BRANDKÅRISTEN 94 Tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen Kankaissa on eroja Kalusto kiertää – osa 3 Rauman VPK: NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 52 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi kehitystarina Kymmenen vuoden
AMMATTILAISEN TYÖKALUT MEILTÄ. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä yli 125 vuoden kokemuksella. • liitäntä 6”-vesiasemaliittimeen • kiinnitys pikalukituksella • ulosotto 3” tai 4” VESIASEMAN JAKOTUKIT • helposti liikuteltava • akkuja verkkovirtakäyttöinen • teho: 17,330 m 3 / tunti • paino: 18 kg / perusakulla 23 kg • akun kesto: 20-80 min • Video: youtu.be/WPeZ-jjLl_w BLOWHARD BH-20 MULTIFIRE • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MULTIFIRE B RAUPLAN HOSEMASTER • työaika lyhenee, tilantarve pienenee • apulaitteiden tarve poistuu • patentoitu koeponnistusjärjestelmä • jopa 20 paloletkua / tunti • vedenkulutus: vain 5 l / paloletku • Video: youtu.be/-dxJMo78ZD8 • letkunkantokassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa • letku voidaan paineistaa letkukassiin • Video: goo.gl/hEd2MA ATTACK PACK • luokkansa kevein ja pienin • paras teho/ painesuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto/ imukorkeus: 9 m • Video: youtu.be/Wq5vL4ok5sg TOHATSU VE1500 • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC PATU NORDIC • käyttölämpötila: -30°C + 60°C • luokka: 55A 233B C • paino: 18,3 kg • tyhjenemisaika: 21 s • mitat: 579 mm / 270 mm PATU JOCKEL 12 KG. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia materiaaleja ja tuotantotapoja
Lehtemme ottaa myös tarvittaessa voimakkaasti kantaa, vaikka se ei aina kaikkia lukijoita miellytä. 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJAT Arto Papunen ja Jens Tegengren KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Toivomme aktiivista palautetta lukijoiltamme. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 7 SPAL: Pelastustoimi on pidettävä omana, erillisenä toimialana maakunnissa 10 Teknisen päällikön, Kimmo Hirvosen päivä 16 Raimo Alatalo – 50 vuotta palokunnassa 22 PSR: Päivä paloasemalla 2019 24 Palopukujen kankaissa on eroja 28 G-putki Kullaan uuteen säiliösammutusautoon 32 Kalusto kiertää – osa 3 40 Rauman VPK – Kymmenen vuoden kehitystarina 46 Skillnader mellan tyg och tyg, för branddräkter 5 Pääkirjoitus 21 Lingottua 27 Turtola 51 Tahtoo tietää 55 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet 7 10 22 28 palokunnat 56 Letkut solmussa 57 Seuraavassa lehdessä 58 Liekinheittäjä 40 46 PALOKUNTALAINEN-LEHTI SEURAA tiiviisti pelastusalan ilmiöitä, kertoo alan ihmisistä ja yhteisöistä, esittelee ja testaa kalustoa sekä julkaisee ”kaikuja kentältä”. Otamme mielellämme vastaan myös juttuvinkkejä. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. • liitäntä 6”-vesiasemaliittimeen • kiinnitys pikalukituksella • ulosotto 3” tai 4” VESIASEMAN JAKOTUKIT • helposti liikuteltava • akkuja verkkovirtakäyttöinen • teho: 17,330 m 3 / tunti • paino: 18 kg / perusakulla 23 kg • akun kesto: 20-80 min • Video: youtu.be/WPeZ-jjLl_w BLOWHARD BH-20 MULTIFIRE • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MULTIFIRE B RAUPLAN HOSEMASTER • työaika lyhenee, tilantarve pienenee • apulaitteiden tarve poistuu • patentoitu koeponnistusjärjestelmä • jopa 20 paloletkua / tunti • vedenkulutus: vain 5 l / paloletku • Video: youtu.be/-dxJMo78ZD8 • letkunkantokassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa • letku voidaan paineistaa letkukassiin • Video: goo.gl/hEd2MA ATTACK PACK • luokkansa kevein ja pienin • paras teho/ painesuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto/ imukorkeus: 9 m • Video: youtu.be/Wq5vL4ok5sg TOHATSU VE1500 • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC PATU NORDIC • käyttölämpötila: -30°C + 60°C • luokka: 55A 233B C • paino: 18,3 kg • tyhjenemisaika: 21 s • mitat: 579 mm / 270 mm PATU JOCKEL 12 KG. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Heidi Helin TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Turvallista vuotta 2020 toivottaa, Palokuntalainen-lehden toimitus Uusi vuosi, uudet kujeet Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä yli 125 vuoden kokemuksella. Tavoitteenamme on kuitenkin toimia koko pelastusalan paremman tulevaisuuden puolesta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. AMMATTILAISEN TYÖKALUT MEILTÄ. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia materiaaleja ja tuotantotapoja
TUTTU JUTTU on esimerkiksi vuonna 2007 tehty ehdotus rakentaa koko maan kattava pelastushenkilöstön kaksisuuntainen hälyttämisja henkilöstöresurssien hallintajärjestelmä. Tuollainen järjestelmä olisi nykytekniikalla helppo toteuttaa ja se sekä tehostaisi toimintaa että toisi kustannussäästöjä. DIGITALISAATION JA robotiikan käyttö sammutusja pelastustoimintaan lisääntyy maailmalla nopeasti. Pelastusylijohtaja Kohvakka ja alan johtavat virkamiehet vannovat juhlapuheissa digitalisaation ja robotiikan nimeen, mutta totuus on kylmäävä. EI TARVITSE kuin keskustella hetkinen pelastusosaston virkamiesten tai pelastusjohtajien kanssa, ja käy selväksi, että Suomeen ei tule lähivuosina koko pelastushenkilöstön kattavaa hälytysjärjestelmää. Disruptiivinen innovaatio tai teknologia kasvattaa tuottavuutta tai rahalla saatavaa vastinetta. ESITYS AIHEUTTI yleisössä hetken euforian, joka vaihtui pian takaisin arkiseen pohdintaan. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja PELASTUSTOIMEN AJANKOHTAISSEMINAARISSA marraskuisessa Joensuussa alamme väkeä oli runsaasti. Suomessa ei. Kaikki vähänkin merkittävät uudistusehdotukset tyrmätään näiden byrokraattien toimesta. PELASTUSTOIMEN sirpaloituminen saa jatkua rauhassa. “Pelastusalalla kun ei ole tapana unelmoida eikä varsinkaan ajatella, että jotain voisi tehdä toisin.”. Valtakunnallisesti ei tapahdu mitään, koska ”pelastustoiminta on kunnallista”. VALISTUNUT ARVAUS on, että lähivuosina Suomessa jotkut pelastuslaitokset alkavat kehittää omia digihimmeleitä ja robottivirityksiä. sopimushenkilöstön, pelastustoiminnan vapaaehtoistoimijat ja muita relevantteja tahoja. Laadukkaassa ohjelmassa oli yksi esitys yli muiden. PELASTUSALA ON täynnä johtavia virkamiehiä, joiden päätyö näyttää olevan varmistaa oma asemansa kumartamalla vähän joka suuntaan. Pelastusalalla kun ei ole tapana unelmoida eikä varsinkaan ajatella, että jotain voisi tehdä toisin. Positiivisuutta uhkuneen nuoren Perttu Pölösen raikkaat ajatukset disruptiosta* avasivat paikallaolijoiden silmiä ja ajatuksia. Järjestelmä olisi kattanut pelastuksen ja ensihoidon ammattihenkilöstön, Digitalisaatio ja robotiikka jäävät haaveiksi *Disruptio (englannin sanasta disruption, häiriö) tarkoittaa markkinoilla tapahtuvaa häiriötä, hajaannusta tai sekasortoa, jonka aiheuttaa jokin uusi innovaatio. Järjestelyt pelasivat hienosti pohjoiskarjalaisen lupsakkaan tyyliin. Ei, vaikka sen edut olisivat kustannuksia suuremmat. Aikaa kuluu ja rahaa palaa. MUTTA KUN EI
Tarkoin määriteltyjen prosessien, jaettuna likaisiin ja puhtaisiin vaiheisiin, auttaa huoltoteknikoita välttämään altistumisen vaarallisille aineille, jotka lähtevät kontaminoituneista suojavarusteista. Tilanteen jälkeinen aika on aika ennen seuraavaa tilannetta: kontaminoitujen paineilmalaitteiden-, kasvo-osienja kemikaalisuojapukujen puhdistaminen sisältää paljon terveysriskejä huoltoteknikoille. Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi joka vaiheessa Ota kuva tästä niin saat linkin!. Turvallisuutta joka työvaiheeseesi: Kuinka tehdä suojainten puhdistus mahdollisimman turvallisesti
Palomiesliitto perää vastuuta kuntapäättäjiltä ja sote-maakuntauudistuksesta vastaavilta. Myös pelastustoimen ja ensihoidon palvelutuotannon synergiaetu ja kustannustehokas toimintamalli on säilytettävä uudistuksessa. Pelastustoimen henkilöstön jaksaminen on jo nyt äärirajoilla supistuvien resurssien ja kasvavien hälytystehtävien puristuksessa. Maakunnissa on oltava jatkossakin pelastuslaitoksia, jotka pystyvät huolehtimaan paikallisesti lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja pelastustoimen palveluista kansalaisille kaikissa turvallisuusolosuhteissa. Riittävä toimintakyky on varmistettava päivittäisessä pelastustoiminnassa, suuronnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhtä lailla kehittyvissä kasvukeskuksissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Itsenäisen pelastustoimen alasajo ja pelastusalan henkilöstöja toimintaresursseista säästäminen murentaisi rajusti yhteiskunnan turvallisuusperustaa. Pelastustoimi on pidettävä omana, erillisenä toimialana maakunnissa. Työnantajana kuntien pelastuslaitosten on kannettava työnantajavastuunsa ja huolehdittava henkilöstönsä työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista uudistuksessa. Rahoituksella on turvattava riittävät henkilöstöja toimintaresurssit pelastustoimelle paikallisesti ja valtakunnallisesti. SPAL: Pelastustoimi on pidettävä omana, erillisenä toimialana maakunnissa Muokattu lyhennelmä Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n liittokokouksen julkilausumasta ”Pelastustoimen henkilöstön jaksaminen on jo nyt äärirajoilla supistuvien resurssien ja kasvavien hälytystehtävien puristuksessa.”. 7 PALOMIESLIITTO ON huolissaan kunnissa meneillään olevista säästötoimenpiteistä ja lisääntyneistä yt-neuvotteluista
Hän on toiminut Jyväskylän VPK:ssa ja Lappeenrannan VPK:ssa, jonka päällikkönä 13 vuotta ja puheenjohtajana kolme vuotta. Vuonna 2007 Kujala aloitti työnsä SSPL:n päätoimisena toiminanjohtajana. Hän kunnostautui myös Palokuntalainen-lehden ”Villimies” –kolumnistina 16 vuoden ajan. Lomillaan hän on käyttänyt – ja edelleen käyttää – vapaa-aikaansa teneriffalaisen Adejen palokunnan päivystäjänä osallistuen aktiivisesti niin hälytyskuin yhdistystoimintaankin. Isto Kujala ja hänen tyttärensä Sanna.. 9 Vahva vaikuttaja Isto Kujala eläkkeelle SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO RY:N toiminnanjohtaja Isto Kujala saatettiin eläkkeelle lämminhenkisessä tilaisuudessa Helsingissä joulukuussa. Kujalan meriitit sopimuspalokuntatoiminnassa ovat ainutlaatuiset. Liiton puheenjohtajana hän toimi kaksi kautta, vuodet 2003–2006. Kujala oli vuonna 2001 perustamassa Suomen Sopimuspalokuntien Liittoa ja toimi sen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Palokuntalainen-lehden toimitus kiittää Isto Kujalaa pitkästä ja menestyksekkäästä yhteistyöstä ja toivottaa hänelle leppoisia eläkepäiviä! Teksti Pekka Koivunen Kuvat Maria Salo Isto Kujalan läksiäisjuhlaa kunnioitti läsnäolollaan myös Viron palokuntadelegaatio
HENKILÖT Kolmen miljoonan & 536 himmelin mies Tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 Tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen perehdyttämässä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen veneasiantuntija Petteri Kohosta veneen salaisuuksiin
Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana. 11 Kaikki pärisevät ovat intohimoni, sanoo Keski-Suomen pelastuslaitoksen tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen. HENKILÖT Juttusarja jatkuu keväällä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Hän on vuodesta 2014 hallinnoinut laitoksen kalustoresursseja kokemuksella, jonka koneteknikosta tuotantotalousinsinööriksi kouluttautunut on monipuolisella urallaan saanut. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen
Tällä hetkellä Keski-Suomen pelastuslaitos on kaluston korjauksissa ja huolloissa hyvin omavarainen. 7.50 Aamukahvi ja töiden jako asentajille. Tekninen päällikkö on työssä virka-aikana. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 K immo Hirvosen toimenkuvaan kuuluu periaatteessa kaikki, mitä sammutusautossa on paitsi viestivälineet. – Pyrimme lähiaikoina saamaan ainakin. 11.00 Ruokailu. n. n. Korjaamolla on viikkopalaveri perjantaisin tai maanantaisin. Seurantapäivänä ruokailun jälkeen seurasi veneen esittely Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen edustajille Säynätsalossa. – Syksyllä sattuneen Vaajakosken aseman sammutusauton ulosajon vahingot olivat sen verran mittavat, että auto oli pakko korjauttaa merkkikorjaamolla ja korirakentajalla.Varsinaista varakalustoa Keski-Suomen pelastuslaitoksella ei ole – toistaiseksi. – Meillä on laitoksen osastopäällikkökokous maanantaisin kahden viikon välein. 7.05 Töihin lähtö Vaajakoskelta kohti Ristonmaan asemaa. – Järjestelmällä seurataan tuotteiden hankintoja, sijaintia, huoltoja, korjauksia ja poistoja. Aivan kaikkeen ei Hirvosen pieni organisaatio kuitenkaan kykene. Työtä jaksottaa muutama vakiotapahtuma. 8.10 Teknisen päällikön työpäivä muodostuu pitkälti tilanteiden mukaan. – Joku jakopääremontti kannattaa tehdä ulkona, mutta esimerkiksi raskaan kaluston huollot ja korjaukset teemme pääosin itse. Jokaisen tuotteen historia on nähtävillä elinkaaren alusta sen loppuun saakka. Hirvosen mukaan omalla työllä on saatu aikaan niin kustannuskuin ajansäästöjäkin. Hankintojen junailun sekä korjaamon työsunnitelmien ja työnjohdon lisäksi hän vastaa laitoksen ajokoulutuksesta. Kalustoresurssien hallintaa vasten on pelastuslaitoksella otettu käyttöön Trail-kalustonhallintajärjestelmä. 16–16.30 Kotia kohti. Jokaiseen päivään sisältyy toimistotöitä ja työnjohtoa. 7.20 Ristonmaan asemalla sähköpostin läpikäynti ja tulleiden laskujen tarkastus ja hyväksyntä. 8.00 Vuoron vaihto. Hirvosen vastuulla olevien investointien ja kaluston ylläpidon arvo on keskimäärin kolme miljoona euroa vuodessa. Oma työ kunniaan Hirvosen aloittaessa työtään viisi vuotta sitten alettiin laitoksella laskemaan, mitä kannattaa tehdä omana työnä ja mitä teettää ulkopuolisella. 13.30 Päiväkahvi nautitaan tilanteen mukaan. Järjestelmä on jo käytössä, mutta aikaa kuluu vielä, että saamme sen kattamaan kaikki eri tuoteryhmät, kertoo Kimmo Hirvonen. HENKILÖT Kimmo Hirvosen tyypillinen työpäivä n. Iltapäivällä toimistotyöt ja päivän töiden läpikäynti kuuluu melkein jokaisen päivän rutiineihin
Jotta saisimme kaluston kierrätyksellä keskimääräisen laatutason nousemaan, pitäisi uusien autojen lukumäärä olla viisi vuodessa. Hankintayhteistyötä itäsuomalaisten ja tietojen vaihtoa länsisuomalaisten kanssa Keski-Suomen pelastuslaitos on mukana Itä-Suomen hankintaringissä. Kaikki ajoneuvot ovat luonnollisesti automaattivaihteisia. HENKILÖT 13 yhden täydellisen vara-auton, jotta kalustohuollon tai korjauksen ajaksi ei tarvitse heikentää minkään aseman toimintaa. ”Jokaisen tuotteen historia on nähtävillä elinkaaren alusta sen loppuun saakka.” Hirvosen toimenkuvaan kuuluvat mm. Varsinaisen kenttätyön tekijät osallistuvat vahvasti hankintojen valmisteluun. – Sammutusautot kilpailutetaan yhdessä, mutta ambulanssit ja nostolavat jokainen laitos kilpailuttaa itse. Tässä tietojen ja kokemusten vaihdossa ovat mukana Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi. Tietojen vaihtoa tapahtuu myös länsisuomalaisten laitosten kollegojen kanssa. Vankka tausta Vanhoja 60–70 -luvun autoja ja historicarallia harrastava Kimmo asuu Vaajakoskella vaimonsa ja kahden teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Teimme päätöksen, että kaikki sammutusautot ja ambulanssit ovat vastedes nelikkoja. – Kun astuin tähän virkaan, kiersin kaikki laitoksen asemat ja tein ajoneuvokaluston luokituksen, jotta kierrätys saataisiin mahdollisimman tehokkaaksi ja tasapuoliseksi. – Kyllä palomies tai ensihoitaja tietää parhaiten, millä työkalulla kulloinkin tulee paras tulos. – Olemme saaneet hankkia kahdesta kolmeen raskasta ajoneuvoa vuodessa. – Länsi-Suomen pelastuslaitosten tekniset päälliköt kokoontuvat kolmesta neljään kertaa vuodessa. Säiliöautoissa päädyimme kolmiakselisiin alustoihin. Ensi vuonna Keski-Suomen pelastuslaitos saa nostolavan ja kaksi sammutusautoa. raskaan kaluston kierrätysja investointisuunnittelu.. Hirvosen aikana kalustoinvestoinnit ovat kasvaneet merkittävästi
Sprintterin B-huollot.. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 HENKILÖT Ristonmaan asemalla tehdään mm
– Ehkä sitä olenkin, mutta osaan kyllä kiehahtaakin kunnolla. Melkein unelmatyö Kimmo Hirvonen pitää nykyistä teknisen päällikön työtään antoisana. Meillä on kuitenkin pieni ja joustava yhteisö ja homma toimii, vaikka tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Puolustusvoimien tehtävissä hän sai kokemusta myös isoista paloautoja suojelujärjestelmähankinnoista. Peurala aloitti palokuntauransa Teuvalla sammutusmiehenä. – Tykkään todella paljon tästä työstä. Peurala on viimeiset seitsemän vuotta työskennellyt ensihoitajana Varsinais-Suomen alueella. Aleksi Peurala on koulutukseltaan sairaanhoitaja AMK. Tunnit meinaa loppua. Vaikka kuinka suunnittelisin työpäivää tai –viikkoa, ei suunnitelma koskaan toteudu täysin. Hänellä on myös vankka turvallisuusalan koulutustausta, CV:stä löytyy muun muassa turvallisuusalan erikoisammattitutkinto. Työt ajoneuvoasentajana ja paperitehtaalla asentajana sekä ura puolustusvoimien palveluksessa tarkastusteknikkona, teknisen henkilökunnan esimiehenä ja paloja pelastusjärjestelmistä vastaavana osastopäällikkönä ovat olleet erinomainen pohja nykyiselle työlle. SALOLAINEN ALEKSI PEURALA, 30, otti vuoden alussa vastaan Sopimuspalokuntien Liiton järjestöpäällikön tehtävät. Aleksi Peuralan työtehtäviin SSPL:n palvelukseessa kuuluu erityisesti yhteydenpito jäsenkenttään. Kun kortistossa on 536 tuotetta (vakuutettua ajoneuvoa, kärryä, venettä, mönkijää vast) – himmeliä, kuten Hirvonen niitä kutsuu, teknisen päällikön pitää olla lehmänhermoinen. ”Kun kortistossa on 536 tuotetta, teknisen päällikön pitää olla lehmänhermoinen.”. 040 080 3215, aleksi.peurala@sspl.fi 15 Työmatka on 12 km ja perheen mökkimatka Pieksämäelle hieman pidempi. Tällä hetkellä hän toimii Halikon VPK:ssa Salossa. Aleksi Peurala aloitti SSPL:n järjestöpäällikkönä Yhteystiedot: Korpraalintie 3, 25250 Märynummi puh. Peurala vastaa palokuntansa viestintäasioista. Aiemmin hän toimi palokunnan koulutuspäällikkönä kolme vuotta. Tekniseksi päälliköksi Kimmo Hirvosen koulutustausta on ideaali: ajoneuvoasentaja, koneteknikko ja tuotantotalousinsinööri
Raimo Alatalolla oli merkittävä rooli uuden sopimuspohjan luomisessa Tyrnävän kunnan kanssa, aluepelastuslaitosten perustamiseen liittyvissä tehtävissä ja Tyrnävän paloaseman rakentamiseen liittyvissä asioissa. – Sitten tulivat myös nämä alueelliset ja valtakunnalliset tehtävät 2000-luvulla, valottaa Raimo panostaan sopimuspalokuntien ja sopimushenkilöstön asioiden ajajana. Raimo toimi pitkään yksikönjohtajana, mutta ei ole osallistunut varallaoloon enää reiluun kymmeneen vuoteen. Tyrnäväläinen Raimo Alatalo on tästä hyvä esimerkki.. Kaikilla palokuntalaisilla oli kunnan kanssa henkilökohtainen sopimus, mutta palkka maksettiin ainoastaan varallaolosta ja yhdistys sai vuosittaisen korvauksen, kertoo Raimo palokerhon perustamisvaiheista. Raimo Alatalo, 63v, Tyrnävä 50 vuotta palokunnassa – edelleen mukana Aktiivisessa palokuntatoiminnassa on tänään mukana yhä enemmän yhä vanhempia – ja yhä pidempään. – Yhdistystä perustettaessa toimintamallimme oli poikkeuksellinen. Hän toimi useita vuosia SSPL:n hallituksessa ja Oulu-Koillismaan alueosastossa. Tänään Raimon mukanaolo hälytystehtävissä vapauttaa nuorempia vaativampiin tehtäviin, kun Raimo toimii säiliöauton konemiehenä ja hoitaa vesihuoltoa. Hälytyksiin lähden tarvittaessa varsinkin kun tarvitaan konemiestä. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 HENKILÖT RAIMO ALATALO on ollut palokunnassa 50 vuotta. – Käyn kyllä viikkoharjoituksissa, joskin en enää yhtä aktiivisesti kuin ennen. Näillä ”vanhuksilla” on tärkeä osa monen palokunnan hälytystehtävissä. Hän lähti mukaan toimintaan 12-vuotiaana isänsä matkassa. Aktiivinen vaikuttaja usealla vuosikymmenellä Raimo on Tyrnävän henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunnan yhdistyksen eli Tyrnävän Palokerhon perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja
Hän haluaa myös siirtää hiljaista tietoa nuoremmille palokuntalaisille koskien erityisesti hänen omia vahvuusalueitaan paikallistuntemusta ja konemiestaitoja. Hän asuu vaimonsa Arjan kanssa Tyrnävän Markkuulla, joka valittiin vuoden kyläksi 2019. Ammatikseen Raimo on viljellyt siemenperunaa. – Nyt syksyllä nostin viimeisen sadon ja eläkkeelle on tarkoitus jäädä 01.06.2020. Tyrnävän palokerhossa Raimo Alatalon rooli on tänään kannustaa nuorempia palokuntatoiminnassa. Näiden kuvien välissä on 50 vuotta palokuntatoimintaa. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. 17 HENKILÖT Palokuntaa ei jätetä eläkkeelläkään Raimo on kolmen lapsen isä ja paljasjalkainen tyrnäväläinen
Perusteena tämänvuotisessa Vuoden Palomies -tunnustuksessa on ollut määrätietoinen itsensä ja alan työhyvinvoinnin kehittäminen. – En kuitenkaan osaa ottaa tätä täysin itselleni. Vuoden palomies on Saku Sutelainen MIA JÄRVISALO. Henkinen huolto on jalkautunut vuoden aikana valtakunnallisesti ympäri Suomen. – On hienoa, että voimme kannustaa ponnistelemaan ja tekemään oikeaksi katsottuja asioita jo työuran aikana. Saku painottaa, että asiaa on viety eteenpäin nimenomaan yhdessä. – Totta kai tämä on isoin tunnustus itselleni koskaan, ja onhan tämä palkinto kovasta työstä, jota on tehnyt pelastusalalla henkisen huollon puolesta, toteaa Saku Sutelainen. Koulutusjohtaja Tomi Timonen nostaa esiin sen, että Vuoden Palomies -palkinnon voi antaa työnaikaisista meriiteistä eikä pelkästään urapalkintoina pitkän työuran jälkeen. Sekä Sakua että nykyistä työnantajaa Palopäällystöliittoa palkinto ohjaa ja kannustaa jatkamaan samalla linjalla. Saku näkee, että pelastusala on muuttumassa ja heräämässä henkisen huollon tärkeyteen. On mahtavaa, että tämä aihe eli henkinen huolto ja mental fire fit -teema voittaa tässä, Sutelainen tuumaa. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 HENKILÖT SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON projektipäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta palomies-ensihoitajan tehtävistä virkavapaalla oleva Saku Sutelainen on valittu Vuoden Palomieheksi Helsingissä 10.12.2019
