8 Palokunnat lujilla Helsingin suurpommituksissa s. PT 2/2014 ILMESTYY 12. 58 1 2014 12 .2 . Turha kiire jätettävä rannalle s.28. 42 Tulimerellä ilakoi ennätysmäärä palokuntaväkeä s. MAALISKUUTA TEEMASIVUILLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Kilpilahden kaasuvuodossa varauduttiin pahimpaan s
Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. 45 VUOTTA 1968 – 2013 VEIKKO NUMMELA Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja John Deere Gator 855D Kaiken toimintamme tärkein tavoite on tyytyväinen asiakas. Terätie 4 • 20760 Piispanristi p. laadun tunnistat tuotemerkistämme. p. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. Tuotevalikoimaamme kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. Kotimaisen laadun tunnistat tuotemerkistämme vesitykissäsi. TR-Vesitykit Oy on Kaarinassa toimiva metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. Korkean laadun ja ympäristöystävällisyyden takaamme huolellisella suunnittelulla ja työntekijöidemme hyvällä ammattitaidolla, laadukkailla ja ympäristöystävällisillä materiaaleilla, valmistamiemme tuotteiden perusteellisella testauksella sekä koko henkilökuntamme sitoutumisella tämän laatupolitiikkamme noudattamiseen. Tuotteidemme kehittely lähtee useimmiten liikkeelle asiakkaittemme esittämistä toiveista. (02) 2162 112 faksi (02) 4692 115 | esteri@veikkonummela. Palonsammutusvälineiden osaavat ammattilaiset palveluksessasi. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. Erittäin kestävät kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella. VAADITHAN KOTIMAISTA! Palvelu ja huolto ovat aina lähelläsi. | www.veikkonummela. Yrityksen on perustanut Tauno Rantanen, ja alkujaan yritys toimi nimellä Konepaja T.Rantanen Ky
Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Varsinais-Suomen pelastuslaitos harjoitteli heikoilla jäillä olleen pilkkijän pelastamista. Tuskin mitään, kun valtioneuvosto on päätöksensä tehnyt. Nähtäväksi jää myös se, millaisia kustannuksia uudistus aiheuttaa. 42 Tulimerellä ilakoi ennätysmäärä palokuntaväkeä s. – Nyt on kuntien ja pelastuslaitosten aika näyttää, miten ne kykenevät toteuttamaan 7,5 miljoonan euron säästöt mahdollisimman tehokkaasti, totesi sisäministeri Päivi Räsänen tämän lehden haastattelussa joulukuussa. Mutta millä mittareilla. Alkuvuoden aikana on pantu pystyyn seurantaryhmä, jonka puheenjohtaja, kansliapäällikkö Päivi Nerg kirjoittaa tässä lehdessä: Sisäministeriön mukaan aluejakojen suurentamisen kautta voimme löytää sellaisia hallinnon keventämisen keinoja, joilla saamme aikaan säästöjä ilman palvelutasoon puuttumista. Viime vuosi osoitti, että palokuolemien määrä voi meilläkin painua alas; jopa alemmas kuin hyvänä esimerkkinä pidettyjen pohjoismaisten naapuriemme. Millainen painoarvo näillä lausunnoilla lopulta on, kun uudistusta lähdetään toteuttamaan. Tosin yksi kuukausi ei vielä kerro mitään. Uskokaamme myös, että yleistynyt onnettomuuksien ehkäisytyö on alkanut kantaa hedelmää. Ensitiedot kertovat, että erityisesti rakenneuudistuksen kouriin joutuvilla alueil la kunnat ovat antamassa hyvin kitkerää palautetta valtionhallinnon suunnitelmille. Toivottavasti viime vuoden 57 palokuollutta ei jää yhden vuoden saavutukseksi. Pelastustoimen rakenneuudistusta on viety väellä ja voimalla eteenpäin. Vapaamuotoiset innovaatioehdotukset pitää tehdä 31.3. MAALISKUUTA TEEMASIVUILLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Kilpilahden kaasuvuodossa varauduttiin pahimpaan s. Ovatko vuositasolla saavutettavat säästöt suuremmat kuin uudistukselle koituva hintalappu. P.S. Suomen tavoitteena on olla Euroopan turvallisin maa. Palokuolemat painuivat ennätysalas Osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa alettiin kuutisen vuotta sitten taulukoida tavoitteita surullisten palokuolemalukujen kääntämiseksi laskuun. 8 Palokunnat lujilla Helsingin suurpommituksissa s. Vuoden ensimmäisen kuukauden tarkka tieto puuttuu vielä, mutta alkuvuosi näyttää tässä mielessä huolestuttavalle. 58 1 2014 12 .2 . Kuvassa Jarkko Isometsä (ylin), Mikko Isomäki potilaana ja Ossi Järvinen. Palosuojelurahasto jakaa jälleen tänä vuonna 15000 euron suuruisen palkinnon parhaasta innovaatiosta. Suomessa kuoli viime vuonna miljoonaa asukasta kohden vähiten ihmisiä tulipaloissa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Paloturvallisuuteen satsaaminen esimerkiksi itsestään sammuvien savukkeiden muodossa on alkanut tuottaa tulosta. Turha kiire jätettävä rannalle s.28 Onko uudistuksen hintalappu säästöjä suurempi. Ovatko palokuolemat yksi niistä. Vai onko se edes oikea mittari. Toivottavasti hyviä ehdotuksia tulee runsaasti.. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 1 /2 01 4 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, perustettu 1950 TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Tavoitetta pidettiin jopa epärealistisena ja siihen ei yllettykään asetetussa aikataulussa. Kuva: Saku Rouvali. PT 2/2014 ILMESTYY 12. mennessä
Työturvallisuus toiminnan kehi?äminen Alatyöryhmä 3. 58 1 2014 12 .2 . – Tärkeää yhteistyöelimen jatkon kannalta olisi, että sisäasiainministeriö edelleen pysyisi mukana sen toiminnassa. Mutta kenelle ja mitä varten aineistoa on kerätty. järjestelmän jalkau?aminen Alatyöryhmä 4. Työyhteisön hyvinvoin?a edistävä prosessi Alatayöryhmä 2. 42 Tulimerellä ilakoi ennätysmäärä palokuntaväkeä s. Ahtojäiden varaan joutu neen pelastamisessa pitääkin ottaa useita eri asioita huomioon verrattuna sulan veden aikaan pelastettavaan henkilöön. Jutun kirjoittaja on palomies Kanta-?Hämeen pelastuslaitoksella, Urapolkutyöryhmän jäsen ja kirjoittaa pro gradu –työtään urapoluista pelastusalalla. Yhteistyöelin oli koossa joulukuussa Tampereella, jossa järjestettiin pelastusalan oman työsuojeluhenkilöstön työturvallisuusseminaari. Pintapelastusta on myös ahtojäistä pelastaminen, ja se onkin tarkkaa ja hankalaa puuhaa. 8 1 /2 01 4 12.2.2014 26 Aluejakouudistus murentaa demokratiaa Ulla Ylönen 30 Yhteistyössä turvaa Itämerelle 32 Hydrokopteri apuna pelastustehtävissä Saku Rouvali 35 Kaksi uutta alusta eteläiselle Saimaalle Ulla Ylönen 36 Älyvaatteet turvaavat Jukka Taskinen, Antti Väätänen 38 Kiikan VPK 120 vuotta Saku Rouvali 39 Hämeenlinnan VPK 140 vuotta Saku Rouvali 40 Tampereen VPK 140 vuotta Saku Rouvali 42 Helsingin pommituksista 70 vuotta Juhani Katajamäki 47 Ilmoittaudu nyt VIKSUleirillä Eija Holmberg-Lehto 48 Liikunta kehittää joukkuehenkeä Mika Rinne 50 Veteraanin ääni – Karl Arell Juhani Katajamäki 52 Mika Nilsson johtaa Turvata Oy:tä 53 Sopimuspalokuntien tehtävät kasvussa 54 Tirilän VPK tavoittelee taas Jehumaljaa Anton Jäkälä 58 Tulimerellä viihdytään Saku Rouvali VAKIOT 27 Vieraanamme: Päivi Nerg 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 64 Tuotehakemisto hälytysilmoitus nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Mikä on paras säästökohde pe lastustoimessa?” Tasavahvoja vaihtoehtoja olivat hallinto tai ei mikään näistä. MAALISKUUT A TEEMASIVUIL LA HÄLYTYSAJO NEUVOT JA KALUSTO Kilpilahden kaasuvuodossa varauduttiin pahimpaan s. s. Turvallisuusseminaari on yksi alatyöryhmien aikaansaannos ja siitä pyritään saamaan alalle pysyvä käytäntö. teema Pintapelastus tarkoittaa veden varaan joutuneen henkilön pe lastamista. Tammikuun 13. Eroa näillä kahdella tehtävällä on todella paljon. s. 29 Pelastuslaitoksissa tehtävä valtakunnal linen työhyvinvointikysely on ainutlaatui nen pelastustoimen historiassa. Yhteistyöelimen jatkuvuus Vänskä toteaa, että vaikka raportointijärjestelmää kentälle päin pitää vielä kehittää, yhteistyöelin ja pelastuslaitosten verkosto ovat yhdessä muodostaneet toimivan mallin hyvien käytäntöjen välittämiseksi alan sisällä. Aiemmin ei työntekijöiden hyvinvointia ja työelämän laatua ole kartoitettu pelastuslaitoksissa tässä mittakaavassa. Turha kiire jätettävä rannalle s.28 Neste Oilin HÄKEn päivystäjä, tehtävään koulutettu palomies, vastaanotti ilmoituk sen prosessialueella olevastan alkylointi yksikön fluorivetyhappovuodosta. Yhteistyöelimen jäsenet ovat sen toiminnassa mukana oman työnsä ohella, mikä osaltaan rajoittaa yhteistyöelimen toimintamahdollisuuksia. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdo ta myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. päivä oli ensimmäinen työpäivä alan pitkään odottamalle paloprofessorille. – Itse en tosin aio hakea kyseistä, toivon mukaan perustet tavaa professuuria, hän toteaa kuutisen vuotta sitten julkais tussa haastattelussa. 44 kuukauden kasvo Tuore tekniikan tohtori Simo Hostikka totesi Rakennusleh dessä vuonna 2008 toivovansa, että Suomessa myös palotek niikan opiskelu saataisiin kansainvälistä tasoa vastaavaksi ja tälle hän näki alan professuurin ehdottomana edellytyksenä. Fyysisen toimintakyvyn arvioin?-. s. Pelastuslaitosten työhyvinvoin?a kehi?ävä valtakunnallinen yhteistyöelin Alatyöryhmä 1. 8 Palokunnat lujilla Helsingin suurpommituksissa s. 4 1/2014 työhyvinvointi tässä numerossa PT 2/2014 ILMESTYY 12. 41 SIVU 62 Päivitä tilaajatietosi kätevästi netissä! sopimuspalokuntien työterveyshuollon opas -?kirjaset (Linkit aineistoihin löytyvät Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston sivuilta: www.pelastuslaitokset.fi). Työturvallisuusseminaareihin ilmoittautuminen käy Palopäällystöliiton kautta. Lisää yhteistyöelimen toiminnasta ja tuloksista kerrotaan seuraavissa numeroissa, joissa esitellään alatyöryhmät: Työturvallisuustoiminnan edistäminen, Fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän jalkauttamisen varmistaminen, Työterveyshuollon järjestäminen ja Pelastustoimen urapolut. Pelastustoimen urapolut. Työterveyshuollon järjestäminen Alatyöryhmä 5. s. Alky lointiyksikkö on maatasossa, eikä louk kaantuneita ollut ja yksikkö oli pysäytetty huoltotöitä varten
Näiden toimenpiteiden ansiosta tuntui huoltolaitosten paloturvallisuus parantuneen tuntuvasti. Köyliön varavankilan palo ja Porvoon sairaalapalo osoittivat kuitenkin pian, että vastaavat tarkastukset olisi pitänyt ulottaa muidenkin ministeriöiden valvonnassa oleviin, henkilöturvallisuuden kannalta yhtä arkaluontoisiin laitoksiin. 1/2014 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Huoltolaitosten paloturvallisuus 1/2014 5 Huoltolaitosten palontorjunnan puutteet tulivat kymmenen vuotta sitten yleisen huomion kohteeksi viidentoista palonuhrin korostamina Kangasalan lastenkodin ja Heinäveden vanhainkodin mielisairasosaston palojen yhteydessä. Kiireellisenä olisi suoritettava myös sairaaloita ja huoltolaitoksia koskeva yleinen turvallisuustarkastus. Hän rakensi ensin nopeasti padon, joka muutti lämmitysöljyn virtaussuuntaa ja kun paikalle oli hankittu rautasaha, saatiin autonkuljettaja Joensuu irroitetuksi ja toimitetuksi edelleen sairaankuljetusautolla hoitoon. Syksyn suurkoitokseen odotetaan kuulemma hartaasti mukaan nyt myös niitä joukkueita, jotka viime syksynä edustivat maatamme menestyksellisesti CTIF:n kansainvälisissä palokuntalaiskilpailuissa. Tunnustus pelastajalle. Käydyssä neuvottelussa päästiin vielä siihen, että sosiaaliministeriön huoltoja väestöosasto ryhtyi pyytämään käsiteltävinä olevista rakennuspiirustuksista Suomen Palosuojeluyhdistyksen lausuntoa. Kiireellisenä kaivattaisiin nyt huoltolaitoksiin verrattavien tilapäiskäytössä olevien rakennusten osalta toimenpiteitä: ensimmäiseksi paloturvallisuusohjetta, johon paloviranomaiset voisivat tarkastuksillaan vaatimuksensa perustaa. Suurisuuntaisen turvallisuustarkastuksen jälkeen on vankiloista voitu poistaa runsaasti rakenteellisia epäkohtia sekä pelastusja sammutustoimintaa vaikeuttaneita tekijöitä samalla kun palontorjuntaohjeet on uusittu sisäasiainministeriön paloasiainosaston tarkistamina. Erikoistarkastukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja vieläpä paloviranomaisten työtä helpottaviksi. Sairaanhoito-, huoltoja rangaistuslaitosten osuuteen kiinnitetään erikoista huomiota monessa muussakin kohdassa. Näiden kohua herättäneiden palojen jälkeen määräsi sisäasiainministeriö lääninhallituksien välityksellä kaikissa kunnissa suoritettavaksi paloturvallisuustarkastuksen sosiaalihuoltoa harjoittavissa huoltolaitoksissa. Ratkaisevasti huoltolaitosten paloturvallisuuteen tulee vaikuttamaan vuonna 1962 annettu sisäasiainministeriön päätös rakennusten palonkestävyydestä. Vaarassa olleen Joensuun pää oli auton istuimen painamana tiukasti maata vasten, lämmitysöljy valui rikkoutuneesta tankista kuljettajan päälle ja käynnissä olleen moottorin tienoilta nousi jo savua ennen kuin paikalle sattumalta osunut ylikersantti Nieminen sai pysäytetyksi auton moottorin. Tammikuun alussa pelasti santahaminalainen ylikersantti Seppo Nieminen pahassa puristuksessa, palonvaarassa ja lämmitysoljyyn tukehtumaisillaan olleen autonkuljettaja Aimo Joensuun kaatuneen säiliöauton ruhjoutuneesta ohjaamosta Herttoniemessa. Mutta on vielä eräs tavallaan huoltolaitoksiin verrattava rakennusten käyttötapa, johon paloviranomaiset ovat kasvavalla huolestuneisuudella kiinnittäneet huomiota: tilapäisesti, tavallisimmin kesäisin käytössä olevat erilaiset siirtolat, lepo-, toipumis-, virkistysja lomakodit, viikonloppumajat yms. Paloviranomaisten on usein mahdoton tietää kaikkien tilapäiskäytössä olevien joukkomajoitusta harjoittavien rakennusten olemassaoloa ja sijaintia ja koska erikoistarkastuksia ei yleensä pyydetä, on suuronnettomuuksia pelättävissä tältäkin taholta. Uutta väriä Jehu-Malja-kilpailuun Uutta väriä on luvassa ensi syksyn Jehu-Maljakilpailuun, sillä puolustusvoimista aiotaan ilmoittaa kilpailuun kaksi joukkuetta. Hän sai korvauksen turmeltuneista asusteista sekä uuden kellon kadottamansa tilalle. – Valitettavasti emme voi vielä tässä numerossa kertoa missä Jehu-Maljakilpailut pidetään, mutta sen kertonee jo seuraava numero. Ryhmitellessään esimerkiksi huoneistoja niiden käyttötavan perusteella sen mukaan missä määrin niissä oleskelevien turvallisuus tulipalon sattuessa voi joutua vaaraan, se katsoo ensimmäiseen eli tarkinta huolenpitoa vaativaan ryhmän kuuluviksi sairaanhoito-, huoltoja rangaistuslaitosten huoneistot. toimesta jopa ullakoille vieri viereen virkistystä kaipaavia lapsista vanhuksiin ollenkaan huomaamatta minkä vaaran mahdollinen palo voi aiheuttaa. Karsinnat järjestetään kesällä. Paikalle hälytettiin myos palokunta, jonka toimesta onnettomuuspaikka vaahdotettiin ja joka suoritti osuutensa istuinrautojen katkaisemisessa. Katastrofivaunu ei ehtinyt onnettomuuspaikalle ennen tilanteen selviämistä. Näiden tilojen sijoittamisen päätös estää E-luokan rakennukseen ja sallii D-luokan rakennuksissakin potilaille tai huollettaville tarkoitettuja tiloja yleensä vain ensimmäiseen kerrokseen. Koska esimerkiksi sairaaloiden paloturvallisuus ei ole joutunut koko valtakunnan käsittävän erikoistarkastuksen kohteeksi ja koska sosiaaliministeriön valvomien huoltolaitosten turvallisuustarkastuksesta on pian kulunut kymmenen vuotta, täytyisi mielestämme vakavasti tutkia, mitä mahdollisuuksia yleistarkastuksen suorittamiselle olisi tällä hetkellä. Paloturvallisuusohjeensa on samoin uusinut paloalaa kuultuaan sosiaaliministeriön huoltoja väestöosasto. Oy Esso Ab, jonka polttoainetta onnettomuusauto kuljetti, palkitsi neuvokkuutta osoittaneen ylikersantti Niemisen. Paloturvallisuuden kannalta ala-arvoisiin rakennuksiin saatetaan sijoittaa kuntien, yhtiöiden, järjestöjen, seurakuntien ym
Vuonna 2013 vahingontorjuntatehtäviä oli 11100, joka on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta vastaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoa. Niitä oli 2600 paloa, joTehtävämäärä laskusuunnassa ka on 500 paloa vähemmän kuin aiemmin. Öljyvahinkojen (2400), vaarallisten aineiden onnettomuuksien (350) ja räjähdysten (25) määrä oli aikaisempien vuosien tasolla. Automaattisen paloilmoittimen tarkistusja varmistustehtäviä oli 19000, joka on 3300 tehtävää vähemmän kuin ennätysvuonna 2010. Maastopaloja oli vuonna 2012 kostean kesän takia erityisen vähän, vuonna 2013 palattiin pitemmän ajan keskiarvon tuntumaan. Teksti: Johannes Ketola Pelastusopisto Pelastustoimen tehtävät vuosittain. Niiden määrä on pudonnut selkeästi, vaikka samaan aikaan hätäkeskuksiin kytkettyjen paloilmoittaminen määrä on noussut. Osan tehtävien määrän pienenemisestä selittää kirjaamiskäytäntöjen muutos, kaikkien automaattisten paloilmoittimien välittämien tehtävien määrä on pudonnut 2900 tehtävällä vuosina 2010–2013. Rakennuspaloksi lasketaan myös pienet palot rakennuksissa eli niin sanotut rakennuspalovaarat. Rakennuspalojen määrä on laskenut viime vuosina tasaisesti. Muiden tulipalojen määrässä on ollut selvää pudotusta. Tehtävien määrä on pienentynyt 4200 tehtävällä vuosien 2010–2012 keskiarvosta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön korkeimman ansiomerkin, ensimmäisen luokan erityisansioristin nro 1. Ansiomerkin tasavallan presidentille luovuttivat SPEKin valtuuston puheenjohtaja Kyösti Vesterinen, hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola sekä toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka. Perusteluna ansiomerkin myöntämiselle on presidentti Niinistön vahva johtajuus turvallisuuden edistämiseksi, mistä esimerkkinä on uusien keinojen etsiminen nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hän osoitti myös arvonantoaan suomalaisille palokunnille toimimalla Palokunta Suomessa 175 vuotta -juhlavuoden suojelijana. Vuoden kiireisimmät päivät olivat myrskypäivät Seija 13.12.2013 (yhteensä 2720 tehtävää) ja Eino 17.11.2013 (yhteensä 2340 tehtävää). Liikennevälinepalojen määrä oli edellisvuoden tasolla, 2300 palossa. Vertailun vuoksi: pelastuslaitoksilla oli Tapanimyrskyn aikana vuonna 2011 yhteensä 10000 tehtävää. Automaattisten paloilmoittimien tarkistusja varmistustehtävien määrää yritetään laskea laskuttamalla erheellisistä ilmoituksesta aiheutuneita kustannuksia kiinteistöltä. Viime vuonna oli 5700 paloa, joka on 300 rakennuspaloa vähemmän edellisten kolmen vuoden keskiarvoon verrattuna. Maastopaloja oli 2900, joista kolmannes syttyi kevätkuukausina. P elastustoimen onnettomuustilasto PRONTOn mukaan vuonna 2013 oli pelastuslaitoksilla yhteensä 107000 pelastustai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi oli kirjattu 78000 tehtävää. Vahingontorjuntatehtävissä on ollut suurta vuosittaista vaihtelua, riippuen myrskyjen aiheuttamista tehtävistä. Kiireellisten tehtävien määrä on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna 5000 tehtävällä ja kiireettömien määrä on noussut 800 tehtävällä. Liikenneonnettomuuden aiheuttamien tehtävien määrä on ollut viime vuodet vajaassa 14000:ssa, vuonna 2013 se laski 13200:aan. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia Tasavallan presidentille SPEKin korkein ansiomerkki 6 1/2014
Työryhmä päätti myös, että kaikille jäsenpalokunnille järjestetään tiedotusja keskustelutilaisuus toukokuussa. Sopimuspalokunnat edellyttävät, että heillä on omat nimetyt edustajat kaikissa niissä neuvotteluissa, joissa käsitellään tulevaa pelastuslaitoksen perustamista ja organisointia. Kyselyn tavoitteena on saada tietoa valtakunnallisesti pelastuslaitosten henkilöstön työhyvinvoinnista ja saadun tiedon pohjalta löytää mahdollisia kehittämistarpeita. Kyselyn alustavat tulokset osoittavat sisäministeriön pelastusosaston ylitarkastaja Jouni Pou sin mukaan, että valtakunnallisesti pelastuslaitosten työhyvinvoinnissa ei ole suuria puutteita. Linkki sähköiseen kyselyyn löytyy osoitteesta www.pelastustieto.fi Kiitos kun kehität Pelastustietoa kanssamme! Kaikki yhteystietonsa jättäneet osallistuvat yllätyspalkintojen arvontaan. – Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimesta messuilla nähdään joka päivä toiminnallisia näytöksiä veneja liikenneonnettomuuksista. Hieno palomuseokokonaisuus on nyt jokaisen kiinnostuneen nähtävillä, sillä museon on avoinna sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 12–16. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sopimuspalokuntalaiset perustivat yhteisen työryhmän, joka etsiikesäkuun alkuun mennessä yhteisen näkemyksen kaikista niistä asioista, joilla turvataan tulevissa neuvotteluissa sopimuspalokuntien asema ja kehittyminen perustettavassa Kaakkois-Suomen pelastuslaitoksessa. Lisäksi seminaareja tullaan järjestämään muun muassa kyber-turvallisuudesta sekä pelastustoimen työturvallisuudesta. Messuille on tähän mennessä ilmoittautunut jo yli 500 näytteilleasettajaa, mikä on jo tässä vaiheessa ilahduttavan suuri määrä. Alustavien tutkimustulosten perusteella voidaan hänen muLiki puolet vastasi työhyvinvointikyselyyn kaansa todeta, ettei pelastuslaitoksissa töitä tehdä mollivoittoisissa tunnelmissa eikä esimerkiksi työpaikkakiusaamistakaan todeta juurikaan tapahtuneen. Tänä vuonna Pelastustoimen ajankohtaispäivät järjestetään osana messuja. Turvallisuusmessuilla jo yli 500 näytteilleasettajaa Kaakkois–Suomen sopimuspalokunnat ja osa-aikaiset palokunnat ovat alkaneet valmistautua pelastustoimen tuleviin rakenneuudistuksiin. Lisäksi työryhmän tulee seurata kuntien pelastustoimen järjestämistä koskevien uusien sopimusten valmistelun edistymistä ja uusien pelastuslaitosten kustannuskehitystä ja uudelleenorganisoinnin vaikutuksia kuntien menoihin. KU VA : KI M M O KA IS TO. Kolmessa näyttelykerroksessa on tilaa noin 450 neliötä ja saman verran on erilaisia näyttelyesineitä. Työryhmän muita jäseniä ovat varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, työmarkkina-asiamies Arto Vallivaara, Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry, pelastusjohtaja Simo Tarvainen, Suomen Pelastusjohtajat yhdistys, asemamestari Marko Härmä, Pelastusalan Toimihenkilöliitto ry, puheenjohtaja Kim Nikula, Suomen Palomiesliitto SPAL ry, toiminnanjohtaja Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, palopäällikkö Jukka Ruuskanen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto, valmiusjohtaja Janne Koivukoski, sisäministeriö ja sihteerinä on pelastusylitarkastaja Taito Vainio, sisäministeriö. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran helmikuussa. – Seminaaritoimikunta jatkaa ohjelmakokonaisuuden suunnittelua helmikuussa Jyväskylässä pidettävässä kokouksessa, hän kertoo. Työryhmän puheenjohtaja on sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ja varapuheenjohtaja pelastusylijohtaja Esko Koskinen sisäministeriöstä. 040 334 5304. 1/2014 7 Vastaa lukijakyselyyn ja voita! Kehitämme lehteä ja toivomme, että vastaisit pieneen lukijakyselyyn, joka vie vain muutaman minuutin ajastasi. Ryhmävaraukset voi tehdä museonhoitaja Jari Auviselle, jari.auvinen@hel.fi tai puh. Kansliapäällikkö johtaa seurantatyöryhmää Sisäministeriön perustaman pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantatyöryhmän tehtävänä on seurata pelastustoimen aluejakopäätöksen valmistelua ja arvioida aluejakopäätösluonnoksesta saatuja lausuntoja. Kiitos! Ensimmäistä kertaa toteutetun pelastuslaitosten valtakunnallisen työhyvinvointikyselyn vastausprosentti nousi 48:aan. – Vastauksissa korostui muun muassa henkilön halu itsensä ja työuran kehittämiseen. Uudistetut tilat ovat nyt saavutettavissa myös liikuntaesteisille, sillä myös invahissi johdattaa jokaiseen kolmeen näyttely kerrokseen. Ryhmille museo on avoinna tiistaisin klo 10–18 ja torstai-iltaisin klo 12–20. Helsingin palomuseo avattiin entistä ehompana Sopimuspalokunnat varautuvat suurlaitokseen Kaakkois-Suomessa Runsaan puolen vuoden kuluttua Jyväskylässä järjestettävien Turvallisuus-messujen näytteilleasettajatilanne ja ohjelmasuunnittelu on hyvässä vauhdissa. Toisaalta vastauksissa nousi esille myös tarve kehittää työurasuunnittelua työpaikoilla, Pousi kertoo. Sisäministeriö pyysi kunnilta lausunnot rakenneuudistuksesta helmikuun loppuun mennessä. Kysely toteutetiinn sähköpostin välityksellä henkilöstölle lähetettävällä webropolkyselyllä. Tutkimustuloksista kerrotaan tarkemmin maaliskuussa ilmestyvässä Pelastustiedossa. – Turvallisuusmessujen seminaarien ja muun ohjelman suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Suomen komeimmaksi paloasemaksi valitun Erottajan paloaseman suojissa avattiin tammikuussa entistä ehompi palomuseo. Vastausaika päättyy 28.2.2014. Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävä valtakunnallinen yhteistyöelin toteutti kyselyn yhteistyössä MIF Koulutus Oy:n kanssa. Vastauksia kertyi kaikkiaan 2257, kun Pronton mukaan henkilöstöä koko alalla on 4661. Myös perinteinen Tulityöseminaari on osana seminaarikokonaisuutta, seminaaritoimikunnan puheenjohtaja, Palopäällystöliiton koulutusja viestintäsuunnittelija Veera Heinonen kertoo. Lisäksi puolentunnin pituisissa luentosarjoissa tullaan käsittelemään ensihoitoa ja -vastetta, pelastajien työuria sekä simulaatio-oppimista
• Teknologiakeskuksia ja koelaitoksia. 8 1/2014. • Maantiejakeluterminaali, noin 300 VAK-rekkaa/vrk. • Rautatievaunujen purkausterminaali, noin 80 VAK-junakuljetusvaunua/vrk. 8 1/2014 12.11.2013 Kilpilahden teollisuusalue • 10 tuotantolaitosta, alue 13 km 2 , 3500 työpaikkaa • Tonnimäärältään Suomen suurin satama, 100–1300 laivakäyntiä vuodessa
Alkylointiyksikkö on maatasossa, eikä loukkaantuneita ollut ja yksikkö oli pysäytetty huoltotöitä varten. – Hälytin ensimmäisenä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Neste Oilin puolivakinaisen palokunnan ja annoin vartijoille tehtäväksi eristää alueen, Kokkonen sanoo. Lyhyen matkan aikana Kokkoselle selvisi, että tosi on kyseessä. Hän määritti onnettomuuspaikalle sisääntulopaikan tuulen Kaasuvuodossa varauduttiin pahimpaan Neste Oilin HÄKEn päivystäjä, tehtävään koulutettu palomies, vastaanotti ilmoituksen prosessialueella olevasta alkylointiyksikön fluorivetyhappovuodosta. Kokkonen johdatti joukot onnettomuuspaikalle tuulen yläpuolelta, jotta pelastajat eivät ajaisi mahdolliseen kemikaalipilveen. Tuuli puhalsi lounaaseen päin noin 10 metriä sekunnissa. Sen avulla annettiin myös säännöllisesti lisätietoa suojautuneille. Päivystävän palomestarin Esko Kokkosen lisäksi vuoron nesteläisten vahvuuteen kuului seitsemän palomiestä, joista kaksi ambulanssissa ja yksi HÄKEssä. Ennen lähtöä Kokkonen oli varmistanut tuulen suunnan, vaikka sen hän selvittää rutiinisti aina heti työvuoron alussa. 10 1/2014 N este Oilin teollisuuspalokunta hälytettiin matkaan kahvipöydästä. Kokkonen päätti, että ennalta laadittuun peruslähtöön lisätään mastotykkiyksikkö. Sen mukaan alueella olevan henkilöstön tuli välittömästi poistua vaara-alueelta ja siirtyä sisäsuojautumistiloihin. Yksi palomiehistä, Janne Turunen, miehitti auton, jossa on päällä vaarallisten aineiden kontti. Kun vartijat eristivät alueen, pääportti ja sähköinen kulkujärjestelmä vaara-alueelle suljettiin. Käskyn tultua prosessialueella lopetettiin kaikki työt. Hälytykset välittyivät eteenpäin Neste Oilin HÄKEstä. Matkaa paloasemalta alkylointiyksiköön oli noin kilometri ja Kokkonen arvelee, että sinne ehdittiin parissa minuutissa hälytyksestä. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Marko Partanen, Neste Oil ja Saku Rouvali Grafiikka: Peter Bange Palomestari Esko Kokkonen on alku tilanteessa ainoa operatiivinen johtaja.. Suojautukaa sisätiloihin! Matkalla Kokkonen käski Neste Oilin HÄKEn antamaan jalostamon alueelle sisällesuojautumiskäskyn. Kohteessa, tilanteen todettuaan, Kokkonen käski antaa Kilpilahden teollisuusalueen yleisen vaaramerkin. Päivystäjä kuulutti käskyn alueen kuulutusjärjestelmän kautta. Palomestarille, Neste Oilin teollisuuspalokunnan ainoalle operatiiviselle johtajalle, se tarkoitti todellista kiirettä
1/2014 11 Hälyty silmoit us 1/2014 11 Neste Oilin jalostamolla tarvitaan aluetuntemusta. Navigaattorit eivät osaa laajaa aluetta.
