Järjestelmän tehtävä on taata, ettei byrokratia haittaa toimintaa kentällä. Sillä on vaikutuksensa myös kustannustehokkuuteen. Yli organisaatiorajojen on tehtävä toimenpiteitä, jotka auttavat toimintaa. Hätätilapotilaalle on taattava saumaton hoitoketju. Yhteistä köyttä samaan suuntaan ENSIHOIDON JA PELASTUSTOIMEN on vedettävä samasta köydestä samaan suuntaan. Jotta toimintamme on laadukasta, on oman tiimityön ja organisaatioiden yhteistyön onnistuttava. Riippumatta julkisen ja yksityisen ensihoidon tai pelastustoimen roolista, on tehtävät hoidettava mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Teksti ja kuva: Juha Jormakka
0400 504 678, maria.salo@sanomapaja.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA KIRJATILAUKSET Jukka Juutinen 0400 896 363 tilaukset@ensihoidontiedotus.fi JULKAISIJA Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy WWW.SYSTOLE.FI 22-41 ensivaste, ensihoito ja johtaminen 33. PÄÄTOIMITTAJA Marko Partanen, 0400 674 208, marko.partanen@systole.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Oksanen 0400 704 466 tuomas.oksanen@ensihoidontiedotus.fi TOIMITUSSIHTEERI Jarmo Turva 0400 704 467, jarmo.turva@systole.fi TOIMITTAJAT Juha Jormakka,Janne Kähkönen ja Dimitri Lisitsyn ILMOITUSMYYNTI Maria Salo, puh. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0784-3062 Systole ja Palokuntalainen yhteisnumero Kuva Joni Hyyryläinen
Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Frivillig eller inte det är frågan Turtola Pääkirjoitus Lingottua Tahtoo tietää Letkut solmussa Aarne & Dave Liekinheittäjä 22 Ensihoito ja ensivaste arvostavat toisiaan 7 21 79 87 88 89 63 Henkilökuvassa Pirttilahti Pohjaslahdelta 18 26 Ensivasteen uhkatilanteet Palopuhe 90 Kevennetään henkistä kuormaa 46 64-69 jämsänkosken VPK 70-75 Sähköistetyt ajoneuvot palokunnan näkökulmasta 50-59 SEHL 20. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Jälki-istunto Väsynyt lanssari 31 44 Johtamistyhjiössä piilee vaara 32 12 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Brandkåristen 82 TAITTO Maria Salo Sanomapaja PAINO Euraprint Oy KANNEN KUVA Joni Hyyryläinen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto Pääkirjoitus 9 Ledare 80 sisältö
Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Ihmishenkien pelastaminen ei ole vain työtä, se on kutsumus. RAJOITTAMATONTA TEHOA • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku. Lisää työkaluja on tulossa myöhemmin. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. 6 systole & palokuntalainen Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Siksi Holmatron uusi Pentheon-tuotesarja tuo käyttöösi ennennäkemättömän nopeuden, täydellisen kontrollin ja älykkään akkujen hallinnan. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Tällä hetkellä valikoimassa ovat leikkuri PCU50, levitin PSP40, teleskooppitankolevitin PTR50 ja yhdistelmätyökalu PCT50
Artikel på svenska på sidan 80. Hätäkutsuja käytetään nyt enemmän ja niidenkin jälkeen jää vielä aikaa reagoida. MEIDÄN ON MYÖS JAETTAVA TOISILLEMME tietoa hyväksi havaitsemistamme käytänteiteistä. MUISTATHAN, että uhkaja vaaratilanteet on vietävä kahvipöydän lisäksi myös järjestelmään. Ennakointia on opittu myös hätäkutsujen käytössä. KUN PYYSIMME TÄHÄN LEHTEEN AINEISTOA uhkaja vaaratilanteista, toiset organisaatiot kieltäytyivät keskustelemasta kanssamme. Uhkaja vaaratilanteet ovat tulleet jäädäkseen. On osattu olla valppaina potilaiden herättelyissä ja saatu sen takia aikaa reagoida, kun heräteltävä onkin käyttäytynyt odottamattomasti. Toisaalta kuka tahansa voi joutua kokemaan ikäviä asioita sen takia, että jätämme asiat omaksi tiedoksemme. MARKO PARTANEN Päätoimittaja Systole pääkirjoitus. Taidot pysyvät yllä vain jatkuvasti harjoittelemalla. Kuka tahansa voi saada todella ratkaisevan tiedon tai vinkin kollegalta. 7 Tieto lisää turvallisuutta UHKA-JA VAARATILANNERAPORTEISTA käy ilmi, että aiheesta annetuista koulutuksista on omaksuttu hyviä käytänteitä. Siksi silloin, kun on mahdollista jakaa tietoa kollegoille, se kannattaa tehdä. Kuten tehdyistä raporteista käy ilmi, me voimme jatkossa olla tähän ikävään asiaan paremmin valmistautuneita. JAKAMALLA OLEMASSA OLEVAA TIETOA alan kesken, voimme saavuttaa mahdollisimman turvalliseen työympäristön. Ensilinjan auttajien näkökulmasta olisi kuitenkin edullista, että asioista keskusteltaisiin; tuotaisiin esiin sekä hyviä että kehnoiksi todettuja asioita. Vain järjestelmään taltioitu raportti auttaa. Jos emme jaa tietoa toisillemme, pakotamme kollegat siihen helmasyntiin, josta aina ivallisestikin puhutaan: Polkupyörän uudelleen keksimiseen. Toiset eivät kokeneet mielekkääksi antaa tietoa tästä asiasta oman alansa ammattipiiriin. Me kaikki tiedämme, että työympäristömme ei koskaan enää ole täysin turvallinen. Opituista hyvistä käytänteistä saa olla hyvä mieli, mutta koulutusta on jatkettava. Apu ei kuitenkaan ole paikalla samaan aikaan, kun painike painetaan pohjaan
8 systole & palokuntalainen
Yksittäisen palokunnan vastuualue on puolestaan suurempi kuin etelässä. Artikel på svenska på sidan 81. VARALLAOLOPALOKUNTIEN vastuualueiden paloasemaverkosto on tyypillisesti eteläistä Suomea harvempi. VARALLAOLO (1+1-3) on tyypillistä palokunnille, joilla on keskimääräistä sopimuspalokuntaa enemmän hälytystehtäviä. ASIA ON KOKO PELASTUSTOIMEN YHTEINEN ja sen pitäisi kiinnostaa myös Kimmo Kohvakan johtamaa pelastusosastoa. 9 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Palokuntalainen Varallaoloon on saatava ratkaisu Nykyistä hälytysvalmiutta ei saa vaarantaa SUOMEN PELASTUSLAITOKSISTA kolmellatoista on yksikönjohtaja/miehistötason varallaololla varmistettu lähtövalmius joko virka-ajan ulkopuolella tai ympäri vuorokauden. SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatisen kommentoi Ylen lähetyksessä 16.7.2020 näin: ”Vaikka sopimuspalokuntien olemassaolo vaarantuisi, kansalaisten turvallisuus ei vaarannu.” Väite on käsittämätön ja vaatii selityksen. P.S. SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTOA asia ei näytä kiinnostavan, eikä pelastuslaitosten kumppanuusverkosto saa aiheesta aikaan pelastuslaitosten yhteistä kannanottoa, koska jotkut pelastusjohtajat ovat koko varallaolojärjestelmän purkamisen kannalla. Yllättävää on, että varallaolopalokuntien hälytyskelpoisten jäsenten määrä on usein sopimuspalokuntakentän keskiarvoa pienempi. Näillä alueilla ammattipalokuntien määrä on muuta Suomea vähäisempi. Sellainen kehitys olisi kirjaimellisesti hengenvaarallista, mikä päättäjien tulisi ymmärtää. Näissä hälytystehtävissä tilannepaikan johtajana on usein sopimuspalokunnan yksikönjohtaja Pääosin varallaolopalokunnat ovat vastuussa harvaan asutun Suomen keskeisistä pelastustoimen palveluista. Tarvitsemme valtakunnallisen ratkaisun siten, että henkilöstön nopea ja varma lähtö hälytystehtävään saadaan tavalla tai toisella varmistettua koko Suomessa. Järjestelmä on vuosikymmeniä vanha. pääkirjoitus. Iso osa näistä tehtävistä hoidetaan yksin ilman muiden ammattitai sopimuspalokuntien apua. Palvelutasoa ei saa laskea. Näyttää ilmeiseltä, että ”Helsingin rouvat ja herrat” eivät tunne harvaan asutun Suomen olosuhteita tai ovat tietoisesti unohtaneet ne
Tässä toimituksen tekemiä poimintoja matkan varrelta: – UUDISTUKSELLA – parannetaan pelastustoimen palvelujen yhdenmukaisuutta vahvistamalla valtakunnallista johtamista ja ohjausta. – pelastustoimen toimimisen ensihoitopalveluiden tuottajana. – varmistetaan pelastustoimen palvelut harva-alueilla ja voimakkaasti kasvavissa keskuksissa. – PELASTUSTOIMEN järjestäminen siirtyy sote-maakunnille ja Helsingin kaupungille, jotka järjestävät pelastustoimen omalla alueellaan (22 pelastuslaitosta). – merkittävien toiminnallisten uudistusten toteuttamisen. Sote-budjetit ovat aivan toista, mihin pelastusjohtajat ovat tottuneet. – pelastustoimen johtaminen, ohjaus ja valvonta perustuu jatkossa systemaattiseen tutkimus-, kehittämisja arviointitoimintaan. Tyhjän saa pyytämättäkin.. – pitkällä aikavälillä kustannusten kasvun hillinnän. Haluavatko he suojella omaa asemaansa ja tehdä pelastuslaitostensa talousarvioista mahdollisimman paljon muita sotepe-osapuolia tyydyttäviä vai kykenevätkö he korjaaman uudistuksen yhteydessä pelastustoimen talouden viime vuosien niukkuutta. Sotemaakuntakierros 2020 Valtion lähettiläät ovat kiertäneet maakunnissa julistamassa sote-uudistuksen ilosanomaa. 10 systole & palokuntalainen – PELASTUSTOIMEN uudistuksen tavoitteena on, että ihmisten ja yhteisöjen sekä koko yhteiskunnan turvallisuus paranee. TOIMITUKSEN KOMMENTTI: Pelastustoimi on uudistuksessa ”5 prosentin liike”. – UUDISTUS MAHDOLLISTAA – valtakunnallisen yhtenäisen järjestelmän toiminnan häiriötilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa. – varmistetaan, että maakuntien pelastuslaitoksilla on mahdollisuus tuottaa ensihoitopalveluja koko maassa. – PELASTUSTOIMI on soten kanssa rinnakkainen, itsenäinen toimiala. – voimavarojen ja rahoituksen kohdistamisen tunnistettujen kansallisten, alueellisten ja paikallisten riskien mukaisesti. Pelastusjohtajat ovat nyt tosipaikan edessä
Maskonen on ollut mukana niin operatiivisessa toiminnassa kuin myös erilaisissa kehittämishankkeissa. Kuva Jari Laukkanen Liiton uusi toiminnanjohtaja Ari Maskonen ja puheenjohtaja Arto Pirttilahti.. Ari Maskosella on vahva kokemus järjestötyöstä ja yhdistyshallinnosta sekä osaamista erilaisten projektien hallinnasta ja toteutuksesta. 11 SSPL SSPL:n toiminnanjohtaja vaihtui kalkkiviivoilla Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on viimeisen vuoden aikana kohdannut useita henkilövaihdoksia. Nyt liitolla on uunituore puheenjohtaja Arto Pirttilahti ja toiminnajohtajaksi on valittu Timo Koukin sijaan Ari Maskonen. Liiton hallituksen tiedotteen mukaan Timo Koukin vetäytymiseen ei liity dramatiikkaa. Syyskuun alussa tehtävässään aloittanut Maskonen on kellokoskelainen perheenisä, joka on aikuisiällä tullut mukaan palokuntatoimintaan. SSPL:n järjestöpäällikkönä jatkaa Aleksi Peurala
– Harvaan asutussa maassamme pelastustoimen palvelut on turvattu suurimpien taajamien ammattipalokunnilla, mutta noin 90 %:issa maan pinta-alasta sopimuspalokuntalaiset tuovat ensimmäisen avun kansalaisten luo. Tunnustuksella SSPL haluaa tukea ja kannustaa sopimuspalokuntatoimintaa ja toisaalta myös tehdä tunnetuksi palokuntayhteisöjen tekemää muutakin arvokasta työtä yhteiskunnan hyväksi. Huomionosoituksen palokunnalle luovutti SSPL:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti Hämeenlinnassa 29.8.2020. Myös suurissa taajamissa kuten nyt Hämeenlinnassa ovat sopimuspalokunnat tukemassa ammattipalokuntien toimintaa suuremmissa ja päällekkäisissä tilanteissa. Palokunta on aktiivisesti pyrkinyt löytämään jäsenilleen mielekästä toimintaa ja ylläpitämään toimintansa laatua, erityinen kiitos ja kunniamaininta on annettu palokunnan veteraaniosastolle aktiivisuudesta ja palokunta-arvojen vaalimisesta. Liitto arvostaa erityisesti palokunnan laaja-alaista ja monipuolista toimintaa. Pirttilahden mukaan SSPL haluaa olla tekemässä sopimuspalokuntatyötä näkyväksi, jotta se saisi sen arvostuksen, joka sille pelastustoimen palveluiden yhtenä peruspilarina kuuluu. Yhdistyksenä Hämeenlinnan Vapaaehtoinen Palokunta ry on aktiivinen ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia palokuntatoiminnassa tarjoava yhteisö. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL) on valinnut Hämeenlinnan Vapaaehtoinen Palokunta ry:n Vuoden 2020 sopimuspalokunnaksi on. 12 systole & palokuntalainen Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, Hämeenlinnan VPK on ollut aktiivisesti kehittämässä palokuntien laadukasta jälkivahingontorjuntatoimintaa normaalin hälytystoiminnan rinnalla. – Hämeenlinnan VPK:lle luovutettu kunniamaininta on tunnustus koko Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen jäsenistölle, niin sopimuspalokuntatoimintaan osallistuville, kuin nuoriso-, naisja veteraaniosastolaisille, toteaa Pirttilahti. HÄMEENLINNAN VPK Vuoden 2020 sopimuspalo kunta on
Sen tavoitteena on tehdä ensihoidon tehtäväksi tulleista synnytyksistä mahdollisimman turvallisia. He perustelevat ehdotustaan seuraavasti: ”Janne Keto sai sinnikkäällä yrittämisellä ja perusteluilla luvan JET-tehtävälleen, joka oli kokoluokassaan merkittävästi tavanomaista laajempi ja mittavampi. Hänen merkittävä työpanoksensa oli avainasemassa, kun HUS Lohjan sairaanhoitoalueella käynnistettiin ”Kätilö kentällä” -malli. Valinnan tekevät: Ensihoidon opettajat, ensihoitolääkärit, Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Systole ensihoidon erikoislehti. Tarvittiin lukuisia lupia, yhteistyötä, kokouksia sekä moniammatillistahyväksyntää tulosyksikkörajojen yli, jotta ”Kätilö kentällä”-kokeilu mahdollistui.” Kätilö kentällä -pilotti suunniteltiin, valmisteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Lohjan sairaalan synnytysosaston sekä alueen ensihoidon kanssa. auttoi kätilöt kentälle Kuva: Joni Hyyryläinen VUODEN ENSIHOITAJ A. Lue juttu Vuoden ensihoitaja 2020 Janne Kedosta seuraavasta Systolesta (5/2020). ”Kätilö kentällä” -mallissa kätilö lähtee ensihoidon avuksi kentälle, jos synnytys sairaalan ulkopuolella näyttää todennäköiseltä. 13 Janne Keto on valittu Vuoden ensihoitajaksi 2020. HUS Lohjan sairaalan Naisten -ja lastentautien tulosyksikkö, synnytysosaston johto, lähiesimiehet ja kätilöt asettuivat ehdotuksen taakse yksimielisesti. Keto työskentelee HUS Lohjan alueen ensihoidon kenttäjohtajana. Ehdotus Kedon valinnasta Vuoden ensihoitajaksi tuli sairaalan sisältä. Vajaan puolentoista vuoden mittainen kokeilu päättyi vuodenvaihteessa, jonka jälkeen ”Kätilö kentällä” -malli on jatkunut toistaiseksi. Vuoden ensihoitaja valittiin kymmenennen kerran
Kuitenkin se vaikuttaa taustalla pelastustoimen aktiivisena pelurina. Verkostoyhteistyön avulla se on pyrkinyt vähentämään pelastuslaitosten päällekkäistä työtä sekä lisäämään yhteisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kuusijäsenisen hallituksen puheenjohtajana vuosina 2020 ja 2021on Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Tervo toimii verkoston hallituksen valmistelijana ja esittelijänä. KAKSITOISTA VUOTTA HARMONISOINNIN PUOLESTA Kumppanuusverkoston toiminta alkoi vuonna 2008. Varapuheenjohtaja on Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Jyrki Landstedt. Kuntaliiton yhteydessä toimivalla verkostolla on kaksi päätoimista työntekijää, kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo ja koordinaattori Terhi Virtanen. Muut hallituksen jäsenet johtavat omia palvelualueitaan: Päijät-Hämeen Jari Hyvärinen (pelastuspalvelu), Itä-Uudenmaan Peter Johansson (turvallisuuspalvelut), Etelä-Savon Seppo Lokka (ensihoito) ja Pohjois-Karjalan Markus Viitaniemi (tukipalvelut). Erilaisten hankkeiden kustannukset jaetaan pelastusalueiden väestömäärään tai Pelastuslaitosten KUMPPANUUSVERKOSTO tänään muun yhteisesti sovitun jyvityksen mukaan. Ruohonjuuritasolla sitä ja sen toimintaa ei kunnolla tunneta. Kukin pelastuslaitos maksaa kuntaliitolle tasamaksun näistä peruspalveluista. Virtanen vastaa kumppanuusverkoston palvelualueiden käytännön koordinoinnista ja kehittämisestä. 14 systole & palokuntalainen Kaksitoista vuotta toiminut pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on pelastustoimen kentällä edelleen kummajainen. KUUSI PELASTUSJOHTAJAA HALLITUKSESSA Verkostoa johtavat yhteistyössä kaikki Suomen pelastusjohtajat sekä heidän nimeämänsä pelastusjohtajien hallitus. Kunnallisen Kumppanuusverkoston kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo ja koordinaattori Terhi Virtanen.. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä
Pelastustoimen omavalvontamallin kehittäminen 2. Osaamisen kehittämisen jatkohanke, OKA2 – Pelastusopiston kanssa yhteistyössä tehty OKA1 -hanke on menestynyt hyvin. Seuraava askel on pelastustoimen tietohallintostrategian hyväksyminen syksyn aikana ja sitä noudattaen sitten eteenpäin. www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTAA 1. Hankkeet taas toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Pelastuslaitosten yhteinen ICT –hanke – Varsinais-Suomen pelastuslaitos on ottamassa vetovastuun hankkeesta, jonka keskiössä ovat muun muassa tietoturvallisuus, KEJO ja Erica. – Hankkeiden jalkautuminen ei ole mielestäni riittävän vakioitua eikä siten riittävän hyvää. Pelastuslaitosten palvelujen kehittäminen. Lausuntovalmistelussa Tervo yleensä laatii valmistelussa olevasta asiasta pohjapaperin, jota muokaten pelastuslaitokset etsivät yhteisen kannan eli vähintään pienimmän yhteisen nimittäjän. Se on yksi arvostetuimmista hankkeistamme. Poistumisturvallisuuden kehittämistyö 5. Joissakin taas on ollut ongelmia tiedottamisen suhteen. – Yhteistyötä tehdään muun muassa hankkeissa, pysyvissä kehittämistyöryhmissä sekä kansallisena ja alueellisena yhteistyönä useiden eri toimijoiden välillä. Yhteensä noin 200 pelastuslaitosten yhteistä lausuntoa 8. OKA2 jatkaa siitä. pääkäyttäjätoiminteiden koordinointi ja tietoturvallisuuden kehitystyö 4. – Pelastuslaitokset ovat luonnollisesti päälähde, mutta seuraamme tarkkaan alan ilmiöitä ja otamme käsiteltäväksi kaikki ne asiat, jotka hallituksemme näkee tarpeelliseksi. AJANKOHTAISIA HANKKEITA Arvioiva valvontamenetelmä -hanke – Tavoitteena on ollut vakioida valvontatyön tekemisen tapaa, jolla tuetaan siirtymistä teknispainotteisesta valvonnasta asiantuntijatyöhön. – Suhteet ovat asialliset ja puhevälit kunnossa. OKA-hankkeet 6. Valtakunnallisen ensihoidon koulutusverkoston perustaminen 9. valtio Sisäministeriön pelastusosaston ja kumppanuusverkoston suhteet ovat olleet viime aikoina keskustelun aiheena alan piireissä. Kunnat vs. Tietojohtamisen merkityksen voimistuminen pelastuslaitosten johtamisessa 12. Jotkut laitokset ovat pitäneet huolta, että oma organisaatio on selvillä siitä, mitä verkosto kulloinkin tekee. – Lopputuloksena on kumppanuusverkoston yhteinen kanta. – Toivon, että moderni ja avoin valmistelukulttuuri tulee takaisin, kun maakuntalainsäädäntö saadaan maaliin, päättää kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo. Jo pitkään jatkuneen maakuntalainsäädännön valmistelu olisi voinut ministeriöiden taholta olla julkisempaa. 15 pelastustoimen täydelliseen harmonisointiin ei verkostossa pyritä, vaan se etsii alueita, joissa pelastuslaitosten yhteiset käytännöt toteuttaisivat yhteistyön tavoitteita. Tervon mielestä kumppanuusverkostolla olisi ollut tarjota lakivalmisteluun vahvaa asiantuntemusta, mutta sen hyväksikäyttö on jäänyt vähäiseksi. Hankkeiden jalkautumisessa kentälle on Vesa-Pekka Tervon mielestä ollut parantamisen varaa. – Tiedottaminen verkostomme toiminnasta on ollut pelastuslaitoskohtaista. On ollut muutamia tilanteita, joissa hankeen tuloksia ei ole otettu kaikissa laitoksissa käyttöön. Yhteinen ICT-yhteistyö mm. Kumppanuusverkostoa on kentällä arvosteltu tiedottamisen vähyydestä. Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat kunnat, muut viranomaiset, sopimuspalokunnat sekä vapaaehtoiset toimijat ja järjestöt, kertoo kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo. IMPULSSEJA USEALTA TAHOLTA, YHTEINEN NIMITTÄJÄ HAUSSA Vesa–Pekka Tervo kertoo, että impulsseja kumppanuusverkoston käsiteltäväksi tulevista asioista tulee usealta taholta. Hankkeen tulosten toteutuminen on kuitenkin vielä kesken, koska valvontasovelluksen valmistuminen on viivästynyt. Pelastustoimen uudistushankkeen muuttaminen yhteishankkeeksi 11. Turvallisuuspalvelujen systemaattisen kehitystyö 10. Lisäksi aktiivisia hankkeita ovat muun muassa Työterveyslaitoksen vetämä ensihoitajien fyysisen toimintaja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa sekä Tokeva 2020 –hanke. Pelastustoimen laatujärjestelmän suunnittelu ja sitominen pelastuslaitosten omavalvontaan 3. Jatkuvan kehittämisen yhteistyön rakenne: tiedon kokoaminen ja jakaminen pelastuslaitosten käytänteistä eri kysymyksissään kaikilla palvelualueilla 7. Palvelualueet valmistelevat vuosisuunnitelmat, jotka hallitus hyväksyy toteutettavaksi