– Palopäällystöliitto on ajassa mukana ja seuraa aikaansa, mikä on näkynyt ajankohtaisina teemoina toiminnassa, Ihamäki toteaa. 19 HENKILÖT SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Vuoden 2019 sopimuspalokunnan päällikkö Kari Simula, Köyliön VPK Kari Simula on toiminut Köyliön VPK:n päällikkönä 15 vuotta. Tunnustuksen myöntämisen perusteena pidetään sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alaista kehittämistä ja edistämistä. Hän on toiminut Satakunnan Sopimuspalokunnat ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2009–2016, ollut mukana neuvotteluissa Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa ja ollut aktiivisesti mukana palokuntanuorten leiritoiminnassa. Tuore puheenjohtaja kiittää luottamuksesta ja arvelee joutuvansa ensitöikseen ostosreissulle. Ihamäesta SPPL:n uusi puheenjohtaja Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja uusi puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Jo rakennetulta pohjalta on helppo jatkaa eteenpäin, jäsenistöä vahvasti osallistaen. Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajakausi on kolmivuotinen, ja kausia voi olla samalla puheenjohtajalla kaksi peräkkäin. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaetaan vuosittain sopimuspalokuntatoimintaa edistäneelle henkilölle. JA A N A K O V ER O P EK K A K O IV U N EN. Palokunnan päällikkönä Simulaa luonnehditaan hyväksi yhteishengen rakentajaksi, reiluksi ja tasapuoliseksi sekä muita kunnioittavaksi. – Täytyy lähteä ostamaan muutamia pareja villasukkia, jotta saan jalkani mahtumaan Jarin jättämiin suuriin saappaisin, kuvailee puheenjohtaja V-P Ihamäki ensitunnelmiaan nimityksen jälkeen. V-P Ihamäki valittiin Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajaksi tiistaina 10.12.2019. Suomen Palopäällystöliitto kiittää Jari Sainiota kuluneista yhteisistä vuosista ja toivottaa puheenjohtaja Ihamäen lämpimästi tervetulleeksi! KARI SIMULA on toiminut Köyliön VPK:n päällikkönä vuodesta 2004 ja kehittänyt päällikköuransa aikana Köyliön VPK:n toimintaa monin eri tavoin. Simula on myös aktiivinen toimija palokuntansa ulkopuolella. V-P Ihamäki näkee sekä edeltäjänsä Jari Sainion että muiden aikaisempien puheenjohtajien luoneen Palopäällystöliitosta vahvan aatteellisen toimijan
ajoneuvon hydrauliikkaan liitettäväksi.. Paino noin 400 kg Laitteen saa vesisäiliöllä tai ilman. Kysy lisää asennusvaihtoehdoista ja muista Cobra-yksiköistä, esim. Matalapaineominaisuus on vakiona. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 40 3591676 l info@dafo.fi l www.dafo.fi COBRA ON AUTO, MUTTA SE ON PALJON MUUTAKIN Turvallinen Tehokas Ympäristöystävällinen Cobra Compact on helposti ja edullisesti asennettava, itsenäinen sammutinleikkuri
MITÄ PIDEMMÄLLE ”kyllä joku aina tulee” -ajatusmallin annetaan vaikuttaa, sitä lähemmäs uhkaa pelastustoimi taantua takaisin Kyllä joku aina tulee… aikaan ennen yhteiskuntamme ensimmäistä palolakia. LÄHTÖVARMUUDEN TURVAAMINEN, varallaolojen tulevaisuus tai niiden korvaaminen jollakin muulla järjestelmällä eivät ole vain pelastustoimen sopimushenkilöstöä koskeva kysymys. Yksi lähtövarmuutta turvaava keino, valmiuteen sitouttaminen varallaololla näyttää olevan tulossa tiensä päähän. Tämä kertoo pelastusalan suurimman henkilöstöryhmän sitoutuneesta asenteesta. MARRASKUUSSA PELASTUSALAA kohahdutti uutinen siitä, ettei korkein oikeus antanut valituslupaa Itä-Suomen hovioikeuden päätökselle, jonka mukaan varallaoloaika tulee katsoa täydeksi työajaksi. Silloin palokunnat saattoivat olla vielä sananmukaisesti ”vapaapalokuntia” ja tehtäviä hoidettiin vapaaehtoisesti. Vuoden 1933 palolaki muutti vapaapalokunnat sopimuspalokunniksi. Minkäänlaista todellista varmuutta ei tuolloin ollut siitä, miten pelastustoimen tehtävät tulisivat hoidetuiksi, saati lähtisivätkö palokärryt liikkeelle ollenkaan. Jos varallaoloista on luovuttava, tarvitaan jokin korvaava järjestelmä, joka paitsi varmistaa pelastustoimen valmiuden, mutta myös takaa valmiudesta huolehtiville vähintään vastaavanlaisen korvauksen työstä kuin tähänkin asti. Liikkeelle lähdetään niin nopeasti kuin pystytään, vaikka sopimus edellyttäisi palokunnalta esimerkiksi kymmenen minuutin lähtövalmiutta. Uusia ratkaisuja tulee etsiä ennakkoluulottomasti yhdessä ja yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa. Lisää vastaavanlaisia hankaluuksia on ennustettavissa, mikäli EU:n työaikadirektiiviä joudutaan soveltamaan suoraan sellaisenaan myös pelastusalan henkilöstöön. Koko alan on yhdessä tunnustettava, että ”kyllä joku aina tulee” -vapaaehtoisuusajattelu ei riitä uskottavasti korvaamaan varallaolojärjestelmää tai muulla tavoin varmistettua valmiutta. Ne, jotka ovat valmiita sitoutumaan tehtäville lähtöön, ansaitsevat saada jatkossakin palvelualttiudestaan vastineeksi muutakin kuin laimean kiitoksen.. Siitä lähtien yhteiskunnassa on täytynyt huolehtia palokuntien lähtövarmuudesta erilaisilla keinoilla. Palokuntasopimukset, yhdistysja työkorvaukset, henkilökohtaiset sopimukset, varallaolot ja niin edelleen ovat olleet keinoja taata riittävä pelastustoimen lähtövarmuus. Varallaoloja ei voida lopettaa kuin seinään jättäen niitä tehneet sopimuspalokuntalaiset sekä suuren joukon ammattihenkilöstöä miehistöstä päällystöön tyhjän päälle. 21 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi SOPIMUSPALOKUNTIEN KESKImääräinen lähtöaika kiireellisiin hälytystehtäviin on vuodesta toiseen noin viisi minuuttia. ”Kyllä joku aina tulee” ei ole mikään itsestäänselvyys, luottamuksen pelastustoimeen tulee pohjautua myös järjestelmään. Ehkä tämä sopimushenkilöstön syvä sitoutuneisuus ja motivaatio on synnyttänyt pelastustoimeen liiankin luottavaisen ajatusmallin: ”kyllä joku aina tulee, kun hälytys soi”
ja rahaston sihteeristön edustajat olivat tutustumassa kahden paloaseman toimintaan.. Tapahtumassa oli kolme perusrastia: kodin vaaranpaikat eli palovaroittimeen liittyvät asiat, alkusammutus ja savuisesta Päivä paloasemalla 2019 Palosuojelurahaston avustamaa Päivä paloasemalla -tapahtumaa vietettiin lauantaina 23.11. Sopimuspalokunnat itse panostavat tapahtuman toteuttamiseen paljon. Palosuojelurahasto on avustanut vuoden 2019 Paloturvallisuusviikkoa 510 000 eurolla, ja osa avustuksesta kohdistuu Päivän paloasemalla -tapahtuman järjestämiskuluihin. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ SUOMEN PELASTUSALAN Keskusjärjestö SPEK ry järjestää vuosittain Paloturvallisuusviikon, jonka yksi päätapahtuma on päivä paloasemalla. Palosuojelurahaston pääsihteeri ja erityisasiantuntija kävivät vierailemassa kahdessa Päivä paloasemalla -tilaisuudessa. Porttipuisto tapahtumapaikkana antoi tilaa sekä toi tapahtuman lähelle ihmisiä. Ensimmäinen näistä sijaitsi Vantaan Porttipuistossa, jonne Rajakylän VPK, Vaaralan VPK ja Sottungsby FBK olivat järjestäneet yhteisen tapahtuman
Tapahtuma koetaan palokunnassa tärkeäksi, sillä se on ilmaista mainosta palokunnalle ja tukee samalla hyvin palokunnan turvallisuusviestinnän tavoitteita. Pienimmät saivat suihkuttaa keiloja kumoon sankoruiskulla. ”Tapahtuma koetaan palokunnassa tärkeäksi, sillä se on ilmaista mainosta palokunnalle ja tukee samalla hyvin palokunnan turvallisuusviestinnän tavoitteita.”. Tapahtumaa oli järjestämässä 26 palokuntalaista. Toinen vierailukohde oli Helsingin VPK:n paloasemalla ydinkeskustassa, Albertinkadulla. SPEKin toimittamat turvallisuustietovihkoset ja esitteet hupenivat nopeasti. Vanhemman luvalla esikoululaiset ja sitä vanhemmat pääsivät elävän tulen kimppuun liesija allaspalosimulaattoreissa, joita palokuntanuoret pyörittivät. Suurin hulina kävi paloauton ympärillä, missä tasatunnein esiteltiin myös sammutusmiehen varusteiden pukemista. 23 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Teksti Sami Paakkinen, Vaaralan VPK ja Perttu Halonen, Helsingin VPK Kuvat Perttu Vepsäläinen Päivä paloasemalla 2019 tilasta poistuminen. Vieraat kyselivät paljon palokuntien toiminnasta ja erityisesti pelastustoimintaan osallistumisesta. Näytös opetti lapsille, että paineilmalaitteeseen pukeutunut palomies ei ole pelottava, vaikka näyttää ja kuulostaa hurjalta. Alkusammutusta vieraat saivat harjoitella kukin kykyjensä mukaisesti. Tapahtumaa oli rakentamassa kaikkiaan 30 henkeä, ja saadun palautteen perusteella palokunnat rakentavat vielä vastaisuudessakin tällaisen ”pop-up” paloaseman yhteisvoimin. Erittäin positiivista palautetta tuli kalustosta, jota oli reilusti ja hieman eri vuosikymmeniltäkin, ja lisäksi tilaa oli reilusti eikä tungosta syntynyt. Lisäksi vieraat pääsivät harjoittelemaan savuiseksi lavastetusta tilasta poistumista. Näiden lisäksi muina rasteina olivat kaluston esittely, palomiehen varusteisiin tutustuminen ja palomiesrata. Hämärä huone jännitti selvästi pienempiä vieraita, ja rastin tärkein anti olikin keskustelu tulipalon todellisuudesta. Toimistotalon kellarissa sijaitseva paloasema ei juuri näy kadulle, mutta niin vain tälläkin kertaa tilaisuudessa kävi 300?400 vierasta, joista yli puolet oli lapsia. Palokunta on järjestänyt Päivä paloasemalla -tapahtuman vuodesta 2009 lähtien ja pitänyt vain yhden välivuoden
24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Titan 1220 220 g/ m 2 Titan 1220 220 g/ m 2 100 500 200 1000 300 1500 400 2000 500 2500 600 3000 700 3500 Loimi Loimi Kude Kude Nomex® Though 195 g/ m 2 Nomex® Though Nomex® Comfort 220 g/ m 2 Nomex® Comfort Nomex® NXT 195 g/ m 2 Nomex® NXT 195 g/ m 2 IB-Tex® 1260 220 g/ m 2 IB-Tex® 220 g/ m 2 Titan 1260 220 g/ m 2 Titan 1260 220 g/ m 2 PBI® Matrix 205 g/ m 2 PBI® Matrix 205 g/ m 2 PBI® Y55 205 g/ m 2 PBI® Y55 205 g/ m 2 PBI® X55 205 g/ m 2 PBI® X55 205 g/ m 2 Repäisylujuus Vetolujuus (N) (N/5 cm)
