RAJOITTAMATONTA TEHOA • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku. Siksi Holmatron uusi Pentheon-tuotesarja tuo käyttöösi ennennäkemättömän nopeuden, täydellisen kontrollin ja älykkään akkujen hallinnan. Tällä hetkellä valikoimassa ovat leikkuri PCU50, levitin PSP40, teleskooppitankolevitin PTR50 ja yhdistelmätyökalu PCT50. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Ihmishenkien pelastaminen ei ole vain työtä, se on kutsumus. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Lisää työkaluja on tulossa myöhemmin
Rauhallista kesäaikaa toivottaen! Palokuntalainen-lehden toimitus sisältö PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 20. Kartoitamme seuraavissa numeroissa palokuntien uutta normaalia. Koronarajoituksista ja aikataulusyistä tähän numeroon tarkoitettu Jämsänkosken VPK:n juttu siirtyy seuraavaan numeroon ja testaustoiminta odottaa vielä jatkumistaan. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Ollikainen KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO, ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. PALOKUNTALAINEN.FI 11 palokuntalainen BRANDKÅRISTEN nyt 6 pelastusalan ilmiöitä 10 palokunnat 16 henkilöt 12 vakiot kalusto ja varusteet 34 brandkåristen 43 Haagan autolla eniten tehtäviä 7 Pelastustoimen järjestämisvastuu Lingottua Pääkirjoitus Turtola Tahtoo tietää Letkut solmussa Seuraava lehti Liekinheittäjä 8 Käyttövoimatarrat autoihin 5 15 33 49 52 53 54 13 Pelastusopistosta valmistuneet 29 Vihtijärven VPK 34 Sähköautot mielipide 40 44 Avtalsbrandkårsutbildningen i förändring 40 Pelastusopiston maailma on muuttunut 9 Tarkan osoitteen puuttuminen Etelä-pohjanmaan pelastuslaitos 16-28 12 Uusi pelastuskomentaja Ajankulua 51 16 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Terveisiä toimitukselta Korona-aika alkaa olla ohi, toivottavasti. Palokunnat eivät palaile hiljalleen entiseen, vaan uuteen normaaliin. rek
4 palokuntalainen PK97
JOS KYSEESSÄ on erillinen ja rinnakkainen järjestelmä, miksi kaikkialla puhutaan pelkästä sote-uudistuksesta. Niiden rahoitus tulisi valtiolta. Missä on pelastustoimi – pe. 5 Missä on pe . ERÄÄT TAHOT PELASTUSTOIMESSA ovat viime vuosina pitäneet ensihoitoa kuin kukkaa kämmenellä ja puhuneet sen ja pelastustoiminnan synergian puolesta. Tarvitaan todella vahvoja pe-edunvalvojia istumaan tasavertaisina kokeneiden soja te-päättäjien pöydissä. Siellä esitys arvioidaan, ja lopputuloksena palautuu mitä ilmeisimmin höylätty könttäsumma, jolla sote ja pe pitää maakunnassa hoitaa. VALTION KORONARAHAA ON JAETTU avokätisesti kuntien ylläpitämille sairaanhoitopiireille. So ja te aiheuttavat noin 95 % sote-maakunnan menoista. tetta. On viitteitä siitä, että pelastustoimi halutaan sivuun ensihoidosta. TÄMÄ EI AINAKAAN johdu siitä, että pelastustoimi olisi pelottava peto. ONGELMA SYNTYY MALLISTA, jolla valtion rahoitus on määrä toteuttaa käytännössä. Poissa ainakin julkisesta keskustelusta. Nyt jos koskaan tarvitaan pelastusalan lujaa yhteistä edunvalvontaa. JOS KAAVAILUT ENSIHOIDON käytännön palveluiden siirrosta soten tuottamiksi toteutuvat, vähenee pelastustoimen painoarvo sotepe-pöydässä entisestään. Yksinkertaistetusti pelastuslaitosten talous toimisi siten, että pelastusjohtaja vie laitoksessa valmistellun yksityiskohtaisen talousarvioehdotuksen pääluokittain sotepe-pöytään, jossa kootaan kaikki maakunnan arvioidut menot yhteen ja lähetetään esitys valtionvarainministeriölle. Sotepe-pöydissä väännetään rahoista ankarasti. Näin on tilanne jo viidellä alueella, joissa pelastustoimi ei tuota ensihoitopalveluita lukuun ottamatta ensivaspääkirjoitus PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Artikel på svenska på sidan 43. Kuten asioita tarkkaan seuraavat tietävät, on sote-puolella saamassa jalansijaa selvä linjaus: ensihoitopalvelut otetaan suoraan soten tuotettaviksi. Miten käy jatkossa, kun tilanne rauhoittuu ja siirrytään valtion rahoittamaan pelastustoimeen. HALLITUS ESITTÄÄ PELASTUSTOIMEA ”erilliseksi” ja ”rinnakkaiseksi” toimialaksi uuteen sote-järjestelmään. Hätäkeskuslaitos ja Pelastusopisto ovat nekin saaneet osansa, mutta paljonko suoraa tukea on tullut kuntien ylläpitämille pelastuslaitoksille. Lopullinen rahanjako toimialoille tapahtuu näin ollen maakunnassa. Pe vain vaivaiset viisi. Pelastuslaitoksia tulisi esityksen mukaan Helsinki + 21 sote-maakuntaa. Näyttää pikemminkin siltä, että maakunnallisena toimialana pe joutuu soten vahvaan puristukseen. MISSÄ JA MILLAINEN PE on vuonna 2030 riippuu kuluvan hallituskauden päätöksistä.
Pelastuslaitokset voisivat jatkossakin hoitaa pelastustoimen ohella myös ensihoitoja ensivastetehtäviä. Kuntien ja sopimuspalokuntien omistamat kiinteistöt jäisivät niiden omistukseen ja paloasemien nykyiset vuokrasopimukset siirtyisivät nykyisin ehdoin sote-maakunnille. Lähde: SM:n tiedote 15.6.2020 Hallitus esittää: Pelastustoimen järjestämisvastuu sote-maakunnille ?. Sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyisivät nykyisin ehdoin kunnilta sote-maakunnille. 7 nyt Hallitus esittää, että pelastustoimen järjestäminen siirtyisi kunnilta ja kuntayhtymiltä sote-maakunnille ja Helsingin kaupungille. Samoin pelastustoimen kalusto siirtyisi sote-maakuntien omistukseen. Pelastustoimen rahoitus tulisi jatkossa valtion budjetista. Valtioneuvosto asettaisi sote-maakuntien pelastustoimelle strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Kansalaisille pelastustoimen uudistus näkyisi parantuneena palveluna. Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Sote-maakuntien pelastustoimesta ja valtion ohjauksesta säädetään tulevassa pelastustoimen järjestämislaissa, joka on lausuntokierroksella 25.9.2020 saakka. Sisäministeriö ohjaisi sote-maakuntien ja Helsingin kaupungin pelastustointa. Aluehallintovirastot valvoisivat pelastustoimen palvelutasoa, jonka tulisi vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Rahoitus määräytyisi asukasmäärän, asukastiheyden ja riskikertoimen mukaan. Uudenmaan maakunnassa olisi kuitenkin neljä sote-maakuntaa, ja lisäksi Helsingin kaupunki hoitaisi sote-maakunnan tehtäviä alueellaan. Sote-maakuntien aluejako perustuisi pääosin nykyiseen maakuntajakoon. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaisi entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Se voisi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien kokoamisesta yhden tai useamman sote-maakunnan hoidettavaksi. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaalija terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Nykyisten pelastuslaitosten henkilöstö siirtyisi nykyisin ehdoin sote-maakuntien palvelukseen. Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää
Toimitusjohtaja Jarkko Tikka suoritti toimenpiteen itse.. Katolle tarran laittaminen on tärkeää, koska tietyissä onnettomuustilanteissa erityisvaarallista ajoneuvoa saatetaan lähestyä dronella tilanteen selventämiseksi. Kansainvälinen paloja pelastusalan järjestö CTIF (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) on tehnyt jo sopimuksia Euroopassa joukkoliikenneorganisaatioiden kanssa tarrojen käyttöönottamisesta (mm. Ota yhteys liittoon. Ensimmäisenä liikennöitsijänä Suomessa Pohjolan Liikenne tarroitti omat hybridiautonsa. koko, laatu ja värit). Tällöin katolla on hyvä olla tieto käyttövoimasta, jolloin se on mahdollista havaita myös etäämpää. 8 palokuntalainen PK97 nyt Käyttövoiman tunnistamiseksi tarkoitetut tarrat ovat tulossa ajoneuvoihin. Standardi määrittelee tarrojen ulkoasun (mm. Tarroihin liittyvä ohjeistus on käännetty 18 eri kielelle. Vihreissä, kaasua kuvaavissa tarroissa, on puolestaan kaasujen lyhenteet kirjaimin. Dieseltarra on harmaa ja hybriditai täyssähköllä kulkevan ajoneuvon tarra on oranssi. Suomessa on käytössä yksi tarratyyppi per ajoneuvo. Tarroja saatavilla SPPL:n kautta. Belgian joukkoliikenteen ja International Association of Public Transport UITP:n kanssa). Kansainvälisen standardin mukaiset tarrat on tarkoitettu pelastustoiminnan turvallisuuden parantamiseksi onnettomuusja palotilanteissa. Ensimmäinen Suomessa tarroitettu ajoneuvo on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ajoneuvo EK102, joka otettiin ajoon tarroitettuna huhtikuussa 2020. Lähde: SPEK Kuljetus Tikka oy Lappeenrannasta lisäsi ensimmäisenä kuljetusliikkeenä Suomessa käyttövoimatarrat yrityksen nosturiautoon. Tarroja suositellaan laitettavaksi ajoneuvon keulaan, perään, kylkiin ja kattoon. Oransseja tarroja on kahdenlaisia: hybridin ja täyssähkön erottaa sillä, että hybridissä on salaman päällä polttoaineKäyttövoimatarrat AUTOIHIN pumppu. Suomessa on jo alettu tarroittaa joukkoliikenteen, raskaan kaluston ja pelastustoimen ajoneuvoja
3)/ varotietoa STM: Tarkalle osoitteelle ensivasteen hälytysviesteissä ei ole juridista estettä. Mikä on tilanne tänään, Markku Saarinen. 7.25 Viestit 7:23:19 20.6.2020/ 700/ A/ EYX00, EXY123 EXY, 8892 (Yht. Hän ajoi paloasemalle, tuli kohteeseen noin viiden minuutin kuluttua kahden ensivasteryhmän jäsenen kanssa. Noin 30 ihmistä uransa aikana elvyttäneellä palokuntalaisella olisi ollut matkaa kohteeseen 78 metriä ja elvytys olisi voinut alkaa noin 30 sekunnin kuluttua hälytyksestä, jos hälytysviestissä olisi ollut tarkka osoite. ”Olemme ottaneet ongelman asialistalle ja aloittaneet valmistelun asian ratkaisemiseksi muun muassa selvittämällä onko olemassa juridisia esteitä tarkan osoitteen sisällyttämiseksi hälytysilmoitukseen. Johtopäätös oli se, että ei ole olemassa mitään juridista estettä tarkan osoitteen sisällyttämiseksi hälytysilmoitusviestiin. Lopputulos olisi voinut olla muuta kuin kuolema. Perusteena osoitettomuudelle on ollut joidenkin virkamiesten tulkinta tietosuojasta. Pyrimme saamaan ratkaisun kevään aikana.”, kuului vastaus. ------Esimerkki elävästä elämästä, jossa osoitteen puuttumisen johdosta lopputulos oli kuolema: Kokenut ensivastekoulutettu palokuntalainen sai viime helmikuussa ensivastehälytyksen (701A) ilman osoitetietoa. 9 nyt Ensivastehälytysviesteissä ei ole viime vuosina ollut kohteen osoitetta, mikä on aiheuttanut useita tilanteita, joissa ensivastekoulutettu auttaja olisi ollut huomattavasti nopeammin kohteessa elvyttämässä kuin ensivasteryhmä tai ensihoitajat. ”Selvitimme ministeriössä asian juridisen puolen. Olemme saattaneet asian sisäministeriön pelastusosaston tietoon.” Hatun nosto STM:lle ja Markku Saariselle! Nyt odotamme, että toimeenpanosta vastaavat tahot hoitavat osaltaan asian kuntoon. Puoli vuotta sitten, numerossa 94, kysyimme asiasta sosiaalija terveysministeriön valmiusyksikön asiantuntija Markku Saariselta. Uhri oli mennyt elottomaksi ja käymässä ollut kansalainen oli soittanut hätänumeroon ja aloittanut sitten tilanteesta järkyttyneenä eräänlaisen ”painelun”
paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 6827 5840 -14 Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 1381 1334 -3 Muu tarkastus-/varmistustehtävä 4098 3912 -5 Ensivastetehtävä 9840 6042 -39 Ihmisen pelastaminen 925 807 -13 Eläimen pelastaminen 697 596 -14 Vahingontorjuntatehtävä 3767 4046 7 Avunantotehtävä 2787 2410 -14 Virka-aputehtävä 566 675 19. Viime ja tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden tehtävämäärät Onnettomuustyyppi 2019 2020 Muutos % Rakennuspalo 887 789 -11 Rakennuspalovaara 1341 1201 -10 Maastopalo 1041 1133 9 Liikennevälinepalo 896 761 -15 Muu tulipalo 813 899 11 Liikenneonnettomuus 7027 5999 -15 Öljyvahinko 988 1084 10 Vaarallisten aineiden onnettomuus 128 109 -15 Räjähdys/räjähdysvaara 7 8 14 Sortuma/sortumavaara 49 20 -59 Autom. Eniten on kasvanut virka-aputehtävien määrä, 19 prosenttia. Ensivastetehtävät ovat vähentyneet eniten, 39 prosenttia. Lähde: Tampereen Messut Eurosafety siirtyy kevääseen 2021 Korona vaikutti tehtävämääriin Korona sai keväällä aikaan muutoksia pelastustoimen tehtävämäärissä viime vuoden vastaaviin lukuihin verrattuna. Kaikkien neljän tapahtuman näyttelytoimikunnat eli alan asiantuntijaryhmät sekä EuroSafety-messujen toimeksiantaja Suomen Työturvallisuuden Liitto (STYL ry) totesivat kuitenkin, että syyskuun ajankohta on vielä liian aikainen näin suurelle ja kansainväliselle messukokonaisuudelle. STYLin hallituksen puheenjohtaja Mari Taskisen mukaan EuroSafety-messuilla mukana olevia työturvallisuusalan yrityksiä ja työturvallisuuden parissa työskenteleviä ammattilaisia koskevat kokoontumisja matkustusrajoitukset vaikuttavat sekä kävijöiden että näytteilleasettajien mahdollisuuteen osallistua tapahtumaan. Tampereen Messut Oy huomioi asiantuntijoiden suositukset tehdessään päätökset messutapahtumien siirtämisestä. Tämän ja viime vuoden viiden ensimmäisen kuukauden osalta tehtävämäärät ovat vähentyneet esimerkiksi ensivastetehtävissä, liikenneonnettomuuksissa sekä liikennevälineja rakennuspaloissa. Uuden aikataulun mukaisesti EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut järjestetään 18.–20.5.2021 ja Logistiikkaja Elintarviketeollisuus-messut 19.–20.5.2021. Vähentymistä on ollut myös sortumien osalta, mutta se on johtunut helposta lumitilanteesta. 10 palokuntalainen PK97 pelastusalan ilmiöitä Neljän tapahtuman kokonaisuus eli EuroSafety-, Työhyvinvointi-, Elintarviketeollisuusja Logistiikka-messut oli alun perin tarkoitus järjestää syyskuun toisella viikolla. Tehtävien kokonaismäärä on vähentynyt viimevuotiseen verrattuna 15 prosenttia
TOP 10 yksiköt, joilla on viiden minuutin lähtövalmius Mukana on myös ns. 11 Vuoden 2019 tilasto: Haagan sammutusautolla eniten tehtäviä Selvitimme vuoden 2019 ”eniten ajaneet” pelastustoimen yksiköt. päiväpaloasemien yksiköitä, jotka lähtevät pienellä miehityksellä alle viidessä minuutissa. Selvitys perustuu Pronto-tietoihin. REK111 Etelä-Karjala/Joutseno 332 RKA131 Kainuu/Sotkamo 325 RKS405 Keski-Suomi/Jämsä 297 RVSLA11 Varsinais-Suomi/Laitila 253 RPI8615 Pirkanmaa/Mänttä-Vilppula/Vilppula 252 RJO221 Jokilaaksot/Pyhäjärvi 246 ROK441 Oulu-Koillismaa/Pudasjärvi 233 RPH441 Päijät-Häme/Padasjoki 231 RPK501 Pohjois-Karjala/Kitee 229 RJO181 Jokilaaksot/Nivala 228 TOP 10 yksiköt, joilla on yhden minuutin lähtövalmius RHE301 Helsinki/Haaga 1805 RHE201 Helsinki/Erottaja 1760 RVST11 Varsinais-Suomi/Turku/Keskuspaloasema 1734 ROK101 Oulu-Koillismaa/Oulu/Raksila 1666 RPH101 Päijät-Häme/Lahti/Paavola 1663 RPI101 Pirkanmaa/Tampere/Keskuspaloasema 1644 RHE101 Helsinki/Kallio 1516 RLU201 Länsi-Uusimaa/Espoo/Niittykumpu 1294 RKU201 Keski-Uusimaa/Vantaa/Vantaankoski 1278 RPS101 Pohjois-Savo/Kuopio/Neulamäki 1269 TOP10 veneyksiköt RES4082 Etelä-Savo/Savonlinna 52 RHE708 Helsinki/Herttoniemi 50 RPS1082 Pohjois-Savo/Kuopio 43 RPI108 Pirkanmaa/Tampere 35 RVSNM11 Varsinais-Suomi/Naantali 33 REK108 Etelä-Karjala/Lappeenranta 32 RES2482 Etelä-Savo/Puumala 30 VPI1087 Meripelastus Pirkanmaa 29 VPI1086 Meripelastus Pirkanmaa 27 RRP1083 Pohjanmaa/Vaasa 26 Henrietta Hassinen / Yle Arto Papunen pelastusalan ilmiöitä
Lähde PeO Kuva: Ossi Pietiläinen henkilöt. Lisäksi hän on toiminut oman toimensa ohella Kriisinhallintakeskuksen ja Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijana ja Finn Rescue Teamin joukkueenjohtajana. 12 palokuntalainen PK97 Pasi Uurasmaa suunnittelijaksi Pelastusopistolle Helsingin kaupunginhallitus valitsi 22 hakijan joukosta tradenomi (YAMK) Jani Pitkäsen Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentajan virkaan. Uurasmaa on mukana seminaareissa ja tapahtumissa vastaamassa niiden organisoinnista.Seminaarien palaute ja kehittäminen kuuluvat myös Uurasmaan vastuulle. Jani Pitkäsestä Helsingin pelastuskomentaja Palomestari Pasi Uurasmaa on nimitetty määräaikaiseksi suunnittelijaksi Pelastusopistolle syyslukukaudeksi 2020. Pitkänen on toiminut Helsingin pelastuslaitoksen pelastusjohtajana vuodesta 2018 alkaen, pelastuskomentajan viransijaisena lokakuusta 2019 alkaen ja avoimen viran hoitajana 1.2.2020 alkaen. Uurasmaalla on erittäin vahvaa osaamista sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä ja hän on toi-minut muun muassa Pelastusopiston sopimushenkilöstökoulutuksen kehittämisverkoston jäsenenä sen alusta alkaen. Lisäksi Uurasmaalla on erittäin pitkä työkokemus pelastusalan tehtävistä niin ammattikuin sopimushenkilönä ja hän on toiminut pitkään SPEK:n ja SPPL:n koulutuksen suunnitteluun liittyvissä tehtävissä. Jani Pitkänen on aiemmin toiminut aluepäällikön, palomestarin, paloesimiehen ja palomiehen tehtävissä. Uurasmaa osallistuu Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän kokonaiskoordinointiin ja toimii järjestelmästä vastaavan suunnittelijan työparina
13 Pelastusopistolla vietettiin historian ensimmäinen virtuaalinen valmistujaisjuhla. Päättävän kurssin puheenvuoron piti Aku Latvala alipäällystökurssi 45:lta. Stipendin saivat Randell Piia hätäkeskuspäivystäjäkurssi 33, Kankaanpää Saku pelastajakurssi 106 ja Kantojärvi Antti alipäällystökurssi 45. Omat stipendinsä jakoivat myös Palosuojelurahasto, Suomen Palopäällystöliitto SPPL, Pelastustieto-lehti, Suomen Palomiesliitto SPAL ja Hätäkeskuslaitos. Pelastusopiston priimusstipendit jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. Valmistujaistilaisuudessa jaettiin todistukset yhteensä 121 tutkinto-opiskelijalle. Valmistuneet opiskelijat kursseittain Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 33 (16 hlöä) Ala-Ilkka Laura Oulu Isotalo Jussi Tampere Jokisalo Taru Sastamala Kolmonen Linda Vaasa Lahti Katri Kuopio Lahtinen Sari Porvoo Leppänen Aini Kuopio Mustonen Nelli Hyvinkää Niiranen Nina Kuopio Niskanen Iina Laukaa Ojala Karita Oulu Randell Piia Turku Riihijärvi Iida Oulu Takala Anniina Tampere Tikkanen Aino Kuopio Tirkkonen Mari Kuopio Pelastajakurssi 106 (32 hlöä) Aaltonen Aleksi Kuopio Bredin Oskar Espoo Friman Benjamin Tampere Föhr Juuso Kuopio Hanhela Kirill Helsinki Heino Samu-Pekka Joutsa Heinonen Jani Helsinki Heloaro Sami Helsinki Hirvonen Jere Kirkkonummi Hokkanen Niilo Kuopio Holmbäck Casper Kruunupyy Holmström Anders Lahti Huhtala Lauri Iisalmi Isomäki Jani Tampere Janhunen Tero Kokemäki Kallioinen Aleksi Kouvola Kankaanpää Saku Tampere Kankkunen Jani Kauniainen Karvinen Joonas Liperi Korpi Niko Orimattila Koskinen Henri Helsinki Laaksonen Roope Loimaa Laitinen Tommi Jyväskylä Lampinen Joel Jyväskylä Lempinen Janne Hämeenlinna Leskinen Mikael Hämeenlinna Lindgren Antti Oulu Mannerkorpi Jani-Markus Kuopio Mansikkamäki Jouni Seinäjoki Martikainen Emil Rauma Merivirta Teemu Mikkeli Saarinen Karo Tampere henkilöt Pelastusopisto: Virtuaalinen valmistujaisjuhla. Pelastajien valan vastaanotti pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Tilaisuuden juhlapuhujana oli sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Virtuaalista valmistujaisjuhlaa seurasi yli 390 katsojaa ympäri Suomen
14 palokuntalainen PK97 Pelastajakurssi 107 (30 hlöä) Hyvönen Antti Kuopio Hämäläinen Samu Lappeenranta Meronen Miro Kuopio Mäntyniemi Tuomas Helsinki Nieminen Nicolas Espoo Nykänen Lauri Helsinki Nyström Toni Helsinki Partanen Mika Kuopio Paunonen Mika Varkaus Peltoniemi Tomi Kemi Rinne Joel Pudasjärvi Romu Sami Loimaa Rusi Jan-Patrik Jyväskylä Saarinen Severi Hämeenlinna Saloranta Tuomo Espoo Savolainen Jesse Kuopio Sundelin Antti Pori Suominen Joonas-Elmeri Jyväskylä Suoranta Antti Salo Sääksjärvi Aki Helsinki Taponen Oskari Hauho Tuomi Onni Pori Vidgren Valtteri Laukaa Viitakangas Mika Turku Virta Santeri Parkano Virtanen Vili Kuopio Vuorinen Lassi Vantaa Vuorma Samuli Ylöjärvi Väisänen Viljami Salo Ylhä Atte Espoo Alipäällystökurssi 45 (20 hlöä Hanski Lauri Hamina Höijer Tero Hattula Kantojärvi Antti Ylöjärvi Kelkka Kalle Kouvola Kituniemi Petri Helsinki Koivuluoma Mikko Ilmajoki Latvala Aku Vantaa Lindholm Joakim Raasepori Lukkarinen Jari Paltamo Makkonen Tuukka Outokumpu Mattsson Henri Helsinki Norrila Raine Loviisa Ollila Tomi Heinola Parkkisenniemi Aki Oulu Savolainen Aleksi Lahti Seppälä Kim Vantaa Törhönen Matti Helsinki Välijoki Erno Joensuu Wasenius Kai Lohja Yrjölä Jarkko Porvoo Palopäällystön tutkinto-ohjelmasta kevätlukukaudella 2020 valmistuneet Amk-opiskelijat (24 hlöä) Poliisiammattikorkeakoulu Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) Asikainen Jaakko Turku Gröhn Juha Janakkala Huttunen Jukka Lahti Immonen Jarmo Pieksämäki Innanen Jukka Iisalmi Kalliomaa Turo Alajärvi Kiskola Tuomas Pori Kolppo Jorma Kotka Kuusento Hanna Oulu Luoma-Aho Janne Jyväskylä Nyyssölä Mika Seinäjoki Partanen Petri Kuopio Pietiläinen Jarkko Tampere Raninen Eero Siilinjärvi Rossi Jari Äänekoski Vehkala Jari Kuopio Savonia -ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) palopäällystön tutkinto-ohjelma Salonen Ville Kouvola Tuhkanen Henri Kuopio Topias Kangastie Lappajärvi Lohiranto Markus Hamina Salo Joni Pori Malinen Joonas Kouvola Siitonen Mika Porvoo henkilöt
Vuorovaikutus ei syystä tai toisesta suju. Väsymättä haluan korostaa, että kaiken palokuntatyön, pelastusalan ja auttamisen olennaisin juttu piilee vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa. TARVITSEMME TOISIAMME myös auttaaksemme ja ollaksemme toisia ihmisiä varten. Linjat leikkaa toisiaan, ja viilloista me vuodetaan.” PAULI HANHINIEMEN LAULUN SANAT ovat soineet viime viikkoina ja kuukausina päässäni. PELASTUSALA ON salaliittoteorioiden, poteroihin kaivautumisen, epäluuloisuuden ja ennakkoluulojen luvattu maa, etenkin toisilleen vähänkään vieraampien tahojen ja toimijoiden välillä. Kukaan ei muodosta palokuntaa yksin, pelastusryhmäkin vaatii minimissään vahvuuden 1+3. Itse kun olen hieman arka jakelemaan muille vakavia kehotuksia, koska olen yhtä lailla hukassa kuin kaikki muutkin, niin teenpä senkin Hanhiniemi-sitaatin avulla: ”Nähkää toisenne, uskokaa todeksi se, minkä näätte ja löytäkää toisenne nyt.” K u v a S t u di o Hä rm ä Artikel på svenska på sidan 47.. Tästäkin huolimatta lukuisat palokuntayhteisöt voivat pahoin ja kärsivät ongelmista, jotka pahimmillaan hajottavat palokuntia. Luulenpa, että tätäkin se on siksi, että linjojen leikkauskohtia on säikähdetty ja asettauduttu puolustusasemiin. EMMEKÖ OSAAKAAN KOHDATA. Uudessa odottamattomassa elämäntilanteessa olen alkanut löytää kaiken merkityksen ja arvokkuuden lukuisista pienistä mutta sittenkin niin suurista ihmisten kohtaamisista. Apua tarvitsevia auttaaksemme kohdattava meidän on kohdattava myös toisemme ja hyväksyttävä, että päät kolisevat näissä kohtaamisissa joskus kipeästikin toisiinsa. Useammin epäilen, että kysymys on halvaantumisesta tilanteissa, joissa kohtaamiset aiheuttavat linjojen leikkausta tavalla, joissa viiltohaavat alkavat vuotaa ja pelästymme. Ilman suostumistamme tähän olemme hukassa. Ristiriidat saavat meidät sulkeutumaan ja piiloutumaan poteroihimme eikä huomata, että vuotavasta viillosta huolimatta linjojen leikkaus olisi vasta alku jonkun uuden ja hyvän syntymiselle. Voi olla, että joskus vuorovaikutusta ei vain ole tarpeeksi. 15 lingottua ”Linjat leikkaa toisiaan, joskus vuosia ja joskus shokeeraavan hetken vaan. Tämäkin on tietysti inhimillistä, mutta yhtä inhimillinen pyrkimys olisi yrittää uskoa meidän kaikkien toimivan tällä alalla yhteistä tarkoitusperää varten – toisten ihmisten parhaaksi. OMASSA SISÄISESSÄ MAAILMASSANI koko pelastusala perustuu ajatukseen, että tätä työtä tehdään toisia ihmisiä varten. Ja sitä varten tässä elämässä me ihmiset ylipäätään heilumme, että on olemassa myös toisia ihmisiä. Emmekö kuuntele tai ymmärrä toisiamme. Siinä me palokuntalaiset olemme Kohtaamisen kipeys JAAKKO LINKO Pappi, pelastuksen sekatyömies ja palokunnan yksikönjohtaja parhaimmillamme inhimillisiä, ammatillisia ja luotettavia – toisille ihmisille hädässä
16 palokuntalainen PK97 palokunnat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on Oman tiensä kulkija Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitosta voisi hyvällä syyllä kutsua vanhalla termillä ”palolaitokseksi”. Tilojen ja kaluston suhteen laitos kestää vertailun. Koko 120 hengen päätoiminen ja noin 850 hengen sopimushenkilökunta on omistautunut pelastustoimen tehtäviin ja ensivastepalveluihin. Kasarmoitua päällystöpäivystystä ei virka-aikaa lukuunottamatta ole. Pelastusjohtaja Harri Setälä. Pelastustoiminnan valmius on varmennettu tiheän päällystöja miehistövarallaolon avulla
