8 – pakkanen iso haaste sammutustöille. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 20 1/ 20 11 10.2. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s
12 Vuositilaus 56 €/vsk Kestotilaus 50 €/vsk Eläkeläistilaus 28 €/vsk Nuoriso-/opiskelijatilaus 28 €/vsk Soita numeroon 044 728 0400 tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi www.pelastustieto.fi – tutkitusti luettu ja luotettava ammattilehti TURVALLISUU SMESSUJEN ERIKOISNUM ERO ILMESTYY 31. . ALAN JOHTA VA AMMA TTILEH TI – TEEMA NA PELAS TAJAN KALUS TO JA VARUS TEET Paloasemie n homeonge lma voi viedä työkyvyn s. – Pelastusop iston harjoitusal ue rakennettu EU-tuella s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. / . 58 9/ 20 10 25.11. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMAKA LENTERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. PELASTUSTIETO 10/2010 ILMESTYY 23.12. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. . Pelastusop iston harjoitusal ue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantote htaan sammutus töihin s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Uudet puhelinnumerom me ovat: Kirjanpitäjä Sinikka Toivonen 044 728 0400 Markkinointisihte eri Minna Kamotskin 044 728 0401 Toimittaja Kimmo Kaisto 044 728 0402 Kuva-arkistoija Kristian Leppänen 044 728 0403 Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen 050 512 3369 Päätoimittaja Esa Aalto 050 562 0735. Paloasemie n homeonge lma Rutiinikeik asta pullosade s. / . ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Onko tilauksesi vielä uusimatta
26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. Eli päivisin kun olemme valveilla. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Palomiesten työn murros kiteytyy nyt siihen, milloin ihmisille sattuu eniten onnettomuuksia ja milloin palokuntien voimavarojen tulee olla suurimmillaan. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Työ on vielä kesken, mutta ministeriössä laadittavan ohjeen kerrotaan olevan yleisluontoisen, joka jättää päätäntävallan kullekin alueelle. 20 1/ 20 11 10.2. Samanlainen tilanne toistui joulun alla Vantaalla riehuneessa tavaratalon palossa. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Tehdäänkö tulevaisuudessa nyt poikkeusluvalla toteutettavaa 24 tunnin työaikaa vai onko se jokin muu. Pelastuslaitokset ovat kuntiensa omistama organisaatio. Jos päättäjät ovat sitä mieltä, että heidän alueellaan palokunnan täytyy pystyä toimimaan kaikkina vuorokauden aikoina niin, että kansalainen voi nukkua yönsäkin turvallisesti, pitää sitä varten huolehtia voimavaroista eli turvata pelastuslaitosten mahdollisuudet rekrytoida riittävästi väkeä. Jussi Rahikainen kirjoittaa tässä lehdessä: ”Näiden kokemusten valossa kaupan alan vaatimukset myymälätiloissa säilytettävien palavien nesteiden ja kaasujen kokonaismäärän kasvattamisesta nykyisestä tuhannesta litrasta huomattavasti suurempiin määriin ilman, että tehtäisiin kunnon palo-osastointeja tai esimerkiksi kohdesuojauksia automaattisella sammutuslaitteistolla, tuntuvat naurettavilta. Kuntien päättäjät käsittelevät palvelutasopäätöstä, jonka laitokset valmistelevat huomioiden omat riskikohteensa. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Runsas vuosi sitten valmistuneessa sisäasiainministeriön vetämässä toimintakykyhankkeessa arvioitiin tehtävien kokonaismäärää ja tultiin siihen tulokseen, että tehtäviä on eniten silloin, kun ihmiset ovat aktiivisimmillaan. Aineisto koottiin PRONTOsta, kuten tekivät alipäällystöopiskelijat Sami Tammi ja Olli Tarhonen, jotka ajankohtaisen keskustelun innoittamana tekivät opinnäytetyön tuloksellisten pelastustehtävien jakautumisesta vuorokauden ajan ja viikonpäivien mukaan. Sen perusteella laaditaan palokunnille ohjeet, millaisin voimavaroin ja aikamäärin pelastustehtäviin pitää rientää. Pääkaupungin pelastuslaitos täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Kiteytettynä heidän työnsä päätelmä oli, että illat, yöt ja viikonloput ovat palokunnille kiireisimmät. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. joulukuuta alkaneessa tulipalossa. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Puheet alemmasta eläkeiästä olisi sen sijaan syytä jo lopettaa. Tällaista turvallisuutta vaarantavaa kehitystä ei saa päästää syntymään. Parhaillaan ollaan uudistamassa toimintavalmiusohjetta. Palavat nesteet kaupoissa ovat uhka Joulukuun lehdessämme Tomi Honkakunnas kirjoitti Muhoksen kauppakeskuspalossa sammutustöitä vaikeuttaneista palavista nesteistä, joita säilytettiin kaupan tiloissa. Katso juhlavuodesta: www.pelastuslaitos150.hel.fi. Pitääkö asiakkaiden ja palomiesten henki vaarantaa, jotta kauppaketjut voisivat tehdä enemmän voittoa säästämällä logistiikkaja rakennuskustannuksissa?” Pelastusalan pitää tuoda ongelma selkeästi esille ja pitää päättäjät hereillä. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. Juhlavuosi on täynnä mielenkiintoista ohjelmaa ja äskettäin julkaistiin näyttävä historiateos. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Yksikään päättäjä, oli vallassa kuka tahansa, ei tule sellaista päätöstä tekemään, että palattaisiin esimerkiksi ammatillisiin eläkeikiin. Silloin sattuu mittavimmat henkilöja omaisuusvahingot. Toisaalta asia kulminoituu myös alan yhteen herkimmistä asioista eli työaikaan. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Hong Kong -ketjun tavaratalo Vantaalla tuhoutui täysin rajussa 23. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Milloin palomiestä tarvitaan eniten. Palvelutasopäätökseen kirjataan se, millaisin voimavaroin oma palokunta toimii. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. P.S. Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudet puhelinnumerom me ovat: Kirjanpitäjä Sinikka Toivonen 044 728 0400 Markkinointisihte eri Minna Kamotskin 044 728 0401 Toimittaja Kimmo Kaisto 044 728 0402 Kuva-arkistoija Kristian Leppänen 044 728 0403 Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen 050 512 3369 Päätoimittaja Esa Aalto 050 562 0735 PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 1 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62
arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 12 SIVU 52 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 1 /2 01 1 10.2.2011 8 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa Tommi Luhtaniemi 10 Palavat nesteet lisäsivät palotehoa Jussi Rahikainen 14 Sisäministeri tukisi palomiehen kuntoa palkallakin 20 Raskaiden pelastustehtävien jakautumista selvitettiin Esa Kokki 22 Maadoitus petti – säiliöperävaunu syttyi tuleen 23 ”Lisää palotaustaisia eduskuntaan” 24 Naapurin avoin työilmapiiri viehätti Tanja Uusitalo 32 Sotepiirin ja pelastuslaitoksen ensihoitoyhteistyö Ulla Ylönen 34 Kauris –informaatioähkyn sydämessä Jari Lepistö, Tommi Viitasaari 36 Esperanzan maastopalon sytyttäjälle kuoleman tuomio Tuomas Pälviä 38 Erilainenkin pärjää Pauliina Kankare 40 Bussien paloturvallisuudessa parannettava Esa Kokki, Timo Loponen 42 Naisia ja pakolaisia halutaan palomiehiksi Ruotsissa Maria Palo 43 Palomiesten väkivallan uhka lisääntynyt Ruotsissa Maria Palo 44 Pelastussukeltajakortti täytti 20 vuotta Ilpo Tolonen 45 Haiko: Kuntien saatava enemmän irti pelastuslaitoksistaan 46 Palonsyyntutkintaa saksalaisittain Frans Schaper 48 Kukonpojat 1970 – mitä heille kuuluu tänään. Tuoreimpana valta kunnallisena pro jektina sisäisen turvallisuuden sihteeristön projekti ”Monitoimitilojen turvalli suuden parantaminen”. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. Valitse kysely Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Mikä on paras työaika palomiehelle. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiviikko, 2.02 2011 14:40 Etusivu Palaute Sivukartta Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Ihmeparantumisen jälkeen Mikko on kuntouttanut itsensä palomieheksi ja seuraavaksi esimiehen tehtäviä Järvenpäässä hoitavan miehen matka suuntautuu Ge neveen, CERNiin palomieheksi. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. s. s. Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Jokelan ja Kauhajoen sekä Sellon ampu mis tapaus ten jälkeen on eri tahoilla tehty työtä turvallisuuden edistämiseksi. Ensi vuoden valtion talousarvio ei lupaa kunnille juurikaan lisää liikkumavaraa ja valtiovarainmi nisteriön mukaan kuntien tulee säästää ensi hallituskau della jopa 8–10 miljardia euroa. 26 Vuoden palomies Mikko Karvonen joutui paneutumaan työ turvallisuusasioihin jouduttuaan vakavan työtapaturman uhrik si runsaat neljä vuotta sitten. Juhani Katajamäki 50 Helsingin Väestönsuojeluyhdistys täytti 70 vuotta 54 Alan kirjallisuutta 57 Palovaroittimia Kiinasta Antti Soininen 58 150 vuotta stadin turvana 60 Porin VPKtalo kunnostettiin EUtuella VAKIOT 29 Vieraanamme: Ari Keijonen 55 PalontorjuntaBrandvärn 50 vuotta sitten 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 59 Keskustelua: Jyrki Vesa turvallisuus nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. s. s. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 30 Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 18 opintomatka Espanjalaiseen pelastustoimeen Madridis sa tutustuneet palopäällystöopiskelijat saivat rautaisannoksen tietoa ja näkemystä toisen Euroopan maan järjestelmästä. ” Yli neljä viidestä vas tasi kyllä. Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. 20 1/ 20 11 10.2. MAALISKUUT A TEEMALLA HÄLYTYSAJO NEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Vuoden 2010 paras kansi on mielestäni:. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! talous Kuntaalalla on edessään yhä kovempia haasteita tuleville vuosille. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. vuoden palomies tässä numerossa PELASTUSTIE TO 2/2011 ILMESTYY 10. Kyllä 83.3% Ei 16.7% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om
Opas on tarkoitettu avuksi erityisesti rakennussuunnittelijoille sekä rakennusvalvontaja pelastusviranomaisille. Runsaan osanottajajoukon (max. SPEK opastaa 23, 48 sivua, 2010. alv. Kirjalliset/sitovat ilmoittautumiset tulee toimittaa 15.3.2011 mennessä sähköpostilla nilsianpalomiehet@hotmail.com, faxilla p. uusitussa painoksessa annetaan paloturvallisuusohjeita maatalousrakennusten, erityisesti eläinsuojarakennusten, suunnittelua sekä korjausrakentamista, muutosja laajennustöitä varten. alv. Opas painottuu uudisrakentamiseen. Palovaroitinopas Tutustu verkkokaupassamme kattavaan valikoimaan alan ammattikirjoja, koulutusaineistoa, valistusaineistoa, opasteita ja muita tuotteita. Joukkue muodostuu 1+5 miehityksestä (+ vaihtomiehet/naiset ). Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. (017) 187142 tai osoitteeseen: Nilsiän Palomiesyhdistys/Palobandy PL 32, 73301 Nilsiä R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi LUE AMMATTIKIRJA Maataloudessa tapahtuneet suurpalot ovat aiheuttaneet tarpeen kehittää maatalousrakenttamiseen ja maatilan ylläpitoon liittyvää paloturvallisuuden ohjausta ja opastusta. Lisätietoja myös Nilsiän paloasemalta puh: (017) 187141 virka-aikaan. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146. Ilmoittumismaksu 100 €/joukkue. Ilmoittautumislomakkeet, majoitustarjoukset ja lisätiedot saatavilla osoitteessa www.nilsianpalomiehet.fi. 74 sivua, 2010 Maatilan paloturvallisuus Suunnittelijan opas O pas, joka auttaa valitsemaan huoneistoon tarkoituksenmukaiset palovaroittimet ja antaa neuvoja niiden tarpeellisesta määrästä, oikeasta sijoituksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. valtakunnallinen turnaus Palobandy-turnaus 2011 Nilsiässä 16.–17.4.2011 Nilsiän palomiehet ry:n järjestämään turnaukseen saa osallistua: vakinaisen, puolivakinaisen, VPK:n tai muun sopimuspalokunnan henkilöstö. Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä. Opas soveltuu pelastusja rakennuslupaviranomaisille, suunnittelijoille, asentajille, kiinteistöjen turvallisuushenkilöille, asuntojen omistajille ja haltijoille, majoitusliikkeiden ja hoitolaitosten toiminnanharjoittajille sekä maahantuojille. Hinta 18, 00 €, sis. Hinta 25,50 €, sis. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Maatilan paloturvallisuusoppaan 2. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään 50000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. 20 joukkuetta) lisäksi toivomme mukaan tapahtumaan myös kannustusjoukkoja. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Hakemukset osoitetaan 3.3.2011 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. Ammattikirjoja puoli sivua tammikuu 2010.indd 1 27.1.2011 14:02:20 www.pelastustieto.fi. Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 HAETTAVAT APURAHAT 15
Palavereja on jo pidetty pelastuslaitoksen, Tornion Veden ja terveystarkastajan kesken pohtien muun muassa kriisiviestintää ja varautumista vastaaviin häiriötilanteisiin. – Palo lähti liikkeelle Gyproclevyllä vuoratun sisäseinän välistä, jossa oli villaeriste, josta se levisi sisäkattoon. – Tärkeää on estää vastaavien vahinkojen syntyminen ja pitää yllä luottamus sprinklerijärjestelmiin, toteaa Soppela. Parin päivän kuluttua talousveden laatu oli vähitellen palautunut normaaliksi. Alustavien selvitysten perusteella voitiinkin tiedottaa, että tapahtumassa ei ole havaittu mitään rikokseen viittaavaa. Sammutustyöhön osallistui Seinäjoen lisäksi yksiköitä Nurmosta, Ilmajoelta ja Ylistarosta. Vesivahingon vaikutus kaupungin talousveden laatuun lisäsi viranomaisyhteistyötä. 6 1/2011 L apin pelastuslaitos sai hälytyskeskukselta ilmoituksen 20.1.2011 klo 6.19 suuresta vesivahingosta Suomi-Soffan tiloissa Torniossa. – Onnettomuuden syy paikantuu sprinklerin vesisäiliön pinnanmittausautomatiikkaan ja venttiilin ohjausjärjestelmään. Uskon, että eri tahoilla on kiinnostusta tutkia tapahtumaketjuun liittyviä teknisiä ja inhimillisiä tekijöitä sekä selvittää muutama tunti ennen tapahtumaketjun alkua olleen alueellisen sähkökatkoksen osuutta asiaan, kertoo valmiuspäällikkö Ari Soppela. Noin 5000 m 2 :n myymälässä ja varastossa kastuivat lattiaja seinärakenteet sekä valtaosa huonekaluista. Teksti: Riitta Ahonen, kuvat: Lapin pelastuslaitos H enkilöauton sulattaminen kaasuliekillä aiheutti virvoitusjuomavarastossa sitkeän palon, josta aiheutui palovahinkoja noin 400 neliölle. Talousveden kokonaisbakteerimäärät olivat tutkimusten mukaan kuitenkin alhaiset. Yksityiseksi varastotilaksi luokiteltu halli oli remontoitu vuonna 2010. Onnettomuuden jälkivahingontorjuntatyöt ja liiketoiminnan keskeytys kestänevät kuukausia. Pumppaus päättyi noin kello 17. – P3 pyysikin virka-apua poliisilta tapahtuman dokumentointiin ja arviointiin. Vettä Suomi-Soffan kiinteistössä oli noin 1500 m 3 . Hallissa jouduttiin raivaamaan myös sosiaalitiloja, jonne palo myös levisi. Vuodon aiheuttama runsas virtaus värjäsi veden kaupungin verkostossa Tornion keskustan alueella. Vaarana oli myös kiinteistön jätevesien sekoittuminen vuotovesiin, mikä estettiin viemärikaivojen pumppauksella ja yläkerran rautakaupan WC-tilojen käyttökiellolla. Palokunta käynnisti veden pumppaamisen ja varmisti yhdessä Tornion Vesi Oy:n ja kiinteistöhuollon kanssa verkostoventtiilien sulkemisella lisäveden tulon loppumisen. Palokunnan saapuessa paikalle kellarin myymälässä oli vettä kauttaaltaan noin 30 cm. Noin kolme tuntia ennen hälytystä Tornion Vesi oli saanut tiedon suuresta vedenkulutuksesta, jonka syytä alettiin selvitellä. Säiliön täyttöön liittyvä putkisto ja venttiilit. Tapaus herätti heti laajaa median kiinnostusta sekä arvailuja tapahtuman syistä. Sprinklerivesisäiliö tulvi yli huonekalukaupassa Torniossa Heti tilanteen alussa kiinteistönhoitaja sai tehtäväksi veden pinnan merkkauksen pumppausten tehon seuraamiseksi. Soppelan uran aikana vastaavaa vahinkoa ei ole aikaisemmin tapahtunut. Palokunta joutui avaamaan hallin huopakattoa useista kohdista palopesäkkeiden taltuttamiseksi.. – Tämä olikin hyvä lähtölaukaus uudessa valmiuspäällikön tehtävässäni, sanoo Soppela onnettomuuden heijastuksesta tiivistyvään yhteistyöhön. Seinäjoen Rengastien teollisuusalueella jouluaattona päivällä syttynyt palo sai aikaan lisäksi savuvahinkoa 1900 neliön rakennuksessa. Jouduimme avaamaan hallin huopakattoa ulkopuolelta useista kohdista palopesäkkeiden sammuttamiseksi, kertoo palomestari Juha Koski Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Seinäjoen paloasemalta. Palo aiheutti yrittäjälle omaisuusja keskeytysvahinkoja. Teksti ja kuva: Pauli Mörsky Palo jäädytti limonadit Seinäjoella Peltirunkoisen 1900 neliön virvoitusjuomavaraston palo levisi hallin sisäseiniin ja välikattoon, aiheuttaen voimakasta savun muodostusta. Virvoitusjuomia oli varastossa palon alkaessa kaksi rekkalastia, jotka jäätyivät kovassa pakkasessa, kun hallista poistettiin tuulettamalla runsaasti muodostuvaa savukaasu. Ensimmäisenä vesivahingon totesi vartioliikkeen mies. Vesilaitoksen kulutuslukemien mukaan tulvimisen on alustavasti arvioitu alkaneen noin kello 23
Joukkuekilpailuun voivat osallistua nyt myös yleisessä sarjassa naiset ja veteraanit. Henkilö roikkui valjaissa viidennen ja kuudennen kerroksen välissä sisäpihan puolella arviolta 20 min. 0400 574868 ja Esa Neuvonen puh. – Ilmeisesti kuljetuksessa vaurioituneen ilotulitepadan kaatuminen aiheutti 36 henkilön lievän loukkaantumisen, tutkintaa johtava rikoskomisario Esko Heinonen kertoo. Vammantuottamuksesta, vaaranaiheuttamisesta ja kokoontumisrikkomuksesta epäillään 4–5 Poliisi tutkii yhä ilotuliteturmaa henkilöä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 5.3. Helsingin pelastuslaitoksen nostolavayksikkö ”Skidi”, jonka avulla lumenpudottaja haettiin turvaan, osoitti tarpeellisuutensa. Kukaan ei loukkaantunut. Auton suurin ulottuvuus ylös on 61 metriä. Nostolava-auton veroton kokonaishinta on noin 725000 euroa. Poliisin tutkinta-aineisto valmistunee 1–2 kuukauden kuluessa, jonka jälkeen se siirtyy syyteharkintaan. Aikataulu tutkinnalle on venynyt, koska asianomistajia on paljon, 32 ja osa heistä on ulkomailla, Saksassa. Auto luovutettiin pelastuslaitokselle joulukuussa 2010 ja otettiin operatiiviseen käyttöön tammikuun lopulla. H16:n kalustoon kuuluu muun muassa erilaisia sähköja hydraulikäyttöisiä moottorisahoja ja laikkaleikkureita, vesitykki, korkeapainesammutusjärjestelmä, savutuuletin, vinssi ja niin edelleen. Myöskin toisen kuusikerroksisen talon katolla lumenpudotusporukasta kaksi lumenpudottajaa putosi putoavan lumen mukana yhden kerroksen verran alaspäin ja jäivät roikkumaan köyden varaan ylimmän kerroksen kohdalle. 040 751 8576 Kilpailun järjestäjinä toimivat Parikkalan VPK, Etelä-Karjalan Pelastuslaitos ja SPEK. Kuusikerroksisen asuintalon katolta pudotettiin lunta ja lumenpudottaja oli jostain syystä liukastunut ja pudonnut räystään yli, jääden turvaköyden varaan roikkumaan. klo 10–14. Heidän kuulemiseensa joudutaan käyttämään kansainvälistä virka-apua. Helsingin pelastuslaitoksen muut nostolava-autot (suluissa suurin korkeus) on sijoitettu seuraavasti: H161 ”Skidi” (20 m) Kallio H26 (32 m) Erottaja H36 (32 m) Haaga H66 (52 m) Mellunkylä 1464 tehtävää Pelastuslaitoksen nostolava-autoilla oli vuonna 2010 yhteensä 1464 tehtävää. Kilpailupaikkana on Simpelejärvi ja kaloja narrataan lauantaina 12.3. Onnettomuustutkintakeskus tutki onnettomuuden ja antoi oman lausuntonsa vuoden lopulla. Ahtaissa sisäpihoissa tämä yksikPalomiehet hakivat lumenpudottajia turvaan kö on tehokas työväline. Lumenpudottaja ei loukkaantunut. Auton teknisiä tietoja: Alusta: Sisu R500 E13M 10 x 2 Päälirakenne: Bronto Skylift F61RPX Teho: 350 kW / 480 hv Pituus: 12 m Leveys: 2,55 m Korkeus: 3,8 m Paino: noin 35 t Ulottuvuus ylös: 61 metriä noin 325 kilon korikuormalla Ulottuvuus sivulle: 28 metriä noin 500 kilon korikuormalla ja 32 m noin 130 kilon korikuormalla. Katso myös www.parikkalanvpk.fi Alan SMpilkki Parikkalassa. Uutta nostolavaautoa käytetään muun muassa pelastustehtävissä ylhäällä ja alhaalla sekä tulipaloissa erilaisissa sammutusja katonavaamistehtävissä. Paloja pelastusalan SM-pilkki järjestetään tänä vuonna Parikkalassa. Pelastuslaitos varautui samaan aikaan, kun nostolavaa selvitettiin, hakemaan lumenpudottaja alas myös yläkautta köysiä hyväksikäyttäen. Samalla osallistutaan myös henkilökohtaiseen kisaan. Toinen pääsi kiipeämään ikkunasta sisään ja toisen pelastuslaitos pelasti ikkunan kautta sisälle. P äijät-Hämeen poliisi jatkaa edelleen viime kesänä kansainvälisellä palokuntanuorten leirillä sattuneen ilotuliteturman rikosepäilyjen selvittelyä. Kilpailukalana on ahven. Helsinkiin uusi nostolavaauto L umenpudottajat ovat alkutalven aikana työllistäneet Helsingin pelastuslaitosta. H16 sijoitetaan keskuspelastusasemalle Kallioon. mennessä: parikkala@ vpk.ekpelastuslaitos.fi Tiedustelut myös: Eero Nykänen puh. 1/2011 7 Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle on hankittu uusi nostolava-auto H16
Hong Kong -ketjun tavaratalo Vantaalla tuhoutui täysin rajussa 23. Vaahto hillitsi paloa jonkin verran, mutta arviolta 10–15 minuuttia sisäsammutuksen lopettamisesta ensimmäinen onteloRakenteet pettivät Hong Kong -tavaratalon tulipalossa Savunpoistoluukut löytyivät lumen ja kuormalavojen alta. Palavat nesteet, ilotulitteet ja purevan pakkasen kangistama vesihuolto vaikeuttivat sammutustöitä. Keskityimme tällä ryhmityksellä siis varastopalon sammuttamiseen. Vesihuoltoa ryhtyi järjestämään P3:n kuljettaja. KU P2 oli jonkin aikaa kohteessa avustamassa pelastustyön johtamisessa. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta aineelliset vahingot ovat arviolta reilut 15 miljoonaa euroa. Teksti: Tommi Luhtaniemi, paloesimies (vs. Vantaa L4 vastasi lääkintäkaistasta. Henkilökunta oli tyhjentänyt tilat jo ennen ensimmäisten yksikköjen saapumista. Hätäkeskus hälytti kohteeseen joukkuelähdön. Jokaisella vastuualueella työskenteli alkuvaiheessa 1–3 pelastusyksikköä ja vesihuolto oli järjestetty kaikille vastuualueille. Lisätiedoissa selvisi myös, että ilotulitteet olivat varastoituna rakennuksen viereisessä kontissa ja sisällä väestönsuojassa. Tavaratalossa oli syttymishetkellä noin 30 henkilökuntaan kuuluvaa ja arviolta 120– 150 asiakasta. Poistuttuani ulos rakennuksesta käskin lopettamaan savusukelluksen ja siirtymään ulkosammutukseen. Ensimmäisen kerroksen myymälätiloissa oli runsaasti savua. Varastossa paloi lamppuöljyjä, butaanisäiliöitä, moottoriöljyjä, paristoja ja muuta vastaavaa. KU P2 antoi viranomaistiedotuksen savuhaitasta läheisillä asuinalueilla. Tehtäväalueet olivat: varaston sammutus, yläpuolisten tilojen varmistus, sivutilojen – ensimmäisen kerroksen myymälätilojen – varmistus, lääkintä ja vesihuolto. Olin kiertämässä vastuualueita kävellen, kun KU P31 pyysi arvioimaan välipohjassa näkyviä halkeamia. Kohteesta tulleiden ensitietojen mukaan varastossa palaa ja asiakkaiden evakuointi oli käynnissä. KU11 oli aloittanut sammutushyökkäyksen varastoon. Missään vaiheessa ei päästy alkupalon lähelle. Sisäsammutuksen lopettamisen jälkeen palo voimistui nopeasti. Jaoin tehtävät vastuualueittain kolmeen päätehtävään ja tukitehtäviin. Noin minuutin kuluttua hälytyksestä vaste nostettiin komppanialähdöksi. 8 1/2011 J ouluaaton aattona 23.12.2010 klo 16.01 tuli Vantaan Hong Kong -tavaratalosta hätäilmoitus varastossa syttyneestä tulipalosta. Onnettomuustutkintakeskus selvittää muun muassa sen, miksi ontelolaatat romahtivat. KU31:n miehistö avasi niitä sitä mukaa, kun löysi ne. Rakenteet pettävät Noin tunnin kuluttua sammutustyön alusta näkyivät ensimmäiset välipohjan heikkenemisen merkit. Tavaratalon eteläpäädyssä olevista varaston ovista tuli paksu musta savu, kun saavuin kohteeseen noin 10 minuuttia hälytyksestä. joulukuuta alkaneessa tulipalossa. Lääkintäkaistan tehtävänä oli tarkistaa noin kymmenen savulle altistunutta asiakasta ja tämän jälkeen ensihoidon valmiuden ylläpito palopaikalla. Hetkittäin näytti siltä, että palo saataisiin rajattua ja hiipumaan, mutta hetken kuluttua savusukeltajat joutuivat perääntymään. Yritimme rajoittaa paloa muun muassa laskemalla keskivaahtoa savunpoistoluukuista palavaan varastoon. palomestari), Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Paikalla olevilta tavaratalon edustajilta saimme jonkinlaisen luonnoksen rakennuksen tiloista ja varastossa palavista materiaaleista. Ensimmäiset yksiköt olivat kohteessa noin 7 minuutissa hälytyksestä. Alkutilanteen rauhoituttua ja vakiinnuttua – näin luulimme – P2 lähti tilannekeskukseen hoitamaan tiedottamista ja huolehtimaan päivittäisvalmiudesta yhdessä KU P4:n kanssa. Hälytyksestä oli kulunut 80 minuuttia eli sammutustyöt olivat kestäneet noin 70 minuuttia. Samalla rakennus tärähti selvästi. Päästyäni toisen kerroksen myymälätiloihin lattiassa oli muodonmuutoksia – pitkiä halkeamia, joista nousi savua. Vasteaikaa pidensi lähimmällä pelastusyksiköllä ollut päällekkäinen tehtävä. Sammutustyön edetessä tiedot varastopalosta vaihtelivat. Palavassa varastossa oli savunpoistoluukkuja, jotka olivat osittain lumen ja kuormalavojen alla yläpihalla
Liikenne jouduttiin pysäyttämään lähikaduilla, mutta myös kehä III :lla joksikin aikaa. Kaiken kaikkiaan sammutustyössä rikkoutui kymmenisen ajoneuvoa, joista kolme piti hinauttaa pois paikalta sammutustöiden aikana. Jokaisen vesikatkon jälkeen letkut alkoivat olla vaikeampia käyttää. Samoihin aikoihin oli paikalle tullut Helsinki P4, joka tarjosi heidän johtokeskustaan ja letkuautoa, josta tehtiin vesiselvitykseksi neljän tuuman linja muutaman sadan metrin päässä olevasta vesiasemasta. Jäähyhmä tukki putket ja letkut Kova pakkanen vaikeutti sammutustyötä. Tämä tehtävä sitoi yhden pelastusjoukkueen yöllä noin kolmen tunnin ajaksi. Ulkosammutukseen siirtymisen jälkeen vastuualueet piti muodostaa uudestaan. Päällekkäiset tehtävät Tavaratalopalon aikana pyrittiin pitämään pelastustoiminnanvalmiutta yllä ottamalla VPK:oita varikkovalmiuteen asemilleen ja tekemällä valmiussiirtoja. Sää aiheutti ongelmia muillekin kuin veden kanssa toimiville. Tehtävää johti vapaalta aikaisemmin hälytetty palomestari. Vaurioita syntyi muun muassa silloin, kun liittimiä sulatettiin nestekaasutoholla. Säiliösarja-ajo oli ainoa jotenkin toimiva keino kuljettaa vettä. Näiden suojaaminen ja siirtäminen muodostivat yhden tehtävän. Yhdellä jäähdytettiin ilotulitekonttia ja kahdella rajoitettiin paloa. Vesihuoltoon tarvittiin reilusti lisää voimavaroja, koska veden tarve kasvoi ulkosammutukseen siirryttäessä. Mitä olisi voinut tehdä toisin. Välipohjan pettäminen levitti palon nopeasti yläpuolisiin myymälätiloihin. Hälytystehtäviä oli illan ja yön aikana yli kaksikymmentä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella, vaativimpana ammoniakkisäiliön nestemäinen vuoto Vantaalla. Vapailla resursseilla yritettiin hillitä paloa. Ulkosammutuksella oli tarkoitus rajoittaa palo mahdollisimman pienelle alueelle. Myöhemmin tuli vielä kolmaskin ”pantteri” sammutustyöhön. H10 tulikin pian paikalle ja sinne perustettiin operatiivinen johtopaikka TOJE. Nostolavan siirto vaikeutui, kun tukijalat jäätyivät ulkoasentoon. Purkukin piti tehdä nopeasti, jotta letkuista ei olisi tullut 20-metrisiä kankia. Savuista oli haittaa aina Helsingin kantakaupunkia myöten. Palavat kemikaalit arvioitiin vaarallisuudeltaan normaalin rakennuspalon kaltaisiksi. Neljän tuuman letkuselvitys jouduttiin purkamaan pian käyttöönoton jälkeen jäätymisen takia. Neljän tuuman vesiselvitystä ei voitu hyödyntää kuin hetki, kun letkuun kertynyt jäähyhmä tukki suihkuputket ja letkut. Lopulta nostolavaa jouduttiin sulattamaan nestekaasuslämmittimellä, ennen kuin lava saatiin nippuun. Kova pakkanen vaikeutti sammutustöitä huomattavasti ja rikkoi kalustoa. Nopea jäätyminen vaikeutti letkujen irrottamista ajoneuvoista. Vastuualuejako ja joukkojen ryhmitykset. Säiliöautojen käyttöaika sarja-ajossa jäi lyhimmillään alle tuntiin, ennen kuin auto jäätyi toimintakyvyttömäksi. Tiloissa oli jo savua, joten ilotulitevaraston tyhjennys tehtiin savusukeltaen. Samoihin tiloihin tuli myös poliisin johto. Palon yltyessä Lento P3 tarjosi sammutusavuksi kahta Panther-lentokenttäpaloautoa, joiden suuret vesija vaahtosäiliöt auttoivat suojaustyössä. Palon lopputulos on surkea omaisuusvahinkojen kannalta, henkilövahingoilta vältyttiin. Pantterit osallistuivat sammutukseen parin tunnin ajan. laatta romahti. 1/2011 9 Hong Kong -tavaratalon lähellä oli asutusta, mutta onneksi savut etenivät kehä III:n suuntaan etelään. Toisen päädyn väes tönsuojassa olevan ilotulitevaraston tyhjentäminen oli toinen tehtävä. Ilotulitekontin siirtoon hälytetty nosturi jäätyi pystyyn, ja kontin siirto viivästyi tämän takia. Tätä päivittäistehtävien toimintavalmiutta hoiti taustalla päivystävä päällikkö P2 ja KU P4. Rakennuksen palavassa päädyssä oli ilotulitekontti kuuden metrin päässä seinästä, ja kontin vieressä nestekaasupullojen varasto. Mitä olisi voinut tehdä toisin, jotta lopputulos olisi ollut toinen. Elohopea laski kireimmillään 27 asteeseen ja tuuli kylmensi pakkasen purevuutta entisestään
Rakennuksesta ei ollut kohdekorttia, koska sitä ei ollut varustettu automaattisella paloilmoittimella. Tästä oli suuri apu. Kahdessa alimmassa kerroksessa oli myymälätilojen lisäksi Hong Kong -ketjun keskusvarasto. Vesihuolto oli riittävä sisäsammutusvaiheessa, mutta ei ulkosammutuksessa. Kantavat rakenteet oli nan piirtämän pohjapiirroksen varassa. 10 1/2011 olivat mielestäni hyvät. Rakennuksessa ei ollut automaattista sammutuslaitteistoa tai -paloilmoitinta ja savunpoisto oli luokkaa säälittävä – muutama ulkoa käsin avattava luukku. Johtaminen perustuu osittain olettamuksiin ja käsityksiin siitä, mitä seuraavaksi tulee tehdä. Helsinki P4 toimi apuna tarjoamalla heidän kalustoaan ja henkilöstöään avuksi tarpeen mukaan. Vapaalta hälytetyt palomestarit joutuivat sidotuksi päällekkäistehtäviin, jolloin vastuun vaihto siirtyi normaaliin työvuoronvaihtoon. Rakennuksen pohjakuva olisi auttanut hahmottamaan tilojen koon ja sijainnin. Erilaisia viestejä ongelmista, tilanteen muutoksista ja niin edelleen tuli yhtenään. Rakennuksen pohjoispäädyssä oli kolmas kerros, jossa sijaitsi noin 660 m 2 :n kokoinen Hong Kong -ketjun pääkonttori. Ilman tehtävään osallistuneiden ammattitaitoa tilanne olisi voinut päättyä paljon huonommin. Ensimmäisen kerroksen kaavioon on merkitty punaisella palo-osastojen rajat. Rakennuksen palokuorma oli rajoitettu arvoon 200–400 MJ/(vaippa)m 2 , mikä vastaa nykyluokituksessa arvoa 600– 1200 MJ/(lattia)m 2 . Olisiko palo voitu saada sammumaan toisenlaisella taktiikalla tai tekniikalla. Säiliöautoja oli tarpeeksi, mutta teknisiä ongelmia tuli liian tiuhaan. Pohjapiirros olisi auttanut löytämään nämä aiemmin. Jo muutaman tunnin jälkeen huomasin, kuinka jatkuva viestien vastaanottaminen ja käskyjen antaminen vie voimavaroja. Olin pelastustoiminnanjohtajan roolissa lähes 17 tuntia yhtäjaksoisesti. Savunpoistoluukkuja löytyi lisää palon edetessä lumen ja kuormalavojen alta. Sammutusvoimaa ei voitu lisätä palavassa varastossa tilojen ahtauden takia. Riittävän reservin pitäminen palopaikan läheisyydessä ei ollut mahdollista kovan pakkasen takia. PRONTOn tietojen mukaan sammutustyöhön osallistui pelastuslaitokselta 91 ajoneuvoa ja 267 henkilöä. Vantaalla sijaitsevan Hong Kong -tavaratalon julkisivu kantavien rakenteiden petettyä. Tämän luokan rakennuksen pitäisi kestää sortumatta koko palokuorman palaminen sekä jäähtymisvaihe. Järeä työjohto oli juuri selvitetty, kun käskin kaikki ulos rakennuksesta. Rakennus sijaitsee rinteessä siten, että osa ensimmäisestä kerroksesta on maan alla ja sekä ensimmäisestä että toisesta kerroksesta on uloskäynnit suoraan maan pinnalle. Johtamisresurssit olivat lujilla. Ongelmien aiheuttamat vesikatkot vaikeuttivat työtä huomattavasti. Järeän suihkun käyttö olisi voinut auttaa palon sammutuksessa, mutta sen käyttö on hankalaa ahtaissa tiloissa varastohyllyjen välissä. Se on aivan liikaa. En olisi voinut kuvitella näin nopeaa ja täydellistä betonirakenteiden pettämistä. Olimme henkilökunPohjapiirros 1.krs j p vss vss Myymälä Varasto Myymälävarasto Myymälä Varasto varasto Myymälä H ong Kong -tavaratalo sijaitsi 6200 neliömetrin kokoisessa, vuonna 1986 rakennetussa, pääosin kaksija osin kolmikerroksisessa rakennuksessa. Tätä lukiessa voi olla vaikea kuvitella, millainen tilanne oli. Lisäksi mukana oli iso joukko muita toimijoita ja viranomaisia. Kerrokset oli palo-osastoitu toisistaan siten, ettei niiden välillä ollut rakennusmassan sisällä aukkoja tai porrashuoneita. Palo sai alkunsa myymälävarastosta, joka oli erotettu rakennusluvan mukaisesti ainoastaan kevyillä väliseinillä myymälätiloista. Rakennus oli rakennettu palonkestäväksi eli se kuului paloluokkaan P1. Teksti: Jussi Rahikainen, riskienhallintapäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Palavat nesteet lisäsivät palotehoa 10 1/2011. Vastuualueiden johtajat toimivat hyvin ammattitaitoisesti. Näin jälkeenpäin kirjoittaessa asiat saa tuntumaan ja näyttämään jotenkin yksinkertaisilta ja helpoilta. Pelastusalalla työskennelleet tietävät, millaista toiminta on vaativissa tehtävissä. Siitäkin oli suuri apu. Se oli suunniteltu alun perin tuotantoja toimistorakennukseksi, jossa oli hieman myymälätiloja, mutta jo vuonna 1989 Hong Kong aloitti toimintansa kiinteistössä. Tämän kokoinen tehtävä sisältää niin suuren määrän pieniä osatehtäviä, että kaikki ei voi mennä ihan nappiin. En tiedä
