Palokuntalainen 93/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ensihoidon erikoislehti BRANDKÅRISTEN Yhteisnumero
I 2 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN
. PALOKUNTALAISEN JA SYSTOLEN toimitukset haluavat tällä yhteisjulkaisulla edistää ensihoitajien, pelastusalan ammattilaisten ja sopimushenkilöstön taustojen ja toimintatapojen tuntemusta sekä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. I 3 I TÄMÄ LEHTI ON tarkoitettu kaikille pelastusalan ja ensihoidon toimijoille niin kentällä kuin johtoportaissa. D im it ri Li si ts yn. Vuorovaikutus tehtävissä toimii, mutta parannettavaa löytyy aina
Tarjous voimassa 22.11.2019 asti. palokuntalainen BRANDKÅRIST EN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäiv ystäjät ERICASTA 4 • 2019 Ensihoidon erikoislehti NORMAALIHINTA 49€/VUOSIKERTA NORMAALIHINTA 50€/VUOSIKERTA TILAA MOLEMMAT TILAA LEHTESI www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi KÄYTÄ ALENNUSKOODIA “YHTEISTARJOUS” Voit tilata lehdet myös erikseen samasta osoitteesta. APELLI I 4 I ENSIMMÄINEN YKSIKKÖ KOHTEESSA Yhteishintaan 80€ Palokuntalaisen ja Systolen vuosikerrat sis.alv. Vain uusille tilaajille kotiosoitteeseen toimitettuna! Tarjous koskee ensimmäistä vuosikertaa. Tilaus on toistaiseksi voimassa oleva. Tilaus jatkuu ensimmäisen vuosikerran jälkeen normaalihintaisena.. Ilmoita alennuskoodikentässä minkä lehden tilaat
palokuntalainen BRANDKÅRIST EN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäiv ystäjät ERICASTA 4 • 2019 Ensihoidon erikoislehti NORMAALIHINTA 49€/VUOSIKERTA NORMAALIHINTA 50€/VUOSIKERTA TILAA MOLEMMAT TILAA LEHTESI www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi KÄYTÄ ALENNUSKOODIA “YHTEISTARJOUS” Voit tilata lehdet myös erikseen samasta osoitteesta. Vain uusille tilaajille kotiosoitteeseen toimitettuna! Tarjous koskee ensimmäistä vuosikertaa. APELLI I 5 I Yhteishintaan 80€ Palokuntalaisen ja Systolen vuosikerrat sis.alv. Tilaus jatkuu ensimmäisen vuosikerran jälkeen normaalihintaisena.. Ilmoita alennuskoodikentässä minkä lehden tilaat. Tilaus on toistaiseksi voimassa oleva. Tarjous voimassa 22.11.2019 asti
rek. Ollikainen TAITTO & ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo puh. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. 0400 504 678 maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja Yhdystie 6, 29250 Nakkila Y2242549-9 Alv. Ensivastekenttä antaa palautetta käytänteistään. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko ja Lauri Turtola TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. BRANDKÅRISTEN PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen puh. Ensihoitajat mukana venetestissä. 62 30 22 Tuulilasiraportti tarkentaa esitiedot. vuosikerta ISSN 1798-2685 Aikakauslehtien liiton jäsen.
62 30 22 Tässä lehdessä PÄÄTOIMITTAJA Marko Partanen 0400 674 208 marko.partanen@systole.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Oksanen 0400 704 466 tuomas.oksanen@ ensihoidontiedotus.fi TOIMITUSSIHTEERI Jarmo Turva 0400 704 467 jarmo.turva@systole.fi KUVATOIMITUS Juha Jormakka ja Dimitri Lisitsyn TAITTO & ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea JULKAISIJA Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy PAINOPAIKKA Euraprint Oy TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LEHDEN PERUMISET & KIRJATILAUKSET Jukka Juutinen puh 0400 896 363 tilaukset@ensihoidontiedotus.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Salo 0400 504 678 maria.salo@sanomapaja.fi KANSIKUVA Matias Wesin Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ISSN 0784-3062 Aikakauslehtien liiton jäsen. Ensihoidon erikoislehti BRANDKÅRISTEN Yhteisnumero NYT 12 Lievä astma ei estä savusukellusta 15 Selvästi tuloksellista saattohoitoa ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA 22 Tärkeä tuulilasiraportti 30 Ensivasteen kirjo on laaja SEHL 50 Kolumni: kiitettävän hyvä ensivaste 54 Erityisäitiysrahakysely: rahaa ei yleensä tipu KALUSTO 60 Lakana-aihiosta kehittyi hypotermiapussi 62 Koeajossa Pioner Multi -vene TYÖTOIMINTA 68 Ensivaiheen immobilisaatiohoitoa lapissa 72 Ensihoitoruletin pyörittäjät Keski-Suomessa BRANDKÅRISTEN 82 Ledare – Marko Partanen 83 Ledare – Pekka Koivunen LETKUT JA LAASTARIT SOLMUSSA 89 Aarne ja Dave: Hiljaista tietoa. E N S I H O I D O N E R I K O I S L E H T I SYSTOLE 4 & PALOKUNTALAINEN 93 2019 Kannessa: Kuka on ensimmäisenä kohteessa. -kysymystä tärkeämpää on se, että apu alkaa mahdollisimman nopeasti
Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. 35 säiliöautollista eli 350 000 litraa. puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti . 9-10 m2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. . . pienin vedenkulutus ja pienin sähkönkulutus . apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita . TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN. pienin tilantarve – minimissään kone 4,5m2, työvaroineen = n. patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan . Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden. tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta . työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana
Kaikki eivät ota toisen organisaation lisätöitä vastaan avosylein, vaikka kollega saattaa olla innoissaankin. Toimintaa pykäläviidakko ei toistaiseksi ole estänyt. Siksi on tärkeää, että kaikilla auttajilla on kykyä aloittaa toiminta, vaikka se vaatisikin astumista toisen auttajan tehtäväkentälle. NOPEALLA TILANTEESEEN PUUTTUMISELLA voidaan pelastaa jonkun henki tai koti. Samassa yhteydessä on kaivettu esiin lakikirja, sillä ongelmaksi on nostettu se, että päätoimista pelastustointa eivät saa harjoittaa muut kuin pelastusalan ammattitutkinnon omaavat henkilöt. TOISINAAN UUSISSA TOIMINNOISSA pelätään potilasturvallisuuden tai työturvallisuuden puolesta. VIERAALLE MAAPERÄLLE ASTUNEELLE auttajalle, joka on käynnistänyt toiminnan, ei ainakaan kannata olla käärmeissään, sillä hän on tullut hätiin ja tekee vain omaa työtään. Asioita ei tietenkään pidä suin päin tehdä, vaan huolellisella suunnittelulla tulee pyrkiä välttämään karikot. Vieraalla reviirillä auttamassa Joskus omaa reviiriä saatetaan puolustaa, jolloin ajatellaan, että omalle organisaatiolle kuuluvia tehtäviä ei tulisi kenenkään muun tehdä.. VIIME VUOSINA ON puhuttu paljon monitoimiyksiköistä tai hybridiyksiköistä, joissa ensihoitaja ja palomies operoivat yksiköllä, joka voidaan hälyttää kaikkiin pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviin. Joskus omaa reviiriä saatetaan puolustaa, jolloin ajatellaan, että omalle organisaatiolle kuuluvia tehtäviä ei tulisi kenenkään muun tehdä. TEHTÄVÄN LUONTEESEEN PARHAITEN sopiva yksikkö saattaa joskus lähteä pitkänkin taipaleen takaa. Tällaista toimintaa varten on kautta historian luotu erilaisia valmiuksia: poliiseilla on matkassaan deffoja ja rajavartijoita hälytetään ensihoitotehtäville. Järkevällä, ”rajat ylittävällä”, toiminnalla voidaan monesti helpottaa avuntarvitsijan tilannetta nopeammin kuin odottamalla paikalle taho, jolle tehtävä tarkasti ottaen kuuluu. Sanotaankin, että monitoimiyksiköissä lain henki täyttyy, vaikka lain yksittäinen kirjain toimintaa vastaan pullikoisikin. Toiminnot, joita teemme, ovat suunniteltu avuntarvitsijaa, eivätkä työntekijöitä varten. Silloin sen ei pitäisi haitata ketään muutakaan. Sitä paitsi monesti paljonkin auttavat toimenpiteet ovat kansalaistaitoja kuten elvyttäminen, automaattisen defibrillaattorin käyttö ja alkusammutus. Avuntarvitsijaa tuskin tällöin haittaa, ketä avun antaa. On tilanteita, jolloin tarkoituksenmukaisin apu ei pääse autettavan luokse ollenkaan. VIERAALLE MAAPERÄLLE ASTUMINEN aiheuttaa reaktioita. Ensimmäinen auttaja ei välttämättä ole hädän luonteeseen nähden tarkoituksenmukaisin. I 9 I PÄÄKIRJOITUS Marko Partanen Systole-lehden päätoimittaja APUA TARVITSEVAN LUOKSE ehtii ensimmäisenä tyypillisimmin ensihoito, pelastustoimi, poliisi tai Rajavartiolaitos. Siksi yhteiskunnan organisaatioissa työskentelevien olisi hyvä hallita ne muutenkin
3. 2. Toimitettavan materiaalin seuranta 2. Testaus ja tarkistus 3. 3.. Toimitettavan materiaalin seuranta Lue lisää ja katso ohjevideot: www.draeger.com/fi_fi/Fire-Services/Hot-Topics/Suojainten-huolto Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi joka vaiheessa 1. Ota kuva tästä niin saat linkin! 1. Paineilmalaitteiden pesu ja kuivaus 5. 6. 5. 4. Moderni huoltotila turvalliseen puhdistusprosessiin eri vaiheittain: Likaiset vaiheet: Puhtaat vaiheet: 1. Kasvo-osien pesu ja kuivaus 6. Suojainten pesu ja vastaanotto 4
ENSIHOITAJAT JA SOPIMUSPALOKUNTIEN ensivastehenkilöt tapaavat keikoilla noin 14 000 kertaa vuodessa. Muilla sopimuspalokuntien asemilla ensihoitajien vierailut ovat harvassa. YHTEISILLÄ PELASTUSTOIMEN KEIKOILLA tavataan kuitenkin yli 50 000 kertaa vuodessa. TILANNE EI OLE toivoton. Ammattiasemien ensivastekeikkojen määrä on noin 10 000. Vähällä vaivalla ja pienin kustannuksin. Nämä keikkatreffit eivät riitä, kun osapuolten tulisi tuntea toisensa hyvin ja pystyä koko ajan parantamaan yhteistoimintansa tehokkuutta. Harjoituksia on pääsääntöisesti arki-iltaisin, koska palokuntalaiset ovat päivisin työpaikoillaan. Onneksi heitä on vähän. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan ensihoitajien ja sopimuspalokuntien ensivastehenkilöstön yhteistoimintaa harjoitellaan lähinnä niillä paloasemilla, joihin on sijoitettuna ambulanssi. ENSIVASTETEHTÄVIEN SUURESTA MÄÄRÄSTÄ huolimatta yhteistoiminnan käytännön harjoittelu sopimuspalokuntien kanssa on vähäistä. Työvuoron päiväohjelman tilapäisen muuttamisen ei kuitenkaan pitäisi olla ongelma, jos tahtoa löytyy. I 11 I PÄÄKIRJOITUS Pekka Koivunen Palokuntalainen-lehden päätoimittaja NÄIN AJATTELEVAT ”MESTARIT” ovat niitä ensihoitajia ja pelastusalan toimijoita, jotka pärjäävät omasta mielestään mainiosti ilman säännöllistä harjoittelua tai suhtautuvat harjoitteluun pakkopullana. VAIKKA PELASTUSTOIMINTA ON perustoimintojen osalta kaavamaista, osapuolten sujuva yhteistoiminta vaatii varautumista mitä erilaisimpiin tilanteisiin ja lukemattomien eri toimintamallien harjoittelua. Yhteistoimintaa harjoitellaan valitettavasti enimmäkseen keikkapaikoilla. Harjoitukset ajoittuvat aamutai iltapäivään. PALJON ENEMMÄN ON ikävä kyllä sellaisia mestareita, jotka vähättelevät eri toimijatahojen yhteisiä harjoituksia. Muutama pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri ovat jo kehittämässä käytännön yhteistoimintaa ja -harjoittelua myös ruohonjuuritasolla. Tavallisesti tarkkaan käsikirjoitetuissa ja näytösluonteisissa suuronnettomuusharjoituksissa esiinnytään yhdessä, mutta siinä se. MUUTAMA HYVIN SUUNNITELTU käytännön yhteisharjoitus vuodessa ei tekisi kenestäkään mestaria, mutta lisäisi varmasti tehokkuutta ja toimintavarmuutta. Ilta-aikaan tapahtuva harjoitus ei kuuluu vakiintuneeseen työvuoron ohjelmaan muuten kuin poikkeustapauksissa. Ammattija sopimuspalokunta pelastustoiminnan yhteisharjoituksessa on Suomessa harvinaista herkkua. Harjoitus pilaa mestarin Yhteistoimintaa harjoitellaan valitettavasti enimmäkseen keikkapaikoilla.. AMMATTIPALOASEMAN YHDEN TYÖVUORON vuotuinen harjoitusmäärä on hieman korkeampi. Odotamme tuloksista hyviä esimerkkejä laajaan käyttöön. SOPIMUSPALOKUNNAT HARJOITTELEVAT 40–50 kertaa vuodessa 2–3 tuntia kerrallaan
Pelastustehtävien rajoittaminen hengitystieinfektioiden aikana voi olla tarpeen. Lupaa ei myönnetä kriteerien täyttyessäkään, jos astmakohtauksen riski arvioidaan merkittäväksi. Astma on kuitenkin yleistynyt ja muuttunut aiempaa lievemmäksi sairaudeksi, joten Yhteenveto artikkelista lääketieteellisessä aikakauskirja Duodecimissa syyskuussa: Lievä astma ei enää ole pelastussukelluksen este tarve uusista suosituksista keuhkojen toiminnan arviointiin ja astmaa sairastavan työkelpoisuuden määrittelemiseen on ajankohtainen. Pelastussukelluslupa voidaan myöntää, jos keuhkolääkäri arvioi astmakohtauksen riskin hyvin pieneksi. Lievä keuhkojen toiminnan heikkeneminen ei yleensä estä pelastussukellustyötä, kun astma ja muut keuhkosairaudet on suljettu pois. Astmaan sairastunut pelastaja soveltuu pelastussukellustyöhön, kun astmakohtauksen riski arvioidaan pelastajien hengityssairauksiin perehtyneessä erikoissairaanhoidon yksikössä pieneksi. Sukelluslääketieteeseen perehtyneen lääkärin arvio on aiheellinen vesisukellukseen osallistuville pelastajille. Astmaa sairastava ei yleensä sovellu pelastussukellustyöhön. Asiantuntijaryhmän suositukset koskevat pelastajia, muita pelastussukellustyötä tekeviä ja sopimuspalokunnissa toimivia. Astmaa sairastava pelastaja soveltuu pelastussukellustyöhön vain, kun astmakohtauksen riski arvioidaan pieneksi pelastajien hengityssairauksiin perehtyneessä erikoissairaanhoidon yksikössä.. Pelastussukellusluvan saanutta pelastajaa seurataan työterveyshuollossa. Pelastussukelluskelpoisuuteen otetaan tarvittaessa kantaa myös sairausvastaanottokäynneillä. I 12 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN NYT AIEMMASSA OHJEISTUKSESSA ASTMAN on ollut este pelastussukellukselle. Terveystarkastuksen yhteydessä selvitetään astmaoireet. Lisäksi kartoitetaan poikkeuksellinen altistuminen hengitysteitä ärsyttäville pölyille, savuille ja huuruille sekä näihin liittyneet hengitystieoireet
Ryhmään osallistuu edustajia Aluehallintovirastosta, pelastuslaitoksista, Pelastusopistosta, Suomen Sopimuspalokuntien liitosta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta ja Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbundetilta. Yhteistyöryhmä aikoo etsiä tähän ratkaisuja, Kimmo Kohvakka kertoo. Hallitusohjelman mukaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina vahvistetaan tunnistaen myös niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet. Haluamme vahvistaa sopimuspalokuntatoimintaa lisäämällä kehittämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tarttumalla ajankohtaisiin haasteisiin yhteistyössä alan keskeisten sopimuspalokuntatoimintaan liittyvien toimijoiden kanssa, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo. Harvaan asutun Suomen turvallisuuspalveluiden kannalta tähän on panostettava erityisesti. SISÄMINISTERIÖ VASTAA YHTEISTOIMINTARYHMÄN vetämisestä. SOPIMUSPALOKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VAHVISTAMISESTA on linjattu hallitusohjelmassa. – SOPIMUSPALOKUNNAT MAHDOLLISTAVAT koko maan kattavan, joustavan valmiuden päivittäisissä onnettomuuksissa, suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa. I 13 I SISÄMINISTERIÖ PERUSTAA SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN kansallisen yhteistoimintaryhmän, jonka tehtävänä on yhtenäistää lainsäädännön ja valtakunnallisten sopimusten tulkintoja sekä valmistella toimintaohjelma sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi. – YKSI KESKEISIMMISTÄ kysymyksistä on, kuinka turvataan sopimuspalokuntatoiminta harvaan asutuilla alueilla. Sopimuspalokunnissa on myös huomattavaa potentiaalia onnettomuuksien ehkäisyssä ja poikkeusoloihin varautumisessa. Yhteistoimintaryhmä kehittämään sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä NYT. RYHMÄ MYÖS ANALYSOI sopimuspalokuntajärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia ja tekee esityksiä tarpeellisista kehityshankkeista
Kirjailija käy läpi Revon kertomana uran vaiheita onnistumisineen ja epäonnistumisineen, mutta käsittelee laajasti myös yksityiselämän vaiheita. Marko Revon ja liikekumppaneiden ideat ja jaksaminen vaikuttavat jopa lähentelevän hypomaanisuutta. Metsästys, luonto ja musiikki ovat tärkeitä asioita Revon yksityiselämässä. Luin kirjaa aivan erityisestä, henkilökohtaisesta näkökulmasta. Kauppakoulun ja armeijan Kirjauutuus Ambulanssimoguli Ambulanssi ja sen valmistaja Ambulanssimoguli on palomieskirjailija Marko Partasen elämänkertateos ambulansseja valmistavan Profile Vehiclesin keulahahmo Marko Revosta. Tämän jälkeen kirja etenee kronologisessa järjestyksessä lapsuudesta ja nuoruudesta nykyhetkeen melko yksityiskohtaisella ja hyvin mielenkiintoisella kerronnalla. Vierailut menivät juuri samalla kaavalla, kuin mitä kirjassa kerrotaan. Suosittelen kirjaa erityisesti pitkän linjan ensihoitajille, jotka ovat Marko Revon lailla kasvaneet oppipojasta kisällivaiheen kautta mestareiksi ja asiantuntijoiksi. Seuraavaksi hän alkoi tehdä ambulanssien teippauksia. Mutta juuri tällaiset persoonat voivatkin saada merkittäviä asioita aikaiseksi, kunhan vain kaikki ei vesity romahtamiseen. Seuraavassa luvussa ollaankin jo ajassa, jolloin Marko Repoa ei vielä ollut. Ensihoidossa jäävuoren huippu on näkyvä toiminta kentällä. Toiminta laajeni ulkomaille. Saudi-Arabiaan ja Thaimaahan. Markoa kiinnostivat kuitenkin enemmän myyntihommat, joissa hän oli aktiivisesti mukana. Marko viihtyi tehtaalla vapaa-ajallaan ja sai kaikenlaisia tehtäviä suorittaakseen ja pääsi lopulta kisällinoppiin. Kirjan luettuasi ja seuraavan kerran noustessasi tutuin raidoin kuvioituun ambulanssiin, uskoisin, että työvälineesi ei ole enää pelkästään aikoinaan asemalle vanhan tilalle ilmestynyt, jostain tehtaalta tullut uusi ambulanssi, vaan senkin takana on elämäntarina. Lähes elokuvamainen kuvaus Revon vanhempien ensikohtaamisesta on kaunista luettavaa. Tehtiin merkittäviä kauppoja mm. Kirja kertoo juuri siitä näkymättömästä veden pinnan alla olevasta jäävuoren osasta, Martti Ahokas. joka kannattelee pinnan yläpuolella kelluvaa jäävuoren huippua. jälkeen Marko palasi tehtaalle töihin ja aloitti työt autolähettinä. Seuraava tehtävä oli ostoja myyntireskontran hoitaminen ja ura eteni talousjohtajaksi. Sen lisäksi, että olen vuosikymmenet työskennellyt Profile Vehiclesin ambulansseissa, olen myös vieraillut kahdesti tehtaalla ja tavannut kirjan henkilöitä ja saanut nauttia heidän vieraanvaraisuudestaan. I 14 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN NYT HETI KIRJAN ENSIMMÄISET sivut tempaavat lukijansa mukaan bisnesmaailman hektisyyteen ja herättävät uteliaisuuden tulevista tapahtumista. Elämäkerta kuvaa päähenkilönsä mutterinlajittelijasta suuren kansainvälisesti toimivan konsernin huippujohtajaksi. Mutta ilman näkymätöntä, kooltaan moninkertaista, veden alla olevaa osaa ei näkyvä toiminta olisi mahdollista
Aina löytyy asioita, joita voidaan tehdä paremmin. Kun ensihoitajat alkoivat hoitaa kotisaattotehtäviä, ilmeni, että niistä haluttiin keskustella. Kun ambulanssi hälytetään kotonaan saattohoidossa olevan potilaan luokse, ongelma ratkeaa yleensä ensihoitajan keinoin ilman kuljetusta. I 15 I NYT POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOITAJIEN tekemä saattohoitotyö palkittiin Finn´ EM:n innovaatiopalkinnolla. Meidän tapaamme toimia käytettäisiin pohjana mallille, joka palvelisi harvaan asuttuja seutuja”, Törrönen sanoo. DIMITRI LISITSYN. ”Parhaillaan Suomeen suunnitellaan kattavaa järjestelmää, joka vastaisi kotisaattotehtävistä. Innovaatiokisan voiton jälkeen monet tahot ovat halunneet kuulla lisää pohjoiskarjalaisten kotisaattotoiminnasta. Kilpailun voittanut innovaatio esiteltiin Systolessa 2/2016. Finn´ EM:n innovaatiokisa on luotu juuri tätä varten”, Finn´ Em Ry:n puheenjohtaja Eeva Tuunainen sanoi. Innovaatiokisan muut finalistit • KAINUUN SOTESSA tehty VälitysVälitys-niminen projekti, jossa työkyvyltään heikentynyt työntekijä tekisi halutessaan korvaavana työnä vanhusten tarkistusta ja seuranpitoa. Tampereella järjestetty Finn´ EM -konferenssi oli järjestyksessä toinen. ”Innovaatio Finn´ EM:n innovaatiopalkinto Selvästi tuloksellista saattohoitoa häikäisi meidät ja se löi meidät ällikällä. Jutun voi lukea myös systole.fi-verkkosivuilta. • JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN ja MedKitin MedKit Online –varastosovellus. Sen myötä myös sellaiset Aja B-tehtävät, jotka eivät oikeasti niitä ole, ovat vähentyneet. Toiminta kuitenkin vakuutti tuomariston, joka koostui kahdesta sairaanhoitopiirin ylilääkäristä, vertaiskehittämisen konsultista ja ensihoitajasta. ”Me haluamme kannustaa kenttää innovoimaan jokapäiväisistä asioista ja viemään niitä eteenpäin. Pohjois-Karjalan ensihoitopalvelun tuottama kotisaattotoiminta pokkasi Tampereen Finn´ EM –konferenssissa lajissaan ensimmäisen innovaatiopalkinnon. Ensihoitajan näkökulmasta on mielenkiintoista, että innovaatio on säästänyt karkeasti arvioiden 170 000 ambulanssikilometriä, joista iso osa olisi ajettu yöllä. • EKSOTEN ENSIHOITOTYÖSTÄ tehtävä omavalvontaraportti. Palkinnon Antti Erholtzin kanssa vastaanottanut Kari Törrönen empi ensin, että kannattaako saattohoitotoiminnalla lähteä akuuttihoidon innovaatiokilpailuun. Tämä säästää myös potilaita ja omaisia, kun ei tarvitse lähteä päivystykseen”, tuomaristoon kuulunut ensihoitaja Jenni Sula perusteli. Vähitellen toiminta poiki pelastuslaitokselle myös defusing-järjestelmän. Siihen kaavaillaan kolmea erilaista mallia riippuen alueesta, missä se otettaisiin käyttöön. Finn’EM Ry on ensihoidossa ja päivystyksessä työskentelevien hoitajien ja lääkäreiden järjestö, joka tukee koulutusta, kansainvälisyyttä ja työssä jaksamista