– Kuntapäättäjät halusivat aseman Roveksen teollisuusalueelle, me olisimme toivoneet sijaintipaikaksi keskustaa. Olemme kuitenkin erilaisin järjestelyin saaneet ykkösalueen tavoitettavuuden pääosin kuntoon, kertoo pelastusjohtaja Harri Setälä. Kävimme joitakin vuosia sitten yhteistyöneuvotteluita, mutta tuloksetta, selvittää Harri Setälä vallitsevan tilanteen taustoja. Toisena ongelmana on sopimushenkilöstön väheneminen. Etelä-Pohjanmaalla niistä vastaa sairaanhoitopiiri. – Asema, jonka Seinäjoen kaupunki rakennutti, on kuitenkin huippuluokkaa ja toimii pelastustoimen kannalta erinomaisesti. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on yksi viidestä Suomen pelastuslaitoksesta, joka ei tuota ensihoitopalveluita. Ainut iso asia, jossa Seinäjoen kaupungin ja laitoksen suhteet ovat olleet kovilla, oli kaupungin uuden paloaseman paikka. Seinäjoella pelastuslaitoksen toimintaan ja kehittämiseen vaikuttavat myös kuntien asettamat säästötavoitteet. Hänen kädenjälkensä näkyy päivittäisen toiminnan voimakkaassa kehittymisessä ja hyvissä suhteissa kuntapäättäjiin. Väestö keskittyy Seinäjoen ympäristöön ja reuna-alueilla henkilöstön rekrytointi on vaativaa. – Pelastustoiminnan ja ensihoidon paljon puhuttua synergiaa ei Etelä-Pohjanmaalla ole nähty riittävän hyödylliseksi kummallekaan toimialalle. Olemme ryhtyneet aktiiviseen yhteistyöhön paikallisten paloasemien henkilöstön kanssa toimintavalmiuden turvaamiseksi. TUTTUJA ONGELMIA Harri Setälän mukaan pelastushenkilöstön ikääntyminen on Etelä-Pohjanmaallakin ongelma – Meillä tämä konkretisoituu kymmenen seuraavan vuoden kuluessa. 17 palokunnat Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastusliikelaitosta on kymmenen vuoden ajan luotsannut oman maakunnan kasvatti, pelastusjohtaja Harri Setälä. – Olemme onnistuneet sisäisin tehostamisjärjestelyin saamaan kustannussäästöjä toimintavalmiuden vaarantumatta.›› ETELÄ-POHJANMAA Asukkaita 190 000 Pinta-ala 14000 km 2 PELASTUSLAITOS Liikelaitos Henkilöstö Päätoiminen 120 Sopimushenkilöstö 890 Paloasemia 30 Pelastusajoneuvoja Sammutusautoja 41 Säiliöautoja 29 Nostolavoja 6 Veneitä 30 Muita ajoneuvoja 89 Tehtäviä 2019 5048
– Jurvassa ja Lapualla on toimintaan soveltuvat tilat ja laitteet sekä osaava henkilökunta. Perusvalmiudesta siirrytään tarvittaessa tehostettuun valmiuteen. Letkuja huolletaan Lapualla, Ilmajoella ja Ähtärissä, Myös sopimuspaloasemien asemille on Setälän mukaan sälytetty erityistoimintoja. 18 palokuntalainen PK97 palokunnat Keskitys, hajautus ja oma tuotanto ovat päivän sanoja E-P:lla. – Yhteistyö niin tilannekuvan ylläpidossa kuin valmiusmallin suunnittelussa alueen muiden viranomaistahojen ja myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on ollut saumatonta.. Harri Setälä kertoo valmiusmallin olevan sovitettu Etelä-Pohjanmaan alueellisiin ja paikallisiin resursseihin ja tarpeisiin. PELASTUSLAITOS YLLÄPITÄÄ TILANNEKUVAA Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on keskeinen rooli poikkeustilan aikaisen tilannekuvan muodostamisessa ja jakamisessa eri viranomaistahoille. Niissä huolletaan esimerkiksi laitoksemme 78 raskasta pelastusajoneuvoa ja joukko kevyitä autoja, kuvailee Harri Setälä. Kemikaalija vesisukellustoiminta ja huolto on keskitetty Seinäjoen asemalle, kuten myös viestilaitehuolto. Hänen mukaansa esimerkiksi neljännen tason eli poikkeustilan aikana ovat kaikki mahdolliset pelastustoimen ja yhteistyökumppaneiden resurssit käytössä. Seuraavat tasot ovat täysvalmius ja poikkeustila, jolloin otetaan kaikki saatavilla olevat resurssit käyttöön. – Varusvarastot ovat Seinäjoella ja Nurmossa. – Olemme ottaneet käyttöön neliportaisen valmiusmallin kiireellisen pelastustoiminnan turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Useasta muusta pelastuslaitoksesta poiketen eteläpohjalaiset hoitavat myös raskaan kaluston huollot ja korjaukset itse. Harri Setälä on yksi harvoista savusukelluskelpoisista pelastusjohtajista.. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa toimintoja on keskitetty tietyille asemille eri puolille laitoksen aluetta. – Esimerkiksi Kortesjärvi, Nurmo, Kauhava ja Kurikka huolehtivat muonituksesta ja Koskenkorvan VPK:lla on suurtehopumppu
Tiloissa näkyykin käyttäjien osallistuminen suunnitteluun. Henkilökunnan sosiaalitilat ja kuntosali ovat ”viimeisen päälle”. Tilanjako on käytännöllinen. Varmasti puhtainta Suomessa.” Erilaisten yhteistilojen määrä kiinnittää huomion. Seinäjoen uuden paloaseman sijainnista kiisteltiin vuosia. Koulutusja neuvottelutiloja on niin sadalle hengelle kuin pienryhmillekin. Puhdas paloasema-konsepti on otettu huomioon kirjaimellisesti. ”Kaikki on kuin pakasta vedettyä. Vaikka käyttäjät olisivat valinneet paloasemalle keskeisemmän paikan, he ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Johtamiseen tarkoitettuja tiloja on kaksi. Kaikki operatiivisen toiminnan kannalta tärkeät tilat ovat lähellä kalustohallia. 19 palokunnat Seinäjoen paloasema vuosimallia 2017 Puhtaat valkeat lattiat Seinäjoen vajaa kolme vuotta vanha paloasema on maamme huippua monessa mielessä. Asema sijaitsee Roveksen teollisuusalueella.. Ajoneuvojen, kaluston ja varusteiden huoltotilat on varustettu ajanmukaisin laittein. Miehistön oleskelutiloja on kaksi: suuri keittiöja oleskelutila sekä valmiushuone. Kerrosalaltaan 3800 m2:n aseman takapihalta löytyvät varastohalli ja tenniskenttä. Aseman käyttäjät ovat omaksuneet puhtauden, mikä näkyy kaikkialla asemakiinteistössä. Täällä ei tarvita äitejä neuvomaan poikia siisteydessä.”, kuuluu tuntemattomaksi jääneen vierailijan kommentti. ”Kalustohallia voisi käyttää jopa leikkaussalina
Esimiehen työssä vaikeinta on Mikan mielestä henkipalokunnat. Tyypillistä on myös pienen työyhteisön vankka yhteishenki. Kolmosvuoron vakimiehet Kaj Julin ja Mikko Kaukoranta olivat tätä juttua tehtäessä vuosilomalla. Valmistuin vuonna 2007 alipäällystökurssilta ja sain heti asemamestarin pestin. Kaikki haastatellut ovat omasta mielestään eläkevirassa. Aseman miehet ovat vuorokausirytmissä eli 24 tunnin työvuoro iskee joka neljäs päivä. – Viiden sijaisvuoden jälkeen sain vakinaisen palomiehen viran, jossa vierähti melkein kymmenen vuotta. Pohjalaiseen tapaan miesten keskinäinen vuorovaikutus on suoraa, mutta reilua. Mikan mukaan olisi varmasti helpompaa ollut tulla laitoksen ulkopuolelta esimiehen virkaan. ASEMAMESTARI MIKA SINISALO, 51 Ilmajoen VPK:ssa palokuntauransa aloittanut Mika Sinisalo tuli Seinäjoelle kesämieheksi vuonna 1998. ”Hyvin ovat timantin särmät hioutuneet.”, kuuluvat työtovereiden kommentit. Kolmosvuoron kuudesta miehestä neljällä on sopimuspalokuntatausta, mikä on tyypillistä myös muille työvuoroille Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa. Se vaatii onnistuakseen asenteen muutosta niin uudelta esimieheltä kuin miehistöltäkin. 20 palokuntalainen PK97 Seinäjoen aseman kolmosvuoro: Tämä on ykköshommaa Seinäjoen paloaseman vuorovahvuus on 1+5. Hälytyksiä työvuorolle tulee keskimäärin kolme vuorokaudessa. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitosta kolmosvuorolaiset pitävät erinomaisena työnantajana. Tällä porukalla pystytään miehittämään sammutusauto neljällä sekä säiliöön ja puomiin kuljettajat. – Oman porukan esimieheksi tuleminen ei ole niitä helpoimpia vaiheita palomiehen uralla
– Aloitin urani Lapualla sopimusmiehenä, valmistuin pelastajaksi 2009 ja olin aluksi päivävirassa Nurmon asemalla. Lapualle siirryin vuonna 2011. PALOMIES JARKO VIERUAHO, 49 Jarko Vieruaholla ei ollut sopimuspalokuntataustaa hänen tullessaan kesämieheksi vuonna 1994. Onneksi näitä on ollut meillä hyvin vähän. – Ehdottomasti ykköshomma, kuvailee Jarko työtään palomiehenä. Jarkon taustaan kuuluu myös osallistuminen viimeiselle, Otaniemessä järjestetylle hätäkeskuspäivystäjäkurssille. – Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen tällaisessa pienessä ja kiinteässä työyhteisössä. palokunnat. Ukot sen sijaan eivät ole vaihtuneet taikka vanhentuneet, naurahtaa Harri Kortesoja, joka kehuu aseman nykyistäkin ilmapiiriä. Sen jälkeen olen työskennellyt pääasiassa Seinäjoen asemalla. Kalusto uusiutuu ja varusteet ovat hyvät, kertoo Jarko, jonka velipoikakin on samalla asemalla palomiehen virassa. – Mahdolliset riitatilanteet puidaan laitoksessamme kuitenkin nopeasti. Tämän lomakauden sijaisuus toi vesisukellukseen erikoistuneen Harrin pitkästä aikaa takaisin Seinäjoen asemalle. 21 löstöjohtaminen. YLIPALOMIES HARRI KORTESOJA, 46 Lapualainen Harri Kortesoja on lomakauden sijaisena Seinäjoen kolmosvuorossa. Tein tuolloin myös sijaisuuksia Seinäjoella. – Yhdeksässä vuodessa on paljon muuttunut. Seinäjoen uusi asema on kuin eri maailmasta vanhaan verrattuna. Mika Sinisalo on edelleen mukana myös Ilmajoen VPK:n toiminnassa. – Paloasemien erikoistuminenkin on mennyt meillä hyvään suuntaan, toteaa Mika yhdestä viime vuosien kehitysprojekteista. Mitään erityistä suurta kehittämiskohdetta Mika Sinisalo ei Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa näe. – Armeijan jälkeen toimin vanginvartijan hommista, joista tulin laitokselle kesämieheksi 1994, välillä palvelin yk-joukoissa Bosniassa. – Porukan puolesta ei ole tarvinnut olla huolissaan, tuttua väkeä kun ovat. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on mielestäni paras mahdollinen työnantaja. – En vaihtaisi tätä mihinkään. Valmistuin Pelastusopistosta 1995. Operatiivisen toiminnan johtamista Mika pitää työssään henkilöstöjohtamista helpompana
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksesta Miikalla on sama kuva kuin kolmosvuoron työkavereillaankin. Teen tänään paineilmahuoltoa yhdessä Sillanpään Harrin kanssa, kertoo edelleen vesisukelluskelpoinen Timo Laukkanen. palokunnat. Palomieskurssin jälkeen olin viisi vuotta Turussa, kun sieltä sai tuolloin töitä. Timon virkavalintaa edesauttoi hänen armeijataustansa. – Tulin vuonna 1989 ”palopostimieheksi” Seinäjoen asemalle. – Työnantajana pelastuslaitoksemme on ykkösluokkaa. Isoisä oli palokuntalainen ja isä jäi vuosi sitten eläkkeelle palotarkastajan virasta. Olen tullut alalle jäädäkseni ja sillä haluan myös edetä, kertoo Miika, jonka tähtäimessä on alipäällystökurssi. – Sain armeijassa raivaajasukeltajan koulutuksen ja Seinäjoella kaivattiin tuolloin sukeltajia. YLIPALOMIES HARRI SILLANPÄÄ, 49 Ilmajoen VPK:n kasvatti ylipalomies Harri Sillanpää on viimeisiä Otaniemestä valmistuneita palomiehiä vuodelta 1991. Isäni nimittäin oli palomies Seinäjoen paloasemalla sekä kaksoisveljeni on myös töissä Seinäjoen paloasemalla. – Liityin Nurmon VPK:n nuoriso-osastoon seitsemänvuotiaana. Tulin laitokselle sijaiseksi Seinäjoen paloasemalle sopimuspalokuntataustaisena vuonna 2013. Palasin Seinäjoelle vuonna 1993 ja sain heti vakituisen viran. Sillanpään erikoisalaa ovat tänään paineilmalaitteet, kemikaalipuvut ja nostolava. Myös henkilösuhteet tällaisessa hierarkkisessa organisaatiossa ovat tänään hyvät. – Laitos paras mahdollinen myös sijaisten kannalta. Harri pitää aseman työilmapiiriä hyvänä. 22 palokuntalainen PK97 PALOMIES (SIJ.) MIIKA MÄKI-TEPPO, 28 Sijaisena pitkään työskennellyt nurmolainen Miika Mäki-Teppo on jo kolmannen polven palomies. Lomittajien työtä arvostetaan ja heidän eduistaan pidetään hyvää huolta. Tuolloin paloposteilla oli tärkeä merkitys kaupungissa, siitä nimitys. – Kai siihen oli jonkinlainen sukurasitus. Siitä tulikin sitten oma erikoisalani. – Virkaa ei vielä ole, mutta töitä on jatkuvasti. ”Harri on oikea nostolavojen ongelmien ratkaisija.”, kehaisevat työtoverit. Miehistö on saanut viime vuosina vaikuttaa kehitykseen, mikä näkyy myös työilmapiirissä. Miika valmistui pelastajaksi vuonna 2016 kurssi 92:lta. PALOMIES TIMO LAUKKANEN, 54 Kolmosvuoron nestori Timo Laukkanen tuli suoraan armeijasta kesämieheksi Seinäjoelle vuonna 1983.
