BRANDKÅRISTEN 95 Sopimushenkilöstön koulutusuudistus Simot eläkkeelle Kihniön muonituskärry NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l KOULUTUS irt on um er o 8 € • vii kk o 10 • 20 20 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Lämpökamerat testissä
Fognail-pistosuihkuputket ovat tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä.. Turvalliset ja tehokkaat heittosammuttimet. Luotettavat ja tarkat lämpökamerat. Hydrauliset pelastusvälineet ja nostotyynyt. ESTERI GROUPIN VALIKOIMA LAAJENEE Liiketoimintakaupan myötä laajenneesta valikoimastamme löytyvät vanhojen tuttujen tuotteidemme lisäksi tunnetut, aiemmin Dafo Oy:n toimittamat pelastustyökalut. Laaja ja ympäristöystävällinen vaahtonestevalikoima ja vaahtolaitteet. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Korkealaatuiset Cobrasammutinleikkurit. Vastaamme jatkossakin asiakkaidemme tarpeisiin tunnetuilla alan huipputuotteilla ja monipuolisella palvelulla
Hankintapäätökset eivät ole helppoja, koska mieltymyksiä käyttötilanteessa on monia. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. Vene ja sen käytettävyys pelastustoiminnassa kiinnosti palautteen perusteella lukijoita ja artikkeli koettiin hyödyllisenä. Palokuntalainen pahoittelee virheestä. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 7 Johtokeskus on kriisien keskiössä 24 h 9 Ideoita kentältä 12 9700 tehtävän mies jäi eläkkeelle 15 Keski-Suomen monipuolisuusmies vaihtaa vapaalle 19 SSPL:n ajankohtaisseminaari 2020 22 MIELIPIDE: Tervetuloa ERICA! 29 Sammutustehtäviin soveltuvat lämpökamerat – JÄTTITESTI 45 Maahantuojien kommentit 46 Kenttä puhuu – Suuri kalustokysely 52 Pelastusopisto tiedottaa: Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä uudistuu 26 Nopea helpotus sammuttajien nälkään – Kihniön muonituskärry 60 Tolkningen av arbetstid börjar klarna i Finland 5 Pääkirjoitus 21 Lingottua 59 Turtola 65 Tahtoo tietää 67 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet koulutus, hyvinvointi, turvallisuus 7 10 18 29 52 palokunnat 68 Letkut solmussa 69 Seuraavassa lehdessä 70 Liekinheittäjä 26 60 VIIME SYKSYLLÄ aloitimme pelastusalalle tarkoitettujen tuotteiden käyttäjätestauksen koeajamalla Pioneer Multi –veneen. Testaustoiminta starttasi. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Tomi Vastamäki TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Tämän lehden laajin artikkeli on neljän lämpökameran vertailutestiraportti. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. OIKAISU VIIME LEHDEN jutussa Palopukujen kankaissa on eroja, oli vahingossa päätynyt Hankauskesto (Matgindale Test) -kaavioon luvut tuhansina, kun kyse oli tietysti kymmenistä tuhansista. rek. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Toivomme lukijoilta ehdotuksia niin yksittäisen tuotteen testaamisesta kuin vertalutesteistäkin. Virhe on korjattu sähköiseen lehteen. Testin perusteella jokainen kamera soveltuu palokuntakäyttöön hyvin. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 20. Toivommekin niin näiden kuin tulevienkin testien antavan osviittaa siihen, miten tuotteita kannattaa arvioida monipuolisesti
Jos vastaus on ei, veronmaksajien kannalta järkyttävä meno jatkuu 22 pelastuslaitoksen vetäessä yhteistä köyttään moniin eri suuntiin kinastellen samalla valtion kanssa. Saadaanko eri suuntiin vetävät pelastuslaitokset ruotuun esimerkiksi suhtautumisessa valtioon ja pelastustoimen rakenteisiin. Pelastuslaitosten pitää löytää isoissa asioissa yhteinen linja, kumppanuusverkoston näpertely ei ole sitä. Nykyinen 22 laitoksen kunnallinen järjestelmä on aikansa elänyt. Puoli vuosisataa sitten alkoi kehitys kunnallisista hälytyskeskuksista aluehälytyskeskusten kautta valtion hätäkeskuksiin. Onko herroista johtamaan joukkojaan, vai jääkö Suomen pelastustoimi heidän jäljiltään entistä sekavampaan tilaan. Katseet kohdistuvat kahteen henkilöön: PELASTUSYLIJOHTAJA KIMMO KOHVAKALTA odotetaan selvää linjanvetoa, mitä valtion pelastuspolitiikka on käytännössä – vai onko sellaista olemassakaan. TAJUAVATKO NYKYISET päättäjät Kohvakka ja Tähtinen mukaan luettuina, että vastaavalla tavalla keskittyvä kehitys on pelastustoimessa ainut järkevä linja. ELÄMME ENNEN kokemattoman nopeiden muutoksen aikaa. PELASTUSALAN YLÄHYLLYLLÄ ovat alkaneet vaihtoviikot. Suomen väestön ikärakenteen negatiivinen kehitys ja ihmisten virta kohti kasvukeskuksia ovat totisinta arkipäivää. P.S. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja INFORMAATIOTEKNOLOGIAN, AUTOMAATION ja robotisaation kehitys muuttaa yhteiskuntaa järkyttävällä nopeudella. Kolme uutta pelastusjohtajaa, useita uusia pelastuspäälliköitä, uusi 112-johtaja… Alan kaupalliset toimijatkaan eivät ole välttäneet vaihtuvuutta. Valtion ja kuntasektorin jatkuvan kinastelun on loputtava. Yhteiskunta ja erityisesti tekniikka ovat kehittyneet huimasti ja nyt meillä on kuusi valtion ylläpitämää, ilmeisen toimivaa hätäkeskusta. ”Elämme ennen kokemattoman nopeiden muutoksen aikaa.”. Lähikuukaudet näyttävät, onko Tähtisellä kapasiteettia tai edes halua johtaa pelastustoimen kenttä kehityksen polulle. PELASTUSJOHTAJIEN JOHTAJA PEKKA TÄHTINEN on tosipaikan edessä. Annatteko maailman mennä ohi, Kohvakka ja Tähtinen. PALOKANSA KAIPAA nyt johtajuutta – valistunutta ja tehokasta johtamista alan parhaaksi ja yhteiskunnan turvallisuuden parantamiseksi. NYT ON syytä tarkalla silmällä seurata Kohvakan ja Tähtisen ulostuloja. Ilmastonmuutoksen vaikutukset satavat päälle. Joko hänestä löytyy koko pelastustoimen todellinen suunnannäyttäjä tai hänkin jää historiaan tyyppivirkamiehenä, jonka sanat ovat suurempia kuin teot. Ja taustalla väijyy sitkeästi maakuntaja sote-uudistus. Kohvakalla on näytön paikka. Suomeen on vihdoin luotava yhtenäinen pelastustoimi. Suomen pelastuslaitosten toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan
8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 UU TTA 202 0! Mu kan a pel ast ust oim i Yhteistyössä: S A M A A N A I K A A N :
JOHTOKESKUS TEKEE tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden, kuten Ilmatieteen laitoksen, Kyberturvallisuuskeskuksen ja teleoperaattoreiden johtokeskusten kanssa. Yksikössä työskentelee johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen sekä kolmetoista johtokeskuspäivystäjää. Vuonna 2019 johtokeskuksen päivystäjät ottivat vastaan 6800 konsulipalveluihin liittyvää ilmoitusta, joista pääosa koski ulkomailla tapahtuneita poikkeustilanteita. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta se on taho, joka sovittaa yhteen turvallisuusviranomaisten toimintaa ja huolehtii resurssien priorisoinnista eri viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Johtokeskus seuraa hätäkeskusten tilannekuvaa puheluja tehtävämäärien sekä henkilöstötilanteen osalta hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn ja muiden sensorien avulla. Myös operatiiviseen toimintaan liittyvä viestintä ja väestön varoittaminen ovat johtoKaikki tieto johtaa Keravalle Johtokeskus on kriisien keskiössä 24h Kerava keskuksen vastuulla. 7 JOULUKUUSSA 2017 Keravalla toimintansa aloittanut Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus pitää yllä tilannekuvaa koko valtakunnan turvallisuustilanteesta ympäri vuorokauden. Johtokeskus välitti viime vuonna 11 vaaratiedotetta. KUN ULKOMAILLA hädässä oleva suomalainen tai Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen ottaa yhteyttä Ulkoministeriön päivystykseen joko puhelimella (+358 9 1605 5555), sähköpostilla tai Nettikonsulin kautta, hänelle vastataan johtokeskuksessa. HÄTÄTILANTEISSA JOHTOKESKUS on tiedonkulun keskipiste. Sen perustehtäviin kuuluu muun muassa hätäkeskusverkoston tilannejohtaminen. Palvelu on yleensä neuvontaa ja asian välittämistä vastuuviranomaisen hoidettavaksi. 8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 UU TTA 202 0! Mu kan a pel ast ust oim i Yhteistyössä: S A M A A N A I K A A N :
– Koskien lähes kaikkia viime syksyn jälkeen jätettyjä avoimia tarjouspyyntöjä raskaista paloautoista (sammutus-, säiliösammutusja säiliöautot) yritys on esittänyt, että pelastusalalla rikotaan kilpailutusmääräysiä, kertoo kalustomestari Janne Vuorela Satakunnan pelastuslaitokselta. Lisäksi se on tehnyt useita valituksia eri pelastuslaitosten kilpailutuksista. SUOMEN PALOAUTOMARKKINOILLE on pyrkimässä uusi, 23.10.2019 perustettu valkeakoskelainen yritys, JVK Vehicles Oy. Eivätkä edes jättäneet tarjousta kilpailutukseen, josta valittavat, kummeksuu Vuorela. Yrityksen tähänastinen toiminta on aiheuttanut hämmennystä pelastuslaitosten piirissä. Yhtiön osakepääoma on euroa. Uusi peluri paloautomarkkinoilla hämmentää 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95. JVK Vechiles Oy tarjoaa Suomen pelastuslaitoksille tiettävästi puolalaisia paloautoja. JVK Vechiles Oy on osallistunut tiettävästi yhteen pelastusautokilpailutukseen kuitenkaan menestymättä siinä. Pelastuslaitoksista saatujen tietojen mukaan laitosten kalustomestarit joutuvat vastaamaan yrityksen Kilpailuja kuluttajavirastolle valituksissaan tekemiin kysymyksiin. – Kilpailutuksiin osallistuvan toimittajan tulee hallita toimialansa perustiedot, päättää Janne Vuorela. Sammutusautojen päällirakennemarkkinoita hallitsee kotimainen Saurus ja alustojen osalta Scania. HUOM! Pyysimme yritykseltä puhelimitse ja tekstiviestillä lausuntoa asian tiimoilta, mutta emme saaneet. Sen toimialaksi kaupparekisteriin on merkitty “koneiden ja laitteiden agentuuritoiminta”. Muut merkit ovat vähemmistössä. – Meillä on työn alla vastine Kilpailuja kuluttajaviraston selvityspyyntöön
Jäisi turhia ilmoituksia ja näppäinten paineluita pois ja tilastointi tarkentuisi.” Sydäniskuri ja APUA-puhelin ”Kympessä ollaan rakentamassa järjestelmää, jossa määrätystä paikasta kylältä on saatavana maallikkosydäniskuri, jos lähialueella sattuisi sydänkohtaus. Laitteita on jo asennettu eri puolille Kymenlaaksoa.”. Ellei valmiudessa oleva henkilö tule hälytystehtävään säädetyssä ajassa, seuraisi siitä sanktio. Näin saataisiin palokuntiin lisää jäseniä.” Ideoita kentältä Palokuntalainen-lehden toimitus ottaa julkaistavaksi pelastusalaa mahdollisesti hyödyttäviä ideoita osoitteessa toimitus@ palokuntalainen.fi Palokunnille tai hälytyskelpoisille korvaus valmiudesta ”Kun hälytyskelpoinen palokuntalainen on valmiudessa ja riittävän lähellä paloasemaa, hän merkkaa älypuhelimellaan itsensä valmiuteen. 9 Vakuutusmaksualennuksia palokunnan jäsenille ”Mitäpä, jos vakuutusyhtiöt alentaisivat vakuutusmaksuja niiltä henkilöiltä, jotka liittyisivät palokuntaan ja osallistuisivat hälytysosaston toimintaan niin, että vaaditut harjoitusja hälytysmäärät täyttyisivät. Järjestelmällä tilannekeskus olisi koko ajan selvillä paljonko kussakin palokunnassa on henkilöitä valmiudessa. Samoin taulussa on APUA puhelin, jolla saadaan viranomaisiin yhteys, jos sattuu matkapuhelinyhteydet olemaan häiriössä. Teknisesti tämä on mahdollista järjestää pienellä lisäominaisuudella vaikka Secappiin. Rahaa ei liikkuisi ollenkaan, vaan harjoituskauden jälkeen palokunta toimittaisi niiden tiedot vakuutusyhtiöille, jotka ovat oikeutettuja maksujen alennukseen. Näin saataisiin tarkka lähtöaika, kun yksikkö lähtee asemalta ja myös kohteeseen saapumisaika. Palokunnalle tai hänelle itselleen kilahtaisi joka tunti tietty pieni summa siitä, että on valmiina välittömästi lähtemään hälytystehtävään. Näin estettäisiin väärinkäytökset.” GPS-paikannus kaikkiin pelastusajoneuvoihin ”Jokaiseen paloautoon gps-paikannin ja ja yksinkertainen seurantajärjestelmä. Voisiko tällaisen saada Peken tai Kejon kylkeen. Tässä olisi etua vakuutusyhtiöille ja palokunnille. Tietysti laitoksella pitää olla valmius hyödyntää tietoa korvauksen maksamiseksi
Hjelt on edelleen aktiivinen vaikuttaja edistäen sopimuspalokuntatoimintaa, ja on mukana operatiivisessa pelastustoiminnassa Kauniaisissa ja Sibbo Skärgårds FBK:ssa. SSPL MYÖNSI 4.2.2020 liiton korkeimman tunnustuksen ja järjestyksessään toisen sopimuspalokuntaristin Kauniaisten VPK:n kunniapäällikkö Silvio Hjeltille. Tätä ennen Vainio on toiminut sisäministeriön pelastusosastolla useissa eri tehtävissä vuodesta 1998. Silvio Hjelt on tehnyt pitkän uran sopimuspalokuntatoiminnassa ja sen hyväksi. ja kausi kestää viisi vuotta. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 HENKILÖT NIMITYKSIÄ VALTIONEUVOSTO NIMITTI valtiotieteiden maisteri, diplomi-insinööri Taito Vainion Hätäkeskuslaitoksen johtajaksi 30. Risti luovutettiin Hjeltille Tampereella 8.2.2020 pidetyssä Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ajankohtaisseminaarissa. Hän aloittaa tehtävässään huhtikuun alussa, nykyisen pelastusjohtaja Martti Soudunsaarien jäädessä eläkkeelle. Hän aloitti virassaan 1.3. MARKUS AARTO työskentelee tällä hetkellä Lapin yliopiston hallintojohtajana. Markus Aarto on toiminut pitkään myös sopimuspalokuntatoiminnassa. Hän on Saarenkylän VPK:n puheenjohtaja. Risti myönnetään erityisen ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä palokuntatoiminnan hyväksi. tammikuuta. Sopimuspalokuntaristejä myönnetään enintään yksi vuodessa, eikä tunnustusta voi erikseen anoa. Tehtävissään hän on vastannut hätäkeskustoiminnan strategisesta kehittämisestä ja Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen valmistelusta. Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen johtoon Historian toinen Sopimuspalokuntaristi Silvio Hjeltille Varatuomari Markus Aarto Lapin pelastuslaitoksen uudeksi pelastusjohtajaksi. Virka on sijoitettu Poriin. Vainio on työskennellyt pelastusosaston ohjausja kehittämisjohtajana sisäministeriössä vuodesta 2018 lähtien
Kinnunen on työskennellyt pelastajan töissä yhteensä kymmenen vuotta, hetken Oulussa sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksella reilut kahdeksan vuotta. Palomiehen töiden ohessa Kinnunen on opiskellut Tampereen yliopistossa ja valmistunut hallintotieteen maisteriksi vuonna 2015. 11 HENKILÖT LIITON HALLITUKSEN 8.11.2019 toiminnanjohtajaksi valitsema Mika Gröndahl aloitti tehtävässään 1.2.2020 Pekka Vänskän jäädessä eläkkeelle. HALLINTOTIETEEN MAISTERI, insinööri (AMK) Ville Mensala johtaa 1.7.2020 alkaen Keski-Suomen pelastuslaitos-liikelaitosta ja vastaa sen taloudesta ja kehittämisestä maakunnallisena toimijana. Viestintäsuunnittelijan tehtävä on osa-aikainen ja Voutilainen jatkaa myös Liikenneturvan yhteyspäällikkönä. Eläkkeelle siirtyvän Simo Tarvaisen edeltäjä oli uuden pelastusjohtajan isä, Markku Mensala. Kinnunen on suorittanut palopäällystökurssin 2017 ja toiminut palomestarina Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella kahden vuoden ajan ennen uutta kehittämispäällikön tehtävää. Ville Mensala on jo toisen polven pelastusjohtaja. Mika Gröndahl aloitti UPL:ssa Keski-Suomen pelastuslaitoksen uudeksi pelastusjohtajaksi Ville Mensala SPPL:n uusi kehittämispäällikkö on Antti Kinnunen Mari Voutilainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen viestintäsuunnittelijaksi. SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON kehittämispäällikkö Antti Kinnunen aloitti tehtävässään 1.2.2020. Mensala siirtyy pelastusjohtajan tehtävään Helsingin pelastuslaitoksen esikuntapäällikön tehtävästä. MARI VOUTILAISEN tehtävänä on toimia jatkossa pelastuslaitoksen viestinnän yhteyshenkilönä median ja yhteistyökumppaneiden kanssa
