Naantali oli keikoista raskain TEEMANA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET s.18–28 Väkivallan uhkatilanteet ongelma myös pelastusalalla s. PELASTUSTIETO 60 VUOTTA – ENSIMMÄINEN PALONTORJUNTA–BRANDVÄRN ILMESTYI 15.2.1950 Alan vaikuttajat kertovat millaiselta näyttää pelastustoimi vuonna 2025 Selvitysmies: Pelastuslaitoksista turvallisuusalan tavarataloja s. 34 9/ 20 09 18.11. 50 Pelastusviranomaisen hallittava kolme uusittua säädöstä s. 26 Kampin keskuksen bussipalo paljasti puutteita turvallisuudessa s. 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisaniemen ja Hakaniemen välissä.” s. 1950, 1960, 1970, 1980, 1990, 2000, 2010.... 8 1/ 20 10 15.2
Finnsa Oy:n toimipaikat sijaitsevat Vantaalla, Turussa ja Muuramessa. EH-Tek Oy:n ja Finn Sammutin Oy:n yhdistymisen tuloksena syntyi vuodenvaihteessa entistä vahvempi ja monipuolisempi Finnsa Oy. Finnsa Oy Myynti Tiilenpolttajankuja 6 01720 VANTAA puh. Toimintamme kattaa koko Suomen. 0290 074 130 www.finnsa.fi finnsa@finnsammutin.fi www.lancier-hydraulik.de LANCIER H y d r a u l i k GmbH & Co. Toimitamme järeää palokalustoa sekä paloja pelastusalan varusteita ammattikäyttöön pelastuslaitoksille ja muille alan ammattilaisille. Helmikuun alussa uusi Finnsa Oy vahvistui entisestään, kun siihen yhdistyi ATS Safety Companyn tuotevalikoima. KG UUTUUS Saatavana myös yksiliitin –järjestelmällä LANCIER -PELASTUSSAKSET LH-CU-1180 Teho/painoluku: 65,5 kN/kg Mitat: 770, 250, 210 mm (p/l/k) Paino: 16,9 kg Teho: 1102 kN Turvallisuuskerroin 4 (28800BAR) Testaus: EN 13204 mukaan. Uutuuksina valikoimastamme löytyvät nyt esimerkiksi Lancier –hydrauliikkatuotteet sekä Jolly –turvajalkineet. 0290 074 140 Korjasmäenkatu 9 20360 TURKU puh. 0290 074 120 fir e & resc ue c o m pl ete service s fo r Myynti/suorat numerot Ekman Ilkka 044-522 3408 Kallio Peter 040-734 0308 Kivioja Petteri 040-508 4687 Sallavo Ari 040-702 3488 Tuori Ari 0400-807 696 Väisänen Heikki 044-534 4507 LANCIER LIGHT HOSE –HYDRAULILETKU jopa 40 metriä letkua normaalin 20 metrin sijaan 50 % vähemmän painoa 30 % vähemmän tilaa käyttöpaine 720 bar Kannattaa tutustua ja vertailla! Varasto/myynti Punasillantie 24 40950 MUURAME puh
Jos uusien toimintamenetelmien, onnettomuuksien ennaltaehkäisytyön ja palokuntien yleisen näkyvyyden lisääntyminen siirtyy arkiseen työhön, kuten nyt tehdyissä selvityksissä on esitetty, paloalalla työskentelevät tulevat entistä näkyvämmin olemaan yleisiä turvallisuusalan asiantuntijoita. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Mahdollisimman nopeasti apuun rientäviä, fyysisesti raskaampaan työhön pystyviä palomiehiä pitää olla riittävästi, vaikka ihmisten omatoimisuuden merkitystä turvallisuutensa varjelijoina onkin terävöitettävä. Finnsa Oy:n toimipaikat sijaitsevat Vantaalla, Turussa ja Muuramessa. Nyt 60 vuotta myöhemmin toimituskunnan silloin kirjoittaman tekstin sisältö ei oleellisesti ole muuttunut. Palomiehiä tarvitaan aina, erilaisissa tehtävissä. Lyhyesti sanottuna lehtemme pyrkii sen käytettävänä olevin keinoin kehittämään kansamme palosuojelukulttuuria.” Näin kirjoitettiin Palontorjunnan ensimmäisessä numerossa 15.2.1950. Toimitamme järeää palokalustoa sekä paloja pelastusalan varusteita ammattikäyttöön pelastuslaitoksille ja muille alan ammattilaisille. Tähän päämäärään ”Palontorjunta” pyrkii seuraamalla valppaasti alan kehitystä ja alan tapahtumia kotimaassa ja ulkomailla ja antamalla palstoillaan ohjeita ja neuvoja palovaaran torjumiseksi kuin myös julkaisemalla kirjoituksia paloalan eri ammattikysymyksistä. Sitä sarkaa ammattilehti kyntää edelleen, mutta kenties tulevaisuudessa se voi olla myös laajempien piirien turvallisuusviestinnän sanansaattaja, kuten Palontorjunnan ensimmäisessä numerossa hahmoteltiin 60 vuotta sitten. Myös palomiesten ammattiasioiden tiedonvälitystä tarvitaan. KG UUTUUS Saatavana myös yksiliitin –järjestelmällä LANCIER -PELASTUSSAKSET LH-CU-1180 Teho/painoluku: 65,5 kN/kg Mitat: 770, 250, 210 mm (p/l/k) Paino: 16,9 kg Teho: 1102 kN Turvallisuuskerroin 4 (28800BAR) Testaus: EN 13204 mukaan Palo-, pelastusja vss-alan johtava ammattilehti 61. Kuudessa vuosikymmenessä hyvästä ideasta, pienin ponnistuksin aloitetusta ammattilehdestä on kasvanut aikakauslehti, jolla voisi ja soisi olevan myös laajempi lukijakunta. Finnsa Oy Myynti Tiilenpolttajankuja 6 01720 VANTAA puh. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 1 /2 01 Ammattilehti elää alan murroksessa ”Lehden pyrkimyksenä on saada laajemmat piirit mukaan ennakolta ehkäisevään palosuojelutyöhön, niinhyvin ammattimiesten kuin muidenkin kansalaisten palosuojelutietojen ja -taitojen lisääminen sekä palosuojelualalla toimivien voimien yhdistäminen yhä tarmokkaampaan taisteluun niin kalliiden ihmishenkien kuin niukan kansallisomaisuutemmekin varjelemiseksi tulen tuhoilta. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Palontorjunnassa ja Pelastustiedossa on 60 vuoden aikana käsitelty monipuolisesti paloja pelastusalaa.. Paloasemien ovet avautuvat ja kansalaisten kynnys tulla kertomaan turvallisuushuolistaan madaltuu ja turvallisuustietous lisääntyy entisestään. Uutuuksina valikoimastamme löytyvät nyt esimerkiksi Lancier –hydrauliikkatuotteet sekä Jolly –turvajalkineet. Tulipalot ja muut onnettomuudet eivät valitettavasti koskaan lopu. 0290 074 130 www.finnsa.fi finnsa@finnsammutin.fi www.lancier-hydraulik.de LANCIER H y d r a u l i k GmbH & Co. Tällainen lehti saattaa olla esimerkiksi 15 vuoden kuluttua. Palovaarasta valistaminen ja kertominen on entistä selkeämmin esillä juuri nyt, kun päätöksentekoon on tulossa uusittu pelastuslaki ja palomiesten urapolkuja on mietitty niin yksittäisen selvitysmiehen kuin toimintakykyhankkeen vetäjien voimin. Kiinnostusta siihen on; ainakin kokemukset järjestetyistä yleisötapahtumista kertovat siitä. EH-Tek Oy:n ja Finn Sammutin Oy:n yhdistymisen tuloksena syntyi vuodenvaihteessa entistä vahvempi ja monipuolisempi Finnsa Oy. 0290 074 120 fir e & resc ue c o m pl ete service s fo r Myynti/suorat numerot Ekman Ilkka 044-522 3408 Kallio Peter 040-734 0308 Kivioja Petteri 040-508 4687 Sallavo Ari 040-702 3488 Tuori Ari 0400-807 696 Väisänen Heikki 044-534 4507 LANCIER LIGHT HOSE –HYDRAULILETKU jopa 40 metriä letkua normaalin 20 metrin sijaan 50 % vähemmän painoa 30 % vähemmän tilaa käyttöpaine 720 bar Kannattaa tutustua ja vertailla! Varasto/myynti Punasillantie 24 40950 MUURAME puh. Toimintamme kattaa koko Suomen. 0290 074 140 Korjasmäenkatu 9 20360 TURKU puh. Helmikuun alussa uusi Finnsa Oy vahvistui entisestään, kun siihen yhdistyi ATS Safety Companyn tuotevalikoima
vahva osaaja ja toimija eurooppalaisissa pelastuspalvelun mekanismeissa. – Tulevina vuosina valmiuksia on kehitettävä huomioon ottaen pelastustoimen tehtävien koko kirjo. Pelastustoimi on monikulttuuristunut ja naisiakin on alalla enemmän. Hakola toivookin, että pelastustoimen järjestelmät ovat vuonna ???. Pelastustoimi voi hänen mielestään tarjota kunnille apua muun muassa kriisijohtamisessa. Se edellyttää vuosien suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä alan koko henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja materiaalipanostuksissa. Vahva eurooppalainen osaaja ”Palomieheltä voi tulla kysymään opastusta missä tahansa”. Signaaleilla hän viittaa muun muassa Mikkelin kokeiluun pelastustoimen ja kotipalvelun yhteistyöstä. Hakolan mielestä aktiivinen kansainvälinen yhteistoiminta hyödyttää myös kansallisen osaamisen ja voimavarojen kehittymistä. – Tuskinpa vaan. – Näin siksi, että päättäjillä olisi kattava kuva yhteiskunnan laajan turvallisuudenuhkakuvista ja niihin varautumisen edellyttämistä voimavaroista, Hakola sanoo. Eri pelastustoimen osa-alueisiin panostetaan tasapuolisesti ja riittävästi resursseja sekä osaamista. Konemies/kuljettaja 57.1% Turvallisuuskouluttaja 28.6% Hätäkeskuspäivystäjä 9.5% Ensihoitaja 4.8% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT. Se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. ”Päättäjillä oltava kattava kuva yhteiskunnan uhkakuvista”. Pelastusviranomaiset, alan järjestöt ja vapaaehtoiset toimijat ovat strategisia kumppaneita, jotka vastaavat yhteistoiminnallaan tehokkaasti yhteiskunnan turvallisuushaasteeseen. 50 Pelastusviran omaisen hallittava kolme uusittua säädöstä s. Myös onnettomuuksien ja tapaturmien ennaltaehkäisy kuuluu olennaisesti tulevaisuudessa pelastustoimen tehtäviin. Yli puolet valitsi neljästä vaihtoehdosta sopivimmaksi konemiehen/ kuljettajan. Pälkäneen Luopioisissa tuhoutui rajussa palossa suuri navetta, jossa kuoli 137 eläintä. T oivon, että vuonna ???. Tätä mieltä on kansanedustaja Juha Hakola (kok.). Esimerkkinä Haiko mainitsee Nokian vesikriisin tapaisen katastrofin. Tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä ja osaamista omaehtoiseen onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. s. Vuonna 2007 valmistuneen, nyt palaneen navetan pinta-ala oli 2744 neliömetriä. s. Pelastustoimen varautuminen ja valmiusvaatimukset ovat jo kauan kattaneet niin sanottujen päivittäisten tehtävien lisäksi suuronnettomuudet, ympäristötuhot ja poikkeusolojen erityistilanteet. vuoden päästä pelastustoimi hoitaa nykyistä paljon laajempaa ja sisällöltään monipuolisempaa tehtäväkenttää. Valitse kysely Mikä olisi mielekkäin työ ikääntyvälle palomiehelle, joka ei enää pysty pelastussukellukseen. pelastustoimi on entistä laaja-alaisempi turvallisuuden asiantuntija ja haluttu yhteistyökumppani. Kerro myös oma mielipiteesi: toimitus@pelastustieto.fi tai anna palautetta kotisivujemme kautta: www.pelastustieto.fi SIVU 69 Opinnäytetöitä opistosta 1 /2 01 15.2.2010 8 Bussipalo Kampin keskuksessa paljasti turvallisuuspuutteita Katja Seppälä 19 Palontorjunnan ja Pelastustiedon kuusi vuosikymmentä 20 Valtion Palokoulun synty saavutus 1950-luvulla 21 Palotoimi sai paloasiainosaston ja uuden palolain 1960-luvulla 22 Pelastustehtävät palokunnille 1970-luvulla 23 Valtio pompotti taloutta koko 1980-luvun 24 Valtiollistaminen halvaannutti 1990-luvulla 25 2000-luvun alkuvuosikymmen ja vaiennut taisto 26 Palomiestyö muutakin kuin pelastamista 28 Nurmon VPK:lla menee hyvin Pauli Mörsky 34 Uudet jäsenet tervetulleita Rutolaan Ulla Ylönen 36 Lisää valotehoa, työtehoa ja turvallisuutta työhön 38 Uuraisten VPK paranee iän myötä Maria Markus 43 Pelastajapula vaivaa ruuhka-Suomea 44 Sopimuspalokunta saarella Teija Aaltonen 46 Tuulivoimalapalon riski kasvaa Esa Laaksonen 50 Sahapalo Haapavedellä Tuomo Vähäkangas 52 Anssi Tuomikoskella takan yli 45 vuoden työura 54 51 vuotta nuohoojana Esa Timonen 56 Palokunta näkyväksi Perttu Halonen 59 Palovaroittimien laaja käyttötesti Risto Raitio 63 Vaara tulee väheksyen nopeammin Juha Höök 70 Palomies keksi pelastuslaudan Ari Vakkilainen 72 Seinäjoen palokunta 70 vuotta Pauli Mörsky 74 Äänievakuointi hätätilanteessa Jyrki Alanko VAKIOT 3 Pääkirjoitus 16 Vieraanamme: Anne Holmlund 66 Katajamäki 71 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 73 Palonehkäisyä 75 Keskustelua: Ville-Petteri Pulkkinen, Raija Kuosmanen, Kari Hauhia vuoden palomies keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Mikä olisi mielekkäin työ ikääntyvälle palomiehelle, joka ei enää pysty pelastussukellukseen?”. tässä numerossa Naantali oli keikoista raskain TEEMAN A PELASTU SKALUS TO JA -VARUST EET s.18–28 s. s. . Hänen mielestään pelastustoimi on tulevaisuudessa entistä vahvempi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toimija. Kova pakkanen teki sammutustyön haasteelliseksi erityisesti kun viime vuosien aikana ei vastaavia pakkasia ole koettu. kolme uusittua säädöstä s. Palo oli vuosisatoja saman suvun omistuksessa olevalle perintötilalle sen suurin menetys kautta historian. Samalla kun juhlistettiin peruskorjattua Forssan paloasemaa, vietettiin myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensimmäistä vuosipäivää. 40 Vuoden palomies, pelastusjohtaja Piia Vähäsalo pitää välttämättömänä, että pelastusala ottaa tulevaisuutensa ohjat käsiin. Pelastuslaitos siellä missä ihmisetkin Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto, pelastusylitarkastaja Katja Ahola. Näin siksi, että pelastustoimi on kilpailukykyinen, suvaitsevainen ja arvostettu työnantaja. Siitä huolimatta Haiko ei usko, että ?. Pelastusviran omaisen hallittava ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa Naantali oli keikoista raskain ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa PELASTUSTIE TO 60 VUOTTA – ENSIMMÄINE N PALONTORJU NTA–BRAND VÄRN ILMESTYI 15.2.1950 Alan vaikuttajat kertovat millaiselta näyttää pelastustoimi vuonna Selvitysmies: Pelastuslaitoksista turvallisuusalan tavarataloja s. 13 Juhlapuheen Forssan peruskorjatulla paloasemalla pitänyt pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi, että viimeistelyvaiheessa olevassa pelastuslain uudistuksessa asumisen paloturvallisuuden edistäminen ja myös palokuolemien vähentämistavoite on otettu vahvasti huomioon. Nykyistä parempi varautuminen erilaisiin yhteiskunnan poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin on Haikon mukaan tulevaisuudessa pelastustoimen arkipäivää ja tässäkin kuntien ja pelastustoimen yhteistyö vahvistuu. Turvallisuuden kokemukseen vaikuttaa myös paljon muu kuin pelastustoimi, mutta silläkin on kehityksessä tärkeä osansa, Haiko pohtii. Sekä naisilla, että miehillä on erinomaiset etenemismahdollisuudet alan sisällä, sekä mahdollisuudet vaikuttaa urakehitykseen. Mikä olisi mielekkäin työ ikääntyvälle palomiehelle, joka ei enää pysty pelastussukellukseen. Pelastustoimi 2025 uusittu paloasema Uusi vuosikymmen alkoi Pirkanmaalla ikävästi. Valmistellut hankkeet on saatava käytännöiksi; yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, mutta 22 pelastusjohtajalla on tärkeä tehtävä joukkojensa edessä näyttää suuntaa. Hakolan mielestä pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaan tarvitaan lisäpanostusta. Lisäksi hän toivoo, että alan asiantuntijat osallistuisivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen turvallisuuskeskusteluun. Tehtäväänsä se hoitaa hyödyntäen laajaa yhteistoimintaverkostoaan. Operatiivisen toiminnan lisäksi myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja poikkeusoloihin varautuminen ovat luonteva osa asiantuntijuutta. Hän on myös Suomen Pelastusalan keskusjärjestöjen hallituksen puheenjohtaja. – Yhteistyötä yli rajojen tarvitaan tulevaisuudessa siksi, että pelastustoimen palvelujen kysyntä kasvaa ja monipuolistuu niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa, Hakola sanoo. Meillä on puhuttu turvallisuuskulttuurin kehittämisestä, mutta sitä ei ole vielä pystytty luomaan. – Pelastustoimi ei tule johtamaan kuntaa, vaan avuksi tilanteissa, joissa tarvitaan kriisijohtamisen osaamista ja välineistöä, muun muassa viestintävälineitä. 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa niemen ja Hakaniemen välissä.” s. 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisas. Sen perustehtävä on edelleenkin onnettomuuksien ennaltaehkäisy. K untaliiton kehittämispäällikkö Markku Haiko ennustaa, että ?. vuoden kuluttua eläisimme nykyistä turvallisemmassa yhteiskunnassa. S uomalainen pelastustoimi on vuonna ???. Turvattomuuden kokemus on lisääntynyt. pelastustoimi näkyy Haikon mukaan muuallakin kuin palopaikalla. Pelastustoimi toimii lähellä kansalaista, ja on näin ollen luotettava, inhimillinen ja tasapuolinen sekä näkyvä osa katukuvaa. Myös työtehtävien moninaisuus ja asiantuntijatehtävien lisääntyminen vaativat laaja-alaista osaamista. Vuonna ???. 34 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa niemen ja Hakaniemen välissä.” TEEMAN A PELASTU SKALUS TO JA -VARUST EET s 1950, 1960, 1970, 1980, 1990, 2000, 2010... Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! / PELASTUSALA VUONNA 2025... Pelastustoimi on arvostettu työnantaja Etusivu Palaute Sivukartta Mikä olisi mielekkäin työ ikääntyvälle palomiehelle, joka ei enää pysty pelastussukellukseen. / . Palomieheltä voi tulla kysymään neuvoja ja opastusta missä tahansa. 30 Kysyimme 26 alan vaikuttajalta, millaisena he näkevät pelastusalan 15 vuoden kuluttua, vuonna 2025. – Ilmassa on signaaleja siitä, että tulevaisuudessa pelastustoimi tukee nykyistä vahvemmin kuntapalveluja, Haiko sanoo. Lue mitä haastatellut vastasivat toimittaja Riitta Ahosen ja Launo Päivätien esittämään kysymykseen ja pohdi, oletko samaa mieltä. vuotta eteenpäin, niin uskon turvallisuuden parantuvan. – Pelastustoimi on siellä missä ihmisetkin. – Mutta pannaan toiset ?. 34 9/ 20 09 18.11. Kampin keskuksen bussipalo paljasti puutteita turvallisuudessa s. mitoitettu kattamaan myös laajimmat uhkamallit
alv. Hinta 35 €, sis.alv PALAPELI 100 PALAA Palokunta-aiheinen värikäs palapeli. Kotien ja julkisten tilojen paloturvallisuutta lisätään merkittävästi, kun valitaan paloturvallisia tekstiilejä ja estetään tekstiileitä ja sisusteita syttymästä. Saatavana myös ruotsinkielisenä. (09) 4761 1300, Faksi (09) 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi UUTUUKSIA S1JA K-LUOKAN VÄESTÖNSUOJAT Opas antaa ohjeita Kja S1-luokan väestönsuojien suunnittelusta ja rakentamisesta. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Hinta 35 €, sis. Ohjeissa on huomioitu kyseisten väestönsuojien rakentamista koskevat säädökset: pelastuslaki ja -asetus sekä sisäasiainministeriön asetus S1ja K-luokan teräsbetonisista väestönsuojista. Opas on hyödyllinen myös kiinteistöjen haltijoille sekä alan kouluttajille. Suositusikä 6+ Hinta 13,50 € PALAPELI 48 PALAA Palokunta-aiheinen värikäs palapeli. Suositusikä 4+ Hinta 9,50 € KÄRNÄ OY www.karnaoy.fi / 050 297 2939 Maahantuonti: www.vandernet.com PETZL ULTra Lisää valotehoa, turvallisuutta ja työtehoa.. Tulipalo alkaa useimmiten kodin tekstiileistä ja sisusteista. Koulutuspaketti sisältää opetusdiat dvd:llä PowerPoint -muodossa ja kouluttajan taustaaineistovihkosen. Oppaan koko on A4 ja sivuja 90. Opas on tarkoitettu suojien suunnittelijoille, rakentajille, rakentamista valvoville viranomaisille, pelastusviranomaisille sekä kaavoittajille. TEKSTIILIT JA PALOTURVALLISUUS Valtaosa kuolemaan johtaneista tulipaloista on huoneistopaloja
– Kansalaisten yhdenvertaisuudesta on kysymys. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimuspalokuntatoiminta ja sivutoimisen sopimushenkilöstön käyttö on näin ollen välttämätöntä tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi. Lisäksi toimintaan osallistui poliisi, sairaankuljetus sekä sähköja vesilaitosten henkilökuntaa. Koska tehtävään sitoutui laajasti pelastuslaitoksen yksiköitä, tehtiin alueella valmiussiirtoja toimintavalmiuden ylläpitämiseksi päällekkäisiä tehtäviä varten. Myös hallin vieressä ollut uudehko lavettikuorma-auto tuhoutui Omistajien alustavan arvion mukaan vahingot nousevat yli 2 miljoonan euron. Ministeriön esittämä suojaosuus, 300 euroa kuukaudessa, kattaisi suurimman osan sopimuspalokuntatoimintaan osallistuvasta henkilöstöstä. 6 1/2010. Toimenpidepalkkaisten keskimääräinen tulo on 67–417 euroa kuukaudessa. Vaarallista sammutustyötä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueelta yksiköitä hälytettiin yhdeksältä paloasemalta. Erityisesti kohteessa tuli Jokelaisen mukaan huomioida pakkasen aiheuttamat ongelmat vedensiirrossa ja miesten sekä kaluston pitämisenä lämpimänä ja sulana. Sisäasiainministeri Anne Holmlund esitti asiaa sosiaalija terveysministeriölle viime kesänä. Varsinaisia sopimuspalokuntia on 560 ja niissä on noin 12900 hälytyskelpoista jäsentä. Tämän ja kovan pakkasen johdosta ei nostolava-/puomitikasautoja Jokelaisen jo matkalla tekemällä päätöksellä hälytetty kohteeseen, koska hyödyt riskeihin nähden olisivat olleet lähes olemattomat. Lainsäädäntöön olisi sisäasiainministeriön mielestä syytä palauttaa siitä vuoden 1997 alussa poistettu suojaosuus, jolloin sovittelu koskisi vain tätä ylittävää palkkatulon määrää. Tällä hetkellä keskimääräinen vapaapalokuntalaisen saama palkka on 31–167 euroa kuukaudessa. 6 1/2010 S osiaalija terveysministeriössä tehdään lähikuukausien aikana päätös siitä, annetaanko työttömille sopimuspalokuntalaisille 300 euron suojaosuus palokuntatoiminnasta saatavaan korvaukseen ilman, että se vaikuttaisi työttömyysturvaetuuteen. Kuumuuden ja räjähtävien kaasupullojen johdosta konehallin sammutustyö oli varsin vaarallista. Hallitusneuvos Salo kertoo, että ministeriössä haluttiin odottaa myös sosiaaliturvaa käsitelleen sata-komitean mietintöä, mutta sieltä tulleet useat eri vaihtoehdot sovitettuun päivärahaan eivät olleet ratkaisuksi tässä asiassa. Myös sitä halutaan arvioida, onko tarkoituksenmukaista sosiaaliturvan lainsäädännöllä turvata yhteiskunnan toimintaa. Pakkasen kiroja Alkutalven ankara pakkanen vaikeutti sammutustoimintaa. Lisäksi toiminnan keskeytysvahingot ovat merkittävät. Palon havaitsi ensimmäisenä yritykseen kaivinkonetta tuonut ja pihalla olleessa kuorma-autossa nukkunut autonkuljettaja. Suomessa on noin 1000 palokuntaa, joissa toimii yhteensä noin 20000 hälytyskelpoista henkilöä. uusia kaivinkoneita ja muita vastaavia maansiirtokoneita. Teksti: Tuomo Vähäkangas Kuva: Jokilaaksojen pelastuslaitos. Konehallissa säilytettiin mm. Tutkinnan edistyminen on Jokelaisen mukaan hidasta, johtuen voimakkaan palon aiheuttamasta totaalisesta tuhosta sekä ankaran pakkasen ja sammutusveden aiheuttamasta jäätymisestä. Palosta saatiin pelastettua ainoastaan osa kaasupulloista ja yrityksen kirjanpitoa. Tällaista sivutoimista henkilöstöä on 4200. Pelastustöillä voitiin ainoastaan rajoittaa tuhoja ja estää tulen leviäminen. Kaikki tuhoutui Sammutusja pelastustöitä lähes -35 asteen pakkasessa johtanut Haapajärven paloaseman palomestari Petteri Jokelainen kertoo Kärsämäen Saviselässä sijaitsevan Koneselkä Oy:n ja Konesilta Oy:n omistaman konehallin tuhoutuneen palossa täysin. Tuli tuhosi konehallin Kärsämäellä Hallipalossa tuho oli täydellistä, koska palo oli jo havaintohetkellä täyden palamisen vaiheessa. Sähkön katkeamisesta ei aiheutunut vahinkoja. Siellä missä ei ole vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä, henkilöstöllä on henkilökohtainen (toimenpidepalkkainen) sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Suuressa osassa Suomea pelastustoimen kiireelliset palvelut tuotetaan vapaaehtoishenkilöstön toimesta. Palon takia alueelta katkesivat sähköt kolmesta taloudesta, mutta sähköt saatiin kytkettyä takaisin aamulla kuuden jälkeen. Palo oli kehittynyt jo ilmoitusvaiheessa niin pitkälle, että liekit löivät ulos rakennuksesta. STM selvittää yhä sopimuspalokuntalaisten suojaosuutta K ärsämäellä syttyi tammikuun alussa aamuyöllä 1000 neliön konehalli palamaan. – Ministeri käsittelee budjettiin liittyviä asioita maaliskuussa, joten silloin lienee odotettavissa ratkaisuja myös tähän sopimuspalokuntalaisten suojaosuus kysymykseen, Esko Salo sanoo. Palon syttymissyyn tutkinta on tätä kirjoitettaessa vielä kesken. Lisäksi hallin sisällä tuhoutui seitsemän kaivinkonetta, kaksi sähkötrukkia ja irtaimistoa, pienkoneita, kaasupulloja sekä muuta korjaamotoimintaan liittyvää. Sammutustoimintaan osallistui 40 miestä sekä kuusi pelastusyksikköä, vahvennettuna seitsemällä säiliöautolla ja huoltoyksiköllä Y18. Olihan kyseessä jo hälytysvaiheessa täyden palamisen vaiheessa oleva hallipalo, jossa pelastuslaitoksen toimenpitein ei voitu pelastaa mitään. Vapaaehtoinen ja sivutoiminen henkilöstö muodostaa myös tärkeän osan poikkeusolojen pelastustoimen henkilöstöstä, Holmlund toteaa. – Erityisesti harvaan asutuilla alueilla pelastustointa ei taloudellisistakaan syistä ole mahdollista rakentaa pelkän päätoimisen henkilöstön varaan. Yhteensä palokuntatoiminnassa on mukana noin 38000 ihmistä. Pelastustoimessa on käytössä erilaisia korvausjärjestelmiä. Hallitusneuvos Esko Salo sosiaalija terveysministeriöstä kertoo, että sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä on kertaalleen asiaa käsitellyt, mutta pyysi lisäselvityksiä muun muassa siitä, mitä seurausvaikutuksia muihin ryhmiin sopimuspalokuntalaisia koskevalla päätöksellä voi olla
Hätäkeskukset verkotetaan ja sen mahdollistamiseksi hätäkeskustietojärjestelmä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Summa käytetään Lastenklinikan viihtyvyyteen. – Ongelmat ovat syntyneet nyt kuntaliitoksesta. Kalenteri on siellä myynnissä niin kauan kuin niitä riittää. Hätäkeskusaluejaon muutos ei hänen mukaansa tule vaikuttamaan kadun nimistöihin tai tuomaan sen suhteen ongelmia. toukokuuta saakka. Tammikuussa esiintyvä palomies-sairaankuljettaja Sami Piipponen kertoo projektin olleen mieluisa. Lahjoituksen avulla hankitaan Lastenklinikan infektioosastolle nasaalinen ylipaineventilaattori. Se, että nimesin kokonaisuuden museoksi, on osin itseironiaakin, sillä voiko tällaista esittää pelkästään vakavalla naamalla, sanoo Pohjoismaiden merkittävimmän kuvataidepalkinnon Ars Fennican viime vuonna voittanut Jussi Kivi, jonka Venetsian Biennalessa viime vuonna esillä ollut näyttely avautui Kiasmassa 12.2. – Laite on erittäin tarpeellinen. Uusilla häkealueilla hätäpuhelumäärät tasaisemmiksi Fire & Rescue Museum – Paloja pelastusmuseo ei ole museo vaan taideteos, joka käyttää museaalista kieltä, edes sen viesti ei ole museologinen. Katujen ja teiden nimistön järjestäminen on kuntien vastuulla ja esimerkiksi nyt monin paikoin kunnissa asia on hoitamatta. Brankkarihengellä lasten hyväksi! H ätäkeskusalueita on jatkossa kuusi: Uudenmaan hätäkeskusalue, Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalue, Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalue, Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalue, Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalue ja Itäja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalue. Uudet hätäkeskusalueet noudattavat poliisitoimen, pelastustoimen sekä sosiaalija terveystoimen aluerajoja. Kuvassa kalenterin palomiehiä sekä osastonhoitaja Annika Von Schantz. Helsinkiläisten palomiesten hyväntekeväisyysprojekti starttasi vuoden 2009 lokakuussa. – Kalenterin tarkoituksena oli kerätä varoja Helsingin Lastenklinikan laitehankintoihin sekä viihtyvyyden parantamiseen sairaalaoloissa. Hätäkeskusalueita muutettaessa myös toimintamalleja ja johtamista kehitetään ja yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. 1/2010 7 Stadin Brankkarit 2010 -kalenteriryhmä lahjoitti tammikuussa Helsingin Lastenklinikalle lähes 11000 euroa. Lahjoituksen toinen osa suoritetaan maaliskuussa ja se on suuruudeltaan muutaman tuhannen euron arvoinen. – Lasten vuoksi tähän lähdettiin täysillä mukaan. – Toimintaa on saatava järkevämmäksi etenkin kun on toteutettava valtion tuottavuusohjelman mukaiset vaatimukset. Päätös tehdään maaliskuussa. Kalenterissa esiintyy 12 aitoa Stadin brankkaria, jotka pistivät itsensä likoon tuottaakseen hyvän mielen Lastenklinikan asukeille sekä heidän läheisilleen. Se tehostaa lapsen omaa hengitystä vakavan infektion aikana, osastonhoitaja Annika Von Schantz toteaa. – Esimerkiksi Oulun alueella on jo aloitettu kokeilu yhteistyöviranomaisten yhteisestä riskinarvio-ohjeistuksesta. Tavoitteena on, että toteutettava uusi hätäkeskusjärjestelmä ja viranomaisten johtamista tukeva johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön samanaikaisesti. Palokuntaharrastuksestaan tunnetun Jussi Kiven näyttely on esillä Kiasmassa 16. Uusia toimitiloja ei hätäkeskuksille aluejaon muuttamisen yhteydessä rakenneta. Hän katsoo, että toimintamallien yhtenäistäminen tuo uudenlaista kehitystoimintaa myös yhteistyöviranomaisille. Tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas sisäasiainministeriön pelastusosastolta sanoo, että tällä hetkellä hätäkeskusten resurssit jakautuvat epätasaisesti. Ei ihan tavallinen palomieskalenteri. Kalenteri kuvattiin Erottajan pelastusasemalla. Jussi Kiven paloja pelastusmuseo avautui Kiasmassa. Hankkeessa on tavoitteena suunnitella ja toteuttaa Hätäkeskuslaitokselle uusi toimintaja johtamismalli vuoteen 2015 mennessä. Sisäasiainministeriö päättää hätäkeskuslain mukaisesti hätäkeskusten sijaintipaikoista, kun valtioneuvoston päätös on lainvoimainen. Se on saanut erinomaista palautetta, Kottila iloitsee. – Kalenterista on tietenkin silmäniloa kaikille naisille. Hätäkeskuslaitos on käynnistämässä hätäkeskustoimintaa ohjaavaa muutoshanketta. Kalenteri on vielä saatavilla Ravintola Villi Wäinöstä osoitteesta Kalevankatu 4. Nyt lahjoitettu summa oli ensimmäinen erä kokonaissummasta, sanoo kalenterin tuottajana toiminut Kati Kottila. Joillakin alueilla hätäpuheluiden määrä on tuntuvasti pienempi kuin ruuhkaisimmilla alueilla. – Hallintoa on saatava tehokkaammaksi ja enemmän väkeä vastaamaan hätäpuheluihin, Tulokas toteaa. Tämä on vähintä mitä me voimme tehdä lasten hyväksi. Aluejaon kehittäminen tukee johtamisen kehittämistä. Myynnin loppumisesta ilmoitetaan kalenterin facebookryhmän sivulla Stadin Brankkarit 2010 -kalenteri. Viranomaisten johtamisprosessit sovitetaan Hätäkeskuslaitoksen prosesseihin käynnissä olevassa hätäkeskustoiminnan kehittämisja tietotekniikan uudistamishankkeessa (TOTI). Ensi vuonna otetaan uusiksi, Piipponen toteaa. Kalenteri on tyylikäs, veistoksellinen ja erilainen. Kalenterin valokuvat otti itävaltalainen Matthias Obergruber ja taittajana toimi Emmi Lemström. Väestön turvallisuuden edistämiseksi tavoitteena on lyhentää hätäpuheluiden jonotusaikoja
Ensimmäisessä kerroksessa maan alla toimii Espoon bussiterminaalin ja -aulan lisäksi useita ravintoloita, liikkeitä sekä yksi isompi päivittäistavarakauppa. marraskuuta. asuinja toimistotilat) on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä. Automaattinen paloilmoitinja sammutusjärjestelmä Kaikissa kiinteistöissä on asuntoja ja pysäköintilaitosta lukuun ottamatta kattavat automaattiset osoitteelliset ja savunilmaisuun perustuvat paloilmoitinjärjestelmät. Onnettomuudessa ei kuitenkaan loukkaantunut ketään eivätkä palo tai savukaasut aiheuttaneet vahinkoja rakenteille. Kiinteistön paloturvallisuus Kiinteistössä on toiminnallisista syistä huomattavan suuria palo-osastoja. Sulkutila on toteutettu itsestään sulkeutuvalla palo-ovella ja IV-teknisesti toteutetulla ilmaverholla. Kaikki tilat (pl. Kampin Keskus Vuonna 2005 avattu Kampin keskus sijaitsee aivan Helsingin keskustassa. Espoon terminaalin kautta kulkee päivittäin tuhansia matkustajia, arkipäivisin terminaalista on yli 2200 lähtöä vuorokaudessa. Maan alla kerroksia on kolme, ylimpänä Espoon terminaalin käsittävä E-taso, keskellä Helsingin linja-autoasemataso K (kaukoliikenne) ja alimpana taso P, jossa toimii Salomoninkadun pysäköintihalli. Paloilmoittimen käyttölaitteet on sijoitettu turvavalvomoon. Terminaaleissa on moottoriajoneuvotilojen ja muiden tilojen välillä sulkutila. Terminaalitilat on varustettu automaattisen sammutuslaitteiston lisäksi lämpöön perustuvalla linjalämpöilmaisujärjestelmälTeksti: Katja Seppälä, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Kuvat: Lehtikuva ja Helsingin kaupungin pelastuslaitos Kampin keskuksessa ainekset pahempaankin onnettomuuteen Bussipalo paljasti turvallisuuspuutteita Maanalaisessa bussiterminaalissa Helsingissä syttyi bussin moottoritila palamaan vilkkaana arki-iltana juuri ruuhka-ajan päätyttyä 16. Kampin keskus käsittää kymmenen kiinteistöä, jotka sisältävät kauppakeskuksen, kaksi linja-autoterminaalia sekä toimisto-, kokoontumis-, autosuojaja asuintiloja. Samassa tasossa sijaitsee myös Kampin metroasema. 8 1/2010 T ulipalon takia toinen Kampin keskuksen bussiterminaaleista oli poissa käytöstä puolitoista tuntia. Esimerkiksi koko Kampin keskuksen kauppakeskus on samaa palo-osastoa. Maan päällä liikekeskuksessa on viisi kerrosta ja asuinrakennuksissa yhdeksän. Palon vuoksi Kampin keskuksen asiakkaat jouduttiin evakuoimaan Espoon bussiterminaalista, sen odotus aulasta sekä muista saman kerroksen liiketiloista.. Espoon terminaalissa aulatilat on osastoitu terminaalista osastoivalla lasiseinällä (EI60) sekä palo-ovilla. Kampin keskuksen kokonaisala on 135976 m 2
Klo. Klo. Kuljettaja avaa bussin ovet ja matkustajia nousee bussiin. Kuvassa savunpoiston ohjauskeskus.. Terminaalin odotusaulassa on kauppakeskustilojen mukaisesti automaattinen savunpoisto. Päivystävä palomestari P4, kuultuaan lisähälytyksen, määräsi hätäkeskuksen radioitse hälyttämään paikalle vielä P4, toisen pelastusyksikön ja pioneerin. Joukkoliikennetunnelissa on kuusi ja Jaakonkadun ajoliuskassa kaksi impulssipuhallinta. Samoihin aikoihin myös valvomon kameroista havaitaan savunmuodostusta E-terminaalissa. Kiinteistön turvavalvomossa sijaitsee mm. Lisäksi terminaaleihin on asennettu palopostit. Aukioloaikoina keskuksessa toimii useita järjestyksenvalvojia sekä huoltomiehiä. Alkusammutus hillitsee paloa ja levittää savua ja sammutusjauhetta bussin ympärille. Terminaalissa imupisteet jatkavat toimintaa tuloilman pysähdyttyä. 1/2010 9 lä. Pikapalopostien käyttö on vaikeaa, koska busseja ajaa letkujen päältä katkaisten vedentulon. Matkustajia, kuljettajia ja järjestyksenvalvojia kulkee terminaalin ja aulan välisistä ovista ja tuulikaapin kautta aulaan. Matkustajat poistuvat takaisin odotustilaan. Liikenteenohjausjärjestelmään kuuluvat liikennevalot tunneleissa, ajonestopuomit sekä etäinfotaulut kuljettajille Ruoholahdessa ja Mannerheimintiellä. Maanalaisissa tiloissa on viranomaisverkon (VIRVE) kattavuus varmistettu tukiasemalla ja tilat on varustettu palokunnan kenttäpuhelinjärjestelmällä. Tämän jälkeen hälyttiHelsingin kaupungin pelastuslaitos varmisti savunpoiston tuomalla paikalle oman savutuulettimen. Rakennuksen ympärillä on mahdollista toimia palokunnan kalustolla. Samaan aikaan toinen henkilö informoi järjestyksenvalvojaa odotusaulassa bussipalosta. Lisäksi järjestelmän avulla saadaan tulipalossa tarkempaa paikkatietoa sekä tietoa palon leviämisestä. Operatiivisen toiminnan edellytykset Kiinteistössä on valvontaa ympäri vuorokauden, järjestyksenvalvoja päivystää kiinteistössä myös sen ollessa suljettuna. Toimistotilojen, asuntojen ja porrashuoneiden savunpoisto on pääosin toteutettu painovoimaisena. 18.30 bussiin nouseva naismatkustaja havaitsee savunmuodostuksen ja informoi kuljettajaa asiasta. Klo. Hätäkeskus hälyttää paikalle yhden pelastusyksikön. Kiinteistön turvavalvomossa toimii järjestyksenvalvojien valvomo ja se on myös suunniteltu käytettäväksi pelastuslaitoksen operatiivisissa tehtävissä. Ajotunneleissa savunpoiston ohjaus tapahtuu manuaalisesti savunpoiston ohjauskeskukselta. Klo. Kiinteistössä on useita kuivasyöttöputkia maanpäällisiin ja maanalaisiin tiloihin. Rakennusvaiheessa Espoon terminaaliin asennettiin IV-poiston yhteyteen pohjoispäätyyn näytteenottojärjestelmä, joka oli suunniteltu valvomaan koko terminaalia ilman kulkiessa imupisteisiin ilmaisimien kautta. Paloilmoittimen automaattiset ohjaukset Kampin keskuksen paloturvallisuustekniikka on pitkälti automatisoitu siten, että paloilmoitinkeskus ohjaa muiden järjestelmien toimintaa automaattisesti. Järjestelmä tukee myös visuaalisella ohjeistuksella tilojen evakuointia; infotaulut odotusaulassa alkavat palotilanteessa ohjeistaa lähimmälle uloskäytävälle. 18.32 muutamia kuljettajia ja ensimmäinen järjestyksenvalvoja saapuu palopaikalle. Liikenteenohjausjärjestelmä Terminaalija liiketilat on varustettu liikenteenohjausjärjestelmällä, joka ohjaa liikennettä myös palotilanteessa. Ovien aukeaminen tuo mukanaan savukaasuja aulatilaan, sillä terminaali on ylipaineinen aulaan verrattuna. Espoon terminaalin savulohkossa on automaattinen savunpoisto, joka tapahtuu käyttäen normaalissa ilmanvaihdossa käytettäviä imupisteitä, jotka täyttävät myös savunpoiston vaatimukset. 18.36 Kampin keskuksen valvomosta soitetaan hätäkeskukseen. Lisäksi 1 Kampin keskuksen ja 2 viereisen Sähkötalon järjestyksenvalvojaa saapuu pian bussin luokse. Järjestelmän tarkoitus oli korvata pisteilmaisimet terminaalin haastavissa olosuhteissa, kuitenkin siten, että järjestelmän avulla saadaan ilmoitus palosta nopeammin kuin sammutuslaitteistolta. Tapahtumat Kampin keskuksessa Kampin keskuksen kattava kameravalvonta sekä eri toimijoiden tapahtumaraportit edesauttoivat palontutkintaa ja tapahtumien selvittämistä. Hätäkeskus hälytti tämän jälkeen vielä sairaankuljetusyksikön ja useamman pelastusyksikön. Toinen vaihe käynnistää laajemmat ohjaustoiminnot sillä alueella, mistä hälytys on tullut. 18.37 Kampin keskuksen paloilmoitin hälytti ensin terminaalin viereisen tuulikaapin savuilmaisimesta, kun savua pääsi viereiseen palo-osastoon matkustajien kulkiessa tuulikaapin läpi. Näytteenottojärjestelmä ei kuitenkaan pystynyt toimimaan terminaalin likaisissa olosuhteissa, joten se vaihdettiin interaktiivisiin savuilmaisimiin. Hätäpuhelussa kerrotaan, että keskuksessa palaa bussi, jossa ei ole ihmisiä enää sisällä. Bussin moottoritilasta tulee jo jonkin verran savua sen saapuessa laiturille. Kuljettaja kiertää bussin taakse tarkastamaan tilanteen. 18.29 E-terminaalissa bussi ajaa laiturille 54 viistoparkista, jossa oli odottanut muutamia minuutteja. Hälytyksen jälkeen päivystävä palomestari P3 soitti hätäkeskukseen ja määräsi hälytykseen lisättävän pelastusjoukkueen, jolloin hätäkeskus hälytti lisää kohteeseen säiliöauton. Mieshenkilö soittaa Kampin turvavalvomoon ja ilmoittaa bussin palavan E-terminaalissa. Klo. Automaattinen savunpoisto ottaa korvausilman joukkoliikennetunnelin tai Jaakonkadun ajoluiskalta painovoimaisena tai koneellisena. Paloilmoittimen ohjauksia on yli 1800 sisältäen muun muasssa ennakkokuulutukset, evakuointikuulutukset, liikenteenohjausjärjestelmän, palo-ovien sulkeutumiset, savunpoistot sekä magneettilukkojen avautumiset. Toisen bussin kuljettaja ja järjestyksenvalvojat yrittävät alkusammuttaa tulipaloa yhdellä bussin ja viidellä kiinteistön alkusammuttimella ja kahdella pikapalopostilla. Alkusammutus ei sammuta paloa vaan se jatkuu sammutusyrityksistä huolimatta. Terminaalin automaatio avaa laiturin oven ja laskee matkustajat terminaaliin. Savunpoisto Pääperiaatteena Kampin keskuksessa on, että savunpoisto on koneellinen kaikissa maanalaisissa tiloissa sekä maanpäällisissä kauppakeskustiloissa. paloilmoitin-, savunpoistosekä palo-ovien ohjauskeskus. Järjestyksenvalvojia oli Kampissa tapahtuma-aikaan 4, joista yksi päivysti valvomossa. Paloilmoittimen ohjaukset on jaettu kahteen vaiheeseen, joissa ensimmäinen vaihe ilmoittaa hälytyksestä hätäkeskukseen ja turvavalvomoon sekä käynnistää Kampin keskuksessa ennakkokuulutuksen. Espoon terminaalissa on lisäksi manuaalisesti turvavalvomosta ohjattava impulssipuhaltimiin perustuva savunpoistojärjestelmä. Torialueiden kantavuus on mitoitettu pelastuslaitoksen raskaalle kalustolle
Kampin keskuksessa poliisit auttavat järjestyksenvalvojia keskuksen tyhjentämisessä ja estämään asiakkaiden kulkua evakuoitaviksi määrättyihin osiin keskusta. vaihe sulki palo-ovet terminaalin ja aulan välistä, mikä rajoitti savukaasujen pääsyä aulatilaan. Se sulkee E-tason liukuportaat, ajaa hissit alimpaan kerrokseen, sulkee ilmastoinnin tulopuolen, avaa savunpoiston korvausilmaluukut, sulkee aulan ja laiturin välisien tuulikaappien ulommat palo-ovet, kiinteistöjen väliset palo-ovet ajotunneleissa sekä ajotunnelien ajonestopuomit. Moottoritila kipinöi edelleen vaikka bussin hätäseis-painike oli painettu pohjaan ja virta-avaimet poistettu virtalukosta. Lapinrinteen ajonestopuomi yrittää sulkeutua kaksi kertaa, mutta molemmilla kerroilla puomin alla oli bussi. 18.57 hätäkeskus hälytti vielä yhden pelastusyksikön, johtokeskusyksikön sekä päivystävän palomestarin P3. Klo. 19.12 evakuoitavaksi koko E-tason, jolloin myös tason suurehko ruokakauppa ja ravintolamaailma tyhjennettiin asiakkaista. Joukkoliikennetunnelissa poliisit estävät bussien ajon tunneliin ja ohjasivat tunnelissa jonossa seisovien bussien matkustajia ulos Lapinrinteen suuntaan. Lukuisia poliisipartioita alkaa saapua paikalle. Liikenteenohjausjärjestelmän infotaulut Ruoholahdessa ja Mannerheimintiellä näyttävät ensin tekstiä ”TESTI 1”.ja sitten 2. Klo. Ensimmäiset yksiköt aloittivat tiedustelun ajamalla yksikön Espoon terminaaliin sekä toimivat poliisin apuna ohjaamassa matkustajia ulos tunnelissa ja sen ulkopuolella seisovista busseista. 19.56 luvan päästää asiakkaat aulaan ja aloittaa bussiliikenteen, jolloin koko kiinteistössä käynnistettiin ”Tilanne ohi” -kuulutus. Yhteistyötä tullaan viemään eteenpäin palontutkinnasta saatujen kehitysideoiden pohjalta. P4 määräsi klo. Järjestyksenvalvojat aloittivat alkusammutuksen ripeästi muutamassa minuutissa. Valvomo informoi tilanteesta neljää pelastusryhmän jäsentä, jotka olivat paikalla Kampissa. Klo. Valvomosta käynnistetään evakuointikuulutus E-terminaalin aulassa ja laiturialueella. Järjestyksenvalvojilla ei ollut tarvetta lisähoitoon. Paikalle saapui pian myös kiinteistönhoitaja. vaiheessa liikenteenohjausinfotaulut sisällä terminaalissa ja aulassa näyttävät suuntaa lähimmälle poistumistielle. Yksi bussi myös pysähtyi ottamaan matkustajia kyytiin palavan bussin viereiselle laiturille. Pääkohdittain tekniikka ja ihmiset toimivat kuten oli suunniteltu. Käytännön kokemuksien kautta havaittiin kuitenkin parantamisen varaa olevan niin tekniikan kuin ihmistenkin toiminnassa. Asiakkaat oleskelevat alueella silti odottaen bussia. Linja-auton palo havaittiin nopeasti paikalla olijoiden sekä kameravalvonnan avulla. Aulassa on savua siinä määriin, että näkyvyys on heikkoa. vaiheen käynnistyessä ”TESTI 2”. 10 1/2010 vät ilmaisimet laiturialueen sähkökomerosta ja sitten terminaaliaulasta. Pelastusryhmäläiset menivät auttamaan järjestyksenvalvojia evakuoinnissa. Järjestyksenvalvojat aloittavat asiakkaiden evakuoinnin näiltä alueilta. Bussipalon sammutustoimet olivat tällöin vielä kesken. P4 suuntasi turvavalvomoon, jossa oli paikalla yksi järjestysmies. Tapahtuman jälkeen sairaankuljetusyksikkö tarkasti neljä järjestyksenvalvojaa, jotka olivat hengittäneet savukaasuja. länteen Ruoholahteen Kampin metroasema Gra ikka: Nora Hagman/ HBL Lähde: SRV Viitoset Oy itään Rautatientorille Kävelytunneli hisseille ja Forumin pysäköintihalliin P-Kamppi 250 autolle moottoripyörille Ajo Forumin pysäköintihalliin Rahtipalvelut Lasipalatsi Kampin terminaali bussit Espooseen Pääsisäänkäynti linja-autoasemalle Yhteys Simonkentän liikekeskukseen 1.6.2005 – 15.3.2006 Huoltopiha Hissi rahtipalveluihin Annankadun ajoyhteys bussit Olavinkadun ajoyhteys tavara-asema pysäköintilaitos huolto Urho Kekkosen katu Salomonka tu Autotalo Tennispalatsi Innotalo Presidenttikiinteistö Kampin lippuhalli Fre dr iki nk atu Tennispalatsin aukio Graniittitalo liukuportaat metroon liukuportaat hissi portaat sisäänkäynti infopiste lipunmyynti lähiliikenne kaukoliikenne pysäköinti taksi Sähkötalo kassa Urho Kekkosen katu Tennispalatsin aukio Liikekeskus avataan keväällä 2006 1.6.2005 – 15.3.2006 Annankadun ajoyhteys bussit Asuntoja Liikekeskus, avataan keväällä 2006 Trigora Tavastia Fre dri kin k. Savu on vaaleaa eikä kohoa ylös katonrajaan. Savunpoistoa tukevaa impulssipuhallinjärjestelmää ei saatu toimimaan huoltomiehen yrityksistä huolimatta. Savua tuli kuitenkin vielä aulaan palo-ovien raoista terminaalin ylipaineen vuoksi. Palontutkinnan aikana on jo aloitettu yhteistyö Kampin keskuksen kanssa puutteiden korjaamiseksi sekä paloturvallisuuden kehittämiseksi. Jaakonkadun ajoyhteys bussit + huolto Forumin pysäköintihalli Urho Kekkosen katu asema Narinkka Vanha linja-autoasema Matkakeskus -kaukoliikenteen ja YTV:n lippuja Olavinkad ulle, ajo rahtipalve luihin ja pysäköintil aitokseen sekä saattoliikenne linja-autoa semalle Annankad ulle Jaakonkad ulle piste Helsingin linja-autoasema kaukoliikenne Pysäköintihalli P Metroasema Helsingin linja-autoasema -kaukoliikenne K Kampin terminaali -bussit Espooseen E Salomonkadun bussitunneli Lapinrinne Tuulikaappi Matkustajien odotusaula Jaakonkatu. Palontutkinnan havaintoja Linja-auton moottoritilan palo oli ensimmäinen laatuaan Kampin keskuksen maanalaisessa terminaalissa. Pelastuslaitos antoi klo. Kipinöinti loppui vasta kun bussin akun kaapelit leikattiin poikki. Kaksi pelastusyksikköä alkoi sammuttaa moottoritilapaloa kahdella työjohdolla (vesi+vaahto). 2. 2. Savu virtasi Jaakonkadulle päin painovoimaisesti sekä ylös keskeltä terminaalia imupisteiden kautta. 18.46 ensimmäiset pelastusyksiköt saapuivat kohteeseen. 18.41 käynnistyi Kampin paloilmoittimen 2. Yksi poliisipartio saapui myös Kampin turvavalvomoon toimimaan radiolinkkinä pelastuslaitoksen, valvomon ja poliisipartioiden välillä. vaihe. Puomi ei sulkeutunut vaan busseja tuli koko ajan terminaaliin ja kuljettajat jättivät matkustajia jättöalueelle