– Kun tuuli puhalsi prosessiyksikön toiselta puolelta ja lähti ylittämään sitä, se teki vuotokohdan eteen pyörteen. Vaarallisten aineiden konttia kuljettava Turunen ehti matkalla jo manata happovuotoa, sillä se on palomiesten keskuudessa vähiten toivottu tehtävä. Vesi pumpattiin merestä alueelle rakennetun palovesiverkoston kautta. • Voimakkaasti ihoa syövyttävä ja silmiä vaurioittava. Pukemisen loppuvaiheessa ensimmäiset puolivakinaisten yksiköt saapuivat paikalle. Pesupaikalla oli kaksi allasta, joista ensimmäisessä liitettiin lisäilma ja huuhdeltiin ensimmäisen kerran. Neste Oilin palokunnan toinen kemikaalisukelluspari suojasi vesisuihkulla, kun kemikaalisukel”Kun tiesi, että pilvi on nestekaasua, sitä kunnioitti.” Fluorivetyhappo • Vahva happo, jolla on voimakas ja ärsyttävä haju. Turunen otti parinsa kanssa vesitykin ja kaksi 3-tuumaista linjaa mukaansa ja lähti kohti vuotoa. He avustivat kemikaalisukeltajia pukeutumisessa ja rakensivat pesupaikan. Sanoin kemikaalisukeltajille, että ottavat heti vesitykin matkaan, koska etäisyys on niin pitkä, että tiedustelun jälkeen sen hakemiseen kuluisi turhaan aikaa, Kokkonen sanoo Toinen kemikaalisukelluspari sai tehtäväksi selvittää, ettei ketään ollut jäänyt pilven vaikutusalueelle sekä tarvittaessa avustamisen vuodon sulkemisessa. Ympäristövaikutukset (ilmaan): • Ei välittömiä ympäristövaikutuksia. Kun tiesi, että pilvi on nestekaasua, sitä kunnioitti, Turunen sanoo. • Liukenee veteen ja etanoliin. – Etenimme noin 20 metrin päähän vuotavasta kohdasta, jolloin selvisi, että vuoto on kunnollinen, Turunen kertoo. – Tieto nestekaasusta helpotti, vaikka sekin on vaarallinen aine, Turunen sanoo. Hän arvioi, että kaasupilvi oli suurimmillaan alaltaan 20 x 30 metrin kokoinen, ja 15 metriä korkea. Suuri päästö (ilmaan): • Aiheuttaa hajuhaittaa (hajustettuna). Paikalle saapuvan Neste Oilin puolivakinaisen henkilöstön käskettiin avustaa kemikaalisukelluksessa sekä järjestää pesupaikan. Tiedustele ja rajoita Janne Turunen valmistautui parinsa kanssa kemikaalisukellustehtävään. Pieni päästö (ilmaan): • Saattaa aiheuttaa hajuhaittaa (hajustettuna). Turunen arvioi, että Itä-Uudenmaan yksiköt tulivat paikalle ensimmäisen kemikaalisukellustehtävän aikana, mutta ei ole siitä varma, sillä hän keskittyi tarkasti tehtäväänsä. Toisella altaalla kemikaalisukeltajat pestiin harjan kanssa. • Ilmaa raskaampi, keräytyy painanteisiin. • Pieni vuoto 100 l / välitön eristys 100 m, suuri vuoto 10 m 3 / välitön eristys 300 m (yli 50 %) • Käytetään ruostumattoman teräksen peittaukseen, malmin vaahdotukseen ja lasin mattapinnoitukseen.Fluorivetyä käytetään myös katalyyttinä. Huollon takia pysäytettynä ja poissa käytöstä ollut alkylointiyksikkö oli tyhjennetty fluorivetyhaposta. Raja-arvoja: HTP (propaani) *): 800 ppm (1500 mg/m 3 ) / 8 h, 1100 ppm (2000 mg/m 3 ) / 8 h HTP (butaani) *): 800 ppm (1900 mg/m 3 ) / 8 h, 1000 ppm (2400 mg/m 3 ) / 8 h *) = Työpaikan haitalliseksi tunnettu pitoisuus 2011 12 1/2014. Happovuoto tarkentui kohteessa jonkin ajan kuluttua nestekaasuvuodoksi. – Ensimmäinen kemikaalisukellus meni ilman riittämisen kanssa vähän täpärälle, ja pesupaikalla lisäilman kanssa meinasi tulla vähän kiire, Turunen sanoo. – Neste Oilin palomiehille määräsin kemikaalisukellustehtävän: tiedustelun ja vuodon rajoittamisen. 12 1/2014 yläpuolelle noin 200 metrin päähän vuotokohdasta ja järjesti paikalle tuleville yksiköille opastuksen sekä määräsi niille tehtävät. • Tappava hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. • Lähes hajuton, hajustetaan vuodon havaitsemiseksi, jolloin pistävän hajuinen. Vuotavan nestekaasun seassa saattoi kuitenkin olla jäämiä fluorivetyhaposta. • Kiehumispistettä alemmassa lämpötilassa neste, joka muodostaa höyryjä. Kun tykkiin saatiin paine, se suunnattiin laimentamaan ja ohjaamaan nestekaasupilveä pois päin. Pyörre keräsi välillä vuotokohdan eteen ison pilven, jonka tuuli sitten puhalsi pois. Vuodon havaittuaan Turunen ja hänen parinsa jatkoivat vesitykin selvittämistä. Nestekaasu • Kaasumainen, erittäin helposti syttyvä. • Kiehumispisteet: 100 % / 19,5astetta, 70 % / 66 astetta, 40 % / 112 astetta • Kiehumispistettä korkeammassa lämpötilassa väritön kaasu. • Tuulen alapuolelle saattaa muodostua helposti syttyvä kaasupilvi
Ehkä vuodon paikkauksessa saattaisi puvun näppäryys tulla vähän vastaan, Turunen arvioi. Yksi paloauto siirrettiin suojaalueella selvitysten väliin korottamaan pumpun avulla painetta. Kahta tykeistä voidaan ohjata erillisestä ohjaamosta, muita neljää tykkiä pitää operoida tykin luota. Turuselle annetut tehtävät sujuivat kankeassa puvussakin hyvin. Työ sinänsä onnistui. Lisää vesitykkejä Turunen valmistautui parinsa kanssa toiselle kemikaalisukellustehtävälle, vesitykkejä tarvittiin lisää. Sen on pisin aika, jonka olen ollut puku päällä tehtävässä kiinni, Turunen sanoo. Kokkosen mukaan onnettomuudessa oli onneakin, sillä tapahtuman aikana oli kova tuuli ja vesisade, joka laimensi nestekaasupilveä. Tykkejä selvitettiin yhteensä kolme, joista yhteen ei riittänyt paine. Kaksi tuntia suojapuvussa Kemikaalisukeltajille tehtävä oli poikkeuksellinen. Hän sääti puvun sisätuuletuksen minimiin. Puolivakinainen henkilöstö auttoi uudet paineilmalaitteet kemikaalisukeltajien ylle eikä pukuja riisuttu välillä. Alueella on myös kuusi kiinteää tykkiä, ne tuottavat merivettä 4000 litran minuuttivauhdilla. – Olin kaksi tuntia kemikaalisuojapuku päällä ja käytin kolmet pullot. Moni voisi ajatella, että kova tuuli on haitta, koska päästö leviää, mutta tässä tapauksessa, kova tuuli sekoitti ja laimensi päästöpilveä, hän sanoo. 1/2014 13 Hälyty silmoit us lusvarustukeen pukeutunut tuotannon henkilö yritti sulkea venttiilin, mutta sulkeminen ei onnistunut. ”Olin kaksi tuntia kemikaalisukelluspuvussa ja käytin kolmet pullot.” Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomiehet Petri Lahtinen ja Jörgen Törnroos muodostivat paloesimies Hannu Snirvin kanssa kemikaalisukellusryhmän.. Kolmannella kemikaalisukelluksellaan Turunen kävi parinsa kanssa suuntaamassa tykkejä uudelleen. Toimitaan sitten vaikka lyhyemmän aikaa kerrallaan, Turunen sanoo. Olen sitä mieltä, että jonkinlainen ylipaine puvun sisällä kuitenkin pitää säilyttää, eivät ne niin tiiviitä ole. Putkistossa kaasun painetta alennettiin hallitusti, jotta se ei purkaudu kerralla taivaan tuuliin
Lisätiedot kuten vaarallinen aine tai tunnistetiedot eivät selvinneet kymmenen minuutin ajomatkan aikana, sillä Neste Oilin palokunta operoi pääasiassa VHF-radiolla ja pelastuslaitos Virve-verkossa. Virve-puhelimina on pelkät kapulat, joista tuotantoalueella kuuluu heikosti, minkä vuoksi niitä on hankala käyttää, Kokkonen sanoo. Vähin tiedoin matkaan ”Kun tiesi, että pilvi on nestekaasua, sitä kunnioitti.”. Matkaan lähtivät 101-hööki ja sukellusyksikkö, joka silloin vielä hoiti kemikaalisukelluksiakin. Onnettomuutta käsiteltiin ensin fluorivetyhappovuotona. HÄKEn päivystäjä painoi hälyttävän painonapin pohjaan. Pelastuslaitoksen yksiköt lähtivät matkaan näillä tiedoilla. Tieto välittyi Keravan hätäkeskukseen, joka hälytti pelastuslaitoksen yksiköt; hälytysilmoitus: Vaarallisten aineiden onnettomuus, keskisuuri, 452, Neste Oilin jalostamo. Aineen vaarat ovat Itä-Uudenmaan pelastajilla hyvässä muistissa, sillä se on tappava jo ihokontaktissa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin autossa on VHF-radio, jonka kautta Kokkonen välitti tietoa Tähtiselle. Neste Oilin HÄKEllä ja palomestarilla olivat kädet täynnä töitä ja kesti jonkin aikaa, ennen kuin lisätietoa saapuville yksiköille saatiin enemmän. Tähtinen mietti vähän aikaa, mitkä autot otetaan mukaan, sillä kaikkiin autoihin ei Porvoon paloasemalla ole miehitystä. Sipoon paloasemalta lähti 201-hööki ja Kilpilahden ympäristöstä sopimuspalokuntien yksiköitä. 14 1/2014 P alataan ajassa hälytyksen alkuminuutteihin. Hätäkeskus vain välittää hälytyksen eteenpäin, silläkään ei ole enempää tietoa, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Timo Tähtinen kertoo. Neste Oilin palomestari Esko Kokkonen käski hälyttää Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen. Uudenmaan pelastuslaitosten yhteinen 3058-kemikaalintorjuntayksikkö lähti matkaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Pelastuskeskuksesta Vantaalta. Lisätieto olisi kelvannut, sillä Kilpilahdessa sijaitseva teollisuusalue on Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä ja Neste Oilin jalostamo on lajissaan pohjoismaiden suurin tuotantolaitos. Autobriefing Neste Oilin HÄKE välitti lisätietoja Keravan hätäkeskuksen kautta. Matkalla olevassa Porvoon 101-höökissä valmistauduttiin tehtävään. – Ensimmäinen vartti mentiin sokkona keikalle, Tähtinen kuvaa. – Meillä on VHF-radioissa hyvät korvamikrofonit ja niitä tulee käytettyä. – Hätäkeskus hälytti meidät niin sanotun painonapin perusteella, johon on valmiiksi määritetty vaste. – Tämän kuultuani pyysin lisäämään vasteeseen päivystävän päällikön, Tähtinen sanoo, mikä tarkoitti sitä, että pelastuslaitokselle varustettaisiin esikunta tehtävän tukemista varten
Esimies kuuli hyvin paria, mutta sukellusparilla oli vaikeuksia kuulla esimiestä, koska alueella oli kova melu ja suojavarusteet tePainonappihälytys > Tehdään Neste Oilin HÄKEstä. Adapteriväliletkujen löytämiseen meni vähän aikaa ja pesemisessä tuli jo pieni kiire. 1/2014 15 Palomestari Esko Kokkonen aloitti 20 vuotta sitten Neste Oilin jalostamolla vuoden työrupeaman. – Näillä tiedoilla päädyin antamaan Tolkkisiin ja Emäsaloon yleisen vaaramerkin, Tähtinen sanoo. > Painonappihälytyksiä on neljä erilaista. Yksiköt odottivat jokusen minuutin tulokynnyksellä, kun lisätietoja alkoi tulla. Kävimme asiat sanallisesti läpi: Alueelle ei mennä ilman kemikaalisuojapukua, jos ainetta roiskuu päälle, alueelta löytyy neutralisointiallas, johon voi upottautua, jonka jälkeen tullaan vasta pesupaikalle, paloesimies Hannu Snirvi kertoo. Pesun jälkeen kemikaalisukeltajille autettiin uudet paineilmalaitteet selkään ja he menivät lämpimään alueelle rakennettuun kiinteään taukotilaan odottelemaan seuraavaa sukellusta. Hän ehdotti, että puvun sisäisen tuuletuksen voimakkuus säädettäisiin minimiin, jotta kaikki mahdollinen ilma voitaisiin käyttää hengittämiseen. Alueella oli suojautumistiloja, joihin ihmisten oltiin käsketty mennä. Neste Oilin palomiehet olivat aloittaneet jo kaasupilven laimennuksen ja ohjaamisen pois. > Keravan hätäkeskus välittää vain nappiin määritellyn sisällön määitellyille yksiköille. Kemikaalisukeltajat lähtivät mittaamaan tuulen alapuolelta nestekaasun syttymisvaaraa. Vain niissä näkyi ihmisiä. Neste Oil on määritellyt sisällöt riskien mukaan.. Kemikaalisuojapuvussa asiaan kuuluvin käsinein radion käsittely ei ollut helppoa, mutta onnistui. Joku sellainen, joka alueella työskentelee vakituisesti, olisi varmaan voinut tehdä sen, Snirvi arvelee. Onko ihmisiä vaarassa. Pesti jatkuu edelleen. 101-höökin väelle määrättiin tiedustelutehtävä kemikaalisukellusvarustuksessa. Itse hän sulki kokonaan puvun sisätuuletuksen. Kemikaalisukellusvarustus puettiin tulokynnyksellä, josta oli kohteeseen matkaa vielä noin kilometri. Hän perusti päätöksensä vuodon isoimpiin mahdollisiin oletusarvoihin, koska todellisia lukuja ei ollut tiedossa. – Näkyvää vuotoa tai pilveä emme pystyneet hahmottamaan. Ilma riitti juuri ja juuri alueen läpikäymiseen, Snirvi kertoo. Yksiköstä muodostettiin kemikaalisukellusryhmä, jossa parin lisäksi sukelsi paloesimies Hannu Snirvi. Lähemmäksi kohdetta siirryttiin höökeillä vartiointiliikkeen saattamana. Tuuli painoi purkautuvaa kaasua lähialueille. Tulokynnyksellä Loput hälytetyt yksiköt jäivät etäämmälle tulokynnykselle, liikenneympyrän jälkeiselle levennykselle. Hän pyysi pelastuslaitoksen väkeä valmistautumaan kemikaalisukellukseen, mistä hän kertoisi tarkemmin sisäänmenopaikalla. Johtoyksikkö siirtyi vartiointiliikkeen saattamana lähemmäksi kohdetta, missä palomestarit tapasivat. Sipoolaisen 201-höökin väki auttoi kemikaalivarusteiden pukemisessa, jonka aikana myös 201-miehistön käskettiin valmistautua kemikaalisukellustehtävään. Snirvi ajatteli, että paineilma ei riitä siihen, että alue käytäisiin kokonaan läpi. Tiedustelun jälkeen hän raportoi palomestari Tähtiselle näkemänsä ja näytti kartalta mihin ihmiset olivat suojautuneet. Puhdistuspaikalla oli ongelmia lisäilman kanssa. Kokkonen selvitti Tähtiselle tilanteen. Mittaus tuulen alapuolella 201-höökin sukelluspari oli valmistautunut kemikaalisukellustehtävään ja ilmoittautui palomestari Tähtiselle. Johtoyksikkö saapui kohteeseen ensimmäisenä, jakeluterminaalin kentälle autonlastauskentälle, lähimmälle tulokynnykselle, josta hän sai ensimmäisen kerran yhteyden Neste Oilin palomestariin Esko Kokkoseen. Tiedusteltava alue oli tuulesta johtuen laaja, ja sitä pidettiin tyhjänä, mutta oli varmistettava, ettei kukaan harhaillut tai ollut mennyt alueella tajuttomaksi. Sitä varten alueelle on asennettu kiinteitä neljätuumaisia vesitykkejä. Hälyty silmoit us – Tiesimme aineen vaaratekijät ja miten se voidaan neutralisoida. – Sukellusaika oli noin 20 minuuttia. – Haasteemme oli laaja satoja metrejä leveä ja pitkä alue, joka oli varmistettava, ettei sinne ollut jäänyt ihmisiä, Tähtinen sanoo. Lisäilmalaitteet ja kemikaalisukeltajien laitteet olivat erimerkkiset. Huoltoa varten pysäytetyn yksikön yhdeltä linjalta purkautui ulos nestekaasua ja pieniä jäämiä fluorivetyhappoa. Alkylointiyksikön huoltotoimissa oli sattunut venttiilija laippavuoto. Kemikaalisukeltajat olivat suorakanavayhteydessä esimieheensä ex-suojatulla Virve-radiolla
Syttymisvaaramittarin mukaan ei ollut vaaraa, että nestekaasu syttyisi ja sukelluspari palasi pesupaikalle. Esimies puhui sukellusparin kanssa suorakanavalla ja välitti tarvittavat asiat palomestarille toimintapuheryhmässä. Kahden pelastusyksikön kemikaalisukellustehtävä sujui hyvin. Kolmella miehellä 70 metrin letkun vedosta ja tykinselvityksestä selvittiin kymmenessä minuutissa. Palomiesten kemikaalisukelluksen osalta tehtävä oli tyypillinen tiedusteluineen ja mittaamisineen, sellainen, joita yleensä harjoitellaankin. Selvisi, että vuoto voidaan tukkia, kun linjaston paine saadaan vähennettyä alle 1 bariin. Kokonaistehtävä tiedostettiin, kun molemmat yksiköt tiesivät mitä toinen tekee. Vuoto saatiin tukittua Neste Oilin tuotantomestari kertoi palomestari Tähtiselle, että vuoto pystytään tukkimaan, vaikka se ei rikkoontunutta venttiiliä tilkitsemällä onnistukaan. Prosessin paineen päätettiin antaa vielä laskea ennen kuin vuotokohtaa ryhdyttiin tukkimaan. Vesitykkiselvityksiä Kiinteät vesitykit alkoivat mennä tukkoon ja toimivat enää heikosti. 201-kemikaalisukelluspari kävi mittaamassa vielä lähellä vuotokohtaa, mutta vaarallisia arvoja ei saatu. Kaksi kemikaalisukeltajaa selvitti letkua ja yksi tykkiä. Pelastuslaitoksen valmius purettiin Neste Oilin jalostamolta kello 18.45. Viestintä ryhmässä toimien vaikeutuu, esimiehen ja parin välillä on vaikeampi toimia kömpelössä varustuksessa, mutta myös esimiehen ja palomestarin välinen viestintä vaikeutuu. Vuotokohta yritetään sulkea kello 18.00, mutta se ei onnistu. On enemmän silmiä, korvia ja käsiä. Ilman tätä toimenpidettä vuoto olisi voinut jatkua monta päivää. 101-kemikaalisukellusryhmä lähti sijoittamaan tykkiä ja vetämään linjaa vaara-alueelle. Kun kaksi tekee, niin yhdellä on aikaa suunnitella seuraavaa liikettä, Snirvi sanoo. – Piha oli hyvä, tasaista asfalttia. ”Kolmen hengen ryhmä onkin aina parempi kuin sukelluspari.”. Piha oli hyvä, tasaista asfalttia. Neste Oilin palokunnan palomiehet jäivät vielä kohteeseen valvomaan vesitykkejä, joita pidettiin paikalla vielä seuraavanakin päivänä. – Kolmen hengen ryhmä onkin aina parempi kuin sukelluspari. Täydet paineilmalaitteet otettiin 3058-kemikaalintorjuntayksiköstä, josta otettiin myös astiat käytettyjä varusteita varten. Kaksi kemikaalisukeltajaa selvitti letkua ja yksi tykkiä, Snirvi kertoo. Parille vaihdettiin täydet paineilmalaitteet selkään ja he menivät suojautumistilaan odottamaan seuraavaa tehtävää. Kaikki käytetyt varusteet riisuttiin suoraan astiaan, joka toimitettiin puhdistukseen. Vaara ohi Vaara ohi -merkki annettiin väestöhälyttimillä, kun arvioitiin, että vähäistä vuotoa kestää vielä kahden tunnin ajan. Niiden tilalle selvitettiin liikuteltavia vesilinjoja. 16 1/2014 kivät tehtävänsä. Mitään näkyvää varusteissa ei ollut eikä sukelluksen aikana menty näkyvään kaasupilveen, mutta sukelluspari pestiin vedellä ja harjalla täydessä varustuksessa varmuuden vuoksi. Painetta vähennettiin hallitusti nestekaasun purkausjärjestelmän kautta
1/2014 17 Hälyty silmoit us ”Haasteemme oli laaja satoja metrejä leveä ja pitkä alue, joka oli varmistettava, ettei sinne ollut jäänyt ihmisiä” Neste Oilin palokunnan tallissa on erikoiskalustoa, keikan tullen niistä valitaan tehtävään sopivimmat. RUUDUNKAAPPAUS: WWW.TILANNEHUONE.FI Neste Olin HÄKEssä on jatkuva päivystys.
Keskuskonttorille kokoontuvaan valmiusjohtoryhmään liittyivät edustajat jalostamon kunnossapidosta, tuotannosta, turvallisuudesta, viestinnästä, Neste Olin palokunnasta ryhmään osallistui palopäällikkö Timo Nurkkala ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta päivystävä päällikkö Tomi Pursiainen. Massiivista tiedottamisintoa rajoitti kenties koko Suomessa nähdyt ja kuullut karhu-tiedotteet, jotka saivat aikaan paljon kohua. – Mediaa tarkkaileva henkilö huomasi Ylen teksti-tv:ssä virheen, joka päästiin korjaamaan nopeasti. Radiota he eivät juurikaan kuuntele. Kuikka kertoo, että Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on tehty tarkistuslistoja isoja tilanteita varten, mutta jostain syystä listoja ei osata vielä ottaa käyttöön. Nesteen palomestari Esko Kokkonen oli tilannepaikalta antanut jalostamoalueella oleville käskyn suojautua sisälle, siihen ei kovin usein jouduta, Nurkkala kertoo. Osittain näitä fraaseja löytyy vaaratiedoteoppaasta, mutta niitä tarvitaan lisää erilaisiin onnettomuustilanteisiin. Vaaratiedote päädyttiin antamaan pelkästään radion välityksellä. Radiosta se kuultiin 45 minuutin kuluttua siitä, kun se oli pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta annettu. – Tämä tilanne osoitti väestöhälyttimien tarpeen, niitä ei muilla välineillä voi toistaiseksi korvata, Kuikka sanoo. – Miksi luoda itselleen painetta muistamisella. Toivottavaa on, että joskus yhteiskunnalla olisi järjestelmän käyttöönottoon riittävät taloudelliset resurssit. – Valmistelimme tiedotteet valmiiksi suomen ja ruotsin kielellä, Kuikka sanoo. Radio valittiin kanavaksi, koska edellisenä päivänä Ylellä pidetyssä vaaratiedoteseminaarissa esitettiin faktaa, että radion kautta väestö tavoitetaan alkuiltapäivästä paremmin kuin television. – Väestön varoittaminen ja tiedottaminen ei saa kestää, kun tilanne on vakava ja naapurissa tarvitaan tietoa, Nurkkala sanoo. Kännyköihin lähetettävät tiedotteet ja lisäohjeet väestölle parantaisivat nykytilannetta merkittävästi. – Koko tilanteen ajan oli tunne, että oliko jotakin unohdettu, kun tuntui, että homma toimii kuin ”junanvessa”, Kuikka sanoo. Se saatiin Ylen vaaratiedoteseminaarista, Kuikka kertoo. Kuikka tapasi aulassa päivystävän päällikön Tomi Pursiaisen pelastusaseman aulassa. Kaikkea ei voi muistaa ja unohtaminen on inhimillistä. Hänen mukaansa pelastustoimella voisi olla vaaratiedotteita varten koko maata kattavat valmiit fraasit eri kielillä, jotta niitä voitaisiin nopeasti käyttää ennakoiduissa tilanteissa. Tilanteita pitää myös harjoitella enemmän, Kuikka sanoo. Hätäkeskusta pyydettiin välittämään vaaratiedote Ylelle. Pelastuslaitos sai myöhemmin palautetta, jonka mukaan tv olisi myös kannattanut lisätä tiedottamisen piiriin, sillä koululaiset ovat iltapäivällä päässeet kotiin ja ovat usein tv:n ääressä. PEL JOKE olisi pitänyt rakentaa luentosaliin haalimalla tietokoneet eri puolilta taloa. Yhdelle henkilölle Kuikka antoi tehtäväksi mediaseurannan. Väestöhälyttimet saatiin käynnistettyä nopeasti samoin kuin ensimmäinen vaaratiedote. Esikunta tilannekeskukseen ItäUudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Tomi Pursiainen osallistui Neste Oilin kutsumaan valmiusjohtoryhmään. Tilannekeskukseen alkoi hälytyksen jälkeen saapua ihmisiä, joita Kuikka alkoi nimittää eri tehtäviin. Kuikka sai esikuntapäällikön tehtävät. – Emme perustaneet varsinaista PEL JOKEa, vaan aloitimme toiminnan tilannekeskuksessa, jossa esikuntatyöskentelyyn vaadittavat tietokoneet ovat valmiina. Porvoon kaupungin johtoryhmä saikin tietoa vähän myöhässä. – Jalostamolla harjoitellaan vuosittain sisälle suojautumista, niissä on aina tekemisen meininki, kun tehdään, niin tehdään kunValmiusjohtoryhmä koolle P20-rinkiin kuuluva ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka kuuli Virve-radiosta hälytyksen ja lähti kohti tilannekeskusta. Päätöksiä piti tehdä nopeasti, eikä tekniikan pystyttämiseen ollut aikaa, Jorma Kuikka sanoo. Tiedottamisessa käytettiin myös hätäkeskuksen välittämiä useita median jatkotiedotetta. Onnettomuustilanteessa sen tehtävänä on tiedottaa, turvata jalostamon toiminta sekä suunnitella ja järjestää onnettomuuden hoitamisessa tarvittavia asioita ja resursseja. Sattui olemaan oikealle henkilölle suora puhelinnumero. Tilannekeskuksessa huomattiin, että tiedotteita kopioitiin sellaisenaan uutisiin, mikä kielii erittäin onnistuneesta tiedottamisesta. Toiminta alkoi heti. Miksi luoda itselleen painetta muistamisella, Jorma Kuikka sanoo.. Neste Oilin jalostamon johtaja Kari Kolsi kutsui koolle jalostamon valmiusjohtoryhmän
Kilpilahden tuotantoalueella oli annettu jo oma sisäinen vaaramerkki. Yleinen vaaramerkki eetteriin Hälyty silmoit us – Lisätietoa suojautujille kuulutettiin puolen tunnin välein, Timo Nurkkala sanoo. Keväällä pidetyssä Loviisan ydinvoimalan harjoituksessa Helsingin yliopiston viestinnän opettajat ja opiskelijat sparrasivat pelastuslaitoksen tiedottamista. Toinen paikka, mistä hälytyksen olisi voinut antaa, olisi ollut tilannekeskus, jossa oli onnettomuuden hoitamisen takia kova hälinä. Se oli hänen 30 vuotta kestäneellä urallaan lajissaan ensimmäinen.. Heidän viestinsä oli, että tiedotteiden pitää olla lyhyitä, ytimekkäitä ja säännöllisiä. – Kun tilannekuvaksi alkuvaiheessa muodostui, että vuotava aine on fluorivetyhappo ja se vuotaa railakkaasti, annettiin yleinen vaaramerkki väestöhälyttimillä tuulen suunnan mukaisesti Emäsalon ja Tolkkisten alueelle, Pursiainen sanoo. Kilpilahden teollisuualueen Neste Oil -tuotantolaitoksen ympäristöön on luotu oma neljän väestöhälyttimen hälytysryhmä, joka aktivoitiin yleisen vaaranmerkin antamiseksi. Päivystävä päällikkö -rinkiin kuuluva Ilkka Eskelinen oli palaamassa Helsingistä Porvooseen ja ilmoittautui Pursiaiselle, joka pyysi Eskelistä tulemaan Kilpilahteen. Hän kuuli Virve-puhelimestaan ja paloaseman kovaäänisistä Neste Oilin vaarallisten aineiden onnettomuudesta, jonka jälkeen hän siirtyi tilannekeskukseen. Päätökset syntyivät kasvotusten nopeasti. – Eri toimintojen edustajat keräsivät tietoa omilta alueiltaan ja pitivät sitä yllä valmiusjohtoryhmän kesken, Nurkkala sanoo. Pyrimme jatkossa tiedottamaan vieläkin useammin, Nurkkala kertoo. Matkalla Kilpilahteen Pursiainen käski siirtyä suuronnettomuuden mukaiseen toimintamalliin. Tätä oppia ja tietoa hyödynnettiin nyt. – Teimme kaksikielisen tiedotteen Ylelle ja valmistelimme väestöhälytinhälytyksen tuotantolaitoksen ympäristöön, Stenbäck sanoo. – Lisätietoa suojautujille kuulutettiin puolen tunnin välein. Täsmentämätön ja väärä tieto olisi voinut aiheuttaa hämmennystä väestössä, mediassa tai haitata yritystoimintaa. Tarkkaan ei tiedetä, onko kyseessä vanha vika vai onko venttiili vikaantunut silloin, kun sitä yritettiin sulkea. Esikuntapäällikkönä työskennellyt Jorma Kuikka antoi Stenbäckille tehtäväksi väestön varoittamisen. – Haasteena oli se, että päivätyöajan työvuorot jalostamolla päättyyvät kello 16.00 ja onnettomuus kesti kello 18.00 asti. Tiheää ja säännöllistä tiedottamista Valmiusjohtoryhmä työskenteli koko ajan saman pöydän ääressä. – Oli tärkeää, että pelastuslaitoksen ja Neste Oilin tiedottaminen oli oikeaa ja yhdenmukaista, Pursiainen sanoo. Vaikka vuotava aine täsmentyi nestekaasuksi, ei se silti ollut vaaratonta, Nurkkala sanoo. Välittömän vaara-alueen ulkopuolella liikkui aina joku, mikä saattoi sisään suojautuneita ihmisiä ihmetyttää, miksi heidän silti pitää olla sisällä. Nyt väestöhälytintä käytettiin Emäsalon ja Tolkkisten alueilla. – Annoimme lyhyitä tiedotteita 30 minuutin välein ja kerroimme aina koska tulee seuraava tiedote. Nurkkala kuvaa sattunutta kaasuvuoto-onnettomuutta melko pitkäkestoiseksi. Onnettomuus johtui venttiilin vikaantumisesta. Arvioimme vaara-alueen ja pidimme välttämättömät sisäsuojautumiskäskyt voimassa. Siellä saattoi lukea viestin rauhassa ilman häiriötekijöitä. Ennen tiedotteen lähtöä pidettiin briefing, Pursiainen kertoo. Vaaratiedottamiseenkin liittyen pelastusviranomaiset olivat juuri edellisenä päivänä olleen YLE:n vieraana opissa. Vaaratiedotteen lukeminen väestöhälyttimeen ei ole jokapäiväistä, joten Stenbäck päätti mennä lukemaan sen paloaseman palvelinhuoneesta. 1/2014 19 nolla, Nurkkala muotoilee. – Yhden hälyttimen kantama tyynellä ilmalla on noin 3–4 kilometriä, Stenbäck arvioi. Se keskittyi tilanteen luonteesta johtuen ensisijaisesti tiedottamiseen. Kaikkiaan Itä-Uudenmaan alueella on noin 30 väestönhälytintä. ItäUudenmaan pelastuslaitoksen viestimestari Peter Stenbäck pantoi väestöhälyttimien kautta vaaratiedotteen. Viestimestari Peter Stenbäck oli juuri palannut iltapäiväkahvilta työn ääreen
– Ensimmäinen väestönhälytys tositilanteessa meni suunnitellusti. HUS Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoidon kenttäjohtaja päivystää kuljettavassa ambulanssissa. Silloin oli jo selvinnyt, että kyseessä oli nestekaasuvuoto, jonka vaarat olivat erilaiset, mutta niitä ei olisi 10 kilometrin päässä Kilpilahdesta. ”Vaara ohi: Sisälle suojautuminen Emäsalon ja Tolkkisten alueella päättyy. – Kerroin ensihoitajille, että kyseessä on fluorivetyhappo, ja pyysin selvittämään matkan aikana tarvittavan varautumisen. Ensihoitoa ei hälytetty, joten Gröning ajoi auton pesuhalliin. Gröning pitää tapausta opetuksellisena tehtävänä. Det har läckt ut giftig gas i luften. Kuvassa Jyrki Nurmesniemi ja Roland Martin.. Asemalla olevat ensihoitajat tarkistivat omatoimisesti CBRNE-laukut ja vaEnsihoidon kenttäjohtaja reagoi itse ra-autot, mahdollisten lisäyksiköiden perustamista varten. Varningsmeddelande: På Sköldviks område har det hänt en Fluorvätesyra olycka. Hätäkeskuksesta tiedusteltiin kello 17.00 aikaan, että voiko 10 kilometrin päähän onnettomuuspaikasta lähettää ambulanssin tehtävälle, Gröning ei nähnyt siihen estettä. Yksi ambulanssi lähetettiin kohteeseen. Ohjeistukset ja toimintamallit tarkistettiinkin ja muutettiin tehtävän jälkeen. Hän ei osaa sanoa, miten ihmiset tuntevat vaaramerkkejä. ”Vaaratiedote: Kilpilahden alueella on tapahtunut Fluorivetyhappo-onnettomuus. Gröning lähti kohti pelastuslaitokseen perustettua esikuntaa ja ilmoitti siellä olevalle pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jorma Kuikalle, ettei ambulansseja oletu vielä hälytetty. Yksikkö päivystää Porvoon pelastusasemalla. Hänen työparinaan on ItäUudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoesimies. Asemalla käymässä ollut sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö ilmoitti sairaalaan tapahtumasta. Minuutin yhtäjaksoinen soitto. Täsmällistä tietoa olisi helpompi jakaa yksiköille ja yhteistyöviranomaisille kuten naapurialueiden kenttäjohtajille ja hätäkeskukselle, Gröning perustelee. Faran är över: Emsalö och Tolkis områdes befolkning behöver inte längre söka skydd inomhus.” HUS Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoidon kenttäjohtaja Torbjörn Gröning aikoi juuri pestä yksikkönsä, kun hän kuuli skannaamistaan pelastuksen puheryhmistä keskisuuresta vaarallisten aineiden onnettomuudesta. Tässä tapauksessa en uskonut oireita ilmaantuvan, sillä kaasu oli laimentunut sateessa. Lisätietoja saa Yleisradion kautta. Gröning koki tehtävän aikana, että olisi tarvinnut enemmän tietoa. Odotin lähinnä kansalaisten huolestuneita soittoja, joita sairaalan päivystykseen tulikin, Gröning sanoo. Soitto kestää minuutin. Yleinen vaaramerkki: Vuorotelleen 7 sekuntia soittoa ja 7 sekuntia hiljaa minuutin ajan. Tilläggsuppgifter fås via rundradion.” Vaara ohi Vaara ohi -tiedote luettiin kello 15.56. Yksikään ambulanssi ei ollut saanut hälytystä, samalla Gröning kuuli, että pelastuslaitokselle perustetaan pelastustoimen esikuntaa ja toiminta siirtyy noudattamaan SUROohjeistusta. Nyt on käytössä vain kolme merkkiä, Stenbäck sanoo. Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni. – Sitten kuulin Virvestä, että tuuli kävi koilliseen, kohti Tolkkisen asuinaluetta, Gröning sanoo. Aikaisessa vaiheessa tiedossa oli, että vuotoalue oli evakuoitu eikä Kilpilahden alueella ollut potilaita. Tehtävän aikana Gröning työskenteli skannatuista puheryhmistä saamiensa tietojen varassa. Gröning tarjoutui menemään tilannekeskuksen esikuntaan, josta ilmoitettiin, että hänet pyydettäisiin, jos olisi tarvetta. 20 1/2014 Äänimerkit väestöhälyttimellä 7 sek. Alueella ei juurikaan ollut muita tehtäviä onnettomuuden aikana, joten yksiköitä oli saatavilla, mutta olisi ollut haasteellista tehdä päätös esim. 7 sek. Hän on Porvoon sairaanhoitoalueen kenttäjohtajista se, jonka vastuualueeseen kuuluu perehtyä Kilpilahden teollisuusalueella oleviin vaarallisiin aineisiin. Heitä pyydettiin avaamaan tv ja radio ja välttämään soittoa 112:een, Stenbäck sanoo. – Nykyään asia on helpottunut aiempaan verrattuna, sillä aiemmin oli käytössä normaaliolojen ja poikkeusolojen vaaranmerkit erikseen. Vaara ohi: Minuutin yhtäjaksoinen soitto. Vaara ohi: 7 sek. Aika vähän tuli ihmisiltä soittoja. Räddningsverket uppmanar områdets befolkning att söka skydd inomhus. D-tehtävien jonottamisesta. Ilmaan on päässyt myrkyllinen kaasu. – Tiesin, että fluorivetyhappo on suurina pitoisuuksina hyvin myrkyllinen. Kaasuuntuneena se voi aiheuttaa muun muassa hengitysteiden ja silmien ärsyyntymistä. – Kenttäjohtajan paikka olisi TOJEssa tai PELJOKEssa, jolloin olisi ajantasainen tieto ja tilannekuva paremmin hallussa. Vaaratiedote väestölle Vaaratiedote luettiin Emäsalon ja Tolkkisten väestöhälyttimissä kello 14.52. Pelastuslaitos kehottaa alueen asukkaita siirtymään sisätiloihin suojaan. Vaaramerkit Koesoitto: 7 sekuntia yhtäjaksoisesti. Gröning haki fluorivetyhaposta tietoa OVA-ohjeista. 60 sek. Ääni ensin nousee/voimistuu 7 sek, seuraavat 7 sek ääni laskee/vaimenee. Neste Oilin ambulanssi on jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Fluorivetyhaposta kuten muistakin vaarallisista aineista oli saatu äskettäin laaja tietopaketti, joka oli Neste Oilin tekemä