Onkin toivottavaa, ettei työja elinkeinoministeriö ainakaan lieventäisi konttien suojaetäisyyksiä koskevia määräyksiä ja ohjeita uudistaessaan räjähdeasetuksen ilotulitteita koskevaa osiota. Suojaetäisyys ei riittänyt Pihalle oli myös lupa varastoida kontissa 500 kiloa räjähteitä. Ontelolaattojen polttokokeessa uunin lämpötila noudattelee ISO 834 -standardipalokäyrää siten, että 800 celsiuksen lämpötila saavutetaan reilussa kahdessakymmenessä minuutissa, mutta 1000 celsiusta vasta noin 100 minuutin kohdalla. Jo nyt voidaan olettaa, että poikkeuksellisen suurella palokuormalla, jonka joukossa oli runsaasti palavia nesteitä ja kaasuja, oli suuri merkitys rakenteiden pettämiseen. Otetaan opiksi ennaltaehkäisyyn Hong Kongin tulipalosta voidaan ottaa oppia myös onnettomuuksien ehkäisyyn. Tomi Honkakunnas kirjoitti Pelastustiedossa 10/2010 Muhoksen kauppakeskuksen palosta, jossa myymälätiloissa säilytetyt palavat nesteet vaikeuttivat palon sammuttamista. Rakenteet oli suunniteltu luokkaan A120, mikä vastaa nykyluokituksessa palamatonta R(EI)120 -luokkaa. Rakennuksen väestönsuojassa oli lupa varastoida sata kiloa räjähteitä vuodenvaihteen ilotulitemyyntiä varten. Seuraavana painopisteenä olisi ollut palokuorman määrän pienentäminen. Hong Kongin palotarkastuksissa oli muutaman viime vuoden aikana ollut painopisteenä poistumisturvallisuuden parantaminen – ja siinä onnistuttiin ainakin tulosten valossa varsin hyvin. Asiakkaiden ja palomiesten henki vaarassa Näiden kokemusten valossa kaupan alan vaatimukset myymälöissä säilytettävien palavien nesteiden ja kaasujen kokonaismäärän kasvattamisesta nykyisestä tuhannesta litrasta huomattavasti suurempiin määriin ilman, että tehtäisiin kunnon palo-osastointeja tai esimerkiksi kohdesuojauksia automaattisella sammutuslaitteistoilla, tuntuvat naurettavilta. Myymälätilat suunnitellaan palokuormalle 600– 1200 MJ/m 2 , mutta etenkin halpahalleissa tavaramäärä kasvaa ajoittain reilusti suuremmaksi. Tämä työ olisi voitu aloittaa edellyttämällä yritystä määrittämään myymälän palokuormatiheys, tarvittaessa konsultin avulla. Henkilökunta ei yrittänyt alkusammutusta, sillä palon eteneminen oli pelottavan nopeaa. Molemmissa kohteissa myös säästyttiin henkilövahingoilta; Hong Kong -tavaratalossa oli noin 120 asiakasta palon syttyessä, mutta heidän poistumisensa sujui henkilökunnan opastuksella ripeästi. Romahduksen syy selvitetään Onnettomuustutkintakeskus tekee tulipalosta D-selosteen, jossa pyritään muun muassa selvittämään, miksi ontelolaatat romahtivat. Kun palo havaittiin myymälätilojen yhteydessä olevassa varastossa, liekit löivät jo kattoon. Sen lisäksi räjähtelevät butaanija spraypullot vaaransivat sammuttajien turvallisuuden. Ainakin suurimpaan osaan muutostöistä oli haettu rakennuslupa. Alaosan leikkautuminen aiheutui todennäköisesti siitä, että se laajeni korkean lämpötilan takia nopeammin kuin laatan yläosa. Oman vaaransa tulipalossa aiheutti ilotulitteiden varastointi kaupan yhteydessä. Onneksi vapaalla ollut palotarkastaja Katja Luoma oli tilanteen tasalla ja soitti asiasta päivystävälle päällikölle. 1/2011 11 toteutettu pilari–palkki-systeemillä, jotka kannattelivat välija yläpohjan ontelolaattoja. Rakennuksessa ei ollut automaattista sammutuslaitteistoa tai paloilmoitinta ja savunpoisto oli luokkaa säälittävä.. Näin väestönsuoja saatiin tyhjennettyä ilotulitteista ennen kuin ne aiheuttivat ylimääräisiä vaaratilanteita. Niin Minihinta kuin Hong Kongikin täyttivät rakentamisaikana voimassa olleet rakentamismääräykset. Samassa yhteydessä olisi voitu luontevasti tarkastaa ylittääkö palavien nesteiden ja kaasujen määrä tuhat litraa, jolloin pitää tehdä kemikaali ilmoitus pelastusviranomaiselle. Kuvassa ontelolaatan irtileikkautunut alaosa. Tämä etäisyys osoittautui liian pieneksi, niinpä ilotulitekonttia jouduttiin jäähdyttämään ja siirtämään turvalliseen paikkaan. Ontelolaatat hajosivat siten, että ensin leikkautui irti laatan alaosa, jonka jälkeen laatan yläosa pullistui jännityksistä johtuen hieman ylöspäin ja romahti pienellä viiveellä. Itä-Uudenmaan poliisi tutkii palon syttymissyytä. Onnettomuustutkintakeskus tekee tulipalosta D-selosteen. Edellinen vastaava sortuma Turussa 1983 Edellisen kerran P1-luokan rakennus sortui tulipalon takia 11.11.1983 Turussa, jolloin tavaratalo Minihinta paloi kivijalkaan. Myös miltei kaikki rakennuksen julkisivuelementit tippuivat alas. Pitääkö asiakkaiden ja palomiesten henki vaarantaa, jotta kauppaketjut voisivat tehdä enemmän voittoa säästämällä logistiikkaja rakennuskustannuksissa. Rakennuksen välipohjan sortuminen alkoi noin puolentoista tunnin kuluttua palon syttymisestä, myöhemmin sortui myös osa yläpohjasta, vain rakennuksen kolmikerroksinen osa kärsi vähemmän vahinkoja. Sama oppi saadaan myös Hong Kongin tulipalosta; palavat nesteet nopeuttivat palon etenemistä sekä kasvattivat palotehoa ja siten todennäköisesti aiheuttivat rakennuksen sortumisen. Kontti oli sijoitettu nykymääräysten mukaisesti kymmenen metrin päähän myymälärakennuksen ovesta, etäisyyttä seinään oli noin kuusi metriä. Lisäksi palaneen rakennuksen kerroskorkeus ei ollut kovin suuri, noin neljä metriä, joten ontelolaattoihin kohdistui liekkikosketus heti tulipalon alusta lähtien. Palavat nesteet ongelma myös Vantaalla Palavien nesteiden ja muun runsaan palokuorman takia Hong Kongin tulipalossa lämpötilan kehitys oli huomattavasti odotettua nopeampaa
Asiakkaiden autoja oli jäänyt parkkihalliin ja kaikilla ei ollut ulkovaatteita, lämpötila oli noin –20 o C pakkasella. Alkutietojen mukaan kohteessa oli ammuttu, mutta tarkkaa tietoa uhrien määrästä ei tuolloin vielä ollut. Hieman myöhemmin tilanteesta tiedotettiin valvomon kautta myös Espoon kaupungin johtoryhmää. Johtokeskuksen perustamisen lisäksi valvomoon lisättiin kaksi henkilöä. Alkutiedustelun yhteydessä todettiin, että uhreja oli yhteensä neljä ja että Prisman tilat olivat jo tyhjät asiakkaista. Noin 15 minuuttia tilanteen alun jälkeen kauppakeskuksen työntekijä käynnisti paloilmoituspainikkeella palohälytyksen evakuoinnin tehostamiseksi ja tuolloin hätäkeskus hälytti kohteeseen hälytysohjeen mukaisen vasteeni EP3, E13, E15, E16, E21 ja E31. 12 1/2011 Kauppakeskuksessa tapahtunut ampumisvälikohtaus toissa uuden vuoden aaton aamupäivänä käynnisti pitkälle alkuiltaan kestäneen laajan poliisioperaation, jossa pelastuslaitoksen tehtävä oli ensihoidon lisäksi muun muassa tukea poliisin toimintaa ja huolehtia satojen ihmisten evakuoimisesta –20 asteen pakkasessa. Lisätietojen myötä kohteeseen hälytettiin vielä kolme ambulanssia lisää. Hoito keskeytettiin Ajomatka Leppävaaran paloasemalta Selloon on puoli kilometriä ja E51 oli kohteessa kahden minuutin kuluttua hälytyksestä. L4 määritti tulokynnykseksi mahdollisimman suojaisan kulman rakennuksesta, jonne yksiköt sijoitettiin. Kylmä sää vaikeutti evakuointia Tapahtuma-aikana koko kauppakeskuksessa oli paikalla noin 3000–4000 henkilöä. Tapahtumapaikalla P3 määräsi pelastuslaitoksen yksiköiden tehtäväksi alueen eristämisen ja poliisin toiminnan tukemisen sekä evakuoin nin hoitamisen. Evakuoin tiin käytettiin pelastuslaitoksen ja VPK:n miehistönkuljetusautoja. Pelastuslaitoksen valvomo tiedotti tilanteesta Espoon päivystävää palomestaria ja päivystävää päällikköä sekä samalla muita johtoryhmäläisiä. Johtokeskustoiminta ja muu valmius Keskuspaloasemalle perustettiin pelastustoiminnan johtokeskus (PELJOKE) ja EL04 ja EP4 johtamaan muita pelastustehtäviä alueel la. Hoitotoimenpiteet ehdittiin aloittaa poliisin suojauksessa, mutta pelastuslaitoksen saadessa tiedon siitä, että ampujan sijainnista ei ole varmuutta päätettiin, hoitotoimenpiteet keskeyttää. Ampumistapaukseen liittyi kaksi sairaankuljetustehtävää ja yksi varmistustehtävä eri puolilla Espoota. Osa asiakkaista poistui omatoimisesti, mutta kylmän ilman takia kaikki eivät voineet lähteä pois alueelta. Muonitusta VPK järjesti iltaan mennessä 200 henkilölle. E nsimmäinen hälytys ampumisista kauppakeskus Sellon Prismasta tuli Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle 31.12.2009 klo 10.10, jolloin tehtävään hälytettiin lääkintäesimies EL4, hoitotason ambulanssi E490 ja Leppävaaran paloasemalta pelastusyksikkö E51. Mikäli vastaava tilanne olisi tapahtunut kesällä, ei evakuointi olisi muodostunut kuin hyvin pieneksi tehtäväksi. Lisäksi pelastuslaitoksen alueella oli klo 15:een mennessä kahdeksan muuta tehtävää, joista yksi oli yhdeksän yksikköä vaatinut omakotitalon tulipalo Nummi-Pusulassa. Sisällä ollut pelastuslaitoksen henkilöstö poistui ulos. Tämän jälkeen myymälän sisätiloihin ei enää palattu. Ihmisiä meni myös läheisten kerrostalojen porrashuoneisiin. Enimmillään kirjastossa evakuoituja oli paikalla kerrallaan noin 200 henkilöä ja VPK:n tiloissa 120. Johtokeskuksessa huolehdittiin muun Väkivallanteko kauppakeskuksessa käynnisti turvallisuuden kehittämisen Turvallisuussuunnitteluun satsataan Espoossa Teksti: Tuomas Pälviä, valmiuspäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kuva: Lehtikuva 12 1/2011. Evakuoituja koottiin kirjastoon ja Leppävaaran VPK:n paloasemalle
Jokainen skenaario käytiin läpi ryhmissä vastaten koulutusmateriaalissa esitettyihin kysymyksiin. Työryhmään kuuluu edustajia poliisin lisäksi Espoon kaupungilta, pelastuslaitokselta, seurakunnasta ja kauppakamarista sekä Sellon kauppakeskuksesta. Yksiköiden vapautuessa tehtävästä johtokeskuksen toiminta ja EL04:n ja EP4:n valmius purettiin. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos on kutsunut kokoon työryhmän, jonka tarkoituksena on laatia alueella malli kauppakeskuksen turvallisuussuunnittelua ja viranomaisten operatiivista suunnittelua varten. Tuoreimpana valtakunnallisena projektina sisäisen turvallisuuden sihteeristön projekti ”Monitoimitilojen turvallisuuden parantaminen”, jonka työryhmään kuuluu edustajia yrityksistä, poliisija pelastusviranomaisista sekä korkeakouluista. Laajasta kokonaisuudesta on kuitenkin helppo supistaa aineistoa omaan käyttöön. 1/2011 13 muassa sopimuspalokuntien varikkovalmiuksista ja valmiussiirroista sekä tarvittavien henkilöresurssien hankkimisesta. Työ on käynnistynyt vuoden 2010 lopulla ja tuloksia on odotettavissa käytäntöön vuonna 2011. Vaikka koulutusaineiston sisältöä ei ollut lainkaan muokattu Suomen olosuhteisiin, toimi koulutus kokonaisuutena hyvin ja sisällöstä selkeästi havaitsi, että Englannissa on paljon tietoa ja kokemusta erilaisista terroristihyökkäyksistä. Ensihoitoyksiköt joutuivat keskeyttämään aloitetut ensihoitotoimet, koska ampujan olinpaikka ei heti ollut selvillä.. Jokaisen skenaarion jälkeen yhden tai kahden ryhmän vastaukset käytiin läpi ja aiheesta keskusteltiin. Kuten kouluttajakin useasti totesi, tarkoituksena ei ollut löytää absoluuttisesti oikeita vastauksia, koska niitä ei käytännössä ole, vaan pohtia omia toimintamalleja ja suunnitelmia sekä saada ajatuksia muilta. Koulutus perustui ARGUS-malliin, joka on NaCTSO kehittämä kolme tuntia kestävä vakiosisältöinen koulutus terroristihyökkäyksestä selviytymiseen. Kauppakeskusten turvallisuuden kehittäminen Jokelan ja Kauhajoen sekä Sellon ampumistapausten jälkeen on eri tahoilla tehty työtä turvallisuuden edistämiseksi. NaCTSOn aineistoa löytyy runsaasti internetistä, www.nactso.gov.uk, josta voi esimerkiksi ladata laajan oppaan kauppakeskusten turvallisuudesta. Yksi esimerkki paikallisesti turvallisuussuunnittelusta löytyy Espoosta, jossa kaupungin turvallisuusstrategiaan on kirjattu kauppakeskusten turvallisuuden edistäminen. Ensimmäiseen defusing-tilaisuuteen osallistui koko tehtävään osallistunut henkilöstö ja toiseen tilaisuuteen vainajien kanssa tekemissä ollut henkilöstö. Lisäksi yhteistyötä on tehty paikallisesti. Koulutusta Englannista Kauppakamari järjesti tammikuussa ”Poik keuksellinen väkivallanteko kauppa keskuksessa”-nimikkeellä iltapäivän mittaisen koulutustilaisuuden, jonka kohderyhmänä olivat yritysten turvallisuusasiantuntijat ja myymälöiden esimiehet ja muut päivittäisestä turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Tapahtumapäivän iltana järjestettiin kaksi defusing-tilaisuutta ja lisäksi halukkaille tarjottiin myöhemmin mahdollisuus osallistua debriefingiin. Kouluttaja oli Englannista National Counter Terrorism Security Officesta (NaCTSO). Koulutusta pohjustettiin multimediaesityksillä ja skenaariot etenivät valmiin käsikirjoituksen mukaan tilanteen kiristyessä vaiheittain. Päivän aikana kaikkiin ampumistapaukseen liittyviin tehtäviin osallistui yhteensä 16 yksikköä kokonaisvahvuudella 3+4+22=29
Toki ministerin mielestä on kannettava huolta myös siitä, että palokuntien toimintavalmius säilyy myös tulevaisuudessa. Tapaturmien torjunnassa tehtävää Tähän liittyy hänen mukaansa myös se, että työtä järjestellään uudella tavalla ja hänen mielestään esimerkiksi tapaturmien torjunnassa pelastustoimelle on paljon annettavaa. Työuria pitää pystyä pidentämään ja siihen voidaan vastata työhyvinvointia parantamalla. Toki ratkaisut tehdään kullakin alueella omistajien eli kuntien päätöksellä, mutta valtio antaa tukensa tälle kehitystyölle. On olemassa jo nyt paljon erilaisia alueellisia hankkeita tähän liittyen, joita kannattaa viedä eteenpäin. – Tällä hallituskaudella annettiin selkeät suuntaviivat sille, miten pelastustointa halutaan tulevaisuudessa kehittää. – Haluaisin, että pelastustoimella olisi suurempi merkitys erilaisten onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisytyössä. Palomiehen raskas työ aiheuttaa tässä omat haasteensa, mutta myös kunnon ylläpitämistä tulisi tukea, vaikka palkkausjärjestelmän avulla. – Se työ ei tällä hetkellä kuulu oikein kenellekään. Siellä tehdään sitä työtä, ja tiedetään ja tunnetaan parhaiten tarpeet. Palomiesten urapolkuja selvitellyt selvitysmies Pekka Myllyniemi visioi pelastuslaitoksista turvallisuuden tavarataloja, ja Anne Holmlund näkee ajatuksen ytimenä sen, että paloasemat olisivat avoimempia ja selkeästi avoin osa yhteiskuntaa. Kun tiedämme toimintaympäristömme, on järjestettävä asiat niin, että kaikki työt, myös toimialan perustehtävät voidaan hoitaa. N äin sanoo viimeisiä kuukausiaan sisäasiainministerinä toimiva Anne Holmlund (kok.), joka uskoo, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kuuluu yhtenä keskeisenä kehittämistoimena pelastustoimi. Anne Holmlund pitää välttämättömänä sitä, että kukaan ei käskytä ketään toimimaan Sisäasiainministeri Anne Holmlund tukisi palomiehen kunnossa pysymistä palkankin avulla ”Työhyvinvointi vastaus työurien pidentämiseen” Teksti ja kuva: Esa Aalto. – Totean vain, että esimerkiksi eläkeikää koskevat ratkaisut tehtiin jo 20 vuotta sitten ja on selvää, että ammatillisiin eläkeikiin ei ole enää paluuta. 14 1/2011 Ikääntyminen luo haasteen myös pelastustoimelle ja siksi myös seuraavan hallituksen ohjelmassa näitäkin kysymyksiä pitää käsitellä. Valistaminen on yksi osa tätä, mutta siihen liittyy muutakin
Tärkeätä on myös, että suurinta osaa maantieteellisesti pelastustoimessa hoitavan sopimuspalokuntien toiminta turvataan. – Valitettavasti tämäkin asia näyttää olevan iäisyyskysymys; onko väestönsuojarakentaminen kallista vai ei. Tällainen parannus tulee tarpeeseen isoilla teollisuusalueilla, joissa sopimuspalomiehet joutuvat työttömäksi, hän painottaa. Lain antaminen eduskunnalle venyi, koska erityisesti väestönsuojarakentamisen velvoitteista oli ympäristöministeriön kanssa erilainen näkemys. Tämäkin on asia, jota pitää erityisesti pohtia myös seuraavalla hallituskaudella. Anne Holmlund on viihtynyt sisäasiainministerin työssään. Mitään tällaista uhkaahan meillä ei ole nyt näköpiirissä, mutta tulevaisuudesta ei kukaan tiedä. – Esimerkiksi puolustusvoimien perustehtävä on antaa pyydettäessä virka-apua ja tästä saatiin toimiva esimerkki Itä-Suomen lumikaaoksessa, kun armeijan kalustolla sähkölinjojen korjaajat pääsivät nopeasti käsiksi vikakohtiin. – Toivon, että paikallisesti keksitään hyviä innovaatioita, joilla nuoria saadaan mukaan tähän hyvään toimintaan. Näkisin myös, että alueellisten pelastuslaitosten välistä yhteistyötä tulee entisestään kehittää ja nekin voivat tukea toisiaan. – Eli näköpiirissä ei mielestäni ole mitään sellaista, että pelastustoimen valtiollistaminen antaisi sen toiminnalle jotakin olennaista lisäarvoa. Häkeuudistus etenee, korkeakoulutus tarpeen Hätäkeskusuudistuksesta päättänyt sisäministeri Anne Holmlund uskoo uudistuksen etenevän aikataulussaan. Hänen mielestään sopimuspalokuntatoiminnassa on sellaista vetovoimaisuutta, jota haluavat toimintaan ja kädentaitoihin kiinnostuneet nuoret. Pelastusalan koulutukseen hän näkee tarpeelliseksi saada mukaan myös ylemmän korkeakoulututkinnon mahdollisuuden. – En näe kuitenkaan turvallisuusalan yhteistä koulutusta välttämättömäksi, mutta tiivis yhteistyö on hyvä asia. Laki viedään nyt läpi Pelastuslaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja lähetekeskustelussa laki sai ministerin mukaan hyvän vastaanoton. Enkä ole havainnut, että päivälähtöongelma olisi laajamittaista, vaikka toki on yksittäisiä tapauksia. – Ei ole. – Harmillista oli se, että lain antaminen eduskunnalle tämän takia viivästyi ja pidin huonona myös sitä, että väestönsuojarakentamisesta alettiin keskustella lakiesityksen yhteydessä. Oikea paikka sille on suuremmat strategia-asiakirjat, kuten turvallisuusja puolustuspoliittinen selonteko, jonka yhteydessä asiaa nyt tullaan tarkastelemaan. Viranomaisyhteistyö auttaa harvaalueita Eri viranomaisten välisen yhteistyön sujumista sisäministeri Anne Holmlund pitää vahvuutenamme. Se pitäisi ottaa esille työsopimusta tehtäessä. Pohjanmaalla on saatu hyviä kokemuksia syrjäytymisuhan alla olleiden nuorien mukaan saamisesta palokuntatoimintaan. Menossa on muun muassa Lapissa kokeilu, jossa eri viranomaiset voivat tehdä joitakin toistensa töitään, kun ovat esimerkiksi ensimmäisenä onnettomuuspaikalla. – Turvallisuus ei ole koskaan vanhanaikaista ja siitä on pidettävä aina huolta. – Kun väestö ikääntyy ja turvallisuuspalvelutkin pitää yrittää tasapuolisesti turvata eri puolilla maata, on keksittävä uusia ratkaisuja, sillä viranomaisten resursseja ei voida automaattisesti lisätä. Siellä on monia kohtia, joilla turvataan ja edesautetaan niiden toimintaa, lähtien työterveydenhuollon järjestämisestä. Kenties laitoksissa tapahtuvalla työvuorosuunnittelulla voidaan auttaa asiaa. – Mielestäni kuntien yhteistyössä hoitama pelastustoimi on hyvä ja siitä saadaan paljon hyötyä omistajilleen. 1/2011 15 tietyllä tavalla, vaan ala itse muiden tukemana suuntaa toimintaansa uudella tavalla. Tiedän, että sopimuspalokuntalaisilla on yhteiskunnassa sellainen arvo, että tähän suhtaudutaan myötämielisesti. Tämä on hienoa. Olen käynyt monta keskustelua sosiaalija terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön edustajien kanssa ja nyt se on toteutumassa, kunhan eduskunta lakimuutoksen hyväksyy. Pelkään myös, että tällainen lainkirjaus leimaisi sopimuspalokuntatoiminnassa mukana olevaa väärällä tavalla. – Käyn vielä ennen virkakauteni loppua keskustelemassa tulevaisuuden näkemyksistä pelastusjohtajien kanssa. He saavat tällaisesta itselleen onnistumisen kokemuksia. Päivälähdöt esille työsopimuksissa Ministeri vastaa myös kritiikkiin siitä, että uudessa laissa olisi sopimuspalokuntalaiset unohdettu. Anne Holmlund ei myöskään näe viranomaisten yhteistyölle estettä siinä, että pelastustoimi on eri omistajan kuin muut turvallisuustoimijat. Mielestäni työnantajien velvoitetta päästää sopimuspalokuntalaista hälytystehtäviin työaikana ei voida kirjata lakiin. Nämä ovat niitä asioita, joista omistajien eli kuntien on kannettava huolta. Nyt väestönsuojarakentamista voidaan pitää kalliina, mutta sitten jos jotakin tapahtuu eikä siihen voida vastata, ääni kellossa on kokonaan toinen. – Se on hallituksen mukainen ohjelmahanke, joten se pitää saada tällä vaalikaudella hyväksyttyä. Hän viittaa SPEKin tekemään kyselyyn, jossa valtaosa vastanneista kansalaisista oli sitä mieltä, että väestönsuojat ovat tarpeellisia. Nyt uusittavassa pelastuslaissakin todetaan, että sopimuspalokuntien toiminta tulee turvata. – Viimeisimmät saamani tiedot kertovat, että uudistustyö sujuu aikataulussaan ja uudet hätäkeskukset olisivat toiminnassa vuonna 2015. – Jatkuva uudistaminen ei ole mikään itseisarvo, mutta tärkeintä kaikessa on, että toiminnallisuus säilyy. Miehinen ala on ollut mieleen ”suoranuottiselle” naiselle; asiat nostetaan esille ja käsitellään niiden oikeilla nimillä. – Jos meillä pidetään uhkakuvissa myös sotaa, siihen pitää olla kaikin tavoin varautunut. – Ja vaikka ennaltaehkäisyyn pitää panostaa, on pidettävä huolta, että toimintavalmius operatiivisiin tehtäviin säilyy riittävänä. – Yhteistyötä voidaan myös tiivistää, esimerkiksi harvaanasutuilla alueilla. Tässä edetään kuitenkin askel kerrallaan ja varmistetaan aina se, että hätäkeskuksen tuottama turvallisuuspalvelu säilyy. Toki on aina otettava huomioon se, että autettavan turvallisuus säilyy. Aluelaitosten määrään ministeri Holmlund ei ota kantaa, mutta ehkä tulevaisuudessa mennään isompiin kokonaisuuksiin. – Se on ollut sydämeni asia koko virkakauteni ajan. 1/2011 15 ”Haluaisin, että pelastustoimella olisi suurempi merkitys erilaisten onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisytyössä.”. Haluan kuulla heiltä, miten he näkevät pelastustoimen tilanteen ja onko jotakin sellaista, mitä valtionhallinnossa pitää jatkossa ottaa huomioon. Tärkeintä on, että toiminta on yhdenmukaista eri puolilla Suomea. Se on selkeä viesti pelastuslaitoksille pitää huolta vapaaehtoisväestäänkin. Suojaosuus vaati vääntöä Erityisen ilahtunut ministeri Holmlund on siihen, että pitkän väännön jälkeen sopimuspalokuntalaisille annetaan 300 euron suojaosuus hälytyskorvauksista, jotta eivät menetä työttömyyskorvaustaan. Myös synergia muiden turvallisuustoimijoiden kanssa hoituu. Pidän siitä huolen, sillä tiedän, että pelastuslaitoksissa sitä odotetaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että työt järjestellään hyvässä yhteistyössä ja toisille apuna ollen eikä niin, että mennään toisten tontille touhuamaan
16 1/2011 Vuoden palomies Mikko Karvonen joutui paneutumaan työturvallisuusasioihin jouduttuaan vakavan työtapaturman uhriksi runsaat neljä vuotta sitten. Jos kaikki olisi mennyt hyvin, Mikko olisi palannut työvuoron jälkeen normaalisti takaisin kotiin, omakotitaloon, johon perhe oli vain kymmenkunta päivää aikaisemmin muuttanut. Sellaisia tehtäviä hän oli ehtinyt tehdä useita vuosikymmenen mittaisella urallaan. Keuhkot ja hengitystiet olivat myös vakavasti vaurioituneet. Karvonen vietiin Töölön sairaalaan, jossa lääkärit totesivat kolmannen asteen palovammoja eri puolilla kehoa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan Mikko joutui vakavan työtapaturman uhriksi. L auantai-iltapäivä 28.10.2006 muutti täysin Mikko ja Reija Karvosen perheen elämää. Rivitalon kattorakenteet pettivät yllättäen alta ja mies putosi 500-asteiseen paloon. Ihmeparantumisen jälkeen Mikko on kuntouttanut itsensä palomieheksi ja seuraavaksi esimiehen tehtäviä Järvenpäässä hoitavan miehen matka suuntautuu Geneveen, CERNiin palomieheksi. Vuoden palomies Mikko Karvonen tietää kokemansa perusteella työturvallisuuden merkityksen Palomiehen uran uusi suunta Genevessä Teksti ja kuvat: Esa Aalto 16 1/2011. Hän roikkui käsiensä varassa kattorakenteista kiinni pitäen useita minuutteja, ennen kuin kollegat saivat hänet vedettyä pois. Mineriittikatemateriaali pääsi yllättämään palon sammuttajat. Palomiehenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Mikko oli työvuorossa ja hälytys tuli rivitalohuoneiston palon sammuttamiseen Järvenpäähän
– Jokainen ajoi vain omia etujaan. – Uuden tilanteen vaatimista asioista, kuten esimerkiksi erilaisten tukien hakemisesta olisi voinut odottaa saavan tietoa suoraan työnantajalta. – Aina tuntuu mukavalta saada kiitosta työstään. Karvonen käy myös kertomassa kokemuksistaan eri oppilaitoksissa ja organisaatioissa. Fysioterapeuttina työskentelevä Reija Karvonen vetää myös liikuntaryhmiä omassa yrityksessään, RHK Fitness Consulting. 1/2011 17 Todennäköisyys sille, että hän selviäisi, oli 50 prosenttia. Sen sijaan Mikon työnantaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, ei osannut Karvosten mielestä ottaa tilannetta haltuun, ja apua ja tietoa sai sieltä varsin huonosti. Häntä myös harmitti se, että asioiden hyväksi ei tehty yhteistyötä vakuutusyhtiön, pelastuslaitoksen ja hänen kesken. Karvosen tahdonvoimasta ja arvostuksesta työtään kohtaan kertoo se, että kaksi vuotta onnettomuuden jälkeen hän oli kuntouttanut itsensä ja palannut töihin. Mikon kuntoutumista voikin pitää ihmeenä. – Kotona olin ainoastaan alun kriittisimmät ajat, mutta aika pian halusin hakeutua takaisin töihin, sillä sekin helpotti oloa siinä vaiheessa, Reija Karvonen kertoo. Kaupunkilaistyttö oli vain kymmenen päivää aikaisemmin muuttanut maaseudulle Tuusulan Kellokoskelle omakotitaloon, jossa olivat omakotitalon omistajan työt. – Olen työorientoitunut perfektionisti. Mukana häärivät myös rottweilerit 10-vuotias Domi ja 8-kuukautinen Nemo. Omatoiminen kuntouttaminen on auttanut merkittävästi asiaa. Alkuun hän teki kevennettyjä töitä päivystävän palomestarin assistenttina. Tämän jälkeen hän on säännöllisesti kehittänyt osaamistaan muun muassa kansainväliseen pelastustoimintaan keskittyvän Finn Rescue Finland -ryhmän jäsenenä ja sisäisen turvallisuuden erikoistumisopinnoilla. Pelastusopiston lukukauden päättäjäisissä joulukuussa Mikko Karvonen palkittiin vuoden 2010 palomiehenä. Vuoden Palomiehen intohimosta pelastustyötä kohtaan kertoo myös se, että kuntoutumisen ja työn ohella hän suoritti loppuun ennen onnettomuutta kesken jääneet turvallisuusalan tradenomiopinnot. Siksi minulla oli vimma kuntoutua takaisin töihin palokuntaan, kun fyysiset esteet siltä poistuivat. – Edessä oli myös synkkä syksy ja pimeä talvi. – Jos olisin tiennyt, mitä olisi ollut edessä, en olisi halunnut tänne muuttaa, omiin marjapensaisiin nyt kiintynyt Reija Karvonen naurahtaa. Vaimonkin elämä meni uusiksi Mikko ja Reija Karvonen tutustuivat toisiinsa jo nuorina, sillä kolmikymppiset Pepin, 7 ja Seetin, 5 vuotta, vanhemmat eivät ole iäkkäitä vieläkään. Pelätä ei onneksi tarvinnut, sillä seurana oli rottweiler-uros Domi. Naapuriakaan ei aivan näköpiirissä. Mikko on jaksanut uurastaa itsensä eteen. Runsaat neljä vuotta sitten elämä meni kokonaan uusiksi, kun Mikon läheisiltä työkavereilta tuli tieto aviomiehen joutumisesta vakavan työtapaturman uhriksi. Hän haluaa muistuttaa pelastustyöntekijöitä siitä, että omilla asenteilla on tärkeä merkitys työtapaturmien välttämisessä. Työnantaja olisi voinut nimetä tehtävää hoitamaan oman yhdyshenkilön, kuten Tampereella tehtiin hieman myöhemmin sattuneen työtapaturman yhteydessä, Mikko Karvonen sanoo. Kaikki palomiehet eivät ole yhtä onnekkaita ja saaneet jatkaa ammatissaan. Elokuussa 2009 hän palasi takaisin pelastussukeltajaksi ja tällä hetkellä tekee palomiehen sekä varaesimiehen töitä. Koin myös työtapaturman epäonnistumiseksi työtehtävässäni. Seitsemän vuotta sitten he avioituivat. – Myös lähellä asuvat läheiset olivat suurena apuna. Omakotitalon töihin hän sai apua Mikon työkavereilta. Reija Karvonen (vas.) sekä Seeti ja Peppi seuraavat isän Mikko Karvosen perässä Geneveen kesällä. Lisäksi molemmat käsivarret olivat täynnä ihosiirteitä. Kaikkien ihmetykseksi Karvonen heräsi oltuaan kuukauden nukutettuna tehoosastolla ja sai kauhukseen huomata, että vasemman käden sormien kärkinivelet oli amputoitu. Perinteisen taulun tunnustuksena valinnasta Mikko Karvoselle ojensi vuoden palomies -toimikunnan varapuheenjohtaja Isto Kujala.. Karvonen on kaikkien palomiesten sankari Lääkärit pitivät hyvin epätodennäköisenä, että Karvonen palaisi takaisin pelastustehtäviin. – Onneksi olivat lapset, muuten en olisi jaksanut. Heidän takiaan oli jaksettava ja vietävä arkea eteenpäin, silloin kolmen ja runsaan vuoden ikäisten lasten äiti kertoo. Mikon työkavereilta sain myös kyytiapua sairaalaan Mikkoa katsomaan. – Vähän ajan päästä sieltä otettiin yhteyttä ja kutsuttiin puhumaan asioista, mutta en juuri siinä tilanteessa ehtinyt töiden, lasten ja arjen keskellä lähteä, Reija Karvonen sanoo. Hänen kuntoutumismahdollisuutensa tulkittiin vähäisiksi myös vakuutusyhtiön puolesta, koska uudelleenkoulutushakemus evättiin. Karvonen pitää Vuoden palomies -palkintoa koko pelastusalan yhteisenä, sillä se muistuttaa työturvallisuuden merkityksestä. Mielestäni palkinto on muistutus siitä, että alalla on tapahtunut muitakin vastaavanlaisia työtapaturmia. Pidän palkintoa kunnianosoituksena koko pelastustoimea kohtaan ja muistutuksena siitä, että työturvallisuudesta ei saa tinkiä, Karvonen sanoo. Kuntaliiton kehittämisjohtaja Markku Haikon ilmoitettua palkinnon saajan ja Mikon astellessa vastaanottamaan tunnustustaan, valmistuvien kurssien opiskelijat nousivat seisomaan osoittaakseen suosiotaan ja kunnioittaakseen vanhempaa kollegaansa, joka on vaikeuk sien kautta päässyt takaisin työelämään. Ylpeä miehestään Reija Karvonen on ylpeä miehestään ja tämän ihmekuntoutuksesta
Turvallisuustradenomiksi ammattikorkeakoulussa opiskellut Mikko ei karsasta onnettomuuksia ehkäisevää työtä, mutta toivoo, että uusi lakikin ohjaisi enemmän erityiskohteiden tarkistuksiin. Kaikkien kohteiden palotarkastaminen ei ole järkevää. Esimiehiä pitäisi testata Vakuutusyhtiö ehdottikin Mikolle työtä kuin työtä, mutta hän itse oli sitä mieltä, että on operatiivisiin tehtäviin koulutettu palomies. – Mikko on päättäväisesti halunnut takaisin töihin. Omaishoitajan tehtävää hän on kuitenkin saanut tehdä, sillä palanutta ihoa piti rasvata säännöllisesti ja myös haavoja hoitaa. – Kuntoutuminen on yksin Mikon omaa ansiota. Elämänarvot kokee toisin; turhanaikaisten narinoiden kuuleminen ärsyttää. Reija Karvonen sanoo, että ei ole koskaan tuntenut suuttumusta siitä, että joutui miehensä työtapaturman takia kovaan paikkaan. – Ajattelin kyllä aikaisemmin Mikon työn vaaroja, mutta en ole pelännyt. Kun fyysiset esteet kuntoutumiselle ovat väistyneet, Mikko on aina fysiikastaan huolta pitäneenä pannut itsensä hyvään kuntoon. Päätimme heti, että minä en siihen osallistu, vaikka työkseni sellaista teenkin. Mikon tuntevat ja mies itsekin sanoo muuttuneensa kokemansa jälkeen. Vuoden palomies 2010 ja kunniataulu. 18 1/2011 – Ja kyllähän se on tuntunut hienolle, kun monet ovat tulleet onnittelemaan Mikon saamasta vuoden palomies-tunnustuksesta. Ihmiset valittavat usein aika mitättömistä asioista.. Joku toinen olisi jo jättänyt eläkepaperit. Tosin Mikon sairaanhoitajasisar oli myös paljon apuna hoitotyössä. Esimerkiksi laitoksella tehty pyöräergonomia-testi osoitti, että työtapaturmasta ei ole enää mitään viitteitä. Itse asiassa Mikko on testeissä tehnyt parempia tuloksia kuin sellaiset, jotka eivät ole joutuneet käymään läpi sitä mitä hän on joutunut. Reija Karvonen on iloinen Mikon puolesta, että tämä on päässyt takaisin entiseen työhönsä. Kun Mikko nyt palasi takaisin töihin, aluksi pelkäsin. Kun kuulin paloautojen hälytysäänen, pelkäsin, ettei vaan kenellekään ole sattunut työtapaturmaa. – Joskus tosin on käynyt mielessä ärtymys, kun joku on kertonut tuntevansa ne henkilöt, joiden kotona tulipalo syttyi, jota Mikko oli kohtalokkain seurauksin sammuttamassa. – Meillä on niin lyhyet sytytyslangat, että siinä syntyisi helposti sanomista, aviopari hymyilee. Tulipalo kun syttyi turhan takia; kiukaan päällä kuivatettiin vaatteita