Vanhempien muutto Alajärvelle ratkasi nuoren uranvalinnan. Sitten seurasivat alipäällystötutkinto vuonna 1995 ja päällystötutkinto 1997 1998. Sakarias on hakenut Pelastusopistoon. VPK:n nuoriso-osastosta kaikki alkoi. Tänään Keijo Kangastien vastuulla ovat myös laitokPelastuspäällikkö Keijo Kangastie, 50 Savusukeltava pelastuspäällikkö Keijo Kangastie kävi syntymässä Helsingin maalaiskunnassa, mutta vierailu jäi lyhyeksi. sen hankkinnat, investoinnit, huoltotoiminta ja osittain varautuminen. 2003 kesällä valinta alueellisen pelastustoimen oto aluepalopäälliköksi ja 2004 vuoden alusta aloittaneen pelastuslaitoksen päätoimiseksi aluepalopäälliköksi vastuualueenaan Järviseutu ja toimialana koulutus. Monipuolisen uran pelastusalalla tehneellä Keijolla on tänään takanaan 12 vuotta pelastuspäällikkyyttä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa. 23 Alajärven VPK:n nuoriso-osastosta hälytysosastoon, opistoon ja sen jälkeen neljän vuoden pesti palomiehen toimessa Alajärvellä. – Perhe ja paloala vie valtaosan ajastani, mutta ›› palokunnat. Tyttäret Olivia opiskelee lukiossa, Iida ja Aada ovat vielä koulussa. Nuorin poika Elias on mukana Lappajärven palokuntanuorissa. Pojista Topias on Kauhavalla vt. Laitoksen pelastuspäällikön pesti alkoi vuonna 2008. palomestarina ja päällystötutkintoa suorittava Jeremias Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella kesäpalotarkastajana. Kangastien päävastuualueena on pelastustoiminta. Elokuussa 2000 hänet valittiin palopäälliköksi Lappajärvelle. KYMMENEN HENGEN SUURPERHEESTÄ VIIDELLÄ ON YHTEYS PELASTUSALAAN Lappajärvellä asuvan Keijon perheessä on Liisa-vaimon lisäksi viisi poikaa ja kolme tytärtä. Vuoden 2001 alusta Lappajärvi hallinnoi myös Kortesjärven kunnan pelastustointa. Päätoimipaikkana on Seinäjoki
24 palokuntalainen PK97 ››ehdin joskus golf-kentällekin, kertoo pelastusalan kansallisissa golf-kisoissakin menestynyt Keijo Kangastie. Myös koulutuksen laatu on kehittynyt huomattavasti. Pystymme ketterästi miehittämään johtamistasot. OMINTAKEINEN VARALLAOLOJÄRJESTELMÄ Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa on kehitetty Suomessa ainutlaatuinen päällystön varallaolojärjestelmä. Keijo on Lappajärvellä ryhmänjohtajavarallaolossa (P251) ja samaan aikaan päivystävänä P32:na kotivarallaolossa. Jurvassa ja Lapualla käyn usein, koska vastaan laitoksemme raskaan kaluston korjausja huoltotoiminnasta. ALUEELINEN PELASTUSLAITOS ON OLLUT MENESTYSTARINA Vaikka Etelä-Pohjanmaalla oli jo seutukunta-aikana kuntien välistä yhteistoimintaa, vuonna 2004 aloittanut alueellinen laitos toi Keijon mukaan suuren muutoksen kaikille pelastustoiminnan osa-alueille. – Tietyille osaajille kasautuu paljon töitä. – Päätoimipaikkani on Seinäjoella, mutta teen töitä myös Lappajärvellä ja toisinaan myös muissa toimipisteissä. – Laitoksemme varallaolojärjestelmä mahdollistaa kosketuksen kaikkiin pelastustoiminnan tasoihin. Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, hän on samaan aikaan vielä päällikkövarallaolossa (P20). LIIKKUVA TYÖ Keijo Kangastien työn kuvaa kuuluu luonnollisena osana sukkulointi ympäri pelastuslaitoksen aluetta. – Tämä saattaa näyttää ulkopuolisesta hyvinkin omalaatuiselta, mutta vuodesta 2008 käytössä ollut järjestelmä takaa johtamisvalmiudet kaikissa tilanteissa. Menestyksestä huolimatta Keijo löytää myös haasteita. Tarjontaa on enemmän ja koulutus on tasalaatuisempaa kuin aiemmin. Jos hän joutuu ryhmänjohtajavarallaolijana lähtemään P32:n tehtävään tai P32 P20-tehtävään, on miehistövarallaolossa ryhmänjohtajatasoinen henkilö. – Siirtyminen alueelliseen järjestelmään on nostanut kaluston tasoa huomattavasti. Keijon kotoa Lappajärveltä on Seinäjoen paloasemalle matkaa 88 km ja pelastuslaitoksen eteläisimmälle asemalle Isojoelle 190 km. Tämä kospalokunnat Keijo Kangastie Palokuntalainen-lehden perinteisessä lounaspotretissa.. Keijo Kangastien mukaan P20 päivystystä helpottaa huomattavasti ryhmänjohtajan käytännön tehtävien tunteminen
Hieman yksinkertaistaen voi sanoa kaikkien tekevän meillä kaikkea. VAHVA LAITOS, JOSSA ON TEKEMISEN MEININKI Keijo Kangastie kuvailee pelastuslaitostaan motivoituneiden tekijöiden laitokseksi. palokunnat Pelastuspäällikkö Kangastie vastaa E-P pelastuslaitoksen ensimmäisen varsinaisen johtoauton valmistumisesta.. . 25 kee kaikkia organisaation tasoja. Erityisesti Keijo Kangastie muistaa kehua käytännön tekijöitä. Ainuttakaan samanlaista työpäivää en ole vielä kokenut. MUKAVA HERÄTÄ TÖIHIN Pelastuspäällikön työssä Keijo Kangastie pitää parhaana puolena monipuolisuutta. Työpäivän kruunaavat hyvät työkaverit kaikilla tasoilla, päättää ilmeisen tyytyväinen pelastuspäällikkö Keijo Kangastie. Keijo Kangastie on aktiivisesti mukana Lappajärven paloaseman toiminnassa. Kuvassa Keijo ja aseman suurin vene ”Meteor”. Vaarana on ylikuormittuminen. On aivan normaalia, että palomiehestä pelastusjohtajaan istutaan samassa kahvipöydässä. – Sitoutuminen työhön ja halu kehittää toimintaa ovat voimavaroja kaikilla organisaation tasoilla. Pienen laitoksen eduista nautitaan Etelä-Pohjanmaalla täysmääräisesti. – Vahvuuksiamme on tietysti osaava ja omatoiminen henkilöstö. – Meillä kaikilla on kasvot. – Aina on mukava herätä töihin
26 palokuntalainen PK97 Alusta Hollannista ja päällirakenteet tekee asema 44 Pohjaalainen säiliöpaloauto on Jurvas Kun uutuuttaan kiiltävän säiliöpaloauton takaluukussa Sauruksen logon tilalla on saman tyylinen logo ”Jurvas”, täytyy kyseessä olla pohjaalainen huumoripläjäys. Kuitenkin auto on totisinta totta: Jurvan paloasemalla omin voimin rakennettu säiliöpaloauto. palokunnat
Pelastuslaitoksen alkuvaiheessa, 2000-luvun puolivälissä, alettiin huoltotoimintaa keskittää kustannusja tehokkuussyistä. Lisäksi tiettyjä osa-alueita käy avustamassa muilta asemilta palomies Anssi Nahkala sekä vt. Säiliöautojen suunnittelu on pitkälti Jukka Hietamäen vastuulla. – Esimerkiksi säiliön muotit ovat omaa suunnitteluamme, mutta säiliöt teetetään alihankkijalla. palomestari Jarkko Hietamäki. – Kiireapua saamme kuitenkin tarvittaessa asemamme sopimusmiehiltä. Alustat hankimme ulkomailta, koska Suomen markkinoilla ei ole saatavilla vähän ajettuja alustoja kohtuuhinnalla, selvittää Jukka Hietamäki. Ansioina tiimillä olivat oman paloautotuotannon tuomat säästöt. Kiinnostus raskaiden ajoneuvojen huoltoon virisi Hietamäen mukaan 1980-luvun puolivälissä. – Koska meillä oli tilat ja raskaan kaluston osaamista, aloitettiin säiliöpaloauton rakentaminen käytetylle alustalle. Aika vain on joskus kortilla, toteaa Jukka Hietamäki. 27 Kun Jurvan paloaseman säiliöauto kaatui ja meni lunastuskuntoon vuonna 2012, ja uuden hankkiminen ei laitoksen taloudellisen tilanteen vuoksi ollut mahdollista, päättivät jurvalaiset rakentaa säiliöauton itse. Jurvalaisista on vuosien varrella muovautunut raskaan kaluston asiantuntijoita. palokunnat Lappajärven ”Jurvas” puolivalmiina. Jukka Hietamäki ja Janne Saikkonen olivat mukana tiimissä, jonka jäsenille myönnettiin Seinäjoen kaupungin kehittäjäpalkinto vuonna 2015. Jurvasta tuli pelastuslaitoksen toinen raskaan ajoneuvokaluston huoltopiste Lapuan ohella. – Toiminta oli tuolloin hyvin pienimuotoista. – Siksi ostamme vähän ajetut alustat lähinnä Hollannista. palomies Sami Paavola. – Käytettävissämme ovat ajanmukaiset diagnostiikkalaitteet niin raskaille kuin kevyillekin ajoneuvoille. Viime vuosina on vain yksi säiliöauto ostettu uutena laitoksen ulkopuolelta, päättää palomestari Jukka Hietamäki. Ajanmukainen paloasema. Hietamäen lisäksi Jurvan asemalla työskentelevät kalustonhoitaja Janne Saikkonen ja vt. Nykyiset tilat riittävät huoltotoimintaan, korjauksiin ja myös säiliöautojen rakentamiseen. kalustonhoitaja Tuomo Mäkelä ja vt. Meille Jurvaan sijoitetun säiliöauton jälkeen olemme rakentaneet autot muun muassa Soiniin, Kuortaneelle, Kurikkaan ja nyt on tekeillä ”Jurvas” Lappajärvelle, kertoo palomestari Jukka Hietamäki, joka vastaa Jurvan ”paloautoverstaan” toiminnasta osallistuen itse vahvasti käytännön suunnitteluja rakentamistyöhön
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on keskittänyt Alajärven asemalle pienkoneiden korjaustoimintaa sekä tarravalmistamon. Järjestämme vuosittain myös juoksukilpailun sekä maastopyöräilytapahtuman eli Alajärvi MTB:n, jossa matkat ovat 17 ja 35 km. Vpk on ollut Ahon mukaan vahvasti mukana uuden paloaseman suunnittelussa. Pääsemme muuttamaan rakenteilla olevalle uudelle asemalle keväällä 2021. 28 palokuntalainen PK97 ALAJÄRVEN VPK:N SOPIMUS pelastuslaitoksen kanssa perustuu ”könttäsummaan”. Jarkko Ahon mukaan reitit ovat suhteellisen helppoja ja soveltuvat myös aloittelijoille. Ensi vuosi tuo merkittävän muutoksen niin Alajärven päätoimisten kuin vpk:n toimintaan. Palokunta sijaitsee Valgan kaupungissa Virossa.. Samassa yhteydessä vietämme myös yhdistyksemme 70-vuotisjuhlaa, vaikka tuo tasaluku on jo nyt täynnä, kertoo palokunnan päällikkö Jarkko Aho. – Tietysti meillä on viikottainen salivuoro monitoimihallilla. Hälytyksiä on keskimäärin 250 vuodessa, joista ensivasteita noin kolmannes. – Toimimme nyt 1950-luvulla valmistuneella ja 1990 luvulla laajennetulla paloasemalla. – Tilat tulevat vastaamaan hyvin tarpeitamme. Palokunta toimii henkilöstönsä palkanmaksajana, kun muiden eteläpohjalaisten vpk-yhdistysten henkilöstöllä on suorat sopimukset pelastuslaitoksen kanssa. SALIA, JUOKSUA JA MTB Alajärven VPK:ssa liikutaan hälytystoiminnan ohella aktiivisesti. Palokunnan aktiivisuudesta on osoituksena myös ystävyyspalokuntatoiminta Karulan VPK:n kanssa. palokunnat P a lokun na n p ä ä l l ikkö Jar kk o Aho Paloasema -2021 Paloasema 2021. Uskon uuden aseman vaikuttavan toimintamme kehittymiseen vielä nykytasoltaankin, kehaisee Jarkko Aho. Alajärven VPK on hyvässä hapessa Alajärven paloasemalla toimii viisi laitoksen päätoimista henkilöä sekä vuonna 1949 perustettu 60-jäseninen Alajärven VPK
– Toimintaa helpottaisi huomattavasti, jos laitoksilla olisi samat toimintatavat. Mika Nilsson vetää venetreeniä 2020. Isäntälaitos on Länsi-Uusimaa ja aivan naapurissa toimivat Kanta-Hämeen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset. ›› Vihtijärven VPK, Länsi-Uusimaa Kolmen laitoksen loukussa Vihtijärven VPK:ssa, jos missä, tiedetään mitä tarkoittaa toimiminen hälytystehtävissä kolmen pelastuslaitosen kanssa. Etualalla Irina Holmlund ja Mimmi Mynttinen. palokunnat. Teksti: Pekka Koivunen Kuvat: Vihtijärven VPK Olli Saira Vihtijärven VPK:n päällikkö Mika Nilsson. Hänen mukaansa eroja löytyy useita, vaikka viime vuosina erot ovat kaventuneet, esimerkiksi HIKLU yhteistyö on yhtenäistänyt viestiliikennekäytännöt LUP-KUP-IUP-Helsinki välillä. Miksi pyörä pitää keksiä joka laitoksella erikseen, kysyy palokunnan päällikkö Mika Nilsson. 29 Vihtijärven VPK:lla on jo kuudentoista vuoden kokemus kolmen pelastuslaitoksen erilaisista toimintatavoista ja kulttuureista. – Joskus tuntuu, että naapurilaitoksilla ei ole tietoa meistä, vaikka kykenemme saavuttamaan nopeasti heidänkin alueita. – Tilannejohtamisessa ja yksiköiden hälyttämisessä jokaisella laitoksella on omia käytäntöjään. Nilssonia mietityttää myös vasteiden suunnittelu. Pienessä kylässä olisi luonnollista paikallisen vpk:n osallistuminen paikallisiin tehtäviin. Myös henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on eroja
Vihtijärveläiset kuvailevat kyläänsä pienenä taistelevana gallialaiskyläna. – Olemme ylpeitä, että pystymme tarjoamaan palveluja pelastuslaitokselle ja erityiseti kansalaisille, vaikka se on valtavan työn takana. Vihdin kirkonkylään on matkaa noin 24 km ja Nummelaan noin 30 km. Vihtijärven VPK:n puheenjohtaja Harri Hampori.. Lohjan toiminta-alueen päivystävällä mestarilla on noin 30 minuutin matka Vihtijärvelle. Naapurilaitoksista erityisesti Keski-Uusimaa ei pääsääntöisesti käytä Vihtijärven VPK:ta. – Voi hieman yksinkertaistaen sanoa, että täältä on 20 kilometriä joka paikkaan. KOVAA MIEKKAILUA VAATIMUSTASOJEN KANSSA Vihtijärven VPK:n henkilöstön riittävyys, tulee lähivuosina olemaan ongelma, mikäli pelastuslaitos nostaa hälytysosastolaisten kelpoisuusehtoja. Ja sen eteen tehdään kylässä töitä hartiavoimin. – Viime vuosina on ollut useita tehtäviä, joissa olisimme olleet lähimpien asemien joukossa tai jopa lähin asema, kertoo Mika Nilsson. Asukkaiden kunnia-asiana on pitää kylä elinvoimaisena. – Vaikka tässä mennään rimaa hipoen, pystymme vielä saavuttamaan laitoksen tiukat vaatimustasot. 1950-luvun lopulle saakka kylä oli valtatie 3:n varrella. Noora Kallela venetreeneissä. Vihtijärveä lähimmät palokunnat ovat järjestyksessä Perttulan VPK, Läyliäisten VPK, Vihdin VPK, Karkkilan 24h-asema,Tuorilan VPK, Nummelan 24h-asema ja Nummelan VPK. PIENI TAISTELEVA GALLIALAISKYLÄ Vihtijärvi on Vihdin kunnassa sijaitseva noin 500 asukkaan kylä. – Tosiasia on se, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on viimeisten vuosien aikana pyrkinyt nostamaan sopimuspalokuntalaisten vaatimustasoa, sanoo varapäällikkö Olli Saira. Tänään se on syrjässä valtakunnallisista pääväylistä. Ja sama toisin päin. 30 palokuntalainen PK97 palokunnat ››Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, vaikka meillä on kahdeksan minuutin sopimus, jonka kykenemme myös täyttämään. Vasemmalta: Olli Saira, Niko Vuokila, Mika Nilsson, Peik Halme, Olli Kallela ja Antti Saari. Ilman palokuntatoimintaan sitoutunutta porukkaa tämä ei toimisi. Vihtijärveläiset, kuten useat muut Länsi-Uudenmaan palokuntalaisten ihmettelevät sitä, että pelastuslaitoksessa ei tajuta, että sopimuspalokunnissa on suuri määrä tehtäviä, joissa ei esimerkiksi tarvita savusukelluskelpoisuutta. Esimerkiksi lakkauttamisuhan alla ollut kyläkoulu lunastettiin kunnalta kyläyhdistyksen omistukseen ja sen jälkeen remontoitiin Vihtijärven VPK:n ryhmä 2018 Berlin Firefighter Stair Run tapahtumassa. Tällä menolla tulee kuitenkin jatkossa olemaan vaikeaa saada uutta porukkaa mukaan toimintaan