Tätä toimintaa on jo harjoiteltukin, mutta se pitäisi vielä saada käytäntöön. Neste Oilin HÄKEstä voidaan hälyttää lisää apua nopeasti niin sanotuilla painonapeilla.. 1/2014 21 Hälyty silmoit us Uudenmaan pelastuslaitosten yhteinen 3058-kemikaalintorjuntayksikkö päivystää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Pelastuskeskuksessa Vantaalla. 3058 on jatkuvassa hälytysvalmiudessa, mutta se miehitetään hälytyksen tullen joko höökin takapenkin tai tukiyksiköiden miehityksellä. Tarkka mittari havaitsi aineita, Kemikaalintorjuntayksikkö hälytettiin mutta Keto mietti, että oliko se lopulta normaalista poikkeavaa. > Onnettomuuden hoitamisessa huomattiin myös kalustoerojen tuomat vaikeudet. On pohdittu, mitä mistäkin onnettomuustyypistä olisi hyvä tietää ja mitkä ovat niihin tarkoituksenmukaisimmat vasteet. > Tarkistuslistojen käyttöä tulisi painottaa. Ajatus on, että 3058:n miehitys vie kohteeseen erikoiskalustoa, tarjoaa tehtävään soveltuvia työkaluja pelastustoiminnan johtajalle sekä opastaa tarvittaessa työvälineiden käytössä. – Neste Oilin tehtävällä 3058 toimi suunnitellusti, toimimme auton luona, annoimme käyttöön välineitä, mikä on meidän roolimme. > Ensihoidon kenttäjohtajan tulisi sijoittua paikkaan, jossa tietoa käsitellään, jotta hän voisi tehdä paremmin ratkaisuja ja lähettää tietoa eteenpäin. Neste Oilin jalostamolle Porvooseen yksikkö ehti Vantaan lentokentän kupeesta noin 25 minuutissa. Neste Oilin jalostamon pelastajat työskentelevät VHF-radioilla ja pelastuslaitoksella on Virvet. Huomioita Kemikaalintorjuntayksikkö (3058) hälytettiin tehtävään Vantaalta. Ensimmäisillä sukelluksilla käytettiin Neste Oilin mittareita, eikä 3058:n mittareita enää tarvittu. Hän tarjosi palomestarille käyttöön myös kemikaalitorjuntayksikön kaasumittareita. Enempää ei autoon mahdukaan. > Vastaavissa tilanteissa pitäisi perustaa jatkuva toiminta-alueen johtoelin (TOJE), jossa Neste P3, IUPL 30, tuotannon edustaja ja mahdollisesti muitakin tilanteeseen liittyviä asiantuntijoita olisi jatkuvasti ”saman pöydän” ääressä. > Onnettomuuden jälkeen painonappien sisältöjä on tarkistettu. Keto käytti mittaria auton luona. Sen tehtävä on toimittaa paikalle erikois työvälineitä. Tilanteessa on paljon johdettavaa, siihen tarvitaan vastuualuejako. Paikallisen yksikön kemikaalisuojapuvun käsine oli huonossa kunnossa, annoimme tilalle tuoreen ja annoimme kemikaalisukeltajille vaihtolaitteet, palomies Toni Keto sanoo. Kemikaalintorjuntayksikkö on lisätty Uudellamaalla vasteisiin. Neste Oilin kaasuvuotoon, kuten muihinkin tehtäviin, kemikaalintorjuntayksikkö lähti kahden miehen voimin. Varsinaisen työn tekevät paikalla jo valmiiksi olevat palomiehet. Myös erilaisista paineilmalaitteista syntyi vaikeuksia. 3058-kemikaalintorjuntayksikössä on harvoin tarvittavaa ja tilaa vievää erikoiskalustoa, jota ei kannata sijoittaa höökeihin. Kalustosta löytyy muun muassa erilaista pumppauskalustoa ja säiliöitä, joilla voidaan pumpata ja kerätä talteen nesteitä, puhdistuspaikka suihkuineen, paljon paineilmalaitteita, erikokoisia kemikaalisuojapukuja, mittauskalustoa sekä voimakas generaattori. > Neste Oilin Porvoon jalostamon kemikaalionnettomuuden jälkeen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella aloitettiin keikan palaute -järjestelmä, jossa arvioidaan omaa toimintaa
Päästöpilveä laimennetaan vesitykein. 16.40 Neste Oilin poikkeamatilanne vuodon jatkumisesta ulkoiseen jakeluun, infopuhelimeen ja www.kilpilahti.fi -sivustolle Nestekaasuvuoto Neste Oilin Porvoon jalostamolla on pienentynyt, mutta jatkuu. (pelkkä odottelu olisi kestänyt päiviä) 15.39 Porvoon kaupungin johtoryhmälle ilmoitetaan onnettomuudesta. 15.15 Vaaratiedote luetaan radiossa. 15.41 Neste Oil päivitti www.kilpilahti.fi -sivustolle lisätietoa fluorivetyhapon ja nestekaasun ominaisuuksista 15.43 Meripelastuskeskukselle ilmoitetaan onnettomuudesta. 18.00 Mediatiedote: Tilanne Kilpilahdessa jatkuu. Vuotokohdan tuulen alapuolella ei ole mitattavia arvoja. 15.21 Ensihoidon kenttäjohtaja ilmoittaa onnettomuudesta Porvoon sairaalalle. Lisätietoja antaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Tomi Pursiainen kello 19.15 jälkeen. 15.31 Prosessin painetta laskettu varojärjestelmän kautta 6 bariin, 6 bar, jatketaan paineen laskua varojärjestelmään, odotellaan, että paine laskee alle 1 barin. Teollisuuspalokunta jää paikalle varmistamaan tilannetta. 14.21 Hätäkeskuksen hälytysilmoitus: vaarallisten aineiden onnettomuus, Neste jalostamo. 14.58 Neste Oilin poikkeamatiedote julkaistaan ulkoiseen jakeluun, infopuhelimeen ja www.kilpilahti.fi -sivustolle Neste Oilin Porvoon jalostamolla tapahtui tänään iltapäivällä huoltoa varten pysäytetyssä yksikössä laippavuoto. Lisätietoja antaa tuotantopäällikkö Jari Koskinen, puh. 050 458 2164. 15.47 Vaaratiedote Ylen teksti-tv -sivuilla. 18.53 Tilannekeskuksen ylimääräinen miehitys puretaan. 18.25 Prosessin paine 0,5 bar. Ei onnistu täydellisesti. Laippa vuotaa nestekaasua, ja vaaratilanteen vuoksi lähialueelle Tolkkisiin ja jalostamon alueelle annettiin yleinen vaaramerkki ja sisäsuojautumiskäsky. 18.44 Pelastuslaitoksen yksiköt poistuvat kohteesta. 050 458 2164. 16.58 Prosessin paine 1,5 bar. 14.39 Teollisuusalueen sisällä suojautumiskäsky. 18.55 Mediatiedote: Pelastustoiminta on päättynyt Nesteen jalostamolla. Vuotokohdan korjaustyöt alkavat ja huoltotyöt prosessiyksikössä jatkuvat suunnitelmien mukaisesti. 16.30 Mediatiedote: Paikallinen vuoto. 18.49 Neste Oilin poikkeamatiedote "vaaratilanne ohi" julkaistaan ulkoiseen jakeluun, infopuhelimeen ja www.kilpilahti.fi -sivustolle. Ei loukkaantuneita. Muutoksista tiedotetaan. Tilanteesta ei aiheutunut henkilötai ympäristövahinkoja. Vaaratilanne rajoittuu prosessialueen sisälle vuotokohdan välittömään läheisyyteen. 15.10 Sisäasiainministeriön päivystäjälle ilmoitetaan onnettomuudesta. 17.30 Mediatiedote: Tehdasalueella sisälle suojautuminen purettu. Prosessin paineen laskua odotetaan, jotta vuoto voidaan tukkia. 16.00 Onnettomuustutkintakeskukselle ilmoitetaan onnettomuudesta. 14.31 Päivystävä palomestari lisää vasteeseen päivystävän päällikön. Lisätietoja antaa tuotantopäällikkö Jari Koskinen puh. Neste Oilin paikallisten poikkeamatiedotteiden lisäksi Neste Oilin julkaisi asiasta kaksi lehdistötiedotetta. 14.36 Neste Oilin Porvoon jalostamon valmiusjohtoryhmä otetaan koolle. 15.57 Mediatiedote: Vaara ohi. Lisätietoja Jari Koskinen, 0504582164. Torjuntatoimet ovat käynnissä, ja niitä hoitaa teollisuuspalokunta ja ItäUudenmaan pelastuslaitos. 22 1/2014 14.18 Nesteen sisäinen hälytys: Neste Oil Oyj, teollisuuspalokunta: palomestari, 2 sammutusautoa, 2 vaahtoautoa, mastotykkiauto ja vahingontorjuntakontti (vahvuus 1+7). 15.15 Mediatiedote: Kyseessä nestekaasuvuoto, jonka seassa jäämiä fluorivetyhaposta. Hetki hetkeltä 22 1/2014. Neste Oilin Porvoon jalostamon kaasuvuototilanne ohi Tänään iltapäivällä alkanut, nestekaasuvuodosta aiheutunut vaaratilanne Porvoon jalostamolla on ohi. Tilanne jatkuu noin kahden tunnin ajan. 14.45 Mediatiedote: Fluorivetyhappovuoto Nesteen jalostamolla, ihmisiä pyydetään suojautumaan sisätiloihin. 14.44 Ensihoidon kenttäjohtaja liitti vasteeseen ambulanssin. Tilanne kestää noin kello 18.00 asti. 15.05 IUPL:n tilannekeskus faxaa vaaratiedotteen hätäkeskukselle. Yleinen vaaramerkki annettu. 16.26 Prosessin paine 2,4 bar, odotetaan paineen laskemista alla 1 bar. 14.20 Kilpilahden teollisuusalueelle teen käsketään antaa yleinen vaaramerkki. 17.52 Yritetään tukkia vuoto. 14.52 Vaaratiedote luetaan väestöhälyttimissä Tolkkisten ja Emäsaloalueilla. Odotetaan prosessin tyhjenemistä kokonaan. Vuotokohta tehdään paineettomaksi ja vuoto tukitaan hallitusti lähituntien aikana. Tilanteesta ei aiheutunut henkilö-, ympäristötai materiaalivahinkoja. 15.14 Viranomaistiedote kuntien internetsivuille. Viranomaisen antama sisäsuojautuminen teollisuusalueen ulkopuolelle on purettu, ja rajattu pienemmäksi jalostamoalueella. 17.26 Sisälle suojautuminen puretaan tehdasalueella. 15.56 Vaara ohi -tiedote luetaan Emäsalon ja Tolkkisten väestöhälyttimissä. Vuoto jatkuu jalostamon alueella, mutta ei uhkaa muita alueita
– Toimittajat tiedustelevat, miten valtioneuvosto on reagoinut onnettomuuksiin. – Ilmoitin tapahtuneesta pelastusosaston johdolle sekä erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista ja vaarallisista kemikaaleista vastaavalle yli-insinööri Kristine Jousimaalle, Jääskeläinen kertoo. He pohtivat miksi vaaratiedotteen ulostuloon kului aikaa 45 minuuttia, siitä kun se lähti Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta Keravan hätäkeskukseen. Hän antaakin nyrkkisäännöksi, että jos onnettomuus johtaa kahteen tai useampaan palokuolemaan, yli miljoonan euron vahinkoon, kyseessä on todellinen komppanialähtö tai muuten yleistä mielenkiintoa aiheuttava tehtävä, niin päivystäjälle tulee soittaa. Päivystäjä jatkaa tiedottamista eteenpäin. 1/2014 23 SM:n pelastusosaston päivystäjä Mikko Jääskeläinen sai tiedon Porvoon Neste Oil -jalostamon kaasuvuodosta ensiksi Valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Heti sen jälkeen soitti Jorma Kuikka Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen esikunnasta. Valtioneuvoston tilannekeskus oli saanut tiedon Peto-Mediasta. Sitten luemme seuraavan päivän lehdestä onnettomuuksista ja soittelemme perään. Tapaukset, joista pelastusosastolle tulee ilmoittaa on määritelty asiassa laaditussa ohjeessa. Ilmoittaminen kuuluu pelastustoiminnan johtajan vastuulle, mutta hätäkeskuksia on ohjeistettu muistuttamaan ilmoittamisesta. Nykyään ilmoittaminen kuitenkin aika hyvin muistetaan, Ruuska sanoo. Kuikka kertoi Jääskeläiselle, että yleinen vaaramerkki on annettu ja että vaaratiedote on tulossa radiosta. Hän päivitti tapahtumien kulun Jotke-tilannekuvajärjestelmään. Infoa SM:n päivystäjälle Pelastustoiminnan johtajan on ilmoitettava suuronnettomuudesta, sen uhkasta tai muuten erityistä huomiota aiheuttavasta onnettomuudesta sisäministeriön pelastusosaston päivystäjälle. Sieltä lähetetty tekstiviesti kertoi keskisuuresta vaarallisten aineiden onnettomuudesta. – Ilmoituksia ei aina tule, vaikka kriteerit täyttyvät. Tieto menee ensin pelastusosaston ja ministeriön johdolle, jonka jälkeen asia kerrotaan tarvittaessa valtioneuvoston tilannekeskukseen ja tarvittaessa pääministerille asti. Päivystystä tehdään perjantaista perjantaihin kestävissä viikon vuoroissa. – Vapaamuotoinen varallaolo edellyttää, että puhelimeen vastataan virka-ajan ulkopuolellakin ja että pelastusosaston toimenpiteet aloitetaan kotoa etäyhteyttä käyttäen tai tarvittaessa jalkaudutaan ministeriöön, pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sanoo. Ennen pääministeri ja sisäministeri saattoivat sanoa, että he eivät tiedä tapauksesta, palataan asiaan myöhemmin. – Pelastuslaitoksen lähettämän vaaratiedotteen viivästymisestä käytiin keskustelua Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Ylen ja sisäministeriön kesken, SM:n pelastusosaston päivystäjän toimet mutta tarkkaa selvyyttä viivästymiselle ei löytynyt, Jääskeläinen sanoo. Osastolla on seitsemän henkilöä käsittävä päivystäjärinki, vuorossa olevan päivystäjän tavoittaa kännykällä jatkuvasti. Kuikka piti päivystäjä Jääskeläistä ajan tasalla. Nykyään lehdet tekevät jutun jo siitä, jos ministeri ei tiedä, Ruuska sanoo.
Kalustona on hööki ja jalostamotoimintaan sopivia erikoispelastusajoneuvoja, joista hälytetään tehtävään parhaiten soveltuvat yksiköt. Pystymme uskottavasti tekemään täällä tarvittavat pelastustoimenpiteet, palopäällikkö Timo Nurkkala sanoo. – Haasteellisinta tässä työssä on se, että erikoiskalustoa on paljon ja keikkoja vähän. Yksi tehtävään koulutettu palomies päivystää Neste Oilin HÄKEssä. Työn erityispiirteeksi Turunen mainitsee palovesijärjestelmän ylläpidon. Paloposteja ja vesiasemia alueelta löytyy 50 metrin välein. Jatkuva päivystysvahvuus on palomestari ja seitsemän palomiestä. – Pääasiassa verkostossa liikkuu suolaista vettä ja sen mukana roskaa, mikä kertyy putkiston sisäpinnoille ja läpimitta pienenee, Turunen kertoo. – Olemme Neste Oililla kartoittaneet ja tunnistaneet riskit, ja hankkineet kunnollisen pelastuskaluston ja koulutettua väkeä. Neste Oilin palokunta. Puolivakinainen resurssi Tuotannon ja prosessin henkilöstö voi halutessaan ja testit läpäistyään liittyä Neste Oilin puolivakinaiseen palokuntaan. Puolivakinaisilla palomiehillä on oma koulutusmestari, joka järjestää heille alan kursseja ja koulutusta. Prosessipaloautoja on viisi kappaletta, kaikki erilaisia. Jalostamon alueella on kilometritolkulla palovesiverkostoa ja paljon pumppaamoja. Asemalta löytyy myös hiilidioksidija jauhesammutusauto sekä kontteja vaarallisia aineita ja öljyntorjuntaa varten, vaahtokontteja on neljä. 24 1/2014 N este Oilin Kilpilahden Porvoon jalostamolla on ammattilaisten teollisuuspalokunta, joka palvelee koko Kilpilahden teollisuusaluetta. Neste Oilin HÄKEen on oma hätänumero, josta tarpeen tullen hälytetään lisää apua Keravan hätäkeskuksen kautta. Mastotykkiauton nimestä voi päätellä mitä sillä tehdään, mutta onko tavallinen palomies koskaan nähnyt sellaista. Päivystäjä pystyy pohjapiirroksesta katsomalla radion kautta neuvomaan palomestarin hälyttävän ilmaisimen luo. Palokunta operoi 13 neliökilometrin alueel la, arviolta noin puolet alueesta kuuluu Neste Oilin toiminnoille. Palonilmaisimia ja painamalla laukaistavia hälytyslaitteita Kilpilahden alueella on 10000– 15000 kappaletta. Sinne on yhdistetty kaikki alueen automaattiset paloilmoittimet. Pienimpänä, mutta ei vähäisimpänä, on vielä perustason ambulanssi. Päivystäjä antaa myös sisäja ulkokuulutukset haluttuihin kovaäänisiin, ne voidaan aktivoida tarpeen mukaan. Samalla pitäisi hallita iso tietomäärä, Turunen sanoo. Se myös myy palokuntapalveluita Kilpilahden kahdeksalle muulle toimijalle. Palomieheksi hän on valmistunut jo 1990, mutta oltuaan kaksi kesää kesämiehenä niin ikään Kilpilahdessa, hän opiskeli sairaanhoitajaksi ja teki niitä töitä viisi vuotta, kunnes palaisi takaisin Kilpilahteen. Palomestari liikkuu omalla autollaan. Jalostamolla on myös perustason ambulanssi. Palokunnalle tulee hälytys noin kerran päivässä, ambulanssilla tehtäviä on 50–60 vuodessa. Järjestelmän koestus ja venttiilien huolto kuuluvat palomiehille. Palomies Janne Turunen on yksi HÄKE-koulutetuista palomiehistä. Ne kaikki voidaan paikallistaa hälytyskeskuksesta rakennuksen pohjapiirroksen avulla. Ensihoidosta on tehty ensivastesopimus Kilpilahden lähialueille, näille tehtäville lähdetään ambulanssilla. Puolivakinaisista palomiehistä saadaan jalkeille hyvä resurssi. Palomiehenä Neste Oililla Janne Turunen on ollut vuodesta 2000 alkaen palomiehenä Nesteen jalostamolla Kilpilahdessa
Palokunnassa työskennellään vuorokausirytmillä. Jokaisessa työvuorossa on kolme HÄKE-koulutettua. Turunen pitää hätäkeskustyöskentelyä vaativana työnä, siinä on paljon hallittavaa. Palokunnan operatiiviset yksiköt: • viisi prosessisammutusautoa • jauhesammutusauto • hiilidioksidisammutusauto • mastotykkiauto • ambulanssi • P30-yksikkö • neljä vaahtokonttia • vaarallisten aineiden kontti • öljyntorjuntakontti Verkoston vakiopaine on 10 baria ja putket ovat läpimitaltaan 200–400 mm. Kun tulee tämän mittakaavan kaasuvuotokeikkoja, joissa on paljon syttymiskelpoisia kaasuja, niin ymmärtää taas vaaran ja arvostaa omaa työtään enemmän, Turunen sanoo. Palokunnan kalusto onkin vesirohmua sorttia. – Vähäisten tehtävien takia työ vähän sokaisee tehtävänkuvaa. Myös aluetuntemus on Kilpilahden jalostamonalueella tärkeää, sillä navigaattorit eivät siellä toimi. 1/2014 25 Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/Marko Partanen. – Jos neljä sammutusautoa tykittää 5000 litraa minuutissa ja kiinteät tykit 4000– 5000 litraa minuutissa, niin se tekee jo 30000 litraa minuutissa, Turunen laskee nopeasti. ”Tämän mittakaavan tehtävän jälkeen arvostaa omaa työtään enemmän.”. Sen sammuttamiseen voidaan tarvita paljon vettä. Alueella syttyvä palo voi olla massiivinen
Aikataulu kireä – kunnat eivät kannata 26 1/2014. – Yksikään Pirkanmaan kunnanjohtajista ei ole puoltamassa muutosta, hän totesi lehdessä. Sen sijaan he ovat huolissaan uuden aluejaon toteutuskustannuksista. Myös ensihoitosopimusten jatkuvuus pitää turvata. 10 vuotta sitten tehdyn uudistuksen jälkimainingit ovat vihdoin laantuneet. Muutosvastarintaa odotettavissa Sekä Parkkinen että Nikku ovat luotsanneet alueellisia pelastuslautakuntia alusta lähtien. – Kaakkois-Suomi olisi yksinään pieni sekä kooltaan että väestöpohjaltaan, sanoo Etelä-Savon pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Parkkinen (kesk.). Hitaampaa aikataulua puoltaa pelastusjohtajien mielestä myös se, että aluerajojen lisäksi voidaan uudistaa myös toimintatapoja, toteuttaa uudistus todennäköisesti toteutettavien kuntaliitosten kanssa ja arvioida hallintomallissa isäntäkunnan tai liikelaitoskuntayhtymän soveltuvuus. Keski-Suomen maakuntajohtaja Anita Mikkonen puolestaan pelkää pelastuslaitoksen ja sairaaloiden hyvän yhteistyön heikentyvän uudistuksessa, jos pelastuslaitoksen johto tulee Tampereelle. Pelastusjohtajat katsoisivat ensin kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen loppuun, ja ryhtyisivät vasta sen jälkeen suunnittelemaan pelastusaluejaon muutosta. Mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat, siirrytään uuteen aluejakoon valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2016. Myös Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko pitää hallituksen esitystä huonosti valmisteltuna. Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Nikku (sd.) kertoo, että yhteistyötä ja yhteisiä hankintoja naapurimaakuntien pelastuslaitosten kanssa tehdään jo nykyisin niin paljon, että sitä kautta on vaikea saada uusia säästöjä aikaan. Nykyisellä kuntajaolla Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteiseen alueeseen tulisi 17 kuntaa. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen isäntäkunta, Lappeenrannan kaupunki, on jo antanut lausuntonsa aluejaosta, ja esittää siinä, että jos aluejakomuutos toteutetaan, se pitää tehdä hätäaluekeskusaluejaon mukaisesti. Teksti: Ulla Ylönen Pelastuslaitosten luottamusjohto: Aluejakouudistus murentaa demokratiaa Pelastusjohtajat antoivat vuoden lopussa oman lausuntonsa, jossa kritisoivat pelastustointa koskevan rakenneuudistuksen toteutusta ja aikataulua. – Miten 45 kunnan pelastustoimintaa kehitetään yhä kauempaa. Erityisen huolissaan Hyttinen on sopimuspalokunnista, joiden toimintaan kauas karkaava hallinto myös vaikuttaa. Jos rahat muutoskustannuksiin on revittävä pelastuslaitosten talousarvioista, joudutaan pahimmillaan puuttumaan palvelutasoon. Hallituksen aluejakoehdotuksessa EteläSavosta tulisi osa Itä-Suomen pelastusaluetta yhdessä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Pelastusjohtajat esittävät, että alueuudistus toteutettaisiin siten, että kuntien perussopimukset olisi laadittu vuoden 2015 loppuun mennessä ja uudet pelastuslaitokset aloittaisivat toimintansa viimeistään 1.1.2017 mennessä. Pelastuslaitosten kustannusjakomallin laatiminen uusien alueiden kunnille on haastava tehtävä, joka ei onnistu nopeassa aikataulussa. Eteläkarjalaisten ehdottama vaihtoehto kelpaisi myös eteläsavolaisille. – Pelastuslaitoksella, joka on Kotkan kaupungin liikelaitos, kuluja sopeutetaan ilman valtion taholta tulleita määräyksiäkin, sanoo Hyttinen. Silloin Itäja Kaakkois-Suomesta muodostettaisiin yksi alue, johon kuuluisivat Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Alkuperäisessä aikataulussa uusien pelastuslaitosten talousarvioiden laatiminen pitäisi aloittaa viimeistään keväällä 2015. – Kaavamainen jako yhteentoista alueeseen on huono lähtökohta, samoin kuvitelma siitä, että isot alueet jotenkin luonnostaan olisivat tehokkaampia, sanoo Lokka. K ymenlaakson ja Etelä-Karjalan pelastuslaitosten pitäisi lyödä hynttyyt yhteen. – Sen vuoksi onkin kummallista, että uutta toimintakulttuuria pitäisi alkaa opetella näin pian, sanoo Parkkinen. – Kukaan ole laskenut organisaatiomuutosten, palkkojen harmonisoinnin ja tietoliikenneratkaisujen vaikutuksia pelastuslaitosten käyttökustannuksiin, he sanovat. Mikkosen mukaan KeskiSuomen kunnat eivät kannata uudistusta. Aamulehdessä (24.1.) Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme kritisoi sisäministeriön aikeita. – Pelastustoimen aluejako on arvioitava muista lähtökohdista kuin poliisin aluejako, hän sanoo. Hän sanoo, että esitetty valtakunnallinen 7,5 miljoonan säästö on puristettavissa nykyisestäkin järjestelmästä. Kyllähän se demokratiaa murentaa, sanoo Parkkinen. Polemiikkia rakenneuudistus on herättänyt erityisesti Keski-Suomessa, missä Keski-Suomen ja Pirkanmaan pelastuslaitoksista kaavaillaan Sisä-Suomen pelastuslaitosta. Kymenlaaksolle ratkaisu sopii, mutta Etelä-Karjala ottaisi Etelä-Savonkin mukaan. Koko Itä-Suomen hätäkeskusalueen kattava toiminta-alue olisi Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastusjohtajien mielestä paras vaihtoehto. – Kunnissa vastuu päätöksistä putoaa entistä harvemmille harteille. Lappeenrannan kaupunki esittää omassa lausunnossaan, että aluejakouudistuksen jälkeen pelastustoimen järjestämisvastuu siirrettäisiin valtiolle. Lokka kaipaa aluejakouudistuksen pohjaksi perusteellista selvitystä. – Mitä suuremmat alueet, sitä huonompi on yksittäisen kunnan saada ääntään kuuluviin, perustelee Hyttinen. Säästöä ilman valtion määräyksiä Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jyrki Hyttisen (kok.) mielestä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteinen toiminta-alue olisi sopivan kokoinen. – Muutosvastarinta on hitaasti, mutta varmasti muuttunut yhteistyöksi, sanoo Nikku. Luottamushenkilöt komppaavat, vaikka pelkäävätkin kunnallisen demokratian karkaavan käsistä. Hän ei usko, että pelastustoimen aluejakouudistus toteutuu suunnitellussa aikataulussa. Säästöt ensin, aluejako sitten Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka jatkaisi pelastuslaitosten toimintaa entisellä aluejaolla. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso puolestaan muodostaisivat yhden alueen. Samaa mieltä on Etelä-Karjalan pelastusjohtaja Erkki Hokkanen. Palvelutaso vaarassa Palvelujen järjestäminen ei Lokan, Parkon ja Hokkasen mukaan ole ongelma. Hän ihmettelee Etelä-Karjalan hinkua suurempaan kokonaisuuteen
Tässä siis joitain esimerkkejä säästöpotentiaalista, mutta nythän selvitykset vasta alkavat! Nyt on siis tekemisen paikka – yhteisesti, uutta luoden! Monia kehittämisasioita on jo käynnissä. Valtioneuvosto päätti sisäministeriön esityksestä rakennepoliittisessa ohjelmassa tarttua myös pelastustoimen kehittämiseen ja tehokkuuden nostamiseen valtiolla itsellään olevilla keinoilla. Pelastustoimen alueellistamisella on ensisijaisesti pyritty olemassa olevien resurssien (paloasemat, kalusto ja pelastusyksiköt) entistä tehokkaampaan käyttöön. Pelastuslaitosten omien arvioiden mukaan 2014–2016 jää eläkkeelle 58 päällystöön, 19 alipäällystöön ja 130 miehistöön kuuluvaa eli yhteensä 207 henkilöä. 1/2014 27 Vieraanamme Kirjoittaja Päivi Nerg on sisäministeriön kansliapäällikkö. Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes kunnat päättävät toisin. Mihin suuntaan pelastustointa haluamme viedä, millä keinoilla ja mistä arvoista pidämme kiinni. Aina kun jotain tapahtuu, meidän väkemme ”astuu tuleen". Henkilöstöja muut ylläpitokustannukset ovat niin ikään edullisempia. Tilanneja johtokeskusjärjestelyt 11 alueelle on taloudellisempaa toteuttaa kuin 22:lle. Voimavarojen käytön tehostaminen ja sen edellytyksenä olevien uudelleensijoitusten tekeminen on tarkoituksenmukaista ja toimivaa kohtuullisen isojen aluekokonaisuuksien puitteissa. Olisivatko ne varmemmalla pohjalla, jos näitä pieniä asukaspohjan alueita yhdistettäisiin naapurialueisiin. Ne eivät sisällä järjestämistapaa koskevia normeja vaan ovat jo nykyisin kuntien päätettävissä. Julkaisussa ”Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen – Muutoksia ja kokemuksia aluepelastuksesta 2004–2010” on pohdittu samaa asiaa isommasta näkökulmasta myös tulevaisuuden suhteen. Strategisen ajattelun merkitys kasvaa. Henkilöstö on suurin voimavara, mutta palveluissa myös aina isoin kustannustekijä. Tehokkuutta rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla Sisäministeriön hallinnonalalla olemme tilanteessa, jossa koko ajan saamme ja joudumme arvioimaan toimintatapojemme toimivuutta ja resurssiemme riittävyyttä. Sisäministeriön mukaan hallinnon kehittämisen kautta tehtävät henkilöstösäästöt on mahdollista saada aikaan ilman irtisanomisia. Valtioneuvosto edellyttää 7,5 miljoonan euron vuosittaista säästöä vuoden 2012 tasoon nähden. Näistä luvuista puuttuvat Varsinais-Suomen ja Keski-Uudenmaan arviot. Mitä konkreettisia säästömahdollisuuksia on tätä kautta olemassa. Nyt on myös hyvä hetki saada kaikki 11 tilanneja johtokeskusta rakennettua siten, että ne ovat toiminnallisesti yhteensopivia. Pelastuslain säännös on samansisältöinen kuin aluejakolain, jolla perustettiin nykyiset 22 pelastustoimen aluetta. Jos päivystysjärjestelyjä hoidetaan 22 alueen sijaan 11:llä, voidaan ne hoitaa nykyistä tehokkaammin, vähemmällä henkilöstömäärällä ja pienemmillä kustannuksilla. Pelastuslaitokset joutuvat toiminnan kehittämisessä ottamaan huomioon sekä kasvavien osa-alueiden (seutukuntien) lisääntyvät riskit ja tarpeet että vastakkaiset väestöltään supistuvien osa-alueiden tarpeet ja ongelmat. Tällöin kyetään eläköitymistä hyödyntämään niin, että eläkkeelle jäävien tilalle ei aina palkata uutta henkilöä vaan järjestetään tehtäviä uudella tavalla ja tehokkuutta on mahdollista parantaa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kunnat eivät pääse sopimukseen yhteistoiminnan ehdoista, päättää niistä valtioneuvosto. Tähän ajatteluun perustuu myös pelastustoimen rakenteellinen uudistus. Jatkuva pohdinta on ensiarvoisen tärkeää – erityisesti nykypäivänä. Meidän on kyettävä pitämään yllä ihmisten luottamusta siihen, että turvallisuudesta huolehditaan – resurssipuheista huolimatta. Tämä tavoite on osaksi saavutettu erityisesti isoilla ja väkirikkailla pelastusalueilla. Valtioneuvosto siis päättää aluejaosta, mutta yhteistoiminnan ehdoista päättävät alueen kunnat kuntalain mukaisella enemmistöpäätöksellä. Jos 22 alueesta muodostetaan 11 aluetta, hallintoja muodostuu nykyisten 22 sijasta 11. Resurssien käytön tehostaminen ei olisi ollut mahdollista ainakaan samassa laajuudessa kuntavetoisessa pelastustoimessa – toisin sanoen ilman alueuudistusta. Sisäministeriön mukaan aluejakojen suurentamisen kautta voimme löytää sellaisia hallinnon keventämisen keinoja, joilla saamme aikaan säästöjä ilman palvelutasoon puuttumista. Jälkipuinnissa pohditaan onnistumiset ja epäonnistumiset yksittäisen tapahtuman näkökulmasta. Päätöksen aluejaon muuttamisesta valtioneuvosto tekee omasta tai pelastustoimen alueen kuntien kuntalain mukaisella enemmistöllä tekemästä aloitteesta. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu jatkuvasti. Elämme monimutkaisessa maailmassa, jossa syy-seuraussuhteet eivät ole selkeästi hahmoteltavissa ja jossa rahat uhkaavat loppua. Tarvitsemme entistä tiiviimpää, tehokkaampaa ja konkreettisempaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa, selkeitä moniammatillisia tiimejä, perinteisen osaamisen ja uuden ajattelun yhdistämistä. Monimutkainen toimintaympäristö edellyttää meiltä sekä toiminnallisten prosessiemme että toimintakulttuurimme kehittämistä. Uusia toimintatapoja ja uusia rakenteita luodaan, jotta voidaan varmistaa palomiesten ja -naisten riittävyys kentällä. Kytketään tämä uudistus niihin ja tehdään kokonaisuudesta kansalaisten ja ammattilaisten näkökulmasta entistä parempi.. Pelastuslain 24 §:ssä todetaan, että valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Elämme maailmassa, jossa päätöksenteon tiedonkäytössä on siirrytty ”yhden putken” mallista monikanavamalliin. Kuntien velvoitteena on pitää yllä pelastustointa, uhkiin perustuvaa pelastustoimen palvelutasoa sekä hoitaa ennalta ehkäiseviä toimintoja onnettomuuksien määrän rajoittamiseksi. Tämän uuden luomisen teemme yhdessä! Pelastustoimen arviointiraportti nosti esille muutaman näkökohdan, jolla on liityntäpinta nyt käsillä olevaan uudistukseen: Pieneen väestöpohjaan (alle 200000 asukasta) näyttäisi liittyvän sellaisia taloudellisia ja toiminnallisia ominaisuuksia, jotka ovat omiaan nostamaan kustannustasoa ja synnyttämään kestävyyden ja jatkuvuuden epävarmuutta. Pelastustoimen alueilla on tällä hetkellä noin 80 päällystöpäivystysrinkiä
