Palokuntalainen 92/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

BRANDKÅRISTEN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäivystäjät ERICASTA
akun kesto: 20-80 min . helposti liikuteltava . työpaine: 10 bar, 230 psi . teho: 17,330 m3/h . etäisyys ovelle: 0,6 2,0 m . akku voidaan ladata jopa 2000 kertaa. portaattomasti säädettävä suihkukuvio . pituus: 250 mm . akkuja verkkovirtakäyttöinen . materiaali: kromattu messinki . liitäntä: R1” uk . paino: 18 kg perusakulla 23 kg . 2-6 minuuttia nopeampi vasteaika . WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . mitat: 60 x 60 x 25 cm . liitäntä 6”-vesiasemaliittimeen, kiinnitys pikalukituksella VESIASEMAN JAKOTUKKI MULTIFIRE B YHDISTELMÄSUUTIN PALLOVENTTIILILLÄ VESIASEMAN PIKALIITINKÄYRÄ MULTIFIRE WWW.TRVESITYKIT.FI PIENIKOKOINEN JA KEVYT SAVUTUULETIN BLOWHARD BH-20 . paino: 1,34 kg
Jos sinulla on mielessä jokin asia, jonka voisimme nostaa esille, laita meiliä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi.. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Depositphoto TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 47 Lavian VPK juhli kansalaisten kanssa 48 Åsikt: Den Stora Utbildningsreformen hotar barka åt skogen 5 Pääkirjoitus 22 Lingottua 31 Turtola 43 Villimies 53 Tahtoo tietää 55 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet 7 10 16 36 palokunnat 56 Letkut solmussa 57 Seuraavassa lehdessä 58 Liekinheittäjä 44 48 Yhteisnumero tulossa ENSIHOIDON ERIKOISLEHTI Systole ja Palokuntalainen julkaisevat yhteisnumeron loka-marraskuun vaihteessa. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 7 Varsinainen ensivasteyksikkö jää usein talliin 8 Pelastajien post-traumatyöpaja 10 Päällikkyys vaihtui Euran VPK:ssa 12 Hätäkeskuspäivystäjä, vuoromestari Johanna Salo 16 Hätäkeskuspäivystäjien kommentteja ERICAsta 23 PSR tukee myös sopimuspalokuntien rakennushankkeita 26 Mielipide: Hiukan fiksummat ihmiset 32 Mielipide: Ensivasteyksikkö on terveystoimen yksikkö 34 Vastine: Testausvimman jälkipyykkiä 36 Bronto Skylift panostaa turvallisuuteen 40 Viking Life-Saving Equipment Oy 44 Palokuntanuorisoleirit – missä mennään. Mielipiteitä ja ajatuksia tulee niin kentältä kuin johtoportaistakin. Lehden teemana on ensihoitopainotteinen ”Ensimmäinen yksikkö kohteessa” ja yhteistoiminta eri toimijatahojen kanssa. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19
Otkesin pitäisi kuitenkin pidättäytyä tietojen antamisesta ja jättää tiedottaminen vastuuviranomaisen tehtäväksi. Hän on toiminut näin tilanteissa, joissa poliisille kuuluva onnettomuuden esitutkinta on aivan alkuvaiheessaan. Tällainen esiintyminen voi myös vääristää silminnäkijöiden muistikuvia. Otkesin henkilöstön ei kuitenkaan tulisi lausua onnettomuudesta mitään Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävä ei ole arvailla siihen perustuvia näkemyksiä. TIEDOTUSVÄLINEILLÄ ON tietysti tarvetta saada mahdollisimman paljon tietoa onnettomuudesta mahdollisimman nopeasti. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja OIKEUSMINISTERIÖN ALAISEN Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tehtävät on määritelty laissa (Turvallisuustutkintalaki 20.5.2011/525). Laki ei säädä, miten ja missä vaiheessa Otkes voi julkisesti arvioida tapahtuneen onnettomuutta tai siihen johtaneita tekijöitä. LAKI EI suorasanaisesti kiellä tuollaista julkisuutta. ENNENAIKAINEN ARVAILU julkisuudessa saattaa vaikuttaa vastuuviranomaisen tekemää esitutkintaa ohjaavasti. “Arvailu julkisuudessa saattaa vaikuttaa vastuuviranomaisen tekemää esitutkintaa ohjaavasti.” ennen kuin sen tutkinta on edennyt niin pitkälle, että arvausten ja oletusten sijasta on mahdollista kertoa tutkittua tietoa ja esittää. OTKESIN JOHTAJA Veli-Pekka Nurmi on toistuvasti esittänyt julkisuudessa arvioitaan tai arvailujaan vasta tapahtuneen onnettomuuden kulusta tai syistä
Palomiehet kohtaavat paljon vaaroja, syöpä ei pitäisi olla yksi niistä. Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi suojellaksesi muita LUE LISÄÄ!. Lue lisää uusilta sivuiltamme
Palomiehet kohtaavat paljon vaaroja, syöpä ei pitäisi olla yksi niistä. Tästä asiasta on sivuilla 32 mielipideartikkeli, jossa tarkastellaan ensivasteyksiköiden juridista ja toiminnallista asemaa. Lue lisää uusilta sivuiltamme. Lehden toimitus odottaa tästä aiheesta kommentteja seuraavaan Palokuntalainen-lehteen, joka on yhteisnumero ensihoidon erikoislehti Systolen kanssa. Luulisi, että Erica mahdollistaisi hälytysvasteen rakentamisen siten, että mikäli liikenneonnettomuusvasteeseen sisältyvät pelastusyksiköt eivät ole koulutettu ja varustettu ensivasteyksiköiksi, järjestelmä ohjelmoitaisiin hälyttämään kohteeseen lähin varsinainen ensivasteyksikkö. Kaikissa pelastusyksiköissä ei ole kuitenkaan varsinaisen ensivasteyksikön toimintaan koulutettua henkilökuntaa ja varusteita. Ilmeisesti asiasta päättävillä tahoilla ei ole tiedossa, että arviolta noin puolet Suomen ensivastetta tekevistä palokunnista hoitaa ensivastetehtävät siihen erityisesti varustetuilla kevyillä ajoneuvoilla. 7 TERVEYSTOIMEN ALAINEN yksikkö jää talliin ja ensiminuuttien ensihoito kohteessa jää pelastusyksikön henkilöstön vastuulle. Kansalaisten tasapuolisen palvelun takaamiseksi vasteiden ja hälyttämiskäytäntöjen tulisi olla koko maassa yhteinäisiä. Nyt näin ei ole. Varsinainen ensivasteyksikkö jää usein talliin Joidenkin sairaanhoitopiirien alueilla erillistä ensivasteyksikköä (muu kuin sammutusauto) ei hälytetä liikenneonnettomuuteen, jossa on altistuneita. Numerossa käsitellään laajasti aihetta ”Ensimmäinen yksikkö kohteessa”. Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi suojellaksesi muita LUE LISÄÄ!. Asia on järjestyksessä, jos kyseisellä pelastusyksiköllä on ensivasteyksiköltä edellytetty ensivastevalmius. Kansalaisen kannalta tämä on epäkohta
– Tämän ensimmäisen pilottityöpajan 12 paikkaa on täytetty, mutta ensi vuodelle suunnittelemme jatkoa, kertoo projektipäällikkö Saku Sutelainen. Mukana on vertaistukea, terapeutin tapaamista, traumatietoisuutta, hierontaa, yhteisöllistä tekemistä ja omaa aikaa. Pelastusalalle ei ole aiemmin suunnattu vastaavaa post-traumatyöpajaa, joten kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuiLisätietoa: Saku Sutelainen projektipäällikkö, SPPL puh. Hankkeen ja post-traumatyöpajojen tarkoitus on edistää puhumisen kulttuuria ja henkistä kestävyyttä pelastusalalla. Pelastusalan henkisen huollon eli MentalFireFitin tarkoitus on • vähentää ja häivyttää häpeää puhua kipeistä ja vaikeista asioista • edistää ymmärrystä siitä, että raskaiden työtehtävien kuuluu tuntua • edistää ymmärrystä siitä, että mieli voi murtua siinä missä jalkakin, myös auttajan ammatissa. 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN POST-TRAUMATYÖPAJA on lokakuun 8.–10.2019 Porissa järjestettävä, kolme päivää kestävä kokonaisuus, jossa osallistujat voivat käsitellä työhön liittyviä kuormittavia, kriittisiä tai traumatisoivia kokemuksia. KOLME PÄIVÄÄ kestävässä tilaisuudessa käydään läpi omia henkisesti haastavia työhön vaikuttavia asioita. • edistää puhumisen kulttuuria avaamalla traumaattisten tilanteiden jälkeisiä toimia ja niihin liittyviä normaaleja reaktioita • tuoda esiin muiden ensilinjan auttajien, kuten poliisin ja ensihoidon, toimivia käytäntöjä • hyödyntää ja edistää olemassa olevia keinoja, kuten työterveysyhteistyötä, kehityskeskusteluja, jälkipurkutoimia, vuoroja täydennyskoulutuksia, alan koulutuksia ja työnohjausta pelastusalalla. 044 756 7112 saku.sutelainen@sppl.fi www.sppl.fi/mentalfirefit www.sppl.fi/ posttraumatyopaja nen pilotointi. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen pilotointi: Pelastajien posttraumatyöpaja. Post-traumatyöpaja on osa Suomen Palopäällystöliiton Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hanketta, jota rahoittaa Palosuojelurahasto
Kansainvälisen pelastuspalvelun kehystaso, peruskoulutuksen toteuttaminen ja muodostelmien ylläpitäminen (300 000 euroa). SM esittää 1,53 miljardia euroa vuoden 2010 budjettiin Miten käy Pelastusopiston esitysten. Seuraamme PeO:n alkuperäisten esitysten kohtaloa syksyn aikana. ESITYS 3. Pysyvä kehyslisäys. SISÄMINISTERIÖN MÄÄRÄRAHOJA jakavat Poliisi, Rajavartiolaitos, Maahanmuutovirasto ja pelastustoimi (Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto, pelastusosasto ja avit). KEJOja etäjohtamisen koulutusympäristö vuodelle 2020 (125 000 euroa) ei pysyvä kehyslisäys. Eduskunta päättää asiasta lopullisesti syksyn aikana. Asuntolan kalusteinvestoinnit (100 000 euroa / vuosi) vuosille 2020 – 2023. Pelastusopiston pelastuskaluston investointitarpeet (700 000 euroa). ESITYS 6. ESITYS 2. Pelastusopisto on keväällä esittänyt alla olevia lisäyksiä vuoden 2020 talousarvioon (ja 2021–2023 talousarviokehykseen). Pysyvä kehyslisäys. ESITYS 7. Pysyvä kehyslisäys. Hallitus käsittelee budjettia syyskuussa. Valmistelussa on esitysten jälkeen tehty karsintaa sisäministeriössä ja Valtionvarainministeriössä. Pysyvä kehyslisäys. Pelastustoimen johtamisen ja hätäkeskustoiminnan koulutusympäristöt (350 000 euroa). Sopimuspalokunnan kouluttajakoulutus (100 000 euroa). ESITYS 5. KATSO MYÖS! Tahtoo tietää-palsta, sivu 53.. Pysyvä kehyslisäys. ESITYS 10. Toimitilamenot (100 000 euroa) Pysyvä kehyslisäys. Ei pysyvä kehyslisäys. Pysyvä kehyslisäys. ESITYS 9. Pelastusopiston ydintoimintojen turvaaminen (600 000 euroa). 9 ESITYS 1. Pelastustoimen resurssija onnettomuustilastojärjestelmän (Pronto) ylläpitoja kehittämiskustannukset (100 000 euroa). ESITYS 4
– Asuin tuolloin Euran paloaseman vieressä. Palokunnallamme oli kunta-aikana yli 200 hälytystä vuodessa ja osallistuin silloin myös päällystöpäivystykseen. Askosen kaikkiaan 55 vuotta kestänyt palokuntaura jatkuu edelleen hälytysosaston jäsenenä ja yksikönjohtajana.. Päällikkyys vaihtui Euran VPK:ssa Teuvo Askonen toimi 32 vuotta palokunnan päällikkönä Vuonna 1987 Euran VPK:n päällikkönä aloittanut Teuvo Askonen, 68, luovutti heinäkuun alussa päällikkyyden Juuso Rauhaselle, 31. – Euran VPK:n toiminta vie osan vapaa-ajasta, mutta viikonloput olen rauhoittanut palokuntatoiminnalta. Teuvo onkin vannoutunut mökkeilijä ja Lapinkävijä. Nämä sitoivat aika paljon yrittäjän aikaa. – Kun saavutin virallisen eläkeiän päätin lyhentää työpäivää tunnilla. Silloin olen mökillä tai Lapissa. Kymmenen vuotta meni sammutusmiehenä ja varapäällikkönä, kunnes sitten valitsivat palokunnan päälliköksi vuonna 1987. Tulihan sitä istuttua myös Palopäällystöliiton neljännen jaoston johtokunnassa useita vuosia, muistelee pitkän linjan aktiivinen palokuntaveteraani. TEUVO ASKOSEN pitkään meriittiluettoloon kuluu myös osallistuminen valtakunnalliseen järjestötoimintaan. – Kalusto on nyt parempaa, mutta muuten kaipaan kunta-aikaa. TEUVO JATKAA edelleen hälytysosastossa ja osallistuu noin 40-50 hälytystehtävään vuodessa. – Oliko sitten syy huonot ajat vai mikä, mutta ryhmässä pääaiheina olivat vuosikausia säästöt. KUNTA-AIKANA PALOKUNTAA koskevat neuvottelut ja käytännön yhteistyökuviot sujuivat Teuvon mielestä nykyistä alueellisen pelastustoimen aikaa paremmin. – Koin liiton aikanaan ja edelleen tärkeäksi sopimuspalokuntien kannalta. Omat mökit löytyvät Pyhäjärven rannalta sekä Kittilästä, Muoniosta ja Kolarista. Aikaa riittää myös harrastuksille. – Kun lääkäri totesi minut soveltuvaksi palokunnan hommin, niin ei ole mitään syytä luopua hälytystoiminnasta, kertoo konemiehenä ja yksikönjohtajanakin hälytyksissä toimiva Teuvo. Hän pyörittää edelleen kolmea ympäristöalan yritystä työllistäen noin 30 henkeä. Kymmenen vuotta Satakunnan pelastuslaitoksen Peso-ryhmässä (sopimuspalokuntaryhmä) istunut Askonen olisi kaivannut enemmän keskittymistä sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseeen. Hän oli myös perustamassa Suomen Sopimuspalokuntien Liittoa ja pitkään sen hallituksessa. – Onneksi hälytysmäärät ovat nyt kohtuullisia. Sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen jäi taka-alalle. Teuvo oli mukana ensimmäisessä sopimuspalopäällikköseminaarissa. PALOKUNTAURANSA KAUTTUAN Tehtaiden VPK:n poikaosastossa vuonna 1963 aloittanut Askonen siirtyi Euran VPK:n riveihin vuonna 1977. Nyt teen töitä vain 15 tuntia päivässä, sanoo Teuvo lievä hymynkare huulillaan. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 HENKILÖT ASKONEN EI aio jäädä lepäämään laakereilleen. Siksi vaihdoin palokuntaa