Ihailtavan positiivisesti tilanteeseensa suhtautuva Mikko Karvonen sanoo vammojensa hoitamisen olevan tällä hetkellä hänen päätyönsä. Työnantaja jätti yksin – Olihan se mahtavan hieno fiilis, kun pääsi taas tekemään näitä töitä ja kiinni arkirutiineihin. – Arvostan sitä, että pääsen kertomaan nimenomaan päällystölle omia kokemuksiani ja näkemyksiäni työturvallisuusasioista. Mikko oli sairaalassa palovammaosastolla tehohoidossa kuukauden ajan. – Tajusin pian, että omin voimin en aukosta pääse ylös. Työtapaturman uhriksi joutuneen palomiehen työyhteisö lähellä ja etäämpänä ovat olleet suurena tukena. Hymyili herätessään Kaikki meni onneksi hyvin ja kuvaavaa Mikon lääkäreitäkin hämmästyttäneelle paranemisvauhdille on miehen äärettömän positiivinen luonne, josta lienee ilmentymä sekin, että hänen kerrottiin hymyilleen herätessään kuukauden nukutuksesta. Jokaisen joka pelkää, pitää pystyä se sanomaan. Sen sijaan he keskittyivät sammuttamaan ja jäähdyttämään paloa sisältä helpottaakseen katon läpi pudonneen miehen tilannetta. – Lääkärit olivat vaimolle sanoneet, että saatan noin kolmen kuukauden kuluttua onnettomuudesta päästä käymään kotona, mutta ensimmäisen kotikäynnin pystyin tekemään kuuden viikon jälkeen. Kävin sairauslomani aikana paljon asemilla ja ilman sitä, kynnys tulla takaisin olisi varmasti ollut korkeampi. Mikko on innoissaan, kun pääsi takaisin siihen työhön, josta pitää, mutta erityisesti vaimolle töihin paluu palomieheksi oli kovempi paikka. Se auttaa kuntoutumisessa. – Kyllä nämä asiat pitää tuntea joka tasolla, myös päällystön pitää suhtautua näihin asioihin vakavasti. Heidän ansiotaan oli se, että selvisin onnettomuudesta hengissä. Vammoja pitää edelleen kuntouttaa säännöllisesti ja aktiivisesti, vielä monta vuotta. Karvoset muuttavat Geneveen Karvosen perheessä on jälleen edessä elämänmuutos, mutta nyt myönteinen. Mikon elämä meni uusiksi – Kyllähän tässä elämä meni aivan alkutekijöihin. – Yritysturvallisuus kiinnostaa. Uskon, että siitä on hyötyä myös tulevaisuudessa työuralleni. – Olen onnellinen, että saan olla edelleen perheeni kanssa, vajaan kahden vuoden ikäisen pojan ja vajaan neljän vuoden ikäisen tytön isä sanoo. Saunapaloa sisällä sammuttamassa ollut Järvenpään savusukelluspari oli nähnyt Mikon putoamisen katon läpi ja he pohtivat hänen vetämistään reiästä alas, mutta eivät sitä tehneet, koska eivät olleet varmoja miten se onnistuisi. Tämän hetkiseen tilanteeseensa hän on tyytyväinen. Koskaan ei voi tietää, mistä saattaakin olla apua. Jouluna olin neljä päivää kotona ja sen jälkeen kolmen sairaalapäivän jälkeen minut kotiutettiin kokonaan, kahdeksan viikkoa onnettomuuden jälkeen. P ositiivisin yllätys oli se, että keuhkot todettiin normaaleiksi. Pahimmat palovammat hänelle aiheutuivat siitä, kun kangas sammutusasussa puristui vasten ihoa ja myös takin liepeitten alta pääsi iholle kuumuutta. Työnantajan pitäisi huolehtia tästä. Mikko palasi elokuussa sinnikkään, omatoimisen kuntoutuksen ansiosta töihin ja hän työskentelee nyt Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Hyvinkään paloasemalla palomiehenä. Vakuutusyhtiö jatkoi yhä vakavasti loukkaantuneen miehen ajamista töihin ja painosti työnantajaa järjestämään palomiehelleen töitä. Paikalle tulleen Järvenpään vapaaehtoisenpelastuspalvelun sammutusmiehet Joni Beshar ja Sami Peltokoski tulivat myös avuksi ja näiden neljän miehen voimin minut saatiin vedettyä pois katolta. Mikko haki ja pääsi palomieheksi Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestöön CERNiin, joka pyörittää maailman suurinta hiukkasfysiikan tutkimuskeskusta Genevessä Sveitsissä. – Kohteen tiedusteluun on varmasti syytä paneutua paremmin ja kattotyöskentelyn merkitystä olisi myös pohdittava. ” 16 9/2008 10 2/2007 2/2007 11 ”Olen luottavainen ja lääkäritkin ovat, että mies saadaan vielä kuntoon.” ”M eidät määrättiin savusukellusparini kanssa katolle tekemään savunpoistoaukko ja katsoimme, että tiilirakenteisessa talossa on myös tiilikatto. Olen käynyt hänen luonaan tutustumassa siihen toimintaan. Mieleen kyllä hiipi, Mikko karvonen putosi katteen romahdettua ylhäällä näkyvästä aukosta. – Toivoisin tietysti, että vielä joskus voisin palata tämän rakkaan harrastukseni pariin. Mikko Karvonen on toiminut Järvenpään paloasemalla vuoron varaesimiehenä. Mikko Karvonen kertoo kokemuksistaan marraskuun lopussa Palopäällystöliiton järjestämillä pelastusalan työturvallisuuspäivillä Kuopiossa. Mikolla on myös vesisukelluspätevyys ja hän on harrastanut sukeltamista. – Jos se ei onnistu, en sitä murehdi. Olenkin käynyt jo sukeltamassa. Työturvallisuuteen opittavaa Mikko on pohtinut onnettomuuttaan myös työturvallisuuden kannalta ja mitä hänen kokemastaan pitäisi ottaa opiksi. en olisi kyennyt painamaan, joten onneksi hengityssuojain irtosi kasvoiltani, jolloin kykenin huutamaan apua ja pian sammutusparini, palomies Jouko Kentala, tuli avuksi ja yritti vetää minua aukosta ulos. – Tästäkin voitaisiin jatkossa ottaa jotakin opiksi, hän tuumii. – Kriittisiä hetkiä elettiin useasti, sillä menehtymiseni oli useamman kerran varsin lähellä. – Etkä ole, vaimo-Reija jatkaa. – Reijalle suon kaiken kokemansa jälkeen lepotauon ja olen sen velkaakin, Mikko sanoo. Tuskinpa tämä taustani on siinä haitaksi, palomiehenä pitkään työskennellyt Mikko hymyilee. Yritysturvallisuus kiinnostaa Liiketaloutta ja turvallisuusjohtamista opiskeleva Mikko Karvonen valmistuu tradenomiksi 1-2 vuoden kuluttua. Mikko sanoo, että töihin paluu tuntui lopulta helpolta. Vakuutusyhtiön mielestä kunnalta kyllä löytyisi jotakin työtä, puhuttiin esimerkiksi puistohommista. Kannattelin itseäni käsieni varassa ja jalat roikkuivat yläpohjan päällä. Hän pitää erinomaisena asiana myös pelastusalan tukirahaston perustamista. – Pudotessani löin pääni ja siinä rytäkässä hengityssuojain irtosi kasvoiltani. Kokemusta tulee ainoastaan työtehtävien kautta. Hänellä ei ole palaneen ihon alueella ollenkaan hikirauhasia. – Vuosi sitten vakuutusyhtiö alkoi patistella töihin. Työtehtäviin kuuluu muun muassa päivystävän palomestarin autonkuljettajana ja apulaisena toimiminen sekä säiliöautoyksikössä työskenteleminen. Haaveenani olisi tulla kelvolliseksi tekemään jopa operatiivista työtä, mutta siinä suurin kysymysmerkki on keuhkojen paraneminen. Mikko pysyi koko ajan tajuissaan ja oli sitä myös sairaalaan vietäessä. Myös muut pelastusalan tehtävät kiinnostavat ja hakeutuminen vaikkapa päällystökoulutukseen. Kuva on otettu ullakkotilasta. Hälytystehtäviin en voi kuitenkaan osallistua, koska ihosiirteet eivät kestä kuumuutta. Ihoa suojaavat siteet ja vammat vaikeuttavat liikkumista ja esimerkiksi pukeutumiseen hän tarvitsee apua. – Ymmärrän sen, sillä hän joutui elämään vaikeimmat ajat, kun makasin tiedottomana sairaalassa. – Ehkä lapetikkaistakin olisi voinut olla hyötyä, sillä olisin niiden avulla voinut päästä reiästä alakautta pois. Esimies ei hänen mielestään ole alaistensa kontrolloija, vaan vastaa tiimityöskentelystä. Apua on tarvittu perheen elämiseen ja vaimon käynnit sairaalassa ovat tuoneet kustannuksia, hän kertoo. Mineriittikatto ei kuumuuden takia siinä vaiheessa vielä paukkunut, joten sekään ei paljastanut katteen oikeaa materiaalia. – Koulutuksen aloittaminen teki henkisesti hyvää, sillä sain muutakin ajateltavaa, kuin kuntouttamisen ja paranemisen. – Kotona kuntoutus on käynnissä ja käyn myös kolme kertaa viikossa fysioterapeutilla. – Kun työuraa on jäljellä vielä ainakin 30 vuotta, on hyvä aika hakea vaikutteita muualta. Apua ihon hoitamiseen hän saa lähellä asuvalta sairaanhoitajasisareltaan, joka on hoitovapaalla. Ihoa pitää myös hoitaa rasvaamalla, vaikka sitä onkin voinut merkittävästi keventää. Lääkärit ovat teroittaneet myös omatoimisen kuntoutuksen merkitystä ja sen jos minkä urheilullisen taustan omaava palomies tietää ja osaa. Jouduin aluksi jopa opettelemaan uudestaan kävelemään, sillä tasapaino katosi turman ja pitkän sairaalassaolon seurauksena. Mikko aloittaa Genevessä maaliskuun alussa ja perhe seuraa kesällä. Savusukellukseen lääkärit eivät ole antaneet lupaa. Mikko Karvosen ihosta paloi 28 prosenttia, kun hän putosi sammutustöiden yhteydessä rivitalon katon läpi. Hänellä on tietty pelko, mutta kun olen kertonut, etten tee samoja hommia, hän on rauhoittunut. Positiivinen luonne auttaa paranemisessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomies-sairaankuljettaja Mikko Karvonen, 30 oli työvuorossa kotiasemallaan Tuusulan Hyrylässä lokakuun viimeisenä lauantaina, kun tuli hälytysilmoitus rivitalopalosta Järvenpäässä. Kädet ovat vielä pienoinen ongelma, niissä tuntuu ihossa pientä kiristystä, mutta esimerkiksi työtehtävissä en ole sitä tuntenut. Tosin juuri äskettäin sain tiedon, että vakuutusyhtiö korvaa sittenkin osan opiskelukustannuksista. Ongelma on myös kattotyöskentelyn harjoittelemiseen sopivien kohteiden puute. – CERN tarjoaa kieliopintoja perheenjäsenille ja voin alkaa tehdä vaikka koruja. helmikuuta klo 9.05. Pahiten onnettomuudessa loukkaantui Mikon vasen käsi, josta oli peukaloa lukuun ottamatta muiden sormien päät amputoitava. 16 9/2008 Teksti ja kuva: Esa Aalto Mikko Karvosen ihmeparaneminen vakavan työtapaturman jälkeen Jääräpää kuntoutti itsensä takaisin palokuntaan Rivitalopalossa pari vuotta sitten vakavasti loukkaantunut palomies Mikko Karvonen haaveili vain vajaat puoli vuotta onnettomuuden jälkeen (PT 2/07) palaavansa palomiehen töihin ja myös rakkaan harrastuksensa, sukelluksen pariin. Tuli ja savu ehtivät vaurioittaa hengitysteitäni ja ihostani paloi lähes 30 prosenttia. Savua alkoi tulla palavasta asunnosta yhä enemmän ja jäin savun keskelle. – Tämä ihana talo vain pitää myydä, Reija Karvonen sanoo tänään. Mikko muistelee pudotessaan ihmetelleensä ensimmäiseksi sitä, miten suuren reiän hän sai aikaiseksi. – Työtehtävissä myös viranomaisten yhteistyöllä on tärkeä merkitys ja se pitäisi osaamisessa ottaa huomioon. Paikalla ollut Järvenpään ensihoitoyksikkö lähti viemään minua sairaalaan ja sain hyvän ensihoidon. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Sieltä yritän hankkia itselleni töitä tulevaisuudessa. Radiopuhelimen tangenttia että en siitä selviä. Kesäkuussa hän kävi jo sukeltamassa. – Minut on hyvin otettu vastaan. Hänet pidettiin tuon ajan nukutettuna ja hänelle tehtiin silloin kolme isoa ihonsiirtoleikkausta. Pitkiä minuutteja – Minuutit käsien varassa roikkuessa olivat pitkiä. Tulevaisuudessa Mikko näkisi itsensä mieluusti koulutusmestarina, joka voisi suunnitella täydennyskoulutusta ja antaa siten tukea operatiiviselle työlle. – Hyvä, että sellainen saatiin aikaiseksi edes nyt ja että kaikki alan järjestöt ovat yksissä tuumin sen takana, Mikko Karvonen sanoo. Suomesta on ollut paljon palomiehiä töissä siellä ja meiltäkin pari kaveria, joista toinen tulee nyt kotiin. Mikko Karvosta haastatellaan Aamusydämellä-ohjelmassa TV1:ssä 20. – Oli hienoa päästä takaisin töihin ja nyt työ mahdollistaa myös opiskelun. Palotarkastajan ja valistajankin töitä tarjottiin, mutta sitten palomestari Jouni Savolainen kertoi Hyvinkäällä vapautuvasta kuljettajan paikasta ja sillä tavalla Mikko pääsi mukaan haluamaansa kenttätyöhön. Haluan kuitenkin enemmän kokemusta paitsi ulkomailta myös turvallisuuspuolelta. Ihokudosta hoidan harjoituttamalla lihasta. Maratonia ja sukeltamista Mikko Karvonen on omatoimisesti kuntouttanut itseään ja perehtynyt siihen, miten pahoja palovammoja on paras kuntouttaa. – Ilman työtapaturmaa en sinne varmaankaan olisi hakenut. Positiivinen palomies suhtautuu toiveikkaasti paranemiseen ja haaveilee jopa kuntoutumisesta tekemään operatiivista työtä. CERNin pesti on viisivuotinen. Viimeisimpänä hän opetteli tekniikkasukeltamisen. – Työn kaikenlaisia riskejä pitää kunnioittaa, mutta ei pelätä. – Jälkeenpäin olemmekin pohtineet sitä, että 1990-luvulla alussa rakennetussa talossa oli ruodeväli täysin rakennusluvan vastainen. Koulutusta hän kykeni jatkamaan vuosi sitten syksyllä. Siitä oli hyötyä kuntoutumisessa. Onneksi käsi alkoikin parantua. Opiskeluni yhteydessä aloin ajatella suuntautumista muulle turvallisuusalalle ja katsoin, että nyt on ammatillisesti hyvä hakea potkua toisaalta. Hän on virkavapaalla Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Pysyy pääkoppa paremmin kasassa. • Palomies-sairaankuljettaja Mikko Karvonen sammutusyksikön täkillä jonka kyydissä hän meni kohtalokkaalle sammutuskeikalle. Tällä hetkellä tärkeintä on hoitaa ihonsiirtokohdat kuntoon ja vaikeuksia on aiheuttanut kyynärpäiden operointi, johon ihosiirrännäinen ei oteta juurtuakseen. Mikon halu päästä alansa töihin ajoi häntä kuntouttamisessa eteenpäin ja merkittävin paranemiseen vaikuttanut asia olivat keuhkot. – Alipäällystö tarvitsisi erityisesti koulutusta henkilöjohtamiseen. Hän kritisoi myös työantajaansa siitä, että hänet lopulta jätettiin aika yksin selvittämään onnettomuutensa jälkeisiä korvausja muita selvityksiä. Vaimolleen mies antaa suurkiitoksen ja tunnustuksen. Olin kuulemma matkan aikana antanut ensihoitajille myös ohjeita hoitamisesta, Mikko hymyilee. – Esimiesten osaamista pitäisi myös testata ja päivittää säännöllisesti. Enemmän pitäisi kenties käyttää apuna puomitikasautoa. Myös viisivuotias tytär muistaa onnettomuuden ja kysyi töihin lähtiessäni, että tulenko vielä kotiin. Kiipesin ensimmäisenä katolle ja aloin etsiä kuuminta kohtaa suihkuputkesta vettä päästellen. Olin jo aikaisemmin ajatellut, että haluaisin kouluttaa itseäni lisää ja parhaillaan suoritan turvallisuustradenomin opintojani. Kolmannen asteen palovammoja tuli erityisesti vasempaan käteen sekä molempiin käsivarsiin ja kyynärpäihin, kasvoihin, molempiin lapoihin, pohkeisiin, vasempaan reiteen, pakaroihin sekä vyötärölle. Fyysisen kunnon jatkuva hoitaminen on tärkeää aina, mutta erityisesti nyt. – Niiden hoito jäi omille harteilleni, kun pelastuslaitoksessa katsottiin, ettei työtapaturma ollut työnantajan vika, vaan oma vikani, Mikko Karvonen sanoo. 32-vuotias Mikko Karvonen sanoo olevansa jääräpäinen kaveri. Esimerkiksi Ruotsissa vältetään katolle menemistä ja kattotyöskentely muuttuu vaarallisemmaksi, kun palomiehet ikääntyvät. – Keikkoja siellä on määrällisesti vähemmän ja joku voi todeta, että se on ammatillisesti hyppäys taaksepäin. On mahdotonta sanoa, kuinka kauan aikaa siinä vierähti. Tällä keikalla niitä ei tarvittu, mutta olen miettinyt sitä, että ne kenties kannattaisi rutiininomaisesti ottaa mukaan joka keikalle. Se oli huojentava tieto. – Muutimme vain hieman ennen onnettomuutta omakotitaloon ja sellaiseen asumismuotoon tottumattomalle ihmiselle on tullut paljon uusia asioita. Mikko aloitti turvallisuustradenomin koulutuksen vain hieman ennen loukkaantumistaan. CERNissä pohjoismaalaiset palomiehet ovat haluttuja, koska he ovat monitaitoisia. Olin kääntymässä takaisin tikkaille hakeakseni katon avaamista varten työkaluja, kun jalkani meni ilmeisesti hieman katonharjan ulkopuolelle ja samassa katto petti alta ja putosin ullakkotilaan. – Olen luottavainen ja lääkäritkin ovat, että mies saadaan vielä kuntoon. Mikko itse sanoo, ettei töistä tulisi mitään, jos pelkäisi. Sitä on pidettävä jatkuvasti, ainoastaan tunti vuorokaudessa se on pois, jonka aikana ihoa hoidetaan rasvaamalla ja vaihtamalla siteet. Työkaverit ovat auttaneet meitä muun muassa talon remontoinnissa ja rahallista tukea on tullut laajalti alan eri toimijoilta. – Olen tutkinut, miten arpikudosihoa on parasta kuntouttaa ja olenkin omassa kuntouttamisessani hankkinut aihealueesta mittavan tietopaketin, jota olen valmis jakamaan sitä mahdollisesti tarvitseville. Se ei olisi saanut olla näin leveä, että siitä voi aikuinen mies humpsahtaa läpi. Erityisesti heidän ensihoito-osaamisensa kiinnostaa. Pelkona tosin oli, että käsi olisi pitänyt ranteesta saakka amputoida. Hän ei yksin jaksanut ja avuksi riensi pian myös paloesimies Jouni Kotilainen. Nyt kävin aina moikkaamassa kavereita ja he kyselivät kuulumisiani ja näkivät tervehtymiseni. 1/2011 19 – Kummasti ihmisen kroppa toipuu. Autoa hän on kyennyt ajamaan helmikuun puolivälistä alkaen. Sairausloma oli kestänyt heidän mielestään jo tarpeeksi kauan ja oli aika hankkiutua töihin. – Siirretty iho on suojattu painetekstiilillä, jonka avulla tasoitetaan arpikudosta. Pahan työtapaturman kokenut palomies sanoo, että työturvallisuuteen suhtaudutaan alalla yhä turhan kevyesti. Tietoa vuoden palomiehistä: www. Mikon paranemista voi syystäkin kutsua ihmeeksi. Lue Pelastustiedoissa 2/2007 ja 9/2008 julkaistut jutut Mikko Karvosesta: www.pelastustieto.fi Uusin valittu naputti laattansa Pelastusopiston kunniatauluun. – Toisaalta sammutusasuihin olisi syytä miettiä jotakin sellaista, joka talvisten ulkoiluvaatteiden tapaan kiristäisi hihat ja lahkeet, jotta kuumuus ei sitä kautta pääsisi iholle. Mikko on kiitollinen siitä, että onnettomuudessa hän ei ensiksikään menettänyt henkeään ja että paraneminen on sujunut erittäin hyvin. – Hain paikkaa, kun halusin lisää vastuuta. Vaimo hoitaa lapsien ja kodin lisäksi nyt myös minua. Hän lähtee kuitenkin mielellään ulkomaille, ja tiedossa ovat leppoisat kotirouvan päivät. Vajaat pari vuotta työtapaturman jälkeen se kaikki on totta. Se järkytti ja päätin, että minähän kuntoutan itseni palomieheksi. vuodenpalomies.fi. Ne todettiin puhtaiksi ja viime keväänä Mikko juoksi jopa puolimaratonin. Valmistuvat opiskelijat kunnioittavat vuoden palomiestä, Mikko Karvosta, seisaalleen nousten. – Ajattelin, että vakuutusyhtiö korvaa minulle tämän uudelleenkouluttamisen, mutta silloin olin väärässä. – Haluan kiittää kaikkia. Tiedän, että osaan myös työturvallisuusasiat. – Ihmetellä vain voi, että niin kävi, sillä jo vähäisenkin savukaasuhengitysmäärän sanotaan vievän tajun ja olin kuumien savukaasujen armoilla monta minuuttia. – Vaarana oli, että myös auttajien alta katto pettää, jolloin uhrien määrä olisi ollut suurempi. Kielitaito tulee myös paremmaksi, ja lapset ovat nyt sen ikäisiä, että muutto ulkomaille sopii
Erityisesti keskustelua on herättänyt puheet virka-ajan (klo 8–16) ulkopuolisen valmiuden optimoinnista. He määrittelivät nämä tehtävät ”todellisiksi pelastustehtäviksi”. Pelastusmenetelmiä vaativia ja henkilövahinkoja Illat, yöt ja viikonloput KIIREISIMPIÄ Opinnäytetyössä tarkasteltiin raskaimpien pelastustehtävien jakautumista Teksti: Esa Kokki, Pelastusopisto Kuva: Tapio Sovijärvi 20 1/2011. 20 1/2011 T oimialalla on herättänyt vilkasta keskustelua toimintavalmiusohjeen uudistaminen. Ihmisten pelastamista vaativia rakennuspaloja tapahtuu useimmiten iltaisin ja öisin. Henkilövahinkoja ja mittavia omaisuusvahinkoja aiheuttavia rakennuspaloja tapahtuu myös useimmiten iltaisin ja öisin. Sisäasiainministeriön 2009 julkaiseman Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen loppuraportin tulosten mahdollinen vaikutus toimintavalmiusohjeen uudistamiseen on herättänyt suuriakin tunteita. Seuraavassa taulukossa on esitetty näiden todellisten pelastustehtävien painottumiset vuorokaudenajan ja viikonpäivän suhteen. Taulukosta on luettavissa, että pelastusmenetelmiä vaativia rakennuspaloja tapahtuu useimmiten iltaisin ja viikonloppuisin. Tammi ja Tarhonen tarkastelivat seuraavia tapauksia: • rakennuspalot, joissa käytetty vettä sammutusaineena, • rakennuspalot, joissa käytetty vettä sammutusaineena ja kuollut vähintään yksi henkilö, • rakennuspalot, joissa käytetty vettä sammutusaineena ja savusukellusta pelastusmenetelmänä, • rakennuspalot, joissa käytetty vettä sammutusaineena ja savusukellusta pelastusmenetelmänä ja kuollut vähintään yksi henkilö, • liikenneonnettomuudet, joissa käytetty pelastusmenetelmänä irrotusta, • liikenneonnettomuudet, joissa kuollut vähintään yksi henkilö, • liikenneonnettomuudet, joissa käytetty pelastusmenetelmänä irrotusta ja kuollut vähintään yksi henkilö, • ihmisen pelastaminen veden varasta, • ihmisen pelastaminen veden varasta ja kuollut vähintään yksi henkilö, • rakennuspalot, omaisuusvahingot vähintään 50000 euroa, • rakennuspalot, pelastettu vähintään yksi henkilö, • liikenneonnettomuudet, pelastettu vähintään yksi henkilö ja • ihmisen pelastaminen veden varasta, pelastettu vähintään yksi henkilö. Aineiston he poimivat PRONTOsta vuosilta 1998–2009. Tehtävien määriä tarkasteltiin vuorokauden ajan ja viikonpäivän mukaan. Tässä artikkelissa esitellään Tammen ja Tarhosen opinnäytetyön keskeiset tulokset ja verrataan niitä sisäasiainministeriön toimintakykyhankkeen loppuraportin tuloksiin. Todellisten tehtävien jakautuminen Tammen ja Tarhosen opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella pelastuslaitosten tehtäviä, joissa vaaditaan kykyä suoriutua vaativista toimenpiteistä. Toimintakykyhankkeen loppuraportti ja sen pohjalta virinnyt keskustelu innoitti viime vuonna Pelastusopistolla alipäällystötutkinnon suorittaneita Sami Tammea ja Olli Tarhosta tarkastelemaan opinnäytetyössään tuloksellisten pelastustehtävien jakautumista vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan
Toimintakykyhankkeen ohjausryhmässä päätettiin sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Taito Vainion mukaan yksimielisesti siitä, että tarkastelun kohteeksi otetaan kaikki pelastustehtävät. Kummatkaan tulokset eivät ole vääriä. vp+kuolleita 14–21 * 10. On perusteltua keskustella kenen kannalta strategian vision ”Euroopan tehokkain pelastustoimi” tehokkuutta tarkastellaan päätöksiä tehtäessä, palvelua tuottavan tahon vai asiakkaan. Näiden jakautumista vuorokauden mukaan ei esitetty loppuraportin keskeisissä tuloksissa. Perustuuko uuden toimintavalmiusohjeen teko kaikkien tehtävien määriin vai siihen osaan tehtävistä, jossa pelastuslaitosten toiminnalla on enemmän merkitystä. – Toki aineistosta saadaan erilaisia tuloksia, jos lähtökohta on erilainen. rp+vesi+kuolleita 22–07 * 3. Vainion mielestä on selvää, että vahingot yöllä tapahtuvissa onnettomuuksissa tulevat suuremmiksi, koska hälytystä ei saada niin nopeasti kuin ihmisten ollessa aktiivisimmillaan eli päivällä, ja myös toimintavalmius on palokunnissa päiväaikaa hitaampi. rakennuspalo+vesi 17–20 pe–su 2. vesipelastus 14–20 la 9. Taito Vainio sanoo, että uudessa ohjeessa annetaan yleisluontoiset periaatteet, joiden turvin alueilla voidaan tehdä niiden omien tarpeiden mukaan konkreettiset toimintavalmiusohjeet. sivustolla toimintakyky.pelastustoimi.net. – Eri mieltä voidaan asioista toki olla ja hyvä, että tuodaan omia näkemyksiä esille, mutta pidän valitettavana, että opiston opinnäytetyössä mustamaalataan henkilöitä ja organisaatioita eikä pysytä itse asiassa, Taito Vainio huomauttaa. Seminaarissa ja eräissä muissa yhteyksissä on esitetty epäilyksiä, että ovatko toimintakykyhankkeen tulokset vääriä. Siksi pelastuslaitoksen valmistelema ja päättäjille esittelemä palvelutasopäätös on tärkeä asiakirja, johon kulloisenkin alueen voimavarat perustuvat. Tammen ja Tarhosen pitämässä opinnäytetyöseminaarissa kysyttiin: ”Miten PRONTOsta voi saada noin erilaiset tulokset?”. – Jokaisella alueella tunnetaan parhaiten, millaisiin riskeihin ja millaisin voimavaroin niihin tulee vastata. rp+vesi+savusukellus 15–24 la 4. Molempien selvitysten tulokset ovat oikeita. Parhaillaan valmistellaan uutta toimintavalmiusohjetta. Molemmissa selvityksissä on kerrottu kuinka aineisto on poimittu, tilastohaut voidaan toistaa. kuva 30000 40000 50000 60000 70000 40 60 80 100 120 Kaikki pelastustehtävät ja rakennuspalot, joissa pelastettu ihmisiä 10000 20000 20 0001 0102 0203 0304 0405 0506 0607 0708 0809 0910 1011 1112 1213 1314 1415 1516 1617 1718 1819 1920 2021 2122 2223 2324 kellonaika rakennuspalot, joissa pelastettu ihmisiä kaikki pelastustehtävät Kaikkien pelastustehtävien ja rakennuspalojen, joissa pelastettu ihmisiä, lukumäärät kellonajan mukaan vuosina 1998–2009. Vesipelastustehtävät eivät myöskään rajoitu pelkästään päiväsaikaan, vaan niitä tapahtuu myös iltaisin ja varsinkin viikonloppuisin. Selvityksissä on valittu tarkasteltavat tehtävät eri tavalla, jolloin tuloksetkin ovat erilaiset. Tämän lisäksi tarkasteltiin pelastussukellusta ja korkealla työskentelyä vaativien tehtävien osuutta pelastusja ensivastetehtävistä. Sami Tammen ja Olli Tarhosen opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa muun muassa sivustolla www.pelastusopisto.fi/suomi/paloportti. 1/2011 21 aiheuttavia liikenneonnettomuuksia tapahtuu useimmiten iltapäivisin, ”neljän ruuhkassa” perjantaisin ja myös lauantaisin. Tammen ja Tarhosen selvityksen tarkoitus ei ollut kumota ministeriön tekemän selvityksen tuloksia, vaan tuoda esille kentältä noussut huoli toimijan ja asiakkaan näkökulmasta. Useassa eri yhteydessä on arvosteltu PRONTOn laatua. Taito Vainio on tutustunut alipäällystöopiskelijoiden tekemään opinnäytetyöhön. Vähiten tehtäviä on aamuyöllä. – Toimintakykyhankkeessa näkökulmaksi otettiin valittu, koska työn raamina oli se, että eläkeikää ei huomioida ja henkilöstömäärään ei tule muutoksia. On perusteltua tarkastella asiaa myös vaikuttavuus huomioon ottaen, kuten Tammi ja Tarhonen työssään tekivät. Eniten tehtäviä on iltapäivällä, minkä jälkeen tehtävien määrä vähenee. ”Jokainen alue päättää toimintavalmiuden tasostaan” RA KE N N U SP A LO JA PE LA ST U ST EH TÄ V IÄ 1/2011 21. Tehtävämäärä lisääntyy aamuseitsemästä lähtien. lo+irrotus+kuolleita 15–17 * 8. Vale, emävale, PRONTO. rp+omaisuusvahinkoja 15–05 la 11. Kriteerit päätöksentekoa varten Pelastustoimen kannalta on kriittistä mihin tietoon päätöksenteko perustuu. – Valtionhallinnossa seurataan sitä, että jokaiselle kansalaiselle asuinpaikasta riippumatta säilyy turvallisuuden palvelutaso, mutta vastuu sen järjestämisestä on omistajalla eli kunnilla, Vainio muistuttaa. Sisäasiainministeriön julkaisema Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen loppuraportti on kokonaisuudessaan luettavissa mm. Viime vuonna toteutetussa PRONTOn luotettavuuden arviointi -projektissa järjestelmä todettiin luotettavaksi. Sekä ministeriön että Tammen ja Tarhosen tarkastelut perustuvat PRONTOn tietoihin. rp+pelastettuja 18–01 * 12. Toimintakykyhankkeen keskeinen tulos oli seuraava. Vainio korostaa myös, että onnettomuuksien ehkäisykeinoja, kuten erilaisia teknisiä ratkaisuja pitää miettiä vahinkojen minimoimiseksi. rp+vesi+savusuk+kuolleita 20–24 * 5. Hankkeen tarkoitus oli siis selvittää, mikä on mahdollista vallitsevissa oloissa toteuttaa ja milloin ja miten työvoimaa käytetään. Toisaalta on myös perusteltua ottaa huomioon, että ”todellisten pelastustehtävien” määrä on pieni. liikenneonnettomuus+irrotus 15–17 pe–la 6. Pelastustehtävien jakautumisen painottumiset kellonajan ja viikonpäivien mukaan Todellinen Eniten tehtäviä pelastustehtävä kellonaika viikonpäivä 1. lo+pelastettuja 15–17 * 13. vp+pelastettuja 10–21 * *) ei tarkasteltu Toimintakykyhankkeen keskeiset tulokset Toimintakykyhankkeessa tarkasteltiin kaikkien pelastustehtävien sekä pelastuslaitosten suorittamien ensihoitoja sairaankuljetustehtävien jakautumista vuorokauden ajan mukaan. lo+kuolleita 15–17 * 7
Paloa rajoitettiin vedellä Ensimmäinen paloauto oli kohteessa alle viidessä ja puolessa minuutissa hälytyksestä. 22 1/2011. Palo sammutettiin alle kymmenessä minuutissa. Kun hän irrotti toisen purkuletkun kytkeäkseen sen viimeisenä tyhjennettävän perävaunun säiliöosaston purkuventtiiliin, syttyivät bensiinihöyryt ja bensiini palamaan. Lisäksi purkuletkut olivat purkutilanteessa liitetty jakeluaseman putkistoon kamlockeli nokkavipuliittimillä. Palo alkoi nuolella merkitystä kohdasta. Purku tapahtui perävaunun seitsemästä säiliöstä kahta purkuletkua pitkin kerrallaan. Kun purkuletku irrotettiin, maadoitusta ei tapahtunut kaasunkeräysletkun kautta. Kuljettaja ei saanut onnettomuudessa vammoja. Kuljettaja yritti sammuttaa palon kolmella jauhesammuttimella. 22 1/2011 3 1 TAPAHTUMIEN KULKU Aamuyöllä elokuun 13. Iltalehden ”Lukijan kuva” tapahtumapaikalta. Toiminnallaan hän altisti itsensä vaaraan. Tämä aiheutui todennäköisesti puutteellisesta potentiaalintasauksesta ja maadoituksesta jakeluaseman täyttökentän purkuputkiston ja ajoneuvon välillä. Henkilövahinkoja ei sattunut, mutta säiliöperävaunu paloi korjauskelvottomaksi. Kuva 2. Purku tapahtui perävaunun seitsemästä säiliöstä kahta purkuletkua pitkin kerrallaan. Ajoneuvon ja purkusäiliön välistä maadoitusta ei ollut varmistettu. Kuljettaja ei saanut onnettomuudessa vammoja. Vaarana on, että maadoituksia ei tarkasteta riittävän säännöllisesti. Kuljettaja oli kertomansa mukaan pukeutunut antistaattisiin vaatteisiin ja kenkiin. Kuljettaja yritti sammuttaa palon kolmella jauhesammuttimella. Sammutus ei onnistunut ja palo pääsi leviämään perävaunussa. Myös jakeluaseman säiliöiden, putkistojen ja täyttöletkujen sekä jakelulaitteiden potentiaalintasaus ja maadoitus tulisi ohjeistaa tarkastettavaksi määräajoin. Lainsäädännön epätäsmällisyys ja öljy-yhtiön ohjeistus ohjasi käytäntöön, jossa maadoitusta ei ollut varmistettu erillisellä lisämaadoituksella. Puhki palanut säiliö on sivuluukun reiän kohdalla. Näiden pienikin likaisuus tai väljyys estää maadoittumisen. Sammutustyön aikana perävaunun keskivaiheilla tapahtui voimakas bensiinihöyryjen räjähdys, joka aiheutui yhden nesteestä tyhjän säiliöosaston puhki palamisesta. Kuva 1. Kuljetta yritti sammuttaa Kuljettaja yritti vaistonvaraisesti sammuttaa palon jauhesammuttimilla, vaikka säännöt kieltävät alkaa sammuttaa kuormaa. Tässä tapauksessa jakeluaseman maadoituksissa ja sähköasennuksissa oli oleellisia puutteita. Pelastuslaitos aloitti palon rajoittamisen vedellä ja teki sammutushyökkäyksen sammutusvaahdolla kahden vaahtosingon avulla. Maadoituskaapeli pakolliseksi Onnettomuustutkintakeskus tutki onnettomuutta ja antoi suosituksia, joissa muun muassa lainsäädännössä määrättäisiin maadoituskaapelin käyttö pakolliseksi palavien nesteiden täyttöja purkutapahtumissa. Kun hän irrotti toisen purkuletkun kytkeäkseen sen viimeisenä tyhjennettävän perävaunun säiliöosaston purkuventtiiliin, syttyivät bensiinihöyryt ja bensiini palamaan. Onnettomuuden aiheutti staattisen sähkövarauksen purkautuminen. Pelastustoimet onnettomuuspaikalla alkoivat alle kuudessa minuutissa siitä, kun hälyttäminen alkoi. Maadoitus petti – säiliöperävaunu syttyi tuleen Kuvat Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaraportista. Kuljettaja oli kertomansa mukaan pukeutunut antistaattisiin vaatteisiin ja kenkiin. Resurssit olivat riittävät ja palo saatiin sammumaan alle kymmenessä minuutissa. Jakeluaseman myyjä teki hätäilmoituksen onnettomuudesta kello 1.35.17. Polttoaineen purkutilanteessa maadoitus oli riittämätön purkuletkun ja kaasunkeräysletkun kautta. Lainsäädännössä oleva velvoite tarkastaa jakeluaseman säiliöiden, putkistojen ja täyttöletkujen sekä jakelulaitteiden potentiaalintasaus ja maadoitus riittävän usein on liian väljä. Sammutus ei onnistunut ja palo pääsi leviämään perävaunussa. Hätäkeskus hälytti kello 1.36.20 onnettomuuspaikalle Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palomestarin, kaksi pelastusautoa, säiliöauton sekä ambulanssin. E lokuisena aamuyönä viime vuonna säiliörekan kuljettaja oli klo 1.30 purkamassa bensiinilastissa ollutta rekan säiliöperävaunua jakeluaseman maanalaisiin säiliöihin. päivä noin kello 1.30 säiliörekan kuljettaja oli purkamassa bensiinilastissa ollutta rekan säiliöperävaunua jakeluaseman maanalaisiin säiliöihin
Hän on huomannut olleensa valiokuntatyöskentelyssä ja omassa ryhmässään turvallisuusasioiden asiantuntija, jonka puoleen on näiden asioiden käsittelyn yhteydessä käännytty ja myös kuunneltu. – Useammassa budjettikeskustelussa on käyty sama keskustelu siitä, miten palokuolemat saataisiin alle sadan. – Poliisitaustaisia on paljon enemmän esimerkiksi kansanedustajina. Suullisella kyselytunnilla kysyin hallituksen kantaa asiaan ja siellä silloinen pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti, ettei mitään tulla nykyisestä muuttamaan. Ilmianna itsesi, me teemme sinusta jutun. Kun asiasta puhuin, monet omassa ryhmässänikin nyökyttelivät ja pitivät asiaa hyvänä, mutta eteenpäin asia ei mennyt. – Toki myös alkoholista aiheutuvat haitat on saatava vähenemään ja huolimaton rakentaminen sekä helposti palavat ja syttyvät materiaalit saatava kuriin, jotta kielteinen kehitys saadaan myönteiseksi. Esimerkiksi palomiesten eläkeikäkysymyksen yhteydessä eduskunnassa kävi paljon paloalan väkeä kertomassa omia näkemyksiään, ja kummastusta monessa edustajassa herätti se, että aamukahveilla vieraili henkilöitä jopa neljästä eri ammattijärjestöstä kertomassa päättäjille vuoronperään samat asiat. – Työja tasa-arvovaliokunnassa olen päässyt käyttämään hyödykseni työnantajana saamaani työelämän asiantuntemusta, ravintoloisijanakin toiminut hän kertoo. Haaveena hallintovaliokunta Larikka kannattaa uu sien hoitoja hoivalaitosten sprinklaamista, mutta pitää epätodennäköisenä sitä, että sprinklerit tulisivat leviämään yksityisiin koteihin. Tiedän, että monissa vaalipiireissä heitä on ehdokkaina. – Jotta voitaisiin alan kannalta tärkeitä asioita tuoda päätösten perusteeksi, tarvitaan eduskuntaankin enemmän palotaustaisia kansanedustajia. Esimerkiksi poliiseihin verrattuna paloala on hänen mielestään lapsenkengissä vaikutusmahdollisuuksissaan. Toivonkin, että alan ihmiset paitsi äänestäisivät, pyrkisivät muutenkin tekemään töitä sen eteen, että tulevissa vaaleissa olevat palotaustaiset henkilöt pääsisivät läpi ja kansanedustajaksi. Ota yhteyttä: toimitus@pelastustieto.fi Jari Larikka yrittää toiselle kaudelle kansanedustajaksi ja esittää toiveen: ”Lisää palotaustaisia eduskuntaan” Teksti: Esa Aalto Kuva: Tapio Sovijärvi Jari Larikka toivoo lisää kollegoita paloalalta eduskuntaan. Jari Larikka on asettanut tavoitteekseen olla vaalipiirissään oman puolueensa ääniharava; silloin hän peittoasi muun muassa nykyisen puolustusministeri Jyri Häkämiehen. Eläkeikäratkaisu suuri pettymys Hallitusohjelmassa luvattu palomiesten eläkeikäratkaisu oli tällä vaalikaudella yksi kuumimmista kansanedustajia puhuttaneesta alan asiasta, johon he eivät kuitenkaan päässeet sen enempää vaikuttamaan. Palokuolemien alentamistavoitetta hän pitää myös täysin perusteettomana, koska kukaan ei kykene selittämään sitä, miten tavoitteisiin ylletään. Kun vakinainen ja vapaaehtoinen paloväki ikääntyy, se on jo peruste sille, että alempiin palokuolematavoitteisiin ei päästä. – Ne ovat yksinkertaisesti niin kalliita, että ihmiset haluavat halvempia turvallisuusratkaisuja ja sellaisiakin löytyy, kuten sammutuspeitteet ja jauhesammuttimet. 1/2011 23. Sitten vain todettiin jatkettavan entisellä eläkeikäjärjestelmällä, perustelematta sen enempää päätöstä. Koen onnistuneeni ensimmäisellä kaudella erityisesti verkostoitumisessa edustajatoverien kanssa ja haluan käyttää toisella kaudella tätä hyödyksi. 1/2011 23 Ensimmäisen kauden kansanedustaja, Kymen vaalipiiristä valittu kouvolalainen paloesimies Jari Larikka tähyää toiselle kaudelle. Paloalalla toimiva, oletko lähdössä ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. – Hallintovaliokunta olisi haaveenani seuraavalla istuntokaudella. – Viimeksi olin kolmas, joten nyt ykköspaikan täytyy olla tavoitteena, edellisissä vaaleissa 6785 ääntä kerännyt Larikka sanoo. Uskon, että olemme vaalien jälkeen pääministeripuolue ja minulla on jo valmiit, hyvät suhteet, tulevaan pääministeriin, Larikka viittaa puolueensa, kokoomuksen, puheenjohtajaan Jyrki Kataiseen. Mielestäni tällä ratkaisulla ollaan vaarantamassa suomalaisten turvallisuutta, Larikka sanoo. Jari Larikka on ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan kuulunut työja tasa-arvovaliokuntaan sekä lakivaliokuntaan. – On selvää, että päättäjät eivät tällä ratkaisulla huomioineet lainkaan sitä, mikä vaikutus eläkeikäratkaisulla on ikääntymisestä kärsivälle paloalalle ja sen vaikutuksesta toimintavalmiuteen ja sitä kautta kansalaisten turvallisuuteen. Monia alaamme keskeisesti vaikuttavista asioista päätetään eduskunnassa tai kuntavaltuustoissa, joten saisimme olla paljon kiinnostuneempia vaikuttamaan. Myös alan eriseuraisuus on herättänyt huomiota kansanedustajissa. ”Y ksi kausi olisi äänestäjien pettämistä. – Se oli itselleni suuri pettymys. – Olisi kuitenkin hyvä, että paloalalta saataisiin enemmän väkeä eduskuntaan. Palomiehet ovat jollakin tavalla individualisteja ja epäileväisiä tiettyjä asioita kohtaan ja valitettavasti tässä asenteessa on mukana myös kiinnostumattomuutta yhteiskunnalliin asioihin
