BRANDKÅRISTEN 91 Palotarkastajan päivä Mika Gröndahlin terveiset Amsterdamista Oppia Hollannista: NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 27 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Takaisin perusasioihin Virve 2.0
lisävarusteena kuljetuskärry TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN. patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä . vedenkulutus vain 5 l / paloletku TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS . työaika lyhenee, tilantarve pienenee . suurin nosto/ imukorkeus 9 m . paino toimintakunnossa 127 kg . paras teho/ painosuhde . suurin nosto/ imukorkeus 9 m . 525 l / 6 bar : 52 kg . 2000 l / 7bar . kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 . paras teho/ painosuhde . jopa 20 paloletkua / tunti . nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m . apulaitteiden tarve poistuu . nopein alkuimulaite . luokkansa kevein ja pienin . HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME OSOITTEESTA: WWW.FWP.FI
Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 7 Opittiinko viime vuoden maastopaloista. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Yhteinen teema on problematiikka, jonka kohtaa ”Ensimmäinen yksikkö kohteessa”. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Yhteisnumerossa tarkastellaan asioita pelastustoimen ja ensihoidon näkökulmista. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. JOS SINULLA teemaan sopivia ajatuksia, ota yhteys toimitus@palokuntalainen.fi.. Se voi olla ensivaste, sammutusyksikkö, ambulanssi, hybridiyksikkö, poliisin yksikkö jne. 9 Sopimushenkilöstön kohtaama väkivalta huolestuttaa 10 Palotarkastaja Pasi Lehtosen päivä 16 Pelastusopistolta valmistuneet 18 Virve 2.0 mullistaa viranomaisliikenteen 26 PSR: Sopimuspalokuntien pienavustusprosessi 28 Mielipide: ”Varallaolo on osa 48 tunnin työviikkoa” 34 Kalusto kiertää 36 Oppia Hollannista: Takaisin perusasioihin 42 Vema Lift Oy tunnetaan maailmalla 32 Berlin Firefighter Stairrun 2019 44 Palokntien vakavat haasteet esillä Amsterdamissa 48 Mikkelin VPK 140-vuotta 52 ÅSIKT: Brandkårsarbetet i farozonen – allt arbete räknas 5 Pääkirjoitus 17 Lingottua 25 Turtola 50 Villimies 57 Tahtoo tietää 59 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 7 10 18 34 32 palokunnat 60 Letkut solmussa 61 Seuraavassa lehdessä 62 Liekinheittäjä 44 52 Yhteislehti tulossa PALOKUNTALAINEN NUMERO 93 ilmestyy marraskuun alussa yhteisnumerona ensihoidon erikoislehti Systolen kanssa
DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi UUDET HOLMATRO-NOSTOTYYNYT 12 barin käyttöpaineella 50% lisää voimaa 12 eri tyynykokoa (2-96 tonnia) Parannetut kahvat ja turvaliittimet Uusi ohjausyksikkö valaistuilla mittareilla
Entä jos lainvoimainen tuomio on annettu tai jos tuomion saanut valittaa ylempään oikeusasteeseen. Miten palokuntayhteisön on reagoitava esimerkiksi silloin, jos ammatikseen tai sopimusperusteisesti palokuntatoiminnassa mukana olevaa henkilöä epäillään rikoksesta. ENTÄ JOS rangaistus on jo kärsitty. MUTTA MIKÄ on tilanne, jos palokuntayhteisön jäsenen arvot hänen yksityiselämässään poikkeavat merkittävästi edellä mainituista yleisesti hyväksytyistä arvoista. Tietyin edellytyksin virkamiehen tai viranhaltijan virantoimitus voidaan keskeyttää väliaikaisesti. JOS PALOKUNTALAISELLA on suora sopimus pelastuslaitoksen kanssa, noudatetaan ongelmatapauksissa yleensä työja työehtosopimuksissa määriteltyjä käytäntöjä. Palokuntayhdistyksissä on syytä käydä vakava keskustelu hälytystoimintaan osallistuvien henkilöiden ”nuhteettomuusasteesta” jo ennen kuin tilanne tulee päälle. Pelastusalan palvelujen laatu onkin noussut Suomessa tasolle, jolla näiden arvojen voidaan katsoa toteutuneen vähintään hyvin. ”Ohjeiden tulee palvella pelastustoiminnan etuja, mutta niiden täytyy olla myös oikeudenmukaisia ja yhtenäisiä.”. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja INHIMILLISESTI, AMMATILLISESTI, luotettavasti. Hänet voidaan pidättää virantoimituksestaan Sopiiko lainrikkoja pelastamaan. VIRKAMIEHEN KOHDALLA asia on selvin. Tärkeää on, että menettelytavat ovat ennalta kaikkien tiedossa. Yksiselitteisen selkeitä toimintamalleja ei kuitenkaan ole. PALOKUNTAYHDISTYKSESSÄ TILANNE on erityisen ongelmallinen, jos yhdistyksen hälytystoiminnassa mukana oleva on rikosepäilyn kohteena tai jo saanut tuomion. Milloin epäilyksen alainen tai tuomittu henkilö aiheuttaa pelkällä mukana olollaan maineja luotettavuusvahinkoa pelastuslaitokselle ja palokunnalle. PELASTUSALAN ARVOTYÖTÄ tulee laajentaa siten, että alalle saadaan ohjeistus, miten rikosepäilyjen ja tuomion saaneiden ja sellaisen kärsineiden henkilöiden suhteen menetellään. Nämä pelastusalan toimijoiden hyväksymät arvot luovat pohjan kaikelle toiminnalle ammattija sopimuspalokunnissa. Ohjeiden tulee palvella pelastustoimen etuja, mutta niiden täytyy olla myös oikeudenmukaisia ja yhtenäisiä yksittäisiä henkilöitä kohtaan. myös rikossyytteeseen liittyvän tutkimuksen ajaksi, jos sillä voidaan katsoa olevan merkitystä viran hoitamisen edellytyksiin
Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi 24/7 LUOTETTAVUUTTA, OSAAMISTA JA HUOLTOVARMUUTTA
7 • ONKO maastopalokalusto optimoitu/sijoitettu asemittain mahdollisimman tehokkaaksi kokonaisuudeksi alueelliset olot huomioon ottaen. Opittiinko viime vuoden maastopaloista jotain. Kysymykset kietoutuvat maastoja metsäpalojen ympärille ja ovat hyvä muistutus kenelle tahansa pelastustoiminnassa mukana olevalle. • ONKO maastopalokalusto koekäytetty. • MITEN polttoainehuolto hoidetaan, jos kohde on kaukana huoltoasemista. • MITEN hoidetaan paineilmalaiteja letkuhuolto. • MITEN suhtaudutaan ”vapaaehtoisiin kansalaisiin” sammutustoiminnassa. • ONKO mietitty tilanteita, jossa palo on kaukana tiestä. Päätimme julkaista nuo kysymykset sellaisenaan, kuitenkin hieman stilisoituna. Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. • MITEN hoidetaan muonitus ja mahdolliset lisäkädet. Lehden toimitukseen saapui pelkkiä kysymyksiä sisältänyt nimetön viesti. • ONKO päivälähtöjen henkilöstön todennäköinen määrä selvitetty. • SAADAANKO kaikki tarvittava kalusto liikkeelle myös, kun hälytys tulee arkena keskellä päivää. • MITEN hyödynnetään droneja maastopalon tiedustelun ja johtamisen apuna. • ONKO pelastuslaitoksilla ja palokunnilla suunnitelmat sen varalle, että paloja olisi taas saman verran kuin vuonna 2018. • MITEN vesihuolto on suunniteltu. • MITEN hoidetaan muu sammutusja pelastusvalmius ison tilanteen aikana. • ONKO pelastuslaitoksella etukäteissuunnitelma ”jälkisammutuksen” resurssoinniksi. • OLLAANKO selvityksiä erilaisiin maastopalokohteisiin suunniteltu ja harjoiteltu. 010 616 1400 | www.saurus.fi 24/7 LUOTETTAVUUTTA, OSAAMISTA JA HUOLTOVARMUUTTA
aika ajoin tehtävä vuorokausirytmiin perustuva työaikajärjestelmä sekä teknisten sopimuksen liite 8:n mukainen työaikajärjestelmä olisivat tulleet tiensä päähän. Pelastuslaitoksissa, missä työnantaja ja työntekijät ovat kyenneet yhdessä sopimaan työaikajärjestelmästä, on työhyvinvointi eri tasolla kuin alueilla, joissa asioita ei kyetä yhdessä ratkaisemaan. Olemme selvittäneet, estääkö uuden TALin säännökset valtakunnallisen TS-liitteen 8 tai poikkeusluvan kaltaisen aika ajoittain tehtävän työvuorojärjestelmän käyttöönottamisen tai jatkamisen pelastuslaitoksissa. säännös. Emme ole saaneet minkäänlaista tukea tai vahvistusta näille väitteille! OSA LEGENDOISTA voi perustua TALin määritelmään vähimmäislepoajasta sekä viikoittaisesta keskimääräisestä 40 tunnin enimmäistyöajasta. Uusi TAL ei näiden tietojen valossa ole tuomassa tähän mitään ylitsepääsemättömiä esteitä. Toinen toistaan pätevämpi tulkitsija on ihan vakavissaan esittänyt väitteitä, että ns. Kim Nikula järjestön johtaja Lyhennelmä järjestön johtaja Kim Nikulan blogikirjoituksesta Urbaani legenda 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91. Jatkossakin voimme tehdä valtakunnallisia ja paikallisia sopimuksia poikkeuksellisesta työajasta, mikäli osapuolilla on siihen tahtoa. Jätetään siis messijuridiikka vähemmälle ja keskitetään energia toimiin, jotka edistävät työhyvinvointia sekä työturvallisuutta — yhteistyössä. Uuden TALin säännöksistä haasteeksi tulee lähinnä se, voidaanko jatkossa 24 tunnin työvuoron perään tehdä säännöllisesti esimerkiksi kahdeksan tuntia kestäviä kevyitä harjoituksia. Työaikalaki astunee voimaan vuonna 2020. Perusteluina on hieman löyhästi ja ehkäpä kevyesti väitetty olevan työaikalain kokonaisuudistus. On kuulema vakavissaan esitetty, että pelastustoimen tehtävissä voisi tulla sovellettavaksi ko. Väitteille ei ole juuri lainkaan esitetty lainopillisia perusteluita. Pelastustoimessa työaikalain kokonaisuudistus on saanut mitä erilaisempia urbaanilegendoja liikkeelle. EDUSKUNTA ON hyväksynyt työaikalain (TAL) kokonaisuudistuksen. Tässä on ehkä ainoa kipukohta, jota joudutaan tarkastelemaan vähimmäislepoajan säännösten näkökulmasta syvällisemmin. Yhtä vähän löydän yhtymäkohtaa pelastustoimen tehtävien ja moottoriajoneuvon kuljettajia koskevan lain soveltamisalasta. Se on tuottavuutta parhaimmillaan
Lähde: SSPL SSPL: Sopimushenkilöstön kohtaama väkivalta huolestuttaa. Etenkin ensihoitajien kohtaamat uhkatilanteet ovat herättäneet alalla ja julkisuudessa keskustelua viime vuosina. 9 SOPIMUSPALOKUNTIEN HENKILÖSTÖ kohtaa yhä useammin uhkaja väkivaltatilanteita hälytystehtävissä. VASTAAJISTA 30 % oli saanut jotain koulutusta uhkaja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen. Lisäksi 25 % ilmoitti, että palokunnan hälytystehtävissä on koettu uhkatilanteita, mutta itse ei ole ollut näissä tehtävissä mukana. Tämä käy ilmi Suomen Sopimuspalokuntien Liiton (SSPL) sopimuspalokuntalaisille tekemästä kyselystä. Sopimushenkilöstölle tehty kysely osoittaa, että huolestuttava ilmiö koskettaa laajasti päätoimisen ensihoitoja pelastushenkilöstön ohella myös sopimuspalokuntia. Myös monissa ensihoitotehtävissä ensimmäinen potilaan tavoittava yksikkö on sopimushenkilöstön miehittämä ensivasteyksikkö, joten kyselyn paljastama väkivallan uhan kokemisen yleisyys ei tullut yllätyksenä. KYSELYYN VASTASI 960 henkilöä kattavasti ympäri Suomea. – Viimevuosina on uhkatilanteiden määrä kasvanut – pelkäämme, että kasvu jatkuu. Myös suojavarusteissa on huomioitava uhkatilanteiden mahdollisuus, toteaa Kujala. Vastaajista 12 % oli itse ollut uhattuna, 25 % oli ollut mukana tällaisessa hälytystehtävässä, mutta ei itse ollut uhattuna. UHKAJA väkivaltatilanteet ovat selkeä työturvallisuuskysymys pelastustehtävissä, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Kujala vaatii pelastuslaitoksia huomioimaan paremmin uhkaja väkivaltatilanteet työturvallisuussuunnitelmissaan ja -ohjeissa sekä järjestämään niihin myös riittävästi tarvittavaa koulutusta. Vastaajista 62 % ilmoitti ilmiön olevan omassa palokunnassakin kohdattu ja tuttu. Peräti 63 % vastaajista ei ole saanut mitään koulutusta tällaisiin uhkaaviin tilanteisiin
10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 Palotarkastaja on palveluammatti HENKILÖT Palotarkastaja Pasi Lehtonen, 58, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Palotarkastaja on palveluammatti
Sarjan kuudennessa osassa seurataan hätäkeskuspäivystäjän työvuoroa. Palotarkastaja on palveluammatti V arsinais-Suomen pelastuslaitoksen riveissä toimii 25 palotarkastajaa. Osa tarkastajista on jaettu tiimeihin, joissa on tavanomaisten kohteiden lisäksi asiantuntemusta ja kokemusta erityiskohteiden tarkastuksiin. Palotarkastajat pyrkivät osaltaan varmistamaan, että palomiesten käynnit kohteissa jäisivät mahdollisimman harvalukuisiksi. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana. Näitä ovat muun muassa kemikaaleja sisältävät kohteet, yleisötapahtumat, rakennusvalvontalausunnot, Palotarkastaja Pasi Lehtonen kertoo Mika Heinoselle sammuttimen olevan asianmukaisessa kunnossa.. Palotarkastajat tekevät työtä, jota ei suuren yleisön keskuudessa mielletä yhtä hohdokkaaksi kuin palomiesten työtä. 11 Palotarkastaja on palveluammatti HENKILÖT Palotarkastajan päivä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia
Yleensä laitosten tarkastukset tehdään vuoden välein, mutta jos laitoksessa asiat ovat kunnossa, voi tarkastusväli olla kaksikin vuotta. Työt alkavat klo 8.00 ja pättyvät klo 16.00. Pelastusopiston vuoden kestäneen koulutuksen jälkeen hän aloitti palotarkastajana tehden myös pelastustoimintaan liittyviä tehtäviä. – Kokonaistavoite on 270 merkintää eli pistettä, joita saa tarkastuskäyntien lisäksi esimerkiksi lausunnoista, neuvonnasta yms. Lehtosen erikoisalaa ovat hoivaja hoitolaitokset. Palotarkastukset ovat maksullisia Valvontamaksut tarkastuksista ovat 111 ja 55 euroa riippuen kohteesta. Pasin työmatka Yläneeltä Laitilaan kestää noin 40 min. Harvoin tarvitaan vahvempia keinoja. Tarkastusta voi pyytää vain kiinteistön omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja. – Laitilan lisäksi työtehtävät vaativat matkustamista koko laitoksen alueella. 160 kohdetta vuodessa ja paljon muuta Palotarkastaja Pasi Lehtonen aloitti palokuntauransa Yläneen kk:n VPK:n riveissä. Osallistuin Laitilassa myös aikoinani yksikönjohtajavarallaoloon. Myös hoivaja hoitolaitosten arviointipäätökset poistumisturvallisuusselvityksestä koko Varsinais-Suomen alueella kuuluvat työnkuvaani. – Olin aluksi Mynämäen toimipisteessä neljä vuotta palotarkastajana ja siirryin sitten Laitilaan. Palotarkastaja on ensisijassa yleisön palvelija. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 HENKILÖT poistumisturvallisuusselvityskohteet ja riskiasuminen. ”Työtehtävät vaativat matkustamista koko laitoksen alueella.”. Pasi Lehtosen tarkastustavoite on noin 160 kohdetta vuodessa. – Olen erikoistunut hoitolaitosten problematiikkaan. Tänään häntä voidaan pitää asiantuntevana konsulttina, joka suosittelee ja joskus joutuu myös huomauttamaan kiinteistön turvaallisuuspuutteista. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palvelukseen hän tuli siirryttäessä alueelliseen pelastustoimeen vuonna 2004
Pasi Lehtosen päivä lyhyesti – Kohdalleni osui kerran kiinteistön ostoa havitellut henkilö, joka halusi palotarkastusta ostettavalle kiinteistölle. Tästä oli pakko kieltäytyä, koska emme ole viranomaisina asunnonostajan konsultteja kauppatilanteessa. Epäasiallisia asiakkaita Lehtonen ei ole kohdannut urallaan kuin muutaman. – Sanat yleensä tehoavat. Mikäli kyseessä on lainvastainen tilanne, kirjataan tilanne ”Hyvin harvoin tarvitsee asiakkaalle lukea lakia.”. – Lisäksi suositukset ja opastus ylipäätään ovat tehokkaita keinoja kohteen paloturvallisuuden kohentamiseksi. – Huomautus, joka usein johtaa tilanteen korjaukseen jo tarkastustilanteessa on hyvin yleinen palotarkastajien käyttämä pehmeä keino, kertoo Pasi Lehtonen. Palotarkastajalla on useita 7:10 Pasi Lehtonen lähtee Yläneeltä kohti Laitilaa 8:00 Työpäivä alkaa postien läpikäynnillä Tulevien tarkastusten ajankohtien sopimista Puhelinneuvontaa Edellisten tarkastusten pöytäkirjojen täydentämistä 10:00 Kahvitauko (kahvitauko vaihtelee päivän mukaan) Lausunnon kirjoittaminen 11:00 Lounastauko (vaihtelee päivän mukaan) 11:30 Tulevan tarkastuskohteen historiatietojen läpikäynti 11:50 Lähtö ensimmäiselle tarkastuskäynneille 12:00 Leipomon tarkastus 13:30 Paluu toimistolle Valmistautuminen toiselle tarkastuskäynnille Vaatteiden vaihto sikalakäyntiä varten 13:45 Lähtö toiselle tarkastuskäynneille 14:00 Sikalan ja kuivurin tarkastus 15:00 Paluu toimistolle pesulle ja vaatteiden vaihtoon Pöytäkirjojen laatimiset Sähköposteihin vastaamista 16:00 Työpäivä päättyy HENKILÖT 13 keinoja tarkastettavan kiinteistön saattamiseksi lain ja muiden säännösten vaatimalle tasolle. Hyvin harvoin tarvitsee asiakkaalle lukea lakia tai jopa uhata rikosilmoituksen tekemisellä
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella palotarkastajat pitävät kahden viikon välein videopalavereita, joissa käsitellään tarkastusja valvontatyöhön liittyviä päivänpolttavia asioita. – Olen hyvin tyytyväinen työnantajaan ja välineisiin sekä koulutukseen, joka on aivan välttämättömyys tällä alalla, koska erilaisten säännösten ja käytäntöjen kirjo on suuri. Pasi Lehtosen mukaan hyvin harvoin pitää käyttää vahvempia keinoja. Puhelinneuvonta on luonnollinen osa palotarkastajan työtä. Tarkastusten sopiminen vie Lehtosen mukaan melko paljon aikaa. Valvontakäyntejä tarkastaja tekee kenttäpäivinä yhdestä kolmeen. – Jos on kyseessä selvä pelastuslain rikkomus, on mahdollista tehdä asiasta poliisille ilmoitus. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 HENKILÖT tarkastuspöytäkirjaan määräykseksi. – Se on sovittelua asiakkaiden aikataulujen ja oman aikatauluni kanssa. – Jokainen tarkastuskäynti vaatii ennakkoja jälkityön Merlot-palotarkastusohjelmiston parissa. Kaikista kohteista tehdään tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan asiakkaalle yleensä sähköpostitse, kertoo Pasi Lehtonen. Pääosa työstä tehdään toimistossa Palotarkastajan työpäivästä valtaosa kuluu toimistossa. Tämä tehoaa yleensä jo hyvin. Keinovalikoimasta löytyy vielä uhkasakon määrääminen, jota tulee käytettyä kuitenkin hyvin harvoin. – Annan mielelläni neuvoja suunnittelijoille ja rakentajille jo suunnitteluvaiheessa. Mika Heinonen ja Pasi Lehtonen.