1950-luvulla valmistuneella Nummituvalla on mielenkiintoinen historia. Nummituvalla tanssitaan enää juhannuksena. VIHTIJÄRVEN VPK Lopentie 1616 03790 Vihtijärvi » perustettu 1932 » jäseniä 68 (ei sisällä kannatusjäseniä) » hälytyskelpoisia 17, » joista savusukeltajia 8, » yksikönjohtajia 4, » naisia 4, » nuoriso-osastossa 20, » tukiosastossa 15, » veteraaniosastossa noin 10 » Hälytyksiä noin 30 vuodessa » Ei ensivastetta » Hälytykset tekstiviestillä ja hakulaitteilla, lisänä whatsapp-ryhmä KALUSTO (om. Paloasemamme on niin tuttu kylän kouluikäisille nuorille, kuuluuhan suuri osa kylän nuorista vpk:n nuoriso-osastoon, heillä on siis päivä paloasemalla joka viikko. – Sen verran asiassa oli kuitenkin vielä erimielisyyttä, että taloon tarkoitetut hirret poltettiin kerran. vpk) NUMMITUVAN TIEDUSTELUT Riitta Stenbacka 045-2579271 info@nummitupa.fi Laskiaisrieha 2020 Nummituvalla. Palokuntalaiset vasemmalta: Peik Halme ja Antti Saari. Tietysti palokuntamme merkitykseen kyläläisten mielissä vaikuttaa myös se, että Nummitupa on keskeinen kokoontumispaikka. – Ennen talo rahoitti pelastustoimintaa, nyt on toisin päin. – Pyrimme olemaan mukana Vihtijärven arjessa ja juhlassa aktiivisesti. – Järjestimme vielä viime vuosina Nummituvalla esimerkiksi Päivä paloasemalla-tapahtumia, mutta mielenkiinto hiipui ja päätimme luopua niistä. Sen sijaan olemme mukana aktiivisesti mukana kylän muissa tapahtumissa. Talossa on kokoustila, juhlasali, pihasauna sekä paloasematila ja talonmiehen asunto. 31 palokunnat koko kylän talkoovoimin kuntoon. Koska ei päästy yksimielisyyteen, rakennetaanko työväentalo vai seurantalo, päädyttiin poliittisesti neutraaliin vpk:n taloon, kertoo Mika Nilsson. Nummituvasta tuli heti suosittu tanssipaikka ja hurjina vuosina tansseissa kävi jopa tuhat ihmistä illassa. – Kun tanssikulttuuri hiipui 1990-luvulla, alkoi alamäki ja tanssitoiminta loppui 2010-luvulla, kuvailee Nilsson Nummituvan historiaa. – Kylälle tarvittiin kokoontumisja tanssipaikka. . – Palokuntayhdistys on iso osa kylää, kuvailee Mika Nilsson palokunnan asemaa kyläyhteisössä. Tänään taloa vuokrataan syntymäpäiväja hääjuhliin. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) » RLU571, Scania 2010, tuli kierrätettynä, pintapelastusvalmius, ei raivausvälineitä » RLU578 vene, kovaponttoonivene, Suzuku, 15 hp, trailerilla » RLU577, Vito -2008 » Maastopalokärry tulossa » Museopaloauto Vi42 Land-Rover (om. Antti Saari ja Niko Vuokila 2018 Berlin Firefighter Stair Run suorituksensa jälkeen.
PELASTUSLAITOKSILLA VARAUDUTTIIN varmasti pahempaan. Kriisin ajan lopullisia vaikutuksia on todennäköisesti edelleen liian aikaista arvioida. Nykyisessä, polarisoituvassa yhteiskunnassamme tällaisia yhteisöjä, vieläpä livenä, toivoisi olevan enemmän. 33 VPK-19 KORONA-AIKA ON MULLISTANUT, kaiken muun lisäksi, myös niin ammattikuin sopimuspalokuntien elämää. TOINEN JUTTU ON SITTEN, miten kuukausien mittainen tauko palokuntayhdistysten toiminnassa on vaikuttanut muutoin. Maailmanlaajuisen poikkeustilan aikana vertailu länsinaapuriin on ollut tapetilla ja otsikoissa, ja pätee myös palokuntatoimintaan. Palokunta on, tai ainakin pitäisi olla, myös neutraali ympäristö, jossa ei katsota puoluekirjaa, sosioekonomista taustaa eikä päästötodistusta. Väkisin miettii kolumnisti myös nyt, miten tiheä ja runsas sopimuspalokuntakenttämme, ainakin suurilta osin, ei olisi välttämättä lamaantunut, mikäli tauti olisi levinnyt enemmän. Se voi jollekin olla ainoa sosiaalinen kanssakäyminen, lapselle ainoa harrastus tai kylän ainoa toimiva yhdistys. Puhumattakaan nuorisoja veteraanitoiminnasta. Eikä se varmaankaan ole yksittäisen letkumiehen tehtävä edes arvailla. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja.. turtola LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Menneet kuukaudet olivat helppo hetki päästää irti, lamauttaa toiminta, ja päästää irti. Jo menneinä kesinä vertailtiin Ruotsin pelastustoimen toimintakykyä laajojen maastopalojen aikana. Voimme vain kuvitella, mitä laaja kontaminaatio olisi saanut aikaiseksi esimerkiksi keskikokoisen kaupungin ammattipalokunnan toimintakyvylle, saati pienen kunnan ainoalle sopimuspalokunnalle. Selvisikö voittajana Suomen malli vai Ruotsin vastaava. SELVÄÄ KUITENKIN ON, että arjen normaaleissa onnettomuuksissa toimintakyky pidetään yllä, oli kiinalainen lepakko käynyt torilla tai ei. NYKYISIN EHKÄ LEUANVETOKYKY lienee ainoita erottelevia ominaisuuksia. SIKSIPÄ KEHOTANKIN KAIKKIA PALOKUNTIA koko Suomen niemellä panostamaan myös toiminnan uudelleenkäynnistämiseen. Yksi korona ei saa olla tekosyy yhdenkään toiminnan hiipumiseen. Palokunta on myös paljon muutakin kuin tulipalo. PALOKUNTA ON MONELLA muuttotappioisella pikkupaikkakunnalla ainoita vielä hengissä olevia kokoonkasaavia voimia. Meillä on resurssia, mistä ottaa – ainakin vielä. Kuten eräs vanhempi yksikönjohtaja totesi, jos palokuntatoiminnan lopettaminen on käynyt mielessä, on se nyt helpompaa kuin koskaan
Pelastushenkilöstön tulee tuntea autojen perustyypit turvallisen ja tehokkaan sammutusja pelastustoiminnan varmistamiseksi.››. 2020-luvulla kehitys tulee olemaan vielä nopeampaa. Tämä pätee myös perinteisten ajoneuvojen kohdalla. Autojen voimanlähteitä tulee olemaan useita, ja autonomiset ajoneuvot tekevät tuloaan. Sähköistetyt ajoneuvot Sähköistetyt ajoneuvot palokunnan näkökulmasta palokunnan näkökulmasta – ajoneuvotyypit Sähköistettyjen ajoneuvojen kohdalla ensimmäinen nyrkkisääntö on, että täysin vaaratonta akkua ei ole olemassa. 34 palokuntalainen PK97 kalusto & varusteet Teksti Pekka Koivunen Kuvat Iiro Winnberg Autovalmistajat Tesla, Opel, BMW Ajoneuvotekniikka on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Ensi vuoden keväällä tarkastellaan muun muassa kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Akkujen latauksen aikana tapahtuva poikkeava toiminto tai kova ulkopuolinen isku ovat tavallisimmat akkupalojen syttymissyyt. Pelastustoimelle uusi ajoneuvotekniikka asettaa suuria haasteita. Tässä artikkelisarjassa keskitytään sähköistettyihin ajoneuvoihin
35 SÄHKÖISTETYT AJONEUVOT PALOKUNNAN NÄKÖKULMASTA on Palokuntalainen-lehden kolmiosainen artikkelisarja, jossa käydaan läpi sähköautojen perusteet ja sähköautotyypit (osa 1), sähköautojen sammutustekniikka (osa 2) ja käytännön esimerkkejä Suomesta ja maailmalta (osa 3). kalusto & varusteet
Kevythybrideistä tulee todennäköisesti uusi ”normaali” järjestelmän edullisuuden vuoksi. Kevythybridi ei pääsääntöisesti liiku lainkaan sähköllä, vaan järjestelmä avustaa polttomoottoria. Uusissa ajoneuvoissa tämä on käytännössä aina vakiovarusteena. Kevythybridi (MHEV, Mild Hybrid Electric Vehicle) Sähköavusteinen polttomoottoriauto, jossa ei ole ulkoista latausmahdollisuutta. 36 palokuntalainen PK97 Mikrohybridi (Start&Stop) Kyseessä on perinteisissä polttomoottoriajoneuvoissa hyvin yleinen start-stop-varuste. Start&Stop-järjestelmä kuitenkin aiheuttaa pelastustoimelle riskin äänettömyydellä. Tällaisia ajoneuvoja on nyt Suomessa liikenteessä kymmeniä tuhansia ja onkin todennäköistä että pelastajat joutuvat ensin toimimaan juuri hybridiajoneuvojen kanssa onnettomuustilanteessa niiden yleisyyden vuoksi. Kyseessä on oikeastaan kehittyneempää käynnistinmoottoriteknologiaa. Täyshybridi (HEV, Hybrid Electric Vehicle) Sähköavusteinen polttomoottoriauto, jossa ei ole ulkoista latausmahdollisuutta. Tämä on joidenkin autovalmistajien käyttämä markkinointinimi autolle, joka ei nimestään huolimatta ole varsinainen hybridiauto. Pysähdyksissä oleva ajoneuvo ei siis välttämättä ole sammutettu, vaikka autosta ei moottorin käyntiääni kuuluisikaan. Autossa käytettävä jännite on korkeajännite 60 – 400 volttia sekä 12 voltin järjestelmä normaaleja toimintoja (tietojärjestelmä, valot , turvajärjestelmät yms) varten. Tällä hybridijärjestelmällä voi ajaa muutamia kilometrejä sähköllä, ja järjestelmän tarkoituksena on usein tarkoitus leikata polttomoottorin kulutushuippuja ja kerätä jarrutusenergiaa talteen. Akku latautuu alamäessä ja rullauksessa. Akkukoko on selvästi suurempi kuin kevythybridiautoissa ja korkeajänniteakku sijaitsee usein ajoneuvon takaluukun pohjassa tai takamatkustajien penkin alla ajoneuvon sisätiloissa suojassa törmäyksiltä. Autossa ei ole sähkömoottoria eikä korkeajännitejärjestelmää. Täyshybridiautot ovat tällä hetkellä yleisimpiä hybridimalleja Suomessa Tunnettuja täyshybridejä Suomessa ovat Toyotan, Kian ja Hyundain mallistot. Ford Kuga Plug-in hybrid ja Ford Puma MHEV Start&Stop Tampereella kolaroitu Porsche Panamera e-hybrid täyshybridi kalusto & varusteet. Ajoneuvon turvajärjestelmät, kuten turvatyynyt ovat edelleen riippuvaisia 12 voltin järjestelmän toiminnasta. Tällaisissa ajoneuvoissa tyypillinen 48 voltin akusto ei kuitenkaan korvaa ”vanhaa” 12 voltin järjestelmää
Akuston tyhjentyessä se ei kuitenkaan ole täysin tyhjä, vaan auto jatkaa toimintaansa normaalina hybridiautona. Autot lataavat itseään alamäessä ja jarruttaessa tai vaihtoehtoisesti polttomoottorin kautta. Yleisiä Plug-In-hybrideitä Suomessa ovat Mitsubishin, Volvon, BMW:n, Mercedes-Benzin ja VAG-konsernin ajoneuvot. Monessa mallissa kuljettajalla on mahdollisuus myös päättää kumpaa voimalähdettä auto käyttää. Sähkön tukena on yleensä pieni bensiinimoottori varustettuna pienellä bensatankilla. Autoissa on poikkeuksetta korkejännitejärjestelmä, yleensä 400 volttia sekä 12 voltin järjestelmä normaaleja toimintoja varten, kuten täyshybrideissäkin. Akun koko on suurempi kuin täyshybridiautossa ja painoa helposti yli 100 kg. REX-malleissa sähkömoottori hoitaa ajoneuvon liikuttamisen aina. ›› kalusto & varusteet BMW i3 REX Opel Ampera. Tällaiset hybridit ovat selkeä vähemmistö hybridiautojen joukossa. Yleensä akustolla voi ajaa pelkällä sähköllä 20-70 km mallista riippuen. Lähitulevaisuudessa tarjolle tulee REX-hyötyajoneuvoja. Kyseessä on oikeastaan sähköauto, jossa on tukena agregaatti sähköntuottajana varmistamassa, ettei matka katkea sähkön loppumiseen. Polttomoottori ei ole lainkaan yhteydessä pyöriin, vaan sitä käytetään ainoastaan akuston lataamiseen . Sähkömoottorin tukena on yleensä bensiinimoottori, mutta myös Diesel-sähkömoottoriyhdistelmiä on markkinoilla (Volvo V60 PHEV) PHEV-autoja Suomessa on tällä hetkellä noin 30000, mutta määrä nousee jatkuvasti. Volkswagen GTE Passat Range-Extender-hybridi (REX, eREV) Nämä hybridit lasketaan myös plug-in-hybrideiksi, mutta tekniikoissa on eroja. Polttomoottorin on tarkoituksena olla ”matkan jatkajana” pidemmillä matkoilla. Suomessa tunnettuja REX-hybridejä ovat Opel Ampera ja BMW i3 REX-mallit. 37 Plug-In-hybridi (PHEV, Plug-In-Hybrid-Vehicle) Sähköavusteinen polttomoottoriauto, joka voidaan ladata ulkoisesta virtalähteestä. Autolla pystyy ajamaan useita kymmeniä kilometrejä pelkällä sähköllä. Ajomatka on tyypillisesti 50 80 km pelkällä sähköllä. Ajoakuston koko on samaa luokkaa kuin plug-in-hybrideissä
Tässäkään ajoneuvotyypissä ei ole ainakaan toistaiseksi luovuttu 12 voltin järjestelmästä, vaan kuten muissakin sähköistetyissä ajoneuvoissa, monet apujärjestelmät ovat riippuvaisia 12 voltin järjestelmästä, usein myös korkeajänniteakuston hallintajärjestelmä. Kun sähkö loppuu, matkanteko loppuu. TÄYSSÄHKÖAUTO +++++ 100-500 KM . PLUG-INHYBRIDI +++ 20-70 KM . Juttusarjan asiantuntijana toimii Iiro Wennberg EVSafetyFIN. Järjestelmän on tarkoitus tulla pakolliseksi vuoteen 2021 mennessä. RANGE EXTENDER HYBRIDI ++++ 40-90 KM . Järjestelmän tulee pitää ääntä 20 km/h asti. Ikävä kyllä näillä näkymin järjestelmä on myös kokonaan poiskytkettävissä kuljettajan niin halutessa. . TÄYSHYBRIDI ++ 2-5 KM . Lataus tapahtuu jarruttaessa, alamäessä tai latausasemasta. Pelastuslaitoksen kannalta olennaisinta on, onko ajoneuvo varustettu korkeajännitejärjestelmällä vai ei. Korkeajänniteakusto voi painaa jopa yli 500 kiloa. Mitään nimikettä ei ole varsinaisesti suojattu, vaan esimerkiksi kevythybridiä saa kutsua hybridiksi autojen mallikilvissä. Autossa on ulkoinen latausmahdollisuus ja aina korkeajännitejärjestelmä 400 800 volttia. Täyssähköauto (BEV, Battery Electric Vehicle) Täyssähköauto on ainoa ajoneuvo, jossa ei mukana polttoaineita. Suomessa tunnettuja täyssähköautoja ovat Teslan, Nissanin ja VAG-konsernin mallit. Täyssähköajoneuvoja on Suomessa noin 5700, mutta niiden määrä kasvaa kovaa vauhtia. KEVYTHYBRIDI KM . Täyssähköajoneuvoissa äänettömyys käynnissä ollessaan on tiedostettu riski ja EU-päätöksellä sähköllä kulkeviin ajoneuvoihin tulee lisätä AVASjärjestelmä (Acoustic Vehicle Alert System). Näissä akusto on lähes poikkeuksetta ajoneuvon pohjalevyssä. iiro.wennberg @evsafetyfin.com. Tesla Model S Autojen nimi-ja lyhennekäsitteet kannattaa hallita yleistasolla. 38 palokuntalainen PK97 kalusto & varusteet NIMIKE KORKEAJÄNNITEAKKU-TAI JÄRJESTELMÄ AJOMATKA SÄHKÖLLÄ AUTOSSA POLTTOAINEITA MIKROHYBRIDI KM