Lisäksi impulssipuhaltimissa on kolmen minuutin viive laukaisusta, mikä saattoi johtaa siihen että kiinteistöhoitaja tulkitsi palotilanteessa niiden olevan epäkunnossa, koska ei tiennyt viiveestä. Infojärjestelmään ei ollut syötetty ohjeita palotilanteisiin, vaan järjestelmä oli jäänyt keskeneräiseksi sen siirryttyä rakentajalta käyttäjälle. Mikäli bussin sammutusjärjestelmä olisi toiminut, olisi se voinut rajoittaa tai jopa sammuttaa moottoritilapalon. vaiheessa. järjestysmiesvahvuudella. Palo-osastointi Terminaalissa olevien moottoriajoneuvotilojen ja muiden tilojen väliset sulkutilat rajasivat savukaasujen leviämistä aulatilaan, mutta eivät täysin estäneet sitä. Alkusammutus olisi voinut sammuttaa tulipalon, mikäli sähkönsyöttö olisi saatu bussista pois päältä. Savunpoistokeskuksella ei ole näyttötaulun lisäksi ohjeistusta savunpoiston käynnistämiseksi eri tiloissa. Vaikka kaikki pelastusryhmäläisetkin olisi saatu auttamaan evakuointitilanteessa, olisi tehtävä ollut henkilökunnalle erittäin vaikea. Paloilmaisulaitteet eivät hälyttäneet Yksikään Espoon terminaalin paloilmaisulaitteista ei antanut hälytystä tulipalon aikana. Puutteita löytyi niin henkilökunnan määrässä kuin osaamisessa. Tulipalon takia terminaali ja muut liikkeet tasolla E olivat kiinni yhteensä puolitoista tuntia, jonka jälkeen bussiliikenne ja muu liiketoiminta pystyttiin aloittamaan normaalisti. Kampin keskuksen henkilökunta Tulipalo osoitti, että henkilökunnan toiminnan suunnittelussa ei ole osattu ottaa huomioon tällaisen tilanteen vaatimia resursseja. Savukaasut poistuivat palon aikana ja palon jälkeen painovoimaisesti Jaakonkadun suuntaan saaden korvausilmaan Lapinrinteen rampilta. Tulipalo ei aiheuttanut vahinkoa terminaalin rakenteille tai tekniikalle. Kampin keskuksen puolella yksi liike sulki illaksi ovensa savunhajun takia, muuten savu ei aiheuttanut vahinkoa liikkeille. Bussin sammutusjärjestelmä oli kuitenkin epäkunnossa sen sammutusainesäiliöiden ollessa tyhjät. vaiheen hälytettyä kahdesti. YTV:n mukaan ongelmana on, että vuosikatsastuksessa ei tarkasteta lisälaitteita, joihin sammutusjärjestelmäkin kuuluu. Suurimpana syynä savukaasujen leviämiseen terminaalista on terminaalin ja aulatilan välinen suunnitelmien vastainen ilmanpaine-ero. vaiheessa vaan se on pelkästään turvavalvomosta manuaalisesti aloitettavissa. Liikenteenohjausjärjestelmä Bussipalossa 2. Kukaan ei loukkaantunut tulipalossa, vaikka useampi järjestyksenvalvoja oli palavan bussin luona useita minuutteja alkusammuttamassa tulipaloa, asiakkaat oleskelivat savuisessa odotusaulassa ja kuljettajat ajoivat terminaaliin ja päästivät matkustajia savuiseen terminaaliin. Poliisin apu oli kriittistä ihmisten evakuoinnissa keskuksesta sekä bussiliikenteen ohjaamisessa. Kuulutusjärjestelmä Kampin keskus on muuttanut automaattisen paloilmoittimen ohjaamaa kuulutusjärjestelmää sen valmistumisen jälkeen siten, että evakuointikäskyä ei tule automaattisesti 2. Palaneen linja-auton moottoritila oli myös varustettu sammutusjärjestelmällä. Ilman poliisin apua E-tason tyhjentäminen ja ihmisten pitäminen poissa tilasta palon aikana olisi ollut ylivoimaista ko. vaiheessa ennakkonäytöissä luki viesti ”Testi2”. Savua poistui myös terminaalin keskellä olevista imupisteistä. Kuljettajat Monen linja-autoyhtiön kuljettaja asetti itsensä ja matkustajansa vaaraan tulipalon aikana ajamalla terminaaliin, jättämällä matkustajat tulolaiturille ja ottamalla uusia Tilanteessa ei käytetty hyväksi kiinteistön kuivanousuja tai paloposteja.. Rajatussa moottoritilassa tapahtuva pienehkö tulipalo ei kehitä lämpöä katon rajaan siinä määrin, että kumpikaan järjestelmä olisi reagoinut siihen. Tulipaloa seuraavana päivänä tarkastuksessa impulssipuhaltimet toimivat normaalisti. Tulipalosta aiheutuneet savukaasut saatiin poistettua maanalaisesta terminaalista, osin suunnitellusti automaattisen koneellisen savunpoiston kautta ja osin luontaisen ilmavirran avulla tuuleen suuntaan. Terminaalin automaattinen sammutusjärjestelmä ja palokaapeli toimivat kuitenkin kuten ne on suunniteltu. 1/2010 11 Alkusammutus rajoitti ja hidasti paloa. Asiakkaat saatiin poliisin avulla evakuoitua E-tasolta ja pidettyä poissa evakuoidulta alueelta tilanteen ajan. Lisäksi järjestelmää on pilkottu pienempiin osiin esimerkiksi siten, että E-tasolla kuulutus kuuluu vain terminaalissa ja aulassa eikä enää Kampin keskuksen puolella, jossa sijaitsivat ravintolamaailma ja suurehko päivittäistavarakauppa. Savunpoistoa pyrittiin tehostamaan pelastuslaitoksen isolla tuulettimella Lapinrinteen tunnelista ja myöhemmin Kampin keskuksen pääovilta, mutta sillä ei ollut merkittävää vaikutusta savukaasujen käyttäytymiseen. Pelastuslaitoksen yksiköt sammuttivat bussin moottoritilan palon ja katkaisivat bussin sähkönsyötön akulta nopeasti. Savunpoisto E-terminaalin tunneleiden impulssipuhaltimia ei saatu toimintaan palotilanteessa tai jälkituuletuksen aikana. Liikenneväline YTV on edellyttänyt kilpailutuksessa, että kaikissa Kampin keskukseen ajavissa linjaautoissa on moottoritilassa automaattinen sammutusjärjestelmä. Poliisi myös esti toiminnallaan bussien ajon lopulta terminaaliin. Lapinrinteen tunnelin suun ajovalot olivat vaihtuneet punaisiksi 2. Kiinteistön henkilökuntaa ei ollut myöskään koulutettu hallitsemaan paloturvallisuustekniikkaa tai toimimaan viranomaisten apuna onnettomuustilanteissa. Lapinrinteen tunnelin puomi oli yrittänyt laskeutua 2. Savuilmaisimet terminaalin pohjoispäädyssä eivät hälyttäneet palon aikana, koska savukaasut menivät keskellä terminaalia sijaitsevien imupisteiden kautta ulos eivätkä tulleet pohjoispäädyn poiston kohdalle. Vaikka tulipalosta aiheutui paljon savua, ei savukaasujen lämpötila todennäköisesti noussut katonrajassa koskaan yli +58 °C
– Keskuksessa ei ole kenttäpuhelinjärjestelmää. Hätäkeskus oli hälyttänyt yksikön Kampin keskuksen Espoon terminaaliin antamatta sen kohdistetumpaa osoitetietoa palopaikasta tai ohjetta lähestymissuunnasta. – Poistumisturvallisuuden varmistamisessa on tärkeätä, että jokainen hoitaa oman tonttinsa ja me vastaamme yleisten tilojen evakuoinneista. Operatiivinen toiminta Kampin keskuksen valmistuttua 2005 sen operatiiviselle toiminnalle laadittiin kattava suunnitelma, jolla koulutettiin operatiivista henkilöstöä. Tämän vuoksi yksikkö suuntasi suoraan Espoon terminaalin ajotunnelille. Siten väki saadaan poikkeustilanteissa mahdollisimman nopeasti ulos keskuksesta, Tapio Vartinen painottaa. Kilpailun lopputuloksena SRV-Viitoset sai kehitellä lopullisen suunnitelman. Teksti: Esa Aalto ”Poistumisturvallisuuden varmistaminen haastavinta” Pelastustiedossa (4/2005) kerrottiin Kampin keskuksen turvallisuusratkaisuista, jotka eivät menneet aivan putkeen bussin moottorin sytyttyä tuleen viime marraskuussa. Henkilökuntaresurssit hän kertoo optimoidun normaalin toiminnan mukaan eli kustannuksia ei voida poikkeustilanteitakaan varten synnyttää. Viihtyvyyttä ja selkeyttä Kampin keskuksessa syvimpänä kulkee metro. – Terminaaleista on pyritty tekemään helposti orientoituvia, selväpiirteisiä paikkoja, joissa ei olla missään sokkeloiden syövePelastustieto 4/2005 Kampin keskuksen turvallisuutta taataan uusilla ratkaisuilla Helsingin Kamppi on työvuosilla mitattuna Suomen suurin rakennustyö. Kampin keskuksessa on liikkeiden henkilökunnasta koottu noin 20 hengen pelastusryhmä. Maanpäällisiin bussipaloihin tai Kampin keskuksen automaattiseen palohälytykseen tämä on normaali hälytyskäytäntö. Ensimmäisen hälytyksen jälkeen sekä P4 että P3 ottivat yhteyttä hätäkeskukseen radioitse ja puhelimitse ilmoittaen, että hälytysvastetta tulee nostaa kohteen ominaisuuksien takia. Seuraava yksikkö ei tule sisään ajoluiskasta ennen kuin saa varmistuksen turvallisesta hyökkäysreitistä ajoluiskan kautta. Hätäkeskuksen toiminta Hätäkeskus hälytti Kampin keskuksen bussipaloon yhden pelastusyksikön. Kampin bussiterminaalit otetaan käyttöön kesäkuussa. K amppi Keskus Oy:n toimitusjohtaja Lasse Vikholm huomauttaa, että metroasema ei sijaitse samalla tasolla kuin Salomoninkadun pysäköintihalli vaan sen alla omalla tasollaan. Pelastustieto 14 Teksti ja kuvat: Vesa Toikka K ampin kentällä ovat menneinä vuosisatoina äkseeranneet sotilaat ja kiertäneet lumpunkerääjät. Näiden pohjalta pidettiin arkkitehtikilpailu vuosina 1999–2000. Rakentaminen alkoi lähes saman tien. Turvallisuusasiantuntijana Kampin keskuksessa toimiva Tapio Vartinen Securitas Oy:stä sanoo, että haasteellisinta turvallisuudessa on paljon väkeä vetävän keskuksen poistumisturvallisuudesta huolehtiminen. Asuntoja tulee 99 eli 6 000 neliötä. Suunnitelman mukaan ensimmäinen hyökkäysreitti olisi pitänyt olla toisen palo-osaston kautta, esimerkiksi odotusaulan kautta. Palaneen bussin kuljettaja oli yrittänyt sammuttaa auton moottoria siinä onnistumatta sen jälkeen kun matkustaja oli kertonut hänelle tulipalosta. Sen yläpuolelta löytyy pysäköintihalli, kaukoliikenteen bussiterminaali ja rahtiterminaali sekä Espoon bussiterminaali. Tämän tapahtuman jälkeen keskuksen yrittäjät ovatkin ottaneet nämä asiat paremmin haltuun ja turvallisuuskoulutuksen merkitys on entistäkin paremmin ymmärretty, Vartinen kertoo. Kiinteistössä on useita kuivasyöttöputkia maanpäällisiin ja maanalaisiin tiloihin. Kampin keskuksen maapinta-ala on neljä hehtaaria. Satoja autoja liikkuu lisäksi päivittäin pysäköintihallissa. Maanalaisiin ja muihin haasteellisiin kohteisiin ollaan pelastuslaitoksella kehittämässä järjestelmää, mikä toisi paremmin kohteen tiedot ja operatiivisen toiminnan ohjeet pelastushenkilöstön käytettäväksi pelastusyksiköihin. Kampin keskuksen henkilökuntaa ei alussakaan riittänyt eristämään terminaalia eikä punainen liikennevalo estänyt busseja ajamasta terminaaliin. Liiketiloja tulee 37 000 ja toimistotiloja 12 000 neliötä. Tässä tapauksessa hätäkeskuspäivystäjälle ei todennäköisesti selvinnyt hätäpuhelun aikana, että palava bussi olisi maanalaisessa terminaalissa. Kuljettaja ei myöskään tiennyt tilanteessa, että hänen olisi täytynyt ajaa bussi pois terminaalista maanpäälle sen alkaessa savuttaa. Tilanteessa ei käytetty myöskään hyväksi kiinteistön kuivanousuja tai paloposteja. Kiinteistön savunpoisto oli myös käyty läpi operatiivisen toiminnan suunnitelmassa, mutta suunnitelmaa tai ohjeistusta ei tilanteessa ollut päivystävän palomestarin käytettävissä. P4 meni ohjeistuksen mukaisesti kiinteistön turvavalvomoon E-tasolle. 12 1/2010. Alueelta löytyy myös Kampin kauppatori Narinkka ja puistotori. Evakuointi tässä tilanteessa koski vain E-tasoa, jolloin kauppakeskuksen osioon kuuluvat liiketilat eivät pidäkään saada kyseistä kuulutusta, Vikholm toteaa. He ovat saaneet alkusammutusja ensiapukoulutusta ja heillä on välineet antaa ensiapua onnettomuustilanteissa. – Kakkosvaiheen hälytyksen laukeaminen vasta 12 minuuttia tapahtumien alkamisesta aiheutti paljon ylimääräistä liikennettä terminaalitilassa ja savuntuloa odotustilaan koska järjestelmäthän toimivat vasta hälytyksen tultua ja se on yksi tärkeimmistä asioista joka pitää saada ratkottua terminaalien haastavissa olosuhteissa, Lasse Vikholm sanoo. Operatiivinen henkilöstö kävi myös tutustumassa kohteeseen. Suoraan palavaan tilaan hyökkääminen pitää sisällään suurempia riskejä pelastushenkilöstölle kuin hyökkääminen toisen palo-osaston kautta. Hälytystyypiksi kirjattiin keskisuuri liikennevälinepalo. Bussiterminaalit eivät ole kovin syvällä maan sisällä, sillä Espoon bussiterminaali on Mannerheimintien tasolla. Hälytyksen sisältönä oli, että Kampin keskuksessa palaa bussi, jossa ei ole ihmisiä sisällä. Näiden päältä löytyy kolme toimistoja asuinkiinteistöä sekä liikekeskus. 12 1/2010 matkustajia kyytiin lähtölaiturilta. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi rankentamisen vuonna 2002. Kampin keskuksen operatiivisen suunnitelman mukaan ensimmäinen yksikkö tekee selvityksen hyökkäysreitin kautta kuivalaskua hyväksi käyttäen. – Keskuksessa liikkuu vuorokaudessa jopa satatuhatta ihmistä, joten väkimassojen ohjaus onnettomuustilanteissa ulos keskuksesta vaatii kaikkien alueella toimivien yhteistyötä. Hälytyksessä tapahtuneet sekaannukset, kulunut aika ja henkilökunnan vaihtuvuus aiheuttivat kuitenkin sen, ettei operatiivista suunnitelmaa käytetty hyväksi tilanteessa kuin osittain. – Kuulutusjärjestelmää ei ole muutettu, vaan E-tason kuulutus on jaettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti kolmeen osaan eli terminaaliin, odotustilaan sekä kauppakeskukseen ja järjestelmä toimii niiden mukaisesti. Kampin keskuksen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1998. :Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehti Ilpo Forssén korostaa, että molempiin terminaaleihin kajastaa päivänvalo, mikä lisää viihtyvyyttä ja selkeyttää alueella liikkumista: ihmiset ymmärtävät mistä ovat tulleet ja mistä pääsevät pois. Terminaaleista lähtee joka päivä yhteensä noin 2 000 bussivuoroa. Se on hyvin poikkeuksellinen kohde myös turvallisuuden osalta. Samana vuonna saatiin viitesuunnitelma. Kampin keskus on liikennemääriltään poikkeuksellisen suuri keskus Euroopankin mittakaavassa. Kohteiden kehittyminen tuo myös lisää painoarvoa pelastushenkilöstön kohdetuntemukselle sekä säännölliselle kouluttautumiselle vuorossa. Sinne on valmistumassa tiloja kaikkiaan 136 000 neliötä. – Tähän kuuluvat toimivat eri puolilla keskusta ja on myös varmistettu, että heitä on kaikkina aikoina riittävästi paikalla. Liikenteenohjausjärjestelmän etäinfotaulut eivät antaneet tietoa palohälytyksestä eikä ajorampin puomi laskeutunut alas palotilanteessa. Kokonaisuudessaan alue valmistuu ensi vuonna. Kaikkiin kysymyksiin ei ole ollut olemassa selviä määräyksiä, vaan Kampissa etsittiin uusia ratkaisuja ja samalla viitoitettiin suuntaviivoja maan alle tapahtuvalle rakentamiselle, joka on viime vuosina lisääntynyt. Viimeksi alueella oli bussien laiturialue, jolle oli jo pitkään mietitty erilaisia kaavaratkaisuja. Maan pinnalle jääneet yksiköt sijoittuivat ympäri kiinteistöä, jossa on mahdollista toimia palokunnan kalustolla. Tässä vaiheessa automaattinen paloilmoitin ei ollut vielä hälyttänyt ja yksikkö oli ensimmäisenä paikalla. Kohteiden kasvaessa ja monipuolistuessa pelastustyön riskit kohteissa kasvavat, mikä vaatii kattavampaa ohjeistusta kohteessa toimimiseen. Kampin keskuksen läpi on laskettu kulkevan päivittäin jopa 200 000 ihmistä. Lisäksi terminaaleihin on asennettu paineelliset kunnan palopostit. Bussinkuljettajat eivät saaneet tietoa tulipalosta ennen terminaaliin ajoa. Suuressa maanalaisessa tilassa syttyneeseen tulipaloon tulee kuitenkin hälyttää joukkuelähtö pelastuslaitoksen hätäkeskukselle toimittaman lähdönesityksen mukaan
Heidän johtaessaan sammutustöitä tuon täydessä palamisenvaiheessa olevan navetan luona oli palopaikalla lähes 30 pakkasastetta. Sammutustöiden aikana onnistuttiin suojelemaan rakennuksessa ollut laitetila. Pakkaselta suojautumisessa auttoi Tampereen keskuspaloasemalta tuotettu huoltokontti, jossa oli lämmintä, valoa sekä hyvää tilaa huoltaa kalustoa ja miehiä. Tuolloin palo oli jo siinä vaiheessa, ettei talon isäntäväki enää kyennyt pelastamaan sarvipäitään palokaasujen täyttämistä tiloista. Pälkäneen Luopioisissa tuhoutui rajussa palossa suuri navetta, jossa kuoli 137 eläintä. Palo oli vuosisatoja saman suvun omistuksessa olevalle perintötilalle sen suurin menetys kautta historian. Toisen päädyn rehustamo ja huoltosiipi olivat puuja betonirakenteisia. Viittaan tällä siihen ongelmaan, jota jäätynyt vesi aiheuttaa sammutuskalustolle. Kangasalan aluepaloasemalta täydennettiin lämmintä huoltotilaa kahdella ilmakaariteltalla, jotka sittemmin vietiin Haitin maanjäristysalueelle. Pelastuslaitoksen ohjeistuksen mukaisesti valvomossa oli lähes koko ajan myös keskuspaloaseman asemapäivystäjä Heikki Kivelä käynnistämässä Tampereen toimialueen tukitoimintoja. Jotenkin tuntuu siltä, että ovatko meiltä Espoon-aikaisen Palo-opiston mukaiset opetukset kaluston talviolosuhteisiin sopeutumisesta unohtuneet. Kova pakkanen Viimevuosien lauhkeita talviaikoja tuli palomestareille Matti Willmannille (Tre P3) ja palomestari Heikki Kojolle (Kaakko P3) sekä Kimmo Perolahti (Etelä P3) ikävä. Navetta tulessa! Tulipalosta tuli ilmoitus Pirkanmaan hätäkeskukseen (PIKA) 3.1.2010 klo 00.36,33. Kova pakkanen teki sammutustyön haasteelliseksi erityisesti kun viime vuosien aikana ei vastaavia pakkasia ole koettu. EU:n nykyiset kilpailuasetelmat ovat saaneet aikaiseksi sen, että myös karjankasvattajien on ollut pakko laajentaa tilojensa karjan päälukua yhä suuremmiksi. 1/2010 13 Uusi vuosikymmen alkoi Pirkanmaalla ikävästi. Willmann vastasi koko sammutusja pelastustöiden johtamisesta. Koviin pakkasiin ei ole Etelä-Suomessa viime vuosien talvina kovinkaan paljoa totuttu. Komppanialähdöksi muodostuneen kaikkiaan yli 60 miestä ja 25 yksikköä käsittäneen muodostelman yleisjohtoa päällikköpäivystäjänä hoiti pelastuspäällikkö Esko Kautto. Rakennuksessa oli uudenaikainen palovaroitinjärjestelmä. Ensimmäisenä paikalle saapuneen Rautajärven VPK:n jäsenille ei jäänyt enää muuta mahdollisuutta, kuin aloittaa sammutustyöt, sillä pelastettavaa ei enää ollut. Tämä oli erittäin tärkeää, sillä tuon huonetilan kautta kulkivat Kova pakkanen vaikeutti sammutustöitä Pälkäneen Luopioisissa Suurnavetta paloi – 137 eläintä kuoli Teksti: Ari Vakkilainen Kuvat: Tampereen aluepelastuslaitos Rakennuksen mitat olivat 97 x 28 metriä. Rakennuksen seinät niiltä osin, jossa karja piti majaansa, oli betonielementeistä. Hänellä oli adjutantteinaan pelastuslaitoksen valvomossa Tampere P30, palomestari Jyrki Paunila sekä valvomonhoitaja Hannu Käppi. Vasemmalla olevan siiven takana ollut tekninen tila saatiin säästettyä tuhoilta. Palomestareiden tehtävät jakautuivat siten, että Kojo hoiti toisen puolen rakennuksesta ja Perolahti toisen. Traktori oli ainut asia, jonka isäntäväki sai pelastettua palavasta rakennuksesta ennen palokunnan tuloa. Viime vuonna oli julkisuudessa, että Tornioon on suunnitteilla jopa tuhannen lehmän navetta. V uonna 2007 valmistuneen, nyt palaneen navetan pinta-ala oli 2744 neliömetriä. Tämä oli tärkeää sähkön saannin turvaamiseksi muissa rakennuksissa.. Lisävesi kohteeseen hankittiin palopaikalle vuoroajolla (10 tankillista) ja vedenotolla läheisestä järvestä, josta runkolinjaa oli vedettävä 400 metriä
05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Teknosafe PARAS ON NYT ENTISTÄ parempi LÄMPÖKAMERAT K1000 ja SD1000 patentoitu kuvanprosessointitekniikka ICE™ takaa kristallinkirkkaan kuvan kaikissa olosuhteissa huippuresoluutio 384x288 mittausalue >1000º Jotakin jäi sentään tuhoisan palon jäljiltä. Palonsyyntutkinta aloitettiin jo yön aikana, sillä palon aiheuttama taloudellinen merkitys oli suuri. Paikalle saatiin reippaasti sammutusvoimia, niin miehistöä kuin kalustoa. Valvomo varautui hankkimaan paikalle eläinlääkäreitä, mikäli eläimiä olisi säästynyt hengissä tai jos niitä olisi pahojen palovammojen vuoksi täytynyt lopettaa. Erikoiskalustoa on riittävästi. Johtamistoimintaa tuettiin hyvin oman valvomon kautta. Palossa kuoli 137 lehmää, joista 67 lypsävää.. Paukkupakkasilla olisi ollut kohtalokasta muille rakennuksille, jos pakkanen olisi päässyt niitä puremaan. Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Yhteistoiminta myös naapurilaitosten, tässä tapauksessa Kanta-Hämeen ja KeskiSuomen pelastuslaitosten kanssa sujui hyvin. Palon aiheuttamiksi vahingoiksi arvioitiin 2–2,5 miljoonaa euroa. Ebeamin käytössä johtamisvälineenä on vielä harjoiteltavaa. Aluepelastuslaitos tekee myös palontutkinnan, jossa pyritään huomioimaan palossa ilmenneet puutteet, vaikeudet ja ongelmat sekä miten niistä vastaisuudessa vältytään. Julkisuutta palo sai palomestari Matti Willmanin palelevien kasvojen muodossa useaan otteeseen TV:n uutislähetysten kautta. Ebeam on uusi johtamistyökalu, jossa tietotekniikkaa hyväksi käyttäen saadaan tietoa helposti siirrettyä koneelta toiselle. 14 1/2010 sähköt myös muihin rakennuksiin. Toiminta Tampereen aluepelastuslaitoksen vastejärjestelmä, jossa komppanialähdöstä on tullut jo arkipäivää, osoitti jälleen toimivuutensa
V äestökatoa potevan Etelä-Savon maakunnan pelastuslaitoksen johtajan Seppo Lokan mukaan pelastuslaitokset ovat suuren rakennemuutoksen edessä. – Eikä ihmisten omaa vastuuta turvallisuudestaan voi koskaan liikaa korostaa. Hänen mielestään väestön ikärakenteen muuttuminen ja valtakunnan eri alueiden erilaiset tarpeet ovat haaste pelastustoimelle. Lokka puhuu Etelä-Savon kaltaisten maaseutuvaltaisen maakuntien palvelujen puolesta. Hänen mielestään pelastuslaitoksen on muututtava valmiuden ylläpitäjästä hyvinvointipalveluja tuottavaksi palveluorganisaatioksi. Hallinnollisia muutoksia tulee vielä, ja ne merkitsevät toimintojen tehostumista ja uusia mahdollisuuksia. 15 vuoden kuluessa menemme askel askeleelta siihen, että turvallisuusasioita voidaan yhdessä hoitaa paremmin eri viranomaisten kanssa. – Palvelutuotantoa on pystyttävä kehittämään alueellista tarpeista ja lähtökohdista, ei vain tiukkojen valtakunnallisten ohjeiden tai toimintavalmiusohjeiden mukaan, Lokka sanoo. On pohdittava, miten voidaan yhdistää vähäiset voimavarat, ja miten yhdessä hoitaa tehokkaasti asioita ilman, että tulee päällekkäisjärjestelmiä. V uosi 2025 on itse asiassa hyvin lähellä, 15 vuotta on kohtuullisen lyhyt aika työstää erilaisia asioita. Sillä puolella tulee tapahtumaan isoja asioita, ja tämä kehitys on jo alkanut. Hätäkeskusjärjestelmä uudistetaan ja hätäkeskusten lukumäärää pienennetään. Pelastustoimen alalla käydään varmasti keskustelua yksityistämisestä ja ulkoistamisesta. Ei ole pelkästään yhteiskunnan tehtävä vastata kaikesta, vaan ihmisten itsensäkin on nähtävä vähän vaivaa. Kun yhteiskunnan vaatimukset avunantamiseen kasvavat, ja toisaalta kustannukset ylläpitää valmiutta kaikkina vuorokauden aikoina kasvavat, vähenevät muiden kunnallisten organisaatioiden mahdollisuudet ylläpitää tarvittavia valmiuksia. Ihmisen otettava enemmän vastuuta itsestään. Yksi piirre, mikä tulee voimistumaan on, että ihmisen on otettava enemmän vastuuta itsestään. – Väestön vanhetessa palvelujen tarve lisääntyy. Pelastustoimen vahvuus kansantaloudessa on yhä olla ainut organisaatio, jonka operatiivinen henkilökunta on ympärivuorokautisesti ja ympärivuotisesti lähtövalmiudessa, hyvin varusteltuna ja koulutettuna mihin tahansa tehtävään, jossa apua tarvitaan. Jos ajatellaan 15 vuotta taaksepäin, pelastustoimessa tapahtuneet muutokset ovat olleet suuria ja merkittäviä, mutta eivät kuitenkaan mitenkään järisyttäviä, enkä usko sellaisia tapahtuvan jatkossakaan. Tulevaisuuden suhteen täytyy kuitenkin jättää ajatuksissa pelivaraa sille, että yhteiskunnassamme tapahtuu sellaista, joka ei ole vielä kovin hyvin havaittavissa. Tällöin pelastuslaitoksen mahdollisuudet korostuvat entisestään. – Olisi onnetonta, jos pelastuslaitos ei voisi enää olla mukana tuottamassa ensihoitopalveluja. ”Yhteistyön kautta voi jopa löytyä uusia mahdollisuuksia turvata palvelujen saatavuus”. Erilaiset tekniset turvallisuusjärjestelmät kehittyvät edelleen ja niiden käyttö lisääntyy, samoin palomiesten työkalut ja apuvälineet. Siinäkin tulevaisuuden pelastuslaitoksilla on laajeneva tehtäväkenttä. Pelastustoimialueita on todennäköisesti paljon vähemmän alueiden yhdistyttyä. 1/2010 15 PELASTUSALA VUONNA 2025... On suuri mahdollisuus pelastustoimelle olla tiiviissä yhteistyössä kuntien sosiaalija terveyspalvelujen kanssa. Pelastustoimen osalta näenkin tulevaisuuden positiivisena. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana on tehty rakenteellisia asioita, ja uskon, että vuonna 2025 moni asia on jatkanut omaa elinkaartaan. Konkreettinen uhka Lokan mielestä on, miten pelastustoimen käy terveydenhuoltouudistuksessa. – Yhteistyön kautta voi jopa löytyä aivan uusia palvelukonsepteja ja mahdollisuuksia turvata palvelujen saatavuus. Valmiuden ylläpitäjästä hyvinvointipalvelujen tuottajaksi Helsingin pelastuslaitos, pelastusjohtaja Kari Lehtokangas. Varmaa Lokan mukaan on kuitenkin se, että onnettomuuksia sattuu edelleen myös vuonna 2025. On paljon mahdollisuuksia, mutta kaikki riippuu siitä, osataanko niitä käyttää oikealla tavalla. Millään muulla kunnallisella organisaatiolla ei ole tätä valmiutta ja mahdollisuutta. Valtavia muutoksia en näe, uskon, että asiat menevät tasaisen kehityksen kautta eteenpäin. Samaan aikaan vapaapalokunnat kokevat jo nyt pienillä paikkakunnilla miehistöpulaa, eikä nykyisen kaltaisia vapaapalokuntia pystytä kaikkialla ylläpitämään. Etelä-Savon pelastusjohtaja uskoo kuitenkin tulevaisuuteen
On luotava uusi kulttuuri, jossa pelastaminen nähdään nykyistä laaja-alaisemmin. Tätä työtä tehdään jo nyt menestyksellisesti ympäri Suomea ja sitä tulee jatkaa laaja-alaisesti ja suunnitelmallisesti. Pelastusalan tulevaisuuden näkymät väestön ikääntyessä vieraanamme Pelastustoimen vision mukaan Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015. Ikääntyminen koskettaa kaikkia toimialoja ja asettaa uusia vaatimuksia toimintakyvyn säilyttämiseksi. Jos kotona asuva ikäihminen joutuu pysyvään laitoshoitoon, ovat ensimmäisen vuoden kustannukset lähes 42000 euroa. Tämän saavuttaminen edellyttää kaikkien toimijoiden kiinteää yhteistyötä. Tämä tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja jossa onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennakolta. * * * Tulevaisuudessa pelastuslaitoksilla voisi olla nykyistä suurempi rooli ennaltaehkäisevässä turvallisuustyössä sekä alueellisessa turvallisuussuunnittelussa. Ennalta ehkäisevään turvallisuustyöhön kannattaa panostaa kaikissa kunnissa. Tällä hetkellä Suomessa asuu lähes 400000 yli 75-vuotiasta ja vuonna 2020 määrä on noussut jo yli puolen miljoonan. Kyse ei ole pelkästään euroista, vaan samalla myös inhimillisen kärsimyksen ja kivun vähentämisestä. Väestön ikääntyminen on suuri haaste koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia. On selvää, ettei toimintakykyhankkeella voida täysin vastata kaikkiin ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Turvallisuuskysymyksissä ennaltaehkäisyn merkitystä ei koskaan voi korostaa liikaa. Ura. Yhtälön ratkaiseminen ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Tämä työ on vasta alussa ja onnistuakseen siihen tarvitaan mukaan sekä työntekijäettä työnantajaosapuoli. Hanketyössä on pyritty määrittelemään suorituskykyvaatimukset nykyistä tarkemmin ja kehittämään käytäntöjä, jotka edistävät toimintakyvyn ylläpitämistä. Tarvitsemme jatkossa aivan uudenlaista ajattelua esimerkiksi pelastustoimen työurien ja toimenkuvien kehitystyössä. Työhön on myös päästävä kiinni nykyistä nuorempana. Suomalaisen työelämän on muututtava sisällöllisesti, urasuunnittelun tuettava työelämässä pysymistä ja terveyteen panostettava voimakkaasti. Laaja-alaisen pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen tavoitteena on ollut se, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin. On tärkeää, että ikääntyminen ja ikääntyneiden erityistarpeet huomioidaan mahdollisimman laajasti myös paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. * * * Työurien pidentäminen koskee myös pelastusalan henkilöstöä. Vuonna 2000 näiden tapaturmien kustannuksiksi arvioitiin noin 39 miljoonaa euroa. Turvallisuusongelmien korjaaminen sen jälkeen, kun jotain on jo tapahtunut, tulee kalliiksi. Suomalaisten elinajanodote on noussut merkittävästi viimeisen 150 vuoden aikana. Turvallisuuden parantaminen vaikuttaa myös ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena on toimintakykyä parantaen entistä paremmin vastata henkilöstön ikääntymisen mukanaan tuomiin ongelmiin. Myös liikenteessä on yhä enemmän iäkkäitä henkilöitä ajoneuvojen kuljettajina. Tällä hetkellä Suomessa syntyvällä poikalapsella on tilastollista elinikää jäljellä 76,3 vuotta ja tyttölapsella 83,0 vuotta. Pelastuslaitokset voivat kehittyä turvallisuusalan palvelukeskuksiksi ja samalla avata toimintaansa muuhun yhteiskuntaan päin. On tärkeää, että pystymme mahdollisimman hyvin varautumaan tuleviin haasteisiin. Tämän vuoksi työuria on mahdollisuuksien mukaan pidennettävä uran molemmista päistä. Ikääntymisen vaikutukset näkyvät myös huoltosuhteen heikkenemisessä. Pelastusalalle on saatava syntymään houkuttelevia urapolkuja, joissa erilaiset mielekkäät tehtävät vuorottelevat. Toimiva ratkaisu ei ole se, että yritämme pitää sairaat ja työkyvyttömät ihmiset väkisin työelämässä ja samalla lokeroimme heidät eri tavalla työrajoitteisiksi. Tarvitsemme myös motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, joka tuottaa uhkia ja asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja taloudellisesti. Ikääntyneet asuvat yhä pidempään yksin, jolloin hyvästä paloturvallisuudesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Hoitolaitosten ja erityiskohteiden sprinklaus on tehokas keino lisätä iäkkäiden asumisen turvallisuutta. Nykyisten työtapojen rinnalle on lisäksi kehitetty vähemmän kuormittavia ja turvallisempia toimintatapoja. Esimerkkinä voidaan mainita ikääntyneiden kaatumistapaturmat. Onnistunut ja tehokas ennaltaehkäisevä työ maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti ja se on järkevää koko yhteiskunnan kannalta. Työ on pitkäjänteistä ja siihen tarvitaan mukaan laaja-alainen joukko yhteiskunnallisia toimijoita. Pelastustoimessa ikääntymisen vaikutukset tulevat vastaan etenkin vanhemmille kansalaisille tapahtuneissa onnettomuuksissa. 16 1/2010 Kirjoittaja Anne Holmlund on sisäasiainministeri. Lisäksi on pyritty arvioimaan pelastustoimen koulutusjärjestelmää siten, että se ensisijaisesti tukisi alalla olevan kykyä suoriutua palomiehen tehtävistä. Valtaosa ikääntyneiden tapaturmista on kaatumisia, liukastumisia ja putoamisia. Eläköitymisen kiihtyessä yhä pienempi määrä työssäkäyviä kantaa taloudellista vastuuta koko väestöstä. Samalla meidän tulee pystyä siirtämään painopistettä entistä enemmän ennalta ehkäisyn suuntaan. Näkökulmana on ollut sekä koko organisaation toimintakyky että jokaisen palomiehen henkilökohtainen toimintakyky. Vuonna 2007 julkaistun uhritutkimuksen mukaan Suomessa lähes 30000 yli 64-vuotiasta joutui kaatumistapaturman uhriksi. Lääketieteen kehittymisen, aiempaa paremman terveydenhuollon, yleisen hyvinvoinnin ja paremman ravinnon myötä väestö elää vuosi vuodelta Suomessa vanhemmaksi. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä työ, valistaminen, sairaankuljetustehtävät sekä vaativuudeltaan erityyppiset pelastajan tehtävät vuorottelevat uralla
Pelastusala on haluttu työpaikka vieraanamme. Kokenut brankkari on rautainen ammattilainen, jonka asiantuntemusta tarvitaan ja arvostetaan taatusti monessa turvallisuusalan tehtävässä. Kun puhumme ikääntymisen aiheuttamista haasteista, emme saa myöskään unohtaa vapaaehtoisten roolia. PELASTUSALA VUONNA 2025... Tärkeintä on se, että löydämme uusia toimintatapoja ja malleja sekä uskallamme samalla katsoa riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden edistäjänä hän tekee tiivistä yhteistyötä muiden turvallisuusalojen toimijoiden kanssa. Muutosten tuulissa tuulen yläpuolella ilma on kirkkaampaa ja matkanteko sujuvampaa kuin jälkijunassa tuulen alapuolella. Koko henkilöstön käytön tulisi olla dynaamista ja vastata eri vuorokauden aikana vaihtuviin uhkiin. Tiedon hankintaan, hallintaan ja jakamiseen on keskityttävä entistä huolellisemmin. Alan itsensä kannalta olisi erittäin tärkeää saada kuntatyönantaja ja henkilöstöjärjestöt sitoutumaan alan tulevaisuuden rakentamiseen. Se tarkoittaa kaikkia pelastustoimessa toimivia tahoja mukaan lukien vakituiset ja sopimuspalokuntiin kuuluvat. Päätoimisia pelastustoimintaan osallistuvia henkilöitä on yhteensä noin 4000 ja sopimuspalokuntalaisia hälytysosastoihin kuuluvia yli 14000. Pelastusala on vetovoimainen ja haluttu työpaikka. Työvuorosuunnittelua ja työviihtyvyyttä tulisi kehittää parantamalla työmenetelmiä. Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainita reaaliaikaisen pelastustoiminnan toimintavalmiuden tilannekuvan luominen, jonka avulla saavutettaisiin mahdollisimman pieni pelastustoimen viive mahdollisimman suurelle väestömäärälle. Vuonna 2025 pelastustoimessa painotetaan entistä enemmän sitä, että pelastustoimen onnistumisen tärkeä voimavara on hyvinvoiva pelastushenkilöstö. Kun muutos näyttää väistämättömältä, on koko alan oma etu ottaa itse ohjat käsiin eikä odotella ulkopuolisia ohjastajia. 1/2010 17 polkujen pidentäminen ja monipuolistuminen eivät sulje pois sitä tosiasiaa, että jokaisella pelastuslaitoksella tarvitaan tietty määrä myös niitä palomiehiä, jotka kykenevät fyysisesti kaikkein vaativimpiin ja raskaimpiin työtehtäviin. Palokuntien organisaatio kaikkialla Suomessa muodostuu päätoimisesta, sivutoimisesta ja sopimuspalokuntien henkilöstöstä. Se voi mahdollistaa myös erilaisten työurien toteuttamisen ja varhaisiin työkykyuhkiin vaikuttamisen. Riskianalyysit ja niiden tuottamien tietojen hyödyntäminen kansalaisten avunsaannin parantamiseksi tulee toteuttaa tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Uutta ajattelutapaa edustaa se, että jo alalle tultaessa tai palomiesuran alkutaipaleella aloitetaan tietoinen uran rakentaminen. He käyttävät apunaan työterveyshuollon ja muiden asiantuntijoiden asiantuntemusta niin, että työkyvyn ongelmiin osataan puuttua tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Työterveyslaitos, erikoistutkija Sirpa Lusa. Selvityshenkilö Pekka Myllyniemen raportti palomiesten vaihtoehtoisista urapoluista on valmistunut. Ryhmä reagoi herkästi ja ennakoivasti alan tutkimusja kehittämistarpeisiin ja hyödyntää myös muiden turvallisuusalojen tutkimusja kehittämistoimintaa. Esitysten perusteella jatketaan valmistelutyötä. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat antavat hyvän pohjan tulevaisuustyölle. Tämä saattaa olla esimerkiksi erikoistumista, tietoteknisten taitojen kehittämistä tai muiden erityistaitojen hankkimista. Uskon vakaasti, että suomalainen pelastaja tietää itse parhaiten mihin suuntaan urapolkuja kannattaa rakentaa. Nykyistä positiivisemmalla asenteella ne tunnustetaan, tunnistetaan, niihin reagoidaan ja niiden yli päästään, niin että yhä useampi jaksaa ja jatkaa työuraansa. Pelastuslaitoksen kaiken tason toimijat tekevät yhteistyötä turvatakseen eri-ikäisten työntekijöiden työssä jaksamisen heidän kaikissa työuran vaiheissaan. Päällystötason työssä jaksamisongelmiin on kiinnitetty myös erityishuomiota. Samanaikaisesti pitkäaikainen kokemus ja näkemys pelastustoimesta kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Pelastustoimen tulevaisuuden haasteisiin on syytä etsiä toimivia ratkaisuja toden teolla. Vaaditaan joustavat keinot tietojen ja taitojen omaksumiseen ja vahvistamiseen. Toimintaan on liitettävä hallinnolliset rajat ylittävän moniviranomaistoiminnan tuoma etu kansalaiselle ja lähimmän partion periaate erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Sopimuspalokunnilla on merkittävä asema pelastustoimen kokonaisjärjestelmässä. Pelastustoimen ei kannata odottaa uralinjauksia alan ulkopuolelta. Työtapaturmiin, väkivaltatilanteisiin ja muihin yllättäviin työtilanteisiin varautuminen on osa normaalia päivittäistä toimintaa. Äskettäin suurilukuisesti eläköityneen henkilöstön tilalle tulee nuoria työntekijöitä. J ulkisen sektorin turvallisuusalojen työn organisointi on muuttunut yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti ja työtehtävät ovat kansainvälisten kriisien vuoksi globalisoituneet. Pelastusalalla pyritään siihen, että fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti toimintakykyinen pelastusalan työntekijä oman vuoronsa jäsenenä hallitsee turvalliset ja toimivat työtavat. Pelastustoimen kehittämiseksi on perustettu valtakunnallinen kehittämistyöryhmä, jossa ministeriön ja pelastusopiston kanssa toimivat tärkeät strategiset kumppanit. Ihmisten, kuten pelastusalan henkilöstönkin elämään kuuluu myös sairauksia ja toimintakyvyn alenemisen vaiheita. Koko henkilöstö ymmärtää entistä paremmin terveyttä edistävien elintapojen hallinnan yhdeksi tärkeäksi työja etenkin oman yksilöllisen toimintakyvyn säilymisen edellytykseksi. Tällaiset toimet vaativat uutta ja innovatiivista ajattelua koko henkilöstöltä
Harva voi työskennellä vain yhden asian parissa, vaan oma toimenkuva pilkotaan yhä pienempiin paloihin, projekteihin ja hankkeisiin. Myös tekniikka valtaa alaa entisestään. Heille soisin mieluusti henkilökohtaisen opintopolun tai paikan tutkijakoulussa ja mahdollisuuden akateemiseen pätevöitymiseen. Huolestunut pelastusopiston rehtori on pelastustoimen perusrungon muodostavan VPK-laitoksen tulevaisuudesta. – Arkipäivän työnä on vastata turvallisuudesta huolehtivien järjestelmien ja laitteiden toimivuudesta. – Kiireellinen sairaankuljetus säilyy sitkeästi pelastustoimen palveluna ja väestön ikääntyessä keikkojen määrä vain kasvaa, Tolppi sanoo. Näkisinkin mielelläni jonkinlaisen kumarruksen vastaisuudessa projektinhallintataidoille, henkilöstöjohtamiselle ja ryhmädynamiikalle. Silloin ei haittaa, vaikka yksi tiimistä hakisikin uutta virkaa tai jäisi vuorotteluvapaalle. Poliiseilla ja sotilailla tällainen pätevöitymismahdollisuus jo on. Kumpikin muisti hyvin ajan, kun palokuolemaluvut olivat samaa luokkaa kuin Suomessa nyt. Mutta yksi työsarka on ja pysyy pelastustoimella pitkälle tulevaisuuteen. Projektinhallintataitojen merkitys kasvaa. Sitä ei automaatio korvaa. Tällöin myös valistustoiminnan vaikuttavuutta voitaisiin mitata selkeämmin mittarein. Esimerkiksi kotisairaanhoidon ja poliisin sekä rajavartiolaitoksen välisten tehtävien ristiintekemiset ovat arkipäivää, Tolppi visioi. Näkisinpä mielelläni sen ajan, kun olkapäillä kiiltävät napit heitettäisiin yhteen isoon kulhoon, ja valittaisiinkin työryhmiin parhaat asiantuntijat tai henkilöt, jotka tunnetusti pystyvät toimimaan tehokkaasti ryhmissä. Jos pelastustoimi on voimakkaasti sidoksissa tutkimustoimintaan, voidaan tutkitun tiedon käyttöä lisätä. Minulla oli tilaisuus tavata viime kesän alussa paria yhdysvaltalaista ystävääni, jotka molemmat toimivat pelastusalalla. T oiveeni on, että tulevaisuudessa koulutuksen suhteen kysyntä ja tarjonta kohtaisivat nykyistä paremmin. – Se uhkaa hiipua ja hiipuminen on pahinta siellä missä sitä eniten tarvitaan, Itäja Pohjois-Suomessa. P elastusopiston rehtorin Reijo Tolpin käsityksen mukaan pelastustoimen tehtäväkirjo muuttuu vuoteen 2025 mennessä hyvin paljon. Yhteistyö lisääntyy PELASTUSALA VUONNA 2025... Pelastusopistosta valmistuu kelpo joukko käytännön puuhamiehiä, mutta osalla valmistuvista on myös taitoa teoretisointiin ja pohtiviin johtopäätöksiin. Pidän tärkeänä, että pelastustoimen ikkunat ja ovet ovat tulevaisuudessa entistä enemmän avoinna maailmalle. Kehitys tulee olemaan sama kuin paperiteollisuudessa: lattiatason työ vähenee ja monitorien äärellä tehtävä työ lisääntyy. Pelastustoimi tarvitsee erilaisia persoonia, innovatiivisia puurtajia, kyseenalaistajia ja käytännön toimijoita. Kun puolustusvoimat ja poliisikin ovat näin rauhanajan hallintotehtävissä jo ainakin osin luopuneet vanhakantaisesta matriisiorganisaatiosta, olisiko meidänkin aika. Ruohosen Erkki lanseerasi aikanaan nimityksen täsmävalistus, ja se voisi olla hyvä tavoite tulevaisuudessa. Kaikkiaan me pelastustoimen toimijat olemme kuin ison, korkeareunaisen kattilan pohjalla. Fyysinen tekeminen jää vähemmälle. – Kaikki sisäasiainministeriön alaisen hallinnon päällystö aloittaa samalla peruspaketilla. – Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on saanut sille kuuluvan aseman ja se on alkanut tuottaa myös tulosta. Varsinais-Suomen pelastuslaitos, koulutussuunnittelija (virkavapaalla) Brita Somerkoski, kasvatustieteen tohtori. Hiljainen tieto on sanottu ääneen ja ehkä jopa kirjoitettu laatukäsikirjaan. Mielestäni myös kansainvälistä toimintaa ja tutkimusyhteistyötä tulisi lisätä. Olemme melko hätäisiä tulkitessamme toimintamme tuloksia. Näen meidän operatiivisen toimintamme kokonaisuutena ja maailmanlaajuisestikin katsottuna erittäin hyvin toimivana ja arvostan sellaista vanhanaikaista palosotilasmeininkiä pelastustoiminnassa. Toisinaan olisi alan tuulettumisen kannalta hyvä, että myös tuon kattilan ulkopuolelta tulisi mukaan uutta väkeä. Eräs tällainen tärkeä sidosryhmä on akateeminen yhteisö. 18 1/2010 ”Kotisairaanhoidon, poliisin ja rajavartiolaitoksen tehtävien ristiintekemiset ovat arkipäivää”. Nyt pelastustoimi rapakon takana aloittaakin terveysvalistuksen. – Kyse ei ole niinkään pelastustoimen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, vaan yksinkertaisesti siitä, että näiltä seuduilta loppuvat nuoret ja fyysisesti toimintakykyiset ihmiset. Kun polarisoituminen ja ihmisten eriarvoisuus lisääntyvät, tarvitaan entistä enemmän täsmävalistusta ja ennalta ehkäisevää toimintaa, jotta pelastuslaitos voisi kohdata nuo riskitekijöitä aiheuttavat ääripäät, kuten syrjäytyneet. Myös alan koulutus muuttuu uusien tehtävien myötä. Erikoistuminen tapahtuu opintojen edetessä, kuka pelastustoimeen, kuka poliisiksi tai rajavartijaksi. Kolmenkymmenen vuoden tehokkaan valistamisen jälkeen palokuolemat ovat vähentyneet viidesosaan alkuperäisestä. Tällä muutoksella en tarkoita kuitenkaan operatiivisia tehtäviä. Eräs sellainen on projektinhallintataitojen kehittäminen. – Toisaalta pelastustoimelle on tullut uusia tehtäviä. Uudet riskit ovat kuitenkin jo ovella. Tällä tarkoitan sitä, että hallintokuntien tulisi lisätä dialogia. Tavallinen palomies on mielestäni aseman tärkein lenkki. Pelastustoimen tulisi lukea hiljaisia signaaleja paremmin. Pelastustoimen tulisi nähdä sidosryhmäyhteistyö muuna kuin resursseja kuluttavana välttämättömänä pahana. Maail maa hallitsee taylorismi, kokonaisuudet muodostuvat yhä pienemmistä osista