Esimerkiksi sydänpotilaalle annettava nitrosuihke on ohjeistettu eri alueilla hyvinkin eri tavoilla, mutta kirjassa vain yhdellä tavalla. Maailmalla kirjoitetaan paljon kirjoja, joissa pyritään saamaan kaikki opetus yksiin kansiin. Tässä piilee kuitenkin riski, että tieto vanhenee nopeasti. Kirjan hienoisena ongelmana tai epätarkkuutena on sen ajoittainen ristiriita Sanoma Pron kustantamien samaan sarjaan kuuluvien muiden ensihoitokirjojen kanssa. Kirjassa esitellään hyvin ensihoidon toimintaympäristöä ja totuttuja toimintamalleja aina työturvallisuudesta ja hygieniasta ajoneuvon kuljettamiseen ja jälkipuintiin asti. 400-sivuisessa opuksessa onkin kyllä saatu yksiin kansiin valtava määrä tietoa. Ensimmäisessä osassa käsitellään ensihoidon järjestelmää, toimintaympäristöä ja ensihoitajan työtä. Kirjassa esitellään myös viimeisimmät lakimuutokset, jotka käsitellään laadukkaasti. Huolellinen ensihoitojärjestelmän perusteiden käsittely tuo teokseen paljon sellaista tietoa, mitä ei aikaimmin ole painettu mihinkään ensihoidon oppikirjaan. Kirjan tavoitteena on kattaa perustason ensihoidossa eteen tulevat osa-alueet. Kirja sopii ensihoidon perustason koulutukseen mutta sitä voidaan käyttää monilta osin erinomaisesti myös ensihoitaja amk -koulutuksessa, sillä kirjassa on paljon sellaista asiaa, mitä muissa kirjoissa ei ole. 16 systole & palokuntalainen Oppikirja perustasolle Sanoma Pro täydensi ensihoidon kirjasarjaansa uudella Perustason ensihoito -oppikirjalla. Monessa kohdassa hyvinkin yksityiskohtaisesti kuvatut toimintamallit ovat äärimmäisen hyvää oppia jokaiselle ensihoidossa työskentelevälle. Toki kirjassa käsitellään myös eri potilasryhmien hoitaminen perustason menetelmin. Jo kirjan nimi Perustason ensihoito kertoo hyvin, miksi kirja on tehty: perustason ensihoidon koulutusta varten. Joitakin kirjan oppeja noudattamalla saattaa ilmaantua ristiriitaa myös ensihoidon alueellisen ohjeistuksen, Käypä hoito -suosituksen tai laajasti hoitoa linjaava ensihoito-opaan kanssa. INFO Perustason ensihoito Kustantaja: Sanoma Pro 201a9 Tekijät: Saija Naarajärvi ja Tuomas Telkki Laajuus: 400 sivua Hinta: 67,60 € (kustantajan verkkokauppa) Teksti ja kuva Juha Jormakka. Kirja on jaettu kahteen osaan. Koulutuksissa, joissa käytetään laajasti myös muuta kirjallisuutta, on riskinä, että ohjeistuksista syntyy ristiriita. Asiakkaan kohtaaminen ja perustason auttamismenetelmät kappaleissa vuorostaan käsitellään potilaan tilanarviointia, mittausja tutkimusmenetelmiä sekä potilaan haastattelua. Esimerkiksi ensiarvio on ohjeistettu eri lailla kaikissa ensihoidon oppikirjoissa, mikä saattaa aiheuttaa valinnan vaikeutta vaikkapa ensihoitaja amk -koulutuksen valtakunnallisessa hoitotason kokeessa. Sen edeltäjän, Ensihoidon perusteet -kirjan, viimeisin painos onkin vuodelta 2014. Toinen osa käsittelee toimintaa ensihoitotehtävällä. Kirjaan sisään rakennetut Arttu-videot ovat erittäin hyvä lisä ja niitä olisi voinut olla enemmänkin
17 Ka veriporukka on vetäytynyt mökille viettämään perjantai-illan jatkoja. Hänellä on ollut jaloissaan pirstaleisia murtumia, niihin liittyvää kuntoutusta ja neurologisia testejä. Pahoinvoiva mies ei ole humalassa, hän ei ole juonut pisaraakaan edes lähiviikkojen aikana, lukuunottamatta yhtä Fernari-paukkua. Vaiva edellyttää päivystyksellisen leikkaushoidon. Hän on kärsinyt vastaavanlaisista kohtauksista lähikuukausien aikana useasti, ensimmäisen kerran noin neljä kuukautta sitten, mutta vaivaa ei ole tutkittu tarkemmin. Ensihoitaja keskustelee miehen kanssa vielä seuraavana aamuna ja neuvoo, että tämän kannattaisi mennä lääkärin vastaanotolle. Vastaus: RTGja magneettikuvien jälkeen miehellä havaitaan pallean repeämä, joka on nostanut painetta rintaontelossa. Mennessään makuulle hän kärsii ylävatsallaan kouristuksen omaisesta kivusta, samalla tuntuu pistoa oikean solisluun alla. Kun herää ajatus, että tilanteessa on jotakin erikoista, kannattaa kääntää se toinenkin kivi, vaikka ensimmäisen kiven alta löytyisi jo ilmeinen ratkaisu. Paikalla ollut ensihoitaja kiinnostuu tilanteesta. Hän oli palannut töihin kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen. Mies on pitänyt vaivaansa lihasjumina, joka säteilee vatsaan, lääkäri on määrännyt siihen kipulääkettä ja lihasrelaksanttia. Ämyreissä on äänessä Antti Ketonen , hän laulaa: ”olet niin kaunis”, vaikka porukka on jo laskuhumalan puolella. Miehellä ilmenee myös voimakasta oksentamisen tarvetta, minkä jälkeen kipu helpottaa. Nuorehko mies oksentaa useaan otteeseen, vähän väliä hän kävelee kumarassa parvelta vessaan. Väistyvässä hiprakassaan hän aloittaa haastattelun. Selviää, että mies on ollut reilu puoli vuotta sitten liikenneonnettomuudessa. Hyvä pointti Vatsakipua ja pahoinvointia jatkoilla Teksti Mervi Lahtinen. Mikä miestä vaivasi ja mikä on tämän jutun hyvä pointti. Repeämä korjataan tähystysleikkauksessa ja oireet poistuvat
Sitä seurasi pesti kolmen kunnan seutuasiamiehenä ja vihdoin kahdeksan kunnan seutuyhdistyksen toiminnanjohtajuus vuonna 2000. Heillä on kolme lasta: Juho, 28, toimii Virroilla automaatioinsinöörinä. Arto valmistui Mustialan maatalouskoulusta agrologiksi vuonna 1988. – Karjankasvatus oli jo aiemmin tilalla lopetettu. Kotitilalla viljeltiin ja kasvatettiin karjaa. Vaimollani Eijalla oli jo tuolloin omaa yritystoimintaa ja minulla alkoivat tilan ulkopuoliset luottamustoimet ja työt lisääntyä. Kuopus Konsta, 24, tähtää diplomi-insinööriksi Tampereella. Elisa, 26, työskentelee verotoimistossa Vaasassa. – Sitten Virroilla avautui maaseutuasiamiehen paikka. Isä hankki lisätuloja louhintaurakoitsijana. Arto ja Eija ovat olleet yhdessä 35 vuotta. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. 18 systole & palokuntalainen Arto Pirttilahti syntyi seitsemänlapsisen perheen kuopukseksi entisessä Pohjaslahden kunnassa Pohjois-Hämeessä vuonna 1963. Tila siirtyi Arton haltuun 1992. Eija toimii Taitokeskuksen Mäntän toimipisteen vetäjänä. Kiteytettynä voi sanoa, että nuoresta laskuvarjojääkäristä on vuosien varrella kasvanut vahvat yhteiskuntasuhteet omaava vaikuttaja. ISOLLE KIRKOLLE Lukuisat paikalliset ja maakunnalliset luottamustoimet ja alueen kuntien tuntemus pohjustivat Arto PirttilahHenkilökuvassa Pirttilahti Pohjaslahdelta Sopimuspalokuntien Liittoa luotsaa nyt kansanedustaja, agrologi Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulan Pohjaslahdelta. Ensimmäisen työpaikan hän sai Luhangasta, missä toimi puolitoista vuotta maataloussihteerinä ja sen jälkeen yhtä pitkään Juupajoen kunnan maataloussihteerinä. Päätimme aloittaa luomuviljelyn ja parhaimmillaan meillä oli kaksi hehtaaria mansikkaa. Pirttilahden ansioluettelo on hengästyttävän pitkä ja monipuolinen
Sopimuspalokuntien merkitys pelastustoimintaja ensivastepalveluiden tuottajana on suuri. Nyt kolmannen kauden edustajana Arto Pirttilahti on eduskunnassa monessa mukana. Kannatus säilyi hyvänä myös vuosien 2015 ja 2019 vaaleissa. Arto ja Eija Pirttiahti Kaksipyöräisten lisäksi tontilta löytyy myös Volkkareita.. – Kansanedustajan työ vaatii joskus myös viikonlopun vapaa-ajan uhraamista yhteiskunnalliseen toimintaan. Joukossa on keräilyharvinaisuuksia 1950-luvun Jawoista aina 1980-luvun tossumopoihin. – Taitaa meillä tuo volkkarifanitus olla sukuvika. Palaamme ensi keväänä Arto Pirttilahden ajatuksiin Suomen pelastustoimesta ja erityisesti sopimuspalokunnista ja pelastusalan vapaaehtoistoimijoista. Auto on nimittäin tyttäremme Elisan menopeli. Arton äänisaalis oli 5516. KANSALAISTEN TURVALLISUUTEEN ON SATSATTAVA KAIKKIALLA SUOMESSA Vapaaehtoistoiminnan ja sopimuksenvaraisten turvallisuuspalvelujen tuotannon turvaaminen ovat Arto Pirttilahden keskeisiä teemoja. Kaksipyöräiset ovat siinä kunnossa kuin ne olivat Arton ne hankkiessa. Pihalla on haastatteluhetkellä kolme Volkswagenia, Katso lisää tietoja Arto Pirttilahdesta: https://artopirttilahti.fi www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1101.aspx 1300 vm. 1974 ja nykyään harvinainen Derby vuodelta 1981. Ilman toimivaa sopimuspalokuntajärjestelmää emme pärjäisi Suomessa. Pihassa on myös uudehko Golf. HARRASTUKSENA ”KAIKKI MIKÄ PÄRISEE.” Arton cv:ssä pistää silmään laskuvarjojääkärikoulutus. – Jäin tuolloin parinsadan äänen päähän, mutta seuraavissa vaaleissa sitten onnisti. 19 den pyrkimyksiä eduskuntaan Keskustapuolueen ehdokkaana vuonna 2007. – Kansalaisten turvallisuus Suomessa tulee taata tasapuolisesti niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Talous, liikenne, hallinto ja turvallisuus ovat olleet lähellä sydäntäni. Pyrin säilyttämään niissä käytön jäljet. Vuodesta 2011 Pirttilahti onkin toiminut muun muassa eduskunnan sopimuspalokuntayhteistyöryhmän jäsenenä. Tallista löytyy myös VW ”hippibussi” vm. – Entisöin niitä harvakseltaan ajokuntoon. Arto on intohimoinen kaksipyöräisten keräilijä. Entisestä navetasta ja tallista löytyy kymmeniä mopoja ja moottoripyöriä, joita Arto on kerännyt 9-vuotiaasta lähtien. – Valiokuntatyössä saa syventävän kuvan käsiteltävinä olevista asioista. Kansanedustaja Arto Pirttilahden tyypillisen työviikon maanantai on varattu maakunnallisten asioiden hoitoon. Tiistaiaamuna on lähtö Helsinkiin, missä aika kuluu tiiviisti perjantaihin saakka. Kyllä hänelle kelpaavat autotkin ja vaikka moottorisahat. Utin tiivin koulutuksen ja 32 hypyn jälkeen olisi voinut olettaa hyppäämisestä tulevan Artolle harrastus, mutta Eija selvittää salamannopeasti asioiden todellisen laidan: – Kaikki, mikä pärisee! Siinä on harrastusta kerrakseen. 1966. 1966, 1303 vm. Käyttöautoiksi Volkkareista ei ole ja Arto ajaakin työajot Mersulla
Kuivadesin?ointi poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä. 20 systole & palokuntalainen Suomen kattavin ensivasteen ja ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.. Testattu, tehokas & turvallinen desin?ointimenetelmä ensihoidon työvaatteille www.hygio.. Topper on nyt osa Image Wearia
PALOKUNNAT OVAT AINA OLLEET HYVIÄ sopeutumaan poikkeustilanteisiin, onhan se jollain tavalla luontaistakin. KORONAVIRUKSEN ENSIMMÄINEN AALTO on takanapäin tai sitten ei. First things first, sanoi virkamies. Kohtaa tulee rokote tai sitten elämme viruksen kanssa ajanlaskun loppuun. MONELLA PELASTUSLAITOKSELLA sopimuspalokuntien korvauksiin vaikuttavat myös tehtävämäärät, jotka ovat nekin laskeneet. Säästökeinoja tulee olemaan moninaisia. 21 Korona, osa 2 ja tulevat jatko-osat LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. OLI MITEN OLI, suojelkaa palokuntaanne tartunnoilta ja olkaa fiksuja. Onkin mielenkiintoista nähdä, tuleeko joskus tarjolle dataa, miten korona vaikutti avunsaantiin vai vaikuttiko ollenkaan. No, se on varmaan sitten uuden kolumnin aihe se. En ole siis huolissani, etteikö järjestelmä kestäisi uusiakin aaltoja, varsinkin kun nyt olemme jo valmistautuneet, ja ennätämme tällä kertaa ehkä reagoidakin. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. SUUREMMAT HAASTEET voivat silti kohdella pelastusalaamme toista kautta. Toisen aallon ohjeistukset ennättävät jo ehkä jähmeimmilläkin alueilla perille ennen poikkeusolojen päättymistä. Joka tapauksessa suomalaisessa pelastustoimessa selvittiin ilmeisen hyvin kevään poikkeusoloista. Suurinta pudotus on ollut ensivasteissa. Palokuntia ei ilmeisesti tipahtanut valmiudesta, ja kansalaiset saivat apua totuttuun tapaan. Teitä tarvitaan vielä! kolumni TURTOLA. Nopeammilla alueilla asiaan on jo reagoitu, hitaammilla alueilla kirjastonhoitajat ja uimavalvojat pidettiin töissä, vaikka kummankin työpaikka oli toki suljettu. Jokainen tehtävä on omalla tavallaan poikkeustila. Mikäli vaikutuksia ei todeta olevan, voidaankin alkaa myös keskustelu aiheesta ”mihin menet ensivaste”. Toinen aalto on tulossa tai sitten se on jo alkanut. Koronan aiheuttama talouden taantuma tekee parhaillaan äärimmäisen rumaa jälkeä kuntataloudelle, paikkakuntaa katsomatta. Eipä sen väliä, lasku tulee olemaan joka tapauksessa karmaiseva. Ensimmäisessä aallossa kesälomat kuulemma häiritsivät tiedottamista ja ohjeistukset tulivat vähän myöhässä, jos tulivat vieläkään. Ja toisaalta, kun ei ohjeista ollenkaan, ei voi ohjeistaa väärin. Edes neiti Ericalle ei tullut nuhaa, vaan väsymättä hän kuuluttelee viranomaisverkkoon, ilman pekkasia tai tasoitusvapaita. Vaikka lakisääteisistä velvoitteista tulee kuntataloudessa pitää kiinni, on aivan varmaa, että pelastustoimessakin tullaan vielä perkaamaan täikammalla kaikki ei välttämätön kulu
Suuri osa alueesta on maaseutua, kuten koko maassamme. Osa henkilöstöstä on useammin tehtävillä kuin toiset, minkä vuoksi kaikille ei synny rutiineja. Tällöin olisikin hyvä, että sopimuspalokuntalaiset pyytäisivät defusingia aktiivisesti myös itse. Sopimuspalokuntalaiset toivoisivat enemmän yhteisiä harjoituksia ja koulutustilaisuuksia vakituisen pelastushenkilöstön sekä ensihoidon kanssa. Jos istunto päätetään järjestää, kyseinen ryhmä saa hälytyksen. Teams-palaverit toimivat Pandemia pakotti uusiin yhteydenpitotapoihin. Purkuistuntoja tarvitaan Keikat, jotka ovat henkisesti kuormittavia käydään yhdessä läpi, etenkin yksikön sisällä. Itä-uudenmaan pelastuslaitosotti käyttöönsä Teams-palaverit, joihin liitettiin yhteyshenkilöt jokaisesta palokunnasta. Erityisesti kommunikaatio on korostunut, kun maailma on käännetty pandemia-aikakauteen. Pieni alue, tutut kasvot Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on yksi Suomen pienimmistä pelastuslaitoksista, siksi kasvot tulevatkin tutuiksi keikkapaikoilla ja koulutuksissa. Enemmän yhteisiä koulutuksia Alueella on paljon aktiivisia sivutoimisiasekä sopimuspalokuntia, jotka harjoittelevat aktiivisesti. Maaseudulla voivat ajomatkat olla todella pitkiä, jolloin yhteistyö ja kommunikaatio ensihoidon ja ensivasteen välillä korostuu. Tiedotustilaisuudet Teamsissa ovat toimineet hyvin. Viimekesäkuussa valmistunut ”Ensivasteen ja ensihoidon välinen yhteistyö Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella” -opinnäytetyön mukaan ensihoitajat ja sopimuspalokuntalaiset arvostavat keikkapaikoilla tapahtuvaa yhteistyötä. Usein rankkojen keikkojen jälkeen ensihoito tarjoaa defusing-istuntoa hälytykseen AMK-opinnäytetyö Itä-Uudellamaalla: Ensihoito ja ensivaste arvostavat toisiaan osallistuneille. Ensivastetehtävien määrä vaihtelee jonkin verran. Tarvittaessa toiselta kollegalta voi aina kysyä neuvoa, mikäli itse on edes hieman epävarma jostakin. 22 systole & palokuntalainen Ensivastetoiminnasta on tullut keskeinen osa ensihoitopalvelua. Uusia ja päivitettyjä ohjeita on jaettu kevään aikana niin Teamsin kuin Secappin ja sähköpostinkinkautta. Ensivasteen ja ensihoidon yhteistyötä selvitettiin Itä-Uudellamaalla. Vaihtoehtoisesti voisi olla olemassa valmiita koulutusmateriaaleja, joita voisi jakaa palokuntien käytettäväksi. Laitoksella on ryhmä ensihoitajia, jotka ovat käyneet defusingohjaajan koulutuksen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoitaja amk:n opinnäytetyönä selvitettiin ensihoitajien ja sopimuspalokuntien tuottaman ensivastetoiminnan yhteistyötä. Sopimuspalokunnat toimivat omilla kylillään usein ensivasteena, jolloin potilaina on tuttuja henkilöitä. Koulutusmateriaalien lisäksi voisi tulevaisuudessa miettiä selkeiden muistikorttien tekoa tehtäväkoodeittain. Jotkut palokunnat järjestävät yhteisharjoituksia lähipalokuntien kanssa, jotta yhteistyö kehittyisi. Ensihoitajat eivät aina voi tietää, että onnettomuudessa loukkaantunut tai sairaskohtauksen saanut onkin sopimuspalokuntalaisen läheinen. Ensihoitoyksikkö on ohjeistanut pelastusyksiköitä muun muassa erilaisista suojaustasoista. Tällöin keikkojen purku korostuu. Defusingin käytössä pitäisi olla matala kynnys, tällä tuettaisiin yhteistyötä sekä työntekijöiden jaksamista. Tutkimuksen mukaan ensihoitajat ja sopimuspalokuntalaiset arvostavat keikkapaikoilla tapahtuvaa yhteistyötä, mutta korjattavaakin löytyi. Alussa oli pieniä haasteita saada kaikki “linjoille”, mutta sen jälkeen yhteistyö››
23 Teksti Maria Helgars Kuvat Joni Hyyryläinen
24 systole & palokuntalainen Haastattelusta kerättyjä sitaatteja “Evyltä tullut hyvä raportti” “Loistava raportti tullut, jos evy on ehtinyt haastatella potilaan” “Evyltä tulee nopeasti tuulilasiraportti, jolloin kenttäjohtaja osaa varata riittävät resurssit” “Ei yhteyttä evyyn” “Ei tullut tietoa evyn keikalle lähdöstä” “Joku jäisi odottamaan ensihoidon saapumista” “Haasteellisten ja henkisesti kuormittavien keikkojen läpikäyminen defusingilla” “Pitkät ajomatkat, aina ei pääse perille asti, joutuu jalkautumaan” “Evyltä jää tuulilasiraportti tulematta” “Virven käytössä haasteita” “Välillä ei saa yhteyttä ensihoitoo n”
ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS Alue: Askola, Pukkila, Lapinjärvi, Loviisa, Porvoo, Sipoo sekä Myrskylä. Sopimuspalokunnilla ei ollut haastatteluaikaan samanlaisia navigointilaitteita tai laitteita, joka paikantaisi automaattisesti hätäkeskuksen antaman tehtävän. Kesän aikana asiaan on tullut toivottu parannus, sillä uudet päätelaitteet, statuspaneelit sekä navigaattorit on asennettu suurimpaan osaan alueen yksiköitä. Sopimuspalokuntia on 24. Ensihoidon yksiköt: 5 hoitotasolla, 1 perustasolla (12h) ja kenttäjohtaja. Kiitokset ensihoitopäällikkö Jorma Kuikalle ja ohjaavalle opettajallemme Aki Viipurille.. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensihoidon palvelut Pornaisten kunnan alueella. Juttu on kirjoitettu Ensihoidon ja ensivasteen välinen yhteistyö Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueellaopinnäytetyön perusteella. Ensivasteyksiköt: 13 päätoimista ja sivutoimista ensivasteyksikköä. Vakinaiset pelastusasemat: Porvoo, Sipoo ja Loviisa sekä kaksi vakinaista tehdaspalokuntaa: Neste Oyj ja Fortum Power and Heat. Navigointilaitteet epäkohtana Sopimuspalokuntapuolelta suurimpana epäkohtana on navigointilaitteiden puute tai niiden erilaisuus. Tässä on onnistuttu ja tarkoituksena onkin, että tietyt tiedotusväylät tulevat jäämään käytäntöön myös jatkossa. Uusien laitteiden suunnitteluja hankintaprosessi on kuitenkin aloitettu jo viime vuoden puolella. !. Kirjoittaja on ensihoitaja amk ja hän työskentelee ensihoitajana Itä-uudenmaan pelastuslaitoksella. 25 tietokoneen välityksellä on ollut sujuvaa ja koettu hyväksi. Covid-19 -ohjeet ja etätyömenettelyt toivat yhtäkkiä eteen uusien kommunikaatiojärjestelmien suunnittelun ja käytön. Yhä useampi yksikkö saa nyt paikannuksen ja navigoinnin kohteeseen heti hälytyksen tullen. Kunnat kuuluvat HUS Porvoon sairaanhoitoalueeseen. Pandemia siirsi uusien laitteiden asennuksia. Myös pelastuslaitoksen vakituinen henkilökunta pitää Teams-palaverien monipuolista käyttöä hyvänä
Ensivasteen uhkatilanteet ja niihin varautuminen sopimuspalokunnissa. Sen sijaan sopimuspalokuntien ensivastehenkilöstön kokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Ensihoidon ammattilaisten kokemista uhkaja väkivaltatilanteista on tehty useita tutkimuksia (opinnäytetöitä). 26 systole & palokuntalainen Suomen 700 sopimuspalokunnasta (vpk ja hspk) noin 60% tuottaa ensivastepalveluita
Lähes joka vuosi kasvua on ollut noin 15–25 prosenttia. VÄLINEET VÄHISSÄ Uhkatilanteita varten suojavarusteita on vain neljäsosalla ensivastepalokunnista. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut vuodesta 2014 lähtien pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhkaja väkivaltatilanteita. Erään tutkimuksen mukaan vain noin 7% ensihoitajista ei ole kokenut uhkatilanteita. 27 Kartoitimme ensivastepalokuntien kokemuksia uhkatilanteista ensivastetehtävillä. Johtuen sopimuspalokuntien ensivastehenkilöstön tehtävien vähyydestä verrattuna pelastusja ensihoitoalan ammattilaisiin, henkilökohtaista kokemusta uhkatilanteista on melko harvalla. Ensihoitoalan ammattilaisista sen sijaan yli kolme neljästä on kokenut työssään turvallisuusriskejä ja/tai uhkatilanteita. esille otolla uhkailu » Astalolla, veitsellä tai ampuma-aseella uhkailu » Koirat uhkana » ”Elottomaksi ilmoitettu henkilö heräsi kesken tutkimisen ja alkoi lyömään heti lähimpänä ollutta.” ”Päihteet (viina ja huumeet) yleistyvät, niin tarkkana saa joka keikalle lähteä.” ”Potilas muuttui uhmakkaaksi , jouduttiin käsirysyyn. ”. TYYPILLISIÄ UHKATILANTEITA » Uhmakas potilas » Potilaan uhmakkaat läheiset/omaiset » Sanalliset uhkailut » Vastustelu, kiinni pitäminen » Sylkeminen, potkiminen » Aseen tms. Kouluttajina ovat olleet palokunnan omat kouluttajat tai pelastuslaitoksen edustajat. Koska kyseessä ei ollut varsinainen tutkimus, lopputulos on lähinnä suuntaa antava. Vuonna 2014 tilanteita kirjattiin 153 kappaletta ja vuonna 2019 jo 375 kappaletta. Kyselyyn vastasi 150 palokuntaa. Vuonna 2019 pelastuslaitosten henkilöstö laati 30 rikosilmoitusta poliisille, mikä on yli puolet enemmän kuin vuonna 2018. Jonkin verran palokunnissa on käytetty myös ulkopuolisia kouluttajia. Kartoituksessa ei ilmennyt varsinaisia henkilövahinkoja koettujen uhkatilanteiden yhteydessä. Toimituksen johtopäätökset artikkelin lopussa. Koulutusta liian vähän Vain noin reilu puolet palokunnista on saanut koulutusta uhkatilanteiden varalle. Voimankäytön välineitä, kuten pippurisumutteita, on muutamalla ensivastetta tekevistä palokunnista. ei tilastoissa näy. (Kuntaliiton tiedote 31.1.2020) On laajalti tunnettu tosiasia, että ensivastetehtävien pieniä ”kädenvääntöjä” tms. Harvalla kokemusta Ensivastetta tuottavista sopimuspalokunnista noin joka toisessa on kokemusta uhkatilanteista, lievistä sanallisista uhkailuista aina ampuma-aseella uhkailuun. Myös sairaanhoitopiirit ovat jonkin verran osallistuneet uhkatilanteisiin varautumisen kouluttamiseen