– Laitteella voidaan kontamitoiduille pinnoille levittää virusten ja bakteerien hävittämiseen tarkoitettu Teflextai etanolisumute, kertoo Jouko Askola Divetech Oy:stä. Laiteen valmistaja on italialainen kompressorivalmistaja Nardi Compressori. Maahantuoja on Divetech Oy Uusi tieliikennelaki Kesäkuun alussa voimaan tulleeseen tieliikennelakiin lisätty ennakointivelvollisuus nojaa ennen kaikkea kokeneiden tienkäyttäjien ennakointitaitoon. Erilaisten pintojen desinfiointiin on tarjolla muun muassa erilaisia nesteitä, valmiiksi tehoaineella varustettuja pyyhkeitä, käsikäyttöisiä sumutuspulloja, tehoainetta aerosolipullossa jne. Kiireettömässä ajossa olevien hälytysajoneuvojen nopeudet määräytyvät tieliikennelaissa ajoneuvoluokan perusteella. Kompressoria pyörittää 350 W sähkömoottori. Siitä huolimatta, että ensihoitoyksiköiden kuljettamiseen vaaditaan C1-ajokortti, ensihoitoyksiköt luokitellaan henkilöautoiksi. Pelastustoimeen vaikuttavia tieliikennelain uudistuksia käsitellään Palopäällystöliiton Tieliikennelaki pelastustoimen näkökulmasta -webinaarissa. Henkilöautoille ei puolestaan ole laissa määritelty ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia. – Se soveltuu paloaseman pintojen, tilojen ja kaluston desinfiointiin. Ennakointivelvollisuus ja uudet viestintäja johtamisvälineiden käytön rajoitukset voivat vaikuttaa myös hälytysajossa olevien ajoneuvojen kuljettamiseen. Laite toimii kahden barin paineella. 39 kalusto & varusteet Bakteereille ja viruksille kyytiä Korona on nostanut puhdistus-, desinfiointija sterilointituotteiden markkinat maailmanlaajuisesti aivan uudelle tasolle. Paineletku on spiraali ja sen pituus on enimmillään10 metriä. Huollon yhteydessä kannattaa ensin tuhota bakteerit ja virukset” ja huoltaa sitten. Ammattikäyttöön ja laajempien kokonaisuuksien käsittelyyn soveltuviin kannettaviin laitteisiin kuuluu muun muassa Sany Air –desinfiointilaite. Kysyntä on räjähtänyt myös Suomessa. Hälytysajoneuvojen nopeudet pysyvät laissa ennallaan. Laitteessa on kolme pääosaa: komprerssori, paineletku ja pistooli-/tehoainepulloyhdistelmä. Askolan mukaan hiljattain markkinoille tullut laite on käytössä muun muassa Varsinais-Suomen pelastusLISÄTIEDOT: Divetech Compressors Jouko Askola Rataskuja 1, 03100 NUMMELA + 358 (0) 40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi laitoksella Turussa ja Meriturvassa Lohjalla. Webinaarin tallenne löytyy Palopäällystöliiton Youtube-kanavalta: https://www.youtube.com/ watch?v=6GShKlxD6XY&t=12s
Toki sopimuspalokuntien päällikkökoulutus jäi opiston harteille, mutta mielenkiinto oli laimea. Koulutettavina oli lähinnä ammattija sopimuspalokuntien päällystö. Koulu oli jo silloin sisäoppilaitos, sillä oli palokuntasopimus Espoon kauppalan kanssa, ja kurssien aikana oppilaat olivat vuorotellen päivystyksessä. 40 palokuntalainen PK97 mielipide Sopimushenkilöstön koulutuksen uusi opetussuunnitelma on palokuntakenttää puhuttanut, mutta toistaiseksi vain peruskurssin pääsykriteerien osalta. KOHDERYHMÄ MUUTTI MAAILMAN Nyt Pelastusopiston maailma on radikaalisti muuttunut. Ja sitä maailmaa säätelee tyystin toisenlaiset pelisäännöt. Sittemmin koulusta tuli opisto, koulutus laajeni käsittämään myös ammattimiehistöä, ja poliittisen väännön kautta Pelastusopisto rantautui Kuopioon. Sopimuspalokuntien miehistökursseille hakeutuu henkilöitä, jotka ovat mukana palokuntatoiminnassa vain ja ainoastaan niin kauan kuin tekee mieli. Samalla muuttui merkittävällä tavalla kohderyhmän luonne ja opiston vastuu. Pelastusopiston juuret ovat Helsingissä toimineessa palopäällystökoulussa, joka sittemmin muutti Espoon Otaniemeen missä toimi nimellä Valtion palokoulu. Samalla opistoon juurtui etenkin Letkuliiterin nurkkiin vuosiksi asenne, joka on vasta vähitellen muuttunut sopimuspalokuntatoiminnan kannalta asialliseksi. Siinä allekirjoittanutkin on VPK-päällikkökurssinsa aikoinaan suorittanut. Eikä se onnistu, ellei ymmärrä, miten siviilimaailman nuori tai varttuErikoisammattioppilaitoksesta kansanvalistajaksi Pelastusopiston maailma on muuttunut. Se varhaishistoriasta. Mutta opiston ajatusmaailma, se jäi kuin jäikin luonnollisesti ammattipainotteiseksi. Kirjava joukko siviilimaailman edustajia, joiden mielessä on muutakin kuin pelastajan ammatti. Nykyaikaisia ihmisiä, joille palokuntatyö ainakin alussa on harrastus muiden joukossa. Kun Pelastusopistolle siirtyi vastuu sopimushenkilöstön koulutuksen toteutuksesta laajeni myös koulutettavakenttä. Koulun rehtorina oli Rainer Alho. Sopimuspalokuntien koulutuksen koulutusvastuun myötä Pelastusopistolle siirtyi myös merkittävä kohderyhmä: rivisopimuspalokuntalaiset. Eräässä vaiheessa siitä jopa yritettiin päästä eroon. Sopimuspalokunnan päälliköksi ei yleensä valita muita, eivätkä muut päälliköksi ryhdykään, koska vastuu jatkuvuudesta painaa. Pelastusopiston vastuulla on näidenkin henkilöiden sitouttaminen vuosikymmeniksi palokuntatoimintaan myös silloin, kun ammattina on jokin aivan muu kuin pelastustoimi. Sopimuspalokuntalaisten reaalimaailmaa ei tarvittu ymmärtää, koska päällikkökursseille valikoitui henkilöitä, joiden ura palokunnissa oli vankalla pohjalla. Pelastusopiston tehtävänä ei ensisijaisesti enää ole ammattiin pyrkivien nuorten ja ammatissa jo olevien varttuneempien henkilöiden kouluttaminen. Kuopiossa Pelastusopisto etääntyi sopimuspalokuntamaailmasta. Asiaan liittyy kuitenkin huomattavasti laajemman keskustelun paikka. Nyt päävastuu on myös aivan toisesta asiasta: maamme sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuudesta
Ellei ymmärrä, miten henkilökohtainen motivointi rakentuu pienistä palasista, joita yksikin väärä liike saattaa lopullisesti pilata. Nyt on pakko tarkistaa lennokkaita ohjelmia tuottamaan lähinnä välttämättömyyksiä. Harvaan asuttujen alueiden jättäminen ulkopuolelle ei taida olla poliittisesti korrektia. Perusosaamisessa sitä ei ole. Sopimuspalokuntaympäristössä tällaista jonoa ei oikeasti ole. Toimiakseen se vaatii ymmärrystä. Houkuttimena toimii ainoastaan porkkana, piiska ei yhtään. Koronan takia on lisäaikaakin mukavasti saatu. Mutta kun varsinainen tuotanto aikanaan pääsee käyntiin, niin kaikki yliammutut haaveet on oltava poissa. Paljon vaativampi kuin alan ammattipuolella. Vääntö sopimuspalokuntien peruskurssin pääsyvaatimuksista on paljastanut varsin syvän kuilun Pelastusopiston arvomaailman ja sopimuspalokuntamaailman välillä. pelastustoiminnan peruskurssin osalta tällaista kytkentää todellisen tarpeen ja opetussuunnitelmaan kirjattujen kaikenlaisten vaatimuksien välillä ei ole osoitettu. Mutta kun sellaistakaan ei ole. REAALIMAAILMA NYT ERILAINEN Pelastusopiston vanhassa maailmassa asiakaskuntaa oli ovella jono, josta voitiin parhaat valita koulutukseen. SOPIMUSPUOLELLA EI OLE VARAA EPÄONNISTUA Pelastusalan yleiskoulutusta on maailma pullollaan, mutta sopimuspalokuntatoiminnan edellyttämää käytännön läheisyysvaatimusta täyttävää koulutusta on tarjolla vain yhdellä taholla. Jos kurssilaisia ei ole rajattomasti ei ole varaa hienostella, ja jos jossain hienostellaankin, niin se ei ole kouluttajan asia. Kouluttaja kouluttaa, muut päättävät. Esim. Suomen kaltaisessa pääsääntöisesti harvaan asutussa maassa ei ole varaa pitää muulla tavalla yllä pelastustoimen palveluiden jokseenkin tasalaatuista saatavuutta koko maassa. Silvio Hjelt mielipide. On, koska Suomen pelastustoimi rakentuu ammattihenkilöstön ohella keskeisesti sopimuspalokuntien varaan. Sopimuspalokuntamaailma on moninainen, herkkä ja vaativa. Sopimuspalokuntajärjestelmän jatkuvuus kuitenkin edellyttää, että uudelle tulokkaalle koulutuspaikka aina löytyy, ja vielä lähellä sekä maantieteellisesti että ajallisesti. Sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuus on henkilökohtaisista motivoinneista kiinni. Vai onko. Monopoliasemassa on mukava toimia omien periaatteiden mukaan, koska vaihtoehdot ovat vähissä. Pelastusopiston vastuulla on yhteiskunnan tarpeen täyttäminen, ja sopimuspalokuntien osalta se tarve keskittyy olennaisuuksiin, ei kunnianhimoihin. Toistaiseksi on eletty pilottiaikaa, ja tulokkaita on kaiketi riittänyt. Pelastusopiston vastuu sopimuspalokuntajärjestelmän jatkuvuudesta on suuri. Kun se kuvio on kasassa ja tuotanto toimii, voidaan ryhtyä pohtimaan, olisiko Pelastusopistossa olevaa tietämystä hyödynnettävissä sopimushenkilöstön jatkokoulutuksessa. Siis nimenomaan jatkokoulutuksessa, koska siinä on jo kunnianhimoillekin tilaa. Ja ellei ole henkilöstöä niin on turvauduttava vaihtoehtoon B. Ei ole joukkoa, josta voitaisiin parhaat valita, ja koulutuskin on sovitettava sen mukaisesti. Hienouksiin voidaan syventyä, jos palokuntalaisten henkilökohtaiset motivaatiorahkeet senkin jälkeen riittävät. Muuta tietä ammattiin kun ei ole. Sopimuspalokuntatoiminnassa ollaan mukana juuri niin kauan kuin henkilökohtainen motivaatio riittää. ONKO SILLÄ MERKITYSTÄ. JÄITÄ HATTUUN Pelastusopiston edessä on strategiamuutos: pelastuslaitoksille tuotetaan rajallinen määrä huippuosaajia, mutta sen lisäksi pitää nyt sopimuspalokunnille tuottaa suuri määrä eri tehtävien kannalta ainoastaan riittävän osaamisen omaavia mutta riittävän motivoituneita henkilöitä, joiden palokuntaosaamisen tukena on siviiliammatti. Kyse on struktuureista eikä yksilöistä. Näin ei ole sopimuspalokuntamaailmassa, missä siirtyminen johonkin toiseen tekemiseen aina on varteenotettava vaihtoehto. Kaikenlaiset ennakkovaatimukset on siis arvioitava kovin tarkkaan, ja jokaisella vaatimuksella tulee olla ilmiselvä ja todella merkittävä kytkentä arkitodellisuuteen. Sopimuspalokuntalaista ei voi käskeä, voi vain yllyttää. Näin ollen Pelastusopiston isännällä tulisi olla näkemyksiä opiston vastuusta myös sopimuspalokuntahenkilöstön motivoinnin saralla. Toki on olemassa näennäisjono siksi, että sopimuspalokuntien koulutuksia on eri syistä järjestetty joskus vähemmän kuin olisi tarvetta. Ellei niiden jatkuvuudesta pidetä hellää huolta sitä henkilöstöä ei ole. Opisto on tottunut siihen, että asiakkaat eli oppilaat mukisematta hyväksyvät sen mikä tarjotaan. Motivointeja, jotka ovat jokseenkin eri asia kuin motivointi ammattiin. Muutos on vaikea, mutta kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen: suurimmalle osalle sopimuspalokuntauralla toimiville riittää alussa keskittyminen keskeisiin asioihin. Sopimuspalokuntakoulutuksen järjestelyissä ei ole varaa epäonnistua. 41 neempikin aikuinen ajattelee ja toimii
PYYDÄ TARJOUS Maria Salo, maria.salo@palokuntalainen.fi, 0400 504 678 Pekka Koivunen, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi, 040 501 8721 palokuntalainen YHTEISNUMERO SYYSKUUN ALUSSA. 42 palokuntalainen PK97 ILMOITUKSELLA NÄKYVYYTTÄ PELASTUSALALLE JA ENSIHOIDON AMMATTILAISILLE
Även Nödcentralsverket och Räddningsinstitutet har fått sitt, men hur mycket direkt stöd har tillfallit de av kommunerna gemensamt upprätthållna räddningsverken. Räddningens andel är ynkliga fem. Om planerna på att överföra primärvårdens konkreta tjänster till socialoch hälsovården förverkligas minskar räddningsväsendets vikt vid det gemensamma social-, hälsooch räddningsbordet ytterligare. Nu om någonsin behöver räddningsbranschen en stark gemensam intressebevakning. STATSRÅDET FÖRESLÅR ATT RÄDDNINGSVÄSENDET skall utgöra en ”separat” och ”parallell” sektor i det nya socialoch hälsovårdssystemet. Där utvärderas förslagen och returneras i form av en med största sannolikhet osthyvlad klumpsumma med vilken social-, hälsooch räddningsverksamheterna i landskapet skall bli skötta. Vid de förhandlingsborden bryter man på allvar arm om pengarna. DE SENASTE ÅREN har en del instanser inom räddningsväsendet hållit primärvården som en blomma i handen och talat om synergin mellan den och räddningsverksamheten. Hurudan och var räddningssektorn är år 2030 beror av beslut som fattas under den pågående regeringsperioden. Åtminstone inte i den offentliga debatten. Enligt propositionen skulle räddningsverkens antal vara Helsingfors + 21 socialoch hälsovårdslandskap. Det verkar snarare som om räddningsväsendet som landskapsbaserad sektor skulle hamna allvarligt i kläm mellan socialoch hälsovården, vilka står för 95 % av socialoch hälsovårdslandskapets utgifter. Det behövs verkligt starka bevakare av räddningens intressen för att jämbördigt sitta vid de erfarna socialoch hälsobeslutsfattarnas bord. PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledare. PROBLEMET UPPKOMMER I MODELLEN där statens finansiering skall förverkligas i praktiken. Var finns då räddningsväsendet. Den slutliga fördelningen av pengar till de olika sektorerna sker således i landskapet. Alla som lite noggrannare följt med saker och ting vet dock att det på socialoch hälsovårdssidan håller på att stiga in en klar linjedragning: produktionen av primärvårdstjänsterna inkluderas direkt i socialoch hälsovården. 43 Var finns rä . Deras finansiering skulle komma från staten. OM DET ÄR FRÅGA OM ett separat och parallellt system, varför talas det överallt ändå endast om socialoch hälsovårdsreformen. Hur skall det gå i fortsättningen då situationen normaliseras och man övergår till ett räddningsväsende som finansieras av staten. Förenklat skulle räddningsverkens ekonomi fungera så att respektive räddningsdirektör hämtar ett i verket berett detaljerat budgetförslag i form av huvudmoment till det gemensamma social-, hälsooch räddningsbordet där man buntar ihop landskapets alla förmodade utgifter och sänder förslaget till finansministeriet. STATENS CORONAPENGAR har frikostigt utdelats till de av kommunerna gemensamt upprätthållna sjukvårdsdistrikten. DETTA BEROR ÅTMINSTONE inte på att räddningsväsendet skulle vara ett skrämmande odjur (på finska en oöversättlig ordlek kring det finska ordet peto). Det finns tecken på man vill skjuta undan räddningsväsendet ur primärvården. Så har redan skett i fem regioner, där räddningsväsendet inte producerar andra primärvårdstjänster än första delvård
