Palokuntalainen 89/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 BRANDKÅRISTEN 89 Kokemuksia ERICAsta Aamukahvilla Kimmo Kohvakan kanssa Kympen uusi Amarok Täyden palvelun treenipaketti NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 10 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Palomies Rasilaisen työvuoro
toimii kaikissa vaahtoluokissa / laajenemisasteissa . oikein säilytettynä pitkä säilyvyysaika . biohajoava . tutkitusti tehokas – EN-testin paras sammutusluokka 1A/1A . DIN EN 1568 osa 3: Heptaani 1A * . 2 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI TÄYSIN FLUORIVAPAA VAAHTONESTE . ICAO ** taso B; Last Fire *** Orchidex BlueFoam 3x3 on virallisesti testattu ja hyväksytty EN 1568 mukaisesti osat 1, 3 ja 4 seuraavin luokituksin: TESTIT JA HYVÄKSYNNÄT: Orchideen Orchidex BlueFoam 3x3 on täysin fluorivapaa ja biologisesti hajoava tehokas vaahtoneste Ota yhteyttä (02) 273 1800 / myynti@rauplan.com ja tilaa kattavampi esite tai sovitaan esittelykäynnistä. DIN EN 1568 osa 1: hyväksytty . alkoholinkestävä . yksi vaahtoneste kaikkiin paloihin, aina samalla sekoitussuhteella. erinomainen jälkileimahduksen estokyky lisää turvallisuutta . 100 % fluorivapaa! . pieni kulutus – sekoitussuhde aina 3 % . . DIN EN 1568 osa 4: Asetoni 1A; Isopropanoli 2B
yksi vaahtoneste kaikkiin paloihin, aina samalla sekoitussuhteella. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 7 Palokuntayhdistysten oman rahan käytöstä 10 Aamukahvilla Kimmo Kohvakan kanssa 14 Palomiehen päivä 24 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on pieni ja ketterä 29 ”Palokuntaehdokkaat” eduskuntavaaleissa 30 Jarno Joensuu pokkasi innovaatiopalkinnon 36 Hätäkeskuslaitos tiedottaa 38 Kokemuksia ERICAsta 42 Sopimuspalokuntien pienavustushakemukset 44 Etelä-Karjalassa uudenlainen palvelumalli 46 Me kysyimme – te vastasitte! 48 SSPL:n ajankohtaisseminaari 2019 54 Täyden palvelun treenipaketti 58 Hämeenlinnan vahingontorjuntayksikkö 60 Kympen uusi Amarok 62 Vuoden palomiesurheilija 2018 64 Valmennus jatkuu Karviassa ja Jämijärvellä 66 Yli 500 auttajaa Pohjois-Karjalan kylillä 68 Att göra en HIKLU SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 34 Lingottua 47 Turtola 62 Villimies 73 Tahtoo tietää 75 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 7 10 35 58 62 palokunnat 76 Letkut solmussa 77 Seuraavassa lehdessä 78 Liekinheittäjä PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. DIN EN 1568 osa 1: hyväksytty . Palaamme aiheeseen maakuntauudistuksen kohtalon ratkettua. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. DIN EN 1568 osa 4: Asetoni 1A; Isopropanoli 2B . biohajoava . erinomainen jälkileimahduksen estokyky lisää turvallisuutta . pieni kulutus – sekoitussuhde aina 3 % . Uudistuksen vaikutuksten valmistelu pelastuslaitoksissa on edennyt hyvin eri nopeuksilla, joten sopimustilanteen lähitulevaisuudesta ei saa muuta uutisoitavaa kuin ”olemme odottavalla kannalla”. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 66 68 ”Olemme odottavalla kannalla” VIIME LEHDESSÄ lupasimme julkaista numerossa artikkelin ”Palokuntien sopimusnäkymät”. ICAO ** taso B; Last Fire *** Orchidex BlueFoam 3x3 on virallisesti testattu ja hyväksytty EN 1568 mukaisesti osat 1, 3 ja 4 seuraavin luokituksin: TESTIT JA HYVÄKSYNNÄT: Orchideen Orchidex BlueFoam 3x3 on täysin fluorivapaa ja biologisesti hajoava tehokas vaahtoneste Ota yhteyttä (02) 273 1800 / myynti@rauplan.com ja tilaa kattavampi esite tai sovitaan esittelykäynnistä. Toimitus WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI TÄYSIN FLUORIVAPAA VAAHTONESTE . DIN EN 1568 osa 3: Heptaani 1A * . tutkitusti tehokas – EN-testin paras sammutusluokka 1A/1A . Toimituksemme päätyi siirtämään kyseisen aihealueen käsittelyä, koska maakuntauudistuksen toteutus on tätä kirjoitettaessa edelleen epävarma. oikein säilytettynä pitkä säilyvyysaika . rek. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. toimii kaikissa vaahtoluokissa / laajenemisasteissa . 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 100 % fluorivapaa! . . 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. alkoholinkestävä
www.hygio.. Otsonointikäsittely poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä ilman vesipesua. Testattu, tehokas & turvallinen puhdistusmenetelmä ensihoidon työvaatteille Suomen kattavin ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.. C M Y CM MY CY CMY K Palokuntalainen 1-2019 (koko sivu, valmis).pdf 1 15.2.2019 14.01.44
Operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön osalta asia on yksinkertainen. Valmiita vastauksia näihin kysymyksiin ei ole, mutta olisi kummallista, jollei siirtyminen 22 laitoksesta viiteen jonkin verran vähentäisi henkilöstön tarvetta ja mahdollistaa siten kustannusten normaalin nousun helpomman hallinnan. Joillakin alueilla suunnitelmat ovat toteuttamista vaille valmiit, joillakin valmistelutyö on vielä kesken. Kaavailtu malli yhdestä suuresta, 1,6 miljoonaa asukasta palvelevasta ja 17:stä pienemmästä pelastuslaitoksesta on onneton poliittinen kompromissi. On etsittävä realistinen vastaus kysymykseen, keille uusi organisaatio tarjoaa mielekästä ja tuottavaa työtä. PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja 5 MAAKUNTAJA soteuudistusten kohtalon hetket ovat käsillä. Missä on viiden laitoksen järjestelmän pihvi. Jos viiden laitoksen järjestelmä ei kelpaa pelastusalan omalle väelle ja poliittisille päättäjille, kaksitoista laitosta on seuraavaksi järkevin vaihtoehto. Mikäli maakuntauudistus ei toteudu suunnitellussa aikataulussa, pelastuslaitosten elämä jatkuu epätietoisuuden kahleissa. Taloudellisuus toteutuu vain, jos tulevaisuuden laitosten henkilöstömitoitus tehdään todellisten tarpeiden mukaiseksi. Operatiivisen vastuun kantajia vähennetään, mutta hallinto paisuu. Päinvastoin. Malli sisältää lainsäädännöllisiä ongelmia, joista pelastustoimen kannalta räikein on se, että pelastuslaitokset eivät olisi välttämättä itsenäisiä liikelaitoksia, vaan toimisivat sote-organisaation sisällä. Maakunnallisiin pelastuslaitoksiin siirtymistä on valmisteltu jo pari vuotta. Sen sijaan muut toiminnot ja hallinto on otettava suurennuslasin alle. Se löytyy paremmasta toiminnallisuudesta ja taloudellisuudesta. ”Muut toiminnot ja hallinto on otettava suurennuslasin alle.”. Ketään ei saa laittaa kilometritehtaalle, jos työn mielekkyysja tuottavuusehdot täyttyvät. Muutos 18 laitoksen malliin ei tuota käytännössä mitään hyvää verrattuna nykyiseen 22 laitoksen järjestelmään. On siis perusteltua ja korkea aika nostaa keskusteluun ainut pitkällä tähtäyksellä järkevä malli: viisi pelastuslaitosta. Hallinnollisesti ja taloudellisesti on odotettavissa merkittävääkin vääntöä, mutta ongelmat ovat vuoropuhelulla ratkaistavissa, jos muutokselle on poliittista tahtoa. Sitä ei pidä supistaa. Paljon aikaa, vaivaa ja rahaa kuluu uuden organisaation opettelussa ja toiminnan säätämisessä vastaamaan tämän päivän ja huomisen haasteita. Hierarkkiset organisaatiot on mahdollista yhdistää ”yhdessä yössä”. Pelottavin skenaario on, että tapahtuu kuten julkisen hallinnon muutoksissa yleensä. On aika keskustella vakavasti luvuista 5 tai 12 Laitosten yhdistäminen on helpohko operaatio, kun puhutaan pelastustoiminnasta, niin samankaltaisia laitosten käytännöt ovat
Samalla ilmoituksella näkyvyyttä pelastusalalle ja ensihoidon ammattilaisille. palokuntalainen PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI Olemme nykyään samaa kokoa. Pyydä tarjous Maria Salo, maria.salo@palokuntalainen.fi, 0400 504 678 YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA
(03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA. Myös yhteisöllisyyden vahvistaminen on pelastustoimen palvelemista. Liitto toteaa kuitenkin, että lähtökohtaisesti pelastuslaitosten tulee vastata kaikista pelastustoimen ja palokuntatoiminnan kustannuksista. Yhdistysten omalla rahalla hankitaan muun muassa pelastustoimessa välttämättä tarvittavia työkaluja ja kalustoa, suojavarusPalokuntayhdistykset käyttävät pelastustoimeen 10,4 miljoonaa euroa omaa rahaa Suomen Sopimuspalokuntien Liitto selvitti kuinka paljon omaa rahaa palokuntayhdistykset käyttävät pelastustoimen tehtäviin. Tässä näkyy selvästi pelastustoimen resurssien riittämättömyys, joka on tullut esiin myös sopimuspalokuntabarometri-kyselyjen tuloksista. teita ja ajoneuvoja. Yhdistykset käyttävät tämän lisäksi sosiaaliseen hyvinvointiin – palokuntaretkiin, kuntosalivuoroihin, vuosijuhliin, pikkujouluihin jne noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. SSPL:n mukaan oma varainhankinta on palokuntayhdistyksissä jossain määrin motivoiva tekijä, sillä käytettävä kalusto – omat autot ja oma paloasema – koetaan useasti toimintainnostusta lisäävänä tekijänä. Kyselyn toteutustavasta johtuen lopputulos on arvio, joka kuitenkin selkeästi näyttää palokuntayhdistysten käyttämän oman rahan suuruusluokan. Jatkuva oman varainhankinnan tarve rasittaa liiton mukaan myös sopimuspalokuntien jäsenhankintaa. Omaa rahaa käytetään myös paloasemien rakentamiseen ja kunnostamiseen. 7 TULOS OSOITTAA, että palokuntayhdistykset käyttävät pelastustoimen hankintoihin omaa rahaa noin 10,4 miljoonaa euroa vuodessa. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
Saavatko päivystäjät käyttää omaa harkintakykyä vai ovatko pelastuslaitoksen antamat ohjeet ”kiveen hakattuja”. Tulipaloepäily sattui kouluaikaan, jolloin oli koululaisia ja henkilökuntaa paikalla. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnasta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäsen Jens Tegengren jätti tammikuun lopussa EteläSuomen aluehallintovirastolle kantelun Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen (Keravan hätäkeskus) toiminnasta. LUP:n vastesuunnittelun ihmeellisyyksiä kuvaa Tegengrenin mukaan hyvin se tosiasia, että jos Kauniaisten VPK:n talolla on pieni rakennuspalo, Kauniaisten VPK ei saa edes hälytystä. Ei edes keskisuureen tehtävään. Vastauksia useihin selvityspyyntöihin LUP:n johto ei ole Tegengrenin mukaan antanut. KOVAA TEKSTIÄ ”Kantelun taustalla on jo pitkään jatkunut epäselvä tilanne LUP:n vasteissa.”. Kauniaisten VPK:n autot saivat seisoa tallissa koulua vastapäätä, kun rakennusta tyhjennettiin oppilaista ja henkilökunnasta tilanteessa, jossa epäiltiin oikeata tulipaloa. Jens Tegengranin mitta tuli täyteen, kun Kauniaisten Mäntymäen koulussa sattunut keskisuuri rakennuspalotehtävä 30.1.2019 klo 14:47. Kantelun taustalla on jo pitkään jatkunut epäselvä tilanne LUP:n vasteissa. 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 KANTELIJA HALUAA avin tutkivan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden lähtöajat ja kohteen saavuttamisen ajat koko paloasemaverkoston osalta mukaan lukien sopimuspalokunnat. Myös kaupungin johto on reagoinut asiaan. Hätäkeskuslaitoksen (Keravan hätäkeskus) osalta kantelija haluaa avin selvittävän, onko hätäkeskuslaitoksella riittävän selkeä ohjeistus tarkoituksenmukaisten yksiköiden hälyttämiseen ja noudatetaanko niitä asianmukaisesti. Tilanne aiheutti ihmettelyä ja lukuisia kyselyjä Kauniasten asukkaiden taholta. Edelleen hän haluaa avin selvittävän, toteutuvatko pelastustoimen palvelut tällä hetkellä tarkoituksenmukaisesti ja yhdenvertaisesti koko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella
Panostusten aika on nyt. Kansliapäällikkö Ilkka Salmen kannanotto turvallisuuden resurssien puolesta Lyhennelmä Salmen blogikirjoituksesta. Toimintaympäristön muutokseen ei vastata tipoittain myönnettävällä hankerahoituksella. KUN RAHAA on niukasti jaettavaksi, kyse on mitä suuremmissa määrin arvovalinnoista. SISÄINEN TURVALLISUUS on nähtävä yhteiskunnan tukipilarina, johon halutaan ja on syytä panostaa. TURVALLISUUSVIRANOMAISET OVAT liian pitkään olleet pienentyvien resurssien ja säästöjen armoilla. Menetettyä luottamusta ei osteta takaisin millään rahalla. Riittävät voimavarat luovat edellytykset sille, että kansalaiset kokevat jatkossakin olonsa turvalliseksi. 9 TURVALLISUUSYMPÄRISTÖ MUUTTUU nopeasti ja on monin tavoin aiempaa arvaamattomampi. MIKÄÄN MÄÄRÄ tekoälyä tai koneoppimista ei korvaa ihmistä: kun ihmisellä on hätä, häntä auttamaan tulee toinen ihminen – juuri se poliisi, palomies tai rajavartija. Heitä ei yksikään tietokone korvaa. Tämä tie on kuljettu loppuun. Vain näin voimme varmistaa, että Suomi on maailman turvallisin maa – myös tulevaisuudessa. Meillä on oltava riittävä valmius kohdata muuttuvan maailman haasteet ilmastonmuutoksesta digitalisaation kehitykseen ja hybridivaikuttamiseen. Ilkka Salmi. TARVITSEMME TUNTUVIA ja pitkäkestoisia panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Kun turvallisuusviranomaisilta vaaditaan joustavuutta, kriisinkestävyyttä ja valmiutta, sitä vaaditaan myös rahoitukselta ja resursseilta. LUOTTAMUKSEN ILMAPIIRIÄ ja vakaata yhteiskuntaa ei ylläpidetä alimiehityksestä kärsivillä turvallisuuden tekijöillä. Rajavartiolaitos on joutunut vähentämään valvontaa itärajan pohjoisosissa ja Pohjanlahdella. JOS RESURSSIPULA johtaa siihen, että rikoksia ei saada tutkittua, paloauto ei ehdi paikalle ajoissa tai merihätään joutunut ei saa apua, se rapauttaa kansalaisten luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Poliiseja on väestöön suhteutettuna vähemmän kuin missään Pohjoismaassa. Voiko kansalainen luottaa siihen, että hädän sattuessa kohdalle hän saa apua
Tunnelma tuoreen pelastusylijohtajan, Kimmo Kohvakan aamukahvipöydässä poikkeaa aiemmista kohtaamisistani pelastusylijohtajien kanssa. ”Meillä on jo pelastushallitus.” Valtion ja kuntien väleistä pelastustoimessa keskusteltaessa Kohvakka heittää heti aluksi kovan väitteen. Sama kaiku on askelten kuin SPEKissä aikoinaan. Ainoastaan työnjaossa on harmaa alue – kuinka pitkälle alueellinen pelastustoimi voi mennä toteuttaessaan omia käytäntöjään. Kohvakan mukaan valtio ei johda, ohjaa tai valvo kiusatakseen tai häiritäkseen kunnallista tai tulevaa maakunnallista itsehallintoa. Eli alueellisiin tarpeisiin räätälöity ei saa tarkoittaa Kimmo Kohvakan kanssa Jotain uutta, jotain ennen kokematonta. Hyvä kysymys, johon vastaukseni on ”kyllähän hekin olivat, mutta eri tavalla”. Kun vaadin selitystä, hän pragmaatikkona esittää asian olevan käytännössä – siis käytännössä – jo niin. – Jos asiaa tarkastellaan yleisellä tasolla, pelastustoimen kokonaisuudesta huolehtiminen on valtion tehtävä hallussa, vaikkakin toteutustasolla alueellisuus ja paikallisuus on valttia … eikä siinä mitään vikaa ole. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT E ivätkö aiemmat pelastusylijohtajat sitten ole olleet aktiivisia. – Meillä on jo valtiollinen pelastustoimi – ja meillä on pelastushallitus, yllättää Kohvakka ja saa haastattelijan hereille ja ymmälleen. Kimmo Kohvakka käyttää runsaasti aikaa ja sanoja ajatustensa esiin tuomiseen. Aamukahvilla Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Hyvä niin, koska hänen pettämätön logiikkansa tulee esille, kunhan kuuntelee tarkasti hänen perustelunsa loppuun saakka. Kimmon aktiivisuus hänelle läheisten asioiden esiin tuomisessa ei ole yllätys. Pentti Partasen ja Esko Koskisen aamukahveilla kysymyksiä oli enemmän ja vastaukset lyhempiä. Se, siirtyykö aktiivisuus puheissa teoiksi, nähdään lähitulevaisuudessa, kun meneillään oleva ”kuherruskuukausi” on ohi. – Valtion intressi on ylläpitää tehokkuutta myös kansallisessa valmiudessa
11 HENKILÖT Aamukahvilla ”Valtion intressi on ylläpitää tehokkuutta myös kansallisessa valmiudessa.”
Jos emme keskustele ja kehitä alaamme yhteistyössä, jäämme auttamatta kehityksessä muiden toimialojen jalkoihin varsinkin resurssiasioissa. ”Meillä ei ole varaa kuppikuntiin.” Yhdessä tekeminen on Kimmo Kohvakan mielestä todellinen haaste pelastusalalla. Kohvakka painottaa pelastusalan sisäisen viestinnän lisäksi myös ulkoisen viestinnän tärkeyttä. – Olemme kyllä tuoneet esille alaamme melko hyvin, mutta olisimme voineet tehdä asiaamme hieman enemmän tykö, kuten on tapana sanoa. – Alan järjestöt tekevät arvokasta työtä tässä. – Meillä on nyt 22 pelastuslaitosta, joiden toimintakulttuurit poikkeavat jopa yllättävän paljon toisistaan. – Ne ovat tavallaan nivel aluetason ja keskushallinnon välillä ja keskeisiä valtion toimijoita pelastustoimessa ja alueellisessa varautumisessa. Aluehallintovirastot – Avit -, ovat Kohvakan mielestä vielä lähitulevaisuudessa aiempaa tärkeämpi osa kokonaisuutta. ”Erilaisuus on myös rikkaus.” Vaikka Kohvakka kuuluttaa yhtenäisen pelastustoimen perään, hän arvostaa oma-aloitteisuutta. Tämä johtuu alan rakenteesta. Valvovien elinten tulee omalla toiminnallaan edistää alan valtakunnallista yhtenäisyyttä. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT sitä, että esimerkiksi kaikkien voimien tehokas yhteiskäyttö vaarantuisi. Toisaalta koko julkisessa palvelujärjestelmässä on aina myös kyse kansalaisten ja muiden pelastustoimen asiakkaiden oikeudesta yhdenvertaisiin palveluihin. Nostan niiden merkityksen korkeammalle tasolle kuin nykyisin. Kannustan niitä jatkamaan vilkasta keskusteluperinnettä niin tapahtumissa kuin alan julkaisuissakin. Kohvakka näkee avoimen vuoropuhelun olevan yksi tärkeimmistä painopistealueista. – Henkilöstö on alamme tärkein ”Henkilöstö on alamme tärkein voimavara.”