Pelastussuunnitelman Lehtonen tarkastaa myöhemmin. Heinonen Oy on vuonna 1974 perustettu makeisiin leipomotuotteisiin erikoistunut yritys. Tuotantotilojen lisäksi tarkastettiin pannuhuone ja rakennuskompleksi kierrettiin. Sammuttimet ja poistumisteiden merkintä tuotantotiloissa olivat hyvässä kunnossa. Palotarkastus Joukahaisentien tuotantolaitoksessa pitää tehdä kolmen vuoden välein. 15 HENKILÖT LAITILAN LEIPÄ S. Huomauttamista näistä ei löytynyt. – Meillä ei ole koko toimintamme aikana ollut onnettomuuksia eikä palokunnan tarvetta, kertoo Mika Heinonen. Laitilan keskustassa sijaitseva yrityksen gluteeniton leipomo tarkastettiin jo aiemmin. Valvontakäynnillä leipomon paloturvallisuustilanne todettiin hyväksi. Palotarkastajalta saa hyviä suosituksia turvallisuustason parantamiseksi. Tarkastuskäynti alkaa kahvihetkellä, jonka aikana keskustellaan yleisistä asioista ja mahdollisista muutoksista edellisen käynnin jälkeen. Toinen suositukseni henkilökunnan tiloissa oli käyttämättömän sähköhellan kytkeminen pois verkosta. – Palotarkastuksessa havaittavat puutteet pyrimme korjaamaan mahdollisimman pian. – Turvavalojärjestelmän testaus ja väestönsuojan tiiveystarkastus tulee muistaa tehdä säännöllisesti, muistutti Pasi Lehtonen. Tästä esimerkkinä Pasi Lehtonen kertoo yrityksen esimerkillisen tavan varastoida suuri kuormalavamäärä kaukana tuotantorakennuksesta. Nyt on vuonna 1981 rakennetun ja useasti laajennetun kiinteistön vuoro. Miehet olivat tavanneet jo aiemmin muutaman kerran samoissa asioissa, joten juttu luistaa hyvin alusta alkaen. – Henkilökunnan keittiöön suosittelin sammutuspeitettä. Tarkastuskäynnin tulos: Leipomossa asiat kunnossa Palotarkastajan tärkein työkalu on Merlot -palotarkastusohjelmisto, jossa on tiedot kaikista tarkastuksen kohteena olevista kiinteistöistä koko pelastuslaistoksen alueella.. Käsisammutin siellä kyllä oli asianmukaisesti tarkastettuna. Yritystä johtaa Mika Heinonen, joka on sovittuna aikana vastassa palotarkastaja Lehtosta
Onnea kaikille valmistuneille!. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 HENKILÖT Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 31 (15 hlöä) Horto Veera Kuopio Karhunen Noora Kuopio Kauppinen Reetta Pieksämäki Koivisto SannaLeena Siilinjärvi Kupari Anu Varkaus Laksola Hanna Tampere Mäntylä Tiia Tampere Nyyssönen Mia Kuopio Saarva Katri Sipoo Salo Ellen Lahti Sihvola Fiona Iitti Soukkala Ella Alavus Tiainen Patrick Kuopio Tuukkanen Taru Vantaa Vesterinen Merja Vantaa Pelastajakurssi 102 (28 hlöä) Ahola Joel Oulu Ahonen Petri Lahti Alho Juuso Akaa Esquina Anttonen Kuopio Haverinen Teemu Oulu Helén Tommi Jyväskylä Himberg Tomi Helsinki Honkala Ilkka Kuopio Huovinen Teemu Helsinki Huttunen Mikko Kuopio Huunonen Sami Kaarina Juusela Henri Naantali Jyväsjärvi Olli Hämeenkyrö Kankaanpää Niko Ylistaro Karlsson Robert Lemland Karttunen Jukka Joensuu Kattilakoski Jorma Kannus Kellberg Marko Tampere Koivunen Jaakko Nokia Konttinen Aapo Helsinki Korpela Tommi Helsinki Koskela Jussi Kurikka Kuittinen JuhaPekka Paimio Kukkonen Jukka Kuopio Laiho Simo Turku Leino Henrik Tampere Leppänen Tuomas Raisio Suominen Niko Turku Pelastajakurssi 103 (29 hlöä) Lucenius Toni Loppi Majava Juuso Rovaniemi Matikainen Antti Kuopio Matkala Juuso Tampere Merilehto Joonas Tornio Mäkinen Jukka Kuopio Nummikoski Jaakko Riihimäki Oljemark Kristian Espoo Padinki Eemi Kokkola Pehkonen Marko Hämeenlinna Portin Jesper Pedersören kunta Päivärinta Sauli Tampere Ruohonen Rami Tampere Räsänen Tommi Hanko Saarelainen Mikko Heinola Salmela Matias Lieto Sillman Samu Rovaniemi Sirkka Markus Kerava Solonen Elmo Haapajärvi Stenbäck Janne Kuopio Suominen Oskar Parainen Tamminen Kristian Nurmijärvi Tähtivaara Esko Kuopio Uitto Lassi Salo Uurasmaa Severi Kerava Varis Olli-Pekka Helsinki Viinikainen Jarno Kuopio Väänänen Juho Rovaniemi Alipäällystökurssi 43 (20 hlöä) Heinonen Aku Kemi Heinonen Lauri Hollola Hukkanen Jari Ylöjärvi Häkkinen Jarmo Laukaa Järvinen Joni Riihimäki Kaunisto Niko Turku Kivelä Miikka Kokkola Kuismanen Mikko Imatra Lämsä Pasi Vaasa Mäkinen Mikko Kontiolahti Pilli AkiPetteri Tampere Rautiainen Mika Oulu Riepponen Jukka Rauma Ritvaniemi Jari Jyväskylä Räsänen Mikki Tampere Sipola Janne Hämeenlinna Tolonen Risto Ylitornio Vehkala Timo Vantaa Vihtola Mikko Siilinjärvi Vilo Tuomo Espoo Palopäällystön tutkinto-ohjelmasta 24.5. Kaikki valmistuneet eivät ole halunneet nimeään julkisuuteen. Stipendin saivat Patrick Tiainen hätäkeskuspäivystäjäkurssilta, Jussi Koskela pelastajakurssilta sekä Lauri Heinonen alipäällystökurssilta. tutkintotodistuksensa vastaanottaneet Amk-opiskelijat (3 hlöä) Haataja Antti Kuopio Hyvönen Eemu Turku Koski Niko Taivassalo Palopäällystön tutkinto-ohjelmasta aiemmin keväällä 2019 valmistuneet Amk-opiskelijat (13 hlöä) Hakomäki Jori-Lauri Helsinki Heikkala Kirsti Vantaa Kaihola Marko Lahti Karppinen Urho Nivala Kosonen Antti Kotka Kuikka Tuomas Sonkajärvi Laitinen Santeri Jyväskylä Löyttyniemi Paavo Jyväskylä Partanen Joonatan Mikkeli Saarela Tuomas Oulu Suonpää Juuso Pori Tenhunen Teemu Keitele Valtakari Jannice Kuopio Valmistuneet opiskelijat kursseittain PELASTUSOPISTON PRIIMUSSTIPENDIT jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille
Mutta jokainen palokuntajuhla, johon olen viime aikoina saanut osallistua, onkin huokunut jotakin aivan muuta kuin ulkokultaisuutta. ”Mitä enemmän arvostamme aidosti itseämme, sitä enemmän saamme osaksemme arvostusta muiltakin.”. Ulkoiset juhlan merkit ovat olleet mitä arvokkaimpia, mutta ne kaikki ovat viitanneet Juhlapuhetta johonkin niitäkin suuremaan ja todellisempaan. MIELIKUVA PALOKUNNAN virallisista juhlista saattaa pitää monen mielessä sisällään lähinnä pönötystä palokuntapuvuissa, arvokkaita mutta tylsiä juhlapuheita, todelliselle arkiselle palokuntaelämälle vierasta koreilua. Ne ovat hienoja tilaisuuksia, joissa on ollut kunnia saada olla kutsuttuna mukana. Saatetaan ajatella, ettei niissä tunnu nenään rakastamaamme savunhajua kuin korkeintaan itseä hienompien ihmisten sikareista eivätkä siniset valot välähtele kuin juhlien jatkoilla tanssilattian yllä. JUHLAHETKET KANTAVAT arkeen, takaisin savunhajuisempaan todellisuuteen, jossa sielläkin meillä on hyvä syy pitää kiinni ylpeydestämme. Pelastuslaitosten viranhaltijat oivaltavat juhliin osallistuessaan, mikä merkitys kulloinkin juhlivalla sopimuspalokunnalla onkaan koko pelastustoimen kannalta. PALOKUNTAYHDISTYSTEN JUHLISSA olen aistinut aitoa yhdessä tekemisen iloa, oikean yhteisöllisen palokuntahengen ja aatteen paloa sekä erästä varsin tarpeellista asiaa, joka meiltä arjen keskellä helposti katoaa – tervettä ylpeyttä siitä, mitä olemme ja edustamme. Ilolla ja ylpeänä työtään tekevää sopimuspalokuntalaista on helppo arvostaa. MITÄ ENEMMÄN arvostamme aidosti itseämme, sitä enemmän saamme osaksemme arvostusta muiltakin. YMMÄRRÄN TÄLLAISTA kriittisyyttä ja teeskentelyn pelkoa. Kun palokuntayhdistys täyttää pyöreitä vuosia ja viettää juhliaan ylpeän arvokkaasti, se saa osakseen tarpeellista näkyvyyttä. 17 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi TÄLLE VUODELLE on osunut monia palokuntayhdistysten merkittäviä vuosijuhlia. Alan ulkopuoliset havahtuvat ymmärtämään, että pelastustoimi on suurelta osin sopimuspalokuntien varassa ja saattaapa joku innostua hakeutumaan itsekin toimintaan mukaan. Silti on pukeuduttu paraatiasuihin, jaettu ansiomerkkejä, marssittu lippujen kanssa pitkin pääkaupungin katuja ja niin edelleen. Ja ennen kaikkea me sopimuspalokuntalaiset sekä työllemme tärkeänä tukena olevat pelastustoimen vapaaehtoiset palokunnissa heräämme huomaamaan oman arvomme. Tästä kiinni pitäen on hyvä toimia yhdessä ja tehdä työtä epäkohtienkin korjaamiseksi – jotta meillä kaikilla olisi mahdollisimman hyvä ja turvallinen arki. En minäkään pidä itseäni juhlaihmisenä – mikäli juhlalla tarkoitetaan vain pakonomaista arvokkuutta tai teennäistä iloa. Tässä asiassa en väsy toistamaan itseäni
Käytännössä tämä merkitsee kaikkien päätelaitteiden vaihtoa uusiin ja viestintäpalvelujen laadun ja määrän harppausta kapeakaistaisista palveluista laajakaistaisiin. Lisäksi taataan nopeat ja häiriöttömät ryhmäpuhelut ja lyhytsanomat. Sekä viranomaisettä siviiliviestinnässä siirretään yhä enemmän kuvia ja videota, mikä aiheuttaa siirrettävän datamäärän alati kiihtyvän kasvun ja siten kaikille viestintäverkoille uusia vaatimuksia. Erillisverkot toteuttaa voittaneen 4G-verkon päälle viranomaisia palvelevat ratkaisut ja toimii palveluoperaattorina.” TIMO LEHTIMÄKI ERILLISVERKKOJEN TOIMITUSJOHTAJA Virve-verkko kattaa koko Suomen, Suomen aluevedet sekä Suomenlahden merialueen. Virven ensisijaisia käyttäjiä ovat ?Yleisradio ?Väylävirasto ?Ilmatieteenlaitos ?Meripelastusseura ?Turvallisuusja teleyritykset ?Energia-alan toimijat ?Pääkaupunkiseudun joukkoliikennetoimi jat (Metro ja Raitiovaunut) Teksti Suomen Erillisverkot ja Pekka Koivunen Kuvat Suomen Erillisverkot ja Timo Lehtimäki. ?Pelastustoimi ?Poliisi ?Sosiaalija terveystoimi ?Puolustusvoimat ?Rajavartiolaitos ?Rautatietoimijat ?Tulli ?Hätäkeskuslaitos ?Liikenneja viestintävirasto TrafiCom Virven käyttäjinä turvallisuuskriittiset toimijat ovat etusijalla mobiililaajakaistapa lveluissa muihin käyttäjiin nähden eli heille taataan kaista ja palvelun saatavuus kaikissa olosuhteissa, myös verkon ruuhkatilanteissa. 1??/?3 Mikä on Virve 2.0. TETRA pois, LTE tilalle Virve 2.0 VIRVE-TIETOA??. . Tetra-teknologiaan pohjautuva radioverkko Virve saavuttaa 2020-luvun lopussa elinkaarensa päätepisteen. Nykyinen Virve jatkaa uuden Virve 2.0 -verkon rinnalla ainakin vuoteen 2025 saakka. Esimerkiksi onnettomuustilantei ssa videokuvan lähettäminen varmasti ja turvallisesti mahdollistuu. Virve varmistaa viranomaisten ja muiden toimijoiden viestintää ja yhteistyötä organisaatiorajojen yli myös tulevaisuudessa ja entistä ehommin palveluin, kun videon, kuvien ja datan siirto laajakaistaan siirryttäessä mahdollistuu arviolta vuonna 2022. Virve siirtyy uuteen teknologiaan 2020-luvulla Viranomaisverkon seuraava sukupolvi eli Virve 2.0 toteutetaan viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden yhteistyönä. Erillisverkot kilpailuttaa kaupalliset verkkooperaattorit 2019. Suomen Erillisverkot turvaa suomalaista yhteiskuntaa tarjoamalla viranomaisille ja huoltovarmuuskriitti sille toimijoille turvalliset ja toimintavarmat ICT-palvelut. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ mullistaa viranomaisliikenteen Kohta kolmekymmentä vuotta vanha TETRA-teknologia vaihdetaan kuuden vuoden kuluessa LTE-teknologiaan
Nyt toteutettavalla uudistuksella Suomi nousee jälleen viranomaisviestinnän suunnannäyttäjäksi, kertoo Suomen Erillisverkot Oy:n liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist. Hankinnasta kisaa kolme tunnettua yhtiötä Uuden Virve 2.0 –järjestelmän kaupallinen toimija valitaan kolmesta operaattorista. Lopullinen yliheitto tapahtuisi vuoden 2025 aikana. – Suomi oli tuolloin jo viranomaisviestinnän kehityksen kärjessä. Kisassa ovat alustavien neuvotteluiden ja selvitysten perusteella mukana DNA, Elisa ja Telia. 19 V anha, TETRA -teknologiaan perustuva Virve 1.0 on ollut käytössä vuosituhannen vaihteesta saakka. Valtio-omisteinen yhtiö koordinoi uudistusprosessia, jonka on arvioitu saavuttavan käyttöönottovaiheen asteittan 2020-luvun alkupuolella. Se korvasi aikanaan eri viranomaisten omat, lähinnä VHF-taajuuksille rakennetut järjestelmät. – Touko-kesäkuussa näiden ”Nyt toteutettavalla uudistuksella Suomi nousee jälleen viranomaisviestinnän suunnannäyttäjäksi.” PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist ja toimitusjohtaja Timo Lehtimäki haluavat jakaa mahdollisimman paljon tietoa kentälle, jotta järjestelmä olisi tuttu käyttäjille jo etukäteen.