Kuudella viimeisellä vuosikymmenellä on ollut jos jonkinlaisia merkkipaaluja ja kohokohtia, Milestones and Highlights. Vuosikymmen on pitkä aika. – Valintani löydätte seuraavilta sivuilta, mutta yhtä hyvin sinne olisivat kelvanneet Kuurilan kahden matkustajajunan törmäys 1957, Köyliön varavankilan palo 1959, Koivulahden lento-onnettomuus 1961, Kokkolan öljyvarastopalo 1973, Lapuan Patruunatehtaan räjähdys 1976, Nesteen säiliövarastopalo Sköldvikissä 1989 tai jokin muu pois jäänyt vanha onnettomuus tai uudempi draama meillä ja muualla, Katajamäki huomauttaa. Onnettomuusselostus ei ole itsetarkoitus. – Kahlasin vuosikymmenen, kirjoitin ja siirryin seuraavaan. Hän tuli lehden ensimmäiseksi päätoimiseksi lehtimieheksi vuonna 1962. Esa Aalto (vas.) kyseli ja kirjasi ylös, mitä Juhani Katajamäki kertoi kuudesta vuosikymmenestä ammattilehden sivuilla.. Jokaisen selostuksen ajatuksena on kaivaa tulipalosta tai muusta onnettomuudesta tietous, josta on opiksi ja hyödyksi sinä epätoivottavana, mutta todennäköisenä päivänä, jolloin ammattilehden lukija itse kohtaa samankaltaisen tilanteen joko pelastustoiminnan johtajana, pelastajana tai sammutusmiehenä. – Kun lehti täytti vuosia 1990, toimitus ideoi kuvasarjan historiansa neljän vuosikymmenen merkittävistä suuronnettomuuksista. – Mutta kuten sanottu, vain yksi asia piti nostaa esille. Siksi uutiset, onnettomuuksien analysoinnit, artikkelit alan uudesta lainsäädännöstä, uudet opit, koulutusuudistukset, kansainvälisten asioiden seuranta, tutkimustoiminnan tulokset yms. Seuraavilla sivuilla esitellään hänen esillenostamia asioita ja aiheita kultakin kuudelta vuosikymmeneltä, joita Palontorjunta ja vuodesta 1993 alkaen Pelastustieto on käsitellyt ja juttuja julkaissut. Näistä valitsin 1950–80-lukujen onnettomuuskuvat, kaksi viimeistä kymmenvuotispoimintaa ovat toisenlaisia ratkaisuja. Mitä oli paperille tarttunut, mikä on yhteenveto. Viimeisintä vuosikymmentä olen lähestynyt hieman erilailla. Niistä yhden nostaminen kunkin vuosikymmenen tärkeimmäksi on subjektiivinen näkemys. – Tahtoisin painottaa tärkeätä näkökulmaa, joka liittyy kaikkeen edellä sanomaani. Päätoimittaja Lauri Santala oli vuodesta 1967 alkaen käytännöllisesti katsoen yksin tehnyt alan ammattilehteä. – Suomen palotoimella ja pelastustoimella on pitkä ja tapahtumarikas historia. Se, että palolainsäädäntö, koulutus ja alan hallintouudistus dominoivat kuutta viime vuosikymmentä. Vuoden jokaisen Palontorjunta-lehden keskiaukeamalla ilmestyi palomiestaiteilija Kalervo Järvensivun dramaattinen piirroskuva, itse asiassa taulu. – Paloja onnettomuusselostukset ovat kiinnostaneet lukijakuntaa aina, sen ovat lehden lukijatutkimukset osoittaneet. ovat kaikki sellaista yhteistä tietoja taitoainesta, joita tarvitsevat kaikissa palokuntamuodoissa työskentelevät, niin ammattipalomiehet kuin sopimuspalokuntien miehistöt. Palontorjunnan & Pelastustiedon kuusi vuosikymmentä Haastattelu: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Päätoimittaja haastatteli päätoimittajaa. – Kokemuksen ja opin välittämisessä ammattilehdellä on mielestäni iso tehtäväkenttä, merkitys ja myös suuri vastuu, Juhani Katajamäki korostaa. Juhani Katajamäki siirtyi päätoimittajaksi, ensin vt:nä vuodesta 1977 ja sitten tehtävään valittuna vuonna 1980, kun hänen edeltäjänsä Lauri Santala joutui jäämään sairauseläkkeelle. Suuronnettomuuksia tai muutoin mielenkiintoa herättäviä sammutusja pelastustehtäviä sattuu useita jo vuositasolla, saati kymmenen vuoden ajanjaksoina, hän sanoo. Lehden päätoimittajana työskenteli sen perustamiseen keskeisesti vaikuttanut Bertil Heinrichs, joka hoiti tehtävää SPY:n toiminnanjohtajuuden ohessa. – Eipä tehtävä ihan helppo ollut. Kaikissa palokuntamuodoissa toimivat – erityisesti operatiivisissa tehtävissä työskentelevät – tarvitsevat samat tiedot ja taidot, koska pelastustoimen on selviydyttävä alueellaan sattuvien palojen ja onnettomuuksien henkeä pelastavasta toiminnasta sillä miehistöllä, joka kulloisessakin kunnassa ehtii ensimmäiseksi paikalle. Miksi olet nostanut esille juuri nämä onnettomuudet ja tapahtumat. 1/2010 19 J uhani Katajamäki tuli toimittajaksi Palontorjunta-lehteen huhtikuun alussa vuonna 1973. Katajamäellä on pitkä perspektiivi arvioida paloja pelastusalalla tapahtunutta kehitystä, paitsi oman lehtimiesuransa, myös eläkkeelle vuonna 2003 jäätyään alan historiakirjojen tekemisen ansiosta. Analysoinneissamme olemme välillä onnistuneet paremmin, joskus huonommin, Katajamäki toteaa
Bertil Heinrichs. Palokoulun johtaja oli SPY:n johtaja ja Palontorjunta–Brandvärn -lehden päätoimittaja, eversti evp. Palokunnan lähes koko vuorovahvuus ja vapaavuorolta hälytetyt 30 miestä, kolmen VPK:n miehistöt ja 40 sotilasta Helsingin varuskunnasta saivat klo 16.30 havaitun palon yli 20 paloajoneuvoyksikön voimin jälkisammutusasteelle kahden ja puolen tunnin työskentelyn jälkeen. Palopäällystökoulu toimi 21 vuotta Helsingin entisen pohjoisen paloaseman tiloissa Meritullinkadulla Kruunuhaassa. Vuoden 1958 alussa koulu muuttui virallisesti Valtion Palokouluksi. Juhani Katajamäki Helsingin rautatieaseman palosta 14.6.1950 ilmestyi Palontorjunta– Brandvärn -lehden ensimmäisen ilmestymisvuoden kattavin paloselostus. Johtokunnan puheenjohtajana toimi sisäministeriön kunta-asiainosaston päällikkö, kansliapäällikkö Erkki O. Mantere. Koulun johtajaksi valittiin SPY:n paloinsinööri, dipl. Jutun loppuun oli liitetty opetus: “Rakennuskorjauksissa huomioidaan turvallisuuden vaatimukset, joten sattuneesta vahingosta on viisastuttu. 20 1/2010 L aki valtion palokoulusta 12.10.1956 siirsi historiaan valtioneuvoston päätöksen, joka oli uskonut palopäällystökoulutuksen Valtion Palokoulun synty oli suuri saavutus 1950-luvulla Suomen Palosuojeluyhdistyksen vastuulle vuonna 1935. Esko Karhu. Ilmeisesti palo herätti suuren yleisönkin näkemään rakenteellisen ennakkopalontorjunnan merkityksen“.. Valtion oppilaitoksen henkilöjärjestelyt ja opetusorganisaatio eivät pysyneet koulun rakentamistahdissa. Paloviranomainen oli huomauttanut ullakon rakenteiden epäkohdista viimeksi kesällä 1949. Koulutus alkoi saman vuoden syyskuussa, mutta puolitoista ensimmäistä vuottaan yhä Palosuojeluyhdistyksen johtamana ja Palokoulun nimellä. SPY:n johdolla Palopäällystökoulu ja Palokoulu ehtivät runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana kouluttaa kaikkiaan 4000 miestä paloalan päällystötehtäviin. Valtion Palokoulun tilat valmistuivat Espoon Otaniemeen 1956. Hankalassa ullakkopalossa seitsemän palomiestä sai lievän savumyrkytyksen, ja yksi putosi vesikaton läpi ullakolle. Opettajien virkoihin valittiin palomestari Pentti Leppänen ja rakennusteknikko Teuvo Kuusela. Siitä on kiittäminen erityisesti SPY:n ja sen koulun johtajaa ja koko palotoimen 1930ja 40-lukujen dynamoa, Leo Pesosta. Jälkimmäinen teki myöhemmin ansiokkaan uran Turun palonehkäisytyössä, viimeksi johtavana palotarkastajana ja on yhä kantava voima Turun palokuntien veteraanitoiminnassa. ins. Tulos on palotoimen järjestöhistorian hienoimpia saavutuksia, kenties upein koskaan
Ampumatarvikkeiden ja räjähdysmateriaalin varastoksi rakennetussa maanalaisessa luolastossa tapahtui useita räjähdyksiä. Osaston tehtäväksi tuli ohjata ja valvoa lääninhallitusten ja kuntien toimintaa ehkäisevän palontorjunnan ja sammutustoimen osalta, seurata palotointa ja siihen liittyvien asioiden hoitoa eri hallinnon aloilla ja antaa niistä lausuntoja viranomaisille sekä tehdä aloitteita ja esityksiä, seurata ja valvoa valtionavustusta saavien järjestöjen toimintaa, suorittaa paloturvallisuutta koskevia valvontatarkastuksia, ja käsitellä muut asiat, jotka palolain ja -asetuksen sekä muiden säännösten mukaan kuuluvat sisäministeriölle. Lain sanoin: valtion palohallintoa varten on sisäministeriössä paloasiainosasto. Maa-alueelta hävisivät puut ja pintakasvillisuus. 1/2010 21 “Lauantaina 14.8.1965 noin klo 5.26 tapahtui Asevarikko 2:ssa Uudessakylässä räjähdysonnettomuus, joka on mittasuhteiltaan ainutlaatuinen maassamme”, lehti kirjoitti onnettomuusselostuksessaan. Kunnallisia palokuntia olivat vakinaiset, puolivakinaiset, sopimuspalokunnat tai yleiset palokunnat. Helsingin ja Upsalan seismologiset laitokset rekisteröivät maankuoren vavahtelun. Palotoimi sai paloasiainosaston ja uuden palolain 1960-luvulla E dellisvuosikymmenen aikana aloitettu palolain uudistus toteutui 1960. Osastopäälliköksi valittiin hallitussihteeri, varatuomari Erkki Jänne, palotoimen ylitarkastajan virkaan valtion palokoulun johtaja Esko Karhu, esittelijäksi varatuomari Toivo Tuominen ja palotarkastajan toimeen palotarkastaja Jarl Limon. Lievästi loukkaantuneita oli useita. Laki, joka astui voimaan 1.7.1961, ei tuonut palokuntien operatiiviseen toimintaan oleellisia muutoksia, mutta sen palonehkäisyä korostava painotus oli merkittävä askel kohti uudenlaista ajattelua. Juhani Katajamäki. Luolaston sammutuksessa käytettiin Suomessa ensi kertaa kevytvaahtoa, jota lennätettiin Tanskasta ja Ruotsista. Uuden lain mukaan jokaisessa kunnassa piti olla palokunta. Sopimuspalokunta oli uusi palokuntatermi: kunnan sammutustointa hoitamaan sitoutunut vapaaehtoinen tai yleistä tai yksityistä laitosta varten perustettu palokunta. Tervehdyksessä kentälle hän esitti toivomuksen, että osasto voisi olla entistä kiinteämmässä yhteistyössä kaikkien alalla toimivien järjestöjen ja varsinaisen kentän kanssa. Rakennukset tuhoutuivat tai vahingoittuivat varsin pahoin. Niiden voimakkuus oli 0,5 kilotonnin luokkaa. Kantahenkilökunnan asuintalon nurkalle lensi noin 800 metrin matkan kallionlohkare, jonka halkaisija oli yli 10 m. Palotoimi oli yhä kuntien vastuulla, ja yleinen johto ja valvonta valtiolla, nyt varta vasten perustetulla uudella osastolla. Räjähdysonnettomuudessa sai surmansa neljä henkilöä, 55 vietiin sairaalahoitoon. Täyden tuhon alue peitti yli 20 hehtaaria. Uusi osastopäällikkö oli alusta alkaen hyvin yhteistyöhakuinen
22 1/2010 1970-luku toi pelastustehtävät palokunnan vastuulle A ina 1960-luvun loppupuolelle saakka tulipalojen sammutus oli palokuntien ehdoton päätehtävä. Koetilaisuudessa (palo rekonstruoitiin kaksi viikkoa myöhemmin) lämpöilmaisin reagoi niin myöhään, ettei (koe)huoneessa nukkuvien hyväksi olisi voitu tehdä yhtään mitään.” (Olin lehden päätoimittajana seuraamassa koetta, JK.) torjuntaan. Palokuntien vastuualueelle kirjattu tehtäväluettelo ulottui tulentorjunnasta tulvan“Epäonnistumaan tuomittu kilpailu ajan kanssa. Palo syttyi aamuyöllä klo 4.30:n tienoilla. Pelastustoiminnaksi luettiin sellaiset räjähdysonnettomuudet, öljyvahingot, sortumat, liikenneonnettomuudet, kaasuja nestevuodot, tulvat, rankkasateet tai näihin verrattavan onnettomuuden taikka luonnontapahtuman johdosta uhrien pelastamiseksi ja aiheutuneiden vahinkojen taikka ilmenneen vaaran torjumiseksi tai rajoittamiseksi tarpeelliset toimenpiteet, joista tarkoituksenmukaisesti voidaan huolehtia palotoimen viranomaisten toimesta. Sammutustehtävien määrä pysyi lähes ennallaan mutta niihin kuulumattomien hälytysten määrä kasvoi nopeasti. Uudessa laissa luovuttiin kansalaisvelvollisuuteen perustuneista yleisistä palokunnista niiden tehottomuuden ja kehnon hälytysvalmiuden takia. Uudessa paloja pelastustoimilaissa (559/75) pelastustoimi määrättiin palokuntien tehtäväksi. Ensimmäinen palolakimme 1933 oli pitkälti Leo Pesosen aikaansaannos, vuoden 1975 paloja pelastustoimilaki Rainer Alhon käsialaa. Kunnallisiksi palokunniksi jäivät vakinainen, puolivakinainen tai sopimuspalokunta. Kuitenkin rakennus palaa maan tasalle ja 27 ihmistä menehtyy.(…) Järjestelmä oli ”riittävä ja asianmukainen” jos lähtökohtana pidetään lakia, joka ei vaadi vanhoihin hoitorakennuksiin automaattista paloilmoitusjärjestelmää, mutta täysin kelvoton, jos kriteerinä pidetään laitoksen tehokkuutta. Lainsäätäjä oli samaa mieltä. Sammutusja pelastamistoiminnan edellyttämiä ensitoimenpiteitä varten vakinaisen palokunnan vähimmäksi vahvuudeksi laki määräsi esimiehen ja kolme miestä sekä muun kunnallisen palokunnan vahvuudeksi esimiehen ja kaksi miestä. Juhani Katajamäki. Lause ”kaikki ne tarpeelliset toimenpiteet, joista tarkoituksenmukaisesti voidaan huolehtia palotoimen viranomaisten toimesta” laajensi tehtävien kirjon ”lähes rajattomaksi”. Pääkirjoitus kuukautta myöhemmin oli tyly: “Yhteenvedossaan tutkijaryhmä sanoo, että laitoksen automaattista paloilmoitusjärjestelmää on sinänsä pidettävä riittävänä ja ajanmukaisena. Palolain tarkistuskomitea ehdotti mietinnössään 1972, ettei pelastustointa varten ollut tarve perustaa uusia organisaatioita, vaan kehittää jo olemassa olevaa palokuntajärjestelmää. Virtain kunnalliskodin palo vaati 27 vanhuksen hengen”, toimitus otsikoi paloselostuksensa helmikuussa 1979. Sitten tilanne muuttui
mk:n vahingot. Ajoneuvoja oli enimmillään 25, miehiä 173, joista 27 reservissä paloasemilla. Mistään yksittäisestä asiasta Palontorjunta ja sen seuraaja Pelastustieto eivät ole suoltaneet sellaista määrää pääkirjoituksia kuin tuolloin yhdellä vuosikymmenellä tästä. Juhani Katajamäki. Valtio pompotti pelastustoimen taloutta koko 1980-luvun L aki paloja pelastustoimesta toi alalle uusia tehtäviä ja velvollisuuksia, joista selviytymiseen lain kunnille paloja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista piti tuoda oleellinen apu. syttynyt palo tuhosi täydellisesti yhtenä palo-osastona olleen 12000 neliömetrin kutomosalin koneineen. Vahingot olivat ylivoimaisesti suurimmat sodanjälkeisessä Suomessa. Suomen Kuntaliitto laski, kuinka paljon kunnat olivat suunnittelemaansa enemmän joutuneet käyttämään varojaan sen takia, että valtio oli “säästänyt” lykkäämällä ja myöhentämällä ja muin toimenpitein vetäytymällä sitoumuksistaan. Alku näytti hyvältä. Jo 70-luvulla 4–10 kkl:n kuntien valtionosuuksia (50–20 %) myöhennettiin kaksi kertaa. Otsikot puhuvat puolestaan: Kohtuuton isku, Valtio lykkäsi taas, Sanat ja teot, Joko taas lykätään?, Masentavaa, Jälleen kerran!, Millä oikeudella?, Turhauttavaa, Lohdutonta, jne. 1/2010 23 “100 milj. Suomen tuhoisin suurpalo Porissa” on otsikoitu kesäkuun Palontorjunnan paloselostus 1981. Lisäksi aihetta käsiteltiin uutissivuilla. Seuraavan kahden vuoden sisällä piti muiden kuntien tulla osuuksien piiriin. Oy Finlayson Ab:n omistaman Porin Puuvillan kutomosalissa 20.5. Lain voimaantuloa myöhennettiin toistuvasti ja “tuleviakin” avustuksia alennettiin niiden prosentuaalista osuutta pienentämällä. Valtionosuuslaki tuli voimaan yhtä aikaa uuden palolainsäädännön kanssa ja toi 1–3 kantokykyluokan kunnat valtionosuuksien (75–55 %) piiriin 1976. Selasin 1980-luvun lehdet ja laskin aiheesta yhteensä 27 kannanottoani. Paineilmalaitteita oli käytössä 49, pulloja täytettiin 293. Vettä ajettiin usealla säiliöautolla, letkua oli selvitettynä 5800 m. Uusi palolaki velvoitti kunnat laatimaan paloja pelastustoimensa kehittämissuunnitelmat viideksi vuodeksi eteenpäin, ja kerta toisensa jälkeen suunnitelmilta putosi taloudellinen pohja. Samalla se merkitsi vastaavansuuruista menolisäystä kuntien talouteen. Tähän hallituksen ja eduskunnan halu loppui. vuoden 2009 euroa.) Vanhan rakennuksen sahanterän muotoinen vesikattorakenne oli katonavauksen kannalta “toivoton”: pelti-paperipäällysteinen lasivilla plus kahteen suuntaan oleva koolaus eli pelti, lauta, ontelo, lauta -yhdistelmä. (Yli 40 milj. Kysymys oli suurista rahoista. Paloalan häpeälliseksi kokema pompottelu jatkui koko 1980-luvun. Tilanne oli paitsi yllättävä myös tukala. Palokuntia sammutustyöhön osallistui 11, joista seitsemän VPK:ta ja TPK:ta. Toisin kuitenkin kävi. Vuosina 1981–86 valtionosuuksien lykkäykset ja valtionosuusasteikkojen alennukset aiheuttivat kunnallistaloudelle 585 miljoonan markan tulovähennyksen valtiolta
Valtio vai kunta -kysymyksen jatkuva esilläolo oli, ja on vielä 2000-luvullakin ollut alan kehityksen jarru. Pelastustoimen sankari oli Turun meripelastuskeskuksesta operoinut Super Puma OH-HVG:n miehistö (päällikkö, perämies, 2 mekaanikkoa, 1 ja 2 pintapelastajaa), jotka kahdella lennolla pelastivat turvaan 44 uhria eli kolmasosan kaikista pelastuneista. Vain 26 ( 5%) aluksella olleista naisista pelastui, miesten vastaava luku oli 111 (22 %). Kunta vai valtio -kamppailu oli lähes vuosikymmenen kestänyt taisto, jota käytiin välillä eturintamassa mutta ennen kaikkea politiikan kulisseissa. Myrskyävälle merelle veden varaan joutuneista valtaosan vei hypotermia. Aina kun hanke tuntui hautautuneen se putkahti entistä voimallisemmin esille. Samalla hetkellä kun kunnissa on kuultu isäntäkysymyksen nousseen keskusteluun, niissä on vedetty pelastustoimen suunnitelmat ja hankinnat jäihin ja valmiitakin päätöksiä alas. Ala oli saamassa uuden modernin lain. Valmiudessa oli kuitenkin vain kolme Suomen ja neljä Ruotsin kopteria. Pelastustoimiin osallistui yhteensä 25 helikopteria Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta. Pelastustoimilaki vahvisti aiemman käytännön: pelastustoimen järjestämisvastuu säilyi kunnilla. 24 1/2010 Autolautta M/V Estonian upotessa syksyisenä myrsky-yönä Utön edustalla 28.9.1994 aluksella oli 989 matkustajaa ja miehistön jäsentä, jotka edustivat 17 kansallisuutta. Valtiollistamishanke halvaannutti kehityksen 1990-luvulla V uosikymmenen suuri alaa puhuttanut ja myös rivejä hajottanut hanke oli yritys valtiollistaa paloja pelastustoimi. Voimakkaasti hanke realisoitui alkuvuonna 1993, kun valtiosihteeri Timo Relander pääministerin selvitysmiehenä laati raportin kuntataloudesta. Ruotsin kansalaisia heistä oli 501, virolaisia 284, suomalaisia 10. Esitys tuli ulos vuoden hiljaisempina viikkoina, kesäheinäkuun vaihteessa ja vain kuukautta myöhemmin, kun valtioneuvosto oli hyväksynyt uuden pelastustoimilakiesityksen ja antanut sen eduskunnalle. Valtion ja kunnan tehtäväjakoa pohtiessaan hän ehdotti, että valtiolle tulisi keskittää kaikki perus-, toimeentuloturvaa ja turvallisuutta koskevat tehtävät. Osalle heistä ja pelastuslautoille selviytyneille lähes ainoa pelastus oli apu ilmasta. Näin tapahtui muun muassa 1998, hallintoministeri Jouni Backmanin johtamassa valtion ja kunnan tehtävien jakoa pohtineessa peruspalvelutyöryhmässä. Juhani Katajamäki Meri oli ylivoimainen vastustaja.. Sen seurauksena Kuntaliitto asetti kuntien peruspalvelujen turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi laatimassaan viisitoistakohtaisessa esityksessä yhdeksi tavoitteeksi ”paloja pelastustoimen siirtämisen valtion vastuulle osaksi valtakunnallista turvaverkkoa”. Alan muuttunutta toimintakenttää korosti palo-sanan pyyhkiytyminen kokonaan pois lain nimestä. Ajankohta oli mielenkiintoinen. Pelastuneita oli 137 (vain joka seitsemäs laivalla olleista!), menehtyneitä 852
111 tuhoutunutta paloajoneuvoa. Surmansa saaneista 343 oli New Yorkin palomiehiä. Kuopion tarjous keskellä talouden lamakautta muutti tilanteen. Sadat palomiehet saivat vammoja, osa raivaustöiden aikana. Aivan alkuvuosiin asti en kuitenkaan palaa. Tulos oli, näkökulmasta riippuen, aluepolitiikkaa parhaimmillaan tai pahimmillaan. Pelastustieto halusi antaa uhreille kasvot. Valtaosa koulutettavista oli ja yhä on parin sadan kilometrin säteellä pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudulla samanlainen kasvu ei varmaankaan olisi ollut mahdollinen. Espoon sijainti on ylivertainen varsinkin Kuopioon verrattuna. Ykkösvaihtoehdoksi oli noussut Lohja. Niinpä tähän on poimittu asia, joka on ollut esillä vuosikymmenten ajan. Etäisyysongelmaakin on lievittänyt se valtaisa myötätuuli, jonka siivittämänä opisto on saanut toimintaansa kehittää. Siellä sijainnut Väestönsuojelukoulu aiottiin peruskorjata ja rakentaa alueelle myös uusia tiloja. Peräti 20 paikkakuntaa ilmoitti halukkuutensa uudeksi sijaintipaikaksi. Taiston päätyttyä ei pelastusalalla nyrkkiä taskussa puristettu. Taisto alkoi, kun Valtion palokoulua oltiin siirtämässä Espoon Otaniemestä. Luku on valtaisa mutta samalla “kylmä“. Alalle tyypillisesti erilainen ratkaisu pitää hyväksyä, jos yhteinen etu sitä vaatii. Aluepelastuslaitosten synty, hätäkeskusten kivulias alku ja viimeisin pelastuslaki hallitsivat keskustelua ja ovat kaikkien muistissa. Suunnitelma hyväksyttiin, ja rakentamisen oli tarkoitus käynnistyä 1992. Päätös on tehty, pulinat pois. Myös tätä siirtohanketta edelsi laaja vastustus. 1/2010 25 Terrori-isku päin WTC:n kaksoistorneja 11.9.2001 (amerikkalaisittain 9/11 = palokunnan hälytysnumero 911) surmasi 2976 ihmistä. Palomiesja alipäällystökoulutus alkoi Kuopiossa 1992. Viimeisen Kuopio-ratkaisun jälkeen ala on antanut tukensa Pelastusopistona jatkaneen oppilaitoksen pyrkimyksille. Nimistä kertyi kolme täyttä sivua… Lehden kansikuvana oli FDNY:n hihamerkkipari, josta toisesta toimitus on kuvankäsittelyllä poistanut kaksoistornit. Otaniemestä oli kuitenkin lähdettävä. Palokunnan erikoisoperaatio-osaston 452 miehestä tornien raunioihin menehtyi 95. Kaupunki lupasi koulun ja harjoitusalueen tarvitsemat maa-alueet ja rakensi toimitilat, jotka valtio sai lunastaa pitkällä maksuajalla. Opisto on ollut paitsi Kuopion seudun myös valtionhallinnon erityissuojeluksessa, niin hyvin se on saanut toimintavaroja. Kalustotappioina kirjattiin mm. Kun lukemat ilmestyivät äänestystaululle, savolaiskansanedustajat syleilivät toisiaan. Kentän äänenkannattajana lehti oli johdonmukaisesti Espoon kannalla. Vuotta myöhemmin koulun kyljessä aloitti päällystökoulutus, kun kaupunki oli tarjoutunut rakentamaan opetustilat sillekin. 2000-luvun alkuvuosikymmen ja vaiennut taisto U uden vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen on niin lähellä, ettei sieltä ole tähän yhteyteen tarve kaivella esiin yksittäistä asiaa. Kuopio voitti myös toisen taiston. Opisto on levittäytynyt useaan rakennukseen, ja harjoitusalue on kasvanut isoksi ja laadukkaaksi myös globaalisti. Siksi ja surmansa saaneiden muistoa koko Suomen palohenkilöstön nimissä kunnioittaakseen lehti julkaisi sivuillaan kaikkien kuolleiden palomiesten nimet ja virka-asemat. Juhani Katajamäki. Alamme nykyisten oppilaitosten sijaintipaikkakunnista käytiin kiivas kamppailu 1980ja 1990-luvulla. Viiden paloaseman vuorovahvuus yhteensä 75 miehistöön alipäällystöön ja päällystöön kuulunutta sai surmansa viimeiseen mieheen. Kilvan voitti Kuopio 1986. Eduskunnan äänestyksessä Kuopio voitti 111-73. Kenttäväki ja alan järjestöt vastustivat hanketta voimakkaasti
Onhan ongelma ollut niiden käsissä jo 20 vuotta. Pelastusyksiköiden 60 sekunnin ympärivuorokautisesta välittömästä lähtövalmiudesta pidetään kiinni. Työntekijäjärjestöt ovat luottaneet siihen, että eläkeikäratkaisua muutetaan ja kuntatyönantajakaan ei ole ollut riittävän aktiivinen viedäkseen pelastustoimen asioita eteenpäin. Pelastuslaitoksilla on mahdollisuus rakentua johtaviksi turvallisuusasiantuntijoiksi ja -kouluttajiksi. – Kuten sisäasiainministeri Anne Holmlund raportin luovutustilaisuudessa totesi, hallitus käsittelee asiaa vielä kevään aikana. Nyt pitää päästä selvityksistä konkreettisiin toimiin. – Jos yhteisymmärrys löytyy, asiat alkavat varmasti mennä eteenpäin. – Esitetty uusi laaja-alainen pelastustoimi tulee rakentaa nykyisen pelastuslaitoksen ydintoiminnan eli toimintavalmiuden ympärille. Sen varmistamiseen on löydyttävä riittävästi palomiesten virkoja. On huolehdittava, ettei taas kerran käy niin, puheenjohtaja Kim Nikula vaatii. Myllyniemi selvittää raportissaan niiden sisältöä pääpiirteissään. – Joissakin pelastuslaitoksissa näitä asioita on tehty pidempäänkin, mutta on myös pelastuslaitoksia, joissa näin ei ole toimittu. Toisaalta tiedämme, kuinka vaikeata lisärahoituksen löytäminen on kuntatalouden vaikeassa tilanteessa. Nikulan edellyttää, että valtioneuvosto ei sysää palomiesten ikääntymisja urakehitysongelmaa yksin 22 pelastuslaitoksen niskaan. 26 1/2010 Teksti ja kuva: Esa Aalto Palomiesten urapolkuselvityksen kantava teema on onnettomuuksien ennaltaehkäisytyön nostaminen tasa-arvoiseen asemaan perinteisen pelastustyön kanssa. Käsittelyyn otetaan esimerkiksi kysymykset palkkauksesta ja tehtäviin koulutuksesta sekä lainsäädännölliset esteet. P alomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja selvitellyt Pekka Myllyniemi sanoo, että hänen raportissaan pelastuslaitoksille esittämiä asioita voitaisiin aivan hyvin ryhtyä toteuttamaan vaikka heti. Palomiesliitto on esittänyt kustannusneutraalinkin vaihtoehdon. Maan hallitus tulee ottamaan kevään aikana kantaa tähän pelastustoimen linjanmuutokseen yleisen turvallisuuden toimijaksi ja linjapäätöksen mukaiset tarpeelliset kannanotot valmisteltaisiin seuraavan hallituksen ohjelmaan. Monet siinä esille nostetuista asioista liittyvät hyvään johtamistapaan. Myös raportissani totean, että pelastustoimen yleisen linjan muuttaminen yleisen turvallisuuden suuntaan vaatii poliittisen johdon kannanottoa, selvitysmies Pekka Myllyniemi sanoo. Ministeri Holmlund vie asian kevään aikana hallituksen iltakouluun käsiteltäväksi. Näkisin myös, että esitykseni sisältää myös paljon sellaisia asioita, joihin ei lisää rahaa tarvita. Lähinnä sieltä on tuotu esille se, että uusien ratkaisujen mahdollistamiseksi tarvitaan lisää rahaa. SPAL: Uudet urat vaativat lisäpanostuksia. Sellaisia ovat mm. Niiden esitykset ovat kuitenkin jääneet toteutumatta. laitosten organisaatiota, johtamista ja organisaatiokulttuuria koskevat asiat. Näkisin, että pelastuslaitosten aloittama kumppanuushanke nousee tässä tärkeään asemaan. Selvitysmies Pekka Myllyniemi luovutti raporttinsa sisäasiainministeri Anne Holmlundille ja kuntaministeri Mari Kiviniemen valtiosihteeri Mika Rossille. Selvitystyöni aikana uskoni siihen vahvistui, että nyt pelastusalan toimijat alkavat toimia eikä esimerkiksi eläkeikä enää hierrä kehittämisen esteenä. Siihen en osaa ottaa kantaa. Pekka Myllyniemen nyt selvittämiä asioita on pohdittu erilaisissa työryhmissä aiemminkin. Pelastustoimessa ja sen tehtäväkentän laajentamisessa on ollut ennenkin uusia ideoita, jotka ovat kaatuneet rahoituksen ja tuen puutteeseen. Selvitysmiehen esitykset tulee jatkotyöstää pelastuslaitosten, kuntatyönantajan ja järjestöjen kesken. Esimerkiksi SPAL:n puheenjohtajan Kim Nikulan kanssa käymäni keskustelut ovat olleet erittäin rakentavia. On mahdollista kehittää myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työkykyä sekä työvuoroja työaikajärjestelyjä. – Urakehitys oman alan sisällä on pelastusalan henkilöstölle mahdollisuus, joka on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. – Nyt pitää viimein uskoa se, että eläkeikää ei tulla alentamaan. Yhteisymmärrys välttämätöntä Jotta urapolkuselvityksessä esitetyt toimenpiteet siirtyvät käytäntöön, on Myllyniemen mielestä löydettävä alan eri osapuolten yhteisymmärrys asioiden toteuttamiseksi. Pelastusyksiköiden työja toimintamenetelmiä voidaan arvioida uudelleen ja alkaa toteuttaa myös urapolkusuunnittelua. Hänen mielestään jo se, että hallitus tulee Urapolkuselvittäjä tekisi paloasemista turvallisuusalan tavarataloja – hallitus käsittelee kevään aikana linjamuutosta Palomiestyö muutakin kuin pelastamista P alomiesliiton mielestä Pekka Myllyniemen palomiesten uraselvityksen esitysten toteuttaminen vaatii määrätietoista työtä alan toimijoiden kesken. – Aikaisemmat selvitykset ovat kompastuneet juuri tähän eläkeikäkysymykseen. Sen puitteissa on laitosten hyvä valtakunnallisesti kehittää toimintojaan. Nyt olisi tärkeätä saada homma näiltä osin käyntiin. Ei raportissani esittämiin kaikkiin asioihin tarvita määräyksiä valtiovallalta. – Pelastuslaitokset eivät pysty tätä yksin ratkaisemaan. Ilman lisäpanostuksia se ei toteudu. – Ongelmaksi ei saa muodostua raha. On positiivista, että alaa kehitetään, mutta kehittäminen vaatii rahoitusta ja voimavaroja
Pekka Myllyniemi esittää raportissaan myös, että paloasemista muodostuu tulevaisuudessa turvallisuusalan palvelukeskuksia tai tavarataloja. Tässä mielessä ollaan menossa eteenpäin ja tulevaisuudessa varmasti entistä enemmän. Palkkauskysymykseen Pekka Myllyniemi ei lähtenyt konkreettisesti ottamaan kantaa, sillä sellainen vaatii hänen mielestään laajemmat neuvottelut. Kun uusia työtehtäviä tulee, palkka pitää määritellä uudelleen. Palomiesten palkkaus on ongelma, kun siirrytään hälytystehtävistä muihin töihin. Henkilöstö sijoitetaan tehtäviin fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn sekä perusja erikoisosaamisen mukaisesti. Myös käsittääkseni Vantaalle valmistuva uusi asema on tällainen, jossa avoimuus otetaan myös rakenteellisissa ratkaisuissa huomioon. On kuitenkin myös todettava, että sielläkin on mahdollisuus tehdä ennaltaehkäisevää työtä eikä vain odottaa hälytyksiä. On luotava toiminnallinen kokonaismalli, jolla voidaan kehittää urapolkuja siten, että työura jatkuu vanhuuseläkeikään asti. Tarkistetaan pelastuslaitosten työvuoroja työaikajärjestelyt joustaviksi vastaamaan laitosten toimintaympäristöä, alueen riskejä sekä laitoksen organisaatiota. Kehitetään johtamista pelastuslaitoksissa, avataan laitokset yhteiskuntaan ja uudistetaan organisaatiokulttuuria. Tarkistetaan henkilöstön kelpoisuusehdot vastaamaan uudistettuja organisaatioita ja tehtäviä sekä selvitetään palkkausjärjestelmät vastaamaan uudistuksia. – Lainsäädäntö on tähän antanut mahdollisuuden jo aikaisemminkin, mutta varmasti ensi vuonna voimaan astuva uusi pelastuslaki antaa tälle työlle entistäkin paremmat toteuttamismahdollisuudet. Uusia tehtäviä alalta löytyy Myllyniemen raportissa odotettiin olevan jopa tarkkoja ammattinimikkeitä, joihin ikääntynyt palomies voisi sijoittua, mutta selvitysmies sanoo tarkoituksella jättäneensä niitä sieltä pois. – On kuitenkin korostettava, että yhä monin paikoin tehtävä vuorokautinen työaika ei ole peruslähtökohdiltaan huono. Myllyniemi luovutti selvityksensä sisäasiainministeri Anne Holmlundille ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Mika Rossille. Nyt uskon vahvasti, että se alkaa saavuttaa samanlaista asemaa kuin pelastustyö. 1/2010 27 käsittelemään palomiesten työn kehittämistä, kertoo siitä, että uusia avauksia ei eläkeiän suhteen ole luvassa tulevaisuudessakaan. Pelastuslaitoksista tulisi kehittää turvallisuusalan palvelukeskuksia. Onnettomuuksien ehkäisytyö toiseksi työksi Selvitystyössään Pekka Myllyniemi korostaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyn saattamista lopullisesti toiseksi keskeiseksi pelastusalan työksi perinteisen pelastustehtävän rinnalle. Vuorokautista työaikaa tulee käyttää joustavasti erilaisiin pelastustoimen tehtäviin.. Pelastuslaitosten organisaatiota tulee tarkistaa siten, että se tukee henkilöstön kokonaistehtävän suorittamista. Työmarkkinajärjestöjen tehtävä on käsitellä asiaa. Erikoisosaamista on kehitettävä kaikissa näissä tehtäväkokonaisuuksissa. Varmistetaan sopimuspalokuntien toimivuus ja niiden toiminnan turvaaminen tulevaisuudessa toimintakykyhankkeessa esitetyllä tavalla. Toimintakykyhankkeen esitysten mukaisesti huolehditaan henkilöstön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työkyvystä. Monin paikoin onnettomuuksien ennaltaehkäisytyötä on jo ansiokkaasti tehty. Esityksen mukaan pelastustoimi kehitetään laajaksi pelastustoimeksi ja suunnataan entistä enemmän yleisen turvallisuuden suuntaan. Joka tapauksessa on olennaista pelastustoimen kulttuurin kannalta, että kaikki tehtävät ovat merkittäviä, eivät vain pelastustoimintaan kuuluvat. Se toimii erityisesti isojen kaupunkien suurilla paloasemilla. Jossakin määrin palomiesten palkkausta on uudella tavalla mietittykin ja uusia palkkamuotoja on jo etsitty. Haluan kuitenkin tässä viestittää, että pelastusalan sisältä tehtäviä raskaimpiin töihin kykenemättömille löytyy ja alan pitää vain itse etsiä niitä. Keskeistä on urapolkusuunnittelun käyttöönotto koko henkilöstöä koskien. Tutkimustoimintaa kehitetään Pelastustoimen tutkimusohjelman (PETU) 2009–2013 mukaisesti sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjauksessa ja käytännössä Pelastusopiston tutkimusyksikön johdolla toimivassa verkostossa vahvistamalla verkostoa niin, että tutkimusyksiköstä muodostuu pelastustoimen tutkimusja kehittämiskeskus. Esimerkiksi Kouvolan alueella sitä on tehty tarmokkaasti jo vuosikausia, mutta on myös paljon alueita, joissa työ ei ole ottanut tuulta alleen. Palomiesammatin mitta ei ole vain P alomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja selvittäneen Pekka Myllyniemen mukaan urapolkujen kehittämiseksi on välttämätöntä, että palomiehen kokonaistehtävä määritellään selkeästi koskemaan pelastustoimen koko tehtäväkenttää pelastuslaitoksissa. Sillä ei ole ollut riittävää arvostusta. Vakinaisilla asemilla tällaista kulttuuria ei siinä määrin olekaan ollut ja nyt se olisi hyvä tuoda myös sinne. – Sellaisia on joillakin paikoin jo nyt, esimerkiksi juuri Kouvolassa ja Hyvinkään uusi asema on sellainen. – Tuon esille joidenkin asiaan selvitelleiden esityksiä ja mielestäni ne ovat hyviä. Esimerkiksi SPEK on tätä toimintaa ansiokkaasti organisoinut ja se olisi ollut myös hyvä tuoda esille tässä raportissani. – Sopimuspalokunnat ovat perinteisesti toimineet ihmisten lähellä ja heillä kansalaisten valistustoiminta on tässä mielessä ollut jo pitkään aktiivista. – Se on uusien töiden järjestämisessä kuitenkin oleellinen asia. Selvitystyön vastaanottaneet ministeri Holmlund ja valtiosihteeri Rossi korostivat alan toimijoiden, työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien vastuuta esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Koko raportti luettavissa osoitteessa: http://www.intermin.fi/julkaisu/422009 ”Kaikki työt ovat tärkeitä” raskaimpiin hälytystehtäviin osallistuminen, vaan on paljon muitakin tehtäviä, joilla voidaan kohentaa kansalaisten turvallisuutta. Työehtosopimus antaa jo nyt mahdollisuuden katsoa asioita myös uudella tavalla. Tarkistetaan pelastusyksiköiden työja toimintamenetelmiä toimintakykyhankkeen esitysten mukaisesti. – On tärkeätä, että kaikki ovat tässä mukana eikä raportti jää hyllylle pölyttymään, ministeri Holmlund totesi. Selvitysmiehen esityksen mukaan palomiehillä tulee olla perusosaaminen ennaltaehkäisyyn liittyviin tehtäviin ja pelastustoimintaa tukeviin tehtäviin, tietyllä osaa henkilöstöä kyky raskaisiin pelastustehtäviin ja mahdollisimman suurella osalla henkilöstöä kyky osallistua muihin hälytysyksikön tehtäviin. Enemmänkin se on palomiesammatin kulttuurissa jäänyt muun työn taakse. – Myös pelastustoimen omistajafoorumi, kuntaliiton aikaisempaa erilainen suhtautuminen pelastustoimen asioihin sekä alalla nyt olevat 22 toimijaa helpottavat uudistusten läpivientiä valtakunnallisesti. Pekka Myllyniemi sanoo, että tähän kokonaisuuteen liittyy myös alalla tehtävä työaika. Uudistetaan koulutusjärjestelmää vastaamaan henkilöstöä, johtamista ja organisaatioita koskevia uudistuksia
Näin VPK sai vakiintuneen paikkansa Nurmossa, palotallista tuli sitten monen nuoren ja vanhemmankin kohtauspaikka VPK:n merkeissä, ja tämä perinne jatkuu edelleen. – Kymmenkunta nuorta on siirtymässä VPK:n hälytysosastoon parin vuoden sisällä. Nuoret kiinnostuneita VPK:n toiminnasta Nurmon VPK:n päällikkö Teemu Luukko on ylpeä VPK:n nuorisotoiminnan aktiivisuudesta. VPK:n päällikkö Teemu Luukko näyttää niskalenkkiä nurmolaisen olympiavoittajan Jouko Salomäen kopiolle. Juttuja on leikelty lehdistä sekä moni mukana ollut, muun muassa äitini, on kuvin ja tekstein kirjannut tapahtumia leikekirjaan, kertoo Nurmon VPK:n hallituksen puheenjohtaja Mauno Peltokoski. Kulmakarvat ovat joskus palaneet, mutta nekin työnpuolesta höyryveturiaikoina, kun toimin veturinkuljettajana. 28 1/2010 Vuonna 1950 perustettu Nurmon VPK viettää kuluvana keväänä huhtikuussa 60-vuotisjuhlaa. Hän lisää, että Nurmon kunnan nopea kasvu 70 ja 80-luvulla toi huomattavasti lisää tehtäviä palotoimeen, eli noin 250 hälystä per vuosi. Hän toteaa, että jos palokunta toimisi vielä 1980-luvun malliin, olisi nuoria kenties niukemmin mukana. Paloasema sijaitsee edelleen entisen itsenäisen Nurmon keskustassa, johon uusi paloasema rakennettiin vuonna 2003. Se oli juhlaa kun saatiin ensimmäiset omat haalarit, Mauno Peltokoski muistelee. N ykyisin palokunta toimii EteläPohjanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana Seinäjoen kaupungissa. – Meillä on jokainen tapahtuma VPK:n historiassa leikekirjassa. Hän muistelee, että vakavin mieleen jäänyt onnettomuus oli Lapuan silloisen Patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976. – Itselläni ei mitään tiukkaa paikkaa ollut. Ennen ei ollut kunnon kamppeita VPK:ssa, eli sammutustehtäviin mentiin omissa vaatteissa. Ennen oli homma enemmän pelkästään palokuntahommaa, eli letkunvetoa ja sammutusta. Ensimmäisten 40 vuoden aikana kertyi hälytyksiä yhteensä 1111. Osuuskaupan rakentama talli muutettiin myöhemmin paloasemaksi”. Samalla tontilla sijaitsi myös entinen VPK:n rakennus, josta historiikki kertoo muun muassa, että ”1952 Osuuskauppa rakensi autoilleen lämpimät tallit ja Nurmon VPK sai saamaan yhteyteen yhden tallin ja letkunkuivaus tornin, Nurmon Osuuskaupan silloisen johtajan Emil Kuuselan tarmokkaalla myötävaikutuksella. – Palokunnankin pitää pystyä muuntumaan ajan kanssa. Nyt puhutaan paNurmon VPK:lla menee hyvin, mutta menköön! Teksti ja kuvat: Pauli Mörsky Kun kerran ollaan Nurmossa, niin palomiesten liikuntaharjoituksissa käytetään tietysti painiotteita. Kun varsinaisia toimivia jäseniä palokunnassa on noin 112, niin nuoria löytyy lisäksi noin 30. Vuoden alusta 2009 liitettiin kuntaliitoksella, noin 13000 asukkaan Nurmo Seinäjokeen
Nurmon paloasema.. Teemu Luukko kertoo, että nurmolaiset ovat olleet CTIF:n eli kansainvälisen paloja pelastusalan järjestön kansallisissa ja kansainvälisissä kisoissa mukana vuodesta 1981 lähtien, joka vuosi. Oman kaluston lisäksi myös pelastuslaitoksella on lisätilatarvetta. – Meillä on tarjota jäsenistölle erilaisten aktiviteettien lisäksi myös mahdollisuus jopa mökkeilyyn Hirvija Lappajärvellä sekä Luostolla. Nurmon VPK:lla on myös aktiivinen veteraaniosasto, joka muutettiin tukiosastoksi vuoden vaihteessa. Nurmon paloaseman halli Juhani Mäki-Teppo (vas), Mauno Peltokoski, Teemu Luukko ja Ville Koivisto poseeraavat lakeudella ainutlaatuisen kemikaalitorjuntaan varustetun auton vieressä. Mauno Peltokoski on kiitollinen porukan innosta ryhtyä töihin palokunnan eteen. Tämä on innostanut Nurmon VPK:n saavuttamaan yli 30 mitalisijaa kansallisten ja kansainvälisten CTIFkisojen eri sarjoissa. 30000 km ajetulla autolla palveltiin VPK:ta vuoteen 1964. 1/2010 29 lokuntaharjoituksista, joka sisältää muutakin, retkiä, kilpailuja, liikuntaa sekä tietotekniikkaa. Mauno Peltokosken tuttu työratsu on tyylikkäästi entisöity VPK:n vuonna 1947-mallinen Volvo LV132. Aikoinaan kilpailuihin lähdettiin VPK:n perustajäsenen silloisen päällikön Ahti Luukon innostamana. Halliin tulee kolme autopaikkaa nosto-ovilla. Rahoitamme itse urakan, toteaa Mauno Peltokoski. Kalustoa joka lähtöön Juhani Mäki-Teppo toimii Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella palotarkastajana Nurmon asemalla. Auton kori on seinäjokisen koritehtaan Penko Oy:n ensimmäinen kuorma-auton kori. Hän hankki edellytykset harjoittelulle eikä antanut periksi vastoinkäymisille vaan loi onnistumisen uskoa porukkaan. Hän sanoo laitoksen pelastuskaluston olevan osittain ikääntynyttä, mutta suhteellisen hyvässä kunnossa. Koska nykyisen paloaseman tilat ovat käymässä ahtaiksi, rakentaa VPK lisärakennuksen paloaseman yhteyteen. Lisätilaa kesäksi Eteläpohjalaiseen tyyliin Nurmon VPK kehittää toimintaansa näkyvästi. – Meiltä löytyy kaksi sammutusautoa, säiliöauto, miehistönkuljetusauto, ensivasteyksikkö, tarkastusja P4 käytössä oleva päivystysauto sekä ainoa Etelä-Pohjanmaalla oleva kemikaalien torjuntaan varusteltu pelastusyksikkö. – Viime vuosina kolmella joukkueella, kaksi miesten sarjoissa ja yksi nuortensarjassa. – Rakennustyöt alkavat keväällä ja tilat valmistuvat heinäkuussa
Ellei mitään tehdä, siitä on kohtalokkaimmat seuraukset erityisesti kentälle ja siksikin olisi tärkeätä, että pelastusalan johto yhdessä ammattijärjestöjen kanssa alkaa viedä toimintakykyhankkeen asioita eteenpäin. Edellisvuoden palomies Ismo Huttu ojensi muistopalkinnon seuraajalleen.. Alan ylimpien toimijoiden pitää tehdä yhteistyötä ja päättää, mitä tästä hankkeesta toteutetaan nyt ja mitä siirretään tuonnemmaksi. Valmistellut hankkeet on saatava käytännöiksi; yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, mutta 22 pelastusjohtajalla on tärkeä tehtävä joukkojensa edessä näyttää suuntaa. Moni asia vaikuttaa kokonaisuuteen ja sitä ei voi korostaa liikaa, että koko alan henkilöstön pitää olla mukana tekemässä tätä kehitystyötä. Piia Vähäsalo sanoo, että ilman kehitystyötä palvelun laatu ja resurssit heikkenevät. Meidän pitää tehdä toimintasuunnitelma jatkoa varten ja pelastusjohtajien on tässä työssä otettava vahva rooli, Piia Vähäsalo sanoo. Kentän on otettava nämä asiat haltuun ja toteutettava ne. 30 1/2010 P elastuslaitosten kumppanuushanketta vetänyt Piia Vähäsalo sanoo, että vuoden lopussa päättynyt toimintakykyhankeprojekti poiki paljon sellaista, mikä vaatii jatkossa paljon työtä, jotta siitä syntyy alalle myös tuiki tarpeellista konkretiaa. Kumppanuutta on harjoiteltava Hän myös painottaa, että näiden asioiden Vuoden palomies Piia Vähäsalo: ”Hyvät hankkeet yhteistyöllä hyviksi käytännöiksi” Teksti ja kuvat: Esa Aalto Vuoden palomies, pelastusjohtaja Piia Vähäsalo pitää välttämättömänä, että pelastusala ottaa tulevaisuutensa ohjat käsiin. Erityisesti liikkeelle pitää saada hankkeessa mukana olleet työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvät asiat. Se on alati syvenevä kierre, johon vaikuttaa myös henkilöstön ikääntyminen. Tiedän sen vaativan paljon työtä, että ala saadaan yksituumaisesti näiden asioiden taakse, mutta ei ole paljon vaihtoehtoja. On selvää, että muutos ei tapahdu käden käänteessä eikä senkään avulla, vaikka eläkeikää laskettaisiin. – Nyt on jälleen suuri vaara, että nämä hyvät asiat jäävät mappeihin pölyttymään. – Nyt pitää toimia. – Hirvittää se, että vasta vuonna 2006 samoja asioita selviteltiin työuratyöryhmässä ja nyt tätä toimintakykyhanketta tehtäessä ei oikein edes muistettu, että sellaista vastikään tehtiin. Kehitys on saatava kestävälle uralla
Palvelu kärsii jos toimintaa supistetaan Paloasemien toimintavalmius kärsii Piia Vähäsalon mielestä, jos paloasemaverkostoa vähennetään. Itsekin pelastusjohtajana toimiva Piia Vähäsalo sanoo, että 22 pelastusjohtajalla on merkittävä tehtävänsä olla joukkojen edessä näyttämässä suuntaa, mutta muistuttaa, että pelastusalalla on tällaiset huippuvirkamiehet olleet vasta muutaman vuoden. – Toki sillä voi nähdä olevan siihen heikentävän vaikutuksen. – Ja ensimmäiset vuodet ovat menneet oman alueen asioiden setvimisessä ja uudenlaisen toimintakulttuurin juurruttamisessa omalle alueelle. Yhteinen intressikin aina löytyy, kun sitä riittävästi jaksetaan etsiä. Myös sitä voidaan kysyä, onko valmius sillä tasolla kuin laki edellyttää, koska se ei anna siihen yksiselitteistä ohjeistusta. VUODEN PALOMIEHET JA VUODEN PALOKUNTALAISET 2009 Pelastusjohtaja Piia Vähäsalo Jokilaaksojen pelastuslaitos 2008 Pelastusopiston vanhempi opettaja Ismo Huttu Kuopion Pelastusopisto 2007 Palokunnan päällikkö Esa Neuvonen Parikkalan VPK 2006 Ylipalomies Ari Mäkinen Helsingin Pelastuslaitos 2005 Palomestari Markku Mäkelä Etelä-Savon pelastuslaitos 2004 Palomestari Markku Kinnunen Keski-Suomen pelastuslaitos 2003 Paloesimies Tommi Leppioja Vantaan pelastuslaitos 2002 Palopäällikkö Esa Pulkkinen Ruokolahden palolaitos 2001 Rakennusmestari Risto Hurme Reisjärven kunta / palokunta 2000 Johtava palotarkastaja Seppo Männikkö Tampereen aluepelastuslaitos 1999 Palomestari Simo Wecksten Helsingin pelastuslaitos 1998 Paloesimies Pertti Hänninen Jyväskylän pelastuslaitos 1997 Hälytyspäivystäjä Kristiina Jousmäki Lappeenrannan pelastuslai tos 1996 Palomestarioppilas Ari Koivu Hyvinkään pelastuslaitos 1995 Palomies Reijo Hirvi Jyväskylän pelastuslaitos 1994 Palomestari Reijo Salminen Turun palolaitos 1993 Maanviljelijä Mauri Laine Vahdon VPK 1993 Palomies Arto Pyysalo Lappeenrannan palolaitos 1992 Ei valintaa 1991 Asemamestari Olavi Raitolehto Helsingin pelastuslaitos 1990 Korjausmestari Jaakko Sihvonen Jyväskylän palolaitos 1989 Vs.palomestari Raimo Silvander Tornion palolaitos 1988 Palomies Seppo Niemelä Järvenpään palolaitos 1987 Palomies Kalevo Järvensivu Rovaniemen palolaitos 1986 Ruiskumestari Birger Söderlund Kilon VPK 1985 Palomies-sairaankulj. 1/2010 31 eteenpäin viemisessä tarvitaan laitosten välistä kumppanuutta. – Yhteisten näkemysten etsimistä meidän pitää vielä harjoitella. Hänen mielestä vuorovaikutteinen tapa käsitellä asioita on pelastusalalla vielä alkutekijöissään. Reijo Ronkainen Helsingin palolaitos 1984 Autoilija Markku Nordberg Panelian VPK 1984 Palomies Pertti Karppinen Nesteen TPK Naantali 1983 Palomies Pekka Salmi Turun palolaitos 1982 Palomies Jouni Kailajärvi Tampereen palolaitos ta. Mutta mihin on tarvetta, siihen otettaisiin yhteinen näkemys ja kanTuorein vuoden palomies Piia Vähäsalo naputti oman laattansa uuteen tauluun, joka paljastettiin joulukuussa Pelastusopistolla. On selvää, että monin paikoin ei. On selvää, että asiat eivät näyttäydy laitoksissa aina samanlaisina ja on myös hyväksyttävä se, että laitokset ovat erilaisia. – Meidän pitäisi ruveta puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ilman, että joku vetää siitä hernettä nenäänsä