Sammutusasu kuuluu kuitenkin hänen varustukseensa jatkossakin.. 11 HENKILÖT Euran VPK:n kunniapäälliköksi nimetty Teuvo Askonen juhla-asussa
Uusia päivystäjiä ei kylläkään ihan aluksi sijoiteta tehtäväseurantaan. Ennen hätäkeskuspäivystäjäopintoja Salo oli hankkinut amk-tutkinnon yritysvietinnässä. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 HENKILÖT P orin hätäkeskuksen vuoromestari Johanna Salo aloitti hätäkeskuspäivystäjän työssä heti puolitoista vuotta kestäneiden opintojen päätyttyä vuonna 2007. – Pääsääntöisesti vuorot kulkevat kuuden päivän rytmissä. – Hän ei ole esimiesasemassa, mutta on osaltaan junailemassa esimerkiksi koulutusasioita, kertoo Johanna Salo. Ensin on kahden päivän päivävuoro, sitten kaksi vapaata ja lopuksi kaksi yövuoroa. Hänen tehtävänään on selvittää mitä ja missä on tapahtunut sekä lähettää kohteeseen asianmukaiset viranomaisyksiköt. – Ylipäivystäjä toimii myös vuoromestarin sijaisena. Sitten meillä on vielä painopistevuorot esimerkiksi kello 16:00-04:00. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Hätäkeskuspäivystäjä välittää avunpyynnön Hätäkeskuspäivystäjä on linkki hätätilanteen ja avun välissä. Tämän jälkeen on kaksi vapaata ja kierto alkaa alusta. Nämä osuvat usein vilkkaisiin viikonloppuihin. Päivystäjän työ on viimeisen vuoden aikana kokenut suuren muutoksen siirryttäessä noin 15 vuotta käytössä olleesta ELS-hätäkeskustietojärjestelmästä paljon puhuttuun Ericaan. Vuoromestarina Johanna Salo aloitti vuonna 2018. Lisäksi salissa toimii ilmoitinlaitetestaajia. Osa päivystäjistä tekee kuitenkin vain ilmoitusten vastaanottoa. Porin hätäkeskuksen apulaispäällikkönä toimii Riku Inkinen ja päällikkönä Helena Borisov. Häken salissa työskentelee ivo, tese ja muutama muu Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on joko ilmoitusten vastaanotto (ivo) tai tehtäväseuranta (tese). Hätäkeskuksen henkilöstöön kuuluu myös virkanimike ylipäivystäjä. Uutena asiana on se, että ilmoitinlaitetestauksissa ei nykyään ole keskusrajoja, vaan sitä tehdään valtakunnallisesti ja tehtävään on oma henkilökunta. Salin työtä johtaa vuoromestari. – Pääsääntöisesti salissa kaikki tekevät kaikkea. 12-tuntinen työvuoro Johanna Salo kertoo päivystäjän päivävuoron alkavan kello 07:00 ja päättyvän klo 19:00, jolloin alkaa yövuoro, joka päättyy aamulla klo 07:00
Sarjan seitsemännessä osassa seurataan kalustomestarin työvuoroa.. HENKILÖT 13 Hätäkeskuspäivystäjä välittää avunpyynnön Hätäkeskuspäivystäjän työvuoro SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana
Onneksi ne ovat olleet harvinaisia. tai 19:00 Päivystäjä käynnistää työpisteessä järjestelmän eli menee sisään omalla kortilla. Tämä onkin yksi isoimmista haasteista päivystäjän nykyisessä arjessa. Tietysti järjestelmässä on kehitettävää, mutta kukin viranomainen määrittelee itse niin riskinarvion kuin vasteetkin. Vuoromestarit ja tese antavat työvuoron päättyessä raportin kesken olevista tehtävistä ja muista toimintaan vaikuttavista asioista seuraavaan työvuoroon tuleville. Oikea elämä ei aina kuitenkaan sovellu tiukkoihin kysymys/vastaus -vaateisiin. Erityisesti erilaiset lapsiin liittyvät tapaukset jäivät mieleen. Uskon, että tulevaisuudessa, kehityksen myötä, meillä on toimiva systeemi. Usein listalla on määritelty puolessa vuorossa työtehtävän vaihto. 10 ”Ensimmäisinä vuosina sitä ihmetteli ihmisen elämää.”. – Me olemme saaneet jonkin verran palautetta, jonka oikea kohde olisi kyseinen vastuuviranomaistaho. Viranomaiskentällä ei vieläkään Salon mukaan ymmärretä täysin sitä, että hätäkeskuspäivystäjä on pitkälti viranomaisten itsensä antaman ohjeistuksen varassa. Työpäivän kulku on yksilöllistä tästä eteenpäin. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 HENKILÖT Päivystäjän hektinen työvuoro 07:00 Vuoromestari on tehnyt pöytäkartan, josta näkee kuka tekee mitä ja mihin aikaan. Nippelitekniikasta ja muusta käytännön työstä kysyttäessä Salon mielestä Erica-ympäristössä joutuu käyttämään enemmän hiirtä ja virveliikenne on sekavampaa. Tauot voi itse määritellä, kuitenkin siten, että vuoromestari määrittää, kuinka monta päivystäjää voi olla tauolla samanaikaisesti. Yhdellä silmäyksellä ei näe tilannetta, vaan pitää vaihtaa näkymää. Tauot ja ruokailu ovat päivystäjän omassa harkinnassa vuoromestarin antamien speksien mukaan. Viikossa on mahdollista harrastaa tunti liikuntaa työajalla vahvuuksien mukaan. Tämä riippuu päivävahvuudesta. He vievät aikaa todellisilta avuntarvitsijoilta. – Ensimmäisinä vuosina sitä ihmetteli ihmisen elämää. Ericaan Johanna Salo suhtautuu myönteisesti – Se ei ole enää mörkö. Taukoa jotkut päivystäjät pitävät tunnin välein, mutta toinen voi istua jopa kolme tuntia työpisteessään. Järjestelmä on kuitenkin selvästi vanhaa järjestelmää modernimpi, mutta kehitettävää riittää. Sitten seuraa rooli valinta: ivo, ylivuoto ivo tai tese. 19:00 tai 07:00 Työvuoro päättyy – Lisäksi meillä on hallintosihteerit ja toimialojen asiantuntijat. Työpäivään saattaa sisältyä koulutusta. – Päällekkäisten tilanteiden huomaaminen on hankalampaa ja kokonaiskuvan hallinta on vaikeampaa kuin ELSissä. Sitten on tietysti omana asiakaskuntanaan ne, joiden ei tulisi edes soittaa 112:een. Henkisesti vaativa työ Hätäkeskuspäivystäjä joutuu kommunikoimaan hyvin värikkään asiakaskunnan kanssa. – Työ on nyt kontrolloidumpaa ja teknisesti viranomaisen laatimiin kysymyspatteristoihin sitovampaa. ELSistä Ericaan Vuoromestari Johanna Salon mukaan päivystäjän työ on ELSistä Ericaan siirryttäessä muuttunut. Melkein kaikilla soittajilla on jonkinlaisen avun tarve. Kaikkiaan täällä Porin hätäkeskuksessa työskentelee noin 70 henkilöä
Tuula on työskennellyt aiemmin yritysja vaikuttajaviestinnän asiantuntijaja johtotehtävissä NIMITYKSIÄ: muun muassa energiateollisuuden, terveyspalvelujen, metsäteollisuuden sekä postija logistiikkapalvelujen aloilla. Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6 01300 Vantaa. Kukonlehto toimii liiton viestintäyksikön vetäjänä ja on Palomiesliiton johtoryhmän jäsen. HENKILÖT Päivystäjän hektinen työvuoro FILOSOFIAN MAISTERI Tuula Kukonlehto on nimitetty Suomen Palomiesliitto SPALin viestintäjohtajaksi 5.8.2019 alkaen. 0400 352 709 suunnitelman mukaisesti. Tehtävässään Kukonlehto vastaa Palomiesliiton vaikuttamisja sidosryhmäviestinnän kehittämisestä, johtamisesta ja toteutuksesta liiton strategian ja toimintaPalomiesliiton viestintäjohtajaksi Tuula Kukonlehto Yhteystiedot: Tuula Kukonlehto tuula.kukonlehto@palomiesliitto.fi Puh
Tässä numerossa ääneen pääsevät anonyymit hätäkeskuspäivystäjät. Hätäkeskuspäivystäjien kommentteja Ericasta. Seuraavassa numerossa kuulemme sopimuspalokuntien kokemuksia ERICAsta. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ PALOKUNTALAINEN-LEHTI KERÄÄ eri toimijatahojen kommentteja ERICAsta
Toimitus on stilisoinut niitä asiasisältöön puuttumatta. ”Insta toimitti juuri sitä, mitä tilattiin.” ”Ericassa oma ammattitaito ei ole niin tärkeä, kun kone tekee riskinarviot, mistä taas johtuvat hölmöt vasteet.” ”Ei voida ajatella taktisesti, vaan pitää tehdä mitä algoritmit määrittelevät.” ”Jääkö päivystäjän mielipide muiden jalkoihin?” ”Erityisesti kiireellisyydet sekaisin.” ”Nyt Erica on jo eri kuin keväällä.” Teksti Pekka Koivunen Kuvat Hätäkeskuslaitos PELASTUSALAN ILMIÖITÄ. 17 Anonyymit kommentit on kerätty elokuun aikana keskusteluista hätäkeskuspäivystäjien kanssa. Kommentit ovat satunnaisessa järjestyksessä
Päivystäjästä tuli Erican myötä robotti.” ”Ivo hälyttää eikä tiedä tesen asioista.” ”Puhekuulutukset koneella on hyvä juttu, voidaan keskittyä puheluun.” ”Päivystäjä ei kuule robotin ääntä.” ”Vaikka viivästyi, olisi ollut vielä syytä lykätä, mutta ymmärrän Instan ja viranomaisten paineet.” ”Paikannuksen tarkkuus on perseestä.” ”Luotan vahvasti seuraavaan ohjelmapäivitykseen. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ ”Odotusaika ollut pitkä. Ihan hyvä tulossa.” ”Paikallistuntemuksella on erittäin tärkeä merkitys edelleen.”. Olen odottanut jo kaksi vuotta.” ”Kehitystyön pitäisi lähteä päivystäjän lähtökohdista.” ”Normipuheluihin voisi ottaa vaikka pitkäaikaistyöttömän
Poliisi reagoi muutoksiin hitaasti, ehkä siksi, että kaikki menee poliisihallituksen kautta.” ”Koulutus oli hyvä ja laaja.” PELASTUSALAN ILMIÖITÄ. ELSissä se oli todella nopea ja luotettava.” ”Pelastus ja ensihoito ovat korjanneet jo omia puutteitaan. Tiedän ensimmäisestä lauseesta, että tarvitaan nyt ja kiireellä apua.” ”Els oli yksinkertaisempi ja värikkäämpi, Erica on harmaa. Vasta sitten virveliikenne on mahdollista.” ”Ihmetyttää miksi pieniä ei ole korjattu jo.” ”Kysymyspattereita pitää järkeistää. 19 ”Puherobottia pitää odottaa ennen kuin hälytys on ohi. Toimii hyvin.” ”112 sovellus toimi ELSissä paremmin, paikannus on epätarkempi.” ”Kehittäjien ahaaelämykset ovat häirinneet Erican kehitystä.” ”Oli ehkä Installe yllätys, että kehitysprojektiin tuli mukaan useita tahoja, joilla oli omia vaatimuksia.” ”Viimeiset kolme vuotta rassasi kaikkia päivystäjiä, koska käyttöönottoa siirrettiin usein. ” ”Yksiköt heti valmiiksi. Salihenkilöstölle tuli lomakieltoja ja taas uusia lomakieltoja jne.” ”Olis kiva saada lisää.” ”Erican paikannusjärjestelmä todella surkea
Ei ole kuitenkaan niin selkä kuin aiempi.” ”Paikannus toiminut hyvin.” ”Ensimmäisistä koulutuspäivistä meni kuitenkin vuosi ennen kuin otettiin käyttöön.” ”Katastrofaalisen alun jälkeen kehitystä on tapahtunut”. Samalla ilmoituksella näkyvyyttä pelastusalalle ja ensihoidon ammattilaisille. ”Päivystäjät voivat tehdä kehitysehdotuksia, mutta miten niitä sitten otetaan huomioon. Pystyn jatkamaan keskustelua. Minun ei tarvitse enää antaa hälytystä puheena. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 ”Jos toimittaja saa käyttöliittymän koulutuksen, hän voi istua pukille ja alkaa ottaa hätäilmoitusta vastaan.” ”Kartta on huonontunut, mutta liikkuminen kartalla on helpompaa. Painan vain nappia ja jatkan.” ”Poliisille keikat puheella.” PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Olemme nykyään myös samaa kokoa. Pyydä tarjous Maria Salo, maria.salo@palokuntalainen.fi, 0400 504 678 YHTEISNUMERO LOKA-MARRASKUUN VAIHTEESSA ”ENSIMMÄINEN YKSIKKÖ KOHTEESSA” ”VIRANOMAISYHTEISTYÖ ” palokuntalainen PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI BRANDKÅRIST EN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäiv ystäjät ERICASTA 4 • 2019 Ensihoidon erikoislehti. Odotan mielenkiinnolla.” ”Muutosvastarinta on vähentynyt selvästi viime aikoina.” ”Kehitetäänkö tätä liikaa viranomaisten väliseksi työkaluksi?” ”Puherobotti on loistava
Pyydä tarjous Maria Salo, maria.salo@palokuntalainen.fi, 0400 504 678 YHTEISNUMERO LOKA-MARRASKUUN VAIHTEESSA ”ENSIMMÄINEN YKSIKKÖ KOHTEESSA” ”VIRANOMAISYHTEISTYÖ ” palokuntalainen PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI BRANDKÅRIST EN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäiv ystäjät ERICASTA 4 • 2019 Ensihoidon erikoislehti. Olemme nykyään myös samaa kokoa. Samalla ilmoituksella näkyvyyttä pelastusalalle ja ensihoidon ammattilaisille