Liikevaihto vuonna 2018 oli noin 97,4 miljoonaa euroa. Tarjoamme viranomaisille ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille turvalliset ja toimintavarmat ICT-palvelut. – Erillisverkot turvaa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja kaikissa olosuhteissa. Valtio-omistaja tuo pitkäjänteisyyttä & vakautta ja osakeyhtiömuodon ansiosta toimintamme on ketterää ja rahoituksemme joustavaa, kertoo Erillisverkot-konsernin toimitusjohtaja Timo Lehtimäki. Suomen Erillisverkot Oy 4G älypuhelimiin on saatavilla kovennetut kuoret, joissa on takakannella keskeiset fyysiset radiopuhelinpainikkeet.. Erillisverkkoihin kuuluvat emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy ja Turvallisuusverkko -liiketoiminta ja Leijonaverkot -liiketoiminta. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ VUONNA 1999 perustettu Suomen Erillisverkot Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. – Valtion kokonaan omistamassa yhtiössä yhdistyvät virastoja yritysmaailman edut. Kehitämme yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja vaikutamme toiminnallamme lähes jokaisen suomalaisen elämään
– Tällä hetkellä kaupallisen LTE-verkon tukiasemien varavoiman keston minimivaatimus on 15 minuuttia, joten varavoimaresursseja tarvitaan uudessa järjestelmässä merkittävä määrä jo nykyisen varmuustason saavuttamiseksi. Virve 2.0-puheluille etuoikeus Nykyiset kaupalliset matkapuhelinverkot saattavat ruuhkautua esimerkiksi suurten yleisötapahtumien aikana. – Tarjouspyynnöt lähetetään elokuun puolivälissä aikana. Hankintaprosessia ohjaa ja valvoo valtionvarainministeriö. Varavoima on kriittinen tekijä Nykyisen Virve-verkon 1400 tukiasemasta 15 % on varustettu aggregaatilla. Vinkvist arvioi yhden järeän aggregaatin hinnaksi on noin 30 40 000 euroa. – Tarvittavien mastojen ja tukiasemien määrää on vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa kovin tarkasti. 40 %:lla on akut, jotka takaavat varavoiman kuudeksi tunniksi ja 45 %:lla kolmeksi tunniksi. Käytännössä kilpailutuksesta vastaa Suomen Erillisverkot Oy. Hinta riippuu myös valittavasta tekniikasta; diesel aggregaatti tai polttokenno. Koska kaupalliset 4G-verkot toimivat korkeammilla taajuusalueilla, tarvitaan lisää tukiasemia Virven kaltaisen palvelualueen saavuttamiseksi. Lisää tukiasemia tarvitaan Nykyisen Virve-verkon kuuluvuus on lähes maanlaajuinen, mukaan lukien aluevedet. Päätös järjestelmän toimittajasta tehdään loppusyksyllä. – Teleoperaattorit rakentavat 4Gverkkoja kaupallisista lähtökohdista, joten uusia tukiasemia tarvitaan myös alueille, joille ei ole rakennettu kaupallista peittoa, arvioi Jarmo Vinkvist. 21 operaattoreiden kanssa käytiin alustavat neuvottelut, jotta varsinaiselle tarjouspyynnölle saatiin kilpailutukseen sopiva muoto ja sisältö, kuvailee Vinkvist hankintaprosessin alkuvaiheita. ”Nykyisen Virveverkon 1400 tukiasemasta 15 % on varustettu aggregaatilla. 40 %:lla on akut, jotka takaavat varavoiman kuudeksi tunniksi ja 45 %:lla kolmeksi tunniksi.” PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Timo Lehtimäen mukaan Virve 2.0-päätelaitteet korvaavat nykyiset noin vuonna 2025.
Muualla ei ole itsestäänselvyys, että eri viranomaisilla ja huoltovarmuustoimijoilla, kuten pelastuksella, poliisilla, ensihoidossa tai energiantuottajilla on sekä päivittäisessä työssä että kriisitilanteissa aktiivista viestintää ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Tavoitteena on tulevaisuudessa yhdistää myös viranomaisten pohjoismaiset 4G verkot toisiinsa.. Palomiesten käyttämä Virve radiopuhelin vaihtuu tulevaisuudessa 4G teknologiaan pohjautuvaan Virve 2.0 päätelaitteeseen. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Suomi on kärkisijalla kriittisen viestinnän vertailussa SUOMI ON ensimmäisellä sijalla Critical Communication Quixoticity Index -vertailussa. Myös telealan osaaminen on erinomaisella tasolla aina teknologiatoimittajista operaattoreihin ja loppukäyttäjiin, jotka ovat ottaneet ensimmäisten joukossa uusia toimintatapoja ja järjestelmiä käyttöön. SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ tukee turvallisuustoimijoiden yhteistyötä. SUOMALAINEN TURVALLISUUSTOIMIJOIDEN viestintä ja yhteistyö ovat ainutlaatuista kansainvälisillä mittareilla mitattuna. VERTAILUSSA OLI mukana kahdeksan maata: Australia, Iso-Britannia, Korea, Ranska, Saksa, Suomi, Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Yhdysvallat. Vertailussa tutkittiin muun muassa parhaita käytäntöjä, yhteistyötä, tietojärjestelmien integraatioita ja yhteiskäyttöisyyttä, teknologioita ja operaattoreita sekä ekosysteemiä. Ahvenanmaalle Ruotsin ja Suomen välissä yhdistetyt viranomaisverkot tuovat heille merkittäviä toiminnallisia hyötyjä, koska Ahvenmaan viranomaiset voivat kommukoida Virve avulla sekä Suomeen että Ruotsiin. Turvallisuusviranomaisten ja -toimijoiden kriittistä viestintää ja yhteistyötä selvittävä vertailu julkaistiin viime vuoden lopussa. Virve 1.0 on liitetty (roaming) Ruotsin ja Norjan viranomaisverkkoihin
Toinen on niin sanottu altapurku, eli jos verkko ruuhkautuu, järjestelmä tekee Virve 2.0-liikenteelle tilaa katkaisemalla riittävän määrän ”siviililiikennettä”. PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Viranomaisviestinnän siirtymiselle kaupallisen 4G-verkon käyttöön on kaksi pääehtoa, joiden on toteuduttava katkottoman liikenteen varmistamiseksi. – Airbus on jo kehittänyt yhden ryhmäpuhelusovelluksen 4G-puhelimille, myös muut kaupalliset toimijat voivat näin tehdä. TETRA-verkko säilyy kuitenkin vielä vuoden 2025 jälkeen muutaman vuoden VR:n käytössä. – Vaihtoehtoja on kaksi; uusi viranomaiskäyttöön tarkoitettu päätelaite, joka käytännössä on samankaltainen kuin nykyiset päätelaitteet ovat, mutta sisältää kaikki uuden 4G-verkon mahdollistamat palvelut. Joillekin käyttäjille saattaa riittää nykyisen kaltainen matkapuhelin, johon asennetaan Virve 2.0-sovellus. Jarmo Vinkvistin mukaan matkapuhelimeen on asennettava Suomen Erillisverkot Oy:n toimittama Virve 2.0 SIM-kortti. Nykyinen verkko poistuu käytöstä vuonna 2020-luvun lopulla Sopimuksellisesti nykyinen palvelu jatkuu Vinkvistin mukaan ainakin vuoteen 2025. Päätelaitteet uusiksi Vanhan verkon sulkeminen aiheuttaa suuren mullistuksen viranomaisverkon käyttäjän viestintään. Aika näyttää, mitä sovelluksia markkinoille tulee. – Tänä keväänä voimaan tullut laki varmistaa sen, että viranomaisliikenne on tulevassa järjestelmässä priorisoitu eli käytännössä ohittaa tavallisen puheja viestiliikenteen. Nykyiset noin 42 000 päätelaitetta joudutaan vaihtamaan uusiin. Matkapuhelimista arvioin tulevan markkinoille noin neljä mallia, jotka sopivat Virve 2.0-järjestelmään.. Näin halutaan varmistaa, että uusi järjestelmä on testattu ja kunnossa ennen käyttöönottoa. – Nykyistä Virve verkkoa ei suljeta ennen uuden hyväksymistä, kun käyttäjät ovat hyväksyneet uuden verkon käyttöön
Ryhmä on perustettu vuonna 2007, ja se koostuu kahteen sopimuspalokuntaan sijoitetuista yksiköistä. Suosituksissa on kustannustehokkaalla tavalla ideoitu muualla maassa olevia käytäntöjä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toimintaympäristöön sopiviksi muokattuina. Työssään hän tarkastelikin sopimuspalokunnan yksikönjohtajan saamaa koulutusta Suomessa ja etsi keinoja parantaa vesihuoltoryhmän johtamista etenkin suurissa tilanteissa. bit.ly/2MReG6d Lu e ko ko op i nn ä y t e t y ö oso i t t e ess a :. Ryhmän toiminta on perustettu silloiselle kalustolle sopivaksi, siihen ei ole tehty vuosien aikana muutoksia, vaikka kalusto on lähes täysin uudistunut. Opinnäytetyön tarkoituksena on tehostaa nykyistä toimintaa, ja se rajattiin koskemaan vesihuoltotoiminnan johtamista sekä vesihuoltoryhmän hälyttämistä. Vesihuoltoryhmän johtaminen asettaa Asikaisen mukaan toimintaa tekevän yksikönjohtajan tavanomaista pelastusyksikön johtamista suurempaan vastuuseen. Lisäksi hän suositteli säännöllistä koulutusta tehtävään. Asikainen selvitti myös, miten muualla Suomessa sammutusvesihuoltoa on pelastuslaitoksilla järjestetty. JAAKKO ASIKAINEN tarkastelee työssään, millaisissa aikaikkunoissa ryhmä toimii ja mikä on tehokas aika, kun lisää sammutusvettä tulisi olla kohteessa. Hän esitti myös palaamista osittain vanhaan käytäntöön, jossa vain kokeneemmat sopimuspalokunnan yksikönjohtajat toimivat vesihuoltoryhmän johtajina. Jaakko Asikaisen mukaan työn osia voidaan soveltaa pelastuslaitoksissa, joissa vastaavaa toimintaa on olemassa tai suunnitteilla. Pelastuslaitoksen vesihuoltotoiminnan kehittäminen Varsinais-Suomessa Jaakko Asikaisen opinnäyte ensimmäisenä PolAMKista: Jaakko Asikainen. Vesihuoltoryhmä ei tavoita pelastuslaitoksen aluetta kaikilta osin riittävän nopeasti. 24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ PELASTUSALAN PÄÄLLYSTÖTUTKINTOA suorittavan Jaakko Asikaisen opinnäytetyössä tarkastellaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimivan sammutusveden järjestämisestä vastaavan ”vesihuoltoryhmän” toimintaa. Suosituksissaan hän esitti, että suurissa tilanteissa päällystöviranhaltija nimetään vesihuoltovastuualueen johtoon. Työn lopputuloksena kyettiin tekemään Varsinais-Suomeen suosituksia vesihuollon kokonaistehokkuuden parantamiseksi
KOLUMNISTILLA EI ole vastauksia yllä oleviin kysymyksiin, mutta kolumnisti toivoo että asiaa mietittäisiin muuallakin kuin kirjoittajan riippumatossa. Paloasemaverkosto on sementoitunut pitkälti vanhoille sijoilleen, eikä uusia sopimuspalokuntia juurikaan synny. Toivottavaa olisi ainakin aloittaa aiheesta avoin ja rehellinen keskustelu toimialalla. Ongelman päästessä pahaksi voi kyyti olla kylmää. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Jos tehtäviä ei ole, ei synny rutiinia eikä kokemusta. Entä pitääkö palokunnan pystyä myös harjoittelemaan vaadittava määrä vuodessa. TOIMINTAYMPÄRISTÖ ON aika stabiili. Voidaanko tällöinkin olettaa palokunnan osallistuvan esimerkiksi valistamiseen. Oma merkityksensä asialla on myös aktiivisuuteen ja motivaatioon. Uusi Erica ei erottele palokuntia jaksamisen perusteella. ”Ongelman päästessä pahaksi voi kyyti olla kylmää.”. NYKYPÄIVÄN HÄLYTTÄMISEN etupainotteisuus, ihmisten uusavuttomuus ja liikkumisen lisääntyminen nostavat tehtävämääriä vaikka onnistunut valistaminen ja tiedottaminen omalta osalta vähentävätkin esimerkiksi henkiä vaativien tulipalojen määrää. Mutta entäs jos tehtäviä on liikaa. MISSÄ MENEE raja jolloin asemalle pitäisi palkata henkilöstöä, ja toisaalta onko meillä varaa siihen. Entäs kotiolot tai työstä poissaolot. MITÄ KEINOJA meillä itseasiassa on. SOPIMUSPALOKUNTIEN TEHTÄVÄMÄÄRÄSTÄ käytävä keskustelu kalustohalleissa ja letkutornien juurilla on perinteisesti liittynyt lähinnä siihen, että onko “keikkaa tarpeeksi”. Näitäkään seikkoja on turha kiistää. Joillakin palokunnilla määrä voi olla lähempänä 1 / päivä. PuhuLiika on liikaa taanko tällöin vielä rehellisesti vapaaehtoisesta harrastamisesta. Kaikilla alueilla syrjäaseman päivävuoroon ei ole myöskään päteviä hakijoita. Emme voi määrittää etteikö yksikköä hälytettäisi paikkaan x jos se koneen mukaan sinne on nopeampi, ei vaikka tehtävä olisi kiireetön ja ammattiyksikkö saavuttaisi minuutin myöhemmin. 25 LAURI TURTOLA TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Kaikki varmasti olemme sitä mieltä että jokainen onnettomuus on liikaa, mutta asiaan liittyy kyllä ihan relevanttejakin pointteja. ITSE PIDÄN järkevän määrän rajaa noin 100 / vuosi -tasolla
Noin kahden viikon kuluessa päätöksen tekemisestä rahat ovat hakijan tilillä. ko pelastuslaitos hankintoja. Hakija täyttää huolellisesti tahollaan hakemuslomakkeen, liittää siihen asiaankuuluvat liitteet (kuitit/laskut ja maksumerkinnät tai tiliotteet) ja pyytää hankinnoista pelastustoimen lausunnon. Avustusta myönnetään myös hankintoihin, joilla turvataan VPK-toiminnan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä. Prosessiin kuuluu olennaisesti perehtyminen pienavustusten hakukirjeeseen. Jos pelastuslaitos ei puolla hankintaa, ei rahastokaan voi siihen avustusta myöntää. Pienavustuksista julkaistaan vuosittain hakukirje, jossa avustusehdot esitellään tarkemmin. Lisäksi tarkastetaan pelastuslaitoksen lausunnosta, onko hakijalla palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa sekä puoltaako ja avustaaPalosuojelurahasto tukee pienavustuspäätöksillä sopimuspalokuntien hälytysvalmiuden tehostamista tai työturvallisuuden parantamista tukevia hankkeita. Käsittely sihteeristössä Rahaston sihteeristön vastuuvalmistelija tarkastaa hakemuksen liitteineen. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ PIENAVUSTUSPROSESSI ALKAA hankinnasta, josta sopimuspalokunta päättää tehdä pienavustushakemuksen Palosuojelurahastolle. Seuraavaksi tarkastellaan hankintoja. Avustus on hakukelpoinen vuoden ajan maksuajankohdasta. Case-esimerkki: Nakkilan VPK Nakkilan VPK oli tehnyt pienhankintoja ajalla 5.2.2018–6.1.2019 ja haki Palosuojelurahastosta pienavustusta 28.1.2019 päivätyllä hakemuksella 15 968,64 Sopimuspalokunnan pienavustusprosessi – Nakkilan VPK ry ”Päätösasiakirja allekirjoitettiin 5.3. Jos perusteluista ei käy ilmi hankinnan käyttötarkoitus, sijoitus tai vaikkapa syy hankinnalle, pyytää valmistelija hakijalta lisäselvityksen. Myönteisistä päätöksistä laaditaan maksatuspyynnöt. ja lähetettiin vastaanottajalle 7.3. Jos pelastuslaitos avustaa hankintaa, vähennetään tämä summa hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hakemuksen läpikäynnin ja mahdollisen lisäselvityksen jälkeen asiasta laaditaan päätösluonnos. Rahat olivat tilillä 20.3.”. Päätösluonnos viedään rahaston hallituksen kokoukseen ratkaistavaksi. Jokaisen hankinnan kohdalla valmistelija pohtii, onko hankinta hakuehtojen mukainen. Kokouksen jälkeen laaditaan päätösasiakirja, joka lähetetään allekirjoitusten jälkeen hakijalle sekä tiedoksi pelastuslaitokselle. Nämä kaikki lähetetään sähköisessä muodossa rahaston virkapostiin. Tämän jälkeen katsotaan, onko hankintoihin haettu avustusta ajoissa