Kerran muistan painiksikin menneen. (Helin 2013, 30–31, 41.) ”Uhkatilanteessa kyse ampuma-aseesta.” ”Uhkaavia omaisia, jotka vaikeuttavat tutkimista.” ”Sanallisia uhkauksia.” ”Potilas muuttui uhmakkaaksi, jouduttiin käsirysyyn.” ”Potilas oli ovella vastassa veitsi kädessä.” ”Jouduttiin rauhoittamaan ensihoitajien päälle karannutta, sekavaa ja väkivaltasta potilasta.” ”Uhkailua päällekäymisestä.” ”Potilas käyttäytynyt väkivaltaisesti henkilökuntaa kohtaan ja on tarvittu jopa poliisin apua.” ”Asiakas uhkasi ottaa aseen esille, jos emme poistu talosta. Ei osunut kuin olkapäähän. Ja ampuminen, ampujaa ei oltu vielä poliisin taholta saatu/löydetty, kun evy/ ambulanssin tueksi paikkaamaan uhria ja hätäsiirtona ambulanssiin.” ”Talossa vihaisia koiria, synnytys käynnistyi eikä voitu mennä sisään. Kerran pahoinpitelyn uhri alkoi hakkaamaan ikkunoita nyrkillä ja uhkaili pelastushenkilökuntaa.” KOETTUJA UHKATILANTEITA SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN KERTOMANA: Huom! Toimitus on stilisoinut vastauksia sisältöä muuttamatta.. Ja yöllä baarissa on agressiivisia humalaisia, kun on menty sinne keikalle, tämä pari kertaa.” ”Asunnossa ollut ase. Kun potilas siitä heräsi, käyttäytyi uhkaavasti.” ”Uhkailua, räkimistä, potkimista.” ”Humalaisia henkilöitä, kommentoiden ”Ette te XX:lle tee mitään, tai täältä tulee…” ja vastaavaa joka kerta.” ”Pahin tapahtuma uhkaaminen ampuma-aseeella. Sanallista uhkaamista usein tietyillä asiakkailla.” ”Tappelun osapuolen toista henkilöä on pitänyt ”vartioida” ennen poliisin tuloa.” ”Pientä vääntöä muutamia kertoja. 28 systole & palokuntalainen TUTKITTUA TIETOA Useat pelastuslaitokset ovat tutkineet oman henkilöstönsä kokemuksia uhkaja väkivaltatilanteista. Tässä esimerkkinä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen tuloksia: KYSELYYN VASTAAJISTA 92 % oli kokenut uhkaja väkivaltatilanteita 94 % kertoi alkoholilla olleen merkitystä tilanteeseen 69 % vastasi huumausainella olleen merkitystä tilanteeseen 67 % vastasi lääkeaineella olleen merkitystä tilanteeseen 97 % oli kokenut äänen korottamista 56 % oli nähnyt tai kokenut tönimistä 49 % oli lyöty tai potkittu. Sanallisia uhkauksia.” ”Känniläisten ja huumeveikkojen uhkailua ja tönimistä.” ”Verensokerit olleet potilaalla vaarallisen alhaalla ja tästä syystä käyttäytynyt uhkaavasti. Puukotuksia on ollut, mutta niissä enemmänkin uhka kuin realisoitunut tilanne.” ”Koirat käy päälle.” ”Huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena olevien henkilöiden uhkaavaa ja arvaamatonta käytöstä.” ”Mieshenkilö (potilas) käynyt lähentelemään ensivastehenkilöä (nainen).” ”Elottomaksi ilmoitettu henkilö heräsi kesken tutkimisen ja alkoi lyömään heti lähimpänä ollutta. Uhkaavia omaisia, jotka vaikeuttivat tutkimista. Tilanne rauhoittui, kun sairaanhoito sai glukoosia suoneen.” ”Kerran ampumavälikohtaus.” ”Lähinnä humalatilasta ja sammumisesta johtuva ensivastehälytys (tajuttomuus). Perheenjäsen oli soittanut hänelle apua hänen tahtomattaan.” ”Uhkatilanne, oli kyse ampuma-aseesta
Asiakkaalla on aina käden ulottuvilla, millä hivauttaa ulkopuolista.” ”Jos esitiedoissa tieto uhasta, ensivaste lähestyy kohdetta vasta, kun on lupa saatu. SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN KOMMENTTEJA UHKATILANTEISTA JA VARAUTUMISESTA NIIHIN:. itsepuolustukseen liittyvää).” ”Mielestäni tilanteiden varalle täytyisi olla tarpeelliset suojavarusteet jokaisella palokunnalla, jotka ensivastetta tekevät.” ”Meillä on tiedossa turvasana, jolla ulos kohteesta. Reppu tai muu jätetään oven väliin, ettei ovea lukita. Vakiintunut käytäntö jo ollut.” ”Ensivasteelle pitäisi ehdottomasti saada suojaliivit ja pippurisumute tms. Varokiinteistöt tiedetään. 1-2 koulutusta aiheesta vuodessa olisi myös hyvä saada.” ”Koulutusta lähinnä suusanallisesti annettu. Yksi yksikön jäsenistä vahtii muita asunnossa olevia ja selkää ei käännetä. Tietyissä asunnoissa siis, ei kaikissa. Oikeaa uhkatilannekoulutusta ei ole ollut (mm. Enemmän koulutusta pitäisi kohdistaa siihen, miten voi ennakoida uhkatilanteita ja miten kohdata/ käsitellä arvaamatonta potilasta.” ”Uhkatilanteisiin varautuminen tulisi integroida normaaleihin toimintatapoihin.” ”Tarkkailua, tilanteen seurantaa. • Ensivasteyksikön henkilöstöllä tulee olla asianmukaiset suojavarusteet myös uhkatilanteiden varalle. irrottautumisia, yms. Ei ole vielä tarvinnut käyttää.” ”En ole kokenut erityiseksi ongelmaksi ainakaan toistaiseksi. Eli poistu kohteesta, jos tilanne eskaloituu, ei mennä kohteeseen, jos on uhkaavan kuuloinen tilanne, jne. • Ensihoitajien ja ensivastehenkilöstön yhteistoimintaan uhkatilanteissa tulee varautua (yhtenäiset toimintamallit).. Tarvittaessa nopea poistuminen ja infoaminen eteenpäin.” TOIMITUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET • Ensivastehenkilöstön koulutusta uhkatilanteiden varalle tulee lisätä ja ylläpitokoulutuksen pitää olla säännöllistä. Toki aina on mahdollisuus yllätyksiin, mutta tähän asti on vältytty pahemmilta jutuilta.” ”Asioista on puhuttu ja käyty läpi asemalla oman väen kesken, koska sopimusmiehissä on yksityisen turvallisuusalan taustan omaavia.” ”Koulutusta voisi asiasta olla, muutakin kuin se, että poistutaan paikalta.” ”Muutamassa kämpässä on varotiedot. Sekä sisäisesti koulutettavaa, pelastuslaitoksen, poliisin ja sairaanhoitopiirin materiaalia. Yhdellä vakioasiakkaalla huoneistossa sirppejä, puukkoja, ruuvareita, saksia ja kirveitä pitkin poikin kämppää. 29 ”Ensivasteelle ajanmukainen koulutus ensivasteelle. Ennakointi, avekki koulutus jne.” ”Sopimuspalokuntalaisille myös viranomaisstatus.” ”Tekijälle rangaistukset yhtä kovaksi, kuin viranhaltijaa vastaan.” ”Tulisi olla enemmän koulutusta, nyt vain asiaa käsitellään sairaanhoitopiirin koulutuksissa hyvin vähän.” ”Päihteet (viina ja huumeet) yleistyvät, niin tarkkana saa joka keikalle lähteä.” ”Lisääntyy koko ajan. lisääntyneiden uhkatilanteiden varalle.” ”Koulutusta tarvitaan ehdottomasti enemmän. Aina ei näin ole.” ”Suojaliivejä on pyydetty, mutta emme kuulemma tarvitse niitä.” ”Itsepuolustuskoulutukset on turhia, koska ne asiat vaativat vuosien treenaamista, että tulee selkärangasta. Pieni paikka, niin paikallistuntemus toimii ja auttaa aika usein
30 systole & palokuntalainen KOSKETUSNÄYTTÖ Joka toimii suojakäsineillä PAREMPI TYÖERGONOMIA 3 toisistaan irrotettavaa moduulia SYNKRONOITU HOITO Synkronoitu hoito corpuls3T – ja corpuls cpr – laitteen välillä, joka lyhentää hands off aikaa 22-KYTKENTÄINEN EKG ECG max – lisävarusteen ansiosta voit mitata entistä tarkemman EKG-käyrän UUDEN SUKUPOLVEN CORPULS 3 – MONITORI-DEFIBRILLATORI www.medkit. 010 311 3080. info@medkit. puh
Se on kuitenkin illuusio. Toivotaan yhdessä, ettei tilanne mene lähitulevaisuudessa takaisin poikkeustilaan ja opiskelu pystyy jatkumaan täydellä teholla. ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI on toteutettu monimuoto-opintoina, jossa syksyn ja kevään lukukausina lähiopetusviikkoja on suunniteltu yhteensä 26. 31 KESÄ ON HILJALLEEN väistymässä kohti pimenevää syksyä, mutta valonpilkahduksena opinnot alkoivat Pelastusopistolla. kolumni JÄLKI-ISTUNTO. Istumalihakset ovat suurin harjoitusta saava ryhmä kehossa aivokapasiteetin imiessä uutta tietoa kuin pesusieni. On kulunut lähes kymmenen vuotta siitä, kun viimeksi allekirjoittanut on vetänyt kanttihousut jalkaan ja kävellyt oppilaitoksen käytäviä. Nyt Alipäällystökurssi 46:lla. Tänä vuonna alipäällystökurssille tullaan tarjoamaan vapaaehtoisena kurssina sopimuspalokuntien vastaavan kouluttajan kouluttajakurssi. Tautitilanteen kiristyessä on koulu reagoinut ennakkoon hyvin parantamalla turvallisuuttaan kirjallisin ohjein ja määräyksin sekä laittamalla käsidesipulloja tasaisin välein kaikkien saataville. KEVÄÄN RAJOITTEET keskeyttivät hetkellisesti opinnot ja oppilaat siirtyivät etäopetukseen. Tämä tulisi mahdollisesti olemaan tulevaisuudessa opintosuunnitelmassa yhtenä osana tutkintoa. JARKKO KANGAS Palomies, Satakunnasta. Tämä malli on nyt koeponnistettu ja siihen on varauduttu tälläkin Kymmenen vuotta ja taas Petosella hetkellä. VAIKKA PELASTUSOPISTO on osalle myyttinen Tylypahka, niin korona ei tunne rajoja. Tämä on verrattain iso ero pelastajakurssiin, jossa toiminnallista harjoittelua on enemmän. Nopean yleissilmäyksen tehtyään voisi päätellä, ettei mikään ole muuttunut. Vaikka Pandoran lippaan kansi narahti jo auki, niin pitää muistaa, että pohjalla on edelleen toivo vapautettavaksi. Pinnan alla muhii jatkuva muutoksen aalto. Lähiopetukseen on varattu suu nenä suojaimia ja kertakäyttöhansikkaita, joita tulee käyttää aina kun etäisyydet eivät pysy riittävinä. Kurssin sisällön pääpaino on johtamisen ja asiantuntijuuden kehittämisessä
Pyytäjää taas voi piinata tunne varpaille astumisesta tai siitä, että tulee viestineeksi naapurille, että tämä ei hallitse tilannetta. Poliisin yleisjohtaja lähetti yhteysupseerin pelastustoimen yleisjohtoon sen jälkeen, kun poliisi oli tavoittanut tekijän. Syntyy epätietoisuutta, tavoittamisviiveitä ja jopa turhaa riskinottoa. Poliisilla ja pelastustoimella oli omilla asemillaan omat yleisjohtonsa. Kun ei olla tuttuja, on yhteistyökin hankalampaa. Asia korostuu niin sanotuilla kovilla tehtävillä, joissa naapuriviranomaista ei välttämättä tavoiteta koko tehtävän aikana ollenkaan. 32 systole & palokuntalainen Moniviranomaistilanteissa on epäselvää, kuka on tilanteen yleisjohtaja. HYÖKKÄYS LUOKKAHUONEESEEN 12 vuotta sitten kauhajokilaisen koulun opiskelija ampui luokkatovereitaan ja opettajan sekä sytytti tulipaloja (2008). Voi syntyä johtamistyhjiö, mikä saattaa aiheuttaa improvisointia, ehkä vaarallistakin sellaista. Poliisissakin termiä käytetään, mutta eri tarkoituksessa. ”Moniviranomaistilanteen yleisjohtajuus on asia, jota ei sovita tilanteessa, vaan sen tulisi olla lailla määrätty, jotta se myös joka tilanteessa toimii. Selkeää yhteistoimintapuheryhmää poliisin ja muiden viranomaisten välillä ei raportista ilmene olleen. Suosituksista huolimatta asiaa ei korjata. Johtajuudesta luopuva voi kokea asian heikkouden Johtamistyhjiössä piilee vaara merkkinä, vaikka teko kertoisi ennemminkin fiksuudesta. Asian määrittely lakiin myös selkeyttäisi johtajuutta epäselvissä tilanteissa, tällä voidaan parantaa kaikkien toimijoiden oikeusturvaa”, aiheesta väitöskirjatutkimusta tekevä Tero Ihatsu sanoo. VIERASKOREUTTA Kun tilanne kuuluu lakisääteisesti jonkun johdetavaksi, hän ei johtajuudestaan kehtaa luopua, vaikka se tilanteen hoitamisen kannalta olisi järkevääkin. Yhteistä tehtävää hoidetaan ikään kuin omalla tontilla. Viranomaiset tuntevat kovin heikosti toistensa toimintatapoja ja ovat vieraskoreita. On ehkä pieni yllätyskin, että vain pelastuslaki tuntee viranomaisyhteistyössä sanan yleisjohtaja. Toisaalta toinen, jolle tehtävä ei lakisääteisesti kuulu, ei taas kehtaa pyytää johtajuutta, vaikka kokisi tilanteen enemmän omakseen. Siten lain mukaan voidaan tulkita, että pelastusviranomainen on oikea taho johtamaan kaikkia moniviranomaistehtäviä, sillä poliisilaki ja terveydenhuoltolaki eivät ota asiaan mitään kantaa. Onkin hyvä kysymys, että: Onko pelastusviranomaisen järkevää johtaa aina kaikkea, kuten vaikkapa terrorimaista tilannetta, jossa tarvitaan jokaisen viranomaisenpanosta. Onnettomuustutkintakeskuksen raportin mukaan viranomaisyhteistyötä johdettiin kenttäjohtotasolla tavoilla, joihin oli totuttu päivittäisissä ›› Teksti Marko Partanen Piirrokset Miia Toronen. Pelastustoimi ja ensihoito hoitivat tilannetta samalta johtopaikalta, mutta poliisi hakeutui omalle johtopaikalleen. Siksi yleisjohtajuuden tulisi olla ennalta sovittua. Moniviranomaistehtävillä voi syntyä johtamistyhjiö, sillä kukaan ei ota toiminnasta yleisjohtajuutta
33
MINISTERIÖILLE SAMAT SANAT Kauhajoen malliin Turun tapauksenkin tutkijaryhmä suosittaa, että sisäministeriön ja sosiaalija terveysministeriön tulee yhdenmukaistaa moniviranomaistilanteiden johtamisja viestintätavat sellaisiksi, että tarvittavat viranomaiset pääsevät ja otetaan aktiivisesti mukaan kaikissa äkillisissä suurissa tilanteissa. MINISTERIÖT TÖIHIN! Tutkinnan perusteella annetuissa suosituksissa kehotetaan sisäasiainministeriötä ja sosiaalija terveysministeriötä valmistamaan yhdessä poliisille, pelastustoimelle ja ensihoidolle yhteisesti hyväksytyt yhteistoimintasuunnitelmat, jotka soveltuvat eri tilanteisiin ja toiminnan aikaisiin tilanteiden muutoksiin. Vaikka viranomaisten yhteistä johtopaikkaa ei missään vaiheessa perustettu, eikä moniviranomaispuheryhmiä käytetty, raportin mukaan siitä ei koettu syntyneen olennaista haittaa. Jotta suunnitelmat toimivat käytännössä, on niitä varten annettava koulutusta ja niitä on harjoiteltava. 34 systole & palokuntalainen yhteistyötehtävissä. Raportin suosituksissa todetaan, että moniviranomaistilanne vaatii tiivistä yhteistyötä ja keskinäisen viestinnän pitää toimia. Iso tilanne eroaa kuitenkin päivittäistilanteesta siten, että siinä johtamisen tarve korostuu. Kauhajoen kouluammuskelussakin tilanne olisi ollut toinen, jos tulipalo olisi ollut voimakas ja sisällä olisi ollut paljon pelastettavia ihmisiä. Keskeiset toimijat ovat hätäkeskus, poliisi, pelastustoimi, ensihoito ja sosiaalitoimi mukaan luettuna psykososiaalinen tuki.. Näin kävi moniviranomaistehtävien yleisjohtamisen kanssa, kun suositukset kaksi vuotta sitten tapahtuneista Turun puukotuksista (2018) valmistuivat. LISÄÄ KOVIA TILANTEITA Kovien tilanteiden jälkeen tavataan usein todeta, että: ”Emme Suomessakaan enää asu missään lintukodossa ja että on vain ajan kysymys, koska kovia tilanteita tulee lisää.” Ja kun uusi tilanne sitten syntyy ja Onnettomuustutkinta selvittää tapahtumat, todetaan, että meillä on edelleen samat ongelmat kuin 10 vuotta sitten. Sellaisia tilanteita voisivat olla tulipalot ja räjähdykset, joissa ei tiedetä, mikä onnettomuuden on aiheuttanut. Linkkinä poliisin ja ensihoidon välillä toimi hätäkeskus. Lain mukaan yleisjohto kuuluu kuitenkin pelastustoimelle, eikä laista poikkeavaan menettelyyn oltu yhdessä varauduttu. Siksi johtaminen, yhteistyö ja toimintatavat muotoutuivat käytännön tilanteessa, mitä ei voida pitää tyydyttävänä asiana. Toimijat ajattelivat yleisesti, että jokaiselle tilanteelle löytyy tapauksesta riippuen selkeä ja ensisijainen viranomainen, joka huolehtii tilanteen yleisjohdosta. Kouluammuskelun kaltaiseen tilanteeseen ei oltu varauduttu, sillä toimintaa koskevat ohjeet, suunnitelmat, koulutukset ja harjoitukset eivät olleet riittäviä. Otkesin raportti Turun puukotuksista muistuttaa yleisjohtajuutta koskevassa asiassa Kauhajoen kouluammuskelun raporttia. POLIISI YLEISJOHTAJANA Kauhajoella tilanne miellettiin poliisijohtoiseksi, jolloin myös moniviranomaistehtävän yleisjohdon katsottiin kuuluvan poliisille. SAMAT VANHAT KÄSITYKSET Mies puukotti Turun keskustassa kymmentä ihmistä, joista kahta kuolettavasti. Ensihoidon kenttäjohtajan oli hankala muodostaa tilannekuvaa, koska suoraa yhteyttä poliisiin ei ollut. Samat suositukset annetaan uuden kovan tilanteen jälkeen uudelleen hieman eri sanoin. TUTKINTA PUUTTUI JOHTAJUUTEEN Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) perää raportissaan etukäteen määriteltyä johtamisvastuuta niin alkutilanteessa kuin siinäkin tapauksessa, että tilanne kesken toiminnan muuttuu. Tutkintaraportissa todetaan myös, että moniviranomaistehtäviin liittyviä viranomaisten toimivaltuuksia ja tilanteen yleisjohtamista ei ole määritelty riittävästi säädöksissä, määräyksissä eikä ohjeissa. Kaikkien toimijoiden pitää olla aktiivisia, ymmärtää kokonaistilanne, jakaa tilannetietoa ja ottaa huomioon muiden viranomaisten tehtävät ja tarpeet. Kauhajoella viranomaisyhteistyön katsottiin toimineen hyvin, mutta todettiin samalla, että joissakin muissa vastaavissa tilanteissa saataisi ilmetä epäselvyyttä siitä, kenelle yleistilanteen johtaminen kuuluu. Turunkin raportissa kerrotaan, että viranomaisten keskuudessa on edelleen erilaisia käsityksiä moniviranomaistehtävän johtamisesta. Jokaisen tahon pitää päästä viiveettä tilanteeseen mukaan hoitamaan omaa tehtäväänsä ja saada tarvitsemansa tiedot. Ensihoidon yksiköt etenivät tulokynnykselle odottamaan poliisilta lupaa saapua kohteeseen
”Mikäli halutaan pysyä niin sanotun kiertävän hatun johtamismallissa, yleisjohtajan tulisi määräytyä sen mukaan, kenellä on tilanteeseen liittyen paras osaaminen. Yleisjohtamisen ja kommunikoinnin puutteen takia auttajien työskentely ei ollut niin turvallista kuin se olisi voinut olla.” YLEISJOHTOA TARVITAAN Monilla isoilla tehtävillä on puutteiden kautta huomattu, että moniviranomaistoiminnan yleisjohtajalle olisi oikeasti käyttöä. ”Potilaiden auttamisen kannalta tilanteessa onnistuttiin varmasti niin hyvin kuin voitiin, mutta yleisjohtamisen kanssa ei. On nähty, että johtamistyhjiö tai puutteet viestiliikenteessä pakottavat improvisoimaan pienemmilläkin tehtävillä. ”Kun paras mahdollinen taho johtaa kokonaistilannetta, meidän on mahdollista löytää balanssi potilaan pelastamisen ja oman turvallisuuden välillä.” Kun yleisjohtajan tehtäviä ryhdytään jakamaan viranomaisten kentälle, sen tulee perustua osaamiseen, jota on kehitettävä ja johon on osattava järjestää koulutusta. ”Analyyttisesti arvioiden voisi ennemminkin sanoa tuurin olleen hyvää, kun taas viranomaisyhteistyössä on otettu koviakin riskejä ja vaikka auton kylkeen luoti kävikin, niin auttajat selvisivät osumitta”, Ihatsu sanoo. Joskus se on ensihoito, toisella kertaa poliisi tai pelastustoimi”, Ihatsu sanoo. Ja kun lakiohjausta ei ole, ei viranomaisia itseäänkään näytä oma tai naapurin turvallisuus kiinnostavan edes sen vertaa, että löytyisi yhteinen puheryhmä. ”Toisena ääripäänä voidaan ajatella mallia, jossa moniviranomaistilanteiden yleisjohtajana toimii aina erikseen määritelty viranomainen, esimerkiksi poliisi.” Tilanteen muuttuessa olisi yleisjohtajaa myös voitava vaihtaa. Turun raportissa moniviranomaistoimintaa arvioidaan Kauhajokea neutraalimmin: Yleisen johtopaikan puuttumisesta tai moniviranomaispuheryhmien käyttämättä jättämisestä ei koettu syntyneen haittaa. 35 Viime syksynä (2019) kuopiolaisessa kauppakeskuksessa tapahtunut moniviranomaistilanne johdettiin edelleen kuten Kauhajoella tai Turussa. . Otkesin suositukset näyttävät kaikuvan kuuroille korville. Ihatsu puolestaan arvioi, että haittaa on enemmän kuin riittävästi, kun auttaja jalkautuu väkimassaan, jossa saattaa olla henkilö, joka puukottaa satunnaisesti ketä tahansa. Ensihoito ei saanut poliisiin yhteyttä koko tehtävän aikana. Silti johtopäätös viranomaisyhteistyöstä kertoo tehtävän hoituneen hyvin. KAIKKI MENI HYVIN Kauhajoen raportissa kerrotaan, että poliisit toimivat ilman koulutusta paineilmalaitteiden kanssa, palomiehet sammuttivat paloa poliisin suojaamina, paloautoon tuli luodin reikä, toimintaan osallistuneilla viranomaisilla ei ollut riittävää yhteistä tilannekuvaa ja toiminnan yhteensovittaminen oli jossain määrin satunnaista. Lue tästä Otkesin johtavan tutkijan Kai Valosen kommentit johtamistyhjiöstä.