Ja sitten asia, jota Kohvakka ei ole unohtanut ulostuloissaan virkakautensa ensimmäisten kuukausien aikana. Kimmon teesit. Yhteistyön vahvistaminen 2. Samoin oletan ja toivon niiden olevan myös pelastuslaitoksille. Keskeinen kysymys siinä on, miten viisaasti kehitämme koko alan henkilöstöä ammattilaiset, sopimushenkilöstö ja alan vapaaehtoistoimijat mukaan lukien. Kuvitelkaapa, kuinka paljon yksittäisiä oivalluksia esimerkiksi pelastustoiminnassa on tullut esiin ja otettu käyttöön vuosien varrella! Myös palonehkäisyssä ja tietyissä hallinnollisissa kuvioissa esimerkiksi Kumppanuusverkoston työ on ollut ansiokasta. – Kansainvälisyys on huomioitava kaikessa toiminnassamme. Julkisen hallinnon ja järjestökentän yhteistyö on kaikkien etu. ”Paljon tehtävää.” Kimmo Kohvakka ja pelastusalan muut toimijat elävät nyt ”kuherruskuukautta”, joka kestänee tulevan lomakauden yli. Myös varautuminen on Kohvakan sydäntä lähellä oleva asia. Pelastustoimi on yksi turvallisuuden tärkeä toimija ja, jotta mahdollisimman hyvät palvelut suomalaisille toteutuisivat, haluan myös taistella ”lipunkantajana” alamme resurssien puolesta. Intohimo ei liene kovinkaan väärä termi ilmaisemaan hänen pelastusalan asioihin paneutumisen astetta. Näiden aiemmin keskustelemiemme asioiden lisäksi pelastusalan koulutusuudistus on vahvasti tapetilla. Silloin hän esitti kuusi asiakokonaisuutta, joita hän virkakautenaan tulee tavalla tai toisella edistämään: 1. Lopuksi Kimmo Kohvakka summaa kaiken pyöristettyjen numeroiden avulla. Kaikki alan keskeisimmät toimijat on silloin tavattu, yhteistyötä pelastusosaston henkilökunnan kanssa harjoiteltu, suhteet kansliapäällikköön ja ministeriin ovat muotoutuneet, kanavat tiedotusvälineisiin on avattu jne. Mitä mies todella haluaa. Järjestöillä on erinomaisena etuna lähempi kosketus kenttään kuin meillä täällä Kirkkokadulla. Myös pelastustoimen Pelle Pelottomat ovat hieno asia. Siksi järjestöjen hyvinvointia vaalittava ja kehitettävä. On yhteenvedon aika. ”Haluan olla alan lipunkantaja.” Kimmo Kohvakasta saa helposti kuvan, että mies on omalla alallaan. – Varautumisen kehittäminen ja koordinointi on sisäministeriön tärkeä tehtävä hallinnonalallaan, jossa työtä riittää. – Haluan, että suomalaiset kaikkialla maassa saavat pelastustoimen palvelut mahdollisimman nopeasti ja laadukkaina. – Järjestökenttä on hyvässä timmissä ja työnjako pääpiirteittäin selvä, sanoo useita vuosia myös SPEKiä luotsannut Kohvakka. – Kyllä tässä tehtäväkenttä on melko laaja. 13 HENKILÖT voimavara. Kansallista valmiutta parannetaan. Alan tärkein voimavara on sen ihmisten osaaminen 3. Viestintää pelastustoimesta ja pelastustoimessa vahvistetaan 4. ”Teesejä toteuttamaan.” Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka piti linjapuheensa pelastustoimen ajankohtaispäivillä Tampere-talolla viime marraskussa. – Vahvalla kansallisella ohjauksella toteutettava 500 miljoonan ja 20 000 henkilön palvelupaketti on nyt hyvä ja yhteistyössä saamme siitä vielä paremman. Kahden tunnin aamukahvihetken loppupuolella selviää, että kaikki teesit on käyty ainakin sivuamalla läpi. – Pelastusosastolle järjestöt ovat voimavara. ”Järjestöt ovat myös valtava voimavara.” Suomessa pelastusalan järjestökenttä on Kimmo Kohvakan näkemyksen mukaan kehittänyt itse itseään ja näin kehittynyt toimivaksi kokonaisuudeksi. Kansainvälisestä yhteistyöstä erityinen voimavara 5. Kohvakka paljastuu nykyistä tasalaatuisemman ja yhtenäisemmän pelastustoimen vankkumattomaksi esitaistelijaksi – ja samalla ”alan mieheksi”. Voimme antaa paljon, kuten esimerkiksi hätäkeskuskonseptimme, mutta meillä on myös paljon saatavaa muiden maiden toimijoilta. Hyvä niin. Tiedolla johtamista on vahvistettava 6
14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT Yksin takapen killä Helmikuisena torstaiaamuna Porvoossa, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen asemalla 10 ei lähdön vahvuus päätä huimaa. Illalla tilanne paranee, kun Petri Lahtinen saapuu Tampereelta työsuojeluvaltuutettujen seminaarista ja Loviisan tilannetta paikkaamassa ollut Kristian Laine ottaa IU103:n kuskin paikan. Ei onneksi palomiehen normipäivä. Palomies Aki Rasilainen on yksin IU101:n takapenkillä – toistaiseksi
Sarjan neljännessä osassa seurataan pelastusjohtajan työpäivää.. 15 HENKILÖT Yksin takapen killä Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Palomiehen päivä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana
IU101:n konemieheksi Snirvi määrää Jan Wackströmin. – Tänään meillä on taas hieman vajausta, kertoo Snirvi työt aloittavalle vuorolle. Snirvin mielestä palomiehen pitää olla hereillä apellissa ja sanallisen tehtävämääräyksen pitää riittää. Palomies Aki Rasilaisen 24 tuntia ”Räntäja lumisade ennakoivat tehtäviä.” Aki Rasilaisen työvuoron alussa hän tarkistaa kaluston ja varusteet. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT H elmikuun seitsemäntenä päivänä Aki Rasilainen saapuu Porvoon Ruiskumestarinkadulla sijaitsevalle paloasemalle hyvissä ajoin ennen vuoronvaihtoa. Vuoronvaihdon ja tarkistusten jälkeen aamukahville Nelosvuoron miehet kuuntelevat tarkkaan, kun paloesimies Hannu Snirvi kertoo päivän sijoitukset ja tehtävät. Raskaiden 103:n, 105:n ja 106:n kuljettaja on ylipalomies Robert Blomqvist. 202B-tehtävässä Rasilainen siirtämässä kolariajoneuvoa.. Päivystävää mestaria, Antti Virtasta kuljettaa palomies Dick Lönnqvist. Aki, sinä olet iltaan saakka 101:n takapenkillä ja sukellat tämän ikääntyneen toimittajan kanssa, naurattaa Snirvi paikallaolijoita. Räntäja lumisade ennakoivat tehtäviä, ajattelee Aki vaihtaessaan siviilivarusteet asemapalveluasuun. Kello kahdeksan kolmosvuoro lähtee vapaalle ja nelosvuoro aloittaa työt. Akin toiseksi sijoitukseksi tulee vesisukellusyksikön ykkössukeltaja. Hän ei nimittäin laita listaa lainkaan ilmoitustaululle, vaan pitää sen taskussaan. – Lahtisen Petri on Tampereella ja Laineen Kristian päivän ajan Loviisassa. Hän tekee tarkistukset perusteellisesti. Kun päivän sijoitukset ja työtehtävät on käyty läpi, Aki alkaa tarkastaa varusteita ja kalustoa
Vasemmalta Kristian Laine, Aki Rasilainen, Petri Lahtinen, Jan Wackstöm, Dick Lönnqvist, Robert Blomqvist ja Hannu Snirvi.. Öljyvahinkoon lähtee Robert Blomqvist IU109:llä. Askolassa kahden auton peltikolaria on jo selvittämässä Askolan yksikkö IU831 Vaikka Rasilaisen työvuoron aikana sää oli mitä hankalin, hälytyksiä hänelle osui vain yksi. Jan Wackström kuljettaa Scaniaa vaikeassa kelissä kokeneen kuljettajan taidolla. Kuopion reissussa oli mukana kilpakumppanini Suomen paras palomies -kisassa, vs. Raportin kirjoittamisen keskeyttää hälytys Edellisenä päivänä Aki Rasilainen on ollut Pelastusopistolla edistämässä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstön rekrytointia. Akin aamupala onkin selvästi suurempi kuin aamukahvipöytään istahtaneen pelastusjohtaja Peter Johanssonin. Tehtävä 202B Askolaan ajetaan lumisessa säässä. Kuluvan työpäivän aikana on Akin tehtävänä, muiden tehtävien niin salliessa, kirjoittaa raportit Kuopion rekrytointireissusta. 17 HENKILÖT Kahvitauolla Aki nauttii välipalan, joka riittäisi toimistotyöntekijälle lounaaksi. Palomestari Antti ja Hannu Snirvi tekevät päätöksen, että 101 lähtee liikenneonnettomuustehtävään Askolaan. Tätä hän tekeekin miehistön käytössä kalustohallissa olevan ”akvaarion” tietokoneella aina, kun muuta tehtävää ei ole. Aki Rasilaisen yksikön esimies Hannu Snirvi. Kirjoitustyö keskeytyy klo 9.40 hälytykseen – ja heti perään toiseen. palomestari Antti Virtanen. – Laitokselle tarvitaan sijaisia ja myös virkoja on tulossa haettavaksi. Aamiaisen Aki on nauttinut jo kotona
Työn keskeyttää hälytysilmoitus koodilla 486 eli ihmisen pelastaminen puristuksista. Asemalla Aki kävelee takaisin akvaarion koneen ääreen ja jatkaa Kuopion reissun raportointia. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT vahvuudella kaksi. Muutaman minuutin neuvonpidon jälkeen Akin tehtävänä on ajaa toinen kolariauto bussipysäkille. Lounaalla palomies Rasilaisen tankkaus ylittää jälleen keskitason ihmisen kilokalorimäärän. Takaisintulomatkalla ihmetellään edellä ajavan aura-auton kuljettajan taitoa. Tehtävä ei paljon kilokaloreita kuluta. Kohteeseen lähtee päivystävä palomestari, kuljettajanaan Dick Lönnqvuist ja ylipalomies Robert Blomqvist IU105:lla. Siinä se. Ensihoitajat esittelevät uutta ideaansa, jolla paarien kuljetus sujuu lumihangessakin.. – Käymme viikonloppuisin lounaalla kaupungilla, koska naapuriruokalat ovat suljettuja, kertoo Aki. Lounas autotalossa Porvoon asema kympin erikoisuuksiin kuuluu kahden lounaspaikan läheisyys. Aki voi jatkaa raportointia. Asiassa ei ole muuta erikoista kuin se, että molemmat lounaspaikat ovat kilpailevissa autotaloissa. Tavanomaisen työpäivänä IU101:n koko miehistö tekee yhdessä asemapalvelutyöt. Kahvilta kalustovarttia pitämään Iltapäivän kahvitauon jälkeen on kalustovartin aika. Erityinen huomio kohdistetaan pistosahan lisääntyneen käytön Rasilaisen kolmen ruokalajin lounas yhdellä lautasella. Porvoossa on perinteenä kutsua kalustovarttiin aseman vuorossa olevat ensihoitajat. – Täältä jouduttiin joskus antamaan alueen asemille ja yksiköihin pestyjä, mutta vielä jonkin verran märkiä letkuja, niin kova oli kulutus, kertoo Aki. Tänään huolletaan letkuja Iltapäivällä Hannu ja Jan ovat letkuhuollossa, jonne Aki pääsee vasta haastattelun jälkeen. Miehet muistelevat kesää 2018, jolloin letkuhuollon kapasiteetti oli koetuksella lukuisten tulipalojen vuoksi. Tällä kerralla paloesimies Hannu Snirvi ja Aki esittelevät potilaan suojausmenetelmiä liikenneonnettomuustilanteessa. Ensihoitajat tarkistavat neljää altistunutta. Aki nauttii kaikki lounaan ruokalajit yhdellä lautasella
”Tehtävä ei paljon kilokaloreita kuluta.”. Ensihoitajien lumikolaidean testaus 16.15 Työpalvelu: Uuden säiliöauton IU103:n tekniikkaan tutustuminen. 11.50 Työpalvelu: Aki jatkaa raportointia. 10.52 ”Hälytysilmoitus: IU P30, IU105, IU301, IU3312, 486, ihmisen pelastaminen puristuksista.” Henkilö jäänyt traktorin alle ja menehtynyt paikalla. 11.10 Lounas: Akin yksikkö siirtyy läheisen Autotalo Laakkosen Tähti-ravintolaan lounaalle. 09.56 Kohteessa Askolan keskustan risteyksessä, jossa on tapahtunut pieni peltikolari. 10.30 IU101 takaisin asemalla. 10.35 Työpalvelu: Aki jatkaa raportointia. 15.05 Kahvitauko 15.30 Kalustovartti pelastuksen ja ensihoidon henkilökunnalle kalustohallissa. 09.00 Kahvitauko 09.15 Työpalvelu: Aki kirjoittaa edellisen päivän Kuopion rekrytointireissun raporttia. 13.00 Työpalvelu: Letkuhuoltoa. Lumikola paarien eturenkaiden alle ja menoksi. Sitten koko henkilöstö siirtyy kalustohallin edustalle, jossa ensihoitajat esittelevät ja kokeilevat ideaa, jonka avulla potilaan kuljetus paareilla lumihangessa olisi helpompaa. Aki Rasilaisen päivä lyhyesti HENKILÖT 19 ensihoitohenkilökunnalle aiheuttamiin riskeihin. 16.30 Liikunta: Punttisali 18.20 Sauna 19.00 Päivällinen 19.30 Varaluottamusmiehen tehtäviä 19.32 ”Hälytysilmoitus: IU P30, IU333, IU371 ja IU331, 103, automaattinen palohälytys” 22.00 Iltapala 23.30 Lepäämään 05.50 Herätys 05.55 Omaehtoinen liikunta: Tasasykkeinen kuntopyöräily 06.50 Suihku 07.00 Aamiainen 07.50 Varusteiden vaihto 08.00 Vuoron vaihto ja kotiinlähtö. Kalustovartin ja lumikolakokeilun jälkeen Hannu, Jan ja Aki tutkivat uuden säiliöauton tekniikkaa. 09.40 ”Hälytysilmoitus IU101, 471, öljyvahinko pieni, Porvoo” 09.41 ”Hälytysilmoitus IU101, 202, liikenneonnettomuus pieni, Askola” 09.42 IU101 lähtee Askolaan ja IU109 saa hoitaa öljyntorjunnan. 07.40 Palomies Aki Rasilainen saapuu työpaikalle 08.00 Vuoronvaihto, jonka jälkeen varusteiden ja kaluston tarkastus. Idea toimi ainakin vähälumisella pihamaalla. IU301 nosti traktorin ja siirsi vainajan
– Meidän vuorossamme ei miehiä tarvitse houkutella salille, kertoo Hannu Snirvi ylpeänä työtovereistaan. Tukevan iltapalan jälkeen Aki selaa pelastuslaitoksen uusia tiedotteita ja alan lehtiä. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT Tätä voisi kutsua rääkikisi Ja sitten seuraa Akin päivän tärkein hetki, puolentoista tunnin treeni punttisalilla. – Tässä työssä voi hyvällä tuurilla saada levätä kunnolla, mutta aika usein IU101 on liikkeellä tehtävissä yöaikana, kertoo Aki palomiehen työstä, jota on mahdoton aikatauluttaa ennakkoon. – Myös me vuoromme seniorit haluamme pitää huolta kunnostamme. Vuorotellen kyykkyä kymmenestä yhteen 80–100 kilon painoilla ja penkkipunnerrusta yhdestä kymmeneen 80 kilon painoilla. Porvoon asemalla on hieman yli tuhat tehtävää vuodessa ja melko usein niitä osuu myös yöksi. Kello 19.32 kaikuu jälleen hälytysilmoitus. Koko vuoro liikkuu Aki ei ole yksin salilla, vaan koko vuoro osallistuu treeneihin, kukin omilla ohjelmillaan. Näin tälläkin kertaa. Vuorotellen leuat kymmenestä ykköseen ja lisäpainodipit ykkösestä kymppiin ja lopuksi soututabata. ”Meidän vuorossamme ei miehiä tarvitse houkutella salille.” Nelosvuoro viihtyy salilla.. Ilta kuluu varaluottamusmiehen tehtävissä koneen äärellä. Nelosvuorossa on myös tapana käydä saunassa aina liikuntatunnin jälkeen. Kyseessä on automaatti ja sinne lähtevät palomestari Virtanen ja Robert Blomqvist IU105:lla. Akin harjoituksessa on sellainen tekemisen meininki, jota ei ihan jokaisella paloaseman kuntosalilla näe. Iltapalaa ja varaluottamusmiehen tehtäviä Saunan jälkeen Aki valmistaa itselleen tukevan päivällisen. Vajaa puolet työvuorosta on vielä jäljellä
Itse suunnitellulla ja kasatulla aamiaisella on hyvä aloittaa kohta koittava vapaa. Omat varusteet palautetaan varustelooseihin odottamaan seuraavaa työvuoroa, joka koittaa lepopäivän ja kahden vapaapäivän jälkeen. Porvoon aseman palomiehet ovat saaneet viettää yönsä rauhassa. Tunnin treeni on kevyempi kuin edellisen illan puolentoista tunnin rankka harjoitus. Ennen vuoron vaihtoa on miehistöllä vielä kaluston huoltoa. Aki nousee jo ennen kuutta ja suunnistaa kuntosalille polkemaan kuntopyörää. Aki jää vielä hetkeksi keskustelemaan parin työkaverin kanssa ennen kuin poistuu asemalta pimeään, loskaiseen ja vesisateiseen Porvoon aamuun.. – Kalusto ja ajoneuvot luovutetaan seuraavalle vuorolle puhtaina ja kunnossa. Aamulla jälleen salille Luminen helmikuun torstai on kääntynyt vetiseksi perjantaiksi. Kohti kotia kahdeksalta Kahdeksalta vuoron vaihto on ohi. 21 HENKILÖT – Vaikka yöllä ei olisi tehtäviä, on työvuoron jälkeen mentävä hetkeksi nukkumaan kotona. Ensihoitajat ovat sen sijaan urakoineet useita keikkoja yön aikana. Ennen seitsemää Aki käy suihkussa
22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT AKI RASILAINEN voitti ensimmäisen SUB-kanavalle tuotetun Suomen paras palomies –kisan, joka järjestettiin Kuopiossa Pelastusopistossa ja Puijolla syksyllä 2017. Sitten oli pakko kertoa asiasta laitoksen johdolle. – Työkaverit ovat tietysti ystävällisesti muistutelleet tittelistä. Kahden oman pojan saaminen kymmenen valitun joukkoon oli kunniaksi pienelle pelastuslaitokselle. Minä haluan erikoistua vesitehtäviin, mutta myös jatkaa muuta kouluttautumista pelastusalalla, tähtäimessä on alipäällystökurssi. Eivät olleet oikein halukkaita keräämään kolehtia. Lisäksi taskussa on kotimaan liikenteen laivurikirja ja koneenhoitajan paperit. Moniosaajaksi muutamassa vuodessa Vuonna 2013 avautui sijaisen paikka Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella Loviisassa. Pyysin työkavereilta kolminkertaisen hinnan, jotta paljastaisin kisan käänteet. – Palomiehen ammatissa pitää olla moniosaaja kaikissa perusasioissa. Vaatimattomana miehenä Aki ei kisavoitolla rehentele. Jokaisen kilpailijan oli suljettava suunsa kaikesta siitä, mitä nauhoitusten aikana tapahtui – myös siitä kuka putosi ja kuka voitti. – Sopimussakko olisi ollut huomattavan suuri, jos olisin paljastanut yksityiskohtia kisasta. – Kisan nimi kammoksutti aluksi ja ajattelin pitää itseni kaukana tuollaisista mittelöistä. En ole kokenut saamaani julkisuutta häiritseväksi. Pelastajatutkinnon lisäksi Akilla on I-tason vesisukeltajan kelpoisuus. Niin vähän tieto heitä kiinnosti, naurahtaa Aki. – Sopimuspalokuntien riveissä minulle selvisi, mitä haluan todella tehdä työkseni. Kesämieheksi pääseminen avasi tien. Kaksi viikkoa Kuopiossa, sitten puoli vuotta hiljaa Norjalaisen konseptin mukainen kisa kuvattiin kahdessa viikossa Pelastusopistolla, harjoitusalueella ja Puijolla Kuopiossa. Paloesimies (nyt vs. Kymmenosainen sarja esitettiin SUBilla keväällä 2018. – Laitoin hakemuksen sisään viimeisenä mahdollisena päivänä. palomestari) Antti Virtanen tuli kisassa toiseksi. Kisan jälkeen Aki on ollut julkkis, mutta ei kovin häiritsevässä määrin hänen omalta kannaltaan. Kurssin mahdollisesta ajankohdasta Aki ei suostu sanomaan Ensimmäinen Suomen paras palomies Palomies Aki Rasilainen, 32. HELSINKILÄISSYNTYISEN AKI Rasilaisen palokuntaura alkoi Vuosaaren VPK:ssa vuonna 2006. Osallistuminen kuitenkin poltteli kovakuntoisen palomiehen ajatuksissa. Aina silloin tällöin aivan vieraat saattavat tervehtiä ja joskus monet haluavat ottaa yhteiskuvan. Työt Scanialla Konalassa antoivat osaltaan perusteet kutsua Rasilaista moniosaajaksi. Pääsin lopulta kymmenen valitun joukkoon. Hänestä saa kuvan, että palomieskisa oli hänelle vain yksi etappi itsensä kehittämisessä. – Pelastajakurssin aloitin tammikuussa 2014, ja valmistumisen jälkeen talvehtivana sijaisena en ollut yhtään päivää työttömänä ja jo vuonna 2016 vesisukelluskoulutuksen jälkeen sain soiton sen aikaiselta pelastuspäälliköltä, Peter Johanssonilta: ”Onneksi olkoon vakinaisesta virasta, nyt ensisijaisena asemapaikkanasi on Porvoo”. Sittemmin Savion VPK:n ja Loviisan VPK:n riveissä toiminut Aki kouluttautui lopulta yksikönjohtajaksi. Kahdeksan vuotta raskaan kaluston sähkömekaanikkona Scanialla Konalassa kypsytti miehen hakemaan pelastajakurssille. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen suhtautuminen oli alusta alkaen kannustava, vaikka osallistuminen kisaan tapahtui Akin vapaa-ajalla
