BRANDKÅRISTEN 90 Pelastusjohtajan päivä Topper Uniform Oy – pelastustoimen virkavaatettaja Helsingin kalusto hankitaan tiimityönä NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 18 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Kalusto kiertää
9-10 m2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti . TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN. Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. pienin vedenkulutus ja pienin sähkönkulutus . . . työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana. 35 säiliöautollista eli 350 000 litraa. tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta . apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita . patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan . pienin tilantarve – minimissään kone 4,5m2, työvaroineen = n. Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden
040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. rek. Hankimme vastaukset Suomen Erillisverkot Oy:n asiantuntijoilta. Kysymykset: toimitus@palokuntalainen.fi toukokuun loppuun mennessä. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 9 Virven kattavuus laajenee Pohjoismaihin 11 Vuoden ensijoitaja Miika Hokkanen 12 Mei Yang-Ikävalko 16 Pelastusjohtaja Markus Viitaniemen päivä 26 Sopimuspalokuntien pienavustushakemukset 30 Suomen paras elvytystiimi tulee Hyvinkäältä 32 Kirjaesittelyjä 34 Kalusto kiertää 38 Helsingissä kalusto hankitaan tiimityönä 42 Topper Uniform vaatettaa pelastusalaa 49 Palokuntanainen, paikkasi on kahvipannun kahvassa! 46 Sieviin uusi paloasema 48 Hälytysmuonitusseminaari Ylöjärvellä 52 Om testning av brandmän 5 Pääkirjoitus 25 Lingottua 33 Turtola 45 Villimies 57 Tahtoo tietää 59 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 7 11 26 34 49 palokunnat 60 Letkut solmussa 61 Seuraavassa lehdessä 62 Liekinheittäjä 46 52 Virve 2.0 tulossa KESÄ–HEINÄKUUN VAIHTEESSA ilmestyvässä lehdessä julkaisemme laajan selvityksen uudesta Virve 2.0 -järjestelmästä. Lukijoillamme on nyt mahdollista lähettää kysymyksiä koskien Virven tulevaisuutta. TÄHÄN NUMEROON lupaamamme Interschutzmessujuttu siirtyy toimituksellisista syistä seuraavaan numeroon.. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Arto Papunen TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh
Dräger x-am® 8000 on kompakti monikaasumittari, jolla mittaat jopa seitsemää kaasua, myrkyllisiä ja syttyviä kaasuja ja happea yhdellä kertaa. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com | www.draeger.fi -monikaasumittarilla mittaat jopa seitsemää kaasua! Dräger x-am ® 8000 LUE LISÄÄ!. Mittarin lataus tapahtuu induktiivisella laturilla. Innovatiivinen merkinantojärjestelmä ja aputoiminnot varmistavat kokonaisvaltaisen turvallisuuden koko prosessin aikana. Yhteensopiva Dräger X-dock -kalibrointiaseman kanssa. CatExja kolmella EC-anturilla varustettuna käyttöaika jopa 24 h
KAIKKI KAKSIKYMMENTÄKAKSI pelastusjohtajaa pitävät tavalla tai toisella kiinni asemistaan. Mitä tahansa voi tapahtua, kun hallintoon on syntynyt eräänlainen valtatyhjiö. Yhteensopiva Dräger X-dock -kalibrointiaseman kanssa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ei ole saanut näissä asioissa aikaan mitään merkittävää, vaikka pelastusjohtajat vannovat edelleen sen nimeen. KIMMO KOHVAKAN tilanne ei ole Kimmo Kohvakan kuherruskuukausi on ohi Hallitusohjelmaneuvotteluissa lipunkantaja punnitaan helppo. ”Suomessa pelastuslaitosten vapaaehtoinen kumppanuus tuottaa vain pintaraapaisuja.”. Rakenteisiin ja niiden kehittämiseen tämä yhteistyötä ei ole milloinkaan ulottunut. Mittarin lataus tapahtuu induktiivisella laturilla. TASALAATUISEMPI JA yhtenäisempi pelastustoimi tarkoittaa nykyistä vahvempaa valtion ohjausta. Tämä onnistuu Palopäällystöliiton jäsenistön mukaan parhaiten nykyrakenteen pohjalta.” SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO esittää suoraviivaisesti pelastustoimeen lisäresursseja. Kohvakka on liikkunut ahkerasti kentällä ja vienyt muun muassa sanomaansa ”tasalaatuisemmasta ja yhtenäisemmästä pelastustoimesta” erityisesti kuntapäättäjille. Valtion tulisi viheltää kentän peli poikki. Suuressa osassa maakunnista vallitsee kaatuneiden makuja sote-uudistusten jälkeen hämmennys ja odottava tunnelma. Ne tekevät ratkaisuja, jotka eivät ainakaan edistä tavoitetta yhtenäisemmästä pelastustoimesta. Nykyisten resurssien turvaaminen ei riitä. Osastopäällikön mahdollisuudet vaikuttaa hallitusohjelman sisältöön ovat rajalliset. KIMMO KOHVAKKA nimesi itsensä pelastusalan mieheksi ja lipunkantajaksi (Palokuntalainen nro 89). CatExja kolmella EC-anturilla varustettuna käyttöaika jopa 24 h. PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JA SPEKin eväät hallitusohjelmaneuvotteluihin ovat tutun konservatiiviset: ”Pelastustoimea tulee kehittää omana toimialana ja omista lähtökohdista. PALOMIESLIITTO ESITTÄÄ ohjelmaan konkreettisia tavoitteita painottaen erityisesti resurssien riittävyyttä. Hän on käyttänyt tämän ajan keskusteluyhteyksien avaamiseen pelastusalan eri toimijatahoihin. Kohvakalla on kuitenkin hyviä ominaisuuksia, joita taitavasti hyödyntäen hän voi saada alaa hyödyllisiä tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan. Suomessa pelastuslaitosten vapaaehtoinen kumppanuus tuottaa vain pintaraapaisuja. Innovatiivinen merkinantojärjestelmä ja aputoiminnot varmistavat kokonaisvaltaisen turvallisuuden koko prosessin aikana. Useat pelastusjohtajat puhuvat avoimesti siitä kuinka sisäministeriön pelastusosaston pitää pysyä lestissään. HALLITUSOHJELMAA VALMISTELTAESSA Kohvakan asema on pelastustoimen kannalta keskeinen. Kaikki pelastuslaitosten omat rakenteelliset uudistussuunnitelmat pitäisi laittaa jäihin. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com | www.draeger.fi -monikaasumittarilla mittaat jopa seitsemää kaasua! Dräger x-am ® 8000 LUE LISÄÄ! PELASTUSYLIJOHTAJA KIMMO KOHVAKAN viisivuotisesta virkakaudesta on takana kuusi kuukautta. NYT TARVITAAN vahvaa valtion ohjausta. Ilman lainsäädännöllistä tukea Kohvakka ei kuitenkaan voi mitään sille, että muutama laitos ei todennäköisesti jää odottelemaan valtiovallan uusia linjauksia. Tämän Kimmo Kohvakkakin on jo saanut tuntea nahoissaan, kun hänen ehdottamansa valtiojohtoisen yhteistyön tiivistäminen sai pelastusjohtajilta viileän vastaanoton. Valtion ohjaus on heille punainen vaate. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja Dräger x-am® 8000 on kompakti monikaasumittari, jolla mittaat jopa seitsemää kaasua, myrkyllisiä ja syttyviä kaasuja ja happea yhdellä kertaa. Tämä on näytön paikka
Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA palokuntalainen PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI Olemme nykyään samaa kokoa. Pyydä tarjous Maria Salo, maria.salo@palokuntalainen.fi, 0400 504 678 YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA. Samalla ilmoituksella näkyvyyttä pelastusalalle ja ensihoidon ammattilaisille
Kokonaisvaltainen uudistus on pelastustoimelle elinehto, jotta se voi vastata yhteiskunnan muutokseen. Ensihoitoja ensivastetehtäviä tekeviin kohdistuvat väkivallanteot tulee huomioida rikoslaissa. 040 716 1805 kim.nikula@ palomiesliitto.fi SPALilla konkreettiset tavoitteet hallitusohjelmaan ”Kokonaisvaltainen uudistus on pelastustoimelle elinehto, jotta se voi vastata yhteiskunnan muutokseen.”. Liitto kannattaa tutkintoihin moduulimallia, joka mahdollistaisi erikoistumisen jo tutkintovaiheessa. Tutkintojen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen mahdollistaa uudenlaisen ammatillisen osaamisen sekä monipuolisemmat työurat. Lisäksi pelastustoimen koulutusuudistus on käynnistettävä seuraavalla hallituskaudella. Riittävästä henkilöstömäärästä huolehtiminen on tärkeää myös työturvallisuuden ja työn kuormituksen kannalta. Pitkäjänteinen rahoituksen ja henkilöstön muutosturvan välttämättömyys korostuvat muutoksissa, kuten sote-, maakunta-, pelastustoimenja tietojärjestelmien uudistuksessa. Rahoituksella varmistetaan se, että kansalaiset saavat hädän hetkellä nopeasti apua, kun hätäkeskuksissa, paloautoissa ja ambulansseissa on riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä sekä kalusto, välineet ja työtilat ovat kunnossa ja yksiköitä on tarpeeksi. Lisätietoja: järjestönjohtaja Kim Nikula puh. Seuraavassa hallitusohjelmassa on turvattava riittävä rahoitus uudistusten jatkamiseen. Pelastajakoulutus tulisi toteuttaa AMK-tutkintona. Uhkatilanteiden käsittelyyn on saatava yhtenäiset valtakunnalliset toimintamallit ja henkilöstön uhkatilannekoulutusta ja kansalaisiin kohdistuvaa viestintää tulee jatkaa: auttamistyöstä on päästävä ehjänä kotiin! Palomiesliitto haastaa myös pelastuslaitokset, ensihoidon ja hätäkeskukset systemaattiseen työturvallisuusajatteluun. 7 SISÄISEN TURVALLISUUDEN viranomaiset tarvitsevat riittävät resurssit, jotta ne voivat jatkossakin tuottaa laadukasta ja nopeaa palvelua kansalaisille. Palomiesliitto esittää, että koulutusuudistus kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja sen valmisteluun sekä toteutukseen osoitetaan rahoitus. Seuraavalla hallituskaudella työtä auttamisen ammattilaisten työturvallisuuden parantamiseksi tulee edelleen jatkaa. Tehokkuutta toimintaan saadaan työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden järjestelmäperusteisella johtamisella
Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Tasavuosijuhla tulossa. Tarvetta profiilin nostoon. Tehoa varainhankintaan. JUHLISTA PALOKUNTASI VUOSIPÄIVÄÄ! HOIDA SUHTEITA PÄÄTTÄJIIN JA ALUEESI ASUKKAISIIN! KUTSU VIERAITA PALOKUNTASI TAPAHTUMIIN! TEHOSTA PALOKUNTASI REKRYTOINTIA! PALOKUNTASI OMA LEHTI. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin
Hälytykset kulkevat jatkossakin kunkin maan oman hätäkeskusjärjestelmän kautta, mutta operaatioiden aikana eri maiden pelastusyksiköt voivat uudistusten jälkeen kommunikoida nykyistä tehokkaammin. Esimerkiksi poliisin, rajavartioston ja ambulanssihenkilöstön yhteispeli rajan yli ei ole ollut saumatonta, koska tieto ei ole kulkenut parhaalla mahdollisella tavalla. Suomalaisten pelastajien viime kesänä Ruotsin metsäpaloissa antama apu oli hyvä esimerkki viranomaisten tiiviistä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Suomen viranomaiset ovat pitkään halunneet saada Virve-verkon, Ruotsin Rakelin ja Norjan Nødnettin yhteistoimintaan. Puheryhmien yhteiskäyttö on toiminut vain noin kymmenen kilometrin etäisyydellä rajasta eli Rakelja Virve-verkkojen kantaman sisällä. Norjan ja Suomen viranomaiset ovat kommunikoineet Lapin tunturialueilla hätätilanteissa lankaja matkapuhelimilla. Virven kattavuus laajenee Pohjoismaihin Lähde: Suomen Erillisverkot Oy 9. Suomen ja Ruotsin verkot ovat samalta valmistajalta, mutta Norjassa on eri valmistajan verkko. Ryhmäviestintä ei ole ollut mahdollista. Ruotsin ja Suomen verkot ovat jo operatiivisesti yhteistoiminnassa, ja kaikkien kolmen maan verkot sovitetaan yhteen tämän vuoden aikana. Käyttäjien koulutus, päätelaitteiden parametrointi ja järjestelmien yksityiskohtien hiominen ottavat oman aikansa. Verkkojen välisen yhteistyön mahdollistavat sopimukset ja tekniikka tulivat kuntoon vuoden 2018 aikana. Torniojokilaaksossa Ruotsin ja Suomen viranomaisilla on ollut tähän saakka käytössä yhteiset puheryhmät. Kun kolmen Pohjoismaan viranomaisverkot yhdistetään, syntyy maantieteellisesti maailman suurin useamman maan kattava yhtenäinen Tetra-verkon toiminta-alue. Verkkovierailu eli roaming otetaan täysimääräisesti käyttöön tämän vuoden aikana. POHJOISMAISET VIRANOMAISVERKOT Virve, Rakel ja Nødnett on liitetty teknisesti yhteen
10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 PELASTUSTOIMI ON oleellinen osa sisäistä turvallisuutta. Turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä on tiivistettävä. On kuitenkin asiakkaiden saaman palvelun ja toimintavalmiuden kannalta tärkeää, että pelastustoimi voi jatkossakin tuottaa ensihoitopalveluja. Palopäällystöliitolta eväitä tuleville päättäjille Lisätietoa: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto, ari.keijonen@sppl.fi, puh. Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja pelastuslaitosten kumppanuusverkosto esittävät hallitusohjelmaan erityisesti pelastustoimen kehittämistarpeita huomioivaa sisäisen turvallisuuden selontekoa. – Pelastustoimi on vahva ja aktiivinen sisäisen turvallisuuden toimija, ja sen tulee näkyä sisäisen turvallisuuden selonteossa, painottaa Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Esimerkiksi hybridija terrorismiuhkiin, ilmastonmuutokseen ja kaupungistumiseen liittyviin haasteisiin vastataan parhaiten yhteistyöllä muun muassa pelastustoimen, poliisin ja Hätäkeskuslaitoksen kesken. – Pelastustoimen ja ensihoidon synergia on tärkeää, mutta molemmat ovat omia toimialojaan. Molempia tulee kehittää omista lähtökohdista, yhtymäkohtia unohtamatta, muistuttaa toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Tämä onnistuu Palopäällystöliiton jäsenistön mukaan parhaiten nykyrakenteen pohjalta. Pelastustoimea tulee kehittää omana toimialana ja omista lähtökohdista. Pelastustoimen erityisluontoinen työ vaatii myös osaamiseen, henkiseen kriisinsietokykyyn ja fyysiseen toimintakykyyn panostamista. 040 5884 112 Suomen Palopäällystöliitto, toimisto@sppl.fi
Siinä Suomen Rajavartiolaitos lähetti Välimerelle Merikarhu-aluksen, jonka tehtävänä oli estää laitonta maahantuloa Kreikan aluevesillä. Valinnan tekee raati, johon kuuluvat: Ensihoidon opettajat, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos (ensihoitolääkärit), Suomen Ensihoitoalan liitto, ensihoidon erikoislehti Systole ja Tehy. Sen asenteen haluaisin tuoda suomalaiseen ensihoitoonkin, Miika Hokkanen sanoo. Hokkanen liittyi sairaanhoitajaksi monikansalliseen miehistöön, joka otti kiinni pakolaisveneitä ja saattoi ne viranomaisten haltuun. Matkalla ammattitaito punnittiin moneen otteeseen, kun merihätään joutuneita pakolaisia autettiin ja vakavasti sairastuneille pakolaisille annettiin ensihoitoa. Vuosina 2016–2018 Hokkanen palveli sairaanhoitajana Euroopan rajaja merivartioviraston, Frontexin, Poseidon-operatiossa. Ennen Poseidon -operaatiota Hokkanen on kouluttanut vuosittain merivartijoille ensiapua. Hokkasen tehtävänä oli myös huolehtia Merikarhun monikansallisen miehisHUS Porvoon ensihoidon kenttäjohtaja Miika Hokkaselle myönnettiin Vuoden ensihoitaja -tunnustus Mikkelissä pidetyillä Suomen Ensihoitoalan liiton opintopäivillä huhtikuussa. – Merivartiohenki oli se, joka sai minut työskentelemään pitkään aluksella. Siellä apua ei tarvinnut pyytää, vaan sitä tultiin aina tarjoamaan. JO N I H Y Y R Y LÄ IN EN Vuoden ensihoitaja auttoi pakolaisia Välimerellä tön terveydestä. 11 HENKILÖT SIPOOSSA ASUVA Hokkanen on tehnyt reilun 15 vuoden aikana poikkeuksellisen viranomaisyhteistyöuran Rajavartiolaitoksen kanssa. ”Apua ei tarvinnut pyytää, vaan sitä tultiin aina tarjoamaan.”. Hokkanen on yhdeksäs Vuoden ensihoitajaksi valittu henkilö