Kommunikointia on myös jatkettava koko irrotustyön ajan, sillä potilaan tila voi muuttua.. ”Paloesimiehellä on usein parempi näkemys potilaan nostamisesta autosta ja siirtoon tarvittavista välineistä ja resursseista”, paloesimies Pasi Wiiala perustelee. 36 systole & palokuntalainen Teksti Marko Partanen Kuvat Ossi Pietiläinen Sovittua kommunikointia nopeampia päätöksiä Potilaan irrotusta helpottamaan suunniteltu toimintamalli nopeuttaa paloesimiehen ja ensihoitajan kommunikointia liikenneonnettomuustehtävällä. Ensihoitaja johtaa koko ajan potilaan hoitoa, paloesimies päättää irrotustyöstä ja evakuoinnista. SOVITUT KOODIT HELPOTTAVAT Ottamalla käyttöön potilasluokitteluun tarkoitetut värikoodit, on tarkoitus saattaa ensihoitaja ja irrotustyönjohtaja heti tilanteen alkuvaiheessa samalle ”aaltopituudelle”. Jotta tilanteessa voidaan toimia sen vaatimalla ripeydellä, on huomattu, että niin potilaan hoitamista, siirtämistä kuin irrotustyötäkin tulee johtaa. Ensihoitaja määrittelee potilaan kiireellisyyden ja paloesimies siihen soveltuvan irrotusmenetelmän. Värikoodien edelle menee kuitenkin hätäsiirto, jolloin potilas evakuoidaan keinoja kaihtamatta. Se, miten yhteistä tehtävää ryhdytään hoitamaan, ei kuitenkaan ole aina ollut kovin selvää. Ensihoitaja määrittelee potilaan vammat ja kiireellisyyden mukaisen värikoodin: punainen, keltainen tai vihreä, minkä perusteella paloesimies päättää kiireellisyyteen sopivan irrotusja siirtotekniikan. Jo pitkään on ollut tiedossa, että potilaan evakuoiminen liikenneonnettomuusajoneuvosta tulee tehdä yhteistyössä ensihoidon ja pelastustoimen kesken. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimiehet ja ensihoitajat ovat alkaneet käyttää mallia, joka selkeyttää kommunikointia ja nopeuttaa toimintaa
Sitä varten on ne värikooditkin.” Ennen irrotuksen alkua paloesimies pystyy pääsääntöisesti arvioimaan, kuinka kauan kestää, että potilas saadaan ambulanssiin, mikä on hyvä kertoa ensihoidolle, jos se ei aiemmassa vaiheessa käy jo ilmi.››. ”On tärkeää, että siihen ei käytetä turhaan aikaa, vaan siinä puhutaan vain sovitut ja oleelliset asiat. 37 SIIRRON KIIREELLISYYS HÄTÄSIIRTO – Välittömässä hengenvaarassa oleva potilas evakuoidaan mahdollisimman nopeasti, evakuoinnissa syntyvät lisävammat hyväksytään. Ensihoitaja ja paloesimies aloittavat kommunikoinnin heti tiedustelun aikana. PUNAINEN SIIRTO – Potilas evakuoidaan ajoneuvosta mahdollisimman nopeasti ulos, mutta pyritään välttämään lisävammoja. Alkuvaiheen keskustelu voisi olla tämän kaltainen: Ensihoitaja: ”potilas on punainen – punainen siirto” Paloesimies: ”Ok, mitä vammoja on potilaalla?” Ensihoitaja: ”Potilas tajuton, reisiluun avomurtuma ja hänet olisi hyvä saada ulos 10 minuutissa.” Paloesimies: ”Ok, voidaanko ottaa potilas ulos kyljen kautta?” Ensihoitaja: ”Hyvä suunnitelma, näin tehdään” HYVIÄ KOKEMUKSIA Paloesimies Wiiala on työskennellyt muutaman kerran tilanteessa, jossa menetelmä on ollut käytössä. KELTAINEN SIIRTO – Potilas evakuoidaan ajoneuvosta mahdollisimman nopeasti ulos, mutta lisävammoja välttäen. ”Omakohtainen kokemus on, että on paljon helpompaa päättää, miten potilasta aletaan irrottaa, kun ensihoitaja määrittää siirron kiireellisyyden.” Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle tuleva yksikkö antaa tuulilasiraportin. VIHREÄ SIIRTO – Potilas voidaan auttaa autosta ulos omin jaloin ilman lisävammojen tuottamista
”Satakunnan pelastuslaitos kouluttaa loppuvuodesta omaa väkeä työskentelemään tällä mallilla ja Pelastusopistoltakin oltiin meillä seuraamassa harjoituksia”, Wiiala kertoo.. 38 systole & palokuntalainen SAMURAI LASER Isossa Britanniassa ensihoitolääkärinä toimivan Mark Forrestin koulutuksessa käytiin läpi samankaltaista mallia, joka on otettu käyttöön Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Ennen siirtoa jokaisen siihen osallistuvan on tiedettävä, mitä tapahtuu. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintamalli kehitettiin tieliikennepelastamiseen perehtyneiden paloesimiesten ja ensihoidon simulaatiokouluttajien kesken. Paloesimies kertaa siirtoon liittyvät asiat ja johtaa toimintaa huomioimalla ensihoitajan esiin tuomat asiat. METHOD – TAPA (Miten potilas saadaan pois ajoneuvosta) S self itse A assisted avustettu M manual nostetaan SPEED NOPEUS (Kuinka nopeasti potilas pitää saada pois ajoneuvosta) U urgent nopeasti 20 minuutissa RA rapid kiireisesti 5 minuutissa I immediate välittömästi 1 minuutissa ROUTE – REITTI (Mitä reittiä/mihin suuntaan potilas otetaan ulos ajoneuvosta) L linear suoraan A angled kulmassa S side sivusta E emergency hätäsiirto R relocate kohteen siirto ”TIME OUT” ENNEN SIIRTOA Kun potilas on irti ja valmis siirrettäväksi, toiminta keskeytetään ja pidetään lyhyt, muutaman sekunnin mittainen, ”time out.” Ensihoitaja käy läpi potilaan vammat, joita tulee varoa ja muut asiat, jotka siirron aikana tulee huomioida. Kommentteja on pyydetty myös muilta Uudenmaan pelastuslaitoksilta. samurai. Britannialaisessa versiossa päätöksenteon apuvälineeksi oli kehitetty SAMURAI LASER -muistisääntö, joka auttaa tilanteissa, joissa uhrilla on kiire sairaalaan
Tarkempi kirjaaminen parantaisi potilasturvallisuutta ja hoitohenkilökunnan oikeusturvaa. ›› Teksti Irma Lahdenperä ja Silja Törmänen Kuva Marko Partanen. 39 Konsultaatiokirjauksissa eroja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä selvitettiin, kuinka yhdenmukaisesti lääkäri ja ensihoitaja kirjaavat konsultaatiopuhelussa annetut hoito-ohjeet. Puutteita löytyi molemmin puolin
Tällöin vältyttäisiin tuplakirjaamiselta ja vapautettaisiin ensihoitajan sen hetkinen työpanos kiireellisempiin asioihin, mikä korostuu etenkin kriittisesti sairastuneita ja vammautuneita hoidettaessa. Käytettäessä samaa sähköistä kirjaamisalustaa, lääkärillä on mahdollisuus kirjata hoito-ohje ensihoitajan nähtäväksi. Selvisi, että ensihoitajat kirjaavat jokaisen osa-alueen ensihoitolääkäreitä tarkemmin. Tarkkuutta kirjauksiin Hoito-ohjepyynnön ja lääkitysohjeen kirjaamisen tarkkuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Noin viidesosa ensihoitajan hoito-ohjepyynnöistä jää ensihoitolääkäreillä kokonaan kirjaamatta. Lääkärien kirjauksissa puutteellisia tietoja löytyi kolme kertaa useammin kuin ensihoitajilla. Näin tapahtuu jopa 40 %:ssa hoito-ohjepyynnöistä, jotka sisälsivät lääkehoidon ohjeita. Tulosten perusteella ensihoitajat kirjaavat hoito-ohjepyynnön sisällön kattavammin ja useammin ensihoitokertomukseen, verrattaessa ensihoitolääkäreiden kirjauksiin. Lääkäreiltä lääkehoidollinen ohje jää ensihoitajaan verrattuna useammin kokonaan kirjaamatta. Ensihoitolääkäreillä kirjaamisprosentti näillä osa-alueilla on matalampi. Puutteita kirjauksissa Ensihoitaja ja ensihoitolääkäri kirjaavat hoito-ohjepyynnön yhdenmukaisesti yli puolessa kirjauksista. Yhdenmukaisen kirjaamisen tavoitteena on pienentää virheiden mahdollisuutta potilaan hoidossa. 40 systole & palokuntalainen ISBARin mukaan Tutkimuksessa vertailtiin hoito-ohjepyynnön osa-alueiden kirjaamista myös ISBAR-mallin mukaisesti jaoteltuna. Neljäsosa lääkehoidollisista ohjeista kirjattiin täysin yhdenmukaisesti.. 228 hoito-ohjepyynnöstä 142 pyyntöä sisälsi lääkehoidollisen ohjeen. Tutkijoiden arvion mukaan ristiriidat eivät kuitenkaan oleellisesti vaikuttaneet potilaan saamaan hoitoon. Opinnäytetyössä verrattiin ensihoitolääkärin antaman hoito-ohjeen ja ensihoitajan kirjaaman hoito-ohjeen yhdenmukaisuutta. Kirjauksia vertailtaessa löytyi myös melko paljon pieniä ristiriitoja, jotka liittyivät esimerkiksi annosteluohjeiden kirjaamiseen. Päivystävät ensihoitolääkärit vastaavat hoito-ohjepuheluihin myös ollessaan toisella ensihoitotehtävällä, jolloin ohjeet jäävät myöhemmin tietokantaan kirjattavaksi. Samaan tietojärjestelmään Sähköisten kirjaamisalustojen yhdenmukaistaminen voisi vähentää havaittuja poikkeamia ja mahdollisia kommunikaatioon liittyviä ongelmia. Hoito-ohjepyyntöjen kirjaamisen yhdenmukaisuutta on tutkittu Suomessa vasta vähän. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tehtiin aiheesta yamk-opinnäytetyö. Samalla selvitettiin ensihoitolääkärin antaman hoito-ohjeen ja ensihoitajan toteuttaman hoidon yhdenmukaisuutta kirjausten perusteella. Molemmat osapuolet kirjasivat tietoja myös vajavaisesti. Yleisimmin kirjauksesta jäi puuttumaan lääkkeen annos tai jokin määrätty lääke, joka kuitenkin toisen osapuolen kirjauksesta oli löydettävissä. Tutkimus käsitti neljän vuoden ajalla Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella kaikki sellaiset Aja B-tehtävät, joissa ensihoitaja pyysi hoito-ohjetta lääkäriltä. Konsultointia tehtävällä Ensihoitolääkäreiden puuttuvia kirjauksia voi selittää päällekkäiset ensihoitotehtävät. Ei riitä, että ohjeet kirjataan sinnepäin, vaan niiden tulisi olla täysin yhdenmukaiset lääkärin kirjausten kanssa. Esimerkiksi Merlot Medi -järjestelmässä tällainen ominaisuus on jo olemassa. Opinnäytetyö pureutui myös syihin, joiden perusteella ensihoitolääkäriltä pyydetään hoito-ohje. Myös työnantajan järjestämissä koulutuksissa olisi hyvä kiinnittää huomiota kirjaamisen merkitykseen ja laatuun. Tehtäviä kertyi yhteensä 228. Eniten parannettavaa molemmilla osapuolilla on tunnistetietojen ja peruselintoimintojen kirjaamisessa. Suomessa ensihoitoalalla on keskusteltu, tulisiko HEMS-ensihoitolääkäreille osoitetut hoito-ohjepyynEnsihoitajien ja ensihoitolääkäreiden yhdenmukaiset kirjaukset lisäävät molempien osapuolten oikeusturvaa sekä potilasturvallisuutta. Perusteet laadukkaaseen kirjaamiseen tulisi oppia jo ensihoitaja -koulutuksen aikana. Ensihoitajat kirjaavat hoito-ohjepyynnön syyn, tapahtumatiedot ja toimintaohjeet lähes aina
Juttu perustuu Oulun ammattikorkeakoulussa tehtyyn yamkopinnäytetyöhön ”Ensihoitajien ja ensihoitolääkäreiden kirjaamisen yhdenmukaisuus: Tutkimus hoito-ohjeen ja sen toteutuksen kirjaamisesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella”. Kun lääkäri antaa hoito-ohjeen, juridinen vastuu siirtyy lääkärille. Kirjoittajat ovat ensihoitajia (YAMK) ja työskentelevät hoitotason ensihoitajina. FinnHEMS:n ensihoitolääkärit saavat vuosittain noin 20 500 konsultaatiopuhelua ensihoitajilta ja puhelut ovat merkittävä osa ensihoitolääkäreiden työnkuvaa. 41 nöt tulevaisuudessa keskittää valtakunnallisesti jollekin muulle taholle, jossa puhelut vastaanottaisi lääkäri, jonka pääasiallinen tehtävä on juuri konsultointi. Ensihoitolääkäri vastaa Suomen ensihoitojärjestelmissä ensihoitajat konsultoivat päivystävää ensihoitolääkäriä. Lisäksi ensihoitohenkilöstön tulee kirjata tiedot hoito-ohjeen pyytämisestä ensihoitokertomukseen. ?. Hänen tulee kirjata hoito-ohjepyynnön perusteella annettu toimintaohje tietojärjestelmään, josta ohjetta voidaan myöhemmin tarkastella
42 systole & palokuntalainen Reportteri Marko Partanen kampeaa ensihoitajataustaisen kansanedustajan Mari Rantasen kättä eduskunnan kahvilan pöytään. KUKA TUOTTAA. Rouva kansanedustaja joutuu tilille sanomisistaan ja sanomatta jättämisistään. Teksti Marko Partanen Kuva Teemu Heikkilä kädenvääntö ensihoidon. Tämä on kädenvääntöä ensihoidon tuottamisesta
Jokaisella on systeemissä jokin rooli, joka määrittyy tehtävän ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Palomiesten tekemä ensivaste on jo kuitenkin pitkään paikannut ensihoitajavajetta ambulanssityhjiöiden aikaan. On harmillista, että palomieskoulutuksessa esimerkiksi ensihoidon harjoittelut ovat kovin lyhyitä. Tässäkin nähdään taas synergiaedun yksi osa, ensihoidossa mukana olevat palomiehet ovat varmasti parempia ensivastetilanteessa kuin sellaiset, jotka eivät ensihoitoa tee. Mitäs mieltä reportteri on siitä, että pitäisikö kaikkien first response -viranomaisten olla saman katon alla ministeriöstä lähtien. Maailma ja toimintaympäristö muuttuu, miksi ei organisaatiokin. Eikö sitä tarvita enää ollenkaan. Oletko pannut merkille, että bisnestyyppistä ajattelua tarvitaan yhteiskunnan tuottamassa ensihoidossakin. Joka tapauksessa uudessakin organisaatiossa olisi ambulansseja, paloautoja ja poliisiautoja, eivätkä kaikki ihmiset tekisi kuitenkaan kaikkia tehtäviä. Mitä mieltä sinä olet. Ottaen huomioon tämän päivän vaatimukset, olisi varmastikin hyvä pohtia tulisiko ensihoidon osuutta koulutuksessa lisätä. Ja kun raha liikkuu, se luo myös oman aseman pönkittämisen tarvetta. Jos tarkoitat oppilaitoksissa annettavaa ensihoitajakoulutusta, niin sen yhtenäistämisen kanssa on kipuiltu koko sen reilun 20 vuoden elinkaaren ajan. Siinä tullaan väistämättä tilanteeseen, jossa voitto joudutaan hakemaan henkilöstöstä tai kalustosta – valmius kun on huono bisnes. Uusia järjestelmiä on jouduttu purkamaan ja heikentämään, kun päättäjät eivät ole tykänneetkään hintalapuista. Palomiesten suppea ensihoitokoulutus jakaa mielipiteitä. Sinnekin syntyisi osastoja, joilla on omat budjettinsa. Tai oikeastaan niin, kun bisnesajattelua ei hallita, niin voidaan joutua vaikeuksiin. Voisiko tällainen iso käskijä silti päätyä tilanteeseen, jossa se edelleen tarvitsisi first response -yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Mutta siitä ajatuksesta en ole valmis luopumaan, että valmius on parasta ensihoitoa mutta huono bisnes. Jos pelkkää toimintaa ajatellaan, voisi yhteisen sateenvarjon alla syntyä hedelmällisiä ideoita. Suurin hyöty tulee muun muassa siitä, että koulutus kyetään tuottamaan samalla lailla kaikille. Mitä tulee työpaikkakoulutuksiin, niin on varmasti parannettavaa, mutta systeemi pyörii varmasti parhaiten, kun talossa on nimetyt kouluttajat. Mikä tekee pelastustoimesta sopivamman ensihoidon tuottajan kuin vaikkapa sen lakisääteisestä isännästä sairaanhoitopiiristä tai jo muutenkin ahtaalle laitetusta yksityisestä sektorista. Minusta kyse ei ole niinkään yksityisen toiminnan ja julkisen viranomaistoiminnan vastakkainasettelusta vaan siitä, että mitä tehtäviä kukin hoitaa ja mitä on järkevää hoitaa. Kuten jo aloituksessa sanoin, ensihoidon tulisi olla osa kokonaisturvallisuutta ja osa viranomaistoimintaa. Toiset ovat sitä mieltä, että kyseisen tutkinnon omaavia ei tulisi päästää ambulanssiin ollenkaan. Avun pitää olla saatavilla silloin kun sitä eniten tarvitaan. Kiireelliseen ensihoitoon ei tule sotkea liiketalouden vaatimia asioita. Miten niin koulutus voidaan tuottaa samalla lailla kaikille. Ei kai reportteri pyri tässä hakemaan vastakkainasettelua. Ensihoito tulisi nähdä osana kokonaisturvallisuutta, jossa pelastustoimi on luonnollisin ensihoidon tuottaja. On täysin verratonta, että sama organisaatio kykenee vastaamaan eri sektoreiden tehtäviin ensihoidosta kemikaalionnettomuuksiin tai vaikkapa suuronnettomuuksiin. Valmius näyttäytyy päättäjille ikävänä rahanreikänä julkisella puolellakin, sielläkin säästetään ensin henkilöstöstä ja sitten kalustosta. Yksityisiä yrityksiä on poistunut kiivaalla tahdilla pois ensihoidon muonavahvuudesta. Jos taas tarkoitat työpaikkakoulutusta, on senkin taso liikaa kouluttajasta kiinni jopa saman organisaation sisällä. Yksityinen puoli soveltuu erinomaisesti kiireettömän ensihoidon ja hoitolaitossiirtojen tuottajaksi. 43 Rouva kansanedustaja, sanoitte Systolen haastattelussa, että: ”Kiireellinen ensihoito tulisi olla pelastuslaitosten operoimaa. On selvä, että oppilaitosten ensihoitajakoulutus eroaa toisistaan ja olisikin pohdittava tarkoin missä koulutusta järjestetään. Kuten esitin, ehkä olisi syytä miettiä millä tavalla viranomaistoiminta voisi parhaiten tukea toinen toistaan jo pelkästään yhteisten toimintamallien ja koulutusten osalta. Valitettavasti tehokkuusajattelussa yksiköiden korkeat sidonnaisuusajat näyttäytyvät monelle päättäjälle ”hyvänä ensihoitona”.. Viranomaistoiminta ei voi olla yksityistä lähtökohtaisesti
Sulkekaa koneellinen ilmanvaihto. Siihen miten upea duuni ensihoito voi parhaimmillaan olla. ovat toistaiseksi kiellettyjä”. Aina välillä ajatus. Silloin kun aurinko paistaa, lämpötila on sopiva, työpari on sekä osaava että mukava, lounasbuffassa on vain maukkaita vaihtoehtoja, eikä kukaan soita yleiseen hätänumeroon, saattaa usein kuulla sen legendaariseen maineeseen nousseen lauseen: ”Välittömän valmiuden ylläpito on kovaa duunia”. Monelle maallikolle tämä on kuitenkin varsin omituista, koska merkittävässä osassa työpaikoista tehdään lakisääteisiä taukoja lukuun ottamatta työtä koko ajan. Olisikin kätevää, jos TV:ssä näkyvässä hätätiedotteessa lukisi punaisella pohjalla että: ”Suuronnettomuus paikkakunnalla X. Jos päivittäiset tehtävät vievät järjestelmän resursseista valtaosan, meillä ei käytännössä ole juuri minkäänlaista kykyä hoitaa poikkeustilanteita. Ilman sitäkin on silti työrupeamaa riittänyt. TÄSTÄ PÄÄSTÄÄNKIN NÄPPÄRÄSTI aasinsiltaa pitkin tämän kolumnin aiheeseen. Mutta ensiarvoisen tärkeää työtä sekin silti on. Sydänja aivoinfarktit, äkkielottomuudet, hengitysvaikeudet, kaatumiset, tajuttomuudet yms. Osa ymmärtää, osa ei. Jos kääntää huumorin nolliin, ja kun pahin alkujännitys alkaa näin vajaan 25 vuoden jälkeen hellittämään, niin voin todeta, ettei se oikeastaan kovin kovaa duunia ole. IHMISET OVAT KUITENKIN TAAS rohkeasti alkaneet aktivoida ensihoitojärjestelmää, ja kun reseptissä kummittelee edelleen mauste nimeltä korona, niin kiirehän siinä tulee. Otamme päivystysasentoja, opiskelemme ensihoitoa, treenaamme ja joskus jopa lepuutamme silmiämme. SIKSI VARAUDUMME. VUOSIEN AIKANA olen joutunut selittämään lukemattomia kertoja tätä asiaa sitä ihmetteleville maalikoille. Onneksi siitä ei sentään tullut mitään sellaista kauhuskenaariota, josta tehtäisiin 10 vuoden kuluttua Tom Hanksin tähdittämä toiminnallinen draamaelokuva. IKÄVÄ TOTUUS ON MYÖS SE, ettei mikään laki sano, että muita henkeä uhkaavia tilanteita ei voi kertyä jonoksi asti silloin, kun jossain päin aluetta on tapahtunut suuronnettomuus. 44 systole & palokuntalainen kolumni Väsyny t lanssar i Mats Stenströ m Isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence Päivystysasento! Lepo! Päivystysasento! INHOREALISTINEN VÄSYNYT LANSSARI arvioi taannoin, että ensimmäisen korona-aallon jälkeen alkaa melkoinen työrupeama, eikä etulinjassa päästä vielä lepäämään. Ja mikäli työtä ei ole, on se hyvin huolestuttava asia. ENSIHOIDON kuten muidenkaan eturintaman toimijoiden käyttöaste ei voi olla sitä luokkaa, että toimialan kenttäjohtaja taistelee jatkuvasti pitkän tehtäväjonon ja ruokataukoa anelevien resurssien kanssa. Voimia teille kaikille, toivotaan että pelätty toinen aalto jää vaisuksi
Toisinaan lähtöajat ovat silti joskus turhan pitkiä, ilman että sille löytyy järkevä perustelu. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi BRANDKÅRIST EN 94 Tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen Kankaissa on eroja Kalusto kiertää – osa 3 Rauman VPK: NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 52 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi kehitystarina Kymmenen vuoden BRANDKÅRIST EN 95 Sopimushenkilö stön koulutusuudist us Simot eläkkeelle Kihniön muonituskärry NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l KOULUTUS irt on um er o 8 € • vii kk o 10 • 20 20 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Lämpökamerat testissä Sisäministeri Maria Ohisalo: Sote-uudistus korjaa myös pelastustoimea NYT | PALOKUNNAT |HENKILÖT | KALUSTO & VARUSTEET | ILMIÖITÄ palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 96 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 19 · 2020 · ISSN 1798-2685 Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu Ensihoidon erikoislehti, joka esittelee alan asioita ja ilmiöitä valmiiksi pureskellussa muodossa. Ja aika moni asia kyllä myös puoltaa moista käytäntöä: valmiussiirtojen tekeminen on dynaamista ja nopeaa sekä liikenteessä oleva yksikkö on nopeammin matkalla kohteeseen. ITSE EN KOE ajatusta ensihoitajan 100% hipovasta käyttöasteesta hyvänä. 45 ensihoitajien käyttöasteen nostamisesta nousee tapetille. JA JOS KÄYKIN NIIN HYVIN, että jossain vuorossa ehtii täydellä palkalla treenata, katsoa telkkarista elokuvan ja nukkua sekä päiväunet että hyvät yöunet, niin ehkä sitä ei kannata mainostaa kovaan ääneen tai edes hiljaisesti sosiaalisessa mediassa. JOTTA NYKYINEN JÄRJESTELMÄ voisi jatkua, se vaatii meiltäkin jotain, kuten kunnolla ja kunnialla hoidettua valmiuden ylläpitoa. ”Pitää löytyä aikaa myös koulutuksille, asemapalvelukselle ja ihan levollekin.” palokuntalainen 6 lehteä 49€ sis. Paluuta noihin aikoihin ei toivottavasti tule. Puolustan kyllä henkeen ja vereen ensihoitajan oikeutta käydä pikaisesti WC:ssä tehtävän tullen, jos on ”hätä”. Monin paikoin maailmalla on käytäntö, jossa ensihoitoyksiköt ovat jatkuvasti liikenteessä tehtävien välissäkin. 2 • 2020 Ensihoidon erikoislehti 3 • 2020 Ensihoidon erikoislehti Tilaa sähköpostilla tilaukset@ensihoidontiedotus.fi 50€ /6 numeroa DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE www.systole.fi www.palokuntalainen.fi. En vähättele mitään ammattia, mutta on kyllä olemassa paljon sellaisia ammatteja, joissa ei ole samankaltaista tarvetta hetken rauhoittumiselle rankan työtehtävän jälkeen. Onhan se jo työkyvyn ylläpidonkin kannalta olennaista. ON MYÖS TOTTA, että moni asemarakennus ei ole optimaalisesti suunniteltu lähtöjä ajatellen, mutta harva joutuu vaeltamaan ihan päättömiä matkoja oman työsuhdeautonsa luokse. Pitää löytyä aikaa myös koulutuksille, asemapalvelukselle ja ihan levollekin. Eikä tämä ole uusi asia, vanhoina hyvinä (?) aikoina tehtiin tehtävien välissä työtä päivystyksissä tai jopa vuodeosastoilla, varallaolojärjestelmästä puhumattakaan. Silti välillä herää keskustelua niistä muunlaisistakin tehtävistä, joista yksikkö voisi enemmän tai vähemmän hyvin lähteä ensihoitotehtävälle. Toivoisin kuitenkin työssä jaksamisen vuoksi, ettei moiseen olisi tarvetta mennä, joten siksi meidän tulee pitää huolta lähtövalmiudesta
46 systole & palokuntalainen Ensihoitoja pelastustyö sisältää henkisesti kuormittavia elementtejä rakenteellisesti ja sisällöllisesti sekä poikkeamatilanteissa. Kun kuorma vähenee, työhyvinvointi paranee. Pelastusja ensihoitohenkilöstö on tunnistanut työn henkisesti kuormittavat elementit ja niiden katsotaan kuuluvan työn luonteeseen, jolloin ensihoitajat ja pelastajat ovat kasvaneet kulttuuriin, ettei niistä ei ole sopivaa valittaa. neisuutta täytyy muistaa, että kuormittava tilanne kotona tai työntekijän läpikäymä kriisi vaikuttaa kokonaiskuormituksen määrään ja heikentää stressin sietokykyä työtehtävissä. MentalFireFit-hanke auttaa tunnistamaan tilanteita, joihin kannattaa puuttua. Äkilliset työturvallisuuden uhkatilanteet, pelko virheellisestä päätöksestä tai oma inhimillinen virhe työtehtävissä lisäävät työperäistä henkistä kuormitusta ensihoitajilla ja pelastajilla. Resilienssi-käsitteenä on saanut alkunsa Hollingin (1973) määritelmästä kyvystä sietää muutosta ja selvitä siitä. Kevennetään henkistä kuormaa. Työn sisällössä esiintyviä henkisiä kuormitustekijöitä ovat muun muassa kuoleman kohtaaminen tehtävillä tai stressiä aiheuttavat synnytysja lapsipotilastehtävät. Rakenteelliset kuormitustekijät ovat työhön olennaisesti kuuluvia kuten esimerkiksi hälytysajon ajaminen. Resilienssi voidaan jakaa kahteen eri muotoon, häiriötilan jälkeiseen palautuvaan muotoon eli säilyttävään resilienssiin (bounce back) ja uuteen tasapainotilaan eli uudistavaan resilienssiin (bounce forward). Kuormaa ei voida poistaa mutta sitä voidaan keventää. Ajatellaan, että jos työtä ei kestä, on vaihdettava alaa. Työkykyisyyden säilyttäminen nähdään yksilön vahvuutena, ei organisaation ymmärryksenä suojata ja Jutussa käytetään termiä resilienssi, se tarkoittaa joustavaa selviytymistä. Myös aseman tai toimipisteen tai koko työyhteisön sosiaalinen toimimattomuus voi olla yksi kuormitustekijä. Tarkastellessa henkistä kuormittuTeksti Laura Leinonen Kuvat Dimitri Lisitsyn Ensilinjan työ on henkisesti kuormittavaa. VAIKUTUKSIA VOIDAAN LIEVENTÄÄ Kaikkia työperäisiä kuormittavia tekijöitä ei voida poistaa, mutta näiden haitallisilta vaikutuksilta voidaan kuitenkin suojautua tai niiden vaikutusta työkykyyn voidaan lieventää. Haasteet voivat ilmetä vuorovaikutusongelmina, riittämättömänä tukena työkavereilta tai esimieheltä tai ilmetä kiusaamisen muodossa