Työilmapiiri on avoin ja kannustava Aki kiittää vuolaasti työvuoronsa hyvää yhteishenkeä. – Uusi sopimuspalohenkilöstön koulutusjärjestelmä tulee varmasti parantamaan palokuntien osaamistasoa jo lähivuosina. Aki Rasilainen treenaa joka työvuorossa noin 1,5 tuntia.. Hän osallistuu aktiivisesti myös Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien koulutukseen sammutustyöja savusukelluskurssien kouluttajana . Nyt tehdään palomiehen hommia toistaiseksi. Rasilainen pitää palomiehen ammattia yhtenä monipuolisimmista ammateista. Meillä nelosvuorossa se on erinomainen. – Olemme yhdessä koko vuorokauden. Vuorokausityö antaa riittävän mahdollisuuden myös palautua. Jotta työ sujuisi, ilmapiirin pitää olla vähintään hyvä. – Palomiehen työssä voin auttaa ihmisiä konkreettisesti. Aki toimii työvuorokouluttajana savusukelluskonttiharjoituksissa. Intohimo juuri siihen työhön, mihin hänet on palkattu ja viilipyttymäinen rauhallisuus kaikessa, mitä hän palomiehen työssä tekee. – Tämä työvuorojärjestelmä mahdollistaa vapaa-ajan, jolloin voin omistaa aikaa perheelle ja omille harrastuksilleni. Jotta pysyy tilanteissa toimintakykyisenä harkinta ja rauhallisuus on tärkeää. Kaikkea saattaa tapahtua, eikä koskaan työvuorossa tiedä, missä on vaikkapa vartin kuluttua. 23 HENKILÖT mitään. Intohimoinen viilipytty Aki Rasilaisessa yhdistyvät intohimo ja rauhallisuus. 24 tunnin työvuoroon Aki on hyvin tyytyväinen. Niin asemapalvelussa kuin hälytyksissä kaikki puhaltavat yhteen hiileen. – Merkintöjä siihen on kertynyt tammikuun loppuun mennessä 10 kappaletta, joista seitsemän savusukellusta on tapahtunut hälytystehtävissä. – Tehtäväkenttä on hyvin laaja. Tämä työ vaatii niin käsiä kuin päätäkin. Pienessä porukassa teemme yleensä kaiken yhdessä. Ja onhan tuolla kunnollakin merkitystä, mutta ennen kaikkea psyykkinen kunto pitää olla huipussaan, jotta jaksaa olla läsnä työtehtävillä, jossa valitettavan usein ollaan tekemisissä elämän nurjan puolen kanssa. – Kaikella on aikansa. Siitä kertonee myös kilpailumenestys paras palomies -kilpailussa. Akin työstä kertoo hyvin hänen marraskuussa aloittamansa savusukelluspäiväkirja. Aki Rasilaisen fyysinen kunto on ainakin treenimäärästä päätellen aivan palomiesten huippua. Palomies Rasilainen on myös kouluttaja. Ja tärkeää on, että työn tulokset näkee yleensä heti, hän kiteyttää intohimonsa elementit. Töihin voi tulla levänneenä ja hyvässä iskussa
Laitoksen toimintaa ohjaa aluepelastuslautakunta, jossa Porvoolla on kaksi edustajaa ja jokaisella muulla alueen kunnalla on yksi edustaja kullakin. Maapinta-alaltaan laitos on Helsingin jälkeen toiseksi pieni. Pelastustoimen hälytyksiä alueella on noin 2500 vuodessa. Pelastuslaitos on Porvoon kaupungin taseyksikkö. Asukaskohtaisten toimintakulujen mukaan laitos on kolmen kalleimman pelastuslaitoksen joukossa. Kolme ammattiasemaa (Porvoo, Sipoo ja Loviisa) ja 29 sopimuspalokuntaa (vpk 24 ja hspk 5) huolehtivat noin sadan tuhannen asukkaan alueesta. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos lyhyesti Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Porvoon paloasema.. 24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Pieni ja ketterä talo ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS on asukasmäärään suhteutettuna Kainuun jälkeen Suomen toiseksi pienin
25 HENKILÖT Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Pieni ja ketterä talo Päivystävä palomestari Antti Virtanen, 39 , on kotoisin Vammalasta. – Täällä matka palomiestasolta päällystön pakeille ei ole pitkä. Perusvirka hänellä on Sipoossa paloesimiehenä. – Työvuorokoulutuksen kehittämisen lisäksi haluan kehittää tavalla tai toisella hiljaisen tiedon systemaattisempaa siirtoa vanhemmilta palomiehiltä nuoremmille. Virtanen pitää pienen laitoksen etuna joustavuutta ja sujuvaa vuoropuhelua eri organisaatiotasojen välillä. Hän on tällä hetkellä palomestarin viransijaisena. Kahvit juodaan samassa pöydässä ja tietoa kulkee suuntaan jos toiseenkin muutenkin kuin virallisten tiedotteiden kautta. Antti Virtasen vastuualueena on muun muassa työvuorokoulutus. Työvuorokouluttaja haluaa hyödyntää hiljaista tietoa Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Arto Henriksson Antti Virtanen. Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle hän saapui kaksi vuotta sitten Kanta-Hämeen kautta
Enimmillään eli kymmenessä se on hyvin harvoin. Hannu Snirvi on huolissaan myös miehistön keski-iän noususta. – Periaatteeni on, että yhtään keikkaa ei jätetä kuitenkaan hoitamatta, vaikka miehistövajausta on melkein jatkuvasti. Kuvassa tilannekeskuspäivystäjä Kristina Montonen.. – Ongelmallista palapeliähän tämä on, koska vahvuus saattaa esimerkiksi meillä Porvoossa laskea jopa 1+1+4:ään. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT ASKOLALAINEN HANNU SNIRVI, 59, aloitti Porvoossa kesämiehenä vuonna 1979. Itä-Uudenmaan tilannekeskus aloitti toimintansa 2014. Jo nyt on vuorossamme neljä yli 55-vuotiasta. Kessu on huolissaan vahvuuksista Hannu Snirvi Etualalla Peter Johansson, pöydän toisella puolella Mika Kynsijärvi. Porvoon paloesimies on vastuussa nelosvuoron miehistön vahvuuksista myös Sipoon ja Loviisan asemilla. Snirvin mielestä viiden viran saaminen selkiyttäisi tilannetta huomattavasti. Vuodesta 1984 hän on ollut vakinaisessa virassa ja vuodesta 1991 esimiehenä Porvoon asemalla. – Viiden vuoden kuluttua keski-ikä on tässäkin laitoksessa huomattavan korkea. Meillä nyt käyttöönotettu kokonaispalkkaus on mielestäni loistava, koska se varmasti tasoittaa ongelmia
– Olemme alueellisesti reunalla, mutta vahvasti mukana kehittämisen ytimessä. – Näen yhteistyön hyödyt moneen suuntaan. – Maakuntauudistusta odotellessa oman laitoksen pidemmän aikavälin kehittäminen pysähtynyt. Ainut pelkoni on hallinnon jäykistyminen, mitä tapahtuu hyvin todennäköisesti suunnitellun kokoisessa organisaatiossa. Peterin työelämäkin on ollut käytännössä pelkkää palokuntaa: kesämies Espoossa ja Kirkkonummella, palomies-sairaankuljettaja, sukeltaja, sammutinhuoltaja, palomestari, apulaispalopäällikkö, palopäällikkö, turvallisuusvastaava H&M:lla, AMK A3, YAMK, pelastuspäällikkö. – Laitoksemme on sopivan pieni. Meiltä on paljon porukoita erilaissa työryhmissä. PELASTUSPÄÄLLIKKÖ MIKA KYNSIJÄRVI, 48, aloitti palomiehenä Porvoon palolaitoksella vuonna 1994. pelastusjohtaja luottaa HIKLU-yhteistyöhön. Kirkkonummilainen kaveri innosti Peterin jo nuorena mukaan Bobäck FBK:n toimintaan. Peter Johansson pitää omaa laitostaan yhteistyökykyisenä ja -haluisena laitoksena. Helsingistä muutto muutaman sairaalaviikon jälkeen Espooseen, josta edelleen Kirkkonummelle ja vihdoin Porvooseen. HIKLussa ovat yhteistyön parhaimmat käytännöt toteutuneet hyvin. Mikan pitkään palokuntauraan sisältyy muun muassa alipäällystökurssi, esimiehen virka, päällystökurssi, JET, YAMK-tutkinto, päivystävän palomestarin tehtävät ja lopulta viime syyskuun alusta alkaen pelastuspäällikön virka. Helsingin ja kolmen muun uusmaalaisen pelastuslaitoksen HIKLU-yhteistyötä Mika Kynsijärvi pitää lupaavana. Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen Mika on erittäin tyytyväinen. Valinta Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi odottaa lopullista sinettiä valituskäsittelyn jälkeen. Operatiivisesti yhdistyminen on helpointa, vaikka silläkin puolella on paljon erilaisia käytäntöjä, joita tullaan yhtenäistämään. Pienen laitoksen johtajana Johansson on ollut ja on hyvin tyytyväinen yhteistyön antiin. Yhteistyö tarkoittaa joskus myös periksiantamista. Kynsijärven mukaan iso talo antaa leveämmillä hartioilla mahdollisuuksia aiempaa laadukkaampaan palveluun, mutta päätökset tuon ison talon perustamisesta tulisi tehdä pian. Lista on pitkä ja näyttävä. Hallinnon jäykistyminen huolettaa pelastuspäällikköä Vs. – Yhteistyössä olemme saaneet olla mukana tasavertaisesti meitä isompien laitosten joukossa. 27 HENKILÖT PETER JOHANSSONIA, 53, voi pitää todellisena paljasjalkaisena uusmaalaisena. Täällä asiat hoituvat helposti hyvällä porukalla. Parhaimmillaan yhden henkilön panostaminen yhteistyöryhmään on antanut neljän hengen yhdessä aikaansaaman tuloksen. Peter Johanssonin mielestä neljän laitoksen yhdistäminen yhdeksi vie oman aikansa, mutta toimii varmasti – Valmiudet ovat hyvät, koska yhteisiä kuvioita on valmisteltu huolellisesti. En näe peikkoja HIKLUssa, vaikka päätyisimmekin lopulta yhteiseen laitokseen
Puhevammaisten tulkiksi opiskeleva Anne-Mari on sai idean ”Hätäilmoitus kuvin”-sovellukseen yhdistämällä palokuntakokemuksensa ja opintojensa aiheen. Sen tein ja nyt ollaan tässä Anne-Marilla on nyt edessään idean hyödyntäminen. Isäni kehottikin ilmoittautumaan Palosuojelurahaston Innovaatiokilpailuun. Opiskelussa nämä asiat ovat vahvasti mukana. Yllätys, yllätys, Eino-Juhanin avovaimo on myös palokuntalainen, sanoo Anne-Mari leveä hymy kasvoillaan. Opintoja on vielä jäljellä puolitoista vuotta. Anne-Mari Heiskala. – Ja, jotta totuus ei unohtuisi, Jani-Petteri on Noormarkun VPK:n hälytysosaston aktiivijäsen, laukaisee Anne-Mari yllättäen toimittajan. – Kuvin tehtävä ilmoitus sopisi hyvin osaksi 112 Suomi-sovellusta. Pelastustoiminta ja onnettomuuksien ehkäisy ovat Anne-Marin sydämenasioita. Aloin ajatella, miten ne, jotka eivät pysty esimerkiksi kirjoittamaan ja puhumaan, voisivat ilmoittaa hädästä. Hän on suorittanut sammutustyönkurssin ja palokuntien ensiapukurssin sekä nuoriso-osaston kouluttajaja johtajakurssit. Noin vuosi sitten hän alkoi miettiä, miten puhevammainen voisi hädän tullen olla yhteydessä hätäkeskukseen. Lähiaikoina on vuorossa ensivastekurssi. Kehittelin ideaa itsekseni ja kerroin siitä lopulta perheelleni. Koska visuaalisuudella Palosuojelurahaston innovaatiopalkinto 2018: Kunniamaininnan saanut Anne-Mari on kuvilla kertoja Porilaisella Anne-Mari Heiskalalla on sukuvika – positiivinen sellainen. Nuori nainen on ollut palokuntalainen joka solullaan jo 20 vuotta. – Teen nyt opinnäytetyötä ”Hätäilmoitus kuvin”-ideasta, hän kertoo kasvot peruslukemilla. Kuvilla voi kertoa myös hädästä Anne-Mari opiskelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa puhevammaisten tulkiksi. – Pikkuveljeni Eino-Juhani toimii myös aktiivisesti Pihlavan VPK:ssa. Olen ollut yhteydessä Hätäkeskuslaitokseen, mutta ilmeisesti ERICA-kiireistä johtuen, vastausta ei ole vielä tullut. Tänään nuoripari asuu Pihlavassa. Projektiopinnoissa valmistelen L-Spelin leirille strukturoitua päiväjärjestystä ja erilaisia toimintaohjeita lapsille – kuvilla tietysti. on Anne-Marin opinnoissa merkittävä sija, hän sai ajatuksen kuvien hyödyntämisessä hätäilmoituksen teossa. Viime syksynä noormarkkulainen Jani-Petteri Heiskala talutti Anne-Marin alttarille. – Puheja kuulovammaisten ryhmä unohdetaan usein. Jani-Petteri on raskaan kaluston kuljettaja ja Anne-Mari opiskelee Turussa, jossa he ehtivät asua parisen vuotta ennen muuttoa Pihlavaan. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT PORILAISEN PIHLAVAN VPK:n aktiivien, Matti ja Tiina Lehtosen perheen tytär aloitti palokuntauransa 10-vuotiaana
a Hvenanmaa : Ei tietoa H äme : Ei tietoa p irkanmaan vaalipiiri : • Esa Järvenpää, autokorimekaanikko, Kyröskosken VPK:n päällikkö, SDP, Hämeenkyrö • Jarkko Lahtinen, palomies-ensihoitaja, Pirkanmaan pelastuslaitos, KESK, Lempäälä k aakkois -s Uomen vaalipiiri : • Markku Pakkanen, kansanedustaja, Kaspelin pj, KESK, Kouvola s avo -k arjala : Ei tietoa v aasan vaalipiiri : • Mika Kankaansyrjä, yksikönjohtaja, Kauhavan paloasema, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, PS, Kauhava • Antti Kurvinen, kansanedustaja, ent. Lehtemme painoon mennessä olemme saaneet tietoomme alla luetellut, pelastusalaan tavalla tai toisella sidoksissa olevat ehdokkaat. 29 HENKILÖT Tilanne 22.2.2019 “Palokuntaehdokkaat” eduskuntavaaleissa H elsingin vaalipiiri : • Mari Rantanen, ensihoitaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, PS, Helsinki U Udenmaan vaalipiiri : • Kenneth Morelius, palomies, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, NYT, Nurmijärvi • Veronica Rehn-Kivi, kansanedustaja, FSBR, puheenjohtaja, RKP, Kauniainen v arsinais -s Uomen vaalipiiri : • Janne Aso, palomestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, KOK, Kaarina • Veli-Pekka Nurmi, johtaja, OTKES, KOK, Turku s atakUnnan vaalipiiri : • Anne Holmlund, Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja, KOK, Ulvila • Petri Huru, ylipalomies, Satakunnan pelastuslaitos, PS, Pori • Ari Jalonen, paloesimies, Satakunnan pelastuslaitos, SIN, Pori EDUSKUNTAVAALIT PIDETÄÄN sunnuntaina 14.4.2019. Ehdokashakemusten jättöaika päättyy 5.3.2019 ja ehdokasasettelu vahvistetaan 14.3.2019. palokuntanuori, KOK, Seinäjoki k eski -s Uomen vaalipiiri : • Sari Hovila, sairaanhoitaja, sammutusmies, Leivonmäen VPK, KESK, Joutsa o UlUn vaalipiiri : • Jarmo Haapaniemi, asemamestari, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, SDP, Kempele • Katja Hänninen, johtokunnan varajäsen, Jokilaaksojen pelastuslaitos, VAS, Raahe • Antti Rantakangas, kansanedustaja, SSPL:n puheenjohtaja, KESK, Haapavesi • Pauliina Valkovirta, ensihoitaja Jokilaaksojen pelastuslaitos, KOK, Haapavesi • Jarmo Vuolteenaho, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen jtk:n pj, KESK, Nivala • Juha Vuorio, johtokunnan puheenjohtaja, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos PS, Oulu l appi : Ei tietoa. Julkaisemme päivitetyn ehdokastilanteen 15.4.2019 verkkosivuillamme osoitteessa www.palokuntalainen.fi. sammutusmies, KESK, Kauhava • Paula Risikko, kansanedustaja, ent
LE HD EN UUSI PALS TA PE LA S TU S A LA N M IEL ENK IIN TO ISI ST A HE N K IL Ö IS TÄ –. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT PELASTUSALAN LIITON hallitus on päättynyt myöntää vuoden 2018 Pelastustekopalkinnon Autoliike Miettiselle tunnustuksena ansiokkaasta ja uhrautuvasta toiminnasta liikenneonnettomuudessa (bussiturma). Tilaisuudessa luovutettiin myös vuoden 2018 kouluttajaja nuorisotyöläinen palkinnot: Vuoden kouluttajapalkinto kuopiolaiselle Osmo Turuselle aktiivisesta ja laadukkaasta koulutuksesta varautumiskoulutuksen saralla ja vuoden nuorisotyöläinen-palkinto kangaslampilaiselle Paula Koposelle ansiokkaasta ja aktiivisesta toiminnasta palokuntanuorisotyön parissa. 050 323 8589, tarmo.karnaattu@pspl.fi Autoliike Miettisen henkilökuntaa. Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry: Vuoden 2018 Pelastustekopalkinto autoliikkeelle Lisätietoja: Tarmo Karnaattu, toiminnanjohtaja puh. Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton Vuoden Pelastusteko -palkinto on tunnustus merkittävästä pelastusteosta, pelastusalan tunnetuksi tekemisestä, myönteisen julkisuuden lisäämisestä pelastusalalla, pitkään jatkuneesta arvokkaasta toiminnasta, korkeatasoisesta ja merkittävästä kehitystyöstä tai innovatiivisesta toiminnasta paloja pelastustoimen alalla
31 HENKILÖT Paloesimies Jarno Joensuu, 40, Pori Voittaja osaa valuttaa kemikaaleja ja tekee paljon muutakin Satakunnan pelastuslaitoksella työskentelevä paloesimies Jarno Joensuu, pokkasi 15 000 euron pääpalkinnon PSR:n Innovaatiokilpailussa valutuskouruidealla, jonka avulla voidaan nopeuttaa nestemäisten kemikaalien keräämistä onnettomuuspaikalla. Mikä on Joensuu miehiään. ”Ennen loppuu koiralta kusi kuin palomieheltä keinot.”