• VASTAAJISTA 95 % oli saanut tarvittavat vastaukset kysymyksiinsä Palosuojelurahastosta tai rahaston verkkosivuilta hankepäätöksen käsittelyn yhteydessä. • VASTAAJISTA 69 % piti avustuspäätöksen perusteita joko riittävinä tai melko riittävinä. I 16 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN NYT VASTAAJAT OLIVAT YLEISESTI tyytyväisiä avustuspäätöksiin ja hakemusten käsittelyaikoihin. • RAHASTON AVUSTUKSIIN liittyvän hakukirjeen luki kyselyn vastausten mukaan 67 % vastaajista. • VASTAAJISTA 92 % piti hakulomakkeen täyttämistä joko melko helppona tai erittäin helppona. KOKO RAPORTIN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN tuloksista voi lukea rahaston verkkosivuilta: bit.ly/33mkibU. • KALUSTOJA rakennushankeavustusta hakeneista vastaajista kymmenellä prosentilla oli hankkeita, joita tulisi tukea, mutta jotka eivät tällä hetkellä ole avustuksen piirissä. Vain 15 vastaajaa 129:stä olivat tyytymättömiä saamaansa päätökseen, mikä johtui pääosin kielteisestä avustuspäätöksestä tai päätöksen perusteista. • VASTAAJISTA 96 % ilmoitti tietävänsä, mihin hankkeisiin sopimuspalokuntien pienavustusta voi saada. • VASTAAJISTA 99 % koki rahaston sihteeristöltä saamansa palvelun olleen joko erittäin myönteistä tai myönteistä. • VASTAAJISTA 96 % arvioi avustuksen maksatuksen olleen joko riittävän nopea tai melko nopea. • 88 % vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa avustuspäätökseen. • 97 % vastaajista arvioi avustuksen hakulomakkeiden ja ohjeiden löytämisen pääosin joko melko helpoksi tai erittäin helpoksi. • RAHASTOON YHTEYDESSÄ olleista vastaajista 98 % piti sihteeristön tavoitettavuutta avustuksenhakuprosessin yhteydessä joko erittäin hyvänä tai melko hyvänä. Kysely lähetettiin tänä vuonna kaikille vuonna 2018 rahastosta avustusta hakeneille tahoille. • SOPIMUSPALOKUNTIEN EDUSTAJISTA kaikki (100 %) olivat ymmärtäneet pienavustusten hakuprosessin joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Palosuojelurahaston asiakastyytyväisyyskyselyn satoa Palosuojelurahasto on teettänyt neljän vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyitä toimintansa kehittämiseksi ja parantamiseksi. • AVUSTUKSEN KÄSITTELYAIKAA piti 91 % vastaajista joko riittävän nopeana tai melko nopeana
Linko on kouluttanut paljon pelastushenkilöstöä sekä ammattilaisia, että sopimuspalokuntalaisia. I 17 I NYT PALOMIES-ENSIHOITAJA VALENTINO HARALAMBIEV on valittu vuoden 2019 Stadin brankkariksi. Valentino Haralambiev on Stadin brankkari 2019 SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON hallitus on valinnut liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Jaakko Linkon, 39. Linko on koulutukseltaan teologian maisteri. Toiminnanjohtajan työ alkaa 1.1.2020. Hän on myös sopimuspalokunnan päällikkökurssin suorittanut ja aktiivisesti Säynätsalon palokunnassa toimiva yksikönjohtaja, joka omaa pitkän ja monipuolisen kokemuksen sopimuspalokuntatoiminnasta. Jaakko Linkolla on kokemusta myös järjestötyöstä ja viestinnästä. Valinnan perusteina olivat muun muassa aktiivinen osallistuminen työn ja työyhteisön kehittämiseen, hyvä ammatillinen osaaminen, positiivinen asenne sekä yhteistyökykyisyys ja sosiaalisuus. Toiminnanjohtajan paikka avautui nykyisen toiminnanjohtajan Isto Kujalan ilmoitettua, että hän irtisanoutuu tehtävästä siirtyäkseen vanhuuseläkkeelle. Hän toimii tällä hetkellä Keskuspelastusasemalla palomies-ensihoitajana. LIITON TOIMISTON OSOITE ON 1.1.2020 ALKAEN: Pappilantie 8 A 3 40900 Säynätsalo puh. 050 373 9571 jaakko.linko@sspl.fi Jaakko Linkosta SSPL:n uusi toiminnanjohtaja ST U D IO H Ä R M Ä
Mutta usein niiden kuulee olevan liian jäykkiä, ja että niitä pidetään vain sen takia, että niitä on pakko pitää. MITEN PALAUTETTA PITÄISI antaa. ”Jos saa samaa keksiä päivästä toiseen, niin Hyvin te veditte! kyllästyyhän siinä”, Eddie Murphy sanoi stand up –esityksessään. Tiedän, että moni ensihoidon palveluntuottaja käyttää niitä, enemmän tai vähemmän tiukkojen raamien kera. Hajottava palaute ei mielestäni kuulu kulttuuriimme enää 2000-luvulla, ja siitä pitää aktiivisesti pyrkiä pois. Eikä se kuukausittain ohimarssin tekevä palkka välttämättä riitä kiitokseksi työiän mittaisella uralla. Positiivista palautetta tarvitaan monista syistä, joista tärkeimmät ovat varmasti hyvien työskentelytapojen vahvistuminen sekä työmotivaation ja hyvän työpaikkahengen ylläpito. Ne parantavat puolestaan työn laatua. Tällöin käytännön hyöty ei välttämättä toteudu. Saattaa toki olla näinkin, mutta jokainen tietää, että toisinaan palkka tulee tilille heikommallakin suorittamisella, ainakin koeajan jälkeen. Kuinka monta ”hyvin vedettyä” on liikaa, eli niin paljon, että se menettää merkityksensä. Yritysmaailmasta olemme saaneet kehityskeskustelut. PUHUMME AINA ESIMIEHISTÄ ja termi hyvät esimiestaidot on ollut pinnalla jo vuosia. Kysymys kuuluukin: Onko se aina riittävä palaute. Toivon myös, että jonkinlaista palautteen antoa löytyisi, niin positiivista kuin rakentavaakin. OMAT KOKEMUKSENI OVAT pääsääntöisesti myönteisiä ja kannatan niiden järjestämistä, mutta toivoisin niiden olevan työyhteisön näköisiä ja että niiden raameissa olisi liikkumavaraa. PERINTEISESTI PALAUTTEEN ANTAMINEN hoituu otsikon kaltaisin sanoin: ”hyvin veditte”, jotka esimies lausuu kalustohallissa tai kahvipöydässä. Käymistuotteiden nauttiminen työpaikalla johtaisi kuitenkin ongelmiin työnantajan kanssa, joten selvin päin tätäkin asiaa on vain hoidettava. Tarvitaan myös. SUOMALAISESSA TYÖELÄMÄSSÄ TODETAAN usein, ettei niin sanotusta normaalista työskentelystä tarvitse antaa positiivista palautetta, sitä varten on olemassa palkka. Maailman suurimmassa hissiyhtiössä käytettävä malli ei välttämättä toimi suomalaisella pelastuslaitoksella, sairaanhoitopiirillä tai yksityisellä ensihoitopalveluntuottajalla. Ja on syytä ollakin. Käymistuotteet helpottavat tunnetusti tätä ongelmaa tai ainakin madaltavat sen antamisen kynnystä. VÄSYNYT LANSSARI I 18 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN Väsyny t lanssa ri Mats Stens tröm Isä, poika, veli ja vanha n liiton Floren ce KOLUMNI MEILLE HILJAISILLE JA ujoille suomalaisille palautteen antaminen on edelleenkin, oi, niin vaikea taito. KEHITYSKESKUSTELUISTA HUOLIMATTA ALALLAMME tulisi vallita avoimen keskustelun kulttuuri, jonka tulisi olla vaivatonta ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa. Eikä siinä ole mitään väärää, päinvastoin
Kätevästi mukana kulkeva taskukokoinen LUMIFY -ultraäänilaite omalla älylaitteellasi. Alaiset voivat pitää mielessä, että myös esimiehet tarvitsevat ja ansaitsevat palautetta, muutakin kuin negatiivista. Olen pitänyt LfE-järjestelmää hyvin toimivana ja voin vilpittömästi suositella sitä. Saatavana myös mahdollisuus reaaliaikaiseen ultraäänikuvan live-stream etäkonsultaatioon. Kysy loppuvuoden kampanjahintoja. Vaikea alainen voi tehdä esimiehen työn ylipääsemättömän vaikeaksi, ja siinä samalla häviää kaikki edellytykset hyvään keskusteluun ja palautteenantoon. Myös esittelylaitteita saatavilla hyvään hintaan. Jokainen tietää, että toisinaan palkka tulee tilille heikommallakin suorittamisella, ainakin koeajan jälkeen.. TOIMIALUEELLANI ON OTETTU käyttöön Learning from Excellence –järjestelmä, jossa pyritään oppimaan erinomaisuudesta. Ota yhteyttä: myynti.pms@philips.com tai 09 6158 0400 www.philips.fi/healthcare/sites/lumify hyviä alaistaitoja. Kuten esimiehiäkin, löytyy erilaisia alaisiakin aikamoinen kattaus. Sen avulla voidaan työyhteisön jäseniä kehua matalalla kynnyksellä, ja kiinnittää huomiota toimiviin ja innovatiivisiin työskentelytapoihin
Sairaalasiirtoja yksikölleni osuu vain harvakseltaan.” Eskelinen kertoo viihtyneensä Falckilla hyvin. Suomessa häntä kyllästytti, kun työvuorolistat saatettiin laatia heikoimmillaan vain kolmeksi viikoksi eteenpäin, eikä niihin itse voinut juurikaan vaikuttaa. ”Falckilla suunta on muuttunut, täällä kysytään mitä minä haluan omalta työltäni ja asioita pyritään järjestelemään siten.”. ”Ruotsin elvytysneuvoston mukaiset aikuisen ja lapsen hoitoelvytyskurssit Suur-Tukholman ambulanssisairaanhoidon koulutuskeskuksessa olivat todella positiivien yllätys.” POIKKEAVUUKSISTA KERROTTIIN HETI Jokaisessa Tukholman ambulanssissa on yksi erikoissairaanhoitaja mutta hänellä ei tarvitse olla ensihoidon tutkintoa. Jos teen 16 viikon aikana yli 30% yötöitä, saan hyvityksenä työajan vähennystä neljä tuntia viikossa.” Eskelinen rytmittää työnsä siten, että hän tekee viikossa tuplamäärän töitä, jonka jälkeen hän palaa viikoksi perheensä luo Suomeen. Yksikkö ei välttämättä ehdi asemalle kuin vaatteiden vaihtoon. Jotkut tehtävät koettelevat motivaatiota mutta jokaisessa vuorossa on myös niitä tehtäviä, mitkä haastavat ammattitaidon. +46 70-104 98 37 FALCKIN PALSTA Suomessa työskennellessään Paul Eskelisestä tuntui välillä siltä, että ensihoitajaa johdetaan vain ylhäältä tulevin käskyin. KAIKKI HALUSIVAT HALATA Eskelinen otettiin Falckilla hyvin vastaan. Hoitotasolla aloittaessaan työntekijät perehdytetään työhön ”Järjestelmän poikkeavuuksista kerrottiin minulle heti rekrytointivaiheessa, eikä siitä haluttu antaa mitään siloteltua kuvaa.” Töitä on paljon ja potilaat on kuljetettava sairaalaan aina kun he niin haluavat. Ruotsissa ollessaan hän asuu Falckin upouudessa vuokra-asunnossa kahden työkaverinsa kanssa. Palkka on kohentunut lähes 1300 eurolla kuukaudessa. ”Halutessani voin tehdä 24 tunnin työvuoroja tai vaikka pelkkiä päivävuoroja. ”TÄÄLLÄ TYÖVUORO sisältää kaikenlaisia tehtäviä. PAUL ESKELINEN ON saanut Etelä-Tukholmassa operoivalta Falckilta sitä, mitä lähti lahden takaa hakemaankin. Paul löysi Falckilta paremmat työolot Ensihoitaja Paul Eskelinen lähti Ruotsiin ja Falckille hakemaan parempaa palkkaa, työaikaa ja kohtelua. ”Monet tulivat juttelemaan ja uudestaan nähdessään halusivat halata, myös miehet, mikä näin suomalaisena tuntui vähän ihmeelliseltäkin.” Palkallinen perehdytys kesti kuusi viikkoa, niistä kaksi tehtiin työharjoitteluna kentällä. Monissa työvuoroissa olen kokenut saavani ottaa enemmän vastuuta, mitä suomalaisilla keikoilla saisin. ”Ennen listan tekoa katson milloin pojan lätkäpelit, tytön voimistelukisat ja perheen muut menot ovat, enkä ota siihen töitä ollenkaan.” KUN ESKELINEN naputtelee työvuorotoiveensa Falckin tietojärjestelmään, tärkeintä on, että listaan kuuluvat työtunnit täyttyvät. Eväät kulkevat auton matkassa ja niitä syödään sairaaloiden taukotiloissa, joissa tavataan eri palveluntuottajien kollegoja, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Falckilla Eskelinen saa listat 16 viikoksi eteenpäin ja hän voi itse suunnitella työaikansa. ”Asiat ovat parantuneet ja olen kokenut olevani tervetullut.” OTA YHTEYTTÄ Anna Bardy, anna.bardy@se.falck.com puh
Vähintään yhtä paljon vastaamme seuraavalle tarvehierarkian tasolle kuuluvaan turvallisuuden kokemuksen psyykkiseen tarpeeseen. Vastuullinen tehtävä hoituu protokollaa noudattamalla turvallisesti ja tehokkaasti. Ihmisen hyvinvoinnin pohjana on tietenkin fyysisten perustarpeiden täyttyminen, jotta keho toimii siten kuin tarkoitus on. Tajuissaan oleva vammapotilas taas tarvitsee muutakin kuin verenvuodon tukkimista. Emme hoida vain kehoja tai niiden vaurioita – hoidamme kokonaisia inhimillisiä ihmisiä. Ei sentään. HÄTÄ HAASTAA JA kuormittaa. Ei, vaikka tarvittavat varsinaiset suoritteet olisivatkin mekaanisia ja yksinkertaisia kuten elvytystehtävässä. Toisena tasona on turvallisuuden tunteeseen liittyvät psyykkiset tarpeet, sen yläpuolella sosiaaliset tarpeet ja viimeisimpänä tarve toteuttaa itseään ihmisenä. Hädässä ihminen tarvitsee toista inhimillistä ihmistä, ei robottia. Jaakko Linko järjestöpäällikkö, yksikönjohtaja ja pappi Fyysistä ensihoitoa antaessamme hoidamme samalla ihmisen psyykkistä hätää.. Etulinjassa kuormittavalle hädälle altistumaan säntäävät monesti juuri ensivastetoimijat. Hätääntyneet omaiset voivat olla kuin toisia potilaita ja jopa vaativampia hoitaa. I 21 I LINGOTTUA PSYKOLOGI ABRAHAM MASLOW hahmotteli aikoinaan inhimilliset perustarpeet niin kutsutuksi tarvehierarkiaksi. Paraskin huolenpito ensilinjan auttajien jaksamisesta valuu hukkaan, jos emme itse halua pitää itsestämme ja inhimillisestä ammattitaidostamme huolta. Ensivastetehtävällä potilaan ja hätääntyneiden ihmisten hoitamiseen ei voi suhtautua pelkkänä teknisenä ja fyysisenä suorituksena kuten roskalaatikkopalon sammuttamiseen. Ensihoidossa ja ensivastetoiminnassa ei kuitenkaan työskennellä vain fyysisten perustarpeiden turvaamisen parissa. Turvallinen ja rauhallinen läsnäolo voi olla potilaalle suorastaan peruselintoimintoja tukevaa psyykkistä ensihoitoa. Fyysistä ensihoitoa antaessamme hoidamme samalla ihmisen psyykkistä hätää. Parhaat taitomme auttajina liittyvät omaan inhimillisyyteemme, tunteisiimme ja tunneälyymme. Ja kun eväitä jaksamisen tueksi tarjotaan, kannattaa ne ottaa vastaan. Tähän ensihoidon taskuopas tai sairaanhoitopiirin ensivasteprotokolla Ensilinjassa hätään eivät pysty antamaan kaavamaisia toimintamalleja. Toivottavasti tämä muistetaan huomioida niin koulutuksessa kuin jälkihoidon ja tuen tarjoamisessa. Hyvä niin. PITÄISIKÖ SIIS KAIKKIEN ensihoidossa ja ensivastetoiminnassa työskentelevien olla myös psykologeja, teologeja tai terapeutteja. Jokaisella on kyky ja taito huomioida oikealla tavalla hädässä oleva ihminen. ENSIVASTEYKSIKKÖ HÄLYTETÄÄN ENSIHOIDON tueksi tavallisimmin turvaamaan hätätilapotilaan peruselintoimintoja, vastaamaan Maslown tarvehierarkian alimman tason kriittisimpiin tarpeisiin. Niitä ei ole varaa kadottaa jatkuvan kuormittumisen aiheuttaman kyynistymisen myötä. OMAN PSYYKKISEN KUORMITTUMISEN sekä hädän kohtaamisessa tarvittavien vuorovaikutustaitojen huomaaminen ja hoitaminen auttaa pysymään inhimillisenä auttajana
Tärkeä tuulilasiraportti ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA jatkuu >>. Matias Wesin ja Jan-Emil Ekman Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapuva yksikkö antaa tuulilasiraportin. Siinä kerrotaan, mitä tilanteesta voidaan havaita nopeasti – tuulilasin läpi ja autosta nousematta. I 22 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN Marko Partanen . Ensihoidon ja poliisin kenttäjohtajat sekä päivystävä palomestari ja ensihoitolääkäri kertovat, mikä tuulilasiraportissa on tärkeää
I 23 I Tärkeä tuulilasiraportti ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA
Lisäksi voi panna merkille, että onko altistuneita noussut ulos autosta ja onko heitä vielä autoissa sisällä. Onnettomuuspaikalla tehdyn tiedustelun jälkeen Wesin haluaa tietää, paljonko altistuneita on, primaaritriagen tuloksen, altistuneiden oman arvion tilanteen kulusta sekä ajoneuvojen korinmuutokset. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 24 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN J os syntyisi tilanne, jossa senhetkiset ensihoitoresurssit eivät riitä ja apua tarvitaan korkeariskisen potilaan luo, on mahdollista, että naapuriavun tulo kestää vähintään tunnin. >> jatkuu. ”Lisäksi tulisi tehdä havainnot vuodoista tai savuista Ensihoidon kenttäjohtaja kuittaa Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtaja Matias Wesin. Liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kannalta tärkeimpiä tuulilasiraporttitietoja ovat onnettomuustyyppi eli minkälaiset ajoneuvot ovat osallisina ja miten ne ovat törmänneet. Kaikkia näitä ei välttämättä pysty kertomaan tuulilasiraportin perusteella mutta asioita voi täsmentää tiedustelun jälkeen. Tuulilasiraportti on tärkeä erityisesti resurssien hallinnan takia”, Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtaja Matias Wesin sanoo. Myös arvio onnettomuushetken nopeudesta tai tieto tiellä vallitsevasta nopeusrajoituksesta sekä havainnot auton koriin tulleista muutoksista auttavat vammaenergian arvioinnissa. Säiliöauto onnettomuudessa ”Jos liikenneonnettomuudessa on osallisena säiliöauto, niin sen koko tulisi arvioida ja välittää tieto kenttäjohtajalle
Hyvän tuulilasiraportin jälkeen lääkäri voi ryhtyä suunnittelemaan hoitopolkuja. ”Tulokynnyksellä tulisi kiinnittää huomiota ohikulkeviin ihmisiin ja autoihin sekä avata hieman ikkunaa ja kuunnella, mitä tapahtuu. Tiedustelun jälkeen kenttäjohtajan tulisi saada tietää, kuinka paljon altistuneita potilaita on ja kuinka moni heistä tarvitsee hoitoa sekä lääkitystä saavukaasualtistuksen tai muiden vammojen vuoksi. Osapuolet hoitivat toisensa turvallisiksi kolmessa vartissa, jolloin ensihoitajat ja ensivasteyksikkö kävivät varovasti tarkistamassa tilanteen. Sairauskohtauksessa tuulilasiraportin voi rinnastaa ABCD-ensiarvioon, jonka ensihoitaja tekee 20 sekunnissa. Kenttäjohtajan kanssa tulee käydä keskustelu, että kannattaako säiliöauton luokse edetä ennen pelastusviranomaisen tuloa. Se kertoo ”hädän asteen” potilaan kohtaamishetkellä ja antaa saapuville yksiköille mahdollisuuden arvioida vasteen riittävyyttä ja omaa tarvettaan”, ensihoitolääkäri Susanne Ångerman sanoo. Monesti tulokynnykset ovat kuitenkin niin kaukana tilannepaikoista, että jos siellä ei aseella ammuta, niin tuskin kynnykselle asti mitään kuuluu.” MOVI-puheryhmässä Wesinin mielestä tuulilasiraportin voisi antaa MOVI-puheryhmässä, sillä silloin kaikki saisivat saatavilla olevan tiedon samanlaisena. jatkuu >>. Ensihoitolääkäri Susanne Ångerman. On hyvä myös tehdä arvio siitä, montako potilasta saattaisi tulla hoidettavaksi. Tulipalossa Tulipalotehtävällä ensihoidon kenttäjohtajaa kiinnostaa, mikä on tulessa ja miltä palo näyttää ulospäin. ”Eräässä työvuorossa saimme 15 minuutin sisällä kolme tehtävää. Ratkaisimme asian yksiköiden antamien tuulilasiraporttien perusteella.” Ångermanin mukaan tuulilasiraporteissa halutaan saada tietää mitä tilannepaikalla juuri sillä hetkellä tapahtuu; arvio potilasmäärästä, tuleeko heitä mahdollisesti vielä lisää sekä tulos primaaritriagesta. Aggressiivisen potilaan luona Mikäli saatujen tietojen perusteella epäillään, että kohteessa on aggressiivisuutta tai ilmeinen uhka, Wesin määrää yksikön tulokynnykselle odottamaan. Ja jos autossa on nähtävillä oranssi kilpi, siitä tulisi lukea mustalla painetut numerot ja välittää tieto kohteeseen tuleville yksiköille. Jos poliisi ja pelastus alkavat tivata lisätietoja, niin vastaillessa ensihoitajien fokus saattaa kääntyä väärään suuntaan”, Wesin sanoo. ja niiden väristä. ”Ei ole kahta sanaa, työturvallisuus mietitään ensin ja odotetaan paikalle poliisi.” Wesinin mukaan pohjoisessa myös poliisin tuloon saattaa kulua kunnolla aikaa. Tarkennetussa tilanarviossa puheryhmä on vaihdettava ensihoidon puheryhmäksi. ”Joskus MOVI-puheryhmässä tietojen antaminen voi haitata myös ensihoidon työtä, vaikka ensihoitajat itse antaisivatkin tiedot sinne. Lennon aikana mietimme, menemmekö synnytykseen, elvytykseen vai liikenneonnettomuuteen. Tuulilasiraportti lääkärille ”Hyvä tuulilasitai ensiarvioraportti jäsentää tehtävää koko järjestelmälle. Sisällöltään raportin pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja ytimekäs. I 25 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA Ei ole kahta sanaa, työturvallisuus mietitään ensin ja odotetaan paikalle poliisi. Erääseenkin tappeluun poliisit lähtivät 2,5 tunnin ajomatkan päästä
Muun liikenteen kuvauksen lisäksi Lankinen haluaa kuulla tuulilasiraportista, minkälaisia ajoneuvoja on osallisina sekä sen, että liittyykö tilanteeseen tulipalo. ”Jos saan tietää, että ikkunat ovat rikkoutuneet, voin suunnitella jo taktiikkaakin valmiiksi. Lisäksi tarkennetussa arviossa on hyvä kertoa, tarvitaanko kohteessa irrotusta ja liikenteenohjausta. ”Jos olemme esimerkiksi moottoritiellä, minua kiinnostaa, että jatkaako muu liikenne onnettomuuspaikan ohi edelleen 120:n nopeudella vai seisooko liikenne, mikä on turvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto.” Työturvallisuuden nimissä Lankinen katkaisee mieluummin liikenteen kokonaan vähäksi aikaa, kun yrittää saada väkisin liikenteen kulkemaan onnettomuuspaikan ohi. ”Myös kohteen ympäristöstä on hyvä kertoa varsinkin, jos se on ahdas, jolloin tulee pohdittavaksi mikä Päivystävä palomestari kuittaa sään palomestari Lankinen pohtii ensimmäiseksi, miten muu liikenne onnettomuuspaikalla käyttäytyy, sillä lisävahingot on estettävä ja auttajien työturvallisuus on varmistettava. Tärkeää on tietää myös, onko palavan asunnon ikkuna rikkoutunut, tuleeko sieltä liekkejä ulos ja onko palo vaarassa levitä ulkokautta yläpuolisiin asuntoihin. >> jatkuu. Palo omakotitalossa Omakotitalon palossa tärkeä tieto on niin ikään se, mihin vaiheeseen tulipalo on edennyt ja mikä on asukkaiden tilanne; ovatko asukkaat vielä talossa sisällä vai ovatko he päässeet ulos. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 26 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN T uulilasiraportti vahvistaa ja tarkentaa hätäkeskuksesta saatuja esitietoja. Sen avulla päästään arvioimaan ensimmäisen kerran resurssien paikkansa pitävyyttä ja saamme ensimmäiset viitteet siitä, onko kyse samanlaisesta onnettomuudesta, mihin olemme matkalla”, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Mika Lankinen sanoo. Tällöin porraskäytävä voidaan ylipaineistaa heti, kun palavan huoneiston ovi saadaan auki, jolloin savukaasujen purkautumisreitti suoraan ulos on jo valmiina.” Tarkennetussa arviossa Lankinen on kiinnostunut porraskäytävän tilanteesta: onko siellä savua vai ei, ja siitä miten asukkaat käyttäytyvät. Liikenneonnettomuudessa Liikenneonnettomuuteen mennesjotta hän voi arvioida ensihoidon resurssien riittävyyttä. Tarkennetussa arviossa Lankinen odottaa tietoa, altistuneiden määrästä, heidän tiloistaan (triage), Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Mika Lankinen. Jos palo on kerrostalossa, on hyvä saada tietää, kuinka monta kerrosta talossa on ja kuinka monennessa kerroksessa palaa sekä onko ihmisiä tai eläimiä sisällä. ”Jos pelastusyksikkö on kohteessa ensimmäisenä, se saattaa kertoa tiedot minulle alueen toimintapuheryhmässä, jolloin ensihoidon kenttäjohtajat eivät kuule sitä.” Tiedon saatuaan Lankinen välittää tiedon ensihoidon kenttäjohtajalle. ”Yleensä yhden potilaan irrotus vaatii aina yhden yksikön ja liikenteenohjaus vaatii pari yksikköä.” Tulipalossa Tulipalossa tuulilasiraportti kannattaa aloittaa siitä, minkälainen rakennus on tulessa