Vastapalveluksena saamme tuoda Suomeen kotimaan taloudelle erittäin tärkeää vientituloa, jolla yhteiskuntaamme voidaan kehittää lisää, sanovat toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki ja vientipäällikkö Mei Yang-Ikävalko.. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 HENKILÖT Kotimaisen asiakkaan uskollisuus ja luottamus tuotteitamme kohtaan, on antanut mahdollisuuden ja uskottavuuden lähteä myyntimatkalle suureen maailmaan
Mei Yang-Ikävalko, Veikko Nummela Oy Kiinan markkinoille kiinan kielellä Iivari Kalliomäen kolmen yrityksen (Veikko Nummela Oy, TR-vesitykit ja Rauplan Oy) tuotteita myydään ja markkinoidaan Kiinaan nyt myös ostajan kielellä. –Mieheni oli silloin Huhtamäellä töissä ja minä olin kotirouva. Vuonna 1997 Mei vihittiin suomalaisen miehen kanssa Turun maistraattissa. Tie vei aviomiehen mukana takaisin Kiinaan ja sitten Moskovaan. 13 HENKILÖT K iinan Hunanin maakunnasta kotoisin oleva Mei Yang saapui Suomeen vuonna 1996 turistiviisumilla. – Olin Vemalla muutaman kuukauden ja sain silloin jo jonkinlaisen kuvan pelastustoimesta Suomessa. Mei Yang-Ikävalko otti vuoden alussa vastuulleen vientipäällikön tehtävät painopistealueenaan idän suuret markkinat. Tyttäremme Maila syntyi kuitenkin Suomessa vuonna 2001 ja lopulta vuonna 2004 päätimme palata takaisin Suomeen. Opiskelua työn ohessa Mein ensimmäinen kosketus pelastusalaan tapahtui viisitoista vuotta sitten Suomen kielen kurssin työharjoittelussa nostolaitevalmistaja Vemalla Kaarinassa. En kuitenkaan uskonut, että koskaan opin tätä kieltä, mutta toisin kävi, sanoo Mei virheettömällä suomella. ”Minulta on monta kertaa kysytty mahdollisesta kulttuurishokista, mutta en kokenut mitään sellaista, vaan kotiuduin tänne nopeasti.” Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Minulta on monta kertaa kysytty mahdollisesta kulttuurishokista, mutta en kokenut mitään sellaista, vaan kotiuduin tänne nopeasti. – Suomi oli ensimmäinen ulkomaa minulle
Siellä tein markkinoinnin monipuolisia töitä kolmetoista vuotta. Täällä työn laatu on korkeatasoista ja yllätys, yllätys, hinnatkin ovat kilpailukykyisiä. Työn ohella Mei opiskeli tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulussa. – Suomalaisen pitää oikella tavalla kertoa, missä suomalainen on hyvä. Mein mukaan suomalaiset yritykset ovat hyvässä huudossa Kiinassa. Tietyn tyyppiset juomat auttavat, hymyilee Mei. – Varsinkin pikkujouluna yksittäinen ihminen voi muuttua täysin erilaiseksi. Hän suoritti myös ylemmän amk-tutkinnon samassa oppilaitoksessa. – Kiinalainen poliittinen elämä on maskuliinisempaa ja hierarkisempaa, mutta liike-elämässä naiset naiset ovat jo hyvin aktiivisia ja päässeet ansaitsemiinsa asemiin. Suomalaiset tuotteet ovat hyviä ja design taattua ”nordic-laatua”. – Suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä, mutta sisäänpäin kääntyneitä ja hiljaisia. – Esimerkiksi Veikko Nummela Oy on paljon joustavampi kuin isot alan yritykset. – Kiinalaisessa kulttuurissa arvostetaan yritystä, jonka kanssa voi kommunikoida omalla kielellä. Mein mukaan pelastusalaan erikoistuneita valmistajia on Kiinassakin, mutta ne ovat monella tapaa jäljessä suomalaisista. Suomi ansaitsisi enemmän tilaa maailmalla, pohdiskelee Mei. Täällä ollaan edelläkävijöitä teknologiassa eli insinöörit osaavat hommansa. ”Kiinalaisessa kulttuurissa arvostetaan yritystä, jonka kanssa voi kommunikoida omalla kielellä.” Tennistä, juoksua ja lukemista harrastava Mei on Turun seudun kiinalaisten yhdistyksen hallituksen jäsen.. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 HENKILÖT Turvanastalla aloitin vuoden 2005 maaliskuussa. He eivät hirveästi kerro itsestään. Ja sitten SE kysymys: ”Millaisia me olemme?” Mei oli ilmiselvästi valmistautunut tähän perisuomalaiseen kysymykseen. Mei pitää Suomea tasa-arvoisena maana verrattuna Kiinaan. Export manager Mei käyttää vientipäällikön työssä äidinkieltään päivittäin. – Pienen lapsen hoitaminen, työt ja opiskelu oli melko raskas yhtälö, mutta se kannatti, hymyilee Mei vapautuneesti ison urakan jälkeen
Hän on Tampereen ja Kotkan VPK:ien jäsen. ja 16.–17.2. Kurssin kaksi ensimmäistä jaksoa toteutettiin Vantaalla 25.–27.1. Päätöstilaisuudessa luovutettiin SSPL-stipendi Simo Sarimolle. Simo Sarimo HENKILÖT. Kurssin vahvuus oli 20 henkilöä ja kaikki läpäisivät kurssin. Kurssinjohtajana toimi yliopettaja Matti Hurula. Nuorin kurssilainen oli 25-vuotias ja vanhin 47. 15 SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSI no 45 päättyi Pelastusopistolla 12.4.2019. ja kolmas jakso Pelastusopistolla Kuopiossa 8.–12.4. P elastusoPisto Kurssilaiset Baarman, Nico Bobäck FBK Björklund, Ray Valkon VPK / Lovisa FBK Falkstedt, Joni Espoon VPK Hietanen, Jouni Virkkalan VPK Hilmola, Ville Laajasalon VPK / Valkon VPK Holmström, Kristian Tuusulan VPK Hämäläinen, Niko Tammisalon VPK Kaunisto, Tomi Helsingin VPK Kylänpää, Antti Kuusjoen VPK Marku, Rami Lapin VPK Martikkala, Harri Kauhavan palomieskerho Martin, Tom Gumbo FBK Numminen, Petri Kosken Tl VPK Pihkala, Atte Lappeenrannan VPK Rahikainen, Antti Tammisalon VPK Salonen, Miska Pornaisten VPK Sarimo, Simo Tampereen VPK / Kotkan VPK Sivonen, Jyri Vaaralan VPK Talvenmaa, Mikko Rauman VPK Tikander, Mathias Lovisa FBK Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 45 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 45
Vuonna 1994 Viitaniemi aloitti sopimuspalokunnan hälytysosastossa. Kunta-ajan kokemukset hälvenevät hiljalleen yhteisestä muistista. Ensimmäisenä valtakunnallisena tehtävänä hän otti vuoden alusta vastaan kumppanuusverkoston tukipalvelut–palvelualueen puheenjohtajan tehtävät. Johtajien keski-ikä on noussut lähelle kuuttakymmentä. Virkaa hakiessaan vuonna 2018 hän oli virkavapaalla pelastuslaitokselta johtavan asiantuntijan määräaikaisessa virassa sisäministeriön pelastusosastolla. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 HENKILÖT Uuden sukupolven pelastusjohtaja Teksti Pekka Koivunen Kuvat Jyrki Hällström ja Pekka Koivunen Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi, 42 Markus Viitaniemi aloitti Pohjois-Karjalan pelastusjohtajan virassa vuoden alussa. Ennen pelastusjohtajan pestiä Viitaniemi toimi valmiuspäällikkönä 13 vuotta. Suomen nuorimmalle pelastusjohtajalle on eri tahoilta asetettu paljon odotuksia. Uudet pelastusjohtajat tulevat olemaan pääosin aluepelastuslaitosten kasvatteja. Palokuntanuoresta pelastusjohtajaksi Markus Viitaniemi syntyi Turussa vuonna 1976, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan Pohjois-Karjalan Viinijärvellä. Lehden toimituksen saamien tietojen mukaan Viitaniemen nimi on otettu kulisseissa usein esiin mietittäessä pelastusalan erilaisiin tehtäviin sopivia henkilöitä. Paikkakunnan palokuntanuoriin hän liittyi 1980-luvulla. P elastusjohtajien sukupolvi on vaihtumassa. Markuksen plakkarista löytyvät kaikki sopimushenkilöstön peruskoulutusjärjestelmän kurssitodistukset. Lähivuosina eläköityykin useita alan konkareita. Viitaniemestä sanottua ”Pelastusalan toivo.” ”Paljon vuosia jäljellä.” ”Rauhallinen, mutta pinnakin palaa joskus.” ”Kauanko mahtaa pysyä Joensuussa?” ”Sopii valtakunnan tason tehtäviinkin.” ”Hyvä mies tehtäväänsä.”. ”Nuori, kyvykäs ja fiksu” on Viitaniemestä sanottu useammallakin suulla
Urheilullinen pelastusjohtaja pyöräilee töihin myös talvisin.. Sarjan viidennessä osassa seurataan palotarkastajan työpäivää Turussa. 17 HENKILÖT Uuden sukupolven pelastusjohtaja Teksti Pekka Koivunen Kuvat Jyrki Hällström ja Pekka Koivunen Pelastusjohtajan päivä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana
Viitaniemen perhe asuu paritalossa Pielisjoen itäpuolella Karsikon kaupunginosassa. Viikolla pelastusjohtaja on paljon tien päällä. Koppalakki, kiiltävät napit olkapäillä ja punainen henkilöauto näkyvät katukuvassa myös virka-ajan ulkopuolella. Viitaniemelle matkat Kuopioon ja Helsinkiin ovat myös rutiinia. Pihaa vartioi kääpiösnautseri Torsti. Heillä on kolme lasta: Nea (20), Eetu (15) ja Jonni (8). – Meillä on niin sanottu viikonavaus maanantaisin. Päivätyöaika ei usein riitä Pelastusjohtaja on pelastuslaitoksen kasvot niin ylläpitäjätahoille, yhteistyökumppaneille kuin tiedotusvälineillekin, henkilökuntaa unohtamatta. Pelastusjohtaja Viitaniemellä on liukuva työaika. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 Pelastusopiston pelastajakurssilta hän valmistui vuonna 1999. Pelastuslaitoksen johtotiimi kokoontuu myös maanantaisin. – Olen pyrkinyt pitämään perjantain palaverittomana päiHENKILÖT vänä, jolloin olisin henkilöstönkin tavoitettavissa. – Yleensä ensimmäinen kokous jo yhdeksältä, selvittää Viitaniemi työpäivän rakennetta. Aluksi töitä löytyi Kiteen paloasemalta, sitten Liperistä. Aamun aloitus tapahtuu töistä riippuen klo 7 ja 9 välillä. Markus Viitaniemen tiukkaan maanantaihin kuuluu Siunsoten johtoryhmä lounaan jälkeen. Pelastusjohtajan työn sisältö on useimmille tahoille kuitenkin melko tuntematon. Vaimo Anni on työvoimahallinnon asiantuntija. – Videoneuvottelut ovat vähentäneet matkailun tarvetta. Haluaisin käyttää henkilöstön tapaamiseen enemmän aikaa. Markus Viitaniemi ja pelastuspäällikkö Esko Hätinen. Pelastusopiston päällystötutkinnon (2005) todistuksen Markus Viitaniemi sai kesäkuussa, ja jo heinäkuun alussa hän aloitti valmiuspäällikön virassa Joensuussa. ”Olen pyrkinyt pitämään perjantain palaverittomana päivänä, jolloin olisin henkilöstönkin tavoitettavissa.”. Vapaa-aikanaan Viitaniemi harrastaa metsästystä ja liikuntaa. Videopalaveriin osallistuvat alueittain palopäälliköt sekä hallintoja asiantuntijahenkilöstö. Työmatkoja on usein pelastusalueen sisällä, sillä kuntien kanssa vuorovaikutus on tiivistä
€. HENKILÖT 19 ensihoito. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos • Liikelaitos, osa Siun sotea • 26 paloasemaa ja yksi ambulanssiasema. • Hälytystehtäviä noin 45 000 kappaletta, joista pelastustoimessa 2 922 kpl. • sivutoimisia 436. • palokuntanuorisoja naistoiminnassa noin 260 henkilöä. • Liikevaihto 26 milj. pelastussekä ensihoito ASEMAT: pelastus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos – Joensuun asema. • Moniammatillisia yksiköitä 11 kpl. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on 26 paloasemaa. €. • määräaikaisia keskimäärin 41 henkilöä. • Nettokustannukset 75 € /asukas ja ensihoito 30 € /asukas HENKILÖSTÖ: • päätoimisia 278, joista pelastustoimessa 148 ja ensihoidossa 130. • Investoinnit 1,3 milj
Pohjois-Karjalassa on päädytty useampaan työvuorojärjestelmään. Maakunnan 11 moniammatillista yksikköä ovat kaksivuorojärjestelmässä. ”Videoneuvottelut ovat vähentäneet matkailun tarvetta.” Päätoiminen pelastushenkilöstö on vuorokausirytmissä ja ensihoitohenkilöstö tekee kahta vuoroa. Haasteita riittää Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi mainitsee maakunnan väen vähenemisen ja väestön ikääntymisen olevan suuria haasteita pelastustoimelle jo lähivuosina. Samassa talossa yhteydenpito on helppoa. Päivystävät palomestarit tekivät kahta vuoroa teknisen sopimuksen mukaan 1.5. Pohjois-Karjalan maakunnan väkimäärä on tänään 162 000.. Kuvassa Pohjois-Karjalan pelastusliiton toiminnanjohtaja Heli Haverinen Viitaniemen seurassa. Ja sitten tähän pitää vielä lisätä sivutoiminen henkilöstömme, kuvailee Markus Viitaniemi monimuotoista tilannetta laitoksensa alueella. Video ei oikein henkilökuntapalaveriin sovellu, toteaa Viitaniemi. Laitoksella neljä eri työvuorojärjestelmää Jos pelastusjohtaja haluaa tavata laitoksensa henkilöstöä, on kalenterin kanssa oltava tarkka. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 HENKILÖT Esimerkiksi tänään Ilomantsissa illalla järjestettävässä henkilökunnan tapaamisessa on oltava kasvokkain. saakka, jolloin he siirtyivät kokeiluluontoisesti paikallisen sopimuksen mukaiseen vuorokausirytmiin. – Meillä hallinto ja asiantuntijat sekä paloasemavastaavat ovat päivävuorossa. Paloasemia on 26
Parkkisen kanssa käsitellään vielä hetki ajankohtaisia henkilöstöasioita. Viitaniemi ja Jantunen kuuntelevat herkällä korvalla henkilöstöä ja lupaavat puuttua muutamaan esille tulleeseen epäkohtaan. 07.45 Markus saapuu paloasemalle ja tapaa pysäköintialueella Pelastusopiston vierailevat kouluttajat. 19.15 Jantusen ohjaamassa Skodassa käydään tilaisuuden asioita vielä läpi. 09.15 Vs. 09.48 Ohjelma paloaseman vihkijäisiin on valmis ja palaveri Parkkisen kanssa päättyy pohdintaan juhlitaanko pelastuslaitoksen 15-vuotista taivalta vai ei. 08.00 Aamukahvi ja vapaamuotoiset ajankohtaiskeskustelut päivänpolttavista asioista. 09.15 Toiminta-alueen päällikkö, palopäällikkö Lari Parkkinen, joka vastaa Joensuun, Outokummun, Liperin ja Polvijärven paloasemien asioista saapuu palaveriin, jonka aiheena on Polvijärven paloaseman vihkijäiset toukokuussa 3.5.2019. valmiuspäällikkö Pasi Markkanen poikkeaa ja kertoo, että Ilmatieteenlaitokselta kysytään haluaako Viitaniemi satelliittihavaintoja metsäpaloista sähköpostiinsa. 18.45 Tilaisuus päättyy, mutta vapaamuotoinen keskustelu jatkuu. 17.00 Ilomatsin ja Tuupovaaran pääja sivutoimisen henkilöstön tapaaminen, jossa Viitaniemi pitää esityksen pelastuslaitoksen menneestä vuodesta ja ajankohtaisista asioista. 08.33 Ensihoitaja Juha Pesonen tulee esittelemään aprillivideota, joka tulee olemaan yllätys henkilökunnalle. 08.12 Siirtyminen omaan toimistoon ja sähköpostien purkua. 20.10 Markus Viitaniemi jää pois kyydistä kotiovella Karsikossa. 21. Palopäällikkö Yrjö Jantunen esittelee uuden paloasemaluokituksen. 11.30 Toimistotehtäviä 12.30 Tukipalvelualueen sihteeristö pitää videopalaverin. Taloustilanne ratkaisee, päätöstä siirretään. 14.10 Illan Ilomantsin infon valmistelua. 09.57 Koulutuspäällikkö Tero Kuittinen soittaa työhyvinvointikyselyn tulosten vuoksi tehtävistä toimenpiteistä. 07.50 Vaatteiden vaihto. 15.50 Matkalla Ilomantsiin Viitaniemi ja Jantunen keskustelevat Ilomantsin ja Tuupovaaran paloasemien tilanteesta. 15.45 Viitaniemi palaa asemalle, jossa palopäällikkö Yrjö Jantunen on valmis Ilomantsiin lähtöön. 09.10 Takaisin toimistoon koneen ääreen. Yllättävät virkatehtävät kaupungilla kuitenkin estävät kotona käynnin. 11.00 Pikaisella lounaalla käydään parin kilometrin päässä. 09.16 Ovi avautuu ja toimistosihteeri Kaija Sivonen kysyy muistoesineiden tilaukseen liittyvistä asoista. HENKILÖT Markus Viitaniemen päivä lyhyesti HENKILÖT 07.20 Markus Viitaniemi lähtee kotoaan polkupyörällä kohti Noljakantiellä sijaitsevaa paloasemaa. Käsittelyssä muuttunut tilanne ja kärkihankkeiden tavoitteiden tarkentaminen. 14.45 Lähtö kotiin tarkoituksena ruokailla ja vaihtaa vaatteet. 09.00 Viitaniemi avaa Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon pelastuslaitosten yhteisen Valvonnan koulutuspäivän auditoriossa. ”Luotan päivystäviin mestareihin.”, on vastaus. 10.16 Esko Hätinen saapuu, aiheena iltapäivän tukipalvelujen asioiden valmistelu, yleistilanne, strategiset asiat. 14.00 Kahvitauko