Teksti & kuvat: Saku Rouvali 28 1/2014 Jarkko Isometsä Aleksi Pulkkinen Paloesimies Ossi Järvinen Mikko Isomäki. Pintapelastusta on myös ahtojäistä pelastaminen – se onkin tarkkaa ja hankalaa puuhaa. Lähtökohtaisesti pintapelastuksessa käytettävät varusteet eri pelastuslaitoksilla ovat ajoneuvokohtaisia. Ahtojäiden varaan joutuneen pelastamisessa pitää ottaa useita eri asioita huomioon verrattuna sulan veden aikaan. 28 1/2014 VESIPELASTUS Jäistä pelastetaan useita henkilöitä vuosittain Suomessa Ahtojäistä pelastus on raskas ja vaativa työ pelastajalle Pintapelastus tarkoittaa veden varaan joutuneen henkilön pelastamista. Tehtäviä on kuitenkin onneksi aika vähän ja oman ”varustesetin” hankkiminen jokaiselle pelastajalle ei ole järkevää. V arsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskentelevä palomestari Marko Rostedt kertoo, että pelastuslaitoksella on 60–90 erilaista vesipelastustehtävää vuodessa. Myös moottorikelkkailijat ja autolla jäällä ajavat työllistävät silloin tällöin pelastuslaitosta. Useasti veden varaan joutunut ei tunne aluetta ja veden virtauksia. – Pintapelastus on erittäin raskasta ja vaarallista varsinkin heikkojen jäiden aikana. Monesti kohteena onkin pilkkijä tai joku muu ulkona olemisesta tykkäävä henkilö, kuten heikoille jäille mennyt lintubongari tai retkiluistelija. Pintapelastuksessa talviolosuhteissa vaarana on aina hypotermia ja hukkuminen. Pintapelastajien peruskalusto kuuluu ehdottomasti jokaiseen pelastusyksikköön, koska on erittäin tärkeää, että pelastustehtävät voidaan aloittaa viivytyksettä. On erittäin tärkeää ja suositeltavaa tutkia etukäteen aluetta, minne on menossa pilkkimään tai retkeilemään
Jäiden terävät reunat saattavat aiheuttaa isojakin haavoja jäissä olijoille, kertoo Marko Rostedt. Taittoharjoitus tarkoittaa sitä , että pelastaja pääsee pinnan alle kokonaan nopealla liikkeellä. Riittävä harjoittelu auttaa Pelastajien tulee harjoitella ohjeistusten mukaan pintapelastusta erilaisissa olosuhteissa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen itäisissä osissa tapahtuviin vesipelastushälytyksiin vastaavat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vesisukeltajat Lohjalta. Varsinkin näin talvella tulee ottaa huomioon mahdollinen hypotermia ja sen tuomat haasteet muun muas sa potilaan liikuttamisessa. – Tämänpäiväisessä pintapelastusharjoituksessa oli tarkoituksena testata erilaisia välineistöjä pelastustehtävässä. Paloesimies Aleksi Pulkkinen seuraa ja ohjeistaa johtamansa yksikön miehistöä pelastustehtävässä. Joskus veden varaan joutunut uhri on täydessä paniikissa eikä kuuntele lainkaan pelastajien ohjeita. Ei ollut yhtään turhaa liikettä tai vaaratilannetta tehtävää suoritettaessa. Jäälohkareet myös hankaloittavat pelastajan ja uhrin rannalle vetämistä, koska turvaköysi tarttuu jäälohkareisiin ja saattaa myös yllättäen vetää pelastajaa ja uhria pinnan alle. Naantalissa, Naantali 11:n miehityksenä on myös kaksi vesisukeltajaa. VarsinaisSuomen pelastuslaitoksella vesisukeltajat harjoittelevat 14 kertaa ja kaksi kertaa pintapelastusta vuosittain, joten heidän osaamisensa alkaa jo olla sillä tasolla kuin pitäisi. RVST11:lla vastataan vesisukellustehtäviin pääaseman läheisyydessä, jos yksikkö on niin sanotusti liikkeellä. Resca-lauta oli kuitenkin harjoituksessa pääosassa. Pelastaja Isometsä antoi merkin rannalla oleville lopuille pelastustiimin jäsenille ja nämä alkoivat vetää lauttaa rantaa kohti pelastusköyden avulla. Erityisesti pintapelastajien tulee muistaa, Pintapelastajien on kyettävä pelastamaan uhri myös muutaman metrin syydestä. – Minimimäärä on siis 14. Silloinkin harjoittelun tulee olla asiallista ja laadullisesti hyvää, Marko Rostedt painottaa. Henkilöstön pitää osata toimia oikein ja tehokkaasti. Pelastettava simuloi uskottavasti paniikkiin joutunutta, hieman jo kylmettynyttä uhria, ja sai näin pelastajat valppaiksi. Uhria näyttelevä Mikko Isomäki on saatu turvallisesti Resca-lautalle ja Ossi Järvinen huolehtii Isomäen rauhoittelusta. Oli hienoa nähdä kuinka tämä pelastustiimi pelasi yhteen. Mikäli pelastusharjoitus olisi ollut kauempana rannasta, olisi mukaan voitu ottaa Arctic Ant -hydrokopteri. Pelastustehtävä ahtojäistä on aina haastavaa ja erittäin raskasta jopa hyväkuntoiselle pelastajalle. Pääasemalla on kaksi yksikköä, joita voidaan käyttää vesisukellukseen, RVST11 sekä RVST15. Testattiin räpylöiden ja myös pelkkien liukuesteiden käyttöä ja jäänaskaleita. Kyllä harjoitus tekee mestarin, sillä pelastuslaitoksella harjoitellaan erilaisia pelastustilanteita jatkuvasti. He harjoittelevat uhrin pelastamista 0–4 metrin syvyydestä. Jarkko Isometsä ilmoittaa rannalla oleville apujoukoille käsimerkillä, että nämä voivat alkaa vetää Resca-lauttaa kohti rantaa turvanarun avulla.. Tehtävä on haastava, sillä jäissä räpiköivä uhri on paniikissa ja saattaa olla vaaraksi niin itselleen kuin pelastajille. Näin toimintaan ei tule viiveitä, varsinkaan jos miehistö olisi ”ristiinmiehitettynä” näiden kahden yksikön välillä. Ikävä kyllä tämä taito on monelta hieman ruosteessa. Pintapelastustoimintaa tekee myös melkein jokainen alueen VPK pohjautuen riskija vesistökartoitukseen. Joskus uhri saattaa olla myös tajuton. Paikalle saapuneet pelastajat rauhoittivat uhria parhaansa mukaan ja saivat hänet yhteisvoimin pelastuslautalle. Se on laitoksen uusimpia hankintoja eikä siitä ole vielä paljon käyttökokemuksia heikkojen jäiden aikaan. Tällöin pitää olla erittäin varovainen, ettei uhri vahingoita pelastajia tai itseään. Tällainen määrä ei tietenkään riitä, sillä tehtäviä on niin vähän, ettei kokemusta tule muuten kuin pääsääntöisesti harjoittelemalla. Uudenkaupungin alueen hälytyksiin lähtee myös Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman vesisukellusyksikkö. Kiire pitää jättää ehdottomasti pois, sillä se tuo mukanaan pelkkiä riskejä ja vahinkoja. Ahtojäissä jumissa Pelastajat Ossi Järvinen ja Jarkko Isometsä olivat harjoituksessa pelastamassa ahtojäihin pudonnutta pilkkijää, pelastaja Mikko Isomäkeä. Tämä on tärkeää, sillä juuri pintapelastajat ovat ensimmäisinä paikalla ennen mahdollisesti kohteeseen tulevaan vesisukellusyksikköä. Näin saadaan räpylöillä työntövoimaa ja pystytään etenemään pinnan alla. Mikäli näitä harjoituksia ei ole vuoden aikana suoritettu, ei nimetä vesisukeltajaksi. Harjoituksia tulisi olla vähintään tuplasti verrattuna nykyisiin ohjeistuksiin. Huolellisesti suunniteltu pelastusoperaatio ja oikeat välineet ovat tärkeimmät asiat. 1/2014 29 Tiimityöskentely on rautaa Kun mennään pelastamaan jäisestä vedestä uhria, täytyy pitää mielessä muutamia perusasioita. että pintapelastus jatkuu myös jonkin matkaa pinnan alle – niin sanottuja taittoharjoituksia ei saa unohtaa. – Vesisukeltajilla tulee olla vuosittain 14 vesisukellusharjoitusta (7 avovettä, 2 jään alle, 1 koulutussyvyys sekä 4 halliharjoitusta), Rostedt kertoo. Jälkimmäisellä lähdetään pääsääntöisesti kaikkiin tehtäviin, jos henkilöstö on asemalla. Uudessakaupungissa, Uusikaupunki 11 miehityksenä on 1–2 vesisukeltajaa. Turku yksykkösen sukeltajat valmiudessa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pääpaloasemalla on aina valmiudessa yksikkö ympäri vuoden sukellustehtäviin, miehityksenään kaksi vesisukeltajaa. Myös työparin tiimityöskentely on keskeistä. Liikkuminen jäiden rikkoontuessa pelastajan alta on erittäin raskasta ja aikaa vievää. Näin saadaan turvattua alueen pohjoisosat. Puku saattaa rikkoontua, jos sen kanssa ei osata toimia oikein
Lisäksi paikalla olivat kaikki meripelastuksen kannalta keskeiset suomalaiset sidosryhmät. Eri maiden edustajat tarjosivat päivitetyn kuvan alueen varautumistilanteesta. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti maiden kansalliset varautumissuunnitelmat ja toimintamallit. Merellä vahvuudet ovat pienempiä kuin maalla. Loppuraportti julkaistaan toukokuussa 2014. Nämä voisivat soveltuvin osin tulla osaksi toimintamalleja muissakin maissa, koska toiminta on samantapaista, Fohlin kertoo. Yhteistyössä turvaa Itämerelle BSMIR-hanketta koskevista 11 maasta oli edustettuina yhdeksän. 30 1/2014 VESIPELASTUS Espoossa järjestettiin marraskuussa kaksipäiväinen kansainvälinen BSMIR-seminaari, jossa kartoitettiin itämeren alueen maiden varautumista merellisiin suurja monialaonnettomuuksiin. Pyrimme selvittämään, miten yhteneväistä toiminta on eri maissa, ja miten kansainvälistä yhteistyötä voisi kehittää, kertoo projektipäällikkö Toni Fohlin Rajavartiolaitokselta. VESIPELASTUS Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Helsingin pelastuslaitos ja Kimmo Kaisto BSMIR on Itämeren alueen kat tava meripelastushanke, jossa selvitetään alueen maiden va rautumista merellisiin suur ja monialaonnettomuuksiin.. – Hankkeessa on myös tehty uraauurtavaa yhteistyötä pelastusviranomaisten ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Kyselystä saatiin paljon arvokasta tietoa, jota hyödynnetään hankkeen eri vaiheissa, erityisesti loppuraporttia koottaessa. Seminaaria pidettiin erinomaisena tilaisuutena verkostoitua eri maiden pelastusviranomaisten kesken ja päivittää omaa osaamista, Fohlin iloitsee. Meripelastustoiminnan yhteistoimintamallit Suomessa ovat parantaneet työturvallisuutta ja tehokkuutta. Se motivoi. Pahin uhkakuva massaevakuointi ja öljy – Itämerellä liikkuu parituhatta alusta koProjektipäällikkö Toni Fohlin ja projektisihteeri Raita Putkonen Rajavartiolaitokselta kartoittavat varautumista Itämeren alueen merellisiin monialaonnettomuuksiin BSMIR-hankkeessa. S eminaari oli käynnistysja keskustelutilaisuus BSMIR-hankkeelle (Baltic Sea Maritime Incident Response Survey) – Hankkeen tavoitteena on saada tilannekuva Itämeren alueen maiden sekä Norjan ja Islannin varautumisesta merellisiin suuronnettomuuksiin. Pyysimme tulosten perusteella tiiviit puolen tunnin esitykset. Yhteistyötä ja -toimintamalleja tarvitaan, jos pahin uhkakuva toteutuu vilkkaalla itämerellä. Suomesta osallistui 60 ja ulkomailta viitisentoista vierasta. Seminaariin osallistui Itämeren alueen maiden meripelastusviranomaisten ja muiden keskeisten viranomaistahojen edustajia. – Järjestimme ennen seminaaria kyselyn, jolla kerättiin tietoa hankkeeseen osallistuvien maiden meripelastuskäytännöistä ja viranomaisyhteistyöstä
Yhteistyö jarkuu vierailuilla Yhteistyöhön kutsutuista 11 maasta yhdeksän on ollut aktiivisesti mukana hankkeessa alusta asti. Riskit ovat vilkkaan ja risteävän matkustajaliikenteen sekä raskaan öljyliikenteen takia niin suuret, ettei yksikään alueen maa selviä yksin, jos pahin skenaario toteutuu. Lue PT 6/2012:n juttu MIRG-toiminnasta osoitteessa www.pelastutieto.fi > arkisto > arkistojutut www.raja.fi > Tietoa > BSMIR-hanke MIRGryhmä on pelastustoimen erikoiskoulutettu meripe lastusryhmä.. Omassa työssään palomestarina hän on nähnyt, että yhteistyö pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen välillä on tehostanut myös kenttätyötä esimerkiksi hukkumisapauksissa. 1/2014 31 Itämeren alueen rantavaltiot ovat sitoutuneet useisiin BSMIR-hanketta läheisesti sivuaviin yhteistoiminnan muotoihin. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi onnettomuustilanteen johtamiseen, yhteistoimintamalleihin ja käytössä oleviin prosesseihin. BSMIRhankkeen taustaa ko ajan ja kauppaliikenteessä tapahtuu 100–200 onnettomuutta vuosittain. Itämeren alueen maiden ja Pohjoismaiden viranomaiset tekevät eri tasoilla monimuotoisia varautumissuunnitelmia ja toimintamalleja esimerkiksi laivapalotilanteiden ja massaevakuointien hallitsemiseksi. Keskeistä on myös erikoistilanteiden hallinta, sillä esimerkiksi laivakaappaukset ovat yksi uhkakuvista. Helsingin pelastus laitos jäähdytti konttia kolme päivää. – Vierailuilla ei ole tarkoitus arvostella muiden tapoja toimia, vaan pyrkimys on kehittää yhteistoimintaa jakamalla parhaita käytäntöjä ja suunnitteluresursseja, Fohlin kertoo. Seminaarin jälkeen asiantuntijatiimi tutustuu parhaimpiin toimintasuunnitelmiin ja menetelmiin, joista voisi jalostaa Itämerelle yhteisiä tehokkaita toimintamalleja. Toni Fohlinin mukaan Norjassa kokeiltiin 250 ihmisen lyhyen matkan evakuointia matkustajalaivasta viidellä helikopterilla. Todennäköisesti lähtösatamassa annettujen väärien kuljetusohjeiden takia kontti oli vaarassa räjäh tää. Raportti julkaistaan englanniksi toukokuussa 2014. Toimintamallien tulisi olla yhteensopivat, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman tehokasta. Hankkeen lopputulokset kootaan raporttiin, jossa jaetaan parhaita käytäntöjä vapaasti käytettäväksi ja ehdotetaan toimintamalleja toiminnan yhteensovittamiseksi Itämeren valtioiden välillä. Osaamista löytyy niin tärkeistä merenkulun kansainvälisistä sopimuksista, meripelastustoiminnan johtamisesta, paloja pelastustoimesta kuin ensihoidosta merellä. – Esimerkiksi matkustajalaivan ja öljytankkerin törmätessä osallisena voi olla tuhansia ihmisiä ja kymmeniä kansallisuuksia. Loput kaksi maata ovat osoittaneet kiinnostusta hanketta kohtaan ja tulevat mahdollisesti osallistumaan yhteistyöhön keväällä 2014. Tästä johtuen suuren merionnettomuuden sattuessa pelastustoimintaan osallistuu useamman valtion viranomaisia. Pääkonttorimme sijaitsee Porvoossa ja toimistoja on Englannissa, Kiinassa, Omanissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Mitä olisi tapahtunut, jos räjähdys olisi sattunut me rellä, esimerkiksi Gotlannin edustalla. Kevättalvella 2014 hankkeen asiantuntijaryhmä vierailee Itämeren alueen maissa kerätäkseen lisätietoa maiden merellisestä varautumisesta sekä arvioidakseen kansallisten suunnitelmien yhteensopivuutta kansainvälisessä yhteistyössä. Kun resursseja ei tule lisää, pitää hyödyntää nykyisiä mahdollisimman hyvin ja lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Myös Venäjä yritetään pitää hankkeessa mukana. Meriliikenteen kasvu Itämerellä on lisännyt laajamittaisen merionnettomuuden riskiä, minkä takia viranomaiset Itämeren rantavaltiois sa pyrkivät parantamaan omia käytäntöjään merionnettomuuksien hallinnassa. Your oil spill solution expert YYoouu YYYY ur ooiill ssppill uurr oo ppiillll www.lamor.com Lamor Corporation, Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100, fax: 020 765 0129, info@lamor.com Lamor Corporation on maailman markkinajohtaja öljyntorjuntaja ympäristöalalla. Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen liittyy 27.–28.11.2013 Espoossa järjestetty kansainvälinen seminaari, johon kutsuttiin keskeisten meripelastusja pelastusviranomaisten sekä muiden keskeisten viranomaistahojen edustajat esittelemään maansa varautumista. Talvioloissa ja -myrskyssä muut alukset eivät pääse apuun kuten kesällä. Suomesta hankkeen asiantuntijaryhmässä ovat mukana Pekka Parkkari, Marko Rostedt, Jouni Pousi ja Jussi Huhtela. Läheltä piti ti lanteita on Itämerellä paljon. Lamorin edustajaja jakeluverkko kattaa yli 90 maata. Tältä osin hanke tukee hyvin Itämeren valtioiden neuvoston yhteisiä Itämeri-tavoitteita. Merenkulun seurantajärjestelmät ovat onneksi hyvät ja erityisesti Suomessa viranomaisten yhteistyö toimii todella hienosti, Fohlin kiittää. Urakka alkoi klo 9 ja päättyi noin klo 18. Evakuointi helikoptereilla on hidasta ja öljyn kerääminen erityisesti talvella vaikeaa. Rajavartiolaitos toteuttaa ulkoasiainministeriön rahoittaman BSMIR-hankkeen yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Toimintamalleja on kehitetty pitkälti itsenäisesti, vaikka kaikkien Itämeren maiden rajalliset resurssit edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeen tarkastelun kohteena ovat erityisesti nämä kansalliset ja kahdenväliset yhteistyömuodot meripelastusviranomaisten, pelastustoimen, poliisitoimen ja terveydenhuollon välillä. Kuvaukset kansallisista varautumissuunnitelmista ja suositukset kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämiseksi kootaan loppuraporttiin. Konttilaiva J Herculeksen divinyylibentseeniä sisältä vä kontti kuumeni vaarallisesti Vuosaaren satamassa 5.11.2013. Usein pelastaminen onnistuu vain ilmateitse. Jäähdytysvesi vei valuessaan laivan kyljestä maalitkin pois. Vaikka Itämeren alueella on aikaisemmin tehty paljon samankaltaisia yhteistoimintaa kehittäviä hankkeita, kattavaa selvitystä käytössä olevista toimintamalleista ei ole vielä tehty. Läheltä piti -tilanteita on ollut paljon. Toimintamme on globaalia
Tasainen ja yllättävän hiljainen kyyti oli iso ja myönteinen yllätys. Runko-ohjauksen ansiosta molemmat ovat näppäriä ja erittäin hyvin kulkevia ajoneuvoja haastaviin olosuhteisiin. Tottuneen oloisesti koko Hydrokopteri apuna pelastustehtävissä 2013 käyttöönotettu hydrokopteri on kätevä peli Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Pituus: 6,25 m, leveys: 2,75 m Korkeus: 2,9 m, paino: 1700 kg Kantavuus: 4 hlöä/500 kg Moottori: GM LS3 6.2l V8 Teho: 250 hevosvoimaa Kääntösäde: 18 metriä Suurin sallittu nopeus vedessä 6 solmua, suurin sallittu nopeus jäällä 20 solmua (teoreettinen nopeus 60 solmua) Valmistusmaa: Suomi Valmistaja: Arctic Ant LTD Hinta: 180000 euroa Lisätietoa: www.arcticant.fi 32 1/2014 Hydrokopteri liukuu jään päällä kuin sukkasillaan. Muuta ei jää jälkeen kuin kaksi pientä rantua. Ensivaikutelma oli hyvinkin samanlainen kuin nähdessäni Puolustusvoimien telakuormaauto Nasun. 32 1/2014 VESIPELASTUS Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella oli suunnitelmissa hankkia jonkinlainen amfibiokulkuneuvo jo pidemmän aikaa. Hydrokopteri on kevyehkö, litteäpohjainen vesikiitäjä, joka pystyy myös nousemaan jäälle ja liukumaan sillä. – Hydrokopteri tuli taloon vuonna 2005 ja tehtäviä on ollut lukuisia. Palomestari Arto Lappi Pohjois-Savon pelastuslaitokselta kertoo hydrokopterin olleen mainio hankinta. Päätöstä ei ole päivääkään kaduttu! H ydrokopteri, toiselta nimeltään jääkiitäjä liikkuu eteenpäin ilmapotkurilla, joka työntää ilmaa taaksepäin. Työvuorossa olivat palomiehet Markus Helenius, Mika Laaksonen, Ville Järvinen sekä paloesimies Ari Ahdelmaa. 2012 tehtiin päätös hydrokopterin hankinnasta pitkällisen harkinnan jälkeen. Kirkkaasti hohtava punainen kulkuneuvo kiinnitti heti huomion, kun näin sen ensimmäisen kerran kuljetuslavetillaan satamassa. Arctic Ant II Arctic Ant II on upea ilmestys. Kokemus tuo varmuutta Arctic Antia (RVS8) esitteli Naantali 11, 1-jaok sen pelastusyksikön henkilöstö. Jäällä ajettaessa kaksikymmentä solmua on valmistajan asettama maksiminopeus. Hydrokopteri kulkee myös ahtojäässä, joskin silloin pitää varoa etteivät terävät jäälohkareet riko lasikuituisia ponttooneita. Tämä suomalainen taidonnäyte on todella hyvin suunniteltu ja tuntuu luotettavalta. Suomessa hydrokoptereita käyttävät Puolustusvoimat, merivartiosto, Merenkulkulaitos sekä luotsit. Jää oli koeajohetkellä alkuvaiheessa noin kaksisenttistä ja se murtui hydrokopterin alla. Arctic Ant -hydrokopterin kulku haastavissakin tilanteessa, kuten ahtojäissä ja vaihtelevissa oloissa ovat vallan mahtavat. Iso potkuri takaa vauhdikkaan, mutta hiljaiselta kuulostavan menon.. Kauemmas rannasta päästyämme hydrokopteri nousi jään päälle ja vauhtia nostettiin huomattavasti. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä hydrokopteriin eikä hankinta ole kaduttanut, palomestari Lappi kertoo. Ensimmäinen hydrokopteri pelastuslaitoksen käyttöön tuli vuonna 2005, jolloin PohjoisSavon pelastuslaitos hankki itselleen Arctic Ant -hydrokopterin. Vedessä ajaessa kuusi solmua on maksiminopeus
– Kokemus tuo varmuutta. Sinistä käytetään pelastustehtävissä ja keltaista muutoin liikuttaessa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos > Pelastusjohtaja: Jari Sainio > Kuntia: 28, pintaala: 20539 m 2 > Väkiluku: 468936 > Henkilöstö: Vakinaisia 570 henkeä, sivutoimisia ja vapaaehtoisia palokuntalaisia 1848 henkeä > Hälytyksiä 2013: Palo ja pelastustehtäviä 8920, ensihoidon tehtäviä 42000 (Toimii yhtenä ensihoitopalvelun tuottajana alueella) > www.vspelastus.fi. Vesialueilla on talvisin myös paljon pilkkijöitä sekä henkilöitä, jotka liikkuvat moottorikelkalla, autolla tai jollakin muulla kulkuneuvolla jäätä pitkin. Hydrokopterin katolla on sininen ja keltainen vilkku. Se on veden pinnan päällä liikkuvan aluksen tunnusmerkki. Käyttäminen on vaivatonta ja mahdolliset viat on helppo paikantaa. Muidenkin käytettävissä Tulee muistaa että hydrokopteri on myös muiden viranomaisten käytettävissä työtehtävien sitä vaatiessa. Erityisesti huonojen jäiden aikana hydrokopterin edut tulevat esille erilaisissa pelastustehtävissä, sanoo palomestari Marko Rostedt Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Jokaisessa työvuorossa on useita henkilöitä, jotka hallitsevat hydrokopterin käytön. Tälläisissä tapauksissa kannattaa usein käyttää hydrokopteria, Ahdelmaa kertoo. Hydrokopterin ohjaamo näyttää hyvin henkilöautomaiselta. Ahtojäässä sekä paikoissa, jossa on vuorotellen vettä ja jäätä, pitää ajaa todella varoen. Ratti ja kaasupoljin sekä iso navigaattori tuovat automaisen tunnelman. Mukana on myös haastava Turun saaristo, jossa kulkee vuosittain tuhansia laivoja ja veneitä. Hydrokopteri vie näppärästi pelastajat tai hoitohenkilökunnan kohteeseen. Tai eihän hydrokopteri oikeastaan olekaan vene, vaikka kulkeekin vedessä. Nopea kulkuneuvo potilaan tavoittamiseen Hydrokopteri on oiva peli kun ollaan veden äärellä. toiminta. – Olemme olleet hankintaan erittäin tyytyväisiä. Silti hydrokopteri on rekisteröity ”Vesikulkuneuvorekisteriin” lain vaatimuksen mukaisesti. Keltaisen vilkun käyttö tulee kansainvälisistä säännöistä, jotka määräävät, että vesillä liikkuessa hydrokopterin on näytettävä keltaista vilkkuvaa valoa. Ajaminen vaatii tarkkuutta ja hyvää harkintaa, sillä hydrokopterissa ei ole lainkaan jarruja eikä peruutusvaihdetta. On järkevää, että eri viranomaiset osaavat hyödyntää oman alueen kalustoa erilaisissa tilanteissa annettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kannattava hankinta Vanha sanonta ”Osta vene, se kannattaa, mutta älä osta pientä venettä, sillä se ei kannata” ei pidä paikkaansa tässä tapauksessa. Onkin tärkeää, että hydrokopteriin koulutetaan erikseen kuljettajat, joilla on riittävä koulutus ja kokemus laitteen ajamiseen, kertoo paloesimies Ari Ahdelmaa. Hydrokopterilla on ollut käyttöä erilaisissa etsintä ja pelastustehtävissä. VarsinaisSuomen pelastuslaitos operoi pelastustoimintaa 28 kunnan alueella. – Aina ei ole tarkoituksenmukaista hälyttää Rajavartioston tai FinnHEMSin helikopteria, jos kyseessä ei ole henkeä pelastava Palomiehet Markus Helenius (vas.), Mika Laaksonen, Ville Järvinen ja paloesimies Ari Ahdelmaa kuuluvat joukkoon, joka on saanut koulutuksen hydrokopterin käyttöön. Tiukkoja tilanteita varten hydrokopterissa on kuitenkin vinssi, jolla voi vetää molempiin suuntiin. Vuosittain meillä on 60–90 pintaja vesipelastustehtävää ja näissä pystymme hyödyntämään myös hydrokopteria. 34 1/2014 työvuoro käsitteli hydrokopteria ja erittäin hallitusti myös vaikeakulkuisessa ahtojäässä. Hydrokopteri onkin vallan mainio tällaisissa kohteissa – varsinkin jos uhri on saanut sairaskohtauksen tai jonkinlaisen murtuman. Jokaiselle toiminnolle on oma katkaisijansa ja sulakkeensa
Mönkijäkin mahtuu kyytiin Alumiinirakenteinen alus on varustettu kahdella 225 hevosvoiman moottorilla. Öljyntorjuntaan ei viime kesänä tarvinnut lähteä kertaakaan. Jopa 40 solmua tunnissa liikkuva Vuoksi on Suomen nopein hallinnollinen alus. Eksyneet huviveneilijät työllistävät pelastajia joka kesä enemmän. – Vastaavaa alusta ei Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella ole aiemmin ollut, sanoo palomies Jyrki Purujoki. – Ihmiset luottavat tekniikkaan, ja kun se pettää, he ovat täysin pulassa, sanoo palomestari Arto Suomalainen. 1,7 metrin levyisestä keulaportista mahtuu mönkijäkin kyytiin. Siinä on kahdet navigointilaitteistot, joita voidaan käyttää itsenäisesti kuljettajan ja navigaattorin paikoilta. D-luokan alus soveltuu öljyntorjuntatehtäviin sekä pelastusja sairaankuljetustehtäviin. M/s Vuoksella he pääsevät entistä tehokkaammin mukaan vasteisiin. Eteläisen Saimaan hankalimmat kohteet sijaitsevat saarissa ja lossien takana. nopeus 40 solmua 29 solmua (mol. Leijona tositoimissa Ruokolahdelle sijoitettu M/s Leijona on ollut käytössä koko kesän. Leijonan viime kesän tehtävät painottuivat sairaankuljetuksiin ja poliisin sekä sammutustöiden avustamisiin. Ohjaamossa on kahdeksan istumapaikkaa ja hytissä tilaa myös paareille. täydellä lastilla) Hinta euroa (alv 0%) 204000 103000 (mol. Kaksi kertaa Leijonalla on käyty pelastamassa veden varaan joutuneita ihmisiä. Tekniikkaan luotetaan liikaa Saimaalla paljon liikkuvat palomiehet ovat huolissaan veneilijöiden kartanlukutaidoista. Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kaksi uutta alusta eteläisen Saimaan pelastustehtäviin Leijonan kotisatama on Ukonsalmen sillan korvassa Ruokolahdella. ilman lisävarusteita). TEKNISET TIEDOT M/s Vuoksi M/s Leijona Tyyppi Serecraft W9 Cabin Faster 750CA Pituus 9,2 m 8,00 m Leveys 3 m 2,5 m Hlömäärä 10 6 Paino 5840 kg 2600 kg Max. 1/2014 35 VESIPELASTUS M onitoimialus Vuoksen kotisatama on Imatralla. Kahdella 125 hevosvoiman moottorilla varustettu vene kuuluu Öljynsuojarahaston määritelmän mukaan Cluokkaan. Alus valittiin tarkkasti valmistellun käyttöprofiilin perusteella. Nopean ajon koulutusta palomiehet ovat harjoitelleet yhdessä Imatran järvipelastusseuran kanssa. Nopeat ja ääriolosuhteissakin turvalliset uudet veneet, monitoimialus M/s Vuoksi ja pulpetilla varustettu katamaraani M/s Leijona, otettiin EteläKarjalan pelastusalueella käyttöön viime kesänä. – Syksyllä pelastimme neljä aikuista ja yhden pikkulapsen jo varsin kylmästä vedestä, kertoo Juha Ukkonen Ruokolahden VPK:sta
Esiin nousi käytännössä 27 erilaista yhteisesti tärkeänä pidettyä ratkaisua. ENPROTEXiin liittyen on käynnissä EU:n rahoittama Smart@Fire-projekti, joka tarjoaa uudenlaisen hankintaprosessin ja hanketyypin nimeltään PCP (Pre-commercial procurement). Kyseeseen tulevat suojavaatteisiin integroidut ratkaisut. Lisää tästä pohdinnasta löytyy Smart@Firen nettisivujen materiaalissa osoitteesta www. Se tarjoaa osallisille tietoa muun muassa uusista määräyksistä ja keksinnöistä. Sen kautta voi saada myös tukea vaikka hankintaprosessiin. European Network of Protective Textiles (ENPROTEX) on säätiö, jonka tarkoituksena on kerätä yhteen suojavaatteiden hankkijoita (erityisesti julkisorganisaatioita), tavaratoimittajia, tuottajia, tutkimuslaitoksia ja loppukäyttäjiä. 36 1/2014 O sallistuimme Suomesta kahden hengen delegaatiolla joulukuussa ENPROTEXin järjestämään seminaariin Brysselissä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa sopivia ratkaisuja projektiin on tähän mennessä kartoitettu Ranskan, Belgian ja Iso-Britannian pelastushenkilöstössä. Kehittäjä saa pitää tuotteen oikeudet itsellään. Smart@Fire-projekti haluaa löytää sellaisia prototyyppejä, jotka ovat tuotavissa markkinoille alle vuoden loppukehitystyöllä ja noin 12–18 kuukauden kaupallistamisella. ENPROTEX toivottaa julkisalan toimijoita mielellään tervetulleeksi mukaan yhteisöön ja sitä kautta käynnissä olevaan projektiin sadan euron jäsenmaksulla. Seuraavassa vaiheessa erilaisia suojavaatteisiin integroituja ratkaisuja tarjoavat yritykset kilpailevat projektin tarjoamasta rahoituksesta. Seminaariin otti osaa yli sata osallistujaa lähes 20 maasta. Sen perusajatuksena on löytää eurooppalaisten yritysten tai tutkimuslaitosten jokin vielä loppukehitysvaiheessa oleva ei-kaupallinen innovaatio, jonka loppukehitystyö rahoitetaan hankkeesta ja sen seurauksena valmistuva tuote on sen jälkeen julkisten hankkijoiden saatavilla halvempaan hintaan. Älyvaatejärjestelmän monitorointikäyttöliittymä. kuulostaako tieteisfilmiltä. Tärkeimpinä esiin nostettuina asioina mainittiin sijaintia osoittavat ratkaisut niin sisätiloissa kuin ulkona. Tilaisuudessa puhunut Euroopan komission edustaja Vasileios Tsanidis selvensi, että PCP-hankintaan on tulevaisuudessa mahdollista päästä mukaan tuettuna EU:n HORIZON 2020 -ohjelman puitteissa. Lisäksi kaukokäytettävä monitorointi ja lokiin kirjaus (syttyvät ja myrkylliset kaasut yms.), lämpötila ulkona ja käyttäjällä, näkyvyys sekä käytettävyys (huolto, kustannukset ja kesto) nousivat erikseen mainittuina esille. Vaatteisiin yhdistettyä tutkaa, tutkaohjelmistoa ja itsevalaisevia led-nauhoja... Tähän mennessä on kartoitettu muutamia erilaisia ratkaisuja, joihin liittyen tullaan valitsemaan muutamia toimittajia, jotka kykenevät tuottamaan projektin mielestä sopivia ratkaisuja. smartatfire.eu/media/31471/addestino_innovation-platform-results.pdf. Myönnettävä avustus voi olla jopa miljoona euroa projektia kohden. Suomesta kilpailussa on todennäköisesti mukana VTT, joka tarjoaa teknisenä osuutena muun muassa vaatteisiin yhÄlyvaatteet turvaavat pelastustoimintaa tulevaisuudessa – hankintaan voi päästä mukaan tuota pikaa Teksti: Jukka Taskinen, suunnittelija, Pelastusopisto, Antti Väätänen, tutkija, VTT Kuvat: VTT, Clothing Area Networkprojekti Clothing Area Network (CLAN) -projektissa kehitetty älyvaatejärjestelmä. Aiheena oli tutustuttaa julkisten organisaatioiden edustajia, tutkimuslaitoksia, valmistajia sekä loppukäyttäjiä tulevaisuuden innovatiivisiin hankintoihin, erityisesti pelastustoimen suojavaatteiden hankintaan sekä suojavaatteisiin liitettävään älyteknologiaan. Kaikki vaihtoehdot on punnittu ja pisteytetty verrattuna saatuihin hyötyihin, kustannuksiin ja kehitystyön riskeihin. Älyvaatejärjestelmät keräävät hyödyllistä tietoa lämpötila-antureiden avulla esimerkiksi savusukellusharjoituksesta ja parantavat pelastajan työturvallisuutta.. Eli lyhykäisyydessään tehdään hankinta tiiviin tuotekehitystoiminnan kautta tai vanavedessä