24 1/2011 V arsinais-Suomen pelastuslaitoksen pilottiryhmä vietti marraskuussa viikon tutustuen Tukholman pelastuslaitoksen toimintaan. Saarinen oli koko viikon tikaTyöntekijävaihdon pilottiryhmä palasi tyytyväisenä kotiin Tukholmasta Naapurin avoin työilmapiiri viehätti Teksti: Tanja Uusitalo Kuvat: Mika Lankinen, Timo Saarinen, Tukholman pelastuslaitos Kova treeni takana; mukana Tukholman paloaseman arjessa myös Esa Tähkävuori ja Mika Lankinen (oikealla). Automaattihälytysten syyt olivat pääasiassa aivan samoja, kuin Suomessakin; ruuanlaitto, remonttityöt, vesivahingot. sauton matkassa ja mukana yhteensä kymmenessä hälytyksessä. Toimintavalmiusaika on 90 sekuntia ja hälytysajoissa kaikilla on aina kypärä päässä, Saarinen kertoo. Vastaanotto oli Saarisen mukaan ystävällistä ja innokasta. Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta työntekijävaihtoon hakemusten perusteella valitut työntekijät palomestari Timo Saarinen sekä paloesimiehet Mika Lankinen ja Esa Tähkävuori sijoitettiin omille asemapaikoilleen; Saarinen Östermalmin paloasemalle sekä Lankinen ja Tähkävuori Kungsholmenin paloasemalle. Palomestari Timo Saarinen (oik.) lähdössä mukaan keikalle Tukholmassa. Pelastustoiminta Suur-Tukholman alueella tuli tutuksi ja jokaiselle tarttui mukaan jotain kehitysideoita tuliaisiksi kotiin. Vanhan kaupungin hälytyksiin lähti madallettu paloauto AlleyCat. Vanhan kaupungin hälytyksiin pienoispaloauto Alley Cat:lla Palomestari Timo Saarisen asemapaikka Östermalmin paloasemalla on vuonna 1927 rakennettu laitos ja remontoitu täysin muutama vuosi sitten, joten paikka hehkui vielä uutuuttaan. Kaikki odottivat innoissaan, mitä viikon mittainen vierailu naapurimaan pelastuslaitoksella tuo tullessaan. Kieli tuotti alkuun luonnollisestikin hieman hankaluuksia, mutta jo pian alkoivat ruotsin kielen sanat muistua mieleen ja loppuviikosta Saarinen jo vastaili puheluihinkin, vaikka kasvotusten puhuminen oli toki helpompaa. – Östermalmin paloasemalla on sitoutunutta ja motivoitunut24 1/2011. Kaiken kaikkiaan pilottiryhmäläisille jäi hyvä fiilis kokemuksesta. – Suomessa radiokalusto on huomattavasti nykyaikaisempaa, Tukholmassa ei ole paloautoissa tietokoneita eikä navigaattoreita. Työntekijävaihdon tarkoituksena on nähdä ja arvioida oman pelastuslaitoksen toimintaa uusista näkökulmista sekä kehittää omaa osaamista ja kielitaitoa
– Työntekijät olivat silminnähden hyvässä kunnossa, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lankinen oli toivonut jo hakuvaiheessa pääsevänsä tutustumaan tutkintapuolen maailmaan, joten hänen viikko-ohjelmaansa kuului operatiivisen puolen lisäksi tutustuminen paloinsinöörin matkassa meneillä oleviin tutkimuksiin sekä mitä ja miten tutkintaa tehdään ja millä tavalla ne etenevät. Jokaiselle oli määrätty oma vastuualue ja tehtävä hälytyksillä. Yhtenä hauskanakin erona oli se, että jos painoa oli tullut määrätyn verran lisää, niin silloin sai selvityskirjeen, jossa piti omin sanoin kertoa mistä se johtui, Lankinen kertoo. – Kuntotestin jälkeen yleensä naureskellen kyseltiinkin työkavereilta, että tuleeko ”läskikirje” perässä, Lankinen jatkaa hymyillen. – Kun hälytys sattui tulemaan Tukholman vanhaan kaupunkiin, lähti liikkeelle madallettu paloauto, Alley Cat, joka on kooltaan varsinaista paloautoa paljon pienempi. Hyvä kokemus ja kunnon kielikoulu Jokainen tuntui olevan hyvillä mielin viikon annista. Työntekijät olivat ystävällisiä ja asiallisia. – Palomiehet ovat samanlaisia joka puolella maailmaa, Lankinen miettii. – Aluksi kaikki tuntui varsin sekavalta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos palossa tai muussa hälytyksessä tulee neljä tuntia täyteen, tehdään henkilövaihto ja tällöin pelastushenkilö pääsee tauolle omalle asemalleen syömää ja lepäämään. Kuntotestin jälkeen saattoi saada ”läskikirjeen” Paloesimiehet Lankinen ja Tähkävuori puolestaan saivat asemapaikakseen Kungsholmenin paloseman, joka on vuonna 1931 rakennettu, nykyisin museosuojeltu rakennus. Yhteishenki tuntui olevan kohdallaan ja ilmapiiri vaikutti positiiviselta, Saarinen jatkaa. Epäselvää oli, kuka hoitaa minkäkin tehtävän ja mikä on paikka hälytyksen tultua, mutta ei siinä kauaa mennyt, kun tahtiin ja tapoihin pääsi mukaan, Tähkävuori kertoo. Hälytyskeikoille lähti aina vain yhden aseman porukka, joka tosin onnistuu Tukholmassa helposti, kun asemakohtainen vahvuus on jokaisella asemalla 8–10 henkilöä. He kävivät oman asemapaikkansa lisäksi vierailuilla myös muutamalla muulla paloasemalla ja totesivat, että asemien viihtyvyyteen oli panostettu aika lailla. Neljän tunnin sääntö Suur-Tukholman pelastuslaitoksella on käytössä niin sanottu ”neljän tunnin sääntö”. Kuntotestit ovat kerran vuodessa, kuten meillä Suomessakin. Hälytyksiä Suur-Tukholman alueella on noin 80–90 keikkaa/paloasema/kuukausi. Tukholmassa ilmapiiri oli jotenkin avointa ja mutkatonta ja jopa nuoretkin palomiehet uskalsivat sanoa oman mielipiteensä avoimesti keskusteluissa ja palavereissa, Lankinen jatkaa. Tähkävuoren viikko painottui lähinnä operatiivisen puolen töihin, tutustuen ja toimien palomiehenä/savusukeltajana. Keittiöt olivat suuria ja oleskeBRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 112 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 lutilat jokaisella asemalla olevan hierovan tuolin kera olivat viihtyisiä. Tukholman paloautoissa tätä oli helpotettu sähköisesti kääntyvillä peileillä. Jotkut saattoivat tulla töihin jo yhtä tai kahta tuntia aikaisemmin työvuoron varsinaista alkamista. Varsinais-Suomessa asemavahvuus on pienempi, joten hälytyksille lähtee yleensä useampi yksikkö usealta eri asemalta. Myös omaan työhön sitoutuneisuus näkyi ulospäin. – Mutta henkilöstöpolitiikka vaihtelee paljon. Vastaanotto oli tälläkin asemalla ystävällistä ja heidät otettiin mielihyvin mukaan aseman toimintaan. 1/2011 25 ta porukkaa töissä. Vanhan kaupungin kadut ja kujat ovat niin kapeita, ettei sinne normaalikokoinen paloauto mahtuisi ajamaan. – Kun nämä kaksi tapaa toimia yhdistettäisiin, olisi koossa melko täydellinen paketti, Saarinen toteaa vielä lopuksi. – Oli mielenkiintoista ja positiivista nähdä, että Tukholman pelastuslaitoksella on ennaltaehkäisevää onnettomuustutkintaa paljon, Lankinen pohtii. ”Kujakissa” AlleyCat poseeraa lähikuvassa.. Kun paloauto ajettiin talliin, peilit piti kääntää sisäänpäin, jotta ne eivät rikkoonnu. Kungsholmenin aseman ovet olivat kapeat, kuten monella Varsinais-Suomen paloasemallakin. Tehtävien jako tuntui olevan myös todella selkeää. Kielitaito kehittyi ja vaihto oli kokemuksena mielenkiintoinen ja toi piristävää vaihtelua normaaliin työviikkoon
Tämä kehityssuuntaus ei ole vapaaehtoista, vaan ennen pitkää kaikki tahot joutuvat muutokseen yhteiskunnallisen paineen alla. Samalla on kuitenkin nähtävissä, että yhteiskunnallinen kehitys vaatii uudistumista myös turvallisuusviranomaisilta. Palveluiden tuottamiseen on vähemmän rahaa käytettävissä etenkin harvaan asutuilla alueilla, joissa väestö, siis maksajat, vähenee ja jäljelle jääneet ikääntyvät väestönosat tarvitsevat palveluita entistä enemmän. Mikäli halutaan käydä kuntajohtajien, yhä korkeammin koulutetun väestön sekä globaalin elinkeinoelämän kanssa uskottavaa ja laadullisesti pätevää dialogia, on myös pelastusalan pakko kehittää toimintojansa. Tämä ei tarkoita sitä, että pelastustoimen perusarvot ja tavoitteista oltaisiin tinkimässä. Onnettomuuksien määrä suhteessa väestökantaan jatkaa kasvuaan väestön pakkaantuessa ruuhkaSuomeen ja pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. 26 1/2011 P elastusala on vaikeassa asemassa kuntien säästökuurin kanssa. Vain näin viranomaistyön vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua kyetään entisestään parantamaan. On tehtävä radikaaleja päätöksiä muutoksesta sekä rohkeita uusia avauksia toiminnan uudistamiseksi. Ensi vuoden valtion talousarvio ei lupaa kunnille juurikaan lisää liikkumavaraa ja valtiovarainministeriön mukaan kuntien tulee säästää ensi hallituskaudella jopa 8–10 miljardia euroa.. Enää ei riitä, että kerrotaan perustelematta miten asiat tulisi tehdä, vaan nykyisin on pystyttävä puhumaan yritysmaailman ja elinkeinoelämän kielellä. Toisaalta muuttunut yhteiskunta pakottaa viranomaissektorin vähentämään kontrollia ja tekemään asioita enemmän kumppanuudessa asiakaskunnan kanssa. Samaan aikaan on havaittavissa että pelastuslaitosten velvollisuudet esimerkiksi kemikaalilainsäädännön valvonnassa ovat lisääntymässä. , Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kunta-alalla on edessään yhä kovempia haasteita tuleville vuosille. Pelastusviranomainen on perinteisestikin ollut ohjaava ja Onnettomuuksien ehkäisytyön haasteisiin vastataan uusilla ajattelumalleilla Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa Teksti: Kalle Eklund koul.päällikkö, Jaakko Pekki valm.suunnittelija, Katja Paasikivi palotark. ja Jussi Rahikainen riskienhallintapääll. Vaihtoehtona siilipuolustus Säästövaateiden koventuessa isäntäkuntien suunnalta olisi pelastuslaitoksen johdon helppo tyytyä linjaukseen, jossa tavoiteltaisiin lain, asetusten ja ministeriön linjausten minimitasoa. Alueellisissa kasvukeskuksissa ei ole juuri sen helpompaa. Enää kunnallisellakaan sektorilla ei voida vedota pelkästään viranomaisstatukseen tai vanhoihin luutuneisiin perinteisiin. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella rakentaminen kiihtyy edelleen ja on jo nyt ohittanut lamaa edeltävän kuutiomäärän. Kehittämisen lähtökohdat Nykyaikaisessa toimintojen kehittämisessä lähtökohtana tulee olla asiakasja palvelulähtöisyys
Elinkeinoelämän puolella auditointi ymmärretään sertifioidun arvioitsijan suorittamana laajana, jopa viikkoja kestävänä tapahtumana, joka puhtaimmillaan ei ota kantaa opastukseen ja ohjaamiseen. Kehityshankkeista priorisoitiin valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastustyökalun kehittäminen, kuntien varautumisen tukeminen sekä turvallisuuskoulutuksen järjestelmän kehittäminen. Pelastusjohtaja Pekka Vänskän siunauksella Turvallisuuspalveluiden tulosyksikkö lähti suuntaamaan voimavaroja onnettomuuksien ehkäisyn kehitykseen palotarkastus-, paloinsinööri-, varautumissekä turvallisuuskoulutussektoreilla. Logiikkansa ja muunneltavuutensa vuoksi arvioivassa palotarkastushankkeessa päädyttiin rakentamaan pelastusviranomaisen sovellus Euroopan laatupalkintomallin pohjalle. Aalto yliopisto, Kauppakorkeakoulu ja Laurean ylempi ammattikorkeakoulu). Keskusteluissa tuli kuitenkin usein selkeästi esille, että kehitettävän järjestelmän tulee olla sidoksissa laatuajatteluun ja asteikoltaan rinnastettavissa käytössä oleviin mittaristoihin. Rohkeasti kehityksen tielle Keski-Uudenmaan pelastuslaitos lähti rohkeasti uudenmuotoisen kehityksen tielle onnettomuuksien ennaltaehkäisyn osalta vuonna 2009. Arviointi-käsite ei myöskään ohjaa asiakkaan odotuksia virheelliseen mielikuvaan tarkastustapahtuman kulusta. Tämän johdosta päädyttiin hakemaan yhteistyökumppaneita, joilla on pitkäaikainen kokemus ja osaaminen eri auditointija laatujärjestelmistä. Haaste oli suuri niin hankkeiden johtoryhmille kuin hankkeissa työskentelevillekin. Näitä toimijoita auditoidaan tai ne suorittavat auditointeja jopa satoja kertoja vuodessa. Uusilla ajattelumalleilla eteenpäin Esimerkkinä näistä hankkeista voidaan nostaa esille arvioiva palotarkastushanke. Turvallisuustason mittaaminen Arvioivassa palotarkastushankkeessa haasteena oli valvontaMax kehitysverkosto y Esimerkki modernista laaja-alaisesta kehitysverkostosta On tehtävä radikaaleja päätöksiä muutoksesta sekä rohkeita uusia avauksia.. Tällaisia luontaisia kumppaneita Keski-Uudenmaan pelastustoimialueella olivat suuret kansainvälisesti toimivat konsernit kuten Finnair, Sinebrychoff, Kesko, Finavia sekä vakuutusyhtiöistä Pohjola ja Tapiola. Huoltovarmuuskeskus, Tukes, Poliisi, Korkeakoulut, Ake ja Puolustusvoimat) ovat käyttäneet omien mittaristojen pohjana edellä mainittuja laatuperusteisia järjestelmiä. Nopeasti tunnistettiin pelastusalan osaamisen rajallisuus käsiteltäessä auditointia. Niinpä päädyttiin käyttämään soveltuvampaa termiä ”arviointi”, joka ei käsitteenä sido viranomaista laatujärjestelmien sertifioituihin muotoseikkoihin. Uusi pelastuslaki antaa tähän myös entistä paremmat mahdollisuudet. Se, mikä poikkesi perinteisestä pelastusalalla ja turvallisuusviranomaisten parissa tapahtuvassa kehittämisestä, oli muutama perustavanlainen ideologinen ero kehityksen lähtökohdissa. Suomessa myös muut viranomaiset ja julkisen alan toimijat (esim. Harvalla pelastuslaitoksella on käytössään varoja kehittämistoimintaan muuten kuin ottamalla siihen työpanosta perustoiminnoista; näin myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa. Keskusteluissa kehitysverkoston kanssa kävi nopeasti ilmi, että ”auditointi” käsitteenä soveltuisi huonosti pelastusviranomaisen käyttöön tarkastusmuotoisessa toiminnassa. Arvioivan palotarkastushankkeen alussa tutustuttiin laajasti turvallisuusviranomaisten käytössä oleviin auditointija arviointimalleihin sekä kansainvälisiin laatustandardeihin ja -järjestelmiin. Pelastuslain uudistumisessa nähtiin mahdollisuus arvioida perustavanlaisesti useitakin vanhoja toimintatapoja, ajattelumalleja ja käytäntöjä. Näiden lisäksi teoreettista osaamista haettiin korkeakoulumaailmasta kehitysryhmän henkilökohtaisten opintojen kautta (mm. Esiselvityksen perusteella soveltuvimmat sekä tunnetuimmat pohjamallit olivat Euroopan laatupalkintomalli (EFQM) ja tämän pohjalta kehitetty CAF-malli sekä ISOlaatustandardit. 1/2011 27 neuvova viranomainen. Lyhyesti kuvattuna kyseessä on hanke, jossa toteutetaan valvontasuunnitelman mukainen monitasoinen työkalu kohteiden turvallisuustason arviointiin lain edellyttämillä laadullisilla kriteereillä ja pyritään palotarkastustapahtuman vaikuttavuuden lisäämiseen. Vuosittaisen budjetin laadintaa ohjaa voimakkaimmin keskustelu kuntien maksuosuuksista, ei niinkään toiminnan kehittäminen
Lopullisena tavoitteena tulee olla, että käytettävät tarkastusjärjestelmät ovat kokonaisuutenakin mahdollisimman yhteneväisiä. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 28 1/2011. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Nämä kahdeksan asiakokonaisuutta jakautuvat 23 arviointikorttiin, joiden avulla profiloidaan kohteen turvallisuustaso pelastusviranomaisen näkökulmasta. Myös muut halukkaat pelastuslaitokset voivat saada materiaalin käyttöönsä ottamalla yhteyttä artikkelin tekijöihin. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Suurin vaikuttavuus tarkastustoiminnalle saadaan siis aina nimenomaisesti johtamista ja hallinnointia arvioimalla ja kehittämällä, jolloin kaikki turvallisuuden osa-alueet kehittyvät ja lopulta turvallisuuskulttuuri organisaatiossa kohenee. Lisäksi tuli tuottaa lisäarvoa asiakkaalle suunnittelemalla työkalu, jolla asiakas voi määrittää turvallisuuden tavoitetilan (johdon tahtotila) sekä tunnistaa turvallisuuden nykytilan (itsearvio ja viranomaisen arvio) sekä hahmottaa toimenpiteet tavoitetilaan pääsemiseksi. Kortit tullaan rakentamaan tiivistämällä Max-version kortteja siten, että 23 kortin sijaan käytetään kahdeksasta kymmeneen korttia. Tällöin haasteena on myös, että turvallisuuden johtamisen ja hallinnoinnin kokonaisuudet eivät kehity. Pelastusviranomaisten uskottavuuden ja laatuajattelun näkökulmasta toivottavaa on, että jatkossa arviointiasteikossa olisi käytössä samat lukuarvot. Tässä versiossa tarkastellaan kohteiden turvallisuustasoa kahdeksan asiakokonaisuuden kautta, jossa painotus on turvallisuuden johtamisella sekä hallinnoimisella. Kaiken kehittämistyön keskellä järjestelmää pilotoidaan jatkuvasti kehitysverkoston parissa ja sitä jalkautetaan palotarkastajien työkaluksi. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Pelastusviranomaisen näkökulmasta tarkastusten vaikuttavuuden parantamista ja turvallisuuden kehittämistä voidaan lähestyä kahdesta suunnasta. Keskinäisen yhteistyön rakentamisella oli tavoitteena kriteeristöjen harmonisointi, hyvien käytäntöjen jakaminen ja kokonaisturvallisuuden ajatusmallin edistäminen. Tällä hetkellä kehitetään keskisuurten kohteiden arvioimiseen tarkoitettuja kortistoja. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Yksittäisiä turvallisuuden osa-alueita kehittämällä voidaan kuitenkin vain vajavaisesti kehittää kokonaisvaltaisesti turvallisuutta, koska yhden osa-alueen kehitys siirtyy vain vajavaisesti toisiin turvallisuuden osaalueisiin. KeskiUudenmaan TUTOR Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen arvioiva tarkastusmalli kantaa työnimeä TUTOR (turvallisuustoimintojen riskienarviointi), josta on valmiina suurasiakkaille suunnattu laaja Max-versio. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Ensimmäisen lähestymiskulman mukaan arviointi ja turvallisuuden kehittäminen yhdellä osa-alueella – esimerkiksi pelastusturvallisuus – kantaa yleensä hedelmää myös muilla turvallisuuden osaalueilla. TUTOR-kehitystiimi on tehnyt tiivistä yhteistyötä kansallisen turvallisuusauditointikrteeristön (KATAKRI) pelastustoimen osion työryhmän kanssa. 28 1/2011 suunnitelman lähtökohtien mukaisesti kehittää mittaristo, jolla kyetään arvioimaan monitasoisesti erilaisten kohteiden turvallisuustaso sekä kehittämään niiden turvallisuuskulttuuria kokonaisvaltaisesti. Lopuksi kehitetään pienten kohteiden, kuten kotien tarkastamiseen tarkoitettu A4-kortti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos onkin ollut aktiivisesti mukana KATAKRIN kehittämisessä TUTOR-mallin kriteeristön pohjalta sekä osallistumalla ohjausryhmän työskentelyyn. On kaikkien etu, että eri arviointijärjestelmien kehitystyössä tehdään mahdollisimman laajaa ja avointa yhteistyötä eri viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen sekä liittojen kanssa. Pelastuslaitosten verkostosta ja omasta kehitysverkostosta olemme saaneet palautetta, että kehityssuunta on oikea ja näin toimimalla kyetään tarkastustoiminnan vaikuttavuutta kohentamaan. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Toisen lähestymiskulman mukaan arvioimalla ja kehittämällä nimenomaan turvallisuuden johtamista sekä hallinnointia kehitetään tehokkaimmin kaikkia turvallisuuden osa-alueita sekä kyetään vaikuttamaan laajemmin turvallisuuskulttuuriin. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Pelastusviranomaisen valvontasuunnitelman mukainen TUTORarviointi: aihekokonaisuudet ja sisältö TUTOR Max-version aihekokonaisuudet ja turvallisuustaso-näkymä. Eri pelastustoimialueilla kehitteillä olevat arviointimallit käyttävät turvallisuustason kuvaamiseen osapuilleen samankaltaista viisiasteista portaikkoa, jossa hyväksyttävä perustaso eli lakisääteinen minimitaso asettuu käytetyn asteikon keskelle. Ilolla olemme huomanneet, että tämän suuntainen 3D-ajattelumalli on ”benchmarkattu” myös laajemmin muiden pelastusviranomaisten kehitteillä oleviin malleihin. Näin toimimalla minimoidaan tiukka alakohtainen kapeakatseisuus ja eri järjestelmien vastakkainasettelu sekä kyetään maksimoimaan kaikille yhteinen tavoite turvallisuustason korottamiseksi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lisäksi neljä muuta pelastuslaitosta on tutustunut TUTOR-malliin ja parasta aikaa arvioi sen pilotointia omalla alueellaan. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om
Muutos selkiyttää toimiston sisäisiä prosesseja. Lehdestä puhuttaessa on muistettava painetun sanan lisäksi sähköisen viestinnän mahdollisuudet, erityisesti sosiaalisen median. Pitkäaikainen toiminnanjohtajamme Veijo Pursiainen siirtyi osa-aikaeläkkeelle kahdeksi vuodeksi ennen kuin lopulliset eläkepäivät koittavat. Varsinkin tiedon ja asenteiden välittäjänä ammattilehden voittanutta ei ole. Aivan viimeaikaisimmat julkisuudessakin olleet tiedot ovat kertoneet, että aikakauslehtien levikki on kääntynyt hyvään nousuun. Ammattilehti sen sijaan tavoittaa laajemman kohderyhmän – lukijakunnan. * * * Paloja pelastustieto ry:n hallinnossa tapahtui vuodenvaihteessa uudistuksia. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta tilannetta on hoidettu mallikkaammin juuri lehdestä oppia saaneena. Itse aloitin yhdityksen puheenjohtajana niin ikään vuodenvaihteessa. Valvontatoimintaa ei voida tehdä luotettavasti ilman jatkuvaa ja laaja-alaista osaamisen kehittämistä, turvallisuusviestinnän vaikuttavuus heikkenee, ellei hallita oikeita keinoja ja menetelmiä kutakin kohderyhmää varten. Uskon, että printtija sähköisen median keskinäinen kilpailu on vähentymässä ja että ne nähdään jatkossa ennemminkin toisiaan tukevina kanavina. Osaamislistausta voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Myös taitojen osaamisen välittäjänä ammattilehdellä on omat mahdollisuutensa. Otin luottamustehtävän mielelläni vastaan, sillä viestinnällä ja lehden julkaisemisella on olennainen merkitys alan kehittämisessä. Koulutuksen ohella ammattilehdellä on erityinen sija osaamisen edistäjänä. Sähköisen viestinnän aikakaudesta huolimatta tietoisuus näistä ei millään muulla välineellä leviäisi yhtä tehokkaasti kuin lehden avulla. Pelastustietokin näkyy entistä enemmän sähköisesti. Ammattialasta riippumatta oman alan ammattilehdellä on vahva alan arvoja ja asenteita esille tuova merkitys. Pelastustieto on aikakauslehtityyppinen ammattilehti, jolla sisällöllisesti on kaikki edellytykset päästä samaan trendiin mukaan. Lehden levikki ja todistettu kiinnostavuusarvo kohtaisivat paremmin, mikäli useampi meistä harkitsisi lehden tilaamista kotiosoitteeseensa. Pelastustoimen arvojen ja niiden edistämisen on oltava myös Pelastustiedon yksi johtotähdistä. Samoin sen, että ammattilehdellä on poikkeuksellisen suuri merkitys alan yhteisöllisyyden lisääjänä. 1/2011 29 Vieraanamme Kirjoittaja Ari Keijonen on Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja sekä Paloja Pelastustieto ry:n puheenjohtaja Ammattilehdellä tärkeä rooli osaamisen kehittäjänä ja uuden tiedon välittäjänä P elastustoimen keskeinen menestystekijä on osaaminen, joka puolestaan koostuu tiedoista, taidoista ja asenteesta. Koulutus mahdollistaa välittömän vuorovaikutuksellisen oppimisen; on tilanteita, joissa ainoastaan lähiopetuksella voidaan aikaansaada oppimistuloksia. Veijon olennaisena tehtävänä on valmistella hallituksessa käsiteltävät hallinnolliset asiat sekä käynnistää yhdistyksen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Facebookissa jo olemme, ja se tukee lehden sanoman välittämistä ja toimii keskustelun virittäjänä ja keskustelukanavana. Osaamisen ja yhteisöllisyyden edistämistä sekin. Lukija tutkimuksista tiedämme, että Pelastustiedon kiinnostavuusarvo on hyvä; lehteä odotetaan ja sitä luetaan. Pelastustoiminta kysyy erityisesti osaamista, kun taidon hankintaan ei enää hälytystilanteessa ole mahdollisuutta. Hyvää alkanutta vuotta Pelastustiedon parissa!. Päätoimittaja Esa Aallon toimenkuva laajentui, ja päätoimittajuuden rinnalla hän on nyt toimiston esimies. Moniarvoisen, eteenpäin vievän ja kehittävän keskustelun tulee näkyä lehden hengessä. Tai kuinka moni meistä on lukenut onnettomuusraportteja Pelastustiedon sivuilta ja ottanut niistä opiksi. Ammattilehdessä raportoidaan vaikkapa uusista liikennevälinepelastamisen tekniikoista ja taktiikoista. Johtaminen – niin pelastustoiminnan kuin ihmisten johtaminenkin – on vahvasti osaamislaji. Vaikka liike-elämään verrattuna pelastustoimella – ehkä sairaankuljetusta lukuun ottamatta – ei varsinaisia kilpailijoita olekaan, vaatii verkostokumppanuus sekä muun yhteiskunnan ja teknologian kehityksessä mukana pysyminen osaamista ja sen jatkuvaa edistämistä. Ilmoitusmyynnin hoitaa nyt Minna Kamotskin, mutta hän palvelee myös tilausasioissa
Palopäällystökurssi N8 Madridissa isäntineen.. Madridissa palomiehillä ei saa olla toista työtä, vaan työvuoron jälkeen vietetään viiden vuorokauden mittainen vapaa. Luentojen pitäjiksi oli järjestetty aiheiden huippuasiantuntijat. Matkan tarkoituksena oli saada laaja näkemys siitä, kuinka Espanjan pelastustoimi on järjestetty. Jälkeenpäin tarkasteltuna voi sanoa, että matkan tarkoitus täyttyi vain osittain, sillä pelastustoimen järjestäminen Espanjassa vaihtelee alueittain ja suurimmissa kaupungeissa on oma pelastuslaitoksensa. Pääsykokeet muodostuvat kirjallisesta kokeesta ja fyysisestä kunnon testauksesta. 30 1/2011 Espanjalaiseen pelastustoimeen Madridissa tutustuneet palopäällystöopiskelijat saivat rautaisannoksen tietoa ja näkemystä toisen Euroopan maan järjestelmästä. Isännät olivat valmistelleet erittäin monipuolisen ja mielenkiintoisen ohjelman, joka sisälsi sekä luentoja että tutustumiskäyntejä Madridin eri kohteisiin. P alopäällystökurssi N8:lta matkusti viime syksynä 22 opiskelijaa Espanjan Madridiin tutustuakseen viikon aikana paikalliseen pelastustoimeen. Palomieheksi opiskellaan siis työtä tekemällä. Luentojen aiheina oli muun muassa hätäkeskuksen toiminta, Madridin pommi-iskut, korkeat rakennukset ja niiden pelastussuunnittelu, ensihoitotoiminta ja tunneliturvallisuus. Erikoista Madridin pelastuslaitoksen toiminnassa verratPalopäällystökurssi N8 tutustui espanjalaiseen pelastustoimeen Madridin palomies on kunnossa testaamattakin Madrid lukuina Väestö: 4,5 miljoonaa asukasta Pinta-ala: 608 m 2 Paloasemia: 12 Palomiehiä: 230 palomiestä työvuorossa, kokonaisuudessa Madridin pelastuslaitoksen palveluksessa on 1350 palomiestä Työvuoron pituus: 24 h Hälytystehtäviä vuosittain: 25000 Teksti: Mira Leinonen Kuvat: Antti Kätevä Madridin pääpaloaseman edessä ollut kyltti kertoo 11 palomiehen turvaavan tällä hetkellä alueella lähes 463000 ihmisen hengen. Pelastuslaitos järjestää palvelukseen haluaville henkilöille aina tarpeensa mukaan pääsykokeita, jotka selvitettyään siirrytään pelastuslaitoksen palvelukseen. Kesälomakaudella työskennellään hieman tiivistetymmin, sillä silloin työskentelyrytmi on yksi vuorokausi töitä ja kolme vuorokautta vapaata. Madridin pelastuslaitoksella työskentelevät palomiehet työskentelevät vain palomiehen tehtävissä aina vuorokauden kerrallaan. Madridin pelastuslaitoksen puolesta päällystökurssi N8:n vastaanottivat palopäälliköt Miguel Segui Buenaventura ja Jose Luis Legado. Sijaisia ei kesäisin siis tarvita
Tästä syystä pelastustoimenkin on syytä ottaa mallia ja kopioida parhaita käytäntöjä muualta maailmalta. Monet asiantuntijaluennot avasivat kurssilaisten silmiä eri tavoista järjestää pelastustoimi. Madridissa palomiehen peruspalkka liikkuu noin 1800– 2000 eurossa ja eläkeikä liikkuu 59–60 ikävuoden tienoilla. Kansainvälisyys kuuluu nykypäivän pelastustoimeen Opintomatka Madridiin oli monessa mielessä mieleenpainuva, eikä vähiten siitä syystä, että majoituspaikkamme sijaitsi kansainvälisestikin tunnetulla homokorttelialueella. Madridilaiset palomiehet ovat osoittaneet mieltään Viime aikoina Euroopan taloustilanteen vuoksi eteläeurooppalaisissa kaupungeissa on järjestetty lukuisia mielenosoituksia. Kansainvälisen opintomatkan tulisi ehdottomasti kuulua päällystöopintoihin, sillä ainakin tämän opintomatkan perusteella voin väittää sen ryhmäyttäneen kurssiamme entistä tiiviimmäksi, tuoneen uusia ajatuksia ja näkemyksiä pelastustoimesta ja luoneen uusia kansainvälisiä kontakteja. 1/2011 31 tuna suomalaiseen järjestelmään oli se, ettei fyysistä kuntoa testata enää pääsykokeiden jälkeen. Myös paloautot olivat saaneet mielenilmauksesta oman osansa: niiden maalipintaan oli raapustettu erilaisia iskulauseita. Päällystökurssi N8 järjesti oman matkansa täysin omin voimin: matka rahoitettiin lähes kokonaan talkoovoimin ja sen ohjelma järjestettiin itse yhdessä Suomen suurlähetystön ja Madridin pelastuslaitoksen kanssa. Julkisten paikkojen ensihoitotehtäviin saapuvalla SAMURilla oli vaikuttava ensihoitokalusto uusine autoineen ja monipuolisine lääkkeineen. Päällystökurssiopintoihin on perinteisesti kuulunut opintomatka, mutta tästä perinteestä on viime vuosien aikana Pelastusopistolla luovuttu. Suomalainen pelastustoimen rakentaminen on menossa kaiken aikaa entistä eurooppalaisempaan suuntaan: taloistamme tulee entistä korkeampia ja kaupunkiliikenteestä halutaan sujuvampaa erilaisten tunneleiden avulla. Julkisille paikoille saapuvan ensihoitoyksikön nimi on SAMUR. Madridin paloasemilla työskenteli vielä vuonna 2005 yhteensä 1650 palomiestä, mutta vuonna 2010 enää vain 1350 palomiestä. Päällystötehtäviin hakeutuvilta henkilöiltä vaaditaan soveltuvaa yliopistotutkintoa, fyysisen kuntotestin ja neliosaisen kirjallisen kokeen läpäisemistä. Euroopan unionin myötä pelastustoimessakin mennään entistä kansainvälisempään suuntaan eikä tältä kehitykseltä voida sulkea silmiämme. 300 palomiehen vähentäminen viiden vuoden kuluessa tuntui suurelta määrältä, etenkin kun kaupungin väestömäärä on ollut kasvusuuntainen. Mielenosoituksen lisäksi palomiehet pyrkivät vetoamaan alueen asukkaisiin pystyttämällä kylttejä paloaseman eteen kertomalla päiväkohtaisen miehistövahvuuden ja alueen asukasmäärän. Myös madridilaiset palomiehet ovat järjestäneet viime syksynä oman mielenosoituksensa, joka järjestettiin suurempien asemavahvuuksien puolesta. Madridissa ei ilmeisesti ole nähty tarvetta kunnon jatkuvaan testaamiseen, sillä yhtään niin sanottua elintasovatsaa ei eri paloasemilta tullut bongattuakaan. Puolet SAMURin ambulansseissa liikkuu päivittäin vapaaehtoisvoimin ja SAMURin ambulansseissa päivystää jatkuvasti 20 ensihoitolääkäriä. Madridilainen paloauton vahaus.. Tämä kahtiajako ensihoitotoiminnan välillä herätti paljon keskustelua kurssimme keskuudessa, mutta Madridissa ensihoito näytti silti toimivan tehokkaasti. Suomalaisittain tarkastettuna eteläeurooppalainen tapa osoittaa mieltä tuntui varsin radikaalilta, mutta heidän ajamansa asia tuli selväksi jopa kieltä taitamattomalle ulkomaalaiselle. Soveltuvaksi yliopistotutkinnoksi katsotaan esimerkiksi arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Ensihoitopalvelut jaettu kahtia Madridissa on eri toimijoita ensihoitotoimintaan ja kohteeseen saapuva yksikkö määrittyy sillä, onko onnettomuuspaikka julkisella paikalla vai yksityiskodissa
Samalla kaatuivat kuntarajat ja organisaatioiden välistä raja-aidat mataloituivat. Ruokolahden kunnan kanssa tehty sopimus siirtyi vuoden 2010 alussa Eksotelle. Lappeenrannan ja Taipalsaaren palvelut Eksoten omaa työtä Ensihoidon yhteistoimintamalli muutti LapSote-piiri ja pelastustoimi hoitavat ensihoitoa kimpassa Kuntien ja organisaatioiden väliset raja-aidat nurin Etelä-Karjalassa Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Ensihoitopäällikkö Jan-Erik Palviaisesta (vas.) tuli vuoden vaihteessa Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin ensihoidon osastonhoitaja. Uudistus yhtenäistää myös ensihoitohenkilöstön päivystyspoliklinikkatyöskentelyn periaatteet ja ohjaa ensihoitoyksiköiden toimintaa tukitehtävissä. Ensihoidon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen organisaatiot toimivat lomittain. Pelastustoimen ja ensihoidon omistajaohjauksesta, toimintaedellytysten suunnittelusta ja turvaamisesta vastaa kuntajohtajien muodostama neuvottelukunta. Yritysten ensihoitoja sairaankuljetustehtävissä työskentelee noin 20 henkilöä. Kuntarajojen kaatuminen on Natusen mielestä hyvä asia. Ensihoidon osastonhoitaja toimii myös EteläKarjalan pelastuslaitoksen ensihoidon päällikkönä. Erityisen tyytyväinen hän on Eksoten ensihoidon ylilääkärin toimintaan ja aktiivisuuteen. Vuodesta 1993 Ruokolahden sairaankuljetuksia hoitaneen Natusen ambulanssi lähtee tutusta osoitteesta Ruokolahden terveyskeskuksen alakerrasta. Ensihoitopalvelujen ja pelastustoiminnan yhteistyötä koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluvat akuuttitulosalueen johtaja, ensihoidon ylilääkäri, ensihoidon osastonhoitaja-ensihoitopäällikkö, pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Pelastustoimen ensihoidon henkilökunta siirtyi sosiaalija terveyspiirin palkkalistoille ja ensihoidon johtoon tuli lääkäri. Uusi toimintamalli koskee koko porrasteista ensihoitoa, siirtokuljetuksia ja lääkinnällisen pelastustoiminnan johtamista sairaalan ulkopuolella. Oikealla pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle. Tutut toimijat jatkavat maaseudulla Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri eli Eksote on vuoden 2010 alusta lähtien vastannut ensihoidon järjestämisestä Etelä-Karjalassa Imatraa lukuun ottamatta. Eksote on ostanut palvelut niitä siihenkin asti hoitaneilta yrityksiltä – Parikkalan Ensihoitopalvelu Oy:ltä, Ruokolahden Ensihoito Ky:ltä ja HES sairaankuljetus Oy:ltä – eikä uuden kumppanuusmallin toteuttaminen aiheuttanut muutoksia. E telä-Karjalan ensihoidon yhteistoimintamalli kattaa yhdeksän kuntaa. – Hallintoa on virtaviivaistettu, mutta meidän perustyömme on ennallaan, sanoo Natunen. ”Hyvä ratkaisu”. Sairaankuljetusyrittäjä Anssi Natunen pitää kumppanuusmallia hyvänä ratkaisuna. – Vaikka tulihan meille yksi uusi osoite: viemme potilaita myös Parikkalan akuutti-osastolle, Natunen kertoo. Ensihoito taas toimii pelastuslaitoksella omana vastuualueenaan. 32 1/2011 Etelä-Karjalan pelastustoimi ja EteläKarjalan sosiaalija terveyspiiri yhdistivät vuoden vaihteessa ensihoidon ja sairaankuljetuksen resurssinsa. Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen (keskellä) muistuttaa, että maakunnallinen yhteistoimintamalli mahdollistaa myös uusien innovaatioiden kehittämisen
Imatra mukaan myöhemmin Uutta järjestelmää rakentaessaan pelastustoimen johto ja sosiaalija terveyspiirin johto pyrkivät unohtamaan nykyisen kuntajaon. – Noin 40 prosenttia ensihoidon tehtävistä on sellaisia, että asiakas saa avun ensihoitajiltamme eikä hän tarvitse ambulanssikuljetusta. Harvaan asuttu maaseutu on jo nyt haaste ensihoidon ja päivystyksen väliselle työnjaolle. Pieni aukko järjestelmässä on Imatran kohdalla, sillä Imatra ei kansanterveystyön osalta kuulu sosiaalija terveyspiiriin, vaan tuottaa ensihoitopalvelut itse. – Muutoksella parannetaan lisäksi ensihoidon ja päivystyksen yhteensovittamista. – Kuntarajat ylittävä ensihoito toimii Imatran kanssa aivan samalla tavoin kuin muuallakin Etelä-Karjalassa, kertoo Jan-Erik Palviainen. Kalustosta osa on Eksoten, osa pelastuslaitoksen. Ensihoidon merkitys on kasvanut sitä mukaa kuin ensihoitohenkilökunnan osaamisen taso on noussut. ”Yöksi toinenkin ambulanssi” Lappeenrannassa työskentelevän lääkintäesimies Katri Länsivuoren mielestä uudistus on iso juttu. Kyllä heidän taitonsa on hyödynnettävä nykyistä paremmin, Saramies sanoo. Kumpikin maksaa kaluston käyttökustannukset omista budjeteistaan. Terveydenhuoltolaki siirtää ensihoidon järjestämisvastuun sairaanhoitopiireille. – Maakunnallisen yhteistoimintamallin puitteissa ensihoitoon tarvittavien resurssien hankintaa ja sijoittelua voidaan suunnitella paremmin, sanoo Saramies. Tavoitteena oli koko maakunnan kattava alueellinen ensihoitojärjestelmä. Ensihoidon merkitys kasvaa Eksoten akuuttitulosalueen johtaja Jouko Saramies on tyytyväinen kumppanuusmalliin, jossa ensihoidosta tuli selkeästi osa terveydenhuoltoa. Hän arvioi, että ensihoitajien tehtävät tulevat lähivuosina muuttumaan nykyistä vaativammiksi. – Yhteistoimintamalli on maassamme ensimmäisiä. 1/2011 33 peenrannan ja Taipalsaaren ensihoitopalvelut Eksoten omiksi palveluiksi. – Jos niillä ei ole siirtokuljetuksia, ja meille tulee kiireitä, ne ovat käyttövalmiina tuossa kivenheiton päässä paloasemalta. Länsivuoren omat tehtävät ovat keskittyneet Lappeenrantaan, kuten tähänkin asti. – Jatkossa voimme järjestää koulutuksia tehokkaasti ja organisoida tehtävät entistä järkevämmin, Länsivuori sanoo. Uudistus toi rinkiin kaksi entistä Falckin ambulanssia. – Lääkinnällisten tehtävien lisääminen ei ainakaan ole henkilökunnan koulutustasosta kiinni, Palviainen sanoo. Siltä osin ensihoito vähentää päivystyksen kuormitusta, kertoo osastonhoitaja Jan-Erik Palviainen. Samat omistajat, maksajat ja asiakkaat Yhteistoimintamallin käyttöönottoa helpotti osaltaan se, että Eksotella ja pelastustoimella on samat omistajat ja maksajat, sama toiminta-alue ja samat toimintaympäristöstä johtuvat haasteet. Henkilöstö, kalusto, toimitilat, tukitoiminnot, viestija tietojärjestelmät integroidaan toisiinsa mahdollisimman tehokkaasti, jolloin palvelut saadaan tuotettua sekä asiakkaiden että kustannusten kannalta mahdollisimman tehokkaasti, sanoo pelastusjohtaja Erkki Hokkanen. Heidän esimiehensä on osastonhoitaja-ensihoitopäällikkö Jan-Erik Palviainen. Tähän haasteeseen pyrimme vastaamaan yhteisellä toiminnalla ja yhdistämällä pelastustoimen ja ensihoidon moniammatillisen osaamisen, sanoo Hokkanen. Ensihoitoa johtava ylilääkäri Heimo Niemelä puolestaan työskentelee Eksoten toimitiloissa Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Sosiaalija terveyspiirin akuuttitulosalueen johtaja Jouko Saramiehestä on hyvä, kun ensihoidosta tuli terveydenhuollon osa-alue. Lääkintäesimies Katri Länsivuoren mielestä uudistus on iso juttu. Viimeisen tiedon mukaan vastuu ensihoidon järjestämisestä siirtyisi Imatran kaupungilta Eksotelle vuonna 2012. Toivoisin, että saisimme toisen yksikön yövuoroon, sillä yöt ovat kiireisiä, sanoo Länsivuori.. Samalla EteläKarjalan pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstö ja siirtokuljetuksia hoitaneen Falck Finland Oy:n henkilökunta siirtyivät Eksoten leipiin. Eksoten palkkalistoilla on nyt 34 ensihoitajaa. Sosiaalija terveyspiirin ja pelastustoimen yhteistyö on hänestä toiminut hyvin tähänkin asti. – Uusi toimintamalli soveltuu hyvin Etelä-Karjalaan, missä asukasmäärä on noin 134000, väki vanhenee ja harvaan asutun alueen palvelujen turvaaminen asettaa omat haasteensa
Alun perin suunniteltu kokonaisuus osoittautui jo heti tutkimuksen alussa niin laajaksi, että tutkimusongelma päätettiin rajata koskemaan yritysten ja pelastuslaitosten välistä rajapintaa ja jättää kansalaisnäkökulma vähemmälle huomiolle. Projektin varsinainen tutkimuskysymys jakautui seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mitä tietolähteitä käytetään nyt ja tulevaisuudessa. Suoriin haastatteluihin valittiin myös pelastustoimen edustajia lääninhallituksesta (nykyisestä aluehallintovirastosta) ja sisäasiainministeriöstä. Toimijoiden kokemuksista koostettiin yhteen niitä tekijöitä, joita pidettiin tärkeinä pelastustoimen ja yritysten välisen yhteistyön kannalta nykyisessä alati muuttuvassa teollisuusympäristössä, jossa riskit saattavat muuttua nopeasti ajallisesti ja paikallisesti. Miltä tuntuisi ajatus, että pelastuslaitoksella olisi saatavissa jatkuvasti reaaliaikainen tilannekuva, jonka pohjalta voitaisiin toteuttaa entistä täsmällisemmin pelastustoiminnan valmiutta. Tutkimuksessa keskityttiin keskinäisen informaatiovaihdon ja yhteistoiminnan kartoittamiseen. Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastauksia yhteistyössä Jokilaaksojen, Helsingin sekä Kokkolanja Pietarsaaren alueen pelastuslaitosten, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Pelastusopiston, Sisäministeriön pelastusosaston, Ilmatieteenlaitoksen, Protect Oy:n, KIP Service Oy:n ja Rautaruukin kanssa. Lisäksi haastatteluihin saatiin sitoutettua runsaasti yrityselämän edustajia. Henkilöhaastatteluihin osallistui 61 henkilöä ja verkkopohjaiseen kyselyyn 19 henkilöä. Haastateltavat henkilöt valittiin organisaatioiden eri tasoilta, palomiehistä aina strategisesta johtamisesta vastaaviin henkilöihin saakka. Lähtökohtana oli oletus, että pelastustoimen käytössä olevan informaation pirstaleisuus vaikeuttaa nykyään kokonaisvaltaisempaa riskien analysointia ja yhtenäisen tilannekuvan muodostamista. 34 1/2011. Tieto kulkemaan yritysten ja pelastustoimen kesken Kauris-projektin tutkimuskysymys oli haastattelututkimuksen avulla selvittää, mitä kehityskohteita pelastustoimen ja teollisuusalueiden välisessä yhteistyössä ja informaation vaihdossa esiintyy. Miten voitaisiin paremmin hyödyntää elinkeinoelämästä saatavaa informaatiota pelastustoimen tilannekuvan muodostamisessa. 2) Miten eri tietolähteitä käytetään. Kaupunkiriskit hallintaan pelastustoimen ja yritysten yhteistyöllä Kauris–informaatioähkyn sydämessä Teksti: Jari Lepistö riskienhallintapäällikkö Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Tommi Viitasaari projektipäällikkö, Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius Miten hallitaan informaatiota ja muodostetaan sen pohjalta nykyistä helpommin tilannekuva. Kauris-termi on lyhenne sanasta kaupunkiriski. Ensin päätettiin kartoittaa, mitä informaatiolähteitä pelastuslaitokset käyttävät ja mitä voisi hyödyntää, mikäli ne olisivat saatavissa. 34 1/2011 T arpeita tilannekuvan muodostamiselle on niin pelastustoiminnan johtamisessa, kuin riskianalytiikassakin. Miltä tuntuisi ajatus, että saatavan informaation pohjalta voitaisiin tilannekuvajärjestelmän avulla määritellä onnettomuuksien todennäköisyyksiä, esimerkiksi yksityiskohtaisemman riskianalyysin aikaansaamiseksi ja sitä myöten myös palvelutason määrittämiseksi. Siinä on yksi Kauris-projektin tutkimustuloksista kummunnut jatkokehitysajatus, joka kaipasi vastauksen
Vastauksissa painottui kohdekorttien merkitys. Pelastustoiminnan sanaston ja formaattien toivottiin olevan yhdenmukaisia. Kohdekortteja nähdään tutkimuksen perusteella olevan kahdentasoisia: yrityskohtaisia ja alueellisia. Tiedon pirstaleisuus ongelma Tutkimuksessa tuli esiin 219 erilaista informaatiolähdettä. Käytön pitäisi olla rutiininomaista ja helppoa ja tiedon tulisi olla heti käytettävissä. 1/2011 35 Oy Colly Company Ab Puh. www.colly.. Kehittämistoiminta koettiin tarpeelliseksi varsinkin yritysten puolelta. Edustus Suomessa: PAINA liitin kiinni » PIKALIITIN TW154 Suuniteltu hengitysilmapullojen turvalliseen ja nopeaan täyttöön. +358 29 006 150 Fax +358 29 006 1150 www.weh.com e-mail: sales @colly.. Tutkimuksessa koettiin tarpeelliseksi rakentaa kansallinen tietojenkäsittelystandardi siitä, mitä tietoa ja missä muodossa tietoa käsitellään, jotta se olisi hyödynnettävissä eri pelastustoimen järjestelmissä. Vastaajat kokivat, että tiedon hakemiseen ja käsittelyyn kuluu kohtuuttoman paljon aikaa. Vastausten perusteella voidaan päätellä, että informaation pirstaleisuus koetaan merkittäväksi ongelmaksi pelastustoimessa. Tutkimuksessa kyseisestä järjestelmästä on käytetty nimitystä alueen päivittäistoimintojen kohdekortti. Yrityskohtaiset kohdekortit keskittyisivät yksittäisen yrityksen ja pelastuslaitoksen väliseen informaation siirtämiseen. Seuraavaksi eniten kannatusta sai tietopankki. Sähköisessä kohdekortissa informaatio olisi reaaliaikaista ja tieto voitaisiin koota yritysten tietojärjestelmistä, pelastuslaitoksen tietokannoista ja muiden viranomaisten informaatioista. Järjestelmän automatisoinnin myötä kohdekortissa oleva tieto olisi paitsi reaaliaikaista, myös luotettavaa. Kohdekortti nähtiin tässä tapauksessa menetelmänä, jolla voidaan siirtää informaatiota yrityksen ja pelastuslaitoksen välillä. Liitos sekunneissa hengitysilmapulloihin. Järjestelmien toivottiin olevan entistä enemmän toiminnan tukena. Informaation hallintaan nähtiin kohdekorttiajatus toimivimmaksi. Samoin tietolähteiden ja välineiden käytettävyys koettiin hankaliksi ja hitaiksi. Informaatiolähteiksi mainittiin yrityksiä ja laitoksia, mutta myös muita informaatiolähteitä mainittiin, kuten esimerkiksi erilaiset tilastotietokannat ja lainsäädäntö. Erikseen mainintoja sai osakseen myös karttapohjainen tarkastelu, mutta tämä voidaan sisällyttää kohdekortteihin. Tiedon oikeellisuutta joudutaan arvioimaan liian usein. Pikaliitin TW154 on helposti jälkiasennettavissa nykyisiin täyttöasemiin, suora liitäntä täyttöletkuihin tai kaksoispakattujen pullojen täyttöön. Järjestelmällä tarkoitetaan sellaista ratkaisua, jonka avulla kaupungeilla, teollisuudella ja pelastuslaitoksilla olisi käytössään yhteinen alueellinen tilannekuva, jossa pirstaleinen informaatio on koostettu yhteen paikkaan. Nykyisin vallalla oleva manuaalinen kohdekortti nähdään olevan tiensä päänsä ja tilalle kaivataan sähköistä menetelmää. Kohdekortti tulisi olla kaksisuuntainen, jossa pelastuslaitos saisi tarvitsemaansa tietoa yrityksen järjestelmistä ja yritykset pelastuslaitoksen tarjottavissa olevista informaatioista. 2) Miten informaatiota olisi yhdisteltävä ja miten dynaamisia riskejä mallinnettava tilannekuvaratkaisulla (kohdekortit) ja uusilla toimintatavoilla. Tiedon päivittyminen ja oikeellisuus koettiin ongelmallisiksi. Alueellinen kohdekortti sisältäisi tietoa esimerkiksi liikenteestä, maaston kuivuudesta ja säästä. Jatkokehitysajatuksia Jatkokehittämisehdotuksena on, että tutkimuksen tuloksia hyödynnettäisiin seuraavien asiakokonaisuuksien selvittämisessä: 1) Mitä on otettava teknologisesti huomioon, kun toteutetaan tulevaisuuden järjestelmä pelastustoimen ja suurteollisuuden välille. PAINA liitin kiinni ei käsin kiristystä! 3) Kuinka hajanainen ja pirstoutunut informaatio kootaan yhteen paikkaan. Tutkimuksessa kyseisestä ratkaisusta on käytetty nimitystä operatiivinen kohdekortti.. 4) Miten kehitettäisiin dynaamisiin riskeihin liittyvää reaaliaikaista tietojenvaihtoa
36 1/2011 Palontutkijoiden koulutusseminaari Orlandossa Teksti ja kuvat: Tuomas Pälviä, IAAI FIT P alontutkijoiden koulutusseminaarissa California Department of Forestry and Fire Protectionin (CalFire) eläkkeellä oleva osastopäällikkö Douglas H. Havaintojen mukaan palo liikkui rinteessä kilometrin matkan vain noin 30 sekunnissa. Sarjatuhopolttajien ollessa kyseessä hänen mukaansa ensimmäinen toimintamalli on kylän rumimman muijan miesystävän pidättäminen. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että Allenin tutkimista sarjatuhopolttajista joka kolmas oli töissä pelastuslaitoksella tai osallistui sopimuspalokunnan toimintaan. Palon tutkintaan osallistui yli 120 viranomaista eri organisaatioista. Sarjatuhopolttojen maantieteellinen analysointi Doug Allenin toinen esitys käsitteli sarjatuhopolttajia. Hänet tuomittiin kuolemaan vuonna 2008. Palontutkintaraportteja voidaan arvioida Esperanzan maastopalon sytyttäjälle kuolemantuomio Doug Allen kertoi Esperanzan tulipalon tutkinnasta värikkäin sanankääntein 36 1/2011. Parhaimmillaan on pystytty ennustamaan korttelin tarkkuudella seuraavan palon sytyttämispaikka. Tarkoitukseen on olemassa tietokoneohjelmia, mutta Allen suosittelee perinteistä karttaa ja nuppineuloja. Erilaisia kuvioita ovat muun muassa: Sisäänpäin kiertyvä kuvio: jossa tekijä aloittaa palojen sytyttämisen kaukana kotia tai työpaikkaa ja etenee siitä epäsäännöllisessä kuviossa kohti keskipistettä Haulikkokuvio: tilanne jossa tekijä sytyttää tulipaloja ympäri aluetta. Kaikki tulipalot eivät tietenkään kuulu yhdelle tuhopolttajalle, mutta sarjatuhopolttajalle kuuluvat tuhopoltot voivat muodostaa selkeästi tulkittavia kuvioita. Esperanzan tulipalo oli tahallisesti sytytetty maastopalo, joka tuhosi lopulta yli 160 km2 maastoa, 34 rakennusta ja kokonaisvahingot olivat yli 9 miljoonaa dollaria. Tarkastelualueen ja –ajankohdan tahallaan sytytetyt tai epäselvät tulipalot listataan aikajärjestyksessä ja asetetaan kartalle tapahtumapaikan perusteella. Uransa aikana Allen on osallistunut yli 100 sarjatuhopolttajan tutkintaan. Hankala todeta mutta huomio kannattaa kiinnittää niille alueille, joissa on lähekkäin useita tulipaloja Toistuvat hajallaan olevat palot: tilanne jossa paloja keskittyy muutamalle alueelle, esimerkiksi tekijän kodin, koulun ja harrastuspaikan läheisyyteen Kuvioiden tulkinta ei ole tarkkaa tiedettä, vaan perustuu käytännön kokemukseen ja tuhopolttajien haastatteluihin. Kalifornian osavaltion lain mukaisesti syyttäjä syytti Oyleria myös viidestä 1. Ristiintaulukoimalla viikonpäiviä ja kellonaikoja voidaan tarkentaa havaintoja toistuvuudesta. Allen esitteli yksittäisenä tapauksena Esperanzan tulipalon lokakuulta 2006. Sammutustöissä menehtyi viisi U.S. Lentinin esitys perustui luonnollisesti USA:n oikeuskäytäntöön mutta tarjosi runsaasti mielenkiintoista pohdittavaa palontutkinnan laadun kehittämisestä. Oikeudenkäynnin jälkeen Oyler todettiin syylliseksi muun muassa viiteen ensimmäisen asteen murhaan ja 20 tuhopolttoon. Kyseessä on ensimmäisiä kertoja, kun palomiehen kuolemaan johtaneesta tuhopoltosta langetetaan kuolemantuomio. Palontutkintaraporttien arviointi John Lentini on tutkinut urallaan yli 2000 tulipaloa ja todistanut oikeudessa asiantuntijana yli 200 tapauksessa, nykyisin hänen työ koostuu pääosin muiden palontutkijoiden raporttien ja lausuntojen arvioinnista. asteen murhasta, koska tahallaan sytytetyssä tulipalossa oli kuollut palomiehiä. Hänen tehtäviinsä on kuulunut muun muassa palontutkintaryhmän johtaminen. Suuresta tuhoalueesta huolimatta paikkatutkinnassa pystyttiin määrittämään palon sytyttämiskohta, josta löydettiin myös sytyttämiseen käytetty savukkeista ja tulitikuista kasattu sytytysväline. Raymond Lee Oyler -niminen mies pidätettiin viisi päivää myöhemmin muiden maastopalojen sytyttämisestä ja kaksi päivää pidätyksen jälkeen ilmoitettiin, että häntä epäillään myös Esperanzan tulipalosta ja lisäksi 22 muusta tuhopoltosta. Jos tämä toimintamalli ei tuota tulosta, on suoritettava tarkempi analyysi tulipaloista. Allen on erikoistunut sarjatuhopolttajien analysointiin. Forest Servicen palomiestä, jotka äärimmäisen nopeasti liikkunut maastopalo pääsi yllättämään
Aamupäivä käsitteli valokuvaamisen perusteita, tiedostojenhallintaa ja Scientific Working Group on Digital Imaging:in määrittelemiä parhaita käytäntöjä valokuvaamiseen liittyen. Forest Service: www.fs.fed.us/fire/index.html John Lentini: www.firescientist.com Jamie Novak: www.novakinvestigations.com Scientific Working Group on Digital Imaging: http:// www.theiai.org/guidelines/swgit/ CalFire http://www.fire.ca.gov/ Ron Taniwaki näyttää tukevan asennon järjestelmäkameran käsittelemiseen. Teknisellä arvioijalla tulee olla käytössä sama materiaali, kun arvioinnin kohteena olevan palontutkijan ja arvioijan tulee muistaa ammatillinen suhtautuminen arvioitavaan. Novakin koepoltoista on erittäin hyvälaatuista videomateriaalia ja materiaali jaettiin kaikille osallistujille. Yksittäisen tutkijan kehittymisen kannalta laadukas tekninen arviointi on erittäin arvokas. Vertaisarviointi keskittyy menetelmien ja päätelmien tieteellisiin perusteisiin ja puutteisiin. Palontutkinnan perusteet Koko viikon kestäneellä palontutkinnan perusteet kurssilla käytiin läpi kurssin nimen mukaisesti perusteet NFPA 921 ”Ohje palonja räjähdysten tutkinnasta” ja NFPA 1033 ”Määräys palontutkijoiden pätevyysvaatimuksista”. 1/2011 37 kolmella eri tavalla: hallinnollisella arvioinnilla, teknisellä arvioinnilla ja vertaisarvioinnilla. Hallinnollisessa arvioinnissa raportti tarkastetaan muodollisten vaatimusten ja kieliasun osalta ilman, että raportin ammatilliseen sisältöön otetaan kantaa. Ulos tehtävä rekonstruktio mahdollistaa esimerkiksi huonekalujen tarkastelun vapaammin eri puolilta. Sähkö yliarvioidaan palon syttymissyynä, sitä ei tulisi pitää ensimmäisenä eikä viimeisenä syttymisvaihtoehtona, vaan havainnoida palopaikka kokonaisuutena ja muodostaa päätelmät sen jälkeen, jolloin sähkö on yksi syttymissyy muiden joukossa. Käytäntöä voisi soveltaa myös Suomessa, esimerkiksi eri pelastuslaitosten palontutkijat voisivat arvioida toistensa tutkintaraportteja myös tutkintamenetelmien osalta. Lisätietoja: IAAI: www.firearson.com IAAI koulutussivusto: www.cfitrainer.net ATF: www.atf.gov U.S. Kolmas arvioinnin muoto eli vertaisarviointi on muodollinen menettely, jota käytetään lähinnä tieteellisten julkaisujen laadinnassa. Ensimmäistä oikosulkua pidemmälle ei virta kulje, joten loput oikosulut tulevat tulosuunnassa keskusta kohti. Ajankohtaista ongelmista nousi esille Suomessakin ajoittain tuttu ilmiö eli kannabiskasvien kasvattaminen asuinrakennuksissa. Kuumat lamput ja ylikuormitus aiheuttavat merkittävän paloriskin ja sähköjen vetäminen päämittarin ohi aiheuttaa sen, että pääkatkaisija ei virtaa rakennuksesta pysäytä. Novak totesi, että palontutkinta on nopeasti kehittyvä ala ja tietoa tutkimuksesta ja käytännön kokeista on jaettava tutkijoille mahdollisimman laajasti. Sähköpalojen tilastointi poikkeaa USA:ssa Suomen tilastoinnista. Sähköpalojen yleisimmät kuukaudet ovat USA:ssa jouluja tammikuu ja noin puolet sähköpaloista aiheuttaa kiinteä sähköasennus. Palopaikan valokuvaaminen Nicon Forensic Servicesin asiantuntija Ron Taniwaki piti päivän mittaisen koulutuksen palopaikan valokuvaamisesta. Kyseiset NFPA-julkaisut esitellään myöhemmässä Pelastustiedon numerossa. Sähköpalojen tutkinta Kokonaisen päivän kestänyt sähköpalojen tutkintakoulutus oli kattava esitys sähkölaitteistoista ja sähköpaloista täydennettynä käytännön esimerkeillä. Novakin mukaan tulipaloja voidaan tutkia paremmin: kouluttamalla pelastushenkilöstö huomioimaan tutkinnalliset seikat raivauksessa analysoimalla jokainen palopaikka systemaattisesti haastattelemalla kaikki osapuolet ja silminnäkijät valokuvaamalla ja laatimalla pohjapiirrokset rekonstruoimalla paloa edeltänyt tilanne mahdollisimman usein suhtautumalla avoimin mielin eri syttymissyihin Rekonstruktion Novak muistutti olevan erittäin tärkeä toimenpide palojälkien hahmottamisessa. Esimerkiksi jatkuva kuormitus saa olla vain 80 prosenttiamaksimiarvosta. Keskuksesta kauimmainen oikosulku on ajallisesti ensimmäinen. Esineet saadaan oikeille paikoilleen mittaamalla huone ja piirtämällä se esimerkiksi kalkilla tai spraymaalilla maahan ikkunat ja ovet huomioiden. 400 koepolton kokemuksella Novak päätti osuutensa toteamalla, että mitä enemmän hän taloja polttaa, sitä vähemmän hän paloista tietää. Kannabiskasvien tehokasvatuksessa käytetään runsaasti sähköä, joka usein varastetaan verkosta päämittarin ohi, ja sähkölaitteet rakennetaan itse. Palopaikkoja on mahdollista kuvata huomattavasti nykyistä paremmin, esimerkiksi ”valolla maalaaminen” mahdollistaa suurien tilojen valaisemisen yhdessä valokuvassa. Periaatteessa siis määräysten mukaisesti rakennettu sähköjärjestelmä on turvallinen. Huomioita on kiinnitettävä siihen, että sähkömääräyksissä on runsas turvavara. Erikoiset palojäljet ja lieskahtaminen Palontutkija Jamie Novak esitteli omien koepolttojensa havaintoja. Mahdollisuuksien mukaan rekonstruktio kannattaa tehdä kaksi kertaa: ensimmäisen kerran ulos ja toinen sisälle. Sähkölaitteistojen toteutuksessa on jonkun verran eroja suomalaisiin järjestelmiin nähden, mutta kurssi sisälsi useita hyödyllisiä osioita. Novakilla oli mielenkiintoisia havaintoja uusien turvasavukkeiden sytyttämistä roskispaloista ja rasvapalosta, jossa kattilassa oli ollut kansi päällä, mutta liekit olivat ylettyneet keittiön kattoon ja kattila palanut puhtaaksi. USA:ssa liedellä syttynyttä kattilaa tai lampun sytyttämää verhoa ei lasketa sähköpaloksi. Arvioinnin tarkoituksena ei ole vahvistaa alkuperäisiä päätelmiä. Yhtenä palopaikan dokumentoinnin menetelmänä esiteltiin oikosulkukartoitus (arc mapping), jossa palosta jäljelle jääneet sähköjohdot käydään läpi ja etsitään merkkejä oikosulusta. Palontutkinnan yhteydessä Novak on suorittanut yli 400 koepolttoa, joissa on poltettu 70 rakennusta ja räjäytetty seitsemän. Teknisessä arvioinnissa raportin tarkastaa toinen palontutkija, jonka tehtävänä on ottaa kantaa palontutkinnan menetelmien, toteutuksen ja päätelmien laatuun. Iltapäivällä vietettiin kaksi tuntia ulkona käytännön harjoitusten parissa, jossa erittäin havainnollisesti käytiin läpi muun muassa aukon ja valotusajan vaikutusta kuvaan sekä automaattivalotukseen liittyviä haasteita
Haastetta itsessään on tuonut synnynnäinen fyysinen vamma, joka on aiheuttanut kanssaihmisten epäröintiä hänen pärjäämisestään. Yritysosuuden myytyään matka kulki sairaankuljetuksen mallintamishankkeen projektisihteerin pestistä Raumalle Satakunnan pelastuslaitokselle ensin sairaankuljettajaksi ja puolen vuoden kuluttua lääkintämestariksi. Lähteenmäki valitsi ammatin itselleen terveydenhuollon puolelta. Hänet on aina hyväksytty sellaisena kuin on. Herkkä mutta hyväksytty asia – Olen eräänlainen esitaistelija, jonka pitää suoriutua asioista vähän paremmin kuin perusosaajan. – Ihmisten terve ja asiallinen suhtautuminen on ok, mutta Lääkintämestari Mika Lähteenmäki ei ole elämässään kavahtanut haasteita fyysisen vammansa vuoksi. Tie ei silti ollut ihan kuopaton. Peräänantamattomuus kuvaa minua parhaiten. Työn ohessa hän opiskeli sairaanhoitajaksi. Lääkintämestari Mika Lähteenmäen synnynnäinen vamma ei estä täyttämästä haaveita Erilainenkin pärjää Teksti ja kuva: Pauliina Kankare Satakunnan pelastuslaitoksella lääkintämestarina työskentelevä Mika Lähteenmäki on kohdannut elämänsä varrella haasteita. Synnynnäinen vamma, radius aplasia, ei ole ollut miehelle este elämän varrella. Synnynnäisen vamman kanssa on oppinut elämään ja toimimaan, olemaan sinut ja hyväksymään itsensä, kiteyttää Mika Lähteenmäki. Päinvastoin. Paloja pelastusala kiinnosti häntä jo varhain, mutta vamman vuoksi hän ei voinut hakea Pelastusopistoon. Hän toteaa kuitenkin, että vamma on silti herkkä asia. – Palokunnan ja kavereiden vankka tuki vaikutti vahvasti siihen, että jäin mukaan toimintaan. Armeijan jälkeen hän aloitti työt sairaankuljetuksessa ensin yksityisen yrittäjän leivissä ja sitten itse yrittäjänä. Miestä itseään se ei ole estänyt elämästä ja haaveiden täyttämisestä.. 38 1/2011 P ieni poika, jolla vasen käsi on normaali kyynärpäähän asti ja kyynärvarsi surkastunut, ei herättänyt kotikylässään Pomarkussa kummastusta. Siihen Lähteenmäki ei suostunut ja sai viimein vakuutettua epäilijätkin. Kykyjäni hoitaa hommat muiden lailla aliarvioitiin ja minulta pyydettiin osaamisestani jopa ylimääräistä näyttöä. Vaikka vasen käsi on kymmenen senttiä oikeaa lyhyempi ja kämmenessä on neljä sormea, 7-vuotias poika asteli reippaana Pomarkun VPK:n nuoriso-osaston harjoituksiin, jossa hänet otettiin avosylin vastaan. Vaikka terveydenhuollon opinnoissa epäilijöitä riitti, palokuntaja työelämässä ympäristö sekä perhe on tukenut sitäkin enemmän. – Suurimmat vastoinkäymiset koin opiskellessani lähihoitajaksi. Nuoriso-osastosta jatkoin hälytysosastoon, ja palokunnan koko koulutusjärjestelmä on tullut läpikäytyä lukuun ottamatta päällikkökurssia, kertoo 36-vuotias lääkintämestari Mika Lähteenmäki
Vaikka vamma on ollut syntymästä asti, diagnoosin hän sai vasta vuonna 2000, 26-vuotiaana. VPK-toiminta on tärkeä osa suomalaista turvallisuuskulttuuria. – Kyllähän tässä positiivisessa mielessä eräänlainen teatterinohjaaja onkin, hän nauraa ja jatkaa, että voisihan sitä joku päivä käydä pyrkimässä lääketieteelliseen. Lisäksi fyysinen vamma itsessään lisäsi haastetta. – Oli iso haaste tulla pelastuslaitokselle töihin vpkja sairaankuljetustaustalla. Hänen mukaansa koko elämä on niitä täynnä. 9. Vamma on tuonut myös avarakatseisuutta ja esimerkiksi huulenheittoon vammaisuudesta hän suhtautuu eri tavalla kuin muut, koska pystyy ajattelemaan asioista eri vinkkelistä. Teemavuoden myötä halutaan jakaa ihmisille tietoa vapaaehtoistyön merkityksestä yhteiskunnalle. Olen aina joutunut elämässäni taistelemaan asemastani ja osoittamaan oman paikkani. VPK-toiminta perustuu pelastustoimen arvoihin ja toiminnan yhteiskunnallinen merkitys näkyy palo-, pelastusja ensivastetehtävien, kuten tulipalojen ja liikenneonnettomuuksien muodossa. Lopputuloksena on, että pystyn kantamaan satakiloista ihmistä paareilla, Lähteenmäki naurahtaa. Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan joulukuussa 2010 lahjoittaa pelastuslautakunnan tekemän esityksen mukaisesti pelastuslaitoksen käytöstä poistetut sammutusalus HM-71:n ja öljyntorjunta-alus HM-72:n Suomen merimuseolle Kotkaan. Hälytystoiminnan lisäksi vapaaehtoiset palokunnat tarjoavat tekemistä nuorisolle, naisille, palokuntaveteraaneille sekä palokuntasoittokunnasta kiinnostuneille. Teemu Tumelius, merimestari EU:n vapaaehtoisuuden teemavuosi. Monipuolinen harrastus Pelastustehtävien lisäksi vapaaehtoiset palokunnat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia nuorille, naisille, palokuntaveteraaneille ja soittokuntatoiminnasta kiinnostuneille. Pelastuslaitoksen lääkintämestarina hän kokee olevansa toiveammatissaan. luokalla tehdyn ammatinvalintatestin mukaan hänen tuleva ammattinsa olisi teatterinohjaaja. 1/2011 39 Oy Scan-Auto Ab Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi haukkuminen ja epäasiallinen käytös saa minut kiehumaan. Mutta jos ei olisi opetellut konttaamaan kipsi kädessä, ei ehkä olisi mahdollista elää normaalia elämää. Surkastuneen kyynärvarren lisäksi häneltä puuttui syntyessään peukalo. Merimuseossa Kotkassa vierailee vuosittain yli 100000 kävijää. Tilaisuudella juhlistetaan laitoksen 150:tä toimintavuotta ja yli satavuotista meritoimintaa. Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Omat toimintamallit pienestä pitäen Noormarkussa asuva Mika Lähteenmäki elää ja harrastaa siinä missä muutkin perheenisät. Tuki kantaa haasteesta toiseen Mika Lähteenmäki kertoo olevansa eteenpäinpyrkivä sekä pitävänsä haasteista. Molemmat alukset ovat suomalaisen laivateol lisuuden aikakautensa taidonnäytteitä. – Vammani on harvinainen. – Tavoite oli, että pystyisin kannattelemaan 1,5 litran juomapulloa. Juhlallinen luovutustilaisuus järjestetään kesällä 2011, kun alukset on saatu näytteillelaittoAluslahjoitus merimuseolle kuntoon. Vaikka työ on siistiä sisätyötä, osallistuu hän tarpeen vaatiessa myös operatiiviseen toimintaan. Se on samantyyppinen kuin talidomidi, mutta äitini ei ole ottanut lääkettä odotusaikana. Mika Lähteenmäki myöntää, ettei välttämättä ole eläkevirassaan. Se tehtiin etusormesta parin ensimmäisen ikävuoden aikana. – Ehkä juuri siksi pidän koulutustilaisuuksien pitämisestä ja yleisön eteen menemisestä, jotta voin toimia esimerkkinä, että erilainenkin voi pärjätä elämässään ja mennä eteenpäin. Urheilu eri muodoissa on aina ollut palokunnan lisäksi tärkeää. Syy ei ole koskaan selvinnyt, miksi sikiövaiheessa on tapahtunut jokin häiriö vasemman yläraajan lähtiessä kehittymään. Lähimmän palokunnan yhteystiedot ja lisätietoa toiminnasta löytyy osoitteesta palokuntaan.fi. – Jos vammautuisi yhtäkkiä, olisi varmastikin vaikeampaa hyväksyä se ja oppia uudet toimintamallit. – Pitää tietää, mitä kentällä tehdään, jotta toimintaa pystyy ohjaamaan ja kehittämään sekä huomioimaan henkilöstön tarpeet. Alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset tapahtumat lisäävät yhteisöllisyydentunnetta. Viikoittaiset harjoitukset tuovat sekä älyllisiä että fyysisiä haasteita. HM71 on ensimmäinen Suomessa telakalta palokunnan käyttöön tilattu sammutusalus ja vastaavasti HM-72 on ensimmäisiä öljyntorjuntaan tarkoitettuja aluksia. Ilman läheisten, työkavereiden ja ympäristön hyväksyntää se ei olisi onnistunut
Saksan bussiliikennöitsijöiden yhdistys on antanut jäsenilleen suosituksen asentaa myös vanhoihin autoihin paloilmaisujärjestelmä ja vastata laitteiden kunnossapidosta. Yhteistyössä ranskalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten bussivalmistajien kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan bussien moottoritilaan asennetaan paloilmaisujärjestelmät vapaaehtoisesti. Linjaautojen paloturvallisuusmääräykset ovat ajastaan jäljessä Joukkoliikennevälineiden paloturvallisuutta koskevista määräyksistä todettiin, että linja-autoja koskevat standardit ja niihin liittyvät testausmenetelmät ovat ajastaan jäljessä. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista vain 0,2 prosenttia on linjaautomatkustajia Saksassa. Jens Stiegel totesi, että kaupungin alueella on päiväaikaan yli miljoona henkilöä, joten liikenneonnettomuuksien riski on varsin korkea. Jos lento-, laivaja rautatieliikenteen paloturvallisuusmääräykset koskisivat myös linja-autoja, paloriskit olisivat pienemmät ja seuraukset huomattavasti vähäisemmät. Palo levisi matkustamoon tuhoisin seurauksin, kun wc:n ovi avattiin noin 10–15 minuutin kuluttua syttymästä. Vakavia joukkoliikennevälinepaloja Frankfurtissa ei ole tapahtunut, mutta suurista liikenneonnettomuuksista saatujen kokemusten ja harjoitusten avulla palokunnalla on hyvä valmius toimia mahdollisen palon sattuessa. Kokouksen esitykset oli jaettu seitsemän aihealueen alle: määräykset ja standardit, tilastot, tulipalon kehittyminen, vaihtoehtoiset polttoaineet, operatiivinen toiminta ja palontutkintatapaukset, tulipalon havainnointi ja rajoittaminen. Viisi vuotta vanhan bussin palo sai alkunsa sähköjohdon oikosulusta matkatavaratilassa wc:n lähellä. Osanottajina oli pelastusviranomaisia (niin operatiiviselta kuin hallinnon puolelta) sekä liikennöitsijöiden, autovalmistajien, paloturvallisuuslaitteistovalmistajien ja tutkimuslaitosten edustajia. Damm korosti, että bussipalojen turvallisuuden parantamisessa tulee kiinnittää huomiota ajoneuvoihin ja tekniikkaan, kuljettajan ja matkustajien käyttäytymiseen ja koulutukseen, tutkimukseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Ruotsin Transportstyrelsen aloitti jo vuonna 1999 linja-autojen paloturFIVE – Fire in Vehicles Bussien paloturvallisuudessa parannettavaa Teksti: Esa Kokki, Timo Loponen, Pelastusopisto Kuva: Lehtikuva Göteborgissa sattuneessa bussipalossa kaikki 65 matkustajaa ja kuski onnistuivat pelastautumaan. Yhdysvalloissa NFPA on valmistelemassa uutta ohjetta joukkoliikennevälinepalojen riskien vähentämiseksi. Ministeriön edustajan Richard Dammin mukaan paloilmaisimet olisivat tarpeellisia, sillä 70 prosenttia Saksan bussipaloista saa alkunsa koneen moottoritilasta. Palo syttyi moottoritilasta.. Frankfurtin kymmenellä paloasemalla työskentelee 1600 palomiestä, joista puolet on vakinaisia. Lisäksi todettiin, että yksittäisten komponenttien testauksista tulisi siirtyä kokonaisuuksien testaamiseen. Euroopan unioni on valmistelemassa kahta joukkoliikennevälineiden paloturvallisuutta koskevaa direktiiviä. 40 1/2011 R uotsin teknisen tutkimuslaitoksen SP:n koolle kutsumassa FIVE – Fires in Vehicles tilaisuudessa Göteborgissa oli 250 osallistujaa Euroopan maiden lisäksi Australiasta, Intiasta, Kanadasta, Malesiasta ja Yhdysvalloista. Lopuksi Damm totesi, että onnettomuuksia ei voi estää syntymästä, mutta onnettomuusriskiä voi pienentää. Dammin mukaan paloilmaisin olisi voinut pelastaa myös Hannoverin uhrit. Suomesta paikalla olivat valtakunnallisessa linja-autopalojen tutkimusprojektissa mukana olevat Esa Kokki ja Timo Loponen Pelastusopistolta. Bussimatkustaminen on turvallista. Toisen päivän alustuksessa esiteltiin Frankfurtin palokunnan varautumista suuronnettomuuksien varalta. Esimerkiksi istuimen pintamateriaalin testaamisen sijasta tulisi testata koko istuinta. 33 matkustajasta 13 saatiin pelastettua. Linjaautomatkustaminen turvallista Ensimmäisen päivän alustuspuheenvuoroa vauhditettiin Hannoverissa vuonna 2008 tapahtuneen 20 uhria vaatineen bussipalon avulla. Tulevaisuuden toimenpiteinä Damm kertoi Saksan bussivalmistajien yhdistyksen sopimuksesta asentaa vapaaehtoisesti paloilmaisujärjestelmät moottoritilaan, vessoihin ja kuljettajan lepotilaan