Pelastuslaitoksen palveluille tulee olemaan kysyntää jatkossakin. Valvonnan koulutuspäivän avajaisissa Viitaniemi kättelemässä osallistujia.. Laitoksemme yhtenä strategisena tavoitteena on vakiinnuttaa työhyvinvointi sellaiselle tasolle, että meille halutaan töihin. – Pohjois-Karjala ei ole helpoimpia alueita saada ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilökuntaa pelastusalalle. Tästä ovat esimerkkejä Ilomantsin ”turvatalo” ja Joensuun paloasema. Ikäpyramidi tulee poikkeamaan aika paljon valtakunnallisesta – iäkkäitä tulee olemaan suhteessa enemmän kuin monissa muissa maakunnissa. Meidän pitää olla aiempaa aktiivisempia henkilökunnan laadun ja määrän turvaamisessa, kertoo Viitaniemi. Pelastusalan liitolla on kaksi työntekijää, toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri. Viitaniemi kantaa erityistä huolta henkilökunnan rekrytoinnista. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 HENKILÖT – On arvioitu, että parissakymmenessä vuodessa väki vähenee 10 %:lla. – Olemme nostaneet rekrytoinnin strategiseksi asiaksi. Pohjois-Karjalan Pelastusalan liiton ja Liikenneturvan toimistot sijaitsevat Joensuun paloasemalla. Samassa talossa kolme toimijaa Pohjois-Karjalassa on pyritty keskittämään turvallisuuspalveluiden tuotantoa samojen kattojen alle
Yhteistyö on mutkatonta.”. Meillä esimerkiksi sopimushenkilöstön koulutus hoituu pelastusalan liiton kautta. – Tässä on kolme turvallisuusalan toimijaa samassa rakennuksessa. Markus Viitaniemi pitää järjestelyä erinomaisena. Liitto myy palveluitaan myös ulkopuolelle. Yhteistyö on mutkatonta. Hän toimii meillä osa-aikaisena viestintäsuunnittelijana. ”Tässä on kolme turvallisuusalan toimijaa samassa rakennuksessa. Seinän takana, Liikenneturvan toimistossa, työskentelee yhteyspäällikkö. 23 HENKILÖT Markuksen lounas vetää vertoja viime numerossa esiintyneen palomies Aki Rasilaisen annokseen. Synergiaa löytyy
ILOMANTSIN JA Tuupovaaran päätoiminen ja sopimushenkilöstö kokoontui Ilomantsin ”turvatalossa” maaliskuisena iltana kuulemaan pelastusjohtaja Markus Viitaniemen ja pelastuspäällikkö Yrjö Jantusen ilosanomaa. Palopäällikkö Yrjö Jantusen johtama ryhmäpohdinta uuden paloasemajaottelun käyttökelpoisuudesta meni ”heittämällä” läpi. Lopuksi Markus Viitaniemi esitteli pelastuslaitoksen työhyvinvointikyselyn tulokset, jotka laitoksen kannalta ovat kehittyneet parempaan suuntaan vuoden 2017 kyselyn tuloksiin verrattuna. HENKILÖT 24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90. Palopäällikkö Ari-Pekka Luomalan isännöimään iltaan osallistui viitisentoista henkilöä. Pelastusjohtaja paloasemavierailulla Markus Viitaniemi ja palopäällikkö Ari-Pekka Luomala. Seuraavaksi Viitaniemi esitteli uuden paloasemaluokittelun, joka otetaan käyttöön Pohjois-Karjalassa tänä vuonna. Tapahtuman aluksi kuultiin pelastusjohtajan katsaus menneeseen vuoteen sekä laitoksen toiminnan lähtökohdat tulevaisuudelle. Esillä oli myös valmistelussa oleva palvelutaso vuosille 2019–2022. Ilomantsin ja Tuupovaaran sopimuspalokuntalaisia pelastusjohtajan infotilaisuudessa. Ilomantsin ”turvatalo” on esimerkki viranomaisyhteistyöstä. Samalla henkilöstö sai suoran mahdollisuuden kertoa asioistaan laitoksen ylimmälle päällystölle. Palopäällikkö Ari-Pekka Luomala toivottaa pelastuspäällikkö Yrjö Jantusen ja pelastusjohtaja Markus Viitaniemen tervetulleiksi Ilomantsiin
25 JAAKKO LINKO, järjestöpäällikkö, yksikönjohtaja ja pappi KUINKA ONNISTUU sopimuspalokuntalaisen muutto paikkakunnalta toiselle. Uudessa porukassa koin itseni saman tien tervetulleeksi, olen tuntenut heti olevani hyvässä ja oikeassa porukassa. Kaikenlaisten rajojen ylittäminen vie toinen toisiltamme yhdessä oppien eteenpäin. ”Sopimuspalokuntalaisten pitäisi voida siirtyä mihin päin Suomea tahansa tietäen olevansa tarpeellisia ja arvostettuja.”. Omalla kohdallani tämä ei onneksi ollut este, pikemminkin olen innostunut sukeltamaan uusiin haasteisiin. Samalla uskon, että muutto Keski-Suomeen on mahdollisuus kasvaa ja oppia pelastusalalla yhä lisää. Uuden kodin oli ehdottomasti löydyttävä sellaisen paloaseman läheisyydestä, jossa saisin jatkaa mahdollisimman paljon samaan tapaan kuin ennenkin pelastustoimen operatiivisten tehtävien parissa. Pelastuslaitosten väliset eroavaisuudet eivät kuitenkaan saisi olla esteenä hyvien ja yhdenmukaisten toimintamallien etsimiseksi koko maassa. Kun oma elämäntilanteeni muuttui ja aloin harkita maisemanvaihdosta, huomasin, että sopimuspalokuntalaisuuteni vaikuttaa pohdintoihini varsin paljon. Siitäkin huolimatta, ettei omalla kohdallani olisi tullut missään tapauksessa kyseeseen sopimuspalokuntatyöstä luopuminen. Kotoisasta palokunnasta ei olisi helppoa luopua. Nyt muutos oli isompi ja jännittävämpi – edessä oli siirtyminen toisen pelastuslaitoksen alueelle, toisenlaiseen toimintakulttuuriin. Sopimuspalokuntalaisten pitäisi voida siirtyä mihin päin Suomea tahansa tietäen olevansa tarpeellisia ja arvostettuja. SUOMI ON lopulta varsin pieni maa ja ihmiset liikkuvat paikkakunnalta toiselle nykyisin yhä enemmän. Olen ennenkin kokenut samaa, mutta silloin muutin saman maakunnan sisällä, Lapualta Ylihärmään. Etelä-Pohjanmaalla olen oppinut paljon ja täällä on sopimuspalokuntalaisena ollut hyvä olla. PELASTUSTOIMEN ALUEELLISILLA eroilla perustellaan milloin mitäkin, useimmiten sitä, miksi olisi tärkeää pitää kiinni pelastuslaiKevätmuutto tosten itsenäisestä vallasta tehdä asioita parhaaksi katsomallaan tavalla. Moni seikka on eri lailla Keski-Suomessa kuin Etelä-Pohjanmaalla. Tietenkin eroja on. Taidamme usein olla itse pahimpia kehityksen jarruja, kun uusi ja tuntematon pelottaa. Pelastustoimi ei pärjää ilman sopimushenkilöstöä. Mitä enemmän toimintakulttuurieroja korostetaan, sitä suuremmaksi voi kasvaa kynnys astua toisen pelastuslaitoksen paloaseman ovesta sisään. Haluan kannustaa jokaista muutosten ja muuttojen edessä empivää sopimuspalokuntalaista rohkeuteen – meitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, ihan kaikkialla. TÄTÄ KIRJOITTAESSANI olen viimeistä kertaa ryhmänjohtajavarallaolossa Ylihärmässä, haikein mielin. PALASET LOKSAHTELIVAT kuitenkin kohdilleen ja löysin itseni tutustumasta Säynätsalon paloasemaan Keski-Suomessa
26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 ”Pienavustuksista hyväksytään noin 98 %.” PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Sopimuspalokuntien pienavustusten alueellinen jakauma 2018 1 2–3 4–5 6–8 Yli 9 Ei hakemuksia
Hakemuslomake Myös hakemuslomakkeeseen tehtiin hieman uudistuksia. Ensivastetarvikkeita ei pääsääntöisesti avusteta, poislukien defibrillaattori ja rankalauta sekä nyt uuteen kirjeeseen lisätty tyhjiöpatja. Avustusta näihin voidaan myöntää, mikäli asua käytetään väliasun tavoin hälytystehtävällä ja mikäli pelastuslaitos puoltaa hankintaa. Merkittävä peruskorjaus on perusteltava hakemukseen. Avustuksia myönnetään nuoriso-osaston suojavarusteisiin. Listaus toimii eräänlaisena raamina, mutta tyhjentävä se ei ole eikä siitä sellaista saadakaan. Lasten ja nuorten koulutustapahtumien, turvallisuusviestintätapahtumien tai muiden lapsille ja nuorille suunnattujen tapahtumien järjestelykustannuksiin ja pieniin materiaalihankintoihin voi edelleen hakea avustusta. Avustettavia hankintoja harkitaan tapauskohtaisesti ja hallitus tekee päätökset kokouksissaan. Tämä mahdollisuus lisättiin hakukirjeeseen muutama vuosi sitten. Tavanomainen vuosihuolto, tavanomaiset korjaukset tai ajoneuvon kuluvien osien uusiminen ei ole avustuskelpoinen hankinta. Pienavustushakemuksista hyväksytään noin 98 %.Lasten ja nuorten yhteiskäytössä olevan leiriteltan lisäksi avustusta voi hakea teltan lämmittimeen. Näillä uudistuksilla on pyritty helpottamaan ja nopeuttamaan hakemusten käsittelyä rahastossa.. Sopimuspalokuntien näkökulmasta merkittävä uudistus oli avustus asemavaatetuksen (poolopaidan, reisitaskuhousujen) hankintaan. 27 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Sopimuspalokuntien pienavustusten hakukirjeen muutokset Pienavustusten hakukirjeeseen tehtiin vuoden 2018 viimeisessä kokouksessa muutamia uudistuksia ja täsmennyksiä. Hyväksyttävät ja ei-hyväksyttävät hankinnat Hakukirjeessä on luettelo, mihin tai minkä tyyppisiin hankkeisiin ja hankintoihin avustusta on mahSopimuspalokuntien pienavustushakemukset Terveisiä Palosuojelurahastolta ”Uudistuksilla on pyritty helpottamaan ja nopeuttamaan hakemusten käsittelyä rahastossa.” dollista myöntää. Samoin kirjeessä listataan ne hankkeet tai hankinnat, joihin avustusta ei myönnetä. Öljyntorjuntavarusteita ja -kalustoa ei myöskään avusteta ja tämä lause lisättiin uuteen kirjeeseen. Palomiesyhdistysten hankinnat edellyttävät voimassa olevaa sopimusta alueen pelastuslaitoksen kanssa tuettavan toiminnon osalta sekä pelastuslaitoksen puoltoa. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2019 alkaen, vuoden 2019 hakukirjeen voimaantulon myötä. Avustusta saadakseen ajoneuvojen käyttöiän pidentämiseen tähtäävän peruskorjauksen tulee korjauksen olla merkittävä. Avustus voi olla enintään 2 000 euroa
Maksukuitin tai laskun lisäksi tarvitaan myös maksumerkintä hankinnasta (esimerkiksi tiliote). Maksumerkinnästä myös näkee, milloin hankinta on maksettu. Paikka ja aika sekä hakijan nimi ja virka-asema täytetään kuitenkin aina. Liitteiden osalta kannattaa noudattaa huolellisuutta ja tarkastaa, että mukana on oikeat ja riittävät liitteet. Hankinta on hakukelpoinen vuoden ajan sen maksamisesta. Muistilista • tarkkuutta ja huolellisuutta • summat oikein • oikeat liitteet hyvässä järjestyksessä • käytä rohkeasti lisätietokenttää • selvitä hankintojen käyttötarkoitus. Hakemuksessa tulee olla selvitettynä se, mihin avustusta haetaan. Rahaston avustuksella hankitun omaisuuden käyttöaika on pienavustuksissa pääsääntöisesti 5 vuotta, rakennushankkeissa käyttöaika on 30 vuotta ja raskaan kaluston osalta 10 vuotta. Pienavustusten hakeminen on tehty sopimuspalokunnille jousPELASTUSALAN ILMIÖITÄ 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90. Tätä käyttötarkoitusta arvioivaa saraketta täsmennetään tarpeen mukaan kokemusten perusteella. Pelastuslaitoksiin on muutaman kerran oltu yhteydessä, jos rahaston näkökulmasta hyväksyttäväksi katsottava hankinta ei ole saanut pelastuslaitoksen puoltoa. Hakemukset lähetetään sähköpostilla ja hakemuslomakkeessa mainitaan, että allekirjoitusta ei tarvita. Haettavat yhteenlasketut rakennuskustannukset eivät saa ylittää 12 500 euroa. Tärkeää olisi huomioida, että hakemuksia ei lähetetä enää paperisena. Maksumerkinnästä voidaan puolestaan todentaa, että maksusuoritus hakijan tililtä on toteutunut. Informaatiota voi antaa mieluummin liikaa kuin liian vähän. Pienavustuksena haettavia rakennushankkeita arvioidaan kokonaisuutena. Maksukuitit tai laskut sekä hankintaa koskevat maksumerkinnät kannattaa skannata hakemukseen järjestyksessä. Lomakkeeseen on lisätty hankinnan käyttötarkoituksen arviointia koskeva sarake, mikä selkeyttää hakemusten käsittelyä rahastossa. Selkeintä on, jos hakemus on oma tiedostonsa ja liitteet omansa. Käytännön vinkkejä hakemiseen Hakemusta täytettäessä kannattaa tarkastaa, että summat ovat oikein. Mikäli hankintoja on samassa hakemuksessa useita, kannattaa tositteet numeroida juoksevasti. Palosuojelurahasto ei hyväksy hankintoja, joita pelastuslaitos ei puolla. Laskusta käy ilmi hankinnan kohde ja kustannus. Yhden kalustotai varustehankinnan hinta arvonlisäveroineen voi olla enintään 12 500 euroa. Sopimuspalokuntien pienavustuksia koskevat valtionavustuslainsäädännön sekä palosuojelurahastolainsäädännön ehdot. Hakemuksen käsittelyä nopeuttaa, mikäli hankkeen tositteet on esitetty selkeästi. On tärkeää, että pienavustuskirje käydään hakemuksen lähettämisen yhteydessä aina erikseen läpi. ”Palosuojelurahasto ei hyväksy hankintoja, joita pelastuslaitos ei puolla.” Pelastuslaitoksen lausunto Myös pelastuslaitosten toivotaan perehtyvän hakukirjeeseen. Lomakkeessa pyydetään myös arvioimaan, onko kyseessä hakukirjeen mukainen hyväksyttävä hankinta. Samalla lomakkeella voi olla useita hankintoja ja hakemuksen yhteissumma saa ylittää 12 500 euroa. Tiliotteeseen on hyvä merkitä selkeästi ne hankinnat, joita avustushakemus koskee. Avustusta voi hakea arvonlisäverollisiin kustannuksiin. Pelkästä hankinnan nimikkeestä ei käy aina ilmi, mikä on sen käyttötarkoitus tai sijoituspaikka, mitkä ovat olennaisia tietoja hankinnan avustuskelpoisuutta harkittaessa
Hakemus kannattaa lähettää rahastoon ajoissa. Kaikki saapuneet hakemukset viedään palosuojelurahaston hallituksen kokouksiin käsiteltäviksi. Kokouksia on kuusi vuodessa ja hakemuksia käsitellään kaikissa niissä. Pääsääntöisesti hakemuksen on oltava rahastossa viimeistään kolme viikkoa ennen kokousajankohtaa. Rahaston sihteeristö vastaa mielellään pienavustuksia koskeviin kysymyksiin. 29 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ tavaksi. Mikäli hakemus ei saavu ajoissa tai mikäli käsittelyssä on ruuhkaa, käsitellään hakemus seuraavassa mahdollisessa kokouksessa. Näin valmisteluun ja mahdollisten täydennysten pyytämiseen jää riittävästi aikaa. ”Yhden kalustotai varustehankinnan hinta arvonlisäveroineen voi olla enintään 12 500 euroa.”