Keskeistä on myös korkea lujuus-, kulumis-, kemikaalija orgaanisten liuottimien kestävyys sekä sulamattomuus. Hankaus on haaste Yksi suurimmista haasteista palopukujen kankaiden kestävyyden kannalta on kuitujen hajoaminen Teksti Jens Tegengren. Materiaali on tunnettu sen vahvasta eheydestä jopa korkeissa lämpötiloissa. Palopukujen kankaissa on eroja mestään Nomex® ja para-aramidi nimestä Kevlar®. Aramidikuitu Päällyskankaissa käytetään useimmiten aramidikuitua, joka on synteettistä. Kalvo (esimerkiksi Goretex®) on myös oleellinen altistumisen kannalta. Pelastuslaitos, joka kieltää sopimuspalokuntia käyttämästä tämän värisiä asuja, kieltäää sopimuspalokuntalaisia suojaamasta henkeään PBI® materiaalista tehdyillä paloasuilla. Unohdetaan vesihöyryn aiheuttamat vaarat, joihin tulisi käyttää kalvollista asua. Valmis tekstiili on väriltään kullanruskea. Polybenzimidasoli Polybenzimidasoli (PBI®) on toinen synteettinen tekokuitu, joka on hyvin suosittu sen erityisen hyvän tulen-, lämmönja kemikaalinkestävyyden ansiosta. Meta-aramidi tunnetaan paremmin kauppaniPalopuku eli puhekielessä ”sammutusasu” on luokan 3 suojain. Palopukujen kankaiden valmistamisessa puhutaan metasekä para-aramidista. Runsaasti materiaalivaihtoehtoja Palopuvun kokonaisrakenne ja huollettavuus, eli päällyskangas, kalvo, lämpöeriste ja sisävuori sekä kehoa tukevat pehmusteet ovat suojaavuuden kannalta ratkaisevassa asemassa. Päällyskangas on luonnollisesti se materiaali, joka kärsii eniten ulkoisista tekijöistä palomiehen työssä. Palopuku (EN 469) suojaa tulelta ja kuumuudelta, satunnaisilta kemikaaliroiskeilta sekä puvun tyypistä riippuen vedeltä rakennuspalojen sammutustöissä. 25 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ S uomessa on yleistä puhua kerrospukeutumisesta, jossa keskitytään lämmöltä suojaamiseen. Erityisen hyvä ominaisuus on hajoamislämpötila, joka on korkeampi kuin aramideillä. Asun keveys ei takaa parasta suojaavuutta, vaan painon ja suojaavuuden kanssa täytyy aina miettiä kumpaa haluaa painottaa. Näitä materiaaleja käytetään paljon myös muihin tuotteisiin, esimerkiksi ballistisiin suojaimiin
Esimerkiksi ”Martindale-testillä” testataan hankaus kestoa. 1000 2000 3000 4000 5000 6000 8000 7000 9000 Hankauskesto (Martindale test) > Kierroksia hankauksessa, jolle puku altistuu varsinkin pesussa. Muita mittareita, joita käytetään kankaiden kestävyyden Titan 1220 220 g/ m 2 Nomex® Though 195 g/ m 2 Nomex® Comfort 220 g/ m 2 Nomex® NXT 195 g/ m 2 IB-Tex® 1260 220 g/ m 2 Titan 1260 220 g/ m 2 PBI® Matrix 205 g/ m 2 PBI® Y55 205 g/ m 2 PBI® X55 205 g/ m 2 Lähteet DuPont™, Hainsworth® Technology, PBI® Performance Products inc., IBENA® Kuvalähteet Texport®. Ihan kuten sohvankin kangas, hankauksen seurauksena kangas nyppyyntyy (pilling) kuitujen vaurioitumisen seurauksena, tarkoittaen kankaan kulumista lopulta puhki. Vanhat loppuun käytetyt lumput kuuluvat roskikseen. Tulosten ero saattaa johtua erilaisesta kudoksesta, vaikka materiaalien koostumus on sama. Huoltamalla pukua käyttöohjeiden mukaan ylläpidetään parasta suojaavuutta. Lumput roskikseen On syytä muistaa, niin kauan kun paloasu on hyväksytty tiettyyn toimintaan, on sen kangaskin hyväksytty, olkoon kangas mikä hyvänsä. Tämän jokainen huomaa helposti. Kankaissa voi olla muita hyviä ominaisuuksia, esim. Mitä korkeampi prosentti sitä parempi. Jos esimerkiksi asun sisäpuolella olevat etiketit eivät ole luettavissa, on asu joko hävitettävä tai lähetettävä valmistajalle tarkistettavaksi. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ mittaamiseksi ovat materiaalin vetosekä repäisylujuus. Pilling-vauriot vaativat erityistä huolenpitoa, muuten suojaus ei pysy. pehmeys, mukavuus ja hengittävyys sekä vedenkemikaalinja öljykestävyys, joka näissä testiesimerkeissä eivät tule ilmi. Tämä on ikuinen haaste, johon uusia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti, kuten aramiidi-seosten vahvistaminen esim. Vertailussa muutama tyypillinen materiaali, niiden koostumus, vetoja repäisylujuus sekä hankauskesto. Hankauksen kestävyys on PBI:llä heikompaa kuin aramideillä. IB-Tex kankaassa. LOI (Limiting-oxygen-index) eli happi-indexin rajoittamisella mitataan materiaalin syttyvyyttä tietyissä happiprosenteissa
Ylpeys pitäisi näkyä tavoitteena toimia inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. Voitaisiin ehkä löytää palokunnalle kehittämisen paikkoja. Tärkeys varmasti tunnustetaan jo tänä päivänä monella tasolla, letkutornien huipulla ja jopa niiden juurella. Sopimuspalokunnan pitäisi olla ylpeä tunnustuksesta ja siitä tosiseikasta, että tekee korvaamatonta työtä. 27 LAURI TURTOLA TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Osattaisiin toistensa toimintatavat. Samoin pitkästä aikaa päivystävä mestari kävi tutustumassa viikkoharjoituksiin. Suomessa on ja tulee olemaan alueita, joilla pelastustoimen ainoa kustannustehokas toimintamalli on sopimuspalokunta. Kolumnisti ei tunne kaikkia. Yhtä päivänselvää on, ettei kalustohallista käsinkään voida maailmaa parantaa, vaikka yritys tosin on usein kova. SOPIMUSPALOKUNTIEN TÄRKEYDESTÄ saa lukea monesti kauniita korulauseita lehtien palstoilla ja kuulla juhlapuheissa. Herrojen kehut kuullaan useasti julkisuudessa ja juhlapuheissa, mutta sopimuspalokuntatoimintaa tehdään kalustohalleissa ja letkuliitereissä. Satakunnassa on käytössä yhteysmestari -malli, joka on hyvä alku. Vaan ken tuntisi. hyödyttäisi varmasti kaikkia. Tiedettäisiin mitä voitaisiin odottaa. MYÖS RUOHONJUURITASON yläpuolella soisi ajoittain muistettavan sopimuspalokuntatoiminnan tärkeys. Jo puhtaasti operatiiviselta kantilta tarkasteltuna voimme kaikki myöntää, että toiminnassa ja toimintakyvyissä on eroja palokunnasta toiseen, eikä kaikkia palokuntia vaan mitenkään voida käsitellä yhtenä sektorina. ”Kaikkimulleheti” -asenne yhdistettynä vielä ”olemme parempia kuin muut” -asenteeseen on valitettavasti ajoittain esiin työntyvä piirre, jonka soisi loppuvan alkuunsa. Sopimuspalokuntatoimintaa kehitetään ja ohjataan aika kaukana niistä kalustohalleista. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Samoin hyvä alku. OPERATIIVISTEN HENKILÖIDEN, ovat sitten monitaitopelastajia, mestareita, sammutusmiehiä tai -naisia, keskinäinen tuntemus Tuntea vai tunnustaa. Missä voitaisiin mallit kartoittaa, etsiä hyvät puolet ja jakaa ne koko valtakuntaan. Alalla on toki yhteisiä etuja ajavia liittoja ja edunvalvontaa, hyvä niin, mutta alueellisesti olisi suotavaa että edes päivystävä palomestari tuntisi alueensa palokunnat muutoinkin kuin yksikkötunnuksen osalta, puhumattakaan ylemmästä päällystöstä. Tunnustus ei tietenkään saisi näkyä ylpistymisenä eikä ylimielisyytenä. Hyvät alut yhteen ja versomaan! ”Sopimuspalokunnan pitäisi olla ylpeä tunnustuksesta ja siitä tosiseikasta, että tekee korvaamatonta työtä.”. PELKKÄ TUNNUSTAMINEN ei silti riitä, ei sopimuspalokunnalle eikä juhlapuheen pitäjälle. Moniko pelastuslaitoksen päällystöön kuuluva voi käsi sydämellä sanoa tuntevansa alueensa sopimuspalokunnat. KUTEN MONESSA muussakin asiassa pelastustoimessa, tässäkin lienee valtavia alueellisia eroja
Uuden säiliösammutusauton saapuminen Kullaalle oli pitkään toiminnassa mukana olleelle Antti Gustafssonille merkittävä ja mieluisa asia. Toiminta-alueella on myös Porin Perusturvan asumispalveluyksikkö sekä laaja Joutsijärven ulkoilualue, jossa on retkeilyreitistö yöpymispaikkoineen ja kaksi leirikeskusta. Pitkän linjan palokuntalainen Antti Gustafsson ratkaisi heti monia konemiehiä vaivaavan ongelman. Vastaava lisävaruste ei tiettävästi ole missään käytössä. Keulan Warn-sähkövinssissä on 5,4 tonnin vetokyky. Edelliset vastaavat tapahtumat ajoittuvat 60ja 80-luvuille ja ne ovat hyvin Antti Gustafssonin muistissa. Ulvilassa sijaitseva Kullaan paloasema sai uuden säiliösammutusauton syksyllä. Ratkaisuksi ongelmaan Antti kokosi hitsaamalla putken osista suorakulmaisen putken, jonka päät ovat varustettu kolmen tuuman kynsiliittimin. Iso kaarros voi aiheuttaa ongelmia työskenneltäessä ahtailla pihoilla. Aikaisemmin pitkään palokunnan päällikkönä ja nyt kalustonhoitajana toimiva Antti Gustafsson kertoo saaneensa innostunutta palautetta ideastaan ja sen käytännön toteutuksesta. Lisävarusteen avulla runkojohto lähtee auton suuntaisesti joko eteenpäin tai taaksepäin. Sauruksen rakentama auto on varustettu Esteri D-240 keskipumpulla ja siinä on vakiopaineautomatiikka. Uuden auton alustana on Scania kolmeakselinen P410 6x2 ohjaavalla teliakselilla. Etenkin operoitaessa tiellä lähtevän pääjohdon iso kaarros voi pakottaa sulkemaan liikenteen myös toiselta kaistalta. Kullaan palotoimen historiassa auto oli kolmas Kullaalla uutena käyttöön otettu sammutusauto. Putkien käyttö antaa lisäksi runkojohdolle muutaman metrin lisää auton suuntaista hyötypituutta. Suorakulmaisia putkia on kaksi kappaletta ja niitä voi käyttää myös liitettyinä säiliön täyttöventtiiliin. Pian uuden auton saavuttua Antti totesi sivuilla sijaitsevien veden ulosottoventtiilien olevan epäkäytännölliset joissain tilanteissa. Miten saada pääjohto kulkemaan haluttuun suuntaan ahtaassa tilassa. Vesisäiliön tilavuus on 8000 litraa. G-putki Kullaan uuteen säiliösammutusautoon Teksti ja kuva Sakari Aalto. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 KALUSTO & VARUSTEET SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN sopimuspalokuntana toimivan Kullaan vapaaehtoisen palokunnan hälytysalueella riskikohteita ovat erityisesti Pori-Tampere -valtatie sekä laajat metsäalueet
Kullaan VPK. 29 KALUSTO & VARUSTEET Palokuntalainen-lehden toimitus ehdottaa, että lisävaruste nimitetään kehittäjän sukunimen etukirjaimen mukaisesti G-putkeksi
31.12.) 13.-15.1. Seminaari: Pelastustoiminta liikenneonnettomuuksissa ja Korkealla työskentely 18.-20.5.2020 (hinta vahv. 0295 453 492. Pelastusopisto tarjoaa lisäksi sopimushenkilöstön päällystötason koulutusta. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. (paikka avoinna) 20067 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueelliset kurssit) 1390 alviton 10.1.2020 31.1.-2.2. (Turku), 15.-16.2. Lisäksi Pelastusopisto ylläpitää lisensoiduista vastaavista kouluttajista kouluttajarekisteriä. (Vantaa), 22.-24.9. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Koulutustarjonta 2020 Sopimushenkilöstökoulutus Pelastusopisto kouluttaa ja lisensoi pelastustoimen sopimushenkilöstön miehistöja ryhmänjohtajatason vastaavat kouluttajat ja tuottaa kouluttajien käyttöön opetusmateriaalit. 31.12.) 5.-7.2.2020, 1.-3.9.2020, 8.-10.12.2020 20104 Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan koulutus (alueelliset kurssit) 336 alviton (hinta vahv. viim. PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa. 31.12.) 27.4.2020 Seminaari: Savusukelluskurssi ja Pelastustoiminnan peruskurssi 24.-26.3.2020 (hinta vahv. jakso 27.1.-7.2.2020 3020 alviton 18.12.2019 2. (Turku Pori) 27.-29.4. 31.12.) 20101 Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan koulutus (Kuopio) 336 alviton (hinta vahv. (Päijät-Häme), 18.-20.2. 31.12.) Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita. Nykyiset kurssinjohtajat voivat toimia vastaavina kouluttajina 31.12.2020 saakka, minkä jälkeen kaikkien kouluttajien tulee olla suorittanut Pelastusopiston kouluttajakoulutus tai koulutusnäyttö. viim. Lisenssi on voimassa kolme vuotta. Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. viim. viim. viim. 31.12.) 1.3.2020 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 1. viim. (Oulu-Koillismaa, Jokilaaksot, Kainuu), 15.-17.4. (Kaakkois-Suomi), 16.-18.11. Pelastustoiminta: 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 16.-20.3.2020 995/1326 alviton 14.2.2020 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 5.-9.10.2020 995/1326 alviton 4.9.2020 20045 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 2.-4.6.2020 780/1039 alviton 8.5.2020 20068 +50-vuotiaat palomiehet 28.-30.1.2020 985 alviton 18.12.2019 20068 +50-vuotiaat palomiehet 7.-9.10.2020 985 alviton 11.9.2020 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 7.-9.4.2020 780 alviton 13.3.2020 20021 Hallipalot 15.-16.9.2020 585 alviton 21.8.2020 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 12.-15.5.2020 795 alviton 24.4.2020 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 31.8.-3.9.2020 795 alviton 7.8.2020 20046 Sisäpalosimulaattorin kouluttajakurssi 3.-5.8.2020 890/1286 alviton 12.6.2020 20030 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 11.-13.8.2020 640 alviton 12.6.2020 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 15.-16.4.2020 580/773 alviton 20.3.2020 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 6.-7.10.2020 580/773 alviton 11.9.2020 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 27.-29.10.2020 765 alviton 2.10.2020 20022 Vesisukelluskurssi (hinta vahv. 31.12.) 20.4.-5.6.2020 8550 alviton 7.2.2020 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 11.-13.3.2020 1495 alviton 21.2.2020 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 10.-12.11.2020 1495 alviton 23.10.2020 IL M O IT U S. viim. jakso 9.-20.3.2020 (hinta vahv. (Pori) ja 30.3.-3.4.2020 (Kuopio) (hinta vahv