Yhdessä niistä on YLKutsu-puheryhmä, joka pitäisi olla jokaisella viranomaisella kuuntelussa, kun tullaan yhteiskeikalle. ”Joskus kuljettajanani on ollut esimiehiä, he ovat tehtävässä ymmärtäneet paremmin, mitä tietoja heidän tulee palomestarille antaa ollessaan pelastusyksikössä esimiehinä.” Tarkennetussa arviossa on hyvä kertoa, tarvitaanko kohteessa irrotusta ja liikenteenohjausta. Kaikissa pelastusyksiköissä, myös sopimuspalokuntien yksiköissä on älypuhelimet, joilla ensimmäisenä paikalle tullut yksikkö kuvaa tai videokuvaa nopeasti onnettomuuspaikan. ”Matkalla avaan yleensä myös Streetwievin tai Googlemapsin, josta saan onnettomuuspaikasta ilmakuvaa.” MOVI toimii Palomestari Lankisella on hyviä kokemuksia MOVI-puheryhmän käytöstä. I 27 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA yksikkö ajatetaan lähimmäksi palavaa rakennusta.” Tarkennetussa arviossa olisi pyrittävä Tilannekuvaa älypuhelimella Varsinais-Suomessa on ollut jonkin aikaa käytössä tapa, joka vahvistaa tuulilasiraportin antamista. Ne parantavat visiotani tilanteesta.” Lankisen mukaan onnettomuuspaikan kuvaaminen yhdenmukaistaa tuulilasiraporttia, sillä niiden antajilla on aina omat persoonalliset tapansa esittää asioita. varmistamaan, että onko talossa sisällä ketään. ”Minulla saattaa olla 100 kilometrin ajomatka kohteeseen, olen kokenut matkalla saamani kuvat ja videot hyväksi käytännöksi. Nyt palomestarin pitää muistaa määrätä, että MOVI otetaan käyttöön, muuten tilanteessa operoivat naapuriviranomaiset eivät kuule toisiaan, eivätkä he pysty viestimään toisilleen. YLKutsulla voimme kutsua toisiamme MOVI-puheryhmään.” jatkuu >>. Otokset lähetetään tilannekeskukseen, joka jakaa kuvat tarvittaviin paikkoihin. ”Kuuntelen yksikössäni neljää radiota, joista poimin asiat, joihin pitää reagoida. Uuden viestiliikenneohjeen tullen palomestarin työ on osin hankaloitunut, sillä ennen ensihoito tuli automaattisesti pelastuksen toimintapuheryhmään
”Alkuvaiheessa tärkein tehtävämme on eristää palopaikka ja turvata palomiesten toiminta, siksi tiedot liikennemääristä auttavat meitä erityisesti resursoinnissa. Liikenneonnettomuudessa Liikenneonnettomuudessa poliisille on hyötyä, jos tuulilasiraportissa kerrotaan onnettomuuden tarkka Poliisin kenttäjohtaja kuittaa sijainti, paljonko paikalla on liikennettä ja kuinka paljon onnettomuus haittaa muuta liikennettä. Kandénin mukaan tiedot auttavat tutkintaa. ”Näiden tietojen avulla voimme arvioida, kuinka paljon onnettomuuspaikalla tarvitaan resursseja tutkintaan ja liikenteen ohjaukseen. Yleensä maallikon kertomat esitiedot eivät ole kovin todenmukaisia. Myös se, aiheuttavatko vaurioajoneuvot estettä liikenteelle, on tärkeä tieto, jotta muun liikenteen mahdollisimman sujuva kulkeminen saadaan varmistettua. Tulipalossa Myös tulipalosta saatavassa tuulilasiraportissa poliisia kiinnostaa palon haitta ohi kulkevalle liikenteelle. Myös epäilyttävät sivullisista tai vastaantulijoista tehdyt havainnot tulee kertoa poliisille. Tuulilasiraportti helpottaa matkalla olevan yksikön tilanteeseen tuloa”, Hämeen poliisilaitoksen kenttäjohtaja Janne Kandén sanoo. Se, onko palava rakennus vilkkaasti liikennöidyn tien varressa, keskustassa vai sivummalla, on tärkeä tieto.” Poliisi on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kiinnostunut myös siitä, että arvioiko pelastushenkilöstö palon olevan tahallaan sytytetty. ”Joskus sytyttelijät ovat piilotelleet puskissa ja tarkkailleet sieltä tilannetta.” Aggressiivinen henkilö Jos tehtävällä kohdataan aggressiivinen henkilö, matkalla olevaa poliisia hyödyttää, kun se saa tietää onko toiminta edelleen aktiivista, aiheutuuko Kenttäjohtaja Janne Kandén. Samalla voimme pohtia jo mahdollista kiertotien järjestämistä.” Täsmennetyssä arviossa, jossa ensimmäisenä pakalle ehtinyt yksikkö on jo tiedustellut kohteen, poliisia kiinnostaa karkea arvio vammautuneiden määrästä ja vammojen asteesta. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 28 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN M ielestäni tuulilasiraportti avaa kaikille paikalle hälytetyille yksiköille todellisemman kuvan kuin mitä hälytystiedot antavat. >> jatkuu
”Ensihoidossa tämä jo aika hyvin osataankin”, Kandén sanoo. Poikkeavat tapahtumat kannattaa panna merkille. Olemme edistyneet myös siinä, että nyt raporttia annetaan myös muille viranomaisille.” Yleensä maallikon kertomat esitiedot eivät ole kovin todenmukaisia.. ”Meillä poliisissa on tuttua, että ensimmäinen partio antaa raportin muille tuleville poliiseille. Tällainen voi olla esimerkiksi se, että joku paikallaolijoista poistuu heti paikalta, kun ensimmäiset auttajat saapuvat. ”Sinne ei ole kenelläkään enää mitään asiaa ennen poliisin tutkintaa. On myös hyvä kertoa, mitä aggressiivinen henkilö on jo ehtinyt tehdä, onko hän rikkonut omaisuutta tai tehnyt väkivaltaa jollekin. Jos joku kollega yrittää mennä sisään, niin hänet voi vääntää niskalenkillä siltaan. Poliisin kenttäjohtaja Janne Kandén sanoo, että tärkeintä on oma ajattelu ja maalaisjärjen käyttö. I 29 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA sivullisille vaaraa ja onko henkilöllä aseita, astaloita, piikkejä, puukkoja, puntareita tai muuta kättä pidempää. Kun vetäydytään aggressiivisen henkilön luota, poliisille tärkeitä tietoja ovat: mihin aggressiivinen Kun epäilet rikosta Kun tilannepaikalla herää ajatus rikoksesta, on tärkeää, että kosketaan mahdollisimman vähän mihinkään, mihin ei ole pakko koskea. Sen jälkeen on huolehdittava eristyksestä, että kukaan ei enää pääse paikalle. henkilö jäi, mitkä ovat hänen tuntomerkkinsä, oliko hänellä hallussa aseita ja oliko hänen seurassaan muita henkilöitä. MOVI toimii ”MOVI-puheryhmää käytetään toiminta-alueellani Päijät-Hämeessä erinomaisesti. Heti kun mahdollista, on tilasta poistuttava ja käytettävä poistumiseen samoja jalanjälkiä kuin tullessakin. ”Kun kuuntelee asiakkaan kertomaa, voi samalla miettiä, voiko oikeasti olla käynyt kuten hän kertoo. Kaikenlainen rikospaikkaturismi on estettävä.” Miten rikosta voi epäillä. Saamme sieltä ensimmäisen yksikön tuulilasiraportit nopeasti.” Kandén on sitä mieltä, että vaikka MOVI-puheryhmä on laajassa kuuntelussa, eivät siinä annetut raportit loukkaa yksityisyyttä. Näin mahdollisen rikospaikan autenttisuus säilyy. Asiaa voi pohtia tapahtumien tai vaikkapa syntyneiden vammojen kautta.” Kandén kannustaa kaikkia kertomaan omat aavistuksensa poliisille herkästi
Lisäksi toimituksen taholta on tehty kyselyä täydentäviä puhelinhaastatteluja. Kyselyssä keskityttiin ensivasteen käytännön järjestelyihin. Toimitamme tulokset ensivastetta kehittäville tahoille. Kiitämme kaikkia kyselyihin vastanneita! Erityisesti vapaat vastaukset antoivat paljon tietoa kentän tunnoista. Ensivasteyksikön toimintaa ja toimintamalleja kohteessa selvitetään eri kyselyllä. Laitosten vastausprosentti oli 81 ja sopimuspalokuntien 35. Ensivastekysely 2019. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 30 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN ENSIVASTEKYSELY LÄHETETTIIN PELASTUSLAITOSTEN (22) ensihoidosta vastaaville viranhaltijoille sekä noin 400 sopimuspalokunnalle (vpk ja hspk). Artikkelissa käytetyt tilastotiedot ovat Pronto-järjestelmästä sekä SSPL:n ensivasteselvityksestä
Kyselyn ehkä merkittävin ja yllättävin tieto oli pelastusalan toimijoiden yksituumainen mielipide yhteistoiminnasta ensihoitohenkilöstön kanssa. Ensivastehenkilöstön peruskoulutus on kaikkialla pääosin kunnossa, mutta täydennyskoulutuksessa ja harjoittelussa alueelliset erot ovat suuria. jatkuu >>. Yhteistoiminta pelaa, vaikka Ensivasteen kirjo on laaja Tehtävien määrä nousussa Ensivastetehtävien määrässä tapahtui selvä lasku vuonna 2013, jolloin koko ensihoidon operatiivinen johto keskitettiin sairaanhoitopiirien ensihoitokeskuksiin. Vuoden 2015 jälkeen tehtävämäärä on tasaisesti noussut. Myös kalustossa ja varusteissa on kirjavuutta. Vain muutamassa yksittäisessä vastauksessa yhteistyön sujuvuutta arvosteltiin. Vaikka yhteistyö ensihoidon kanssa toimii, kysely osoitti kuitenkin sen, että ongelmia kentällä on paljon. 22 pelastuslaitosta ja 20 sairaanhoitopiiriä järjestävät palvelut kukin omalla tavallaan. Tänään Suomessa noin 550 paloasemalla on ensivastevalmius, tehtäviä on yli 25000 vuodessa. Yhteistyö pelaa vastaajien mukaan hyvin tai erinomaisesti (yli 95 % vastaajista). Yhteistoiminta kentällä pelaa hyvin, mutta järjestelmässä on edelleen paljon kehitettävää. Sopimuspalokunnat suorittavat noin 60% kaikista ev-tehtävistä vuodessa. Pieni tehtävämäärä nähdään ongelmana taitojen ylläpidon kannalta. Ensivasteyksikkökohtainen hälytystehtävien määrä vaihtelee nollasta melkein kahteen sataan vuodessa. E nsivastEtEhtävät 2014 2015 2016 2017 2018 Kaikki 21 156 21 094 22 655 24 316 25 096 Sopimuspalokunnat 12506 12795 13453 14312 14750 Ammattiasemat 8650 8299 9202 10004 10346 Palokunnat ovat tarjonneet ensivastepalveluita kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. I 31 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA E nsivasteessa vallitsee sama ongelma kuin pelastustoimessa: sirpaloituminen. Ensivasteen tekijät Ammattipaloasemilla (112 kpl) käytännössä jokainen palomies voi Pekka Koivunen . ”Yhä harvemmin joudutaan yhä kovemmille keikoille”, kiteytti useampi kyselyyn vastaaja. Syy on ilmeinen: haja-asutusalueilla ensiauttajien tarve on todennäköisempi kuin suurissa taajamissa. Matias Wesin Vuoden 2018 lukemat perustuvat edellisten vuosien keskimääräiseen jakautumaan
Päähineissä vaihtelu on suurta; virkapäähineistä mainoslakkeihin – valitettavasti. Tilastoista löytyy myös joitakin yhden hengen lähtöjä. Sopimuspalokunnissa valtaosa keikoista ajetaan yleensä kolmella henkilöllä. Ensivasteyksikön miehistö Ammattipalokunnissa ensivastetehtävälle lähtee poikkeuksetta sammutusauton vuorossa oleva miehistö. Palokuntien lisäksi Suomessa on muutama kymmenen muuta ensivastetta tekevää tahoa. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 32 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN olla mukana ensivasteessa. Minimivaatimuksena pidetään palokuntien ensivastekurssin suorittamista. Koulutusta antavat monet tahot; sairaanhoitopiiri, pelastuslaitos, pelastusliitot, paikalliset ensihoitajat ja palokunta itse. Yhteenvetona kyselyn perusteella voidaan sanoa, että mitään yhtenäistä, valtakunnallista koulutusjärjestelmää ei ole. Ja täydennyskoulutuksen erot ovat suuria. Pelastajien ylläpitoja täydennyskoulutus vaihtelee laitoksittain. Neljännes käy potilaan luona sammutusasussa. 400 kpl) ensivasteryhmään kuuluu yleensä noin puolet hälytysosaston jäsenistä. Lopuilla on käytössä on yhdistelmäasu, jossa on sammutusasun alaosa ja ensivastetakki. 30,6 En si va st et ta su or itt av at sop imus palokunnat kaik ista so pim us pa lo ku nn is ta Suorittaa Ei suorita % 63,2 36,8 Vaikka yhteistyö ensihoidon kanssa toimii, kysely osoitti kuitenkin sen, että ongelmia kentällä on paljon. Koulutus Ammattipalomiehen peruskoulutus täyttää yleisen käytännön mukaan asetuksen soveltuvuusehdon. Muutamissa palokunnissa on myös henkilöitä, jotka osallistuvat vain ensivastetehtäviin. Jotkut käyttävät sammutusasun päällä tunnisteliiviä. Kahden hengen miehitys ei ole harvinainen. Useilla sopimuspalokunnilla on tapana ottaa neljäs henkilö mukaan 700ja 701-keikoille. Pukeutuminen Sopimuspalokunnissa kolmella neljästä ensivasteyksiköistä on käytössä varsinainen ensivasteasu. Sopimuspalokunnissa (n. Sopimushenkilöstön (vpk ja hspk) peruskoulutus (ensivastekurssi) on kyselyn mukaan pääosin kunnossa, mutta ylläpito. En si va st et eh tä vie n määrä sopim usp alo ku nn is sa kpl 1–25 kpl 26–50 kpl 51–75 kpl 76–100 kpl 101–125 kpl 126–150 kpl 151– kpl % 36,5 23,5 30,8 >> jatkuu. Palomiehillä katsotaan olevan tuo soveltuva koulutus pelastajatutkinnon myötä. Ensivastekelpoisuus Sosiaalija terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (8 §) määrittelee, että ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä on oltava ensivastetoimintaan soveltuva koulutus. Useissa sopimuspalokunnissa ensivasteryhmässä toimii myös terveydenhuoltoalan ammattilaisia
Sopimuspalokuntien ensivastetehtävistä miehistöautoilla ajetaan noin puolet, sammutusautolla hieman yli kolmannes. Ensihoitoyksikön selvä viive kiireellisessä tehtävässä laukaisee yleensä hälytyksen ensivasteyksikölle kaikilla alueilla. Lähtövarmuus Ensivasteyksiöiden lähtövarmuus on ammattipalokunnissa 100%. Ensivasteen lähdöt on yleensä varmistettu varallaololla henkilökohtaisen sopimuksen palokunnissa (sivutoimiset, toimenpidepalkkaiset). Joillakin alueilla sopimuspalokuntien ensivastesopimuksissa ei edellytetä sataprosenttista lähtövarmuutta. Hälyttäminen Ensivasteyksiköiden hälyttämisessä on alueellisia eroja. Nollalähtöjä on kuitenkin hyvin vähän. Hälyttämisessä sopimuspalokuntalaisia häiritsee erityisesti tarkan osoitteen puuttuminen viestistä. Mikäli viivettä ei ole, kenttäjohtaja tekee monilla alueilla päätöksen ensivasteen käyttämisestä. Enemmistössä vpk-muotoisista sopimuspalokunnista varallaoloa ei ole. jatkuu >>. I 33 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA Ajoneuvo Sammutusauto on poikkeuksetta ammattiaseman ensivasteen ajoneuvo. Varsinaisia ensivasteautoja on noin joka kymmenennellä ensivastetta tekevällä palokunnalla
Ei kurkoiteta kuuta taivaalta.” Kaikuja kentältä >> jatkuu. Pelastuslaitosten ensivastepäälliköt (tai vast.) ENSIVASTEEN HAASTEISTA: ”Lähtövalmiuden ja osaamisen varmistaminen sopimuspalokuntien osalta.” ”Osaamisen ylläpito hankalaa, porukka vaihtuu ja henkilöstölle sattuu vähän vaativia tehtäviä.” ”Harvemmin, mutta ”kovemmille” tehtäville.” ”Tulevaisuuden haasteina on järjestää ylläpitokoulutus siten, että tieto / taito-osaaminen osattaisiin järjestää vastaamaan muuttujien tuomaan haasteisiin.” ”Myös ensivastetoiminnassa on näkyvissä eri vuorokaudenaikojen vaikutus henkilöstön osallistumisesta ensivastetehtäville.” ”Olisi keskeistä luoda yhtenevät ohjeet, materiaalit ja pelisäännöt koko valtakunnan pelikentälle.” ”Ensihoidon ohjeiden ja potilaan hoidon nopea kehitys asettaa haasteita palomiesten osaamiseen etenkin, jos he eivät työskentele ambulanssissa.” ”Ollaan ensivaste. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 34 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN Vapaita kommentteja kyselyyn tuli noin 600 kappaletta. Toimitus on stilisoinut ja yhdistänyt samojen aihealueiden kommentteja siten, että asiasisältö on säilynyt samana
Aiheuttaa turhaa kohteen ohi ajamista ja varotehtävillä jopa turvallisuusriskin, kun menet tietämättä kohteesta ohi.” ”Alpen ja shp:n keskinäinen nokittelu ja erilaiset hoito-ohjeet evy / pelastusyksikkö.” ”Ensihoitona annettavien lääkkeiden vähyys.” ”Jos ensivasteyksikössä on mukana hoitotai perustason ensihoitaja hänen tulisi voida, shp:n rajoittamatta suorittaa niitä toimenpiteitä, joita tasonsa ja kalusto mahdollistaa.” ”Alueella ei noudateta ”todennäköisesti ensimmäisenä potilaan kohtaavan yksikön” vasteajattelua.” ”Yksin työskentely joskus, joutuu arvioimaan lähteekö keikalle vai ei.” ”Keikkojen vähäisyys, ammattitaidon ja motivaation puute, vasteet, kenttäjohtotoiminnan järjettömyys.” jatkuu >>. Keikkoja on vähän ja harvoin.” ”Vaatteiden ja tavaroiden kuten reppujen jatkuva vinkuminen, kun niitä ei malteta kunnollisia ostaa kerralla, vaan ollaan yli 16 vuotta vanhoissa takeissa.” ”Koulutus on liian vähäistä ja yksipuolista.” ”Osoitetietojen puuttuminen omaan puhelimeen tulevissa viesteissä. Muu koulutus tapahtuu palokuntien omien viikkokoulutusten kautta.” ”Sairaanhoitopiirit vastaavat koulutuksesta. I 35 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA Pelastuslaitosten ensivastepäälliköt (tai vast.) YHTEISTOIMINNASTA: Pelastuslaitosten ensivastepäälliköt (tai vast.) KOULUTUKSESTA: ”Hyvä” ”Erittäin hyvä” ”Sujuvaa ja tehokasta” ”Koulutuksen järjestämisessä hieman haastetta.” ”Asemilla missä on pelastuslaitoksen ensihoidon yksikkö ja pelastustoimen ensivasteyksikkö, yhteistyö on niveltynyt saumattomaksi, potilaskeskeiseksi, turvallisemmaksi yhteistyötoiminnaksi.” ”Yhteistoiminta toimivaa ja asianmukaista.” ”Sivuilla”, joissa toimii sopimuspalokunnat ensivasteyksiköinä ja tyypillisesti yksityiset palveluntuottajat ensihoitopalvelun tuottajina on yhteistyö tehtävillä selkeästi parantunut. Lisäksi keskussairaalan luennot ensivasteille.” ”Pelastuslaitos järjestää kaksi kertaa vuodessa ohjatun ensivastekoulutuksen sopimuspalomiehille. Pelastuslaitos vastaa peruskurssin järjestämisestä.” ”Ensihoidon henkilöstö kouluttaa tai omasta porukasta joku asian osaava.” ”Palokuntien omat kuukausikoulutukset + sairaanhoitopiiri ja tarvittaessa pelastuslaitos.” Sopimuspalokunnat ENSIVASTEEN HAASTEISTA: ”Käytännön kokemusta ei tule tarpeeksi. Toiveena olisi lisää yhteisiä harjoituksia ja operatiivisten toimintamallien yhteensovittamista.” ”Ammattipalomiehet osallistuvat ensihoidon eri koulutustilaisuuksiin vuosikellon mukaisesti.” ”Vuosittain vakinaisille 8 koulutuskertaa ja sopimuspalokuntalaisille 2 koulutuskertaa.” ”Peruskoulutus ja vuosittain asema-/työvuoroharjoitusten yhteydessä ylläpitokoulutusta” ”Ensivasteen henkilöstölle järjestetään ylläpitokoulutusta 6x2 h vuodessa (kolme kahden tunnin koulutusta keväällä ja syksyllä).” ”Pelastusalan liitto, palokunta itse ja pelastuslaitos kouluttavat
Ongelma on, kun joskus joku saattaa ajaa esimerkiksi elvytettävän ohitse -> PPE viive!” ”Jossain määrin ongelma on se, että keikat ajetaan haalareissa (vain alaosa), joka ei aina se toimivin vaihtoehto.” ”Identiteettisuoja on suurin ongelma täällä maalla, kun ei keikasta saada osotteita viestillä miehistölle. Näiden kanssa ollut hieman ongelmia, ensivastehenkilöstö kokenut, ettei heitä arvosteta ja heidän tekemisiä ei kuunnella, yksiköitä perutaan ja hetken päästä tulee uutta tehtävää samaan osoitteeseen, kun potilas tippunut käsiin.” ”Vaihtelevasti. Osa käyttäytyy asiallisesti, osa ei.” Yhteistyö on sujuvaa ja motivoivaa. Ensivastehenkilöt saavat osallistua tehtävän hoitamiseen oman osaamisensa puitteissa.” ”Toimii hienosti ja palautetta tulee, yleensä positiivista.” ”Yhteistyö on hyvää, vaikka joskus tuntuu, että ensivastehenkilöstön arvostus on heikkoa.” ”Toimii hyvin silloin harvoin, kun keikkoja enää tulee.” ”Ensihoitohenkilökunnan kanssa on helppo toimia ja yhteiset pelisäännöt tunnetaan.” ”Yksityisen ensihoitopalvelun yksiköiden kanssa yhteistyö toimii erinomaisesti. >> jatkuu. Ensivasteauto Miehistöauto Sammutusauto Muu % 47,7 27,9 22,1 ”Osoitetieto tulee vain yksikönjohtajan Virveen. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntee toisensa, joten apu voisi olla lähellä keikan tullessa, jos osoite olisi tiedossa miehistöllä heti keikan tullessa.” ”Osa välineistä tulee pelastuslaitokselta osa sairaanhoitopiiriltä, mikään ei tule nopeasti (kuumemittaria odotettiin vuosi). ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 36 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN Mi lla is el la aj on eu vo lla en sivas tetehtäv iä aje ta an pa lo ku nn as sas i. Nykyään toimii jo oikeinkin hyvin.” ”Kovasti riippuu henkilöistä, jotka kulloinkin ovat mukana, pääosin kuitenkin tilanne on ok.” ”Sujuvaa, moniammatillista. Koulutukset laitos kuvittelee järjestettävän sairaanhoitopiirin toimesta ja sairaanhoitopiiri kuvittelee laitoksen hoitavan koulutukset.” ”Uuden Erica-hälytysjärjestelmän kautta ensivasteet ovat loppuneet täysin.” ”Maastossa suoritettavien ensivastetehtävien osalla maastoliikkuvuutta parannettava.” Sopimuspalokunnat YHTEISTOIMINNASTA: ”Toimii hyvin.” (näitä vastauksia tuli yli 90 % vastaajista) ”Tällä kertaa todella hyvää, saumatonta ja ammattitaitoista.” ”Yhteistyö on sujuvaa ja motivoivaa.” ”Pääsääntöisesti ongelmatonta, muutamat henkilöt omaavat asenneongelmaa.” ”Yhteisharjoituksia olisi hyvä olla enemmän.” ”Vuosi vuodelta on kehittynyt parempaan suuntaan. Sairaanhoitopiirien yksiköiden kanssa ei
ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA Sopimuspalokunnat KOULUTUKSESTA: ”Käytännön harjoitteita hyvin vähän, osaamista ei varmisteta mitenkään.” ”Koulutusta tarvitaan enemmän. Halukkaita olisi.” ”Palokunnat vastaavat itse täydennyskoulutuksesta ja laitos kursseista.” ”Palokuntien ev-koulutuksen jälkeen omia harjoituksia sekä toisen vpk:n järjestämiä, sairaanhoitopiirin järjestäminä zoom-luennot.” ”Vähintään yhteen shp:n koulutukseen pitää osallistua ja sen lisäksi kerran kuussa on omat shp:n määräämät koulutusaiheet omalla porukalla sekä ev-toimijoille on tentti.”