Olen sydämestäni palomies ja minun tehtävänä on auttaa muita onnistumaan auttamisessa. 32 1/2010 ole nyt varaa parhaaseen mahdolliseen toimintavalmiuteen. Pelastusalalla on hänen mielestään paljon osaamista, jota suomalainen yhteiskunta voisi nykyistä monipuolisemmin hyödyntää. Kriisijohtamisen valmiutta tarvitaan kaikissa organisaatioissa. Joskus tuntuu, että alkeellisimmatkin käytöstavat ovat arjessa unohtuneet. Piia Vähäsalo moittii lainsäädäntöä siitä, että se on ohjeineen liian suurpiirteinen. ”Erilaisuus on antanut vapauden olla erilainen johtaja” tee hyvin yksinkertaisista asioista, kuten työajan käytöstä. Pelastuslaitoksilla voisi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli arjen turvallisuuden kehittäjänä Suomessa, hän sanoi. Moni on odottanut minulta samanlaisuutta tai samanlaista käyttäytymistä. On muistettava, että tällä alalla työskentelee paljon sellaisia, jotka ovat olleet alalla vuosikymmeniä, eivätkä he ole saaneet koulutusta valistajiksi tai tarkastajiksi, kuten nykypolvi. Työpaikoilla tarvitaan hyviä esimiehiä ja hyviä työntekijöitä, jotka kaikki ottavat toinen toisensa huomioon ihmisinä. Muilla toimialoilla kannattaisi hyödyntää pelastustoimen alueellistamisesta saatuja kokemuksia. Tätä osaamista kannattaisi hyödyntää niin kuntien kuin yritystenkin johtamisen kehittämisessä. En ole terveyttäni tai henkeäni vaarantaen tehnyt henkisesti ja fyysisesti vaativaa palomiehen työtä, vuoden palomies, pelastusjohtaja Piia Vähäsalo äimistyi saamastaan tunnustuksesta. – Jos erityisesti harvaan asutuilla alueilla pannaan pieniä paloasemia kiinni, niin heikentäähän se kansalaisten turvallisuutta. Nämä asiat pitää esimiesten pohtia yhdessä työntekijöiden kanssa. Mitä työajalla tehdään ja mitkä tehtävät meille kuuluvat. Pelastusjohtajana olen halunnut olla kehittämässä toimintatapoja, hankkimassa riittäviä resursseja, kannustamassa ja rohkaisemassa omaa henkilöstöäni heidän tärkeissä tehtävissään. Erilaisuus on antanut minulle vapauden olla erilainen myös johtajana. Tämä on ollut minun mahdollisuuteni. Tosin sama säästö on pitänyt hakea muualta, kalustosta tai koulutuksesta, kuten usein tehdään ja silläkin on toki oma vaikutuksensa palvelutasoon. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja palomiestoimikunnan puheenjohtaja, pelastusjohtaja Vesa Parkko palkitsivat vuoden palomiehen Piia Vähäsalon.. Lainsäädäntö saisi tässä mielessä olla yksiselitteisempi, sillä eri puolilla maata lakia voidaan tulkita eri tavalla ja se asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. – Palomiesten eläkeikä on kohtuuton. – Meillä kaikki palotarkastavat ja osallistuvat neuvontaja valistustyöhön. Pitää muistaa aina se, että olemme palvelemassa alueemme asukkaita emmekä itseämme ja nostamassa vain palkkaa. – Laki ei anna virkamiehille riittävästi selustaa järjestää palveluja riittävällä tasolla. – Niitä pitää hakea erityisesti työtapoja ja toimintamenetelmiä uudistamalla. Se läh”N äillä käsillä ei ole pelastettu yhtäkään ihmistä, eikä tehty sankaritekoja. Pelastusalan ammattilaisilla on kokemusta kriisien johtamisesta, pienten ja arkisten ja osalla myös poikkeuksellisten tai suurtenkin kriisien johtamisesta. Onnettomuuksien ehkäisemisessä ja arjen turvallisuuden parantamisessa pelastusalan ammattilaisilla olisi vielä paljon annettavaa. Sitä kautta löytyy myös arvostus ja tarkoitus omalle työlle. – Pelastusala on viime vuosina kokenut suuren muutoksen. Pelastusala on jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen kun alueelliset pelastuslaitokset kehittävät valtakunnallista yhteistyötä. Olen kulkenut pelastusalalla jo hyvän matkaa, aina hieman erilaisena, sattuneesta syystä. Me olemme jo tehneet ne muutokset, joita kunnat vasta muilla toimialoilla ovat käynnistämässä. – Pelastusalan ammattilaisilla on nykyiselläänkin laaja tehtäväkenttä. Piia Vähäsalo sanoo, että Jokilaaksoissa on jo vuosia ponnisteltu pois pelkästään hälytysten odottelusta. Alan ammattilaiset tekevät tärkeää työtä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja ihmisten auttamiseksi onnettomuustilanteissa. Toiminnallinen ja kulttuurinen muutos on edelleen käynnissä. – Sankaritekojen takana tarvitaan myös hallintoa ja johtamista. Aluksi se herätti vastustusta, mutta kun tajuttiin, että siihen pitää antaa työvälineitä ja koulutusta, homma hyväksyttiin. Sellainen yhteiskunnallinen keskustelu tulisikin käydä, että mikä vaikutus resurssoinilla on toimintavalmiuteen ja päättäjät kunnissa todella tietäisivät, mikä vaikutus milläkin päätöksellä on pelastustoimen palvelutasoon. Vai halutaanko vain hoitaa mukavimpia töitä. Olen aina ajatellut, että minun tehtäväni on mahdollistaa ihmisten pelastaminen ja auttaminen. Työn tehokkuudessa parannettavaa Piia Vähäsalon mielestä pelastusalalla on kosolti mahdollisuuksia parantaa työn tehokuutta. Uskon, että tämän muutoksen ansiosta pelastustoimella on mahdollisuus selviytyä muuttuvassa kuntarakenteessa muita toimialoja paremmin. Toisaalta hän totesi valintansa julkistamistilaisuudessa Pelastusopistossa pitämässä kiitospuheessa olevansa iloinen siitä, että tunnustus tuo näkyväksi auttamisen pitkää ketjua. Omalla alueellani olen yrittänyt tästä päättäjille kertoa ja onnistunutkin estämään paloasemien sulkemiset. Kohtuutonta on myös meno monilla työpaikoilla. Se vie aikaa ja voimavaroja niin esimiehiltä kuin työntekijöiltäkin. Toivon, että tämä tunnustus rohkaisee muitakin naisia alalla, Piia Vähäsalo totesi. Hyvät suoritukset ja työnilo edellyttävät kaikkien sitoutumista ja ponnisteluita, vuoden palomies, Piia Vähäsalo huomautti
– Meillä jokaisella on erilaisia rooleja, enkä itse koe olevani naisjohtaja, vaan pelastusjohtaja ja työhöni vaikuttavat koulutukseni ja työkokemukseni. 1/2010 33 J okilaaksojen pelastuslaitoksen Piia Vähäsalo, 37 on toistaiseksi ainut nainen pelastusjohtajana. Hän tekee johtamiseen liittyviä jatko-opintoja ja tutkii myös pelastuslaitosten verkostoitumista; millaista lisäarvoa kumppanuus niille tuottaa. Mutta saattaahan palomiehen työ olla tulevaisuudessa myös paljon muuta kuin se mitä me nyt osaamme nähdä. Hän sanoo, että omalla pelastusalueellaan hänet on aina otettu hyvin vastaan, sukupuolesta riippumatta. Näen, että pelastusjohtajankin työkenttä on tulevaisuudessa kovassa muutoksessa. – Amk-tutkinto on jo tuonut naisia päällystötehtäviin. Tärkeintä on, että työpaikalla arvostetaan ihmistä ja lähtökohta on se, että jokaisella on pyrkimys hyvään, kun vain saa siihen mahdollisuuden. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on Piia Vähäsalon johdolla toteutettu organisaatiouudistus vuonna 2006, jossa osaaminen on nostettu keskiöön. Piia Vähäsalon mielestä on tärkeää, että ihmisillä on vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä. Piia Vähäsalo sanoo oman johtamiskäsityksensä lähtevän aivan muusta kuin alistavasta auktoriteetista. – Seisoin sammutusauton takapenkillä ja katselin harjoituksia. päällystötutkinnon. Sievin palopäällikkönä hän aloitti vuonna 2001 ja siitä hän siirtyi valmistelemaan tulevaa aluelaitosta. – Toisissa harjoituksissa joku rontti huomasi, että olenkin tyttö ja minut lähetettiin kotiin. Piia Vähäsalo ja aviomies, Raahessa paloesimiehenä työskentelevä Pasi Siipola. – Siihen tarvitaan varmasti pelastusjohtajien yksituumaisuutta. – Pyrimme välttämään paloalasta puhumista emmekä me omia työasioita voi keskenämme oikein puidakaan, sillä ei perheelämä sellaista kestäisi. – Miehet voivat tehdä naisten kanssa yhteistyötä eikä naisen esimerkiksi tarvitse olla jokaisessa työryhmässä sihteeri, hän naurahtaa. – Kehitän itseäni, että olisi enemmän annettavaa tälle alalle ja johtamisen tietovarastoa on myös täytettävä. 12-vuotiaan tytön ja 4-vuotiaan pojan vanhemmille rakas harrastus on vanhan talon korjaaminen ja antiikki. Pelastusjohtajatkin ovat asiaa perusteellisesti käsitelleet ja selvityksiäkin on tehty, mutta vaihtoehtoihin ei ole otettu kantaa. Ammatillisia ambitioita hän ei sano itsellään olevan eikä suurempia urasuunnitelmia. Piia Vähäsalo on halunnut luoda välittömät suhteet omaan henkilöstöönsä ja hän on kokenut, että Jokilaaksoissa kannatellaan tällaista johtajuutta ja heillä on voimaa antava työyhteisö ja hyvä tekemisen meininki. ’’Arvovallan synnyttävä tekojen kautta’’ – Jokainen työntekijä sai halutessaan valita kolme mielenkiintoisinta tiimiä ja asettaa ne omaan tärkeysjärjestykseen. Perhe on hänelle tärkeä voimavara ja ykkösasia. Jatko-opintojen parissa Piia Vähäsalo on kuluvan vuoden virkavapaalla Jokilaaksojen pelastusjohtajan tehtävästä. – Jokilaaksojen pelastuslaitos tarvitsee työhönsä motivoituneita ja sitoutuneita ihmisiä, siksi omalla toivomuksella pitää olla keskeinen sija uusissa tehtävissä. Mutta ratkaista se pitäisi, joko tekemällä asialle jotain tai lopettaa siitä puhuminen ja siirtymällä eteenpäin. Kymmenvuotiaana pikku-Piia päätti kulkea isäin teitä ja osallistui Sievin PVPK:n poikaosaston harjoituksiin. Paljon on myös sellaista työtä, mitä nainen voi tehdä. – Sellaisen arvovallan saaminen on pitkä tie, mutta mielestäni parhaat tulokset työssä saavutetaan sillä tavalla. Hän on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta ja teki opinnäytetyönsä pienten palokuntien pelastustoiminnan johtamisesta. – Minulla on läheiset välit henkilöstöön, vaikka tietyllä tavalla johtaja onkin aina yksinäinen. Se on myös selvää, että työntekijäjärjestöt pitää siihen ottaa mukaan. – Arvovallan pitää syntyä tekojen kautta. Hän jatkoi opintojaan ja opiskeli mm. Piia Vähäsalon mielestä pelastusalan vuorokautista työaikaa pitäisi tarkastella uudella tavalla. Siinä on harrastusta kerrakseen, vuoden palomies Piia Vähäsalo naurahtaa.. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voi olla päättämässä sellaisista asioista, jotka eivät hänelle kuulu, vaan päätösvalta kulkee virka-aseman mukaan. Onneksi enää ei ketään ainakaan tällaisen takia estetä osallistumasta palokunnan harjoituksiin. – Pelastusalalla myös sukupolvet vaihtuvat ja asenteet muuttuvat. Organisaatiossa toimivien pitää oppia luottamaan siihen, että esimies toimii oikeudenmukaisesti eikä sen mukaan, onko hänellä huono tai hyvä päivä. En ymmärrä sellaista ajattelutapaa, että ihmistä on rangaistava, jotta hän osaa tehdä oikein. Ei kai ole muuta keinoa kuin puhua asiasta. On tunnustettava, että operatiivinen työ on naiselle haasteellinen, mutta ei mahdoton. Vaikka asenteellista ongelmaa suhtautumisissa naisiin pelastusalalla yhä esiintyykin, ei Piia Vähäsalon mielestä voida kuitenkaan puhua ”naispappiongelmasta”. Käytännössä kaikki, jotka halusivat tiimityöhön mukaan, tulivat myös valituiksi. Määräaikaisuus pitää yllä myös urakiertoa. Piia Vähäsalo on toiminut Oulun pelastusalan liiton koulutuspäällikkönä sekä toiminnanjohtajana. Ala myös naisistuu. Pitkällä tähtäimellä opinnot johtanevat myös tohtorin tutkintoon. Jokilaaksojen 100 vakinaisesta viranhaltijasta noin 70 on mukana tiimityössä oman työnsä ohella. Aviomies Pasi Siipola työskentelee paloesimiehenä Raahen paloasemalla Jokilaaksojen pelastuslaitoksella. – Olin ensimmäinen nainen Ylivieskan VPK:ssa ja silloin suhtautuminen naiseen oli hienoa, enkä tokikaan halunnut naiseuteni takia itselleni mitään erityiskohtelua. On selvää, että fyysisesti raskaimpiin tehtäviin pitää palomiehen olla valmis eikä sitä vaatimustasoa voi ruveta laskemaan. – Olemme vuodesta 2003 alkaen kunnostaneet Kalajoella 1820-luvulla rakennettua nimismiehen taloa. Piia Vähäsalon ensimmäinen kokemus paloalasta liittyy lapsuusmuistoon, jolloin hän oli isän mukana Sievin puolivakinaisen palokunnan harjoituksissa. – Perustettiin neljän vuoden määräajalle tiimejä, joihin sijoitettiin henkilöitä oman osaamisensa ja mielenkiintonsa perusteella. Naiseuttaan yhä kovin miehisellä pelastusalalla Piia Vähäsalo ei halua tuoda sen enempää esille ja toivookin, että alalle tulisi entistä enemmän naisia. – Ja toisaalta näkisin, että pelastusalan erilaisia tehtävärooleja pitäisi miettiä uudella tavalla ja uusia esimerkiksi miehistö-, alipäällystöja päällystöjaottelu kokonaan uudella tavalla. Perusvirat säilytettiin, joihin henkilöt sitten jälleen palaavat. Nuorempi polvi on jo oppinut suhtautumaan mutkattomasti naisiin
Rutolalaiset ovat erikoistuneet sammutusten vesihuoltoon. P otentiaalisista vapaapalokuntalaisista ei uskoisi olevan pulaa, sillä paloaseman naapurustoon on viime vuosina muuttanut kymmeniä uusia perheitä, ja uusia omakotitaloja rakennetaan koko ajan lisää. 1950ja 60-luvulla suuri osa vapaapalokuntalaisista oli ”kutsettilaisia”, mutta vahvan panoksensa palokuntatyöhön antoivat myös Rutolan yrittäjät ja maanviljelijät. Muutama uudisasukas on jo liittynyt VPK:n jäseneksi, naisjaosto kokoontuu joka toinen viikko ja nuoriso-osaston toiminta on viiden vuoden tauon jälkeen alkanut uudestaan – Niin kirkkaana silmä loistaa muutamilla kavereilla, että varmasti on harrastuksen valinta mennyt nappiin, sanoo Siren. Toista oli 60 vuotta sitten, kun aktiiviharrastajia oli yli 30. Paloautot ovat Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen omaisuutta, mutta miehistöautoksi hankittu Toyota Hiace on VPK:n oma. – Porukkaa vain pitäisi saada lisää. Metsäyhtiö antoi puutavaran, vuorivillat saatiin Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiöltä. Paloasema rakennettiin talkoovoimin Enso Gutzeitin tontille. Ensin perustettiin VPK, sitten pidettiin talkoot Rutolan kylä sijaitsee Mikkelintien varressa reilun kymmenen kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta. Rutolan VPK:n ensimmäisen paloaseman valmistuminen oli kylällä suuri tapaus. VPK:n kalustoon kuuluu säiliöauto, sammutusauto ja vaihtolavalla varustettu letkuauto. Sen keskiikä vain näyttää hitaasti, mutta varmasti lähenevän viittäkymmentä. Kronqvist johti Rutolan VPK:ta 30 vuotta. – Liityin kaksi vuotta sitten, kun jäin puolustusvoimista eläkkeelle, Heinonkoski kertoo. Lappeen kunta tuki hanketta 100000 markalla. 34 1/2010. Paloasemalla oli aluksi talli yhdelle autolle, sauna ja pukeutumistilat, mutta taloa on myöhemmin laajennettu niin, että saman katon alla ovat nykyisin johtoauton talli ja myös kokoontumistilaksi soveltuva iso toimisto. – Olimme jokin aika sitten sammuttamassa omakotitalon paloa. Rutolan VPK:n palopäällikkö Mauno Siren uskoo, että VPK:kin alkaa kiinnostaa, ”kunhan rakentajat saavat viimeisetkin listat paikoilleen”. Nuoriso-osaston kouluttaja Timo Heinonkoski kuuluu VPK:n uusimpiin tulokkaisiin. Toistaiseksi sopimuspalokunnan velvollisuudet ovat hoituneet mallikkaasti alle kymmenen miehen aktiiviporukalla. Nykyisin Rutola on Lappeenrannan kaupunginosa, mutta maaliskuussa 1950 Rutola kuului Lappeen kuntaan. Olosuhteissa ei valittamista Rutolan VPK:n uusin hanke on 2000-luvun alussa rakennettu kahden auton tallirakennus. – Ja palokuntalaiset tekivät kaiken työn, jonka talkootunteja kukaan ei merkinnyt muistiin, kertoo palopäällikkö, autoilija Reino Kronqvist paikallislehden haastattelussa vuonna 1955. Rutolassa toimi tuohon aikaan tukinuittoon liittyvä Enso-Gutzeitin ylivientilaitos, kolme kauppaa, koulu, ja seuratoimintakin oli vilkasta. 34 1/2010 Rutolan paloasemalla pohditaan päivittäin, miten lähiseudun sohvaperunat saataisiin mukaan vapaapalokunnan toimintaan. Se tehtiin vuonna 1986 valmistuneen paloaseman viereen. Hän on ylpeä harrastuksestaan, joka ei ole pelkkää ajanvietettä. – Elektroniikan puolesta automme eivät laukea, mutta muuten on esimerkiksi säiliöautolla, ”Niittikoppi-Sisulla”, ehdottomasti viimeinen vuosikymmen menossa, sanoo VPK:n kalustonhoitaja Juha Huttunen. Hälytyksiä on vuosittain ollut kuutisenkymmentä; vuonna 2006 ennätykselliset 83 hälytystä. Letkuautossa on 4,5 kilometriä 110 millimetrin letkua, jolle on monessa tiukassa tilanteessa ollut käyttöä. Ukkoutuminen uhkaa Kuten niin monen muunkin vapaapalokunnan, myös Rutolan VPK:n toiminta hiipui Uudet jäsenet tervetulleita Rutolan VPK:hon Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Nuoremmat sammutusmiehet Hanna Huttunen ja Samu Hämäläinen lähdössä viikoittaiselle ajoharjoitukselle LS 93:lla. Silloin ajattelin, että mistä muualta kuin VPK:sta polkaistaan 50 ukkoa aamuyöllä ulkohommiin! Sammutusten vesihuolto Rutolan erikoisalaa Rutolan VPK saa viiteentoista minuuttiin 1–3 miestä liikkeelle mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Sehän on jokaisen kunnon VPK:n tavoite, sanoo Siren. Olosuhteissa ei Rutolan aktiivien mielestä ole valittamista. Paikallisista osuusliikkeistä Onni antoi alennuksia rakennustarvikkeista ja Yhtymä lahjoitti naulat
Viisi vuotta sitten palopäälliköksi valittiin Mauno Siren, jonka haasteellisena tehtävänä on nyt estää ukkoutuminen. Palopäällikkö, autoilija Reino Kronqvist toinen vasemmalta. 1/2010 35 1970-luvulla. Oy SCAN-AUTO Ab Erityismyynti Olli Heikkinen Puh 010 555 5271 www.scania.fi Rutolan VPK:n ydinporukka käy tunnollisesti harjoituksissa. Talkoohenki on edelleen voimissaan: kaikki pelastuslaitoksen maksamat korvaukset menevät ”firman” tilille. Se lähti vasta 80-luvulla palopäällikkö Teuvo Sopasen johdolla uuteen nousuun. Kuva: Rutolan VPK:n arkisto.. Harjoituksiin osallistuu 6–7 miestä. 1950-luvulla Rutolan VPK liikkui punaisella Dodgella. Lisätuloja Rutolan VPK hankkii pitämällä koulun kentän ja kylän hiihtoladut kunnossa. Rutolan VPK harjoittelee joka maanantai ja joka toinen viikko pidetään ajoharjoitukset. Vasemmalla palopäällikkö Mauno Siren. Tässä ollaan menossa paloharjoituksiin. Nuoriso-osaston harjoituksissa käy säännöllisesti toistakymmentä tyttöä ja poikaa
2. 3. Palokypärään kiinnitys ei onnistunut järkevästi kolmesta eri syystä: 1. Valaisin on suunniteltu aktiiviliikuntaan, pääasiallisena kohderyhmänä suunnistajat. 350 lumenen valoteho ylitti huomattavasti käytössä olevien raskaiden käsivalaisimien tehon. Riittävän tehokkaat valaisimet ovat olleet painavia, isoja, hankalia kuljettaa ja vaikeasti suunnattavia. valaisimen remmit haittaavat pikakiinnitysmaskin käyttöä. Valaisin osoittautui erittäin tehokkaaksi ja kevyeksi. Ledteknologian kehittyminen on parantanut valaisimien ominaisuuksia. Valaisin tuli myyntiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2009 Jukolan Länsi-Uudellamaalla otettiin käyttöön uudet led-otsavalot Lisää valotehoa, työtehoa & turvallisuutta työhön Teksti: Pasi Nissilä, paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Esa Aalto viestissä. 36 1/2010 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on otettu käyttöön uudet led-teknologiaan perustuvat valaisimet, jotka ovat helppokäyttöiset ja ne myös parantavat työturvallisuutta. kypärä on itsessään jo erittäin painava. Keväällä 2009 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Mikkelän paloaseman pelastusyksikkö E41 sai kokeiltavaksi Petzl Ultra suurteho-led otsavalaisimen. Takkeihin tai kypäriin kiinnitettävät valaisimet ovat olleet valoteholtaan vaatimattomia ja suunnattavuudeltaan rajoittuneita. Pimeässä suoritettavissa työtehtävissä valon puute on aina ollut ongelma. Uusimmat suurteholedit ovat mullistaneet henkilökohtaisten valaisimien tehopainosuhteen. valaisimen saisi järkevästi kiinni palokypärään ainoastaan läpiValaisinjärjestelmä eri käytössä.. Lisävarusteena saatavien kypäräkiinnityskoukkujen avulla valaisin saatiin kiinnitetyksi metsurija mönkijä/kelkka kypäriin. P alomiehen henkilökohtainen valaisin ja sen ominaisuudet ovat puhuttaneet aina
Valaisimeen myydään varaosana otsapantoja, joten kaikkiin metsurija mönkijä-/kelkkakypäriin voitaisiin kiinnittää otsapannat valmiiksi. 1/2010 37 pulteilla, mutta kypärän muokkaaminen ei ole suotavaa. Quest Enterprises saa osakseen lisäinvestointeja, ja VIKING keskittää Yhdysvalloissa hyväksyttyjen palontorjuntaan tarkoitettujen suojavaatteiden tulevan tuotannon Questin Walsenburgin tehtaaseen. VIKING jatkaa merija avomeriteollisuuksien tukemista jo olemassa olevasta Miamin toimipisteestään Yhdysvalloissa. ATS Oy:n palveluksessa on kolme työntekijää, jotka kaikki siirtyvän Finnsa Oy:n palvelukseen. Paloesimies Pasi Nissilä esittelee, miten valaisin toimii erilaisissa kypärissä ja takkiin kiinnitettynä. Hankinnan seurauksena tuotemerkit Quest Enterprises ja VIKING aloittavat uudenlaisen rinnakkaiselon toisiaan täydentäen. Valaisinta voidaan käyttää lähes kaikissa työtehtävissä kädet vapaana. Myrskytuho ja muissa raivaustehtävissä tehokas valaistus parantaa työturvallisuutta huomattavasti. Kaupan jälkeen emoyhtiö Evirta-yhtiöryhmän henkilömäärä on 17. Yrityskaupan myötä Finnsa Oy:n liikevaihto ylittänee 4 miljoonaa euroa kuluvalla tilikaudella. Näin suunnistajan otsavalosta oli kehitetty palomiehen henkilökohtainen suurteho-led -valaisin. Tammikuussa 2010 Espoon toimialueen pelastusyksiköissä, raivausautossa ja puomitikkaissa otettiin käyttöön yhteensä 22 valaisinta. Led-valo läpäisee pölyn. Kolmen kuukauden koekäytön jälkeen valaisinjärjestelmä oli osoittanut tehokkuutensa ja tarpeellisuutensa. Valon tehosta kertoo hyvin myös se, että sen näyttökyky säilyy myös paljon pölyä sisältävissä paikoissa. Tehokas valaisin Erittäin tehokas 350 lumenen valkoinen valo valaisee työkohteen perinteisiä valaisimia huomattavasti kirkkaammin. Esimerkiksi maastopelastusja metsäpalotehtävissä tehokkaan otsavalon käyttö on tehokkaan toiminnan perusedellytys. Valaisin on helppo huoltaa ja se voidaan pestä juoksevan veden alla. Tätä ominaisuutta valmistaja ei ole maininnut käyttöohjeissaan. Kyseinen ominaisuus oli ratkaiseva valaisimen käyttöönottamiseksi palomiehen henkilökohtaiseksi valaisimeksi. Takkikiinnikkeen prototyyppi toimitettiin Kärnä Oy:lle, joka ilmoitti pystyvänsä valmistamaan kyseisen kiinnikkeen. Kelkan valo näyttää aina sinne suuntaan mihin ohjataan, mutta ledkäyttöinen otsalamppu kulkee aine katseen mukana.. Pasi Nissilä näyttää miten tehokas valaisin toimii moottorikelkan kuljettajalla. Viking osti palopukuvalmistajan USA:ssa Meriturvallisuuslaitteiden ja niiden huoltopalveluiden johtava tarjoaja VIKING Life-Saving Equipment A/S on ostanut palopukujen valmistajan Quest Enterprises, Inc:n (Walsenburg, Colorado). Tarkemmassa tutkiskelussa osoittautui, että valaisinosa on irrotettavissa otsapannasta. Pienen tuotekehityksen jälkeen otsapannasta ja tarranauhoista syntyi takkikiinnike, jolla valaisin oli kiinnitettävissä palomiehen takkiin. 1/2010 37 käyttää veden alla, jotenka se ei ole sukelluslamppu. Led-valoa voidaan käyttää hyödyksi erilaisissa tehtävissä. Valaisimen soveltuvuus palomiehen henkilökohtaiseksi valaisimeksi haluttiin varmistaa ennen isompaa hankintaa. ATS Oy:n liikevaihto viime tilikaudella oli lähes miljoona euroa. Asianmukainen valaistus tekee liikkumisesta ja työskentelystä turvallista, mielekästä ja tehokasta. Kolmen kuukauden koekäyttö Syyskuussa 2009 E41:teen hankittiin kolme valaisinta varusteineen. Sitä ei kuitenkaan voi Finnsa Oy osti ATS Oy:n Finnsa Oy on ostanut Raisiossa toimivan pelastustoimen raskaan kaluston ja henkilökohtaisten erikoissuojavarusteiden maahantuontija myyntiyrityksen ATS Oy Safety Companyn liiketoiminnat
Nämä ovat päällimmäisiä syitä, kun kysellään, mikä motivoi osallistumaan Uuraisten vapaapalokunnan toimintaan. Nuoriso-osastossa kasvaa kymmenkunta palokuntalaista ja naisosastoa pyörittää muutama aktiivinen nainen. 38 1/2010 60 vuotta täyttävä Uuraisten VPK on vireän keskisuomalaisen kunnan ainoa palokunta. Koska lähin ambulanssi löytyy reilun kahdenkymmenen kilometrin päästä Tikkakoskelta, ensivastetehtäviä riittää, viime vuonnakin kaikkiaan viisikymmentä. Hälytyksiä tulee pitkälti toista sataa vuodessa, joten laakereilla ei tarvitse levätä. Lisäksi myrskyn aiheuttamia tuhoja, kuten puiden kaatumisia, joudutaan korjailemaan. A uttamisen halu. Tässä kuvassa on vuoden toisiin viikkoharjoituksiin osallistuneet.. Hälytysten määrään vaikuttaa paljon se, että Uuraisten VPK vastaa ainoana toimijana myös alueen kaikista ensivastetehtävistä. – Automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtäviä tulee myös paljon. Se myös vastaa alueen kaikista ensilähdöistä hälytystilanteissa. Uuraisten VPK huolehtii koko kunnan alueella – ja vähän sen ulkopuolellakin – kunnan paloja pelastustoiminnasta. Kun tarkemmin kysellään, käy ilmi, että isona motivaattorina toimii mahdollisuus työskennellä ammattilaisten joukossa ja tehtävissä, sillä vakinaista palokuntaa tässä noin 3400 asukkaan keskisuomalaisessa kasvukunnassa ei ole. Joten vaikka harjoituksissa heitettäisiin hurttia huumoria, työhön suhtaudutaan aina ammattimaisesti ja asiaan kuuluvalla jämäkkyydellä. Moneen lähtöön Uuraisten vapaapalokunnan hälytysjoukkoon kuuluu 22 miestä ja kaksi naista. Lisäksi palokuntalaisten tehtäviin kuuluu yleisötilaisuuksien järjestäminen, alkusamUuraisten VPK vain paranee iän myötä Teksti ja kuvat: Maria Markus Uuraisten VPK:n hälytysjoukkoon kuuluu 24 henkilöä. No ehkä vähän menopelit ja hyvä porukkakin. Kokonaisjäsenmäärä vaihtelee neljänja viidenkymmenen välillä, riippuen muun muassa nuoriso-osaston aktiivisuudesta. Viime vuosina hälytysten määrä Uuraisilla on ollut toista sataa vuodessa, eli reilut pari lähtöä viikkoa kohden. Varsinaisia palotehtäviä on noin parikymmentä vuodessa, kertoo Uuraisten palokunnan asemapäällikön virassa vuodesta 2008 lähtien toiminut Arto Ahlroos, jolla on itselläänkin VPK-tausta, mutta myös myöhemmin hankittu palopäällystön ammattikorkeakoulututkinto Pelastusopistosta. Hälytysjoukosta 14 kuuluu ensivastejoukkoon ja saman verran löytyy savusukelluskelpoisia
Lähtemättömiä muistoja Keuruun Lähivakuutuksen toimitusjohtajana työskentelevä palopäällikkö Markku VanUuraisten VPK:n puheenjohtaja ja päällikkö Markku Vanhala vuonna 1966 rekisteröidyssä, nykyisin jo museoautona toimivassa Fargossa. Kun sitten saatiin ensimmäinen auto, siihen mahtui vettä 500 litraa. Uuraisten VPK:lla on palokuntasopimus KeskiSuomen Pelastuslaitoksen kanssa. Letkut heitettiin paloasemalta sen kuorma-auton lavalle, joka sattui olemaan vapaana. Päiväkodin laajennus oli juuri valmistunut, joten nyt oli aika tarkistaa kohde mahdollisten hälytystilanteiden varalta. Hän on ollut mukana toiminnassa 12-vuotiaasta klopista saakka, yhteensä komeat 43 vuotta. Lisäksi hallista löytyy viime vuonna osin omin varainhankintakeinoin, kuten rallipäivystyksin, kustannettu mönkijä. Päiväkoti Pikkulaan tehty laajennus oli tammikuussa viikkoharjoitusten tutustumiskohteena.. päivänä vuonna 1950 perustetun vapaapalokunnan kuuteenkymmeneen toimintavuoteen on mahtunut hiljaisiakin aikoja ja joskus, kun toimittiin pelkästään palokuntana, hälytyksien määrä jäi kahdeksaan kappaleeseen vuodessa. Ahkeraa harjoittelua Kesäkuun 18. Nyt palokunnan kalustoon kuuluu sammutusauto, säiliöauto, ensivasteauto, miehistönkuljetusauto ja moottorikelkka. 1/2010 39 mutuskoulutukset eri organisaatioissa sekä muu ennaltaehkäisevä toiminta. Kiivettyäni hyvästi toistakymmentä metriä ylöspäin kissan luo, se kai säikähti minua pahemman kerran, sillä se loikkasi yhdellä loikalla alas ja pinkoi karkuun, Vanhala naureskelee, mutta vakavoituu, kun kysytään, mikä saa lähtemään kerta toisensa jälkeen vaikka kellon ympäri kestävälle keikalle. Työnantajakin on aina pitänyt VPK-toimintaa erittäin positiivisena asiana. Välillä on toimittu ilman asemapäällikköäkin. Elämä näyttää rikastuneen auttajan saappaissa, niin hyvillä kuin vähän raskaammillakin muistoilla. – Kyllähän tässä monenlaista pääsee näkemään ja kokemaan, myös ikäviä tapauksia ja melkoisia vaaranpaikkoja, VPK-konkari muistelee. Vanhalalla on takanaan jo 43 vuotta Uuraisten VPK:ssa. Vuonna 1966 VPK sai käyttöönsä Fargon, johon mahtui 2000 litraa vettä. Pari kertaa vuodessa pyritään järjestämään kuumaharjoitus, jotta saataisiin tuntumaa todenmukaisempiin olosuhteisiin. Isältään Vanhala on kuullut VPK:n alkuajoista. Nyt on toisin. – Ei täällä aluksi tietenkään juuri kalustoa ollut, vain käsipumppu. hala ei myönnä vapaapalokuntatoiminnan kyllästyttävän vuosikymmentenkään jälkeen. Kalustokin kehittyy Porukan kokenein on eittämättä Uuraisten vapaapalokunnan monivuotinen puheenjohtaja ja päällikkö Markku Vanhala. – Kyllä se on se auttamisen halu. Vielä muutamia vuosia sitten viikkoharjoituksissa saattoi käydä vain kolme, neljä ihmistä. Se on nyt meillä täällä museoautona, sillä kunta lahjoitti sen meille, kun yhdistykselle tuli 50 vuotta täyteen, Vanhala kertoo. Innostus VPK-toimintaan tulee isän perintönä, sillä hänen isänsä, Ville Vanhala, oli yksi Uuraisten VPK:n perustajajäsenistä, joka toimi vuosikausia myös kunnan palopäällikkönä. Mukaan on tullut lisää aikuisiakin ja joukossa on väkeä monilta eri ammattialoilta, mukaan lukien kunnan sosiaalijohtaja. Yleensä viikkoharjoituksissa syvennetään kursseilla opittuja taitoja, esimerkiksi kalustontai potilaansiirtoa. Tammikuun pakkasissakin tiistai-illan harjoituksiin osallistui hyvä joukko vapaaehtoisia, eikä tutustumiskohteena olleen päiväkoti Pikkulan eteinen tahtonut riittää isoille palomiesten saappaille. Esimerkiksi juuri päiväkoti Pikkulan entinen hirsinen rakennus sai aikanaan olla yksi VPK:n talonpolttoharjoituskohde. Asemapäällikkönä Uuraisilla toimii Arto Ahlroos. Vapaapalokuntalaiset Uuraisilla ovat silminnähden tyytyväisiä siihen, että asemapäällikön napakka ote on viime vuosina tuonut raameja ja mielekkyyttä palokunnan toimintaan ja viikoittaisiin harjoituksiin. – Mutta kyllä hupaisiakin muistoja on kertynyt, kuten se, kun lähdin erään kerran pelastamaan kissaa puusta
Jos lakiesitys etenee kaavaillussa muodossa, se selkeyttää pelastusviranomaisten toimivaltuuksia tässä prosessissa ja siten vähentää toiminnanharjoittajan kanssa käytävää voimia kuluttavaa suopotkupalloa muistuttavaa peliä, Partanen huomautti. Uusi laki antaa hyvät eväät Hän painotti, että lainmuutokPelastusylijohtaja Pentti Partanen Forssan uusitulla paloasemalla: Valvontasuunnitelmasta työkalu palotarkastuksiin Teksti ja kuvat: Esa Aalto Palomestari Jyrki Lehtiö viihdytti vieraita laululla ja kitarasäestyksellä.. Hyvin monessa tapauksessa tämä tullee tarkoittamaan vaatimusta kohteen varustamisesta automaattisella sammutuslaitteistolla. – Se on tehokkain keino edistää erityisryhmien asumisen paloturvallisuutta. Erityisesti huomio on ylijohtajan mukaan kiinnitetty hoitolaitosten, palveluasuntojen, tukiasuntojen ja vastaavien kohteiden poistumisturvallisuusvaatimuksiin. 40 1/2010 J uhlapuheen Forssan peruskorjatulla paloasemalla pitänyt pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi, että viimeistelyvaiheessa olevassa pelastuslain uudistuksessa asumisen paloturvallisuuden edistäminen ja myös palokuolemien vähentämistavoite on otettu vahvasti huomioon. – Lain valmistelussa on kantavana ajatuksena ollut visio, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tulipaloissa. Toivottavasti ne, jotka vieläkin puhuvat vähättelevästi sprinklauksen tehosta, päivittäisivät tietojaan tälle vuosituhannelle, sen sijaan, että luottavat hevosmiesten tietotoimistoon tai kapeiden lyhyen aikavälin taloudellisten intressien värittämiin kannanottoihin, Pentti Partanen totesi. VTT:n varovaisen arvion mukaan se vähentäisi näiden kohteiden palokuolemia noin 75 prosenttia. – Kohteissa, joissa hoidettavien tai niihin asutettujen henkilöiden kyky poistua vaaran uhatessa on heikentynyt, toiminnanharjoittajan on huolehdittava muilla keinoin henkilöturvallisuudesta. Hän korosti, että sprinklaamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa
Samassa yhteydessä laadittiin vanhan paloasemarakennuksen perusparannusta koskevat suunnitelmat. Ensimmäisen palotarkastuksen jälkeen voidaan arvioida, pitääkö niitä tehdä jatkossa tiuhemmin vai harvemmin. ALV 22%) sankoruisku -boolikannu 12 litran rosterisäiliö vipuhanalla. Esimerkiksi majoitusja sosiaalitiloja oli uusittu. Yleistä paloturvallisuustyötäkään ei saa unohtaa, mutta esimerkiksi aiemmin tehtyjä yleisiä asuinrakennusten palotarkastuksia voidaan korvata hyvin kohdennetuilla valistuskampanjoilla ja -tilaisuuksilla, pelastusylijohtaja Partanen sanoi. Tällöin voitaisiin muiden viranomaisten tietojen avulla tunnistaa riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden osoitteita ja asuinalueita. Tietojärjestelmien kehittämisessä on päästy hyvään alkuun ja seuraavaksi yhteistyöllä voitaisiin kehittää turvallisuusviestintää, Pentti Partanen ehdotti. Paloaseman perusparannuksen pääsuunnittelija Kaarina Löfström on suunnitellut aikaisemminkin paloasemaremontteja, muun muassa Hämeenlinnassa. Forssan paloasema toimii seutukunnan keskuspaloasemana. tammikuuta, sillä tuona päivänä vuonna 1911 perustettiin Hämeenlinnaan palokunta. Vuosipäivää vietetään tästä lähin aina 21. Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen esitteli uusittua asemaa pelastusylijohtaja Pentti Partaselle. Tyytyväiset palomiehet esittelivät vieraille uusittua asemaansa. Avustajina Forssan kaupungin tekninen johtaja Antti Heinilä (vas.) ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Forssan seutukunnan päällikkö Markus Koskela.. Sen suunnitteli tamperelainen arkkitehti Bertel Strömmer. – Tämä tila on oivallinen kohde suunnittelijalle sopivan kokonsa vuoksi. (02) 238 4044, faksi (02) 253 8882, safety@evirta.fi Evirta Oy Polttavan janon sammuttaa (sis. Sopimuspalokuntalaisia alueella toimii noin 170. Forssan kaupungin omistama paloasemarakennus on valmistunut 1950. Riskikohteista tieto pelastusviranomaisille Partanen myös huomautti, että asuinrakennusten palotarkastukset kohdistetaan sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin. Paloaseman perusparannus maksoi yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa ja Palosuojelurahasto avusti 200000 eurolla. Siellä työskentelee 44 päätoimista ja 30 sivutoimista palomiestä. 1/2010 41 Korjasmäenkatu 9, PL 756, 20361 Turku Puh. Sen jälkeen arvioidaan kohteessa tapahtuvan suuronnettomuuden riski ja kohteen omatoimisen varautumisen eli turvallisuuskulttuurin taso. Valvontasuunnitelman periaatteina voisi olla esimerkiksi, että aiemmin kerran vuodessa tarkastettujen erityiskohteiden palotarkastusten ajankohdan määrittelyn lähtökohtana käytetään tulipalon omaisuusvahingon riskiä. 199 00 sella pelastuslaitokset saavat aikaisempaa paremmat edellytykset tehdä onnettomuuksien ennaltaehkäisytyötä. Paloaseman viereen rakennettiin uusi ajoneuvohalli vuonna 2004. Ei syövy, ruostu eikä roisku. Ja juhlanne onnistuvat taatusti. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen vihki uusitus aseman perinteiseen tapaan letku leikkaamalla. Se vain rajoittaisi liikaa pelastuslaitoksissa tapahtuvaa kehitystyötä. Lakiesitykseen kirjatun uuden käytännön mukaan pelastuslaitoksen tulee tehdä vuosittainen valvontasuunnitelma, jossa oman alueen riskien pohjalta määritellään seuraavan kalenterivuoden aikana tehtävät palotarkastukset ja muut onnettomuuksien ennaltaehkäisevät toimet. – Palotarkastuksia ei ole tarkoitus lopettaa, vaan voimavarat kohdistetaan aiempaa paremmin riskien perusteella tapahtuvaan tarkastukseen. Lakiuudistuksen myötä pelastusviranomaisten tiedonsaantioikeudet laajenevat. Sisäasiainministeriö ei anna tässä vaiheessa asetusta, jossa säädettäisiin tarkasti miten valvontasuunnitelma tulisi tehdä. Tämä on pelastusylijohtajan mielestä yksi hyvä esimerkki pelastuslaitosten kumppanuushankkeen siivittämänä kasvaneesta yhteistyöstä. – Toivottavasti hyvin alkanutta yhteistyötä jatketaan. – Apuna voidaan käyttää sosiaali-ekonomista asuinalueluokitusta, jonka sisäasiainministeriö ja Pelastusopisto jakavat kaikille pelastuslaitoksille. Paloaseman perusparannuksen kokonaisneliömäärä on 1875 neliötä ja tilaa on 5840 kuutiometriä. Riskien arviointi voi olla alkuvaiheessa vaikeaa, mutta muun muassa PRONTOsta saadaan jatkuvasti lisää tutkimustuloksia, joiden perusteella riskejä ja riskikohteita voidaan tunnistaa. – Valvontasuunnitelmassa palotarkastukset tulee kohdentaa siten, että niiden vaikuttavuus henkilöja omaisuusvahinkojen pienentämiseksi on mahdollisimman suuri. Vuosipäivä uusitulla asemalla Samalla kun juhlistettiin peruskorjattua Forssan paloasemaa, vietettiin myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensimmäistä vuosipäivää. – Jos haluamme oikeasti ehkäistä palokuolemia, voimavaroja kannattaa keskittää niihin ihmisryhmiin, joille sattuu ja tapahtuu onnettomuuksia enemmän. Pienempiä tiloja on hyvä suunnitella, arkkitehti kertoi vihkiäisissä. – Työryhmän työ on vielä kesken. Myös uusien toimintamuotojen sisältöjä kehitetään. Sen sijaan ministeriö on tukenut pelastusjohtajien asettamaa työryhmää, joka valmistelee pelastuslaitoksille valvontasuunnitelman pohjan, Partanen kertoi. Se riippuu siitä, onko asiat hoidettu hyvin vai onko turvallisuuskulttuurissa paljon parantamista
Julkisen sektorin paineista johtuen on selvää, että pelastustoimen ammattihenkilöstön määrä ei tule lisääntymään, se voi pahimmassa tapauksessa jopa laskea. JHL:n mielestä kustannuksia ja turvallisuutta ei pidä asettaa vastakkain. Myös pelastusalan vakinaisista työpaikoista joudutaan näillä näkymin taistelemaan. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry, toiminnanjohtaja Isto Kujala. Pelastustoimi 2025 – resursseista on taisteltava JHL:n Paloja pelastusalan unionin puheenjohtaja, palomies Auvo Koskialho Satakunnan pelastuslaitoksella. Suurin näköpiirissä oleva uhka on pelastushenkilöstön määrän lasku. Ala sinällään ei saa olla itsetarkoitus, vaan tärkeintä on kansalaisten saama laadukas palvelu. Pelastustointa arvioitaessa me kaikki olemme kansalaisten kannalta samaa joukkoa. Tätä Suomen kansantalous ei kestä, vaan julkisen sektorin työpaikkojen määrä tullee lähitulevaisuudessa supistumaan selvästi. On syytä pohtia, millaiseksi muodostuu palomiehen työnkuva. En väitä, että vapaaehtoiset olisivat huonoja, joukossa on paljon hyviäkin, mutta he eivät ole alan ammattilaisia. Huolen ikääntyvien palomiesten jaksamisesta ja turvallisuusuhasta niin itselleen kuin muille on nykyinen hallitus myöntänyt, mutta ei halua tehdä asialle mitään. Tulipaloja ja muita onnettomuuksia sattuu yhä enemmän ja tehtävämäärät kasvavat. Pelastustoimen uhkakuvana on myös sopimushenkilöstön määrän lasku. Lähitulevaisuudessa yhä useampi suomalainen siirtyy eläkkeelle. Kansalaiselle on aivan sama jääkö tulematta ammattivai sopimuspalohenkilö. Alan vaikuttajien tuleekin työskennellä niin ammattikuin sopimushenkilöstön määrän ja myös laadun pitämiseksi vähintään nykyisellä tasolla, mieluummin niiden kasvattamiseksi. Hänen kannaltaan apu jää tulematta tai se viipyy liian kauan. Samaan .aikaan jotkut julkisen sektorin toimialat tulevat kuitenkin lisäämään roimasti henkilöstönsä määrää. Ammattipalomiehille pitäisi antaa selkeät mahdollisuudet toimia omassa työssään. Mutta se, millaiseksi järjestelmä luodaan, on uhkakuva. Ammattikunnan ikärakenne on iso ongelma. 42 1/2010 PELASTUSALA VUONNA 2025... Yksilön turvallisuuden kannalta ei ole hyvä, jos mennään siihen, että ammattilaisia käytetään vain virka-aikana ja vapaaehtoisten rooli kasvaa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Uskomme JHL:ssä, että palomiehen työ säilyy arvostettuna ja alalle valikoituu nuorison valiojoukkoa. Suomalaiset pelastusalan kouluttajat ovat osaavia ja palomiehen koulutus hyvä. Sitä arvostavat niin työntekijät itse kuin myös kansalaiset. Tämä ei ole hyvä tilanne pelastusalan arvostuksen kannalta. Vuoden 2025 unena (toive vai painajainen?) näen viimeisen hätäkeskuksen valtakunnansalin sammuttavan valonsa, ja lähihätäkeskusten aloittavan toimintansa. Tehtävät monipuolistuvat, eikä pienillä resursseilla pystytä hoitamaan niitä tiimityöskentelyllä. Tällä hetkellä kolme työpaikkaa kymmenestä on julkisella sektorilla. Esimerkiksi Rauman paloasemalla, jossa itse työskentelen, olisi silloin noin puolet palomiehistä vanhojen eläkesäännösten mukaan jo poissa työelämästä. ”E n usko, että Suomi olisi tulevaisuudessa Euroopan turvallisin maa, kuten on visioitu. Pelastuslaitosten toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että laitosten johtajat tukevat henkilöstöään. Näistä ja monista muista paloja pelastusalan uutisista ja uudistuksista kertoo meille juhliva Pelastustieto-lehti. Jos palokunta ei onnettomuustilanteessa tule apuun, jää kansalainen onnettomuuksissa oman onnensa nojaan. Resursseista ja niiden kohdentamisesta tullaankin käymään yhä rajumpaa kilpailua. Nykymenolla seitsemän kymmenestä työpaikasta on vajaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua julkisella sektorilla. Osaamista on oltava joka tilanteeseen ja kehityksen mukana on pysyttävä. Me pelastusalalla työskentelevät olemme ensisijaisesti tuottamassa keskeistä turvallisuuspalvelua Suomen kansalaisille. Pitäkäämme yhdessä huolta, että tuo joukko säilyy riittävänä ja toimintakykyisenä. Näitä ovat esimerkiksi terveysja sosiaalialat. Nyt nähtävissä olevat merkit eivät viittaa siihen, että meillä olisi vuonna 2025 hyvä ja huipputasoinen pelastustoiminta. JHL:n puolesta välitän onnittelut Pelastustiedolle.” Operatiivinen toiminta tulee turvata. On vaikeaa kuvitella operatiivisen toiminnan olevan huipussaan. Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan vuoden 2025 aikoihin Suomessa palomiesten keski-ikä on korkeimmillaan. Operatiivinen toiminta pitää turvata. Monella muulla paloasemalla on sama tilanne jo nyt, ja tulevaisuudessa yhä useammalla. Tulevaisuudessa palomiehen tehtävät sisältävät enenevässä määrin valistusta ja tarkistusta päätyön ohella. Pelastustoimen vaikuttajien tuleekin yhä aktiivisemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, pelastusalan puolustamiseen, kunnollisten resurssien vaatimiseen ja jopa resurssitaisteluun. S e mitä pelastustoimi on 15 vuoden kuluttua, on hyvin paljon riippuvainen siitä haetaanko nyt selvästi näkyviin ongelmiin määrätietoisesti ratkaisua, vai annetaanko asioiden mennä omalla painollaan
– Kyllähän ensihoitotoimintaa tekijöitä löytyy; siitä kertovat esimerkit yksityisten yritysten rynnimisestä esimerkiksi Itä-Suomessa, hän toteaa. 257 150 152 43 222 46 50 100 150 200 250 300 Päällystö Alipäällystö Pelastajat Keskimääräinen paikkatarve Nykyinen opiskelijamäärä Kaavio 5: Keskimääräinen pelastustoimen koulutustarve 2011 – 2013 verrattuna nykyisiin (kevät 2010) koulutusmääriin Pelastusopistolla ja Helsingin Pelastuskoululla. Pelastusopiston koulutustarvekysely: Pelastajapula vaivaa ruuhka-Suomea Vaikka ensihoitojärjestelmä jäisikin muutamaan suurempaan kaupunkiin, se ei meidän tilannettamme helpota. Tutkinnon pituuteen sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta. Tietenkin tämä asettaa haasteita alalle ja työnantajan tehtävä on tehdä pelastustoimesta kilpailukykyinen työpaikka päällystökoulutuksen saaneille henkilöille. 1/2010 43 Teksti: Esa Aalto Kaaviot: Pelastusopisto P elastusopiston viime syksynä tekemä koulutustarvekysely osoitti rehtori Reijo Tolpin mukaan, että päällystötutkinnon suorittaneista osalla on jo päällystövirka taustalla, ja huomattava osa tutkinnon suorittaneista hakeutuu pelastuslaitosten ulkopuolelle. Ammatillisen koulutuksen laskennallinen tarve 2011–2013 ja nykyiset opiskelijamäärät. – Erityisesti pääkaupunkiseudulla on paljon tällaisia työpaikkoja ja pelastuslaitokset joutuvat kilpailemaan hyvistä työntekijöistä. Myös tutkinnon keskeyttäneiden määrä on suurempi kuin muissa pelastusalan tutkinnoissa. Ensihoidon opetuksemme taantuu ensivasteen opetukseksi ja alan opettajat menevät terveydenhoitoalan oppilaitoksiin. Alalle koulutettavia olisi siinä tilanteessa niin vähän, ettei tarvetta nykyisenkaltaiselle koulutukselle olisi, Reijo Tolppi maalailee mustanpuhuvaa tulevaisuutta. 2. Keskimääräinen pelastustoimen koulutustarve 2011–2013 verrattuna nykyisiin (kevät 2010) koulutusmääriin Pelastusopistolla ja Helsingin Pelastuskoululla. • Laskelmassa on huomioitu poistuma ylempiin virkoihin ja alan ulkopuolisiin tehtäviin. Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa pelastajien aloituspaikkamäärää, vaan on syytä odottaa kiireellistä sairaankuljetusta koskevan lainsäädännön valmistumista, Reijo Tolppi sanoo. 4000 4100 4200 4300 4400 4500 2010 2011 2012 2013 Kaavio 4: Pelastusalan ammattitutkinnon suorittaneen henkilöstön määrän kehitys 2010 – 2013. Alipäällystötutkinnon suorittaneet hakeutuvat rehtori Tolpin mukaan hyvin suurella todennäköisyydellä koulutusta vastaaviin tehtäviin, eikä heitä juuri valu alan ulkopuolisiin tehtäviin. Pelastajapula tulee hänen mukaansa jatkumaan myös vuosina 2011-2013, mutta tilanne vaihtelee alueittain. Se pitää ottaa myös huomioon. Jos ensihoito katoaa pelastusalalta, sillä on ravisuttava vaikutus alan opetukseen. Helsinki on viimeisten vuosien aikana rekrytoinut rajusti uusia pelastajia, mutta tilanne ei jatku loputtomiin samanlaisena. Laskelmassa on huomioitu poistuma ylempiin virkoihin ja alan ulkopuolisiin tehtäviin. Käytännössä olemme juuri nyt vaiheessa, jossa etelän kasvukeskuksissa on pula pelastajista ja muualla Suomessa ollaan kutakuinkin tasapainotilanteessa. – Pelastajien virkojen määrä näyttää kyllä kasvavan, mutta tosiasiassa kasvu keskittyy erityisesti Helsinkiin (+42 virkaa), Tampereelle (+30 virkaa) ja Länsi-Uudellemaalle (+12 virkaa), mitkä yhdessä ovat lähes 70 % koko pelastajavirkojen määrän kasvusta. Ammatillisen koulutuksen laskennallinen tarve 2011 – 2013 ja nykyiset opiskelijamäärät Laskelman oletukset: . – Jos pelkästään Helsingin ottaa pois edelläolevista luvuista, koulutustilanne on kutakuinkin tasapainossa. . Vuosina 2011-2013 on odotettavissa lieviä vaikeuksia täyttää kaikkia avautuvia päällystövirkoja kelpoisuusehdot täyttävillä hakijoilla. – Vapautuvien esimiesten virkojen täytössä ei ole odotettavissa ongelmia seuraavan kolmen vuoden aikana, hän toteaa. Laskelman oletukset: • Päällystön palvelusaika 25 vuotta, alipäällystön 24 vuotta ja pelastajien 34 vuotta. Tolppi pitää koulutuksen kannalta hyvänä, että pelastusalan päällystötutkinnon suorittaneet kelpaavat muihinkin turvallisuustehtäviin. – Sillä on meille ratkaiseva merkitys. Uutta terveydenhoitolakia odotetaan jännityksellä myös Pelastusopistossa. Pelastusalan ammattitutkinnon suorittaneen henkilöstön määrän kehitys 2010–2013. Päällystön palvelusaika 25 vuotta, alipäällystön 24 vuotta ja pelastajien 34 vuotta
mehän voitimme toisenkin kerran, Nervander nauraa. Toiminta on ammattimaista ja vireää, mutta uutta väkeä on vaikea sitouttaa toimintaan. Västanfjärd FBK:n varustukseen vuodesta 2002 kuulunut öljyntorjuntavene ei ole toistaiseksi joutunut tositoimiin öljyonnettomuudessa. Suuren saaren haasteet Laaja Kemiönsaari on haaste paloja pelastustoimelle. Niinpä meidät diskattiin. – Palopäällikkö Rolf Hollsten ei saanut osallistua tehtävään, mutta hän seurasi tapahtumia lähistöllä silmä kovana. Sen kotipaikka on Kemiönsaaren kunnan pääsaarella, joka on Suomen merialueiden toiseksi suurin saari. Saarella kun ollaan, ympärillä levittäytyy pikkusaarten nauha. – Toimenkuvamme on muuttunut paljon vuosien varrella. – Minä toimin tuolloin joukkueenjohtajana, muistelee 57 vuotta toiminnassa mukana ollut Ernst Nervander, joka oli vuosina 1956– 1979 FBK:n puheenjohtaja ja kantava voima. Me voitimme, mutta kemiöläiset valittivat, sillä joku oli pannut merkille elekielen. Lähinnä kameraa Ernst Nervander, palokuntapäällikkö Kaj Björkman, palokunnan varapäällikkö Robert Korsström, puheenjohtaja Harri Heino, venevastaava Niklas Gustafsson, datavastaava Johan Östermalm.. Saarella on rehevää viljelysja kulttuurimaisemaa, ruukkiteollisuutta ja sesonkiluontoista mökkiasutusta. Useimmissa huoneistopaloissa on vanhus osallisena, ja viimeisimmässä menetettiin valitettavasti myös ihmishenki. 44 1/2010 Kemiönsaaren kunnassa toimiva 60-vuotias Västanfjärd FBK on tyypillinen pieni sopimuspalokunta. Sivulliset panivatkin pian merkille, miten Hollsten alkoi liikuttaa päätään hitaasti: Ensin vasempaan ja oikeaan, sitten ylös ja alas. Mantereen puolelta tulevan avun saapuminen kestää, joten omavaraisuus on tarpeen. Noin kahdeksansadan asukkaan Västanfjärd ja sen isommat naapurit Kemiö ja Dragsfjärd olivat ennen vuoden 2009 kuntaliitosta itsenäisiä kuntia. Hän oli mukana Västanfjärd FBK:n joukkueessa, joka osallistui Kemiössä pidettyyn kalustokilpailuun vuonna 1963. Takavuosina korostui tuliTeksti: Teija Aaltonen Kuvat: Timo-Pekka Aaltonen Västanfjärd FBK Sopimuspalokunta saarella 44 1/2010 Miehet rivissä. Minä kuitenkin sisuunnuin ja menin kysymään, saisimmeko yrittää toisen kerran, jotta saataisiin selvyys asiaan. Palopäällikkö katseli ja seurasi toimintaamme tahattomasti eläytyen. Monen saaristopaikkakunnan tavoin asukkaat ovat ikääntymään päin. K uusikymmentä vuotta täyttäneen Västanfjärd FBK:n toimintaympäristö on tavallisuudesta poikkeava. Västanfjärdin suuri poika, entinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam on tuttu mies myös palokuntapiireissä. Samasta lajista vieläpä kahdesti. Hanko ja vilkas laivaliikenne eivät ole kaukana nekään. Västanfjärd on metsäistä seutua, ja metsäpalojen sammutus onkin FBK:lle tuttua. – Siinä ei auttanut muu kuin keriä letkut kokoon. Tilaisuus annettiin, letkut kerittiin taas auki ja... Högsåra, Vänö, Hiittinen, Rosalan viikinkikylä ja Bengtskärin majakka ovat venematkan päässä. Taidokkaasti ruiskua käytellyt joukkue nappasi komean voiton
Auttamishalu avainasemassa – Halu auttaa. Kaksikieliseen hätäkeskusalueeseen kuuluu Turunmaan saaristo, raja-alueena Ahvenanmaan saaristo. Työssä käyvien on erittäin vaikea sovittaa sopimuspalokuntatoiminnan vaatimaa kouluttautumista aikatauluihinsa. 2010: Istuva hallitus: pj. Hän palveli puheenjohtajan, palokunnan varapäällikön ja palokuntapäällikön tehtävissä. KU VA : Vä sta nfj ärd FB K. 1954: Ensimmäinen paloauto T-Ford vuosimallia -32. Viime vuonna oli 48 hälytystehtävää. Sopimuspalokuntatoimintaan pitää sitoutua. Aluepelastuslaitokselle FBK:n miehet lähettävät kipakoita terveisiä, kankeaa ja turhaa byrokratiaa saisi purkaa. Lähin ruotsinkielinen paloja pelastusalan koulutuspaikka on kaukana Paraisilla. Harri Heino, (varapj.) Carl-Gustav Lindroos,( sihteeri )Dennis Lindroos,( kassa) Robert Korsström, Jan-Olof Vikgren, Johan Östermalm. Ensimmäinen varsinainen kokous 15.2.1950. Kaksikielinen toimintaympäristö Västanfjärdin FBK saa hälytykset Turussa sijaitsevalta Varsinais-Suomen hätäkeskukselta, joka palvelee alueen noin 460000 asukasta. Meidän tehtäviimme kuuluu pidätellä rattijuopumuksesta mahdollisesti epäiltyä henkilöä paikalla poliisin tuloon asti. 1974: Öljyntorjuntavaunuhankinta yhdessä Kemiön vapaapalokunnan kanssa. 1987: Paloaseman laajennus. Kalustoon kuuluu kaksi paloautoa. palvelusmerkin saivat Rolf Hollsten (palopäällikkö 1956–85) ja Ernst Nervander (puheenjohtaja 1956-79). Auttamishalun ja arkielämän paineiden ristiriita on monelle liikaa. Västanfjärdin FBK harjoittelee kolme tuntia viikossa, yhdeksänä kuukautena vuodessa. 2006: Sopimus Varsinais-Suomen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Kun tulossa oleva mies soittaa taulun GSM-numeroon, hänen nimensä kohdalla syttyy lamppu. Myös Västanfjärdissä on törmätty siihen, ettei sitoutumista vaativa vapaapalokuntatyö houkuttele suuria joukkoja eikä nuoria. Paloauton ovessa on kuntaliitoksen myötä historiaan jäänyt Västanfjärdin vaakuna. Öljyntorjuntavene on tärkeä varuste saaristossa toimivalle sopimuspalokunnalle. Toiminta aktiivien varassa Västanfjärd FBK on yksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen 67 sopimuspalokunnasta. 1980: Puhelinhälytykset 20:lle kotiin palokuntalaiselle. Hälytysosastoon kuuluu tällä hetkellä 20 koulutettua ja jatkuvasti harjoittelevaa sammutusmiestä. Uusi hälytystaulu helpottaa asioita. Västanfjärdin asukkaista 85 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia. Siinä syy, miksi haluamme toimia FBK:ssa. He ovat huomanneet hälytystehtävissä ja komentotilanteissa, että Suomen kaksikielisyys on toisinaan hieman ongelmallista molemmin puolin. 1960: Uusi paloauto Bedford. Kaikki toimintaan osallistuvat eivät kuitenkaan käy kaikissa harjoituksissa, sillä siviilityöt asettavat esteitä, Heino kuittaa. Ernst Nervanderin ansiolistalla on aktiivista palokuntatoimintaa vuosilta 1950-2000. Taulun kello nollautuu tekstiviestin saapumisesta ja alkaa laskea aikaa. Paloja muita onnettomuustilanteita varten palokunta on jatkuvasti viiden minuutin lähtövalmiudessa. 2001: Västanfjärd FBK RF rekisteröitiin 2002: Öljyntorjuntavene. 1991: 30-v. – Automaattihälytykset ovat toiminnassa perusrutiinia. Saaristoasumisen erityispiirteisiin liittyy luonteva yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, kertoo nykyinen puheenjohtaja Harri Heino, FBK:lainen jo toisessa polvessa – Esimerkiksi rattijuopon aiheuttama liikenneonnettomuus saattaisi olla mahdollinen liikennepakotilanne, sillä poliisin tulo tapahtumapaikalle kestää keskimäärin tunnin. 1989: Uusi paloauto Mercedes Benz. 1967: Ensimmäinen savusukellusagregaatti. Näin on kätevästi tiedossa, kuka tulee hälytykseen viiden minuutin kuluessa. Hiljattain hankittu henkilöilmoitustaulu kertoo kätevästi, kuka tulee hälytykseen viiden minuutin kuluessa. Kaikki eivät osaa sujuvasti sekä suomea että ruotsia. 1/2010 45 palojen sammuttaminen, nykyään sammutustehtävät ovat vain pieni osa toimintaa. Hangon karikkoiset ja vilkkaasti liikennöidyt väylät ovat lähellä. Jokainen hälytys otetaan tietenkin vakavasti. Merkkipaaluja 60 vuoden varrelta 1950: Valmisteleva kokous 30.1.1950. 1997: Miehistö sai GSM-hälytykset tekstiviestillä. Se tekee tiivistä yhteistyötä Kemiön ja Dragsfjärdin palokuntien kanssa
Tuulivoimala toimii olosuhteissa, jotka aiheuttavat sen laitteille tavanomaisesta suurempia rasituksia. Tuulivoimaloiden määrän nopea kasvu asettaa pelastuslaitoksille uusia haasteita. Rikkoutuminen lisää myös palovaaraa. Mitä tulee edellyttää tuulivoimalan palontorjunnalta. Vakuutusalan suojeluohje Finanssialan Keskusliitossa on työryhmä, joka on laatinut tuulivoimalan vahingontorjunta -suojeluohjeen. Palon sammuttamisen lisäksi tehtävänä voi olla henkilön pelastus erittäin vaativissa olosuhteissa, jos palo on alkanut huoltotyön aikana. Suojeluohje käsittelee pääasiassa tuulivoimalan palonehkäisyä ja rikkoutumisvahinkojen torjuntaa. Palon syttymispaikka sijaitsee sadan metrin korkeudella. Palon todennäköisyys tuulivoimassa on suurempi kuin sähkön tuotannossa yleensä. 46 1/2010 S uomessa tuulella tuotetun sähköenergian osuus on noin 0,3 prosenttia sähköenergian kokonaistuotannosta. Suuren tuulivoimalan palossa menetetyn omaisuuden arvo voi olla jopa kolme miljoonaa euroa. Ne voidaan välttää, jos tuulivoimaloissa toteutetaan tarkoituksenmukaiset paloturvallisuustoimenpiteet. Tuulivoimalan palon sammuttaminen aiheuttaa tavanomaiseen sammutustehtävään verrattuna huomattavasti suuremman riskin sammuttajille. Artikkelin kirjoittajan arvio on, että Suomessa tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana 2–4 vakavaa tuulivoimalapaloa. Tuulivoimalapalon riski kasvaa – palontorjuntaan varauduttava Teksti: Esa Laaksonen, paloturvallisuusasiantuntija, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Tuulivoimalan palonehkäisy on tärkeää henkilöja omaisuusvahinkojen torjunnan vuoksi. Lisäksi tuulivoimalat ovat jatkuvan kehityksen alaisina. Sähköä tuotetaan 140 tuulivoimalalla, joiden keskikoko on 1,2 MW. Pääsy palokohteeseen edellyttää sammuttajalta tikkaiden kiipeämistä täydessä sammutusvarustuksessa. Suojeluohjeessa esitetyt vahingontorjuntatoimenpiteet perustuvat useissa eri maissa saatuihin kokemuksiin vahinkojen syistä. Suurimpien tuulivoimaloiden nimellistehot ovat tällä hetkellä hieman yli 3 MW. Tämän kokoluokan yhdellä tuulivoimalalla voidaan tuottaa lähes 500 sähkölämmitteisen omakotitalon käyttämä sähköenergia kun tuottoa ja kulutusta tarkastellaan vuositasolla. Lisäksi korkealla sijaitsevasta konehuoneesta leviää palavaa materiaalia laajalle alueelle, joka sitoo sammutusvoimia. Uusissa voimalaitoksissa voidaan käyttää komponentteja, joiden kestävyys ei vastaa sitä, mitä on oletettu. Palontorjunnan erityispiirteet Palontorjunnassa on otettava huomioon tuulivoimalan erityispiirteet. Rikkoutuminen on oleellinen vahinkoriski tuulivoimassa palon lisäksi. Työryhmän jäsenet ovat Veli Matti Ojala Finanssialan Keskusliitosta, Eino Laakkonen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolasta, Iina-Maria Oja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fenniasta, Tapio Miettinen Pohjola Vakuutus Oy:stä sekä artikkelin kirjoittaja. Työryhmä sai laadintatyön aikana laajalti tietoa tuulivoimalan tekniikasta ja tärkeitä parannusehdotuksia suojeluohjeen sisältöön kotimaisen tuulivoimalavalmistajan asiantuntijoilta. Lisäksi sähkön tuotannon keskeytys aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Tuulivoimaloissa on jouduttu vaihtamaan rikkoutuneita laitteita jo lyhyen käytön jälkeen. Puutteellisesti toteutettu palonehkäisy mahdollistaa myös suuret omaisuusvahingot. Suomessa on tapahtunut vuonna 2004 tuulivoimalan palo, joka toi konkreettisesti esille tuulivoimalapalon sammuttamisen vaikeudet. Palo voi syttyä huollon aikana, jolloin palo välittömästi uhkaa konehuoneessa työskenteleviä. Mitä tulee edellyttää, jotta sammutusja pelastustehtävä on mahdollista. Maassamme on tavoitteena tuulienergian tuotannon voimakas kasvattaminen. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lähes 700 uutta 3 MW:n tuulivoimalaa
Yleensä tuulivoimalan pysäytys toteutetaan joko siipien kulmaa muuttamalla tai siivissä olevilla aerodynaamisilla jarruilla. Tuulivoimalan jatkuvalla kunnonvalvonnalla pyritään estämään vikaantumisesta aiheutuva tuotantokatko. Ainakaan lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa, että palokuorma pienenisi oleellisesti. Huoltomies joutuu työskentelemään tiloissa, joista poistuminen tulipalon sattuessa on hidasta. Tuulivoimalan palokuorma on suuri. Tyypillinen jarrulaite on hyvin pitkälle samankaltainen kuin auton levyjarru, tosin aivan toisessa mittakaavassa. Tuulivoimalat sijoitetaan avarille paikoille hyvän tuulisuuden varmistamiseksi. Niiden lisäksi tuulivoimalassa on aina myös jarrulaite siipien pyörimisen pysäyttämiseksi. Tämä parantaa myös palovahinkojen torjuntaa. Komponentin vikaantumisesta aiheutuva kuumentuminen tai sähkövarauksen purkautumisesta aiheutuva kipinä voi sytyttää ympäristön. Tuulivoimala toimii varsin hankalissa olosuhteissa. Sammutuslaitteiston merkitys on suuri myös palon leviämisen estämisessä. Palo voi myös nopeasti estää normaalin poistumisreitin ja hätäpoistumisreitin käytön. Lisäksi se varmistaisi, että tuulivoimaloiden palontorjunnassa otetaan huomioon palonehkäisyn ja operatiivisen toiminnan edellyttämät perusasiat. Jarrulaite voi kuumeta voimakkaasti ja aiheuttaa kipinöintiä, jos se jää osittain päälle tuulivoimalaa käynnistettäessä. Parhain ratkaisu on konehuoneen suojaus vesisumulla sekä sähköja ohjauskaappien suojaus kaasusammutteella. On arvioitu, että jokaiseen tuulivoimalaan iskee salama vähintään kerran.. Sammutuslaitteisto suojaa tuulivoimalan huoltohenkilöstöä huoltotyön aikana uhkaavasta palosta. Suojeluohjeessa todetaan, että nimellisteholtaan yli 2 MW:n tuulivoimala on suojattava automaattisella sammutuslaitteistolla. Huollon yhteydessä tehtävällä sähköasennusten lämpökuvauksella on mahdollista löytää vikaantuva komponentti tai löystynyt liitos ennen kuin se aiheuttaa vaaratilanteen. Paloilmaisun tulee perusTuulivoimala on haastava sammutuskohde, jos esimerkiksi palomiesten on kiivettävä sisälle tuulivoimalaan. Sen vuoksi tärkeimmässä asemassa ovat viranomaisvaatimukset. Tuulivoimalan komponentteja rasittavat mm. Voimakas salamaisku on iskenyt tuulivoimalaan ja salamavirta on purkautunut väärää reittiä myöten. Kuva on vahingoittuneesta tuulivoimalan pääakselin laakerin sisäkehästä. Lisäksi välttämättä kaikki tuulivoimatuottajat eivät vakuuta tuulivoimaloitaan. Pelastusalalla tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti tuulivoimalan paloturvallisuutta koskeva säädöstyö. Tulipalo on vältetty vain hyvällä tuurilla. Sammutuslaitteiston edut ovat kiistattomat. Automaattinen sammutuslaitteisto Tuulivoimalan tärkein palontorjuntakeino on automaattinen sammutuslaitteisto. Vaurioalue on noin 3 cm x 6 cm. Ilman sammutuslaitteistoa konehuoneen palosta on vaarana lentää ympäristöön palavaa materiaalia, joka sytyttää paloja laajalla alueella tuulivoimalan ympäristössä. Myös vältetyn suurvahingon ansiosta rahalliset säästöt ovat huomattavat. Tuulivoimalan konehuone on ahdas. 1/2010 47 Työryhmän tavoitteena on suojeluohje, joka yhtenäistäisi vakuutusalan vaatimukset tuulivoimalan vahingontorjunnalle. Suojeluohjeessa edellytetään, että tuulivoimala suojataan salamaniskulta. suuret lämpötilaerot varsinkin talvella; normaalisti konehuone on lämmin vaihdelaatikossa ja generaattorissa tapahtuvien lämpöhäviöiden takia, mutta tuulivoimalatuotannon pysähtyessä konehuone jäähtyy ulkoilman lämpötilaan. Lisäksi varsinkin laakereita, vaihdelaatikkoa ja generaattoria voivat rasittaa värähtelyt, jotka syntyvät tuulen nopeuden nopeista vaihteluista. Myös sähköisen komponentin vikaantumisesta aiheutuva palo on oleellinen riski tuulivoimalassa. Sammutusajan on oltava vähintään 10 minuuttia. Sammutuslaitteisto on suunniteltava sitä koskevan suunnitteluja asennusstandardin tai -ohjeen mukaisesti. Kokemuksesta tiedetään, että hyväkään salamasuojaus ei välttämättä estä vahinkoa, jos tuulivoimalaan osuus tavanomaista voimakkaampi salama. Lisäksi se mahdollistaa sammuttajien pääsyn konehuoneeseen ilman, että vaarana on palon nopea leviäminen juuri sinä kriittisenä hetkenä, kun he ovat kiipeämässä kohti konehuonetta. Sen vuoksi sammutuslaitteistossa on käytettävä sammutteena vesisumua tai kaasua, joka lauetessaan ei aiheuta henkilövahinkovaaraa. Sammutuslaitteiston on saatava ohjaus savuilmaisimilta tai näytteenottojärjestelmästä, jotta sammutus alkaa jo heti palon alkuvaiheessa. Tulipalo voi syttyä huoltotyön aikana. Näytteenottojärjestelmää käytettäessä rajat asetetaan sekä paloilmoitukselle ja sammutuslaitteiston laukaisulle. Ukonilman aikana salamapurkaus siiven kärjen ja pilven välillä on mahdollista. Säädös yhtenäistäisi tuulivoimalan toimenpideluvassa tai rakennusluvassa määrätyt paloturvallisuusvaatimukset koko Suomessa samanlaisiksi. Sammutuslaitteiston on oltava toimintavalmiudessa jatkuvasti ja myös tuulivoimalan huollon ajan. Vaikka salamaniskun energia purkautuu ukkosjohtimia pitkin maahan, voimakas magneettikenttä voi aiheuttaa sähkökomponentin vikaantumisen tai staattisia sähkövarauksia rakenteisiin. Vaikka tuulivoimala toimii valtaosan ajasta miehittämättömänä, pelastuslaitos ei voi ohittaa sitä tosiasiaa, että tuulivoimalapalo voi edellyttää myös henkilöiden pelastamista. Se mahdollistaa myös pelastautumisen tilanteessa, jossa alkusammutustoimet ovat epäonnistuneet. Palonehkäisyn tärkeimmät toimenpiteet on kohdistettava palon syttymissyiden poistamiseen sekä toimenpiteisiin, joilla palo sammutetaan automaattisesti. Syynä voi olla tulityö tai huoltotyön yhteydessä puhdistukseen käytetyn liuottimen syttyminen. Tuulivoimalan laite voi vikaantua näiden seurauksena. Kunnonvalvonta mahdollistaa tuulivoimalan pysäytyksen ennen käytön kannalta tärkeän laitteen vikaantumista ja kuumenemista. Vikaantuminen voi aiheuttaa laitteen kuumenemisen ja syttymän. Se muodostuu konehuoneen lasikuiturakenteesta, lukuisista sähkökaapeleista sekä voiteluja hydrauliikkaöljystä. Vikalaukaisun välttämiseksi ohjaus on järjestettävä siten, että palon havaitseva ilmaisin antaa paloilmaisun ja käskyn tuulivoimalan ohjausjärjestelmälle pysäyttää tuulivoimala hallitusti. Ja vasta toisen savuilmaisimen havaitessa savua, sammutuslaitteistolle annetaan laukaisukäsky. Paloilmaisulaitteisto Enintään 2 MW:n tuulivoimaloissa konehuoneen suojaus voidaan toteuttaa paloilmaisulaitteistolla. Siiven kärki voi nousta 150 metriä ympäristöä korkeammalle. Suojeluohje ei kuitenkaan ole vakuutusyhtiöitä sitova, vaan vakuutusyhtiöt voivat lieventää suojeluohjeessa esitettyjä vaatimuksia tai poiketa niistä kokonaan omissa vakuutusehdoissaan. Palovahinkojen syyt Todennäköisimmät tuulivoimalan palon syyt ovat salamaisku, vikaantuminen tai huoltotyö
Palonilmaisussa on käytettävä kaksoisilmaisua, jolloin ensimmäinen ilmaisin (tai näytteenottojärjestelmän varoitusrajan ylittyminen) antaa ilmoituksen tuulivoimalan valvomoon ja toinen ilmaisin (tai näytteenottojärjestelmän hälytysrajan ylittyminen) antaa palohälytyksen valvomoon ja pysäyttää tuulivoimalan käytön. Paloilmoitus voidaan viiveiden välttämiseksi siirtää lisäksi jatkuvasti miehitettyyn vartiointikeskukseen. Konehuoneen ahtaisiin tiloihin ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista sijoittaa useita sammutesäiliöitä. Joissakin tuulivoimalatyypeissä osastoivan rakenteen asentaminen voi olla hankalaa. Yksittäisten tornien osalta savunpoistoluukun asentamista ei voida edellyttää, koska savunpoistoluukun asentaminen tornin yläosaan vaatisi uusia tornin lujuuslaskelmia. Henkilöhissi Korkea tuulivoimala on varustettu henkilöhissillä. Pelastusviranomaisen kannattaa edellyttää vähintään kahta nestekäsisammutinta tornin yläosaan sammuttajien käyttöön. Sammutustyö onnistui Super Puma helikopterin avulla.. Palonilmaisulaitteiston tavoitteena on havaita palon alkaminen niin aikaisessa vaiheessa, että tuulivoimalan pysäyttäminen estää tilanteen kehittymisen liekillä tapahtuvaksi paloksi. Henkilöhissin käyttäminen nopeuttaa ja helpottaa sammuttajien pääsyn konehuoneeseen. Vaarana on voimakas syttyminen sammuttajan siirtyessä konehuoneeseen, joten hänellä on oltava käytettävissä riittävästi alkusammutuskalustoa. Tällöin ne ovat aina paikalla eikä niitä tarvitse sinne erikseen tuoda huoltotöiden yhteydessä. Tornin suunnittelussa ei ole otettu huomioon savunpoistomahdollisuutta. Suojeluohjeessa ei edellytetä paloilmoituksen siirtämistä hätäkeskukseen. Se takaisi palon hallinnan myös juuri niinä kriittisinä hetkinä, kun sammuttajat ovat kiipeämässä kohti konehuonetta. Monissa maissa tuulella tuotettu sähköenergia on jo nyt varsin merkittävässä asemassa. Alkusammutuskalusto Suojeluohjeessa edellytetään vähintään kahta nestekäsisammutinta konehuoneeseen. Ilmaston lämpiämistä estävät toimenpiteet edellyttävät erilaisia ympäristöystävällisiä energiatuotantomuotoja. Uudessakaupungissa syttyi vuonna 2004 tuulivoimala palamaan. Tuulivoimalaan sijoitettavien kaikkien käsisammuttimien on oltava pakkasenkestäviä sekä sovelluttava myös jännitteisten kohteiden sammuttamiseen. Tila on varustettava vähintään paloilmaisulaitteistolla. Rakenteellinen palontorjunta Sammuttajien kannalta sammutuslaitteiston pidempi sammutusaika olisi hyödyllistä. Paloilmoitus on siirrettävä tuulivoimalan valvontakeskukseen ja sen on välittömästi ilmoitettava tilanteesta hätäkeskukseen, joka hälyttää pelastuslaitoksen. 48 1/2010 tua savun havaitsemiseen. Palo-osastoiva rakenne estää sen ja mahdollistaa sammuttajien turvallisen nousemisen ja laskeutumisen tornissa. Jos sitä ei voida asentaa, on konehuoneen suojauksena edellytettävä sammutuslaitteistoa myös pienissä tuulivoimaloissa. Jotta sammuttajien turvallisuus voidaan taata torniin nousun ja sieltä laskeutumisen ajaksi, konehuoneen ja tornin yläosan välissä on oltava palo-osastoiva rakenne. Ongelmallisempi on tornin savunpoisto. Tuulivoimaloissa toteutetuilla paloturvallisuustoimenpiteillä voidaan varmistaa, että tuulivoimalat tuottavat ympäristöystävällisesti sähköä ilman vakavan palovahingon uhkaa. Tällöin on vaarana, että palavaa materiaalia putoaa torniin kiipeämässä olevien sammuttajien päälle. Tuulivoimalan valvontakeskus voi sijaita Suomen rajojen ulkopuolella, jolloin ilmoituksen välittäminen hätäkeskukseen voi viivästyä. Mikäli konehuone on suojattu vain paloilmaisulaitteistolla, tornin yläosaan on sijoitettava myös pikapaloposti, johon vettä syötetään sammutusyksiköstä kuivanousuputken kautta. Rakenteen palonkestävyysajan on oltava 60 minuuttia. Tällöin on kuitenkin jo etukäteen varmistettava, että paineilmahengityslaitteella varustautunut palomies pystyy tarvittaessa helposti siirtymään hissistä tikkaisiin jos hissin toiminta keskeytyy. Mutta myös sammuttajat tarvitsevat kättä pidempää. Tällöin se voidaan korvata edellyttämällä sammutuslaitteistolta pidempää sammutusaikaa. Paloilmaisulaitteistolla suojatussa konehuoneessa palo voi kyteä. Konehuoneessa on kattoluukku, jonka kautta tilaan muodostuneet vähäiset savukaasut voidaan tuulettaa pois. Suomessakin tuulivoiman osuus energiatuotannossa kasvaa huomattavan nopeasti. Jos sammutuslaitteisto ei ole pystynyt sammuttamaan paloa, se voi syttyä uudelleen. Savukaasujen tuulettamista ei pidä tehdä konehuoneen kautta, koska sähköpalossa syntyneet korrosoivat savukaasut voivat aiheuttaa lisävahinkoja. Savunpoisto Automaattisen sammutuslaitteiston tai paloilmaisulaitteiston yhtenä tarkoituksena on myös vähentää savukaasuista aiheutuvia lisävahinkoja. Paloilmaisulaitteistolla varustetussa tuulivoimalassa palo-osastoiva rakenne on välttämätön sammuttajien turvallisuuden varmistamiseksi. Jos tornin alaosaan sijoitetaan useita sähkölaitteistoja, ne on sijoitettava palo-osastoituun tilaan savukaasujen leviämisen estämiseksi. Tornin alaosassa voi olla sähkökaappeja ja -laitteita, jotka syttyessään muodostavat savua
Pelastustoimi toimii lähellä kansalaista, ja on näin ollen luotettava, inhimillinen ja tasapuolinen sekä näkyvä osa katukuvaa. – Tuskinpa vaan. Eri pelastustoimen osa-alueisiin panostetaan tasapuolisesti ja riittävästi resursseja sekä osaamista. – Ilmassa on signaaleja siitä, että tulevaisuudessa pelastustoimi tukee nykyistä vahvemmin kuntapalveluja, Haiko sanoo. Hänen mielestään pelastustoimi on tulevaisuudessa entistä vahvempi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toimija. Vuonna 2025 pelastustoimi näkyy Haikon mukaan muuallakin kuin palopaikalla. Turvallisuuden kokemukseen vaikuttaa myös paljon muu kuin pelastustoimi, mutta silläkin on kehityksessä tärkeä osansa, Haiko pohtii. S uomalainen pelastustoimi on vuonna 2025 vahva osaaja ja toimija eurooppalaisissa pelastuspalvelun mekanismeissa. Pelastustoimi on arvostettu työnantaja. Sekä naisilla, että miehillä on erinomaiset etenemismahdollisuudet alan sisällä, sekä mahdollisuudet vaikuttaa urakehitykseen. – Tulevina vuosina valmiuksia on kehitettävä huomioon ottaen pelastustoimen tehtävien koko kirjo. Operatiivisen toiminnan lisäksi myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja poikkeusoloihin varautuminen ovat luonteva osa asiantuntijuutta. K untaliiton kehittämispäällikkö Markku Haiko ennustaa, että 15 vuoden päästä pelastustoimi hoitaa nykyistä paljon laajempaa ja sisällöltään monipuolisempaa tehtäväkenttää. Palomieheltä voi tulla kysymään neuvoja ja opastusta missä tahansa. Sen perustehtävä on edelleenkin onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Hakolan mielestä pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaan tarvitaan lisäpanostusta. Hakola toivookin, että pelastustoimen järjestelmät ovat vuonna 2025 mitoitettu kattamaan myös laajimmat uhkamallit. Pelastustoimen varautuminen ja valmiusvaatimukset ovat jo kauan kattaneet niin sanottujen päivittäisten tehtävien lisäksi suuronnettomuudet, ympäristötuhot ja poikkeusolojen erityistilanteet. Myös onnettomuuksien ja tapaturmien ennaltaehkäisy kuuluu olennaisesti tulevaisuudessa pelastustoimen tehtäviin. Lisäksi hän toivoo, että alan asiantuntijat osallistuisivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen turvallisuuskeskusteluun. Se edellyttää vuosien suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä alan koko henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja materiaalipanostuksissa. Siitä huolimatta Haiko ei usko, että 15 vuoden kuluttua eläisimme nykyistä turvallisemmassa yhteiskunnassa. Se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Tätä mieltä on kansanedustaja Juha Hakola (kok.). Näin siksi, että pelastustoimi on kilpailukykyinen, suvaitsevainen ja arvostettu työnantaja. Vahva eurooppalainen osaaja ”Palomieheltä voi tulla kysymään opastusta missä tahansa”. 1/2010 49 PELASTUSALA VUONNA 2025... Pelastuslaitos siellä missä ihmisetkin Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto, pelastusylitarkastaja Katja Ahola. – Pelastustoimi ei tule johtamaan kuntaa, vaan avuksi tilanteissa, joissa tarvitaan kriisijohtamisen osaamista ja välineistöä, muun muassa viestintävälineitä. Pelastustoimi voi hänen mielestään tarjota kunnille apua muun muassa kriisijohtamisessa. Hakolan mielestä aktiivinen kansainvälinen yhteistoiminta hyödyttää myös kansallisen osaamisen ja voimavarojen kehittymistä. – Näin siksi, että päättäjillä olisi kattava kuva yhteiskunnan laajan turvallisuudenuhkakuvista ja niihin varautumisen edellyttämistä voimavaroista, Hakola sanoo. Hän on myös Suomen Pelastusalan keskusjärjestöjen hallituksen puheenjohtaja. Signaaleilla hän viittaa muun muassa Mikkelin kokeiluun pelastustoimen ja kotipalvelun yhteistyöstä. Esimerkkinä Haiko mainitsee Nokian vesikriisin tapaisen katastrofin. ”Päättäjillä oltava kattava kuva yhteiskunnan uhkakuvista”. Turvattomuuden kokemus on lisääntynyt. – Mutta pannaan toiset 15 vuotta eteenpäin, niin uskon turvallisuuden parantuvan. Pelastusviranomaiset, alan järjestöt ja vapaaehtoiset toimijat ovat strategisia kumppaneita, jotka vastaavat yhteistoiminnallaan tehokkaasti yhteiskunnan turvallisuushaasteeseen. Myös työtehtävien moninaisuus ja asiantuntijatehtävien lisääntyminen vaativat laaja-alaista osaamista. Pelastustoimi on monikulttuuristunut ja naisiakin on alalla enemmän. Nykyistä parempi varautuminen erilaisiin yhteiskunnan poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin on Haikon mukaan tulevaisuudessa pelastustoimen arkipäivää ja tässäkin kuntien ja pelastustoimen yhteistyö vahvistuu. Meillä on puhuttu turvallisuuskulttuurin kehittämisestä, mutta sitä ei ole vielä pystytty luomaan. Tehtäväänsä se hoitaa hyödyntäen laajaa yhteistoimintaverkostoaan. Tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä ja osaamista omaehtoiseen onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. – Pelastustoimi on siellä missä ihmisetkin. T oivon, että vuonna 2025 pelastustoimi on entistä laaja-alaisempi turvallisuuden asiantuntija ja haluttu yhteistyökumppani. – Yhteistyötä yli rajojen tarvitaan tulevaisuudessa siksi, että pelastustoimen palvelujen kysyntä kasvaa ja monipuolistuu niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa, Hakola sanoo
Sanomalehti Pyhäjokiseudun mukaan tieto kuivaamopalosta välitettiin tuoreeltaan kaupunginjohtaja Jouko Luukkoselle, joka oli palopaikalla pari tuntia. Palo oli varsin rajuna kanavakuivurirakennuksen ullakolla, jossa uretaanitäytteinen lämpöeristyslevy paloi voimakkaasti ja palo levisi nopeasti. Kanavapuhaltimesta se alkoi Poliisin ja pelastuslaitoksen palontutkijoiden mukaan syttymissyynä pidetään kanavakuivurin puhaltimen sähkömoottorin laakerin kiinnileikkaamista ja oikosulkua. Rakennus jaettiin kahteen toiminta-alueeseen ja niille määriteltiin päätehtävä, painottaen sitä, ettei paloa saa päästää läheiseen saharakennukseen, jolloin vahingot nousevat useisiin kymmeniin miljooniin euroihin. Kuivaamorakennusta ehti palaa 900 neliömetriä ja sisällä ollutta puutavaraa puolestaan 120 kuutiota. – Näin suuressa tilanteessa viimeistään voidaan todeta pelastuslaitoksen yhtenäisen toiminnan tuloksellisuus erittäin hyväksi, pelastustoiminnan johtajana toiminut Kallio toteaa. Haapavedellä ja Haapajärvellä sahaustoimintaa harjoittavan HaSa Oy:n mukaan yhtiö rakentaa 100000 kuutiota vuodessa sahaavalle Haapaveden sahalle uudet puutavarakuivaamot kesään mennessä. Palopaikalla oli enimmillään yhdeksän pelastusyksikköä, runsaasti tukiyksiköitä, sairaankuljetuksen ja poliisin yksiköitä sekä 80 miestä. Pelastuslaitoksen toiminta oli Kallion mukaan varsin tuloksellista ja mallikasta, koska pystyttiin suojaamaan seitsemän metrin päässä oleva saharakennus. Toimialueen päällystövarallaolijana oli 55 kilometrin etäisyydellä asuva Pyhännän palopäällikkö Raimo Hoikka. Viimeisimpänä hälytetyistä yksiköistä palopaikalle sai kutsun klo 00.46 Vihanti 13. Saharakennukseen on suunnitelmissa tehdä sprinklerijärjestelmä. Paikalla olleet yksikönjohtajat osoittivat Kallion mukaan erinomaista ammattitaitoa tehtävässään. puomitikasautojen toimintaan, joiden tekniikka kangerteli jäätymisen takia. Hän pyysi palopaikalle saapuvaa Haapaveden palotarkastaja Jorma Kalliota ottamaan johtovastuun. Tuloksellista ja mallikasta toimintaa Palopaikalle hälytettiin pelastustoiminnan johtajan pyynnöstä palon etenemisen eri vaiheissa pelastusja tukiyksiköitä kymmeneltä pelastuslaitoksen asemalta. Sammutustöitä vaikeutti myös sammutusveden puute. Siihen saakka korvaavaa kuivauskapasiteettia yhtiö sai järjestettyä nopeasti lähialueelta. Saadaanko palo pidettyä sahalaitoksen kuivaamo-osassa vai leviääkö palo lähellä olevaan ja kuivaamoon yhdyskäytävällä yhdistettyyn varsinaiseen saharakennukseen. Minun silmin katsottuna Jokilaaksojen pelastuslaitoksen toiminta oli esimerkillistä. joulukuuta, kun saha syttyi tuleen. Jokilaaksojen pelastuslaitos sai lehdistössä merkittävästi kiitosta sekä yhtiön että kaupungin taholta hyvin hoidetusta sammutusja pelastustoiminnasta. Ensiksikin tulipalosta ei aiheutunut henkilövahinkoja ja toiseksi pelastuslaitos pystyi rajaamaan tulen, ettei se ehtinyt vahingoittaa varsinaista saharakennusta”, kaupunginjohtaja kiittelee sanomalehti Pyhäjokiseudussa. Sahapalo taltutettiin kuivaamoon Haapavedellä Teksti: Tuomo Vähäkangas Kuva: Jarmo Mustapää Pakkanen vaikeutti muun muassa puomitikasautojen toimintaa voimakkaasti palaneen kuivaamorakennuksen sammuttamisessa.. Kanavakuivaamossa oli sillä hetkellä arviolta 430 kuutiometriä kuivaa lautaa ja lankkua. He ansaitsevat suuret kiitokset kahdestakin syystä. Saha kuuluu Haapaveden suurimpiin työllistäjiin, koska siellä on ”leipäpuu” 43 henkilöllä. Yksikönjohtaja pyysi hätäkeskusta hälyttämään lisävoimia. Yksikönjohtaja pyysi vasteen nostamista ja P3:n hälyttämistä kohteeseen. Haapaveden palokunnan ensimmäisen yksikön saapuessa paikalle totesi yksikönjohtaja palonalun olevan noin kymmenen metriä korkean kuivaamorakennuksen katto-osassa, kanavakuivurin kanavassa kaksi. ”Yön pimeinä tunteina tilanne näytti todella pahalle. Myös annetut tehtävät suoritettiin viivytyksettä. Viimeisimmät pelastuslaitoksen yksiköt kotiutuivat asemilleen paloa seuraavana päivänä eli maanantaina klo 14.00:n maissa. Palaneessa kuivaamossa oli normaali alkusammutuskalusto ja sellainen tulee myös rakennettavaan uuteen kuivaamoon. Kallio perusti johtopaikan ja sisääntulokohdan, josta antoi tehtäviä saapuville yksiköille esikuntineen. Rakennuksen välittömässä läheisyydessä – seitsemän metrin etäisyydellä – oli varsinainen sahalaitos, jonka kokonaispinta-ala on 3900 neliömetriä. Sitä jouduttiin ajamaan säiliöautoilla neljän kilometrin etäisyydeltä Kanteleen Voiman voimalaitokselta. 50 1/2010 H aapaveden kaupungissa Jokilaaksoissa elettiin jännittäviä hetkiä joulunjälkeisenä sunnuntai-iltana 27. Ei levinnyt. Näin saatiin estettyä varsinainen suurpalo, jossa vahingot olisivat muodostuneet kuivaamo-osan 1,5–2 miljoonan euron vahinkoja merkittävästi suuremmiksi. Yön aikana vallinnut –20 asteen pakkanen aiheutti omia ongelmiaan mm. Paloi voimakkaasti ja levisi nopeasti Allastien teollisuusalueella sijaitsevan Haapaveden HaSa:n sahalaitoksen yhteydessä olevassa puutavaran kanavakuivaamossa havaitsi iltakierrolla ollut vartija savunmuodostusta ja teki asiasta hätäilmoituksen PohjoisPohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukseen klo 21.40. Vettä palon sammutukseen käytettiin kaikkiaan 2700 kuutiota
Yleinen turvallisuus menee tuskin nykyistä heikommaksi, niin paljon turvallisuus on eri tahojen puheissa korostunut. Väestö vanhenee ja se asettaa haasteita myös pelastustoimelle. Voimavarojen rajallisuudesta huolimatta joitakin helikopterikuljetteisia pelastustoimen iskuryhmiä on käytössä suuronnettomuuksia ja valtakunnallisesti keskeisiä tehtäviä varten. Hallinnollisia pelastuslaitoksia on tusina. Tässä kuitenkin auttaa lisääntynyt osaaminen ja tekninen kehitys. Olisiko näin myös aikajanan tulevaisuuspäässä. Suomen pelastustoimi on tänä aikana kokenut yhden suuren muutoksen, alueellistamisen, mutta muutoin palokuntien maailma on aika samanlainen kuin 15 vuotta sitten. – Eikä vain puheissa, vaan myös teoissa, Pakko sanoo tulevaisuuteen luottaen. Kenttätyö hajautunut pieniin yksiköihin Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja Markku Haranne. Ensivaste antaa korkeatasoisen ensiavun koko maan kattavalla paloasemaverkostolla ja sairaankuljetuksen hoitavat muut. Nanotekniikan edistysaskeleet hyötykäyttöön. Väestönsuojien rakentamista on edelleen kevennetty ja suunnattu oletetuille uhka-alueille, mutta globaalit ongelmat edellyttävät varautumista myös sotilaallisiin uhkiin ja väestönsuojelun säilyttämistä. Pelastustoiminnassa käytetään työn tehostamiseksi ja työturvallisuuden lisäämiseksi tietotekniikkaa ja robotteja niin kohteiden tiedustelussa kuin vaativassa pelastustyössäkin. ”Sama työ tehdään vähemmällä väkimäärällä” P elastustoimen kenttätoiminta on vuonna 2025 hajautunut nykyistä pienempiin yksiköihin lähelle ihmisiä. Ensivastetehtäviin ja sairaankuljetukseen on ollut yhteiskunnallinen pakko luoda pelastustoimen, yksityisten ja vapaaehtoisten integroitu järjestelmä. Kehitys ei Parkon mukaan vaaranna suuronnettomuuksien pelastustoimia. Sprinklaaminen on tärkeää palojen rajoittamisessa, ja rakenteelliseen paloturvallisuuteen on uusia materiaalija teknisiä ratkaisuja. Silti paloautot ja muu raskas kalusto ovat tunnistettavia – toivottavasti eivät kuitenkaan siksi, että ne olisivat samat kuin tänä päivänä. Tuhotyöt sitovat ehkäisevän ja operatiivisen työn voimavaroja. Ne voivat edelleen olla osa kuntahallintoa, mutta järjestelmä voi olla valtiollinenkin; tämä ei ole ratkaiseva kysymys, koska valtion ja kuntien hallinnon yhteistyö on tiivistynyt kuntien harventues sa ja talousarvioiden kiristyessä. Päätoiminen pelastushenkilöstö on nykyistä enemmän operaatioiden terävä kärki, ja leveä rintama jää osa-aikaisten ja sopimuspelastajien varaan, vaikkei vapaaehtoisten saatavuuskaan ole itsestään selvyys. – Se on niissä sama kuin vakinaisellakin puolella. Tehtävät on hoidettava pienemmällä porukalla. Harvaan asutuilla alueilla on etsitty innovatiivisia ratkaisuja harvenevan palokuntaverkon paikkaamiseksi. Suuronnettomuuksien Parkko uskoo jopa vähenevän. Yleensäkin kansainvälinen yhteistyö, kuten globaalistumisen edut ja haitat ovat mukana suomalaisen yhteiskunnan ja samalla pelastustoimen elämänrytmissä. Sama työ tehdään vähemmällä väkimäärällä, toimintatapoja ja tekniikkaa uudistamalla, Parkko sanoo. Näin visioi tulevaisuutta Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko. Maallikoiden käyttöön on kehitetty puoliautomaattisia sammutusja pelastusvälineitä. Niihin väki kootaan lähellä toisiaan toimivista pienistä yksiköistä. Myös haasteet ovat vakavia: tulvat ja myrskyt ovat yleistyneet, ja syrjäytyneiden sekä turhautuneiden etnisten ja muiden alakulttuurien käyttäytyminen uhkaa yhteiskunnan perusturvallisuutta. Hajautumisella Parkko ei tarkoita pelastuslaitosten purkamista pienempiin yksiköihin, vaan niiden lattiatason toimintaa. Vaikka monet sopimuspalokunnat potevatkin jo nyt miehistöpulaa, Parkko ei usko, että palokuntien määrässä tapahtuu suuria muutoksia. 1/2010 51 PELASTUSALA VUONNA 2025... On ymmärretty, että onnettomuudet tulevat kalliiksi. – Voi olla, että pelastuslaitokset eivät jatkossa hoida sairaankuljetuksia ollenkaan. V uosi 2025 on yhtä lähellä nykyhetkeä kuin vuosi 1994, jonka jälkeen olemme nähneet tietotekniikan jatkuvan kasvun, talouden ja terrorismin globaalistumisen sekä syvän taantuman. Pelastustoimen organisaatiota on edelleen virtaviivaistettu, kuten muutakin hallintoa: kaikessa mahdollisessa tietotekniikka ja koneet täydentävät ihmistyötä, varsinkin hallinnon, huollon ja valvonnan tehtävissä. Onnettomuuksien ehkäisyyn ja jälkihoitoon käytetään paljon vapaaehtoistyötä. Pelastustoimi hyödyntää työkykyä parantavia ja turvallisuutta lisääviä älyvaatteita ja nanotekniikan edistysaskeleita. Talouskehitys, terrorismi ja tietotekniikka voivat tuoda yllätyksiä, ja ilmastokriisi kuumentunee. Onnettomuuksien ehkäisy ja turvallisuuskulttuurien kehittäminen on kokonaisvaltaista ja hallinnon rajat ohittavaa. Perinteinen sairaankuljetus on murroksessa ja siksi ensivastetoimintaan kohdistuu suuria paineita. Toisaalta ilmastonmuutos ja muut vakavat uhat lisäävät yhteiskunnan solidaarisuutta ja ihmisten vastuuntunnetta toisistaan. – Yritykset ovat satsanneet ja satsaavat entistä enemmän omaan turvallisuustyöhönsä. Pelastajien eläkeikäongelma on ratkennut, osittain siten, että sukupolvenvaihdos on tuonut tehtäviin kohtuullisen paljon nuorta ikäluokkaa, osittain siksi, että urapolkuihin on jatkokoulutuksen kautta löydetty uusia reittejä. Hän toimii myös Suomen palopäällystöliiton puheenjohtajana. Viranomaisyhteistyö on tiivistä, ja esimerkiksi rajavartijat ovat olennainen osa harvaan asuttujen alueiden pelastustoimen lähdöissä. – Kun nykyiset toimintavalmiusohjeet edellyttävät 1+3 minimivahvuutta, tulevaisuudessa se voi hyvinkin olla kaksi. Väestönsuojelua varten luotuja erityisvalmiuksia käytetään yleistyvien häiriötilanteiden ja ympäristöongelmien hallintaan kotimaassa, lähialueilla ja etäämmälläkin
52 1/2010 Teksti: Esa Aalto Kuvat: Anssi Tuomikoski Metsä-Botnian turvallisuuspäällikkönä ja viimeisen vuoden turvallisuusasiantuntijana työskennelleellä Anssi Tuomikoskella, 67 on yli 45 vuoden pituinen ura pelastusalalla. Valkealasta kotoisin oleva Tuomikoski aloitti kotikunnassaan Selänpään VPK:ssa ja siitä hän sai kipinän ammatinvalinnalle. Rakennusprojektin turvallisuuden suunnittelu ja toteutus olivat varsin haasteellisia, koska Uruguayn lainsäädäntö ei tuntenut sellutehtaan rakentamiseen liittyviä paloturvallisuusvaatimuksia. Tuomikoski aloitti vuonna 1964 Joroisten palopäällikkönä ja vuonna 1966 hänet valittiin synnyinpitäjänsä Valkealan palopäälliköksi. "Pampa" La Sirenan estansialla antoi tähän hyvän mahdollisuuden.. Valtiohallinnon paloviranomaiset Montevideossa suhtautuivat kuitenkin esittämiimme suunnitelmiin hyvin myönteisesti, kun heille oli ensin selvitetty, että ne noudattavat Suomen ja EU:n määräyksiä sekä Botnialla toteutettavaa korkeatasoista turvallisuuskulttuuria. Uruguayssa tehdasta rakentamassa Mieleenpainuvin projekti on ollut Uruguayhin 2007 syksyllä valmistunut suuri sellutehdas ja sen viereen Kemiran rakentamana sellun valmistuksessa tarvittavien kemikaalien valmistus laitokset. ”N eljä vuosikymmentä sitten vaihdoin teollisuuden palvelukseen, kun aloitin palomestarin tehtävässä Neste Oy:n Porvoon jalostamolla. Sitä olen edelleen ja viihdyn siellä hyvin nyt alkamassa olevilla eläkepäivilläkin, Tuomikoski kertoo. Metsäteollisuuden palveluksessa hän on ollut rakentamassa turvallisuutta sellutehtaille mm. Kaikki suunnitelmat ja piirustukset laadimme espanjan Anssi Tuomikoskella takana yli 45 vuoden työura Turvallisuuteen pitää sitoutua Vapaa aikana oli ratsastus hyvää vastapainoa kiireiselle projekti työskentelylle. Muovija kemianteollisuuden palopäällikkönä palveltujen vuosien jälkeen siirryin Kaskisiin rakenteilla olevan Metsä-Botnian sellutehtaan paloja vartiopäälliköksi ja samalla minusta tuli kaskislainen. Kaskisissa, Äänekoskella, Imatralla ja Raumalla sekä myös ulkomailla
Kemikaalien torjuntaan tarkoitettu erikoisyksikkö kalustoineen hankittiin kotimaiselta toimittajalta Saurukselta Säynätsalosta. Uruguayn TV ja radio seurasivat kiinteästi projektin edistymistä ja sen turvallisuutta. Uruguayssa hän tutustui tehdasprojektin aikana paikallisiin ihmisiin ja ystävyyssuhteet ovat pysyneet. Turvallisuuden varmistaminen on yksinkertaista Anssi Tuomikosken mielestä yritysten turvallisuuden varmistaminen on loppujen lopuksi varsin yksinkertaista, kun esimiehet ja yhtiön johto on näkyvästi sitoutunut turvallisuuteen ja sen kehittämiseen. Anssi Tuomikoski ehti olla mukana myös Venäjän Podporozheen Svir-joen rannalla rakennetun suursahan rakennusprojektissa. Päätoimisesti sellutehtaan paloturvallisuudesta huolehtii kaksi henkilöä ja tehdaspalokuntaan kuuluu 65 alueella eri yrityksissä työskentelevää henkilöä. kalusto Suomesta, pois lukien sammutusyksikkö ja kemialliset alkusammuttimet, jotka on valmistettu EteläAmerikassa paikallisten standarttien mukaisesti. Myös tehtaan paloturvallisuudesta oman työn ohella huolehtivan henkilökunnan koulutuksesta on huolehdittu ja se on huipputasoa. – Tarkoitus on vielä tämän kevään aikana lähteä käymään siellä, muun muassa ratsastusharrastukseen Etelä-Amerikassa kipinän saanut Tuomikoski kertoo. Kemikaaliteollisuudessa työskennellessään Tuomikoski oli kehittelemässä 70-luvun alkupuolella Suomen ja samalla Nokian ensimmäisiä kemikaalisukelluspukuja. Metsä-Botnia on hankkinut sammutusvarusteita myös tehdaskaupungin Fray Bentosin palokunnalle. Helmikuun alussa eläkkeelle virallisesti jääneellä Tuomikoskella on myös aktiivista toimintaa järjestötoiminnassa. työturvallisuusja tulityökortit. Jokaisella on mm. – Venäläisten kanssa tuli kyllä hyvin toimeen, vaikka vaatimukset olivatkin usein melkoisia eikä niistä puuttunut ”voitelurahankaan” vaatimukset. – Muistan, kun hankittiin ensimmäisiä kemikaalisukelluspukuja Saksasta ja niiden hankintahinta kauhistutti esimiehiäni. Pitää olla tarvittavat suunnitelmat kunnossa ja lopulta riittävän korkea tekninen valmius, kuten automaattiset sammutusja hälytyslaitteistot takaavat turvallisuuden. Sahan turvallisuusratkaisujen myönteiseen ratkaisuun vaikutti ratkaisevasti Emerconin LuoteisVenäjän päällikkö Aleksander Chuprian. Fray Bentosin kaupungin palomiehet uusissa Suomesta hankituissa sammutuspuvuissa. – Palopäällystöliittoon liityin vuonna 1963 ja tarkoitus on edelleen olla mukana järjestötoiminnassa. Myös kemikaalisukellusja Tokevan kemikaaliohjeiden laatimisissa hän oli mukana. Siellä on viimeiseen varmistettu paloturvallisuus automaattisin sammutusja hälytysjärjestelmien, savunpoiston ja palo-osastoinnin avulla. Keltaisessa puvussa on palopäällikkö Hector Marquez.. Hyvään yhteisymmärrykseen aina on kuitenkin päästy ja opin tuntemaan monia ministeriössä nyt korkeassa asemassakin olevia henkilöitä. 1/2010 53 kielisinä, joka auttoi suuresti asioiden käsittelyssä ja hyväksymisessä. Tehdaspalokunnalle ja tehtaalle hankittiin sammutus-, pelastusöljyntorjuntaym. – Sellutehtaan turvallisuustaso on huippuluokkaa. – Voi perustellusti sanoa, että moni suomalainen yritys saisi ottaa mallia Uruguayn-tehtaan turvallisuustasosta. – Pitää varmistua hyvästä turvallisuuskulttuurista ja kouluttaa henkilökunta sitä varten. Paljon ovat niistä ajoista asiat kehittyneet ja nyt kemikaalisukelluksiinkin voidaan varustautua asianmukaisin työvälinein. Kuvassa vasemmalta ATu, Lars Klang Botnialta ja sisäasiainministeriöstä Montevideosta Edison Micol ja Pablo D'Elia
Tiedon hän sai lauantaina ja asialla ei olisi ollut muuta kiirettä kuin se, että hakuaika oli umpeutumassa seuraavana tiistaina. Työt alkoivat 23.10.1973. Eino Sakari Löppönen kävi syntymässä Somerniemen pappilassa sodan aikana, kun hänen perheensä oli joutunut evakkoon Parikkalan Tyrjän kylästä 1941. Palaute on ollut myönteistä, ja siitä voi kertoa esimerkin, jossa asiakas (nuori nainen, kuinkas muuten!) on kapsahtanut kaulaan ja tervehtii lämpimästi. Ehkä siihen osaltaan vaikutti myös silloin muodissa ollut ja yleistyvä sähkölämmitys. – Nuohoojan työ on ollut mielenkiintoista, työajat joustavia ja uusia tehtäviä on tullut hoidettavaksi, ei ole tullut mieleenkään vaihtaa muuhun ammattiin. Nuohoojan työ on riskialtista. Posti toimi siihen aikaan täsmällisesti, joten hakupaperit ehtivät ajoissa. – Ehkä siitä kertyy lähemmäs 4000 km tikkaiden kiipeämistä ylöspäin, että tämän taipaleen on saanut käytyä, toteaa edelleen hyvässä kunnossa oleva tuore eläkeläinen. Päätöksentekoon aikaa oli vähän, mutta se ei kuitenkaan ollut vaikea. Tapaturmien takia ei poissaoloja ole Sakarille tullut, joten muun muassa putoamisilta hän on välttynyt. Kylän kahvipaikoissa miehet varoittelivat toisiaan pitämään emännistään huolta, ettei nuohooja hurmaa heitä nokisella olemuksellaan. – Silloin luotiin pohja tämän päivänkin mestarikoulutukselle, kertoo Sakari. – Ja nuohoojamestari oli oikeassa, sen on tämä pitkä aika osoittanut todeksi, Sakari tuumaa. – Nykyisin piirinuohoojan pätevyyteen vaadittavaan nuohoojamestarin koulutukseen verrattuna voi joistakin tuntua yhden viikon peruskurssi ja kolme vuotta nuohoojan työtä vähäiseltä määrältä oppia, mutta missäpä sitä parhaiten oppii käsityötä kuin varsinaista työtä tekemällä. Syksyllä -73 Sakari sai kuulla kuopiolaiselta nuohoojamestarituttavaltaan, että Suonenjoella oli nuohouspiiri vapaana. Vuonna 1958, seitsemäntoista vuotta täytettyään, Sakari lähti nuohoojamestarina toimineen sukulaismiehen innoittamana oppimaan nuohoojan ammattia Kuusankoskelle. – Jos tämän työn opettelet, et tule koskaan olemaan työtä vailla, sanoi oppi-isänä toiminut sukulaismies. Koska rahkeita tuntui riittävän isompiin piireihin, oli katse suunnattava toisaalle. Koulun jälkeen hän oli renkinä kahtena kesänä parissa kylän maatalossa. Onhan siihen tosin tullut uusia asioita lisää, muun muassa ilmastointihormien puhdistusvaatimukset ja kiinteistön turvallisuustarkastus sekä liikkeenhoito. Sitä voi näin pitkällä uralla pitää suorastaan ihmeenä, sillä nuohoojia loukkaantuu putoamisonnettomuuksissa useita vuosittain ja yleensä seuraukset ovat vakavat. Palolautakunta päätti palopäällikkö Iivari Laakkosen esityksestä valita seitsemän hakijan joukosta Sakari Löppösen Suonenjoelle piirinuohoojan tehtävään. Vilkkaalla karjalaisella luonteenpiirteellä oli varmasti vaikutusta siihen, että piiri osoittautui nopeasti hoidetuksi. Jo ensimmäisinä työpäivinä kiersi kylällä juttu, että pitäjään on saatu uusi reipas ja huumorintajuinen nuohooja. Joutuuhan siinä kiipeämään ylös ja työskentelemään korkealla. 54 1/2010 Teksti: Esa Timonen, palomestari, Pohjois-Savon pelastuslaitos K ovin ovat pitkät olleet Sakari Löppösen tikkaat, kun hän on 51 vuoden aikana kiivennyt talojen katoille puhdistamaan erilaisten tulisijojen hormeja. Siihen aikaan olisi jo kolmen vuoden työssä olon jälkeen päässyt suorittamaan nuohoojan ammattitutkinnon vanhemman nuohoojamestarin opissa, mutta koska nuohoamista Kuusankoskella riitti, Sakari teki töitä ja vasta vuonna 1965 hän suoritti piirinuohoojan pätevyyteen vaadittavan ammattitutkinnon – kisällinkirjan. Esimerkiksi tuulisella säällä on tullut avattua nokiluukku huolimattomasti, jolSakari Löppösellä tikkaiden kiipeäminen vaihtui eläkepäiviin Nuohoojan työtä 51 vuotta. Haminassa vapautui keväällä -73 nuohouspiiri ja siitä tuli Sakarille ensimmäinen oma ”urakka”. Muunlaisia vahinkoja on kuitenkin sattunut. Monesti kiinteistöjen tikkaat ovat heikkoja. Tulisijoja oli niin vähän, ettei se elättänyt perheellistä nuohoojaa. Sakarin perhe asettui asumaan saman pitäjän Rasvaniemen kylään, jossa hän kävi koulun upouudessa kansakoulussa. Paluu kotiseudulle koitti kuitenkin heti aselevon aikana, mutta jälleen oli sodan jaloista lähdettävä Suomen puolelle. Työstä koulutukseen ja itsenäiseksi yrittäjäksi Nuohoojan ammatti osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi. Se onkin tärkeä aihe, koska piirinuohooja toimii yrittäjänä omassa piirissään
Luopumisen aika 51 vuotta nuohoustyötä. Niistä on kuitenkin selvitty neuvottelemalla ja sovittelemalla. Teuvo Määttä ja päivystävä ambulanssilääkäri James Boyd (HP???) sopivat järjestelystä, jolla kaupungin ensihoitovalmius säilytetään, jos palosta olisi tullut useampia potilaita. Automaattihälytyksestä tulikin ensiksi mieleeni ajatus ”remontin takiako on taas automaattihälytys”. Portaikon ovelta hän havaitsi alkupalon loimotuksen leikkaussalissa. Hyvä asia oli, että vain yksi palo-ovi oli auki, koska seuraavan yön aikana aloitettu sydämen siirtoleikkaus olisi voinut jäädä tekemättä laajemman savuvahingon takia. kerrostalon huoneisto). Salissa paloi kaksi sadanviidenkymmenen litran jätesäkkiä, joita käytetään yleisesti leikkaussaleissa. Palokunnan töissäkin toimenpidepalkkaisena 15 vuotta. euroa/kpl, mutta ne olivat käyttökelpoisia, koska noki oli vain pakkauksen pinnalla. Pelastuslaitosten ja kiinteistöjen omistajien tulisi varmistua kohdekorttien ja ajoreittien oikeellisuudesta. Mikäli turvallisuussuunnitelman mukaisia ratkaisuja ei voida varmuudella ylläpitää, tulisi vastaavanlaiset tilat varustaa esimerkiksi automaattisella sammutuslaitoksella. Hän sai nopeasti avukseen ensihoidon ylilääkäri Teuvo Määtän, joka oli keskuspelastusasemalla, mutta ei päivystänyt lääkäriyksikössä. Onnettomuustutkintakeskus painottaa myös, että polttokynän ja muiden vastaavanlaisten tulipalon vaaran aiheuttavien instrumenttien käsittelyn käytäntöjä ja ohjeistusta tulisi kehittää palonvaaran poistamiseksi. Helsingissä on kokeilu, jossa kolmas pelastusyksikkö rakennuspaloihin on H?. Matkalla pyysin HKI PALO P?-puheryhmässä HP?:sta (Taisto Hakala) järjestämään ja arvioimaan lääkinnän tarvetta, koska hänellä oli mahdollisuus tukea tehtävää keskuspelastusasemalta. Jokaisella kriittisillä osastoilla työskentelevällä tulisi olla erityiset osaamisvaatimukset myös paloturvallisuudessa. Savun leviämisen hallitsemiseksi tiloissa tulisi olla automaattinen savunpoisto. sai nokija savun hajuvahinkoja. Isännän uusi yritys myöhemmin ”sammui” vaimon katseella. Keskuslämmityskattiloista ja tulisijoista on tullut tehokkaampia, jolloin nokea ja tuhkaa muodostuu entistä vähemmän, Tämä on johtanut siihen, että nuohouskertoja on voitu vähentää. Yksikön paloesimiehenä toiminut Tommi Sarvikivi lähti tiedustelemaan tilannetta porrashuoneen kautta, jossa on paloilmoitin ja totesi, että savu on osastoivan lasioven takana toisessa kerroksessa. Osaston käytäviä on jouduttu palon takia maalaamaan, alaslasketut katot avaamaan ja ilmastointikanavia sekä suodattimia puhdistettu ja vaihdettu. Palossa ei ollut viitteitä, että happi olisi kiihdyttänyt paloa. Lääkintävälinevarastossa oli kertakäyttöisiä leikkaussettejä, joiden hinta on ????. Ohje kehottaa katkaisemaan kynän kärjen, laittamaan suojakorkin kynään sekä laittamaan kynän niin sanotuille teräville roskille varattuun astiaan. Savuvahinkoja saneerattiin usean sadan neliön alueella. Mitä siihen sisältyy. selvitettiin pelastustielle palaneen leikkaussalin ikkunoiden alle. Savu levisi käytävälle, aulaan ja auki-asentoon kytketyn automaattisen palo-oven takia käytävälle, josta oli kulku leikkaussaliin ??:sta. Palon syy ja omaisuusvahingot Palavan leikkaussalin liukuovi ei ollut kokonaan kiinni, koska sen välissä oli tuoli. Tietoisesti kuitenkin sivuutin edellä mainitun, koska tärkeämpi oli saada miehiä mahdolliseen evakuointitehtävään kuin hyödyntää Cobraa. ja polttokynä oli heitetty roskikseen puoli tuntia aikaisemmin. Ovien ja palo-ovien oikea toiminta, tiiveys ja käytön helppous tulisi varmistaa. Kohteen löytäminen ja palon sammuttaminen Kohteen löytäminen ei ollut aluksi selkeätä, koska Haartmaninkatu ?:n osoitteella oleva kohdekortti ei antanut viitteitä, että järkevintä olisi ajaa Stenbäckinkatu ?:n ajoluiskan kautta. Pelastuslaitosten käyttämissä kohdekorteissa tulisi olla selkeästi näkyvillä kohteiden todellinen käyntiosoite. Tulisijat ovat kehittyneet vuosien aikana huimasti, varsinkin tehdastekoiset tulisijat ovat nykyisin yleisiä. – No, katajan oksasta harja, kivi painoksi ja nuohoamaan. Lisäksi sairaala-alueen usein muuttuva työmaa aiheuttaa omat ongelmansa kohdetuntemukselle. Paloilmoituspainikkeen painamisen lisäksi oli tehty hätäilmoitus ???:een, jolla varmistui automaattihälytyksen syyksi tulipalo, jolloin heti voitiin täydentää hälytettyjen yksiköiden määrää. Puomitikasauto H?. Työuran sattumuksia Kaikkiin aikoihin ja töihin liittyy hyvin vahvasti oma erinomaisuus ja epäilys ammattimiehen pätevyyteen. Matkan alkuvaiheessa tiedot tarkentuivat, että leikkaussalissa palaa ja mahdollisesti happi tuo lisäriskin tehtävään. Perustyövälineetkin ovat pysyneet samanlaisina, uusina on otettu käyttöön tehokkaat imurit ja koneharjat. ja ?, jotka olivat yksiköt HP?, ??, ??, ??, ?. Aikaisemmin päivällä klo ??.?. Jälkivahingontorjuntayritys tuli paikalle samana iltana. Leikkausosasto ja hoitolaitokset ovatkin kohteita, joissa oma varautuminen ja turvallisuuskoulutus tulee toteutua todellisuudessa – ei lakisääteisen pakon takia. Pelastuslaitoksen sammutustyön alkaminen, kun vie helposti aikaa useamman minuutin, jolloin kuusi minuuttia on enemmän illuusiota. Esimerkiksi leikkauspöydän hinta on ?????. Varastossa polttokynät ovat pahvilaatikossa, jonka päädyssä oli polttokynän käytön jälkeisen käsittelyn ohje suomeksi käsin kirjoitettuna. cm:n korkeudella, mutta harmaa paineilmalaitteen vaativa savuharso oli lattiaan asti. Savu oli levinnyt leikkaussalista käytävälle ja aulaan, josta on kulku leikkaussaleihin. pelastuslaitos oli käynyt samassa osoitteessa päärakennuksen puolella remonttipölyn aiheuttaman automaattihälytyksen takia. Kaikesta huolimatta pitkälti yli sata vuotta sitten kehitetyn perinteisen uunin ja hellan rakenne ja toiminta on pysynyt samana, vain materiaalit ovat muuttuneet. Tarvittaessa käytettävissä olisi ollut kaksi lääkintämestaria, jotka olivat myös toimistollaan. Tiedotustilaisuuden järjestelyssä auttoi HP?:n apu ja H??:n saapuminen paikalle. Helsingin hätäkeskus hälytti automaattihälytykseen hoitolaitoksen vasteen P, ?, ?, ?, . Kuvien ja palonsyyn julkaisuun on HUS:n, poliisin ja Onnettomuustutkintakeskuksen lupa. Kilometreissä mitattavat tikkaat ylöspäin, hirveä määrä erilaisia tulisijojen hormeja, lukematon määrä tulisijoja, savupeltejä, saunankiukaita, ilmastointihormeja pystyssä ja vaakatasossa, kiinteistöjen isäntiä ja emäntiä, joista on vuosien aikana tullut hyviä tuttuja… ja vaikka mitä. Leikkaussaleista oli palon jälkeen pois käytöstä kuusi leikkaussalia ?.??.???. Sakari on intohimoinen vapaa-ajan kalastaja. Yksikkö H??:n, ??:n ja ??:n tehtäviksi tuli tiedustella savuiset tilat ja etsiä mahdolliset uhrit. Palanut tila savutuuletettiin alipainetuuletuksella ja osaston aulan savunpoistoluukuilla, koska ylipainetuuletus olisi levittänyt savua ja aiheuttanut lisävahinkoja. Saneerauksen takia pelastustietä joudutaan levittämään nurmikolle sepelin avulla ja valopylväitä irrottamaan. Savun leviäminen leikkausosastolla palavasta leikkaussalista. Kyseinen malli oli laitetta käsitelleelle instrumenttihoitajalle vieras. Kynä olisi pitänyt laittaa erilliseen niin sanotuille teräville roskille varattuun muoviastiaan. Sarvikivi katsoi nopeasti lämpökameralla yleiskuvan, että tilassa ei ole tuupertuneita henkilöitä. Kynän kärkeä ei katkaistu ennen korkin asettamista paikalleen eikä kynää laitettu teräville roskille tarkoitettuun astiaan. euroa, joka tarkentuu lähiviikkoina. Tulipalon aiheutti paristokäyttöinen polttokynä, jota oli käytetty leikkauksessa. Leikkaus oli lopetettu klo ??.?. Hormit nuohotaan nykyisin tiheimmilläänkin kerran vuodessa, ennen vähintään neljä kertaa. Kohteessa oli ensimmäisenä H?. Palon jälkeen kohdekortin osoitekenttä päivitettiin ajo-ohjeen osalta. ja ??. Helsingin poliisin palojaos kävi paikalla ja otti näytteet KRP:n palolaboratorion analysoitavaksi. Palaneen leikkaussalin saneeraus joudutaan tekemään ulkokautta loppuun. Palo-ovea on pidetty auki, koska siitä on ollut helpompi kulkea. Onnettomuustutkintakeskus tekee tulipalosta D-tutkinnan. Tiedotustilaisuus järjestettiin klo ??.?. Pelastustiedossa 9/2009 julkaistussa onnettomuusselostuksessa kerrottiin polttokynän aiheuttamasta palosta. Toiselle puomitikasautolle (H??), säiliöautolle (H??), ambulansseille ja lääkintäesimiehelle ei ollut kohteessa tarvetta. Piipun nuohoamisen jälkeen hän heitti harjan painoineen alas. Instrumenttihoitaja ei itse hakenut polttokynää instrumenttivarastosta vaan sen haki toinen sairaanhoitaja. Lisäksi samassa kerroksessa olevalla sydänteho-osastolla on varustus poikkeustilanteita varten, tosin savua levisi hieman sydänteho-osaston kanslian tasolle, joka saneerattiin saman illan aikana. 1/2010 55 loin tuuli on pölläyttänyt noet sisälle asuntoon. klo ??.?. Edellä mainittu leikkaussali oli leikkausoperaation takia poikkeuksellisesti alipaineistettu. H elsingissä Meilahden sairaalan leikkaussalija anestesiaosaston leikkaussalissa syttyneen tulipalon aiheutti leikkauksen aikana muoviseen roskasäkkiin laitettu kertakäyttöinen polttokynä. / Roskiin heitetty polttokynä sytytti sairaalapalon. Tiloissa, joita ei voida tilapäisesti evakuoida, tulisi olla ylipaine. Palaneeseen leikkaussaliin ja -osastoon tuli pienestä palosta huolimatta huomattavat omaisuusvahingot. euroa. Onnettomuustutkinnassa esitetään, että henkilöstön paloturvallisuuskoulutuksen ja evakuointiharjoitusten tulisi olla säännöllistä ja kattavaa. Edellä mainittu kokeilu johtuu Cobra-sammutusleikkurista. Polttokynässä on myös mahdollisuus, että se menee päälle, kun sen suojuksen laittaa väärin kiinni. Ammattinuohooja pyrkii nämä kohdat tilkitsemään huolella ennen työhön ryhtymistä. Palon alustava omaisuusvahinkoarvio on ??????. Ajatuksissa kävi, että sairaala on huonoimpia paikkoja tulipalolle, koska leikkaukset voivat olla kesken. Paristokäyttöinen polttokynä sytytti roskakorin palamaan Meilahden sairaalan leikkaussalissa uhkaava palo Teksti: Mikael Siitonen, palomestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Kuvat: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Leikkaussalissa paloi kaksi roskasäkkiä. Erityisesti maantieteellisesti tai muuten laajoissa kohteissa työskentelevien tulisi varmistua työpisteensä käyntiosoitteesta, mikäli se poikkeaa normaalista. Isäntä ei kuitenkaan ottanut huomioon, että hän seisoi narun päällä ja välineet eivät tavoittaneet maata vaan heilahtivat isosta olohuoneen ikkunasta sisäpuolelle. Palon nopeaksi havaitsemiseksi tulisi osaston tiloihin lisätä paloilmoittimeen kytketty palokello tai muu hälytin. M aanantaina ??.??.???. Eläkepäiviä hän viettää enimmäkseen Parikkalassa mökillä tai Tammisaaren ”leirillä”. Kohteen oma varautuminen ja osaaminen Kymmenessä minuutissa HUS:lla oli suunnitelma, että potilaat siirretään Jorviin, jos palo olisi levinnyt laajemmaksi. Hänellä oli narun päässä harja ja paino. Hänen kalastusreviirinsä ulottuu Tammisaaresta Inariin. Leikkaussali ?. Toinen isäntä ryhtyi myös omatoimisesti nuohoamaan. Toisaalta mieleen tuli, että rakenteet eivät ole ongelma. Savun nollanäkyvyys oli noin ??. Kolme muuta leikkausta pystyttiin hoitamaan loppuun, koska palo saatiin nopeasti hallintaan ja savu ei levinnyt niihin. Pelastusyksikkö H??:n miehistö teki perusselvityksen, jolle ei kuitenkaan ollut käyttöä, koska paloesimies Sarvikivi sammutti palon pikapalopostin avulla. Vahinkoalue on kaiken kaikkiaan useamman sadan neliön laajuinen savun leviämisen takia. Harjauksen jälkeen siivoamista riitti siinä taloudessa isännälle viikoksi. Pelastuslaitos on järjestänyt kohdetutustumisia Meilahden sairaalan alueella, mutta jokaista kaupungin kohdetta ei voida ymmärrettävästikään käydä läpi tai opetella ulkoa. Erityisesti kriittisten osastojen paloteknisten ratkaisujen oikeasta tasosta ja toiminnasta tulisi varmistua. johtokeskusyksikössä H??, jossa paikalla oli muun muassa allekirjoittanut, HP?, paloesimies Sarvikivi ja HUS:n edustajat. klo ??.??. kahden pelastusyksikön ja pioneeriyksikön lisäksi (pl. Hän avasi ovet, ikkunat ja savupellit sekä kantoi hellan tason ulos puhdistamista varten. Henkilökunta oli yrittänyt alkusammutusta selvittämällä muun muassa pikapalopostin, sammutuspeitteen ja hiilidioksidisammuttimen. Rouva ilmoitti isännälle, että ”tämän jälkeen meillä nuohoaa vain Löppönen!”. asti, jonka jälkeen viisi salia saatiin käyttöön. Oli vain hyvää tuuria, että ”nuohooja” pysyi piipun päässä eikä paino vetäissyt häntä mukanaan maahan. Se ei sinällään poista tai vähennä henkilökunnan toiminnan merkitystä, onnettomuustutkintaraportissa todetaan. Lisäksi he olivat sulkeneet osan palavan leikkaussalin sairaalakaasuista ja painaneet paloilmoituspainiketta, jolla saa tehtyä nopeimmin hätäilmoituksen. – Kaveri päätti kerran huolehtia nuohouksesta itse. / / / Roskakoriin heitetty paristokäyttöinen polttokynä aiheutti uhkaavan palon Meilahden sairaalan leikkausosastolla Helsingissä. Näin toteaa Onnettomuustutkintakeskus tekemässään selvityksessä. Polttokynän käyttö ei ole leikkauksissa jokapäiväistä. Alkuvaiheessa paloesimies Sarvikivi viesti käsimerkein leikkaussalin oven ikkunasta, että salista ei pidä tulla ulos. Palon aikana oli käynnissä neljä leikkausta, joista yksi keskeytettiin. Pelastuslaitosten ei tulisi mainostaa kuuden minuutin valmiutta, vaan riskikohteiden ja asukkaiden oman osaamisen merkitystä. Palotekniset ratkaisut tukevat osaltaan turvallista ympäristöä. Lisätietojen perusteella pyysin hätäkeskuksen täydentämään hälytystä pelastusyksiköllä (H??), toisella puomitikasautolla (H??), kahdella ambulanssilla (H???, ???) ja lääkintäesimiehen yksiköllä (HL?). Bridgen pelaamisellekin jää varmasti enemmän aikaa. sai Helsingin pelastuslaitos automaattihälytyksen Meilahden sairaalan leikkausosastolle
Helsingin VPK:n paloasema on tuiki tavallisen toimistoja liikerakennuksen kellarissa eikä sitä kadunmies yleensä huomaa. Samassa kiinteistössä oleva Ravintola VPK näkyy kadulle paremmin. Ensimmäisen kutsun palokunnan jäsenille osallistua tapahtuman suunnitteluun lähetin viitisen viikkoa ennen tapahtumaa. SPEKin Päivä paloasemalla -kampanja tulikin Helsingin VPK:lle tarpeeseen. Johtoajatuksenani oli, että palokunnan jokaisesta osastosta on jäseniä paikalla kertomassa siitä, miten he palokuntaa harrastavat. Edellytin, että jokainen palokuntalainen pukeutuu tapahtumaan johonkin palokunta-asuun. Tapahtuman ensimmäinen suunnitelmarunkokin oli kovin ylimalkainen, joten edes se, mitä odotin jäsenten tekevän, ei tainnut olla heille selvää. Tulijoita miehistöosastoon on ollut riittävästi ja he ovat olleet valmiiksi hyvin motivoituneita, mutta he asuvat hälytystoimintaa ajatellen pääosin suhteellisen etäällä. Parissa viikossa siihen ei kuitenkaan tullut kun kourallinen vastauksia, jota hämmästelin. Jäsenrekrytointi on vuosien ajan tapahtunut verkkosivujen varassa. Aseman lähellä ei ole harjoitteluun sopivaa tilaa, joten kaiken kaikkiaan palokunta näkyy ympäristöönsä hyvin vähän. Kun olen kertonut tuttavilleni harrastavani VPK:ta, olen monesti saanut selittää, ettemme päivystä säännöllisesti asemallamme. Tämä loikin hyvin kuvaa yhtenäisestä ja pystyvästä joukosta. Tein toista kutsua varten tarkemman suunnitelman tapahtuman valmistelusta sekä tapahtumapäivän toiminnoista ja rasteista. Helsingin VPK esittäytyi Päivä paloasemalla-tapahtumassa Palokunta näkyväksi Teksti: Perttu Halonen, palokunnan ensimmäinen varapäällikkö, Helsingin VPK Kuva: Lassi Rinne, palokuntanuori, Helsingin VPK. Päivä paloasemalla -kampanja vaikutti ennakkotietojen mukaan vastaavan tähän tiedonlevityksen tarpeeseen. Jälkikäteen ajatellen en kuvannut tilannetta palokuntalaisille selvästi. Näin jälkikäteen ajatellen Helsingin VPK:lla oli ja on edelleen selvä tarve esittäytyä ympäristölleen, mutta syyt siihen eivät olleet aluksi minulle itsellenikään aivan selviä. Edellisen vuoden vastaavaan tapahtumaan osallistuneista palokunnista oli kuultu innostuneita kommentteja, SPEKin ennakkotiedotus kampanjasta oli aktiivista. Aluksi oli hieman epämääräinen tunne siitä, että avoimet ovet ja henkilökohtainen palokunnan toiminnan esittely ympäristön asukkaille on lähtökohtaisesti hyvä juttu. Meidät hälytetään kotoamme silloin, kun tilanne vaatii pelastustoiminnan valmiuden kohottamista. Kampanja antoi hyvät eväät avoimien ovien päivän järjestämiseen, mutta yksi tärkeimmistä edellytyksistä tapahtumalle jäi palokunnan omalle vastuulle: oman jäsenistön motivoiminen. Kaiken kaikkiaan kokemukseni on ollut, että monilla ihmisillä on hatara käsitys siitä, miten pelastustoimi on järjestetty Suomessa ja mitä tehtävää vapaaehtoisilla siinä on. 56 1/2010 Kaupunkien vapaaehtoispalokunnat jäävät helposti tuntemattomiksi suurelle osalle asukkaita. Hyvänä lisänä kampanjaan oli sovitettu muutama hyvin kohdistettu turvallisuusvalistussanoma. T apahtuman tarkoitus oli antaa kävijöille neuvoja paloturvallisuudesta ja turvallisesta tulenkäsittelystä sekä tehdä vapaaehtoispalokuntien toimintaa tunnetuksi
Lisää toimintaa lapsille ja lapsenmielisille tarjosi sankoruiskurasti, jossa sai suorittaa tarkkuussuihkutusta. syyskuuta on luvassa jälleen kansainväliset Turvallisuus-messut. Riskienhallintaosaston tavalliseen toimintamalliin kuuluu turvallisuusoppitunnin lisäksi alkusammutuksen opettaminen, joten siitäkin tehtiin rasti tapahtumaan. Useimmat vieraat olivat keskusteluista saamieni tietojen mukaan nähneet tai kuulleet tapahtumaa mainostettavan jossain, mutta muutamat kertoivat poikenneensa sisään ohi kulkiessaan. Valistajia kävi välillä tuuramassa muutama kokenut palokuntalainen. Hieno lisä vieraille jaettuun materiaaliin oli Pelastustieto-lehden näytenumero, joka kiinnosti vieraita. SPEKin kampanjamateriaali oli selvästi suunnattu lapsille ja lapsiperheille. Olin luullut, että vieraita pitäisi erikseen ohjata asemalta koulutustilaan, mutta ilmeisesti selkeä viitoitus sekä kahvin tuoksu johdatti vieraat omatoimisesti sinne. Riskienhallintaosastollamme on paljon kokemusta turvallisuusopetuksen antamisesta, mikä antoi varmuutta valmisteluihin. Tapahtumapäivä Tapahtumapäivän toiminta alkoi jo kello 8.00, kun paikallisradio Ylen Aikainen kävi haastattelemassa kolmea palokuntalaista onnettomuuksien ehkäisemisestä. Selkeät tietokoneelta dataprojektorilla näytetyt turvallisuusvideot herättivät vierailijoilla paljon kysymyksiä, joihin riskienhallintaosaston turvallisuusvalistajat vastasivat. 1/2010 57 Kolmisen viikkoa ennen tapahtumapäivää järjestäjiksi oli ilmoittautunut viitisentoista palokuntalaista, mikä vakuutti minut siitä, että tapahtuma saataisiin järjestettyä. Tapahtuman järjestelyiden muotoutuminen SPEK ja kampanjaa tukenut If Vahinkovakuutus Oy vaativat, että tapahtumassa opetetaan turvallista tulenkäsittelyä ja palovaroittimen oikeaa käyttöä, joten niistä aiheista tuli itsestään selvästi rastit tapahtumaan. reisessä huoneessa täydensi tarjontaa. Kampanjan verkkosivustolta meidänkin palokunnan tapahtuman paikan ja ajan saattoi toki löytää, mutta arvoitus oli, kuinka moni oli löytänyt koko sivuston. Suunnitelmista päätettiin vielä aamulla poiketa parissa kohdassa: sankoruiskurasti perustettiin vähän sivummalle, ettei vesi kulkeudu kengissä ympäri asemaa, ja järjestäjien eväspaikka perustettiin erilleen vieraiden kahvituspaikasta. Leikeillä lapsille saataisiin opetettua turvallista kynttilöiden ja tulitikkujen käsittelyä sekä turvallista toimintaa tulipalon sattuessa. Aivan kaikki vieraat eivät kirjoittaneet vieraskirjaan. Uskon kuitenkin, että pidemmällä aikavälillä tapahtuma oli hyvin hyödyllinen palokunnalle sen tunnettuuden kasvettua. Paloautojen esittely kuului tietenkin asiaan. Muutamia palokuntanuoria lähetin jakamaan SPEKin toimittamaa rekrytointimateriaalia kadunvarteen ja kutsumaan ohikulkijoita samalla vierailemaan asemalla. Vieraisiin tekivät ilmeisesti suurimman vaikutuksen palokuntalaisten vapaaehtoisesti kartuttama tietotaito sekä elämyksellinen vierailu paikassa, jossa tavallisesti ei tule käytyä. Seuraavalla kerralla täytyy vain huolehtia paremmin oman väen aikaisesta motivoinnista tapahtuman järjestämiseen. Onneksi emme mainostaneet, että paikalla olisi vakuutusasiantuntija. Lisäksi alkusammutusrasti näkyi porttikongista kadulle. Naisosasto lupautui tarjoilemaan vieraille kahvia, mehua ja pullaa sekä palokuntalaisille eväsleipiä. Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 8.–11. Mihinkään ei tullut ruuhkaa, mutta toisaalta lähes kaikilla rasteilla oli koko ajan joku vieras. Lasten turvallisuusleikkirasti vieVieraille opetettiin palavan kattilan sammuttamista sen kannella sekä sammutuspeitteellä. Palokuntalaiset taas vaikuttivat iloisilta saadessaan esitellä harrastustaan hyvin organisoidusti ja tutussa ympäristössä. Myös oma mainostus tulee hoitaa paremmin. Tapahtumaa edeltävä viikko oli minulle hieman stressaava. Toinen sammutusautoistamme oli pysäköity risteävän kadun varteen ja iso kankainen juliste oli sidottu sen kylkeen. Odotan myös innolla SPEKin kevääksi 2010 suunnittelemaa rekrytoinnin tukikampanjaa, sillä tämä Päivä paloasemalla -kampanja oli hyvin toteutettu. – Turvallisuus-messuilla esittäytyvät pelastustoimi, organisaatioiden pelastustoiminta, ympäristöturvallisuus, työturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, työsuojelu sekä henkilöturvallisuus. Vasta tapahtumapäivänä meille selvisi, että Ifiä edustaakin kaksi yrityksen palkkaamaa messuemäntää. syyskuuta, jolloin messuihin voivat tutustua hekin, jotka eivät pääse tapahtumaan arkipäivänä. Onnistunut tapahtuma Palaute sekä vierailta että järjestäjiltä oli kauttaaltaan positiivista. Ensimmäiset vieraat alkoivat saapua noin kymmentä vaille yksitoista, kun paria rastia vielä viimeisteltiin. Jäsenrekrytoinnin kannalta välittömät tulokset olivat laihat, sillä vain yksi vieras ilmoitti kiinnostuneensa miehistöosastoon liittymisestä, mutta toisaalta rekrytointi ei ollutkaan tapahtuman tarkoitus. SPEK tiedotti kampanjasta hyvin sekä palokunnille että yleisölle ja kampanjamateriaali tuki palokuntien omien tapahtumien järjestämistä asettamatta kuitenkaan liikaa rajoitteita. Onneksi kampanjamateriaaliin kuuluneessa järjestäjän oppaassa oli esitelty monia päivän teemaan sopivia leikkejä. Jälkimmäinen hieman yllätti minut, sillä tietoiskuja annettiin koulutustilassamme, joka on eri porraskäytävän varrella kuin asemamme. Koulutustilassa olleeseen vieraskirjaan ilmestyi tapahtuman neljän tunnin aikana noin 150 aikuisen kirjoittamaa nimeä. Vieraita oli paloaseman sisäänkäynnin porttikongiin opastamassa vanhasta palopostisimulaattorista, pystyputkesta, suihkuputkesta ja tapahtumajulisteesta tehty viitta. Se vaikutti tapahtumarastien sisältöön. Riskienhallintaosasto on aiemmin antanut turvallisuusopetusta lähinnä aikuisille ja osaston keräämien opetusvideoiden arveltiin olevan liian pelottavia tai vaikeasti ymmärrettäviä lapsille. Lisäksi Ifin edustajat kertoivat, että palovaroittimen käytön opetus kuuluu heidän rastilleen, mikä helpottikin järjestelyitä. Kahvija pullatarjoilu ei kuitenkaan yksin selittänyt tietoiskujen suosiota. Kyse on esimerkiksi palolaitoksilla olevista käyttäjistä, jotka kuitenkin vaikuttavat hankintapäätöksiin sekä kuntien palopäällystöstä. Kun jokaista vieraillutta aikuista kohden mukana oli arviolta yksi lapsi, voidaan päivän vierailijamääräksi arvioida kolmisensataa. Suurimman työn tekivät varmaankin kahvitusta pyörittäneet neljä naisosastolaista sekä turvallisuusneuvontaa antaneet kaksi valistajaa. Lopulta tapahtumapäivänä järjestelyihin osallistui kaikkiaan 28 palokuntalaista ja muutama muu osallistui ennen tapahtumapäivää tehtyihin valmisteluihin. Palokunnan oma mainostaminen tuntui kovin vähäiseltä. Päällimmäisenä huolenani oli, tuleeko tapahtumaan ensinkään vieraita. Tämän Pohjoismaiden merkittävimmän ja laajimman turvallisuusalan ammattitapahtuman kanssa yhtä aikaa järjestetään myös Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut. Turvallisuus-messut avoinna myös lauantaina 1/2010 57. Tapahtumassa vierailijoita kiinnostivat selvästi eniten paloautot, alkusammutuksen opettelu ja turvallisuustietoiskut. Turvallisuus-messut pitävät ovet avoinna myös lauantaina 11. Sen jälkeen alettiin järjestäjien hiljalleen saapuessa perustaa tapahtuman rasteja. Reilu viikko ennen tapahtumapäivää Mika Jäntti SPEKistä soitti minulle ja kertoi, että Ifin edustajat haluaisivat tulla muutaman palokunnan tapahtumaan neuvomaan vieraita onnettomuuksien välttämisessä ja toiminnasta onnettomuuden jälkeen
Vapaaehtoisen palokunnan sammutusmiesten lisärekrytointi on lähes mahdotonta, ja siksi sammutusmiesten ikääntyminen sekä vähyys vaivaavat erityisesti kaupunkien vapaaehtoistoimintaa. Pelastustoimi voitaisiin Ziemannin mielestä organisoida samalla tavalla kuin esimerkiksi ilmailulaitos tänä päivänä. Näkymät eivät ole kovin hyvät. Työelämän kiireet eivät yksinkertaisesti salli enää pätevän väen lähtemistä pois työpaikalta yhtäkkiä ja ennalta arvaamatta. Ziemann ei ole pelastustoimen valtiollistamisen kannalla. – Valtiollistaminen voisi kuitenkin tulla kyseeseen osana jotain turvallisuuskokonaisuutta, jossa olisi mukana pelastustoimen lisäksi muitakin toimijoita, hän miettii. Kehittyvä tekniikka lisää turvallisuutta jokapäiväisessä elämässämme. 58 1/2010 PELASTUSALA VUONNA 2025... Palokuolemien määrä on nelinkertaistunut viidessätoista vuodessa. Sisäasianministeriön pelastusosaston mukaan se mahtuu ”raamiin” ja on hyväksyttävissä, koska Suomen väestö on Euroopan ikääntyneintä. Suomi on nyt totisen paikan edessä. Nykytekniikka sallisi teoriassa toimimisen yhdestä paikasta, joko Suomesta tai vaikkapa Virosta. Uusi hätäkeskusuudistus on valmisteilla. Tekniikka valvoo turvallisuuttamme Kansanedustaja Jari Larikka, kokoomus, paloesimies. Kodeissa integroidut varoitin ja valvontajärjestelmät hälyttävät ja käynnistävät mahdolliset jatkotoimet kaikissa poikkeustilanteissa. Hänen käsityksensä on, että pelastaminen työnä muuttuu kaksijakoisesti. Ammattipelastajilta vaaditaan entistä laajempaa osaamista, jolla kompensoidaan nykyistä pienempiä vuorovahvuuksia. Työterveyshuolto arvioi palomiesten työkykyä kuten kuuluukin, mutta myös rajoittaa palomiesten täysipainoista työskentelyä, jolloin miesvahvuus ei anna todellista kuvaa toimintavalmiudesta ja pelastuskyvystä. Varsinainen pelastustoiminta tai ainakin sen osia voitaisiin puolestaan avata kilpailulle. Uudella, ikääntyvään väestöön kohdistuvalla hankkeella pyritään vaikuttamaan vanhemman väestön selviytymiseen. Hankkeen tarkoituksena on kouluttaa kaikki 65–85-vuotiaat kansalaiset omavalvontaan paloja pelastustilanteita varten. Päätöksiä Viroon siirtymisestä ei ole tehty, mutta uusi laitos on jo rakenteilla Narvaan, ja Pärnussa on jo aloitettu tehostettu hätäkeskussanaston suomenkielen opetus. Toisin sanoen alimitoitetaan uhat, jotta voimavarat riittävät. Eduskunnalla on päätäntävalta asiassa. Ennen pienet ja tehokkaat pelastuslaitokset ovat muuttuneet ikääntyvien palomiesten myötä tahtomattaan tehottomiksi. – Lakisääteisiä ei-operatiivisia toimintoja varten olisi oma elin. Suomen tavoite olla Euroopan turvallisin maa 2015 tuskin onnistuu, koska muut Euroopan maat mitoittavat voimavarat uhkien mukaan, eivätkä Suomen tapaan päinvastoin. Väestön inhimilliset kärsimykset kasvavat säästämisen vuoksi – säästöjen, joita kukaan ei oikeasti halua toteuttaa. Tätä mieltä on Ylen toimittaja Marcus Ziemann. Esimerkiksi suihkun liiketunnistin voi tunnistaa sairauskohtauksen saaneen, Ziemann visioi. Toisaalta vapaaehtoiset tarvitsevat entistä vähemmän perustietoa auttamistilanteissa, kun monia toimintoja voidaan etäkäyttää ammattilaisien toimesta tai ne ohjautuvat täysin automaattisesti. ”Maaseudulla ensihoidon maallikkoauttaja voi olla vaikkapa kylän taksikuski.” ”T ekniikan kehitys vähentää vuoteen 2025 mennessä perinteisiä pelastustehtäviä vielä merkittävämmin kuin viimeisen 15 vuoden aikana. – Esimerkiksi maaseudulla ensihoidon maallikkoauttaja voi olla vaikkapa kylän taksikuski, jonka defibrilaattoria ja automaattipaljetta voidaan etäohjata ammattilaisen toimesta hätäkeskuksesta tai sairaalasta käsin. Turvallisuus vaatii toimenpiteitä. – Uusilla autoilla on tuskin enää 15 vuoden päästä mahdollista ajaa nokkakolaria. Mikäli vakinaisen palokunnan voimavarojen alasajoa jatketaan, on edessä karvas tie. Sisäasiainministeriön kokeilu, jossa vakinaisen palokunnan toimia olisi siirretty vapaaehtoisille palokunnille, on epäonnistunut. Hän on taustaltaan palomies ja tehnyt opiskeluunsa liittyen viestinnän johtamisen diplomityön Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen viestinnästä. Kunnalliset tai alueelliset toimijat voisivat olla tässä kilpailussa mukana. Edellä kirjoitettu on tietysti hieman kärjistettyä, mutta samansuuntaista ajattelua on mielestäni harjoitettu pelastustoimen realiteeteista viime aikoina muutenkin. Tavoitteeseen Turvallinen Suomi ei päästä tinkimällä sen toteuttajista. K ysymystä on väkisinkin tarkasteltava jo tehtyjen linjausten mukaisesti
Sellaisia toimituseriä litiumparistoille on maahantuojankin mukaan ollut, että toiminta luvatulle 10 vuoden ajanjaksolle on edellyttänyt kuukausittaista jänniteimpulssia testinapista. Yleisimmin palovaroittimien ilmoitetaan toimivan noin 10 vuotta. Asukkaan velvollisuudet Pelastuslaki edellyttää, että palonilmaisulaitteet, kuten palovaroittimet, pidetään toimintakunnossa. Hankkeen toinen osa koski 10-vuotisparistolla tai -kennolla varustettuja palovaroittimia. Pariston vaihto Enemmistö markkinoilla olevista palovaroittimista on varustettu noin vuoden toimivalla 9 V:n paristolla. Kennonimikkeellä olleet virtalähteet olivat palovaroittimiin kiinteästi asennettuja litiumparistoja, joten näitä paristoja ei voinut vaihtaa. Jos kerrostalon tai rivitalon ikä on sama kuin palovaroittimen, on todennäköistä, että asukkaat ovat hankkineet palovaroittimensa samoihin aikoihin tai ne ovat olleet asuntojen valmistusajankohtana niihin valmiiksi asennettuina. Alkaliparistot toimivat vähän kauemmin kuin ruskokivi(ruskohiili-, hiili/sinkki-) paristot. Näitä tyyppejä hankittiin 8 eri mallia vuoden 1999 syksyllä ja vuoden 2000 alussa. Jos näissä malleissa kennon virta heikkenee raja-arvon alle, tällöin tulee vaihtaa koko palovaroitin uuteen. Lyhin pariston toiminta-aika oli 1 kk. Kosteus kuten kylpyhuoneesta tuleva vesihöyry voi välittömästikin antaa hälytyksen. Pariston ikä saattoi olla huomattavastikin palovaroitinta vanhempi, mutta pariston valmistusajasta ei yleensä ollut merkintää. Kaikkien näiden mallien toiminta perustui ionisaatioon, kuten Suomessa myytyjen palovaroittimien toiminta 99-prosenttisesti perustuikin vuoteen 2004 asti. Jos hälytysääntä ei kuulu, on paristo vaihdettava uuteen tai jopa uusia palovaroitin. 10-vuotistesteissä olleet palovaroittimet toimivat yleensä niin kauan kuin käyttöohjeissa mainitaan, parissa tapauksessa lyhyemmän aikaa ja muutamassa tapauksessa jopa luvattua toiminta-aikaa kauemminkin. Yhdessä palovaroittimessa jouduttiin vaihtamaan litiumparisto uuteen pari vuotta testien aloittamisesta. Lopuksi 10 vuotta toimineet palovaroittimet testattiin sekä Smokesabre-testikaasulla että Splintax-savutikuilla. 1/2010 59 Teksti: Risto Raitio, ylitarkastaja, Tukes Tukes on selvittänyt palovaroittimien toimivuutta 10 vuoden ajan eli vuodesta 1999 lähtien, jolloin annettu pelastustoimilaki edellytti kansalaisilta palovaroittimien hankkimista asuntoihin. Kaikki nämä palovaroittimet ovat joko jo tulleet toimintaikänsä päätepisteeseen tai tulevat aivan lähiaikoina. Testinapin painalluksia tehtiin pisimpään testeissä olleille palovaroittimille reilun 10 vuoden ajan mikä tekee vähän yli 120 painallusta palovaroitinta kohden. Tämä merkitsisi tasaisesti jakautuneena pari palovaroitinta jokaista asuntoa kohti. K aikki hankkeeseen kuuluneet palovaroittimet testattiin testinapista kerran kuukaudessa. Lisäksi löytyy varoittimia, joissa paristot (kennot) on asennettu kiinteästi palovaroittimeen, joten kaikkien mallien osalta ei ole vuosittaista pariston vaihtoa. Kaikkien kansalaisten tulisi testata omat palovaroittimensa testinapista vähintään kerran kuussa. Palovaroittimille tehtiin laaja käyttötesti 1/2010 59. Kaikkiaan hälytysäänen voimakkuutta on hankkeen aikana kuunneltu Tukesissa noin 1200 kertaa. Enemmistössä näiden tuotteiden käyttöohjeista mainitaan, että varoittimet toimivat 8–10 vuotta. On muutama sellainenkin malli tullut myyntiin, joiden toimintaiäksi mainitaan 5 tai 6 vuotta. Palovaroittimia ei ole suojattu ulkopuolista kosteutta vastaan ja kosteuden pääsy kammioon aiheuttaa jossain vaiheessa palovaroittimen turhan hälytyksen tai toiminnan estymisen. Tämän vuoden alusta palovaroitinpakkauksessa olevan pariston tulee toimia vuoden ajan. Tukesin teettämissä testeissä on kosteudella ollut suurempi vaikutus palovaroittimien toimintaan kuin pakkasella. Enemmistössä palovaroittimien käyttöohjeista mainitaan tuotteiden soveltuvan lämpötila-alueelle + 4 º C … + 40 tai 50 º C. Enemmistö hankituista palovaroittimista oli vuoden kestäneessä testissä, joka päättyi vuonna 2001, jolloin annettiin tilanneraportti hankkeesta. Pariston vaihdon jälkeen on kyseinen varoitin toiminut yhteensä 10 vuotta. Jos palovaroitin on alkanut hälyttää asunnossa ilman, että syy olisi väärässä sijoituksessa (esimerkiksi kosteuden tai ilmavirtauksen vaikutuksesta) eikä huoneistossa ole ollut savua ja laitteiden ikä on yli 5 vuotta, on syytä uusia laite. Paristokäyttöiset palovaroittimet eivät yleensä sovellu kylmiin tai kosteisiin tiloihin. Hanke päättyi, joten ei tiedetä kuinka kauan pisimpään reagoineet varoittimet olisivat vielä toimineet. Näiden mallien paristot olivat litiumparistoja. Sähköverkkoon kytkettävissä malleissa yleensä mainitaan, että alin käyttölämpötila olisi –10 º C. Kylmät lämpötilat tai suuresti vaihtuvat lämpötilat vaikuttivat erillistesteissä siten, että kuukaudenkin aikana saattoi pariston napajännite alentua sen rajan alle, jolloin palovaroitin alkaa hälyttää pariston heikkenemisestä. Osa on kuitenkin korvannut vanhan varoittimen ja eihän aivan kaikkiin asuntoihin ole hankittu valitettavasti ensimmäistäkään. Testissä olleita palovaroittimia ei imuroitu hankkeen aikana, joten pölyn ja lian annettiin vapaasti kerääntyä varoittimien sisään. Tällaiset paristot on hyvä vaihtaa kerran vuodessa tai aikaisemminkin, jos palovaroitin ei reagoi testinapin painallukseen. Jos kyseiseen malliin sisältyy varaparisto, paristo ei todennäköisesti toimi noin alhaisessa lämpötilassa kauaakaan. Kyseiset palovaroittimet sijaitsivat testien ajan noin viiden metrin päässä erittäin vilkkaasta ajotiestä, onneksi sentään ikkunat pidettiin kiinni. Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien osalta vaihtamiseen tarvitaan sähköalan ammattilaisen palveluja. Joissakin malleissa mainitaan toiminta-ajaksi 7–10 vuotta. Kaikilla palovaroittimilla, ovat ne sitten paristokäyttöisiä tai verkkovirtaan kytkettyjä, tulee eteen ajankohta, jolloin niiden toiminta päättyy ja ne pitää vaihtaa uusiin. On olemassa myös palovaroittimia, joissa on 10-vuotinen litiumparisto. Kosteus lisää myös paristojen virran kulutusta. Palovaroittimien ja paristojen toimintaikä Hankkeen tilanneraportissa vuonna 2001 mainittiin, että testatuista 50 erimallisesta palovaroittimesta 26 % ei toiminut alkuperäisellä paristolla vuoden ajanjaksoa. Pakkasen ja kosteuden vaikutus Palovaroittimen kestävyys on riippuvainen myös ympäröivästä lämpötilasta ja kosteudesta. Kaikkiaan on Suomessa myyty kymmenvuotisjaksolla vuosina 1999–2008 yhteensä noin 5,7 miljoonaa palovaroitinta. Tällöin tulisi harkita kaikkien kiinteistön palovaroittimien vaihtamista samanaikaisesti, kunhan asukkaat keskenään näin sopivat. Koesarjan lopussa testikaasuun reagoi vain noin joka toinen varoitin, mutta savutikkujen kehittämään savuun kaikki 10 vuotta testissä ollutta palovaroitinta. Paristojen korvaaminen uudella korjasi toimintakestoisuuden vuodeksi yhtä tapausta lukuun ottamatta eli syy oli käytännössä aina alkuperäisessä paristossa. Eniten palovaroittimia on Suomessa hankittu vuosina 1999 ja 2000, kumpanakin vuonna yli miljoona kappaletta