Hän työskenteli palomiehenä, pelastussukeltajana, aluspäällikkönä ja paloesimiehenä, kunnes siirtyi päällystötehtäviin vuonna 1988. Uran kalkkiviivojen karikot eivät kuitenkaan himmennä Weckstenin saavutuksia hänen 45 vuotta kestäneen uransa aikana.. Myös valtiovallan suuntaan oli semanttista kohinaa. Ylpeä omistaan Simo Wecksten on stadin brankkari, joka on aina ollut ylpeä omasta laitoksestaan. Vuodesta 2004 marraskuuhun 2012 hän toimi riskienhallinnan osaston päällikkönä ja lopuksi seitsemän vuotta pelastuskomentajana. – Kun astuin virkaan 2012, aloitin saneeraustoimet, jotka eivät heti auenneet Simo Wecksten 9700 tehtävän mies jäi eläkkeelle Pitkän ja ansiokkaan työuran pelastusalalla tehneen Simo Weckstenin lähtöä Helsingin kaupungin palveluksesta leimasivat ongelmat pormestari Jan Vapaavuoren kanssa. Pelastustoimella pitää Weckstenin mukaan olla jatkossakin autonominen asema. Simo Wecksten osallistui noin 9 700 pelastustehtävään uransa aikana. Simo Wecksten kannatti komentajakautenaan viiden suuren laitoksen mallia. Hänet valittiin Vuoden palomieheksi 1999. – Suuret toimijat pystyvät pelastustoimessa kustannustehokkaampaan toimintaan kuin pienet – sama onko järjestelmä kunnallinen tai valtiollinen. Itsenäinen ja vahva pelastustoimi ennen kaikkea Simo Wecksten muistuttaa, että pelastustoimi on suurin sisäisen turvallisuuden toimiala. Onnistuuko se kunnallisena, se onkin toinen juttu. – Pelastustoimen status pitää nostaa sille kuuluvalle paikalle. Korostan kuitenkin tiivistä yhteistyötä muiden viranomaistahojen kanssa kolmattakaan sektoria unohtamatta. Komentajavuosiensa aikana hän teki paljon töitä pelastuslaitoksen nostamiseksi entistäkin tehokkaammaksi. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 HENKILÖT S imo Wecksten aloitti palveluksensa Helsingin palolaitoksessa vuonna 1975, aluksi sairaankuljettajana. – Sen on saatava olla itsenäinen toimija, jota johtavat pelastusalan ammattilaiset
Simo Weckstenin kirja ilmestyi seitsemän päivää ennen eläkkeelle siirtymistä. Kirjan kolmas kolmannes käsittelee Simon taivalta Helsingin pelastuslaitoksessa ja avaa myös hänen näkemyksiään kaupungin johdon ja poliitikkojen toiminnasta. Hänen tekstinsä on lyhyttä ja ytimekästä, helppoa lukea ja ymmärtää. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Tämä on ollut sisäpiireissä tiedossa jo vuosikausia, on hyvä, että asia on viimein julkinen. Venäjän (Siperia) keikka on tragikoomisuudessaan kirjan huvittavinta antia, Palestiina ja Iran dramaattisinta. Merkillepantavaa ovat Simon paljastukset pelastusjohtajien kuppikuntaisuudesta. Kirjaa voi hyvällä syyllä suositella kaikille pelastusalasta kiinnostuneille. Tarkat päivämäärät ja kellonajat sekä lukuisat henkilöja paikannimet antavat tarinoista luotettavan vaikutelman. Kirjan 250 sivusta pääosa käytetään Weckstenin ulkomailla tapahtuneiden tehtävien kuvauksiin. Suomen kieli on hallussa ja virheitä tai kielellisiä konkeloita on olemattoman vähän. Tietokirjailija, pelastuslaitoksen entinen merimestari Teemu Tumelius kuvaa Simon monipuolista taivalta tahdikkaasti sortumatta ylisanoihin. HENKILÖT 13 Simon seikkailumatka on mielenkiintoinen kirja VUONNA 1996 eläkkeelle jääneen pelastuskomentaja Rainer Alhon muistelmakirja ”Jäljet näkyivät portilla” ilmestyi seitsemän vuotta sitten, 17 vuotta eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tarinat hänen kansainvälisistä operaatioista ovat ihmeen yksityiskohtaisia. Jan Vapaavuoren johtamistavan Simo lyttää maanrakoon. Tuore kirja on imaisee lukemaan. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita löytyy vaikka muille jakaa. Kimmo Kohvakkaan kohdistuu arvostelua ainakin rivien välissä. Lapsuudesta ja nuoruudesta kertova alkuosa taustoittaa hyvin Simon elämää Karhulassa, Mikkelissä ja Teksti muistuttaa kylläkin perusteellisuuteen pyrkivää sukuselvitystä, mutta se on hyvin kirjoitettu. Sisäministeriö saa ansaitsemaansa arvostelua, vaikka sitä ei sen kummemmin avata. Entinen sisäministeri Kai Mykkänenkään ei saa hyvää arvosanaa
– Kyllä nämä komentajaurani kalkkiviivat olivat aika turbulenttia aikaa, tunnustaa Wecksten. – Se miksi en esittänyt rakennettavaksi toiminvalmiusohjeen edellyttämiä uusia paloasemia (10 kpl), perustui tutkittuihin faktoihin (Klinge ym 2014, keskeisenä asiantuntijatahona VTT), perustelee Wecksten. Paljonko lisää jouduttaisiin maksamaan ja montako ihmistä lisää sillä voitaisiin pelastaa. Karikkoa kalkkiviivoilla Parin kolmen vuoden aikana ennen eläkkeelle siirtymistään Wecksten koki komentajauransa pahimmat karikot. Helsingissä sattuu asukasmäärään suhteutettuna vakavia henkilöja omaisuusvahinkoja huomattavasti vähemmän kuin muualla Suomessa. – Erityisen ylpeä olen siitä, miten pelastustoiminnan ja ensihoidon synergia toimii. Myös sisäministeri Kai Mykkäsen pari vuotta sitten tekemä (sittemmin peruttu) päätös siirtää pelastusalan koulutus kokonaisuudessaan Kuopioon oli aiheuttanut Weckstenille harmaita hiuksia ja paineita kaupungin johdon taholta. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on monien mittareiden mukaan maailman huippuluokkaa. Tietokirjailija Teemu Tumelius ja Simo kirjan julkistustilaisuudessa.. – Halusin kuitenkin julkaista kirjassa asiat sellaisina kuin ne minun näkökulmastani näyttivät. Ne osoittavat, että valittu toimintalinja on ollut oikea. Wecksténin mukaan tulee miettiä sitä, mitä vaikkapa yhden minuutin parannus toimintavalmiusaikaan merkitsee. Kirjassaan Wecksten paljastaa myös pelastusjohtajien keskuudessa esiintyneitä erimielisyyksiä. Tuloksia kehtaa esitellä kansainvälisestikin. Hänen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kiista huipentui 20 miljoonan euron uhkasakkoon vajaa vuosi sitten. –Kaupunkimme pelastustoimen suorituskyky on ainutlaatuinen. Jokainen laitoksemme palomies taitaa ensihoidon ja se on erinomainen asia, jos ajatellaan esimerkiksi suuronnettomuustilanteen hoitamista. – Seitsemän vuoden aikana olemme tutkineet omaa toimintaamme ja sen tuloksia. – Valitettavasti kaupunkimme pormestari Vapaavuori ei suostunut ymmärtämään tutkimusta. Seurauksena uhkasakosta kaupungin johdon ja Weckstenin välit viilenivät. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 HENKILÖT kaikille henkilöille laitoksessamme. Organisaation ja toimenkuvien muutokset aiheuttavat aina muutosvastarintaa, kuten tiedämme, kertoo Wecksten
Alkavat eläkepäivät kuluvat mökkeilyn, liikunnan ja asuntoautoilun merkeissä. Hänen palkanmaksajinaan ovat olleet niin kunta, kuntien yhteenliittymä, valtio, rahasto kuin järjestökin. HENKILÖT Pelastusjohtaja Simo Tarvainen Keski-Suomen monipuolisuusmies vaihtaa vapaalle Teksti Pekka Koivunen Kuvat Esa Aalto. 15 Keski-Suomen monipuolisuusmies vaihtaa vapaalle Keski-Suomen pelastusjohtajan virasta eläkkeelle jäävällä Simo Tarvaisella on monipuolinen kokemus julkishallinnosta
Kokemusta tuli myös sairaankuljetuksesta. Näin alkoi pitkä rupeama valtion palveluksessa. Valtion viroissa näkökulma oli ylhäältä alas. Palosuojelurahasto ja SPEK opettivat, että pelastusala on muutakin kuin hallintoa. Palomiehen työssä oppi, mitä tämä ala käytännön tasolla on. Hän pyrki ja valittiin johtamaan Keski-Suomen pelastuslaitosta vuonna 2008. – Olin ollut tasan kymmenen vuotta Keski-Suomen läänin pelastustarkastajana 1987–1997. Uudenmaan läänin parin vuoden komennuksen jälkeen seurasi 10-vuotinen pelastustarkastajan pesti Keski-Suomessa. Jyväskylän Yliopistossa suoritetun filosofian maisterin (fysiikka) tutkinnon jälkeen Palomestarikurssi 9 pätevöitti Simon Uudenmaan läänin apulaispelastustarkastajan virkaan, johon Heikki Paajanen hänet vuonna 1985 valitsi. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 HENKILÖT P ohjois-Savossa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Simo Tarvainen aloitti monipuolisen uransa pelastustoimen palveluksessa ”puolivakinaisena” Rautalammilla. Lyhyt vierailu valmiusjohtajan pallilla Turussa ja sitten ministeriöön Helsinkiin. Tuolloin opin paljon kuntien toiminnasta ja loin myös suhteet. – Nautin siitä, että olen saanut vaihtaa työtehtäviä. Vuonna 2000 oli vuorossa Palosuojelurahasto ja seuraavana vuonna 2002 SPEK, jonka toimitusjohtajana hän työskenteli vuoteen 2008. Takaisin Keski-Suomeen Simo on koko työuransa aikana tuntenut lukkarinrakkautta Keski-Suomea kohtaan. Kolme ja puoli vuotta kesäjussina Jyväskylässä sekä yksi kesä Vantaalla sinetöivät uravalinnan
Raju alku Heti viran alkupäivinä tuli selväksi, että Keski-Suomen pelastusjohtajalla on edessään iso urakka. Myös yhteydet muihin viranomaistahoihin olivat valmiina. Ristonmaa, Seppälä, Vaajakoski, Laukaa, Äänekoski, Hankasalmen saneeraus, siinä isoimmat kohteet. Ylityöt kiellettiin ja käytiin monta saneerauskierrosta. Vuosien saneerauksen jälkeen teimme neljä miljoonaa ylijäämää pari vuotta sitten, valottaa Tarvainen tiukan toimintapolitiikkansa tuloksellisuutta. Jatkuva negatiivisten asioiden uutisointi ei pitkän päälle ole Tarvaisen mielestä kehittävää. – Olen aina pitänyt tärkeänä pitää silmät ja korvat auki, mitä maailmalla tapahtuu. Valtion viroissa näkökulma oli ylhäältä alas. – Edellisenä askeleena voisi pitää esimerkiksi ensivasteen tulemista palokuntatoimintaan 1990-luvulta lähtien. kuntapäättäjiin. – Vajaa viisi vuotta toimineen pelastuslaitoksen talous oli surkeassa kunnossa. Niistä on ollut todella paljon hyötyä täällä Keski-Suomessa. – Sovelsin pelastusjohtajan viran alusta alkaen aiemmista työtehtävistä saamiani kokemuksia. Edessä ovat lähiaikoina ainakin Viitasaari ja Karstula. Myös henkilöstön koulutuksella on ollut keskeinen sija hänen linjauksissaan. Laitokselle tulisikin palkata päätoiminen turvallisuusviestintähenkilö. – Olemme saaneet kalustoa uusittua, niin, että hiljaisempienkin asemien ajoneuvojen keski-iät ovat laskeneet. Tämä on sitä pelastustoimen ’tuotekehittelyä’, johon pitäisi koko ajan olla aikaa ja resursseja, esittää Simo Tarvainen. Simo Tarvaisen lehdistösuhteet eivät aina ole olleet ongelmattomat. Olemmekin halunneet kehittää muun muassa palomiesten kansainvälistä vaihtoa. 17 HENKILÖT Jatkuvaa kehitystyötä Ensihoidon kehittäminen on ollut lähellä Simo Tarvaisen sydäntä. – Kierroksen aikana paljastui tarve niin uudisrakentamiselle kuin saneerauksillekin. – En ole alkanut toimittajien kanssa tappelemaan, vaikka joskus olisi ollut syytäkin. – Keski-Suomessa on tällä hetkellä kolme 24/7-yksikköä (Muurame, Laukaa, Karstula), jotka toimivat ensimmäisenä koko maassa erityisesti tähän toimintaan suunnitelluilla pelastus-/ ensihoitoajoneuvoilla. – Tämä vaikuttaa myös työilmapiiriin. – Yleisölle suunnatussa viestinnässä on paljon parantamisen varaa. Keski-Suomen ja Itä-Suomen pelastuslaitokset valmistelivat vuonna 2015 yhdessä Pohjois-Karjalan mallin mukaista monitoimiyksikkötoimintaa, jonka ensisijainen tarkoitus on hengenpelastaminen. – Tämän uutisointi oli huomattavasti vaatimattomampaa kuin lukuisten ongelmien. Mielestäni kaluston kierrätys on onnistunut. Myös kirjavan kaluston uusiminen on vaatinut pitkän aikavälin toimenpiteitä. Asemia ja uutta kalustoa Simo Tarvainen kiersi ensimmäisenä virkavuotenaan kaikki Keski-Suomen pelastuslaitoksen paloasemat. ”Palomiehen työssä oppi, mitä tämä ala käytännön tasolla on. – Vaikeinta ovat olleet juuri henkilöstöasiat, erityisesti päätoimiseen henkilöstön tuottavuuden lisääminen. – Kun ihmiset tarvitsevat apua, heidän on saatava sitä. On myös mainittava, että sopimuspalokuntiemme osaaminen ja laatutaso on viime vuosina noussut merkittävästi. Haastattelun lopuksi omien sanojensa mukaan kutsumustyötä tehnyt Simo Tarvainen muistuttaa opeista, jotka hän sai jo Rautalammilla. Simo Tarvaisen aloittaessa virassa, kanavat kuntapäättäjiin olivatkin auki. Ei ollut kovinkaan miellyttävää lähettää virkakauden alussa 800 000 euron lisälaskua kuntiin, kertoo Simo Tarvainen alkuvuosien rajuista toimenpiteistä. Helposti nuo murheet tulevat mieliin myös vapaa-ajalla. Palosuojelurahasto ja SPEK opettivat, että pelastusala on muutakin kuin hallintoa”.. Turvallisuusviestintä on entiselle SPEKin toimitusjohtajalle tuttua
Asiantuntija-alustukset ja kommenttipuheenvuorot johdattelevat normaaliolot–häiriötilanteet–poikkeusolot-teemaiseen trilogiaan. Palopäällystöpäivien teema on tulevaisuuden tekijöille, joten myös oleellisena kohderyhmänä ovat tulevaisuuden tekijät ja esikuvat ympäri Suomen. Pelastusalaa tulee kehittää, mutta kenen ehdoilla ja miksi. Lämpimästi tervetuloa mukaan Palopäällystöpäiville Helsinkiin 25.–27.3.2020. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ PELASTUSALA ON osa ympäröivää yhteiskuntaa, ja aika-ajoin onkin tärkeä tarkastella asioita oman roolin ulkopuolelta. Skenaario etenee epätodennäköisellä, mutta täysin mahdollisella suurella junaonnettomuudella kivenheiton päässä Palopäällystöpäivien pitopaikasta. Alan ykköstapahtuma Palopäällystöpäivät tarjoaa ainutlaatuisen alustan vuorovaikutukselle ja osaamisen kehittämiselle valtakunnallisesti. Tapahtuma alkaa keskiviikkona Varautumisen pre-seminaarilla. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen kohti 2030-lukua haastaa Suomen miettimään uusia ratkaisuja: miten julkisia palveluja tuotetaan ikääntyvälle väestölle. Miten tiedolla johtaminen tukee kehitystä. Pelastusalan ykköstapahtuma Palopäällystöpäivät on suunnattu tulevaisuuden tekijöille NÄHDÄÄN MAALISKUUSSA HELSINGISSÄ! Suomen Palopäällystöliiton väki www.sppl.fi/ppp2020 Teksti ja kuva SPPL. Lisäksi paneudutaan useisiin päivänpolttaviin puheenaiheisiin. Mitä tarkoittaa suorituskyvyn hallinta ja johtaminen. Torstaista perjantaihin Palopäällystöpäivät pureutuvat koko yhteiskuntaa puhuttaviin teemoihin
Pelastustoimelle tämä asettaa uusia vaatimuksia. Mika Taavitsaisen ERICA-esitystä pidettiin käytäväkeskusteluissa parhaana järjestelmän kuvauksena tähän mennessä. ESITYKSET OVAT katsottavissa osoitteessa www.sspl.fi Kuvat Arto Papunen. Aron esityksen jälkeen Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi esitti mielenkiintoisen mallin harva-alueiden turvallisuustason nostamiseksi – kyläryhmät, joiden toimintaa pelastuslaitos koordinoi. Hänen perinpohjainen esityksensä Suomen väestön alueellisesta jakautumisesta lähitulevaisuudessa avasi satapäisen kuulijajoukon silmiä veret seisauttavalla tavalla. Seminaarin päätti Teemu Veneskarin ajankohtainen esitys roboteista ja tekoälystä. Tilaisuuden juontaja Mira Leinonen ja kyläryhmistä keskustelemassa Markus Viitaniemi, Markku Kallio, Raija Jääskeläinen ja Juho Luukko. PeO:n edustajien esityksen koulutusuudistuksesta ja oppimiskartoituksesta olivat myös osanottajien mieleen. vanhenee vauhdilla. 19 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ ARON MUKAAN on täysin selvää, että kasvukeskusten ulkopuolella väestön määrä vähenee ja ikärakenteen muutos on ilmiselvä, väki SSPL:n Ajankohtaiseminaari 2020: Timo Arolta jäätävää tekstiä aluekehityksestä SSPL:n Ajankohtaiseminaari 2020:n vierailevana luennoitsijana oli aluetutkija Timo Aro. Sisällöltään monipuolisessa seminaarissa nähtiin muun muassa sisäministeri Maria Ohisalon videotervehdys ja kuultiin pelastusylijohtajan Kimmo Kohvakan tilannekatsaus. Aluetutkija, VTT Timo Aro. Jaakko Linko kertoi vaatimustason noususta viime vuosikymmeninä