Tähän voi huomaamattomasti syyllistyä sopimuspalokunnan sisällä, kuten meille meinasi vahingontorjuntakeikalle lähtiessä käydä. Kun moottorisaha jo lauloi kohteessa, lipui rauhallisesti sammutusauton perään pyytämättämme miehistöauto. Eikä varsinkaan itse jäädä kaatuneina puina tielle makaamaan. Juuri motivaation alas painaminen ja turhautuminen on suurin uhka sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuudelle. Huono motivaatio ja myönteisen kannustuksen puute. Mutta meitä ei harmittanut paloasemalle takaisin ajaessa. Kannamme sopimuspalokunnissa huolta siitä, ettei toimintaan mukaan pääsylle olisi liian korkeaa kynnystä. Muutaman minuutin päästä istuin höökissä kolmen muun yksikönjohtajan kanssa. Jokainen pelastustoimen tehtävä on tärkeä ja se hoidetaan ammattimaisella otteella. ”Siellä on vaan puu kaatunut tielle, me huikitaan jos tarvitaan apua,” sanoimme paloaseman pihaan tuleville innokkaille nuoremmille sammutusmiehille. Mielestäni ei ole mitään järkeä ryhtyä vaatimaan kaikilta hälytystoimintaan osallistuvilta terveystarkastuksen lisäksi kuntotestejä. Jokaista hyvällä asenteella työhön tarttuvaa tarvitaan tehtävällä – vaikka vain liikenteenohjaustikkarin tai katuharjan varressa. Sitä paitsi ilman motivaatiota vetäytyy huippukuntoisinkin leuanvetäjä toiminnasta pois. Jos sopimuspalokuntien tulevaisuuden tielle joskus näyttääkin kaatuilevan puita, ei pidä lannistua vaan rohkeasti raivata. mikäli tämmöistä vaadittaisiin. Olisihan tehtävä toki vähemmälläkin kuin 1+7 vahvuudella hoitunut. Tähän olisi vastaavassa tilanteessa syyllistynyt helposti pelastustoimen järjestelmä, jos olisi ajattanut puunraivaustehtävälle resursseja ”säästäen” kauempaa ammattiyksikön. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 JAAKKO LINKO, järjestöpäällikkö, yksikönjohtaja ja pappi PUHELIN PIIPPASI 461C-keikan, kun olin väsyneenä lössähtänyt sohvalle työreissupäivän jälkeen. Kovatkaan kuntoindeksit eivät siinä auta. Yhdellä heistä sattui vieläpä olemaan melkoinen palokuntauran merkkipaalutapahtuma, elämän ensimmäinen keikka. Oksat siirtyivät pientareelle ja katuharjat heiluivat niin tehokkaasti, että tie oli hetkessä puhdas avattavaksi. TOISAALTA mikä mahtaisi olla suurin este sille, ettei hälytystoimintaan osallistuva sopimuspalokuntalainen saavuttaisi edes vaatimatonta FireFit-indeksiä 2. Olimme yksimielisen iloisia näkemästämme asenteesta, nuorempien halusta osallistua pikkukeikallakin tekemiseen tosissaan. Yhteisesti sovittu valtakunnallinen ohje olisi ollut hyvä yhdenmukaisuudenkin kannalta. Pelkäämme Puu kaatunut tielle joukolla esimerkiksi valtakunnalliseen toimintakykyohjeeseen pelastuslaitosten itse lisäämien kuntotestivaatimusten vaikutusta palokuntien jäsenhankintaan. Sain nähdä mitä loistavimman muistutuksen tästä
Avustus jopa 220 000 euroa Sopimuspalokunnan rakennushankkeeseen myönnettävän avustuksen määrä voi olla enintään 40 % hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään 220 000 euroa. Palosuojelurahastossa hakemukset tarkastetaan ja pyydetään tarvittavat täydennykset. Tilitys PSR:lle, kun hanke on valmis Rakennushanke voidaan aloittaa, kun myönteinen avustuspäätös on tehty. Hakemukset järjestetään erikseen pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien hankkeiden osalta, jonka jälkeen ne toimitetaan Palosuojelurahastoon. Hankkeeseen voidaan tehdä muutospäätös perustellusPSR tukee myös sopimuspalokuntien rakennushankkeita. 23 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Rakennushankeavustusta voidaan myöntää sopimuspalokunnalle uuden paloaseman rakentamiseen, kiinteistön hankintaan sekä vanhan paloaseman merkittävään peruskorjaukseen tai laajentamiseen. VUOSIEN 2010–2019 aikana sopimuspalokunnille on tehty 39 myönteistä rakennushankepäätöstä ja myönnetty avustussumma on ollut yhteensä noin 3,63 miljoonaa euroa. Hakuprosessi Rakennushankehakemukset toimitetaan oman alueen aluehallintovirastolle näiden antamaan määrä-aikaan mennessä. Hakemuksista tehdään yhteenveto aluehallintovirastojen ja pelastuslaitosten puoltojärjestyksiä hyödyntäen. Alle 12 500 euron hankkeisiin avustusta voi hakea ilman määräaikaa pienavustuksena. Näiden lisäksi osa kunnille myönnetyistä avustuksista on kohdistunut sopimuspalokuntien paloasemarakennuksiin. Sopimuspalokunnille voidaan myöntää avustusta yli 12 500 euron rakennushankkeisiin. Rakennushankehaku järjestetään kerran vuodessa. Hakuilmoituksesta ja PSR:n nettisivuilta löytyy hakemuksen tekemiseen liittyvää ohjeistusta. PSR:n yhteyshenkilöiltä saa tarvittaessa apua hakuprosessiin liittyvissä kysymyksissä. Lopuksi niistä valmistetaan päätösesitys Palosuojelurahaston hallitukselle. Aluehallintovirastot ja pelastuslaitokset asettavat oman alueensa rakennushankehakemukset järjestykseen sen mukaan, kuinka tärkeäksi hankkeen aloittaminen hakuvuonna arvioidaan. Jos rakentamisen aikana ilmenee muutoksia avustuksen käyttötarkoitukseen tai muuhun avustuksen käyttöön, tulee niiden osalta ottaa yhteyttä Palosuojelurahastoon
Teksti Pekka Koivunen ja Juha Jortikka. Hakijan muistilista • HAKEMUKSEEN merkitään kaikki hankkeeseen oleellisesti liittyvät tiedot • RAKENNUSSUUNNITTELIJAN tai muun rakentamistalouteen riittävästi perehtyneen rakennusalan asian-tuntijan laatima kustannusarvio • HANKKEISSA ei voi käyttää rahoitusmuotona leasingrahoitusta • AVUSTUSTA ei myönnetä paloaseman juhlasalin tai vastaavan tilan rakennuskustannuksiin • LIITTEEKSI pelastuslaitoksen lausunto sekä hankekohtainen arviointikehikko. Myönteisen rakennushankepäätöksen saaneille lähetetään messinkilaatta, jossa kerrotaan Palosuojelurahaston myöntämästä avustuksesta. 24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ ta syystä. Laatta kiinnitetään pysyvästi avustusta saaneen paloaseman ulko-oven viereiselle seinälle. • ALLEKIRJOITETTU kustannusten yhteenvetotaulukko ja hankintaa koskevat laskut maksumerkintöineen KÄYTTÖÖNOTTOTAI lopputarkastuspöytäkirja • HAETTU tai saatu muu julkinen tuki • EI-HYVÄKSYTTYJEN kustannuksia erittely yhteenvetotaulukossa . Ensimmäisen hälytykseen saapuvan piti ajaa sammutusauto ulos, että kaikki pääsisivät pukemaan varusteet päälle. Rakennushankkeen valmistuttua avustuksen saaja toimittaa tilityslomakkeen Palosuojelurahastoon. Avustuksen saajan muistilista • AVUSTUS maksetaan hakijalle yhtenä eränä toteutuneiden kustannusten perusteella • TILITYS tehdään Palosuojelurahaston www-sivuilla olevalla lomakkeella. Rakennuksen tulee olla koko käyttöajan avustuspäätöksessä määritellyssä käyttötarkoituksessa eikä sen omistustai hallintaoikeutta saa luovuttaa muille. Esimerkiksi hankkeen toteuttamiselle voi hakea jatkoaikaa rahaston hallitukselta, jos rakennushanke ei näytä valmistuvan suunnitellusti. 30 vuoden karenssi Rakennusten käyttöaika on 30 vuotta avustuksen myöntämisestä. Köyliön Läntinen VPK: PSR:n avustus ratkaisi paloasemahankkeen toteutumisen Köyliön Läntinen VPK:n sosiaalija huoltotilat olivat 50-luvun lopulla rakennetulla vanhalla asemalla heikot. Tallin ovia ei myöskään pystytty korottamaan uudemman sammutusauton vaatiman mukaiseksi
Asemaprojekti ei ole vielä kokonaan maalissa, monenlaista viimeistelytyötä on vielä jäljellä. Paloasema rahoitettiin palokunnan omalla rahoituksella. Köyliön Läntisen VPK:n paloasema.. Rakennuttajana toimi palokunnan jäsen, jolla oli alan koulutus sekä pitkäaikaista kokemusta rakennustöistä. Kolmen vuoden projekti jatkuu, viimeistelyä riittää vielä Asema saatiin käyttöönottokuntoon syksyllä 2018 juuri palokunnan 90-vuotisjuhlien aikaan. – Talkootyöllä saavutettiin myös huomattava kustannussäästö esimerkiksi johdotuksien ja metallitöiden osalta. – Uudet tilat ovat turvallisemmat, valoisammat, viihtyisämmät ja toimivammat. Juha Jortikka kiittää paikallisten yritysten kanssa joustavasti toiminutta yhteistyötä. Heti alusta oli selvää, että projektin toteutuminen olisi kiinni PSR:lta mahdollisesti saatavasta avustuksesta. – Perusasiat ovat kunnossa ja pystymme käyttämään kaikkia tiloja toimintaamme. – Pysyimme melko tarkasti alkuperäisessä budjetissa ja avustuksen tilitys PSR:lle saatiin onnistumaan hyvin heti ensimmäisellä yrityksellä ohjeita seuraamalla. Juha Jortikan mukaan uuden aseman merkitys on suuri sekä Köyliön Läntisen VPK:n nykyiselle toiminnalle kuin tulevaisuudellekin. 25 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ HANKE UUDEN paloaseman saamiseksi Kepolan kylälle lähti voimalla liikkeelle, kun Tiurin myllyja sahaosuuskunta lahjoitti palokunnalle omistamansa 0,6 hehtaarin tontin myllyrakennuksineen. – Kotijoukkojen tuki oli tärkeää. Jortikan mukaan lähes kaikki palokunnan jäsenet osallistuivat rakentamiseen. Paikallinen Osuuspankki suhtautui myönteisesti hankkeeseen ja lähti siihen mukaan. – Toisella hakukerralla vuonna 2017 saimme täyden 40 % avustuksen kertoo palokunnan päällikkö Juha Jortikka. Useassa kohdassa paloasemaa, joka tehtiin suurelta osin talkootyönä, näkyy ammattilaisen kädenjälki. Oma apu paras apu PIIRUSTUKSET LAATI paikallinen yritys, joka toimi myös rakennustyön valvojana. Kaikessa kiireessä unohdimme koko talkootuntien kirjaamisen, joka näin myöhemmin ajateltuna olisi ollut suotavaa. Projekti kesti tontin lahjoituksesta käyttöönottoon noin kolme vuotta. Uudella paloasemalla tulee olemaan varmasti merkitystä myös koko Kepolan kylälle, joka on kuntaliitoksen myötä muuten menettänyt osan entisestä identiteetistään Köyliön kunnan keskustaajamana. Palokunnan oma väki teki talkoilla rakennuksen pohjan eristyksen sekä betoniraudoituksen. Toisella kerralla olimmekin sitten jo vanhoja tekijöitä hakuprosessissa. Ammattilaisten kädenjälki näkyy VPK-yhdistyksen jäsenet koostuvat eri aloilla toimivista ihmisistä. – Sopimus pääurakasta tehtiin paikallisen rakennusyrityksen kanssa, joka teki varsinaisen rakennustyön perustuksista sateelta suojaan –vaiheeseen asti. Sisätilojen osalta runkoja viimeistelytyöt tehtiin myös palokunnan oman väen toimesta. – Avustuksen haku sujui jo ensi kerralla hyvin ohjeita noudattamalla ja saimme kaikki oikeat liitteet ja piirustukset mukaan. Tärkeän osan muodosti myös talkoolaisen ruokahuolto, jonka naisja tukiosasto järjesti aina tarvittaessa
Palomiehet, poliisit ja ensihoitajat kohtaavat jatkuvasti työssään näitä hiukan fiksumpia ihmisiä, joille ei pitänyt sattua mitään, koska he osaavat hoitaa kaiken fiksummin kuin muut. HIUKAN FIKSUMMAT ihmiset ovat erittäin raskaita elinkumppaneita ja perheenjäseniä. Johanna Franzén Hiukan fiksummat ihmiset Kirjoittaja työskentelee Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella viestintäpäällikkönä PELASTUSALAN ILMIÖITÄ. Silti heitäkin autetaan – yhteiskunnan rahoilla, samoin kuin kaikkia muitakin. He eivät arvosta luontoa tai ympäristöä. Heidän täydellinen piittaamattomuutensa omasta ja ympäristönsä turvallisuudesta aiheuttaa jatkuvaa huolta ja pelkoa läheisissä. Sen lisäksi että he ovat hiukan fiksumpia, he tuntevat myös olevansa hiukan rohkeampia kuin kukaan muu. Hiukan fiksummat ihmiset lähtevät pilkille vielä siinä vaiheessa, kun kukaan muu ei enää uskalla irrottaa jalkojaan kuivalta maalta. He eivät koskaan putoa jäistä läpi, ja pitävät kaikkia varoituksia asiasta naurettavana paapomisena. JUHANNUKSENA NÄMÄ hiukan fiksummat ihmiset osaavat polttaa varmasti kokon metsäpalovaroituksen aikana niin, ettei maastopaloa syty. He voivat myös hallita tuulia, jotka eivät koskaan käänny vaaralliseen suuntaan heidän kokon polttonsa aikana. Todennäköisesti he eivät ole koskaan edes nähneet maastopaloa, mutta he ovat silti sen leviämisen asiantuntijoita. TALVISIN NÄMÄ hiukan fiksummat ihmiset tietävät tarkalleen miten paksuja jäät ovat. Nämä hiukan fiksummat ihmiset ovat meitä tavallisia kuolevaisia parempia erityisesti erilaisten riskien arvioinnissa. Yleensä pettymys omasta epäonnistumisesta on niin iso, että kiitokseksi avusta hiukan fiksummat ihmiset haukkuvat heitä auttamaan tulleet viranomaiset. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 SUOMESSA ON ihmisryhmä, joka on hiukan muita fiksumpi. Tätä hiukan fiksummat ihmiset eivät fiksuudestaan huolimatta usein ymmärrä. Eivätkä he ennen kaikkea osaa arvioida omaa fiksuuttaan rehellisesti. He tietävät varmasti miten pitkälle kipinät kulkeutuvat eri olosuhteissa. HIUKAN FIKSUMMAT ihmiset ovat hyvin surullisia tapauksia. He tekevät sen tahallisesti. He voivat veneillä humalassa ja ilman pelastusliivejä, koska he eivät koskaan joudu pulaan vesillä. HIUKAN FIKSUMMAT ihmiset voivat luottaa, että kun heidän fiksuutensa loppuu, heitäkin autetaan. HIUKAN FIKSUMMAT ihmiset erottaa meistä tavallisista kuolevaisista se, että he eivät joudu onnettomuuksiin tai aiheuta niitä vahingossa tai ymmärtämättömyyttään. HIUKAN FIKSUMMAT ihmiset voivat myös ajaa ilman turvavyötä koska he eivät koskaan aja kolareita. He eivät osaa rakastaa elämää eivät omaansa, eivätkä muiden. Jotta kaikki varmasti saavat tietoonsa, kuinka fiksuja nämä ihmiset ovat, he laittavat kuvan metsäpalovaroituksen aikana polttamastaan kokosta Facebookiin tai kirjoittavat aiheesta blogikirjoituksen. Heidän aiheuttamansa onnettomuuksien taustalla on tarkoituksellinen välinpitämättömyys ja kuvitelma siitä, että omalla fiksuudellani pystyn estämään kaikki onnettomuudet