Seuraavaksi hakemuksen hankintoja ja niiden hakukelpoisuutta tarkasteltiin tarkemmin. alv.). Hakemuksessa käsittelijää ilahdutti erityisesti se seikka, että hankinnat oli numeroitu hakemukseen juoksevasti ja sama numerointi toistui liitteissä. Hakemuksen kaikki hankinnat olivat maksuajankohta huomioiden hakukelpoisia. 27 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ euron kustannusten perusteella. Liitteet oli skannattu hakemuksen juoksevassa järjestyksessä ja lasku sekä sitä koskeva maksumerkintä olivat peräkkäin, mikä helpotti liitteiden tarkastamista. Kaikki hankinnat olivat sellaisia, joita käytetään hälytystehtävillä. Avustusta haettiin seuraaviin varusteja kalustohankintoihin: väliasu, palopuvun takit, housut ja vakanssinumerot, palokäsineet, lantiovaljaat, pelastuskäsineet, palokypärät, metsäpalosammutushousut ja takki, valaisimet, turvajalkineet, turvaliivit, henkilöhakulaitteet, kuivapuvut. Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat 15 968,64 euroa ja avustussumma 40 % tästä eli 6 279 euroa. Lisäksi avustus on taannut, että henkilökohtaiset varusteet on saatu pidetyksi hyvällä tasolla. Päätösasiakirja allekirjoitettiin 5.3.2019 ja lähetettiin vastaanottajalle 7.3.2019. Hakemus oli kirjattu saapuneeksi 4.2.2019. Päätösluonnos hyväksyttiin rahaston hallituksen kokouksessa 27.2.2019 hakemuksen mukaisena. Hakalan mielestä hakuprosessi on melko selkeä ja ongelmatilanteissa hän suositteleekin avun kysymistä suoraan rahaston sihteeristöltä. Hakemuksessa oli mukana tarvittavat liitteet, kuitit, maksumerkinnät sekä alueen pelastustoimen lausunto. Nakkilan VPK:n palaute avustusprosessista Nakkilan VPK:n puheenjohtaja Timo Hakala on tehnyt avustushakemuksia palokunnassa jo useiden vuosien ajan. Ensimmäinen hankinta oli maksettu 20.2.2018, joten avustusta haettiin ohjeistuksen mukaisesti vuoden sisään maksuajankohdasta. Jokaisesta hankinnasta oli hakemukseen liitetty asianmukainen lasku, josta kävi ilmi mitä on hankittu sekä laskuja vastaavat maksumerkinnät. Mikään hankinnoista ei ylittänyt yksittäisen pienavustuksen hintarajaa 12 500 € (sis. Palosuojelurahaston avustus on Hakalan mukaan auttanut ja helpottanut palokunnan ostopäätösten tekemistä. Rahat olivat tilillä 20.3.2019. Satakunnan pelastuslaitos puolsi hankintoja perustellen hankinnat ja puollon maininnalla, että palokuntasopimuksen mukaan palokunta hankkii kyseiset varusteet itse. PIENHANKINNOIKSI HYVÄKSYTÄÄN mm. Avustukset maksetaan tasaeuroina, alle euron osalta summat pyöristetään alaspäin. sammutustehtävissä käytettävät varusteet.. Kaikki palokuntaan liittyvät varusteet ja tavarat ovat suhteellisen kalliita, joten rahaston avustus on paikallaan, Hakala toteaa. Hankinnat olivat valmistelunäkökulmasta selkeitä eivätkä edellyttäneet lisäselvitystä
28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ EU:n työaikadirektiivin tulkinta: Varallaolo on osa 48 tunnin kokonaistyöviikkoa V ireillä oleviin oikeustapauksiin ei sovi puuttua, joten ei tehdä sitä. Nyt on vakavan analyysin paikka. Muu aika on lepoai. Nykyisin työ ei kuitenkaan aina ole sellaista. käytännön muodossa. On yrittäjyyttä, on pätkätyötä, on reppufirmaa ja on monelle työnantajalle tehtävää työtä. Suomalaisenkin pelastustoimen totuuden hetki on ovella. Tulkinnanvaraisuus hämää Tulkinnoissa piilee direktiivin suurin uhka. Lähtökohtana on huoli työntekijöiden levosta, turvallisuudesta ja terveydestä. Sen varmistamiseksi on säädetty, että viikoittainen työmäärä saa pääsääntöisesti olla enintään 48 tuntia – yhteensä! Joitakin poikkeuksia on, mutta ne eivät koske pelastustointa. Sen sijaan avataan joitakin työaikadirektiivin piirteitä. EU-direktiivi 2003/88/EY Direktiivi on nykyisessä muodossaan ollut voimassa vuodesta 2003. Työaikana työntekijä on työnantajan käytettävissä ja tekee työtä. Palokuntatyö sopii huonosti direktiivin ajatusmaailmaan. Direktiivi on kirjoitettu menneen maailman työolosuhteita varten: työ toisen palveluksessa klo 7:30…16:00 puolen tunnin ruokatauolla. Se on saatettu Suomessakin voimaan sekä pykälien että oikeusEU:n työaikadirektiivi on nykyiselle pelastustoimen järjestelmälle vakava uhka. Direktiivi on ilmaisumuodoltaan epäselvä, joten soveltaminen jää tuomioistuinten harkinnan varaan. Vetäköön jokainen siitä johtopäätöksiä. Ennen jokaisen vuorokauden työrupeamaa työntekijän pitää päästä lepäämään yhtäjaksoisesti vähintään 11 tuntia. Tuleeko siitä koko eurooppalaisen pelastustoimen kaataja
Kahden 24 tunnin työrupeaman lisäksi muu työksi luokiteltava toiminta on direktiivin mukaan kielletty. Suomen lainsäädännön tavoin direktiivi jättää määrittelemättä, mitä tarkoitetaan käsitteellä ”työnantaja”. Direktiivin logiikan mukaan työn laadulla ei ole merkitystä, joten kokonaistyöaikaa laskettaessa lasketaan kaikki työajat yhteen. Työaikadirektiivi koskee jokseenkin kaikkea, mikä ei ole lepoa. Esimerkiksi vapaavuorolla tehtävät firabelit työt ovat vastoin direktiiviä! Verottaja on uudessa ohjeessaan linjannut, että hyvin tehdyn työn tai muutoin työskentelyn perusteella saatu palkinto on vastike tehdystä työstä eli palkkaa. 29 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Teksti Silvio Hjelt ”Direktiivin logiikan mukaan työn laadulla ei ole merkitystä.” kaa. Arvoltaan merkityksettömiä palkintoesineitä tai tavarapalkintoja kuten pokaaleja, mitaleita, lippiksiä ja karkkipusseja ei kuitenkaan pidetä veronalaisena tulona. Direktiivin epämääräisyyden takia rajatapauksia joudutaan määrittelemään oikeusteitse, määräyksiä soveltaen ja ennakkotapauksiin viitaten. Työsuhde voidaan näin katsoa syntyneeksi. Komissio on tiedustellut eri tahojen näkemyksiä muun muassa siitä, mutta vastausten hajonnan takia näyttää siltä, että näin tulee olemaan jatkossakin. Palokunnissa jäsenistöä palkitaan kuitenkin mitä erilaisimmin keinoin, jotka verottajan nykytulkinnan mukaan ovat verotettavaa tuloa. Sekään ei määritä, mitä tarkoitetaan käsitteellä ”työsuhde”, mutta määrää, että soveltamisalana on (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) kaikki yksityisen ja julkisen toiminnan alat. Sopimuspalokuntalainenkin – maksetaan hänelle sitten palkkaa tai ei – olisi pahimman tulkinnan mukaan kahden työnantajan loukussa. Ammattilaisten kuvio on selvä: työstä maksetaan palkka. Palokuntatoiminta ja työaikadirektiivi Euroopan unionin tuomioistuin on tuottanut pelastustoimen arkeen vaikuttavia työaikadirektiivin tulkintoja, jotka merkittävästi ravistelevat Euroopan ja myös Suomen pelastusmaailmaa. Tämä on kuitenkin jäänyt direktiiviin suoraan kirjaamatta. Yllä kuvattu ajatusrakenne on hieman kärjistetty, mutta työaikadirektiivin lähtökohtana on, että sitä sovelletaan kaikkeen työntekoon. Direktiivi alkaa toteamalla, että sitä sovelletaan pääsääntöisesti kaikkeen toimintaan siten kuin tällainen on määritetty työsuojeludirektiivissä 89/391/ETY. Jos palokuntalainen on
Palokuntatoimintaa ei lasketa työaikadirektiivin poikkeuksiin. Tämä on vielä testaamatta. Työaika. Ei voida ajatella, että palomiehiä vapautettaisiin työaikadirektiivin velvoitteista. Komissiota ei kiinnosta, miten käytännön pelastustyö organisoidaan Euroopassa. Direktiiviä on siis sovellettava. Linjauksen mukaan ”työntekijänä” on pidettävä jokaista, joka tekee aitoa ja todellista työtä, ellei työ ole täysin epäolennaista ja toisarvoista. Komission tyly asenne Asia on herättänyt huolta valtiotasolla. Muilta osin palomiesten työ on uuvuttavaa ja joskus vaarallista, ja jokainen mahdollisesta väsymyksestä johtuva virhe vaarantaa sekä uhrin, kollegojen että omaa turvallisuutta. CTIF, samoin kuin Ranskan hallitus, on kääntynyt komission puoleen. Myös Saksan Baijerin sisäministeri on ollut yhteydessä vastuussa olevaan komissaariin. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ ”Uhka on yhteinen.” ollut varsinaisessa ansiotyössä ne sallitut 48 tuntia viikossa, niin palokuntatyötä ei saa sen lisäksi tehdä yhtään! Ennakkopäätös tulkkina EU:n tuomioistuin on päätöksessään C-518/15 tehnyt työaikadirektiivin tulkintaa koskevan linjauksen, joka on jäsenvaltioiden tuomioistuimia ohjaava. Kun palokuntalaisella on ollut kotona tapana vastata hälytyksiin siten, että lähtö tapahtuu runsaan minuutin kuluessa, niin asia on varsin yksiselitteinen: kotona varallaolossa vietetty aika on työaikaa! Tulkinnanvaraiseksi jää se, onko työ ja sen mahdollinen vastike edes jonkun arvoinen. Tuomioistuin otti kantaa konkreettiseen tapaukseen ja päätyi seuraavaan: ”Varallaoloaika, jonka työntekijä viettää kotonaan siten, että hänen on vastattava työnantajansa hälytyksiin kahdeksassa minuutissa, ja jolla rajoitetaan erittäin huomattavasti mahdollisuuksia harjoittaa muita toimintoja, on pidettävä työaikana”. Komission viesti on ollut varsin tyly: Teille pelastusihmisille pitäisi riittää, että työaikadirektiiviä ei sovelleta, jos on kyse todella suurista katastrofeista. Tuomioistuimen mukaan tähän ei voida kansallisella lainsäädännöllä vaikuttaa
Jostain syystä osassa sopimuspalokuntia asiaa ei ole nähty työturvallisuuskysymyksenä, vaan sitä on pyritty vastustamaan erilaisilla argumenteilla SE ONKO FireFit -menetelmä tähän palomiesten fyysisen työkyvyn arviointiin soveltuva, on laajempi kysymys, mutta se on tällä hetkellä laajasti pelastuslaitosten käytössä ja myös Pelastusopiston käytössä. 31 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ PALOKUNTALAINEN-LEHTI OLI nostanut räväkästi esille Uudenmaan pelastuslaitosten (HIKLU-pelastuslaitosten) pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnin nostaen sen tasa-arvokysymyksesi otsikolla ”Palokuntanainen, paikkasi on kahvipannun kahvassa. Kaikki HIKLU pelastuslaitokset ovat syrjinnästä vapaita ja tasa-arvon puolestapuhujia. Ajatus on jo saanut tukea Hollannin, Itävallan, Ranskan ja Saksan palokuntaliitoilta. Mikäli tulosten perusteella havaitaan, että ohje ei sellaisenaan toimi, otetaan asia uudelleen käsittelyyn ja tehdään tarvittavat muutokset. Se, että direktiivin tulkinnat johtavat käytännössä varsin järjettömään tilanteeseen, ei kiinnosta muita kuin pelastusalaa itseään, jos sitäkään. Etuna olisi se, että uusi direktiivi voisi ottaa muutkin tosiasiat huomioon edellyttäen, että kaikki tahot olisivat myötävaikuttamassa. Jutussa esitetyt viittaukset Uudenmaan pelastuslaitoksen edustajien tasa-arvoa vähätteleviin lausuntoihin perustuvat jutun kirjoittajan ja päätoimittajan mielikuvitukseen, eivät pelastuslaitosten mielipiteeseen. Entä alan järjestöt. ARTIKKELISSA TODETAAN, että valtakunnallisessa fyysisen työkyvyn arviointiohjeessa pelastustoimintakelpoiselle henkilöllä tulee olla riittävä terveydentila pelastustoimintaan osallistumiselle. Siinä todetaan, että työaikadirektiivin muuttaminen on hidasta, joten jokin muu keino on keksittävä Euroopan pelastuslaitosten toimintakyvyn varmistamiseksi. Proseduuri olisi nopeampi kuin olemassa olevan työaikadirektiivin muuttaminen. Tämä on nähty Uudenmaan pelastuslaitoksissa riittämättömäksi ja niinpä HIKLU pelastuslaitosten yhteisessä fyysisen työkyvyn arviointiohjeessa on vaatimus, jonka perusteella on haluttu, että myös pelastustoimintakelpoisen fyysinen työkyky tulisi arvioida FireFit -menetelmällä. Aikooko kumppanuusverkosto puuttua asiaan mitenkään. Kaikkia palokuntamuotoja edustava Ranskan palomiesliitto on laatinut Euroopan parlamentaarikoille suunnatun havainnollisen esitteen. Uhka on nimittäin yhteinen. HIKLU pelastuslaitosten yhteinen fyysisen työkyvyn arviointijärjestelmä on nyt otettu käyttöön ja sen tuloksia seurataan tarkasti. Pelastusdirektiivistäkö pelastus. Uudenmaan pelastuslaitokset Veli-Pekka Ihamäki Peter Johansson Jyrki Landstedt Simo Wecksten Työturvallisuus toimintakyvyn testausten taustalla direktiivi on voimassa sellaisena kuin se on, ja jos se häiritsee jotain olemassa olevaa rakennetta, niin se ei ole komission, vaan yksittäisen maan turvallisuusviranomaisten asia. Milloin Suomessa tajutaan tilanne ja aloitetaan toimenpiteet. Pelastajasta ei missään olosuhteissa saa tulla pelastettavaa. HIKLU PELASTUSLAITOKSET haluavat painottaa, että oman yhteisen fyysisen toimintakyvyn arviointiohjeessa kyse on todellakin työturvallisuuden varmistamisesta. Sellainen voisi olla erillisen julkisen turvallisuuden direktiivin aikaansaaminen. Työaikadirektiivi on ikävän vakava asia!. Nyt olisi aidon yhteistoiminnan paikka
Ensimmäisen ryhmän alkupäässä hotellin 39 kerrosta ja 770 porrasta lähtivät kiipeämään Kuusjoen Jesse Venho ja Antti Kylänpää. Majoitus oli Park Inn -hotellissa, jossa myös kilpailu käytiin. Aiemmin suoritus oli hieman jännittänyt, koska aseman letkutornissa ja seudun viljavarastolla tehdyistä treeneistä huolimatta kilpailutilanteen erilaisuus epäilytti. Suomen joukkueen kilpailuparit oli ripoteltu eri kilpailuryhmiin, joten kaikki pääsivät seuraamaan toistensa lähtöjä. Pian kilpailuporukan WhatsApp-ryhmään tulikin jo kuva hotellin huipulta mitalit kaulassa. Kisamatka toteutuu Paineilmalaitteiden ja muiden varusteiden koon ja painon takia osa porukasta lähti Berliiniin Kj17:llä. Kannustusjoukot ja loput kilpailijat matkasivat lentokoneella. Tuolloin suomalaisparit suorittivat juoksun täydessä sammutusvarustuksessa paineilmalaitteita käyttäen 110 metrin korkeuteen ajassa 14:43.6 ja 14:54.3. Kuusjoen ja Vihtijärven edustajat sekä Turun VPK:n mukaan liittynyt pari pääsivät harjoittelemaan suoritusta viljavarastolle, jonka portaikossa saatiin kahdella kierroksella Berliinin hotellia vastaava nousu, tosin ilman kilpailussa olevia siirtymiä katutasossa ja kerrosten puolivälissä. Paikalta löytyi myös kaksi suomalaista kilpailuparia Vihtijärven VPK:sta. Kolmas kuusjokelainen pari, Mika Venho Paineilmalaitteet selkään ja parin kanssa 39 kerrosta ylöspäin. Kuusjoen, Turun ja Vihtijärven vapaaehtoisten palokuntien edustajat osallistuivat hikiseen kisaan viime toukokuussa Berliinissä. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS K eväällä 2018 Kuusjoen VPK:n päällikkö Mika Venho seurasi matkallaan Berliinissä paikallista palomiesten ja poliisien porrasjuoksukilpailua nimeltä ”Berlin Firefighter Stairrun”. Matkalla astutaan 770 portaalle ennen kuin ollaan maalissa. Kotimaassa Venholla alkoi itää ajatus osallistua kilpailuun vuonna 2019. Toisessa ryhmässä kilpailivat Tommi Nieminen ja Oskari Tulonen, hekin Kuusjoelta. Porrasjuoksua Saksassa Berlin Firefighter Stairrun 2019 Teksti Oskari Tulonen Kuvat Maisa Heinonen ja Heli Haavisto Suomalaiset porrasjuoksijat ryhmäkuvassa.