I 38 I ENSIMMÄINEN YKSIKKÖ KOHTEESSA TURVALLISUUS TEHDÄÄN YHDESSÄ KUVA: STUDIOKOIVUNEN
Ei tehdä vanhentuneita suoritteita vanhoilla välineillä. TOIVOISIN SIIS MALTTIA ja harkintaa toiminnan kuvaamiseen. YKSI ASIA ON kuitenkin pistänyt silmään, ja vieläpä valitettavan usein. Jos harjoituksista kuvatussa videossa tehdään vääriä, jopa vaarallisia suorituksia, olisi syytä harrastaa tiukkaa itsesensuuria.. Valistuspuolella ei olla ehkä niin aktiivisia, eikä ole tarvekaan. Lauri Turtola Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Pelastuslaitoksilla alkaa vähiinpäin olla kaikilla mittavat someosastot, ja kanavat täyttyvät niin onnettomuustiedottamisesta kuin valistamisesta. Koetetaan kytkeä sisältöön aina jokin viesti. Sisällön tuottaminen vai sen tuottamisen vuoksi voi olla tarpeetonta. Suuren yleisön mielestä videopätkä köysipussin pakkaamisesta ei välttämättä ole kovin kiinnostava. Sopimuspalokuntapuolella tehdään paljon rekrytointia ja kerrotaan palokunnan toiminnasta. Näkyvyys ja julkisuus voi esimerkiksi tunnettavuuden rakentamisessa olla sisältöä tärkeämpää. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Valitettavasti se mikä on somessa, koetaan usein olevan myös oikein ja totta. Palokunnan tulee olla esimerkkinä ja esikuvana, ja kaikessa julkisessa materiaalissa pitäisi jopa ylikorostaa oikein ja turvallisesti tekemistä. Olisi hyvä muistaa pelastustoimen arvoiksikin nostetut luotettavasti ja ammatillisesti. Jos ei olla varmoja, onko käytetty työtapa oikein ja turvallinen, älä ainakaan kuvaa sitä nettiin. Käytetään suojavarusteita ja turvavälineitä. Ja tietenkin turvallista harjoittelua kaikille. Ei tehdä toimia joihin ei ole pätevyyksiä. Ei väliä mitä puhutaan, kunhan puhutaan. SOMEA SEURAAVAT MYÖS esimerkiksi palokuntanuoret ympäri maan, emmekä varmasti halua istuttaa heihin vääriä toimintatapoja. Emme kuitenkaan pysty koskaan mitenkään kontrolloimaan ketkä sisältöämme näkee. Vai onko sittenkään. ON MYÖS HYVÄ miettiä, mitä haluamme sillä somella viestiä. Palokuntien viestinnässä asia saattaa kuitenkin olla toisin. ITSE OLEN VIIME aikoina seurannut paljon ammattija sopimuspalokuntien sosiaalista mediaa. Jos harjoituksista kuvatussa videossa tehdään vääriä, jopa vaarallisia suorituksia olisi syytä harrastaa tiukkaa itsesensuuria. Tuskin jokaisen palokunnan on tarve muistuttaa erikseen heijastinpäivänä heijastimen käytön tärkeydestä, oman alueen pelastuslaitoksen päivityksen jakaminen voi riittää. Jätetään sankarikokeilut oman väen tietoon. I 39 I TURTOLA OTSIKON VANHA SANONTA pitää monessa asiassa paikkansa. PELASTUSALAN VIESTINTÄ ON ollut jo hetken kuuma puheenaihe, ja tämänkin lehden kolumnistikollega on asiasta puhunut paljon ja asiaa. Ja se, mikä kerran sinne päätyy, ei ole enää kenenkään kontrollissa
Onnettomuuspaikka suojataan ja aloitetaan mahdollisuuksien mukaan liikenteenohjaus. ”Teemme tiedustelun ja tilanteen vaatimat alkutoimet. Heillä on kelpoisuus vaativiin savusukelluksiin. ”Joudumme käyttämään kahta tunnusta jopa yhdellä tehtävällä, mikä tarkoittaa tuplamäärää radioita, sillä johtamisja tietojärjestelmiäkin on kaksi. ”Mielestäni meidän tulee hoitaa ensivaiheessa aina sitä, mikä on tärkeintä, riippumatta mikä tunnus hälytysilmoitukseen on naputeltu. Ensihoitajien savusukellus on lainsäädännön harmaalla alueella, sillä laki sanoo, että päätoimista. Yksiköllä on myös kaksi operatiivista johtajaa ja kaksi yksikkötunnusta. Toiveenamme olisikin, että yksikkö voitaisiin tunnistaa yhdellä ja samalla tunnuksella jokaisella tehtävällä.” Köykän mukaan kaksi eri tunnusta on myös omiaan luomaan ensihoidon ja pelastustoimen kahtiajakoa. Ensihoitaja käy läpi potilaat. Ensitoimien hoitamiseen on silti löytynyt oma, vakioitu sapluuna. Kaksi kaikkea Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä, monitoimiyksiköllä niitä on kaksi: EKS 125 ja RKS 185. Toki siten, että työturvallisuus ja ohjeistukset tulevat huomioitua.” Tilanteen mukaan Liikenneonnettomuuksia on eniten, niille monitoimiyksikkö hälytetään kahtena yksikkönä. Yksikkö operoi kahden tunnuksen alla riippuen siitä menemmekö ensihoidon vai pelastustoimen tehtävälle. Ennen yksikön aloittamista henkilöstöä koulutettiin kuukauden ajan. ”Pohdimme, mikä on monitoimiyksikölle järkevää ja tavoitteellista toimintaa”, Köykkä sanoo. ”Rakennuspaloissa valmistaudumme savusukellukseen tai teemme mahdollisuuksien mukaan alkusammutuksen.” Monitoimiyksikön ensihoitajat ovat myös savusukeltajia. ”Kurssi oli ryhmäytymisen kannalta tärkeä.” Ensihoitajat ja palomiehet loivat kurssin aikana tulevaan yksikköönsä toimintamalleja ja suunnittelivat, mitä kalustoa siihen pitäisi laittaa. Uusi yksikkö on nimensä mukainen; se tuplaa kompaktissa paketissaan tietojärjestelmien ja virveradioiden määrän. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 40 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN M onitoimiyksikkö on lähtenyt Muuramessa ensimmäisenä yksikkönä sekä ensihoitoettä pelastustehtäville jo kahden vuoden ajan. Pienestä yksiköstä on moneksi Pelastustoimen tehtävillä palomies toimii aina tilannepaikan johtajana. ”Jos onnettomuudessa on potilas, jolla on vakavia vammoja, keskitämme voimamme häneen.” Monitoimiyksiköllä on moninainen tehtäväkenttä. Monitoimiyksikön ensihoitaja Timo Köykkä kertoo, että kurssilla pidettiin kiivasta tahtia ja sillä oleva väki hitsautui hyvin yhteen. Kuulumme siten kahden operatiivisen johtajan alaisuuteen. Palomies alkaa johtamaan tilannetta, jos monitoimiyksikkö saavuttaa kohteen ensimmäisenä tai P3 on niin määrännyt
Oikealla palomies Mikko Lautsalo. Ovet eivät estele Jos korkeariskinen potilas on lukitun oven takana, monitoimiyksikkö voi tarvittaessa murtaa oven. Niillä noudatetaan samaa priorisointia kuin missä tahansa muuallakin. ”Siinä sijaintimme on hyvä, sillä on yleistä, että Karstulan monitoimiyksikkö työskentelee yksin 30 minuuttia.” Yksikkö operoi kahden tunnuksen alla riippuen siitä menemmekö ensihoidon vai pelastustoimen tehtävälle. ”Jos ajatellaan, mikä on lain henki, niin toimintamme ei sodi sitä vastaan, sillä tarkoituksenamme on vain auttaa hätätilanteessa. Marko Partanen . Keski-Suomen pelastuslaitos Monitoimiyksiköt Keski-Suomessa • Karstula • Muurame • Laukaa Kurssit ensihoitajille • sammutustyön peruskurssi • savusukelluskurssi • pelastustyökurssi • pintapelastuskurssi Kurssit koko henkilöstölle • kohdetuntemuksen opetusta • hissipelastamisen kurssi • korkeanpaikantyöskentelykurssi • toiminta paloilmoittimella • venekoulutus • vauriopuukurssi Lisäksi palomiehet kävivät tilannepaikan johtamisenkoulutuksen. Päällekkäisiä tehtäviä tulee Köykän mukaan paljon. jatkuu >>. I 41 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA Pakolliset harjoitukset ovat monitoimiyksikölle haastavia järjestää, ensihoitaja Timo Köykkä sanoo. Pelastustoimen ovenavausta ei tarvitse odottaa, koska sen edustaja, palomies, on jo paikalla. pelastustyötä tekevällä pitäisi olla myös pelastajatutkinto. Sopimuspalokunta tulee Muuramen yksikön alueella avuksi 5–10 minuutissa
Esimerkiksi se mille keikalle lähdetään, miten tilannepaikalla toimitaan ja miten roolit tehtävillä jakautuvat, on vielä täsmentymättä. He pelkäsivät, että heidän keikkansa loppuvat uuden yksikön myötä. Siten monitoimiyksiköt voisivat toimia samojen periaatteiden mukaisesti työvuorosta ja työparista riippumatta. Volkswagen Amarok >> jatkuu. ”Toki meillä tietty ohjelmarunko on ,mutta sen puitteissa voi suunnitella paljon omiakin harjoitteita.” Lautsalo haluaisikin, että kuudesti vuodessa voitaisiin järjestää 12 tunnin harjoituspäivä, jolloin tehtäisiin pakolliset harjoitteet. ”Ensihoito pitää tehtävänkuvan monimuotoisena normaaliin höökityöskentelyyn verrattuna mutta monitoimiyksikössä pelastustoiminta jää vähemmälle.” Lautsalon mukaan itsenäisessä monitoimiyksikössä on vapaat kädet tehdä päiväohjelma. Hän kaipaisi monitoimiyksikköön myös operatiivista esimiestä tai vastuuhenkilöä, jonka kanssa luotaisiin yhtenevät toimintamallit. Köykkä haluaisi, että monitoimiyksikkö tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin jatkossa omaksi erikoisyksikökseen. Operatiivinen ohjeistus on vielä puutteellista ja käytännön vaihtelu työparista ja myös eri asemien monitoimiyksiköistä riippuen on suurta. Myös Köykän työpari, palomies Mikko Lautsalo, on samoilla linjoilla. ”Jos toiminta vakiintuu, se olisi hyvä tuoda lainsäädäntöönkin, jolloin yksikköä olisi kehitettävä ja tutkittava.” Mielenkiintoisempaa ja itsenäisempää ”Monitoimiyksikössä työnkuva on mielenkiintoisempi kuin ambulanssissa, sillä siinä on erilaisia haasteita”, Köykkä sanoo. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 42 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN KALUSTO: • hoitotason ensihoitovarustus • akkukäyttöinen pelastusvälinesarja • monipuoliset murtautumisvälineet • savusukellusvarusteet • alkusammutuskalustoa (myös heittosammutin) • pintapelastusvälineet • sammutusasut • työkalupakki + isot käsityökalut • akkukäyttöiset työkalut • metsurinvarusteet • valaisinkalustoa • korkeanpaikan työskentelyvälineet • lämpökamera (käytetään paljon tiedustelussa ja muussakin) • monikaasumittari Varauksellista väkeä Köykkä kertoo, että kun monitoimiyksikkö aloitti, olivat sopimuspalokuntalaiset aluksi hieman varauksellisella kannalla. ”Kun toiminta on vakiintunut ja he ovat huomanneet, että heitä tarvitaan yhä, on varauksellisuus hieman tasoittunut.” Muutoshaasteita löytyi myös oman organisaation sisältä: jotkut palomiehet ja ensihoitajat suhtautuivat toimintaan epäillen
DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 40 3591676 l info@dafo.fi l www.dafo.fi COBRA ON AUTO, MUTTA SE ON PALJON MUUTAKIN Turvallinen Tehokas Ympäristöystävällinen Cobra Compact on helposti ja edullisesti asennettava, itsenäinen sammutinleikkuri. ajoneuvon hydrauliikkaan liitettäväksi.. Paino noin 400 kg Laitteen saa vesisäiliöllä tai ilman. Kysy lisää asennusvaihtoehdoista ja muista Cobra-yksiköistä, esim. Matalapaineominaisuus on vakiona
Sen sijaan harvaan asutulla seudulla valmiussiirroilla voidaan vähentää potilaan tavoittamisviiveitä. Tässä otannassa on huomioitu ainoastaan Aja B-tehtävät. Maantieteellisille etäisyyksille ei vain voi mitään. Valmiussiirrot syynissä aluetta tarkasteltaessa saada merkittävää hyötyä. Vuoden 2017 tilaston mukaan noin puolet (47 %) kaikista ensihoidonvalmiussiirroista johti A-, B-, Ctai D-tehtävään. Saman ajanjakson aikana kenttäjohtajat tekivät 2804 ensihoitoyksikön valmiussiirtoa. Pohjois-Pohjanmaalla selvitettiin, kuinka paljon kenttäjohtajien tekemät valmiussiirrot lyhensivät Aja Btehtävien palvelutasopäätöksen mukaista tavoittamisviivettä. Pelkästään valmiussiirtoja tekemällä ei voida kuitenkaan tasoittaa kaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden tavoittamisaikaeroja. Suurin osa ensihoidon tehtävistä on kuitenkin Ctai D-tehtäviä. Koko alueella hyöty vähäistä Selvitetyllä aikavälillä, kahden vuoden aikana, valmiussiirrossa ollut ambulanssi hälytettiin Atai B-tehtävälle 445 kertaa. Marko Jussila ja Satu Jussila . Siten valmiussiirroilla ei koko Ensihoidon valmiussiirroilla pyritään vähentämään potilaan hoidon alkamisviivettä. Vuosien 2016 ja 2017 aikana hätäkeskus välitti sairaanhoitopiirin alueelle 36686 Aja B-tehtävää. Mielestämme oli aika yllättävää, että koko sairaanhoitopiirin alueella valmiussiirtojen aikaiset Aja B-tehtävät jäivät vähäisiksi. Helmi Partanen Eteläisellä alueella on paljon kuntakeskuksia, jotka sijaitsevat noin 30 kilometrin päässä toisistaan, niistä kuljetusmatkat päivystyksiin voivat olla pitkiä.. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 44 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN (PPSHP) alueella selvitettiin hätäkeskuksen välittämien Aja B-tehtävien suhdetta kenttäjohtajien tekemiin valmiussiirtoihin
Esimerkiksi ambulanssityhjiön syntyessä Pyhäjärvelle voidaan ensihoitoKirjoittajat ovat ensihoitajaopiskelijoita Oulun ammattikorkeakoulussa. Oikeastaan vain silloin, kun Oulun alueen yksiköt ovat sidottuna pitkäkestoiseen tilanteeseen. Kaupunkialueen tyhjiötä paikkaa myös hätäkeskus, joka hälyttää yliopistosairaalaan kuljettaneita muiden alueiden yksiköitä kaupunkialueelle kohdistuneisiin Aja B-tehtäviin. Myös terveydenhuollon palveluiden keskittäminen on vaikuttanut kuljetusmatkojen pidentymiseen. Lisäksi turismi aiheuttaa väestössä paikoitellen suuria sesonkivaihteluita.. Näin toimien pystytään vastaamaan Aja Btehtävien tavoittamisaikoihin palvelutasopäätökseen verraten parhaiten. I 45 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA Valmiussiirrot syynissä Syrjäseudulla enemmän tarvetta PPSHP:n keskikokoisissa kaupungeissa ja harvaan asutulla seudulla valmiussiirrot hyödyttävät enemmän kuin kaupunkialueella. Haastava alue PPSHP:n alueella on haastavaa sijoitella yksiköt optimaalisesti. Oulu on alueen ainoa suurempi kaupunki. Kunnat olivat myös riittävän suuria, jolloin niissä toteutui päivittäin useampia ensihoitotehtäviä. Kuntia yhdisti keskiarvon lähellä oleva tai sen ylittävä Aja B-tehtävien määrä 1000 asukasta kohti. Siksi ensihoitoyksikkötyhjiöitä syntyykin usein ja ne saattavat olla tuntienkin mittaisia. Lisäksi eteläisellä alueella on paljon kuntakeskuksia, jotka sijaitsevat noin 30 kilometrin päässä toisistaan, niistä kuljetusmatkat päivystyksiin voivat olla pitkiä. Kalajoella, Pudasjärvellä, Pyhäjärvellä, Raahessa, Taivalkoskella ja Ylivieskassa oli kahden vuoden tarkastelujaksolla yhteensä 7688 Aja B-tehtävää. Sen kantakaupungin alueella on paljon tehtäviä, joissa lyhyiden kuljetusmatkojen vuoksi tehtävään käytettävä aika saattaa olla lyhyt. Se on noin viidennes kaikista PPSHP:n Aja B-tehtävistä (20,96 %). yksikön siirrolla nopeuttaa potilaan avun saantia jopa puolella tunnilla. Iso osa alueesta on harvaan asuttua. Oulun kaupungin alueella tehdäänkin vain vähän valmiussiirtoja. Panostamalla valmiussiirtoja näihin kuntiin ja käyttämällä Oulussa vapaana olevia muiden alueiden ensihoitoyksiköitä, saadaan katettua yli 60 prosenttia (63,20 %) kaikista sairaanhoitopiirin Aja B-tehtävistä. Ensihoitoyksiköistä 25 on hoitotasoisia ja 16 perustasoisia. Alueella on päivittäin valmiudessa vähintään 41 ensihoitoyksikköä sekä kaksi kenttäjohtajaa. Valmiussiirtojen osalta nousi esiin kuusi kuntaa. Juttu perustuu kypsyysnäytteenä tehtyyn Valmiussiirtojen vaikutus aikakriittisten ensihoitotehtävien tavoittamiseen –artikkeliin
Vaarasta ilmoitettava Kopteriin tulee ilmoittaa kaikesta poikkeavasta, kuten laskupaikalla olevista rakenteista, poikkeavista muodoista, voimalinjoista tai vaikkapa maasta ilmaan nousseesta muovipussista. Hiekka syö moottoreita ja niitä joudutaan huoltamaan tiheämpään. Vasteeseen kuulumattomille keikoille FinnHEMS 10 voi kuitenkin pyytää pelastusyksikön koska tahansa ja yhteistyö toimii erinomaisesti. Ne ovat ilmailussa kriittisimmät hetket. Se on turvallisuutemme kannalta tärkeää”, Ångerman sanoo. Laskun aikana lääkäri voikin pyytää ensihoitoyksikköä pitämään tauon potilaan hoitoon liittyvässä viestinnässä. Toinen tolpista jäi laskeutuessa kasvillisuuden katveeseen, eikä kukaan meistä nähnyt sitä. FinnHEMS 10 neuvoo kopterin alasoton riippuen ensihoidon hälytysvasteeseen korkeintaan vain muutamassa hälytyskoodissa. ”Meilläkin on ollut tilanteita, joissa olemme saaneet yhteyden pelastusyksikön esimieheen mutta ei siihen henkilöön, joka on lähetetty varsinaisesti avustamaan laskeutumista”, HEMS-pelastaja Simo Ahti sanoo. Kriittiset hetket Nousut ja laskeutumiset ovat ilmailun kriittisimmät hetket, lentäjä Jouni Romppanen sanoo. Kun kopteri laskeutuu tehtäväpaikalle, sen koko kolmihenkinen miehistö tähystää. Pellolla tai heinikossa voi olla kaavoitusmerkkejä, jotka saattavat rikkoa kopterin pohjassa olevat polttoainesäiliöt. Osuma siihen olisi voinut olla kohtalokas”, Ahti sanoo. Pelastusyksikkö kuuluu alueesta FinnHEMS 10 on kiitollinen keikoillaan laskeutumisen ja nousun yhteydessä saamastaan avusta. Pölyävät kentät tai hiekkakentät ovat kopterin kannalta huonoja. ”Laskeutuessamme, viimeisen minuutin ajan, toivomme, että puheryhmä on varattu alasottavan yksikön ja kopterin väliseen kommunikointiin. Lentäjä Jouni Romppasen näköalakonttorissa.. Norjassa kopteri laskeutui voimalinjalle. ”Kerran laskeuduimme koulun pihalle, jossa oli tolppiin asennetut koripallokorit. Maassa oleva poliisi yritti varoittaa, mutta radioyhteyttä kopteriin ei ollut. Jotta laskupaikalla voidaan varoittaa vaarasta, on sieltä oltava radioyhteys kopteriin. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 46 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN O malla toiminta-alueellamme olemme poikkeuksellisen hyvissä olosuhteissa, sillä käytännössä meillä on aina pelastusyksikkö alasottajana ja kuljettamassa meitä laskupaikalta potilaan luokse”, FinnHEMS 10:n lääkäri Susanne Ångerman sanoo
Jotta laskupaikalla voidaan varoittaa vaarasta, on sieltä oltava radioyhteys kopteriin. Marko Partanen ja Jouni Romppanen. I 47 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA HEMS-pelastaja Simo Ahti (vas) ja lentäjä Jouni Romppanen päivystävät Helsinki-Vantaan lentokentällä olevalla asemalla. Marko Partanen
Kopterin ohjaamoon ei kuitenkaan saa osoittaa millään valolla. Alasottajasta on hyötyä Alasottajasta eli kopterin laskeutumispaikan osoittajasta on edelleenkin hyötyä. Erityisesti talvella, kun lumi pöllyää, on alustaa vaikea hahmottaa. Tällöinkin radioita pidetään hiljaisina siltä varalta, että vaarasta pitää ilmoittaa. ”Aina kopteria ei nähdä tai ei ymmärretä kuinka lähelle sitä voi ajaa. Asfaltilla on kuitenkin vaarana, että jostain kuvaan ilmestyy auto”, Ahti sanoo. • JÄTÄ HÄLYTYSVALOT aina päälle, sammuta ne vain pyydettäessä. Kopteri nousee ensin suoraan ylös ja kun se aloittaa matkalennon, voidaan lähdön varmistaminen lopettaa. ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA I 48 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN Pahimmassa tapauksessa hiekkapölyssä voidaan myös menettää kopterin hallinta. Voimakkaan ilmavirran vuoksi alasottajan kannattaa laittaa takki kunnolla kiinni ja suojalasit tai kypärän visiiri silmille. >> jatkuu. • ILMOITA LASKEUTUMISPAIKAN osoite tai koordinaatit, varsinkin, jos se on eri kuin missä yksikkö on. Varmistamisen purkamisesta voidaan sopia myös radiossa. Chilessä 2014 paloauto ajoi tielle laskeutuneen kopterin pyöriviin lapoihin. Nurmelle tai asfaltille ”Paras laskeutumispaikka on yleensä tasainen nurmikenttä ja sitten asfaltti. • ALASOTTAJALLA JA kopterilla on oltava häiriötön yhteys, esimerkiksi EVY-puheryhmässä. ”Alasottajan ei tarvitse tehdä tai näyttää mitään mutta hänen täytyy pysyä paikoillaan. • PÄIVÄLLÄ ALAN tulee olla 25m*25m, yöllä 50m*50m. • VARMISTA, ETTEI paikan poikki kulje johtoja. Yhtälailla kopterin laskeutumista auttavat lumihankeen tallotut jalanjäljet tai vaikkapa tieliikenneonnettomuuksissa käytettävät maahan asetettavat vilkkuvalot. Avusta kopteria Jouni Romppanen ja Simo Ahti sanovat, että FinnHEMS-kopterin avustamisen tärkeyttä keikkapaikoilla ei voi liikaa korostaa. • JOS JOKIN asia huolestuttaa tai epäilyttää, kerro se ääneen. Tämän vuoksi pohdimme tarkasti, ennen kuin valitsemme laskupaikaksi tien”, Ångerman sanoo. • EHDOTA AINA jotakin laskupaikkaa, vaikka lentäjä lopulta siitä päättääkin. Lähtökin syytä varmistaa Apua tarvitaan myös, kun kopteri lähtee. • Anna infoa reunoilla olevista asioista. • VALITSE PÖLYÄMÄTÖN ja tasainen laskupaikka. Jos hän liikkuu, kopteri liikkuu perässä”, Ahti sanoo
Tämä rooli ensimmäisessä aallossa on aina sama riippumatta siitä, onko kyseessä koulutettu maallikko vai hoitotason ensihoitaja. Ensivasteesta puhutaan usein yksikkönä, joka aloittaa välittömät henkeä pelastavat toimet tai esimerkiksi lyhentää tavoittamisviivettä. I 50 I SEHL SEHL Suomen Ensihoitoalan Liitto ry MUUAN ULKOMAALAINEN LUENNOITSIJA kysyi tämän syksyn Finn’Em-konferenssin yleisöltä: Mitkä mittarit kuvastavat heidän mielestään eniten laatua ensihoidossa. Lähes kaikki nimesivät parhaaksi mittariksi ensihoidon vasteajan huomattavasti harvempi potilaan kokonaishoidon. MIKÄ SITTEN ON potilaan hoitoa. Se on järjestelmällemme rakas suure, jota olemme oppineet käyttämään. Potilaan tosiasiallinen hoito alkaa jo siinä vaiheessa, kun apua hälytetään hätäkeskuksesta. Näistä henkeä pelastavat ensitoimet ovat itsestään selvä asia. Jo pelkästään kohtaaminen, jolla rauhoitetaan hätääntynyt rintakipuinen potilas. LAATU ON KUITENKIN paljon enemmän. Tärkeitä ensivaiheen toimia ovat myös esimerkiksi tilanneku. Vasteajalla on jopa erityisen paljon yhteiskunnallista merkitystä, sillä meillä se mittaa nimenomaan resurssin riittävyyttä. Hätäkeskuspäivystäjä aloittaa usein tämän työn, mutta ensimmäinen kohteeseen saapuva yksikkö ottaa äkillisen tilanteen tuoman taakan konkreettisesti pois potilaan ja läsnäolijoiden hartioilta. KOLUMNI I ERIK LYDÉN Kiitettävän hyvä ensivaste VASTEAIKA EI OLEKAAN hassumpi kriteeri. Se on koko hoitoketju ja jokainen yksittäinen hoidon lenkki. MUUTAKIN TÄRKEÄÄ TEHDÄÄN ensimmäisten minuuttien aikana. Se tehdään ottamalla vastuu tilanteesta. Määritelmä on turhan vaatimaton ja suppea, sillä ensimmäinen potilaan kohtaava yksikkö tekee aina varsin paljon. Se jatkaa jo aloitettua hoitoa läsnä, koskettaen ja potilasta havainnoiden. Ilman riittävää resurssia ei ole myöskään laatua
SEHL:ltä paikalla oli hallituksen jäseniä ja piipahtipa puheenjohtaja Juha Hyötyläinenkin ständillämme kertomassa toiminnastamme. Tapahtuman järjestivät tänä vuonna Tampereen ensihoitajaopiskelijat, kun edellisenä vuotena tapahtuman järjestivät ensihoidon opiskelijat Oulussa. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja sisälsi asiantuntijaluentoja monipuolisesti. Osallistujia on joka vuosi satoja ympäri Suomea. Koulutetuilla ja motivoituneilla ensivasteyksiköillä on suuri merkitys työhömme ja siihen, miten potilaamme selviytyvät, kuntoutuvat ja miten laadukasta hoitoa pystymme heille antamaan. SEHL ensihoitajaopiskelijapäivien pääsponsori Ilman riittävää resurssia ei ole myöskään laatua. Tapahtuma on jo perinteeksi muodostunut ensihoitajaopiskelijoiden itse järjestämä tapahtuma, jossa järjestämispaikkakunta ja järjestäjäosapuoli vaihtuvat joka vuosi. I 51 I SEHL SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO oli pääsponsorina Tampereella järjestetyillä ensihoitajaopiskelijapäivillä 3.–4.10.2019. Varsin usein siihen kuitenkin tarvitaan apua ja tukea, jota ensivastejärjestelmä usein tarjoaa. Tilaa vuoden kaikki Systolet edulliseen hintaan! Lähetä lisätilauksesi sähköpostilla osoitteeseen info@systole.fi! Voit myös halutessasi tilata koko vuoden lehdet (yhteensä 6 numeroa) edulliseen 25 euron hintaan.. Tilanne määrittää tarpeen, mutta ensivasteyksikkö rakentaa potilaan hoidolle jo alkuvaiheessa perustuksen, jonka päälle on hyvä jatkaa laadukasta hoitoa. ENSIHOITAJAT HALUAVAT ENSISIJAISESTI tehdä työnsä hyvin. Korkealaatuisen ensivastetoiminnan turvaaminen on myös osa ensihoitajien ammatillista edunvalvontaa. Muistetaan siis kiittää ensivastetoimijoita – joka keikalla. Suomen Ensihoitoalan Liiton jäsenenä saat vuodessa kolme Systole-lehteä – helmikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa. van muodostaminen, esitietojen hankinta ja raportointi sekä valmistelu nopeaa kuljetusta varten