ILMOITUS KUVA: STUDIOKOIVUNEN
Toisin näyttää käyvän. Ohjelmaan on vielä salakavalasti sisällytetty joukko epämääräisiä fyysisiä vaatimuksia, joiden täyttymisestä ”koulutukseen lähettävä tahon” on annettava lausuntonsa. Kun koulutusuudistuksen eräänä tavoitteena oli valtakunnallinen yhtenäisyys, niin opetusohjelman pääsyvaatimuskuvio päinvastoin muuttaa sitä alueelliseksi epämääräisyydeksi. Pääsykriteerit kummastuttavat Uusi koulutusohjelma joutuu outoon valoon heti kohdassa 1.1: ”Pääsykriteerit”. Millä mittareilla kyseisiä ominaisuuksia arvioidaan jää ilmeisesti pelastuslaitoksien vastuulle. Siitä poiketen on peruskurssin koulutusohjelmaan kirjattu, että kurssilaisen tulee olla fyysisiltä ominaisuuksiltaan kykenevä käyttämään paineilmalaitteita sekä toimimaan pimeässä ja korkealla. Sopimuspalokuntien uusi koulutusohjelma kummastuttaa ”Jos kurssi käsittää kaiken mahdollisen hyvän, niin kurssin pituus, ja tietenkin kustannukset, saattavat muodostaa kynnyksen.”. Niiden sisällyttäminen peruskurssin pääsykriteereihin on näin erityisen arveluttavaa, koska niillä ei ole mitään tekemistä itse peruskurssin onnistumisen kanssa. Vähemmän yllätyksellistä oli se, että kyseinen näkemys vallitsi miehistötasolla, kun taas esimiestasolla oltiin jonkin verran varauksellisempia. Kysely yllätti SSPL kentälle suunnatun kyselyn mukaan merkittävä osa vastaajista piti nykyisen sammutustyön kurssin pituutta sopivana. Tavoitteethan olivat laadun parantaminen ja sopivan pitkän rautaisen perusannoksen antaminen, jotta palokuntalainen pääsisi nopeasti osallistumaan konkarikaartin nuorimpana jäsenenä tositoimintaan. Perusannoksen jälkeen seuraisi modulirakenteinen, yli koko palokuntauran kestävä oppiminen. Oikeasti peruskursseille pitäisi laittaa jokseenkin jokainen kynnelle kykenevä, alueesta riippumatta. Siinä annetaan pelastuslaitoksille vapaat kädet itse määritellä, millä ehdoilla joku pääsee kursseille. Peruskurssin pitää olla mieluiseksi koettu sopimuspalokuntatoiminnan sisäänheittomekanismi, ei heti alkukättelyssä fyysisesti karsiva elementti. Valtakunnallisesti vai… Pelastustoimen kuntovaatimusten osalta on olemassa sisäministeriön vahvistama valtakunnallinen ohje, joka yksiselitteisesti määrittää peruspalokuntalaisen kuntotestaukset vapaaehtoisiksi. Tikkaiden käsittely, narut ja solmut, hätäensiapu sekä viestintä/johtaminen eivät liene sellaisia taitoja, joita operatiivisen ryhmän aivan jokaisen jäsenen tulee ehdottomasti heti alkuun hallita. Tulos eroaa aikaisempien barometrien yhteydessä saadusta palautteesta, missä kurssien liikapituudesta on tullut varsin runsaasti palautetta. Paineilmalaitteiden käyttö, pimeätoiminta tai korkealla työskentely eivät välttämättä tule kuulumaan uransa alussa olevan palokuntalaisen tehtäväkenttään. Eivät ne haitaksikaan ole, jos muuta palokuntauran alkuun tarpeellisempaa ei löydy opetettavaksi. Näin esittivät konsultit, jotka ehdottivat aikanaan koulutuksen siirtämistä SPEKiltä Pelastusopistolle. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ S opimuspalokuntakenttä on innolla odottanut koulutusohjelman uudistusta. Koulutuksessa on kyse tasapainotuksesta: jos kurssi käsittää kaiken mahdollisen hyvän, niin kurssin pituus, ja tietenkin kustannukset, saattavat muodostaa kynnyksen
Ohjaimet käteen – ota. Kansalaisten aleneva peruskunto on valtakunnallinen ongelma, mutta pelastustoimen tehtävänä ei ole sen ongelman ratkaiseminen, vaan auttavien käsien organisointi. Teksti Silvio Hjelt. Tämä aivan riippumatta siitä, kuka viime kädessä maksaa. On viranhaltijoita, jotka eivät välttämättä pysty näkemään päivittäisten roskalaatikkopalojen sammutustarpeen taakse. Siitä oli kenttä varsin yksimielinen: palokuntakoulutuksen tulee olla palokuntalaiselle ilmaista! Jos kuntien omistamat pelastuslaitokset pihistävät, olisi ainoa oikea maksaja Suomen valtio. 29 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Vaarana ”tarveharkinta” Aivan tuulesta ei ole temmattu joidenkin viranhaltijoiden suuhun laitettu lausahdus, että ”sopimuspalokunta ei tarvitse..” Ei ole myöskään kaikille selvää, että pelastustoimi tarvitsee sopimuspalokuntia, ja että sopimuspalokunta tarvitsee joukon koulutettuja henkilöitä. Sisäministeriö on Pelastusopiston isäntä. On kuultu päällystöviranhaltijoidenkin suusta, että ”minua ei kiinnosta, mistä saatte jälkikasvunne, minä haluan vain savusukeltajia silloin, kun painan nappia.” Tai ”jos vaaditte sitä tai tätä, niin täytyy harkita, tarvitaanko teitä kaikkia.” Tarveharkinnan tuominen korostetusti mukaan koulutuskuvioon on sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden kannalta erityisen arveluttavaa. Kansalaisten arkiturvallisuus rakentuu nopeasti läheltä tulevien auttavien käsien varaan. Olisiko ministeriön nyt syytä astua pelastustointa ohjaavaan rooliinsa ja hellävaraisesti ohjata kehitystä jatkuvuuden kannalta järkeville radoille. Koulutettuja yli välittömän ”tarpeen”. Palokuntakoulutus on sopimuspalokuntatoiminnan keskeinen elementti ja peruskurssi on sen sisäänpääsyportti. Niitä käsiä ei saa vaarantaa yli-innokkaiden lyhytnäköisten toimijoiden asettamien vaatimusten kautta
05 616 7001 Viestintäpäällikkö Johanna Franzén puh. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN Liitto (SSPL) on myöntänyt SOPIMUSPALOKUNTA-tunnustuksen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle. 05 616 7004 Toiminnanjohtaja Isto Kujala luovuttaa tunnustuksen pelastusjohtaja Erkki Hokkaselle, mukana järjestöpäällikkö Jaakko Linko (SSPL) ja viestintäpäällikkö Johanna Franzén (Etelä-Karjalan pelastuslaitos). SOPIMUSPALOKUNTA-tunnustuksen ottivat vastaan Lappeenrannassa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Erkki Hokkanen ja viestintäpäällikkö Johanna Franzén. Arvostus sopimuspalokuntatoimintaa ja pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa kohtaan tulee näkyväksi pelastuslaitoksen esimerkillisessä viestinnässä, jota tehdään yhdessä sopimuspalokuntien kanssa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on toiminnallaan ja kehitystyöllään osoittanut SSPL:n mukaan jo pitkään, että sopimuspalokuntia ja sopimushenkilöstöä pidetään Etelä-Karjalassa tärkeänä osana pelastuslaitoksen organisaatiota. Tärkeimmät perusteet tunnustukselle ovat toiminnan kehittäminen, erinomainen viestintä ja hyvä yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa. Myös drone-yksiköiden operointi, eli RPAS-toiminta, on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella sopimuspalokuntien erikoisosaamista, jota hyödynnetään jatkuvasti vakiintuneen käytännön mukaan. Pelastuslaitos on myös ennakkoluulottomasti kehittänyt ja tukenut palokuntien erikoistumista. Tästä hyvänä esimerkkinä on sopimushenkilöstön kouluttaminen operaattoreiksi pelastustoiminnan johtajan ja viestinnän tueksi. SSPL:n tunnustus Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle Lisätiedot: Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen puh. Erityisesti SSPL arvostaa sitä, että Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toiminnassa keskitytään oikeiden pelastusalan käsitteiden käyttöön
Joka tapauksessa, väkisinkin alkaa pohdituttaa kasvava tehtävämäärä. Sama trendi tuntuu voimistuvan myös muualla Euroopassa. Pili-pili-pom Mutta entäs myrskyvahinko. Entä perinteinen vettä kellarissa. Maastopalot nyt kuitenkin lienevät edelleen palokunnan hommia, toisin kuin Venäjällä, jossa ne eivät ole kenenkään hommia. Jos vedenpinnan nousu on pysähtynyt, pumpataanko, liipataanko, imuroidaanko ja kuivataanko vielä lopuksi pyyhkeillä, vai onko tilanne vahingontorjuntafirman liiketoimintaa. Kansalaisten hyväksi ja rahoilla tässä toimitaan, mutta luulenpa, että tulevina vuosina näiden asioiden tiimoilta käydään vielä keskustelua ja hyvä niin. Tehtävämäärää ei tule ainakaan pienentämään kasvava uusavuttomuus. Metsiä palaa ja kaupungit tulvivat. ”Onko puuvajan päälle rojahtanut puu palokunnan tehtävä?”. 31 LAURI TURTOLA TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Toivottavasti en näe aikaa, jolloin höökissä on lumikolat ja pyryn jälkeen kolaillaan pihateitä, että ihmiset pääsevät töihin. Onko puuvajan päälle rojahtanut puu palokunnan tehtävä. Ääriesimerkki lienee taannoin Välimerellä nähty hurrikaani. Totta kai palokunta paikalle tultuaan auttaa. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. TÄYSIN EPÄTIETEELLISELLÄ mututuntumalla analysoiden, tuntuu että erilaisista luonnonilmiöistä johtuvat onnettomuudet, eli käytännössä vahingontorjuntatehtävät ja maastopalot, lisääntyvät vuosi vuodelta. Palokunnan pitää ehkäistä ja estää lisävahinkojen synty. Tosin osa kansamme valitsemista euroedustajista ovat asiasta erimieltä, ja ilmastonmuutos saattaakin olla fake news, jolloin tämänkin kolumnin kirjoittaminen on turhaa. Laitetaanko klapimittaan vai kuuluisiko homma metsurille. Olisihan se tavallaan verrattavissa autotallin eteen kaatuneen puun raivaamiseen... Annetaan siis niiden ajaa ammatikseen, keille business kuuluu. Suomessakin oli todella pitkä kuiva kausi, mutta mittavilta maastopaloilta on vältytty, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa viime kesänä. Sopimuspalokuntien ikiaikainen varainhankintakeino, eli vedenajo, on nykyisin hankalaa, sillä siihen vaadittaisiin liikennelupa
Muuten erittäin laadukkaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvän opinnäytetyön teoriatiedon mukaan kaikki ensivastetoiminta ei olisi terveystoimea eikä ensivasteyksikköä ole tarkoitettu toimimaan pelastustoimen johtamissa tehtävissä. Pitäisi myös arvioida, voisiko osa sammutusauton henkilöstöstä toimia ensihoitopalvelun henkilöstön statuksella eikä ensivasteyksikkö olisikaan välttämättä oma itsenäinen ajoneuvo. Ambulanssiresurssien loppuessa ensivasteyksiköistä Ensivasteyksikkö on terveystoimen yksikkö. potilasvahinkovakuutuksen piirissä ja potilaan tutkimisesta ja hoidosta pitää laatia asiakirja. Ajatus on täysin ristiriidassa lainsäädännön kanssa, koska myös äkillisesti loukkaantuneen hoito kuuluu terveystoimen ensihoitopalvelun tehtäväksi. Käsittämättömästä syystä ajatellaan, että äkillisesti loukkaantuneen potilaan ensivastetason auttaminen on pelastustoimen tehtävä pelastustoimen johtamissa tehtävissä. Ensivasteyksikön hätäensiapuvelvoite perustuu ensihoidon palvelutasopäätöksen ja toiminta on sairaanhoitopiirin valvonnassa sekä potilas on mm. Ensivasteyksikköihin sisältyvä resurssi on myös täysin jätetty huomioimatta varauduttaessa monipotilastilanteisiin. ”Pelastustoimen tehtäväluokitukseen kuuluneet tehtävät eivät ole terveystoimeen kuuluvia ensivastetehtäviä”. Tehokkaan toiminnan näkökulmasta merkityksellistä on myös se, toimiiko operatiivinen auttaja yksittäisessä hälytystehtävissä pelastustoimen vai ensihoitopalvelun orientaatiolla, vaikka hänellä olisi pätevyys toimia molemmilla sektoreilla. Annettaessa hälytysohjetta hätäkeskuksille nähdään ensivasteen merkitys usein osana vain äkillisesti sairastuneen potilaan hoitoketjua. Miksi jätetään käyttämättä pelastustoimen ensivasteyksiköt, joiden operatiivinen toiminta on osa ensihoitopalvelua eikä pelastustoimintaa. TULKINTAA VAHVISTAA ensivasteyksikköjen toimintaa koskenut tutkimus, jossa tutkimusaineistoa kerättäessä ulkopuolelle jätettiin pelastustoimen johtamissa tehtävissä loukkaantuneet henkilöt. Lainsäädäntö määrittelee ensivasteyksikön aseman kuitenkin varsin yksiselitteisesti. Käytännössä se näkyy siinä, että hälytysohjeet eivät ohjaa hälyttämään käytettävissä olevia ensivasteyksikköjä pelastustoimen johtamiin ja ihmisten vammautumiseen johtaviin tehtäviin. PELASTUSTOIMEN HÄTÄENSIAVUN sisältöä sen sijaan ei ole määritelty eikä edellä mainitut tekijät varmista potilasturvallisuutta eikä pelastustoimen yksikölle voida antaa lääkehoitovaltuuksia samalla tavalla kuin ensivasteyksikölle. Lisäksi ensivasteyksikkö on aina terveystoimen yksikkö riippumatta siitä, kuka tilanteen yleisjohtaja. Ensihoitopalvelu on toiminnallinen kokonaisuus ja käsitteenä sitä voisi verrata pelastustoimen tai poliisitoimeen. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ ENSIVASTEYKSIKÖN ASEMA viranomaisorganisaatiossa on kokemuksen mukaan edelleenkin hämärän peitossa jopa varsin arvovaltaisillakin tahoilla, minkä osoittaa Prontossa käytössä oleva tapa luokitella ensivasteyksikkö pelastustoimen yksiköksi eikä terveystoimen yksiköksi. Lainsäädäntö sanoo ensihoitopalvelun tehtävänä olevan vastata äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen tutkimisesta ja hoidosta sekä tarvittaessa vastata henkilön kuljettamisesta jatkohoitoon. Ensivasteyksikön toiminnan vakiinnuttaminen osaksi pelastustoimen johtamia tehtäviä vaatisi hälytysohjeiden muuttamisen lisäksi toimintaohjeiden luomista sekä ensivasteyksikön henkilöstölle että pelastustoimen ja ensihoitopalvelun tilannejohtajille. Pelastustoimella oleva hätäensiapuvelvoite ei muuta tilannetta