Yhteistoimintaan muiden lähipalokuntien kanssa perehdytään kirjan viimeisessä kolmanneksessa, jonka mielenkiintoisin artikkeli on ”Palokunnan kautta ammattiin” eli 25 palokuntalaisen tarina Anjalan VPK:n riveistä pelastusalan ammattiin. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ MUUTAMAT PALOKUNTAYHDISTYKSET ovat viime vuosina satsanneet korkealaatuisiin historiikkitai historiateoksiin. 040 716 1805 kim.nikula@spal.fi Tuula Kukonlehto viestintäjohtaja puh. Uusi nimi kuvastaa kasvavan jäsenistömme ydintehtävää ja saumatonta yhteistyötä pelastusja hälytystehtävissä, liiton johtaja Kim Nikula sanoo. Uusi nimi kertoo vahvasta ja yhtenäisestä auttamisen ammattilaisten liitosta. – Työn tekemisen edellytyksiä on kehitettävä pelastusalalla, sillä ensilinjan auttajat ansaitsevat parhaat mahdolliset työolosuhteet, riittävät resurssit työn tekemiseen ja vaativasta työstä oikeudenmukaisen palkan, Kim Nikula jatkaa. – Halusimme nimen, joka puhuttelee koko jäsenkenttäämme pelastus-, ensihoitoja hätäkeskustyöntekijöitä. Nimenmuutoksen yhteydessä uudistettiin myös liiton visuaalinen ilme. Suomen Palomiesliitto SPAL on nyt Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL Yhteyshenkilöt Kim Nikula, liiton johtaja puh. Anjalan VPK:n teos nousee tällä vuosituhannella julkaistujen palokuntahistoriikkien kärkikaartiin. 1990-luvulla keskeytynyttä palokunnan historiikin valmistelua päätyi jatkamaan Anjalan nuorisokeskuksen kehittämispäällikkö Kirsi Sali. kaudella. Kirjan suomen kieli on sujuvaa ja kielioppi hallussa. 0400 352 709 tuula.kukonlehto@spal.fi Lähde: SPAL-tiedote. Sitä seuraa osasto ”Henkilöitä vuosien varrelta” ja lopuksi kertomuksia kauden ilmiöistä ja tapahtumista palokunnassa ja vähän sen ulkopuolellakin. Kun historia on kronologisesati käyty läpi, paneudutaan kirjassa Anjalan VPK:lle tärkeisiin teemoihin: ”Palotallista omaan taloon”, ”Poikaosasto”, ”Kilpailutoiminta” ja ”Palokuntanaiset”. Anjalan VPK:n muhkea julkaisu 335 sivua palokuntahistoriaa PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON ja hätäkeskusten henkilöstön ammattiliitto SPAL on uudistanut nimensä. Jokaisen jakson alussa on aikajana päätapahtumista ao. Kirjan lopussa selvitetään alan käsitteitä ja toimijoita ja listataan luetteloita ihmisistä eri tehtävissä vuosien varrella. Sitten seuraa yhdistyksen säännöt vuosilta 1895, 1999, 2006 ja 2018. SPALin sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@spal.fi ja verkko-osoite www.spal.fi. SPAL työskentelee pelastusalan työntekijöiden työelämän uudistamisen puolesta. Y-tunnus ja laskutustiedot pysyvät ennallaan. Helppolukuisuutta lisää monipuolinen kuvitus. Hän kokosi laajasta arkistomateriaalista ja viimevuosien tapahtumista kokonaisuuden, joka on jaksotettu lukijaystävällisesti: Neljä ”Ajan kulkua”-jaksoa kertovat palokunnan historian neljästä kaudesta. Kirjan päättää kuvakavalkadi yhdistyksen jäsenistä 100-vuotispäivänä 7.10.1994. Päätös nimenmuutoksesta tehtiin SPALin Liittokokouksessa 28.11.2019. Viime vuonna julkaistu kymenlaaksolaisen Anjalan VPK:n historiikki ”Kirkon suojelusta yhteiskunnan turvaksi” on hyvä esimerkki perusteellisesta työstä palokuntatoiminnan taltioimiseksi
On syytä tunnustaa, että haasteisiin vastaaminen ja kehityksessä mukana pysyminen tarkoittaa myös työmäärän kasvua. Keskustelun ongelmana vain on, että vaatimukset ja kasvaneet haasteet käsitetään yleensä liian kapea-alaisesti. LAADUKAS TOIMINTAMME edellyttää sopimushenkilöstöltä melkoisesti aikaa ja panostusta tiedon, taidon ja toimintakyvyn säilyttämiseen sen kartuttamisesta puhumattakaan. Sopimuspalokunnilta ja koko pelastustoimelta vaaditaan Vaatimukset ja haasteet ovat kasvaneet 2020-luvulla aivan toisenlaisia asioita kuin vuosikymmeniä sitten. Tälle vuoropuhelulle seminaarimme oli jälleen hyvä avaus. USEIN OLEN saanut viime aikoina kuulla, kuinka koko pelastustoimi arvostaa sopimuspalokuntia ja sopimushenkilöstöä suuresti. Maailman ja yhteiskuntamme jatkuvan muutoksen haasteisiin täytyy vastata. Etenkin yhdistysmuotoisissa sopimuspalokunnissa yhdistyksille kasautuu lisäksi melkoinen määrä hallinnollista työtä ja jopa työnantajavelvoitteista huolehtimista. Näin sen pitää ollakin. Pelastuslaitosten sopimuspalokunnat eivät pärjää yksin ilman kiinteää yhteyttä pelastuslaitokseen. Koulutuksen kehitys lähti räjähdysmäisesti käyntiin 1990-luvulla. Sopimushenkilöstöön kohdistuvassa kasvaneiden vaatimusten kuormassa ei pohjimmiltaan ole kyse savusukelluskelpoisuuteen vaadittavien leuanvetojen määrästä. AJANKOHTAISSEMINAARISSAMME HELMIKUUN alussa valotin asiaa menneiden vuosikymmenten ajankuvien ja sopimuspalokuntalaisten arjen kautta. Nykypäivän sopimuspalokuntalaisen tulee olla pelastusalan monialaosaaja aivan kuten ammattipelastajankin. Tarvitaan vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä yksittäisten henkilöiden ja yhdistysten puurtamisen sijaan. Arvostuksen lisäksi tarvitaan venymisen takaamiseksi muutakin enkä tarkoita tällä vain rahallisia resursseja. 21 JAAKKO LINKO toiminnanjohtaja, pappi ja palokunnan yksikönjohtaja PELASTUSALAN PIIREISSÄ puhe sopimuspalokuntien vaatimuksista saa herkästi monet puolustusasemiin: ”Sopimushenkilöstöltä saa ja pitää vaatia, eihän tässä mitään uusia vaatimuksia olla keksitty.” Olen pitkälti samaa mieltä. Vielä pitäisi muistaa rekrytoida lisää väkeäkin. Ja sama toisinpäin. Peruskoulutuksen ohella mukaan astuivat muun muassa savusukeltaminen ”tsup-tsup”-menetelmineen ja ensivastetoiminta. Kehityksen ja muutosten tahti vain kiihtyi seuraavina vuosikymmeninä. ”Toimintakykyinen, osaava ja koulutettu sopimushenkilöstö on toimivan pelastustoimen sopimuspalokuntajärjestelmän perusta.”. TOIMINTAKYKYINEN, OSAAVA ja koulutettu sopimushenkilöstö on toimivan pelastustoimen sopimuspalokuntajärjestelmän perusta. Se jatkukoon. Tämän päivän näkökulmasta tuntuu hurjalta, miten olemattomalla koulutuksella vielä 1980-luvulla hälytyksiin singahdeltiin sireenin soidessa paloaseman katolla. Syytä onkin, vaikka usein itse olisimmekin turhan vaatimattomia venyessämme uskomattomaan työpanokseen aatteen palon voimalla tai pienellä rahallisella vastikkeella
Eipäs vaan ole ollut ennen ERICA:n käyttöönottoa. Nyt jalo perusajatus on ainakin teoriassa toteutettavissa. Teksti Silvio Hjelt Vuosikymmenen synnytys: Tervetuloa, ERICA !. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ ”Hätään tarjotaan tarkoituksenmukaisin apu”. Kuulostaa itsestään selvältä
23 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Tervetuloa, ERICA !
Asemapaikan sijainti on teoriassa optimoitavissa, ja moni muu ominaisuus on käytännössäkin optimoitavissa, kunhan asia ”Tehtävä selviää kysymyssarjasta, tietokone määrittää tarvittavat kyvyt, napin painallus ja resurssit on hälytetty.”. Tiestö on reunaehto. Asemapaikan sijainti yms. Toistaiseksi palokunnan ominaisuuspaletti lienee varsin abstrakti asia, mutta ajan myötä tilanne muuttunee. Käytännössä ominaisuuksia on paljon enemmän, mutta kun ominaisuudet ja reunaehdot on syötetty ERICA:an, niin loppu onkin vain matematiikkaa, jossa kone hakkaa ihmisen. Vai onko sittenkään niin, kun hätäkeskuspäivystäjän harkinta on pitkälti siirretty pelastuslaitosten vastesuunnittelijoiden vastuulle. SSPL:n ajankohtaisseminaarissa hätäkeskustietojärjestelmän pääkäyttäjä Mika Taavitsainen piti loistavan esitelmän ERICA:n toiminnasta. Pärstäkertoimista ja muista epäolennaisuuksista piittaamatta. Tietääkö kukaan, ja jos tietää, niin meneekö se tieto ERICA:lle saakka. Kansalaiset odottavat sopimuspalokunnilta monenlaisia asioita. Kun hädässä oleva ihminen hätäkeskuspäivystäjän avustuksella ”täyttää rasti-ruutuun-lomakkeen”, niin kone muodostaa itselleen ”tilannekuvan”. Enää vastesuunnittelu ei perustu yksiköihin, vaan suorituskykyominaisuuksiin. Useimmat palokuntasopimukset lienevät vanhaa mallia, missä ehkä savusukeltajia lukuun ottamatta ei ole huomioitu ERICA:n tuomaa kyky-/ ominaisuusajattelua. Sen tuotos riippuu siitä, millaisella tiedolla ja miten järjestelmä ruokitaan. 24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ A inakin toistaiseksi ERICA on syötettyjen tietojen käsittelymekanismi, ei muuta. Tietääkö suunnittelija. Tehtävä selviää kysymyssarjasta, tietokone määrittää tarvittavat kyvyt, napin painallus ja resurssit on hälytetty. ERICA vertaa hätäkeskukselle tulleen hätäviestin asiasisällön järjestelmään syötettyihin resurssiominaisuuksiin ja poimii niistä ennalta syötettyjen kaavojen mukaan tarkoituksenmukaisimmat kyvyt. Tarjolla oleva letkunvetäjä on ominaisuus, hänen lähtöaikansa on ominaisuus ja letkunvetäjän savusukelluskyky on lisäominaisuus. ovat myös ominaisuuksia. Algoritmi on koneelle syötetty laskentakaava, esimerkiksi jos tilanne on tämä, niin valitse näin. Ja tässä onkin heti haaste: miten varmistetaan, että yksittäisen sopimuspalokunnan ominaisuudet on oikein määritetty. Tulos on oikea, edellyttäen, että lähtökohdat ovat oikeat. Myös tarjolla olevat kykyresurssit ovat ihmisen määrittelemiä. Algoritmi on vastesuunnittelijan henkinen tuotos, hyvässä ja pahassa. Ominaisuuksilla arvoa, entä olemassa ololla. Parhaimmassa tapauksessa se on loistava tehokkuuden nostaja, pahimmassa tapauksessa ”shit_in – shit_ out”-rakennelma, joka johtaa pahimmillaan palokuntakuolemiin. Pelastuslaitos sen sijaan maksaa vain ominaisuuksista palokuntasopimuksen mukaan. Kone ei ole viisas, se osaa vain laskea Kokemus on osoittanut, että esimerkiksi tietynlainen rakennuspalo vaatii tietynlaiset kykyresurssit kohteessa. Ne hälytetään, muita ei, ellei sitten muuttuva tilannekuva anna aihetta muuhun. Inhimillinen tekijä ei ole poistunut Inhimillinen tekijä vaikuttaa edelleen kohtiin ”algoritmi” ja ”tarjolla olevat resurssit”. Ellei näin ole, resurssintarve muuttuu. Siihen koneen algoritmi valitsee tarjolla olevista resursseista ne, jotka algoritmin mukaan parhaiten vastaavat kykytarvetta. Jos algoritmi on pielessä, niin valintakin menee pieleen. Tietääkö palokunta itse
Entä mikä on palokunnan olemassaolon ja muun kuin operatiivisen toiminnan merkitys, kun lähivuosina pohditaan uusia korvausperusteita. ERICA:n toiminta johtaa tietynlaiseen kilpailuun: yksittäisen sopimuspalokunnan pitää pystyä tuottamaan sellaisia ominaisuuksia, jotka naapureihin verrattuna kokonaisvaltaisesti nostavat palokunnan vasteeseen, kun tilanne vaatii. Halutaanko kaikilta samaa, pitääkö jotain kehittää, voiko jotain jättää vähemmälle huomiolle, jne. Huhut kertovat, että ammattiyksiköitä joillakin alueilla ajatetaan entistä pitempiä matkoja paikallisten sopimuspalokuntien jäädessä talliin. Vai onko kyse pelkästä laisuudesta tai reviirikusemisesta. Valtakunnallinen strategia Meneillään on ERICA:n ensiaskeleiden testi. Olettamalla. Seminaarissa nousi kuitenkin esille, että vaikka ERICA on järjestelmänä kaikille sama, niin sekä vastemäärittelyt että etenkin niiden muodostamiskulttuurit ovat alueellisesti kovin erilaiset. On jopa väitetty, että kyseessä olisi niin salainen asia, ettei sitä voi sopimuspalokunnille avata. Viimeksi mainituissa tapauksissa herää vääjäämättä kysymys: mistä pelastuslaitos on ominaisuustietonsa ammentanut. Ehkä sellaisen strategian luominen ja osana sitä pelastuslaitosten vastesuunnittelun ohjaaminen olisi ihan valtakunnan tason asia. Voisi olettaa, että resurssien optimointi olisi yhteiskunnan kokonaisedun intressissä. Mutta on myös alueita, missä vastesuunnittelu on tiukasti piilotettu pelastuslaitoksen sisäpiiriin. Siihen nimittäin kuuluu paljon muutakin kuin joukko kykyjä päivittäisten tehtävien hoitamiseksi. Samassa yhteydessä voisi myös pohtia sopimuspalokuntalaisten luotettavan, resurssihallintaa oikeasti palvelevan hälyttämisjärjestelmän aikaansaamista.. Yhteiskunnan kokonaisetu saattaisi vaatia, että yhteiselle työkalulle luodaan yhteiset käyttönormit. Ainoastaan sillä tavalla voidaan varmistaa, että maassamme säilyy laaja ja riittävän tiivis paloasemaverkosto, jossa motivoituneet palokuntalaiset toimivat mahdollisimman tehokkaasti koko suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun turvaamiseksi. Kysymällä palokunnilta. Siihen kuuluu kokonaisvaltainen näkemys yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kehityksestä ja yksittäisen palokuntalaisen motivoinnin merkityksestä siinä. Yhteistoimintaa – tai sitten ei Monessa palokunnassa vallitsee tietämysvaje sitä, mitä pelastuslaitos, tai oikeastaan lopulta ERICA:n vastesuunnittelun kautta tuottama hälytysjakauma, oikeasti tarvitsee. Nämä ovat kaikki asioita, jotka ovat yhteistoiminnan kautta optimoitavissa. Jos pieni palokunta suuren palokunnan ”varjossa” ei pysty savusukeltajien määrällä kilpailemaan, niin erikoistuminen johonkin toiseen ominaisuuteen saattaa olla vaihtoehto. Minkä asiakkaan intressissä sellainen on. Tilastoista. 25 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ tiedostetaan. On alueita, missä vastesuunnittelu on toteutettu tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitoksen ja sen palveluntuottajien eli sopimuspalokuntien kesken
– Meillä oli viime vuonna naisosaston 30-vuotisjuhlavuosi ja tavallaan kärry on lahja aseman miesväeltä naisosastolle, Jokioja sanoo lopuksi. – Sen jälkeen laitetaan agregaatti käymään ja saadaan virtaa myös muuhun käyttöön, esimerkiksi ympäristön valaistukseen. Monipuoliselle kärrylle oletetaan olevan käyttöä, kun tietoisuus kärrystä leviää toiminta-alueella. Kihniön muonituskärry Nopea helpotus sammuttajien nälkään ”Paikallisen kaupan kanssa on sovittu, että täydennystä saadaan myös kaupan aukioloaikojen ulkopuolella.” Teksti ja kuvat Arto Papunen. Asemalla on varmuusvarasto, josta voi täydentää kärryä, jos on kyseessä normaalia laajempi tehtävä. Paikallisen kaupan kanssa on sovittu, että täydennystä saadaan myös kaupan aukioloaikojen ulkopuolella. Akkuvirralla pysyvät myös kylmälaukut kylmänä ja näin kylmäketju ei katkea kesä-aikaankaan. Kärryn tullessa tilannepaikalle ensimmäiset kahvit voidaan laittaa tulemaan heti akkuvirran ja invertterin avulla. Kärryssä on muonitustarvikkeet 20–25 hengelle. Peräkärryn rakentamisesta on vastannut aseman miesväki, mutta naisosaltolta on saatu arvokkaita vinkkejä käytännön toteutukseen, paloaseman yksikönjohtaja Raine Jokioja kertoo. Naisosaston kanssa on suunniteltu myös toimintapoja, jotta lähtö olisi mahdollisimman nopea. – Ostimme pumppukärryn pelastuslaitokselta ja päätimme rakentaa siitä muonituskärryn. Kärry on suunniteltu niin, että se voidaan varustaa nopeasti käyttöön ja viedä tilannepaikalle. Muonitus on sellainen osa-alue palokunnassamme, minkä kehittämiseen olemme nyt halunneet panostaa. Rahaa palokuntayhdistys on käyttänyt kärryyn noin 6000 euroa. Kihniössä naisosasto on jo vuosien ajan hoitanut muonitusta pidempikestoisiin hälytyksiin sekä myös kadonneiden etsintätehtäviin. Talkootyötunteja on projektin parissa takana noin 200. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 PALOKUNNAT PIRKANMAALAISESSA KIHNIÖN sopimuspalokunnassa innostuttiin rakentamaan muonituskärry, kun pelastuslaitos päätti myydä asemalla olleen vanhan pumppukärryn ja korvata sen uudella vastaavalla kärryllä
PALOKUNNAT. Kärryn etuosaan on sijoitettu kärryn akku ja invertteri. 27 Muonituskärry kalusto: • 7 kW 3-vaihe agregaatti • 3000W invertteri • 2 kahvinkeitintä • Kaasutoiminen paella-pannu • Kuivamuonat • Termoskannut • Grilli • Verkkovirralla toimivat kylmälaukut • Koottava popup-teltta • Kertakäyttöastiasto • Pöytäryhmä tuoleineen • Otsalamput • Kärryn tehokas valaistus Raine Jokioja esittelee pumppukärrystä tehtyä muonituskärryä
PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2020 – TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE HEL SINKI 25.–2 7.3 . PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄI VÄT 20 20 SPPL.FI/PPP2020
Perusasioihin keskittyneestä kisasta tuli tiukka, mutta erojakin syntyi. Testiryhmään kuului lisäksi yksi palomies ja kaksi pitkän kokemuksen omaavaa sopimuspalokuntalaista. Päätestaajina toimi kaksi paloesimiestä, joilla on pitkä kokemus operatiivisesta toiminnasta ja pelastushenkilöstön koulutuksesta. palokuntalainen testaa SU UR I LÄ M P Ö K A M E R AT ES TI 29 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2020 – TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE HEL SINKI 25.–2 7.3 . Sammutustehtäviin soveltuvat lämpökamerat TESTI SUORITETTIIN Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella 3.-5.2.2020. Mitä tapahtui, kun neljän tunnetun lämpökameramerkin kädessä pidettävät lippulaivamallit pantiin tiukkaan syyniin. PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄI VÄT 20 20 SPPL.FI/PPP2020. Kaikki merkit osoittautuivat käyttökelpoisiksi sammutustehtävissä käytettäväksi