Neljännessä onnettomuudessa palo sai alkunsa matkatavaratilassa varustekassissa olleesta kannettavan tietokoneen ylikuumenemisesta. Ylikuumentunut kannettava tietokone matkatavaroissa Etelä-Älvsborgin pelastuslaitos esitteli neljä isoa bussipaloa vuodelta 2009. Kannattaako joka autopalossa sammuttaa vain vedellä vai tulisiko käyttää vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä. Bussipaloista 5–6 prosenttia on tuhopolttoja ja 54 prosenttia teknisistä vioista johtuvia. Rainer Justen Mercedes-Benziltä kertoi, että lithium-ionakut sen sijaan ovat paloturvallisia. Bussipalojen määrä on vähentynyt merkittävästi vuoden 2004 järjestelmäsuosituksen jälkeen. Maanteillä voi pian ajaa jopa 20 erilaisella energialla toimivaa liikennevälinettä. Vuosina 20032007 kolme neljäsosaa paloista on arvioitu syttyneen teknisestä (49 %) tai sähköisestä (23 %) viasta. Puuttuvat tiedot on arvioitu saatujen tietojen jakaumien mukaiseksi. Suomessa kaikki hyvin. Enemmän kuin neljä viidesosaa paloista on arvioitu syttyneen teknisestä (62 %) tai sähköisestä (24 %) viasta. Pelastusviranomaisten tulisi tietää mikä on energialähde, kun menee sammuttamaan liikennevälinepaloa ja mitä taktiikoita kulloinkin tulisi käyttää. Fossiilisten energiavarastojen ehtymisen myötä on arvioitu öljyä riittävän enää noin 40 vuodeksi. Vladimir Molkov Ulsterin yliopistosta totesi, että polttoainetankit vedylle eivät ole paloturvallisia. Kaikki osavaltiot eivät tietoja toimita, joten esitetyt lukumäärät ovat arvioituja. Uusilla polttoaineilla on erilaiset ominaisuudet esimerkiksi vapautumisen tai tulipalon yhteydessä kuin öljypohjaisilla polttoaineilla. Uusien polttoaineiden paloturvallisuustestit puuttuvat vielä. Lisäksi esimerkiksi viistoperäautojen takaluukun hydrauliikkanostimet ovat aiheuttaneet useita työtapaturmia Yhdysvalloissa. Tuhoisin onnettomuuksista oli vuoden 2005 bussipalo Texasissa, jossa kuoli 23 ihmistä. Neljännessä palossa bussissa ei ollut matkustajia. Liikennevälineiden palokuorma on lisääntynyt merkittävästi kymmenen vuoden aikana lisäten sammuttajien turvallisuusriskejä. Ruotsissa ja Norjassa 1–2 prosenttia liikennekäytössä olevista linja-autoista syttyy palamaan vuosittain. Palokunnan toimintavalmiusaika vaihteli välillä 6–29 minuuttia. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin huomattava, että liikennevälinepaloihin liittyvät riskit ovat varsin samanlaisia ulkomaillakin, joten kansainvälistä yhteistyötä ei kannata unohtaa tässäkään yhteydessä. Volvon edustaja kertoi, että yritys tutkii kaikki oman merkin bussipalot koko maapallolla, joita on 20–25 vuodessa. Kolmessa paloista onnistuttiin evakuoimaan ihmisiä (15–55 henkilöä). Yhdysvalloissa NFPA kerää lukumäärätiedot kaikkien osavaltioiden pelastuslaitosten hälytysmääristä. Haastavaa on tunnistaa ja mitata kaikki vaihtoehtoisten polttoaineiden paloturvallisuusriskit. Palontutkinta tehdään oman toimen ohessa. Vuonna 2008 raportoitiin yhteensä 207000 tieliikennevälinepaloa. Tarkastelujakson aikana oli 2350 bussipaloa. Norjassa bussipaloja oli 75, joista 45 oli ilmoitettu. Nopeimmin saavutetuissakin kohteissa lieskahdus tapahtui viimeistään palokunnan saapuessa paikalle. Tämän seurauksena 2004 alkaen ruotsalaiset vakuutusyhtiöt eivät vakuuta linja-autoa, mikäli autossa ei ole automaattista paloa rajoittavaa järjestelmää moottoritilassa. Niissä kuoli 350 ja loukkaantui vakavasti 850 ihmistä sekä aiheutui 1200 miljoonan dollarin omaisuusvahingot. Tutkinnassa todettiin, että kolmessa bussissa oli moottoritilassa automaattinen sammutusjärjestelmä, mutta se ei estänyt palon leviämistä. 1/2011 41 vallisuutta koskevan keskustelun liikennöitsijöiden ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Sammutetaanko vedellä, kuten aina ennenkin. Suomessa bussipalotilanne on parempi kuin Ruotsissa tai Norjassa. Esimerkiksi hybridiauton konepeltiä ei välttämättä kannata avata samalla tavalla kuten öljypohjaisella polttoaineella varustetun ajoneuvon konepellin voi avata. Meillä 13500 bussiin suhteutettuna vajaat 80 linja-autopaloa on alle kymmenesosa Ruotsin luvuista. Kaksi bussia sadasta syttyy palamaan vuosittain Transportstyrelsenin johdolla on tutkittu kaikki bussipalot Ruotsissa ja Norjassa vuosina 1996–2004. Kansallinen tulipalojen raportointijärjestelmä NFIRS kokoaa yhteen osavaltiokohtaisia yksityiskohtaisempia tietoja onnettomuuksista. Lisätietoa kokouksesta saa sivuilta www.firesinvehicles.com Timo Loponen (vas.) ja Esa Kokki ovat mukana valtakunnallisessa linja-autopaloja tutkivassa projektissa. Kolmessa tapauksessa palo oli syttynyt moottoritilassa. Göteborgissa järjestettiin ensimmäinen FIVE – Fires in Vehicles -kokous. Yhdessä paloista matkustajat eivät terveydellisistä syistä itse päässeet poistumaan. Muovisten ja muiden helposti palavien osien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Tahallisia bussipaloja oli 4 prosenttia. David Dalrymple RoadwayRescuesta piti esitelmän operatiivisesta toiminnasta 2000-luvun liikennevälineiden tulipaloissa. Volvo jaottelee bussipalot neljään luokkaan: pienet vahingot, palot matkustamossa, palot matkustamon ulkopuolella ja kokonaan palaneet. Onnettomuuksien ehkäisytyössä olisi kuitenkin hyvä muistaa, että onnettomuuksien määrän vähentäminen ei tarvitse olla itseisarvo, vaan onnettomuuksien seurausten rajoittaminen mahdollisimman pieniksi. Mitä ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden paloriskit. Vuonna 2004 bussipalojen määrä Ruotsissa oli 200, näistä 125 palosta oli tullut ilmoitus vakuutusyhtiöille ja 75 on selvitetty haastattelemalla liikennöitsijöitä. 1/2011 41. Seuraava kokous järjestetään lokakuussa 2012 Chigagossa. Noin 40 prosentissa tulipalon syy jää selvittämättä. Casey Grant Fire Protection Reseacrh Foundationista korosti, että määräyksiä ja standardeja laatiessa tulee ottaa huomioon liikennevälineiden lisäksi liikenneympäristö ja pelastustoimi. Entisten polttoaineiden rinnalle on kehitetty lukuisia vaihtoehtoisia polttoaineita. Näistä 29 prosentissa syttyi sähköjohto, 27 prosentissa polttoaine ja 11 prosentissa rengas. Paloista 8 prosenttia on arvioitu tahallaan sytytetyiksi
Molemmissa maissa on tunnetusti paljon eri kulttuuritaustaisia asukkaita. Palomiehet, jotka tulevat toisista kulttuureista, ovat onnistuneesti pystyneet estämään monet uhkaavat tilanteet Hollannissa ja Isossa Britanniassa. Pakolaiselle palomies on uhka Pakolaiset tulevat maista, jossa virkapuku on sama kuin vaara ja uhka. Toisena ehdotuksena on, että palomieskoulutukseen sisällytetään jakso, jossa opitaan miten uhkaavissa tilanteissa tulee menetellä. Seitsemällä naisella ja yhdeksällä henkilöllä on jokin muu kuin pohjoismaalainen tausta. Vaatimuksen takana on Hollannin ja Iso-Britannian esimerkki. – Meillä ei ole varaa siihen, että pakolaiset, siirtolaiset ja kantaasukkaat kääntyvät toisiaan vastaan, sanoo Hadelöv. Heillä ei ole tietoa siitä mikä virka-asu kuuluu kullekin ammattiryhmälle ja jokainen virkapuku on uhka, sanoo Annelie Hadelöv. Hänen mukaansa naisia on saatava enemmän pelastuspalveluun ja ennen kaikkea palomiehiksi. Tästä syystä Ruotsin palokuntiin tulisi palkata enemmän naisia ja pakolaisia. Palokunnan, poliisin ja sosiaaliviranomaisten tulisi muodostaa yhteinen organisaatio. 42 1/2011 P alomiehiä kohtaan suunnatut uhkaukset ja pahoinpitelyt saadaan loppumaan palkkaamalla enemmän naisia ja pakolaistaustaisia palomiehiksi. Palomiesten ammattiliitto ei ole ottanut kunnallistyöntekijöiden liiton vaatimukseen virallista kantaa, mutta pitää tärkeänä uhkatilanteiden koulutuksen saamista palomiesten koulutusohjelmaan. Annelie ja kunnallistyöntekijöiden liitto ovat jo saaneet vaatimukselleen katetta, sillä nyt Eckerössä meneillään olevassa palomieskoulutuksessa on kolmekymmentä henkilöä. – Uhkatilannekoulutus tulee antaa myös virassa oleville palomiehille, toteaa Hadelöv. Naispuolisilla työntekijöillä on myös uhkatilanteissa, jotka ovat usein nuorten miesten aiheuttamia, rauhoittava vaikutus. – Keskustelin erään Södertäljessä asuvan pakolaistytön kanssa, joka kertoi, että hänen mielestään ei ole mitään kummallista siinä, että nuoret eivät pidä palomiehistä, poliiseista tai sotilaista. Yhteistyö on johtanut siihen, että perheväkivaltatapaukset ovat vähentyneet. Tätä vaatii Ruotsin suurin ammattijärjestö Kommunal (kunnallistyöntekijöiden liitto). Naisia ja pakolaisia halutaan enemmän palomiehiksi Ruotsissa Teksti: Maria Palo Anneli Hadelöv on Ruotsin ensimmäinen naispuolinen palojohtaja Södertornin pelastuspalvelussa. Liitto vaatii, että kaikkien asianomaisten virastojen täytyy mahdollisimman pian saada selkeät suuntaviivat, kuinka paljon naisia ja pakolaistaustaisia henkilöitä on oltava palomieskoulutuksessa. Samaan tapaan, kun poliisilaitosten perheväkivaltayksiköt muodostivat suoran yhteistyöorganisaation poliisin, sosiaaliviranomaisten ja syyttäjäviranomaisten kanssa. 42 1/2011. Virassa oleville myös koulutusta Annelie Hadelöv pitää tärkeänä eri organisaatioiden ja virastojen välistä yhteistyötä. Palokunnan on heijastettava yhteiskunnan rakennetta, sanoo Annelie Hadelöv Ekerön paloasemalta. Tämä ei kuitenkaan tyydytä kunnallistyöntekijöiden liittoa
Uusi uhkaava ilmiö Palomiesten työympäristö on jo sinällään vaaravyöhykkeessä. Palomiesten väkivallan uhka lisääntynyt Ruotsissa Teksti: Maria Palo Kuva: Jyri Markkula Naisia ja pakolaisia halutaan enemmän palomiehiksi Ruotsissa. Monesti voi olla turvallista käyttää minuutti lisäaikaa siihen, että mietitään tarkasti millä autoilla paikalle mennään ja suunnitella tarkoin kuka tekee mitä ja mitä. Osa vanhemmista ei hyväksy, että palomiehet ovat ojentaneet lapsia ja nuoria jotka ovat käyttäytyneet huonosti. Maina Gustavssonin mukaan palomiesten työolosuhteet ovat muuttuneet uhkaavammiksi ja väkivaltaisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Hän sanoo, että ongelmat huomattiin ensimmäistä kertaa Göteborgin diskopalon yhteydessä. 1/2011 43 P alomiehet joutuvat yhä useammin uhkauksien ja suoranaisen väkivallan kohteeksi. – Nykyisin lukitsemme kaikki automme, koska pelkäämme varkauksia ja tihutöitä. Kuva Maria Palo. Hälytyksen tullessa voidaan osoitteesta päätellä, onko paikanpäällä tilanne otettava äärimmäisen varovaisesti. Maan Pelastuspalvelulaitoksilla ollaan huolestuneita – On todennäköistä, että nämä ongelmat tulevat lisääntymään, sanoo Tukholman Södertornin Pelastuspalvelun projektijohtaja Maina Gustavsson. Nyt Rosengårdenille menee palohälytyksen tultua ensin poliisiviranomaiset, sitten palokunta. Nykyisin ei ole enää havaittavissa mitään kunnioitusta työtämme kohtaan. Malmön palokunnan arkipäiväinen näky. 80 prosenttia Malmön palomiehistä vastasi, että he ovat viimeisen vuoden aikana joutuneet uhkailujen kohteeksi ja 60 prosenttia kertoi joutuneensa väkivallan kohteeksi. Tätä ei ole tarvinnut tehdä koskaan aikaisemmin. Ruotsin Työympäristölaitos selvitti vuoden alussa palomiesten ja pelastuspalvelun työntekijöiden työympäristöä. Ne on selvitettävä toisin tavoin, toteaa Rolf Pettersson. Kartoituksessa oli mukana kaikkiaan 84 kokopäiväistä palomiestä. Hälyttävää tässä tilastossa on, että siitä käy selville vain sellaiset työtapaturmailmoitukset jotka ovat johtaneet henkilövahinkoihin. Uhkaukset ja väkivalta palomiehiä kohtaan on lisääntynyt tuntuvasti. Kaikki nämä asiat on nyt tarkoin kartoitettava ja punnittava. Nyt ne ovat kärjistyneet Malmön Rosegårdenin asuinalueen toistuvien palojen yhteydessä. Hälytys Malmön Rosegårdenin asuinalueelle roskakori ja pysäköintipaikalla oleva auto ovat tulessa. – Palomiehet ovat muuttaneet rutiineja, sanoo Södertorin pelastuspalvelun pääsuojeluvaltuutettu palomies Rolf Pettersson. Projektia vetää Rolf Pettersson. Kuntien paloneuvontakeskukset ryhtyvät jakamaan informaatiota kouluissa ja työpaikoilla. Malmön Rosengård on asumalähiö, joka rakennettiin miljoona projektilla 1970 luvun lopulla. Rahat kartoitukseen on saatu ja työ on käynnissä. Kun siihen lisätään vielä uhkaukset ja ruumiilliset pahoinpitelyt, koko yhteiskunnan turvallisuus on vaarassa. Tukholmassa vastaavat luvut ovat 50 prosenttia ja 20 prosenttia. On mietittävä, mitä turvatoimia jokainen suuralue tarvitsee. Vuotta aikaisemmin samanlaisia tapauksia oli raportoitu kolme, joista yksi oli onnettomuus. – On tärkeää, että jokaisesta työtehtävästä tehdään riskianalyysi. Tärkeää on myös ratkaista nopeasti onko parempi, että poliisit menevät paikan päälle ennen meitä. On olemassa vanhempia, joiden mielestä on aivan oikein, että heidän lapsensa heittävät kiviä ja uhkaavat palomiehiä. Vielä muutama vuosi sitten työtämme todella arvostettiin mutta ei enää. Asiaan on tartuttava nyt Suuralueiden pelastuspalvelut ovat yhdessä panostaneet liki 300000 euroa projektiin, jonka tehtävänä on selvittää miten ongelma ratkaistaan. Vuonna 2009 raportoitiin yhdeksäntoista tapausta, jossa palomiehet olivat joutuneet uhkausten, kivenheittojen ja pahoinpitelyjen kohteeksi. Uhkailuilla ei ongelmia ratkaista. Pelastuspalvelun työntekijöille on taattava turvallinen työympäristö ja siihen eivät kuulu uhkailut ja väkivalta, sanoo palomies Pettersson. Pitääkö tietyille alueilla asentaa valvontakameroita. Ruotsin Palomiesten ammattiliitto ja kunnallistyöntekijöiden liitto ovat vaatineet palomiesten työympäristön nopeaa kartoitusta. Ilmiö on kansainvälinen, sillä samankaltaiset ongelmat ovat Kööpenhaminassa ja Pariisissa. Väkivalta ja uhkaukset ovat Ruotsissa kasvava ongelma. Projekti tehdään yhteistyössä Malmön Korkeakoulun kanssa, koska suurimmat ongelmat ovat juuri Malmön alueella. Selvitys on karua luettavaa. Palokunnan tullessa paikalle ovat palomiehet monesti joutuneet asukkaiden kivisateen kohteeksi. Suurin osa asuinalueella asuvista on pakolaistai siirtolaistaustaisia asukkaita. Ruotsin palomiesten keskusliitto (Brandmännens riksförbund) on myös kartoittanut jäsentensä työympäristöä Malmössä ja Tukholmassa
Neuvoa kysyttiin myös alamme vesisukellusgurulta, palomestari Kalle Lehtivuorelta Jyväskylästä. Vesisukellustoimikunnan puheenjohtajaja Ilpo Tolonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta on välittänyt sukelluskortteja. Pelastussukeltajakortti täytti 20 vuotta Teksti: Ilpo Tolonen Uusi kortti, numero 001, luovutettiin Jari Markkaselle. Onneksi tietynlainen ammattiylpeys voitti ja päädyimme laatimaan oman kortin. card n:o xxx. Kortissa oli myös värillisenä Palo-opiston vaakuna. Kortin saamiseksi edellytetään kopiota opiston antamasta kurssitodistuksesta. 44 1/2011 P elastustoimen vesisukelluskurssin suorittaneet eivät saaneet 1980-luvulla muuta todistusta kuin silloisen Palo-opiston kurssitodistuksen. Yhtenä ajatuksena oli kytkeä koulutus jollain tavalla urheilusukellukseen ja rinnastaa sitä vastaavaan järjestelmään. Kortti haluttiin näyttäväksi, joten kortin taustakuvaksi haluttiin vesistöön sopiva kuva. Kortin englanninkielinen käännös varmistettiin Tolosen vanhalta englanninopettajalta. Kortteja on teetetty 20 vuodessa yhteensä 467 kappaletta, mikä on melkoisesti ottaen huomioon pelastustoimen sukeltajien määrän. Kortti välitetään lähes omakustannushintaan 30 €/kpl. Markkasen kortti oli kulunut kovassa käytössä ja hän pyysi saada uuden kortin. Kortissa luki englanniksi: The State Fire Institute of Finland, RESCUE DIVERS CERTIFICATE issued by the State Fire Institute of Finland. Olen käyttänyt korttia sukeltaessani ulkomailla ja se herättää asianmukaista kunnioitusta sukelluskouluissa. Henkilön nimi, social security xxxxxx-xxxx. 1980-luvun lopulla paloesimies Matti Repo ja paloesimies Ilpo Tolonen Kotkan palokunnasta pohtivat oman kortin mahdollisuutta, sillä Palo-opisto oli kuitenkin ainoa ”siviilipuolella”, joka antoi ammattisukelluskoulutusta ja koulutusta arvostettiin. Jos urheilusukelluskorttia ei ollut, oli hankalaa sukeltaa ulkomailla ja todistaa saamansa koulutus suomenkielisellä todistuksella. Koska kortilla oli juhlavuosi, niin Jarille luovutettiin uusi kortti numeroltaan 001 juhlallisissa puitteissa Suomen Palopäällystöliiton alaisen, eri viranomaisista koostuvan vesisukellustoimikunnan järjestämässä vesisukellusseminaarissa viime marraskuussa. Kouluttajana 1980-luvun alussa toiminut Jouko Askola järjesti kurssin käyneille palomiehille urheilusukeltajien todistuksen, mikäli he sellaisen halusivat. Koska korttia tultaisiin käyttämään ulkomailla, niin luonnollisena kielivalintana oli englanti. Hänet tunnetaan myös moninkertaisena nyrkkeilyn raskaansarjan mestarina. Palavereja käytiin silloisen Palo-opiston johdon kanssa, joka näyttikin asialle vihreää valoa. Markkaselle tehtiin pyynnöstä uusi kortti vanhan tilalle ja se luovutettiin yllätyksenä sukellusseminaarissa.. Training given theory xx h, pool practice xx h, open water practice xxx h. Tämä ei ollut ristiriidassa Palo-opiston näkemyksen kanssa, koska kortissa kerrotaan ainoastaan saatu koulutus. Sukellettaessa ulkomailla on aina syytä ottaa mukaan oma ”sukellushistoria” ja voimassa oleva sukelluslääkärintodistus sekä mahdollinen vakuutustodistus. Keskusteluissa päädyttiin esittämään kortissa ainoastaan saatu koulutus ja tuntimäärä. Emme halunneet tehdä kortista ”tähtikorttia”, vaan ammattimaisen kortin ja sitä kautta rakennettiin kortin asiasisältö. Tolonen sai paikallisen taiteilijan – oman veljensä – piirtämään luodolla lepäävän hylkeen taustakuvaksi. Ensimmäinen kortti numero 001 annettiin kuopiolaiselle palomiehelle Jari Markkaselle. Luovuttajina Ilpo Tolonen (oik.) ja pelastusylitarkastaja Rami Ruuska (vas.)
Onko ala siihen valmis, Markku Haiko kysyi puheessaan. Pelkään, että meillä ei ole enää varaa pitää organisaatiota pelkästään onnettomuuksia odottamassa. Laitos vaikuttaa hallussaan olevan tiedon avulla eri vastuuorganisaatioiden toimintaan, lainsäädäntöön ja normistoihin turvallisuuden edistämiseksi. 1/2011 45 Pelastustoimen muutosta Pelastusopiston päättäjäisjuhlassa pitämässään puheessa kehittämispäällikkö Markku Haiko kuvasi tulipalojen määrän suhteellisen osuuden pienenemisellä pelastustoimen tehtävien kokonaismäärästä. – Tulevaisuuden pelastuslaitos johtaa koko yhteiskunnan varautumista onnettomuusja häiriötilanteisiin ja on samalla varautunut huolellisesti siihen, että onnettomuuden sattuessa tilanne hoidetaan ammattitaitoisesti. Nöyrän ihmisen työtä – Tulevaisuuden pelastuslaitos tekee pitkäjänteistä turvallisuustyötä jo yhdyskuntarakennetta suunniteltaessa ja tulevaisuuden pelastajia pidetään hyvinä yhteistyökumppaneina ja arvostetaan turvallisuuden asiantuntijoina yhdyskuntasuunnittelijoiden keskuudessa. Kunnille tuotettava lisäarvoa Haiko kertoi Kuntaliiton hallituksen linjanneen kuntien ja pelastuslaitosten yhteistyötä niin, että kunnan yleinen turvallisuus paranee ja kuntalaisten turvallisuuden kokemus vahvistuu. Kun mukaan lasketaan pelastuslaitosten hoitamat ensihoitotehtävät, määrä on kolmisen prosenttia. Hänen mielestään pelastustehtävät ovat varautumistehtäviä. Uskallan väittää, että alan sisällä on huomattava tuottavuuspotentiaali. Haikon mielestä on mielenkiintoista nähdä, uskaltaako ala itse avata pyhiksi koettuja asioita, kuten esimerkiksi keskustelua työaikajärjestelyjen muutoksista. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena hän näkee vakinaisen ja vapaaehtoisen henkilöstön yhteistyön vahvistamisen. Myös onnettomuuksien syyt ovat selvillä ja miten ne olisivat vältettävissä. Hän sanoo uskovansa, että tulevaisuuden pelastuslaitoksen vahvuutena on tieto siitä, millaisia onnettomuuksia sattuu ja missä niitä sattuu. Tuottavuuspotentiaalia löytyy – Kun otetaan huomioon, että Suomi joutuu tulevaisuudessa paikkaamaan yli kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen, ei pelastustoimikaan voi välttyä rankoilta säästövaatimuksilta. – Onneksi viime aikoina on muitakin näkökulmia noussut esille. – Pelastustoimessa on jatkuvasti varauduttava siihen, että onnettomuuksia voi sattua. Tämän myöntäminen vaatii nöyryyttä. – Pelastuslaitos kehittää ennakoivaa ja joustavaa turvallisuuden hallintaa koko yhteiskunnassa. – Ilman uudentyyppistä lähestymistapaa ja keskinäisen vuorovaikutuksen kehittämistä on mahdotonta vastata esimerkiksi työelämän muutosten mukanaan tuomiin pienten paloasemien päivälähtöongelmiin. – Laitosten on siis tuotettava kunnille lisäarvoa ja Kuntaliiton mielestä lisäarvoksi ei riitä pelkästään laissa säädettyjen tehtävien hoitaminen. – Pelastustoimen perustehtävä on onnettomuuksien ehkäisy. Valmiutta ja toimintakykyä on pidettävä yllä ja edelleen kehitettävä onnettomuustilanteiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Omien tavoitteiden saavuttamiseksi on luotava sellaiset olosuhteet, että toiset omaksuvat pelastustoimen tavoitteet omikseen ja kirjaavat saavutukset omiksi ansioikseen. Kuntaliiton Markku Haiko opiston päättäjäispuheessaan: Pelastuslaitoksista kuntien turvallisuusvaikuttaja ” Teksti ja kuva: Esa Aalto 1/2011 45. – Tämä tieto olisi käytössä jo nyt, mutta se on pelastustehtävien sivutuote eikä sille anneta arvoa. T ulipalojen määrä on 1970-luvulta lähtien pysynyt suunnilleen samansuuruisena, mutta niiden määrä on kaikista tehtävistä laskenut 80 prosentista 15 prosenttiin. Kuntien ja laitosten on yhdessä löydettävä asioita, joilla laitosten osaaminen voidaan käyttää laajasti hyödyksi. – Onnettomuudet aiheuttavat aina häiriön normaaliin elämään ja siksi ne on pyrittävä ensisijaisesti välttämään ja niiden mahdolliseen esiintymiseen varautumaan. Haiko sanoi olevansa harmistunut alan sisäisessä keskustelussa siihen, että perustehtäväksi luokitellaan aina savusukellus. Kaikin keinoin on pyrittävä siihen, että tulipaloja ja muita onnettomuuksia ei satu lainkaan. – Vai odotetaanko, että sen tekee joku muu. – Vaikka sitä yritetäänkin yhä tehdä käskyttämällä ja valtaa käyttämällä. Markku Haikon mielestä turvallisuuden edistäminen on nöyrän ihmisen työtä. Ne saavutetaan joko voimakkaan saneerauksen kautta, jolloin väkeä vähennetään ja palvelutasoa lasketaan, tai myönteisemmin, nostamalla alan tuottavuuden tasoa. Hyvä niin, sillä muutoin vaarana on, että pelastustoimi sukeltaa savuun eikä näe toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia eikä ala uudistu. Tässä suhteessa nollatoleranssi on uskallettava asettaa tavoitteeksi, jota kohden edetään, vaikka tiedetäänkin, että maalin saavuttaminen on mahdotonta. Kuntien varautumisen taso ja kriisijohtamisvalmiudet paranevat ja pelastuslaitosten osaaminen tukee kuntien yleistä kehittämistä. On paljon sellaisia työtunteja, jolloin vain odotetaan jotakin sattuvaksi. – Tulevaisuudessa pelastustehtäviä pidetään ikävinä tapahtumina, joiden ei haluta toistuvan ja sen vuoksi jokaisen tehtävän jälkeen selvitetään syyt ja mietitään, millä keinoilla vastaavalle keikalle ei enää tarvitse lähteä. – Pelastuslaitos on ympäristötietoinen ja merkittävä yhteiskunnallinen turvallisuusvaikuttaja, joka ei vierasta yhteistyötä kenenkään kanssa
Kaikki palonsyyntutkijat ovat poliiseja ja suurin osa näistä on rikospoliiseja. Hampurin infrastruktuuri on monipuolinen. Hampurissa asuu myös paljon maahanmuuttajia tai ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. LKA-45:ssä on yhteensä kymmenen palonsyyntutkijaa. Teksti: Frans Schaper, Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Vuoden 2010 alussa tuli voimaan palovaroitinlaki, joka velvoittaa samaan kuin Suomessakin. Palonsyyntutkinta Hampurissa, niin kuin koko Saksassa, palonsyyntutkintaa tekee vain poliisi. Luonnollisesti pienet roskispalot kirjataan poliisipartioiden toimesta poliisin järjestelmään. Miljoonakaupungissa on Palonsyyntutkintaa saksalaisittain myös runsaasti keskisuuria tulipaloja ja poliisilaitoksen kaksi erikoisyksikköä ovat hyvin työllistettyjä. Merkittävää on se, että Hampurissa on palokuolemia vuodessa 15–25 kpl eli paljon vähemmän kuin Suomessa väkilukuun suhteutettuna. Tämän takia rakennuskanta on hyvin vanhanaikaista ja maltillista. Tulipalot, joissa vahingot ovat merkittäviä, tai on tapahtunut palokuolema, tutkinnan tekee keskusrikospoliisin erikoisyksikkö LKA-45 Yksikkö on erikoistunut tutkimaan erikoiset palot, lento-onnettomuudet ja kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Hampurissa on 19 eri poliisiasemaa, LKA Landeskriminalamt (Keskusrikospoliisi toimipiste) ja Schutzpolizei (mellakka/valmiuspoliisin ryhmä) mikä toimii 24/7. Erikoiset ja suuret tulipalot ovat harvinaisempia. Keskusrikospoliisin LKA-45osastolla on vuodessa yhteensä 250 tutkintatapausta muut onnettomuudet ja työtapaturmat mukaan lukien. Näiden yksiköiden tapaukset riippuvat alueen mukaan. Poliisin organisaatio Hampurin poliisissa työskentelee yhteensä 8500 poliisia ja 1389 muita toimihenkilöitä. Hampurin palonsyyntutkijoiden kalusto on pitkälle vastaavaa Myös tuottamukselliset tulipalot, kuten hellan levyn päälle jättäminen tai unohtaminen on rangaistava teko. Hampurissa tutkitaan kaikki tulipalot roskispaloista suurtulipaloihin. H ampuri on yksi Saksan 16 liittovaltiosta, ja siellä on noin kaksi miljoonaa asukasta. Ei isoja pilvenpiirtäjiä tai muuta yliampuvaa nykymaailman trendin mukaista. 46 1/2011 Frans Schaper VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta suoritti neljän viikon EUvaihdon Hampurin KRP:ssä palotutkintaosastolla. Tilastot ja onnettomuusrekisterit Pieniä tulipaloja on Hampurissa päivittäin ja poliisipartioiden ilmoituksia niin sanotuista roskalaatikkotulipaloista tulee runsaasti. Tutkintaa tekevät poliisipartiot, kaksi poliisilaitoksen erikoisosastoa ZD 644 ja ZD 664 sekä viime kädessä Hampurin Keskusrikospoliisin erikoisosasto LKA-45. Toiminta-alue on jaettu kolmeen osaan: länsi, itä ja pohjoinen. Tavallisia päivittäisiä tulipaloja, kuten huoneistopaloja, joista seuraa vain aineellisia vahinkoja, tutkii kaksi poliisin erikoisyksikköä ZD 644 – 9 palonsyyntutkijaa ja ZD 664 – 10 palonsyyntutkijaa. Siellä on Euroopan toiseksi suurin satama, Elbe-joki, joka virtaa Dresdenin läpi aina Itä-Eurooppaan asti, teollisuutta ja isoja moottoriteitä. Hampuri on aikoinaan yhdistynyt pienistä kylistä yhdeksi isoksi kaupungiksi. Tämä on näkynyt selvästi vuoden 2010 tilastoissa: palokuolemia oli vain yhdeksän. Palokuolemia on paljon vähemmän kuin Suomessa suhteessa väkilukuun
Hallitus esittää eduskunnalle lakimuutosta, jonka mukaan työttömyyskorvauksen aikana on mahdollista osallistua vapaaehtoiseen pelastustoimeen enintään 300 euron ansioilla ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Sopimuspalokuntalaisten merkityksestä kertoo, että yli 90 prosentissa Suomen pinta-alasta ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapuva palokunta on vapaaehtoinen tai siihen verrattava sivutoimisista koostuva palokunta. Sen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2011. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa, että Perniön VPK laajenee kolmen aseman palokunnaksi. Eduskunta käsittelee lakia parhaillaan. Aluepelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontion mukaan yhdistymissopimuksen perustana on halu kehittää toimintaa alueella sekä turvata pelastuspalvelun tuottaminen alueen asukkaille ja alueella oleileville. Seurujärvi pitää hallituksen esitystä hyvänä paitsi työttömien vapaaehtoispalokuntalaisten aseman kohentamisessa myös sopimuspalokuntien toimintaedellytysten parantamisessa. Uusi sopimus kattaa kokonaisuudessaan entisen Perniön ja Särkisalon alueen. – Yhdistyneillä resursseilla pystytään kehittämään ja parantamaan toimintaa. Perniön vapaaehtoinen palokunta r.y. Perniön VPK:lla oli vuonna 2010 yhteensä 253 sammutus-, pelastus-, avunantoja ensivastetoimintatehtävää. Yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on erittäin vähäistä. Suojaosuus lakiin heinäkuussa Vänskä SPEKin valtuuston puheenjohtajaksi. 1/2011 47 kuin Suomessa: yleensä yksi erikoisesti palonsyyntutkintaa varten kalustettu pakettiauto sekä päällekkäisiä tehtäviä varten yksi henkilöauto palotutkintaosastoa kohden. Lisäksi poliisi voi kuulustella pelastuslaitoksen henkilökuntaa palonsyyntutkintaa varten. Keskisuurissa tulipaloissa teknisen paikkatutkinnan jälkeen aloitetaan asian omistajien ja epäiltyjen taktinen kuulustelu heti paikan päällä. Suomalaisesta käytännöstä selkeästi poikkeavaa on, että teknisen ja taktisen tutkinnan tekee sama henkilö. Kehityksen mahdollistaa Perniön tämän vuoden alussa solmima sammutussopimus Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitoksen kanssa. VPK:t yhteen Salon seudulla Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n valtuuston puheenjohtajaksi kaudelle 2011–2013 on valittu pelastusjohtaja Pekka Vänskä. Hampurin KRP:n palotutkintaosaston LKA-45 Autokalusto. Perniön VPK:n päällikön Hannes Aaltosen mielestä kolmen lähipalokunnan vapaaehtoinen yhdistyminen on kannustava esimerkki palokunta-aatteen ylläpitämisestä ja uusiutumisesta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja tarpeita. Yhdistymisen perimmäisenä tarkoituksena on paloasemien hiipumassa olleen toiminnan kehittäminen. Lähinnä poliisi pyytää tulipaloihin liittyviä onnettomuusselosteita tai muita raportteja. Myös näistä tahattomistakin tulipaloista langetetaan rangaistuksia, toisin kuin Suomessa. Paloinsinööri Frans Schaper suoritti neljän viikon EU-vaihdon Hampurin KRP:ssä palotutkintaosastolla LKA-45. Myös tuottamukselliset tulipalot, kuten hellan levyn päälle jättäminen tai unohtaminen on rangaistava teko. Hampurin poiliisilaitoksen esikuntaja KRP rakennus Eteläisen Salon vapaaehtoisista palokunnista Teijon VPK ja Särkisalon Förbyn VPK ovat yhdistyneet Perniön VPK:hon. Esimerkiksi 600 neliön suuruisen ullakkopalon sytyttäjälle langetettiin hiljakkoin 2:n vuoden ja muutaman auton ja piharakennuksen sytyttäjälle 4,5 vuoden vankeusrangaistus. Esityksellä edistetään näiden elintärkeiden voimavarojen olemassa oloa, Seurujärvi toteaa. solmi Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitoksen kanssa sammutussopimuksen kuluvan vuoden alussa. Tähän tarvitaan kuitenkin aina pelastusjohtajan lupa. – Erityisesti harvaan asutuilla alueilla pelastustointa ei taloudellisistakaan syistä ole mahdollista rakentaa pelkästään päätoimisen henkilöstön varaan. Teijon ja Särkisalon alueella aiomme harrastajakunnan laajentamisen lisäksi käynnistää uudelleen palokuntanuorisotoiminnan sekä kehittää naisosastojen toimintaa. (Suomen Palopäällystöliiton valtuutettu) ja varapuheenjohtajaksi insinöörimajuri Pertti Tenhunen (Länsi-Suomen Pelastusalan liiton valtuutettu). Saksassa ja myös Hampurissa tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheutetuista tulipaloista langetettavat tuomiot ovat paljon kovempia kuin Suomessa. Yhdistyksessä toimivat aktiivisesti hälytys-, nuoriso-, naissekä veteraaniosastot. SPEK:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Juha Hakola. Kirkonkylän aseman toimintoihin yhdistyminen ei tuo muutoksia. – Aiempi käytäntö, jossa hälytyskorvauksia vastaanottavilta vapaaehtoiseen pelastustoimintaan osallistuvilta työttömiltä vähennettiin työttömyyskorvausta, korjataan hallituksen esityksellä nyt oikeaan suuntaan, iloitsee lakialoitteen asiassa jättänyt kansanedustaja Janne Seurujärvi (kesk.). Yhdistymisen myötä pienten asemien toiminta tulee tehostumaan. Teijon ja Förbyn aseman hallinnot ja toimintamallit yhdenmukaistetaan Perniön kirkonkylän aseman kanssa. Hampurin keskusrikospoliisin tiloissa ovat kaikki erikoiset laboratoriot ja muut tekniset yksiköt. Perniön VPK laajenee yhdistymisen myötä 140 jäsenen yhdistykseksi. Tämä asia helpottaa ja nopeuttaa palonsyyntutkintaa kokonaisuudessa. Paikkatutkintaa tehdään samoilla opeilla ja toimintatavoilla kuin Suomessakin. Sama poliisin palonsyyntutkija hoitaa tapausta syyttäjälle asti
E läkkeellähän he kaikki ovat, ja joukosta ovat jo poistuneet Kotkan aluepalopäällikkö Keijo Asplund, Helsingin palomestari Lauri Lilja, Porin apulaispalopäällikkö Tuomo Soraluoma ja Tampereen palomestari Veijo Vienonen. Keskiikä on 70,7 vuotta. Jäljellä olevista 18:sta nuorimmat ovat 65-vuotiaita, ja kaksi on ylittänyt 80 vuoden ikäpyykin. Mitä heille ja heidän luokkatovereilleen kuuluu 40 vuotta myöhemmin. Kuusikymmentäluvulla alkaneet palopäällystöluokat jäivät historiaan, kun tilalle tuli uuden oppilaitoksen johtajan, varatuomari Rainer Alhon räätälöimä 10 kuukauden palomestariluokka. Ensimmäinen palomestariluokka aloitti 23.2.1970. Valituiksi tulivat palomies Jaakko Aaltonen (27) Lahdesta, vt. Luokalle oli tungosta. Ensimmäiset ikipalomestarit Valtion Palokoulu muuttui Valtion Paloopistoksi 1.4.1970. palomestari Keijo Asplund (35) ”Kukonpojat 1970” – mitä heille kuuluu tänään. Alkamassa on partasuisen ja pulisonkikasvoisen laitesukeltajan kasvo-osan tiiviystesti 1970. 48 1/2011 Siinä he poseeraavat, ensimmäisen palomestariluokan oppilaat Bo Telenius, Viktor Heinilä, Kalevi Laakso, Risto Heikkinen ja Matti Talasniemi. Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Juhani Katajamäki, Kalevi Laakso ja Pelastustiedon arkisto Valtion Palo-opiston johtaja 1970, luokan kunnia ylipalomestari ja ulkojäsen Rainer Alho muisteli 1970-luvun yhteisiä aikoja.