Vihtijärven tulos parani noin 1,5 minuuttia edellisestä vuodesta, ja kaikki muutkin olivat alittaneet puolitosissaan tavoitellun 14 minuutin rajan selvästi. Jokaisen parin Sarjat maaliintulosta oli todisteena kuva Whatsapp-ryhmässä. 33 HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS • Youngsters, parin yhteenlaskettu ikä alle 80 vuotta • Oldies, parin yhteenlaskettu ikä yli 80 vuotta • Oldies XL, parin yhteenlaskettu ikä yli 100 vuotta • Mix, Sekapari • Ladies, naiset • Poliisit, kiipeäminen mellakkavarustuksessa Varustus TÄYSI SAMMUTUSASU, paineilmalaitteet eli savusukellusvarustus Matka 200 M juoksua ulkona, jonka jälkeen 39 kerrosta rappusia ylös hotelli Park Inn:n kattoterassille. Mukaan toki mahtuu muitakin, joten jos kiinnostus heräsi, ottakaa yhteyttä Vihtijärven VPK:n Mika Nilssoniin. Vihtijärven Antti Saari ja Mika Nilsson seurasivat muiden mallia viidennessä ryhmässä, ja pyrkivät parantamaan viime vuotista tulostaan. Säännöt PARIKILPAILU, PARI oltava lähietäisyydellä koko matkan ajan, aika katkeaa kun jälkimmäinen painaa kattoterassilla maalinappulaa. Jo kilpailupäivän iltana puhuttiin tietysti jatkosta. Kilpailujoukkue esittää suuret kiitokset Viljava Oy:n Perniön viljavaraston henkilökunnalle, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselle sekä Falkenseen palokunnalle matkan mahdollistamisesta sekä avusta ja tuesta! Kisaan lähdössä Jesse Venho ja Antti Kylänpää.. KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: TFA team Berlin Nimet Sarja Sijoitus Aika Nieminen/ Tulonen Youngst 135 9:54.7 Venho/ Kylänpää Youngst 177 10:38.9 Venho/ Lindgren Oldies 178 10:39.5 Muurinen/ Inki Mix 292 12:20.0 Saari /Nilsson Oldies 314 13:03.9 Tulokset ja Santeri Lindgren, lähtivät kolmannessa ryhmässä. Uutta intoa tuloksista Tulosten julkaisu tapahtui vasta illalla, kun Suomen edustusryhmä oli jo siirtynyt viralliseen jatkopaikkaan. Nälkä aina kasvaa syödessä, joten vuonna 2020 tavoitellaan omien ennätysten parantamista entistä suuremmalla innolla. Neljännen ryhmän mukana kilpailivat Turun VPK:n Nenna Muurinen ja Eetu Inki. Vertikaalista nousua 110 m, 770 askelmaa. Kilpailussa oli vielä jäljellä kaksi ryhmää, yksi ”tavallinen” ja toinen pienempi, edellisen vuoden 20 nopeinta kilpailuparia sisältävä vauhtiryhmä
Kymenlaakso INVESTOINTISUUNNITELMAN MUKAAN käytämme ajoneuvohankintoihin 1milj. Raskaita ajoneuvoja on 79 kappaletta ja keski-ikä noin 16 vuotta. Päällirakennetöitä ei tehdä itse. Kunnat rahoittavat erillispäätöksillä hankittavat, alueelleen tulevat ajoneuvot. Kalustaminen tehdään omana työnä. Ajoneuvot hankitaan omaksi. Kierrätyksessä irtokalusto siirtyy osittain. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 KALUSTO & VARUSTEET Kalusto kie rtä ä Keski-Pohjanmaa TÄNÄ VUONNA investoidaan raskaaseen kalustoon 250 000 euroa ja miehistöja tarkastusautoihin 236 000 euroa. Raskaita ajoneuvoja on 47 kappaletta, Niiden keski-ikä on 20 vuotta. Kierrätys päätetään tapauskohtaisesti uuden ajoneuvon hankinnan yhteydessä. Autot hankitaan omaksi, tarvittaessa investointi jaetaan kahdelle vuodelle. Vanhin on 43 vuotta vanha. Hankintaan ja sijoitukseen vaikuttavina tekijöinä ovat palvelutaso, riskit, pelastusmuodostelmat sekä hälytysten määrä ja kaluston käyttöaste. euroa. Kalusto siirtyy osittain. Pelastuslaitoksen autokaluston uusinnasta on laadittu erillinen suunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Ajoneuvokalustoa kierrätetään edellä mainitun suunnitelman mukaisesti paloasemalta toiselle. Tiedot perustuvat pelastuslaitoksilta saatuihin vastauksiin. Vanhin on 35 vuoden ikäinen. Selvitimme pelastuslaitosten ajoneuvokaluston hankintaja kierrätyskäytännöt pelastuslaitoksissa. Suunnittelussa on huomioitu alueellisuus, palokuntien erikoistuminen ja niin sanottu laitekohtainen elämän kaari, jossa on suunniteltu ajoneuvon / laitteen käyttöikä ja sijoituspaikka hankinnasta romutukseen. OSA 2
Raskasta kalustoa on 55 ajoneuvoa ja keski-ikä 11 vuotta. Kierrätys koskee yleensä 3-4 asemapaikkaa / uushankinta. Työryhmä (viisi henkilöä) laatii kierrätyssuunnitelman perustuen Prontosta otettuun kolmen edellisen vuoden hälytystilastoon ja sen rinnalle ajetaan kalusto-ohjelmasta auton tekniset tiedot, eli ikä, kunto ja tehtävämäärät otetaan huomioon. Sammutusautoja on 53 ja keski-ikä on 13,5 vuotta. Kahden kevytyksikön osalta vahvassa harkinnassa on, että ohjaamon osalta hälytysja viestilaiteasennukset tehdään itse, mutta päätöstä ei vielä tätä kirjoittaessa ole. Puomitikkaita on 7, keski-ikä 17 vuotta. Osa kalustosta siirtyy ajoneuvon mukana. Hankinnat tehdään rahoitusleasingillä. Kalusto kulkee kierrätettävissä autoissa mukana. KALUSTO & VARUSTEET. Lopulta ne siirtyvät hiljaisilta asemilta poistoon. Tämän jälkeen ne menevät yleensä seuraavaksi vilkkaimmille asemille ja niin edelleen. Raskaita ajoneuvoja on 63 ja keski-ikä 14,19 vuotta. Ajoneuvot hankitaan omaksi. Tämä menee poistoon kuluvana vuonna. Lappi SUUNNITELTUJEN HANKINTOJEN kokonaishinta tälle vuodelle on 650000 euroa. Kaluston uusimisnopeus on riskeiltään ja tehtävämääriltään suurimpien asemapaikkojen osalta nopeampi. Säiliöautot kiertävät tarveharkinnan mukaan. Kalusto ajoneuvojen mukana ei yleensä kierrä, joskus hydrauliset pelastusvälineet kuitenkin kulkevat mukana, mikäli asennukset autoon on tehty niin, ettei kannata purkaa ja tehdä uudestaan kahta kertaa. Säiliöautoja on 25, keski-ikä 19 vuotta. Raskaan kaluston keski-ikä noin 17,5 vuotta ja raskaita on 80 kappaletta, joista vanhin on 41-vuotias. Pohjanmaa TÄMÄN VUODEN investoinnit ajoneuvoihin on 1 049 940 euroa (raskaat ajoneuvot 2 kpl 530 000,00 €, nostolavan loppuerä 89 000,00 € ja loput kolme ambulanssia ja kaksi miehistöautoa) Osa ajoneuvoista hankitaan omaksi ja osa leasingilla. Ajoneuvot hankitaan omaksi. Vanhin on 30-vuotias johtokeskusauto. Kalusto kiertää autojen mukana ja kierrätyskunnostuksessa omalla korjaamolla Kangasalan paloasemalla pyritään myös uudistamaan irtokalustoa tarpeen mukaan samassa yhteydessä. Pirkanmaa AJONEUVOJEN HANKINTABUDJETTI tälle vuodelle on 1,2 miljoonaa euroa. Päällirakennetöitä ei tehdä itse. Vanhin on vuosimallia 1984 oleva sammutusauto Oulu-Koillismaa TÄMÄN VUODEN ajoneuvohankintojen budjetti on 1 755 000 euroa, joka sisältää raskaat ajoneuvot, henkilöautot ja ambulanssit. Välillä uusia sijoitetaan myös pienemmille asemille. 35 Teksti ja kuvat Arto Papunen Kuvat ovat kuvituskuvia, eivätkä välttämättä liity tekstiin. Vanhin on 34-vuotias. Pääsääntöisesti uudet ajoneuvot sijoitetaan asemille, missä on enemmän lähtöjä, mutta ei aina. Kierrätys toteutetaan siten että, sammutusauto on 3-4 vuotta miehitetyllä asemalla. Poikkeuksena on, että ensivastevarusteet eivät siirry auton mukana
Liikennepelastamisoppia Hollannista: Takaisin perusasioihin Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Liikennepelastamisessa ja myös siihen olennaisesti liittyvässä ensihoidossa suuntaus on takaisin perusasioihin. Kolmen päivän kurssin viesti oli selvä: Hifistelyn aika on ohi. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 KALUSTO & VARUSTEET Dafo Oy järjesti toukokuun alussa neljälletoista suomalaiselle pelastusalan ammattilaiselle kurssimatkan Holmatron koulutuskeskukseen Hollantiin
paloesimies Iiro Wennberg, EVsafetyFIN Paloesimies Pasi Wiiala, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. 37 KALUSTO & VARUSTEET Liikennepelastamisoppia Hollannista: Takaisin perusasioihin Kurssin osanottajat Vs. paloesimies Janne Frantti, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Opettaja Pekka Heiskanen, Pelastusopisto Kalustomestari Sebastian Holm, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Paloesimies Jarno Joensuu, Satakunnan pelastuslaitos Palomestari Timo Lehmuskoski, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Palomestari Miikka Leinonen, Kymenlaakson pelastuslaitos Asemamestari Harri Liljeqvist, Kymenlaakson pelastuslaitos Opettaja Teemu Pietilä, Pelastusopisto Paloesimies Samuli Piipponen, Helsingin pelastuslaitos Palomestari Topi Puronhaara, Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos Palomestari Juha Virolainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kalustomestari Janne Vuorela, Satakunnan pelastuslaitos Vs
Vankkaa teoriaa ja tehokasta harjoitusta Kun Mark Forrestin ”Simple things matter”ja ”Samurai Laser” –luennot oli läpikäyty, alkoi teorian soveltaminen käytäntöön Holmatro RescueXperience Centerin harjoitushallissa. Tulevaisuudessa haluaisin nähdä harjoituksissa myös aitoja kolariautoja. Kurssilaisia odotti kaksi autoa; melkein pakasta vedetty Opel ja vanha Volvo. Forrest rikkoi luennoillaan myyttejä ryminällä: Kaikki turha hifistely pois ja hyväksi koetut ja yksinkertaiset opit käyttöön. Mark Forrest. Kolariautot olisivat kruunanneet tapahtuman.” Miikka Leinonen: ”Lääketieteellinen näkökulma oli erinomainen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kenttätyöstä ja erityisesti liikennepelastamisesta. Nämä olivat kolme päivän kurssin aikana kriittisen tarkastelun alla. Jos altistunut pystyy tulemaan ulos autosta, hän ei tarvitse immobilisaatiota, potilaan lämpötilan säilyttäminen normaalina on äärimmäisen tärkeää, intubointi voidaan unohtaa jne. Mark Forrestin ohjauksen ja valvonnan alla kaksi seitsemänhenkistä ryhmää työskenteli vuorotellen autojen kimpussa harjoitellen Samurai Laser –mallin mukaista toimintaa keskittyen erityisesti reittiin. Forrestin luennot olivat erinomaiset ja ne loivat hyvän perspektiivin käytännön harjoituksiin.”. Osa opeista oli tuttuja, osa uusia: Jos liikenneonnettomuudessa altistuneen on mahdollista kääntää päätään, kaulatukea ei tarvita. Janne Vuorela: ”Yksi parhaita koulutustapahtumia, mihin olen osallistunut. Forrest toi kurssiin käytännön tietoa sopivan pelkistetyssä muodossa.” Teemu Pietilä: ”Koulutustapahtuma oli erinomainen, vaikka kovin paljon uutta siinä ei näin opettajan näkökulmasta ollut. Kurssin luennoitsijana toimi lontoolainen, traumalääketieteeseen erikoistunut Dr. Dr. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 KALUSTO & VARUSTEET V iime vuosina niin ensihoitoon kuin liikennepelastamiseeen on lanseerattu mitä erilaisimpia uusia käytäntöjä, välineitä ja laitteita
Varsinainen operaatio voi alkaa. FORREST KÄYTTI ensihoidon ja liikennepelastamisen kuvauksessa käsitettä ”lääketieteellinen pelastaminen”. Kun kolme kohtaa on määritelty, päätös kerrotaan kaikille pelastustyöhön osallistuneille. Hänen ja englantilaiset kollegansa ovat kehittäneet liikennepelastamiseen muistisäännöksi yksinkertaisen mallin nimeltä ”Samurai Laser”, jossa määritellään ensin metodi, jolla altistuneet otetaan pois ajoneuvosta. Samurai Laser SELF ”Ovi on auki – pystytkö itse tulemaan ulos!” Metodi Nopeus Reitti ASSISTED Altistunut avustetaan ulos MANUAL Altistunut ei reagoi, nostetaan ulos URGENT toiminta-aika < 20 minuuttia Rapid toiminta-aika < 5 minuuttia IMMEDIATE toiminta-aika < 1 minuutti LINEAR Suoraan ANGLED Kulmittain SIDE Sivulta EMERGENCY Hätäsiirto RELOCATE erikseen määriteltävä Liikennepelastamisen muistisääntö KALUSTO & VARUSTEET 39 Dr. Sitten määritellään nopeus, jonka puitteissa toimitaan ja lopuksi sovitaan altistuneen siirtoreitti. Mark Forrest
Kaikkiaan kurssin aikana silvotiin seitsemän autoa. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi monipuolinen kypärä pelastustehtäviin Dräger HPS 3500 Lue lisää!. Koko Holmatron repertuaari käytössä Holmatro RescueXperience Center sijaitsee hieman yli tunnin matkan päässä Amsterdamista. metsäja maastopalojen sammutustöihin ja tekniseen pelastukseen. Nykyisten autojen metalliosat ovat haaste pelastajille, mikä kävi selväksi niin teoriassa kuin käytännön esimerkkeinäkin. Toinen kurssipäivä päättyi ulkotiloissa tapahtuneeseen harjoitukseen, jonka suomalaiset selvittivät kouluttajien mukaan erinomaisesti. Monikäyttöinen kypärä mm. Mukautetaan yksilöllisiin tarpeisiin. Muun muassa afrikkalaisille palomiehille koulutus poikkeaa suomalaisille kohdistetusta, koska niin autokanta kuin peruskoulutustasokin poikkeavat toisistaan huomattavasti. Kolmantena päivänä tutustuttiin Holmatron tehtaaseen. – Hieman eri kunnossa kuin missä ne olivat ennen meille tuloa, päättää Martijn van der Horst hymyillen. – Suunnittelemme kurssit räätälöidysti kohderyhmän mukaan. Kohdekalustona on erimerkkisten vanhojen autojen ohella uudenkarheat Opelit, jotka palautetaan valmistajalle harjoituksen jälkeen. Kevyt ja tasapainoinen rakenne. Dräger HPS 3500 Turvakypärä, hyväksytty standardien EN 16471, EN 16473, EN 12492 ja EN 1385 mukaisesti. Turvalaitteista laukaistiin esimerkinomaisesti turvatyyny, vanhan Volvon etuistuimen sivuturvatyynyn räjähdepanos sekä uuden auton kokopitkä sivuturvatyyny. Ajanmukaisessa koulutuskeskuksessa järjestetään ryhmille kursseja ympäri vuoden. Erinomainen käyttömukavuus, sopii myös pitkäaikaiseen käyttöön. – Meillä on käytössä juuri tähän toimintaan soveltuvat tilat ja koko Holmatron tuoterepertuaari, sanoo area sales manager Martijn van der Horst, joka vastaa myös kontakteista Suomen maahantuojaan Dafoon. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 KALUSTO & VARUSTEET Toisen kurssipäivän aluksi liikennepelastukseen erikoistuneet kouluttajat Ronald de Zanger ja Marinus Verweijen kertoivat autojen metalliosien kehityksestä ja turvalaitteista. Runsaasti lisävarustevaihtoehtoja