Perheenisä Vuodesta 2002 Jarno on ollut naimisissa pääluottamusmiehen tehtäviä (JHL Pori) hoitavan Satu-vaimonsa kanssa. Hänellä on takanaan koko sopimuspuolen kurssiputki päällikkökurssia lukuunottamatta. – Kyllä metsästys ja kalastus vievät melkein kaikki vapaat viikonloput. Alipäällystökurssi pätevöitti hänet myös palokunnan päälliköksi. Heillä on kolme lasta; tyttäret, 11 v ja 4 v, sekä poika, 10 v. – Esimiehen homma on suhteellisen vapaa sekä monipuolinen. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT Jarno Johannes Joensuu Jarno syntyi vuonna 1978 Porissa, mutta muutti jo nuorena Noormarkkuun. Lisäksi osallistusn Porin haulikkoklubin toimintaan sen verran, että ampumataito pysyy tallella. Toiminta palokunnan nuoriso-osastossa kasvatti itseluottamusta ja armeijassa reserviupseerin (tuliasemaupseeri, kuljetusjoukkueen johtaja) koulutus antoi hyvät eväät kohdata työelämän arki. Esimiehen tehtävät hän aloitti Porissa 2006 ja sai pari vuotta myöhemmin vakinaisen esimiehen viran. Hälytyksiä Jarnon palokunnalla on yli 200 vuodessa. Taisin olla helppo lapsi. Palokuntalainen Jarno aloitti toiminnan Noormarkun VPK:n nuoriso-osastossa yhdeksän vuotiaana. Toiminta hälytysosastossa alkoi 1996. Paloesimies Pelastajakurssilta Jarno valmistui keväällä 2002 ja alipäällystökurssin hän suoritti keväällä 2006. – Perhe on kaiken toiminnan perusta. Joensuun perhe asuu Jarnon itse kunnostamassa omakotitalossa Noormarkussa, jokirannassa. Lohen kalastus putkiperhoilla Tornionjoella ja Kokemäenjokella kuuluu myös erämiehen ohjelmaan. Noormarkun VPK:n päällikkö hän on jo kolmattatoista vuotta. – Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimea. Olen Noormarkun Erämiesten ja Kasalanjoen metsästysseuran jäsen. Hän sai vakinaisen viran palomiehenä vuonna 2004. Rauman pelastuslaitoksella Joensuu aloitti kesämiehenä pelastajakurssin aikana. Erämies Joensuu metsästää lintuja ja pienriistaa. Nuorimman kanssa vietän paljon aikaa vapaapäivinä. Ja kenttätyö on se, miksi tälle alalle hakeuduin. Osa kavereistani pyörii samoissa ympyroissä. – Olin vähän arka lapsena. Hirvet ja peurat ovat myös Kylällä kuultua: ”Terävä kuin mikä.” ”Huippukouluttaja, ja tiukka sellainen.” ”Energiaa riittää.” ”Nopea käänteissään.” ”Periksiantamaton, ehkä jonkin verran itsepäinen.” ”Johtajatyyppi” ”Tosi ammattilainen.” ”Hymypoika.” joka syksy tähtäimessa. Ammatillisuutta tarkastellen toiminta on laadullisesti kehittynyt LE HD EN UUSI PALS TA PE LA S TU S A LA N M IEL ENK IIN TO ISI ST A HE N K IL Ö IS TÄ –. Siinä on sopivasti hallinnollisia tehtäviä, koulutusta, palotarkastusta ja kenttätyötä. Vaikka olen mukana melko monessa, aikaa riittää silti perheelle
Luottamushenkilö Porin kaupunginvaltuuston jäsenenä Joensuu (SDP) on ollut vuodesta 2010. Olen tottunut asioiden valmistelun ja päätöksenteon hidasliikkeisyyteen. Hän on myös Porin kaupunginhallituksen varajäsen sekä ympäristöja lupalautakunnan jäsen. Nyt ei ole motivaatiota lähteä kurssille. Paljon on kuitenkin edelleen tehtävää. Tulevaisuus politiikassa – Pysyttelen paikallispolitiikassa. Kouluttaja Liikennepelastaminen ja vaaralliset aineet sekä korkealla työskentely ja savusukellus ovat lähellä miehen sydäntä. Kouluttajan on pakko pitää itsensä ajan hermolla. Länsi-Suomen harjoitusalueella Porissa. Hän kouluttaa ammattija sopimushenkilöstä eri puolilla Suomea. 33 HENKILÖT viime vuosina reippaasti. – Teemme työvuoroni kanssa mitä erilaisimpia kokeita Innovaatiopalkinnon saanut valutuskouru on ollut jo useasti käytössä hälytystehtävissä. Nytkin meillä on suunnitelmissa koe, josta ei vielä kerrota julkisuuteen mitään. Tulevaisuus pelastusalalla – Päällystötutkinto on ollut harkinnassa jo 10 vuotta. – Pidän kouluttamisesta, koska siinä kehittyy itsekin. Katsotaan asiaa uudestaan lähivuosina. Hän on ideoinut useita menetelmiä erityisesti liikennepelastamiseen sekä sammutustekniikkaan ja – taktiikkaan. – Haluan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Alussa tuntui siltä , että mitään asioita ei saa eteenpäin. Toiset onnistuvat, toiset taas ei. Ennen Noormarkun liittämistä Poriin Jarno istui Noormarkun kunnanvaltuustossa sekä eri luottamustehtävissä viisi vuotta. Innovaattori Joensuun innovaatiot eivät rajoitu pelkastaan valutuskouruun. Motto – Ennen loppuu koiralta kusi kuin palomieheltä keinot.. Joensuu toimii SPPL:n tieliikennepelastamisen ja Autourheilutapahtumien ensivasteryhmien kouluttajana sekä toisen asteen oppilaitos Winnovassa pelastustoiminnan ja ympäristöturvallisuuden kouluttajana. Huolenaiheet pelastustoimessa – Ammattipalokunnissa henkilöstöresurssit ja sopimuspalokunnissa henkilöstön toimintakyky
Joitakin vuosia sitten hänen vanhat ansiomerkkinsä ja -mitalinsa päätyivät jostakin Ahvenanmaan sukulaisten kätköistä minun haltuuni. Sitä tuskin on tällä alalla koskaan metalliset merkit palokuntapuvun rinnuksissa henkivät arvokkuutta ja kunnioitusta moneen suuntaan. Pienet Arvostusta rinnassa vuorovaikutuksesta, siitä kuinka puhumme toisillemme, kuuntelemme toisiamme, otamme huomioon ja osoitamme ymmärrystä. SSPL:n ajankohtaisseminaarissa Tampereella pohdittiin vuorovaikutusta monista näkökulmista. Kertoessa toiselle hänen arvonsa ja tärkeytensä voi oppia huomaamaan, että itsekin on arvokas ja arvostettu.. Olipa tällainen sitten tavanomaista tai ei, tuntee varmasti huomionosoituksen saaja joka kerta iloa sisimmässään vaikkei sen näyttäminen ulospäin niin kovin helppoa olisikaan. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 JAAKKO LINKO, järjestöpäällikkö, yksikönjohtaja ja pappi ISÄNI MUFFA oli Paraisten palopäällikkö. Toisinaan me sopimuspalokuntalaiset itsekin vähättelemme näitä saamiamme arvostuksen merkkejä. Kun palokuntayhteisöissä haemme ja luovutamme ansiomitaleita, haluamme sillä osoittaa arvostavamme toinen toisiamme. Ansiomerkki ei ole arvokas itsessään, vaan arvo muodostuu siitä, mitä merkillä halutaan osoittaa, miksi se jollekulle annetaan ja kuinka saaja merkkiään kantaa. SOPIMUSPALOKUNTALAINEN TUSKIN tekee palokuntatyötä puhtaasti rahan takia. Ehkä hyvän palautteen antamista, kunnioituksen osoittamista arkaillaan. Samalla arvostamme sopimuspalokuntatyötä kokonaisuudessaan, pelastusalaa ja palokuntaperinteitä. SYVIN TAPA osoittaa kunnioitusta ja arvostusta toisille löytyy liikaa. ANSIOMITALIT JA muut ”pinssit” – kuten niitä joskus vähätellen kuulee kutsuttavan – ovat osa palokuntakulttuuria ja -perinteitä. Toisen arvostaminen ei ole koskaan itseltä pois. Arvostus, kunnioitus ja hyväksyntä ovat kuitenkin vuorovaikutuksesta kasvavia, voimakkaita asioita, joilla on tapana lisääntyä niitä viljeltäessä. Enkä usko prenikoiden havittelunkaan olevan perimmäinen motiivi puurtamiselle pelastusalan hommissa. Ne ovat minulla kotona kunniapaikalla esillä ja kertovat minulle arvostuksesta monella tavalla. SAADUN ANSIOMITALIN voi ajatella palkkiona hyvin suoritetusta pitkään jatkuneesta työstä, mutta kysymys on paljon enemmästä, arvostuksesta. Palokunnissa on kulttuureja ja käytäntöjä laidasta laitaan, joissakin mitaleita ja merkkejä jaetaan vuosittain, toisissa tällaiset huomionosoitukset liittyvät vain harvinaisempiin juhlatilanteisiin. Ansiomitaleilla osoitettavan arvostuksen tekee todemmaksi ja vahvemmaksi kunnioittava vuorovaikutus. Mutta jokainen kaipaa arvostusta ”Toisinaan me sopimuspalokuntalaiset itsekin vähättelemme näitä saamiamme arvostuksen merkkejä.” tekemälleen työlle. Työstä saatu palkka ei ole vain rahaa, se on samalla osoitus siitä, että tehdyllä työllä on jokin arvo
Helmikuun alussa voimaan astunut laki on ehdoton edellytys, jotta Virven asema maailman parhaana viranomaisverkkona säilyy. Kilpailutuksen voittanutta verkkoa laajennetaan ja vahvistetaan, jotta viranomaisviestinnän tarpeisiin pystytään vastaamaan. Lähde Suomen Erillisverkot Oy:n tiedote. Viranomaisten ja Lisätietoja Timo Lehtimäki toimitusjohtaja Suomen Erillisverkot -konserni puh. 050 514 8286 timo.lehtimaki@erillisverkot.fi Mari Suokari-Pärssinen viestintäpäällikkö Suomen Erillisverkot -konserni puh. Tetra-teknologia on tulossa kuitenkin tiensä päähän, eikä sillä voida enää varmistaa toimintavarmoja ja turvallisia palveluita useita vuosikymmeniä eteenpäin. Lakimuutoksilla turvataan viranomaisten kriittisen viestinnän palvelun saatavuus ja laatu myös viestintäverkkojen ruuhkatilanteissa, jolloin viranomaiset ovat etusijalla suhteessa muihin käyttäjiin. 35 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ VIRVE SIIRTYY asteittain laajakaistaiseksi, mikä tuo viranomaisille ja muille turvallisuustoimijoille yhä laajemmat palvelut kriittiseen viestintään ja johtamiseen. Lisäksi viranomaisliittymät voivat käyttää muita verkkoja, jos kilpailutuksella valittu ensisijainen verkko ei ole käytettävissä. Eri viranomaisilla on tarpeita muun muassa liikkuvan kuvan hyödyntämiseen onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa, ja laajakaistainen Virve mahdollistaa tämän turvallisuudesta tinkimättä. Tetra-teknologiaan pohjautuva Virve palvelee viranomaisia ja muita turvallisuustoimijoita vielä pitkään, vähintään vuoteen 2025. Erillisverkot kilpailuttaa tämän vuoden aikana verkko-operaattorit. Erillisverkot turvaa nyky-Virven palvelut niin pitkään, että eri toimijat pystyvät siirtymään uuteen teknologiaan hallitusti. Erillisverkot hyödyntää tulevaisuuden Virvessä kaupallisia matkapuhelinverkkoja. 040 756 0850 mari.suokari-parssinen@ erillisverkot.fi Virven tulevaisuus vahvistettiin lainsäädännöllä Viranomaisverkko Virven kehittäminen asteittain laajakaistaiseksi tuli mahdolliseksi, kun tasavallan presidentti vahvisti lain sähköisen viestinnän palveluista 18.1.2019. muiden turvallisuustoimijoiden palveluiden tulee toimia kaikissa olosuhteissa, myös kaupallisten matkapuhelinverkkojen ruuhkatilanteessa, Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki sanoo. Tulevaisuuden Virve-palvelun, Virve 2.0:n, käyttöönotto aloitetaan vuonna 2022. – Meille Erillisverkoissa on tärkeää, että lainsäädäntö tukee tulevaisuuden palveluiden kehittämistä
HÄTÄKESKUSLAITOS TÄYDENTÄÄ virallista vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää julkaisemalla vaaratiedotteet 112 Suomi -mobiilisovellukseen. Vaaratiedotteen merkkiääni piippaa nyt puhelimissa Sovellukseen tuleva vaaratiedote voi aiheuttaa uuden ilmiön esimerkiksi julkisessa liikenteessä tai työpaikoilla, sillä ilmoituksen mukana tulee myös televisiosta ja radiosta tuttu merkkiääni. Ilmoituksen pääsee lukemaan klikkaamalla ilmoitusta tai sovelluksen yläkulmasta aukeavaa valikkoa. – Ilmoitus vaaratiedotteesta tulee näkymään puhelimen näytöllä ja samalla puhelimesta kuuluu vaaratiedotteen merkkiääni. – Tiedotteen julkaisusäde määritellään alueellisissa tiedotteissa ympyrän muotoisella säteellä, joka on 20 km tapahtumapaikasta, mikäli tiedottava viranomainen ei toisin päätä. Viime vuonna ryhdyimme julkaisemaan kaikki vaaratiedotteet myös Hätäkeskuslaitoksen sosiaalisen median kanavilla sekä 112.fi-sivustolla. Yli 20 prosenttia hätäilmoituksista eivät kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. – Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on välittää viranomaisten antamat vaaratiedotteet Yleisradiolle virallisessa lakiin perustuvassa järjestelmässä. On hyvä muistaa, että hätänumeroon tulee soittaa vain silloin, kun paikalle tarvitaan kiireellisesti auttavia viranomaisia. Valikosta näkee kaikki voimassa olevat vaaratiedotteet, mahdolliset jatkotiedotteet sekä vaara ohi -tiedotteet. Virheelliset ilmoitukset ovat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta. 112 Suomi -sovelluksella alueelliset vaaratiedotteet voidaan lähettää puhelimen sijaintitietoon perustuen. Viranomaiset voivat lähettää tiedotteen myös vaaratilanteen jatkumisesta ja päättymisestä, ja ne näkyvät vastaanottajalla samalla tavalla kuin ensimmäinen tiedote, kertoo Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen. Ilmoituksen vaaratiedotteen saa myös silloin, kun tulee alueelle, missä vaaratiedote on voimassa. Vaaratiedotteen kieli, suomi tai ruotsi, määräytyy Vaaratiedotteet tulevat nyt suoraan puhelimeen Säästä hätänumero hätätilanteisiin. Suomessa hätänumeron tunnettavuus on huippuluokkaa, mutta sen käytössä on vielä parannettavaa. Hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Niemisen mukaan älypuhelimiin ladattavan turvallisuussovelluksen avulla vaaratiedotteet voivat tavoittaa myös niitä kohderyhmiä, joita virallinen vaaratiedotteiden välitysjärjestelmä ei tavoittaisi tv:n ja radion välityksellä. Sovelluksella on lähes 1,6 miljoonaa latausta. Nyt vastaavalla tavalla jaamme vaaratiedotetta 112 Suomi -sovelluksen kautta lisäpalveluna viralliselle järjestelmälle, Nieminen kuvailee. Erityisesti somessa julkaisuilla on ollut suuri tavoitettavuus. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ HÄTÄKESKUSLAITOS MUISTUTTAA hätänumeron oikeasta käytöstä ja Euroopan yhteisestä hätänumerosta
Hätäkeskusten välittämistä tehtävistä vain kuusi prosenttia ohjattiin pelastustoimelle. Lähde Hätäkeskuslaitoksen tiedotteet Vuonna 2018 hätänumeroon tehtiin joka päivä 7400 hätäilmoitusta Näin saat vaaratiedotteet 112 Suomi -sovellukseen • LATAA / päivitä sovellus • AVAA / uudelleenkäynnistä sovellus kerran, jotta tiedotetoiminto käynnistyy • ANNA sovellukselle lupa seurata sijaintia sovelluksen ollessa suljettuna sen mukaan, minkä kielen käyttäjä on sovellukseen määritellyt. Terveystoimelle välitetyistä tehtävistä esimerkiksi kaatuminen, sydänperäinen rintakipu, selkäkipu sekä mielenterveysongelma löytyvät kymmenen suurimman tehtävälajin joukosta. – Puhelinvalmistajilla on omia rajoituksiaan, joita sovellus ei voi ohittaa. Miksi?” PUHELINTEN OMAT käyttöjärjestelmät saattavat rajoittaa vaaratiedotteiden läpituloa. Poliisin osalta kirjattiin tehtäviä eniten seuraaviin tehtävälajeihin: ajoneuvon pysäyttäminen tai tarkistaminen, ilkivalta tai järjestyshäiriö sekä päihtynyt henkilö. Esimerkiksi puhelimeen tulevien ilmoitusten määrää on saatettu rajoittaa. Sami Suomalaisen mukaan ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi silloin, jos puhelin on virransäästötilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut. ”Erityisesti somessa julkaisuilla on ollut suuri tavoitettavuus.”. Vuonna 2018 hätäkeskukset vastaanottivat yhteensä noin 607 000 (593 000) virheellistä ilmoitusta, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi. 37 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ VUONNA 2018 hätänumeroon 112 tehtiin 2 736 000 hätäilmoitusta, joista puolet johti tehtävän välittämiseen toimivaltaiselle viranomaistaholle. Rajoitteista löytyy lisätietoa sivulta www.112.fi, hän kertoo. Jos tuo määrä on tietyllä aikajaksolla jo täynnä, puhelin ei päästä vaaratiedotetta läpi. ”Kaverille tuli ilmoitus vaaratiedotteesta, mutta minulle ei. Välitetyistä tehtävistä 55 % välitettiin terveystoimelle, 35 % poliisitoimelle ja 6 % pelastustoimelle. Vuoden 2018 tilastot osoittavat, että noin 97 prosenttia hätänumeroon soittaneista sai vastauksen alle 30 sekunnissa. Loput 4 % välitettiin sosiaalitoimelle ja muille viranomaisille
38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Oulun hätäkeskusalueelta Kokemuksia ERICAsta Ylivieskan paloaseman nelostyövuoro Rainer Taipale, Jaakko Rautakoski ja Jari Laahanen ovat sitä mieltä, että Erica ei ole vaikuttanut hälytysten tulemiseen mitenkään.
– SIIRTYMINEN ei ole vaikuttanut mielestäni hälytyksiin. Sitten kun palokunnan ensivasteyksikkö pääsee kohteeseen on kulunut sanotaan vaikka 15-20 minuuttia. 39 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ – HÄLYTYKSISTÄ entiseen verrattuna jää puuttumaan tarkka osoite ja selitys mitä on tapahtunut. – ERICAN myötä hälytystekstiviestissä on entistä vähemmän tietoa. Kyseessä on siis eloton potilas ja peli on todennäköisesti menetetty. Eli kaikilla terveillä ihmisillä järki sanoo, että hälytystekstiviestissä pitäisi lukea myös osoite, vähintäänkin kiireellisissä tapauksissa. Toki uusi järjestelmä on tuonut mukanaan jotain aiemmasta poikkeavaa lähinnä niin, että vaste on muodostunut suureksi, vaikka kyseessä on pieni tai keskisuuri tehtävä. Paloasemalla odotellaan, että saadaan miehitystä autoon. Muu palokunnan ensivasteporukka saapuu 15-20 minuutin kuluttua ja jatkaa elvytystä. Tässä vaiheessa palokuntalainen miettii, että protokollan mukaan pitäisi mennä paloaseman kautta, mutta kun nyt on tosi kyseessä, palokuntalainen ajaa suoraan kohteeseen ja on paikalla minuutin kuluttua hälytyksestä ja aloittaa välittömästi elvytyksen. Yksiköille on laadittu ominaisuudet ja niillä mennään. Palokuntalainen ajaa paloasemalle, mikä voi sijaita muutaman kilometrin päässä. Mutta joillekkin byrokraatikoille ilmeisesti tietosuoja on ihmishenkiä tärkeämpi asia. Kommentteja sopimuspalokunnista Teksti Arto Papunen. Ennen oli viestissä yleensä osoite paitsi ensivasteissa pelkkä kadunnimi tai esimerkiksi seurakuntatalo. Jos hälytystekstiviestistä kävisikin ilmi osoite, tuo edellinen keikka olisi voinut mennä seuraavasti: Palokuntalaisella piippaa kännykkä, viestissä lukee 700A ja osoitteena Jokitie 10. Näitä on ollut pari. Eli keikkamäärät ja etäisyydet on pysyneet samoina. Pelkän hälytyskoodin perusteella olen jättänyt keikoille menemättä, koska olen päätellyt että varallaolijat pystyvät hoitamaan keikan. (tämä varmaan järjestelmästä johtuvaa, että tiedot lisääntyy -> vaste muuttuu). – VASTEET on laadittu lähes tulkoon kuten ELS:ssä eli ainakin muutaman kuukauden kokeilun tiimoilta ei ole tullut mitään mullistavaa. Pelastuslaitoksen edustaja on kertonut, että vastemuutoksia saattaa tulla, mutta näistäkään ei meitä ole toistaiseksi informoitu. Palokuntalainen hoksaa, että perhana, sehän on naapurissa. Tämä uudistus kyllä ehkä parantaa potilaan tietosuojaa, mutta samalla erittäin vaarallisella tavalla heikentää avunsaantia maaseudulla, jossa palokunta toimii sopimuspalokuntien varassa. Otetaan esimerkki: palokuntalaisella piippaa kännykkä, viestissä lukee 700A, mutta ei osoitetta missä keikka on. Keskisuuren tehtävän kohdalla ensin on hälytetty pieni ja hetken päästä vaste nousee. – PALOKUNTAMME osalta ei ERICA:sta ole vielä käytännön kokemusta, koska hälytyksiä ei tälle vuodelle ole sattunut. Potilaan ennuste on moninkertaisesti parempi, kuin jos palokuntalainen olisi ajanut paloaseman kautta
Mutta se lienee yksittäistapaus. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ – ERICA ei mielestäni ole juuri vaikuttanut hälytysten tulemisiin. Suurimpana miinuksena suoritusportaan näkökulmasta näkisin tehtävään liittyvien lisätietojen erittäin huonon luettavuuden. Miehistöltä lähti virvestä tärkeät tiedot tapahtumasta ja paikkatiedot. Tilannetiedot ovat erittäin niukat ja jostain syystä myös tiedot, joita pyytää häkestä ovat kovan pyytelyn takana. Ensihoidon yksiköistä näissä tapauksissa ei ole tietoa mitä on hälytetty. On koettu vaikeaksi tämä seikka.. ERICAn vasteet ovat aiempaa laajempia. Kokemuksia Erica järjestelmästä tällä hetkellä kovin vähän. Vuoden 2019 alku on ollut vilkas, mutta se ei ole juurikaan johtunut ERICAn aiheuttamista muutoksista. Lisäksi hälytysvaste ja onnettomuuden laajuus eivät kohtaa, esimerkiksi henkilöauton ja rekan nokkakolari, jossa on kuusi eriasteisesti vammautunutta on hälytetty yksi sammutusauto. Hälytykset ovat tulleet perille normaalisti. – MEILLÄ vaikutusta on ollut sen verran, että hälytykset ovat lisääntyneet. Lisäksi virveliikennettä on nykyään niin paljon, että välillä ei pääse sekaan, tämä tosin liittyy varmaan Lapin alueen uuteen päivystysjärjestelmään eikä ERICA:aan. Myös toisinpäin, auto penkassa ihmiset ulkona, vaste sammutusauto ja rajaheko. – VAIKUTTANUT on ja valitettavasti negatiivisesti. Eli hälytyskeskuksesta virvellä lisätietoja pyytäessä saa vastaukseksi vain samaa jargonia mitä hälytysviestissä, ja tämä ilmiö on tullut ERICA:aan siirtymisen myötä. Linja-auto ajanut ulos ja kaatunut, 50 altistunutta, vaste on yksi sammutusauto. Esimerkiksi metsäpaloihin lähtee toiselle paikkakunnalle auto ilman päivystävää ryhmänjohtajaa, niin päivystäjällä on vain yhteys ja skannausmahdollisuus saada yhteys tehtää johtamassa olevaan esimieheen. Hälyttäminen on onnistunut ongelmitta ainakin meidän osalta. – PÄIVYSTYSVIRVESTÄ infokanavan puuttuminen aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa ensivastekeikoilla, missä ei meillä ole yleensä yksikönjohtaja mukana. – PÄIVYSTÄJÄN puhelimeen tuleva hälytystekstiviesti on liian pitkä ja epäselvä. Aina oltava yhteydessä esimiehiin. Kerran kävi niin että päivystysvirve ei hälyttänyt ollenkaan, mutta tekstiviesti tuli kännykkään. – SIIRTYMINEN ERICAan ei ole juurikaan vaikuttanut palokuntamme hälytyksiin. Joitakin ongelmia oli alkuun, esimerkiksi yksikön tilatietoaikojen välittymisessä Prontoon, mutta ne korjaantuivat nopeasti
Puutteita ERICA:ssa vielä toki on, mutta päivittäisessä käytössä toimii hyvin. Hälytysviestien sisältö on aluksi hämmentänyt käyttäjiä, mutta uskon, että tämä liittyy suurimmalta osalta uuden oppimiseen. Järjestelmän tietä pitkin –reititys on mielestäni parantanut oikeiden yksiköiden nousemista vasteisiin ja helpottanut vasteiden laatimista. Tilatietojen / paikkatietojen / kohdetietojen merkitys onnistuneeseen lopputulokseen on vain korostunut. Oikeat yksiköt / asemapaikat ovat saaneet pääsääntöisesti niille kuuluvat tehtävät. Kehitettävää on erityisesti ERICAn lähettämien hälytysviestien sisällössä, tietoa tulee niukemmin kuin aiemmin ELS-aikana. Kuulutukset ovat selkeämpiä robotin kertomana ja hälytetyt yksiköt erottuvat puheesta selkeämmin kuin ennen. Parannuksia ERICA toi onnettomuuspaikalle maanteitse reitittävyyden osalta. Pelastuslaitoksemme maantieteellinen muoto ja tasainen paloasemaverkosto on edesauttanut pitämään ERICA vastemallit yksinkertaisina, eikä monimutkaisiin säätöihin ole tarvinnut lähteä, joka helpottaa ylläpitoa. Ainoastaan hälytysviestien sisältö on jonkin verran muuttunut aiemmasta johtuen ERICAn riskinarvioiden kautta saatavista tiedoista.. Lapin pelastuslaitos, Jorma Anttila – ERICAAN siirtyminen on sujunut hälyttämisen osalta melko hyvin. Eli loppukäyttäjä ei juurikaan huomaa eroa ja tehtäviin vastataan samalla yksikkömäärällä ja laadulla kuin aikaisemmin. 41 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Kommentteja pelastuslaitoksilta Jokilaaksojen pelastuslaitos, Harri Huumo – TAVOITTEENAMME oli tehdä ERICA vasteista ja yksiköiden ominaisuuksista sellaiset, että lopputulos olisi hyvin samankaltainen kuin ELS-järjestelmässä. Tämän johdosta muutoksia ei juurikaan ole ollut. Kainuun pelastuslaitos, Petri Vehniäinen – HÄLYTYSVASTEET ovat Kainuun alueella pääpiirteittäin samanlaisia kuten ennen ERICAa. Lisäksi pelastustoimen tekemissä määrittelyissä, joita ERICA käyttää, on myös kehitettävää. Tämä parantaa lähimmän yksikön saatavuutta tehtävälle ja vuositasolla lisää muutaman pienen aseman tehtävämäärää. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Mikko Malmstedt – TIEDOT syötettiin samanlaisina ERICAan kuin mitä ne olivat olleet ELS:llä ja näin ollen muutoksia ei käytännössä ole ollut. Eli samat virvet, hakulaitteet ja GSM-puhelimet ovat saaneet hälytykset kuin aiemminkin
20 40 60 80 100 120 140 160 180 2018 150 7 5 2 3 1 139 120 105 104 2017 2016 2015 2014 Myönteiset päätökset Kielteiset päätökset varusteja kalustohankintoihin. 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Mihin avustusta myönnetään Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja niitä myönnetään tietyin ehdoin ja edellytyksin rakennus-, Sopimuspalokunnilta viime vuonna ennätysmäärä pienavustushakemuksia Palosuojelurahaston sopimuspalokuntien pienavustuksia myönnetään sellaisille vapaaehtoisille palokunnille, laitospalokunnille, teollisuuspalokunnille, sotilaspalokunnille tai muille pelastusalalla toimiville yhteisöille, joilla on sopimus oman alueensa pelastustoimen kanssa. Palomiesyhdistyksille pienavustuksia myönnetään nuoriso-osaston suojavarusteisiin. Avustuksia myönnetään myös sellaisiin hankintoihin, joilla turvataan sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä. Avustuksissa painotetaan hälytysvalmiuden tehostamista ja työturvallisuuden parantamista. Avustettavan hankinnan tai hankkeen tulee kohdistua tulipalojen ehkäisyyn tai pelastustoiminnan edistämiseen.