OSA 3 Selvitimme pelastuslaitosten ajoneuvokaluston hankintaja kierrätyskäytännöt pelastuslaitoksissa. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 KALUSTO & VARUSTEET Kalusto kie rtä ä Teksti ja kuvat Arto Papunen Kuvat ovat kuvituskuvia, eivätkä välttämättä liity tekstiin. Raskaita ajoneuvoja on 63 ja keski-ikä 13,86 vuotta. Osa kalustosta siirtyy ajoneuvon mukana. Pääsääntöisesti uudet ajoneuvot sijoitetaan asemille, missä on enemmän lähtöjä, mutta ei aina. Osa ajoneuvoista hankitaan omaksi ja osa leasingilla. Tiedot perustuvat pelastuslaitoksilta saatuihin vastauksiin. Pohjanmaa Vuoden 2019 investoinnit ajoneuvoihin ovat 1 049 940 euroa (raskaat ajoneuvot 2 kpl 530 000,00 €, nostolavan loppuerä 89 000,00 € ja loput kolme ambulanssia ja kaksi miehistöautoa). Vanhin on 34-vuotias.. Välillä uusia sijoitetaan myös pienemmille asemille. Päällirakennetöitä ei tehdä itse. Aiemmat tulokset ovat nähtävillä numeroissa 90 ja 91
Raskasta kalustoa hankitaan sekä vakinaisille että sopimuspalokunnille uutena. Vuonna 2019 hankittiin 230 000 eurolla neljä avolava-autoa ja yksi johtoauto. Autot hankitaan omaksi. Raskasta kalustoa vasteessa noin 47 kappaletta, keski-ikä 13–14 vuotta, vanhin on vuosimallia 1985. Laitos on mukana Itä-Suomen pelastuslaitosten hankintarenkaassa. Yleensä vuosittain hankitaan yksi tai kaksi raskasta ajoneuvoa. Kalusto kiertää mukana. Pohjois-Karjala. 33 KALUSTO & VARUSTEET RASKAITA AJONEUVOJA ei hankittu vuonna 2019
VUODEN 2019 pelastusajoneuvohankintojen yhteissumma oli noin 500 000 euroa ja ensihoidon ambulanssien noin 642 000 euroa. Autot hankitaan pääsääntöisesti omaksi, osa liisataan. Jos ei ole järkevää kierrättää, laitetaan auto myyntiin. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 KALUSTO & VARUSTEET AUTOHANKINTOIHIN KÄYTETTIIN vuonna 2019 700000 euroa. Vaihtoon menevät autot siirretään yleensä alueen valmiuspalokunnille ja osa luovutetaan alueen vpk:ille. Autot hankitaan omaksi, ambulanssit leasingilla. Jotain pientä kalustoa saattaa joskus mennä. Isommilla asemilla (24H asemat) raskas kalusto vaihtuu noin viiden vuoden välein. Pohjois-Savo Päijät-Häme. Vanhin raskas ajoneuvo on 33 vuotta vanha. Kalusto siirtyy osittain autojen mukana. Vanhin käytössä ja vasteessa oleva auto on tällä hetkellä vuosimallia 1992. Raskaan kaluston (63 kpl) keski-ikä on noin 13 vuotta. Nämä autot siirtyvät sivuasemille, vanhimmat myydään huutokaupassa. Autojen kalusto ei pääsääntöisesti kulje mukana. Raskaan kaluston keski-ikä noin 15 vuotta ja raskasta kalustoa on 65 kappaletta
Pelastusajoneuvot ovat Satakunnan pelastuslaitoksen omaisuutta. Uusi ajoneuvo sijoitetaan sinne, missä sille on suurin tarve. Varustelua ja kalustamista tehdään joissain tapauksissa omana työnä, päällirakenteet kuuluvat ajoneuvojen hankintaan. Hälytyksien ja tehtävien suuri määrä tarkoittaa uudempaa kalustoa. Sen lisäksi autoissa on asemakohtaista erikoiskalustoa, joka siirretään kalustonkierron yhteydessä autosta uuteen, esimerkkinä sähköradan maadoitussauvat, joita ei tarvita alueilla, joilla ei ole junarataa. Paloauton peruskalusto kulkee autossa mukana. Kuorma-autoalustaisten pelastusajoneuvojen keski-ikä on 13,8 vuotta. Uusien autojen sijoituksen ja kierrätyksen suunnittelussa otetaan huomioon aseman hälytysmäärä, olemassa olevan kaluston kunto sekä kohdealueen riskit. Näitä ajoneuvoja on Satakunnassa operatiivisessa käytössä yhteensä 113 kappaletta, näistä 103 on pelastuslaitoksen kalustoa ja 12 sopimuspalokuntien omistamaa. Vanhempi, mutta edelleen hyväkuntoinen kalusto kierrätetään hiljaisemmille asemille. Vanhin operatiivisessa käytössä oleva ajoneuvo on vuodelta 1986. Satakunta. 35 KALUSTO & VARUSTEET VUODEN 2019 investointisuunnitelmassa oli 1 020 000 euroa ajoneuvokaluston hankintoihin
Säiliösammutusautot hankintaan uutena suoraan sopimuspalokunnalle, jolta poistetaan käytöstä tai siirretään toiselle asemalle erilliset sammutusja säiliöautot. Kiertoon vaikuttavia asioita ovat ajoneuvokaluston tekninen kunto ja ikä, hälytystehtävien lukumäärät, sopimuspalokunnan keskimääräinen lähtövarmuus ja -vahvuus, naapuripaloasemien taso ja etäisyys, sopimuspalokunnan toimintaympäristön riskialueet ja -kohteet, hälytysosaston aktiivisuus, pelastussukelluskelpoisten määrä ja ajoneuvon tallin koko. Uudet sammutusja säiliöautot sijoitetaan pääsääntöisesti 24 h ja 8 h miehitetyille paloasemille (yhteensä 12 asemaa). SÄILIÖAUTOJA 46 kpl vm ka. Autokierron päätavoitteena on poistaa tekniseltä kunnoltaan huonoimmat ja vanhimmat ajoneuvot. Raskaan kaluston osalta ajoneuvot pyritään poistamaan viimeistään 30 vuoden ikäisenä. Muutama 24 h paloasemien sammutusautoista siirretään suoraan vara-autoksi. 2006,8. Varsinais-Suomi. Säiliöautojen osalta ajoneuvo on ensimmäisessä sijoituspaikassa noin 4-5 vuotta, josta se siirretään sopimuspalokunnan käyttöön noin 10-25 vuodeksi. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 KALUSTO & VARUSTEET AJONEUVOIHIN OLI vuodelle 2019 budjetoitu 1,8 miljoona euroa. 2003,5. PUOMITIKASAUTOJA 5 kpl vm ka. 2015,8. Vilkkaimmilta sopimuspalokunnilta säiliöauto voidaan siirtää hiljaisemmalle asemalle noin 15 vuoden ikäisenä. SÄILIÖSAMMUTUSAUTOJA 5 kpl vm ka. SAMMUTUSAUTOJA 82 kpl vm ka. Ajoneuvot hankitaan omaksi. Sammutusauto on ensimmäisessä sijoituspaikassa noin 4-6 vuotta, josta se siirretään noin 10 vuodeksi I-lähdön sopimuspalokunnalle, josta se siirretään noin 10 vuodeksi II-lähdön sopimuspalokunnalle tai sopimuspalokuntien vara-autoksi. Ennen vuotta 2004 hankittujen ajoneuvojen osalta joudutaan usein siirtämään/ hankkimaan uudempaa irtokalustoa, sillä aikoinaan kunta on voinut ostaa uuden sammutusauton, mutta irtokalusto on siirretty siihen edellisestä ajoneuvosta. Aluepelastuslaitoksen aikana hankituissa ajoneuvoissa irtokalusto kiertää lähtökohtaisesti ajoneuvon mukana. VANHIN RASKAISTA ajoneuvoista on Uudenkaupungin paloaseman vaihtolava-auto U18 vuosimallia 1983. 2005,6
040 5018 721. Ensimmäisenä testissä ovat lämpökamerat. Vastaamme lukijoidemme toiveisiin ja käynnistämme alan tuotteiden testaustoiminnan. Testiraportit julkistetaan Palokuntalaisen printtija digiversiossa, verkkosivuilla sekä Facebookissa. Objektiivisen tiedon tuottaminen ja uudet näkökulmat ovat tavoitteemme. vko 10). Viime keväänä tehdyn lukijatutkimuksen perusteella lukijamme kaipaavat yhä enemmän tietoa pelastusja ensihoitoalan tuotteista. • KESTOTESTI on pitkäaikainen tuotetestaus yksittäiselle tai useammalle tuotteelle. Pelastusalan tuotteiden testaustoiminta käynnistyy keväällä Kolme testityyppiä • PIKATESTI tuottaa kompaktin raportin tuotteesta ja sen käytettävyydestä. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 KEVÄT TUO uusia juttuja Palokuntalaisen lukijoille. Pikatestauksesta sai esimakua jo numeron 93 venetestissä. Tulokset julkistetaan Palokuntalaisen seuraavassa numerossa (nro 95, ilm. Raportit sisältävät faktatietojen lisäksi ammattilaisten ja sopimushenkilöstön punnittuja mielipiteitä tuotteista. KALUSTO & VARUSTEET. OTAMME MIELELLÄMME vastaan lukijoidemme toiveita ja ehdotuksia testattaviksi tuotteiksi. Lähetä sähköpostia osoitteella toimitus@ palokuntalainen.fi tai soita päätoimittaja Pekka Koivuselle puh. • VERTAILUTESTI on useamman samaan tuoteryhmään kuuluvan tuotteen vertailu. Teemme yhteistyötä testaustoimintaan soveltuvien organisaatioiden kanssa. Testiohjelma laaditaan yhteistyössä tuotteen valmistajan tai maahantuojan kanssa, mutta Palokuntalainen pidättää oikeuden määritellä testiohjelman lopullisesta sisällöstä objektiivisen lopputuloksen varmistamiseksi
Laajemmin Dafon ja Esterin välillä solmittu sopimus sisältää kaikki Dafo Oy:n paloja pelastustuotteiden tuoteryhmät, kuten Holmatro, Cobra, Fomtec-vaahdot, FLIR ja Fognail. 0400 764 486, iivari@veikkonummela.fi Dafo Oy, toimitusjohtaja Hannu Sartovuo puh. alv 10% Tilaa osoitteesta www.palokuntalainen.fi Ryhmätilaukset sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi. 1 BRANDKÅRIST EN 89 Kokemuksia ERICAsta Aamukahvilla Kimmo Kohvakan kanssa Kympen uusi Amarok Täyden palvelun treenipaketti NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 10 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Palomies Rasilaisen työvuoro BRANDKÅRIST EN 90 Pelastusjohtajan päivä Topper Uniform Oy – pelastustoimen virkavaatettaja Helsingin kalusto hankitaan tiimityönä NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 18 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Kalusto kiertää BRANDKÅRISTEN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäivystäjät ERICASTA Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. Vuodepaikkoja 7 (8). Esteri Groupiin kuuluvat ESTERI-palopumppuja valmistava Veikko Nummela Oy, Rauplan Oy ja TR-Vesitykit Oy sekä Ruotsissa Hose Master -paloletkujen pesuja tarkastuslaitteita valmistava Allgotech Production Ab. Valmis heti käyttöön. Yhtiöiden toimitusjohtaja ja omistaja on Iivari Kalliomäki. Kysy kuvia ja lisätietoja Esa Mäenpää 0400 164 031 esa.maenpaa@pp4.inet.fi. jotka antavat 20 viikon käyttöoikeuden vuodessa. Irtaimisto kuuluu kauppaan. Dafo-konserni työllistää noin 170 työntekijää ja on yksi paloja pelastusalan merkittävimmistä toimijoista Pohjoismaissa. Paloja pelastuskaluston veteraani Heikki Sillanpää jää vuodenvaihteen jälkeen eläkkeelle, mutta on lupautunut jatkamaan lajin parissa tarvittaessa ja projektiluontoisesti. . 040 575 5305, hannu.sartovuo@dafo.fi Viikko-osakkeet Levillä Myytävän kiinteistö Oy Vierikon 5 osaketta, yhdessä tai erikseen. Holmatron ja Cobran edustus Esteri Groupille Lisätietoja Esteri Group, toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki puh. 39 KALUSTO & VARUSTEET KOTIMAINEN ESTERI GROUP on tehnyt yhteistyösopimuksen hollantilaisen pelastustyökalujen valmistaja Holmatron kanssa. Esteri Group työllistää Turussa, Kaarinassa, Tukholmassa ja Katrineholmissa sijaitsevilla toimipaikoillaan noin 30 työntekijää. Hannu Sartovuo keskittyy tulevaisuudessa pääosin Dafo Vehicle Protection Oy:n liiketoiminnan kehittämiseen, mutta jatkaa tuotteiden parissa muun muassa Esteri Groupin hallituksessa ja tuoteryhmien asiakaspalvelun sekä toiminnan kehittämisessä. Dafo Oy:n tuoteryhmäpäällikkönä toiminut Lasse Moisio siirtyy Esteri Groupin palvelukseen. Alakerta 50 m 2 , tilava parvi 30 m 2. Oma, sijainniltaan hyvä tontti Kivirakassa, 1,5 km eturinteeltä. Tehty yhteistyösopimus siirtää aiemmin Dafo Oy:n toimittamat Holmatro-pelastustyökalujen myyntija huoltopalvelut Esteri Groupille