30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 Kova nelikko vertailussa: Lämpökamera pähkinänkuoressa Thermal Image Camera = TIC LÄMPÖKAMERAN PERUSPERIAATE on yksinkertaistettuna infrapunasäteilyn muuttaminen näkyväksi. Leader Bullard 3M Scott Flir & palokuntalainen testaa SU UR I L Ä M P Ö K A M E RA TE ST I. Jos kahdella kohteella on sama lämpötila, ne näkyvät näytössä samanvärisinä. KAMERA EROTTAA lämpösäteilyn. Kamerassa on viisi pääkomponenttia: Optiikka, ilmaisin, vahvistin, signaaliprosessori ja näyttö. Useissa kameroissa ”normaalit” lämpötilat ilmaistaan harmaasävyinä ja korkeammat lämpötilat eri väreinä. Kamerat kuuluvat luokkaan IP67, joka tarkoittaa täydellistä suojausta = pölytiivis ja kestää hetkellisen upotuksen veteen. NFPA1801 ON amerikkalainen lämpökamerastandardi. Kamerat kestävät myös 2 metrin pudotuksen betonille. SAMMUTUSTEHTÄVIIN SOVELTUVISSA lämpökameroissa on iskuja, lämpöä ja vettä kestävä kotelointi. Luokitus kertoo laitteen suojauksen ulkoisia uhkia, kuten pölyä ja vettä vastaan. IP-LUOKITUSJÄRJESTELMÄ on Euroopassa käytössä oleva järjestelmä sähkölaitteiden ja laitekoteloiden tiiviyden määrittämiseksi. Palokunnissa käytettävät lämpökamerat jaetaan kädessä pidettäviin ja kasvo-osaan integroituihin kameroihin
Testin suunnittelussa ja laitteiden arvioinnissa käytettiin soveltuvin osin hyväksi seuraavien julkaisujen sisältöä: • NIST (National Institute of Standards and Technology) Technical Note 1499: Performance Metrics for Fire Fighting Thermal Imaging Cameras – Smalland Full-Scale Experiments • NFPA (National Fire Protection Agency) 1801: Standard on Thermal Imagers for the Fire Service Teksti Testiryhmä ja Pekka Koivunen Kuvat Tomi Vastamäki, Pekka Koivunen ja Lauri Turtola palokuntalainen testaa SU UR I LÄ M P Ö K A M E R AT ES TI. Testi jaettiin kolmeen osaan 1. Hankintapäätöksiä tehtäessä tulee huomioida, että kameroiden käyttökelpoisuutta etsintäja pelastustehtävissä sekä erilaisissa kiirettömissä avunantotehtävissä ei tässä testissä tutkittu. KÄYTETTÄVYYS eli miten laite kulkee sammuttajan mukana ja millaista sitä on käyttää. Lämpökameroita on Markkinoilla pilvin pimein aina muutaman sadan euron hintaisista kymppitonnien laitteisiin. Samoin kuvantallennus ja tiedonsiirto jätettiin testin ulkopuolelle. Palokuntakäyttöön soveltuvien laitteiden yleisimmät arvonlisäverottomat hinnat vaihtelevat varustetasosta ja ominaisuuksista riippuen karkeasti 5 000 ja 10 000 euron välillä. 31 T ÄSSÄ TESTISSÄ paneuduttiin lämpökameroiden ominaisuuksiin ja niiden arviointiin sammutustehtävissä. TOIMIVUUS käytännössä testattiin sammuttajan eteen todennäköisesti tulevissa tilanteissa. NÄYTTÖ eli millainen kuva sammuttajalla on käytettävissä. Lisäksi mitattiin käynnistymisaikoja ja akkujen kestoa. 2. 3
32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 palokuntalainen testaa SU UR I L Ä M P Ö K A M E RA TE ST I Merkki 3M Scott Bullard Flir Leader Valmistaja 3M Scott Fire & Safety Bullard Flir Systems Groupe Leader Maahantuoja Teknosafe Oy Oy Veljekset Kulmala Ab Esteri Group Turvata Oy Ab Malli X380 QXT K55 TIC 3.3 VL Paino 0,980 kg 1,090 kg 1,100 kg 0,870 kg Mitat 130 x 115 x 225 mm 137 x 117 x 208 mm 120 x 125 x 280 mm 165 x 140 x 85 mm Ilmaisimen resoluutio 384 x 288 (110592 px) 320 x 240 (76800 px)) 320 x 240 (76800 px) 384 x 288 (110592 px) Näytön koko 3,5” 3,5” 4” 3,5” Näytön resoluutio 384 x 288 240 x 180 tai 320 x 240 320 x 240 320 x 240 Näytön sisältämä informaatio Lämpötila (esitetty numeroina sekä palkissa) akun varaustila (palkki) Kuuman tai kylmän pisteen osoitin (ristikko) Lämpötila numeerinen / graafinen, SRH (Super Red Hot) väritys, akun tila, kuumin piste, tallennus, moodit Keskip. +75 °C / 150 °C 15 min / 260 °C 5 min Mittausalue -40?C ... ominaisuus aktiivinen. eri pistokesovittimet, 2 akkua, akkulaturi, USB-kaapeli, kelautuva vaijeri, kiinnityshihna, dokumentaatio Lämpökamera, akku 2 kpl, laturi, säilytyslaukku. (vasen/oikea), 15. Huolto Englannissa Saksassa / Käyttäjä: pesu/puhdistus ei tarvitse määräaikaishuoltoa. Takuu Takuu 2 v, maksullinen pidennys mahdollista Laite ja akku 5 v Kamera 5 v, akku 2 v, sensori 10 v Kamera 5 v, akut 6 v, Ilmaisin 10 v, lisälaitteet 1 v Hinta ilman alv 6.500 € 6.400 € noin 5.500 € 6.000 € Suurin ilmaisimen resoluutio Suurin näytön resoluutio Laserosoitin Kylmät faktat 3M Scott Bullard Flir Leader. +650° C -40 … +1150 °C Pienin lämpötilaero (erotteluherkkyys) NETD +/5 ?C <100 ?C , +/10 % >100 ?C < 30mK ±4 °C tai ±4 % ympäristön lämpötilalle 10 °C 35 ° C <50mK (<0.05°C) Korostusväri keltainen, oranssi, punainen (normaalitilassa mustavalkoinen) SRH (Super Red Hot) (Kelta-punasävyt ) punainen keltainen oranssi punainen ja niiden eri sävyt (FIRE-moodissa). Kuvan päivitysnopeus 50 Hz 60 Hz 60 Hz 60 Hz Moodit / toimintatilat Kylmänja kuuman pisteen hakutoiminto näyttö SRH tai Blue Spot molemmissa Zoom, na 5 erilaista FIRE/SEARCH/COLD/INVERSE/MULTICOLOUR Ennakkoasetukset ei SRH alkaa 260 °C (värjäys keltaisen ja punaisen sävyt ) tietokoneen kautta ei Kuvan tallennusmahdollisuus still-kuva, video kyllä video still/video 1000 kuvaa / 8 h videota Laserosoitin kyllä lisävarusteena kahvaan ei kyllä Etäisyyden mittaus ei ei ei ei Koteloinnin suojaustaso (lämpö, isku, vesi) IP67, 20 minuuttia/120 °C , 8 minuuttia/260 °C , pudotus 2 m IP67, pudotus 2 m IP 67, pudotus 2 m IP67, pudotus: 2 m betonille. +85 ° C -30 … +50 °C Käyttölämpötila-alue-alue -35 ?C ... Kuvanparannustekniikka ISG INFRASYS X Factor FSX LPS Tarkennus / focus 1 m ääretön 1 m ääretön kiinteä 0,35 m ääretön FOV 50. + 250 °C –20 ... lämpötila, lämpöasteikko, akun varaustila, varoitukset, aloituskuva vaihdettavissa Matalan herkkyyden toiminto, kuvan pysäytys, laser-osoitin, zoom, videotallennus, wlan, näytön moodi, akkumittari, lämpötilalukema, lämpötilapalkki, värisävyn referenssipalkki. Näytön kieli Näytöllä ei tekstiä, ainoastaan numeroita numeerinen / graafinen valittavissa NFPA 1801 mukaiset symbolit, näytön moodi ilmoitetaan englanninkielisin termein. (ylös), 35. +85 ° C /+260 °C 5 minuutin ajan -35 ... NFPA:n mukaiset kestot. +150 ° C ; ... +450 ?C 20 ... Infomaatio näytöllä vain kun ko. (alas) 31° V x 40° H 51° × 38° H: 51° / V: 40° Zoom 2x / 4x 2 x / 4 x 2 x 2x / 4x Säilytyslämpötila-alue -25 °C … +55 °C ei annettu –40 ... Akkutyyppi Li-Ion Li-Ion Li-Ion LiFePO4 Toiminta-aika 3.5 tuntia 8 h 4 h yhdellä akulla 8h ilman DVR ominaisuutta, 5h DVR päällä Käynnistymisaika off-tilasta 11 s 4 s <17 sekuntia, lepotilasta <4 sekuntia 4 s Virransäästö Ei Ei Kyllä Ei Vakiovarusteet Lämpökamera, 2 kpl akkuja, latauslaite Lämpökamera, USB lataus, tiedonsiirtojohto, langaton latausteline, kela Kova kuljetuslaukku, lämpökamera, FLIR Tools -ohjelmisto, virtalähde, sis. Huolto Itävallassa. Maahantuojan kautta Virossa Käyttäjä: Pesu ja puhdistus. +1000 ?C dynaaminen alue: 20 … +538 °C –20 ..
Kuvan päivitysnopeus 50 Hz 60 Hz 60 Hz 60 Hz Moodit / toimintatilat Kylmänja kuuman pisteen hakutoiminto näyttö SRH tai Blue Spot molemmissa Zoom, na 5 erilaista FIRE/SEARCH/COLD/INVERSE/MULTICOLOUR Ennakkoasetukset ei SRH alkaa 260 °C (värjäys keltaisen ja punaisen sävyt ) tietokoneen kautta ei Kuvan tallennusmahdollisuus still-kuva, video kyllä video still/video 1000 kuvaa / 8 h videota Laserosoitin kyllä lisävarusteena kahvaan ei kyllä Etäisyyden mittaus ei ei ei ei Koteloinnin suojaustaso (lämpö, isku, vesi) IP67, 20 minuuttia/120 °C , 8 minuuttia/260 °C , pudotus 2 m IP67, pudotus 2 m IP 67, pudotus 2 m IP67, pudotus: 2 m betonille. ominaisuus aktiivinen. 33 Merkki 3M Scott Bullard Flir Leader Valmistaja 3M Scott Fire & Safety Bullard Flir Systems Groupe Leader Maahantuoja Teknosafe Oy Oy Veljekset Kulmala Ab Esteri Group Turvata Oy Ab Malli X380 QXT K55 TIC 3.3 VL Paino 0,980 kg 1,090 kg 1,100 kg 0,870 kg Mitat 130 x 115 x 225 mm 137 x 117 x 208 mm 120 x 125 x 280 mm 165 x 140 x 85 mm Ilmaisimen resoluutio 384 x 288 (110592 px) 320 x 240 (76800 px)) 320 x 240 (76800 px) 384 x 288 (110592 px) Näytön koko 3,5” 3,5” 4” 3,5” Näytön resoluutio 384 x 288 240 x 180 tai 320 x 240 320 x 240 320 x 240 Näytön sisältämä informaatio Lämpötila (esitetty numeroina sekä palkissa) akun varaustila (palkki) Kuuman tai kylmän pisteen osoitin (ristikko) Lämpötila numeerinen / graafinen, SRH (Super Red Hot) väritys, akun tila, kuumin piste, tallennus, moodit Keskip. palokuntalainen testaa SU UR I LÄ M P Ö K A M E R AT ES TI. +75 °C / 150 °C 15 min / 260 °C 5 min Mittausalue -40?C ... +1000 ?C dynaaminen alue: 20 … +538 °C –20 ... Huolto Englannissa Saksassa / Käyttäjä: pesu/puhdistus ei tarvitse määräaikaishuoltoa. + 250 °C –20 ... (vasen/oikea), 15. lämpötila, lämpöasteikko, akun varaustila, varoitukset, aloituskuva vaihdettavissa Matalan herkkyyden toiminto, kuvan pysäytys, laser-osoitin, zoom, videotallennus, wlan, näytön moodi, akkumittari, lämpötilalukema, lämpötilapalkki, värisävyn referenssipalkki. Näytön kieli Näytöllä ei tekstiä, ainoastaan numeroita numeerinen / graafinen valittavissa NFPA 1801 mukaiset symbolit, näytön moodi ilmoitetaan englanninkielisin termein. +85 ° C /+260 °C 5 minuutin ajan -35 ... +150 ° C ; ... +650° C -40 … +1150 °C Pienin lämpötilaero (erotteluherkkyys) NETD +/5 ?C <100 ?C , +/10 % >100 ?C < 30mK ±4 °C tai ±4 % ympäristön lämpötilalle 10 °C 35 ° C <50mK (<0.05°C) Korostusväri keltainen, oranssi, punainen (normaalitilassa mustavalkoinen) SRH (Super Red Hot) (Kelta-punasävyt ) punainen keltainen oranssi punainen ja niiden eri sävyt (FIRE-moodissa). eri pistokesovittimet, 2 akkua, akkulaturi, USB-kaapeli, kelautuva vaijeri, kiinnityshihna, dokumentaatio Lämpökamera, akku 2 kpl, laturi, säilytyslaukku. Infomaatio näytöllä vain kun ko. NFPA:n mukaiset kestot. (ylös), 35. +450 ?C 20 ... Kuvanparannustekniikka ISG INFRASYS X Factor FSX LPS Tarkennus / focus 1 m ääretön 1 m ääretön kiinteä 0,35 m ääretön FOV 50. Testiryhmä ja Palokuntalainen-lehden toimitus on pyrkinyt yhteismitallistamaan tiedot yhteistyössä laitetoimittajien kanssa. Huolto Itävallassa. Maahantuojan kautta Virossa Käyttäjä: Pesu ja puhdistus. +85 ° C -30 … +50 °C Käyttölämpötila-alue-alue -35 ?C ... Akkutyyppi Li-Ion Li-Ion Li-Ion LiFePO4 Toiminta-aika 3.5 tuntia 8 h 4 h yhdellä akulla 8h ilman DVR ominaisuutta, 5h DVR päällä Käynnistymisaika off-tilasta 11 s 4 s <17 sekuntia, lepotilasta <4 sekuntia 4 s Virransäästö Ei Ei Kyllä Ei Vakiovarusteet Lämpökamera, 2 kpl akkuja, latauslaite Lämpökamera, USB lataus, tiedonsiirtojohto, langaton latausteline, kela Kova kuljetuslaukku, lämpökamera, FLIR Tools -ohjelmisto, virtalähde, sis. (alas) 31° V x 40° H 51° × 38° H: 51° / V: 40° Zoom 2x / 4x 2 x / 4 x 2 x 2x / 4x Säilytyslämpötila-alue -25 °C … +55 °C ei annettu –40 ... Takuu Takuu 2 v, maksullinen pidennys mahdollista Laite ja akku 5 v Kamera 5 v, akku 2 v, sensori 10 v Kamera 5 v, akut 6 v, Ilmaisin 10 v, lisälaitteet 1 v Hinta ilman alv 6.500 € 6.400 € noin 5.500 € 6.000 € Kevyin Suurin näyttö Suurin ilmaisimen resoluutio Laajin mittausalue Virran säästöominaisuus Laserosoitin Kattavin takuu TAULUKON TIEDOT on saatu laitteiden maahantuojilta/markkinoijilta
Näppäimistöä voi hallita tällöin otekäden sormilla, jos niiden pituus riittää. Molemmista laitteista kahva on mahdollista irrottaa, jolloin ote muuttuu vaakasuoraksi kämmenotteeksi. TESTATTUJEN KAMEROIDEN ergonomia vaihteli suuresti. Kameraa pidetään pystysuorassa puritusotteessa ja kolmea painiketta hallitaan peukalolla ja liipasinta etusormella. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 käytettävyys I palokuntalainen testaa SU UR I L Ä M P Ö K A M E RA TE ST I KAHVALLISTEN BULLARDIN JA LEADERIN hallinta yhdellä kädellä sammutusvarusteissa on vaikeaa, koska hallintapainikkeet ovat laitteen päällä. Kuvaa kahvalla ja/tai ilman. Helppoa se ei kuitenkaan ole varsinkaan sammutuskäsineet kädessä. Näissä hallintalaitteet (kolme painiketta) ovat kameran näytön alapuolella ja yksi objektiivipuolella (liipasin). 3M Scott:ssä miinuspuolena on paksu runko. Flir ja 3M Scott ovat yhdellä kädellä käytettäviä
Toimintavaihtoehtoja on vähän. Symbolit ovat ymmärrettävät ja toimintatilojen vaihto käy kätevästi. 3M Scott:n yksinkertaisuus viehättää. KAMERAN KULJETTAMINEN ripustettuna sammutusasuun toimi hyvin kaikilla testilaitteilla. Flirissä käyttöliittymä näytön osalta on selkein (kuvassa). Bullardissa herkkyyden muutos vaatii keinuvipukytkimen naputtelua. Bullardin ja Leaderin kahvat kuitenkin hieman häiritsivät liikkumista.Mikäli näistä otetaan kahvat irti, kaikki kamerat ovat tässä tasavahvoja. 35 KÄYTTÖLIITTYMISSÄ ELI siinä, miten laitetta käytetään näppäimistöllä ja miltä valikot näyttävät, on eroja. palokuntalainen testaa I käytettävyys SU UR I LÄ M P Ö K A M E R AT ES TI. Leaderissa toimintatilat on ilmaistu englannikielisin sanoin ja tiloja on helppo vaihtaa
Kuitenkin tulos oli selvä: Flir ja 3M Scott olivat virtasyöppöjä: Niiden akut kestivät alle neljän tunnin staattisen päälläolon ennen virran loppumista. Eniten aikaa vaati 3M Scott:n käynnistyminen. Tuloksia ei voi kuitenkaan suoraan pitää laitteita erottavana tekijänä. Syynä tähän ovat testilaitteiden eri-ikäiset akut ja latauskerrat sekä eri toimintojen aktiivikäytössä vaatima virta. AKUN KESTOA testattiin huoneenlämmössä (+20 °C ) staattisesti kolme eri kertaa. Bullard oli selvästi ykkönen. Akkujen suurista eroista kertoo myös se, että ulkona (noin 2 h / +0”C) Flir ja 3M Scott olivat tasaväkisiä Bullardin ja Leaderin kanssa. Bullardille ja Leaderille kellotettiin joka kerralla yli viisi tuntia. Käyttöohjeet Bullardin ja Leaderin toiminta-aika oli kaikissa kokeissa yli 5 tuntia.. Flirin ja 3M Scott:n (kuvassa) akut ovat nopeasti vaihdettavia. KAMEROIDEN PÄÄLLEKYTKENTÄAJOISSA ei ole suuria eroja käytännön toimintaa ajatellen. Leaderin akun vaihto vaatii työkalun tai kolikon. Akku ”Käynnistymisajat: Leader 1, Flir 5, Bullard 6, 3M Scott 11” 3M SCOTT:N JA LEADERIN käyttöohjeet ovat hyvin kuvitettuja ja informatiivisia. Bullardin suomenkielinen ohje sisältää vain osan tarpeellisesta tiedosta. Nopeimmaksi osoittautui Leader. Toisaalta taas Leaderin käyttöaika on valmistajan mukaan ylivoimaisesti pisin eli ladattu ja hyväkuntoinen akku riittää keskimääräisen rakennuspalon tehtäviin hyvin. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 käytettävyys I palokuntalainen testaa SU UR I L Ä M P Ö K A M E RA TE ST I AKUN VAIHTOA testattiin erityisesti tilanteen aikana ja sammutuskäsineet kädessä. Bullardissa ei ole irroitettavaa akkua, mutta senkin kiinteän akun kesto on huomattavan pitkä. Hankintapäätöstä tehtäessä kannattaa vertailla valmistajan ilmoittamia lukuja. Englanninkielistä ohjetta luettaessa moni asia avautui. Flirin maahantuoja lähetti testilaitteen mukana monisteen, josta oli erinomaisen vaikea saada tolkkua; sivut epäjärjestyksessä ja teksti pientä