Organisaation johdolla ja esimiehillä on oltava saatavilla riittävästi ajantasaista tietoa, asiantuntijoita ja työkaluja johtaa pelastusja ensihoitoalaa kohti tulevaisuuden vaatimuksia. Tutkittua tietoa kotimaisesta pelastusja ensihoitoalasta on vielä vähän, joten MentalFireFit-hanke vastaa tähän tarpeeseen. MentalFireFit-hanke tarjoaa syksyllä 2020 esimieskoulutuspaketin, jonka tarkoituksena on auttaa pelastusja ensihoitoalan esimiehiä tunnistamaan henkisen kuormituksen itsessään ja henkilöstössään sekä antaa työvälineitä toteuttaa henkistä työsuojelua työyhteisössään. TYÖHYVINVOINTIA VOIDAAN JOHTAA Jotta ensihoitoja pelastusala säilyttäisivät vetovoimaisuutensa sekä hyvinvoivan ja työkykyisen henkilöstönsä, on sen kiinnitettävä huomiota työhyvinvointiin entistä enemmän. Vertaistukiverkostoilla, niiden vahvistamisella, yksilöllisellä joustavuudella ja esimiehen tuella saavutetaan lopulta parhaat hyödyt. PUUTUTAAN VARHAISESSA VAIHEESSA Viime vuosina on kuitenkin tutkimuksien tasolla nostettu esiin, että käsittelemättömät purkamattomat traumat ja kumuloitunut stressi saattavat lisätä henkilöstössä alkoholin väärinkäyttöä ja edistää muiden esimerkiksi ahdistuneisuus-, masennus-, riippuvuusja käyttäytymishäiriöiden kehittymistä. Työhyvinvointia voidaan johtaa. Koulutus vastaa tarpeeseen saada tietoa ja tarttumapintaa henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. HANKE MYÖS TUTKII Hankkeen tutkimuksissa selvitetään pelastustoimen henkilöstön sairauspoissaolojen ja työterveyshuoltopalvelujen käytön trendejä, post-traumatyöpaja-pilottiin osallistuneiden kokemuksia ja henkisen hyvinvoinnin alaisuuteen kuuluvien haittatapahtumien seurantaa ja seurannan kehittämistarpeita. Tämä on seurausta keskimääräistä useammista altistumisista järkyttäville tilanteille. MENTALFIREFIT AUTTAA TUNNISTAMAAN MentalFireFit -hanke on Suomen Palopäällystöliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehittämisja tutkimushanke. Vaikka henkisen työsuojelun työkalut (jälkipurku ja työnohjaus) olisivatkin jo käytössä, on työkulttuurin ilmapiirillä työhyvinvointiin eniten vaikutusta. Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) on seurausta laajamittaisesta järkyttävästä tilanteesta. ESIMIEHELLÄ ISO ROOLI Erityisesti esimiesten tuki kuormittavien työtehtävien jälkeen on osoitettu olevan erityisen tärkeää. Esimies voi tukea työntekijöitään suunnitelmallisesti ja varautumalla etukäteen luoden toimintamallit erilaisten kuormitustekijöiden kohtaamiseen. ELÄMÄN HALLINTA AUTTAA Ensihoitajien ja pelastajien hyvät elämänhallinnantaidot auttavat heitä suojautumaan traumaattiselta stressiltä ja uupumiselta ja lisäävät heidän sitoutuneisuuttaan työhönsä ja näin ollen vähentävät hakeutumista toiselle alalle. Nämä vaikuttavat työntekijän hyvinvointiin ja työkykyisyyteen, joten varhainen tunnistaminen ja oikeiden tukimenetelmien ja hoitotoimenpiteiden valinta ovat tärkeitä. ››. Työntekijät, jotka raportoivat tyytyväisyydestä elämäänsä olivat sitoutuneempia työhönsä kuin tyytymättömät. Sosiaalinen tuki esimiesten, kollegoiden, perheen ja ystävien taholta, on yhteydessä lievempään traumaperäiseen stressihäiriöoireiluun. Tekijät, jotka vaikuttavat työntekijöiden sitoutuneisuuteen ja sitä kautta alan vaihtamiseen, ovat tulosta uupumisesta ja traumaattisesta stressistä. MUITA ISOMPI ALTTIUS Pienentämällä kuormitusta ja stressiä voimme vähentää ensihoitoja pelastusalan henkilöstön työkuormaa ja tukemalla henkilöstön resilienssin kehittymistä, parannamme työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista. 47 vahvistaa työntekijöitään henkiseltä kuormitukselta. Ensiauttajilla saattaa olla suurempi mahdollisuus PTSD:n kehittymiselle kuin väestöllä yleensä. Esimieskoulutuksen ensimmäisessä osassa opetellaan tunnistamaan henkinen kuormittuneisuus ja stressin eri ilmenemismuodot, kerrataan työturvallisuuslain velvollisuudet ja käydään läpi erilaiset työvälineet, miten henkinen työsuojelu mahdollistuu työpaikoilla. Äkilliset kuormittavat työtehtävät ja kyvyttömyys hallita työstressiä ja kuormitustekijöitä johtavat uupumiseen. Tutkimuksien ja selvityksien tuloksia käytetään hyödyksi esimieskoulutuksen jatko-osassa, joka on saatavilla keväällä 2021. Tukemalla työkykyisyyttä ja työntekijän hyvinvointia voimme heikentää kuormitustekijöiden vaikutusta lisääntyneisiin poissaoloihin, alan vaihtamiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen
Britannian puolustusvoimissa kehitetty Trauma Risk Management (TRiM) ohjelma on tarkoitettu traumaattisten kokemusten käsittelyyn ja seurantaan. Siinä koulutettu TRiM-vertaistuki antaa neuvoja ja ohjausta traumalle altistuneen komentajalle ja suorittaa strukturoitua riskianalyysia altistuneesta. Suositus jälkipurun järjestämisestä on yksi työkalu ja keino saada ensihoitoja pelastusalan työntekijät kansallisesti tasapuolisesti ja tasalaatuisesti henkisen työsuojelun piiriin. Näin jälkipurkutilaisuuden järjestäminen ei jäisi yksittäisen esimiehen harteille. Vaikka työntekijän resilienssi rakentuu vahvasti levon, ravinnon ja liikunnan tuoman yleisen hyvinvoinnin pohjalta, voi resilienssiä vahvistaa myös koulutuksella. 48 systole & palokuntalainen RESILIENSSIÄ VAHVEMMAKSI Ensihoitoja pelastusala kaipaa räätälöityä koulutusta stressiin vastaamiseen ja resilienssin vahvistamiseen. Seurantaa suoritetaan kuukauden kuluttua tapahtuneesta ja jos oireita vielä tällöin on, altistunut ohjataan jatkohoidon pariin. MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIA Toimintamallien tavoitteena on tarjota vertaistukea. MALLEJA MUUALLA Kansainvälisiä malleja ja ohjelmia stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta ovat esimerkiksi TRiMja StRaW-toimintamallit. JÄLKIPURKU KÄYTTÖÖN Vertaistukeen pohjautuvat interventiot, erilaiset jälkipurkumallit, kuten defusing ja vertaispurku, ovat käytössä usealla sairaanhoitopiirillä ja pelastuslaitoksella Suomessa. Tämä vertaistukiohjelma seuraa jäsenneltyä rakennetta ja siinä on selkeästi määritellyt tavoitteet. Parhaat tulokset saavutettaisiin koulutuksen nivouttamisesta jo ammattiopintojen yhteyteen. ”Sustaining Resilience at Work” eli StRaW-vertaistukiohjelma on kehitetty 2014 työyhteisöille TRiM:n pohjalta
TRiM-ryhmäläisillä on havaittu vähemmän PTSD-oireilua, he ovat omaksuneet vähemmän leimautuneita näkemyksiä mielenterveysvaikeuksista sekä heillä on vähemmän esteitä avun hakemiselle kuin ei-TRiM-ryhmäläisillä. Palosuojelurahasto rahoittaa hanketta. Tavoitteena on luoda koulutusmateriaalia kaikkien saataville, jotta pelastuslaitokset ja sairaanhoitopiirit voivat saattaa ensihoitajat, pelastajat, sopimuspalokuntalaiset ja alan opiskelijat samanarvoiseen asemaan henkisen työsuojelun näkökulmasta. Malleilla on raportoitu olevan vaikutuksia yksilöllisellä tasolla työn suoriutumiseen, inhimilliseen toipumisprosessin käynnistymiseen ja organisaation turvallisuuskulttuurin. Toimintamalleilla voidaan parantaa henkilöstön keskinäisiä suhteita ja näin ollen parantaa työilmapiiriä ja työhyvinvointia. Ohjelmien ajatellaan myös muuttavan asenteita mielenterveyteen organisaation sisällä. MentalFireFit on Suomen Palopäällystöliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteishanke. MENTALFIREFIT JATKAA TYÖTÄÄN MentalFireFit-hankkeessa jatketaan jälkipurkutoimien jalkauttamista Suomessa ja käytäntöjen yhtenäistämistä tutkimusta hyödyntäen. 49 trauman tai psyykkisesti kuormittavan työtilanteen jälkeen, vähentää mielenterveyshäiriön stigman syntymistä ja kannustaa avun hakemiseen. Näillä malleilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden kykyyn tukea kollegoitaan ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Kirjoittaja on ensihoitaja YAMK, hän työskentelee TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja ensihoitajana Eksoten ensihoidossa.?. Sen tavoitteena on kasvattaa henkisen työsuojelun merkityksen ymmärrystä ja osaamista valtakunnallisesti
kipuja tukiteippaus. Päivien teemana on ”Tiimi toimii”. Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat Keski-Suomen Pelastuslaitos, Poliisi, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Tehy. Toivotaan, että aurinko paistaa keväällä 2021 ja pidetään vuosisadan parhaat ensihoitopäivät hyvällä fiiliksellä ja hymyillen. Jouduimme kohtaamaan asian ”etulinjassa”, mikä meissä monissa aiheutti pelkoa sekä epävarmuutta mitä tuleman pitää ja miltä tulevaisuus näyttää. Valtakunnallisesti tilanne hoidettiin mielestäni hyvin ja tämä oli hyvä esimerkki, miten hyvin viranomaisyhteistyö meillä toimii. Meidän ammattiryhmämme huomioiden sellaista riskiä ei voida nyt ottaa. Luvassa on erittäin mielenkiintoisia ja ajankohtaisia luentoja sekä erilaisia ”workshoppeja”, mitkä pyörivät nonstoppina koko päivien ajan. Elämä jatkuu ja me selviämme tästä ”yhdessä”. MAAILMAN TILANTEEN VUOKSI JOUDUMME valitettavasti toistamiseen siirtämään Ensihoitopäivät, ne siirtyivät nyt syksyltä 2020 kevääseen 2021. sehl PUHEENJOHTAJAN PALSTA Myllerryksen vuosi. Siksi jokaisen meistä täytyy antaa oma panoksensa tähän niin työrintamalla kuin omassa elämässäkin. Kohtasimme jotain uutta, mikä muutti maailmaamme sekä vaikutti henkilökohtaiseen elämään ja työelämään. Saimme koronaviruksen suhteen uusia toimintaohjeita, miten kohdata sekä hoitaa potilaita. Immobilisaatio-ohjelmassa on teemana mm. POHDIMME ASIAA PITKÄÄN liiton hallituksen kanssa ja päädyimme siihen, että emme voi ottaa riskiä kenenkään puolesta, koska syksystä ei voida vielä ennustaa, mikä silloin on tilanne. Uusi ajankohta ensihoitopäiville on 7-8.5.2021, paikkana toimii edelleen messuja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylässä. 50 KUKA MEISTÄ OLISI VUOSI SITTEN USKONUT, että maailma muuttuu. Täytyy kuitenkin muistaa, että ”taistelua” virusta vastaan ei olla vielä voitettu ja näyttää siltä, että se on tullut jäädäkseen
Yhteistyössä Tehy, Keski-Suomen pelastuslaitos, Ksshp, Poliisi ja Tehyn Keski-suomen ensihoitajien alajaosto. TAVOITTEEMME olisi saada lakimuutos läpi ja herättää keskustelua sekä tämän kautta lisätä tietoisuuttaa työturvallisuusuhista ja keinoista, miten näitä tilanteita voidaan ennakoida. 51 Laadukkaita luentoja, alan uusimpia kuulumisia ja iltagaala palkitsemisineen. 2020 Jyväskylässä. ”Tiimi toimii!” Jyväskylän Paviljongissa 7.–8.5.2021 www.sehl.fi HUOM! Merkkaa ylös uudet päivämäärät! Suomen Ensihoitoalan Liiton ensihoitopäivät Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu osoitteessa www.sehl.fi TYÖTURVALLISUUS PUHUTTAA meitä edelleen, joten työ sen eteen tulee jatkumaan. Työskentelymme lakimuutoksen osalta alkaa nyt uudelleen, mukana muutosta ovat ajamassa Sehl, Tehy, Spal ja uutena Suomen Sopimuspalokuntienliitto, koska asia koskee myös ensivastetehtäviä suorittavaa henkilöstöä. MIKÄLI SINULLA ON MIELESSÄSI asioita meidän kaikkien parhaaksi, kehitysideoita tai ajatuksia, miten menemme yhdessä eteenpäin, ole rohkeasti yhteydessä meihin. Toivoisimme myös, että eri organisaatiot lisäisivät turvallisuuskoulutuksia alallaan tulevaisuutta kohti sekä pitäisivät aiheen keskusteluissa. Juha Hyötyläinen, Puheenjohtaja Suomen Ensihoitoalanliitto. VUOSIKOKOUS -2020 pidetään perjantaina 18.9. HALUAN OMASTA SEKÄ LIITTOMME PUOLESTA toivottaa kaikille jaksamista työssä sekä terveenä pysymistä, ja kuten aikaisemmin kirjoitin, niin selviämme tästäkin ”yhdessä”. Mikäli työskentely hallituksessa kiinnostaa, niin tervetuloa ehdottamaan itseäsi mukaan hallitustoimintaan. Tulemme liittona ottamaan jatkossakin kantaa sekä miettimään keinoja, miten voimme parantaa omalla alallamme kaikkien työoloja sekä työturvallisuutta
Miten tehtävä olisi edennyt, jos hoitajat olisivat menUhka myrkytystehtävällä. Ensihoitajat yrittivät ensin puheella herättää miehen huomiota, mutta puhutteluun hän ei vastannut. Poliisin saavuttua paikalle henkilön hallusta löytyi huumeita, ja hän käyttäytyi aggressiivisesti myös poliisia kohtaan, joten hänet jouduttiin raudoittamaan. Kyselijöille kerrottiin tilanteessa olevasta työturvallisuusriskistä. Ensihoitajat onnistuivat poistamaan sehl tokkuraiselta potilaalta veitsen kauemmaksi ja pyysivät samalla poliisin kohteeseen. Seuraavaksi ensihoitajat ”koputtelivat” potilaan kengänpohjiin, mutta sillekään ei tullut vastetta. Mitä jos. Koodin mukaisesti, normaalisti toimien, he olisivat pukeutuneet liiveihin jo asemalta lähtiessään. Samalla hänen housunkauluksesta tuli näkyviin iso kääntöveitsi. Iso kääntöveitsi Ensihoitoyksikkö kohtasi henkilön makaamassa nurmikolla. Ensihoitajat ja poliisit nostivat potilaan yhdessä paareille ja ambulanssiin, missä hänelle pystyttiin tekemään tarvittavat perustutkimukset. Ohikulkija oli löytänyt henkilön makaamasta nurmikolla eikä saanut häntä hereille, joten hän soitti 112. Ohikulkijat kyselivät, miksi ensihoitajat eivät tee mitään. Seuraavaksi ensihoitajat tuottivat potilaalle kipua, johon tämä reagoi, kirosi ja kääntyi selälleen. Ensihoitoyksikkö sai tehtävän palatessaan edelliseltä tehtävältä, joten työpari sopi, että liivit puetaan päälle vasta kohteessa ennen potilaan luokse menoa. Koska potilas ei ollut yhteistyöhaluinen ja hän selvästi virkistyi, hänet luovutettiin poliisin haltuun. Tästä informoitiin myös hätäkeskusta. Peräännytään Ensihoitajat jäivät sivummalle odottamaan poliisien saapumista. Ensihoitoyksikkö hälytettiin kiireelliselle myrkytystehtävälle. 52 Oli ihan tavallinen arkipäivä, iltapäiväneljän jälkeen. Ensihoitajat yrittivät vielä uudelleen varovasti herätellä potilasta, jolloin potilas yritti huitoa ja kirosi
Työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Tästä tiedotetaan jäseniä sähköpostitse, liiton sosiaalisen median kanavissa ja www-sivuilla. Kuvat Dimitri Lisitsyn VUOSIKOKOUSKUTSU Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään PERJANTAINA 18.9.2020 KLO 16:45 ALKAEN JYVÄSKYLÄSSÄ SOKOS HOTEL PAVILJONGISSA (Lutakonaukio 10, 40100 Jyväskylä). Stipendejä myönnetään yksi valmistuvaa kurssia kohden ja anomuksen tekee kurssin vastaava opettaja. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Helsingissä 11.5.2020 Hallitus Stipendejä ja avustuksia Suomen Ensihoitoalan Liitto ry myöntää jäsenilleen hallituksen harkinnan mukaisesti avustuksia ensihoitoon ja kipsaukseen liittyvissä projekteissa. Syksyn hakuaika avustuksille päättyy 1.10.2020. Haku tapahtuu liiton nettisivuilla osoitteessa www. Koulutus auttoi Tilanteessa olleet ensihoitajat olivat osallistuneet pelastuslaitoksella järjestettäviin henkilöturvallisuuskoulutuksiin, joissa on harjoiteltu tajuttoman potilaan herättelyä, potilaan lähestymistä, omaa turvallisuutta, sijoittumista ja sitä, miten tehdä itsensä kuulluksi ja nähdyksi ennen tutkimusten aloittamista. Ilmoittautuminen kokoukseen alkaa klo 16:30. Olisiko potilas tokkuraisena pystynyt tarttumaan housunkauluksessa olleeseen teräaseeseen ja satuttamaan sillä ensihoitajia. Myönnetty stipendi postitetaan anomuksen tehneelle opettajalle. Tällä kertaa tilanne eteni ensihoidon kannalta turvallisesti, eivätkä ensihoitajat joutuneet selkeään vaaraan oman turvallisen työskentelynsä takia. Lisäksi liitto myöntää valmistuville ensihoitajille ja ensihoitoon suuntautuville lähihoitajille stipendejä. Hakulomakkeet löytyvät jäsenasioiden alta.. Kokoukseen voivat osallistua kaikki Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n jäsenet. 53 Uhka myrkytystehtävällä neet heti potilaan ”iholle”, ja herätelleet tätä ihan läheltä, miettimättä sen enempää omaa työturvallisuuttaan. Koronatilanteen muuttuessa kokous tarvittaessa siirretään pidettäväksi etänä. sehl.fi. Stipendin saajalta edellytetään Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n jäsenyyttä. Stipendi oikeuttaa osallistumaan maksutta liiton seuraaville opintopäiville (ei sisällä matkoja tai majoitusta)
Potilaan onnistui kuitenkin osua toista ensihoitajaa muutamaan otteeseen nyrkillä kasvoihin ja saada tästä kuristusote. Juuri kun olimme poistumassa tuulikaappiin, alkoi kuulua ryminää ja huutoa, jolloin tajusimme potilaan juoksevan meidän kimppuumme. Aggressiivisuutta ilmassa Potilas virkosi tutkimusten aikana ja saavutimme ” Rauhaisaa ” joulua. Melkein heti hätäkeskus hälytti heidät kiireelliselle myrkytystehtävälle. Potilas suhtautui ensihoitoon alusta asti melko aggressiivisesti. Äkisti potilas kuitenkin ponkaisi jalkeille ja lähestyi toista ensihoitajaa huutaen. Toinen ensihoitaja jäi asunnon sisäpuolelle hieman väkivaltatilanteen ulkopuolelle ja ilmoitti muuttuneesta tilanteesta hätäkeskukseen, nyt poliisin avulle oli kiireelsehl Jouluaaton haastava sää piti omalta osaltaan työvuoroa kiireisenä. Käskyttämällä potilas saatiin takaisin istumaan ja totesimme työparini kanssa tilanteen sellaiseksi, että emme voineet jatkaa hoitotyötä turvallisesti. Kun saimme syötyä, pöytään istuutui toinen ensihoidon työpari. Tapasimme rauhallisessa joulunvietossa olleen seurueen, joka kertoi potilaan nauttineen taas liikaa alkoholia ja jotain lääkkeitä. Olimme hänen mukaansa tulleet nöyryyttämään häntä. Potilas nuokkui nojatuolissa. 54 kohtalaisen keskustelukontaktin. Tehtävä vaihdettiin meidän yksiköllemme. Ensiarvion jälkeen päädyimme tekemään ripeät mittaukset, minkä jälkeen potilas siirrettäisiin paareille ja aloitettaisiin tarvittavat hoitotoimet. Ilmoitamme, että me poistumme paikalta ja läheisille kerroimme lisäksi, että poliisi on tulossa paikalle. Potilaan vanavedessä tulivat omaiset, jotka yrittivät estää potilaan aikeet. Totesimme työparini kanssa, että tässä kohtaa paras joululahja kollegoille on, että päästämme heidät syömään ja me otamme heille osoitetun tehtävän hoitaaksemme. Puhuttamalla potilas saatiin hetkeksi rauhoittumaan ja suostuteltua hoitotoimenpiteisiin. Päihteitä Kohteessa odotti päihteiden vaikutuksen alaisena oleva henkilö, jonka tajunnan taso oli alentunut. Ruokailemaan pääsimme ensimmäisen kerran kello 17. Poistutaan tilanteesta Otimme etäisyyttä potilaaseen ja pakkasimme hoitovälineitä eteisessä
Ahkerimmat ovat olleet paikalla lähes joka kerta, keskiarvo osallistujaa kohti on noin kuusi kertaa. Työnantajan tarjoamassa koulutuksessa perehdytään pääasiassa uhkatilanteiden teoriaan. Työnantajan järjestämien koulutusten lisäksi on tarjolla vapaaehtoista koulutusta, johon voi halutessaan osallistua vapaa-ajalla. Harjoituksissa on käynyt vaihtelevasti väkeä, yhteensä noin 30 henkilöä Pirkanmaan pelastuslaitokselta, FH30:sta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta sekä Etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Oppitunnilla selvitetään potilaan ja hoitajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä miten stressi vaikuttaa toimintaan. Ohjeet parantuneet Edellä kuvattu tehtävä eteni käräjäoikeuteen ja koko prosessi nosti esiin paljon asioita, joiden hoitamiseen työnantajalla ei ollut selkeää raamia. Tähän mennessä harjoituksia on pidetty noin 40 kertaa. Koulutusta ovat saaneet kaikki ensihoitoon tai ensivastetoimintaan osallistuvat henkilöt. Lisäksi asialistalla ovat tilanteen aikainen viestintä ja tilannetietoisuus sekä fyysisen toiminnan perusteet. VAPAAEHTOISTA KOULUTUSTA Työnantajan järjestämän koulutuksen lisäksi Pirkanmaalla on järjestetty vapaaehtoista koulutusta. Koulutusta annetaan kaikille ensihoitoon ja ensivastetoimintaan osallistuville henkilöille ja koulutusten pituudet vaihtelevat oppitunnista kokonaiseen päivään. Nykyään uhkaja väkivaltatilanteisiin sekä jälkitoimenpiteisiin on olemassa hyvät ohjeistukset. 55 linen tarve. Vapaaehtoista uhkien torjuntaa Pirkanmaan pelastuslaitoksella on järjestetty parin viime vuoden ajan säännöllistä koulutusta ensihoidon uhkaja väkivaltatilanteiden varalle. Toukokuusta 2019 alkaen halukkaille on koulutettu syvällisempää osaamista fyysisiin toimintamalleihin uhkatilanteissa. LÄHTÖKOHTANA TYÖELÄMÄ Harjoiteltavat aiheet on suunniteltu ››. Jälkikäteen mietittynä olisi saattanut olla fiksumpaa jättää vuoro siihen. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Omaisten pidellessä potilasta, pääsi toinenkin ensihoitaja ulos asunnosta. Niitä ovat muun muassa sijoittuminen, etäisyyden merkitys, sanaton viestintä ja hyökkäykseltä suojautuminen. Poliisin saattamana Potilas toimitettiin sairaalahoitoon poliisin saattamana. Meiltä tiedusteltiin, olemmeko vielä työkykyisiä ja ohjattiin samalla käymään heti lääkärin tarkistuksessa. Otimme yhteyttä omaan esimieheemme ja kerroimme tapahtuneesta. Sillä välin väkivallan kohteeksi joutunut ensihoitaja oli päässyt pois tilanteesta ja ulos asunnosta. Tarkastuksen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että jatkamme vuoron loppuun
sehl ensihoidossa vastaantulevia tilanteita silmällä pitäen, kuten päihtyneen tai aggressiiviseksi käyvän potilaan kohtaaminen kohteessa tai ambulanssin hoitotilassa. Ryhmän kesken on myös todettu, että useammalle ensihoitajista on tullut eteen tilanne, jossa he ovat joutuneet avustamaan poliisia käsirautojen laittamisessa. Lähellä ollessa eli hoitotilanteessa tulee säilyttää valppaus ja toimintavalmius, joka pyritään varmistamaan oikealla sijoittumisella ja kommunikoinnilla. Vastuu omasta ja työparin turvallisuudesta on viimekädessä ensihoitajilla itsellään.. Viimeisenä ja huonoimpana vaihtoehtona tulee kyseeseen itsensä tai työparin fyysinen puolustaminen (rikoslaki 4 luku 4§). Paras palaute harjoitusten hyödyllisyydestä on tullut eräältä säännöllisesti osallistuvalta: ”Mitä enemmän täällä käy, sitä paremmin osaa välttää hankalia tilanteita.” Perusmenetelmien lisäksi olemme harjoitelleet muun Teksti Jussi Jokinen Kuva Dimitri Lisitsyn. Kukaan tilanteen ulkopuolinen ei pysty tekemään tilanteessa tarvittavia päätöksiä ja toimintoja. Mikäli tilanne eskaloituu arvioitua nopeammin väkivallaksi, tulee olla valmius nopeaan pakenemiseen kohteesta. Kenties työnantajalle, poliisille tai ehkä hätäkeskukselle. Alan suurin ongelma uhkaja väkivaltatilanteisiin varautumisessa on mielestäni henkilöstön oma asenne. Vaikuttaa siltä, että henkilöstö ajattelee asian ratkaisun kuuluvan ”jollekin toiselle”. ENSIHOITAJA VASTAA ITSESTÄÄN Pirkanmaan pelastuslaitoksella on toistasataa ensihoitajan ja pari sataa palomiehen virkaa, joten vapaaehtoisissa harjoituksissa on käynyt vain hyvin pieni osa henkilöstöstä, jolle se on suunnattua. Tärkeintä näissä tilanteissa on oma tilannetietoisuus! Älä mene lähelle henkilöä ennen kuin olet selvillä tämän mielentilasta ja tavoitteista. TAITOJA JA TEKNIIKOITA Harjoituksissa harjoittelemme tyypillisimpiä tilanteita. Totuus on kuitenkin se, että ensihoidon työpari on kohteessa kahdestaan, jolloin päätökset tehdään toivottavasti yhdessä. 56 muassa löydetyn ampuma-aseen turvallista käsittelyä sekä vaarattomaksi tekemistä. Harjoitteiden haastavuutta ja stressitasoa nostetaan pikkuhiljaa harjoittelijan ehdoilla. Mikäli yhteisymmärrystä potilaan kanssa ei saavuteta, tulee olla valmius irtaantua tilanteesta nopeasti (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6§ ). Tästä johtuen olemme myös käyneet perusteita käsirautojen käytöstä