Aikataulullisesti tuotteen kehitystyö olisi tehtävä vuoden 2014 aikana ja sen testaus ja markkinointi vuoden 2015 loppuun mennessä. Seminaarissa käsiteltiin paljon myös eri valmistajien uusia innovaatioita lähinnä tekstiilien osalta. Niinpä jonkinasteista epäilystä heräsi siihen, onko suomalaisella toimijoilla aidosti mahdollisuutta tuoda omaa tuotettaan esille tasapuolisesti. Tärkeää olla mukana Vaikka haasteita varmasti ilmenee, tärkeää olisi silti olla mukana yhteiseurooppalaisessa hankkeessa. Jos kiinnostuit ja haluat lisätietoja, ota yhteyttä tutkimus@pelastusopisto.fi. Niinpä vaatteisiin integroidut ratkaisutkaan eivät voi olla täysin samoja. Kokonaisuudessa jokaisen osapuolen rooli on toki merkittävä. Käyttäjien tulisi tehdä lopulta vaatimukset ja tuottajien tulee pystyä vastaamaan niihin. Paikalla olleet loppukäyttäjien ja pelastuslaitosten edustajat olivat kuitenkin aidosti kiinnostuneita kaikesta uudesta tekniikasta, jota ylipäätään on tarjolla. Tällaisessa ratkaisuussa useampi käyttäjä voisi valita itselleen sopivat ratkaisut liitettäväksi suojavaatteisiinsa. Sen kautta joka tapauksessa pääsee verkostoitumaan ja yhteiset toimintamallit tai ainakin erilaisten mallien hyödyntäminen ei koskaan ole pahasta. Ehkä olisi hyvä lähteä liikkeelle hieman modulaarisemmasta ajattelusta. Keskustelujen perusteella kuitenkin esimerkiksi Norjassa halutaan paloasu, jota savu ei läpäise. VTT haluaa kumppanikseen muita toimijoita, jolloin rahoitus jaettaisiin konsortion kesken. Kokonaisuudesta jäi kuva, että halutaan kaikkia tyydyttävä yhteinen sopuratkaisu, joka on laajennettavissa muuallekin. Jatkossa hankinnat, joissa kansainvälisen yhteistyön kautta hyödynnetään uusinta teknologiaa, eivät ole utopiaa pelastustoimessa. Tämän jälkeen PCP-periaatteen mukaisesti kolmannessa vaiheessa hankintaan on mahdollista päästä käsiksi halvalla. Seminaariin osallistui paljon Keski-Eurooppalaisia toimijoita, jotka ovat verkostoituneet keskenään hyvin. Myös erilaisia standardeja käytiin suojavaatteiden osalta läpi. Hollannissa ollaan huolissaan siitä, että nykyään kaikki tuotteet eivät enää täytä säädettyjä normeja esimerkiksi vuoden käytön jälkeen. Neuvotteluja on käyty eri yritysten ja muun muassa Pelastusopiston kanssa. Samalla järjestetään iso yhteiseurooppalainen suojavaateseminaari. Toisen päivän ohjelma keskittyi paljon nimenomaan tuotteiden teknisiin ratkaisuihin. 1/2014 37 distettyä tutkaa, tutkaohjelmistoa ja itsevalaisevia led-nauhoja. Projektilla on omat haasteensa. Vaatimukset käyttäjiltä Yleisessä keskustelussa nousi esiin se, että julkisten hankkijoiden tulee stimuloida innovaatioita. Toisaalta ENPROTEXin kautta tulee myös uusia mahdollisuuksia näyttäytyä Euroopan markkinoilla. Eri mailla omia tarpeita Yksi esiin noussut ajatus oli myös se, että hankintaan tähtäävään ratkaisuun haetaan nyt kolmen testauksessa mukana olleen maan kommenttien ja kokemusten mukaista ratkaisua. Toisaalta Iso-Britannian edustajat toivoivat tiettyjä älytekniikoita omiin varusteisiinsa. Sen perusteella lopputuotteesta tulee yhdenlainen versio, joka on osittain varmasti kompromissiratkaisu. Erään seminaaripuhujan mielestä loppukäyttäjän tulee osoittaa mahdollisuudet innovaatioille, ei välttämättä osallistua niiden tekemiseen. Lisäksi VTT pystyy tekemään järjestelmien käyttöliittymäsuunnittelua sekä testausta loppukäyttäjien kanssa. Seminaarin ohjelma ja lisätietoja osoitteesta www.enprotex.eu Logo Älyvaatejärjestelmän lämpötila-antureiden keräämä tieto savusukellusharjoituksesta.. On opeteltava parempaan vuoropuheluun, jotta vältytään tilanteilta, joissa tuote ei vastaa käyttäjän odotuksia sen vuoksi, ettei toiveita tai tarpeita ole otettu huomioon. ENPROTEX järjestää seuraavan seminaarin Brysselissä 18.–19.11.2014. Tosiasia on, että jokaisessa maassa pelastustoimi tekee hieman erilaisia asioita, vastaa erilaisiin riskeihin ja toimii omalla tavallaan
Juhlien virallinen osuus päättyi Satakunnan lauluun, jonka jälkeen oli vuorossa ruokailu ja kahvit. Juhlapuheita ja huomionosoituksia Palokunnan 120-vuotisjuhlat alkoivat tervehdysten vastaanotolla, jonka jälkeen Kiikan Torvisoittokunta aloitti ohjelmistonsa. Vasta vuonna 1992 palokunta sai ajanmukaiset tilat, kun kunnallinen paloasema valmistui. Erilaisia suunnitelmia talonpaikasta oli, samoin talon koosta ja mallista. Kiikkalaiset naiset ja miehet olivat mukana palokunnan eri toiminnoissa palosammutuksesta varainkeruuseen. Palokunnan pitkäaikainen päällikkö Hannu Horila toimii tätä nykyä palokunnan puheenjohtajana. Kiikan Vapaaehtoinen Palokunta Ry > Perustettu 1893 > Jäsenmäärä 37 Hälytysosastossa 16 Nuoriso-osastossa 15 Naisosastossa 6 > Hälytykset vuonna 2012: Paloja pelastustehtäviä 90 kpl Kiikan VPK Ry toimii Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensimmäisen asteen sopimuspalokuntana. Samana vuonna siihen rakennettiinkin paloasema, joka toimi pienten korjausten avulla vuoteen 1984, jolloin alettiin suunnitella paloaseman laajennusta. – On hienoa katsoa kuinka nuoriso jaksaa puurtaa harrastuksen kanssa ja kasvaa näin sisään sosiaaliseen toimintaan sekä edistämään ihmisten turvallisuutta. Luonnollisesti juhlissa jaettiin myös ansiomerkkejä sekä huomionosoituksia eri osastoihin kuuluville. Kiikan VPK:n puheenjohtaja Hannu Horila toivotti kaikki tervetulleeksi juhlaan. Hän kertoo olevansa erittäin ylpeä Kiikan VPK:sta. Rahaa oli perustettavan palokunnan kassaan kertynyt jo kahden paloruiskun verran, mutta varsinainen perustaminen takkuili. Varsinainen perustusasiakirja saatiin laadittua saman vuoden lopulla, mutta kuntakokous vahvisti sen vasta 20.3.1894, jolloin varsinainen ohjesääntö tuli voimaan. Samoin muut palokuntalaiset osallistuvat talkoisiin ja erilaisiin tilaisuuksiin, joissa nähdään yhteistyön merkitys, Hannu Horila kertoo. Kyläosasto osallistui erilaisiin kilpailuihin sekä iltamiin, ja sai näin koottua useita samanlaisesta aatteesta kiinnostuneita yhteen. Alkoi kova rahankeruu ja se kantoikin hedelmää. Juhlapuheen piti alopäällikkö evp Hannu Tähtö, jonka jälleen kuultiin Kiikan VPK:n historiaa Pentti Lähteen kertomana. Palokunnantalo suunnitelmissa Vuonna 1899 alettiin suunnitella oman palokunnantalon hankkimista ja sitä varten perustettiin toimikunta. Paljon tehdään näkymätöntä työtä palokunnan hyväksi. VPK:n juhlassa palkittiin ansioituneita henkilöitä. Kiikan VPK vuonna 2013 Nykypäivänä Kiikan VPK on osa Pirkanmaan pelastuslaitoksen resursseja ja toimii sen sopimuspalokuntana. Vuonna 1935 hypättiin askel eteenpäin, jolloin palokunta osti 3500 markalla 3,5 aarin tontin paloasemaa varten läheltä keskustaa, kylänraitin varrelta. Palokunnan toiminnasta vastaavat nuorisoja naisosasto tietenkään unohtamatta hälytysosastoa. Oman talon ylläpito oli kuitenkin kallista ja erilaisten vaiheiden jälkeen päätettiin perustaa Kiikan Seuraintalo Oy, johon tulivat osakkaiksi Kiikan VPK, Suojeluskunta, Lottajärjestö ja paikallinen nuorisojärjestö. Näin saatiin kustannuksia jaettua pienempiin osiin. 1892 mainitaan Tyrvään VPK:n kokouksen pöytäkirjassa, että on perustettu ”Kiikan ruotu” eli palokunnan kyläosasto Kiikkaan. 12.2.1893 järjestettiin arpajaiset uuden palokunnan perustamisen hyväksi – arpajaisista saatiinkin tuloa 228,65 markkaa. ”Kiikan ruotu” kiinnostaa nuoria Yhteistyö toimii Kiikan VPK:ssa. Samana kesänä järjestettiin toisetkin arpajaiset, joista saatiin tuottoa 249,48 markkaa. Kiikan VPK siis perustettiin vuonna 1893, mutta byrokratian rattaat jauhoivat päätöstä seuraavaan vuoteen. Palokunnalla on käytössään toimivat tilat ja kalusto. Yritämme myös näin julkisesti kiittää arvokkaan panoksen antaneita henkilöitä, kertoo palokunnanpäällikkö Jouni Mäkinen. – Nämä huomionosoitukset ovat vain pieni kiitos ansioituneille henkilöille, joita saamme kiittää Kiikan VPK:n hyväksi tehdystä työstä. Vuonna 1902 otettiin käyttöön hieman keskeneräisenä palokunnan oma talo, joka oli hyvinkin komea ajankohtaan ja maisemaan nähden. 38 1/2014 Teksti ja kuvat: Saku Rouvali T yrvään VPK oli perustettu vuonna 1889, jossa kiikkalaiset olivat aktiivisesti mukana
Hämeenlinnan VPK onkin kaupungin toiseksi vanhin edelleen toimiva yhdistys ja Suomen kahdeksanneksi vanhin edelleen toimiva VPK. vanhin yhä toimiva VPK Hämeenlinnan VPK:n ja Suomen liput juhlapaikalla. Ansiomerkit ja mitalit annettiin työstä, jota on tehty palokunnan hyväksi pyyteettömästi ja huolellisesti. Palokunnan puheenjohtaja Petteri Pullola avaa tilaisuuden toivottamalla kaikki vieraat tervetulleiksi. Palkitsemiset lämmittävät mieltä Juhlassa myös palkittiin ansioituneita palokuntalaisia. Onhan se hienoa, että vapaaehtoisesti tehdystä työstä palkitaan. Palokaluston hankkimiseksi alettiin heti kerätä varoja järjestämällä arpajaisia, iltahuveja sekä erilaisia keräyksiä. syyskuuta 1873 Hämeensaaressa, jossa Hämeenlinnan Polttimon liiterissä riehui raivokas tulipalo. 1/2014 39 Teksti ja kuvat: Saku Rouvali H ämeenlinnan vapaaehtoinen palokunta Ry piti perustuskokouksensa 30.3.1873. Nykyaikainen kalusto, taitava ja motivoitunut jäsenjoukko sekä uusia palokuntalaisia kasvattava nuoriso-osasto ovat VPK-toiminnan kulmakiviä. Talo sijaitsee raatihuoneen vierellä, keskellä Hämeenlinnan keskustaa. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Esa Pulkkinen pitää juhlapuheen ja kiittää Hämeenlinnan VPK:ta yhteistyöstä pelastuslaitoksen kanssa. Musiikin johdattelemana saapuivat liput Hiljaisuuden katkaisee soittokunnan soitto, jonka jälkeen aukeaa juhlasalin ovet. Ensimmäistä tulipaloaan uusi palokunta pääsi sammuttamaan 10. Hämeenlinnan Vapaaehtoinen Palokunta Ry > Perustettu 1873 > Jäsenmäärä 74 Hälytysosasto 22 Nuoriso-osasto25 Naisosasto 12 Järjestöosasto 15 > Hälytykset vuonna 2012: Paloja pelastustehtäviä 47 kpl Hämeenlinnan VPK Ry toimii Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensimmäisen asteen sopimuspalokuntana. Tälläinen huomionosoitusten antaminen saattaa jostain tuntua turhalta, mutta se on kuitenkin lämmin ele antajalta, ja tuo saajalleen hyvän mielen. Musiikin saattelemina saapuvat liput paikalle sijoittuen juhlasalin eteen. Hämeenlinnan VPK:n puheenjohtaja Petteri Pullola toivotti kaikki tervetulleeksi.. Keskeisenä näyttämönä toimii edelleen sama palokunnantalo, joka rakennettiin vuonna 1893 palokuntalaisten tukikohdaksi. Hämeenlinnan VPK voimissaan Suomen 8. Tuolloin 40 kaupungin turvallisuudesta huolestunutta kansalaista päätti, että kaupunkiin pitää perustaa vapaaehtoinen palosammutusja korjausjoukkio. Vaikka palokunnantalo onkin ollut jo kauan kaupungin omistuksessa, niin Hämeenlinnan VPK hallinnoi sitä. Hämeenlinnan VPK tänään Tänäkin päivänä Hämeenlinnan VPK toimii ja turvaa Hämeenlinnalaisten turvallisuutta. www.hameenlinnanvpk.fi. VPK ja kaupunki ovat tehneet vuonna 1986 hallinnanjakosopimuksen eikä se ole lannistanut palokuntalaisten mieltä, vaan he ovat edelleen ylpeitä palokunnantalosta
Huomatkaa! Ne, jotka tahtovat tulla varsinaisiksi jäseniksi, kehvitetään yllämainitulla paikalla ja ajalla tulemaan saapuville. Jaettiinpa juhlissa sellainenkin erikoisuus kuin Suomen ensimmäinen kunniamerkki 75 vuoden palveluksesta palokunnan riveissä Jorma Peltoselle. Toimituskunta. Liput avasivat juhlan Palokunnan liput saapuivat Tampereen OFKodin juhlasaliin, jonka jälkeen Tampereen VPK:n puheenjohtaja Antero Nordström lausui tervehdyssanat. 40 1/2014. www.tampereenvpk.yhdistysavain.fi. Tampereen VPK hoiti Tampereen kaupungin palotointa aina vuoteen 1898 jolloin perustettiin vakinainen palokunta kaupunkiin. Tampereella 28 p:nä huhtikuuta 1873. VPK:n puhallinorkesteri on varsin haluttu esiintyjä erilaisiin tilaisuuksiin ja myös 140-vuotisjuhlissa saimme nauttia oman puhallinorkesterin musiikista. Erilaisen lausuntaohjelmanumeron esitti Kalevi Hakala. Autokalusto saapuu palokuntaan Vuonna 1925 tuli Tampereen VPK:n historias sa harpattua iso askel, sillä käyttöön saatiin oma Ford-merkkinen paloauto. 40 1/2014 ”Täten kutsutaan kaikki vapaaehtoiseen palosammutusseuraan kuuluvat varsinaiset jäsenet välttämättömäsi kokoontumaan raatihuoneen pihaan ensi sunnuntaina 4 päivänä tulevaa toukokuuta kello seitsemän (7) edellä puolenpäivä valitsemaan päällikköä, varapäällikköä ja ruotumestaria. Toimituskunta.” O heinen kokoontumiskutsu on suora lainaus historiasta, ja tämän kokoontumiskutsun saattelemana saapui raatihuoneen pihalle 65 kiinnostunutta henkilöä. Tampereen VPK nyt Nykyään Tampereen VPK on varsin vireä palokunta ja tehtäviä riittää. Musiikkipainotteinen juhla Musiikkia saimme kuulla laulun ja soitannan muodossa. Kyseinen joukko oli perustamassa palokuntaa, ja näin oli Suomen yhdeksäs vapaaehtoinen palokunta saanut alkunsa. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Tampereen Vapaaehtoinen Palokunta Ry > Perustettu vuonna 1873 > Jäsenmäärä 138 > Hälytysosasto 49 > Nuoriso-osasto 25 > Naisosasto 17 > Veteraaniosasto 20 > Puhallinorkesteri 27 Hälytykset vuonna 2012: > Paloja pelastustehtäviä 14 kpl Tampereen VPK Ry toimii Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensimmäisen asteen sopimuspalokuntana. Paloautoja tuli myös Volvo vuonna 1951 ja vuonna 1960 Palometallin valmistama Vanaja, joka olikin aikansa edistyksellisin, jopa ”Suomen tehokkain paloauto”. Kaksi vuotta myöhemmin kalusto kasvoi ja riviin tuli uudempi Fordja Brockway-merkkinen paloauto. Musiikkiesityksen jälkeen kuulimme pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen juhlapuheen, jossa kiitettiin Tampereen VPK:ta monivuotisesta yhteistyöstä. 140 vuotta tulipaloa vastaan Tampereen VPK:n alkusanat lausuttiin 1873 Tampereen VPK:n puheenjohtaja Antero Nordström toivotti kaikki tervetulleeksi juhlaan. Musiikkiesitysten siivittämänä palkittiin ansioituneita palokuntalaisia ja niitä olikin runsaasti. Perustamisvuotenaan VPK hankki ensimmäisen paloruiskunsa. Juhlan päätti Hämäläisten laulu, jonka jälkeen liput poistuivat paikalta ja juhlat päättyivät. 140 vuotta tulipaloa vastaan Tampereen VPK:n päällikkö Hannu Kylkilahti katsoo tyytyväisenä juhlakansaa. Vuonna 1937 VPK sai ensimmäisen paloauton, joka oli miehistötilaltaan katettu ja merkiltään myös Ford. Tämän jälkeen Tampereen VPK siirtyi reservipalokunnaksi vakinaiselle palokunnalle – ja on sitä edelleen. On siis kasvamassa uusi sukupolvi taistelemaan tulipaloja vastaan. – Palokunnassa on paljon sellaisia tehtäviä, mistä ei jaeta mainetta ja kunniaa vaan pidetään itsestäänselvyyksinä. Näillä palkitsemisilla yritämme kiittää ansioituneita palokuntalaisiamme ja toivoa, että uusikin sukupolvi ymmärtää palokunnan merkityksen Tampereen VPK:n tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä VPK-toiminta on suosittua ja uusia nuoriso-osastolaisia tulee koko ajan palokuntaan. Juhlapuheen jälkeen nautittiin pianonsoitosta ja laulusta sekä torvimusiikista. 140-vuotisjuhlissa palkittiin ansioituneita palokuntalaisia. Matti Prepula johti VPK:n puhallinorkesteria mallikkaasti
Vuodesta 2011 lähtien Hostikka on toiminut Principal Scientist -nimikkeellä. – Heidän toiveitaan kuuntelen ja tästä aletaan myös heidän kanssaan keskustella. – Oma urani VTT:ssä oli siinä vaiheessa, että oli hyvä ajatella uutta. – Paloturvallisuus tutkimusaiheena voi pysyä hengissä vain siten, jos se nähdään liiketoiminnan kannalta hyödyllisenä, professori Hostikka sanoo. Katsoin myös, että nyt on vuoroni vaikuttaa alan kehitykseen omalta osaltani ja onhan paloturvallisuustekniikkaan erikoistunut professuuri kiinnostava tehtävä. Hän naurahtaa kuuden vuoden takaiselle lausumalleen ja kertoo pyörtäneensä silloiset ajatuksensa, koska nyt aika oli hänen mielestään sopiva uudelle työlle. Vuodesta 1997 lähtien hän toimi VTT:llä Research Scientist -tehtävässä ja vuodesta 2006 Senior Research Scientist -tehtävässä. Toiveeni on, että kahden vuoden välein väittelisi paloturvallisuuteen keskittyneitä tohtoreita rakennustekniikan laitokselta. Keväällä 2003 ja vuosina 2000– 2001 Hostikka työskenteli vierailevana tutkijana NIST:ssä (National Institute of Standards and Technologyssa) USA:ssa. Hän on perehtynyt simulointiin tutkimusvälineenä ja sanoo sen olevan hyvä työkalu ja ohjaavan systemaattisemmin tutkittavaan aiheeseen. – Muutaman vuoden toiminnassa ollut yliopisto on halunnut profiloitua huipputason tutkimuslaitokseksi, jossa uusien professuurien perustamista tarkoin mietitään. Professuurin saaminen saavutus Hostikka pitää saavutuksena, että paloturvallisuustekniikan professuuri saatiin juuri nyt perustettua Aalto-yliopistoon. Taloudelliset realiteetit ohjaavat kaikkea tutkimustoimintaa ja uudelta paloturvallisuustekniikan professuuriltakin odotetaan lisäarvoa rakennusalan talouteen. – Käyttäytymistieteet voivat tulla mukaan erityisesti tohtoritason koulutuksessa. – Toinen ulottuvuus on tutkijatason työskentely. Hostikka on kehittänyt useita paloturvallisuuteen liittyviä simulaattoreita ja arviointimenetelmiä. T uore tekniikan tohtori Simo Hostikka totesi Rakennuslehdessä vuonna 2008 toivovansa, että Suomessa myös palotekniikan opiskelu saataisiin kansainvälistä tasoa vastaavaksi ja tälle hän näki alan professuurin ehdottomana edellytyksenä. Professuurin perustaminen tuli mahdolliseksi, kun Palosuojelurahasto ja rakennusalan yritykset lahjoittivat riittävän määrän rahaa yliopiston säätiöpääomaan. Erityisesti rakennusteollisuus odottaa rakennusalalle uusia korkeasti koulutettuja paloturvallisuustekniikan osaajia. – Se antaa hyvin ymmärryksen oppia aiheesta, hän sanoo ja pitää sitä myös yhtenä keskeisenä opetusmetodina. – Jos se nähdään vain riskinä ja kulueränä, kuten se on valitettavan paljon nähty, ovat toiveet tulevaisuudesta varsin synkät. Taloudellinen hyöty pitää hengissä Hostikka aikoo myös keskustella Pelastusopiston kanssa siitä, onko uutta korkeamman akateemisen koulutuksen väylää mahdollista hyödyntää alan jatkokoulutuksessa. 1971) on työskennellyt pitkään VTT:llä, jossa hän on tutkinut tulipalon numeerisia simulointimenetelmiä, ydinvoimalaitosten paloturvallisuutta ja uusia paloturvallisia materiaaleja. – Itse en tosin aio hakea kyseistä, toivon mukaan perustettavaa professuuria, hän toteaa kuutisen vuotta sitten julkaistussa haastattelussa. Hän pitää paloturvallisuustekniikan saamista mukaan insinööritieteisiin hyvänä, koska nyt tältä alalta on mahdollista jakaa kandidaattija maisteritason opiskelijoille mahdollisimman laaja-alaisesti perusosaamista. Tutkimusprojektien kokoamisessa luotan yhteistyöhön VTT:n kanssa, erityisesti ydinvoimalan alalla. – Keskeinen lähtökohta on professuurinkin avulla jakaa paloturvallisuustekniikasta tieto siitä, että kyse on modernista alasta, jolla on paljon vaikutusta tulevaisuuden rakentamiselle. päivä oli ensimmäinen työpäivä alan pitkään odottamalle paloprofessorille, ja professuuria alkoi hoitaa Simo Hostikka. Hän on esimerkiksi yksi maailman yleisimmin käytössä olevan palodynamiikan laskentaohjelmiston FDS:n (Fire Dynamics Simulator) kehittäjistä.. Simo Hostikka toivoo myös, että valtionhallinnossa sisäministeriö ja työja elinkeinoministeriö katsoisivat yhdessä paloturvallisuusalaa ja yhteisvoimin kehittäisivät sen tutkimustoimintaa ja näkisivät, millainen menestystekijä se voisi olla koko yhteiskunnalle. Hän väitteli tohtoriksi palotekniikasta ja väitöskirjassaan ”Tulipalon simuloinnissa käytettävän säteilylämmönsiirtomallin ja riskianalyysi-menetelmän kehittäminen” laadittiin tulipalojen numeerisen simuloinnin malleja ja työkaluja. Ensimmäisenä alkaa tutkintorakenteen suunnittelu ja pienen tutkimusryhmän kokoaminen. 1/2014 41 Paloprofessori kokoaa tutkimustiimiä ja tutkintorakennetta Teksti ja kuva: Esa Aalto TkT Simo Hostikka nimitettiin Associate Professor -tehtävään Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun, rakennustekniikan laitokselle ajalle 13.1.2014–12.1.2019. En usko, että perustason koulutuksessa. Professuurin ala on paloturvallisuustekniikka. Simo Hostikka (s. Yleinen tietoisuus tästä kasvaa. – Aikaisemmasta tutkijan työstäni tämä tehtävä eroaa antamalla paremmat mahdollisuudet tehdä kehitystyötä organisoimalla alan opetusta. Nimensä mukaisesti professuuri on paloturvallisuustekniikkaan keskittynyt, mutta tuore professori ei pidä mahdottomana toteuttaa oppituolia myös poikkitieteellisesti. Tammikuun 13
42 1/2014 112SARJA TURUSTA Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 sai surmansa 146 ja vakavia vammoja 358. Lisäksi vastavakoilu syötti Moskovaan liioiteltuja tietoja pommitusten tuhoista. Sijaisiksi oli jouduttu palkkaamaan 15–17-vuotiaita kokemattomia nuorukaisia. Helmikuussa kaupunkiin iski kolme suurta ilmahyökkäysaaltoa. Sulkutuleen keskittyvä omatorjunta oli uutta jopa saksalaisille. Kun pommitusten tiedettiin ajoittuvan pimeään vuorokaudenaikaan, palavat pinot olivat sulkutulen läpi päässeille koneille maalimerkkejä, ”pommiosumia” kaupungin keskustaan. Ilmapuolustuksen ydin oli sulkuammunta. Tilanne oli synnyttänyt vakavan erimielisyyden pääkaupungin sotilasjohdon ja Helsingin palopäällikön Walter Bergströmin välille. Samassa tarkoituksessa kaupungin länsipuoliset valonheittimet hetkittäin sammutettiin ja kaupungin keskustaa siten ”siirrettiin” itään. Kaupunki oli valmistautunut Pääkaupungin ilmatorjunta oli uudelleenorganisoitu 1942. Tärkeätä ei ollut pudottaa koneita vaan estää niiden pääsy kohteen ylle. Hämäyskeinona olivat myös valonheittäjien taktinen harhautuskäyttö ja kaupungin ulkopuolelle rakennettujen puupinojen polttaminen. N euvostoliiton pommikoneet tekivät Helsingin ylle 2000 lentoa ja pudottivat 2400 tonnia pommeja kymmenen vuorokauden välein helmikuussa 1944. Helsingin palolaitos, Helsingin VPK ja ympäristön palokunnat olivat kovilla. Kun kansakunnan henkinen selkäranka yritettiin taittaa tasan 70 vuotta sitten Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: SA-kuva Helmikuun kolmannen pommitusaallon noin 4300 pommista ”vain” 298 teki tuhoja Helsingin kaupungin alueella.. Kuitenkin Helsingin niemelle pommeista osui vain 4 prosenttia, muut iskeytyivät mereen tai harvaan asutulle alueelle. Vaikka luvut ovat murheellisen isoja, niiden eteen voi siitä huolimatta kirjoittaa sanan ”vain”. Palokunnat lujilla Talvella 1944 Helsingin ammattipalomiehistä suuri osa oli kutsuttu asepalvelukseen rintamille
Haavoittuneita oli 295. Rakennuksia tuhoutui 27, vaurioitui 53. Itäiset valonheittimet olivat päällä jatkuvasti, kaikki muut olivat pimeinä. klo 01.08 alkoi uusi pommikoneiden vyöry. Se on vaatimaton luku verrattuna pommien kokonaismäärää, noin 6000:een. Osoitteina olivat Ullanlinnan kylpylä, Mikonkatu 17, Vuorikatu 14, Unioninkatu 41, HPY:n rakennus pääpaloasemaa vastapäätä, Ruoholahden lautatarhakortteli, Lönnrotinkatu 31–33, Suomen Pankin ullakko, Punavuorenkatu 15–17, jne. Sunnuntaina 6.2 klo 18.16 alkoi Suomenlahden pohjukassa voimakas lentokoneiden jyly. Pääkaupunkia lähestyi ennätysmäisen iso aalto, ensivaiheessa 148 viholliskonetta. Ne surmasivat 25 ja haavoittivat 29:ää. Lohjalta, Turengista ja jopa Voikkaalta. Pommituslentoja oli 393, mutta vain kymmenkunta konetta pääsi pudottamaan lastinsa kaupunkiin. Illan ja yön aikana ammutut 7719 raskasta ja 2745 kevyttä torjuntarakettia ja sulkuammunnat tehosivat suunnitelmien mukaisesti. Kolmas pommitus tuli entistä rajumpana 26.2. Torjunta onnistui erinomaisesti, sillä Helsinkiin putosi vain 130 pommia. Helmikuun kolmannen pommitusaallon noin 4300 pommista ”vain” 298 teki tuhoja Helsingin kaupungin alueella. helmikuuta vihollisen pommikoneet tekivät yhteensä 2000 lentoa. Paloilmoituksia tuli jatkuvasti. Kolmannen pommituksen sammutustehtäviin riensi iltasella myös Grankulla FBK Kauniaisista. Seuraavat 2,5 tuntia ovat Helsingin palotoimen siihenastisen historian ankarimmat. Helmikuun paloja vastaan taisteli vakinaisen palokunnan ja Helsingin VPK:n rinnalla lukuisia Helsingin ympäristön ja lähiseudun palokuntia. Yö oli pilvinen, joten valonheittimiä ei tarvinnut käyttää koneiden havaitsemiseen, mutta harhautukseen ne sopivat noissa sääoloissa mainiosti. Keli oli liukas, ja paloauton ajovalot pommitusten vuoksi himmennetyt. Yksi ensimmäisistä oli Rautatieasemalle, jonka asemarakennuksen itäiseen siipeen ja ratapihalla oleviin vaunuihin iski useita osumia. Pääkaupunki oli vielä alueel lisesti pieni, mutta sen ulkopuolella, varsinkin pohjoisen rautatien varrella oli runsaasti asutusta. Helsingin yliopiston päärakennus palaa keisari Aleksanteri II:n silmien alla 26.2.1944.. Pommituslentoja illan ja yön aikana oli 728. 1/2014 43 Kolmen yön ja illan aikana, kymmenen vuorokauden välein 6.–7., 16.–17. Venäläispommittajan täysosuma Neuvostoliiton suurlähetystöön yöllä 7.2.1944. Lyhyessä ajassa tuli viitisenkymmentä paloilmoitusta. Helmikuisia tulipaloja oli niin paljon, että yksiköitä kutsuttiin kovinkin kaukaa: mm. Pommikoneet pudottivat tuholastinsa pilvikerroksen yläpuolelta kohti valojen kumotusta – harhaan: noin 4300 pommista valtaosa putosi kaupungin ulkopuolelle harvaan asutulle seudulle. Kilon kartanon kohdalla sattuneessa rajussa nokkakolarissa sai surmansa palokunnan päällikkö, varapäällikkö ja yksi sammutusmies. helmikuuta. Moni niistä oli työllistetty omalla alueellaan, mutta olivat myös osa Helsingin sodanaikaista sammutusorganisaatiota. Nytkin ilmatorjunnan 18000 kranaattia ja 320 sulkua pakottivat hyökkääjät pudottamaan pomminsa kaupungin ulkopuolelle. Ilmahälytys annettiin 18.51. Maanantaiyönä 7.2. Surmansa sai 103 ihmistä. Kaikkiaan kohdealueelle putosi 331 pommia. Näiden pitäjien ja niin sanottujen taajaväkisten yhdyskuntien turvana oli 15 VPK:ta: Haaga, Laajasalo, Lauttasaari, Malmi, Marjaniemi, Munkkiniemi, Oulunkylä, Pakinkylä, Pitäjänmäki, Puistola, Pukinmäki, Tammisalo, Tapanila, VanhaKäpylä ja Vartiokylä. Valvontatutkien putkilla näkyi yhä uusia ja uusia pisteitä. Illan ja yön aikana vihollinen teki yhteensä tuhatkunta pommituslentoa. ja 26.–27. Toinen suurpommitus iski 16. Kivija puutaloja tuhoutui 28 ja vaurioitui 137. Palokuntayksikkö kerrostaloa sammuttamassa Pietarinkadulla 7.2.1944. Ilmahälytys annettiin klo 18.45 ja vaara ohi -merkki kuultiin vasta aamulla 6.30. Surmansa sai 18 ja haavoittui 35, taloja tuhoutui 59 ja vaurioitui 135 Saman vuoden syksyllä sodan päättymisen jälkeen maahan saapunut valvontakomissio ei ollut uskoa silmiään, kun heidän ”varmana tietämistään” massiivisen tuhon jäljistä ei ollut tietoakaan