Otamme mielellämme vastaan myös ideoita opinnäytetöistä, joista voisimme olla kiinnostuneita. Virasto pyysi muiden muassa Suomen Ensihoitoalan Liitolta asiantuntijalausuntoa aiheesta. Keskeisimpiä olivat uusien palveluiden luominen ensihoidon ja kotihoidon väliin, jotta kiireettömiä ensihoidon tehtäviä saadaan vähenemään. Virasto toteaa, että kiireettömiä tehtäviä voisi karsia myös selkeyttämällä ja yhdenmukaistamalla sairaanhoitopiirien hätäkeskuksille antamia ohjeita. I 52 I SEHL VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO SUORITTI tarkastuksen ensihoitopalvelun hoitoketjun toimivuuteen, sillä ensihoitopalvelu tunnistetaan nykyään osana kansalaisten perusturvallisuuspalveluita. SEHL lausui ensihoidosta valtiontalouden tarkastusvirastolle Tee YAMKopinnäytteesi SEHL:n kanssa YHTEISTYÖSSÄ Tehy, Keski-Suomen pelastuslaitos, Ksshp, Poliisi ja Keski-Suomen ensihoitajien alajaosto. Kolmasosa ensihoidon kustannuksista koostuu Kelan matkakorvauksista. Virasto toteaa, että panostaminen toimivaan kotihoitoon ja suunniteltuihin tukitoimiin toisi säästöjä, sillä ensihoito on näihin verrattuna kallista. Kela maksaa ensihoidon palveluntuottajalle ajetun matkan ja käytetyn ajan perusteella, eikä hoidettujen tehtävien kiireellisyys vaikuta korvauksen. Pysy kuulolla ohjelma julkaistaan pian! Suomen Ensihoitoalan Liiton ensihoitopäivät ”Tiimi toimii!” Jyväskylän Paviljongissa 24.-25.4.2020. Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi tarkastuksensa perusteella useita suosituksia. Valmistuneessa tarkastuksessa todettiin, että sosiaalija terveyspalvelujen keskittäminen ja lisääntynyt kotihoito lisäävät ensihoidon kiireettömiä tehtäviä, kuten ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden kuljetuksia päivystyksiin. Eipä hätää, Suomen Ensihoitoalan Liitto hakee nyt opiskelijoita ylemmältä ammattikorkeakoulutasolta, jotka olisivat kiinnostuneita opinnäytetyöideoista ja mahdollisesta yhteistyöstä opinnäytetyön osalta. Viraston mukaan tämä luo toimijoille epäterveen kannusteen, eikä näin kannusta käyttämään resursseja tehokkaasti. Lue koko tarkastuskertomus osoitteessa www.vtv.fi/julkaisut/ohjauksen-vaikutus-ensihoitopalvelun-toimivuuteen KOULUJEN ALETTUA MONI ensihoidon opiskelija varmasti painii saman haasteen kanssa: Mistä aiheesta tekisin opinnäytetyöni, entä mistä työlle tilaaja tai työelämän ohjaaja. Ensihoidon korvausjärjestelmän uudistus olisikin siis saatettava loppuun. Luvassa laadukkaita luentoja, alan uusimpia kuulumisia ja iltagaala palkitsemisineen. Sellaisia voisivat olla työturvallisuus tai ensihoitotyö raskauden aikana. Liitto kiinnitti lausunnossaan erityisesti huomiota entistä huonokuntoisempiin kotona hoidettaviin potilaisiin ja yhä harveneviin päivystyspisteisiin, jotka yhdessä lisäävät ensihoitopalvelun resurssien käyttöä. Kiireettömät kuljetukset vievät resursseja ja aikaa kiireellisiltä tehtäviltä, ja lisäävät avuntarvitsijoiden odottamisaikaa kiireellisillä tehtävillä
Päivystys osui hyvin yhteen myös samaan aikaan Jämsässä pidetyn liiton hallituksen kokouksen kanssa, joten myös muita synergiaetuja saavutettiin samalla, kun saatiin turvata tapahtumankävijöiden turvallisuutta. Paikalla Himoksella oli yli 2000 Tehyn jäsentä, ja tapahtuma yhdisti ”musiikkifestarit hyvinvointilomaan”. Suomea edustava joukkue selviää ensi keväänä SEHL:n Ensihoitopäivillä. I 53 I SEHL Tee YAMKopinnäytteesi SEHL:n kanssa SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO oli mukana osaltaan järjestämässä I Love Tehy -tapahtumaa Jämsän Himoksella 6.9.2019. Tsekki elvytyksen Euroopan mestariksi Suomen Ensihoitoalan Liiton puheenjohtaja Juha Hyötyläinen päivystämässä I Love Tehy -tapahtumassa 6.9.2019.. Voiton vei Tsekki hyvällä suorituksella. Maija Vilkkumaa ja Olavi Uusivirta. – 24.9.2019 järjestämässä ERC19-konferenssissa pidettiin elvytyskilpailut, johon Suomesta lähti kovatasoinen HUS Hyvinkää Akuutti -joukkue. SEHL I Love Tehy -päivillä EUROOPAN ELVYTYSNEUVOSTON (ERC) Ljubljanassa Sloveniassa 22.9. Se selvitti tiensä EM-kisoihin voittamalla SEHL:in Ensihoitopäivillä pidetyt SM-kisat. Tämä ei valitettavasti riittänyt finaaliin pääsyyn, ja Suomi karsiutui. Finaalikolmikon muodostivat Tanska, Malta ja Tsekki. Esiintyjinä tapahtumassa olivat mm. Seuraava ERC:n konferenssi järjestetään Manchesterissa Isossa-Britanniassa. Hyvinvointiaiheisia luentoja pitivät alan huippuammattilaiset, esimerkiksi NLP Master Practitioner Sanna Jämsén. Myös siellä kisataan elvytysmestaruudesta. Suomen Ensihoitoalan Liiton hallitus vastasi tapahtuman ensiapupäivystyksen järjestämisestä ja osin myös itse päivystämisestä. Suomen joukkueen työskentely oli tasaisen varmaa ja laadukasta elvytyskilpailun alkukarsinnan aikana, vaikka joukkue kohtasikin hieman laiteja simulaatioteknisiä ongelmia
I 54 I SEHL MONI ENSIHOITAJA KERTOI hakeneensa erityisäitiysrahaa, mutta lähes poikkeuksetta päätös oli ollut kielteinen. Vanha laki kummittelee Liiton edustajat kävivät Kelassa keskustelemassa erityisäitiysrahasta. Ei ollut kuulemma niin riskialtista työtä.” ”Ei riskialtis työ, oli vastaus” ”Lukuisten hakemusten ja valitusten jälkeen evättiin.” Ei sitä kuitenkaan saa Monet ensihoitajat ovat jättäneet kokonaan hakematta erityisäitiysrahaa, koska ovat kuulleet, ettei hakemuksia juuri koskaan hyväksytä. Lisäksi 1990luvun alussa naisten määrä ensihoidossa oli huomattavasti nykyistä matalampi. ”Ei myönnetty, valitin päätöksestä saatuani tuberkuloosialtistuksen työssä ja röntgenseurannat raskauden aikana. ”En edes hakenut, kun ei sitä muillekaan myönnetty” ”Yhteistuumin todettiin, että ei hyödytä hakea, koska ei myönnetä kuitenkaan.” VASTAUKSISSANNE NOUSI ESIIN valitettavasti myös tapauksia, joissa raskaana ollut ensihoitaja oli saanut raskaana ollessaan vakavan altistuksen. Työsopimuslaki ja työturvallisuuslaki sekä EU-sääntelyä edustava ns. Sairasvakuutuslaki on kirjoitettu vuosikymmeniä sitten, aikana, jolloin puhuttiin sairaankuljetuksesta. Sanna Kauppinen. Ei puhettakaan, että kohteessa olisi lääkitty tai hoidettu potilaita pitkiäkin aikoja. raskausdirektiivi, ottavat paljon kokonaisvaltaisemmin huomioon raskaana olevan työntekijän ja sikiön Erityisäitiysrahakysely Rahaa ei yleensä tipu – myöntäminen linjatonta Suomen Ensihoitoalan Liitto kysyi ensihoitajilta keväällä 2019, millaisia kokemuksia heillä on erityisäitiysrahasta, ovatko he hakeneet sitä ja onko sitä myönnetty. ”Sairauslomalle joutui jäämään, ei puhettakaan, että olisin saanut mitään erityiskohtelua. Ei vaikutusta.” ”Hain, mutta en saanut, vaikka samaan aikaan kiellettiin olemasta töissä, kun oli sikainfluenssa silloin kuumana”
Kerroitte meille myös tapauksesta, jossa saman työnantajan palveluksessa työskentelevien kahden ensihoitajan samankaltaisista hakemuksista toinen oli hyväksytty ja toinen ei, vaikka työnkuvat olivat tismalleen samat. Saman hakijan hakemus oli mennyt läpi toisella hakukerralla ja toisella kerralla ei. Suomen Ensihoitoalan liiton mielestä erityisesti tarttuvat taudit -edellytys täyttyy ensihoitotyössä. Liiton vaikuttamistyö jatkuu, tavoitteena on saada tämä epäkohta korjattua. Työskentelyolosuhteet ja ensihoitajan työ eivät olleet muuttuneet hakemusten välillä. Ei mitään linjaa SEHL:n mukaan nyt olisi siis korkea aika päivittää laki vastaamaan ensihoidon nykyistä työnkuvaa. Ensihoitajien kommenteissa hämmästeltiin myös sitä, että päätökset eivät ole missään linjassa. Raskaana olevalla naisella voi olla oikeus erityisäitiysrahaan, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaarantaa raskaana olevan tai sikiön terveyden. Yhteistuumin todettiin, että ei hyödytä hakea, koska ei myönnetä kuitenkaan.. I 55 I SEHL terveyden suojelun tarpeen kuin sairausvakuutuslaki. Erityisäitiysrahan maksamisen edellytyksenä on, että nainen on työkykyinen eikä hänelle voida järjestää muuta työtä. Tämän epäkohdan nostimme myös keskusteluun Kelassa. Valitettavasti nämä perustelut eivät sairausvakuutuslain mukaan ole erityisäitiysrahan myöntämisessä huomioon otettavia seikkoja, vaikka muualla Suomen lainsäädännössä työnantajaa velvoitetaankin näiden riskien poistamisesta ja minimoimisesta huolehtimaan. Raskas työ ja uhat eivät vaikuta Monissa erityisäitiysrahahakemuksissa vedotaan työn raskauteen ja väkivallan uhkaan
Tulevina vuosina onkin mielenkiintoista seurata, miten uudet valintatavat ja -kriteerit loppupeleissä toimivat, ja miten ne vaikuttavat tulevien opiskelijoiden motivaatioihin ja alan tuleviin työntekijöihin.. Loput otettaisiin tutkinto-opiskelijoiksi Ällän papereilla ensihoitajakoulutukseen. HYVÄÄKIN ASIASSA TOKI on. valtakunnallisen kaikille aloille soveltuvan sähköisen valintakokeen perusteella tai avoimen väylän kautta. JOS ASIAA POHDITAAN ensihoidon näkökulmasta, tulee väistämättä mieleen, että alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään, samoin käy opintonsa kesken jättäneiden kanssa. ENSIHOITOJA AKUUTTIHOITOTYÖSTÄ on tehty mediaseksikästä, mikä houkuttelee alasta yhtään tietämättömiä opiskelemaan sitä. I 56 I SEHL KOLUMNI I TOMI MALINEN KAKSI VUOTTA SITTEN opetusja kulttuuriministeriö käynnisti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa hankkeen, jonka tarkoitus oli yhtenäistää valintatapoja, joilla pääsee sisään kolmannen asteen koulutuksiin. ”Pelkillä papereilla” sisään pääsevien tarkkaa prosenttiosuutta ei vielä tiedetä, mutta opetusja kulttuuriministeriö linjaa, että lukema olisi vähintään 50 prosenttia. ENSIHOITOTYÖN TIETOPERUSTAN OPPIMINEN onnistuu varmasti kaikilta papereillakin kouluun päässeiltä, mutta se ei kerro vielä sitä, että onko hakijalla alalle vaadittavat sosiaaliset taidot tai kykyä ja asennetta toimia osana tiimiä. Siten aloittaneiden ensihoitajaopiskelijoiden valmistumisprosentti on hyvä, ja alan todellinen laita on selvästikin tiedostettu. Sosiaalija terveysalan koulutuksissa, ensihoitajakoulutus mukaan lukien, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vähintään 50 % opiskelijoista otetaan sisään pelkkien toisen asteen kouluarvosanojen perusteella. Vähintään 50 % opiskelijoista otetaan sisään pelkkien toisen asteen kouluarvosanojen perusteella. Toisin sanoen: valinta tehdään ilman soveltuvuuden arviointia. Yhteisenä tahtotilana oli keventää opiskelijavalintaprosessia sekä vähentää hakijan taakkaa pitkässä orientoitumisessa pääsyja soveltuvuuskokeisiin. Ainakin aluksi ammattikorkeakoulut ovat päättäneet huomioida suoravalinnoissaan myös ammattitutkintojen todistukset, jolloin perustason ensihoitajien pääsy ammattikorkeakouluihin saattaa jopa helpottua ainakin teoriassa. TÄMÄN INNOVAATION KUKKASET otetaan käyttöön keväällä 2020. Nykyinen soveltuvuuskoejärjestelmä on kuitenkin karsinut pois heitä, jotka havittelevat alalle ontuvin perustein. Koulutukseen hakeudutaan median ja sairaalasarjojen antamien vaikutelmien perusteella, jossa jokaisella keikalla pelastetaan ihmishenkiä
www.hygio.. Testattu, tehokas & turvallinen puhdistusmenetelmä työvaatteille Suomen kattavin ensihoidon & ensivasteen vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.. C M Y CM MY CY CMY K ai15705220069_Palokuntalainen 5-2019 (koko sivu).pdf 1 8.10.2019 11.06.49. Otsonointikäsittely poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä ilman vesipesua
• • • • • •
Kansalaisten arvioidessa Suomen pelastustoimea on silloin myös sopimuspalokunnat arvioinnin kohteena. Suomen pelastustoimi on perustaltaan hyvä. Sanon vielä kerran – on korkea aika pelastuslaitosten lähteä yhteistyössä sopimuspalokuntien edustajien kanssa poistamaan ongelmat ja luomaan tulevaisuuteen suuntautunut hyvä näkymä sopimuspalokuntatoiminnalle. Järjestömme kokoaa kokeneita asiantuntijoita, jotka ovat sitä mieltä, että he jatkavat työntekoa, vaikka eläkeikä on saavutettu. Kiitän kaikkia juttujeni lukijoita ja erityisesti niitä, joilta olen saanut palautetta. Silti sopimuspalokuntatoiminta on päässyt rapistumaan, koska siihen liittyviä puutteita ja haasteita ei ole lähdetty poistamaan. Olen jo liittynyt järjestöön, jonka nimi on Ei koskaan eläkkeelle ry. Palokunta ei voi olla jatkossakaan mikään villi ja vapaa organisaatio, joka toimii vapaaehtoisesti silloin kun sen jäseniä sattuu huvittamaan. Tämä on viimeinen kirjoitukseni Palokuntalaisessa. Nyt se tulee muuttumaan, onneksi vaimo ja perhe on jaksanut odottaa tätä hetkeä. Sen työ on monella tavalla hyödyttänyt ja tulee jatkossakin hyödyttämään Suomen pelastustoimea. Siitä olen varma, että oli ihan oikea ratkaisu perustaa Suomeen liitto, joka toimii valtakunnallisena liittona sopimuspalokuntatoiminnan ja pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan puolesta ja jossa palokuntalaiset päättävät omista asioistaan. Työstän tätä asiaa ajan kanssa, kun saan hieman etäisyyttä operatiiviseen järjestötoimintaan. Erityiskiitos myös SSPL:n hallituksen jäsenille, SSPL:n jäsenyhteisöille ja kaikille palokuntalaisille hyvästä yhteistyöstä. Aika mahtipontisesti sanottu, mutta samanhenkisessä joukossa on tarkoitus vielä jollain tavalla hyödyttää kokemusta ja osaamista yhteiskunnan hyväksi. Työ on ollut opettavaa ja kiinnostavaa, varjopuolena on ollut se, että se on vienyt kaiken aikani – SSPL on pitkään ollut ykkösasia elämässäni. Palokunta -nimeä kantava organisaatio ei saa näyttäytyä epäluotettavana, hitaana ja osaamattomana. Hän on aina ollut minua tukeva ja kannustava – ihan paras esimies. Pelastustoimi saattaa joskus tarvita avustavia toimijoita – silloin puhutaan kylien turvallisuusryhmistä ja pelastustoimen vapaaehtoisista – nämä eivät ole palokuntia. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on vahva sopimuspalokuntien ja pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan puolesta toimiva järjestö. Olen kirjoittanut 93:een Palokuntalainen -lehteen. Kiitän kaikkia niitä henkilöitä Eduskunnassa, ministeriöissä, pelastuslaitoksissa, järjestöissä ja muissa organisaatioissa, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä! Erityiskiitos puheenjohtajallemme Antti Rantakankaalle. Suomi ja sen pelastustoimi tarvitsee sopimuspalokunLegendat eivät lepää tia ja pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa nyt ja myös tulevaisuudessa. Aika näyttää mitä se sitten onkaan. Voimia ja parasta menestystä työni jatkajille!. Kaikki nämä ongelmat tiedetään. Olen saanut 13 vuotta tehdä haastavaa asiantuntijatyötä näköalapaikalla. Silloin esiin tulee se, näyttäytyykö toiminta luotettavana, nopeana ja osaavana. Järjestön motto on: Legendat eivät lepää. Sopimuspalokunnat rinnastuvat kansalaisten mielissä viranomaistoiminnaksi. Tähän tarvitaan myös valtiovallan selkeitä ja vahvoja kannanottoja ja määrätietoista ohjausta. I 59 I Isto Kujala 1.1.2020 entinen toiminnanjohtaja, järjestöneuvos VILLIMIES PESTINI SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN Liiton toiminnanjohtajana päättyy 31.12.2019. Viestinne ovat kannustaneet minua tehdessäni Villimies-kirjoituksia. Vielä tässä vaiheessa on vaikea arvioida sitä, lähes 19 vuoden aikaa, jonka olen saanut olla keskeisesti mukana Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnassa
“Kalliiden hypotermiatuotteiden käyttöaste oli pieni ja silloinkin kun niitä käytti, saattoi pomo tulla kysymään, että käytitkö Suomalaisensihoitajien mielestä hypotermian hoitoon liittyvät tuotteet eivät toimineet kunnolla tarkoituksessaan ja olivat ylihintaisia. Käteen otettiin oranssipäiset sakset ja valkeat lakanat. Valmistusta. Lakanaan ei syntynyt silmänreikiä, vaan leikkauksia, jotka hahmottelivat hypotermiapussia. Kumppani Britanniasta Kehitystyö alkoi kolme vuotta sitten. Marko Partanen CVN Medical Solutions SUOMALAISET ENSIHOITAJAT TULIVAT kolme vuotta sitten tulokseen, että markkinoilla olevat hypotermiatuotteet ovat ylihinnoiteltuja ja epäkäytännöllisiä, vaikka niiden lämpöarvo olikin ok. “Menimme meille, otimme sakset ja lakanaa esiin ja aloimme leikellä. Hypotermiasta kärsivä potilas on saatava lämpimäksi hinnalla millä hyvänsä, sillä se vaikuttaa hyytymistekijöihin, lääkkeiden imeytymiseen ja oikeastaan lähes kaikkeen, Latosaari luettelee. Lakanaprototyypistä kehittyi hypotermiapussi lämmittämiseen tosiaan kahta tuotetta”, entinen ensihoitaja ja CVN Medical Solutions -yrityksen myyntijohtaja Sami Latosaari sanoo. KALUSTO I 60 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN . Koska saatavilla olevissa tuotteissa oli parantamisen varaa, CVN alkoi toimia. Suunnittelimme minkälainen hypotermiapussin tulisi olla.” Latosaari ja kumppanit tiesivät kuitenkin heti, etteivät ole ompelumiehiä, eikä heidän autotalliinsa tulisi mitään valmistuskoneita
Hypotermiapussiin suunniteltiin luukut, joiden kautta potilas voidaan tutkia ja hoitaa avaamatta koko pussia.. Muutamien harjoituskappaleiden jälkeen hypotermiapussi oli valmis. Speksejä Puolustusvoimilta Saimme Puolustusvoimilta speksejä, minkälainen pussin tulisi olla heidän käytössään. Hypotermia pussiin suunniteltiin luukut, joiden kautta potilas voidaan tutkia ja hoitaa avaamatta koko pussia. Pakkasta oli -28 astetta. I 61 I KALUSTO varten piti saada oikea tekijä. Tuuria oli myös siinä, että he innostuivat asiasta.” CVN etsi kylläkin valmistajaa tietoisesti ulkomailta, sillä heidän tietojensa mukaan sellaista ei Suomesta löytynyt. “Oli tuuria, että löysimme yrityksen ja jäimme juttelemaan heidän kanssaan. Ensihoitaja ja palomies hehkuvat lämpökamerassa punaisina mutta pussissa olevaa henkilöä kamera ei erota. Siviilipuolella kehitystyöhön osallistuivat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitajat. Asiakaskäyntejä Suomessa ja kahdet isot messut Euroopassa. Näin syntyi CVN Artic Pallas -hypotermiapussi. Sellainen löytyi sattumalta messumatkalta Britanniasta. Pussin kylkeen valmistui lopulta CVN Artic -tuoteperhe, peitteineen ja ponchoineen. Alkoi ankara markkinointi. Hypotermiapussista kuvattu video tehtiin asiaankuuluvalla pieteetillä. “Hollannista saamamme idean mukaan pussiin valmistettiin evakuointivaljaat sekä evakuointia helpottava pohja.” Kokonainen tuoteperhe Brittimessuilta löytynyt yritys alkoi valmistaa prototyyppejä
Ensihoidon kuljetuksiin sopiva miehitys on 2+2. Ajoimme venettä myös Mercuryn tavallisella perämoottorilla. Näille veneille tarjotaan nyt norjalaista vaihtoehtoa, jossa runkomateriaalina on vahvistettu muovi. Pekka Koivunen ?. Keulaportin kautta henkilön nostaminen vedestä on helppoa. KALUSTO I 62 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN Kätevä vene pelastustoimintaan ja ensihoidon kuljetuksiin Muovinen haastaja Norjasta: Pioner Multi Palokuntien pienet avoveneet ovat melkein poikkeuksetta alumiinirunkoisia. Testasimme Pioner Multi-veneen varustettuna Mercury 80 hv Jet -perämoottorilla
Veneessä on useita kansitilan varusteluvaihtoehtoja: yksi tai kaksi pulpettia, leveä tai kapea ohjauskonsoli, tuulilasi, kaidesetti, targakaari, säilytys-/istuinlaatikot, uimaportaat. Pioner Multi -vene ja Mercuryn 80 hevosvoimainen jettiperämoottori on kuitenkin tasapainoinen kokonaisuus ja varteenotettava vaihtoehto palokuntien nopean toiminnan monitoimiveneeksi. Rungossa ei ole liitoskohtia, joten se on ilmatiivis ja uppoamaton. Jetin etuja ovat muun muassa erinomainen käsiteltävyys ja pieni syväys. Muovin etuina ovat muun muassa huoltovapaus, kestävyys ja korjattavuus. Plussat + KELLUVA KEULAPORTTI, joka voidaan laskea pinnan allekin + VAKAUS SEKÄ sivuettä pituussuunnassa + KÄYTÄNNÖLLINEN JA muunneltava kansitila + HELPPO KÄSITELTÄVYYS + LÄHES HUOLTOVAPAA + KIERRÄTETTÄVÄ RUNKOMATERIAALI + KANTEEN ON helppo asentaa kiinnityspisteitä Miinukset VAATI PALJON ajoharjoittelua ja ennakoivaa ajoa VAATINEE TRIMMILEVYT ERITYISESTI PUIDEN lehdet vedessä tukkivat herkästi vedenottoaukon PIENTAVARAN SÄILYTYSTILAN vähyys KIINNITYSPISTEIDEN VÄHYYS perusmallissa KAPEA TARGAKAARI I 63 I Runkomateriaali Kaikkien Pioner-venemallien materiaalina on UV-suojattu polyeteeni. Jetin saa myös herkästi tukkoon ajettaessa alueella, jossa on vesikasveja. Testaajakommentit: ”Yllättävän hyvä teho kahdeksankymppiseksi, vaikka vesisuihkupropulsio syö voimaa verrattuna potkuripropulsioon.” ”Potkuriperämoottorilla vene kiihtyy paremmin kuin jetillä.” jatkuu >>. Testaajakommentit: ”Ehdoton varuste moneen lähtöön.” ”Kätevä käyttää.” ”Harmi, että mönkkäriä ei saada veneeseen.” Moottori Veneen moottorin konetehoksi suositellaan 50–80 hevosvoimaa. Testaajakommentit: ”Vaikka runko on muovia, se on riittävän jäykkä.” ”Muoviveneellä ei tarvitse varoa kolhuja kuten alumiiniveneellä.” Runko Alus on katamaraanityyppinen eli molemmilla sivuilla on veneen mittaiset ponttoonit ja pohjassa keskellä on pienempi ponttooni. Palokuntien käytössä olevat mönkijät eivät kuitenkaan mahdu keulaportista, vaikka veneen kantokyky sallisi mönkijän kuljetuksen. Veneen ajamisessa on huomioitava vesisuihkupropulsion erityispiirteet. Se lasketaan alas käsikäyttöisellä vinssillä. KALUSTO V esisuihkupropulsio on meripelastuksen ja pelastustoimenkin veneissä arkipäivää, mutta perämoottori jetin voimanlähteenä on harvinainen valinta. Palokuntakäytössä testivene on tiettävästi lajinsa ensimmäinen Suomessa. Kannelle tuleva roisketai sadevesi kulkeutuu takaistuimen alapuolelta pois kannelta. Erityisesti puiden lehdet vedessä tukkivat herkästi vedenottoaukon ritilän. Katamaraani on merkittävästi vakaampi sivusuunnassa kuin v-pohjainen vene. Testaajakommentit: ”Kansi ei ole märkänäkään liukas.” ”Kansi on materiaalliltaan vesivaneria ja näin helppo muokata erilaisiin käyttötarkoituksiin.” Keulaportti Keulaportti on 92 senttiä leveä. Vauhtia vähennettäessä veneen suuntavakavuus heikkenee eli ennakoiva ajo on tärkeää. Myös hyvin matalassa vedessä muta saattaa aiheuttaa tukoksen. Palokuntakäytössä ainut järkevä vaihtoehto on 80 hevosvoimaa. Keulaportti helpottaa veneeseen astumista ja siitä poistumista sekä lastaamista ja purkamista. Perinteisiin jetteihin verrattuna perämoottorijetin tukkeuma on kuitenkin helpompi puhdistaa. Testaajakommentit: ”Käännöksissä Pioner ei kallistu kuten v-pohjainen vene.” ”Helpompi ajaa trailerille kuin v-pohjainen vene.” Kansi Pionerissa on ”märkä” kansi
Käyttökustannukset Kulutusta ei testissä mitattu, mutta vesisuihkupropulsiolla kulutus lienee tehohäviöiden vuoksi suurempi kuin perinteisellä perämoottorilla. Moottorin hinta on alkaen 13690,00 (jet) ja 9890,00 (tavallinen). Veto-/kiinnityspuomi. Keulaportti helpottaa paarien siirtämistä veneeseen ja veneestä. Kannelle mahtuu hyvin moottoriruisku kalustoineen. Testaajakommentit: ”Paarien vienti keulaportin kautta veneeseen on paljon helpompaa kuin tavallisessa veneessä.” ”Kannella hoitotilaa on riittävästi.” ”Kanteen on mahdollista asentaa kiinnityspisteet paareja varten.” Käyttö pelastustoiminnassa Kolmen palomiehen ja pienkaluston kuljettamiseen vene on kätevä. Huoltokustannuksia tulee lähinnä perämoottorin vuosihuollosta. KALUSTO I 64 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN Ajettavuus Katamamaraanityyppinen pohjaratkaisu tekee veneestä vakaan. Vene on muuten käytännössä huoltovapaa. Pintapelastuksessa keulaportti on ehdoton. Palokuntakäyttöön varusteltuna jettiversion kokonaishinta trailerilla on noin 30000,00. Kokeneet jettiveneilijät kuitenkin pitävät kahden vivun järjestelmää parempana. Tämä lienee eliminoitavissa trimmilevyillä. Keulaportti helpottaa paarien ja varustereppujen siirtämistä veneeseen ja veneestä. Vesisuihkupropulsio vaatii kuljettajalta ennakointia. Toispuoleinen kuormitus vaikuttaa vain vähän suuntavakavuuteen. Kevyellä kahden hengen kuormalla veneellä on tietyssä nopeudessa taipumus ”näykkiä” eli keula alkaa laskea ja nousta. Testaajakommentit:”Erillinen kaasuja kauhavipu olisi paikallaan.” ”Suuntavakavuus menee laskettaessa vauhtia liian nopeasti.” ”Vene on paljon potkurivenettä helpompi käsiteltävä, vaikka rattia joutuu kääntäämään paljon.” ”Voi ajaa paikkoihin, jonne potkuriperämoottorilla ei pääse ilman kolhuja.” ”Vasta-aallokossa katamaraani on vähintään yhtä hyvä kuin v-pohja.” ”Sivuallokossa vene on ihmeen vakaa.” Käyttö ensihoidon kuljetuksissa Ensihoitohenkilöstön ja potilaan kuljetukseen vene on optimaalinen. Optimaalinen miehistö on kaksi venemiestä ja kaksi ensihoitajaa. Säilytyslaatikko veneen kannella. Pelastettavan nostaminen vedestä käy helposti. Syksyn lehdet tukkivat herkästi vedenottoaukon. Kantavuutta ja kuljetustilaa löytyy riittävästi. Kierroslukua ja kauhan asentoa ohjataan samalla vivulla. Jetti mahdollistaa myös veden varassa olevan turvallisen lähestymisen. >> jatkuu. Testaajakommentit: ”Vene on helppo lastata.” ”Keulaportin kautta pelastettavan, pintapelastajan ja vaikka sukeltajan nousu veneeseen on paljon helpompaa normaaliin veneeseen verrattuna.” Hankintahinta Perusveneen hinta on alkaen 9950,00 ilman moottoria ja varusteita. Keulaportin veivi
Jetin vedenottoaukko alimpana. I 65 I KALUSTO TOP-MOTOR OY Mikkolantie 23, 28130 PORI puh. Oikealla kauha. 044 010 3771 myynti@topmotor.fi, www.topmotor.fi MAAHANTUOJA PIONER SUOMI: pioner.suomi@cipax.com, puh. 040 556 5501 VALMISTAJA PIONER NORGE/CIPAX AS Holtermoen 12, N-1940 BJØRKELANGEN Puh: +47 63 85 30 00, Fax: +47 63 85 30 01 bjorkelangen@cipax.com Mercury 80 hv Jet FourStroke -perämoottorin tekniset tiedot Hv/kW 80 / 59.2 Moottorityyppi Kahdeksanventtiilinen yhdellä kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu moottori (SOHC), Rivi-4 Tilavuus (L) 2.1 Kokonaisteho rpm 5000-6000 Kuivapaino 165 kg Ilmanottojärjestelmä Suorituskykyyn optimoitu imusarja Polttoaineensyöttö Tietokoneohjattu moniporttinen polttoaineen suihkutus (EFI) Laturi ampeeri/watti 35 A / 441 W vesijäähdytteisen jännitteensäätimen kanssa Suositeltu polttoaine Vähintään 90RON:n lyijytöntä Suositeltava öljy Mercury FourStroke 10W-30 -öljy Pioner Multi -veneen tekniset tiedot Materiaali muovi Paino ilman moottoria 466 kg Kantavuus 1122 kg ilman moottoria Leveys 215 cm (Keulaportin leveys 92 cm) Pituus 530 cm + perämoottori Matkustajia enintään 8-10 Moottoriteho enintään 80 hv Huippunopeus testivene kahden hengen kuormalla 45 km / h Vakiovärit punainen, valkoinen marmori tai tummanharmaa Sertifiointi CE-luokka C / D, DNV-GL, suojaisat vedet, rannikko Polttoainesäiliö ja akku ovat takaistuimen alla. Testiveneen jälleenmyyjältä on mahdollisuus saada vene koeajoon.