Näytön resoluutio on yleensä 320 x 240 tai 384 x 288. Näytön koolla on testaajien mielestä suuri merkitys. 37. Päivänvalossa Flir oli ylivoimainen, ja sen erottelukykyä pidettiin myös parhaana. Palokuntakäyttöön suunnitelluissa kameroissa ilmaisimen resoluutio on yleensä 320 x 240. Kameran ominaisuuksia arvioitaessa on ilmaisimen ja näytön resoluutioilla (pikseleiden määrä) tärkeä asema. VALMISTAJIEN ANTAMIEN tietojen mukaan paras ilmaisimen resoluutio oli 3M Scott:ssä ja Leaderissa ja paras näytön resoluutio 3M Scott:ssä. Ilmaisin ja näyttö ratkaisevassa roolissa palokuntalainen testaa I Näyttö SU UR I LÄ M P Ö K A M E R AT ES TI LÄMPÖKAMERAN PÄÄOSAT ovat optiikka, ilmaisin, prosessori ja näyttö. FLIRIN NÄYTTÖ oli testaajien mukaan selkein eri valaistusolosuhteissa. Kahdessa testikamerassa oli jo suurempi, 384 x 288 resoluutio
Testissä kuitenkin käytiin läpi jokaisen kameran kaikki toimintatilat eri tehtävissä. Moodien erot käytännön perustoimintaa ajatellen olivat niin pienet, että niitä ei tässä erotella. UHRIN HAVAINNOINNISSA Flir ja Bullard olivat melko tasaväkisiä. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 toimivuus käytännössä I palokuntalainen testaa SU UR I L Ä M P Ö K A M E RA TE ST I – eri moodien merkitys sammutustyössä on pieni TESTAAJIEN MUKAAN lämpökameroiden toimintatilat (moodit) ovat sinänsä käyttökelpoisia, mutta sammutustehtävissä tulee heidän mukaansa harvoin käytettyä useampaa kuin yhtä toimintatilaa. Flir kuitenkin havaitsi tarkemmin esimerkiksi uhrin raajojen asennon. Kuvassa Leader. ”Testissä käytiin läpi jokaisen kameran kaikki toimintatilat eri tehtävissä.” Uhrin havainnnointi Savussa laite punnitaan. 3M SCOTT havaitsi parhaiten pienen kohteen. 3M Scott, jossa on vähiten toimintatiloja (käytännössä yksi), pärjäsi hyvin Flirille ja Leaderille, joissa toimintatiloja on viisi. Jos kameraa käytetään muissa kuin sammutustehtäviin liittyvissä tilanteissa moodeilla on testiryhmän mukaan suurempi merkitys. Kuumimman pisteen kursoriosoitus on 3M Scott:n ominaisuus, joka muilta puuttuu. Kuvassa Flir
39 palokuntalainen testaa I Toimivuus käytännössä SU UR I LÄ M P Ö K A M E R AT ES TI 3M SCOTT:SSÄ ja Leaderissa laserosoitinta käytetään painikkeella. 3M SCOTT ja Leader eivät yltäneet Flirin ja Bullardin tasolle palokaasujen havainnoinnissa. Suihkukulman havainnoinnissa Flir ja Bullard olivat taas omaa luokkaansa. Flir oli ainut, jolla oli mahdollista erottaa kuumien palokaasujen läpi taustalla olleita rakenteita. Kuvassa Flirin ja 3M Scottin näytöt. Laserosoitin Kuuma ja kylmä piste. YHDESSÄ SUHTEESSA 3M Scott on ylivoimainen: Kuumimman pisteen näyttäminen kursorilla on hieno ominaisuus esimerkiksi, kun jälkiraivauksessa etsitään palopesäkkeitä. Myös toimintatila ”kylmimmän pisteen osoittaminen” kursorilla on valittavissa
2,3 *. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 PLUSSAT JA MIINUKSET I palokuntalainen testaa SU UR I L Ä M P Ö K A M E RA TE ST I + Helppokäyttöinen perustyökalu + Kolme automaattisesti vaihtuvaa herkkyystilaa + Kursorilla kuumin tai kylmin paikka + Pienten kohteiden havainnointi + Laserosoitin vakiona + Iso jojo + Hyvin kuvitettu käyttöohje Kenttäkokeessa (ulkona) ja sisällä akun kesto Paksu kahva Pisin päällekytkentäaika Kallein 3M Scott * Pisteskaala 1–5. Katso tarkemmat pisteytysperiaatteet sivulta 44
palokuntalainen testaa I PLUSSAT JA MIINUKSET SU UR I LÄ M P Ö K A M E R AT ES TI + Mitä kuumempi, sitä parempi käyttötuntuma kenttäkokeessa + Hyvä suihkukulman ja palokaasujen havainnoinnissa + Akkujen helppo lataus (kamerassa) + Kahvan kiinnittäminen ja irroittaminen helppoa Yhden käden käyttö ongelmallista Hankala keinuvipukytkin Takapainoinen Sisällöltään vajaa käyttöohje Bullard 41 * Pisteskaala 1–5. 3 *. Katso tarkemmat pisteytysperiaatteet sivulta 44
palokuntalainen testaa SU UR I L Ä M P Ö K A M E RA TE ST I + Tasapainoinen ja selkeä kokonaisuus + Toimivuus kaikissa käytännön tilanteissa + Suurin näyttö + Halvin Pienten kohteiden havainnointi Virtasyöppö Testilaitteen käyttöohje SU UR I L Ä M P Ö K A M E RA TE ST I 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 3,7 * * Pisteskaala 1–5. Katso tarkemmat pisteytysperiaatteet sivulta 44. PLUSSAT JA MIINUKSET I palokuntalainen testaa Flir
Leader. Katso tarkemmat pisteytysperiaatteet sivulta 44. palokuntalainen testaa SU UR I LÄ M P Ö K A M E R AT ES TI palokuntalainen testaa I PLUSSAT JA MIINUKSET SU UR I LÄ M P Ö K A M E R AT ES TI 43 2,3 * + Nopein käynnistymään + Selkeä käyttöliittymä + Pienten kohteiden havainnointi + Akkujen helppo lataus (kamerassa) + Laserosoitin vakiona + Hyvin kuvitettu käyttöohje Yhden käden käyttö Kahvan irroittaminen tarvitsee työkalun Akun vaihto vaatii kolikon tai työkalun * Pisteskaala 1–5
Laitteiden ominaisuuksien pisteytys tapahtui seuraavasti: Yhteenveto Pisteytys. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 Painoarvo % 3M Scott Bullard Flir Leader Käytettävyys 20 3 1 4 2 Näyttö 25 2 3 4 2 Toimivuus käytännössä 40 2 4 4 2 Mitatut arvot 10 2 4 2 4 Käyttöohje 5 4 1 1 4 Painottamattomat pisteet 13 13 15 14 Painotetut pisteet 2,3 3 3,7 2,3 PISTEYTYS I palokuntalainen testaa SU UR I L Ä M P Ö K A M E RA TE ST I TESTIRYHMÄ ANTOI kullekin laitteelle 1–5 pistettä kustakin arvioidusta ominaisuudesta (16 arvioitua ominaisuutta). Lisäksi mitatut arvot (päällekytkentäaika ja akkujen kesto) sai painoarvon 10 %. Nämä pisteet laskettiin yhteen arviointiluokittain (käytettävyys, näyttö, toimivuus käytännössä, käyttöohje). Arviointiluokan yhteispistemäärän mukaan laite sai pyöristetyn arvon 1-5. Luokille annettiin painoarvo seuraavasti: käytettävyys 20 %, näyttö 25 %, toimivuus käytännössä 40 %, käyttöohje 5 %
ETT: n herkkyyttä voi säätää, jotta sitä voisi käyttää esimerkiksi vesistöpelastustehtävissä.”. ”Long Range” -lämpökamerat, jotka soveltuvat erinomaisesti maastoja vesistöetsintään. Näin todella kuumien rakenteiden lämpötilaerot pystytään havainnoimaan ilman, että kuva värjäytyy kokonaan ja erottelukyky häviää. Laserosoitin on aina vakiona kaikissa malleissa.” lisävaruste sitä kaipaavalle. Normaalisti ne saa internetistä pdf-tiedostoina ja käyttäjä voi tulostaa Maahantuojien kommentit ne halutessaan. Turvata edustaa myös MSA:n suosittuja Evolution 6000-sarjan lämpökameroita. Vasta pakkaset alkavat vaikuttaa toiminta-aikaan. Suuri mittausalue takaa oikean tilanneinformaation saamisen myös vaarallisen kuumissa olosuhteissa. Keinukytkimessä olevat toiminnot: ETT eli kuumimman pisteen näyttö ja sen herkkyys, zoom ja nauhoituksen päälle / pois kytkentä, jos sitä ei halua virtakytkimestä käynnistyväksi ovat toissijaisia toimintoja savusukelluskäytössä, joten ne on sijoitettu keinuvipuun. X380 akkua voi ladata sen ollessa kiinni kamerassa. Kameran mukana toimitetaan vain pikaohjeet. Tämä takaa jatkuvan lämpökameran käyttöajan. Kuuman kohteen etsinnällä on helppo löytää esim. Leaderillä on valikoimassa myös 4” näytöllä varustetut mallit. Kahdella akulla saadaan siis periaatteessa rajoittamaton toiminta-aika, koska yksi akku kestää noin neljä tuntia. Käyttöohjeet oli tulostettu paperille tätä testiä varten. Lämpökamerat ovat nykyisin pelastuslaitosten monitoimityökaluja, joita käytetään paljon myös muissa kuin savusukellustehtävissä, joten tämä testi on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta kameroiden ominaisuuksia vertailtaessa. X380 lämpökamera on siis kätevä työkalu monissa muissakin kuin savusukellustehtävissä. 45 Bullard / Veljekset Kulmala Oy ”BULLARD QXT on tarkoitettu yhdellä kädellä käytettäväksi. Kameran paksu kahva on suunniteltu takaamaan hyvä tasapainotus, kun kameraa pidetään kädessä pidempiä aikoja. X380 kamera on varustettu kuuman ja kylmän kohteen etsintätoiminnalla. Tämä lisää ennen kaikkea pelastajan työturvallisuutta palokohteissa, joissa leimahduksen vaara on olemassa. X380 lämpökamera on täysin automaattinen. Flirin testimenestys osoittaa, että pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien kannattaa jatkossa harkita vanhan, tutun lämpökameran uusimista ja ottaa rohkeasti yhteyttä Esteri Groupiin ja pyytää Flir-lämpökameroista lisätietoja tai esittely. Bullard QXT: n akun kesto on 8 h myös matalissa lämpötiloissa 0°C ympäristössä. Testikamerassa oli demokameran ominaisuuksin kuuluva vaihtoehtoinen näytön resoluutio valinta 240/320 jota QXT kamerassa ei normaalisti ole. Maailman suurimpana lämpökameravalmistajana Flir on panostanut erityisesti kuvanlaatuun, näyttöön ja käytettävyyteen. Käyttäjän ei tarvitse tehdä mitään tilasäätöjä, vaan hän voi keskittyä vain saamaan tarkkaa informaatiota näytön välityksellä. Bullardin käynnistymisaika on 4 sekuntia ei 6 s ja käynnistyminen täysin sammutetusta laitteesta. Bullard QXT: ä ei ole manuaalista herkkyyden säätöä, vaan kamera kalibroi itsensä automaattisesti lämpötilan mukaan, joten keinuvivun käyttöä ei vaadita. Leaderillä on myös ns. Nyt testattavana oli Leaderin, ei suinkaan lippulaiva, vaan eniten myyty malli. Turvata Oy Ab:n edustajat tulevat mielellään luoksenne kertomaan lisää edustamistaan lämpökameroista.” KALUSTO & VARUSTEET 3M Scott / Teknosafe Oy ”ERITTÄIN KORKEARESOLUUTIOINEN X380 lämpökamera takaa käyttäjälle erinomaisen ja tarkan kuvanlaadun. QXT: n vakiovarustukseen kuuluu langaton pöytälatauslaite myös langaton autolatauslaite saatavana lisävarusteena. QXT: n ETT-ominaisuus näyttää kuumimman pisteen siniseksi värjättynä. näytön osalta oli odotettu. Käyttö otteen ollessa oikea käyttöpainikkeille yltää lyhytsormisempikin. Akun kesto ei muodosta ongelmaa, koska laite toimitetaan kahdella akulla ja vara-akun ollessa käytössä, toinen akku latautuu kahdessa tunnissa täyteen. Samaan aikaan laturissa voidaan ladata vara-akkua. Ilman kahvaa kamera on tasapainoinen ja katselukulma parempi. Lämpökameroiden ominaisuudet kehittyvä hurjaa vauhtia, joten hankintapäästöstä ennen kannattaa pyytää valmistajien viimeisimmät versiot näytille. Kylmän kohteen etsintä puolestaan sopii erinomaisesti kaasuvuotojen etsintään, säiliöiden täyttöpinnan havainnointiin jne. kiinteiden rakenteiden sisällä olevat kuumat kohdat ja mahdolliset kytevät palot. Flirin laajasta valikoimasta löytyy sopiva ja kestävä kamera kaikkeen paloja pelastuskäyttöön.” Leader / Turvata Oy ”LEADER VALMISTAA myös palokypärään integroitavia lämpökameroita, jotka esitellään myöhemmin tänä vuonna. Kameran vaihto onnistuu helposti sammutuskäsineet kädessä. Kahva on Flir / Esteri Group ”FLIRIN MENESTYS testissä mm. Lämpötilan mittausalue on huomattavan korkea, aina 1000°C asti
46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 KALUSTO & VARUSTEET Tarkistukset, koekäytöt, katsastukset, huollot ja korjaukset Tarkistukset, koekäytöt, katsastukset, huollot ja korjaukset Kenttä puhuu
Huoltokäytännöt vaihtelevat eri pelastuslaitosten välillä, mutta myös laitosten sisällä. Näiden ylläpito työllistää niin ammattikuin sopimushenkilöstöäkin. Tämä artikkeli on laadittu sopimuspalokuntien näkökulmasta. KYSYIMME PELASTUSLAITOKSILTA ja sopimuspalokunnilta, miten korjaus ja huoltotoiminnat on järjestetty. Seuraavassa numerossa perehdytään ammattiasemien huoltokäytäntöihin. Toimitus on stilisoinut vapaita vastauksia sisältöä ja ajatusta muuttamatta. 47 Suomen pelastuslaitosten ja palokuntien hallussa on suuri määrä ajoneuvoja, kalustoa ja varusteita. Kyselyyn vastasi noin puolet pelastuslaitosten kalustoasioista vastaavista henkilöistä sekä noin sata sopimuspalokuntaa. KALUSTO & VARUSTEET Teksti ja kuvat Arto Papunen Kuvat ovat kuvituskuvia, eikä niillä ole välttämättä yhteyttä tekstiin.. Kysely ei ole tyhjentävä, mutta sen vapaiden vastausten julkistamisella haluamme kertoa, minkälaisia käytäntöjä pelastuslaitoksissa ja palokunnissa noudatetaan
KALUSTON KOEKÄYTTÖKÄYTÄNNÖT vaihtelevat yllättävän paljon. Tämä kuuluu rutiinitoimenpiteisiin ennen jokaisen harjoituksen aloitusta.” ”Käytössä on kiertävä malli, jossa kaikki tarkastusta/koekäyttöä vaativa kalusto käydään läpi vähintään kolmen viikon syklissä.” ”Vastuu koekäytöistä laitoksella, mutta olemme ottaneet palokunnassa tavaksi joka perjantaina varallaolon aloituksessa käydä kalusto läpi.” PIENKALUSTON (MOOTTORIRUISKUT, moottorisahat yms.) huoltokäytännöt vaihtelevat suuresti. Muutamissa paikoissa sovitaan tapauskohtaisesti, hoitaako pelastuslaitos vai sopimuspalokunta. ”Tuntuu, että kalusto on yksin palokunnan vastuulla. Ajoneuvokalusto kylläkin vanhenee käsiin. Koekäytöistä vastaa kolme sopimuspalokuntaa neljästä. Toisilla pelastuslaitoksilla on sopimuspalokunnille annettu ohjeistus kuinka koekäytöt tehdään ja kuinka usein. Kuitenkin pääperiaatteena on se, että sopimuspalokuntien omat ajoneuvot palokunta katsastuttaa itse. Kaluston koekäytöt Pienkaluston huolto Ajoneuvojen huolto ja korjaus KAKSI KOLMESTA pelastuslaitoksesta vastaa sopimuspalokuntien käytössä olevien pelastusajoneuvojen huolloista ja katsastuksista. Kierto ei ole riittävän nopea.” ”Pela vastaa huolloista, mutta usein sopimuspalokuntalainen käyttää ajoneuvon huollossa.” ”Pelastuslaitos maksaa katsastuksen, mutta kaluston vie katsastukseen välillä oman palokunnan väki ja välillä laitoksen kalustonhoitaja. ” Joillakin alueilla ei ole asiasta lainkaan ohjeistusta.. Kaipaisin enemmän tukea laitoksen puolelta huoltoihin yms, jottei kaikkea tarvitsisi itse huolehtia.” ”Kalustonhoitajan tulisi keskittyä kaluston hoitamiseen.” ”Viikkohuolto aina harjoitusten yhteydessä ja kerran kuussa kuukausihuolto. Lisäksi laitoksen puolesta isompi huolto kerran / kaksi kertaa vuodessa.” ”Vaihtelee ja riippuu laitteestakin. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 KALUSTO & VARUSTEET Ajoneuvojen katsastukset KATSASTUKSET HOITUVAT pääosin pelastuslaitosten toimesta. On aikaa vievää viedä vakiasemalle huoltoon. Joillakin alueilla ei ole asiasta lainkaan ohjeistusta. Palokunnan kalustovastaava huolehtii kaluston kunnosta. Jotkut tekevät koekäytöt joka viikko. ”Varsinkin raskaan kaluston huollossa olisi korjaamisen varaa. Paikallinen korjaamo voisi korjata / huoltaa osan.” ”Toimii suhteellisen hyvin. Toinen ääripää on vain kaksi koekäyttöä vuodessa. ”Pelastuslaitoksen kalustonhoitaja hoitaa miten jaksaa ja viitsii.” ”Tavoite on pari kertaa kuukaudessa, mutta menee välillä pitempi aika.” ”Kerran viikossa operatiivisen kaluston osalta harjoituksien yhteydessä
”Pesu ja kuivatus hoidetaan palokunnan toimesta. Pääsääntöisesti sammutusasut pestään omalla ajalla, ellei kone ehdi muun huollon aikana pestä.” ”Itse pestään ja laitos hoitaa uudet/korjaukset.” ”Itse viedään pesuun ja haetaan. ”Sopimuskorvauksen yhteydessä saamme varustekorvauksen, jonka perusteella huolehdimme itse henkilökohtaisista varusteista.” ”Pelastuslaitos maksaa palkan tehdystä työstä. Uudet saadaan pelastuslaitoksen kautta.” ”Itse laitetaan pesuun ja pelastuslaitoksen henkilökunta laittaa kuivumaan.” ”Pesut omalla asemalla. Korjaukset ja koeponnistukset laitoksen toimesta.” ”Välillä viedään itse, välillä hakee lähetti laitoksen letkuhuoltoon.” ”Vialliset viedään pelastuslaitokselle korjattaviksi. Letkuhuolto SUURIMMAKSI OSAKSI letkut pestään keskitetysti pelastuslaitosten letkuhuolloissa. Korvaus ei vastaa tehtyä työmäärää. Palokuntalaiset laittavat hyllystä yksiköihin käytettyjen tilalle.” ”Pesemme omalla asemalla pienet määrät. Korjaukset pelastuslaitoksen ompelimossa.” Köysien ja muiden turvavälineiden tarkastus AINOASTAAN YKSI sopimuspalokunta saa erillistä korvausta korkeanpaikan työskentelyyn liittyvän kaluston vuositarkastuksista, joka on erittäin kuluttava ja mittava operaatio. 49 KALUSTO & VARUSTEET Sammutusasujen huolto SAMMUTUSASUJEN HUOLLOSSA on monenlaista käytäntöjä. Sopimuspalokunnista osa vie itse pesuun. Suuret määrät toimitetaan naapurikuntaan, jossa toimii toimialueemme letkupankki.” ”Pesut, kuivaus ja varastointi omalla asemalla. ”Pi-laitteet tarkistetaan viikoittain.” ”Pi-laitteet hoitaa ulkopuolinen taho ja köysikalusto odottaa vielä saapumista asemalle.” ” Köydet --> pelastuslaitos vastaa, sopimuspalokunnat tarkastavat joilla pätevyys, PI-laitteet pelastuslaitos vastaa.” Korvaus ei vastaa tehtyä työmäärää.. Korjaukset, koeponnistukset ja uusinnat hoitaa pelastuslaitos.” ”Pelastuslaitoksen henkilökunta huolehtii letkut pesuun ja huollettuina takaisin hyllyyn. Muuten itse.” Paineilmalaitehuolto / tarkistukset PELASTUSLAITOKSET VASTAAVAT pääosin paineilmalaitteiden huollosta ja sopimuspalokunnat säännöllisistä tarkistuksista. Joissakin tapauksissa pelastuslaitos hoitaa koko letkuhuoltoprosessin kuljetuksineen