Voittajajoukkue HUS Hyvinkää Akuutti.. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Kilpailun tuomaristo Jukka Vaahersalo, Sanna Hoppu ja Piritta Setälä. Eksoten joukkue tositoimissa
Tiimin työskentelystä arvioidaan niin teknistä suoritusta, tiimityötä kuin kommunikaatiotakin. Hoitoalan ammattilaisille suunnattu vuosittainen karsintakilpailu järjestettiin nyt toista kertaa. Toimiva tiimityö on tässä erittäin keskeisessä roolissa, kertoo varapuheenjohtaja Sanna Hoppu Suomen Elvytysneuvostosta. Tänä vuonna kilpailun voitti HUS Hyvinkää Akuutin tiimi, johon kuuluivat tiimin johtajana erikoislääkäri Anna Meuronen sekä joukkueen jäsenet Lotte Seeck, Rosi Rajamäki, Minna Backman sekä Anniina Haikka. Tuolloin Euroopan Elvytysneuvosto järjestää vuosittaisessa konferenssissaan kilpailun, jossa etsitään Euroopan parasta elvytystiimiä. Kilpailun voittajajoukkue lähtee edustamaan Suomea Ljubljanaan, Sloveniaan syksyllä 2019. Suomen Elvytysneuvosto valmentaa karsinnan voittajajoukkuetta myös eurooppalaiseen kilpailuun. Kilpailussa viiden hengen hoitotiimit sairaaloista ja sairaalan ulkopuolisesta ensihoidosta hoitavat sydänpysähdyspotilasta simuloidussa ympäristössä. – SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN hoito on aikakriittistä toimintaa, joka vaikuttaa suoraan potilaan selviytymiseen. Lisätiedot: Sanna Hoppu varapuheenjohtaja Suomen Elvytysneuvosto 050 362 4711 sanna.hoppu@pshp.fi Erik Lydén tiedottaja Suomen Elvytysneuvosto 050 526 2800 erik.lyden@gmail.com Kuvat Juha Jormakka. Joukkueessa on mukana sekä lääkäreitä että sairaanhoitajia. – Kilpailussa arvioidaan sydänpysähdyspotilaan elvytystä kokonaisvaltaisesti. 31 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Suomen paras elvytystiimi tulee HUS Hyvinkäältä Suomen Elvytysneuvosto järjesti huhtikuussa Mikkelissä elvytyskilpailun, jossa etsittiin Suomen parasta elvytystiimiä
Hienoa kirjaa lukiessa ainut häiritsevä asia oli kielenhuollon puuttuminen. Kirja jokaiseen päiväkotiin Palovaarin turvaopas ilmestynyt Kalvolan VPK:lta historiikki. Kirjan kustantaja on Lasten Keskus. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ PELASTUSKOULUN REHTORI ja turvallisuusvalistaja Matti Waitinen on jälleen kunnostaunut työssä turvallisemman tulevaisuuden hyväksi. Kirjassa on houkutteleva, Marjo Nygårdin tekemä kuvitus ja paljon mielenkiintoisia juttuja. Palovaari muistuttaa sattumalta kirjan kirjoittajaa Matti Waitista. Tällä kerralla kohteena ovat lapset. Historiikin on toimittanut Riitta Nyqvist. Kuville on kovakantisessa kirjassa omistettu viitisenkymmentä sivua. KANTAHÄMÄLÄISEN KALVOLAN VPK:n 40-vuotinen taival on tallennettu historiikin muotoon. Palovaarin turvaoppaan tarkoitus on saada aikuiset lukemaan päiväkotilapsille paloturvallisuusasioista. Palosuojelun edistämissäätiön tuella kovakantinen kirja jaetaan jokaiseen Suomen päiväkotiin pelastuslaitosten lahjana. Kirjan kruunaa oma osuus aikuiselle. Kuvitukset on loihtinut Marjo Nygård. Yhteensä on kyse 3350 kirjasta. Viime vuoden lopulla julkaistu kirja on 130– sivuinen opus, josta lukijalle selviää hyvin yhdistyksen vuosikymmenten tapahtumat ja henkilöt, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana toiminnassa. Palokuntahistoriikkien valtavirrasta poikkeaa ratkaisu, jossa kahdelletoista palokuntalaiselle on annettu tilaa kertoa oma tarinansa
Olisiko pienemmän vahvuuden yksiköistä ratkaisu ongelmaan. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Saataisiinko kalustonkin osalta aikaiseksi säästöä. SUOMALAISESSA PELASTUSTOIMESSA varattiin pitkään orjallisesti höökillinen täyteen palosotilaita. Näitä kritisoidaan monasti savusukeltamisen mahdottomuudella. Tavoittamisajat pienenisivät ja pienempiä tehtäviä pystyttäisiin hoitamaan samanaikaisesti. Uutena normina pidetään 1+3 vahvuutta. Suurimmasta osasta tehtäviä selvittäisiin pienemmällä miesmäärällä. Astukaa rohkeasti ulos boksista!. SAVUSUKELTAMISTA ON pelastustoimen tehtävissä loppujen lopuksi todella vähän. Pienemmissä kaupungeissa ja harvaan asutuilla seuduilla vahvuuden pienentäminen ei ole Vahvuus. Ehkäpä niiden vanhojen perinteisten toimintamallien uudelleen ajattelu voisi synnyttä myös hyvää – myös siellä jokaisen omassa palokunnassa. Vai heikkous. Tietyillä alueilla on nykyään jo 0+2 tai 0+3 -vahvuisia yksiköitä. MUTTA VOISIKO olla toisin. Toisaalta, jos katsomme ulkomaille, on monissa euroopan suurissa kaupungeissa sammutusyksiköiden vahvuudet esimerkiksi 1+2, mutta vaativampiin onnettomuuksiin tuleekin sitten yksiköitä paikalle useammalta pikkuasemalta. EDELLÄ MAINITUT ratkaisut vaativat kovia päätöksiä ja vanhojen ajattelutapojen muutoksia. Totuus on ollut niin ammattikuin sopimuspalokuntapuolella jotain aivan muuta jo vuosikaudet. Entä jos kaupungeissa jaettaisiinkin yhden aseman vahvuus kahdelle asemalle, mutta pienemmällä vahvuudella. ”Savusukeltamista on pelastustoimen tehtävissä loppujen lopuksi todella vähän.” ratkaisu mihinkään, kun lisäyksiköiden tulo kestää. Ei silti pidä tulkita kolumnistia väärin. 33 LAURI TURTOLA TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Pelastusala ei ole koskaan ollut kovin hyvä uudistumaan saati kyseenalaistamaan omia toimintatapojaan. Pitääkö kaikkien tulla samasta tallista. Nykymaailmassa vain kaikki muu ympärillä muuttuu kovaa vauhtia. Esimerkiksi Helsinki ja Tampere laajenevat ja kasvavat alati. TÄLLÖIN YKSIKÖISSÄ voisi olla myös erikoistumista kaluston ja miehistön osalta. Kun se savusukellustehtävä sitten koittaa, kootaan voimat yhteen. Takapenkillä istui ykkönen, kakkonen, kolmonen ja nelonen. Selvitysmalleissa tehtäviä oli kaikille, vaikka edellä mainitulla vahvuudella liikkuvia ammattiyksiköitä ei liene ollut missään enää aikoihin. Miesmäärän vähentäminen ei siis ole tarkoituksena, vaan olemassaolevan resurssin jakaminen ympäri kaupunkeja. Samalla voitaisiin kyseenalaistaa, tarvitseeko kaikkien paloasemien olla valtavia komplekseja vai riittäisikö keskuspaloaseman lisäksi pienemmät tilat ja tallit
OSA 1. Teksti ja kuvat Arto Papunen Kuvat ovat kuvituskuvia, eivätkä välttämättä liity tekstiin. Pääosin pyritään kierrättämään prioriteteetti luokituksessa alaspäin sopivaan pisteeseen asti. Keski-ikää nostaa se, että säiliöautot tehdään käytetyille alustoille. Tapauskohtaisesti tietty kalusto voi siirtyä autojen mukana, mutta ei täysin kalustettuna. Tiedot perustuvat pelastuslaitoksilta saatuihin vastauksiin. Voidaan ostaa myös uutta kalustoa. Irtokaluston siirto edelleen riippuu tilanteesta ja siitä, mille asemalle auto siirtyy. Vanhin on vuosimallia 1982 oleva Kurikan toinen säiliöauto. Sammutusautot ostetaan koritehtaalta ja säiliöauton alustat ostetaan suoraan käytettynä ja tehdään päällirakenteet itse. Sammutusauton keski-ikä on 12,6 vuotta ja säiliöauton 17 vuotta. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 KALUSTO & VARUSTEET Selvitimme pelastuslaitosten ajoneuvokaluston hankintaja kierrätyskäytännöt pelastuslaitoksissa. Uudet hankitaan isoimmille ja eniten hälytyksiä ajaville asemille ja kierrätetään sitten pienemmille asemille. Kalusto kie rtä ä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Ajoneuvoihin käytetään tänä vuonna 645 000 euroa. Tämän vuoden investoinneista suurimmat ovat säiliösammutusauto pienkalustoineen noin 425 000 euroa ja neljä kappaletta henkilöautoja yhteensä noin 85 000 euroa ja P5-päivystysauto 60 000 euroa. VPK:iden omistuksessa on kolme ja pelastuslaitoksen omistuksessa 51 raskasta ajoneuvoa. Raskaita ajoneuvoja laitoksella on 76 kpl. Vanhin on Volvo F12 6x2 -säiliöauto vuosimallia 1981. Keski-ikä on noin 18,5 vuotta
Sopimuspalokunnan omistuksessa oleva vanhin on vuodelta 1982 ja pelastuslaitoksen omistuksessa oleva vanhin on vuodelta 1989.. Ajoneuvoja on yhteensä 46 kappaletta. Raskaan kaluston keski-ikä on noin 15 vuotta. Vanhin on vuosimallia 1983. Etelä-Savo Itä-Uusimaa Tämän vuoden ajoneuvoihin käytettävä budjetti on 620 000 euroa Ajoneuvot hankitaan omaksi. Sammutusja säiliöautot kierrätetään vakituisten asemien kautta sopimuspalokunnille. Niiltä vapautuvat 3–4 vuotta vanhat sammutusautot lähtevät uudelleensijoitukseen, jossa otetaan huomioon sijoituspaikan käyttöaste, onko ensilähdön palokunta ja mikä on entisen sammutusauton ikä. Säiliöautoissa ja miehistönkuljetusautoissa ei pääsääntöisesti toteuteta kierrätystä, vaan ne menevät suoraan ”loppusijoituspaikkaan”. Säiliösammutusautot hankitaan suoraan sopimuspalokunnille. Kierrätykseen vaikuttavat ajoneuvon kunto, ikä, palokunnan tehtävämäärät ja toimintavarmuus. Sammutusautot hankitaan vakinaisesti miehitetyille paloasemille (3 kpl). Autot hankitaan leasing-rahoituksella. Osa kalustosta kulkee mukana, esimerkiksi pelastusvälinesarjat ja paineilmalaitteet. Raskaan kaluston keski-ikä on noin 17 vuotta ja autoja on 62 kappaletta. Tapauskohtaisesti katsotaan muun kaluston osalta lähteekö kierrätykseen vai siirretäänkö tulevaan ajoneuvoon. Kalusto pyritään kierrättämään autojen mukana. 35 KALUSTO & VARUSTEET Ajoneuvoihin käytetään tänä vuonna 836 000 euroa
Ajoneuvot hankitaan omaksi. Ajoneuvojen kaluston siirto ratkaistaan tapauskohtaisesti. Säiliöautoja voidaan toimittaa myös suoraan sopimuspalokunnille. Ensilähdössä olevien raskaiden ajoneuvojen lukumäärä on 17. Irtokalusto kulkee mukana. Ajoneuvohankintoihin käytetään tänä vuonna 633 000 euroa. Kaluston kiertää osittain, pääosin kuitenkin kalusto otetaan vanhasta autosta ja ne siirretään uuteen autoon. Arvio verottomasta hinnasta on noin 330 000 euroa. Raskasta ajoneuvokalustoa on pelastuslaitoksen omistuksessa yhteensä 61 kappaletta, joista sammutusautoja on 38 kappaletta ja niiden keski-ikä noin 18 vuotta. Tänä vuonna hankitaan yksi sammutusauto. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 KALUSTO & VARUSTEET Kanta-Häme Kainuu Jokilaaksot Helsinki Ajoneuvoihin käytetään tänä vuonna 200 000 euroa. Pääsääntöisesti uudet sammutusautot menevät ensin vakinaiselle asemalle, josta ne siirtyvät seuraavan uuden sammutusauton tullen kiertoon. Ajoneuvoinvestointi tälle vuodelle on 1 100 000 euroa. Ajoneuvot poistetaan hälytyskäytöstä 25–30-vuotiaina. Uudet ajoneuvot tulevat asemille, joilla on eniten hälytyksiä. Kierrätyksen osalta pelastusautot ovat seitsemän vuotta ensilähdössä, seitsemän vuotta vara-autona ja seitsemän vuotta sopimuspalokunnan käytössä. Tällä hetkellä hankinnat tehdään leasingillä. Jotkut uudet autot päivitetään kaluston osalta. Nostolava-autot korvataan uusilla vuonna 2020. Ajoneuvojen ikä pyritään pitämään näin kohtuullisena. Autojen irtokalusto kiertää pääsääntöisesti, mutta erikoiskalustoa voidaan poistaa, jos ajoneuvo menee sellaisen sopimuspalokunnan käyttöön, joka ei kyseistä palvelua tuota. Niiden hankintahinta yhteensä on 1,6 miljoonaa euroa. Nykyään autot tulevat täysin kalustettuna eli päällirakennetöitä ei tehdä itse. Ajoneuvojen hankinnassa käydään keskusteluja leasingmahdollisuudesta, mutta päätöstä siitä ei ole vielä tehty. Niiden keski-ikä on noin 5,5 vuotta. Säiliöauto ja kaksi nostolava-autoa ovat vuodelta 1999 eli ovat 20 vuotta vanhoja. Auoto hankitaan omaksi investointisuunnitelman mukaisesti. Säiliöja vaahtoautoja on 23 kappaletta ja niiden keski-ikä on noin 16 vuotta. Vanhin säiliösammutusauto on 17 vuotta vanha. Muun raskaan kaluston osalta on sama kierto, mutta tarvittaessa pidempi riippuen ajoneuvon kunnosta. Vanhimmat raskaat ajoneuvot ovat vuosimallin 1989 sammutusautoja, joita löytyy yhteensä neljältä sopimuspalokunnalta.. Vasteessa olevien ajoneuvojen keski-ikä on noin 13–14 vuotta. Käytännössä ajoneuvojen kierto menee asemittain ja periaatteellinen ajatus on, että 1–2 vuoden välein on raskaan ajoneuvon hankintavuoro. Sieltä ne siirretään hiljaisimmille asemille. Tällä hetkellä 26–27-vuotiaita ajoneuvoja on kolme kappaletta. Vuonna 2018 tilattiin kaksi nostolava-autoa, jotka valmistuvat vuonna 2020. Tähän mennessä ajoneuvot on ostettu omaksi. Ajoneuvo saattaa olla neljällä eri asemalla ennen poistoa
Vanhin on vuodelta 1979. Uudet ajoneuvot toimitetaan asemille, joilla on eniten tehtäviä/lähtöjä vuodessa, ja siitä porrastetusti hiljaisemmille asemille. Raskaan kaluston keski-ikä on 19 vuotta ja raskaita ajoneuvoja on 92 kappaletta. Kalusto kiertää • osa 2 julkaistaan ensi lehdessä.. Irtokalustosta ei välttämättä kaikki kierrä, vaan paikkakuntaisia eroja kalustotarpeessa ja määrässä on. Päätoimisten käytössä 3–10 vuotta ollut kalusto siirretään sopimuspalokunnille, ensisijaisesti valmiuspalokunnille, ja näiden kalustoa kierrätetään edelleen täydennyspalokunnille Kalusto siirtyy osittain. 37 KALUSTO & VARUSTEET Keski-Suomi Ajoneuvoihin käytetään tänä vuonna 1 920 000 euroa. Vajaa puolet ajoneuvoinvestoinneista rahoitetaan itse ja loput leasingsopimuksella. Keski-Uusimaa Tämän vuoden ajoneuvoihin käytettävä budjetti on 1,96 miljoonaa euroa. Raskaan kaluston iät: • sammutusauto päätoimisilla (10 kpl) 2,6 vuotta • säiliöauto päätoimisilla (5 kpl) 6,2 vuotta • sopimuspalokunnat sammutusautot (29 kpl) 15,6 vuotta • sopimuspalokunnat säiliöautot (8kpl) 17 vuotta Vanhin on vuosimallia 1989. Ajoneuvot hankitaan omaksi