– Olemme tehneet kouluille opintomateriaalia ja kouluttaneet opettajia. Pitkäkestoinen akku varmistaa virran riittävyyden pitemmänkin työvuoron ajan. Siellä tarvitaan jo poliisipartio turvaamaan toisen poliisipartion tai pelastushenkilöstön toimintaa. He ovat hyödyntäneet tätä kaikkea omassa opetustyössään. Ajan oloon tieto tavoittaa kaikki kaupunkilaiset, sillä Suomessa on oppivelvollisuus. Helsingissä pelastuslaitoksen ja opetusviraston kumppanuudesta on saatu hyviä tuloksia. Ennaltaehkäisevässä turvallisuustyössä Korkiamäki uskoo kumppanuuden voimaan. www.eads.com/pmr www.virve.com Valtuutettu jälleenmyyjä PELASTUSALA VUONNA 2025... V uoteen 2025 mennessä pelastuslaitosten tehtävät monipuolistuvat myös palomestari Jari Korkiamäen mielestä. Kantaansa hän perustelee sillä, että mikäli pelastuslaitosten tehtäväkenttää laajennetaan liikaa, mikään tehtävä ei tule hoidetuksi kunnolla. Helsingissä samaa on jo nähtävissä, ei tosin vielä siinä mittakaavassa, Korkiamäki sanoo. Muiden EADS-radioiden tapaan THR9 on äärimmäisen luotettava ja helppokäyttöinen – vaativimmissakin operaatioissa. Korkiamäki on palomestarina Helsingin pelastuslaitoksella. – Tämä ei ole rasismia, mutta ellei maahanmuuttopolitiikkaa saada hallintaan, meitä uhkaa Ruotsin Malmön kohtalo. Mutta palokuolemista on moitittu palomiehiä, niin kuin me olisimme niihin syyllisiä, Korkiamäki pahoittelee. Ei sosiaalitoimen jatkeeksi. Ei turvallisuusajattelun ja -tiedon lisäämiseen välttämättä tarvita uusia organisaatioita. 60 1/2010 THR9 TETRA -käsiradio: Tehtäväsi koko kuva Uusi EADS THR9 -käsiradio mahdollistaa sujuvan yhteydenpidon kaikissa olosuhteissa. Korkiamäki sanoo olevansa huolissaan kansalaisten turvallisuudesta tulevaisuudessa. Suuri ja terävä näyttö auttaa hahmottamaan tilanteen nopeasti, ja kestävän rakenteensa ansiosta laite ei hätkähdä sen enempää pölyä, roiskeita kuin tärskyjäkään. – Ei poliisia syytetä nuorten kuolonkolareista, eikä puolustusvoimia talvisodan syttymisestä. Oma työ hoidetaan jatkossakin mahdollisimman hyvin, mutta halonhakkuuseen tai vedenkantoon pelastushenkilöstöä ei tule laittaa, Korkiamäki sanoo painokkaasti. Hän ei kuitenkaan halua laajentaa liikaa niiden tehtäväkenttää. For the Security of all. ”Oma työ hoidetaan jatkossakin mahdollisimman hyvin”. Lattiatason työnjohtaja on harmissaan pelastustoimen henkilöstöön kohdistuneista syytöksistä, joita väki on saanut kuulla jopa omasta ministeriöstä. – Ei pelastuslaitoksista pidä tehdä sosiaalivirastojen jatkeita
Pelastustoimen kaikilta toimijoilta vaaditaan laajempaa ja syvällisempää osaamista, olipa kyse sitten pelastustoiminnasta, onnettomuuksien ehkäisystä, turvallisuusviestinnästä, sairaankuljetuksesta, johtamisesta sen eri kirjoissaan, yhteiskunnan eri häiriötilanlanteisiin varautumisesta ja monista muista asioista. Vaikuttamisroolin toivon hieman skarppaantuvan. Pelastustoimen yhteisöllisyys on asia, jonka toivon kehittyvän jatkossa yhä myönteisempään suuntaan. Uskon, että alamme arvot – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – ovat sisäistyneet ja ne heijastuvat kaikessa toiminnassamme alan menestymisen parhaaksi. Pelastustoimelta vaaditaan syvempää osaamista. 1/2010 61 THR9 TETRA -käsiradio: Tehtäväsi koko kuva Uusi EADS THR9 -käsiradio mahdollistaa sujuvan yhteydenpidon kaikissa olosuhteissa. www.eads.com/pmr www.virve.com Valtuutettu jälleenmyyjä PELASTUSALA VUONNA 2025... Suomen Palopäällystöliitto, toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Palopäällystöliiton näkövinkkelistä operatiivinen, päiväja hallintopäällystö, alipäällystö ja miehistö muodostavat niin sanotusti ”yhtä köyttä yhdistyksen”. Näkisin mielelläni, että järjestöt voisivat tulla ulos rohkeampienkin esitysten muodossa muun muassa keskustelun herättämiseksi. Hyvin toimivalla yhteistyöllä saavutetaan myönteisiä tuloksia pelastustoimen palvelukyvyn kannalta. ”Rakentavasti vastakarvaan silittämisen” pitäisi olla sallittua, jopa odotettuakin järjestökentältä. Uskon, että tällä tavoin saataisiin pelastustoimen ääntä enemmän kuuluviin esimerkiksi valtakunnallisia tavoitteita asetettaessa. For the Security of all. Muiden EADS-radioiden tapaan THR9 on äärimmäisen luotettava ja helppokäyttöinen – vaativimmissakin operaatioissa. Suuri ja terävä näyttö auttaa hahmottamaan tilanteen nopeasti, ja kestävän rakenteensa ansiosta laite ei hätkähdä sen enempää pölyä, roiskeita kuin tärskyjäkään. O saaminen on pelastustoimen yksi keskeisimmistä menestystekijöistä, ja tulevaisuudessa sen merkitys yhä vain kasvaa. On tärkeää nähdä yhteinen maali, tavoitteet, ja myös löytää yhteiset keinot niiden saavuttamiseksi. Pelastusalan järjestöt ovat 2025 vahvoja vaikuttajia sekä alan ja kansalaisten osaamisen edistäjiä, kukin omien vahvuuksiensa mukaan. Toiminnallisten saavutusten lisäksi tämä palkitsee myös työtyytyväisyytenä. Osaamisen painotukset ja erikoistuminen toki vaihtelevat toimijaryhmien kesken, ja uskon, että meillä on 15 vuoden kuluttua entistä motivoituneempaa ja osaamisen kehittämisen merkityksen ymmärtävää väkeä alalla. Pitkäkestoinen akku varmistaa virran riittävyyden pitemmänkin työvuoron ajan
Toivon, että vuoteen 2025 mennessä eurooppalainen normityö ja kotimainen esimerkiksi Pelastusopiston suorittama testaustyö takaavat ammattimiesten käyttöön laadukkaat, tehokkaat ja turvalliset tuotteet jotka soveltuvat meidän ankariin sääolosuhteisiin. Aika-ajoin markkinoille on yritetty lanseerata ainakin myyjän mielestä käänteentekeviä uutuuksia, mutta yleensä niiden elinkaaret ovat jääneet lyhyeksi. Pelastustoimella on tulevina vuosina turvallisuuspalveluna entistä enemmän kysyntää. Kokemukseeni perustuen muutaman vuoden kuluttua ”keksitään” taas korkeapainepumppujen erinomaisuus sammutustyössä, joka taas tuo tullessaan ”uudet” käänteentekevät suihkuputket ja vaikuttavat letkukokoihin jne. Pelastustoimella on oltava riskinhallintavalmiutta, sen on toimittava niin arjessa kuin suuronnettomuuksissa tai äärimmäisen poikkeuksellisissa olosuhteissa aina yhtä varmasti ja moitteettomasti. O len seurannut pelastustoimen kehitystä lähinnä kalustotoimittajan näkökulmasta viimeiset 35 vuotta. Suurimmat muutokset pelastustoimen osalta ovat tänä aikana tapahtuneet organisaatiopuolella ja uskon, ettei tämä muutosprosessi ole vielä päättynyt. 62 1/2010 PELASTUSALA VUONNA 2025... Nyt jo tällä hetkellä olemme ovet avoinna Eurooppaan. Vuonna 2025 pelastustoimi toimii siis uudelleen organisoituna, sillä on huippukoulutuksen saanut operatiivinen henkilöstö, joka pystyy hoitamaan tehtävänsä tehokkaasti modernilla kalustolla ja voi olla myös ylpeä kotimaisen alan teollisuuden menestyksestä maailman markkinoilla. Keskeistä lähitulevaisuudessa on se, että pelastustoimi tulee olemaan erittäin kansainvälistä toimintaa. Kotimaiselta alan teollisuudelta seuraavatkin 15 vuotta vaativat jatkuvaa tuotekehitystä ja sitä innovatiivisuutta, jolla se globaaleilla markkinoilla on tähänkin asti menestynyt. Aika on osoittanut, että pelkästään pelastustoimen resursseilla ei selvitä vaan tarvitaan monen tason toimijoita yhdistämään voimavaransa. Olen vakuuttunut, että vuonna 2025 meillä on jo merkittävästi valmista tutkimuspohjaa, ja olemme senkin ansiosta toiminnassamme tehokkaampia ja pystymme suuntaamaan voimavaramme tarkoituksenmukaisesti. Tässä on ymmärrettävä, että tehtävistä selviytymiseksi pelastustoimen kaikkien keskeisten toimijoiden on oltava mahdollisimman vahvoja mukaan lukien julkinen sektori, valtionhallinto, kunnallinen alueellinen pelastustoimi sekä alan kolmas sektori eli järjestöja vapaaehtoistoimijat. Jo vuosia sitten innovoituja tuotteita on kuitenkin edelleen kehitetty ja saatu niistä tehokkaampia, ulottuvampia, nopeampia, teknisempiä ja turvallisempia. Uudet pelastajasukupolvet tulevat edelleenkin kokemaan ahaa elämyksiä ja keksimään jo edellisten sukupolvien kokeilemat ja hautaamat toimintamallit. Uskon, että tulevina vuosina myös hankinnoista vastaavat kantavat paremmin vastuunsa tiedottamalla myös epäonnistuneista hankinnoista, jolloin vältyttäisiin vahingon toistumiselta. SPLY:n toiminnanjohtaja Juhani Costiander. S uhtaudun hyvin positiivisesti pelastustoimen tulevaisuuteen. Tutkimuspohja lisää toiminnan tehokkuutta. Minulla on vahva visio pelastustoimen yhteiskunnallisen asiakastarpeen laajenemisesta. Olemmekin erittäin hyvän polun alussa tämän asian suhteen. On nähtävissä sentyyppistä kehitystä, että pelastustoimen olemassaolon perusta tulee varmasti säilymään, ja lisäksi toiminnat tulevat monipuolistumaan sekä kansainvälistymään. Uskon, että vuonna 2025 kansainvälisyys koskee koko pelastustoimen henkilöstöä. Haaste on siinä, miten pelastustoimi monimutkaisissa yhteiskunnallisissa haasteissa ja vaativissa toimintaympäristöissä pystyy pitkällä aikavälillä ja riittävästi vastaamaan sille asetettuihin vaatimuksiin. Vuosi 2025, joka on 15 vuoden kuluttua, ei ole kovin kaukana. Operatiivisen kaluston osalta uutuustuotteiden markkinoille tulo on ollut yllättävänkin hidasta. Huippukoulutettu operatiivinen henkilöstö ja moderni kalusto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka. Pidän tärkeänä sitä, että pelastustoimi on yhteiskunnallisesti verkottunut ja tekee poikkitieteellistä yhteistyötä. Lisääntyvä elektroniikan käyttö tuo tullessaan myös haavoittavuutta, kun kyseessä ovat tuotteet joiden käyttöiän pitäisi olla jopa kymmeniä vuosia. Tulevaan voidaan varautua muun muassa vahvan tutkimusohjelman avulla, ja olemmekin jo alana etenemässä suunnitelmallisessa tutkimustyössä. Uskon saman trendin jatkuvan myös tulevaisuudessa, mutta vuonna 2025 tulipalot sammutetaan ja pelastustehtävät hoidetaan kuitenkin edelleenkin perinteisin keinoin
Kuolemaan johtaneita tapaturmia on pelastusalalla ollut vuosittain 0–3, vuosina 1996–2007 yhteensä 10. Jokaista vakavaa tapaturmaa kohti sattuu keskimäärin 600 vaaratilannetta, joista ei aiheudu henkilötai materiaalivahinkoja. Sen sijaan pelastuslaitosten sisäisten riskien kartoitus sekä hallinta ovat jääneet helposti edellä mainittujen tehtävien varjoon. Vaara tulee nopeammin, jos sitä väheksytään Teksti: Juha Höök Vahinkopyramidi Lähde: Työturvallisuuskeskus/Martti Sirola. Työpaikalla sattuneissa tapaturmissa menehtyy noin 40 ihmistä vuosittain. 1/2010 63 Suomessa sattuu noin 120 000 työtapaturmaa vuodessa. Operatiivisen toiminnan lisäksi työturvallisuusriskejä sisältyy muun muassa asemapalveluun, työpaikkaliikuntaan, liikenteeseen, koulutukseen sekä työmatkoihin. Viisas toimii kuten opettaa Jokaisella on oikeus ja velvollisuus tehdä työtä turvallisesti – myös pelastusalalla. Suurin osa riskeistä liittyy työmenetelmiin ja -tehtäviin, joiden työympäristö vaihtuu jatkuvasti. Pelastustoimen työhön liittyy suuri joukko terveysja turvallisuusriskejä. Työturvallisuuslailla (738/2002) pyritään parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita, ennaltaehkäisemään ja torjumaan työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä sekä työympäristöstä johtuvia terveyden haittoja. Työturvallisuuslaki edellyttää, että jokaisen on noudatettava työpaikan turvallisuusohjeita, otettava huomioon vaaratekijät ja ilmoitettava työympäristössään havaitsemista työturvallisuusriskeistä esimiehelleen sekä työsuojeluvaltuutetulle. Lisäksi yleisenä tavoitteena on henkisen hyvinvoinnin lisääminen. T apaturmavakuutusten liiton tilastojen mukaan pelastusalalla tapaturman vuoksi korvaukseen johtaneiden tapaturmien määrä on ollut vuodesta 1996 lähtien vähän alle 600/vuosi, paitsi vuosina 2005–2007 se oli jo yli 600. Pelastusalan työn painopiste on perinteisesti ollut alan ulkoisten riskien kartoittamisessa ja hallinnassa
Riskinarvioin tia voidaan tehdä monella tasolla. 2006 Työturvallisuus ja sen valvonta, Talentum Työturvallisuuslaki 738/2002 Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. Esimerkiksi jokainen työntekijä tarkkailee työympäristöään jatkuvasti. Vain tunnistettuja vaaroja vastaan voidaan suojautua. Kaikki tapaturmat ja työstä johtuvat sairaudet pyritään estämään järjestelmällisesti. Riskinarvioinnissa tulee esille myös henkiseen/työyhteisön toimintaan liittyvät tekijät ja/tai arviointitilanne, jotka johtavat helposti niistä keskusteluun. Riskinarvioinnin tavoitteena on löytää tärkeimmät työolojen ja työturvallisuuden kehittämisalueet. Operatiivisessa toiminnassa riskienarviointi ja ratkaisut on tehtävä monesti tapauskohtaisesti, paineen alla ja ripeästi. 2007, Tutkimusraportti 2/2007, Pelastusopisto Kuikko, T. Kun tunnistettaan työn ja työpaikan vaaratekijät, voidaan niiden aiheuttamien riskien suuruus arvioida. Pelastus-Arvi -työkaluun voit tutustua ilmaiseksi osoitteessa www.ttl.fi/pelastus-arvi. Työpaikan ja työtehtävien vaarat voidaan jakaa karkeasti fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin sekä mekaanisiin vaaroihin. Valitettavasti läheltä piti -raportoinnissamme vanha palokuntalausahdus ”se mitä tapahtuu työvuorossa jää työvuoroon” pitää tässä yhteydessä pelottavalla tavalla paikkansa. Työtapaturmista aiheutuu kustannuksia muun muassa työnteon keskeytymisestä, työajan menetyksestä, ylitöistä, töiden uudelleen järjestelyistä, uuden työntekijän rekrytoinnista, materiaalivahingosta sekä vakuutusmaksujen noususta. On syytä muistaa, että tapaturmien inhimilliset vaikutukset kohdistuvat tapaturman uhrin lisäksi tämän omaisiin. Suositeltavaa olisi dokumentoida työpaikan riskinarviointi. Turvallisuustoiminnan perustana on työn vaarojen selvittäminen sekä toimiva riskinarviointi. Tutkinnalla ja toimenpiteillä ehkäistään jatkossa vastaavat tapaukset. Huttunen, H. Pelastuslaitosten sisäisten ja ulkoisten riskien arvioinnin avuksi on Työterveyslaitoksella kehitetty uusi työkalu. Myös tapaturmassa osallisina olleet, työvuoro ja koko työyhteisö kärsivät tapahtuneesta henkisesti. Ovatko riskit työtämme. Näissä tehtävissä erityisesti yksikönja/tai pelastustoiminnanjohtajan ammattitaito riskinarvioinnissa korostuu. Alaltamme puuttuu valtakunnallinen poikkeamaraportointijärjestelmä, jolla työtehtävissä sattuneet tapaturmat ja työturvallisuuspoikkeamat saataisiin tilastoitua kootusti koko pelastustoimesta. Pelastuslaitosten poikkeamaraportointikäytännöt ovat varsin kirjavia. Mallit ja käytännöt vaihtelevat pelastuslaitoksittain, paloasemittain ja jopa työvuoroittain. 64 1/2010 Huh – läheltä piti Työturvallisuuden poikkeamatilanteista (läheltä piti) ilmoittaminen ja niiden tutkinta on tärkeä keino tapaturmien torjunnassa. 2008 Työturvallisuuskeskus. Lähdemateriaali: Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen loppuraportti, SM julkaisu 39/2009 http://toimintakyky.pelastustoimi.net/ Höök, J. Usein tehtävällä mukana on myös muita toimijoita kuten poliisi, terveydenhoito, yksityinen turvallisuusala, jne. Kun esimerkiksi työvuorossa arvioidaan riskejä, kannattaa apuna käyttää työterveyshuollon asiantuntijuutta erityisesti terveydellisen merkityksen arvioinnissa. jolloin voidaan ajatella tehtävää yhOLEMME TYÖSKENNELLEET OLEMME TYÖSKENNELLEET TÄNÄ VUONNA 365 PÄIVÄÄ ILMAN TYÖTAPATURMIA teisenä työpaikkana. Arviointia tarvitaan erityisesti silloin, kun tehtävä/työtapa on uusi tai se suoritetaan uudessa paikassa. Pelastus-Arviksi ristitty työkalu on ollut pilottikäytössä muun muassa Tampereen aluepelastuslaitoksella, jossa riskinarvioinnin toteuttamisesta on saatu hyviä kokemuksia koko henkilöstön turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Tämän vuoksi onkin tärkeää tehdä ennalta riskienarviointi ja huomioida se koulutuksessa, jotta pelastustehtävän aikana pystyttäisiin tunnistamaan riskit. Lisäksi tapaturmat heikentävät työpaikan sekä pelastusalan imagoa. Arvioinnista löytyy helposti linkkejä myös esimerkiksi terveystarkastusten sisältöön. Kun vaaratilanteet saadaan vähenemään, vähenevät myös vakavat tapaturmat. Pelastusalan nolla tapaturmaa -ajattelutavan periaatteena on, että yhtään tapaturmaa ei hyväksytä. www.tyoturvallisuuskeskus.fi www.ttl.fi Voisiko tämä olla tavoitteena pelastusalalla. Myös työturvallisuuslaki edellyttää työpaikan vaarojen selvittämistä ja arviointia. Toisaalta voimmehan elää toivossa, ettei mitään vakavaa sattuisi – ainakaan oman työvuoromme aikana. Operatiivisessa toiminnassa riskienarviointi ja ratkaisut on tehtävä monesti tapauskohtaisesti, paineen alla ja ripeästi.. Pelastusalan tuleekin määrätietoisella ja sitoutuneella työturvallisuustoiminnalla pyrkiä hallitsemaan työturvallisuusriskit
Sitä mukaan kun arvostus laskee, laskee myös huipputekijöiden kiinnostus alaa kohtaan, Manninen sanoo. Turvallisuusviestinnän keinoin Suomi on lähestymässä tavoitettaan olla Euroopan turvallisin maa. – Rahastahan tässä pitkälti puhutaan, sekä valtiolla että kunnissa. – Mikäli pelastustoimeen ei saada urastaan, omasta ja alansa kehityksestä kiinnostuneita huipputekijöitä, meillä ei ole päteviä henkilöitä myöskään kansainvälisiin tehtäviin, Manninen sanoo. Kohti eurooppalaista yhteistyötä Alan arvostusta nostettava. Aiemmat valmiusjohtajan, ja sittemmin johtajan nimikkeet on muutettu lääninpelastusjohtajiksi. Ja miten ihmiset turvallisuuden kokevat, on paljon muutakin kuin pelastustoimintaa. Käännekohta turvallisuuskehityksessä tapahtui yleissivistävien koulujen otettua turvallisuuden paremmin osaksi opetusta. E urooppalainen pelastusyhteistyö on 15 vuoden kuluttua paljon tiiviimpää kuin tänä päivänä. Tätä edelsi turvallisuuden sisällyttäminen opettajakoulutukseen ja turvallisuuspedagogiikan voimakas kehittyminen. – Minun on sitä vaikea ennustaa, koska en tarkkaan tiedä, millainen se on tänäkään päivänä. Vaikka perinteiset paloja henkilöturvallisuuden kannalta perinteiset tehtävät tulevatkin hoidetuiksi, on kuitenkin vaarana, että alan kehitys näivettyy. Hänen mielestään pelastustoimelle tarvitaan kipeästi valtakunnallinen kehittämisohjelma, jossa selkeästi määritellään sen tehtävät ja niiden vaatimat panostukset. Myös yksityiset palveluiden tarjoajat on otettu mukaan toimintaan alihankintasuhteeseen. Tulevaisuuden uhkakirjo on Ojasen käsityksen mukaan suurempi ja monimuotoisempi kuin nyt. ”Ei ole vain palokuntaa ja vain sosiaalitoimea, vaan kaikki tekevät kaikkea”. ”Sitä mukaa kun arvostus laskee, laskee myös huippuosaajien kiinnostus alaa kohtaan”. Myös hänen käsityksensä on, että tulevaisuudessa pelastuslaitokset palvelevat kansalaisia kasvokkain, mutta entistä enemmän myös internetin välityksellä. Pelastusalan korkeakoulukoulutus on vakiinnuttanut paikkansa yliopistomaailmassa. Ei ole vain palokuntaa ja vain sosiaalitoimea, vaan kaikki tekevät kaikkea. Kehitys johtaa kohti suurempia kaupunkikeskuksia, mutta turvallisuudesta joudutaan huolehtimaan myös harvaan asutulla maaseudulla. Ylieurooppalaisen yhteistyön nimiin pelastustoimessa uskoo Tampereen aluepelastuslaitoksen johtaja Olli-Pekka Ojanen. Se on haaste myös pelastustoimelle. SPEK on sulautettu osaksi edellä mainittua palvelukeskusta. – Tämä johtaa väistämättä siihen, että urakierto vaikeutuu, eikä pelastustoimi enää kiinnosta urallaan karriääriä tekeviä henkilöitä. – Pelastuslaitokset ovat alueellisen turvallisuuden keskuksia. Ne toimivat hyvin myös monikulttuurisessa ympäristössä. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden takaamiseksi on luovuttava tsaarinaikaisesta hallinnon sektoriajattelusta. SM:n pelastusosaston rooli ja nimikin on muuttunut Pelastusalan palvelukeskukseksi, joka on tukipalveluiden tarjoaja, ja jolla ei ole varsinaista ohjaavaa roolia. – Koko pelastustoimelle on saatava sellainen status, ettei sitä pidetä vain lakisääteisenä pakkona, joka on hoidettava. Elämme silloin nykyistä paljon teknistyneemmässä yhteiskunnassa ja henkilöiden turvallisuudesta huolehditaan hyvin paljon teknisin apuvälinein. Se ei Ojasen mukaan onnistu, ellei pelastustoimessa omaksuta uusia toimintamalleja. Hänellä on kansainvälistä pelastustoimen kokemusta Euroopan palopäällystöliitosta, jonka aktiivina hän on toiminut. P itkän linjan pelastusalan ammattilainen, Medi-Helin toiminnanjohtaja Risto Manninen on huolissaan pelastustoimen yleisestä arvostuksesta. Maassa on viisi alueellista harjoitusaluetta ja niiden yhteydessä alueelliset koulutuskeskukset, jotka vastaavat henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja pääosin myös uuden henkilöstön koulutuksesta entisen Pelastusopiston siirryttyä lähes kokonaan Valtion kriisienhallintakeskuksen alaisuuteen. Samoin kuin useimmat pelastustoimen ammattilaiset, myös Ojanen näkee tulevaisuuden pelastuslaitosten toimintaympäristön nykyistä monimuotoisempana. Ne hoitavat hyvin laaja-alaisesti kaikkia kansalaisten turvallisuuteen liittyviä asioita. N äkemykseni mukaan vuonna 2025 Suomen valtiollinen pelastustoimi toimii aluehallintoviranomaisten alaisuudessa viitenä läänikohtaisena aluepelastuslaitoksena. Sopimuspalokunnista on kovaa vauhtia kehittymässä puoliammatillisia palokuntia. – Tiukasta sektoriajattelusta on luovuttava. Harvaan asutuilla seuduilla ja tietyissä erityiskohteissa osaa valmiudesta hoitaa Suomen Paloturva ja Ensihoito oy:n yksiköt, osin maasta ja osin ilmasta käsin helikopterikalustollaan. Yhteistyötä ammattipalokuntien ja sopimuspalokuntien välillä on tiivistetty Etelä-Suomen lääniä lukuun ottamatta. – Olemme menossa kohti mukavuuskulttuuria, jossa yhteiskunta on entistä herkempi häiriöille, ja jo pienellä häiriöllä voi olla hyvin laajakantoiset seuraukset. – Kanssakäyminen on kuitenkin yhtä välitöntä kuin nyt, hän sanoo. Valtiolla viisi aluepelastuslaitosta Helsingin Pelastuskoulu, rehtori Matti Waitinen. Manninen ei mielellään ennusta, millainen on pelastustoimemme tila vuonna 2025, miten turvallisessa maassa silloin elämme. Hän näkee alan uhkana kehityksen, jolla pelastustoimelta vähennetään henkilöstöä ja karsitaan tehtäviä, niin että sen tehtävät yksipuolistuvat. 1/2010 65 PELASTUSALA VUONNA 2025..
Tuona vuonna Suomessa kirjattiin ennätysmäärä lasten tulenkäytöstä aiheutuneita tulipaloja, 422. Helsingin pelastuslaitoksen onnettomuusseloste 7753/2009 kertoo: asuntopalo pienkerrostalossa; viereisen asunnon naapuri havaitsee portaikossa savua ja soittaa 112:een; asunnosta, josta soittaja epäilee savun tulevan, kuuluu yskintää. Senkki ja irtaimistoa tuhoutunut. Myöskään vuosi 2009 ei ollut sisäministeriön hartaasti kaipaama käänne parempaan. Hälytysilmoitus Kallion, Malmin, Käpylän ja Mellunkylän paloasemilla kajahtaa aikahaitarissa 17:06:09–17:07:54. Arvio palon syystä: ei voi arvioida. 66 1/2010 Kirjoittaja Juhani Katajamäki oli Pelastustieto-lehden ja sen edeltäjän Palontorjunta-lehden päätoimittaja 1977–2003 katajamäki Palokuolema n:o 101/2009 A ivan asuinnurkille se osui, viime vuoden 101.* palokuolema, naapurikiinteistöön 30 metrin päähän. Kotivideon oloinen lyhytelokuva näyttää muutaman sekunnin välähdyksin nuoren ihmisen tärkeitä elämänvaiheita vauvasta avioitumiseen ja oman lapsen syntymään. Yksin kotona ollut tyttönen löytää tulitikut, leikkii niillä runon varoittavista sanoista huolimatta ja sitten: ”Nyt jo hame syttyykin, / Tuli tarttuu hiuksiin. Ministeriön muutama vuosi sitten asettama tavoite palokuolemien alenevasta suunnasta (korkeintaan 49 palokuolemaa 2009, alkaneena vuotena 41 ja vuonna 2012 enää 30) ei ole realistinen. Vaikka kuinka ovat pelastamisen tekniikka ja osaavat kädet nopeasti paikalla, tukahduttava savu on nopea viikate. joulukuuta. Enkä tarkoita vain pelastustointa. Pitäisikö paloturvallisuuskasvatuksessakin kokeilla jotain vastaavaa?, kyselin 4. joulukuuta alkaen Finnkinon elokuvateatterissa pyöri kuukauden ajan alkukuvana 45 sekunnin pituinen tietoisku Tässä olen minä. Ensihoitoyksiköiden H190 ja H591:n ponnistelut varttuneen naishenkilön elvyttämiseksi eivät tuota tulosta, savukaasut ovat nopea myrkky. Kuukauden päästä 14. Mitään ei ole tehtävissä, vaikka lämpökamera nopeasti paikallistaa uhrin Malmin H51:n sammutusparin tunkeutuessa savun täyttämään huoneistoon. / Polttaa päältä, polttaa alta. Arvasitte oikein: ihmisten liikehdinnästä ja katsojakumppaneihin heitetyistä nopeista katseista huomasi sanoman hätkähdyttäneen. Tietoisku on vaikuttava. / Hirveä on tulen valta”. Loppukuva on karski ja teksti lohduton: ”Laurasta nyt ainoastaan / kenkäpari jälkeen jää / ynnä läjä tuhkaa vaan, / niin kuin näyttää kuva tää”. Olen joskus pohtinut, kauanko avuntulo lähipaloasemilta omaan taloyhtiöömme kestää. Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurannan perusteella palokuolemia oli viime vuonna 97, Pronton tietokanta saa luvuksi 104. Hetken tauon jälkeen sama miesääni jatkaa: ”Tulipalon, jonka syttymisen olisin itse voinut estää”. Viime lokakuun kolumnissani esittelin kuvarunon Tyttö ja tulitikut lasten kuvakirjasta Jörö-Jukka. päivän jälkeen sattui ainakin kolme muuta palokuolemaa Töysässä, Vantaalla ja Heinolassa.. Paloturvallisuusvalistuksessa tarvitaan monenlaisia keinoja, myös tämänkaltaista realismia. Vai mitä mieltä olette tästä. Kiitos siitä! * Palokuoleman järjestysluku ei ole absoluuttinen totuus. Epäilyjä ulkopuolisesta rikoksesta ei ilmennyt.” Taas kerran ylittyi sadan palokuoleman raja. Hyvin ymmärtää, miksi tavoitelukuja ei ole viime aikoina kovasti esille nostettu. Kävin elokuvissa (K alle 15 v) varta vasten tietoiskun takia. Elokuvasali on ”mainosten” aikana vain puolipimeä, joten yleisön reaktioita saattoi seurata. Sanottiin mitä ajateltiin eikä kaihdettu kertoa kovistakaan keinoista. Minielokuva on Palosuojelurahaston kustantama ja sen tuottajina ovat alamme keskusjärjestöt SPEK ja SPPL. Helsingin hätäkeskus kirjaa ilmoitusajaksi 17:05:18, päivä on 17. Joulukuun 17. Kauan ei tarvinnut odotella. Ensimmäinen yksikkö ehtii kohteeseen koillis-Helsinkiin 17:14:20. Huoneistosta arvellaan löytyvän myös toinen uhri, mutta epäily osoittautuu vääräksi. tammikuuta poliisi kommentoi oman tutkintansa tulosta Pitkäselle: ”Palo lähtenyt olohuoneen hyllyn (senkki) kohdalta. Toimintaa johtanut palomestari Jani Pitkänen tekee silmämääräisen palontutkinnan: Syttymistila on olohuone, jonne palo on rajoittunut. lokakuuta päivätyssä, kuun lopulla ilmestyneessä jutussa. Kirja ilmestyi 1951. Käsikirjoittaja on Paavo Westerberg ja tietoiskun ideointiryhmän vetäjä Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen. Olohuoneessa on senkki, jonka alaosassa syvät hiiltymäjäljet. Runsas kymmenen minuuttia siihen riittää, että savuun havahtuva uhri menettää henkensä. Seuraavana vuonna niitä oli 330, joista 88:ssa menehtyi yhteensä 24 lasta! (Noina vuosina monia aiheita uskallettiin lähestyä kaartelematta, vailla meidän ajallemme niin ominaista ylivarovaisuutta. Joko kynttilä jäänyt palamaan tai hyllyssä ollut tuhkakuppi, jossa kyteviä tumppeja. Kaksi kuukautta myöhemmin, 11. Kammon saa aikaan esimerkiksi “lapsen sormen koskettaminen tuleen valvonnan alaisuudessa“.) Kerroin lokakuun kolumnissa myös kouluja kiertäneestä vaaratonta iskua ei ole -diasarjasta ja sen lähes inhorealistisista kuvista: nyrkiniskujen murtamista leukaperistä, potkimalla murskatuista poskiluista, teräasein pahoinpidellyistä kasvoista. Nyt sen tiedän, yhdeksän minuuttia talvisaikaan. Palontorjuntalehden pääkirjoituksessa 1953 siteerattiin Itävallan palosuojelukeskuksen toiminnanjohtajan tekemää tutkimusta, jonka keskeinen sanoma oli: ”kammo tulta kohtaan on ainoa keino pienen lapsen pysyttämiseksi erillään tästä tuhoavasta elementistä“. Video etenee rauhallisen miesäänen saattelemana leppoisasti: ”Tässä olen minä puolivuotiaana / ja tuossa kuusivuotiaana / tässä minä ja vaimoni / ja siinä esikoisemme /tässä minä olen kolme kuukautta sitten / (..lyhyt tauko..) / ja tässä minä olen nyt / kaksi päivää tulipalon jälkeen”, sama rauhallinen miesääni jatkaa ja kuva näyttää patologian laitoksen operaatiopöydällä makaavan tunnistamattoman paloruumiin. Vasta viimeinen kuva kertoo mistä on kysymys, ja sanoma tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Palovaroitin on, mutta ilman paristoa
Lähtökohtana on se, että pelastustoimen ydintehtävät eivät tule suuresti muuttumaan vuoteen 2025 mennessä. Uskon, että pelastuslaitos tulee muuttumaan ja laajenemaan myös siten, että työtä ei tehdä vapaaehtoisten, vaan asiantuntijoiden voimin. On pyrittävä jakamaan tietoa laajalti. Turvallisuuspalvelujen tarjoaminen on nykyistä suunnitelmallisempaa, kun nyt lähdemme liiaksi liikkeelle lain vaatimuksista; tulevaisuudessa toiminta on asiakaslähtöisempää. Omassa työssäni tällaista konkretiaa edustaa esitys siitä, että paloasemista tulee oman alueensa turvallisuuskeskuksia; turvallisuusalan tavarataloja, jonka käsitteen olen lainannut Kim Nikulalta, Myllyniemi sanoo. Jos yleinen turvallisuusasenne lisääntyy, se näkyisi myös pelastusalan resursoinnissa. Pelastuslaitoksilla on käytettävissään helikopterikalustoa, jolla mobilisoidaan joukkoja nopeasti alueiden äärilaidoilla. Pelastustoimi vastaa lakisääteisestä ensivasteja sairaankuljetustoiminnasta niin maalla kuin ilmassa. – Paloasemat ovat turvallisuuskeskuksia, joista ihmiset voivat vapaasti tulla hakemaan tietoa ja opastusta erilaisissa turvallisuusasioissa. – Kyllä ovat. Ne pysyvät samana mutta tulevat laajenemaan turvatakseen kansalaisten arkipäivää monella eri tavalla. Joko hyvässä vauhdissa toteutumassa ja näkisin, että erittäin pitkälle nämä asiat ovat silloin jo toteutuneet. Piia Vähäsalon mielestä pelastusalalla on päästävä irti yksittäisen kodin tarkastamisesta. Näen kehityksen positiivisena erityisesti pelastustoimen osalta, joka aidosti pystyy palvelemaan kansalaisia laaja-alaisena organisaationa. Pelastuslaitos tulee toimimaan ikään kuin laajana turvallisuuden tavaratalona. – Meidän tulisi myös löytää oikeat kohderyhmät, joille valistusta annetaan. 1/2010 67 PELASTUSALA VUONNA 2025... – Sellaisia voisivat olla, sanotaan vaikka tiistai-iltaisin järjestettävät turvallisuusinfot. Niitä järjestettäisiin säännöllisesti ja ne olisivat aina kaikille kiinnostuneille avoimet. Piia Vähäsalosta lienee selvää, että resurssit pelastustoimessa eivät tule tulevaisuudessa lisääntymään. Pelastusviranomaiset myös jakavat auliisti tällaista tietoa ja liikkuvat ihmisten parissa. – Meidän tulisi asennoitua työhömme uudella tavalla. Kunnallinen taloustilanne on kuitenkin ainakin nyt valitettava realiteetti, ettei oikein muuta ole lupa odottaa. Pelastustoimi ei muiden turvallisuusviranomaisten tapaan tuo Vähäsalon mielestä riittävästi esille omaa turvallisuuskäsitettään. Paloasemista näkisin tulevan eräänlaisia turvallisuustietokeskuksia, ikään kuin moderneja kirjastoja, joista ihmiset hakevat erilaista tietoa. Kun tällaista pitkäjänteisesti jaksetaan tehdä, ihmiset taatusti palvelun löytäisivät. – Toivon toki olevani tässä väärässä. Pitäisi ryhtyä puhumaan muustakin kuin palotarkastuksista. Kansalaiset arvostavat ja pitävät pelastusviranomaisia jatkossakin luotettavimpana viranomaisena. Laaja-alainen turvallisuusvaikuttaja. Suomen Palomiesliitto, puheenjohtaja Kim Nikula. Entä, ovatko hänen nyt esittämänsä asiat toteutuneet tai vahvasti toteutumassa 15 vuoden kuluttua. Suomessa on tulevaisuudessa raskas kansainvälinen pelastusjoukko, joka palvelee aktiivisesti sekä kansainvälisissä operaatioissa että osallistuu kotimaassa matalariskialueilla pelastusoperaatioihin ja poikkeusolojen tilanteisiin. Pelastuslaitoksista tulee henkilöstömäärältään suurin turvallisuuspalveluiden tuottaja uusien lakisääteisten tehtävien myötä. Se vaatisi myös toiminnallista muutosta, sillä olemme liiaksi jämähtäneet tarkastuskulttuuriin. Se tarkoittaa sisäisen turvallisuuden asiantuntijaorganisaatiota, josta turvallisuuspalvelut tuotetaan yhdeltä viranomaiselta pois lukien järjestyksen ja maanpuolustuspalveluiden ylläpitäminen. Ettei aina kuljettaisi kertomassa samoille ”rotaryklubeille” tai vastaaville. Usein kuljemme myös kertomassa myös niille, joilla asiat jo ovat kunnossa. Jokaisella keskuskuntien ulkopuolella olevalla paloasemalla on vähintään kaksi pelastusalan ammattilaista, jotka koordinoivat tukijoukkoja ja vastaavat asemansa toiminnasta. Selvitystyön asiat toteutuneet V uoden palomieheksi valittu, Jokilaaksojen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo visioi, että 15 vuoden kuluttua, vuonna 2025 pelastustoimi on Suomessa yhteiskunnallinen turvallisuusvaikuttaja, joka laajaalaisesti hoitaa kotien ja yritysten turvallisuutta. Laaja turvallisuuden tavaratalo P ekka Myllyniemi, sisäasiainministeriön pelastusosaston ylijohtajana ja kansanedustajana sekä Lohjan kaupunginjohtajana toiminut pitkän linjan vaikuttaja, myös pelastustoimessa, katsoo, että pelastusala on 15 vuoden kuluttua laaja-alainen turvallisuustoimija suomalaisessa yhteiskunnassa – Näkisin, että tässä mielessä vastaus löytyy sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jossa on paljon sellaisia asioita, jotka konkreettisesti tulevat ohjaamaan kehitystä tähän suuntaan. S uomi on Euroopan turvallisin valtio vuonna 2025, ja asettaa tavoitteekseen olla maailman turvallisin valtio vuoteen 2050 mennessä
Pelastustoimen perusrakenne on Partasen mukaan ennallaan. ”O lemme pelastustoimen tulevaisuusraadissa pohtineet vuosia 2015– 2025 ja niihin liittyviä tulevaisuuden uhkakuvia. Tätä mieltä on pelastustoimen ylin virkamies, pelastusylijohtaja Pentti Partanen sisäaisainministeriöstä. Tulevaisuuden pelastustoimi on Partasen mielestä eräänlainen turvallisuusasioiden tavaratalo. Mahdollista on myös, että pelastuslaitokset yhdistyvät, jos haetaan samanlaista suuruuden ekonomiaa. Se on toiminut vuosien saatossa aina hyvin tai erittäin hyvin. Pelastustoimen henkilöstöltä vaaditaan paljon enemmän kuin nyt. Alan uhkina pelastusylijohtaja mainitsee kaksi asiaa ylitse muiden: kyvyttömyys uudistua, eli käpertyminen vanhoihin toimintamalleihin sekä kuntien välisen yhteistyön vaikeutuminen. Tehtävät ovat monipuolisempia ja vaativat erikoisosaamista. Laman aikana henkilöstön saaminen maaseudulle ei ollut ongelma, mutta muutaman vuoden kuluttua se voi olla taas edessä. Hätäkeskusuudistus on tosi iso asia tulevaisuudessa. Teknistyvä ja monimutkaistuva yhteiskunta asettaa jatkuvasti lisähaasteita myös pelastustoimelle.” Maaseutujen autioituminen haasteena. Siksi pitää varautua”. Samoin haaste on pelastajien todellisen urasuunnittelun käynnistäminen huomioiden ainakin työaika, työkyky (ikääntyminen) ja palkka. S illä varauksella, ettei maailmalla tai yhteiskunnassa tapahdu dramaattisia mullistuksia, Suomessa on vuonna 2025 vähintäänkin yhtä turvallista elää ja asua kuin nyt. Lähdimme liikkeelle siitä, mihin suuntaan yhteiskunta voi kehittyä ja siitä peilanneet pelastustoimen tulevaisuutta. Valtio ei ole ei tässä aloitteentekijänä. Tulevaisuuden suuri haaste on maaseutujen autioituminen: miten turvata jäljellä olevien ihmisten turvapalvelut eli saada palokunnat pysymään elinvoimaisina maaseuduilla, ja miten saada koulutettua väkeä palokuntiin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja asukkaat vähenevät. Vastaavanlaisten muiden isojen lisätehtävien sälyttämistä pelastuslaitokselle ei oikein osaa kuvitella ainakaan tällä hetkellä. Pelastuslaitokset vuonna 2025: Turvallisuusasioiden tavarataloja Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtaja, entinen SPEK: n toimitusjohtaja Simo Tarvainen. Se käyttää hyväkseen enemmän teknologiaa, eritoten viestija tietotekniikkaa. ”On todennäköistä, että myös epätodennäköistä tapahtuu. Yhteistyötä muiden viranomaisten (sosiaalija terveystoimi, poliisi, kunnat) kanssa sen sijaan tullaan varmasti tiivistämään, mutta putkavahdeiksi palomiehet tuskin ryhtyvät. Lähes 200-vuotisen historian omaava maamme vapaaehtoispalokuntatoiminta tuskin suuresti muuttuu. Kuntien pitäisikin nähdä itsensä, ei pelastuslaitosten asiakkaina, vaan omistajina. – Jos kunnat käyvät riitelemään, siitä ei hyvä seuraa. – Mutta koska on todennäköistä, että myös epätodennäköistä tapahtuu, pelastustoimen on oltava valmis varautumaan myös kaiken varalta. Sen tehtävissä painottuu onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja kaikkinainen turvallisuusasioiden edistämistyö. Pelastuslaitosten määrän hän arvioi nykyistä pienemmäksi. Se on haaste myös alan koulutukselle. Näköpiirissä on monenlaisia haasteita, kuten ensihoidon tulevaisuuden järjestämisvaihtoehdot, eli onko se tulevaisuudessa pelastustoimen asia vai ei. Vuonna 2025 niitä on mahdollisesti 15 nykyisen 22 asemesta. 15 vuoden päästä pelastustoimi on nykyistä tehokkaampi. Harvaan asutuilla seuduilla vapaaehtoispalokunta on lähes ainoa toimiva turvallisuusorganisaatio tänä päivänä. Dramaattisia muutoksia ovat hänen mielestään esimerkiksi sota tai nykyistä paljon syvempi talouslama sekä kansainvälinen terrorismi. Partanen kuitenkin korostaa, että kaikki on kiinni kunnista, niiden halusta muutoksiin. Resursseja tulee olla eniten käytössä silloin, kun riskit ovat suurimmat. Pelastustoimelle on viime vuosina vakiintunut niin sanotuksi uudeksi tehtäväksi ensivastetoiminta eli ambulanssityhjiöiden paikkaaminen. Todennäköisesti tullaan menemään siihen, että koko maassa on 2–3 isoa hätäkeskusta 10–20 vuoden päästä. 68 1/2010 PELASTUSALA VUONNA 2025... Myös ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa pelastustoimelle uusia haasteita yhteiskunnan kannalta tärkeiden toimintojen turvaamisessa. Tulevaisuuteen ylijohtaja suhtautuu kuitenkin ”positiivisen optimistisesti”. Päätoimisen henkilöstön osalta tullaan varmasti käyttämään nykyistä joustavampia työaikoja ja -tapoja
Loukkaantumiset tapahtuivat kahdessa kolmasosassa tapauksista liikennevaloristeyksissä ja taajamissa. Pelastustoimen hälytysajo-onnettomuuksissa loukkaantuu joko vuosi henkilöitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ulkoistamisten vaikutuksia yritysten riskienhallintaan. Eniten onnettomuuksia ajettiin ambulanssilla ja toiseksi eniten paloautolla. Lisäksi yhteenvedossa esitettiin joitakin parannusehdotuksia ja suosituksia ulkoistamiseen liittyen. Lisäksi selvitettiin onnettomuuksien liikenneympäristö, sääolosuhteet, kalusto, kuljettaja sekä onnettomuuksien aika ja paikka. Tekijä: Anssi Heikkinen Työn nimi: Pelastustoimen hälytysajo-onnettomuudet. Onnettomuuksista tutkittiin alueellista ja ajallista jakautumista sekä henkilövahinkoja. Vartiointitoiminnan ulkoistamisia on toteutettu paljon ja ammattitaito tämä muutosprosessin hoitamiseen on olemassa. Siitä huolimatta niitä ei poliisitutkinnan lisäksi erikseen tutkita tai tilastoida. Aineisto koottiin poliisiasiain tietojärjestelmästä tutkimusluvan ehtojen mukaisesti ja se koostui poliisin tietoon tulleista pelastustoimen hälytysajo-onnettomuuksista. Kaksi seuraavaksi yleisintä onnettomuustyyppiä olivat osuminen toiseen ajoneuvoon kaistanvaihdon tai ohituksen aikana sekä suistuminen. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin näiden kolmen yrityksen alueellisten pelastuslaitosten päällystöviranhaltijoita, jotka ovat olleet yhteistyössä oman alueensa yritykseen. Turvallisuustoiminnot ovat osa yritysten riskienhallintaa, joten on oletettavaa, että näiden ulkoistamisilla on vaikutuksia kokonaisvaltaiseen turvallisuusjohtamiseen. Erillistä hälytysajolisenssiä ei tällä hetkellä lain mukaan vaadita. Tehdaspalokuntien ulkoistamisia on vähän ja kokemukset tästä ovat vielä heikkoja. 1/2010 69. Joka kolmannessa hälytysajo-onnettomuudessa loukkaantui ihminen. Opinnäytetyö toteutettiin empiirisenä ja kvalitatiivisena tutkimuksena. Tavoitteena oli hakea konkreettisia tekijöitä, jotka vaikuttavat positiivisesti tai negatiivisesti kokonaisuuteen. 1/2010 69 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hälytysajossa tapahtuneiden onnettomuuksien olosuhteita ja määriä. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla. Yleisin onnettomuustyyppi oli liikennevaloissa punaisia päin ajattaessa kolarointi. Lisäksi tutkittavana olivat riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen asettamat vaatimukset ulkoistamisprosessille. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella laadittiin yhteenveto, jossa selvitettiin tarkemmin riskitekijöitä ja niiden vaikutuksia. Haastateltavina olivat kolmen turvallisuusselvitysvelvollisen yrityksen turvallisuustoimintojen johtotehtävissä työskentelevät henkilöt. Tutkimukseen otettiin mukaan myös pelastuslaitosten näkökulmat riskeistä ja niiden vaikutuksista. Lähes puolessa tapauksista tien pinta oli jäinen. Tutkimus suoritettiin pääasiallisesti teemahaastatteluina. Pääasiallisesti aineistoa analysoitiin kuvailevilla menetelmillä, tunnusluvuilla ja kuvioilla. Turvallisuustoimintojen eli vartioinnin ja tehdaspalokuntien ulkoistamisia on pohdittu teollisuudessa jo vuosia. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Mikko Heikkilä Työn nimi: Turvallisuustoimintojen ulkoistamisen vaikutukset riskienhallintaan. Lähes puolet loukkaantumisonnettomuuksista tapahtui helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana tai lämpötilan ollessa välillä -4 – +4. Molemmat sukupuolet huomioon ottaen yleensä hälytysajoneuvon kuljettaja oli iältään 30–39 vuotta
Vanhat ihmiset ja lapset tykkäävät käyttää potkukelkkojaan. Se olikin hyvä esitys, sillä tämä idea valittiin EU:ssa yhdeksi parhaista toimivista maaseudun kehityshankkeista. Lautan etuina ovat sen keveys (35 kg) sekä se, että lautalla voi vaikka seisoa sen kaatumatta, sillä paino jakautuu koko lautan alalle. Pelastuslautta voidaan sijoittaa yksikön katolle vaikkapa sarjatikkaiden päälle. malliversionsa. Ylipalomies Ari Toivarin keksinnöt ovat tulleet tutuiksi Suomen kansalle. Palomies, keksijä Toivari kehitti pelastuslautan Ari Vakkilainen. Tampereen aluepelastuslaitoksen Hervannan yksikköön (T41), joka toimii toisena vesisukeltajien yksikkönä Tampereen toimialueella, hankittiin hänen kehittelemänsä lautta. Lautta on ollut T41:ssä vuoden ”koekäytössä” ja hyväksi todettu. Lautassa on integroidut vetoaisat, joten sitä voidaan käyttää talvisin myös rekenä. Pelastuslautta Hitaana ja rauhallisena hämäläisenä Ari Toivari kehitti lauttaansa seitsemän vuotta. 70 1/2010 O lemme usein unohtaneet, että henkilöstössämme on idearikkaita ja kekseliäitä henkilöitä. Pohjaosassa on erilliset vahvikkeet. Vanerisessa lattiaosassa on sukeltajan ylösnousua helpottamassa käsiaukot. Ylipalomies Ari Toivari ei ole ainut Tampereen aluepelastuslaitoksella oleva idearikas henkilö, vaan meillä on heitä onneksi muitakin. Lauttaa voidaan käyttää veneen korvikkeena, tukevasta rakenteesta johtuen lautalla voi vaikka elvyttää veden alle joutunutta henkilöä. Lautta oli myös testattavana Helsingin pelastuslaitoksella, josta lauttaa palautettaessa annettiin negatiivista palautetta sen ahtojäissä liikuttelemisen hankaluudesta. Toivarin idea mummonmökistä esiteltiin Suomesta EU:lle hyvänä kehityshankkeena. Tampereen aluepelastuslaitos on ollut työntekijänsä tuotteeseen sen verran tyytyväinen, että päätimme hankkia kolmeen seuraavaan uuteen yksikköömme sellaiset. Luopioisiin on rakennettu Toivarin ja hänen arkkitehtiveljensä idean pohjalta jo seitsemän mökin yhteisö. Pelastuslautan kaiteet kääntyvät säilytyksen ajaksi alaspäin. Tuo lautta oli hänen 5. Televisiossa aikoinaan esiteltiin Luopioisten mummunmökit ja kelkkailuväylät. PEH-muovista tehtyä lauttaa on helppo korjata esimerkiksi mattomiehen välineillä. Lautta ei uppoa, sillä siinä on kaksi ilmatiivistä PEH-muovista tehtyä ponttoonia. Ennenhän hiekkaa oli oltava joka paikassa jalkakäytävällä. Tämä valinta julkaistiin loppuvuodesta 2009. Tikkaita tarvittaessa lautan voi nostaa helposti sivuun. Toinen kekseliään ylipalomiehen idea oli sellainen, että jätettäisiin kelkkailuväylä potkukelkalle. Tämä idea sai myös niin suuren huomion, että lakia yleisten alueiden kunnossapidosta muutettiin siten, että nykyisin jalankulkuväylästä voidaan jättää hiekoittamatta kaista potkukelkoille. Mikäli haluat lisätietoja pelastuslautasta, keksijä vastaa mielellään kysymyksiin numerossa 040 5950 164. He eivät aina valitettavasti saa toteuttaa itseään ja ideoitaan käytännön tasolle saakka