Rakentamiseen liittyviä hakemuksia oli kahdeksan. Kielteisiä tai osittain kielteisiä päätöksiä annetaan, jos avustusta haetaan • yhden vuoden määräajan jälkeen • yksittäisen hankinnan hankintahinta ylittää pienavustuksille asetetun 12 500 euron hintarajan • hakija ei ole pystynyt toimittamaan kaikkia tarvittavia liitteitä tai • hankinta ei kohdistu palosuojelurahastolain 1 ja 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla tulipalojen ehkäisyyn ja pelastustoiminnan edistämiseen. Tuen hakeminen Palosuojelurahastolta on Kylmälän FBK:n edustajien mukaan mutkatonta. Asema rakennettiin 50-luvun alkupuolella ja sitä laajennettiin sekä peruskorjattiin 1985. Kun vuonna 2013 hakemuksia rahastoon tuli 105 kappaletta, oli määrä vuonna 2018 ennätykselliset 157 kappaletta. Palokunnassa on noin 15 nuoren junioriosasto ja erittäin aktiivinen naisja senioriosasto. Tämä Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen sopimuspalonkunta täyttää muutaman vuoden kuluttua 70 vuotta (perustettu 1952). Käytettyjen ajoneuvojen hankintaan tuli kaksi hakemusta. Vuonna 2018 myönteisten päätösten osuus kaikista päätöksistä oli 95,5 %. Suurin osa vuoden 2018 avustushakemuksista koski sopimuspalokuntien varusteja kalustohankintoja. Viisi hakemusta liittyi lasten ja nuorten koulutustapahtumien, turvallisuusviestintätapahtumien tai muiden lapsille ja nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämiseen. Vuonna 2018 palokunta hankki Palosuojelurahaston avustuksella uudemman, kevyemmän ja työturvallisemman paineilmalaitteiston. Kylmälän FBK:n asema 37 sijaitsee keskellä Kylmälän kylää Pohjois-Kirkkonummella. Palosuojelurahaston tuella palokunta sai ensimmäisen modernin Mercedes-Benz sammutusauton vuonna 1976. 43 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Pienavustushakemusten määrän kehitys Pienavustushakemusten määrä on ollut kasvussa viimeisten vuosien aikana. Sopimuspalokunta voi myös itse hankkia pelastustoimen kannalta tarpeellista kalustoa.. Hakuprosessi on palokunnan mukaan selkeä, ja oleellisia tietoja ovat hankkeen sisältö, kustannukset, tositteet sekä puolto omalta pelastuslaitokselta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa sopimuspalokuntien varusteja kalustohankinnoista. Kasvua on tapahtunut viidessä vuodessa 33 prosenttia. Yksittäistä tai selkeää syytä hakemusmäärän kasvuun on vaikea sanoa. 2018 2017 2016 2015 2014 395 861 € 368 009 € 401 317 € 304 606 € 265 274 € Lisätietoja www.palosuojelurahasto.fi/avustukset/sopimuspalokuntien-pienavustukset Avustussummat vuosittain Kylmälän FBK:lta avustushakemus pitkästä aikaa Kylmälän FBK edustaa yhtä niistä sopimuspalokunnista, jotka hakivat rahastosta sopimuspalokuntien pienavustusta ensi kertaa pitkän tauon jälkeen. Palokunnan omin varoin hankittiin lämpökamera vuoden 2018 lopussa. avustustoiminnan paremmalla tunnettuudella sekä tehokkaammalla viestinnällä, johon Palosuojelurahastossa on erityisesti panostettu. Palokunta panostaa uuteen teknologiaan sekä terveyttä ja henkistä hyvinvointia edistäviin aktiviteetteihin. Vaikutusta voi olla mm. Hälytysosastoon kuuluu parikymmentä aktiivia jäsentä. Avustussummat Pienavustuksiin myönnetty kokonaisavustussumma vaihtelee vuosittain hakemusten mukaan, mutta on pysynyt pitkään noin 300 000–400 000 euron tuntumassa
Häiriötilanteessa kaikki palvelut pitäisi löytyä yhdestä pisteestä Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten valmiuskoordinaattori Kristiina Kapulainen kertoo, että alueellisen valmiuskeskuksen pilotointi onnistui erinomaisesti. ”Asiakkaina” harjoituksessa esittivät itseään asukkaat eri puolilta Luumäkeä ja sen ulkopuoleltakin. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 70 henkilöä. Taavetin kirjastolle perustettuun valmiuskeskukseen kokoontuivat Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksote, Luumäen kunta, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Suomen Punainen risti, Martat, Pelastakaa Lapset Ry ja Kirkon henkinen huolto tarjoamaan apuaan. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ ENSIMMÄINEN ALUEELLINEN valmiuskeskus koeponnistettiin marraskuun 2018 lopussa Luumäen Taavetissa osana alueellista EKA18-valmiusharjoitusta. Luumäellä syksyllä – keväällä vuorossa Lappeenranta Alueellinen valmiuskeskus koeponnistettiin Etelä-Karjalassa kehitetty uudenlainen palvelumalli kokoaa yhteen viranomaisten ja kansalaisten palvelut asukkaiden saataville häiriötilanteen aikana. – Häiriötilanteessa on järkevää keskittää kaikkien viranomaisten ja järjestöjen palvelut samaan ”Asukkaiden ei tarvitse etsiä apua useasta eri osoitteesta haastavassa tilanteessa.”. Harjoituksessa Luumäelle kuvattiin pitkäkestoinen, vuorokausia kestävä sähkökatkos, joka vaikuttaisi merkittävästi asukkaiden elämään. Asuntojen kylmetessä, puhelinliikenteen katketessa ja kauppojen sulkiessa ovensa asukkaat tarvitsisivat monenlaista apua. Järjestöjen lisäksi valmiuskeskuksessa apuna toimivat myös tehtävään erikseen koulutetut luumäkeläiset vapaaehtoiset
45 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Lisätiedot: Valmiuskoordinaattori Kristiina Kapulainen Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksote puh. Luumäen kunnan tekninen osasto järjesti tilaan varavoiman. Oli upeaa nähdä, miten innokkaasti kaikki toimijat lähtivät mukaan. Kristiina Kapulainen Eksotesta kertoo, että vapaaehtoisten rooli viranomaisten apuna on merkittävä sekä häiriötilanteen aikana että siihen varautumisessa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos järjesti paikan päälle yhteydet hätäkeskukseen, pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja sateliittipuhelimien kautta myös sähkökatkosalueen ulkopuolelle. 040 651 1791 paikkaan. Näin asukkaiden ei tarvitse etsiä apua useasta eri osoitteesta haastavassa tilanteessa. Malli laajennetaan koko Etelä-Karjalaan Etelä-Karjalassa jatketaan alueellisten valmiuskeskusten koulutusta ja harjoittelua nyt myös muissa kunnissa. Paikalla oli myös Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys, Eksoten palveluohjaus ja Luumäen kotihoidon työntekijöitä. Harjoituksessa oli upea henki, ja myös ”asiakkaat” esittivät roolinsa täysillä. Seuraavana vuorossa on Lappeenranta, jossa valmiuskeskusten perustamiseen liittyvä koulutus ja harjoittelu aloitettiin helmikuussa.. Kirkon henkinen huolto tarjosi henkistä tukea, ja Pelastakaa Lapset ry:n lapsiystävällisessä tilassa pääsivät nuorimmat turvalliseen ympäristöön leikkimään siksi aikaa, kun aikuiset hoitivat omia asioitaan. Punainen Risti ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu auttoivat asukkaita monipuolisesti kunkin tarpeen mukaan. Taavetin kirjasto valikoitui harjoituspaikaksi sen vuoksi, että kirjastolla voidaan käyttää varavoimakonetta. Asukkaille valmiuskeskuksessa tarjottiin perustarpeiden täyttämistä, kuten Marttojen tekemää iltapalaa. – Järjestöihin kuuluvien vapaaehtoisten lisäksi saimme mukaan myös luumäkeläisiä asukkaita niin valmiuskeskukseen avuksi kuin myös harjoitukseen asukkaiksikin
Pääosa lukijoista lukee lehteä vapaa-ajalla . Lehden ulkoasua pidettiin modernina (42%) tai ajattomana (57%) . Lehden lukijat pitävät printtiversiosta. Palokuntalaisen lisäksi lukijat seuraavat Pelastustietoa (70 % lukijoista), Palopäällystöä (37 %), Pelastusalan ammattilaista (8 %) ja Tulitaistelijaa (4 %). “Palokunnat” ja “Kalusto ja varusteet” olivat ylivoimaisesti suosituimmat osastot . Vastaanotetuissa vapaissa kommenteissa tuli useita hyviä kehitysehdotuksia, joita toimituksemme ottaa huomioon tulevissa numeroissa. Yllättäen vain 12 % lukee myös digiversiota. PALOKUNTALAINEN -TOIMITUS ottaa mielellään vastaan palautetta jatkossakin joko sähköpostilla toimitus@palokuntalainen.fi tai puhelimitse 040 501 8721. Kyselyn tulokset antoivat lehdelle erinomaisen yleisarvosanan. 89 % lukijoista haluaa, että lehdessä on jatkossakin vahvoja mielipideartikkeleita . 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89. Vastausprosentiksi tuli 41 %. Lukijakysely osoitti: Tästä on hyvä jatkaa PALOKUNTALAINEN-LEHDEN LUKIJAKYSELY tehtiin tammi-helmikuussa verkossa. Palokuntalaista piti Pelastusalan parhaana lehtenä 63 % ja Pelastustietoa 24 % vastanneista. Lehteä piti ajankohtaisena 58% , monipuolisena 90% ja luotettavana 80% vastanneista. Lehden toimitukselta suuret kiitokset vastanneille. Pyyntö osallistumisesta kyselyyn lähetettiin sadalle tilaajalle. Erikoislehdille ominaista on se, että 80 % lukijoista säilyttää /arkistoi lehden. Lehden lukemiseen 73 % lukijoista käyttää yli 30 minuuttia . 88 % lukijoista piti lehteä hyvin jäsenneltynä, 5 % sekavana
Vaan toisin on ollut. Lähtöaika, ajoaika, kalusto, osaaminen ja kyvyt määrittelevät ketä menee ja minne menee. Erica voi laskea vaikka kolmannen asteen yhtälöitä, mutta sitä se ei huomioi, jos viesti ei mene perille. Onneksi tämä arkipäivän työtä mullistava nimikeasia on nyt päätösseminaaria ja laivareissua vailla valmis ja tulevat opintopäivät ja pitkät lounaat voidaan ehkä käyttää tärkeämpiin asioihin. Uuden järjestelmän myötä avunsaajan luokse pitäisi aina lähteä nopein ja paras mahdollinen apu, minkä olisi luullut olevan arkipäivää jo kauan. Tekstiviesti on edelleen ensisijainen järjestelmä, vaikka edelleenkään sen perillemenosta tai viiveestä ei vastaa pelastustoimi eikä hätäkeskus. Delegaatiot sitten kävivät kyynelehtimässä vastemestareiden toimistoissa kahvin ja sokerimunkkien äärellä. TOISAALTA MIETITYTTÄÄ kaiken tähänkin hankkeeseen upotetun rahan jälkeenkin koko vapaaehtoiskentän hälyttämisjärjestelmä. Ehkäpä asioita ohjeistetaan vielä tulevaisuudessa. 47 LAURI TURTOLA TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen ja Virkistyshotelli Yyterin toimitusjohtaja Porista. Kertooko tämä sopimuspalokuntakentän arvostuksesta, edunvalvontamme painokkuudesta vai pelastusosaston sokeasilmäisyydestä on kolumnistille täysi mysteeri. Ennen vanhaan kunnanraja oli lähes pyhä ja siksi ylittämätön paikka, ja vielä viimeaikoinakin letkutornien alla ajoittain kyräiltiin kun oma keikka meni “väärälle” palokunnalle. Tuntuu käsittämättömältä, että siirrymme kohta 2020 –luvulle, eikä asiaa saada kuntoon. Hyvä niin. NYT PELI pitäisi olla selvää. Ja kummallakohan se kovempi rutiini löytyy. KAUAN ODOTETTU Erica on tätä kolumnia kirjoitettaessa otettu käyttöön myös Porin hätäkeskuksessa ja ensimmäiset tehtävätkin jo hoidettu. PARI ASIAA vielä arveluttaa maallikkoasiantuntijaa. Ericoista priorisointia ”Erica voi laskea vaikka kolmannen asteen yhtälöitä, mutta sitä se ei huomioi, jos viesti ei mene perille.”. Resursseja ainakin jossakin tuntuu olevan kun alan nimikkeiden miettiminen on tuntunut olevan haudanvakava asia. Ammattija sopimuspalokunnan yksikköä ei ainakaan omalla alueella erotella mitenkään. Kuvailemani tilanne toki koskee vain alueita, joissa ylipäätään on sekä ammattiettä sopimusyksiköitä, mutta näillä alueilla tulisi kyllä muistaa että ammattipalokunnan työtä on päivittäisten tilanteiden hoitaminen. VAIKKA ALUEPELASTUSLAITOKSET ovat olleet olemassa jo vuosia, ollaan häivähdyksiä menneestä koettu aina siellä ja täällä. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. KAKSISUUNTAISIA KAUPALLISIA järjestelmiä on jo olemassa ja käytössäkin mutta asia ei vain etene. Jos liikkeellä oleva sopimuspalokunnan yksikkö on ohjeistetulla statuksella ja 500 m lähempänä automaattikohdetta kuin ammattiyksikkö, saa sopimusyksikkö tehtävän. Kummankohan työtä se olisi
Kolmatta aihealuetta, vuorovaikutusta käsiteltiin eri näkökulmista iltapäivän aikana. Aamupäivän aiheina olivat täydentävien sammutusmenetelmien käyttö sekä katsaus nelikopterien hyödyntämiseen sammutusja pelastustoiminnassa. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN Liitto järjesti neljännen kerran vuosittaisen ajankohtaiseminaarin Tampere-talolla helmikuussa. SSPL:n ajankohtaiseminaari 2019 Kolmen teeman tapahtuma Tampere-talolla ja verkossa Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka piti pelastustoimen ajankohtaiskatsauksen. Virolaisia palokuntavieraita: Toomas Henk, Sander Muhu ja Kaido Taberland.. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä noin sata ja verkon kautta useita satoja henkilöitä kotikatsomoissa ja paloasemilla. Iltapäivän alussa kuultiin pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan tilannekatsaus ja liiton toiminnanjohtajan esitys palokuntien oman rahan käytöstä tehdystä selvityksestä. Isto Kujala esitteli SSPL:n viimeisimmän tutkimuksen. Esillä olivat niin pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien vuorovaikutus kuin vuorovaikutuskriisien hoitaminen palokunnissa. Seminaaripäivä oli jaettu kolmeen teemaan. Tapahtuman juonsi palokuntalainen Mira Leinonen
Kuvat Isto Kujala ja Arto Papunen. 49 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Täydentävät sammutusmenetelmät yliopettaja Ismo Huttu Dronet palokunnassa puheenjohtaja Tero Forsman, Lappeenrannan VPK Puheenjohtajan tervehdys Antti Rantakangas, SSPL Pelastustoimen tilannekatsaus pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Palokuntayhdistysten oman rahan käyttö pelastustoimen tehtävissä toiminnanjohtaja Isto Kujala, SSPL Suomen pelastustoimen kansainvälinen toiminta erityisasiantuntija Pekka Tiainen, SM Sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten vuorovaikutus järjestöpäällikkö Jaakko Linko, SSPL Vuorovaikutuksen parhaat käytännöt Suomessa, alustukset ja keskustelu Ryhmänjohtaja Teemu Herlevi, Kaarlelan VPK, Ryhmänjohtaja Jari Muukkonen, Imatran VPK Palokunnan päällikkö Sami Viholainen, Veikkola VPK-FBK Pelastuspäällikkö Juha Virto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Palopäällikkö Jouni Pummila, Jokilaaksojen pelastuslaitos Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer, SPPL Inhimillinen vuorovaikutus hädän hetkellä ja sen jälkeen järjestöpäällikkö Jaakko Linko, SSPL Henkinen työsuojelu pelastustoimessa projektipäällikkö Saku Sutelainen, SPPL Esitykset ovat katsottavissa osoitteessa www.sspl.fi Vuorovaikutuksesta keskustelemassa vasemmalta Teemu Herlevi, Jari Muukkonen, Sami Viholainen, Jouni Pummila ja Juha Virto
Ihannemaailmassa ikävää ei satu, ja jos sattuukin, niin heti nurkan takana löytyy kaikkeen pystyvä apu. Ja jos on, niin hintalappu on sen mukainen. Ainoastaan diktatuureissa kehutaan huonoa. ”Positiivinen uutinen ei ole uutinen” (kts. Tavoitteena parempi maailma Journalistiikka on vaikuttamista. Ja heti uutinen onkin negatiivinen. Ellei lukijoita tavoiteta, niin lehdistö kuolee. Positiiviset uutiset ovat pelastusalalla harvassa Teksti Silvio Hjelt. Sitten on eri asia, että yksittäisen jutun kirjoittajalla saattaa olla mielessään tietty lukijasegmentti, jolle juttu oikeasti on kirjoitettu. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ K ysyjien mukaan negatiivinen ilmapiiri synnyttää vain pahoinvointia ja aiheuttaa vielä enemmän pahennusta. Sellaisten juttujen viesti saattaa mennä muilta lukijoilta ohi. Siihen saakka, kunnes kaikki elämme ihannemaailmassa, joudumme tyytymään siihen mitä on. Mutta onko julkisen sanan tehtävänä juuri miellyttää lukijoita. Mukava luettava tuo mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä. Joka kaiken lisäksi ei maksa mitään. Mikä on ”parempi”, onkin sitten moniselitteinen makuasia. Lehdistölle lukijoiden tavoittaminen on keskeinen haaste. Eikö riitä, että kirjoitetaan ja tuotetaan mielihyvää. ”Mikset sinäkin voisi joskus ajatella positiivisesti?” Olisihan se kivaa, ja ehkä tässä onkin syytä katsoa peiliin. Silloin tällöin allekirjoittanut joutuu henkilökohtaisesti vastaamaan juttujen ilmapiiriä koskeviin haasteisiin: ”Miksi kirjoitat aina niin kielteisessä sävyssä. Sellainen tulisi olla myös kehittämisen tavoite. vaikkapa Pelastustieto 8/2018). Eettisesti takana tulisi olla pyrkimys parempaan. Miksi et nosta esille hyviä asioita ja muuta mukavaa luettavaa?” Miksi kirjoittaja takertuu kielteisiin asioihin. Sitä taas ei saisi kaikenlaisilla epärealistisilla viilauksilla vaarantaa. Onnettomuuksia sattuu. Emme elä ihannemaailmassa. Ehkä riittäisi, mutta ellei kukaan lue, niin mielihyvääkään ei synny. Oikeasti ihmiset näyttäisivät haluavan lukea katastrofeista, jotka eivät koske lukijaa itseään. Ei ole salaisuus, että kielteinen uutinen vetää lukijoita. Ja jos vaarannetaan, eikä siihen muut tahot tartu, niin journalistiikan velvollisuus on siitä kertoa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tavoitteena näyttäisi olevan epärealististen odotusten summa. Pelastusalalla puuhataan kovasti kehittämisen kanssa. Kaikkeen pystyvä apu ei ole nurkan takana. Siinä pätevät toisenlaiset säännöt. Hyvässä ja pahassa. Muuhun kuin lukijoiden tavoittamiseen tähtäävää julkaisemista kutsutaan tieteeksi
51 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ
Noloa toimia alalla, jossa sisäinen epäluotettavuus näyttäisi olevan ei vika vaan ominaisuus. Näiden perustana on valtakunnalliset, yhdenmukaiset ohjeet.” ”Kaikissa sopimuspalokuntia koskevissa asioissa käydään aina ensin keskustelu valittujen sopimuspalokuntaedustajien kanssa. yksipuolisten suorituskykyvaatimusten kautta). Tasapuolisuuden nimissä ja syrjimisen välttämiseksi niitä ei tässä mainita. Kyseessä oli viime kädessä aivan eri52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 SISÄMINISTERIÖN ASETTAMAN pelastustoimen uudistushankkeen sopimuspalokuntatoiminnan edistämistyöryhmän loppuraportissa 29/2018 lukee mm. Päivän HIKLU: Neljän Wiljon puuro Viime vuoden lopulla lyhenne HIKLU nostatti sopimuspalokuntalaisten karvat pystyyn. Ja sitten tehdään käytännössä kuten on tarkoituksenmukaista. ”Näin on toki sovittu, mutta eihän siitä voi/tarvitse/viitsi pitää kiinni.” Onko epäluotettavuus todella pakko olla virkakoneiston piirre. Valtakunnallisen testausohjeen kanssa ristiriitainen HIKLU-ohje on vahvistettu. Tätä kutsutaan kansalaistottelemattomuudeksi. Onhan poikkeuksiakin Poikkeus vahvistaa säännön. Jotka viis veisaavat siitä, mitä keskinäisiin sopimuksiin on aikoinaan kirjoitettu. Mutta se ei ole uutinen. jotka ”yleiskauniiden argumenttien höysteissä” ampuvat sopimuspalokuntia takaviistosta. Ettei taas ”tehdä hikluja”. Joka kaiken lisäksi ei maksa mitään.” tyisen taitamattoman kömpelösti ilmaistu valuvika: rakenteellinen epäluotettavuus. Vai olisiko verbi ”hikluta”. Sopimuspalokuntakentällä tunnetaan myös reilun pelin pelastuslaitoksia. Tarkoittaen ”ylimielistä poikkeamista sovituista pelisäännöistä.” Valtakuntahiklut Sisäministeriön raportti sopimuspalokuntatoiminnan edistämiseksi (katso boksissa olevia otteita) on julkaistu 31.12.2018. Ja käsitemaailmakin elää, huumorilla höystettynä. Joku voisi hienolla sanalla kutsua resilienssiksi. Tietoa kaipaavalle vihjeeksi: Avaa vaikkapa Sopimuspalokuntabarometri 2017! Mutta sitten on niitä toisia laitoksia. PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Resilienssin paikka Yleensä sopimuspalokuntia koskevat byrokratiakukkaset otetaan hiljaa vastaan, murisematta. Kaikkia sovittuja pelisääntöjä rikkoen oli Uusillamailla ilmoitusluonteisesti otettu käyttöön uusi fyysisen kunnon testausohje – peitettynä työturvallisuuden mantraan. Pääkaupunkiseudun viranomaisyhteistyölle kai joudutaan nyt keksimään uusi nimitys, koska vanha on taistossa pahasti ryvettynyt. Aiheen saama julkisuus vain nosti ilmiön kerralla pinnalle, kaiken kansan ihmeteltäväksi. Ei se ole mikään pääkaupunkiseudun yksinoikeus, sellaistahan löytyy monesta muustakin laitoksesta. Vasta sitten asioista tehdään päätös.” ”Ihannemaailmassa ikävää ei satu, ja jos sattuukin, niin heti nurkan takana löytyy kaikkeen pystyvä apu. Järjestelmä toimii, mutta toimintatapa ei ole järjestäytyneessä yhteiskunnassa kaikkein tarkoituksenmukaisin. Olkoon siinä journalistiikankin tehtävä, kaikessa negatiivisuudessaan. Ja jotka pelastusalan melkein seinään hakatuista hyveistä piittaamatta julkisesti osoittavat, etteivät ole luottamuksen arvoisia. ”Toiminnan kehittäminen tapahtuu yhdessä sovittujen tavoitteisen kautta (ei esim. Sopimuspalokuntakentällä metsä ei vastaa, vaikka sille usein huudetaankin. Toimintatapojakin on syytä rukata, ettei ongelma toistu. näin: ”Toiminta sopimuspalokuntien kanssa perustuu tasavertaiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintamenettelyyn, jonka avulla kaikessa kanssakäymisessä edistetään hyvää yhteistyötä”. Siksi äänekkäämpi reaktio kaikkein pahimpiin ylilyönteihin on joskus paikallaan
Ja jotta ei aina olisi uutta negatiivista kerrottavaa. Siinä toimii rajallinen joukko enemmän tai vähemmän innokkaita, ensisijaisesti muuta kuin palokuntatoimintaa harrastavia yksilöitä. Mutta kuka nyt sellaisista piittaisi. Mutta se, mikä toimii, saisi mieluummin olla byrokraateilta rauhassa. Jää nähtäväksi, onko voima kuitenkin tässä tapauksessa osunut omaan jalkaan. Ettei taas tarvitse ohjeita tietoisesti rikkoa, jotta homma käytännössäkin hoituu. astumaan voimaan seuraavana päivänä. Yhteisymmärrys on tehokkaampaa. Siviilimaailmassa siitä seuraisi johdolle sanktiot. Kokonaisuus muodostuu yksityiskohdista, joista yksikin saattaa pilata kokonaisuuden. Hyvä!* HÄ ME ENLINNA 3.–5 .4. “If it works – don´t fix it” Sopimuspalokuntamaailma elää tiettyjen reunaehtojen puitteissa aivan samalla tavalla kuin muu maailma. 20 19 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄIV ÄT 19 20 Nähdään Palopäällystöpäivillä 3.–5.4.2019! Viimehetken ilmoittautumiset: sppl.fi/ppp2019. Huippuosaamista on harvalla, mutta silti järjestelmä toimii jotenkin. Ja se toimii siitäkin huolimatta, että yhteiskunta on toiminnan helpottamiseksi tehnyt oikeasti varsin vähän. Molemmissa tapauksissa on epäluotettava asenne johdon vastuulla. Lopuksi hyvä uutinen: HIKLU-toilailun seurauksena Uudenmaan hajanainen palokuntaverkosto on yhtenäistynyt. Ja HIKLU-ohjeen syntymäkuvio on pahasti ristiriitainen SM:n raportin, palokuntasopimusten kirjainten samoin kuin normaalin siviilielämän toimintamallien kanssa. Tämä siksi, että epäluotettavuus ei olekaan kaikkein tehokkain tapa saada hyvää aikaiseksi. PELASTUSALAN ILMIÖITÄ *PS. Jos kentällä on muuta mukavaa kerrottavaa, niin lehden toimitus ottaa mielellään vastaan juttuja. Tehdäänpä valtakunnan tason hiklut ja näytetään, että omaa voimaa on. Yksittäiset ylilyönnit ovat ihmisten tekemiä, mutta jos organisaatiossa sellaisia jatkuvasti sallitaan, on kyse joko tietoisesta hyväksynnästä tai huonosta valvonnasta
54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue Porissa ja Virkistyshotelli Yyteri tarjoavat ammattija sopimuspalokunnille korkealaatuisen palvelupaketin, joka sisältää huippukouluttajien vetämän täysipainoisen harjoituspäivän lisäksi yhdessäoloa ja viihdettä. Esimerkiksi: 48 tuntia harjoitusta, yhdessäoloa, viihdettä … Täyden palvelun treenipaketti palokunnille Teksti Pekka Koivunen Kuvat Maria Salo, Pekka Koivunen ja Yyterin virkistyshotelli
Aamiaista nautitaan klo 6.45 – 7.15. Valittu aihe tai aiheet määrittelevät päivän rakenteen ja ohjelman. 55 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ T reenipaketti rakennetaan palokunnan toiveiden ja koulutustarpeiden mukaan. Myös tyhjäkäynnin harjoitteiden välillä pyrimme saamaan minimiin, kuvailee aluekoordinaattori Vesa Truhponen treenipaketin sisältöä. Vesa Truhponen ja Lauri Turtola.. Lähtö harjoitusalueelle tapahtuu 7.30. – Iltapalan jälkeen laskeutuu hiljaisuus majoitustiloihin, koska aamuherätys on jo klo 6.30. – Matka Poriin kestää autolla esimerkiksi Jyväskylästä ja Helsingistä hieman yli kolme ja Tampereelta ja Turusta vain puolitoista tuntia. Perjantain lähtö voidaan siis suunnitella tapahtuvaksi normaalin työpäivän jälkeen. Turtolan mukaan lauantain harjoituspäivä on sen verran rankka, että perjantai-ilta on syytä rauhoittaa valmistautumiseen. Esimerkkipaketti kestää matkoineen alle 48 tuntia Matkallelähtö on hyvä suunnitella niin, että saapuminen Yyteriin ja majoittuminen tapahtuu viimeistään klo 22 aikaan, kertoo Virkistyshotelli Yyterin toimitusjohtaja, Porin VPK:n varapäällikkö Lauri Turtola. Ryynäyspäivä alkaa lyhyillä luennoilla Varsinainen harjoituspäivä alkaa turvallisuusluennolla klo 8.00, jonka jälkeen siirrytään päivän valittuun aiheeseen. – Päivän painotus on tekemisessä eli luennolla istumista on mahdollisimman vähän. Harjoitusta voidaan tarvittaeessa jatkaa sunnuntaina. Kaiken ydin on kahdeksan – kymmenen tunnin tiukka koulutuspäivä harjoitusalueella lauantaina. Kaiken perustana on Suomen mittakaavassa huippuluokan harjoitusalue ja korkealaatuiset kouluttajat sekä Virkistyshotelli Yyterin monipuoliset palvelut
Yhden päivän aikana voidaan 12 – 18 henkilön ryhmälle tarjota kaksi pääaihetta. Lounas ja välipalat nautitaan harjoitusten lomassa alueen huoltorakennuksessa. Tekemistä ja näkemistä Yyterin alueella riittää ympäri vuoden koko perheelle aamusta yöhön. Harjoituspäivä päättyy klo 17.00, jonka jälkeen siirrytään takaisin hotellille, jossa odottavat sauna ja kylpylän palvelut. Asukkaiden käytössä on ilmainen parkkialue, langaton internet sekä ravintola, aulabaari sekä kesäisin rantaravintola. Hotellia luotsaa pitkän linjan palokuntalainen, Porin VPK:n 1. apulaispäällikkö Lauri Turtola. Illan kulku on pitkälti kiinni ryhmän toiveista. – Tarjoamme monipuolisen kattauksen erilaisia harjoitusaiheita, kuten kylmät ja kuumat savusukellukset, korkean paikan työskentely, liikennepelastaminen, vaarallisten aineiden torjunta jne. Illalliselle kokoonnutaan klo 20.00. Ennakkotietojen mukaan suosittelemme kokeilemaan!. Seuralaisille haluttaessa oma ohjelma Mikäli palokunta haluaa tarjota jäsentensä puolisoille mahdollisuuden olla mukana, järjestää Virkistyshotelli Yyteri heille moniPäätoimittajan kommentti PALOKUNTAMME TEKI 1990-luvulla muutaman vastaavan treenireissun Pelastusopistolle. 56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Virkistyshotelli Yyteri VIRKISTYSHOTELLI YYTERI sijaitsee keskellä kuuluisaa Yyterin hiekkarantaa, kivenheiton päässä Selkämeren kansallispuistosta ja vain vartin ajomatkan päässä Pelastusharjoitusalueesta. Majoitukseen kuuluu aina myös kylpyläosaston ja kuntosalin käyttö sekä runsas aamiainen. Porilaisten paketti on lupaava kokonaisuus. Hotellissa on 115 huonetta perhehuoneista korkeatasoisiin sviitteihin. Kuuntelemme Palokuntalainen-lehden toimituksessa mielenkiinnolla palokuntien palautetta. Porukan motivaation kohottajana ryynäyspainotteiset keikat olivat aivan huippua. Harmi, että niiden tarjonta harveni käytännössä nollaan
Niiden saatavuus oli kuitenkin vaikea ongelma tilojen ja henkilökunnan puutteen vuoksi, ja siksi ne jäivät harvojen palokuntien ”herkuksi”. Räätälöinti tehdään vankalla kokemuksella Treenipaketti laaditaan Turtolan ja Truhposen mukaan täyttämään vaativimmankin palokuntaryhmän toiveet. Valittavana ovat esimerkiksi kylpylän palvelut, hoitopaketit, vierailut Porin kohteissa, vierailu harjoitusalueella, käynti seikkailupuisto Huikeessa ja omaehtoinen liikunta monipuolisissa maisemissa. ALUEELTA LÖYTYY kemikaalionnettomuuskenttä, savusukelluskenttä, harjoitushalli ja korkean paikan kenttä, lento-onnettomuuskenttä, liikenneonnettomuuskenttä, kulissikaupunki, laiva sekä asianmukaiset ruokala-, majoitusja sosiaalitilat. erilaisten palojen sammutusta, savusukellusta, kemikaaliturvallisuutta, ympäristövahinkojen torjuntaa, monipuolisia pelastusja jälkihoitotehtäviä, hälytysajoja ja loukkaantuneiden ensihoitoa, kriisinhallintaa sekä yritysturvallisuuteen ja ulkomaantyöhön liittyviä turvallisuuskäytäntöjä. Siksi tarjoamme puitteet myös laadukkaalle yhdessäololle ja viihteelle. PELASTUSHARJOITUSALUE ON kooltaan 38 hehtaaria, josta on rakennettuna noin 6 hehtaaria. puolisen ohjelman lauantaiksi. Alueella harjoittelevat pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, teollisuuden ja laitosten pelastusorganisaatiot, turva-alan yritykset, turvallisuusalan ja terveydenhuollon oppilaitokset, erilaiset vapaaehtoisjärjestöt sekä Poliisi, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. – Vastaavia koulutuspaketteja oli Suomessa tarjolla vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Lauri Turtola yhtyy Truhposen kommenttiin. Tarjoamme siitä syystä vain parasta, kehaisee Truhponen. Herrat tietävät, mistä puhuvat, koska molemmilla on takanaan vankka palokuntaura. ALUETTA KÄYTTÄVÄT yksityisen sektorin turvallisuusorganisaatiot pienistä toimijoista suuriin yrityksiin. – Palokuntien vaatimustasokin on vuosien varrella noussut. Tarjoamme siitä syystä vain parasta.”. 57 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ LÄNSI-SUOMEN PELASTUSHARJOITUSALUEELLA Porissa voi harjoitella mm. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue ”Palokuntien vaatimustasokin on vuosien varrella noussut. – Koulutusviikonloppu ei saa olla pelkästään ryynäämistä
Heillä on kevyt kuorma-auton alustalla, miehistöhytillä ja erillisellä kalustokorilla varustettu yksikkö. Hankinnalla oli tarkoitus korvata vuodesta 1992 käytössä ollut jälkivahingontorjuntyksikkö, joka oli aikanaan ensimmäinen sopimuspalokunnan itse hankkima jälkivahintorjuntayksikkö Suomessa.. 58 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 KALUSTO & VARUSTEET VPK NIMESI loppukesästä 2016 autotoimikunnan miettimään uuden yksikön hankintaa. Autotoimikunnan esityksen pohjalta VPK päätti hakea Palosuojelurahastolta avustusta uuden vahingontorjuntayksikön hankintaan. – Käynti Hyvinkään konepajan TPK:n vieraana oli ratkaiseva tulevaa hankintaa ajatellen. Toimikuntaan nimettiin palokunnan päällikkö Mikko Eerkäinen kokoonkutsujaksi ja jäseniksi Antti Kauppi, Toni Thomenius ja Rene Lehtonen, kertoo VPK:n puheenjohtaja Juha Hirvonen. – Autotoimikunta istui alas Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen edustajien kanssa miettimään, mikä on pelastuslaitoksen ajatus ja kanta VPK:n hankkeeseen. Kustannuksiksi arvioitiin noin 150.000 euroa. Mallia Hyvinkäältä, päätös ja anomus PSR:lle Autotoimikunta kävi tutustumassa erilaisiin alustoihin ja vaihtoehtoisiin kokonaisuuksiin. Kaupunki avusti rahoituksessa Palosuojelurahastolta tuli myönHämeenlinnan VPK hankki vahingontorjuntayksikön Hämeenlinnan VPK teki vuonna 2016 päätöksen uuden vahingontorjuntayksikön hankinnasta. Pelastuslaitosen vastaus oli, että laitos tarvitsee toiminta-alueellaan yhden vahingontorjuntayksikön, ja he näkevät sen edelleen Hämeenlinnan VPK:n toimintaan kuuluvaksi
Korityö tilattiin Wedonex Oy:ltä Tammelasta. Autotoimikunta teki säännöllisiä vierailuja Wedonexille vieden samalla yksikköön itse hankittua sekä pelastuslaitoksen kalustoa. Uusi yksikkö otettiin käyttöön 6.2.2019 järjestetyssä käyttöönottotilaisuudessa, jossa läsnä oli VPK:laisten lisäksi pelastuslaitoksen johto sekä hankkeen yhteistyökumppanit. Auto kalustettiin vielä palokunnassa lopulla kalustolla, ja näin yksikkö oli valmiina tuleviin haasteisiin sopivasti jouluksi. Tammikuussa 2018 allekirjoitettiin Veho Oy:n kanssa tilaus uuden yksikön alustasta, Mercedes Alusta: Mercedes Benx 519 3.0l V6 Automaatti Korityö: Wedonex Oy Hankkeen yhteistyökumppanit: Wedonex Oy Veho Oy Kantaputki Oy Sähköasennus JP Vähätalo K-Rauta Hämeenlinna Elektro-Arola Oy Eledux Oy Kanta-Hämeen Sammutinhuolto Oy Turvata Oy Kanta-Hämeen Pelastuslaitos Info Autoa vastaanottamassa Toni Thomenius, Juha Hirvonen, Pasi Viher-Vehmas (Wedonex Oy), Mikko Eerikäinen, Rene Lehtonen ja Antti Kauppi. Kaupunginhallitus antoi laina-anomukseen myönteisen päätöksen, ja VPK:n syyskokous 2017 teki päätöksen uuden vahingontorjuntayksikön hankinnasta. Toimittajiksi valittiin Mersu ja Wedonex Kertaalleen pyydetyt tarjoukset päivitettiin, jonka jälkeen päästiin hankeen toteutukseen. – Ensin mentiin lakki kourassa pankin puheille ja kysyttiin lainaa, jossa PSR:n päätös olisi taannut osan ja Hämeenlinnan kaupungilta olisi saatu takaus loppulainalle. Pankilta saatu lainatarjous kädessä mentiin kaupungin rahoitusjohtajan puheille ja yhdessä todettiin, ettei lainatarjous ollut VPK:lle edullinen, lisäksi palosuojelurahaston päätös ei käynyt takaukseksi, kertoo Hirvonen rahoitusneuvotteluista. Benz 519 3.0l V6 automaatista. Kaupungin rahoitusjohtajalla oli ratkaisu ongelmaan: VPK hakee lainan Hämeenlinnan kaupungilta. Parhaimmat kiitokset tulivat pelastusjohtaja Esa Pulkkiselta hänen mainitessaan, ettei yksikkö ole pelkästään vahingontorjuntayksikkö, vaan kyseessä on montoimiyksikkö, ja hanke on hyvä osoitus VPK osaamisesta.. 59 KALUSTO & VARUSTEET teinen päätös toukokuussa 2017 ja tämän jälkeen alkoi hankkeen toinen vaihe, rahoitusneuvottelut. Joulukuussa 2018 yksikkö oli valmiina noudettavaksi. Autossa on kiinteästi asennettu invertteri ja Webasto, jossa on 15 metrin haitariletku lämmönsiirtämiseen, pieni paineilmakompressori ja valomasto. Paljon uutta kalustoa Vanhasta yksiköstö siirretyn kaluston lisäksi autoon hankittiin muun muassa uudet vesi-imurit, täydellinen akkukonesarja, uusi savutuuletin, kahdet paineilmalaitteet, moottoritoimiset kevyet raitisilmalaitteet, kaadonsuuntaaja sekä pelastuslaitoksen hankkima 25 m 2 paineilmateltta
Johtamistilat vastaavat Tamlansin mukaan toimisto-olosuhteita. Pohjana on Tamlans Oy:n jo muutaman vuoden markkinoilla ollut ambulanssikonsepti. Yhteystiedot Oy Tamlans Ab, Niittyhaankatu 4, 33720 Tampere puh. Kympen uusi Amarok Päivystävien mestareiden autot ovat olleet melkein poikkeuksetta viime vuosina Volkkarin tai Mersun kaappimalleja. 010 682 1200, tamlans@tamlans.fi www.tamlans.fi. Kalustotilan takaoveen voidaan kiinnittää iso näyttö ja takaluukun alue eristää telttakankaalla. AUTOSSA ON istuinpaikat neljälle. Tarvittaviin laitteisiin ja välineisiin ylettyy turvavöissä istuen. RAIVAUSVÄLINEET ON sijoitettu ulosliukuviin tasoihin. Kalustotilan hyllyt ovat säädettävissä korkeussuunnassa. Takana ovat tilat muun muassa alkusammutusja raivausvälineille. KULJETTAJAN JA palomestarin varusteiden säilytystilat löytyvät sivukaapeista. 60 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 KALUSTO & VARUSTEET VOLKSWAGEN AMAROKIN johtotila on suunniteltu muunneltavaksi työympäristöksi. Nyt Kymenlaakson pelastuslaitos kokeilee modulirakenteista koria rakennettuna VW Amarokin alustalle
6. 61 KALUSTO & VARUSTEET 1 2 3 4 6 5 6 1. Tulostinja pöytätilaa. varten. Kympen Amarok otettiin käyttöön syksyllä 2018.. Päivystävän mestarin työpiste. Masto sääasemaa yms. Henkilökohtaiset varusteet sivukaapissa (2 kpl). 5. 3. 4. 2. Ohjaamo. Takatilan alaslaskettava näyttö
VAALIKESKUSTELUT LUOVAT pohjaa myös hallitusohjelman kirjoittamiselle. Pelastustoimessa on selkeitä puutteita. Eikä vaan vastaamaan, vaan myös perustelemaan. Hälytystehtäviä oli yhteensä 51337 ja paloauto lähti sopimuspalokunnan asemalta tehtäviin peräti 79 287 kertaa. Olemmeko valmiita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pelastusalan puolesta toimimiseen. Mikä on rahasumma, joka tarvitaan kehityksen ja muutoksen varmistamiseksi. Vastuullisuus ja velvollisuuden tunne näkyy, sopimuspalokuntalaiset työskentelevät pelastustoimen arvojen mukaisesti – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. Kun asia on ollut perustellusti jo keskusteluissa esillä, on sen tie hallitusohjelmaan sujuvampi. Pelastuslain kokonaisuudistus tarvitaan! NÄMÄ ASIAT tulisi viestittää vaalikeskusteluihin. Tämä määrä on 17,5 % suurempi kuin esimerkiksi vuonna 2017. Mikä on viestinne tämän asian tiimoilta. Nämä tulee viestittää poliittisille päättäjille ja tuoda pelastustoimen tarpeet selvästi esiin. Yhteiskunnalliset muutokset vaativat myös pelastustoimea kehittymään ja muuttumaan. 62 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 ISTO KUJALA, Villimies KESÄN MAASTOPALOT ja muut pelastustehtävät nostivat sopimuspalokuntien hälytysmäärän viiden vuoden tarkastelujakson suurimmaksi. Vastuullisten johtajien tulee käydä yhteiskunnallista keskustelua ja toimia siinä keskustelusSopimuspalokunnilla suuri hälytysmäärä viime vuonna sa pelastustoimen puolesta, eikä odottaa resursseja puolustusvoimilta tai muilta yhteistyö viranomaisilta. Keskustelu on kuitenkin varsin yksipuolista – oikeastaan puhutaan vain poliisin toimintamenoista ja niiden lisätarpeista. Koen huomionosoituksen tulleen toiminnasta organisaatiossa, jossa on yhdessä tehty työtä yhteisten tavoitteiden hyväksi. Sain niin paljon onnitteluja, etten ole niihin henkilökohtaisesti pystynyt vastaamaan. Mutta myös vastuuhenkilöiden tulisi pystyä vastaamaan, kun näistä asiakokonaisuuksista kysytään. Olen kiitollinen huomionosoituksesta ja onnitteluista! Kiitos kaikille!. Kiitos onnitteluista! Tasavallan presidentti myönsi minulle 19.12.2018 järjestöneuvoksen arvonimen. Sisäinen turvallisuus vaaliteemaksi Vaalikampanjat ei ole vielä kunnolla alkaneet, kun jo puhutaan sisäisestä turvallisuudesta ja siihen liittyvistä rahatarpeista. MUUTAMA KYSYMYS ja vinkki pelastusalan vaikuttajille ja vastuuhenkilöille: Olettehan viestittäneet vaalikeskustelijoille, paljonko on pelastustoimen välttämätön lisäresurssien tarve, jotta alan puutteet saadaan korjattua. Koenkin huomionosoituksen kohdistuvan myös Suomen Sopimuspalokuntien Liittoon ja sen piirissä toimiviin henkilöihin. Työtä tehdään arvojen perusteella myös yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Mitä vaatii yleiseen asevelvollisuuteen verrattava sopimuspalokuntatoiminta toimiakseen hyvin koko maan alueella