38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 KALUSTO & VARUSTEET Kalustohankinnat ovat tiimityötä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa
Ellei työryhmää ole, perustamme sen tarpeen mukaan. Paloautohankintoja pohtii työryhmä ja varusteita omansa. Työkalujen osaaminen tulee Mårten Hellbomin mukaan miehistön parista. Myös öljyntorjuntakalustohankintoja varten on työryhmä, ja niin edelleen, kuvailee Hellbom hankintaprosessin alkupään valmistelua. – Hankintatarpeen tullessa esiin, käsittelemme sen työryhmässä, jossa käyttäjien edustajilla on vahva panos. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Helsingin pelastuslaitos /Päivi Aravuori. P itkän työrupeaman pelastuslaitoksen hankintapäällikkönä tehnyt Mårten Hellbom kertoo hankintaprosessien toimivan sujuvasti. Vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa laitoksen kalustohankintaprosessit valmisteluineen, tarjouskilpailuineen ja toimituksen valvontoineen on kehitetty kokonaisuudeksi, jossa henkilöstön eri tasot saavat tuoda ajatuksensa esiin jo hankinnan alkumetreillä. 39 KALUSTO & VARUSTEET Helsingin kaupungin pelastuslaitos hankkii vuosittain varusteita ja kalustoa mittavat määrät
Vasemmalta lukien ensihoitomestari Tuomas Taskinen, palomies-ensihoitaja Samu Kokko, palomies-ensihoitaja Pietari Pesonen, hankintapäällikkö Mårten Hellbom ja palomies-ensihoitaja Jari Savela.. ”Seuraamme tarkkaan kaiken kaluston tilaa. On jatkuvuuden kannalta tärkeää, että työryhmässä on mukana myös aikaisemmin hankintaprosessissa olleita henkilöitä. – Totesimme jo 1980-luvun loppupuolella, että sammutusautojen kalustokorin tavanomainen kiinnitys ei toimi meillä. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 KALUSTO & VARUSTEET – Pitää olla kokemusta kentältä. Trio viimeistelee hankintaesitykset Työryhmissä valmistellut hankinnat esittelee laitoksen johtoryhmässä tekninen päällikkö Kari Virtanen. Ja toimituksen valvonta on myös ryhmän tehtävä. Kalustokorin murtumia tapahtui niin usein, että päädyimme edellyttämään valmistajilta joustavaa kolmipistekiinnitystä, kuten esimerkiksi maastoautoissa. – Työryhmä ei pelkästään valmistele tarjouspyyntöä, vaan sen tehtävänä on seurata markkinatilannetta omalla erikoisalallaan. Myös korjaamohenkilökunta on mukana vaikuttamassa hankintoihin jo alkuvaiheessa. Sammutusautojen rakenne poikkeaa tavanomaisesta Helsingissä sammutusauton rakenne joutuu Hellbomin mukaan erityisen rasituksen kohteeksi. Esityksen viimeistely tapahtuu kolmen hengen ryhmässä, johon kuuluvat Virtasen lisäksi Mårten Hellbom ja lakimies. Työryhmissä kirjataan omat esitykset tarjouspyyntöön. – Paloautoissa se on seitsemän vuotta eli seitsemän rivissä, seitsemän vara-autona ja seitsemän vuotta sopimuspalokunnilla, joille ajoneuvo lahjoitetaan anomuksesta vastikkeetta. Jokainen tuote on merkitty ja siitä löytyy historiatieto, malliin milloin hankittu, huollettu tai korjattu.” Kuvassa työryhmissä mukana olleita henkilöitä. Ambulanssien käyttöikä on kolmesta neljään vuotta. Tällä hetkellä hän on varatuomari Tomi Kuula, kertoo Mårten Hellbom. Ei pidä myöskään unohtaa sihteerien tärkeää merkitystä hankintaprosessin kaikissa vaiheissa. – Otamme säännöllisesti mukaan viimeistelyyn myös asiantuntijoita. Seitsemän vuoden sykli raskaissa ajoneuvoissa Helsingin pelastuslaitoksessa raskaiden ajoneuvojen kiertosykli on selvästi pidempi kuin Suomen pelastuslaitoksissa keskimäärin. – Olemme katsoneet tärkeäksi, että hankintaprosessissa on mukana myös päätoiminen lakimies, joka tuntee pelastusja ensihoitoalan
Jokainen tuote on merkitty ja siitä löytyy historiatieto, malliin milloin hankittu, huollettu tai korjattu. Mittava kalusto Pelastuslaitoksella on tänään ajoneuvoja yhteensä melkein 200 kappaletta. – Käytämme ulkopuolisia palveluntuottajia vain silloin, kun omat resurssimme eivät riitä. Kalustokirjanpito on tuotteen historiikki ”kehdosta hautaan”. – Katsoimme jo 1990-luvulla, että Helsingissä 2000 litran säiliö riittää. Siirryimme silloin myös peräpumppuihin. 41 KALUSTO & VARUSTEET A utot kpl joistA vArAllA Ambulanssi 26 11 Eläinpelastusyksikkö 1 Huoltoauto 20 Johtoauto 7 3 Johtokeskusauto 1 Kalustoauto 2 Kalustoavolava-auto 1 Kalustokuorma-auto 8 Kemikaalitorjuntayksikkö 2 Lääkäriyksikkö 2 1 Miehistölinja-auto 1 Miehistöauto 51 Nostolava-auto 3 1 Nostolava-auto tilattu 2 Pelastusauto 16 4 Pioneeriauto 2 1 Puomitikasauto 3 1 Suuronnettomuusyksikkö 1 Säiliö/vaahtoyksikkö 4 1 Valistusyksikkö 3 Öljyvahingontorjunta-auto 1 157 23 v eneet Kellukevene 1 Öt-alus/vene 12 13 M AAstoAjoneuvot Mönkijä 5 Telamaastoajoneuvo 1 6 Helsingin sammutusautoissa on vähemmän vettä kuin normaalissa sammutusautossa. Venekalusto osaksi yhteiskäytössä Helsingissä osa venekalustosta on yhteiskäytössä kaupungin eri virastojen kesken. Näin saimme lisätilaa kalustolle. – Seuraamme tarkkaan kaiken kaluston tilaa. Ajoneuvot ja viestikaluston laitos huoltaa itse Pelastuslaitoksen korjaamossa työskentelee 10 henkilöä ja viestivälinehuollossa viisi. Luvussa ovat mukana myös veneet, mönkijät ja muut erikoisajoneuvot.. Tästä esimerkkinä ovat moottorija vaihteistokorjaukset, kertoo Mårten Hellbom. – Veneasioissa meillä on yhteistyötä Staran, liikuntaviraston, sataman ja nuorisoasiainkeskuksen kanssa, selvittää Mårten Hellbom merikaupungin ratkaisua. – Tämä mahdollistaa monipuolisen ja taloudellisen venekaluston ylläpidon verrattuna siihen jos omistaisimme ja operoisimme kaikkia aluksia itse
– Viranomaisasujen kilpailutuksessa tuotteiden ominaisuuksille, kestävyydelle, käytettävyydelle ja ulkonäölle asetetaan erilaisia vaatimuksia, jotka meidän pitää täyttää. Topper suunnittelee, valmistaa ja toimittaa työasuja myös yksityissektorille, kuten palvelualoille, vartijoille ja ammattiautoilijoille. Viranomaistuotteissa on usein asiakkaan valitsema suunnittelija, jolta saamme speksit tuotekehitykseemme. Liedon Luumäentiellä sijaitsee myös tehtaanmyymälä, joka palvelee lähialueen asiakkaita. Pelastusalan virkavaatettaja Topper Uniform Pelastustoimi on sopimuskumppani Topper on ollut pelastustoimen sopimuskumppani jo vuodesta 2008. Viranomaishankinnoissa on yleinen periaate, että kentältä tulevan palautteen perusteella virkavaatetyöryhmässä käsitellään käyttäjien tarpeita ja toiveita ”Erityinen vahvuutemme on oma suunnttelu.” Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Topper Uniform. – Tuotekehitystä tehdään myös sopimuskauden aikana yhdessä asiakkaan kanssa, kertoo projektijohtaja Mia Ruusumo. Teemme yleensä useita prototyyppejä, joilla osallistumme varsinaiseen tarjouskilpailuun. Lietolainen Topper Uniform on yli 35 vuoden ajan suunnitellut ja valmistanut virkapukuja, toimistoasuja sekä suojavaatteita. Lisäksi tuotteissa on usein erilaisia yksityiskohtia, jotka pitää myös ottaa tarkoin huomioon. 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 KALUSTO & VARUSTEET P elastustoimen ja ensihoidon osuus Topperin kokonaismyynnistä on noin 12 %. Vantaan Vehkalassa Fashion Centerissä yrityksellä on myyntikonttori. Suurina viranomaisasiakkaina ovat näiden lisäksi muun muassa rajavartiolaitos ja rikosseuraamuslaitos. – Yrityksemme päätoimipiste on Liedon Tuulissuolla. Viimeisin pelastustoimen ammattihenkilöstön virka-asujen kilpailutus järjestettiin vuonna 2017. Viime vuosina Topper on laajentanut tuoterepertuaariaan myös ensihoitoon. Olemme keskittäneet tänne suunnittelun lisäksi tuotekehityksen ja malliompelun sekä myynnin, hallinnon ja logistiikan. Kilpailutus käynnistyy aina tarjouspyynnöstä, johon meidän on vastattava mahdollisimman hyvin. Yritys on ollut Suomen pelastustoimen virkaasujen hovihankkijana vuodesta 2008. – Erityinen vahvuutemme on oma suunnttelu, kertoo Topperin toimitusjohtaja Hanna Laine
lan tämän hetken kovimmista haasteista. € • Viron tytäryhtiön Viljandissa sijaitsevalla tehtaalla työskentelee noin 30 ja Liedossa 17 vaatetusalan ammattilaista. Vastuullisuus vahvasti esillä Vastuullisuus on yksi tekstiiliaTopper Uniform • liikevaihto v. • Pääomistajat vuodesta 2005 Hanna Laine ja Mia Ruusumo. Tämä koskee myös pelastustoimen keskitettyä virka-asuhankintaa. 2018 4,9 milj. 43 KALUSTO & VARUSTEET Pelastusalan virkavaatettaja Topper Uniform myös sopimuskaudella. – Aarre-konsepti sai alkunsa poistotekstiilin kestävää kiertoa edistävän Telaketju-hankkeen myötä. Virkavaatetyöryhmissä on Ruusumon mukaan yleensä aina edustettuna loppukäyttäjien lisäksi laitosten, ministeriön ja kuntien edustajia. Telaketjussa edistetään ja kehitetään tekstiilin kierrätystä, jalostusta ja lajittelua vastaamaan Info Toimitusjohtaja Hanna Laine näyttää asiakasvastaava Elina Lehtoselle ja projektijohtaja Mia Ruusumolle, että hänkin vielä hallitsee ompelun.. Topper on kehittänyt Aarre-konseptin, jonka tavoitteena on pidentää työvaatteiden elinkaarta niin, että mahdollisimman vähän työvaatteista päätyy jätteeksi
Sopimuskaudet viranomaishankinnoissa ovat yleensä kolmesta seitsemään vuotta riippuen asiakkaista. Toimintamme on avointa ja kerromme esimerkiksi suoraan, missä asut on valmistettu, mikä asia ei aina vaatetusalalla ole ostajalle selvä, kertoo Hanna Laine. 010 2812 500, www.topper.fi Topper Uniform: – Menemme laatu, palvelu ja toimitusvarmuus edellä, mutta pyrimme pitämään myös hintatasomme kilpailukykyisenä. Vastuullisuus on meille myös tärkeä kilpailuvaltti, ja sitä haluamme kehittää jatkossakin yhdessä asiakkaidemme kanssa, päättää toimitusjohtaja Hanna Laine. Toistaiseksi konsepti on käytössä vasta muutamilla sopimusasiakkaillamme, mutta mielellämme ottaisimme sen käyttöön yhä useamman asiakkaan kanssa. Topper Uniform ja tehtaanmyymälä • Luumäentie 7, 21420 Lieto Showroom • Vantaa Fashion Center, Härkähaankuja 14, 01730 Vantaa puh. Kova kilpailu Hanna Laineen ja Mia Ruusumon mukaan kilpailu vaatetusalalla on kovaa. Täällä vaatteet pestään ja huolletaan, ja sen jälkeen käyttökuntoiset tarjotaan asiakkaalle uudelleenkäytettäväksi niin kauan kuin niillä on vielä käyttövuosia. Yrittäjät toivovat myös, että jatkossa tarjouskilpailuissa otettaisiin enemmän huomioon vastuullisuus ja tuotteiden elinkaareen liittyvät kysymykset, jotta varastoihin jäisi sopimuskauden päättyessä mahdollisimman vähän ylijäämää. Tuoterepertuaariin kuuluu myös ensihoitohenkilöstön asusteet.. – Pyrimme olemaan reilusti paras vaatettaja toimialallamme. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 KALUSTO & VARUSTEET kierrätystekstiiliä hyödyntävien yritysten tarpeita, kertoo Hanna Laine. – Aarre-konseptissa asiakas palauttaa käytetyt tai turhat työvaatteet meille Topperille. – Toivomme, että tarjouskilpailuissa otettaisiin enemmän huomioon sopimuskauden loppuvaiheeseen liittyvä varastojen alasajo. Sopimuskaudet viranomaishankinnoissa ovat yleensä kolmesta seitsemään vuotta riippuen asiakkaista, joten asiakkuudet ovat valmistajalle aina merkittävä panostus
Näin valtio on pääsääntöisesti toiminut, mutta kunnat eivät. Esiin ei nouse myöskään valtiollisen pelastustoimen analyyttinen pohdinta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti yhteiskunnan keskeisistä toimista ja niiden resursseista on pidettävä huolta kaikissa tilanteissa. Yhden vaihtoehdon asemasta on useita vaihtoehtoja Pelastusalan tilaisuuksissa alueelliset vaikuttajat kiiruhtavat usein kertomaan, miten asiat ovat, ja miten niiden tulee myös jatkossa olla, eli mahdollisimman monta pelastustoimen aluetta ja kunnallisuus. Lisäksi rivien välistä voidaan vielä huomata tätäkin tärkeämpi syy: ”Se turvaa minun asemani ja palkan. Olen Olli-Pekka Ojasen kanssa samaa mieltä. Hän piti hyvänä sitä, että nyt voidaan rauhoittua kehittämään omaa toimintaa, kun maku-sote uudistus kaatui. Sopimuspalokuntalaisten kustannukset ovat 14,60 €/päivä. Kotisokeus estää alaa näkemästä omaa parastaan. Meidän tulisi nyt avoimesti ja ennakkoluulottomasti pystyä tarkastelemaan erilaisia toiminnan vaihtoehtoja. Miten olisi, jos tajuntamme avartamiseksi pyydettäisiin esimerkiksi kolme tohtori-/professoritasoista henkilöä tekemään selvityksen ja sen myötä raportin, mitä pelastustoimi on nyt, lähitulevaisuudessa ja tulevaisuudessa?. Tätä ei saa vaarantaa”. Valtiollistaminen on mielestäni vaihtoehto, jota pelastustoimessa tulisi vahvasti harkita. Näin tekevät ne pelastusalan vaikuttajat, joilla ei ole kokemusta muusta kuin kunnallisesta työnantajasta. Valitettavan usein kuulee sanat: ”Tulin kunnalliseen pelastustoimeen töihin 40 vuotta sitten ja tiedän, että kunnallisuus on pelastustoimelle paras toteutustapa. Palokunnat maksavat omalla rahalla pelastustoimen kustannuksia noin 10,4 miljoonan euron arvosta. Onko viisasta jatkaa kunnallisena toimintana vai olisiko pelastustoimen valtiollistaminen parempi vaihtoehto. Korkea koulutus ei olisi myöskään haitaksi. Hyvin harvoin puheenvuoroissa nousee esiin toimintaedellytysten vahvistaminen, tutkimus ja kehittämistoiminnan vahvistamisen välttämättömyys, henkilöstön hyvinvointi, sopimuspalokuntatoiminnan vahvistaminen ja toiminnan kehittäminen siten, että voidaan vähentää työtehtävien fyysisyyttä. Viisaita tietäjiä kaivataan Olen vakuuttunut siitä, että pelastusala tarvitsee nyt ulkopuolista näkemystä siitä, mihin alan tulisi kehittyä. Näistä kustannuksista valtio ei ole halukas tinkimään missään tilanteessa. Näillä rahoilla ei edes lakisääteisiä tehtäviä ole pystytty koko alueellisen pelastustoimen aikana hoitamaan kunnolla. Esimerkiksi puolustusvoimissa joukko-osaston komentajat ovat yhä useammin tohtoritasoisia osaajia. Joissakin sopimuspalokuntalaisille pidetyissä tilaisuuksissa on kerrottu täytenä totuutena, että sopimuspalokuntatoiminta loppuisi, jos siirrytään valtiolliseen pelastustoimeen. Laajakatseisuus ei tule yhdellä paloasemalla toimimisesta, vaan alan vaikuttajien tulisi ennen vaikuttaja-asemaa hankkia monenlaista työkokemusta erilaisista tehtävistä eri pelastuslaitoksissa, kansainvälisistä vaativista tehtävistä sekä kunnan, valtion ja yksityisen puolen tehtävistä. Varusmiespalvelus maksaa valtiolle 48 €/päivä ja reserviläisten 150 €/päivä. 45 ISTO KUJALA, Villimies 45 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 ISTO KUJALA, Villimies Kotisokeus vaivaa pelastusalaa PELASTUSJOHTAJA OLLI-PEKKA OJANEN arvioi Palomiesliiton Turvallinen Suomi -seminaarissa pelastusalan tilannetta. Muut turvallisuuden toimijat Suomessa ovat valtion vastuulla