Ihan yhtäkkinen päähänpisto opiskelijaksi heittäytyminen ei silti ollut. Sattumien summana ja ystävän kannustuspotkun antamana hain ja pääsin Tampereen Ahlmannin aikuisja ammattiopistoon opiskelemaan eräja luonto-oppaan ammattitutkintoa. Loppukesästä -18 kypsyi tunne, että tarvitsen elämääni jotain muutakin kuin hoitotyön. 57 Yksi meistä Olen tamperelainen luontoa rakastava sairaanhoitaja ja eräopas. Perheeseen kuuluu kolme lasta, joista kaksi on jo aikuisia sekä pitkän linjan lääkintävahtimestari-mies ja koira. Pakkasta 30 astetta.. Työnantajani oli onneksi myöntyväinen nopeille liikkeilleni ja pääsin aloittamaan opiskelut extempore-tyyppisestä päätöksestäni huolimatta. Haaveista totta Olen eräillyt koko ikäni. Opintojeni alussa jatkoin hetken aikaa vielä päivystystyötä. Sain samaan aikaan keikkatyöpaikan retkeilyvälineliikkeestä, joka toi pienen ansion aikuisopintotuen kaveriksi. Jossain vaiheessa tein toiminimelläni muiden töiden ohella virvekoteloita noin kuuden vuoden ajan. Olen työskennellyt TAYS:n Ensiapu Acutassa liki kolmekymmentä vuotta. Nyt ajattelin, että en ainakaan menetä mitään, jos lähden kouluun. Muutaman vuoden ajan olin katsellut kyseisen koulutuksen mainoksia haaveillen ja tekosyitä keksien, miksi en voisi pyrkiä mukaan. Työn ohessa olen opiskellut hoitotason ensihoidon 30 opintopistettä sekä työskennellyt kolmessa pirkanmaalaisessa ensihoitoyrityksessä vaihtelevia määriä, kun olen ollut hoitovapaalla ja osittaisella työajalla. Eräänä elokuisena aamuna saavuin ensi kertaa Ahlmannin kartanon kauniiseen ja rauhalliseen ›› Teksti ja kuvat Minna Hyvärinen Puolentoista vuoden hengähdys ensihoidosta Kuusamossa melomassa Yötä laavulla Kangasalla. “Lapsista” keskimmäinenkin on näillä hetkillä muuttamassa omilleen
Olimme aamusta iltaan asiakkaiden kanssa. Keskellä Siilasjärvi ja taustalla Norjan ja Ruotsin suurtuntureita. Elämyksiä Yksi huikeista elämyksistä oli melontaretki Tampereen Teiskon Kiimajoella. Opintoihin kuuluu 350 lajin opetteleminen tentteineen. Ensiapukurssille Koulutukseen kuului EA1ja EA2 -kurssit, joilla kollegakurssikaverin kanssa istuimme puoli huviksemme mukana. Opintojen mieleenpainuvimpia juttuja oli harjoittelujaksoni rakastamallani Kilpisjärvellä. Lajituntemus kasvoi opintojen aikana huimasti. Se sisälsi lintujen äänien, kasvien, puiden, sienien, kalojen, eläimien ja hyönteisien tunnistamista, onneksi ilman latinan kielisiä nimiä! Metsä ei näytä enää samalta kuin ennen koulua, eivätkä kaikki linnut ole saman näköisiä laulelijoita. Lisäksi ystäväpiirini oli kaventunut siten, että töiden ulkopuoliset ystävät koostuivat lähinnä muista terveydenhuollon ammattilaisista, jolloin on selvää, että jutunaiheetkin pyörivät työhön liittyvässä aihepiirissä. Tämä lienee tuttua jokaiselle vuorotyötä tekevälle. Ja heti ensimmäisenä päivänä koin, että näiden ihmisten kanssa tulisin kokemaan monia hauskoja ja ikimuistoisia reissuja. Pihassa oli mukava ulkoluokka, jossa hörpimme vastakeitetyt nokipannukahvit tulevien opiskelukavereideni kanssa. Ja kummasti erinäisillä retkillä sain tehtäväkseni ensiapuvastaavana toimimisen. Ei sairauksia Opintojen alussa olin ihmeissäni, kun ympärilläni olevat ihmiset eivät puhuneet ollenkaan sairauksista tai tapaturmista. Tiimioppimista Koulutus tapahtui tiimioppimismallilla, joka on toiminnallinen tapa ja sopii ainakin näin pidempään työelämässä olleelle erittäin hyvin. Pitkään tekemäni kolmivuorotyö oli johtanut siihen, että olin jatkuvasti enemmän tai vähemmän väsynyt. Se on yksi niistä hetkistä, joita en varmaankaan unohda edes mummuna kiikkustuolissa. sehl. Sain viettää siellä viime vuoden huhtikuun, kun työskentelin Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa kokeneen pääoppaan rinnalla hiihto-opasharjoittelijana. 58 pihapiiriin. Pidimme samaisen kurssikaverin kanssa muille pari harjoitusrastia ensiavusta, tilannejohtamisesta ja tilapäispaarien tekemisestä, opetimme myös turvallisuussuunnitelman tekoa ja ajatusmaailmaa. Teimmekin jokaiselle suunnittelemallemme retkelle turvallisuussuunnitelman. Normaalissa elämässä ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä on siis jotain muutakin sisältöä. Teimme maksimissaan viiden yön mittaisia reissuja pääosin Pirkanmaalla, mutta myös Kuusamossa ja Tsarmitunturin erämaassa. Opetimme eräilyyn liittyviä taitoja ja tietoja toisillemme ja tarvittaessa hankimme lisää tietoa muualta. Hiihdimme asiakkaiden kanssa kuutena päivänä viikossa pääasiassa suurtunturien alueella, mutta välillä myös Norjan ja Ruotsin puolella. Opettaja eli valmentaja ohjaili opiskeluamme ja oli kanssamme parina päivänä viikossa. Toisaalta päivätyöläiset saattavat joskus kyllästyä, kun tapaamista yritellään sovitella viikkojen päähän, jotta asiat saadaan sopimaan myös vuorolistoihin. Onneksi kuitenkin vain yhdellä retkellä oli taidoilleni vähäistä käyttöä, tuolloin asiakkainamme oli kuudesluokkalaisia leirikoululaisia. Suoritimme myös matkailualan turvallisuuspassin ja hygieniapassin. Viikonloput ja juhlapyhät olivat automaattisesti vapaita. Retki eteni järveltä Matkalla Kilpisjärveltä Iso-Jehkas -tunturille. Kurssikavereideni ikäjakauma oli laaja ja taustat moninaiset
Kiirunapariskunta Saana tunturin paljakalla.. Vielä ei ole tullut mieleen lähteä erämaareissulle pelkän puukon, suolan ja riisipussin kanssa. 59 toiselle, välillä kanoottia padon ohi kantaen, pienen siltarummun läpi meloen ja välillä loivaa koskipaikkaa laskien. Sitä varten saimme sentään kaupasta pyydetyn lohen ja muita tykötarpeita. Tätä tehtävää pääsimme suorittamaan onneksi porukassa, silti päivälle tuli mittaa ja kuljimme useita ylimääräisiä kilometrejä. Jätin jalan oven väliin, jos jonain päivänä haluankin tehdä osittain tai kokonaan jotain muuta. Itse tehtyjä leukuja ja perhoja Opin kurssin aikana täysin uusia taitoja ja harrastuksia. Sain lisää mahtavia ystäviä, huikeita muistoja. Porukan iltatorkut olivatkin tuolla yöllisellä suunnistusreissulla aika kovilla. Vaikka terät hankittiinkin valmiina, niin muuten koko leuku tuppineen on omin käsin tehty. Päivän mittaan saimme uusia, erilaisia karttoja, joista yhdestä oli poistettu kaikki muu paitsi alueen pienet hiekkatiet. Sitten hän tiputti meidät rinkkoinemme yksitellen autosta tienposkeen, jossa saimme kartan ja suunnan kompassiin. No eihän siinä muu auttanut, kun laittaa otsalampun valo kohti marraskuista metsää. Kanootissa luonnon fiilis on käsin kosketeltavissa. Sain myös päätyöstä totaalisen hengähdystauon, mikä oli arvokasta aikaa. Aloin perhokalastaa ja sitoa itse perhoja sekä bongata lintuja. Ihan itse tehty leuku. Niissä riittääkin opeteltavaa varmaankin ikuisesti. Siellä jokaisen oli pystytettävä oma avotulimajoitteensa, sytytettävä nuotio ja valmistettava kala-ateria. Suosittelen! . Tehtävänä oli paikallistaa itsensä kartalla ja lähteä etenemään annettuun suuntaan. Siinä kohtaa, kello oli noin 23 ja saatoin kiittää vuorotyöntekijän sieluani. Opinnoista jäi myös arvokasta kokemusta hyvästä asiakaspalvelusta, yrittäjyysajattelua ja -oppia. Viimein saavuimme yöpaikkaan. Kun leiri oli pystyssä, tulet parhaimmillaan ja massut täynnä lämmintä kalaruokaa, valmentajamme totesi, että nyt lähdetään pariksi tunniksi suunnistamaan. Pääsin syventämään aiempaa osaamistani ja opin paljon uutta. Teimme itsellemme Lapin leukut, eli isot puukot. Viimeisellä retkellä valmentajamme vei meidät silmät sidottuna autolla paikkaan. Lisäohjeena saimme vuorotellen asteluvun kompassiin, sekä kuljettavan matkan pituuden
Edellisten ehdotusten tapaan myös nykyisen ehdotuksen keskeisimpinä tavoitteina on kaventaa hyvinvoinnin ja terveyden eroja, parantaa yhdenvertaisuutta, varautua ikääntymiseen sekä hallita kustannuksia. Käytännössä jako on sama kuin pelastustoimessa. Sosiaalija terveydenhuollon uudistusta on valmisteltu jo pitkään. Ehdotus pohjautuu Sipilän hallituksen suunnitelmiin, mutta muutoksiakin on tarjolla. Käytännössä uudistus noudattaisi siis hyvin pitkälle ensihoidossa kymmenisen vuotta sitten toteutettua muutosta, jossa ensihoito siirtyi kunnilta SOTEA yritetään jälleen sairaanhoitopiirien järjestettäväksi. Edellisestä ehdotuksesta poiketen nykyinen luonnos ei sisällä valinnanvapauspykäliä. Sipilän hallituksen ehdotuksen tavoin myös nykyinen luonnos rakentuisi niin sanotulle maakuntamallille, ja uudistukseen sisältyisi myös pelastustoimi pitkälti juuri pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyön turvaamiseksi. Vahvempi julkinen painotus Nykyinen ehdotus painottaa edeltäjäänsä vahvemmin julkisen järjestäjän ja tuottajan roolia. Ajatuksena olisi siis siirtyä nykyisestä kuntapohjaisesta sote-järjestelmästä malliin, jossa suuremmat toimijat vastaisivat sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä. Lisäksi tulisi viisi sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, jotka noudattaisivat pitkälti nykyisiä erityisvastuualueita. Ensihoidon ja pelastustoimen näkökulmasta valinnanvapaus ei olisi ollut muutoinkaan sovellettavissa, koska valinnanvapautta olisi sovellettu ainoastaan kiireettömässä hoidossa. Isompia toimijoita Ehdotuksen keskeisimpänä lähtökohtana on, että jokaisella olisi yhdenvertaiset oikeudet sosiaalija terveydenhuollon palveluihin riippumatta esimerkiksi iästä tai asuinpaikasta. Tällä hetkellä sosiaalija terveyspalveluja tuottaa 195 kuntaa tai kuntayhtymää, 20 sairaanhoitopiiriä ja viisi erityisvastuualuetta. Viime vaalikaudella uudistus taas rakentui vahvasti asiakkaan ja potilaan valinnanvapaudelle, minkä nähtiin ajavan etenkin suurten yksityisten sosiaalija terveyspalvelujen tuottajien etuja. Ssote-maakunta ottaa vastuun Nykyisessä esityksessä ehdotetaan, että sote-maaTeksti: Jenna Uusitalo Kuva: Miia Toronen LAKIJUTTU. 60 systole & palokuntalainen Hallitus lähetti toukokuussa lausunnoille uusimman luonnoksen sosiaalija terveydenhuollon uudistukseksi. Sosiaalija terveydenhuollon lisäksi uudistus sisältää myös pelastustoimen. Ensihoidon osalta luonnos ei sisällä mitään kovin mullistavaa. 21+1 sote-maakuntaa Uudistuksen tullessa voimaan Suomessa olisi 21 -sote-maakuntaa sekä Helsingin erityisalue. Ensihoidon osalta yhteistoiminta-alueet vastaisivat muun muassa ensihoitokeskusten ylläpitämisestä sekä alueensa maakuntien ensihoidon yhteensovittamisesta, sekä ensihoidon sovittamisesta yhteen muun terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toiminnan kanssa
Ehdotuksen mukaan sote-maakunta voisi kuitenkin hankkia palveluita myös yksityiseltä toimijalta ostopalveluna, jos se on tarpeen palvelujen turvaamiseksi. Maakunnalla tulisi esimerkiksi olla riittävä toimintakyky ja osaaminen sote-palveluiden, kuten ensihoidon järjestämiseksi. Tätä varten perustettaisiin STM:n yhteyteen sote-neuvottelukunta. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen osalta on hyvä huomata, että vastaavanlainen kirjaus on nykyisinkin terveydenhuoltolaissa. Ensihoidon ja pelastustoimen osalta muutos ei sinällään vaikuta kovin merkittävältä, koska ensihoito järjestetään nykyisinkin 20 sairaanhoitopiirin toimesta. Aikataulullisesti hallituksen esitys olisi tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden joulukuussa. Lähtökohta olisi, että STM neuvottelisi vuosittain sote-maakuntien kanssa maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvien sosiaalija terveydenhuollon tehtävien toteuttamisesta. Ostopalvelutoimijoiden olisi noudatettava samoja laatuvaatimuksia kuin maakuntien. Edellisestä ehdotuksesta poiketen nykyinen suunnitelma ei kuitenkaan erottaisi järjestämisja tuottamisvastuuta. Ensihoidon osalta tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi ensihoitovalmiuden ylläpitoa tai alueellisten varautumisja valmiussuunnitelmien laatimista ei voitaisi jatkossakaan ulkoistaa yksityiselle palveluntuottajalle. Hallituksen tavoitteena kuitenkin olisi, että uudistuksen mukaiset muutokset tulisivat voimaan vuoden 2023 alusta.. Kaikilta samanlaista laatua Ehdotukseen sisältyy kuitenkin myös tarkentavia kirjauksia, joilla pyritään varmistamaan maakunnan tuottamien palvelujen laatu. Yksityisiltä palveluja rajoitetusti Esitykseen sisältyy kirjaus, jonka mukaan maakunta ei saisi hankkia yksityiseltä toimijalta sellaisia palveluja, jotka katsotaan kuuluvan viranomaistoimintaan. Lakien voimaantulo määrittää sen, milloin uudistuksen mukaisia toimia aletaan toteuttaa, esimerkiksi milloin aletaan muodostaa sote-maakuntien vaatimia järjestelyjä. Kirjauksen mukaan sairaanhoitopiiri vastaa ensihoidon järjestämisestä, jolloin se tuottaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa tai hankkimalla palvelut yksityiseltä. Myös Valvira ja aluehallintovirastot voisivat valvontaviranomaisina edelleen puuttua sekä julkisen että yksityisen palveluntuottajan toiminnassa havaittuihin epäkohtiin, ja tarvittaessa jopa keskeyttää toiminnan, mikäli asiakastai potilasturvallisuus sitä edellyttää. Myöskään pelastustoimen ulkoistaminen yksityiselle palveluntuottajalla ei olisi mahdollista. Nämä ohjaustoimet eivät kuitenkaan korvaisi järjestäjien ja tuottajien omavastuuta vastata toiminnan asianmukaisuuden varmistamisesta. Koska uudistuksen toteutuessa nyt ehdotetun kaltaisena pelastustoimikin olisi sote-maakunnan toimintaa, poistuisi erillinen kirjaus pelastustoimen yhteistyöstä, mutta vastaisuudessakin ensihoito voitaisiin siis toteuttaa pelastuslaitoksen toimesta. Sen sijaan yksityiset toimijat saisivat edelleenkin hoitaa äkillisesti sairastunutta tai loukkaantunutta potilasta sekä tarvittaessa kuljettaa potilaan tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että sote-maakunta olisi vastuussa sekä palveluiden järjestämisestä että tuottamisesta. 61 kunnalla olisi järjestämisvastuu sosiaalija terveydenhuollon toiminnasta. Hallitus ei kuitenkaan ole antanut vielä tarkempaa arviota lakien voimaantulosta, koska hallitus ei voi arvioida tai puuttua eduskunnan työskentelyyn. Päivystys aina maakunnan vastuulla Sosiaalija terveydenhuollon päivystystoimintaa ei kuitenkaan voitaisi ulkoistaa, vaan se olisi aina maakunnan vastuulla. Sote-neuvottelukunta pystyyn Esitysehdotus vahvistaisi myös sosiaalija terveysministeriön ohjausta, mikä osaltaan edistäisi yhdenvertaisten palveluiden saatavuutta. Uudistus kuitenkin täsmentäisi nyt ehkä hieman epäselviä pykäliä. Nyt kunnan tai kuntayhtymien palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi sellaisenaan maakunnan palvelukseen. Nykylainsäädännönkin mukaan edellä kuvatut toiminnot kuuluvat julkisen sektorin vastuulle. Sinällään tämäkään ei olisi suuri muutos, koska nykyisinkin yksityisten toimijoiden on noudatettava lainsäädännön vaatimuksia
Syrjäisillä seuduilla yksikköä voisi täydentää säiliöauto – vanhakin, kunhan käyttökelpoinen. Hyvä, että jotain. Muun muassa pääkaupunkiseudulla on päädytty kokeilemaan kahden hengen yksiköitä. Pelastuslaitosten on aika siirtyä nykyaikaan ja varustaa harvaan asuttujen seutujen palokunnat ajanmukaisella kalustolla. 63 kolumni LIEKINHEITTÄJÄ Kyläpalokunnille kunnon kalusto SUOMESSA ON KYMMENIÄ ”kyläpalokuntia”, jotka toimivat harvaan asutuilla alueilla niukoin resurssein. Ensivaste, vahingontorjunta, liikenneonnettomuudet ja vastaavat tehtävät eivät välttämättä vaadi raskasta autoa. Kyläpalokuntien ensivastevalmiuksia tulee kehittää voimakkaasti, koska harvaan asutuilla alueilla ensivastetta tarvitaan, jos missä.. MAAILMA ON MUUTTUNUT ja niin myös palokuntien tehtävät. Mutta. P.S. Pelastuslaitosten ajoneuvokierrätyksessä kyläpalokunnat ovat ravintoketjun päässä: vanhoja Mersuja, Volvoja, Sisuja ja muutamia Scanioita 1990-luvulta, jotkut jopa 1980-luvulta. Myös kevyet, kärkiautotyyppiset ajoneuvot ovat palanneet pelastustoiminnan arsenaaliin. Hälytyskelpoisia henkilöitä on vähän, paloasema yleensä vanha ja kalusto vähän niin ja näin. KEVYT PELASTUSAUTO, jossa on monipuolinen kalusto ja asianmukaiset varusteet sekä tilat 2-4:lle henkilölle on ratkaisu myös kyläpalokuntien kaluston ajanmukaistamiseen. USEISSA LAITOKSISSA on jo muutaman vuoden ajan kokeiltu kevyitä hybridiyksiköitä. VANHOJEN sammutusja sammutussäiliöautojen saattohoidolle kyläpalokunnissa tulee tehdä loppu. Kevyen ajoneuvon varustaminen vaihtoehtoisilla sammutusvälineillä kruunaisi yksikön. Onko mitään järkeä sijoittaa loppuun kulunut raskas sammutustai säiliösammutusauto kyläpalokunnan asemalle, kun pääosa korkeintaan muutamasta kymmenestä vuosittaisesta hälytystehtävästä on sammutustehtäviä
64 systole & palokuntalainen
65 Jämsänkosken VPK 115 vuotta rauhallista sopimusaikaa, nyt sopimus katkolla Jämsänkosken VPK:lla on ollut jo kunta-aikana kolmikantasopimus (kunta, yhtiö, vpk), jossa on sovittu kunnan ja UPM:n kanssa pelastustoiminnasta ja viime vuosina myös ensivasteesta. Toukokuussa kolmikantasopimus päättyi. Monille palokuntayhdistyksille tutut haasteet ovat myös Jämsänkoskella arkipäivää.››. Vuonna 2004 kunnan tilalle tuli Keski-Suomen pelastuslaitos
Puheenjohtaja Jaakko Järvi. Jämsänkosken VPK:ssa vuosittainen hälytysosastolaisen harjoitusvaatimus on 16 kertaa.›› – UPM ei halunnut jatkaa enää kolmikantasopimusta jolloin VPK:teki sopimuksen Pelastuslaitoksen kanssa Pelastuslaitos ei halunnut tehdä sopimusta UPM:n kanssa, vaan halusi tehdä sopimuksen vpk:n kanssa. 66 systole & palokuntalainen – Meillä on ammattitaitosta porukkaa ja kunnon kalusto. Pitkän linjan palokuntalainen veteraani Jorma Varonen, 70v, allekirjoittaa Kandellin sanat, mutta näkee, että turvallisuus on vuosien varrella parantunut. Yrittäjänä toimiva Järvi pitää epäselvän sopimusja asematilanteen lisäksi haasteena nuorten lähtemistä opiskelemaan ja töihin muualle. Emme tiedä vuokrataanko tiloja edelleen UPM:ltä vai joudummeko etsimään uudet tilat, kertoo palokunnan uunituore puheenjohtaja Jaakko Järvi, 26. Myös se, että sopimuspalokuntalaisten kurssit ovat usein kaukana on omalla tavallaan haaste. Siksi jatkuva turvallisuuskoulutus on tarpeen. Kuitenkin koulutustasomme on hyvä ja varusteetkin ajanmukaiset. Pertti Leppäsen mukaan pelastuslaitoksen edustaja käy hyvin harvoin palokunnan harjoituksissa. Kandell näkee palokunnan kehittyneen vuosien varrella merkittävästi. Teemme muun muassa veden pumppausta ja olemme osaltamme turvaamassa Nesterallia. – Erityisesti kaipaan palokuntaan tekeviä nuoria, joilla on jo kokemusta käytännön työn tekemisestä. UPM:lle teemme massatornien pesuja ja altaiden tyhjennyksiä. Talkoohenkikin on edelleen korkealla. Sitä saisi kouluttaa nykyistä enemmän. Hän on tänään virkaiältään vanhin hälytysosastolainen. Vanhempi sammutusmies Jukka Kandell aloitti palokunnassa 1.1.1970. Miten saada motivoitua nuoret monille kursseille kymmenien ja jopa satojen kilometrien päähän. Haasteista huolimatta Jaakko Järven mielestä palokunnan tila on hyvä. – Merkillepantavaa on, että itsesuojeluvaisto helposti heikkenee hälytystehtävällä. – Työturvallisuus tuppaa joskus unohtumaan. – Meillä on 49 harjoitusta vuodessa ja suurelta osalta joudumme harjoituttamaan porukkaa omin voimin. Meillä on VPK ja Pela väliaikainen sopimus vuoden loppuun. Varonen haluaisi poliisin olevan useammin mukana hälytystehtävissä ja harjoituksissakin
67 JÄMSÄNKOSKEN VPK RY Yhdistyksen jäsenmäärä 65 Hälytyskelpoisia 33, keski-ikä 47 Yksikönjohtajia 9 Savusukeltajia 12 Harjoitukset maanantaisin Päivälähtövahvuus Klo 7.00-16.00 yksikkö 1+5, 15 min Sopimusvahvuus muuna-aikana yksikkö 1+5, 5 min Toinen yksikkö 1+5,10 min Hälytystehtäviä keskimäärin 150 joista ensivasteita 20 Veteraaniosastossa 9 Nuoriso-Osasto 12 Sammutusauto 411, -06 Säiliösammutusauto 412, -14 Miehistöauto 417, -90 Vene 418, -18 Vpk:n omistuksessa: Mönkijä, -05 + perävaunu Miehistö/ensivasteauto 4172, -12 Sammutusauto 4113, -93 Veneet: Buster R ja Silver FOX Lisäksi PELA ja VPK: 9 perävaunua eri käyttötarkoitukseen. Veteraani Jorma Varonen Vanhempi sammutusmies Jukka Kandell
68 systole & palokuntalainen Palokunnan päällikkö Pertti Leppänen, 61: Kohtuullisuutta kelpoisuusvaatimuksiin
Ericaa on järjestelmänä viilattu oikeaan suuntaan. Aluellisen pelastustoimen järjestelmään Pertti Leppänen ei ole täysin tyytyväinen. Jämsänkosken VPK:n päällikkönä Pertti on toiminut vuodesta 2000, päälliköistä pisimpään Jämsänkosken VPK:ssa. Elämä kunta-aikana oli yksiselitteisempää. – Niissäkin vaikuttavat laitoksen tekemät päätökset. Alueellinen pelastustoimi. Erica. Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen on ehtinyt paloasemalle aina ensimmäisten joukossa työpaikaltaan UPM:n paperitehtaalta, koska paloasema on ollut vuokratiloissa UPM:n tehdasalueella. Tilanne on muuttumassa: työnantaja ei enää anna työntekijöiden lähteä hälytyksiin työaikana ja paloasemankin kohtalo on vaakalaudalla.. Palokunnassa hän ollut vuodesta 1974. Poika Tommi työskentelee palomiehenä Pirkanmaan pelastuslaitoksessa. Ensivastetehtävien määrän laskusta ei voi Leppäsen mukaan syyttää Ericaa. Pitkän sopimuspalokuntalaisen kurssiputken kruunasi sopimuspalokunnan päällikkökurssi Otaniemessä Espoossa. Jämsässä asuva Anu ja Jämsänkoskella asuva Tommi osallistuvat edelleen myös palokunnan toimintaan. On todella ihme, jos esimerkiksi ammattikseen raskasta kalustoa ajava, terve palokuntalainen ei saisi osallistua hälytyksiin edes yksikön kuljettajana. Vaihtoehtoa ei palokuntaan liittymiselle ei ollut. Nykyisessä järjestelmässä ei huomioida tarpeeksi paikallisia tarpeita, eikä palokunilla ole mahdollisuutta vaikuttaa, eikä niitä kuunnella riittävästi. Pertti Leppänen ollut aktiivinen sopimuspalokuntien alueellisessa yhteistoiminnassa ja edustanut sopimuspalokuntia Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtoryhmässä. Kuitenkin vastemääritykset tehdään pelastuslaitoksella ja niissä on vielä kehitettävää tasapuolisuuden nimissä. Laitoksessa on liian paljon vaikuttajia ja liian monta porrasta ”kuppikuntineen”. Sitä ennen hän toimi useita vuosia nuoriso-osaston vetäjänä ja palokunnan koulutuspäällikkönä. Tietysti korona on vaikuttannut, mutta sen vaikutus on ilmeisesti vain väliaikainen.. Sopimuspalokuntalaisen pitäisi pystyä tekemään työtään ilman kaikilta vaadittavia testauksia. Nyt on asemamestari, aluepalopäällikkö ja sitten vielä Jyväskylän herrat. Kysyimme Pertin mielipidettä kolmesta keskustelua herättäneestä aiheesta. Pertin puoliso Riikka on sairaanhoitoalalla, kuten tytär Anukin. Esimerkiksi asiat ja palaute jää usein matkalle. – Kun kysyin silloiselta palokunnan päälliköltä, olisiko mahdollista päästä palokuntaan mukaan, hän antoi määräyksen: ”keskiviikkona harjoituksiin”. Palokunta odottaa mielenkiinnolla, mitä uutta uusi pelastusjohtaja tuo kentälle. – Vaatimustaso noussut aluelaitoksen aikana huomattavasti. Kenttäjohtojärjestelmä on ollut käytössä seitsemän vuotta ja sen käynnistyminen vaikutti tehtävämääriin. 69 Paljasjalkainen jämsänkoskelainen Pertti Leppänen on toiminut UPM:n ja sen edeltäjien Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Rauma-Repolan palveluksessa jo 43 vuotta. Palokuntalaisten vaatimustason nousua Leppänen pitää uhkana sopimuspalokuntajärjestelmälle. Kaikille sama vaatimus eli fyysisen kunnon kakkostason kelpoisuus on Leppäsen mielestä kohtuuton. Keski-Suomi kuuluu Vaasan hätäkeskusalueeseen. Sopimuspalokuntalaisten vaatimustaso. Ymmärrän savusukeltajien ja vaativia tehtäviä tekevien testaamisen tärkeyden, mutta sopimuspalokunnan tehtävät ovat 95%:sesti muuta kuin savusukellusta. – Kunta-aikaan verrattuna käytännön tilanne on mennyt monimutkaiseksi. – Erica on meidän näkövinkkelistämme toiminut suhteellisen hyvin muutamaa erikoistapausta lukuunottamatta. Tuolloin oli kolme paikallista tahoa, joiden kanssa kommunikoida. Meillä VPK:ssa on laitettu merkille, ettei laitoksen ylempää johtoa kiinnosta ottaa kantaa asioihin, eikä edes kuunnella palokuntia. Päätösvaltaa pitäisi olla hänen mukaansa enemmän siellä missä työtä tehdään. Yli vuoden käytössä ollut Erica-hätäkeskusjärjestelmä ei ole Pertin mukaan aiheuttanut voimakkaita mielipiteitä suuntaan eikä toiseen. Hänet on palkittu aktiivisena toimijana useilla pelastusalan ansiomerkeillä ja Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1 Luokan mitallilla
70 systole & palokuntalainen Juttusarjan ensimmäisen osan näet osoitteesta www.palokuntalainen.fi Juttusarjan kolmas osa ilmestyy maksutta verkkosivuillamme marraskuun alussa.