26.2.2010) esiteltiin juuri uudelle asemalle muuttanut Rauman VPK. Palokuntalainen-lehden numerossa 32 (ilm. Palokunnan nykyinen päällikkö (1.1.2019-), järjestelmäasiantuntijana Digialla työskentelevä Mikko Talvenmaa, 39, liittyi nuoriso-osastoon 1989 ja hälytysosastoon 2000. Edellistä juttua tehtäessä kymmenen vuotta sitten hän oli palokunnassa rivimies ja nuorten kouluttaja. Ensihoitajana Med Groupilla työskentelevä sairaanhoitaja AMK Heidi on tällä hetkellä yksikönjohtajakurssilla ja aikoo suorittaa savusukelluskurssin lähitulevaisuudessa. Palokunnan kehitys kymmenen viime vuoden aikana on ollut huima: henkilöitä on vaihtunut, tehtävien määrä on lisääntynyt, kalusto on parantunut, vaatimustaso on noussut ja paljon muuta. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 PALOKUNNAT K ysyimme kahdelta palokunnan aktiivilta, missä mennään tänään verrattuna vuoteen 2010. Hallituksen jäsenenä hän oli toiminut jo pari vuotta ennen jutun tekoa. Rauman VPK 2010 ja 2020 Kymmenen vuoden kehitystarina Mikko Talvenmaa ja Heidi Helin.. Yhdistyksen hallituksessa hän oli istunut jo vuodesta 2006. Sittemmin hän on toiminut palokunnan sihteerinä vuodesta 2016. Yhdistyksen sihteeri Heidi Helin, 34, vastasi vuonna 2010 nuoriso-osastosta
41 Palokuntalaisessa 26.2.2010 julkaistu Rauman VPK:aa käsittelevä artikkeli ”Pitkä liitto, onnellinen asumusero” on luettavissa osoitteessa www.palokuntalainen.fi Teksti Pekka Koivunen Kuvat Heidi Helin ja Pekka Koivunen PALOKUNNAT
42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 PALOKUNNAT Yhdistyksen johto vaihtunut Rauman VPK:n puheenjohtajia ovat 2010-luvulla olleet Jari Pelamo ja Kristian Katavisto. Teollisuushalliin saneerattu asema toimii, pihattomuus on puute Kymmenen vuotta sitten, edellistä juttua tehtäessä, muutto Sahankadulta Verkkovahe 1:een oli vielä viimeistelemättä. Asema on ollut kuitenkin Heidin ja Mikon mielestä odotusten mukainen. – Se on ongelma varsinkin nuoriso-osaston harjoituksissa. ”Asumusero” onnistui Mikko Talvenmaa ja Heidi Helin pitävät vuonna 2009 syksyllä tapahtunutta muuttoa Rauman ammattiaseman tiloista Sahankadulta pelastuslaitoksen vuokraamalle asemalle pääosin onnistuneena. Päälliköt ovat vaihtuneet puheenjohtajia tiuhemmin. Kahdenkymmenen nuoren kuljettamiseen muualle harjoittelemaan ei ajoneuvokapasiteettimme riitä. Säiliöauto on Mikko Talven”Asumuseron ainut negatiivinen vaikutus on ollut se, että emme enää tunne toisiamme yhtä hyvin kuin ollessamme saman katon alla.” Rauman VPK vietti syksyllä 140-vuotisjuhlaa.. Muuton jälkeen ei suurempia muutoksia ole tullut. Sammutusauto sama, säikkäri ja seiska vaihtuneet Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman VPK:n käyttöön luovuttama sammutusauto on edelleen sama Scania kuin kymmenen vuotta sitten. Tänään Sahankadulla on paljon vieraita kasvoja, kertoo Mikko Talvenmaa. – Asumuseron ainut negatiivinen vaikutus on ollut se, että emme enää tunne toisiamme yhtä hyvin kuin ollessamme saman katon alla. Myös nuorisoja naisosastojen johtajat ovat vaihtuneet. – Ennen valmistumista tehtiin useita vaihtoehtoisia pohjapiirustuksia. Mikko Talvenmaan mukaan aseman ainut miinus on pihattomuus. Meille on kaavailtu 401:stä Huittisten asemalta. Viitisen vuotta sitten aseman alakertaan tehtiin punttisali. Laitteet hankittiin puoliksi naapurissa toimineen yrityksen kanssa. – Auton pitäisi vaihtua lähiaikoina. – Tila on toiminut hyvin ja muutoksia on voitu tehdä. Kari Silvennoisen jälkeen päällikköinä ovat toimineet Hannu Matikka, Janne Smedberg ja viime vuoden alusta Mikko Talvenmaa. Vuoden 2020 alusta puheenjohtajana aloittaa Aki Äärelä, joka vuonna 2010 toimi palokunnan koulutuspäällikkönä
43 PALOKUNNAT maan mukaan vaihtunut pari kertaa. odotuksemme. – Ostimme jokin aika sitten palokuntalaisten virkistäytymistä varten mökin, joka sijaitsee meren rannalla Petäjäksessä, muutaman kilometrin päässä keskustasta.. Miehistöauton palokuntayhdistys omistaa itse. – Kemikaalikonttia me kyllä kuljetamme, mutta operointi tapahtuu ammattiväen toimesta. Itse olemme hankkineet muun muassa lämpökameran, varoitusvalokiekot, valonheittimiä, armatuurikalustoa ja hidastemattoja. Kalustoa laitokselta ja omia hankintoja Pelastuslaitos on sijoittanut Rauman VPK:n asemalle suurtehopuhaltimen ja kemikaalikontin. Se pääosin täyttänyt 140-vuotiaan palokunnan nuorekasta jäsenistöä. – Secappin hankimme kolmisen vuotta sitten. Omaksi hälytysseurantajärjestelmäksi Rauman VPK hankki 2010-luvun alkupuolella Hälyn (taulu). Alun perin meillä piti olla kiinteällä säiliöllä varustettu auto, mutta se menikin lopulta Sahankadulle. Palokunta ei maksa harjoituksista eikä hälytystehtävistä palkkioita, vaan sijoittaa varainhankinnan rahoja varusteja kalustohankintoihin, mutta myös pidempiaikaisiin investointeihin. – Nyt meillä on koukkulava-auto ja siinä säiliö. Puhaltimen käyttö sen sijaan onnistuu meiltä
Laitos poisti meidät automaattivasteista muutama vuosi sitten. Ajoaikamme täältä asemalta kaupungin läpi esimerkiksi naapureihin on myös melko pitkä. – Nyt kolmen vuoden keskiarvo on yli 70. – Palokuntamaailmassa pakkaa olemaan niin, että asioiden sujuvuus on paljolti kiinni henkilöistä. Tänään niitä löytyy vuosikalenterista useita. Teemme mutkatonta yhteistyötä viestinnällisissä asioissa pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaipaleen ja muun sometiimin kanssa. Vaatimukset kasvaneet rutkasti Heidi ja Mikko pitävät erilaisten ulkoisten vaatimusten kasvua toimintaa osittain vaikeuttavana tekijänä. 2000-luvulla valistustapahtumia järjestettiin Heidi Helinin mukaan Raumalla harvakseltaan. – Pelastuslaitos on jo vuosien ajan edellyttänyt ja kannustanut satakuntalaisia palokuntia turvallisuusviestintään. Tähän ovat jotkut palokuntalaiset vastanneet lopettamalla toiminnan. – Tänään olemme luonnollisesti aktiivisia Facebookissa ja Instagramissa. Rauman VPK meni verkkoon jo 2000-luvun alkupuolella nettisivujen muodossa. Muutoksia lukuina 2010 2020 Yhdistyksessä jäseniä 49 70 Sopimusvahvuus 1+2 1+3 Hälytyskelpoisia 19 30 joista naisia 3 8 Savusukelluskelpoisia 8 6 Aktiivisia yksikönjohtajia 2 5 Hälytyksiä 30 70 (3v. Henkilöstön tuleminen kaupungin läpi asemalle vie aikansa. Vuonna 2014 tehtäviä oli 136, mutta tuolloin olimme vielä mukana kaupunkialueen 103-lähdöissä. – Silti naapuripalokunnat ajavat meitä enemmän. – Naapuripalokuntien ja myös paikallisen meripelastusyhdistyksen kanssa meillä on yhteistyötä esimerkiksi harjoitusten muodossa. Olemme halunneet olla mukana talkoissa, ja siksi tapahtumien määrä on lisääntynyt 2010-luvulla. Näen mahdollisimman laajan viestinnän olevan palokunnan kannalta hyvin tärkeää, päättää Heidi Helin.. Myös uusien rekrytointi on nykyään vaikeampaa kuin 2000-luvulla. Yksi suurimpia muutoksia 2000-lukuun verrattuna on palokuntien yhteistyön merkittävä lisääntyminen. Vuonna 2009 hälytysten määrä oli 30. – Kun tulin mukaan toimintaan palokunnallamme oli vain 10 hälytystä vuodessa muistelee Mikko Talvenmaa palokuntauransa alkua vuonna 1989. Sahankadun aseman ensivastetehtävien myötä Rauman VPK:n yksikkölähdöt ovat kuitenkin lisääntyneet. Ka) Ensivaste ei ei (valmius on vaikkei sopparia) Erikoistuminen ei koukkuauto, suurtehotuuletin Nuoriso-osastossa jäseniä 19 20 Naisosastossa jäseniä 3 4 Veteraaneja 2 3 Yhteistyö eri tasolla kuin 10 vuotta sitten Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa suhteet ovat Mikko Talvenmaan mielestä tällä hetkellä pääosin ongelmattomat. Sosiaalisen kanssakäymisen osoituksena on muun muassa Eurajoen VPK:n kanssa järjestettävät ”kesäolympialaiset”. Koko 2010-luvun ajan tilanne on kuitenkin parantunut. – Käytännöllisesti katsoen koko viime vuosikymmenen ajan henkilöstölle ja palokunnalle asetetut vaatimukset ovat kasvaneet. Tämä johtunee siitä, että Erican algoritmin perustiedoissa lähtöaikamme on kymmenen minuuttia. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 PALOKUNNAT Hälytykset tuplaantuneet Rauman VPK oli tyypillinen kaupunkipalokunta vielä 1990-luvulla – muutama kymmenen hälytystä vuodessa
45 PALOKUNNAT ”Naapuripalokunnat ajavat meitä enemmän. Tämä johtunee siitä, että Erican algoritmin perustiedoissa lähtöaikamme on kymmenen minuuttia.” Rauman VPK
46 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 94 BRANDKÅRISTEN Titan 1220 220 g/ m 2 Titan 1220 220 g/ m 2 100 500 200 1000 300 1500 400 2000 500 2500 600 3000 700 3500 Varp Varp Väft Väft Nomex® Though 195 g/ m 2 Nomex® Though Nomex® Comfort 220 g/ m 2 Nomex® Comfort Nomex® NXT 195 g/ m 2 Nomex® NXT 195 g/ m 2 IB-Tex® 1260 220 g/ m 2 IB-Tex® 220 g/ m 2 Titan 1260 220 g/ m 2 Titan 1260 220 g/ m 2 PBI® Matrix 205 g/ m 2 PBI® Matrix 205 g/ m 2 PBI® Y55 205 g/ m 2 PBI® Y55 205 g/ m 2 PBI® X55 205 g/ m 2 PBI® X55 205 g/ m 2 Dragfasthållet Rivfasthållet (N) (N/5 cm)
vid framställning av IB-Tex® tyg. Vi glömmer ofta skydd mot vattenånga till vilket man bör använda dräkt försedd med fuktspärr/membran (t.ex. Yttertyget är naturligtvis det material som utsätts mest av yttre faktorer i brandmannens arbete. 47 BRANDKÅRISTEN Text Jens Tegengren I Finland talar vi ofta om klädsel i olika lager, där man koncentrerar sig på skydd från värme. slitage och skavning (pilling, noppar), speciellt i samband med tvätt. Detta är en evig utmaning, som man ständigt söker lösningar till. För tillverkning av tyg för branddräkter talar man ofta om meta-aramid, känt under handelsnamnet Nomex® och para-aramid som är känt under handelsnamnet Kevlar®. Centrala faktorer är dess höga styrka och tålighet mot slitage, kemikalier, organiska lösningar samt oförmåga att smälta. yttertyg, membran, värmeisolering, innertyg samt stadiga stoppningar (t.ex. Detta är även av stor vikt för skydd mot kontamination. Man använder dessa material även till andra produkter, exempelvis ballistiska skydd. Materialet är känt för dess stryktålighet i höga temperaturer. Slitagetåligheten är sämre hos PBI än hos aramider. Exempelvis stärkande av aramid-blandningar vilket använts t.ex. GORE-TEX®). Det finns flera materialalternativ Branddräktens helhetskonstruktion och servicevänlighet, dvs. Olika mätare som används för att mäta tygets hållbarhet är exempelvis Skillnader mellan tyg och tyg, för branddräkter Branddräkt, eller i folkmun släckningsdräkt/ larmställ, är en klass 3 skyddsutrustning. Att dräkten är lätt garanterar inte bästa skydd. för knäna) är viktigt för att garantera bästa skydd. Polybenzimidasol En av de stora utmaningarna gällande tygernas hållbarhet är då fibrerna skadas pga. Branddräkten (EN 469) skyddar mot eld och värme, mindre stänk av kemiska ämnen och beroende på typ av dräkt även för vatten från brandbekämpning vid byggbränder.. Man bör överväga vilket man vill betona, vikt och bra skydd. Precis som tyget på en soffa, orsakar skadade fibrer noppar och ser ut som ludd på ytan, tills det till slutligen går igenom tyget. Aramidfiber Till yttertyg används allt som oftast aramidfiber som är ett syntetiskt material