Runsaasti lisävarustevaihtoehtoja. Erinomainen käyttömukavuus, sopii myös pitkäaikaiseen käyttöön. Monikäyttöinen kypärä mm. Kevyt ja tasapainoinen rakenne. metsäja maastopalojen sammutustöihin ja tekniseen pelastukseen. Mukautetaan yksilöllisiin tarpeisiin. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi monipuolinen kypärä pelastustehtäviin Dräger HPS 3500 Lue lisää!. Dräger HPS 3500 Turvakypärä, hyväksytty standardien EN 16471, EN 16473, EN 12492 ja EN 1385 mukaisesti
Viennin myötä yritys on luonut myös laajan kansainvälisen jälkimarkkinointiverkoston. Vema Lift Oy toimii kolmessa tehtaassa Kaarinassa lähellä Turkua. 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 VEMA LIFT Oy on vuodesta 1997 kuulunut kotimaisessa omistuksessa olevaan Kiitokori-konserniin. – Euroopassa muun muassa Ruotsi ja Norja ovat vahvoja alueitamme. Kiinaan vuonna 2018 toimitettu 70 metrin nostolava VEMA 70F.. Samaan konserniin kuuluvat Säynätsalossa toimiva paloautovalmistaja Saurus Oy sekä kausalalainen erikoisajoneuvovalmistaja Kiitokori Oy. Tuotteitamme löytyy myös vähän eksoottisimmista paikoista, kuten Kotimaan toimituksiin kuuluu muun muassa 52 metrin puomitikas VEMA 52F Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. Tunnettu merkki kotimaassa ja maailmalla KALUSTO & VARUSTEET Maailmalla tunnettu merkkituote VEMA tuotemerkki on tunnettu erityisesti Aasiassa, jossa tämän hetken potentiaalisimmat markkinat sijaitsevat. Yrityksen myynnistä viennin osuus on noin 92 %. Puomitikkaita ja nostolavoja valmistava kaarinalainen Vema Lift Oy on saavuttanut omalla erikoisalallaan maailmanlaajuisesti vankan markkina-aseman. – Kiina on Aasiassa ehdoton ykkönen, mutta tuotteitamme viedään myös Taiwaniin ja Malesiaan, kertoo Vema Lift Oy:n myyntipäällikkö Jarmo Muuriaisniemi. Etelä-Amerikassa markkinat ovat avautuneet Kolumbiassa
Pieni Suomi on kuitenkin hyvässä maineessa ja suomalaisiin tuotteisiin luotetaan maailmalla. Varsistorakenteissa käytämme nyt muun muassa ultralujia teräksiä, paljastaa Jarmo Muuriaisniemi. 43 KALUSTO & VARUSTEET Fidzi-saaret, Bangladesh ja Pakistan. Jatkuva tuotekehitys on elinehto Vema Liftin vientimarkkinoilla kilpailu on kovaa. Tuotekehitys on Veman kilpailukyvyn yksi tukijalka. Muuriaisniemen mukaan yhtiön valttina on tuotteiden ja toimitusten luotettavuuden lisäksi myös monipuolinen mallisto. Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle toimitettiin kaksi 60 metrin nostolavaa mallia VEMA 60F. – Olemme viime vuosina panostaneet erityisesti suurempien mallien tuotekehitykseen tietysti pienempiäkään unohtamatta. Jarmo Muuriaisniemi. ”Tuotteitamme löytyy myös vähän eksoottisimmista paikoista, kuten Fidzi-saaret, Bangladesh ja Pakistan.”. – Näitä käyttämällä on mahdollista saavuttaa erittäin hyviä toiminnallisia ominaisuuksia. – Meiltä löytyy pelastustoimelle ja nostolaitepalveluja tarjoaville yrityksille kattava mallisto, eli laite joka lähtöön
44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PALOKUNNAT Exchange of Experts (EoE) Volunteer Fire Fighting in Europe Palokuntien vakavat haasteet esillä Amsterdamissa Teksti Pekka Koivunen Kuvat Mika Gröndahl Tarjoilut olivat runsaat Diemenissä. Seminaarin aloitusluennolla. Tervetulotoivotukset Diemen asemalle.
– Myös keskustelu polveili odotetusti asioissa, joita kukin piti itselleen tärkeänä. – Aina ja kaikissa tehtävissä autossa on oltava kuusi henkilöä. Henkilöstövaje on Alankomaissa ongelma Alankomaissa henkilöstöä ei saada palokuntiin riittävästi, se sitoutuu vain lyhyeksi ajaksi, erityisesti verrattaessa koulutuksen vaatimuksiin, kestoon ja kustannuksiin, päivystäminen ei kiinnosta jne. 45 PALOKUNNAT PeO:n yliopettaja ja pitkän linja sopimuspalokuntavaikuttaja Mika Gröndahl osallistui huhtikuun alussa seminaariin, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa sopimuksiin perustuvien pelastustoimen palveluntuottajamallien (palokuntien tai yksittäisten henkilöiden) haasteista 15 Euroopan maassa. Erityisesti esillä oli sopimuksellinen palokuntakenttä ja sen henkilöstö sekä tulevaisuuden palvelujen saatavuus ja tuotanto. Jokaisesta tunnista, jonka olet hälytyksiin mukaan lupautunut lähteä, saat yhden euron. – Väki on mukana pääasiassa palkan vuoksi, joten mistään aatteellisesta vapaaehtoistoiminnasta ei Diemenissä voida puhua. Tämä oli ainakin minulle selkeä viesti ja siis vastaanotettuna lähes kaikista seminaarissa edustetuista maista. Nykyisellä henkilöstöllä palokunta pystyy vain vaivoin hoitamaan vuosittaiset runsaat 300 hälytystä, kertoo Gröndahl. Sanomatta jääneet asiat saatiin käsiteltyä tauoilla ja syvällisemmin iltaisin pienemmissä ryhmissä. Ohjelmaan sisältyi myös tutustuminen paikalliseen sopimukselliseen palokuntaan Diemen’in kunnassa Amsterdamin kaupungin kyljessä. Jokaisen maan tilanne esillä Kunkin maan edustajan esitys kattoi pelastustoimen perusrakenteet keskittyen sopimuksellisen toiminnan osuuteen, sen kipupisteisiin sekä hyviin käytänteisiin ja ratkaisuihin. Palokunnalla oli paljon kalustoa ja tehtäviä sekä upouusi asema. Mika Gröndahlin mukaan esitykset kuvastivat kulttuurillisesti ja runsaasti värittyneenä sopimuksellista pelastustoimea. Rajuimpia vaatimustasoja oli Gröndahlin mukaan Belgiassa, jossa lain mukaan hälytettävässä yksikössä kaikkien pitää olla savusukeltajia kuskia myöten. Kaikkien suusta tulikin hyvin pitkälle samansuuntaista viestiä. ”Nykyisellä henkilöstöllä palokunta pystyy vain vaivoin hoitamaan vuosittaiset runsaat 300 hälytystä.”. Tässä tapauksessa kyse on sitoutumisesta lähtemään aina, kun hälytys tulee, jos olet nimen ”työvuorolistaan” laittanut ja aiot euron tunnissa tienata. Myös Portugalissa, Ranskassa, Eestissä ja Belgiassa ongelmana on vaatimustaso sekä sen kasvaminen yhä edelleen. Aina, kun vaatimuksia on nostettu, on käynyt kato sitoutuneen henkilöstön osalta. – Henkilökuntaa eri tehtäviin oli kuitenkin niukasti. T ilaisuus liittyi hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tuottaa pelastustoimelle kokonaiskuva Alankomaiden sopimuksellisen pelastustoimen tilasta sekä suositeltavia ratkaisuja tulevaisuuden pelastustoimen malliin. Samoja ongelmia myös muualla Britanniassa asiaa ei auta 1,5 punnan (2€) tuntikorvaus
– Ei tarvinnut vielä puhua yhteisestä viestiliikenteestä, viranomaisyhteistyöstä, hätäkeskusjärjestelyistä ja sen semmoisista omituisuuksista. with obligation) osallistua hälytyksiin sekä henkilökohtaisesti palkatusta henkilöstöstä (on-call), joilla ei ole tai on sitova velvollisuus (3. with obligation) osallistua hälytyksiin. – Yksi oli se, miten tässä hankkeessa ja tutkimuksessa puhutaan erilaisista sopimushenkilöistä. Tämä ei korosta eroa henkilöstön osaamisen, ammattitaidon tai muun tarpeettoman syyn vuoksi omiemme tai suuren yleisön keskuudessa. Sopimuspalokuntalainen Velvollisuus osallistua hälytyksiin vapaaehtoinen, ei henkilökohtaista palkkaa 1. – Britit sekä muutama muukin kiinnitti huomiota siihen, että ei tulisi puhua osa-aikaisista (part-time), ei-ammattilaisista pelastajista (nonprofessional rescue personel) tai esimerkiksi Suomen tapauksessa ”puolivakinaisesta” henkilöstöstä. Suomen tilannetta ihasteltiin myös muun muassa siksi, että tieto tehtävän laadusta saadaan jo etukäteen tehtäväkoodilla. Kyllä (On-call) Erilaisia toimintamalleja Gröndahl piti hyvänä ja asiallisena monia seminaarissa esiin nostettuja yksittäisiä asioita. – Kerroin, että voimme käyttää monen tasoista osaamista tehtävillä joustavasti. Puhutaan vapaaehtoisista (voluntary) ilman henkilökohtaista korvausta (no compensation), joilla ei ole tai on sitova velvollisuus (1. Kaiken tämän kuulleena ja nähneenä sanoisin, että meidän kannattaa pitää kiinni systeemeistämme Suomessa. Esitetty termi ”oncall” eli erikseen hälytettävästä/ kutsuttavasta henkilöstöstä päätyi parhaaksi termiksi äidinkielenään englantia puhuvien esittämänä. – Ongelman muodosti monille se, että useissa maissa vaatimukset on lyöty lakeihin niin tiukasti, etteivät he näe muutoksen mahdollisuuden valoa tunnelin päässä. Siihen ei uskottu, ennen kuin järjestelmä on romahtamassa. Nuorisotoiminnan ja vapaaehtoisten palokuntien yhdistystyön perään huokailtiin sekä ihmeteltiin kykyämme toimia sulassa sovussa ammattipelastajien ja sopimushenkilöstön kesken. no oblication tai 4. Ei 2. Gröndahl kertoo, että kaikki tämä ja paljon muuta koettiin loistavana asiana suomalaisessa mallissa. Ei 4. no obligation tai 2. Kyllä (voluntary) Henkilökohtaisella sopimuksella palkattu 3. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PALOKUNNAT ”Kyllä oli helppoa olla Suomesta.” Mika Gröndahlin kertoessa seminaarilaisille nykyisestä mallista Suomessa, hän sai paljon kadehtivia katseita ja useita kommentteja. Se nähtiin tarpeelliDiemen asema.. Myös pelastustoimen tehtävien jako neljään eri luokkaan henkilökohtaisen suorituskykyvaatimusten mukaan sekä savusukelluksen aloittamisen mahdollisuudesta joissain tapauksissa, vaikka savusukelluskelpoinen suojapari ei ole jo kohteessa, olivat heille uusia asioita. Tällä systeemillä saadaan selkoa järjestelmien erilaisuuksista sekä lisää verrattavuutta asioihin. Ensin alkuun oli hieman vaikea käsittää, mitä kukakin tarkoittaa milläkin asialla
Hän on SPPL:n Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunnan sihteeri ja Kyrkslätt Brandkårer Kirkkonummen palokunnat rf -alueyhdistyksen puheenjohtaja sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen VPK-neuvottelukunnan jäsen. Turhaan sitä ei kannata tehdä, hyvästä syystä ehkä, välttämättömyydestä ehdottomasti. Tämä kannattaa pitää mielessä meilläkin, eikä toistaa joidenkin jo tekemiä virheitä muun muassa liiallisesta vaatimusten kasvattamisesta sopimuspalokuntien osalta. Kaikilla oli sama huoli Miten saada järjestelmä toimimaan jatkosakin oli kaikille seminaarin osallistujille yhteinen kysymys. Diemen varustus. Mikalla on yksikönjohtajaja ensivastekoulutus. Gröndahl toimii tällä hetkellä Pelastusopistolla varautumisen yliopettajana. Mutta vielä kerran, pelastusalan arvojen mukaisesti – yhdessä, päättää Mika Gröndahl. Hän on toiminut Huittisten VPK ja Veikkola VPK-FBK hälytysosastoissa, tehnyt lyhyehkön kesämiesuran Huittisten kaupungin palolaitoksella sekä parivuotisen jakson Puolustusvoimien palveluksessa. – Kaikki pohtivat ja yrittivät tarkkaan kuunnella niitä tärkeitä avainasioita, joita ei kannata missään nimessä tehdä, jos halutaan järjestelmän toimivan jatkossakin. Termi sopii myös kontekstin vapaaehtoisiin, mutta lienee selkeämpää, jos sitä käytetään vain henkilökohtaisella sopimuksella palkatuista. Jotkut maat ovat lähellä Suomen järjestelmää ja toiset taas hyvin kaukana. Jäsenhankintakampanja; ”Uskallatko astua sisään?” Mika Gröndahl.. Kaikki totesivat, että olisi hölmöä olla kuuntelematta kenttää ja toimia ilman, että asioita selvitetään ja keskustellaan hyvässä yhteistyössä. – Naapurissamme Eestissä seurataan mielellään tilannetta Suomessa, Latviassa ollaan lähtökuopissa ja harkitaan, mitä mallia aletaan yrittää sopimuspalokuntatoiminnan käynnistämiseksi, Ranskassa taasen on valjastettu valtavat joukot tähän tehtävään, Ruotsista ei ollut edustusta lainkaan, Tanskassa nähdään ehdottoman välttämättömäksi saada lisää naisia ja eri kulttuurien edustajia toimintaan jne. seksi ottaa huomioon järjestelmän arvostuksen sekä luottamuksen säilymisen näkökannalta. 47 PALOKUNNAT Mika Gröndahl MIKA GRÖNDAHL liittyi vuonna 1982 Turun VPK:n nuoriso-osastoon
Mikkelin VPK 140-vuotta Etelä-Savon vanhin palokunta, Mikkelin VPK vietti toukokuussa 140-vuotisjuhliaan Mikkelin kirkkopuistossa ja teatteritalolla, joka on VPK:n rakentama vuonna 1893. Viihteestä vastasi Sairilan MiesWoimistelijat. Juhlan juontajana toimi VPK:n veteraaniosaston jäsen Viki Vänttinen. Samoissa tiloissa toimi myös kaupungin vakinainen palokunta vuosina 1911–1971. Mikkelin VPK:n erikoistumisalueita ovat muun muassa liikenteenohjaus, jota suoritetaan ELY-keskuksen omistaman perävaunun avulla, sekä DRONE / RPAS -toiminta. VPK toimi näissä tiloissa vuoteen 1972 asti. Säiliösammutusauto RES113 (vm 2013) ja miehistöauto RES 117 (vm 2016) ovat palokunnan omistamia. Veteraaniosaston vahvuus on 21 henkeä. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PALOKUNNAT PÄÄJUHLAN AVASI Mikkelin VPK:n kunniapuheenjohtaja Jukka Huiskonen, jonka jälkeen kuultiin sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan juhlapuhe. Palkittuja.. Juhlassa muistettiin ansioituneita palokuntalaisia mitalein ja ristein sekä kutsuttiin kunniajäseniä. Juhlan päätöspuheen piti palokunnan päällikkö Jani Björn. Lisäksi palokunnalla on ajokuntoinen museoajoneuvo Ford V8 -avopaloauto, joka on ostettu vuonna 1936 uutena. Juhlatilaisuuden musiikista vastasi Mikkelin varuskuntasoittokunnan perinneyhdistys kapellimestarinaan Hannu Riipinen. Drone. Palokunnan historiasta kertoi VPK:n kunniapäällikkö Esko Hurri. Erikoistumisalueina liikenteenohjaus ja drone MIKKELIN VPK toimii osana Etelä-Savon pelastuslaitosta. Palokunnan omistama drone on mukana pelastuslaitoksen hälytysvasteessa ”maastoja turvetuotantopalo, suuri”. Kalustoa. Mikkelin kaupungin tervehdyksen toi kaupungin hallituksen jäsen Juha Vuori. Palokunnassa on aktiivisesti toimivat veteraanija nuoriso-osastot. Etelä-Savon Pelastuslaitoksen tervehdyksen toi pelastusjohtaja Seppo Lokka. Isto Kujala esitti Suomen Sopimuspalokuntien liiton tervehdyksen. Ryhmänjohtajia on 12. Hälytysosaston vahvuus on noin 35 henkilöä joista 21 on savusukelluskurssitettuja. Nuoriso-osastossa on noin 20 nuorta. Mikkelin VPK:lla on käytössään pelastuslaitoksen omistama sammutusauto RES111. Hälytyksiä palokunnalla on vuosittain keskimäärin 70 kpl