Aseman ensilähdön sammutusautossa on silti edelleen myös ensivastekalustoa. Käytännössä tällaisia tilanteita ei ole tullut vastaan, mutta vanhan ambulanssin hoitotilaa on käytetty useasti liikenneonnettomuuksissa, kun on odotettu ensihoitoyksiköiden saapumista”, Juha Turkulainen kertoo. ”Ensivastehälytykset tulevat silloinkin varmuuden vuoksi myös päätoimiselle väelle. ”Vanhaa ambulanssia on perusteltu ylimääräisellä ensihoitokapasiteetilla mahdollisia isompia onnettomuuksia ajatellen. Muilla asemilla hälytykset ajetaan vanhoilla ambulansseilla tai miehistönkuljetusautoilla. ”Enimmillään hälytyksiä on ollut 70-80 vuodessa. Kurikan asema saa kuukausittain keskimäärin kolmesta neljään ensivastetehtävää. Arto Papunen Kurikassa ensivasteajoneuvona käytetään vanhaa ambulanssia.. Ensihoidon siirryttyä Kurikassa noin yksi ensivastetehtävä viikossa Eteläpohjalaisella Kurikan paloasemalla on pitkä historia ensivastetehtävien hoidossa. Lisäksi paikkakunnan läpi kulkee päivittäin useita ensihoitoyksiköitä, joita voidaan hälyttää tehtäviin nopeimpina yksikköinä.” Vanha ambulanssi ensivasteautona Kurikassa ensivastetehtäviin lähdettiin aiemmin sammutusautolla. Turkulaisen mukaan ajoneuvopolitiikka ensi. sairaanhoitopiirin vastuulle vuonna 2013 asema sai ensivastekäyttöön vanhan ambulanssin. Etelä-Pohjanmaalla vain Seinäjoella ja Lapualla ensivasteet ajetaan sammutusautolla. Ensivastetehtävien määrää pudottaa kuitenkin se, että paikkakunnalla on oma ympärivuorokautinen ensihoitoyksikkö. Toiminta aloitettiin asemalla jo 1990-luvun puolivälissä. Hälytykseen voi lähteä myös sopimuspalokunnan muitakin jäseniä, jos ovat hälytyksen tullessa asemalla”, kertoo palopäällikkö Juha Turkulainen. I 66 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN TYÖTOIMINTA VIRKA-AJALLA ENSIVASTETEHTÄVIIN LÄHTEE Kurikan paloaseman päätoiminen päällystö ja miehistö, virka-ajan ulkopuolella sopimuspalokunnan varallaolorinki kolmen hengen voimin
Kurikassa ensivasteen vaatevarustukseen kuuluu vain takki. Hän myös hoitaa ensivasteyksiköiden kalustoon tarvittavat isommat täydennyshankinnat. ”Kenttäjohdon kanssa keskustella harvoin suoraan, sillä kohteeseen tuleva ambulanssi on yleensä lähin hoitovastuussa oleva ja siten ensivasteyksikölle tutuin keskustelukumppani”, päättää Kurikan paloaseman päällikkö Juha Turkulainen. I 67 I TYÖTOIMINTA vasteajoneuvojen suhteen saattaa olla auki tulevaisuudessa, kun sairaanhoitopiiri on hankkinut ajoneuvonsa leasingilla eikä vanhoja autoja enää kierräty sieltä ensivastekäyttöön. Tuomo Pukkila, Elias Keski-Lusa ja Harri Tuomela kuuluvat Kurikan ensivasteryhmään. ”Sopimuspalokunnan 41-henkisestä hälytysosastosta yli puolella on ensivastekoulutus.” Yhteistyö toimii hyvin Ensivastetoiminnan yhteyshenkilönä sairaanhoitopiiriin päin toimii pelastuslaitoksen palomestari. ”Asemaryhmittäin koulutusta antavat sairaanhoitopiirin nimittämät henkilöt, jotka ovat pelastuslaitoksen miehistöä tai sopimuspalokuntalaisia, joilla on tehtävään soveltuva terveydenhuoltoalan koulutus. Ensivasteauton lisäksi ensivastekalusto löytyy ensilähdön REP451 sammutusautosta. Osa heistä tekee päätyönsä ensihoidon tehtävissä”, kuvailee Juha Turkulainen. Sopimuspalokunnan 41-henkisestä hälytysosastosta yli puolella on ensivastekoulutus.. Yli 20 ensivastekoulutettua Ensivastekoulutuksesta vastaa alueella sairaanhoitopiiri. Turkulainen kertoo lopuksi, että tehtävillä yhteistyö ensihoidon kanssa on toiminut erittäin hyvin. Koulutustilaisuuksia on noin kaksi kertaa vuodessa ja tämän lisäksi järjestetään erityiskoulutusta tarpeen mukaan
Tuoreet koulutuskäytännöt lisäävät intoa ja ammattitaitoa. Toiminta kentällä poikii hyvää palautetta. Depositphoto. I 68 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN TYÖTOIMINTA Ensivaiheen immobilisaatiohoitoa Lapissa Lapin immobilisaatiohoidossa puhaltavat uudet tuulet. Antti Haataja
Siten voidaan vähentää pehmytkudosturvotuksia ja komplikaatioriskiä, myös lopullinen paraneminen nopeutuu ja potilas kärsii kivusta vähemmän. Immobilisaatiohoito siirtyi kentälle ensihoitajien tehtäväksi. ”Olemme ensihoidossa lastoittaneet yksilöllisesti valmistettavilla lasikuitulastoilla raajavammoja vuodesta 2014 alkaen, samalla olemme pitäneet aiheesta ympäri Lappia koulutuksia”, ensihoitaja ja kipsimestari EAT Miko Määttä sanoo. Vähemmän riskejä Ohjeet helpottavat ensihoitajia arvioimaan tuennan tarvetta, tuennan ja hoitopaikan valintaa sekä konsultaatiotarvetta. jatkuu >>. Esimerkiksi instabiilin nilkkamurtuman saanutta potilasta ei voinut kuljettaa satojen kilometrien matkaa pelkällä “load and go”tekniikalla. Laadukkaalla ensivaiheen hoidolla on iso merkitys kokonaishoidon kannalta. Vuonna 2015 tullut päivystysasetus haastoi immobilisaatiohoitoa lisää, sillä Lapin sairaanhoitopiirin alueelle jäi Rovaniemen keskussairaalaan lisäksi päivystys vain Ivaloon, ja sekin poikkeusluvalla. Sitten työaikalakia tarkisteltiin, eikä ensihoitohenkilöstöä voitu enää käyttää poliklinikkatyössä tai terveyskeskusten immobilisaatiohoidossa. Virka-ajan ulkopuoliset palvelut kuten päivystykset hupenivat. ”Erityisesti Lapin pitkien kuljetusmatkojen vuoksi raajavammojen Instabiilin nilkkamurtuman saanutta potilasta ei voinut kuljettaa satojen kilometrien matkaa pelkällä “load and go”tekniikalla. Pitkän kuljetuksen aikana puutteellinen tuenta saattaa aiheuttaa ihoon komplikaation, minkä vuoksi leikkaushoito siirtyy. I 69 I TYÖTOIMINTA L aajassa Lapissa hoitopaikkojenkin välimatkat ovat pitkiä, eikä esimerkiksi radiologian palveluja aina ole saatavilla. Samalla parannettiin hoitomenetelmiä ja aloitettiin jatkuva koulutus. Aiemmin immobilisaatiohoitoa annettiin terveysasemilla, työn tekivät ensihoitajat. Vanhat hoidot eivät riittäneet Ensihoidon perinteiset immobilisaatiomenettelmät, kuten tyhjiölastat, eivät enää olleet riittävää hoitoa, sillä matkaa hoitopaikkohin kertyi merkittävästi lisää. Vaikka instabiili nilkkamurtuma olisi reponoitukin, se tuskin säilyttäisi oikeaa asentoaan tyhjiölastassa koko matkan aikaa. Puutteellinen immobilisaatiohoito on kaikkien potilaalle syntyvien haittojen lisäksi hoitovirhe, jonka vuoksi potilas on oikeutettu saamaan korvauksia. Ensivaiheen hoitoon luotiin ohjeistus, jolla potilaan hoidon tarpeen arviota selkeytettiin. Pakkaamalla nilkan vain tyhjiölastaan, olisi todennäköistä, että hoitolaitokseen päästyä se olisi virheasennossa. Sairaanhoitopiirin terveysasemilla osaaminen heikkeni ja potilas siirrettiin yhä useammin immobilisaatiohoidon vuoksi toiseen hoitopaikkaan. Hän on laatinut Lapin uudet immobilisaatio-ohjeet ja vastaa sen mukaisista koulutuksista alueella. Immobilisaatiota oli kehitettävä Immobilisaatiohodon palvelurakennetta kehitettiin alueella toimivien yksiköiden kanssa. Potilaalle saatettaisiin joutua tekemään ylimääräinen leikkaus, jossa asetetaan ulkoinen fiksaatio siksi ajaksi, että iho parantuu, jotta varsinainen korjaava leikkaus voidaan suorittaa
Lääkäreiden ja meidän kipsareiden yhteistyö on lisääntynyt. Sen huomaa päivittäisissä toiminnoissa jopa työajan ulkopuolella. Myös tieto alueellisista immobilisaatiohoidon palvelujen saatavuudesta on lisääntynyt, kun ensihoito ja perusterveydenhuolto ovat piristäneet yhteistyötään. ”Kipsauskoulutus on tuonut pelkkää positiivista omaan työhöni. Lääkärit kysyvät meiltä mitä mieltä olemme ja pohdimme sitten yhdessä oikeanlaista tuentaa”, Sodankylän terveyskeskuksessa työskentelevä Maria-Helena Tuomilahti sanoo. Kokemukset koulutuksesta ovat hyvin positiivisia. Tällä taataan tulevaisuudessa hyvä potilaslähtöinen hoito. Koulutuksen aikana olemme myös päässeet tutustumaan kurssikavereihin ja saaneet eri paikkakuntien kipsaajille ”kasvot”. Tietotaidon lisääntyessä potilaan ohjaaminen on helpottunut. Koulutuksen saaneet vievät immobilisaatio-oppeja työpaikoilleen. Oppisopimuskoulutusta Lapin sairaanhoitopiirissä hoitoalan ammattilaiset voivat opiskella oppisopimuksella yhden vuoden mittaisen immobilisaatiohoidon täydennyskoulutuksen. Työnantajalla on voimakas tahtotila kehittää ja ylläpitää toimintaa”, ensihoitopäällikkö Panu Karjalainen sanoo. ”Verkostoituminen on mahdollistanut kipsilinjojen yhtenäistämisen ja tiedon jakamisen. I 70 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN TYÖTOIMINTA tehokas ja oikea hoito ensihoidossa on erityisen tärkeää. Parhaimmillaan potilaalta on säästynyt 600 1000 kilometrin matka hoitopaikan ja kodin välillä. Opiskelijat ja kouluttajat pitävät yhteyttä. Hyvän ensivaiheen immobilisaatiohoidon takia koko hoitoketju on hyötynyt. Myös turistit ovat olleet tyytyväisiä asiantuntevasta palvelusta, joka toivottavasti joskus vielä poikii positiivista näkyvyyttä ulkomaille asti”, Inarin terveyskeskusavustaja Tiia Pohjoisvirta sanoo. Koulutus tuotetaan yhteistyössä Lapin koulutuskeskus REDU:n, Savon ammattiopiston ja sairaanhoitopiirin kanssa. Toiminta on lisännyt monin paikoin intoa oman immobilisaatiohoidon toimintaympäristön kehittämiseksi. Myös Arto Nieminen ja Santeri Oikarainen Lapin keskussairaalan leikkausosastolta ovat havainneet useita positiivisia vaikutuksia immobilisaatiohoidon koulutuksen myötä. Esimerkiksi vaivaisenluu-operoidut potilaat, voidaan kotiuttaa aiemmin ja tarvittaessa tuenta tehdään omalla terveysasemalla. Hyviä kokemuksia ”Isoin hyöty on ollut oman ammattitaidon karttuminen. Potilaat ovat huomattavasti tyytyväisempiä ja heidän kontrollinsa voidaan järjestää ilman suuria välimatkoja. Yhä useampi seurantakäynneistä voidaan toteuttaa omilla terveysasemilla, koska immobilisaatiohoitoa osataan nyt paremmin. >> jatkuu. Tulevaisuudessa on varmasti matalampi kynnys järjestää yhteisiä kipsaushoidon kertauskursseja.” ”Laajemmin ajatellen koulutukseen osallistuneiden kipsaustaiKoulutuksen saaneet vievät immobilisaatiooppeja työpaikoilleen
On syntynyt joukko kollegoita, joilta voi aina kysyä neuvoa, eikä kenenkään tarvitse olla enää yksin edes periferian terveyskeskuksessa. Ensihoidossakin osataan Myös ensihoidossa ylläpidetään osaamista, jotta hyvän hoitoketju säilyisi. Kurssitarjonta kevät 2020 EuSim simulaatio-ohjaajan peruskurssi, Turku AMK 16-18.3.2020 // 4-6.5.2020 Lisätiedot: safetyfactors.. Laajan alueemme vuoksi samanmuotoisia ”hands on”koulutuksia järjestetään useita ja eri paikkakunnilla”, kouluttaja ja kipsimestari Miko Määttä sanoo. Tämä vähentää kirurgian poliklinikan kuormitusta, säästää potilaan sairaalassa viettämiä päiviä, Kela-taksin rullaamia kilometrejä ja parantaa potilaan asemaa, kun ongelmatilanteissa voi poiketa paikalliseen terveyskeskukseen, eikä tarvitse ajaa 400 kilometriä keskussairaalaan”, Lapin keskussairaalan kirurgian poliklinikan kipsimestari Laura Korhonen sanoo. Viimeisimpään koulutukseen osallistui hoitajia myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä. TYÖTOIMINTA Säästetään hoitopäiviä, kun potilas pääsee nopeammin kotiin. don paraneminen mahdollistaa sen, että kotikunnassa voidaan toteuttaa myös lopullinen kipsituenta. ”Ensihoidossa on järjestetty raajavammojen hoidosta ja kipsaamisesta alueellisia koulutuksia, jotka on jaettu videoteitse niille, jotka eivät päässeet paikalle. EuSim simulaatio-ohjaajan kurssit pitkällä kokemuksella meiltä. Safety Factors Finland on virallinen EuSim kurssien järjestäjä. Meillä pitää osata miettiä kokonaisvaltaisesti potilaan hoitoketjua. Hoidon suunnittelu on muuttunut helpommaksi, kun kotikunnasta alkaa löytyä ammattitaitoista kipsausväkeä. Se on kirvoittanut uusien koulutussessioiden suunnitteluun. Meillä Lapin keskussairaalan kirurgian poliklinikalla potilasaines vaihtelee nollasta sataan vuotta ja vammoja on turistien tyyppivammoista poromiesten tyyppivammoihin, unohtamatta neljän vuodenajan tuomaa vaihtelua. Hänen mukaansa koulutus on tuonut Lapin kipsaustaitoiset hoitajat yhteen. Viimeksi viikon mittainen ensihoidon raajavammojen immobilisaatiohoidon koulutuskierros järjestettiin lokakuussa 2019. Potilaan ei tarvitse kulkea pitkiä välimatkoja kipsin tekoon erikoissairaanhoitoon, kun osaaminen on lähellä.” ”Kun perusasiat ovat vakaalla pohjalla, sovellusten määrä on rajaton. Lapin koulutuskeskuksesta todetaan, että koulutuksen saama palaute on ollut poikkeuksellisen hyvää ja sitä on tullut toistuvasti. Sama ajatus toteutuu leikkaussalin näkökulmastakin: operoitu potilas voi kirurgisen suojasidoksen poistamisen jälkeen saada kipsin kotikunnassa 2 – 3 vuorokauden kuluessa operaatiosta.
I 72 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN TYÖTOIMINTA KESKI-SUOMESSA TEHTÄVIÄ KENTÄLLÄ hoitaa 16 hoitotason ja 6 perustason ambulanssia sekä kahdeksan potilassiirtoyksikköä, joista yksi hototason, kolme perustason, kaksi sairaalan ja kaksi yhden hengen. Kenttäjohtajat tekevät 12 tunnin vuoroja. Ensihoitoruletin pyörittäjät Keski-Suomessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen kenttäjohtajat koordinoivat noin 43000 ensihoitotehtävää vuodessa. Virka-aikana sairaanhoitopiirin ajojärjestelijä hoitaa kuljetusjärjestelyt. Keski-Suomen ensihoitokeskus sijaitsee keskussairaalan ea-polin sisäänkäynnin vieressä. – Kohta seitsemän vuoden kokemukset nykyisestä järjestelmästä ovat hyvin positivisia, vaikka ensimmäiset vuodet olivat tietysti opettelua. Sairaalasiirtoja ensihoitokeskus koordinoi virka-ajan ulkopuolella. Ja silloin vain niitä siirtoja, joissa tarvitaan sairasautoa. Mitä meillä oli ennen kenttäjohtojärjestelmää. Näiden lisäksi alueella toimii 41 ensivasteyksikköä. Tänään voi hyvällä syyllä kysyä ”Mitä meillä oli ennen kenttäjohtojärjestelmää?”, kuvailee Antti Niittylahti, Kuvatekstiä sitten tähän hiukan että kumpi on kumpi esimerkiksi.. Kokemukset kohta seitsemän vuotta käytössä olleesta ensihoitojärjestelmästä ovat hyvät. Ensihoitokeskuksessa on vuorossa yksi kuudesta kenttäjohtajasta ja arkisin virka-aikaan myös ensihoitolääkäri. Rakenteilla olevan uuden sairaalan valmistuttua siirrymme vastaaviin tiloihin päivystyspoliklinikan viereen. Kosketus kentällä toimiviin ensihoitajiin on käytännössä yhden oven takana, kertoo kenttäjohtaja Antti Niittylahti. – Aloitimme vuoden 2013 alusta näissä tiloissa. – Esimiehemme on osastonhoitaja, joka on raportointivelvollinen päivystyspolin ylihoitajalle, kertoo Niittylahti ensihoidon organisaatiorakenteesta. Tavoitteena tehokkuus Kenttäjohtajan tärkein tehtävä on alueensa ensihoitoresurssien mahdollisimman tehokas käyttö
Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi ensivaste hälytetään kohteeseen, jos se ei ole kuulunut vasteeseen, mutta tilanne sitä vaatii. . Tomi Kavasmaa on huolissaan vuoropuhelun vähyydestä ensihoidon eri toimijoiden kesken. Kenttätyötä tekevien tulisi nykyistä enemmän tutustua muiden sairaanhoitopiirien toimintamalleihin ja käytäntöihin. Lähdemme täältä kohteeseen, jos arvioimme meistä olevan hyötyä ja kohde on järkevällä etäisyydellä. – Helposti lähdetään suunnittelemaan uudistuksia organisaation tarpeet edellä, vaikka pitäisi ajatella ensisijaisesti potilaan etua. Lisää vuoropuhelua kaivataan Anestesialääkäri Tomi Kavasmaa toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkärinä. – Lähdemme täältä kohteeseen, jos arvioimme meistä olevan hyötyä ja kohde on järkevällä etäisyydellä. Hän kohtaa potilaan keskimäärin kaksi kertaa vuorokaudessa. Erican valitsema nopein yksikkö ei ole aina tarkoituksenmukaisin. I 73 I TYÖTOIMINTA jolla on vankka kokemus niin sopimuspalokuntatoiminnasta kuin Keski-Suomen pelastuslaitoksen lääkintäesimiehen tehtävistä. Ensihoidon vastuulääkärin tehtävänä on koko sairaanhoitopiirin ensihoidon järjestäminen, ohjaus ja valvonta. Muuten yhteistyö häken kanssa toimii hyvin. Keski-Suomessa L4 liikkuu oman miehistössä Kuopiossa. – Erica on nopeuttanut hälyttämistä, mutta tilanteenaikainen kommunikointi hätäkeskuksen kanssa on syystä tai toisesta hidastunut. – Yhteinen kanava puuttuu kokemuksien jakamiseen niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Antti Niittylahti kuuluttaa vuoropuhelun lisäksi myös asennemuutosta uusien toimintamallien suunnitteluun. Kenttäjohtajan osallistuminen tehtäviin kentällä vaihtelee eri sairaanhoitopiirien alueella. Kenttäjohtajan rutiinitehtävä onkin seurata alueensa hälytysilmoituksia. Hän aloitti sijaisena elokuussa 2018 ja on ollut vakinaisessa virassa kuluvan vuoden heinäkuusta alkaen. Erica – no joo Niittylahden ja Kavasmaan käsitykset Ericasta ovat yhtenevät. – Alkuvaikeuksista ollaan päästy, mutta kehitettävää on vielä paljon. Pekka Koivunen harkinnan mukaan. Yksittäisen potilaan luokse matkaamme kuitenkin melko harvoin. – Tässä työssä kosketus kenttätyöhön on tärkeää, kertoo Kavasmaa, jonka työhön sisältyy myös kaksi kertaa kuukaudessa vuorokauden päivystys lääkärihelikopterin. Erican ongelmana on inhimillisen päättelyn puute, mikä näkyy esimerkiksi sairaanhoitopiirimme raja-alueilla
Sen avulla mielenterveyspotilaan tilanarvion ja kuljetuspäätöksen halutaan helpottuvan. Toisaalta myös mielenterveyspotilaat toivovat ensihoitajille lisää koulutusta. TYÖTOIMINTA E nsihoidon kohtaamien mielenterveyspotilaiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Ongelmaan pyrittiin löytämään ratkaisu, ja syntyi triagelomake. Keltainen luokiHaastavilla mt-tehtävillä tehdyt tilanarviot eivät ole tasalaatuista. Ensihoitajien tulisi silti pystyä arvioimaan jokainen mielenterveyspotilas kattavasti ja samalla tavalla. Esitiedot ja triageväri Lomake alkaa esitieto-osiolla, jonka jälkeen edetään triageosioon. Kaikkien kategorioiden alle on listattu asioita, jotka voidaan arvioida vakavuuden ja kiireellisyyden perusteella eri väreiksi. Sen avulla opiskelijat pystyisivät harjoittelemaan I 74 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN Marja Isotalo, Janika Kokko ja Kirsi Pokela . Monet ensihoitajat kokevat mielenterveyspotilaiden tilanarviot haastaviksi. Lomake päädyttiin koodaamaan värein ensihoitajille tutun triagevärityksen mukaisesti. Potilaasta arvioitavat asiat on jaettu kolmeen kategoriaan: ajattelu ja toiminta, mieliala sekä arjessa selviytyminen. Depositphoto. Tällä hetkellä mielenterveyspotilaiden kohtaaminen perustuukin pitkälti ensihoitajan oman kokemuksen ja kiinnostuksen tuomaan tietotaitoon. Ensihoitajat ajattelevat usein, että ensihoidolla ei ole juuri muuta tarjottavaa mielenterveyspotilaalle kuin kuljetus hoitopaikkaan. Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppokäyttöinen väline ensihoito-opetukseen. Toisin kuin lähes kaikille muille potilasryhmille ensihoidossa, ei mielenterveyspotilaan kohtaamisesta ole mitään selkeää toimintamallia tai ohjetta. Näin triagelomake toimii Triagelomake on luotu käyttämällä apuna kahta australialaista lomaketta, joita käytetään mielenterveyspotilaan arviointiin. Triagelomake MT-potilaan arviointiin mielenterveyspotilaan kohtaamista ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Vihreäksi luokitellaan potilas, joka on oireeton. Se on haastavaa, sillä selkeää ohjetta arviointiin ei ole. Asiat käyvät ilmi opinnäytetöistä ja kyselyistä
Lomakkeen käyttö vaatii käyttäjältään perustietoa mielenterveyden ongelmista, oireista ja käsitteistä. TYÖTOIMINTA tus vaatii laajempaa pohdintaa ja kokonaistilanteen arviointia ottaen huomioon potilaan olemassa olevat perussairaudet ja niiden hoitotasapainon. Suurimman hyödyn triagelomakkeesta saavat todennäköisesti ensihoitajaopiskelijat sekä vastavalmistuneet ensihoitajat. Tällä hetkellä mielenterveyspotilaiden kohtaaminen perustuukin pitkälti ensihoitajan oman kokemuksen ja kiinnostuksen tuomaan tietotaitoon. Mikäli keltaisia oireita löytyy, tulisi tilanteen mukaan harkita lääkärin konsultaatiota kuljetuksen tarpeesta. Mielenterveyspotilaat ovat kuitenkin hyvin laaja potilasryhmä, eikä lomake siten anna suoraa vastausta jokaiseen tilanteeseen. Triagelomake toimii apuvälineenä ja muistilistana erityisesti epäselvissä tilanteissa. Punaiseksi luokitellut oirekuvat edellyttävät lähtökohtaisesti, että jokainen potilas kuljetetaan sairaalaan. Punaisten oireiden ilmetessä tulee harkita myös tahdosta riippumattoman hoidon kriteerien täyttymistä, jos potilas ei ole halukas lähtemään hoitoon. I 75 I jatkuu >>
Impulsiivinen ja provosoiva käytös. Asumiskelvoton asunto Arjen hallinta/päivärytmi Kykenee ylläpitämään arkirytmiä. Onko yksin/jääkö yksin. Kykenee sosiaalisiin suhteisiin. Ei erota harhoja todellisuudesta. Puhe ja kontaktin ottaminen Ottaa kontaktia ja puhe johdonmukaista. I 76 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN MIELENTERVEYSPOTILAAN TRIAGE ©Isotalo, Kokko, Pokela. Toistuvat liikesarjat/sanat. Kannattaisi kehittää lisää Tällä hetkellä triagelomake on A4-kokoinen paperiversio. Psykomotoriikka Toiminta/liikkuminen ei huomiota herättävää Käyttäytyminen poikkeavaa, entuudestaan tyypillistä/ei muutosta aiempaan Käyttäytyminen silminnähden outoa. Sosiaaliset suhteet Tukiverkosto, johon turvautua. Epäsiisti olemus. Ei ole mitään arjessa kiinnipitävää. Tavaran hamstraaminen/eriskummall inen asettelu. Alakuloisuus. Sosiaalinen kanssakäyminen ei onnistu. Onko potilaalla ollut erityisiä elämäntapahtumia oireiden ilmaantuessa. Vaikeat masennusoireet (syvä toivottomuus, arvottomuuden tunne) Mania Tavanomaiset mielialanvaihtelut, toiveikas tulevasta. Aggressiivisuus/uhkailu oirekuvan osana Arjessa selviytyminen Ulkoinen olemus Itsestään huolehtineen näköinen. Triage-lomake nähtävillä systole.fi -verkkosivulla.. Onko potilaalla päihteiden käyttöä tai väkivaltaista käytöstä. poissaolot töistä) Ei arjenhallintaa. Mitä muutoksia aiempaan psyykkiseen tilaan ja selviytymiseen. Tarvittaessa hoito-ohje. Pitkällä tähtäimellä mielenterveyspotilaiden saamaa ensihoitoa voitaisiin yhtenäistää ja tehdä tasalaatuisemmaksi. VIHREÄ KELTAINEN PUNAINEN Ajattelu ja toiminta Aistiharhat/ Harhaluulot Ei aistiharhoja/ harhaluuloja On harhoja, mutta tiedostaa ne harhoiksi. selvä aliravitsemus) Ympäristö Asuinpaikka on asumiskelvollinen. Onko potilaalla psykiatrian hoitosuhde olemassa ja miksi. Puhe hajanaista/lennokasta. Unen tarve vähentynyt. Kiihtynyttä/hidastunutta, täysin pysähtynyttä Kognitio (orientaatio, muisti, keskittymiskyky) Orientoituu aikaan, paikkaan ja itseensä totuudenmukaisesti. Tyhjä/ärtynyt mieliala. Jähmettynyt olemus. Tunneilmaisu köyhää. Ottaa kontaktia, keskustelun ylläpito haastavaa. Tunteiden latistuminen. TYÖTOIMINTA >> jatkuu Kirjoittajat ovat Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneita ensihoitajia. Lomake koettiin selkeäksi ja hyväksi apuvälineeksi työkokemuksen määrästä riippumatta. Vetäytyy kontakteista. Epäsiisti asunto. Mitkä asiat helpottavat/pahentavat oireita. Masennus Tavanomaiset mielialanvaihtelut, toiveikas tulevasta. Harkitse M1kriteerien täyttyminen. Selkeästi harhainen. Epäorientoitumista aikaan, paikkaan ja/tai itseensä, joka potilaalle tyypillistä Ei orientoidu aikaan, paikkaan ja/tai itseensä, ei keskittymiskykyä Oman tilan arviointi (sairaudentunnottomu us) Arvioi tilaansa realistisesti, ei poikkea hoitajan arviosta. Tiedostaa sairautensa, oireet hallinnassa eikä muutosta aiempaan. Lomakkeen ajatus olisi mahdollista viedä myös sähköisiin kirjausjärjestelmiin, mutta se vaatisi lisää kehitystyötä. Ajantaju voi olla hukassa. Ensivaiheen tieto on tärkeää myös jatkohoidon kannalta. Ei koe tarvitsevansa hoitoa, poikkeaa hoitajan arviosta. Esitiedot Milloin oireet ovat alkaneet; ovatko sen jälkeen pahentuneet/helpottuneet. Juttu on kirjoitettu heidän Mielenterveyspotilaan triage ensihoitoon-opinnäytetyönsä perusteella. Kykenemätön huolehtimaan omista perustarpeistaan (esim. Triagelomake saattaisi tuoda varmuutta ensihoitajien tekemään tilanarvioon. Ei kontaktia/reaktiota ulkoisiin ärsykkeisiin. Kokeneemmat pitivät lomaketta hyvänä muistilistana ja apuvälineenä kattavan tilanarvion tekemiseksi. KELTAINEN Jos yksikin keltainen, harkitse tilannekohtaisesti kuljetusta. 2018. Pieni tukiverkosto, sosiaalisten suhteiden ylläpito tuottaa ongelmia. Vetäytynyt sosiaalisista suhteista. Arjenhallinnassa haasteita (esim. VIHREÄ Jos vain vihreitä, ei vaadi kuljetusta. Yhä useampi mielenterveyspotilas voitaisiinkin arvioida samaa yhdenmukaista arviointimenetelmää käyttäen. PUNAINEN Jos yksikin punainen, vaatii kuljetuksen. Vaikea saada mitään kontaktia. Sähköinen triagelomake voisi alentaa kynnystä käyttää sitä. Väkivaltataustaa. Usein vain ensihoito näkee, minkälaisissa oloissa potilas elää ja millaisia mahdollisia ongelmia potilaalla on sosiaalisissa suhteissa. Onko somaattisia oireita. Väsyneen oloinen. Vähemmän kokemusta omaavilla lomake auttoi päätöksenteossa ja kuljetustarpeen arvioinnissa. Triagelomake suunniteltiin koulutuskäyttöön, mutta palautteiden perusteella lomaketta pidettiin hyödyllisenä apuvälineenä myös työelämään. Maaniset oireet (ylikiihtyneisyys, suuruuskuvitelmat itsestään) Vaarallisuus Ei uhkaavaa käytöstä. Mieliala Itsetuhoisuus Ei itsetuhoisia ajatuksia/ itsetuhoista käytöstä Itsensä vahingoittamista, ei itsemurhasuunnitelmaa tai yrityksiä Halu kuolla, suunnitelma tehty tai jäähyväiskirje kirjoitettu, juuri yrittänyt itsemurhaa. Onko lähiaikoina tehty lääkemuutoksia. Hyvä apuväline Triagelomaketta testattiin Oulun amk:n ensihoitajaopiskelijaryhmällä, joilla ensihoidon kokemus vaihteli pelkistä ensihoidon työharjoitteluista useamman vuoden työkokemukseen. Sairaudentunnoton. Negatiiviset oireet Ei negatiivisia oireita. Lomake koettiin selkeäksi ja hyväksi apuvälineeksi työkokemuksen määrästä riippumatta. Yliaktiivinen. Mikäli psyykelääkkeitä käytössä, onko potilas ottanut ne ohjeen mukaisesti
Ollaanko töissä lepäämässä. Lääkäri hätäkeskuksessa USA:n monissa hätäkeskuksissa oli jo 1980-luvulla lääkäri. Jos päivystäjä empi, pitäisikö kohteeseen hälyttää lääkäriambulanssi tai -helikopteri, puhelu siirrettiin lääkärille, joka myös vastasi konsultaatioihin. Usein pääosa potilaan hädästä on korvien välissä: ”Onkohan tämä vakavaa?”, hän pohtii. Tämä olisi ratkaistavissa muuttamalla päivystyskorvaus suoriteperusteiseksi. Yleensäkin käytäntönä oli, että samaa puhelua kuuntelivat muutkin päivystäjät. LUKIJAPALAUTE Keskustelua konsultaatioista. Lääkärin tehtävänä olisi arvioida, pitääkö potilas heti kuljettaa päivystävään hoitolaitokseen vai riittääkö, että ensihoitaja tai kotisairaanhoitaja tekee arvion. Samaan käytäntöön liittyi 1990-luvun alkupuolella ranskalaiset hätäkeskukset. Silloin konsultaatiopuheluita jopa odotettaisiin lisää liksaa. Useimmiten seuraava aamu – tai jopa arkipäivä – riittää, jolloin taksi tai kiireetön ambulanssi voi hoitaa kuljetuksen. Hätäkeskuspäivystäjältä ohjeita ensihoitajalle Seattlessa, paramedicien eli ensihoitajien alkukaupungissa oli 80-luvun alkupuolella noin 500 000 asukasta. Tai ehkä päivystyspisteen sairaanhoitaja voi antaa puhelimessa riittävät toimintaohjeet. Ari Kinnunen eläkkeellä oleva ensihoitolääkäri Systolen 4/2019 pääkirjoitus käsitteli ensihoidon konsultaatiopuheluita. Yksi heistä vastasi konsultaatiopuheluun, mutta muutkin kolme kuuntelivat, jos samaan aikaan ei tullut hätäpuheluita. Hätäkeskuksessa oli neljä päivystäjää, kaikki ensihoitajia. Valtakunnallinen konsultaatiolääkäri Todennäköisesti paras ratkaisu olisi keskittää konsultaatiot samaan paikkaan. Eläkkeellä oleva ensihoitolääkäri Ari Kinnunen tuo keskusteluun omia ajatuksiaan aiheesta. I 77 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA Yöaikaan tulevat puhelut FinnHEMSin kesällä julkaisemassa tiedotteessa todettiin, että yöaikaan tulleet konsultaatiopuhelut keskeyttävät lääkärin levon
Kojelautakamerat voivat olla perusteltuja turvallisuuden Kojelautakamerat uhka yksityisyydelle Potilastietojen salassapidon tarkoituksena on suojella potilaan yksityisyyttä. Kameroiden asentamista voidaan perustella esimerkiksi sillä, että työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että ensihoitajat hallitsevat ajoneuvon kuljettamisen. Ambulansseihin asennetut kamerat saattavat tuoda tässä suhteessa eteen ongelmia. Jos kyseessä on kojelautakamera, joka kuvaa eteenpäin, eikä talleta ääntä, kamerat eivät sinällään aiheuta ongelmaa. Työnantajan tulisi informoida henkilöstöä asentamistaan kameroista ja niiden käyttötarkoituksesta.. Hoitotilaan asennettu kamera saattaa puolestaan ennaltaehkäistä tai ainakin dokumentoida mahdollisia potilaan aiheuttamia uhkatilanteita. I 78 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN LAKI Jenna Uusitalo . Potilaan kannalta ongelma muodostuu esimerkiksi silloin, kun ambulanssi pysäytetään omakotitalon pihaan. Miia Toronen POTILAALLA ON LUONNOLLISESTI yksityisyytensä, mutta yksityisyys kuuluu myös ensihoitajien työhön. Myös ensihoitajilla on yksityisyyden suoja. Ensihoitajien näkökulmasta ambulanssi voidaan katsoa työpaikaksi, jolloin sovellettavaksi tulisi myös yksityisyyden suojasta työpaikalla annettu laki. Molemmat saattavat vaarantua, jos ambulanssiin hankitaan kameroita. Mitä tietoa hankitaan Mikäli kojelautakameroiden tai muiden tallentavien laitteiden asentamista ambulanssiin harkitaan, ensimmäisenä pitäisi pohtia, mihin tarkoitukseen kamerat asennetaan. Kameroiden asentaminen ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, vaikka niiden tallentamaa materiaalia kerättäisiinkin vain opetustarkoitukseen tai työturvallisuuden varmistamiseen. Tallenteiden avulla voidaan saada arvokasta tietoa lisäkoulutuksen tarpeesta. Perusteltua kuvaamista Ensihoitajien pitäisi voida luottaa siihen, ettei heidän keskusteluitaan kuunnella salaa. Lait huomioitava Kameroita harkitessa tulisikin huomioida ainakin perustuslain, henkilötietolain ja potilaslain kirjaukset, jotka vaikuttavat siihen, mitä tietoa saa kerätä ja missä tarkoituksessa. parantamiseksi, sillä kamera voi tallentaa arvokasta tietoa siitä, miten ambulanssilla ajetaan. Tällainen ongelma voi tulla kuvaan silloin, kun ambulansseihin suunnitellaan asennettavaksi tallentavia kojelautakameroita. Siltikin, vaikkei keskustelu liittyisi millään tavoin hoitoon, eikä sitä tarvitsisi salata potilaan suojaamiseksi. Harvoin esimerkiksi ajatellaan, että yksityisyyden suoja ulottuu ambulanssissa ensihoitajien välillä käytyihin keskusteluihin, jotka eivät ole tarkoitettu kenenkään muiden kuultaviksi. Lainsäädännössä on myös useita pykäliä siihen liittyen, miten kerättyä tietoa käsitellään, hävitetään ja miten tallentavista laitteista ilmoitetaan ulkopuolisille henkilöille, esimerkiksi potilaalle. Mikäli yksikkö joutuu liikenneonnettomuuteen, kojelautakameran kuva voi tarjota autenttista tietoa tilanteesta
I 79 I LAKI Kuuntelukin voi olla laitonta Mikäli kamera kuvaa ainoastaan eteenpäin, eikä talleta ääntä, ensihoitajan yksityisyyden suoja ei juurikaan vaarannu. Tallentavien laitteiden käytöstä ei pidä luopua tai pidättäytyä pelkästään siksi, että niihin liittyy monia oikeudellisia kysymyksiä. Mikäli työyhteisössä pohditaan tallentavien kameroiden asentamista, olisi hyvä kuitenkin olla yhteydessä esimerkiksi tietosuojavaltuutettuun ja terveydenhuoltoa ohjaaviin viranomaisiin, jotta kaikkien osapuolten oikeudet tulevat riittävästi huomioitua. Salassapitosäännökset estävät kuitenkin tallennetun materiaalin levittämisen, jos siitä voidaan selkeästi tunnistaa potilas. Myös henkilötietolaki ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki saattavat tulla kysymykseen, kun puhutaan siitä, missä määrin potilasta koskeva kuvamateriaali on salassa pidettävää. Periaatteessa potilasasiakirjoiksi katsotaan kuuluvaksi kaikki potilastiedot, kuten kotiosoite, tällöin kyse on salassa pidettävistä asiakirjoista. Tällöin työnantaja pääsee kuuntelemaan työntekijöidensä välisiä keskusteluja, joita ei välttämättä ole tarkoitettu hänen kuultavakseen tai joiden kuunteluun hänellä ei ole perusteita. Levittäminen lainvastaista Ongelmaksi saattaa muodostua myös kerätyn materiaalin lainvastainen levittäminen. Mikäli kamera taas tallentaa ääntä, vaikka kuvaisikin vain eteenpäin, on tilanne haasteellisempi. Myös potilas voi näkyä tallenteessa. Kameralle saattaa tallentua myös potilaan henkilökohtaisia tietoja, kuten osoite. KOKONAISUUTENA ARVIOIDEN KOJELAUTAKAMEROISSA sekä muissa ambulanssiin mahdollisesti asennettavissa tallentavissa laitteissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Esimerkiksi tietyn omakotitalon näkyminen kuvassa saattaa johtaa potilaan tunnistamiseen, vaikka potilas itse ei näkyisikään kuvassa. Tällaisessa tilanteessa herää kuitenkin kysymys siitä, mitä hyötyä työnantajalle on äänittävästä tallenteesta, jos tarvittavan tiedon saa ilman ääntäkin. Potilaan kannalta ongelma muodostuu esimerkiksi silloin, kun ambulanssi pysäytetään omakotitalon pihaan.. Työnantajalla on toki velvollisuus tiedottaa myös ääntä tallentavista kameroista, jolloin henkilöstö osaa suhtautua asiaan. Omaisellakin on yksityisyydensuoja, mikä täytyy ottaa huomioon, jos tämän aggressiivinen käytös halutaan tuoda julkisuuteen. Ovatko tallenteet potilasasiakirjoja. Jos potilaan tai omaisen aggressiivinen käytös ensihoitajaa kohtaan tallentuu vaikkapa kojelautakameraan, voi helposti syntyä ajatus ladata tallenne nettiin lisätäkseen tietoisuutta ensihoitajien kohtaamasta väkivallasta. Tällaisissa tilanteissa pitäisi arvioida se, voidaanko kyseiset kameratallenteet katsoa osaksi potilasasiakirjoja
Muun muassa ihmisen persoona, kyky käsitellä raskaita asioita ja elämänkokemus ovat tärkeitä voimavaroja. Ihminen, jolla on kotielämässään menossa tiukka perhetilanne, esimerkiksi avioero, prosessoi tilannetta keikkapaikoilla eri tavoin kuin se, joka on juuri mennyt naimisiin. Työkavereille ja tutuille tapahtuu asioita: yhdellä hajoaa kroppa, toinen sairastuu vakavasti ja kolmannella pettää elämänhallinta. Jokainen vanhempi Henkinen kestävyys kollega lienee havainnut, että kokemuksen tuomassa varmuudessakin on kääntöpuolensa. Nykyään ymmärretään, ettei sirpaleliivikään aina välttämättä suojaa. JOSKUS HYVÄ TYÖYHTEISÖ voi toimia toisinpäinkin, silloin henkilön fokus painottuu työhön liittyvien asioiden ympärille ja parhaassa tapauksessa luo vastapainon hänen vaikealle tilanteelleen. On erittäin arvostettavaa ja kunnioitettavaa, että ihmiset tulevat omilla nimillään esiin ja kertovat, että joskus taakka on ollut raskas kantaa. Vaikka haarniskakin on vielä olemassa, on se vuosien varrella keventynyt. Se on erittäin tärkeä asia, jonka pinnalla olemisesta tulee olla tyytyväinen. ENSIHOIDON TEHTÄVÄKENTTÄ KATTAA kaikki ilmiöt ihmisen elinkaaren ajalta. Aihe on tärkeä ja mittakaavassaan korvaamattoman kallisarvoinen.. Tarvitaan myös kykyä suojella omaa jaksamistaan, esimerkiksi tunnistamalla oman herkkyytensä joillekin asioille. Elämän varrella saadut opit kulkevat auttajan matkassa niin hyvässä kuin pahassakin. I 80 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN KOLUMNI ENSIHOITOMARSAL KKA Mika Lehestö AMMATTIAUTTAJIEN JAKSAMISESTA ON puhuttu paljon. SAATTAA HERÄTÄ INHOTTAVA ajatus siitä, että loppujen lopuksi asiat ovat aika pienestä kiinni. Asia muuttuu henkilökohtaiseksi ja möyhentää ajatuksia. Eikä siihen voi vaikuttaa oikein millään tavoin, vaikka haluaisikin. Elämän kolhut kerryttävät lisätaakkaa kuormittavassa työssä suoriutumiseen. Ei tarvitse näytellä kovanaamaa, vaikka kovia hommia tekeekin. Jaksamiseen vaikuttavat työhyvinvoinnin lisäksi monet voimavarat, joita yksilö voi hallita. Eikä se ole kaukana totuudesta. Ammattiauttajalta vaaditaan nykyisin tehtävää suorittaessaan yhä enemmän sosiaalista pelisilmää ja empatiakykyä. Joskus potilaan tilanne tulee liian lähelle omaa elämää tai menee jostain syystä ”ihon alle”, jolloin ammattilaisen rooli voi pyyhkiytyä pois. YKSIKÄÄN KAMPANJA TOISIA ihmisiä työkseen suojelevien, pelastavien ja auttavien ihmisten jaksamiseksi ei ole turha. VANHA VITSI KERTOO, että olet vanha vasta sitten kun käyt enemmän hautajaisissa kuin häissä. ELÄMÄ TUO IHMISTEN eteen erilaisia vastoinkäymisiä, silti samalla on porskuteltava eteenpäin, vaikka tuntuisikin, ettei homma edisty. Vaikeat asiat on pystyttävä käsittelemään, sillä niitä tulee aina lisää. MARSALKKA ON TOIMINUT työkseen ensihoitajien, pelastajien ja sotilaiden kanssa vuosien ajan. ELÄMÄNKOKEMUS ON PERSOONAA kokoava mutta joskus myös rikkova asia. Yhtä tärkeää on työyhteisön ja työkavereiden merkitys asioista toipumiseen, joka on noussut esiin julkisestikin. NYKYISIN YMMÄRRYS JAKSAMISESTA ja henkisestä kestävyydestä on aivan eri tasolla. Mitä laajemmassa ympäristössä olet toiminut, sitä todennäköisemmin ilmiöön törmäät. Vuosia sitten olin hoitamassa elvytystä, kun oma isäni oli kuollut vain muutama päivä aiemmin. Oli järjesteltävä hautajaisia ja prosessoitava kuolemaa ja tehtävä surutyötä yhdessä hektisen ensihoitotyön kanssa. Toivoa sopiikin, etteivät ne jäisi vain kampanjoiksi
I 81 I ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA KÄSIPYSTY R attaat ruosteessa Luopuu ruodot puvuistaan Elpyy unessaan Haiku ja kuva Lasse Hakala
IBLAND ÄR MAN orolig för patientoch arbetarsäkerheten vid nya funktioner. De funktioner som vi jobbar med är planerade för den som behöver hjälp, inte för oss som jobbar med dem. DE SENASTE ÅREN har man pratat mycket om multifunktionseller hybridenheter som kan alarmeras till alla räddningsväsendets och primärvårdens uppdrag. Den första som hjälper är inte nödvändigtvis den mest ändamålsenliga då det gäller nödens art. Ibland kan man försvara det egna reviret och tänka att man inte borde låta någon annan utföra uppgifter som hör till den egna organisationen. Dessutom är de hjälpande åtgärderna ofta sådana som hör till medborgarfärdigheterna, såsom återupplivning, användning av automatisk defibrillator eller förstahandssläckning. Därför är det viktigt att alla som hjälper har förmåga att inleda verksamheten även om det kräver att man trampar in på någon annan hjälpares område. I 82 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN I LEDARE LEDARE I Systole Marko Partanen Systole Ibland kan man försvara det egna reviret och tänka att man inte borde låta någon annan utföra uppgifter som hör till den egna organisationen. I samma sammanhang har man grävt fram lagboken eftersom man som ett problem har lyft upp att endast personer med räddningsbranschens yrkesexamen får utföra räddningsarbete i huvudtjänst. DEN ENHET SOM med tanke på nödens natur är den lämpligaste kan ibland komma farande mycket långt ifrån. Man skall förstås inte göra någonting förhastat utan med god planering bör man sträva att undvika grynnorna. ATT TRAMPA IN på främmande mark väcker reaktioner. Då störs den hjälpbehövande inte av vem som erbjuder den. Det borde inte störa någon annan heller. Med en förståndig verksamhet som ”överskrider gränserna” kan man i många fall underlätta situationen för den som behöver hjälp, snabbare än om man skulle vänta på att till platsen få den instans till vilken uppgiften strängt taget hör. Att hjälpa till på ett främmande revir. MAN SKALL ÅTMINSTONE inte vara arg på den som stigit in på främmande mark och inlett verksamheten, eftersom hon/han kommit för att hjälpa och endast gör sitt jobb. Tills vidare har paragrafdjungeln inte hindrat verksamheten. TYPISKT ÄR DET primärvården, räddningsväsendet, polisen eller Gränsbevakningsverket som först hinner fram till dem som behöver hjälp. Man säger att lagens anda uppfylls i en multifunktionsenhet även om verksamheten skulle strida mot någon enskild lagens bokstav. Det finns situationer där den mest ändamålsenliga hjälpen inte alls har möjlighet att komma fram till den som behöver hjälpen. Därför borde de som jobbar inom samhällets organisationer gärna även annars behärska dem. För den sortens verksamhet har man under historiens gång skapat olika sorter av beredskap: poliserna har med sig defibrillatorer och gränsbevakare alarmeras på primärvårdsuppdrag. GENOM ATT SNABBT gripa in i en situation kan man rädda någons liv eller hem. Alla tar inte med öppna armar emot extra arbete från en annan organisation, även om kollegan skulle vara förtjust
I noggrant skriptade och uppvisningsartade storolycksövningar kan man uppträda tillsammans, men det är allt. AVTALSBRANDKÅRERNA ÖVAR 40–50 gånger per år, 2–3 timmar per gång. TROTS DET STORA antalet förstadelvårdsuppdrag är det lite man övar praktiskt samarbete med avtalsbrandkårerna. PRIMÄRVÅRDARNA OCH AVTALSBRANDKÅRERNAS förstadelvårdspersonal träffas på lägesplatserna cirka 14 000 gånger per år. Samarbete övas tyvärr för det mesta endast på lägesplatserna. I Finland är det en sällsynt läckerhet att yrkesoch avtalsbrandkårer övar räddningsverksamhet tillsammans. Av resultaten väntar vi oss goda exempel för vidare användning. Enligt vad som hörs från fältet övar man samarbete mellan primärvårdarna och avtalsbrandkårernas förstadelvårdspersonal snarast vid de brandstationer där man placerat en ambulans. Övning spolierar mästaren. Lyckligtvis finns det inte många av dem. Det är sällsynt att primärvårdarna besöker andra avtalsbrandkårsstationer. Med lite besvär och ringa kostnader. De här kontakterna på olycksplatsen räcker inte till för att parterna skulle känna varandra väl och dessutom hela tiden lyckas förbättra samarbetets effektivitet. Några räddningsverk och sjukvårdsdistrikt håller redan på och utvecklar det praktiska samarbetet och övandet av detta även på gräsrotsnivå. I 83 I LEDARE I BRANDKÅRISTEN LEDARE I Brandkåristen Pekka Koivunen Brandkåristen Samarbete övas tyvärr för det mesta endast på lägesplatserna. Övande kvällstid hör inte annat än i undantagsfall till arbetsskiftets reguljära program. DEN ÅRLIGA ÖVNINGSMÄNGDEN för ett arbetsskift vid en ordinarie brandstation är något större, och övningarna hålls under föreller eftermiddagen. VID RÄDDNINGSVÄSENDETS GEMENSAMMA uppdrag träffas man dock över 50 000 gånger per år. NÅGON VÄL PLANERAD praktisk samövning per år gör ingen till mästare men skulle med säkerhet öka effektiviteten och funktionssäkerheten. TYVÄRR FINNS DET mycket flera av den sortens mästare som underskattar betydelsen av gemensamma övningar med olika aktörer. SITUATIONEN ÄR INTE hopplös. SÅ TÄNKER DE ”mästare” bland primärvårdare och räddningsbranschens aktörer som enligt egen uppfattning klarar sig utmärkt utan regelbunden övning eller som anser att övande är någonting utifrån påtvingat. Att tillfälligt ändra dagsprogrammet för ett arbetsskift borde inte vara något problem ifall viljan finns. Övningarna sker i huvudsak under vardagskvällar eftersom brandkåristerna på dagen är på sina arbetsplatser. De ordinarie stationerna har årligen cirka 10 000 förstadelvårdsuppdrag. ÄVEN OM RÄDDNINGSVERKSAMHET i fråga om sina grundfunktioner är schematisk kräver ett flytande samarbete mellan parterna att man är beredd på de mest olikartade situationer och övar ett otal olika arbetsmodeller
Detta kommer nu att ändras, och lyckligtvis har min hustru och familjen orkat vänta på det ögonblicket. Jag säger det ännu en gång – det är hög tid för räddningsverken att i samarbete med representanter för avtalsbrandkårerna börja avlägsna problemen och skapa framtidsinriktade goda utsikter för avtalsbrandkårsverksamheten. Monitorinäytt öinä LP15, Zoll X, Corpuls, Philips MRx/Intellivue ja GE CareScape. Han har alltid stött och uppmuntrat mej – alldeles den bästa av förmän. H HeriMed Heikki Rintakumpu Puh. I 84 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN I VILDMANNEN Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 040 146 2666 heikki.rintakumpu@herimed.. Då kommer det fram om verksamheten verkar pålitlig, snabb och kunnig. Ganska pompöst sagt, men avsikten är att bland likasinnade ännu på något sätt utnyttja erfarenheten och kunnandet för samhällets bästa. För detta behövs även statsmaktens klara och starka ställningstaganden och målmedvetna styrning. Detta är min sista skrivelse i Palokuntalainen – Brandkåristen. På det är jag säker, att det var en alldeles riktig lösning att grunda Finlands Avtalsbrandkårers Förbund som i egenskap av riksomfattande förbund verkar till förmån för avtalsbrandkårsverksamheten och räddningsbranschens frivilligverksamhet och där brandkåristerna besluter om sina egna frågor. Räddningsväsendet kan någon gång behöva assisterande aktörer – då talar man om trygghetsgrupper och räddningsbranschens frivilliga – dessa är inte brandkårer. Då medborgarna utvärderar räddningsväsendet i Finland är även avtalsbrandkårerna föremål för utvärderingen. Monitorinäytt öinä LP15, Zoll X, Corpuls, Philips MRx/Intellivue ja GE CareScape. Finlands Avtalsbrandkårers Förbund är en stark organisation som verkar till förmån för avtalsbrandkårerna och räddningsväsendets frivilligverksamhet. Uutuutena integroitu langaton videointi ja videodebrie. Jag tackar alla dem som läst mina skriverier och särskilt dem av vilka jag fått respons. Jag bearbetar detta då jag med tiden får lite distans till den operativa organisationsverksamheten. En organisation som bär namnet brandkår får inte framstå som opålitlig, långsam och okunnig. En brandkår kan inte heller i fortsättningen vara en vild och fri organisation som arbetar frivilligt då dess medlemmar råkar känna för det. I 13 år har jag fått utföra utmanande sakkunnigarbete på en utsiktspost. Organisationens motto är: Legender vilar inte. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA iSimulate REALITi Simulaatiojärjestelmä REALITi-järjestelmän avulla toteutat InSitu-simulaati ot helposti ja nopeasti näytt elijäpoti laalla tai millä tahansa nukella – missä tahansa. Venti laatt orit (Hamilton ja Oxylog) vuoden 2020 alussa. ng, paineluelvytyksen palaute ja TMS Oppimisenhallintajärjestelmä. Vår organisation samlar erfarna sakkunniga som anser att de fortsätter att arbeta trots att pensionsåldern uppnåtts. Jag tackar alla det personer i Riksdagen, i ministerier, i räddningsverk, i organisationer och i föreningar, med vilka jag har fått samarbeta! Ett speciellt tack till vår ordförande Antti Rantakangas. Era budskap har sporrat mej då jag författat kolumnerna Vildmannen. Arbetet har varit lärorikt och intressant, och skuggsidan har varit att det har upptagit all min tid – Finlands Avtalsbrandkårers Förbund har länge utgjort det primära i mitt liv. Dess arbete har på många sätt varit till nytta för Finlands räddningsväsende och kommer att vara det även framledes. I GRUNDEN ÄR det finska räddningsväsendet bra. Isto Kujala 1.1.2020 före detta verksamhetsledare organisationsråd Legender vilar inte MITT UPPDRAG SOM verksamhetsledare för Finlands Avtalsbrandkårers Förbund avslutas 31.12.2019. Finland och dess räddningsväsende behöver avtalsbrandkårerna och räddningsväsendets frivilligverksamhet nu och även i framtiden. Tiden utvisar hur det sedan är. Jag har skrivit i 93 nummer av tidningen Palokuntalainen – Brandkåristen. Alla dessa problem är kända. Jag har redan anslutit mej till en organisation som bär namnet Aldrig i Pension rf. MED ÖNSKAN OM kraft och framgång för dem som fortsätter mitt arbete!. I detta skede är det ännu svårt att utvärdera den tid på nästan 19 år då jag centralt har fått vara med i Finlands Avtalsbrandkårers Förbunds verksamhet. Ett speciellt tack även till Förbundets styrelsemedlemmar, till Förbundets medlemssamfund och till alla brandkårister för ett gott samarbete. Trots det har avtalsbrandkårsverksamheten kommit åt att förfalla eftersom man inte börjat avlägsna de brister och utmaningar som ansluter sig den
ng, paineluelvytyksen palaute ja TMS Oppimisenhallintajärjestelmä. 040 146 2666 heikki.rintakumpu@herimed.. Monitorinäytt öinä LP15, Zoll X, Corpuls, Philips MRx/Intellivue ja GE CareScape. Uutuutena integroitu langaton videointi ja videodebrie. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA iSimulate REALITi Simulaatiojärjestelmä REALITi-järjestelmän avulla toteutat InSitu-simulaati ot helposti ja nopeasti näytt elijäpoti laalla tai millä tahansa nukella – missä tahansa. Venti laatt orit (Hamilton ja Oxylog) vuoden 2020 alussa. Monitorinäytt öinä LP15, Zoll X, Corpuls, Philips MRx/Intellivue ja GE CareScape.. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. H HeriMed Heikki Rintakumpu Puh
Tieliikennepelastamisessa, pitkittyneessä irrotuksessa, potilaan saaminen höyrysulkuun on ollut haastavaa. Infusoitavien nesteiden ollessa potilasta viileämpiä potilas jäähtyy mutta nykyisin on saatavilla helppokäyttöisiä ja nopeita nesteenlämmittimiä myös kenttäkäyttöön. Uskaltaisimmeko laittaa yhteiseksi tavoitteeksi, että potilaan ydinlämpötila ei laskisi yhtään hoidon aikana tai jopa, että luovuttaisimme potilaat hoitolaitokseen normotermisinä. Puhtaasti lämpötalouden hallinnan kannalta katsottuna, lämpimällä tarkoitetaan lämpötilaa, joka on potilaan ydinlämpötilaa korkeampi. Nykyään tähänkin tilanteeseen löytyy siihen suunnitellut ratkaisut. Lämmön johtumisen estämiseksi potilas tulee eristää kylmästä alustasta saman aikaisesti vitaalitoimintojen turvaamisen kanssa. Erityisesti vammapotilaiden kohdalla tämä on tärkeää. Kun ilma pääsee liikkumaan potilaan ympärillä, lisää se moninkertaisesti potilaasta poistuvan lämmön määrää. Lisää asiaa potilaan lämpötaloudesta löytyy hienosta opinnäytetyöstä: Aleksi Nikkilä Kylmää kyytiä. Tämä on kriittisin tekijä potilaan lämpötalouden hallinnassa. Eräät hoidossa käytettävät lääkkeetkin lisäävät potilaan jäähtymistä. Potilaan märät vaatteet tulisi mahdollisuuksien mukaan riisua mutta mielellään vasta riittävän lämpimässä tilassa. Pelkkä huopa ei kokonaan estä lämpösäteilyä. Potilas kylmästä lämpimään Potilaan lämpötalouden hallinnassa lähtökohtana on kylmälle altistumisen tehokas minimoiminen. Estetään jälkijäähtyminen Jäähtymistä tapahtuu vielä kylmäaltistuksen loputtua, hoidon aikana. Hypotermian ja lämpötalouden hoitaminen eivät kuitenkaan ole yksi ja sama asia ja vammapotilaan kokonaisvaltaiseen hoitamiseen pitää kuulua olennaisena osana lämpötaloudesta huolehtiminen. Annamme myös potilaan lämpötalouden hoitokoulutuksia mm. HOIDAMMEKO HYPOTERMIAA VAI POTILAAN LÄMPÖTALOUTTA. metallipaareilla tai makaamaan maassa pidempiä aikoja. Tulee harkita tarkoin kävelytetäänkö potilasta vai siirretäänkö hänet vaakatasossa. SHARKMEDIN PALSTA. Eristetään potilas kylmistä pinnoista Kun kaksi erilämpöistä objektia ovat kosketuksissa toisiinsa, tapahtuu lämpötilaerojen tasoittumista. Termodynamiikan sääntöjen mukaisesti lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan lämpimästä kylmään. Ilmavirta siirtää iholla olevaa lämmintä ilmaa pois ja samalla tilalle virtaa viileämpää ilmaa aiheuttaen potilaan jäähtymistä. Säteily voidaan minimoida tehokkaasti avaruuslakanan tai vastaavan hypotermiasuojan avulla. Jokainen ensihoidon ammattilainen tietää vammapotilaan kuoleman kolmion, jossa hypotermia on yksi potilaan ennustetta heikentävistä tekijöistä. Vammapotilaan lämpötalous ensihoidossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Sharkmed Oy on tehnyt yli 15 vuotta yhteistyötä viranomaisasiakkaiden kanssa ja tuonut markkinoille innovatiivisia ratkaisuja lämpötalouden hoitoon. Potilaan raajoissa oleva kylmä veri saattaa laskea merkittävästikin potilaan ydinlämpöä. Monipotilastilanteissa johtumisen merkitys korostuu, jos potilaat joutuvat olemaan esim. Esimerkiksi vesi johtaa lämpöä 25 kertaa paremmin kuin yhtä lämmin ilma, kun taas alumiini johtaa lämpöä jopa 10 000 kertaa paremmin kuin ilma. Ei siis ole yhdentekevää, millä alustalla potilas on, sillä eri materiaalit johtavat lämpöä hyvin eri tavalla. Jos potilaan ympärille saadaan lämmintä ilmaa, on tämä aktiivinen lämmittäminen tehokas hoitomuoto potilaan lämpötalouden hallintaan. ensihoito-organisaatioille ja muille alan ammattilaisille. Samasta syystä potilaan raajojen kohottelua tulisi välttää. Artikkelia varten on konsultoitu ensihoitaja Pasi Teräväistä, joka työskentelee Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksella. Estetään lämmön haihtuminen Potilaasta haihtuu lämpöä kylmempään ympäristöön mutta haihtumista voidaan vähentää höyrytiiviillä paketilla. Eli avainsanana on höyrysulku: potilas pitää saada pussiin, josta lämmin ilma ei haihdu pois. Estetään tuulen viilentävä vaikutus Ihon poimut ja ihokarvat auttavat ihon lähellä olevaa ilmaa pysymään paikoillaan ja siksi ilma siinä onkin ihon lämpöistä, toimien samalla eristävänä kerroksena. Minimoidaan lämmön säteily potilaasta pois Potilaasta siirtyy lämpöä myös säteilemällä
Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Jouluseminaari avoin vk. 50 Systole ilmestyy vk. SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä 27.–28.11. Palomiesurheilu: Voimailun ja sisäsoudun SM Rauma 26.11. SPPL: Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät 27.–28.11. 52 Palokuntalainen ilmestyy Ota Palokuntalainen ja Systole seurantaan myös somessa! Palokuntalainen ja Systole ilmestyvät molemmat taas joulukuussa!. TIEDOT OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi. SPPL: Yritysturvallisuusfoorumi 2019 Hki-TukholmaHki J oulukuu 10.12. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! M arraskuu 12.–13.11. SPPL: Vesisukellusseminaari 2019 Tuusula 27.–28.11. I 87 I TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: SM -salibandy Turku 20.11. SPEK: Välittäjäjuhlille Vantaa 26.–27.11. SPPL: Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät Helsinki 27.–29.11. SPAL: Liittokokous Kotka 27.–28.11. Palomiesurheilu: SM jääkiekko Kuopio 28.11
Auto osallistui Pyynikillä mäkiautojen SM-kisaan heinäkuussa ja voitti showautoluokan. I 88 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN O LL IP EK K A V IR TA N EN UUSI VISA EI ole kisa, vaan oheisen historiallisen mainoksen sisältämän Toyota Dyna-paloauton vaiheiden selvittäminen. TIEDOT SÄHKÖPOSTILLA OSOITTEESEEN toimitus@ palokuntalainen.fi Kuvavisan vastaus KUVASSA ON VALMISTUMISVAIHEESSA oleva Vesilahden VPK:n perävaunulla ja sinivilkuilla varustettu mäkiauto, tunnus VPK 211. Missä palokunnassa/-issa auto on ollut käytössä. Ainuttakaan arvausta tai väärää vastausta ei tullut. Onko se vielä olemassa. Kaikki vähäisetkin tiedot Dynasta otetaan mielellään vastaan. Tehtävä osoittautui vaikeaksi, koska toimitukseen tuli vain kolme oikeaa vastausta. LASSE MOISIO TAMPEREELTA, Ismo Rajaniemi Sodankylästä ja Sami Suominen Hämeenkoskelta ansaitsevat ison käden! LETKUT JA LAASTARIT SOLMUSSA Nyt selvitetään paloauton vaiheita Vastauksia käsitellään Palokuntalaisen seuraavassa numerossa. Auto oli mukana myös Helsingissä järjestetyssä kansainvälisessä Red Bull Mäkiauto GPmäkiautokisassa. MIKA PARVINEN JA TOMMI PENTTINEN. Kuvavisa Palokuntalaisen edellisestä numerosta
Kyytivankkuri piiskataan vauhtiin. Jos kello on nyt 11, niin mä pääsen sit neljän korvilla himaan”, Lärvinen laskeskelee. Terkkarin pihassa Lärvinen ehdottaa, että voi ottaa kertomuksen ja ilmoittautua itse, ettei ensihoitajien tarvitse nousta. Puhalluksen tulos on 2,05. Se käy Aarnelle ja sairaanhoitajalle. Tismalleen samat tiedot toistuvat pian radioverkosta koneaksentilla. ”Mun puolesta me voidaan lähteä terkkariin seurantaan. Hän avaa vasemman kainalonsa, jotta Aarnen on helpompi pujottaa siihen verenpainemansetti. Lärvinen heiluttaa vapaalla kädellään ambulanssille, siinä on tyhjäksi puristettu Diapam-liuska. Potilas ehdottaa itselleen istumapaikkaa käytävältä. Myös esitietoihin alkaa tulla tarinaa: ”Potilas kertoo jatkuvan alkoholin käyttönsä ahdistaneen, minkä vuoksi hän ottanut kahden Sorbus-pullon lisäksi 10 kpl Diapam 10 mg -lääkettä. ”Mun sokeriarvo on aina ollu hyvä, paitsi eilen lanssissa se oli vähän koholla, mutta sitten ne huomas, että sitä mittaria ei oltu hetkeen kalibroitu”, Lärvinen sanoo. Dave tallustelee autolle tapansa mukaisesti pienellä viiveellä. Mä sanoisin, että 2,1 mutta voitte te puhalluttaakin.” Samalla kun Aarne puhalluttaa Lärvistä, Dave nostaa peräovista tämän rollaattorin kyytiin. ”Joo, Lärvisestä pitäs tehdä LfE-raportti”, Aarne vastaa. Ambulanssi aloittaa paluumatkan. Aarne alkaa kirjoittaa ensihoitokertomusta. Aa rn e & Da ve M ar ko Pa rta ne n M iia To ro ne n . Ambulanssin tullessa paikalle, potilas on tullut asunnostaan ulos odottelemaan ja polttelee parhaillaan savuketta.” Dave kurvaa kerrostalon takapihalle, jossa on taloyhtiön grillikatos. ”Se oli taidonnäyte molemminpuolisesta hiljaisesta tiedosta. Hiljaista tietoa I 89 I. Ovikoodin Dave olisi osannut näppäillä vaikka silmät sidottuina. Varatussa kädessä on amerikkalaistyylinen filter-savuke. Tällä kertaa hän viipyy hieman normaalia pitempään mutta hänellä on yllätys. ERICA-NIMINEN VEKOTIN EHTII hädin tuskin kertoa katuosoitteen, kun Aarne jo lisää litaniaan talon numeron, kerrostalon portaan, oven numeron ja hälytyskoodin. Säkään et sanonut keikan aikana sanaakaan”, Dave sanoo. Aarnen esitiedot pitävät kutinsa. Aarne saattelee Lärvisen ensiapuun. Dave iskee mitään sanomatta kollegansa käteen Carbomix-pullon. ”Ai niin mutta tehän tarvitsette sen leiman ja nimmarin”, hän muistaa. Sosiaaliturvatunnus putoaa kertomukseen ulkomuistista, kuten nimi ja osoitekin. Dave piirtää ajoreitin mielessään kohteeseen. Se löytyi tutusta porrashuoneparkista. Itseohjautuvasti Lärvinen könyää monitoridefibrillaattorin viereen. Mies saa haluamansa. ”Kahdesta soppapullosta mulle tulee noin 1,75 promillee, eilisiä pohjia oli ehkä vajaan promillen verran. Sitten hän ojentaa oikean etusormensa pystyyn, johon istuu mukavasti saturaatiomittarin anturi. Potilas näyttää tyhjää lääkeliuskaa ja sanoo ottaneensa ne hieman ennen soittoa 112:een. Nyt sokeriarvo on kunnossa. Aarne ei korjaa Lärvisen arvion perusteella kirjaamaansa lukemaa. Aarne aavistele tai oikeastaan tietää, että Lärvinen on taas tehnyt perinteisen manööverinsa. ”Onks sulla se Carbomix-lesti ?” Lärvinen pyytää Aarnelta
Pelätään, että Iltalehdessä kerrotaankin synergiayksikön kiidättäneen potilaan sairaalaan, ja että ensihoitajien kysyntä yhtäkkiä vähenee. Se on tavallaan ihmeellistäkin, sillä tutkimusten mukaan elvytyspotilaan kannalta merkityksellisintä työtä on nimenomaan painelu. Painelu on eri asia, siihen Oksettavaa synergiaa kelpaa joku muukin kuin ensihoito. Onneksi on auto, jolla pääsee kuten hevosellakin. Lausahdus ei tarkoita sitä, että pian on tulossa tasavirtasähköisku, vaan sitä, että väärän viranomaisen lisäkädet saapuivat ovesta sisään. Joskus paikalle tullutta ihmetyttääkin, kun on pyydetty kantoapua mutta paarien kahvoissa ei ole ketään, jota auttaa. Kannossa on reppuja, telkkareita ja muuta ensihoidon viihde-elektroniikkaa. On ihmeellistä, että toppahousun tulisi osata käsitellä potilasta, vaikka sille on langetettu potilaan lähestymiskielto.. Kun potilas saadaan pakettiautoon, häntä voidaan taas hoitaa synergiavapaasti. Odottakaas kun lasken kolmeen.” ”Varovasti sitten, sillä voi olla rankavamma.” ”Älkää retuuttako sitä, ettekö te tajua?” On ihmeellistä, että toppahousun tulisi osata käsitellä potilasta, vaikka sille on langetettu potilaan lähestymiskielto. Painelu ei ole synergiaa, se on palokunnan homma. Matkaa ei välttämättä ole kuin muutama sata metriä, vaikka joskus on kilometrejäkin. Ehkä se on pelkoa epäonnistumisesta, sillä anturit kertovat lahjomattomasti sen, jos homma ryssitään. Kentälle laskeutuu kopteri, josta kaksi henkilöä pyrkii kohti punaista kuorma-autoa, jossa ei ole punaista ristiä. Ei tullut kuitenkaan avattua suuta, koska se toppahousu ei kuitenkaan olisi ymmärtänyt. ”Irti potilaasta” huudellutta ensihoitajaa harmittaa, kun joku ihmeen toppahousu määrittelee, mistä kohtaa autonkori leikataan, että potilas saadaan ulos. Veljet ja siskot äkkiä barrikadille – on syytä taistella! ”Irti potilaasta”, kuuluu reviiritietoisen ensihoitajan suusta. Kun potilas saadaan stabiloitua, jostain kuuluu: ”tulisitteko kantoavuksi?” Monissa muissa hommissa, kun pyydetään apua, avunpyytäjä tekee työtä myös itse. Sillä välin jossain on eristetty iso piha-alue, homman on hoitanut joku muu kuin terveystoimi mutta synergiasta ei sovi puhua. ”Voisitteko tulla nostoavuksi”, kuuluu pyyntö. Ensihoidon olisi pitänyt päästä kertomaan oma mielipide potilasturvallisuuden nimissä. Ambulanssit kuulemma paalataan kuutioiksi ja ilmayksiköistä pyöritellään pian keltaisia pyöryköitä. Väärin irrotettu potilas evakuoidaan autosta. Tähän kohtaan se ei sovi, kun on se tietokone ja pitää ventiloidakin – tehän tiedätte: sillä tavoin pikkuhiljaa ja rauhalliseen tahtiin, peukalolla muita sormia vasten painellen. He saavat koskea vain kahvoihin, jotka ovat paarin aisoissa. Heti perään kuuluu lause: ”Minä johdan. Pelätäänkö ensihoidon jäävän synergian jalkoihin; jonakin päivänä on vain synergiayksikkö, eikä ensihoitoväen operoimia maatai ilmayksiköitä ollenkaan. Siksi ensihoitajien mielenkiinto tätä työtä kohtaan hämmentää. Ja kun nokkimisjärjestys meni nyt väärin, pitää laatia haittatapahtumaraportti. Reitti kohteeseen on valmiiksi tiedusteltu ja painelevat kädet jätetty potilaan luokse. I 90 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN MARKO PARTASEN PALOPUHE Partasen palopuhe Marko Partanen JOSKUS SAA VAIKUTELMAN, että ensihoito ei kaipaa muiden viranomaisten synergiaa, ainakaan pelastustoimen. Jos synergiaa olisi olemassa, se säästäisi nyt aikaa, mutta kun ei ole, niin aika vain säästyy. Illan suussa joku täräyttää Taunuksensa metsään