Tygerna kan ha andra olika goda förmågor som mjukhet, komfort, andningsförmåga samt kemikalieoch oljetålighet, vilket inte framkommer i testexemplen. Källor DuPont™, Hainsworth® Technology, PBI® Performance Products inc., IBENA® Bildkällor Texport® 1000 2000 3000 4000 5000 6000 8000 7000 9000 Slitstyrka (Martindale test) > Varv Titan 1220 220 g/ m 2 Nomex® Though 195 g/ m 2 Nomex® Comfort 220 g/ m 2 Nomex® NXT 195 g/ m 2 IB-Tex® 1260 220 g/ m 2 Titan 1260 220 g/ m 2 PBI® Matrix 205 g/ m 2 PBI® Y55 205 g/ m 2 PBI® X55 205 g/ m 2. Med LOI (Limiting-oxygen-index), dvs. begränsande av syreindex, mäter materialets antändlighet vid olika syrehalter i procent. Genom skötsel enligt bruksanvisningens direktiv upprätthålls bästa möjliga skydd. Exempelvis genom Martindale-testet testas hållbarheten mot skavning och slitage. Om etiketterna innanför dräkten är oläsbara skall dräkten antingen kasseras eller skickas till tillverkaren för kontroll. Här presenteras en jämförelse mellan olika vanliga tyger, deras struktur, dragoch rivhållfasthet samt skavoch slitagetålighet. Gamla trasor hör hemma bland soporna. Resultaten kan bero på hur materialen är sydda, trots att materialkompositionen är den samma mellan tygerna. Gamla trasor hör hemma bland soporna Det är bra att komma ihåg att då en branddräkt är godkänd för ett visst ändamål så gäller det även dess tyg, oberoende av tyg. Ju högre procent desto bättre. 48 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 94 BRANDKÅRISTEN mätning av dragoch rivhållfasthet
Alla ens aningen betydande reformförslag blockeras av dessa byrokrater. RÄDDNINGSBRANSCHEN ÄR full av ledande tjänstemän vars huvudsakliga arbete verkar vara att säkra den egna positionen genom att buga lite åt alla håll. Inte, trots att fördelarna skulle vara större än kostnaderna. ANVÄNDNINGEN AV digitalisering och robotik för släckningsoch räddningsverksamhet ökar snabbt i resten av världen. Systemet skulle ha omfattat räddningssidans och primärvårdens yrkespersonal, avtalspersonalen, Digitalisering och robotik förblir utopier *Disruption (ordet kommer från engelskan) avser sådan på marknaden uppkommande störning, splittring eller kaos som är följden av någon ny innovation. MAN BEHÖVER inte annat än prata en stund med räddningsavdelningens tjänstemän eller räddningsdirektörerna för att inse att Finland inte inom de närmaste åren kommer att få något alarmeringssystem som skulle omfatta hela räddningspersonalen. I festtalen svär räddningsöverdirektör Kohvakka och branschens ledande tjänstemän i digitaliseringens och robotikens namn, men verkligheten är isande. SPLITTRINGEN INOM räddningsbranschen får fortsätta i allsköns ro. Så icke i Finland. Inom räddningsbranschen har man inte för vana att fantisera och alldeles särskilt inte att tänka sig att någonting kunde göras annorlunda. En disruptiv innovation eller teknologi ökar produktiviteten eller det ekonomiska utbytet. I det kvalitativt högtstående programmet lyste en presentation klarare än andra. Den unga Perttu Pölönens fräscha tankar om disruption* utstrålade positivitet och öppnade de närvarandes ögon och tankar. BLAND PUBLIKEN åstadkom presentationen en stund av eufori som snabbt byttes tillbaka till vardagliga funderingar. 49 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör ledare DET FANNS gott om vårt branschfolk vid räddningsväsendets aktualitetsseminarium i ett novembrigt Joensuu. Arrangemangen fungerade fint med nordkarelsk jovialitet. Tid och pengar går åt. räddningsväsendets frivilligaktörer och andra relevanta instanser. På riksnivå händer ingenting, eftersom ”räddningsverksamhet är en kommunal angelägenhet”. MEN ICKE. EN UPPLYST gissning är att en del räddningsverk i Finland börjar utveckla sina egna digi-halmmobiler och robotskapelser. Med dagens teknik skulle ett sådant system vara enkelt att förverkliga och det skulle både effektivera verksamheten och innebära kostnadsinbesparingar. “Inom räddningsbranschen har man inte för vana att fantisera och alldeles särskilt inte att tänka sig att någonting kunde göras annorlunda.”. TAG TILL EXEMPEL förslaget av år 2007 om att man för räddningspersonalen skulle bygga upp ett dubbelriktat alarmeringsoch personalresurshanteringssystem som skulle täcka hela landet
En metod för att garantera utryckningssäkerheten, dvs. På den tiden fanns det ingen verklig garanti för hur räddningsväsendets uppgifter blev skötta eller att brandkärran alls kom iväg. Man kan inte stoppa upp beredskap som mot en vägg och lämna de brandkårister och den stora mängd yrkespersonal allt från manskap till befäl som deltagit i den vind för våg. Allt sedan den tiden har samhället varit tvunget att med olika metoder sköta om brandkårernas utryckningssäkerhet. I NOVEMBER väckte det uppståndelse inom räddningsbranschen att högsta domstolen inte givit besvärsrätt beträffande Östra Finlands hovrätts beslut enligt vilket beredskapstid skall räknas som full arbetstid. Nya lösningar måste tas fram fördomsfritt och i samarbete mellan alla instanser. Brandkårsavtal, föreningsoch arbetsersättningar, personliga avtal, betald beredskap och så vidare har varit sätt att garantera att räddningsväsendet har tillräcklig utryckningssäkerhet. Om man måste avstå från den beredskapen behöver man ett ersättande system som utöver att det garanterar räddningsväsendets beredskap även garanterar dem som står för den åtminstone motsvarande arbetsersättning som hittills. Det är inte någon självklarhet att ”det alltid kommer någon”, förtroendet för räddningsväsendet måste även basera sig på ett system. Branschen som helhet måste erkänna att frivillighetsmodellen att ”alltid kommer det någon” inte är tillräcklig för att på ett trovärdigt sätt ersätta beredskapssystemet eller en på annat sätt garanterad utryckningssäkerhet. De som är beredda att förbinda sig till utryckning förtjänar att även i fortsättningen för sin tjänstvillighet få annat än ett ljummet tack.. Kanske denna motivation och djupa engagemang hos avtalspersonalen inom räddningsväsendet har genererat en till och med överdrivet tillitsfull tankemodell: ”det kommer nog alltid någon då larmet går”. den betalda beredskapen, verkar ha nått vägs ände. Mera av den sortens besvärligheter kan förutspås ifall man blir tvungen att tillämpa EU:s arbetstidsdirektiv som sådant även på räddningsbranschens personal. Brandlagen av år 1933 gjorde fribrandkårerna till avtalsbrandkårer. 50 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 94 JAAKKO LINKO, verksamhetsledare, präst och enhetschef i brandkåren ÅR EFTER år har avtalsbrandkårernas utryckningstid för brådskande uppdrag i medeltal varit ungefär fem minuter. Detta beskriver den engagerade attityden hos räddningsbranschens största personalgrupp. JU LÄNGRE man låter tankegången ”det kommer alltid någon” fortgå desto närmare kommer risken för att samhället dekliAlltid kommer det någon… nerar tillbaka till tiden före den första brandlagen. Då var brandkårerna ännu ”fribrandkårer” i ordets egentliga betydelse och uppgifterna sköttes frivilligt. SÄKRANDET AV utryckningssäkerheten, beredskapens framtid eller hur sådan skall ersättas med något annat system är inte en fråga om endast räddningsväsendets avtalspersonal. Man ger sig iväg så snabbt man kan även om avtalet endast skulle förutsätta exempelvis tio minuters utryckningstid
Palokuntalainen -toimitus PALOKUNTALAINEN-LEHDEN TOIMITUS on saanut kymmeniä yhteydenottoja pelastusja ensihoitoalan kenttätyötä tekeviltä henkilöiltä koskien hälytysilmoitusviestien sisältöä. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. PK: Jos kansalainen tekee avunsaannin hidastumisesta (verrattuna aiempaan) kantelun aville tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, kuka on se virkamies, joka viimekädessä vastaa muutama vuosi sitten tehdystä päätöksestä jättää tarkka osoite pois hälytysilmoituksesta. PK: Mitä STM aikoo tehdä asian suhteen. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Jos tarkka osoite olisi ollut tiedossa, ensiauttaja olisi voinut ajaa suoraan kohteeseen ja aloittaa elvytyksen tai muun kiireellisen ensiavun jo useita minuutteja ennen kuin ensivasteyksikkö olisi tavoittanut kohteen. MS: En lähtisi tässä yhteydessä nimeämään ketään yksittäistä virkamiestä. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. PK= Pekka Koivunen, haastattelija MS= Markku Saarinen 51 Markku Saarinen. Jo muutaman vuoden ajan hälytysilmoituksesta on puuttunut kohteen tarkka osoite. MS: Tämä on saatettu tietoomme. PK: Oletteko tietoisia ensivastehenkilöstölle tekstitai puheviestillä annettavan hälytysilmoituksen puutteesta (tarkka osoite). Yhteydenottoja on tullut harvaan asutuilta alueilta ja muun muassa saaristosta operoivilta ensivastetoimijoilta. PK: Milloin voimme odottaa lisätietoja. MS: Olemme ottaneet ongelman asialistalle ja aloittaneet valmistelun asian ratkaisemiseksi muun muassa selvittämällä onko olemassa juridisia esteitä tarkan osoitteen sisällyttämiseksi hälytysilmoitukseen. Matkalla paloasemalle koulutettu ensivastehenkilö on ohittanut kohteen tietämättä, että kohteessa on käynnissä esimerkiksi elvytys – tai kohteessa pitäsi jonkun aloittaa elvytys. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. MS: Pyrimme saamaan ratkaisun kevään aikana. sesti harvaan asutuilla alueilla. tahtoo tietää TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Tämä on kentältä kantautuneiden tietojen mukaan aiheuttanut erikoislaatuisia tilanteita erityiTarkka osoite puuttuu ensivasteen hälytysilmoituksesta Mitä STM tekee asian ratkaisemiseksi. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. KYSYIMME ASIASTA Sosiaalija terveysministeriön valmiusyksikön asiantuntija Markku Saariselta. STM vastaa tekemistään päätöksistä ja linjauksista. Näiden osalta olemme asiaa tarkastelemassa uudelleen ja valmistelemassa mahdollista muutosesitystä. Aikanaan on ymmärtääkseni käyty keskustelua tietosuojavaltuutetun kanssa ja päädytty tällaiseen ratkaisuun. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle
Haapaveden kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hän toimi 2009–2015. R antakangas syntyi 28. Pelastusalalla Antti Rantakangas tunnettiin asioihin paneutuneena ja yhteistyöhakuisena järjestön puheenjohtajana. Kahdeksan puheenjohtajavuotensa aikana hän ajoi sopimuspalokuntien asiaa erityisesti poliittisten päättäjien ja pelastusalan vaikuttajien suuntaan. Eduskunnassa Rantakangas on toiminut muun muassa tulevaisuusja valtiovarainvaliokunnassa sekä maatalous-, liikennesekä kuntaja terveysjaostossa. Antti Rantakangas oli naimisissa ja hänellä on kolme tytärtä. Rantakankaan aikana SSPL vakiinnutti lopullisesti asemansa vahvana ja dynaamisena pelastusalan järjestönä. Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtajaksi Antti Rantakangas valittiin vuonna 2011. Antti Rantakangas 1964–2019 Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas menehtyi 22.11.2019 tapaturmaisesti Helsingissä. Agrologi Antti Rantakangas toimi maanviljelijänä ja pankinjohtajana ennen valintaansa eduskuntaan Oulun vaalipiiristä vuonna 1999. 2.1964 Pulkkilassa ja varttui Haapavedellä, joka oli edelleen hänen kotikaupunkinsa. Hän oli Suomen Keskustan varapuheenjohtaja 2003–2010. ”Pelastusalalla Antti Rantakangas tunnettiin asioihin paneutuneena ja yhteistyöhakuisena järjestön puheenjohtajana.”. Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti. Rantakangas toimi Suomen Keskustan kansanedustajana 20 vuotta. Hän oli Pulkkilan kunnanvaltuuston jäsen vuosina 1993–2007 ja toimi myös kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana Rantakangas toimi vuosina 1992–2003
Palokuntien SM-kisat Tammisaari k esäkuu vko 28 Palokuntalainen ilmestyy e lokuu 11.–12.8. Seuraava Palokuntalainen jälleen helmikuussa! Ilmoita tapahtumastasi!. Palohenkilöstön SM -golf Hämeenlinna /Aulanko Golf Eversti vko 37 Palokuntalainen ilmestyy yhteisnumerona Systolen kanssa, Eurosafety messuteema s yyskuu 8.–10.9. Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä J oulukuu vko 53 Palokuntalainen ilmestyy TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM -hiihdot Hämeenlinna vko 10 Palokuntalainen ilmestyy m aaliskuu 10.–11.3. TULIMERI-risteily Turku-Tukholma-Turku H elmikuu 8.2. Palopäällystöpäivät 2020 Helsinki H uHTikuu 21.–23.4. 53 TAPAHTUMAKALENTERI ...jotta tiedät mihin millonkin menis! T ammikuu 24.–25.1. TIEDOT OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi. Palomiesurheilu: SM -slalom Levi 25.–27.3. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät avoin 25.–26.11. Turvallisuusviestinnän opintopäivät avoin 23.5. EuroSafety-messut Tampere l okakuu vko 45 Palokuntalainen ilmestyy m arraskuu 4.–5.11. Opetusalan turvallisuusfoorumi 2020 Hki Tukholma Hki vko 19 Palokuntalainen ilmestyy T oukokuu 6.–7.5. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SSPL: Ajankohtaisseminaari Tampere 12.–13.2
VIKING Performer For the flexibility you need VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT Oy, Finland Kerrolankatu 2, 21200 Raisio, Finland, Tel.: + 358 (0) 2489500, e-mail: VIKING-fi@VIKING-life.com
Tunnustuksena poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta Lahden VPK:n hyväksi Salminen kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi 11.3.2002. Lahden VPK:n varapäällikkönä Salminen toimi vuosina 1981– 2003. Hän liittyi Lahden VPK:n poikaosastoon 1965. Hälytysosastoon hän siirtyi vuonna 1969. Salminen toimi Hämeen Palokuntaliiton nuorisotyön Lahden aluejohtajana 1970-luvulla viiden vuoden ajan. Hämeen Pelastusliiton hallituksessa hän toimi yhteensä kahdeksantoista vuotta ja Suomen Palopäällystöliiton IV-jaoston johtokunnan jäsenenä yhdeksän vuotta. Puheenjohtajana hän toimi vuosina 1980–1999. Salmiselle on myönnetty useita ansiomerkkejä, mun muassa Suomen Palopäällystöliiton ansioristi, Suomen Pelastusalan keskusjärjestön ansioristi, Palokunta Suomessa 175 v juhlamitali, Hämeen Pelastusliiton ansioristi, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton pronssinen ansiomitali ja Kaakkois-Suomen Pelastusliiton ansiomitali. Hän osallistui ensimmäiseen Sopimuspalopäällikköseminaariin vuosina 2009 ja 2010. Palokunnan hallitukseen Salminen valittiin vuonna 1971. Salminen suoritti Sopimuspalokunnan päällystökurssin Valtion Palo-opistolla Espoossa vuonna 1982. Veikko ”Vexi” Salminen 1951–2019 toiminnassa Euroopassa muun muassa suomalaisen delegaation johtajana. Hänelle on myönnetty ansiomerkkejä myös Euroopassa. H än oli syntynyt vuonna 13.6.1951. Saksan Palontorjuntaliiton ansioristi, Eestin Tulentorjuntaliiton ansioristi, Itävallan Palokuntaliiton II luokan ansiomitali ja Tallinnan VPK:n 100-vuotisjuhlamitali. ”Tunnustuksena poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta Lahden VPK:n hyväksi Salminen kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi 11.3.2002.” VIKING Performer For the flexibility you need VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT Oy, Finland Kerrolankatu 2, 21200 Raisio, Finland, Tel.: + 358 (0) 2489500, e-mail: VIKING-fi@VIKING-life.com. Vexi Salminen oli mukana kansainvälisessä CTIF-kilpailuLahden VPK:n kunniapuheenjohtaja Vexi Salminen menehtyi liikenneonnettomuudessa Hollolassa 18.11.2019 ollessaan matkalla Lahden VPK:n 140-vuotisjuhlavuoden syyskokoukseen Lahden kaupungintalolle
Autot luovutettiin Labby-Harsböle FBK:n (kuvan auto), Kimonkylän VPK:n ja Pukaron VPK:n käyttöön. OIKEAN VASTAUKSEN selvittivät paloautosalapoliisit Ristomatti Niemi Kouvolasta, Ismo Rajaniemi Sodankylästä ja Lasse Moisio Tampereelta. Kimonkylän auto oli vielä joitakin vuosia sitten Kimonkylän VPK:n varikolla. RISTOMATTI NIEMI muistaa nähneensä mainoksen auton viimeksi Lapinjärvellä maastopalossa vuonna 2006 ja Kimonkylän auton vuonna 2011 rakennuspalossa Kimonkylässä. Mainoksessa oleva auto on ollut Lapinjärvellä Labby-Harsböle FBK:n käytössä tunnuksella LA57. Lapinjärven kunta hankki kolme Dynaa Salapoliisit selvittivät, että itäuusmaalainen Lapinjärven kunta hankki kolme Toyota Dyna “kevytpaloautoa” paikallisille vapaaehtoisille palokunnille vuonna 1980-luvun alussa. Ajoneuvo on viimeksi katsastettu vuonna 2008. Samalla selvisi, että Korpivaara Oy:n maahantuomia autoja on ollut käytössä ainakin kolme. 56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 Onnea tietäjille! VANHAN LEHTIMAINOKSEN (Palontorjunta-lehti 09/1980) Toyota Dyna Diesel -paloauton ULN-442 historia on selvinnyt. Mikä ihmeen Toyota Dyna Diesel –paloauto. Pukaron auton kohtalosta ei ole tietoa. Pukaron VPK on nykyään Pukaron kyläyhdistys. Kuvavisan vastaus.
Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. SEURAAVA LEHTI (nro 95) ilmestyy viikolla 10. HUOM! Lämpökamerat testissä • Simot eläkkeelle • Kaluston huolto ja korjaus Mikä tämä on. OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. UUSI KUVAVISA! VASTAUKSET OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi. Kysy, kommentoi, anna meille palautetta sekä ideoita ja kerro vaikka juttuvinkkisi! Ota meidät somessa seurantaan nyt! @palokuntalainen
Kukkahousut kuulemma eivät enää kuulu toiminnanjohtajan garderoobiin, kun liikutaan vallan kulisseissa. Toimi edellyttää aikaa ja kilometrejä. Hänellä on näytön paikka erityisesti laajalla palokuntayhdistysten kentällä. Vuodesta 2019 tuli muutosten vuosi. Pyrkiikö liitto löytämään vankat yhteiskuntasuhteet omaavan puheenjohtajan ulkoa vai löytyykö hän omasta väestä. SSPL:lla on nyt menossa historiansa kriittisin muutos. Vuonna 2011 liiton puheenjohtajana aloitti kansanedustaja Antti Rantakangas. Kaikki tapahtui kuudessa kuukaudessa. Hallitukseen toivoisikin enemmän niitä henkilöitä, jotka ovat mukana – ei pelkästään omien palokuntiensa vaan – myös alueidensa toiminnassa, ja joilla olisi aikaa liikkua mitä erilaisimmissa valtakunnallisissa tapahtumissa. Järjestöpäällikkyys hoitui häneltä sujuvasti. Uusi puheenjohtaja valitaan helmi-maaliskuussa järjestettävässä jäsenistön kokouksessa. SSPL:n hallitus on myös vakavan paikan edessä. Entä Aleksi Peurala järjestöpäällikkönä. Käytännössä kaikissa sopimuspalokuntia koskevissa valtakunnallisissa päätöksissä oli SSPL:n sormenjälki. Kujala ilmoitti jäävänsä eläkkeelle, Jaakko Linko valittiin toiminnanjohtajaksi ja Aleksi Peurala järjestöpäälliköksi, Antti Rantakangas menehtyi ja varapuheenjohtaja Juho Luukko otti vastuun puheenjohtajuudesta jäsenistön kokoukseen saakka. 58 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 LIEKINHEITTÄJÄ SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO täyttää helmikuussa 19 vuotta. Ainakin aluksi Linkon kannattaa pitää kaksia villasukkia saappaissa, että ne pysyvät jalassa. SSPL vaativan muutoksen edessä ”Hallituksessa ei pidä istua, ellei ole valmis uhraamaan aikaansa myös sen ulkopuolella.”. Toivoa voi, että mies istuu tehtäväänsä ja saa kentän luottamuksen. Jäsenyhdistysten tulisi osaltaan tajuta liiton vaativa muutostilanne ja valvoa, että heidän edusmiehensä ja –naisensa hoitavat leiviskänsä mahdollisimman hyvin. Miten pärjää Jaakko Linko Kujalan jättämissä suurissa saappaissa. Lingolta toivoisi kuitenkin samankaltaista rohkeutta kuin mihin valtakunnan palopäättäjät ehtivät tottua Kujalan aikana. Hallituksessa ei pidä istua, ellei ole valmis uhraamaan aikaansa myös sen ulkopuolella. Niin tai näin, tärkeintä on, että liitolla on aktiivinen puheenjohtaja, joka kykenee hoitamaan liiton asioita vallan kammareissa. Liitto toimi alkuvuodet täysin talkoovoimin ja ilman ulkopuolista tukea.Vuonna 2007 tuolloin lappeenrantalainen kapteeni evp Isto Kujala aloitti pitkän ja ansiokkaan työrupeaman liiton toiminnanjohtajana. Vuonna 2018 liitto sai toisen päätoimisen työntekijän, järjestöpäällikkönä aloitti Jaakko Linko. 2010-luvulla Kujalan ja Rantakankaan sekä liiton hallituksen aktiivijäsenten työ sopimuspalokuntien puolesta oli ennen näkemättömän tehokasta
09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Titan sammutuskypärä on kevyt ja säädöt mahdollistaa parhaan istuvuuden ja tiiviin maskin. Kysy lisää ja pyydä tarjous. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Lisänäkyyvyttä 3M tarroilla ja jälkivalaisevalla huomio -keltainen värillä. Kypärän koot 49-67. Kattavat lisävarusteet kaikkiin tehtäviin. Integroitava atex-valaisin, -silmäsuoja ja kypärä -lämpökamera. Useita kypäräpuhelin asennusvaihtoehtoja. mm. • EN 443:2008-02 sammutuskypärä • EN 16471:2015 pelastusja raivaus • EN 16473:2015 maastopalot • ISO 16773:2011 Maastopaloissa käytettävät suojavarusteet • EN 14458:2004 Silmäsuojat • EN DIN 58610 Paineilmalaitteiden kasvo-osat Rosenbauer Titan Paras säädettävyys Kulmala Palokuntalainen joulu 2019 205x275.indd 1 9.12.2019 15.58