Kävijöiden suositellaan saapuvan kampukselle (Hulkontie 83, 70820 Kuopio) julkisilla kulkuvälineillä. klo 10-15. Lähteet: Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326: 39-40 § Naarajärvi, Saija (2018) s.15. Ensiauttajien merkitys hätätilapotilaan ensihoitovaiheessa saataisiin useissa maakunnissa nopeasti lisäresurssi vihreiden potilaiden hoitamiseen sekä avustamaan keltaisten ja punaisten potilaiden hoitoa tai kuljetusta. Lisäksi opiskelijat järjestävät erilaisia pelastusnäytöksiä. Lisätietoa tapahtumasta Pelastusopiston verkkosivuilla www.pelastusopisto.fi Pelastusopistolla avoimet ovet lauantaina 28.9. Sakari Aalto Ulvila Kullaan VPK ry, ensivastetoiminnan vastuuhenkilö, sairaanhoitaja, yamk; sosiaalija terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. 33 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ PELASTUSOPISTO KUOPIOSSA järjestää yleisölle avoimen ja maksuttoman tapahtuman lauantaina 28.9. Harjoitusalueelle pääsee vain Pelastusopiston järjestämällä bussikuljetuksella kampukselta. Kauempaa saapuvat voivat tiedustella opintotoimistosta majoitusta Pelastusopiston kurssihotellissa. JOISSAKIN SOPIMUSPALOKUNNISSA joudutaan miettimään, riittääkö henkilöstöä samanaikaisesti sekä ensivasteyksikköön että pelastustoimen yksiköihin. Kävijät voivat tutustua muun muassa pelastusajoneuvoihin sekä koulutuksessa hyödynnettäviin simulaattoreihin ja muihin harjoituskohteisiin. Tämä on todellisuutta yhä useammin, mutta se ei saa syynä olla antamatta ensivasteyksikölle lainsäädäntöön perustuvia hälytystehtäviä. Tapahtumassa esitellään oppilaitoksen toimintaa kampuksella ja harjoitusalueella
Tätä taustaa vasten ei ole niin kummallista, että syitä testausvimman pakonomaiseen läpivientiin joudutaan etsimään laajemmasta motiivijoukosta. KUN KYSEISET testit tilastollisesti katsottuna ovat erityisesti naisia kaltoin kohtelevia, niin naiset niistä erityisesti kärsivät. Vetäköön jokainen siitä omat johtopäätöksensä. Lisäksi vastine huomauttaa pelastuslaitoksien johtoja herjaavista lausahduksista. Eikä se ole aivan täsmällinenkään: Jos sanalla ”hikluilu” tarkoitetaan tapaa tuottaa, keskinäisesti sovittuja pelisääntöjä loukaten, eli ilman molemminpuolista vuorovaikutusta, direktiivejä yksipuolisesti noudatettaviksi, niin sanavalintani oli virheellinen. Aloitetaan siitä. Siitä kyseisessä jutussa oli kyse. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ VIIME LEHDESSÄ Uudenmaan pelastusjohtajat yhteistuumin repostelivat edellisessä lehdessä ollutta kirjoitustani. Silvio Hjelt ”Se koira älähtää, johon kapula kalahtaa” Testausvimman jälkipyykkiä. Varsinkin, kun missään ei ole pystytty osoittamaan, että juuri heikko fysiikka vaikuttaisi palokuntalaisiin todellisuudessa kohdistuneisiin onnettomuuksiin tai loukkaantumisiin. KYSE ON kolmesta eri asiasta: testauspakosta yleisesti, testimenetelmien tietyn henkilöstöryhmän tuloksia vääristävästä rakenteesta ja tavasta millä testauskuvio on Uudellamaalla saatettu palokuntalaisten tietoon. ”HIKLUILU ON vanhenevien ukkojen ponnistus tasa-arvon taltuttamiseksi” saattaa jonkun egoa loukata. Niiden löytäminen edellyttää, huonon omatunnon ohella, jonkin verran mielikuvitusta. Muuta laitoksia mahdollisesti herjaavia osioita en löydä, joten se siitä. Se tosiasia ei muutu miksikään, vaikka kuinka työturvallisuuden nimiin vannotaan. Mistä taas tilastollisesti seuraa, että naisten osuus operatiivisesta pelastushenkilöstöstä vähenee. PELASTUSJOHTAJIEN VASTINEEN mukaan valtakunnallisia normeja ei pidetä Uusillamailla työturvallisuusnäkökulmasta katsottuna riittävinä. Pyydän siitä anteeksi. Sama vastine ilmestyi jo aiemmin verkkoon, mutta koska testauskuvio ei siitä muutu otetaan asia uudelleen esille, nyt vain pelkistetymmin. Kuten ehkä piilotavoitteitakin. Mikä on se erityinen piirre, joka tekee juuri uusmaalaisista onnettomuuksista niin erikoisia, että työturvallisuuden nimissä tarvittaisiin aivan erityisen varmistettua hyvää fysiikkaa
SAURUS ALL IN RESCUE MYYDÄÄN KAKSI ESITTELYAUTOA Sammutusauto Saurus FSC29 • Scania P370 B4x2NA • Vesisäiliö 2900 l, komposiitti • Esteri D-240 keskipumppu • Valomasto • Generaattori 10 kVA • Vinssi 5.4 tn Sammutusauto Saurus FMC25 • Mercedes-Benz Atego 1530 4x4 • Vesisäiliö 2500 l, komposiitti • Esteri D-240 peräpumppu • Valomasto Lisätietoja: Jari Suutari, puh. 010 6161 425 ari.paananen@saurus.fi. 010 6161 423 jari.suutari@saurus.fi Ari Paananen, puh
Vaikka tänään 95% Bronto Skyliftin viennistä menee vientiin, kotimaan markkinat ovat yritykselle elintärkeät: Kotimaan käyttäjiltä saatava välitön palaute ja kehitysehdotukset muodostavat tukevan pohjan Bronton tuotekehitykselle.. Näiden toimipisteiden lisäksi yrityksen huoltotoiminnot ja hallinto on sijoitettu Pirkkalaan Järeiden ajoneuvoalustaisten nostimien markkinajohtaja Bronto Skylift panostaa turvallisuuteen Bronto-tuotteet ovat puolen vuosisadan aikana saavuttaneet vankan jalansijan puomitikasja nostolavakäyttäjien keskuudessa kaikkialla maailmassa. – Suomessa yksityiset nostolavojen vuokrausta ja urakointia tarjoavat yritykset ovat tänään kuitenkin pelastuspuolta isompi asiakasryhmä kotimaassa. –Pohjoisja Keski-Eurooppaan sekä Aasiaan toimitettavat laitteet räätälöidään lähes kokonaisuudessaan tehtaallamme tai tytäryhtiöissämme. – Vaikka olemme tänään japanilaisen yrityksen tytäryhtiö, toimimme maailmalla suomalaisena yrityksenä, jonka kaikkia toimintoja johdetaan täältä Tampereelta käsin. Muille markkina-alueille toimitettavissa laitteissa on varustelun osalta usein enemmän paikallista työtä etenkin kaapiston ja siihen liittyvän varustelun osalta. Uusi toimipiste Pirkkalassa, etähuolto IoT:n kautta Bronto Skylifin tuotteiden valmistus tapahtuu Tampereella ja Porissa. Jussi Aleniuksen mukaan maailmalla Tuotteitamme markkinoivat niin itsenäiset edustajat, kuin yhtiön omat myyntimiehet. Suomalaisen työn osuus on tuotteissamme korkea, esimerkiksi varsistot valmistamme itse Porin tehtaalla. Osa viennistämme on niin sanottuja alustattomia toimituksia, joissa valmistamme laitteen valmiiksi tehtaallamme ja alustalle asennus ja lopputestaus tapahtuu kohdemaassa. Pelastuspuolelle noin 70 % tuotannosta Bronto Skyliftin alkutaipaleelta alkaen palokunnat ovat Jussi Aleniuksen mukaan olleet myynnin pääasiallinen kohderyhmä. Keskimäärin toimitamme Suomen pelastuslaitoksille kahdesta kolmeen laitetta vuodessa. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 KALUSTO & VARUSTEET N oin 420 henkilöä työllistävä Bronto Skylift on vuodesta 2015 ollut osa japanilaista Morita-konsernia. Yleisesti voidaan sanoa, laitteet ja lisävarustelut räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaisesti. Emoyhtiö on erikoistunut paloja pelastusalan sekä kierrätysja jätehuoltoalan tuotteisiin. Brontoja yli 130 maassa Bronto Skyliftin tuotteita käytetään yli 120 maassa. Bronton nostimien yleisimmät alustat ovat aakkosjärjestyksessä MAN, Mercedes-Benz, Renault, Scania ja Volvo. Viime vuosi oli poikkeus, silloin toimitimme kotimaan pelastuslaitoksille kuusi nostolavaa tai puomitikasta. – Pääosa vientiin menevistä nostolavoista ja puomitikkaista asennetaan ajoneuvoalustalle Suomessa. Kotimaisuus takaa myös korkean huoltovarmuuden., kertoo aluemyyntipäällikkö Jussi Alenius
KALUSTO & VARUSTEET Bronton historia lyhyesti. Sijoitus Pirkkalan toimipisteeseen tehostaa merkittävästi kotimaan laitteiden huoltoja korjaustoimintaa. Se valmistaa yhä paloautoja Saurus-tuotemerkillä, nyt osana Kiitokori-konsernia. 1980-luvun puolessavälissä yritys siirtyi Fiskarsille, joka oli jo ollut Telinekeskuksen osaomistajana. Uusi Pirkkalan toimipiste VUONNA 1972 Kalevi Suoniemi ja Aaro Laitinen perustivat Telinekeskus Oy:n ja ryhtyivät valmistamaan Bronto-merkkisiä henkilönostimia. Nimi juontaa jurensa piirretystä Kiviset ja Soraset tv-sarjasta, jossa Bronto-niminen brontosaurus nosteli kiviä. 1980-luvun alussa Telinekeskus osti turkulaisen nostokoneyhtiön Nummela Skyliftin. – Vaikka etähuolto on tätä päivää, tarvitsemme raskaampia huoltotoimenpiteitä varten tilat. Turvallisuus on tuotekehityksen johtoajatus ja siihen liittyy olennaisesti laitteiden toimiva huolto ja käyttäjien koulutus. Ensimmäinen Bronto valmistui 1973. 37 Tampereen kehätien varteen. Vuonna 1995 Fiskars myi Bronto Skyliftin yhdysvaltalaiselle Federal Signal Corporationille, jonka omistuksessa alkoi Bronton nousu järeiden nostolava-autojen markkinajohtajaksi maailmassa. Vuonna 2015 Bronto Skylift siirtyi japanilaisen Moritan omistukseen. Vuonna 1979 Suoniemi ja Laitinen myivät Telinekeskuksen osake-enemmistön Kauko Tammelle, joka perusti Säynätsaloon paloautoja valmistavan Brontosaurus Oy:n. Pian yrityskaupan jälkeen yhtiön nimi muutettiin Bronto Skyliftiksi. Vuoteen 2019 mennessä Bronto-nostimia on valmistettu yli 7 000, joista yli 90 prosenttia on mennyt Suomen ulkopuolelle. – Kaikki tuotteemme hyödyntävät nykyään internetyhteyttä eli voimme seurata tuotteen käyttöä ja saada tietoa tulevista huoltokohteista mistä päin maailmaa hyvänsä kertoo huoltojohtaja Heikki Tiura. Kotimaan käyttäjäpalaute erittäin tärkeää Brontolla toimitaan käyttäjäturvallisuus edellä. Vuonna 1993 Bronto Skylift-konserni luopui paloautojen ja muun palokaluston valmistuksesta ja Säynätsalon tehtaan omistajaksi tuli yrityksen silloinen toimiva johto. Nimeksi kuitenkin päätettiin muutaman vuoden kuluttua palauttaa Bronto Skylift. Yrityksen uudeksi nimeksi tuli Metra. Se jatkoi paloautojen valmistusta Bronto Skylift-konserniin kuuluneen Sammutin Oy:n nimellä
Säiliön päällä olevassa kalustokorissa kulkee työjohtoa ja muuta kalustoa. 045 124 3558 vpk.pelkosenniemi @lapinpelastuslaitos.fi palvelee niin huoltotöissä, kuin koulutuspuolellakin. Säiliön tilavuus on 540 litraa ja pumppuna toimii Hondan WX15. Pelkosenniemen Possu on viime kesien aikana liikkunut laajalla alueella kymmenissä kohteissa Lapissa. Suora, henkilökohtainen palaute käyttäjiltä meille on todella arvokasta ja voimme sitä hyödyntään tuotekehityksessämme sanoo huoltojohtaja Heikki Tiura. Pelkosenniemen ”Possu” pelittää maastopaloissa Lisätiedot Pekka Arvola puh. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 KALUSTO & VARUSTEET LAPISSA MÖNKIJÄN perässä vedettävät sammutusperävaunut yleistyvät vauhdilla. Pystymme niissä antamaan tietoa suoraan pelastuslaitosten käyttäjille. Heikki Tiura ja Jussi Alenius.. Pelkosenniemen VPK suunnitteli ja rakensi muutama vuosi sitten oman version kärrystä. Toukokuussa järjestettiin ensimmäiset nostolavapäivät, jossa päästiin paitsi kouluttamaan käyttäjiä, myös oppimaan heiltä käytännön esimerkkien ja kokemusten kautta. – Ei pidä myöskään unohtaa eri laitosten käyttäjien keskinäistä tietojen ja kokemusten vaihtoa päivien aikana Tästä ja kouluttajien ammattitaidosta on tullut paljon kiitosta. Koulutusta järjestetään myös asiakkaiden tiloissa ympäri maailmaa. Lisäkalusto kuljetetaan kohteen lähelle erillisellä kuomukärryllä ja perävaunun kalustokoriin otetaan kohteessa tarvittava kalusto. – Tällaiset käyttäjäpäivät ovat meille hyvin tärkeitä tapahtumia, vaikka kotimaahan toimitettava laitemäärä on kokonaisvolyymimme nähden pieni
Kuljettajalle HAD:ista on apua esimerkiksi liikkeellelähtötilanteissa. Vaihteisto on Mersun PowerShift 3, johon on ohjelmoitu palokuntakäyttöön soveltuva vaihtamisohjelma. Taka-akseli on ilmajousitettu, edessä on parabelijousitus. Auton päällirakenne on mallia Saurus FS115/5. Hydraulista etuvetoa on mahdollista käyttää myös peruutusvaihteella. 39 KALUSTO & VARUSTEET KOLMIAKSELISESSA MERSUSSA on ohjaava taka-akseli, joka mahdollistaa pienen kääntösäteen. Pumppuna on paine-ilmaejektorilla varustettu Esteri LK-6000. Vääntöä löytyy 2100 Nm. Erikoisuutena hydraulinen etuveto (HAD) HAD:n käyttövoima etupyörille otetaan moottorin voimanotosta, mikä mahdollistaa lähes viiveettömän etuvedon heti järjestelmän päällekytkemisen jälkeen. Auton kattolaatikossa on 600 metriä ajoselvitettävää 110 mm letkua. Katolla sijaitsevassa vesitykissä on vaahtokärki. Säiliömersu Laajasalon VPK:lle Helsinkiläinen Laajasalon VPK:n uusi säiliöauto MercedesBenz Arocs 2543L 6x2 on ensimmäinen palokuntayhdistyksen hankkima, hydraulisella etuvedolla varustettu pelastusajoneuvo Suomessa. HAD:n ominaisuus on myös se, että vetovoima ei katkea vaihdetta vaihdettaessa. 010 569 3670 tai 0500 874 708 ”Säiliöön mahtuu 11 500 litraa vettä ja vaahtonestettä varten autossa on 500 litran säiliö.”. 10,7 litrainen moottori on teholtaan 315 kW (428 hv). Lisätiedot Aki Koivunen aki.koivunen@ laajasalonvpk.com puh. Laajasalon säiliöyksikkö on mukana Vehon maakuntakiertueella syyskuussa. 0400 431 663 Tero Huovinen tero.huovinen@ laajasalonvpk.com puh. Säiliöön mahtuu 11 500 litraa vettä ja vaahtonestettä varten autossa on 500 litran säiliö
Ohjelmaan kuuluu myös turvalaitteistojen myynti ja huolto puolustusvoimilViking Life-Saving Equipment Oy Sammutusasujen markkinajohtaja Suomessa Suomen pelastuslaitoksissa, sopimuspalokunnissa ja työpaikkapalokunnissa sekä laivoilla sammutusasuja käyttää noin 20 000 henkilöä. Tytäryhtiö Viking Life-Saving Equipement Oy Finland myy ja huoltaa matkustajaja rahtialuksien, öljynporauslauttojen, kalastusalusten sekä veneiden turvalaitteistoa. Sammutusasuilla tiukka laadunvalvonta Viking-sammutusasujen suunnittelu tapahtuu Tanskassa ja valmistus Tanskan lisäksi Bulgariassa ja Thaimaassa. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 KALUSTO & VARUSTEET V uonna 1960 perustettu Viking Life-Saving Equipment AS on merenkulkuja palontorjuntaturvallisuuden alalla toimiva yritys. Asuja uusitaan käytöstä riippuen 5–7 vuoden välein. le ja pelastusalalle. Viking myy pääosan tuotteistaan suoraan ja kolmen jälleenmyyjän kautta lähinnä Itäja Pohjois-Suomeen. Henkilöstön määrä on yli 3 000. Viking tuo maahan myös AlphaTec-kemikaalipukuja sekä RH-Pusher –kaadonsuuntaajia. Yhtiön päätuotteet pelastusalalle Suomessa ovat sammutusasut, pelastusliivit ja pelastautumispuvut. –Tanskassa noin 10 hengen Suomessa sammutusasujen ulkonäkö on pääpiirteittään sama, vain pintakankaan väri vaihtelee. Konsernin päämaja on Tanskassa, ja sillä on yli 70 haarakonttoria ja 270 sertifioitua huoltopistettä ympäri maailmaa. Tarjolla on kullanvärinen, sininen, punainen, oranssi ja keltainen värivaihtoehto.. Markkinoista taistelee Suomessa muutama tuotemerkki. Suomen puskurivarasto sijaitsee Raisiossa. Näistä tanskalaisomisteinen Viking on markkinajohtaja yli 50 % osuudella
– Välitän suomalaisten pelatushenkilöstön piiristä tulleet toiveet ja kehitysehdotukset Tanskaan, jossa ne arvioidaan ja otetaan huomioon tuotannossa. Euroopan markkinoille kaikki tuotteet menevät siksi Tanskan laadunvalvonnan kautta. 41 KALUSTO & VARUSTEET ryhmä vastaa sammutusasujen suunnittelusta ja tuotekehityksestä, kertoo yhtiön Suomen myyntipäällikkö Sami Suojanen. – Tätä alaa säätelevät tiukat laatustandardit. Suojasen mukaan sammutusasujen kaltaisissa tuotteissa korkea laatu on erittäin tärkeää. ”Tytäryhtiö Viking Life-Saving Equipement Oy Finland myy ja huoltaa matkustajaja rahtialuksien, öljynporauslauttojen, kalastusalusten sekä veneiden turvalaitteistoa.” Viking Life-Saving Equipment AS on merkittävä toimija meriturvallisuustuotteiden valmistajana.
Viihdyn hyvin pelastusalan ilmapiirissä. – Tarjouspyynnöissä annettavat speksit ovat nykyään aiempaa yleisemmällä tasolla. Ei tarvitse lähetellä useita tarjouksia. Myyntipäällikkö Sami Suojanen on työskennellyt Vikingillä 13 vuotta ja tavannut henkilökohtaisesti asiakkaitaan. – Kun tulin hommiin 13 vuotta sitten, meininki oli se, että halvin voittaa. Ennenhän kaikilla ostajilla oli omat speksit, joilla usein rajoitettiin tarjoajien mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuun. – Renkaat helpottavat tarjoajan työtä. Nyt panostetaan turvallisuuteen ja laatuun. Jos hankinnan ennakkotyö on tehty hyvin, hankintarenkaiden edut toteutuvat myös sen jäsenille. Pelastuslaitosten hankintarenkaista Suojasella on positiivisia kokemuksia. Tämä antaa kilpailuttajalle mahdollisuuden valita suuremmasta tuotevalikoimasta. Yhteistyö toimii erinomaisesti. 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 KALUSTO & VARUSTEET Pelastusalan kauppa selkiytynyt Kaupanteko pelastusalalla on Sami Suojasen mukaan mennyt parempaan suuntaan. – Pelastusalan asiakkaat ovat rentoa porukkaa, mutta sanovat myös tarpeen tullessa suoraan. Lisätiedot Myyntipäällikkö Sami Suojanen Kerrolankatu 2 21200 RAISIO 040 522 7916 ss@viking-life.com www.viking-fire.com Myyntipäällikkö Sami Suojanen Raision toimipisteen edustalla.
Ajatellaanpa, että saataisiin esitetty 50 miljoonaa euroa vuodessa puutteiden korjaamiseen. Suomessa käytetään vuodessa miljardeja turvallisuuteen. Onko kyse sittenkään suuresta rahasummasta. Sopimuspalokuntatoiminta maksaa yhden sopimuspalokuntalaisen osalta 14,60 €/päivä. Kenen tuo puuttuva rahoitus tulisi hankkia. Myös yhteistoiminta sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten välillä ei ole ollut kunnossa kaikissa pelastuslaitoksissa. Vastasin, että se, jos ihmiset valtaa näköalattomuuden tunne.” Sopimuspalokunnissa on jo näkyvissä suurena uhkana näköalattomuuden tunne. Pelastuslaitokset tarvitsevat lisää rahaa yhteensä 40–50 miljoonaa euroa vuodessa, jotta sopimuspalokuntien toimintaedellytykset saadaan kuntoon. Raportit lähettiin kaikille pelastuslaitoksille, sopimuspalokunnille ja muille alan vaikuttajille. Vertailun vuoksi varusmiesten suorat kustannukset ovat puolustusvoimien tilinpäätöstietojen mukaan noin 48,00 €/päivä. Se tulee siitä, etteivät omat keinot riitä haasteiden ratkaisuun ja siitä, että ongelmat ovat saaneet jatkua pitkään. Kuhmon kaupungin johtaja Tytti Määttä kertoi twitterissä, mitä häneltä kysyttiin, kun hän haki kaupunginjohtajan paikkaa. Palokuntayhdistysten omat keinot eivät aina riitä näiden haasteiden ratkaisemiseen. Kävin esittelemässä raportin ja toimenpide-esitykset pelastusjohtajille. Raportissa kuvataan muun muassa alueellinen yhteistyörakenne, joka kannattaa ottaa käyttöön kaikissa pelastuslaitoksissa – nyt!. SSPL:n lähtövarmuushankkeen loppuraportissa (2013) esitettiin kymmenen toimenpide-esitystä, joilla päivälähtöjen ja vajaalähtöjen ongelmia saataisiin korjattua. Tämä tarkoittaisi kustannusten nousua yhden sopimuspalokuntalaisen osalta noin 25,00 euroon päivässä. Ongelmien ratkaisua vaikeuttaa pelastustoimen liian pienet toimintaedellytykset eli rahan puute. Tämä käsittää kaikki sopimuspalokuntatoiminnan kulut. Pelastuslaitosten on otettava sopimuspalokuntatoiminnan haasteet vakavasti ja etsittävä keinoja asiantilan parantamiseksi. Puhumattomuudella ei ongelmia ratkaista. Puutteet ja yhteistoiminnan pinnallisuus ovat haitanneet muun muassa palokuntien jäsenhankintaa ja lähtövarmuutta. Pelastustoimi on kuntien yhdessä huolehtimaa, joten pelastuslaitosten johdon tulee esittää kunnille rahoitustarpeensa. ”Kun hain kaupunginjohtajaksi, minulta kysyttiin, mikä on Kuhmon suurin uhka. Siksi pelastuslaitosten on tultava mukaan kantamaan vastuuta, johon lakikin ne velvottaa. Hyvin pieniä korjauksia lukuun ottamatta pelastusalalla ei ole tehty toimenpiteitä lähtövarmuuden parantamiseksi. 43 ISTO KUJALA, Villimies SOPIMUSPALOKUNTABAROMETRI-KYSELYT (2014 ja 2017) ovat tuoneet selvästi esiin puutteita muun muassa suojavarusteissa, koulutuksessa, työterveyshuollossa ja työturvallisuudessa. Vuoden 2018 lopussa valmistui Pelastustoimen uudistamishankkeen Sopimuspalokuntatoiminnan edistämishankkeen loppuraportti. Olisiko kohtuullista, että myös päivitHaasteita ja ratkaisuja täiseen kansalaisten palveluun tähtäävä pelastustoimi saisi edes puutteensa korjattua. Rahasumma tuntuu suurelta – yhden ison yksin voitetun Eurojackpotin suuruiselta
Leirin monipuolinen vapaa-ajan ohjelma sisälsi leirinuotiota, diskoa ja erilaisia kilpailuja. PALOKUNNAT Teksti ja kuvat Arto Papunen. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 K uluvana kesänä palattiin Lohtajan valtakunnallisen leirin jälkeen taas omiin liittokohtaisiin leireihin. Vierailupäivää vietettiin leiriviikon keskiviikkona. Mukana oli myös Pohjanmaan pelastusalanliiton alueelta palokuntalaisia viidestä eri palokunnasta. Leiri oli erittäin onnistunut järjestelyiltään. Seuraavan kerran LSPelin leiri järjestetään Koskella, Varsinais-Suomessa. Leirillä palokuntanuoret jakaantuivat 15 eri kurssille. Länsi-Suomen pelastusalan liitto järjesti leirin Pohjois-Satakunnassa Jämijärvellä. Palokuntanuorisoleirit, missä mennään. Nuoret saivat kokeilla myös ilmailuun liittyvää simulaattoria ja Rajavartiolaitos kävi esittämässä sammutusnäytöksen Koala-helikopterillaan. Osanottajia oli noin 950. Perinteisesti pidettiin myös palokuntarippikoulu. Leirille saatiin raskasta kalustoa niin Satakunnan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksilta kuin myös PoPeLilta
Omien leirien kiertäminen toiminta-alueittain on hyvä ratkaisu. Vapaa-ajan ohjelmaa ja elämyksellisyyttä on pyritty järjestelmällisesti lisäämään. Leiri-isännän mietteitä Leiri-isäntä Mikko Rauhanen.. Erittäin hyvä yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten kanssa on edesauttanut kalustollisesti koulutuksen tason pitämisen korkeana. Nykyisellä toimihenkilömäärällä leirit pystytään toteuttamaan hyvin. Kiertämällä kuormitus ei kohdistu aina samoihin tahoihin. Omilla leireillä kehitystyötä jatketaan kuuntelemalla nuoria ja aikuisia. 45 PALOKUNNAT ”NUORILTA JA toimihenkilöiltä saatujen ideoiden pohjalta viikko-ohjelmaa on pikkuhiljaa muokattu toiveiden mukaiseksi. Valtakunnallisina vuosina pitäisi pyrkiä palokuntia kannustamaan tuomaan leireille myös kaikkein nuorimmat osallistujat. Länsi-Suomen alueella toimihenkilöiksi on ollut kiitettävän hyvin halukkuutta. Ainakin Länsi-Suomen alueella tapahtuu aina pieni notkahdus, joka heijastuu myös seuraaviin vuosiin. Nuorille sekä toimihenkilöille tulee lisäksi koko LSPeL:n alue tutuksi sekä verkostoituminen leireillä muiden kanssa on erittäin positiivinen juttu.” Mikko Rauhanen leiri-isäntä Maarian VPK Palokuntanuorisoleirit, missä mennään. Alueen /paikallisen palokunnan toimihenkilöiden panostus on erittäin merkittävässä roolissa leirin onnistumisen kannalta. Valtakunnallinen 4–5 vuoden välein on ihan hyvä järjestelmä. Heidän ideoistaan parhaimmat pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti käytäntöön. Valtakunnallisille leireille pitäisi saada pitkäjänteisyyttä (ennustettavuutta) sekä liittojen välistä yhteistyötä järjestelyihin. Koulutusleiri kun on kyseessä, pääpaino on koulutuksella
Varsinkin, jos leirin vahvuus alkaa olla 100 henkilön alapuolella (tähän lasketaan kaikki leirihenkilöt). Päivien vapaa-ajan iltaohjelmaan tulisi panostaa enemmän. Uusia ohjelmavaihtoehtoja tulisi kuitenkin kehittää. Leirien kurssien tuntimäärän laskeminen hieman, vaikka viisi tuntia, olisi paikallaan. Liittojen yhteinen leiri välivuosina on hyvä idea. Yhteisestä leiristä eniten hyötyvät nuoret. Väli voisi olla viisikin vuotta, mutta valtakunnallista leiriä ainakin nuoret tahtovat ja siihen yksi kehitysidea olisi, että ennen edellisen valtakunnallisen leirin loppua tiedettäisiin jo seuraava järjestäjä. Leirillä voisi olla kilpailuja enemmän. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PALOKUNNAT ”NUORTEN LEIRIEN osallistujamäärät ovat olleet laskussa, vaikka HAKA:n mukaan osastoissa on suunnilleen sama määrä nuoria kuin ennenkin. He verkostoituvat toisen alueen nuorten kanssa ja saavat näin laajemman kaveripiirin. Tietyissä tehtävissä on ollut useamman vuoden samat henkilöt. Leirin eri tehtäviin on toisinaan haastavaa löytää vanhempaa väkeä ja olemme PoPeLin leireillä käyttäneet ohjelman, huollon, kaluston ja tiedotuksen tehtävissä 16–18 vuotiaita. Nykyinen malli, jossa valtakunnallinen leiri on neljän vuoden välein, on hyvä. Silloin jäisi enemmän vapaa-aikaa. Syitä tälle on yritetty selvittää ja joitakin vastauksiakin on saatu. Lisäksi nuorille voidaan tarjota oikeasti heitä kiinnostavia koulutuspolkuja.” Tero Keskinen Ylihärmä PoPeLin edustajan ajatuksia 2009 1000 2000 3000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä Nuoret Aikuiset 3279 VALTAKUNNALLINEN VALTAKUNNALLINEN VALTAKUNNALLINEN 3145 3062 3229 3355 2832 3113 3094 3143 2662 Leirilläkävijöiden vertailua vuositasolla. Kaluston saanti on mielestäni nykyään helpompaa kuin 10–15 vuotta sitten, toki tässä voi olla se syynä, että pienempi leiri tarvitsee vähemmän kalustoa