Nyt ovat vuorossa pelastajien kannalta huomioitavat seikat. Viime numerossa (97) kävimme läpi ajoneuvotyypit. 71 Osa 2 Teksti ja kuvat Iiro Winnberg Sähköistettyjen ajoneuvojen määrä liikenteessä kasvaa vauhdilla. Seuraavassa numerossa käymme läpi esimerkkitapauksia meiltä ja maailmalta.›› Sähköistetyt ajoneuvot palokunnan näkökulmasta – tunnistaminen – sähköisku – virrattomaksi tekeminen – käsittely
Yleensäkään tunnistamiseen ei saa käyttää liikaa aikaa, varsinkaan, jos potilaan tila on kriittinen. Monella maalla on paikallisten toimijoiden tarjoamia koulutusohjelmia ja kursseja. Suomessa on yritetty ehdottaa vastaaville tahoille vastaavaa merkintätapaa ilman menestystä.. Esim. Sähköisten ajoneuvojen koteloimattomat korkeajännitekaapelit, joissa kulkee yli 60 voltin tasajännitettä, kaapelit tulee merkata oranssilla tunnusvärillä. Toinen tunnusmerkki on korkeajännitetunnus, joka on kansainvälisesti suojeltu. Ajoneuvon käyttövoiman arviointi on yksi osa tätä arviointia. Tämä tunnus löytyy usein stanssattuna konehuoneen osiin ja akkukoteloon. Samoin Eja H-kirjaimet voivat kertoa ajoneuvojen käyttövoimasta, mutta automaationa tätä ei saa pitää. Jos et ole varma ajoneuvon käyttövoimasta, niin pidä ajoneuvoa korkeajänniteajoneuvona. 72 systole & palokuntalainen Sähköisten ajoneuvojen tunnistaminen Kaikissa tieliikennepelastusonnettomuuksissa ajoneuvon arviointi noudattaa samaa 360-asteen arviointia. Tietokoneohjelmista, pelastuskorteista ja applikaatiosta on nykyisin apua ajoneuvojen tunnistamisessa, mutta pelkästään niiden apuun ei ole syytä tukeutua. Kevythybrideissä oranssia väriä ei yleensä löydy, sillä niiden sähköinen järjestelmä ei ylitä 60 voltin tasajännitettä. Onnettomuusajoneuvoista kannattaa tarkastaa mallikilvet, joissa on usein hybrid-, PHEV -tai electric-tekstejä. Saksassa ja Norjassa vaihtoehtoiset ajoneuvojen käyttövoima merkataan automaattisesti rekisterikilpeen. Esimerkiksi akkukotelot eivät ole oranssin värisiä niiden koteloinnin vuoksi. Sähköisten ajoneuvojen akunhallintajärjestelmät ovat kehittyneitä, joten jos oranssikaapeli sattuisi hajoamaan tai ”vuotamaan” niin järjestelmän tulisi sammuttaa itse itsensä. Sähköisissä ajoneuvoissa on usein korosteväreinä sinistä, vihreää tai keltaista väriä, mutta tulee muistaa, että mikään lakitai asetus ei edellytä sähköisiin ajoneuvoihin mitään merkintätekstiä. Yhdysvaltojen NFPA-organisaatio tarjoaa hyvin tehtyä ilmaista internetkurssia myös eurooppalaisille toimijoille Joissain vaihtoehtoisissa ajoneuvoissa on myös asennettu erillisiä tunnisteita valmistajien toimesta, mutta niiden suurin heikkous on vapaaehtoisuuteen perustuva merkkaus. Markkinoilla on nykyisin tarjolla applikaatioita ainakin seuraavilta tahoilta: Mercedes Benz Rescue assist Rescuecode Moditech Crash Recovery System Euro Rescue App Kaikissa ohjelmistoissa on hyvät ja huonot puolensa, joiden käyttöä kannattaa harjoitella tai ainakin ohjelmiin tutustua itsenäisesti. Oranssikaapelit on suunniteltu kestämään kolareita ja kulutusta, joten ne eivät kovin helposti hajoa tulipaloa lukuun ottamatta. Loppupeleissä oranssi väritys ja korkeajännitetunnus ovat ainoat täysin suojellut symbolit sähköisissä ajoneuvoissa, kaikki loput tunnukset ja merkit ovat valmistajista itsestään riippuvia. Hyvänä perussääntönä voi pitää, että oranssiin väriin saa ottaa kontaktia vain erikoisvarusteilla ja käytännössä ainoa oranssin värinen osa, johon pelastaja voi joutua koskemaan on sokkamallinen huoltoerotin. Pelastajat törmäävät oranssikaapeleihin todennäköisesti konehuoneessa ja auton ollessa katollaan tai kyljellään. Tästä syystä oranssikaapelit kulkevat usein keskellä ajoneuvoa korin alaosissa suojassa törmäyksiltä
Avaimen löytyminen ei kuitenkaan saa viivästyttää itse pelastustoimien alkamista. ETSI AVAIN JA VIE SE MIN. 73 Ajoneuvon virrattomaksi tekeminen Ajoneuvosta tai käyttövoimasta riippumatta ajoneuvojen virrattomaksi tekeminen alkaa aina samalla kaaviolla: Nykyaikaisissa ajoneuvoissa on yhä harvemmin fyysistä avainten lukkopesää, vaan ajoneuvot toimivat usein älyavaimella tai jopa kännykkäsovelluksella. Kotitalouksien sähköjärjestelmä toimii toisin, eli tällöin teoriassa sähköiskun saamiseksi riittää fyysinen kontakti pelkkään miinus kaapeliin. Usein myös 12 voltin akun irrottaminen sammuttaa ajoneuvon korkeajännitepiirin, koska akunhallintajärjestelmä on ›› Sähköisku Pelastajien ei tarvitse pelätä saavansa sähköiskua sähköauton rungosta, vaikka teoriassa tämäkin on mahdollista. Avainta tai vastaavaa tärkeämpi toimenpide on varmistaa ajoneuvon mittaristosta, että valmiusvalo sammuu. Korkeajänniteakut ovat tasavirtaisia kelluvia järjestelmiä, mikä tarkoittaa, että saadakseen sähköiskun, pelastajan tulisi ottaa fyysinen kontakti sekä akun miinus-, että plusnapaan ja tulla osaksi virtapiiriä. SAMMUTA AUTO VIRTAKYTKIMESTÄ 4. Tästä syystä sähköisiä ajoneuvoja ei tarvitse maadoittaa. Samankaltaisista akun malleista huolimatta kyseessä ovat täysin eri tuotteet. Esimeriksi kulunut 10 vuotta vanha sammutusasu ei välttämättä enää täytä sille suunniteltuja ominaisuuksia. 5 METRIN PÄÄHÄN AUTOSTA.. On hyvä ymmärtää, että esimerkiksi edullisten kotiakkujen ja sähköistettyjen ajoneuvojen akkujen suora vertailu ei siis ole järkevää. 1. Tällöin todennäköisesti ajoneuvossa ei ole enää ketään pelastettavissa. VAIHDA P-ASENTOON JA KÄSIJARRU PÄÄLLE 3. Tällainen tapahtuma edellyttäisi kuitenkin sähköauton ja erityisesti korkeajänniteakun kappaleiksi hajoamista eli käytännössä rajua kolaria tai pahaa tulipalossa tuhoutumista. On hyvä muistaa, että sähköistettyjen ajoneuvojen korkeajännitejärjestelmät ovat testattuja ja samoilla turvastandardeilla rakennettuja tuotteita olipa auto minkä merkkinen tai maalainen hyvänsä. LÄHESTY AJONEUVOA SIVULTA JA MENE KUSKIN PAIKALLE 2. Sähköistettyjen ajoneuvojen turvallisuusstandardeissa ei edellytetä, että turvatyynyjen laukeaminen tekisi ajoneuvoja virrattomaksi, mutta käytännössä jokainen autonvalmistaja ilmoittaa, että turvatyynyjen tai turvajärjestelmien aktivoituminen sammuttaa ajoneuvon korkeajännitejärjestelmät. Käytännössä tällainen tapahtuma edellyttäisi akkukotelon fyysistä vahingoittamista tai puhkaisua jollain työkalulla, mikä on kiellettyä. Älyavaimet luovat ajoneuvoon erilaisia herätetoimintoja, joten ne olisi syytä löytää, jos mahdollista. Markkinoilla on jo nyt kännykkäsovelluksia, jotka korvaavat avaimen ajoneuvoissa käyttövoimasta riippumatta. Valmiusvaloja on valmistajasta riippuen erilaisia. Asia on hieman sama, jos yritämme saada sähköiskua paristosta. Vaikka pelastaja koskisi vain miinus puolen napaan, niin virtapiiri ei toimi, koska pelastaja ei koske myös plus puolen napaan. Myös palomiesten omat varusteet ovat turvallisuusstandardienja testien mukaan varsin hyvin sähköä eristäviä, kunhan varusteet ovat kuivia ja ehjiä
Korkeajännitejärjestelmä pitää suunnitella siten, että mikäli järjestelmä avataan tai jokin osa esimerkiksi vaurioituu kolarin seurauksena, järjestelmä sammuu automaattisesti. Kaikilla muilla sokkamallinen erotin löytyy usein akkuun kiinnitettynä. Huoltoerotin tulisi kuitenkin irtikytkeä viimeistään siinä vaiheessa, kun ajoneuvo lähtee jatkokäsittelyyn. Nykyisin pelastajat irtikytkevät 12 voltin akun lähes automaattisesti turvajärjestelmien vuoksi, joten tässäkään suhteessa toimintamallit eivät muutu. Ajoneuvoissa on myös korkeajännitepiirin pääsulake, jonka irrottamalla korkeajännitepiiri sammuu. Huoltoerottimen irtikytkentä ei siis ole edellytys sille, että pelastustoiminta onnettomuusajoneuvon kanssa voi alkaa. Kevythybrideissä tällaisia huoltoerottomia ei tyypillisesti ole, vaan akun irtikytkentä tapahtuu usein elektronisesti tai mekaanisesti.. 74 systole & palokuntalainen riippuvainen 12 voltin akun toiminnasta. Siihen käsiksi pääseminen ei välttämättä ole realistista ainakaan kovin nopeasti. Huoltoerottimia on pääsääntöisesti kahden tyyppisiä. Tällä varmistetaan, että ajoneuvo on tehty mahdollisimman turvalliseksi myös seuraavalle käsittelijätaholle. Käytännössä nämä hätäsilmukatja kytkimet toimivat samalla periaatteella. Pääsulaketta ei usein ole merkattu mitenkään ja ajoneuvossa saattaa olla useampi sulakerasia. Helppona nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos ajoneuvossa on klipsimallin erotin, se löytyy usein konehuoneesta tai takaluukusta. Viimeinen vaihtoehto on käyttää korkeajännitejärjestelmän huoltoerotinta. Sähköistetyissä ajoneuvoissa on nykyisin usein myös hätäkytkimiätai silmukoilta, jotka on suunniteltu pelastuslaitosten käyttöön. Jos siis muistat esimerkiksi hybridiautoista akun sijainnin takapenkin alla, löydät todennäköisesti sokkamallisen huoltoerottimen akun luota. Huoltoerotinta ei kuitenkaan ole usein tarkoitettu hätäkytkimeksi. Pääsulakkeen etsiminen ja tunnistaminen on kuitenkin usein käytännössä usein hidas ja epäkäytännöllinen tapa, jota ei saa pitää ensisijaisena tapana ajoneuvon virrattomaksi tekemisessä. Huoltoerotin on käytännössä sähköistettyjen ajoneuvojen on-off-kytkin. VAG(Volkswagen, Audi, Porsche, Seat, Bentley, Skoda), Daimler (Mercedes Benz), BMW ja PSA-konsernin (Opel, Peugeot, Citroen) eli lähes kaikkien saksalaisten ja lähes kaikkien ranskalaisten ajoneuvojen valmistajat ajoneuvot käyttävät klipsimallista erotinta. Kaikki muut merkit käyttävät usein sokkamallista erotinta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta
Korkeajänniteakkujen sijainnit kannattaa opetella ulkoa ja tiedostaa, ettei niiden rakenteista saa milloinkaan hakea tukipisteitä. Sähkömoottorit sijaitsevat usein renkaiden takana, mikä on hyvä tiedostaa, vaikka nekin ovat usein hyvin suojattuja. Ketjuvetotekniikat eivät ole poissuljettuja sähköisten ajoneuvojen suhteen, mutta PHEV-tai täyssähköajoneuvojen suhteen en suosittele käyttämään kyseistä tekniikkaa tai vähintään käyttämään suurta harkintaa tapauskohtaisesti. Ajoneuvon uudelleen sijoittaminen ja vinssaaminen ei ole väärä vaihtoehto, jos tilannepaikan olosuhteet tai potilaan tila sitä edellyttävät. Peränkääntötekniikat ovat poissuljettuja akkukoteloiden vaurioittamisen vuoksi. Peränkääntötekniikat todennäköisesti vaurioittavat pahoin akustoa. Sähköistettyjen raskaiden ajoneuvojen kanssa kyseinen tekniikka on edelleen käyttökelpoinen akkujen erilaisten sijoitteluiden vuoksi.. 75 Onnettomuusajoneuvon käsittelytekniikat ja purkurajoitteet Sähköisten ajoneuvojen purkutekniikoissa yksinkertaiset perusratkaisut ovat turvallisia ja toimivia. IIRO WENNBERG EVSafetyFIN Juttusarjan asiantuntija iiro.wennberg@evsafetyfin.com Vääränlainen B-pilarin levitystekniikkaa saattaa vaurioittaa hybridiajoneuvon akustoa. Mikäli ajoneuvo on kyljellään ja tukemiseen käytetään tukitankoja, niin voimakkaat ja tasaiset pohjapanssarit voivat hankaloittaa tankojen asettamista paikoilleen. Tiedosta akkujen sijainnit! JUTTUSARJA JATKUU LOKAKUUN LEHDESSÄ. Akkukotelot ovat pääsääntöisesti voimakkaasti koteloituja, mutta niiden kannet ovat usein niiden heikkoja kohtia. Kynnyskotelon alue on usein turvallinen alue tukitangoilla. Ajoneuvon pohjarakenteet kannattaa pääsääntöisesti mieltää kohdiksi, joista ei kannata hakea tuki-tai vastapisteitä esimerkiksi hydraulisia pelastusvälineitä varten. Varsinkin täyssähköauton suhteen kannattaa muistaa tämä perussääntö
Teksti Pekka Koivunen Kuvat RajuLive Oy, Pekka Koivunen. Esteri Groupin suurtehopumppu on suunniteltu Suomessa ja sen moottori ja pumppu ovat kotimaista valmistetta. 76 systole & palokuntalainen Huoltovarmasti suomalainen Valmiina maailmanmarkkinoille Kun suomalainen kokemus, tietämys ja valmistustaito yhdistetään, saadaan aikaan maailman huippuluokkaa oleva tuote
Toimitusjohtaja Iivari Kalliomäen (oik.) mukaan suurtehopumppujen sijoittaminen järkevästi eri puolille Suomea edellyttää valtakunnallista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 77 ESTERI 6000/10000 ASL Pumppu:Esteri 10-6000 tai 10-10 000 Diesel-moottori Imulaite: ESTERI 24V Paino: 2100-2400 kg Polttoainesäiliö: 120 litraa Vaahtolaitteet: RTP 1-3-6 % tai pumpun ulkopuolinen vaahtolaite 0,5 – 6% Lisätietoa: Iivari Kalliomäki +358 400764486 iivari@esterigroup.fi Ensimmäinen suurtehopumppu toimitettiin heinäkuussa Ålands Brand och Räddningförbundin Finströmin asemalle. ei tarvitse kuin pohtia suuria maastopaloja Australiassa ja Yhdysvalloissa sanoo Antti Kalliomäki (vas.). –Pumppu sopii hyvin erilaisiin tilanteisiin kuten maastopaloihin, tehdaspaloihin ja muihin suurta vesimäärää vaativiin tilanteisiin. –Kevyelle ja tehokkaalle, jopa ilmateitse kuljetettavalle palopumppu yksikölle on kansainvälistä kysyntää
ISO 9001:2015 ISO 14001:2015 kun hoitotulokset ratkaisevat Mini-Trach® II Seldinger Minitrakeostomiasetti ensihoitoon Vähennä potilaan riskejä, verenvuotoa, vammoja, kipua ja arpeutumista hätätrakeostomiatilanteissa: • pakkauksessa kaikki tarvittava minitrakeostomiaan • pieni ja näppärä pakkaus • helppo asentaa ja käyttää • steriili ja lateksiton. 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Puh. www.steripolar.fi . 78 systole & palokuntalainen Petri Surakka puh. 09 417 606 00
Aivan valtavan suuresta investoinnista ei ehkä loppujen lopuksi olisi kysymys, jos myös varsinaisia ensivastetehtäviä ajamattomien sopimuspalokuntien yksiköihin sijoitettaisiin edes defibrillaattori ja tarjottaisiin sopimushenkilöstölle mahdollisuus käydä ensivastekurssi. Löytyyhän maallikkodeffa jo liki jokaisen lähimarketin seinältäkin, miksei myös paloautosta, jonka takapenkillä saattaa istua vaikka sopimuspalokuntalainen, joka sattuu olemaan ensihoitaja. Ensivastevalmiudesta ei tarvitse välittää, koska se ei ole pelastustoimen tehtävä. Harva kyseenalaistaa sitä, että pelastajatutkintokin pitää sisällään suhteellisen paljon ensihoidon maailmassa seikkailua. JAAKKO LINKO Teollisuuspalomestari, pappi, sopimuspalokunnan yksikönjohtaja ta silti pidän valtavan erikoisena sitä, ettei kaikkialla anneta sopimuspalokuntalaisille edes mahdollisuutta kouluttautua ensivastetaitoisiksi ja -kykyisiksi, vaikka palokunnalla olisi tähän haluakin. Evytaitoja myös harjoiteltiin. ITSE SAIN ENSIVASTEKOULUTUKSEN toimiessani sopimusmiehenä paloasemalla, jossa oli ympärivuorokautisesti kaksi päätoimista palomiestä työvuorossa. MutOnko oikeasti tarvetta. Ai niin, ei sille ole tarvetta. www.steripolar.fi . Ja taitaa lähes jokainen ammatihenkilöstön miehittämä hööki olla hälytettävissä ensivastetehtäviinkin. Vaikkei ammattibrankkari koskaan päätyisi ambulanssin rattiin, ei liene haittaa siitä, että pelastustehtävillä häneltä löytyy hieman ymmärrystä myös pelastettavien ihmisten hoitamisesta. Niinpä. Silti sopimushenkilöstön ensivastekoulutusta pidettiin tärkeänä. Evykeikalle ei sopimushenkilöstöä siis juuri mukaan ehtinyt, ellei sattunut olemaan hälytyksen tullessa paloasemalla. 79 kolumni PELASTUSTOIMEN JA ENSIHOIDON synergialla perustellaan monia asioita. Myöhemmin toisella paloasemalla toimiessani tuli ensivastetehtävienkin arki enemmän kuin tutuksi. ”Ensivastekyvytön” sopimuspalokunta voidaan kyllä hälyttää asemavalmiuteen paikkaamaan muilla tehtävillä olevien ammattiyksiköiden jättämää tyhjiötä. Pitikin harjoitella paljon, koska keikkarutiinia ei päässyt syntymään. Ja kyllä liikenneonnettomuuksillekin lähdettiin monesti perään ensivasteyksiköllä päätoimisten ja ensimmäisten sopimuspalokuntalaisten mentyä höökillä edeltä. Ei ole tarvetta. JOKAISEN SOPIMUSPALOKUNNAN TEHTÄVIIN eivät ensivastetehtävät kuulu, eikä ehkä tarvitsekaan. On perusteltua olettaa, että sopimuspalokunnan yksikkö kykenee vähintään siihen, mutta pienellä varovaisuudella olisin valmis edellyttämään jopa hieman enemmän. Niin tai näin, ensihoidon osaamisen tarve ja vähintäänkin ensivastetehtävät ovat tulleet pelastustoimeen jäädäkseen. Siinäkään mielessä koulutus ei mennyt hukkaan. ISO 9001:2015 ISO 14001:2015 kun hoitotulokset ratkaisevat Mini-Trach® II Seldinger Minitrakeostomiasetti ensihoitoon Vähennä potilaan riskejä, verenvuotoa, vammoja, kipua ja arpeutumista hätätrakeostomiatilanteissa: • pakkauksessa kaikki tarvittava minitrakeostomiaan • pieni ja näppärä pakkaus • helppo asentaa ja käyttää • steriili ja lateksiton LINGOTTUA. 09 417 606 00 . Puh. Viime aikoina on tosin noussut esiin myös kysymys, onko tulevaisuudessa ensihoitoa enää olemassakaan pelastustoimen tuottamana palveluna. HÄTÄENSIAVUN ANTAMISTA pidetään kansalaistaitona
Man har även lärt sig framförhållning vid användningen av nödanrop. Andra ansåg det inte vara meningsfullt att dela med sig av detta till den egna yrkesgruppen. Kunskap ökar tryggheten VI BÖR ÄVEN DELA MED OSS av god praxis som vi lagt märke till. Man får bli på gott humör av den goda praxis som man lärt sig, men utbildningen måste fortsätta. Hjälpen finns ju inte på plats alldeles genast då man tryckt knappen i botten. 80 systole & palokuntalainen ledare MARKO PARTANEN Chefredaktör Systole UR RAPPORTER BETRÄFFANDE HOT OCH FARLIGA situationer framgår att man genom den utbildning som givits i frågan tagit till sig god praxis. Endast rapporter som sparats i systemet hjälper.. KOM IHÅG ATT ta med hotfulla och farliga situationer inte endast till kaffebordet utan även in i systemet. Å andra sidan kan vem som helst råka ut för otrevligheter om vi behåller saker och ting för oss själva. DÅ VI FÖR DENNA TIDNING EFTERLYSTE material om hotoch farosituationer vägrade en del organisationer att diskutera saken med oss. Vem som helst kan av en kollega få verkligt avgörande kunskap eller tips. Nödanrop används nu allt oftare och även efter dem har det blivit tid att reagera. Såsom framgår av nämnda rapporter kan vi i fortsättningen vara bättre beredda med tanke på detta otrevliga faktum. Man har förmått vara uppmärksam då man väckt upp patienter och tack vare det fått tid att reagera om den som väcks plötsligt har betett sig oförutsägbart. Färdigheter upprätthålls endast genom övning. Om vi inte förmedlar kunskap åt varandra tvingar vi kollegerna till den skötesynd som man alltid spefullt talar om: Att uppfinna hjulet på nytt. Vi vet alla att vår arbetsmiljö aldrig mera är helt trygg. Sett ur deras synpunkt som står i vårdens främsta linje skulle det dock vara till fördel att man diskuterar saker; att man skulle ta upp sådant som är bra och sådant som visat sig vara dåligt. Situationer med hot och faror har kommit för att stanna. Därför lönar det sig att dela med sig av kunskap till kollegerna då det är möjligt. GENOM ATT INOM BRANSCHEN dela redan befintlig kunskap kan vi uppnå en så trygg arbetsmiljö som möjligt
81 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör Brandkåristen ledare I FEMTON AV RÄDDNINGSVERKEN i Finland har man medelst beredskapsdejour på enhetschefs/manskapsnivå säkrat utryckningsberedskapen antingen utanför tjänstetid eller dygnet runt. En stor del av dessa uppdrag sköts på egen hand utan hjälp av andra yrkeseller avtalsbrandkårer. I HUVUDSAK HAR BRANDKÅRER med beredskapsdejour ansvaret för räddningsväsendets centrala tjänster inom den glest bebodda delen av Finland. FRÅGAN ÄR GEMENSAM FÖR HELA RÄDDNINGSVÄSENDET och borde även intressera räddningsavdelningen under Kimmo Kohvakkas ledning. På de områdena är antalet yrkesbrandkårer lägre än i resten av Finland. Servicenivån får inte sänkas. Systemet har tiotals år på nacken. Man måste finna en lösning på beredskapsdejouren. Det verkar uppenbart att ”fruarna och herrarna i Helsingfors” inte känner förhållandena i det glest bebodda Finland – eller medvetet har glömt bort dem. P.S. Vi behöver en riksomfattande lösning så att man i hela Finland på ett eller annat sätt kan garantera att personal snabbt och säkert rycker ut. En sådan utveckling skulle bokstavligt talat vara livsfarlig, vilket beslutsfattarna borde förstå. Överraskande nog är antalet alarmeringsdugliga medlemmar i brandkårerna med beredskapsdejour ofta lägre än avtalsbrandkårsfältets medeltal. BRANDSTATIONSNÄTET på det området där brandkårer med beredskapsdejour har ansvaret är typiskt glesare än i det sydligare Finland. BEREDSKAPSDEJOUR (1+1-3) är typiskt för brandkårer där antalet alarmuppdrag är högre än medeltalet för avtalsbrandkårer. SPEK:s brandkårsdirektör Petri Jaatinen kommenterade i en Yle-sändning 16.7.2020 såhär (i översättning): ”Även om avtalsbrandkårernas existens skulle hotas så Den nuvarande utryckningsberedskapen får inte riskeras hotas inte medborgarnas trygghet.” Påståendet är obegripligt och kräver en förklaring. Vid dessa alarmuppdrag fungerar avtalsbrandkårens chef ofta som chef på lägesplatsen. Respektive brandkårer har i sin tur ett större ansvarsområde än i söder. INRIKESMINISTERIETS RÄDDNINGSAVDELNING tycks inte vara intresserad saken, och inte heller räddningsverkens kompanjonsnätverk får till stånd något gemensamt ställningstagande i frågan eftersom en del räddningsdirektörer anser att hela systemet med beredskapsdejourer kunde slopas