Muuta korvausta ei saada.” ”Yhdistyksen sopimuksen pisteytyksessä huomioidaan, mutta liki talkoilla menee silti.” ”Sopimuksissa on pisteytykset näille, mutta pääosin pela hoitaa keskitetysti kaiken.” ”Sopimuksen mukaan sopimuspalokunnille luovutetaan 10 vuotta vanhaa ajoneuvokalustoa. likaisten letkujen vienti ja haku, korjattavien varusteiden vienti ja haku) liikkuminen paloasemien välillä on tehtävä itse käytännössä ilman korvausta.” ”Mikäli tarvitsee tehdä pelastuslaitoksen vastuulle kuuluvia hommia, kuten katsastus / huolto, palokunta saa näistä lisäkorvauksen toteutuneiden tuntien mukaan.” ”Sopimuksessa on erikseen kalustonhoitokorvaus, mutta korvauskäytäntö käsittääkseni vaihtelee.” ”Hälytyksien käytön jälkeinen huolto korvataan hälytystunteina. Pienempien ajoneuvojen ja muun kalustonhankinta on suunnittelematonta eikä palokunnan käyttöön saada meidän toimipaikan tehtävien mukaista kalustoa.” Palokuntasopimuksissa on suuria eroja.. Ainahan sitä jotain tarpeita on, mutta kyllähän sen jokainen ymmärtää ettei rahaa joka asiaan riitä.” ”Runsaasti kehitettävää. Asiat toimivat ihan liikaa henkilötasolla ja suosimista esiintyy paljon.” ”Kalustoa saa liian vähän ja on hankalasti saatavilla. ”Pelastuslaitoksen kalustolle tehdyistä huoltotoimista maksetaan normaalit tuntikorvaukset.” ”Tavaran (esim. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 KALUSTO & VARUSTEET Kalustoasioita hampaankolossa Korvaukset huoltoyms.työstä PALOKUNTASOPIMUKSISSA ON suuria eroja huomioidaanko kaluston huoltoon liittyviä asioita vai ei. Yhteyshenkilöä vaikea saada kiinni.” ”Tulevaisuuden suunnitelmat tulisi tehdä strategian mukaisesti 5-10 vuoden aikajänteellä siten, että vuositasolla tehdään parannuksia ja muutoksia.” ”Raskaiden ajoneuvojen hankinta ja kiertosuunnittelu on lapsenkengissä.” ”Kalustonkiertoa pitäisi tiivistää, nyt autoja irtoaa jakoon kymmenen vuoden välein.” ”Kaluston huolto toimii hyvin. Uusimmat, mitä saadaan ovat yleensä 15 vuotiaita tai vanhempia.” ”Kehitettävää piisaa, parantunee vasta vastaavan palomestarin jäädessä eläkkeelle joskus hamassa tulevaisuudessa.” ”Hyvin toimii
Se voidaan yhdistää mihin tahansa Laerdal-harjoittelunukkeen tai potilassimulaattoriin, jolloin myös lokitiedot tallentuvat harjoituksen jälkiarviointia varten. SimStartia voidaan käyttää myös erillisratkaisuna standardoidun potilaan vitaaliarvojen simuloinnissa. Laerdal-harjoittelunukkeen tai potilassimulaattoriin SimStartkoulutusratkaisu Lisätiedot juha-pekka.Laakso@laerdal.com tai juho.impivaara@laerdal.com Petri Surakka puh. Harjoituksien standardoimiseksi on mahdollista käyttää Laerdalin valmiita skenaarioita. Lisäämällä kameran, myös ääni ja kuva on mahdollista saada mukaan jälkiarviointiin. 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot. Myös omien skenaarioiden luominen on mahdollista. Erilaisina näyttömahdollisuuksina ovat potilasmonitori, potilasmonitori/KTG ja AEDja monitori-defibrillaattori. Ohjaukseen voidaan käyttää sekä PC:tä että SimPad PLUS -ohjainta. KALUSTO & VARUSTEET SIMSTART ON liikuteltava koulutusratkaisu AEDtai monitori-defibrillaattorin käytön simulointiin
tulevat osaksi kurssin opetusta. 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 koulutus, HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS P eO:n tehtävänä on vastata pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön opetussuunnitelman valmistelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä, kouluttajakoulutuksesta, kouluttajarekisterin ylläpidosta ja opetusmateriaalin tuottamisesta. Jatkossa Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän kursseilla hankittua osaamista on mahdollisuus saada hyväksi luettua, jos urapolku johtaa tutkintokoulutukseen Pelastusopistossa. Esimerkiksi kurssien nimissä on havaittavissa yhteneväisyys tutkintokoulutukseen. Sopimushenkilöstön koulutus linjassa tutkintokoulutuksen kanssa Sopimushenkilöstön koulutus ja sen kehittäminen on jatkossa linjassa pelastusalan tutkintokoulutuksen kanssa. Pelastusopisto tiedottaa Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä uudistuu Sopimushenkilöstön koulutus elää voimakasta muutosvaihetta. Siirtymävaihe päättyy vuonna 2022. Tavoitteena tasalaatuisuus koko maassa Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmällä pyritään tasalaatuisuuteen niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin koko maan pelastustoimea. Koko koulutusmateriaali samalle alustalle Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusmateriaali on jatkossa tarkoitus siirtää PeO:n Moodle-ympäristöstä pelastustoimen yhteiselle Moodle-oppimisalustalle, Koulumaaliin. SPEKin koordinoimasta koulutuksesta ollaan siirtymässä Pelastusopiston (PeO) hallinnoimaan järjestelmään. Tällöin koko pelastustoimen ajantasainen koulutusmateriaali olisi samalla alustalla.. Näin esimerkiksi alueella käytettävät turvaja viestiohjeet yms. Pelastuslaitosten erityistarpeet on mahdollista tietyssä määrin ottaa huomioon kursseilla
53 koulutus, HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS Sopimushenkilöstön pelastustoiminnan koulutus Vastaavan kouluttajan koulutus Sopimushenkilöstön perustaidot Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka sekä ensiapu ja ensivaste Vastaavan kouluttajan kurssi Aihekohtaiset seminaarit Sopimushenkilöstön alipäällystöja päällystökoulutus Pelastustoiminnan peruskurssi Ensivastekurssi Savusukeltaminen hoitoja teollisuuslaitoksissa -kurssi Savusukeltaminen asuinhuoneistopaloissa -kurssi Tieliikennepelastamisen kurssi Työskentely putoamisvaarallisella alueella -kurssi 1 Pintapelastuskurssi Kemikaalisukelluskurssi Vaarallisten aineiden tukitoiminnot -kurssi Öljyntorjuntakurssi Ryhmänjohtajakurssi Tilannepaikanjohtajakurssi Sopimuspalokunnan päällikkökurssi Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi Hälytysajoneuvon turvallinen kuljettaminen -kurssi Ensiapukurssi Punaisella merkityistä kursseista osa on jo käytössä ja kaikki punaisella merkityt kurssit ovat käytössä viimeistään vuoden 2021 alussa. Muiden kurssien osalta uudistetut opetussuunnitelmat, toteutussuunnitelmat sekä opetusmateriaalit ovat valmiina 2022 loppuun mennessä.
Käytännössä yhden op:n suorittamiseen vaadittava työmäärä voi vaihdella esimerkiksi henkilön opiskeluvalmiuksien mukaan. Toteuttamissuunnitelma Opetussuunnitelmassa kuvatun kurssin toteuttamiseksi laadittu suunnitelma, jonka tekee Pelastusopisto. Kurssin järjestäjä Organisaatio, joka vastaa opetussuunnitelman mukaisesta kurssista, toteuttamissuunnitelmassa olevien toimintojen/ toimenpiteiden alueellisesta soveltamisesta, opetuksesta ja arvioinnista. Kurssin järjestäjä huolehtii myös kurssin taloudesta. Opintojen laajuus on yksi opintopistettä (1 op). Yksi opintopiste vastaa keskimäärin opiskelijan 27 tunnin työpanosta. Voidaan käyttää myös työpaikkapalokunnissa työskentelevistä henkilöistä (työsopimus työnantajan kanssa). Kurssi Opintojen ja opetuksen sisällöllinen ja rakenteellinen koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteet on määritelty opetussuunnitelmassa. Tämä organisaatio huolehtii myös muun muassa kurssien aineistotuotannosta sekä kurssien pedagogisiin toteuttamisvaihtoehtoihin valmentavasta vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Opintopiste Ilmaisee opiskeltavan opintojakson työmäärän. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelmassa kuvataan sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään kuuluvien kurssien osaamistavoitteet, ydinsisällöt ja suoritusvaatimukset sekä arvioinnin periaatteet. Seminaareihin voivat osallistua myös muut kursseilla toimivat kouluttajat kuin vastaavat kouluttajat. Koulutusjärjestelmän käsitteitä. Opetussuunnitelman omistava organisaatio Sisäministeriön päättämä opetussuunnitelman valtakunnallisesta ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaava organisaatio – Pelastusopisto. Koulutusosio voi koostua hyvin erityyppisestä opiskelusta: oppitunneista, luennoista, oppimisja harjoitustehtävistä, esitelmistä ja kokeista. Kouluttaja Kurssin järjestäjän nimeämä kurssin toteuttamiseen osallistuva kouluttaja. Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopiston suunnittelema koulutuskokonaisuus, joka antaa muodollisen pätevyyden toimia sopimushenkilöstön kursseilla vastaavana kouluttajana. 54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 koulutus, HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS Aihekohtaiset seminaarit Vastaavan kouluttajan on osallistuttava aihekohtaisiin seminaareihin, jotta hän saa lisenssin toimia vastaavana kouluttajana kyseisen aiheen kurssilla. Sopimushenkilö Pelastustoimen tehtäviin palokuntasopimuksen tai työsopimuksen perusteella osallistuva henkilö. Koulutusosio Kurssin opintojen ja opetuksen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus ja tavoitteet on määritelty opetussuunnitelmassa. Alueellisesta soveltamisesta vastaa kurssin vastuukouluttaja
• Johanna Vuorensyrjä, Uudenmaan Pelastusliitto ry. Vastaavan kouluttajan tulee täyttää Pelastusopiston vastaavan kouluttajan hyväksymiskriteerit ja hänellä tulee olla riittävä kokemus opetettavasta aiheesta sekä tekijänä että kouluttajana. Sopimushenkilöstön koulutuksen kehittämisverkosto 2020-2022. Vastaavan kouluttajan nimeää koulutuksen järjestäjä. • Pasi Uurasmaa, Suomen Palopäällystöliitto, SPPL ry. 55 Verkoston tehtävänä on tukea opetussuunnitelman kehittämistä. Vastaavan kouluttajan tulee olla suoritettuna Pelastusopiston vastaavan kouluttajan koulutus sekä voimassa oleva vastaavan kouluttajan lisenssi. Vastaavan kouluttajan nimeää koulutuksen järjestäjä. • Minna Hirvonen (pj.), Pelastusopisto • Kirmo Savolainen (siht.), Pelastusopisto • Mika Hyvärinen, Lapin Pelastuslaitos • Petteri Jokelainen, Jokilaaksojen pelastuslaitos • Mari Latvala, Huittisten VPK • Jaakko Linko, Suomen Sopimuspalokuntien liitto, SSPL ry. Hän vastaa kurssin yleisjärjestelyistä ja turvallisuudesta. Vastaavan kouluttajan koulutuksen järjestäjä Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön vastaava kouluttajan koulutuksen toteuttamissuunnitelmasta ja koulutuksen toteuttamisesta sekä palautteen keräämisestä Webropol-kyselyllä. Vastaavan kouluttajan koulutus Kurssille nimetään aina vastaava kouluttaja. • Mika Mäkelä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos • Markku Savolainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK ry. Vastaava kouluttaja Vastaa kurssin yleisjärjestelyistä ja turvallisuudesta
56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 koulutus, HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS V astaavien kouluttajien kurssin tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kouluttajien pedagogista osaamista unohtamatta heidän omia toimivia käytänteitään. Lisäksi uuden koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen ja materiaalien päivittäminen parantavat koulutuksen ajantasaisuutta ja kaventavat Suomen alueellisia eroja. OSAO Kempeleen-Limingan yksikössä opetetaan muun muassa turvallisuusalan ammattitutkintoa, johon kuuluu pelastustoiminnan peruskurssi, savusukelluskurssi ja ensivastekurssi.” Koulutetut kertovat:. Pelastusopiston ”tasomalli” osaamisesta on yksi kouluttajan työkalu, jolla asetetaan tavoitteet oppijalle, mitä hänen tulee muistaa, ymmärtää ja soveltaa. Se, mikä on käytössä etelässä, ei välttämättä toimi pohjoisessa. Pelastusopiston kurssiaineisto tulee ottaa käyttöön kursseilla viimeistään aineiston valmistumisvuotta seuraavana vuotena. SPEK:n kouluttamilla kurssinjohtajilla on oikeus toimia vastaavina kouluttajina, kun he ovat ilmoittautuneet Pelastusopiston vastaavan kouluttajan rekisteriin. Koulutuksessa on huomioitu hyvin pedagoginen ajattelumalli. Mielestäni tämän mallin mukainen koulutus takaa mahdollisimman positiivisen pedagogisen lopputuloksen. Kurssinjohtajan tulee suorittaa vastaavan kouluttajan koulutus vuoden 2020 loppuun mennessä. Etenkin lähiopetus yhdessä eri alueiden pelastusalan ammattilaisten kanssa avarsi näkemyksiä tavoista opettaa ja oppia. Tilaa uutiskirje! Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän vastaavan kouluttajan koulutus Pekka Tuukkanen opettaja, palokouluttaja OSAO ”VASTAAVAN KOULUTTAJAN koulutus oli todella antoisa ja laadukas. TILAA PELASTUSTOIMEN SOPIMUSHENKILÖSTÖKOULUTUKSEN uutiskirje pysyäksesi ajan tasalla ajankohtaisista aiheista ja koulutusjärjestelmän kehittämisestä osoitteessa: www.pelastusopisto.fi Siirtymäaika vuoden 2022 loppuun SOPIMUSHENKILÖSTÖN KOULUTUKSEEN sovelletaan Pelastusopiston hyväksymää SPEK:n opetussuunnitelmaa kurssikohtaisesti siihen saakka, kunnes Pelastusopiston tuottamien kurssien aineisto ja siihen liittyvä kurssikohtainen koulutus ovat valmiit. SPEK ylläpitää kurssiaineistoa ja oppimisympäristöä kunnes Pelastusopiston tuottamien kurssien aineisto ja siihen liittyvä kurssikohtainen koulutus ovat valmiit. Kurssilla keskitytään asettamaan oppimistavoitteet osaamisperustaisesti, suunnittelemaan ja toteuttamaan oppimistapahtumat sekä toimimaan oppimiskeskustelun puheenjohtajana
Kurssi lisäsi omia valmiuksiani toimia vastaavan kouluttajan tehtävissä. Tavoite antaa ja määrittää suunnan ja maalin, mitä tavoittelemme.” ”VASTAAVAN KOULUTTAJAN koulutuksesta 13.-15.1.2020 Lahdessa jäi hyvä maku jo senkin takia, että jouduin haastamaan itseäni ammatillisesti: ajattelemaan asioita pedagogisesta näkökulmasta. Kurssilla opin, kuinka lähestyn opetettavia oppimiskeskustelunrungon kautta ja siihen liittyvien alaviivojen kautta... Voin suositella kurssia kaikille, jotka ovat mukana pitämässä kursseja sopimushenkilöstölle!” Jari Korkalainen PHPela Ville Ala-Kokko KSPela, suunnittelija hankkeessa Savusukellusosaamisen kehittäminen Suomessa ”KEVÄÄLLÄ 2019 Pelastusopistolla järjestetyn kurssin jälkeen olen koko ajan oppinut enemmän ja enemmän, mistä opettamisessa on kysymys. Oli antoisa kolmepäiväinen, tuli uutta syvällistä ajateltavaa.” ”Tuli uutta syvällistä ajateltavaa.”. Esimerkiksi: “Tänään meillä on koulutuksen aiheena paineilmahengityslaite.” vai “Tämän koulutuksen jälkeen sinä osaat käyttää pi-laitetta hengityssuojaimena, tehdä pi-hengityslaitteelle toimintatarkastuksen ja huoltaa pi-hengityslaitteen käytön jälkeen.” Kumpi esimerkeistä kertoo enemmän, mitä koulutuksessa on tarkoitus oppia. Mitkä ovat osaamisperusteiset oppimistavoitteet. (omia ja opettajan ajatuksia). Kysymyshän on, että mitä kurssilainen oppii, ei se, kuinka hyvin minä osaan sen opettaa. 57 koulutus, HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS Pentti Makkonen PSPela ”SOPIMUSHENKILÖSTÖN VASTAAVAN kouluttajan kurssi antoi paljon työkaluja oppimistapahtuman tavoitteiden laatimiseen sekä oppimiskeskustelun pitämiseen. Koulutuksen suunnittelun tulee lähteäkin tavoitteista, eikä aiheista niin kuin olen aina aiemmin tehnyt. Voin suositella kurssia edelleen koulutusaiheeksi jatkossakin. Kurssista on hyötyä myös työvuorokoulutusten pitämiseen