Lavian VPK järjesti päivällä avoimet ovet -tapahtuman, jossa houkuttimina olivat palokaluston lisäksi palokunnan tarjoama keittoruoka, kahvi ja täytekakku. Parikymmenhenkisessä tukiosastossa on mukana sekä miehiä että naisia, jotka hoitavat muonitusta ja nuoriso-osaston toimintaa. – Juhlapäivän järjestelyt onnistuivat erittäin hyvin. Lavian VPK juhli kansalaisten kanssa Paloasemalla vierailijoita vastaanottivat muunmuassa VPK-nuoret Arttu Lahdenperä, Aino Rantanen ja Julia Alanen sekä VPK:n päällikkö Mikko Laurén. Palokunnassa on myös ensivasteryhmä, tukiosasto ja nuoriso-osasto. Oli hienoa nähdä, kuinka palokunnan toiminta huomattiin paikkakunnalla, kommentoi Lavian VPK:n päällikkö Mikko Laurén tapahtumapäivää tyytyväisenä. Tapahtumat saivat liikkeelle suuren joukon yleisöä. PALOKUNNAT PORIN KAUPUNKIIN nykyisin kuuluvassa Laviassa vietettiin palokunnan 125-vuotisjuhlia elokuun alkupuolella. Illalla olivat vuorossa tanssit Törmälä Bros -bändin säestyksellä. Lavian VPK:n hälytysosastoon kuuluu 25 henkeä. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA. Aktiivisessa nuoriso-osastossa on mukana yli 40 nuorta. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
konstaterade att avtalsbrandkårernas grundkurs bör vara en ”stenhård modulärt uppbyggd dos som täcker alla de viktigaste delarna av räddningsväsendets grundbehov.” Kursen får inte vara längre än 60 timmar. 48 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 92. BRANDKÅRISTEN ”Bidde de’ faktiskt ingenting?” Den Stora Utbildningsreformen hotar barka åt skogen Den första delen av reformen av räddningsbranschens avtalsbrandkårsutbildning är på slutrakan. Reformen började för länge sedan, dog ut ett antal gånger men fick fart på basen av en konsultrapport som bl.a
Låter vackert, med undantag för 3 saker: – Vem sänder någon på en kurs. Inte heller är utövande av ledarskap det första en nybliven brandkårist behöver kunna utantill. – Vem är alls kapabel att på papper intyga att någon annans fysik är sådan att han använda tryckluftsaggregat, jobba i mörker och på höga platser. Allt behöver man inte lära sig på en gång, och om man redan kan någonting är det onödigt att sitta på skolbänken för det. Och de blivande brandkårister som inte ens kommer in på den nya grundkursen, de kommer aldrig tillbaka. Så till sist: hur i fridens namn motiverar Räddningsinstitutet ”regionala skillnader i inträdeskriterierna”. Luddiga krav på fysiken Utbildningsplanen har skrivits ihop på basen av interaktion mellan olika aktörer. 49 BRANDKÅRISTEN Text Silvio Hjelt R äddningsinstitutet har nu publicerat den nya utbildningsplanen för utbildningen av avtalsbrandkårernas personal. Det finns en saga om mannen som hade ett stycke tyg och gick till skräddaren för att få sytt en kostym. Är det brandkåren, är det räddningsverket, är det någon annan. I något skede har någon överaktiv konditionsförespråkare skrivit in att man för att alls få börja på grundkursen måste förete intyg på att ”man är fysiskt lämplig att använda tryckluftsaggregat samt att man kan verka i mörker och på höga platser.” Intyget skall ges av den instans som sänder en på kurs. I stället betonar utbildningsplanen att kunnande visas genom närvaro vid kurserna. Samma öde ser nu ut att drabba Den Stora Utbildningsreformen, som fältet i mer än 20 år har väntat på. Det man lärt sig inom ungdomsavdelningen skall man inte behöva lära sig på nytt. Så vad har de då på grundkursen att göra. Till slut blev det inte ens till en näsduk. Här finns en allvarlig risk att ”ändamålsenlighet” går före de personliga utbildningsambitionerna, särskilt om kursen kostar sändaren nånting och man skall intyga nånting på papper. När skall räddningsväsendet lära sig. Till dem hör varken knutar, stegar eller nödförstahjälp. Är grundkursen endast för dem som frivilligt låter testa sig. Erkännande av kunskap En av reformens grundtankar var betoningen på modularitet och kunnande i stället för närvaro. Frågan om bedömning av tidigare erhållet kunnande tycks vara svår, eftersom den formellt gjorts så krånglig att saken hotar att stanna redan på teoristadiet. Bra och nyttiga saker, men inte helt det som konsulten kallade ”de viktigaste delarna av räddningsväsendets grundbehov”. Och grundkursen har blivit längre. Alltså sådant som förekommer så ofta att alla absolut måste behärska dem. Tryckluftsaggregat för att skydda sig själv om röken sveper förbi kan man ännu förstå, förstås då utan de krav som ställs på rökdykare, men mörker och särskilt höga platser. ”De’ bidde ingenting” sa skräddaren. Vanligen brukar man motivera överdrivna fysiska krav med säkerhet, men om kurserna ”Bidde de’ faktiskt ingenting?” Den Stora Utbildningsreformen hotar barka åt skogen. Tiden gick, och varje gång han frågade skräddaren så visade det sig, att tyget inte räckte till det man tänkt sig, så man tänkte lite snävare. Okej, det finns ju ministeriets anvisning om kondition, men den säger uttryckligen att testande skall basera sig på frivillighet. Vaddå ”regionala skillnader”. Förutsatt alltså att man alls kommer in på grundkursen. Mörker skall enligt modernt arbetarskydd bemötas med belysning, och på höga höjder har man efter grundkursen ännu ingenting att göra. Det mesta av det fina och nya tycks ha fallit i skymundan, men i stället betonas sådant som elevernas fysiska förutsättningar. Mannen tackade och gick, och kom aldrig mera tillbaka. – Vad har tryckluftsaggregat, mörker och höga platser alls på den första grundkursen att göra. Grundkursens innehåll Själva innehållet i grundkursen har diskuterats tidigare
Mycket bättre, till samma pris. Alla utbildade fortsätter inte som släckningsmän, och alla släckningsmän fortsätter inte inom det egna området. Om man medelst behovsprövning stryper inflödet från särskilt ungdomsavdelningarna kan man säga adjö åt det kostnadseffektiva systemet och adjö åt ett heltäckande räddningsväsende. Nu är det dags för inrikesministeriet att ta tag i utbildningspaketet, innan helt fel ställda krav leder till en avtappning av redan nu knappa personresurser. Och långt ifrån alla blir rökdykare. Som gubben ur lådan dyker det upp allehanda beskäftiga påståenden om att ”den som räddar skall inte själv behöva bli räddad” och andra dumheter. Grundkursen är inkörsporten För att systemet skall fungera bra måste man kunna samla upp alla presumptiva släckningsmän. Blir det bara som vanligt. 50 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 92 BRANDKÅRISTEN skall vara likvärdiga över hela landet så kan ju deras säkerhet inte vara regionalt beroende. I början av projekt hör man ibland kommentaren: ”kommer det att bli bra – eller blir det som vanligt?” Den här gången tycks det bli som vanligt. Senare får praktiken utvisa vem som satsar hela livet på fortbildning, vem som väljer att stanna kvar på grundnivå och vem som söker sig andra utmaningar. Man kan inte undvika den särskilt i huvudstadsregionen florerande misstanken att det hela egentligen inte handlar om arbetarskydd utan om att slippa betala för resurser som man upplever som ”onödiga”. Nuvarande brandkårsungdomsutbildning består inte väsentligen av fysisk fostran. Den måste vara attraktiv, effektiv och tillräcklig för det första behovet, så att den slussar in potentiella resurser. Men det kunnande någon fått i brandkåren, det kommer ändå samhället till nytta i form av bättre beredskap. Och glasögon är väl okej, men endast om de ryms in i masken. Synd, för nu skulle det ha varit alla tiders chans att åstadkomma någonting nytt och bättre. God fysik i all ära, men ingen har hittills påvisat samband mellan fysik och olycksbenägenhet, och krav på god fysik får inte bli en propp i början av en spirande brandkåristbana. Eller till och med billigare, om man får tro konsulten. Vad menas alltså med att inträdeskriterierna varierar regionalt. Utbildningen får inte bli en fråga om kortsiktig ändamålsenlighet och dagliga lokala behov. Skäms på sig! Krav på fysiska egenskaper genomsyrar debatten inom räddningsväsendet idag. Är det fråga om att institutionalisera rent godtycke. Det sker via den första grundkursen. Avtalsbrandkårssystemets fortbestånd förutsätter att man utbildar ett visst överskott i jämförelse med vad de dagliga soplådebränderna kräver. Men då man gått ut barndomen och vill fortsätta sin bana så plötsligt kommer krav på fysiken. ”Utbildningen får inte bli en fråga om kortsiktig ändamålsenlighet och dagliga lokala behov.”. Utbildningen måste ses som en helhet, på nationell nivå
Otkes borde dock avhålla sig från att ge ut uppgifter och låta ansvarsmyndigheten sköta informerandet. MEDIA HAR förstås beträffande olyckor ett behov att få ut så mycket information som möjligt och så snabbt som möjligt. ”Ett förtida gissande i offentligheten kan inverka styrande på den förundersökning som ansvarsmyndigheten utför.”. ETT FÖRTIDA gissande i offentligheten kan inverka styrande på den förundersökning som ansvarsmyndigheten utför. 51 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör ledare OLYCKSUTREDNINGSCENTRALEN (OTKES) verkar under justitieministeriet och dess uppgifter är definierade i lag (Lagen om säkerhetsutredning av olyckor och vissa andra händelser 20.5.2011/525). DIREKTÖREN FÖR Otkes, VeliPekka Nurmi, har upprepade gånger i offentligheten framfört sina bedömningar – eller gissningar – om hur en nyligen inträffad olycka har gått till eller dess orsaker. Han har handlat så i situationer då polisens förundersökning av olyckan är alldeles i sin begynnelse. Sådana framträdanden kan även snedvrida ögonvittnens minnesbilder. Personalen Olycksutredningscentralens uppgift är inte att gissa vid Otkes borde dock inte säga någonting alls om en olycka innan undersökningen framskridit så långt att man i stället för gissningar och förmodanden har möjlighet att berätta om undersökta fakta och synpunkter som baserar sig på dem. Lagen definierar inte hur och i vilket skede Otkes offentligt kan avge bedömning gällande en olycka som inträffat eller om de faktorer som lett till olyckan. LAGEN FÖRBJUDER inte direkt den sortens publicitet