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto puolsi hanketta ja PSR myönsi 220 000 euron avustuksen. Lämmitysmuoto on maalämpö. Yhteiskäytössä ovat muun muassa pesuhalli sekä varasto-, koulutusja sosiaalitilat. Paloasema tuli maksamaan 3.175 739,97 euroa, johon saatiin PSR-avustusta 220 000 euroa eli lopullisiksi kustannuksiksi jäi 2.955 739,97 euroa (alv %). Asemalle rakennettiin myös pelastuslaitoksen henkilöstön itse ideoima harjoittelutorni. Varastotiloja on myös veneelle, mönkijälle, perävaunuille Lisätiedot Petteri Jokelainen kehittämispäällikkö Jokilaaksojen pelastuslaitos Koulukatu 18, 85800 Haapajärvi puh. Uuden paloaseman suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä Sievin kunnan ja pelastuslaitoksen kesken. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 PALOKUNNAT Sieviin uusi paloasema Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Sievin uusi paloasema vihittiin käyttöön huhtikuussa. 044 429 6006 petteri.jokelainen@jokipelastus.fi www.jokipelastus.fi jokilaaksojenpelastuslaitos sekä hinattavalle varavoimakoneelle. Paloasemalle rakennettiin toimiva huoltohalli sekä keskitetyn kaluston varasto. Ensihoidon kalustohallissa on tilaa kahdelle ambulanssille. Paloaseman rakennusala on noin 1700 m 2 , josta noin 200 m 2 on ensihoidon ja loput pelastustoimen käytössä. VANHA ASEMAN korvaaminen uudella sai vauhtia, kun Pohjois-Suomen aluehallintovirasto puuttui tarkastuksellaan aseman ongelmiin. Pelastuspuolen kalustohalliin on sijoitettuna kaksi sammutusautoa, säiliöauto sekä pienajoneuvoja. Kiinteistön omistaa Sievin kunta.. Asema korvasi vuonna 1969 rakennetun vanhan paloaseman, joka oli sekä rakenteellisesti että sijainniltaan aikansa elänyt
47 PALOKUNNAT Sievin paloasema Tietoja • paloaseman pääsuunnittelija: Suunnittelutoimisto Hietala Oy, Eeva-Maria Räsänen • rakennesuunnittelija: Suunnittelu Laukka Oy, Jouko Suutari • LVIA-suunnittelu: Wise Group Finland Oy, Kari Sarkkinen, Miikka Holappa • sähkösuunnittelu: Wise Group Finland Oy, Jani Halttu, Mika Kumpula • rakennusurakoitsija: Pasi Korpela Oy • sähköurakoitsija: HSK-sähkö • rakennusautomaatio: Stenfors Oy • sähköja lvi-urakoitsija: Are Oy • turvatekniikka: Hannu Kauppila Oy • peltisepänliike T Nissinen Oy
Jatkoseminaarin järjestämisestä – koskien koko Pirkanmaata – on Pirkanmaan Pelastuslaitos luvannut ottaa koppia. Suojavarusteilla ja työsuojelulla oli oma osuutensa päivässä. Jaana Sippola Naisosaston johtaja Ylöjärven VPK Hälytysmuonitusseminaari Ylöjärvellä. Päivän päätteeksi pidetyssä yhteenvedossa todettiin, että päivä oli opettavainen ja pääsimme tavoitteisiin. Pirkanmaan pelastuslaitoksen huoltokontin käyttöharjoittelu kuului myös seminaariohjelmaan. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 PALOKUNNAT HUHTIKUUSSA JÄRJESTÄMÄÄMME hälytysmuonitusseminaarin osallistui Ylöjärven VPK:n ja naapuripalokuntien naisosastojen edustajia aina Kuhmalahtea myöden. Osallistujille oli annettu ennakkotehtäväksi valmistaa esitys oman muonitusryhmän suunnitelmista, toimintatavoista ja kalustosta. Ennakkotehtävät olivat hyvin valmisteltuja, ja oli varauduttu jopa mallimateriaalein. Tilaisuudessa oli paikalla myös P32, joka kertoi kenttämestarin näkemyksiä hälytysmuonitusten järjestämisestä. Seminaarin tavoitteina oli toisiltamme oppiminen, verkostoituminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen. Tilaisuus kuului HPL:n ajankohtaiskoulutuksiin
Tyly HIKLU-viesti tasa-arvopyrkimyksille: Palokuntanainen, paikkasi on kahvipannun kahvassa! Teksti Silvio Hjelt *kts. Tämä ero vaikuttaa fyysiseen toimintakykyyn, jota pelastusalalla niin hartaasti palvotaan. vaikkapa ruotsalaisen tutkimussarjan yhteenvetojulkaisua „Fysiska gränsvärden“, MSB 2012, johon tullaan alempanakin viittaamaan.. 49 HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS Keskimäärin naisen fysiikka on miestä ”hennompi”*. Kun ero hiklumäisesti laitetaan numeroina paperille, asia on selvä: pelastustoimessa naisen paikka ei ole keskimäärin suihkuputken, vaan kahvipannun ääressä
Leuanvedoilla kun ei tulipaloja sammuteta. Naisia väärin perustein raakaava yli-innokas kuntohinku on kovin kyseenalainen temppu. Fyysinen kunto ei ole absoluuttinen asia, vaan henkilökohtainen sekä ajan ja elintapojen mukaan muuttuva. Vaativimmiksi valikoitui, kun omaa ohjeistusta omaava raskas savusukellus jätettiin ulkopuolelle, hieman HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS. ”Myndigheten för samhällsskydd och beredskap” (MSB) eli Ruotsin turvallisuusvirasto on teettänyt tutkimuksen kyseisen teeman tiimoilta. Sellaistenhan varalle pelastustoimen henkilöstön tulee olla varautunut. Ja niin kauan kuin rahaa ei ole liikaa, operatiivisten henkilöresurssien saatavuus nojaa vapaaehtoisuuteen – pääkaupunkiseudullakin muusta HIKLU-alueesta ja Suomesta puhumattakaan. Suomen pelastustoimessa vannotaan FireFit-testauksen nimiin. Hi-Ra vai tiede. Muuksi Uudellamaalla vahvistunutta fyysisen kunnon testausohjetta ei voi tulkita. Sen sijaan mittarit eivät välttämättä kuvaa riippuvuussuhdetta todelliseen tekemiseen. Olkoon miten tahansa, hyvä fyysinen kunto on hyvä asia pelastustoimessakin. Kuntovaatimuksia on jopa käytetty kovin toisenlaisten tavoitteiden pönkittämiseksi. Sinänsä järkeenkäypä näkemys. Ongelmana on se, että näin mitattavilla ominaisuuksilla ei välttämättä ole pelastustoiminnassa suoritettavien tehtävien osalta relevanssia. Koulutuksen osalta keskustelu käydään juuri nyt. Pelastustoimen tehtävänä ei ensisijaisesti ole kuitenkaan kansanterveydestä huolehtiminen, vaan arjen turvaaminen. Mikähän mahtaa olla tämän hikluilun (suomeksi: sovittujen pelisääntöjen vastaisen sanelun) taka-ajatus. Loppuraportti vuodelta 2012 löytyy osoitteesta bit.ly/2ZrqBtV. Ainakin toistaiseksi tämä tehtävä toteutetaan operatiivisten henkilöresurssien avulla. Pelastustoimen todellisten tekemisten* kanssa sillä ei ole juurikaan tekemistä. Ehkä vaihtoehtoisten sammutusmenetelmien vastustuskin saattaa olla jollain tavalla niihin kytkyksissä. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 H ikluilu on vanhenevien ukkojen ponnistus tasa-arvon taltuttamiseksi. ”Riittävä” Pelastustyötä tekevällä tulee pelastuslain mukaan olla riittävä osaaminen ja kunto tehtävän suorittamiseksi. Molemmat ovat käyttökelpoisia välineitä tiettyjen ominaisuuksien mittaamiseksi. Hyvä kunto on toki hyvää Kansanterveyden kannalta on tietenkin hyvä, että kansalaisten yleiskunto on hyvä. Ellei ole, niin tasapainon arvioinnin tulee perustua tarpeeseen: mikä on aivan välttämätöntä, ja mikä on ”kiva olla”. Siinä kahtena erillisenä rupeamana testataan aerobista kestävyyttä (mittarina VO 2 max-arvo) ja lihaskuntoa (joukko erillisiä rasitusliikkeitä). Tutkimustyö alkoi selvittämällä, mitkä ovat sellaiset pelastustoimen raskaimmat työsuoritukset, joita esiintyy kaikkein eniten. Mikä on ”riittävä”, onkin sitten eri asia. Näkemykset vaihtelevat äärilaidasta toiseen. Osaamisen osalta kyse on resurssoinnista: jos rahaa ja aikaa on, niin mikä ettei
MSB toteaa kaiken kukkuraksi, että palokuntatyö on tiimityötä, jossa erilaiset kyvyt ovat eduksi. Nyky-yhteiskunnan mukaisesti palokuntanuoriin tulevat tytöt usein olettavat, että pääsevät jossain vaiheessa uraputkea tasavertaisesti tekemään operatiivista pelastustyötä. Kahvihammastako hiklujia kolottaa. VO 2 max & leuanvedot MSB:n tutkimuksen mukaan aerobinen hapenottokyky VO 2 max on palomiehen käytännön tehtävien kannalta huono mittari, joka kaiken lisäksi sortaa naisia! Tutkimuksen tiivistelmässä todetaan: ”Juoksumattoja polkupyörätestit osoittautuivat naisten hapenottokykyä aliarvioiviksi ja miesten yliarvioiviksi. Sääli, koska kokemus osoittaa, että kookas henkilö kestää kantamuksia paremmin. Meillä taas voitaisiin kynsin hampain pk-seudulla puolustetun hikluilun suoritusvaatimusten perusteella vetää johtopäätös, että palokuntalaisia ja etenkin naisia on liikaa, kun arvioitu 30 % resurssivähennys ei näytä ketään huolestuttavan. 51 HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS yleistäen erilaiset kantamiset porrashuoneissa ja maastossa, letkun vetäminen ja potilaan raahaaminen sekä sisäkaton purku. Ei näköjään haluta enää päästää. Juuri, kun tästä vanhan ajan ajatuksesta ollaan vähitellen pääsemässä eroon. Palokuntapoikatyö taas kunniaan. Pitäisikö palokuntien nuorisotoimintaakin rukata. FireFitin viidestä osiosta neljä on siis raakattavissa! Naapurissa Ruotsissa testeiksi on penkkipunnerruksen (30 kg) lisäksi valittu käsien maksimaalinen tarttumisvoima, 500 metrin soutu, pituushyppy seisaalta, 3000 metrin juoksu ja 15 kilon tangon nosto leukaan saakka. Hikluilun myötä ei jää keskivertofysiikan omaaville palokuntanaisille enää kuin ei-kiireelliset tukitehtävät. Edes vähänkin käytännönläheinen Oulun mallin testauskin on jätetty vain savusukellusharjoituksen elementiksi. Jälkimmäisin on valikoitunut myös MSB:n testausohjelmaan. Sen estäminenhän on nuorisotyön eräs tavoite.. Ettei osa nuorista jäisi palokuntanuorisouran jälkeen vain lestinheiton kohteeksi. Se vahvistaa vatsaa ja selkää ja kuormien kantokyky paranee. Ja vielä, että fyysisen voiman vähyys johtaa yleensä ainoastaan siihen, että suoritus vie hieman enemmän aikaa. Siihen kotikäyttöön soveltuvat konstit sitten loppuivat, joten siirrytäänpä salille ja ”tekniikkalajien” eli jalkakyykyn (45 kg) ja penkkipunnerruksen (45 kg) pariin. Niistä istumaannousukyky on harjoittelun tulos. Leuanvetojakin voi harrastaa kotona, kunhan kiinnittää tangon tukevasti ovipieleen. Siksi näitä ei suositella testausmuodoiksi, vaan yksinomaan lääkinnällistä arviointia varten”. Tämä siitäkin huolimatta, että työturvallisuus on Ruotsissa perinteisesti kunniassa. FireFit-testin toinen osa käsittää neljä osaa. Ja pojille vastaavasti Leuanveto I-II. Meilläpäin resurssit kokemuskertymää myöten heitetään työsuojelun nimissä hikluilun tuloksena roskakoppaan. Meillä on jätetty naapurin tutkimustulokset tyystin noteeraamatta. Ei syrji naisia eikä vaadi kalliita laitteita. Kaikki ovat yksinkertaisia, ja soutua lukuun ottamatta ilman monimutkaisia välineitä suoritettavia testejä, joilla on todettu selvä relevanssi käytännön pelastustyön rasitusten kanssa. Naiset hellan ääreen ja nuorisotyö uusiksi. Toisin kuin meillä, pelastustoimen ”nopeutettu sukupolvenvaihdos” ei liene Ruotsissa kenenkään piiloagendalla päällimmäisin asia. Helppo kotonakin harrastettavissa. Ei erityisesti sorra naisia, mutta painavia henkilöitä kyllä. Muut eivät. Sen sijaan naisosuuden lisääminen ammattikunnassa on. Ainakin kaivataan silloin tytöille ”Naistyön mahdollisuudet”-kurssille jatko-osat II (kahvinkeiton erityispiirteet) ja III (saunan siivouksen salat). Eikä leuanvedoilla tietenkään tehdä palomiehen hommia
Det handlar om branschens machoego. Kanske en delorsak till att utvecklandet och användningen av ”tekniska hjälpmedel” inom räddningsväsendet stampar på stället. Och mycket talar för att regional testningsiver har sin grund i även annat än omsorgen om avtalsbrandkåristers fysiska välbefinnande. BRANDKÅRISTEN. Om testning av brandmän Fysisk kondition och styrka brukar poängteras som viktiga element i operativ räddningsverksamhet. 52 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 90 Text Silvio Hjelt Inget självändamål men..