Kurssien hinta on 336 €/osallistuja. Ota yhteyttä sähköpostilla, kerro mikä on osaamisesi ja lähetä todistukset liitetiedostona. www.pelastusopisto.fi/ lyhytkurssit Jos olet vankka pedagoginen osaaja ja pelastusalan ammattilainen, sinulla on myös mahdollisuus hakea AHOTointia (aikasemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista) vastaavaksi kouluttajaksi. 58 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 V astaavan kouluttajan koulutukseen hakeutuvalla on oltava joko pelastustoimen alipäällystön virkaan riittävä muodollinen koulutus tai muu riittävä koulutus ja kokemus, jotka Pelastusopisto arvioi. sopimushenkilostokoulutus@pelastusopisto.fi Vastaavan kouluttajan rekisteriin ovat voineet ilmoittautua SPEK:n kouluttamat kurssinjohtajat, joilla kurssinjohtajan pätevyys oli voimassa joulukuussa 2018. Voidakseen toimia kursseilla kouluttajana voi vastaavalla kouluttajalla kurssikohtaisesti olla määriteltynä fyysisiä ja psyykkisiä vaatimuksia. Seuraavan seminaarin tiedot osoitteesta: www.pelastusopisto.fi/ kurssi/2020/vastaavienkouluttajien-seminaarisavusukelluskurssi-japelastustoiminnan-peruskurssi Sopimushenkilöstökoulutukseen liittyvissä asioissa ota yhteyttä ensisijaisesti sähköpostilla osoitteella: sopimushenkilostokoulutus@ pelastusopisto.fi Pääsykriteerit vastaavan kouluttajan koulutukseen koulutus, HYVINVOINTI, TERVEYS JA TURVALLISUUS. Koulutukseen valitaan ensisijaisesti ko. alueelta tulevat hakijat, mutta paikoille voidaan valita myös muilta alueilta tulevia. Vuoden 2020 aikana näiden kurssinjohtajien pitää suorittaa vastaavan kouluttajan koulutus joko kurssilla tai AHOToimalla, jotta he pätevöityvät vastaaviksi kouluttajiksi ja saavat kouluttajalisenssin. Miten toimin, kun haluan vastaavaksi kouluttajaksi. Kouluttajalisenssin saamiseksi suorita vuoden 2020 aikana Pelastusopiston vastaavan kouluttajan koulutus. Kurssikohtaiset seminaarit Vastaavan kouluttajan koulutuksen lisäksi, jotta voit toimia vastaavana kouluttajana eri aihealueiden kursseilla, osallistu Pelastusopiston järjestämiin kurssikohtaisiin seminaareihin. Kursseille haetaan Pelastusopiston kurssitarjonnan kautta (sopimushenkilöstökoulutus). Koulutuksia järjestetään vuonna 2020 yhdeksän sekä Pelastusopistolla että eri pelastuslaitosten alueilla
Tällöin seuraajan perehdyttäminen on monesti yhtä kuin nolla, eikä rautateiltä tuttu saattaen vaihdettava. Sama pätee kalustohalliin, jossa lisäksi pieni röyhkeyskin on hyväksi. Nyt on mun vuoro. Jos palokunnassa on rajallinen määrä esimerkiksi savusukeltajia, on ikkunapaikka aika lailla varma. Tämä heijastelee myös palokuntaan voimakkaasti. Joku korjaa laitteen kuin laitteen ja päätyy kalustonhoitajan ikuisuuspestiin. Tai uudet yksikönjohtajat, jotka kaipaisivat kokemusta myös etupenkiltä. 59 LAURI TURTOLA TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. HÄLYTYSOSASTOISSA USEIMMILLA jäsenillä on erilaiset taustat ja sitä kautta myös omia osaamisja vahvuusalueitaan. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Yksikönjohtajiksi pitäisi päätyä johtamisja palokuntataitoiset, ei pitkäkielisimmät ja pisimpään palokunnassa olleet. Valitettavaa myös on, että pitkien urien jälkeen poistuminen tapahtuu monesti joko totaaliseen kyllästymiseen tai ovien paukkeeseen. Erican myötä sammutusauton pitää olla ominaisuuksillaan täytetty aina ollessaan hälytettävissä, tästä on vaikea tinkiä. Asioihin voi ja pitää valmistautua. Epämiellyttävää seuraajalle ja yhdistykselle. Sitä se oli ainakin itselle joskus. Lisäksi on hyvä muistaa, että paikat myös ansaitaan, eikä se takapenkin vakkariykkönen varmaankaan luovu paikastaan, jos siihen yrittää tilalle joku, jolle vaikka viikkoharjoitukset on välttämätön paha. Alkoi penkkipunnerrus kiinnostaa, kun jäit parikymppisenä kalustohalliin katselemaan perävaloja. Ennemmin pitäisi ajoissa ja avoimesti miettiä sopivia henkilöitä, keskustella halukkuudesta ja osaltaan myös ymmärtää luopua ennen kuin mittari on punaisella. Mikään tehtävä palokunnassa ei saisi muodostua tekijänsä myötä niin suureksi, että toiminta halvaantuu tekijän lopettaessa. ”Mikään tehtävä palokunnassa ei saisi muodostua tekijänsä myötä niin suureksi, että toiminta halvaantuu tekijän lopettaessa.”. Piiri pieni pyörii AKTIIVISET, SUURET persoonat pitävät palokunnat käynnissä, mutta jättävät myös valtavia aukkoja poistuessaan. MITEN YLLÄOLEVASSA tilanteessa motivoidaan ja pätevöitetään nuoret. Kuskit on kuskeja, savusukeltajat istuu takapenkillä ja yksi kessu johtaa 90 % kaikista tehtävistä. Joku voisi ajatella tätä myös motivoivana tekijänä. TUSKIN ON silti tarvetta määritellä vaikkapa yhdistyksen vastuuhenkilöille maksimimäärää valtakausia. Tähän kun yhdistellään muita tieteellisiä seikkoja, kuten yleinen aktiivisuus ja asuinpaikan etäisyys palokunnan kalustohallista, päädytään usein valitettavaan tilanteeseen jossa tulipaloon lähtiessä paikat on jaettu jo valmiiksi. Tämä pätee niin piipaa-autoon kuin yhdistykseenkin
Vad detta kommer betyda för räddningsväsendet är ännu oklart, men paniken sprider sig. Så är det icke, eftersom finsk domstol vid tolkningen av finsk lag har sneglat på ”européerna”. Men nästa juridiska bomber väntar redan bakom knuten. Enligt nu gällande lag får arbetstiden som regel inte överstiga 48 timmar per vecka. Punkt! Och allt betalt arbete skall räknas ihop. Domstolar får inte heller närmare fundera över vad en strikt tolkning leder till i förlängningen. Det hjälper inte att den beredskapen hålls inom en helt annan bransch. Punkt! Allt handlar tills vidare om pengar. Den är avsedd för vila och rekreation, inte för jobb.. Frågeställningen är inte ny, men i Finland har man hittills betraktat den som ett ”europeiskt problem” som man inte behöver bry sig om. Och som full arbetstid skall anses beredskap under sådana villkor att de allvarligt inkräktar på möjligheten att fritt disponera sin tid. Om man förbinder sig att inom en viss tid vara på en viss plats så kan man ju inte fritt röra sig alldeles var som helst. Domstolar har funderat över frågan och utan andra motiveringar än nånting som allvarligt liknar subjektivt tyckande kommit till att 8 minuters beredskap hemma innebär en begränsning medan dubbla tiden inte gör det. man definierar inte så exakt hur det är utan hur man tänkt prinFrån och med 1.1.2020 gäller en ny lag om arbetstid. Beredskap räknas som full arbetstid om den anses inskränka på fritiden. Det kan komma att handla om väldigt mycket mera pengar än full betalning för gammal beredskap. Men man behöver inte vara matematiker för att räkna ut att om man har ett civilt heltidsjobb så blir det väldigt lite tid över för betald beredskap. Det handlar alltså om subjektiva värderingar av personer som uppenbarligen inte är förtrogna med brandkåristers tänkesätt. Det hjälper inte: tänkt är nu tänkt, om än i gyllene... 60 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 95 BRANDKÅRISTEN Text Silvio Hjelt Arbetstidsdirektivet och subjektiva tolkningar hotar det europeiska räddningsväsendet Tolkningen av arbetstid börjar klarna i Finland F ör full arbetstid skall man alltså få fullt betalt, om någon alls betalar för det man gör. Det handlar om pengar som inte finns. Envar rätte sig därefter! Punkt! Vad domsluten handlat om Enligt domsluten skall alltså full ersättning erläggas för full arbetstid. Redan före detta visade domslut i Europa och Finland vart det verkar barka. Punkt! Vad annat som eventuellt skall räknas ihop och vem som skall räkna vet man ännu inte. Vi har alltså nu domstolsbeslut som antyder att det skall vara just så som det står skrivet. Om man alls får betalt. Den är harmoniserad med europeiska direktiv. Europeisk lagstiftning är aningen ”luddig i kanterna”, dvs
Resultatet blev så brokigt att en reform föll i glömska. I ett lätt svavelosande brev år 2012 lyfter dåvarande socialministern i Tyska Förbundsrepubliken, Ursula von der Leyen, upp frågan i tonen ”vet Kommissionen alls vad den talar om?”. Vem vill ha en sådan på jobb som eventuellt redan under veckändan fyllt veckans arbetstidskvot. Detta är ännu värre än Gränsbevakningens njugga inställning till avtalsbrandkårers enhetschefskap, för arbetstidsreglerna gäller alla. Domstolarna får sedan sköta tolkandet. Och nämnda Ursula von der Leyen är numera Europeiska Kommissionens ordförande! Vackert så, för man kan ju antaga att Kommissionen nu får ett annat grepp. Sedan dess har ingenting annat hänt än att Kommissionen förnyats. åtminstone alla dem som får någon form av vederlag för brandkårsarbetet. Vederbörande ansvarig kommissionär hade uttryckt att det är räddningsväsendet eget problem hur detta med tidsanvändningen inom släckning och räddning skall organiseras (”Vi kunde inte bry oss mindre”). Bingo-Bingo! Ty om beredskap räknas som full arbetstid så skall den ju inte bara betalas utan dessutom räknas ihop med vad man annars kan tänkas jobba med i det civila. Marsch på ledighet! Ledighet som inte får användas för eldsläckning, eller ens för beredskap. Eftersom eldsläckning ofta tolkas som ”icke helt oväsentligt arbete”. Och nu sitter vi alltså där, med domstolsdefinitioner av vad som skall anses utgöra full arbetstid. Och plötsligt är timmarna fulla. Dvs. Så mycket intresserade sig Kommissionen dock att man år 2014 anordnade en öppen förfrågan om saken. Men steget till ändrad lagstiftning är långt.. Problemet är inte nytt Om man gräver lite djupare hittar man bekymrade ansikten redan för länge sedan. Det enda som ännu är oklart är vem som skall ansvara för tidsadditionen. Omvänt, om en yrkesbilist jobbat fulla arbetsskift så måste någon annan köra brandbilen på utryckning, det må sedan vara hur brådskande eller sällsynt som helst. Oberoende av det så är det ju klart att från att ha varit särskilt välkomna dugliga medborgare så blir brandkåristerna plötsligt en paria på arbetsmarknaden. BRANDKÅRISTEN 61 cipiellt
Klen tröst att resten av Europa inte heller kommer att vara det. I sista hand hjälper endast ett separatdirektiv för brandkårer, men som sagt, vägen dit kan vara lång, alltför lång.. Nu behövs det grövre artilleri. Som sådant räknas allt som beskattaren beskattar. Utan ett smidigt fungerande avtalsbrandkårssystem är det inte sagt att Finland fortsätter att vara världens tryggaste plats. I nuläget är juridisk ”knoppologi” och omdefinitioner av verkligheten troligen inte tillräckligt för att man skall kunna undvika de problem som en full tillämpning av EU:s arbetstidsdirektiv (2003/88) ser ut att medföra. Men företag, de är inte personer och arbetstidsdirektivet gäller sannolikt inte företagare. Alltså: bilda enmansföretag (det är nuförtiden varken svårt eller dyrt) och sälj själva arbetstiden åt samhället! Samhällets ansvar i egenskap av ”resursköpare” förvinner ingenstans, och kan dessutom regleras i avtal. Och definitionen av ”skärmmössors” värde är även det en sak som skattmasen eventuellt kunde ompröva. Ett annat alternativ är att syna arbetsförhållandets obligatoriska vederlag. Företagare lyfter inget personligt arvode för att finnas till, så deras utryckningsberedskap kan logiskt sett knappast läggas i kolumnen ”personlig arbetstid”. En analys av problemet ger några besynnerliga spelöppningar, vilka tar fasta på att den finska arbetstidslagstiftningen åtminstone tills vidare uttryckligen gäller arbetsförhållanden. Tja. Då sitter alla där! Under processens gång har brandvärnets internationella organisation CTIF upprepade gånger uttryckt sin oro över vart det hela är på väg. Och åtminstone tills vidare har beskattaren inte riktigt vågat bita i det som kallas talkoarbete. Europadomstolen hänvisar vidare till ett tidigare rättsfall som fastslår att som ”arbetare” skall räknas alla de som utför ”äkta och verkligt arbete”, undantaget rena oväsentligheter. Vad göra. Alltså om viljan finns. Därav kommer de 8 minuter som nu ibland dyker upp i den inhemska debatten. Och framför allt behövs nu nationell enighet, påhittighet och påverkan i alla instanser. Men om gemensam vilja inte finns så är situationen onekligen rätt besvärlig. Om inte, så ser situationen bekymmersam ut. Paniken nådde det finska räddningsväsendet Medan man väntar på att ett under skall ske på EU-nivå har nationella tolkningar satt fart på paniken. Nå, nu är ju brandkåristens yrke sällan just brandkårist, så om byns folk hjälper varandra att släcka varandras stugor så är det knappast utbyte av professionella tjänster. Plötsligt kan även ersättningslöst frivilligarbete i avtalsbrandkår tolkas som full arbetstid, att addera till det privata arbetstidskontot på maximalt 48 timmar. Även andra omdefinitioner kunde tänkas. Som kronan på verket konstaterar Europadomstolen att nationell lagstiftning om arbetsförhållanden inte får påverka tolkningarna av vad som avses med begreppet ”arbetare” i unionens rättskipning (se samma domslut, punkt 29). Återigen om viljan finns. Men endast om alla aktivt drar åt samma håll kan det hända att någonting händer. Man talar då om ”alternativ B”, och det är svårt att tänka sig att ett sådant kunde byggas med nuvarande tjänsteutbud och kostnadseffektivitet. Det framgår dock inte direkt utan genom en hänvisning till EU:s arbetarskyddsdirektiv (89/391) som är ungefär lika luddigt skrivet. Vi har helt enkelt inte råd. Här ligger ju nästa bomb, för först i en därpå följande sats citerar domstolen gängse definition på arbetsförhållande, samma som i den finska arbetsavtalslagen. En del räddningsområden har tolkat om sina egna regler om beredskap, en del väntar på vad andra skall få till stånd och några stänger ögonen och låtsas som om det regnar. Inte endast hos oss, utan i hela Europa. Ingen reaktion. Dock har beskattaren slagit fast att ömsesidigt erbjudande av yrkestjänster inte räknas som talkoarbete, samt omvänt att ”skärmmössor och annat skräp” saknar kommersiellt värde, medan kaffepaket kostar. Alltså situationer där en person avtalar om att mot vederlag göra arbete åt någon annan under dennes ledning. Så också i Finland, efter det att domstolarna tyckt till. Bokföring och annan byrokrati kan skötas av en gemensam instans. 62 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 95 BRANDKÅRISTEN Brandfolket allvarligt bekymrat Förra året gick franska brandmannaförbundet ut med ett upprop, efter det att Europadomstolen alltså i ett förhandsbeslut subjektivt (se fall C-518/15, punkt 63) fastställt att en frivillig brandman i Belgien skall anses vara på heltidsarbete då han skall vara hemma i sådan beredskap att han inom åtta minuter kan inställa sig på stationen