Det kommer sig av att de egna resurserna inte räcker till för att möta utmaningarna och av det att problemen har fått fortgå länge. ”Man frågade mej vad som utgjorde det största hotet för Kuhmo. Brandkårsföreningens egna medel räcker inte alltid till för att möta de här utmaningarna. Med undantag för några mycket små korrigeringar har man inom räddningsbranschen inte vidtagit några som helst åtgärder för att förbättra utryckningssäkerheten. Jag svarade att det är om folk drabbas av en känsla av visionslöshet.” Bland avtalsbrandkårerna kan man redan som ett stort hot se känslan av visionslöshet. Man löser inte problem genom att vara tyst. Jag själv presenterade rapporten och dess åtgärdsförslag för räddningsdirektörerna. brist på pengar. Stadsdirektören Tytti Määttä i Kuhmo berättade på twitter om vad man frågade henne då hon sökte tjänsten som stadsdirektör. I slutrapporten för det projekt om utryckningssäkerheten som Finlands Avtalsbrandkårers Förbund genomförde (2013) presenterades tio åtgärder för att lösa problemen med utryckningarna dagtid och bristfälliga utryckningar. Rapporten sändes till alla räddningsverk, avtalsbrandkårer och andra instanser som påverkar inom branschen. Räddningsväsendet sköts gemensamt av kommunerna, så det skulle vara räddningverksledningarnas sak att föra fram sina finansieringsbehov till kommunerna. Inom projektet att förnya räddningsväsendet blev slutrapporten för delprojektet befrämjande av avtalsbrandkårsverksamheten klar i slutet av år 2018. I det ingår samtliga utgifter för avtalsbrandkårsverksamheten. Skulle det vara skäligt att även räddningsväsendet som inriktar sig på att dagligen betjäna medborgarna skulle få ens sina värsta brister skötta. För att få avtalsbrandkårernas verksamhetsförutsättningar i skick behöver räddningsverken en tilläggsfinansiering på sammanlagt 40-50 miljoner euro per år. Som jämförelse är de direkta kostnaderna för en beväring cirka 48,00 euro/dag, enligt försvarsmaktens bokslutsuppgifter. Utmaningar och lösningar En avtalsbrandkårists verksamhet kostar 14,60 €/dag. Vem borde då skaffa den finansiering som saknas. Därför måste räddningsverken komma med och bära ansvaret, vilket lagen även förutsätter av dem. Summan känns hög – som en ensam vunnen Eurojackpot. Bristerna och samarbetets ytlighet har bland annat stört brandkårernas rekrytering och utryckningssäkerhet. Men är det sedan ändå fråga om så mycket pengar. I rapporten beskrivs bland annat en regional samarbetsstruktur och den borde man ta i bruk inom alla räddningsverk – nu!. Räddningsverken måste ta problemen inom avtalsbrandkårsverksamheten på allvar och leta fram sätt att förbättra läget. Om man tänkte sig att man skulle få de 50 miljoner euro som föreslås för att reparera bristerna så skulle det per avtalsbrandkårist betyda att kostnaderna ökade till cirka 25,00 euro per dag. I Finland använder man årligen miljarder på säkerhet och trygghet. Även samarbetet mellan avtalsbrandkårerna och räddningsverken har inte vid alla räddningsverk varit i skick. 52 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 92 ISTO KUJALA, Vildmannen ENKÄTERNA AVTALSBRANDKÅRSBAROMETERN (2014 och 2017) lyfte klart fram brister beträffande bland annat skyddsutrustningen, utbildningen, arbetshälsovården och arbetarskyddet. Lösningen på problemen försvåras av räddningsväsendets alltför knappa verksamhetsförutsättningar, dvs
53 tahtoo tietää TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Tämänkin jälkeen on aina mahdollisuus esittää välttämättömiä rahoitustarpeita lisätalousarviovalmisteluissa.. PK: Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, miten Pelastusopiston lisämaararahaesitys (katso sivu 9) on edennyt. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Loppusyksyllä on vielä mahdollisuus esittää täydennyksiä ensi vuoden talousarvioon. KK: Sisäministeriössä uudistamme esitykset, joista teemme asiassa vielä kannanoton ja sitä käsitellään ministeriömme ja valtionvarainministeriön kahdenvälisissä neuvotteluissa. Käsittelimme keväällä PeOn esityksen ministeriössä ja esitimme valtionvarainministeriölle budjettiin edellisen lisäksi kahden miljoonan lisäystä opiston määrärahoihin. PK: Jos määrärahaa ei saada noissa neuvotteluissa takaisin listalle, onko vielä toivoa. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Elämme toivossa. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. KK: Ensin pitää mainita, että edellinen hallitus teki huhtikuun alussa kehykseen PeO:n osalta 1,1 miljoonan euron lisäyksen. PK: Tämä näyttää opiston kannalta huonolta. Lopullinen sinetti asialle tulee ennen vuodenvaihdetta. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. KK: Prosessi etenee vielä raha-asiainvaliokuntaan ja eduskunnan päätettäväksi. Palokuntalainen -toimitus Miten käy Pelastusopiston määrärahaesitysten. PK: Mitä sitten tapahtui. Voidaanko asialle tehdä vielä jotain. KK: Tässä kävi niin, että Valtionvarainministeriö karsi tuon kahden miljoonan esityksen kokonaan pois
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT Oy, Finland Kerrolankatu 2, 21200 Raisio, Finland Tel.: + 358 (0) 2489500, e-mail: VIKING-fi@VIKING-life.com WWW.VIKING-FIRE.COM Finland_VIKING_Palokuntalainen_W205xH275_aug2019.indd 1 13/08/2019 11.21. VIKING HELSINKI The Helsinki fire suit in the new GORE ® Parallon ™ liner system, is a revolutionary new fabric with high breathability and thermal protection
1 Palokuntalainen ilmestyy 3 • 2019 Ensihoidon erikoislehti Seuraava lehti on Palokuntalaisen ja Ensihoitolehti Systolen yhteislehti! VIKING HELSINKI The Helsinki fire suit in the new GORE ® Parallon ™ liner system, is a revolutionary new fabric with high breathability and thermal protection. 55 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Vertaispurkuohjaajakoulutus Jyväskylä 30.9.–3.10. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Hyvinkää 20.11. FINNSEC Helsinki 2.–3.10. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko Ålesund, Norjan L oKAKUU 1.–2.10. SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä 27.–28.11. Palomiesurheilu: Voimailun ja sisäsoudun SM Rauma 26.–27.11. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! S yySKUU 4.–5.9. TIEDOT OSOITTEESEEN toimitus@ palokuntalainen.fi. SPPL: Yritysturvallisuusfoorumi 2019 HkiTukholma-Hki J oULUKUU 10.12. VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT Oy, Finland Kerrolankatu 2, 21200 Raisio, Finland Tel.: + 358 (0) 2489500, e-mail: VIKING-fi@VIKING-life.com WWW.VIKING-FIRE.COM Finland_VIKING_Palokuntalainen_W205xH275_aug2019.indd 1 13/08/2019 11.21. SPPL: Vesisukellusseminaari 2019 Tuusula 27.–29.11. Palomiesurheilu: SM jääkiekko Kuopio 27.–28.11. Jouluseminaari avoin vk. Road Rescue 2019 Helsinki 7.–10.10. Palomiesurheilu: SM lentopallo Tampere 2.–3.10. Palogolfin avoin parimestaruuskilpailu ja Tulitaistelija Trophy Helsinki 18.–19.9. Post-traumatyöpaja Pori 29.–30.10 SPPL: Viestintä ja vuorovaikutus Helsinki Palokuntalaisen ja Systolen yhteislehti ilmestyy M ArrASKUU 6.11. SPPL: Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät 27.–28.11
56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 1 2 3 4 VIIME NUMERON kuvavisassa kysyttiin mikä neljästä paloasemasta ei kuulu joukkoon. Käpylän asema, Helsinki 4. Mellunkylän asema, Helsinki 3. Ruskonselän asema, Oulu 2. Täysin oikein vastasivat Petteri Helistén, Juhani Kähkönen, Lasse Mosio, Ismo Rajaniemi ja Seppo Saari. Kuvissa olivat seuraavat paloasemat: 1. Haagan asema, Helsinki O LL IP EK K A V IR TA N EN Asematietous hyvällä tasolla Uusi kuvavisa MITEN KUVAN rakenteilla oleva ajoneuvo liittyy pelastustoimeen. Muut asemat ovat Helsingissä. Voittajaksi julistetaan kuitenkin Ismo Rajaniemi, koska hän löysi myös toisen vaihtoehtoisen vastauksen: Haagan asema ei kuulu joukkoon, koska siellä ei ole vaihtolava-autoa. Vastauksia tuli keskimääräistä enemmän. Oikea vastaus oli kuvassa 1 näkynyt Ruskonselän paloasema, joka sijaitsee Oulussa. Vastaukset osoitteella toimitus@palokuntalainen.fi 14.10.2019 mennessä.
Ambulanssit suljetaan pois kisasta. Löytyykö niistä se Suomen vanhin. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Vanhin paloauto vasteessa –kisassa uusi sarja: Vanhin alun perin paloautoksi uudelle alustalle rakennettu paloauto vasteessa NYT ETSITÄÄN vanhinta alun perin paloautoksi (=virallisesti pelastusajoneuvo) rakennettua ajoneuvoa, joka on vasteessa. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. HUOM! LUETTELE SUOMEEN vuoden 1959 jälkeen tuodut, pelastusajoneuvoina palvelleet amerikkalaisvalmisteiset autot. Palokuntalaisen ja ensihoidon erikoislehti Systolen yhteisnumero!. Paloautoiksi lasketaan tässä kisassa myös johtoja miehistöautot eli vastaukseksi kelpaa mikä tahansa ”paloja pelastustoimen” käytössä ollut auto. Eniten merkkejä löytänyt pääsee hetkeksi Natikan tai vastaavan menopelin kyytiin. Onko jollain laitoksella tai sopimuspalokunnalla vielä vanhempi paloauto, joka löytyy vasteista. Seuraava lehti (nro 93) ilmestyy viikolla 45. Merkki riittää, mutta mallista ja mahdollisista lisätiedoista saa bonuksia. OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Autovisa jatkuu Jenkkiläläisille alustoille valmistetut tai rapakon takaa tuodut valmiit paloautot Suomessa vuodesta 1960 Pääteemana ”Ensimmäinen yksikkö kohteessa” Pelastusja ensihoitohenkilöstön ajatuksia ja kokemuksia hälytystehtävän hoitamisesta ja yhteistoiminnasta. Tämän lehden sivuilta löytyy laitosten kalustoasioista tuntevien viranhaltijoiden vastauksia
Täydennysja jatkokoulutusta tarjoavia tahoja on useita. Uusia naamoja näkee Palopäällystöpäivillä ja SSPL:n ajankohtaiseminaarissa vähän. SPPL valmisteli Sopimuspalopäällikköpäivät syyskuun alkuun. SOPIMUSPALOKUNTIEN SUHTAUTUMINEN valtakunnallisiin koulutustapahtumiin ihmetyttää. Muutaman sadan euron satsaaminen korkeatasoiseen koulutukseen ei kaada ainuttakaan palokuntayhdistystä Suomessa. MITÄ TAPAHTUI. SOPIMUSPALOKUNTAYHDISTYSTEN JA erityisesti niiden päällystön tulisi katsoa peiliin ja miettiä hieman missä mennään. ”SE MAKSAA.” SUOMESSA ON noin viisisataa sopimuspalokunnan päällikköä ja ainakin toinen mokoma varapäälliköitä. Ohjelma oli laadukas ja tapahtumaa markkinoitiin niin verkossa kuin printissä. EI VOI olla totta. 58 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 LIEKINHEITTÄJÄ PELASTUSALAN KOULUTUSTARJONTA on viime vuosina lisääntynyt määrällisesti, mutta myös kohentunut laadullisesti. Tämä syy on helppo ymmärtää, mutta toinen usein mainittu syy järkyttää ainakin tämän kirjoittajaa. Ammattipalokunnissa ymmärretään täydennyskoulutuksen merkitys nykyään melko hyvin niin taitojen kuin tietojenkin lisääjänä, mutta sopimuspalokunnissa jokin tökkii ja pahasti. Tapahtuma peruttiin. Se maksaa ”Ajan puute on helppo ymmärtää, mutta toinen usein mainittu syy järkyttää ainakin tämän kirjoittajaa.”. Näin ainakin useimpien ammattija sopimushenkilöiden mielestä. OSALLISTUMISHALUTTOMUUTEEN OLIVAT syinä tuo ymmärrettävä ajan puute, mutta myös maksullisuus. SYINÄ HALUTTOMUUTEEN osallistua seminaariin tai koulutustapahtumaan mainitaan usein ajan puute. Hyvä kuitenkin, että palokunnista löytyy näitä aktiiveja seminaarikävijöitä, mutta valitettavasti aivan liian vähän. Pelastusliitot ja muut tahot toimivat lähinnä alueellisesti. Pelastusopiston koulutustarjonta on laajaa ja Palopäällystöliitto tulee selvänä kakkosena. Sata euroa ja majoitus hyvätasoisesta koulutuspaketista on joidenkin mielestä aivan liikaa. Vain kourallinen viidestäsadasta sopimuspalokunnan päälliköstä ilmoittautui
14–16 Seinäjoki, Palovahti 3 To 19.9. 14–16 Mikkeli, Jääkärinkatu 16 Pe 6.9. 14–16 Joensuu, Noljakantie 4 To 5.9. Veho LoMMILA Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VehoTRUCKS.FI oMAVeho.FI KIERTUEAIKATAULU Ti 3.9. Esittelyssä ovat: • Arocs 2543L 6x2 HAD hydraulisella etuvedolla, Saurus säiliöauto • Atego 1530 AF 4 x 4, Saurus sammutusauto • Vito 116CDI 4 x 4 Mixto, monikäyttöauto 1+ 4 henkilölle isolla tavaratilalla Olemme paikalla oheisen aikataulun mukaisesti paikallisella pelastuslaitoksella (Lahdessa Veholla). 24?%). 14–16 Ylivieska, Puusepäntie 2 Ke 18.9. 14–16 Ulvila (Pori), Kiltatie 1 Pe 20.9. 8–10 Lahti, Kasaajankatu 8 (Veho) Ti 17.9. 8–10 Lappeenranta, Armilankatu 35 Ke 25.9. 8–10 Helsinki, Vanha Turun maantie 2 Ma 23.9. Nyt on hyvä tilaisuus tulla tutustumaan kattavaan Mercedes-Benz -kalustoon ja tapaamaan Vehon pelastusautomyynnin ammattilaisia. 8–10 Oulu, Pikkukankaantie 2 Ti 3.9. 8–10 Kokkola, Kustaa Aadolfinkatu 76 Ti 17.9. (sis. 8–10 Kangasala (Tampere), Hampuntie 25 To 19.9. 14–16 Hämeenlinna, Kutalantie 1 Ke 25.9. 14–16 Espoo, Palomiehentie 1 Ti 24.9. 8–10 Kuopio, Volttikatu 1 A Ke 4.9. 8–10 Vaasa, Sepänkyläntie 14–16 Ke 18.9. . 8–10 Jyväskylä, Salontaipaleentie 6 To 5.9. Katso lähimmän esittelypaikan osoite ja ajankohta, ja tule tutustumaan paikan päälle tarkemmin! Katso lisää www.mercedes-benz.fi/pelastusautokiertue TERVETULOA! Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35?snt/puhelu?+?16,69 snt/min. Veho Erikoisajoneuvojen pelastusautot ovat kiertueella syyskuussa ympäri Suomea. 14–16 Kotka, Malminginkatu 9 To 26.9. 8–10 Naantali, Luolalankatu 1 Ma 23.9. alv. 14–16 Kajaani, Opintie 1 Ke 4.9. 8–10 Vantaa, Teknikontie 4 Ti 24.9. 8–10 Porvoo, Ruiskumestarinkatu 2