Pelastustieto 1/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1/ 20 12 9.2. Honkilahden VPK:lla myrskytöitä tauotta s. PELASTUSTIETO 2/2012 ILMESTYY 15. 32 Virve ja resurssit koetuksella s.8. 58–61 Hankintojen tueksi toivotaan lisää koulutusta s. 17 Kuntoilu auttaa jaksamaan myös työssä s. MAALISKUUTA
Lehdestä löytyy minua kiinnostavia kentän artikkele ja, mutta myös asiantuntijajuttuja. ”O len lukenut Pelastustietoa säännöllisesti jo reilut parikymmen tä vuotta. Ilpo Tolonen, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Kestotilaus 57 €/vsk • Vuositilaus 64 €/vsk • Eläkeläistilaus 32 €/vsk • Nuoriso-/opiskelijatilaus 32 €/vsk Soita numeroon 044 728 0400 tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi > tutkitusti luettu ja luotettava ammattilehti* > 10 tuhtia numeroa vuodessa Onko tilauksesi vielä uusimatta. Ulkoasu on laadukas. Meilläkin säilytetään lehdet. * (Lukijatutkimus 2011: Innolink Research Oy). Lehdestä on kiva löytää myös vanhoja tuttuja. Keikkajutut ovat kiinnostavia, sil lä alan ammattilaiset pystyvät vertaamaan miten omalla alueella olisi toimittu
Tasapuolinen, asiallinen, tiukka ja tarkka tiedonvälittäjä, muun muassa sellainen Pelastustieto haluaa olla myös tulevaisuudessa. Julkaisutoiminta kulkee aina sisältö etusijalla – tehdään sitten perinteistä painettua lehteä tai sähköistä julkaisua. Tähänkin nyt valmistunut lukijatutkimus antoi hyviä eväitä. Sielläkin Pelastustieto tulee kehittämään entisestään tarjontaansa. Oppia oli otettu myös aikaisemmista tilanteista. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 1 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. 62 vuotta täyttävä ammattilehti kuluu monen käsissä, ja lehden lukijamäärä on levikkiä huomattavasti suurempi. Lehteä myös luetaan ahkerasti. Kuva: Tuomo Hurme / Alasatakunta. Turvallisuusviestinnän airut Matti Waitinen väitteli tohtoriksi ja valittiin vuoden palomieheksi. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa yhteistyö paikallisen sähköyhtiönkin kanssa sujui hyvin. Senkin tutkimus osoitti. Sähköverkkojen kaatuminen haittasi pahimmilla tuhoalueilla myös pelastustyöntekijöiden työtä. Suunnittelemme parhaillaan lehden uudistamista. 1/ 20 12 9.2. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Toivottavasti käynnissä olevan kehittämistyön ansiosta Tapanin ja Hannun kaltaiset myrskyt tai muunlaiset poikkeustilanteet eivät häiritse viranomaisten välistä yhteydenpitoa hektisessä tilanteessa, kun tiedon pitää kulkea sujuvasti. 32 Virve ja resurssit koetuksella s.8 Myrskyt antoivat mietittävää Kesän 2010 myrskyjen jälkeen Onnettomuustutkintakeskus totesi suosituksissaan, että sähköyhtiöiden pitäisi paremmin varautua poikkeusoloihin. Toisin oli tilanne idässä. MAALISKUUTA. Satakunnassa Honkilahden VPK raivasi tauotta myrskyvahinkoja. Alkaahan se saada ensi vuonna meiltä kaikilta tukea, kun sille annetaan vuosittain 500 miljoonaa euroa verovaroina.. Läntisessä Suomessa tuhot ja tehtävämäärät olivat suurimmat koko maassa ja myös ongelmat olivat suurimmat. 58–61 Hankintojen tueksi toivotaan lisää koulutusta s. Toivottavasti pystymme pitämään mielenkiintosi yllä, arvoisa lukijamme! P.S. Millainen Pelastustieto on tulevaisuudessa. Honkilahden VPK:lla myrskytöitä tauotta s. Sisältö on aina ykkönen Innolink Research Oy teki Pelastustiedolle lukijatutkimuksen, jonka tuloksia esittelemme tässä lehdessä sivuilla 24–25. Valistaja kertoo tässä lehdessä hyvän idean: Julkisen palvelun YLE jakamaan turvallisuusviestintää. Tapaninpäivänä maahamme iskenyt talvimyrsky osoitti, että suositukset eivät saa jäädä suosituksiksi. 17 Kuntoilu auttaa jaksamaan myös työssä s. Näin oli myös esimerkiksi yhteydenpito muihin toimijoihin, kuten erityisesti sähköyhtiöön. Myös sopimuspalokuntalaisten hälyttämistä pitää miettiä, kun matkapuhelinjärjestelmän pettäminen osoitti haavoittuvuutensa tässäkin asiassa. Kysely antoi lehdelle hyvät arvosanat ja sitoutuneisuus lehteen on suurta. Välttämätöntä on, että viranomaisten käyttämä radioverkko toimii moitteettomasti myös poikkeustilanteissa. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Tapaninpäivän myrsky riehui pahiten Länsi-Suomessa. PELASTUSTIETO 2/2012 ILMESTYY 15
Turvallisuusviestintään tarvitaan hänen mielestään uudenlaista otetta ja siihen sopisi hyvin julkisen palvelun tehtävää tekevä Yleisradio. s. 24 Vuoden palomieheksi valittu Matti Waitinen on paitsi työskennellyt Helsingin pelastuskoulun rehtorina myös vaikuttanut valtakunnallisesti pelastustoimen turvallisuusviestinnän kehittämiseen. Harjoituksesta saatiin paljon oppia, jonka perusteella yhteistyötä on hyvä kehittää. Lehti sai kokonaisarvosanaksi 3,9 asteikolla 1–5. Järjestäjien mukaan risteily sujui kaikin puolin mielettömän sujuvasti, mikä myös näkyi ja kuului. Tuoreen lukijatutkimuksen mukaan lehdellä on uskollinen lukijakunta, josta yli 90 prosenttia kokee lehden erittäin tai melko tärkeäksi ajankohtaisen tiedon välittäjäksi. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Neljä viidestä vastasi ”ei”. 28 tulimeri 15 vuoden ikään ehtinyt Tulimeri-risteily seilattiin jälleen Itämerellä tammikuussa. ”. Hän väitteli joulukuussa kasvatustieteiden tohtoriksi. 58–61 Hankintojen tueksi toivotaan lisää koulutusta s. Viihdettä, ruokaa, tanssia, karaokea, tuttujen tapaamista ja sopivasti asiaakin ei voi jättää kokematta! s. 1/ 20 12 9.2. 32 Virve ja resurssit koetuksella s.8 Suomen ja Venäjän pelastusviranomaiset ovat järjestäneet 1990-luvun alusta asti yhteisiä pelastusharjoituksia. MAALISKUUT A. 46. 36 SIVU 48 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 1 /2 01 2 9.2.2012 8 Yhteydenpidossa suurin pullonkaula 17 Honkilahdella elettiin sähköja tietopimennossa Pauliina Kankare 19 Pomarkun paloasemalla ympärivuorokautinen palvelupiste Pauliina Kankare 20 Myrskyistä on paljon opittavaa 22 Kriisivalmius on evoluutioprosessi, ei markkinointihanke Timo Hellenberg 23 Määräaikaistarkastus ei johda suuriin uudistuksiin 26 Kotkan palomiehet palasivat Jylpylle Ulla Ylönen 32 Hankinnoissa tarvitaan yhteistyötä 34 40-vuotias SPLY esittäytyy 39 Tampereelle komentotoimisto Ari Vakkilainen 40 Kuinka turvaton on riittävän turvallinen Harri Koivisto 42 Varautuminen on meidän tehtävämme 44 Stadin turvaksi tarvitaan oma liitto 50 Työtä kehittämällä parempaa työhyvinvointia Anne Punakallio, Sirpa Lusa 56 Valistus on parantanut turvallisuuskulttuuria 58 Varsinais-Suomessa työntekijät kuntoremonttiin Marianne Mäkitalo 60 Kunnon muutos Terhi Kivikoski-Hannula VAKIOT 27 Vieraanamme: Vesa Valtonen 57 Mirafoni: Mira Leinonen 55 Ulkomailta: Risto Lautkaski 54 Yksikkötunnusuudistus on huono Jorma Ojala 54 Hätäkeskus ei ole sähkölaitos Susanna Sankala harjoitus nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Pitäisikö pelastusjohtajan kelpoisuusehtona olla vain ylempi korkeakoulututkinto. Uusimuotoista yhteistyötä harjoiteltiin valtakuntien rajan läheisyydessä Kiteen Pyhäjärvellä. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 2/2012 ILMESTYY 15. s. Honkilahden VPK:lla myrskytöitä tauotta s. 17 Kuntoilu auttaa jaksamaan myös työssä s. lukijatutkimus Pelastustieto-lehden tekijät kehittävät lehteä koko ajan aina paremmin lukijoiden tarpeita vastaavaksi. s
Paloalan järjestöt ovat valmiit auttamaan tässäkin asiassa. Radiopuhelinyhteyksien suunnitteluun ja kaluston hankkimiseen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin siksi monimutkaisia ja luonteeltaan teknillisesti erikoisia, että monellakaan palokunnalla ei ole omassa keskuudessaan näiden kysymysten pätevään ratkaisemiseen tarvittavaa asiantuntemusta. palokunnan ja muiden kunnallisten laitosten, osittain teollisuuden ja liikelaitosten sekä Suomen Punaisen Ristin käyttöön. Sen vuoksi palokuntien olisi syytä, taloudellisesti ja teknillisesti edulliseen ratkaisuun pääsemiseksi, pientenkin hankintojen ollessa kyseessä, käyttää ulkopuolista asiantuntemusta hyväkseen. Toimikunta ei esitä tässä kohden lopullista ehdotustaan, vaan jättää tämän vaikean pulman ensi kädessä palopäällystöliiton itsensä ratkaistavaksi. Naapurimaassamme Ruotsissa vastaavanlainen yhtymissuunnitelma on ollut vireillä jo monta vuotta ja yhä edelleenkin on asia siellä neuvotteluasteella. Millä tavalla tämä olisi toteutettavissa lienee koko yhtymispyrkimyksen vaikeimmin ratkaistavia kysymyksiä. Palokuntien radiopuhelimet. Tästä syystä ei riitä se, että vain palosuojeluyhdistys ja palokuntien keskusliitto yhtyisivät, vaan yhtymiseen olisi saatava mukaan myöskin palopäällystöliitto. Tällaiset tapaukset ovat tietenkin poikkeuksia, mutta ne osoittavat, että tällä alalla on olemassa tiedon puutettaja valistuksen tarvetta. Palokuntien kiinnostus radiopuhelinten hankkimiseen on viime aikoina lisääntynyt huomattavasti. Tarkempi suunnitelma on tällä hetkellä kehitetty Sisäasiainministeriössä jo niin pitkälle, että radiopuhelimia koskeva ohje voidaan vielä tämän kevään kuluessa antaa niille, joita asia koskee, kuten toisessa paikassa tässä lehdessä on kerrottu. Ohjeen noudattaminen on lisäksi tärkeää siksi, että Palosuojelurahastosta anotun avustuksen saamisen edellytyksenä on ilmeisesti, että hankittavat radiopuhelimet vastaavat Sisäasiainministeriön antamia määräyksiä ja ohjeita. Niinpä Sisäasiainministeriö onkin sopinut Postija lennätinhallituksen kanssa riittävän laajan alueen varaamisesta 160 MHz:n taajuusalueelta väestönsuojelun ja sen kanssa yhteistoimintaan joutuvien, kuten mm. Radiopuhelinten hankkiminen palokunnille ei ole yksinomaan kunkin palokunnan yksityinen asia, vaan hankinnat on suoritettava valtakunnan kokonaisuutta silmälläpitäen. Näin on luotu perusta yleisvaltakunnalliselle järjestelmälle. Valitettavasti hankintoja suunniteltaessa asiaa ei aina ole ajateltu kyllin laajalti. Juuri tämäntapaisia kysymyksiä käsittelemään Suomen Palosuojeluyhdistys, Suomen Palopäällystöliitto, Palokuntien Keskusliitto ja Suomen Paloinsinööriyhdistys asettivat Paloteknillisen Yhteistoimikunnan (PATY), joka jo on ollut kiinteästi mukana palokuntien yhteiskanavahanketta toteuttamassa. Nyt valmistunut yleissuunnitelma perustuu toteamukseen, että palonehkäisy ja palonsammutus nykyään liittyvät siksi läheisesti toisiinsa, että niiden erottaminen eri järjestöjen hoidettaviksi käytännössä on erittäin hankalaa, eikä nykyaikana enää vastaa kehityksen luomaa tilannetta palontorjunta-alalla. Jos tämä tapahtuu jo kuluvan vuoden aikana voisi toimikunnankin tavote toteutua määräaikana, mutta tärkeämpää kuitenkin on, että ratkaisu osuu oikeaan ja että se parhaalla tavalla tulee edistämään maamme palontorjuntatyötä. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Suomen Palosuojeluyhdistys, Palokuntien Keskusliitto ja Suomen Palopäällystöliitto asettivat viime syksynä yhteisen toimikunnan ”tutkimaan ja edelleen kehittämään järjestöjen yhtymistä ja tekemään sitä tarkoittavan esityksen järjestöille”. Mainittu toimikunta on nyt saanut valmiiksi yleissuunnitelmansa mahdollista yhtymistä varten ja on alistanut sen ao. järjestöjen päättävien elinten harkittavaksi. Samalla todetaan, että mikään järjestö ei pysty menestyksellisesti suoriutumaan tehtävistään yksinomaan päävirkaisen henkilökuntansa avulla, vaan toiminnan edellytyksenä on sen lisäksi laaja asiantuntijaverkosto, jota keskus elin voi käyttää hyväkseen ja jonka avulla se säilyttää jatkuvan kiinteän kosketuksen kenttään ja alan lukemattomiin ongelPaloalan keskusjärjestöjen yhtyminen miin. Samoin meilläkin on syytä perusteellisesti harkita asiaa eri järjestöjen piirissä ennen lopullisen kauaskantoisen ratkaisun tekemistä. Tämä kaivattu ohje tulee varmasti poistamaan monia epäselvyyksiä ja suoranaisia väärinkäsityksiä ja se tulee edistämään radiopuhelinyhteyksien suunnittelun ja kaluston hankkimisen ohjaamista tarkoituksenmukaisille linjoille. Onhan luonnollista silloin, että VPK:t ja tehdaspalokunnat, joilla lisäksi useimmiten on sammutussopimus kunnan kanssa, myöskin liittyvät tähän järjestelmään. Mikäli se saa järjestöjen taholta myönteisen vastaanoton, ryhtyy toimikunta yksityiskohtaisen toimeenpanoehdotuksen laatimiseen. Kokonaissuunnitelman laatiminen on luonnollisesti hoidettava ylhäältä päin. Toimikunta mainitsee tavotteena, että mahdollinen yhtyminen tapahtuisi jo pvm 1.1.63, mutta tätä ajankohtaa lienee pidettävä mahdollisesti toteutettavan yhtymisen kaikkein aikaisimpana ajankohtana. Äärimmäisiä tapauksia ovat ne, jolloin uuteen paloautoon tilataan myöskin radiopuhelin ilman, että on vähintäkään tietoa siitä kenen kanssa tullaan olemaan yhteydessä tällä laitteella
Kaikissa laitoksissa tullaan tekemään yhteinen ja samanlainen työhyvinvointia ja työilmapiiriä arvioiva tutkimus. Kehittämispäällikön tointa haki kaikkiaan 15 henkilöä. Komin erityiskohderyhmiä ovat päiväkotien ja koulujen henkilöstö sekä eri-ikäiset lapset. Tässä edetään viime kesänä voimaan astuneen pelastuslain hengessä. Komi on Ansa Komi on Arjen turvaaja myös osallistunut aktiivisesti valtakunnallisiin hankkeisiin ja työryhmiin. Kunto pysyy tanssimalla Ansa Komin koulutyttönä aloittama tanssiharrastus jatkui lukioaikana niin vahvana, että hän harkitsi jo vakavissaan tanssijan uraa. Tuleva kehitys nähdään tulevaisuusraadin valmisteleman tulevaisuusskenaarioiden kautta. Pelastuslaitokset ovat tulevaisuudessa aktiivinen ja laaja-alainen turvallisuustoimija, Pentti Partanen sanoo. E telä-Karjalan pelastuslaitoksen johtava turvallisuuskouluttaja Ansa Komi on saanut Arjen turvaaja -palkinnon. Myö hemmin titteli vaihtui valmiussuunnittelijaksi sitten pelastussuunnittelijaksi ja viime vuonna minusta tuli turvallisuuskouluttaja, kertoo Komi. Lisäksi Komi käy valistamassa ammattikoululaisia ja kiertää työpaikoilla. Hän sanoo viihtyvänsä työssään erinomaisesti. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Komi oli ratkaisevassa roolissa, kun neljälle Itä-Suomen alueen pelastusalueelle laadittiin yhteinen, joka talouteen jaettu turvallisuusopas. Paluu kotiseudulle sinetöitiin saman tien, kun puoliso sai työpaikan Imatralta. – Se osoittaa, että pelastuslaitoksen tekemää neuvontatyötä, valistusta ja asennekasvatusta pidetään tärkeänä, Komi sanoo. Määräaikaisuus kestää 1.2.2012– 31.12.2014. – Pelastuslaitoksen ovat keskeinen toimija onnettomuustilanteiden koordinaattorina. Hän opiskeli sähköteknikoksi ja työskenteli valmistuttuaan jonkin aikaa pääkaupungissa. Se ulottuu vuoteen 2025. Vielä opiskeluaikanaankin hän esiintyi Lappeenrannan kaupunginteatterin musikaaleissa ja opereteissa muiden Sonja Tammelan balettikoulun ”isojen tyttöjen” kanssa. – Hakemusten ja haastattelujen perusteella päädyimme valitsemaan kehittämispäällikön määräaikaiseen toimeen riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikaisen, jolla arvioimme olevan parhaat edellytykset kyseessä olevan tehtävän onnistuneeseen hoitamiseen, johtaja Leena Karessuo Kuntaliitosta kertoo. Kunnallisalan kehittämissäätiö myönsi Arjen turvaaja -palkinnot kolmelle henkilölle, joista ainoastaan Komi työskentelee pelastusalalla. Imatran paloasemalla työskentelevä Ansa Komi sanoo palkinnon tulleen yllätyksenä. Palkinnot jakoi presidentti Tarja Halonen. 6 1/2012. – Henkilöstömitoitusta on jatkuvasti seurattava. Hän työskentelee tällä hetkellä KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella. Lappeenrantalaissyntyinen Komi päätyi miehiselle alalle sattumalta. – Kun varoittavat esimerkit poimitaan tutusta ympäristöstä, jäävät ne kuulijoille parhaiten mieleen, sanoo Komi. – Aloitin täällä 1985 väes tönsuojelusuunnittelijana. – Siihen aikaan ammattikoulutusta annettiin ainoastaan Kansallisoopperan balettikoulussa, ja vaikka minulla oli vahva balettitausta, vaihtoehto tuntui liian vaativalta, kertoo Komi. Hän vastaa osaltaan eteläkarjalaisten turvallisuuskoulutuksesta. Partanen toivoo, että pelastustoimen strategiasta saadaan yhteisesti hyväksyttävä toiminnan suunnittelun pohja, esimerkiksi palvelutasopäätöksiin ja toimintasuunnitelmiin. Tilastojen pohjalta voidaan seurata sitä, miten onnettomuudet saadaan vähenemään. Toimintaa pitää kehittää kasvavaan suuntaa, ei käpertyvään. Visiona on edelleen hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi, pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo. Strategiassa lähdetään siitä, että pelastuslaitokset ovat laaja-alaisia turvallisuusosaajia ja niillä on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalveluiden tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. – Onnettomuuksien ehkäisy on keskeisesti mukana strategiassa. Nykyisin hän treenaa tanssisalilla kerran viikossa. Teksti ja kuva: Ulla Ylönen Johtava turvallisuuskouluttaja Ansa Komi sai presidentiltä kunniakirjan ja Matti Peltokankaan suunnitteleman pronssisen pienoisveistoksen. Pelastustoimen strategia on valmistumassa. – Pelastustoimen arvot ovat yhtenä lähtökohtana. Siinä käsitellään muun muassa toiminnan tavoitteet ja toimintaympäristön muutokset sekä teknologian muutokset, taloudellinen tilanne. Kysely työhyvinvoinnista Strategiassa todetaan henkilöstön riittävyyden merkitys ja se, että henkilöstö voi tuntea työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Palkitsijan mukaan Komi on tuonut uusia lähestymistapoja perinteisesti miesvaltaiselle turvallisuusalalle. – Ainoana naisena olen nytkin täällä Imatran paloasemalla, naurahtaa Arjen turvaaja. Silloin toteutuu myös laitosten välinen vertailtavuus. Strategiasta käytännön työkalu Jussi Rahikaisesta kehittämispäällikkö Kuntaliiton pelastustoimen määräaikaiseksi kehittämispäälliköksi on valittu riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen
com/user/Turvallisuustutkinta Turun sairaalapalo oli sähköpalo. Sairaalakaasuputkistot, joista toiminnassa olivat happija paineilmaputket, oli kiinnitetty katossa ja seinissä olevilla ripustuksilla siten, että ne olivat suurelta osin aivan sähkökaapeleiden ja kaapelihyllyn yläpuolella. Palo levisi välitilassa olleiden sähkökaapelien eristeisiin. Aikataulu tutkinnalle venyi, koska asianomistajia oli paljon, 32 ja osa heistä on ulkomailla, Saksassa. Tutkinnan perusteella todennäköisin tapahtumien kulku oli seuraava: Ohjainyksikön vikaantumisen vuoksi hoitajakutsujärjestelmän ohjainyksikkö ylikuumentui. Toimenkuvaan kuuluu muun muassa merellinen öljyntorjunta. Ilotuliteturma syyteharkintaan Kansainvälisellä palokuntanuorten leirillä Padasjoella viimeisenä iltana järjestetyn ilotulituksen epäonnistuminen ja syy ilotulitteiden karkaamisesta yleisön joukkoon jäi onnettomuustutkinnassa epäselväksi. Turun yliopistollisessa keskussairaalan palo sai viime syyskuussa alkunsa ensiapupoliklinikan alaslasketun katon yläpuolella olevassa välitilassa, jossa kulki muun muassa ilmastointija sairaalakaasuputkia sekä sähkökaapeleita. Välitilaan eristeiden palamisesta kerääntynyt palamiskelpoisten kaasujen seos paloi hyvin nopeasti. Palo oli sähköpalo. Mahdollisiksi syttymislähteiksi jäivät tutkinnassa jäljelle välitilassa olleet hoitajakutsujärjestelmän ohjainyksiköt. VPK:lla on myös valmiudet pumppausja myrskytehtäviin. Sopimuksen tarkoituksena on liittää Vuosaaren VPK osaksi sataman öljyntorjuntavalmiutta, satama-alueella ja sen läheisyydessä tapahtuvassa jälkitorjunnassa sekä parantaa myös sataman valmiuksia mahdollisissa isommissa öljyvahinkotilanteissa. Hoitajakutsujärjestelmässä oli vähän ennen syttymistä esiintynyt tavallisuudesta poikkeava vika. Mahdollinen syyte voi johtaa sakkorangaistukseen. Vanhempi konstaapeli Tapio Sarajärvi sanoo, että tutkinnan mukaan ilotulitepataa ei kukaan ole kaatanut, vaan se on sytytysvaiheessa kaatunut. Turvaetäisyydet ilotulituksessa olivat riittämättömät, mutta padan käyttöohjeessa mainitut turvaetäisyydet eivät ole yksiselitteiset. Siitä aiheutunut painevaikutus edesauttoi sulaneiden juotosten jäljitä heikentyneitä putkien liitoksia irtoamaan toisistaan. Tutkinta-aineiston perusteella yleisön etäisyys ilotulitekentästä vaihteli 15–40 metrin välillä. Vuosaaren VPK:lle sopimus sataman öljyntorjunnasta Päijät-Hämeen poliisi on päättänyt tutkinnan kesällä 2010 kansainvälisellä palokuntanuorten leirillä sattuneesta ilotuliteturmasta. Sähkökaapeleiden ja niiden suojalaitteiden tai kattovalaisimien komponenttien ja johdotuksien teknisessä tutkinnassa ei löydetty viitteitä oikosulusta tai ylikuumenemisesta, joka olisi voinut olla palon syttymisen aiheuttajana. Tutkinnan arvioitu valmistumisaika on toukokuu 2012. Putkiston painetta ylläpitää automaattinen järjestelmä, joten putkistossa voi esiintyä pieniä vuotoja ilman, että putkiston hälytysjärjestelmä reagoi, koska putkiston painetta ylläpitävä järjestelmä sietää jonkin verran paineenvaihtelua. Vika on todennäköisesti aiheutunut potilaspaikoilla löytyneistä vääristä tai vikaantuneista liittimistä, joissa kutsujärjestelmän liittimien nastat ovat painuneet oikosulkuun. Katso video tulipalon syttymisestä http://www.youtube. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintalautakunta toteaa, että syytä ilotulitepadan kaatumiseen ei saatu varmuudella selville. Lautakunnan mukaan ilotulituksesta oli ilmoitettu vakiintuneen käytännön mukaisesti. Palon vaikutuksesta osa kaasuputkien liitoskohtien juotoksista suli ja näin alakaton yläpuolelle vuoti lisää happea ja paineilmaa. Poliisitutkinta on nyt syyteharkinnassa. Käytetyt ilotulitteet olivat laillisia ja hyväksyttyjä. Palaessaan kaapelieristeet kuumensivat niiden yläpuolella kulkeneita sairaalakaasuputkia. Näissä olosuhteissa laitteen syttymislämpötila on voinut alentua riittävästi ja mahdollistaa palamisen tavanomaista voimakkaampana. Tulipalosta kerrottiin Pelastustiedossa 7/2011. 1/2012 7 Vuosaaren VPK ry ja Vuosaaren satama ovat allekirjoittaneet palve lusopimuksen Vuosaaren sataman öljyntorjunnasta tammikuussa 2012. Palon syttymiskohdassa ja sen lähialueella on sairaalakaasuputkia ja sen liitoskohtia. Tapauksen tutkinta jatkuu palon ja savun leviämisen tarkastelun sekä pelastamisen ja evakuoinnin analysoinnin osalta. Lyttääntynyt pata tai laukaisuputki saattoi aiheuttaa ilotulitepadassa epävakautta. Valvontakameran tallentamat käytävän katonrajasta käytävälle ulottuneet kipinäsuihkut ovat seurausta happija paineilmaputkiston liitosten aukeamisesta ja putkien irtoamisesta kokonaan toisistaan. Samanaikaisesti alaslasketun katon yläpuolella välitilassa oli happiputkiston vuodosta johtuen tavanomaista korkeampi happipitoisuus. Vuosaaren VPK on erikoistunut meritoimintaan. Vuosaaren VPK on yksi Helsingin 15:sta erikoistuneesta sopimuspalokunnasta. Runkoputkiston ja jakoputkien liitokset oli tehty puristamalla ja juottamalla. Palon ollessa käynnissä katkenneesta putkesta palavaa materiaalia päin puhaltanut happi tai paineilma sai aikaan kipinäsuihkut. Neljää henkilöä epäillään yleisvaaran tuottamisesta, vamman tuottamisesta sekä kokoontumisrikkomuksesta
Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Etelä-Karjala Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Ongelmia aiheutui eniten viestiliikenteen hoitamisessa. Vastaajana pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tuomo Hurme / Alasatakunta ja Satakunnan Kansa Tapanija Hanny-myrskyjen raju tehtäväpiikki pani resurssit ja viestintävälineet koetukselle Yhteydenpidossa suurin pullonkaula. Meidän alueellamme ei tehtävien hoidossa eikä muussakaan tilanteisiin liittyvissä asioissa ollut ongelmia. Hälytykset tulivat hätäkeskuksesta eikä niissä ollut mitään ongelmia. Tehtäviä oli reilussa vuorokaudessa yli 6700. Tähän pyydettiin myös virka-apua puolustusvoimilta. Resurssit riittivät tähän tehtävämäärään ja niitä tekivät niin vakinaiset kuin sopimuspalokunnatkin. Sopimuspalokunnat osallistuivat raivaustehtäviin samalla tavalla vakinaisen väen kanssa. Pelastustieto kysyi kaikilta alueilta, miten myrsky riepotteli niitä ja millaisia voimavaroin poikkeukselliseen tilanteeseen kyettiin vastaamaan. T ehtäväpiikistä huolimatta niistä selvittiin kunnialla ja resurssitkin saatiin pääosin riittämään. Eniten myrsky työllisti läntisen alueen pelastuslaitoksia, erityisesti Satakuntaa ja Varsinais-Suomea. Tehtäviä oli kaikkiaan 90. Viranomaisten oma verkko ei joillakin alueilla sähkökatkojen takia toiminut. Myöskään yhteydenpito sähköyhtiöihin ei sujunut. 8 1/2012 Tapaninpäivän harvinaisen voimakas myrsky kerrytti pelastuslaitoksille suuren tehtävämäärän. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Myös kattopeltejä jouduttiin kiinnittämään. Ne olivat puunraivauksia autojen, teiden ja kattojen päältä
Hätäkeskukset ovat sitä varten, että niiden pitää pystyä toimimaan suurenkin mittaluokan puheluruuhkissa. Rakennuspaloja oli kahdeksan ja liikenneonnettomuuksia viisi. Ne olivat erilaisia myrskyvaurioita ja kattopeltien irtoamisia; puun kaatumisia talojen päälle ja kaduille. Normaalit asemahälytykset asemille ja asemittain päivystävä P4yksikönjohtaja asetti tärkeysjärjestykseen vahingontorjuntatehtävät. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Vastaajana pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Etelä-Pohjanmaa Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Resurssit riittivät. Ollessani päällikköpäivystäjänä tilannekeskuksessa 26.–27.12. Meidän strateginen linjaus on, että jokaiselle paloasemalle on vähintään yksi lankapuhelinlinja. Pääsääntöisesti tehtävät olivat puiden raivaamista päätieverkolta. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Tehtävät olivat pääsääntöisesti vahingontorjuntatehtäviä, puiden kaatumisia, teiden, talojen, autojen ja linjojen päälle. Sen jälkeen PRONTOon lisättiin myöhemmin joitakin tehtäväselosteita. Ihan normaalisti, sillä ovat meillä ns. Pelastustoimen tehtävistä suoriuduttiin normaaliresurssein ja resurssit riittivät kohtuullisen hyvin, eli tehtäviä ei tarvinnut juurikaan laittaa jonoon. Kaikkiaan pääkaupungin alueella oli 550 tehtävää, joista 350 pelastuslaitokselle ja loput Energialaitokselle sekä Helsingin Rakennusvirastolle. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Kokemusta on siitäkin Helsingissä, että sekin toimii, mutta hitaammin. Nyt oli hyvä tiimi töissä ja asiat hoituivat hienosti. Valmius siihen, että normaali hälytystoiminta hätäkeskuksessa olisi ”tukkeutunut” ja hälyttäminen olisi siirretty pelastuslaitoksen johtokeskukseen, oli koko ajan olemassa. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Tilastot pitävät paikkansa, mikä aluepelastuslaitosten johtokeskusjärjestelmissä ei ole aina sataprosenttista, kun tekniikat Suomessa ovat osittain paperi ja kynä pohjalla. Siirsin myöhemmin myös varikkovalmiuteen Kauhavalta sammutusyksikön pahimmalle alueelle Suupohjaan Kauhajoelle, koska sillä suunnalla kaikki yksiköt olivat pitkään kiinni päällekkäisissä tehtävissä. Ainakin Helsingissä hätäkeskus selvisi tehtäväruuhkasta kokonaisuutena kiitettävästi ja johtokeskuksen perustaminen ei ollut tarpeen. Käytössä olivat laitoksen omat resurssit sekä 15 sopimuspalokuntaa. Hälytyksien perillemeno varmistettiin niillä alueilla joissa oli pahoja matkapuhelintukiasemien kuuluvuusongelmia ja VIRVE-verkon kuuluvuusongelmia siten, että niillä paloasemilla oli miehitys valmiina. Ainakin Helsingissä olisi jouduttu tekemään niin ja sitten siihen olisi jouduttu sitomaan yksi henkilö hätäkeskuksen ja johtokeskuksen väliin yhteyshenkilöksi valvomaan, että mitä missäkin tapahtuu ja kuka tehtäviä hoitaa. Tätä järjestelmää ei tällä kertaa tarvinnut käyttää. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Siinä on myös pitkälti kyse resursseista ja am1/2012 9. Tilannekeskus hoiti johtokeskuksen työtä osittain puuttumatta yksiköiden hälyttämiseen tai muuhun hätäkeskustyöhön. Hannu myrskyn aikana 27.–28.12.2011 oli 162 tehtävää. ensimmäisen lähdön palokuntia. tehtäviä oli yhteensä 349. VPK:t osallistuivat myrskyvaurioiden korjaamiseen pääsääntöisesti, eli siihen mihin heidän sopimuksensa painopiste Helsingissä on. Varikkovalmiudessa olevaa yksikköä ei kuitenkaan onneksi tarvittu, vaan yksiköt selviytyivät tehtävistä hyvin. Ja kenen hälyttämiä yksiköt ovat. Tämä osoittautui nyt tarpeelliseksi, koska lankapuhelin toimi varmemmin kuin matkapuhelin. Pahin ongelma oli nimenomaan viestiverkon osittainen menettäminen. Riskinä on näin tehtynä, että päivystäjältä jää jokin henkeä uhkaava ilmoitus huomioimatta. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. P2-päällikköpäivystäjänä pidin tilannekeskusta koko maakunnan osalta ja ohjeistin P3-päivystäjät ohjeistamaan oman päivystysalueensa yksikönjohtajat asettamaan tilanteita kiireellisyysjärjestykseen. Pelastuslaitoksen johtokeskus oli miehitettynä koko ajan ja varmisti muun muassa tehtäväseurannan kautta, että kaikki annetut tehtävät tuli hoidettua. Pääsääntöisesti ne olivat vahingontorjuntatehtäviä, esimerkiksi puiden raivaamista päätieverkolta sekä rakennuksien päältä. Lisäksi meillä on hankittu 10 maakunnallisen sähköyhtiön puhelinverkkoon kytkettyä radiopuhelinta, joita myös voidaan käyttää viestiyhteyksien varmistamiseen. Asemien henkilöstö joutui pahimmalla myrskyalueella tekemään töitä pitkään ja se oli varmasti yksi haaste, mutta tehtävien priorisointi ja hoitaminen onnistui mielestäni erittäin hyvin ja siitä kiitos kuuluu P3ja asemien P4-yksikönjohtajille! Olin päällikköpäivystäjänä myös Pohjanmaan hätäkeskukseen yhteydessä ja kerroin, että voivat tarvittaessa ilmoittaa tilannekeskukseen kiireettömät tehtävät, mutta hätäkeskus hoiti erittäin hyvin ja kiitettävästi omat lakisääteiset hälytystehtävänsä! Vastaajana pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Helsinki Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Tapanin myrsky 26.12.2011 kerrytti meillä yhteensä 28 tehtävää. Hälyttäminen jätettiin tällä kertaa hätäkeskuksen kokonaan hoidettavaksi sillä riskillä, että se selviää 112:een tulevien hätäpuhelujen määrästä ja väliin tulee muitakin tehtäviä koskevia ilmoituksia kuin pelkästään myrskyvauriotyyppiset. Alkuvaiheessa asemien hälyttämiset onnistui, mutta myöhemmässä vaiheessa VIRVE/GSM-hälytykset eivät kaikilla operaattoreilla olleet enää kaikissa paikoissa toiminnassa ja asemat joutuivat turvautumaan erilaisiin soitto/varmistusvarallaoloihin asemilla. Nyt kansalainen sai avun inhimillisessä ajassa, ainakin pelastuslaitoksen saaman palautteen perusteella. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Lähes kaikki toimipaikkamme osallistuivat tehtävien hoitamiseen ja hälyttäminen tapahtui ”normaali protokollalla”. Hälytystoiminta hoidettiin ”normaalin protokollan mukaan” hätäkeskuksesta. Muuten on valtio mitoittanut resurssit ja tekniikan väärin. Etelä-Savo Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Yhtään tulipaloa tai merenpinnan nousua tai muuta isompaa onnettomuutta eivät resurssit olisi kestäneet sen vaikuttamatta viiveiden kasvamiseen merkittävästi. Puita uhkasi katua rakennuksien päälle ja joulukuusi oli kaatua torille
Vastaajina Raahen paloasemaryhmän päällikkö Pekka Kankaanpää palomestari Jarmo Myllymäki Kainuu Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. On kuitenkin mainittava, että toiseen sähkölaitokseen oli erinomaisen hyvät yhteydet. Myöskään toimipisteissä ei nostettu valmiutta, vaan toimittiin normaaleilla resursseilla. Resurssit riittivät ja johtokeskuksessa määriteltiin kiireellisyys eli aika kohteiden raivauksessa pysyi kohtuullisena. Kainuussa oli kokoajan tilanne P30-johtoinen, eikä katsottu tarpeelliseksi perustaa johtokeskusta. Näillä resursseilla tehtäviä hoidettiin. Ne olivat lähinnä kaatuneista puista aiheutuneita vahingontorjuntatehtäviä, joitain kattoja pääsi myös tuulen voimasta irti. Klo 11.30 tuli ensimmäinen myrskystä johtuva hälytys. Samalla vahvistettiin P30-johtamista, ottamalla tilannekeskukseen lisää päällystöä. Nostolavakalusto on tietysti myrskyhommissa kysytty ”luonnonvara” ja sen ajattaminen tehtävästä toiseen ilman turhia siirtymäetappeja on ja oli tässäkin haastavaa. Resurssien riittävyys oli toki siinä ja siinä. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Tilannekuva siirtyy suoraan sähköyhtiön omasta järjestelmästä meille ja on reaaliaikaista. Pelastuslaitoksen näkökulmasta ei toiminnassa ollut erityistä ongelmaa tai pullonkaulaa. Sopimuspalokunnat tai osin sopimuspalokuntalaisilla miehitetyt yksiköt hoitivat pääosan tehtävistä. Vastaajana palomestari Yrjö Niiranen (myrskyjen aikaan HP2) Itä-Uusimaa Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Resurssit riittivät hyvin. Kokemus on valttia, pelkkä koulutus ei riitä. Heti otettiin yhteys paikalliseen sähköyhtiöön ja saatiin sopimuksen mukaisesti sähköyhtiön tilannekuva. Samalla otettiin yhteyttä Destiaan ja metsäkeskukseen ja tiedusteltiin heidän tilannetta. Joke perustettiin Raahen paloasemalle. Hätäkeskus antoi hälytykset suoraan yksiköille, P30 puuttui vain pariin tehtävään. Pelastuslaitos suoriutui tehtävistä lähes reaaliaikaisesti, vain muutamia tehtäviä jäi jonoon odottamaan pelastusyksikön vapautumista edellisestä tehtävästä. Yhteensä noin 130 tehtävää. Tulevaisuudessa ilmeisesti kylläkin uusi uljas hätäkeskusmaailma pitää tämänkin ominaisuuden sisällään. Sillä säästetään hätäkeskusta, ja luodaan kansalaisille lisää turvallisuutta, kun puheluihin vastataan hätäkeskuksessa heti. Vastaajana riskienhallintapäällikkö Tomi Pursiainen Jokilaaksot Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen paloasemista vain Raahessa on ns. Tilannekuvasta näkyy verkon tilanne. Suurin osa vahingontorjuntatehtävistä hoidettiin sopimuspalokuntien toimesta. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Jatkossa on tärkeää, että aluepelastuslaitoksilla on välittömästi toimintavalmis tai mahdollisuus perustaa viiveettä toimiva johtokeskus, kuten poliisilla. Tehtäviä oli noin 26 ja pääasiassa kaatuneita puita tai lenteleviä kappaleita. Hälyttämisen suhteen ei ollut mitään ongelmia. Oikealla tekniikalla linkitettynä hätäkeskusjärjestelmään päästään myös riittävään dokumentointiin ja resursointiin, ja silloin tilastotkin pitävä paikkansa. 10 1/2012. Ilman henkilöstön pyyteetöntä työtä, huoltoa ja taukoja tästä ei olisi selvitty näin sujuvasti. Suoritetut työt ilmoitettiin hätäkeskukseen, jotta jonolistat saatiin ajan tasalle. Se miehitettiin 4 päällystöviranhaltijalla. Apu tulee oikein riskinarvioituna ja niillä yksiköillä, jotka pelastusviranomainen on siihen tehtävätyyppiin vasteen suunnitellut. Onneksi laitoksessa Helsingissä on 24/7 toimiva tilannekeskus, joka toimi varsinkin Tapanin päivän yönä superhyvin valmiuksien ja muiden asiantuntijoiden hälyttämisessä ja informoimisessa. Kainuussa varauduttiin heti kyseisen päivän aamuna, seuraamaan VirPo sivuja ja tiedotusvälineitä. Yhteyden saanti sähkölaitokseen. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Oulun hätäkeskus pyysi pelastuslaitosta perustamaan Pel-Joken hoitamaan kiireettömiä myrskyn aiheuttamia vahingontorjuntatehtäviä, joten Pel-Joken perustamisen jälkeen hälytyksen hoituivat onnistuneesti sen kautta. jonoon. Hyvin nopeasti kävi selville, ettei myrsky tule suoraan Kainuuseen vaan ohittaa länsi-pohjoissuunnassa. Ei myöskään ruuhkaohjetta, koska katsottiin että hätäkeskus selviää Kainuussa sille määrätystä tehtävästään. Päivän aikana toimintaan osallistui yhteensä noin 30 yksikköä ja ne riittivät hyvin. Johtamisjärjestelmissä ei tällä hetkellä ole kai muilla siihen mahdollisuutta, kuin Merlotia käyttävillä. Tapaninpäivän vahingontorjuntatehtäviä alueella oli yhteensä noin 170. vakinainen paloasema, vuorovahvuudella 1+ 3-5. Lisäksi Ylivieskan paloasemalta saadaan virka-aikaan päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä yksi pelastusyksikkö. Me tiedettiin kokoajan missä sähköt on poikki. mattitaidosta, sillä johtokeskustyötä ei kykene tekemään ilman asiantuntemusta. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Edellisestä tehtävästä yksikkö siirtyi seuraavaan tehtävään ilman hätäkeskuksen ja yksikön välistä pidempää viestitystä. Eli hälyttäminen onnistui ja siinä kokeiltiin ensi kerran monen tehtävän välittämistä samalta alueelta lähimmälle yksikölle ns. okilaaksojen pelastuslaitoksella on käytössä 39 sammutusautoa sekä yksi raskas raivausauto, joka palvelee koko aluetta, lisäksi tehtiin tarkastustehtäviä johtoautoilla sekä miehistönkuljetusautoilla. Lähes kaikki vahingontorjuntatehtävät olivat yksittäisten puiden raivaamisia teiden, rakennusten ja sähkölinjojen päältä; myös muutama irronneen kattopellin kiinnittäminen, raivaaminen ja suojaaminen. Muita pullonkauloja olisi, jos hätäkeskukseen tulisi samaan aikaan iso tulipalotai muu onnettomuusilmoitus, jolloin johtokeskuksen perustamiseen kuluva aika jäisi kansalaisten tappioksi avun saamisen viivästyessä kiireisemmän tehtävän vuoksi. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Tilannehuoneessa seurattiin myrskyn etenemistä ja oltiin valmiina johtamaan
Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Tätä asiaa ei voi meillä erotella. Onko heillä varsinaista päivystysjärjestelmää, muita kuin tieliikennekeskus, onko heillä nopeasti saatavaa raivauskalustoa. Viestiliikenne sen sijaan sujui hyvin ja vielä paremmin se olisi toiminut, jos tukiasemien sähkönsaanti olisi turvattu. Vastaajana pelastuspäällikkö Hannu Mylly Kanta-Häme Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Varsinaisia pullonkauloja ei havaittu. Päivän aikana sattui myös muita onnettomuuksia, joiden johtaminen johtokeskustoiminnasta erillään edellyttää tarpeeksi operatiivista päällystöä. Hälyttäminen onnistui huolimatta siitä, että alueella oli ongelmia niin Virvekuin GSM-tukiasemienkin sähköjen kanssa. Niiden sähkön tilapäistuotantoon järjestettiin virka-apua puolustusvoimilta. Mutta meillä ei valmiutta katsottu tarpeelliseksi nostaa. Tapaninpäivän aikana saimme noin neljäsataa tehtävää, jotka johtuivat tyypillisesti joko kaatumassa olevista tai jo tielle, autojen tai talojen päälle kaatuneista puista. Tehtävien lukumäärän määrittely ja tilanteen tasalla pysyminen oli haastavaa, sillä samat tehtävät tulivat useilla eri osoitteilla, eri aikoina, osa oli hoidettu omatoimisesti kuntoon ja toisaalta yksittäiseksi tehtäväksi voi lukea joko yhden puun tai sata metriä puiden tukkimaa tietä. Tehtävistä suurin osa (65 %) aiheutui puiden kaatumisesta tielle tai sähkölinjojen päälle. Ilman johtokeskuksessa pidettyä tilannepäiväkirjaa ja resurssinhallintaa ei tehtäviä olisi ollut mahdollista jakaa. Tehtäviä koordinoi pelastuslaitoksen johtokeskus, jossa työskenteli noin kymmenen tunnin ajan 4-7 henkeä. Mitä tarkempi ja luotettavampi on ennuste, sitä paremmin voidaan keskittää voimavaroja tietylle alueelle. Palopäällystöpäivät 2012 Aulanko 22.–24.3.2012 www.sppl.fi. Ilmatieteenlaitokselta toivottaisiin tarkemmat ennusteet. noin 100. Joukossa oli myös irtoavia vesikattoja. Tilanteen pitkittyessä tai laajentuessa olisi tehtävien tehokkaampi lajittelu kiireellisiin ja omistajan vastuulla oleviin ollut tärkeää. Vastaajana pelastuspäällikkö Maria Murtola Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Käytössä oli päivittäiset resurssit. Tehtävien suuri lukumäärä lyhyessä ajassa teki kokonaisuuden hallinnasta vaativaa. Keskittäminen on meille tärkeää, koska joukkoja on vähän ja alue on laaja. Tehtävien maantieteellisestä hajonnasta johtuen päällekkäisiä tehtäviä yksiköillä ei ollut. Enemmistö Kanta-Hämeen yksiköistä osallistui tehtäviin, mutta toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja päällekkäisten tehtävien varalta jätettiin osa palokunnista hälyttämättä; tehtävät ehdittiin iltaan mennessä joko tehdä tai käydä ainakin tarkastamassa. Myös vaihe jossa ruuhkaohje otetaan käyttöön, vaatinee lisäkeskusteluja hätäkeskuksen kanssa. 1/2012 11 Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Seuraavina päivinä saimme lisäksi muutamia sähkökatkoksiin liittyviä avunantopyyntöjä. Sopimuspalokunnat hoitivat suurimman osan tehtävistä. Miten hoituu mahdollisen raivauskaluston käyttö. noin 60 ja 28.12. Noin viidesosa tehtävistä liittyi irtoaviin kattorakenteisiin. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. 27.–28.12 alueella oli myrskyn seurauksena 23 vahingontorjuntatehtävää 19 tunnin aikana. Tapaninpäivää seuranneina muina päivinä myrskyistä johtuvia tehtäviä oli lisäksi 27.12. Mutta esimerkiksi tienhoidosta, tienpidosta ja tienpitäjän resursseista ja heidän toimintaympäristöstään tulisi tietää enemmän. Meillä sopimusmiehet ovat kiinteä osa järjestelmää
Sopimuspalokunnat on koulutettu toimimaan ruuhkaohjeen mukaisesti. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Tehtävistä yli puolet oli keskipäivän aikaan, klo 11-13 välisenä aikana ja eniten, myöskin yli puolet tehtävien kokonaismäärästä oli puiden raivauksia tieltä. Tapaninpäivänä (26.12) myrsky aiheutti meille 31 vahingontorjuntatehtävää. Pääosin tehtävät olivat puiden raivausta teiltä , katoilta ja sähkölinjoilta. Tulevaisuudessa pelastuslaitosten välistä yhteydenpitoa ja yhteistä tilanneymmärrystä tulee kehittää ja miehittää esimerkiksi Fortumin sähköverkkovalvomo pelastuslaitosten yhteisellä yhteyshenkilöllä. Myrsky työllisti vielä keskiviikkona 28.12. Vahingontorjuntatehtäviä oli 18 ja puita raivattiin sähkölinjoilta ja tiealueilta. Tehtävien vähäisestä määrästä johtuen hätäkeskus hälytti yksiköt suoraan tehtäviin, eikä ongelmia syntynyt. Työvuoron vahvuudessa ovat mukana 50 pelastushenkilöstöä ja 20 ensihoitohenkilöstöä. 26.12 töissä oli noin 200 henkeä, 27.12 töissä oli noin 120 henkeä ja 28.12 töissä oli 100 henkeä. Tapaninpäivänä alueella oli yhteensä 75 myrskyn aiheuttamaa vahingontorjuntatehtävää. Pahin pullonkaula tuli kun yhteys hätäkeskuksen ja PELJOKEN välillä oli poikki noin tunnin ajan eikä tehtäviä tullut silloin faxilla. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Resurssit kuitenkin riittivät. Alus ajautui ohjauskyvyttömänä järvelle, koska potkurin akselin ympärille oli kietoutunut kettinkiä. Tulipalossa menehtyi yksi ihminen ja kaksi henkilöä loukkaantui. Hälyttäminen onnistui normaalisti, koska tällä alueella ei ollut gsm-katkoja Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Tehtävät olivat jälleen sähkölinjoille ja tiealueille kaatuneita puita. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Vastaajana palopäällikkö (päällikköpäivystäjä myrskyjen aikana) Pertti Loivamaa Keski-Uusimaa Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Alueen resurssit olivat käytössä hälytysohjeiden mukaisesti, eikä niiden hälyttämisessä ollut ongelmia. Kuten todettua hyvin ja ne hoitivat pääosan myrskyraivauksista ja heitä oli lähes 30 yksikköä töissä tapaninpäivänä, 27.–28.12. Johtokeskus (PELJOKE) miehitettiin klo 09.30 ja se toimi kello 21.asti. Pullonkaulana voidaan mainita yhteydenpito-ongelmat sähköyhtiöiden käyttökeskuksiin. Tapaninpäivänä toimittiin normaaleilla resursseilla. PELJOKEEN perustettiin kaksi toiminta-alueen johtopaikkaa, joilla oli alueellinen johtovastuu ruuhkaohjeen mukaisesti. Kaikki kiireettömät raivaustehtävät saatiin kohtuullisessa ajassa hoidettua. Henkilöstöä oli käytettävissä riittävästi eikä hälyttämisessäkään ollut ongelmia. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Alueella ei ollut pitkiä eikä laajoja sähkökatkoksia, joten sen puolesta myrsky oli meidän alueellamme helpompi hoitaa. Tehtävissä kentällä käytettiin pelastuslaitoksen normaaleja resursseja. Myrskyn aiheuttamat tehtävät tulivat yhdeksän tunnin ajan tasaisesti, jolloin tehtävien hoitamisessa ei ollut erityisiä ongelmia. Varsinaisia ongelmia ei ollut pelastustehtävissä. Vahingontorjuntatehtäviä oli 142. 12 1/2012 Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Sähköyhtiöitä tulisi velvoittaa parantamaan tätä valmiutta. Katkosta ei ollut tietoa, joten PELJOKEn vahvuutta pienennettiin kello 14.00 aikoihin, kunnes tietokatkos selvisi. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Tehtäviä oli 26.12. Tapaninpäivän aamuna lähetettiin johtokeskushenkilöstölle tekstiviesti johtokeskuksen miehittämisestä. 26.12 hälytettiin lähes kaikki sopimuspalokunnat ja ne tekivät töitä hyvällä asenteella ja motivaatiolla. Vastaajana apulaispelastusjohtaja Jorma Alho Kymenlaakso Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Hätäkeskuksen ja PELJOKEN välinen tiedonvaihto on oltava aktiivisempaa jatkossa. Joihinkin sähköverkkoyhtiöihin yhteyden saanti oli vaikeaa ja sitä parannetaan jatkossa. 27.12 Hannu-myrskyn aikana perustettiin Toje Viitasaaren johtamisalueelle sekä JOKE pelastuslaitoksen keskuspaloasemalle Jyväskylään. Tilannekeskuksessa oli valmius hätäkeskuksen ruuhkautumisen varalta ottaa vastaan tehtäviä edelleen yksiköille jaettavaksi. Muutamia paloasemia asetettiin varikkovalmiuteen myrskyrintaman alkuvaiheessa. Normaalisti. Sähköyhtiön käyttökeskuksessa Virve, johon viranomaiset voivat ottaa suoraan yhteyttä ja saada näin viesti perille. Tehtävät olivat sähkölinjoille ja tiealueille kaatuneita puita. Yhdessä kohtees. Vastaajana pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Keski-Suomi Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Rakennuksesta oli sähköt poikki ja valaistukseen käytettiin kynttilöitä. Pelastusyksikön ilmoittaessa kohteessa olevasta puusta sähkölinjassa, joka uhkaa kaatua esimerkiksi ajoradalle joutuu jonottamaan sähköyhtiön jonossa liian pitkän ajan. Yhtenä keinona voisi olla sama menettely kuin yhteydenpidossa tieliikennekeskuksiin. yhteensä 514, 27.12 tehtäviä oli 148 kappaletta ja 28.12 tehtäviä oli 56 kappaletta, yhteensä siis 718. 27.12 Hannu-myrsky toi sitten jo enemmän vipinää. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Alueella toimivat P3:t varautuivat TOJEN perustamiseen johtamisalueillaan. heitä työskenteli tarpeen mukaisesti. Pelastuslaitos aluksen irtoaminen työllisti myös seuraavana päivänä. Muutama kattopellin tai katteen osan irtoaminen työllisti myös pelastuslaitosta. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Toiminta-alue jakaa tehtävät edelleen yksiköille. Palokunnat suoriutuivat tehtävien hoitamisesta hyvin. Tämän hetkisen arvion mukaan myrsky olisi vaikuttanut ainakin välillisesti tulipalon syttymiseen. Myrsky irrotti Keiteleellä, Viitasaarella myös noin 30-tonnisen aluksen laiturista. Tehtävät tulevat hätäkeskuksesta faxina PELJOKEEN, josta ne jaetaan toiminta-alueen johtopaikkoihin. Hannu-myrskyn iltana syttyi rakennuspalo Uuraisilla
Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Kaksi tuntiakin oli riittävä aika purkaa tällaisia tehtäviä ja ne jakautuivat myös useammalle paloasemalle. Muuten kyseisen päivän myrsky aiheutti pelastuslaitokselle noin 20 vahingontorjuntatehtävää ja samanaikaisesti muutaman päivittäisen tehtävän. 27.12. Tämä aiheutti paikallista tulvaa alavalla merenranta-alueella, mutta ei pelastuslaitokselle hälytysluonteista toimintaa. 1/2012 13 sa puiden poistosta rakennuksen päältä käytettiin yksityistä nosturia. Alueella ei ollut joulun aikana mainittavia sähkökatkoja. Tietenkin vähemmän kiireellisiin tehtäviin tuli viiveitä. Aiemmin syksyllä kaksi pohjoiseen painottunutta myrskyä aiheuttivat Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle huomattavasti enemmän tehtäviä. Hätäkeskuksen tietojärjestelmät olivat pahin pullonkaula, kun tehtäviä siirrettiin pelastuslaitokselle. Kaikista vahingontorjuntatehtävistä vakinaiset paloasemat hoitivat 30 ja sopimuspalokunnat 45 tehtävää. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Tässä tilanteessa ei ollut erityisiä ongelmia, tehtävät tulivat useamman tunnin aikana tasaisesti, joten erityistä ruuhkaa ei päässyt syntymään. Lisäksi oli kuntien teknistä henkilöstöä ja sähkölaitosten henkilöstöä raivaustöissä. Normaalit resurssit, jotka käytettävissä muutoinkin. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Nyt ei meillä ollut ongelmia. Noin 20 puun raivauksessa tieltä käytettiin lisäksi tukkiautoa. Yleisesti on todettu, että pullonkaula laajemmassa tehtävässä on esimerkiksi myrskypuiden käsittelyn hal. Hälyttämisessä ei ollut ongelmia. Vastaajana pelastuspäällikkö Olli Pietikäinen Oulu-Koillismaa Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Myös sopimuspalokuntien valmius oli parempi kuin olisi ollut arkipäivänä. Kaikki sopimuspalokunnat olivat mukana tehtävissä ja hälyttäminen onnistui normaalisti. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Kaikki pelastustoimen resurssit olivat käytössä: vakinaiset, sivutoimiset ja sopimuspalokunnat. Vastaajana pelastuspäällikkö Juha Tiitinen Länsi-Uusimaa Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Perustettiin hätäkeskuksen ruuhkautumisen vuoksi/varalta johtokeskus, joka välitti yksiköille kiireettömät tehtävät, johtokeskus oli käytössä noin klo 11–14 välisen ajan. päivällä oli meriveden korkeus poikkeuksellinen, Oulussa noin 1.70 metriä yli keskiveden. Tapaninpäivänä alueelle välttyi myrskyvaurioilta, sillä myrskykeskus meni alueemme eteläpuolelta. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Tehtäviä oli noin 1200. Normaalilla hälytystoiminnalla kiireelliset tehtävät ja kiireettömät tehtävät suoraan johtokeskuksesta valmiuteen hälytetyille yksiköille. Resurssit riittivät
Lisäksi myrskystä annettiin ennakkoilmoitus myrskytuhotyöryhmän jäsenorganisaatioille sekä kuntien valmiusjohtoryhmille. 14 1/2012 litsevien henkilöiden saaminen toiminnan tukemiseen. Kaikkiaan tehtäviä oli kahden päivän aikana 157 myrskyistä aiheutunutta tehtävää. Pohjois-Karjala Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Hätäkeskus välitti tehtävät pelastustoimen johtokeskukselle (PEKE-johtamisjärjestelmään), joka priorisoi ja jakoi tehtävät edelleen joukkueenjohtajille, liikennekeskukselle, sähkölaitoksille ja kunnille.. Tehtävien kiireellisyys oli kuitenkin priorisoitavissa siten että tehtävät pystyttiin hoitamaan ilman valmiussiirtoja. Vastaajana riskienhallintapäällikkö Krister Fogelberg. Valtaosa tehtävistä oli erilaisia vahingontorjuntatehtäviä. Puita oli kaatunut estäen ajoneuvojen liikkumisen ja muun muassa paloauton eteen kaatui puu, johon auto törmäsi. Neljä tehtävää hälytettiin keskisuurena. Tehtävät olivat suurimmaksi osaksi yhden yksikön tehtäviä. Näihin tehtäviin hälytettiin päivystävä henkilöstö sekä sopimuspalokunta. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Muutamia tehtäviä oli Vaasan, Kyrönmaan (Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö), Maalahden ja Mustasaaren alueella. Nämä tehtävät olivat prioriteetiltaan kahden yksikön tehtäviä sekä varmistustehtäväksi luokiteltu onnettomuusselosteella. Tehtävät olivat kuitenkin ”jonossa” useita tunteja. Suurimman osan tehtävistä hoitivat sopimuspalokunnat vakituisten esimiehen ja miehistöpäivystäjän johdolla. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Hälyttäminen onnistui hyvin. Pyrimme kartoittamaan jatkon varalta metsäammattilaiset omista joukoista ja muilta tahoilta ja kehittämään heidän saamista avuksemme. Töitä teetätti myös kohteeseen pääsy. Suurimmaksi haasteeksi näemme tilannekeskuksen (pelastuslaitoksen johtokeskuksen) työskentelyn organisoinnin ja organisoitumisen. Vastaajana pelastuspäällikkö Mika Haverinen Pohjanmaa Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Tapaninpäivän myrsky ei koskettanut aluettamme ja se aiheutti vain yksittäisiä vahingontorjuntatehtäviä. Pelastustoimen alue jaettiin 5 pelastusjoukkueen vastuualueeseen, joiden alueella joukkueenjohtajat vastasivat itsenäisesti ja suorittivat pelastuslaitoksen johtokeskuksen antamat tehtävät. Tehtävät olivat esimerkiksi kaatuneiden puiden raivaamisia teiltä ja rakennusten päältä, kattopeltien irtoamisia, kaatuneisiin puihin autoilla törmäämisiä sekä tolppamuuntajan paloja. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella oli noin 140 myrskyyn liittyvää tehtävää vuorokauden aikana Hannu-myrskyn aikana. Samassa yhteydessä tehostettiin paloasemien päivystysvalmiutta ja määriteltiin pelastusjoukkueiden vastuualueet. Päivystävä päällikkö perusti pelastustoimen johtokeskuksen (PEL JOKE) Joensuun paloasemalle Ilmatieteenlaitoksen vaara-tiedotteen perusteella jo ennen myrskyn saapumista. Tehtävät painottuivat Kristiinankaupungin, Närpiön alueelle
Tulevaisuutta ennakoiden vastaavassa, tehtävämäärältään huomattavasti suuremmassa onnettomuudessa ongelmiksi muodostunee hätäkeskuksen toiminta. kuitenkin tasaisesti ympäri aluetta, joten ongelmia ei ollut. Yhteistoiminta käynnistyi ja sitä toteutettiin myös tilanteen aikana myrskytuhosuunnitelman (”Operatiivinen yhteistoimintasuunnitelma laajojen myrskytuhotilanteiden varalle”) toimintamallien mukaisesti. Kokonaistehtävämäärä oli 126, joista myrsky aiheutti 115 vahingontorjuntatehtävää. Pohjois-Karjalassa on vain muutamia varsinaisia sopimuspalokuntia, jotka osallistuivat toimintaan vastuualueellaan samalla tavoin kuin muutkin paloasemat. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Kiireettömien tehtävien priorisointi on myös haaste. Nämä ovat siis meillä tiedossa olevat kirjaukset.. Jos vahingontorjunnan tehtäviä olisi tullut vielä enemmän, olisimme perustaneet päivystysalueille ns. Sähköyhtiöön ei saatu yhteyttä eikä siten juurikaan ollut yhteistyötä. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Myös pelastustoimialueiden välistä yhteistyötä ja tilannekuvan vaihtoa on etukäteen suunniteltu Itäja Kaakkois-Suomen alueella, jonka pohjalta yhteistyötä myös toteutettiin, esimerkiksi yhteisen tilannekuvan ylläpitoa JOTKE:ssa. Vastaajana pelastuspäällikkö Erkki Asikainen Päijät-Häme Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Myös hätäkeskuksen ja pelastustoimen johtokeskuksen välistä toimintaa tällaisissa tilanteissa oli ennalta suunniteltu, joten kokonaisuudessaan yhteistoiminta sujui hyvin. Jokaista asemavalmiuteen hälytettyä sopimuspalokuntaa kohden saatiin vähintään kaksi vahingontorjuntatehtäviin kykenevää yksikköä miehitettyä. Pelastustoimintaan osallistui yhteensä 85 pelastustoimen henkilöä. Päivystävien palomestarien Pekeä hyödynnettiin ja siihen tulleiden sekä hätäkeskukseen kertyneisiin vahingontorjunnan tehtäviin oltiin valmiit. Ne ruuhkautuvat hätäpuheluiden yhtäkkisestä suuresta määrästä. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Sopimuspalokunnat vastasivat pääosin vahingontorjuntatehtävien tekemisestä. Pelastuslaitokselle perustettiin tilannekeskus välittämään kiireettömiä tehtäviä ja seuraamaan tilanteen kehittymistä. Puita oli kaatunut tiealueella tai olivat kaatumassa rakennusten päälle. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Paloasemien valmiutta kohotettiin etukäteen, johon kuului myös sopimuspalokunnat. Vastaajana valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi Pohjois-Savo Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Myös rakennusten katemateriaalit, suurempien rakenteilla olevien rakennusten suojahuputukset ja Lahdessa jouluvalot kärsivät vahinkoja. Hälyttämisessä ei ollut ongelmia. Vahingontorjuntatehtävät hoidettiin normaalin hälytystoiminnan perusteella ja toimipisteet suoriutuivat tehtävistään kiireellisyysjärjestyksessä. 1/2012 15 PEL JOKE hoiti myös mediatiedotuksen sekä yhteydenpidon yhteystyökumppaneiden kanssa. Yleistä eri toimijoiden yhteistä tilannekuvaa ei ollut. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Tehtävien jaossa, kiireellisyysjärjestyksen mukaan onnistuttiin hyvin. Vahingontorjuntatehtävistä pääosa oli yksittäisten puiden kaatumisia teille, rakennusten päälle tai sähköja puhelinlinjoille. ”tehtävien jakokeskuksen”, joka olisi toiminut Pohjois-Savon pelastuslaitoksen johtokeskuksen alaisuudessa. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Tehtäviä kirjattiin kaikkiaan noin 1600. Henkilöstöresurssi turvattiin vuorohenkilöstön lisäksi hälyttämällä vapaavuorot sekä sopimuspalokunnat määrätyille alueille asemavalmiuteen ja sitä kautta edelleen tehtäviin. Tehtäviä oli 27.12. Eniten niitä oli Kuopion ja Varkauden päivystysalueilla, kummassakin yli 50 tehtävää. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Myös turhat soitot vaikuttavat sen toimintaan. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Hälyttäminen onnistui normaalisti. Perusteena TIKEn perustamiselle oli Hämeen hätäkeskuksen ruuhkautuminen, kiireettömien tehtävien organisointi ja resurssien ohjaaminen. Osittain kiireettömiä puun raivaustehtäviä jouduttiin jonottamaan, mutta kaikki kiireelliset tehtävät pystyttiin hoitamaan normaalisti. Erityisiä lisäresursseja ei tarvittu. Asemavalmiushälytykset tavoittivat osoitetut sopimuspalokunnat kiitettävästi – asemille saatiin tarpeellinen resurssi tehtävien hoitamiseksi. Puita oli kaatunut sähkölinjoille, käytiin kohteessa ja merkattiin puut ja paikat reittipisteellä sekä ilmoitettiin sähköyhtiölle. Teiden kunnossapitäjiä ei näkynyt ainakaan samoilla tehtävillä palokunnan yksiköiden kanssa. Satakunta Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia. Kirjaus ei ole aivan tarkka, koska sopimuspalokunnat ottivat itse tehtäviä vielä sivusta lisää. Resurssien puolesta kasvaneesta tehtävämäärästä selvittiin hyvin. Suuria ongelmia ei tehtävien hoidossa esiintynyt, koska pelastuslaitoksen toimintamallia ”ruuhkatilanteissa” on kehitetty aiempien myrskykokemusten pohjalta. Joillain alueella matkaviestimet eivät toimineet, mutta Virve-puhelimet toimivat. Kuopiossa käytettiin VPK:n yksiköitä vahvuuksilla 1+5 ja 1+2. Lähinnä kehitettävää havaittiin keskinäisessä toimintamallissa kuten oma-aloitteisten tehtävien ilmoittamisessa ja kirjaamisessa. Yksi väestönhälytin oli irtoamassa, pelastuslaitos kävi sitomassa sen liinoilla kiinni. Yhteistyö eri toimijoiden kuten sähkölaitoksen ja kuntien kanssa oli sujuvaa. Tehtäviä oli yhteensä 187. Tapaninpäivän myrskyssä ei ongelmaa kiitos vähäisen tehtävämäärän ja yksiköiden ohjeen mukaisen toiminnan. VIRVEn mahdollinen kuulumattomuus aiheuttaa myös ongelmia, niin tilannekuvan ylläpitämisessä kuin esimerkiksi yhteydenpidossa sähköyhtiöön. Yhteistoiminta muiden myrskyyn liittyvien tahojen kanssa oli myös sujuvaa, joka osaltaan ehkäisi ongelmien syntymistä. Vastaajana aluepalopäällikkö Jani Aaltonen. Pohjois-Karjalassa on otettu oppia aiemmista myrskyistä ja esimerkiksi valmiuden tehostaminen sekä ennakkoilmoitukset edesauttoivat yhteistyön ja pelastustoiminnan onnistumisessa. Aika ajoin viestiliikenteessä oli ruuhkaa, jota pelastuslaitoksen TIKE purki
Viranomaisradio ei kaikkialla toiminut! Positiivista sen sijaan oli, että juuri tehty puheryhmäuudistus pelasi loistavasti. Jouduimme myös varmistamaan matkapuhelinverkkojen toimintaa, jotta kuntalaisten yhteys 112-numeroon olisi varmistettu. Tulevaisuudessa on tärkeää arvioida, ovatko tällaiset tehtävät pelastustoimelle kuuluvia tehtäviä vai olisiko vastuu palvelun ylläpitämisestä kuitenkin kyseisen palvelun tuottajalla. Sopimuspalokunnat toimivat erinomaisesti ja kurinalaisesti huolimatta siitä, että pelastustehtäviä tuli jatkuvasti lisää. Muita pelastustoimen hoitamia tehtäviä oli pelastusjohtamisen, myös maakunnallisen tilannekuvan ylläpitämisen lisäksi Virve –tukiasemien vikatilanteiden hoitaminen, matkapuhelinverkkojen tukiasemien vikatilanteiden hoitaminen ja sähkönsiirtoverkon tilanteen seuraaminen ja ennakointi. Luku on arvio, koska kaikkia tehtäviä ei ole tätä kirjoitettaessa kirjattu tilastointijärjestelmään. ”Tykkää” niin pysyt ajan tasalla!. Hyvää tehtävän aikana oli vallitseva säätila. Näissä keskuksissa oli töissä 10 päällystöviranhaltijaa käytännössä lähes koko 26 ja 27.12.2011 päivät. Tehtävät olivat pääosin kaatuneiden puiden aiheuttamia raivaustehtäviä. 16 1/2012 Tyypilliset tehtävät olivat puiden kaatumisia tielle, sähkölinjoille tai asuinrakennusten päälle tai pihaan. Toiminnassa oli luonnollisesti apuna johtamisorganisaatio, jossa pelastustoiminnan johtokeskuksen (Pel-Joke) tukena oli viisi alueellista toiminta-alueen johtoelintä (TOJE). Lisäksi Pomarkussa, Lavialla ja Honkilahdella kunnat hoitivat tuhojen aikaan avustustoimintaa eli jakoivat vettä ja ruokaa ja antoivat majoitustiloja. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella, myrskyn ollessa pahimmillaan, töissä oli samanaikaisesti noin 60 paloasemaa 85:stä. Jouduimme harkitsemaan muun muassa vapaaehtoisen pelastuspalvelun käyttämää amatööriradioverkon hyödyntämistä, koska viranomaistoimintaan (muun muassa yhteiskunnan häiriötilanteet ja poikkeusolot) suunniteltu viestiverkko ei toiminut luotettavasti. Esimerkiksi VTT on tehnyt asiaa koskevan tutkimuksen, miten muun muassa asuinrakennukset viilenevät 20 asteen pakkasen vaikutuksesta. Tehtävien poikkeuksellisen runsas määrä ja hätäkeskuksen ruuhkautuminen olivat keskeiset alkuvaiheen ongelmat. Muutamassa kunnassa oli edellä mainitut Virve-yhteysongelmat. Näissä kunnissa myös Satakunnan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnat olivat keskeisessä roolissa avun tuottajina. Jono tehtäville oli usean tunnin luokkaa. Päällystöä saatiin kohtuudella kiinni, mutta alkuvaiheessa oli ongelmia, sillä vietettiin joulunpyhiä. Sähköyhtiöön ei saatu yhteyttä millään, mikä oli turvallisuustekijä linjojen päälle kaatuneissa puissa. Miten alueen sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon. Lisäksi tehtävien kiireellisyyden rajaaminen tuotti ongelmaa, koska samasta tehtävästä saattoi tulla useita ilmoituksia, myös turhia käyntejä koko ajan. Resurssit riittivät vaikkakin esimerkiksi sopimuspalokunnat joutuivat työskentelemään useita vuorokausia peräkkäin. Vastaajana pelastuspäällikkö Juha Virto Pelastustieto on myös Facebookissa. Muita onnettomuuksia tapahtui myrskyn aikana erittäin vähän. Pelastustehtäviä oli tämän hetken arvion mukaan noin 2500. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Satakunnassa lisäksi uhkaa aiheutti myös tieto Mäntyöljylautan saapumisesta Ruotsin aluevesirajoilta Suomeen ja nopea vedenpinnan nousu Kokemäenjoessa eli samanaikaisesti oli varauduttava näihin tilanteisiin. TETRA tukiasemien (3 keskeistä ainakin) varavoimakoneet eivät toimineet eli niitä ei ollut. Jos sääolosuhteet olisivat olleet vuoden 2010 kaltaiset, olisi tilanne ollut huomattavasti ongelmallisempi. Sopimuspalokuntien toiminta oli esimerkillistä ja tehtäviä purettiin sitä mukaan kun edellinen päättyi. Osa sopimuspalokunnista suoritti lisäksi päivystystä paloasemillaan johtuen epävarmoista hälytysja viestiyhteyksistä. Satakunnassa on hyvin tiedossa linkkimastot, mutta varavoimakoneita ei ole varmaan mietitty ja todennäköisesti tarvittavat kytkennätkin tekemättä. Muissa kunnissa ei ongelmia hälyttämisessä eikä muussakaan yhteydenpidossa. Millaisin resurssein niistä suoriuduttiin ja miten resurssit riittivät. Kaikki mahdolliset resurssit olivat käytössä. Perustimme Satakunnan alueelle 3 omaa tilannekeskusta (Kankaanpää, Pori, Eura). Luonnollisesti kaikki miehitetyt asemat olivat hälytystehtävissä kiinni lähes koko ajan (7 paloasemaa). Tehtävänä oli lisäksi kuntien informointi ja tukeminen. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula. Miten alueenne sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon ja miten niiden hälyttäminen onnistui. Vanhalla järjestelmällä tilanteen hoitaminen olisi puuroutunut pahasti. Pahimmillaan 5-6 tuntia. Käytännössä lähes jokainen sopimuspalokunta oli jossain vaiheessa tehtävässä kiinni (50 palokuntaa). Keskeisin pelastustoimintaan vaikuttava asia oli sähkönsyöttö ja sen häiriöiden aiheuttamat ongelmat hälytystoiminnassa käytettäville viestiverkoille (Virve, matkapuhelimet). Huomionarvoista on kuitenkin, että muutaman vuorokauden tehtävämäärä on noin 25 prosenttia koko kyseisen vuoden pelastustehtävien kokonaismäärästä. On huomioitava myös se, että pelastushenkilöstö (erityisesti vapaaehtoispalohenkilöstö) osallistui pelastustoimintaan huolimatta siitä, että oma koti saattoi olla myös uhattuna tai vaurioituneena. Myös vapaaehtoispalokuntien hälytysyhteydet saatiin näin osin varmennettua. Vastaajana pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski Varsinais-Suomi Kuinka paljon alueellanne oli myrskyn aiheuttamia tehtäviä ja millaisia ne olivat. Sopimuspalokunnat saatiin siis hyvin liikkeelle, mutta Kauttuan ja Lavian seudulla Virve-tukiasemat, mutta GSM-hälytykset onnistuivat, olivat poissa pelistä ja palokunnat päivystivät näissä kunnissa paloasemilla eli pitivät omaa asemapäivystystä. Osa tehtävistä siirrettiin kiireellisyysluokituksella (priorisointi) ja pimeän tultua seuraavalle päivälle. Pelastushenkilöstöä oli tehtävissä tai valmiudessa yli 500. Mikä oli tehtävien hoidossa pahin ongelma ja pullonkaula
Honkilahden VPK:n oli pakko kajota tielle kaatuneeseen sähkölinjaan ja nostaa se ylös, jotta liikenne pääsi jatkumaan. Palvelupiste avattiin heti, kun sinne saatiin kytkettyä lämmöt ja sähkö Porin Prikaatista lainatulla isolla aggregaatilla. Vuorokausi sisälsi puiden raivaamista teiltä yksi toisensa jälkeen, ongelmapuiden poistamista sähkölinjojen päältä sekä yhden sähkölinjan ylösnostamisen tien avaamiseksi. Lupaa ei saatu, koska Fortumiin ei saatu lainkaan yhteyttä. Honkilahdella elettiin joulunjälkeistä aikaa edelleen ilman sähköä, paikoin ilman juoksevaa vettä ja ilman tietoa asioiden korjaantumisesta. Se säästi meiltä monta työtuntia. Oli myös ilahduttavaa, kun kyläläisten metsäkoneita alkoi näkyä siellä täällä. Honkilahdelle sähköä tuova linja kulkee umpimetsässä ja se tuhoutui totaalisesti eikä ole vielä tänä päivänäkään pystyssä, kertoo Honkilahden VPK:n päällikkö Jari Sillanpää. Etelä-Satakunnan alueella pahiten kärsi 850 asukkaan Honkilahti Euran kunnassa. Kyläläisille olisi voitu tarjota palveluja jo aiemmin, mikäli informaatio olisi kulkenut todenmukaisesti ja ylipäänsä kulkenut, huomauttaa Sillanpää. Kuusi miestä pääsi liikkeelle, loput olivat motissa puista tukkeutuneiden teiden takana. Sillanpää laskee joukkojensa raivanneen puita pitkälti toistasataa. Seuraavaan, aamuseitsemältä tulleeseen hälytykseen, pääsi jo toinenkin kuuden hengen yksikkö, kun puut oli jo ehditty raivata. Ainoa tieto, joka Fortumilta tuli, oli lupaus sähköjen palaamisesta neljän tunnin kuluessa. Kylän yhteishenki nousi päivien aikana arvoon arvaamattomaan, Jari Sillanpää kiittelee. Palvelupisteen perustaminen viivästyi parilla päivällä Honkilahdella elettiin sähköja tietopimennossa Teksti: Pauliina Kankare Kuvat: Tuomo Hurme/Alasatakunta. Kaatuneisiin sähkölinjoihin ei VPK:lla ole lupaa koskea, mutta Fortumiin ei saatu yhteyttä luvan kysymiseksi. Harmia ei aiheutunut ainoastaan metsänomistajille vaan myös kuntien asukkaille, kun sähkölinjoja kaatui ympäri maakuntaa. 1/2012 17 T apaninpäivän yönä Honkilahden VPK:n miehet heräsivät kello 3.18 tulleeseen hälytykseen. Todellisuudessa sähköt palasivat koko kylään vasta 4–5 vuorokauden kuluttua. Eipä tiennyt Honkilahden porukka vielä tuolloin, mitä tuleman pitää. VPK:n päällikkö Jari Sillanpää (oik.) olisi kaivannut sähköyhtiöltä lupaa linjan katkaisuun, sillä nostaminen vei katkaisuun nähden turhaa työaikaa. – Myrskystä aiheutuneet sähkökatkot koskivat ihan koko kylää, noin 350–400 kiinteistöä. Katkoja informaatiossa Koska tukiasemat ja katkenneet sähkölinjat olivat kaataneet tietoliikenneverkot, hälytystehtävät tulivat palokuntalaisten tietoon useimmiten kuriiripostina. – Kyläläiset liikkuivat paljon ja tulivat aina kertomaan uusista raivauskohteista. – Tämän virhetiedon vuoksi poikkeusolojen palvelupisteen perustaminen viivästyi parilla päivällä. Sillanpää oli yksi vapaapalokuntalaisista, jotka tekivät tapaninpäivänä lähes ympärivuorokautisen työpäivän. Ruokaa, vettä ja vertaistukea Kun Tapani-myrskystä oli kulunut kaksi päivää, Euran kunnanvirastolla käytiin viranomaisneuvottelu, jossa päätettiin perustaa Honkilahden koululle poikkeusolojen palvelupiste. Myrskyn jälkiraivaus ei silti ollut helppoa. Sähkökatkoksenkin piti kestää vain neljä tuntia… Satakunnassa Tapani-myrsky runteli metsää paikoin kovalla kouralla
Sitä kaivettiin osittain maahan ja osittain tolppiin pinnoitettuun kaapeliin. Siis sitä, johon meillä ei ollut lupaa. Tapani-myrskyä on puitu jälkikäteen muun muassa Euran kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksissa. Työtä riitti edelleen teiden varsilla koko loppuvuoden päivät. Yhteistyötä tehtiin aktiivisesti niin Honkilahden VPK:n kuin Lions-klubin ja maatalousnaistenkin kanssa. – Esimerkiksi Honkilahdella toimittiin pienen palokunnan täydellä miehityksellä ja kaikilla voimavaroilla. 18 1/2012 VPK alkoi torstaina jakaa talouksiin paperitiedotteita palvelupisteestä ja samalla saatiin myös sana kiertämään. Vaikka tietysti toivon, ettei tällaista enää tapahtuisi, niin myrskypuita on edelleen linjojen päällä. Tosin vastaavassa tilanteessa, kun gsm-tukiasemat ovat poissa pelistä, hälyttäminen on hieman kyseenalaista. – Pelastusviranomaisilla täytyisi olla jonkinlainen suora ja oma puhelinyhteys sähkölaitoksiin, jotta saataisiin paremmin tietoa ja esimerkiksi lupa sähkölinjojen katkaisuun. Kunnan asukkaille oli saatava elämä palaamaan normaaliksi mahdollisimman pian. – Kun fortumilaiset viimein kolmen päivän odottelun jälkeen tulivat korjaamaan sähkövikoja, he kysyivät ensimmäiseksi miksemme katkaisseet sitä yhtä tien ylle kaatunutta linjaa. Annan heille kiitettävän arvosanan, paremmin emme olisi tätä voineet hoitaa, Sillanpää kiittelee. Erinomainen lämmin kiitos kaikille. – Kun vastaavia tilanteita varten kunnassa on tehty pelastusharjoituksia, ne ovat alkaneet tilannekuvauksella. Kunnan kotipalvelun ihmisiä lähetettiin muun muassa Honkilahden kylään selvittämään vanhusten olosuhteita kylmenneissä asunnoissa. Olimme tahineet linjan nostamisen vuoksi kaksi tuntia, jotta autot pääsisivät kulkemaan, huokaa Jari Sillanpää. Oli aika huilata ja summata tapahtunut. – Järjestöt ja yksityiset henkilöt antoivat kunnan organisaatiolle merkittävää tukea ja apua. Kukaan miehisK un tieto Tapani-myrskyn aiheuttamista häiriöistä saavutti tapaninpäivänä Euran kunnanjohtaja Matti Lahtisen, hän laittoi heti hihat heilumaan. Honkilahden VPK puolestaan toimitti kyläläisille kunnan tiedotteet avattavasta poikkeusolojen palvelupisteestä. Palvelupiste toimi kuitenkin muiden paikallisyhdistysten pyörittämänä, sillä Honkilahden VPK:lla ei enää siihen resurssit riittäneet. Nyt todellisessa tilanteessa tilannekuvaa ei toimitettu kunnalle sen paremmin Aluehallintovirastosta kuin Satakunnan pelastuslaitokseltakaan. Parhaana päivänä siellä kävi noin sata henkeä syömässä. Viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvälitystä vaikeutti kuitenkin merkittävästi gsmtukiasemien kaatumisesta aiheutuneet yhteysongelmat. – Sähköjen takaisinsaamisessa oli onni, että viime kesänä alettiin tehdä uutta sähkölinjaa. Tein poikkeusolojen johtoryhmälle hälytyksen omin voimin koottuihin tietoihin nojaten. VPK:n lisäksi talouksissa kierteli kunnan kotipalvelun väki tarkistamassa kylmenneiden asuntojen asukkaiden oloja. Numero voisi olla ainoastaan näiden tahojen käytössä ja tiedossa. Hänen mielestään VPK on tukiverkostona nopea pikaisen hälytettävyyden vuoksi. Se ei kuitenkaan Honkilahden kylän osalta onnistunut ihan tuossa tuokiossa. Palokunnan työntäyteinen viikko oli saatu päätökseen. Linjaa ei oltu vielä otettu käyttöön mutta nyt se kytkettiin ensimmäisenä päälle. Mitä on tapahtunut, mikä tie on poikki jne. – Kyllä viikko voimat vei. Tietoa olisi ollut luontevaa saada keskitetysti muilta tahoilta, Matti Lahtinen toteaa. Euran kunnanjohtaja Matti Lahtinen: Keskitetty tilannekuva olisi nopeuttanut toimia tämme ei silti kertaakaan sanonut, että täytyisi mennä kotiin. Palvelupisteelle alkoi kokoontua kyläläisiä nauttimaan lämpimiä, kunnan tarjoamia aterioita sekä noutamaan puhdasta talousvettä. Useampi kaveri oli hommissa kuitenkin useamman päivän. Palvelupisteessä oli myös mahdollisuus peseytymiseen ja ennen kaikkea toisten kyläläisten tapaamiseen ja vertaistuen saamiseen. Pikku hiljaa myös sähköt alkoivat palautua ja Fortumin miehiäkin näkyä. Pääasiassa jälkityöhön on oltu tyytyväisiä, mutta Fortum sai kokouksissa pyyhkeitä ontuvan ja virheellisen tiedotuksen vuoksi. Johtoryhmä lähti toimimaan valmiiden suunnitelmien mukaisesti. Palvelupiste suljettiin sunnuntai-iltapäivällä. Tiedonkulku toimivaksi Valtaosalle kylän talouksista sähköt palasivat vuoden kahtena viimeisenä päivänä. Seuraavan myrskyn ja sähkökatkon tullen yhteysongelmia ei tulisi enää olla.. – Miten saada miehet hälytystehtäviin, kun heille ei saada edes viestejä perille. Jari Sillanpää toivoisi myös parempaa tiedonkulkua esimerkiksi pelastusviranomaisten ja sähköntoimittajan välille. Matti Lahtisen mukaan yhteistyö yhdistysten ja kaikkien euralaisten sopimuspalokuntien kanssa toimi erittäin hyvin
Saamamme palaute on lämmittänyt mieltä. Samalla kyytiin haettiin ko toaan kunnanjohtaja Eero Mattsson. Ainoastaan sähköjen palautumisen perään kyseltiin, koska sähköyhtiöön ei saatu yhteyttä. Keskustan lisäksi sähköttä oli kaikki kunnan viisi kylää. Hieno porukka, Lamminen kiittelee. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE. Vanhat viestintätavat käyttöön Koska nykypäivän viestiliikenne ei kaatuneiden tukiasemien vuoksi toiminut, piti turvautua vanhaan viestintätapaan. ilmainen opetusmateriaali mahdollisuus yhteistyöhön pelastuslaitoksen kanssa Lisäksi voittajaj oukkuee t palkitaa n ruhtinaa llisesti! 2 000 € pelas tusta itopa lkint o pelastuslaitokset T apaninpäivä valkeni sähköttömänä myös LuoteisSatakunnassa, noin 2500 asukkaan Pomarkussa. Vihdoin lähes viikon kestäneen sähkökatkon jälkeen valot syttyivät ympäri Pomarkkua. Myös näin päällikkönä Teksti: Pauliina Kankare olen erittäin tyytyväinen porukkaamme. Risto Lammisen mukaan paloasemalla kävi paljon vanhuksia syrjäkyliltä. – Ehkä raivauskalustoa ja -taitoa tulisi olla enemmän. Kevään aikana pohdimme mahdollisia hankintoja. Paloaseman palvelupiste suljettiin maanantaina. Kaiken kaikkiaan Lamminen on tyytyväinen vuoden viimeiPomarkun paloasemalla ympärivuorokautinen palvelupiste sen viikon työrupeamaan. – Veikkaisin, että tukiverkkona olemme korkeassa kurssissa. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto, ja sitä tukee Tapiola-ryhmä. 1/2012 19 Tulenpalavaa asiaa paloturvallisuudes ta kasiluokkalaisille ! Nou hätä! -kampanjan järjestävät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, sisäasiainministeriö, Opetushallitus, Pelastusopisto, Suomen Palopäällystöliitto, pelastusliitot ja palokunnat. Päivystämässä oli kaksi miestä kerrallaan ja kaikkiaan vpk:laisia oli viikon aikana eri työtehtävissä 30 hälytysosastolaisen joukko. www.fasterworkboats.. Vaikka kirkonkylään sähköt palautuivat vielä tapaninpäivän aikana, syrjäkylillä elettiin pimeissä ja kylmissä asunnoissa viikon päivät. Ilmoita luokkasi kampanjaan helmikuun loppuun mennessä osoitteessa www.nouhata.. VPK hoiti teiden raivaamisen lisäksi päivystyksen sekä kahvituksen paloasemalla. Päätös ympärivuorokautisesta päivystyksestä tehtiin, jotta olisi joku paikka tiedossa, johon voisi tulla esimerkiksi sairaskohtauksen tullen. Kunnanjohtaja mukaan kartoittamaan Tiistaiaamuna sähkönjakelu oli edelleen poikki suuressa osassa kuntaa, arviolta 500 taloudessa. – Melkein kävi heitä sääliksi, kun he tulivat lataamaan pieniä akkukäyttöisiä lamppujaan ja täyttämään neljän litran vesikanistereitaan. En voi kuin ihmetellä heidän haluaan ja intoaan tehdä vapaaehtoistyötä. Palokuntalaiset ottivat yhteyttä ystäviinsä ja tuttaviinsa, ja nämä vapaaehtoiset kävivät viemässä kunnan laatiman tiedotteen palvelupisteestä syrjäkylille. Kunnan palvelupiste päivysti tuon ajan ympäri vuorokauden paloasemalla. – Kunta päätti avata heti samana päivänä palvelupisteen paloasemalle, jossa olisi päivystys ympäri vuorokauden, kertoo VPK:n päällikkö Risto Lamminen. Oppia myös tulevaisuuteen Risto Lamminen on jo miettinyt, mitä myrskyn jälkitöistä pitäisi ottaa opiksi. Pimeän tullen paloasemalla aina hiljeni. – Meillä kun ei ole omaa naisosastoa ollenkaan ja nyt hälytysosastolaisten vaimoja tuli keittelemään kahvia ja hernekeittoa, vaimoni Heli on alkanut miettiä jonkinlaisen kriisiryhmän perustamista ja henkilöiden nimeämistä. Pomarkun VPK:n päällikkö Risto Lamminen, varapäällikkö Pekka Koivunen sekä puheenjohtaja Pekka Myllymäki ottivat alleen palokunnan ensivasteauton ja lähtivät kartoittamaan tilannetta. Vaikka meillä lähes kaikki ovat maatalon poikia, joilla työvälineet pysyvät kädessä, tulisi silti vehkeitä ja turvavarusteita olla vpk:nkin puolesta. Takaisin paloasemalle päästyään miehet aloittivat palaverin, johon kutsuttiin paikalle muun muassa palokunnan ensivastepäällikkö Heli Lamminen sekä kunnan sosiaalitoimen ja kotipalvelun henkilökuntaa. Kahvin juonnin lomassa kukaan ei silti valittanut oloistaan kylmissä asunnoissa
Ruuhkatilanteet eivät kestäneet koko myrskyn aikaa. Tulevaisuudessa valtakunnallinen, verkottunut hätäkeskustoimintamalli auttaa tasaamaan puheluita kuormitustilanteissa. Lisäksi pelastusviranomaisilla oli osin vaikeuksia saada yhteyttä sähköyhtiöihin, jotta pelastustöissä tarvittavia tietoja olisi saatu viranomaisille viivytyksettä. – Hätäkeskukseen perustettava palvelunumerokaan ei voi olla korvaamassa sitä. – Keskushallinnon tilannekuvatoiminta on kehittynyt viime vuosien ja osoitti nyt toimivuutensa. Ei tarvittu minkäänlaista johtokeskustyyppistä toimintaa keskushallinnossa. Erityisen paljon tehtäviä oli VarsinaisSuomessa, Satakunnassa, Länsi-Uudellamaalla sekä Itä-Suomen alueella. – Kaikesta tästä tiedosta saatiin hyvä kokonaiskäsitys tilanteesta. Pelastuslaitosten tehtävät olivat pääosin kaatuneiden puiden ja irronneiden kattorakenteiden aiheuttamia pelastustehtäviä. VIRVEä kehitetään Pitkien sähkökatkojen vuoksi GSM-verkossa ja VIRVE-verkossa oli häiriöitä. Ruuhka aiheutui paljolti sen takia, kun ihmiset soittivat sellaisia puheluita hätäkeskukseen, jotka eivät sinne kuulu, Partanen sanoo. – Vastausaikojen pidentymiselle ei voi mitään silloin kun puheluita tulee yhtä aikaa paljon. Toki myöhemmin on pidetty esimerkiksi valmiuspäällikkökokouksia, joissa on käyty läpi tapahtunutta ja mitä on ollut opiksi otettavaa. Tapaninpäivän myrsky vaikutti hätäkeskustoimintaan Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Hämeessä sekä Uudellamaalla, joissa puhelumäärät kasvoivat merkittävästi. Aluehallintovirastoilta tuli Partasen mukaan hyvää tilannekuvaa koko hallinnon näkökulmasta, nimenomaan laajempaa ja pidemmän aikavälin tilannekuvaa. Myrskytilanteissa keskushallinto sai tilannekuvaa laajalti. Osin hätäkeskusten ruuhkautumiseen vaikuttivat kansalaisten lukuisat sähkönsaantia koskeneet tiedustelusoitot. VIRVEverkko toimi kuitenkin koko myrskyn ajan. 20 1/2012 Pelastuslaitoksille kahden päivän myrsky aiheutti yli 9000 tehtävää. VIRVE-verkon häiriöt haittasivat joillakin alueilla pelastusviranomaisten toimintaa, mutta pelastuslaitokset pystyivät kuiPentti Partanen: Julkiselle vallalle luisunut tehtäviä, jotka eivät sille kuulu Myrskyistä on paljon opittavaa Teksti ja kuva: Esa Aalto. Pelastuslaitokset antoivat operatiiviseen toimintaan liittyvää akuuttia tietoa. Myrskytkin opettivat hänen mukaansa sen, että erityisesti palveluntuottajien on tehostettava viestintäänsä. Valtioneuvoston tilannekeskuksessa pidettiin tilannekuvaa yllä ja keskeiset toimijat tulivat hyvin informoiduiksi, Partanen sanoo. ”S uuresta tehtävämäärästä huolimatta pelastuslaitokset pystyivät toimimaan hyvin ja osoittivat kiitettävää venymiskykyä, pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo
– Kiinteään varavoimaan on meilläkin viime vuosien aikana satsattu, mutta tukiasemilta loppuu virta, jos ne jäävät esimerkiksi myrskyn takia mottiin eikä sinne saada toimitettua polttoainetta. Lisäksi sähkönsaannin turvaamiseksi sisäministeriö pyysi puolustusvoimilta virka-apuna varavoimakoneita. Kun tukiasemien sähkönsyöttöjärjestelmää saadaan parannettua, se auttaa myös mobiiliverkkojen toimintaa, koska ne useimmiten ovat samoissa tukiasemissa. Ymmärrettävää toisaalta, että yhteiskunnan ylläpitämää organisaatiota halutaan käyttää hyödyksi. Luodaan tiettyjä käytäntöjä. – Aivan toimimaton verkko ei ollut missään, mutta palvelutaso laski, toimitusjohtaja Kimmo Manni Suomen Erillisverkot Oy:stä sanoo. Tähän löytyy kuitenkin kansainvälisiä ratkaisuja, hän sanoo. – On olemassa myös siirrettäviä tukiasemia, joissa siirto tapahtuu satelliittitai linkkiyhteydellä. – Saadun tiedon perusteella voimme vetää yhteen kokemuksia ja täsmentää tilannekuvaa sekä saada kehittämisajatuksia. Tapanija Hannu-myrskyissä rintama oli leveämpi ja tukiasemien tukiulottuvuus menetettiin. Tärkeintä hänen mielestään on se, että meillä aletaan sähköverkot yhä enenevässä määrin siirtää maan alle. En sano, että liian hanakasti lähdetään tällaisiin tehtäviin, sillä kansalaisten odotuksetkin vaikuttavat. 1/2012 21 tenkin koko ajan toimimaan ja suorittamaan pelastustehtäviä. Pentti Partanen huomauttaa, että koko ongelma on nimenomaan sähköverkkojen toimivuudessa. Akkuvarmistuksetkaan eivät välttämättä riitä, jos katkot ovat pitkiä, nytkin koetun kaltaisia. Manni huomauttaa, että kyse ei ole vain kuuluvuuden takaavista tukiasemista, vaan niiden toiminnan takaamiseksi tarvitaan sähköä. Viranomaisverkkojen kehittämiseen on toimitusjohtaja Kimmo Mannin mukaan saatu jo nyt rahoitusta myös Huoltovarmuuskeskukselta. – Tuntuu tämänkin tilanteen perusteella, että vastuuta on hieman luisunut julkiselle vallalle. – Kehysesityksessä olemme esittäneet siihen määrärahaa. Siirtää siinä olevat asiat moderniin maailmaan, Pentti Partanen sanoo. Kansalaisten odotukset tuntuvat lisääntyvän. Kesän Astaja Veera-myrskyt eivät aiheuttaneet samanlaisia yhteydenpito-ongelmia, koska myrskyrintama oli kapeampi ja tukiasemat pystyivät myös tukemaan toisiaan. – Ongelmat aiheutuivat sähköjakelun ongelmista. Sähköverkon maakaapelointi turvaa myös VIRVEn. sekä hallitusohjelman mukaisesti arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Hän uskoo, että energiajärjestelyihin saadaan sieltä tukea jatkossakin. VIRVEn osalta viiveellä toimivassa satelliittiyhteydessä on ongelma, sillä VIRVEn teknologia on rakennettu viiveettömäksi. Jos yksi tukiasema putosi pois, toiset paikkasivat sitä. Niidenkin toimintaan tarvitaan varavoimaa. Kansalaisille annettavassa valistuksessa myrskyjen aiheuttama ajankohtainen tilanne käytettiin pelastusylijohtajan hyvin hyödyksi. Varavoimaratkaisun ja siirrettävien tukiasemien lisäksi Kimmo Mannin mukaan pitää parantaa olosuhdevalvontaa, jotta entistä aikaisemmassa vaiheessa saadaan tukiasemilta tieto siirtymisestä varavoimaan. VIRVE-verkon operaattori Erillisverkot Oy varmisti sähkönsaantia kriittisillä tukiasemilla varavoimakoneilla. Sisäasiainministeriö on käynnistänyt selvityksen pelastuslaitosten ja Hätäkeskuslaitoksen osalta joulukuun myrskyjen aiheuttamista ongelmista, onnistumisista ja kehittämiskohteista. Ensimmäistä kertaa verkon reilun kymmenen vuoden historian aikana kolminkertaiset varmistukset eivät riittäneet, vaan katkoja tuli viestintäliikenteessä. Siinä keskeistä on velvoite antaa vaaratiedotteeksi muuttuva hätätiedote molemmilla kansalliskielillä eli suomeksi ja ruotsiksi. Myös aluehallintovirastoilta kysytään kokemuksista. Hän kannustaa pelastustoimessa keskustelemaan siitä, mitkä ovat viranhaltijan lain mukaiset tehtävät. Siksi tämän kokemuksen perusteella keskeiset korjaustoimenpiteet koskevat sitä, lisätäänkö kiinteän varavoiman määrää. – Pitäisi varmasti tarkemmin miettiä sitä, mitä varten olemme ja mihin verovaroin ylläpidettävää organisaatiota käytetään. Hän sanoo, että myrskyistä saatuja kokemuksia on jo analysoitu Erillisverkoissa ja myös muiden viranomaisten kanssa. – Tukiasemille kulkevat sähköverkon ilmajohdot pitäisi poistaa. – Kysymys ei ole pelkästään energiansaannista, vaan myös muun muassa tukiasemien modernisoinnista. Kriisiviestinnässä on valmisteilla uusi laki vaaratiedotteista, joka annetaan tulevana keväänä. Käynnissä on viranomaisradioverkon kehittämisohjelma. Sisäasiainministeriötä työryhmässä edustaa apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen. Toivottavasti myös Huoltovarmuuskeskus rahoittaa kakkosvaihetta, kuten on tehnyt ensimmäistä vaihetta. Sen ensimmäinen vaihe päättyy tänä vuonna, mutta Partanen uskoo, että kakkosvaihe saadaan aloitettua vielä tämän vuoden aikana. Esimerkiksi SPEK toimi hänen mielestään hyvin valistaessaan kansalaisia tässäkin yhteydessä. Selvityksen perusteella sisäministeriö analysoi kehittämistarpeet yhdessä pelastuslaitosten ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden lopulla työryhmän, jonka tehtävänä on määrittää kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet Pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo, että poikkeustilanteet antavat opittavaa. Pitääkö esimerkiksi palokunnan aukaista tietä jonnekin, ellei siitä aiheudu hengenvaaraa tai siihen sisälly todellista hätää. Pentti Partanen pitää yhtenä tärkeänä pohdittavana asiana sitä, mitkä ovat viranomaisille kuuluvia tehtäviä ja mitkä erilaisille palveluntuottajille, joilla on viime kädessä vastuu asiakkaistaan, silloin kun poikkeustilanne ei ole hädänalaista. Viranomaisradioverkko (VIRVE) oli Tapanija Hannu-myrskyissä ennätyskäytössä. – Esimerkiksi veden pumppaukseen kiinteistönomistajan pitäisi hankkia sitä varten palveluntuottaja, ellei tilanteessa ole hätää. Mitkä ovat viranomaisten tehtävät. – Myös äskettäin toteutettu pelastussuunnitelmauudistus antaa tähän uusia eväitä. Maakaapelointia on esimerkiksi Ruotsissa tehty runsaasti ja siellä on samaan teknologiaan perustuva Raakel-verkko toiminut moitteettomasti häiriötilanteissa. Työn ensimmäisen vaiheen on määrä olla valmiina tämän vuoden lopussa. Sisäasiainhallinnon osalta kiinnostuksen kohteena on muun muassa pelastustoimi. – Pelastuslaitoksissa tehdään aika paljon sellaista, mikä ei niille tosiasiallisesti kuulu. Tehtäviä mietitään Parhaillaan selvitetään paitsi kuntajärjestelmää myös kuntien tehtäviä. Mutta jos joku tekee asialla bisnestä, pitääkö viranomaisen olla tätä toimintaa paikkaamassa, ylijohtaja Partanen kysyy. – Ovatko vesien pumppaukset tällaisia tehtäviä tai tietyt eläinpelastustehtävät, hän luettelee lisää sellaisia tehtäviä, jotka hän tässä mielessä asettaisi kyseenalaiseksi. Kokemuksia on syytä käydä huolella läpi
Ketään ei pitäisi jättää näissä talkoissa yksin. että nykyinen kriisijohtojärjestelmässä on merkittäviä heikkouksia ja hän kyseenalaistaa ”koordinaation” selkeiden johtamisvastuiden sijaan. Onko siis kenellekään selvää missä nyt mennään. Edelleen toivotaan siirtymistä jakeluverkon maakaapelointiin. Edelleen varuskuntien virka-aputoiminnan resursointia tulisi arvioida niiden maantieteellisen sijaintinsa puitteissa. Ylisuuren, ennakoivan liikkeellelähdön voi aina vetää takaisin, mutta viivyttely ja alimitoitus merkitsevät kriisin kärjistymistä. Suomeen tarvitaan myös välittömästi valtioneuvostotason kriisijohtamiskoneisto jossa on poliittinen, juridinen, tekninen ja operatiivinen neliveto. Uudet uhkakuvat eivät kunnioita hallintojen tai valtioiden välisiä raja-aitoja. Tämä toive esitettiin jo vuonna 2010 Asta-myrskyn yhteydessä, onko mitään tapahtunut. Sopiikin kysyä miksi. Kriisivalmius on evoluutioprosessi, ei markkinointihanke. 22 1/2012 Näkökulma L ounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Rauno Saari totesi Turun Sanomien haastattelussa 10.1. Se että pari sektoriministeriötä väittää kaiken olevan kunnossa, ei kerro päättäjille tilanteen karua todellisuutta. Mitä aiemmista myrskyistä otettiin opiksi ja millaisiin toimenpiteisiin se johti valtakunnan-, aluehallinnonja paikalliseli kuntatason toiminnassa. Voimayhtiöiden toivelistalla on ollut pitkään nykyverkon käyttövarmuuden parantaminen, joka käsittää sähköasemien määrän lisäämisen sekä sähköasemaja verkostoautomaation. Mitä on otettu opiksi. Kirjoittaja Timo Hellenberg on valtiotieteen tohtori. Kaikkivoipaista tästä listasta tuskin saa, mutta maantiedettä ja kaluston monikäyttöisyyttä voisi pitää eräänä toimintaa ohjaavana indikaattorina. Onko kaikille jatkossa selvää, mille sektoriviranomaiselle alueellinen tai valtakunnallinen johtovastuu lankeaa vai joudutaanko aloittamaan alusta. Edelleen kansalaisia tulisi aktivoida omatoimisuuteen etenkin haja-asutusalueilla ja antaa mahdollisuus tilannetiedon välittämiseen viranomaisille. Kaikki resurssit käyttöön Varusmiespalvelukseen tulisi myös sisällyttää psykologisia ja taktisia koulutusosioita vaikkapa Konginkankaan bussionnettomuuden tai Suomenlahden öljyonnettomuuden kaltaisiin virka-aputehtäviin. Suomessa on ajettu läpi hätäkeskuslaitosjärjestelmä, pelastustoimen alueellistaminen, Virve-verkon rakentaminen sekä Poliisihallituksen perustaminen. Rannikkoseutujen osastot panostaisivat merellisiin virka-aputehtäviin, kuten öljyonnettomuuksien torjuntaan, pohjoisen ja itäisen suomen varuskunnat puolestaan esimerkiksi metsäpalojen sammuttamiseen ja etsintätehtävien suorittamiseen. Ennakkovalmius, tilannetietoisuus ja reagoiminen ovat kaikki olleet viimeaikaisissa myrskyissä yksittäisten ihmisten ja viranomaisten käsissä. Milloin kokki olisi kritisoinut omaa ruokalistaansa. Kirjoittajan vetämä Helsingin yliopiston tutkimusryhmä (Hellenberg, Pursiainen & Kivelä) tuotti vuonna 2004 Puolustusministeriön tutkimusosastolle kaksi selvitystä: Puolustusvoimat ja siviilikriisinhallinta sekä Puolustusvoimat ja sisäinen turvallisuus. Improvisoinnilla on ollut merkittävä rooli tässä työssä sen sijaan, että järjestelmä ja varautumisen prosessointi sinällään olisi ohjannut tapahtumia. Esimerkiksi useiden aluepelastuslaitosten parissa jaetaan huoli siitä, että tilannekuvaa vaikkapa myrskyjen etenemisestä ja luonteesta pitäisi saada keskitetymmin kentälle. Kaikki tämä on oikeansuuntaista ja tukee ajatusta, että sektoriviranomaisten toiminnan vahvistamiseksi tarvitaan valtioneuvostotason kriisijohtamista, kokonaisvaltaista tilannekuvatoimintaa sekä ennen kaikkea poliittista ymmärrystä siitä, että kylmän sodan aikaisilla turvallisuusrakenteilla ei uusissa tilanteissa enää pärjätä. Varusmieskoulutuksen syventäminen olisi myös linjassa Tasavallan Presidentin esittämiin ajatuksiin varusmiespalveluksen sisällöllisestä kehittämisestä sekä tukisi puolustusvoimain kolmatta perustehtävään. Näiden järjestelyjen jälkeen voidaan arvioida turvallisuus ja puolustusasiainkomitean asemaa. Edelleen Suomeen tulisi perustaa turvallisuustutkimuksen sektoritutkimuslaitos jolla olisi riittävä resurssointi. Tämän tulisi tapahtua paitsi soittamalla myös uusinta teknologiaa hyödyntäen, kuten lähettämällä kuvia matkapuhelimella. Suosituksemme herättivät laajaa keskustelua hallinnon sisällä, olkoonkin että tuolloista puolustusministeriä Seppo Kääriäistä lainaten; aika ei ollut vielä kypsä näiden toteuttamiseen. Entä ryhtyivätkö aiemmista myrskyistä kärsineet kansalaiset omatoimisiin toimenpiteisiin varautumisen ja riskinsietokyvyn lisäämiseksi vaikkapa taskulamppuja, aggregaatteja hankkimalla ja vaihtoehtoisia toimintamalleja pohtimalla. Pääministerin on otettava vastuu eikä hän voi sysätä sitä jollekin toiselle ministerille tai pahimmassa tapauksessa toisen ministerin alaiselle kansliapäällikölle. Jokainen kansainvälinen kriisitilanne on luonteeltaan poliittinen – ja harmillisen yllätyksellinen. Sen sijaan sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan Suomessa on hyvä kriisivalmius toimia, mutta hän on myös peräänkuuluttanut nykyisen hätäkeskusjärjestelmän toimivuutta. Eurooppalaisissa kriisijohtomalleissa on parhaillaan käynnissä kaksisuuntainen kehitystrendi; toisaalta pyrkimys vahvistaa kriisipäätöksentekoa tukevaa tilannetietoisuutta, toisaalta varmistaa käytettävissä olevien resurssien täysimääräinen käyttö hädän hetkellä. Tämän tueksi tarvitaan Eurooppa-sihteeristön kaltaista valmiussihteeristöä sekä aikaisemman puolustusneuvoston perillisenä poliittisen tason turvallisuusneuvostoa. Tämä tarkoittaa käytännössä siihen kuuluvien asioiden valmistelua ja yhteensovittamista (perustuslaki, valtioneuvostolaki, valtioneuvoston ohjesääntö) sekä hallituksen poliittista johtamista joka tänäpäivänä koskettaa lähes kaikkia poikkeustilanteita. Pääministerin asema valtioneuvoston kriisijohtamisessa on keskeinen. Tämän tilannekuvan välittymisen tulisi olla aina kaksisuuntaista ja kokonaisvaltaista. Myrskyistä opimme myös sen, että jokaiseen kansalliseen kriisitilanteeseen, jossa tietyt ennaltavaroituskriteerit täyttyvät, tulee jo lähtökohtaisesti vastata koko järjestelmän kaikilla käytettävissä olevilla resursseilla. Reviiriajattelusta tulisi vihdoin päästä eroon ja olisi pyrittävä hallintojen väliseen yhteistyöhön
– Pelastajakoulutus tullaan auditoimaan molemmissa oppilaitoksissa. Yksi iso kysymys on ensihoidon tulevaisuus, myös koulutuksessa. Palotarkastajatutkintoa työryhmä ei tule esittämään. Toinen suuri kysymys on ammattikorkeakoulututkinnon tulevaisuus. Parhaillaan ollaan uudistamassa ammattikorkeakoululainsäädäntöä ja rahoitusta. Raportti tulee hänen mukaansa sisältämään perusteellisen kuvauksen pelastustoimen koulutusjärjestelmästä. Pikemminkin tarvitaan jatkoja täydennyskoulutusta, jossa järjestöillä voi olla oma roolinsa. Partanen arvioi, että määrälliset tarpeet päällystökoulutuksessa eivät ole niin merkittävät kuin miehistökoulutuksessa. Vapaaehtoisten ja sivutoimisen koulutusjärjestelmä vaatii myös tarkastelua ja sitä tullaan esittämään jatkoselvittelyn aiheeksi. Virkanimikkeet ovat nykyään esimerkiksi riskienhallintainsinööri tai turvallisuuskouluttaja. Toimintaa jatketaan nykyisellä pohjalla eli Pelastusopisto toimii jatkossakin sisäministeriön alaisuudessa. Työryhmä tulee loppuraportissaan esittämään sitä, pitäisikö valtion tulla rahoittajaksi ja ohjaajaksi pelastuskoulun toimintaan. Ulkopuolisia liikkuvia osia on kokonaisuudessa paljon, eikä niistä vielä tiedetä riittävästi ja siksi ”potilaan” tilaa pitää seurata jatkossakin. – Palotarkastajia rekrytoidaan hyvin erilaisten koulutustaustojen kautta. Näin saadaan ammatti-ihmisten havaintoja ja kehittämistarpeita miehistökoulutuksesta. Yhteistyö kahden oppilaitoksen välillä on Partasen mukaan parantunut koko ajan. – Mitään periaatteellista suurta vastuunjaon tai järjestelmän muutosta ei tarvita. – Tätäkin tullaan seuraamaan ja selvittämään jatkossa. Paloalalle perustettavaa professuuria Pentti Partanen pitää erinomaisena asiana. Miten uudistus tulee vaikuttamaan Savonian kanssa tehtävään yhteistyöhön. Pelastusopisto voi tukea siinä pelastuslaitoksia. Siihen sisältyy kuitenkin paljon mahdollisuuksia. Nyt on jo syntynyt erilaisia malleja, joilla pätevyyttä voidaan saada ja monet käyvät työpaikkansa yhteydessä kouluttautumassa ensihoitajatasolle. 1/2012 23 P elastustoimen koulutusta pohtinut työryhmä antaa helmikuussa loppuraporttinsa, jossa ei ole suuria uusia avauksia koulutusjärjestelmän uudistamiseksi. Pelastusopisto toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulun insinööritutkintoa. – Se jää tulevaan tarkasteluun. Oleellista Partasen mukaan on se, että Helsingin kaupunki on ilmoittanut selvityksen yhteydessä olevansa halukas jatkamaan oman koulun toimintaa. Vielä ei ole varmaa kuvaa siitä, mikä tulee olemaan pelastuslaitosten osuus ensihoitopalveluissa. Jos taloustilanne muuttuu oleellisesti, niin silloin voidaan joutua miettimään koulutuksen rahoitusta, jos se supistuu, luonnehtii ohjausryhmää johtanut pelastusylijohtaja Pentti Partanen työn tulevaa tulosta. – Määräaikaistarkastus ei johtanut siihen, että ”potilas” on sairas. Jos koulutuksen kriteeriksi tulee työllistyminen ja keskeyttämisprosentti, meidän mahdollisuutemme säilyttää koulutuspaikat paranevat, Partanen sanoo. Uutta tutkintolinjaa ammattioppilaitokseen ei voida perustaa. – Jos aloituspaikkamäärät päällystökoulutuksessa vähenisivät, kilpailu rekrytoitavista henkilöistä kovenisi. – Amk-insinöörikoulutus on kallista. Se ei ole mahdollista, että Pelastusopiston pelastajakoulutus tuottaisi ensihoidon ammattipätevyyden. Jos Koulutusselvitys totesi ”potilaan” terveeksi Määräaikaistarkastus ei johda suuriin uudistuksiin se vaikuttaa vaakakupissa enemmän, kun toiminnan yleisiä kriteerejä laaditaan, kallis koulutus on silloin ongelmallista. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. Jatkoja täydennyskoulutukseen pitää kehittää ja tuottaa materiaalia. – Nähtäväksi vain jää, millainen oppituolin sisällöstä tulee
Nykyiseen tyytyväiset vastasivat esimerkiksi ”Sieltä löytyy aina kaikki mitä etsii”, ” Samoin niin kuin lehti että on hyvin ja loogisesti tehty!”, ”Toimiva, selkeä, hyviä linkkejä/mainoksia ja muita hyviä aiheita. Lehden parissa viihdytään, sillä reilusti yli puolet vastaajista lukee tai selailee lehteä puolesta tunnista kahteen tuntiin. Sähköisiltä palveluilta toivottiin muun muassa verkkolehteä tilaajille ja sähköistä arkistoa hakutoiminnoin. Erittäin tai jonkin verran tärkeiksi päätöksenteon kannalta Pelastustiedon ilmoitukset kokee kolme neljästä vastaajasta. Parhaiten lehden katsotaan onnistuneen muun muassa onnettomuusselostuksissa kotimaasta. Pelastustieto ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa ja ilmestymistiheyteen oltiin tyytyväisiä. Vastauksia kertyi yhteensä 310 eli osallistumisinnokkuus oli erittäin hyvä. Yli puolet vastaajista osallistuu paloja pelastushankinnoista päättämiseen ja hankintojen suunnitteluun. Pelastustiedon lukijoita on huikeasti tilaajamäärää enemmän, sillä yli 63 prosenttia ilmoittaa, että tilattua lehteä lukee tai selailee yhdestä kymmeneen henkilöä. Helpot käyttää.” Saatko uutta tietoa ilmoituksista. Perusteluissa todettiin: ”Kuvia ja asiaa tasapainossa”, ”Siisti, selkeä ulkoasu. Osa toivoi lehden ilmestyvän jopa 12 kertaa vuodessa. Perusteluissa todettiin muun muassa ”Pelastuslaitoksen peruskoulutuksen jälkeen pysyy ajassa mukana.”, ” Saa kattavaa tietoa koko maan toimista.”, ”Vuosien ajan lehden kautta olen hankkinut tietoa.” Pelastustiedon tuore lukijatutkimus osoitti taas: Ilmoitukset tärkeä tiedonlähde Myös lehden ilmoitukset huomataan ja koetaan tärkeiksi tiedonlähteiksi. Lehden tärkeintä sisältöä ovat tutkimuksen mukaan jutut onnettomuusselostukset kotimaasta, sammutustaktiikasta ja -tekniikasta, työturvallisuudesta, pelastuskaluston ja -varusteiden esittelystä sekä alan koulutuksesta. Tuoreen lukijatutkimuksen mukaan lehdellä on uskollinen lukijakunta, josta yli 90 prosenttia kokee lehden erittäin tai melko tärkeäksi ajankohtaisen tiedon välittäjäksi. Lehden ulkoasu ja kotisivut Lehden ulkoasuun oli tyytyväisiä 97,7 prosenttia vastaajista. Melkein kymmenen prosenttia vastaajista kertoo, että lehteä lukee heidän lisäkseen 6–10 henkilöä. Lehti sai kokonaisarvosanaksi 3,9 asteikolla 1–5. Uutta tietoa ilmoituksista kertoo saavansa noin 91 prosenttia vastaajista. Yli 80 prosenttia lukee jokaisen numeron vähintään yhden tai useamman kerran. Valokuvat monipuolisia, tekstin asettelu selkeää.”, ”Tunnistaa kaukaa, että on paloalan lehti. 24 1/2012 Tärkeä ja luettu ammattilehti Pelastustieto-lehden tekijät kehittävät lehteä koko ajan aina paremmin lukijoiden tarpeita vastaavaksi. L ukijatutkimuksen toteutti vuoden 2011 loppupuolella Innolink Research Oy Tampereelta. Verkkolehden katsoi tarpeettomaksi noin 40 prosenttia. Melko tai erittäin tärkeäksi alan ajankohtaisen tiedon välittäjäksi lehden kokee yli 90 prosenttia vastaajista. Selkeästi eritelty pääaiheet.” Yli puolet oli sitä mieltä, että Pelastustieto voisi ilmestyä sekä painettuna että verkkolehtenä. Reilut 87 prosenttia katselee tai tutkii muutamia tai useimpia lehden ilmoituksia. Kuinka tärkeänä pidät lehteä paloja pelastusja väestönsuojelualan ajankohtaisen tiedon välittäjänä?
Lukijoiden kahtiajakautuminen virassa oleviin ja vapaaehtoisiin palokuntalaisiin näkyy vastauksissa. – Lukijat pitävät Pelastustietoa nimenomaan ammattilehtenä ja tietoa haetaan tietoa oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Lukijatutkimus suositellaan toteuttavaksi noin kahden vuoden välein. Käytännön journalistisesta linjasta ja sen kehittämisestä vastaa päätoimittaja. Vastaajista yhdeksän kymmenestä oli miehiä. Tutkimuksen keskeistä antia ovat lisätieto lukijakunnasta ja vastaajien antama palaute lehden sisällöstä. Jo muutamankin tutkimuksen perusteella nousseen idean jatkojalostaminen käytännön tasolle kehittää sekä lehteä, että palvelee lukijoitaan. Vastauksista kävi ilmi, että lehti luetaan varsin kattavasti ja sen asiapitoisuus miellyttää vastaajia. Sisällöstä erityisen tärkeiksi asioiksi lukijat nostivat onnettomuusselostukset kotimaasta, sammutustaktiikat ja -tekniikat, työturvallisuusasiat sekä pelastuskaluston ja -varusteiden esittelyt. Innolink Research Oy: Aito kiinnostus ja sitoutuneisuus Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja Ari Keijonen iloitsee tutkimuksen tuloksista. Lehteä lukevat heidän lisäkseen muun muassa kuntien luottamushenkilöt. Nykyisin luen liki kaikki lehden artikkelit. Vastauksien lukumäärästä ja laadusta ilmeni, että lehti koetaan erittäin tärkeäksi tiedonsaantikanavaksi niin ammattilaisten, VPK:laisten kuin kuntapäättäjienkin keskuudessa. Näiden tärkeiden aiheiden käsittelyyn toivottiin Pelastustieto-lehden paneutuvan tulevaisuudessa entistä enemmän ja laadukkaammin. Esimerkiksi Pelastustieto-lehdelle tehdystä tutkimuksesta nousi esille ajatus yhden lehdessä käsiteltävän tapauksen, vaikkapa onnettomuuden tarkasteleminen eri näkökulmista, kuten ammattilaisnäkökulmasta, VPK:laisen näkökulmasta, sammutustaktiikan ja -tekniikan näkökulmasta, ensihoidon näkökulmasta, työturvallisuuden näkökulmasta ja henkilöhaastattelun näkökulmasta. –Ilolla on todettava, että myös ilmoitukset luetaan tarkkaan ja niitä arvostetaan lehden tiedonvälitysrooliin kuuluvina. Osataanko tuloksia yleensä hyödyntää. Kuinka usein laajempi tämäntyyppinen lukijatutkimus kannattaisi uusia. Perinteinen palonäkökulma on edelleen mukana, mutta yhä useammin – ja aivan oikeansuuntaisesti – turvallisuutta tarkastellaan laajemminkin. Näin voidaan myös mitata edellisessä tutkimuksessa esille nousseiden asioiden hyödyntämisen onnistuminen. Etenkin osa virassa olevista palokuntalaisista toivoi vähemmän VPK:ta koskevia kirjoituksia lehteen. 36 prosenttia vastaajista kertoi lukevansa lehteä puolesta tunnista tuntiin, ja 29 prosenttia vastaajista kertoi käyttävänsä lehden lukemiseen tunnista kahteen tuntiin. Lehti palvelee lukijoitansa Keijosen mukaan lehteä pitää kehittää lukijoiden haluamaan suuntaan ehdottomasti, sillä lehti on lukijoitansa varten. Miksi lukijatutkimuksia yleensä tehdään. Mikä on mielestänne tutkimuksen keskeinen anti. – Pelastustieto on monipuolinen ja monitasoinen ammattilehti, joka on kehittynyt ja uudistunut aina ajan hengessä. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi lukevansa lehden joko kerran tai useamman kerran. Minkälainen lehti Pelastustieto on teidän mielestänne lukijoiden silmissä ja muodostuiko teille kuvaa tyypillisestä ”mallilukijasta”. Pelastustieto-lehden lukijatutkimukseen osallistumisinnokkuus oli erittäin hyvä! Tutkimukseen vastasi yhteensä 310 lukijaa, mikä on erinomainen luku erikoislehdelle. Vastaajat antoivat myös monia ideoita lehden kehittämistä varten, mikä viestii siitä että lehden kehittäminen koetaan tärkeäksi. Kysyttäessä lehden hyödyllisyydestä vastaajalle keskiarvoksi muodostui 3,4 asteikolla 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä. Muun muassa tärkeimmiksi koetut juttuaiheet ja kuinka Pelastustieto-lehti on onnistunut näissä aiheissa tähän asti, antaa lehdelle loistavaa tietoa lukijoiden tarpeista. Yllättikö mikään tutkimustuloksista ammattilaisen näkökulmasta. Pelastustieto tarjoaa siis myös ilmoittajille tehokkaan välineen kertoa tuotteistaan ja palveluistaan. Hallituksen keskeinen tehtävä on johtaa, tukea ja sparrata lehden johtamista, ja sen prosessin vetäjä on hallituksen puheenjohtaja. Lehden kiinnostavuusarvo on huikea, sillä lukijoita on huomattavasti enemmän kuin tilaajia. – Kun lehdestä ollaan niinkin kiinnostuneita kuin lukijatutkimus selkeästi osoittaa, lehdellä on tärkeä merkitys niin sen lukijalle kuin koko järjestelmällekin. Toisaalta VPK:laisten rooli koetaan tärkeäksi ja juttujen laaja-alaisuus koetaan myös vahvuudeksi. Vahvuuksista on pidettävä kiinni ja kehitettävä niitä edelleen, se on ehdoton edellytys arvotettuna ammattilehtenä pysymiselle. 1/2012 25 Kaikkien lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin runsaasti palkintoja. Henkilökohtaisesti toivon lisäksi, että lehti ja sen sähköiset palvelut edistäisivät entistä enemmän oppimista; pelastusja turvallisuusalan osaamisen edistäminen on keskeinen menestystekijämme tulevaisuudessa. Tutkimus antoi suuntaviittoja tulevaan kehitystyöhön, kuten kotisivujen suunnitteluun. Lehdellä on parhaillaan menossa mielenkiintoinen strategiatyö, jossa keskeistä on toiminnan ja talouden kehittäminen, mutta osin myös lehden sisällöllisten päälinjausten arviointi. Tutkimuksessa iloisesti yllättävää on vastaajien aito kiinnostus ja sitoutuneisuus Pelastustieto-lehteä kohtaan. – Lukijatutkimus antoi tukea lehden vision – alan arvostetuin turvallisuusviestijä – toteuttamiselle. Se yllätti erityisen positiivisesti, että samaan lehteen tartutaan jopa useita kertoja ja valtaosa käyttää lehden lukemiseen puolesta jopa kahteen tuntiin. Kiinnostavinta olivat onnettomuuskertomukset, luin niitä jopa alleviivaten – onnettomuuksista oppien. Näin myös lukijat voivat oikeasti vaikuttaa siihen, mihin suuntaan heidän oma lehtensä kehittyy! Tutkimuskoordinaattori Merja Lehtinen Innolink Research Oy:stä oli toteuttamassa Pelastustieto-lehden lukijatutkimusta. – Olen ollut lehden lukija 1970-luvun loppupuolelta lähtien, jolloin lehden nimikin oli vielä Palontorjunta – Brandvärn. Sen luottamuksen ja haasteen arvoinen lehti haluaa olla ja tehdä vastuullista ammattijournalistiikkaa. Kiitos kaikille vastanneille ja onnea voittajille! 150 euron lahjakortti: Toni Mikkola, Somero Savua ja tulta -cd: Pertti Säämänen Seinäjoki Markus Moilanen, Turku Tommi Englund, Lohja Mikko Lepänaho, Anjala Vesa Nurminen, Helsinki Turvaliivi: Teemu Kivistö, Ulvila Marke Kuosa, Myrskylä Marko Viljanen, Turku Nilla-Mahtte Magga, Vuontisjärvi Pentti Hiltunen, Eno Minkälainen oli mielestänne Pelastustiedon lukijatutkimuksen osallistustumisinnokkuus suhteessa muihin vastaaviin tutkimuksiin. Kokonaisarvo sanaksi vastaajat antoivat lehdelle 3,9, asteikon ollessa 1–5. Myös lukijoilta saadut kehittämisideat ovat usein erittäin hyviä! Tutkimus on ikään kuin vuoropuhelua toimituksen ja lukijakunnan välillä. Lehti siis koetaan tärkeäksi ja asiantuntevaksi kanavaksi saada uutta tietoa alan tapahtumista. Kentän ääni -kirja: Juha Höök, Riihimäki Petri Wasenius, Pielavesi Magnus Raak, Lillby Jussi Salmi, Vanha-Ulvila Josefina Nissilä, Taipalsaari Monipuolinen ja kehittyvä. Lukijatutkimuksella saadaan arvokasta tietoa lehden lukijakunnasta ja heidän näkemyksistään lehdestä tällä hetkellä. Aineistosta nousi esille, että tyypillinen Pelastustieto-lehden lukija on joko pelastuslaitoksessa virassa toimiva tai vapaaehtoisesti palokuntatehtävissä toimiva henkilö
Yritys on testannut viherseiniä useissa kohteissa, ja mittaustulokset ovat olleet myönteisiä. Ilmastointikanavien tehopuhdistus pisti itiöt liikkeelle Sisäilman epäpuhtauksien aiheuttama epidemia puhkesi Kotkan paloasemalla vuonna 2006, kun vuonna 1983 valmistuneen rakennuksen ilmastointikanavissa suoritettiin tehopuhdistus. Vanhat ulkoseinäelementit ja eristeet on poistettu ja korvattu uusilla. Alakerran tiloissa olen saanut pari kertaa samantyyppisiä nenäoireita kuin aikaisemminkin. Suuri paloasemarakennus oli peruskorjauksen tarpeessa, mutta homeongelmista ei henkilökunta ennen ilmastoinnin tehopuhdistusta tiennyt mitään. Mummon pelargonioista viherseinät eroavat siinä, että viherkasvit on istutettu seokseen, jossa ei ole lainkaan multaa. Korjaamo ei muuttanut Aivan tyhjillään ei Kotkan paloasema henkilökunnan evakon aikana ollut. Toimintavalmiusajat pitivät Paluuta omalle paloasemalle ja normaaliin päiväjärjestykseen on Kotkassa odotettu kovasti. Järvisen mukaan paloaseman sisäilma ei niitä tappanut, vaan syynä oli seinän toiminnassa ilmennyt tekninen ongelma. Mahdolliset haitta-aineet sitoutuvat ilmasta kasvien juuriin, joissa ne muuttuvat kasvien ravinnoksi. Mittava ulkoremontti ja desinfiointi Puolentoista vuoden evakon aikana paloasema on remontoitu täysin. Jylpyn teollisuusalueella sijaitseva Kotkan paloasema oli toista vuotta suljettuna sisäilmaongelmien takia. Tietokone huomaa milloin kasvit ovat janoisia ja pumppaa niille vettä. Viherseinät puhdistavat ilmaa Vuodenvaihteessa miehistön tiloihin ja toimistohuoneisiin tuotiin 14 viherseinää ilmaa puhdistamaan. – Testien mukaan kasvit ovat tehokkaita biosuodattimia, ja niillä saadaan poistettua sisäilmasta haitallisia mikrobeja ja kemikaaleja, kertoo Järvinen. Myös räystäät on korjattu ja ikkunat vaihdettu. Siellä on helppo hengittää, sanoo palomies Marcus Malm. Palvelutaso on pystytty pitämään säädetyllä tasolla eikä toimintavalmiusajoista ole jouduttu tinkimään. Vaikka miehistön hajasijoittaminen on vaikeuttanut pelastuslaitoksen päivittäistä työtä, se ei ole vaarantanut pelastustoimen toimintakykyä. O sa Kotkan paloaseman henkilökunnasta palasi joulun alla työpaikalleen. Malm toivoo, että muuten niin käytännölliset tilat olisivat kunnossa ja työt paloasemalla voisivat jatkua normaalisti. Ennen henkilökunnan muuttoa tilat vielä desinfioitiin vetyperoksidi-kylmäsavustuksella. Kotkan paloasemalla ensimmäiset viherseinät vain kuolivat viikossa. Seinässä on myös kasveille sopiva valaistus. Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Kotkan palomiehet palasivat Jylpylle Sisäilmaongelmien selättämistä tarkkaillaan pitkin kevättä Jukka Ruuskanen ja viherseinä Viherseinä puhdistaa sisäilmaa palopäällikkö Jukka Ruuskasen huoneessa – ja molemmat voivat hyvin. Osa miehistöstä alkoi saada silmä-, ihoja hengitysoireita. 26 1/2012. Sen jälkeen kymmeniä työntekijöitä komennettiin lääkärintodistuksella muihin tiloihin. Etäohjattu seinä hoitaa kasveja automaattisesti. – Oleskelutiloissa muutoksen huomaa parhaiten. Muu paloja pelastushenkilökunta oli hajasijoitettuna Mussalossa, Malmingilla ja Karhulan Kolmikulmassa. – Toisen ryhmän paluun jälkeen työterveyshuolto tekee sisäilmastokyselyn, jonka jälkeen sitten selviää, missä mennään, kertoo palopäällikkö Jukka Ruuskanen. Runsaasti oireita saaneet muuttavat maaliskuussa, ja loput Kotkan paloasemalla työskentelevistä palomiehistä, sairaankuljettajista ja päivätyöntekijöistä palaavat työpaikalleen toukokuussa. Ensimmäisenä paluumuuttoluvan saivat työntekijät, joilla ei aiemminkaan ollut sisäilman epäpuhtauksista johtuvia oireita tai jotka olivat kärsineet niistä vain vähän. Itiöongelmia yritettiin poistaa muun muassa tekemällä huoneissa tiivistyskorjauksia. Syy löytyi kastelutekniikasta. Osa seinämateriaalissa havaitusta kosteudesta koteloitiin ja seiniä tiivistettiin sisäpuolelta. Ilmastointi uusittiin vuonna 2009, samoin vesikatto. Nyt rakennus on peruskorjattu perustuksista kattoon. Tutkimuksissa yläkerran miehistötiloista löytyi haitallisia itiöitä ja tilat pantiin käyttökieltoon. Kun korjaustyöt olivat valmistuneet, kaiken todettiin olevan jälleen kunnossa. – Evakkoaikana sairauspoissaolot vähenivät selvästi, kertoo Ruuskanen. Lopulta pelastuslaitoksen johto päätti, että koko Jylpyn paloasema tyhjennetään. Se puhdistettiin ja sinne asennettiin alipaineilmastointi. Peruskorjauksen aikana talon alta löytyi osittain kalustohallin alle ulottunut onkalo, jossa oli rakennusaikaista jätettä. Sisätilat oli pääosin remontoitu jo edellisen evakkoreissun aikana, mutta vielä vaihdettiin käytävien matot. – Sen sijaan meillä on uusia kavereita, jotka tulivat töihin ”extreme-aikana” ja ovat vasta nyt päässeet varsinaiselle työpaikalleen oikealle paloasemalle, Ruuskanen kertoo. – Olihan se hankalaa, kun evakkoreissun aikana jouduimme huoltamaan sammutuskeikan jälkeen kalustoa kolmessa eri paikassa, Malm kertoo. – Lamput eivät vie paljoa virtaa ja vesipumppu on käynnissä vain muutaman minuutin vuorokaudessa, kertoo Niko Järvinen seinät toimittaneesta Fresh Effect Oy:stä. Lepohuoneisiin asennetut viherseinät kuolivat viikossa. Paloaseman korjaamo oli toiminnassa koko ajan, varustehuoltaja ja yksi sairaankuljetusyksikkö pitivät pihalle pystytettyä parakkia tukikohtanaan
Turvallisuuden kehittäminen käynnistyy monen muun parannustoimen tapaan yleensä vasta sitten, kun jotain median ja poliittisen kiinnostavuuden herättävää tapahtuu. Turvallisuuden verkoston kokonaisymmärrys ja kaikkien relevanttien toimijoiden mukaan ottaminen on onnistumisen edellytys. Lopputuotteena syntyi vuoden 2010 kesällä väitöstutkimus Turvallisuustoimijoiden yhteistyö – operatiivis-taktisesta näkökulmasta. Yhteensovittaminen ja yhteistoiminta ovat tiiviimpiä yhteistyön muotoja, joiden tunnusmerkistöön kuuluvat eriasteinen sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin, sopimuksiin ja osittaista resurssien yhteiskäyttöä. Viranomaisten ohella elinkeinoelämä ja tunnetusti vahva suomalainen vapaaehtoistoiminta ovat yhä merkityksellisemmässä asemassa, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi pitäisi pohtia toiminnan tavoitteellisuutta reagoinnin-ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Näiden lisäksi monikäyttöinen verkostoituminen ja poliittisesti korrekti yhteensovittaminen ovat suosittuja yhteisen tekemisen ilmaisuja. Tässä artikkelissa esittelen lyhyesti tutkimustuloksiani turvallisuuden yhteistoiminnan käsitteistä, toimijoista, toiminnasta ja kehitystarpeista. Turvallisuustoimijoiden yhteistyö sujuu hyvin Kymmenisen vuotta sitten päädyin upseerin virkaurakurssien myötä monialaisen turvallisuuden ja sen tutkimisen pariin. sitoutumisen ja osaamisen arviointiin. Turvallisuuden viitekehyksessä hyödynnetään kaikkia näitä yhteisen tekemisen muotoja, eikä mikään ole välttämättä toista parempi. Turvallisuustoimijoiden yhteistoiminta konkretisoituu toimiksi operatiivis-taktista tasoa ylemmissä viitekehyksissä (esim. Keskeistä on hahmottaa turvallisuuden yhteistoiminnan taso, käsitelläänkö paikallista (kunta), alueellista (maakunta, muu alue) tai valtakunnallista tahi kansainvälistä yhteistoimintaa. Turvallisuustoimijoiden yhteistyötä arvioitaessa on monta tulokulmaa, joiden pitäisi kohdata tai ainakin ymmärtää mistä poikkeamat johtuvat. Toinen keskeinen asia on toimijoiden roolin pohdinta, ketkä ovat vastuullisia toimijoita, ketkä avainja tukitoimijoita. Kursseilla laadittujen tutkielmien innoittamana hain Maanpuolustuskorkeakoulun tohtorikoulutusohjelmaan ja ryhdyin sittemmin päätyönäni tutkimaan viranomaisyhteistyötä. Ensiksikin toiminnan luonne, onko kyseessä tilapäinen yhteistyö (projekti) vai varautuminen pitkäkestoiseen yhteistyöhön, vaikuttaa esimerkiksi yhteistyöprosesseihin. A. Toisaalta kovan turvallisuuden tilanteissa kaikkien osapuolten on toimittava samoin periaattein, yhdessä sovitusti. Yhteiskunnan muutosten myötä käsityksemme turvallisuustoimijoista on muuttunut. Yhteiskunnan järjestelmien keskinäisriippuvuus tekee palveluntuottajista turvallisuustoimijoita, jotka on saatava mukaan varautumisen suunnitteluun osana tavanomaista liiketoimintaa. Tuloksena syntyy yleiskäsitys toiminnan mittakaavasta ja toiminnan kohteista, aikajänteestä ja maantieteellisestä laajuudesta. Seuraavan kuvan avulla voidaan kartoittaa yhteistyön lähtökohtia ja vertailla osapuolten näkökulmia. Pitkäkestoisessa yhteistyössä mahdollistuu inhimillisen kanssakäymisen kielteiset puolet, kuten valtataistelu, vanhentuvien ratkaisujen säilytysvietti ja monet muut kehittävän yhteistoiminnan kannalta kielteiset ilmiöt. Villapaidat kuvaavat vapaaehtoistoimijoita, jotka vaivojaan laskematta osallistuvat merkittävällä tavalla turvallisuustoimien tukemiseen. Tiivein yhteisen tekemisen muoto on yhteistyö, jolla tarkoitetaan lähes täysimääräistä yhteisten tavoitteiden ja resurssien jakamista sekä kehitystyötä. Kolmannen ja neljännen tulokulman avulla arvioidaan itse toimintaa ja sen olemusta. Erilaisista lähtökohdista huolimatta toimijat ovat erittäin motivoituneita, ammattitaitoisia ja omaavat yhteisenä piirteenä halun olla auttamassa muita – ja mieluummin ennaltaehkäisemässä onnettomuuksia kuin reagoimassa niihin. Kotimaisessa yhteisen tekemisen retoriikassa käytetään termejä yhteistyö ja yhteistoiminta synonyymisesti. Näiden haasteiden eteen tehdään kovasti töitä, josta muun muassa yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja sen pohjalta jatkuva kokonaisturvallisuuden kehittäminen ovat erinomaisia esimerkkejä.. 1/2012 27 Vieraanamme Kirjoittaja Vesa Valtonen on sotatieteiden tohtori ja everstiluutnantti, joka työskentelee Turvallisuusja puolustusasiain komitean sihteeristössä. keskushallinto) hitaammin, mutta silti tavoitteena on toimintojen kehittäminen ja resurssien optimointi. Tämä vaikuttaa mm. Erään yhteistyöharjoituksen päätteeksi syntynyt kielikuva – virkapuvut, pikkutakit ja villapaidat – ilmentää varsin elävästi eri toimijoiden ideologisen ja valmiudellisen lähtökohdan. Turvallisuustoimijoiden yhteistyötä arvioitaessa on monta tulokulmaa, joiden pitäisi kohdata tai joista pitäisi olla ymmärrys poikkeamista. Käsittelin työssäni eri tulokulmia nelikentän avulla, jota voidaan tarkastella yksilön tai yhteisön näkökulmasta. Esimerkiksi tulevaisuuden ennakoinnissa monipuolinen verkosto voi tuottaa laajemman näkemyksen, kuin muutamat valitut sopimustoimijat. Vaikka useimpien turvallisuustoimijoiden tavoite on ennaltaehkäistä ei-toivottu tapahtuma tai asia, on turvallisuustoimenpiteiden suunnittelu ennaltaehkäisynäkökulmasta edelleen valitettavan harvinaista – eikä toki aina mahdollistakaan. Väitöstutkimus osoitti suomalaisen turvallisuustoimijoiden yhteistyön olevan käytännön tasolla hyvää, siis maineensa veroista. Käytännössä termien eroja ei yleensä pyritä määrittelemään, mutta esimerkiksi englanninkielisissä tutkimuksissa tähän on kiinnitetty huomiota. Himmelmanin (1994, 2001) yhteistyön määrittely verkostosta yhteistyöhön on hyvin sovellettavissa myös kotimaisen yhteistyötermistön käyttöön. Tutkimusongelmina turvallisuusja yhteistoiminta ovat monitahoisia kokonaisuuksia, jotka edellyttävät rajauksia. Virkapuvut, julkishallinnon vastuuviranomaisina omaavat velvollistavan osallistumisen, pikkutakit elinkeinoelämän ja virkamiesten roolissa edustavat toiminnan jatkuvuutta ja syvempää tietämystä alueellisista ja paikallisista toimintaedellytyksistä. Toimivan käytännön lisäksi aineistosta nousi kipupisteitä, jotka esiintyivät yleisenä kritiikkinä esimerkiksi viimeisimpien myrskyjen jälkeen mediassa (tilannetietoisuus, kustannusten jakautuminen jne.). Turvallisuustoimijoiden päivittäisessä yhteistyössä ei esiinny suurta kitkaa, asioiden konkreettisuus edellyttää kaikkia toimimaan parhaansa mukaan, eikä erimielisyydelle ole juuri sijaa. Väitöstutkimukseni keskittyi suomalaiseen turvallisuustoimijoiden yhteistyöhön, jonka vahvuudet on johdettu toimivista käytännöistä (pragmatismi). Hänen mukaansa yhteistyön väljin muoto on verkostoituminen, joka voi tapahtua epävirallisesti ja ilman sitoumuksia (esimerkiksi tiedon jakaminen tietoverkossa)
Teksti ja kuvat: Esa Aalto Vuoden palomies ja kunniataulut.. – 25 vuoden kuluttua, naurunremakka säestää sanomista. Nyt olemme tekemässä laadun arviointia ja saamme vertailupohjaa laitosten välille. Valmiudet suhtautua asiaan pitää hänen mielestään antaa jo yleissivistävässä koulutuksessa. Isommalla moukarilla pitäisi päästä lyömään ja siihen Matti Waitisen mielestä sopisi hyvin julkisen palvelun tehtävää tekevä Yleisradio. – On perustettu yhteinen työryhmä, jossa on aktiivisia ihmisiä eri laitoksista. Oman talon väkikin totesi, että tämä on ohimenevää ja ihmettelivät, että mitä ne siellä Laakson kalliosuojassa oikein höpisevät, hän viittaa pelastuskoulun edelliseen toimipaikkaan Helsingin Lääkärinkadun kalliosuojassa. Valitettavasti sitä pidetään kalliina hankintana. Vuoden palomies ja tuore tohtori Matti Waitinen Turvallisuusviestintää julkisen palvelun YLEen Turvallisuusviestintään tarvitaan uudenlaista otetta. Se menee sentään oikeaan työhön, hän virnistää. Miten strategia saadaan jalkautettua, sanoo Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen. Turvallisuusviestintätyöryhmän toimintasuunnitelmassa ovat painopistealueina myös materiaalipankin perustaminen sekä jälleen kansainvälisen seminaarin järjestäminen. Sitä hienompaa on nyt, kun mukana on paljon uutta ja innokasta väkeä. – Mieliin ei ole toistaiseksi saatu iskostettua, että on myös veronmaksajan kannalta hyvä asia kyetä ennaltaehkäisemään onnettomuudet. – Meidän pitää tietää missä menemme ennen kuin voimme kehittää toimintaa. – Sitä kohti mennään, hän vakavoituu. Olen silti hieman skeptinen, miten turvallisuusviestintään kirjatut asiat saadaan käytäntöön. Harakatkin nauroivat puhelinlangoilla, kun näistä asioista ensimmäisen kerran ääneen lausuttiin. Vuoden palomieheksi valittu Matti Waitinen muistuttaa, että alalla on yhä vallalla vahvat operatiiviset arvot. Sen sijaan 300000 euron uusi hööki on halpa ja se pitää ostaa. Kannettava tietokone ja dataheijastin, ne eivät maksa kuin tonnin. Pelkästään alan ammatillisessa koulutuksessa puolessatoista vuodessa annettava koulutus ei ole autuaaksi tekevä asia. – Kyllä asenteet vähitellen muuttuvat. Opettamalla pelastettu ihmishenki on yhtä arvokas kuin pelastustyössä tehty. – Että siitä on kuljettu pitkä tie, kun tiedetään missä ollaan nyt. Milloin Matti Waitisen mielestä pelastustoimen operatiivinen työ ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy ovat tasaveroiset työt. Sillä voi jakaa turvallisuustietoa ja kouluttaa ihmisiä. Pronton pohjalta voidaan pian etsiä sisältötietoja, kun SPPL:n kehittämispäällikkö Sami Häkkisen ansiokas tutkimustyö valmistuu. Matti Waitinen uskoo myös, että koulutuksen asenne muuttuu. Turvallisuusviestintätoiminnan kehittymistä hän perustelee sillä, että toimintaa on saatu valtakunnallisesti vireämmäksi. Sitä kohti mennään Waitinen myöntää, että joskus turvallisuusviestintä on tuntunut yksin puurtamiselta. 28 1/2012 ”T urvallisuusviestintä on paremmissa kantimissa kuin koskaan. – Jotta työ ja asenteet etenevät myönteiseen suuntaan, on huolehdittava siitä, että työvälineet ovat hyvät
Siellä ei ole osastojakoa. Me ymmärrämme liian kapeasti operatiivisen ja ehkäisytoiminnan. Hän korostaa, että onnettomuustilanteita pitää entistä paremmin hyödyntää kohteen lähiympäristössä. – Meillä on kohta verovaroin rahoitettava, julkisen palvelun tehtävää hoitava Yleisradio. Eikö turvallisuutta saataisi osaksi tätä julkisen palvelun tehtävää. Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.. Kun ollaan tiettömien taipaleiden takana, pitää varavoima olla järjestetty. Yöaikaan on edullista ohjelma-aikaa ja silloinkin moni silmäpari voisi nähdä hyvin tehnyt turvallisuusiskut, turvatunnin, jolloin jaettaisiin laadukkaasti tietoa esimerkiksi omatoimisesta varautumisesta, paloturvallisuudesta tai hätäensiavusta. Tukholman laitoksen malli voisi olla hyvä. Meillä on opettajaja opiskelijavaihtoa. Ei kukaan kuuluisa joku muu, hän tähdentää. – Valtionrahoitus vakiinnuttaisi toimintamme. 1/2012 29 – Turvallisuusviestintään tarvitaan myös täydennyskoulutusta. Toiveissa linjajaoton laitos – Jos saisin, toivoisin sellaisen pelastuslaitoksen, jossa ei ole linjajakoa. Siellä on otollista maaperää turvallisuusviestinnälle. Alan kahden oppilaitoksen, Helsingin ja Kuopion, yhteistyö on viime vuosien aikana kehittynyt suotuisasti. Järeämmät keinot käyttöön Turvallisuusviestinnässä olisikin hänen mielestään saatava järeämmät keinot käyttöön. Tiedon pitää koko toiminnassa kulkea joustavasti ja mutkattomasti, jotta ihmisten turvallisuutta voidaan parantaa. – Se on parempi kuin koskaan. Kukaan muu ei tee turvallisuutta kuin minä itse. Sinne pitää vain saada riittävän mielenkiintoista materiaalia ja Palosuojelurahastolta rahoitus tällaiselle materiaalille. Jos saamme valtionrahoituksen, toiminta on täydellisesti betonoitu. On vain yksi linja, jossa tehdään erilaisia töitä. Tärkeimmät varauduttavat asiat ovat elintarvikkeet, vesi, lämpö ja sähkö, sanoo valistaja, jolla on kerrostaloasuntoon hankittu kotivaraksi kaasugrilli 11 kilon kaasupullolla, kaasulla toimiva lämpösäteilijä, elintarvikkeita ja vettä ainakin kahdeksi viikoksi. Yhteistyö edellisen rehtorin Reijo Tolpin kanssa toimi hyvin, mutta nyt uuden rehtorin Mervi Parviaisen kanssa se on jalostunut entisestään. Pelastuskoulun tohtori eli rehtori kädessään monen vuoden aikaansaannos, väitöstutkimus: Turvallinen koulu. – Omatoimisen varautumisen arvostus pitää nostaa sille tasolle mihin se kuuluu. – Valitettavasti sitä ei käytetty kunnolla hyödyksi. Turvallisuusviestinnän ydin onkin muokata asenteita. Omatoimisen varautumisen korostamiselle oli tuhannen taalan paikka vuodenvaihteen myrskyjen jälkeen. Meidän tehtävämme on tukea ihmisiä oppimaan omatoimiseen varautumiseen. – Sosiaalinen media on toinen keino ja sitä ollaan nyt tuomassa pelastustoimen keinovalikoimaan. Olemme 40 vuotta kouluttaneet omaa laitosta varten, mutta silloin koulutus voitaisiin laajentaa muihinkin laitoksiin. Eikä turvallisuusviestintää pidä nähdä vain osana ikääntymisasiaa, urasuunnittelua, vaan se on yksi professio alalla; osa tärkeää työtämme. – Turvallisuusasioissa oppiminen kantapään kautta on ikävin tapa. Alan ylin viranomainenkin alkoi puhua taskulamppujen ja pattereiden tarpeesta, kun pimeys ei ole sellaisissa tilanteissa ikävintä. Perusasiat ovat lopultakin yksinkertaiset. Silloin koulutus olisi helpompaa aloittaa vuosittain, Matti Waitinen sanoo. Laitokset nimeävät turvallisuusviestintävastaavan sosiaaliseen mediaan. Kaikki toimii loistavasti. Väitän, että Helsingissäkin osastojaolla hukataan tehokkuutta
Ironista oli se, että kaksi viikkoa aikaisemmin kouluun asennettu rikosilmoitinlaitteisto ei toiminut. – Mieletön yllätys saada vuoden palomiehen arvonimi, valittu sanoo ja pohtii tunnustuksen olevan osa turvallisuusviestinnän ketjua, jonka voi katsoa alkaneen jo Leo Pesosen ajoista alkaen 1930-luvulla. Opetussuunnitelmaan kirjoitettiin ajatus turvallisesta koulusta, Matti Waitinen kertoo. Olimme myös alueella, jossa esiintyi paljon turvattomuutta. Oli sosiaalisia ongelmia. Opetusneuvos Erkki Jaakkola halusi profiloida Helsingin pelastuskoulun turvallisuusopettamisen kehdoksi. – Anti tuntui hyvälle. Uudet haasteet alkoivat kiinnostaa, vaikka entiRehtori joutui tulipalon uhriksi Teksti ja kuvat: Esa Aalto Matti Waitisen tärkeä tukijoukko: tyttäret Pulmu (vas.), Pilvi, Varpu, Sini ja Sirkku-vaimo. – Vahtimestari soitti vappujuhlista palanneelle rehtorille, että tulisi käymään koulullaan, sillä se palaa. Hän väitteli joulukuussa tohtoriksi. Poliisit eivät savua huomanneet ja viittasivat kintaalla huutajille, kunnes toinen poliiseista huomasi, että rakennus todellakin palaa, Waitinen hymyilee. Matti Waitinen, 53 sai ensimmäisen kosketuksen paloalaan 1990-luvun alussa, kun ala-asteen opettajaa esimies, rehtori kehotti osallistumaan Helsingin pelastuskoulussa Erkki Jaakkolan järjestämään opetushenkilökunnan paloturvallisuuspäivään. Kun tulin Malminkartanon ala-asteen rehtoriksi, halusin profiloida oman kouluni turvalliseksi kouluksi. 30 1/2012 V uoden palomieheksi valittu kasvatustieteiden tohtori Matti Waitinen on paitsi työskennellyt Helsingin pelastuskoulun rehtorina kehittäen koulun turvallisuusopettamista myös vaikuttanut valtakunnallisesti pelastustoimen turvallisuusviestinnän kehittämeen. Tosin työ oli stressaavaa ja töitä oli paljon. – Meillä ei ollut koulussa minkäänlaista jälkivahinkojentorjuntasuunnitelmaa eikä suunnitelmaa väistötilasta. Kun poliisit puhuttivat murtautujaa, naapuritalon parvekkeilta ihmiset huusivat poliiseille, että rakennus palaa. Vappuyö paljasti valheellisuuden Vappuyö samana vuonna paljasti rehtorille, että turvallisuus olikin valheellista. Siinä todettiin, että haluatko uuden haasteen. Pelastuskoulua Matti Waitinen pitää paratiisina verrattuna ala-asteeseen.. Paikallinen 26-vuotias mies tunkeutui maisemointikivien avulla kouluun, rikkoi paikkoja ja sytytti tulipalon koulussa. – Alueella ollut poliisipartio ehti koululle nopeasti ja heidän syliinsä tuli verissä päin mies suoraan koulun sisältä. Haluatko uuden haasteen Viisi vuotta myöhemmin hän huomasi työpöydällään kirjeen. Mutta muitakin ansioituneita turvallisuusviestinnän ja ehkäisevän työn taitajia tästä maasta löytyy. Jos voisin, soisin tämän tunnustuksen jaettavan pieniin palasiin ympäri maatamme. – Tätä työtä olen pyrkinyt jatkamaan. Kun pääsin paikalle, palomiehet viimeistelivät sammuttamista. – Minulla oli vakituinen rehtorin työn. Minulla oli 27 tuntia aikaa järjestää arkimaanantaina kouluun tuleville oppilaille ja opettajille uusi opinahjo, hän pohti palaneessa koulurauniossa
– Yksikään vanhempi ei ole soittanut illalla ja huutanut pää punaisena. Pelastuskoulua Matti Waitinen pitää paratiisina verrattuna alaasteeseen. Kirjeessä etsittiin opettajaa Helsingin pelastuskouluun. Matti Waitisen mielestä opiskelijatuntemus on hyvä; pelastuskoulussa ollaan kuin yhtä perhettä. Myös alipäällystötutkintoon valitaan opiskelijat tarkalla seulalla, vaikka he ovat jo yhden kerran vastaavanlaisen seulan läpi menneetkin. Tämän 11 vuoden aikana vain kaksi oppilasta on keskeyttänyt opiskelun ja hekin ovat tehneet sen omista henkilökohtaisista syistään johtuen. Matti Waitinen pani hakupaperit sisään ja vuosia aikaisemmin paloturvallisuudesta hänelle kertonut Erkki Jaakkola soitti ja pyysi haastatteluun. Työyhteisössä ei ole ketään tarvinnut käskeä tai komentaa eikä ojentaa oppilaita. – Kouluttajat tuntevat opiskelijoiden taustat. Kiinnostihan sekin ja vuonna 2001 aloitin rehtorina. Valintaprosessin alusta alkaen he ovat mukana valitsemassa. Hehän ovat suorastaan ylimotivoituneita. Hullunahan minua pidettiin, kun jätin vakinaisen viran ja palkkakin laski. Pelastuskoulussa ollaan kuin yhtä perhettä.. Meillä eivät opiskelijat myöskään elä internaattielämään. Jaakkola kysyi myös kiinnostustani rehtorin tehtävään, kun suunnittelee eläköitymistä. Kurinpito-ongelmia ei ole ollut. Sain elämääni kokonaan uutta sisältöä; uusia opittavia asioita ja hyvän työyhteisön ja työkaverit. Täällä ei ole ”riemukaarta”, kuten Pelastusopistossa, vaan meiltä pitää koulupäivän jälkeen lähteä kotiin, Matti Waitinen naurahtaa. Ja kun palkanmaksaja vastaa kustannuksista, pitää koulu käydä huolella, sillä muutoin voi loppua tienesti. Vuoden palomiestoimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka onnittelee tuoreinta vuoden palomiestä. Koulujen ja rehtorien yhteistyö toimii hyvin: Matti Waitinen ja Mervi Parviainen. 1/2012 31 Scania Suomi Oy Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi sissäkin oli ihan tarpeeksi. Haettiin pedagogia kehittämään turvallisuusopetusta. Parhaat heistä saavat opiskelun jälkeen viran, se motivoi opiskelemaan. Kahdesti on pitänyt huomauttaa ja syy on ollut se, että toimeentulon takia on pitänyt tehdä muuta työtä ja oppitunneilla ollaan liian väsyneinä. – Pääsin vanhemmaksi opettajaksi pelastuskouluun. Soveltuvuustesti tehdään huolella. Vuoden palomies Matti Waitinen naputteli oman nimikilpensä Pelastusopistossa sijaitsevaan kunniatauluun
Suorituskykyyn enemmän huomiota Petri Asikainen sanoo alueellisissa pelastuslaitoksissa hankintaosaamisen kehittyneen viime vuosien aikana ja siitä kertoo sekin, että hankintatoiminta sujuu pelastusalalla vakaasti. Mikäli näin toimittaisiin, molemmat osapuolet välttyisivät ylimääräiseltä työltä, Asikainen kertoo. Järjestelmä vaatii toimiakseen luonnollisesti sen, että sopimustoimittajat ilmoittavat hintamuutoksista ja uudet hintatiedot saavuttavat hankintarenkaassa toimivien alueiden hankintavastaavat. Tällä hetkellä sitoutuminen useamman vuoden sopimukseen on haasteellista. Mielestäni myös huolto ja ylläpito tulisi sisällyttää tarjouspyyntöön säännöllisin väliajoin. – Odottavalla kannalla ollaan. – Se vaatii myös sekä hankkijalta että tarjoajalta enemmän, koko prosessin aikaista sitoutumista. Helmija maaliskuun aikana aletaan nähdä, millaiseksi hankintavuosi 2012 lopulta muodostuu, Petri Asikainen sanoo. Petri Asikainen toivoi hankintaseminaarissa hankintamenettelyihin sujuvuutta. Tällöin todennetaan tuotteen elinkaarikustannukset, minkä luulisi olevan kokonaisuuden kannalta tärkein asia. Hänen mielestään olisi hankkijan etu, että etenkin nykyisessä epävakaassa taloustilanteessa kaikki hankinnat kilpailutettaisiin erikseen. Markkinaoikeudessakaan ei useasti käsitellä pelastustoimen hankintoja. Joskus painotetaan hankittavan tuotteen yhteensopivuutta jo olemassa oleviin järjestelmiin ylläpidon ja huollon kannalta. – Tuotteiden valintakriteereitä mietittäessä toivoisi, että hankkija painottaisi enemmän tuotteiden suorituskykyvaatimuksia kuin jotakin yksittäistä ominaisuutta. – Se luo yrityksille oman haasteen, jos esimerkiksi pelastustoimessa alettaisiin ottaa sitä käyttöön, Petri Asikainen sanoo. 32 1/2012 Teksti ja kuvat: Esa Aalto Hankintamenettely hoituu pääasiassa hyvin pelastustoimessa, mutta on myös kapeikkoja, joihin Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistyksen (SPLY) puheenjohtaja ja Finsatec Oy:n toimitusjohtaja Petri Asikainen toivoisi hankkijoiden kiinnittävän huomiota. Viimeisin järjestettiin yhdessä Palopäällystöliiton kanssa Jyväskylässä viime vuoden lopulla. Siellä käsiteltiin hankintatoimintaa sekä tavaran toimittajan että asiakkaan näkökulmasta. Kokemukseni mukaan alueet toimivat puitesopimuksen piirissä vaihtelevalla tavalla, sillä jotkut tilaavat tuotteet suoraan sopimustoimittajalta, kun taas jotkut kilpailuttavat tuotteita tapauskohtaisesti uudelleen ja erityisesti ns. Sähköinen huutokauppa tekee tuloaan SPLY on järjestänyt useita pelastustoimen hankintaseminaareja. päivän hinta halutaan tietoon. Hankintasopimuksen mukaan sopimustoimittajalla on oikeus ilmoittaa muuttuvasta hinnasta ostajalle ja uusi hinta astuu voimaan sopimuksessa määrätyn ajan kuluttua. Vaikka avoimuus onkin hyvä asia, tässä yhteydessä sillä voi olla myös kielteiset vaikutukset. Alkaneesta vuodesta ei Petri Asikaisen mukaan osaa kauppiaan kannalta sanoa vielä mitään varmaa. Kun kaikkien tarjoajien tiedot, hintoineen, ovat kaikkien nähtävillä, se voi johtaa epäterveeseen hintakilpailuun, Asikainen epäilee. ”J otkut pelastustoimen alueet ovat perustaneet yhdessä hankintarenkaan, jossa hankinnat toteutetaan jopa useamman vuoden pituisilla puitesopimuksilla valittujen sopimustoimittajien kanssa. – Mielestäni puitesopimusjärjestelmän heikkous on se, että hyväksytyn tarjouksen jättänyt sopimustoimittaja joutuu usein tekemään tarjouksen pyydettyjen tuotteiden osalta uudelleen. Yksi aihe oli sähköinen huutokauppa. – Tällä hetkellä vireillä on tietääkseni yksi tapaus. Hankinnoissa tarvitaan hyvää yhteistyötä
– Se oli hyvä tilaisuus, erityisesti yhteisen tiedonjaon kannalta. Hän kertoo omalla alueellaan varmuutta hankintaprosessiin tuoneen Turun kaupungin logistiikkakeskuksen hankintalakimiehen asiantuntemus. – Tosin sekään ei aina estä valituksen tekemistä, sillä sellainen oikeus on aina olemassa. Hankintalain sudenkuopat olisi tarjouspyynnön tekijän hyvä tunnistaa. – Olemme hankkineet yhdessä muun muassa sammutusasuja ja pelastusvälineistöä. – Hankkijan kannalta tärkeintä on, että osaa tarjouspyynnössä eritellä riittävän tarkasti haluamansa asiat. – Yhteisen hyödyn saamme siitä, että voimme jakaa tarjouspyyntöön liittyviä tehtäviä ja kun teemme laajemmin tuotteen kilpailutusta, sillä on vaikutusta myös hintaan. Itä-Suomessa pelastuslaitokset ovat tehneet yhteishankintoja, ja niin ovat tehneet myös entisen Länsi-Suomen läänin alueella toimivat pelastuslaitokset. Juridiikka on keskeinen osa hankintatoimintaa. Tavaran toimittajat lupaavat tuotteet siten, että saavuttavat kilpailutuksessa hyvän tuloksen. Hävinneelle tarjoajalle ei ole toista kauppaa tarjolla siten kuin yli 400 kunnallisen palokunnan aikana. H ankintaprosessi voi muodostua raskaaksi ja se vie paljon aikaa. Kuntaliiton vetämä koulutus olisi enemmän kuin paikallaan, Koivisto ehdottaa. 1/2012 33. Jyväskylässä SPLY:n ja SPPL:n järjestämään hankintaseminaariin osallistunut Matti Koivisto pitää ostajien ja myyjien kokoontumisia hyvinä. Matti Koivisto korostaa sitä, että tarjouspyynnöt pitää tehdä huolellisesti. Hänen mielestään hankintatoimintaan tarvittaisiin valtakunnallista koulutusta. – Kustannuksia aiheutuu myös siitä, kun tavaraa joudutaan odottamaan ja hankintaprosessiin kuluu aikaa. Pitkiä sopimusaikoja Pertti Soininvaara puolustaa sillä, että kertaalleen hyvin kilpailutettu tuote helpottaa toimintaa, kun ei jatkuvasti tarvitse raskasta kilpailuprosessia käydä läpi. Kalusto voi äkisti myös rikkoutua. – Siinä voisi olla hyvin yhteisen tiedonjaonpaikka, esimerkiksi yhteisen seminaarin anti, hankintaseminaariin osallistunut Soininvaara sanoo. – Pidemmissä sopimuksissa on mukana optio, jolloin sopimusta voidaan tarkastella uudelleen. – Sellaisia pitää olla myös. Pitkiä sopimuskausia Matti Koivisto puolustaa sillä, että raskasta hankintaprosessia ei mieluusti haluta aina aloittaa. Sitä ei tarjouksessa luvatun mukaisessa ajassa voidakaan toimittaa. – Kuntaliitossa on paljon juridista osaamista myös hankintatoiminnassa. Hän myöntää, että jopa useampi vuotinen puitesopimus ei ole hinnaltaan niin edullinen kuin kertakilpailutus. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tekninen päällikkö Pertti Soininvaara sanoo, että pelastuslaitosten yhteishankintojen avulla tietämystä on saatu kartutettua, kun on voitu yhdessä pohtia ja toteuttaa hankintamenettelyä. Ne edellä aina ajetaan eikä hinta ole määräävin tekijä. Hinta ei ole määräävin tekijä Pertti Soininvaara sanoo, että hinnalla on toki oma merkityksensä kilpailutuksessa, mutta se ei ole määräävin tekijä. Erilaisia hankintamuotoja voitaisiin hänen mielestään vertailla valtakunnallisesti, jos eri alueilta on erilaisia kokemuksia. – Tärkeimmät ovat omat kriteerit. Tilalle on saatava nopeasti uutta välineistöä eikä silloin voida jäädä odottamaan aikaa vievää hankintaprosessia. – Pelastusvälineistö on monesti myös kovassa käytössä. Yhteishankinnat kannatettavia Pelastuslaitosten yhteishankintatoimintaa hän pitää kannatettavana. – Hankinnan toteutuminen voi viedä jopa vuosia riitauttamisen takia ja sitä joudutaan sitten käsittelemään markkinaoikeudessa. Koivisto huomauttaa, että 22 aluelaitoksen myötä puhutaan hankintojen isoista arvoista. Hän korostaa sitä, että kilpailutettavan tuotteen täytyy täyttää käytössä olevat normit ja standardit. – Ongelmaksi kilpailutuksessa ovat muodostuneet tietyt kriteerit, kuten esimerkiksi toimitusajan painottaminen pisteytyksessä. Silti erityisesti hankittavan tuotteen kriteeristön valmisteluun tarvittaisiin lisää tietoa. Kriteeristön kehittäminen on jatkuvaa työtä, mutta paljon olemme alalla tulleet tässä eteenpäin. Joissakin tapauksessa ostaja saa suuremmalla kaupalla volyymialennusta, mutta yhtä lailla on myös ostajan vastuulla välttää markkinahäiriöiden syntymistä toteuttamalla osto suuren hankinnan avulla. – Siitä on ollut paljon hyötyä, mutta sitä pitää toteuttaa tapauskohtaisesti harkiten. H ankintatoiminnassa on päästy viime vuosien aikana hyvin eteenpäin. Käytäntö voikin olla kokonaan toisenlainen, esimerkiksi juuri toimitusajan suhteen. Meidän on tiedettävä, millaista tuotetta haluamme ostaa ja olemme ostamassa. Sen pitää olla kokonaistaloudellisesti edullinen ja hyödyllinen hankinta. – Olemme useamman vuoden ajan voineet tarkistuttaa hänellä tarjouspyyntöömme, ja siihen olemme saaneet tarpeellista juridista asiantuntemusta. Halvin ei useinkaan sellainen ole, Pertti Soininvaara tähdentää. Yksi tällainen hankinta-asia neljän vuoden takaa odottaa yhä lopullista päätöstä. – Voihan toki olla myös niin, että tuotteessa on hintapaineita, jolloin yritykset eivät halua sitoutua pitkiin sopimuksiin, Pertti Soininvaara sanoo. Hän korostaa laatukriteerien merkitystä hankinnoissa. Sellaisiakin esimerkkejä Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen apulaispelastusjohtaja Matti Koiviston mukaan valitettavasti löytyy. Kuntaliitosta koulutusapua hankintajuridiikkaan Hankinnan kriteereihin tarvitaan koulutusta Pertti Soininvaara (oik.) ja Matti Koivisto osallistuivat hankintaseminaariin. – Tärkeintä on se, että hankintakilpailu toteutetaan niin, että saadaan sellainen tuote käyttöön kuin halutaan
SPLY on tarpeellinen, koska Suomi on pieni ja syrjäinen maa. Olemme myyneet laitteita yli 120 maahan. Markkina-aluetta on koko maailma ja tuotannosta 97 prosenttia menee vientiin. Vahvuutemme on, että myymme sekä paloettä urakkapuolelle. Joskus luultiin, että yli 50 metrin korkeuteen ei nostolavalaitteilla päästä, mutta nyt suurin mallimme yltää 112 metriin. Aina pitää päästä korkeammalle ja korkeammalle kirjaimellisestikin. Palopuolella ostot rahoitetaan verovaroin ja hankinnat on tehtävä taloustilanteesta riippumatta. Tuotanto on aloitettu vuonna 1938, mutta nykymuodossaan yhtiö perustettiin vuonna 1972. Aluemyyntipäällikkö Antti Suoniemi Bronto Skylift Oy Ab. Joka päivä pitää kehittyä, vaikka olemmekin nyt maailman ykkösiä. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. Bronto Skylift Oy Ab:n pääkonttori sijaitsee Tampereella ja yrityksellä on Suomessa noin 320–330 työntekijää. Miten kehittäisit 40-vuotiaan SPLY:n toimintaa. Kaikki apu on tervetullutta ja alan on vedettävä yhtä köyttä. Toimitamme laitteita sekä paloja pelastusettä urakkapuolelle. Olemme toiveikkaita vielä uusien markkina-alueiden saavuttamisesta. 34 1/2012 Bronto Skylift Oy Ab 40-vuotias SPLY esittäytyy Yrityksenne nimi, henkilöstömäärä ja kotipaikka. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Millaiset ovat alan tulevaisuuden näkymät. Bronto Skylift on maailman johtava kuorma-autoalustaisten henkilönostimien valmistaja. SPLY oli syntynyt. Pahimmat kilpailijat ovat eurooppalaisia, mutta en ihmettelisi, vaikka jatkossa myös kiinalaiset tulisivat näkyvämmin markkinoille. Pelastustieto julkaisee vuoden aikana lyhyet esittelyt kaikista jäsenyrityksistä ympäri Suomen. Riippuu aina markkinatilanteesta, mihin markkinat painottuvat. Aasiassa ymmärretään nyt panostaa myös laatuun. SPLY täyttää tänä vuonna siis 40 vuotta. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. Tytäryhtiöissä Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä työskentelee yhteensä noin 30 henkeä. Kilpailu kovenee maailmalla koko ajan ja joku menee ohi, jos laitteita ei kehitetä koko ajan. En osaa sanoa tarkemmin, koska olen ollut toiminnassa aktiivisesti mukana vasta pari kuukautta. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. Suurimmat haasteet ja mahdollisuudet. Yhdistys juhlii pitkää taivaltaan Turvallisuusmessuilla Tampereella syyskuussa. huhtikuuta 1972. Juuri nyt Aasia on veturi tässäkin. Mitä yrityksenne tekee ja kauanko olette toimineet. ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry
1/2012 35 Yrityksenne nimi, henkilöstömäärä ja kotipaikka. Yritys on aiemmin toiminut Liitin Oy:nä vuodesta 1945 lähtien. Nähtäväksi jää myös mahdollisten uusien hankintamenettelyjen käyttöönotto pelastustoimen hankinnoissa. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää myös valmistajan jatkuvaa tuotteiden kehitystyötä, tarpeiden ymmärrystä ja toiminnan joustavuutta. Dräger Suomi Oy:ssä on 21 työntekijää ja sijaitsemme Helsingissä. FINSATEC OY on toiminut vuodesta 2009 alkaen paloja pelastuskaluston sekä työsuojainten maahantuojana ja markkinoijana. Lisäisin yhdistyksen jäsenistölle tarjoamaa koulutusta, esimerkiksi koulutusta liittyen standardeihin ja EN-normeihin. Yrityksen tärkeimmät toimialat ovat paloja pelastusala, poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja teollisuus. Yrityksestä tuli osa Dräger Safety AG & Co -yritystä. Näin toiminta antaa tarvittavaa lisäarvoa pelastusalan ammattilaisille, toimittajille ja muille sidosryhmille. Kehittyvä työsuojelulainsäädäntö ja työturvamääräykset yhdessä asiakkaiden vanhenevan kaluston kanssa pitävät yllä kysyntää tiukkenevasta taloustilanteesta huolimatta. Asiakkaat kiinnittävät jatkossa entistä enemmän huomiota tuotteiden hinta–laatusuhteeseen. Asiakkaan toiminnan kehittäminen, tukeminen ja palvelutason säilyttäminen ovat tulevaisuuden osaamisen edellytykset. Yhdistys voi lainsäädäntöpuolella esimerkiksi valmistella uusia säädöksiä yhteisellä rintamalla. Suurimmat haasteet ja mahdollisuudet. SPLY:n toimintaa on myös kehitettävä markkinoiden haasteiden mukaan. Toiminnan on oltava pitkäjänteistä ja luotettavaa. Huolto ja koulutus ovat kaksi tärkeää osaaluetta ja niitä on kehitettävä. Tuomme maahan muun muassa PROTEK-suihkuputkia ja -vesitykkejä, WEBERin hydraulisia ja pneumaattisia pelastusvälineitä ja SVEBAB-paloletkuja. Miten kehittäisit 40-vuotiaan SPLY:n toimintaa. Finsatec Oy, työntekijöitä on neljä ja yrityksen kotipaikka on Säynätsalo. Työsuojainpuolella myymme ja markkinoimme emoyhtiömme Tamrex Oy:n laajaa tuotevalikoimaa. Kehityskohtiin voidaan puuttua koulutusja seminaaritilaisuuksissa. Mitä yrityksenne tekee ja kauanko olette toimineet. Mielenkiinnolla odotan mahdollisen puitesopimusjärjestelyn yleistymistä valtakunnassa. Liitin Oy on ollut SPLY:n jäsen ja mukana toiminnassa alusta lähtien. Yritys vaihtoi omistajaa 30.3.2009 ja jatkoi toimintaansa Dräger Suomi Oy:nä. Hankintatoimintaa ohjaa lainsäädäntö ja tämä on johtanut siihen, että asiakkaiden että toimittajien organisaatiot ovat muotoutuneet ammattimaisesti. Yhdistys voi toimia myös paloja pelastustoimen koulutustoiminnan tukijana entistä näkyvämmin. Pääasiakkaitamme ovat pelastuslaitokset, VPK:t, puolustusvoimat ja koritehtaat sekä työsuojaimissa kunnat, teollisuus ja jälleenmyyjät. Dräger Suomi Oy:n tämän päivän tuoteryhmiin kuuluu esimerkiksi Dräger-paineilmalaitteet, alkometrit, alkolukot, mittarit, kemikaalipuvut, lämpökamerat, palokypärät, savusukellusharjoitusradat, suojaimet, Ziegler-letkunhuoltolaitteet, Vetter-pelastusja Lukas-raivauskalusto. Millaiset ovat alan tulevaisuuden näkymät. Millaiset ovat alan tulevaisuuden näkymät. Yritys on nuori, mutta henkilöstöllä on useiden vuosien kokemus toimialalta. Myyntipäällikkö Vesa Tomminen paloja pelastusala, Dräger Suomi Oy. Pitkät sopimuskaudet luovat omat haasteensa toimittajalle. Lisäksi meillä on omaa maahantuontia. Suurimmat haasteet ja mahdollisuudet. Miten kehittäisit 40-vuotiaan SPLY:n toimintaa. Laitteiden käyttö on oltava turvallista ja takuuja huoltoehtojen on oltava sopimusten mukaiset. Myyntialueenamme on koko Suomi. Myyntipäällikkö Pekka Vesiaho FINSATEC OY Finsatec Oy Dräger Suomi Oy Yrityksenne nimi, henkilöstömäärä ja kotipaikka. Pääkonttori sijaitsee Saksan Lyypekissä. Paloja pelastusalan hankintatoiminta on kokenut suuret muutokset viime vuosien aikana. Mitä yrityksenne tekee ja kauanko olette toimineet. Mainituilla toimialoilla laitteiden on toimittava ääriolosuhteissa luotettavasti ja turvallisesti. Tiedottamisen eri sidosryhmille on oltava asiantuntevaa ja yhteistyötä lisäävää
36 1/2012 S uomen ja Venäjän pelastusviranomaiset ovat järjestäneet 1990-luvun alusta asti yhteisiä pelastusharjoituksia. Mainittujen organisaatioiden edustajat pyydetään mukaan rajavaltuutettujen kokouksiin, joissa käsitellään raja-alueen turvallisuuteen liittyviä asioita pari kertaa vuodessa. Sopimukset on laadittu yhteistyön helpot tamiseksi onnettomuuksien ehkäisemissä ja niiden seuraamusten torjumisessa. Koska kyse oli uudesta toiminnasta, jossa mukana olevilla viranomaistahoilla on kaikilla oma lainsäädäntönsä ja toimintatapansa, olisi voinut olettaa asioista sopimisen olevan hidasta ja hankalaa. Syyskuussa toteutetussa pelastusharjoituksessa uutta oli, että ensimmäisen kerran harjoitus suunniteltiin ja toteutettiin kuuden viranomaistahon yhteistyönä. Lisäksi vuonna 2012 pelastustoimi ei kuulu keskeisten prio ri teettisektoreiden joukkoon, joita ovat nyt ympäristö, sosiaali ja terveysala ja talou dellinen yhteistyö. Uutta yhteistyömallia kehitettäessä niinkin pienellä asialla kuin nimellä on merkitystä, koska eri tilanteissa voi syntyä epäselvyyttä, mistä yhteistyömallista onkaan kyse. Vuoden 2011 huhtikuussa molemmat valtiot totesivat, että edellytyksiä nykyi senkaltaisen lähialueyhteistyön jatkami selle ei ole. Kaksi vuotta sitten rajavaltuutetut pyysivät Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja Karjalan tasavallan Venäjän hätätilaministeriön päähallinnon mukaan toimintaan PohjoisKarjalan rajavartioston komentajan eversti Tero Kaakisen aloitteesta. Näin ei käytännössä kuitenkaan ollut, vaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa näkemykset olivat yhdensuuntaisia. Yhteistyö perustuu sopimuksiin Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Venäjän federaation Suojärven alueen rajavartiosto, Suomen itäinen tullipiiri, Venäjän federaation Karjalan tulli, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Venäjän federaation hätätilaministeriön Karjalan tasavallan päähallinto harjoittelivat uusimuotoista yhteistyötä valtakuntien rajan läheisyydessä Kiteen Pyhäjärvellä. Alkuvuosina harjoituksia järjestettiin epäsäännöllisesti, mutta nykyisin harjoitellaan säännöllisesti. Tätä yhteistyömuotoa ryhdyttiin kutsumaan eversti Kaakisen aloitteesta kuusikantayhteistyöksi. Esimerkkinä mainittakoon rajamuodollisuudet, joiden osalta on ollut ajoittain epäselvyyksiä. Ilmenneisiin ongelmiin tartuttiin käytännönläheisesti ja päämäärätietoisesti. Harjoituksen lähtötilanne ja hälyttäminen Harjoitustilanteena oli etsintäja pelastustehtävä valtakunnan rajan molemmin puoSuomen ja Venäjän välinen pelastusyhteistyö perustuu useisiin sopimuksiin, jot ka on solmittu vuosina 1992, 1994 ja 1996. Tähän vaikuttanevat Venäjän lainsäädännön muutokset ja Suomen lä hialueyhteistyömäärärahojen raju, lähes 70 prosentin leikkaus. Vastaavasti Suomen ja Venäjän rajaja tulliviranomaisilla on ollut vuosikymmeniä laajaa ja tiivistä yhteistyötä rajavaltuutettutoiminnan ansiosta. Tässä toimintamallissa pelastustoimet rajan molemmin puolin saavat tietoonsa muutokset tietoonsa välittömästi korkeimmalta mahdolliselta tasolta. Uutta yhteistyötä kuusikantamuodossa Teksti: Pelastusjohtaja Jorma Parviainen ja valmiussuunnittelija Pasi Markkanen Kuvat: Pohjois-Karjalan rajavartiosto
Ihmetystä herätti, ettei Venäjän pelastustoimen edustaja tullut johtamispaikalle. Venäjän viranomaiset välittivät avunpyynnön Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle loukkaantuneiden hoitamiseksi ja siirtämiseksi Suomen puolelle ja edelleen kuljetettavaksi jatkohoitoon. Eksyneet soittivat hätänumeroon ja ehtivät tehdä hätäilmoituksen juuri ennen kuin matkapuhelimen akusta loppui virta. Pelastusviranomaisten kanssa sovittiin johtamisvastuista siten, että rajavartioston tilannejohtaja johtaa etsintävaiheen ja mahdollisen pelastusvaiheen johtaa pelastuslaitoksen tilannejohtaja. Heidän yrittäessään löytää rantautumispaikkaa vene osui kiveen ja moottori rikkoutui. Suomen puolella etsintään osallistui ainoastaan rajavartioston venekalustoa. Saatuaan sisäasianministeriön päivystäjältä luvan vastata avunpyyntöön pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö otti yhteyttä rajavartiostoon sekä pyysi hätäkeskusta hälyttämään Karjalan tasavallan Venäjän hätätilaministeriön päähallinnon. Kaakinen piti yhteistoimintaa ja johtamista kokonaisuudessaan sujuvina ja käytännöllisinä. 1/2012 37 lin sijoittuvalla Pyhäjärvellä. Hätäkeskus hälytti pelastuslaitoksen yksiköt hälytysvasteiden mukaisesti ja teki ilmoituksen PohjoisKarjalan rajavartioston johtokeskukselle, joka puolestaan aloitti omat toimenpiteensä ilmoittaen aluksi asiasta Venäjän rajaviranomaisille. Molemmat osapuolet suorittivat etsintöjä omalla alueellaan johtamismenetelmiensä ja toimintamalliensa mukaisesti. Järvelle laskeutui sankka sumu ja kalastajat eksyivät. Pelastustoiminnan kannalta harjoitus oli helppo: tehtävänä oli siirtyä veneellä loukkaantuneiden luo, aloittaa ensihoito ja kuljettaa heidät jatkohoitoon. Vene ajelehti tuntemattomaan rantaan. Molempien maiden etsintäjohtajat olivat laatineet selkeät etsintäsuunnitelmat, jotka yhdistettiin yhteiseksi suunnitelmaksi. Pohjois-Karjalan hätäkeskus vastaanotti hätäilmoituksen kello 7.00. Sovittujen kuusikan”Yhtenä kysymyksenä nousi esille, voivatko pelastuslaitoksen yksiköt ylittää rajan rajavaltuutetun valvonnassa ilman tullausta.” Viranomaisten yhteistoimintaa loukkaantuneiden hoidossa. Suomessa johtamisvastuu etsinnöissä kuuluu poliisille, mutta tähän harjoitukseen poliisi ei osallistunut. Johtamispaikalle saapunut pelastuslaitoksen vene valmisteltiin potilaiden ensiapuja evakuointitehtävään. ”Yhteistoiminta käynnistyi suunnitellusti” Eversti Tero Kaakinen toteaa, että yhteistoimintaharjoituksessa avunpyyntö ja yhteistoiminta käynnistyivät huhtikuussa 2011 rajavaltuutettujen kuusikantatapaamisessa laaditun suunnitelman mukaisesti. 1/2012 37 Johtamispaikalla tilanneselvitys harjoituksen seurantaryhmälle. Rantautumisen yhteydessä toinen loukkaantui, samalla kun toisen sydän alkoi oireilla. Yhteistoimintaa venäläisten sekä suomalaisten rajaja pelastusviranomaisten kesken loukkaantuneiden luona.. Johtamispaikalle saapuivat Suomesta pelastustoiminnan johtaja ja Itäisen tullipiirin johtaja sekä Venäjältä Venäjän federaation Suojärven alueen rajavaltuutettu apulaisineen ja Karjalan tasavallan tullin johtaja. Pelastuslaitos valmistautui etsinnän aikana pelastustehtävään, ja samalla hoidettiin rajamuodollisuudet mahdollista rajanylitystä varten. Ennakkoon laaditut toimintamallit, ohjeet ja suunnitelmat osoittivat toimivuutensa, mutta parannettavaakin jäi. Suomalaisten näkemykseen mukaan pitäisi voida, koska muutoin nopea, mahdollisesti henkeä pelastava toiminta ei ole mahdollista. Yhtenä kysymyksenä nousi esille, voivatko pelastuslaitoksen yksiköt ylittää rajan rajavaltuutetun valvonnassa ilman tullausta. Sen sijaan yhteistoiminnan näkökulmasta harjoitus oli haastava. Rajamuodollisuuksia olivat henkilöja kalustolistaukset sekä rajan ylittävän kaluston tullaukset. Myöhemmin selvisi, että Venäjällä rajaviranomaisilla on johtovastuu kaikissa raja-alueen tilanteissa. Etsintää ja avunpyyntö Etsintää johti Pohjois-Karjalan rajavartiosto, joka perusti johtamispaikan Närsäkkälän rajavartioasemalle. Molemmilla osapuolilla oli viestiyhteys omiin etsintäpartioihinsa. Kaakisen mukaan harjoitus oli tarpeellinen ja onnistunut. Rajaviranomaiset tekivät etsintöjä omalla puolellaan rajaa. Pelastuslaitoksen ja rajavartioston veneellä liikkuneet yksiköt siirtyivät loukkaantuneiden luo ja hoitivat tilanteen loppuun. Rajavaltuutettujen apulaiset tapasivat ja muodostivat yhteisen tilannekuvan ja tilannejohtamispaikan etsintöjen toteuttamiseksi. Onnettomuudessa osallisina olivat aamuhämärissä kalaan lähteneet Suomen ja Venäjän kansalainen. Venäläinen etsintäpartio löysi eksyneet
– Venäjällä yhteyden pito viranomaisten välillä on hankalampaa, koska yhteistä viestijärjestelmää, kuten VIRVE-yhteyttä ei ole, Jestratov kertoi. Yhteiset harjoitukset ja johtamiskoulutukUusi MICA IL-800 Ex -valaisin on saatavana ZONE sekä ZONE 1 tilaluokissa. Pelastustehtävät ovat moninaistuneet myös Venäjällä, tulipalot eivät ole ainoita pelastustoimen tehtäviä. Viranomaisten yhteistoimintaa loukkaantuneiden hoidossa.. 38 1/2012 taisten toimenpiteiden testaamisessa sekä viranomaisten välisen tiedonvaihdon harjoittelussa saavutettiin tavoitteet. – Näissä tilanteissa yhteistoiminta on tärkeää, koska maiden viranomaisten kohtaaminen on sovittava rajaviranomaisten kanssa, eversti Jestratov totesi. Harjoituksesta saatiin paljon oppia, jonka perusteella yhteistyötä on hyvä kehittää. – Yhteistoiminta ei ole ainoastaan pelastustoimen tehtävä, vaan se kuuluu kaikille toimijoille johtoportaasta riippumatta, Jestratov totesi lopuksi. Harjoituksessa ylitettiin raja ensimmäisen kerran muualta kuin virallisen rajanylityspaikan kautta. Toimintavastuissa on maiden välillä eroavaisuutta. Venäjällä raja-alueen etsintää johtaa rajaviranomainen. Harjoituksen palautetilaisuudessa sovittiin alustavasti myös seuraavasta maastorajalla järjestettävästä harjoituksesta. Harjoitus voisi olla esimerkiksi rajanläheisen metsäpalon sammuttaminen. Harjoituksissa on pystyttävä yhdistämään eri viranomaisten toiminnot, jotta todellisissa tilanteissa onnistutaan. ”Yhteistoiminta kuuluu kaikille toimijoille” Venäjän hätätilaministeriön Karjalan tasavallan päähallinnon edustaja eversti Anatoli Jestratovin mielestä harjoitus oli onnistunut. Puh: +358-9-561 7666 Email: info@mica.eu www.mica.eu Optiona CRI-90+ värintoistoindeksi Zone ja Zone 1 -versiot Karkaistu 5mm lasilinssi Kaksi valotehoa Ergonominen kahva Antistaattinen runko, IP-67 Optiona: vilkutussekä turvavalotoiminto 3 x suurteho LED set auttavat, mutta viranomaisten keskinäinen tietojen, kokemusten ja toimintojen merkitysten vaihtamisen tärkeyttä ei pidä unohtaa. IL-800 valaisimilla on kansainvälinen IECExsekä eurooppalainen ATEX-sertifikaatti. Tällaisissa tilanteissa viranomaisten yhteistoiminta ja yhteydenpitäminen on tärkeää. MICA ELEKTRO OY LTD. Kaikki IL-800 sarjan valaisimet on saatavana luonnonmukaisella MICA CRI-90+ värintoistoindeksillä
Teksti ja kuva: Ari Vakkilainen T ampereen aluepelastuslaitoksella tehtiin organisaatiomuutos vuoden 2011 alusta alkaen. Ruiskumestari Teuvo Saarisen päävastuulla on palkkahallinnan ja matkalaskujen kontrolloiminen. Sijaisten rekrytointi kuuluu allekirjoittaneen vastuulle. Tämä auttaa muun muassa vuorojen ja lomien vaihtamisen suunnittelussa. Jouni Lammi tekee lisäksi palomiehistön ja alipäällystön vuosilomat. Komentotoimistossa Tampereen aluepelastuslaitoksen ruiskumestarit Jouni Lammi (vas.) ja Teuvo Saarinen. Tuolloin perustettiin uusi toiminto – komentotoimisto. Miten. Meillä oli Tampereella tutustumassa komentotoimiston työnkuvaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtohenkilöitä. Lista mahdollisista poissaoloista on liian pitkä tässä kirjoitettavaksi. Jouni joko päättää asiasta itse (loma-asia tai vuorokauden tai sitä lyhyempi poissaolo), tai lähettää sen minulle päätettäväksi joko puollolla tai ilman puoltoa (pidemmät poissaolot). Perustimme kesäajalle viisi vuosilomaryhmää ja talviajalle 10 vuosilomaryhmää, joiden loma-ajankohdat etenevät saman kaavan mukaan. Toimin Lammin Jounin kanssa työparina ja toisena työparina toimivat edellä mainitut kaksi muuta henkilöä. Saatte sen nyt tarjoushintaan ihan ilmaiseksi. Miksi. Tuossa luvussa on mukana noin 100 palomiehensijaista, joista 80 pelkästään toimii kesäaikana vuosilomansijaisena. Läpinäkyvyydestä ovat myös palomiesten ay-ihmiset olleet hyvillään, sillä kaikkien palomiesten on mahdollista nähdä kunkin vuoron tulevat poissaolotilanteet jo hyvissä ajoin. Henkilöstön asioiden hoitamisessa ne on kuitenkin osattava edes jollakin tasolla. Toisilla alueilla oli kesälomat kolmessa kuukaudessa, kun ne vaikkapa Tampereen toimialueella olivat viidessä kuukaudessa. Tapio Räfsten tekee puolestaan 23 palomestarin vuosilomat, sijaisuusjärjestelyt ja palkkahallinnan. Selvyyden vuoksi palonehkäisy ja pelastuslaitoksen tukitoiminnot kuuluvat keltaisiin. Yritämme oikeasti päästä pois hyvä veli -järjestelmästä, sillä se ei enää toimi, kun vuoron kirjavahvuus on 88 ja siihen sitten vielä kesäaikana on 20 vuosiloman sijaista päälle. Pirkanmaa oli aiemmin jaettuna kuuteen hallinnolliseen pelastusalueeseen, joilla piti olla yhteneväiset henkilöstöpoliittiset toiminnot. Muitakin vastaavia esimerkkejä valitettavasti löytyi. Tampereen idea komentotoimistosta on mielestäni hyvä myyntiartikkeli myös muille pelastuslaitoksille. Lisäkseni toisena palopäällikkönä toimii Tapio Räfsten. Tampereen aluepelastuslaitoksella komentotoimisto käsittelee tällä hetkellä noin 450 vuorotyötä tekevän henkilön päivittäiseen elämään liittyvät päätökset. Teen edellisessä kappaleessa mainittujen töiden lisäksi niin sanotut viranhaltijapäätökset päätökset (VIPS), jotka koskevat vaikkapa koulutukseen osallistumista tai sijaisuusjärjestelyjä. Tampereelle perustettiin komentotoimisto www.pelastustieto.fi 1/2012 39. Kuinka ollakaan, näin ei kaikissa asioissa ollut. Enää ei voi ”tuodaan ruiskumestarille kalaa” -tyyliin hoitaa asioita. Komentotoimisto koostuu neljästä henkilöstä. Olenkin sanonut, että komentotoimisto perustettiin jakamaan ”kurjuutta.” Tämä tarkoittaa sitä, että olemme tasapuolisia vaikkapa jakaessamme vuosilomia. Alallamme on tarvetta erikoistua moneen eri asiaan, henkilöstöön liittyvät asiat vaativat sitä myös. Toimisto kuuluu niin sanotusti sinisiin, siis pelastustoimintaan. Palkkaan liittyvissä asioissa on oltava erityisen tarkka. Lammin Jounille menevät kaikki vuorotyötä tekevän henkilöstön hakemat niin sanotut HH-lomakkeella olevat anomukset, joissa on esimerkiksi anomus loman siirrosta, erilaisista palkallisista ja palkattomista vapaista. On olemassa pieni joukko, joka voi rinta kaarella sanoa hallitsevansa KVTES:n ja TS:n sisällöt. Asioihin kiinnitti huomiota niin talon johto kuin ammattiyhdistyksien henkilöt. Pelastusjohtaja Simo Tarvainen totesi esittelymme jälkeen, että toimintanne on läpinäkyvää, tarpeeksi etäistä ja tasapuolista. Matkakorvauksia palomiehille tulee asemasiirroista. Mitä saatu aikaan. On pakko todeta, että siihen me myös olemme pyrkineet. Erikoispoissaolot hän lähettää suoraan pelastuspäällikkö Esko Kautolle. Kaksi ruiskumestaria ovat Jouni Lammi ja Teuvo Saarinen
Uskon, et tä kustannuksia voitaisiin vähentää ja siitä hyötyisi niin toiminnanharjoittaja kuin vi ranomainen. Turku Euroopan kulttuuripää kaupunkina keräsi erilaisiin yleisötapahtu miin yhtä paljon ihmisiä kuin keskimäärin Suomessa kaikkiin tapahtumiin osallistuu vuosittain. Kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteita olivat hyvinvoinnin lisääminen sekä luovan talouden ja kulttuuriviennin kasvattaminen ja kansainvälisyyden vahvistaminen. Kulttuuri pääkaupunkivuoden toteutuksesta vasta si Turku 2011 säätiö. Eli kulttuuritapahtumat Turus sa keräsivät yhteensä yli 2 miljoonaa kävijää. Tapahtumajärjestä jien näkövinkkelistä toivon, että erityisesti kaupungin päättäjät ja viranomaiset poh tivat, miten asiointi viranomaisten kanssa tehtäisiin vielä joustavammaksi yleisöta pahtuman järjestäjän kannalta. Näitä tavoitteita toteuttamaan oli varattu 50 mil joonaa euroa, joilla Turku 2011 ohjelmas sa oli mukana 160 hanketta, jotka tuottivat noin 5000 yksittäistä tilaisuutta ja tapah tumaa. Suuren suosion saavutti myös kulttuuripää kaupunkivuoden näyttelykeskus Logomo. Heis tä 12000 oli Turusta tai lähialueelta ja noin 2000 muualta Suomesta ja loput ihmiset eri puolelta maailmaa. Toi veeni on, että pelastus tai turvallisuusalan vaikuttajat tätä lukiessaan vakavasti pohti sivat, voiko ”Tuli on irti” näyttelyn kokonai suuden säilyttää pysyvänä Turun ja Suomen historiasta kertovana näyttelykokonaisuu tena. Tämän lisäksi media Suomessa, Euroopas sa ja maailmalla huomiovat Turun suurem min kuin koskaan aikaisemmin. Tilaisuuksista ja tapahtumista noin 70 prosenttia oli mak suttomia. Tätä on muun muassa Turun kaupun ginjohtaja Aleksi Randell peräänkuuluttanut. Logomon suosiosta kertoo se, että Turun palosta ja tulen voimasta kertova ”Tuli on irti” jatkaa aina heinäkuun loppuun 2012 ja jalkapalloa esittelevä ”Only a Game” huhti kuun puoliväliin 2012 asti. Logomon näyt telyihin ja esityksiin osallistui kulttuuripää kaupunkivuonna noin 250000 ihmistä. Olisi erittäin hienoa, jos esimerkiksi pe lastus, ympäristö, jätehuolto, terveyden suojelu ja rakennusvalvontaviranomaiset 40 1/2012 ”Kuinka turvaton on riittävän turvallinen” Teksti: Harri Koivisto, turvallisuuspäällikkö Kuva: Turku 2011 -säätiö. ”Tuli on irti” pysyväksi näyttelyksi. Avoimia tapahtumia oli 3500 ja lo put tapahtumat oli suunnattu tietyille koh deryhmille, kuten kouluille, vanhainkodeil le, vankiloille ja sairaaloille. On surullista, jos suuren suosion saanutta näyttelykokonaisuus ei pelastuisi. Tapahtumajärjestelyissä oli 15000 ihmis tä, joita Turku 2011 säätiö organisoi. 40 1/2012 V uosi 2011 oli Suomessa yleisötapah tumien osalta erittäin poikkeukselli nen
Suu ret kiitokset Säätiön toimitusjohtaja Cay Sevónille luottamuksesta ja kaikille mukana olleille henkilöille sekä nykyiselle työnantajalleni, jo ka mahdollisti sen, että sain olla oman toimeni ohessa mukana ainutkertaisessa työkokemuk sessa. Tärkeää on, että tässä portaalissa eli tapahtumanjärjestäjän sisäänkäynnissä on mah dollisimman monen kunnan viranomaisen yh teinen toimintaalusta, jossa mukana olevat vi ranomaiset saavat realiajassa olevaa tietoa ta pahtumasta ja muiden viranomaisten tekemistä päätöksistä koskien tapahtumanjärjestäjää. Päättäjille ja luottamushenkilöille on tärkeää, että tapahtu manjärjestäjät tulevat uudestaan ja uudestaan yleisötapahtumineen kuntaan eivätkä välttele kuntaa tapahtumapaikkana. Kaikkien onneksi kulttuuripääkaupunki vuosi toteutettiin ilman yhtäkään merkittävää tai mainittavaa turvallisuuspoikkeamaa. Tehtävä tuli minulle, koska turvallisuuspääl likkö Esa Pärnä keskeytti toimikautensa siirtyes sään kansainvälisiin tehtäviin ulkomaille. Euroopan kulttuuripääkaupungin turvalli suuspäällikön tehtävät otin vastaan huhtikuussa 2011. 1/2012 41 kunnassa kehittäisivät yhteisen portaalin (lat. Varsinkin jos yleisötapahtumaan odotetaan useita tuhan sia ihmisiä. porta, portti), jonka kautta tapahtuman järjes täjä tiedottaa yleisötapahtumansa etenemisestä ja saa tärkeää palautetta takaisin. 1/2012 41. Yhteinen toimintaalusta tai portaali asettaisi riittävät ohjeet ”kuinka turvaton on riit tävän turvallinen” yleisötapahtuma. Yhteinen toiminta-alusta ohjeistaisi Turvallisuusalalla mukana olevat tietävät, että yleisötapahtuman riskiarvio ja riskien kartoitta minen sekä riskeihin varautuminen ei ole help po tehtävä henkilölle, joka on ensimmäistä ker taa järjestämässä yleisötapahtumaa. Vi ranomaisvalvonta kunnassa tehostuu ja tiedon kulku on mahdollisimman avointa. Kaikkien yhtei senä tavoitteena on kuitenkin turvallinen yleisö tapahtuma
– Yksittäisellä kunnalla ei olisi tällaisia rahkeita toimia. Aluelaitostoiminnan alkuvaiheissa pelastuslaitos etääntyi hänen mielestään peruskunnista ja samassa kadotettiin myös ote varautumisja valmiussuunnitteluun. Niihin tarvitaan laajemmat ”muskelit”. Pelastuspäällikön virasta helmikuun alussa eläkkeelle jäänyt Raimo Aarnio ehti katsella 40 vuotta pelastustoimen muuttumista nykyiseen kuosiinsa. Pelastuslaitos otti itselleen sellaista roolia, kuin pitääkin. – Myös erilaiset valvontatehtävät vaativat nyt entistä osaavampia tekijöitä, ettei kukaan yksittäinen tekijä voi niitä hallita. Eikä pelkästään akuuttien onnettomuustehtävien hoitamisessa. Meillä on siinä asiantuntijan rooli. 42 1/2012 ”A ina muutokseen liittyy vastarintaa. Varautumiseen huomio Erityisesti hänen sydämensä asiana ovat varautumiseen liittyvät asiat. On olemassa jo paljon hyviä esimerkkejä siitä, miten pelastusviranomaiset ovat tätä tehtäväänsä ottaneet paremmin haltuun. Alueellinen pelastuslaitos antaa hänen mielestään mahdollisuuden toteuttaa pelastustoimen eri tehtäviä entistä ammattitaitoisemmin. Pelastuspäällikkö Raimo Aarnio pääsi eläkkeelle Varautuminen on meidän tehtävämme Teksti: Esa Aalto Kuva: Eeva Simola Vajaat kymmenen vuotta sitten aloittaneet alueelliset pelastuslaitokset ovat Raimo Aarnion mielestä olleet hyvä ja toimiva ratkaisu.. Sen me koimme erityisesti täällä Varsinais-Suomessa, mutta kun asiaa tarkastelee nyt vuosia myöhemmin, voi nähdä, että loiskiehunnat ovat taakse jäänyttä elämää. – Nyt ollaan kuitenkin menossa hyvään suuntaan. Aluelaitos on ainoa oikea tapa hoitaa asiat nykyaikana. Se koskee niin valvontaa, varautumista kuin operatiivisia tehtäviä. Kunnat ovat omistajiamme, joten meidän pitää olla tässä tehtävässä heitä tukemassa. – Pelastusviranomaisten pitää jatkossa mennä aktiivisemmin mukaan kuntien varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Ei avun saajalle ole merkitystä sillä, mistä kunnasta apu tulee. Isommalla alueella ei kiinteä yhteys ole ollut niin toimiva. – Viimeisin esimerkki tästä oli toiminta tapaninpäivän myrskyjen yhteydessä. – Peruskunnallisessa palolaitoksessa oltiin jatkuvassa yhteistyössä muun muassa kunnan johdon kanssa
Joissain tapauksissa spriklauksella saattaa olla yllättäviäkin vaikutuksia muun sammutusveden tarpeeseen. Vanhojen laitosten saamista sopimusten ja seurannan piiriin on oppaassa painotettu ja niille on annettu omat hinnoitteluohjeensa. Kahdenkymmenenkahden alueellisen laitoksen järjestelmä on Raimo Aarnion mielestä tuonut myös sen, että pelastustointa voidaan entistä helpommin tarkastella valtakunnallisesti. Tavoitteena ohjeen laadinnassa on ollut vesijohtoverkoston turvallisuustason nosto kohtuullisin kustannuksin. Sellainen on pelastuslaitoksilla, kun kuntien päättäjät ovat lähellä; heillä on kasvot. Ohjeet pientalosprinklauksen liittämisestä on otettu myös mukaan uuteen ohjeeseen. Vaihteluväli on ollut noin 80–120.. > Myöhemmin hän työskenteli myös pienempien naapurikuntien palopäällikkönä. Palokuolemat vähenivät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotietojen mukaan tulipaloissa kuoli viime vuonna 67 ihmistä. Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi kustannusten jakautumiseen. Opas sisältää myös ohjaavia tietoja sammutusvesisuunnitelmasta uuden pelastuslain edellyttämällä tavalla kiinteistöjen sammutuslaitteista. Monet vesihuoltolaitokset eivät ole tähän saakka pitäneet rekisteriä sprinklerilaitoksista. Opas on tarkoitettu vesilaitosten ohjeistukseksi muuttuneessa toimintaympäristössä, mutta siitä on hyötyä myös pelastustoimelle. Opas on rakennettu siten, että sitä voidaan käyttää myös perustietopakettina asiaan perehdyttäessä. Pelastuspäällikkö Raimo Aarnion (oik.) jälkeen tehtävää hoitaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen. Myös tulevaa vesihuoltolakia on pyritty ennakoimaan. – Kuntauudistus tuonee mukanaan suuremmat kuntakoot ja se toisaalta helpottaa pelastusviranomaisten tätäkin työtä. Kunnallisena säilyttävä Hän kannattaa myös, että jatkossakin kunnat omistaisivat pelastuslaitokset. Vesilaitokset tarvitsevat tiedot myös siksi, että monin paikoin suuretkin sprinklerilaitokset on liitetty vesijohtoverkostoon ilman minkäänlaista sopimusta kustannusten korvaamisesta. Hän myöntää, että asenteisiin on vaikutettava vielä paljon, jotta uuden lain henkeenkin kuuluva tasapuolinen suhtautuminen operatiiviseen ja ennaltaehkäisevään työhön toteutuu. – Tässä myös palvelualuetoiminta on ollut erinomaista, itsekin riskienhallintakysymysten pohdintaan valtakunnallisessa työryhmässä osallistunut Aarnio toteaa. Liittämistavoista ja riskinarvioinnista vesijohtoverkoston suhteen annetaan nyt huomattavasti aiempaa yksityiskohtaisempia ohjeita. Nyt tieto kehotetaan kerättäväksi kaikista, myös pienistä (koti-) sprinklereistä, veden laadun valvomiseksi. > Siirtyi riskienhallinnasta vastaavaksi pelastuspäälliköksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa 2004. Uudessa oppaassa on otettu huomioon niin Nokian vesikriisin, kuin pelastuslain uudistuksenkin vaikutukset. Hänen mielestään on välttämätöntä, että palomiehet tekevät operatiivisen työn lisäksi onnettomuuksien ennaltaehkäisevää työtä. > Toimi myös kotikaupunkinsa palopäällikkönä. Raimo Aarnio sanoo jäävänsä tyytyväisin mielin eläkkeelle. Palokuolemien määrä on nyt suurin piirtein samaa tasoa muiden Pohjoismaiden kanssa. – Kun olen keskustellut poliisien kanssa heidän tulevaisuudennäkymistään, en voi lainkaan toivoa, että valtio olisi pelastuslaitosten isäntä. Vaikka oppaan voi jokainen vesihuoltolaitos ottaa omalla päätöksellään käyttöön tai jättää ottamatta, voi sitä käyttää suunnittelussa ja pelastustoimen antamien lausuntojen perusteena. – En joudu, vaan pääsen eläkkeelle, hän hymyilee. > Vuonna 2003 aloitti aluepalopäällikkönä. Vahdinvaihto. > Aloitti palomiehenä Uudessakaupungissa 1.4.1974. Opas selvittää, kuinka sprinklerilaitos on teknisesti mahdollista liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon. Uudessa oppaassa on nyt entistä tarkemmat ohjeet aiheuttamisperusteisiin korvauksiin ja se mahdollistaa haluttaessa myös rakentajan osallistumisen vesilaitoksen perusinfran rahoitukseen aiempaa paremmin. Poliisien tuottavuusohjelma kirpaisee kovaa ja heiltä puuttuu läheinen päätöksentekijä. Tyystin hän ei tule alaa jättämään, sillä jo nyt kutsuja työryhmiin on tullut, eikä hän niihin ole antanut kieltävää vastausta. – Yksimielinen vastaus oli, että kyllä pitää, Aarnio kertoo. – Tämä ei ole moite, vaan toive kiinnittää asiaan huomiota, hän tähdentää. 1/2012 43 Kunnanjohtajat haluavat Varsinais-Suomessa toteutettiin äskettäin kysely kunnanjohtajille, pitääkö heidän mielestään pelastuslaitoksen olla aktiivisemmin mukana kuntien varautumissuunnittelussa. – Kaikkien ei tokikaan ole syytä osata kaikkea, mutta turvallisuusviestinnän näkökulmasta katsottuna, palomiesten panos ennaltaehkäisyyn on välttämätöntä. Uusi opas sprinklereiden liittämisestä vesijohtoverkostoon Vesija viemärilaitosten kattojärjestö Vesija viemärilaitosyhdistys on uudistanut vuodelta 1997 peräisin olleen oppaan sprinklereiden yhdistämisestä vesijohtoverkostoon. Ohjeet ovat tässä suhteessa tiukentuneet standardien ja Nokian vesikriisin seurauksena. Erityisenä haasteena on ikäihmisten turvallisuudesta huolehtiminen. Jo pitkään Suomessa on ollut keskimäärin sata palokuolemaa vuodessa. Pelastusopistolle toive Aarnion mielestään Pelastusopistossa voitaisiin koulutuksessa satsata enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja myös varautumiseen liittyviin tehtäviin. Niin Suomessa kuin Pohjoismaissa on vielä paljon tehtävää asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi. RAIMO AARNIO: > Syntynyt 3.4.1951. Tästä vesilaitosten toivottavasti keräämästä tietokannasta on hyötyä myös pelastuslaitoksille kaavoituslausunnoissa ja sammutusvesisuunnittelussa. – Pelastusviranomaisella on tässä asiantuntijan rooli; tai yhteen sovittajan, miksei unilukkarinkin, Raimo Aarnio pohtii. Vesija viemärilaitosyhdistys (www.vvy.fi) on luvannut myydä opasta pelastuslaitoksille oleellisina yhteistyökumppaneina jäsenhintaan. Oppaan pääperiaatteena on pidetty, että tulipalon sammuttamiseen tarvittava vesi on maksutonta, mutta sen kuljettamiseen tarvittava kapasiteetti on maksullista muille kuin pelastustoimelle. Kuolemantapaukset sattuivat 59 tulipalossa. He ovat hyviä ja oikeita henkilöitä kertomaan meidän yhteistä ilosanomaamme
Hakiessaan Suomen Palontorjuntaliiton koulutuspäälliköksi voi kertoa osaavansa ulkoa pöydällä lojuneen palokuntalaisten koulutusoppaan. Helsingin perustaessa oman pelastusliittonsa, sitä katsottiin karsaasti muualla UuIlkka kIanto CV > Syntynyt Rantasalmella 1947 > Puolustusvoimat 1967–1985; Mikkeli, Lappeenranta, Helsinki, Tuusula, Kokkola > Sotakorkeakoulu, yleisesikunta-everstiluutnantti > Suomen Palontorjuntaliitto 1986–1992; koulutuspäällikkö, osastopäällikkö > Helsingin Pelastusliitto ry 1994–2011; toimitusjohtaja > Helsingin Pelastusliitto HELPE Oy toimitusjohtaja 2002–2011 > Asuu Keravalla, 4 lasta ja 2 lastanlasta > Harrastukset: Sukututkimus, Lions, melonta, sotahistoria, kirjallisuus Ilkka Kiannon neljännesvuosisadan taival palokuntamaailmassa päättyi Stadin turvaksi tarvitaan aina oma liitto Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. – Tiesin osaavani asian, substanssin. S e oli saada toisenlaisen käänteen parikymmentä vuotta sitten. Helsinkiin oli perustettu oma pelastusliitto, mutta sen alkuvaiheet olivat vaivalloiset. Nyt neljännesvuosisata siitä, kun työ Palontorjuntaliitossa alkoi, Ilkka Kianto jäi helmikuun alussa 65-vuotiaana eläkkeelle Helsingin Pelastusliitto ry:n ja HELPE Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä. Perustin oman turvallisuusja alkusammutuskoulutusta harjoittavan yrityksen. Erityisesti sydäntäni lähellä on ollut väestönsuojelutoiminnan mukanapitäminen tässä kokonaisuudessa. Työura puolustusvoimissa sisältää pitkän kokemuksen ammattikouluttajien kouluttamisessa. Olin itseni herra, mutta kaipasin kuitenkin yhteistyöhön viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. 44 1/2012 Sotilas kyllästyy alati vaihtuviin siirtoihin eri paikkakunnille. – En halunnut lähteä siihen mukaan johtotason ongelmien vuoksi, vaan ryhdyin yrittäjäksi. Palontorjuntaliitto ja Väestönsuojelujärjestö yhdistettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöksi. Väestönsuojelulle tärkeä osa Lähes syntyajoista alkaen Helsingin Pelastusliiton toimintaa johtanut Ilkka Kianto sanoo uuden järjestön vetämisen olleen haaste. Kun Helsingin Pelastusliiton silloinen puheenjohtaja, Helsingin pelastuslaitoksen hallintopäällikkönä tuolloin työskennellyt Pekka Vänskä pyysi hakemaan järjestön toiminnanjohtajan tehtävää, päätin niin tehdä. Niin alkoi Ilkka Kiannon ura palokuntamaailmassa 26 vuotta sitten
– Siellä asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja tehdä jo koulutuksessa enemmän yhteistyön eteen töitä. Hän kummastelee, että pelastuslain yhteydessä keskusteltiin vain rakentamiskustannuksista. Se unohdettiin keskusjärjestöuudistuksessakin, mutta nyt sitä yritetään ottaa paremmin haltuun. Väestönsuojeluvalmius on meillä alentunut. Nyt pelastustoimessa niin toimitaan, koska vapaaehtoisen väen koulutuksesta ja muista resursseista ei kaikkialla pidetä riittävästi huolta. Tällä hetkellä on vain kaksi toimivaa väestönsuojeluyhdistystä, ja toinen niistä on Helsingin Pelastusliittoon kuuluva Helsingin Väestönsuojeluyhdistys. Paikallisuus on suuri voimavara, joka menetettäisiin yhdistämisessä. – Tapanija Hannu-myrskyt osoittivat, että myös pelastustoimessa on huonosti varauduttu sellaisiinkin poikkeustilanteisiin. Kun ennen väestönsuojelutila oli saatava käyttöön 24 tunnissa, nyt siihen saa käyttää aikaa 72 tuntia. Jos väestönsuojarakentamisesta saadaan jotakin tingittyä, niin väitän, että ne kaikki valuvat gryndereiden taskuun. Pelastusliittojen yhdistymisestä on puhuttu aika ajoin. – Me olemme Helsingin kaupungin 19 yhdistyksen muodostama yhteisö ja ylintä päätäntävaltaa meillä käyttää jäsenistöstä koottu hallitus. – Koulutuksellisesti ja valistuksellisesti se ei tue väestönsuojelutoimintaa. Puolustusvoimia tarvittiin turvaamaan tiettyjä toimenpiteitä, hän huomauttaa. Ilkka Kianto sanoo vastustaneensa aina fuusiota, mutta hän ei ole yksin mielipiteensä kanssa. Toiseksi väestönsuojelutoiminta on nyt ja aina tärkeällä sijalla meidän toiminnassamme. 1/2012 45 dellamaalla. Kolme perustetta oman liiton puolesta Ilkka Kiannolla on kolme perustetta, miksi Helsinkiin tarvitaan oma pelastusliitto. Mutta Ilkka Kianto lausuu kritiikin sanan myös vapaaehtoispohjalta palokuntatoimintaa hoitavien suuntaan. Ilkka Kiantoa tämän eläkkeelle lähtiessä muistivat muun muassa Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen edustajat Greta Nikkilä (vas.), Unto Lemmetty ja Raimo Nikkilä. Hänen mielestään vakinaisten ja vapaaehtoisten välisessä suhtautumisessa olisi tehtävää Pelastusopistolla. – Toivoisin, että puheet toisen leivän syömisestä voitaisiin jo lopettaa. Väestönsuojelutoiminnan kehittämistä hän pitää myös tärkeänä, mutta esimerkiksi viime kesänä voimaan astunut pelastuslaki ei anna hänen mielestään siihen hyviä eväitä. – Ne ovat prosentin luokkaa koko rakentamiskustannuksista. Viime vuosina on tosin tehty hyvää työtä tässä suhteessa ja tunnustuksen ansaitsee esimerkiksi SPEK:n masinoima päivä paloasemalla -tapahtuma. Esimerkiksi kuntien varautuminen poikkeustilanteisiin painuu koko alaspäin. – Henkilökohtaista palkkaa ei pitäisi kenenkään saada. Pitäisikin puhua enemmän varautumisesta. Väestönsuojelutoiminnan alasajo rokottaa myös sitä. Olemme sopineet myös niin, että väestönsuojelutoimintaa edustavalla on aina kaksi hallituspaikkaa liitossamme. – Ensiksikin toimintaamme rahoittaa yksinomaan Helsingin kaupunki. Tässä ei toteudu tulonsiirtoa muualle. Varautumista, ei väestönsuojelua Väestönsuojelutoiminnan Ilkka Kianto soisi siirtyvän jo uuteen aikaan. – Kolmas peruste on meidän jäsenistöömme kuuluvat Helsingin 15 vapaaehtoista palokuntaa. Ilkka Kianto pitää valitettavana myös vakinaisen ja vapaaehtoisen väen jatkuvaa vastakkainasettelua. Sellainen sopimuspalokuntalainen ei ole oikea vapaaehtoinen. – Esimerkiksi Puolustusvoimissa ei hukattaisi tällä tavalla reserviä. Olen myös yrittänyt markkinoida VPK:llemme väestönsuojelutoimintaa ja Vuosaaren VPK on aloitteestani perustanut oman väestönsuojeluosaston. Sitä me tuemme. En kannata sitä, että niitä yhdistettäisiin. Niiden jäsenistö saa samanlaisen koulutuksen kuin ykköslähdön sopimuspalokuntien jäsenet. Siellä on aina oltu fuusiota vastaan. VPK:t pitää nähdä myös merkittävänä voimavarana poikkeusolojen tehtävissä ja esimerkiksi meidän rannikkoalueellamme öljyntorjuntatehtävissä. Lopulta sovittiin, että leiri järjestetään vuorovuosina Uudenmaan Pelastusliiton kanssa. – Alkuvaiheessa erimielisyyttä aiheutti palokuntanuorten leirin järjestäminen. Helsinki oli aikaisemmin osa Uudenmaan palokuntapiiriä, mutta Helsingissä oltiin tyytymättömiä siihen, mitä läänin toimintaan sijoitetuilla varoilla saatiin pääkaupunkiin. Ei ole myöskään eduksi sotilaalliselle maanpuolustukselle, että väestönsuojelutoiminta ymmärretään yhä liiaksi siihen liittyväksi toiminnaksi. ”VPK:t pitää nähdä myös merkittävänä voimavarana poikkeusolojen tehtävissä ja esimerkiksi meidän rannikkoalueellamme öljyntorjuntatehtävissä.”. Ne ovat tärkeitä paikallisyhdistyksiä, joita tarvitaan vuosittain satoja kertoja erilaisiin pelastustehtäviin. Hän myös huomauttaa, että Helsingin VPK:t eivät ole mitään paraatipalokuntia, jollaisina maaseutu-Suomessa ne mieluusti nähdään. Sisäänpäin lämpiävää porukkaa Ilkka Kianto on harmistunut siitä, ettei ole onnistunut laajemmin innostamaan vapaaehtoisia palokuntia yhdistämään toimintaansa väestönsuojelutoimintaa. Sen myötä häviäisi myös suuri osa jäsenistöä. – Palokuntaväki on aika sisäänpäin lämpiävää porukkaa eivätkä ne avaudu ulkopuolisille. Ilkka Kianto muistuttaa myös, että meillä on väestönsuojelutoimintaan liittyvää teollisuutta, joka elää myös viennistä
Samoilta sivuilta löytyy myös jälleen palautekysely. Viime vuosina on panostettu myös lauantaipäivän tapahtumiin muun muassa Tigers-promotyttöjen vetämillä kilpailuilla. Toiselle sijalle lauloi Mikko Virtanen Hinnerjoen VPK:sta ja kolmannelle Taru Majamaa Paloniemen VPK:sta. Karaokekuninkuus Kurikkaan Yksi Tulimeren vakio-ohjelmanumeroista on jo vuosia ollut palokuntalaisten SM-karaoke. Päätuomarina toimineen Esko Lehtosen mukaan kilpailu oli tänä vuonna erityisen korkeatasoinen, missä lauluääni nousi jalustalle väkisinkin. Hän esitti ensimmäisellä kierroksella Eric Claptonin Tears in heaven. Järjestäjien mukaan risteily sujui kaikin puolin mielettömän sujuvasti, mikä myös näkyi ja kuului. Ensimmäisinä vuosina, ja jo ennen vuotta 1998, risteily oli länsisuomalaisten palokuntanuorten leirillä olleiden kouluttajien ”palkintoristeily”. 46 1/2012 15 vuoden ikään ehtinyt Tulimeri seilattiin jälleen Itämerellä tammikuussa. Viime vuonna teimme palautekyselyn, jonka perusteella selvisi, halutaanko painotusta viihdeartistiin lauantain seminaarissa vai tanssiravintolan esiintymislavalla. O sallistujia alkaa olla ympäri Suomen, prosentuaalisesti yli puolet on muualta kuin Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton alueelta, kertoo LSPeL:n järjestöpäällikkö Anssi Lamminen. LSPeL:in lisäksi Tulimeren takana ovat Uudenmaan Pelastusliitto sekä Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto. – Hyödynnämme palautteiden ja ideoiden keräämisessä sosiaalista mediaa. Risteily myytiin loppuun jo marraskuussa. Palautteen perusteella tälle vuodelle toivottiin selkeästi iskelmäartistia, joten Anne Mattila oli pääesiintyjänä. Yleensä tuomarit (neljä) pyrkivät kiinnittäTeksti: Pauliina Kankare Kuvat: Kimmo Kaisto ” Improvisäätiön hauska esitys tempasi yleisön mukaansa ja herkisteli nauruhermoja.. Tänä vuonna voiton vei kurikkalainen Joni Alanko. Voitto ratkesi toisella kierroksella Olavi Virran Tulisuudelmalla. Risteilyä suunnittelee ja ohjelman kokoaa Tulimerityöryhmä, joka yrittää aina keksiä jotain uutta. Anssi Lamminen kulki ahkerasti risteilyn ajan kamera kädessään, joten tunnelmakuvia on katsottavissa LSPeL:n nettisivuilla
Särkisalolaiset Vesa Lilja ja Teija Troberg-Lilja Perniön VPK:sta tarttuivat markkinointisihteeri Minna Kamotskinin esittelemään Pelastustiedon tilaustarjoukseen. Tulimeren tiukassa palokuntalaisten SM-karaokessa voiton nappasi Joni Alanko (keskellä). 1/2012 47. Anssi Lammisen heittotyyliä Pelastustiedon noppakisapisteellä. – Tällä kertaa show oli pienemmässä roolissa, mutta ensimmäisen kierroksen parhaat pisteet olivat 39. – Olemme eka kertaa mukana, meitä tuli noin bussilla noin 40 VPK-laista. mään huomiota myös lavaesiintymiseen. Täällä on aina mahtava fiilis, kun porukka pitää yhtä ja hauskaa. Juuri olen lähdössä katsomaan Improvisäätiön improteatteriesitystä, kertoo Harri Viitasalo Kankaanpään VPK:sta. Täältä saa hyödyllistä tietoa ja nyt menemme kuuntelemaan esitystä uudistuneesta palokuntakoulutuksesta, Vesa kertoo. Korkeatasoisten karaoke-esitysten tahtiin oli hyvä tanssahdella tai vain nauttia tunnelmasta. Risteily on vuoden aloitus ja samalla saa edellisvuoden pölyt tilastojen teon jälkeen pyyhittyä pois. Meitä on Kankaanpäästä kymmenen henkeä mukana. Nytkin tilasimme ajoissa matkan, että varmasti pääsemme. Ensimmäisellä kierroksella pisteitä annetaan asteikolla 4-10. Kolme parasta pääsee toiselle kierrokselle, jossa tuomarit sijoittavat heidät sijoille 1–3 ja vähiten pisteitä saanut voittaa. – Aika monella Tulimerellä olen käynyt, ei täältä osaa pois jäädä tai sitten täytyy olla hyvä syy. Olen itse hälytysosastossa ja vaimo naisjaostossa, kaksi lasta ovat mukana nuoriso-osastossa. Olen lakkiini kerännyt palokunta-aiheisia pinssejä ja nyt ostin tämän Tulimeren 15-vuotispinssin, esittelee Seppo Saari. Karaokekilpaan pääsee ilmoittautumisten jälkeen arvonnalla ja parhaimman kultakurkun tittelistä mittelee aina 15 laulajaa. Meitä on noin 30 Porin VPK:sta. Lehtosen mukaan karaokekilpailussa on aina hyvä tunnelma, ja palokuntahenki nousee entisestään kannustusten huumassa hyvin korkealle. Parasta risteilyantia ovat ystävien näkeminen ja hyvät ohjelmat. – Tulimeri on traditio, monta vuotta olen ollut mukana. Palkinnot ojensivat laivalla yleisöä viihdyttäneet Tigersin promotytöt. Toiseksi lauloi Mikko Virtanen ja kolmanneksi Taru Majamaa
Ammattitaidon ylläpitämistä ja työtehtävien kouluttamista velvoittaa myös lainsäädäntö sekä sitä myötä myös pelastuslaitoksen palvelutasopäätös. Tutkimusmenetelmäksi on valittu Internetissä täytettävä Webrobolkysely, jotta vastaaminen on kaikille helppoa ja nopeaa. Laajamittaisen polttoainevarastoinnin kokonaisturvallisuutta arvioitiin onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, riskien arvioinnin ja henkilöstön työturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyö tuotti runsaasti käyttökelpoista materiaalia koulutuksen suunnittelemiseen ja kehittämiseen sekä koulutusaiheiden valitsemiseen tulevaisuudessa. Puolustusvoimien laajamittaista kemikaalivarastointia ohjaavia säädöksiä tarkasteltiin sekä siviili säädösperustan että puolustusvoimien säädösperus48 1/2012. PohjoisSavon Pelastuslaitoksen päällystöhenkilöstöstä noin puolet työskentelee pääpaloasemalla Kuopiossa ja loput pienemmillä paikkakunnilla. 48 1/2012 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Lisäksi tavoitteena oli Karjalan lennoston kemikaalivarastoinnin pelastussuunnitelman kehittäminen ja kokonaisturvallisuuden parantaminen sekä puolustusvoimien voimassa olevien vaatimusten ja turvallisuusja kemikaaliviraston määräysten eroavaisuuksien vertaaminen. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Myöskään henkilöstön osaamistasoa ei ole seurattu, ja ammattitaidon ylläpitäminen on ollut jokaisen työntekijän itse päätettävissä. Tekijä: Aki Miettinen Työn nimi: Laajamittaisen kemikaalivarastoinnin sisäisen pelastussuunnitelman kehittäminen Karjalan lennostossa. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Joni Komulainen Työn nimi: Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen päällystöhenkilöstön sisäisen koulutuksen kehittäminen. T ämän opinnäytetyön aiheena oli Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen päällystöhenkilöstön sisäisen koulutuksen kehittäminen. Työn tavoitteena oli selvittää laadukkaan ja kattavan sisäisen pelastussuunnitelman vaatimukset laajamittaisessa kemikaalivarastoinnissa Karjalan lennostossa. Pelastuslaitosten henkilöstön tehtäväkenttä on todella laaja, ja laadukkaan toiminnan varmistamiseksi on ammattitaitoa pidettävä yllä useilla eri osa-alueilla. Toimittaessa alueellisessa pelastuslaitoksessa, tulee toimintatapojen, käytäntöjen ja viranomaisten tekemien päätöksien olla koko pelastuslaitoksen alueella yhdenmukaiset. T ämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Karjalan lennoston sisäistä pelastussuunnitelmaa laajamittaisen kemikaalivarastoinnin osalta. Yhdenmukainen laadukas toiminta velvoittaa koulutusta järjestettävän koko työtä tekevälle henkilöstölle. Opinnäytetyön tuloksena luotiin runsaasti sisäisen koulutuksen kehitysideoita Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen käytettäväksi. Opinnäytetyössä pelastussuunnitelmaa kehitettiin konkreettisella kohteen tarkastelulla, tutkimalla eri säädösten velvoitteet sisäisen pelastussuunnitelma sisällöstä, kuulemalla kohteen työntekijöitä ja konsultoimalla asiantuntijoita. Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen päällystöhenkilöille järjestämä koulutus on ollutvähäistä, sitä ei ole juuri suunniteltu etukäteen. Opinnäytetyö on tutkimustyö, jonka tavoitteena oli luoda kehitysideoita ja ajatuksia siitä, kuinka sisäistä koulutusta voitaisiin tulevaisuudessa kehittää ja päällystöhenkilöstön ammattitaitoa parantaa
Opinnäytetyö tehtiin kahdessa osassa. Ammatillisesta näkökulmasta se on tarkoitettu lennoston henkilöstön ja ennen kaikkea sisäisen turvallisuusorganisaation sekä sisäisen ja ulkoisen pelastustoimen käyttöön. T ämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kirjallisuusselvitys. Lisäksi työn teoriasisällön tarkastelua laajennettiin pelastustoimen asiantuntijoiden konsultoinneilla. Tekijä: Mika Nevalainen Työn nimi: Kattilalaitoksen sähkötekniset turvajärjestelmät. Työlle asetetut tavoitteet saavutettiin ja arvioitavaa pelastussuunnitelmaa saatiin tarkoituksenmukaisesti kehitettyä. Selvitys käsitteli vuoden 2009 säädösja standarditilannetta. Varsinainen työn tuotos on niin ikään luokiteltu salaiseksi ja siitä syystä liite 1 ei ole julkisessa työssä näkyvillä. Myös eri viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden ohjeita otettiin mukaan selvitykseen. Fyysisen toimintakyvyn arvioinnilla pyritään edistämään työssä jaksamista ja lisäämään työhyvinvointia. Tekijä: Matias Salmi Työn nimi: Fyysisen toimintakyvyn arviointi Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksella. Opinnäytetyössä arvioitavina olevat sisäiset pelastussuunnitelmat ja kemikaalikohteet luokitellaan puolustusvoimien salassa pidettäväksi aineistoksi. Yksi aiheosia opinnäytetyössä oli työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen. Opinnäytetyö tähtää Karjalan lennoston kemikaalikohteiden kokonaisturvallisuuden parantamiseen. Fyysisen toimintakyvyn arviointi muodostuu hyvästä terveystarkastuskäytännöstä ja säännöllisin väliajoin suoritettavista fyysistä kuntoa arvioivista kuntotesteistä. 1/2012 49 tan näkökulmasta. 1/2012 49. Kemikaalivarastoinnin eli käytännössä lentopetrolin varastointitilojen tarkastelu, arviointi ja vertaaminen käytettävän pelastussuunnitelman sisältöön olivat myös olennainen osa opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamisessa. Selvityksen tilaajana on toiminut Soodakattilayhdistyksen automaatiotyöryhmä. Tästä syystä osa opinnäytetyön raportista on luokiteltu salaiseksi ja näin ollen kyseiset osat puuttuvat raportista kokonaan. Kattila-automaatio rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Sähköteknisillä turvajärjestelmillä tarkoitettiin tässä selvityksessä paloilmoitin-, savunpoisto-, turvavaloja sammutuslaitteistoja sekä kulun-, kameraja kaasuvalvontaa. T yön tavoitteena oli luoda Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselle ohje fyysisen toimintakyvyn arvioinnista. Ohjeen sisällössä otetaan huomioon asiaa koskevat lait, asetukset, ohjeet ja hyvät käytännöt. Lisäksi opinnäytetyön yksi tavoitteista oli fyysisentoiminta arvioinnin laadun parantaminen Ohjeen tavoitteena on, että arvioinnista saadaan mahdollisimman tasapuolinen, säännöllinen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen kannustava arviointiohjelma. Arvioinnista saatujen tulosten perusteella voi laitoksen kunto-ohjaaja tarpeen vaatiessa tehdä testatuille henkilökohtaisen kuntoohjelman. Selvitys on tehty soodakattilalaitoksien sähköteknisten turvajärjestelmien suunnittelua, käyttöä ja kunnossapitoa varten. Ohje koskee koko operatiivista henkilöstöä pelastushenkilöstöstä sairaankuljetushenkilöstöön. Selvityksessä käytettiin apuna hermeneuttista menetelmää, jolla pyrittiin selkeyttämään. Ohjeet perustavat työterveyslaitoksen FireFit-testausohjelmaan ja pelastusalalle suunnitellun fyysisen toimintakyvyn arvioinnin hyviin käytäntöihin. Työn tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa ilmavoimien kohteissa sekä huoltovarmuuskeskuksen kohteissa. Ensimmäisessä osassa raportoitiin projektin kulkua ja toisessa on esitettynä varsinainen selvitys
TKI sisältää koetun terveydentilan sekä psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn kysymyksiä ja siinä huomioidaan sairaudet. Yksi laajassa käytössä oleva menetelmä työntekijöiden koetun työkyvyn arviointiin on työkykyindeksi (TKI) (Tuomi ym. Tulokset Työkykyindeksiä voidaan tarkastella yksittäisenä indeksin arvona (7–49) tai luokiteltuna Työtä kehittämällä parempaa työhyvinvointia – Palomiesten koetun työkyvyn muuttuminen ja sitä ennustavat tekijät 3:n ja 13 vuoden seuranta-aikana Teksti: Lusa Sirpa & Punakallio Anne, Työterveyslaitos Kuva: Filippo Zambon. 30–32). Heidän keski-ikä vuonna 1996 oli 36 (2249), vuonna 1999 39 (25–52) ja vuonna 2009 49 (35–62) vuotta. L aaja-alaisesti työhyvinvoinnin edistäminen käsittää työn tekemisen kokonaisvaltaisen tarkastelun, ja muun muassa työyhteisön ja työympäristön kehittämisen. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata, miten palomiesten koettu työkyky on muuttunut 3:n ja 13 vuoden seuranta-aikana ja mitkä alkumittausten yksilölliset ja työhön liittyvät tekijät ennustavat koettua työkykyä 3:n ja 13 vuoden seuranta-aikana. 50 1/2012 Pelastushenkilöstön ikääntyessä työhyvinvoinnin sekä työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen on entistä useammin esillä niin pelastuslaitoksissa kuin muissakin työpaikoissa. Tutkittavina oli 360 operatiiviseen pelastushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, jotka vastasivat kyselyyn kolmena ajankohta (1996, 1999 ja 2009) (katso tarkemmin aikaisempi artikkeli, Pelastustieto 6/2011, s. Keitä tutkittiin. Säännöllinen työkyvyn seuranta ja sen muutosten ennakointi on tärkeää, jotta muun muassa työkykyä tukevia toimintoja voitaisiin suunnata ja resurssoida oikein. Luonnollisestikin fyysisesti vaativalla pelastusalalla on tärkeää myös yksittäisen palomiehen työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. 1997)
Iän ja vuonna 1996 kysytyn koetun johtamistavan yhteys sekä vuoden 1999 että 2009 työkykyindeksiin. Kolme viimeksi mainittua tekijää olivat merkittäviä ennustajia alentuneelle työkyvylle myös 13-vuoden seurannassa. Taulukko 3. Ikäryhmittäin (alle 30 v, 30–39 v ja yli 39 v) TKI:n keskiarvo laski kolmen vuoden seurannassa jokaisessa ikäryhmässä, vaihdellen välillä 0,6–0,9. Taulukko 2. 13 vuoden seurannassa lasku oli nuorimmassa ikäryhmässä 4,6, 30–39 -vuotiailla 5,0 ja vanhimmassa 6,6. Tarkasteltaessa työkykyindeksiä yksittäisenä lukuna, sai se vuonna vuonna 1996 keskimääräisen arvon 36 (vaihdellen välillä 12– 43), vastaavasti 35 vuonna 1999 (13–43) ja 30 vuonna 2009 (10–42). (taulukko 1) Työhön liittyvistä riskitekijöistä vahvimmin alentunutta työkykyä ennustivat molemmilla seurantajaksoilla (yli viisinkertainen riski alentuneelle työkyvylle) tunne siitä, että työtehtävät ovat jakaantuneet epätasaisesti ja että on saanut riittämättömästi opastusta ja neuvontaa työn tekemiseen. OR on riskisuhde, joka kuvaa kuinka moninkertainen riski alkumittauksen iällä ja mielipiteellä johtamisesta on alentuneelle työkyvylle.. Huonot työasennot lisäsivät myös alentuneen työkyvyn riskiä molempina seuranta-aikoina ja tapaturmat lisäsivät riskiä vasta 13 vuoden seuranta-aikana. Sekä yksilöllisillä että työhön liittyvillä tekijöillä merkitystä Yksilöllisistä tekijöistä vähäinen liikunnan harrastaminen, alkoholin käyttö, stressin kokeminen ja huono stressinsietokyky sekä tyytymättömyys elämään ennustivat alentunutta työkykyä kolmen vuoden seuranta-aikana. Työkykyindeksiä ennustavat ikävakioidut työhön liittyvät tekijät 3 ja 13 vuoden seuranta-aikana. Tunne huonosta johtamisesta oli voimakkaampi riskitekijä 13:n kuin 3 vuoden seuranta-aikana. Mitä tuloksista voi päätellä. Työkykyindeksi pysyi samana enää vain noin kolmanneksella; se nousi 2 prosentilla ja laski jopa 65 prosentilla vastaajista. Vuosien 1996 ja 1999 arvot sijoittuvat TKI:n luokkaan ”hyvä” ja vuoden 2009 arvo luokkaan ”kohtalainen”. 1/2012 51 (huono, kohtalainen, hyvä, erinomainen). Toisaalta vahva riskitekijä oli myös se, ettei voinut käyttää riittävästi tietojaan ja taitojaan työssään. Työkykyindeksiä ennustavat ikävakioidut yksilölliset tekijät 3 ja 13 vuoden seurantaaikana. Tarkasteltaessa luokiteltua työkykyindeksiä vuosina 1996 ja 1999 yli 80 prosenttia vastaajista koki sen joko hyväksi tai erinomaiseksi. Samanaikaisesti myös ikä lisäsi riskiä alentuneelle työkyvylle molempina seuranta-aikoina niin, että yli 39 vuoden ikä lisäsi riskiä jo noin 7-kertaiseksi (taulukko 3). Tyytymättömyys johtamiseen, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet työhönsä ja työtyytymättömyys olivat myös voimakkaita riskitekijöitä molempina ajankohtina (riski 2,5–5,0-kertainen). Kolmen vuoden seuranta-aikana työkyky pysyi samana suurimmalla osalla vastaajista (69 %), 10 prosenttilla se nousi ja noin viidenneksellä (21 %) laski. Huomioiden paloja pelastustyön monenlaiset vaatimukset on palomiesten työkyvyn lasku erityisesti 13 vuoden seuranta-aikana Taulukko 1. Huomattavaa on, että niiden osuus, joiden TKI oli joko kohtalainen tai huono lisääntyi 13 vuoden seuranta-aikana 15:stä 59 prosenttiin. Edellä mainittujen riskitekijöiden lisäksi korostuivat huonot työkavereiden väliset sekä työntekijöiden ja esimiesten väliset suhteet, huono työilmapiiri, vaikeiden työvaiheiden runsaus sekä tuntemus huonosta palolaitoksen ulkoisesta työn arvostuksesta sekä vähäisestä oman työn merkittävyydestä, kolmen vuoden seurantajaksona (taulukko 2). Tyytymättömyys elämään lisäsi riskiä jopa viisinkertaisesti kolmen vuoden ja kolminkertaisesti 13-vuoden seurannassa. Vuosien 1996 ja 2009 välillä joko hyvän tai erinomaisen työkykyindeksin omaavien osuus laski 85 prosentista 41:een
Scand J Work Environ Health 23(1997);suppl 1:49–57. Työterveyslaitos, Helsinki 1997.. Tässä tutkimuksessa palomiesten (keski-ikä lähtötilanteessa 36 vuotta) vuosittainen lasku oli ikään nähden nopeampaa, ollen 0,41/ vuosi 13 vuoden seuranta-aikana. Poliisien fyysisen toimintakyvyn arviointi ja kuntotestauskäytännöt – kehittämishanke. Lusa S, Punakallio A, Luukkonen R, Louhevaara V. 2011). Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että palomiesten työhyvinvoinnin edistämistä kiinteänä osana henkilöstön arkityön johtamista tulisi vahvistaa, unohtamatta kuitenkaan perinteistä terveyden edistämistä muun muassa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 2000). Lisäksi tyytymättömyyttä johtamiseen lisäävät myös muut työn tekemiseen liittyvät tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät, kuten tunne töiden epätasaisesta jakaantumisesta tai vaikutusmahdollisuuksien ja arvostuksen puute. 2. Aikaisemmin tehdyn 3 vuoden seurantatutkimuksen (Lusa, Punakallio ym. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon että kyseessä on subjektiivinen arvio johtamisesta, jolloin siihen vaikuttaa vastaajan tausta ja yksilöllinen käsitys hyvästä johtamisesta. Selvitäkseen operatiivisista tehtävistä on palomiesten oltava terveitä ja työkykyisiä. Verrattaessa saman tutkimuksen poliiseihin, oli palomiehissä vuonna 1996 enemmän (14 %) kohtalaiseen tai huonoon TKI:n luokkaan kuuluvia henkilöitä kuin poliiseissa (6 %) (Konttinen ym. Siten tapaturmien torjunta, pyrkimällä muun muassa nollatapaturmaan, on erittäin perusteltua työssä selviytymisen edistämiseksi. Verrattaessa työkykyindeksiä lukuarvona oli palomiehillä vuoden 1996 työkykyindeksin keskiarvo (35) selvästi huonompi kuin hieman (2 vuotta) vanhemmilla poliiseilla (42). tuntemukset ovat parantuneet. Loppuraportti, Työterveyslaitos 2011. Tiimityön luonteen vuoksi paloja pelastustyössä korostuvat myös sosiaaliset ja psyykkiset seikat. Ilmarisen ym. Työkykyindeksi. (1997) mukaan suomalaisilla kunta-alan 45-vuotiailla miestyöntekijöillä (lähtötilanteessa) oli vuosittainen työkykyindeksin lasku 0,25/vuosi ja 47–51-vuotiailla 0,60–0,66/vuosi 11 vuoden seuranta-aikana. 1997). Johtamiseen liittyvien koettujen tyytymättömyyden tunteiden merkitys jopa lisääntyi pidemmässä seurannassa. Factors associated with changes in perveived strain at work among fire fighters: A 3-year follow-up study. 1997 ja Sörensen ym. korjattu painos. Palomiesten on voinut olla vaikea sopeutua niihin ja selviytyä työssään aikaisemmin opituilla taidoillaan ja tiedoillaan. 52 1/2012 huomattavaa. Verrattaessa vuoden 2009 palomiehiä (keski-ikä 49 vuotta) samanikäisiin muihin fyysistä työtä tekeviin suomalaisiin miehiin, oli palomiehillä selvästi alhaisempi TKI:n arvo (30) kuin muilla miehillä (38) (Ilmarinen ym. Int Arch Occup Environ Health 79 (2006) 419– 426. nostoja kantotehtävissä. Yksilölliset tekijät olivat vahvoja riskitekijöitä 3 vuoden seuranta-aikana, mutta eivät enää yhtä voimakkaita 13 vuoden seurannassa. Tapaturmien torjunnan ohella huomiota tulisi kiinnittää myös tukija liikuntaelimiä kuormittaviin epäergonomisiin työtapoihin, esim. 6) mukaan tapaturmat lisäsivät palomiesten fyysistä että psyykkistä kuormittuneisuutta, kuten myös tässä tutkimuksessa huonontunutta työkykyä. Toisaalta siihen, että huono ilmapiiri, vaikeiden työvaiheiden määrä sekä arvostuksen ja oman työn merkittävyyden tunteen puute oli riskitekijä lyhyellä, mutta ei enää pitkällä aikavälillä, on voinut vaikuttaa pelastuslaitoksissa toteutetut työn kehittämisen toimenpiteet, jolloin em. Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A ym. Työterveyshuolto 19. Työn tekemiseen ja työn organisointiin liittyvät tekijät olivat vahvoja ennustajia molempina ajanjaksoina. Konttinen ym. Onkin todettu, että näihin TKI:n luokkiin kuuluminen on sinällään tulevan työkyvyttömyyden riskitekijä (muun muassa Ilmarinen ym. Nämä seikat voivat johtua siitä, että paloja pelastustoimessa on tutkimuksen seuranta-aikana tapahtunut paljon muutoksia. Changes in the work ability of active employees over an 11-year period. Lähteet: Ilmarinen J, Tuomi K, Klockars M. On myös niin, että hyvät elintavat ja muut yksilölliset seikat eivät pelkästään riitä työkyvyn ylläpitoon, jos organisatoriset ja työilmapiiriin liittyvät asiat eivät ole kunnossa. Toisaalta palomiehissä oli enemmän (35 %) erinomaiseen TKI:n luokkaan kuuluvia kuin poliiseissa (29 %)
Voisiko kohdekorttia hyödyntää pelastuslaitoksen yleisempänä tiedonikkunana laajemmassa yhteydessä kuin vain pelastustoiminnassa. Koska täysi reaaliaikaisuus on todella vaikea saavuttaa ja sallitaan pieni viive tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen välillä, on tosiaikaisuus oikeampi ilmaisu tässä yhteydessä. Hanke kestää 2012 helmikuun loppuun. Jollakin pelastuslaitoksella on saatettu mennä siihen, että kaikki nämä word-dokumentit ovat kannettavalla koneella yksikössä. Tavoitteena hankkeessa on kehittää Kauris-hankkeessa ideoidun mukaisesti moninaisen informaation hallinnan työväline, jota kutsutaan tosiaikaiseksi kohdekortiksi ja määritellä kohdekortissa käytettävien informaatiorajapintojen koostumukset. E rilaisissa pelastustoimen tehtävissä yksikönjohtaja tai päällystöpäivystäjä tarvitsevat yksilöidympää tietoa kohteesta. Joukkoa vahvistettiin muutamalla uudella taholla siten, että nyt hanketta on edistämässä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen rinnalla, Oulu-Koillismaan, Kainuun, Pohjois-Savon, Keski-pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokset, Jyväskylän Yliopiston yliopistokeskus Chydenius, KIP Service, Rautaruukki, Protect Oy, M-Technology, Pelastusopisto ja Kosila Media. Tavoitteena yhteys muihin tietojärjestelmiin Lähestymistavoiksi tosiaikaisen kohdekortin määrittelyjen tekemiseen otettiin pelastustoiminnan johtamisen tarpeet sekä riskianalyysityö. Yhtälailla ongelmana tämän kaltaisissa kohdekorttikäytännöissä on ollut tiedon ajantasaisuus ja osittainen puutteellisuus. Aikaisemmin toteutuneessa Kauris-hankkeessa todettiin, että pelastuslaitosten käyttämien ja tarvitsemien informaatiolähteiden määrä huitelee pitkästi toisella sadalla. Mitä jos tiedon tuottaisikin varsinainen tiedonhaltija ja se vain kanavoitaisiin pelastuslaitoksen järjestelmiin. Entä miten hyödynnettäisiin palotarkastustietoja kohdekortissa. Tosiaikainen kohdekortti Teksti: Jari Lepistö, riskienhallintapäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos 1/2012 53 Seminaari 14.3. Hankkeen tuloksena syntyy vaatimusmäärittely informaation tuottajan ja pelastuslaitoksen kohdekorttijärjestelmän välille sekä yksinkertainen käyttösovellus, joka ei missään tapauksessa ole kaiken tyhjentävä vaan lähinnä kokeellinen. Perinteinen tiedon esitystapa on ollut kohdekorttikokoelma – jokin kansio, jossa on kaikista erityisimmistä kohteista tuloste. Hanke sai Palosuojelurahaston tuen ja se alkoi 2011 helmikuussa. Näiden kaikkien informaatioiden käyttömahdollisuuksien tuominen tavalla tai toisella yhteen tarkasteluikkunaan on sula mahdottomuus näin lyhyen hankkeen aikana. Kohdekortti rakennetaan kohdekorttisovellukseksi, johon luodaan rajapintoja muihin tietojärjestelmiin, kuten palotarkastusohjelmistoihin. Jatkossa kun palotarkastaja tekee huomioita valvottavissa kohteissa, voidaan tieto hyödyntää tosiaikaisen kohdekortin kautta. Pelastusopistolla. Tällä tavalla voidaan hyödyntää esimerkiksi palotarkastusohjelmistoon kirjattuja yhteystietoja. Kohdekortti on saattanut sisältää jonkin yksinkertaisen kuvan kiinteistön alueesta, paloilmoittimen tai putkilukon sijainnin, yhteystiedot tai jotain erityishuomioita kohteesta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa on puhuttu jopa taktisesta palotarkastuksesta, jossa palotarkastajalla olisi mahdollisuus tehdä palotarkastustietokannassa sijaitsevaan kohteen pohjakuvaan merkintöjä tai kerätä muuta pelastuslaitokselle hyödyllistä tietoa tietokantaan, jotka olisivat taas pelastustoiminnan henkilöstön hyödynnettävissä esimerkiksi hälytystilanteissa. Näiden kysymysten saattelemana alettiin rakentaa hanketta, joka perustettiin samalle pohjalle kuin millä aikaisempi informaation käyttöä tutkinut Kauris-hankekin toteutettiin. Pohjaa Kauris-hankkeesta Mitä jos tietoa olisikin saatavissa mahdollisimman vaivattomasti ja luotettavasti. Hankkeessa on tarkoitus luoda rajapinta myös yrityksien sekä laitoksien järjestelmien ja kohdekortin välille
Tosiaikainen kohdekortti voi toimia myös yritysten suuntaan tiedonikkunana pelastuslaitoksen tuottaman julkisen tiedon pohjalta. Tätähän onkin ennusteltu, että isossa hässäkässä ollaan vaikeuksissa. Jorma Ojala, palopäällikkö Lapin pelastuslaitos / Kittilä ten kärsivällisyys oli koetuksella, kun yhtäkkiä sähköt olivat poissa ja elämä ei sujukaan normaalisti. Neuvoista huolimatta usea soittaa jonkin ajan päästä takaisin. Kiireettömiä puunkaatotehtäviä (P3:n ohjeistuksella) jonoutetaan hätäkeskuksessa ja niitä annetaan yksiköille sitä mukaa kun ne vapautuvat. Puita kaatui joka puolella Suomea, mutta varsinkin länsirannikolla tehtäviä välitettiin viranomaisille tiheään. Kohdekorttia on kehitetty työpajojen avulla, joissa on ideoitu menetelmiä ja mahdollisuuksia hyvin avarakatseisesti. Ilmoitus netissä tai kännykällä Tosiaikaisen kohdekorttihankkeen aikana kokeillaan myös elinkeinoelämän toimijan mahdollisuutta tehdä ilmoitus poikkeusjärjestelyistä web-sivuston tai kännykän avulla. 54 1/2012 Miltä tuntuisi mahdollisuus, että paloilmoituksen tehneen silmukan paikkatieto välittyisi kohdekorttiin. Useassa puhelussa tiedusteltiin, mitä nyt voi tehdä kun ei saa tehtyä ruokaa, katsottua tv:tä, ladattua kännykkää tai talon lämmitys ei toimi normaalisti. Vastavuoroisesti myös yritys tarvitsee pelastuslaitokselta tietoa oman varautumisen tueksi. Omaisuusvahinkoja tapahtui paljon kun puut kaatuivat sekä talojen että autojen päälle. Jos tulee kiireellisiä tehtäviä, kiireetön tehtävä keskeytetään. Eläinten hoidossa uhkasi tulla ongelmia pitkittyneiden sähkökatkojen vuoksi. Joku skeptikko saattaa ajatella, etteivät yritykset suostu antamaan mitään tietoja toiminnastaan viranomaisille. On vain ajan kysymys kun tapahtuu todella jotain ikävää. Pidämme mahdollisena myös jatkaa kohdekorttisovelluksen kehittämistä entistä monipuolisemmaksi työvälineeksi jopa osana laajempaa informaatioarkkitehtuuria valtakunnallisessa riskikohderekisterissä tai eri tilannekuvajärjestelmissä Keskustelua Yksikkötunnusuudistus on ylivoimaisesti huonoin ja kehnoin uudistus alallamme. KansalaisHätäkeskus ei ole sähkölaitos Yksikkötunnusuudistus on huono Radiokutsut ovat liian pitkiä, kun radioliikenteen pitäisi olla lyhyttä ja selkeää. Vanha sanonta on, että kun ihmiset, eläimet tai omaisuus on vaarassa, on syytä soittaa hätänumeroon. Myös useiden sähkölinjojen päälle oli kovassa tuulessa kaatunut puita. Sitten huudellaan muun muassa kuntapäivystäjää. Hätäkeskus ei valitettavasti voi sille mitään, jos sähköyhtiön tai jonkun muun viranomaisen puhelinvaihde on ruuhkautunut. On varsin monimutkaisen kuulosta. Mieluummin voitaisiin laittaa vaikka osoitteet kuntoon. Jos tuotantolaitosalueella on jotain poikkeusjärjestelyitä ja niistä on haluttu tehdä ilmoitus pelastuslaitokselle, on tieto saattanut jäädä yksittäisen viranhaltijan haltuun kulkeutumatta välttämättä pelastustoiminnan henkilöstön tietoon. Susanna Sankala Kirjoittaja toimii asiantuntijana Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksessa. On nyt opintovapaalla ja opiskelee Turun yliopistossa valtiotieteen maisteriksi.. Tietomäärä vaihtelee luonnollisesti eri kohteissa. Kansalaiset ovat riippuvaisia sähköstä ja he luottavat siihen, että yhteiskunta kyllä hoitaa vikatilanteet eikä heidän siten tarvitse millään lailla varautua siihen. Melkein esitin Virvessä, että otetaan LEVI P3 käyttöön. Tällaisiakin yrityksiä on, mutta turvallisuuskulttuuriltaan korkealla tasolla olevissa yrityksissä tiedon jakaminen koetaan tärkeänä pelastuslaitoksen tehokkaamman ja laadukkaamman avun saamiseksi. Hankkeen kirjalliset tuotokset ovat hankkeen päätyttyä muiden pelastuslaitosten hyödynnettävissä. Hätäkeskuksesta kansalaista kehotetaan paitsi omatoimisuuteen myös ottamaan yhteyttä oikeaan osoitteeseen, eli useassa tapauksessa sähköyhtiöön joka sähkön tuottamisesta vastaa. Oma hätä on muiden hätää suurempi. Se vaikeuttaa toimintaa huomattavasti, kuten äskettäin eräässä rakennuspalossa. Arvelin kuitenkin, että sovitaan etukäteen ja kerrotaan porukalle, myös naapurikuntiin, jos tähän mennään. Kaikissa näissä tapauksissa hätäkeskuksen kautta välitetään tehtäviä eteenpäin eri viranomaisille. Radioliikenteessä pitää ihan ”pysähtyä” kuuntelemaan ketä kutsutaan ja sitten arvotaan ja puhutaan autossa porukalla että ketähän mahdettiin tarkoittaa. Hankkeessa on saatu rohkaisevia tuloksia ja niitä esitellään kohdekorttiseminaarissa 14.maaliskuuta Pelastusopistolla, johon kaikki kynnelle kykenevät ovat tervetulleita. Myös ihmisvahinkoja tapahtui. Oletetaan että viranomaisten pitää korjata kaikki heti. Kansalaiset kyselivät muun muassa miksi sähköt ovat poissa tai kauanko kestää että sähköt ovat taas takaisin päällä. Huoltoasemalla ei myöskään saanut tankattua autoa eikä hanasta tullut vettä. Hätäkeskus huutelee aina alue P3, vaikkei hän olisikaan lähdössä tehtävään. Pitäisikö meidän käytännössä mennä vanhaan takaisin. Asia on erityisen ajankohtainen ja tilanne pahenee. Asuinkohteista saatavissa oleva tieto rajoittuu lähinnä palotarkastustietokannassa oleviin tietoihin kun taas suuryrityskohteissa informaation mahdollisuudet ovat todella runsaat. Puunkaatotehtäviä voi olla jonossa kymmenittäin samaan aikaan, joten pelkästään niiden hoitaminen kestää. Osa puista kaatui keskelle tietä tukkien ajoväylän eivätkä ihmiset päässet liikkumaan normaalisti. Miksi sähköyhtiö ei vastaa, ettekö te nyt voi hoitaa tätä. Aikaisemmin kohdekortti tehtiin niin sanotuista erityiskohteista. Sähkökatkon pidentyessä viranomaiset ryhtyivätkin useilla paikkakunnilla toimiin muun muassa vedenjakelun ja kansalaisten turvan varmistamiseksi. Virtuaalisen tosiaikaisen kohdekortin tulevaisuuden kehittymisja käyttömahdollisuudet ovat varsin monipuoliset. Jatkossa kohdekortti voi muodostua jokaisesta kiinteistöstä – yritysten ja laitosten lisäksi myös asuinkohteista. Muutamia huomioita käytännön työstä: Tapaninpäivän myrsky aiheutti lukuisia puheluja hätäkeskuksiin. Valitettavasti samalla näkyi myös negatiivinen asenne. Ilmoitus kanavoituisi kohdekorttiin automaattisesti ja olisi käytettävissä siellä, missä sitä oikeasti tarvitaan esimerkiksi työvuorosuunnittelussa tai johtamistilanteissa. Mikäli paikalle tarvitaan viranomaisia, välitetään tehtävä tietysti eteenpäin. Hätäkeskuksista ei pystytä sähköille tai sähkökatkoille tekemään mitään. Entä mitä jos mahdollinen valvontakameran kuva välittyisi laitosalueen onnettomuuskohteesta kohdekorttiin. Kansalaisten heikko varautuminen sähkökatkoon sekä uusavuttomuus näkyi konkreettisesti hätäpuheluissa. Tarkkuutta vaativassa tehtävässä tehdään uudistuksella iso virhe. Näitä tehtäviä jopa enemmän hätäkeskukseen kuitenkin soitettiin ihan muissa asioissa
Hän piti kiinni pylväästä, joka oli tarkoitettu veneiden kiinnittämiseen. Toinen vaihe koostuu neljästä osaprojektista, jotka päättyvät vuonna 2012. Heillä on heikko itsetunto ja he ovat syrjään vetäytyviä. Nämä kasvattavat tuhopolttajan riskiä jäädä kiinni ja vähentävät halua sytyttää paloja. Monitieteellinen tutkimus voi esimerkiksi koskea sitä, miten hälytykset ja muut toimenpiteet vaikuttavat ihmisten asenteisiin ja tunteisiin. Auton kuljettaja, 42-vuotias nainen, epileptikko, kuoli sairaalassa. Hän hyppäsi veteen, mutta ei päässyt auton luokse voimakkaan virtauksen takia. Kello 17.15 pintapelastaja laskeutui veteen, mutta ei päässyt auton luokse voimakkaan virtauksen takia. Räjähdysliekki aiheutti lievät palovammat kolmevuotiaalle tytölle, joka vietiin sairaalaan. 1/2012 55 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kuka sytyttää paloja. Eide Brannmannen 6/2009 44 minuuttia veden alla. FWM 8/2009 Egersund (Norja). Huone kärsi noin 20000 euron vahingot. Muiden autossa olleiden etsintää jatkettiin. Esimerkkinä tästä ovat valvontakamerat ja valaistuksen lisääminen. Lyhdyn lennättäjää epäillään kuolemantuottamuksesta. Kaikki etsivät autossa olleita henkilöitä. – Tarkoituksena on päästä selville siitä, mikä todella vaikuttaa ja tuottaa tuloksia, Sven-Åke selittää. Kun hän seuraavana aamuna täytti patjaa sähköpumpulla, se räjähti. He purkavat pahaa oloaan itseensä tai esineisiin, esimerkiksi sytyttämällä paloja, kertoo Lennart Strandberg. BrandSäkert 6/2011 Düsseldorf (Saksa). Sairaankuljettajat elvyttivät molempia joesta pelastettuja naisia. Vain yksi henkilö löytyi. Sukeltaja kertoi näkevänsä autossa kaksi ihmistä. – Tietojen vaihdon avulla pystymme luonnehtimaan tyypillisiä tuhopolttajia ja liittämään kuvaukset erilaisiin rakennustyyppeihin, Margaret selittää. Kello 17.29 hälytettiin paikallinen ammattisukeltaja. Kello 18.45 helikopteri kuljetti heidät Haugesundin sairaalaan. Saksassa useat osavaltiot ovat jo kieltäneet taivaslyhdyt jopa 1000 euron sakon uhalla. Esitutkimus vuonna 2007 teki yhteenvedon tuhopolttoja koskeneista aikaisemmista tutkimuksista. Tutkimus keskittyy koulupaloihin, joista suuri osa on sytytettyjä. Mies korjasi vuotavan ilmapatjan liuotinta sisältävällä auton renkaan tiivistysaineella. Siegenissä taivaslyhty laskeutui talvipuutarhan muovikatteelle sytyttäen sen. Palokunta sai estettyä palon leviämisen viereiseen autotalliin. Toinen heistä juoksi 30 m matkan joen rantaan ja näki virran mukana ajautuvan, lähes upoksissa olevan auton. Usein taustalla on vihamielinen arvojärjestelmä ja nurja suhtautuminen yhteiskuntaan. Palon sytyttäminen on heille keino kommunikoida, Lennart arvelee. Eutinissa yksi perhejuhlan yhteydessä lennätetyistä taivaslyhdyistä laskeutui puutarhan kuivaan kompostiin, joka syttyi nopeasti sytyttäen puun sekä pensasrivin. Micael Björk on kartoittanut suhtautumista tuhopolttoihin ja tutkinut erityisesti autojen polttoa Backan kaupunginosassa 2009. Osaprojektit ovat itsenäisiä, mutta tutkijat keskustelevat niiden tuloksista keskenään. Kello 17.25 tilattiin autonosturi, jolla uponnut auto voitaisiin nostaa. Lopetettuaan puhelun, palomies otti mukaansa pintapelastusvälineet. Samaan aikaan paikalle tuli kaksi muuta pintapelastajaa, joista toinen hyppäsi jokeen ja toinen jäi rannalle tarkkailemaan tilannetta. Tilastojen mukaan Ruotsissa sytytetään vuosittain yli 10000 paloa. Tutkimuksen ensimmäinen osa käsitti viisi osaprojektia, joiden tuloksia on esitelty julkisissa seminaareissa vuosina 2009–2010. ItäAasian perheja kansanjuhlissa on tapana lennättää monia taivaslyhtyjä samanaikaisesti. Sukeltaja ilmoitti, että auto on vasemmalla kyljellään eikä hän saa sen ovea auki. Pelastustoiminnan johtajalle kerrottiin, että autossa oli ollut viisi nuorta. Autossa ollut onnettomuuden uhri putosi vasemman etuoven rikkoutuneesta ikkunasta jokeen ja pintapelastajat toivat hänet rannalle. T uhopoltot kartoitetaan monitieteelliseltä näkökannalta ja eri alojen tutkijoiden yhteistyönä. Ammattisukeltaja meni veteen kello 17.46 pitäen kiinni pylväästä. Autonosturi saapui kello 17.35. – Heidän on vaikeaa kommunikoida ja ilmaista itseään. Hän ryömi joen pohjalla neljän metrin syvyydessä auton luokse. Teksti Rolf B. Tämä tutkimus aloitettiin vuonna 2008. – Tämän tutkimuksen erityispiirteenä on teknisen ja käyttäytymistieteellisen näkökannan yhdistäminen, jotta saisimme mahdollisimman täydellisen kokonaisnäkemyksen ongelmasta, kertoo Margaret McNamee Ruotsin teknisen tutkimuslaitoksen palolaboratoriosta (SP Brandteknik). Pelastustoiminnan johtaja päätti, että auto on nostettava ylös mahdollisimman pian. FWM 9/2009 Palovaaralliset taivaslyhdyt Ilmapatja räjähti Taivaslyhty on silkkipaperista valmistettu pussi, jonka alaosan keskelle sijoitetaan palavaa ainetta; toisin sanoen pieni kuumailmapallo. Rannalla hänelle kerrottiin, että auto oli uponnut eikä joessa näkynyt ketään. Miestä epäillään tuottamuksellisesta räjähdysvaaran aiheuttamisesta. Tuloksena oli tuhopolttojen kartoitus, tavallisimpien sytytyslähteiden luettelo, selvitys tuhopolttojen kustannuksista sekä luettelo koulujen paloturvallisuuden puutteista. Paloasemalla päivysti kaksi palomiestä. Kello 17.54 auto nostettiin ylös. Onnettomuuden syynä oli äidin sairauskohtaus. Toinen soitti Stavangerin hätäkeskukseen. Ensimmäinen pelastussukeltaja tuli paikalle kello 17.20. Kello 17.11 kaksi tyttöä tuli paloasemalle kertomaan, että henkilöauto oli ajanut kovaa vauhtia jokeen. Sven-Åke Lindgren Göteborgin yliopistosta vetää projektia, jossa tutkitaan lapsia ja nuoria, jotka sytyttävät paloja. – Tuhopolttajat eivät tappele eivätkä kuulu rikollisjengeihin. Hänen 15-vuotias tyttärensä on toipumassa Bergenin sairaalassa 44 minuutin veden alla olostaan. Sofia Persson on tutkinut Göteborgin pelastuslaitoksen valistustyötä, jonka kohteena on 4500 viidesluokkalaista. Seuranneessa rakennuspalossa kuoli kymmenvuotias poika. Tämän tutkimuksen tuloksena on tuhopolttajien ja -polttojen luokittelu, johon kuuluu ilkivalta, halu estää koulutyö, psyykkiset ongelmat, palot, jotka on sytytetty peittämään murtojäljet, sekä palot, jotka ovat syttyneet raketeista tai pommeista. Hätäkeskus hälytti Egersundin palokuntalaiset sekä pelastussukeltajia
Hänen mielestään turvallisuuskulttuuri on parantunut Kainuussa viime vuosina selvästi valistustapahtumien myötä. – Uudet palotarkastajat ovat rakennusalan ammattilaisia, jotka pystyvät jo rakennuslupavaiheessa vaikuttamaan uudiskohteen paloturvallisuuteen paremmin kuin edeltäjänsä. Savusukellus kirkon palossa oli johtaa vaaraan, kun pistoliekki oli yllättää savusukeltajan kellarin portaikossa. – Urasuunnittelu on hyvä asia. Niin hän on tehnyt työssä ollessaankin, mutta nyt aikaa jää enemmän rakkaille harrastuksille, kuten kalastukselle, metsästykselle mökkeilylle, matkustelulle, liikunnalle ja mieskuorolaululle. Vuonna 2003 Jari Tamminen siirtyi palotarkastajaksi, mutta toimi myös operatiivisissa tehtävissä. Kun Tamminen 12-vuotiaana muutti isovanhempiensa luokse synnyinseuduilleen Kuhmoon, palokuntamaailma jäi hetkeksi. Viime vuoden lopulla hän jäi eläkkeelle palotarkastajan tehtävästä Kainuun pelastuslaitoksella. Hän pitää tärkeänä, että vakavat onnettomuudet käydään myös läpi pelastajien keskuudessa. Mutta vain hetkeksi. Kahdesti hän ollut sammutustehtävässä, jossa jopa hengenmenetys on ollut lähellä. Maratoninkin Tamminen on juossut peräti kymmenen kertaa. Jari Tammisen ura alkoi nuorena poikana Espoossa Pitkäjärven VPK:n poikaosastossa. – Vanhusväestölle olisi tärkeää saada turvaliedet, Jari Tamminen korostaa. Sprinklauksen lisääntyminen parantaa hänen mielestään asumisturvallisuutta. – Työurani paras rupeama oli vuosina 1999–2000, kun toimin vs. Tämä on entistä tärkeämpää, kun alan työntekijät ikääntyvät. Yksi palavassa hallissa etenevistä palomiehistä oli Jari Tamminen. – Se päivä jäi mieleeni, koska nousi ukonilma ja Vartiukseen tuli hälytystehtävä; tulessa oli kolme taloa. Olipa kyseessä tulipalo tai sairaskohtaus. Ennaltaehkäisyn ja valistuksen ongelmana ovat hänen mielestään sosiaalipuolen riskiryhmät, joita on hankala saada parantamaan tapojaan turvalliseen asumiseen. H änen mielestään elämässä ei pidä odottaa jotakin, vaan kannattaa elää jokainen päivä täysillä. On hyvä, että uran myöhemmässä vaiheessa pääsee pois raskaimmista tehtävistä. Puutyöhallin palossa katto romahti alas, mutta iso höyläkone esti sitä putoamasta sammuttajien niskaan. Jari Tamminen on työskennellyt 15 vuotta myös Kuhmon kriisiryhmässä, jossa autetaan onnettomuuden kokeneita ihmisiä. Parin vuoden opettajanuran jälkeen hän pääsi opiskelemaan valtion palo-opistoon, ja palomiesuransa hän aloitti toukokuun viimeisenä päivänä 1983. – Ikääntyvät tarvitsevat myös kotona asumiseen aukottoman hälytysjärjestelmän joka takaa avun tulon viipymättä. – Pelastushenkilöstön ja sosiaalipuolen väen tulee yhdessä parantaa turvallisuuskulttuuria riskiasukkaiden kohdalla, Tamminen tähdentää. Uusissa tehtävissä pitää olla järkevä ja kannustava palkkarakenne, mutta myös työntekijällä pitää olla motivaatio kohdallaan. Vuonna 1979 rakennusmestariksi opiskellut Tamminen liittyi Kuhmon VPK:n. 56 1/2012 – Elämä alkaa joka aamu uudestaan, heittäytyy filosofiseksi Jari Tamminen, joka sanoo saaneensa olla ihanneammatissaan 28 vuotta. palomestarina Sotkamossa. Maratonmies Jari Tammisella jää nyt enemmän aikaa harrastuksille Valistus on parantanut turvallisuuskulttuuria Teksti: Esa Aalto Kuva: Antero Komulainen Jari Tamminen on koonnut leikekirjan työvuosien tapahtumista.. Jari Tamminen on myös itse nähnyt palomiehen työn vaarat
Pelastusopisto tuo valmiudet pelastustoimen tehtäviin ja pelastuslaitoksissa lopulta valmistetaan pelastusalan ammattilaisia. Oman näkemykseni mukaan pelastusalan päällystötutkinto on kattava paketti paitsi sitä operatiivista johtamista, mutta myös onnettomuuksien ehkäisyä, pelastustoimen perusteita ja antaa läpileikkauksen koko pelastustoimen tehtäväkentästä. Pelastustoimen urapolkuasiat ovat olleet alallamme kehittelyn ja keskustelun alla siitä lähtien, kun hallituksen iltakoulu pitäytyi päätöksessä palomiesten eläkeiästä. Sinällään nämä tehtävät ovat varmasti tärkeitä, mutta voidaanko linjata, ettei pelastuskomentajan tehtävään tarvita pelastusalan päällystötutkintoa. Omaa taustaani vasten pohdin, tuoko pelastusalan päällystötutkinto jotakin lisäarvoa tuohon kokonaisuuteen, mitä vaaditaan pelastusalan keskeisissä tehtävissä. Mielestäni pelastusalan päällystötutkintovaatimuksesta ei tule luopua enkä perustele kantaani sillä perinteisellä, että pelastuskomentajan tulee kyetä johtamaan tarvittaessa suuronnettomuutta. Ajatus lähtee siitä, että aivan kuin turvallisuuslähtöinen ajattelu tulisi kaikille syntymälahjana ja turvallisuustehtävät osoitetaan loppusijoituspaikaksi sellaisille henkilöille, joille ei keksitä muuta tehtävää. Y litimme valtakunnallisen uutiskynnyksen viime vuoden puolella pätevyyksiin liittyvällä aiheella, kun kävi ilmi, että Helsingin kaupunginhallitus olisi halunnut muuttaa pelastuskomentajan pätevyysvaatimuksia niin, että tehtävään olisi vaadittu ainoastaan akateeminen loppututkinto entisen ”akateeminen loppututkinto ja pelastusalan päällystötutkinto” -vaatimuksen sijaan. 1/2012 57 Mirafoni Laskeeko rima. Tämä pätevyysvaatimuskeskustelu onkin esimerkki siitä, että pelastusalan koulutus kaipaa panostusta ja vastauksia urapolkuvaihtoehtoihin on syytä miettiä tarkkaan.. Pelastuslaitosta johtavan henkilön on tunnettava oman organisaationsa tehtäväkenttä tarkkaan, sillä johtaja vastaa muun muassa resursseista ja niiden kohdentamisesta – miten resurssit tulevatkaan kohdennetuksi pelastustoimea tuntemattoman käsissä. Keskustelun painopiste on ollut ikääntyvissä palomiehissä ja on erilaisiin uravaihtoehtoihin on pyritty löytämään ratkaisu. Keskustelussa koskien pelastuskomentajan pätevyysvaatimuksia on vaatimuksien väljentämistä perusteltu sillä, että pelkällä akateemisella loppututkintovaatimuksella saadaan enemmän hakijoita tehtävään. Pelastuskomentajan pätevyysvaatimukset käynnistivät kiivaan keskustelun, jossa tuotiin ilmi näkökulmia siitä, tarvitaanko pelastustoimen päällystötutkintoa todella pelastuskomentajan tehtäviin, kun operatiivista johtamista ei sinällään tehtäväkenttään sisälly. Rimaa ei tule laskea, vaan on varmistettava, että pelastusalallekin saadaan sopiva akateeminen loppututkintokokonaisuus päällystötutkinnon jatkoksi. Pitäisikö riman siis laskea, jotta saataisiin lisää hakijoita, vai pitäisikö urapolkuajatusta laajentaa koskemaan myös alan korkeampaa koulutusta. Päällystötutkinto tuo todella sellaista lisäarvoa, sillä se opettaa, mitä pelastustoimi tekee ja mitkä ovat sen ydintehtävät. Itselläni on sekä akateeminen loppututkinto että pelastusalan päällystötutkinto ja olen toiminut vuodesta 1989 sopimuspalokunnan aktiivisena jäsenenä. Mielestäni olisi tärkeää kouluttaa pelastusalan ammattilaisista osa ammattikorkeakoulututkintoa korkeammalle niin, että yliopistotasoinen tutkinto palvelisi pelastustoimen tehtäväkenttää ja kehittäisi alan asiantuntijuutta eikä niin, että yliopistotasoinen pätevyys haettaisiin sieltä, mistä se on helpointa saavuttaa. Lukiessani uutista kiinnitin huomioni ensin median käsitykseen pelastuskomentajan tehtävistä ja sivuutin sen, mutta kahden vuorotyötä tekevän aivosoluni kohdatessa toisensa vuoronvaihdossa pääkopassani ymmärsin, että kyseessä on itse asiassa varsin perustavaa laatua oleva linjaus, josta voi muotoutua ennakkotapaus koko alalle. Pelastusalalle kouluttautuminen on kuitenkin itselleni sellainen asia, josta olen aidosti ylpeä. Tätä kirjoittaessani vaatimuksen käsittely on edelleen kesken ja se on menossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Yritysjohtajatyyppinen ratkaisu pelastuskomentajan pätevyysvaatimuksissa toisi varmasti uusia, raikkaita ajatuksia pelastustoimen järjestelyihin, mutta sillä on varmasti oma hintalappunsa. Pelkkä kouluttautuminen ei riitä, vaan koetan pitää mielessäni John Deere -nimisen yrityksen ideologian: John Deerellä koneita suunnittelevat henkilöt käyvät kuukauden vuodesta maatilan töissä – yritys viestii tällä, ettei vain pelkkä koulutus riitä, vaan tarvitaan myös kokemusta ja jalkautumista sinne kentän tehtäviin. Opetellaan siis nöyränä kaiken aikaa uutta ja koetetaan kentän kautta löytämään suunta, minne organisaatiota tulisi viedä. Pätevyysvaatimusta miettiessäni pieni pessimisti minussa kyseli, miksi sitten opiskella pelastusalaa tai ylipäätänsä turvallisuutta, jos tämän alan johtotehtävätkin ovat sellaisia, joita kuka tahansa pystyy hallitsemaan lainkaan asiaa opiskelematta. Näiden näkemyksien mukaan pelastuskomentajan tulisi olla enemmänkin kuin yritysjohtaja, joka muun muassa varmistaa omalle organisaatiolle sen tarvitseman rahoituksen ja verkostoituu organisaation ulkopuolella pelastuslaitoksen keulakuvana
Kuuden kuntoilupäivän ulkopuolella kuntoilu tapahtui osallistujien oman aktiivisuuden mukaan omalla ajalla. Yhteistyökumppanina toiminnalle on alusta saakka ollut Paavo Nurmi -keskus. Kaikki kuntoiluun osallistuneet työntekijät ovat nuorempana liikkuneet ja jo työssä on pitänyt olla fyysisesti hyvässä kunnossa. – Esimiesasemassa liikunta on kuitenkin voinut viime vuosina jäädä vähemmälle. Vuoden kestävään kuntoprojektiin kuului Kontion mukaan kuusi lähipäivää, jolloin johtoryhmässä työskentelevät kokoontuivat yhteen kuntoilupäiväksi. 58 1/2012 E dellisen kerran Koskinen mittautti arvojaan samalla laitteella viime tammikuussa. Kontio kertoo pomojen osalta osallistumisprosentin olleen korkea. Turussa liikuntalääketieteeseen keskittyvässä Paavo Nurmi -keskuksessa tehtävä mittaus kertoo edistymisestä.. Kunto kohosi kohisten Projekti alkoi kartoittamalla osallistujien kunto. Alkusysäys kolme vuotta sitten Ensimmäinen kuntoprojekti alkoi vuonna 2009. – Osallistujat saivat vaikuttaa projektin sisältöön valitsemalla heille mieleisiä liikuntamuotoja. Mietimme, että laitamalla pomot töihin, olemme esimerkkinä myös muille työntekijöille, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio. Halusimme tuoda liikunnalliseen tekemiseen mukaan uutta voimaa ja intoa. Marraskuussa otettu tulos näyttää hyvältä. Vuoden päätteeksi osallistujien Varsinais-Suomen pelastuslaitos pisti työntekijöidensä kunnon remonttiin Teksti ja kuvat: Marianne Mäkitalo Kirsi Koskinen on juuri astunut pois laitteen päältä, joka mittaa kehon koostumusta. Ensimmäinen kuntoprojekti suunnattiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella esimiestehtävissä työskenteleville. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on panostanut toden teolla työntekijöidensä hyvinvointiin ja työkyvyn parantamiseen. Lähipäivien aikana Paavo Nurmi -keskuksen asiantuntijat pitivät myös luentoja terveellisestä ruokavaliosta ja ruokavalion muuttamisesta parempaan suuntaan. Työntekijät myös kokivat osallistumisensa hyödylliseksi. Työssä jaksamista edistämään on perustettu kuntoprojekti, jonka tarkoituksena on innostaa työntekijät jälleen liikunnan pariin ja samalla kannustaa heitä noudattamaan terveellisempiä elämäntapoja. Projekti sai nimen BossFitkuntoremontti. Pelastuslaitoksella toimistonhoitajana työskentelevä Koskinen on mukana VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen järjestämässä vuoden kestävässä kuntoprojektissa
Lisätietoja myös Nilsiän paloase malta numerosta (017) 187 141 virkaaikaan. Koskisesta oli mieluisaa, että tiimit saivat itse vaikuttaa liikuntansa sisältöön. fyysinen kunto testattiin uudelleen Paavo Nurmi -keskuksessa. 20 joukkuetta) lisäksi toivomme mukaan tapahtumaan myös kannustusjoukkoja. Ryhmä jatkaa jo tutuksi tulleella nimellä BossFit-kuntoremontti. Ennakkoilmoit tautuneet on jo huomioitu. – Uskon, että kun liikunnasta ja terveellisistä elämäntavoista tulee osa työntekijöiden arkea, hyvät tulokset kasvavat vuosi vuodelta. Ilmoittumismaksu on 120 € / joukkue. Useampi lopetti tupakanpolton ja uskon, että ruokavalion tarkempi seuraaminen tuli osaksi monen arkea, Kontio listaa projektin plussapuolia. Naisille oma ryhmä Onnistuneen BosFit-projektin innoittamana Varsinais-Suomen pelastuslaitos aloitti vastaavan projektin, LadyFitin, päiväja toimistotyötä tekeville naistyöntekijöille. Vaatekokoni on myös pienentynyt yhdellä koolla, Koskinen paljastaa. – Olen aina harrastanut liikuntaa kolmestaa neljään kertaa viikossa, mutta kuntoprojekti on tuonut ihan uutta sykettä tekemiseen. Kirsi Koskinen on tyytyväinen vuoden kestäneen kuntoprojektin lopputulokseen. Lähes kaikkea saa syödä, mutta kohtuus pitää muistaa. Jukka Kapanen lukee kehonkoostumusmittarin tuloksia. – Kehonkoostumus näytti nyt mitatessa hyvää edistymistä. Tarkkailen tuoteselosteita. Onnistuneet projektit poikivat jatkoa Koskinen pitää tärkeänä myös ruokavalioluentoja. Mika Kontio näkee kuntoprojektin yhtenä keinona vähentää työntekijöiden poissaoloja töistä. valtakunnallinen turnaus Palobandy-turnaus 2012 Nilsiässä 14.–15.4.2012 Nilsiän palomiehet ry:n järjestämään salibandyturnaukseen saa osallistua vakinaisen, puolivakinaisen, VPK:n tai muun sopimus palokunnan henkilöstö. Kontio hymyilee, että tulokset olivat erinomaisia, työntekijöiden kunto oli noussut ja projekti onnistunut. – Tämä toi uutta intoa liikuntaan. Muutama alkoi myös treenata maratonille. Ilmoittautumislomakkeet, majoitustarjoukset ja lisätiedot saata villa www.nilsianpalomiehet.fi . Kahden kuntoprojektin onnistuneista tuloksista innostuneena Varsinais-Suomen pelastuslaitos järjestää vuoden 2012 alusta lähtien jälleen uuden kuntoprojektin. Koskinen kertoo kuntoprojektin aikana työntekijöiden odottaneen innokkaasti viikkoja, jolloin he pääsevät yhdessä kuntoilemaan. Jenina Stockfelt (vas.), Kirsi Koskinen ja Kirsi Palomäki osallistuivat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen järjestämään LadyFit kuntoremonttiin. Lopuksi oli kuntotesti. – Monelle aktiivinen liikkuminen palasi jälleen isoksi osaksi elämää. Sitovat ilmoittautumiset tulee toimittaa 15.3.2012 mennessä säh köpostilla nilsianpalomiehet@hotmail.com, faksilla (017) 187 142 tai osoitteeseen: Nilsiän Palomiesyhdistys/Palobandy, PL 32, 73301 Nilsiä kehon koostumuksesta havahdutti ja motivoi parantamaan tekemistä. Vuoden alussa alkavaan ohjelmaan innostui mukaan 31 henkilöä. Kunto nousi ja vaatekoko pieneni yhdellä koolla. Vastaavasti kuten BosFit, naisten tiimit kokoontuivat kuusi kertaa lähiliikuntapäiviin neljän henkilön ryhmissä. – Nyt olen paljon kriittisempi siitä, mitä ostan kaupasta ruokalautaselle. Itse innostuin uutena lajina joogasta. Kirsi Koskinen kertoo olevansa tyytyväinen, että hän osallistui mukaan vuoden 2011 kestävään kuntoiluprojektiin. Sitä ja kuntonyrkkeilyä aion kokeilla myöhemminkin. Kokeilimme esimerkiksi zumbaa, kuntonyrkkeilyä, melontaa, vesijumppaa, sauvakävelyä, punttisalia ja keilailua. Projektin aikana naiset kokeilivat erilaisia lajeja ja saivat tietoa ravitsemuksesta. Kontio toteaa, että projekti myös lähensi työntekijöitä, jotka saivat tavata toisiaan mielekkään tekemisen parissa työpaikan ulkopuolella. Koskinen kertoo LadyFiteihin osallistuneen kymmenisen naistyöntekijää. Tämä on parempi vaihtoehto kuin erilaiset ihmedieetit. Hän toteaa, että kuntoilu on tuonut voimia arkeen ja työssä jaksamiseen. Tur nauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. Joillakin liikunta muuttui tekniseksi lajiksi. He hankkivat sykemittarin ja havainnollistivat kuntonsa kohoamista harjoituspäiväkirjaan. ”Mietimme, että laitamalla pomot töihin, olemme esimerkkinä myös muille työntekijöille.” 1/2012 59. Runsaan osanottajajoukon (max. Nyt projekti kohdistuu osittain myös vuorotyötä tekevään henkilöstöön; paloja lääkintäesimiehiin. Alkuun otettu mittaus 16. Joukkue muodostuu miehityksestä 1+5 (+ vaihtomiehet/naiset ). Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä
Osa treenaa myös usein ennen työvuoron alkua, ja paloharjoituksiin kuuluva liikuntasuoritus hoiTeksti: Terhi Kivikoski-Hannula / Mediafocus Kuvat: Otto Väätäinen, Veli-Matti Sääskilahti Kunnon muutos ” FINAVIAN KUNTOPROJEKTIN SATOA • Sydämen ikä nuoreni vuodessa keskiarvoisesti 4,5 vuotta. Valmennuksessa saaduista neuvoista yksi jäi mieleen erityisen hyvin: – On parempi liikkua usein vaikka lyhytkin aika kerrallaan kuin vetää itsensä kerran viikossa piippuun. – Kun kunto paranee, työssäkin jaksaa paremmin. Alaisiaan hän kannustaa liikkumaan myös työajalla – muutenkin kuin hyötyliikunnan merkeissä. Mielilajejaan kävelyä, pyöräilyä ja hiihtoa hän harrasti projektin aikana 3–4 kertaa viikossa. Ne, joiden fyysinen kunto taas oli lähellä Finaviassa pelastuskelpoisuudelle asetettua vähimmäistasoa, pääsivät tehostettuun valmennukseen, jossa kuntoiluja ravitsemusneuvonta jatkuivat tiiviinä koko projektin ajan. ”Kun kunto paranee, työssäkin jaksaa paremmin.”. • Pelastustehtäviin ja pelastussukellukseen vaaditut kuntoluokat saavutetaan entistä paremmin jokaisella lentoasemalla. Tervettä kilpailua Kari Pinola oli yksi tehostettuun valmennukseen osallistuneista. Sekä tehokas liikunta että hyötyliikunta lisääntyivät. Hyväkuntoisimmat saivat Finavian omalta valmentajalta, Jani Oravamäeltä Aino Active Oy:sta, liikuntasuosituksia vuodeksi eteenpäin, aina seurantatestiin asti. Projekti paloja pelastustehtävissä työskentelevien työkyvyn ja terveyden parantamiseksi käynnistyi keväällä 2010 terveysanalyyseilla, joilla kartoitettiin osallistujien fyysistä kuntoa pelastuskelpoisuuden näkökulmasta. 60 1/2012 Finavian projekti antoi paloja pelastustehtävissä toimiville kunnossapidon työntekijöille eväitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja paransi heidän työkykyään. Tämän ryhmän ensimmäinen välitesti pidettiin puolen vuoden kuluttua, jolloin osallistujat myös saivat palautetta kuntonsa kehittymisestä. Myös astmalleni liikunta on parasta lääkettä. • Osallistujien ateriarytmitys parani, ja proteiinien määrä ravinnossa kasvoi. Sittemmin liikkumista ovat rajoittaneet työtahdin lisäksi flunssat, mutta tarkoitus on taas palata säännölliseen kuntoilurytmiin. N ykyään liikun aina, kun siihen on vain tilaisuus, kiteyttää Kemi-Tornion lentoaseman päällikkö Kari Pinola Finavian kuntoprojektin aikaansaaman muutoksen. Jos hommat on tehty, kuntoilla voi kesken vuoronkin lentoaseman kuntosalilla. • Systolisten verenpaineiden keskiarvo laski lähes jokaisessa projektiin osallistuneessa 20 yksikössä
Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Olo on nyt pirteämpi. – Hyötyliikunnan määrä töissä vaihtelee paljon. Tämän apuvälineen sai käyttöönsä jokainen tehostettuun valmennukseen mukaan lähtenyt. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: • kilpailuyksikön nimi • yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti • laskutusosoite. Siksi elämänasenteen muutos on tuloksia tärkeämpää tällaisessa projektissa. Kuntoilussa apuna oli kaiken liikunnan muistiinsa kirjaava aktiviteettimonitori. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Viime talvena meiltä osallistui seitsemän henkilön porukka Napapiirin Hiihtoonkin. Kun ikää tulee, jo kunnon pitämiseksi entisellä tasolla joutuu tekemään töitä koko ajan enemmän. Varsinkin kuntotestaukset kiinnostivat työporukkaa, jossa oli jo ennestään innokkaita hiihtäjiä ja pyöräilijöitä. Alkukartoitukset tehtiin vuonna 2010 alkukesän sekä syksyn aikana ja viimeiset lop putarkastukset palautteenan toineen ja jatkosuosituksineen vuoden 2011 lokakuussa. Lisäksi Finavian pelastushenkilöstön kuntotasosta saatiin entistä selkeämpi kuva, kun sama henkilö testasi kaikki työntekijät. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. – Jani tiesi, mistä puhui, ja piti hyvin yhteyttä. Siihen tarjoutui kuitenkin mahdollisuus, koska kuntoprojekti Palokuntien SM 2012 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Lahteen lauantaina 19.5.2012. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 13.4.2012 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. – Sain ohjeeksi syödä useammin ja pienempiä määriä kerrallaan ja juoda riittävästi vettä. 1/2012 61 kasvotusten ohjausta. Lahdessa 12.1.2012 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Vertailukelpoisen tiedon perusteella henkilöstön kuntotasoa voidaan kehittää paremmin. Muuten hän pitää projektia onnistuneena: työntekijät saivat eväitä kunnon ylläpitämiseen paloja pelastustehtävien edellyttämällä tasolla. Aktiivisuus näkyi hyvinä tuloksina projektin eri vaiheissa. Kunnon kohotessa tavoitteita vähitellen kovennettiin. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. – Osallistujat suhtautuvat tehtäviinsä pelastuspalvelus sa entistä myönteisemmin, to teaa projektin vetäjä, pelastus päällikkö Veli-Matti Sääskilahti Finaviasta. Tehostettuun val mennukseen osallistui heistä 83. – Aiemmin eri kentillä oli erilaisia testauskäytäntöjä. Kupiainen purki monitorin tallentamat liikuntasuoritukset tietokoneelle, ja valmentaja Jani Oravamäki antoi harjoitteluohjeita. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. tuu sekin helposti lentoaseman omalla salilla. Elämää, ei testejä varten – Tiesimme, ettei kuntoluokka vaatimusten täyttäminen ole itsestäänselvyys ja halusimme työnantajana tukea työnteki jöidemme työkykyä sekä akti voida heitä oman kunnon yl läpitämiseen, kertoo Finavian työsuojelu ja työhyvinvointi päällikkö Heidi Nousiainen kun toprojektin lähtökohdista. – Moni on alkanut liikkua kovasti. Jokainen askel talteen Tampere-Pirkkalan lentoasemalla vuoroesimiehenä työskentelevälle Tomi Kupiaiselle osallistuminen merkitsi ennen kaikkea muutoksia ruokailutottumuksiin, jotka olivat vuorotöiden vuoksi epäsäännölliset. Kuntoprojektiin kaikki Kemi-Tornion lentoaseman 12 paloja pelastustehtävissä toimivaa työntekijää lähtivät innolla mukaan. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta pilotoitiin Paasikiven työpaikalla, Turun lentoasemalla. Paasikiven mielestä valmennuksessa olisi voitu kiinnittää enemmän huomiota lihaskuntoon. – Ja työntekijät saivat tästä toivottavasti jotain, mikä vai kuttaa heidän koko elämään sä ja hyvinvointiinsa, Heidi Nousiai nen jatkaa.. Kuntoilu vaatii pitkäjänteisyyttä. ”Elämänasenteen muutos on tuloksia tärkeämpää.” Veli-Matti Paasikivi kuntotestissä Jani Oravamäen ohjauksessa. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Hanketta lähti rahoittamaan työeläkevakuutusyhtiö Ilmari nen, ja mukaan saatiin 235 Fi navialla palo ja pelastustehtä vissä oman toimensa ohessa toimivaa kunnossapidon työn tekijää, jotka työskentelevät kentän kunnossapitotehtävien lisäksi muun muassa turvatar kastuksessa. Hän kaipasi myös lisää Kemi-Tornion lentoaseman päällikkö Kari Pinola kannustaa paloja pelastushenkilöstöään liikkumaan myös työajalla, jos työt on tehty. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Teemana on: ”Pelastustoiminta taajamaalueella”. Seuraavaksi Tomi Kupiainen aikoo tehostaa kävelyharjoitteluaan hankkimalla jalkapainot. Tavoitteena on ylläpitää kuntoa ja vielä parantaakin sitä hieman. Kilpailun järjestää PäijätHämeen pelastuslaitos. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. – Monitorin avulla opin seuraamaan ja suunnittelemaan liikkumista. Sai kysyä, kun oli kysyttävää. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Monitori näytti, kuinka paljon piti liikkua vielä vapaa-ajalla tavoitteiden saavuttamiseksi. Selkeämmät raamit Myös kunnossapitopäällikkönä työskentelevä Veli-Matti Paasikivi sai potkua liikkumiseensa monitorin käytöstä. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Hänellä oli jo projektin käynnistyessä savusukeltajan kelpoisuus, joten alkutarkastuksen tulos ei olisi edellyttänyt tehostettua valmennusta
Projektin päätyttyä Nekalan ja Härmälän 15 puukerrostalokiinteistöä ja niiden kaikki 180 asuntoa on varustettu sprinklerilaitteistolla. Automaattisen sammutuslaitteiston kustannukset olivat tässä kohteessa noin 5000 euroa asuntoa kohti. Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n turvallisuushanke sisältää myös yhtiön omistuksessa olevien muiden puukerrostaloasuntojen paloturvallisuuden parantamista. Käynnissä oleva hanke valmistuu kesällä 2012. Kari Alanko on valittu VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikön virkaan 1.10.2011 alkaen. 62 1/2012 Nimityksiä VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOS Mika Viljanen on valittu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikön virkaan 1.2.2012 alkaen. Vähäkuopus toimi aiemmin valmiussuunnittelijana Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Hankkeen toteuttamisen mahdollisti osaltaan Tampereen kaupungin myöntämä tuki yhtiölle siirtämiensä puukerrostalokohteiden paloturvallisuuden lisäämiseen. Puukerrostaloissa palot seis. Puukerrostalokohteissa on Tampereella ollut menneinä vuosina useita vaarallisia ja ihmishenkiä vaatineita tulipaloja. Lahtinen toimi aiemmin Uudenkaupungin alueen aluepalopäällikönä VarsinaisSuomen pelastuslaitoksella. Elovaara toimi aikaisemmin Salon alueen aluepalopäällikkönä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Se oli ensimmäinen Suomessa vastaavanlaiseen kohteeseen tehty jälkiasennus. Jorma Elovaara on valittu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstöpäällikön virkaan 1.1.2012 alkaen. Lindström toimi aiemmin Paraisten alueen aluepalopäällikönä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Torbjörn Lindström on valittu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kehittämispäällikön virkaan 1.1.2012 alkaen. Sisätiloissa uusitaan muun muassa kylpyhuonetilat. Tällä hetkellä sprinkleri on valmiina neljässä talossa ja viidenteen asennustyöt ovat käynnissä. Eeva Simola on valittu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tiedottajan työsuhteeseen 1.11.2010 alkaen. Paloturvallisuutta parannetaan asentamalla rakennuksiin automaattiset sammutuslaitteistot. Kaikki asunnot ja yleiset tilat ja varustetaan sprinklerijärjestelmin. Hänellä on laaja kokemus turvallisuusalasta ja hän tulee palvelemaan asiakkaita koko Suomen alueella. Alanko toimi aikaisemmin Salon alueen palopäällikkönä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Hinnat sisältävät sprinklerilaitteiston ja rakennustekniset aputyöt. Nimityksiä Tampereen Vuokra-asunnot Oy on käynnistänyt mittavan ja Suomessa ainutlaatuisen hankkeen omistukseensa vuonna 2008 siirtyneiden puukerrostalokohteiden asumisja paloturvallisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2006 asennettiin Härmälään, Tuomaankatu 5:een sprinklerilaitteisto. Simola toimi aikaisemmin koulutussuunnittelijan viransijaisena Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Mari Partanen siirtyi uuteen tehtäväänsä Dräger Suomi Oy:stä. Heikki Vähäkuopus on valittu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikön virkaan 1.1.2012 alkaen. Uusitalo on toiminut aikaisemmin koulutussihteerin sekä koulutussuunnittelijan viransijaisena Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Asunnot varustetaan sammutuspeitteillä ja palovaroittimet pidetään toimintakunnossa yhtiön toimesta. Kiinteistöjen julkisivut saavat uuden värisävyn ja ikkunat uusitaan. Nyt Nekalassa samanlaisen asunnon hinta on alle 3000 euroa asuntoa kohti. Paloturvallisuuteen liittyvä hanke jatkuu vuosina 2012– 2013 Härmälän puukerrostalokiinteistöissä. Lisäksi yhtiö päivittää pelastussuunnitelmat säännöllisesti, valvoo pelastusteiden kuljettavuutta sekä pitää huolta, että kellarija ullakkotiloihin ei kerry ylimääräistä palokuormaa. Viljanen toimi aikaisemmin johtavana palotarkastajana Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Tanja Uusitalo on valittu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen koulutussuunnittelijan työsuhteeseen 1.11.2011 alkaen. TEKNOSAFE OY Mari Partanen on aloittanut Teknosafe Oy:n palveluksessa myyntipäällikkönä 9.1.2012. Uusitaan parhaillaan Nekalan alueella sijaisevien kuuden puukerrostalon ja 72 asunnon kiinteistökokonaisuutta korjataan parhaillaan. Timo Lahtinen on valittu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuuspäällikön (sisäinen turvallisuus) virkaan 1.1.2012 alkaen. Nekalan kohteissa rakennustekniset aputyöt olivat jonkin verran edullisemmat, koska remontti oli laajempi
Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Muisteloita voi lähettää Timo Puumalaiselle sähköpostilla timo.puumalainen@ pp.inet.fi tai 050 4311811. tuottamiseen • pelastusalan tutkimus ja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu, kustannus, tiedotus ja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tuke miseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus ja harjoitus olosuhteiden parantamiseen mm. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. Olen kirjoittamassa PPO:n 75-vuotisesta historiasta kirjaa. Nyt olisi viime hetket, jos jollakin olisi muistelo tai valokuva PPO:n Opintopäiviltä. Nimityksiä Pohjoismaisten Palomiesten Opintopäivät perustettiin keväällä 1937 Tukholmassa. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Siinä ohjeistetaan asuinkiinteistöjen omatoimisen varautumisen toteuttamista ja pelastussuunnitelman laadintaa. Ohje on saatavilla verkkosivulta: www.intermin.fi/julkaisu/022012 PPO-muisteloita kerätään – kerro omasi! Uusi ohje pelastussuunnitelmasta. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Sisäasiainministeriö on julkaissut asuinkiinteistöjen pelastussuunnittelua koskevan ohjeen. Kirjoita Pelastustietoon HELPE OY Koulutuspäällikkö Viljami Vuorela on nimitetty HELPE Oy:n toimitusjohtajaksi. Tarvittaessa tarkempia tie toja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Hakemukset lähetetään 29.2.2012 mennessä Pa losuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistä missäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Kirja valmistuu toukokuun alussa 2012. Hän on työskennellyt vuodesta 2007 alkaen HELPE Oy:n koulutuspäällikkönä. Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 HAETTAVAT APURAHAT Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Tänä vuonna vietetään Bergenissä perustamisen 75-vuotisjuhlia. 1/2012 63 Avoimia virkoja & toimia Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään 55000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Palo ja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoi tukseen, kuten palo, pelastus ja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitus ja koulutusaineistojen yms. Opintokomitea suunnittelee ja johtaa PPO:n toimintaa. Ohjeen tavoitteena on asuinkiinteistöjen oman turvallisuusvastuun tunnistamisen helpottaminen sekä pelastussuunnittelun kehittäminen palvelemaan käytännön turvallisuustyötä ja asukkaiden arkea. rakennusten korjauskus tannuksiin, koulutus ja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapaus kohtaisen harkinnan perusteella
(03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. www.tammivikkut.com PT 2/2012 ilmestyy 15.3. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. 017-368 4000 | www.peltaco.com HUIPPUUUTUUS! www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51. ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet Kokoontaitettava Eccotarp-ALLAS Allas ja muut pelastuskalustouutuudet PELTACOLTA! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Varaa ilmoituspaikkasi 24.2.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. mukaan. 64 1/2012 www.pelastustieto.fi PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Soita ja sovi tapaaminen. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta
32 Virve ja resurssit koetuksella s.8. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. 8 Missä se taas on...?!. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 58–61 Hankintojen tueksi toivotaan lisää koulutusta s. Honkilahden VPK:lla myrskytöitä tauotta s. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 1/ 20 12 9.2. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 17 Kuntoilu auttaa jaksamaan myös työssä s. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. 20 1/ 20 11 10.2. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Palopumput PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. / . . KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pelastustarvikkeet PELASTUSTIETO 2/2012 ILMESTYY 15. 1/2012 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. MAALISKUUTA
................ ............Turvallisuus 2012 -messut 7 27.9. 30.11. 66 1/2012. 7.6. ............ 30.8. 200 € II/III kansi .....................................................................................2500 € IV kansi.........................................................................................2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. .............. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. – Eemelit ja peevelit, kuka näitä keksii. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. .................. 7.12. vuosikerta. > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). 9 22.11. ............Pelastajan varusteet ja kalusto 5 21.6. T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S – Tehdaspalon tulokynnys on tehtaan portti, kohteeseen tulevat yksiköt kuitatkaa! – Risto Umpiperä-Pohjola yksi nolla yksi yksi, Risto Umpiperä-Pohjola kaksi nolla yksi kaksi, Risto Isoperä-Pohjola kaksi yksi kolme kyksi, Eemeli Umpimähkä-Pohjola viisi kuusi kolme yksi... 24.5. Ilmestymisajat 2012 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 2 ....... Meinaan ettei se ymmärtäs maailman menosta muuta ku sen mikä on järjellistä ja tarpeellista, niin sanon minä että se ihmettelis. ................ Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 20.12. ................ ..............24.2. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 2.11. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 15.3. 25.10. .............. 11.10. 5.4. Jos jostain tulis vielä semmonen ihminen, jonka päätä ei olis ihan kokonansa tällä koohotuksella sekotettu. 5.10. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ................................2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 7.9. 1.3. ............Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 19.4. 6 ....... Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. ..............10.8. 1.6. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ Pelastuskalusto ja -varusteet 10 ... Ensivaste ja sairaankuljetus 8 ..... 23 %. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 8.11. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 13.9. 4 ....... ................ 4.5. 30.3. 16.8. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 10.5. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh
34 Johdoton on hetkessä selvitetty s. Timo Kietäväinen: Valtio tukee heikosti lakisääteistä tehtävää s. teemalla Hälytysajoneuvot ja kalusto. 071 875 0201. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20099 Maatilojen palotarkastus (hakuaikaa jatkettu) 28.2.–1.3.2012 380 € 10.2.2012 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 20.–22.3.2012 300 € 24.2.2012 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikka 21.–22.3.2012 210 € 24.2.2012 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 26.–30.3.2012 500 € 2.3.2012 20022 Vesisukelluskurssi*) 16.4.–8.6.2012 2.760 € 3.3.2012 20022 Vesisukelluskurssi*) 6.8.–21.9.2012 2.760 € 3.3.2012 *) kurssiaika jaksotettu, ks.opiston www-sivut 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 2.–5.4.2012 360 € 18.3.2012 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi paloesimiehille 10.–12.4.2012 380 € 16.3.2012 20319 Eläinonnettomuudet 17.–19.4.2012 300 € 23.3.2012 Ennakkotieto: Ensihoito 12 -opintopäivät 11.–12.5.2012 250 € 1.5.2012 Teema: Ensihoitopalvelu muutoksessa Järjestämme alkukeväällä 2012 mm. Varmista ilmoituspaikkasi 24.2.2012 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. 8 4/ 20 11 19.5. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi PELASTUSTIETO 5/2011 ILMESTYY 23. KESÄKUUTA Vanhukset evakuoitiin saunapalon alta Joutsenossa s. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 12 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia s. 20 Pelastustieto 2/2012 ilmestyy 15.3. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh
8 4/ 20 11 19.5. 8 Miten turvallisuusviesti osuisi tehokkaasti maaliin. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Kumimatoista sankkaa savua Kehäradan tunnelipalossa s. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET 8/ 20 11 20.10. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Rasvakeittimen viasta sitkeä kattopalo s. KESÄKUUTA Vanhukset evakuoitiin saunapalon alta Joutsenossa s. LOKAKUUTA Evakuointi onnistui hyvin Turun sairaalapalossa s. 40 PELASTUSTIETO 10/2011 ILMESTYY 15. 34 Johdoton on hetkessä selvitetty s. 14 2/ 20 11 10.3. ELOKUUTA Piteneekö pelastajien koulutus tulevaisuudessa. 20 PELASTUSTIETO 6/2011 ILMESTYY 25. Mielipiteesi on tärkeä, kun kehitämme lehteä. 12 3/ 20 11 14.4. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 20 Harjoitus Saariselällä s. Pitääkö paloauton olla erilainen eri alueilla. Arvomme äänestäneiden kesken yllätyspalkintoja. 8 7/ 20 11 22.9. helmikuuta 2012 mennessä osoitteella toimitus@pelastustieto.fi tai anna äänesi osoitteessa www.pelastustieto.fi > äänestä paras kansi -banneri. 48 ATK auttaa johtamaan – Kanta-Häme pilottina s. s. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille PELASTUSTIETO 3/2011 ILMESTYY 14. Toimintavalmiusohjeelle vuoden lisäaika s. 8 Pelastussuunnitelman tekoon uudet ohjeet s. Uusi toimintavalmiusohje jakaa rajusti mielipiteet s. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. Minkälaista koulutusta pelastusala tarvitsee. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. 30 Patruunatehtaan räjähdys oli pelastajan painajainen s. SYYSKUUTA TEEMALLA ENSIVASTE JA SAIRAANKULJETUS Pelastusopiston uusi rehtori: koulutamme kentän tarpeisiin s. s. 14 Kallistuva lentobensiini uhkaa kesän kulolentoja s. 28 2013 Jyväskylään kolme uutta asemaa ja lisää palomiehiä s. 44 Munamies tarttuu letkuun PELASTUSTIETO 5/2011 ILMESTYY 23. 30 CrossFire Helsingissä: Teräsnaisia PELASTUSTIETO 8/2011 ILMESTYY 20. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Muista laittaa viestiin nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä tieto siitä, oletko lehden tilaaja. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 20 Tutkija: Pyromaani ei halua vahingoittaa s. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. s. 14 Raskas työ vaatii hyvää kuntoa s. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 7 150-vuotias Helsingin kaupungin pelastuslaitos kovassa iskussa s. 30 Uusi ohje: Pelastusryhmä voidaan koota kohteessa s.8 PELASTUSTIETO 7/2011 ILMESTYY 22. Palokuntakin teki JVT-työtä kerrostalon kattopalossa s. Sopimuspalokuntatoiminta on edullista laitoksille s. 12 Irene sotki palomiesten ja poliisien MM-kisat New Yorkissa s. JOULUKUUTA. 8 Maarian VPK:n hälytysosaston naiset kalenteritähtinä s. s. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. HUHTIKUUTA Rantakangas: Valtiollistaminen hallitusohjelmaan s. 19 Tilannekuva on johtamisen peruspilari s.24 1 5 9 2 6 10 3 7 4 8 Äänestä parasta! Äänestä parasta! Kerro meille, mistä vuoden 2011 Pelastustiedon numeron kannesta pidit eniten ja vähiten. HELMIKUUTA. RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! 10 /2 01 1 15.12. 33 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa s. 20 1/ 20 11 10.2. Talvivaarassa varauduttava uhkiin omatoimisesti s. Kiitos! Tulokset tulevat myös nettiin: www.pelastustieto.fi Vaikuta JA voita! Vaikuta JA voita!. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 12 5/ 20 11 23.6. Lähetä vastauksesi sähköpostilla 29. 26 PELASTUSTIETO 9/2011 ILMESTYY 17. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. 12 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia s. Perustele myös valintasi. 42 Ensihoito on hyvä uravalinta s. 36 Uudet yksikkötunnukset tulevat vastarinnasta huolimatta s. 16 Bussissa 50 uhria PELASTUSTIETO 1/2012 ILMESTYY 9. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. 12 6/ 20 11 25.8. 11. LEHDEN VÄLISSÄ SAAT TAPAHTUMAKALENTERIN 2012 9/ 20 11 17.11. Timo Kietäväinen: Valtio tukee heikosti lakisääteistä tehtävää s. 26 PELASTUSTIETO 4/2011 ILMESTYY 19.5