Men inom räddningsväsendet är det inte just detta man nu talar högt om. Läkargranskning av avtalsbrandkårister på samhällets bekostnad borde ha blivit praxis för länge sedan, i stället för att man fastnat i käbblande om vem som är arbetsgivare om ingen betalar lön. Medicinska risker elimineras långtgående genom läkargranskning. testet. Men underligt nog tycks det saknas belägg för att brandmän på utryckning faktiskt skulle ha skadats på grund av bristande muskelstyrka eller dålig syreupptagningsförmåga. I Nyland kommer den nymornade testningsivern att som en biprodukt förbättra den saken. FireFit Arbetshälsoinstitutet har under många år forskat i testning av brandmäns fysik, och har den vägen tagit fram FireFit-testet som samma institut nu marknadsför. Uleåborgstestet kan i respektive enskilda brandkår genomföras med enkla medel utan speciella redskap. FireFit-testet består av fem delelement: submaximalt cykelergometertest eller ergospirometri för mätning av den maximala syreupptagningsförmågan VO2max, sit-ups, benböjning (45 kg), bänkpress (45 kg) och hängande armhävning. Brandmän brukar förstås skadas av överbelastning vid idrottsliga övningar och brandmän har förvisso avlidit vid operativt räddningsarbete, men orsakerna har då snarast varit rena olyckstillbud, att någon har ”gjort alldeles fel saker” eller medicinska orsaker (t.ex. Fysiskt tunga arbetsuppgifter talar i sig för ett kortare aktivt arbetsliv. Men nu skall Uleåborgstestet utgallras till att endast bli en programpunkt vid rökdykningsövningar. Syreupptagningsförmågan mäts med rätt dyrbar apparatur medan resten av testet utförs en annan dag med utrustning som hittas i välutrustade brandstationers konditionssalar. Ännu modernare forskning [2] tycks dock nu visa på att det inte finns någon korrelation mellan å ena sidan brandmäns kondition respektive kroppssammansättning och å andra sidan deras interna kroppstemperatur vid arbete. Försämrade vanor, längre levnadstid och i bakgrunden det faktum att fysisk förmåga avtar med åren om man inte ägnar den särskild uppmärksamhet. 53 BRANDKÅRISTEN D et är ingen hemlighet att medborgarnas allmänna fysiska kondition håller på att försämras. FireFit-testet använder dock speciell mjukvara och skall övervakas ”Medicinska risker elimineras långtgående genom läkargranskning.” MSB framhåller insiktsfullt att räddningsarbete är teamwork där olika förmågor kompletterar varandra och att bristande fysisk styrka i första hand endast leder till att arbetet blir långsammare gjort (och alltså inte till att den som utför det tar skada). Det låter mycket bättre. Detta kan vara värt att notera i debatten om risken för bl.a. Om man ser sig lite omkring... Enligt sammandragsrapporten ”Fysiska gränsvärden”, MSB, 2012 [1] , består de fysiskt mest belastande arbetsuppgifterna av diverse bärande och dragande i terräng respektive i trapphus samt ”rivande av innertak”. FireFit kan i värsta fall komma att förbli ett ”spektakulärt slag i luften”, ett slag som däremot kan få förödande konsekvenser för samhället. Att en del räddningsverk valt att slarva med den saken är förstås illa i sig. I stället brukar man hänvisa till arbetarskyddsaspekter. Räddningsverket i Sverige) forskat i detta med fysiska krav på brandmän, och därvid utgått från de operativa arbetsuppgifter som brandmän vanligen faktiskt utför (man har utelämnat arbetsuppgifter som utförs sällan, samt rökdykning, som anses tungt men som har eget regelverk). MSB poängterar att man medelst olämpligt testande kan gå miste om resurser som skulle behövas i helheten. Fysiskt krävande testande är ju inte helt riskfritt, och det förutsätter en läkargranskning. Arbetarskyddet kräver. Klokt resonerat! I Finland testades rökdykare med hjälp av det sk. Allt i arbetarskyddets namn och med betoning på säkerheten för brandkårister och deras ”kunder”. Kraven på fysisk styrka borde då logiskt sett fokuseras på sådana fysiska prestationer. latenta hjärtsjukdomar). Några konkreta arbetsuppgifter som med bibehållande av pulsen inom hälsosamma ramar skulle genomföras inom viss tid. Uleåborgs. Den saken skall dock inte blandas ihop med frågan om testning av den övriga fysiken. värmeslag som en följd av dålig kondition. Bättre kondition och fysisk prestationsförmåga skall eliminera riskerna. I Sverige har Myndigheten för Samhällsskydd och Beredskap (MSB, fd
Tala om dubbelmoral. På basen av erfarenheterna från tidigare införd obligatorisk testning av rökdykare i Finland befarar man vidare att bortfallet av frivilligpersonal totalt kan komma att röra sig om upp till 30 % av de frivilliga operativa personalresurserna. bero på bristande motivation då man tvingas genomgå testande under två separata dagar för att alls få vara med och hjälpa medmänniskor i nöd. Lovvärt i sig! Storskalig bortgallring att vänta Svensk forskning (se MSB) tyder emellertid på att ett obligatoriskt FireFit-test skulle komma att gallra bort särskilt kvinnor. Men den upplevs kanske inte så viktig bland dem som förespråkar tvångstester. Varför ändra. I bakgrunden tycks åtminstone i Nyland spöka en uppfattning att man har onödigt mycket personresurser i relation till de dagliga uppgifterna och till ”vad man anser sig ha råd med”. Av de tester som ingår i FireFit-systemet rekommenderar MSB endast bänkpress (dock inte med 45 utan med 30 kilos extra vikt). Då kan en bortgallring av de fysiskt eller motivationsmässigt svagaste te sig som ett lockande alternativ. Det är skäl att åter en gång minnas den gamla regeln: ”If it works – don’t fix it!”. Att man dessutom gör en ”hiklu”, dvs. En del av bortgallringen handlar förstås om dålig kondition, men resten antas bl.a. Vad annat som tar skada har en del tjänstemän aldrig begripit. Och sådant som kristida resurser är ju inte räddningsverkens sak, eller.... Det kan nu vara värt att notera att MSB konstaterar att rullbandsoch cykeltester underskattar kvinnors och överskattar mäns syreupptagningsförmåga och endast bör användas för medicinska bedömningar. 54 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 90 BRANDKÅRISTEN av speciellt utbildad personal. ”Anvisningen anger uttryckligen att för andra än rökdykare skall FireFit-testet vara frivilligt.” SM anbefaller frivillighet Inrikesministeriets anvisning om bedömning av brandmäns funktionsförmåga (publikation 6/2016 på svenska [3] ) utgår dock nu från FireFit-testet (vars underliggande forskningsmaterial underlåter [1] Se: bit.ly/2ZrqBtV [2] Se: bit.ly/2GyB6E5 [3] Hittas under adressen: bit.ly/2VfJOzu. Anvisningen anger uttryckligen att för andra än rökdykare skall FireFit-testet vara frivilligt, med den underliggande avsikten att därigenom sporra så många brandkårister som möjligt till bättre omsorg om hälsan. Samtidigt som man i festtalen framhåller vikten av ett fungerande avtalsbrandkårssystem sysslar man i bakgrunden med att medelst ett vetenskapligt ohållbart arbetarskyddsresonemang bryta ner den mest kostnadseffektiva resursen. En klok regel, men tyvärr inte hela sanningen. I stället föreslår man i Sverige fortfarande mera praktiskt lagda tester som inte kräver tekniskt avancerad utrustning, speciellt utbildad personal eller dyra dataprogram. Konditionen för de brandkårister som gallras bort blir förvisso inte bättre av ett obligatorium, eftersom en majoritet av dem antas ”rösta med fötterna” redan före testet. En snabb gallup bland några nyländska kårchefer talar om ett bortfall på 20...40 %. FireFit ser alltså ut att testa fel saker, på fel sätt! att nämna MSB:s forskning) och definierar att krävande rökdykningsuppgifter förutsätter ett FireFit-index på minst 3 medan grundläggande uppgifter inkluderande rökdykning kräver 2,7. Avtalsbrandkårister gör brandkårsarbetet på sin fritid, och den tycks bli en allt mera begränsad respektive personligen värdefull resurs. Anvisningen säger sedan allmänt att ”med tanke på upprätthållande av hälsan och funktionsförmågan” behövs ett index på minst 2. Ett testtvång är då helt kontraproduktivt med tanke på ministeriets målsättning. bryter mot vad som avtalats och struntar i vanligt civilt folkvett är direkt skamlöst
Vad som helst kan hända då det i förvaltningen har uppkommit ett slags maktvakuum. KIMMO KOHVAKKA utsåg sig själv till räddningsväsendets man och fanbärare (Brandkåristen nr 89). För dem är statlig styrning ett rött skynke. KIMMO KOHVAKKAS situation är inte lätt. BRANDBEFÄLSFÖRBUNDETS OCH SPEKs matsäck inför förhandlingarna om regeringsprogrammet är välkänt konservativa: ”Räddningsväsendet bör utvecklas som ett eget verksamhetsområde och från sina egna utgångspunkter. Enligt Brandbefälsförbundets medlemskår lyckas detta bäst på basen av den nuvarande strukturen.” AVTALSBRANDKÅRERNAS FÖRBUND föreslår rätlinjigt mera resurser till räddningsväsendet. FÖR PROGRAMMET föreslår Brandmannaförbundet konkreta mål där man särskilt betonar resursernas tillräcklighet. ”I Finland producerar räddningsverkens frivilliga kompanjonskap endast skrapningar på ytan.”. ALLA DE tjugotvå räddningsdirektörerna håller på ett eller annat sätt fast vid sina positioner. Det har även Kimmo Kohvakka fått känna av då det av honom föreslagna tätare samarbetet i statlig regi fick ett svalt mottagande av räddningsdirektörerna. Det räcker inte med att säkra de nuvarande resurserna. Räddningsverkens alla egna strukturella reformplaner borde man lägga på is. Till strukturerna och utvecklandet av dem har det samarbetet aldrig utsträckt sig. NU BEHÖVS en stark statlig styrning. Kohvakka har aktivt rört sig på fältet och bland annat särskilt till de kommunala beslutsfattarna framfört sitt budskap om ett ”räddningsväsende som är mera enhetligt och kvalitativt jämnare”. 55 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör ledare AV ÖVERDIREKTÖR Kimmo Kohvakkas femåriga ämbetsperiod har sex månader förflutit. Många räddningsdirektörer talar öppet om hur inrikesministeriets räddningsavdelning bör hållas vid sin läst. VID BEREDNINGEN av regeringsprogrammet är Kohvakkas position central med tanke på räddningsväsendet. De kommer fram till lösningar som åtminstone inte befrämjar målet om ett enhetligare räddningsväsende. Avdelningschefens möjligheter att påverka innehållet i regeringsprogrammet är begränsade. Kohvakka har dock goda egenskaper som han om han utnyttjar dem rätt kan få med nyttiga målsättningar i det kommande regeringsprogrammet. I en stor del av landKimmo Kohvakkas smekmånad är över Vid förhandlingarna om regeringsprogrammet blir flaggbäraren vägd skapen råder det förvirring och en stämning av väntande efter det att landskapsrespektive socialoch hälsovårdsreformerna fallit. I Finland producerar räddningsverkens frivilliga kompanjonskap endast skrapningar på ytan. Tiden är kommen att visa vad han går för. Den tiden har han använt till att öppna diskussionskanalerna till olika aktörer inom räddningsbranschen. Utan stöd av lagstiftningen förmår Kohvakka dock ingenting åt det att en del verk sannolikt inte kommer att bli väntande på statsmaktens nya linjedragningar. I dessa frågor har räddningsverkens kompanjonsnätverk inte fått något betydande till stånd trots att räddningsdirektörerna fortfarande talar varmt för det. ETT RÄDDNINGSVÄSENDE som är mera enhetligt och kvalitativt jämnare betyder en statlig styrning som är starkare än den nuvarande. Statsmakten borde blåsa av spelet