Sulkavan kunta sai Palosuojelurahastolta 250 000 euron avustuksen. Yksikkö on jatkuvassa 24h valmiudessa. Aseman on rakennuttanut Polvijärven kunta, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos toimii tiloissa vuokralaisena. Toukokuun alussa pidetyn paloaseman vihkiäistilaisuuden avasi pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Paloasemalla on ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa ambulanssi ja kaksi työntekijää. 013 330 9139 Sulkavalle uusi paloasema Palokunnan uusi vene oli myös nähtävänä paloaseman vieressä laiturissa.. Polvijärvelle uusi paloasema Lisätietoja: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, palopäällikkö Lari Parkkinen, puh. Polvijärven asemalla työskentelee tällä hetkellä 12 vakituista pelastuslaitoksen työntekijää ja 12 sopimuspalokuntalaista. Lisäksi kuultiin useiden yhteistyökumppaneiden puheenvuoroja. Paloasemarakennus maksoi 2,2 miljoonaa euroa. Uusi asema on samoilla sijoilla, mutta käytännössä kokonaan uusi rakennus, vanhaa asemaa on jäljellä enää autohallitilassa. Sisäministeriön tervehdyksen toi pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Vanha asema oli kooltaan 687 m 2 , kun uuden aseman pinta-ala on noin 600 m 2 . Polvijärven paloasemalle on sijoitettu säiliösammutusauto, kaksi miehistöautoa, alus, mönkijä ja kumivene. Lisäksi asemalla on palokuntanuorisotoimintaa. Uuden aseman tiloissa on hieman nipistetty entiseen verrattuna. ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN 15-vuotisen historian ensimmäinen uusi paloasema vihittiin käyttöön Sulkavalla kesäkuussa. Asemalta toimii Sulkavan sopimuspalokunnan lisäksi hybridiyksikkö, jonka henkilöstönä on palomies ja ensihoitaja. Viime vuonna asemalta lähdettiin pelastustoimen tehtäville noin 120 kertaa ja ensihoidon tehtäville noin 1 500 kertaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hälytysmäärät ovat pysyneet samankaltaisina. Pelastustoimen lähtövalmius muodostuu virka-ajan jälkeen varallaolijoista sekä ambulanssin työntekijöistä. Torin laidalla sijainnut entinen paloasema oli peräisin vuodelta 1951. 49 PALOKUNNAT POHJOIS-KARJALAN POLVIJÄRVELLÄ on otettu käyttöön uusi paloasema
PELASTUSALAN VAIKUTTAJIEN rooli tulee olla vahvempi yhteiskunnan valtakunnalliseen turvallisuuteen liittyvässä keskustelussa. Minkä vuoksi sopimuspalokuntatoiminta on pelastustoimelle elintärkeä. Voimavaramme auttavat esimerkiksi poliisia ja pelastuslaitosta tekemään työnsä tehokkaasti.” ERITYISESTI TÄHÄN odotan pelastusjohtajien vastausta – onko niin, että teidän johtamanne pelastuslaitokset eivät pysty tekemään työtään tehokkaasti ilman puolustusvoimien tukea. Olemme vuorokauden ympäri valmiina tarjoamaan tukeamme viranomaisille. Pidämme suomalaiset turvassa sekä sodan että rauhan aikana. Miksi pelastustoimi ei ole maanpuolustusta. PELASTUSALAN VAIKUTTAMINEN ja yhteiskunnallinen keskustelu näyttää yhtä alkeelliselta, jopa hauskalta ja hellyyttävältä – hapuilevalta kuin lapsen kasvu. Jos pelastuslaitokset eivät pysty tekemään työtään ilman puolustusvoimia, millaista yhteiskunnan panostusta laitoksellenne odotatte. TYÖ PELASTUSTOIMEN hyväksi vaatii yhteistä näkemystä ja aktiivista toimintaa alan hyväksi myös julkisessa keskustelussa.. Mitä tarkoittaa pelastustoimen keskeinen rooli turvallisuudessa. HIEMAN KÄRJISTETYSTI voidaan sanoa, että joidenkin mielestä alan vastuuhenkilöiden osuus yhteiskunnallisesta keskustelusta ja vaikuttamisesta tulee hoidettua, kun he käyvät some-viestittelyä palovaroittimista ja niiden paristoista ja säätilojen vaihtumisesta sateiseksi ja jopa ukkoseksi. Miten pelastustoimi kehittää varautumista ja on sen keskeinen toimija. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 ISTO KUJALA, Villimies PIENEN LAPSEN hapuilevaa kehittymistä on hauskaa ja hellyyttävää seurata. Tässä vain osa aiheista, joita voisi nostaa esille. Mitkä ovat pelastustoimen riittävät toimintaedellytykset. Pelastusalan yhteiskunnallista vaikuttamista on kehitettävä ”Jos pelastuslaitokset eivät pysty tekemään työtään ilman puolustusvoimia, millaista yhteiskunnan panostusta laitoksellenne odotatte?” PUOLUSTUSVOIMAT TOTEAA www-sivuillaan: ”Puolustusvoimat takaa Suomen turvallisuuden ja on siten yhteiskuntamme tukiranka
Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA Tervetuloa Sopimuspalopäällystöpäiville 2019 – inspiroidu ja verkostoidu! Suomen Palopäällystöliiton järjestämät Sopimuspalopäällystöpäivät tarjoavat tuhdin ajankohtaispaketin sopimuspalokuntien päällystötehtävissä toimiville ja kaikille toiminnan kehittämisestä kiinnostuneille. Ehdota tunnustuksen saajaa ja ilmoittaudu mukaan 9.8.2019 mennessä: sppl.fi/sopimuspalopaallystopaivat. Päivillä julkistetaan myös Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö
Undantaget är rena fritidssysselsättningar och sådant som är ”helt oväsentligt och sekundärt”. Exempelvis för brandmän brukar man tillämpa regeln att före respektive efter ett 24 timmars skift kommer en dags vila. Resten kan envar ju räkna själv, men här kommer lite hjälp på traven. Om det vill sig illa blir brandkårsarbete så som vi känner det omöjligt. Vidare kan man avvika från vissa bestämmelser då det är fråga EU:s arbetstidsdirektiv har varit i kraft i 15 år, men hittills har ingen tagit det riktigt på allvar. Man menar väl, men... Direktivet gäller i princip all sådan verksamhet som klassas som arbete. Man utgår från arbetarskyddet: envar som jobbar behöver även vila. 52 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 91 BRANDKÅRISTEN EU:s arbetstidsdirektiv på tapeten Brandkårsarbetet i farozonen – allt arbete räknas R ent konkret innebär direktivet 2003/88/ EU att den totala personliga arbetstiden får vara maximalt 48 timmar per vecka. Men dessvärre ser ju allt arbete inte ut på just det sättet. Vad den viloperioden använts till har hittills varit upp till envar, men läser man direktivet är det ju inte så. Jobb från åtta till fyra med en halv timmes matpaus. Alternativet är ett separat direktiv, men den saken tar sin tid. om personer med självständig beslutanderätt, arbete inom familjen eller arbete inom trossamfund. Två gånger 24 timmar ger 48 timmar arbete.. Vidare finns vissa undantag för bl.a. Alla är oroliga men tills vidare saknas konkreta åtgärder. brandskyddstjänster, men de undantagen gäller inte den maximala arbetstiden på 48 timmar. Ansvariga myndigheter väljer hos oss att syssla med oväsentligheter, men ute i Europa börjar det röra på sig. Sättet att räkna kan variera, och en del undantag finns, men huvudregeln gäller. Särskilda regler för arbete i skift, nattarbete och helger. Enligt direktivet skall den oavbrutna vilotiden vara minst 11 timmar för varje 24 timmars period. Nu är det slut på det lugnet. Meningen är att man genom att vila upp sig kan hålla sig i vigör och därigenom förbättra säkerheten, hygienen och hälsan. Vackert tänkt, och det passar nog bra för arbete i förvaltningen och den producerande industrin
Men, men... Men om vi nu alltså struntar i företagandet och i stället som exempel väljer en brandkårist som jobbar som anställd inom den privata sektorn, så blir frågan ställd på sin spets. Europadomstolen har slagit fast att beredskapstid hemma skall räknas som full arbetstid ifall beredskapen på ett mycket betydande sätt begränsar möjligheterna att göra annat. Det vet ingen. Allt annat är skattepliktigt. Om brandkåristen jobbar en 40-timmars arbetsvecka mot gängse lön så blir det 8 timmar kvar att göra annat arbete den veckan. På den sidan blir situationen ännu mera grotesk. Brandkårsarbete är ju varken oväsentligt eller meningslöst, så det måste i sig räknas som arbete (se vidare nedan). En veckända från. Tanken känns aningen främmande för brandkårister som vanligen är på fötterna inom någon minut efter att personsökaren alarmerat. Vid avtalsbrandkårer med personliga avtal får praktiskt taget alla. Alarm kan ju komma när som helst. Man kan sannolikt inte kringgå direktivet genom att grunda firma, men den saken har ännu inte testats i domstol. arbetstid utan lön eller annat vederlag skall räknas. Av dem som inte får lön får en del sådant som strikt taget nog borde räknas som lön, allt från presentkort och bastukvällspilsner till medaljer. Nu är ju direktivet aningen oklart beträffande sina definitioner, så ingen vet hur t.ex. Och brandkårister gör ju ingenting annat än ”springer på brandkåren”. 53 BRANDKÅRISTEN EU:s arbetstidsdirektiv på tapeten Brandkårsarbetet i farozonen – allt arbete räknas Läs även artikeln på finska på sida 28. Enligt en enkät för några år sedan använde brandkårister i medeltal drygt 5 timmar per vecka för brandkårsarbete, så det blir ännu 3 timmar jobbtid kvar. av att ingen form av vederlag betalas, men inom finsk avtalsbrandkårsverksamhet räknar man med att över 60 % av brandkåristerna får regelrätt lön för brandkårsarbetet. Slut alltså med firabeljobben under fritiden! Avtalsbrandkårssektorn då. Text Silvio Hjelt Under resten av arbetsveckan får man inte sedan göra någonting sådant som kan klassas som arbete. Här går alltså ett slags gräns, men arbetstidsdirektivet strävar över även den gränsen. Att betald beredskap räknas som arbetstid ser ut att vara verklighet. Enligt europeisk praxis kännetecknas frivilligarbete bl.a. Om medaljer har skattestyrelsen dock fastställt, att sådant som inte har något marknadsvärde inte anses utgöra lön för arbete. Så anses vara fallet ifall man inom åtta minuter efter alarm skall stå till arbetsgivarens förfogande. Direktivet är väldigt oklart på en massa punkter, och ingen vet hur exempelvis företagararbete skall klassas, men direktivets andemening är att det skall gälla allt arbete. Beredskapstid är arbete Direktivet oklarheter tolkas av domstol. Är brandkåristernas fritid hemma arbetstid
Alla HIKLU räddningsverk frånsäger sig från diskriminering och är förespråkare av jämlikhet. Är det den civila arbetsgivaren som skall hålla reda på den totala tiden, är det brandkåren eller är det brandkåristen själv. 54 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 91 BRANDKÅRISTEN TIDNINGEN BRANDKÅRISTEN har på ett rafflande sätt tagit upp de Nyländska räddningsverkens, de sk. Det här har i de Nyländska räddningsverken inte ansetts som tillräckligt, och därför finns det ett krav i den gemensamma anvisningen av den fysiska prestationsförmågan för HIKLU räddningsverken, att alla som deltar i räddningsverksamhet skall testas med FireFit metoden. Om dubbelarbete är förbjudet, vem skall då göra brandkårsarbetet. Nu kommer den intressanta frågan: vem skall sköta hopräknandet – och betala böterna. Allt skäl till skärpning och lobbande för ett europeiskt trygghetsdirektiv.. Och vem vill anställa en brandkårist vars arbetstidskvot redan fyllts av brandkårsarbete. Räddaren får inte i några som helst omständigheter bli den som behöver räddas. Man behöver inte vara spåman för att i arbetstidsdirektivet se stora utmaningar för ett räddningsväsende som baserar sig på skiftarbetande yrkesmän som dessutom gör en massa annat, prestationsavlönade deltidsanställda med ett civilt yrke samt yrkesarbetande frivilliga vars mesta lediga tid används för brandkårsarbete antingen i brandkåren eller hemma i beredskap. DEN GEMENSAMMA anvisningen för testandet av den fysiska prestationsförmågan i HIKLU har nu tagits i bruk, och resultaten uppföljs noggrant. FRÅGAN OM FireFit-metoden är lämplig för testandet av den fysiska prestationen, är en annan fråga, men metoden är för närvarande allmänt använd i räddningsverken nationellt samt i Räddningsinstitutet. Av någon orsak har detta i en del av avtalsbrandkårerna inte velats se som en arbetssäkerhetsfråga, utan man har motarbetat det med olika argument. över dubbelt så mycket som direktivet tillåter. HIKLU-räddningsverkens, testandet av den fysiska prestationsförmågan, och lyft det till en jämlikhetsfråga med rubriken (översatt) ”Brandkårskvinna, din plats är vid kaffepannan”. De i artikeln gjorda hänvisningarna till nedvärderande uttalanden om jämlikhet baserar sig på artikelförfattarens och chefredaktörens fantasi, inte på åsikter av räddningsverkens representanter. Om det på basen av uppföljningen visar sig att anvisningen som sådan inte fungerar, tas saken till ny behandling och ändras till behövda delar. Pensionärerna. I ARTIKELN konstateras det, att i den nationella anvisningen för testande av den fysiska prestationen, skall en person som deltar i räddningsverksamhet, ha ett tillräckligt hälsotillstånd. De Nyländska räddningsverken Veli-Pekka Ihamäki Peter Johansson Jyrki Landstedt Simo Wecksten Arbetsskyddet bakom testandet av den fysiska prestationen fredag kväll till måndag morgon ger då cirka 60 timmar, vilket redan i sig är olagligt. Lägger man till det civila yrket är summan 100, dvs. HIKLU RÄDDNINGSVERKEN vill betona, att syftet med den gemensamma anvisningen uttryckligen är säkrandet av arbetssäkerheten