I och med det kan man se en förskjutning mot professionalitet. 44 palokuntalainen PK97 brandkåristen Teksti Silvio Hjelt Kuvat Maria Salo Kuvat ovat kuvituskuvia, eikä niillä ole välttämättä yhteyttä tekstiin. Ute på fältet är de ansvariga inte alls så säkra på den saken. ”Vassare men färre” Avtalsbrandkårsutbildningen i förändring Räddningsinstitutet har övertagit det konkreta ansvaret för basutbildningen av avtalsbrandkårister. Men har vi faktiskt råd med det. ”Brandkårsutbildning är förvisso inte till för utbildandets skull”
Inom ramen för de villkor som samhället hittills haft att erbjuda avtalsbrandkårerna är köerna av ››. Eld släcks fortfarande med vatten som huvudsakligen transporteras i manuellt utlagda tygslangar. Inget fel på högt ställda mål, men om de baserar sig på helt orealistiska visioner om obegränsad tillgång på nya brandkårister så skjuter man sig i foten. Det är nämligen det man gör om man höjer kravnivån då man reformerar utbildningen. Man kan inte undgå intrycket att kännedom om målgruppen och dess olika segment inte är det absolut viktigaste då man planerar brandkårsutbildning. Det systemet börjar nu komma till vägs ände, senast då arbetstidsdirektivet slår till. VEM VILL VAD En del underligheter i läroplanen för grundkursen i räddningsverksamhet väckte diskussion på fältet, och därför riktade Räddningsinstitutet en enkät om saken till olika instanser. När myndigheterna väl kommit fram göre sig civila icke besvär. Men bortsett från vissa trafikolyckor och byggtekniska trender så utvecklas olyckorna egentligen inte. Mera om den saken i något annat sammanhang. Vid inträffad eldsvåda var det envars plikt att hjälpa till. Kvar blev deltidsbrandkårerna, dvs. Folk i den civila världen har helt enkelt varken tid eller motivation att bli specialister. Om så är fallet är man ju helt ute och seglar. Inte ens i den takt som samhällets teknik i allmänhet utvecklats. 30 år senare var det dags att dessutom börja kräva vissa fysiska prestationer. Att släcka mindre eldsvådor är i själva verket inte så krångligt. Enkäten var även öppen för brandkårister. Däremot var utbildningens slutkonsumenter, brandkårerna och brandkåristerna, hopbuntade under den obestämda rubriken ”Avtalspersonal (enskild avtalsperson)”. Men de som utför jobbet har blivit specialister. I stora städer bildades med tiden ordinarie brandkårer, på vars manskap man småningom började ställa krav. Nu tittar man sig omkring och funderar på hur man åter kunde bygga upp ett brandkårssystem med ett större inslag av frivillighet. För att alls få deltaga i räddningsarbete skall de framtida brandkåristerna ha bättre kondition och kunna mera än idag. I Sverige jobbas systematiskt på att få cirkeln att sluta sig tillbaka. Ty ett större inslag av frivillighet baserar sig mera på massa och mindre på specialitet. räddningsvärn på mindre orter där deltidsbrandkårerna av olika orsaker dragits bort. 45 brandkåristen Militärer går mot ”färre men skarpare”. Men den är i nyckelposition beträffande kontinuiteten. Resultaten av enkäten låter vänta på sig, men dessvärre kan man redan av enkätens frågeställningar dra en del slutsatser. att svaren har en förutbestämd prägel. Slagfältet blir allt glesare bemannat, och i stället har tekniken kommit för att stanna. Hur enkätens resultat kommer att inverka på läroplanerna är i skrivande stund oklart. Inte endast av rökdykare utan av alla. Dock, med undantag för en del specialfall har själva arbetet egentligen inte förändrats. På 1980-talet infördes en obligatorisk kurs i släckningsarbete. Klart är att läroplanen har högt ställda målsättningar. Enkäten var uppbyggd så att olika intressegruppers svar separeras. På landsbygden ansågs det tillräckligt att man hastigt fick handlingskraftigt folk på plats. I SVERIGE ...försvann de flesta frivilliga brandkårerna som en följd av några misslyckade beslut. Enkäten kunde i viss mån beskrivas med nyordet ”biaserad”, vilket i statistiksammanhang anger snedvridenhet eller i värsta fall ”determinism”, dvs. Så är det förstås ännu, men endast särskilt utbildade får göra det inom ramen för en brandkår. Kanske det var meningen, eller så var det endast resultatet av okunskap om hur avtalsbrandkårer i allmänhet fungerar. Där var räddningsverk och olika kategorier av utbildare, börjande med utbildarorganisationer och slutande med ”utbildare” (vad som sedan menas med det?). Kraven ställdes både av brandkårernas ledning, stadsborna och till slut även av lagstiftaren. Inom branschen höjdes dock röster som ställde krav även på andra än de professionella. FRÅN FOLKRÖRELSE TILL SPECIALISTER För femtio år sedan var brandkårsverksamheten en folkrörelse. Sådant förekommer redan i form av sk. I Finland går utvecklingen tills vidare mot den modell som Sverige lämnar bakom sig. kommunalt anställda brandmän i sidotjänst, motsvarande våra halvordinarie brandkårer. Fysiska prestationer vilkas koppling till det arbete man faktiskt utför fortfarande är helt diffust. Brandkårsutbildning är förvisso inte till för utbildandets skull. Är det då klokt att manipulera resurserna. Orsaken är att krig i historiskt perspektiv kontinuerligt utvecklas
I presentationen ”Krav på funktionsförmåga enligt brandkårsklassificering” (fritt översatt) har en tjänstemannaarbetsgrupp i och för sig förtjänstfullt analyserat vad brandkårer vanligen sysslar med och med vilka verktyg. Sedan spårar det hela ut. Om tillgången på nya brandkårister inte möter behovet är resultatet klart: antalet brandkårister minskar. för att den som drabbas av olycka skall få hjälp. Inte ens en förtjänstfull ungdomsverksamhet kan alltid garantera återväxten. 46 palokuntalainen PK97 förhoppningsfulla blivande brandkårister vid brandkårshusens dörrar i allmänhet inte särskilt långa. Om behovet dikterats av ökade krav är de som blir kvar förstås bättre rustade att möta allt som kan tänkas hända, förutsatt att de finns på rätt plats vid rätt tid. brandkåristen ”Misslyckas man på den punkten har man misslyckats totalt”. Realvärlden ändrar sig vanligen inte genom ensidiga tjänstemannabeslut, hur gärna man än som tjänsteman skulle önska det. VAD LEDER DET TILL. Nu presenterades en färdig klassificering (som skiljer sig från det som blivit normterminologi) och därtill anslutna krav för brandkårerna att ta ställning till, inom furstliga två veckor. Okay, det handlar om en första presentationsversion 0.5, så man skall inte vänta sig alltför mycket. Detta tycks dagens räddningsväsende ha svårt att inse, och i stället trampar man envist på med båda fötterna stadigt i luften. så som brandkårsavtalen anger. Misslyckas man på den punkten har man misslyckats totalt. . Alltså under förutsättning att man hittar folk med tillräcklig personlig motivation för att alls ställa upp på de erbjudna villkoren. Man skulle dock ha bibehållit sin trovärdighet och sparat en del gnissel om man redan från början skulle ha involverat sakkunskap från avtalsbrandkårsfältet, t.ex. Och det är här problemet ligger: det hjälper inte den som drabbats av en olycka att hjälpen visserligen är mycket kompetent men i stället kommer alldeles för sent. HIKLU Ett annat uttryck för djup okunskap om verkligheten på avtalsbrandkårsfältet har kommit till uttryck i ett dokument som är samproducerat av de nyländska räddningsverken. Utan att här ta ställning till detaljerna kan man kort konstatera att tjänstemännen i fråga inte endast tycks sakna tillräcklig kunskap om hur avtalsbrandkårer arbetar utan dessutom verkar vara helt omedvetna om att ökande krav och ökat ansvar för kravens uppfyllande vanligen brukar vara kopplade till ökad kompensation. Räddningsväsendet eller dess enskilda brandkårer finns inte till endast för sig själva, utan i första hand för att kunden, dvs. Det enda som på kort sikt räddar situationen är att kunden en tid kan hållas i okunskap, eftersom man sitter inte endast på räddningsutan även på informationsmonopolet. I det läget har man helt enkelt inte råd att ställa nya strängare krav på dem som skall göra jobbet, hur välmenande man än kan tänkas vara. Men man kan inte på längre sikt lura alla människor hela tiden. Om man alltså genom vida visioner och högt ställda mål i verkligheten reducerar den hjälp man kan erbjuda den enskilda medborgaren bör man upphöra med visionerandet
Ingen bildar ensam en brandkår, även en räddningsgrupp kräver en minimistyrka på 1+3. Oftare misstänker jag att det är fråga om förlamning i situationer där mötena åstadkommer att linjer skär varandra på ett sätt som får skärsåren att börja blöda och vi blir rädda. I den nya och oväntade livssituationen har jag börjat finna alltings betydelse och värdighet i ett flertal möten mellan små men ändå så stora människor. Då jag själv är lite känslig för att dela ut allvarliga varningar åt andra, eftersom jag är lika borttappad som alla andra, gör jag även det med hjälp av ett Hanhiniemi-citat: ”Se varandra, tro att det ni ser är sant och hitta varandra nu.”. Konflikterna får oss att sluta in oss och gömma oss i våra stridsgropar och inte märka att trots de blödande skärsåren så skulle en skärning av linjer endast vara början på födelsen av något nytt och gott. Även detta är förstås mänskligt men en lika mänsklig strävan skulle det vara att försöka tro att vi alla jobbar i den här branschen för ett gemensamt syfte – för andra människors bästa. ÄR DET SÅ ATT INTE VI HELLER KAN MÖTAS. Av någon orsak fungerar växelverkan inte. För att möta och kunna hjälpa dem som behöver hjälp måste vi även möta varandra och godkänna det att vid dessa möten stöter huvuden ibland mot varandra så det tar ont. I MIN EGEN INRE VÄRLD baserar sig hela räddningsbranschen på tanken att det här jobbet görs för andra människor. Om vi inte går med på detta är det ute med oss. I det är vi brandkårister som bäst, mänskliga, professionella och pålitliga – gentemot andra människor i nöd. Överhuvudtaget gungar vi människor framhär i livet därför att det även existerar andra människor. 47 centrifugen Mötandets smärtsamhet JAAKKO LINKO Präst och enhetschef i brandkåren K u v a S t u di o Hä rm ä ”Linjer skär varandra, ibland i åratal och ibland endast under ett chockerande ögonblick. Outtröttligt vill jag betona att den väsentligaste grejen med brandkårsarbetet, räddningsbranschen och hjälpandet ligger i växelverkan och mötanden. Linjer skär varandra och av skärsåren blöder vi.” ORDEN I EN SÅNG AV PAULI HANHINIEMI har de senaste veckorna och månaderna sjungit i mina öron. Jag tror även att det är så därför att man har blivit skrämd för linjernas skärningspunkter och gått i försvarsställningar. Det kan hända att det ibland bara inte finns tillräckligt av växelverkan. RÄDDNINGSBRANSCHEN ÄR konspirationsteoriernas, stridsgropsgrävandets, misstroendets och missuppfattningarnas förlovade land, särskilt mellan instanser och aktörer som är ens lite mera främmande för varandra. Trots det mår månget brandkårssamfund dåligt och lider av problem, som i värsta fall splittrar brandkårer. Lyssnar vi inte eller förstår vi inte varandra. VI BEHÖVER VARANDRA även för att kunna hjälpa och vara till för andra människor
Kuivadesin?ointi poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä. Topper on nyt osa Image Wearia C M Y CM MY CY CMY K ai159066590343_LANSSI-by-Topper-HYGIO-Palokuntalainen-ilmoitus-3-2020-205x275mm.pdf 1 28.5.2020 14.38.25. Testattu, tehokas & turvallinen desin?ointimenetelmä ensihoidon työvaatteille www.hygio.. 48 palokuntalainen PK97 Suomen kattavin ensivasteen ja ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.