Jag anser att förstatligande är ett alternativ som man inom räddningsväsendet allvarligt borde överväga. Vid en del evenemang för avtalsbrandkårer har man som den absoluta sanningen berättat att avtalsbrandkårsverksamheten skulle upphöra om man skulle övergå till ett statligt räddningsväsende. så många regioner som möjligt och i kommunal regi. 56 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 90 ISTO KUJALA, Vildmannen VID BRANDMANNAFÖRBUNDETS seminarium Turvallinen Suomi bedömde räddningsdirektör Olli-Pekka Ojanen räddningsväsendets situation. Så agerar de påverkare inom räddningsbranschen som inte har erfarenhet av annat än av en kommunal arbetsgivare. Är det klokt att fortsätta som en kommunal verksamhet eller skulle ett förstatligande vara ett bättre alternativ. Hemmablindhet hindrar branschen från att se sitt eget bästa. Han ansåg att det var bra att man nu då landskapsoch socialreformen fallit kan lugna ner sig och utveckla den egna verksamheten. Staten är inte beredd att tumma på dessa kostnader under några som helst omständigheter. Hur skulle det vara om vi för att vidga våra vyer skulle be exempelvis tre-fyra personer på doktorsnivå göra en utredning och på basen av den en rapport om räddningsväsendet nu, inom den närmaste framtiden och i framtiden?. Jag är av samma åsikt som Olli-Pekka Ojanen. Med de pengarna har man under hela det regionala räddningsväsendets tid inte ens lyckats sköta de lagstadgade uppgifterna ordentligt. Beklagligt ofta hör man: ”För 40 år sedan kom jag till ett kommunalt räddningsväsende och jag vet att ett kommunalt arrangemang är det bästa sättet att förverkliga räddningsväsendet, och, vad som är viktigast, det säkrar min egen position och min lön. En beväring kostar staten 48 €/dag och en reservist 150 €/dag. Vidsynthet uppkommer inte av att man jobbar vid en enda brandstation. I mycket få talturer kommer det upp sådana frågor som en förstärkning av verksamhetsförutsättningarna, hur en förstärkning av forskning och utveckling inom branschen är en nödvändighet, personalens välmående, förstärkning av avtalsbrandkårsverksamheten och ett utvecklande av verksamheten så att man kunde minska arbetsuppgifternas fysiska karaktär. I stället för ett alternativ finns det många Vid räddningsbranschens evenemang brukar regionala aktörer ofta skynda sig att berätta hur det egentligen är och hur det även borde vara i fortsättningen, dvs. Analytiska betraktelser över ett förstatligat räddningsväsende kommer inte heller upp. I Finland ligger de andra säkerhetsaktörerna på statens ansvar. Brandkårerna betalar med egna medel räddningsväsendets kostnader till ett värde av cirka 10,4 miljoner euro per år. De som påverkar inom branschen borde innan den positionen uppnås ha skaffat sig mångahanda arbetserfarenheter av olika arbetsuppgifter inom olika räddningsverk, internationella krävande uppgifter samt uppgifRäddningsbranschen lider av hemmablindhet ter inom både kommun, stat och den privata sektorn. Så har staten i huvudsak verkat, men inte kommunerna. Kostnaderna för en avtalsbrandkårist är 14,60 €/dag. Exempelvis inom försvarsmakten är truppenheternas kommendörer allt oftare personer med doktorsgrad. Detta får man inte riskera.”. Högre utbildningsnivå är inte heller till skada. I enlighet med samhällets säkerhetsstrategi bör man i alla situationer slå vakt om samhällets centrala funktioner och deras resurser. Kloka sakkunniga efterlyses Jag är övertygad om att räddningsbranschen nu behöver utomstående synpunkter på hur branschen borde utvecklas. Nu borde vi öppet och fördomsfritt kunna granska olika alternativa verksamhetsformer
Olemme käyneet läpi ja vaatineet heiltä jatkossa tarkempaa tiedottamista asiaan liittyen, jotta voimme toimia normaalien disaster recovery -toimintaperiaatteidemme mukaisesti mm. Miten informoitte pelastustoimen Secapp-käyttäjiä järjestelmän häiriötilanteen päättymisestä. Vastaanottajia olivat kunkin asiakas-/käyttäjäorganisaation erikseen nimeämät avainhenkilöt / yhteyspisteet. Palvelinympäristö on valittu sen perusteella, että se kykenee tarjoamaan hajautetun ja varmistetun toiminnan myös poikkeusoloissa. 57 tahtoo tietää TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Tästä syystä tekemämme varmistukset palvelun toiminnan takaamiseksi (mm. Secappin toimintakyky palautettiin 11.4.2019 klo 00:20 ja aloitimme sen jälkeen ympäristön kattavan testauksen. klo 8:48, jossa vahvistimme palveluiden toimivan normaalisti. KA: Palvelinympäristöstä vastaavan yrityksen edustajat ilmoittivat käynnistävänsä uudelleen kaikki palvelut ensimmäisen kerran kello 20:37, mutta siitä kului aina klo 23:46 asti, kun saimme osan palvelistamme takaisin käyttöön. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Kysyimme Secappin toimitusjohtaja Kari Aholta kriittisen viestinnän kannalta pitkän ja vakavan häiriön taustoja.. Palokuntalainen -toimitus Mikä oli häiriön syy. KA: Kun vikatilanne oli vahvistettu, valmistelimme häiriöstä ensitiedotteen, joka lähti Secapp-asiakkaille klo 19:56. Miten ja milloin tiedotitte pelastustoimen Secapp-käyttäjille (pelastuslaitokset, yksittäiset palokunnat) tapahtuneesta häiriöstä. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Edellä mainitun lisäksi olemme varautuneet nostamaan palvelun takaisin toimintaan riippumattomaan palvelinympäristöön. useat kymmenet eri palvelimet, teleoperaattoreista riippumattomat yhteydet, generaattorein varmistetut sähkönsyötöt) tässä kyseisessä poikkeustilanteessa eivät enää valitettavasti riittäneet. Hälytysjärjestelmähäiriö 10.4.2019 Useilla pelastuslaitoksilla ja yksittäisissä palokunnissa käytössä olevassa Secappjärjestelmässä ilmeni vakava häiriö keskiviikkona 10.4.2019 klo 19:42. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. varaympäristön osalta. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Tällä kertaa keskeytimme nuo toimenpiteet varaympäristön osalta, koska palveluntarjoaja ilmoitti pian häiriötilanteen alkamisen jälkeen, että se on palautumassa normaalitilaan (mitä se ei lopulta kuitenkaan tehnyt useampaan tuntiin). Tiedotimme asiakkaita sähköpostitse klo 00:47 ensimmäisten laajempien testien valmistuttua, että järjestelmä on taas käytettävissä. Lisäksi selvitämme mahdollisuutta pitää jatkuvasti varaympäristöä aktiivisena, jotta voisimme varautua vastaaviin tilanteisiin paremmin. Järjestelmä oli poissa käytöstä useita tunteja. KA: Secappin käyttämän suomalaisen hajautetun ja varmistetun palvelinympäristön koko toimintakyky lakkasi vaiheittain kokonaan, eikä Secapp voinut palvella asiakkaidensa kriittisessä käytössä, koska palvelimet eivät enää vastanneet pyyntöihin eikä tietokantoihin päästy käsiksi. KA: Vikatilanteen laajuus oli tässä tapauksessa ennakoimattoman iso, sillä kaikki käyttämämme kymmenet eri palvelimet olivat häiriötilassa. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Miten varmistatte jatkossa, että kriittiseen viestintään tarkoitettu järjestelmä toimii häiriöttä. Laitoimme lisätiedotteen seuraavana aamuna 11.4
SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät 2019 Jyväskylä k esäkuu 11.6. TIEDOT OSOITTEESEEN toimitus@ palokuntalainen.fi. FINNSEC Helsinki 2.–3.10. Palomiesurheilu: SM -yleisurheilu Lohja 14.6. SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä J oulukuu Palokuntalainen ilmestyy Seuraava lehti ilmestyy taas kesäkuussa!. JEHUMALJA-kilpailu Kuopio 20.–21.5. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Hyvinkää 21.11. Palomiesurheilu: Voimailun ja sisäsoudun SM Rauma 26.–27.11. SPPL: Pelastustoimen ATK-päivät Tampere 23.5. Palomiesurheilu: SM-golf Tampere Nokia l okakuu 2.–3.10. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Ensilinjan auttajien henkinen kestävyys Pori e lokuu 2.–3.8. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM -jalkapallo Jyväskylä 26.–27.6. Road Rescue 2019 Helsinki Palokuntalainen ilmestyy M arraskuu 6.11. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! t oukokuu 4.5. SPPL: Palopäällystö-Golf Espoo 26.–27.6. 59 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: SM -ammunta Mäntsälä Palokuntalainen ilmestyy H einäkuu 17.7. Palomiesurheilu: SM jääkiekko Kuopio 27.11
Nelivedon näkee lokasuojan ja renkaan välistä ja lokasuojassa olevasta suuntavilkusta. Miehistöautoja ei yleensä Profilelta tilata hinnan vuoksi. Autovisa oli keskivaikea MIKÄ PELASTUSAJONEUVO oli kyseessä. Moottorivaihtoehtona näissä tuskin koskaan on 316CDI, joten tästä päätelmä V6 moottorista. Astinlaudasta näkee, että korityön tekijä on Profile Vehicles, joka tekee erikoisajoneuvoja. Etuvanteesta pystyi päättelemään, ettei kysymyksessä ole 519 CDI alusta, jota yleensä käytetään kevytyksiköiden alustana. Näitä kun alkoi tutkimaan niin oikea auto löytyi. Normi VPK:n miehistöautossa ei yleensä ole sivulle päin ruuhkavilkkuja. Auton merkki on Mercedes-Benz ja malli Sprinter (neliveto 4x4). Kuvassa on Porvoon vesipelastusyksikkö R IU 1055.” ISO KÄSI Severille, Olli-Pekalle ja Ismolle!. Monet vastaajat tiesivät merkin. Käyttötarkoituksen ja sijaintiaseman tiesi muun muassa ”pelastusalan Esko Kivikoski” (1960-luvulla vaikuttanut tietoviisas) Lasse Moisio. 60 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 Näin paljon autosta visassa paljastettiin. Bonuspisteitä sai käyttötarkoituksesta. Käyttötarkoituksen suhteen jäi käytännössä kaksi vaihtoehtoa: johtoauto tai vesipelastusauto. Autoa käyttävät Porvoon paloaseman vesisukeltajat, jotka pääsääntöisesti ovat IU101 miehistössä ja siirtyvät tähän autoon tarvittaessa.” MYÖS ISMO Rajaniemen vastaus ansaitsee kunniamaininnan: ”Mercedes Benz Sprinter 319 CDI 4x4. Merkkiä ja mallia kysyttiin. TÄYDELLISIMMÄN VASTAUKSEN antoi tulitaistelijapari Severi Uurasmaa ja Olli-Pekka Varis: ”Kyseessä on Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Porvoon paloasemalle sijoitettu vesisukellusyksikkö IU1055
Löytyykö niistä se Suomen vanhin. OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Onko jollain laitoksella tai sopimuspalokunnalla vielä vanhempi paloauto, joka löytyy vasteista. Seuraava lehti (nro 91) ilmestyy viikolla 27. Uusi autovisa Jenkkiläläisille alustoille valmistetut tai rapakon takaa tuodut valmiit paloautot Suomessa vuodesta 1960 Virve 2.0 -reportaasi tulevasta järjestelmästä erityisesti pelastustoimen kannalta Kaluston kierrätys • osa 2 Yritysesittelyssä Vema Lift Oy. Eniten merkkejä löytänyt pääsee hetkeksi Natikan tai vastaavan menopelin kyytiin. Paloautoiksi lasketaan tässä kisassa myös johtoja miehistöautot eli vastaukseksi kelpaa mikä tahansa ”paloja pelastustoimen” käytössä ollut auto. HUOM! LUETTELE SUOMEEN vuoden 1959 jälkeen tuodut, pelastusajoneuvoina palvelleet amerikkalaisvalmisteiset autot. Tämän lehden sivuilta löytyy laitosten kalustoasioista tuntevien viranhaltijoiden vastauksia. Ambulanssit suljetaan pois kisasta. Merkki riittää, mutta mallista ja mahdollisista lisätiedoista saa bonuksia. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Vanhin paloauto vasteessa –kisassa uusi sarja: Vanhin alun perin paloautoksi uudelle alustalle rakennettu paloauto vasteessa NYT ETSITÄÄN vanhinta alun perin paloautoksi (=virallisesti pelastusajoneuvo) rakennettua ajoneuvoa, joka on vasteessa
Yksi syy on se, että heidän pelastuslaitoksensa lyövät edelleen laimin tarkastusten toteutumisen seurannan – ääritapauksessa työterveyshuoltoon ei laitos panosta kunnolla. Kolmannella käynnillä, työterveyslääkärin vastaanotolla, meni vajaa puoli tuntia tasapainoja liikkuvuuskokeissa, keuhkojen kuuntelussa ja tulosten läpikäynnissä. Myös joissakin palokuntayhdistyksissä tarkastuksia väheksytään tai jopa laiminlyödaään. MINÄ, 65-VUOTIAS sopimuspalokuntalainen, voin siis edelleen olla mukana hälytystehtävissä! Olo oli kuin Euroopan omistajalla. ”NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ, mitä nyt yksi kolesteroliarvo menee hieman yli viitearvon.”, oli lääkärin kommentti. ”OLETTE SOPIVA erityistä sairastumisvaaraa aiheuttavaan työhön”, luki paperissa, joka tuli toimittaa palokuntamme päällikölle. Ei yhtään harmita, että koko prosessiin kului työaikaa kolmena eri päivänä ja kilometrejäkin tuli jonkin verran omalla autolla. Seuraavalla käynnillä oli vuorossa labra, jossa otettiin verikokeita ja EKG sekä tehtiin Spiroja kuulotestit. Olipa hieno juttu, että tuli käytyä Satakunnan pelastuslaitoksen vaatimassa ja kustantamassa tarkastuksessa. Jos terveystarkastusta ei ole suoritettu, ei ole asiaa hälytystehtäviin. Ensimmäisellä käynnillä oli pelastusalaa tuntevan terveydenhoitajan kanssa tunnin mielenkiintoinen keskustelu. 62 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 LIEKINHEITTÄJÄ MAALIS-HUHTIKUUSSA AJOIN työaikana omalla kustannuksellani yhteensä 180 kilometriä käydessäni Satakunnan pelastuslaitoksen järjestämässä terveystarkastuksessa Porin Terveystalossa. SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN KUNTOVAATIMUKSISTA tullaan varmaan vääntämään maailman tappiin saakka. Lopuksi hän antoi paperin, jonka luin vasta autossa parkkipaikalla. NYT, YLÖS, ulos ja terveystarkastukseen! Pekka Koivunen, 65 vee Hälytyskelpoinen ryhmänjohtaja Liekinheittäjä-palstan tekijätiimin toiseksi vanhin hälytyskelpoinen ”Olette sopiva erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön” ”Nyt, ylös, ulos ja terveystarkastukseen!”. OSA SUOMEN noin 15000 sopimuspalokuntalaisesta ei syystä tai toisesta koe lainkaan kuvaamaani perusteellista työterveystarkastusta. Ei ole varmaan halpaa hommaa testata 850 hälytysosastolaista. No, olisin kyllä voinut tehdä reissut VPK:n autolla, mutta näin oli hyvä. Työterveystarkastukset eivät ole väännön aihe, kunhan ne tehdään ohjeiden vaatimalla tavalla