Inom brandkårsföreningarna är det skäl att föra en allvarlig diskussion om ”graden av oförvitlighet” hos dem som deltar i alarmverksamheten, och detta redan innan en verklig situation dyker upp. Hur skall ett brandkårssamfund till exempel reagera i en situation där en person som är med i brandkårsverksamheten som yrkesman eller på basen av avtal misstänks för brott. Reglerna bör betjäna räddningsverksamhetens intressen, men de måste även vara rättvisa och enhetliga i förhållande till enskilda personer. Under vissa förutsättningar kan tjänstemannen eller tjänsteinnehavaren tillfälligt avhållas från tjänsten. Och hur är det om en dom vunnit laga kraft eller om den som fått domen överklagar till högre rättsinstans. den tid då undersökning i anslutning till brottsåtal pågår, ifall man kan anse att det har betydelse för förutsättningarna att sköta tjänsten. Räddningsbranschens tjänster har i Finland även stigit till en nivå där man kan säga att dessa värderingar förverkligas mer än väl. Dessa värderingar som räddningsbranschens aktörer godkänt skapar grunden för all verksamhet inom yrkesoch avtalsbrandkårerna. 55 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör ledare MÄNSKLIGT, PÅLITLIGT och på ett professionellt sätt. Han kan även avhållas från sin tjänst för Passar det för en lagbrytare att rädda. man i allmänhet den praxis som definieras i arbetsoch kollektivavtalen. Det är viktigt att alla på förhand känner till hur man går till väga. När åstadkommer en misstänkt eller dömd person genom sin blotta närvaro anseendeoch pålitlighetsskada för räddningsverket och brandkåren. BETRÄFFANDE TJÄNSTEMÄN är saken mest klar. MEN HUR är läget om medlemmen av ett brandkårssamfund i sitt privatliv har värderingar som betydligt avviker från nämnda allmänt godtagna värderingar. IFALL EN brandkårist har direkt avtal med räddningsverket följer ”Reglerna bör tjäna räddningsverksamhetens intressen och enskilda personer.”. I EN brandkårsförening är situationen särskilt problematisk om någon som är med i föreningens alarmverksamhet misstänks för brott eller redan har fått en dom. RÄDDNINGSBRANSCHENS VÄRDEDISKUSSION bör utvidgas så att man för branschen får regler för hur man skall förfara beträffande personer som misstänks för brott, som bestraffats eller som avtjänat straff. OCH HUR är det om straffet redan är avtjänat. Det finns dock inga entydigt klara koncept
56 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 91 ISTO KUJALA, Vildmannen DET ÄR trevligt och rörande att följa med hur ett litet barn fumlande utvecklar sig. Vad betyder räddningsväsendets centrala roll inom trygghetens område. Vi ansvarar för finländarnas trygghet i såväl krigstid som fredstid. Varför är avtalsbrandkårsverksamheten livsviktig för räddningsväsendet. PÅ SINA www-sidor konstaterar Försvarsmakten följande: ”Försvarsmakten garanterar Finlands trygghet och utgör sålunda stommen i vårt samhälle. Varför är räddningsväsendet inte försvarsverksamhet. Räddningsbranschens samhällspåverkan behöver utvecklas Här endast en del av frågor som kunde tas upp i diskussionen. RÄDDNINGSBRANSCHENS AKTÖRER borde inta en starkare roll i samhällsdebatten gällande rikets säkerhet. Hur utvecklar räddningsväsendet beredskapen och där bildar den centrala aktören. MAN KUNDE aningen tillspetsat säga att enligt somliga består branschens ansvarspersoners deltagande i samhällsdebatten och påverkande i allmänhet av lite socialmediekommunikation om brandvarnare och deras batteribyte samt om att väderleken förändras till regnig, ja till och med åskartad. Våra resurser hjälper t.ex. polisen och räddningsverket att utföra sitt arbete på ett effektivt sätt.” SÄRSKILT BETRÄFFANDE detta väntar jag mej räddningsdirektörernas svar – är det så att räddningsverken inte klarar av att sköta sitt arbete effektivt utan stöd av försvarsmakten. RÄDDNINGSBRANSCHENS PÅVERKANDE och deltagande i samhällsdebatten verkar lika elementärt, till och med roligt och rörande – alldeles som ett litet barns fumlande uppväxt. ARBETET FÖR räddningsväsendet kräver gemensamma visioner och aktiv verksamhet för branschens befrämjande, även i den offentliga debatten. ”. ”Ifall räddningsverken inte klarar av sitt arbete utan försvarsmakten så hurudan insats väntar ni då av samhället för ert eget verks del. Vad betyder tillräckliga verksamhetsbetingelser för räddningsväsendets del. Vi är beredda att erbjuda andra myndigheter vårt stöd dygnet runt. Ifall räddningsverken inte klarar av sitt arbete utan försvarsmakten så hurudan insats väntar ni då av samhället för ert eget verks del
Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. – Tiedämme, että Euroopan eri maiden palokuntajärjestöt jakavat huolen kanssamme. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Mikäli direktiivin valmistelu jatkuu, uhkaa se pahimmillaan Suomen pelastustoimea merkittävästi rajaten työssäkäyvien palokuntalaisten mahdollisuutta osallistua hälytystehtäviin (tuntirajat). Miten tuo huoli käytännössä näkyy. Liitto valmistelee parhaillaan jatkotoimia työaikadirektiiviasiassa.. Huolen aiheena on jo nyt se, että EU tuomioistuin on tulkinnut työaikakysymyksiä pelastustoimen kannalta epäedullisesti. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. – Seuraamme tilanteen kehittymistä aktiivisesti ja vaikutamme EU-työaikadirektiiviiin liittyviin asioihin mahdollisuuksiemme mukaan. Olemme kertoneet kantamme sisäja työministeriöille. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. – SSPL on ainut valtakunnallinen sopimuspalokuntien ja palokuntayhdistysten oma liitto. Siksi on selvää, että EU-työaikadirektiivin valmistelu on ollut meidän huolenamme jo useampien vuosien ajan. Mitä tehdään seuraavaksi. 57 tahtoo tietää TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Palokuntalainen -toimitus SSPL ja EU-työaikadirektiivi SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala, miten EU-työaikadirektiivin mahdollinen valmistelu on näkynyt liiton toiminnassa. Mielestämme haittojen ennakkotorjunta tulee olla aktiivista. Direktiivin laadintaan liittyy voimakkaita ja eri suunnista tulevia intressejä. Olemme käyneet keskusteluja asiasta muun muassa Saksan, Viron ja Ruotsin palokuntaliittojen edustajien kanssa. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. Työministeriöstä saadun tiedon perusteella direktiivin valmistelu ei ole nyt edennyt
C M Y CM MY CY CMY K Palokuntalainen 3-2019 (koko sivu).pdf 1 14.6.2019 14.06.49. Otsonointikäsittely poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä ilman vesipesua. www.hygio.. Testattu, tehokas & turvallinen puhdistusmenetelmä ensihoidon työvaatteille Suomen kattavin ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.
Palomiesurheilu: Voimailun ja sisäsoudun SM Rauma 26.–27.11. Jouluseminaari avoin VK. Palomiesurheilu: SM -golf Tampere Nokia S yySkuu VK. FINNSEC Helsinki 2.–3.10. Palomiesurheilu: SM jääkiekko Kuopio 27.–28.11. SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä 27.–28.11. SPPL: Ensilinjan auttajien henkinen kestävyys Pori e lokuu 2.–3.8. Palomiesurheilu: SM lentopallo Tampere 2.–3.10. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. www.hygio.. 59 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPPL: Yritysturvallisuusfoorumi 2019 Hki-Tukholma-Hki J oulukuu 10.12. 52 Palokuntalainen ilmestyy. Sopimuspalopäällystöpäivät Hämeenlinna 18.–19.9 Vertaispurkuohjaajakoulutus Jyväskylä 30.9.– 3.10. Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko Ålesund, Norjan L okakuu 1.–2.10. 45 Palokuntalainen -Systole yhteislehti ilmestyy 6.11. 36 Palokuntalainen ilmestyy 7.9. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! Seuraava lehti ilmestyy taas elokuussa! Testattu, tehokas & turvallinen puhdistusmenetelmä ensihoidon työvaatteille Suomen kattavin ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.. Road Rescue 2019 Helsinki 7.–10.10 Post-traumatyöpaja Pori M arraSkuu VK. C M Y CM MY CY CMY K Palokuntalainen 3-2019 (koko sivu).pdf 1 14.6.2019 14.06.49 H einäkuu 16.–17.7. SPPL: Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät 27.–28.11. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Hyvinkää 20.11. TIEDOT OSOITTEESEEN toimitus@ palokuntalainen.fi. Palomiesurheilu: Beach Volley Lappeenranta 17.7. Vesisukellusseminaari 2019 Tuusula 27.–29.11. Otsonointikäsittely poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä ilman vesipesua
Autot olivat aivan liian uusia eli 1980-luvun lopulta. VASTAUKSET OSOITTEELLA toimitus@palokuntalainen.fi 15.8.2019 mennessä. Oikein arvanneiden kesken arvotaan Palokuntalainen-pipo. PALSTAN TOIMITUS on saanut arvosteluja liian paljon tietämystä vaativista, historiallisista kysymyksistä. HOHHOH Pitkän harkinnan jälkeen tässä taas kuvavisa: Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon ja miksi. 60 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 KEVÄTVÄSYMYS ON yllättänyt Letkut solmussa-palstan lukijat ja myös aktiivivastaajat. Pidetään vastausluukku auki elokuun puoliväliin. ”Vanhin alun perin uudelle alustalle rakennettu paloauto vasteessa” sai muutaman vastauksen, jotka toimitus joutui hylkäämään. 1 2 3 4. Kuvavisaa kaipaavat kaikki arvostelijat. SAMOIN TEHDÄÄN jenkkiläisille alustoille valmistettuja paloautoja etsittäessä. Jatketaan kuitenkin kisaa
Seuraava lehti (nro 92) ilmestyy viikolla 36. Ambulanssit suljetaan pois kisasta. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. Löytyykö niistä se Suomen vanhin. OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Paloautoiksi lasketaan tässä kisassa myös johtoja miehistöautot eli vastaukseksi kelpaa mikä tahansa ”paloja pelastustoimen” käytössä ollut auto. HUOM! LUETTELE SUOMEEN vuoden 1959 jälkeen tuodut, pelastusajoneuvoina palvelleet amerikkalaisvalmisteiset autot. Tämän lehden sivuilta löytyy laitosten kalustoasioista tuntevien viranhaltijoiden vastauksia. Onko jollain laitoksella tai sopimuspalokunnalla vielä vanhempi paloauto, joka löytyy vasteista. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Vanhin paloauto vasteessa –kisassa uusi sarja: Vanhin alun perin paloautoksi uudelle alustalle rakennettu paloauto vasteessa NYT ETSITÄÄN vanhinta alun perin paloautoksi (=virallisesti pelastusajoneuvo) rakennettua ajoneuvoa, joka on vasteessa. Merkki riittää, mutta mallista ja mahdollisista lisätiedoista saa bonuksia. Eniten merkkejä löytänyt pääsee hetkeksi Natikan tai vastaavan menopelin kyytiin. Autovisa jatkuu Jenkkiläläisille alustoille valmistetut tai rapakon takaa tuodut valmiit paloautot Suomessa vuodesta 1960 Erica – käyttäjäkokemuksia hätäkeskuksista ja kentältä • Finnsec 2019 • Yritysesittelyssä Bronto Skylift Oy
Petteri Orpoa seurasi Paula Risikko, joka ehti olla virassa kaksi vuotta. Kai Mykkäsen pesti kesti noin vuoden ja nyt olemme jälleen naiskomennossa. Näitä olivat Viides nainen muun muassa Inarin ohjuskriisi, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, lähes seitsemän viikkoa kestänyt virkamieslakko ja Jakomäen pankkiryöstö. Hän oli Suomen historia 60. VASTAUS PERUSTUU maailman menon seuraamiseen ja kentän tuntojen aistimiseen: Siksi, että naisministerit ovat olleet pelastustoimen kannalta parempia kuin miehet. TERVETULOA MARIA Ohisalo! ”Naisministerit ovat olleet pelastustoimen kannalta parempia kuin miehet.”. Yksittäisiä henkiöitä virkaa on hoitanut vähemmän, koska yksi henkilö on saattanut ottaa vastaan ministeripestin useammin kuin kerran. SISÄMINISTERIÖ ON ollut perinteisesti miesvaltainen virasto. MIKSI PELASTUSALAN erikoislehden kolumnissa pitää ottaa esiin ministerin sukupuoli. Vihreiden Maria Ohisalo on ainakin lähtötietojen perusteella erinomainen valinta. Aikalaisten mukaan hän klaarasi ministerin pestin hyvin, vaikka joutui usein ottamaan vastuun alaistensa tekemisistä ja tekemättä jättämisistä julkisuudessa. UUSI VUOSITUHAT on ollut suurelta osin naisministerien aikaa. Vuonna 2007 alkoi Anne Holmlundin kausi, jonka jälkeen oli Päivi Räsäsen vuoro. sisäministeri. Vasta parin kolmen viime vuosikymmenen aikana naisia on rekrytoitu myös muihin kuin alemman tason virkoihin – rajavartio-osastoa lukuunottamatta. ENSIMMÄINEN NAINEN sisäministerinä oli Kaisa Raatikainen 1980-luvun puolivälissä. 62 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 LIEKINHEITTÄJÄ SUOMEN HISTORIASSA on sisäministeri (aiemmin sisäasiainministeri) nimitetty tehtäväänsä 73 kertaa. Mies sisäministerinä kiinnittää huomionsa ensisijaisesti poliisin ja rajavartioiden toimintaan. Kaisa Raatikaisen kaudelle osui poikkeuksellinen määrä sisäasiainministeriön hallinnonalaan liittyviä, suurta julkisuutta saaneita tapahtumia. RAATIKAISEN JÄLKEEN seurasi kahdenkymmenen vuoden miehinen aika. JOKAINEN SUOMEN naisministeristä on ollut aikalaisten mukaan enemmän kiinnostunut pelastustoimesta kuin sisäministeriön muista toiminnoista. Ja myös selviä tuloksia on naisministerien kaudella saatu aikaiseksi