Riippuen luonnollisesti valittavan henkilön tämän hetken tilanteesta, mahdollisuuksien mukaan etenemme valintaan elotai syyskuussa. Pyrimme haastattelemaan hakijoita heinäja elokuun ensimmäisten viikkojen aikana. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. JL: Toiminnanjohtajan hakuprosessi on ollut käynnissä jo muutaman viikon. Katso valinnan tulos osoitteessa www.sspl.fi. tien tilannetta ja toivomme, että sopimuspalokunnat huomioisivat tämän ja vastaisivat aktiivisesti kyselyyn. Mikä on tilanne uuden toiminnanjohtajan hakuprosessissa. PK: Mikä on liiton jäsentilanne tänään. 49 tahtoo tietää PK: Liitto on ollut ilman toiminnanjohtajaa huhtikuusta alkaen. Esitän toiveeni että vielä viimeiset ”Mattimyöhäiset” sopimuspalokunnat muistaisivat maksaa jäsenmaksun, joka on meille äärimmäisen tärkeä, jotta voimme jatkaa toimintaamme nykyisellä intensiteetillä ja palkatulla henkilöstöllä. JL: Olemme asettaneet hallituksen työryhmän, joka valmistelee tällä hetkellä aiheeseen liittyen ohjelmaa ensi vuoden ensimmäiselle tai toiselle neljännekselle. Tällä hetkellä hakijoita on niin pelastustoimen kuin sopimuspalokuntakentän puolelta. Selvitämme sopimuspalokunMissä mennään, SSPL. Uusi puheenjohtaja valittiin kesäkuun lopussa. Miten aiotte viettää juhlavuotta. Syksyn kuluessa tiedotamme tarkemmin yksityiskohdista. JL: Sopimuspalokuntia on Suomessa yhteensä 709, joista yli 500 on tällä hetkellä jäseniämme. PK: Liitto täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Tuloksilla on suuri merkitys sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisen suunnittelussa. Kysyimme liiton varapuheenjohtaja Juho Luukolta, mikä on tilanne toiminnanjohtajan rekrytoinnissa. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi) KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Sinä lähetätkysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeudenolla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava.. Kohta 20-vuotiaassa Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa on ollut viime syksystä alkaen useita henkilömuutoksia. PK: Onko tänä syksynä odotettavissa erityisiä aktiviteetteja liiton taholta. (https://sspl.fi/index.php/ uutiset/120-sspl-hakee-uutta-toiminnanjohtajaa) Otamme hakemuksia vastaan 30.6.2020 saakka. JL: Tämän vuoden loppupuolella teemme jälleen perinteisen sopimuspalokuntabarometri-kyselyn (https://www.sspl.fi/index.php/hankkeet/sopimuspalokuntabarometri-2017)
Turvallisimman poistumisreitin kartoittavat ja sille opastavat, älykkäät Prodex FIREscape muuttuvasymboliset paloturvavalot vähentävät henkilövahinkojen riskiä, savuvaurioita sekä estävät tulipalon leviämistä. Ainutlaatuinen opastava paloturvavalojärjestelmä ihmisten ja kiinteistöjen turvallisuuden varmistamiseen Palokuntalainen 06_2020.indd 1 Palokuntalainen 06_2020.indd 1 18.6.2020 11.11.57 18.6.2020 11.11.57. PA LO PÄÄL LYSTÖPÄI VÄ T 20 20 SPPL.FI/PPP2020 Kysy lisää! security@hedengren.fi 0207 638 635 Tulipalon sattuessa tärkeintä on saada ihmiset ulos mahdollisimman nopeasti. 50 palokuntalainen PK97 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2020 – TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE HEL SINKI 18.–2 0.8
51 ajankulu Etsi 10 virhettä Tähän piti tulla tapahtumakalenteri, mutta koronan vaikutukset näkyvät edelleen ja tapahtumakalenteri ammottaa tyhjyyttään. Tässä kuitenkin jotain puuhaa. Etsi 10 virhettä ja ne löydettyäsi voit taputtaa itseäsi olalle ja toivottaa itsellesi hyvää kesää! Julkaisemme vastaukset Facebookissa heinäkuun lopussa.
G.A. Se on suunniteltu rantojen valvontaan ja vesipelastamiseen lämpimissä rantakohteissa Baywatch-tyyliin. Aino-Kerava-pumppujen ohella valmistusohjelmaan tuli yhä edelleenkin aktiivisessa käytössä oleva MAKO-vesirengaspumppu.” 1960-luvulla tuli markkinoille myös kotimainen nokkapumppu tyypiltään NP-3000, valmistaja Ky Paltor Turusta. Myös ainakin mallit Rapidex 7 ja Rapidex 20 olivat olemassa. Kiitos Lasselle ja Jarille tiedoista! KIITOKSET VASTAAJILLE! Kesäpipot lähtevät Euraan, Hämeenkoskelle, Pirkkalaan ja Tampereelle. Lehden kuvasta oli ilmeisesti kuvankäsittelyllä poistettu laudan kyljistä tekstit Seabob Rescue, jotta tunnistaminen vaikeutuisi.” Uusi visa: Miten tämä laite liittyy pelastustoimintaan. Oy Masalin & Kumpp. valmisti myös joitain moottoriruiskuja ja pumppuja. 52 palokuntalainen PK97 Tässä paras vastaus edelliseen kuvavisaan: ”Kuvassa oleva härveli on robottiruohonleikkuri, jonka huomioväritys sopii erinomaisesti pelastuslaitoksen puutarhaan.” TÄMÄ PARAS VASTAUS ei kuitenkaan ollut oikea. Serlachiuksen Mäntän tehdas valmisti Sisu-palopumppua, jota myi Sammutin Oy. Kyseessä on Seabob Rescue eli pieni vesijetti kuljetuskärryssään. Vaikeahkoon visaan tuli viisi ihan oikeaa vastausta. Se on kevyt, akkutoiminen sukellusskootteri, joka toimii turbiineilla. Jyri K ilmoitathan osoitteesi! seuraava lehti letkut solmussa. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Lisää tietoa kotimaisista pumpuista Lasse Moision mukaan Rapidex 17 -moottoriruiskua valmisti kotimaassa ainakin Valmet Oy Linnavuoren tehdas. Mako Oy käynnisti kannettavien moottoriruiskujen sarjavalmistuksen 1930-luvulla. Jari Auvinen Helsingin palomuseolta kertoi, että 1950-luvulla oli myytävänä myös Karhula-merkkisiä nokkapumppuja. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla mukaan tulivat pumput, kun yritys osti Keravan Pumpputehtaan sekä Rautavalimo Oy:n. Kokosimme näistä koosteen, jossa yhdistyy viiden vastaajan tietämys: ”Hetken kuvaa tutkailtuani, sukelsin netin syvyyksiin ja tulihan sieltä apua kysymykseen
Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraavassa lehdessä, YHTEISNUMERO Palokuntalainen-Systole Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto tänään Sähköistetyt ajoneuvot palokunnan näkökulmasta, osa 2 Seuraava lehti (nro 98) ilmestyy viikolla 37 HUOM! Olethan huomannut, että lehti ilmestyy ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. 53 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. alv 10% Tilaa osoitteesta www.palokuntalainen.fi Ryhmätilaukset sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi BRANDKÅRISTEN 94 Tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen Kankaissa on eroja Kalusto kiertää – osa 3 Rauman VPK: NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 52 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi kehitystarina Kymmenen vuoden BRANDKÅRISTEN 95 Sopimushenkilöstön koulutusuudistus Simot eläkkeelle Kihniön muonituskärry NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l KOULUTUS irt on um er o 8 € • vii kk o 10 • 20 20 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Lämpökamerat testissä DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE Sisäministeri Maria Ohisalo: Sote-uudistus korjaa myös pelastustoimea NYT | PALOKUNNAT |HENKILÖT | KALUSTO & VARUSTEET | ILMIÖITÄ palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 96 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 19 · 2020 · ISSN 1798-2685 palokuntalainen
54 palokuntalainen PK97 liekinheittäjä LIEKINHEITTÄJÄ Pysähdyttävä luku PELASTUSTOIMEN SIIRTOA sote-maakuntien ja Helsingin vastuulle on perusteltu tehokkuuden ja taloudellisuuden lisääntymisellä. ENTÄ PELASTUSTOIMI. TÄSSÄ TUO PYSÄHDYTTÄVÄ LUKU: Yhtä pelastusalan henkilöä kohden menot ovat 20821 euroa. ARVOISA SISÄMINISTERI JA PELASTUSYLIJOHTAJA, sisäministeriön tiedotteessa sanotaan sanatarkasti ”Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää.” Mitä tarkoitatte taloudellisemmalla järjestelmällä. Pelastustoimintaan osallistuu noin 4000 virkatai täyspäiväisessä työsuhteessa olevaa ja 15000 sopimushenkilöä sekä hallintoon 1796 henkilöä. HOLD YOUR HORSES! Yksi taloudellisuuden mittari on toimintamenot per hallinnonalalla toimiva eli työtä tekevä henkilö. P.S. Sisäministeriön alaisuudessa ja valvonnassa olevien poliisin, rajan ja pelastuksen lukujen vertailu on helppoa. VAIKKA KAIKKI SOPIMUSHENKILÖKUNTA poistettaisi laskelmasta, luku olisi 74707 euroa. VUODEN 2018 VIRALLISTEN tilinpäätöstietojen mukaan poliisitoimen menot työntekijää (9710 henkilöä) kohden olivat 80639 euroa. Jos sekä ammattiettä sopimushenkilöihin vuosittain kuluva menoerä tuplattaisiin, pääkohtainen luku olisi siltikin vain 41643 euroa.. RAJAVARTIOLAITOKSESSA (2682 henkilöä) vastaava luku oli 94705 euroa
Lisävarusteina saatavana mm. Fox 4 on moottoriruiskujen ykkönen tuotossa. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4 01260 Vantaa Puhelin: 09-8751800, Fax: 09-8751801 sales@veljeksetkulmala.fi, www.veljeksetkulmala.fi Visiosta virstanpylvääksi . Napista käyntiin ja automaattinen imupumppu päälle. LCS 2.0 ohjainpaneelia on helppo käyttää. 110 mm imuletkut). Follow us on. kääntyvät painelähdöt, kuljetuspyörät ja kauko-ohjain. 55 › www.rosenbauer.com Tulevaisuus on jo täällä. Rosenbauer edustaja Suomessa. (+16,67 %, 1750 L/min @ 10 bar.) Parhaaseen tuottoon tarvitaan riittävä moottoriteho, hyvin suunniteltu palopumppu ja hyvä kokonaisvarustelu (esim. R E A D Y F O R T O M O R R O W . Valitse haluttu paine ja laita vakiopainesäädin päälle. I N S P I R I N G F O R T O D A Y