Ingen vet om det var så det egentligen var meningen, men just nu pekar de flesta med hela handen på någon annan. Då man drar in på beredskapen minskar man servicenivån, dvs. Senast nu börjar en avigsida med räddningsväsendets struktur kännas i kommunerna: ett regionalt räddningsverk behöver egentligen inte bry sig om lokala behov. det som skattebetalarna får för sina slantar. Ute i Stora Världen har man däremot redan kavlat upp ärmarna. Det värsta är att någon fortfarande tror sig kunna ”spara” genom att dra in eller omdefiniera beredskapsdejourer. Bristen på riksomfattande struktur är påfallande, och skalan av improvisationer imponerande. 82 systole & palokuntalainen Text Silvio Hjelt Bilder Kuvapankki Freepik Allt sedan domstolarna beslöt om vad som skall räknas som ”arbete” har diskussionens vågor gått höga, och månget räddningsverk har skyndat sig att ompröva frågan om betald beredskap. Frivilligheten har många ansikten Frivillig eller inte det är frågan brandkåristen
83 Det är ingen hemlighet att det vid inträffad olycka är bra om brandkåren är snabbt på plats. Några undantag är till och med uppräk. I verkligheten är snabbheten vanligen viktigare än allt annat, eftersom skadeutvecklingen åtminstone i inledningsskedet vanligen eskalerar exponentiellt. På sikt handlar det om att se över lagstiftningen så att problemen elimineras. Och på europeisk nivå har man redan börjat agera. Med ”ersättning” anses enligt t.ex. Därefter förhandla fram lösningar på det akuta problemet: hur säkerställa utryckningsberedskapen inom ramen för befintliga stadganden och deras tolkningar. En europeisk tolkning säger att frivilligarbete inte görs i egentligt för-tjänstsyfte, att det är öppet för alla och att envar själv besluter om deltagande i det. Ok, det har man gjort i många år, men i slutet av år 2019 kom franska brandmannaförbundet och CTIF med ett gemensamt utspel som nu behandlas i olika instanser. Strikt tolkat ligger detta rätt långt från operativ brandkårsverksamhet, särskilt i regioner där det är praxis att viss ersättning utbetalas. Om man tummar på snabbheten så ökar man både på själva skadorna och på det resursbehov som krävs för en framgångsrik bekämpning. Visserligen finns det ett olyckligt EU-direktiv på botten men även sådana erbjuder vanligen en del nationella möjligheter. Debatten just nu tycks handla om att dra ut på tiden, för att därigenom kringgå olyckliga tolkningar av vad som är arbetstid. Börjande med att analysera problematiken. Termen har många tolkningar, beroende på vem som tolkar och för vilket ändamål. Dessutom sker detta inte centraliserat utan regionalt. Alltså tummar man på alldeles fel sak om man gör nånting långsammare. den finska skattebjörnens tolkning allt som har något värde. Rätt saker Nu borde problemet greppas på riksnivå. Man sysslar alltså med fel saker. Det handlar om att definiera det som i folkmun kallas frivilligarbete. Ett utkast till direktiv cirkulerar och där ingår en lång lista med goda motiveringar till varför samhällsnyttig frivilligverksamhet borde ha ett eget EU-direktiv. Om att se till att frivilligarbete i klassisk mening hålls utanför arbetstidsdirektivet. Vi håller upp tummarna! Vad är frivilligarbete
Frivilligheten ett relativt begrepp Man kan med fog säga att praktiskt taget allt man gör är frivilligt. Här börjar det behövas gammaldags visdom. Talkodrickat har ingen ännu vågat röra. Här efterlyses en nationell analys, mot bakgrunden av att i ett glest befolkat land som Finland är avtalsbrandkårssystemet sannolikt det enda sättet att till rimliga kostnader erbjuda skälig trygghet. Man behöver inte titta långt för att hitta sådant oförstånd. Eller av rent oförstånd höja den. Bra så, i ett land där en massa mer eller mindre allmännyttiga saker görs uttryckligen som talko. Villkoren är sedan olika på olika håll i landet. Men man kan sänka tröskeln att deltaga. Börjande med att erkänna att räddningsväsendet i Finland ingenstans klarar sig utan avtalsbrandkårsverksamhet. Här handlar visdomen om att undvika att medelst de facto överdimensionerade krav jaga bort presumtiva frivilliga. Envar brandkårist besluter själv om sitt deltagande. När det handlar om ”envar” så börjar man allmänt acceptera att det i avtalsbrandkårsverksamheten finns plats för nästan vem som helst, eftersom alla inte behöver vara rökdykare. Man väljer att göra, eller man brandkåristen. Gemensamt är att man inte kan köpa frivillighet med pengar. Erkännandet av ”systemet” är alltså en sak att börja med. Allt handlar faktiskt för det mesta om personliga val. Eftersom räddningsväsendet är en del av trygghetsstrukturen borde tolkningarna av vad som är frivilligarbete inte få handla om vad skattestyrelsen anser. 84 systole & palokuntalainen nade i ett skattebeslut: reklammössor och karameller i måttlig mängd har inget värde. Helt konkret, på nationell nivå, i finsk lag! Ett annat faktum att erkänna är att avtalsbrandkårsverksamheten i Finland baserar sig på frivillighet. Grunden till all visdom ...är att erkänna fakta. Det handlar om en del av den struktur som håller hela landet befolkat, och den är långt mera seriös än frågan om vad som bjuds då talkojobbet blivit klart. Alltså om man vill upprätthålla nämnda skäliga servicenivå till skäliga kostnader. Här finns det ännu ”gott om rum för nationell yxhantering”
väljer att låta bli. 85 utryckningar under arbetstid skulle kunna lösas. Nånstans där går gränsen, och det som just nu diskuteras är hur stor lönen skall vara. Många gamla aktörer har dragit sig tillbaka att vila på lagrarna, medan de problem man i tiderna skymtade hopat sig, i samma hög som en del nya. Förslaget torpederades innan man hunnit komma ens till en diskussion. Man hade inte ens börjat fundera på att tala om kostnader innan även det förslaget hamnade bland soporna. I perspektivet av dagens situation med EU:s arbetstidsdirektiv implementerat, med frågan om beredskapen i famnen och då räddningslagen även i övrigt är uppe till behandling. I vissa fall tror man sig vara tvungen, men ser man lite noggrannare så är även det en fråga om att välja bort sanktioner eller andra otrevligheter. Då lönen är noll handlar det klart om frivillighet. Att arbeta för gängse lön är visserligen ett val, men man brukar inte kalla det arbetet frivilligt. Nu handlar det om att kavla upp ärmarna. Kanske det kunde vara tid att damma av mapparna från 2000-talet och se hur tankarna då skulle se ut nu. På det sättet skulle man redan i ett tidigt skede kunna möta de hot som man då såg vid horisonten. Tyskland innefattar även betalningar. Om man lyfter arvode för beredskap är det nog ett arvode, även om denna beredskap är frivillig. ”Ni skall inte föreställa er att även ni får en egen lag.” Detta i en tid då Försvarsutbildningen just fått sin. Men när det gäller brandkårsarbete blir det lite mera konkret. Vi har framför oss en intressant höst, eller så inte. Frivilligbrandkårsverksamheten i t.ex. Mellan dem finns en gråzon där frivilligheten ligger i betraktarens ögon. Och nu står vi alltså där vi står, med skägget djupt i brevlådan. Då räddningslagen stod inför sin senaste reform framförde Förbundet igen försiktigt, att man kanske kunde överväga att försöka utreda hur detta med. I Finland Genast då räddningsväsendet regionaliserats tog Finlands Avtalsbrandkårers Förbund upp frågan om huruvida avtalsbrandkårsverksamheten borde ha en egen lag. I vanliga europeiska tolkningar av begreppet frivillighet brukar det ingå ett element av ”allmännyttighet”. Hot som sedermera visat sig vara alldeles för verkliga. Här spökar i botten även hotet från arbetstidsdirektivet, som begränsar den totalt tillåtna arbetstiden. Det är olika i olika länder, och i många är till frivilligheten kopplat vissa stadganden om inkomstgränser. Till att börja med får nyckelpersoner ofta någon slags ersättning för just detta. Räddningslagen revideras utgående från en övergripande utredning. Full lön anses motsvara fullt arbete medan delar av full lön inte gör det. Månne tiden skulle vara mognare nu Mycket vatten har flutit sedan frågan om frivilliglagstiftning var uppe till diskussion, och tiderna har förändrats. Regeringen ser till att det finns ett rikstäckande nät av brandstationer.” Klarare kan man knappast uttrycka den politiska viljan. Vidare skall man komma ihåg att då räddningsväsendet i Tyskland långtgående baserar sig på just frivillighet så är denna säkerställd genom stadganden att samhället ersätter arbetsgivaren förlust som följer av att de frivilliga brandkåristerna är på utryckning. ”Vill ni att ingen skall anställa brandkårister?” Det var ju förstås inte det frågan handlade om, då, men rädslan för ”verkliga kostnader” var uppenbar. Att man får sina omkostnader ersatta är vanligen en självklarhet, eller borde vara det, men vad man därutöver får som erkänsla för det man gör är en bedömningsfråga. Eller för att citera gällande regeringsprogram: ”Avtalsbrandkårernas verksamhetsförutsättningar som räddningsverkens partner förstärks och deras nuvarande och framtida utmaningar och särdrag identifieras
SANY-AIR SANY-AIRIN KÄYTTÖKOHTEITA -Pelastuslaitokset -Koulut -Toimistot -Hoivakodit -Terveyskeskukset -Sairaalat -Keittiöt -Baarit ja ravintolat -Myymäläja elintarvikeliikkeet -Hotellit-, urheiluja liikuntakeskukset -Seikkailuja paint-ball keskukset -Fitnessja liikuntakeskukset Rataskuja 1, 03100 Nummela +35840 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.nardicompressori.com Maskuntie 22 6B, 21270 Masku +35840 844 7699 myynti@arwell.fi www.arwell.fi MAAHANTUONTI, MYYNTI JA HUOLTO JÄLLEENMYYNTI JA HUOLTO DESINFIOINTILAITE VIRUSTEN JA BAKTEERIEN TORJUNTAAN.. YRITYS MINIMOI ASIAKKAIDEN JA HENKILÖKUNNAN VIRUSTEN TARTUNTARISKIT. YKSINKERTAINEN JA HELPPOKÄYTTÖINEN. 86 palokuntalainen PK97 KUSTANNUSTEHOKAS JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN EI YMPÄRISTÖEIKÄ ONGELMAJÄTTEITÄ
Olemme seuranneet ensivastehenkilöstön hälytysviestien osoitepuutteen (tarkka osoite) korjaamisen vaiheita aktiivisesti numeroissa 94 ja 97. RR: Koska kyseessä on terveydenhuollon ja terveydenhuollon henkilötietojen käsittelyn kannalta tärkeä asia, niin silloin ja varsinkin tällaisessa moniviranomaisasiassa, jossa päävastuu on terveydenhuollon viranomaisilla ja palveluketjuun liittyy useita muita viranomaistahoja, tulisi sosiaalija terveysministeriön määritellä vastuullinen henkilö/henkilöt. Tämä työ on meneillään. PK: Tämä ”työ on meneillään” ei nyt riitä. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi) KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Kannattaa kuitenkin huomata, että jatkossakaan osoitetiedot eivät tule kaikista ensivastetehtävistä kaikille vaan alueellisesti määritellään mistä tehtävistä ja mille yksikölle/kenelle. 87 Osoiteasia on nyt valmistelussa, mutta milloin tarkka osoite näkyy hälytysviesteissä, Rami Ruuska. Koska STM ilmoitti pelastusosastolle kesäkuussa, että juridista estettä tarkalle osoitteelle ei ole, on toimeenpanon aika. TAHTOO TIETÄÄ !!??!!. Kysyimme pelastusosaston ensivasteasioista vastaavalta pelastusylitarkastaja Rami Ruuskalta missä nyt mennään. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeudenolla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. PK: Milloin tarkka osoite näkyy ensivasteen hälytysviesteissä. Kuka on se henkilö, jonka vastuulla asian hoitaminen viime kädessä on. Tätä asiaa ei voi vastuuttaa kasvottomille työryhmille tms., koska kyse on ihmishengistä. PK: Mikä on tilanne. Pelastustoimen osalta tähän asiaan liittyvissä valtakunnallisissa kysymyksissä voi olla yhteydessä minuun. RR: Sosiaalija terveystoimen viestipohjia ollaan muokkaamassa ja näin ollen hälytysviestien tulisi tulevaisuudessa olla osoitetiedoilla varustettuja niiden osalta keiden asiasta on tarkoituksenmukaisuusperiaatteella syytä tietää. RR: Parametrien muokkaaminen hätäkeskuksen hälytysjärjestelmiin on työlästä ja vaatii yhteistyötä sosiaalija terveystoimelta, pelastustoimelta kuin hätäkeskuslaitokselta. Näissä asioissa pitää olla takaraja – ainakin tavoite – eli milloin tarkka osoite on hälytysviesteissä. RR: Kuten sanottu, asia on työläs. Sinä lähetätkysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. PK: Tähän vastaukseen pitää löytyä nimi. Mutta sanotaan nyt, että tämän vuoden puolella ne pitäisi olla. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa
Kyseessä on auton pyörien alle sijoitettava siirtoalusta, jolla auto voidaan siirtää vaikka pois pelastustieltä tai esimerkiksi pois parkkihallista tai muista sisätiloista. Luettele ne voimaantulojärjestyksessä. Vain lain nimi ja voimaantulovuosi. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Aihe: Visa 98 LETKUT SOLMUSSA Viimekertainen kuvavisa oli ilmeisen visainen, koska oikeita vastauksia tuli vain viisi. 88 systole & palokuntalainen Visaan viisi oikeaa vastausta: Autojen siirtoalusta Uuteen visaan vastaaminen vaatii hieman kuuklailua Suomessa on vuodesta 1933 alkaen ollut useita paloja pelastusalaa koskevaa lakia. Oikean vastauksen lähettivät Tuomo Nikkari ja Sami Suominen Hämeenkoskelta, Lasse Vallentin Taavetista, Lasse Moisio Tampereelta ja Ismo Rajaniemi Sodankylästä. Iso käsi tietäjille!. Ei asetuksia. Keski-Euroopassa aparaatti kuuluu vakiona useiden palokuntien kalustoon
Mutta ei hätää, te olette turvassa; vaikka tilaukset sakkaavatkin, on toimittaja aina hereillä. ”On se hyvä, että tsekkipäivä on olemassa”, Aarne huokailee. Teidän tilausfrekvenssi on venähtänyt. ”Hevonpaskaa”, Dave puhisee kokopitkästä selkäasennostaan. ”No nyt on isokaveri, milläs me saatas hänet ylös ojasta?” ”No vaikka tällä, se on ihan uus tuote, ottakaa kokeiluun”, tuttu ääni kuuluu nyt paikalle pysähtyneen pakettiauton ikkunasta. Sähän tiedät, että mun näppituntumassa ei ole puolieroja.” ”No sulla ei ole vauhti vähentynyt yhtään niistä ajoista, kun ajoit vielä ambulanssia.” ”Ei niin ja hymykin vain levenee. Parin urahduksen avustamana kammarissa kääntyy kylki. Onko varastomies saikulla. Sen saa aina kaupantekijäisinä.” Aarne kiittelee laastarikauppiasta vuolain sanoin. Pitkä puutelista ei tunnu lyhenevän, sillä varastokin ammottaa tyhjyyttään; alkopillit on loppu, sokeriliuskoja on yksi laatikko ja ekg-elektrodejakin löytyy vain isompaa kokoa. ”Mistä sä siihen taas osasit?” Aarne kysyy. ”Laastarikauppias on aina paikalla, kun tarvitaan ja välillä vaikkei tarvittaisikaan. ”Hereillä on oltava, eikä hymyn sovi hyytyä.” ”Miten sua voi hymyilyttää, kun jaat täällä tienposkessa ilmaiskappaleita.” ”Kuule, enhän mä voi joka tingelitangelista viimeistä hintaa nyhtää. Vähempikin hymyilyttää.” Teksti Marko Partanen Piirros Miia Toronen aarne & dave Laastarikauppias. Aarne kerää hoitovälinevarastolla täydennyksiä. Sehän tietäis verotuksen kiristymistä, yhä useampaa vähäosaisempaa ja teille lisää keikkaa.” ”Mutta eiks se lisäisi myös sun myyntiä.” ”Joo, mutta kohtuus se on kerjätessäkin. En mä tarvii maailman kaikkia rahoja. Potilas kohdattu, Aarne päivittää pyörätien poskesta. Jos mulla on keino, jolla voi auttaa potilasta ja säästää kyytimiehen selkää, en pihtaa sitä.” ”Eikä siinä vielä kaikki. Manatessaan varastonhoitajaa Aarne mutisee puoliääneen: ”Varasto on tyhjä kuin aseman aloitelaatikko.” ”Missä puute, siellä laastarikauppias”, kuuluu reipas ääni varaston ovelta. Sieltä kurkkii tuttu näky, jolla on ratkaisu varaston vaivoihin. Nyt kun olen paikalla, saatte käyttökoulutuksen kaupantekijäisenä, vaikkei kauppoja vielä tehtykään.” ”Sä oot kuin vanhan hyvän ajan hinausyrittäjä, joka ehti kolaripaikalle hieman ennen hälytysajoneuvoja”, Dave sanoo. ”Älä sä kiittele, tää kuuluu mun vakaumukseen ja tän takia mä varastoa pidän, että hätää kärsivä veronmaksaja saisi aina viivyttelemättömän ja sopuhintaisen avun.” Hälytys käskee ambulanssin matkaan. ”Arvaa mitä mulla täällä on?” laastarikauppias kysyy ja heiluttaa käsissään olevaa pahvilaatikkoa. ”Jos siellä on perustutkimusvälineitä, niin sä oot ajatustenlukija.” ”Perustutkimusvälineitäpä hyvinkin. 89 Aarne tekee huolellista viikkotsekkausta ambulanssin hoitotilassa, Dave vieläkin huolellisempaa henkistä dokumentointia valmiushuoneessa
Ensihoidon arvoista kertovat huoneentaulut ovat vielä kehystämättä – ehkä sitten joskus, kun työruuhka helpottaa tai päälle liimattu viranomaisstatus sitä vaatii. Itse asiassa aika moni muukin taho. Marko Partanen kolumni Saako ensihoitajakin tehdä viranomaisyhteistyötä. Sitä paitsi viranomaisstatuksen ruumiillistumalla, virkakortilla, on kovin vähän käyttöä palomiehellekään. Jos raporttia ei kuulu, niin oikeat viranomaiset nillittävät. ”…paitsi, että ensihoitaja ei ole viranomainen.” ”Viranomaisyhteistyö toimii!” P AL OPU H E. Siinä yhteistyössä ensihoito on tottunut saamaan puheenvuoron muutenkin kuin viranomaiskorttia näyttämällä. 90 systole & palokuntalainen FACEBOOK-FEEDIIN PAMAHTAA poseerauskuva palomiehestä, poliisista ja ensihoitajasta. Edellä mainittuja asioita tehdessään ensihoitajat ovatkin luulleet tehneensä viranomaisyhteistyötä, mutta kyse taitaakin olla vain ”muista oikeiden viranomaisten määräämistä tehtävistä.” MIHIN VIRANOMAISTEN JA ENSIHOIDON YHTEISTYÖSSÄ tarvitaan niin paljon viranomaisstatusta, että sujuvaan yhteistyöhön on väkisin keksittävä jokin kompastuskivi. Asiaa ei kuitenkaan sovi vähätellä, sillä palomiehen työrepertuaarissa se on määritelty tärkeimmäksi työksi. Viranomaisrajan takaa on ei-viranomaisille määritelty jo sen verran tehtäviä, että on oikeasti mietittävä, missä välissä ehtii tehdä omat hommat. Ainoa paikka, missä hän voi sillä päteä, on palotarkastus. Palomies huuteleekin terveisiänsä pääsääntöisesti suorakanavalla, joka toimii suurin piirtein samoin kuin jogurttimukipuhelin tai Telefooni Afrikasta, jolloin langan toisessa päässä on aina se, joka muutenkin on lähellä ja kulkee samalla autolla. Ensihoitajat käyttänevät työtilanteissa palomiehiä useammin ja sujuvammin viranomaisten välille tarkoitettuja Virven puheryhmiä. Kun poliisin kenttäjohtaja, päivystävä palomestari ja ensihoidon kenttäjohtaja ajavat isossa tilanteessa vankkurimuodostelmaan, he kaikki mieltävät sen viranomaisyhteistyöksi. Ensihoitaja sen sijaan keskustelee keikoillaan poliisin tai pelastuksen kanssa tämän tästä. Toivottavasti kommentin kirjoittaja ei saa paskahalvausta, kun todetaan, että viranomaisiin kuuluvat myös hätäkeskus ja psykososiaalinen tuki. Ja kun Oikeusministeriön alainen Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) kirjoittaa tilanteesta raportin, se liittää ensihoidon sujuvasti samaan joukkoon poliisin, pelastustoimen, psykososiaalisen tuen ja hätäkeskuksen kanssa sekä kutsuu tämän konklaavin aikaansaannoksia viranomaisyhteistyöksi. Ensihoitaja sopii mallikkaasti yhteistyöviranomaisten joukkoon. Toisin on ensihoidon laita, jossa operatiivinen työ on pitänyt duunarit kiireisinä. MONEEN ONNETTOMUUTEEN ehtii ensimmäisenä ambulanssi, jolloin paikalle saapuneen ei-viranomaisen odotetaan antavan moniviranomaispuheryhmässä oikeille viranomaiselle raportti. VIRANOMAISYHTEISTYÖ onkin ensihoitajan tehtävässä arkipäiväisempää kuin palomiehen työssä. Sitä kommentin kirjoittaja ei avaa millään tavalla. Onko kyseessä oman arvon pönkitys suhteessa ensihoitajaan, lakitekninen besserwisseröinti vai ihan puhdas vittuilu. On vain tärkeää tuoda tämäkin asia julki: palomies ja poliisi kuuluvat viranomaisiin, ensihoitaja ei. TOSI ASIA KUITENKIN ON, että ensihoito on laskettu jo pitkän aikaa sujuvasti viranomaisyhteistyön piiriin. Postauksessa lukee: ”Viranomaisyhteistyö toimii!” Kommenttikentässä komeilee ensimmäisenä: ”…paitsi, että ensihoitaja ei ole viranomainen.” KOMMENTIN KIRJOITTAJA ON PALOMIES, jonka tarkoitusperä jää avoimeksi. Toisia ensihoitajia on neuvottu tekemään tilannepaikalla tiedustelu sekä tulipalotilanteessa käsisammuttimella ensi-isku, vetämään letkua, etsimään huoltoyhtiön puhelinnumero ja soittamaan siihen
tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. Nyt täällä! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 91 Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Palokuntalainen elo 2020 205x275.indd 1 19.8.2020 19.30. NT-HYPRID nostotyyny PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Uusi leikkaava ja levittävä terävaihtoehto
Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi. Ensihoitoja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. 24?%). Vehon hyötyajoneuvoverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itsenäisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. 92 systole & palokuntalainen Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. VEHO LOMMILA Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VEHOTRUCKS.FI Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. (sis. alv. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin mallistosta monipuoliset ratkaisut ensihoidon ja pelastusalan ammattilaisille. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi