PELASTUSTIETO 2/2013 ILMESTYY 14.3. 2.. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JVT kehittynyt isoin harppauksin viime vuosina s. 24 Tulimeri veti taas laivan täyteen iloista palokuntaväkeä s.58 Kuppikuntaisuus ja sisäiset ristiriidat kiusaavat palokunnissa s.40 Raju hallipalo vaati järeän sammutuksen s.8 1 2013 7
Iveco suurasiakasmyynti: Iveco Finland Oy Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo Raimo Haavikko, p. NY DAILY VÆKKER SUPERHELTEN I DIG! ” T E H T Ä V Ä A N N E T T U... Iveco maahantuonti ja myynti Iveco Finland Oy, Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo p. 045 320 7704 raimo.haavikko@iveco.com. ” UUSI SOPII SUPERSANKAREILLE UUSI DAILY HERÄTTÄÄ SINUSSAKIN SUPERSANKARIN! Supertehokkaat, uusi 205 hv moottori ja täydellinen valikoima Euro 5 ja EEV moottoreita. Supermiellyttävä, kuljettajan työympäristö ja ilmajousitus – Supertilava, tavaratila jopa 17,2 m 3 – Supervahva, kantavuus jopa 4.700 kg – Supervakaa, kunnon tikapuu teräsrunko – Supermonipuolinen, yli 7.000 erilaista versiota. www.iveco.. 010 231 0370 s-posti. info@iveco.
Myös ammattihenkilöstön suhtautuminen sopimuspalokuntalaisiin koetaan yhä hankalaksi. Kun SSPL:n tekemän tutkimuksen tuloksia esiteltiin, osuvimman kommen tin lausui tutkimuksen tekoonkin osallistunut, pitkänlinjan sopimuspalokun talainen Silvio Hjelt: Negatiivisia asenteita ei pitäisi enää siirtää tuleville suku polville. Moni sopimuspalokunnassa mukana oleva pitää yhteistyötä oman alueen pelastuslaitoksen kanssa myös aivan toimivana. 24 Tulimeri veti taas laivan täyteen iloista palokuntaväkeä s.58 Kuppikuntaisuus ja sisäiset ristiriidat kiusaavat palokunnissa s.40 Raju hallipalo vaati järeän sammutuksen s.8 1 2013 7. Se on avaus juttu Markon Hälytysilmoitus-sarjaan. Paremmalla tiedottamisella ja kanssakäymisellä turhat ennakkoluu lot saadaan karsittua. Joka toisessa numerossa hän kirjoittaa laajasti eri näkökulmista jostakin maassamme sattuneesta onnettomuudesta ja sen pelastustehtävistä. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 1 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Moni ei jaksa olla mu kana, kun vapaaehtoinen työ vie liian suuren osan ajasta. Marko Partanen aloittaa tässä lehdessä kaksi uutta juttusarjaa. Tehtävä voi olla pieni tai suuri, kunhan siinä on kerrottavaa erilaisista näkökulmista, tehtävään osallistuneita unohtamatta. Kummankaan teke mä työ ei ole keneltäkään pois. Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. 2. PELASTUSTIETO 2/2013 ILMESTYY 14.3. Ja se tarkoittaa kaikkia suomalaisessa pelastustoimessa toimivia – niin ammat tiväkeä kuin sopimuspalokuntalaisiakin. Nyt tehty selvitys on hyvä tapa tuoda esille kipupisteitä, vaikka toki äänen painot voi nähdä myös yksittäisinä. Sivulla 53 kirjoittaa paloerotuomari Käry ja oikeus -palstalla. Aina ei jää niitäkään ja joissakin sopimuspalokunnissa turhaudutaan, kun ei pääse keikalle. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen Kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Automaattinen paloilmoitin hälytti tuusulalaisesta teollisuuskiinteistöstä. Sivulta 8 kerrotaan Tuusulassa viime kesänä sattuneesta hallipalosta. Etelän vä kirikkailla alueilla pelastustehtävät hoituvat pääasiassa ammattihenkilöstön voi min ja sopimuspalokuntalaisille jää lähinnä tukitehtäviä. Tukea toivottiin myös sopimuspalokuntien koulutusten ja harjoitusten järjestämiseen. Sopimus palokuntien liiton tekemän palokuntien hyvinvointitutkimuksen perusteella mahdollisuuksia on ilmeisesti vähän. Hälytyksen sai Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen hööki. P.S. Ainakin tässä selvityksessä moni vastaa ja toivoi pelastuslaitoksilta erityisesti enemmän yhteistyötä ja arvostusta. Avauksessa käsitellään pelastustoimen yhteisiä arvoja.. Pelastustoimessa eletäänkin kahdessa eri maailmassa. Kyse on koko maan yhteisestä pelas tustoimesta, jossa on erilaisen taustan omaavia toimijoita. Siinä käsitellään erilaisia alan kannalta kimurantteja asioita, joihin paloerotuomari hakee erilaisia näkökantoja ja antaa sitten loppulausuntonsa. Raju palo vaati järeän sammutuksen. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JVT kehittynyt isoin harppauksin viime vuosina s. Toivomme ehdotuksia kentältä, joten kerro, minkä pelastustehtävän olisi syytä tulla kerrotuksi Hälytysilmoitus-sarjassa. Vähä väkisillä alueilla, joissa sopimuspalokuntaväki pääasiassa hoitaa pelastustehtä vät, keikkoja on usein niin paljon, että niihin tukehtuu. Nyt stoppi negatiivisille asenteille Vuoden 2011 heinäkuussa voimaan tulleessa pelastuslaissa todetaan vapaaehtois toiminnan edistämisestä: Pelastustoimen viranomaisten tulee mahdollisuuk siensa mukaan edistää pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä. Mitä lakitekstissä mainittu mahdollisuuksien mukaan tarkoittaa. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Maantieteellisen jaon mukaan kulkee usein myös asennoituminen ja suhtau tuminen
34 Sodankylän VPK:n päällikkö Eino Kumpula kehaisee motivoitunutta porukkaansa ja sanoo, että eri alojen ammattilaisia löytyy tästä palokunnasta. Koivu käveli tilannekeskukseen, jossa hälytyspäivystäjä käski tarkistamaan tilanteen ikkunasta. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja määrittelee, mistä työt on tilattava ja mitkä työt on tehtävä. VPK:t toimivat tässä numerossa PELASTUSTIE TO 2/2013 ILMESTYY 14.3. Yhteistyö Sodankylässä olevan Jääkäriprikaatin kanssa toimii myös moitteettomasti. Sebastian Eklund ja Anni Wasenius esittelevät jvt-yksikköä, jolla päivystäjä rientää onnettomuuspaikalle. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JVT kehittynyt isoin harppauksin viime vuosina s. harjoitus Vuosaaren tieliikennetunneli Helsingissä suljettiin lokakuussa 2012 kolmasti keskellä päivää pelastusharjoitusten vuoksi. s. Juha Merjama 47 Jani Jämsä on opiskelijoiden suosikki 50 Kuntaliitoksilla olematon vaikutus pelastustoimintaan Ulla Ylönen 52 Loppusyksyn synkkä viikonloppu 1978 Juhani Katajamäki 58 Tulimerellä osallistujaennätys Piatta Rulja 60 Kurisjärven VPK:lla vilkas uusi vuosi Saku Rouvali 61 Lentoasemien pelastustoimintaa CTIF-asiantuntijoiden voimin Veli-Matti Sääskilahti, Mia Kunnaskari VAKIOT 33 Vieraanamme: Marjo Anttoora 53 Käry & oikeus: Marko Partanen 54 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 64 Tuotehakemisto hälytysilmoitus nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Onko asuntojen sprinklaus nykypäivän väestönsuojelua?” Yli puolet vastasi myöntävästi. Kalustohalli oli tyhjä ja ensihoitajat kertoivat isosta palosta Tuusulassa. 24 SIVU 55 Opinnäytteitä Pelastusopistosta. s. s. On ensihoitajia, ammattipalomiehiä, autonkuljettajia, rakennusmiehiä ja paljon muita monialaosaajia. 24 Tulimeri veti taas laivan täyteen iloista palokuntaväkeä s.58 Kuppikuntaisuus ja sisäiset ristiriidat kiusaavat palokunnissa s.40 Raju hallipalo vaati järeän sammutuksen s.8 1 2013 7. Palo oli raju ja vaati järeän sammutuksen. Yli kymmenen kilometrin päässä palavan teollisuushallin savut näkyivät Vantaan tilannekeskukseen asti. 8–23 1 /2 01 3 7.2.2013 26 JVT huomioon jo taktisissa valinnoissa 28 Yhteinen JVT-kaavake käyttöön 29 Ensihoitajat kätilöinä huoltoaseman pihalla Launo Päivätie 31 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje nyt käytössä 38 SPLY esittäytyy 40 Palokuntien hyvinvoinnissa parannettavaa 43 Ap-opetus uudistuu ensi syksynä Pekka Rantala 44 Esimieskö tuomitaan kuljettajan toilailuista. Minkälaista häiriötä tunnelin sulkeminen aiheutti sataman liikenteelle ja mitä hyötyä eri viranomaiset sekä osallistujat niistä saivat. Palomestari Ari Koivu tuli puoli kahdeksan aikaan aamulla päivävuoroon. 2. s. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 48 teema Heti onnettomuuden jälkeen pitää ryhtyä nopeisiin toimiin vahingontorjunnassa
Laanilan kaupunginosassa Typpi Oy:n teollisuusalueella sortui historiamme tuhoisimmassa tehdasräjähdyksessä lähes maan tasalle 40 metrin korkuinen salpietariosasto ja sen vieressä sijainnut rakeistustorni. Palosuojelurahasto suoritti osuutenaan 3 miljoonaa vanhaa markkaa. Keskusradioaseman kustannukset on jaettu kaupungin ja mlk:n kesken tasan ja mlk osallistuu päivystykseen yhden vanhemman palomiehen peruspalkkaa vastaavalla summalla. Paloasema odottaa saavansa keväällä käyttöön Porvoon mlk:n kanssa yhteisesti hankitun tehokkaan keskusradioaseman ja radiotoiminnasta toivovat pääsevänsä osallisiksi Porvoon muiden palokuntien lisäksi maalaiskunnan 17 vapaapalokuntaa. Tahallinen tuhotai murhapoltto vaati 2 ihmishenkeä. Rakennusvaiheessa tehtiin myös erinäisiä hankintoja, joiden kustannukset 2,7 milj. vmk sisältyvät ensinnä ilmoitettuun lukuun. Tulisijasta tai savujohdosta lentäneestä kipinästä tai kekäleestä alkaneet tulipalot aiheuttivat samoin 7 (1) palosurmaa ja lasten leikkiminen tulella 5 (5). Paloaseman yhteydessä on lisäksi asunnot palopäällikölle ja palomestarille. Tavanomaisia linjoja noudattaen on rakennuksen suunnittelija, talousneuvos Heikki Siikonen, osoittanut paikat hälytyskeskukselle, kalustohallille, korjaamohuoneille, letkujenkäsittelytiloille, 14-metriselle kuivaustornille, jonka yläosassa on uutuutena pyörivä letkujenripustusratas, saunalle, jossa lämpö nousee tiettävästi 120 asteeseen, kuivaushuoneelle jne. vuonna 32), joukossa 1 nainen (2). Vuoteessa tupakointi aiheut ti ainakin 7 ihmisen surman (ed. Aseman toisessa kerroksessa on 6 miehistöhuonetta, täydellisesti varustettu keittiö, sekä opetusja juhlatilaisuuksiin soveltuva sali. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten PORVOON PALOKUNNALLE RAKENNETTU 62,3 VANHAN MILJOONAN PALOASEMA Porvoon kaupungin palokunta on jättänyt taakseen kaupungintalon alakerrassa vietetyt hankalat vuodet ja siirtynyt punatiilestä muurattuun moderniin paloasemaan kaupungin urheilukenttäalueen äärelle. Vuonna 1939 (22 vuotta sitten) olivat paloasemasuunnitelmat jo melkoisen pitkällä, mutta sotavuodet ja niitä seuranneet taloudellisesti hankalat vuodet estivät sähkölaitoksen läheisyyteen aiotun paloaseman rakentamisen. Yhteislyseon palo herätti jälleen keskustelun paloturvallisuuden tehostamisesta ja vihdoin 11.12.1959 teki valtuusto päätöksen paloaseman rakentamisesta, rakennustoimikunnan nimeämisestä ja osoitti paloasemalle paikan. Vähintään 10 tapauksessa oli alkoholin käytöllä osuutta onnettomuuteen. Aseman tilavuus on 5.200 m 3 ja lattiapinta-ala 675 m 2 . 48 PALOKUOLEMAA Sanomalehdistä kerättyjen tietojen mukaan sai vuoden 1962 aikana maassamme yhteensä 48 ihmistä surmansa tulipaloissa. Tammikuun 9. Lue koko juttu osoitteessa www.pelastustieto.fi > arkistojutut.. Aseman vihkiäistilaisuudessa 18.1 -63 totesi palopäällikkö Lauri Karjala, että niinä muutamina kuukausina, joina paloasema on jo ollut käytössä, siitä on saatu yksinomaan myönteisiä vaikutteita. Tämä lukumäärä on 28 pienempi kuin edellisenä vuonna ja myös hieman keskimääräistä lukua alhaisempi. Yli 60 vuoden ikäisiä oli surmansa saaneiden joukossa poikkeuksellisen runsaasti. 10-vuotiskautena 1953–1962 on tulipalon uhreja ollut yhteensä 524. päivän yönä tärisytti valtava räjähdys Oulun kaupunkia. Uusi paloasema tuli maksamaan Porvoon kaupungille 59,3 miljoonaa vanhaa markkaa
Jos kyse on kohteesta, joka halutaan säilyt tää jälkipolville, lienee investointi perusteltu, pohtii Westerstråhle. Poliisi tutkii palon syttymissyytä. Pelas tajan valan taustalla ovat vah vasti pelastustoimen arvot, in himillisyys, ammatillisuus ja luotettavuus. Keisarin asema oli toimistokäytössä eikä siinä asunut ketään. 6 1/2013 H ätäkeskukseen ilmoittava automaattinen paloilmoi tuslaite olisi pelastanut Keisari naseman. – Kaikesta tekniikasta, väli neistä ja kalustosta huolimatta keskeisenä on ihminen. – Se olisi hälyttänyt jo savus ta, sillä palo oli varmasti kyte nyt jonkin aikaa, sanoo Wester stråhle. Työ ryhmän tehtävänä on muun muassa uudel leenarvioida valtion ja kuntien tehtävän jakoa, arvioida aidosti tehtävien vähentä mistä suhteessa käytettävissä oleviin voi mavaroihin sekä arvioida ja tehdä ehdo tukset siitä, miten valtion kuntiin kohdis tamaa ohjausta tulisi yhdenmukaistaa ja johdonmukaistaa. – Automaattinen laitteisto tie tenkin maksaa, samoin sen kun Automaattinen paloilmoitin olisi pelastanut Keisarinaseman Keisarinasemaa on sammutettu jo 11 tuntia. Lue Pelastajan vala: www.pelastustieto.fi Pelastusylijohtaja Pentti Partanen otti yhdessä rehtori Mervi Parviaisen kanssa vastaan pelastajien ensimmäisen valan. Palo kunta kuitenkin oli paikalla jo ennen tarkistuskäynnille tullut ta vartiointiliikkeen työntekijää, sillä naapuritalon asukas oli il moittanut palosta hätäkeskuk seen kello 00.41. päivänä pala neen Keisarinaseman turvalait teisto antoi hälytyksen vartioin tiliikkeeseen kello 00.35. Hän toteaa, että pelastustoimen tehtävät ovat oma selkeä toiminnallinen kokonaisuutensa, joka on painopisteeltään paikallista turvallisuustoimintaa ja jolla on yhtymäkohtia kunnallisiin tehtäviin, esi merkiksi terveydenhuollossa ja kuntien val miuslain mukaisessa varautumisessa. Raportin pohjalta Kuntien tehtävien ar viointi työryhmä ryhtyy arvioimaan kun tien tehtäviä ja laatii niiden suhteen toi meksiantoonsa kuuluvat ehdotukset. Pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle EteläKarjalan pelastus laitokselta on varma, että Kei sarinasema olisi ehditty pelastaa, jos rakennuksessa olisi ollut au tomaattinen paloilmoituslaite. Sikäli kuin kun tien muutostoiveet perustuvat kuntien ta loudellisen rasituksen keventämistarpee seen, ei ole tarkoituksenmukaista ratkoa kuntien taloudellisia ongelmia tehtäväsiir roilla, jollei sen kautta ole aikaansaatavis sa siirrettävän toiminnon kustannusten ke ventymistä. Pelastajat lausuivat ensimmäisen valan. – Valalla ei ole juridista mer kitystä, mutta se on todistuk sen jakohetkellä vielä viimei nen muistutus siitä, miksi tä tä työtä tehdään, kertoo Pelas tusopiston rehtori Mervi Parviainen. Keisarinaseman omistivat yksi tyinen kiinteistösijoittaja ja Lap peenrannan kaupunki. Sen ovat laatineet yhteistyössä Pelastusopisto ja Helsingin Pelastuskoulu. Pelastustoimen siirtoon ei näytä olevan toiminnallisia perusteita. Kaksi vuotta sitten en tisöity rautatieasema tuhoutui täysin tammikuun kylmimpä nä pakkasyönä riehuneessa tuli palossa. Teksti ja kuva: Ulla Ylönen Kuntien tehtävien kartoituksen tehneen sel vityshenkilön ylijohtaja Silja Hiironniemen raportissa todetaan, että pelastustoi men siirtämiseksi kunnilta valtiolle ei ole tarvetta. Pitkään tyhjillään ollut hirsi runkoinen puurakennus entisöi tiin kaksi vuotta sitten. Selvityshenkilö ei näe tarvetta valtiollistamiselle Pelastusopiston valmistujaisjuhlassa kuultiin joulukuus sa ensimmäistä kertaa Pelas tajan vala. Lappeenrannassa kaupungin vanhimpiin rakennuksiin kuu luneen Keisarinaseman palo ai heutti sen, että arvokiinteistöjen omistajat tarkistivat välittömäs ti rakennustensa palosuojaukset. Lappeenrannassa murehditaan kaupungin historiaan liittyvää ra kennusta, jonka palosuojaus kyl läkin oli kohdallaan, mutta joka olisi ”ylimitoitetulla” suojauksel la voitu pelastaa. Palokunnan saapuessa paikal le liekit löivät jo ikkunoista, ja tuli levisi nopeasti yläpohjaan ja ullakolle. Tammikuun 19. Vuonna 1885 valmistunutta rautatieasemaa kutsuttiin Keisarinasemaksi, koska Venäjän keisari Aleksanteri III oli kahteenkin kertaan noussut siellä junasta sotaväen tarkistusmatkoillaan. nossapito ja huolto sekä yhte ys hätäkeskukseen. Työryhmän määräaika on 30.5.2014
Uusi sivupaloasema Lappeenrantaan sinne sijoitetaan myös sosiaali ja terveyspiirin ensihoitoyksikkö. Hän jo tietää ratkaisun, mutta me muut saamme tietää sen, kun 21. Jani Pitkänen on 38-vuotias palomestari Kallion pelastusasemalla Helsingissä. Pienen alamme resurssit olisi hyvä koh distaa myös yhteisesti. Palokuolemien määrä nousi huomattavasti edellisvuoden 67:stä. Hän kun putosi ensimmäisenä muutamia vuosia sitten tulleesta kotimaisesta Suuri seikkailu -sarjasta. Ulla Ylönen Tulipaloissa kuoli viime vuon na 80 ihmistä, selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin ennakkotiedoista. – Siinä tuli testattua, miten pärjää sekä fyysisesti että henkisesti. Sarjaa esitetään kahtena päivänä viikossa aina torstaisin 20.05 ja sunnuntaisin 20.00. Viime vuoden palokuolleista 62 oli miehiä ja 16 naisia, kahden sukupuoli ei selvinnyt tietolähteistä. – Hallitus toivoo, että se sai kä siteltäväkseen hakemuksia, joi den tarkoitus on kehittää alaa kokonaisuudessaan. – Kuvausaikana arkiset askareet pyyhkiytyivät tehokkaasti mielestä eikä töitä tullut ajateltua, palomestarina Helsingissä työskentelevä Jani Pitkänen sanoo. Hänellä on kolme lasta, jotka antoivat isälle hyviä neuvoja kilpailuun. – Säätiön hallitus päättää ra hanjaosta. Hän on luontainen johtaja, jonka vahvuus on peräänantamaton asenne ja heikkous äkkipikaisuus. Katsojillehan ohjelmaa tehdään. Meidät ohjeistettiin tekemään tvohjelmaa, jossa annetaan haastatteluja ja kerrotaan katsojille ajatuksiamme. Palomestari yrittää Suomen ensimmäiseksi selviytyjäksi Selviytyjät-sarja alkaa torstaina 21.2. – Ja saman talon J-P Lassila pitää peitota. Lisätietoa myös: www.pses.fi Edistämissäätiö etsii alan kannalta kehittäviä avustuskohteita Palokuntien SM-pilkki järjestetään 9.3.2013 Akaassa. Säätiöön voi lähettää hake muksia ympäri vuoden. Se tulee palvelemaan myös LänsiSaimaan kuntia. – En yhtään kyllä muista, kuinka paljon olen esimerkiksi kiroillut ohjelman teossa, Jani naurahtaa. Pääasiassa se on jakanut avustuksia opinnäytetöitä var ten. Palokuolemissa selvä kasvu. 1/2013 7 Lappeenrannan länsialueen saa vutettavuusongelmat poistuvat vuonna 2016. – Tavoitteeksi otin, että ainakaan en putoa ensimmäisenä, Jani hymyilee. helmikuutta MTV3-kanavalla alkava sarja pääsee käyntiin. EteläKarjalan pe lastuslaitokselle rakennetaan Lap peenrannan länsiosaan uusi sivu paloasema. Selviytyjät Suomi kuvattiin viime kesänä Malesiassa. Yksi Janin lapsista neuvoi esimerkiksi: ”Isä, älä sitten luota naisiin.” Perhekeskeinen mies on tatuoinut oman "leijonalauman" selkäänsä. Säätiön hallitus haluaa pu heenjohtaja Kari Lehtokankaan mukaan miettiä avustuskäytän töä uudelta pohjalta. Vuonna 2012 tulipaloissa kuo li 80 ihmistä, kun 67 meneh tyi paloissa vuonna 2011 ja 81 vuonna 2010. – Jaettavaa summaa voidaan tarkastella joko kokonaisuute na ja jakaa sitä pienempiin osiin. Nyt sitten katsotaan, miten Jani helmikuussa alkavassa tosi-tv-sarjassa pärjää. Appiukko puolestaan sanoi olevansa varma, että vävypoika pudotetaan kisasta ensimmäisenä. Palkintona on Suomen ensimmäinen Selviytyjä-titteli sekä 50 000 euroa. Palokuolemat sattuvat val taosaltaan asunnoissa. On selvää, että sääti ön avustus ei voi olla korvaamas sa julkista rahoitusta. Lisätie toja voi myös kysyä esimerkiksi hallituksen jäseniltä. Jani urheilee ja kuntoilee monipuolisesti. Rahoitettavat kohteet voivat olla myös pidempiaikaisia projekteja. Paloaseman miehitys tulee olemaan 1+3, ja Jani Pitkänen katseli vaimonsa kanssa kotona Selviytyjät-sarjan amerikkalaista versiota, jolloin vaimo loihe lausumaan, että ilmoittaa puolisonsa sarjan suomalaisversioon, jos sellainen alkaa. Yleisin yksittäinen syy tulipalokuolemiin näyttää jälleen olleen tupakointi. Asuinrakennusten palot py syivät vuonna 2012 suunnil leen samalla tasolla kuin vuot ta aiemmin, noin 3300:ssa. klo 20.05. SPEKin tavoit teena onkin asumisen ja ar jen turvallisuuden kehittämi nen. Ilmoittautuminen osoitteeseen viialan.vpk@palolaitos.inet.fi ja tarkemmat tiedot osoitteesta www.viialanvpk.com. Palosuojelun Edistämissäätiö on jo yli 60 vuoden ajan rahoitta nut pelastusalan erilaisia hank keita. Yli 65vuotiaiden osuus palokuo lemista oli noin kolmannes. Si vupaloaseman suunnittelu käyn nistyy vuonna 2014 ja se valmis tuu kesällä 2016. Ohjelmaan pyrki yli 8000 hakijaa, joista mukaan valikoitui 16 kilpailijaa. – Kameraryhmän kyllä tiedosti, mutta ei siihen kiinnittänyt huomiota. Jo takana olevaa kisakokemusta Pitkänen pitää mielenkiintoisena. Palosuojelun Edistämissäätiö jakaa vuosittain rahallista tukea jopa 70000 euroa. Helsingin entinen pelastusko mentaja Kari Lehtokangas esit tää myös, että pelastusjohtajat kokoontuessaan voisivat miet tiä hankkeita, joita Palosuojelun Edistämissäätiö voisi tukea. Vaimon peruste oli se, että kukaan ei kestä miestä, kun sillä on nälkä. Oma kotitalopaloissa kuolleita oli viime vuonna 42, kerrosta loissa 17 sekä rivi ja muissa pientaloissa 11. Siksi sää tiö voisi olla mukana myös esi merkiksi osarahoittajana suurem missa kehittämishankkeissa. Omaa temperamenttia mies sai pitää kurissa, sillä kilpailijat äänestivät toisiaan ja äänestystulos vaikutti jatkoon. Toiminnan painopistee nä on yli 65vuotiaiden ihmis ten asumisen paloturvallisuu den parantaminen. Televisio-ohjelman tekemiseen tottui hänen mukaansa nopeasti
Muutaman minuu tin päästä kuulin, kun ääni muuttui kellos sa. Vantaalta lähtenyttä palomesta ri Raimo Laaksoa musta savu tervehti Tuu sulanväylällä Ruskeasannan Shellin kohdal la, josta matkaa kohteeseen oli vielä kahdek san kilometriä. Tehtävä ei ollutkaan pelkkä automaat ti, Vantaalla päivystänyt palomestari Raimo Laakso sanoo. Ensimmäisenä hälytettyä pelastusyksikköä johtanut Ari Pukki näki jo etäältä, että koh teesta nousee ruskeankeltaista savua. Raju palo, järeä sammutus pukki. Automaattinen paloilmoitin hälytti tuusu lalaisesta teollisuuskiinteistöstä. ”O len ollut joissain hallipalossa aiem minkin, mutta tämä oli aika ra ju, Tuusulan höökin esimies Ari Pukki sanoo. – Kuulin Virvestä, että Tuusulan höö ki lähti automaatille. Virtanen alkoi or ganisoida vesihuoltoa, johon hälytettiin so pimuspalokunnat. – Palomiehet pelastivat kolme yritystä ja neljännestä irtaimiston. Lähem pänä selvisi, että rakennuksen eteläpääty pa laa täysillä. Automaatin ilmoittama palo vahvistui oikeaksi jo yksikön ollessa matkalla. 10 1/2013 Tuusulan hööki hälytettiin vasteen mukaisesti ainoana yksikkönä KOy Majavaportti -teollisuushallin automaatille. 20 minuutin kuluttua hälytyksestä tehtä vä laajennettiin edelleen komppanialähdöksi. Tietojen täsmennyttyä päivystävä palo päällikkö Jarmo Kivistö oli käskenyt myös Hyvinkäällä päivystävän palomestarin Kari Virtasen tilannepaikalle tukemaan palomes tari Laakson johtamista. Hälytyksen sai kunnassa päivystävä KeskiUudenmaan pelastuslaitoksen hööki. Häly tysil moi tus Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Sauvo Jylhä/Keski-Uusimaa, Jari Hartikainen, Kimmo Kaisto Ari Pukin johtama pelastusyksikkö aloitti sammuttamisen heti järeällä suihkulla.. Kolme minuuttia automaattihälytykses tä yhden yksikön tehtävä muuttui joukkue lähdöksi. – Kun olimme vielä matkalla, tehtävä muuttui rakennuspaloksi, Ari Pukki kertoo
Palomiehet vetivät ne pumppukärryillä ulos rakennuksesta. Kun säiliöautoja saatiin paikalle, yhdes tä tehtiin maahan asetettu vesitykkiselvitys. – Selvityksen ja sammutuksen aikana si sällä räjähti seitsemän tai kahdeksan kertaa. Vesikat kon aikana palo yltyi ja levisi, Pukki sanoo. Pienemmän toimistosiiven sammutus ta hoidettiin kaistalla kolme. Hän oli tehnyt siellä palotarkastuksen viikkoa ennen paloa. Sisään palavaan tilaan ei ollut siinä vai heessa mitään asiaa. Sortuneessa tilassa pai neastian vaarattomaksi tekeminen arvioitiin kuitenkin niin vaaralliseksi, että siitä luovut tiin, Laakso sanoo. 1/2013 11 Tuttu kohde, järeä suihku Kohde oli Laaksolle tuttu, hän oli palotar kastanut sen viikkoa ennen paloa. Vantaan Havukoskel ta tulleet pelastajat tutkivat tilat, eikä ketään ollut sisällä. – Selvitin poliisin TEPOryhmältä, että voidaanko sortumien alla olevat pullot am pua vaarattomiksi. Pohjapintaalaltaan 2195neliöi sen teollisuushallin yli kymmenestä yrityk sestä voitiin kuitenkin pelastaa irtaimistoa, vaikka tuli toisessa päässä riehuikin. Osa palomiehistä etsi vesiposteja ja toiset tiedustelivat, mut ta odotteluksi se paljolti meni, Pukki sanoo. – Tiesin, että kohteessa on vaarallisia ainei ta, ja missä niitä säilytetään. Sammutusta haittasi koko ajan vesikatkot, jolloin palomiehet olivat melko voimattomia. Tuusulan paloasemalta ensimmäisenä pa lavan teollisuushallin luokse ehtinyt pelas tusyksikkö aloitti sammutuksen järeällä työ suihkulla. Laakso varoitti pelastajia työskentelemäs tä avonaisten ovien läheisyydessä, koska siel tä saattaisi räjähtelyn yhteydessä lentää ulos heitteitä. – Alkuvaiheessa palo meinattiin saada jo aisoihin, mutta vesi loppui kesken. Pohjoisesta saapunut palomestari Kari Virtanen mobilisoi alueen säiliöautot ja hoiti lisävettä paikalle kaistalla kaksi. Vaarallisia ainei ta ei ollut erityisen paljon eivätkä ne olleet pahimmasta päästä; 300 kiloa ammoniakkia, 500 litraa fluorisoivaa kylmäainetta ja 100 lit raa mineraaliöljyä. Palomestari Laakso mää räsi rakennuksen pienemmän siiven, johon vielä oli mahdollista mennä, tutkittavaksi, et tä onko ihmisiä sisällä. Sellaisella tahdilla vettä ei kuitenkaan kohteeseen saa tu, mitä käytössä olleet järeät vesisuihkut ja vesitykit imivät. Se annettiin polii sin tehtäväksi. Tiesin myös heti minkä lainen rakennus on kyseessä, Laakso sanoo. Suurimmaksi vaaraksi muodostui palosta syntynyt savu, joka nosti korkean savupatsaan ja alkoi liikkua maan pintaa myöten itään päin, kohti Keravan kaupunkia. Savun takia hätätiedote Vaaralliset aineet eivät olleet palavassa tilas sa. Palomies Timo Hurri petasi nostolava-auton korkealle, jotta puomi ylettyi mahdollisimman pitkälle katolle.. Laakso antoi savun takia hä Kohde oli tuttu palomestari Raimo Laaksolle. Palon etenemistä katkaistiin palon viereisis sä sisätiloissa ja kattoa sammuttaen kaistalla yksi. Kun paikalle saatiin useita säiliöautoja, ve si alkoi riittää paremmin. Ihmisiä oli varoitettava. Seuraavat saatiin tankattua jo lä hempänä, mutta lähimpiä vesipostikarttaan merkittyjä vesiasemia ei löytynyt. Palo näytti tältä, kun ensimmäinen yksikkö saapui palopaikalle. Palomes tari Laakso ihmettelikin, että miksi paikalla ei ollut vesiasemaa, vaikka alue oli vasta hil jattain rakennettu. Ensimmäisenä tyh jentynyt säiliöauto tankattiin Tuusulan pa loasemalla. En tiedä mitä ne olivat, paineastioita ilmei sesti, Pukki kertoo. – Vesikatkojen aikana ei voinut kun miet tiä fiksuja vaihtoehtoja, joita siinä tilantees sa oli aika vähän tarjolla
Sammutet tavaa jäi enää sammutusraivaajille. Palo mies Seppo Nieminen lähti HelsinkiVantaan lentokentältä Tuusulaan sammutustehtävää varten. Panther sammutti palon Paikalle pyydettiin virkaapuna Finavian pe lastuspalvelun Rosenbauer Panther säiliö auto HelsinkiVantaan lentoasemalta. – Avasimme aina hallin oven kerrallaan ja selvitimme missä kohdassa on väliseinä. Se puri alumiiniver hoiluun hyvin. Tykki on niin voimakas, että se oli si voinut kaataa tai repiä peltiseinän, joten ei se ihmisellekään hyvää tee, Nieminen sanoo. vesitykki puskurilla 1000 l/min . Levyjen irtoilu haluttiin estää, jotta palokaa sut eivät leviäisi, Kivekäs kertoo. Rakennuksen eteläpäähän pe dattuun nostolavaan ei saatu vettä ensim mäiseen tuntiin, Pelastuskeskuksen höökin esimies Jari Kivekäs sanoo. Rakennuksen peltivillapelti rakenne pi ti yllättävän hyvin tulipaloa. Hänellä oli koriorjanaan eli apumiehe nä toinen nostolavakuljettaja Hannu Lehikoinen. – Aluksi oli jonkin verran vesikatkoja, mutta sitten kun meidät priorisoitiin ve denjakelussa ykköseksi, niin vettä alkoi riit tää paremmin, tosin vesikatkoja tuli siltikin, Hurri sanoo. – Ennen sammutusiskua oli varmistuttava ettei kukaan ole sammutustöissä iskettävässä kohteessa tai edes sitä rajoittavan peltiseinän takana. Samalla leviämistä seurattiin rakennuksen sisällä. Toinen nostolava oli pedattu länsipuolelle rakennuksen keskivaiheille. Kun teräs väsyi lämmöstä ja muutti muoto aan, se pullautti seinälevyjä pois paikoiltaan. Pantherin yksi vesi ja vaahtoisku sammut ti isoimmat palopesäkkeet, minkä jälkeen Niemisen tehtävä oli suoritettu. Kun saimme katon sammumaan, niin tykitimme vettä säännös tellen myös savuavista savunpoistoluukuista sisään rakennukseen palokohteen suuntaan, Hurri kertoo. tätiedotteen, jonka hätäkeskus välitti Ylelle. 950:n tai 1500 litran vaahtosäiliö . 12 1/2013 Finavian palomies Seppo Nieminen varmisti ennen sammutusta, etteivät pelastajat työskentele lähellä paloa. – Kun saimme käsityksen siitä, että seinät pitävät hyvin paloa, keskityimme ylhäältä päin sammuttamiseen, Kivekäs sanoo. – Vettä oli käytettävissä niin vähän, että pi ti miettiä kummasta on enemmän hyötyä ra joittaa paloa nostolavasta katolle suihkutta en vain maatasosta palopesäkkeeseen suih kuttamalla. Jäähdytimme rakennuksen teräksistä runkoa. Vantaan Pelastuskeskuksesta tulleen pelas tusyksikön tehtävänä oli katkaista palon le viäminen. ampumasektori 180 astetta . Lukossa olevista hallin nostoovista murtauduttiin sisään moottorisahalla, jos sa oli kovametalliterä. Apuna siinä oli Vantaan Pelastus keskuksessa päivystänyt ja Järvenpään palo aseman nostolavaauto. pumppu 6000 l/min Pantherin kynnet Häly tysil moi tus. Sen sijaan pikinen katto paloi. Murtautuessaan ovista sisään palomiehet pelastivat samalla irtaimistoa. – Kohteessa oli niin paljon romua lattial la, että yhden säiliön vesi ja vaahto eivät riit täneet sammuttamaan ihan kaikkea, Niemi nen kertoo. 1-, 3ja 6-prosenttista vaahtoa . Rosenbauer Panther -säiliöauton vesitykki voi kaataa tai repiä peltiseinän. Rakennuksessa ei ol lut ullakko tai välipohjatilaa, joten läpilyön tiputkia tai ullakon katkaisua ei tarvittu. – Sammutuksen aikana räjähteli varsinai sen palokohteen alueella. Hän ajoi korilla katon päällä sektoria ja Lehikoinen suihkutti vesitykillä pikikattoa pimeäksi. vesitykki katolla 5000 l/min . sammutusetäisyys 50 metriä . 8000:n tai 12000 litran vesisäiliä . – Petasin auton korkealle, jotta varmas ti yletymme mahdollisimman pitkälle ka ton päälle, nostolavaauton kuljettaja Timo Hurri sanoo. Palomiehet pelastivat kolmanneksen ra kennuksesta: kolmen yritykset tilat ja nel Raskas säiliöauto
Laakso sanoo, et tä aluepelastuslaitos näytti kyntensä. Tutustu oman yksikkösi vedentuottoon ja sammutuskalustoon! Jälkiviisaana Raimo Laakso toteaa, että Helsingin pelastuslaitoksen johtokeskusyksikkö olisi ehdottomasti pitänyt pyytää paikalle. Paikan päällä pelastus laitoksen yksiköistä oli edelleen päivystävä palomestari sekä Järvenpään hööki. Puolenpäivän aikaan, kun käynnissä oli jälkiraivaus, palomestariksi tilannepaikalle vaihtui Juha Rajala. Tosin poliisin ja pelastuslai toksen palontutkinta jatkoi työtään tapahtu man selvittämiseksi. So pimuspalokuntalaiset työskentelivät lisävesi huollossa. Paikalle saatiin nopeasti riittävästi palomiehiä. . 1,5”-suihkuputki 500 l/min . Muun muassa media, kun tien johtajat, päiväkodit ja yritykset halusi vat tietoja. Paikalle tarvittiin raivauskoneita, nosturi, kuormaautoja ja purkukoura, joka pyydet tiin ItäUudeltamaalta. Vesi loppuu äkkiä. Paikka luovutettiin omis tajalle aamulla. Mieti tätä! Pantherin vesitykin kertatuotto oli riittävä, palo nöyrtyi yhdellä säiliöllisellä vettä ja vaahtoa.. Niil lä vahvuuksilla palo saatiin sammumaan. Palomestarin kiireet ei vät kuitenkaan vähentyneet. PEL JOKE hoiti muun muassa lisäresurssit, ei kä TOJE:n tarvinnut tehdä sitä tilannepai kalta. Jälkiviisaana Raimo Laakso toteaa, että Helsingin pelastuslaitoksen johtokeskusyk sikkö olisi ehdottomasti pitänyt pyytää pai kalle. 1/2013 13 jän yrityksen irtaimiston. Kaikki tilannepaikalla johtavat viranomaiset olisivat päässeet saman pöydän ääreen, minkä mer kitystä ei voi koskaan liiaksi korostaa. Sopimuspalokuntalaiset sam muttivat raivauksen seasta ilmaantuneita pa lopesäkkeitä samalla kun koneet purkivat hallia palon jäljiltä. Oman purkukou ran varsi oli tehtävään liian lyhyt. pumppu 2400 l/min . Kuinka kauan vesi riittää. – Jätkät painoivat hommia vaarallisessa ti lanteessa itseään säästämättä, siitä kiitos ko ko porukalle, Laakso sanoo. Kiinteistön toimijat hakivat pitkin päivää palosta pelastettuja tavaroita pois ta pahtumapaikalta. 3”-suihkuputki 950 l/min . Lopulta paikalle pyydettiin yksityisen toimijan järeä purkukoura, jota liikutti telaketjuvetoinen kaivinkone. Suihkuputki voi olla 200 l/min tehokkaampi. kattotykki 4500 l/min (huom! pumpun teho) . . Hänen mukaansa pelastushenkilöstön työn lisäksi rakennuksen ja irtaimiston pe lastumisessa auttoi rakenteellinen paloneh käisy. Rakennukseen oli esitetty rakennus hetkellä pykäliä tehokkaampaa paloosas tointia, mikä siihen oli tehtykin. säiliöauton vesisäiliö 10000 litraa . Tulipalopaikka luovutettiin vartioinnista ja eristämisestä huolehtivan Puolustusvoimien virkaapuosaston haltuun illalla klo 22.30, jolloin pelastustyöntekijät poistuivat koh teesta. irtonainen vesitykki 2000 l/min . Pelastusyksikössä vettä on vain neljännes säiliöauton vesimäärästä. – Kännykkä soi taukoamatta, puheluita kesti neljä tuntia. Se olisi tuonut tehoa toimintaalueen johtoelimen (TOJE) työskentelyyn. Laakso kiittelee Vantaan Pelastuskeskuk seen perustetusta pelastustoimen johtokes kusta (PELJOKE) saamastaan tuesta
Finavian palomies Seppo Nieminen pohti palon jälkeen, että olisiko vesitykki ajanut saman asian puoliteholla. Myös vesitykki on hie man tehokkaampi. Tällöin sammutusiskusta olisi tullut pitempikestoi nen. Tällöin sammutusaika olisi kaksinkertaistunut.. Parempaan sammutuste hoon päästään yli tuplasti tehokkaamman pumpun ansiosta. Majavatien palon jälkeen Nieminen poh ti, että olisiko kannattanut käyttää tykin ve simäärän puolittavaa ominaisuutta. Yhdellä lentoaseman paloase malla on mahdollista pikatankata auto. 14 1/2013 M ajavatien sammutukseen pyydet tiin virkaapua Finavian pelastus palvelusta, jonka raskaat Rosen bauer Panther säiliöautot ovat näyttäneet kyntensä jo aiemminkin monessa palossa HelsinkiVantaan lentokenttäalueen ulko puolella. Häly tysil moi tus Pantherit virka-apuun Pelastuspalvelun Rosenbauer Panther säi liöauton vesitykki pystyy tehokkaisiin vesi ja vaahtoiskuihin, joissa vesi ja vaahtomää rä on merkittävästi pelastuslaitoksen kalus toa tehokkaampi. – Pantherissa on katto ja puskuritykki. – Melkein aina pystymme lähettämään 1–2 säiliöautoa kentän ulkopuolelle avuksi. Siel lä säiliö voidaan täyttää katolla olevan yhteen kautta 3–4 minuutissa, Heikura kertoo. Ajoneuvoa voidaan liikuttaa sammutuk sen aikana ja siinä on omasuojausjärjestelmä, jolla voidaan tehdä autoa suojaava vaahdo tus, jos maahan päässyt polttoaine uhkaa le vitä auton alle. Pikatankkaus 3–4 minuutissa – Pantheria kannattaakin käyttää nimen omaan vesitykkinä sen tehon ansiosta ja sitä voidaan tankata yhtä aikaa neljällä 76milli sellä letkulla. – Vertailemme kokemuksiamme, mutta vertailu on vaikeaa, koska tilanteet ovat niin erilaisia. Läh demme virkaavuksi, kun toimivaltainen vi ranomainen pyytää, Finavian pelastuspalve lun paloesimies Jarkko Heikura sanoo. Pantherit ovat parhaimmillaan sil loin, kun voimakkaan palon korkea kuu muus pitää saada nopeasti alas ja vaahto jää peittämään ja vaikuttamaan sammutetul le alueelle, palomies Seppo Nieminen sanoo. Pumpun teho on mitoitettu siten, että mo lempia tykkejä voidaan käyttää maksimite hoilla yhtä aikaa, Heikura sanoo. Palomiehet pitävät lentokentän ul kopuolelle suuntautuvia tehtäviä mielenkiin toisina, sillä niissä näkee kaluston oikean sammutustehon
Se oli meille ihan uutta, Ulla Nikkanen Jokelan VPK:n naisosastosta sanoo. Naisosasto maksaa rahat heti takaisin ja laskuttaa sitten pelastuslaitosta. Hänen isänsä oli perustamassa Tikkurilan VPK:ta. Vantaan palokuntanaiset ry:n varasto on Havukosken paloasemalla. Keitto keitettiin ja leivät tehtiin paloasemalla valmiiksi ja pakattiin lämpöastioihin kuljetusta varten. 1/2013 15 Sammutuksen jäljiltä kohteeseen jäi palosta evakuoituja paineastioita. Hän on tehnyt vpk-muonitusta koko ikänsä. Tikkurilan VPK:n naisosaston Pirkko Nieppo pyydettiin Pelastuskeskukseen hoitamaan pelastustoiminnan johtokeskuksen muonitusta. – Tämä oli hyvin rutiiniluontoinen tehtävä meille, olemme olleet paljon näissä mukana ja muonitukset menevät vanhan kaavan mukaan. Ennen poistumista Laakso välitti tiedon Puolustusvoimista saapuneen joukkueen johtajalle, että eristyksessä riittää aseeton vartiointi. Tilannepaikalla meille osoitetaan aina paikka, missä voimme tehdä muonituksen. – Pelastuskeskuksesta tultiin autolla hakemaan minut kotoa. Hän kertoo, että tilannepaikalla huomio keskittyy aina ruoan laittoon ja jakoon, itse onnettomuutta ei juurikaan ehdi seurata. Kiitosta saamme aina ja se riittää palkkioksi, Ulla Nikkanen sanoo. Siihen kaiteelle asettelimme ruoat tarjolle, Ulla Nikkanen sanoo. – Olin silloin nuori tyttö ja postinkantaja sanoi, että tule kanssani laittamaan kahvia palomiehille, Ulla Nikkanen kertoo. – Pelastuskeskukseenkin pitää lämmin ruoka valmistaa muualla, sillä vaikka siellä on muuten hyvä keittiö, niin keittomahdollisuutta ei ole. Naiset lähtivät kauppaan ja paloasemalle valmistamaan ruokaa. Sitten mentiin kauppaan. Siksi palomestari Raimo Laakso pyysi paikalle virka-apuna Puolustusvoimat. Tällä kertaa käytössäni oli maksulaput, eikä tarvinnut käyttää omaa rahaa. Tällä kertaa muonitus piti sisällään voileipäkahvien valmistamisen, Pirkko Nieppo sanoo. Tällä kertaa paikka löytyi viereisen tavaratalon pihassa myynnissä olevasta hirsimökistä. Keikan tullen ostamme tuoretuotteita, kuivamuonaa ja säilyvää tavaraa on varastossa, Pirkko Nieppo kertoo. Tarvikkeet he ostavat paikallisesta kaupasta tilille. Muonittaja noudettiin kotoa Muonitushälytys tekstiviestillä Puolustusvoimat virka-apuna 1/2013 15. Hyrylän varuskunta-alueella harjoitellut joukkue saapuikin kahdella Pasi-ajoneuvolla nopeasti paikalle. Varusmiehet ottivat paikkansa ja aloittivat työn. – Saimme ensimmäistä kertaa kännyköihimme muonitushälytystekstiviestit. Hän oli ensimmäisen kerran muonituksessa mukana, kun Jokelan kirkko paloi 1960-luvulla. Alueen eristykseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli pitää keittää ruokaa, sekin tehdään Havukoskella ja siirretään sieltä lämpöastioissa kohteeseen. Varusmiehet jatkoivat eristystä ilman rynnäkkökiväärejä. Yleensä maksamme muonitustarpeet omilla rahoillamme
Järeä sammutus on päättynyt. Käynnissä sammutusraivaus.. 16 1/2013 Häly tysil moi tus 16 1/2013 Timo Hurri valmistelee nostolava-auton vesisyöttöä, jotta sammutus katolla voi alkaa
Toisessa kerroksessa oli 639 m2:n toimisto. Tämä osoittaa sen, että ei ole ollut perusteetonta ohjata suunnittelua tähän suuntaan, että eri käyttäjien tilat osastoidaan toisistaan. Oranssilla olevat ylimääräiset osastoinnit rajoittivat paloa. Koko rakennus kärsi eri asteisista paloja savuvahingoista, mutta osastointien ja onnistuneen pelastustyön takia pohjoispäädyn yritysten irtaimisto pelastui. Osastoinneilla voidaan katsoa olleen myös merkitystä onnistuneen pelastustyön mahdollistamiseen. Tällaisessa tilassa vuokralaiset vaihtuvat useastikin. – Olemme ”myyneet” tätä ideaa reilun viiden vuoden ajan tällaisten hallien rakennuttajille. Ku va : Pe te r Ba ng e. Perustelemme ylimääräisiä osastointeja sillä, että tila on jatkossa helpompi vuokrata kenelle tahansa, kun se on riittävästi osastoitu. Minimivaatimuksena olisi ollut vain lyhyemmän liiketilasiiven ja toisen kerroksen toimistotilojen osastointi käyttötavan takia. 1/2013 17 Palanut rakennus oli L-kirjaimen muotoinen, osittain kaksikerroksinen P2-paloluokan tuotantoja varastorakennus. = Lain edellyttämä käyttötapaosastointi = 30 minuutin ylimääräinen osastointi = Alkupalo A A Rakennuttajalle myytiin palonkestoa Majavaportin pohja piirros maatasossa. – Mikäli 30 minuutin palo-osastointeja ei olisi tehty, olisi raju palo todennäköisesti levinnyt koko rakennukseen erittäin nopeasti, paloinsinööri Piia Piekkari sanoo. Palotarkastaja oli ehdottanut rakennuslupavaiheessa, että jokainen teollisuushallin noin kymmenestä tilasta osastoidaan 30 minuuttia paloa kestäväksi, koska rakennusta oltiin suunnittelemassa usealle käyttäjälle ja tarkat käyttötavat eivät olleet vielä tiedossa. Rakennus oli suojattu paloilmoittimella. Hänen mukaan joskus asiakkaan kanssa joutuu vähän vääntämäänkin asiasta, mutta koska kuntien rakennusvalvonnat ovat enimmäkseen pelastuslaitoksen kanssa samoilla linjoilla, on rakennuttaja helpompi saada vakuuttuneeksi asian tärkeydestä. Lisäksi näissä kohteissa palotarkastusväli voi olla myös harva, Piekkari sanoo. Ensimmäisen kerroksen pinta-ala oli 2195 m2, se jakautui noin 1800 m2:n työtiloihin ja 400 m2:n liiketiloihin
Tilanne oli täysin eri kuin istua tilannepaikalla johtoyksikössä, Koivu kertoo. Muun muassa näiden ja muiden ennalta laadittujen kriteerien sekä ohjeen mukaan perustamme PEL-JOKE:n Keski-Uudellamaalla, Kivistö sanoo. Kivistö soitti nopeasti takaisin ja käski valmistautua perustamaan pelastustoimen johtokeskuksen (PEL-JOKE) sekä tukea tilannepaikkaa. – Kävi kovin nopeasti selväksi, että on syytä varautua pitkäaikaiseen paloon. Koivu lähetti päivystävälle päällikölle Jarmo Kivistölle tekstiviestin, että voi aloittaa työt, jos tilanne niin vaatii. Keski-Uudellamaalla PEL-JOKE perustetaan Vantaan Pelastuskeskukseen, missä sille on sitä varten varatut tilat. Kohteessa olevat kemikaalit ja palon rajuus kertoivat siitä, päivystävä päällikkö Jarmo Kivistö sanoo. Palomestari Ari Koivu työskenteli PELJOKE:ssa tilannepäällikkönä. Ongelmana oli se, että meillä ei ole varahöökejä riittävästi miehitettäväksi päivittäistilanteita varten, Leppioja sanoo. Kello oli niin vähän, että harvat päivähenkilöstöstä olivat tulleet vielä töihin. Yli kymmenen kilometrin päässä palavan teollisuushallin savut näkyivät Vantaan tilannekeskukseen asti. – Yleensä isoissa paloissa on kova paine joko tiedottaa vaarasta alueen ihmisille tai tapahtuneesta medialle, toisaalta samanaikaisesti tapahtuu päivittäisonnettomuuksia, jotka myös on hoidettava. Se poiki muutamassa minuutissa satoja puheluita hätäkeskukseen. Kaikki halusivat tietää kuinka vaarallista savu on ja mitä pitää tehdä. Kalustohalli oli tyhjä ja ensihoitajat kertoivat isosta palosta Tuusulassa. Hänen tehtävänsä oli päivittää tilannekuvaa toiminta-alueelta. Ennen kello yhdeksää PEL-JOKE:n käytössä oli kolme operatiivista työtä tekevää palomestaria sekä seitsemän päivähenkilöstöstä tullutta tukihenkilöä. Operaatiopäällikkönä PEL-JOKE:ssa Tilannepäällikkönä PELJOKE:ssa. Koivu käveli tilannekeskukseen, jossa hälytyspäivystäjä käski tarkistamaan tilanteen ikkunasta. Koivu selvitti lentoaseman pelastuspalvelun säiliöauton käytettävyyden, varasi sen valmiuteen ja tarjosi sitä tilannepaikalle. Hän käski Koivun perustamaan PEL-JOKE:n kello 7.49, kun tehtävä oli laajentunut komppanialähdöksi. Työ imaisi mukaansa ja Koivu havahtui puoli yhdentoista aikaan, että on vielä siviilivaatteisiin sonnustautunut. Sovimme yhdessä, että vaaramerkkiä ei anneta. Tilannepäällikön tehtävään kuuluu ohjeen mukaan ylläpitää toiminta-alueen ja muun ympäristön tilannekuvaa kaikkien toimintojen osalta. Leppioja vastasi miehistöja kalustoresursseista. Koivu keskittyi keikkaan tarjoamalla tukea tilannepaikalla johtavalle palomestari Raimo Laaksolle. – Käytin karttapohjaa, kuuntelin radiokeskusteluja, pyysin tilannepaikalta raportteja ja tarkkailin sääennustetta, mutta työtä haittasi, kun joutui vastaamaan useisiin tilanteesta siviileiltä tulleisiin puheluihin, Koivu sanoo. Sitten hätäkeskus kysyi, että annetaanko yleinen vaaramerkki. Soitin väestöä paikanpäällä varoittavalle poliisille ja neuvottelin tilanteesta. Miehistön kannalta tulipalo sattui hyvään aikaan, vuoronvaihto jäi keikan alle, joten käytettävissä oli kaksi työvuoroa. 18 1/2013 18 1/2013 Häly tysil moi tus Häly tysil moi tus Palomestari Ari Koivu tuli puoli kahdeksan aikaan aamulla päivävuoroon. Operaatiopäällikön tehtävään kuuluu ohjeen mukaan vastata yhdessä hätäkeskuksen kanssa pelastuslaitoksen resursseista ja valmiudesta. PEL-JOKE tulessa Palomestari Tommi Leppioja työskenteli PELJOKE:ssa operaatiopäällikkönä. Tilanne ei vaatinut sitä ja uskoimme, että siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, Koivu kertoo. – Kun Laakso soitti toiminta-alueelta ja pyysi jotain, niin hoidin sen hänelle. Ajoittainen tilannepaikan tukeminen oli hankalaa, kun Koivulle välitettiin puheluja muun muassa päiväkodeista, kouluista ja tavarataloista. Vaihtomiehet keikkapaikalle menivät miehistönkuljetusautoilla. – Olen kerran ollut tilanteessa, jossa väestöhälyttimen koesoitto tehtiin vahingossa laajalla alueella ja epätavalliseen aikaan. – Olin ensimmäistä kertaa pelastustoimen johtokeskuksessa sen perustamisvaiheessa mukana
11.40 Keski-Uudenmaan kuntien johtoryhmille lähetetty tieto uudesta viranomaistiedotteesta tekstiviestillä. Annettiin myös ohje ottaa yhteyttä ympäristövirastoon maaperään ja sadevesikaivoihin sammutusvedestä jäävien jäämien tutkimisesta. 8.07 Tilannekeskus pyytää kohteeseen sähkömiehen. 8.44 Kolme henkilöä asetettiin hoitamaan huoltotehtäviä. 10.12 Vantaan Havukosken ja Pelastuskeskuksen paloasemilta määrättiin palomiehet tilannepaikalle. 9.44 Annettiin ohjeet päiväkodille (2) omakohtaisesta suojautumisesta. 12.45 Ilmoitettuun Tuusulan kunnan johtoryhmälle, että alueen rajoitukset on poistettu. 9.16 P20 päätti selvitystyön jälkeen, ettei yleistä vaaramerkkiä anneta. Yhteyshenkilölle asetettiin avustaja ja Tuusulan kunnan tilannepäiväkirjaa ryhdyttiin täyttäamään. 8.51 Pohjoiselle alueelle työvuoroon tuleva päivystävä palomestari hälytetään PEL-JOKE:en. 10.56 Myrkytystietokeskus tiedusteli tilanteesta. 10.09 Tuusulan ja Keravan paloasemien palomiehet määrättiin vaihtoon asemalle. 10.49 Tilannepaikalle pyydetään kauhakuormaaja ja kaksi kuorma-autoa. 7.24 Ilmoitettiin, että kohteessa räjähtelee. 8.45 Tuusulan alueen palotarkastaja asetetaan Tuusulan kunnan johtoryhmän yhteyshenkilöksi. 9.00 PEL-JOKE:n edellyttämät henkilöt: pelastustoimen johtaja, operaatiopäällikkö, tilannepäällikkö sekä yhden henkilön vahvennus tilannekeskukseen ovat koossa Pelastuskeskuksessa. 10.56 Tuusulan kunnanjohtajalle annettiin tilanne tiedot ja ohjeet jatkon varalta. 10.41 Puolustusvoimilta pyydetään tilannepaikalta suullisesti virka-apua vartiointija eristystehtävää varten. Minuutti minuutilta. 10.44 Annettiin ohjeita Keravan kaupungin turvallisuuspäällikölle. 11.35 Viranomaistiedote lähetettiin Peijaksen sairaalan sekä Tuusulan ja Keravan terveyskeskuksiin. 9.25 Ilmoitetaan onnettomuudesta sisäministeriön päivystäjälle. 1/2013 19 T ilannekeskus aloittaa tehtävän seuraamisen heti hälytyksen tultua. 8.00 Lähetettiin ensimmäinen mediatiedote. 7.20 Tiedettiin, että kohteessa olevat vaaralliset aineet ja niiden määrät. 9.41 Palontutkinta hälytettiin kohteeseen. Pelastusjohtaja otti tehtäväkseen pitää kuntien johtajat ajan tasalla. Tilannekeskus lähettää pelastuslaitoksen johtoryhmälle tekstiviestillä tiedon PEL-JOKE:n perustamisesta. Tilannekeskus pitää tilannepäiväkirjaa, josta suurin osa alla olevista tiedoista on poimittu. 10.24 Vantaan Vantaankosken paloaseman henkilöstö käsketään valmiussiirtona Pelastuskeskukseen. 10.15 Tuusulan kunnan johtoryhmälle annettiin ohjeet muuttaa verkkosivuilla olevaa ohjetta. Asemalle tilannepaikalta palaavaa henkilöstöä kiellettiin poistumasta ilman lupaa. 8.13 Hälytettiin vapaavuorossa olevat palomestarit. 9.29 Pelastusjohtaja (P10) hälytettiin kohteeseen. 10.26 Lähetettiin uusi mediatiedote. 10.01 Tilattiin kohteeseen nosturi. 9.20 Pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö saapuivat PELJOKE:en. 12.28 Tulipalossa olleiden räjähtämättömien kaasupullojen käsittelystä sovittiin poliisin TEPO-ryhmän kanssa. 10.22 Perhepäivähoitajia ja lapsia evakuoidaan turvallisempaan paikkaan. 8.32 Tuusulan veden edustaja hälytetty kohteeseen. 8.58 Jokelan ja Tikkurilan VPK:n naiset hälytettiin muonitustehtävään. 12.40 PEL-JOKE puretaan. 7.39 Tilannekeskus lähettää Tuusulan kunnan johdolle ja pelastuslaitoksen johdolle tekstiviestit tapahtuneesta. 8.21 Lähetettiin enemmän tiedotusvälineitä kattava mediatiedote. 8.14 Tiedotettiin Suomen ympäristökeskukselle (SYKE) tapahtuneesta. 10.50 PEL-JOKE vahvistaa virka-apupyynnön Puolustusvoimille faxilla. 8.00 Annettiin ohjeet päiväkodille (1) omakohtaisesta suojautumisesta. 7.23 Tilannekeskus ilmoitti tilanteesta päivystävälle päällikölle (P20). 10.05 Tilattiin kohteeseen toinen nosturi. 9.41 Pelastuslaitoksen kuntien johtoryhmille lähetetään tekstiviesti tapahtuneesta. 8.56 Annettiin Tuusulan kunnan johdolle ohjeet väestön suojautumisesta ja evakuoimisesta. 11.30 Hätätiedote perutaan. 9.01 Lentoaseman pelastuspalvelun Rosenbauer Panher -säiliöauto määrättiin virka-apuna kohteeseen. 9.24 Tuusulan kunta ilmoittaa, että kaksi kohdetta on evakuoidaan. 7.49 P20 käski perustaa pelastustoiminnan johtokeskuksen (PEL-JOKE). Kun Pelastustoimen johtokeskus (PELJOKE) perustetaan, sillä on käytössä Tilannekeskuksen päivittämät tiedot. 1/2013 19 7.17 Hätäkeskus hälyttää RKU 501:n automaattisen paloilmoittimen perusteella
20 1/2013 Häly tysil moi tus 20 1/2013 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Hannu Kuhanen selvitti Majavaportin pelastustöihin liittyvän johtokeskustyöskentelyn.
Pelastuslaitoksella on PELJOKEtoimin nasta ohje. Hänen mukaansa pelastuslaitoksen ja kun tien yhteistoimintaa pitää parantaa. Kuhanen sanoo, että tiedonkulun hallin ta on priorisoitava aina tärkeäksi asiaksi, sil lä tiedon tarvitsijoita on yleensä monia. Tässä tapauksessa Tuusulan kuntaan tiedotettiin nopeasti, mutta mui hinkin kuntiin ja kaupunkeihin olisi pitänyt välittää samat viestit kuin Tuusulaan. Onnettomuustilanteissa tarvitaan hyvää tiedottamista. Siitä pitää voida muodostaa tilannekuva, arvio tilanteen kehittymisestä ja varautua tehtävän vaatimiin toimenpiteisiin. Kuhasen mukaan onnettomuuskunnan Tuusulan ja pelastuslaitoksen välillä tiedot taminen toimi kuitenkin hyvin. Jotta niistä olisi hyötyä, niitä pitäisi osa ta käyttää ja osaaminen edellyttää koulutus ta ja jatkuvaa harjoittelua, Kuhanen sanoo. Sieltä pidettiin yhteyttä PEL-JOKE:en hyvin ja tarkasti. – Pelastuslaitoksella on hyvä tiedottamisvä line, tilannepäiväkirja, jolla kuntiinkin voi daan pitää yhteyttä reaaliajassa, mutta sen käyttö ei vielä kaikilla osapuolilla ollut hal linnassa. Samalla Kivistö painottaa, ettei tarkoita, että PEL-JOKE tulisi miehittää pelkästään operatiivisella väellä, vaan monipuolista osaamista ja pelastusalueen tuntemusta tarvitaan. Tilannekuvan selvittämiseksi on käytös sä sekä nyrkkisääntöjä että tietokoneohjel mia. Onnettomuudesta kertova tieto olisi herkemmin jaettava myös muuallekin kuin onnettomuuskuntaan. – PELJOKE:n tehtäviin saatiin nopeasti kokeneita palomestareita vahvistettuna päi vähenkilökunnalla. Pie nestäkin pelastustehtävästä voi kehkeytyä tie dottamisen suuronnettomuus. Voisi olla jopa järkevää, ettei pelastustoiminnan johtaja vastaisi puhelimeen ollenkaan, vaan hänen puhelimensa olisi assistentilla, Kivistö pohtii. Muutoin PEL-JOKE:n työskentely voi olla jopa tilanteen kannalta haitallista, Kivistö sanoo. Lähtökohdat työskente lyyn olivat hyvät. Kunnilla on käytössä paljon resursseja, joita voidaan hyödyntää onnettomuustilanteissa. Siksi se kä pelastuslaitoksen että kuntien on paran nettava tietämystä toisistaan. Majavatien palossa PELJOKE perustettiin ohjeajassa, minkä pitää tapahtua virkaaika na 30 minuutissa ja virkaajan ulkopuolella 90 minuutissa perustamispäätöksestä. Aiemmin jokaisessa paloautossa oli ko mentokaiutin, jolla voitiin jakaa tietoa ka tolla olevan kovaäänisen kautta. Saaduista tiedoista pystyttiin muodostamaan tilannekuva ja arvioimaan tilanteen eteneminen. Tehokas työskentely edellyttää peruskoulutusta ja säännöllistä harjoittelua. – Itse pelastustoiminnan johtajan roolissa otin hieman liikaa puheluja vastaan ja jäin jaarittelemaan ei-akuuteista asioista. Pelastuslai tos sai käyttöönsä kunnan johtoryhmän te kemät muistiot nopeasti. Kivistö kiittelee toiminta-alueella ja TOJE:ssa tehtyä työtä. – Huomasimme, että meidän on entistä tarkemmin paneuduttava siihen, miten koulutamme kuntien johtoryhmät meidän tapaamme toimia ja mitkä ovat painopisteemme kovan tilanteen alkuvaiheessa, Kivistö sanoo. Vaaraalueen määrittely kartalla ja sen tiedottaminen on yllättävän hankala tehtävä. Keikasta jäi käteen. – Pelastustoimintaa osaamme johtaa, mut ta onnettomuustilanteen yleisjohtaminen on muutakin kuin pelastamista, Kuhanen pai nottaa. – Asiaa pitää kehittää vaikkapa sopimuspa lokuntien kanssa, Kuhanen pohtii. Kokonaistilanteen johtamisessa parannettavaa V almiuspäällikkö Hannu Kuhanen sel vitti Majavatien paloon liittyvän PEL JOKEtyöskentelyn. Tätä haluttiin ilmeisesti kokeilla myös meillä, Jarmo Kivistö sanoo. – PEL-JOKE:ssa tärkeintä on, että tilannekuva onnistutaan muodostamaan selkeäksi ja yksiselitteiseksi. PEL-JOKE-työskentelyn punainen lanka on resursointi: päivittäisien onnettomuuksien hoitaminen ja toiminta-alueen tarpeisiin vastaaminen. Tuusulan Majavatien palossa koeponnistettiin yhteistoiminta kuntien viranomaisten kanssa. – Tehtäviä riittää niin palomestareille, paloesimiehille kuin palomiehillekin, hän sanoo. Selvitys kuuluu KeskiUudenmaan pelastuslaitoksen käytös sä olevaan menetelmään, jolla pyritään löytä mään toimintaan liittyviä kehittämistarpeita ja parannusehdotuksia. Majavatien palossa turvauduttiin asiatun tijaarvioihin ja käytössä oleviin tuulitietoi hin. Siinä käsitellään PELJOKE:n perustaminen, työskentely sekä koulutus. Myös PEL-JOKE:ssa resursoinnin oltava sellainen, että kussakin tehtävässä on sen tehtävän osaaja, Kivistö pohtii. Kuhanen havaitsi, ettei henkilöstöä ole koulutettu riittävästi PELJOKEtyöskente lyyn, minkä takia PELJOKE:n tehtävät ei vät olleet kaikille kokeneille ammattilaisille kaan itsestään selviä. – Pelastustoimessa osataan johtaa pelastus toimintaa, mutta kokonaistilanteen hallin nassa meillä on parannettavaa. 1/2013 21 ”O limme juuri viikko sitten olleet pääkaupunkiseudun operatiivisen päällystön kokouksessa, jossa länsiuusmaalaiset kertoivat keikkojensa arvioinnista. Nykyään näitä laitteita ei ole, mutta niitä olisi tarvittu. Kun Kivistö määräsi onnettomuusalueen tuntevan pelastuslaitoksen yhteyshenkilön Tuusulan kuntaan, niin sama olisi pitänyt tehdä vähintään muihinkin palon seurauksista kärsiviin kuntiin. Hänen mukaansa pelastustoimen johtokeskukseen tarvitaan operatiivisen toiminnan johtotehtäviin nimenomaan operatiivista henkilöstöä. Kuhanen pitää toi mintojen kriittistä tutkimista tärkeänä ja to teaa johtamisenkin olevan työtä, mihin kan nattaa perehtyä
Niilläkin saattaa olla erilaisia vaaraominaisuuksia. Vaara ei kui tenkaan ollut vielä ohi, vaan pilvi oli muuttunut lattialla olevaksi ammoniakin vesiliuokseksi. 22 1/2013 Häly tysil moi tus P alopäällikkö Markku Mäkelä on vaarallisten aineiden guru. – Tunnista aina aine tarkasti ja käytä eri tiedonlähteitä ja tiedos toja. Muutaman suih kauksen jälkeen pitoisuus kontissa oli jo tappava, mutta asiallisesti suojautuneena tilassa ei ollut mitään hätää. – Ammoniakki oli helppo liuottaa veteen sumusuihkulla, jolloin se imeytyi veden mukana maahan tai tilan lattialle. Mineraaliöljy ei ole luokiteltu syttyväksi nesteeksi, koska sen leimahduspiste on kor kea, mutta kun se syttyy, niin sitä on vaikea sammuttaa, koska ai ne on niin kuumaa, että se melkein kiehuu. – Tulipalossa olevaa ammoniakkia sisältävää paineastiaa kuten muitakin paineastioita on jäähdytettävä sumusuihkulla mahdol lisimman nopeasti. Siksi aine on tunnis tettava tarkasti käyttöturvallisuustiedotteesta. Ammoniakkia sisältävä paineastia ei ole niin herkkä kol huille ja käsittelylle kuten asetyleeniä sisältävä kaasupullo. Tulipalos sa ongelmana on, että lämmön vaikutuksesta teräspullon rakenne muuttuu ja ennen pitkää se hajoaa räjähtäen. Kysy tarvittaessa neuvoa asiantuntijalta! Mäkelä painottaa. – Jos ammoniakki on vesiliuoksena, niin sen vaarana ovat ai neen myrkyllisyys ja syövyttävyys nesteenä tai kaasuna, jos ammo niakki pääsee haihtumaan vedestä. Esimerkiksi happi puristettu UN 1072 ja happi jäähdyttämäl lä nesteytetty UN 1073 käyttäytyvät onnettomuustilanteessa eri tavoin. Kylmäaineita on paljon ja niillä on erilaisia ominaisuuksia; toi set ovat varallisia ja toiset eivät, toiset aineet voivat olla tukahdut tavia tai palavia tai muita vaaroja sisältäviä. Teräs menettää lu juudestaan puolet, kun lämpöä on 500 astetta. Ammoniakin vesiliuos voi jos sakin tapauksessa vaikka sammuttaa palon, mutta astiasta vuota nut aine on yhä myrkyllistä ja syövyttävää. Hän pohti Pelastustiedon pyyn nöstä mitä ongelmia tässä tulipa lossa uhkana olleet vaaralliset ai neet olisivat voineet aiheuttaa jou tuessaan tulen kanssa tekemisiin. Mäkelä kertoo harjoituksestaan, jossa hän suihkutti ammonia kin vesiliuosta käsisuihkepullosta rekan konttiin. Viemäreihin tai muihin sul jettuihin tiloihin valuessaan ammoniakkiliuoksen pitoisuudet voi sivat edelleen olla erittäin kovat, Mäkelä sanoo. Paineas tiassa ammoniakki on yleensä 10–20 barin paineisena. Nesteytetty mineraaliöl jykaasu puolestaan on palava kaasu. Maaperässä se aiheuttaisi ympäristö haittaa, siksi pHmittaus on tärkeää. Pullon räjähdyk sen tuhovoima on arvaamaton, mutta itse ammoniakkikaasu on edelleen myrkyllistä ja syövyttävää. Maallikot puhuvat ammoniakista aina ammoniakkina, pelasta jan kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, onko ammoniakki vesi liuoksena vai paineen alaisena kaasuna. Esimerkiksi viemärei hin joutuessaan ammoniakin pitoisuudet nousevat helposti tap paviksi, Mäkelä sanoo. Tunnista aine 22 1/2013. Mineraaliöljy on yleis nimike jalostetuille tuotteille, joita on yli 100 erilaista. Muuten pullo räjähtää nopeasti. Pistemäinen liekki on paineastialle erittäin vaarallinen, jos se koskettaa pullon vaippaa. Kun ammoniakki on paineastiassa, kuvaan tulee myös räjähdys vaara sekä vaara huomattavasti isommasta kaasupilvestä
Pelastuslaitos tekee myös palontutkintaa. 1/2013 23. 1/2013 23 Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: toimitus@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/Marko Partanen
Esimerkiksi pe lastusviranomaisten kanssa yh teistyö sujui hyvin ja heiltä saim me hyvät ohjeet, mihin pitää al kuvaiheessa kiinnittää huomiota; esimerkiksi sortumisvaaran huo mioimiseen sekä aitamaan ja var tioimaan aluetta. – Meillä oli kaikkiaan toista kymmentä henkeä paikalla teke mässä jälkivahinkojen torjuntaa, Eklund kertoo. – Myöhemmin alkoivat aikaa Tulipalon jälkiraivaus on suuri savotta Nopean toiminnan JVT Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Kimmo Kaisto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, L&T vievät ja mutkikkaat hallinnolli set asiat, hän kertoo. Yhteyspäällikkö Sebastian Eklund kertoo, että välttämättö min toimenpide oli rajata ja suo jata tulipalossa vaurioitunut alue. – Erityisesti ongelmia on ai heutunut vakuutusyhtiön kans sa. – Varsinainen ensivaiheen työ hoitui nopeasti. Tuusulan teollisuusrakennuspalon JVT oli ohi muutamassa päivässä.. Vakuutusyhtiö vetoaa sopi mukseen ja yli puolet vakuutuk seen siirretyistä laskuista on tul lut takaisin, vaikka meillä kohde on vakuutettu kiinteistön täysar vovakuutuksella. Tuleekin tunne, että mistä olemme vakuu tusmaksun maksaneet, Vartiai nen ihmettelee. Ilmeisesti sopi muksen pienimmälläkin painetut osat pitäisi huolella lukea, sillä niihin vakuutusyhtiö vetoaa, kun oikein mikään tulipalosta aiheu tunut kustannus ei kelpaa vakuu tusyhtiön korvattavaksi. 24 1/2013 JVT J VTtyöt hoiti Lassila & Tikan oja, jonka samalla paikkakun nalla sijainnut teollisuuspalvelui den yksikkö saapui ensin paikalle ja pian myös vahinkosaneerauk sen JVTyksikkö. Näin vältettiin ai neiden valuminen viemäreihin sekä maastoon. Myös sammutusveden mukana valuneita ympäristölle haitalli sia aineita piti ympäristöviran omaistenkin vaatimuksesta ke rätä talteen. Vakuutusyhtiön kanssa taistelu Palaneen kiinteistön isännöitsijä A-P Vartiainen Conorin Oy:stä joutui ensimmäistä kertaa selvit tämään tulipaloonnettomuudes ta aiheutuneita asioita. – Heti onnettomuuden jälkeen pitää ryhtyä nopeisiin toimenpi teisiin vahingontorjunnassa ja sii Tuusulassa Majavatiellä tulipalossa tuhoutunut teollisuusrakennus aiheutti myös jälkivahinkojen torjuntaa, mutta akuutein vaihe JVT-töissä saatiin hoidettu muutamassa tunnissa ja kiireelliset työt olivat ohi kolmessa päivässä
Jälkivahinko jen torjujat aloittivat heti konei den ja laitteiden pelastamistyöt. – Meidän pitää olla tunnissa paikan päällä kohteessa. Kohdevastaava Anni Wasenius on yksi päivystäjistä, joka vii kon kerrallaan päivystää vuoro kauden jokaisena tuntina. 1/2013 25 JVT nä vakuutusyhtiön vahinkotar kastaja selkeästi määrittelee mistä työt on tilattava ja mitkä työt on tehtävä, vaikka kohde on kiin teistön omistajan vastuulla ja töi den tilaaja on kiinteistöyhtiö. Palanutta rakennusta puretaan Tuusulassa. Kohteen työturvallisuus otetaan myös huomioon. Tulipaloa ei myöskään epäillä ri kokseksi eikä tahallisuudestakaan aiheutuneeksi. Saamme heiltä aina hyvät ensi tiedot, joiden perusteella on hy vä alkaa tehdä jälkivahinkojen torjuntaa. Syttymissyy on kin jäänyt epäselväksi, Vartiai nen kertoo. Myös suojaustoimet on niissä aloitettava nopeasti, jotta esimerkiksi kerrostaloissa muut asukkaat eivät joutuisi kohtuut tomasti kärsimään. JVT ehkäisee pahimmat vahingot Porvoolaisessa metalliosia sähkö tarvikkeisiin valmistavassa yrityk sessä syttyi tulipalo viime vuon na, perjantaina 13.päivä. Sebastian Eklund ja Anni Wasenius esittelevät jvt-yksikköä, jolla päivystäjä rientää onnettomuuspaikalle. Päivys täjä kokoaa tarvittavan määrän saneeraustyöntekijöitä. Vakuutus yhtiön kanssa laskuista kiistelles sä tuo aika kuluu helposti um peen eikä rakennustöitä saataisi vaaditussa ajassa tehtyä. Paikalle riensi Lassila & Tikanojan jälki vahinkojen torjujat päivystäjä nä toimineen Anni Waseniuk sen johdolla. Vajaa neljännes on palovahinkoja, Sebastian Eklund kertoo. Myös pyöräkuormaajia saatetaan tarvita etenkin suuremmissa teollisuuskohteissa tai ympäristövahingoissa. Hän kertoo, että palaneen ra kennuksen raunio tullaan purka maan pois. Kun käsky käy, hän kokoaa joukon ja lähteen tekemään ensivaiheen kannalta tärkeimmät jvttyöt. Se aiheutti tuotantokoneiden ja lait teiden korroosion. Tiloissa oli vain viikkoa ai emmin tehty palotarkastus eikä huomautettavaa ollut löytynyt. – Täysarvovakuutus vastaa pa laneen rakennuksen rakentami sen nykyisten rakentamismäärä ysten mukaisesti kahden vuoden kuluessa tulipalosta. Se pitää sisällään kaiken ensitoimissa tarvittava kaluston. – Eniten tehtäviä on pääkau punkiseudulla ja suurin osa teh tävistä aiheutuu vesivahingoista. Neljän viikon kuluttua onnet tomuudesta tuotanto yritykses sä oli palannut lähes ennalleen. JVT:n perustyökaluja ovat alipaineistajat, kuivaimet, painepesurit, imuja painehuuhteluautot, lämmittimet, pressut sekä nostimet. – Esimerkiksi öljyisen veden talteenotto on kallista ja koke muksesta oppineena sen pyrkisi tekemään toisin ympäristöviran omaisen vaatimuksia noudattaen. – Myös yhteistyö pelastustoi met hoitavien pelastusviran omaisten kanssa sujuu hyvin. Tulipalo syttyi jääkaapista ja palo levisi seinärakenteen lastu levyihin sekä katon pvcmuovi siin kaapeleihin, Erilaisten muoviosien palami nen yhdessä kosteuden kanssa muodosti koko tehtaan alueel la happaman nokilaskeuman. Heitä saa juhlapyhistä riippumattakin hy vin paikalle, Wasenius kertoo. JVT-tekijät kohtaavat erilaisia torjuntakohteita, jotka voivat olla myös hyvin lohduttomia. Teollisuusyrityksissä pitää äkkiä suojata koneita ja laittei ta. Palovahinkoja vajaa neljännes Lassila & Tikanoja hoitaa vuo sittain 800–1000 jälkivahinko jen torjuntatehtävää. Asuinkiinteistöissä voi joutua kohtaamaan onnettomuuden uhreja. – Eteen voi tulla mitä tahan sa. – Tulipalo sai alkunsa kiinteis tössä olleen vuokralaisen tilois ta. – Voimme joutua esimerkik si rauhoittelemaan onnettomuu den uhreiksi joutuneita. JVT-päivystysyksikkö sisältää kaiken tarvittavan.. – Sen opin olemme saaneet, että vakuutusyhtiö menee nyt vaihtoon ja sopimusteksti lue taan huolella, Vartiainen sanoo. Kerros taloissa tehdään yleensä pahim mat vahingonkorjaukset, kuten esimerkiksi noen poistaminen porraskäytävästä
– Vesi ja noki ovatkin suurim mat vahinkojen aiheuttajat ja teettävät myös JVTtöitä. Kysy mys on taktisista valinnoista. – Kuumien, nokisten ja myr kyllisten palokaasujen leviämis tä estetään savutuuletuksella, ali paineistamalla rakennus. – Kantavat rakenteet voivat heikentyä esimerkiksi sammu tusveden aiheuttaessa ylikuor maa. Kun halli taan veden käyttö sammutukses sa oikein, ei aiheuteta turhaan vesivahinkoja. Siinä on mittava hajukuorma ja hajuhai tan lisäksi se pidättää myös kos teutta. Lumikuorma voi myös vaikuttaa rakennuksen pai numiseen. – EteläSuomen alueella tilan ne on hyvä, mutta esimerkik si Kymenlaaksossa ei ole aukto risoitua toimintaa, vaikka siellä muun muassa Anjalankoskella tehdään aktiivisesti tätä työtä ja se on siellä myös hyvällä mallilla. Silloin hajun poistaminen ei ole tehokasta. Palo voi vaurioittaa ja hei kentää myös alapuolisia kanta via rakenteita. 26 1/2013 J otkut pelastuslaitokset teke vät jälkivahinkojen torjuntaa ja myös sopimuspalokunnat ovat erikoistuneet JVTtöihin. Rakenteiden turvallisuus Rakenteiden turvallisuudesta huolehtiminen on Lapin mu kaan myös tärkeää. Nokea ja hiiltä sisäl tävä palomassa pitää myös korja ta ensivaiheessa pois, ellei siihen ole tutkinnallisia esteitä. Arto Lapin mukaan jälkivahinkojen torjunta voidaan ottaa huo mioon jo ensi vaiheessa. Lappi muistuttaa myös, että kylmän vuodenajan aikana lämmöt on saa JVT huomioon jo taktisissa valinnoissa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Ilkka Luoma, Esa Aalto Palomestari Arto Lappi on jo yli 20 vuoden ajan perehtynyt jälkivahinkojen torjuntaan.. – On myös huomioitava eri koiskohteet, kuten esimerkiksi tietokonelaitteita sisältävät tilat, joita ei voida sammuttaa esimer kiksi jauheella aiheuttamatta va hinkoja laitteille. – Irtoveden poistaminen on suurin osa JVTtoimintaa, jot ta valuva vesi ei pääse leviämään kauemmas. Kantavia ra kenteita pitää tarpeen mukaan tukea. – Myös sammutustekniikan hallitseminen on tärkeää, ettei käytetä liikaa vettä
Näin voidaan kootusti pitää yllä tietoa JVT töiden vaatimia resursseja, kuten henkilöstöä ja kalustoa. – Kun ne käynnistetään jo tak tisten päätösten yhteydessä, ne tulevat hyvin hoidetuiksi. Yhtei nen koulutus tuottaa myös parempaa osaamista. – Yhtälailla myös irtaimesta omaisuudesta pitää huolehtia ja tarpeen mukaan siirtää ne pikai sesti suojaisaan paikkaan. Kun he huomaavat ja panevat tehtä vät liikkeelle. – Tuotantovälineet on myös suojattava ja kannettava palojät teen seasta pois. – Kyllä se on tiivistynyt ja parantunut. Tavoitteena on myös pys tyä kokoamaan yhteinen re kisteri, josta tilanteen vaa tiessa voidaan koota JVT:n valmiusryhmä. Tällä on myös yhteiskunnallisesti suu ri merkitys, kun vauriot eivät aiheuta suuria kustannuksia. tava pidettyä rakennuksessa, jot ta putket eivät jäädy eikä läm mitysjärjestelmiin aiheudu vau rioita. – Esimerkiksi PohjoisSavon pelastuslaitoksen alueella Kuo pion VPK tekee jvttöitä laitok sen kanssa tekemänsä sopimuk sen mukaisesti. Vaurioituneiden tilojen puhdistus on iso osa JVT-töitä.. Myös yksikön johtajat ovat tässä avainasemassa. Vähällä vaivalla Arto Lappi huomauttaa, että suojaustoimenpiteet eivät vie paljonkaan aikaa. Hän sanoo, että vahinkojen torjuntaa otetaan huomioon yhä enemmän. Ym märretään, ettei aiheuteta tehtä vän aikana turhia vaurioita ra kennuksessa. Muutoin töitä ei kenties olisi kuin ra kennusliikkeille, Arto Lappi sanoo. – Sammutustekniikan hallinta ja olosuhteiden lukeminen ovat tärkeitä. – Kyllä se toimii kitkatto masti. Tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry on hyväksytty Suomen Pelas tusalan Keskusjärjestön jäse neksi ja yhteistyössä ne ovat kehittämässä tällaista toimin taa. Kauppaliikkei den vaihtoomaisuus, esimerkiksi vaatteet pitää suojata. Ne voi daan myös suojata muovilla tai nostaa niitä ylemmäs, jos lattial le tuleva vesi uhkaa niitä. Toki aina kehi tettävää ja parannettavaakin on. – Esimerkiksi Ruotsissa JVTtoiminta on keskitetym pää, Orrainen sanoo. Kun palokun ta tekee tietyt ensitoimenpi teet, se mahdollistaa työmaan myös jvtliikkeille. Heis tä voi löytyä myös erialojen osaa jia, kuten putkimiehiä tai kirves miehiä, jolloin he voivat tehdä esimerkiksi tukirakenteita kan taviin rakenteisiin. Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija Vesija palovahingot Polygon Finland Oy 24 H 0400 439 964 Jälkivahinkotorjuntaa tekevien yritysten ja pelastuslaitosten välinen yhteistyö on kehit tynyt viime vuosien aikana paljon. – Saneeraustyö on selvästi lisääntynyt onnettomuuskoh teissa. nland@polygongroup.com www.polygongroup.. Yrityksillä saattoi olla pelkoa siitä, että pelastuslai tokset tulevat syömään hei dän leipäänä. Tarvittaessa ne voidaan suojata myös korroosi on suojaaineilla. Sen sijaan esimerkiksi elintarvikkeet tuhou tuvat helpoimmin. Sopimuspalokuntien erikoistu mista jälkivahinkojen torjuntaan Arto Lappi pitää erittäin hyvänä. Lisää tietoa muun muassa auktorisoiduista jvt:n tekijöistä: www.vahinkopalvelut.net JVT-resurssit aiotaan koota yhteen < Herttoniemessä Helsingissä kerrostalopalossa palokunta alkoi tehdä myös JVT-töitä. – Yhteistyömahdollisuuk sia selvitetään, kertoo johta ja Matti Orrainen SPEKistä. Tämä on toki myös vakuu tusyhtiöiden etu, Arto Lap pi sanoo. – Tärkeää on myös kertoa ti lanne kohteen omistajalle ja opastaa, mitä varsinaisen pelas tustoiminnan jälkeen tapahtuu ja millaisia vaihtoehtoja on JVT toiminnan tekemisessä. – Vakinaisten asemien resurssi en ja valmiuden takia ei ole jär kevää sitoa väkeä, vaan sopimus palokunnat tai puolivakinaiset voivat hoitaa jvttehtävää. Kiitos koulutuksen, jota on kehitetty ja tehostettu. 1/2013 27 JVT . – Ennakoiminen onkin iso osa jälkivahinkojen torjuntaa. Ensivaiheen jälkeen jvt työt siirtyvät jouhevasti nii tä tekeville yrityksille. Suomen JVT ja Kuivaus liikkeiden Liitto ry:n toimin nanjohtaja Jouko Leppänen on samaa mieltä. Kohde saadaan kun toon kuivauksilla, hajun poistoilla ja pesuilla
Pyydettäessä päätös on vahvistettava kirjallisesti. Lappi teki SPPL:lle aloitteen valtakun nallisesti yhtenäisen kaavakkeen tekemisestä ja nyt SPPL hänen aloitteensa pohjalta valmistele massa sellaista. Hänen kotikaupunkinsa Kuo pion palolaitos oli yksi kokeilu laitoksista ja Lapin silloinen työ vuoro otti tehtävää hoitaakseen. Ajankohdan ratkaisee pelastustoiminnan johtaja. Siksi onkin voitu jou tua epäselviin tilanteisiin vastui den siirtämisessä, kun palokunta on poistunut paikalta. – Käytössä on ollut erilaisia ta poja toteuttaa asia. Se voidaan siirtää suoraan omistajan vastuul le tai omistajan osoittamalle jäl kivahinkojen torjujalle tai esi merkiksi vartioimisliikkeelle. – Aikaisemmin tällaista kirjal lista dokumenttia ei ole tarvin nut antaa. Pelastustoiminnan johtajan tulee tehdä 34 §:n 3 momentissa tarkoitettu päätös pelastustoiminnan lopettamisesta ja ilmoittaa siitä kohteen omistajalle. Yhteinen JVT-kaavake käyttöön Pelastuslain 40 §:ssä todetaan: Kohteen omistaja on velvollinen huolehtimaan tulipalon jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Lappi tuntee hyvin jälkivahin kojen torjuntaan liittyvät asiat. JVTkalusto koottiin yhteiseen konttiin ja toi mintaa alettiin yleisesti kehittää. Palopäällystöliitto on yhdessä JVT ja kuivausliikkeiden liiton kanssa järjestänyt muun muas sa yhteisiä opintopäiviä. Arto Lapin kiinnostus JVT:aa kohtaan syveni, kun hän teki pa lomestarikurssilla opinnäytetyön aiheesta. 28 1/2013 JVT Vuoden 2011 heinäkuussa voimaan tullut pelastuslaki määrittelee, että jälkivahinkojen torjunnasta huolehtivalle vastuun siirto pitää ilmoittaa kirjallisesti. Jos kohteen omistajaa ei tavoiteta tai tämä ei huolehdi jälkiraivauksen ja -vartioinnin suorittamisesta, alueen pelastusviranomaisella on oikeus teettää välttämättömät toimenpiteet omistajan kustannuksella.. Joillakin pe lastuslaitoksilla on oma kaavake käytössä, mutta jotkut ovat voi neet kirjoittaa vaikkapa ruutu paperille asian. Hän kiinnostui niistä 1980luvun lopulla, kun haettiin kokeilu kuntia toiminnan kehittämisek si. – Saimme tehtävää varten val takunnalliset ohjeet. – Olisi varmaankin hyvä, että tällainen kaavake olisi yhtäläinen eri puolilla maata, jolloin jälkiva hinkojen torjuntaa tekevät saisi vat tiedon samanlaisen riippu matta siitä, missä työmaa sijait see, Arto Lappi sanoo. Myös onnetto muusselosteeseen kirjataan, ku ka on alkanut hoitaa jälkivahin kojen torjuntaa, palomestari Ar to Lappi PohjoisSavon pelastus laitokselta kertoo
Tämän kokivat var kautelaiset Jonna Tuovinen ja Mikko Halttunen, jotka odottivat joulun alla ensim mäistä yhteistä lastaan. Siksi en tehnyt raskaita joulusiivo uksia, ettei synnytys niistä käynnistyisi, Jon na Tuovinen kertoo. Kolmen maissa iltapäivällä Tuovinen tun si outoja kipuaja. Nuoripari oli joulun aatonaattona val mistautumassa kotijoulun viettoon. Sielläkään kuvailemiani kipuja ei tunnistettu supistuksiksi, mutta ke hotettiin kuitenkin tulemaan tarkastukseen. Henna Jääskeläinen ei yhteiskuvaan päässyt.. Kinkku kypsyi uunissa. Ensihoitajat kätilöinä huoltoaseman pihalla Teksti: Launo Päivätie Kuvat: Launo Päivätie ja Aura-Maija Melto Jonna Tuovisen ja Mikko Halttusen ensimmäinen yhteinen lapsi parkaisi ensi-itkunsa ambulanssissa huoltoaseman pihalla. Kaapon mielestä työnimeä Aatami kantava pieni velipuoli on "välillä ihan kiva". – Olin päättänyt, että jouluksi en halua sai raalaan. – Ne eivät vaikuttaneet supistuksilta. Soi tin kuitenkin Savonlinnan keskussairaalan synnytysosastolle. Kodissa oli jo joulun tuoksu. Matkaan lähdettiin omalla autolla. Marika Kärkkäisen, Sami Kiiverin ja Jussi Tynkkysen tiimityö ambulanssisynnytyksessä sujui sanattomalla sopimuksella hienosti. Kink ku jäi uuniin, sillä tarkoitus oli tulla jouluk si kotiin. Vaikka lapsen syntymän laskettu aika oli jo ohi, uusi perheenjäsen ei ollut antanut merkkejä halustaan tulla maailmaan jouluksi. K aikki ei aina mene käsikirjoituk sen mukaan. 1/2013 29 Joulun lapsi syntyi matkalla sairaalaan huoltoaseman pihalla. Äidille ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen ensihoitajille ambulanssisynnytys oli ikimuistoinen kokemus
Ensihoitajat äidin tukena Kenelläkään ensihoitajista ei ollut aikaisem paa kokemusta synnytyksistä. Se oli turhaa, sillä it sekin synnyttäneenä tiedän, että siinä tilan teessa on mahdotonta pidätellä, Kärkkäi nen kertoo. Tuovinen soit ti itse hätäkeskukseen, josta hälytettiin Ran tasalmen ambulanssi (ES737) heitä vastaan. – Isä pyöri siinä tiellä kuin poranterä. Äiti ei enää voi nut pidätellä sen tuloa. Isä näki esikoispoikansa vasta sairaalas sa. Meille kaikille jäi tästä ikimuistoinen kokemus, he sanovat. Sami Kiuru toivoo, että kätilöt voisivat olla mukana ambulansseissa, jos Savonlinnan synnytykset siirtyvät Mikkeliin. Kaikki sujui nyt hyvin. – Huusin Virven yleiskanavalle, että aja Sami toinen auto Teboilin pihaan, se syntyy nyt. Tuo vinen päin vastoin rauhoitteli ensihoitajia, kun nämä varailivat synnytyssettiä valmiik si – kaiken varalta. – Se oli mahtava hetki meille kaikille. Savonlinnan seudulla kannetaankin huol ta tulevista synnyttäjistä, sillä valmisteilla oleva päivystysasetuksen muutos on mah dollisesti siirtämässä alueen synnytykset 100 kilometrin päähän Mikkeliin. Hä tä oli äidilläkin, sillä lapsivedet tulivat sii hen paikkaan. Huoltoaseman pihassa kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei isä ennättänyt synnytyk seen mukaan. Äidillä ei ollut hätää. Supistukset olivat alkaneet rajuina. He ovat synnytyksen ammattilaisia. – Nyt äiti voi hyvin ja lapsi voi hyvin. Lisäkädet ovat silloin tarpeen. Savonlinnan ambulanssin ennätettyä pai kalle, vauvan pää näkyi jo. – Yritin rauhoitella äitiä, että jaksaisi pidä tellä, eikä ponnistaisi. – Soitimme heille autoon ja sovimme, et tä kun tulemme hälytysvilkut päällä vastaan, he vilauttavat valoja. Mahtava hetki kaikille Matka sairaalaan sujui hyvin. Hetken virvoittelun jälkeen vauva parkai si ilmoille ensi itkunsa. He osasi vat työnsä ja olivat minulle suurena tukena, Tuovinen kiittää. Yhtä äkkiä äiti tarttui Marika Kärkkäisen käteen. – Olen kiitollinen ensihoitajille. Autossa rupateltiin niitä näitä. Mutta lapsi oli päättänyt toisin; se halusi tulla maailmaan tässä ja nyt, Teboilin pihalla Savonlinnan Kallislahdessa. Mitä lienevät ajatelleet hätäkeskuksessa, mutta ei siinä ennättänyt kännykkää käyttää, Jussi Tynkkynen kertoo. Hän soitti isälle ja onnitteli poikavauvas ta. Toisella ponnis tuksella se tuli maailmaan niin äkkiä, ettei sitä tarvinnut kuin ottaa vastaan. Aivan loistava fiilis. Naiset toi mivat kätilöinä, Tynkkynen rauhoitteli äitiä ja Kiiveri valvoi ja arvioi kokonaistilannet ta. Ensihoitajat Jussi Tynkkynen ja Henna Jääskeläinen eivät vielä tuossa vaiheessa ar vanneet joutuvansa tien päällä kätilöiksi. Henna jääskeläinen on vaihtanut ainakin väliaikaisesti ensihoitajan asun armeijan maastopukuun.. Kohtaaminen tapah tui kuitenkin niin yllättäen, ettei isä en nättänyt antaa valomerkkiä, mutta onnek si tunnistimme heidän autonsa, Jussi Tynk kynen kertoo. Meillä ei ollut muuta kuin ottaa vastaan. EteläSavon pelastuslaitoksen ja keskus sairaalan synnytysosaston ylilääkärin kans sa onkin ollut puhetta, että ensihoitajat tu lisivat tutustumaan synnytyksiin synnytys osastolla. – Mutta kun seuraava kerta tulee, olem me kokemusta rikkaampia. Jälkeen päin Sami Kiiveri sanoo miettineensä myös sitä mah dollisuutta, että aina kaikki ei mene nappiin. Kaikilla oli leveä hymy olkapäistä korviin saakka, Hen na Jääskeläinen kertaa tuntojaan. Kaiken varalta ambulanssista soitettiin pa loasemalle Savonlinnaan, josko sieltä voitai siin lähettää toinen auto vastaan. Ambulanssi kääntyi takaisin ja tavoitti nuorenparin levähdyspaikalla puolenkym mentä kilometriä Rantasalmelta Varkauteen. – Siltä varalta, jos joudutaan synnytykseen tien päällä. Mutta jos synnytyksessä onkin ongelmia, sil loin olisi hyvä, jos olisi kätilö mukana. Huoltoaseman pihalla tarkistettiin, joko lapsen pää näkyy, ja jos ei näy, jatketaan sai raalaan, johon ei ollut enää kuin vajaan kym menen minuutin matka. Ambulanssin synnytyspakkausta tarvittiin tositoimissa jouluaatonaaton synnytyksessä Savonlinnassa. Savonlinnasta apuun lähtivät kenttäjohta ja Sami Kiiveri ja ensihoitaja Marika Kärk käinen (ES721). 30 1/2013 Ambulanssiin maantiellä Matkalla äidin kivut yltyivät. Vau van itku pyyhki kerralla kaiken sen huonon pois, mitä tässä työssä joskus on joutunut kokemaan. Ja vaikka äiti ei pääsytkään synnyttämään sairaalaan, ambulanssisynnytyksestä jäi hä nellekin elinikäinen muisto. Jonna Tuovinen siirtyi ambulanssiin, joka lähti pillit päällä kohti Savonlinnaa. Tiimityöskentely sujui sanattomalla so pimuksella hyvin
Ministeriön miehet kiersivät kaikissa pelastuslaitoksissa. Väärin tulkinta estetään Rami Ruuska huomauttaa myös, että aikai sempaa ohjetta on tässäkin mielessä tulkit tu väärin. Sen pitää aloittaa myös toimenpiteet, ja jos tekijöillä on kelpoisuus savusukellukseen, he voivat ryhtyä siihen. – Sitä ei pidä käsittää normiksi ja uudesta ohjeesta informoitaessakin halusimme ko rostaa erityisesti tätä. – Toimintavalmiusohjeessa ei ole edelly tetty savusukelluskelpoisuutta. – Ohje ei ole peruste säästämiselle. H e korostava, että uusi ohje ei ole säädös eikä laki. – Asiakirjan status ei ole muuttunut enti sestä, vaikka sisältö onkin muuttunut. Se on tärkein asiakirja pelastuslaitoksissa. Siellä käytiin ajoittain kiivas, mutta asiallinen keskustelu. Esi miehen ammattitaito korostuu siinä, kun hän pystyy olosuhteet näkemällä päättämään, vaarantuuko työturvallisuus ja toisaalta, on ko savusukellus pelastustehtävän kannalta välttämätöntä, Taito Vainio sanoo. Jotkut ovat kantaneet huolta, että uusi oh je antaa päättäjille mahdollisuuden säästää pelastustoimesta. Pelastusylitarkastajat Rami Ruuska ja Taito Vainio sisäasiainministeriön pelastusosastolta kiersivät viime vuoden lopulla kaikissa laitoksissa kertomassa ja kuuntelemassa uuteen ohjeeseen liittyviä näkökantoja. Hän myös painottaa, että tässä on palve lutasopäätöksen merkitys keskeisessä asemas sa. Ellei paikalla ole vaadittua neljää savusukel luskelpoista, jää yksikön esimiehen vastuul le päättää siitä, ryhdytäänkö siihen, jos tilan ne sitä vaatii. Se on ohje, joka ohjaa toiminnan suunnittelua. – Keskeisin muutos uudessa ohjeessa on siitä lausunnoissakin haluttu joustavuus. Sik si ryhmä, joka edelleenkin on neljän hen gen suuruinen, voidaan koota tilannepaikal le tulleista eri yksikön henkilöistä. Ohje antaa eväitä sen valmisteluun. Näin on ollut ennenkin. 1/2013 31 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje on pitänyt ottaa käyttöön pelastuslaitoksissa viimeistään kuluvan vuoden alussa. Ja nimenomaan toiminnan kokonaisuuden suunnittelua, ei esimerkiksi yksittäisen teh tävän. – Myös sopimuspalokunnissa on voinut syntyä tilanne, jossa kaksi henkilöä on saa punut asemalle ja jäänyt odottamaan kahden muun saapumista. Pelas tuslaitoksen johdon tehtävä on tehdä riskien Uusi ohje nyt käytössä Teksti ja kuva: Esa Aalto Rami Ruuska (vas.) ja Taito Vainio päättivät pelastuslaitoskiertueensa Helsinkiin. – Missään nimessä ketään ei kehoteta mis sään olosuhteissa tekemään mitään työtur vallisuuden kustannuksella, hän korostaa. Tilanteen hoidon kannal ta voi olla hyödyksi, että kaksi nopeinta rien täisivät jo tilannepaikalle ja aloittaisivat pe lastustoiminnan nykyistä nopeammin, Vai nio sanoo. – On aina edettävä tehtävän edellytysten mukaan. Sen sijaan on edellytetty, että yksikön pitää tilannepaikal la olla tietyssä ajassa
Taito Vainio korosti vastauksessaan si tä, että niin suuri osa ei täytä kelpoisuus vaatimuksia, etteikö sillä olisi vaikutusta tehtävien kokonaishoitoon. Puhetta johtanut pelastuskomentaja Simo Weckstén totesi tilaisuuden lopuk si, että Helsinki ei tule uuden ohjeen ta kia tai sen perusteella heikentämään toi mintavalmiuttaan. – Eikä yleisiä vaatimuksia voida asettaa Helsingin mukaan. Palautteissa ei asiaan annettu hänen mukaansa yhtä läistä kantaa, vaan riskiluokan mukaan vaatimuksia pidettiin joko liian matali na tai liian korkeina. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje luettavissa: infermin.fi > ajankohtaista > julkaisut > julkaisusarjat > Julkaisu 21/2012 Rami Ruuskan ja Taito Vainion pelastuslai toskiertue päättyi joulun alla Helsingis sä. – Myös alueellinen näkökulma toteutuu yksiköiden organisointimahdollisuuksissa ja erityisesti tämä korostuu pienemmissä taaja missa ja maaseutualueilla, ei niinkään kau punkialueilla, Rami Ruuska sanoo. Koko järjestelmä ei kestäisi sitä, jos heidät joudut taisiin tämän takia poistamaan tehtävistä. Hakala jatkoi debattia, että laitoksen on vaikea määritellä perustarpeitaan, jos yleinen ohje edellyttää muuta, koska ta loudellinen tilanne ohjaa niin paljon pää töksentekoa. Toimintavalmius puhutti Helsingissä. – Toki olisi paras tilanne, että kaikki toi minnassa olevat voisivat tehdä kaikkia tehtä viä. T i i t l i kä itt t Toimintavalmiuskäsitteet 28.1.2013 Kaaviossa toimintavalmiuskäsitteet. On nähtävä myönteisenä se, että meillä ryhdytään tällaista tekemään ja kehittämään toimintaamme, vaikka sit ten ensimmäisenä maailmassa, he sanovat. – Kehitteillä on järjestelmä, jolla tätä ai kaa voidaan mitata ja siten saada laskennalli nen aika liitettäväksi Prontoon. Aikaa ei heidän mukaansa ole koskaan mitattu, eikä tiettävästi tehty muuallakaan maailmassa. Pelastus toimessa käytössä oleva tasavuorojärjestel mä on kuitenkin haitta. Myös sitä ihmeteltiin, miksi ei vakinai sille ja sopimuspalokuntalaisille voitai si tehdä omia, erillisiä toimintavalmius ohjeita. Toki raha vaikuttaa pää töksiin, mutta ohjeessa annettavilla jousto mahdollisuuksillakin pyritään parantamaan toiminnan tehokkuutta. Savusukelluskelpoisuus uu puu 13 prosentilla päätoimisista ja 66 pro sentilla sopimuspalokuntalaisista. Palomestari Jari Korkiamäki totesi us kovansa, että ohje vie minimin suuntaan, kun raha puhuu. Kukaan ei varmaankaan ha lua ehdoin tahdoin alkaa tehdä riskejä vältte levää palvelutasoa. Helsingissä toivot taisiin tukea sille, että voimme edellyt tää tiukempia vaatimuksia, koska nyt voi käydä niin, että meidän näkemyksiämme ei tällaisten ohjeiden takia ymmärretä. Estee nä tällaiselle ovat luonnollisesti työaikaan ja palkkaukseen liittyvät asiat, Vainio ja Ruus ka toteavat. Muillakaan aloilla ei toimita näin, vaan otetaan huomioon toi mintaan vaikuttavat erilaiset tekijät, muun muassa vuoden ja vuorokauden ajat. Ohjeeseen halutaan sisällyttää myös tut kittua tietoa ensitoimenpiteisiin kuluvasta ajasta. Kehittämispäällikkö Taisto Hakala huomauttikin, että Helsinki pitäisi näh dä tässä mielessä erilaisena alueena mui hin verrattuna. Taito Vainio huomautti puolestaan, et tä ohje nimenomaan haluaa purkaa vel voittavaa sääntelyä ja antaa pelastuslai toksille ja niiden omistaville kunnille va pauden päättää palvelustasopäätöksessä asioista. Olisi myös aika hankala asia alkaa käytännössä selvittää, että pelastustoimen alueella jotakin aluet ta koskee yksi ohje ja jotakin toista aluet ta taas toinen ohje ja vielä pitäisi määri tellä, missä ohjeiden soveltamista määrää vä raja kulkee, Taito Vainio toteaa. On kuitenkin hyväksyttävä se, että näin ei ole. Silloin ohjeella on käy tännön vaikutusta. SM:n näkökulmasta ei ole järkevää an taa toimintavalmiuden suhteen erilaisia ohjeita sen perusteella, millaisesta hen kilöstöstä on kysymys. Ajan mittaus Prontoon Toimintavalmiudessa voitaisiin määrittää se, miten se on alueella mahdollista parhaim min toteuttaa. 32 1/2013 mukainen palvelutasopäätös, jonka päättäjät voivat hyväksyä. Pelastuslaitoksen auditorio oli lähes täynnä väkeä, kun ministeriön miehet keskustelivat helsinkiläisten kanssa en sin pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta ja sen jälkeen muis ta alan kannalta ajankohtaisista ja mie lenkiintoisista asioista. Järjestelmää pitää pohtia yhdessä laitosten kanssa, mut ta toivottavasti mahdollisimman pian sellai nen saataisiin käyttöön. – Toimintavalmiusaika voi eri yksiköillä ol la erilainen, jolloin sekin on syytä saada sel ville, jolloin saadaan tietoa toiminnan kehit tämisen tueksi. Siksi toimintakykyiset pitäisi sijoittaa riskien mukaan oikeille paikoille. Palomies Mikko Laine kummasteli si tä, miten savusukelluskelpoisuudesta voi daan tinkiä työturvallisuuden kustan nuksella alentamalla kelpoisuuden vaa timuksia. – Väestön kannalta ei ole merkittävää, tuleeko paikalle päätoiminen yksikkö vai sopimuspalokunnan yksikkö, vaan se, et tä apua tulee paikalle. – Jotkut ovatkin ihmetelleet, miksi meillä pitää ryhtyä siihen. Hän halusikin tietää, oliko tä hän puututtu ohjeesta annetuissa lau sunnoissa. Hakala toivoi, että ohjeen asteikot oli si laadittu huomioimaan aidot maksimit ja minimit. Vainio huomautti, että ohjeesta riippu matta alueilla voidaan toimia parhaaksi katsomalla tavalla, mutta se vaatii kun nolliset perustelut. – Helsingissä riskit ovat suuremmat ja pelastustoimen tehtävien luonne vaihte lee eri puolilla maata
Periaatepäätöksen mukaan väestönsuojelujärjestelyt mitoi tetaan vastaamaan uhkamalleja ja sotilaallisen puolustuksen val miuksia. 1/2013 33 Vieraanamme Kirjoittaja Marjo Anttoora on valtiosihteeri sisäasiainministeriössä. Sisäasiainministerin työryhmälle asettama toimeksianto sisältää kol me tehtäväkokonaisuutta. Väestön suojaaminen ja sotilaallinen puolustus kulkevat käsi kädessä Väestönsuojien rakentamiseen liittyvä pohdinta on ajankohtaista hal litusohjelmassa olevan kirjauksen perusteella, jonka mukaan ”sel vitetään mahdollisuudet luopua yleisestä väestönsuojien rakenta misvelvollisuudesta”. Uusin turvallisuusja puolustuspoliittinen selonteko julkaistiin viime joulukuussa. Toimeksiantoon kuuluu arvioida väestön suojaamises sa huomioon otettavat uhkakuvat ja periaatteet ottaen huomioon hallitusohjelman turvallisuus ja puolustuspolitiikkaa koskevat lin jaukset sekä valmisteilla oleva (tässä vaiheessa jo valmistunut) tur vallisuus ja puolustuspoliittinen selonteko sekä niiden vaikutukset väestönsuojien rakentamistarpeeseen ja väestön muuhun suojaa miseen. Tarkastelun polttopisteessä tulee kui tenkin olla väestön suojaamisen tarpeiden täyttäminen.. Sisäasiainministeriön ja pelastustoimen näkökul mana tämän asian tarkastelussa tulee mielestäni olla ensisijaisesti se, että väestö tulee suojatuksi sodan tai muun poikkeusolon ai kana. Työryhmässä on edustajat kaikista hallituspuolueista ja lisäksi vir kamiesedustus sisäasiainministeriön ohella puolustusministeriös tä ja ympäristöministeriöstä. Sisäasiainministeriö onkin asettanut viime vuoden lokakuun lopulla työryhmän selvittämään allekirjoittaneen johdolla väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauk sia eli käytännössä arvioimaan hallitusohjelmassa olevan kirjauk sen toteuttamismahdollisuuksia. Puolitoista vuotta sitten kesällä voimaan astuneella uudella pelas tuslailla toteutettiin eräitä väestönsuojien rakentamisvelvoitteisiin vaikuttaneita lainsäädännöllisiä kevennyksiä. Tämä tehtävän osakokonaisuus korostuu jo siitäkin syystä, että hallitus ohjelmassa väestönsuojiin liittyvä selvitystehtävä perustui argu mentteihin, jotka oli sidottu kohtuuhintaisen asuntorakentami sen toteuttamismahdollisuuksien kehittämiseen. Tämäkin kustannus on raportissa esitetyn mukaisesti osittain päällekkäinen piilokustannus yhteistilojen kanssa. Kuva: sisäministeriön viestintä. Turvallisuuspoliittisissa linjauksissa ei ole nähtävissä aikaisempaan sellaisia muutoksia, joilla voisi olla vaikutusta arvioi taessa väestön suojaamisen tarpeita. Keskeistä työryhmän toimeksiannossa on mielestäni kohta, jonka mukaan työryhmän tulee arvioida väestön suojaamisessa huo mioon otettavat uhkakuvat ja niiden vaikutukset väestönsuoji en rakentamistarpeeseen ja väestön muuhun suojaamiseen. Työryhmälle on annettu määräaikaa tehtävänsä suorittamiseen maaliskuun loppuun asti. Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus (ARA) on raportissaan elokuulta 2012 arvioinut, että väestönsuojalla on noin 30 euron vaikutus asunnon neliöhin taan. Sen mukaan väestönsuojelussa huolehditaan Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoissa mainituista väestönsuojeluteh tävistä. Selonte on lisäksi toinen keskeinen asiakirja uhan määrittelyssä on valtio neuvoston periaatepäätös vuodelta 2010 yhteiskunnan turvallisuus strategiasta. Mielestäni väestön suojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia käsittelevän työryhmän eräs keskeisimmistä tehtävistä on nyt arvioida näiden tuoreiden muutosten riittävyyttä suhteessa tehokkaaseen ja toimi vaan asuntorakentamiseen. Väestönsuojiahan käytetään yleisesti taloyhtiössä varastotiloina ja silloin ne palvelevat luonnollisesti samanaikaisesti kahta käyt tötarkoitusta. Väestön suojaamisen tarpeet ja sotilaallisen puolustuksen pe rusteet kulkevat käsi kädessä. Sittemmin on käynyt varsin selväksi, että väestönsuojien rakentamisella on hy vin vähäinen vaikutus asuntorakentamisen kustannuksiin, eten kin asunnon ostajan maksamaan hintaan. Mielestäni väestönsuojien rakentami seen ja noin yleisemminkin väestön suojaamiseen liittyy kuiten kin tekijöitä ja näkökulmia, joita on mahdollista ”pohtia ääneen” jo tässä vaiheessa kun työryhmän työ elää keskiikäänsä. Tässä vaiheessa olisi ehkä perusteltua odottaa muutamia kuukau sia ennen kuin lähtee arvioimaan väestönsuojarakentamisen tule vaisuutta. Lopuksi työryhmän tulee arvioida mahdollisuudet luo pua väestönsuojien rakentamisesta ottaen huomioon edellä mai nittujen työryhmän tehtävänä olevien selvitysten johtopäätökset. Työryhmän tulee selvittää ensiksikin väestönsuojien rakentamisen nykytila, kustannukset ja luonnol lisesti taustoitukseksi myös voimassa olevan lainsäädännön yksi tyiskohdat. Väestönsuojien rakentamista jatketaan periaatepäätöksen mukaan ensisijaisesti sotilaallisiin uhkiin varautumiseksi. Kustannuksilla voi olla todellisuudessa vaikutuksia suojaa misen tapaan ja toteuttamisvaihtoehtojen valintaan. Sen sijaan en näe mahdollisena ratkaisua, jossa väestön suojaamisesta luo vuttaisiin tilanteessa, jossa pidetään maamme sotilaallista puolus tusta mahdollisen, vaikka vähäisenkin uhan johdosta tarpeellise na. Selonteon mukaan Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön ja erityisesti Suomeen aluevaltaustarkoituksessa tarkoitetun hyökkäyksen todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida kokonaan sulkea pois. Niin kuin sanonta kuluu asianomaisille toimijoille on perusteltua antaa työrauha
Yh dyskäytäviä tunnelien välillä on 100 metrin välein. Vuosaaren tieliikennetunneli valmistui vuonna 2007. Tunnelissa on 100 mm:n paineellinen palo vesilinjasto paineenkorotusmahdollisuudella sekä luonnollisesti automaattinen paloilmoi tin, johon tunneleita valvova linjalämpöil maisin ja teknisiä tiloja valvovat savuilmaisi met ovat yhdistetty. P elastusharjoitusten suunnittelu ja jär jestäminen on meille pelastusviran omaisille jokapäivästä työtä, ja seu raavassa pohdintaa ja yhteenvetoa Vuosaaren tieliikennetunnelin pelastusharjoitusten jär jestelyistä. Tavoitteisto sisällytettiin harjoitus suunnitelmaan, jolloin ne olivat avoimesti kaikkien nähtävillä. Suunnittelun alun tärkein asia oli yhte neväisten tavoitteiden laatiminen, jolloin jo kainen toimija saa omat tarpeensa huomi oiduksi. Työvuo rosta puolet kuluu sairaankuljetuksessa, jo ten suunnittelun alkaessa oli selvää, ettem me tule tyytymään yksittäiseen pelastushar joitukseen vaan vaadimme kolmea. Vastaus on helppo, ei täytä. Nämä tilan teet pitävät sisällään tunnelissa pysähtyneet autot, väärään suuntaan ajaneet ajoneuvot ja kevyen liikenteen liikkujat (jalankulkijat, mopoilijat, pyöräilijät). Vuonna 2012 havaittiin yhteensä 349 häiriötilannetta. Virtaukset tunnelissa ja tunnelin koko vaativat kunnon savutuksen, jotta saadaan tunnelin näkyvyys mahdollisimman huonoksi ja vastaamaan todellisuutta. Kak soistunneliratkaisussa ei ole kohtaavaa lii kennettä samassa tunnelissa, vaan siinä kul kee kaksi kaistaa molempiin suuntiin. Mukana olevista toimijoista mainitta koon jo edellä mainittujen tahojen lisäksi Uudenmaan ELYkeskus (tunnelin hallin noija), Hätäkeskus, Destia (tunnelin isän nöinnistä vastaava taho), Helsingin kaupun gin rakennusvirasto ja Puolustusvoimat. Sen pituus on 1,5 km. Suunnittelutyö aloitettiin helmikuun lopussa, siis hyvissä ajoin, jolloin eri toimijat saivat riittävästi aikaa valmistau tua. Suunnittelu vaatii yhteistyötä Vuosaaren tieliikennetunnelin pelastusharjoi tuksia ei vain päätetty pitää harjoittelumie lessä, vaan niiden taustalla piilee EUtun Helsinki harjoitteli kolmasti Vuosaaren satamatunnelissa Johtaminen koetinkivi Teksti: Jani Pitkänen, palomestari, Helsingin pelastuslaitos Kuvat: Kari Sarvi, Helsingin pelastuslaitos nelidirektiivin (2004/54/EC) velvoite, joka määrittelee, että täysimittaisia harjoituksia mahdollisimman todellisissa olosuhteissa on järjestettävä vähintään joka neljäs vuo si. Velvoitteen täyttämiseksi siis riittää yksit täinen pelastusharjoitus, mutta täyttääkö se pelastuslaitoksen koulutustarpeet. Kolmeen harjoituk seen päätyminen oli siis hyvien perustelui den ja yhteistyön lopputulos, ja näin harjoi tusten jälkeen ajateltuna ainut oikea ratkaisu. Ajoneuvoyhteys tunnelien välillä sekä hätäpysäytyslevikkeet ovat 400 metrin välein. Helsingissä työskennellään kolmessa vuo rossa, rytmillä yksi töitä kaksi vapaata sekä tasoitusvapaa on joka neljäs vuoro. Vaati minen lienee liian voimallinen ilmaus, mut ta kun sen tarpeen taustalla on hyvät perus telut ja peräänantamattomuus, niin loppu jen lopuksi kyse oli hienovaraisesti sovittelus ta. Minkälaista häiriötä tunnelin sulkeminen aiheutti sataman liikenteelle ja mitä hyötyä eri viranomaiset sekä osallistujat niistä saivat. Pelastuslaitoksilla työskennellään eri työ rytmeissä ja vuoroissa, sairaankuljetuksessa ja palopelastustoimessa, jonka vuoksi mah dollisimman monen palomiehen saaminen koulutus ja harjoitustilaisuuksiin on työn takana. Raskaan lii kenteen osuus on normaalitiestöllä hieman alle 10 prosenttia. Sama koskee pelastustoiminnan joh tamista, yhden tai kahden päällystöpäivys täjän harjoittaminen tuntuu lähes turhalta. Harjoitussuunnitelman Puolustusvoimilta pyydettiin virka-apua tulipaloskenaarion savutuksessa. Vuonna 2012 keskimääräinen vuorokausi liikenne oli 8500 ajoneuvoa, josta raskaan lii kenteen osuus on 30 prosenttia. Kuvassa savunpoisto on jo päällä ja ilmavirta noin 3 m/s.. Tähän myötävaikutti se asia, että Helsin gin Tieliikennekeskus sekä poliisi puolsivat myös kolmea harjoitusta, ja harjoituksista ehkä eniten kärsivä taho eli Helsingin Sata ma näytti vihreää valoa. Pelastusharjoitusten suunnitteluun käytet tiin reilusti aikaa. 34 1/2013 Vuosaaren tieliikennetunneli Helsingissä suljettiin lokakuussa 2012 kolmasti keskellä päivää pelastusharjoitusten vuoksi. Kaksisuuntaisia impuls sipuhaltimia on 20 paria, jotka ovat Helsin gin Tieliikennekeskuksen hallinnassa – ku ten koko tunnelin liikenne
Tämä ei käy hetkes sä, ja sen vuoksi harjoitusten rakentamiseen Skenaariossa säiliöajoneuvo on kolaroinut viiden henkilöauton kanssa. Suunnitteluvaiheen yhteenvetona voidaan todeta, että yhteiset tavoitteet ovat yksi mer kittävimmistä asioista onnistumisen suhteen, sillä mikäli jokin toimija ei koe hyötyvänsä harjoituksista, ei panoskaan ole kummoinen. Aika oli laiva liikennettä ja tunnelin käyttöä ajatellen rau hallisin, ja päiväharjoitukset sopivat luon nollisesti myös pelastuslaitokselle ja muille viranomaisille sekä toimijoille. 1/2013 35 Skenaarioiksi valittiin vaarallisen aineen onnettomuus, tulipalo ja raskaan tieliikennekaluston onnettomuus. Avoimella kes kustelulla ja vuorovaikutuksella on oma mer kityksensä ja sitä on käytävä jatkuvasti, sil lä taataan kaikkien mukana olevien tahojen tasapuolinen mukana pysyminen. Suunnitteluun on varatta va riittävästi aikaa ja vastuut jaettava selväs ti, jolloin ei synny epäselvyyksiä kenen teh täviin mikäkin asia kuuluu. Tieliikennetunneli haastava harjoituskohde Harjoittelun tapahtuessa toimivassa kohtees sa, jossa on liikennettä vuorokauden jokaise na hetkenä ja joka palvelee Suomen pääsa tamaa, on toteutuksen suunnittelulla suuri rooli. Skenaarioiksi valit tiin vaarallisen aineen onnettomuus, tulipalo ja raskaan tieliikennekaluston onnettomuus. Sopimuspalokunnan säiliöajoneuvoa käytettiin simuloimaan VA-kuljetusalustaa, joka oli edullisempaa kuin oikean ajoneuvon vuokraus. Ne henkilöt, joilla on erikoisosaamis ta, osallistuivat skenaarioiden käsikirjoitta miseen, jolloin harjoitus saatiin vastaamaan todellisuutta. Näistä viimeistä ei ole koskaan harjoiteltu tunneliolosuhteissa. Annettu nel jän tunnin aikajänne pyrittiin suunnittele maan mahdollisimman tarkasti, jotta tun neli saadaan suljettua ja erityisesti avattua aikataulun mukaisesti. Onnettomuusskenaarioissa käytettiin koh teina erilaista ajoneuvokalustoa henkilöau toista kuormaauton nuppiin, jotka tuli hi nata tunneliin ja pois. Sama toistui myös harjoitus ten arvioinnissa, jolloin samat asiantuntijat osallistuivat tarkkailijoina ja palautteen an tajina harjoituksiin. Lisäksi ilman tavoitteita ei johtopäätöksiä harjoituksen sujumisesta ole helppo kirjoit taa harjoitusraporttiin, joka lähetetään Brys seliin luettavaksi. 1/2013 35. Pelastuslaitoksen sisäl lä suunnitteluvastuuta jaettiin eri asiantun tijoille. Yleensä vastaavissa julkisissa kohteis sa, kuten metrossa, harjoitellaan toiminnan päätyttyä eli yöaikaan Nyt harjoittelun ajan kohdan sai määrätä Satama, ja yllätykseksi kellon ajaksi valikoitui 10–14. 1/2013 35 laadinta ja päivitysvastuu annettiin Hel singin pelastuslaitokselle, jolta löytyi päte vyys valita juuri ne skenaariot, jotka vaati vat harjoitusta ja tuottavat suurimmat haas teet pelastustoiminnalle
Vuosaaren tieliikennetunneliin on laadittu oma kohdekohtainen toimintamal li ja ohjeistus, joka päivitettiin ennen har joitusta. Hätäkeskus pudotetaan tarkoituksella pois viestien välittäjänä heti hälytykseen liittyvien lisätietojen antamisen jälkeen, ja pelastustoi minnan johtaja ja Tieliikennekeskus jatkavat keskinäistä viestiliikennettä ja tiedonvaihtoa MOVIpuheryhmässä. Tämä näkyy usein myös harjoituspa lautteessa. Onko kyse vain huonosta päivästä vai osaamisen puutteesta. Edellä pohdittiin johtamisen merkitys tä pelastustoimien onnistumiselle. Kuorma-auton oven irrottamisessa oikeat työskentelytavat ovat tärkeitä, jolloin sekä työturvallisuus että ergonomia otetaan huomioon. Harjoituksia, joissa kahden palomestarin toimintamallia saa harjoitella käytännössä, ei vuoden aikana ole kovinkaan monta. Alisuoritammeko jäl leen, jolloin päätelmiä osaamattomuudes ta voisi alkaa nopeimmat jo muodostaa. Mikä onkaan parempi paikka epäonnistua Kuorma-autosta pelastamisessa kunnon työtasolla pelastustehtävä helpottuu huomattavasti. Harjoitusten tuloksena toimintaohjetta selvennettiin ja yksinkertaistettiin lisää, jol loin sen käytettävyys parani lyhyiden ajo matkojen aikana. Tällä varmistetaan suora informaatio tunnelin olosuhteista sen parhaiten tietävältä taholta sekä säästetään aikaa. Tätä kysymystä poh din ensimmäisen pelastusharjoituksen jäl keen viikon, ja jännitin miten seuraava har joitus tulee sujumaan. Luonnollisesti tämä päivitetty oh jeistus oli käytössä, jotta sen toimivuudesta saadaan käyttäjiltä palautetta ja ohjeistusta kehitettyä toimivammaksi. Lähimmällä pelastusyksiköllä on nä köyhteys tunnelin suuaukolle noin kolmen minuutin ajon jälkeen, jolloin päätöksiä lä hestymissuunnasta on tehtävä. Vuosaaren tieliikennetunnelissa noudatetaan keskisuuresta tulipalosta alkaen kahden pa lomestarin toimintamallia, riippumatta siitä onko tulipalo ajoneuvossa vai itse tunnelin teknisissä tiloissa. Sen onnistumiseen vai kuttavat pelastustoiminnan johtajan päätök set ja käskyt, jotka taas pohjautuvat oi keaan tietoon ja sen myötä muodostettuun tilan nekuvaan lyhyellä aikajänteellä. Kolmesta har joituksesta kaksi myöhästyi avaamisen osal ta aikataulusta. Merkittävin parannus kos ki toiminnan aloittamista heti hälytyksen jäl keen. Erityisesti monimutkaisten sammutus ja pelastustehtävien onnistumisen perustana on hyvä johtaminen. Helsingissä on useita vas taavia kohteita, joihin hälytetään jo heti alus sa kaksi palomestaria ja suurin osa niistä si jaitsee maan alla. Näin Tieliikennekeskus tie tää kuinka pelastustoimi aloittaa toimintan sa ja päivystäjä pystyy tukemaan pelastustoi minnan johtajan toimintaa riittävällä ja eri tyisesti oleellisella informaatiolla. Mi tä, jos kaikki tasot alisuorittavat harjoituk sessa. Vai oliko syynä skenaarion vaikeus vieraassa ym päristössä. Vastaus kysymykseen ”oliko skenaario liian haasta va?”, kuului ”ei”. Tässä kohtaan en voinut tehdä muuta kuin nostaa hattua harjoituk sessa pelastustoimintaa johtaneelle kollegal leni, sillä hänen suora tunnustuksensa omas ta epäonnistumisestaan ja sen vaikutuksesta suorittajatasolle, oli hänen mielestään selvä. On sel vää, että kokonaisvaltaiseen onnistumiseen tarvitaan kaikkien tasojen hyvää suoritta mista ja tämän kokonaisuuden testaamiseen harjoitukset ovat paras näytön paikka. 36 1/2013 ja purkuun oli käytännössä varattu puolet käytettävissä olevasta ajasta. Onnistuvatko pelastusharjoitukset poikkeuksetta. Palautetilaisuudessa osallistujille kerrottiin karu totuus harjoituksen kulusta. Syihin palataan myöhemmin. Pelastuslaitoksen toimintaohjeen vii si tärkeintä ensitoimenpidettä liitettiin Hel singin Tieliikennekeskuksen päivystäjien toi mintaohjeisiin
Pelastuslaitoksen paloveden paineenko rotuspisteiden sijaintimerkinnät on uudis tettava, jotta ne ovat löydettävissä myös tal visin. Hajaääniä harjoituk sen vaikutuksista tuli korviimme yllättävän vähän. On hienoa, että tunnelin hallinnoija ottaa tosissaan riskikoh teessa harjoittelemisen – etenkin kun saivat seurata pelastusharjoitusta, joka ei suju niin kuin sen pitäisi. Tämä nimenomaan on virheis tä oppimista. Tämä oli tietenkin huojentavaa huomata ensimmäisen harjoi tuksen poikkeaman jälkeen. Ihmettelin, ettei pa lautetta kyseenalaistettu missään, vaan sii tä otettiin opiksi seuraavilla viikoilla, jolloin palautteessa mainittuja epäkohtia ei tullut enää vastaan. Tähän liitty vät tarkennukset kiertotien opasteista ja no peusrajoitusten noudattamisesta. Tieliikennepelastamisessa ajoneuvot ajetaan olosuhteiden salliessa onnettomuustunneliin, kun taas tulipalossa ne ajetaan puhtaaseen tunneliin, ja sammutushyökkäyksessä hyödynnetään yhdyskäytäviä. Vesi on sammutus ja pelastustoimin nan peruselementti, ja sitä pitää olla saata villa aina. Seuraavassa on esitetty muutamia poimintoja parannusehdotuksista. Harjoituksesta tiedotettiin hyvissä ajoin ja laajasti eri medioissa, jotta viesti tavoit taisi mahdollisimman monet tunnelin käyt täjät. Mutta kun palautteen antajana olikin maalihenkilö, joka kirjoitti rehellisen maallikkomaisen palautteen epämiellyttä vistä kokemuksistaan esimiehensä pyytämä nä (tietämättä, että se päätyy myös pelas tuslaitokselle), tuntui se uppoavan miehiin – etenkin kun palaute lähetettiin lyhentä mättömänä (nimettömänä luonnollisesti) esimiestasolle, jonka tehtäväksi jäi sen lu keminen miehistölle. Tunnelin kuulutusjärjestelmää kehitetään ja parannetaan selvemmäksi, jotta tunnelissa olijat saavat kuulutuksista paremmin selvää. Ajoittain tuntuu siltä, että kun kollegat tai esimiehet antavat kriittistä pa lautetta, sitä ei haluta kuulla tai se käsite tään väärin. Se, että teem me virheitä teknisissä perussuoritteissa, on valitettavan normaalia ja yleistä. Uskon tunnelinkäyttäjien ymmärtävän har joittelun hyödyn suhteessa tunnelin sulke misesta aiheutuneeseen haittaan. Parannustoimenpiteistä pelastuslaitoksen näkökulmasta tärkeimmän mainitsin jo edel lisessä kappaleessa eli vuosittaisten harjoitus ten järjestäminen tunnelissa. Heille tarjottiin mahdolli suutta päästä seuraamaan tulipaloskenaario harjoitusta paikan päälle tunnelin, mutta ai nuttakaan toimittajaa ei paikalle ilmaantu nut. Tämän luulisi vaikuttavan myös har joitusvastaisten asenteiden lieventymiseen. Tämä mahdollistaa jatkuvan harjoittelun todellisessa ympäristös sä vuosittain vaihtuvilla skenaarioille ja edis tää vaaditun osaamistason ylläpitoa. Toimintamallit Tieliikennekeskuksen kanssa hioutuivat eteenpäin ja harjoitusten välillä pidetyillä palavereilla oli oma osuuten sa. Mikäli kuulutuksista ei saada selvää tunnelis sa, ei niistä ole mitään konkreettista hyötyä. Liekö syynä ähky uutistarjonnassa tai nippu muita syitä. Keskeiset parannustoimenpiteet Uudenmaan ELYkeskus on listannut har joitusraportissaan EU:lle useita parannuseh dotuksia. Lukuun ottamatta vaarallisen aineen on nettomuutta, sujuivat sekä tulipalo että ras kaan kaluston onnettomuus skenaariot odo tetulla osaamisen tasolla. Harjoitte lun nopeuttaessa oikean tilanteen hoitamis ta ja näin häiriöaika tunnelin liikenteessä ly hentyy, hyötyvät siitä kaikki tunnelissa toi mijat. Tavoitteiden pohjalta on helppo viestittää pelastusharjoitusten merkitystä ja tärkeyttä. Tottahan toki Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n piti muistuttaa ole massaolostaan tiedotteella, mutta ymmär sivät hyvin myös pelastusharjoitusten mer kityksen. Tässä tilanteessa epäonnistu mista voidaan sanoa onnistumiseksi. Tunnelin avaamisen myöhästymiset joh tuivat vaarallisen aineen onnettomuudes sa kemikaalisukellustoiminnan aloittamis viiveestä sekä pitkäksi venyneestä palaute tilaisuudesta, joka oli pakko pitää loppuun asioiden esille tuomiseksi. Kenties parhaana tuloksena harjoituksista pelastuslaitoksen kannalta on tunnelin hallinnoijan päätös siitä, että Vuo saaren tieliikennetunnelissa harjoitellaan täs tä eteenpäin vuosittain. Raskaan kalus ton onnettomuudessa tekninen pelastami nen vei yksinkertaisesti arvioitua enemmän aikaa, ja lisäksi tunnelin siivoaminen lasista ja metalliromusta kuormaauton ja viiden henkilöauton pilkkomisen jälkeen oli oma operaationsa. Vaikka tunneli sukeltaa – 30 met riin asti ja paloveden paine on alaspäin men täessä riittävä, on paineenkorotusmahdolli suus joka tapauksessa oltava olemassa riittä vän paineen ja vesimäärän takaamiseksi, mi käli kaupungin verkostossa on ongelmia on nettomuuden aikana. Tiedottaminen yleisölle Uudenmaan ELYkeskus vastasi harjoituksis ta tiedottamisesta kaupunkilaisille, tunnelin käyttäjille ja medialle. Tällä on merkitystä myös pelastustoimelle, sillä ras kaan kaluston siirtyminen taajamaalueel la aiheuttaa peltikolareita ja vaaratilanteita, joita koettiin harjoitusten aikana. 1/2013 37 On hyvä, että jää parannettavaa ja opittavaa, jolloin määrätynlainen nöyryys säilyy.. Puutteet korjattiin aina ennen seuraavaa harjoitusta, jolloin korjatut asiat voitiin tes tata uudestaan. Toisaalta on hyvä, että jää parannettavaa ja opittavaa, jolloin mää rätynlainen nöyryys säilyy. Mediaa pelastusharjoitukset eivät juu ri kiinnostaneet. Tämä on oleellinen asia, sillä Tieliikenne keskus tai pelastustoiminnan johtaja voivat kuuluttaa ohjeita tunnelissa oleville ihmisille. Kohdalle ni ei ole koskaan osunut täydellisen kympin pelastusharjoitusta. kuin harjoitustilaisuus – oppimisen vuok sihan harjoittelemme, emme epäonnistuak semme! Palautteen antajalla merkitystä Toinen havaitsemani asia on palautteen an tajan rooli. Vuosaaren tieliikennetunnelin kiertotiejär jestelyyn kiinnitettiin huomiota, sillä kierto tien tulee kestää raskaan kaluston liikkumi nen vuodenajasta riippumatta
Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Päätoimipaikkamme on KantaHämeessä Turengissa ja lisäksi yksi henkilö hoitaa Itä Suomen asiakkuuksia Joutsenosta käsin. SPLY on myös yksi kahdeksasta Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. Tällä hetkellä työllistämme 16 henkilöä. Pe lastustoimi on tärkein yksittäinen asiakas ryhmä. Tekniikka muuttuu nopeaan tahtiin ja pie nehkölle yritykselle pysyminen kehityksen kärjessä on toki haasteellista. Omia tuotteitamme ovat olleet alusta pi täen elektroniset hälytyssireenit/puhevah vistimet, joita käytetään laajalti hälytysajo neuvoissa ja väestönsuojelussa ympäri maata. 38 1/2013 SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. Maahantuomme omaa tuotevalikoi maamme täydentäen muun muassa hälytys valo ja radiolaitteita. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. GPSpaikannuksen ja navigointisovel lusten integroiminen radiojärjestelmiin se kä VoiceoverIP teknologian hyödyntämi nen kuuluvat myös vahvoihin osaamisaluei siimme. Suomi on ehdottomasti tärkein markkina alueemme, mutta tuotteitamme toimitetaan yhä enemmän myös vientiin. Erikoisalamme (hälytys ja viestintätek niikka) ei ole välttämättä ollut kovin vah vasti aiemmin edustettuna jäsenkunnassa ja mielellämme tuomme sitäkin sivuavia asioi ta SPLY:n toiminnan piiriin.. Omaa suunnittelua ja tuotantoamme ovat myös erilaiset radiopuhelin ja tukiasema järjestelmät sekä radioohjaukseen perustu vat hälyttämis ja kaukokäyttösovellukset. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. Alan tulevaisuuden näkymät ovat periaat teessa hyvät markkinoiden kasvaessa kaiken kaikkiaan, mutta etenkin julkisen sektorin epävarmat taloudelliset näkymät toki hie man huolestuttavat. SPLY oli syntynyt. Olemme olleet vasta varsin vähän aikaa SPLY:ssä jäsenenä, mutta tähänastiset koke mukset toiminnasta ovat positiivisia. Pelastustoimesta puhuttaessa vireillä ole vat tilannekeskukset ja niiden ympärille ra kennettavat kokonaisjärjestelmät hälyttämi seen, viestiliikenteeseen ja tilanteenseuran taan tarjoavat meille paljon mahdollisuuk sia lähivuosina. Perinteisten radiojärjestelmien lisäksi olem me olleet aktiivisesti mukana digitaalisten TETRAjärjestelmien (kuten Suomen vi ranomaisverkko VIRVE) sovelluskehittäjä nä. huhtikuuta 1972. Elektro-Arola Oy Toimitusjohtaja Kalle Arola Elektro-Arola Oy on vuonna 1974 perustettu, sataprosenttisesti perheomistuksessa oleva yritys. Pelastustieto julkaisi vuoden aikana lyhyet esittelyt jäsenyrityksistä ympäri Suomen ja uusien jäsenien myötä esittelyt jatkuvat vielä alkuvuodesta 2013. Pääasiallinen asiakaskuntamme muodos tuu eri viranomaisorganisaatioista ja sähkön tuotannon sekä teollisuuden yrityksistä. SPLY täytti viime vuonna 40 vuotta. Olemme erikoistuneet hälytys ja vies tintätekniikan laitteiden sekä järjestelmien suunnitteluun ja valmistukseen. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. Olemme tois taiseksi onnistuneet siinä mielestäni hyvin ja pystymme kokomme puolesta olemaan myös joustavia ja tarjoamaan asiakkaillem me räätälöityä palvelua – juuri sellaisia rat kaisuja kuin he oikeasti tarvitsevat
Odotan innolla uusia kehitysideoita ja onnittelut vielä 40 vuotta täyttäneelle SPLY:lle! ympäri maailmaa. Olemme mukana asiak kaiden prosesseissa ja osallistumme tuoteke hitykseen. Uutena jäsenyrityksenä olemme mielelläm me mukana alan standardien kehityksen seu rannassa sekä hankintaseminaarien suunnit telussa. Telkon ympäristöosaston tuotevalikoi maan kuuluu laaja valikoima öljyn ja kemi kaalien imeytysaineita, suojalaitteita, mekaa nista öljyntorjuntakalustoa ja tulvantorjunta laitteistoja. Asiakas kuntamme on hyvin laaja kattaen pelastus laitokset, teollisuuden ja julkisen sektorin. Varastomme on Raumalla, josta on hy vät yhteydet ympäri Suomen. Taloja voidaan aina rakentaa uudestaan, mutta luontoa ei – on siis toimittava nyt. Pelastuslaitokset ovat tärkeä asiakaskun tamme, jota varten kehitämme jatkuvasti tuotteitamme ja pyrimme löytämään uusia teknologisia innovaatioita öljyntorjuntaan. Pidämme myös tuo tekoulutuksia asiakkaillemme ja henkilökun nalle. Uutena alueena tuotannossa olem me kehittäneet jäätymisenesto/jäänpoisto tykkiä ilmailualan kasvaviin tarpeisiin. Aspo osti KaukoTelkon vuonna 2008. Yhtenä kehittämisen alueena voisi olla tulevaisuudessa paloalan kansainvälisen kehityksen ja markkinoiden seuranta, mi käli tähän jäsenyritykset näkevät tarvetta.. Lisäksi meiltä löy tyy tehokas logistiikka, globaalit hankintaka navat, koko logistisen toimintaketjun hallin ta ja paikalliset varastot. Toimintaa löytyy 15 maassa: Pohjoismaissa, Baltiassa, Venäjällä, Ukrainassa, ValkoVenä jällä, Puolassa, Kazakstanissa, Kiinassa, Tse kissä ja Slovakiassa. Tuotannostamme tällä hetkellä yli 80 pro senttia menee asiakkaidemme kautta vientiin Toimitusjohtaja Susanna Virtanen Telko kuuluu monialayhtiö ASPOon ja on perustettu vuonna 1908. 1/2013 39 Telko Oy Myyntipäällikkö Ari Virtanen TR-Vesitykit Oy TR-Vesitykit Oy on Kaarinassa toimiva me tallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laaduk kaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden li sälaitteita. Suurimmat haasteet on erottua kilpaili joista ja löytää oikeat kanavat globaaleille markkinoille. Mielestäni ensi näkemältä yhdistys toi mii hyvin ajankohtaisten asioiden parissa vi ranomaisten kanssa. Palveluliiketoiminta vaatii aina osaavan henkilöstön, joka tuntee tuotteemme ja hoitaa toimitukset päivittäin asiakaspalvelussamme. Olen uusi tulokas SPLY:n joukossa ja tä män vuoksi kaikki on vielä uutta ja ihmeel listä. Samalla henkilöstömäärä on kasva nut näissä maissa Suomen edelle. Idän kasvumarkkinat näkyvät vahvasti myös Telkolla ja Venäjälle & CISmaihin onkin palkattu lisää työnte kijöitä. Pääkonttorimme sijaitsee Lintulahdenku jalla Helsingissä ja Telkolla on tällä hetkel lä yli 260 työntekijää. Tällä hetkellä päämark kinaalueemme sijoittuu Euroopan alueelle. Uusimpana voi mainita polymeeriteknologi aan perustuvan öljyntorjunnan, jossa öljyn torjuntajätteet ovat kierrätettävissä. Yrityksessämme tehtiin su kupolvenvaihdos joulukuussa 2011 ja nyky ään perheyrityksen johdossa jatkavat Tauno Rantasen tyttäret Susanna Virtanen ja Nina Mäkinen. Yrityksen on perustanut Tauno Rantanen, ja alkujaan yritys toimi nimellä Konepaja T.Rantanen Ky. Tällä hetkellä Suomen markkinoilla eläm me haastavia aikoja, koska huonon talous tilanteen vuoksi julkishallinnon hankinnat ovat pitkälti jäissä. Olemme hyvin pieni perheyritys, yrityksessämme työskentelee tällä hetkellä kaksi henkilöä omistajien lisäksi. Alalle on tullut vuosien aikana paljon kansainvälisiä toimijoita, jot ka pystyvät kilpailemaan suuremmalla kapa siteetilla, tuotevalikoimalla sekä maailman laajuisella tukiverkostolla. Päämarkkinaalueena on Itämeren ym päristö ja samalla vahva laajeneminen idän kasvumarkkinoille. Itämeren kasvavan liikennemäärän vuok si öljyntorjuntaa ja meriturvallisuutta pitää kehittää eri oloihin suuronnettomuuksien ja laajojen ympäristövahinkojen estämisek si. Ilmastonmuutoksen myötä olemme nähneet, että varsinkin ilmailualal la on vielä paljon mahdollisuuksia jäänpois totykkien markkinoilla ja mahdollisuudet kehittää tuotevalikoimaa. Keskitymme muovin raakaaineiden ja teollisuuskemikaalien BtoBasiakkaisiin. Aspon alle kuuluvat myös tytäryhtiöt Leipurin, ESL Shipping ja Kaukomarkkinat. Aspo Oy on perus tettu vuonna 1929 ja listattu pörssissä vuo desta 1999. Päämiehiltämme löytyvät johtavat teollisuuden tuotemerkit. Uskomme kui tenkin vahvasti, että meidän tuotteillamme on kysyntää jatkossakin laadukkaan suoma laisen käsityön ansiosta sekä mahdollisuu desta räätälöidä tuote täysin asiakkaan tar peiden mukaan. Erityisen tärkeitä meille ovat jälleenmyyjäm me, joiden kautta pääosin teollisuusasiakas kuntaamme palvellaan. Tuotevalikoimaamme kuuluu pääasialli sesti käsikäyttöisiä sekä sähköhydraulisia ve sitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuska lustolle. Tulevaisuus näyttää valoisalta, kun jouk kueessamme on alan parhaat päämiehet, asian tunteva asiakkaiden tarpeet ja toiveet tunteva henkilöstö sekä tärkeät yhteistyö kumppanit ja jälleenmyyjämme. TELKO on asiantuntija teollisuuden raakaaineissa ja ympäristötuot teissa. Yhdistyksellä on hyvin vahvat perinteet ja aktiivinen jäsenistö, joten odotan mielen kiinnolla yhteistyötä jäsenyritysten välillä. Päämiehiltämme löytyviä tuote merkkejä öljyntorjuntaan ovat muun muas sa PIG® ja DESMI RoClean A/S
Kehittämistä on esimerkiksi suhteissa pelastuslaitoksiin ja ammattipalohenkilöstöön. Positiivisimmat tulokset liittyvät ystävien ja perheiden tukeen sekä tukeen ja apuun palokuntatovereilta. Avoimissa vastauksissa nousi erityises ti esiin pelastuslaitosten toiminta, joka sai kritiikkiä melkein kaikilla pelastusalueilla. Tutkimuksen kohdeperusjoukon muodosti vat sopimuspalokuntalaiset, noin 22000– 25000 henkilöä, joista 14600 on hälytyskel poisia. Monilla pitkä kokemus Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa so pimuspalokuntien henkilöstön hyvinvoin nista palokuntayhteisöissä sekä tunnistaa mahdollisia ongelmakohtia tulevan työhy vinvointia edistävän kehittämistyön pohjaksi. Suurin osa vastaajista osallistui palo kunnan operatiiviseen toimintaan. Suomalaisissa sopimuspalokunnissa voidaan pääasiassa hyvin, mutta toisenlaisiakin äänenpainoja löytyy. Useilla vastanneis ta oli pitkä kokemus palokuntatoiminnas ta, 43,7 prosenttia oli ollut mukana jo yli 20 vuotta. Palosuojelura haston rahoittamaan, Hyvinvoiva sopimus palokunta hankkeeseen liittyvään kyselyyn vastasi 1599 sopimuspalokuntalaista. Kiusaaminen on pa lokunnissa selvityksen mukaan yleisempää kuin työpaikoilla yleensä. – Sopimuspalokuntien keskeinen haaste on vastaajien huoli palokuntayhdistysten toi minnan tulevaisuudesta, sanoo selvityksen analyysin ja toimenpidesuositukset laatinut työterveyspsykologi Anne Mallius. Myös palokuntien johdon koettiin olevan melko paljon kiinnostunutta henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista. T yöilmapiiri on suomalaisissa sopi muspalokunnissa pohjoismaista, eri toimialoilta koottua vertailuaineis toa (QPSNordic) hieman parempi, ilmenee Suomen Sopimuspalokuntien Liiton (SSPL) teettämästä selvityksestä. Työilmapiiritutkimuksen tulokset olivat kokonaistarkastelun osalta pääsääntöisesti Palokuntien hyvinvoinnin parantamisessa tekemistä Teksti ja kuva: Esa Aalto 40 1/2013. Vastaajat moittivat heikkoa tai puuttuvaa yhteistyötä, pelastustoimen resurssien jakoa sekä byrokratia, vaatimustaso ja arvostus asioita. – Jopa hiukan yli puolet vastuutehtävissä toimivista ilmaisi olevansa huolissaan muun muassa uuden, tehtäviin koulutetun ja sitou tuvan henkilöstön saamisesta mukaan toi mintaan, yhteistyöstä pelastuslaitoksen kans sa, resurssikysymyksistä sekä mahdollisuuk sista kouluttautua. Ilmapiiri näyttäytyi kiusaamishavainnoista ja koke muksista huolimatta leppoisampana ja mu kavampana kuin varsinaisilla työpaikoilla. Kuppikuntaisuus ja sisäiset ristiriidat vaivaavat myös niitä. Mahdollisuus vaikuttaa oman työn kannal ta tärkeisiin päätöksiin ja tiedon saanti suo ritetun työn laadusta toimi paremmin kuin vertailumateriaalin työpaikoilla. Kyselyyn vastanneiden osuus on 6–7 pro senttia kohdejoukosta. – Vastaajien määrä yllätti meidät positiivi sesti, Mallius totesi. Joidenkin mielestä myös yhteistyö pelastuslaitosten kanssa ontuu. Työmäärää ei koet tu yhtä usein liialliseksi kuin varsinaisessa palkkatyössä (QPSNordicvertailuaineisto). Myös sopimuspalokunnan sisäisiä ristiriitoja ja kuppikuntaisuutta sekä kou luttautumiseen liittyviä ongelmakohtia kom mentoitiin runsaasti
Pelastuspäällikkö Mika Kontio Varsinais Suomesta piti tutkimusta hyvänä nykytilan kartoituksena, mutta kaipaisi myös alueel lista selvitystä asiassa. Kolman nes vastaajista asetti yhdeksi toiminnan jat kumisen esteeksi muun muassa kuppikun taisuuden, kiusaamisen sekä yleensä henki löiden väliset ristiriidat. Erilaista perustietoa tarvitaan toiminnan kehittämisen tueksi. – Olen kaivannut Palosuojelurahastol ta tukea tällaisen tiedon hankkimiseksi. Alueilla olisi paikallaan poh tia, mikä sopimuspalokuntien rooli oman pelastuslaitoksen alueella. Vastaajaa 181 kirjoit ti myös vapaasti luopumisajatuksia herättä neistä syistä. Tilinpäätöshanketta Simo Tarvainen pitää tässä mielestä tarpeellisena ja hy vänä. Mielipi teet voivat olla myös yksittäistapauksia. Voidaan kertoa murheista, mutta yhtä tärkeää on kertoa onnistumisista. Kuinka paljon koulu tukseen on tarvetta ja paljonko on kou luttamatonta väkeä. – Siitä olisi voinut vetää esimerkiksi johtopäätökset, millaisessa toiminnas sa mukana oleminen aiheuttaa vaikka pa stressiä. Kaikista vastaajista yli 40 prosenttia oli har kinnut palokuntatoiminnasta luopumista vii den viime vuoden aikana. Näistä 107:llä yhteistyön haas teet pelastuslaitoksen kanssa olivat aiheutta neet pohdintaa toiminnan jatkamisen mie lekkyydestä. Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjoh taja Isto Kujala sanoi joiltakin alueilta saadun niin vähän vastauksia, että alueelliseen tie toon sitä ei ollut riittävästi. Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen PäijätHä meestä puolestaan painotti, että hyviä toi menpidesuosituksia pitää alkaa yksissätuu min toteuttaa, koska tässä tutkimuksessa so pimuspalokuntalaiset tuovat esille, että oli si korjattavaa. Mika Kontio nosti toimenpideehdotuk sista esille erityisesti kehityskeskustelun, jota on syytä lähteä viemään eteenpäin. Simo Tarvainen kuitenkin huomauttaa, että palokunnat toimivat periaatteessa sa malla tavalla kuin lähes 200vuotisen his toriansa aikana ovat toimineet. – Harvaan asutuilla alueilla sopimus palokunnat on tärkeä ja oikea voimava ra erityisesti operatiivisessa toiminnassa. Simo Tarvainen toivoisi tällaisten tut kimustietojen tueksi taustatietoja. ”Kukaan ei pärjää ilman sopimuspalokuntia” si, että hyvät käytännöt käyttöön ottaneita pelastuslaitoksia on syytä tuoda esille hyvi nä esimerkkeinä. Nykyiseen raportin taustamuuttujiksi Mankkinen olisi kai vannut lisäksi esimerkiksi erilaisia palo kuntamuotoja. Hänen mielestään tiedonkulun eri toimijoiden välillä pitää kulkea vaivat ta. Jatkuvan prosessinkin hän soisi tällaisen kartoituksen olevan. Toiminnanjohtaja Isto Kujala koros ti myös hyvän keskusteluyhteyden tarvetta ammattijärjestöjen kanssa. Aiheuttavatko sitä esimerkik si runsaat operatiiviset tehtävät. – Kun tuloksia tarkastellaan jatkossa tarkemmin taustamuuttujien kautta, saa daan enemmän tietoa kehittämistyötä varten. – On kaikkien alalla toimivien etu, että voimme yhdessä palvella kansalaisia mah dollisimman hyvin. Erot eivät aina ole selkeitä ja niiden au kipurkaminen jää myös jatkotyöstämi sen kohteeksi. Kanssakäymistä syytä parantaa Pelastusylitarkastaja Taito Vainio sisäasiain ministeriön pelastusosastolta totesi tutki muksen julkaisutilaisuudessa, että tulokset ovat hyvät ja on tärkeää, ettei sopimuspa lokuntalaisia kuormiteta liikaa toiminnal la, mutta samalla olisi turvattava toiminnan jatkuvuus. – Pelastuslaitosten täytyy varmaankin ak tiivisemmin tukea alueensa sopimuspalokun tatoimintaa. – On kuitenkin selvää, että aina kaikkia toiveita ei voida täyttää, erityisesti rahal lisia, kun tiedetään, millainen on kunti en tämänhetkinen taloudellinen tilanne. Omalta alueeltani Kes kiSuomesta voin todeta, että meillä sopi muspalokuntalaisten palkkamenot ja va rallaolokorvaukset ovat kalleimmat. Esimerkiksi palokunnilla on eri alueilla hyvinkin erilainen rooli, on jatkuvassa operatiivisessa valmiudessa olevia palo kuntia ja on muulla tavalla toimivia pa lokuntayhdistyksiä. Silloin siihen tukehtuu. – Toki tarpeet ovat erilaisia eri alueil la, mutta ei ainakaan meillä ole varaa sa noa, että emme arvostaisi sopimuspalo kuntalaisia. – Myös sopimuspalokuntatoiminnan valtakunnalliseksi kehittämiseksi tarvit taisiin tutkittua tietoa esimerkiksi kou lutustoiminnasta. Miksi sanotaan niin kuin sanotaan. Hän sanoo myös ymmärtävänsä, että aineiston vertailukohdaksi haettiin palk katyötä tekevät, vaikka palkkatyö ero aa palokunnissa vapaaehtoisuuteen pe rustuvasta, sopimuksilla sovitusta, työstä. – Tärkeää kuitenkin on, että heitä ei kouluteta liikaa eikä heillä ole liikaa teh täviä. – Arvostuksen mittarit ovat erilaisia ja tulkinnanvaraisia. Kuten tutkimuksen julkistustilaisuudessa sen teke miseen osallistunut pitkän linjan palokunta lainen Silvio Hjelt totesi: negatiivisia asentei ta ei pitäisi enää siirtää tuleville sukupolville. Tarvittaisiin var maankin yhteisiä tilaisuuksia, jotka paran taisivat kanssakäymistä, myös ammattihen kilöstön kanssa. Hyvinvointitutkimuksessa annetaan myös tukku hyviä toimenpideehdotuksia, joilla ongelmakohtiin voitaisiin puuttua. Tutkimushankkeen ohjausryhmän pu heenjohtajana toiminut Juho Luukko tote Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastus johtaja ja pelastusjohtajayhdistyksen puheenjohtaja Simo Tarvainen, joka oli myös edellinen SPEKin toimitusjohtaja, korostaa, että yksikään laitos ei pärjää il man sopimuspalokuntalaisia. Kun sopimuspalokuntalaiset toteavat, että pelastuslaitoksissa ei arvosteta heitä, se on Tarvaisen mielestä paljolti tulkinta kysymys ja tunnepohjainen asia. 1/2013 41 QPSNordicmallivertailuaineistoa parem mat, mikä on odotettua, koska kyseessä on vapaaehtoinen työ. – Vaikka ne tunneasioita ovatkin, on toki aina kehitettävää. Taustamuuttujia olisi kaivannut Tilinpäätöshankkeessa projektinvetäjänä toiminut SPEKin tutkimus ja kehittä mispäällikkö Teija Mankkinen pitää hy vinvointitutkimusta erittäin tervetulleena ja mielenkiintoisena. Palokuntalaiset viihtyvät asemil laan ja he kouluttautuvat ja harjoittelevat. Lisää aiheesta seuraavalla sivulla Hyvinvoiva sopimuspalokunta -hankkeen tekijät: Silvio Hjelt (vas.), Janne Tienpää, Anne Mallius, Isto Kujala ja Juho Luukko.. Yli 56vuotiail la oma ikä tai terveydentila oli odotetusti mer kittävin syy luopumusajatuksille. Esimerkik si joillain palokunnilla saattavat erityisesti ensivastetehtävät työllistää liikaa. – Ne on perustettu silloin kylien tur vaksi ja sama perusasia on voimassa tä näänkin
– Kun pelastuslaitokset yhdessä korostavat toiminnan merkitystä ja tuovat esille siinä olevia uhkia, se varmasti huomattaisiin yleisessä julkisuudessa. Kuppikuntaisuutta kyllä esiintyy 42 1/2013. Tutkimuksessa nousi voimakkaasti esille myös palokuntalaisten huoli toiminnan jatkuvuudesta ja tulevaisuudesta. – Tässä yhdistysten luvatussa maassa voidaan käyttäytyä myös ikävästi. Kuppikuntaisuutta ja sisäisiä ristiriitoja hänen mukaansa kyllä esiintyy, kuten yhdistystoiminnassa valitettavasti yleensäkin. Tällä hetkellä hän kuuluu Ylöjärven VPK:n. Esimerkiksi meillä Helsingissä väkeä saadaan oitis mukaan, jos halutaan. Olisi myös pidettävä huolta, että vaatimukset eivät olisi liian kovat, joka myös karkottaa väen pois toiminnasta, Salo sanoo. Näin ei pitäisi olla. – Molempien osapuolten olemassaolo pitää tiedostaa. – Viikon vanhoistakin hanskoista voivat jotkut nurista, Salo toteaa karrikoidusti. – Itse olen Helsingistä, jossa suhtautuminen on parantunut, vaikka vieläkään sopimuspalokuntatoimintaa ei ole liitetty niin kiinteästi pelastuslaitoksen toimintaa kuin pitäisi. – On tärkeää, että siitä yhdessä kannetaan huolta, mutta jatkuvuutta surraan kovin eri tavalla eri puolilla maata. Tosin väki saattaa myös kyllästyä pian, jos ei ole riittävästi mielekästä tekemistä. Siitä huolimatta ristiriitoja esiintyy, mitä kummallisimmista syistä. – Valitettavasti kuppikuntaisuutta ja sisäisiä ristiriitoja esiintyy. – Kaupungissa toimivia sopimuspalokuntia pelastuslaitokset voisivat huomioida paremmin, esimerkiksi miten niitä voitaisiin käyttää ja miettiä niille yhteistyössä omia erikoistumisalueita. Palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamista olisi hänen mielestään syytä korostaa yhdessä. – Ei sitä voi yleistää, mutta voisi asiaa pöyhiä syvemmältä, jotta asian todellinen laita saataisiin selville. Pelastuslaitosten suhtautuminen vaihtelee Salon mielestä miltei alueittain. Jos tuodaan erilaista viestiä alan tulevaisuuden uhkakuvista, yleisö voi alkaa ihmetellä mistä oikein kysymys, Konttinen toteaa. Marko Konttinen sanoo, että sopimuspalokunnissa halutaan ehkä tehdä hieman ongelmaa tässä asiassa. – Ei ainakaan sellaista, millaiseksi ymmärrämme esimerkiksi paljon esillä olleen työpaikkakiusaamisen. Häntä tutkimuksessa noussut kritiikki laitoksia kohtaan yllätti. Risto Salo myöntää kuitenkin, että jotkut sopimuspalokunnat voivat vaatimuksissaan ja odotuksissaan mennä myös äärimmäisyyksiin. Itsekin olen ollut palokunnassa, jossa ei maksettu henkilökohtaisia korvauksia. Ei ole mitään syytä tuntea kateutta esimerkiksi rahasta tai asemastakaan. Laitoskritiikki tuntuu oudolta Marko Konttisella on myös pitkä ura takana palokuntatoiminnassa. Jokaisella 22 alueella toimintakulttuuri on melkeinpä erilaista. Hän ei allekirjoita omien kokemustensa perusteella väitettä, että pelastuslaitokset suhtautuisivat nuivasti sopimuspalokuntiin. Ne vain toimivat erilähtökohdista eikä kumpikaan ole uhka toiselle. PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Mikkeli 14.–16.3.2013 www.sppl.fi Tammisalon VPK:n hallituksen puheenjohtaja Risto Salo ei ole pitkän palokuntauransa aikana törmännyt palokunnassa tapahtuvaan kiusaamiseen. – Pelastuslaitosten edustajat ovat suhtautuneet aina avoimesti ja meillä on ollut vilpitön keskusteluyhteys. – Ajattelutapa on laitoksella yhä liiaksi me ja he. Joillakin alueilla olisi tekemistä, mutta vaikea saada väkeä. Joillakin alueilla sopimuspalokunnat saavat lähes kaiken, joillakin alueilla ei mitään. – Vanhoja kaunoja saatetaan tarkoituksellisesti pitää yllä ja hakemalla haetaan vastakkainasettelua
Opinnot kes tävät kaksi lukukautta. Meillä opiston väellä on edessämme vaati va työ opetuskäytäntöjemme kehittämisessä ja esimerkiksi modernin opetusteknologian ja verkkoopetuksen hyödyntämisessä kou lutuksessamme. Palautusaikataulut eivät jousta, jolloin opiskelijan pitää priorisoida opiske lu ajankäytöllisesti niin korkealle, että opin not etenevät. Esimieskoulutuksen luonteen tulee ilme tä myös kurssin pedagogisessa toteutuksessa. Monimuotoisemmin toteutetut opinnot opettavat sivutuotteenaan myös työelämän arvokkaina pitämiä taitoja valmiuksia, kuten vastuullisuutta, kurinalaisuutta, ongelman ratkaisutaitoa, kehittyviä tietoteknisiä val miuksia sekä täsmällisen, huolelliseen asioi den punnintaan perustuvan kirjallisen ilmai sun taitoja. Opiskelun ja oppimisen keskiöön nousevat johtamisosaaminen, itsetuntemus, omat henkilökohtaiset esimiehenä kehitty misen tavoitteet sekä psykologinen valmius ottaa askel ja oma paikka rivistä rivin eteen. Koulutusta uudistetaan Elokuussa 2013 aloittavan apkurssin opetus menetelmälliseen toteutukseen on tehty joi takin uusia ratkaisuja. Kurssin opetus on pe rinteisesti ollut lähes täysin lukujärjestykseen sidottua, maanantaista perjantaihin rytmis sä tapahtuvaa lähiopetusta. Kurssin opinnot edellyttävät täysipainois ta, kokoaikaista osallistumista lähiopetuk seen ja oppimistehtävien, kirjallisten rapor tointien ja verkkoopetuksessa toteutetta vien tehtävien määräajassa tekemistä ja pa lauttamista. Alipäällystöopiskelijoiden koulutusharjoitus Pelastusopiston oppimisympäristössä opettaja Jouni Salmisen johdolla. Tehtävä ei välttä mättä ole helppo, mutta kokemusten kaut ta ja kokemuksista oppimalla tulemme me nemään eteenpäin. Opintojen tavoitteena on mahdollistaa ke hityspolku monitaitopelastajasta esimieheksi. Tutkinto poikkeaa tavoitteiden ja sisältö jen puolesta huomattavasti pelastajaopin noista. Alipäällystötutkinto on ytimeltään lähi esimiehen tehtäviin valmentava tutkinto. Ap-opetus uudistuu ensi syksynä Teksti: Pekka Rantala. Opiskelijan roolin tulee perustua siihen laa jentuneeseen vastuuseen kasvamiseen, mi tä paloesimiehen tehtävän hyvä hoitaminen tekijätään edellyttää. Lähiopetusviikoilla läsnäolo ope tuksessa on aina pakollista. Opiskelija ei ole enää vain objekti, henkilö, jota koulutetaan, vaan monitaitopelastaja, jonka pitää itse olla val mis – opettajien tuella ja opiskelun keinoin – rakentamaan alipäällystöammateissa vaadit tavaa osaamistaan. Vastuu ajankäytön hallinnas ta ja opintojen etenemisestä on opiskelijalla. Tässä kuvatut asiat vaativat niin opettajien kuin opiskelijoiden perintee listen roolien tuuletusta. Opetussuunnitelma on tietenkin uudistu nut vuosien varrella sitä mukaa kun muun muassa pelastustoimen tavoitteet ja tehtävät sekä alipäällystöammatit ovat kehittyneet. 1/2013 43 A lipäällystötutkintoon johtavan kou lutuksen laajuus Pelastusopistossa on 60 opintopistettä. Tehdyillä ratkaisuilla on haluttu myös luo da aiempaa paremmat edellytykset opintoi hin hakeutumiseen myös niillä, joiden elä mätilanne ei ole sallinut kokopäiväistä opis kelua Kuopiossa. Työssä tarvittava osaaminen kehittyy aina opinto jen, työn ja muun elämänkokemuksen eri laisina yhdistelminä. Tutkinnon laajuus ja opetuksen toteutustapa ovat pysyneet sa mantyyppisenä siitä asti, kun nykymuotoi nen opetus alkoi Kuopiossa syksyllä 1992. Opetuksesta tulee olemaan noin puo let lähiopetusta ja toinen puoli omatoimista opiskelua. Opintoja on myös mah dollista sitoa entistä paremmin opiskelijoi den työkokemukseen ja pelastuslaitostun temukseen ja siten paikallisiin olosuhteisiin. Tärkeimpiä opetuksen sisältöalueita ovat hal linnolliseen johtamiseen, pelastustoiminnan johtamisen sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja turvallisuusajatteluun liittyvät asiat. Esimiehisyys on kasvuprosessi Esimiehisyys tarkoittaa aina kasvuprosessia, joka jatkuu opintojen jälkeen ammattiuran mukana kunkin opiskelijan omien pyrki mysten ja sitoumusten mukaisesti. Jatkossa lähiope tukseen oheen on sijoitettu niin sanottuja itsenäisen opiskelun viikkoja, jolloin opis kelijat voivat vapaasti valita ajan ja paikan opiskelun edellyttämien tehtävien tekemi seen
py kälä velvoittaa työnantajaa – siis esimiestä – varmistumaan, että jokainen joka hommaan ryhtyy, sen osaa myös turvallisesti hoitaa. Nyt sitten pitäisi vielä selvittää, mil lä perusteella esimies vastaa myös henkilöistä, joita ei välttämättä ole edes tavannut. Pitää varmistua Vaan miten tämä kaikki sitten liittyy alussa olleeseen ajamisen problematiikkaan ja pe lastuslaitoksiin. ja 14. Työnantajan sijainen puoles taan tarkoittaa jokaista esimiestä, joka käyt tää alaisiinsa nähden työnantajan työnjohto valtaa, onhan esimerkiksi pelastuslaitoksissa työnantaja vaikea henkilöidä. Lisäksi se velvoittaa esimiestä valvomaan, että työntekijä on ominaisuuk siltaan soveltuva käsillä olevaan työhön. Millä ihmeen logiikalla ja perusteella esimiehestä leivotaan tällainen syntisäkki. Teksti: Juha Merjama, Tapaturva Oy, asiantuntija; Raimo Joensuu, Helsingin pelastuslaitos, palomestari, koulutuspäällikkö Kuvat: Helsingin pelastuslaitos > Voidaanko oikeudessa tuomita liikenneonnettomuudesta joku muu kuin liikennevirheen tehneen ajoneuvon kuljettaja. > Entä vaikkei hän ikinä olisi edes tavannut kuljettajaa tai nähnyt koko ajoneuvoa. > Jep, kyllä voidaan. Ja todettakoon ihan selvyyden vuoksi, että työturvallisuuslaki koskee myös sopimuspalokuntia. > Kyllä. Eihän ketään voi laittaa itseään vaarantaviin olosuhteisiin. Tai jalkavaivaista juoksulähetiksi. >Vastaus on edelleenkin kyllä. Ai ka järkevää. Edellä olleen perusteella esimiehen pitää siis varmistua, että jokainen vaikkapa palo Esimieskö tuomitaan kuljettajan toilailuista. pykälä, joka velvoittaa esimiestä valvomaan, että työn tekemisen olosuhteet ovat asialliset. > Mitä kummaa. Ja koska maailma muuttuu, velvoittaa laki myös täydentämään työntekijän ammatti taitoa, jos tarvetta ilmenee. 44 1/2013. Pu hutaan opastus/perehdyttämisvelvoitteesta. 44 1/2013 T yöturvallisuuslain tarkoituksena on tehdä työstä turvallista sen kaikil le osapuolille – niin työn tekijöille kuin sivullisillekin. Sopimuspalo kunnissakin on vastaavat alais–esimiessuh teet määritettävissä. Päävastuulliseksi turval lisuustyössä on laissa sinänsä loogisesti mää rätty työnantaja tai hänen sijaisensa. > Itse asiassa ei tässä ole mitään kovinkaan ihmeellistä hämärälogiikkaa taustalla, ainoastaan työturvallisuuslaki ja sen pykälät 8. Toisena perusteena tulee valvontavelvoi te, lain 8. > Työajossa kolaroineen kuljettajan esimies tai esimiehet. Ensiksikin työturvallisuuslain 14. Jälleen aika loogista: työnantaja ei saa mää rätä ketä tahansa työpaikalla notkujaa teke mään käsillä olevaa työtä – henkilön on työ osattava tai sitten työ on hänelle opetettava. Loogi sesti siksi, että työnantajalla on valta päättää asiois ta, siksi hänellä pitää olla myös vastuu päätöksistään. Tämä peruste tulee tyypillisesti paria eri reittiä. Näin saimme selville, miksi syntisäkki on esimies. > Ja kukahan on näin inhottavan paha henkilö. > Voidaanko tuomita silti, vaikka hän ei olisi koskenut ajoneuvon hallintalaitteisiin tai luovuttanut ajoneuvoa päihtyneelle
Varsinkaan hälytysajotaidosta. Valvontavelvoite on voimassa, vaikkei esimies kuljettajan vieressä istuisikaan. On esimiehen etu, että hän voi luottaa kuljettajan tekevän kussakin tilanteessa kestäviä päätöksiä – myös jälkikäteen tarkastellen.. Useissa laitoksissa kuljettajan tehtävät määräytyvät vuororotaation perusteella. Tai liiken teeseen – ei tietenkään tositoimiin, vaan ar viointiajolle. 1/2013 45 auton rattiin istahtava henkilö osaa ajoneu voa myös ajaa. Alan opinahjot sekä Kuopiossa että Helsin gissä antavat ajokoulutusta. Siispä harjoitteluradalle. Lähiesimiehen teh tävänä on toteuttaa keskijohdon suunnit Lyhyesti Yleisellä tasolla: jokainen esimies vas taa juridisesti omista alaisistaan. Alkuun päästään peruskoulutuksen kautta. Ja hei! Ajotaito ei sitten ole pelkkää taitavaa ratinkääntämistä. Lähiesimiehellä ei ole tähän mi tään sanomista, vaikka joidenkin henkilöi den osalta ajot mielellään eväisikin. Työturvallisuuslaissa on yllättävän paljon potkua. Jos kyydissä olevien penkit ovat oikeasti pelkääjien paikkoja ja kaikki ulokkeet kauhukahvoja, on esimie hen ikävä velvollisuus vaihtaa kuskia joko tilapäisesti tai pidemmäksi aikaa – riippuen huonon kyydin syystä. Toisaalta ensi hoitajat eivät välttämättä pääse opiskelun aikana rattiin lainkaan. Jos jotain menee pieleen, on syyttäjän vel vollisuus – halusi sitä tai ei – selvittää kuka oli hänen mielestään syyllinen. Jälkiseuraus ten välttämiseksi tämä taso on jotenkin mää ritettävä. Vastuun jakautuminen: Ylin johto huo lehtii, että koko laitoksen tasolla on ole massa tavoite ja vaatimustaso, joiden to teuttaminen on vastuutettu ja resursoitu asianmukaisesti. Ckortin vilauttaminen on hyvä alku – vaan korttipa ei oikeastaan ker ro henkilön ajotaidosta vielä yhtään mitään. Paloesimiehen tehtävä on toteuttaa suunni telmat ja koulutukset sekä huolehtia käy tännön valvonnasta. Palomestarit ja muu kes kijohto puolestaan huolehtii, että ylimmän johdon asettama tehtävä suunnitellaan ja valmistellaan johdon edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi useissa pelastuslaitoksissa kuljet tajan tehtävät määräytyvät vuororotaation perusteella. Jos esimies puolestaan on päästänyt rattiin kuljettajan, jonka ajotaidot eivät ole olleet tehtävään nähden riittävät, on tuomioistui men velvollisuus määrätä kyseinen esimies häpeäpaaluun. Tällöin saattaakin käydä niin, että syyttäjä hyppää kin paloesimiehen ohi ja alkaa kysellä ylem mältä johdolta vaikeita. Kun pitää huolen, että asiat ovat asianmukaisesti hoidettu, ei potkua kui tenkaan tarvitse pelätä. Ajokoulutusjärjestelmän tavoitteena on yh tenäistää alalla jo toimivien palomiesten se kä sopimuspalokuntalaisten ajokoulutus si ten, että jokainen esimies pystyy varmistu maan ajovuorossa olevien kuljettajien riit tävästä ajotaidosta. Tapaturva on tekemässä valtakuntaan yhtenäistä ajokoulutusjärjestelmää yhdes sä Pelastusopiston, Helsingin pelastuskou lun ja pelastuslaitoksen, Satakunnan pe lastuslaitoksen, Kuntaliiton, SPEK:n ja Suomen sopimuspalokuntien liiton kanssa. Tulipa henkilö rattiin mitä reittiä tahansa, esimiehen on var mistuttava jollakin keinolla henkilön osaa misesta. Haastavampaa on valvoa erikoiska lustolla yksinään ajavia. Tuomion perusteena on esi merkiksi valvontavelvoitteen laiminlyömi nen: onhan se väärin, että esimies on tietoi sesti päästänyt osaamattoman, eli itselleen ja muille vaarallisen ihmisen tonnitolkulla pai navan punakoneen ohjaksiin. Tällöin tuomittujen henkilö kohtaisten seuraamusten lisäksi saatetaan ko ko taloa kovistella yhteisösakon avulla. Mikäli koulutuspuoli ja valvonta se kä ajoneuvon kunto sekä muut työnantajan vastuulla olevat asiat ovat olleet kunnossa, ei työturvallisuuslain perusteella tuleville seu raamuksille ole tarvetta. Helppo hetki arviointi tai harjoitteluajoon voi olla esimerkiksi pa luumatka tehtäväpaikalta, mikäli erillisen ajolenkin järjestäminen ei näpsäkästi on nistu. Tässä on ensimmäinen ongelma: kukaan ei kerro, mikä on riittävä taso. Ja syyttäjän pitää myös yrittää antaa tuomioistuimelle riittävät eväät tämän henkilön rankaisemi seksi. Sen todelli sen siunaajan pystyy usein määrittämään vas ta oikeuslaitos. Esimerkiksi liian väsyneelle riittää tilan teen korjaamiseksi unet, hämäränäkökykyn sä menettänyt joutuu tyytymään valoisan ajan ajoihin. Ajotaitonsa unohtanut voidaan ehkä saada koulutuksella takaisin remmiin. Ja sitten niihin tuomioihin. Kuljettaja, joka hallitsee ajoneuvon käsittelyn, mutta aiheuttaa ajo tyylillään muille liikenteessä oleville vaara tilanteita tai onnettomuuksia, sietää joutua jäähylle – vaikkei itse ehkä ikinä kolareissa olisikaan osallisena. Valvontavelvoite puolestaan määrää esi miehen tarkkailemaan jo ajoluvan saaneiden ajoa. Miten ajoosaamisen sitten voi määrittää. Kaikkien velvoitteena on tuoda esille mahdolliset toteuttamises sa eteen tulevat ongelmat, joiden hoitami seen heidän oma päätäntävaltansa ei riitä. Jos osaamista ei ole tarpeeksi, niin työnantajan velvollisuus on opettaa henkilö ajamaan – tai kieltää ajaminen ennen kuin osaaminen on työnantajan vaatimalla tasol la. Esimie hen velvollisuus on kouluttaa tai muuten varmistua alaistensa osaamisesta. Jo alalla toimivien konkareiden osalta osaaminen pitää määrit tää muilla keinoin, heilläkään ei pelkkä C kortti ja senioriteetti riitä, oikeaa osaamista kin pitää takataskusta löytyä. Kuskin vieressä istuessaan esimies on paraatipaikalla tarkkailemassa kuskinsa toi mintaa. Eihän sellaista hätää ole kaan, jonka varjolla auttaja saa vahingoittaa sivullisia. Kuka on syyllinen. Ihan vastaavalla tavalla toimitaan, jos työnantajalla ei ole asianmukaista ajamisen koulutusta tarjottavana. Tilanne voi muuttua juridisessa mielessä kinkkisemmäksi, jos kyseessä on talon tapa. Lisäksi esimiehen pitää valvoa, että kaikki toimi vat asianmukaisesti ja ovat muidenkin omi naisuuksiensa perusteella kykeneviä hoita maan hommansa. Ja nyt on siis lähtökohtaises ti aina kyseessä lähiesimies – tai itse asiassa esimiehet; esimerkiksi paloesimies ja hänen lähiesimiehensä. Ja vinkkivinkki. Se, kuinka ylös men nään riippuu oikeastaan siitä, kuka asian on todellisuudessa siunannut. Lisäksi esimiehen pitää valvoa, että työkalut ja työympäristö on po rukan osaaminen huomioiden asianmu kainen. Vai onko
Ketjussa ylöspäin on muistettava, että jokaisen esimiehen esi mies vastaa valvonnasta omalta osaltaan: hei dän tehtävänsä on siis varmistua, että alaise na olevat esimiehet toimivat suunnitelmien mukaan. Lähiesimie hen toki täytyy tällöin tuoda havaitseman sa epäkohta oman esimiehensä tietoisuu teen, mutta vastuullinen taho löytyy nyt sii tä kerroksesta, jonka tehtävänä koulutuk sen suunnitteleminen, vaatiminen ja/tai re sursointi on. Myös erilaiset sattumukset, vaaratilanteet ja muut on syytä kirjata ylös. Arvoisat esimiehet: jos tunsit piston sydä messäsi, niin selvitä asian tila ja laita hom ma tarvittaessa kuntoon. Tarvittaessa esimie hen on arvioitava ajoneuvoluokittain – jopa ajoneuvoyksilöittäin – kuka kulkuneuvoa saa kuljettaa. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korva taan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epä tavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimat ta kaikista aiheellisista varotoimista. 16 § Työnantajan sijainen Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan (työnantajan sijainen) hoi tamaan tässä laissa työnantajan velvollisuudeksi säädettyjä tehtäviä. Tai edes vähentää kuljettajaksi kelpuutettavien lukumäärää. Työnantajan on huoleh dittava siitä, että sijaisella on riittävä pätevyys, hänet on riittävästi perehdytetty tehtäviinsä ja että hänellä muutenkin on asianmukaiset edellytykset tässä tarkoi tettujen tehtävien hoitamiseen. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. 8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työnteki jöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työ tapojen turvallisuutta. Ja hei! Tämän jutun tarkoitus ei missään nimessä ole estää palomiehiä hyppäämästä ratin taakse. Kun vahinko sattuu, puidaan muutamissa sekunneissa tai sekunnin osissa tehtyjä valintoja pitkään. Siksi esimerkiksi koulutuksista, osaamisista ja luvista on syytä pitää kirjaa. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koske vat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaa tion kaikkien osien toiminnassa. Vaikka ammattilainenkin tekee virheitä, on kaikkien osapuolten etu, että kuljettajana on toiminut asianmukaisesti koulutettu, osaava henkilö.. Ja sitten hieman painetta yläker taan: pääsääntöisesti lähiesimies ei kuiten kaan ole vastuussa, jos koko koulutusmah dollisuutta ei ole olemassakaan. Ajatusmallia jälkimmäiseen voi ot taa vaikka poliisin moottoripyöristä: ei nii täkään saa kuka tahansa poliisikoulutuksen saanut ajaa, vaikka osaamista ehkä olisikin. Pätevyyden osoittamiseksi hyväksytään myös ulkomail la suoritettu tutkinto, todistus tai muu koulutuksesta annettu asiakirja sen mu kaisesti kuin siitä säädetään Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamis järjestelmän voimaanpanosta annetussa laissa (1597/1992) tai määrätään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työntekijäl le annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä kirjallisista työohjeista sekä niistä ammateista tai tehtävistä, joissa vaaditaan erityistä pätevyyttä, sekä tällaisen pä tevyyden osoittamisesta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimen piteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan sijaisen tehtävät on määriteltävä riittävän tarkasti huomioon ottaen työnantajan toimiala, työn tai toiminnan luonne ja työpaikan koko. Ennakointi on tässäkin asiassa kivuttomin vaihtoehto. 14 § Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta ja vaa ratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen: 1) työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyt töön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloit tamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista; 2) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estä miseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi; 3) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö, puhdistus, huolto ja kor jaustöiden sekä häiriö ja poikkeustilanteiden varalta; ja 4) työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolo suhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Ja hyvät kuljettajat: jos koet, ettei kaikki ole omalla kohdallasi tai asemapaikallasi kunnossa, keskustele asiasta esimiestesi kanssa. Niihin pitää myös reagoida asi an kulloinkin vaatimalla tavalla. Kaikki pitää todentaa jälkikäteenkin Koska olemme tekemisissä lain kanssa, on jo oman mielenrauhankin vuoksi voitava kaik ki tekemiset tai tekemättä jättämiset toden taa myös jälkikäteen – jopa vuosien takaa. 46 1/2013 telemaa sekä ylimmän johdon resursoimaa ja vaatimaa koulutusta. Jutun tarkoi tus on muistuttaa, että esimiehen täytyy olla varma siitä, että jokainen ratin takana oleva tyyppi tietää mitä tekee
– Myös pelastuslaitosten riskienhallinta päälliköt ovat olleet sitä mieltä, että palotar kastuskoulutusta ei saa vähentää, Jani Jäm sä kertoo. – Se on hyvä oppiaine käytännön työelä män kannalta. Viimeisin valinta tapahtui lukukauden päätteeksi vii me joulukuussa. Jämsä opettaa palotarkastusta sekä raken teellista paloturvallisuutta ja osallistuu myös onnettomuuksien ehkäisyn ja turvallisuus viestinnän opetukseen. Pelastusopistos sa hän on työskennellyt opettajana seitse män vuotta. – Myös alipäällystökoulutettaville tieto ra kenteellisista ratkaisuista on hyödyksi esi miestehtävän hallitsemisessa operatiivisissa tehtävissä. Motivoitunutta porukkaa Palotarkastustoiminnassa Jämsä haluaa pai nottaa sitä, että pelastajat pääsevät vaikutta maan ihmisten turvallisuusasenteisiin. Yh dessä keskustellaan opetettavista asioista. Se ei tietenkään tarkoita hommista luistamista, vaan opiskeluun liit tyvät asiat hoidetaan jämäkästi. Rentoon ja vapaaseen kanssakäymiseen, jossa on myös huumoria mukana. Olen vastannut, että oma valvonnasta huolimatta ihmiset tarvitsevat asiantuntijan opastusta ja koulutusta. Onnettomuuksien ehkäisytyötä opetel laan myös oikeilla palotarkastuksilla. Onnettomuuksien eh käisy on myös tulevaisuuden kannalta tär keä oppiaine. ”Rento, välitön, jämpti” Jani Jämsä on opiskelijoiden suosikki Teksti: Esa Aalto Kuvat: Minna Kamotskin Jani Jämsä haluaa keskustelevaa opetusta eikä kateederilta paasaamista. – Kun opettaja tietää mistä puhuu, se vai kuttaa arvostukseen. Kun tuntee rakenteiden paloturval lisuuden, voi turvallisemmin tehdä operatii vista työtäkin. – Jani on silti jämpti opettaja ja olennai set asiat tulevat opetuksessa selväksi. Myös opettajalla on vai kutusta, että onnettomuuksien ehkäisyyn suhtaudutaan myönteisesti. Onnettomuuksien ehkäisyyn suhtaudu taan Jani Jämsän mukaan aikaisempaa pa remmin. – Pitkällä tähtäimellä syntyy myös myön teisiä tuloksia, hän uskoo. – En halua olla korokkeelta paasaava ”ju mala”, vaan pyrin hakeutumaan oppilaiden kanssa samalle aaltopituudelle. Kun opiskelijat saavat siitä asiakkailta hyvää pa lautetta, se innostaa Jämsän mukaan teke mään sitä työtä. – Omaa kokemustani voin tuoda esille opetuksessa. Kun tuntee rakenteelliset ratkai sut, voi ennakoida toimintaa. Oppia työelämää varten Pääasiassa hän opettaa pelastajakurssilaisia, mutta jonkin verran alipäällystötutkinnon suorittavia sekä hätäkeskuspäivystäjäksi opis kelevia. – Moni on asian näin todennut ja pelkää, että työ loppuu. Pelastajakurssi 79:n kurssin vanhin Mitja Ervasti kehuu Jani Jämsää joustavaksi, joka osaa opettaa hyvällä tavalla. 38vuotias Jämsä haluaa toimia luontevas ti oppilaiden kanssa. Ainut huoli Jämsän mielestä on se, miten nuorempi polvi ”opetetaan” vanhoille tavoil le, kun menevät työvuoroon. – Haluan myös keskustelevaa opetusta. Se voitaisiin hel posti kokea tylsäksi oppiaineeksi, Mitja Er vasti sanoo. Mikä siis se littää hänen suosionsa opiskelijoiden kes kuudessa. Uuden pelastuslain yhteydessä virisi kes kustelu, että palotarkastukset lopetettaisiin. Aktiivinen ja innostava Oppilasyhdistyksen puheenjohtaja Camilla Volanen palkitsi Jani Jämsän joulukuus sa päättäjäisten yhteydessä. – Janin opetustyyli ei lähde korkealentoi suudesta, mutta hän osaa antaa myös haasta via aiheita opetuksessa ja yhdistää käytännön ja teorian, Camilla Volanen sanoo. Jämsällä on rakennusalan insinöörikoulu tus ja hän on työskennellyt toimenpidepalk kaisena palomiehenä. Hän sanoo, että Jämsän käytännönläheinen opetustyyli pu ree opiskelijoihin. – On tärkeää, että he kokevat työn mie lekkääksi. 1/2013 47. Rakenteellista paloturvallisuutta Ervasti pitää tärkeänä oppiaineena erityisesti työtur vallisuuden kannalta. Siksi heitä tarvitaan. – Operatiivisen toiminnan kautta on myös helpompi myydä erityisesti pelastajakurssilai sille opetettava aine. P elastusopiston oppilasyhdistys valitsee lukukauden päätteeksi henkilökun nan suosituimman ja viimeisen nel jän vuoden aikana kolmasti valituksi on tul lut vanhempi opettaja Jani Jämsä. – Vaikka oppiaine ei ole hohdokkain tai kiinnostavin, hän tekee siitä omalla persoo nallaan kiinnostavan. – Nykyiset pelastajat ovat varsin hyvin mo tivoituneet ja valmistautuneet onnettomuuk sien ehkäisyyn. Hän on myös suoritta nut päällystötutkinnon ja työskennellyt pa lomestarina Siilinjärvellä. Jani on luonteeltaankin mukava kaveri. Sitä ennen hän on saanut saman tittelin vuosina 2009 ja 2010. Jani Jämsä on kysynyt uusilta opiskelijoilta, ovatko he kuulleet tästä. – Jani puhuu opiskelijoiden kieltä ja on ak tiivinen ja innostava opettaja. – Paitsi ihmisten valistamista, hyvä on päästä vaikuttamaan kohteiden paloturval lisuusratkaisuihin. – Pelastajille opettamani aine on nyt tul lut mukaan opetussuunnitelmassa jo ensim mäisellä lukukaudella, mikä on hyvä asia. Oppiaineet eivät ole siis ”seksikkäimmästä” päästä. Nyt päästään puhumaan ajoissa, koska ha luan esimerkiksi rakenteellisesta paloturval lisuudesta puhuessani korostaa työturvalli suutta
Pitkät välimatkat ja avuntulon kestä minen on asukkaiden tiedossa, joten tääl lä on turvallisuus otettu kaikkien kansalais ten huoleksi. Kunnan päät täjiä olivat kokoontuneet pohtimaan kasvavan kunnan turvallisuutta, ja varsinkin yhä enemmän rakennettavien talo jen kattorakenteiden palonherkkyyttä. VPK:llekin kaivannaisteollisuus luo uudenlaista haas Pyssykylästä kajahtaa! Sodankylän VPK turvaa kahden kaivoksen kuntaa 48 1/2013. Talkoohenki ja auttamisentahto Sodankylän VPK:n hallituksen puheenjoh taja Ismo Rajaniemi kertoo, että vapaaehtoi sen palokunnan tukipilareita on talkoohen ki ja auttamisentahto. 48 1/2013 E lettiin alkukevättä 1931. Lapin tähtikun nan turvallisuutta turvaa lisäksi myös Sodan kylän VPK:n kaksi kyläosastoa, Luoston ky läosasto ja Vuotson kyläosasto. – Meillä täällä Sodankylässä on molem pia. Aivan mutkattomia eivät olleet Sodanky län VPK alkuvuodet, vaan monia ongelmia oli matkassa. Vuonna 1938 palolautakunta teki ehdotuksen että Sodankylän VPK lak kautettaisiin, ja sammutustoimet annettai siin Suojeluskunnan tehtäväksi. Viimeisimmän kaivoksen, Ke vitsan rakennustyöt loivat painetta varsinkin pelastusviranomaisten suuntaan. Onneksi. Ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta, ja samalla vanhalla kaavalla jatkettiin. Nyky ään Sodankylän VPK on varsin vireä palo kunta, joka turvaa Suomen toiseksi suurim man kunnan turvallisuutta. Kun nanpäättäjät kertoivat huolistaan aktiivisille kylänmiehille, ja näin kylvivät palokunta aatteen siemenen. Eelis Anneberg, Auno Melamies, ja Tuomas Nikkarinen allekirjoittivat Sodankylän Vapaaehtoinen Palokunta Ry:n perustamisasiakirjan, ja yhdistys merkittiin rekisteriin 14.4.1931
Ensivastetehtäviä 98 kpl. Paloaseman käyttäjiin kuuluvat muun muassa Lapin Pelastusheli kopterin Tuki Ry, Sodankylän VPK, ja La pin pelastuslaitos. Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali, Sodankylän pelastuskeskus Harjoittelussa metsänraivaus.. Sodankylässä on neljä Sodankylän Vapaaehtoinen Palokunta Ry. Hyvä työllisyystilanne luonnollisesti ve rottaa VPK:n hälytyksiin lähtijöiden mää rää, muutenkin ihmisten työkuviot ovat siir tyneet paljolti vuoro ja reissutöihin. 1/2013 49 tetta; valtavat prosessirakennukset, jättiko koiset ajoneuvot, kemikaalit, kuljettimet ja maanalaiset onnettomuudet ovat aivan eri maailmasta kuin mihin aiemmin on totut tu. > Perustettu 1931 > Jäsenmäärä noin 100 Hälytysosastoissa 35 > Naisosasto 22 > Nuoriso-osastossa 28 > Veteraaniosastoa ollaan perustamassa > Hälytykset vuonna 2012: 298 kpl. Luoston kyläosastolla on käytössä sammutusauto, ja moottorikelk ka. Sodankylän VPK Ry toimii Lapin Pelastuslaitoksen ensimmäisen valmiusasteen sopimuspalokuntana. Yhteistyö Sodankylässä olevan Jääkäriprikaatin kans sa toimii myös moitteettomasti. Kalustokin kohdillaan Sodankylässä kalustokin on kohdallaan. Mies palokunnan takana: Eino Aarne Ilmari Kumpula > Syntynyt: 1955 > Parisuhteessa, kaksi poikaa, ja tytär > Vuosia palokunnassa 40 > Sodankylän VPK:n hälytysosastoon 1972 > Palokunnanpäällikkönä 2002 ja edelleen > Koulutus: Kirvesmies > Nykyinen ammatti: Peltiseppä omassa yrityksessään 33 vuotta päätoimista virkamiestä; palopäällikkö, ris kienhallintopäällikkö ja kaksi palomiestä, ke haisee Kumpula. – Palokuntataustaisia henkilöitä työsken telee Jääkäriprikaatissa ja muutamia sotilas palokuntaan tulleita kavereita on liittynyt VPK:n riveihin kokemusta kartuttamaan. Palokunnanpäällikkö Eino Kumpula ke haiseekin motivoitunutta porukkaansa, ja sa noo että eri alojen ammattilaisia löytyy tästä palokunnasta. Mutta tämän positiivisen ongelman kanssa on help po tulla toimeen. Perävaunukalustosta löytyy öljyntorjuntaperävaunu, alkusammu tuskoulutusperävaunu, maastopelastusperä vaunu, ja ELYKeskuksen omistama liiken teenohjausperävaunu. Paloja pelastustehtäviä 200 kpl. Vuotson kyläosastolle on varustelussa en tisen säiliöauton tilalle kevytyksikkö pelastus ja ensivastetoimintaan. Samoin Lapin pelastuslaitoksen kanssa yh teistyö sujuu hyvin. Sodankylän pelastuskeskus täytti tammi kuussa kymmenen vuotta, joten uudet toi mitilat täyttävät tarkemmatkin kriteerit. VPK omistaa kaksi miehistönkuljetusajo neuvoa, joista toinen on maastokelpoinen, sekä ison kuljetusperävaunun. Pa loaseman käyttäjät ovatkin erittäin tyyty väisiä toimitiloihinsa. Lapin pelas tuslaitoksella on Sodankylän pelastuskes kuksen tiloihin sijoitettuna kaksi sammu tusautoa, kaksi säiliöautoa, johtoauto, kaksi tarkastusautoa, neljä venettä, kaksi mönki jää ja moottorikelkka. On ensihoitajia, ammattipa lomiehiä, autonkuljettajia, rakennusmiehiä ja paljon muita monialaosaajia
Myös Jokilaaksojen pelastus laitoksen yhteistoimintasopimus on aikoinaan laadittu siten, ett eivät kuntaliitokset vaikuta toi mintaan. Samalla Naakka siirtyi Mikkelin kaupun gin palkkalistoille ja Suomennie Suomenniemen paloasema on kalustonhoitaja Jari Naakan valtakunta. Lähes kaikki kuntaliitokset tehtiin olemassa olevien pelastusalueiden sisällä. – Operatiiviseen toimintaan se ei vaikuta mitenkään, luottamu selinten kokoonpanoihinkin vain vähän. Johtokunnat ja neuvottelukunnat pienenivät Pohjanmaan pelastuslaitoksen alu eella Vähäkyrö yhdistyi Vaasaan. Etelä-Savon pelastuslaitoksen hälytystehtäviin hän osallistuu Suomenniemen sopimuspalokunnan riveissä. Pirkanmaan pelastuslaitokselle sopimuspalokunta Kiikoisista Yhteistoimintasopimusta päivi Suomenniemen paloaseman ka lustonhoitaja Jari Naakan koti kunnasta tuli vuoden vaihteessa Mikkelin kaupunginosa. EteläPohjanmaan pelastuslai toksen alueella yhdistyivät Ala vus ja Töysä. Muun ajan hän huolehtii muun muassa jätevesiaseman toiminnasta ja liikuntapaikoista. Suomenniemen paloasemalla vaihtui isäntä Kuntaliitoksilla olematon vaikutus pelastustoimintaan Teksti ja kuva: Ulla Ylönen Vuodenvaihteessa toteutui 10 kuntaliitosta, ja samalla Suomen kartalta pyyhkiytyi 16 kuntaa. Uuden kunnan ni mi on Alavus. PohjoisKarjalan pelastuslai toksen toimintaalueella Kesä lahti yhdistyi Kiteeseen. Yhteistyökump paneiden määrän vähe neminen saattaa jopa helpottaa työtä, arvioi riskienhallintapääl likkö Tomi Honkakunnas Oulu Koillismaan pelastuslaitokselta. Suomessa on nyt 320 kuntaa. (Lähde: Kuntaliitto) 50 1/2013. Kuntaliitosten vaikutukset pelastuslaitosten toimintaan ovat lähinnä hallinnollisia. Kalustonhoito vie Naakan viikkotyöajasta 10 prosenttia. ”T oiminta jatkuu entisel lään. Alueellinen pelastustoimin ta alkoi Pohjamaalla jo vuonna 2004, eivätkä kuntaliitokset sii hen vaikuta. Jokilaaksojen alueella Vihannin kunta liittyi vuoden alussa Raahen kaupunkiin. Oulun pintaala lähes kaksin kertaistui ja asukasmäärä nousi yli 185000:een, kun naapurikun nat YliIi, Kiiminki, Haukipudas ja Oulunsalo yhdistyivät Ouluun. 1.1.2013 toteutui 10 kuntaliitosta. Ainakin neuvottelukun nan jäsenmäärä tippuu, kun Ki teeltä tulee yksi edustaja, sanoo pelastuspäällikkö Esko Hätinen. – Johtokunnasta putosi yksi paikka pois ja johtosääntö päi vitettiin kuntamäärän mukaan, kertoo pelastusjohtaja Tero Mäki
Tampereen aluepelastuslaitok sen nimenmuutos ei liity Sasta malan ja Kiikoisten kuntaliitok seen. LänsiUudenmaan pelastus johtaja Veli-Pekka Ihamäki muis tuttaa, että vuoden vaihteessa ta pahtunut NummiPusulan ja Karjalohjan yhdistyminen Loh jan kaupunkiin on jo kolmas kuntaliitos pelastuslaitoksen toi mintaalueella. Vielä viime vuonna Ete läKarjalan pelastuslaitoksen toi mintaalueeseen kuulunut Suo menniemi kuuluu nyt EteläSa von pelastuslaitokseen. Miten ja miltä väestöä tulisi suojata kokonaisturvallisuuden ja uusien uhkien aikakaudella. Kerimäki ja Pun kaharju yhdistyivät vuoden vaih teessa Savonlinnaan, ja Ristiina ja Suomenniemi Mikkeliin. Oman haas teensa tuovat kesäasukkaat, jot ka lomaaikoina nostavat maa kunnan väkilukua reilusti. Kuuluuko tehtävä valtiolle vai yksilöille. Suomenniemen sopimuspa lokunnalla on vuosittain viiti senkymmentä hälytystä. Aluepelastuslaitoksen nimi on 1.1.2013 lähtien Pirkanmaan pelastuslaitos. EteläKarjalan pelastuslaitok sen vuosi sitten lakkauttama päivystys alkoi 1.1.2013 uudes taan. Kirkonkylässä sijaitsevan pa loaseman omistaa nyt Mikke lin kaupunki. Nilsiä on jatkossakin Iisal men palopäällikön alainen pa loasema. Hallissa seiso vat rinnakkain sammutusauto, säiliöauto, miehistöauto ja ve ne, jotka EteläKarjalan pelas tuslaitos luovutti korvauksetta EteläSavon pelastuslaitokselle. Suomennie men osalta vastealueiden varmis tus siirtyi Savitaipaleelta Mikke liin ja Ristiinaan, kertoo pelas tuspäällikkö Tuomo Halmeslahti. – Kuntaliitoksen myötä Nilsiän rahaliikenne siirtyy Kuopion al le, sanoo pelastusjohtaja Jukka Koponen. 30 sivua, 2012 • 15,59 (sis. Suomenniemen kuntaliitos onkin valtakunnan ainoa kun taliitos, joka siirsi myös pelastus laitosten toimintaalueiden välis tä rajaa. PohjoisSavossa Nilsiän yh distyminen Kuopioon ei aiheu ta muutoksia alueellisen pelas tuslaitoksen käytännön toimin taan. Alueellisen pelastuslautakun nan jäsenet on tähänkin asti va littu seutukunnittain. Toimittanut Samu Nyström, 340 sivua, 2012 • 31,18 (sis. Eikä taloudellisiakaan vaikutuk sia tule, kun budjetit on tähän kin asti tehty suhteessa asukaslu kuihin, sanoo Ihamäki. – Siinähän ne suurimmat muutokset taitavat ollakin, ar vioi Naakka. Suositukset soveltuvat sekä uudisettä korjausrakentamiseen. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Pelastustieto_ilmoitus_1.indd 1 1/28/2013 8:10:03 AM men sopimuspalokunta Etelä Karjalan pelastuslaitokselta EteläSavon pelastuslaitoksen miehistövahvuuteen. Ete läSavossa on noin 42000 vapaa ajanasuntoa ja neliökilometreit täin vesistöjen pirstomaa maa seutua.. 1/2013 51 Hanki ammattikirja pysyt ajan tasalla! Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. 09 4761 1300 Työmaaparakkien paloturvallisuus Vaara ohi. Oppaassa esitetään suosituksia, joiden avulla työmaaparakeille ja niiden läheisyydessä oleville rakennuksilla voidaan järjestää riittävä työmaaaikainen paloturvallisuustaso. Miten tähän on tultu. EteläSavon pelastuslaitoksen toimintaalueella on nyt noin 155000 asukasta. – Lisäksi Kiikoisten sopimus palokunta siirtyi Satakunnasta meille, kertoo pelastuspäällikkö Esko Kautto Tampereelta. Suomalainen väestönsuojelu kylmän sodan raunioilla Työmaaparakissa syttyvä tulipalo voi aiheuttaa nopeasti hengenvaaran. Toi minnassa on mukana 18 sopi muspelastajaa, joista neljä on naisia. Hetken mietittyään hän to teaa, että takapakkiakin tuli: EteläKarjalan pelastuslaitok sen aikana yksikön johtaja kir jasi pelastustehtäviin osallistu neiden työtunnit tietojärjestel mään, vuoden vaihteessa otet tiin käyttöön tuntilaput, jotka jokainen täyttää itse. Palo leviää helposti myös lähellä oleviin rakennuksiin aiheuttaen omaisuusvahinkoja, ellei suojaustoimenpiteisiin ole ryhdytty. Kirja on tarkoitettu suomalaisen väestönsuojelutyön kehityksen dokumentiksi sekä puheenvuoroksi väestönsuojelutyön puolesta. Lähin esimies on niin ikään Mikke liin yhdistyneen Ristiinan palo päällikkö Pekka Valtonen. alv) Onko vaara ohi. Naakka on yhtenä kol men miehen ringissä. tettiin ja neuvottelukunnan ko koonpano muuttuu myös Pir kanmaalla. – Kansalaisnäkökulmasta mi kään ei muutu, kun liitokset ta pahtuvat toimintaalueen sisällä. – Meille tuli yksi paloasema ja parikymmentä sopimuspa lokuntalaista lisää. Etelä-Savon maakuntaraja siirtyi etelämmäs Eniten kuntaliitoksia tapahtui EteläSavon pelastuslaitoksen toi mintaalueella
Sekä Tampereelle. Veneestä lähetetyt valomerkit havaittiin Russarön linnakkeella. Ensimmäisen kuumailmapallonsa jo 1959 rakentanut Kase va tunnettiin persoonallisena miehenä suuri ne risupartoineen, rättisitikoineen ja erikoisi ne lausahduksineen. Yhtä ruumista ei löy detty koskaan. fi > arkistojutut) Presidenttihistoriamme oli mennä uusiksi… Vuositapaamiseen osallistui myös silloinen Kuopion läänin pelastustarkastaja Lauri Pajulahti, myöhempi Pelastusopiston rehtori. Samaan aikaan kaappari lennätti konetta Oulun ja Helsingin välillä, kun hän muun muassa vei osan lunnasrahoista puolisolleen Ouluun. Hän jäi koneesta Kuopiossa, mutta tieto ei jokaista tiedotusvälinettä tavoittanut. Koneen jatkaessa matkaa klo 21.30 sen toi nen moottori sammui heti nousun alussa. Siksi lennolta puuttui Tarja Halonen. Loppusyksyn synkkä viikonloppu 1978 Teksti: Juhani Katajamäki Pitkän viikonlopun aikana kolmessa veneilyja ilmailuonnettomuudessa sai surmansa 26 ihmistä. Aina kin yhdessä alueellisessa päivälehdessä Pa julahden valokuva julkaistiin menehtynei den joukossa. Haverivenettä ei kuitenkaan löy tynyt, kun valomerkit katosivat uppoavan veneen mukana. K aappaus muuttui pian miinusuu tiseksi, kun saman viikonlopun ai kana sattui kaksi järkyttävää suur onnettomuutta ja kaksi päivää myöhemmin vielä kolmas. Median painopiste oli siirtynyt Suomenlahden rannikolle. Merivartioston ve ne NV13 ja merivoimien tykkivene Karjala – aluksi toisistaan tietämättä – kiirehtivät et sintöihin. Kaar to oli liian jyrkkä, kone menetti korkeutta, sakkasi ja putosi kylki edellä kentän vierei seen Juurusveteen. Kun onnettomuuskohde tunnistettiin, paljastui myös onnettomuuden todennäköinen laa juus: uhreja voi olla huomattavasti enem män. Maan puolustuskurssin vuositapaamiseen kokoon tuneita osallistujia. Hän esiintyi palloineen muun muassa Speden elokuvassa ja TVsar jassa Tuumasta toimeen. Maanpuolustuskurssin emäntä, SAK:n sil loinen lakimies. Lentokoneesta pitkä viikonloppu alkoi ja lentokoneeseen se myös päättyi. Kuusi muuta menehtynyt tä löytyi ajelehtimasta. Hän oli raskaana, ja lääkäri oli kehottanut välttämään lentämistä. Seuraavaa päivää ei poliisi odottanut, vaan mahdollisia uusia vaatimuksia ounas tellessaan pidätti Lamminpartaan sunnun taiiltapäivällä klo 16.45. Kesken näytöslennon pallon yläosa repeytyi irti, pallo koreineen syöksyi maahan ja Veik ko Kaseva menehtyi vammoihinsa. (Raportti Palokuntien osuus lento-onnettomuuden pelastusja etsintätyössä löytyy Pe lastustiedon nettisivulta: www.pelastustieto. Kuolonuhreja oli yhteensä 26. Rissalan lentoturma Ennen kuin kansakunta oli ehtinyt tointua dramaattisesta viikonlopusta, edessä oli uu si suuronnettomuus. 52 1/2013. Vielä samana syyskuun viimeisen lauantai illan aikana, jolloin kaapattu Finnairin Cara velle lenteli edestakaisin Oulun ja Helsingin välillä, taisteli kymmenen nuorta hengestään 8asteisessa meressä Suomenlahdella. Kasevan yksi monista kuumailmapallo näytöksistä oli sunnuntaina Tampereella. Valkealan Utin lento kentältä tiistaina 3.10. Heistä 15 kuoli lentokoneen veteensyöksyssä Rissalassa. Siihen mennessä Hangon karilleajon laa juus oli paljastunut. Tunnuksella DO10 varustettu presidentti Kekkosen nimikkokone kuljetti 60. lähtenyt Ilmavoimien Douglas DC3 teki välilaskun Kuopion len toaseman Rissalan lentokentälle Siilinjärvellä. Lennolla piti olla mukana myös 60. Ohjaaja yritti kaartaa takaisin kentälle. Alkuvuoden iso puheenaihe on ollut “Tapaus Lamminparras”, dramaattinen konekaappaus 30.9.1978, joka nopeasti kääntyi ennemminkin tragikoomiseksi tapahtumasarjaksi kuin suuronnettomuusvaaraksi. Hänet päästettiin kotiinsa perheen luokse, kun lupasi antautua seuraavana päi vänä. Kuumailmapallo-onnettomuus Samaisena sunnuntaiiltapäivänä esiintyi Tampereella suomalaisen kuumailmapalloi lun veteraani Veikko Kaseva. Niin myös oli. Huvi matkalaisia Helsingistä Hankoon kuljetta nut 12metrinen puinen moottorivene Vii kinki ajoi karille iltapimeällä noin klo 21.15 ja upposi tunnissa Hangon kaakkoispuolella. Suuronnettomuus paljastui sunnuntaiaamuna Onnettomuuden laajuus alkoi paljastua sun nuntain puolella, kun kalastusalus Veronica löysi aamulla kolme hukkunutta moottori veneen pieneen jollaan köyttäytyneinä. He kaikki 12 ja kolmi henkinen miehistö saivat surmansa: Vaa san läänin maaherra, kolme kansanedusta jaa, Lohja AB:n, Kemira Oy:n ja Suomen IBM:n toimitusjohtajat, Tilastokeskuksen ylijohtaja, Vientitakuulaitoksen johtaja, oi keusministeriön lainsäädäntöjohtaja, Ran nikkotykistörykmentin ja Rannikkojääkäri pataljoonan komentajat, lentokapteeni, yli vääpeli ja lentomekaanikko. NV13 ehti nähdä kaukaisen hä tämerkin
Pekka Vänskä, pelastusjohtaja, KeskiUudenmaan pelastuslaitos ja oikeustieteiden kandidaatti. He ovat hädässä olevan turva tilanteessa, jossa ihminen on avuton ja herkkä. Näpistyksestä voi saada 5–20 päiväsakkoa. Monen mielestä varkaat pitäisi erottaa organisaatiosta vähin tään määräaikaisesti. Lähtökohta on tietysti, ettei onnettomuuspaikoilta viedä mitään tavaraa ilman esimiehen lupaa. Aamulehden mukaan sopimuspalokuntalaiset olivat yksis sä tuumin ottaneet oluet ja kuljettaneet ne palokunnan tiloihin. Yksi pelastustoimen arvo on inhimillisesti. Toivottavasti. Muutamien sopimuspalokuntalaisten rötöksestä jou tuivat tässä tapauksessa kärsimään myös muut rehelliset sopimus palokuntalaiset ja ammattipalomiehet. Nä pistyksen ja varkauden raja vaihtelee alueittain, esimerkiksi Van taalla se on noin 600 euroa, rangaistuksissa käytetään myös ta pauskohtaista harkintaa. – Sopimuspalokuntalaista voi tuomioistuimen lisäksi rangaista vain VPKyhdistys. Toki se suojelee inhimillistä työvirhettä, mutta yk sissä tuumin tehty anastus ei ole inhimillinen virhe. Paloerotuomari lopettaa asian käsittelyn. Uskon tapahtuman käsit telyn lujittavan yleisemminkin rehellisyyttä. Luonnol lisesti teon luonne ja laatu vaikuttaa sanktioon, skaala olisi huo mautuksesta irtisanomiseen. – Rikokset pitää luonnollisesti aina selvittää. Miten reagoisit, jos tällaista sattuisi alueellasi. Kun katsot tapausta lakioppineen silmin, mitä pohdit siitä. Sopimuspalokuntalaiset osasivat nyysiä kaljaa vain sen verran, ettei heitä olisi voitu syyttää varkaudesta. Teko oli törkeä ja vastoin alan arvoja. Nyt ky seessä oli näpistys, joka tehtiin julkista tehtävää hoidettaessa. Mikä on mielestäsi sopiva rangaistus henkilölle, joka anastaa onnettomuuspaikalta. Pelastuslaitoksen näkökulmasta sopimuspalokuntalainen on yhdistyksessä suojassa, vaikka hänet tuomittaisiin oikeudessakin. Eihän inhimillinen 13 lavan saalis sammuta edes hälytysosaston janoa. Periaatteessa kyseinen teko ei eroa siitä, että sammuttaja anastaa tulipalorakennuksesta jotain. – Jaksan uskoa edelleenkin pelastushenkilöstön rehellisyyteen – tässä tapauksessa on käsitykseni mukaan ollut kyse hetken mieli johteessa tapahtuneesta hairahduksesta. In himillisesti, ammatillisesti ja erityisesti luotettavasti. – Mielestäni tämä ikävä tapahtuma ei kaipaa sellaista elämöin tiä, jolla pyritään virheen tehneille lyömään polttomerkki otsaan loppuiäksi. Asianomistajaakin sää litti niin, ettei esittänyt vaatimuksia. – Onnettomuuspaikalla toimijoihin tulee voida luottaa ehdotto masti. Tapaus siirtyi paloerotuomarin työpöydälle. Palokunnassa töppäily ei vanhene! Käry & oikeus Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Luottamuksen pettäminen voi nakertaa myös luottamusta instituutioon. – Onneksi tällaista ei ole sattunut omalla alueellani. Pelastuslaitos ei voi sanella esimerkiksi tehtä västä pidättämistä, ellei sitä ole palokuntasopimuksessa määritel ty. Sanktio voisi olla määrä aikainen. – Virkamiehen teko on vapaaehtoista rangaistavampi. Ihana ajattelutapa, toivottavasti he eivät aio ryhtyä vah vistamaan sitä edelleen. Muu media syyllisti teosta virheellisesti myös ammattipalomiehiä. Siviilikin totesi asiasta: Kuinka joku voi olla noin dorka. Pentti Partanen, pelastusylijohtaja, sisäasiainministeriön pelas tusosasto. Silti siinä haisee laajem pikin ongelma. Asiasta käynnistyi poliisitutkinta, joka ei edennyt syyttäjän harkittavaksi, koska asianomistaja ei vaatinut rangais tusta. Tekijöitä oli useita ja se tehtiin yksissä tuumin – sil lä kuuluisalla porukalla. Simo Tarvainen, pelastusjohtaja, KeskiSuomen pelastuslaitok sen pelastusjohtaja, pelastusjohtajayhdistyksen puheenjohtaja ja SPEKin extoimitusjohtaja. Muuten luottamuk sen pettäminen on niin vakava asia, että pitäisin aiheellisena har kita, voiko henkilö jatkaa tehtävässään. Toki varkaus voi olla hetken hairahduksena inhimillistäkin, mutta pelastustoi men arvomaailmaan se ei kuulu. Varkaus onnettomuuspaikalla vaarantaa koko instituution luo tettavuuden. Case: Ole tarkka, ota pirkka. Mahdollisista sanktioista päättää työnantaja, ei sisämi nisteriö. Pelastustoimen inhimillisestiarvon ei todellakaan pitäisi suojel la näpistelijöitä. Mikä onnettomuuspaikalta anastamisessa on mielestäsi pahek suttavinta. Onko kyseessä laajempikin ongelma. Yleispätevää seurausta ei voida sanoa. Sopimuspalo kuntalaiset katsovatkin, että varkaus lujittaa jatkossa koko järjes telmää. 1/2013 53 Lopen sopimuspalokuntalaiset olivat marraskuun alussa mukana pe lastustehtävässä, kun rekka kaatui ja lastina olleet Pirkkakaljalavat levisivät maastoon. Moraalisesti sekä sopimus palokuntalainen ja virkamies ovat samalla viivalla. Loppulausunto Monet vähättelevät tapausta yksittäiseksi. Sopimuspalokuntalaisten voidaan katsoa kärsineen mediapelis tä, sillä mainoksessa todetaan harhaanjohtavasti: Ole tarkka – ota pirkka! On tietysti hölmöä ottaa kaikki kirjaimellisesti. Kuusi päivää myöhemmin paloesimies löysi Lopen ja Läyliäisten paloasemalta yhteensä 13 lavaa Pirkkaolutta, jotka olivat olleet onnettomuus rekan lastina. Paloristikuulustelu Isto Kujala, toiminnanjohtaja, Suomen Sopimuspalokuntien liitto. Ensin kuitenkin tehtäisiin asianmu kainen menettely kuulemisineen ja poliisitutkintoineen. Kun virhe on tunnustettu ja käsitelty – inhimillisyyteen liittyy se, että saa daan myös anteeksi. Sen lisäksi, että sopimuspalokuntalaiset olivat mukana tehtävässä, he myös rosvosivat osan lastista. Näin ei kaiketi tapahtunut. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja ja kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa
Eri tutkimuksissakin väittävät, et tä avointa keskustelua käyvissä työyhteisöissä on se tyytyväisin hen kilöstö. Mielellään sellaista, mikä poikisi ansiomitalin tai pari. Kyllä se on pa rempi olla vaan hajuton, mauton ja väritön, niin ettei vaan kukaan kiinnitä huomiota. Kun aina näin on tehty, niin miksei teh täisi jatkossakin. Jos joku yrittää keskustella asiasta, niin se on parempi ampua tällaiset ankat heti alas ja lopettaa semmoinen keskustelu heti al kuunsa. Kyllähän se toisenlainen mielipide tarkoittaa si tä, että minuahan siinä yritetään arvostella. Kirjoittaja oli jollakin tapaa tyytymätön. Se yksi tuttu oli mukana. * * * Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun nykyään pitäisi kaikesta tällä alalla diskuteerata kuten ruotsalaiset, kuunnella ja vielä sietää eri laisia mielipiteitä. Vaaditaan vielä kykyä asettua toisen asemaan. Jo kuhan saattaa vielä lukea niitä juttuja. Ensin vingutaan, että ala on jämähtänyt pai koilleen ja sitten kun jotain tehdään, niin sitten kyseenalaistetaan ja huudellaan ympäriinsä, että kentän ääntä ei kuunneltu. Tietävät asian kuulemma paremmin ja lähet tivät terveisiä 2010luvulta. * * * Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun alalla tehtyä uudistusta men tiin arvostelemaan. Eikö se nyt riitä, että yksi miettii asian valmiiksi muiden puolesta ja se on sil lä selvä. ”Mielensäpahoittaja” Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun joku yritti avata keskustelua alallamme kirjoittamalla jutun Pelastustietolehteen. Miettivät isolla porukalla, mistä voi nipistää ja miten varmistetaan jatkos sa hyvä palvelutaso. Sellaista nykyajan muutosvastarintaa sen arvostelun täytyy olla. On se paljon mukavampi tehdä töitä tuttujen ihmisten kanssa. Semmoiset tyypit eivät ole olleet ainakaan kuulolla silloin, kun kerrottiin, että jos haluaa tehdä elämässään muutakin kuin nykyistä hommaansa, niin kan nattaisi olla vaan ihan hipihiljaa ja keskittyä tekemään annettuja tehtäviä. Oma lehmä niillä on ojassa. Mitä ne muut ihmiset oikein meistä ajattelisivat, jos kuu lisivat, että alalla ollaan eri mieltä asioista. Toimisivat keikkojen ulkopuolella, kuten keikkapaikalla kin: esimies hoitaa ajattelun, käskee ja muut noudattavat käskyjä. 54 1/2013 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Pöh, sanon minä. Sopuleista se malli ottaa pitää. Eivätkö he ole kuulleet, että vaikeneminen on kultaa. Eihän aiemminkaan yksikään tulipalo ole jäänyt sammuttamatta vai onko minulta jäänyt jotakin huomaamatta. Kaikkihan on hyvin. Ei täällä mitään Havukkaahon ajattelijoita tarvita. Uudistuksen kohteena olevaa henkilöstöryhmääkin olisi muka pitänyt kuunnella. Op pivathan sitten olemaan. Tuomas Kyröä ja hänen mielensäpahoittajahahmoaan laina ten, Mira. Nykypäivänä vaaditaan, että asiaa pitäisi tarkastella eri näkökulmista, punnita vaihtoehtoja ja vaikutuksia loputtomiin. Polii tikotkin kiinnittävät huomiota heihin ja monella tuntuu olevan mielipide asiasta. Tällaisia keskustelunavauksia on viime aikoina ollut aina silloin tällöin enkä ymmärrä miksi. Ensin sellaiset keskustelun avaukset sieppaavat minua, mutta lopulta ne suorastaan korpea vat. Päätän, että kirjoitan seuraavaan numeroon sellaisista keskus telunavauksista vastineen, jossa heitän täyslaidallisen vastapalloon ja lopetan keskustelun heti alkuunsa. Alan ammattilehteen mennään vielä kirjoittamaan. Tai jos kiinnittää huomiota, niin sen pitää olla positiivista. Mitä ihmettä ihmisetkin siitä oikein ajattelevat. On se jotain kouluja käynyt, muttei siltikään ole samaa miel tä, hänhän saattaisi vesittää koko homman. Eihän sitä tietenkään mukaan otettu mitään hankalaa tyyppiä, jolla on niitä kaikenlaisia mielipi teitä. Kirjoitan vielä pitkästi ja pe rusteellisesti ja toivon, että joku jaksaa lukea vastineeni loppuun asti nukahtamatta. Jos alkaa näyttää siltä, että jään alakynteen, niin heitän leikiksi koko asian ja asetan henkilön naurunalaiseksi. Uskaltavat heitellä kommentteja ja kehityseh dotuksia eri lehtien sivuilla. * * * Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun huomasin, että toisten tur vallisuusviranomaisten, poliisien, keskustelu oman alan kehittä misestä on mennyt ihan valtakunnan mediaan saakka. Käytän vielä sellaisia termejä ja lauserakentei ta, että ymmärtävät minun olevan oppineempikin ihminen. Kyllä sellaiset keskustelut pitäisi käydä ihan pie nellä porukalla, suljettujen ovien takana ja kaikessa hiljaisuudes sa. Sama koskee puolustusvoimia. Kyllähän se niin on, että mitä nopeammin rysäyttää uudistuksen käytäntöön ja mitä vähemmän siitä puhuu, niin sitä nopeammin sitä saa uudistuksen läpi. Kyllä si tä kuunneltiin. Jättäisi vät ajattelun niille, jotka sen paremmin osaavat
Tutkimus menetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluja ja laajaa kirjallisuuskartoitusta. Pelastuskortilla pyritään ensisijaisesti edistä mään sekä arvokuljetus että pelastustehtävää suorittavien henkilöiden turvallisuutta. Pelastuskortin käyttöönottovaihe toteutetaan myöhemmin.. Pelastuskortti sisältää ohjeet ja toimenpidesuositukset tiedustelun, ensitoimenpiteiden sekä ajoneuvon ohjaamoon johtavan pelastusreitin teke misen osalta. Osa loppusijoituksen suunnittelutyötä on ONKA LOksi nimetyn maanalaisen tutkimustilan rakentaminen Eurajoen Olkiluotoon. Ydinvoimayhtiöiden perustama Posiva Oy tutkii käyte tyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta ja käytännön toteu tusta. Työn toinen tavoi te oli havaintojen pohjalta parantaa rakentamisenaikaista poistumisturvallisuutta ja etsiä keinoja, joilla kehittää pa lokunnan tehokasta ja turvallista pelastustoimintaa. Tulok sia käytetään myös ONKALOs sa työskentelevien henkilöiden turvallisuuskoulutuksissa. P elastuskortti arvokuljetusajoneuvolle on valmisteltu molempien valtakunnallisten ammattimaista arvokul jetustoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimeksiannosta. Opinnäytetöitä opistosta 1/2013 55 Tekijä: Pasi Nuutinen Työn nimi: Arvokuljetusajoneuvon pelastuskortin laatiminen. Viranomaisen hallussa olevaa pelastuskorttia voi daan pitää viranomaisen toiminnan julkisuudesta anne tun lain (621/1999) 24 § 1 momentin kohdan 20 mukai sena dokumenttina. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Aiheen valinta perustui Olkiluodossa toimivan teh daspalokunnan toimeksiantoon. Y dinenergialain mukaan käytetty ydinpolttoaine pi tää käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa Suomeen. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Eerik Nurmi Työn nimi: Maanalaisen pelastustoiminnan kehittäminen – ONKALO. Opinnäyte työn tulokset on tehty ennen kaikkea Olkiluodossa toimivan sisäisen turvalli suusorganisaation käyttöön. Tämän opinnäytetyön aiheena oli kehittää ONKALOn rakentamisenaikaista henkilöturval lisuutta ja pelastustoimintaa mahdollisessa tulipalotilan teessa. Ensimmäisenä tavoitteena oli kartoittaa työmaalla käytös sä olevat tekniset turvajärjestelmät ja niiden vaikutus tä mänhetkiseen henkilöturvallisuuteen sekä pelastustoimin taan mahdollisessa tulipalotilanteessa. Molemmat toimeksiantajat sekä poliisi ja pelastusviran omaiset ovat ilmaisseet huolensa pelastuslaitosten toimin tamahdollisuuksista onnettomuuksissa, joissa osallisena on panssaroitu arvokuljetusajoneuvo. Painopiste on turvallisuuden ja tehokkuuden tasapainon ylläpitämisessä. Kehitystyön tuloksena syntyi parannusehdotuksia, joita apuna käyttäen henkilöturvallisuutta voidaan entisestään parantaa ja luoda pelastustoiminnalle edel lytykset suorittaa sille kuuluvia tehtäviä turvallisesti ja tehokkaasti. Arvokuljetusajoneuvon pelastuskortti perustuu liiken nepelastamisen teoriaan sekä arvokuljetuskalustolla teh tyyn pelastusharjoitukseen. Velvoitteet tietojen hyväksi käyttämiseen ja vaitiolovelvollisuuteen liittyen on määri telty myös pelastuslain (379/2011) 86 §:ssä. Pelastuskortin laatimisen ohella työssä tehtiin esiselvitys kortin valtakunnalliseen käyttöönottoon liittyvistä vaih toehdoista. Arvokuljetusajoneuvon pelastuskorttiin kirjattuja tie toja ei ole tarkoitettu sivullisille, joten ne eivät siten ole julkisia. Kyseisessä laissa käytetty salassapidon käsite sisältää asiakirjasalaisuuden, vaitiolovelvollisuuden sekä hyväksikäyttökiellon. Opinnäytetyölle muodostui kaksi keskeistä tavoitetta. Tästä syystä toimek siantajat pitivät tarpeellisena selvittää, miten arvokuljetus ajoneuvojen ohjaamotiloja käsittelevä yksinkertainen tie tokortin tyyppinen toimintaohje voidaan laatia ja ottaa toimivalla tavalla käyttöön pelastustoimessa. 1/2013 55 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä
56 1/2013 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kuorma-auto -onnettomuuden simulaattori Ludwigshafen (Saksa). Täyttö kes tää 30 s”; Dumbeck sanoo. Valmistaja Dräger odottaa, että suuret palo laitokset ja opistot kiinnostuisi vat simulaattorista. Pelastaja päätti käyttää vastapainoa var ten tuomaansa köyttä naisen pe lastamiseen. Hissikori oli ensimmäi sen ja viidennen kerroksen puo livälissä. Kuormaauton perävaunun 7,3 metriä pitkälle alustalle rakennet tu simulaattori valmistui kahdes sa vuodessa. Simulaattorin käyt töä varten siinä on sähkön ja ve siletkun liitännät. Kovaäänises tä kuuluu moottorin ääni. Työ oli pölyistä ja imey tysainetta levisi ympäris töön. Materiaali ja työkustan nukset olivat 250 euroa. Teksti ja kuvat: Michael Klöpper FWM 9/2011 Imeytysaineen täyttölaite Yleensä palokunnat kuljet tavat imeytysainesäkke jä paloautoissa. Hän puki pelastus valjaat naisen päälle ja kiinnit ti hänet vielä silmukalla itseensä. Suppilon pohjaan on kiinnitetty let ku, jossa on palloventtiili. Kummallekin ovelle on matkaa 10 m. Rul lavaunuun sijoitettiin sup pilonmuotoinen peltisäi liö, johon mahtuu 250 kg imeytysainetta. ”Avatuis ta säkeistä valunut jauhe sotki paikat. Vastapaino oli myös kii lautunut hissikuilun nurkkien väliin. Hissikuilussa ei ol lut muita ovia. Osoittautui, että vastapaino oli tukevasti paikallaan. Nainen pysyi rauhallisena ja luotti pelastajiinsa. Kanisterien täyttöön 20 kg:n säkeistä tarvittiin kuitenkin kaksi miestä. Viisitoista palokunta laista työskentelee paikal lisessa koneenrakennusyri tyksessä, jossa laite suun niteltiin ja valmistettiin. Yksikönjohtaja hälytti tikasyk sikön, joka hallitsee köysipelasta misen. Teksti: Truls Aronsen Brannmannen 4/2011 Epätavallinen hissipelastus. Kuljetussäiliössä on kuusi erityyppistä vuotokohtaa, jotka kuvaavat säiliön murtu maa, tippuvaa venttiiliä ja vuo tavaa laippaa. Sillä voidaan harjoi tella kymmeniä erilaisia onnetto muustilanteita dieselöljyvuodos ta aina puristuksiin jääneen kul jettajan pelastamiseen, kun au ton säiliöstä vuotaa vaarallista ke mikaalia. Todellisten kuorma autojen hankkiminen tähän tar koitukseen olisi liian kallista. Teksti Michael Rüfller, kuva palokunta. Pe lastajat toimivat pelastustasolta käsin. Lait teessa on myös savukone ja haju simulaattori. Vuoden 2012 aikana simulaattoria esitellään 22 paikkakunnalla. Pelastaja laskeutui hissi kuiluun varmistamaan, että vas tapaino pysyi paikallaan, ja pe lastamaan hissiin jäänyt nainen. Hydraulisten pelastustyöka lujen käytön harjoittelua varten ohjaamossa on punaisia vaihdet tavia metalliosia, jotka maksavat 200–300 euroa ja jotka voidaan tunnissa asentaa paikalleen. Kohteessa pelastusyk sikköä odotti kaksi hissiasentajaa, jotka olivat jo pitkän aikaa yrit täneet saada hissiä liikkeelle. Alustan etuosaan on si joitettu todellista vastaava rekan ohjaamo ja takaosaan lyhyt vaa rallisen aineen kuljetussäiliö, jon ka päällä, kuvun alla on täyttö luukku. Päätimme pakata imeytysaineen tyh jiin asianmukaisesti mer kittyihin vaahdotekanis tereihin, joita yksi mies pystyy helposti käsittele mään”, kertoo Bad Sal gaun palokunnan päällik kö Heinz Dumbeck. Ludwigshafenin palolaitoksen pelastuspääl likkö Frank Bohm kehitteli kuu kausien ajan simulaattoria, jolla alueen palokunnat voisivat har joitella kuormaautoonnetto muudessa puristukseen jäänei den henkilöiden pelastamista ja vaarallisten aineiden vuotojen torjuntaa. Simulaattori on vuokrattavissa 2000 euron päi vähinnalla, johon sisältyvät kou luttajan palkka ja harjoitusma teriaali. Väkipyörien kiinnitysköydet sidottiin porraskaiteeseen. Kuormalavalle voidaan sijoit taa erilaisia vaarallisten aineiden pakkauksia. Proto tyyppi osoittautui toimi vaksi ja siihen tarvitsi teh dä vain vähäisiä muutok sia. Simulaattorin hankintahinta 112000 euroa on pienille palo kunnille liian kallis. Tällöin etuseinä irtoaa ”pamahtaen” ja liikahtaa muutamia senttejä. Kä vi ilmi, että hissin vastapaino oli irronnut ja pudonnut hissikorin päälle. Hydraulinen järjestelmä pitää ohjaamon etuseinän pai kallaan, kunnes pelastustyökalun voima on tarpeeksi suuri. Kanisteri on telineessä vi nossa asennossa täyttöauk ko ylimpänä. Näiden välissä on pieni kuormalava. Hätäilmoituksen mukaan ker rostalon hissi oli juuttunut hissi kuiluun. FWM 12/2011 Oslo. Laite on 170 cm korkea, painaa 95 kg ja liikkuu neljällä pyörällä. ”Kehitimme kanis tereille täyttölaitteen. Mo lemmat vedettiin yhtä aikaa ylös
Bergenin meripelastusryhmä saapui kello 13 ja osallistui etsintään. Henkilön pelastus ja puhdis tuspakkaus maksaa noin 19000 euroa. Kärcher Futuretech on ke hittänyt ”henkilön pelastus ja puhdistuspakkauksen”, jo ka koostuu kahdesta pelas tuspeitteestä, puhdistuskoris ta, puhdistuskemikaaleista se kä tarvikkeista, joihin kuuluvat mm. pelastussakset, pelastus veitsi, turvavyöleikkuri ja ik kunavasara. Ensiksi se vie paljon aikaa. Näkösuojaa ei ole. Kateissa oli kaksi miehis tön jäsentä. Tynnyris sä oli myrkyllisen aineen ja pa lavan nesteen varoituslipukkeet. Puh distuksen jälkeen potilas kie dotaan toiseen pelastuspeittee seen ja siirretään ambulanssiin. FWM 9/2011 Vaarallisen aineen kuljetuson nettomuudessa olleen ajo neuvon kuljettaja on nopeas ti pelastettava ja puhdistettava. Näkösuojana on 3 x 3 metrin alan peittävä teltta. Kun vaarallinen aine on imeytynyt uhrin vaatteisiin, ne on riisuttava. ”Harkitsimme laivaan nousemis ta ennen kuin se olisi saatu lai turiin, mutta helikopterin ja ve neiden hankkiminen olisi kestä nyt liian kauan. Val miusjohtaja Børre Thorsen ot ti meriradiolla yhteyttä aluksen kapteenin, joka ilmoitti aluksen matkustajien, miehistön ja ka teissa olevien lukumäärän. Tässä asennossa potilaan selkä on helppo puh distaa. Jätteenkäsittelylaitoksen työntekijä ha jotti vanhaa 20 litran tynnyriä. Hätäkeskus teki suurpalo hälytyksen. Kun alus oli kallistunut 15 astetta, savu sukeltajia lähetettiin enää vält tämättömiin tehtäviin”, Børre Thorsen kertoo. Kun pelastajat ovat pukeneet roisketiiviit suojapuvut ja suo datinsuojaimet, he huuhtele vat potilaan silmät, suojaavat hänen silmänsä suojalaseilla ja hengityselimensä suodatin suojaimella. Oli va rauduttava myös siihen, että au tokannella olevat ajoneuvot tai rahti lähtevät liikkeelle. Sen sijaan laiturilta käsin voitiin koko ajan seurata sam mutustoimien vaikutusta aluksen pintalämpötiloihin”, Stian Ols vik sanoo. Puhdistuskemikaaleja on ve den kanssa reagoiville aineille ja rasvaliukoisille aineille. Palokunta ja ambulanssi hälytet tiin. Kello 10.45 havaittiin aluksen kallistuvan ja kallistuminen jat kui. Alus oli yhä savun täyttä mä eikä sinne voinut mennä il man paineilmahengityslaitetta”, Bernt Olsvik kertoo. Kello 10.13 Simonsen, Børre Thorsen sekä ensimmäinen sa vusukellusryhmä nousivat aluk seen. Savusukeltajien havainto jen perusteella pääteltiin, että tä mä ei johtunut sammutusvedes tä. Tämän kaksiosaisen peitteen alaosa jää maahan sitomaan itseensä vaa rallisen aineen roiskeet. Sitten potilas kie dotaan pelastuspeitteeseen, jo ka imee itseensä potilaan vaat teista vaarallista ainetta. ”Tällä menetelmällä on haittapuolen sa. Toiseksi huuhtelu ei riitä kai killa kemikaaleilla. Norjan rannikkoreitin matkustajalaivalla Nord lys syttyi tulipalo 15.9.2011 kello 9.20. Teksti: Dietrich Hub FWM 11/2011 Ensihoito vaarallisen aineen onnettomuudessa Ålesund (Norja). Kun kallistu miskulma kello 15.22 oli 19,7 as tetta, kapteeni komensi kaikki laiturille. Ongelma ratkaistiin sijoit tamalla yksi savusukeltaja välit tämään viestejä. Päivystävä palomestari Bernt Olsvik toimisi laiturilla sammu Matkustajalaivan palo tustyönjohtajana ja Börre Thor sen kaistan johtajana. Peit teeseen kuuluu huppu päätä ja pussi jalkoja varten. Thorsen sanoi, että kaikkien miehistön jäsenten on tultava laiturilla ole vaan kokoontumispaikkaan, jot ta heiltä saadaan tarvittavia tie toja. Oppaana oli yksi merimies. Hyökkäysreitti kone huoneeseen oli pitkä ja sokkeloi nen. Toinen uhri löy dettiin konehuoneesta ja toinen keittiöstä. ”Usein uhrin kääntäminen puhdistamista varten on kaik kein vaikein toimenpide”, Sa gin sanoo. Hänel lä ei ollut niin hyvää hengityslai tetta eikä niin paljon kokemusta kuin meillä”, savusukeltaja Stian Olsvik kertoo. Toinen mahdollisuus oli, et tä konehuoneeseen oli tulipalon tai räjähdyksen seurauksena tul lut vuoto. Yhteydenpito sa vusukelluksen valvojaan oli han kalaa, koska konehuoneen palos ta hälyttävät kellot soivat koko ajan. Ko ria voidaan kallistaa kummal lekin puolelleen ja potilas voi daan kiinnittää tukikaarien avulla koriin. Meripe lastusjohtaja Christian Simonsen, jolla oli aluksen sammutussuun nitelma, johtaisi savusukellusta. Kolme työntekijää hoidet tiin paikalla ja kaksi vietiin sai raalaan tarkkailtaviksi. ”Oppaasta oli paljon apua, mut ta toisaalta olimme huolissamme hänen turvallisuudestaan. Vaaralliseksi kallistu miskulmaksi arvioitiin 20 astetta. Useimmat palokunnat kanta vat hänet paareilla vaaraalu een ulkopuolelle ja huuhtele vat paloletkun vedellä. Palokunta sai lopulta selville, että tynnyris tä vuotanut neste oli väkevöityä valkosipuliöljyä. Sellaisia ai neita kuten hydrauliikkaöljyä on vaikea poistaa vedellä”, sa noo Kärcher Futuretechin tuo tepäällikkö Markus Kurt Sagin. Thor sen sopi kapteenin kanssa hyök käysreiteistä ja kapteeni kertoi, että perämies on valmiina opas tamaan palokuntaa. ”Merivoimien 24 savusukelta jan avustuksella saimme vietyä tyhjennyspumput ja selvitettyä letkut. Potilas siirretään metalliseen puhdistuskoriin, joka myös kestää 150 kg:n kuorman. Peite kestää 150 kg:n kuorman. 1/2013 57 Wilhelmshaven (Saksa). ”Vaikka alus ei ollut vaarassa kaatua, kallistuminen aiheutti vaaran savusukeltajille. Tällöin useat työntekijät tuli vat huonovointisiksi. Kun Ålesundin pa lopäällikkö Geir Thorsen saapui satamaan, pelastusalus on hinaa massa Nordlysia laituriin. Toisaalta mat kustajien evakuointi oli meneil lään, alus oli pimeänä emmekä olisi saaneet sammutusvettä sen pumpuista”, Simonsen kertoo. ”Lämpökamerasta ei ollut pal jon hyötyä sisällä aluksessa, kos ka kaikki pinnat olivat yhtä kuu mia. Brannmannen 5/2011 Vaarallinen valkosipuliöljy. Vesihuuhteluun liittyy kylmällä säällä hypotermiavaa ra
– Täällä on tuttuja niin Rova niemen ja Padasjoen kuin Itä Suomenkin leireiltä. T ulimerikansaa hemmo teltiin tammikuun alussa jälleen perinteiseen tapaan roimalla annoksella yhteisöllisyyt tä ja viihdettä. Tuula Toivanen tuli Tulimerelle juhlistamaan Porin VPK:n 150-vuotisjuhlavuoden alkua. Janne Kataja -show'ssa opeteltiin lentämään. Taikurinakin esiin tyvä mies viihdytti yleisöä myös lauantaipäivän Tulimerisemi naarin yhteydessä. On kiva ta vata leirituttuja isolta alalta, Lai tinen sanoo. Nuorissa on tulevaisuus, ja meidän nuorten kanssa kehtaa lähteä koska vaan minne vaan, Toivanen kuvaa.. Nauruhermo ja kutkuttanutta show’ta pidet tiin erinomaisen onnistuneena, mutta itse palokuntatoiminnan 175vuotistaivalta ja valtakunnal lisen työhyvinvointikyselyn tu loksia käsitellyt seminaari keräsi vain vajaat sata kuuntelijaa. Lähes kaikissa Tulimerta arvioivissa keskuste luissa päällimmäiseksi puheenai heeksi nousi ilo vanhojen ystävi en tapaamisesta. Porukka on niin sanotusti Tulimeriammattilaisia, Lammi nen summaa. 58 1/2013 Kuudennelletoista Tulimeriristeilylle osallistui jopa 1777 risteilijää eri puolilta Suomea. – Risteily meni hyvin ja suun nitellussa muodossa. Avajaisissa oli mukana laivan Starlight Dancers Show’n tans sijoita sekä muun muassa tvkas vona ja radioäänenä tunnettu Janne Kataja. Erityisesti haluan lähettää terveisiä nuoriso-osaston kouluttajille. Täällä on aikaa istua ja jutella aikuisten kesken, ker too laivalle Porista matkannut Tuula Toivonen. – Yhteistyö on sujunut usean vuoden ajan hienosti, Tulimerel lä on älyttömän hyvä meininki. – Myös avajaisiin kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomio ta, Lamminen kertoo. – Laivalla näkee paljon tuttuja myös muualta kuin omalta alu eelta. – Päivääkään en vaihtaisi pois. Erityisillä Tulimerirannekkeil la turvattiin nimenomaan Tuli meriristeilylle saapuneen juhla kansan edut. Alus vaihtoi reittiä ja lähtösatamaa lähes heti risteilyn jälkeen aiemmin Helsin ki–Tallinnavälillä risteilleen Bal tic Princessin kanssa. Mukana oli niin vuodesta 1998 lähtien Tulimerel lä seilanneita konkareita kuin en sikertalaisiakin, ja mukaan mah tui vapaapalokuntalaisten lisäksi myös päätoimisia pelastusalan toimihenkilöitä. Olen tyytyväi nen väkimäärään, osa kun tykkää viettää aamupäivän ihan vapaalla, Lamminen sanoo. – Jos Tulimeri olisi joka viikon loppu, bändin kanssa keikkailu voisi olla jopa päivätyö, mies nauraa. Vaikka ensi vuoden laivayhtiö tä, laivaa tai lähtökaupunkia ei ole vielä päätetty, yli kymmenen vuoden ajan keikkailleen tans siorkesteri Esterin basisti Joni kertoo, että Tulimeri on jo mer kattu kokoonpanon kalenteriin. Muutoksia luvassa Ensi vuonna nämä ammattilaiset joutuvat ehkä liikkumaan uudel la laivalla, sillä merelle seilattiin nyt viimeisen kerran Turusta itä meren suurimmalla risteilyaluk sella Silja Europalla. Juhlatunnelmaa risteilyllä ylläpiti myös kouvola lainen tanssiryhmä Tigers. Ohjelmaan esimerkiksi lisättiin aikaisempaa enemmän tanssimu siikkia, ja kaiken kaikkiaan mu kana olikin kolme eri yhtyettä: sekä bile että tanssikansaan up poava Jore Marjaranta, jo lähes Tulimeren vakiokalustoon kuu luva tanssiorkesteri Esteri sekä laivan oma viihdeorkesteri ja bi lebändi Sputnik. TULIME RI-RISTE ILY! Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Saku Rouvali tusalan Liiton järjestöpäällikkö Anssi Lamminen kertoo, että ris teilyä on kehitetty aikaisempien vuosien palautteiden pohjalta. Jengi on aivan sekaisin ja hyvin mukana, basisti kuvaa. Esimerkiksi espoo laisen Suvi Riistamaan voitta maan SMkaraokeen pääsi osal listumaan vain rannekkeen kans sa. Jengi tun tee hyvin laivan ja tietää, missä olla. Risteily oli historiallinen paitsi väkimäärältään myös järjestelyiltään: merelle seilattiin viimeisen kerran Silja Europalla Turusta, eikä ensi vuoden laivayhtiötä, laivaa tai lähtökaupunkia ole vielä päätetty. Se on Tulimeren suola, et tä tapaa ihmisiä muutenkin kuin leireillä, liian helposti tuntee vain nuorisoosaston toiminnassa mu kana olevia. Hän haluaa lähettää terveisiä Porin VPK:lle, jonka kanssa on viettänyt jo kolmekymmentä vuotta. – Molemmissa aamupäivän se minaaritilaisuuksissa oli paikal la 70–80 henkeä. Samaa vakuutti myös Kangas niemen palokuntanaisissa vaikut tava Taimi Laitinen. Jokaiselle jotakin palautteiden pohjalta Tulimerityöryhmän vetäjänä toimiva LänsiSuomen Pelas Maailman suurimmalla palokuntaristeilyllä osallistujaennätys 18.1.2013 Silja Europalla JO 16
Jos palokuntatoimintaa pitäisi jotekin kehittää, Ahopellon näkökulmasta se liittyisi turvallisuusviestinnän lisäämiseen ja jäsenhankinnan aktivoimiseen. Tänään pidettiin seminaarissa Facebooksovelluksena toimivan Suomen suurimman palokunnan avajaiset. Illalla käytiin kiitettävästi tanssimassa, Laitinen kertoo. Hän lähettää terveisiä Karviaan, Pohjois-Satakuntaan ja LSPL:n seutukunnalle: Nyt tarkkana! 1/2013 59 18.1.2013 Silja Europalla JO 16. Jonne Siivikko on laivalla ensimmäistä kertaa elämässään. – Oltiin juuri Janne Kataja -show’ssa, se oli tosi hauska. Tanssiorkesteri Esteri tanssitti risteilijöitä.. Harjavallan VPK:n päällikkönä toimiva Heikki Haapala kertoo, että Tulimeri on ollut hyvä kokemus. – Palokunta on osa elämää, siitä on vaikeaa päästä ja päästää irti, Häkkilä kertoo hymyillen. Erkki Tuominen Maarian VPK:sta kertoo, että ”metsäpaloseminaari” on saatettu tällä erää hyvin päätökseen. Projektipäällikkö Riikka Ahopelto ei ole itse palokuntalainen, mutta pitää toiminnassa parhaana asiana yhteisöllisyyttä. Jos palokuntatoiminnassa pitäisi jotain kehittää, se olisi työnantajien ja palokuntalaisten suhde: Voisiko palokunta maksaa korvauksia työnantajille, jos työntekijä joutuu hälytyksen vuoksi olemaan poissa töistä. – Työnantajat voisivat myös päästää porukat hälytyksiin! Haapala muistuttaa. – Täällä se tulee hyvin esille, Ahopelto kommentoi. – On tatuoitu 24365-tatuointeja, tanssittu Esterin tahtiin ja syöty hyvin. TULIME RI-RISTE ILY! Kangasniemen palokuntanaisiin vuodesta 2004 kuuluneen Taimi Laitisen mielestä on jokaisen velvollisuus muonittaa palomiehiä ja tehdä leiritoimintaa nuorten hyväksi. Tulimeri-risteilyllä oli mukana paitsi pelastusliittojen edustajia, myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön iloinen järjestötiimi. Reissu on hyvin järjestetty, Ahopelto kiittää Tulimerityöryhmää. Tornion ja Ivalon VPK:ssa kaksi vuotta mukana olleen miehen mielestä VPKtoiminnassa on parasta auttamisen ilo, uudet kaverit ja erilaiset tehtävät. – Tulimeri-risteily on mennyt yllättävän hyvin. Mukana hänet on pitänyt myös halu oppia uusia asioita ja nähdä elämää. Helsingissä Malmin VPK:ssa vaikuttava Lotta Heikkilä osallistui SM-karaokeen ja on tutustunut risteilyn aikana pohjoisesta mukaan tulleisiin palokuntalaisiin. Olen kierrellyt kauppoja, mutten ole käynyt kuuntelemassa bändejä tai seminaaria, Siivikko kertoo. Itse risteily on kulunut toimeliaissa tunnelmissa. Laitinen toivoisi myös naisosastoon lisää nuoria ihmisiä
Toisessa näytöksessä näytettiin rasvapalon sammuttamista oikein ja väärin. Turvallinen ilotulitus Paloaseman pihalla oli lisäksi buffetti, josta sai kuumaa kahvia, lettuja, mehua ja makkaraa. Näin sai alkunsa tämä nykyinen, jo perinteiseksi muodostunut uudenvuoden juhlistamismuoto Kurisjärvellä. Yleisö olikin täpinöissään kun he pääsivät moottorikelkkojen hurjaan kyytiin, ja tietenkin paloauton kyyti kiinnosti myös. Kuumennetussa kattilassa oli munkinpaistorasvaa, joka syttyi palamaan. Yleisö täpinöissään Pihalla taas muut palokuntalaiset ajattivat ihmisiä moottorikelkoilla ja paloautolla. 60 1/2013 K urisjärven VPK:n asemalla kävi uudenvuodenaattona melkoinen vilske, kun reilut parisataa henkeä oli seuraamassa palokunnan järjestämää toimintailtaa sekä juhlallista ilotulitusta. Palokunta järjesti myös kaksi toimintanäytöstä. Teksti: Saku Rouvali, kuvat: Saku Rouvali, Merja Lehto Kurisjärven VPK:n uusi vuosi vastaan turvallisesti Paloasemalle kokoontui väkeä seuraamaan ilotulitusta. 60 1/2013. Tammisto on erittäin ylpeä uudenkarheasta paloasemasta, ja siihen onkin aihetta. Pikkupalokuntalaisille jaettiin omaksi Kurisjärven VPK:n logolla varustetut muoviset palokypärät. Yleisö oli ihmeissään kuinka pienikin vesimäärä sai aikaan näin isot liekit. Ensimmäisessä näytöksessä paloauto kurvasi pihaan sinivilkut leiskuen, ja ihmiset näkivät läheltä palokunnan työskentelyä perusselvityksestä savusukellukseen ja uhrin pelastamiseen paloaseman sisältä. Tukeva, palamaton alusta on ensimmäinen tärkeä muistettava, seuraavana suojalasit, ja kolmantena Pekka mainitsee turvallisen suunnan ammuskelulle. 1952 perustettu Kurisjärven VPK toimii Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. VPK:n koulutuspäällikkö Pekka Jaakola kertoi kuulijoille turvallisen ilotulituksen perusteita. Vedellä sammutettaessa liekit löivät usean metrin korkeuteen, ja kannella sammuttaessa taas oli kaikki turvallista. Tausta tälle tapahtumalle on se, että Kurisjärven VPK rakensi itselleen uuden paloaseman vuonna 2010, ja sitä piti sitten vuodenvaihteessa juhlistaa. Mikä sen mukavampi kuin kokoperheen iloinen tapahtuma, johon yhdistettiin vielä ilotulitus. Akaan Kylmäkoskella, Kurisjärven ympäristössä asustaa nelisensataa asukasta. Palokunnanpäällikkö Timo Tammisto esitteli vieraille ylpeänä uutta paloasemaa, ja kiinnostuneita katselijoita sekä kuuntelijoita riittikin mukavasti. Samoin Jaakola muistuttaa että kytevistä ilotulitteista on mahdollinen syttymisvaara, mikäli raketti sattuu lentämään vaikkapa rikkinäisestä ikkunasta sisään. Kurisjärven VPK järjesti tänä vuonna kolmannen kerran kyseisen kokoperheen tapahtuman. Pieniä palomiehiä vilisikin paloaseman nurkissa reilusti
Komissio on pitänyt kokouksen kerran vuo dessa, ja viime vuosina kokouksiin on osallis tunut edustajia noin kymmenestä jäsenvalti osta. Jatkossa on tavoitteena järjestää vastaa via tilaisuuksia, joissa lentoaseman pelastus toimintaan liittyvät viranomaiset ja yhteis toimintatahot pääsisivät mukaan jakamaan tietoa ilmaliikenteen pelastustoiminnasta. ”Standar CTIF-toiminta tutuksi Lentoasemien pelastustoimintaa CTIF-asiantuntijoiden voimin dimieheksi” itsensä esitellyt Simon Webb (Civil Aviation Authority) kertoi laajasti ajankohtaisista ICAO ja EASAsäädöksis tä ja testauksista. Ver kostoituminen, tietojen vaihto sekä henkilö vaihto on koettu erittäin hyödylliseksi. Sami Lindroth ja Arssi Heiskanen toivat kuulijoille tuoreessa muistissa olevat kom mentit Oulun lentoaseman pelastusharjoi tusta (27.9.) esitelleessä esityksessään. Seminaarin tar koituksena oli myös tehdä tunnetummaksi Suomen monipuolista osallistumista kan sainväliseen CTIFtoimintaan. Hansen valotti nor jalaisen riskien ja kriisienhallinnan histori aa ja kehitystä ja kertoi jatkossa vuosittain pidettävästä TYRharjoituksesta. Kotimaahan päin CTIF näkyy ammattitaidon kohoamisena, vaiku tusmahdollisuuksina kansainväliseen ohjeis tukseen ja lainsäädäntöön sekä kullanarvoi sina yhteistyöverkostoina. Kyseisiltä sivuilta löytyy runsaas ti materiaalia CTIF:n ja sen asiantuntijaelin ten toiminnasta – muun muassa kansainväli set palotilastot ja kuvaukset komissioiden ja työryhmien toiminnasta ovat siellä tutustu mista varten. H elsinkiVantaan lentoaseman ku peessa, Hilton Airport Hotellissa, järjestettiin marraskuun lopulla 40 osallistujaa vetänyt seminaari lentoase mien pelastustoiminnasta. Lisäksi useana vuonna on pidetty Poh joismaiden yhteisiä CTIFtapaamisia. Tutustu materiaaleihin ja CTIF-toimintaan Seminaarin materiaalit ovat helposti selat tavassa muodossa Suomen CTIFsivustolla www.ctif.fi. Tavoitteena tiedonjako Aamupäivän mittainen pelastustoimintase minaari järjestettiin 29.11.2012 ensilumien vihmoessa pitkin eteläistä Suomea. Kansainvälisessä toiminnassa on aina kyse kahdensuuntaisesta kaupasta. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen kansallinen CTIFkomitea, SPEK ja Finavia Palosuoje lurahaston tuella. CTIF:n asiantuntijaelimissä Suomi on ahkera, osaava ja auttava toimija. Seminaa rin tavoitteena oli tuoda esille ajankohtai sia asioita ilmaliikenteen pelastustoimintaan liittyen ja tarjota tietoa mahdollisimman monelle yhteistoimintataholle. Ansi okkaan, kokoavan kommenttipuheenvuoron tilaisuudessa käytti Trafin Jari Nurmi. Toiminta sisältää tiedonvaihtoa maiden välillä sekä ilmailuun liittyvien kansainvä listen ja kansallisten säädösten soveltamista. Kuopion kansainväliset kilpailut 2001 an toivat toiminnalle näkyvyyttä ja suomalaiset kilpailujoukkueet osallistuvat säännöllises ti kansainvälisiin kilpailuihin ja tuomaritoi mintaan, seuraavaksi Ranskan Mulhouses sa kesällä 2013. Seu raava komission vuosikokous pidetään 2013 Tukholmassa Arlandan lentoasemalla ja poh joismainen kokous Kööpenhaminan lento asemalla Kastrupissa. Tarkoituksena on huomioida myös muiden kuin lentoasemapaikkakuntien valmiudet ja varautuminen lentoonnettomuuksiin. Kirjoitti: Veli-Matti Sääskilahti Toimitti: Mia Kunnaskari 1/2013 61. Tilaisuuden avasi VeliMatti Sääskilahti ja pääpuhujina olivat komissiossa maidensa edustajina toimivat Ole Hansen Oslosta ja Simon Webb Lontoosta. Suomen edustajana ko missiossa on toiminut Finavian pelastuspääl likkö Veli-Matti Sääskilahti vuodesta 2001 alkaen, viimeiset kaksi vuotta komission pu heenjohtajana. Vähemmän tunnettua vaan ei yhtään vä hemmän arvostettua on Suomen suuri pa nostus CTIF:n asiantuntijatoimintaan. Lentoasemakomissiota johtaa Suomi Lentoasemien pelastustoiminta komissio, viralliselta nimeltään ”Rescue and Fire Figh ting on Airports”, on toiminut vuonna 1971 Rouenissa Ranskassa pidetystä perustamisko kouksestaan lähtien. CTIF meillä ja maailmalla Suomessa CTIF tunnetaan pääasiassa palo kuntanuorisotyön ja kilpailutoiminnan kaut ta. Suo mella on edustaja yhdessätoista CTIF:n kol mestatoista asiantuntijakomissiosta tai työ ryhmästä ja puheenjohtajuus peräti kahdessa näistä. Kotimaisen tilannepäivityksen tilaisuuteen toi Janne Koivukoski sisäasiainministeriös tä
Wiikinkoskella on lisäksi työkokemusta muun muassa tutkijan tehtä vistä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä, erikoistutkijan tehtävis tä Pelastusopistolla sekä lääninterveystarkastajan ja yliterveystarkasta jan tehtävistä ympäristöterveydenhuollossa. Sosiaalija terveysalan turvallisuuspalkinto Suomen Suurin Palokunta kasvaa FB:ssa. Kam panja on yksi osa palokuntatoi minnan 175vuotisjuhlavuotta. Lehti taitetaan InDesign-ohjelmalla ja painovalmiit PDF:t hyväksytään nettivedostusjärjestelmässä. Painomenetelmä on heatsetrotaatio. Nimityksiä ALUEHALLINTOVIRASTO Sisäasiainministeri on 15.1.2013 nimittänyt Länsi ja SisäSuomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajan virkaan ajal le 1.3.201328.2.2018 filosofian lisensiaatti Tarja Wiikinkosken. Vuodes ta 2005 konsernia johtanut Kimmo Manni jää tuolloin sopimuksen mukaisesti eläkkeelle. Helsingin pelastuslaitoksen Pelastuskoulu on saanut hienon 40vuotishistoriikin. Pää voittaja on se, joka on kerännyt koko kampanjan aikana eniten jäseniä paloasemalleen. Ilmoituksista ja markkinoinnista vastaa markkinointisihteeri Minna Kamotskin. PunaMustalla on ympäristömerkkien käyttöoikeus ja painolevyjen valmistuksessa matalakemikaalitulostus. Sisäsivuja varten paperia tarvitaan yhteen lehteen noin 1350 kiloa. Sisus painetaan Stora Enson Veitsiluodon Kemin tehtaan paperille NovaPress Silk, jonka paino on 80 g/m2. Oman paloaseman voi perus taa Pelastustoimen Facebook sivuilta löytyvällä sovelluksel la. Lehtimäki on työskennellyt Viestintävirastossa vuodesta 2000. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2008. Palkinto voidaan myöntää myös toiminnasta, jolla on estetty onnettomuus tai rajoitettu siitä aiheutuneiden vahinkojen määrää. Wiikinkoski on toiminut viimeksi Etelä Pohjanmaan ELYkeskuksessa ja aikaisemmin myös LänsiSuomen ympäristökeskuksessa ylitarkastajana. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on julkaissut toisen painok sen Palokuntayhdistys toimii oppaasta. Kenellä tahan sa on mahdollisuus perustaa oma leikkimielinen virtuaalipaloase mansa ja kerätä siihen jäseniä. Suomen Suurin Palokunta kas vaa Facebookissa. Muuten lehti syntyy tutulla porukalla eli Esa Aalto on päätoimittaja, ulkoasusta ja taitosta vastaa toimittaja Kimmo Kaisto. – Itsekin olen Koulutuskeskuk sen ”Winkan lyseon” kasvatti ja ylpeä siitä. Toimitus lähettää InDesign-ohjelmalla tehdyt painovalmiit PDF-tiedostot painon palvelimelle nettiselaimen kautta. Vapaamuotoiset palkitsemisesitykset palkintolautakunnalle tulee tehdä 7.3.2013 mennessä sähköpostitse petri.lindh@sppl.fi. Pelastustiedon kannet painetaan Stora Enson Oulun tehtaan paperille MultiArt Gloss, joka painaa 170 g/m2. On ollut kunnia saa da toimittaa Koulutuskeskuksen ja Pelastuskoulun 40vuotishisto riikki, Tumelius kirjoittaa kirjan saatesanoissa. Palkinnon tarkoituksena on palkita hyvistä suorituksista sekä kannustaa muita toimimaan turvallisuuden eteen. Suomen Pelastusalan Keskusjär jestön käynnistämän kampanjan tavoitteena on lisätä palokunta toiminnan tunnettuutta. Kaikki paloasemat jäsenineen muodostavat Suomen Suurim man Palokunnan. Turvallisuuspalkinto myönnetään ansiokkaasta työstä sosiaalija terveysalan turvallisuuden kehittämiseksi. Jokaisen kuukauden aktiivisin eli eniten jäseniä keränneen pa loaseman perustaja palkitaan Sil ja Linen risteilylahjakortilla. SUOMEN ERILLISVERKOT Diplomiinsinööri Timo Lehtimäki (42) on nimitetty Suomen Erillis verkot konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2013 alkaen. Sen on kir joittanut merimestari Teemu Tumelius, joka on aikaisemminkin kunnostautunut laitoksen histo rian kokoajana. Yhdellä painoajokerralla saadaan 16 sivua A4-koossa. 62 1/2013 PT painaa 1350 kiloa ja 2800 arkkia Kädessäsi oleva vuoden ensimmäinen Pelastustieto on painettu ensimmäistä kertaa uudessa painossa PunaMusta Oy:ssä Joensuussa. Painoarkit asemoidaan tietokoneella, josta ne menevät suoraan painolevyjen tulostukseen. Sosiaalija terveysalan turvallisuuspalkinto on nyt yhdeksättä kertaa haettavana. Kam panjaan voi osallistua heinäkuun loppuun asti. Läh teet on päivitetty syksyn 2012 ti lannetta vastaavaksi ja teksti on tarkistettu ottaen huomioon kentältä saatu palaute. Käytössä on myös Photoshop ja Acrobat Pro. Opas toimii kattavana ensi apuna palokuntien vastuukysy myksissä ja samalla ohjaa kysy jän asiaan liittyvien kirjallisten tai verkkolähteiden pariin. Perusteluna palkinnolle voi olla esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisytyö tai turvallisuutta edistävän toimintatavan tai laitteen kehittäminen. Turvallisuuspalkinto ja mahdolliset kannustuspalkinnot luovutetaan TERVE-SOS 2013 -messuja koulutustapahtuman yhteydessä pidettävässä Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumissa 15.5.2013. Viestintävirastossa Lehtimäki toimi viestintäverkkojen ohjauksesta ja valvonnasta sekä tietoturvallisuudesta vastaavana johtajana. Paperiradan leveys on 880 mm. Paperia tarvitaan 2 800 arkkia. Ari Niskanen (vas.) ja Hannu Ojanperä PunaMustasta esittelevät päätoimittaja Esa Aallolle lehdentekoprosessia. Timo Lehtimäki siirtyy Suomen Erillisverkko jen palvelukseen 1.1.2013
Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viim. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: • kilpailuyksikön nimi • yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti • laskutusosoite. Palomestariopis kelut Veikko Nurminen suorit ti Valtion palokoulussa Espoossa. Tämä toinen kurssi otti nimekseen ”Timantin kovat”. Nämä tilaisuudet lähensivät ih misiä toisiinsa ja loivat myös työ palavereihin välitöntä ilmapiiriä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Veikko oli hyvä laulamaan ja useasti illanvietoissa laulettiinkin. Hän oli syn tynyt Hämeenlinnassa 24.11.1935. Yksi Veikon mielikappaleista oli valssi ”Elämän toveri”. Välitön sijaisena toimiminen ei sinänsä ole pelastusalalla mitenkään har vinaista, mutta tässä tapauksessa oli kysymyksessä har vinaisen laaja ja mit tava poikkeusoloja koskeva evakuointi harjoitus, jossa kart taharjoituksena liiku teltiin satojatuhansia evakuoitavia. Veikon kurssi oli Suomen toinen palomestarikurssi. Juha Markko, pitkäaikainen ystävä ja työtoveri Apulaispalopäällikkö Veikko Nurminen Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 HAETTAVAT APURAHAT Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään 70000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Välitöntä ja avointa Veikkoa jäivät kaipaamaan puoliso, lap set perheineen, sukulaiset sekä mittava joukko ystäviä, työtove reita ja yhteistyökumppaneita. Puheenjohtajana Veikko oli avoin sekä keskusteleva ja kaikki saivat sanoa mielipiteensä, häntä oli helppo lähestyä. Jyväskylässä 22.1.2013 Järjestelytoimikunta. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Veikon harrastuksia olivat nuo rempana tennis, pistooliammun ta ja kotimaan matkailu karavaa narina. Lau lu kertoo siitä, miten mies halu aa järjestää puolisolleen hyvän ja turvallisen elämän. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. Hakemukset lähetetään 26.2.2013 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. Veikko Nurminen toi mi KeskiSuomen Pelastusalan Liiton puheenjohtajana vuosi na 1982–1995 ja kunniapuheen johtajana vuodesta 1996 eteen päin. Samaan aikaan hän toimi myös valtakunnallisen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hal lituksessa. 5.4.2013 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416146. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Timantinkovia on toimi nut sittemmin usean palolaitok sen päällystötehtävissä. Eläkepäiviä Veikko siirtyi viet tämään puolisonsa Lailan kanssa kesäl lä 1995. Nämä ominaisuudet ja taidot ovat ensi arvoisen tärkeitä henkilölle, joka johtaa palo ja pelastustoimintaa. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Teemana ovat: pintapelastus, jälkivahinkojen torjunta, lento-onnettomuus ja hätäensiapu. Ansioistaan pelastustoimen hyväksi Veikko Nurmiselle on myönnetty sekä Suomen Palo päällystöliiton että Suomen Pe lastusalan Keskusjärjestön ansio ristit. Veikko Nurminen valittiin Jy väskylän palolaitokselle palomes tarin virkaan vuon na 1965 ja myöhem min apulaispalopääl likön virkaan vuon na 1983. Kilpailun järjestää Keski-Suomen pelastuslaitos. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Allekirjoittaneella oli tilai suus seurata Veikon johtamista paa niin palomiehen vinkkelis tä kuin KeskiSuomen Pelastus alan Liiton toiminnanjohtajan paikalta. Har joitus sujui niin kuin pitikin ja lopputulos oli onnistunut. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Tämän kap paleen Veikko osasi ulkoa ja siinä oli aina valtavasti tunnetta mu kana. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Myöhemmällä iällä hän harrasti murtomaahiihtoa, lenk keilyä ja pyöräilyä. Veikko oli palomestarina no pea ja tarkka arvioimaan tilan teita. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Hauskaa ”Meksikon pika juna” laulua laulettiin tilanteen salliessa ystäville ja lapsenlapsille. Apulaispalo päällikkönä Veikko joutui yllättä en ottamaan vastuun koko ”pale tista”, vaikka oli valmistautunut muunlaiseen tehtävään. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Toimintakäskyt tulivat sel keästi ja ymmärrettävästi. Veikon kyvystä asettua uusiin tilanteisiin kertoo hyvin tapaus, kun palopäällikkö sairastui kes ken valtakunnallisen väestön suojeluharjoituksen. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2013 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Jyväskylään lauantaina 4.5.2013. 1/2013 63 Kuolleita Ystävällinen ja lämmin pelastusalan ammattilainen. Apulaispalopäällikkö Veikko Nurminen kuoli vakavaan sai rauteen 14.12.2012
Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu Erityismyynti • Paloja pelastusajoneuvot puh. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Varaa ilmoituspaikkasi 22.2.2013 mennessä numerosta 044 728 0401. 010 569 3628 Markku Andersson puh. 010 555 5273 • www.scania.fi Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 010 569 3623. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. www.tammivikkut.com PT 2/2013 ilmestyy 14.3. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 400 € + alv
010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Sammuttimien myynti ja huolto 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Nostolava-autot Suojavarusteet Heijastinasu Oy Sahaajankatu 49, 00880 Helsinki Puh. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Sammutusasut Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. mukaan. (017) 368 4000 | www.peltaco.com ELÄINPELASTUSvälineet. 1/2013 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Pelastustarvikkeet Eläinpelastus Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Soita ja sovi tapaaminen. +358 9 664 639 • Gsm +358 40 759 1771 pia.vonkoch@heijastinasu.com • www.heijastinasu.com • koti-, • tuotantoja • villieläinten pelastukseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh
koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... 28.2. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 24 %. Sportti 8 17.10. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Ilmestymisajat 2013 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 1 7.2.2013 18.1. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 8.8. 200 € II/III-kansi ................................................................................... 31.5. Pelastajan varusteet 3 18.4. Em. Pelastusja autokalusto / Kalusto kiertoon 5 20.6. 3.10. 3.5. 2.8. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 10.5. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Viestintä 4 23.5. JVT 2 14.3. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 6.6. vuosikerta. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 4.4. 29.11. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2013 Koko (sivua) ................. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S 66 1/2013 Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 25.10. 30.8. 27.9. Liikennepelastaminen 7 19.9. 28.3. ”Oi vaalea armahani Tule sitomaan haavojani Elä anna minun nääntyä tänne Sillä tietäthän mun tuskani. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Hälytysajoneuvot ja kalusto 9 14.11. 5.9. Pelastusvälineet Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2013 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Vesipelastus 6 22.8. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Ensihoito ja ensivaste 10 19.12. 31.10. Tässä maassa kun makaelem Ja tuskissani huokaelen...” PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 22.2. 24.1. 5.12. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 64
seuraavat koulutukset: Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20549 CBRNE -kurssi ensivasteen toimijoille 5.-7.3.2013 450 15.2.2013 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikan kurssi 20.-21.3.2013 255 22.2.2013 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 25.-27.3.2013 375 1.3.2013 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi paloesimiehille 8.-10.4.2013 420 15.3.2013 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 8.-11.4.2013 400 15.3.2013 20319 Eläinonnettomuudet 15.-17.4.2013 360 21.3.2013 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 15.-19.4.2013 695 27.3.2013 20022 Vesisukelluskurssi 22.-25.4./6.5.-7.6. 071 875 0201.. 2850 8.2.2013 20022 Vesisukelluskurssi 12.8.-20.9.2013 2850 12.4.2013 Sukelluskurssien hintaan sis. ruokailut ja majoitus. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla. www.pelastusopisto.fi Järjestämme keväällä 2013 mm. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Ilmoittautumiset kursseille suositellaan tehtäväksi siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen
16 Vuorokausi Möysän paloasemalla s.52 7 2012 27 .9 . Ei koske opiskelija-/nuoriso-/kestotilauksia. Kiitos! Tulokset tulevat myös nettiin: www.pelastustieto.fi Vaikuta & Voita! Vaikuta & Voita!. Honkilahden VPK:lla myrskytöitä tauotta s. 12 Etanolipolttoaine on uusi haaste palokunnille s. 27 Finn Rescue raskaaseen sarjaan s.8 4 2012 24 .5 . 24 Saako harjoitukseen riittävästi lämpöä nestekaasulla. ”La planche” testaa s. 26 Viisi pelastuslaitosta etsii keinoja syventää yhteistyötänsä s. helmikuuta 2013 mennessä osoitteella toimitus@pelastustieto.fi tai anna äänesi osoitteessa www.pelastustieto.fi > äänestä paras kansi -banneri. PELASTUSTIETO 2/2012 ILMESTYY 15. 40 Ylöjärven VPK voitti ensimmäisensä s.34 5 2012 21 .6 . ELOKUUTA TUHTINA TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERONA Kunto kohdallaan. -messuilla 100-SIVUINEN MESSULEHTI Tartu tarjoukseen! Tilaa mahtava lukupaketti koko vuodeksi puoleen hintaan Ota yhteys puh. PELASTUSTIETO 6/2012 ILMESTYY 30. Tarjous on voimassa 30.9.2012 asti. Tee tilaus messuosastolla, saat itsellesi lahjan! PEL1207_68_IV kansi.indd 1 19.9.2012 12:02:54 5/ 20 12 PA LO -, PE LA ST U SJA VÄ ES TÖ N SU O JE LU A LA N A M M AT TIL EH TI TE EM A N A EN SIV A ST E JA SA IR A A N KU LJ ET U S PELASTUSTIETO 8/2012 ILMESTYY 25. 32 Virve ja resurssit koetuksella s.8 PELASTUSTIETO 3/2012 ILMESTYY 19. 12 Pahin oli toteutua Valamossa s.8 3 2012 19 .4 PELASTUSTIETO 5/2012 ILMESTYY 21. 1/ 20 12 9.2. 58–61 Hankintojen tueksi toivotaan lisää koulutusta s. KESÄKUUTA Kalustorahan menetys puraisee pelastuslaitoksia s. Mielipiteesi on tärkeä, kun kehitämme lehteä. 8 Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti on varautumisen ekspertti s. Arvomme äänestäneiden kesken yllätyspalkintoja. s. PELASTUSTIETO 1/2013 ILMESTYY 7.2. 12 Pelastuslaitoksilla näkyvä rooli ensihoitotehtävissä s. 17 Kuntoilu auttaa jaksamaan myös työssä s. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. LOKAKUUTA Rikkihappovuoto uhkana Närpiön kolarissa s. LEHDEN VÄLISSÄ JAETAAN TAPAHTUMAKALENTERI 2013 Uusi komentaja haluaa tehostaa Helsingin ennaltaehkäisyä s.12 Turvallisuustekniikka palvelee arjen tilanteita s.40 Köysipelastuksella turman uhri saatiin hoitoon Kotkan satamassa s.8 Eläinpelastus on hyvä urapolkuhomma s.34 9 2012 22 .1 1. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. 6 2012 TURVALLISUUS | SECURITY | TYÖHYVINVOINTI | 5.–7.9.2012 Turvallisuus 2012 Näin suunnistat 30 .8 . 8 Savunpoistoaukko kuormausnosturin risukouralla s. TOUKOKUUTA TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Työuralle jatkoa siististä sisähommasta s. Perustele myös valintasi. Muista laittaa viestiin nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä tieto siitä, oletko lehden tilaaja. TEEMALLA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa s.8 Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteet s.28 Onko asuntojen sprinklaus tämän päivän väestönsuojelua. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä. PEL1207_1_kansi.indd 1 20.9.2012 7:12:41 PEL1207_leveatkannet.indd 1 20.9.2012 7:26:50 PELASTUSTIETO 9/2012 ILMESTYY 22.11. Lähetä vastauksesi sähköpostilla 28. MAALISKUUTA. 044 728 0400 • tilaukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi Turvallisuusja puolustus 2012 MESSUTARJOUS –50 % Koskee vain uusia tilauksia. PELASTUSTIETO 10/2012 ILMESTYY 20.12. 14 Varallaolo syö miestä ja verottaa työhyvinvointia s. s. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s. s.40 Päivä Paloasemalla on paloautoja, turvatietoa ja kivoja kavereita! s.30 10 2012 20 .1 2. 28 Pelastusalan koulutuksen järjestäjä ei vaihdu s. Alennus lasketaan tämänhetkisestä vuositilaushinnasta. 1 5 9 2 6 10 3 7 4 8 Äänestä parasta! Äänestä parasta! Kerro meille, mistä vuoden 2012 Pelastustiedon numeron kannesta pidit eniten ja vähiten. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus s.18 Lisääntyneistä bussipaloista on selvitty osin tuurilla s.30 Sopimuspalokuntalaisen asema julkisen vallan käyttäjänä epäselvä s.34 Tulva peitti alleen tiet ja pellot Pohjanmaalla s.8 8 2012 25 .1 0. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3 PELASTUSTIETO 4/2012 ILMESTYY 24