PÅ RÄDDNINGSBRANSCHENS översta hylla har bytesveckorna börjat. Den negativa utvecklingen av befolkningens åldersstruktur i Finland och strömmen av människor till befolkningscentra är gravaste vardag. Samhället och särskilt tekniken har haft en svindlande utveckling och nu har vi sex nödcentraler som upprätthålls av staten och som uppenbarligen fungerar. De finska räddningsverkens arbetsvillkor förändras snabbare än någonsin. För ett halvsekel sedan inleddes utvecklingen från kommunala alarmcentraler via regionala alarmcentraler till statliga nödcentraler. så förpassas även han till historien som en typtjänsteman vars ord är större än handlingarna. DET ÄR nu skäl att noggrant följa med utspelen från Kohvakka och Tähtinen. 63 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör ledare UTVECKLINGEN INOM informationsteknologin, automationen och robotiseringen förändrar samhället med skakande fart. Inverkan av i klimatförändringen regnar över oss. Och i bakgrunden spökar envist reformen av landskap och socialväsende. ”Vi lever i en tid av tidigare icke skådade snabba förändringar.”. De närmaste månaderna kommer att visa om Tähtinen har kapacitet eller ens en önskan att leda räddningsväsendets fält in på utvecklingens stig. Kan man få de åt olika håll dragande räddningsverken att enas gällande exempelvis inställningen till staten och räddningsväsendets strukturer. Antingen visar han sig vara en verklig vägvisare eller Kohvakka och Tähtinen: låter ni världen passera förbi. I stora frågor måste räddningsverken hitta en gemensam linje, och småplottrandet inom kompanjonsnätverket är inte det. Tre nya räddningsdirektörer, många nya räddningschefer, en ny 112-direktör… Inte heller branschens kommersiella aktörer har klarat sig undan cirkulationen. Nu är tiden inne för Kohvakka. UPPFATTAR DE nuvarande beslutsfattarna, inklusive Kohvakka och Tähtinen, att en motsvarande centraliserad utveckling inom räddningsväsendet är den enda förnuftiga linjen. Är herrarna skapta att leda sina styrkor eller förblir räddningsväsendet i Finland efter dem kvar i ett ännu mera rörigt tillstånd. Det måste bli ett slut på kivet mellan staten och den kommunala sektorn. BRANDFOLKET EFTERLYSER nu ledarskap – upplyst och effektivt ledande till förmån för branschen och samhällets trygghet. ÄVEN RÄDDNINGSDIREKTÖRERNAS ledare Pekka Tähtinen står inför sanningens ögonblick. Om svaret är nej så fortsätter den ur skattebetalarnas synvinkel upprörande situationen där 22 räddningsverk drar det gemensamma repet åt många olika håll samtidigt som de kivas med staten. I Finland måste man äntligen få till stånd ett enhetligt räddningsväsende. VI LEVER i en tid av tidigare icke skådade snabba förändringar. Blickarna riktar sig mot två personer: AV RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖR Kimmo Kohvakka förväntar man sig klara linjedragningar gällande statens räddningspolitik i praktiken – eller existerar det alls någon sådan. P.S. Det nuvarande systemet med 22 kommunala verk har levat ut sin tid
Med tanke på den dialogen var vårt seminarium åter en gång en bra spelöppning. Och det med all orsak, även om vi själva skulle vara onödigt blygsamma då vi med kraft av höga ideal eller en liten ersättning töjer oss till otroliga prestationer. Dagens avtalsbrandkårist måste vara en räddningsbranschens mångsysslare alldeles på samma sätt som yrkesräddaren. Må dialogen fortsätta. FÖR ATT vår verksamhet skall vara av hög kvalitet förutsätts det av avtalspersonalen en hel del tid och satsning på att bibehålla kunskaperna, färdigheterna och funktionsförmågan, för att inte tala om att öka dem. Belastningen av de ökade krav som ställs på avtalspersonalen handlar i grund och botten inte om antalet armhävningar som krävs för rökdykningsduglighet. Räddningsverkens avtalsbrandkårer klarar sig inte ensamma utan en fast kontakt till räddningsverken. Man måste svara på de utmaningar som den kontinuerliga förändringen av Kraven och utmaningarna har ökat världen och vårt samhälle ställer. VID VÅRT aktualitetsseminarium i början av februari belyste jag frågan via bilder av förflutna decennier och avtalsbrandkåristernas vardag. Sett ur dagens perspektiv känns det vildsint med hur obefintlig utbildning man ännu på 1980-talet kastade sig iväg på utryckning då sirenen på taket tjöt. UNDER SENASTE tiden har jag ofta fått höra hur mycket hela räddningsväsendet uppskattar avtalsbrandkårerna och avtalspersonalen. ”En funktionsduglig, kunnig och utbildad avtalspersonal utgör grunden för räddningsväsendets fungerande avtalsbrandkårssystem.”. Av avtalsbrandkårerna liksom av hela räddningsväsendet kräver man på 2020-talet helt andra saker än för decennier sedan. Särskilt i avtalsbrandkårer i föreningsform hopas det dessutom en betydande mängd förvaltning och till och med arbetsgivaruppgifter som behöver skötas. Och så borde man ännu komma ihåg rekryteringen. Problemet i diskussionen ligger endast i det att man i allmänhet uppfattar krav och ökade utmaningar alltför snävt. Det är skäl att erkänna att det att man svarar på utmaningarna och hänger med i utvecklingen även innebär en ökad arbetsbörda. Och samma sak åt andra hållet. Vid sidan av basutbildningen kom det vidare in sådant som rökdykning med sina ”tjupp-tjupp”-metoder samt första delvårdsverksamhet. Utvecklingsoch förändringstakten bara ökade under följande decennier. EN FUNKTIONSDUGLIG, kunnig och utbildad avtalspersonal utgör grunden för räddningsväsendets fungerande avtalsbrandkårssystem. 64 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 94 JAAKKO LINKO, verksamhetsledare, präst och enhetschef i brandkåren I BRANDVÄSENDEKRETSAR får prat om kraven på avtalsbrandkårerna lätt mången att gå i försvarsposition: ”På avtalspersonalen får och bör man ställa krav, inte har man hittat på några nya krav.” Jag är långtgående av samma åsikt. Det behövs samspel och gemensamt arbete i stället för att enskilda personer och föreningar jobbar var för sig. Så skall det även vara. Utöver uppskattning behövs det även annat för att garantera det töjandet – och med det menar jag inte endast monetära resurser. Utvecklandet av utbildningen startade explosionsartat på 1990-talet
PT: Ei, se maksaa, jolle asia kuuluu. Palokuntalainen -toimitus 65 PELASTUSHENKILÖSTÖN HÄLYTTÄMINEN ja käytettävissä olevien resurssien ajantasainen seuranta hoidetaan pelastuslaitoksissa eri menetelmillä ja tavoilla. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. VASTAAKO NYKYINEN JÄRJESTELMÄ MIELESTÄSI TÄMÄN PÄIVÄN JA TULEVAISUUDEN VAATIMUKSIA. Kumppanuusverkostossa asiaa käsitellään sen toimintatapoja noudattaen eli pelastustoiminta-palvelualue käsittelee asian ja ryhtyy tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin.. MITEN PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO AIKOO KÄSITELLÄ (KOKO KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAN PELASTUSHENKILÖSTÖN) HÄLYTTÄMISJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ. Yksisuuntainen tekstiviestihälyttäminen on perusta, mutta lisäksi käytössä on useita muita täydentäviä järjestelmiä, joista osalla kyetään myös kaksisuuntaisuuteen ja henkilöstöresurssien seurantaan. PT: Se maksaa, jolle asia kuuluu. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. PT: Asiassa on syytä erottaa ensiksi vaatimukset ja mahdolliset odotukset ja toiseksi nykypäivä ja tulevaisuus. PITÄISIKÖ HÄLYTTÄMISEN KEHITTÄMINEN JA KUSTANNUKSET OLLA VALTION VASTUULLA. Pelastusvoimien hälytysjärjestelmien ylläpito kuuluu pelastuslaitoksille, joiden yhteistyöllä kyetään toteuttamaan suuriakin hankkeita ja kehitystä, kun se tarpeelliseksi koetaan. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Tämän päivän vaatimukset järjestelmä kuta kuinkin täyttää, Odotuksia ja lisätoivomuksia on jo nyt täydennetty muilla järjestelmillä, joka indikoi, että järjestelmää tulisi tarkastella laajemmin ja tulevaisuuslähtöisemmin. KYSYIMME PELASTUSJOHTAJIEN puheenjohtaja, pelastusjohtaja Pekka Tähtiseltä, mikä asiassa on tilanne tänään ja huomenna. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Mikä on pelastushenkilöstön hälyttämisjärjestelmän tila tänään ja huomenna. PT: On viitteitä, että pelastuslaitokset ovat varsin tyytyväiset nykyjärjestelmään. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. tahtoo tietää TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. ENTÄ AJANTASAISEN HENKILÖRESURSSIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA KUSTANNUKSET
C M Y CM MY CY CMY K LANSSI-by-Topper-HYGIO-Palokuntalainen-ilmoitus-205x275mm.pdf 1 12.2.2020 14.39.58. Testattu, tehokas & turvallinen kuivadesinfektiomenetelmä ensihoidon työvaatteille www.hygio.. Suomen kattavin ensivasteen ja ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.. Hygio-käsittely poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä
SPPL: Varautumisen seminaari (PPP) Helsinki H uHtikuu 6.–7.4. SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä J oulukuu vko 53 Palokuntalainen ilmestyy Seuraava Palokuntalainen jälleen toukokuussa!. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM jalkapallo Kokkola vko 28 Palokuntalainen ilmestyy H einäkuu 7.–9.7. EuroSafety-messut Tampere 23.9. SPEK: Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Kajaani l okakuu vko 45 Palokuntalainen ilmestyy M arraskuu 4.–5.11. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM -kaukalopallo Vaasa 9.4. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM keilailu Lappeenranta vko 19 Palokuntalainen ilmestyy t oukokuu 6.–7.5. SPPL: Savusukellusosaamisen kehittämisseminaari Jyväskylä 22.4. SPAL: Ensihoidon oulutuspäivä Oulu 23.–24.9. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2020 Hki– Tukholma–Hki 22.–23.4. SPPL: Palopäällystö-Golf Naantali 23.–24.6. Palomiesurheilu: SM-slalom Levi 17.–18.3. SPAL: Turvallinen Suomi-seminaari Pääkaupunkiseutu 23.5. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM -hiihdot (säävaraus) Alastaro 25.–27.3. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät avoin 12.–13.5. Palokuntien SM-kilpailu: Jehumalja Tammisaari k esäkuu 12.6. SPAL: Pelastusja hätäkeskusalan opintopäivät Pääkaupunkiseutu 14.5. Palomiesurheilu: SM -ammunta Nivala e lokuu 11.–12.8. 67 TAPAHTUMAKALENTERI ...jotta tiedät mihin millonkin menis! TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. TIEDOT OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi. SPPL: Palopäällystöpäivät 2020 Helsinki 25.3. Hygio-käsittely poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä. Testattu, tehokas & turvallinen kuivadesinfektiomenetelmä ensihoidon työvaatteille www.hygio.. C M Y CM MY CY CMY K LANSSI-by-Topper-HYGIO-Palokuntalainen-ilmoitus-205x275mm.pdf 1 12.2.2020 14.39.58 M aaliskuu 10.–11.3. Ilmoita tapahtumastasi! Suomen kattavin ensivasteen ja ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.. Palomiesurheilu: SM -pilkki Tornio 21.–23.4. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM -golf Hämeenlinna vko 37 Palokuntalainen ilmestyy Yhteisnumero Systolen kanssa, Eurosafety messuteema s yyskuu 8.–10.9. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät avoin 11.–12.11. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPAL: Luottamusmieskoulutus Pääkaupunkiseutu 25.–26.11
Bonuspisteitä annetaan palopumppumerkin mahdollisten eri mallien tietämisestä. Sen jälkeen vaihde silmään ja kytkin ylös. Auton pyörä ajettiin pumpun käyttöpyörien päälle tai auto tunkattiin ylös ja pumppu asetettiin vetävän pyörän alle ja auto laskettiin sopivalle korkeudelle. Voitelu hoidetaan neljän rasvakupin avulla. Alkuimulaitetta ei ole. Kyseessä oli ”Isku” -merkkinen palopumppu 1930-luvulta Oikean vastauksen tiesivät Marko Konttinen, Tuomo Nikkari ja Saku Rouvali. Vastaukseksi kelpaa niin kiinteä pumppu kuin irtoruiskukin. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan viisi Palokuntalainen-kesäpipoa.. Näitä markkinoitiin aikoinaan palokunnille edullisuuden ja helpon siirtomahdollisuuden avulla. LUETTELE MAHDOLLISIMMAN monta Suomessa valmistettua/ koottua palopumppumerkkiä. Lisävarusteena myytiin myös vapaapyörintärullia toisen vetopyörän alle. Valmistajina näille pumpuille olivat ainakin helsinkiläiset Veljekset Kulmala Oy ja Palometalli Oy sekä porilainen Lauri Holmstenin konepaja (kuvan pumpun valmistaja).” MIKÄ IHMEEN LAITE. Vanhohen autojen tasauspyörästön kesto / kuumeneminen mietityttää pitkässä käytössä. 68 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 UUSI VISA JATKAA PUMPPUTEEMAA: Suomen palopumput Tässä yhteenveto heidän vastauksistaan: ”KUVASSA ON palopumppu, jonka pyörittämiseen otettiin voima auton vetävästä pyörästä. VASTAUKSET OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi. Kummallakin telan akselilla on oma (nähävästi) vesirengaspumppu, jotka on kytketty yhteisiin imuja paineyhteisiin. Kuivakäyttöä vesirengaspumppu ei siedä. Pumpun voimalähde voi olla ulkomaalaisperäinen
Pelastustieto on kuitenkin selviytynyt hyvin muutoksista ja on tänään profiloitunut luotettavaksi alan tiedottajaksi. Maakunnissa asiamiehet huolehtivat, että jokainen palomies ja palokuntalainen oli tietoinen alan silloisesta ykköslehdestä. 69 SEURAAVA LEHTI (nro 96) ilmestyy viikolla 19. OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Eri tavoin profiloituneet Pelastustieto ja Palokuntalainen yhdessä vastaavat erinomaisesti alan tarpeisiin. Päätoimittaja Juhani Katajamäen aikana lehti eli levikin puolesta huippuvuosiaan. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. Lehti on ollut tapana lukea kannesta kanteen. HUOM! OLEN KUULUNUT Palontorjunta / Pelastustieto -lehden lukijakuntaan jo 50 vuotta. 2000-luvulle tultaessa lehti joutui sopeutumaan niin alueellisen pelastustoimen vaikutuksiin kuin kilpailun kiristymiseen. Niin printtiPelastustieto 70 vuotta kuin digi toimivat. Palokuntalainen haluaa täydentää pelastusalan julkaisutoimintaa tuomalla esiin vaihtoehtoisia näkemyksiä ja myös teräviä mielipiteitä. Onnittelut Peeteelle toivoo, Pekka Koivunen ja Palokuntalaisen väki Sisäministeri Maria Ohisalo Kalustokysely • osa 2 Sähköautot ja pelastustoiminta Seuraavassa lehdessä KUVA LAURA KOTILA/VALTIONEUVOSTON KANSLIA
JOIDENKIN PELASTUSLAITOSTEN koulutusohjelmissa toiminta liikenneonnettomuuspaikalla on murto-osa siitä, kuinka paljon käytetään aikaa palonsammutuksen opiskeluun ja harjoitteluun. TÄSSÄ OLISI taas valtion ohjauksen ja patistelun paikka. PRONTON MUKAAN liikenneonnettomuuksien määrän keskiarvo vuosina 2016–2018 oli 15 061. Siksi ohjaus sälytetään usein sopimuspalokuntien vastuulle. NÄIN EI saa olla. Pitää myös muistaa se tosiasia, että melko suuressa osassa sammutustehtävistä tarvitaan myös liikenteenohjausta. Viime vuonna määrä oli jo 17 241 eli noin 17 % kaikista palokuntien tehtävistä. POLIISIN JA ammattipalokuntien henkilöresurssit ohjata liikennettä ovat hyvin rajalliset. TILASTOT KERTOVAT vääjäämättömästi, että tienpäällä käydään paljon useammin kuin tulipalopaikoilla. TOIMINTAA LIIKENNEONNETTOMUUSTILANTEESSA pidetään yleisesti yhtenä vaarallisimmista pelastushenkilöstön tehtävistä. Tulipaloja oli 5 000 vähemmän kuin liikenneonnettomuuksia! Vain ensivastetehtäviä oli liikenneonLiikenteenohjaukseen on satsattava nettomuuksia enemmän, 22 838 kappaletta. Pelastuslaitosten ja palokuntien liikenteenohjaus pitää saada mahdollisimman korkealle tasolle niin kalustollisesti kuin koulutuksellisesti koko maassa. VARAUTUMINEN LIIKENTEENOHJAUKSEEN on hyvin vaihtelevaa eri puolilla maata. ”Tulipaloja oli 5 000 vähemmän kuin liikenneonnettomuuksia!”. On muutamia viimeisen päälle koulutettuja ja varustettuja palokuntia, mutta pääosa sopimuspalokunnista toimii periaatteella ”livit, lätkät ja virvet mukaan ja tien päälle ilman sen kummempaa koulutusta”. 70 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 LIEKINHEITTÄJÄ PALOKUNNAT JOTUVAT entistä enemmän vastaamaan onnettomuuspaikkojen liikenteenohjauksesta ja pelastushenkilöstön toiminnan turvaamisesta
ja aina, kun työkalun pitää kestää kovaa kulutusta! Kulmala Palokuntalainen TFT HELMIKUU 2020 205x275.indd 1 17.2.2020 11.32. Erinomainen myös erilaisten aineskasojen sammuttamiseen. Mittarit näyttää L/min + kokonaisvirtauksen älypuhelimeen tai Padiin ladatusta apista. Tuotto: 570 L/min@ 7 bar. spk/upk) SHO-FLOW 2 950-4700 L/min. (65 mm/ 2,5. (65 mm/ 2,5. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Show-Flow virtausmittarit Bluetooth yhteydellä letkulinjaan tai vesitykkiin. spk/upk) SHO-FLOW 2 380-1900 L/min. Unohda siis akut ja paristot, niitä ei tarvita. Kolme tuotetta ja mittausaluetta: SHO-FLOW 1 200-1150 L/min. Aina, kun pitää tietää todellinen virtausmäärä! TFT Transformer läpilyöntisuihkuputki 7-osainen sarja kätevässä kantolaukussa. Jatkoputkella jopa 2,5m syvyyteen. spk/upk) ... Kovametallikärki ja lyöntipää kestää iskuja. (38 mm /1,5