Idearikkaan Mikko Lehtosen johdolla luokka perusti 1980 Punainen Kukko ry:n, jonka hallituksen nykyinen puheenjohtaja on Pentti Kittelä. Aika velikultia! Palomestarioppilas Bo Telenius naamaritestaajana 1970 ja eläkkeellä läänin pelastustarkastajan virasta 2010.. Moni heistä on vaikuttanut alan järjestötoiminnassa ja joku on jatkanut työuraansa koulutustehtävissä. Palo-opiston ensimmäinen palomestariluokka valmistui 18.12.1970. Vuosien mittaan jokainen pääsi koulutustaan vastaavaan virkaan, osa aivan huipulle asti. ”Kukonpojista” siivilöityi tiivis yhteisö. Opiskeluaikainen opistonjohtaja, pelastuskomentaja Rainer Alho on paitsi kutsuttu jäseneksi, myös saanut yhdistyksen ylipalomestari-arvonimen kunniakirjan kera. Tällä hetkellä heitä on viisi, joista palomestari Jouni Arvonen on yhdistyksen sihteerirahastonhoitaja. Usea Kukko on palkittu alan huomionosoituksin. Punainen Kukko ry I-Palomestariluokka on pitänyt ahkerasti yhteyttä ja kokoontunut säännöllisesti. Ammatillisia opintomatkoja luokka on sen jälkeen tehnyt paitsi lukuisiin Euroopan maihin, myös Amerikan mantereelle ja Kauko-Itään 1980-luvulla. Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa järjestää jäsenilleen täydennyskoulutusta ja toimia yhteistyössä alan järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Yhdistyksen jäseniksi voi hallituksen päätöksellä valita henkilöitä palomestariluokan ulkopuoleltakin. Opistoaikainen opintomatka suuntautui bussilla Ruotsin kautta Englantiin ja Saksaan. Vasemmalta Risto Heikkinen, Viktor Heinilä, Pekka Rikkonen, Paul Lassila, Matti Talasniemi, Bo Telenius, Pentti Kittelä, Sakari Lehtinen, Juhani Simola, Jaakko Aaltonen, Jouko Järvinen ja Kalevi Laakso. Miten he sijoittuivat. Kotkasta, palomies Leif Eriksson (28) Turusta, opiskelija Pekka Harjanne (28) Varkaudesta, palomies Risto Heikkinen (24) Kuopiosta, palomies Viktor Heinilä (30) Oulusta, palokersantti Jouko Järvinen (35) Helsingistä, apulaispalopäällikkö Pentti Kittelä (28) Hyvinkäältä, palokersantit Kalevi Laakso (37) ja Paul Lassila (38) Helsingistä, palokorpraali Sakari Lehtinen (28) ja palosotilas Mikko Lehtonen (24) Tampereelta, palokersantit Lauri Lilja (47) ja Osmo Nurmio (39) Helsingistä, opiskelija Seppo Puroaho (26) Pietarsaaresta, palokorpraali Pekka Rikkonen (26) Lappeenrannasta, palokersantti Juhani Simola (28) Salosta, palokorpraali Tuomo Soraluoma (35) Porista, palomiehet Tapio Suhonen (30) Turusta, Matti Talasniemi (30) Espoosta ja Bo Telenius (27) Hangosta sekä luokan nestori, ruiskumestari Veijo Vienonen (50) Tampereelta. Läsnä oli 12 luokan jäsentä, kunniapalomestari, kolme ulkojäsentä ja kutsuvieraana pelastusylijohtaja Pentti Partanen. Luokka kokoontui juhlimaan 40:ää vuottaan Helsinkiin 18.joulukuuta. I-Palomestariluokan palomestareista neljä on kuollut, mutta kahdeksantoista 6581 -vuotiasta senioria viettää eläkepäiviä eri puolilla maata: Aaltonen jäi eläkkeelle palopäällikkö/vss-päällikkönä Hyvinkäällä 1999, Eriksson palomestarina Turussa 2003, Harjanne palomestarina Varkaudessa 1998, Heikkinen palomestarina Kuopiossa 2006, Heinilä aluepalopäällikkönä Joensuussa 2001, Järvinen operatiivisen jaoksen päällikkönä ja koulutuskeskuksen opetustoimiston palomestarina Helsingissä 1990, Kittelä aluepalopäällikkönä Lappeenrannassa 2003, Laakso palomestarina Helsingissä 1990, Lassila palomestarina Helsingissä 1989, Lehtinen aluepelastuspäällikkönä Tampereella 1996, Lehtonen palomestarina Lappeenrannassa 2009, Nurmio sairaankuljetuksen jaospäällikkönä Helsingissä 1989, Puroaho palomestarina Pietarsaaressa 2004, Rikkonen apulaispalopäällikkönä Lappeenrannassa 2003, Simola aluepalopäällikkönä Salossa 2000, Suhonen palomestarina/vakuutusyhtiön vahingontorjuntapäällikkönä Turussa 1994, Talasniemi aluepalopäällikkönä Varkaudessa 1997 ja Telenius läänin pelastustarkastajana Turussa 2005. Kaikki saivat todistuksen, ja palomestaritutkinnon suorittaneina heillä oli oikeus käyttää palomestarin perinteikästä titteliä virasta riippumatta ja eläkkeelläkin ilman merkintöjä ent. Maapallon ympäri osa luokkalaisista kiersi 1990. Matkasta jäi pysyvä kipinä. joulukuuta. 1/2011 49 Hyväkuntoisia I-Palomestariluokan jäseniä 40-vuotisjuhlassa Tornin näköalaravintolassa 18. Vakanssit tulevat ja menevät mutta tutkinnot säilyvät. tai evp
– Voisi tietysti esittää toiveen, että väestönsuojeluyhdistyksiä perustettaisiin lisää, mutta olen kuitenkin realisti ja epäilen, ettei uusia yhdistyksiä synny. P äiväjuhlassa yhdistyksen historiaa valottanut Helsingin Pelastusliiton toimitusjohtaja Ilkka Kianto kertoi, että Helsingin Väestönsuojeluyhdistys perustettiin vanhalla ylioppilastalolla 31.tammikuuta 1941 eli välirauhan aikana talvisodan jälkeen. Yhden niistä pohjoisen riveissä alkoi Raimo Nikkilänkin vss-taival, Ilkka Kianto sanoi. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys juhli hiljattain 70-vuotista taivaltaan. Taisi olla niin, että yhdistyksen naiskerho jatkoi lamankin aikana toimintaansa sammutetuin lyhdyin. Yhteinen koti tarpeen Hän totesi kaipaavansa myös vapaaehtoista väestönsuojelutyötä tekeville yhteistä kotia, eli yhdistystä, joka kokoaa samoin ajattelevat yhteen ja antaa toiminnalle puitteet. – Sen sijaan voi toivoa, että jo erilaisia valmiustoimintoja lähellä olevat yhdistykset ottaisivat toimintaansa väestönsuojeluun kuuluvia asioita nykyistä enemmän. Turvallisuusalan kansalaistasolle ulottuvaa koulutusta annetaan toki tälläkin hetkellä jo varsin paljon, mutta se on suurelta osin hajaHelsingin Väestönsuojeluyhdistys juhli 70:ää vuotta. Ensimmäinen puolipäiväinen toiminnanjohtaja oli kapteeni Ilpo Ritavuori. Iltajuhlassa juhlapuheen pitänyt Suomen Väestönsuojelujärjestön entinen pääsihteeri, eversti Martti Putkiranta totesi, että pelastustoimen alalla on tunnustettava ja tunnustetaankin se, että julkiset voimavarat eivät riitä normaalioloissa eikä etenkään kriisitilanteissa koko pelastustoimen hoitamiseen. 50 1/2011 Helsingissä on noin 830000 väestönsuojapaikkaa ja pääkaupungissa onkin eniten väestönsuojapaikkoja koko maassa. – Kolmanneksi sektoriksi nimetty vapaaehtoistoiminta on tälläkin alueella erittäin tärkeää, hän sanoi. Vuosina 1961–62 perustettiin kaikkiaan kahdeksan kaupunginosan alueosastoa. Ensimmäisenä omana toimipaikkana oli huoneisto Runeberginkatu 29:ssä. Martti Putkiranta juhlapuheessa: ”Väestönsuojelu sopisi osaksi VPK-toimintaa” Teksti: Esa Aalto Kuvat: Antti-Jussi Salmenlinna ja Esa Aalto. Helsingin viranomaispuolella kuitenkin aloitettiin vsstoiminta uudestaan jo olympiavuonna 1952. Helsingissä on myös voimakasta vapaaehtoista väestönsuojelutoimintaa. – Uudelleen viritetty toiminta alkoi kaupungininsinööri Walter Starckin ja VTT:n ylijohtaja Erkki Kinnusen johdolla vuonna 1959. Sotien jälkeen 1945 luotu vss-organisaatio purettiin ja toiminta niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin lamaantui 14 vuodeksi, aina vuoteen 1959 asti. – Ensimmäinen puheenjohtaja oli filosofian tohtori Aarne Huuskonen
Lahjoituksen otti vastaan nykyinen puheenjohtaja Unto Lemmetty (vas.).. 1/2011 51 naista. II luokan väestönsuojelumitalin saivat Irja Lalli ja Jari Markkanen. Pääsihteeri, eversti Martti Putkiranta totesi iltajuhlassa Suomalaisella Klubilla pitämässään puheessa, että väestönsuojelu luontuisi hyvin osaksi VPK-toimintaa. Avoinna syys–toukokuussa lauantaisin klo 10–14,muina aikoina sopimuksen mukaan: 0400 503 944. Vain SPEKin jäsenyhdistyksien koulutus pyrkii määrätietoisesti organisaatiokoulutukseen. Varsinkaan väestönsuojelukoulutusta saaneille sopivia yhdistyksiä on niukalti. Äiti ja tytär; Anne Nikkilä-Soidinniemi sai sisäministerin myöntämän I luokan väestönsuojelumitalin, jonka hänelle ojensi pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja kiinnitti Greta Nikkilä. Valitettavasti tämä on toteutunut hyvin huonosti, vaikka usean alan henkilöt näkivätkin tällaisen kehityksen sekä mahdollisena että suotavana. Helsingin väestönsuojelumuseo sijaitsee Siltavuorenranta 16 B:n kalliosuojassa Helsingissä. – Erilaista valmiuskoulutusta saaneiden henkilöiden toivosi liittyvän henkilöjäseninä alan yhdistyksiin. Kun Väestönsuojelujärjestö ja Palontorjuntaliitto yhdistettiin, oli minulla ja monella muullakin kuvitelma, että vapaaehtoiset palokunnat voisivat laajentaa toimintaansa väestönsuojelun suuntaan. Suojeluyksikön tyyppinen pelastusjaos olisi merkittävä lisä yhdistyksen toimintaan ja voisi olla sopiva alan henkilöjäsenille, Martti Putkiranta totesi. Siellä on avattu juhlanäyttely, josta iloitsevat myös yhdistyksen pitkäaikaiset vaikuttajat Raimo ja Greta Nikkilä sekä puheenjohtaja Unto Lemmetty (oik.). I luokan väestönsuojelumitalin saivat Anne Nikkilä-Soidinniemi ja Pentti Lanki. Kunniapuheenjohtaja, kauppaneuvos Nils Elfving lahjoitti suuren rahasumman juhlivalle yhdistykselle käytettäväksi pelastuskoiratoimintaan sekä koulutukseen, erityisesti ruotsinkieliseen koulutukseen. Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen kotipaikka on väestönsuojelumuseo
Pelastuslaitosten on laadittava ohjeistus kuvatallenteiden käsittelystä, koska ihmiset ovat tulleet yhä valveutuneemmiksi omista oikeuksistaan ja osaavat vaatia niitä. Kameravalvonnan yleistyessä yhteiskunnassa, on myös pelastustoimen pohdittava omalta osaltaan kameravalvontaan liittyviä asioita. Palontutkinta on yksi pelastusviranomaisen työtehtävistä. Jotta palontutkinnalla voitaisiin vaikuttaa toimintaympäristöön, sen täytyy olla vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa. Suomen perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan, johon pelastustoimi kuuluu, on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Tomi Anttila Työn nimi: Kuvatallenteiden käsittely pelastustoimessa. O pinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää pelastustoimen kuvatallenteiden käsittelyä. Ohjeistuksella pystytään todistamaan yksilön oikeuksien suojaaminen, jolloin mahdolliset kiistatilanteet vähenevät. Toisaalta haet tiin vastauksia myös siihen, mikä on heidän ammatillinen koulutustaustansa. Ensinnäkin mitkä ovat pelastuslaitosten palontutkijoiden subjektiiviset näkemykset omasta osaamisestaan palontutkinnan keskeisillä osaalueil la ja millaisia koulutustarpeita esiintyy. Lisäksi tarkoituksena oli saada selville mahdollisia kehittämiskohteita. Palontutkinnalla on tarkoitus selvittää mistä syystä tulipalo on syttynyt. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa aihetta tutkittiin lainsäädännön, hallituksen esitysten sekä lähdekirjallisuuden avulla. Nämä osaamisalueet yhdessä toimintaympäristön kanssa muodostivat osaamiskentän. Opinnäytetyön aineisto kerättiin pelastuslaitosten palontutkintaa tekeviltä kyselyllä. O pinnäytetyön aiheena oli tutkia pelastuslaitosten palontutkijoiden osaamista. Aineiston keruun pääpaino oli lainsäädännössä, koska aihe perustui oikeuskirjallisuuteen, jossa ei ole aiemmin suoraan tutkittu pelastustoimen kuvatallenteiden käsittelyyn liittyviä asioita. Osaamisalueiksi muodostui työosaaminen, ammatillinen erityisosaaminen, lainsäädäntöosaaminen ja tutkinnallinenosaaminen. Pelastustoimen on pohdittava kuvatallenteiden käsittelyä kuvatallenteiden ottamisen, säilyttämisen, käyttämisen ja luovuttamisen kannalta. Tekijä: Mika Eilola Työn nimi: Pelastuslaitosten palontutkijoiden osaamiskartoitus. Kirjallisuuden perusteella loin kaavion pelastusviranomaisen tekemän palontutkinnan osaamisalueista. Kyselylomake laadittiin teorian pohjalta määriteltyjen osaamisalueiden pääkohdista ja osittain niiden alakohdista. 52 1/2011. Opinnäytetyön tekohetkellä oli ainoastaan viidellä pelastuslaitoksella kirjallinen ohjeistus kuvatallenteiden käsittelystä. Tutkimusongelman asettelun pohjalta opinnäyte oli laadullinen tutkimus, koska siinä korostui tutkittavien käsitys omasta osaamisestaan. Koko kuvatallenteiden käsittelyn prosessin ajan on pohdittava yksittäisen kuvatallenteen käyttötarkoitusta. Pelastustoimessa panostetaan kuvatallenteiden säilyttämiseen, mutta kuvatallenteiden käsittely on prosessi, johon kuuluvat säilyttämisen lisäksi ottaminen, käyttäminen ja luovuttaminen. Jotta päästiin tavoitteeseen ja pystyttiin vastaamaan asetettuihin tutkimusongelmiin, oli välttämätöntä ensin selvittää mitä palontutkijan pitäisi osata. 52 1/2011 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Tavoitteista johdettu tutkimusongelma muotoutui kirjallisuuteen tutustumalla moniosaiseksi. Palontutkinnalla pyritään löytämään keinoja tulipalojen ennaltaehkäisyyn, niihin varautumiseen ja pelastustoiminnan kehittämiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvatallenteiden käsittelyn selkeyttämisen lisäksi tuoda laajaalaisempaa katsantonäkökulmaa asiaan. Kuvatallenteilla pystytään helposti rikkomaan yksityisyydensuojaa joko tahattomasti tai tahallisesti, mistä syystä on hyvä pohtia aiheeseen liittyviä asioita. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millainen osaamistaso tällä hetkellä vallitsee pelastuslaitosten palontutkintaa tekevien keskuudessa. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousi esille käyttötarkoitussidonnaisuus
T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia pelastuslaitoksien paloasemien varautumista sähkökatkostilanteisiin. Aiheen taustalla oli Satakunnan pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvä projekti, jossa kartoitettiin paloasemakiinteistöjen varautumista häiriö ja poikkeusoloihin. Tiedot kohderyhmältä kerättiin Webropol-ohjelmalla luodulla kyselyllä, joka lähetettiin vastaajille sähköpostin välityksellä. Ohjeistuksessa on kerrottu lyhyesti ne asiat ja ongelmakohdat, jotka tulee paloasemien varautumisessa sähkökatkostilanteisiin huomioida. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin nuorisolinjan koulutusohjelmasta valmistuneet palopäällystöopiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa aikaisintaan vuonna 2004. Palontutkinnasta puuttuu selkeät toimintamallit niin palontutkinnan suorittamiseksi kuin saatujen tulosten hyödyntämiseen. Kyselytutkimus oli puolistrukturoitu, eli siinäkäytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella palopäällystön koulutusohjelman nuorisolinjalta valmistuneet palopäällystöopiskelijat ovat työllistyneet hyvin. 1/2011 53. Opinnäytetyön tärkeimpänä tuloksena syntyi ohjeistus paloasemien asemamestareille ja vastuuhenkilöille. Tekijä: Antti Halmela Työn nimi: Pelastuslaitosten paloasemien varautuminen sähkö katkostilanteisiin. Näiden lisäksi tulisi luoda selkeät yhteistyöväylät sidosryhmiin. Pelastusviranomaisen tekemän palontutkinnan osaamiskenttä on laaja ja tukitoiminnot, niin organisaation, koulutuksen kuin valtakunnallisen yhtenäisyyden osalta, ovat järjestäytymättömiä. Hyödyllinen ja käyttökelpoinen ohjeistus soveltuu pelastusalan käytettäväksi kaikilla pelastuslaitoksen alueilla ja kaikenkokoisilla paloasemilla. Erikokoisten paloasemien varautumisen tason ei tarvitse olla samanlainen, vaan se määräytyy paloaseman roolin mukaan, joka tulisi olla mainittuna kunnan ja pelastuslaitoksen suunnitelmissa. Koulutusta tulisi suunnata varsinkin työosaamisen, tutkinnallisen osaamisen, lainsäädännön ja toimintaympäristön saralle. Syynä kohderyhmän rajaamiseen oli samana vuonna voimaan tullut muutos päällystöopiskelijoiden hakukelpoisuusvaatimuksissa. Lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin Suomen sähköverkon erityispiirteisiin, lyhyen ja pitkän sähkökatkoksen vertailuun sekä viranomaistahojen vastuuseen häiriötilanteissa. Tekijä: Petri Huttunen Työn nimi: Palopäällystön työllistyneisyys. 1/2011 53 Opinnäytetyön keskeiset johtopäätökset ovat koko palontutkinnan järjestelmää koskevia. Palontutkinnan merkitystä tulisi miettiä osana pelastuslaitosten sekä valtakunnallisen järjestelmän riskienarviointia ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Merkittävin tutkimusmenetelmä oli pelastuslaitoksien varautumisen vastuuhenkilöille suunnattu kyselytutkimus. He ovat työllistyneet pelastuslaitosten palvelukseen, ja suurin osa teki työtehtävinään useita eri työkokonaisuuksia, muun muassa ennaltaehkäiseviä työtehtäviä sekä operatiivista pelastustoiminnan johtamista. O pinnäytetyön päätavoite oli selvittää, millaisiin työtehtäviin palopäällystön nuorisolinjan koulutusohjelman suorittaneet opiskelijat ovat työllistyneet. Heillä on motivaatiota ja kiinnostusta palontutkinnan suorittamiseen sekä kehittämiseen. Henkilöt, joilla ei ollut kokemusta pelastusalalta ennen palopäällystöopintojen alkamista, ovat myös työllistyneet hyvin. Ennen uudistusta täytyi hakijalla olla pelastusalan miehistötutkinto suoritettuna täyttääkseen hakukelpoisuuskriteerit. Enemmistö vastaajista on työllistynyt pelastuslaitosten palvelukseen muutamien henkilöiden työllistyessä muihin julkisen sektorin ammatteihin sekä paloturvallisuuteen ja elinkeinoelämän turvallisuustehtäviin erikoistuneiden yksityisten yritysten palvelukseen. Tärkeintä on, että paloasemalle osoitettujen ydintehtävien hoitaminen ei häiriinny ja turvallisuustaso ei alene merkittävästi häiriötilanteissa. Kyselyssä tiedusteltiin paloasemien sähkökatkoksiin varautumisen yksittäisiä ongelmakohtia, sekä alueilla laadittuja suunnitelmia ja toimintatapoja. Tämä edellyttää johtoa ja organisaatiota sitoutumaan niin resurssien kuin koulutuksien osalta. Aihetta on pohdittu yhteiskunnassa eri toimijoiden silmin, mutta paloasemien osalta tutkimusta ei ole tehty tässä laajuudessa. Toinen päätavoite oli selvittää niiden henkilöiden työllistyminen ja työtehtävät, joilla ei ollut lainkaan kokemusta pelastusalalta ennen palopäällystöopintojen alkamista. Kyselytutkimuksen ja kirjallisuuslähteiden perusteella paloasemien varautumisen taso, etenkin pitkittyneisiin sähkökatkostilanteisiin, ei ole riittävä. Palontutkintaa tekevät pelastuslaitoksilla kokeneet pelastusalan ammattilaiset. Useimmilla alueilla ongelma oli tunnistettu. Yhteiskunta on entistä riippuvaisempi sähköstä ja se heijastuu myös paloasemien sähkökatkoksien aikaiseen toimintaan ja tehtävistä suoriutumiseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin vallitsevaa lainsäädäntöä, kirjallisuuslähteitä ja haastatteluja aiheeseen soveltuvin osin. Vuodesta 2004 eteenpäin palopäällystön nuorisolinjan koulutusohjelmaan on voinut tulla valituksi hakemalla pelkällä lukion oppimäärällä, ylioppilastutkinnolla tai ammatillisella perustutkinnolla. Tämän pohjalta tulisi kehittää järjestelmä sen tasoiseksi kuin se koetaan tarpeelliseksi
Pelastusopiston julkaisema Pelastustoimen hallinto ja talous antaa opiskelijalle nimensä mukaiset perustiedot ja kertoo, mihin säädöspohjaan pelastustoimi perustuu. Palokuntayhdistys toimii on hakuteos alan tiedon lähteille. Maallikollekin löytyy kiinnostavaa tietoa muun muassa siitä mitä tapahtuu, kun puun sytyttää ja se alkaa palaa. Moni heistä on osallistunut Suomessa ja ulkomailla viime vuosina tapahtuneiden suuronnettomuuksien uhrien auttamistyöhön. Ongelma näkyy esimerkiksi siinä, että kunnat on jätetty syrjään erilaisia turvallisuusstrategioita luotaessa. Suuronnettomuustilanteiden kriisityö on psykososiaalista kriisityötä käsittelevä teos, joka sopii kriisityötä tekeville ammattihenkilöille ja alan opiskelijoille. Selkeän oppaan on tuottanut Suomen sopimuspalokuntien liitto Palosuojelurahaston avutuksella. Potilaan kohtaaminen ja hoito -osiossa paneudutaan muun muassa siihen, miksi ja miten reagoimme uhkaavassa tilanteessa aivojen toiminnallisesta rakenteesta lähtien. Kunnan pinta-ala on 6500 km 2 ja Rovaniemelle kertyy 180 kilometriä. Se soveltuu myös hätäkeskuspäivystäjien, pelastustyöntekijöidenja poliisien peruskoulutukseen. aalto@pelastustieto.fi. www.savukoski.fi/vpk koonnut: Kimmo Kaisto WANTED Etsimme paloja pelastusalaa tuntevia hyviä kirjoittajia lehden avustajiksi, valokuvaustaito on plussaa. Kirja on elävästi kirjoitettu ja kuvia on sopivasti. Paloasema oli rakennettu jo ennen VPK:n perustamista. Kirjan on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Tammi. Opetushallituksen julkaisema Nuohoojan käsikirja antaa hyvät perustiedot nuohoojan ammatista, työstä, työvälineistä, työtavoista ja työsuojelusta. Koillis-Lapissa sijaitseva Savukosken VPK on ensilähdön palokunta, joka vastaa ensisijaisesti Savukosken kunnan alueen operatiivisesta paloja pelastustoiminnasta. Kirjan on tuottanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. fi/tapaturmat. Helsingin VPK:n perustaminen vuonna 1864 aloitti uudenlaisen yhteiskunnallisen kehityksen maassamme. Jo 1400-luvulla asennettiin peltejä, jotta tulta voitiin säännöstellä. Erilaiset uhkakuvat ovat lisääntyneet ja täytyy pohtia, miten erilaisiin häiriötilanteisiin voi varautua. Soita tai meilaa päätoimittaja Esa Aallolle, 050 562 0735, esa. Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta muuttuvissa hallintoja palvelurakenteissa -kirja kertoo, että perinteisen suomalaisen yhteiskunnan ”lintokoto”ajattelun aika on ohi. Tuoreempia lukuja tapaturmista saa osoitteesta www.thl. Silloisessa sääty-yhteiskunnassa oli uutta ja ainutlaatuista, että palokuntatoiminta yhdistää eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia ihmisiä. Se kertoo millaisella säännöstöllä ja ohjeistuksella palokunnissa toimitaan. Palonehkäisyn ja nuohouksen historia -osiosta ilmenee, että Ruotsissa 1300-luvulla savupiiput tehtiin niin isoiksi, että ne voitiin puhdistaa niiden sisällä seisoen. Kirjan 12 luvussa käsitellään lisäksi muun muassa yhteistoimintaa kunnissa, työelämän tietosuojaja tasa-arvokysymyksiä, pelastustoimen tehtäviä, organisointia ja esitelläänpelastustoimintaan osallistuvia tahoja. Kirjassa käsitellään myös riskejä eri elämänvaiheissa ja erilaisissa ympäristöissä sattuvia tapaturmia.. Se on tarkoitettu lukijoille, jotka haluavat perehtyä ilmiöiden taustoihin ja muodostaa oman käsityksensä asioista. Kaikki eivät vieläkään tiedä sitä, että puut pitäisi sytyttää päältä. Vertaistuesta kerrotaan esimerkeillä muun muassa Myyrmannin kauppakeskuksen räjähdyksestä ja Konginkankaan bussionnettomuudesta. Kirja kuuluu Kuntaliiton ACTA-julkaisusarjaan. Kirjoittajien mukaan valtion ja kunnan harjoittama turvallisuuden hallinta on tällä hetkellä liian irrallista toisistaan. Savukosken VPK:n ensimmäinen paloauto oli pieni Land Rover, joka saatiin talvella 1956. Päivitykset löytyvät osoitteesta www.sppl.fi. Lukunsa on saanut myös palokuntayhteisön hyvinvointi, työturvallisuus ja tiedottaminen. Lyhyesti esitellään myös pelastustoimi Suomessa ja alan järjestöt. Merkittävä osa nuohoojan työstä on asiakkaiden opastamista oikeaan ja turvalliseen tulisijan käyttöön. Työturvallisuutta ja työsuojelua on käsitelty niin työnantajan kuin työntekijänkin näkökulmasta. Toiminta lähti käyntiin vasta VPK:n kolmannen perustamisen jälkeen vuonna 1959. Käsitteiden ja lakien yhteydessä kerrotaan lisäksi nettiosoite, josta saa lisätietoa. Kirja on tarkoitettu nuohousalaa opiskeleville ja nuohousalasta kiinnostuneille. Tiedot on koottu eri rekistereistä, haastattelututkimuksista ja muista selvityksistä. Tämän takia savupiippuihin alkoi kuitenkin muodostua nokea. Savukosken VPK:n tarinan rinnalla kerrotaan myös yhteiskunnan sekä paloja pelastustoimen kehityksestä. Tapaturmamekanismeista eritellään kaatumiset ja liukastumiset, hukkumiset, palokuolemat, tukehtumiset, paleltumiset ja myrkytykset. 54 1/2011 Alan kirjallisuutta Tapaturmat Suomessa tarjoaa perustiedot tapaturmien yleisyydestä, riskisryhmistä ja erityispiirteistä maassamme. Puoli vuosistaa kotiseudun turvana on Veikko Lindbergin työstämä Savukosken VPK:n 50-vuotishistoriikki. Laaja-alaiset eri kriisityön ammattilaiset esittelevät kirjassa näkemyksiään kriisityön suunnittelusta ja toteutuksesta
Nyt on palopäällikkö Sundquist kuitenkin toipunut niin, että on voinut kuluvan helmikuun alusta lukien ryhtyä jälleen hoitamaan virkaansa, mistä lausumme vilpittömän ilomme. 1/2011 55 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Kutsu ensimmäisiin kansainvälisiin palokuntakilpailuihin Palokuntien keskusliitto on saanut CTIF:n Palokuntien Kansainvälisen Toimikunnan jäsenjärjestöilleen lähettämän kutsun ensimmäisiin kansainvälisiin palokuntakilpailuihin, jotka pidetään Saksan Palokuntaliiton järjestäminä 23. palokuntalaiskokouksen yhteydessä ensi kesäkuussa Saksassa Bad Godesbergissa. Helsingin kaupungin palopäällikkö Tor Sundquist hengenvaarallisesti, ja hän on siitä lähtien ollut sairasja toipumislomalla. Alkuaikoina oli palokunnan henkilöstö pieni ja sen kalusto vaatimatonta, mutta aikojen kuluessa, kaupungin laajetessa ja sen asukasluvun kasvaessa, on ollut pakko tehostaa palokunnan toimintaa ja kehittää sen kalustoa. kilpailijoiden majoituksesta ja muonituksesta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Toimikunta kehoittaakin kansakuntia runsaslukuisena koettelemaan voimiaan toverillisessa kilvassa näissä ensimmäisissä palokuntaolympiaadeissa lähettämällä vähintäin yhden kilpailuryhmän jokaisesta maasta. Matkakustannukset on jokaisen maan itse huolehdittava. Helsingin palolaitoksen toiminta Helsingin kaupungin palolaitos tulee tänä vuonna toimineeksi 100 vuotta, joten sillä on takanaan pitkä kehityskausi. Nykyään, kun kaupungin asukasluku on jo 465000, vaaditaan myös sen palokunnalta suurempaa toimintamäärää, jotta se pystyisi turvaamaan kaupungin asukkaat ja rakennukset tulipalojen varalta. Erikoista juhlallisuuden tuntua kilpailuille on omiaan luomaan myös se, että kilpailupäivänä tulee kuluneeksi 100 vuotta Saksan Palokuntaliiton perustamisesta. Kilpailujen päätarkoituksena ei ole varsinaisesti palokuntakuntoisuuden osoittaminen ja punnitseminen, vaan eri maiden palomiesten rauhanomaisen yhteistyön julistaminen. Saksan Palokuntaliitto huolehtii 20.– 26.6. Palopäällikkö Tor Sundquist palannut hoitamaan virkatehtäväänsä Viime kesänä sattuneessa Tilgmannin kirjapainotalon järkyttävässä tulipalossa loukkaantui mm. 1/2011 55. Vuosi 1961 on maamme palontorjunnan juhlavuosi, sillä ensi syksynä täyttää pääkaupunkimme vakinainen palokunta 100 vuotta
Ne työntekijät, jotka havaitsivat lamput, pitivät niitä hyvänä ideana. ”Kun hälytys tulee, varatiekilven kummallekin puolelle sijoitetut vihreät lamput alkavat vilkkua. Kuukaudessa näitä päiviä on 16 ja niiden aikana palomiehet käyvät yli 300 kodissa. FWM 2/2009 Ruumis kellarissa?. 56 1/2011 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Daniel Nilsson väitteli keväällä 2009 Lundin korkeakoulussa poistumisreittien välinnasta. Tarvittaessa hän asentaa ilmaiseksi palovaroittimia. Kokeiluprojekti kestää puoli vuotta ja jos se osoittautuu onnistuneeksi, menettely otetaan käyttöön koko Hertfortshiren alueella. Vesisuihkujen jälkeen otettiin käyttöön kaksi vaahtoputkea, jotka kuluttivat yhteensä noin 400 litraa vaahdotetta. Seitsemän savumyrkytyksen saanutta vietiin sairaalaan. Useimmat asiakkaista ovat jatkuvasti kotonaan ja siksi on tärkeää, että heillä on toimivat palovaroittimet ja poistumissuunnitelmat. Pelastuslaitos tutkii myös järjestelmää, jossa savuilmaisimen hälytys välitetään hälytyskeskukseen. Palo aiheutti noin miljoonan euron vahingot. ”Englannissa käytettiin sinisiä valoja, joiden ajateltiin tuovan mieleen palokunnat, mutta näin ei käynyt. Pelastuslaitoksen edustaja myös varmistaa, että asukas pystyy tekemään hätäilmoituksen, jos palovaroitin hälyttää. Mutta läheskään kaikki eivät ole kunnossa eivätkä asukkaat osaa kokeilla niiden toimivuutta. Voimakkaan lämpösäteilyn vuoksi sammuttajat käyttivät tulensuojapukuja. ”Kun viimeinen ennakkomainos oli päättynyt, yleisöä kehotettiin poistumaan ja vihreät valot alkoivat vilkkua salin etunurkassa olevat varatien yläpuolella. Vettä tuotiin paikalle säiliöautojen vuoroajona ja samanaikaisesti selvitettiin pitkä imujohto. Tämä kiinnittää ihmisten huomion kilpeen ja sanoma varatiestä menee perille.” Tutkimuksessa kokeiltiin erivärisiä valoja. Ilmeisesti tielle vuotanut hydrauliöljy oli syttynyt. Turvatarkastuksessa palokunnan edustaja tunnistaa asunnon paloriskit, antaa neuvoja paloturvallisuuden parantamiseksi, suunnittelee poistumisreitin, tarkistaa, että uloskäytävät ovat esteettömät ja että palovaroittimet on sijoitettu ja asennettu oikein sekä ovat toimintakunnossa. Poliisin partioauto havaitsi edellä ajavasta autonosturista valuvan öljyä maantielle. Kiihtynyt nainen soittaa poliisin hälytyskeskukseen ja kertoo löytäneensä lattialla makaavan ihmisen, kun hän oli tyhjentämässä asumattoman talon kellaria romusta. Pelastuslaitos on jakanut hoitajille 1500 kaavaketta, jonka he täyttävät asiakkaan suostumuksella. Talonomistaja oli unohtanut mainita naiselle asiasta. FWM 1/2009 Syyllinen oli hiustenkuivaaja Idstein (Saksa). Tämän takia poistuminen kestää liian kauan. Jos asukas on vuoteenoma, häntä kehotetaan pitämään käden ulottuvilla matkapuhelin. Tätä ovea ei koskaan käytetä poistumiseen. Eräs palokuntalainen oli piilottanut nuken kellariin palokunnan seuraavaa harjoitusta varten. Kaavakkeet palautetaan pelastuslaitokselle, jonka edustaja ottaa yhteyttä asukkaaseen ja sopii tämän kanssa turvatarkastuksesta. Ihmiset poistuivat tämän oven kautta eikä kukaan mennyt tavallisen uloskäynnin luo. Enempää hän ei pysty kertomaan, koska hän säikähti ja juoksi heti ulos. Kun koe toistettiin ilman vilkkuvaloja, kukaan ei käyttänyt varatietä.” Kun vastaavanlainen koe tehtiin toimistossa, vilkkuvaloilla ei ollut vaikutusta. Poliisin kysymyksiin ei vastata. Punainen tulkittiin kielloksi, oranssi oli tulkinnanvarainen, mutta vihreä ymmärrettiin kutsuksi ja luvan antamiseksi. Asuntojen lisäksi vilkaistaan porraskäytäviä, kellareita ja ullakoita. Yleisölle ei kerrottu etukäteen kokeesta. Esikuvana on ollut englantilaisen Liverpoolin palolaitoksen toiminta. Palo oli syttynyt hiustenkuivaajasta, joka oli jätetty sohvalle. Kun kuljettaja pysäytti 72-tonnisen ajoneuvonsa, liekit löivät esiin ohjaamon takaa. Toistuvat renkaiden räjähdykset aiheuttivat heille vaaraa. Jos pelastuslaitoksen edustaja ei pysty auttamaan asukasta, hän ottaa yhteyttä toisiin viranomaisiin. Danielin mukaan ihmiset toimivat tutussa ympäristössä totutulla tavalla. Teksti Karen Connor, Fire, November 2009 Kodin paloturvallisuuden ylläpito Fellbach (Saksa). Palo levisi nopeasti koko ajoneuvoon. FWM 2/2009 Hertfortshire (Englanti). ”On todettu, että useimmat käyttävät tuttuja uloskäytäviä eivätkä varateitä. Näillä hoitajilla on 1500 asiakasta ja asiakkaiden määrä kasvaa sadalla kuukaudessa. Teksti Per Larsson, Tjugofyra7, 2/2009 Ensin öljyt tielle, sitten tulipalo Mölln (Saksa). Tarkempi tutkiskelu osoittaa, että jalat kuuluvat mallinukelle. Hätäkeskus hälytti paikalle seitsemän palokuntaa ja ambulanssin. Paikalle hälytetty poliisipartio näkee todellakin jalat, jotka pistävät esiin kaapin takaa. Tällaisia järjestelmiä on jo käytössä Englannissa. Jokaisella vuorolla on kaksi kotikäyntipäivää kuussa. Tutkimuksessani olen yrittänyt vaikuttaa henkilöiden reitin valintaan niin, että he huomaisivat varatiet ja ymmärtäisivät, että niitä voi käyttää ilman, että esimerkiksi laukaisee murtohälytyksen tai saa haukut.” Eräs ratkaisu varatien käyttöä koskevien estojen poistamiseksi ovat vilkkuvat valot. Dala-Mittin pelastuslaitos suoritti kolmessa kuukaudessa tuhat kotikäyntiä. ”Aluksi ihmiset ihmettelivät, mitä me oikein puuhailemme. Mutta sen jälkeen, kun annoimme haastattelun paikallislehdelle, suhtautuminen on ollut myönteistä”, kertoo palomies Johan Bolins. Havaituista puutteista raportoidaan. Useita asukkaita pelastettiin tikasautolla savun täyttämistä kodeistaan. Palomiehet ovat todenneet, että useimmissa asunnoissa on palovaroittimet. Hertfortshiren pelastuslaitos on käynnistänyt kokeiluprojektin, jossa kolmen alueen 117 kotisairaanhoitajaa koulutetaan tekemään paloturvallisuustarkastuksia. Vihreä valo yhdistetään parhaiten turvallisuuteen.” Elokuvateatterissa tehdyssä kokeissa saatiin hyviä tuloksia. Teksti: Karin Wandrell, BrandSäkert 5/2009 Vihreää valoa poistumisteille Palomies käy joka kodissa Borlänge (Ruotsi). Palokunnan saapuessa kohteeseen pienkerrostalon koko yläkerta paloi
Tehdas on jaettu palovaroitintehtaaseen ja häkävaroittimia valmistavaan laitokseen. Fyrnetics rekrytoi joka vuosi noin 200 uutta työntekijää. Jos joku väittää Suomenlahden liikennettä vilkkaaksi, voisi vertailun vuoksi käydä katsomassa reittiä Kowloon–Shenzhen. Kun sitten vihdoin pääsin heti maanantaina viisumianomukseni kanssa Kiinan lähetystöön, ei passi kelvannutkaan, koska se ei olisi ollut voimassa neljä kuukautta matkalta palaamisen jälkeen. Perinteistä suomalaista. Koska Fyrnetics:n tehdas sijaitsee vain noin 40 km:n päässä Hong Kongista Changan Townissa Dongguanissa Kiinan Kansantasavallassa, minulle tuli oivallinen tilaisuus käydä siellä FireAsia-messujen ohessa. He odottivat pääsyä työhönottotoimistoon. Henkilökuntaa Fyrneticsilla on noin 2000 sekä noin 100 toimihenkilöä. Fyrnetics valmistaa varoittimensa käytännöllisesti katsoen alusta loppuun itse. Palovaroittimia Kiinasta sa matalien sermien erottamissa looseissaan keskellä konttoritilaa. Kuva tehdassalista. Arvatenkin työhaussa. Vaivoin hankittu viisumi kelpasi satamassa Kiinan viranomaisille ja niin oltiin Kiinan kansantasavallassa. Suurin osa viennistä menee Yhdysvaltoihin. Esimiehille ja päälliköille on omat huoneet ikkunoiden ääressä. Laadukasta ja siistiä Fyrneticsin tehtaat ovat saavuttaneet laatujärjestelmän toiseksi korkeimman tason. Tunnetuin on Uusi Vuosi, jolloin kaikki ovat lomalla vähintään kaksi viikkoa. Yleisvaikutelmaksi maisemista jäi korkeita vuoria, ei juuri yli kolmikerroksisia taloja, kaltereita parvekkeilla varkaiden pelossa, aika roskaista ja pölyistä. Niissä on sisällä nestettä, puhdistettua, ionisoitua vettä. Konttorikierroksen jälkeen tuli tehtaan johtaja Lee tervehtimään. Ne on sijoitettu häkävaroitintehtaan yläkertaan. Varoittimien raaka-aine eli muovi tulee pieninä rakeina ja niistä sulattamalla valetaan varoittimien kannet ja pohjat. Teksti ja kuvat: Antti Soininen. Tehtaalla oli vastassa asiakaspalvelupäällikkö Jenny Zhang. Siellä on dormitoriot, makuusalit ja lisäksi yksiöitä ja kaksioita toimihenkilöille. Konsernin jokainen yksikkö on mukana järjestelmässä. Annoin pitkään yhteistyökumppanina toimineelle Jennylle tuliaisena Mariskoolin ja hänen tiimilleen Fazerin sinistä suklaata. Seuraavaksi levyistä leikataan pois tinaamisen jäänteet. Eri mallisia varoittimia valmistuu noin 1,2–1,5 miljoonaa vuodessa. He työskentelevät ahkerasti ja lomia on vähän. Palo-häkävaroittimien pohjalevyn valmistusta. Henkilökunnan lukumäärä ei kasva tuolla parilla sadalla vuosittain, mutta melkoisesti kuitenkin. Sen huomaa kaikkialta, siellä on siistiä, paikat ovat järjestyksessä, ja yritys tekee tulosta. Siksi häkävaroitinta ei saa jättää kylmälle mökille talveksi. Ensiksi tuli kiinalainen uuden vuoden loma, joka lopetti viisumien hakemisen viikoksi. Täsmälleen aikataulun mukaisesti Tallinnan pikalaivojen kokoinen katamaraani lähti kohti Kiinaa. Toimihenkilöt istuvat omisPalovaroittimien ionisaatiokammioiden kiinnitys suojakuoreensa. 1/2011 57 K idde Finland Oy tuo maahan UTC-konsernin omistaman Fyrnetics Ltd:n paloja häkä-varoitintehtaan valmistamia varoittimia. Matkalle Kiinaan tarvitaan viisumi. Teimme lyhyen kierroksen tehtaan konttoritiloissa. Sen nimi on A.C.E. Kun se on tehty, jokainen pohjalevy testataan. Fyrneticsin tehtailla on muista provinsseista tulleille työläisille omat majoitustilat. Vain palovaroittimien ionisaatiokammiot ja piikiekot tulevat muualta. UTC:lla on oma maailmanlaajuinen laatujärjestelmänsä. Toisella portilla oli noin 50 metrin jono nuoria ihmisiä paperinippu käsissään pyrkimässä tehtaalle sisään. Sen hankkimisen pitäisi olla yksinkertaista, mutta ei se aina niin ole. Siistiä kuin sairaalassa! Kuvassa on valmiita häkätunnistimia menossa testaukseen. Sekä paloettä häkävaroitintehtaalla on omat konttoritilansa. Tervehdimme ja vaihdoim me käyntikortteja kiinalaiseen tapaan. Tuotannosta vastaava johtaja Robert Wu tuli paikalle hetken päästä. Kiinassa on hyvin tyypillistä, että ihmiset matkustavat kaukanakin sijaitsevista maakunnista alueille joilla on työtä. Levyn alapuolella on sulaa tinaa, joka kiinnittyy levyyn liittäen komponentit toisiinsa. Uuden passin sain päivässä ja lopulta oli viisumikin passiin liimattuna torstaina päivää ennen matkalle lähtöä. Kunkin osa-alueen ”esihenkilöillä” on työhuoneensa omien alaistensa vieressä. Tehtaan ympäristössä huomasin – kun olin saamastani tiedosta viisastunut – paljon muitakin nuoria pieni laukku tai pussi kädessään. Kävellessämme palovaroitintehtaalta häkävaroitinosastolle meidän piti kiertää jalkakäytävää pitkin ulkokautta kahden vartioidun portin lävitse