Turvallisuusseminaari on yksi alatyöryhmien aikaansaannos ja siitä pyritään saamaan alalle pysyvä käytäntö. Mutta kenelle ja mitä varten aineistoa on kerätty. 44 1/2014 Pelastuslaitoksissa tehtävä valtakunnallinen työhyvinvointikysely on ainutlaatuinen pelastustoimen historiassa. pelastuslaitokset.fi). Pelastusalalla oli jo aiemminkin koottu laaja-alaisia työryhmiä erillisten hankkeiden yhteydessä, mutta työryhmät olivat olleet määräaikaisia ja usein kapealle osa-alueelle keskittyneitä. Aluksi alatyöryhmiä oli vain neljä, mutta vuoden 2013 alussa mukaan otettiin viides Pelastustoimen urapolut -työryhmä. Yhteistyöelin oli koossa joulukuussa Tampereella, jossa järjestettiin pelastusalan oman työsuojeluhenkilöstön työturvallisuusseminaari. Työelämän laadun ja työssäjaksamisen yhteys ja merkitys tuottavuudelle on tuotu esiin muun muassa työja elinkeinoministeriön työelämästrategiassa 2012. Työyhteisön hyvinvoin?a edistävä prosessi Alatayöryhmä 2. Yhteistyöelimen jatkuvuus Vänskä toteaa, että vaikka raportointijärjestelmää kentälle päin pitää vielä kehittää, yhteistyöelin ja pelastuslaitosten verkosto ovat yhdessä muodostaneet toimivan mallin hyvien käytäntöjen välittämiseksi alan sisällä. Voidaankin sanoa, että pelastusalan yhteistyössä ollaan työhyvinvoinnin ja työurien kehittämisen suhteen ajan hermolla. Alatyöryhmät mukailivat yhteistyöelimelle asetettuja päätavoitteita, kuten työterveyden, työturvallisuuden ja FireFit-järjestelmän kehittäminen sekä työhyvinvointikyselyn toteuttaminen pelastusalalla. – Laaja-alainen valtakunnallinen yhteistyöelin on ollut tervetullut keskustelufoorumi pelastusalalle. Työterveyshuollon järjestäminen Alatyöryhmä 5. Yhteistyöelimen jäsenet ovat sen toiminnassa mukana oman työnsä ohella, mikä osaltaan rajoittaa yhteistyöelimen toimintamahdollisuuksia. A sian selvittämiseksi pitää lähteä liikkeelle vuodesta 2010, jolloin pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke saatiin päätökseen. Työturvallisuusseminaareihin ilmoittautuminen käy Palopäällystöliiton kautta. Pelastuslaitosten työhyvinvoin?a kehi?ävä valtakunnallinen yhteistyöelin Alatyöryhmä 1. Jutun kirjoittaja on palomies Kanta-?Hämeen pelastuslaitoksella, Urapolkutyöryhmän jäsen ja kirjoittaa pro gradu –työtään urapoluista pelastusalalla. järjestelmän jalkau?aminen Alatyöryhmä 4. Lisää yhteistyöelimen toiminnasta ja tuloksista kerrotaan seuraavissa numeroissa, joissa esitellään alatyöryhmät: Työturvallisuustoiminnan edistäminen, Fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän jalkauttamisen varmistaminen, Työterveyshuollon järjestäminen ja Pelastustoimen urapolut. Fyysisen toimintakyvyn arvioin?-. Joulukuussa 2010 perustetun yhteistyöelimen tavoitteiksi asetettiin työterveysja työturvallisuustoiminnan ja erityisesti niiden johtamisen kehittäminen. Hankkeen esitysten perusteella hallituksen iltakoulussa päätettiin konkreettisena toimenpiteenä perustaa sisäasiainministeriön johdolla Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävä valtakunnallinen yhteistyöelin. Alatyöryhmät työrukkasina Vänskä kehuu yhteishengen olleen heti alusta saakka hyvä: yhteinen tahtotila löytyi pelastustoimen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Aiemmin ei työntekijöiden hyvinvointia ja työelämän laatua ole kartoitettu pelastuslaitoksissa tässä mittakaavassa. Nyt perustettua yhteistyöelintä luonnehdittiin perustamiskirjeessä pysyväisluonteiseksi ja sen toimikautta onkin toistaiseksi jatkettu alkuperäisestä kahdesta vuodesta vuoden 2014 loppuun saakka. Toistaiseksi näkyvimmät tulokset työryhmiltä ovat Vänskän mukaan olleet nyt toteutettu työhyvinvointikysely sekä keväällä ilmestyneet Esimies työhyvinvointia rakentamassa ja sopimuspalokuntien työterveyshuollon opas -kirjaset (Linkit aineistoihin löytyvät Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston sivuilta: www. – Neljästi vuodessa kokoontuvassa yhteistyöelimessä keskustelu liikkui niin abstraktilla tasolla, että katsottiin tarpeelliseksi perustaa erilliset alatyöryhmät, joissa asioihin oli mahdollisuus keskittyä konkreettisemmalla otteella. Lisäksi yhteistyöelimen tehtävänä oli suunnitella valtakunnallinen työhyvinvointikysely ja organisoida sen käyttöönotto. Yhteistyöelimen jatkuvuus Vänskä toteaa, että vaikka raportointijärjestelmää kentälle päin pitää vielä kehittää, yhteistyöelin ja pelastuslaitosten verkosto ovat yhdessä muodostaneet toimivan mallin hysopimuspalokuntien työterveyshuollon opas -?kirjaset (Linkit aineistoihin löytyvät Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston sivuilta: www.pelastuslaitokset.fi). Urapolkukeskustelu on erittäin ajankohtainen, ja siksi se on nostettu omaksi osa-alueekseen yhteistyöelimen toiminnassa. Puheiden siirtämisessä käytäntöön ilmeni kuitenkin ongelmia. Alatyöryhmät tekevät töitä itsenäisesti ja raportoivat tuloksistaan yhteistyöelimelle, joka ohjaa niiden toimintaa. Pelastustoimen urapolut Työhyvinvointia mitataan nyt ennätyslaajasti Teksti: Niki Haake. Työturvallisuus toiminnan kehi?äminen Alatyöryhmä 3. Saman pöydän ääressä keskustelu on auttanut hahmottamaan pelastustoimen kokonaiskuvaa muun muassa työelämän laadun ja henkilöstörakenteen osalta, toteaa yhteistyöelimen puheenjohtajana ensimmäisen toimikauden 2012 loppuun toiminut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä. – Tärkeää yhteistyöelimen jatkon kannalta olisi, että sisäasiainministeriö edelleen pysyisi mukana sen toiminnassa
Turvallisuusseminaari on yksi alatyöryhmien aikaansaannos ja siitä pyritään saamaan alalle pysyvä käytäntö. 1/2014 45 -SOFTWARE SYSTEM Kulmala_BullardECO_PTT_90x270mm_v1_paths.indd 1 22.1.2014 14.16 vien käytäntöjen välittämiseksi alan sisällä. Lisää yhteistyöelimen toiminnasta ja tuloksista kerrotaan seuraavissa numeroissa, joissa esitellään alatyöryhmät: Työturvallisuustoiminnan edistäminen, Fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän jalkauttamisen varmistaminen, Työterveyshuollon järjestäminen ja Pelastustoimen urapolut. – Tärkeää yhteistyöelimen jatkon kannalta olisi, että sisäasiainministeriö edelleen pysyisi mukana sen toiminnassa. • Hyvä työterveysja työturvallisuustoiminta pelastuslaitoksissa, TTL • Työterveyshuolto sopimuspalokunnissa -opas, sspl.fi ja www. Yhteistyöelin oli koossa joulukuussa Tampereella, jossa järjestettiin pelastusalan oman työsuojeluhenkilöstön työturvallisuusseminaari. Isto Kujala, toiminnanjohtaja, Suomen Sopimuspalokuntien liitto SSPL Kari Kinnunen, vanhempi opettaja, Pelastusopisto Kristiina Mukala, lääkintöneuvos, sosiaalija terveysministeriö Kim Nikula, Suomen Palomiesliitto ry:n puheenjohtaja. Työturvallisuusseminaareihin ilYhteistyöelimen kokoonpano 2013–2014: Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja, Suomen Pelastusjohtajat-yhdistys, puheenjohtaja LisbethForsmanGrönholm, ylilääkäri, Keva Tuula Haavasoja, työympäristötoimitsija, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Marko Hasari, hallintojohtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Juha Höök, paloesimies, Suomen Palopäällystöliitto Pekka Kontkanen, työmarkkina-asiamies, Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry. Materiaalia: • Opas ”Esimies työhyvinvointia rakentamassa” löytyy pdf-muodossa Kuntaliiton organisoiman Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston sivuilta, www. pelastuslaitokset.fi • Paloja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi, www.ttk.fi. Yhteistyöelimen jäsenet ovat sen toiminnassa mukana oman työnsä ohella, mikä osaltaan rajoittaa yhteistyöelimen toimintamahdollisuuksia. Merja Rusanen, työelämän kehittämisen asiantuntija, Kuntatyönantajat KT Taito Vainio, pelastusylitarkastaja, sisäasianministeriön pelastusosasto Sirpa Lusa, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, asiantuntijasihteeri Jouni Pousi, ylitarkastaja, sisäasiainministeriön pelastusosasto, sihteeri moittautuminen käy Palopäällystöliiton kautta. Jutun kirjoittaja on palomies Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella, urapolkutyöryhmän jäsen ja kirjoittaa pro gradu -työtään urapoluista pelastusalalla. pelastuslaitokset.fi > Palvelut > Materiaalia
Sen päämääränä on työntekijän työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jatkamisen tukeminen mahdollisimman pitkään. aktiivisen tuen ja sairauspoissaolojen hallintamalleja. Rusasen muistelee työryhmän alkutaivalta. Esimiehet paljon vartijoina Yksi oppaan teema ja keskeinen viesti on esimiehen roolin merkitys työhyvinvoinnin kehittämisessä ja sitä kautta myös työurien pidentämisessä. Tuloksena opas esimiehille – Työryhmässä keskusteltiin siitä, miten voimme tukea esimiehiä työterveyshuollon järjestämisessä. Sairauspoissaolojen hallintamallin tavoitteena on puolestaan luoda selkeät rajat siihen, milloin ja miten työkykyä uhkaavista asioista keskustellaan. Työterveyshuolto sopimuspalokunnissa -opas kuvaa hyvin toteutettua työterveyshuoltoa sopimuspalokunnissa Teksti: Niki Haake ja Merja Rusanen (työryhmän vetäjä), KT-kuntatyönantajat Kuva: Suomen Palopäällystöliitto Pelastustoimen urapolut alatyöryhmän kokous Suomen palopäällystöliiton toimistolla 4.11.2013. Aiheesta valmistui niin ikään opas työryhmän jo lopetettua toimintansa. Aktiivisen tuen mallin tavoitteena on parantaa työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssään esimerkiksi osatyökyvyttömyyden kohdatessa. Työterveyshuoltolain (1383/2001) ja sairausvakuutuslain (1224/2004) muutokset tulivat voimaan 1.6.2012. Lakimuutoksesta suunta työryhmätyöskentelylle Ennen varsinaista kehitystyötä työryhmä kartoitti työterveyshuoltopalveluiden nykyisen tilanteen ja käytännöt sekä laitosten työterveyshuollon toimintasuunnitelmien sisällöt. Rusasen mukaan esimiehellä onkin tärkeä tehtävä huolehtia pelastajien jaksamisesta ja puuttua työn tekemisen sujuvuutta haittaaviin epäkohtiin mahdollisimman varhain, myös ikäviin asioihin. Tulevaisuudessa Rusanen odottaa pelastuslaitoksilta entistä vankempaa roolia työterveyden ja työhyvinvoinnin kehittäjinä. Työn tuloksena valmistui ”Esimies työhyvinvointia rakentamassa” -opas vuoden 2013 alussa. Yhtenäistämisen lisäksi Rusanen pitää tärkeänä myös tavoitetta, että koko pelastustoimen työterveyshuollon sopimukset ja käytännöt järjestettäisiin yhtenäisiksi maanlaajuisesti. Opas tarjoaa lähtökohdat työterveyshuollon järjestämiseksi niin, että sopimukset ja käytännöt ovat yhtenäiset koko pelastuslaitoksen alueella. ”Toivon, että pelastuslaitokset kiinnittäisivät suurempaa huomiota esimiesten kouluttamiseen.”. Työryhmän puheenjohtajana toiminut Merja Rusanen näkee työterveyshuollon tärkeäksi kumppaniksi pelastushenkilöstön terveyden ja työkykyisyyden edistämisessä ja fyysisen kunnon ylläpidossa ja seurannassa. 46 1/2014 P elastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen viidestä alatyöryhmästä työnsä sai ensimmäisenä valmiiksi pelastustoimen työterveyshuoltoa kehittävä työryhmä (työterveyshuollon järjestäminen). – Toivon, että pelastuslaitokset kiinnittäisivät suurempaa huomiota esimiesten kouluttamiseen; miten tukea pelastajien jaksamista, eri-ikäisten huomioimista, yhteisten toimintamallien käyttämistä sekä hyödyntää työterveysyhteistyötä. Työterveyshuoltolain uudistuksessa painotettiin ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, jossa työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikal¬la ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä. – Pelastuslaitosten työterveyshuolto on järjestäytynyt eri tavoin, joko omana, kunnan tai yksityisen järjestämänä. Opas myös sopimuspalokuntien työterveyshuollosta Työryhmän työn ohessa valtakunnallisessa yhteistyöelimessä nousi keskusteluun myös työterveyshuollon rooli sopimuspalokunnissa. Kuntatyönantajalla (KT) työelämän kehittämisen asiantuntijana toimivan Rusasen mukaan työterveyshuollossa tapahtuneet lakimuutokset rantautuivat varsin hitaasti pelastuslaitoksiin, mikä kannusti työryhmää nopeaan työskentelyyn. – Sairauspoissaolojen seurannasta on hyvä keskustella työterveyshuollon kanssa ja sopia siitä, miten niistä raportoidaan sekä mitkä ovat esimiehen ja työterveys-huollon tehtävät ja roolit puuttua työkykyja työyhteisöongelmiin. Oppaassa annetaan ohjeita ja suosituksia siitä, kuinka pelastuslaitoksen erityispiirteet tulisi huomioida työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Totesimme myös, että esimiehillä ei ollut tietoa uusista lakimuutoksista, ns. aktiivisen tuen mallin hyödyntämisestä, eikä sairauspoissaoloja seurattu systemaattisesti. Näihin asioihin kaivattiin korjausta ja työryhmä päättikin toteuttaa oppaan, joka palvelisi niin työterveyshuollon Työterveyshuolto on tärkeä kumppani järjestämistä että myös näitä edellä mainittuja asioita. Totesimme työryhmässä, että työterveyshuollon sopimukset ja käytännöt vaihtelevat niin pelastuslaitosten alueen sisällä kuin valtakunnallisesti. Oppaan tarkoituksena on antaa tukea ja ohjeistusta päivittäiseen johtamiseen hyödyntämällä mm. Kuvassa vasemmalta myötäpäivää Merja Rusanen (yhteistyöelimen vpj.), Veli-Pekka Niemikallio, Mika Kontio (alatyöryhmän pj.), Sami Häkkinen (sihteeri), Niki Haake, Tuula Haavasoja ja Arto Vallivaara
VIKSU-leirin leiritoimikunta asetti osallistujatavoitteeksi 4000 leiriläistä. Tällöin avattiin leirin nettisivut www.viksu2014.fi ja Facebookiin omat sivut niin suomalaisille kuin kansainvälisille leiriläisille. Satakunnan alue on ollut todella myötämielinen ja avulias leiriä suunniteltaessa. Leirin alkamiseen Porin Kirjurinluodolla on enää vajaat viisi kuukautta. Leiristä tiedottaminen on alkanut jo hyvissä ajoin vuonna 2012. suurleiri. Leirille ilmoittautuminen alkoi tammikuussa 2014. Ensimmäistä kertaa koulutus järjestetään pääosin kursseittain eikä koulutusalueittain. VIKSU 2014 on järjestyksessään 16. Leirin päävastuullinen järjestäjä on Länsi-Suomen pelastusalan liitto. Leirin nimi VIKSU sai nimensä alueella toimivan seikkailupuiston maskotin VIKSU-mustavariksen VIKSU 2014 palokuntanuorten leiri Ilmoittaudu nyt! VIKSU-leirin järjestelyissä mukana olevat Kalle Lehtonen ja Heli Haverinen esittelivät kesän leiriä Tulimeri-risteilyllä. Kuvassa myös Pohjois-Karjalan palokuntanaistyön johtaja Paula Salomaa. Leirillä järjestetään kursseja huimat 19 kappaletta. Maaliskuun lopussa nähdään miten tavoite toteutui. Hän on ollut aktiivisesti mukana suunnittelutyössä alusta asti. Leiri-isäntänä toimii pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Palokuntiin saapui vuoden 2013 lopussa VIKSU-uutiset, ilmoittautumisohjeet ja kutsu VIKSU-leirillä järjestettävän VIKSU-kykykilpailuun. Leiritoimikunnassa toimijat ovat ympäri Suomen. 1/2014 47 VIKSU 2014 palokuntanuorten suurleirin valmistelut ovat nyt kuumimmillaan. Leirin valmisteluja ja kuulumisia tulossa lisää Pelastustieto-lehteen kevään aikana.. On myös ensimmäinen kerta, kun koulutusta järjestetään huippupuitteissa Porin omalla pelastusharjoitusalueella. Teksti: Eija Holmberg-Lehto, VIKSU-leirin tiedotuspäällikkö Kuva: Saku Rouvali mukaan, ja onhan sanomattakin selvää, että palokuntanuoret ovat VIKSUja. Pori valittiin paikaksi hyvän sijainnin takia. Paikkahan on kaikille tuttu jo ennestään Porin Jazzeistaan. Kirjurinluoto on loistava paikka järjestää leiri, koska sieltä löytyy leirin rakentamisen kannalta kaksi tärkeää asiaa; viemäröinti ja sähköt. Leiri on edellisvuosien tapaan koulutusleiri, mutta tällä kertaa on mukana paljon uutta. Ilmoittautumisia onkin tullut ihan mukavasti. Leirin suojelijana toimii porilainen SDPn kansanedustaja, opetusministeri Krista Kiuru. Kurssien käytössä on koko harjoitusalueen kalusto
Jyväskylän Palokunnan Urheilijoiden jäsenet ovat pärjänneet valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti eri urheilukilpailuissa. Liikunta yhdistää porukkaa työssä ja vapaa-ajalla, Kemiläinen sanoo. Liikuntasalille olisi käyttöä Jyväskylän pääpaloasemalla ruiskumestarina työskentelevä Kalle Hakamäki siirtyi Keski-Suomeen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta noin vuosi sitten. M italeita on kertynyt salibandyssa, kaukalopallossa, jalkapallossa, uinnissa, keilauksessa, uinnissa, hiihdossa ja yleisurheilussa. – Vaalimme urheilua, joka antaa hyvin paljon voimavaroja koko työyhteisölle. Liikunta lisää henkistä ja fyysistä jaksamista työssä sekä parantaa ihmisten elämän laatua, Kemiläinen toteaa. 48 1/2014 Palomiesten urheilutoiminta on vilkasta Jyväskylässä ja menestystä on tullut niin yksilökuin joukkuelajeissakin. Jyväskylän Palokunnan Urheilijoihin kuuluu noin 120 jäsentä. Kemiläisen mukaan työnantaja suhtautuu myönteisesti henkilöstön urheilutoimintaan. – Jokaisessa työvuorossa on liikuntatunti ja vuosittain on erilaisia testejä. Salibandyn pelaamisesta innostuneen Hakamäen mielestä liikunta on pelastustoimen ydinasioita. Pyöreitä vuosia juhlimaan oli kutsuttu koko paloaseman henkilöstö sekä eläkeläiset eli noin 190 henkeä. Hän on toiminut urheiluyhdistyksen varapuheenjohtajana 20 vuotta ja viimeiset neljä vuotta puheenjohtajana. Jääkiekkoa pelaava Kemiläinen on ollut pelastuslaitoksen palveluksessa 31 vuotta. Tulevaisuuden haasteena Kemiläinen pitää edelleen vanhaa tavoitetta eli saada mahdollisimman monet yhdistyksen jäsenet liikkumaan. Kansainvälistä menestystä tuli esimerkiksi viime elokuussa palomiesten ja poliisien MM-kisoissa Belfastissa, josta kertyi kultamitaleita jääkiekossa, keihäänheitossa, sadan metrin juoksussa, tenniksessä ja keilailussa. – Ennen oli enemmän mestaruustason miehiä rivissä, mutta nyt liigatasolla pelaaminen vaatii kaiken ajan ja ehkä juuri siksi se ei onnistu enää näin työn ohessa, Kemiläinen pohtii. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Kemiläinen kertoo, että vuonna 1963 perustetulla urheiluseuralla on tärkeä merkitys henkilöstölle. Lisäksi poliisien kanssa on yhteinen jääkiekkovuoro kerran viikossa. – Salibandy on joukkuehommaa, niin kuin pelastustoimi, jossa jokaisen pelaajan panos vaiLiikunta kehittää joukkue henkeä työssä ja vapaa-ajalla Teksti: Mika Rinne Kuvat: Keski-Suomen pelastuslaitos, JyPaU:n ry ja Mika Rinne 48 1/2014. Pelikentillä ja kisamatkoilla oppii tuntemaan työkaverit ja sillä on positiivinen vaikutus kaikenlaiseen tekemiseen. Kilpailutoiminnan lisäksi yhdistys järjestää hiihtoretkiä ja kulttuuritapahtumia. Työnantajan kannaltahan tämä on erinomaista TYKYtoimintaa. Jyväskylän Palokunnan Urheilijat ry:n 50-vuotisjuhlat pidettiin Jyväskylässä marraskuussa. Rahaa toimintaan kerätään talkoilla, joiden kirjo vaihtelee lumen pudotuksesta puiden kaatoon. Mestaruuden nappasi tällä kertaa Tampere ja Helsinki sijoittui neljänneksi. Hakamäki pani heti alkuvaiheessa merkille Jyväskylässä vallitsevan urheiluhengen. Myös kotimaan kilpa-areenoilla on irronnut palkintosijoja tasaiseen tahtiin. Hopeaa ja pronssia saavutettiin muun muassa Jyväskylässä marraskuussa järjestetyissä palohenkilöstön salibandyn SM-kisoissa. Urheilutoimintaa aktivoi Jyväskylän Palokunnan Urheilijat ry, joka täytti äskettäin 50 vuotta
Uusien paloasemien myötä Jyväskylässä ei ole rakennettu erillisiä liikuntasaleja, mutta asemilla on kuntosalit. Vanhalla jo puretulla asemalla oli pieni sali, jossa pelattiin ”sählyä” jääkiekkosäännöin, Kemiläinen kertoo. Esimerkiksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Risto Helminen muistelee, että hän tutustui urheilun kautta uuteen työporukkaan siirtyessään palomestariksi Jyväskylään vuonna 1987. – Kun tulin Heinolasta Jyväskylään, niin en tuntenut ketään täällä. Ruiskumestari Kalle Hakamäki painottaa sitä, että pelastustoimi on joukkuehommaa liikuntasalissa ja keikalla.. Jyväskylän Palokunnan Urheilijat ry:n puheenjohtaja Jukka Kemiläinen toivoo, että yhdistys saa koko henkilöstön liikkumaan. Tärkeää ovat hyvät kaverit ja yhdessäolo. Kuvassa mittaa toisistaan ottavat (vas.) Pentti Ahola, Kari Paavola, Arto Hongisto ja Heikki Hård. Hakamäki kaipaa paloasemille pieniä saleja, joissa voisi pelata sählyä. Parantaa myös työilmapiiriä Risto Helminen kannustaa ihmisiä liikkumaan, vaikka välillä tapahtuu loukkaantumisia ja tulee sairauspoissaoloja. Tietenkin kun on kilpailuhenkeä, niin tunteet lähtee välillä lapasesta, mutta se on inhimillisistä, Helminen sanoo. Liikunta on voimavara Jyväskylän Palokunnan Urheilijat liikuttaa miehistön lisäksi päällystöä. Yhdessä voitetaan tai hävitään. Hakamäen lisäksi Kemiläinen ikävöi liikuntasalia. – Rahan niukkuuden takia uusille asemille ei enää rakennettu liikuntasaleja. Tenniksen lisäksi hiihto ja koirien kanssa ulkoilu saavat Helmisen liikkumaan. Jyväskylän Palokunnan Urheilijat järjesti jäsentenväliset yleisurheilukilpailut Jyväskylän Harjulla vuonna 1976. – Täällä kun ollaan vuorokausi yhdessä, niin liikunta helpottaa vuorovaikutusta. Työpaikalla urheilu on pelastuspäällikön mielestä oivallinen keino ylläpitää ja parantaa työilmapiiriä. Pelataan täysillä, mutta ei tosissaan. Palohenkilöstön salibandyn SM-kisat järjestettiin Jyväskylässä marraskuun alussa. Yhdessä liikkuminen helpotti porukkaan sulautumista, jopa niin paljon, että eräällä pelireissulla kaverit heittivät minut leikkimielisesti järveen mikä oli hauskaa, Helminen kertoo hymyssä suin. Helmisen mielestä joukkuelajeilla on tärkeä vaikutus porukkahengen kohottamisessa. Pelastuspäällikkö Risto Helmisellä on monipuolinen kokemus eri palloilulajeista. – Liikunta on ollut minulle voimavara. 1/2014 49 Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pave.inet.fi • www.pave.fi Kalvi palokalusteet kuttaa lopputulokseen. Keikalla se lisää myös joukkuehenkeä, hän toteaa. Tuossa lajissa Helminen on saavuttanut kultaja hopeamitaleita palomiesten ja poliisien MMkisoissa. Liikkumattomuus kun aiheuttaa hänen mukaan sairauspäiviä muulla tavalla. Minulla oli pesäpalloilutaustaa ja lähdin mukaan myös jalkaja lentopalloporukoihin. Mestaruuden voitti Tampere ja Jyväskylän Ija II-joukkueet nappasivat hopeaa ja pronssia. Miehen tavoitteena on lisätä jatkossa lihaskuntoa kohottavia treenejä eli suunnata nokka kohti punttisalia. Kuvassa on miehen tyylinäyte tenniskentältä. Itseään Helminen pitää edelleen joukkuepelaajana, vaikka hikoileekin nykyisin erityisesti tenniskentällä pari kertaa viikossa. Kisamenestyksen perusteella Jyväskylässä on erinomainen voiton kulttuuri jalkapallossa, salibandyssa ja kaukalopallossa, Hakamäki sanoo
V arsinkin virkakautensa alkuvuosina Arell oli päiväkäskyjen ahkera suoltaja. Asuttiin kasarmimaisessa ympäristössä, jossa palveluaika oli ympärivuorokautista. Paluu Turkuun ole edessä 1.9.1917, jolloin hän aloitti synnyinkaupunkinsa ylimpänä paloviranomaisena, palomestarina. Hän tarttui tarmolla epäkohtiin, jotka hän Turussa palvelleena entuudestaan tunsi. Työtä oli enimmillään viisi vuorokautta yhteen menoon ja sen jälkeen yksi vapaavuorokausi. 50 1/2014 Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Vakava varoitus Karussa päiväkäskyssään 8.1.1921 Arell omaksui myös tiukan kasvattajan roolin. 2§. Valitettavan usein seurauksena oli sukupuolitauti. Kun pikkurikkeistä menetti iltaloman tai yhden ja useamman vapaavuorokauden ja palvelu oli muutoinkin rankkaa, kaikesta varoittelusta ja rangaistuksista huolimatta palomiesten ainoa lohtu oli ”viina ja naiset”. Palomiehet AA:n ja EE:n velvoitan sitä paitsi korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Hänen vuosinaan 1917–1940 palokunnassa tehtiin pitkiä työrupeamia tiukan kurin alaisuudessa. Elämä paloasemalla oli virikeköyhää. ”1§. Jefreitteri ZZ, palomiehet YY ja WW, jotka ovat tuoneet väkijuomia paloasemalle, ja täällä niitä nauttineet sekä palomies ÄÄ, joka on esiintynyt ylettömästi juopuneena, rankaisen heitä 2:en vapaapäivän menettämisellä, ja jefreitteri ÖÖ:tä todetusta juopumuksesta myös menettämään jefreitterin arvonsa.” Keppiä mutta myös porkkanaa Arell oli hyvin selvillä, mitä paloasemalla tapahtui ja reagoi herkästi: Karl Arell – kaikkien päiväkäskyjen isä Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustiedon ja Teuvo Kuuselan arkistot Saksassa vuoden verran päällystöassistenttina toiminut Karl Arell oli vakinaisissa palokunnissa 1900-luvun alussa vallinneen preussilaisen kurin ilmentymä. Palokunnissa ei helposti uusia tuulia omaksuttu silloin, eikä aina myöhemminkään, joten nuoren päällikön nopeat otteet ja paikoin harkitsemattomat ratkaisut herättivät vastustusta, Arellin vaiheisiin perehtynyt ja hänet 1950-luvulla tavannut Turun palotoimen ansioitunut veteraani Teuvo Kuusela on arvioinut. Viisi vuotta myöhemmin 1908 tie vei Vaasan kaupungin palomestariksi. Arell hoiti asian epävirallisesti kuntoon jos ensimmäisessä päiväkäskyssään viisi vuorokautta virkaan astumisensa jälkeen: ”Tästä päivästä alkaen kutsutaan palomestaria päälliköksi ja alipalomestaria palomestariksi.” Viina ja naiset – On ilmeistä, että nuoren, vain 34-vuotiaan päällikön innostus oli suuri. Turun palopäällikkö Karl Arell oli viimeinen niin sanotun hevosvaljakkokauden päällikkö. Palomiehen työkenttä oli epäkiitollinen. Juopumuksesta rankaisen: Palomies AA:ta yhden vapaapäivän menettämisellä, jefreitteri (=palokorpraali) BB:tä samoin yhden vapaapäivän menettämisellä sekä jefreitteri CC:tä, palomiehiä DD, EE ja FF varoituksella. Palopäällikön virkanimike tuli alan nimikkeistöön vasta vuoden 1933 palolaissa. Koska viime aikoina on sattunut useampia juopumusrikkomuksia, muistutan tästä palomiehelle sopimattomasta käytöksestä ja huomautan samalla, että tällaisen rikkomuksen vastedes sattuessa rikkoja ei enää ole sopiva palvelemaan palokunnassa.” Varoituksesta erottamiseen Kun varoitukset eivät tehonneet, edessä oli erottaminen. Palomiehiä FF ja GG rankaisen iltaloman ylittämisestä puolen vapaapäivän menettämisellä. Monet nuoret miehet luulevat olevansa hyvinkin miesmäisiä tällä tavoin esiintyessään, mutta erehtyvät suuresti, sillä jokaisessa järkevässä ihmisessä moinen meno herättää ainoastaan paheksumista. Hänet valittiin kaupunkinsa vakinaisen palokunnan ruiskumestariksi 20-vuotiaana. Koska niiden sisältö oli pääsääntöisesti rangaistuksia, kieltoja ja rajoituksia, ne ärsyttivät miehistöä ja johtivat tahalliseen uhmahenkeen ja kieltojen rikkomiseen. “Varokaa kevytkenkäisiä naisia”, Arell varoitteli miehiään, eikä turhaan. Palokunnassa, joissa jokaisen tulee olla silmänräpäyksessä valmiina ja täydessä järjessä, tällainen kaikkein vähimmin sopii, ja tullaan vastaedes moisia rikkomuksia kohtelemaan palveluksesta erottamalla”, kuuluu pitkän päiväkäskyn 1§ ja jatkuu karulla 2§:llä: ”Palomies XX, joka on tuonut väkijuomia paloasemalle ja täällä itse juonut niin että on tullut tiedottomaksi ja tarjonnut väkijuomia tovereilleenkin, erotetaan palokunnasta. Liemessä oli silloinkin, kun kumppani oli kunnon tyttö. Päiväkäsky 7.3.1922: ”Jatkuvien juopottelurikkomusten johdosta terotan mieliin kuinka häpeällistä on esiintyä juopuneena, jossa alennustilassa ihminen esiintyy kuin elukka. Kun Arell ei hyväksynyt naimisissa olevia palomiehiä, oli maksettava joko lapsenruokkoa tai mentävä naimisiin ja erottava palokunnasta. Palopäälliköksi omalla päiväkäskyllä Karl Arell syntyi Turussa 1883. 50 1/2014. 3§
Erittäinkin kohdistan kiitokseni alipäällystölle, joka innolla on myötävaikuttanut palokunnan kohottamiseksi siitä rappiotilasta johonka se viime vuosikymmeninä oli vaipunut. palopäällikkö, palomestari Niilo Merikallio antoi ensimmäisen päiväkäskynsä: ”Porttikirves poistetaan heti käytöstä ja käytetään sen sijaan vyötä kirveineen”. Sairaankuljetus oli jo tuolloin tärkeä osa palokunnan toimintaa. Hän oli varsin kielitaitoinen ja oli kanssakäymisessä mm. ”Jotta miehistön olo olisi mahdollisimman mukava, niin kehotan kutakin oman viihtymisensä takia pitämään hyvin huonekaluja ja muuta sisustusta. Kirveen jatkokohtalosta ei ole varmaa tietoa. Vahti ei missään tapauksessa saa poistua vahtipaikaltaan. Miehistön tulee olla puettuna univormuun. Kuhunkin tanssiaisiin on jokaisella palomiehellä oikeus sisääntuoda yhden naisen. Siitä huolimatta kirves pysyi vahdin olalla Arellin viimeiseen työpäivään asti 15.6.1940. Suomen Paloupseeriliitossa ja Suomen Palosuojeluyhdistyksessä hän toimi aktiivisesti koko päällikkökautensa ajan. Siviilipuvussa palokuntien keskusjärjestötoiminnan vahva mies, Oskar Ekman. Vahtimies on varustettu isolla kirveellä, jota hän kantaa olallaan tai kädessä, maahan kirvestä ei koskaan saa laskea. Päiväkäsky 24.12.1924 kertoo, että palopäällikön valta kosketti myös kotipiiriä: ”Tänään jouluiltana klo 7. pidetään tavanmukainen hartaushetki miehistön päivähuoneessa pääpaloasemalla. Tanssiaiset aloitetaan klo 6 ip. Palopäällikkö Karl Arell uransa loppupuolella Turun VPK:n satavuotisjuhlassa 1938. Samalla huomautan, että kaikki yhdessä ovat vastuussa rikkoutuneista tavaroista”. Aina kaikki ei mennyt hyvin: ”Jefreitteri VV:tä, joka törkeästä tarkkaamattomuudesta on aikaan saanut ettei huonossa tilassa olevaa umpisuolentulehdusta potevaa potilasta ole lääkärin määräämällä tavalla voitu kuljettaa sairaalaan, rankaisen ankaralla varoituksella tästä palokunnalle hyvin ikävästä hairahduksesta”. Ullakolla on säilytettävä sivilivaatteet määrätyssä paikassa”. Kuitenkin on joka tilaisuuteen pyydettävä palopäälliköltä erillinen lupa. Palokunnan ulkopuolisilta miehiltä ja kevytkenkäisiltä naisilta on pääsy ehdottomasti kielletty. Asiasta käytiin tiukka riita, jonka Arell hävisi kaikissa oikeusasteissa. Päällystön mennessä vahtimiehen ohi, hän tekee kunniaa kirveellä niin kuin on näytetty”. Tällä hetkellä voimme mielihyvällä todeta, että olemme ehtineet melkeinpä johtavaan asemaan maamme palokuntien keskuudessa.” Porttivahti ja kirves Arjen päiväkäskyistä miehistöä ehkä eniten hiersi porttivartio ja siihen liittyvä iso palokirves. Ruotsin, Viron, Saksan ja Ranskan palopäällystöliittojen kanssa. ja lopetetaan klo 11 illalla. 1/2014 51 Päiväkäsky 12.9.1921: ”Sen vallattomuuden nojalla jota miehistö jo pitemmän ajan on harjoittanut käyttämällä telekraaffihuoneen puhelinta kaikenlaiseen lirkutteluun tyttöjen kanssa ja nämä vuorostaan soittamalla paloasemalle, kiellän telkraaffipäivystäjän edesvastuulla kaiken puhelimen käytön miehistölle”. Päiväkäsky 15.10.1918 sisälsi isällisiä neuvoja: ”Koska miehistö tuon tuostakin on pyytänyt saada pitää paloasemalla tanssiaisia, ilmoitan täten, että tanssiaiset saadaan pitää (…) Uudenvuodenpäivän aattona, pääsiäislauantaita, juhannusaattona ja marraskuun 1. 1/2014 51. Tähän tilaisuuteen, joka on järjestetty palokunnan henkilökuntaa sekä heidän perheitään varten, on ymmärrettävästi perheittenkin saavuttava täysilukuisesti. (Päiväkäskyn liitteeksi Arell laati pikkutarkan ohjesäännön.) Palomiesyhdistyksen aloitteesta palolautakunta päätti 1930-luvulla, että porttivahdin kirveestä luovutaan. Hän oli aikaansaapa palopäällikkö ja valtakunnallinen vaikuttaja. Tiukkasanaisten päiväkäskyjen joukosta löytyy myös kiitoksen sanoja. Hän sai useita ulkomaisia kunniamerkkejä, ja hänet muun muassa kutsuttiin Ranskan paloupseeriliiton kunniajäseneksi 1929. Miehistön on vieraittensa kanssa oleskeltava vain tanssisalissa ja ruokalassa. Kirjoituksen lähdeaineistona Turun palotoimen grand old man Teuvo Kuuselan arkistokokoelma. Tuohon aikaan paloasemalla asui henkilökuntaa perheineen. Päiväkäsky 1.1.1925 kertoo, että Arell uskoi tiukan kurin ja koulutuksen tuottaneen hyvän tuloksen: ”Vanhan vuoden loputtua lausun kiitokseni alipäällystölle ja miehistölle hyvin suoritetusta palveluksesta. Erään tarinan mukaan se olisi heitetty Arellin muuttokuormaan. Päiväkäsky 30.10.1922: ”Miehistö saa vaatekaapeissa säilyttää vain formuvaatteita hyvässä järjestyksessä. Arell oli halutessaan taitava käyttämään myös porkkanaa. Päiväkäsky 28.6.1918: ”Portille määrään vahdiksi yhden miehen kahdeksi tunniksi kerrallaan. päivänä eli palokunnan perustamispäivänä. Istuminen on ehdottomasti kielletty. muissa tiloissa on ankarasti kielletty. Mitalin toinen puoli Pelkkiin päiväkäskyihin perustuva kuvaus jättää Arellin henkilökuvan yksipuoliseksi. Parempi takki, suorat housut ja valkoinen kaulus”. Kurtiseeraaminen miehistön majoitus ym. Seuraavana päivänä vt. Karl Arell oli Turun ja Porin läänin palokuntaliiton perustajajäsen ja puheenjohtaja
Kukaan ei voi sanoa tänä päivänä, että menisi hyvin ja kilpailu varmaankin kiristyy, jos ja kun mennään 11 alueeseen ja sen myötä pelastustoimen hankinnoissakin on etsittävä yhä enemmän säästöjä. – Tarjouspyyntöjen heikko taso ei vaikuta yksinomaan myyjän toimintaan, vaan ne voivat olla myös ostajan kannalta huono asia. Nilsson on koulutukseltaan tradenomi ja tuntee paloalaa myös käytännön tasolta toimiessaan hälytysosaston päällikkönä Vihtijärven VPK:ssa. – Messuohjelma ei myöskään saa olla liian tiukka, jotta kiireiset asiakkaat ehtivät kunnolla tutustua myös messuosastoihin. Jyväskylän ensi syksyn Turvallisuus-messuille olemme paikan varanneet, mutta osallistumista silti vielä mietimme. – Aika näyttää syntyykö uusia, suurempia kokonaisuuksia. Hän asuu vaimonsa Anun ja poikansa kanssa Vihtijärvellä Vihdissä. Teksti ja kuva: Esa Aalto Mika Nilsson johtaa nyt Turvata Oy:tä Asiakaspalvelu toimivan bisneksen tae Mika Nilsson, 38, aloitti Örumin paloturvallisuusosastolla nelisen vuotta sitten ja työskenteli ennen sitä kymmenisen vuotta it-alalla IBM:ssä. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Vettähylkivät imeytyspuomit, eri kokoja Kemikaali-imeytys TILAA ESITE www.peltaco.com/ oljyntorjunta ROISKESUOJAHAALARI NBC Öljyntorjunta Tarjouspyyntöjä voi hänen mukaansa kuvailla yhä varsin kirjaviksi. Uusi toimitusjohtaja miettii myös yrityksen markkinoinnin uudistamista. Ohjelmaa pitää toki olla, jotta tapahtumaan saadaan asiakkaita tuovaa messuyleisöä. Maahantuontia tehdään yksinomaan asiakastarpeen mukaan ja etsimällä tuotevalikoimaan laadukkaita tuotteita, Mika Nilsson sanoo. Jyväskylää messupaikkakuntana Mika Nilsson pitää mielenkiintoisena; fasiliteetti on hyvä, kuten uudet messuhallit sekä keskeinen sijainti. – Pohjoisemmasta tullaan varmasti helpommin keskelle Suomea, mutta miten liikkuu etelän väki, hän aprikoi. – Asiakastyytyväisyydestä huolehtiminen on tärkeintä. Hän ei kaipaa Turvallisuusmessuja samaan yhteyteen esimerkiksi kiinteistöturvallisuuden kanssa, se ei hyödytä omassa bisneksessä. Turvata onkin lanseeramassa parhaillaan uudistuneet nettisivunsa. Harrastuksiin kuuluu myös motocross yhdessä 10-vuotiaan poikansa kanssa. Myös henkilökohtainen tuntemus auttaa; asiakkaat tietävät keneen ottaa yhteyttä. Palokalustokaupan tulevaisuutta on Nilssonin mukaan vaikea ennustaa. T urvata Oy:n toimitusjohtajana vuoden alussa aloittanut Mika Nilsson sanoo kilpailun palokalustokaupassa olevan kovaa, mutta hän uskoo, että hyvällä asiakaspalvelulla liiketoiminta kukoistaa. Markkinoilla toimii jo nyt varsin erilaisia toimijoita ja kun kilpailu on kovaa ja jaettava potti on tiukka, muutoksia voi tapahtua. Niissä on paljon laatueroja. – Syvällinen tuoteosaaminen ja asiakkuuden hoito ovat paras tae pärjätä kilpailussa. www.peltaco.com matot, rullat, liinat, puomit ÖLJYNIMEYTYS Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. – Myös messuosallistumista mietitään. Asiakaskyselyn perusteella erityisesti verkkotoiminta on kasvattanut suosiotaan. – Myös uusien tuotteiden etsintä on tärkeää. 52 1/2014. – Suurimpien alueiden myötä hankinnatkin keskittyvät ja syntyy isommat tarjouspyynnöt laajemmalle alueelle. Suurempien tarjouspyyntöjen myötä myös kansainvälinen kilpailu voi alalla kiristyä. Nilssonin mukaan pelastustoimen hankinnat tehdään jo nyt kustannustehokkaasti. Oman konsernimme Tampereella järjestämä messutapahtuma antoi viime syksynä myönteisen palautteen, mutta nähtäväksi jää, järjestetäänkö sitä tänä vuonna
Kujalan mukaan sopimuspalokunnat huolehtivat keskeisesti erityisesti harvaan asutun Suomen pelastustoimesta. Pelastusviranomainen joutui myös toimimaan välikätenä virka-apupyyntöjen välittäjänä puolustusvoimille. Suomessa on 13400 hälytystehtäviin kelpoista sopimuspalokuntalaista. Näillä palokunnilla on merkittävä asema niin pelastustoimen ensilähtöjen resurssina kuin ammattipalokuntien tukena ja reservinä. Vajaalähtö tarkoittaa sitä, että palokunta lähtee liikkeelle sovitun tai tavoiteajan ylittäen ja mahdollisesti sovitun tai tavoitevahvuuden alittavalla henkilömäärällä. (09) 5211, Fax (09) 521 2728 www.telko.com/portal/fi/kemikaalit/ymparistotuotteet MEKAANINEN ÖLJYNTORJUNTA Mekaaniset puomit ja pintakerääjät A-puomit 450/750 kompaktissa säkissä Troiltankit eri kokoja (1000–11000 l) Viemärinsulkumatot ja rajoituspadot Polymeeriteknologia ja laitteistot TELKO-IMEYTYSAINEET Mobiili Kit -öljyntorjuntaa (eri kokoja) Imeytyspuomit (useita kokoja) PIG® Blu -sarja uusin ja imutehoisin Sorbix-rouheet (Unv kaikille nesteille) Valuma-altaat (useita kokoja) Sopimuspalokunnat lähtivät hälytystehtäviin viime vuonna 62370 kertaa. Tieto perustuu pelastustoimen PRONTO-tietojärjestelmään. Nyt niiden määrää on ensimmäistä kertaa selvitetty. Viranomaisten tulisi reagoida epäselvissä, useiden viranomaisten toimia edellyttävissä, esimerkiksi Nokian vesikriisin tai Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon kaltaisissa, tilanteissa etupainotteisesti varmistaen, että riittävät toimet onnettomuuden hallintaan on käynnistetty, ja toimijoilla on edellytykset selviytyä tilanteen hoitamisesta. Tämä on noin 2000 enemmän kuin vuonna 2012. Vuosina 2011–13 on vajaalähtöjä ollut 42,9–48,0 prosenttia. Kaikki nollaja vajaalähdöt eivät kerro sopimuspalokuntatoiminnasta, vaan iso osa kertoo palokuntien epävarmasta hälytysjärjestelmästä, verkottuneesta hälytyksiin lähtöjärjestelmästä, PRONTOn toimivuudesta ja järjestelmään liittyvästä ohjeistuksesta ja käytännön haasteista PRONTO-tietojen kirjaamisessa. Pelastusviranomainen kuitenkin tuki kaivosyhtiötä onnettomuuden hallintaan liittyvissä toimenpiteissä. Kipsisakka-altaan vuodon alettua pelastusviranomainen katsoi, ettei kyseessä ole pelastuslain mukaisesta kiireellisestä pelastustehtävästä, eikä näin ollen ottanut tilanteessa johtovastuuta. Suomessa viranomaisilla on hyvät johtamisjärjestelmät sekä kokemusta vaativien onnettomuusja vaaratilanteiden hoitamisesta. – Nollaja vajaalähtöjä on aina pelastustoimessa ollut. Selvityksen tekijä Isto Kujala korostaa, että selvitys on tehty pääosin pelastustoimen PRONTO-tietojärjestelmästä saatavan tiedon perusteella. Nollalähtö tarkoittaa sitä, että palokunta ei lähde hälytettäessä ollenkaan liikkeelle. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala kertoo, että sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvityksen mukaan Suomessa on 467 valmius palokuntana toimivaa, pelastustoimen ensilähdön muodostavaa sopimuspalokuntaa. 1/2014 53 Maahantuoja: Telko Oy, Ympäristötuotteet Lintulahdenkuja 10, PL 80, 00501 HELSINKI Puh. He muodostavat 75 prosenttia käytettävissä olevasta pelastushenkilöstöstä. Nolla ja vajaalähdöt SSPL:n tekemä sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvitys osoitti PRONTO-tietojärjestelmän perusteella, että nollalähtöjä on ollut vuosina 2009–13 kiireellisistä tehtävistä 2,1–2,6 prosenttia. Silti pelastustoimessa tulee huolehtia, että niiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä, Kujala korostaa. OTK: Talvivaara osoitti yleisjohdon tarpeen. Sisäministeriön tulisi OTK:n mielestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa, tarvittaessa lainsäädännöllä huolehtia siitä, että kaikenlaisten vakavien vaaraja onnettomuustilanteiden yleisjohtajuus ja toimivaltasuhteet ovat selvät ja toimivat. Näistä 94 prosenttia toimii viiden minuutin lähtövalmiudessa. Suomen 22 pelastuslaitoksella on kaikkiaan 709 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokuntien tehtäviä enemmän – lähtövarmuus selvitetty Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon aiheuttaman onnettomuustilanteen hoitamista olisi voinut Onnettomuustutkintakeskuksen (OTK) mielestä tehostaa se, että tilanteessa olisi ollut toimiva yleisjohto. Selvityksen laatija arvioi omana näkemyksenään, että sopimuspalokuntien toiminnasta johtuvia nollalähtöjä on alle 1 prosenttia ja vajaalähtöjä alle 30 prosenttia kaikista kiireellisistä tehtävistä. Lähtövarmuutta tarkasteltiin nollaja vajaalähtöjen näkökulmasta. Kiireettömissäkin tapauksissa tarvitaan yleisjohto, jolla varmistetaan kaikista tehtävistä huolehtiminen, sujuva yhteistoiminta, kokonaistilannekuvan ylläpito ja viestintä. Nollaja vajaalähdöt eivät vaaranna kansalaisten palvelua – sillä ne hallitaan suunnitelmien ja paloasemaverkoston avulla
Teoriaa pyritään pitämään kerran tai pari kuussa. kisa. Näin asiat voisi omaksua helpommin ja oppia aina jotain uutta, tiriläläiset sanovat. Ykkönen Kalle Lantta 23 v., ryhmänjohtaja, palokunnassa 15 vuotta, 5. Nelonen Hanna Tirronen 30 v., ryhmänjohtaja, palokunnassa 20 v., 11. Ensimmäisen palokuntien Suomen mestaruutensa Tirilän VPK voitti vuonna 2004. Vuodessa yli sata hälytystä, joista puolet rakennuspaloja. – Se kisa ei sujunut niin kuin oli ajateltu. Vuonna 2008 VPK oli mukana järjestämässä kyseistä kisaa. 54 1/2014 Teksti ja kuvat: Anton Jäkälä Tirilän VPK aloitti kilpailemisen Jehumaljassa 1998, joten tänä vuonna Nivalassa palokunta on mukana 17. – Vuoden 2003 kilpailuun alettiin valmistautua paremmin lukemalla materiaalia harjoittelun lisäksi, palokunnan päällikkö Ville Hirvonen kertoo. – Tänä vuonna harjoitellaan ainakin kisamateriaalissa mukana olevaa hevosen pelastamista ja käsittelyä, kommentoi Ville. Tärkeintä on että joukkueella on hyvä yhteishenki ja hauskaa. Kisajoukkue 2014 Joukkueenjohtaja Ville Hirvonen 34 v. kertaa. – Kilpailua voisi kehittää rajoittamalla lähdemateriaalin määrää niin, että siihen kuuluisi vain kilpailun teeman mukaista aineistoa; mahdollisen muutaman perusteoksen, kuten palofysiikan lisäksi. Kisajoukkue kannustaa kaikkia palokuntia osallistumaan kisoihin joita järjestetään. Konemies Jukka Sillanpää 30 v., ryhmänjoht. palokunnanpäällikkö, palokunnasa 24 vuotta, 16. ja kalustonhoitaja, palokunnassa 20 vuotta, 7. Siinä saa kasvatettua yhteishenkeä ja kisoissa on mahdollisuus myös tutustua uusiin tuttaviin ja tavata vpk laisia ympäri Suomea. Tirilän VPK toteaa, että tähänastiset kisat ovat olleet pääasiassa hyvin järjestettyjä ja niihin on aina mukava osallistua. Uusille palokunnille, jotka osallistuvat ensimmäistä kertaa, saattaa olla haastavaa lukea sellainen määrä materiaalia. kisa. Harjoittelu painottuu pääasiassa teoriaan ja itseopiskeluun. Esimerkkinä tähän voinee todeta, että ilmoitus kisaan osallistuisesta laitettiin VPK:n omalle keskustelufoorumille – jo 15 minuutin kuluttua oli joukkue kasassa. Viime vuoden voittaja tavoittelee taas Jehu-maljaa Tirilän VPK Perustettu 1929 Kalustoon kuuluu sammutusauto REK131, säiliöauto REK 133 ja miehistönkuljetusautot REK137 ja REK1372, joista 1372 on sijoitettu kaupungin toiselle puolelle Skinnarilaan. Vaste 10 minuuttia 1+3 ja 15 minuuttia 0+1 Hälytysosastolaisia 35 henkilöä ja nuorisoosastolaisia n.10. VPK on voittanut kilpailun aikaisemmin vuosina 2006, 2011 ja 2013. Ennen tätä kisaa he eivät olleet lukeneet mitään materiaalia. Lisäksi tuki ja naisosastoissa on molemmissa noin 20 jäsentä. kisa. Materiaalia oli jopa 1431 sivua, mukaan lukien oppaat ja kaikki muut tulosteet. Hirvosen mukaan kisoihin saadaan aina porukka kasaan helposti. Kevään numeroissa seuraamme Tirilän VPK:n valmistautumista Jehu-kisaan.. Harjoitukset VPK aloittaa helmi–maaliskussa, mutta tammikuussa joukkue kokoontui ja jaettiin tehtävät sekä materiaali. Kokeneillehan se on käynyt jo tutuksi, mutta onhan siinäkin aina omat haasteensa. Joukkueen mukaan kirjallista materiaalia voisi vähentää. Kolmonen Terhi Sillanpää 26 v., nuorempi samm.mies ja nuoriso-osaston johtaja, palokunnassa 12 vuotta, 2. kisa. kisa. kisa. V uonna 2002 VPK voitti kalustokilpailun. Tieto-osio meni hyvin, mutta kalustotehtävät eivät. Kakkonen Olli Hirvonen 32 v., varapäällikkö ja pj, palokunnassa 23 vuotta, 15. Vaihtoehtoisesti voisi erikseen määritellä mihin kilpailuosioon mikäkin materiaali liittyy, jotta asioita voisi opiskella oikealla tavalla. Ennen kisaa tehdään muutamia käytännön rataharjoituksia
Valtakunnassamme on jopa alueita, joissa yksi päällystöviranhaltija päivystää yksin koko maakunnan alueella. Etäjohtamisen myötä Pee Kolmesta tulee entistä kasvottomampi alaisilleen eikä luottamuksellisen suhteen rakentumisesta voida puhuakaan. Jos siis säästöjä etsitään, niin miksi tällainen resurssi jätetään hyödyntämättä. Pelastustoiminnan johtamisessa on tapahtunut siinä määrin muutoksia, että olisi syytä katsoa, vastaavatko esimerkiksi toimintamallit, työvälineet ja koulutus enemmän etäjohtamiseen painottuvaa pelastustoiminnan johtamista. Lisäksi pitkillä hälytysajomatkoilla aiheutetaan riskiä muulle liikenteelle. 1/2014 55 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Tarkastellessa pelastustoiminnan johtamisen kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana, voidaan havaita, että päivystysalueet ovat laajentuneet merkittävästi. Useat haastattelemani ”P3-kuskit” kuitenkin ovat kertoneet, että heidän tehtävänsä on vain kuljettaa eikä heitä hyödynnetä johtamistoiminnassa juuri ollenkaan eikä heitä ole perehdytetty tehtäväänsä. Pelastusyhtymän vaativia hälytystehtäviäkin tapahtui viime vuonna yli kymmenen kappaletta. Kuitenkin nykyisillä työvuorojärjestelyillä Pee Kolmen ja hänen kollegoiden työvuorot alkavat muistuttaa entistä enemmän partiointia, kun pitkien välimatkojen takaa siirrytään hälytystehtävältä toiselle eikä aikaa ole tutustua henkilöstöön, kalustoon tai paloasemiin. Tarvitseeko palopäällystön koulutusohjelmaan ja täydennyskoulutustarjontaan lisätä kohta etäjohtamisen opintokokonaisuus. Näin ollen Pee Kolmea tarvitaan harvoin. Tilannepaikan johtajan, joka yleensä on pelastusyksikön esimies, tulisi myös saada keskittyä siihen omaan alkuperäiseen tehtäväänsä eli pelastusyksikön johtamiseen. Työvälineiden tulee olla myös sellaiset, että tällaisen tilannekuvan välittäminen on mahdollista. Kun Pee Kolme on entistä enemmän etäjohtaja, korostaa se erityisesti seuraavia asioita: pelastusorganisaatiossa pelastustoiminnan johtajan alaisuudessa toimivien henkilöiden kykyjä ja osaamista, pelastustoiminnan johtajan ja hänen alaisuudessa olevan organisaation välistä luottamuksellista suhdetta ja harjoittelun tärkeyttä. Toki tätä tilastoihin perustuvaa arviotani voi arvostella tilastotietojen vääristymisellä tai väärillä tiedoilla, mutta en usko, että Prontoon kirjoitetaan virkavastuulla mitä tahansa. Pelastustoiminnan johtajan ja tilannepaikan johtajan välien tulee perustua keskinäiseen luottamukseen ja tilannepaikan johtajan tulee osata asettautua pelastustoiminnan johtajan asemaan niin, että hän tietää, mitkä ovat ne olennaiset asiat, jotka hänen tulee välittää eteenpäin pelastustoiminnan johtajalle päätöksenteon tueksi. Niissä pelastustoiminnan johtamisen arvo korostuu. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Pelastustoiminnan johtaminen murroksessa Pelastustoiminnan johtaja vastaanottaa tehtävän, kyselee lisätietoja, muodostaa tilannekuvaa, jakaa tehtäviä, tiedottaa, vastaa työturvallisuudesta… – siis johtaa pelastustoimintaa ja tekee tämän kaiken ajaessaan itse hälytysajoa. Kuinka päällekkäisten joukkuetasoisten tehtävien organisointi hoidetaan etäjohtamismallissa. Herääkin kysymys, onko tilannepaikan johtajille annettu riittävät koulutukselliset eväät hoitaa tehtäväänsä. Pelastustoiminnan johtaja toimii virkavastuun alaisena.” Edellä mainitun lisäksi pelastustoiminnan johtaja toimii yleisjohtajana, kun pelastustoimintaan osallistuu muita viranomaisia. Tilannepaikan johtajan kyvyt johtaa tilannetta paikan päällä ja välittää tilannekuvaa eteenpäin korostuvat. Tarvittaessa Pee Kolmen pitää laatia vaaratiedote molemmilla kotimaisilla kielillä ja jos ei toinen kotimainen ole hyvin hallussa, niin hätäkeskuksen kautta saa käännösapua, tosin käännös pitää osata vielä tarkastaa. Nykyinen trendi pelastustoiminnan johtamiseen osoitetuissa resursseissa ajaa entistä enemmän kohti etäjohtamista. Juuri näissä dynaamisissa onnettomuustyypeissä, mitä ovat esimerkiksi tyypillisesti rakennuspalot. Maakunta on kenelle tahansa liian iso pala kakkua. Maakunnan laajuiset päivystysalueet tulevat ajamaan painopistettä entistä enemmän miehistön ja alipäällystön johtamisvalmiuksien kouluttamiseen – onko painetta tehdä yksikönjohtajan ja alipäällystön (ryhmänjohtajan) koulutuksista entistä pidempiä. Kutsutaan häntä tässä tuttavallisemmin vaikkapa Pee Kolmeksi. Tätä kokonaisuutta ajatellessa tuntuu, että Pee Kolmen kaltaisilta henkilöiltä eli pelastustoiminnan johtajilta odotetaan yksittäisenä ihmisenä lähes yli-inhimillisiä kykyjä. Tilannepaikan johtaja johtaa toimintaa onnettomuuskohteessa pelastustoiminnan johtajana toimivan pelastusviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti.. Perusteena pelastustoiminnan johtamisalueiden laajentumiselle on kuntatalous. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Kaikkien pitää säästää, mutta alueiden laajentumiselle on annettu perusteita myös siitä, että suurin osa pelastustoimen tehtävistä ovat sen laajuisia, että niistä selviää pelastusryhmän eli johtajan ja 3-7 henkilön ja ajoneuvon sekä kaluston voimin. Kauas olemme tulleet lyhyessä ajassa siitä ajasta, jolloin kussakin kunnassa oli oma päällystöviranhaltijansa, joka johti pelastustoimintaa alueellaan. Harjoittelemalla etukäteen voitaisiin pelastuslaitoksissa hioa toimintamalleja, mutta jopa lakisääteisten suuronnettomuusharjoituksien järjestäminen tuntuu olevan haasteellista ja resursseihin vedoten suuronnettomuusharjoitukset vedetään sieltä, mistä aita on matalin. Etäjohtamisen malli asettaa yksittäisille ihmisille siinä määrin paineita johtamistoiminnan ja kokonaisuuden hallitsemisen kanssa, etten voi muuta kuin ihailla ja nostaa hattua Pee Kolmelle ja kollegoille ja toivoa, että pelastuslaitoksissa ymmärretään antaa pelastustoiminnan johtamiselle sen ansaitsema arvo ja osoittaa siihen riittävät resurssit. Tyypillisesti suuret rakennuspalot ovat hälytystehtäviä, joiden hoitamiseen tarvitaan suurikokoisimpia pelastusorganisaatioita. Milloin tulee raja vastaan. Toimintavalmiuden suunnitteluohje Pelastusviranomaiselle on toimitettava tieto kaikista tehtävistä ja pelastusviranomaisen on oltava yhteydessä tilannepaikalle hälytettyyn lähimpään yksikköön ja määrättävä pelastustoiminnan johtajan alaisuuteen yksikön jäsenistä tilannepaikan johtaja, jos sitä ei ole ennalta määrätty. Milloin alue ja tehtävät tulevat niin laajoiksi, ettei yksi ihminen voi enää niitä hallita. Näiden lukujen perusteella on sanottava, että Pee Kolmea ja kollegoita todella tarvitaan. On muistettava, että yksittäisen ihmisen kapasiteetti kokoluokaltaan suuren hälytystehtävän hoitamiseen on rajalliset. Pelastuslaki 34 § ”Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Säännöllisiä johtamisharjoitteita järjestetään vain harvoissa pelastuslaitoksissa. Kuitenkin pelastustoimen onnettomuusja resurssitilasto Pronton mukaan valtakunnassamme tapahtui vuonna 2013 yli 2900 hälytystehtävää, jotka vaativat pelastusjoukkueen tai -komppanian kokoisen organisaation. Monissa pelastuslaitoksissa pelastustoiminnan johtajilla on sentään nykyään omat kuljettajansa, jotta pelastustoiminnan johtaja voi keskittyä johtamistoimintaan
Kello 17.40 kaasuyhtiön ja lähimmän tehdaspalokunnan asiantuntijat saapuivat paikalle. Pullopakettien alumiinia oli sulanut ja se oli kuorittava asfaltilta. Sapeurs-Pompiers de France, 2/2013. Teksti Philipp Buresch, Thomas Göschl ja Michael Klöpper. Ratsuja ravihevosten omistajat ovat luovuttaneet ne meille eläkepäiviään viettämään. Pelastustoiminnan johtaja Thomas Göschl määräsi onnettomuuspaikan eristettäväksi 150 metrin säteellä. Pelastustoimintaan osallistui 205 palokuntalaista ja sammutusvettä käytettiin noin 140 m 3 . Heidän erikoisalansa ovat hevoset, lemmikkieläimet ja villieläimet. Poliisi sulki tien liikenteeltä. Rekan polttoai-nesäiliön vuoto tukittiin. Vesitykkiselvitys tehtiin asuinalueen kahdesta palopostista. Dieselöljyä oli jo vuotanut 200 litraa. Lisäksi meille on ulkopuolisia avustajia, kuten karjanhoitajia ja eläintenkesyttäjiä. Tie avattiin liikenteelle kello 2. Meillä on kolmisenkymmentä käärmettä boasta kalkkarokäärmeeseen, mutta myös lintuhämähäkkejä ja jopa kaimaani”, Gouery kertoo. Lisäksi selvitettiin vesiverho. Onnettomuuteen hälytettiin kahdeksan palokuntaa. Sapeurs-Pompiers de France, 2/2013 Eläinpelastusyksikkö Sietämätön haju Rouen (Ranska). "Vuonna 2000 perustimme terraarion, jossa palomiehet, poliisit ja riistanvalvojat voivat harjoitella matelijoiden käsittelyä. Käytämme ratsuja myös kateissa olevien ihmisten etsinnässä", kertoo everstiluutnantti Pascal Gouery [Ranskan palokunta-arvot vastaavat sotilasarvoja, suomentajan huomautus]. Kuorma-auton kuljettaja oli selviytynyt kolarista ilman näkyviä vammoja ja kertoi, että lastina oli kymmenen pullopakettia, joissa kussakin oli 41 vetypulloa. Aloitimme vuonna 1989 ja tällä hetkellä yksikköön kuuluu 36 jäsentä, joista kolme palokuntalaista on eläinlääkäreitä. Koska pullopakettien sulkuventtiilit olivat vahingoittuneet, kaikki 410 pulloventtiiliä oli irrotettava. Voimakas kaasun haju aiheutti levottomuutta ja pelkoa laajalla, Normandiasta Pariisiin ulottuvalla alueella ja vieläpä Etelä-Englannissa. Rekan kuormaa jäähdytettiin vesivalelulla. Kello 16.30 lämpökameralla mitattiin pullojen pintalämpötilaksi 150°C. Feuerwehr-Magazin 2/2013 Villebon-sur-Yvette (Ranska). Pullopaketit olivat matkalla täytettäviksi, mutta niissä oli jäljellä kaasua. Viime vuosina matelijat ja lintuhämähäkit ovat yleistyneet lemmikkieläiminä ja palokunnat hälytetään yhä useammin pyydystämään karanneita lemmikkejä. Jotkut pullot paloivat ja purkautuva kaasu vihelsi. Tuhannet ihmiset soittivat yleiseen hätänumeroon valittaen sietämättömästä hajusta, päänsärystä ja pahoinvoinnista. Metyylimerkaptaania eli metaanitiolia käytetään maakaasun hajustamiseen, jotta kaasuvuodot havaittaisiin ja kaasuonnettomuudet estettäisiin. Eristettävällä alueella sijaitsevat kolme asuinrakennusta tyhjennettiin. Noin kello 20 kaikki pullot olivat tyhjiä. Syttymisvaaraa mitattiin jatkuvasti. Palokuntalainen soitti kotoaan kello 16.10 ja kertoi, että kaasupulloja kuljettava rekka oli kaatunut. Tilanne onnettomuuspaikalla oli epäselvä. Ohjauskyvytön rekka suistui tieltä ja kaatui. Tämän jälkeen hinausauto veti rekan pyörilleen. Heidän ohjeittensa mukaan jäähdytetyt pullot tyhjennettiin yksi kerrallaan. ”Haaveilin työstä eläintarhassa, mutta minusta tuli palomies. Koska jokainen pullo painoi 50 kg, työ oli raskasta ja kesti nelisen tuntia. Viranomaisten mukaan tämä haju oli peräisin Rouenissa sijaitsevan kemian tehtaan metyylimerkaptaanisäiliöstä, jossa oli tapahtunut odottamaton kemiallinen reaktio. Vuonna 2000 perustin ratsutallin, jonka yhdeksällä hevosella voimme harjoitella suurten eläinten pelastamista. Henkilöauton kuljettaja ja matkustajat olivat saaneet lieviä vammoja ja heidät kuljetettiin sairaalaan. Kaasupulloja oli tiellä ja pientareella. Kuorman purkaminen oli ongelmallista, koska pullopaketit olivat vääntyneet joko kolarin tai vetyliekkien vaikutuksesta. 56 1/2014 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kaatunut vetyrekka Haag (Saksa). Kun huomasin, kuinka vaikeaa eläinten pelastaminen on, ehdotin Essonnen pelastuslaitokselle eläinpelastusyksikön perustamista. Ohittava henkilöauto oli alkanut heittelehtiä ja törmännyt rekan etuakseliin. Pullot oli kannettava yksitellen metallihäkkeihin, jotka toinen rekka oli tuonut
Tämä estää tikkaiden samanaikaisen käytön ja yleensä pidentää pelastustason pystytysaikaa. ”Alkuvuodessa kunnassa oli asuntopalo. Säädettävien jalkojen avulla pelastustaso pysyy tukevasti epätasaisella alustalla. Tjugofyra7, 14/2012. Pelastustason korkeus riippuu tilanteesta. Asuinkerrosten ja ullakon palo-osastoinnin ansiosta naapurihuoneistoille ei koitunut vahinkoa. Tärkeä pelastustason ominaisuus on, että kaksi pelastajaa pystyy nopeasti pystyttämään sen. Kunta kieltäytyi maksamasta. Eräitä pelastustasomalleja voidaan käyttää vain tietyn mallisten jatkotai monikäyttötikkaiden kanssa. 60 sian lauma oli päässyt maissipeltoon. Halukkaat saivat myös mennä harjoitussavun täyttämään asuntoon”, Willemze sanoo. Hän soitti asiakkaalle, mutta tämä vastasi, että tilanne on hallinnassa. Pelastustason tulee kestää 4 kN:n (400 kg:n) kuorma. Tätä edesauttavat yksinkertainen pystytys ja korkeuden säätö ilman työkaluja. Seuraavana päivänä samanaikaisesti, kun satoa korjattiin, kymmenen palokuntalaista muodosti ketjun. Yksinkertaistakin pystytystä on harjoiteltava säännöllisesti. Tjugofyra24, 16/2012 Weiden (Saksa). Eräs ratkaisu on kärry, jolle pelastustaso on sijoitettu. Sitten apuun hälytettiin viisi muuta palokuntaa. Palokunta järjesti Hoornin kunnan avoimien ovien päivän yhteydessä asuntopalon sammutusharjoituksen, johon 140 naapuria kutsuttiin. Esimerkiksi, kun kuljettaja on puristuksessa oikealle kyljelleen kaatuneessa henkilöautossa ja pelastajien on työskenneltävä ylhäältä käsin. Kärry voidaan sijoittaa auton takapäähän, mistä yksi mies pystyy vetämään sen onnettomuuspaikalle. Pelastustasoa voidaan käyttää rakennuspalossa, jos se on sammutettava maanpinnan yläpuolelta käsin. Pelastustason jalkoja on voitava säätää vähintään 0,2 m. Standardin DIN 14830 mukaan pelastustason mittojen tulee olla noin 1,7 m x 0,8 m ja tason korkeudeksi on voitava säätää enintään 3 m. Lisäksi toisinaan on avattava aukkoja korikehikon alaosaan tai A-pylvään luo. Lammikoihin oli istutettu karppeja pitämään vesikasvit kurissa. 1/2014 57 Mjölby (Ruotsi). Kuva kuitenkin tummeni ja päivystäjä päätteli sen johtuvan savusta. Tulvan tuomat hauet söivät karpit. Nelisenkymmentä naapuria noudatti kutsua ja heidät ohjattiin telttaan, jossa he saattoivat kuvaruuduilta seurata palokunnan toimintaa. ”Videokamerat oli sijoitettu eri puolille huoneistoa ja paloesimies kertoi, miten palokunta toimii, mitä se pystyy ja ei pysty tekemään. Todellisessa palossa he olisivat haitanneet palokunnan toimintaa ja altistuneet savulle. Nyt heidätkin ohjattiin telttaan. Kuorma-auto-, bussija junaonnettomuuksien lisäksi pelastustasoa voidaan käyttää myös muunlaisissa liikenneonnettomuuksissa. Tieto osoittautui onneksi paikkansa pitämättömäksi. Koska palokunta tuli harjoitukseen hälytysajona, uteliaita saapui koko ajan paikalle. Toisinaan on poistettava ohjaamon portaat, jotta pelastustaso saadaan tarpeeksi lähelle”, Bohm neuvoo. Palon syytä ei pystytty varmasti osoittamaan. Sen sijaan asunnossa olleet kaksi koiraa kuolivat. Feuerwehr-Magazin 12/2012 Sammutimme sen itse Vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen tuli paloilmoitus rivitalohuoneistosta. Siat piiritettiin ja kannettiin autoihin yksitellen. Asukas oli yhdessä naapurin kanssa yrittänyt sammuttaa paloa sammuttimella ja puutarhaletkun vedellä. Enemmän tilaa vievä joudutaan ehkä sijoittamaan katolle, mistä sen alas ottamiseen tarvitaan useita pelastajia. Pelastustason on tällöin oltava korikehikon alapuolella. Heinäkuussa 2007 satoi paljon ja palokunta oli torjumassa tulvaa. Keittiön kamera oli jääkaapin päällä kiinnikkeestään irrotettuna ja kuvasi viereistä seinää. Tarkoituksena oli ajaa siat aitaukseen. Mikään ei pidättänyt pieniä porsaita. Painon rajoittamiseksi nykyiset tuotteet on valmistettu joko alumiinista tai lujitemuovista. Feuerwehr-Magazin 11/2012 ”Pelastustasot ovat korvaamattomia erityisesti, kun kuljettaja on irrotettava kuorma-auton ohjaamosta”, kertoo Ludwigshavenin palopäällikkö Frank Bohm, joka jo vuosien ajan on perehtynyt raskaiden ajoneuvojen onnettomuuksiin ja järjestänyt lukuisia pelastusharjoituksia. Päivän tavoitteena on tutustuttaa kuntalaiset paikallisiin yrityksiin ja kunnallisiin laitoksiin. Ajatuksena oli näyttää, kuinka palokunta toimii tällaisessa palossa, ja näin lisätä kuntalaisten turvallisuustietoutta. Oikeus katsoi, että pelastuslaitos oli toiminut oikein, mutta kunta oli silti korvausvelvollinen 2,5 miljoonan kruunun (275 000 euron) kustannuksista. Tämän seurauksena viereinen golfkenttä jäi veden alle: kentän kahden hehtaarin lammikot laajenivat 22 hehtaarin suuruisiksi. Vähän tilaa vievä voidaan sijoittaa korin alaosaan ja vetää sieltä maahan. Golfyrittäjät vaativat kunnalta neljän miljoonan kruunun (450 000 euron) vahingonkorvausta. Jos pelastustaso koostuu irrotettavista osista, ne Harjoitus yhdessä asukkaiden kanssa Hoorn (Hollanti). Siitä voidaan tehdä tilapäissilta ojan tai suojakaiteen yli tai junanvaunun ovelle. ”Kuljettajan pelastamista varten on usein kuorma-auton etuovi irrotettava tai avattava. Pelastustoiminnan johtaja katsoi, että puron vesi oli vaarassa nousta pientaloalueelle ja päätti tukkia tierummun soralla. Tiettävästi olohuoneessa oli sohvan luona palava kynttilä, jonka koira olisi voinut kaataa. Porsaiden tapauksessa tämä ei tuottanut ongelmia, mutta täysikasvuiset siat yrittivät purra. Tason pitkällä sivulla tulee olla taitettava, työnnettävä tai irrotettava kaide. Alustavien tietojen mukaan kaksi asukasta oli kateissa. Pelastustason mitat kokoon taitettuna vaikuttavat sen sijoituspaikkaan paloautossa. Ne kuitenkin pakenivat miesten välistä ja aidan raoista. Viranomainen ympäröi neljän hehtaarin pellon työmaa-aidalla ja pyysi palokunnalta virka-apua. Vasta tuntien kuluttua ne olivat rauhoittuneet niin, että ne saatiin autoihin. Brand en Brandweer 1/2013 Pelastustasolle asetettavat vaatimukset Tulva golfkentällä Siat kiinni! on pakattava samaan laatikkoon. Kaide estää onnettomuusuhrin pelastamisen ja sen on oltava helposti taitettava tai irrotettava. Hälytyspäivystäjän näytön kuvassa näkyi vain valkoista seinää. Toisaalta liian lähelle sijoitettu pelastustaso voi vaikeuttaa pelastustyökalujen käyttöä ja irrotettujen osien käsittelyä. Kun palo syttyi uudelleen, asukas soitti yleiseen hätänumeroon. Haukien poistaminen lammikoista ei onnistunut. Kun palokunta saapui, koko huoneisto paloi ja sakea savu ympäröi rakennusta. Paikallinen asuntosäätiö osoitti käyttöömme tyhjän rivitaloasunnon”, Fabian Willemze kertoo
Tänä vuonna ennätys rikottiin jälleen, vahvuus palokuntalaisissa oli 1993. 17. Tuttu risteilyalus Silja Europa vaihtui Baltic Princessiin. Yli sata palautelappua on tullut ja suurin osa vastaajista on ollut tyytyväisiä. palokuntaristeily koukutti varttuneemmatkin Tulimerellä viihdytään Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali ja Kimmo Kaisto Mikael Konttinen villitsi yleisön 17. – Musiikkitarjonta pyrittiin tänä vuonna järjestämään periaatteella ”jokaiselle jotakin”, – Kun on poppia, rokkia ja tanssimusiikkia sopivassa suhteessa, niin tanssilattialla on jatkuvasti väkeä. Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton järjestöpäällikkö Anssi Lamminen on erittäin iloinen siitä, että palokuntalaiset ovat lähteneet Tulimerelle Lapista asti. Palokuntalaisten SM-karaoken voitti tänä vuonna Riikka Purra Kuurolan VPK:sta. Tulimeren ennätysristeilyllä.. Tänä vuonna ikäryhmät jaoittuivat siten että 36–55-vuotiaita oli 713 henkeä ja 26–35-vuotiaita 600 henkeä. 58 1/2014 Viime vuonna Tulimeri-risteilyllä tehtiin ennätys matkustajamäärässä, 1777 palokuntalaista. – Positiivista palautetta on tullut runsain mitoin. Saunaosasto sai hieman moitetta, se kun sijaitsi autokannen alapuolella. Ohjelmaa oli siis moneen makuun, ja tietenkin laivalla oli vielä karaokea. Varttuneempaa väkeä oli enemmän kuin nuorisoa. Aina pitää yrittää uudistaa ja kehittää toimintaa, Lamminen sanoo. Laivan vaihto ei kuitenkaan vähentänyt risteilijöiden määrää, matkustajia oli yli kaksisataa enemmän kuin edellisenä vuonna. Olihan mukana peräti 12 yli 70-vuotiastakin, joten mistään nuorten kotkotuksesta tässä risteilyssä ei ole kyse, Lamminen naurahtaa. Kaiuttimista kaikuikin monenlaista tulkintaa tutuista kappaleista niin rajummasta rokista kuin hempeistä rakkauslauluista. T ulimeri-risteily onkin Suomen suurin joka vuosi järjestettävä tapahtuma. Tanssiryhmä Tigers toivotti kaikki palokuntalaiset tervetulleeksi laivaan, ja monella olikin hymy herkässä, kun pääsi poseeraamaan Tigers-tyttöjen kanssa. Eikä ole mikään ihme, että Tulimeri vetää porukkaa – siellä on aina hyvä ja letkeä meininki. Monenlaista ohjelmaa Ohjelmatarjonnasta vastasi Tigersin lisäksi trubaduuri Owen Stewens, Unelmavävyt, Mikael Konttinen, Jukebox sekä Burleski-ryhmä. Perinteitä kunnioittaen Tulimeriperinteessä tapahtui tänä vuonna suuri muutos. Silja Europalla sauna taas oli ylhäällä. Pyrimme kuitenkin aina keskustelemaan päivänpolttavista aiheista ja tuomaan erilaisia vaihtoehtoja esiin, Anssi Lamminen kertoo ja jatkaa. Myös seminaarit kiinnostivat Tulimeri-seminaarin ohjelmassa oli VIKSU 2014 -leirin paneelikeskustelu, XXVII Yleinen palokuntalaiskokous 2014 sekä paloesimies Juha Höökin esitelmä ”Läheltä piti, työturvallisuuspoikkeamat pelastustyössä.” Seminaareihin osallistuikin pari sataa palokuntalaista. Varttuneempaa väkeä oli siis enemmän kuin nuorisoa. – Lauantaipäivän ohjelma on aina hieman haasteellinen, sillä useammassa portaassa järjestetyt ruokailut tuovat omat haasteensa
Kirjurinluotoon on kaikkien helppo tulla. VIKSU 2014 -leiriesittely oli todella hyvä. Kilpailun järjestää Jokilaaksojen pelastuslaitos. Antti Laine, Kaarinan VPK 3. Tosin tuttuja olisi näkynyt varmasti enemmänkin, mikäli laivan osat eivät olisi näin ”hajallaan”. Toivoisinkin että palokuntaharrastus tulisi paremmin esille ja saisi kaikki mukaan. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Jannice Ratus, Turun VPK 2. 17.4.2014 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. kerta Tulimerellä – Osallistuin jälleen järjestävänä osapuolena Tulimerelle ja mielestäni risteily on hyvin onnistunut. Niistä saikin suoran, mutta kehittävän palautteen täällä. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. VIKSU 2014 -palokuntaleirille saatan osallistua, mikäli tilanteet sallivat. Jukka Salonen, Pakinkylän VPK 7. kerta Tulimerellä – Tulimeri on yksi vuoden kohokohdista ja leiri on toinen. Palokuntaharrastus on paras harrastus! VIKSU 2014 -palokuntaleirille aion myös osallistua, olen ollut monella leirillä mukana. Toivoisinkin että Silja Europa olisi ensi vuonna taas käytettävissä, voisimmehan lähteä välillä Helsingistä risteilemään. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. kerta Tulimerellä – Mielestäni Silja Europa oli parempi tällaisen yhteisristeilyn kannalta, siellä oli parempi tavata tuttuja eikä ketään jäänyt ”piiloon”. 1/2014 59. Ilkka Heinonen, Uudenmaan Pelastusliitto, 7. kerta Tulimerellä – Kokemus on hieno, tänne oli Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. kerta Tulimerellä – Laiva oli minulle pettymys. Kirjurinluoto onkin oiva paikka järjestää palokuntaleiri – keskellä kaikkea, mutta silti omassa rauhassa. Osallistuin tietenkin seminaareihin ja kuuntelin päivänpolttavia aiheita. Laiva itsessään on hieno ja sopii normaaliristeilyyn. En käynyt kuuntelemassa seminaareja lainkaan, tapasin tuttuja sen aikana. Toivonkin, että palokuntaharrastus saa lisää kiinnostuneita ja ihmisiä liittymään palokuntaan. Osallistuin seminaareihin ja siellä olikin mielenkiintoisia asioita. Ohjelma oli erittäin korkeatasoista, siitä suuret kiitokset! Näin täällä myös vanhoja kurssilaisiani, joille olen pitänyt erilaisia kursseja. Kilpailun teema on pelastustoiminta maaja metsätaloudessa Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viim. Reissu oli mahtava, näin täällä tuttavia ja hyviä ystäviäni palokuntanuorten leireiltä. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuyksikön nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Mielestäni Juha Höökin esitelmä työturvallisuudesta oli erittäin mainio. Tuttuja näin paljon ja tutustuin uusiin ihmisiin. 010 3288 041, 040 7722 844 toimisto auki ma–pe klo 10–15 email: kiponniemi@svk.fi kiva tulla. Nivalassa 17.1.2014 Järjestelytoimikunta Kiponniemen leirikeskus p. Heidän kanssaan nauroimmekin paljon täällä reissun aikana menneitä muistellessa. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. VIKSU 2014 -leirille aion osallistua ainakin vierailupäivänä. VIKSU 2014 -leirille aion osallistua, mikäli työt sen vain sallivat. Laiva on mielestäni sekava, Europa olisi ollut parempi laiva järjestää tällainen tapahtuma. Mielestäni Baltic Princess ei sovi tällaiseen tapahtumaan. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Saunan sijainti autokannen alapuolella oli huono eikä kuntokaan ollut hääppöinen. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. VIKSU 2014 -leirille aion osallistua, mikäli työkiireeni sen vain mahdollistavat. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Täällä on enemmän aktiviteetteja eikä yökerhon tiskillekään tarvinnut pahemmin jonottaa, se kun oli kahdessa kerroksessa. Näin laivalla paljon tuttuja ja tuli uusiakin ystäviä. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Baltic Pricessin pohjaratkaisu on parempi kuin Europan. Jari ”Rölli” Heinonen, Turun VPK 7. Tuttuja olikin täällä todella paljon ja niitä tuli myös lisää. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Baltic Princess oli laivana ihan hieno ja puitteet kunnossa. Mielestäni Tulimeri Viking Cracella voisi olla myös kiva kokemus. Tulimerellä tavataan vanhoja ja saadaan uusia ystäviä. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2014 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Nivalaan lauantaina 17.5.2014
60 1/2014 Suomessa piipahti lyhyellä esittelykierroksella saksalaisen Metzin uuden teknologian konetikas L32 XS Scanian kaksiakseliselle alustalle asennettuna. – Hydraulipuomi soveltuu hyvin raskaaseen käyttöön, mutta tämä ratkaisu on omiaan ahtaissa kaupunkikohteissa mataluuden ja kapean tukileveyden ansiosta. Konetikkaalla riittää, kun alusta on alle 14 astetta kallellaan, kone hoitaa tasauksen automaattisesti kääntöpöydällä nopeuttaen pelastustöitä. Koulutustarjontaamme keväällä 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus Konetikas nopeaan tekniseen pelastamiseen nopeus ja se, ettei autoa tarvi pedata suoraan. Pelastustaktiikka on rakennettu nostolavan ympärille, mutta tämä on yksi lisävaihtoehto. Esittelyssä yllätti juuri käyttöönoton Koulutusta www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 24.-28.3.2014 610/865 28.2.2014 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikan kurssi 2.-3.4.2014 259 7.3.2014 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 7.-10.4.2014 408 14.3.2014 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 8.-10.4.2014 381 14.3.2014 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 8.-10.4.2014 310 14.3.2014 20034 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 28.-30.4.2014 366/606 28.3.2014 20644 Palotarkastus ja valvonta pienkohteissa 7.-11.4.2014 715 14.3.2014 20579 Lastensuojelutarve tunnista ja toimi oikein 7.-8.4.2014 200 14.3.2014 20567 Kun lapsi syntyy ennen synnytyssalia 16.4.2014 170 28.3.2014 10578 Ensihoidon tilannejohtaminen 22.-24.4.2014 650 28.3.2014 20153 Ensihoito 2014 -opintopäivät ”Tohtorit tulessa” 6.-7.6.2014 280 23.5.2014 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täyd.koulutus paloesimiehille 7.-9.4.2014 435 14.3.2014 20022 Vesisukelluskurssi, syksy 11.8.-19.9.2014 2850 17.4.2014 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Rädyn mukaan merkittävä ero hydraulipuomiin on vakautusjärjestelmässä. 0295 450 201. – Kun auto on pysäköity kohteeseen, kestää vain 75 sekuntia siihen, että kori on jo ylhäällä 32 metrissä, kertoo Lauri Räty Veljekset Kulmalalta. Hakuajan päättymisen jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Ratkaisu on yksi vaihtoehto nopeaan tekniseen pelastamiseen. 0295 453 492. Hyviä esimerkkikohteita ovat esimerkiksi toimistorakennuksen massaevakuointi ja sukeltajan poiminta vedestä. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Alusta voi olla mikä vain. Ratkaisu on erilainen kuin hydraulipuomissa, joita Suomessa yleisesti käytetään. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Työkunnossa vastaava hydraulipuomiauto painaa pari tuhatta kiloa enemmän. – Auto tuli Norjasta asiakkaan pyynnöstä. Esittelimme sitä kireän aikataulun vuoksi Uudenmaan alueella. Tukijalkojen alle ei tarvita lisäkorotuksia ja auton voi ajaa kohteeseen myös keula edellä. Korivarsi taittuu alaspäin. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme, kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Suurin sallittu korikuorma on 450 kiloa pienestä koosta huolimatta
DAFO OY Holmatro on julkaissut oppaan ajoneuvopelastamisesta. The position of the incident commander is crucial. Ianin blogia ja alan uusimpia trendejä voi seurata osoitteessa: http://blog.holmatro.com. Myöhemmin keväällä Holmatro julkaisee lisäksi ajoneuvopelastamisesta tableteille suunnitellun sovelluksen ja julistesarjan. Once full access is created and the extrication phase commences, the incident commander must hand over control to the medic (or person in charge of casualty movement) whilst still maintaining overall safety. Kirjassa esitetyt taktiset ja tekniset mallit ajoneuvopelastamiseen helpottavat päivittäisten onnettomuustilanteiden hallintaa ja johtamista. Kirjan on kirjoittanut pitkän pelastusalan kokemuksen omaava, Holmatron pelastuskonsultti Ian Dunbar. Vehicle Extrication Techniques -kirja täydentää laajaa koulutusmateriaalia ja antaa mahdollisuuden päivittää osaamista nykyajoneuvojen tekniikasta ja pelastusvälineistä. Hän toimii aktiivisesti vapaaehtoispalokuntatoimessa. Tuomaksella on yli 10 vuoden kokemus paloilmoitinja sammutuslaitteistojen suunnittelusta asennuksesta ja myynnistä. It is very easy to be distracted by other agencies on scene, but this should be avoided (except medical personnel) and where necessary (and if personnel permit), a specialist officershouldbenominate dtocommunicatewithpo lice. They must maintain communication with technical and medical rescue personnel to ensure the plan is progressing as desired. Lisätietoja: www.dafo.fi. QRkoodien avulla voi siirtyä opetusvideoihin internetissä. This can only be achieved through training and preparation. The focus of the incident commander should be maintained at all times. Opas täydentää pelastussukellusohjetta. Hanki myös SPEK opastaa sarjassa ilmestyneet: SPEK opastaa 5 Alkusammutuskalusto SPEK opastaa 25 Paloturvallisuus rakennuksen korjaustyön aikana SPEK opastaa 26 Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa SPEK opastaa 27 Työmaaparakkien paloturvallisuus SPEK opastaa 28 Tuulivoimaloiden paloturvallisuus SPEK opastaa 29 Leirintäalueen turvallisuusopas SPEK opastaa -sarjan viimeisimmät päivitykset voi ladata osoittesta www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Oppaita. Lassella on laaja kokemus turvallisuus-, paloja pelastustoimesta. Incident Commander The role of the incident commander is primarily safety: Identifyingon-scenehazar ds,establishingpriorities and communicating these to the technical team. alv) Verkkokaupastamme hankit kätevästi kaikki Pelastusopiston julkaisut, tutustu ja tilaa. Tuomas Lehtonen aloittaa Dafo Oy;n palveluksessa tammikuussa 2014 . 09 4761 1300 Pelastusopiston_julkaisut_Pelastustieto.indd 1 1/22/2014 9:38:09 AM 90 91 Icons At the Scene Holmatro Vehicle Extrication Techniques An effective incident commander should foresee problems that will delay extrication and amend the plan as necessary, ensuring any changes are fully communicated. Seppo Joensuun eläköitymisen vuoden 2014 lopulla johdosta on Tuomas Lehtonen valittu jatkamaan Sepon virkaa. Englanninkielinen 256-sivuinen kirja on kovakantinen. Lasse Moisio tulee toimimaan yhdessä Heikki Sillanpään kanssa. They will absorb information and formulate an extrication plan, and once this plan is established they will monitor, review and adapt it as necessary. Kauppatieteen maisteri Lasse Moisio (39) on valittu paloja pelastuskaluston tuoteryhmäpäälliköksi. 3. Moisio aloittaa Dafo Oy:n palveluksessa tammikuussa 2014. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt Pelastusopiston julkaisut SPEKistä Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. 1/2014 61 Nimityksiä Insinööri Tuomas Lehtonen (35) on valittu sammutusjärjestelmien tuotepäälliköksi. The technical team should have the skills required to carry out the desired plan without detailed instruction. Theirfinalon-scenerespo nsibilityistoensurethewe lfareofcrewand conduct a ‘hot debrief’. The incident commander is responsible for the smooth running of the incident. Once the extrication phase is complete the incident commander must take back command and control throughout the period of closing down the incident. Hydraulisten pelastusvälineiden tehokkaalla hyödyntämisellä parannetaan työturvallisuutta, vältetään lisävahinkoja ja varmistetaan Holmatron tuotteiden pitkä käyttöikä. Oppaan tavoitteena on lisätä kemikaalisukelluksen turvallisuutta ja hyviä käytäntöjä. Remember the role is that of command and control. 91 90 holmatro_vet_41.indd 90-91 20-11-2013 17:10:29 Uusi opas ajoneuvopelastamisesta. ANTICIPATE–EVALUATEUPDATE An effective rescue team should not require the indicent commander to coach them throughout the process. Kirja paneutuu nykyautojen teknisiin haasteisiin pelastajille ja opastaa selkein nelivärikuvin ja kaavioin työtapoja ja työvaiheita. uudistettu painos 2012 75 sivua • 23,00 € (sis. Kirja sopii käsija oppikirjaksi niin käytännön pelastustyön tekijöille ja sitä johtaville kuin oppimateriaaliksi kursseille ja koulutuksiin. Kirjaan liittyvä esittelyvideo: www.youtube.com/ watch?v=-T8WA04TTDg Opasta sovelletaan kemikaalionnettomuuksien torjuntatyössä pelastustoimessa
Eli klikkaa ”Omat tiedot”. Sen löydät laskusta tai lehdessä olevasta osoitteesta. 1. Sisäänkirjaus opastetaan tässä kohdassa. Kätevää ja vaivatonta. Avaa www.pelastustieto.fi Klikkaa etusivulta ”Ylläpidä tilaustietojasi” 2. Voit käyttää palvelua milloin ja missä tahansa. teemalla hälytysajoneuvot ja kalusto Varmista ilmoituspaikkasi 19.2.2014 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. Seuraavaksi avautuu tilajaapalveluosio, jossa voit muokata omia tietojasi. 62 1/2014 PÄIVITÄ TILAAJATIETOSI KÄTEVÄSTI NETISSÄ Nyt voit tehdä muutoksia tilaustietoihisi. Pelastustieto 2/2014 ilmestyy 12.3. 3. Käyttäjätunnus on oma nimesi ja salasana asiakasnumerosi
Järkyttävä uutinen tuli, kun meille kerrottiin, että hyvä työtoverimme ja ystävämme Jan-Elof on menehtynyt liikenneonnettomuudessa töihin tullessaan. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. Tommy Rönnberg Palomies Kuolleita Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 HAETTAVAT APURAHAT Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään 100 000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. teemalla hälytysajoneuvot ja kalusto Varmista ilmoituspaikkasi 19.2.2014 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi Ota ja lähetä meille kuva, joka liittyy jollain tavalla paloja pelastusalaan. 1/2014 63 Pelastustieto 2/2014 ilmestyy 12.3. Kirjoita myös 250–1000 merkin selostus, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä kuvassa on. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esim. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. JanElof Kronqvist (1966–2013) Käy tykkäämässä: www.facebook.com/pelastustieto! FB-ikkuna on nyt myös Pelastiedon kotisivulla www.pelastustieto.fi. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146. Kuva voidaan julkaista vapaasti Pelastustiedon printtilehdessä, nettisivulla ja Facebookissa. Hautajaisiin osallistui muun muassa Pietarsaaren paloaseman henkilökuntaa, KeskiPohjanmaanja Pietarsaaren alueen päällystöä sekä sopimuspalokuntalaisia. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Välittömästi kokoonnuimme koko Pietarsaaren paloaseman henkilökunta ja osa päällystöä muistamaan ystäväämme. Jan-Elof oli mies, jolla oli useita ammattitutkintoja pelastusalan tutkinnon lisäksi. Toki lupa pitää olla kuvan mahdolliselle julkaisemiselle kuvassa olijoilta. Häntä jäi kaipaamaan työtovereiden, ystävien ja sukulaisten lisäksi myös kaksi nuorta lasta. Ambulanssista tuli soitto esimiehelle ja hän sanoi, että kukaan ei vielä poistu asemalta. Hakemukset lähetetään 5.3.2014 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaise veloituksetta! Aamulla kesäkuun kolmantena päivänä, kun olimme juuri valmistautumassa vuoronvaihtoon, kuulimme ambulanssin lähtevän liikenneonnettomuuteen Pedersören kuntaan, noin kymmenen kilometriä Pietarsaaresta. Jan-Elof oli kaikkien hyvä työkaveri, jolla oli huumorintajua ja aina iloinen. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Se voi olla kuva palomiehen arjen työstä: keikkapaikoilla, palotarkastuksissa, paloasemilla…tai oman palokuntasi viikkoharjoituksesta, tapahtumasta, yleensäkin arjen askareista sopimuspalokuntatoiminnassa. Jäisimme odottamaan sakuhenkilökuntaa, koska heillä oli jotakin kerrottavaa. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Hän paneutui työtehtäviinsä 100-prosenttisesti. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase). Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. Palkitsemme kuukauden kuvan ottajan lehden vuosikerralla. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Lähetä kuva – paras palkitaan Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä, muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Kaikki hiljenivät. Hän toimi palomies/sairaankuljettajana Pietarsaaren paloasemalla ja valmistui vesipelastussukeltajaksi vuonna 2012 vanhimpana Suomessa
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta.. 010 569 3623 Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Kilvet Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. Ensihoito, pelastus ja hälytysvälineet Hälytys ja viestintälaitteet Hälytys ja viestintälaitteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Palo ja pelastusautot Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. 010 569 3628 Markku Andersson puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. www.tammivikkut.com PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh
Koko vuosi 2011 & 2012 kovissa kansissa 1 kirja à 20 € 2 kirjaa yhteensä 30 € – Hintoihin lisätään alv. Soita ja sovi tapaaminen. 42 Tulimerellä ilakoi ennätysmäärä palokuntaväkeä s. 8 Palokunnat lujilla Helsingin suurpommituksissa s. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. MAALISKUUTA TEEMASIVUILLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Kilpilahden kaasuvuodossa varauduttiin pahimpaan s. 017-368 4000 | www.peltaco.com Kemikaalinkestävä Eccotarp-ALLAS www.pelastustieto.fi PT 2/2014 ILMESTYY 12. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Nostolavaautot Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. mukaan. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Pelastustarvikkeet Katso video eri käyttötarkoituksista: www.peltaco.com/ altaat Tilavuus 25 35 000 l Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Väestönsuojat ja vssvarusteet Palokuntaasut HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Turha kiire jätettävä rannalle s.28 Seuraava lehti ilmestyy 12.3. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. + postimaksu Tilaus: toimitus@pelastustieto.fi tai puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 58 1 2014 12 .2 . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 044 728 0401. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä
5.11. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. Kodin turvallisuus 10 17.12. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 22.1. 29.10. Em. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. Pelastusvälineet 5 12.6. 28.5. Seuraavassa numerossa Seuraavassa lehdessä hälytysajoneuvot ja kalusto -teemasivut: Esittelyssä muun muassa telakan sähköpaloauto, Portaan VPK:n säiliöauto sekä Jyväskylän uusi nostolava-auto.. 6.8. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Palopäälliköksi silloiseen Pusulan kuntaan hän siirtyi vuonna 1979 ja Nummen ja Pusulan kuntien yhdistyessä Nummi-Pusulaksi Perkola toimi uuden suuremman kunnan palopäällikkönä vuoteen 2003 saakka, jolloin syntyi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. 30.4. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 29.1. Liikennepelastaminen Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2014 Koko (sivua) ................. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 19.2. 23.4. Vapaa-aika 8 22.10. Ilmestymisajat 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 1 12.2. Haastattelimme Subin 112-sarjan ”tähtiä” Turussa. 1.10. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti perustettu 1950. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... 24 %. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 3.12. Vesipelastus 2 12.3. Viestintä 4 14.5. Kehitä lehteä kanssamme! PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote 66 1/2014 Tapio Perkola Palomestarina Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Nummelan paloasemalla työskennellyt Tapio Perkola jäi 62-vuotiaana eläkkeelle virallisesti tammikuun viimeinen päivä tänä vuonna. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). Perkolan palomiehen ura alkoi Helsingissä vuonna 1970 ensin viransijaisena ja koulun jälkeen virassa vuonna 1976. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 26.11. 6 27.8. 13.8. 8.10. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Vuoteen 2011 hän oli palopäällikön virassa Vihdin Nummelassa ja kolme viimeistä työvuotta palomestarina. 10.9. Turvallisuusmessut 7 24.9. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2014 Kestotilaus 61 €/vsk, vuositilaus 68 €/vsk, opiskelija-/eläkeläistilaus 34 €, ½ vuoden kestotilaus 34 € Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. 26.3. 3.9. 22.5. Eläkkeelle Mitä sanovat kunnat pelastustoimen rakenneuudistuksesta. 19.3. 26.2. 200 € II/III-kansi ................................................................................... Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv
Raju palo vaati järeän sammutuksen. Hälytyksen sai Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen hööki. 22 K E M I J Ä R V E L L E Monipotilastilanne hoidettiin Kainuussa hyvällä yhteistyöllä s. PELASTUSTIETO 4/2013 ILMESTYY 23.5. Jutun kirjoitti Marko Partanen. Pelastustiedon 3/2013 kansikuvan otti Marko Laukkanen. 26 Asuntoministeri ei innostu sprinkleripakosta eikä väestönsuojista s. Vaikuttava kuva. Valintaa perusteltiin näin: ” Kuva hieno kiteytys, mihin esimieskin ”joutuu” työssään nousemaan.”, ” Rohkea kaveri”, ” Hieno kuvakulma ja värit. com/pelastustieto sekä osoitteesta www.pelastustieto.fi. Kolmanneksi tullut 2/2013 keräsi yhteensä 434 äänestä 51. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JVT kehittynyt isoin harppauksin viime vuosina s. JOULUKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Kittilän VPK:lla yli sata ensivastekeikkaa vuodessa s. 32 60000 80000 100000 120000 140000 tä vi en lu ku m ää rä Pelastuslaitoste n pelastus. 50 9 2013 14 .1 1. 15 Näin pukeutuu palomies vuonna 2013 s. Kiitos kaikille äänestäneille! Onnetar poimi isosta joukosta Pelastustiedon vuosikerran ja turvallisuusaiheisten palkintojen saajat. 1/2014 67 Lehden lukijat ja muut nettivierailijat ovat kertoneet arvokkaan mielipiteensä, iso kiitos siitä! Vuoden 2013 parhaan kannen valinta meni tiukaksi, mutta 3/2013 piti kuitenkin pintansa 119 äänellä (27,4 %). Jutun kirjoitti Saku Rouvali. Tosi tilanne tutussa paikassa! – Isä ja poika jään alla s.8 PELASTUSTIETO 3/2013 ILMESTYY 18.4. Pelastusyksikön esimies, Kymenlaakson pelastuslaitoksen asemamestari Ville Salonen kiipeää Fortumin Loviisan voi malaitoksen alueella ritilätasolle tekemään ensitiedustelua Loviisa 13 -harjoituksessa. tai avunantoteh tävä Vahingontorjun tatehtävä 20000 40000 60000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Te ht Vuosi Vahingontorjun tatehtävä Liikenneonnett omuus Tulipalo Kaikesta huolimatta sprinkleri pelasti asuntopalossa s. Kansi 9/2013 keräsi 37 ääntä (8,5 %). 1 2 3 4. tai varmistusteh tävä Muu pelastus. 24 Tulimeri veti taas laivan täyteen iloista palokuntaväkeä s.58 Kuppikuntaisuus ja sisäiset ristiriidat kiusaavat palokunnissa s.40 Raju hallipalo vaati järeän sammutuksen s.8 1 2013 7. ja avunantoteh tävät 1996–201 2 Ensivastetehtäv ä Tarkastus. TEEMALLA VIESTINTÄ Pelastustehtävät laskuun viime vuonna s. Voittajille on ilmoitettu ja nimet löytyvät myös lehden FB-sivulta www.facebook. PELASTUSTIETO 2/2013 ILMESTYY 14.3. Automaattinen paloilmoitin hälytti tuusulalaisesta teollisuuskiinteistöstä. Kuvakulmaa & tekemisen meininkiä PT 10/2013 ILMESTYY 19. 8 Tiedottaminen synnytti paineita Laukaan maneesiturmassa s. TEEMALLA PELASTUSJA AUTOKALUSTO / KALUSTO KIERTOON Ketterä ERICA korvaa ELS:n hätäkeskuksissa s. 28 Pelastuslaitosten karsinta puoleen säästökeinona tyrmätään s. Valintaa perusteltiin näin: ” Kuvassa ilmenee erittäin selvästi miksi työturvallisuuteen ja pelastussekä räjähdyssuoja-asiakirjoihin pitää panostaa työhalleissa.”, ” Dramaattinen kuva, tykkään”, ” Siinä oli menoa ja meininkiä, tulipunainen kukko käymässä.”, ” Selkeä ja vavahduttava.”, ” Hieno kuva, vaikka tulipalo ei olekaan tietenkään kiva asia.” Pelastustieto 2/2013:n kansikuvan nappasi Kimmo Kaisto ja 9/2013:n ikuisti Marko Partanen. 2. 8 Loviisa 13 – mittava yhteisharjoitus s. Sykähdyttää.”, ” Kuvassa on hienot värit ja kyseessä on tilannekuva, johon on saatu tallennettua liikettä.”, ” Pelkkä kuva otti jo mahan pohjasta. 18 2 2013 14 .3 . Toiseksi tullutta 1/2013:ta äänestä 102 (23,5 %). 44 3 2013 18 .4 . 24 VPK:laisten siirto kaupungille närkästyttää Jyväskylässä s. Kaikki ei tuohon pystyisi.” Pelastustiedon 1/2013 kansikuva tuli Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta
FLIR, maailman johtavan lämpökameravalmistajan tuotteet nyt saatavana Suomessa. Suuret ominaisuudet pieneen hintaan. FLIR LÄMPÖKAMERAT PALO– JA PELASTUSKÄYTTÖÖN UUTUUS ! DaFo oY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi. Suuret ominaisuudet pieneen hintaan. FLIR LÄMPÖKAMERAT PALO– JA PELASTUSKÄYTTÖÖN UUTUUS ! DaFo oY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi FLIR, maailman johtavan lämpökameravalmistajan tuotteet nyt saatavana Suomessa