S .V U O R IN EN /L U P. Saario valittiin vuoden palomiesurheilijaksi etenkin soutumenestyksensä ansiosta. Suomen Palohenkilöstön Urheiluliiton palkinnolla muistetaan edesmennyttä urheiluaktiivia ja palomiestä Alpo Kinnusta ja samalla tuodaan esiin palomiesten urheilusaavutuksia. Ensi kesänä Saariolla on tavoitteena soutaa Kööpenhaminasta Helsinkiin. Palkinnon 112-päivän tapahtumassa Saariolle luovuttivat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, Suomen Palohenkilöstön Urheiluliiton toiminnanjohtaja Juha Barck ja Ari Ketola. Palomiehenä, venemiehenä, pelastussukeltajana ja merimieskoulutuksen saaneena hänellä on hyvät meritaidot ja turvallisuus on tärkeä tekijä näissä pitkän matkan merisouduissa. Hän työskentelee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Niittykummun paloasemalla. Kesäkuussa 2018 Saario souti 45 kg puuveneyksiköllä Helsingistä Tallinnaan ja elokuussa hän souti saman matkan edestakaisin. 63 HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS Jari Saariosta vuoden 2018 palomiesurheilija Lähde Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SUOMEN PALOHENKILÖSTÖN Urheiluliitto valitsi palomies Jari Saarion vuoden 2018 palomiesurheilijaksi. Hän on toiminut muun muassa maailmanluokan leuanvetäjä Joonas Mäkipellon valmentajana. Lisäksi SM kultaa tuli 4x1000 metrin joukkuekisassa. Saariolle on tärkeää myös osaamisen ja tiedon jakaminen, hyviä tekniikka ja harjoitteluvinkkejä hän antaa kaikille, vaikka kovimmille kilpakumppaneilleenkin. Saario teki SM-kisojen oman ikäluokan kisassa myös uuden Suomen ennätyksen 1:17,8. Jari Saario voitti vuonna 2018 muun muassa SM kultaa sisäsoudun 500 metrin kisassa omassa ikäluokassaan ja myös avoimessa sarjassa. Jari Saariolla on monipuolinen urheilutausta ja hän on aktiivisesti osallistunut eri lajeihin palomiesurheilun kautta. Puuvenekaksikoissa ja coastal-kisoissa hän saavutti hopeaa parisouduissa. Soudussa Jari Saarion omana valmentajana toimii kilpasoutaja Joel Naukkarinen. Hän on myös merkittävästi kannustanut muita palomiehiä urheilussa
Projektimme tärkein yksittäinen tavoite palokunnan kannalta on savusukeltajien määrän kasvattamine n ja testeistä läpi pääseminen. Mittauksia tehdään myös projektin puolivälissä ja lopussa. Projekti kestää huhtikuulle asti ja se päättyy Ritakin vetämään bootcamp-leir iin Jämillä. – Tärkeintä on kuitenkin laittaa ajatukset siihen terveelliseen elämään ja erityisesti ruokavalion tärkeyteen, painottaa Karvian VPK:n päällikkö Martti Välimäki. HoukuttelimJÄMIJÄRVI me mukaan myös Karvian VPK:n jäsenistöä. Jämijärven ja Karvian hankkeessa on mukana 30 innokasta ja projekti kantaa nimeä ”kuntokuuri”. 64 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 51 JÄMIJÄRVEN VPK päätti monen kariutuneen yrityksen jälkeen vielä kerran kokeilla kuntokuuria palokunnan porukalle. – Saimme mukaan huikean joukon hälytysosasto sta ja kaksi naisosastolais ista. Porukka oli näin kasassa ja sitten suunta kohti treeniä ja uutta ruokavaliotaa . ”Me otetaan tää tosissaan, muttei hampaat irvessä.” Kuntokuuri alkoi Jämijärvellä *RITAKI OY on porilainen, Rita Niemi-Mannis en ja Aki Mannisen omistama terveysja hyvinvointiala n yritys. Tero Mäkelä keräämässä alkulämpöä kovaa treeniä varten. – Aloittaessamm e jokaisella oli KUNTOKUURI A VOI seurata facebookissa @Jämijärven VPK ja @Karvian VPK sekä instagramissa @jamijarvenv pk ja @karvianvpk. – Muutama yhteydenotto Ritakin Akin ja Ritan kanssa, ja homma oli taputeltu mahtavaksi yhteistyöksi, kertoo palokunnan puheenjohtaja Jari Alho. palokuntatoim innassa vaadittava peruskunto kohdillaan. Puheenjohtaja ja hänen kotiväkensä oli innostunut Ritaki Oy:n* ”Äijät kuntoon ja mimmit timmiksi”-net tivalmennukse sta. Karvian paloaseman kuntosalilla on helppo kuntoilla myös koko perheen kanssa.. Jämijärven projekti alkoi marraskuun alussa, jolloin suurin osa kävi kehonkoostum usmittauksessa. Kuvat Jämijärven VPK ja Ritaki ”Yhteensä ensimmäisen kuuden viikon valmennuksen ajalta Karvian ryhmältä tippui huikeat 35 kiloa.” Karvian VPK:n päällikkö Martti Välimäki oli äärimmäisen tyytyväinen, että palokunnasta lähti porukkaa valmennukseen
– Aloittaessamm e jokaisella oli KUNTOKUURI A VOI seurata facebookissa @Jämijärven VPK ja @Karvian VPK sekä instagramissa @jamijarvenv pk ja @karvianvpk. HoukuttelimJÄMIJÄRVI me mukaan myös Karvian VPK:n jäsenistöä. ”Me otetaan tää tosissaan, muttei hampaat irvessä.” Kuntokuuri alkoi Jämijärvellä *RITAKI OY on porilainen, Rita Niemi-Mannis en ja Aki Mannisen omistama terveysja hyvinvointiala n yritys. Mittauksia tehdään myös projektin puolivälissä ja lopussa. Puheenjohtaja ja hänen kotiväkensä oli innostunut Ritaki Oy:n* ”Äijät kuntoon ja mimmit timmiksi”-net tivalmennukse sta. palokuntatoim innassa vaadittava peruskunto kohdillaan. Nettivalmennusohjeet vaihtuvat tietyin välein ja silloin saadaan uutta intoa jatkaa taas eteenpäin, Välimäki kertoo. Jämijärven ja Karvian hankkeessa on mukana 30 innokasta ja projekti kantaa nimeä ”kuntokuuri”. Kuvat Jämijärven VPK ja Ritaki Yhteensä ensimmäisen kuuden viikon valmennuksen ajalta Karvian ryhmältä tippui huikeat 35 kiloa. – Seuraamme heidän somekanaviaan aika ahkeraan. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 51 JÄMIJÄRVEN VPK päätti monen kariutuneen yrityksen jälkeen vielä kerran kokeilla kuntokuuria palokunnan porukalle. Nettivalmennuksessa on käytössä omat Facebook-sivu, jossa keskustellaan aktiivisesti meneillään olevasta valmennuksesta ja siellä myös Rita ja Aki kommentoivat, auttavat ja selvittävät kysymyksiin vastauksia. Palokuntalainen -lehti seuraa Karvian ja Jämijärven VPK:iden kunnon kohotusta. Porukka oli näin kasassa ja sitten suunta kohti treeniä ja uutta ruokavaliotaa . Nettivalmennus jatkuu Jämijärvellä ja Karviassa Karvian ja Jämijärven VPK:t ovat jatkaneet aktiivisesti meneillään olevaa Ritaki Oy:n nettivalmennusta, joka päättyy keväällä. – Itseltäni on karissut kiloja, oma jaksaminen ja energia on ihan uudella tasolla. Tällä hetkellä käynnissä on tehodieetti-valmennus. Olemme saaneet joka viikko uudet ohjeet ruokavaliolle ja ne ovat saaneet jo aikaan muutoksia elämänlaadussa. Uskon myös, että nyt saaduista ohjeista on varmasti hyötyä myös sen jälkeen, kun valmennus keväällä loppuu, Välimäki päättää. Jämijärven projekti alkoi marraskuun alussa, jolloin suurin osa kävi kehonkoostum usmittauksessa. Vasta tämän valmennuksen aikana niin itselleni, kuin myös monelle muulle valmennukseen osallistuneelle on ruokavalion tärkeys selkiytynyt niin kunnonkohotuksessa kuin painonpudotuksessakin. Projekti kestää huhtikuulle asti ja se päättyy Ritakin vetämään bootcamp-leir iin Jämillä. – Muutama yhteydenotto Ritakin Akin ja Ritan kanssa, ja homma oli taputeltu mahtavaksi yhteistyöksi, kertoo palokunnan puheenjohtaja Jari Alho. 65 HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS KARVIAN VPK:N päällikkö Martti Välimäki on jo nyt erittäin tyytyväinen valmennuksesta saatuun hyötyyn. Olo on huomattavasti energisempi, kiteyttää ajatuksiaan Välimäki Kuntokuurin lisäksi Karvian VPK on myös aiemmin panostanut kunnon ylläpitoon ja ostanut kunnan omistamiin paloasematiloihin kuntosalilaitteita. – Meidän palokunnastamme valmennukseen saatiin yhdeksän henkeä. Osa kuntokuuriin osallistuneista on tehnyt mahtavia tuloksia pelkästään ruokavalion avulla ja isoimmat muutokset on saatu aikaan lisäämällä myös liikuntaa ja tavoitteellista treenaamista. Nyt on myös hyvä, että on erityiset ohjeet, joiden kanssa kuntoilu on selkeämpää, Välimäki kertoo. Sieltä tulee usein hyviä vinkkejä ja positiivisia muistutuksia, miksi tähän kuntokuuriin lähdettiin mukaan. – Tärkeintä on kuitenkin laittaa ajatukset siihen terveelliseen elämään ja erityisesti ruokavalion tärkeyteen, painottaa Karvian VPK:n päällikkö Martti Välimäki. – Palokunnan omassa käytössä oleva kuntosali on innostanut VPK:n väkeä pitämään huolta kunnostaan entistä enemmän ja salille on nyt mahdollista tulla omien lastenkin kanssa. Projektimme tärkein yksittäinen tavoite palokunnan kannalta on savusukeltajien määrän kasvattamine n ja testeistä läpi pääseminen. Tero Mäkelä keräämässä alkulämpöä kovaa treeniä varten. Ensimmäinen juttu julkaistiin lehdessä numero 88.. Kuulumisia vaihdetaan myös Jämijärven porukan kanssa usein, meillähän on aina sellainen keskinäinen ”viha-rakkauskilpailu” kaikessa käynnissä. – Saimme mukaan huikean joukon hälytysosasto sta ja kaksi naisosastolais ista
Lisätietoja: pelastusjohtaja Markus Viitaniemi, puh. Pelastusryhmät kykenevät myös tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertoo. Kylän pelastusryhmä -toiminta on Pohjois-Karjalassa kehitetty vapaaehtoisen auttamisen malli, mikä tukee harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Hanke on saanut rahoituksen maaseuturahastosta ja sitä hallinnoin Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. TURVAA MAASEUDULLE. – Kylän pelastusryhmätoiminnassa mukanaolevilla ihmisillä on keskivertoa paremmat valmiudet omatoimiseen varautumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen sekä naapuriavun antamiseen. 66 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 PALOKUNNAT TURVAA MAASEUDULLE -hankkeen aikana järjestetyissä noin 1 000 tilaisuudessa tavoitettiin reilut 18 000 maaseudun asukasta. 050 511 8342 ja Turvaa maaseudulle-hankkeen osalta turvallisuuskoordinaattori Eeva Kröger, puh. Turvaa maaseudulle -hankkeen tulos Yli 500 auttajaa Pohjois-Karjalan kylillä Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle on koulutettu 54 kylän pelastusryhmää, joissa toimii yli 500 aktiivista kyläläistä. Nelivuotinen Turvaa maaseudulle -hanke päättyy 30.7.2019, jonka jälkeen kylien pelastusryhmätoiminta jää pysyväksi toiminnaksi maakunnan alueelle. 045 604 0388. Tilaisuuksissa jaettiin turvallisuustietoa, edistettiin kylän turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä innostettiin kyläläisiä mukaan pelastusryhmätoimintaan. Erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa korostuu viranomaisavun lisäksi omatoiminen varautuminen, kriisinkestokyky sekä naapuriaputoiminta
Lisäksi toiminta sisällytetään pelastustoimen kansallisiin tavoitteisiin. PELASTUSLAITOKSEN ESITYKSET tulevaan hallitusohjelmaan harvaan asutun maaseudun turvallisuutta koskien: 1. Näin on parannettu molempien palokuntien hälytysvarmuutta ja lähes kaikissa hälytyksissä on ollut miehistöä molemmista palokunnista. 67 PALOKUNNAT LAPPEENRANNASSA TIRILÄN VPK ja Lappeenrannan VPK ovat tehneet kesästä lähtien yhteistyötä hälytysosastojen välillä. Lähtökohtana tähän yhteistyöhön oli se, että molemmilla palokunnilla oli ajoittain ongelmia saada tarpeeksi vahvuutta hälytyksiin. Yhteistyötä harjoituksissa ja hälytyksissä POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS esitti hiljattain sisäministeriölle hallitusohjelmatavoitteisiin kirjattavaksi pelastustoimen palveluiden ylläpitämistä ja kehittämistä harvaan asutulla maaseudulla. Kylän pelastusryhmä -toiminnan laajentaminen ja ylläpitäminen valtakunnalliseksi toiminnaksi. Hallitusohjelmatavoitteisiin harvaan asuttu maaseutu Etelä-Karjala:. Nyt yhteistyön aloittamisen jälkeen ongelmia ei ole kummallakaan juuri ollut. 3. Viranomaisyhteistyön (poliisi, rajavartiolaitos ja pelastustoimi) edelleen tiivistäminen. 2. Näin turvataan pelastuslaitoksen toimintaedellytykset harvaan asutulla maaseudulla. Käytännössä hälytysosastot harjoittelevat yhdessä, minkä lisäksi noin 10 henkilöä molemmista palokunnista käy ristiin toisen palokunnan hälytyksestä. Tavoitteena on varmistaa pelastustoimen palvelujen tuottaminen sekä siihen liittyvä yhteistyö Pohjois-Karjalan kaltaisissa maakunnissa myös tulevaisuudessa. Eli jos Lappeenrannan VPK:lle tulee hälytys, osallistuu siihen myös Tirilän VPK:n jäseniä, jotka ovat molempien palokuntien listoilla ja sama päinvastoin. Sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen valtion erillisrahoituksella. Uusia toimintamalleja kehittämällä tuemme harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta ja viranomaistyötä
En förebyggande pudel: våra läsare utanför Nyland får ursäkta, men kanske ta lärdom. 68 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 89 BRANDKÅRISTEN Att göra en HIKLU Brandkårsvärlden i Nyland Läsaren får tolka fritt
Olyckskorparna talar om ett bortfall på kanske 30 % av den tillgängliga manskapsstyrkan. I huvudstadsregionen har räddningsverken redan länge haft ett visst samarbete under samlingsnamnet HIKLU. Men det är inte det vi nu skall tala om. Avsikten respektive resultatet kan man endast gissa sig till. Tror man sig som tjänsteman veta bäst om allt är det ju helt ok att sätta tankarna till pappers. Uttrycket betyder att man offentligt ber om ursäkt för begångna stolligheter, och härstamningen baserar sig på fyra hempudlars beteende i en liknande situation. Begynnelsebokstäverna i de finskspråkiga benämningarna Helsinki_Itä-_Keski-_ Länsi-Uusimaa (H:fors, Östra, Mellersta och Västra Nyland) har använts som rubrik för gemensamma utspel i Nyland. Vilka fyra är lite oklart. Men sedan spårade det ut. I november presenterades åter ett sådant, och nu översteg det avtalsbrandkårernas egen nyhetströskel. ...är det praxis att man förhandlar med dem som en fråga berör innan man slår fast hur det skall vara. Hur det går får framtiden utvisa, särskilt som man senare skyndat sig att framhålla att även om instruktionen trätt i kraft vid årsskiftet så saknar räddningsverken ju alla resurser att omsätta den i praktiken. Lagen (334/2007) föreskriver (20 §) bl.a. Läs eller låt bli. Den gäller i sig inte offentliga institutioner men kan ju ses som en viss norm för vanligt umgänge mellan dem som styr och dem som gör. Innan processen var skött enligt avtal hade fyra räddningsdirektörer undertecknat utkastet, som då plötsligt ansågs ha blivit gällande norm. Räddningsverken (de är tills vidare fyra, men sammanslås till ett om allt går som man tänkt sig) glömde att man endast är den ena parten av ett samarbete. I civila världen... Begreppet ”att göra en hiklu” är däremot helt nytt, och för att ursprunget inte skall förbli oklart så beskrivs det här. På fullt allvar presenterades en instruktion som föreskriver att alla som deltar i operativt brandkårsarbete måste låta sig konditionstestas och dessutom uppnå en viss nivå. Vi skall tala om processen, eller egentligen om dess avsaknad. följande: ”Innan en plan, mål, principer eller något annat arrangemang som avses i detta kapitel eller en ändring i dessa tas i bruk i företaget, skall grunderna och målen för samt syftena med och verkningarna av dem behandlas i en anda av samarbete och i syfte att uppnå enighet tillsammans med företrädarna för de personalgrupper som berörs av saken.” ”Men sedan spårade det ut.”. Det finns faktiskt en lag om saken. 69 BRANDKÅRISTEN Text och bild Silvio Hjelt Att göra en HIKLU Termen ”att göra en pudel” håller på att sprida sig från Sverige. Ensidig tjänstemannaberedning Det nyländska instruktionsutkastet byggdes ihop som en ren tjänstemannaberedning. På riksnivå säger motsvarande instruktion att testandet skall vara frivilligt, men så alltså icke i Nyland. Det är det väl inte mycket att orda om. I historieförfalskningsförebyggande syfte. Som ett utkast för vidare behandling bland dem som enligt överenskommelse skall behandla sådant