Juhlakirjaan on mukava tarttua ja se tempaisee heti mukaansa. Kirjan ovat kirjoittaneet FT Outi Ampuja, FT Anne Mäkinen ja FM Samu Nyström. Lisäksi Nyström tarkastelee, millaisia intohimoja pelastajien toiminta on herättänyt sekä kaupunkilaisten keskuudessa että tiedotusvälineissä. Kirjan toisessa osassa näkökulma siirtyy lähemmäksi yksittäistä palomiestä. Olemme helsinkiläisen hyvä ystävä ja hädän hetkellä aina käytettävissä. Kolmen ammattitutkijan kirjoittamassa teoksessa sukelletaan maamme vanhimman palokunnan historiaan. Kirja kertoo elävästi, missä kaikessa Helsingin kaupungin pelastuslaitos on ollut mukana 150-vuotisen historiansa aikana. Juhlavuonna tuomme myös esille yhdessä Suomen Palopäällystöliiton kanssa pelastustoimen valtakunnalliset arvot: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti. Tätä osuutta varten Outi Ampuja on tutkinut laajasti palomiesten työn arkea, kokemus maailmaa ja palomiesyhteisön normeja. Mukana on myös paljon tarinoita palomiesten työstä palomieshuumoria unohtamatta. turvallisuusviestinnän seminaari, Finsec-messut (pelastustoimen viestintähenkilöille) 9.11.2011 .................Studia generalia luentotilaisuus aiheena Pelastustoiminta nyt ja huomenna JUHLAVUODEN OHJELMA 58 1/2011 150 vuotta stadin turvana nialaiseksi pelastuslaitokseksi. Juhlavuoden kunniaksi pelastuslaitos on julkaissut lähes 500-sivuisen juhlakirjan Kun jotain sattuu – Paloja pelastustoimi Helsingissä 150 vuotta. Kirjan neljännessä osassa Anne Mäkinen käsittelee Helsingin paloja pelastusasemien rakentamisen historiaa ja arkkitehtuuria sekä niiden käyttöä, kuten asumista asemalla. Samu Nyströmin kirjoittamassa kirjan kolmannessa osassa tarkastellaan pelastuslaitosta ja palomiehiä osana helsinkiläistä kaupunkiyhteisöä. Mäkinen pohtii tekstissä myös rakennuksiin liitettyjä merkityksiä ja sitä, millaisia asioita rakennuksilla on haluttu viestiä eri aikakausina. Tässä osassa pohditaan, miten pelastuslaitos on näkynyt ja kuulunut kaupunkikuvassa ja miksi helsinkiläiset palomiehet ovat ”Stadin brankkareita”. Työn arkea ja palomieshuumoriakin Juhlateos on jaettu neljään pääosaan. Juhlakirja edustaa niin sanottua uutta historiankirjoitusta, jossa pelastuslaitosta ja palomies-sairaankuljettajia on tutkittu monista eri näkökulmista. Pelastuslaitokseen voi aina luottaa, pelastuskomentaja Kari Lehtokangas vakuuttaa. Runsaasti kuvitettu teos sisältää paljon ennen julkaisemattomia valokuvia ja teoksen loppuun on kerätty palomiesten slangisanastoa. Juhlakirjan ensimmäinen, Outi Ampujan kirjoittama osuus, kertoo pelastuslaitoksen historiasta ja laitoksen muuttumisesta palolaitoksesta mo16.2.2011 ..................Studia generalia -yleisöluento aiheena Turvallinen Helsinki – Sinua varten 30.3.2011 ..................Studia generalia -yleisöluento aiheena Ensihoito kaupunkilaisen näkökulmasta 10.5.2011 ..................Ensihoidon asiantuntijaseminaari (kutsuvierastilaisuus) 10.5.2011 ..................Helsingin Palokunnan soittokunnan juhlakonsertti Finlandia-talolla 10.8.2011 ..................Palomiesten CrossFire PM-kisat Rautatientorilla 8.9.2011 ...................Suuri palokuntaja turvallisuuspäivä Narinkkatorilla ja Lasipalatsin aukiolla 14.9.2011 ..................Studia generalia yleisöluento aiheena 2000-luvun uhkat ja väestön suojaaminen Helsingissä 30.9.2011 ..................Juhlaseminaari kaupungintalolla (kutsuvierastilaisuus) 11.–.12.10.2011 .......Kv. Helsingin pelastuslaitoksen rakennuksista ei ole tätä ennen tehty kokonaisvaltaista rakennusja arkkitehtuurihistorian tutkimusta. 58 1/2011 H elsingin kaupungin pelastuslaitos täyttää tänä vuonna komeat 150 vuotta. Kirjan eri lukujen näkökulma vaihtelee mikrohistoriasta historialliseen sosiologiaan, kulttuurihistoriaan ja arkkitehtuurin historiaan. Yleisöluentoja ja kaupunkitapahtumia Juhlakirjan julkaisemisen lisäksi pelastuslai. – Pelastuslaitos on aina arvostanut perinteitä ja juhlakirjassa on uudella tavalla valotettu pelastuslaitoksen moniulotteisuutta
> FM Samu Nyström on helsinkiläinen tutkija, joka valmistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopistolla. Luentopaikka on Helsingin yliopiston päärakennuksen pieni juhlasali osoitteessa Fabianinkatu 33. tos järjestää vuoden 2011 aikana useita yleisötilaisuuksia ja ennen näkemättömiä kaupunkitapahtumia. Käsi sammutinta käytetään, jos kädet ovat tulessa. Brankkareiden imago alkoi hämärtyä. Maallikoille pintapelastaja, pelastussukeltaja ja sammakkomies on tyyppi, joka lasketaan alas helikopterista. Juhlavuoden kantavana teemana on turvallisuustietouden levittäminen ja turvallisemman huomisen rakentaminen yhdessä kaikkien pääkaupunkiseudun asukkaiden kanssa. Päivystävä palomestari tai vuoromestari. P3 on toisissa laitoksissa P4. Aluepelastuslaitokset ovat yhdistäneet pelastuslaitokset suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Paloja pelastustoimen ammattilaiset ovat tottuneet näkemään itsensä mitä ihmeellisimmissä ammattinimikkeissä. Suurin osa kunnista toimii sopimuspalokuntien varassa. helmikuuta klo 12–16 pidettävän yleisöluennon ”Turvallinen Helsinki – Sinua varten” aiheita ovat ”Helsingin palosta moderniin onnettomuuksien ehkäisyyn, ”Pelastustoimen riskikartoitus ja resurssien määritys Helsingissä”, ”Miksi näin pääsi tapahtumaan. Sairasautoissa työskentelee kuljettaja ja apumies. 1/2011 59 Keskustelua Tulipalot ja onnettomuudet ovat jokapäiväistä uutismateriaalia. Hän on julkaissut useita historian alaan liittyviä teoksia ja artikkeleita. Savusukeltaja tekee sirkuksessa temppuja. Perinteisen palomiesnimikkeen muuttamista kritisoitiin alalla vahvasti. Konemies. Epäiltiin pelastajien sekoittuvan pahimmillaan Pelastusarmeijaan. Ilman apumiestä paareja ei saisi kannettua. Keitä ovat nämä uutisissa esiintyvät palosukeltajat ja ambulanssien apumiehet. Useimmat pienet tulipalot on sammutettu vaahtosammuttimilla. Lehdissä ei kuitenkaan sekoiteta poliisia ja vartijaa keskenään; mitään ammattikuntaa väheksymättä. Hallinnollisella puolella erilaisia päälliköitä on kymmeniä. Palomieskurssit muutettiin pelastajakursseiksi. Jyrki Vesa Helsinki Ambulanssin apumies ja palosukeltaja Pintapelastajat. On pelastuspäälliköitä tai pelastuskomentajia. Tiedottamista pidetään tärkeänä, mutta maallikot eivät tiedä mistä puhutaan. Ammattinimikkeet ovat muuttuneet koko alalla. Geofilus-viilissä toimii tehokkaasti pelastajabakteeri. 16. Vuosikymmenien ajan palolaitoksia johtivat palopäälliköt. Juhlavuoden koko ohjelma on esitelty kattavasti osoitteessa www.pelastuslaitos150.hel.fi. Palomiehen ja sopimuspalokuntalainen sekoittaminen on monen brankkarin mielestä sama kuin tuolin ja sähkötuolin vertaaminen. > FT Anne Mäkinen on taidehistorioitsija ja rakennusarkkitehti, joka työskentelee kulttuuriympäristöyksikön päällikkönä Helsingin kaupunginmuseossa. > FT Outi Ampuja on vapaa tutkija ja tietokirjailija, joka on julkaissut useita historian alaan liittyviä teoksia ja artikkeleita. Juhlakirjaa myy Akateeminen kirjakauppa pääkaupunkiseudulla.. Toimittajien kutsuminen pelastuslaitoksille tutustumaan toimintaan ja alan termeihin saattaisi poistaa ambulanssien apumiehet lehtien sivuilta. Palomies työskenteli palolaitoksella. Operatiivisia tehtäviä hoitivat palomestarit, paloesimiehet ja palomiehet. Näitä palokuntia johtavat palokuntien päälliköt ja paloautoissa toimivat palokuntalaiset. – Onnettomuuksien ennaltaehkäisy tositapausten valossa sekä ”Joka kodin paloturvallisuus ja onnettomuuksiin varautuminen”
Paloasemarakennukseen vaihdettiin kolmilasiset ikkunat. Olemme nyt mukana Porin alueella joukkuelähdöissä ja toimimme myös Kanta-Porin paloaseman varayksikkönä purkamassa päällekkäisten tehtävien sumaa. – Vanhaa paloasemarakennusta on kunnostettu vähitellen, ja viitisen vuotta sitten kunnostettiin vanha letkutorni, johon saatiin museovirastolta avustusta. Lisäksi tehtiin monia entisöimisja muita korjaustoimenpiteitä. Julkisivuremonttien kokonaiskustannukset olivat 211000 euroa, josta EU-avustuksen osuus oli 108800 euroa ja EU-rahan saamisen ehtona ollut Porin kaupungin avustus 27200 euroa. Pian aika rauhoitetaan niiltä ja aletaan valmistautua juhlavuoteen, Vallin kertoo. Varsinaista lähtöaikaa emme ole sopimuksella määritelleet, mutta ensimmäisen yksikön saamme liikkeelle alle kymmenessä minuutissa vahvuudella 1+4. Hanke toteutettiin VPK:n ja asian tuntijatahojen yhteistyönä. Toisen yksikön vahvuus on 1+3 ja yksi mies miehittää säiliöauton. Pöydän ympärillä myös: Teuvo Kaapeli, Altti Lehtola, nykyinen pj. – Kun myönteinen rahoituspäätös tuli vuoden 2009 syksyllä, ryhdyttiin töihin, ja kesällä 2010 ravintolarakennuksen lahot puuosat uusittiin ja vanhat yhdeksän maalikerrosta poistettiin. – Työt antavat palokuntalaisille myöden eikä työnantaja katso karsaasti hälytykseen lähtevää. Porin VPK:lla ei Vallinin mukaan ole samaa ongelmaa kuin valitettavan monella palokunnalla Suomessa. – Palokunta täyttää 150 vuotta parin vuoden kuluttua ja sitä silmälläpitäen tehdään kunnostuksia. – Meillä on sopimuksen mukaan käytettävissä kymmenen miestä, kaksi sammutusyksikköä ja yksi säiliöauto. Porin VPK:ssa on tällä hetkellä 220 jäsentä. Lisäksi palokunnassa toimii nuorisoja naisosasto sekä veteraaneista koostuva esikunta. Hälytysosastossa on runsaat 40 henkeä, jotka saavat hälytyksen tekstiviestillä. Viime vuonna Porin VPK:lla oli 125 hälytystä, joka on hieman enemmän kuin aikaisemmin. Hälytysmäärät kasvaneet Porin VPK:n toiminta nousi puheenjohtaja Vallinin mukaan uudelle tasolle pelastuslaitoksen kanssa tehdyn uuden sopimuksen ansiosta. Petri Vallin, Veikko Rosenholm, Lauri Lempinen, Osmo Ahlfors ja Pertti Koponen.. – Rahallinen korvaus antaa meille paremmat mahdollisuudet hoitaa operatiivista toimintaa. Päivälähtöihin on ainakin toistaiseksi löytynyt hyvin väkeä. – Viimeksikin saimme kokoon 15 miestä päivähälytyksessä. 60 1/2011 Porin VPK:n omistama kiinteistö kuului niiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten joukkoon, jotka kuntokartoituksen perusteella kunnostettiin EU-tuella. Rakennuksen korjausrappaus ja maalaus toteutetaan ensi kesänä, palokunnan puheenjohtaja Petri Vallin kertoo. Porissa kunnostettiin VPK:n talo EUtuella Teksti ja kuvat: Esa Aalto Esikuntaosasto kokoontuu VPKtalon kunnostetulla saunaosastolla kunniapuheenjohtaja Matti Kraapon (vas.) johdolla. Myös soittokunta toimii Porin VPK:ssa. – Vasteuudistukset ovat lisänneet hälytysten määrää. Värisävyiksi valittiin vanhoista maaleista toiseksi vanhimmat, luonnonkivisokkeliin soveltuvat harmaat. N ykyinen Punainen Kukko -ravintolarakennus, eli vuonna 1894 rakennettu palokunnantalo sekä vuonna 1899 valmistunut ja vuonna 1937 korotettu paloasemarakennus, jossa Porin vakinainen palokunta toimi vuosina 1926–1961, olivat kartoituksen kohteina
Liiton anomat ja SPEKin myön tämät ansiomitalit jaettiin seuraaville liitossa tai paloalalla Sammutinhuoltoliikkeiden liitosta Paloturvallisuusliikkeiden liitto Kuvassa: Anna Helminen, Juha Peltomaa, Raino Länsileimu, Pekka Massinen, Pekka Rissanen, Risto Raitio ja Riitta Piironen. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Oulussa 1.2.2011 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 21.4.2011 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Kilpailun järjestää Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Uusi nimi otettiin innokkaasti vastaan ja sen todettiin kuvaavan paremmin jäsenliikkeiden tämän päivän toimintaa. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Äänestä vuoden 2010 paras kansi ja voita yllätyspalkintoja! Äänestää voit 28. Juhlassa muistettiin Tulikukko-lasipatsain liiton entisiä puheenjohtajia ja sihteeriä: 1982–1982 Otto Kuosmanen 1983–1987 Pertti Liuha 1988–1989 Ossi Kaukiainen 1990 Lars Falck 1991–1992 Reino Pihlajamaa 1993–2001 Hannu Kimiläinen 2002 Juhani Lankinen 2003–2009 Hannu Kimiläinen 2010– Anna Helminen Irmeli ja Antero Lasturantaa muistettiin toiminnasta liiton sihteerinja rahastonhoitajan tehtävissä usean vuoden ajan. • Palokalusto myydään auton mukana • Pohjahinta 99990 € (ei arvonlisäveron vähennysoikeutta) Säiliöauto on nähtävissä Pelastusopistolla, Hulkontie 83, 70820 Kuopio. pitkään toimineille henkilöille: Raino Länsileimu, Turun Sammutinhuolto Oy; Juha Peltomaa, Lahden Palokalusto Oy; Pekka Rissanen, Peltaco Oy; Pekka Massinen, Interenergy Presso Center; Risto Raitio, Tukes. Jäsenet eivät enää tarjoa pelkästään sammutinhuoltoa, kuten ehkä joskus aiemmin, vaan tarjolla on kattava valikoima paloalan tuotteita, palveluita ja koulutusta.. • Auton moottorilla on dieselöljyllä toimiva jäähdytysnesteenlämmitin. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Sammutinhuoltoliikkeiden liitto ry juhli 30-vuotista taivaltaan Vantaalla viime lokakuussa. Hän työskentelee muun muassa tieturvakoulutuksen parissa. • Vesisäiliö noin 11000 litraa automaattisella täyttöventtiilillä. Tarjoukset on jätettävä edellä mainittuun osoitteeseen suljetussa kirjekuoressa viimeistään perjantaina 7.4.2011 klo 12.00. • Palopumpussa on automaattinen vaahtonesteen annostelija ja ylikuumenemisen rajoitin. Vastuualueina hänellä ovat pääasiassa työturvallisuustuotteet, työsuojaimet ja ensiaputarvikkeet. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. SPEK Tradenomi Heli Hätönen aloitti 1.12.2010 koulutussuunnittelijana SPEKissä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Tiedusteluihin vastaa Antti Silvennoinen, puh. • Palopumppu ja sen venttiilit lämmitetään moottorin jäähdytysnesteellä, kuten myös pumpputila. helmikuuta asti. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. ÄÄNESTÄ VUODEN 2010 PARAS KANSI! Surfaa osoitteeseen www.pelastustieto.fi ja kehitä lehteä kanssamme. Pelastusopisto myy tarjousten perusteella: Palokuntien SM 2011 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Ouluun lauantaina 28.5.2011. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta Nimityksiä PELTACO OY Petri Mönkkönen on aloittanut Peltaco Oy:n uutena myyntipäällikkönä 1.1.2011 alkaen. Kirjekuoressa on oltava merkintä ”säiliöauton ostotarjous”. 1/2011 61 Säiliöauto Scania P114 (O13) • Moottori 380 hv • Allison automaattivaihteisto • Rekisterinumero GFG-790 • Ensirekisteröinti 7.1.2003 • Autolla on ajettu noin 40000 km • Moottori 380 hv • Allison automaattivaihteisto • Vetotapa 6 x 2 • Akseliväli 4100 + 1315 • Auton pituus on noin 9,1 m • Ohjaamo 1 + 1 • SAURUS-korirakenne • Esteri D 240 -peräpumppu akselivoimansiirrolla automaattivaihteiston voimanotosta, pumppua voidaan käyttää auton liikkuessa. Muutos oli liitolle ajankohtainen, koska myös jäsenistön toiminta ja palvelutarjonta on muuttunut selvästi viime vuosien aikana. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuyksikön nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Sammutinhuoltoliikkeiden liitto muutti nimensä Paloturvallisuusliikkeiden liitto ry:ksi. Säiliöauto voidaan luovuttaa kesällä 2011. Hätönen on aiemmin toiminut turvallisuusalan kouluttajana Hyria koulutus Oy:ssä. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. Teemana on: ”Pelastustoiminta harvaan asutulla alueella”. (071) 875 3512. • Vaahtonestesäiliö noin 700 litraa • Katolla, takana käsikäyttöinen vesitykki varustettuna sumukärjellä • Ohjaamon takana ohjaamosta kauko-ohjattava tykki • Korirakenne ruostumatonta terästä • Kesäja talvirenkaat. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana
Whelen Hälytysvalot . (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Turvakilpiä. Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. Ensihoito, pelastus ja hälytysvälineet Hälytys ja viestintälaitteet Kilvet Hälytys ja viestintälaitteet Palopumput Palo ja pelastusautot Palokuntaasut Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Koulutustarvikkeet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio | www.peltaco.com . Soita ja sovi tapaaminen. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 62 1/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. mukaan. Ferno Paarit . 040-561 7689. HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 08-442 131 Uusi kuvasto hintoineen
. HELMIKUUTA. (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. 38 10 /2 01 23.12. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. 1/2011 63 PELASTUSTIETO 1/2011 ILMESTYY 10. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vssvarusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 20 Kemikaalit iso riski liiketalon palossa Muhoksella s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. 14 Seuraava lehti ilmestyy 10.3. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 12 Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. . PAINA liitin kiinni » PIKALIITIN TW154 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. / . 58 9/ 20 10 25.11. 8 Missä se taas on...?!. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi. 16 Tavoitteena oltava nolla työtapaturmaa s. TURVALLISUUS 2010 | KIINTEISTÖTURVALLISUUS 2010 | TYÖHYVINVOINTI 2010 | 8.–11.9.2010 TUHTI MESSULEHTI Turvallisuus -messuilla Näin suunnistat NYT AUKI MYÖS LAUANTAINA 11.9.! PELASTUSTIETO 10/2010 ILMESTYY 23.12. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMAKALENT ERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. ”Työaikamalliin kanta perehtymisen jälkeen” s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Pääskylahden VPK sammui miehistöpulaan s. / . A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh
Keskeiset tehtävät ovat aluepelastuslaitoksen vakinaisen henkilöstön sisäisen koulutuksen suunnittelu, koordinointi ja osaltaan toteutus. PALOMESTARI 1-001-11. Lisätietoja www.tampere.fi/tyo, jätä hakemuksesi IMURIin. Lisätietoja antaa johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen, puh. Minnan tavoittaa numerosta 044728 0401 sekä osoitteesta: ilmoitukset@pelastustieto.fi Ilmoitusmyynti Minnalle Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen aluepelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta koko Pirkanmaan alueella. Lisätietoja antaa palopäällikkö Ari Vakkilainen, puh. Palomestari kuuluu onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja kehittämisen vastuualueen laatuja työhyvinvointiyksikköön. Lisätietoja antaa koulutusmestari Timo Halme, puh. Hakemuksia koskeviin tiedusteluihin vastaa TampereRekry, puh. 0400 697 601. 64 1/2011 Avoimia virkoja & toimia Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta hakee PELASTUSPÄÄLLIKKÖÄ vakituiseen virkaan Helsinkiin. Lisätietoa ja hakemukset www.valtiolle.fi. Markkinointisihteeri Minna Kamotskin vastaa Pelastustietolehden ilmoitusja tilausmarkkinoinnista 1.3.2011 alkaen. Lisäksi tehtävään kuuluu osallistuminen P30-varallaolopäivystykseen. Minna on työskennellyt Pelastustiedossa vuodesta 2002 alkaen hoitaen lehden tilausmarkkinointia. Haettavana olevista paloesimiehen viroista 4 on vuoroesimiehen virkaa. Palkkaus 3338,23 euroa/kk. Paloesimiehet toimivat työvuorossaan esimiestehtävissä ja hälytystoiminnassa pelastusyksikön johtajana. (03) 5653 4111. 040 834 6414. Mainitse hakemuksessasi minkä pelastusalueen virkaa haet. Virkojen palkkaus määräytyy kuntien teknisen sopimuksen mukaisesti. KUUSI PALOESIMIESTÄ 1-002-11 sekä voimassaoleva BC-luokan ajokortti. Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta hakee hakee pelastuspäällikköä vakituiseen virkaan Helsinkiin. Työaika on yleistyöaika (38,25 h/vko). 040 569 8981. Palkkaus 3 338,23 euroa/kk. Valitun tulee toimittaa enintään 6 kk vanha kuntotestitulos (suoramenetelmä), joka on suoritettu Pelastusopiston hyväksymässä testilaitoksessa. Lisätietoa ja hakemukset www,valtiolle.fi. Palotarkastajat kuuluvat onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja kehittämisen vastuualueeseen, tehtävinään onnettomuuksien ennaltaehkäisyn tehtävät. Hakuaika kaikkiin virkoihin päättyy 1.3.2011. Hakuaika 28.2.2011 mennessä. Viran työaika on poikkeusluvan mukainen vuorotyö 24 h keskimäärin 42 h/vko. Lisäksi edellytetään B-ajokortti. Hakuaika 28.2.2011 klo 16.15 mennessä. Lisäksi edellytetään sekä yleiskestävyyden että lihaskunnon osalta vähintään kuntoluokka hyvä SM:n ohjeen B:12 mukaisesti. Virkoihin liittyvät lisäkoulutukset tai aiempi pelastustoimen työkokemus voidaan katsoa eduksi valintaa tehtäessä. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä työterveyshuollon hyväksymällä lääkärintodistuksella, että hän on terveytensä puolesta sopiva virkaan ja annettava suostumus, jolla aluepelastuslaitos hankkii suppean turvallisuusselvityksen virkaan soveltuvuuden tarkistamiseksi. Palotarkastajien toimipisteet sijaitsevat eri puolilla Pirkanmaata. Kelpoisuusvaatimuksena on valtioneuvoston asetuksen 787/2003 12 §:n VIISI PALOTARKASTAJAA 1-003-11 mukainen päällystöltä vaadittava pätevyys tai soveltuva ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu tutkinto sekä riittävä perehtyneisyys pelastustoimen tehtäviin. Kelpoisuusvaatimuksena on valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta 787/2003 12 §:n mukainen alipäällystöön kuuluvalta vaadittava pätevyys Kelpoisuusvaatimuksena on valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta 787/2003 12 §:n mukainen päällystöön kuuluvalta vaadittava pätevyys sekä voimassa oleva BC-luokan ajokortti. Toimialue on jaettu kolmeen pelastusalueeseen (itä, länsi ja pohjoinen)
aikakausmedia.fi KUVA: RAPHAËL LUGASSY 20 KYLLÄ, LOPUT OVAT AIKAKAUSLEHTIÄ. * KMT LUKIJA S2009/K2010 (PAINETUT LEHDET) SADASTA MIEHET PARHAITEN TAVOITTAVASTA LEHDESTÄ ON SANOMALEHTIÄ TAI NIIDEN LIITTEITÄ*.. AIKAKAUSLEHTIMAINOKSELLA. 1/2011 65 TAVOITA MIEHET
J ohtava palotarkastaja Pekka Mutikainen Tampereen aluepelastuslaitokselta sanoo, että porraskäytävään johtava ovi oli porttikonkimaisessa syvennyksessä, jota reunustivat lasiseinät. PELASTUSTIE TO 2/2011 ILMESTYY 10. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Puh. kerroksen tasanteilta. 3.6. MAALISKUUT A TEEMALLA HÄLYTYSAJO NEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. 441 612 Painotuote AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Pelastustieto 10/2010:n kiinnostavimmaksi äänestettiin sivulta 8 alkanut juttu pitserian tulipalosta Tampereella. Lisäksi moni yrittäisi tutkia mistä savu tulee tai käydä soittamassa naapurin ovikelloa. Jos ihmiset olisivat malttaneet pysytä kodeissaan, kuolonuhreilta olisi Mutikaisen mukaan mitä todennäköisimmin vältytty. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Kehitä lehteä! Arvomme joka kuukausi palkintoja vastanneiden kesken! Voit osallistua myös osoitteessa www.pelastustieto.fi > PARAS JUTTU. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 2 10.3. Syvennys, joka erotti sisäänkäynnin porraskäytävään ja ravintolat, on luokiteltu ulkotilaksi. Paloon liittyvä kolumni sivulla 54. Osa heistä ei kuitenkaan ollut kotona. 18.2. Nuoret kuolivat porraskäytävään Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella toteutettiin alkuvuonna yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa kyselytutkimus, jolla pyrittiin selvittämään lähinnä kerrostaloasukkaiden tietämystä paloturvallisuusasioissa. Palomiehet löysivät kuolleet rappukäytäviltä ensimmäisen kerroksen ja 4.– 5. Tällaisella toiminnalla altistuu kuitenkin itse vaaraan tulipalotilanteessa. Palaamme siihen seuraavassa numerossa. Lisää aiheesta seuraavalla sivulla. Ellei tuli ole irti omassa kodissa, se on turvallisin paikka. Vasemmalla kulkuaukko sisäänkäyntiin, joka johti porraskäytävään, jossa olivat palon uhrit. Osastointi petti liian nopeasti. Tämän takia palo ja savukaasut pääsivät porraskäytävään. – Siihen liittyy myös tarrakampajana, jossa asukkaille jaettiin tietoa muun muassa poistumisturvallisuudesta. Jos tulokset ovat myönteiset, se pitää saada valtakunnalliseksi kampanjaksi, ohjausryhmään kuuluva Pekka Mutikainen toteaa. 6.10. PARAS JUTTU. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) Mustav. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. – Myös porraskäytävään johtanut ovi oli lasinen. Taloa on remontoitu – Alkuperäisten rakennuspiirustusten mukaan ne eivät ole palo-osastoituja, mutta vuonna 1937 valmistuneessa talossa on vuosien saatossa tehty korjaustöitä ja niissä on rakennuspiirustusten mukaan ulko-ovi muuAsunnot kolmen oven takana Rajusta palosta huolimatta yksikään ikkuna ei särkynyt asuinhuoneistoissa. 9 17.11. 31.3. Silloin rakenteessa on pitänyt olla jokin vika tai virhe.. 23 %. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 14.4. marraskuuta syttyneessä tulipalossa kuolivat 26ja 27-vuotiaat miehet ja 25-vuotias nainen. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. – Nythän ihmisiä saatiin pelastettua kodeistaan. 68 prosenttia kaipaisi lisää aktiivisuutta taloyhtiöltään paloturvallisuustiedottamisessa. Pekka Mutikaisen mukaan palo-osastoiviksi tehdyt rakenteet eivät olisi tällä tavalla pettäneet. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. 1.12. Onnea heijastinliivin saajalle! 8 10/2010 10/2010 9 Kolme ihmistä kuoli Tampereen ydinkeskustassa riehuneessa tulipalossa, kun he poistuivat asunnoista savua tulvivaan porraskäytävään. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tampereen aluepelastuslaitos – Turvallisuuskoulutuksessa on entistä selkeämmin tähdennettävä sitä, että lähimmästä ovesta ei pidä poistua, jos on poistumassa esimerkiksi savuiseen porraskäytävään. Vastaajista 63 prosenttia kaipaisi ainakin jossain määrin lisätietoa siitä, kuinka menetellä tulipalotilanteessa. 8.9. Tätäkin asiaa parhaillaan selvitetään, vaikka se onkin näin jälkikäteen vaikeaa. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Tästä pitäisi olla tieto taloyhtiöllä tai remontista vastanneella mestarilla. Näin asunnot olivat itse asiassa kolmen oven takana. Sammutusyksiköt täyttivät Hämeenkadun. Talossa asui kaikkiaan noin 80 asukasta. 25.3. Lähes yhdeksän kymmenestä asukkaasta (87 prosenttia) ilmoittaa olevansa valmis liimaaman paloturvallisuuteen ohjeita antavan tarran asuntonsa oven sisäpuolelle. Noin 40 prosenttia yrittäisi poistua käytävän kautta tilanteessa, jossa porraskäytävässä on savua. Yläkerran ravintolaan tuli levisi tämän ulkotilan kautta pitserian ja ravintolan lasiseinien rikkouduttua. Rakennuksen porraskäytävien kerrostasanteilla oli sisäkäytävä, josta johtivat sisäänkäynnit asuntoihin. Myös Onnettomuustutkintakesku s selvittää tulipalon syyn. Miksi näin sitten kävi. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. 66 1/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. 30.9. 5.8. Kymenlaakson alueella onkin jaettu asukkaille paloturvallisuudesta valistavia tarroja. Ilmeisesti ne eivät olleet palo-osastoivia rakenteita. Ensin oli porraskäytävän pääovi, sen jälkeen porraskäytävien sisäkäytäviin johtava ovi ja viimein huoneistojen ovet. He makasivat lattialla, kun savu peitti heidän asuntonsa. 7 22.9. Talosta evakuoitiin 41 asukasta, jotka eivät tarvinneet sairaalahoitoa. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 3.11. Tutkimuksen perusteella paloturvallisuutta parantavalle poistumista ohjeistavalle tarralle tai tiedotuskampanjalle on olemassa aito tarve. Hanke on mielenkiintoinen ja siitä ollaan tekemässä seurantatutkimusta, miten kampanjalla on voitu vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Myös porraskäytävän lasinen ovi rikkoutui. 9.6. Rakennuksen alakerran pitseriasta lähtenyt tulipalo oli tuhoisa. Voimakkaan tulipalon seurauksena lasiseinät ja lasinen ovi rikkoutuivat, Mutikainen kertoo. 66 8/2010 Edellä mainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. Savun vaarallisuutta ei selkeästi tiedosteta. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. 20 1/ 20 11 10.2. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Pelastuslaitos tutkii: Täyttikö pitseriatalon porrashuone OSASTOINTIVAATIMUKSET. Tiedossa ei toistaiseksi ole, onko myös käytännössä rakenteet sellaisiksi tehty. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Vastaanottaja maksaa postimaksun Palo ja pelastustieto ry/Pela Tunnus 5007562 00003 VASTAUSLÄHETYS Kirje LE HD EN Kiinnostavin juttu oli sivulla otsikolla Perustelut: Vähiten kiinnosti juttu sivulla otsikolla Perustelut: Näistä asioista haluaisin lukea lisää/terveisiä toimitukselle: Nimesi: Puh. Toisen lasiseinän takana oli pitseria, jossa tulipalo syttyi, ja toisen sisäänkäynti kulki yläkerran ravintolaan. 2.9. Osoite: Sähköposti: Olen lehden tilaaja PARAS JUTTU. Tampereen aluepelastuslaitoksella ollaan tekemässä omaa tutkintaraporttia tulipalosta. Hanketta on tarkoitus jatkaa ensi vuonna. 6 25.8. Paikalla paloa sammuttamassa oli seitsemän sammutusyksikköä, kolme nostolavayksikköä ja yhteensä noin 50 palomiestä. 050 5123 369 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin Puh. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen Puh. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 1/2011:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 23.6. Tampereen ydinkeskustassa Hämeenkadulla aamulla hieman ennen puolta kuutta 22. Onnetar suosi arvonnassa Tauno Riihimäkeä Tampereelta. Turvallisuustietämyksessä yhä tekemistä Kymenlaaksossa kokeiltavana ollutta tarraprojektia, jossa kyselytutkimuksella selvitettiin asukkaiden paloturvallisuustietämystä, Pekka Mutikainen pitää hyvänä. 24.2. Julkisuudessa kerrottiin muun muassa eräästä nuoresta parista, joka yli tunnin odotti kodissaan palomiehiä. Tätä parhaillaan tutkitaan ja selvitetään, Mutikainen toteaa. 28.10. 25.11. Tarralla jaetaan paloturvallisuustietoa tettu palo-osastoivaksi. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. – Rakenteet eivät yksinkertaisesti kestäneet palon aiheuttamia rasituksia. 4 19.5. 11.8. – Tulipalo oli poikkeuksellisen raju ja vaikka tilanne oli uhkaava, asunnoissa olisi ollut kuitenkin turvallista olla, Mutikainen sanoo. 29.4. 5.5. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. – Jos ne sellaisia kuitenkin olivat, ne eivät toimineet niin kuin niiden olisi pitänyt
seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Liity ryhmään, osallistu keskusteluun, kerro mistä haluaisit lehdessä lukea ja anna arvokasta palautetta!. opetuksen, majoituksen ja ruokailut kurssipäivinä. Järjestämme keväällä 2011 mm. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Pelastustieto on nyt myös Facebookissa. Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20099 Maatilojen palotarkastus 28.2.–2.3.2011 300 € 11.2.2011 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 14.–18.3.2011 450/680 € 11.2.2011 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikka 15.–16.3.2011 185 € 11.2.2011 20366 Simulaatio-oppimistapahtuman järjestelmällinen 22.–23.3.2011 300 € 11.2.2011 rakentaminen – suunnittelusta käytäntöön 20033 Myrskyonnettomuudet 30.3.–1.4.2011 285 € 25.2.2011 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 4.–7.4.2011 320 € 18.3.2011 20285 Yhdistystoiminnan perusteet ja käytännön yhdistystoiminta 14.–15.4.2011 240 € 25.3.2011 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi paloesimiehille 12.–14.4.2011 300 € 18.3.2011 20236 ATV-maastoajoneuvojen kuljettajakurssi 26.–28.4.2011 480 € 25.3.2011 (jos oma ajoneuvo mukana, hinta 285 €) 20319 Eläinonnettomuudet 26.–28.4.2011 285 € 25.3.2011 20022 Vesisukelluskurssi 26.4.–3.6.2011 *) 2.760 € 15.3.2011 Vesisukelluskurssi 8.8.–16.9.2011 *) 2.760 € 15.3.2011 *) Kurssimaksu sis. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh
Pelastustieto juhli vuottaan s. Suurharjoitus testasi sukeltajien yhteistoimintaa s. . Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET Ensivaste ensihoidon tukena Joroisten bussiturmassa s. . Paloasemien homeongelma Rutiinikeikasta pullosade s. ”Työaikamalliin kanta perehtymisen jälkeen” s. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. Anjalan VPK on kylän Palomiehillä on tärkeä rooli Tutkimus: Onnettomuustutkinnan suositukset toteutuvat harvoin s. TURVALLISUUS 2010 | KIINTEISTÖTURVALLISUUS 2010 | TYÖHYVINVOINTI 2010 | 8.–11.9.2010 TUHTI MESSULEHTI Turvallisuus -messuilla Näin suunnistat NYT AUKI MYÖS LAUANTAINA 11.9.! PELASTUSTIETO 8/2010 ILMESTYY 28.10. / . / . 8 PELASTUSTIETO 10/2010 ILMESTYY 23.12. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Palomiehillä on tärkeä rooli Savonlinnan oopperassa s. 14 1 5 9 2 6 10 3 7 4 8 Kerro meille, mistä vuoden 2010 Pelastustiedon numeron kannesta pidit eniten ja vähiten. Se sijoitettiin lattialle petauspatjan läheisyyteen. . Muista laittaa viestiin nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä tieto siitä, oletko lehden tilaaja. . / . Ensin palava kynttilä asetettiin noin 10 cm:n etäisyydelle patjasta. Maailman parhaan maan parhaan kylän VPK s. – WWW.PELASTUSTIETO.FI > ÄÄNESTÄ VUODEN 2009 PARAS KANSI JA VOITA YLLÄTYSPALKINTOJA Poistumista harjoiteltiin maaja metsätalousministeriössä s. / . . Kuivuus ei lisännyt maastopaloja s. . Palon alkulähteenä käytettiin kynttilää. 12 PELASTUSTIETO 1/2011 ILMESTYY 10. 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa niemen ja Hakaniemen välissä.” s. Vuoden palomies Raimo Silvander muutti pysyvästi alan käytäntöjä s. 16 Tavoitteena oltava nolla työtapaturmaa s. 34 9/ 20 09 18.11. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Tavarat sijoiteltiin saunaan ja pesuhuoneeseen teknisen ja taktisen tutkinnan tulosten mukaisesti (kuva 10). RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Pääskylahden VPK sammui miehistöpulaan s. ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s. Kahdeksan VPK:ta irtisanoi sammutussopimuksen Lapissa s. Petauspatja oli jonkin verran kallellaan kynttilään päin. 34 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa niemen ja Hakaniemen välissä.” TEEMANA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET s 1950, 1960, 1970, 1980, 1990, 2000, 2010... Arvomme äänestäneiden kesken yllätyspalkintoja. Kampin keskuksen bussipalo paljasti puutteita turvallisuudessa s. Kynttilää siirrettiin hieman vinossa asennossa lähelle patjan hiiltynyttä kohtaa niin, että patjan pinta alkoi palaa liekillä. HELMIKUUTA. Sytyttäminen Saunassa ollut petauspatja syttyi ensimmäisenä. Lähetä vastauksesi sähköpostilla 28. Naantali oli keikoista raskain TEEMANA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET s.18–28 s. Kynttilä jäi palamaan noin 20 min ajaksi, mutta patja ei tässä ajassa sytyttänyt petauspatjaa, vaan kynttilän liekki vain tummensi (hiillytti) petauspatjan pintaa. Saunan ja pesuhuoneen palokuorma. Kuva 10. Perustele myös valintasi. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. / . 8 / . 38 10 /2 01 23.12. Bastuns och tvättrummets brandbelastning. Ensivaste ensihoidon tukena Maailman parhaan maan B1/2009Y Viiden nuoren kuolemaan johtanut tulipalo omakotitalossa Naantalissa 9.10.2009 35 Saunan ja pesuhuoneen palokuorma Saunan ja pesuhuoneen poikkeuksellisen käyttötarkoituksen vuoksi niihin oli varastoituna erinäinen määrä irtainta materiaalia, jotka muodostivat merkittävän lisäpalokuorman jo normaalistikin herkästi palavien paneelipintojen lisäksi. kolme uusittua säädöstä s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Fire load of the sauna and washroom. Petauspatja oli sijoitettuna kiukaan ja lattiajakkaran väliin kaksinkerroin taitettuna (kuva 10). helmikuuta 2011 mennessä osoitteella toimitus@pelastustieto.fi tai anna äänesi osoitteessa www.pelastustieto.fi > äänestä paras kansi -banneri. TEEMALLA ENSIHOITO JA -KALUSTO Anjalan VPK on kylän yhteinen juttu s. / . 50 Pelastusviranomaisen hallittava kolme uusittua säädöstä s. 20 Kemikaalit iso riski liiketalon palossa Muhoksella s. 8 Pelastusopiston harjoitusalue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. 8 PELASTUSTIETO 9/2010 ILMESTYY 25.11. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. Kiitos! Tulokset tulevat myös nettiin: www.pelastustieto.fi Äänestä parasta! Äänestä parasta! Vaikuta JA voita! Vaikuta JA voita!. Mielipiteesi on tärkeä, kun kehitämme lehteä. / . Poistumista harjoiteltiin maaja Kahdeksan VPK:ta irtisanoi Vuoden palomies Raimo Silvander PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. – Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. Picture 10. . LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMAKALENTERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisas. Bild 10. . Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. Pelastusviranomaisen hallittava ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa Naantali oli keikoista raskain ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa PELASTUSTIETO 60 VUOTTA – ENSIMMÄINEN PALONTORJUNTA–BRANDVÄRN ILMESTYI 15.2.1950 Alan vaikuttajat kertovat millaiselta näyttää pelastustoimi vuonna Selvitysmies: Pelastuslaitoksista turvallisuusalan tavarataloja s. 58 9/ 20 10 25.11. Pesuhuoneen ja välitilan välinen ovi suljettiin tilasta poisJakkaralle unohtunut kynttilä sytytti Naantalin kuolonpalon s