(Kuluneet pumpunosat = pienempi paine ja vähemmän vettä) 2. Se on saatava myös leviämään laajoihin kansalaispiireihin. Imuri kiinnitetään kelluriin saranoilla, joten se voidaan tarvittaessa muutamassa sekunnissa irroittaa. Tässä mielessä vetoamme kaikkiin lehtemme lukijoihin, että kukin kohdaltaan tekisi mahdollisuuksiensa mukaan voitavansa asiamieskuntamme apuna lehtemme levittämistyössä. Imurin kiinnittäminen on suunniteltu siten, että kelluri pysyy aina vaakasuorassa asennossa huolimatta imuletkun ja imurin painosta. Luulisi olevan itsestään selvää, että jokainen paloalaIla, sen eri portaissa ja asemissa toimiva tilaa lehtemme, koska se on hänelle välttämätön tiedon lähde. Imurikelluri varustetaan kiinnikkeellä köyttä varten, jotta virtaavissa paikoissa kiinnittäminen helpottuu. Ahllund Eräs kurinpitoasia Erästä Helsingin lähistöllä toimivaa palokuntaa kohtaan oli jokin aika sitten tehty ilmianto, että sen autotallissa olisi kiljua varastossa. Ei mitään ajanhukkaa synny, kuten tapahtuu käytettäessä ämpäriä ja nostoköyttä. 6. Maamme palontorjunnan korkeimman johdon, valtiovallan ja paloalan järjestöjen lehtemme 10-vuotistilaisuudessa joulukuussa antama tunnustus oli aivan yksimielinen ja vilpitön – olkoonkin, että kiitos lehden tähänastisesta työstä esitettiin juhlatilaisuudessa, jolloin tunnustuksenkin sanat voivat olla hetken mielialan sävyttämiä. Imurikelluri kelluu ja ottaa veden pinnalta, jossa se on puhtainta. R. Lehtemme ei ole tarpeellinen vain kaikille palontorjunta-alalla työskenteleville, kuten palopäälliköille, kunnanhallitusten ja palolautakuntien jäsenille, palotarkastajille, palosuojelujohtajille, palokuntien päällystölle, miehistölle, nuohoojille jne. 4. Lehtemme tärkeys ja merkitys ja myös sen välttämättömyys jokaiselle aikaansa seuraavalle palontorjujalle tunnustetaan varauksettomasti. Olisi ollut kovin kohtalokasta, jos tätä ainetta olisi kiljuna juotu ja nautittu.. Uuden 10-vuotiskauden nyt alkaessa on syytä aivan erityisesti tähdentää ja alleviivata lehden levikin lisäämisen tärkeyttä ja merkitystä. Jotta lehtemme tilaaminen ei tuottaisi vaikeuksia kenellekään, on tilaushinta pidetty omakustannushinnan tasolla, ts. Laite valmistetaan ruostumattomasta teräslevystä ja tehdään ilmatiiviiksi. rakentajapiireihin – rakennusten suunnittelijoille ja rakentajille sekä suurelle yleisölle. Imurikellurin avulla voidaan vaaratta ottaa vettä matalissa vedenottopaikoissa. Velvoittakoon lehden asema maan kaikkia palontorjujia jatkuviin ponnistuksiin tämän yhteisen lehtemme ja samalla koko palontorjuntatyön hyväksi. 1/2010 71 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 10/2009 71 "Palontorjunta Brandvärn" lehden ensimmäinen 10-vuotiskausi oli, kuten tiedetään, erittäin menestyksellinen ja sellaisena suuresti rohkaiseva. Ilmiannon johdosta oli kutsuttu koolle palokunnan yleinen kokous päättämään mahdollisista toimenpiteistä. 8. Uudelle 10-vuotistaipaleelle Amerikkalaisia pikkukeksintöjä, Imurikelluri Käytössä todetut edut: 1. Tärkeätä on, että lehti saadaan leviämään myös mm. Yksimielisiä ollaan siitä, että lehdellämme on ensiarvoisen tärkeä tehtävä maamme palontorjuntaolojen ja palontorjuntatyön kehittämisessä, lujan, vakaumuksellisen palontorjuntahengen virittämisessä ja oikeiden asiatietojen levittämisessä kaikkialle maahamme, jotta tulipalojen aiheuttamat vahingot, menetykset ja hukkakulutus saataisiin vähenemään. Kokouksessa kuultiin palokunnan hallinnon selostus asiasta sekä ilmiannon johdosta tapahtuneessa tarkastuksessa otetusta aineen näytteestä laboratoriotutkimuksen nojalla antama lausunto, jossa todettiin, että ”aine on auton jäähdytysnestettä”. 7. Imurikelluri on suunniteltu siten, ettei pääse syntymään vesipyörteitä ja niiden aiheutuksesta ilmaa pumppuun. lehtemme ei pyri saamaan voittoa, vaan sen tuotto käytetään kokonaisuudessaan lehden sisällön ja kehittämisen hyväksi. Estää hiekan, soran, liejun tai muiden roskien pääsyn rikkomaan tai kuluttamaan pumpun osia. Lehtemme lähtee uudelle 10-vuotistaipaleelle tietoisena vastuustaan ja sille maamme ainoana paloalan valistusja ammattilehtenä asetetuista velvoituksista, mutta tietäen myös, että sillä on takanaan maan kaikkien palontorjujien ainutlaatuisen yksimielinen luottamus ja tuki. 5. Mutta tämä ei riitä. Ei ole tärkeätä yksinomaan se, että maassamme ilmestyy hyvä, asiallinen ja sisältörikas paloalan lehti. 3
Seinäjoen paloasema. Juhlassa kakkukahvista nauttineet Ismo Pajuluoma ja Markku Alanen kertoivat kuuluvansa jo nostoväkeen, eli palokunnan eläkeläisiin. Työvuorossa päivystää neljän palomiehen lisäksi ylipalomies sekä asemamestari, selvittää palopäällikkö Hannu Puranen. – Nykyinen sijainti on toki hyvä, sillä olemme niin sanotulla ykkösriskialueella ja Seinäjoki on rakennettu tiiviisti pienelle alueelle. Seinäjoen vakinaisen palokunnan 70-vuotisjuhlassa jaettiin lähes parikymmentä kunniakirjaa henkilökunnalle ansiomitaleineen toiminnasta paloja pelastustoimessa.. Vakinainen palokunta toiminut Seinäjoella 70 vuotta Sisäasiainministeriön tervehdyksen juhlaan toi valmiusjohtaja Taneli Rasmus. – Nykyinen paloasema on valmistunut 1961 ja vahvuus on 30 henkilöä. 30 vuotta myöhemmin perustettiin silloiseen Seinäjoen kauppalaan ja maalaiskuntaan vakinainen palokunta. Puolivakinaisesta vakinaiseen Juhlassa Seinäjoen vakinaisen palokunnan historiaa selvitti palomestari Veli-Matti Hakala. Toki meillä on haaveita päästä uuteen rakennukseen jossakin vaiheessa. Vielä ei ole maakuntakeskuksen palomiehiin vakinaistettu yhtään naista. Joulujuhlat taitavat olla ainut juhla, jossa tavataan, kertoi Ismo Pajuluoma. Merkittävää paloaseman historiassa oli 1970-luvun puoliväli, jolloin asemalla aloitettiin pelastustoiminta pelkästään vakinaisella miehistöllä. Nykyinen paloasema sijaitsee ”parhaalla paikalla”, kaupungin keskustassa Kirkkokadulla. Joskus on ollut, mutta on ilmeisesti kuivunut kokoon. Kalustosta voidaan mainita, että meillä on alueen ulottuvin nostolava, joka toki on käytettävissä tarvittaessa koko maakunnassa. Hän lisää, että Seinäjoen paloasemalla on lisäksi sijoitettu sairaankuljetus, jossa työskentelee 30 ihmistä. 72 1/2010 Teksti ja kuvat: Pauli Mörsky S einäjoella vietettiin viime vuoden lopulla palokuntatoiminnan 70-vuotisjuhlaa. Vuonna 2004 Seinäjoen paloja pelastustoimi siirtyi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen hallinnoimaksi. Hän toi esille muun muassa ajan, jolloin Seinäjoen lyseon oppilaat, jotka kuuluivat puolivakinaiseen miehitykseen, lähtivät kesken tunnin tositoimiin kuullessaan sireenin äänen lähellä sijainneelta paloasemalta. Seinäjoen kaupungin edustajana juhlassa puhunut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raimo Ristilä sanoi kaupungin tiedostavan uuden paloasemarakennuksen tarpeellisuuden ja lupasi päättäjien tekevän asialle jotakin lähivuosina. Palopäällikkö Hannu Puranen myöntää, että Seinäjoen nykyinen paloasema on jo hieman ahdas ja vanha. – Seinäjoella toimii Etelä-Pohjanmaan ainut vakinainen palokunta. Kun Suomessa elettiin vuotta 1910, aloitti Venäjän keisarikunnan duuma lainsäädännön ulottamista Suomeen ja samaan aikaan Seinäjoella aloitettiin vapaapalokuntatoiminta. – Ei meille eläkkeellä oleville ole mitään erityistä toimintaa paloaseman puitteissa
Vuodelle 2010 säätiö toivoo saavansa entistä enemmän avustushakemuksia koko Etelä-Suomen alueelta.. Hieman ihmettelen kielteisesti asiaan suhtautuneiden suurta määrää ja ajatusmaailmaa. Ainoastaan leiritoiminnan tukeminen saattaa käytännössä osoittautua vaikeaksi toteuttaa. Epäonnistuneesta kotoutuksesta on useita, osin jopa karmivia, esimerkkejä ympäri Eurooppaa. Nk. Koululaisille järjestetään Nou Hätä -kilpailu. Ideoita säätiölle Joka toinen vastaajista esitti oman mielipiteensä säätiön toiminnan suuntaamisesta. Tällä hetkellä toimikunta laatii sääntöjä uuden tyyppiselle palokuntanuorisokilpailulle, joka on tarkoitus järjestää vuorovuosin eri puolilla Etelä-Suomea. Kielitaito on tietysti onnistuneen kotoutuksen perusedellytys. Leiritoiminnan tukemista piti tärkeänä 15 % kaikista vastaajista. Kilpailu voi osaltaan auttaa myös yhteyksien luomisessa EU-alueen palokuntanuorten välille. Osa kielteisistä vastauksista epäili kilpailujen koskettavan vain harvoja palokuntanuoria. Eräs vastaaja kiteytti asian siten, että näki tulen, hien ja tiukat tilanteet vain oivallisena tapana saada nuoret mukaan palokuntanuorisotoimintaan. Jos ei ymmärrä kunnolla esitettyä kysymystä, niin on vaikea vastata oikein. Tehtävien ennakkoharjoittelua ei tarvittaisi ja kilpailu olisi osin jopa leikkimielistä yhdessäoloa. Kyselyn tulosten perusteella säätiö tulee suuntaamaan omaa toimintaansa. aiheuttavat turhaa vaivaa ja jopa hämmennystä. Säätiö perustaa jossakin vaiheessa omat nettisivut, mutta tällä hetkellä on tehokkaampaa käyttää rahat mieluummin avustuksiin kuin nettisivujen tekoon. Kilpailutoiminnan tukemiseen säätiö voi osallistua riippumattomana säätiönä. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja sulauttaminen suomalaiseen kulttuuriin on tärkeää. Säätiö jakoi vuoden 2009 aikana avustuksia toista tuhatta euroa. Osa vastaajista oli jo ottanut maahanmuuttajia nuoriso-osastoihin. Palokuntanuorisokilpailu voisi olla samaan tapaan järjestetty. Vastaajista 88 % piti uudentyyppistä, esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyyn ja varautumiseen painottuvaa kilpailutoimintaa, hyvänä ajatuksena. Myös palokunta-action ja jopa VSS-toiminta mainittiin vastauksissa. Nuorten kilpailussa pitäisi painottua oivaltaminen ja avarakatseinen turvallisuusajattelu. Kilpailusuorituksen ei pitäisi riippua myöskään erilaisista palokuntien toimintakulttuureista. Myönteisissä vastauksissa painotettiin uusien ideoiden ja nuoriso-osastojen tuloa kilpailutoimintaan. Varautuminen ja onnettomuuksien ehkäisy Vain 12 % vastaajista piti varautumista ja onnettomuuksien ehkäisyä epäoleellisena palokuntanuorisotyössä. KouKirjoittaja DI Markku Aarnio on pitkän linjan pelastusalan palonehkäisyn asiantuntija, joka on viimeksi toiminut opettajana Pelastusopistossa. Aina löytyy kuitenkin muutamia vastavirtaan kulkijoita. pimeiden eli ennakolta harjoittelemattomien kilpailun osioiden osuus nähtiin tärkeänä. Osa päinvastaista mieltä olleista vastaajista ei perustellut vastaustaan millään lailla. Säätiö toimii yhteistyössä Helpen kanssa mutta tekee päätöksensä itsenäisesti koko ES-läänin palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Säätiön kotipaikka on Helpe aivan käytännön syistä (www.helpe.fi). 1/2010 73 K irjoittajan perustama palokuntanuorisotyötä tukeva säätiö (/1/) teki Etelä-Suomen läänin palokuntanuorisoleirille ”Liekeissä 2009” osallistuneille palokuntanuorisotyön käytännön toteuttajille kyselytutkimuksen. Säätiö on perustettu tukemaan palokuntanuorisotoimintaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että varautuminen ja onnettomuuksien ehkäisy on jo tänä päivänä osa palokuntanuorisotyötä. Onnistuneella kotoutuksella vältetään tulevaisuudessa turhilta valtaväestön ja maahanmuuttajien välisiltä ristiriidoilta. Kilpailussa voisi olla mukana enemmän leikkimielisyyttä hampaat irvessä aikaa vastaan kilpailun sijasta. Loput 88 % katsoivat varautumisen ja onnettomuuksien ehkäisyn kuuluvan oleellisena osana palokuntanuorisotyöhön. Maahanmuuttajat ovat enenevässä määrin osa suomalaista yhteiskuntaa, halusimmepa sitä tai emme. Tuntuu se yleismaailmallinen pääkaupunkiepäluulo elävän myös ES-läänissä. Useampi vastaaja viittasi CTIF:n kilpailujen olemassaoloon. Myönteisesti vastanneista osa painotti oikeanlaisen markkinoinnin merkitystä ja osa oikeantyyppistä toteutusta. Kouluttajien koulutuksen tarve esiintyi 8 % kaikista vastauksista. Yhteenvetona voisi todeta, että uudentyyppiselle turvallisuusajattelua painottavalle kilpailulle olisi kysyntää. Yhteenvetona voidaan todeta, että palokuntanuorisotoiminta tarvitsee tukea. Kilpailun pitäisi olla myös sellainen, jossa osallistumiskynnys olisi mahdollisimman matala. Maahanmuuttajien turvallisuusajattelun parantaminen edistää omalta osaltaan kotoutusta. 31 % kaikista vastaajista piti tärkeänä nuoriso-osastojen varustehankintojen tukemista. Esimerkiksi CTIF:n kilpailussa erilaiset liittimet ym. Etenkin kalliinpien varusteiden hankinta nähtiin tärkeänä. Etenkin varustehankinnoissa tarvitaan säätiön tukea. Nämä vastaajat pitivät perinteistä letkunvetoa ja ensiapua paremmin vapaapalokuntatoimintaan kuuluvana. Vastustus on turhaa, koska maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Suomalaisten koululaisten saamat hyvät sijoitukset kansainvälisessä oppimistulosten Pisa-vertailussa johtuvat osin maahanmuuttajien vähäisestä määrästä Suomen kouluissa eikä pelkästään opetuksen hyvästä toteutuksesta. Kaikista palokuntanuorista ei tule ammattipalomiehiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että maahanmuuttajat pitää saada mukaan myös palokuntanuorisotoimintaan. Kansainvälisen nuorisokilpailutoiminnan merkitystä kansallisen toiminnan edistäjänä piti tärkeänä 92 % vastaajista. Kyselyyn osallistui 26 ”Liekeissä 2009” leirille osallistunutta palokuntanuorisotyötekijää. Itävaltaan saattaisi lisätä nuoriso-osastojen kilpailuintoa. palonehkäisyä Kyselyssä tarve uusille kilpailuille lulaisten Nou Hätä -kilpailun tapainen lähestymistapa saattaisi toimia. Samalla palokuntanuorisotyölle saataisi nykyistä enemmän näkyvyyttä. Kilpailun pitäisi vastaajien mielestä olla vähintään kaksijakoinen, jossa taidon ja tiedon osuudet ovat tasapuolisesti mukana. Säätiön riippumattomuusvaade Helsingin Pelastusliitosta tuli esiin 8 % kaikista vastauksista. Kansainvälinen yhteistyö esim. Erilaisten kilpailujen tukemista piti tärkeänä 12 % kaikista vastaajista. Myös tukea esimerkiksi varautumiseen liittyvän valistusmateriaalin hankkimiseen esitettiin. Maahanmuuttajat palokuntanuorisotyössä Peräti 31 % vastaajista ei ollut valmiita ottamaan maahanmuuttajia mukaan palokuntanuorisotyöhön. Suomalaisen onnettomuuksien ehkäisynja varautumiskulttuurin omaksuminen on välttämätöntä kotoutuksen onnistumisen kannalta
Savusukellustestin renkaan lyöntiä kokeili varsin moni ja myös mahdollisuus pukea ylleen palomiehen sammutuspuku kaikkine varusteineen kiinnosti Atro Anttila löi rengasta, ja totesi urakan jälkeen, että oli raskasta. – Se ei ole tarpeeksi haastavaa, kuului nuoren miehen kommentti. Haluaisin mukaan nimenomaan hälytystoimintaa, mutta mahtavatko fyysiset vaatimukset olla naiselle liian kovat, hän epäili. Liian herkästi ei kannata ryhtyä evakuoimaan isoa rakennusta. joulukuuta Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Standardisoimisliitto julkisti standardit 15. Standardi jakaa kaiuttimet sisäkäyttöön ja ulkokäyttöön tarkoitettuihin kaiuttimiin. Turvallisuusinsinööri Karoliina Puolanne Turvatekniikan keskuksesta kertoi, että äänievakuointijärjestelmiä käsittelee yleisellä tasolla oleva laki pelastustoimen laitteista 10/2007. Laajaa standardia SFS-EN 54-16 esitteli julkistamistilaisuudessa Key Account Manager Tommi Portin Robert Bosch Oy:stä. Palomestari Arto Latvalalla oli useita esimerkkejä käyttäytymisestä vaaran uhatessa. Hän keskittyi standardiin SFSEN 54-16. Pelastusviranomaisen näkökulmaa valotti palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Latvala korosti, että hätätilanteessa tarvitaan selkeitä ohjeita. Häntä ei kuitenkaan palomiehen työ kiinnosta. Tarkentavia asetuksia ei ole lakiin tulossa. CE-merkintä on mahdollinen äänievakuointistandardien perusteella. Jos vaara ei tunnu todelliselta, sitä aluksi väheksytään. Puheenjohtajana äänievakuointistandardien julkistamistilaisuudessa oli SFS:n paloilmoitintyöryhmän puheenjohtaja Kimmo Karila Tyco Oy:stä. Standardi määrittelee vaatimukset, testimenetelmät ja suorituskykyvaatimukset kaiuttimille, jotka on tarkoitettu antamaan palohälytyksiä paloilmoitinjärjestelmän osana rakennuksessa oleville henkilöille. Standardit esitteli tilaisuudessa Key Account Manager Tommi Portin Robert Bosch Oy:stä. Opiston osastolla oli kaluston lisäksi mahdollisuus myös tutustua konkreettisesti palomiehen työhön. Järjestelmä tuottaa rakennukseen käsikäyttöisesti tai automaattisesti paloilmoitinkeskuksen ohjaamana halutut hälytyssignaalit. Portin kertoi, että standardia sovelletaan liitettäessä paloevakuointi paloilmoitinjärjestelmään. Turvallisuusinsinööri Karoliina Puolanne Tukesilta pitää hyvänä, että nyt on äänievakuoinnista standardeissa yksityiskohtaisia ohjeita. Siksi on Puolanteen mielestä hyvä, että nyt on aiheesta myös yksityiskohtaisia ohjeita. Pelastusopisto näkyvästi esillä Next Step-messuilla. Hän korosti terveen järjen käyttöä hätätilanteissa. Esimerkiksi marketissa siirrytään kärryjen kanssa jonottamaan kassalle, vaikka olisi syytä mennä ulos talosta suorina tietä. Standardi SFS-EN 54-16 käsittelee äänihälytyksen hallintaja osoituslaitteita. Lähihoitajaksi valmistunutta Elisa Happosta (kuvassa) sen sijaan kiinnostaa. – Turvallisuusala ylipäätään kiinnostaa. Siinä määritellään rakennuksiin asennettavissa paloilmoittimissa käytettäviä äänievakuointikeskuksia koskevat vaatimukset, testausmenetelmät ja toimintavaatimukset. 74 1/2010 S tandardisoimisliitto on julkaissut kaksi äänievakuointiin liittyvää eurooppalaista standardia suomeksi. Pelastusopiston osastolla vieraili paljon alasta kiinnostuneita nuoria ja opiskelijoiden näytökset keräsivät paikalle paljon kiinnostuneita. Siinä oli runsaat 40 osanottajaa, jotPelastusopisto oli mukana näyttävästi nuorten koulutusmahdollisuuksia esittelevillä Next Step-messuilla Helsingin messukeskuksessa. Palohälytyksen tullessa paloilmoittimeen liitetty äänievakuointijärjestelmä tuottaa selkeitä toimintaohjeita, jotka opastavat toimimaan ennalta määrätyn evakuointisuunnitelman mukaan. Standardi SFS-EN 54-24 käsittelee kuulutusjärjestelmien kaiuttimia. Esisijainen peruste äänihälytysjärjestelmän käyttöön korvien kuultavien hälytyslaitteiden antamien koodattujen varoitusten sijaan on vähentää aikaa, joka kuluu riskialueella olevien henkilöiden havaintoon hätätilanteen synnystä. Äänievakuointi antaa selkeät ohjeet hätätilanteessa Teksti ja kuvat: Jyrki Alanko ka esittivät aktiivisesti kysymyksiä esiintyjille. Jatketaan sitä, mitä ollaan tekemässä. Järjestelmissä voidaan käyttää hälytyssignaalina merkkiääntä, puheviestejä tai molempia
Lainsäätäjä on antanut ja antaa uudessakin pelastuslaissa pelastusviranomaiselle valtaisat oikeudet puuttua kansalaisten yksityisyyden suojaan palotarkastuksin. Palotarkastaja käy kokeilemassa palovaroittimen (todeten pariston loppuneen), katsomassa yläkerran makuuhuoneen varatien ja kyselee autotallissa säilytettävien polttoaineiden määrää. Vähennetään palokuolemia ja parannetaan kodin paloturvallisuutta mainostamalla asiaam me, tehden kohdennetusti järkeviä palotarkastuksia asuinrakennuksiin, sekä tarpeellinen määrä palotarkastuksia todellisiin erikoiskohteisiin. Kymmenen sekunnin mittainen mainos esimerkiksi joka arkipäivä ennen Salattuja elämiä tavoittaa valtaisan joukon kaiken ikäisiä ihmisiä. Koen kuitenkin kerran vuodessa kohteiden palotarkastusten olevan oikein tehtyinä oivallinen tapa varautua onnettomuuksiin ja poistaa kiinteistöstä aiheutuvaa vaaraa henkilöturvallisuudelle. 28. massa niille, jotka tietoa haluavat on sitä tarjolla ilman, että palotarkastajan tarvitsee sitä kotirappusilla käydä jakamassa. 1/2010 75 P elastuslain mukaan pelastusviranomaisen tärkein tehtävä on onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Tämän lisäksi vuosittain tarkastettavia (erikois-)kohteita on noin 34000. Nykymaailmassa jäykkä karvalakkinen pelastusviranomainen ei pärjää mielikuvamainonnalle. Asuinja vapaa-ajanasuinrakennusten yleiset palotarkastukset tuntuvat usein niiltä kaikkein turhimmilta. Onko isäntä saanut palontorjuntakipinän seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, jolloin palotarkastaja saapuu jälleen kokeilemaan palovaroitinta. Vuonna 1998 Suomen kuntaliitto asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää paloja pelastushenkilöstön työoloja, työn erityistä luonnetta ja eläketurvaa. Huoltosuhteen vaatima korotustarve olisi tuolloin ollut kaksi vuotta, mutta palomiesten eläkeikää nostettiin kymmenellä vuodella. Tämä on hyvä mahdollisuus – mutta tarkoittaako se, että jokainen torppa on tarkastettava. Kuntapuolen ikeen alla kurjistuu palomies ja samalla kansalaisten turvallisuus 1/2010 75. Onneksi SPEK ja IF ovat jo avanneet pelin, jään odottamaan uutta mainoskampanjaa. Ammatillinen eläkeikä oli sitä paitsi varallisuusarvoinen etuus, jonka poistaminen olisi vaatinut eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestystä. Siinä puhuttiin lähinnä TYKY-toiminnasta ja sen kehittämisestä sekä uudelleensijoittamisesta, kouluttamisesta 1 Pelastustoimen vuosikirja 2007. Palotarkastusten luonne on kuitenkin muuttunut ”tiukasta” viranomaistarkastuksesta enemmän neuvonnaksi ja valistukseksi. K untien eläkevakuutus päätti aikoinaan itsevaltiaan tavoin kuntatyöntekijöiden eläkesäännöstöstä. Kokemusta palotarkastajan työtä on kertynyt viransijaisuuksissa. Uskon kuitenkin, että nykymaailkeskustelua Palotarkastuksia tekemisen ilosta vai todellisesta tarpeesta. Loistavana esimerkkinä voimme pitää Viisaasti vesillä -kampanjaa, jonka slogan ”älä jätä aivoja narikkaan” kolkuttaa varmasti yhä monen suomalaisen veneilijän sisimmässä. Oikeastaan voisin sanoa palotarkastajan olevan ovelta ovelle kulkeva turvallisuuskulttuurikauppias. Jos käyttäisimme edes siivun tarkastuksiin menevistä varoista paloturvallisuuden markkinointiin julkisissa medioissa, tavoittaisimme varmasti enemmän ihmisiä kuin palotarkastuksilla koskaan. Tämän kaiken ohella hän puhuu niin, että sylki lentää nuohouksen tärkeydestä, osoitenumeroinnista ja alkusammutuskalustosta, lopuksi hän pelottelee perheen isää palokunnan pitkällä toimintavalmiusajalla, pyytää lomakkeeseen allekirjoituksen ja jälleen on yksi palotarkastus vähempänä. s. Turvallisuuden avaimet eivät ole palotarkastajan taskussa! Ville-Petteri Pulkkinen ville.pulkkinen@student.savonia.fi Kirjoittaja on opiskelee Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa Pelastusopistossa. Vuonna 1989 se sai koko kolmikannan vakuuttuneeksi ammatillisten eläkeikien tarpeettomuudesta. Onneksi uusi odottelemamme pelastuslaki linjaa tarkastuskäytäntömme uudelleen. Ennaltaehkäisyä toteutamme tekemällä palotarkastuksia ja antamalla sekä neuvontaa että valistusta. Mutta muuttuuko mikään kodissa, pystyykö palotarkastaja myymään itsensä ja ajatuksensa isännälle – toteutuuko tavoitteemme kodin turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. 1 Tarkastustoiminta on todella kallista laskettaessa yhteen kaikki palotarkastuksiin kuluvat työtunnit. On mahdotonta arvioida, kuinka monta onnettomuutta saamme estettyä nykyisellä tarkastustoiminnallamme, mutta mielestäni pelastustoimessa tulisi tarkastella myös vaihtoehtoisia menetelmiä kodin turvallisuuden parantamiseen. Palomiestenkin edustajia oli mukana työryhmässä, ilmeisesti vain näön vuoksi. Heidät ”huijattiin” allekirjoittamaan loppuraportti, lupaamalla heidänkin kannanottonsa osaksi loppuraporttia. Lisäksi on huomioitava, että asuinrakennusten palotarkastukset laskevat operatiivista toimintavalmiuttamme. Raporttia lyömäaseenaan käyttäen ministerit torjuivat jatkossa eduskunnasta nousseet eläkeiän laskemisvaatimukset lauseella: ”Työryhmän loppuraportissa ei esitetä palomiesten eläkeikään muutoksia.” Raportin tynkäyhteenvedossa, joka meni ohjeistukseksi kuntiin ja kuntayhtymiin, ei ollut halaistua sanaa sen paremmin palomiehiltä kuin arvokkaita työterveyslaitoksen tutkimustuloksiakaan. Raportin loppusivuja ei kuitenkaan noteerattu miksikään. Jos vielä lisäksi huomioidaan ajoneuvokulut, tarkastuksien tekemisestä johtuva sijaistarve yms., luulen, että tarkastusten hinta nousee yllättävän korkealle. Mielestäni kodin paloturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu asukkaalle, siinä missä jätteiden lajittelu – en ole ainakaan kuullut terveystarkastajien kiertävän kerran kymmenessä vuodessa tarkastamassa seka-, bio-, energia-, ja metallijätteenlajittelua. Palotarkastuksien tarpeellisuutta kuuleekin usein perusteltavan juuri tarkastuksen ohessa annettavan valistuksen ja neuvonnan kautta. Elämän realiteeteista piittaamaton korotus runnottiin läpi kovalla kädellä, tieteellisestä tutkimustiedosta välittämättä. Asuinja vapaa-ajan asuinrakennuksiin tehdään noin 90000 palotarkastusta vuodessa. Pelastusopisto
Laatukäsikirjaan tulee mielestäni laatia ja hyväksyä laitoskohtaiset kriteerit, joiden toteutumista valvotaan aktiivisesti. Näin saatu taloudellinen säästö on siirretty keskuskuntiin kipua tuntematta. Laatukäsikirjan alku on jo olemassa, sillä sisäasianministeriö on antanut valtakunnalliset ohjeet kahdesta asiasta eli toimintavalmiusajasta ja henkilöstön fyysisestä kunnosta. Pätevimmin tehty oli työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän ja edistävän toiminnan osio, jossa palomiehetkin olivat päässeet aidosti vaikuttamaan. Nytkin teetetään töitä huonokuntoisilla miehillä, jotka ennen olisi diagnosoitu sairauseläkkeelle. Tosin on eräs laitos, joka toimii kuin valtio valtiossa. Pelastustoimen tiedottaminen on jäänyt valitettavasti lapsipuolen asemaan, eikä se ole kehittynyt muun yhteiskunnan kehityksen mukana. Kuntapuoli pääsi taas kerran sanelemaan raamit ja tavoitteet tutkimukselle. Siellä tuli vesilaitoksen johtaja ulos ja lyttäsi pelastuslaitoksen tiedotuksen asiasta ”varsin kokemattoman” palomestarin epäonnistumiseksi. Poliisija sosiaalialan menetykset ovat yhteiskunnan talouden sekä henkilöturvallisuuden kannalta yleensä huomattavasti pienempiä. Palomiesten korkeasta eläkeiästä johtuvia ongelmia eivät minkään työryhmän ehdottamat toimet työterveyshuollon ja työolojen parantamiseksi tai urakierron ja uudelleenkoulutuksen tukeminen pysty yksinään riittävästi korjaamaan. Aiempi eläkeikähän turvaisi palomiesten paremman työkyvyn, mikä on operatiivisen valmiuden ehdoton edellytys. Joensuussa palaa pieni lukkotehdas, niin koko valtakunnalle ”panikoidaan” asiasta, jäitä hattuun sanoisin. Juuri valmius on ratkaiseva tekijä. Pelottavinta on ministeriön nykyinen ajattelutapa, ettei kaikkien tarvitse ollakaan savusukelluskelpoisia. Oikeasti tämä summa on muodostunut pelastustoimen tuesta muulle kuntasektorille, nyt olisi kyse vain takaisinmaksusta. Hankkeen päätösseminaari Säätytalolla 15. Joten muuttuuko käytännössä edelleenkään mikään. Kaikki työterveyslääkärit eivät edes tiedä, mitä palomiehet työkseen tekevät. Palvelutasosta tiedottaminen lienee kielletty. Tosin kalustoa on siirretty alueen muihin kuntiin. FM Raija Kuosmanen, Palotar 112 Hyvinkää M aakunnallinen pelastustoimi tuli vuodenvaihteessa toimineeksi kuusi vuotta. Valtakunnallisen televisioverkon käyttö operatiivisen tilanteen aikana lienee vain pahentanut ongelmia toimintapaikalla, sillä uteliaiden määrä on ollut valtava. Pelastustoimen eläkemaksuista säästyneet rahat käytettiin muihin toimialoihin. Jotkut pelastuslaitokset ovat onnistuneet tyhjentämään suuren osan kuntien paloasemien henkilöstöstä. Vuoteen 1995 asti laitokset maksoivat eläkemaksuja noin 35 prosenttia palkkamenoista ja siitä lähtien 23 prosenttia. Talouden tarkempi tarkastelu osoittaa, että kaikki se synergia, jota perustamisvaiheessa tuotiin voimakkaasti esille, on menetetty. Miten harvenevilla työkykyisillä palomiehillä pystytään turvaamaan yleensä ketään, keskustelua jos vanhuspalomiehet ovat valistamassa turvallisuustavarataloissa, ja iskukykyinen työvoima keskitetään hankkeessa yksinomaisena tietolähteenä käytetyn Pronto-tietokannan määrittämiin työpisteisiin tilastollisesti todennäköisinä kellonaikoina. Itse työryhmän raportista kävi ilmi, että palomiesten työkyvyn huononeminen alkaa lisääntyä jo 41–50-vuotiaiden ikäryhmässä ja että palomiehistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle likipitäen yhtä suuri osa kuin vanhuuseläkkeelle. Valitettavasti molemmat ovat pääosin kuolleita kirjaimia maamme pelastuslaitoksissa. Hätäkeskuslaitos ei käsitä sitä, että pelastuslaitoksen toimialueen tehtäviin (5 %) kuuluu aina ihmishengen menetyksen uhka, sekä valtavien taloudellisten menetysten uhka. Oikeaa todellista tietoa sieltä ei saa, kuten esimerkiksi sinne lautakuntien kokousten päätökset, päätösten liitteet, että asia aukeaa kuntalaisille sillä ne ovat kaikki julkista tietoa, virkavalinnat, vapaat työpaikat, kansalaisen toiminta erilaisissa onnettomuuksissa tulisi olla jo etusivulta, pelastusjohtajan kuukausikatsaus sekä onnettomuuksista tiedottaminen. Meidän tulee muistaa, että ketju on yhtä heikko, kun sen heikoin lenkki. Urapolkujen selvitysmies joutuu selvitystyössään toimimaan yksinomaan hallituksen linjauksen mukaisesti, eikä pysty edes ehdottamaan aiemman eläkeiän suomaa turvallisuusnäkökulmaa. Varsin myrskyisän alun jälkeen tapahtui luonnollisesti pientä seestymistä, joten meillä veronmaksajilla lienee jo oikeus odottaa tuloksia. Sitä ei saisi missään tapauksessa hyväksyä sellaisenaan. joulukuuta ei mitenkään vahvistanut potentiaalisen pelastettavan turvallisuudentunnetta. Mitkä ovat ne uudet ja ihmeelliset työtavat, joita käytettäessä palomiesten työkyky entisestään paranee. Operatiivinen tiedottaminen kangertelee pahasti. Sitä ei osoittanut ymmärtävänsä myöskään hallitus 10.6.2009 pitäytyessään härkäpäisesti vuoden 1989 virheellisissä linjauksissa. Kuntalaiset saattaisivat ryhtyä kyselemään oman kuntansa palvelutasosta, kun ”palvelutasopäätöksessä” ei siitä puhuta mitään. Laatukäsikirjassa tulee ottaa kantaa kaikkiin pelastustoimen tehtäviin; siis tiedottamiseen, paloasemien miehitykseen, niiden sijoitukseen, sekä kalustoon ja operatiivisiin tehtäviin. Pelastustoimen laatukäsikirjaa ei liene kuin Helsingissä, jos sielläkään. Tarkoitan hätäkeskuslaitosta. Laitosten nettisivut ovat paljolti oman pelastuslaitoksen kehumista, millaisia joukkoja ja organisaatioita meillä on. 76 1/2010. Paljon puhuttu hanke on varsin keskeneräinen ja lepää yksipuolisesti kerätyn tiedon varassa. Kuntaliiton vaatimuksesta rajattiin palomiesten eläkeikä heti pois hankkeesta. Viimeiset kaksi vuotta on taas tutkittu pelastustointa ja palomiesten työkykyä pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeessa. Viimeisimpänä mokana lienee valtakunnantason uutisissa Helsingin rautatieaseman vesivahingot. Rahan holtiton käsittely näkyy hyvin keskuskuntien johtajien sekä päälliköiden määrässä ja heidän palkkojen kehityksessä. 76 1/2010 ja oikean johtamiskulttuurin kehittämisestä. Uudenlainen ajattelu ja avoin mieli eivät yksin riitä ketään pelastamaan. Mutta tiimityössäkin tarvitaan osaavia ja fyysisesti kykeneviä henkilöitä. Osiossa ehdotettu varhainen puuttuminen palomiesten työkuntoon on ajatuksena varsin kannatettava, mutta runsaasti lisäresursseja vaativa. Koska eläkeikä on väärä, ollaan arvostetuista monitaito-osaajista nyt tekemässä tiimityöntekijöitä. Savusukelluskelpoisuus on palomiestyön ehdoton edellytys, olkoonpa tehtäviä tilastollisesti enemmän tai vähemmän. Kari Hauhia, Tahkovuori Kestääkö pelastustoimen laatu tarkastelun. Palomiesten aiempi eläkkeelle jääminen maksaisi Kuntaliiton ilmoituksen mukaan 400 miljoonaa euroa
Kyseessä on tämän vuonna 1729 perustetun kaupungin pahin katastrofi. Automaattinen paloilmoitin muodostuu ilmoituskeskuksesta, tehonlähteestä, paloilmaisimista, paloilmoituspainikkeista, hälyttimistä ja automaattisesta ilmoituksensiirtojärjestelmästä, joiden kaikkien on toimittava luotettavasti ja häiriöttömästi. . helmikuuta mennessä Ps. Ihmishenkiä ei palossa onneksi menetetty. Automaattisten paloilmoittimien asennus vaatii huolellisuutta ja tarkkuutta, jotta järjestelmän aiheuttamien erheellisten hätäkeskusilmoitusten riski pystytään minimoimaan ja kiinteistössä olevien henkilöiden turvallisuus pystytään takaamaan niin hyvin kuin mahdollista. Toimintakykyhankkeen ehdotukset mullistavat alaa s. / . JUHLALEHTI ILMESTYY 15.2.2010 Koulujen oltava itse aktiivisia turvallisuusasioissa s. s.12 pelastustieto_2_2009.indd 1 5.3.2009 9:33:26 Oppi voi kaataa ojaan s. Turva-alan yrittäjien stipendi paloilmoitinjärjestelmätyölle. Varmista oma ilmoituspaikkasi Soita Veijo Pursiaiselle numeroon 050 512 3369 tai meilaa veijo.pursiainen@pelastustieto.fi 25. 16 Abloyn lukkotehtaan tulipalosta miljoonavahingot Joensuussa s. Palon seurauksena 35000 kaupunkilaista menetti työpaikkansa. Talotekniikan koulutusohjelmasta insinööriksi (AMK) valmistuneen Sari Heinon insinöörityössä perehdytään laaja-alaisesti paloilmoitinjärjestelmien asennusta, suunnittelua ja dokumentointia koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin. Teksti: Jyrki Alanko Kuva: The Library of Congress, Washington. Seuraava Pelastustieto-lehti ilmestyy torstaina 18.3. 8 Potkurin ruhjoma paloesimies paranee vauhdilla s. Palanut keskusta rakennettiin pian uudelleen. helmikuuta 1904 kello 10.48. Tuli roihusi kuivatuotteiden tukkukaupassa kaupungin liikekeskustassa. Kello 11.40 palokunta lähetti sähkeen Washingtoniin: ”Hirvittävä tulipalo täällä. Jos sinulla on teemaan sopiva uutuustuote, jonka haluat esitellä teemassa, lähetä teksti ja kuva toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi Klikkaa uudistetuille nettisivuillemme www.pelastustieto.fi Hälytysajoneuvot & kalusto TEEMANA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Voisivatko Australian metsäpalot toteutua myös Suomessa. Lisäksi työssä käsitellään paloilmoitinjärjestelmän toteutusprosessia, käyttöönottoa ja käyttöönottotarkastusta sekä neljän eri laitetoimittajan järjestelmiä. Insinööri Sari Heinon Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehty paloilmoitinjärjestelmien asennustapoja esittelevä insinöörityö palkittiin Turva-alan yrittäjät ry:n nimikkorahaston opinnäytetyöstipendillä. Kaupungin satama on maansuurimpia. Apua saatava välittömästi.” Ensimmäiset kaupungin oman palokunnan avuksi junalla paikalle tuodut sammutusyksiköt Washingtonista saapuivat paikalle kello 13.30. Apua tuli kaikkiaan 21 kaupungista aina New Yorkista asti. Kymmenessä minuutissa palo levisi naapurirakennuksiin. Teemana on Hälytysajoneuvot ja kalusto. Helmikuussa vuonna 1904 paloi Baltimoren kaupunki Marylandissa Yhdysvaltain itärannikolla. Kauanko nämä miehet jaksavat. PELASTUSTIETO TÄYTTÄÄ ENSI VUONNA 60 VUOTTA. Ensimmäinen automaattinen palohälytys saatiin sunnuntaiaamuna 7. KaupungisVaarallista seinää revitään alas Baltimoren palon raivaustöissä. Vesikatastrofi rautatieaseman metrotunnelissa, palo-ovetkin taipuivat s. Kova tuuli auttoi palon leviämistä. Tämä haittasi suuresti sammutustöitä. sa on nykyisin 640000 asukasta. Baltimore on tunnettu vuonna 1876 perustetusta John Hopkins yliopistosta. Palo kesti 30 tuntia. 28 2/ 20 09 11.3. Heti kuitenkin huomattiin, että muiden paikkakuntien palokuntien letkuliittimet eivät sopineet toisiinsa eivätkä paloposteihin. Ensimmäinen standardi paloletkujen liittimistä julkaistiin jo vuonna 1905. Tätä tapahtumaa on käytetty usein esimerkkinä standardien merkityksestä. Koulujen oltava itse aktiivisia Toimintakykyhankkeen Vesikatastrofi rautatieaseman metroP alokuntien letkuliitinten standardisointi sai alkunsa Baltimoren palosta. s. Palossa tuhoutui 70 korttelia ja 1500 rakennusta kaupungin liikekeskuksessa. Palon jälkeen aloitettiin letkuliittimien standardiBaltimoren palo käynnisti palokaluston standardisoinnin sointi. Paloletkujen liittimissä eri puolella Yhdysvaltoja oli tuolloin käytössä 600 erilaista mitoitusta
Soita ja sovi tapaaminen. HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. mukaan. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 www.elektro-arola.fi • SNP status/navigointi-ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL VIRVE -statusja paikka tietolähettimet • VOP VIRVE -ohjausjärjestelmät väestöhälyttimille • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 040-561 7689. Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. Ferno Paarit . www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet SINUNKIN ILMOITUKSESI NÄKYISI TÄSSÄ – HYVÄSSÄ SEURASSA! Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . Whelen Hälytysvalot
Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Kolmen VPK:n kimppatreenit s. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 6.2.2008 1/2008 Anakonda kiukutteli – palomiehet apuun 6500 evakuoitiin Nightwishin konsertista Sprinkleri sammutti ja kasteli kauppakeskusta TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. . Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. / . Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi www.pelastustieto.fi Väreissä ilmoituksesi huomataan ! (09) 2293 3822 www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. Pelastustarvikkeet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Missä se taas on...?!. / . Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. / . . Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. Seuraava lehti ilmestyy 18.3. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi
Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. 80 1/2010 Nro Kurssi Aika KurssiHakuaika maksu päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20284 Pelastuslaitosten toimistohenkilöstön ajankohtaispäivät 2.–3.3.2010 200 € 12.2.2010 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikan kouluttajakurssi 17.–19.3.2010 265 € 12.2.2010 20033 Myrskyonnettomuudet 24.–26.3.2010 265 € 19.2.2010 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 6.–9.4.2010 320 € 12.3.2010 20320 Pintapelastuskurssi 13.–15.4.2010 265 € 5.3.2010 20319 Eläinonnettomuudet 21.–22.4.2010 180 € 19.3.2010 20329 Toiminta hoitoryhmän jäsenenä 26.–27.4.2010 310 € 9.4.2010 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi paloesimiehille 20.–22.4.2010 300 € 26.3.2010 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 19.–23.4.2010 500 € 26.3.2010 20236 ATV-maastoajoneuvojen kuljettajakurssi 27.–29.4.2010 480 € 26.3.2010 (jos oma ajoneuvo mukana, hinta 285 €) 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 4.–6.5.2010 300 € 16.4.2010 20022 Vesipelastuskurssi 3.5.–11.6.2010 2600 € 12.3.2010 (kurssimaksu sis. opetuksen, majoituksen ja ruokailut kurssipäivinä) Sivutoimisen & vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20285 Yhdistystoiminnan perusteet ja käytännön yhd.toiminta 13.–14.4.2010 200 € 26.3.2010 Järjestämme keväällä 2010 mm. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi koulutusta Ilmoitukset & linkit alan palveluihin osoitteessa www.pelastustieto.fi
Kirjalliset/sitovat ilmoittautumiset tulee toimittaa 15.3.2010 mennessä sähköpostilla, faxilla p. Kurssipäivät: pe 26.3. Hinta: 490 € Ilmoittautuminen ja lisätietoja: www.ttl.fi/koulutus > koulutuskalenteri Työterveyslaitos kouluttaa Hengitysilmakurssit Viihdeuimala Vesihelmi Forssa Kurssi antaa täyttölaitoksen hoitajan sekä täyttöpaikan valvojana pätevyyden. Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. Ilmoittumismaksu on 100 euroa/joukkue. (017) 187 142 tai osoitteeseen: Nilsiän Palomiesyhdistys/Palobandy PL 32, 73301 Nilsiä 1/2010 81 ÄÄNESTÄ VUODEN 2009 PARAS KANSI! Surfaa osoitteeseen www.pelastustieto.fi ja kehitä lehteä kanssamme. Äänestä vuoden 2009 paras kansi ja voita yllätyspalkintoja! Äänestyksen jälkeen näet, mikä kansi johtaa kisaa.. Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 HAETTAVAT APURAHAT Pelastusalan työturvallisuuden ja työterveyshuollon ajankohtaispäivät Helsingissä 14.–15.4.2010 Koulutuksessa esitellään uusimpia pelastusalan tutkimushankkeita ja niiden pohjalta syntyneitä hyviä käytäntöjä liittyen pelastajien työn riskien erityispiirteisiin sekä terveydellisiin ja toimintakykyyn liittyviin tekijöihin. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400-416146. Turnauk sessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. ja la 16.10.2010, klo 10.00–17.00 Lisätietoja: Ylipalomies E. Ahlman puh. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. tuottamiseen. valtakunnallinen turnaus Palobandy-turnaus 2010 Nilsiässä 17.–18.4.2010 Nilsiän palomiehet ry:n järjestämään turnaukseen saa osallistua: vakinaisen, puolivakinaisen, VPK:n tai muun sopimuspalokunnan henkilöstö. 1/2010 81 Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään 30.000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. Lisätietoja Nilsiän paloasemalta puh: 017–187 141 virka-aikaan. Hakemukset osoitetaan 4.3.2010 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. Joukkue muodostuu 1+5 -miehityksestä (+ vaihtomiehet/-naiset ). Soita tai meilaa päätoimittaja Esa Aallolle, 050 562 0735, esa.aalto@pelastustieto.fi WANTED 14. 20 joukkuetta) lisäksi toivomme mukaan tapahtumaan myös kannustusjoukkoja. 040-591 1578 eero@hengitysilmakurssi.net, www.hengitysilmakurssi.net koulutusta Etsimme paloja pelastusalaa tuntevia hyviä kirjoittajia lehden avustajiksi, valokuvaustaito on plussaa. Aiheet: Lainsäädäntö, hengitysilma, ilma-analyysit, ilmapullot, määräaikaistarkastukset, kompressorit täyttöpaikka/täyttölaitos sekä vaaratilanteiden minimointi ilmapullojen täytössä ja käsittelyssä. Ilmoittautumislomakkeet sekä majoitustarjoukset saatavilla www.nilsianpalomiehet.fi . Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Runsaan osanottajajoukon (max. Kurssi antaa myös muille hyvät ”eväät” paineellisen hengitysilman turvalliseen käyttöön ja käsittelyyn
Ilmestymisajat 2010 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 2 18.3. Vuodesta 2007 Suojelupoliisin hallintopäällikkönä toiminut Hasari on ollut puolustusministeriön hallitussihteerinä vuosina 2003–2005 ja puolustusvoimien operatiivisena sotilaslakimiehenä vuosina 2001–2003. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 22.4. 1.4. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK). 12.5. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. 9.9. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. 82 1/2010 Palo-, pelastusja vss-alan johtava ammattilehti 61. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 24.6. Valintaan perusteltiin sillä, että hän on aktiivinen, monipuolinen ja ammattitaitoinen kouluttaja. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. 14.10. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 9.12. 6.8. 11.11. 25.2. Vuoden 2009 kouluttaja valittiin paloesimies Hannu Härmä (vas.kuva) Suonenjoelta. 4.3. Tapahtumakalenteri 2011 Pankit: Nordea 205818-11830 Sampo 800019-1393075 Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 Koko (sivua) Mustav. 8 28.10. 10.6. Reijo Malkamäki on tämän vuoden ajan aluejohtajana SPEKin Pohjanmaan alueyksikössä. Turvallisuus 2010 -messut 7 30.9. Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto palkitsi perinteiseen tapaan vuoden kouluttajan sekä vuoden nuorisotyöläisen. Hänen Pohjois-Savossa palkittiin palokunta-aktiiveja valintaansa perusteltiin sillä, että hän aktiivinen, iloinen ja innovatiivinen palokuntanuorten kouluttaja.. Peltosella on julkisen hallinnon varautumiskokemusta valtakunnallisella tasolla, kansainvälistä kokemusta, monipuolinen osaaminen mm. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 23.12. Vuoden 2009 nuorisotyöläinen on Joni Hilonen Varkaudesta. 6 31.8. Hän toimii sijaisena Sirpa Suomalaiselle, joka siirtyy SPEKissä väliaikaisesti toisiin tehtäviin. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. (09) 2293 3815 Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8369 Aikakauslehtien liiton jäsen 82 1/2010 nimityksiä Nimityksiä SPEKissä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön uusi hallintojohtaja, OTK Marko Hasari aloitti tehtävässään vuoden 2010 alusta. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. 4.11. 3.6. Suomalainen on ollut Pohjanmaan alueyksikön aluejohtajana vuoden 2007 alusta ja Pohjanmaan Pelastusalan Liiton toiminnanjohtajana vuodesta 2004. Varautumispäällikkö, FM Karim Peltonen aloitti myös vuoden alusta SPEKissä. 16.9. Lisäksi hän on ollut ministeri Häkämiehen avustajana ja oikeusministeriön palveluksessa tutkijana. Hän on myös Pohjanmaan Pelastusalan Liiton hallituksen varajäsen. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. 8.4. SPEKkiin hän siirtyi Museovirastosta dokumentointiyksikön päällikön tehtävästä. 4 27.5. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. esimiesja johtamistehtävistä sekä oman hallinnon paikkatietoasiajärjestelmien osaaminen. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 7.10. 22 prosenttia. Malkamäki on työskennellyt viimeksi Vaasan ammattikorkeakoulun turvallisuuspäällikkönä. Aluejohtaja Sirpa Suomalainen toimii kuluvan vuoden hankekoordinaattorina projektissa, jonka avulla kehitetään SPEKin jäsenilleen antamia keskusjärjestöpalveluja. 6.5. Ensihoito ja -kalusto 9 25.11. 2.12. 13.8
ROHKEUS vie eteenpäin Acta Print Oy Acta Print Oy www.actaprint.fi www.forssankp.fi Haluatko erottua. Forssa Acta 210x280 19.11.2009 13:34 Sivu 1. Tee se monipuolisilla painotuoteratkaisuillamme
0207 119 610 | FAKSI 0207 119 611 Dräger. www.liitin.fi | www.draeger.fi Työtä turvallisuutesi hyväksi. Teknologiaa elämän puolesta.. Paineilmahengityslaite Dräger PSS 7000, elektroninen valvontalaite Dräger Bodyguard 7000, kasvo-osa Dräger FPS 7000, Savox-kommunikaatiolaitteet, palokypärä Dräger HPS 6200, Dräger UCF -lämpökamera, kaasumittarit Dräger X-am 5000 ja Dräger X-am 7000. DRÄGER SUOMI OY | PÄIVÄLÄISENTIE 4, PL 33, 00391 HELSINKI | PUH. Yhteistyötä turvallisuutesi hyväksi