Ingenting är så förenande som en gemensam motståndare, och en sådan har plötsligt anmält sin närvaro. I sammanhanget påpekades även att brandkårsavtalen kommer att förnyas. Avtalet innehåller sedan diverse mekanismer för hur detta skall uppnås. Dessutom har man fullkomligt struntat i god förvaltningspraxis, konstruktiv personalpolitik och vanligt hyfsat beteende avtalsparter emellan. Yviga proklamationer och i avtal inskrivna samarbetsprocesser oroar tydligen föga. Ett annat av regionens avtal är mera konkret: ”De anvisningar och beslut som berör brandkårerna och de övriga samarbetsparterna ges och fattas i samarbete.” ...och inrikesministeriets publikation 29/2018... Brandkårsavtalen... Ett av regionens brandkårsavtal säger då följande: ”Avtalsparterna utvecklar (avtalsbrandkårs)systemet tillsammans och det verkställs på ett kostnadseffektivt sätt”. Vackra beskrivningar av samarbete är endast till för de stolliga att ta till sig. Hur som helst har räddningsverken ”gjort en hiklu”, dvs. PS: Det är inte helt detsamma vad som sker i Nyland: Om/när räddningsverk i resten av landet sammanslås kommer man sannolikt att kopiera processer från det största. Tala om flummigt agerande! De fyra viljornas soppa Folkhumorn talar nu on fyra wiljor, men i det här fallet är det oklart vilken vilja som faktiskt styrt, eller om det bara ”blivit så”. Innehållet är ingalunda överraskande, för oss i den civila världen. man har arrogant givit blanka den i det samarbete man en gång kommit överens om. ...manar till jämlik växelverkan och samarbete i avsikt att förbättra samarbetet och i sista hand trygga avtalsbrandkårssystemets existens. uppnår bättre motivation och en högre produktivitet. Stå på er, och se upp för hiklur! ”Rätten eder efter vad vi i vår upphöjdhet behagat besluta:”. Detta skall ske via gemensamt avtalade målsättningar så att allt som berör avtalsbrandkårerna skall diskuteras med representanter för just dem. Processen I det aktuella fallet HIKLU gick det alltså annorlunda till. Utan närmare förhandlingar med motparten har instruktionen alltså trätt i kraft 1.1.2019. 70 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 89 BRANDKÅRISTEN Ganska väl uttryckt, och lagen säger faktiskt att målet är att ”i samförstånd utveckla företagets verksamhet och arbetstagarnas möjligheter att påverka de beslut som fattas i företaget om arbetstagarnas arbete, arbetsförhållanden och ställning i företaget.” Nu är ju räddningsverken inte ”företag” i just den här lagens bemärkelse, men principerna kan nog tillämpas även på ”offentliga affärsverk” trots att lagen inte föreskriver det. Som en biprodukt har man hittills åstadkommit åtminstone två saker (förutom att fältet förlorat aktningen för myndigheter): Det hittills rätt splittrade avtalsbrandkårsfältets aktörer i Nyland håller på att hitta varandra. ...är de instrument med vilka man reglerar förhållandet mellan räddningsverk och enskilda avtalsbrandkårer. Att ”göra en hiklu” är endast ett av dem. Man har till och med ansett dem vara av ondo, eftersom de krånglar till ett och annat. Tala om ”kompanjonskap”! Nåväl, soppan är långt ifrån färdigkokad. ”Rätten eder efter vad vi i vår upphöjdhet behagat besluta”. Det är ingen hemlighet att man med samarbete bl.a. Det ensidigt som tjänstearbete utarbetade utkastet presenterades för de förvånade brandkåristerna som ett faktum. Som en uppmjukning av förhandlingsklimatet informerade man ännu om att de gamla avtalen före det blir uppsagda. Inte heller den processen har ännu varit uppe i något samarbetsorgan. Men i en bransch där man inte brukar bolla med just det begreppet är saken kanske annorlunda. Särskilt om den inte tillämpas i praktiken. Man har till och med gjort upp en särskild processbeskrivning av hur just samarbetet är tänkt att löpa. Och så har man förstås instiftat en del nya begrepp. Vad den i sista hand betyder eller vilken verkan den kommer att ha vet ingen
Om de kraven uppfylls får man inte förvisa någon till ”kilometerfabriken”. Det finns inga färdiga svar på de här frågorna, men det skulle vara underligt om en övergång från 22 verk till fem inte i någon mån skulle minska personalbehovet och sålunda möjliggöra hanteringen av den normala kostnadsökningen. Modellen innehåller lagstiftningstekniska problem, av vilka det med tanke på räddningsväsendet mest iögonenfallande är det att räddningsverken inte nödvändigtvis skulle vara självständiga affärsverk utan verka inom socialoch hälsovårdsorganisationen. Antalet personer som bär operativt ansvar minskar men förvaltningen expanderar. Däremot bör man sätta övriga funktioner respektive förvaltningen under lupp. Redan i ett par år har man planerat övergången till ett landskapsbaserat räddningsväsende. Då det gäller räddningsväsendet är det en rätt enkel operation att kombinera verk, så likartad är deras praxis. Ifall en femverksmodell inte duger åt räddningsbranschens eget folk och åt de politiska beslutsfattarna är tolv verk det näst förståndigaste alternativet. Den hittar man i bättre funktionalitet och ekonomi. Hierarkiska organisationer kan man kombinera ”över en natt”. Man kan förvänta sig armbrytningar om förvaltning och ekonomi, men problemen kan lösas med dialog ifall det finns politisk vilja till en förändring. Inom en del regioner är planerna klara att förverkligas, inom andra är arbetet ännu på hälft. Det mest skrämmande scenariet är att det går som det brukar vid reformer av offentlig förvaltning. En övergång till en modell med 18 verk medför i praktiken ingenting gott i jämförelse med det nuvarande systemet med 22 verk. PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör 71 ledare ÖDESTIMMAN FÖR landskapsoch social-/hälsovårdsreformen är slagen. Ifall landskapsreformen inte blir av inom den planerade tidtabellen kommer räddningsverkens liv att fortgå inom osäkerhetens fängsel. ”Däremot bör man sätta övriga funktioner respektive förvaltningen under lupp.”. Tvärtom. Vari ligger den egentliga nyttan i ett system med fem verk. Den bör inte minskas. Beträffande den personal som deltar i operativt arbete är frågan enkel. Man måste söka fram ett realistiskt svar på frågan om för vilka den nya organisationen erbjuder meningsfullt och produktivt arbete. Mycken tid och mycket pengar förslösas på att lära in organisationen och justera verksamheten att motsvara dagens och morgondagens utmaningar. Den planerade modellen bestående av en storregion som betjänar 1,6 miljoner invånare och 17 mindre räddningsverk är en olycklig politisk kompromiss. Det är alltså hög tid att ta upp diskussionen om den på längre sikt enda förståndiga modellen: Det är dags att på allvar diskutera 5 respektive 12 fem räddningsverk. Ekonomin förbättras endast om de kommande verkens personal dimensioneras i enlighet med verkliga behov
Jag upplever alltså att utmärkelsen även riktar sig till Finlands Avtalsbrandkårers Förbund och dem som verkar i dess krets. Antalet alarmuppdrag var sammanlagt 51 337 och en brandbil gav sig hela 79 287 gånger iväg på utryckning från en avtalsbrandkårs station. Ansvarstagandet och ansvarskänslan syns, avtalsbrandkåristerna jobbar i enlighet med räddningsväsendets värderingar – mänskligt, pålitligt och på ett professionellt sätt. Tack för gratulationerna! Republikens president förlänade mej organisationsråds titel 19.12.2018. Avtalsbrandkårsverksamheten kan jämföras med den allmänna värnplikten. Och inte endast ge svar utan även motivera dem. Diskussionen är dock rätt ensidig – egentligen talar man bara om polisens driftsutgifter och ökningsbehovet på den sidan. Ansvarsfulla ledare bör föra en samhällsdebatt och där ställa Avtalsbrandkårerna hade förra året ett stort antal alarm sig på räddningsväsendets sida, i stället för att vänta på resurser från försvarsmakten eller andra samarbetande myndigheter. På basen av värderingarna görs det jobbet även i samarbete med andra aktörer. Antalet är 17,5 % högre än exempelvis under år 2017. Men då man frågar om dem bör de som är ansvariga även kunna ge svar. Räddningsbranschens lagstiftning behöver en helhetsreform! MAN BORDE signalera att man i valdebatterna bör ta upp de här sakerna. Jag upplever att utmärkelsen kommit sig av verksamheten i den organisation där vi tillsammans har arbetat till förmån för gemensamma mål. Jag är tacksam för utmärkelsen och gratulationerna! Tack till er alla!. Är vi redo för en samhällsdebatt och är vi klara att verka till förmån för räddningsbranschen. Inom räddningsväsendet finns det klara brister. Den inre säkerheten som valtema Valkampanjerna har ännu inte börjat för fullt, men redan talar man om den inre säkerheten och de pengar som behövs för den. Valdebatterna skapar även basen då regeringsprogrammet skall skrivas. Jag fick ta emot så många gratulationer att jag inte har lyckats besvara dem personligen. Till de politiska beslutsfattarna bör man signalera om dem och klart framhålla räddningsväsendets behov. Då en sak är välgrundat uppe redan i debatten är dess väg till regeringsprogrammet smidigare. Förändringarna i samhället kräver att även räddningsväsendet utvecklas och förändras. Vad behövs för att avtalsbrandkårsverksamheten skall fungera bra i hela landet. NÅGRA FRÅGOR och tips till räddningsbranschens påverkare och ansvarspersoner: Nog har ni väl signalerat åt dem som håller valtal om det nödvändiga behovet av tilläggsresurser för att man skall kunna korrigera bristerna. 72 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 89 ISTO KUJALA, Vildmannen SOMMARENS TERRÄNGBRÄNDER och andra räddningsuppdrag höjde avtalsbrandkårernas antal alarm till det största under en fem års period. Hur mycket pengar behövs för att man skall kunna säkra utvecklingen och förändringen. Vilket är ert budskap i den frågan
MIKA: ERICA on toiminut kokonaisuutena kiitettävästi ja järjestelmä on vastannut niitä odotuksia mitä meillä etukäteen sille on ollut. K: Mikä on yleisarviosi ERICAsta. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Sen käyttöönotto ajoittuu tämän hetken suunnitelman mukaan loppuvuoteen. ERICA toimi odotusten mukaan, eikä isompia ongelmia esiintynyt. Ensimmäisen hätäilmoituksen vastaanotimme heti kello kolmen jälkeen. MIKA: Käyttöönotot viedään läpi kevään aikana siten, että kaikki hätäkeskukset toimivat ERICAlla toukokuun loppuun mennessä. 73 tahtoo tietää TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Porin hätäkeskuksen päällikkö Helena Borisov, miten yliheitto sujui. Mika Lamu ja Helena Borisov.. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. K: Mitkä ovat seuraavat käyttöönottopäivät. MIKA: Käyttöönoton suurimmat haasteet ovat liittyneet Oulun hätäkeskuksen käynnistämiseen, jolloin itse järjestelmä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön. Käyttöönottojen myötä saamme koko ajan teknistä sekä toiminnallista kokemusta, joita voidaan hyödyntää seuraavissa käyttöönotoissa. K: Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet käyttöönotossa. K: Millaisia muutoksia on tulossa lähiaikoina. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. MIKA: Tällä hetkellä keskitymme täysillä loppujen hätäkeskusten käyttöönottoja valmisteleviin töihin. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Palokuntalainen -toimitus ERICAn hankepäällikkö Mika Lamu, miten järjestelmän käyttöönotto on sujunut. Onko vastannut järjestelmänä odotuksia. Nykyisellä ERICA-versiolla viedään kaikki käyttöönotot läpi. Uusi versio on valmistumassa. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Miten ERICAlla pyyhkii, Mika Lamu ja Helena Borisov. Tästä on hyvä jatkaa. HELENA: Käyttöönotossa koko porukka puhalsi hienosti yhteen hiileen
PALOKUNTALAINEN -LEHDEN toimitus onnittelee SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalaa hänen vastaanottamastaan Sopimuspalokuntien Liiton korkeimmasta kunniamerkistä. Onnittelut myöskin Raija -vaimolle. Palokuntalainen onnittelee
Kaukalopallo Oulu 17.4. 52 Palokuntalainen ilmestyy! Seuraava lehti ilmestyy taas toukokuun alussa!. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. 27 Palokuntalainen ilmestyy! 17.7. 75 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Keilailu Riihimäki Kesäkuu alku Yleisurheilu Lohja 26.–27.6. JEHUMALJA-kilpailu Kuopio 23.5. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Hyvinkää 27.11. Pilkki Lahti 13.–14.3. Hiihto Joensuu 3.–4.4. SPPL: Kaupunki 2.0 – Kuinka siitä tehdään turvallinen. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. 45 Palokuntalainen ilmestyy! 6.11. 18 Palokuntalainen ilmestyy! 4.5. Hämeenlinna 9.4. SPPL: Palopäällystöpäivät 2019 Hämeenlinna 3.4. SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä j oUlUkUU vk. 36 Palokuntalainen ilmestyy! l okakUU 2.– 3.10. SPAL: Turvallinen Suomi seminaari Helsinki 27.3. SPPL: Metsäpaloseminaari Vantaa H UHtikUU 3.–5.4. SPPL: Palopäällystö-Golf Espoo H einäkUU vk. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! m aaliskUU 5.3. Opetusalan turvallisuusfoorumi 2019 Hki-Tukholma-Hki t oUkokUU vk. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät 2019 Jyväskylä k esäkUU 14.6. Jalkapallo Jyväskylä Heinäkuu Ammunta 2.–3.8. FINNSEC Helsinki p alomiesUrHeilU 7.3. Slalom Ruka 14.–15.3. SPPL: Ensilinjan auttajien henkinen kestävyys Pori s yyskUU vk. Pelastustoimen EU-opintomatka Bryssel, Belgia 26.3. SPPL: Korkeanpaikantyöskentelyn seminaari Hämeenlinna 3.4. Jääkiekko Kuopio m arraskUU vk. Golf Tampere Syyskuu Suunnistus Kouvola Lokakuu alku Lentopallo Tampere Marraskuun lopulla Voimailu/soutu Rauma Marraskuun alussa Salibandy Turku 26.–27.11
• Renkomäen Vapaa Palokunta ry • Rutolan Vapaapalokunta ry • Saarijärven Vapaapalokunta ry • Saloisten Vapaapalokunta ry • Savonrannan Vapaa Palokunta r.y. ”Pitäisikö kisassa olla kaksi sarjaa: vanhin alusta ja vanhin alun perin paloautoksi rakennettu ajoneuvo?” Muutamilla suomalaisilla palokunnilla on käytössään vanhoja maidon tai polttoaineiden kuljetukseen käytettyjän säiliöautoja, kuten viime numerossa esitelty Perhon Volvo, jonka alusta on vuosimallia 1972 ja paloautoksi rekisteröinti vuodelta 1979. • Lielahden vapaapalokunta ry Lielax frivilliga brandkår rf • Lyttylän Vapaapalokunta r.y. Ja nyt avaamme uuden sarjan: Alun perin paloautoksi rakennetut autot. • Lehtimäen Vapaapalokunta r.y. MITÄ SITTEN tarkoittaa se, että monet palokuntalaiset ja ammattiVanhin paloauto vasteessa –kisassa nyt kaksi autoa 1970-luvulta VANHIN PALOAUTO vasteessa -kisan säännöt kaipaavat joidenkin lukijoiden mielestä tarkennuksen. Koska mielenkiintoa tuntuu löytyvän, jatkamme kisaa tulevissa numeroissa. • Kilpiäisten Vapaapalokunta ry • Kärjenniemen Vapaa Palokunta r.y. Niina Saari Joutsasta ilmoitti kisaan 1980-luvulla tukkiauton alustalle rakennetun, Leivonmäen VPK:n käytössä olevan RKS373:n vuosimallia 1979. 76 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 • Jänkäsalon Wapaapalokunta ry • Järvelän Vapaa Palokunta r.y. Eli 525 on mahdollisimman kaukana totuudesta. ”Vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä” sen sijaan on yli viisi sataa. Tämän palstan toimittajan mielestä ”vapaapalokunta”-termin käyttäjille pitäisi nostaa ainakin keltainen kortti tai antaa kahden minuutin jäähy.. Mitä ”vapautta” termiä käyttämällä halutaan tuoda julki. • Talviaisten Vapaa Palokunta ry • Villähteen Vapaa Palokunta ry MUUTAMAT LUKIJAT kysyivät visan pointtia. • Keuruun Kunnan Haapamäen Vapaa Palokunta r.y. Kun nämä yhdistetään ja poistetaan tuplat, tulos on 18. Heille tiedoksi, että tämän kisan oikea vastaus riippuu siitä, mistä rekisteristä tietoja haetaan. Kaksi heistä, jotka tarjosivat lukuja 16 ja 18 olivat oikeilla jäljillä. PALOKUNTALAINEN-PIPO ARVOTTIIN kaikkien vastanneiden kesken. Monet puhuvat virheellisesti ”vapaapalokunnista”, vaikka niitä on virallisesti vain kourallinen. Saimme useita palautteita visan vaihtoehdoista, joista ei palautetta antaneiden mukaan löytynyt oikeaa vaihtoehtoa. Millaisen kuvan ao termi antaa palokuntatoiminnasta. Montako”vapaa palokunta”–yhdistystä (ry) Suomessa on. Oikea vastaus on 15, 16 tai 18 Tässä YTJ:n ja Yhdistysrekisterin hakutulokset yhdistettynä: henkilöt käyttävät virheellisesti ”vapaa palokunta” -termiä kuvaamaan vapaaehtoista palokuntayhdistystä. • Taivalkosken Vapaapalokunta r.y. • Pellon Vapaa Palokunta ry • Pihlajaveden kunnan Vapaa Palokunta r.y. Sitten ”Mökölle”, ”Suarille” ja muille 525 vastanneille tiedoksi PRH:n ja verohallinnon yhteinen YTJ-rekisteri antaa tulokseksi 15 ja PRH:n yhdistysrekisteri 16. Sen voitti nimimerkki ”Suari”, jonka toivotaan lähettävän kotiosoitteensa toimitukselle
Bonuspisteitä saa käyttötarkoituksesta. OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Mikä pelastusajoneuvo on kyseessä. Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 90) ilmestyy viikolla 18. Merkkiä ja mallia kysytään. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. VASTAUKSET OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi Pitkästä aikaa: Autovisa Kuin kaksi marjaa:. Tässäpä se. HUOM! Kalusto kiertää Pelastusjohtajan päivä PohjoisKarjalassa Interschutz – Der Rote Hahn 2020 kutsuu LUKIJAT OVAT toivoneet autovisaa
On tehty jopa laitehankintoja. Ja tietysti näiden menetelmien käyttökoulutus pitää antaa kaikille palokunnissa. Alan pioneerit ovat tehneet arvokasta työtä myös ilosanomansa levittämisessä palokansan pariin. Suomen jokaisessa kevyessä pelastusajoneuvossa ja tukiyksikössä tulisi olla käsisammuttimien lisäksi myös pari heittosammutinta. Ammattihenkilöstön tulisi myös taitaa ao menetelemät. Jaksamista Ismo Hutulle ja Latvalan Artsille! Täydentävät sammutusmenetelmät edelleen hakusessa ”Tosiasia on, että Suomen 22 pelastuslaitosta toimivat 22:lla eri tavalla.” LIEKINHEITTÄJÄ. Suurin ongelma ovatkin ne pelastusalan toimijat, joille täydentävien menetelmien hyödyt eivät ole vielä selvinneet. Surullista. Vaikka kyseisistä menetelmistä olisi suuri apu moneen pelastustoiminnan ongelmaan, pääosa pelastuslaitoksista suhtautuu asiaan kuitenkin välinpitämättömästi. Suomen jokaisessa sammutusautossa tulisi olla ainakin käsi-, reppuja heittosammuttimien lisäksi yksi kolmesta: Cobra, CAFS tai UHPS. Tosiasia on, että Suomen 22 pelastuslaitosta toimivat 22:lla eri tavalla. 78 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 TÄYDENTÄVIÄ SAMMUTUSMENETELMIÄ on tutkittu ja kokeiltu Suomessa jo useiden vuosien ajan. Pääosa laitoksista lähettää kyllä edustajansa kuuntelemaan Arto Latvalaa ja Ismo Huttua, mutta siinä se useimmiten on. Ulkoapäin sammuttaminen perinteisillä menetelmillä ja niitä täydentävät sammutusmenetelmät tulisi ottaa jokaisen laitoksen sopimuspalokuntien koulutusohjelmaan. ”Kallista”, sanovat monet. Savusukellus alkaa harvaan asutuilla seuduilla olemaan harvojen herkkuja. Laitehankintojen kustannukset ovat murto-osa esimerkiksi ajoneuvohankintoihin verrattuna. Tällainen sirpaleisuus ei ole kenenkään etu, vähiten kansalaisen. Muutamassa laitoksessa näitä menetelmiä on otettu, tai pyritään ottamaan aktiiviseen käyttöön sammutustehtävissä. Myös lämpimät harjoitussukellukset ovat harvassa monen laitoksen alueella. Täydentävien sammutusmenetelmien hankintahinta ei päätä huimaa. Myös laitosten sisällä on erilaisia käytäntöjä. Hyvä esimerkki sirpaleisuudesta on juuri suhtautuminen täydentäviin sammutusmenetelmiin. Täydentävien menetelmien käyttöön ottaminen vaatii perinpohjaisen asennemuutoksen ja koulutuksen sekä tietysti varustamisen. Sukeltajia on vähän, samoin sukelluksia hälytystehtävissä. Muutosvastarinta on pelastusalalla kovaa. Kalustoa ei hankita, miehistöä ei kouluteta ja järjestelmää ei luoda. ”Niiden lisäarvo on häviävän pieni”, sanovat toiset
Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. . Veho LoMMILA Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VehoTRUCKS.FI oMAVeho.FI © Toni Thomenius. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. 24?%). (sis. alv. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35?snt/puhelu?+?16,69 snt/min. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto