Pelastustieto 1/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pieni ja ketterä KAINUU s.30–39 WWW.PELASTUSTIETO.FI > uusi ajankohtainen sisältö > ilmainen näköislehti tilaajille VAATIVA IRROTUS rekkojen nokkakolarissa s. 1 2015 18 .2 . 10
Luo toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi. 50 20 Sopii Sinulle ja tehtäviisi. Uusi Dräger HPS 7000
Pääkirjoitus helmikuu 2015 Isot vahingot kasvavat rajusti Viime vuoden tilastot kertovat, että pelastustoimen tehtävät ovat laskussa. Palontorjunnan työtä jatkanut Pelastustieto täyttää nyt 65 vuotta. Sivuilla 6–7 kerromme lehden historian mittavimmasta uudistuksesta verkossa. Eniten ovat vähentyneet kiireelliset tehtävät. Maaseudulla asiat kyetään sopimaan niin, että homma toimii. Kansi Lumi pöllyää, kun Sotkamon paloaseman ylipalomies Mika Korhonen kaasuttelee paloaseman mönkijällä. Helsingissä ongelmien sammutusvesihuollossa todetaan alkaneen, kun muodostettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen vesilaitos. Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. Jokainen iso vahinko vaikuttaa toki vakuutusmaksuihin. Vakuutusyhtiöt ovat huolensa tästä tuoneet esille, mutta siitä huolimatta tilanne synkistyy. Vuosien 2011–2013 keskiarvo oli 40 suurta rakennuspalovahinkoa. Onko euro ainut konsultti, jotta asia saadaan paremmalle tolalle. Eniten on isoja vahinkoja, joissa kustannukset ylittävät puoli miljoonaa euroa. Kuva: Pekka Agarth. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Onnettomuuksien ehkäisy on tehostunut, mutta siitä huolimatta vahinkoja sattuu. Antoisia lukuhetkiä niin perinteisen painetun lehden kuin verkonkin parissa. Televisiossa ylikunnallisen vesilaitoksen edustaja ihmetteli, eivätkö palomiehet osaa käyttää paloposteja. Se ei varmasti ole mahdotonta Helsingissäkään. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa palopostit ja palovesiasemat testataan pelastuslaitoksen riskianalyysin perusteella. Ykkösja kakkosriskikohteiden lähellä sijaitsevat palopostit ja palovesiasemat sekä luonnon vedenottopaikat listattiin. Ne on merkitty PEKE-johtamisjärjestelmään. Rakennuspaloista aiheutuu jatkuvasti isompia vahinkoja. Pelastuslaitos toteaa pelastuslain mukaankin kunnossapidon kuuluvan vesihuollosta vastaavalle toimijalle. 10 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi. Näistä aiheutui vuosien 2011–13 keskiarvona 50 miljoonan euron vahingot, kun määrä viime vuonna nousi peräti 54 prosenttia, 78 miljoonaan euroon. Viime vuonna määrä nousi 57:ään ja kasvoi 44 prosenttia. Äskettäin oli julkisuudessa esillä, että Helsingissä tulipalojen sammuttaminen on ollut hankalaa, koska palopostit ovat huonokuntoisia. Sammutusvesi turvattava Haja-asutusalueella ovat pelastuslaitokset tehneet suunnitelmat, jotta vesihuolto pelaa tulipalojen sammuttamisessa. Palontorjunta-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 15.2.1950. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Pieni ja ketterä KAINUU s.30–39 WWW.PELASTUSTIETO.F I > uusi ajankohtainen sisältö > ilmainen näköislehti tilaajille VAATIVA IRROTUS rekkojen nokkakolarissa s. 1 2015 18 .2 . P.S
64 Poistumisharjoitus herätti miettimään tositilannetta ???????????????66 Tutkija kehittää uutta teknologiaa joukkotuhon varalle ?????????. 74 Mirafoni ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 54 Pelastuslaitoksen tehtävät vähenivät 8800:lla ?????????????????????????56 Ilkka Mustakangas: maaseudun turvaksi kevytpaloasemia ?????58 Onnettomuuksien ehkäisy edennyt harppauksin ????????????????????. 73 Lentokenttäpaloauto talvirengastestissä ?????????????????????????????????. 30 CTIF:n naiskomissio ajaa tasa-arvoa pelastusalalle ????????????????. 44 Rantakulman VPK:n nostolava mahtuu ahtaisiin paikkoihin ????47 Sopimuspalokuntabarometri: jännitteet pois johtamisella ?????. 60 Suurikaan korkeus ei ole turvallisuusrajoite ??????????????????????????????62 Uusia ideoita sammutusvesihuoltoon ??????????????????????????????????????. 72 Turvallisuuspolitiikkaa palopäällystöpäivillä ?????????????????????????????. 50 VKP:laiset kaipaavat yhtenäistä kohtelua ja arvostusta ???????????52 Pariisi hukkuu vääriin hälytyksiin ?????????????????????????????????????????????. 48 Vapaaehtoisia voisi hyödyntää enemmänkin ??????????????????????????. B 2. Toisesta rekan hytistä kuski päässyt pois, toisessa kuski kiinni ja hereillä.” Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Täysin uusittu www?pelastustieto?fi ?????????????????????????????????????????????6 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????8 Hälytysilmoitus: rekkojen nokkakolari ???????????????????????????????????????10 Ari Jalonen: pelastaja eduskunnassa ?????????????????????????????????????????26 Kainuu – Kaukana kaikesta ???????????????????????????????????????????????????????. 40 Ebola ja palomiesten terveys pinnalla CTIF:ssä ?????????????????????????42 Eläkeikää lähestyvät vieroksuvat vaihtoehtoisia tehtäviä ????????43 Hyödyt reilusti esille pelastustoimen aluejärjestelmästä ????????. 2. RSA 32, RSA 401, RSA 491 Tieliikenneonnettomuus, keskisuuri” Kaksi rekkaa ja erittäin iso traktori, savua ilmassa, tie poikki molempiin suuntiin, loukkaantuneita traktorissa yksi ja rekassa pahasti yksi, yhtä kuskia ei näy, nuppi niin pahasti ojassa. 68 Yhtäläinen koulutus kaikille ????????????????????????????????????????????????????????69 Jussi Korhoselle Päiviö Hetemäen rahaston tunnustus ????????????70 Alan tuotteet ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 75 Ulkomailta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????76 Palomestarin päiväkirja ???????????????????????????????????????????????????????????????78 Muistoissa ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????79 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????82. 2. 10 Sisällys Hälytysilmoitus. Grafiikka Peter Bange 3. Kan tatie 41 Aura an ja Turk uun Huit tisiin A A D D B C 1
48 Pelastaja eduskunnassa Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Jalonen lopettelee ensimmäistä kauttaan eduskunnassa. 48 Sopimuspalokuntabarometri: tarve hyvälle henkilöstöjohtamiselle Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tilaaman ensimmäisen Sopimuspalokuntabarometri-tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa sopimuspalokuntatoiminnasta vuonna 2014. Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala toivoo, että asenneongelmat ja kuppikuntaisuus jätettäisiin menneisyyteen. Barometrin mukaan pelastuslaitosyhteistyön ja sopimuspalokuntien sisäisistä jännitteistä pitäisi päästä eroon. Jalonen soisi, että pelastusalan ammattilaisia olisi eduskunnassa enemmän. Ongelmista selvitään kuitenkin palomiesten omalla kekseliäisyydellä ja yhteistyöllä rajavartiolaitoksen sekä Kainuun prikaatin kanssa. ”Tätä varten haemme ulkopuolista apua”, hän paljastaa. 30 30–39 1·2015 26. ”Hyvä henki on myös jokaisen palokuntalaisen vastuulla.” s. ”Jostain syystä meidän ala ei osaa vetää kotiinpäin. Pitkät välimatkat, maaseudun autioituminen ja miehistöpula koettelevat pelastajien ammattitaitoa. 26 Kaukana kaikesta Työskentely Kainuun pelastuslaitoksella eroaa melkoisesti pelastusammattilaisen toimenkuvasta ruuhka-Suomessa. Paloesimiehenä sekä raivaajaja pelastussukeltajana toiminut Jalonen aikoo asettua ehdolle myös tulevissa eduskuntavaaleissa. s. Siihen ei ole totuttu, ja meillä on tietty pelko politiikkaa kohtaan”, hän suomii. s. Pienillä asemilla palomiehillä on tiivis yhteishenki
Pelastustoimen alle kuuluvat hallinnolliset asiat, pelastustoimintaan operatiivinen toiminta ja onnettomuuksien ehkäisy. ARTIKKELIT Pelastustieto.fi julkaisee päivittäin uusia, mielenkiintoisia artikkeleja pelastusalalta. Olemme jaotelleet jutut kahteen, helppolukuiseen kategoriaan: pelastustoimi ja pelastustoiminta. ARKISTOJUTUT Arkistosta löydät aikaisemmin ilmestyneitä artikkeleja aina vuodesta 1950 lähtien. WWW.PELASTUSTIETO.FI Täysin uusittu 6 1 ·2015
Lehtiarkistoon tarvitset käyttäjätunnuksesi. Voit tilata lehden ja hallinnoida yhteystietojasi. KIRJAUDU JA TILAA Tästä voit kirjautua sisään Pelastustiedon maksulliseen palveluun omilla käyttäjätunnuksillasi. Sähköisenä löytyy juttuja aina vuodesta 1950 alkaen. BLOGIT Voit tutustua laajaan kirjoon pelastusalan blogeja, joita eri ammattilaiset kirjoittavat. Kannattaa tutustua. Uusien, ajankohtaisempien ja sisällöltään runsaampien verkkosivujen myötä painettu Pelastustieto ilmestyy tänä vuonna kahdeksan kertaa. Saadaksesi täydelliset verkkopalvelut, sinun tulee ensin rekisteröityä. Ne esitellään näillä sivuilla. Mikäli haluat, voit tilata itsellesi tunnuksen ainoastaan verkkosivustolle. Parhaiten tutustut avaamalla selaimestasi tutun osoitteen www.pelastustieto.fi. Saat kaiken verkkoaineiston näköislehtineen 48 eurolla vuodessa. Pelastustieto-lehden tilaajana saat käyttöösi koko verkkosivun aineiston. Kiinnostavat arkistojutut ovat myös luettavissasi. LEHTIARKISTO Tämän linkin alta löydät Pelastustiedon kaikki lehdet vuodesta 2007 alkaen digitaalisessa muodossa näköislehtenä. Sen jälkeen tarvitset 5-numeroisen asiakasnumeron, joko lehden osoitekentästä tai tilaamalla verkkotunnukset. Pelastustieto haluaa tarjota lukijoilleen entistä enemmän juttuja sekä paljon muuta mielenkiintoista asiaa myös verkossa. Verkkosivut täynnä uutta materiaalia 1 ·2015 7. Lisäksi pääset lukemaan Pelastustiedon uusimman numeron näköislehteä ja tuoreimpia artikkeleja. Pelastustiedon uudella verkkosivustolla julkaistaan kattavasti myös alan kiinnostavia blogikirjoituksia. Verkkosivujemme pääpaino on entistä ajankohtaisemmalla tiedolla. Siksi olemme avanneet täysin uudet verkkosivu, jotka toimivat sujuvasti eri laitteilla. Tilaus jatkuu kestona. Tässäkin numerossa on 84 sivua mielenkiintoista luettavaa. Sivuille päivitämme säännöllisesti uusia tekstejä ja alan uutisia. Nyt Pelastustieto on mahdollista lukea myös digitaalisena näköislehtenä. Yhden numeron sivumäärä on vähintään 68 sivua, mutta se voi olla myös suurempi. Myös aikaisemmin ilmestyneet lehdet vuodesta 2007 alkaen voit lukea näköislehtenä
Sama rakennus oli Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäinen istuntopaikka vuosina 1907–1910. Vanhempi opettaja Jani Jämsä on tyytyväinen, että nyt on olemassa puolueetonta ar vioin titietoa. Puhemies Eero Heinäluoma korosti vapaaehtoisen palokuntatyön merkitystä yhteiskunnan turvallisuustehtävissä ottaessaan vastaan taulun. Näin ollen näiden aiempien polttojen ja mittausten perusteella opinnäytetöissä ja demopoltoissa tehdyt johtopäätökset eivät ole luotettavia. Helsingin VPK muisti eduskuntaa taululla Eduskunnan puhemiehet Eero Heinäluoma, Pekka Ravi ja Anssi Joutsenlahti sekä pääsihteeri Seppo Tiitinen ottivat vastaan taulun Helsingin VPK:n edustajilta. Viime vuonna 150 vuotta täyttäneen Helsingin VPK:n historiakirjan teon yhteydessä löytyi Helsingin kaupungin arkistosta hyväkuntoinen väritetty arkkitehtipiirros VPK:n talon julkisivusta. AJASSA Pelastusopiston paloteatterin auditointi osoitti, että syaanivedyn (HCN) pitoisuuksia mittaava kenno on ristiherkkä hä’älle, jota käytännössä aina muodostuu tulipalossa. ”Toivottavasti saadaan toteutettua tutkimuksen toinen vaihe, jossa on tarkoitus selvittää tilojen soveltuvuus tutkimuksiin.” ”Paloteatteri on pikemminkin demonstraatioväline kuin tutkimuslaboratorioksi tarkoitettu.” Auditointiryhmän jäsen Seppo Männikkö toivoo, että Pelastusopisto aktiivisesti jakaa korjattua tietoa, sillä väärää tietoa automaattisten sammutuslaitteistojen vaikutuksesta on levinnyt varsin laajalle. Puhemies kiitti Helsingin Vapaaehtoista Palokuntaa eduskunnan ja palokunnan yhteisen historian muistamisesta. ”Harmillista, että muutamissa opinnäytetöissä mittausvirheen takia lähti väärää tietoa, mutta sitä yritetään nyt korjata.” ”Opinnäytetöiden kirjastokappaleisiin ja verkossa oleviin tiivistelmiin lisätään linkki VTT:n tutkimukseen ja asiaa koskevaan tiedotteeseen”, Jämsä sanoo. jonka pohjalta taiteilija Kimmo Pälikkö muokkasi taulun saaden näkyviin muun muassa sivupäädyt, missä rakennuksen portaikot sijaitsivat. Paloteatterin mittalaitteet antoivat väärää tietoa Paloteatterin tutkimukseen ryhdyttiin, kun puolitoista vuotta sitten tehnyt polttokokeet antoivat tietoa, että sprinklerin laukeamisen jälkeen palavaan tilaan syntyy syaanivetyä. 8 1 ·2015. ”Jos mittalaitteet olisivat olleet kunnossa, sprinkleritutkimuksenkin johtopäätökset olisivat olleet toisenlaiset”, Jani Jämsä sanoo. Paloteatterin HCN-mittauskenno vaihdettiin tekniikaltaan toisenlaiseksi keväällä 2014, kun ristiherkkyysongelma tuli esille kaasuanalysointilaitteiston suunnitellun määräaikaishuollon ja -kalibroinnin yhteydessä. Aihetta käsiteltiin Pelastustiedon numerossa 8/2013 K uv a: K im m o K ai st o Eduskunnan puhemiehistö ja pääsihteeri ottivat vastaan Helsingin VPK:lta taulun, joka esittää vuonna 1967 purettua VPK-taloa. VPK:n historian kirjoittanut Juhani Katajamäki totesi, että vapaaehtoisen palokuntaliikkeen historia ei ole vain sammutusja pelastustyötä vaan myös toimintaa kohti demokratiaa, yleistä äänioikeutta ja modernia eduskuntalaitosta. Se herätti kentällä kummastusta. Vapaaehtoiset palokunnat olivat 1800-luvun jälkipuoliskolla demokraattisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisen kehityksen edelläkävijöitä. Auditointityöryhmän puheenjohtaja Jarkko Häyrinen on tyytyväinen, että VTT teki ansiokkaan tutkimuksen. VTT:n tekemässä tutkimuksessa ei ole mittausvirheen suuruutta voitu luotettavasti arvioida, mutta tulokset ovat todennäköisesti olleet merkittävästi suurempia kuin polttotilan todelliset HCN-pitoisuudet. Hän lupasi taulun saavan arvoisensa paikan Eduskuntatalossa
SPEKin ja SanastokeskusTSK:n yhteishankkeen tuloksena syntynyt Kokonaisturvallisuuden sanasto valottaa kokonaisturvallisuuteen ja yhteiskunnan varautumiseen liittyviä käsitteitä sekä niiden ruotsinja englanninkielisiä vastineita. Myrskyvahinkotehtäviin yksiköstä löytyy niin moottorisaha, nostoraksit kuin erilaisia taljoja. Sanastotyön rahoituksesta vastasivat Väestönsuojelusäätiö ja puolustusministeriö. Kolmannessa kalustokorissa on hydraulinen uppopumppu H-19 ja pieni määrä erilaista armatuurikalustoa. Käsitteiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien lisätietojen avulla. 1 ·2015 9. Varsinainen auton letkukalusto on sijoitettu kahteen kalustohäkkiin, joissa on yhteensä 600 metriä 110 millimetrin paloletkua ja 400 metriä 76 millimetrin paloletkua. Auton letkut on helppo selvittää ajoneuvosta käsin tai siirtää vaikkapa mönkijällä selvitettäväksi. Kullaan VPK:lle tuli Tapaninpäivän myrskyn jälkeen idea rakentaa monipuolinen ajoneuvo moneen eri käyttötarkoitukseen. Mikä on kybertoimintaympäristö. Sanaston tavoitteena Kokonaisturvallisuus koottiin sanastoksi on selventää käsitteitä, yhdenmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen käsitteille, ja siten helpottaa alalla työskentelevien tai muuten sen kanssa tekemisiin tulevien työtä. Puhuako kriisistä ja katastrofista vai häiriötilanteesta ja poikkeustilasta. Sanaston termit on annettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja määritelmäkielenä on suomi. Kokonaisturvallisuuden sanastolla pyritään parantamaan alan viestintää ja ehkäisemään väärinkäsityksiä. Itse Mercedes-Benz -merkkinen auto on vuosimallia 1997 ja se on palvellut Tanskassa sähkölaitoksella ensimmäiset vuotensa. Nostokorin ansiosta siitä on hyötyä rakennuspalohälytyksillä, tehokkaan kymmenen tonnin hydraulisen vinssin ansiosta liikenneonnettomuuksissa. Sanastossa on esitetty termitietueina ja käsitekaavioina noin 180 aihepiiriin kuuluvan käsitteen tiedot. Kalustokorit on suunniteltu niin, että ne ovat helppo nostaa tarvittaessa auton nosturilla muualle, kuten palokunnan mönkijän peräkärrylle, jos letkuselvitystä ei haluta tehdä suoraan autosta käsin. SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen toimi sanastotyöryhmän puheenjohtajana. Mitä on suojaväistö englanniksi. Auton kalustuksen hankkimisesta on vastannut pääosin Kullaan VPK, auton pumppu, armatuurikalusto ja paloletkut ovat tulleet pelastuslaitokselta. Auto on nelivetoinen ja sillä on päässyt operoimaan monessakin pahassa paikassa. Auton uppopumppu siirtyy nosturilla kätevästi vesipaikkaan. Kuva: Antti Pulkkinen. Autossa oleva nosturi nostaa parhaimmillaan 16 metriä. Mitä eroa on isäntämaatuella ja isäntävaltion tuella. Sanasto on tarkoitettu käytettäväksi niin opetustyössä, alan kansainvälisissä yhteyksissä kuin käytännön varautumistyössäkin. Sen jälkeen se on päätynyt Etelä-Suomeen, josta palokunta hankki sen viime vuoden keväällä. Kokonaisturvallisuuden sanastoa laatineessa työryhmässä olivat edustettuina Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja TSK:n lisäksi muun muassa opetusja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, sosiaalija terveysministeriö ja ympäristöministeriö sekä Huoltovarmuuskeskus ja Turvallisuuskomitean sihteeristö. Teksti ja kuvat: Arto Papunen Kullaan VPK:lla tehokas monitoimiyksikkö Monikäyttöiseen pelastusajoneuvoon ollaan Kullaalla tyytyväisiä. Sanastotyötä ohjasi Turvallisuuskomitea. Auton yksikkötunnuksena on virallisesti letkuauton RSA8297
Hälytysilmoitus RSA 32, RSA 401, RSA 491 Tieliikenneonnettomuus, keskisuuri 10 1 ·2015
1 ·2015 11 ”Kaksi rekkaa ja erittäin iso traktori, savua ilmassa, tie poikki molempiin suuntiin, loukkaantuneita traktorissa yksi ja rekassa pahasti yksi, yhtä kuskia ei näy, nuppi niin pahasti ojassa. Toisesta rekan hytistä kuski päässyt pois, toisessa kuski kiinni ja hereillä.” 18.12.2014 kello 18.37
Paloesimies Marko ToiValtava energia, vaativa irrotus Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Sauli Virtanen oli palaamassa Huittisissa sattuneelta, yli viisi tuntia, kestäneeltä rekkaonnettomuustehtävältä asemalleen Euraan. Onnettomuus oli tapahtunut Huittisista Auraan kulkevalla kantatie 41:llä, jonka nopeusrajoitus on 80 km/t. Loukkaantuneita traktorissa yksi, rekassa yksi pahasti ja yhtä kuskia ei näy, koska rekan nuppi niin pahasti ojassa. Hän käski hälyttää liikenneonnettomuuden toiselta puolelta Vampulan VPK:n (RSA 441) ja Kokemäeltä raivausyksikön (RSA 455). Rekkojen nokkakolari Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Marko Toivio/Satakunnan pelastuslaitos, Juha Elonen, Marko Partanen Palomies Juhani Lääti kertoi vetoauton hytin raivauksen menneen aika ajoin melkoiseksi tasapainoiluksi. Palomiehet Huittisten paloasemalla olivat aloittamassa sikalastissa olleen rekan jäljiltä henkilökohtaisen huollon. Molemmat Huittisten höökit saapuivat onnettomuuspaikalle lähes yhtaikaa, noin 10 minuuttia hälytyksestä. Ja sopimuspalokuntalaiset ehtivät tuskin takaisin asemalleen, kun hätäkeskuspäivystäjä antoi uuden hälytysilmoituksen. 12 1 ·2015. Toisesta rekan hytistä päässyt kuljettaja pois, toisessa hytissä kiinni ja hereillä.” Alkutietoihin ei ollut ehtinyt se, että osallisena oli myös henkilöauto. Riittävästi resursseja Palomestari Virtanen varmisti ensimmäisenä hälytetyt yksiköt ja ajatteli, että resursseja on saatava lisää. K ello 18.36 tulleen hälytyksen alkutiedoissa oli ainekset vaikka mihin: ”Kaksi rekkaa törmännyt, erittäin iso traktori ojassa, savua ilmassa ja koko tie poikki molempiin suuntiin
Paikalle saapuva raivausyksikkö sai tehtäväkseen avustaa tehtävässä. Rekkojen nokkakolarissa hyttien hanttimiehenkohdat olivat osuneet niin rajusti toisiinsa, että säiliörekan, jossa potilas oli kiinni, hytti oli tuhoutunut kokonaan. Palomiesten keinot eivät loppuneet Pelastuslaitoksen palomiehet ryhtyivät irrottamaan potilasta. Palomies Otto Törne sai tehtäväkseen potilaan tukemisen. Toivio kertoo, että oli erittäin haastavaa muodostaa tilannearvio siitä, mitä kohteessa todellisuudessa oli tapahtunut. Huittisten VPK:n hööki alkoi huolehtia traktorista ja sen lähellä olevasta henkilöautosta. Hälytysil moitus 1 ·2015 13. Yhteensä onnettomuuspaikalta vietiin erilaista romua pois neljä vaihtolavallista. Tapaamiltaan henkilöiltä hän kysyi vammat, ovatko he puristuksissa ja onko ajoneuvossa ollut muita sekä mitä ajoneuvoissa on lastina. Tilanteesta teki hankalan paikalla olevat useat ajoneuvot, levinnyt lasti ja runsaslukuinen altistuneiden ja paikalle pysähtyneiden ohikulkijoiden määrä. ”Luokittelin kaksi potilasta punaiseksi ja kaksi keltaiseksi. Sampolahti tuki potilaan kaularankaa. Muita altistuneita Toivio ei löytänyt eikä heitä haastattelemallakaan ilmennyt. Jokaiselle ajoneuvolle löytyi kuljettaja. Ajoneuvojen syttyminen tuli estää ja varoittaa onnettomuuspaikkaa lähestyvää liikennettä. ”Käytännössä siinä ei ollut muuta ehjää paikkaa, kuin kapea kaistale kuljettajan kohdalla”, palomies Juhani Lääti kertoo. Potilas oli korkealla, eikä paikalla olevissa yksiköissä ollut työtasoa. Heti tiedustelun jälkeen pelastuslaitoksen hööki sai vastuualueekseen säiliöautoyhdistelmän ja potilaan irrotuksen. vio aloitti tiedustelun. Paikalle pysähtynyttä ohikulkijaa, Eija Sampolahtea, pidettiin miesvoimin puristuksissa olevan potilaan luona hytinromussa. Ajattelin, että energia on ollut niin suuri, ettei ensihoidon tulisi ainakaan laskea hälytettyä resurssia”, Toivio sanoo. Palomestari Virtanen antoi onnettomuuden toiselta puolelta saapuvalle Vampulan VPK:n höökille vastuualueeksi kappaletavaraa lastinaan kuljettaneen täysperävaunurekan. Hän kiersi ajoneuvot nopeasti läpi. Aluksi mietittiin, että irrotus tehtäisiin kannettavalla pelastussarjalla, mutta 401-hööki saatiin peruuttamalla niin lähelle, että auton kiinteän hydraulisen pelastussarjan letkut riittivät. Sellainen loihdittiin kappaletavararekasta tielle levinneistä muovilaatikoista ja trukkilavasta. Virtanen varmisti tiedustelun perusteella, että jokaiselle potilaalle oli tulossa ambulanssi. Hän ehti palomiehistä ensimKappaletavaralastissa riitti keräämistä
Jalastaan kiinni Potilas oli kuskin penkillä ahtaassa paikassa. ”Potilaalla tuntui olevan kova kiire pois ja yritin rauhoitella häntä kertomalla mitä hänen ympärillään tapahtuu”, Törne sanoo. Hytin A-pilari oli siirtynyt törmäyksen voimasta lokasuojan etupuolelta takapuolelle. Ohjaamossa kuljettajan paikka ruhjoutui ahtaaksi paikaksi. Potilas ja hänen kaulaansa tukeva Törne peiteltiin huovalla ja Törne kertoi potilaalle, mitä tapahtuu. ”Hytinromu antoi hyvin periksi yläreunasPalomiehet Otto Törne (vas.), Jari Toivonen ja Juhani Lääti sekä paloesimies Marko Toivio tekivät työntäyteisen työvuoron rekkaonnettomuuksien aikaan. Irrotustyö aloitettiin kuskin ovesta. ”Koska potilaalla tuntui oleva kova kiire pois, tärkein tehtäväni oli rauhoitella häntä, jotta hän ei vehtaamalla hankaloittanut omaa tilaansa. Sen lisäksi, että hytti oli painunut kasaan ja lattia oli noussut hyttiin korkealle kuprulle, oli jalkatilassa paljon muovista lattiaja kumista mattomateriaalia. ”Oli hankala pitää tasapainoa ja asetella jalat tukevasti, kun samalla oli pidettävä työntötankoa ylhäällä”, Lääti sanoo. Taiteilua työntötangoilla A-pilarin ja B-pilarin yläosaan, katonrajaan päätettiin asettaa pisin kalustosta löytyvä työntötanko. Kun hytti oli painunut törmäyksen takia kasaan, oli kuljettajan jalkatilan lattia taittunut ylöspäin. Siitä huolimatta ovi irtosi helposti levittämällä levittimillä molempien saranoiden ja tuulihaan kohdalta. ”Törmäyksen takia ovessa ei ollut kuin raamit jäljellä ja se oli kevyt nostaa pois paikaltaan”, Lääti kertoo. 14 1 ·2015. Työntötanko saatiin kuitenkin paikoilleen, se piti levittää lähes täyteen mittaansa. Selitin hänelle koko ajan miksi kestää”, Törne kertoo. Potilaan tukijan rooli määrättiin hänelle, sillä hän on yksiköstä ainoa, joka työskentelee säännöllisesti ambulanssissa. Tanko päätettiin jättää ylös, joten se kiinnitettiin liinalla korin kattorakenteeseen putoamisen varalta. ”Potilaan jalka oli turvakengässä, mutta kenkä oli kumin, muovin ja metallin vuoraamassa jumissa. Rattia leikattiin poljinleikkurilla. Potilaan rintamasuunta oli ovelle päin, ikään kuin hän olisi ollut tulossa etuperin ulos hytistä, mutta hänen oikea jalkansa oli ratin vasemmalla puolella jumissa. Hän tarjoutui pelastajille irrotetusta ovesta erikoisessa asennossa. Oli vaikea ylettyä työtasolta hytin katonrajaan. Potilas jatkoi kiirehtimistään. mäisenä irrotettavan potilaan luo ja vapautti tehtävästä Sampolahden heti, kun tee-se-itse -työtaso oli valmis ja tukijaa oli turvallista vaihtaa. Palomies Lääti kiipesi renkaan päälle ja kollega Toivonen tuki häntä käsillään. Mattopuukosta olisi saattanut olla sotkun purkamisessa paljon hyötyä”, palomies Jari Toivonen pohtii
”Voisitteko nostaa” Sampolahti tiesi, että potilaan luo on päästävä, mutta samalla hän huomasi, ettei itse pysty kiipeämään tuhoutuneeseen hyttiin. ”Otan sinun pääsi käsieni väliin, sillä on mahdollista, että niskaasi on sattunut jotakin”, Sampolahti sanoi miehelle. Samalla hän totesi, että mies oli mennyt törmäyksessä todella pieneen sykkyrään. Kun Sampolahti pääsi potilaaseen käsiksi, hän tarkisti ensin hengitystiet, ne olivat auki. Välillä hän kysyi alhaalla pitäviltä miehiltä, että jaksavatko vielä. Hytti oli täysin tuhoutunut ja mies siellä pienessä tilassa, korkealla. Lattiaan, pilareiden väliin, tehtiin leikkureilla lisää vekkejä, minkä jälkeen hytti antoi periksi ja saimme tilaa nähdäksemme potilaan kiinni olevan jalan”, Lääti kertoo. Pilarien alareunoja saatiin sen verran ruttuun, että tanko saatiin paikoilleen, mutta kasaan ruttaantunut lattia ei antanut periksi. ”Aika tuntui pitkältä, aloin pohtia, teenkö oikeita asioita.” 1 ·2015 15. Sitten kuski oli kiinnostunut, mitä oli tapahtunut, johon hän sai vastaukseksi: ”toinen tuli päällesi”. ”Kävin kertomassa ambulanssi-ihmisille, mitä olin havainnut ja sitten lähdin kotiin. Tuttu mies oli itsekin ollut mukana onnettomuudessa. Potilas tunsi kivun, mutta ei pystynyt paikallistamaan sitä. Paikalla ollut tuttu mies kertoi, että muista ajoneuvoista oli päästy pois, paitsi toisen rekan hytissä oli potilas. Sampolahti meni paikalla olleiden kanssa rekan hytissä olevan miehen luokse. Palomiehet tulivat paikalle ja kysyivät Sampolahdelta, pystyisikö hän jatkamaan kaularangan tukemista vielä vähän aikaa. Hänen oli pyydettävä miehiä myös tukemaan häntä, jotta hän pysyi ylhäällä. Potilas kesti koriin irrotuksesta tulleet liikkeet, mutta jalan tunnustelu tai kun jalka liikkui, kipua alkoi heti tuntua. ”Hengität ja puhut, näyttäisi, että pahemminkin olisi voinut käydä”, Sampolahti vastasi. Erilainen kauppareissu ta, mutta alareunasta oli vaikea löytää työntötangolle tukevaa paikkaa. ”Pyysin, että voisiko joku nostaa minut tuonne ylös.” Kaksi miestä nosti Sampolahden lokasuojan päälle, mutta siinä ei saanut pidettyä jalkoja tukevasti. Sitten kuljettaja halusi pois ja Sampolahti alkoi rauhoitella häntä. ” Työpaikalla juuri pidetty ensiapukurssi oli Sampolahdella tuoreessa muistissa. Pian ensimmäisen havaintonsa jälkeen hän tajusi, että paikalle oli pysähtynyt useampi auto, mutta ei vielä yhtään paloautoa tai ambulanssia. Ylimääräiset ihmiset tuollaisissa paikoissa ovat yleensä haitaksi, ajattelin”, Eija Sampolahti kertoo. Mies oli tajuissaan, mutta ei puhunut. Hätätilapotilaista hänellä oli kokemusta myös entisistä työpaikoistaan, päivystyksestä ja leikkaussalista. ”Sitten kysyin: sattuuko ja hän vastasi, ettei satu. Sampolahti kyseli mieheltä, onko hänen hyvä hengittää ja yritti katsoa samalla onko ulkoisia suuria vuotoja. Yhtäkkiä hän näki, että edessä oli tapahtunut jotakin: kaksi rekkaa oli törmännyt toisiinsa. ”Miten minun kävi”, kuljettaja kysyi. Sitten kuuluivat paloautojen äänet. Aloin pohtia, että teenkö oikeita asioita”, Sampolahti kertoo. Sampolahti sanoi jaksavansa. Sampolahdesta tuntui, että hän oli potilaan kanssa parikymmentä minuuttia, todellisuudessa aika oli puolet lyhyempi. Hän valitti myös hengitysvaikeutta. He vastasivat, että jaksavat. Aika tuntui pitkältä ”Aika tuntui pitkältä. ”Teimme leikkurilla A-pilarin viereen lattiaan kolon, josta väänsimme levittimillä alaspäin. Hän pohti myös, mitä sitten, jos potilaan tila heikkenee ja pystyykö hän enää sitten tekemään mitään. Tanko luisti useaan otteeseen pois paikoiltaan”, Lääti kertoo. Hälytysil moitus Diabeteshoitaja Eija Sampolahti ajeli Huittisista kaupoilta kotiin Vampulaan. ”Menin paikalle ja esittäydyin, että olen sairaanhoitaja, tarvitaanko täällä apua”, Sampolahti kertoo. Tapaus ei kauhistuttanut häntä, hän oli ollut pahoissa tilanteissa ennenkin. Kuljettajalla huoli muista Hän kysyi Sampolahdelta ensimmäiseksi, kuoliko kukaan, johon hän vastasi: ”tietojeni mukaan ei”. Palomiehet saivat työtason ja välineet valmiiksi, Sampolahti vapautettiin tehtävästään
Nopeusrajoitus tienkohdassa oli 80 km/t. 2. 2. Väistävä yhdistelmä (B) osui myös traktoriyhdistelmään, joka suistui tieltä. Yhdistelmät ajoivat rajun nokkakolarin. Väistäneen yhdistelmän perävaunu irtosi ja jäi omalle kaistalleen. 16 1 ·2015. Irronneeseen perävaunuun törmäsi myös henkilöauto (D), joka suistui tieltä. Kan tatie 41 Aura an ja Turk uun Huit tisiin A A D D B C 1. 18.12.2014 kello 18.37 Auran ja Turun suuntaan perävaunua vetänyt iso traktori (A) oli kääntymässä oikealle kääntyvälle tielle. Grafiikka Peter Bange 3. B 2. Vastaan tuli säiliöissään rehua kuljettanut vetoauton ja täysperävaunun yhdistelmä (C). Traktoriyhdistelmän takaa tuli kappaletavaralastissa ollut vetoauton ja täysperävaunun yhdistelmä (B), joka väisti kääntyvää traktoriyhdistelmää vastaantulevan kaistalle. Säiliöajoneuvoyhdistelmä jäi omalle kaistalleen ja väistäneen yhdistelmän vetoauto suistui tieltä
Grafiikka Peter Bange 3. 2. Toisesta rekan hytistä kuski päässyt pois, toisessa kuski kiinni ja hereillä.” Juttu jatkuu sivulla 18 Hälytysil moitus. ”Kaksi rekkaa ja erittäin iso traktori, savua ilmassa, tie poikki molempiin suuntiin, loukkaantuneita traktorissa yksi ja rekassa pahasti yksi, yhtä kuskia ei näy, nuppi niin pahasti ojassa. Kan tatie 41 Aura an ja Turk uun Huit tisiin A A D D B C 1. B 2. 2
18 1 ·2015. Henkilöauton osallisuudesta auttajat saivat tietää vasta onnettomuuspaikalle tultuaan. tia. Nytkin se saatiin helposti juuri oikeaan paikkaan. Ei niin kuin oppitunnilla ”Materiaali kiinni olevan potilaan ympäriltä oli irrotettava pala palalta. Traktori ja sen vetämä rekan perävaunu suistuivat onnettomuuden yhteydessä ojaan. Se leikattiin poljinleikkurilla kolmeen osaan, jolloin tilaa syntyi sen verran, että potilas voitiin siirtää. Onko tämä huono pila. Tämän tiedon kerroin myös palomiehille, he olivat sitä mieltä, että et ole tosissasi, taidat pilailla”, Toivio kertoo. Se ei käynyt kuin tieliikennepelastamisen oppitunneilla, että: tuohon, tuohon ja tuohon vekki ja tuosta työntö, niin potilas on irti, vaan kyseessä oli vaikea irrotus”, Toivonen kuvaa. Katkaisimme vyön, hänen olonsa helpottui ja saimme asetettua hänelle tukikaulurin”, Törne kertoo. Irrotuksen kestoa ei mitattu, mutta palomiehet arvioivat sen kestäneen 30–45 minuut”Tämä on tiimityötä ja kaikkien on saatava suunsa auki”, Toivonen sanoo. Kun rankalauta tuotiin paikalle, hätäinen potilas alkoi toimia. Potilaan rintamasuunta oli jo valmiiksi siirtämiselle otollinen. ”Kesti hetken, ennen kuin löysimme villapaidan sisään hirttäytyneen turvavyön. Traktorissa oli kuljettajan lisäksi matkustaja, joka oli loukkaantunut ja lähtenyt kävelymatTämänkaltainen valaisin on osoittautunut monilla tehtävillä käyttökelpoiseksi. ”Potilas otti itse A-pilarista kiinni ja veti itsensä ilmaan, jonka aikana rankalauta saatiin työnnettyä takareisin tasolle”, Törne kertoo. Kun jalka irtosi jumistaan, potilasta ahdisti vielä ratti. Se piti kuitenkin paikkansa, yksi sika oli kuollut ja kaksi jouduttiin lopettamaan, kun kappaletavararekka törmäsi sikojen kuljetusvaunuun yrittäessään väistää sitä. ”Potilas liikkui rankalaudalle ja sen avulla pois kuin rokkitähti yleisömassan kannattelemana”, Lääti kuvailee. Siirtämisessä oli paljon väkeä. Rauhaton potilas saatiin yhteistyökykyisemmäksi jatkuvalla informoinnilla. ”Kun pelastustehtävä oli suoritettu, sain tietooni, että traktorin perävaunussa oli 40 sikaa. Keskustelu ja tilannetietoisuus helpottivat myös Törnen työtä potilaan kanssa. Sen aikana oli tärkeää, että miehet kävivät vuoropuhelua, sillä tehtävän suorittamiseksi ei ollut selviä säveliä
Ensiksi siirrettiin pois kappaletavararekan perävaunu, jolloin toinen kaista saatiin auki. Kun poliisin tekniikkaryhmä saapui Porista, palomiehet auttoivat sitä. Onnettomuusromuista etsittiin potilaiden tavaroita ja piirturikiekkoja. Hälytysil moitus koutunut kymmenien metrien päähän onnettomuuspaikasta. Traktorin kuljettaja säilyi vammoitta ja ryhtyi hoitamaan elossa olevia sikoja suojaan. Loukkaantunut matkustaja oli poistunut paikalta ennen Toivion tekemää tiedustelua, eikä kuljettaja maininnut mitään hänestä. Virtanen olikin määrännyt paikallisille VPK:n yksiköille onnettomuuspaikan molemmin puolin liikenteenohjauksen ja kiertotien suunnittelun. Kiertotie piti hiekoittaa ennen kuin sinne voitiin ohjata raskasta kalustoa. Virtanen tilasi paikalle kaksi isoa autonosturia. Hektisten vaiheiden jälkeen palomiehet saivat odotella tovin, mutta paloesimies Toivio jatkoi palomestari Virtasen avustamista, sillä palomestarin yksikköön ei kuulu assistenttia. Motitetut autot päästettiin jatkamaan matkaansa, minkä jälkeen onnettomuuspaikka suljettiin uudelleen kokonaan raivausta varten. Pelastuslaitoksen hööki poistui paikalta kello 23:n jälkeen. Kun loukkaantuneet oli saatu matkaan, paikalle tulivat hinurit. ”Raskaan kaluston onnettomuuksissa olen ollut ennenkin, mutta en koskaan vastaavassa kuin tämä.” Jo kahden 50 tonnin rekan nokkakolari 80 km/t:n vauhdissa, oli ennennäkemätöntä. kan päässä olevaan kotiinsa hankkimaan apua itselleen. Pitkäkestoinen raivaus Oli selvää, että onnettomuuspaikan raivaus tulisi kestämään pitkään. Niiden hytit olivat painuneet kasaan ja lähes irronneet kiinnityksistään ja akselikin oli sin”Raskaan kaluston onnettomuuksissa olen ollut ennenkin, mutta en koskaan vastaavassa kuin tämä.” 1 ·2015 19. Poliisi tarkisti ennen kiertoteille ohjaamista niiden kunnon. Vaikuttavat voimat Onnettomuuden massiivinen energia ja valtavat massat tekivät palomestari Sauli Virtaseen vaikutuksen. Jonkun verran liikennettä oli myös jäänyt mottiin onnettomuuspaikan molemmin puolin
20 1 ·2015. ”Ai täällä on vielä tuollainenkin”, Kokki sanoo muistelleensa, kun näki kohteeseen tultuaan osallisena olevan myös henkilöauton. 20 tuntia keikalla Siivoukset saatiin päätökseen aamulla ja tie avattiin kello 6.11. Hän työskenteli ensimmäistä kertaa urallaan lääkintäjohtajana. Virtanen hälytti kaksi kertaa illan ja yön aikana vpknaiset muonitustehtävälle. Valmiuteen kuuluu vakituisia ja erilaisia sopimuspalokuntien yksiköitä. Heli Kokki toimi ensimmäistä kertaa lääkintäjohtajana. Kappaletavaralastia siivottiin lähinnä miesvoimin, harjoin ja lapioin. Kokin ja Toni Poikulaisen ambulanssi oli kohteessa ensimmäisenä, kello 18.55. Porissa päivystävä Satakunnan sairaanhoitopiirin lääkäriyksikkö oli matkalla Raumalle sydänpysähdyspotilaan luokse. Kenttäjohtaja lisäsi vasteeseen neljännen, Porissa päivystävän sairaanhoitopiirin ambulanssin. Alkutiedot kertoivat kolmesta potilaasta, mutta kenttäjohtajan etupainotteisuus osoittautui tarpeelliseksi. FinnHEMS 20 ei pystynyt lentämään niin huonossa säässä ja FinnHEMS 30 oli autotehtävällä noin 85 kilometrin päässä kohteesta. Siksi tiesin myös paikalle tulevien ambulanssien viiveistä. Ne eivät olisi ehtineet kohteeseen nopeammin kuin Lund. Etupainotteisuus kannatti Kahden rekan ja traktorin onnettomuus pikatiellä kuulosti ensihoitaja Heli Kokin mielestä kovalta paikalta, sillä nopeudet ovat isot ja massat suuret. Yksi perävaunu oli säilynyt onnettomuudesta sen verran hyvin, että se siirrettiin varovasti viimeisenä, vaikka nosturit olisivat siirtäneet sen muutoin nopeammin ja helpommin. ”Pyrimme rajaamaa autoista valuneet aineet tiealueelle”, Virtanen kertoo. Lääkäriyksikön ajomatka Huittisiin oli noin 70 kilometriä. Työssä oli apuna myös etukuormaajatraktori, jonka avulla tavarat siirrettiin vaihtolavoille. Kiireinen ensihoitopäivä Vahingontorjuntaakin Autonromujen ja perävaunujen lisäksi paikalta kertyi neljä vaihtolavallista pois vietävää romua. Sairaanhoitopiirin kenttäjohtaja Heikki Lampinen alkoi tukea onnettomuuteen meneviä ambulansseja Porissa sijaitsevasta ensihoitokeskuksesta. Kenttäjohtaja Lampinen saa Kokilta isot kiitokset. Ajomatkalla Lund kartoitti kopterien saatavuuden. Lähin vapaa yksikkö löytyi Kokemäeltä noin 20 kilometrin päästä. Hätäkeskus hälytti Harjavallan ambulanssin lisäksi yksiköt Punkalaitumelta ja Säkylästä. Hän tunsi myös paikalla olevan palomestari Sauli Virtasen ja paloesimies Marko Toivion. ”Tein esitietojen perusteella nopean riskinarvion ja kun rekkaonnettomuus kuulosti pahalta tilanteelta, käännyimme kohti Huittista. ”Tämä vuorokausi meni kokonaan kahvilla ja leivällä”, hän sanoo. Työparina hänellä oli Toni Poikulainen. Päivystyspiste on Eurassa, josta on äärilaitoihin Raumalle ja Huittisiin matkaa lähes 40 kilometriä. Sydänpysähdyspotilas jäi ensihoitoyksiköiden hoidettavaksi”, lääkäri Vesa Lund sanoo. Alueja yksikkötuntemus tärkeää Palomestari Sauli Virtanen päivystää SatakunKuvakaappaus tilannehuone.fi-sivustolta nan pelastuslaitoksen alueella, johon kuuluu kahdeksan kuntaa. Hän tiedotti saamistaan tiedoista jatkuvasti. Onnettomuuspaikalla oli ryhdyttävä myös vahingontorjuntaan, sillä yhdessä ison rekan veturissa voi olla jopa tuhat litraa dieseliä. Virtanen palasi asemalle kello 6.48. ”Kenttäjohtaja määräsi kaikki ambulanssit samaan puheryhmään. Yhteistyölle oli hyvät lähtökohdat. Minun ei tarvinnut ottaa matkalla keneenkään yhteyttä, vaan kenttäjohtaja hoiti Porista kaiken”, Kokki sanoo. Keikat olivat lohkaisseet hänen vuorokaudestaan reilut 20 tuntia. Satakunnan ensihoitoyksiköillä oli kiireinen ilta. Tutut yksiköt hyvästä Kokki tunsi yksiköt, jotka olivat tulossa paikalle. Rekkaonnettomuuden aikaan Huittisten oma ambulanssi oli tehtävällä. Se oli Harjavallan Sairaankuljetus Oy:n Eurassa päivystävä ambulanssi, joka oli juuri saanut Kokemäellä peruutuksen
Rekkojen lastit eivät aiheuttaneet meille lisää päänvaivaa”, Kokki sanoo. Myös Lund kävi toteamassa potilaan tilan ja irrotuksen. Kymmenen minuutin viiveellä tuli Punkalaitumen ambulanssi, Kokki ohjeisti ensihoitajille potilaan. Lääkäri Lund lähti saattamaan vakavasti loukkaantunutta irrotettua potilasta. Hänen tilansa säilyi vakaana koko kuljetuksen ajan. Potilas saatiin irrotettua Lundin kirjanpidon mukaan klo 19.20, noin 50 minuutin kuluttua ensimmäisen pelastusyksikön paikalle saapumisesta. Mitä kalustoa niissä on, kuten erityiskalustoa ja mihin ne pystyvät”, Virtanen kertoo. Ensihoitolääkäri Vesa Lund oli matkalla Raumalle elvytykseen, kun kahden yhdistelmän nokkakolari muutti suunnitelmat. Kun sitä ei ollut Säkylänkin ambulanssi lähti potilaansa kanssa kohti Poria. ”Potilas oli hereillä, joten en ängennyt enää lisäkäsiksi. ”Rankalaudalle siirto näyttää tämänkaltaisissa tilanteissa aina hankalalta”, Kokki sanoo. Kun huomattiin, että irrotuksessa kuluu vielä aikaa, Punkalaitumen yksikkö lähti kuljettamaan potilasta Satakunnan keskussairaalaan, Poriin, kun Säkylän ambulanssikin oli ehtinyt jo kohteeseen. Potilas oli niin huonossa paikassa, että häntä voitiin hoitaa vain tukemalla ja rauhoittelemalla. Huittisten paloasemalla päivystäneet Otto Törne (vas.), Jari Toivonen, Marko Toivio ja Juhani Lääti olivat henkilökohtaisessa huollossa pitkäkestoisen tehtävän jälkeen, kun heidät hälytettiin yhdistelmien nokkakolariin. ”Oli selvää, että kaikki oli vietävä sairaalaan, sillä energiat olivat niin suuret”, Kokki sanoo. ”Yksin liikkuvan palomestarin on tunnettava alue paitsi maantieteellisesti, myös yksikköjen osalta. ”Tiedotin tuleville yksiköille tilanteesta ja tarkensin triagen yhteen punaiseen, kahteen keltaiseen ja yhteen vihreään. Melko pian sen jälkeen saapui Säkylän ambulanssi. He olivat olleet ensihoitajista potilaan luona pisimpään ja kaikki potilaat kuljetettaisiin joka tapauksessa samaan paikkaan. Jos tungen itseni tuohon pieneen tilaan, niin korttitalo repeää”, Lund sanoo. Kun potilas saatiin kuljetuskuntoon, Kokki päätti, että hänet kuljetetaan heidän ambulanssillaan. Kokki oli määrännyt Säkylän yksikölle potilaan, jolla ei ollut hätää, joten yksikkö jäi vielä katsomaan, olisiko irrotuksessa avun tarvetta. Kaikille kuljettaville yksiköille riitti töitä. 1 ·2015 21. Hälytysil moitus ”Aluksi rusinana onnettomuudessa ollut henkilöauto oli järkytys, mutta kun selvisi, että kuljettajan vammat eivät olleet niin vakavat kuin mitä auton muodonmuutoksista olisi voinut päätellä. Liian vähän tilaa Kokki kävi vähän väliä irrotuspaikalla tarkistamassa tilanteen, tilanne säilyi stabiilina. Kokki arvioi, että irrotukseen kului lähes tunti. Toisaalta oli onni, ettei autossa ollut muita potilaita”, Kokki sanoo. Viimeisinä kohteeseen tulivat lääkäriyksikkö ja ambulanssi porista noin kello 19.20. Lisää tilannetietoisuutta Kokki ryhtyi johtamaan ensihoitotehtävää ja Poikulainen tarkasti nopeasti kaikki altistuneet ja meni sitten mukaan kiinni olevan potilaan irrotukseen
Palomiehet ja sopimuspalokuntalaiset rakensivat aitauksen rekasta autetuille sioille. Paikalle hälytettyjen sopimuspalokuntalaisten joukossa oli sikatilallisia, jotka osasivat käsitellä eläimiä. ”Hälytysilmoitus, RSA 401, tieliikenneonnettomuus, pieni: Rekka ojassa kyljellään, perävaunu pystyssä, eläimiä autossa”, hätäkeskuspäivystäjä kertoi onnettomuudesta Virveverkkoon kello 11.25. Pakettiauto oli luisunut pääkallokelissä hitaassa vauhdissa pienehköllä tiellä mutkassa ojaan. Pakettiauton kuljettaja oli ehtinyt poistua autosta, eikä rekan kuljettajallekaan käynyt mitenkään, mutta perävaunussa oli 210 apua tarvitsevaa sikaa. 22 1 ·2015. ”Täydensin tähän keikkaan itseni ja myöhemmin Huittisten, Huhtamon ja Suttilan sopimuspalokunnat”, päivystävä palomestari Sauli Virtanen sanoo. 18.12.2014 kello 11.25 Teksti: Marko Partanen Tilannekuvat: Matti Laine/Lauttakylä-lehti Ennen rajua yhdistelmien nokkakolaria Huittisissa sattui toinenkin raskaan kaluston onnettomuus. Sekin oli madellut kävelyvauhtia mutkaan, mutta alkanut myös luisua ojaa kohti, lopulta rekan perävaunu päätyi suoraan pakettiauton päälle. ”Oli hyvä, että paikalle saatiin sikojen käSikarekka kaatui pakettiauton päälle Hälytysilmoitus: RSA 401, tieliikenneonnettomuus, pieni. Samaan paikkaan tuli myös sikoja kuljettava rekka. Hätäapuna se valmistui sarjatikkaan pätkistä ja yhdeksi aidan sivuksi kaadettiin jykevä puu. ”Pointtina eläinpelastus” Pelastuslaitoksen pelastusyksikkö ryhtyi töihin. Satakunnan pelastuslaitoksen Huittisten höökin (RSA 401) väki oli juuri i lähdössä yksiköllä lounaalle, mutta se jäi hälytyksen takia aikeeksi. Hänen päivystyspaikkansa on Eura, josta Huittisten onnettomuuspaikalle lähes 40 kilometriä matkaa. Myöhemmin paikallisesta rakennusliikkeestä saatiin metalliaitaa, josta rakennettiin parempi aitaus. Ennen kuin vaunussa olevia sikoja päästettiin ulos, niille oli tehtävä aitaus
Vaikka kyseessä oli liikenneonnettomuus, tehtävän pointiksi nousi ehdottomasti eläinten pelastaminen”, hän sanoo. 1 ·2015 23. Siat ottivat tilanteen melko rauhallisesti. Aamulla ennen onnettomuuksia kävimme ensivastetehtävällä”, palomies Otto Törne laskeskelee. sittelyn hallitsevia sopimuspalokuntalaisia, muuten emme olisi saaneet autoa tyhjäksi”, palomies Jari Toivonen sanoo. Huittisten VPK:n naiset toivat kahvia ja leipää. Siitä oli iso apu. ”Tässä työvuorossa meille kertyi 12–13 tuntia aktiivityöaikaa. Tuhannen kalkkunan onnettomuuden hoidosta arveltiin levinneen kampylobakteerin, joka sairastutti kymmenkunta palomiestä ja sopimuspalokuntalaista. Kuva: Arja Harjunmaa/Satakunnan Kansa. Myös palomestari Virtanen päätti ajaa Huittisten paloaseman kautta, käydä nopeasti läpi keikan pelastusyksikön kanssa ja palata sitten asemalleen, minne hän pääsi vasta aamulla. ”Viimeinen sikakuorma lähti onnettomuuspaikalta noin viiden tunnin kuluttua hälytyksestä. Paikalle oli vielä hankittava kuolleiden sikojen kuljetus, niitäkin oli 41 kappaletta”, Virtanen kertoo. Hälytysil moitus Paloesimies Marko Toivio toi muonituspisteeseen käsidesipullon ja ohjeisti, että ennen leipiin koskemista jokainen mies desinfioi kätensä. Palomiehet kiittelivät sopimuspalokuntalaisten siankäsittelytaitoja. ”210 sian pelastaminen edellytti eläimiin tottuneet käsittelijät. Käsky desinfioida kädet Kun tehtävä alkoi venyä, paikalle tilattiin muonitus. Sopimuspalokuntalaiset jäivät vielä kohteeseen liikennettä ohjaamaan, kun pelastuslaitoksen Huittisten hööki palasi asemalleen. Paloesimies Marko Toivio toi muonituspisteeseen käsidesipullon ja ohjeisti, että ennen leipiin koskemista jokainen mies desinfioi kätensä. Sikojen johtaja oli saatava liikkeelle, jota muut sitten seurasivat. Myös palomestari Sauli Virtanen näki asian samoin. Ulos päässeet siat olivat rauhallisia ja alkoivat melkein heti syömään. Työ pelastustoimessa on ennalta aavistamatonta. Sikoja ei voi laskea ulos millaisessa järjestyksessä tahansa. Kyljelleen kaatuneessa perävaunussa alimmaksi jääneet siat kuolivat, niitä oli 33, lisäksi kohteessa ollut eläinlääkäri päätti lopettaa kahdeksan sikaa. Viiden tunnin tehtävä Palomestari Virtanen alkoi hankkia paikalle nosturia ja eläinkuljetusautoa, mutta ennen kuin ne voitaisiin ottaa kohteeseen, oli tie hiekoitettava. Vaikka kyseessä oli liikenneonnettomuus, tehtävän pointiksi nousi ehdottomasti eläinten pelastaminen. 160 sikaa kuljettavaa autoa ei siltikään uskallettu enää ottaa kohteeseen asti, vaan paikalle hankittiin pienempi kuljetusauto, jolla siat kuljetettiin vähän matkan päähän turvalliseen lastauspaikkaan, missä ne siirrettiin erissä ison kuljetusauton kyytiin. Reilun kolmen vuoden takainen Satakunnan Karviassa sattunut kalkkunankuljetusonnettomuus oli tuoreena muistissa
”Keskitymme opetuksessa henkilöautoihin ja tieliikennepelastamisen perustoimintamalleihin, mutta velvoitamme opiskelijat lukemaan raskaan kaluston materiaalin. Viime syksyllä Suomen liikenteessä oli monta vaikeaa raskaan kaluston onnettomuutta”, Pietilä sanoo. Pelastusopisto tarjoaa lisäksi raskaan kaluston pelastuksesta täydennyskursseja noin kerran vuodessa. Vaikka hyttien rakenteet ovat saatavilla olevissa harjoittelukappaleissa erilaiset kuin nykyliikenteessä olevissa kuorma-autoissa, voidaan pelastustaktiikat ja -tekniikat sekä turvallinen työskentely opettaa niillä hyvin”, Pietilä kertoo. ”Pelastusopiston harjoitusalueella on kuorma-auton alusta, johon asennetaan erillinen hytti kiinni. Raskaan kaluston pelastamisesta on haastavaa saada ja antaa koulutusta. Keväällä valmistuvat pelastajat pääsevät kylläkin harjoittelemaan pelastamista raskasta kalustosta ja jatkossa on tarkoitus edetä opetuksessa näin”, Pietilä kertoo. Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/ Marko Partanen. Alipäällystölle raskaan kaluston pelastustoiminta opetetaan, ajatuksella, että he vievät oppia työvuoroihin”, Pietilä sanoo. ”Kuorma-autojen romuhyttejä on tarjolla vähän, ne ovat helposti 30 vuotta vanhoja ja nykyisissä opetussuunnitelmissa on niukasti aikaa tieliikennepelastamiselle”, Pelastusopiston opettaja Teemu Pietilä sanoo. Kessut saavat oppia ”Pelastajakurssilla tieliikennepelastamiselle on varattu neljän tunnin teoria, kolme päivää harjoittelua harjoitusalueella ja lisäksi hälyRaskaasta kalustosta vähän koulutusta tyksenomaisia sovellettuja tehtäviä. Harjoituksissa keskitytään työturvallisiin perustoimintamalleihin, kuten ajoneuvon virrattomaksi tekoon, stabilointiin, hytin vakauttamiseen, hytin käsittelyyn hydraulisilla pelastusvälineillä ja ketjuvetoon. Kuorma-autojen hytit maksavat myös moninkertaisesti enemmän kuin romuhenkilöautot. Niihin ei ole juurikaan liittynyt raskaan kaluston harjoitteita. Pelastusopiston kurssi pohjautuu sovelletusti ruotsalaisen Heavy rescue training -koulutukseen. ”Kentältä tulisi löytyä omaa aktiivisuutta raskaan kaluston pelastamiseen, sitä on tarjolla vähän, mutta se on tarpeellista. Teksti ja kuva: Marko Partanen Hälyt ysilm oitus Kuva: Kimmo Kaisto Raskasta kalustoa saadaan harvoin pelastuslaitosten harjoituskappaleiksi.. Ruotsalaiset ovat tehneet ansiokasta työtä raskaan kaluston pelastustekniikoiden kehittämisen eteen. Seuraava kurssi järjestetään syksyllä
Lähteet: Tilastokeskus vuoteen 1998, SPEK vuodesta 1999 ja 2014. Tärkeää ei ole, milloin se 50 saavutetaan, vaan keskiarvoluvun laskeminen on oleellista. Se osoittaa, että olemme tehneet riittävästi työtä tavoitteen eteen, joka saavutetaan sitten joskus, jos saavutetaan.” Esko Koskinen uskoo, että tavoitteeseen päästään perinteisellä turvallisuusvalistamisella ja asumisen turvallisuuden parantamisella esimerkiksi asuntokohtaisin sprinklerein ja liesivahdein. ”Pitkäaikaisella kokemuksellani alalta voisin sanoa, että viimeisten vuosien aikana asumisen paloturvallisuudesta ja palokuolemista on alettu julkisuudessa puhua huomattavasti.” Orraisen mukaan jo tuhannet hoitolaitokset on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla, mikä vähentää kohtalokkaiden tulipalojen riskiä. ”Monet pitävät Suomessa asuntojen sprinklausta tarpeettomana kustannuksena. Asukkaiden ja rakentajien täytyisi arvottaa ne toisella tavalla.” Teksti: Kaisu Puranen PALOKUOLEMAT 1964–2014 4.2.15 1 Lähteet: Tilastokeskus vuoteen 1998, SPEK vuodesta 1999 ja 2014 Pronto 2008–2013 52 66 112 68 92 110 87 101 89 85 106 82 112 101 103 139 68 86 88 81 90 108 96 99 95 89 92 105 70 102 99 81 80 91 79 95 85 77 86 96 115 81 117 90 107 107 80 67 80 58 87 20 40 60 80 100 120 140 160 19 64 19 65 19 66 19 67 19 68 19 69 19 70 19 71 19 72 19 73 19 74 19 75 19 76 19 77 19 78 19 79 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 Palovaroitinpakko ja siirtymäkausi Virtain vanhainkoti, 27 vanhusta Lapinlahden kunnalliskodin mielisairasosasto, 31 naista Tulipalokuolemat kasvussa ja laskussa Palokuolemat hyppäsivät 58 kuolleesta 87:ään. ”Laskin itse viiden vuoden keskiarvoja, ja sain tulokseksi että palokuolemien määrä on pienentynyt 27 prosenttia”, hän kertoo. Seitsemän uhrin sukupuoli ei ilmennyt seurannasta. ”En lähde ennustamaan. Palokuolemien määrä nousi huomattavasti toissavuodesta, jolloin niitä oli 58. Tieto perustuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mediaseurantaan sekä Pronto-tietokantaan. ”Viiden vuoden keskiarvo on koko ajan laskeva, tällä hetkellä 74 palokuolemaa vuodessa, kun se viisi vuotta aikaisemmin oli 103.” Koskinen painottaa, että palokuolemien määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain, koska Suomessa on vähän asukkaita. ”Asuntopaloja kuitenkin tapahtuu keskimäärin yhdeksän joka ainoa päivä. ”Pelastusviranomaisena tietysti toivon, että ne olisivat pakollisia meilläkin. Alun perin päämäärän piti toteutua vuonna 2015, sittemmin sitä lykättiin vuoteen 2025. Milloin Suomesta tulee Euroopan turvallisin maa. Kohtalokkaiden palojen määrä voi vaihdella.” Orrainen korostaa, että Suomessa on tehty paljon lainsäädännöllisiä päätöksiä asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi. Ne ovat turvalaitteita, joiden toivomme lisääntyvän suomalaisessa asumisessa.” Orrainen muistuttaa, että Norjassa uudisrakentamisessa esimerkiksi turvaliesi on jo pakollinen. ”Jos eläisimme esimerkiksi Yhdysvalloissa, meillä olisi 200 miljoonaa ihmistä. Viime vuoden palokuolleista miehiä oli 56 ja naisia 24. Orraisen mukaan tilastoissa voi olla paljonkin vuosittaista vaihtelua. ”Viime vuoden lopulla valmistui EM-standardi liesien turvalaitteista, jotka automaattisesti pyrkivät katkaisemaan liedestä sähköt, jos siihen on vaikkapa pizzalaatikko jäänyt tai ruoanlaittaja nukahtanut. Ohjelman mukaan määrän pitäisi vähentyä 50:een vuodessa, kun kymmenen viime vuoden aikana paloissa on kuollut noin sata per vuosi. Tilastollisesti määrä on silti laskussa. ”Ruotsissa ja Norjassa sammutuslaitteistot on tulleet moniin kohteisiin pakollisiksi, eikä näin vielä Suomessa ole. PALOKUOLEMAT 1964–2014 1 ·2015 25. Näitä asioita haluaisimme nostaa esille.” Paloturvallisuutta voidaan parantaa myös viranomaisten yhteistyötä tiivistämällä. Vaikka tavoitteita ei ole saavutettu, Koskinen on kuitenkin iloinen siitä, että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna palokuolemien määrä on laskussa. Pronto 2008–2013. Viime vuonna tulipaloissa kuoli 87 ihmistä. Palokuolemista 27 tapahtui kerrostaloissa, 36 omakotitaloissa sekä kymmenen rivija muissa pientaloissa. Paloturvallisuus on myös noussut pinnalle julkisuudessa. SPEKin johtaja Matti Orrainen muistuttaa, että tilastollisesti palokuolemien määrä on kuitenkin pienentynyt. Mielestäni on tärkeintä, että keskiarvo pysyy alenevalla uralla. Uuden pelastuslain mukaan sosiaalija terveysalan toimijoiden sekä pelastusviranomaisten tulee informoida toisiaan, jos he havaitsevat asunnon paloturvallisuudessa puutteita. Esimerkiksi palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa syyskuusta 2000 lähtien. Valistuksella ja sprinklereillä turvallisuustavoitteeseen ”Palokuolemien lisääntyminen on takaisku sisäministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmalle”, pelastusylijohtaja Esko Koskinen myöntää. Tilastovaihtelu olisi paljon pienempää kuin viiden miljoonan ihmisen populaatiossa”, hän vertaa. ”Kyllä tällä asenteella ja investointipäätöksillä on varmasti merkitystä palokuolemien vähenemiseen.” Orrainen korostaa, että keskustelua kotonaan asuvien, huonokuntoisten vanhusten paloturvallisuudesta pitäisi käydä enemmän julkisuudessa ja automaattisista sammutuslaitteistoista, kuten vastikään innovoidusta Caverionista, pitäisi tulla arkipäivää yksin asuvien vanhusten kodeissa. Lisäksi ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa. Minimissään täytyy aloittaa aiheesta julkinen keskustelu.” Hän katsoo, että aika ei vielä ole kypsä teknisille turvavälineille
26 1 ·2015. Jalosella on Porin Ässien tarra tablettikoneensa pohjassa ja tärkeät pinssit rintapielessään
”Jostain syystä meidän ala ei osaa vetää niin sanotusti kotiin päin. Eduskuntavaalit ovat kolmen kuukauden päässä. Se ei näy missään, eikä sen kuulukaan näkyä.” Jalonen sanoo puolileikillään, että ensimmäisen kauden kansanedustalta ei kannata edes odottaa juuri mitään. Tämän huomatakseen ei tarvitse kuin verrata poliisin ja pelastustoimen määrärahoja. Jalonen korostaa, että asioihin voi parhaiten vaikuttaa löytämällä hyvän yhteistyöverkoston asiantuntijoiden ja eri puolueiden välillä, ja siinä hän on mielestään onnistunut. Mutta jos ajatellaan ihan mitä tahansa arkipäivän asiaa, siihen liittyy politiikka”, Jalonen sanoo. Siihen ei ole totuttu, ja meillä on tietty pelko politiikkaa kohtaan. ”Olen nähnyt ihmisten arkeen ja koteihin, sinne, minne normaali ihminen ei näe. ”Jos kanssani tässä istuisi ministeri, ja juotaisiin kahvia ja keskusteltaisiin, miten esimerkiksi hätäkeskusuudistus tehdään, se vaikuttaisi oikeasti. Pian Jalosella on takanaan ensimmäinen kausi kansanedustajana. 1 ·2015 27. Teen tätä työtä samalla intohimolla ja auttamisen halulla kuin pelastustoimen hommiakin. Pelastusalan ammattilaisena hän aikoo ajaa alaan liittyviä asioita ensi kaudellakin, mikäli sellainen on tullakseen. Jalonen epäilee, Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Pelastaja eduskunnassa että pelastusalalla vallitsee tendenssi, jossa halutaan olla sitoutumattomia, ajatella, ettei politiikka kuulu pelastustoimeen. Hän on pitänyt täysistunnoissa yli 500 puhetta, häneltä on kirjattu yli 80 valtiopäivätoimea, kirjallisia kysymyksiä, talousarvioaloitteita ja niin edelleen. Silloin ei pysty esimerkiksi valiokunnassa puhumaan kokemuksen syvällä rintaäänellä.” Jalonen sanoo painokkaasti, että hänen taustastaan on ollut kansanedustajana ”suunnaton etu”. ”Eihän täällä esimerkiksi ollut sellaisia eläkeiän puolustajia, jotka oikeasti olisivat tienneet, mistä puhuvat. Hänen mukaansa pelastustoimen asioista pitäisi päättää niiden, jotka tietävät, mistä puhuvat. Jalonen näkee, ettei pelastustoimessa ole samanlaista vaikuttamaan pyrkimisen kulttuuria kuin esimerkiksi poliiseilla, joilla kansanedustajan paikkoja puolestaan on. Olen nähnyt hyvät ja huonot asiat yhteiskunnasta, pystyn suhteuttamaan ja mitoittamaan asiat ihan eri tavalla.” Jalonen haluaa painottaa myös tätä seikkaa: varsinainen vaikuttaminen eduskunnassa tehdään siellä, mihin julkisuus ei yllä. Olen jo kymmenvuotiaana mennyt Porin VPK:n nuoriso-osastoon ja silloin sanonut, että minusta tulee palomies.” Jalonen aikoo asettua ehdolle toistamiseen. Puolet kaudesta Ensimmäistä kauttaan kansanedustajana lopetteleva Ari Jalonen haluaisi taloon muitakin pelastusalan ammattilaisia. Kansanedustajia, joilla olisi pelastusalan koulutus, on hyvin harvassa. Viestintäja liikennevaliokunnassa hän on perussuomalaisten valiokuntavastaava ja kokee jättäneensä peukalonjälkensä ainakin liikennepolitiikkaan. K ansanedustaja Ari Jalonen (ps) on todennäköisesti pelastusalan ainoa ääni eduskunnassa. Poliisit äänestävät poliiseja ja saavat siten päätösvaltaa. Ennen poliitikon uraansa paloesimiehenä, raivaajaja pelastussukeltajana sekä rauhanturvaajana toiminut Jalonen maistelee mietteliäänä kahviaan eduskuntatalon alkuillan hiljentämässä kuppilassa. Se oli vain toisen käden tietoa. ”Tunnen olevani ihan oikeassa paikassa
Jos ajatellaan ensimmäisiä työpaikkoja, niin uimakoulun opettajana, kun pääsee opettamaan lapsia uimaan niin, että he oppivat. Siitä tulee hyvä mieli. Se ärsyttää. Me ollaan Suomen paras niin sanottu toripuolue.” Enemmän kotiinpäin Jalosen mielestä perussuomalaiset on valmis ottamaan hallitusvastuun, sillä puolue on ottanut oppositiopolitiikankin vakavasti. Mutta kun ollaan oppositiossa, se on enemmän tai vähemmän hienosäätöä. Mutta suomalainen menee asialinjalla ja jää jalkoihin.” Lisäksi Jalonen ajaa pienyrittäjien asiaa. Mikä sammuttaa. Jokainen toimii aina oman näkemyksensä kautta. Hän on ollut YK:n rauhanturvaajana Libanonissa 16,5 kuukautta lääkintämiehenä ja nähnyt, kuinka syvä paikallisten viha YhAri Jalonen Jalosen sormessa on rauhanturvaajien vanha arabisormus muistona 16,5 kuukauden komennukselta Libanonissa. Tämä on se tärkein asia mitä täällä voi tehdä, ja mielestäni onnistuin siinä.” Jalosen mielestä perussuomalaisten olisi aika päästä nyt hallitukseen. Juuri eilen tuli hyvä mieli siitä, kun satuin kohdalle, kun autoilija oli ajanut autonsa kinokseen ja lapioitiin se pois sieltä. Vesi sammuttaa janon. Sitten taas ambulanssikeikka, herttainen mummo jota pääsee auttamaan hädässä. Eli kyllä sinne hallitukseen tarvitsisi päästä.” Jalonen ei ole huolissaan Perussuomalaisten laskevasta kannatuksesta. Esimerkiksi vaihtoehtobudjetti on täysin verrattavissa hallituksen esitykseen. menee siihen, että oppii löytämään toimistonsa ja pisteet, missä mikäkin asia tehdään. 28 1 ·2015. Mikä sytyttää. ”Turvallisuus alkaa pienistä asioista, kotona olevasta palovaroittimesta ja hiekoitetusta pyörätiestä siihen, että kunnilla on varaa ylläpitää riittävä pelastustoimi ja toimiva sairaankuljetus.” Suuressa mittakaavassa Jalonen korostaa Suomen uskottavaa maanpuolustusta. Kun on oppinut talon tavoille, alkaakin olla jo kiire tehdä jotakin oikeasti merkittävää. Se on huomattavan mieleenpainuvaa. Jos mennään intin raivaajasukeltajapuolelle, niin maskintyhjennysharjoitus jäisessä Hangon satamassa, siellä pohjalla, aika hyytävä kokemus. Ei huono sääkään, mutta loskakeli. Esimerkiksi Välimeren maat vetävät niin paljon kotiinpäin, että rupee ujompaa poikaa punastuttamaan. Tilanne, jossa pääsee auttamaan, tavalla tai toisella. ”Minulla on aavistus, että jo seuraava gallup näyttää nousun merkkejä, ja kun perussuomalaiset menee toreille ihmisten tentattavaksi, aivan varmasti nousee kannatus ylöspäin. Tämä on yhteistyötä, mitään ei saa aikaiseksi yksinään. Mieleenpainuvin työtilanteesi. Se, minkä olen onneksi saavuttanut, on hyvä yhteistyöverkosto eri ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa, samoin eri puolueiden ja eri poliitikkojen välillä. Ja YK-joukoissa aseistettu Hizbollah-sissipartion käännyttäminen tsekkarilta. Ikä: 40 Perhesuhteet: Onnellisesti naimisissa, kolme pientä prinsessaa, pari koiraa ja kissa. ”Olen ollut kerran Suomen edustajana yhdessä kokouksessa. Sekin jää mieleen. Myös turvallisuusasiat ovat lähellä Jalosen sydäntä, sekä sisäiset että ulkoiset. ”Totta kai myös oppositiosta käsin on päässyt vaikuttamaan valmisteluvaiheisiin viimeistään valiokunnan myötä. ”Realisti pitää olla. ”Puolustuksemme nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, ja siinä on jo köykäisemmälläkin aseistuksella niin iso pelote jopa suurvallalle, etteivät ne tule kolkuttamaan oviamme.” Jalonen ei lähtisi viemään Suomea Natoon. ”Me ollaan joka asiaan jätetty aina oma laskelmoitu, harkittu kannanotto. Eräs Jalosen vaaliteema on Suomen toiminta EU:ssa. Perheenisä, paloesimies, kansanedustaja Porista. Hänen mukaansa talous saadaan nousuun pienten ja keskisuurten yritysten avulla. Niissä on käytetty samoja laskukaavoja ja vaikuttavuusarvioita, osa niistä on hallituksen omia laskelmia.” Jalonen uskoo, että Satakunnasta saadaan läpi kaksi perussuomalaista, mutta hän ei osaa arvioida vielä omia mahdollisuuksiaan. Tähän on vaikea sanoa mitään syvällistä. Pitää kunnioittaa toista. Kuka olet ja mistä tulet. Jos kysytään, mikä latistaa tai ärsyttää ihmisissä tai maailmassa, niin mikä minä olen sanomaan jollekin toiselle, että hän toimii väärin. Hän korostaa, että suomalaisten pitäisi pelata Brysselissä enemmän kotiinpäin ja toimia Suomen etujen mukaisesti. Hänen mielestään Suomen puolustus voi olla uskottava, jos siihen käytetään enemmän määrärahoja
Hän pelkää, että sopimuspalokunnilla on vaikeuksia saada hälytystehtäviin riittävään taitotasoon yltävää henkilöstöä, koska yleensä sellaisilla sopimuspalokuntalaisilla on myös vaativa päivätyö. dysvaltoja kohtaan oli. ”Tulipalo kohtelee kaikkia ihan samalla tavalla. Hän mainitsee, että hänen isänsä on ollut sotalapsi, joten hän ymmärtää, että ihmisiä autetaan hädässä, mutta: ”Jos me autetaan yhtä henkilöä, se ei auta hänen kyläänsä, sen kylän ihmisiä, joita siellä on. ”Kun sopimuspalokuntalainen on työssä jossain muualla, vaikkapa teollisuudessa, niin samat säästöpaineet kohdistuvat sinne, koneistoa on trimmattu niin, että ”löysät” ihmiset on otettu pois tuottavuuden nimissä. Ei hänen ole täälläkään hyvä olla.” Jalosen mielestä pelastusalan lähitulevaisuuden suurin haaste on resurssien riittävyys monessakin mielessä. On huomattavasti tehokkaampaa auttaa kriisialueen lähellä, kohdemaassa.” ”Tänne ottaminen ei auta henkilöä myöskään, jos hän ei pysty sopeutumaan, koska silloin hän on yhteiskunnan ulkopuolinen. Kun aikaisempaa korkeammat vaatimukset, esimerkiksi savusukelluskelpoisuus, koskevat myös sopimuspalokuntia, käytössä ei enää ole yhtä isoa reserviä kuin aikaisemmin. Se meni pian siihen, että muut kysyivät minulta neuvoa.” 1 ·2015 29. Jalonen sanoo, että maahanmuutto on edelleen ajankohtainen asia, eikä siitä puhumista pidä pelätä. ”Tätä kautta tuen ja avun saaminen olisi todennäköistä sodan aikana, muttemme saa rauhanajan terrorismivaaraa.” Pelastajasta pelastettava. Näin ollen pelkään, että euroista leikataan.” Hän näkee, että myös osaavasta henkilökunnasta on pulaa. Mutta rauhanajan terrorismin vaara kasvaisi.” Jalosen mielestä Suomen Nato-suhteet vaativat jatkuvaa tasapainoilua. ”Valtiontalous on heikko, kuntatalous on heikko, ja tällä hetkellä ainakin pelastustoimi on kunnan palvelua. ”Kiersin ensimmäisenä päivänä koko talon ja opettelin, missä on mitäkin. Jalonen uskoo, että viha USA:ta kohtaan on yhtä kuin viha Natoa ja Nato-maita kohtaan. Tämä on tarkoittanut sitä, että välttämättä työnantaja ei enää päästä sopimuspalokuntalaista hälytykseen.” Hänen mukaansa kuntien tiukalle ajettu talous voi johtaa siihen, ettei ammattipuolellakaan ole tuuraajia sairastuneiden tilalle, jolloin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa hälytyksiin ei ole riittävästi resursseja. Siellä pitää olla riittävä tietotaitoja kuntotaso ettei pelastajasta tule pelastettavaa, mikä on erittäin todennäköistä jo näillä eläkei’illä.” ”Jos kanssani tässä istuisi ministeri, ja juotaisiin kahvia ja keskusteltaisiin, miten esimerkiksi hätäkeskusuudistus tehdään, se vaikuttaisi oikeasti. ”Jos liittyisimme Natoon, se lisäisi meidän sodanajan turvallisuuttamme, koska sieltä tulisi hartioita lisää. ”Rasismi on ehdottoman väärin, mutta maahanmuuttokriittisyys ei ole rasismia.” Jalosen mukaan hätää kärsiviä pitäisi pääasiassa auttaa paikan päällä sen sijaan, että Suomi ottaisi enemmän pakolaisia. Hän kritisoi yhtäläisyysmerkkien vetämistä maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin välille. Se näy missään, eikä sen kuulukaan näkyä.” Porilaisedustajan ensimmäinen kausi meni lähinnä totutteluun eduskuntatalon tavoille. Suuri osa pelastustoimesta toteutuu sopimuspalokuntien kautta. Perussuomalaisten edellisten vaalien kantava teema, maahanmuutto, ei ole enää viime aikoina ollut siinä määrin tapetilla kuin neljä vuotta sitten. Hänen mukaansa puolustusyhteistyötä Nato-maiden kanssa voi tehdä ilman, että liittoon varsinaisesti liitytään
Jos palo ei aiheuta vaaraa muille rakennuksille eikä ole vaarassa levitä, palokunnalta riittää käydä paikalla toteamassa tapahtunut. Palon ilmoittajaa kannustetaan omatoimisuuteen. Esimerkiksi Ristijärvellä on 60 hälytystä vuodessa, eli yksi viikossa. ”Kainuussa tehokkain työtapa ei ole sama kuin Helsingissä. Väestön tiheys ja valvontaverkko on hyvin erilainen. Pitääkö asemalla esimerkiksi olla savusukeltajia?” hän kysyy. ”Se on 150 kilometriä täältä ja joukkuelähtö. Budjetti pysyy samana Pelastustoiminta on hyvin erilaista ruuhkaSuomessa kuin harvaan asutuilla alueilla, pelastusjohtaja Parviainen painottaa. ”Kaikki konstit on käytettävä, ja yksikönjohtajallakin on pakko raksuttaa päässä, että millä voitaisiin ostaa sitä aikaa”, hän sanoo. Jos Parviainen saisi tehdä mitä tahansa muutoksia pelastustoimeen, hän haluaisi, että kaikilla viranomaisilla olisi yhteinen valtaPitkät välimatkat, harva asutus ja miehistöpula sanelevat ehdot Kainuun pelastustoiminnalle. ”Viime kesänä Suomussalmen rajalla, Kainuun puolella oli vesipelastustehtävä. Kaukana kaikesta Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Pekka Agarth 30 1 ·2015. Pelastustoimi on kuitenkin pienuudessaan ketterä. Perillä ei ollut enää mitään tehtävissä”, Kajaanin paloaseman palomestari Raisa Korhonen muistelee. Onko siinä hirveän isoa järkeä vai ei, kun sieltä ei ehkä löydy muuta kuin savuava raunio?” kysyy Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Anssi Parviainen. Maantieteelle ei voi mitään, ja pakon edessä pelastuslaitokset ovat joutuneet kehittämään keinoja ajan pelaamiseksi. ”Ei siellä mitään voi tehdä, jos paikan päällä ei tehdä alkusammutusta.” Hossan tapaus on ehkä kuvitteellinen, mutta samanlaisia tehtäviä pelastuslaitokset ympäri Kainuuta joutuvat arvioimaan jatkuvasti, sillä Kainuu on pitkien välimatkojen maakunta. Lähimmällä yksiköllä oli sinne matkaa melkein sata kilometriä. Vaikka Suomussalmi lähtisi ensimmäisenä, sieltäkin on 60 kilometriä. Matka palopaikalle lasketaan usein kymmenissä, jopa sadoissa kilometreissä. K un maatalonisännän savusauna palaa Hossassa Pohjois-Suomussalmella, saattaa kulua tunteja, ennen kuin yksikään alueen pelastuslaitoksista ehtii paikalle. Kun lähtö pitkän matkan päähän koittaa, palomiehet ohjaavat puhelimitse ilmoittajaa alkusammutukseen ja evakuointiin. ”Jos omistaa traktorin ja lumilingon, isäntä voi heittää lingolla lunta palavaan rakennukseen, että lämpö ei pääse säteilemään viereiseen rakennukseen”, paloesimies Kari Kähkönen Kuhmon paloasemalta kertoo. Ilmoittajaa pyydetään siirtämään kauemmaksi autot, maatalouskoneet ja muut syttymisvaarassa olevat välineet. Päätöksenteko on nopeaa, ja yhteistyötä tehdään rajavartiolaitoksen sekä Kainuun prikaatin kanssa
Hän kaipaa ”poikkihallinnollista yhteistyöelintä”. Samoja palveluja ei voida tarjota joka paikkaan, eikä se ole järkevää, mutta ihmisiä ei voi jättää heitteille. ”Jos meillekin annettaisiin sellaiset rahat, kyllä meilläkin löytyisi some-palomiehiä.” Parviainen sanoo, että sisäiseen turvallisuuteen panostetaan rahaa kaikkein vähiten, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin. Pärjäsimme erinomaisen hyvin.” Vt. ”Ihmiset ovat yhtä arvokkaita joka puolella. ”Käytännössä siis pelastustoimen käyttömenot laskevat, kun kustannustaso nousee ja budjetti ei kasva.” Parviainen painottaa, että ennen kuin puhutaan pelastustoimen valtiollistamisesta tai alueiden kasvattamisesta, pitäisi miettiä, mitä pelastustoimen tulee tarjota alueen asukkaille riippumatta asuinkunnasta. Turvallisuudesta tulee huolehtia riippumatta siitä missä ihmiset asuvat, mutta vähän eri keinoin.” Parviainen kertoo, että pienellä Kainuun alueella moni pelastustoimen muutos näkyy nopeammin kuin suurissa kunnissa. Hän uskoo, että siksi poliisi on pystynyt satsaamaan esimerkiksi näkyvyyteensä sosiaalisessa mediassa. ylipalomies Kai Komminaho on Ristijärven paloaseman ainoa päivätöissä oleva työntekijä. ”On täällä koko ajan hommia. ”Vastausprosentti valtakunnallisessa kyselyssä taisi olla korkein siitä syystä, että jokaisen velvollisuus on osallistua ja vastata. ”Sisäisen turvallisuusverkon pitäisi olla vielä tiiviimpi, sillä kokonaisturvallisuus ei kuulu oikein kenellekään.” Parviainen muistuttaa, että pelastustoimi Suomessa maksaa noin 76 euroa per asukas, poliisi tuplasti yhtä paljon. Kainuussa pelastustoimi on aikaisemmin saanut määrärahoihinsa indeksinmukaisen korotuksen, mutta nyt euromäärä pysyy samana seuraavat kolme vuotta. Jos ei muuta, niin aina löytyy jotain korjattavaa.” 1 ·2015 31. Kalustoa pitää huoltaa, sitten on tarkastuksia, listojen tekoa, palkkalappujen naputtelua. Ensimmäinen valtakunnallinen työhyvinvointikysely valmistui vuosi sitten. kunnallinen turvallisuusagenda. Pärjättiin siinä varsin hyvin johtuen siitä, että pienessä ja ketterässä kunnassa asian viestiminen ja kuunteleminen on helpompaa, kun sakkia ei ole niin paljon.” Jos jokin asia halutaan viedä läpi, kaikki yleensä osallistuvat siihen, koska työntekijät tuntevat asioiden koskettavan myös itseään, eivätkä ne jää kaukaisiksi päätöksiksi. ”Kun ollaan pieni alue, meitä mitataan monella tavalla
Vaikka turvallisuusinformaatiota tulee joka puolelta, Parviainen pohtii, riittääkö vanhusten toimintakyky turvallisuuden takaamiseksi. Toiminta on alueellisesti organisoitu toimipisteisiin. Parviainen kertoo, että Kainuun tulevaisuus on toistaiseksi hämärän peitossa. Nykyisin korostetaan ihmisen omaa vastuuta turvallisuudestaan. Miten tämä rahoitus sitten pitkällä aikajänteellä pystytään turvaamaan?” Parviainen kysyy. Pohjoiseen tulosyksikköön kuuluvat Hyrynsalmi ja Suomussalmi, itäiseen Kuhmo ja Sotkamo, eteläiseen Kajaani ja Vuolijoki, läntiseen Vaala, Paltamo, Ristijärvi ja Puolanka. ”Kuntatalous ja julkinen talous kaiken kaikkiaan on kovassa puristuksessa Kainuussa ja itäisessä Pohjois-Suomessa, jossa väkimäärä vähenee koko ajan.” 32 1 ·2015. Kainuun pelastuslaitos on jaettu kahteen tulosalueeseen: 1. Nykyisin Kainuussa on 7000 henkilöä väPelastustoimi kattaa kaikki Kainuun kunnat, joihin on sijoitettuna 67 virkaa. 2. Se on väärä käsitys. ”Silloin lähdettiin siitä, että palokunta huolehtii ihmisten puolesta heidän turvallisuudestaan. Esimerkiksi viime vuonna Kainuussa toteutettu kyläturvallisuushanke kannusti maakunnan kylien asukkaita huolehtimaan itse turvallisuudestaan. Parviainen muistelee aikaa 30 vuotta sitten, jolloin itse tuli pelastusalalle. ”Kun ihminen asuu taajaman ulkopuolella, hän ei voi luottaa siihen, että pelastustoimi operatiivisin keinoin pystyy turvaamaan häntä”, pelastusjohtaja Parviainen sanoo. ”Ilman heitä emme tule pärjäämään. ”Se aiheuttaa kysynnän tarvetta enemmän, ja kun rahaa on suhteellisesti vähemmän, se maksaa per asukas enemmän. Harvaan asutut alueet Kainuussa ja itäisessä Pohjois-Suomessa harvenevat entisestään. Työssäkäyvät veronmaksajat kaikkoavat asutuskeskuksiin, mutta yhteiskunnan apua tarvitsevat jäävät. Ihmisellä vastuu turvallisuudestaan Pelastustoimen painopiste on muuttumassa koko Suomessa, mutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla, kuten Kainuussa. ”Kun ihminen asuu taajaman ulkopuolella, hän ei voi luottaa siihen, että pelastustoimi operatiivisin keinoin pystyy turvaamaan häntä.” Kainuun pelastuslaitos on Kajaanin kaupungin organisaatio Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Anssi Parviainen sanoo, että maakunnan tulevaisuus on hämärän peitossa. Kylille koulutettiin erityisiä kyläturvallisuushenkilöitä, joiden puoleen muut kyläläiset voivat kääntyä turvallisuusasioissa. Me pyrimme verkottumaan sitä kautta, että löytyy käsiä ja osaajia muualtakin kuin meistä virkapukuisista”, Parviainen sanoo. Ihmisten omatoiminen varautuminen on tärkein ja usein myös ainoa keino parantaa turvallisuutta syrjäseuduilla. Omatoiminen varautuminen varsinkin syrjäseuduilla on erittäin tärkeää. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 200 sopimuspalomiestä. Pelastustoiminta, joka jakautuu neljään alueelliseen tulosyksikköön (eteläinen, pohjoinen, itäinen ja läntinen). Riskienhallinta, jonka tulosyksiköt ovat Onnettomuuksien ehkäisy ja Varautuminen. Palokunta totta kai tekee toimenpiteet sekä ennakolta että sitten kun tulipalo tai muu onnettomuus kohtaa, mutta lähtökohtaisesti riskienhallinta ja turvallisuuden ensimmäinen lenkki on ihminen itse”, hän painottaa. Sopimuspalomiehet ovat toimenpidepalkkaisia eli osa-aikatyöntekijöitä. Parviainen tiedostaa, että siinäkin on omat heikkoutensa, sillä Kainuun väki alkaa ikääntyä. Sitten tullaan vaikeuksiin
Kainuun tehtävät verrattuna koko Suomeen. hemmän kuin vuonna 2004. Lisäksi meillä on Kainuun prikaatin letkuhuolto”, Parviainen kertoo. ”Tämä on tulevaisuuden malli: ei ole oleellista, kuka tulee paikalle, vaan että joku tulee”, Anssi Parviainen painottaa. Maakunnalla ei ole rahaa palkata enempää viranhaltijoita, ja palkkalistoilla olevat työskentelevät päivävuorossa. Joskus joku mökin mummo on saattanut ihmetellä rajamiehiä varusteissaan”, Raisa Korhonen kertoo. 1 ·2015 33. Liikenneonne<omuuksia 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Yleisimmät tehtävätyypit ovat 1) . Ensivastetehtävät 2) . ”On äärimmäisen tärkeää, että siellä on silmät ja korvat, ensikäden taito kertoa meille, minkä tyyppisestä, miten vakavasta tilanteesta on kyse”, Parviainen tähdentää. Virallisesti muistio Kainuun rajavartioston, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen sekä Kainuun pelastuslaitoksen ja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen välisestä yhteistoiminnasta tehtiin vuonna 2010, mutta yhteistyötä on ollut jo sitä ennen. Ammattilaiset kuitenkin kyseenlaistavat esimerkiksi Pelastajat-ohjelman kaltaisten tositv-ohjelmien valistavan vaikutuksen. Pelkästään lisäkäsistäkin on jo hyötyä. Se alkoi noin kymmenen vuotta sitten, kun prikaatiin perustettiin sopimuspalokunta. Eläimen pelastustehtäviä Kainuussa tehtävistä muuta Suomea suurempi osuus -. ”Meillä on yhteinen harjoitusalue, ainoa Suomessa, jossa prikaatin alueella on pelastustoimen lieskahduskontit ja muut harjoitteluun tarvittavat välineet. . Uusia toimintatapoja tarvitaan. onne<omuudet 4) AutomaaSset palohälytykset Tilastoja vuosilta 2005–2014. Rajavartiolaitoksen silmät ja korvat Kainuun pelastuslaitos on tehnyt pitkään yhteistyötä rajavartiolaitoksen kanssa. Sopimuksen mukaan Kainuun rajavartiosto osallistuu pelastustoimintaan alueella, joka kattaa Viitostien itäpuolen. Ensivastetehtäviä -. Myös palomiesten puolisoille pitäisi olla työpaikkoja, lapsille koulu ja harrastukset. Lähde: Kainuun pelastuslaitos, Pronto. . Partioautot saavat samat hälytykset kuin pelastuslaitoskin, ja ne on varustettu ensihoitoja alkusammutusvälineillä. ”Onhan se komean näköistä lähteä pillit päällä Erottajan paloasemalta pitkin Mannerheimintietä ja käydä punttisalilla, muttei se auta sitä Näljängän mummoa”, Parviainen sanoo puoliksi leikillään. AutomaaSset palohälytykset 1) Ensivaste 2) Tulipalot 3) Liikenne-. . Erilaiset tulipalot yhteensä 3) . He tietävät siltojen painorajoitukset ja sen, mitkä tiet kestävät ajaa raskaalla autolla. Prikaati huolehtii itsenäisesti Vuosangan ampuma-alueen turvallisuudesta. . ”Sillä mitä tehtiin vuonna 2004, ei pärjätä 2024.” Informaation levittämisessä medialla on suuri rooli. Kainuun yleisimmät tehtävätyypit. Tulipaloja yhteensä -. Ylh. Kari Kähkösen mukaan rajavartiosto tuo arvokasta lisätyövoimaa muutenkin työvoimapulan rasittamalle pelastustoimelle. . Pelastuslaitoksen ohella myös rajavartiosto hoitaa alueen ensivastetehtäviä, mikä herätti asukkaissa aluksi hieman hämmennystä. Tärkeää on myös Kainuun prikaatin kanssa tehtävä yhteistyö. Se on osallistunut metsäpalojen sammuttamiseen, öljyntorjuntatehtäviin ja Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon tukkimiseen. Kainuun prikaati on toiminut virka-apuna Kainuun pelastuslaitokselle. Kari Kähkönen sanoo, että seudun yksi ongelma on sopimuspalokuntalaisten puute. Erityinen etu on rajavartijoiden tietämys maastosta. ”Jos maastoon täytyy jalkautua vaikka moottoriruiskulla, on ilo katsoa siellä päivittäin liikkuvien hyväkuntoisten rajamiesten toimintaa”, Kähkönen sanoo. Sopimuspalokun5 10 15 20 25 Kainuu Koko Suomi Kainuussa tehtävistä muuta Suomea pienempi osuus: -. Ammattiväkeä ei tunnu löytyvät pelastusasemille, sillä ihmisten on vaikeaa juurtua seudulle. AutomaaSsia palohälytyksiä -. Yhteistyö on toiminut loistavasti. ”On soitettu palokunta ja tuleekin rajamies, tai on soitettu ambulanssi, ja ensin tulee paloauto. Rajamiehet on koulutettu toimimaan onnettomuustilanteessa ja tuottamaan tietoa pelastusviranomaiselle. Alueella ei enää nykyisin ole raja-asemia, vaan rajavartioston partiot liikkuvat rajan läheisyydessä. Pelastuslaitos on esimerkiksi kouluttanut prikaatin palohenkilöstöä vapaaehtoiskursseilla. Työvoimapula on seudulla jatkuva huolenaihe. Liikenneonne<omuudet 4) . Alh. ”Heillä on iso merkitys, ja yksiköitä voidaan saada pyynnöstä apuun operatiivisiin tilanteisiin, vaikkei heillä olekaan varallaolovelvoitetta.” Mistä lisää palomiehiä. Valopilkkuna Parviainen näkee Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston, joka on tehnyt hyvää myös Kainuulle tuomalla sinne työntekijöitä
Jos kesä on kuiva, hälytyksiä on 100–200 enemmän kuin sateisena kesänä. Vaikka miehistöä onkin liian vähän, kalusto on täysin ajanmukainen ja vaativaan maastoon sopiva. Parviainen muistuttaa myös, että yhteiskuntarakenne on erilainen kuin isoissa taajamissa, joissa esimerkiksi vuokra-asuntoja on enemmän keskittyneenä tietyille alueille. Kuhmon tai Suomussalmen perukoilla syrjäytyneellä, alkoholisoituneella peräkammarin pojalla, joka on jäänyt yksin kun äiti on lähtenyt toiseen hiippakuntaan, asiat eivät ole yhtä hyvin”, Kari Kähkönen kuvailee. Parviainen ihmettelee lukuja, sillä Kainuun väkimäärä on kuitenkin vähentynyt, ja yleensä hälytysten määrä korreloi asukasmäärän kanssa. Maailma oli erilainen, ihmisillä ei ollut niin paljon harrastuksia, ja palokunta-aate oli erilainen”, Kähkönen pohtii. Ennen tuota vuotta sairaankuljetus oli järjestetty yksityisten kuljetusliikkeiden varaan. Kähkönen muistaa esimerkkinä kerran, jolloin Kuhmon asemalta lähdettiin hälytykseen kolmella ajoneuvolla ja neljällä miehellä. Jonkinlainen tuntuma asiasta pelastusammattilaisilla on. 34 1 ·2015. ”Jos tänä iltana jotakin sattuu Sotkamossa, sinne tulee 3–13 miestä. Automaattisten paloilmoitusten tai ensihoitotehtävien määrä ei ole kasvanut suhteessa koko Suomeen, mutta kovien tehtävien määrä näyttäisi kasvaneen. Ruohikkoja metsäpaloja syttyy myös metsästysaikaan, kun ihmiset menevät metsälle ja nuotiot jäävät kytemään.” Tilastojen mukaan tulipalojen määrä Kainuussa on noussut vuosina 2007–2014. ”1970–80-luvulla tulijoita oli niin paljon kuin olisi pystytty ottamaan. Saattaa olla, että tänä iltana kolme, huomenna 13. Se tarkoittaa tulipaloja, liikenneonnettomuuksia”, Parviainen sanoo. Virka-ajan ulkopuolinen valmius perustuu täysin varallaoloon ja siihen, kuinka moni saapuu vapaalta hälytykselle. ”Ollaan siirrytty ihan eri tasolle. ”Kun puhutaan näin pienistä määristä, sattumalla on aika iso merkitys”, Parviainen sanoo. ”Täällä ei niinkään uusia, tämäntyyppisiä alueita tule, täällä asutaan omissa taloissa, jotka eivät ehkä tuota paloriskiä.” Ensivastetehtävien määrä puolestaan laski Kainuussa radikaalisti vuoden 2007 jälkeen. Parviaisen mukaan tilannetta selittää seudun harva asutus. Syytä määrän kasvuun hän ei osaa nimetä suoralta kädeltä. talaisia pitäisi saada lisää mukaan palokuntatoimintaan ja myös osata pitää heidät varallaoloringissä iltaja yöaikaan. ”Ensimmäisessä autossa oli yksikönjohtaja ja kuski, sitten tuli säiliöja nostolava-auto yhdellä miehellä perässä. Alkoholi on riskitekijä ja edesauttaa onnettomuuksien syntymistä, mutta alkoholin osuutta tulipaloihin ei ole tilastoitu. ”Metsäja maastopaloilla on aika iso merkitys. Lisäksi moni sopimusmies on sanonut suoraan, ettei halua varallaolosta palloa nilkkaan.” Yksi maakunnan erityispiirre on, ettei pelastuslaitoksilla ole tiettyä kirjavahvuutta. ”Sen jälkeen kun sairaanhoitopiiri otti sen omaksi tehtäväkseen, ensihoitotehtävät laskivat, koska ambulanssien määrää lisättiin.” Kuhmon paloaseman paloesimies Kari Kähkönen on kiitollinen yhteistyöstä rajavartiolaitoksen kanssa. ”Tämä on huolestuttava piirre. Tilannepaikalla oli sovittamista, miten se pikkuporukka saadaan toimimaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.” Tulipalojen määrä nousussa Anssi Parviaisen mukaan Kainuun palohälytysten määrä ratkaistaan kesällä. Kainuussa tulipaloissa kuolee yhdestä kolmeen ihmistä vuodessa. Peräkammarin pojat eivät kuitenkaan selitä tulipalojen määrän kasvua. Onnettomuustiheyden vaihtelu on pienempää pienessä väestömäärässä. Valtakunnallisesti palokuolemat ovat lisääntyneet, Kainuussa eivät. ”Ne, joilla asiat ovat kunnossa, varautuvat omatoimisesti kohtuullisen hyvin. Eräs syy sopimuspalokuntalaisten vähyyteen voi olla, että heiltä vaaditaan nykyisin paljon enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Sotkamon palolaitoksen ylipalomies Mika Korhonen kurvaa liikkeelle aseman mönkijällä. Ammattitaito, koulutus ja vaatimukset ovat nousseet. Se on aina oma haasteensa, että pystyy toimimaan kulloinkin paikalla olevalla porukalla”, Kähkönen kertoo. Siihen on kuitenkin yksinkertainen selitys
Komminaho ei joudu olemaan asemallaan aivan yksin. Siksi hän on käyttänyt ison osan ajastaan kaluston ja aseman järjestelyyn niin, että kaikki toimisi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, kun hän lähtee hälytykselle. ylipalomies Kai Komminaho esittelee huolellisesti järjestämäänsä sammutusauton sisältöä. En tiedä, jaksaisinko vielä lähteä Pelastusopistoa käymään. Tehtävää kertyy, koska Komminaho on Ristijärven aseman ainoa päivätöissä oleva palomies. Hän painottaa olevansa heille kiitollinen. ”Tein uusiksi kaikki työvuorolistat, olen käynyt kalustoa läpi ja suunnitellut sen niin, että yksinkin pärjää.” Yksin hänen täytyy pärjätä usein, sillä monesti käy niin, että hän ehtii tilannepaikalle ensimmäisenä. Hän on työskennellyt asemalla kaksi ja puoli vuotta kolmen vuoden sopimuksestaan. Hän ehtii yleensä onnettomuuspaikalle ensimmäisenä. Komminaho suunnitteli huoneisiin uuden järjestyksen, jotta asemalla voi myös yöpyä. Mies on vt. Hän on järjestänyt uudelleen myös hälytysautojen sisällön ja esimerkiksi kopioinut Youtubesta kikan, jolla paineistetun letkun saa vietyä kerralla palopaikalle. Tarvittavien välineiden täytyy olla sijoitettu niin, että ne saa mukaan kerralla. Saattaa niitä tulla sellaisiakin virkoja, joihin pääsee ilman opistoakin”, hän arvelee. ”Minulla on monta ammattia, olen siirtynyt ravintolapuolelta rakennuspuolen insinööriksi, ja melkein valmistunut. Komminaho pitää työstään, ja tehtävätkin pysyvät monipuolisina, kun kaiken tekee aina itse. Jokaiselle keikalle tulee avustava lähin kunta, esimerkiksi Hyry tai Paltamo. Ristijärvelle Komminaho tuli Suomussalmelta, jossa toimi vuodesta 2005 sopimuspalomiehenä. Kaiken pitää olla paikallaan, jotta hän pystyy toimimaan yksin mahdollisimman nopeasti. Juoksevat asiat, toimistohommat, palotarkastukset, keikat ja auton katsastuksen, viikkoharjoitukset ja tuntilistat”, Komminaho kertoo. Sitten olen käynyt katsomassa muilla asemilla ja apinoinut niiltä, käytännössä yrittänyt vielä vähän paremmaksi laittaa. ” Komminaho pitää työssään myös siitä, että saa päättää täysin itse, mitä tekee. Se on vielä mietinnässä. Sitten olen myös neuvonut muita asemia. ”Kalusto minun piti järjestellä uudelleen ja suunnitella niin, että yksinkin pärjää aika pitkälle. Iltaisin seurana on päivystäjä, sillä aseman varallaolon tavoitevahvuus on 1 + 1. Hänellä ei ole virallista palomiehen koulutusta, mikä estää vakiviran saamisen Ristijärveltä. Jos ei muuta, niin kun tekee tarkastuksen asemalla, aina siellä on jotain rikki, ja sitä saa korjata. Siten tulee kehitystä vähän joka puolelle”, hän kertoo. Hänen mukaansa tylsää hetkeä ei tule. 1 ·2015 35. Kaikki tavarat ovat autossakin merkityillä paikoillaan, joista ulkopaikkakuntalaiset löytävät ne helposti. ”Koko ajan on töitä. ylipalomies Kai Komminaho. ”Minä teen käytännössä kaikki palokunnan hommat. Niin ikään myös itse asema on järjestelty uudelleen. Kun Komminaho tulee ensimmäisenä tilannepaikalle, tärkeintä on, ettei hänen tarvitsisi juosta turhaan auton ympärillä. Asema hakeekin jatkuvasti palokuntatoiminnasta kiinnostuneita täysi-ikäisiä henkilöitä. ”On täällä koko ajan hommia. Harjoituksissa kaverit on, että mitä uutta sä oot taas keksinyt.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Pekka Agarth Ristijärven yksinäinen Vt. Ristijärven paloasema, Kajaanista 50 kilometriä Koilliseen, on yhden miehen valtakunta. Lisäksi Komminaho pitää viikoittain harjoituksia sopimuspalokuntalaisille. Kalustoa pitää huoltaa koko ajan, sitten on tarkastuksia, listojen tekoa, palkkalappujen naputtelua. ”Heidän aktiivisuudestaan on hirveästi apua erilaisissa tehtävissä.” Kuten muillakin pienillä asemilla, myös Ristijärvellä on pulaa sopimuspalokuntalaisista. Eniten Ristijärveä ja lähipaikkakuntia työllistävät liikenneonnettomuudet. ”Jos lähden tieliikenneonnettomuuteen, minulla on yksi salkku, jonka otan matkaan.” Komminahon salkussa on tarkkaan harkittuja tavaroita, joita tarvitaan esimerkiksi tieliikenneonnettomuudessa heti: airbag-suojia, akunkengän irrotusvälineitä, kertakäyttöhanskoja, silmäsuojia, nippusiteitä, vaateleikkuri ja niin edelleen
Se tuo oman vaikeutensa hälytysajoon lähdettäessä. Virka-ajan ulkopuolinen työ tehdään varallaolojärjestelmän turvin. Sivutoimisia palomiehiä on vähän, ja lisäksi heidän osaamisensa on kirjavaa. Pitää olla massaa taustalla, että joku pääsee keikalle. 36 1 ·2015. Varmoja keikalle lähtijöitä ovat silloin varallaolijat, 1 + 2. Sisällä asemalla kahvinkeittimen porina kantautuu keittiöstä taukohuoneeseen. Palomiehet arvelevat, ettei väki halua sitoutua työhön, joka vie niin paljon aikaa. On perhe, harrastukset”, Palola pohtii. Hälytyksille lähtee usein vain muutama mies, mikä koettelee yksikönjohtajan järjestelykykyä. ”Nämä ovat Kajaanissa työvuorossa olevia vakituisia kavereita, jotka tekevät Sotkamossa miehistöpäivystyksiä, jos sopimuspalomiehiä Helvetinkoneella hälytykselle ei saada päivystämään”, hän sanoo. Kylmiltään johtotehtäviin Kun pienilukuinen miehistö lähtee keikalle, yksikönjohtajalla riittää miettimistä. Jos on kymmenen uutta kaveria, niistä tuskin puolet pääsee”, palotarkastaja Jukka Palola sanoo. Porukkaa voi tulla asemalle, mutta erikoistehtäviin kykeneviä ei välttämättä ole”, kuvailee asemalla Kuhmosta vieraileva paloesimies Kari Kähkönen. Ihmisten into sopimuspalokuntatoimintaan on vuosien saatossa hiipunut koko maakunnassa, niin Sotkamossakin. ”Meillä on erikoiskalustoa, maastoajoneuvoa ja ilmatyynyalusta. Palomiehet arvioivat, että Sotkamon kokoisessa kunnassa pitäisi olla vähintään 20 sopimuspalomiestä, että systeemi pyörisi omalla painollaan. Lisäksi miesten olisi hyvä olla maastoajotaitoisia. ”Pitää ruveta miettimään, paljonko miehiä Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Pekka Agarth Sotkamon asemalla on vähän palomiehiä, mutta sitäkin parempi yhteishenki. Muista ei vielä tiedetä. Heidän ei tarvitse ajaa hälytysajoa iltapäiväruuhkassa, mutta sen sijaan huonoilla teillä, maastopaloaikaan metsässä ja talvisin lumessa. Tammikuun hämärä iltapäivä pimenee, lunta satelee hiljakseen lisää suuriin kinoksiin. Vakituisten lisäksi sopimuspalokuntalaisia on kymmenisen, joista aktiiveja puolenkymmentä. Paikalla on yhtä vaille täysi miehitys: kolme operatiivista työtä päivävuorossa tekevää palomiestä ja palotarkastaja. ”Ihmiset haluavat tehdä omia juttujaan, aika ei välttämättä riitä palokuntahommaan. Pienen paloaseman erikoispiirre onkin juuri ylimääräinen ajatustyö, jonka palomiesten vaihteleva ja yleensä vähäinen lukumäärä vaatii yksikönjohtajalta. Jos alussa on lähdössä vain kaksi–kolme miestä, on hyvin tarkkaan mietittävä, kuka ajaa milläkin ja kuka tuo loput”, Palola kertoo. ”Varsinkin tulipalotilanteissa, kemikaalisukelluksessa, pintapelastuksessa ja korkealla työskennellessä on mietittävä, keitä tulee ja mitä he pystyvät tekemään. ”Porukkaa tarvittaisiin ehdottomasti lisää. Kaikilla ei ole c-ajokorttia, eivätkä kaikki ole pelastussukelluskelpoisia. Palotarkastusmies Teemu Huovinen näyttää seuraavan kuukauden työvuorolistaa, jossa on kahden sopimuspalomiehen vuorot. Sotkamon paloasema, neljäkymmentä kilometriä Kajaanista itään. Henkilökuntaa tarvittaisiin kipeästi lisää
”Voi käydä niin, että minä, kokemattomin porukasta olen yksikönjohtaja. Asemalla on muun muassa nelivetoinen lava-auto, mönkijä, moottorikelkka, moottorivene ja yksityisen matkailufirman lahjoittama ilmatyynyalus, jota kutsutaan sen kovan äänen vuoksi leikillisesti Helvetinkoneeksi. Kuhmosta kotoisin oleva Oravala, 25, on aseman nuorin. Kyllä siinä perhe vähän ihmeissään on. Valtaosa hälytyksistä on automaattikeikkoja. ”Minua se kuormittaa kaikkein eniten, asun Kajaanissa. Mitä mieltä olet varallaolosta. Vaikka asemalta uupuukin miehistöä, kalusto on täysin ajanmukainen ja vaativaan maastoon sopiva. Varallaolo ei kuormita läheskään niin paljon. Kaikki menot täytyy suunnitella sen mukaan. Olen valmistunut koulusta puoli vuotta sitten, ja ne jotka ovat olleet mukana vuosikausia, istuvatkin takapenkillä.” ”Isoissa kaupungeissa kokemattomin kaveri ei tietenkään ole esimiehen paikalla, vaan esimiehen pitäisi olla se kokenein. ”Kun olin valmistumassa jouluna 2013, kyselin, olisiko töitä. Totta kai muut tukevat siinä, mutta se on vähän erikoinen tilanne. ”Viimeksi käytiin noukkimassa joutsen Sapsojärveltä”, Palola sanoo. Jos järjestelmää ei ole, ei välttämättä tule ketään.” Palotarkastusmies Teemu Huovinen ”Minulla ei ole perhettä, yksinäni asun tässä lähellä. Se rajoittaa vain ja ainoastaan minun omia menemisiäni. Ei ollut tarkoitus palata Kainuuseen, mutta päädyin sitten tänne. Sitten kun pihasta lähdetään, niin joku tuleekin siviiliautollaan vastaan, ja pitää ajatella, että hetkonen, mitähän sinne asemalle vielä jäi”, ylipalomies Jussi-Pekka Oravala selostaa. Toisaalta pienellä varallaololla saadaan varmistettua, että edes muutama tulee hälytykseen. Se on pakollinen paha.” Ylipalomies Mika Korhonen ”Minäkin olen päivystänyt kymmeniä vuosia, ja se sitoo koko perheen. Ei se saa työaikamuoto olla.” Palotarkastaja Jukka Palola 1 ·2015 37 Sotkamon paloaseman ylipalomies Mika Korhonen, ylipalomies Jussi-Pekka Oravala, palotarkastusmies Teemu Huovinen ja palotarkastaja Jukka Palola esittelevät paloaseman ilmatyynyalusta, joka sopii erityisesti vesipelastustehtäviin.. Alus sopii erinomaisesti esimerkiksi vesipelastukseen, koska sillä pääsee heikoille jäille. Varallaolossa asun tulevankin viikonlopun päivystyshuoneessa. Tulevat sitten usein käymään tässä. Pidän kuitenkin hyvänä, että on kierto, jossa jokainen toimii yksikönjohtajana ja tekee kaikkia tehtäviä. tulee, kuka lähtisi mihinkin, minkä tasoinen keikka on, kuka takapenkille, ja jos on huonompaa maastoa, kuka on hyvä kuski. Jos on lapsia, vaimo ei pääse kauppaan tai lähtemään minnekään muuten kuin ottamalla puhelimen mukaan. Hän on kokenut haasteena sen, että on joutunut johtamaan itseään kokeneempia miehiä. Hälytysmäärä on melko korkea, viime vuonna 337 hälytystä. Se on huomattavasti raskaampaa perheellisille.” Ylipalomies Jussi-Pekka Oravala ”Koko perhe päivystää, kun itse päivystää. Jos joku olisi sanonut puolitoista vuotta sitten että olen täällä, en olisi uskonut”, aseman juniori Oravala kertoo. Palomiesten mukaan Sotkamon hälytykset ovat suunnilleen samanlaisia kuin muuallakin maassa. Myös liikenneonnettomuudet työllistävät laitosta pitkien välimatkojen ja matkailijoiden takia. Yhteistyö naapurikuntien kanssa kuitenkin toimii hyvin, ja palomiehillä on keskenään hyvä henki. Täällä on totuttukin siihen, että vuorotellaan.” Illat ja viikonloput ovat varallaoloaikaa, jolloin päivystäjä odottaa jännityksellä, moniko mies keikalle tulee. Olen viihtynyt yllättävän hyvin
Hankkeen budjetti oli 90000 euroa, ja Eskelisen mukaan siinä pysyttiin. ”Kainuussa on tilanne, että yksi turvattomuutta tuova seikka on se, että maatilat vähenevät. Eskelisen mukaan koulutukset herättivät kyläläiset oikeasti miettimään omaa vastuutaan turvallisuudessa. Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä aloitti syyskuussa 2014 iäkkäiden kuntalaisten neuvontaja ohjauspalvelun jalkauttamisen kainuulaisille kylille. Loppujen lopuksi pienillä asioilla voidaan ehkäistä isoja ongelmia”, tiivistää projektipäällikkö Aikku Eskelinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä, joka hankkeen järjesti. ”Jotkut kylät ovat kirjanneet, miten yksinasuvia vanhuksia hoidetaan. Koulutuspäivien lopussa tunnelma oli erittäin positiivinen. Henkilöt saavat neuvontaja tukipalvelua esimerkiksi säännöllisissä uutiskirjeissä, ja heille järjestetään jatkokoulutusta. Jokaisella kylällä on oma tapansa taistella turvattomuuden kokemusta vastaan. Joku kyläläinen käy esimerkiksi vanhusten puolesta kaupassa kaksi–kolme kertaa viikossa.” Kysymyksiä nostaa niin ikään postin kulku, jonka on julkisuudessa ehdotettu harvenevan muutamaan kertaan viikossa. Vuodenvaihteessa maakunnassa päättyi Arjen turva harvaan asutuilla alueilla -hanke, jonka kohderyhmä olivat kaikki kainuulaiset kylät ja kyläyhdistykset. Hanke kesti viime vuoden ja päättyi viime joulukuussa. ”Almalla voi käydä kotiapu kerran viikossa, mutta muuten postinkantaja saattaa olla ainoa, joka näkee, onko posti käyty hakemassa”, Eskelinen kuvaa. Aikku Eskelinen kertoo, että myös yhteistyö paikallisten kanssa otti tuulta alleen. Hankkeessa koottiin Turvallinen kylä – opas kylien turvallisuustyöhön -lehtinen ja perustettiin Kyläturvallisuus.fi-sivut. Hän painottaa, että turvallisuutta voi käsitellä myönteisen kautta, ei maalaamalla uhkakuvia. Ei ole enää naapurin Mattia, jolla traktori”, Eskelinen kertoo. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 85 kyläläistä 23 kylältä. Meidän turvallinen kylä -koulutuksia järjestettiin kevättalvella viidellä kylällä, Suomussalmella, Vuolijoella, Vaalassa, Ristijärvellä ja Kuhmossa. Perusajatus on, että asuu ihminen missä tahansa, häntä ei koskaan muistuteta liikaa näistä asioista”, hän kertoo. 38 1 ·2015. Hankkeessa järjestettiin turvallisuuskoulutuksia kainuulaiskylien asukkaille. Kainuulla on ainakin yksi konkreettinen vastaus haja-asutusalueen turvallisuuden parantamiseksi. Naapuriapukin toimii. Paikan päällä puhuttiin omatoimisesta varautumisesta vaaratilanteisiin kuten sähkökatkoksiin, harjoiteltiin paloriskien tunnistamista sekä alkusammutusta ja pohdittiin, mikä tuo turvallisuutta ja hyvinvointia omalle kylälle. Yhdyshenkilö tiedottaa esimerkiksi tulevista turvallisuuskoulutuksista ja huolehtii kokousasiakirjoihin ajantasaisen tiedon turvallisuustyön etenemisestä. ”Päivä päättyi sellaiseen voimaannuttavaan elementtiin, että tuemme toinen toistamme omalla kylällämme. Kyläturvallisuus oli SPEKin pilottihanke, joka sai Palosuojelurahaston tukea. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Pekka Agarth Kyläturvallisuushanke herätteli omatoimiseen varautumiseen Kainuun hiljaisissa kylissä on havahduttu turvallisuusasioihin. ”Pikku kylillä paloturvallisuus, normaali arjen varautuminen, on ihan yhtä heikoissa kantimissa kuin muuallakin. Olen otettu siitä, että myös julkinen sektori kiinnostui”, hän sanoo. ”Yksi tavoite oli asukkaiden alkusammutustaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen, ja lisäksi omatoimisen varautumisen sanoman vieminen kylille. ”Olimme asiakasohjaajien kanssa mukana viemässä ikäihmisille kodin paloturvallisuuden ja omatoimisen varautumisen viestiä. Perinteinen arjen turva maatilojen kautta vähenee, esimerkiksi traktoriapu ja aggregaatit. Turvallinen kylä on yhtä kuin hyvinvoiva kylä.” Kylille turvallisuuden yhdyshenkilöt Hankkeen myötä kylille nimettiin 18 turvallisuuden yhdyshenkilöä
Tuoreita näkökulmia Koulutusten jälkeen kotona on tarkkailtu tilannetta tuorein näkökulmin. Muun muassa paloauto on lähtenyt ja terveystalo, joka tuotti terveyspalveluita. ”Tekniikka on kehittynyt, mikä lisää turvallisuutta. Se on älyttömän hyvä, että on ammattilaisia neuvomassa ja keskusteluttamassa. Tämä nostaa sen esiin”, pohtii Matti Pesonen. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kyllähän se on hyvä kerrata niitä asioita. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. Jos tiet ovat kuoppaisia, huonoja ja huonosti aurattuja, niin siitä kyllä syntyy sitten ongelma myös pelastushenkilökunnalle.” Kokonaisuudessaan kyliltä kuitenkin kuullaan myönteistä viestiä. ”Jokaisessa kokouksessa käsitellään turvallisuutta. Hän listaa myös muita ongelmia kyläturvallisuuteen liittyen. ”Onhan sitten nämä yleiset asiat, jotka vaikuttavat turvallisuuteen. Palveluiden väheneminen kuitenkin huolettaa esimerkiksi Kuhmon kaupunkiin kuuluvassa Lentiiran kylässä. Ei tämä pelottava paikka ole, kyllä minä tätä kylää turvallisena pitäisin”, summaa Matti Pesonen. Vuolijoella on oma sopimuspalokunta ja -ambulanssi, mutta esimerkiksi poliisia joudutaan odottamaan aika pitkään. ”Kyllähän täältä on poistunut monia palveluita, jotka vaikuttavat turvallisuuteen. Väki vähenee ja vanhenee, niin lisäähän se turvattomuutta”, pohtii Matti Pesonen Kuhmon Lentiiran kylästä. Meidän turvallinen kylä -koulutukseen osallistuneiden kyläläisten mielestä kainuulaisissa kylissä turvallisuus ei viime vuosien aikana ole valtavasti huonontunut. Koulutus herättää ajattelemaan oman kylän ja kodin turvallisuusasioita. Yleisesti ottaen jos kylällä on maatila, niin sieltä löytyy traktoria, aggregaattia. • LAMOR CORPORATION • Lamor Corporation • Urakoitsijantie 12 • 06450 Porvoo • puh: 020 765 0100 • info@lamor.com • www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Lamor Pikapuomi Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Kotiin on rakennettu uutena kotivara, eli kotiin on hankittu ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Pesonen kertoo tekniikan kehittymisellä olevan sekä hyötyä että haittaa kylän turvallisuuteen. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Työja elinkeinoministeriön Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alkuvuodesta 2014 tehdyn maaseutukatsauksen mukaan vain 36 prosenttia maaseudun asukkaista on tyytyväisiä turvallisuuspalveluihin. Tiemäärärahat pienenevät koko ajan. ”Menin kotiin ja katselin ihan uusin silmin asioita. Turvallisuus on noussut kyläyhdistysten kokouksien asialistoille ja keskustelu on jatkunut niin kodeissa kuin kokouksissa koulutusten jälkeenkin. Peruskoulutukset ensiapuun ja alkusammutukseen pitäisi meillä jokaisella olla käytynä.” Turvallisuuskoulutusten jälkeen kylillä on alettu pohtia esimerkiksi kylien turvallisuussuunnitelmia. Myös Vuolijoen kylällä Kajaanissa koulutukset ovat laittaneet miettimään asioita. ”Minun mielestä se ensimmäinen ja tärkein hyöty oli se, että se herätti meidät, asia nousee mieleen. Näin kertoo koulutustapahtumiin osallistunut vuolijokinen Marjo Valtanen. Kun on noita sähkökatkoja entistä enemmän, niin se taas tuo lisää turvattomuutta.” Entisestä Vuolijoen kunnasta, nykyisestä Kajaanin Vuolijoen kylästä, on vaikea etsiä turvallisuusongelmia. Muun muassa naapuriapua löytyy silloin, kun sitä tarvitaan. ”Me luullaan tietävämme kaikkia turvallisuusasioita, mutta asiathan eivät ole välttämättä uusia. Olemme miettineet esimerkiksi ensiapukoulutusta”, valottaa Matti Pesonen. ”Maatilojen väheneminen lisää turvattomuutta. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Meillä on sitä naapuriapua ja kaikki tuntevat kaikki”, toteaa vuolijokinen Marjo Valtanen. Teksti: Tuomas Paloniemi Susia pelätään, muttei toisten apua 1 ·2015 39. Se mitä ei tullut ajatelleeksi, on se, että olisi sitä ruokaa kuitenkin varattu muutamaksi päiväksi, se kotivara. Saa nähdä, miten pitkään pysyy kauppa, jossa on postin palveluita ja polttoainetta saatavissa”, kertoo Tauno Harinen. Mietin, että miten esimerkiksi lapset toimivat tämmöisessä ja tämmöisessä tilanteessa. Kaikkihan sanoo, jos kysytään, onko turvallisuus tärkeä asia, niin vastataan joo. Toisaalta me ollaan liikaa tekniikassa kiinni. Ei ihan niin heti tulisi hätä”, kertoo Marjo Valtanen. Myös naapuriapua on totuttu antamaan. ”Kyllä tämä kylä on turvallinen monista eri syistä. ”Ei täällä tarvitse taskuvarasta pelätä, mutta ehkä susia ja karhuja. Sitten unohdetaan katsoa sammuttimet, unohdetaan varautua ja niin edelleen. Kainuulaisissa kylissä turvallisuuskoulutuksissa nähdään selkeä hyöty
Hälytystehtäviin pitää käytännössä olla täysi-ikäinen, ja aika harvinaista on, että joku täysi-ikäinen nainen keksii harrastuksekseen VPK:n.” Komissio järjestäytyy huhtikuussa CTIF:n naiskomissio aloitti toimintansa vuonna 2012 naistyöryhmänä ja muuttui pysyväislaatuiseksi komissioksi viime syksynä. ”Tosi moni tyttö on kasvanut siellä nuoresta naiseksi ja siirtynyt nuoriso-osastosta hälytysosastoon harjoittelemaan valmiuksia hälytystoimintaa varten. ”Komissiolle on maailmanlaajuista tilausta ja kiinnostusta”, kahdessa kokouksessa mukana ollut Leinonen sanoo. Syyskuussa perustetun komission pitkän tähtäimen suunnitelma on edistää tasa-arvon toteutumista pelastusalalla ja tehdä alasta naisille houkuttelevampi. Selitys on palokuntanuorisotyö. Se tekee promillen.” Päällystötehtävissä naisia on enemmän, mutta sielläkin he ovat vähemmistönä. Tulee huomatuksi sukupuolensa perusteella, ei sen takia mitä tekee tai saa aikaiseksi. Silti miesten ja naisten yhdenvertaisuutta pitäisi parantaa meilläkin. ”Äijäkulttuuri voi olla yksi syy. Leinonen muotoilee äijäkulttuurin pelastusalalla tarkoittavan uskomusta, että pelkästään sukupuoli tekee kyvykkääksi tehdä ja toteuttaa asioita. Leinosen omalla päällystökurssilla oli kaksi naista ja 30 miestä. Samanlainen laki on esimerkiksi Serbiassa ja Sloveniassa. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä naisia on vähän muuallakin kuin operatiivisissa tehtävissä. ”Onhan naisten ollut mahdollista hakeutua esimerkiksi ensihoitoon ja palotarkastajaksi, töihin joissa ei ole niin paljon fyysisiä vaatimuksia. Leinosen mukaan tasa-arvoasiat ovat Suomessa melko hyvin, mutta parannettavaa on myös meillä. Suomen pelastusalan naiset tarvitsevat oman verkostonsa. Näin asian näkee pelastusalan aktiivi, pelastusylitarkastaja, projektipäällikkö Mira Leinonen. Hän vertaa suomalaisen pelastusalan ja poliisin tilannetta. Meillä ei ole ymmärretty markkinoida tätä alaa naisten kasvoilla, syöttää tytöille sitä ideaa, että tämä on mahdollista.” Leinonen pohtii, että naisten arastelu pelastusalaa kohtaan voi johtua alan maskuliinisuudesta ja siitä, että naisille ja miehille on jo valmiiksi tuotettu tietyt, perinteiset roolit. Meillä on viisi pelastajakurssin käynyttä naista Suomessa viidestä tuhannesta. Nykypäivän naiset eivät tuosta noin vain osta perinteisiä naisten rooleja.” Muutakin kuin kahvinkeittäjä – CTIF:n naiskomission tavoite: Tasa-arvoa pelastusalalle Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen Mira Leinonen on Suomen-edustaja CTIF:n naiskomissiossa. Jäsenmaita on tällä hetkellä 11, ja lisää tulee koko ajan. ”Poliisilla montakymmentä prosenttia henkilöstöstä on naisia. Huhtikuussa komissio järjestyy, ja sille valitaan virallinen puheenjohtaja, sihteeri ja tiedottaja. Venäjä perusti silloisen työryhmän, nykyisen komission, kolme vuotta sitten tarkoituksenaan edistää tasa-arvoa. Venäjä oli aktiivinen asiassa, koska maassa nainen ei voi lain mukaan toimia palomiehenä. Tilastojen mukaan Suomessa yhdeksän prosenttia sopimuspalokuntien henkilöstöstä on naisia, kun komission muissa maissa luku on 1–5 prosenttia. Monet ovat toivoneet, että naisia tulisi alalle, myös tervehdyttämään ilmapiiriä. ”Sitä perustellaan naisen erilaisella fysiikalla ja sillä, että pelastustoiminnalla voi olla haitallisia vaikutuksia raskaaksi tulemiseen ja äitinä olemiseen”, Leinonen ihmettelee. Lain perustelu on länsimaisesta näkökulmasta vanhanaikainen. Alalla ei ole kansallista naisverkostoa, ja sellaisen aikaansaaminen on seuraava tehtävä Suomessa. Se tuo toimintaan uutta, osataan asiakkaita lähestyä eri näkökulmista.” Leinonen huomauttaa, että asenteissa on muutettavaa: nainen pelastusalalla on edelleen ihmetyksen aihe. Hän on Suomen-edustaja kansainvälisen paloja pelastusalan järjestön CTIF:n uudessa naiskomissiossa. Leinonen sanoo, että naisten vähyyttä alalla on kautta aikain selitetty kovilla fyysisillä vaatimuksilla. Suomessa tasa-arvon suhteen ei tarvitse lähteä perustasolta, kuten naisten oikeudesta työskennellä pelastusalalla. 40 1 ·2015. Sukupuolesta ei saa rangaista muttei myöskään palkita.” Leinonen korostaa nuorisotoiminnan roolia naisten rekrytoimisessa pelastusalalle. Se asenne kaipaa ravistelua. Lainsäädäntö ei ole ainutlaatuinen. Vapaaehtoispuolella tosi moni nainen sanoo, että haluaisi olla palokunnan tehtävissä, muttei halua olla se kahvinkeittäjä. ”Epävirallisissa yhteyksissä useampi pelastusalalla toimiva nainen on toivonut sellaista. ”Niinhän se ei ole. Toive kertoo mielestäni siitä, että naiset kaipaavat jonkinlaista vertaistukea, mikä taas kertoo siitä, että tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on kehitettävää”, Leinonen luonnehtii. ”Kun olen ollut ammattini puolesta mukana toiminnassa, se on sellaista, että kaikki tuntevat apinan mutta apina ei tunne ketään
Oppaassa on mukana muistikortti, jolla tarvittavat lomakkeet suomeksi ja ruotsiksi. SPEK ja Sanastokeskus TSK, 142 sivua, 2014 Hinta • 17 € (sis. Kun naisia tulee enemmän alalle, sitä voisi hyödyntää pitkässä juoksussa.” Kun perustavanlaatuiset tasa-arvoasiat ovat kunnossa, voidaan edetä yksityiskohtaisemmalle tasolle, esimerkiksi konkreettisesti siihen, kuinka paloasemat rakennetaan. Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen on kahden viime vuosikymmenen aikana kehittynyt suuresti. ”Keskustelua aiheen tiimoilta on ollut sen edestä”, Leinonen sanoo. uusittu painos Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas, hinta 20 € (sis. Toiminnalle ei esimerkiksi vielä ole kirjattu yhtenäisiä tavoitteita, kuten lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmia, toimintamalleja ja niin edelleen. Samalla tavalla myös varusteet pitäisi valmistaa naiset huomioiden. Kokonaisturvallisuuden sanastoon on koottu yhteiskunnan varautumisen kannalta keskeisiä käsitteitä, kuvattu niiden keskinäisiä suhteita sekä annettu suomenkieliset termisuositukset ja näille ruotsinja englanninkieliset vastineet. Alkajaisiksi naiskomissio teki alustavan kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin, kuinka paljon komission jäsenmaissa yleensä työskentelee naisia pelastusalalla ja mikä heidän tilanteensa on. Komission pitkän linjan tavoite on selvittää, voiko sukupuolesta olla etua esimerkiksi kolmansien maiden pelastusalan turvallisuusviestinnässä. Sanasto on tarkoitettu käytettäväksi niin opetustyössä, alan kansainvälisissä yhteyksissä kuin käytännön varautumistyössäkin. ”Nyt jäsenmaita on pyydetty esittämään puheenjohtajaehdokkaat. Meillä on strategiapalaveri muiden maiden kanssa, ja ehdottomasti joko Suomi, Ruotsi tai molemmat lähtevät haastamaan itse itsensä puheenjohtajaksi nostanutta venäläistä”, Leinonen kertoo. 09 4761 1300 Tilaa myös juuri ilmestynyt 3. Mitä sanastossa käsitellään. alv). ”Meillä on tarkoituksena hyödyntää Ruotsissa tehtyä tutkimusta siitä, milloin raskaana olevan naisen pitää jäädä pois vaikkapa savusukellustehtävistä, milloin raskaiden asioiden kantamisesta ja niin edelleen.” Ruotsissa huhtikuussa komission on tarkoitus järjestäytyä kunnolla. Kokonaisturvallisuuden sanasto ilmoitus.indd 1 4.2.2015 12:27:30 ”Nykypäivän naiset eivät tuosta noin vain osta perinteisiä naisten rooleja.” 1 ·2015 41. Se tekee sen, että naisesta tulee ’hankala, kun sille tarvitsee järjestää omat sosiaalitilatkin’”, Leinonen sanoo. Hän sanoo, että kokouksissa muiden maiden esitysten kuunteleminen on avannut hänen silmiään sille, mitä kaikkea pelastusalan tasa-arvon suhteen on maailmanlaajuisesti tehtävänä, ja miten paloturvallisuutta voitaisiin edistää naisten kautta esimerkiksi kolmansissa maissa. Tämä on tuonut uusia käsitteitä ja muuttanut vanhojen merkityksiä. Monissa maissa tasa-arvon suhteen lähdetään liikkeelle perusasiasta, molempien sukupuolten oikeudesta tehdä samaa työtä. Niin ikään eräs vain naisia koskeva asia on raskaus. ”Kolmansissa maissa naiset toimivat kotona lasten kanssa ja vastaavat siellä kodin paloturvallisuudesta, miehet ovat töissä. ”Edelleenkin rakennetaan asemia ajatellen, että siellä toimii vain miehiä, alkaen sosiaalitiloista. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Uutuus Kokonaisturvallisuuden sanasto Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Ruotsin kokouksessa komissiolle valitaan myös puheenjohtaja, sihteeri ja viestinnästä vastaava henkilö. Mihin sanasto on tarkoitettu
TURVALLISEMMAN NAVIGOINNIN PUOLESTA Ebola ja palomiesten terveys pinnalla CTIF:ssä 42 1 ·2015. Huomiota on kiinnitetty tilanteisiin, joissa altistumista voi tapahtua huonosti suojattuna, kuten huoltotehtävissä, jälkisammutuksessa tai äkillisesti yllättävissä altistumisissa. Ohjeen perustana ovat WHO:n ohjeet, jotka ovat yhteneväisiä myös THL:n ohjeistuksen kanssa. Siinä analysoidaan, vähentääkö toimintamalli palomiesten altistumista ärsyttäville kemikaaleille operatiivisessa toiminnassa. Aihetta tutkitaan muun muassa TTL:n, Pelastusopiston ja aluepelastuslaitosten tutkimuksessa, jossa selvitetään niin sanotun Skellefteå-mallin toimivuutta. Suomen terveystarkastusja toimintakykytestausjärjestelmää on pidetty kansainvälisesti mallina systemaattiseen tutkimukseen perustuvasta kehitystyöstä. Kuntoja toimintakyky on huomioitu myös lentoasemakomissiossa, sillä EU:n ilmailuviranomainen EASA valmistelee uusia terveysmääräyksiä lentoasemalla työskentelevälle pelastushenkilöstölle. Vaarallisten aineiden komissiossa ebola on ollut esillä suojautumisen ja puhdistautumisen näkökulmasta. Akuutein CTIF:n aihe on ebola. Teksti: Taina Hanhikoski Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö www.merikartat.. Lisäksi uutta sisältöä on valmisteltu henkilön kunnon ja toimintakyvyn arvioimiseksi”, kertoo Finavian pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti, joka on komission suomalaisedustajana ollut mukana säädösvalmistelussa. Mielenkiintoa on herättänyt myös palomiesten altistuminen kemikaaleille ja ilman epäpuhtauksille. Toinen ajankohtainen aihe työterveyskomissiossa on palomiesten fyysisen toimintakyvyn ja terveystarkastuksen sisällön kehittäminen. Suomen etu esimerkiksi terveystarkastuksissa on monia muita maita kattavampi työterveyshuolto. Erona sairaankuljetushenkilöstön suojautumiseen on se, että pelastustoimen henkilö desinfioidaan klorilli-desinfiointiaineella ja aineen annetaan vaikuttaa jonkin aikaa ennen huuhtelua ja puvun riisumista. Työterveyskomissio julkaisi yhdessä CTIF:n vaarallisten aineiden komission kanssa ohjeet ensivastetyöntekijöille tartunnan saaneen potilaan tai riskipotilaaksi arvioidun henkilön kohtaamiseen. Lentoasemakomissio on myös käsitellyt ebolaa, sillä lentoasemat ovat infektiotautien leviämisen solmukohtia. ”Uudistus sisältää henkilön terveydentilaan liittyvän kelpoisuuden, joka vastaa lennonjohdoissa työskentelevän ja lentävän henkilöstön terveysvaatimuksia. Aiheeseen on vihkiytynyt palokuntien työterveyskomissio sekä vaarallisten aineiden ja lentoasemien pelastustoimintakomissio, joissa käsitellään pelastusalan henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia. Ensivastetyöntekijöiden tulee olla asiasta tietoisia tartunnan välttämiseksi”, toteaa TTL:n erikoislääkäri Harri Lindholm, joka toimii työterveyskomission suomalaisedustajana. Pelastustoimelle suositellaan samoja suoja-asuja kuin ambulanssihenkilökunnalla on, mutta sopivia suoja-asuja olisivat myös kemikaalija kaasutiiviit puvut hengityksensuojaimilla, käsineillä ja saappailla. Aihetta on lähestytty Hollannin pelastustoimen varautumisohjeen pohjalta, jossa on ohjeistettu, miten varusteet, henkilöstö ja alueet puhdistetaan ja mitä saastuneelle materiaalille tehdään. Sen vuoksi on käynnistetty eri maissa käytössä olevien kuntotestien ja niiden tulkintaperusteita koskevan tiedon keräys. Erityisen tärkeänä pidetään asetelmaa, jossa verrataan Skellefteåmallia noudattavan pelastuslaitoksen palomiesten altistumista perinteisesti työskentelevien pelastuslaitosten palomiesten altistumiseen kaluston ja henkilökohtaisten varusteiden huollossa sekä hälytysvalmiudessa ilmaja pyyhintänäytteiden avulla. Komission syksyn 2014 kokouksessa keskusteltiin eri maiden käytännöistä, joilla pyritään jakamaan tietoa oikeista ja turvallisista toimintatavoista. Pelastustoimi voisi noudattaa sairaanhoitopiirien ohjeistusta”, toteaa Tolonen. Vaarallisten aineiden komission suomalaisedustajan, Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ilpo Tolosen mukaan Suomessa vakaviin altistumisiin varautumisessa tulee huomioida kaksi eri tahoa. ”On tärkeää, että CTIF:ssä on toimintamallit valmiina. Lisäksi projektissa tutkitaan palomiesten altistumistasoja sammutustehtävissä. Minimitaso hyödyttää erityisesti maita, joissa palomiestyön työterveyshuolto ja toiminnan järjestelyt laahaavat jäljessä. Käytännöt vaihtelevat Euroopassakin suuresti maittain, mutta yhteisten periaatteiden löytäminen on tärkeää. Vaikka käytännöt poikkeavat toisistaan, palomiesten terveyden haasteet ovat usein samankaltaisia maasta riippumatta, mikä tulee huomioida myös työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä. Pelastustoimen ohjeistukset on kuitenkin syytä tarkastuttaa sairaanhoitopiirin asiantuntijoilla”, muistuttaa Tolonen. ”Tapauksissa, joissa pelastustoimi joutuu avustamaan terveydenhuoltohenkilöstöä, siirtämään vainajaa asunnosta tai hävittämään eläimiä, käytetään tiivistä roiskesuoja-asua, jossa kertakäyttösuoja-asun alla lahkeet on teipattu saappaisiin ja käsineet sekä hengityksensuojain pukuun. Yksi tavoite on löytää palomiestyöhön minimitaso, mikä tarkoittaa sellaisia kuntoon ja terveyteen liittyviä tekijöitä, jotka mahdollistavat turvallisen palomiestyön. Minimitason määrittämisen tarkoituksena ei ole yhtenäistää eri maiden käytäntöjä, vaan pikemminkin nostaa esille potentiaalisia palomiestyöhön liittyvä yhteisiä terveysriskejä. Paloja pelastusalan kansainvälisen kattojärjestön CTIF:n terveyskomissiossa työskennellään ahkerasti pelastusalan ammattilaisten terveyden hyväksi. Vaihtoehtona on kemikaalisuoja-asu. ”Sairaankuljetushenkilöstöllä on hyvät sairaanhoitopiirien antamat ohjeet, jotka perustuvat muun muassa siihen, että kaikki varustus on kertakäyttöistä ja se hävitetään. Suomessa ebola-viruksen aiheuttama tartuntavaara on arvioitu hyvin pieneksi
Selityksenä voi olla, että kouluttautuminen osoittaa omaa aktiivisuutta ja johtaa usein parempaan asemaan organisaatiossa, mikä paranEäkeikää lähestyvät palomiehet vieroksuvat vaihtoehtoisia tehtäviä Onnistuneen vaihtoehtoisen uran löytyminen edellytti palomieheltä kykyä nähdä itsensä työssä operatiivisen toiminnan ulkopuolella. Molemmat aineistot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joiden analyysit ja tulokset palvelevat samaa tarkoitusta, eli entistä kattavamman kokonaiskuvan muodostamista palomiesten työuriin liittyvästä problematiikasta. Pelastustoiminnan työntekijät eivät kuitenkaan erottuneet selvästi omaksi ryhmäkseen, vaan muodostivat pikemmin yhtenäisen ryhmän ensihoidon toimialan kanssa. K uv a: Ju ss i H el tt un en 1 ·2015 43. Joulukuussa 2014 valmistui palomiesten työuria käsittelevä pro gradu -tutkielmani Niille ei oo enää mitään tehtävissä – vai onko sittenkin. Molemmissa ryhmissä terveenä eläkkeelle pääsyyn uskoo vain neljännes vastaajista, kun taas ryhmässä muut yli 60 prosenttia uskoo tähän. Tehtävien muutos arveluttaa, koska palkkaus ja työyhteisö muuttuvat. Tutkielmassa palomiesten työuria ja pelastuslaitosten työurakäytäntöjä tarkastellaan kahden uuden aineiston avulla: valtakunnallisen pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyn ja työnkuvan muutoksen läpikäyneiden palomiesten haastattelujen kautta. Operatiivinen toiminta määrittää kokemusta työurasta Pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyn aineistolle tehdyn tilastollisen analyysin perusteella pelastustoiminnan toimialan työntekijät kokivat vähäisempinä työnantajan tuen sekä omat mahdollisuutensa uraansa vaikuttamisessa ja suhtautuivat pessimistisemmin mahdollisuuksiin päästä terveenä eläkkeelle verrattuna muihin pelastuslaitosten työntekijöihin. Kehitysmahdollisuudet ja työnantajan tuki tärkeitä Hyvä fyysinen toimintakyky oli odotetusti yhteydessä pelastustoiminnan henkilöstön uskoon terveenä eläkkeelle pääsyyn – tulos vastaa aiemman tutkimuksen tuloksia. Ikääntyvien palomiesten työurat psykologisen sopimuksen näkökulmasta. Moni eläköityvä palomies ei pidä mielekkäänä operatiivisen työn vaihtoehtoja. Samoin muu kuin vuorokausirytminen työ ja AMK-tutkinto olivat positiivisessa yhteydessä uskoon terveenä eläkkeelle pääsyyn
Uudet eläkesopimukset tulevat edelleen lisäämään haasteita pelastuslaitosten työurien jatkamiseksi, ja siksi tulevaisuutta pelastuslaitoksissa tulisi rakentaa keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä, jossa kaikki mahdolliset keinot työurien pidentämiseksi on mahdollista ottaa huomioon. taa mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja uraan. Havainto on merkittävä, koska organisaation tuella on oleellinen osa muutosprosessin onnistumisessa. Oman osaamisen tunnistaminen, henkisten esteiden tunnistaminen ja muutokseen orientoituminen saattavat ratkaista yksittäisen palomiehen suhtautumisen omaan uraprosessiinsa. Samoin muu kuin vuorokausirytminen työ ja AMK-tutkinto olivat positiivisessa yhteydessä uskoon terveenä eläkkeelle pääsyyn. Työnkuvan muutoksessa haasteita ja mahdollisuuksia Haastattelujen tulokset antoivat osittain vahvistusta aiemman tutkimuksen havainnolle, jonka mukaan monia vaihtoehtoisia tehtäviä – esimerkiksi turvallisuusviestintä tai palotarkastus – ei pidetty palomiesten keskuudessa mielekkäinä, ja että palomiesten kielteinen suhtautuminen vaihtoehtoisiin työuriin muodostaa merkittävän haasteen työurien pidentämiselle. Palomiesten kiinteä yhteisöllisyys on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa, mutta yhteisöllisyyden merkitys on jäänyt varsin vähäiselle huomiolle palomiesten vaihtoehtoisista työurista käydyssä keskustelussa. Tekijä Niki Haake työskentelee palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ja on ollut mukana valtakunnallisen pelastustoimen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen toiminnassa. Selityksenä voi olla, että kouluttautuminen osoittaa omaa aktiivisuutta ja johtaa usein parempaan asemaan organisaatiossa, mikä parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja uraan. Merkittävä tulos työurien jatkamisen kannalta on, että kehitysmahdollisuudet omassa työssä ja työnantajalta saatu tuki olivat vahvasti positiivisessa yhteydessä uskoon terveenä eläkkeelle pääsyyn. fi/handle/10024/96616. johtuvien työaikalisien menetyksen lisäksi yhtälössä on usein kyse myös sivutoimen ansioiden menetyksestä. Vaikka pelastuslaitoksilla on jo käynnistetty erilaisia työuraprojekteja, palomiesten kokemukset eivät vastanneet kuvaa selkeästä ja kokonaisvaltaisesta menettelystä, eikä organisaatioilta koettu saadun tukea muutosprosesseissa. Toimiviin ratkaisuihin pääsemisen kannalta on merkittävää työuraprosessin ennakoitavuus ja jatkuvuus, mutta myös palomiehen työidentiteetin muuntuminen. Tulos ei kuitenkaan ollut yksiselitteinen vaan haastattelemani palomiehet jakautuivat kahteen ryhmään, joista toinen oli kyennyt löytämään mielekkyyttä myös uusista tehtävistä. Ei haluttu luopua hyväksi koetusta työajasta ja sosiaalisesta yhteisöstä. Vaikka pelastuslaitoksilla on jo käynnistetty erilaisia työuraprojekteja, Uskon jääväni nykyisistä tehtävistäni terveenä eläkkeelle, vastausten jakautuminen toimialoittain (%). Pelastuslaitoksilla tulisi olla mahdollisuus tarjota viimeistään ikääntyville palomiehille ammatillista ohjaus ta ja henkilökohtaista tukea, joilla edistettäisiin ammatillista kasvua ja uuden työidentiteetin muodostumista. Tämä edellyttää myös työntekijöiltä muutosvalmiutta. 44 1 ·2015. Onnistuneen vaihtoehtoisen uran löytyminen edellytti palomieheltä kykyä nähdä itsensä työssä operatiivisen toiminnan ulkopuolella. Tämä vaati samalla luopumista sekä työidentiteetistä että luopumista (vanhasta) sosiaalisesta yhteisöstä. Haastattelut osoittavat, että haasteista huolimatta on mahdollista löytää ratkaisumalleja, jotka ovat sekä yksilön että organisaation toimivuuden ja kustannusten hallinnan kannalta onnistuneita. Kustannustehokkuuden kannalta ohjauksessa kannattaisi hyödyntää esimerkiksi vertaisryhmiä. Merkittävä tulos työurien jatkamisen kannalta on, että kehitysmahdollisuudet omassa työssä ja työnantajalta saatu tuki olivat vahvasti positiivisessa yhteydessä uskoon terveenä eläkkeelle pääsyyn. Haastateltujen palomiesten kokemukset työurajärjestelyistä vaihtelivat, mutta niissä oli nähtävissä myös samankaltaisuuksia. Tampereen yliopiston yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen yksikössä hyväksytty Pro gradu on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: https://tampub.uta. Haastateltujen palomiesten kokemukset työurajärjestelyistä vaihtelivat, mutta niissä oli nähtävissä myös samankaltaisuuksia. Tulos on sopusoinnussa aiemman tutkimuksen sekä haastatteluaineiston tulosten kanssa. Työnkuvan muutosta vastustettiin, koska ei haluttu luopua hyväksi koetusta työajasta ja sosiaalisesta yhteisöstä. Ammatillista ohjausta olisi hyvä olla saatavilla tarpeen mukaan, mielellään neutraalissa toimintaympäristössä. Vertaisryhmien käyttö sekä työpaikalla että uraohjauksessa pehmentäisi myös yhteisöllisyyden menetykseen kohdistuvaa uhkaa. Tulos on sopusoinnussa aiemman tutkimuksen sekä haastatteluaineiston tulosten kanssa. Panokset ikääntyvien palomiesten ammatilliseen ohjaukseen Uuden ammattikuvan muodostaminen on hidas ja monivaiheinen prosessi, jossa työntekijää ei tule jättää yksin. Kehitysmahdollisuudet ja työnantajan tuki tärkeitä jaksamisen kannalta Hyvä fyysinen toimintakyky oli odotetusti yhteydessä pelastustoiminnan henkilöstön uskoon terveenä eläkkeelle pääsyyn tulos vastaa aiemman tutkimuksen tuloksia. Työnantajan tukitoimet ja niiden kokeminen oikeudenmukaisiksi ovat prosessin kannalta merkittävässä asemassa. Muutoksen suurimmaksi esteeksi palomiehet kuvaavat juuri sosiaalisen yhteisön menettämisen. Lisäksi epäoikeudenmukaisena koettiin menetykset palkassa. 24-tuntisesta työajasta luopumisesta Uskon jääväni nykyisistä tehtävistäni terveenä eläkkeelle, vastausten jakautuminen toimialoittain (%) Toimiala kolmiluokkaisena muuttujana pelastustoiminta ensihoitopalvelut Muut Yhteensä 4 Uskon jääväni nykyisistä tehtävistäni terveenä eläkkeelle Täysin eri mieltä 29 20 8 22 Jokseenkin eri mieltä 25 25 10 22 Ei osaa sanoa 22 30 19 23 Jokseenkin samaa mieltä 16 18 36 21 Täysin samaa mieltä 7 7 27 12 Yhteensä N 100 1183 100 424 100 512 100 2120 Pelastustoiminnan työntekijät eivät kuitenkaan erottuneet selvästi omaksi ryhmäkseen, vaan muodostivat pikemmin yhtenäisen ryhmän ensihoidon toimialan kanssa. Molemmissa ryhmissä terveenä eläkkeelle pääsyyn uskoo vain neljännes vastaajista, kun taas ryhmässä muut yli 60 prosenttia uskoo tähän
Lobbaushan on tietojen Teemu-Taavetti Toivonen tutki pelastustoimen aluejärjestelmää Hyödyt reilusti esille Teksti: Esa Aalto Kuva: Veijo Kaján Teemu-Taavetti Toivosen mielestä ylikunnallisessa pelastustoimen järjestelmässä on paljon toiminnallisia hyötyjä. Poliittisesti se ei toki ole niin vahva. On korostettava, että pelastuslaitos on kaikkien kuntien pelastuslaitos ja pelastusjohtaja kaikkien kuntien pelastusjohtaja, ei vain isäntäkunnan”, Toivonen sanoo. Ylikunnallinen organisaatio on toiminut hyvin pelastustoimessa ja tätä kannattaisi TeemuTaavetti Toivosen mielestä tuoda paremmin esille. Palvelutaso on hänen mielestään parantunut vaikka henkilöresurssi yksittäisessä kunnassa on voinut laskea. ”Tämä on tietenkin edellyttänyt pelastuslaitoksilta riittäviä uudistuksia toimintojen organisoinnissa. Maahantuoja Telko Oy, Ympäristötuotteet Lintulahdenkuja 10 | PL 80 | 00501 HELSINKI Puh. Johtajan työ on entistä enemmän verkostoitumista, sidosryhmäsuhteiden hoitamista ja kumppanuuksien luomista. Pelastustoimessa pitäisi paremmin korostaa laajemman alueellisen kokonaisuuden hyötyjä ja mennä kuntiin kertomaan eduista ja hyödyistä. Neuvottelukunnan nähdään tekevän ohjauksesta ketterämmän ja soveltuvan pelastustoimeen hyvin, koska pelastustoimea ei pidetä kovinkaan politisoituneena, ja poliittista harkintaa ja päätöksentekoa on kovin vähän.” Verkostoituva pelastusjohtaja Epämuodollisen johtamisen merkitys on noussut tärkeäksi tekijäksi laajemmassa alueellisessa kokonaisuudessa. ”Verrattaessa kuntayhtymiin keskuskuntamalli on huomattavasti dynaamisempi ja ketterämpi. 1 ·2015 45. Tutkimuksen mukaan neuvottelukunta näyttäytyy poliittisena toimielimenä paremmalta vaihtoehdolta kuin lautakunta tai johtokunta. Esiin pitäisi nostaa entistä selkeämmin palvelujen parantuminen, asiantuntijuuden kasvu, merkittävästi parantunut kuntien häiriötilanteiden tukeminen, onnettomuuksien ehkäisy sekä pelastustoiminnan johtaminen, esimerkiksi tilanneja johtokeskuksissa sekä sopimuspalokuntatoiminnan merkitys. ”Ylikunnallisen organisaation johtajan ja kunnanjohtajien välinen suora keskinäinen yhteydenpito on tärkeä osa työtä, vaikka se onkin pelastuslaitoksen ohjausjärjestelmän epämuodollinen, sääntöihin kirjoittamaton ohjausmenetelmä.” ”Pelastusjohtajan työnkuvan muutos on ollut huomattava. Lobbari vaikuttaa ehkä negatiivisen oloiselta ilmaisulta, mutta käytännössä pelastusjohtajan tulee olla erinomainen lobbari. (09) 521 7300 | Fax (09) 521 2728 chemicals@telko.com | www.telko.com TELKOIMEYTYSAINEET • Mobiili Kitit -öljyntorjuntavaunut (eri kokoja) • Imeytyspuomit (mekaanisesti vahvistettuja ja vetolujuustestattu, useita eri kokoja) • PIG® Blu -sarja uusin imutehoisin • Sorbix-rouheet (unv kaikille nesteille) • Sorbix-Vulkanos WB 0/2 kelluva perliitti öljyille MEKAANINEN ÖLJYNTORJUNTA • Mekaaniset puomit ja pintakerääjät • A-puomit kompaktissa 19 kg 22 kg säkissä • Troiltankit eri kokoja (1.000 L 11.000 L) • Viemärinsulkumatot 2-komponentti ja rajoituspadot ”K untanäkökulma on säilynyt vahvana ja pelastustoimea tarkastellaan liiaksi henkilöresurssien näkökulmasta. Meillä on valitettavasti vielä pelastuslaitoksia, joissa ei ole riittävän rohkeasti tehty uudistuksia eikä näin ollen saatu ylikunnallisen toiminnan hyötyjä irti.” Keskuskuntamallista on hänen mielestään hyötyä pelastustoimen alueellisessa järjestelmässä
”Päädyin aiheeseen koska kuntien ja kuntaorganisaatioiden kahtiajakautunut johtaminen ja johtamisjärjestelmä on jo itsessään mielenkiintoinen. Suomessa kun kaikilla kunnilla on samat tehtävät koosta riippumatta. Suomessa pelastustoimen näkökulmasta aihe on ajankohtainen pelastustoimen rakenneuudistuksen näkökulmasta, sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä aihe on laajemman mielenkiinnon kohteena.” Teemu-Taavetti Toivosen pro gradun voi lukea: http://tampub.uta.fi/handle/10024/96398 laajentuminen ja pelastuslaitosten väheneminen nykyisestä määrästä voidaan nähdä helpottavan pelastustoimen ohjausta. Jos tulkinnat kunnallisesta itsehallinnosta pitäytyvät tiukkoina, keskusteluun nousee varmasti se, pitäisikö palvelut tuottaa joku muu kuin kunta, jos kunta ei siihen pysty.” Pelastustoimi on Toivosen mielestä esimerkin näyttäjä ennen kaikkea siitä näkökulmasta, jos ja kun yksittäinen kunta on liian pieni yksikkö tuottamaan tietyn toimialan määritellyn palvelutason. Siinä on nähty jopa perustuslaillisia esteitä. Ohjausjärjestelmä on sekä pelastuslaitoksen näkökulmasta että valtakunnallisesti selkeämpi nyt verrattaessa sitä kuntakohtaiseen aikaan. Sote-uudistuksessa kyse on samasta asiasta. Palvelu paranee laajalla alueella ”Sote-uudistus on niin paljon suurempi kuin pelastustoimen alueellistaminen, että on varsin luonnollista sen nouseminen niin vahvasti poliittiseen, oikeustieteelliseen ja kansalaiskeskusteluunkin. Kumppanuushankkeen viitoittamalla tiellä.” ”Kyllähän sillä hyviä tuloksia on saatu aikaiseksi kun miettii taloudellisesti ja sitä tuloksellisuutta, että mitä alueellistaminen on tuonut mukanaan, niin onhan se tuonut positiivisia tuloksia.” ”Tulevaisuuden kannalta on aika ratkaisevaa, että se laitosten yhteistyöverkosto toimii ja keskinäinen yhteistyö toimii sillä tavalla, että kaikilla on näkemys koko valtakunnan yhteisistä tarpeista yleisen kehittämisen suhteen.” ”Minä toivon, että seuraavalla hallituskaudella tehtäisiin tarkastelu, missä katsotaan hyvät ja huonot puolet, eli sitä nyt ei ole tehty kymmeneen vuoteen ja nyt olisi syytä taas päivittää se, ettei käy niin, että jonkun yksittäisen poliittisen päättäjän näkemyksestä lähdetään runnomaan valtiollistamista ilman perusteluja.” (lainauksia pro gradusta) 46 1 ·2015. ”Kunnallisesta itsehallinnosta ja perustuslaillisesta esteestä keskusteltiin myös pelastustoimen alueellistamisen yhteydessä ja sote-uudistuksessahan kyse on periaatteellisesti samasta asiasta”, Teemu-Taavetti Toivonen sanoo. ”Palvelu voi siis parantua vaikka voimavarat yksittäisessä kunnassa heikkenevät. 1990-luvulla alkanut kuntarajojen liudentuminen jota ylikunnallinen toiminta ilmentää ja mitä pelastustoimenkin alueellistaminen edustaa, tuo tähän oman erityispiirteensä.” Kuntien ja kuntaorganisaatioiden johtamisen haasteet liittyvät Toivosen mielestä keskeisesti hallinnon pirstaloitumiseen ja hallintaverkostojen tuomiin mahdollisuuksiin. Sote-uudistus käytännössä muuttaisi kuntia merkittävästi ja toisi keskusteluun kysymyksen mikä on kunta. Pelastusjohtaja joutuu taiteilemaan erittäin moniarvoisessa toimintakentässä. Ihminen tarvitsee useammin sotepalveluita kuin pelastustoimen palveluja elämässään.” Valtakunnallista kehittämistä Suuremmat toiminta-alueet korostavat Toivosen mielestä entisestään kumppanuusja verkostosuhteiden merkitystä. Tärkeää on myös korostaa pelastustoimen valtakunnallisen kehittämisen merkitystä pelastuslaitosten yhteiseksi hyväksi. ”Kuntien määrän kasvu pelastustoimen alueilla lisää entisestään tarvetta verkostoitua kunnanjohtajien ja poliittisten johtajien kanssa. ”Tämä on kuntia koskevan kansainvälisenkin tutkimuksen keskeinen, ehkä keskeisin, tutkimusaihe. Se on vain aivan toisen kokoluokan toimija ja koskettaa ihmisiä lähemmin kuin pelastustoimi. Uutta öljyntorjuntaan Uuden sukupolven öljyntorjuntaratkaisut • Nopeajavaivatonkäyttöönotto • Mahdollistaakeskeytymättömänöljyntorjunnan • Kaikkienöljylaatujenerittäintehokaskeräyskyky • Helppoasentaakaikenkokoisiintyöveneisiin Otayhteyttäjakysylisää! KalleBask puh.0405189770 www.seahow.fi välittämistä ja yhteydenpitoa sidosryhmiin, verkostoitumista ja kumppanuuksien rakentamista.” Sosiaalija terveyspalvelujen rakenneuudistuksessa on keskusteltu kunnallisesta itsehallinnosta laajempien alueiden perustamisen yhteydessä. Alueiden Kuntarajat liudentuneet Pirkanmaan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen teki Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa pro gradu -tutkielman: Ylikunnallisen organisaation johtamisen monet tulkinnat. Silloin toiminta on organisoitava uudelleen. Sote-uudistus tarkoittaisi kunnan olemuksen täydellistä muutosta
Tämän avulla voidaan parantaa myös työturvallisuutta sammutustyössä.” Varsinais-Suomessa myös Salon VPK:lla on käytössään nostolava-auto ja kaikille kuljettajille voidaan Alangon mukaan järjestää myös yhteistä koulutusta. Rantakulman VPK hankki käyttöönsä ahtaisiin paikkoihin sopivan pienikokoisen nostolava-auton. Rantakulman VPK:n ajoneuvon yksikkötunnus on K26. ”Halusimme edistää yhteistä hyvää ja alueen turvallisuutta sekä olla osalahjoittajana, jotta paikallinen palokunta voi hankkia tällaisen ajoneuvon.” ”Varsinais-Suomen pelastuslaitos harkitsi aikanaan nostolavan hankintaa, mutta silloin ei päästy myönteiseen lopputulokseen.” ”Pienellä nostolavalla on paljon käyttöä ahtaissa paikoissa. Sille ei ole kuitenkaan löytynyt käyttöä. Pieni nostolava ei korvaa suurta nostolava-ajoneuvoa, vaan on tarkoitettu lisäämään kohteiden tavoitettavuutta ja työturvallisuutta.” Palopäällikkö Kari Alanko Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kehuu alueensa sopimuspalokuntia innovatiivisiksi, joiden erilaisiin tehtäviin erikoistumiset palvelevat pelastuslaitoksen toimintaa. Puomitikasta voidaan käyttää ilman nostolavaa, jolloin sivu-ulottuma kasvaa. Myyntipäällikkö Jarmo Muuriaisniemi Vema LIft Oy:stä sanoo, että pitkään heillä ollut laite on hienoa saada nyt hyvään käyttöön. Kalle Lehtonen kiittelee, että paikallinen yritys suhtautui myönteisesti palokuntaan, sillä pienestä nostolava-autosta on ollut paljon hyötyä ja iloa palokuntatoimintaan. Ajoneuvo toimii tällöin esimerkiksi tukevana ja turvallisena tikkaana. Auton massa on vain 4800 kg, jolloin yksittäisen tukijalan pintapaine on myös pieni. ”Hyvää on myös se, että kaluston myötä palokunnille tulee lisää mielekästä tekemistä.” ”Pelastuslaitokselle on tarjottu aikaisemmin tämän auton hankintaa, mutta olemme tulipalojen tutkinnan yhteydessä saaneet kehitysideoita tällaisen kaluston käyttämiseksi. Erilaisten harjoitusten suunnittelu ja yhteistyö lähipalokuntien kanssa on tuottanut uusia ajatuksia laitteen käyttöön.” Pieni nostolava antaa Lehtosen mukaan myös erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi vesihuoltoon tai kameran käyttöön. Auton on tehnyt kaarinalainen paloautovalmistaja Vema Lift Oy ja se on valmistunut jo vuonna 2001. Laite on nelivetoinen, joten sen kanssa voidaan edetä muun muassa liukkaalla tai pehmeällä alustalla. ”Jopa pari metriä leveästä ja korkeasta porttikongista päästään autolla läpi”, kertoo palokunnan päällikkö Kalle Lehtonen. ”Rantakulman VPK:ssa ollaan myös tyytyväisiä, että tämän kaluston ansiosta voimme antaa pelastuslaitokselle paikallisen toimintamme lisäksi ohella muutakin palvelua. Niissä on ahtaita pihoja ja porttikonkeja, joihin Rantakulman pienellä nostolavalla pääsee vaivattomasti. Vema halusi tukea paikallista palokuntatoimintaa ja kauppa syntyi edullisesti. Helsingin pelastuslaitoksella on samanlainen pieniin sisäpihoihin ja muihin ahtaisiin paikkoihin sopiva sisäpihatikasyksikkö ”skidi” HE1062. 1 ·2015 47. Tämän auton kehitystyö alkoi Helsingin pelastuslaitoksen pienen nostolavan tuotekehityksen perusteella. Teksti: Esa Aalto Kuva: Rantakulman VPK Rantakulman VPK:n pieni nostolava mahtuu ahtaisiin paikkoihin Rantakulman VPK:n hälytysosasto harjoittelee pienen nostolavan käyttöä. ”Palokuntalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti auton käytön koulutukseen ja tästä on tullut vetovoimainen lisä toimintaamme. Rantakulman VPK:lle keikkoja tulee muun muassa Turkuun, jossa on runsaasti vanhoja puutalokortteleita. Nostolavan työskentelykorkeus on 20 metriä ja kantavuus 250 kg. Kohteena voi olla esimerkiksi palon rajoittaminen puutalon ullakkopalossa ahtaissa paikoissa.” Alangon mielestä kaluston ansiosta asukkaat saavat turvallisemman palvelun. Helsingissä auto onkin otettu hyvin vastaan ja sitä on käytetty paljon.” Nostolava kiersi muutaman vuoden lähinnä Keski-Euroopassa, jossa sitä markkinoitiin, mutta ostajia sille ei löytynyt. ”Pientä nostolavaa voidaan käyttää haasteellisissa paikoissa esimerkiksi vaihtoehtoisia sammutusjärjestelmiä käyttäen. ”Kaikki tehtävät lähtevät tarpeesta.” Tällainen on hänen mukaansa myös Rantakulman VPK:n käyttöönsä saama pieni nostolava-auto
Uutta ajattelua tarvitaan Helsingin VPK:n puheenjohtaja Jani Winter sanoo, että yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa sujuu pääsääntöisesti hyvin. Ei ole merkityksellistä, kenen hoitamaa on toiminta.” ”Kansliapäällikön viesti oli mieluisa. Kun asiaa ei ole saatu kuntoon, on ongelma tavallaan helpottunut, kun palokunnat ovat hankkineet omia järjestelmiä. ”Esimerkiksi kaikki poliisit käyttävä VIRVE-järjestelmää. Se loi uskoa, että hälyttämisasia tulee viimein kuntoon. Ongelmaa esiintyy molemmilla puolilla, mutta hänen mielestään pitäisi nähdä, että kansalaisten hyväksi tehdään yhdessä töitä. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Ensimmäinen sopimuspalokuntabarometri osoitti muun muassa tarpeen poistaa sisäisiä jännitteitä pelastuslaitosyhteistyössä ja sopimuspalokuntien sisällä. Hän toivoo, että barometrin tietoja hyödynnetään esimerkiksi pelastuslaitoksissa. Miksi sallitaan, että pelastustoimessa homma ei toimi. Kuitenkin todellisuus on toisenlainen. ”Monet palokunnat ovat itse hankkineet hälytysjärjestelmiä. Ajateltiin mahdollisesti pidettyjä kursseja ja harjoitusiltoja. ”Kunnallinen toiminta sai laajan tuen alueellistamisen alkuaikoina. Kyse on meidän kaikkien yhdistyksestä.” Hälyttäminen kuntoon Palokuntalaisten hälyttämisen Isto Kujala toivoo viimeinkin tulevan kuntoon. Aina on tärkeää, että pelastustoimessa toimitaan ammattitaitoisesti, luotettavasti ja nopeasti”, Isto Kujala painottaa. Pelastuslaitoksissa työturvallisuuden riskiarvioinnit ja työturvallisuussuunnitelmat vaihtelevat ja joissakin ne ovat vielä tekemättä”, toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoo. Työturvallisuusosio osoitti, että tilanne ei ole niin hyvä kuin tulos osoitti. Yhteiskunnan pitäisi kantaa vastuu ja hankkia sopimuspalokunnille samanlaiset hälytysjärjestelmät. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tekemässä kyselyssä aineisto käsitti hyvin erilaisia aiheita; käytetäänkö välikäsineitä ja mitä mieltä on pelastustoimen järjestelmästä. Vastaajat eivät ehkä ajatelleet kysymystä riittävän laajasti. ”Tätä varten haemme ulkopuolista apua.” ”On silti korostettava, että hyvä henki on myös jokaisen palokuntalaisen omalla vastuulla. Nyt valtaosa kannattaa sitä, mutta valtiolla ei ole ennen ollut näin suurta kannatusta.” ”Vaikka kritiikkiä on aluelaitosta kohtaan, sitä kuitenkin kannatetaan, koska ei haluta uutta muutosta eikä sen aiheuttamaa ylimääräistä työtä.” Asenneongelmat romukoppaan Asenneongelmista Kujala toivoo päästävän eroon. Se olisi valtion tehtävä.” ”Järjestelmän tulisi olla kaksipuolinen ja sillä voidaan optimoida hälytykseen lähtevien määrä. Sillä on vaikutusta lähtövarmuuteen ja myös raportointimahdollisuus on tärkeä osa.” ”Tekstiviestihälytysten hinnalla saadaan uusi järjestelmä”, Kujala huomauttaa. Sitä varten niille jaetaan aluekohtaista tietoa. Ihan kaikkia kysymyksiä emme osanneet kenties aivan oikein kysyä. Kuppikuntaisuuden, kiusaamisen ja henkilöiden välisten ristiriitojen estäminen ja hyvän yhteishengen luominen vaatii tehokasta henkilöstöjohtamista. Kuppikuntaisuuden kitkemiseksi tarvitaan hänen mukaansa työkaluja ja tukea palokuntien johtajille. Uudelle ajattelulle jätetään harmittavan vähän tilaa.” Sisäiset jännitteet pois hyvällä johtamisella Isto Kujala toi esille sopimuspalokuntien tekemän tehtävien määrän verrattuna muihin vapaaehtoistoimijoihin. Ensimmäinen sopimuspalokuntabarometri: 48 1 ·2015. Yllätys hänelle oli se, että yli 17 prosenttia vastaajista kannatti pelastustoimen valtiollistamista. Ihme, ettei tämän takia ole sattunut tilanteita, että palokunnan lähtemättä jääminen olisi aiheuttanut vahinkoja ja kielteistä palautetta. ”Valitettavasti joskus vedotaan siihen, että näin on aina tehty. Kyselyyn osallistui yhteensä 2015 vastaajaa. ”Olisi ollut enemmänkin kysyttävää, mutta tutkimuksen tekijä halusi rajoittaa kysymysten määrää. Barometrin julkistamisen yhteydessä kansliapäällikkö Päivi Nerg totesi, että pelastustoimen järjestelmä pitää nähdä laajana kokonaisuutena ja ihmetteli, miksi ei esimerkiksi hälyttämisasiaa ole saatu kuntoon. Silvio Hjelt on käynyt läpi kyselyn 280 avointa vastausta ja luetteloinut ne
”Miksi sitten menee jossakin huonosti,” hän kysyy ja vastaa: ”Kun keskustelu menee henkilökohtaiselle tasolle, on siitä vaikea päästä eteenpäin. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa valtakunnallisen suunnannäyttäjän toimintaa. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Kilvet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Sammutusasut Laatua toiminnassa VIKING tekninen palopuku VIKING LIfe-SaVING equIpmeNt Oy, fINLaNd pääskykalliontie 13, fI-21420 Lieto, finland tel: +358 (0)2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.VIKING-LIfe.fI Hänen mukaansa asiat kuitenkin etenevät vähitellen suotuisasti. Lisäksi maksettiin toiminnasta henkilökohtaiset korvaukset, joissa muun muassa virkaajan päivälähtöjen hälytysrahaa korotettiin. Kyselyssä erääksi ongelmaksi todettiin puutteellinen viestintä. Jästipää kohtaa rautakangen ”Pelastuslaitoksen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten vuoropuhelu toimii kelvollisesti. Sopimuksessa muutettiin esimerkiksi nuorisotoiminnan järjestämistä siten, että nyt siitä vastaa palokuntayhdistys ja pelastuslaitos tukee sitä. Aikaisemmin pelastuslaitos hoiti joidenkin palokuntien osalta tämän toiminnan.” ”Nyt olemme yhtenäistäneet toiminnan ja palokunnat ovat samanarvoisia. Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos käytti viime vuonna sopimuspalokuntien yhdistyskorvauksiin lähes 49000 euroa. Moniportaisessa linjaorganisaatiossa riittää, että yhdellä portaalla tökkii. Tällaisessa kyselyssä vielä vastataan melko kärkkäästi, jos jokin ei oikein suju. Hän toivoo, että pelastuslaitos saa käyttöönsä oman alueen tiedot, jotta niitä voidaan hyödyntää ja analysoida omassa sopimuspalokuntatyöryhmässä. Uudet sopimukset aiheuttavat nurinaa?. Kun jästipäinen palokuntalainen ja rautakankityyliin asioiva virkamies kohtaavat, on vuosikymmenien konflikti valmis.” Sopimuspalokuntabarometriin voit tutustua: www.sspl.fi Lue aiheesta lisää seuraavalla aukeamalla Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella uusittiin viime vuonna palokuntasopimukset ja se saattaa olla pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieren mukaan syy, miksi Keski-Pohjanmaalta sopimuspalokuntabarometrissä suhtauduttiin kielteisimmin yhteistyön sujuvuuteen. Se koetaan myös palokuntakohtaisissa neuvotteluissa”, Varsinais-Suomessa toimivan Rantakulman VPK:n päällikkö Kalle Lehtonen sanoo. ”Myös jokaisella yksilöllä on vastuunsa tiedon hankinnassa ja sen vastaanottamisessa.” Keski-Pohjanmaalla pelastuslaitos vastaa sopimuspalokuntalaisten työnantajavelvoitteista ja maksaa yksittäiselle palokuntalaiselle suoraan korvaukset hälytyksistä, harjoituksista ja koulutuksista. ”On kuitenkin huomattava, että vastaajista 80 prosenttia ei nähnyt sellaista, kun 20 prosenttia totesi kuppikuntaisuuden vaivaavan palokunnissa”. Näin joku kokee menettäneensä, kun toinen kokee hyötyneensä”, Kangasvieri sanoo. ”Kun hommat hoidetaan ammattitaitoisesti ja tehdään hyvin, ei ole merkitystä, kenen hallussa pelastustoimi on,” Jani Winter pohtii. Suuren laitoksen asioiden kehittyminen vaatii välillä pitkämielistä ja innovatiivista työtä kaikilta osapuolilta, mutta kärsivällinen ja nousujohteinen asioiden hoito tuottaa tuloksia. ”Uudet sopimukset valmisteltiin rakentavasti yhteisessä työryhmässä ja jokainen palokunta on ne hyväksynyt. Sen tunnustavat pelastuslaitosten ylin johto ja poliittiset päätöksentekijät. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Me olemme satsanneet sähköiseen viestintään, esimerkiksi laitoksen omalla intranetillä. ”Sen lisäksi maksetaan yhdistyksille korvaus, jolla voivat ylläpitää toimintaa ja huolehtia muun muassa hyvästä palokuntahengestä palokunnassaan”, Kangasvieri sanoo. ”Tiedon jakaminen on aina ongelma, vaikka siitä yritetään huolehtia. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. ”En ole itse huomannut sellaista”, Jani Winter sanoo. Syitä lienee niin sysissä kuin sepissä. ”En halua mitätöidä asiaa, mutta synnyttävätkö he sitä, jotka vastaavat tällaisessa kyselyssä sellaista esiintyvän.” Barometrissä koettiin yllättävänä se, että liki 18 prosenttia vastaajista kannattaa pelastustoimen valtiollistamista. ”Ennakkoluulot saadaan parhaiten poistettua yhteistyötä lisäämällä.” Barometri kertoi, että palokuntia vaivaa kuppikuntaisuus
Vapaaehtoistutkimuksen mukaan saatavuutta keskeisempi kysymys liittyy vapaaehtoisten käyttöön. ”Toinen vapaaehtoisille sopiva tehtäväkenttä on ennaltaehkäisy ja varautuminen eli yhteiskunnan kriisinsietokyvyn lisääminen sillä, että otetaan kansalaisyhteiskunta mukaan turvallisuustyöhön aktiivisina ja tunnustettuina toimijoina. ”Hälytykselliseen toimintaan osallistuminen useiden hälytysryhmien kautta on osittain toinen kysymys. Nykyisellään pelastuspalvelujärjestöjen vapaaehtoisia voitaisiin käyttää nykyistä enemmän turvallisuustehtäviin, jolloin avuntarvitsijoille suunnattua avunketjua olisi mahdollista laajentaa lakisääteisten palvelujen ulkopuolelle.” Esimerkiksi häiriötilanteissa vapaaehtoiset voisivat Ilona Hatakan mukaan välittää ja koota tietoa sekä tarjota tarkistusja varmistussekä muita tukipalveluita niitä tarvitseville. ”Tästä näkökulmasta kolmas sektori tukee yhteiskuntaa erityisesti pitkäkestoisissa ja laaja-alaisissa häiriötilantilanteissa sekä esimerkiksi suuronnettomuuksissa. Kaupungeissa tässä olisi vielä uusille innovaatioille tilaa”, hän huomauttaa. Kyläturvallisuushankkeet ovat hyvä esimerkki ruohonjuuritoiminnasta paikallisyhteisöissä, mikä parhaimmillaan vahvistaa hyvinvointia ja kestävyyttä. ”Keskeistä vapaaehtoisten käytössä on, ettei sillä paikata julkisia palveluita. Toimintaan ei sisälly merkittävän julkisen vallan käyttöä eikä toiminnasta aiheudu vapaaehtoisille vaaraa. Lisäksi vapaaehtoistoimintaa ja kaupallisia palveluita ei saa asettaa vastakkain kilpailemaan keskenään.” Yhteistyöhön varauduttava Suomessa on Ilona Hatakan mielestä toimivat ja laadukkaat viranomaisresurssit, joilla päivittäiset tehtävät lähtökohtaisesti hoidetaan. ”Avun tarve on aina yksilöllistä, jolloin viranomaisten antama tuki täyttää tarpeen yksilöllisesti. Toinen esimerkki voisivat olla tehtävät, joita viranomainen ei syystä tai toisesta ota hoitaakseen.” Kehittämismielessä olisi hänen mielestään hyvä tarkastella myös sitä mahdollisuutta, että joissakin tilanteissa avuntarvitsija voisi suoraan pyytää vapaaehtoisyksikön tehtävälle eikä tehtäviä johtaisi aina viranomainen. ”Perustoiminta voi olla koulutuksiin ja harjoituksiin osallistumista sekä muuta yhdistystoimintaa.” Hatakka kirjoitti SPEK tutkii -julkaisusarjassa vapaaehtoisten saatavuutta ja käytettävyyttä hälytystehtävissä käsitelleen kirjan. Keskeistä kehittämistyössä on, että se tehdään yhdessä järjestöjen ja viranomaisten kanssa.” Tukijoukko ja osa kokonaisuutta ”Nykyisellään pelastuspalvelujärjestöjen vapaaehtoisia käytetään viranomaisten tukena hälytystehtävillä, jolloin usein lähtökohtana ovat viranomaisten lakisääteisten tehtävien tukeminen. ”Tämän jälkeen järjestöt tietävät nykyistä paremmin, mitä heiltä odotetaan ja voivat räätälöidä toimintaansa ja henkilöresurssinsa tarpeiden mukaan. Vapaaehtoiset ovat siis osa onnettomuuksien välitöntä toimijaketjua ja hallintaa”, Hatakka sanoo. Parhaillaan pohdimme SPEKissä vapaaehtoisten käyttöä esimerkiksi isossa öljyonnettomuudessa, jossa tarvitaan paljon johdettavia ja koulutettuja toimijoita.” ”Tärkeä asia suunniteltaessa vapaaehtoisten käyttöä on kuitenkin se, että vapaaehtoiset tulee ottaa tavalla tai toisella mukaan normaaliolojen ”päivittäiseen” toimintaan, jotta resurssi on yhteensopiva ja käytettävissä myös vakavammissa ja haastavimmissa tilanteissa. Vapaaehtoiskenttä tarjoaa koulutetun ja johdettavan resurssin viranomaisten käyttöön, kunhan yhteistoimintaan varaudutaan”, Ilona Hatakka muistuttaa. Esimerkiksi meripelastusyksikkö toimii sopimusperusteisesti pelastustoimen yksikkönä ja pelastuskoirakko hälytetään poliisijohtoisiin kadonneen henkilön etsintätehtäviin. Vapaaehtoistutkimuksen mukaan palokuntalaisilla ja pelastuspalvelujärjestöjen toimijoilla oli enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.” Vapaaehtoisia voisi hyödyntää enemmänkin Ilona Hatakka esitteli työnsä julkistamistilaisuudessa joulukuussa. ”Samaan aikaan yhteiskunnassa eletään niukkuuden jakamista ja pohditaan, mikä on se avun vähimmäistaso jonka yhteiskunnan tulee eri tilanteissa ihmisille tarjota. Samaan aikaan yksittäisen toimijan kannalta osallistuminen eri järjestöjen hälytystoimintaan voi olla luontevaa ja motivoivaa.” ”Jokaiselle tehtävälle tarvitaan tietty perusmiehistö, jolloin avainhenkilöiden kuten ryhmänjohtajien tai alusten päällystön osalta päällekkäiset tehtävät voivat olla ongelmallisempia.” Yksi ratkaisu vapaaehtoisten saatavuuteen liittyvään kysymykseen on hänen mielestään se, että nykyistä tarkemmin määritellään vapaaehtoisille sopivat roolit ja tehtävät sekä tavoitetaso alueittain tarvittaville henkilöresursseille. Viranomaisten pelkona voi olla, ettei heillä ole tiedossa saatavissa olevia todellisia resursseja, jos vapaaehtoiset tilanteen mukaan päättävät missä roolissa he tehtäville tulevat. Yhteiset tavoitteet ”Pelastustoimen järjestelmä rakentuu nykyisellään eri rooleista ja toimijoista. Teksti: Esa Aalto Kuva: Antti Pulkkinen 50 1 ·2015. Osallistuminen pelastuspalvelujärjestöjen perustoimintaan paikallistasolla vahvistaa erikoistutkija Ilona Hatakan mielestä verkostoja, ja sitä kautta eri toimijoiden ymmärrystä rooleista ja tehtävistä sekä olemassa olevista resursseista
??????. Johtamisongelma synnyttää kitkaa Varsinais-Suomessa luottamus syntyy yhteistyöllä. Erityisen tärkeäksi näimme nuorisotoiminnan tukemisen, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan turvata”, pelastuspäällikkö Juha Virto sanoo. ”Pelastusalalla on paljon vetovoimaisuutta, kun huolehditaan oikein luottamuksen, yhteisöllisyyden ja kiinnostavuuden säilymisestä.” ”Mielikuvat toiminnasta ovat myönteiset ja harrastus on myös halpaa. Pelastusjohtaja-yhdistyksen puheenjohtajaksi joulukuussa valitun Veli-Pekka Ihamäen mielestä sopimuspalokuntabarometrissä todetut ongelmat eivät kerro pelkästään puutteista asenteissa tai viestinnässä, vaan ovat oire jostakin laajemmasta. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet ?????????????????. ”Palokunnissa tämä voi olla jopa kärjistyneempääkin.” Ihamäen mielestä kyse on paljolti johtamisongelmasta, niin pelastuslaitoksissa kuin sopimuspalokunnissa. Varsinais-Suomessa on haluttu syventää laitoksen ja sopimuspalokuntien välistä luottamusta lisäämällä yhteistyötä. Kaikkien palokuntien kanssa tehtiin samanlaiset sopimukset. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Samalla tavalla kuin on päätoiminen henkilöstö.” ”Silloin meillä on tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat ja toiminnassa sen edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit.” Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on perustettu nuorisotoiminnan ja pelastustoiminnan kehittämisryhmät, joissa pelastuslaitos yhdessä vapaaehtoispalokuntien kanssa pohtii tulevaisuuden varmistamista ja siihen tarvittavia toimenpiteitä. Palokuntanuorisossa toimii jopa 850 nuorta. ”Se ei johdu meistä, vaan siitä, että toiminnan järjestäjä on HUSalueella vähentänyt ensivastetekijöiden määrää”. ?????-???????. ”Otimme pelastuslaitoksen strategian tärkeäksi kulmakiveksi palokuntatoiminnan ja sen kehittämisen. ”Teimme äskettäin oman barometrin ja sen tulos oli hyvä.” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta on arvosteltu palokuntien ensivastetoiminnan karsimisesta. ??????-????????. ”Kolmeneljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että lakisääteisistä työturvallisuusasioista on huolehdittu vähintään kohtalaisesti.” Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja kokee omassa laitoksessaan vallitsevan hyvän yhteishengen sopimuspalokuntien kanssa. ?????????–???????????????????. ????????. Näin toimittiin heti aluelaitoksen alkuvaiheessa myös esimerkiksi Kymenlaaksossa. Hyvää hänen mielestään on se, että kyselyyn vastanneista kaksikolmasosaa antoi tukensa nykyjärjestelmälle. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Ilmaisuudesta huolimatta toiminta on hyvää. ??????. Hän myös muistuttaa, että kyselyssä sama ongelma nousi esille paitsi suhteessa pelastuslaitoksiin, myös palokuntien sisäisessä toiminnassa. ?????????????????. Käytämme kohtuullisesti myös julkisia varoja”, Virto huomauttaa. ”Osaavat, motivoituneet ja toimintakykyiset sopimuspalokuntalaiset ovat meille tärkeitä. ”Kansliapäällikkö Päivi Nerg totesi erinomaisesti sopimuspalokuntabarometrin julkistamistilaisuudessa tammikuussa, että pelastustoimessa tulee yhteisesti tunnustaa, että kyse on yhteisestä kokonaisuudesta.” ”Mielestäni kehittämisessä oleellista on, että tavoitteet ovat yhteiset ja toimijat ovat samanarvoisessa asemassa toisiaan nähden”, Ilona Hatakka painottaa. ”Uskon, että aluelaitos on paras toimintamuoto myös sille lainsäätäjänkin esittämälle tahdolle, johon sisältyy kolmannen sektorin eli vapaaehtoistoiminnan voimakas mukanaolo.” Laajasta kyselyaineistosta hän nostaa esille myös työturvallisuutta käsitelleen osuuden. ????????. ??????????. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on 67 sopimuspalokuntaa, joissa on 39 nuoriso-osastoa. ??????????
Sopimuspalokuntabarometrissa pistää silmään alhainen osallistumisprosentti Itä-Suomessa. Varustehankinnat ovat kuitenkin selvästi hidastuneet. ”Keski-Suomessa yhteistyö on aika hyvällä mallilla, mutta paremminkin voisi olla kun laitos on toiminut jo noin kymmenen vuotta. ”Hälyttäminen on epävarmaa. Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen kaipaa pelastustoimen järjestelmään yhtenäisempiä käytäntöjä. Leppäsen mukaan kalustohankinnat ovat rämettyneet, vaikka palokunta on saanut uuden sammutusauton. ”Valtiollisen pelastustoimen kannatus kohosi aika suureksi. Ensimmäisen sopimuspalokuntabarometrin vastaukset eivät yllättäneet Peltosalmen ja Jämsänkosken VPK:laisia. Uutta kalustoa toivotaan Pelastustoimen kukkaroon kohdistuvat säästöpaineet näkyvät Komulaisen mukaan kentällä siinä, että ajoneuvokaluston uusiutuminen on hidastunut. ”Vakinaisten palokuntien lisäksi myös VPK:ssa tarvitaan hyvää kalustoa ja varusteita. ”Suurin osa vapaaehtoisista on tehnyt henkilökohtaisen sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa ja ehkä he kokevat olevansa laitoksen leivissä, mikä lienee alentanut kyselyyn vastaamista”, Kauppinen aprikoi. Nyt yhteistyö on suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka vieläkään meitä ei arvosteta tarpeeksi,” Komulainen sanoo. Myös Jämsänkoskella on ollut ongelmia hälytyksissä, kun ensivastehälytykset eivät tulleet hakulaitteisiin noin kuukauteen vuodenvaihteessa. Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen on samaa mieltä Komulaisen kanssa. VPK:laiset kaipaavat yhtenäistä kohtelua ja arvostusta Teksti ja kuvat: Mika Rinne Peltosalmen VPK:n varapäällikkö Juha Komulaisen mielestä pelastuslaitosten pitäisi arvostaa vapaaehtoisia enemmän. Myös sopimusrahat polkevat paikoillaan”, Leppänen tilittää. Palokunnan hälyttämiseen Komulainen kaipaa parannusta. Komulaisen mukaan se ei ole ihme, sillä Pohjois-Savossa on Peltosalmen lisäksi VPK vain Kuopiossa. Se johtunee siitä, että pelastuslaitoksilla oli ainakin niiden alkutaipaleella huonohko suhde sopimuspalokuntia kohtaan. 52 1 ·2015. Iisalmessa toimivan Peltosalmen VPK:n varapäällikkö Juha Komulainen kertoo, että barometri tarkensi ja varmisti ajatuksia. ”VPK:n ja pelastuslaitoksen välinen suhde on erilainen eri puolilla maata, kun ei ole yhtenäistä muottia käytännön toiminnoissa. Sopimuspalokuntalaiset kaipaa vat arvostusta työlleen ja samanlaista kohtelua toi min tapaikasta riippumatta. Vapaaehtoisten arvostuksen toivoisi olevan käytännössä yhtä korkealla kuin mitä juhlapuheissa sanotaan,” Leppänen toteaa. Se ilmenee siten, että pelastuslaitoksissa on sooloilua asioiden sekä henkilöiden käsittelyssä ja tämä heikentää luottamusta järjestelmää kohtaan”, Pertti Leppänen sanoo. Valtion ylläpitämä tai kuntakohtainen pelastustoimen järjestelmä toisi Leppäsen mielestä yhtenäisyyttä pelastustoimeen. Pahimmillaan tekstiviestihälytyksen saapuminen on kestänyt tunteja”, Komulainen kertoo
Vapaaehtoisiakin on Leppäsen mukaan riittävästi, sillä hälytysosastossa on noin 30 henkilöä. Meillä on hyvä porukka ja yhteishenki, joka erityisesti motivoi jatkamaan palokunnassa,” Niskanen sanoo. Leppäsen mielestä palokunnan ilmapiiri on erinomainen, mutta sen eteen täytyy tehdä töitä pitämällä palokunta hyvässä kunnossa. Hälytysosastossa on nyt noin 20 ja junnuosastossa kymmenkunta henkilöä,” Komulainen sanoo tyytyväisenä. Vuonna 1935 perustettu Peltosalmen VPK täyttää 80 vuotta ensi kesäkuussa.. ”Kaverit houkuttelivat mukaan toimintaan ja olen tykännyt tästä harrastuksesta. Peltosalmen VPK täyttää 80 vuotta ensi kesäkuussa ja Komulainen pitää palokunnan ilmapiiriä savolaiseen tapaan lupsakan rentona. ”Ilmapiiri on hyvä ja siitä kertoo se, että meillä on riittävästi hälytyskelpoista porukkaa ja olemme saaneet myös uutta väkeä. Hyvä yhteishenki pitää Veli-Matti Niskanen mukana VPK:ssa. Palokunnan ilmapiiriä kehuu myös vanhempi sammutusmies Veli-Matti Niskanen, joka liittyi Peltosalmen VPK:n riveihin noin neljä vuotta sitten. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Hälytysja viestintälaitteet Letkut ja letkunhuoltolaitteet TÄYSAUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Hyvä ilmapiiri luo jatkuvuutta Jämsänkosken VPK juhli viime vuonna 110-vuotistaivaltaan
Pariisin palolaitos syntyi historian oikusta jo vuonna 1811 Napoleonin pelastuttua täpärästi Pariisin Itävallan suurlähetystön tulipalosta. Soittaja valehtelee Suur-Pariisin hätänumeroihin vastaava puhelin työllistää yli 200 palomiestä, lääkäriä ja sairaanhoitajaa. Organisaatiossa ovat käytössä sotilasarvot, kuten palontorjuntaupseeri ja kenraali. Nykyinen Pariisin paloja pelastuslaitos toimii poliisiprefektuurin alaisuudessa ja sitä on vuodesta 1967 lähtien kutsuttu prikaatiksi. Se eroaa muista pelastusorganisaatioista myös siinä, että se on sotilaallinen yksikkö. Pariisin 8500 henkilöä työllistävä palontorjuntaprikaatti on Euroopan suurin lajissaan. Kun Pariisin paloja pelastuslaitoksen hätänumeroon tulee puhelu, se on 40 prosentin varmuudella väärä hälytys. Käytössämme on 1300 eri ajoneuvoja venetyyppiä”, Samuel Bernes luettelee. Prikaatin tiedottamisesta vastaavan everstiluutnantti Samuel Bernes´n mukaan kahden ja puolen miljoonan asukkaan Pariisi on monimutkainen toimintaympäristö, jossa erilaisiin kriisitilanteisin on oltava omat toimintamallinsa. 54 1 ·2015. Hän uskoi tehokkaan palontorjunnan vaativan sotilaallista kuria ja nimesi tehtävään keisarillisen armeijansa joukko-osaston. Paitsi liekkeihin, palolaitos on varautunut myös poikkeuksellisiin helleja pakkasjaksoihin, Seine-joen tulvaan, massaepidemiaan, kemialliseen uhkaan ja terroritekoon. Hätäkeskus vastaanottaa vuosittain yli kaksi miljoonaa puhelua. Lisäksi kapeat kadut ja lähellä toisiaan sijaitsevat korkeat rakennukset asettavat omat erityisvaatimuksensa tulentorjuntaja pelastustyölle. ”Pariisissa on 20170 asukasta per neliökilometri. LaTeksti: Virpi Latva Kuvat: Virpi Latva ja Pariisin paloja pelastuslaitos Pariisi hukkuu vääriin hälytyksiin Pariisin paloja pelastusprikaatti on Napoleonin perustama sotilasyksikö. Historia ja perinteet näkyvät edelleen kansallispäivän paraatissa, jossa prikaatti marssii omana osastonaan. Laman myötä ”ilmaista” palomiestä vaivataan yhä useammin niin kiireettömiin sairaalakuljetuksiin kuin lukkosepän tai talonmiehen hommiin
Epäilyttäviä roskispaloja Frédéric Michaux´lla ei ole henkilökohtaisia kokemuksia lähiöistä tulevista ansasoitoista. Useimmissa tapauksissa tämä viedään varmuuden vuoksi sairaalaan juuri näiden vastuukysymysten vuoksi.” ”Usein soittajilla on myös vain juttuseuran tarve tai henkisiä ongelmia. Uusavuttomien suurkaupunki Jo parikymmentä vuotta pariisilaisia palvellut kuljetusupseri Frédéric Michaux moittii suurkaupunkilaisia uusavuttomiksi. Toulousen paloja pelastuslaitoksen palveluksessa työskentelevä Henri Bannier (vas.) suhtautuu varovaisuudella pahoista lähiöistä tuleviin roskispalosoittoihin. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Vieressä kollega Gaetan Vanhoven. ”Meitä vaivataan vaihtamaan hehkulamppua, putsaamaan koiran kakkaa ja karkottamaan puluja. Etelä-Ranskassa työskentelevä kollega Henri Bannier sen sijaan kertoo Toulousen hätäkeskuksen saavan säännöllisesti soittoja epäilyttävistä roskispaloista. Humalassa avaimensa sisäpuolelle unohtanut mies pyysi meitä paikalle avaamaan oven. Hätätilanteessa kaikki ovat toisilleen solidaarisia.” Ranskassa on kaikkiaan 250000 palomiestä, joista 40500 vakituisia ja loput vapaapalokuntalaisia. Yksin nämä nuoret ovat ihan mukavia, mutta jengissä heidän käytöksensä muuttuu”, Henri Bannier tietää. ”Jos kyseessä on todellinen tulipalo, meidän annetaan yleensä työskennellä rauhassa. www.vehotrucks.fi. Joskus saavumme sammutuspaikalle poliisisaattueessa.” ”Poliisi ja palomies edustavat lähiön nuorille virkavaltaa ja univormu herättää aggressiivisuutta. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Moottoriruiskut Since 1968 TEHOKKAAT ESTERI-TO MOOTTORIRUISKUT WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI man myötä palomiestä vaivataan yhä useammin niin kiireettömiin sairaalakuljetuksiin kuin lukkosepän tai talonmiehen hommiiin. ”Ainakin neljännes, joinakin päivinä jopa puolet puheluista, on vääriä hälytyksiä. Halusi säästää taksimaksuissa eikä viitsinyt mennä metrolla tai bussilla”, Frédéric Michaux virnistää. Kun kieltäydyimme, hän muistikin yhtäkkiä jättäneensä keittolevyn päälle, jolloin oli mentävä tarkistamaan asia.” ”Myös raskaana olevat naiset käyttävät joskus tilaansa hyväkseen ja soittavat meille väittäen synnytyksen olevan käynnissä. Mutta täytyy kai ajatella, että oli soittajan hätä millainen tahansa, se on silloin hätäpuhelu”, Anne-Charlotte Lasserre huokaa. Paloja pelastustoimen valtakunnallinen vuosibudjetti on 4751 miljoonaa euroa. ”Usein iäkkäät ihmiset soittavat ja pyytävät kuljetusta lääkärinsä vastaanotolle. Vaikka paikan päällä selviää, että kyseessä oli väärä hälytys, on ”uhrin” terveydentila kuitenkin tarkistettava. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Kuljetusupseeri Frédéric Michaux (kesk.) on huomannut, että laman myötä paloautoa käytetään yhä useammin ilmaisena taksina. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Hankalimpia ovat tilanteet, joissa on päivänselvää, että soittaja valehtelee, mutta meidän on pakko lähettää auto paikalle”, kertoo Pariisin hätäkeskuksessa työskentelevä 26-vuotias palontorjuntaupseeri Anne-Charlotte Lasserre. ”Jos puhelu tulee tietyistä vaikeista tuntemistamme lähiöistä, suhtaudumme soittoon varovaisuudella. Uusi Atego. Tarpeiden mukaan. Kun vastaamme, ettei hätäkeskus ole tätä varten, he huomaavat että alkoikin juuri sattua rinnasta.” ”Jos auto ei lähde paikalle ja soittajalle sattuu myöhemmin jotakin vaikka aivan muusta syystä, joutuu kyseisen puhelun vastaanottanut henkilö ja tämän esimies edesvastuuseen. Tahallisen palon sytyttänyt nuorisojoukko saattaa olla paloautoa vastassa pesäpallomailoin ja rautatangoin aseistautuneena. Turhat hätäsoitot rappeuttavat ammattikunnan henkistä hyvinvointia. Mutta kun auto saapuu pillit vinkuen paikalle, rouva pakkailee laukkujaan kaikessa rauhassa. Käyntejä on keskimäärin joka 7,4:s sekunti, mikä tekee liki 200000 käyntiä vuodessa. Hiljattain hienon kerrostalon asukkaat soittivat hakemaan jalkakäytävälle muka pyörtyneen miehen, koska halusivat päästä eroon talon oven eteen leiriytyneestä kodittomasta.” ”Laman myötä huomaa selvästi, että palolaitokselta pyydetään apua silloin, kun ei haluta maksaa esimerkiksi kalliista lukkosepän palvelusta
Merkittävin muutos tehtävien määrässä on tapahtunut ensivastetehtävissä. Viime vuonna oli 5970 rakennuspaloa. Tiedot perustuvat pelastuslaitosten toimenpiderekisteri PRONTOsta kerättyihin tietoihin. Kiireellisten tehtävien määrä on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna 7200 ja kiireettömien 1600 tehtävällä. Laskua on ollut 22 prosenttia, mutta ensivastetehtäviä on silti edelleen paljon, viidennes kaikista tehtävistä. Rakennuspalossa loukkaantumisen vuoksi hoitoa sai 771 henkilöä, kun edellisten vuosien keskiarvo oli 516. Vuoden kiireisin päivä oli Helena-myrskyn aikaan 31.7.2014, silloin pelastuslaitoksilla oli 1350 tehtävää. Palokuolleiden määrä lisääntyi toissavuodesta. Määrä on pudonnut selvästi, vaikka samaan aikaan hätäkeskuksiin kytkettyjen paloilmoittimien määrä on noussut. Vahingontorjuntatehtävien määrissä on ollut suurta vuosittaista vaihtelua, riippuen myrskyjen aiheuttamista tehtävistä. Maastopaloja oli 3590, joka on hieman enemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Viime vuonna kuolleita oli 87, toissavuonna 58. Teksti: Johannes Ketola, Pelastusopisto Kuva: Kimmo Kaisto 56 1 ·2015 Pelastuslaitoksien tehtävät vähenivät 8800:lla 101000 pelastusja avunantotehtävää vuonna 2014 Mikkelän paloasemalta Espoosta lähdettiin automaattikeikalle.. Tehtävien määrä on vähentynyt 8800 tehtävällä vuosien 2011–2013 keskiarvosta. Vuonna 2014 vahingontorjuntatehtäviä oli 7410, joka on selvästi vähemmän kuin kolmena edellisenä vuotena keskimäärin. Näiden tehtävien määrä on pudonnut 6000 tehtävällä 21480 tehtävään. Viime vuonna tehtäviä oli 18120, joka on 4200 tehtävää vähemmän kuin ennätysvuonna 2010. Rakennuspaloja oli saman verran kuin viime vuosina. Liikennevälinepaloja oli 2150, joka on kymmenyksen vähemmän kuin edellisinä vuosina. Rakennuspaloista näyttäisi aiheutuneen edellisvuosia isompia vahinkoja. Arvioidut omaisuusvahingot ovat kasvaneet 14 prosenttia, 137 miljoonaan euroon. Erheelliset hälytykset laskussa Automaattisten paloilmoittimien tarkistusja varmistustehtävien määrää on yritetty vähentää laskuttamalla erheellisistä ilmoituksesta aiheutuneita kustannuksia kiinteistöltä. Vuonna 2014 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 101000 pelastustai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi oli kirjattu 73800 tehtävää
tai avunantotehtävä LiikenneonneDomuus Tulipalo Kaikki pelastustehtävät pelastuslaitoksittain Pelastuslaitosten pelastusja avunantotehtävät 1996–2014. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Pelastuslaitosten tehtävistä 2014 (2011–2013 keskiarvo) > Tulipaloja 14 % (12 %) > Liikenneonnettomuuksia 14 % (12 %) > Muita pelastustai avunantotehtäviä 14 % (11 %) > Vahingontorjuntatehtäviä 7 % (11 %) > Tarkastustai varmistustehtävä 30 % (29 %) > Ensivastetehtäviä 21 % (25 %) Tulipaloja yhteensä oli hieman enemmän kuin kolmena edellisenä vuotena, nousu johtui lähinnä maastopalojen määrän kasvusta. tai varmistustehtävä Vahingontorjuntatehtävä Muu pelastus-. 2014 Erotus Helsinki 8773 8215 -?558 Länsi-?Uusimaa 7347 6628 -?719 Keski-?Uusimaa 7044 6411 -?633 Itä-?Uusimaa 2046 2008 -?38 Varsinais-?Suomi 9454 7948 -?1506 Kanta-?Häme 3925 3640 -?285 Päijät-?Häme 4280 3889 -?391 Kymenlaakso 3909 3498 -?411 Etelä-?Karjala 2853 2568 -?285 Etelä-?Savo 3798 3275 -?523 Keski-?Suomi 5971 5517 -?454 Pirkanmaa 11178 10179 -?999 Satakunta 5967 5040 -?927 Etelä-?Pohjanmaa 5916 4721 -?1195 Pohjanmaa 3057 2653 -?404 Keski-?Pohjanmaa 2510 2030 -?480 Pohjois-?Savo 5057 5184 127 Pohjois-?Karjala 4162 4198 36 Jokilaaksot 2597 2742 145 Kainuu 1506 1885 379 Oulu-?Koillismaa 4190 4336 146 Lappi 4314 4474 160 Yhteensä 109860 101045 -?8815 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Te ht äv ie n lu ku m ää rä Vuosi Ensivastetehtävä Tarkastus-. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Since 1968 KOTIMAISET ESTERI SAMMUTUSVESIPUMPUT Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (2011–2013 ka 13440, 2014: 14140) > Automaattisen paloilmoittimen tarkistustehtävät vähenivät kymmenen prosenttia edelliseen kolmeen vuoteen verrattuna (2011: 21430, 2012: 20110, 2013: 19016, 2014: 18120). 2011-?2013 ka. Automaattisen paloilmoittimen välittämistä tehtävistä (2014 yhteensä 18890 tehtävää) 96 % oli erheellisiä. Niitä on kuitenkin edelleen paljon, lähes neljännes kaikista tehtävistä. Soita ja sovi tapaaminen. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. (2011–2013 ka 2390, 2014: 2930) > Ensivastetehtävien määrä on laskenut 22 % (2011–2013 ka 27420, 2014: 21480). mukaan. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. > Palovaroittimen tarkastustehtävien määrä on kasvanut viidenneksen. Niiden tehtävien määrä on lisääntynyt 42 %, joissa pelastuslaitokset muuten avustavat ensihoitoa (2011–2013 ka 2240, 2014: 3230)
Sopimuspalokunnat taistelevat samojen ongelmien kanssa kuin päätoiminen henkilöstö. Heidän etujensa ajaminen ei Mustakankaan mukaan talloudu vähemmistön eläke-etujen puolesta taisteltaessa. ”Ajankohtaisista asioista tärkein on pitää huolta, että ammatillisen eläkeiän piirissa oleva jäsenistömme ei tule menettämään eläkeetujaan uudistuksessa.” SPAL:n jäsenistä kymmenen prosenttia kuuluu tähän joukkoon. Suuremmissa kokonaisuuksissa voidaan hallinto rakentaa kustannustehokkaasti ja saadaan tarpeelliseen kentällä tapahtuvaan palveluun voimavarat.” Uudistukset tulevat Ilkka Mustakangas myöntää, että Palomiesliitossa petyttiin pelastuslaitosten rakenneratkaisutuomioon. Toimimme palveluammatissa. ”Ammatillisen edunvalvontajärjestön tärkein työ on huolehtia jäsenistön hyvinvoinnista.” Näin sanoo Ilkka Mustakangas, joka aloitti vuoden alussa Suomen Palomiesliiton liittohallituksen puheenjohtajana. Teksti: Esa Aalto Kuvat: SPAL ja Marja Keski-Luopa SPAL:n puheenjohtaja Ilkka Mustakangas: Maaseudun turvaksi kevytpaloasemia Ilkka Mustakangas korostaa, että jokaisen tulee päästä terveenä eläkkeelle. Valtaosa jäsenistöstä kuuluu eläkeuudistuksen piiriin. Palomiesliitto on ollut rakenneuudistuksen kannattaja ja uskon, että lopullinen määrä tulee olemaan 5-10 pelastuslaitosta.” ”Kun syntyy isompia aluekokonaisuuksia, niiden rahkeet ovat suuremmat. Liian moni joutuu edelleen työkyvyttömyyseläkkeelle.” Sosiaalija terveyspalvelujen rakenneuudistus tulee vaikuttamaan myös pelastustoimeen ja sen heijastusvaikutuksia on hänen mukaansa arvioitava. Näin sinnekin saataisiin ammatillista osaamista veronmaksajien turvaksi.” Hän korostaa pelastustoimen kehittämisessä sisällöllisiä ratkaisuja, jotka lähtevät asiakkaiden tarpeesta. 58 1 ·2015. ”Pelastuslaitosten määrä tulee esimerkiksi vähenemään nykyisestä. Näin voidaan turvata myös laadullisesti parempaa ammattitaitoista toimintaa harvaan asutuilla alueilla.” ”Pelastustoimen kokonaisuutta pitää tarkastella. Saadaan kustannustehokkaampaa tekemistä. Kim Nikula onnittelee vastavalittua puheenjohtajaa Ilkka Mustakangasta. Väki ikääntyy ja uusien tekijöiden saaminen on vaikeaa.” Ilkka Mustakankaan mielestä harvaan asutuille alueillekin voitaisiin rakentaa ammattipalomiesten verkosto. ”Siellä voisi olla kahden hengen kevytpaloasemia. Jokaisen tulee päästä terveenä eläkkeelle. ”Koulutuksen kehittäminen uusien työurien löytymisen mahdollistamiseksi on tärkeä asia. ”Siihen sitten rakenteet sopeutetaan
”Silloin päätöksenteko on lähellä. ”Alueelliset erot tulevat kantokyvyn perusteella. Liiton tuleekin tukea paikallisyhdistysten toimintaa. SPAL on rekrytoinut työmarkkinalakimiehen, joka on Pasi Jaakkola. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. ”Liittohallitus käyttää ylintä päätäntävaltaa. SPAL uusi organisaatiotaan. Liiton toimistoa johtaa nyt edellinen puheenjohtaja Kim Nikula. Se vaikuttaa kielteisesti jäsenistömme ammattitaitoon.” Työurasuunnittelu pitää hänen mielestään ottaa paremmin haltuun pelastuslaitoksissa. Otettaisiin huomioon tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtaiset osaamislisät. Alan ammattikoulutuksen tulevaisuudesta on Ilkka Mustakankaan mielestä pidettävä huolta. Syntyisin hän on Vihannista PohjoisPohjanmaalta. ”On pidettävä huolta, että palkkakehitys pysyy linjassa muiden alojen kanssa. Palkkarakenteessa olisi jo nyt mahdollisuus toimia, jos olisi tahtoa sellainen järjestely toteuttaa.” Hän katsoo, että edunvalvonta on keskittynyt paljolti paikallistasolle ja siksi hyvin rakennettu luottamusmiesorganisaatio on tärkeä. Entinen toiminnanjohtaja Petri Hynninen irtisanottiin tehtävästään. Hän asuu Vihdissä ja perheeseen kuuluu kolme lasta ja avovaimo. Liikuntaa ja moottoripyöräilyä harrastava Mustakangas ehti juosta 17 täyttä maratonia ja puolikkaitakin kolmisenkymmentä, mutta nyt jalat eivät enää kestä kovaa juoksemista. ”Pitkän työuran tehneen työntekijän ammattitaito pitää käyttää hyödyksi, kun suorituskyky ei fyysisesti vaativiin tehtäviin enää riitä.” Ilkka Mustakangas on 53-vuotias ensimmäinen päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Valtiolla se menisi kauemmas. Tehtävien erityispiirteet olisi myös nykyisin sopimuksin järjestettävissä. ”Määrärahoja ei saa karsia. Hän tuli palo-opiston jälkeen palomieheksi Espooseen vuonna 1984. 017-368 4000 | www.peltaco.com Vesitykit KOTIMAISET TR-VESITYKIT WWW.TRVESITYKIT.FI WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1981 Suomen Palomiesliitto uusi organisaatiotaan. Näemme poliisin ja rajavartiolaitoksen osalta, että se ei välttämättä ole hyvä ratkaisu.” ”Valtiolla raamitus on tiukempaa, kun kunnallisessa järjestelmässä on neuvotteluvaraa ja otetaan paremmin huomioon paikalliset olosuhteet.” Ammattijärjestön puheenjohtajan mielestä palomiehen työtä ei arvosteta ainakaan palkalla. Organisaatiouudistuksella eriytettiin käytännön työn johto, josta vastaa nyt järjestön johtaja.” ”Se oli kuitenkin vain aikalisä uudistuksille eikä esimerkiksi laitosmääräratkaisuun liittyvää keskustelua ole käyty loppuun.” SPAL kannattaa puheenjohtajan mukaan kunnallista järjestelmää. Tilanne on haastava heikon julkisen talouden aikana.” Suuret palkkaerot eri puolilla maata ovat Mustakankaan mukaan hankala asia
Se onkin hänen mielestään kehittynyt erityisen myönteiseen suuntaan pelastuslaitosten toiminnassa. Mutta koko virkauransa hän sanoo viihtyneensä hyvin työssään. Lue pääkirjoitus: www.pelastustieto.fi. Hannu Olamo jätti ”perinnöksi” työhuoneeseensa lehtileikkeen asiasta jota hän kannattaa. Myös kentän väki on vuosien aikana tullut tutuksi. Teksti ja kuva: Esa Aalto Onnettomuuksien ehkäisy edennyt harppauksin Palontorjuntatekniikan numerossa 4/1981 pohdittiin tuoretta virkavalintaa ja Palontorjunta 1/1982 kertoi uuden virkamiehen matkasta Kaarinassa. Turvattomasti eläville viesti perille Hannu Olamon työura ministeriössä jatkui onnettomuuksien ehkäisyn parissa. 60 1 ·2015. Hän muistelee, miten jännitti virkauransa alussa päällikön virkaa, johon tuli valituksi nuorena miehenä. Hannu Olamo täytti 35 vuotta parisen viikkoa sen jälkeen, kun oli aloittanut sisäministeriön pelastusosaston teknillisen toimiston päällikkönä vuoden 1982 alussa. Nyt, 33 vuotta myöhemmin pitkä virkaura päättyi pelastustoimen ja varautumisen osastolla teknisen johtajan virassa. ”Rakenteellinen paloturvallisuus oli tuolloin lähinnä insinöörien hommaa, kun nyt ammattitaitoiset ja koulutetut riskienhallintapäälliköt katsovat laajemmin onnettomuuksien ehkäisytoimintaa.” Olamo pitää myös laitosten aloittamaa omavalvontajärjestelmää hyvänä edistysaskeleena. Läheinen toiminta on ollut arvokas asia, ja vaikka kentän ja valtionhallinnon välillä on joskus voinut olla luonnollistakin kitkaa, ei Olamo ole siihen itse törmännyt. Ihmisiin oli helppo tutustua alan monissa tapahtumissa ja niissä sai arvokasta tietoa omaa ammatillista kehittymistään varten. Olamo jäi eläkkeelle helmikuun alussa 68-vuotiaana. ”Kun aikaisemmin neuvontaja valistustoiminta oli pääasiassa järjestöjen toimintaa, silloin Palontorjuntaliiton, on riskienhallinta laajemminkin tullut tärkeäksi työksi pelastuslaitoksissa”. ”Ihmisiä tuleekin nyt ikävä”, Hannu Olamo sanoo. ”Tässä työssä on lähellä käytäntöä ja näkee myös oman työnsä vaikutukset.” Omassa työyhteisössään hän on aina viihtynyt. ”Ei kukaan ainakaan kasvotusten ole tullut mitään poikkipuolista sanomaan.” Hänen mielestään ministeriön ja kentän suhde on niin läheinen, että esimerkiksi pohdittu keskusvirasto voisi pahimmillaan etäännyttää valtionhallinnon kentästä. Aika korjasi nämäkin puheet. ”Ikään liittyviin ennakkoluuloihin törmäsi ja kutsuttiinhan meitä Penan (Partanen) ja Eskon (Koskinen) kanssa alan junioriketjuksikin”, Hannu Olamo hymyilee kolme vuosikymmentä myöhemmin
Palotilastot ovat yllä kerrotun loh duttomia. a Vain siisti saha voi olla paloturvallinen Suomalaisen sahan keski-ikä on noin 20 vuotta. ”Säästökohteita haetaan turvallisuudestakin. Sanonta "siivoojat ovat sahan palo turvallisuuden kannalta avainasemas sa" ei ole yhtään liioiteltu. Myös ilmasto-olosuhteistamme johtuvat tarpeet lämmitysjärjestelmissä ja pitkät etäisyydet ovat turvallisuusriskejämme. ilmoitukset@ pelastustieto.fi ”Paljon on vuosien aikana menty eteenpäin.” Erityisesti hän haluaa nostaa esille Tampereen tämän työn suunnannäyttäjänä ja siellä Sakari Lehtisen ja Seppo Männikön merkittävän työpanoksen. Palo alan kenttäväen silmin katsottuna jou kossa on ainakin kaksi paloalan täyden kannatuksen ansaitsevaa. Tehtäväja vastuuluettelo puhuu puolestaan: jokapäiväiseen paloja pe lastustoimeen kuuluvat palotarkastuk set, aluehälytyskeskukset ja palokun tien kaluston, välineiden ja laitteiden laatuja tyyppivaatimukset voidaan esimerkkeinä nostaa tärkeästä asiajou kosta etusijalle. ”Suuri enemmistö ymmärtää saamansa viestin, mutta miten viestitään heille, jotka eivät siitä piittaa?” Hän muistuttaa, että ikääntyvä väestö tuo omat haasteet. Pölyä ja puunsilppua kertyy laitteisiin helposti. Silti hänen mielestään raha on liikaakin monen turvallisuutta edistävän toimenpiteen esteenä. Siksi Hannu Olamo kannattaa sprinklereitä. Sisäasiainministeriön pelastusosaston teknillisen toimiston toimistopäällikön virka on ollut haussa viran entisen haltijan, dipl.ins., toimis topäällikkö Esko Karhun jäätyä virasta sairauden takia työkyvyttömyyseläk keelle. Suomalainen kansaluonne on myös melkoisen riskihakuinen.” Onnettomuuksien ehkäisytyötä on Hannu Olamon mielestä tehtävä pitkäjänteisesti. ”Voidaan kysyä, ellei tehtyjä toimenpiteitäkään olisi tehty, olisiko tilanne nyt huonompi.” ”Meillä ei esimerkiksi vuosikausiin ole sattunut isoja, tuhoisia tulipaloja, joissa olisi kuollut paljon ihmisiä.” Tekniset ratkaisut auttavat hänen mukaansa myös esimerkiksi asumisen turvallisuuden parantamisessa. Ongelma hänen mielestään on se, että turvallisuutta lisätään turvallisesti eläville ihmisille, mutta miten lisätään turvattomasti elävien turvallisuutta. Tässä numerossa esitellään uusi mo derni suursaha, jonka syntyhistoria on se tavallinen: edellinen saha paloi pois. Turvallisuuskulttuuri ei käskien muutu Hannu Olamo sanoo riippuvan käytettävistä mittareista saavutammeko tavoitteen Suomesta Euroopan turvallisimpina maana. Teknillisen toimiston toimistopäälli kön viran kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto. Silloin voi helposti käydä niinkin, että näennäisestä säästökohteesta syntyykin tilanne, jolla on laajemmat taloudelliset vaikutukset yhteiskunnallisesti.” Hannu Olamo: > työskenteli kahdeksan vuotta VTT:n palotekniikan laboratoriossa ja sitä ennen SisuAutossa kuorma-autoteollisuudessa > aloitti sisäasiainministeriön pelastusosastolla teknillisen toimiston päällikkönä 1.1.1982 > jäi eläkkeelle 68-vuotiaana sisäministeriön pelastustoimen ja varautumisen osastolta teknisen johtajan tehtävästä 1.2.2015 > harrastaa liikuntaa ja mökkeilyä Hiidenveden kauniissa maisemissa Vihdissä 1 PÄÄTOIMITIAJA JUHANI KATAJAMÄKI' Tärkeä virka Juuri näinä päivinä ollaan täyttämässä tärkeätä virkaa. Hakijoitten joukossa on useita palo alalla tunnettuja nimiä, joiden kokemus alalla vaihtelee suppeasta erityisalasta laajaan kokonaistuntemukseen. Molemmat ovat ehdottoman päteviä, toivottavasti valitsijoiden mielestä myös sopivia. Palosuojeluun on kiinnitetty vakava huomio. Rullapaloverhot Kysy tarjous koko vuoden ilmoittelusta tälle paikalle. Pohjan Sahan Vilppulan suursaha on alallaan Euroopan uudenaikaisin. Jälkiasennuksena ne voivat hänen mukaansa kustannuksia aiheuttaakin. Sahalaitoksen keskimääräi nen ikä on selvästi muuta teollisuutta alhaisempi. Laitoksessa on tehokas auto maattinen sammutuslaitos, pikapalo posteja ja käsisammuttimia on kaikki alla ja sahalla on oma palokunta. Kun hakuaika mar raskuun alkupuolella päättyi, oli minis teriön kirjaamoon saapunut 13 hake musta. Niistä kiistatta 11 täytti kelpoi-' suusvaatimukset. suojelua muutoin; kalustoa, laitteita ja välineistöä sekä sammutus aineita; sammutusvedenottopaikkoja; hälytysja viestitoiminnan teknillistä toteuttamista; sekä nuohoustointa ja palotar:kastuksia. ”Sen vaikutusta turvallisuuteen olisi syytä tutkia.” Itsestään sammuvat savukkeet eivät hänen mielestään ole kuitenkaan pomminvarma turvallisuuden tae. PALONTORJUNTAT EKNllKKA 1981:4 palontorjunta 1981:4 tekniikka välineiden ja laitteiden laatuja tyyppi vaatimuksia sekä materiaalin varastoin tia ja käyttöä; sekä väestönsuojia ja muita suojarakenteita koskevien raken nusteknillisten suunnitelmien tarkasta mista sekä lausuntojen antamista niis tä. Mutta saha toimii 24 tuntia vuoro kaudessa. Niin tiiviitä sahaus ja särmäyskasetteja ei olekaan, josta puupöly ei pääsisi ulkopuolelle. Teknillisen toimiston päällikkö rat kaisee asiat, jotka koskevat teknillis luonteista ohjausta, neuvontaa ja tar kastusta ja niistä johtuvia toimenpitei tä; rakennusten palonkestävyyttä edellä kerrottuja laitteita koskevalta osalta; vedenottopaikkojen ja maanalaisten pa lopostien mallipiirustuksia; kaluston. Sen saattoi tämänkin kirjoittaja omakohtai sesti nähdä Vilppulassa. Teknillinen toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat teknillistä tutkimus-, suunnitteluja tarkastustoimintaa; vaarallisia aineita, niiden valvontaa ja suojautumista niitä vastaan; rakenteellista paloturvallisuut ta rakennuksessa olevia paloturvalli suutta lisääviä tai sammutusja pelas tustöitä helpottavia ja tehdasvalmistei sia syttymisvaaraa aiheuttavia laitteita koskevilta osin; väestönsuojia ja raken teellista. a 113. Kelpoisuusehto on melko väljä. ”Turvallisuuskulttuurimme ei muutu käskemällä. Puu kulkee alusta loppuun tietokoneen oh jaamana, työntekijöiden määrä laitok sen sahauskapasiteettiin verrattuna on pieni. Teknillisen toimiston toimistopäällikön virkapalli on pelastusosaston kenties tärkein vaikuttamispaikka paloalan kenttähenkilöstön silmin. "Siisteys on tehokkainta ennaltaehkäisyä", muistaa painottaa jokainen paloviranomainen jokaisella käynnillään kuntansa sahalai toksessa. Vir kaan päteviä ovat sekä koneettä ra kennusinsinöörit. Kolmekymmenvuotias saha on jo harvinaisuus, vaikka maassamme on kin yli sata vuotta toimineita sahoja. ”Ne ovat yksi parhaista viisasten kivistä turvallisuutemme parantamisessa.” Hän myöntää, että niiden kustannukset aiheuttavat erimielisyyttä
Kirjoittajalle, pääkaupungissa 40 viime vuotta asuneelle tamperelaiselle, Tornin vanha tienoo veturihalleineen ja muine teollisuusrakennuksineen on tuttu 1950–1970-luvuilta. Jos joku haluaa tehdä kaksi kilometriä korkean tornin Tampereen keskustaan, niin siihen vain asetetaan sen mukaiset vaatimukset ja sitten se tehdään.” K aksi kertaahan se piti lukea – tuo netistä silmään iskenyt kahden lauseen veret seisauttava kommentti. Jos tuollainen aloitus ei lukijaansa koukuta, ei sitten mikään. Johdannoksi sitaatti Männikön tämän päivän korkearakentamisen arjesta: ”Nykyisin korkeat rakennukset pystytään rakentamaan niin, että ne ovat käyttäjille turvallisempia kuin matalat rakennukset. 62 1 ·2015. Suunnittelijat ja rakennuttajat ovat korkeiden rakennusten projekteissa halukkaita ottamaan paloturvallisuusnäkökohdat ja -ratkaisut huomioon ja ovat vähemmän kriittisiä ratkaisujen toteuttamisessa kuin tavallisissa hankkeissa”. Oppaina olivat Seppo Männikkö, palotarkastusinsinööri TomiPekka Olkkonen ja hotellin huoltomestari Ari Marttila. Tornihotellin hätäpoistumiseen tarkoitettu teräksinen kierreporras erottuu oranssina. Pääsemme hyödyntämään muun maailman pitkää kokemusta”, Männikkö luettelee. Pelastustiedon ja Palontorjuntatekniikka-lehden päätoimittajana ja sen jälkeenkin olen usein ehtinyt tuta Männikön modernin palonehkäisyfilosofian käytännön ratkaisuineen ja niihin usein liittyneet mielenkiintoiset keskustelunavaukset. Modernin hotellirakennuksen turvallisuusratkaisuihin oli mahdollisuus tutustua viime vuoden lopulla. Hotellitoimintaa esitteli hotellinjohtaja Mikko Kankaanpää. Ei sentään Näsinneulan mitoissa Tampereen keskustassa, aivan Rautatieaseman vieressä avattiin lokakuussa 25-kerroksinen ja 88,5 metriä korkea Solo Sokos Hotel Torni Tampere. Siinä siHotel Torni Tampere kurkottaa 88 metriin Suurikaan korkeus ei ole turvallisuusrajoite Teksti ja kuvat: Juhani Katajamäki jaitsevat vastaanotto, iso ravintola ja erikokoisia kokoustiloja. Pelastustoimen tarpeet huomioitu Pelastushenkilöstölle hotelli on ammatillisesti kiinnostava kohde. 25-kerroksisessa rakennuksessa on 305 hotellihuonetta ja 730 vuodepaikkaa. Vähemmän yllättävä oli kirjoittajanimi: Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö. Vaan olihan avauksena omaa luokkaansa hänen kirjoittamansa asiantuntijakommentti korkean rakentamisen turvallisuusnäkökohdista laadittuun haastattelukokonaisuuteen. Hotellin näköalaravintolan korkeuksista teollisuuskaupunkia ovat vanhoina aikoina ihailleet vain Tampellan ja Klingendahlin tehtaiden piippumuurarit. Särkänniemen näköalatornista Mansea voi katsella 134,5 metrin korkeudesta. Mieltä lämmittää, kun toinen 140 vuotta vanhoista halleista on osa hotellia. ”Tietenkään turvallisuusratkaisut eivät saa haitata käyttötarkoitusta. Koska rakennus sijaitsee mäel lä, syntyy vaikutelma vieläkin korkeammasta rakennelmasta. Jos tarvitaan suuria tiloja, niitä ei lähdetä pilkkomaan pieniin palo-osastoihin, vaan tehdään sellaiset tilat kuin funktio vaatii ja katsotaan sen mukaan paloturvallisuusjärjestely. ”Palotoimessa lähdemme siitä, että paloturvallisuus ei saa olla este rakentamiselle. Palopäällystöliiton jäsenillä on oiva mahdollisuus tutustua rakennukseen maaliskuun Palopäällystöpäivillä. Koteloitu poistumistie on sekä palolta että savulta suojattu. Keinovalikoimaa kyllä on olemassa
Sprinklerisuuttimia on yhteensä kaksi, joista avosuutin kotelon kyljessä ja toinen piilosuutin alaslasketussa kotelossa. Se on luotettava ja paljon tärkeämpi kuin palo-osastointi ja savunpoistojärjestelmät”, Männikkö sanoo kokemuksesta. Vasemmalta Marttila, Olkkonen ja Kankaanpää. 1 ·2015 63. Olkkosen kädessä savupakohuppupakkaus, Marttilan esittelemässä evakuointivarusterepussa on mm. tornikuva). Lause on kirjoitettu Seppo Männikön jokaisen sähköpostin saatteeksi – niin lähetettyyn kuin vastattuun. U-muotoisen käytäväkaaren toisessa päässäkin on alkusammutuskalustoa. Kuvassa näkyvät myös riko lasi -palohälytinpainike sekä alkusammutinkaappi pikapaloposteineen. Kotelossa on lisäksi kaksi tarkastusluukkua. Palomieshissi toimii myös sähkökatkoksen aikana. kerroksen hotellihuoneestani (jonne hissi heilauttaa ilman välipysähdystä 18 sekunnissa) ja rakennuksen pohjakerrokseen turvateknisiä ratkaisuja varmistamaan varavoimalaan päätyen. Männikkö muistuttaa, ettei sprinklaus vielä vuosikymmen sitten ollut itsestäänselvyys, mutta tänä päivänä kukaan ei missään edes ajattele rakentaa korkeata rakennusta ilman automaattista sammutuslaitosta. 25-kerroksisessa Tornissa suuren maailman kokemusta on esimerkiksi eri kolkkien nopea tavoitettavuus. Turvallisuusyksityiskohtia on esitelty valokuvin: kahden hengen huone, hotellikäytävä, poistumistiet, savunpoisto, palomieshissi ja teknisiä tiloja. Välitilasta johtaa edelleen ovi teräksiselle kierreportaalle, rakennuksen ulkoseinällä olevalle paloja savusuojatulle poistumistielle (vrt. Lähde: Newsbrokers Oy:n reportaasi korkean rakentamisen turvallisuusnäkökohdista. Järjestelmä on ehdoton paloturvallisuuden perusta korkeissa rakennuksissa. Evakuointitilanteessa kerrostarkastajille jaetaan yksityiskohtaiset tehtäväkortit. Torni on läpisprinklattu Ja on paljon muutakin. Kuva paloveden kuivanousuputkiston paineenkorotusasemalta. Ovessa on hotellihuoneen jälkiheijastava turvataulu, alaslasketussa kotelossa näkyvät kantaäänihälyttimellä varustettu paloilmoitin, välitilan paloilmaisin ja hotellinjohtajan yläpuolella paloilmoittimen ohjaaman äänievakuointijärjestelmän kaiutin. U-muotoisen kerroskäytävän kolmen hissin vieressä sijaitsevan poistumistien ovelle ehtii huoneestani viidessä sekunnissa. Tulipaloon liittyvät riskitekijät ovat hallinnassa alusta alkaen. Katosta erottuvat itsevalaisevat opastimet, automaattisen sammutuslaitoksen piilosuuttimia, välitilan paloilmaisimen merkkivalo, turvavalaisimia, savunpoistoikkuna käytävän päässä ja palosuojatut tekstiilit hotellin käytävältä. Ylhäältä alas Hotellin asukkaita ja työntekijöitä varten toteutetut turvallisuusyksityiskohdat kävimme läpi vaiheittain ja yöpyjän silmin – alkaen 16. Erillisellä ohjausavaimella hissi tulee alas ja on sen jälkeen ohjattavissa vain hissikorista. Oven takana välitilassa on savunpoiston kerroskohtainen laukaisukytkin sekä kuivanousuputkisto. valaisin, radiopuhelin (jatkossa Virve-puhelin) ja erivärisiä tunnisteliivejä. ”Sprinkleri pelastaa, mitään muuta yhtä tehokasta keinoa vaikuttaa palokuolemiin ja palovahinkoihin ei ole”. Matka hotellihuoneesta kuvan ovelle hujahti yhdeksässä sekunnissa. Palosuojattuun porraskäytävään pääsee joko oviavaimella tai lasin alla olevaa nappia painamalla, lasi rikkomalla. ”Automaattinen sammutusjärjestelmä on se mistä Tornissakin lähdettiin. ”Palokunnallekin sprinklattu pilvenpiirtäjä on paljon turvallisempi kuin täyden palon vaiheessa oleva kerrostalo, jonka kahdeksanteen kerrokseen pitäisi nousta sisäkautta”. Palokuntaa varten on oma hissi, jolla voi tavoittaa kaikki kerrokset myös sähkökatkon aikana
Suunnitelman hyväksymisestä on kuitenkin vain noin vuosi”, sanoo Määttä. Tällä suunnitelmalla haettaisiin yhtenäisiä ja järkeviä toimintalinjoja helpottamaan pelastustoiminnan johtamista ja kalustohankintoja. Moottoriruiskusuunnitelman tekeminen tuli myös tarpeelliseksi Kainuussa, koska toimipisteillä oli paljon erilaisia moottoriruiskuja. Uusia ideoita sammutusvesihuoltoon Teksti: Arto Papunen Kuvat: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Kainuun pelastuslaitos Onnelan alavesisäiliölle Kajaanin Vesi rakennutti putken rakennuksen ulkoseinään kahdella 4":n kynsiliittimellä. Toimipisteiden vastuuhenkilöt vastasivat suoraan pelastuslaitoksen tietokoneella olevaan taulukkoon. Tällä hetkellä 11 verkostovesilähdettä vaaditusta 12:sta on rakennettu, mikä on erittäin hyvä saavutus. Yksittäinen kunta ei enää välttämättä ole vastuussa vesihuollosta alueellaan, mikä velvoittaa pelastuslaitokset tekemään sammutusvesisuunnitelman. Osa oli varastoissa ja osa autoissa sekä kärryissä. 64 1 ·2015. Nykyisin yksittäinen kunta ei ole enää kaikissa tapauksissa yksin vastuussa vesihuollosta alueellaan. Vesiasemaliittimet kartoitettiin myös, koska Kainuussa oli suunnitelman alkuvaiheessa jo tiedossa, että pyritään vesiasemien rakennuttamiseen pelastuslaitoksen alueella. Tätä suuremman pumpun liikuttaminen vaatii oman peräkärryn eli rantaan täytyy olla tie, tämä rajoittaa niiden käyttöä. Ne tulisivat korvaamaan epävarmat ja huonotuottoiset maapalopostit. Lisäksi ruiskujen tulee olla jokapäiväisessä käytössä, niin kuin ne ovat tällä hetkellä. On nähty tarpeelliseksi myös säätää vesihuoltolaitosten sammutusveden toimitusvelvollisuuksista pelastuslaissa. Putki on lämmitetty talvella, mikä näkyy vielä päällystämättömästä putkesta sinisenä kaapelina. ”Tavoitteena Kainuussa oli saada 1–3-luokan riskialueille riittävä vesimäärä sotkematta ihmisten talousvesiä. Vesihuollosta saattavat vastata yksityisoikeudelliset yhtiöt tai erikseen muodostetut vesiosuuskunnat. Kainuussa on kuusi säiliöautoa, joissa on raskas moottoriruisku ja noin 500 metriä 110 millimetrin paloletkua kattolaatikosta selvitettäväksi. Tämä onnistui rakennuttamalla vesilähteet esimerkiksi vesitornien yhteyteen. 110 millimetrin letkun käyttö on harvinaisempaa, mutta tulee varmasti lisääntymään tietoisuuden lisäännyttyä,” päättää Kimmo Määttä. Kokoukseen osallistui kunnan, vesilaitoksen ja kyseisen kunnan paloaseman henkilöstöä. Kartoitettuamme nykytilan asioiden suhteen pidimme suunnittelukokoukset jokaisessa kunnassa. Tavoitteenamme oli saada hyvät, noin 50 l/s, vesilähteet jokaiseen kuntakeskukseen. Kainuussa riittää vettä Kainuun pelastuslaitoksessa sammutusvesisuunnitelman vetäjänä toimi palomestari Kimmo Määttä. Kainuun pelastuslaitoksen kalustokartoitus suunnitelmaa varten tehtiin tulosyksiköiden päälliköiden tehtävänannolla toimipisteille. Tämä oli käytännössä mahdollista vain siirtymällä taktisesti säiliövuoroajoon taajamissa. Uuden pelastuslain mukaan pelastuslaitosten tulee tehdä suunnitelma sammutusveden hankinnasta ja toimittamisesta. Se tehdään yhteistyössä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien ja pelastustoimen alueella toimintaa harjoittavien vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman tulisi sisältää esimerkiksi arviot sammutusvesijärjestelyjen nykytilasta, riskien kartoituksesta, sammutusvesijärjestelyjen tavoitetilasta sekä osapuolten vastuista. ”Raskaiden moottoriruiskujen osalta olemme päätyneet Esteri TO-1800:een, koska se on liikuteltavissa maastossa esimerkiksi mönkijällä
Tiedot lähetettiin edelleen kuntien yhteyshenkilöille, joiden tehtävänä oli informoida ja opastaa käyttöhenkilökuntaa niin, että tuottomittaukset ja toimintakunnon kartoitus saatiin tehtyä syksyn 2011 aikana”, sanoo palomestari Matti Lamberg Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos testasi sammutusvesijärjestelyjä vuonna 2013 harjoituksessa, jossa tehtiin selvitys Teboilin öljyja kaasuvarastolle Höytiäisen kanavasta yhdellä 110 mm:n letkulla. Vesihuoltolaitosten kehittämistoimenpiteisiin kuuluu vesitornille, vedenottamolle tai paineenkorottamolle asennettavan seinäpalopostin rakentaminen laaditun aikataulun mukaisesti, jos se on kyseisellä toiminta-alueella mahdollista toteuttaa. Omakotialueella olevilla pienempituottoisilla paloposteilla ei sammutustoiminnan kannalta ole merkitystä, eikä niitä testata tai vaadita olemaan kunnossa. Vesi riitti vesitykkiin, josta saatiin 14 barin paine pumpulle. Näitä olivat käytännössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueella toimivat vesiosuuskunnat”, hän jatkaa. Luetteloon ja johtamisjärjestelmään kirjataan vain sellaiset palopostit ja palovesiasemat, joilla on merkitystä tuoton suhteen sammutusveden ottamisen kannalta. Pääsääntöisesti ne sijaitsevat riskikohteiden läheisyydessä. Selvitysmatkaa oli 600 metriä. Kahdella moottoriruiskulla syötettiin vettä 76 mm:n letkuilla jakotukkiin ja siitä 110 mm:n letkulla varikolle. Pohjois-Karjalassa vesilähteet PEKEssä ”Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueen kunnissa palopostien ja palovesiasemien tuoton testaaminen osana sammutusvesisuunnitelmaa määräytyi pelastuslaitoksen riskianalyysikarttojen perusteella. Väliin laitettiin pumppuautoksi säiliöauto. Luonnonvesipaikat, palovesiasemat ja palopostit on merkitty Pohjois-Karjalassa pelastuslaitoksen PEKE-johtamisjärjestelmään. Tositilanteessa selvitys tehtäisiin kahdella 110 mm:n letkulla riittävän vesimäärän saamiseksi varikkoalueelle. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos huolehtii, että listat paloposteista, palovesiasemista ja luonnon vedenottopaikoista ovat ajan tasalla, ja että ne päivitetään säännöllisesti kahden vuoden välein. Niiden avulla Ija II-riskikohteiden lähellä sijaitsevat palopostit ja palovesiasemat sekä luonnon vedenottopaikat listattiin. Kaavoituksen yhteydessä sammutusvesiasiat huomioidaan aina, kun uusia alueita kaavoitetaan esimerkiksi teollisuusalueeksi. Jotta päivittäminen onnistuu mahdollisimman tehokkaasti, se edellyttää yhteistoimintaa vesihuoltolaitosten kanssa. Paikat näkyvät kaikkien sammutusyksiköiden, johtoautojen ja johtokeskuksen järjestelmissä. ”Testauksen ja sammutusvesisuunnitelman ulkopuolelle päätettiin rajata ne vedentoimittajat, joilla ei katsota olevan merkitystä sammutusveden toimittamisen kannalta. 1 ·2015 65
Nyt harjoitukseen oli valmistauduttu ja kaikki saatiin vapaaehtoisesti kokoontumispaikalle. Poistumisharjoitus on alkamassa vaikeaja monivammaisten toimintakeskuksessa Järvenpäässä. Hetken kuluttua toimintakeskuksen johtaja saa tiedon, että kaikki ovat päässeet ulos. Yksi luennolle osallistunut oli ohjaaja Sinikka Aunola. Paloturvallisuusviikolla harjoiteltiin tositilannetta varten ja pohdittiin vakavia asioita. Pyörätuolilla liikkuvia on parisenkymmentä, joten auttavia käsipareja tarvitaan. Hän on toiminut 13 vuotta yöhoitajana. Järvenpään toimintakeskuksen poistumisharjoitus herätti henkilökunnassa keskustelua monivammaisten asiakkaiden evakuoinnista tositilanteessa. Miten tämä onnistuu tositilanteessa. Etevassa sosiaalija kiinteistötekniikka, mukaan lukien automaattinen paloilmoitinja sammutuslaitteisto ovat oleellinen osa henkilöstöja asiakasturvallisuutta. ”Erityisesti mielenterveyskuntoutujien sekä vammaisten henkilöiden palveluissa tulee henkilökuntaa kouluttaa tuntemaan pelastuslain vaatimukset. Pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttajat seurasivat harjoituksen toteutusta, ja harjoituksen jälkeen pidettiin yhdessä palautekeskustelu. Etevan riskienhallintapäällikkö Petri Vikstedt näkee henkilöstön turvallisuusosaamisen ja kouluttautumisen merkittäväksi osaksi turvallisuuden kokonaisuutta. Palokelloja ei soitettu, koska kova ääni aiheuttaa joissakin asiakkaissa pelkotiloja ja toimintakyvyttömyyttä. Yksintyöskentely tuo omat haasteensa. Ohjaajat toimivat ripeästi ja määrätietoisesti. Poistumisharjoituksia toteutettiin viidessätoista kohteessa. Joissakin kohteissa tehtiin lisäksi lyhyt turvallisuuskävely, jossa henkilökunnan kanssa tutustuttiin muun muassa poistumisteihin ja paloturvallisuustekniikkaan. Kohteiden koko vaihteli viiden asukkaan ryhmäkodista lähes sadan asiakkaan toimintakeskukseen. Harjoituksesta on kerrottu etukäteen asiakkaille ja useampaa jännittää. Kun merkkiääni viimein kuuluu, asiakkaat lähtevät poistumaan ulos kokoontumispaikoille ohjaajiensa avustamina. Palvelutoiminnan henkilöstö vastaa käytännön paloturvallisuustoimista Etevassa. Muutamalta asiakkaalta irtoaa kunnon tuuletus. Muun muassa tällaisPoistumisharjoitus herätti miettimään tositilannetta Teksti ja kuvat: Leena Malinen ten toiminta-aikojen ja -mallien testaamisen sekä hätäsiirtojen harjoittelun henkilökunta näki tarpeelliseksi ja ideoita harjoittelun toteuttamiseksi alkoi syntyä. Hyvin meni, jee! Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen turvallisuusviestintätoimiston henkilöstö jalkautui paloturvallisuusviikolla 21:een vammaispalveluja tuottavan Eteva-kuntayhtymän kohteeseen. Koivurinteen ryhmäkodin henkilökunta ohjasi asukkaat ulos poistumisharjoituksessa. Näissä kohteissa henkilökunta osallistui turvallisuusluennolle. Kuinka vaikeavammaisten evakuointi onnistuu asuntolasta, kun yksi muuttuu toimintakyvyttömäksi ja toinen taistelee vastaan. 66 1 ·2015. Yhtenä yhteistyön muodoista ovat nämä nyt toteutetut poistumisharjoitukset.” Turvallisuusluennolta lisää tietoa Joissakin kehitysvammaisten ryhmäkodeissa poistumisharjoitusta ei pidetty asiakkaiden aistiyliherkkyyden ja niiden haasteiden takia, joita poistumisharjoitus olisi tuonut asiakkaille päivärutiineista poiketessa. Pelastuslain hengen mukaista on myös aiempaa tiiviimpi yhteistyö pelastusviranomaisten välillä. Montako käsiparia tarvitaan asiakkaan nostamiseksi pyörätuoliin vaikkapa säkkituolista. Miten kaikki onnistuisi tositilanteessa. Miten kauan aikaa menisi vastaan hangoittelevan asiakkaan evakuoinnissa
”Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen suurasiakkaiden palvelumallin tavoite on luoda pelastuslaitoksen tarjoamista palveluista ehjä, koordinoitu kokonaisuus. Ei ole perusteltua, että esimerkiksi valvontatoiminnot, koulutuspalvelut ja operatiivinen harjoittelu kohtaavat saman asiakkaan toisistaan tietämättä”, toteaa KeskiUudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella Etevan toimintayksiköitä on 19, joissa kohteita kaikkineen on yli 40. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Hakemukset lähetetään perjantaihin 6.3.2015 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. ”Yhteistyön puitteissa kehitetään muun muassa koulutuksen ja harjoittelun kohdentamista ja konsernitason turvallisuustason arviointia sekä selvitetään omavalvonnan hyödyntämismahdollisuuksia niin sanotuissa satelliittiasunnoissa.” Pajulan ryhmäkodin asukkaat poistuivat reippaasti. Todennäköistä myös olisi, että ulos evakuoiduista joku pyrkisi takaisin taloon.” Henkilökunnan tietous paloja poistumisturvallisuuteen liittyvistä asioista, riskien tunnistaminen, turvallisuusosaaminen ja toimintavalmius hätätilanteessa korostuvat kohteissa, joissa asiakkaat eivät itsenäisesti kykene toimimaan. Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista. Operatiiviselta puolelta turvallisuuskouluttajaksi syksyllä siirtynyt Ari Heikkilä kiersi viikon aikana useissa toimipisteissä kouluttamassa ja seuraamassa harjoituksia. ”Jäin miettimään, miten ja missä järjestyksessä yrittäisin evakuoida asiakkaat ulos. Suurasiakasmalli Eteva kuntayhtymä on vammaispalvelutuottaja, jonka omistajia ovat 47 Etelä-Suomen kuntaa. Yksi pitäisi kantaa, toinen taistelisi todennäköisesti vastaan. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Eteva toimii yhtenä pilottikohteena Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen niin sanotussa suurasiakasmallissa. ”Toistaiseksi ei yöaikaan ole kertaakaan tarvinnut soittaa hätänumeroon. Turvallisuuskouluttaja Antti Salonen opasti Vaskipolun ryhmäkodin henkilökuntaa turvallisuusasioissa. Toivottavasti ei tarvitse jatkossakaan”, Aunola toteaa. ”Asioiden oppiminen ja opettaminen vaatii asennetta, päämäärää ja tahtoa kaikilta osapuolilta”, Heikkilä sanoo. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416146. Kokonaan uusittu, täynnä asiaa www.pelastustustieto.fi 1 ·2015 67. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 HAETTAVAT APURAHAT Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään 100000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. ”Kyseessä on työvälineisiin ja työkulttuuriin liittyvä haaste, jota ratkomalla pyritään vahvistamaan pelastuslaitoksen tarjoamien palvelujen asiakaslähtöisyyttä, laatua ja vaikuttavuutta”, hän sanoo. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio
Mikäli kohteen tutkimiseen tarvitaan lentolaitetta, niin myös sen on oltava saatavilla tilannekohtaisen valmiusajan mukaisesti ja siinä pitää olla valmiiksi rakennettuna mittalaitteisiin sopivat kiinnitystelineet ajan säästämiseksi”, Kuula sanoo. 68 1 ·2015. ”Euroopan komission rahoitus korostaa sitä, että EU-maissa on syytä parantaa valmiutta ja kehittää uutta teknologiaa kemiallisten joukkotuhoaineiden aiheuttamien suurten tuhojen varalle”, Kuula sanoo. Jyväskylän yliopiston osuus rahoituksesta on noin puoli miljoonaa euroa. ”Testit osoittavat, että hyperspektrimenetelmän käytöstä voisi olla hyötyä viranomaistoiminnassa, mutta onko pelastustoimessa aikaa ja rahaa ottaa käyttöön uusia menetelmiä?” Kuula kysyy. Viranomaiset voivat hyödyntää uutta menetelmää myrkyllisten aineiden, räjähteiden ja saastuneiden alueiden paikantamiseen ja tutkintaan. Analysointiohjelma tunnistaa ne aineet, joiden tunnistustiedot on tallennettu siihen etukäteen. Kuulan mukaan laitteita pitäisi saada pelastusalan koekäyttöön, jotta ne saadaan hiottua ammattilaisten vaatimaan käyttökuntoon. Sillä nähdään tiettyyn rajaan saakka hiiltyneen kerroksen läpi ja voidaan tutkia palaneiden rakenteiden vaurioita. Jyväskylän yliopisto sai rahoitusta kemiallisten joukkotuhoaineiden aiheuttamien suurten tuhojen tutkimiseen. Viranomaissovellutuksen liiketoimintaoikeudet on myyty Jyväskylässä toimivalle konenäköön ja kamerasovelluksiin erikoistuneelle Vision Systems Oy:lle. ”Menetelmän avulla voidaan mahdollisesti selvittää mistä palo on alkanut tai onko raunioissa ihmisen jäänteitä. Tavanomaisessa palopaikkatutkinnassa voi riittää pidempikin valmiusaika. Kuula arvioi, että menetelmää voidaan hyödyntää myös palopaikalla. Jyväskyläläistutkija kehittää uutta teknologiaa joukkotuhon varalle Teksti ja kuva: Mika Rinne Jyväskylän yliopiston tutkija Jaana Kuula johti hanketta, jossa kehitettiin hyperspektrimenetelmä turvallisuusviranomaisten käyttöön. ”Pelastuslaitokset pystyvät hyödyntämään hyperspektrimenetelmää myrkyllisten aineiden, räjähteiden ja saastuneiden alueiden paikantamiseen ja tutkintaan”, kertoo projektipäällikkö ja tutkija Jaana Kuula Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselta. Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos on yksi euroopanlaajuisessa tutkimushankkeessa mukana olevista tutkimuslaitoksista. Hyperspektrimenetelmää on testattu muun muassa poliisin rikospaikkatutkinnassa, mutta ei riittävästi palopaikkatutkinnassa. ”Esimerkiksi CBRNE-kohteissa laite olisi syytä saada käyttöön palokunnan toimintavalmiusajan ensimmäisen luokan riskialueen mukaan, joka Helsingissä on kuusi minuuttia. Jyväskylän yliopiston lisäksi Suomesta hakkeeseen osallistuu Helsingin yliopiston Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin, Environics Oy ja EteläSavon pelastuslaitos, joka tulee olemaan yksi tutkimushankkeen kenttäkokeiden ja pelastusharjoitusten järjestäjistä. Laite voidaan viedä kauko-ohjattavan robotin tai lentolaitteen avulla muun muassa räjähteen tai muun vaarallisen aineen luokse, jolloin ei tarvitse vaarantaa palomiehen tai ympäristön turvallisuutta.” Tutkinta nopeutuu Vaarallisen aineen onnettomuudessa laitteen ja ohjelmiston avulla voidaan ehkä tunnistaa ympäristöön levinneen aineen rajat ja saada selville saastuneen maa-alueen laajuus. TOXI-triage-hanke kestää neljä vuotta. Kuula kuvailee hyperspektriteknologiaan nojaavaa tutkimuslaitetta henkisesti samantyyppiseksi kuin lämpökamera. ”Kameralaitteen avulla kohteesta voidaan tehdä valon eri aallonpituuksien perusteella kemiallinen analyysi siihen koskematta. Kuulan mukaan Jyväskylän yliopiston vastuulla hankkeessa on nimenomaan hyperspektraalisen menetelmän kehittäminen hengenvaarallisten aineiden ja niiden levinneisyyden havaitsemiseksi joukkotuhoaseilla aiheutetuissa tahallisissa iskuissa ja suuronnettomuuksissa. Varautumista joukkotuhoon Euroopan komissio on myöntänyt kahdeksalle maalle ja 19 partnerille 12 miljoonaa euroa joukkotuhon tutkimukseen. SpeCSI Solutions – Hyperspektriratkaisuja rikostutkinnan käyttöön -hankkeessa kehiteltiin menetelmä, joka soveltuu poliisin, pelastuslaitosten, puolustusvoimien, rajavartiolaitosten, tullin, teollisuuden ja tutkimuslaitosten käyttöön. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty menetelmiä, joita voidaan hyödyntää vaarallisten aineiden tunnistamisessa. Hanketta johtaa Loughboroughn yliopisto Iso-Britanniasta. Menetelmän käyttö nopeuttaa tutkintaprosessia, kun löydetään merkittävät kohteet ja niiden analysointi päästään aloittamaan aiempaa nopeammin.” Käyttövalmius varmistettava Pelastusviranomaisen on Kuulan mukaan harkittava tarkkaan laitteita hankittaessa mihin ne kansallisessa pelastustoimen organisaatiossa sijoitetaan, jotta laitteet saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. Kamera voidaan asentaa miehittämättömään lennokkiin, jolloin voidaan analysoida esimerkiksi millaisia päästöjä maamme rajojen ulkopuolella riehuvista metsäja niiden sytyttämistä teollisuuslaitospaloista kulkeutuu Suomeen
Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Kilpailun teema on vaaralliset aineet. ”Näin on toimittu, koska ketään muutakaan toteuttajaa koulutukselle ei ole ollut. ”Ja koulutusmateriaali palvelee myös vakituista henkilöstöä”, hän painottaa. Kouluttajat ovat tehneet aineiston, jolla koulutetaan. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Pitkän linjan palokuntakouluttajat Arto Latvala ja Veikko Alanko Yhtäläinen koulutus kaikille 1 ·2015 69. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailun teema on vaaralliset aineet. Kilpailun järjestää Satakunnan pelastuslaitos. Näistä ansioistaan heitä muistettiin SPEKin ensimmäisen luokan ansioristillä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. ”Koulutuspaketin tekemisessä on SPEK hoitanut oman roolinsa hienosti. Myös alueellisen koulutustarjonnan huolehtimisesta on pidettävä kiinni. Palokuntien SM 2015 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Poriin lauantaina 23.5.2015. Itse olen parhaillaan ollut pääkouluttajana melkein kaikilla eri kurssipaketeilla ja samaa työtä tekeviä kollegoita on ollut ja on paljon ympäri maata.” Veikko Alanko korostaa, että koulutusjärjestelmän on oltava myös sellainen joka mahdollistaa hyvin joustavasti kouluttautumisen omien töiden ja perhe-elämän yhteydessä. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. ”On myös mahdollista pohtia etäkoulutuksen järjestämistä. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava viimeistään 23.4.2015 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Pitäisi kuitenkin pohtia, kuka tuottaa koko maahan sellaisen palokuntalaisten koulutusaineiston, jonka avulla koulutusta voidaan antaa tasalaatuisesti ja samanlaisella järjestelmällä eri puolilla maata.” Heidän mielestään Pelastusopistolla olisi tässä järjestelmässä oma luonteva rooli, mutta talouden realiteetit tuntien se ei tule tapahtumaan käden käänteessä. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava viimeistään 23.4.2015 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Laadusta ei saa tinkiä, mutta koulutus ei myöskään saa olla liian raskas toteutettava.” ”SPEKin roolia on pidetty usein sopimuspalokuntalaisten opetusmateriaalin tuottajana, mutta tässä yhteydessä on unohdettu, että sama materiaali on ollut jo 1980-luvulta koko ajan käytössä myös ammattipelastajien pelastuslaitoskohtaisessa työvuorokoulutuksessa ja aikoinaan jo palo-opistolla”, Arto Latvala huomauttaa. Sopimuspalokuntalaisten kouluttaminen vaatii kahden pitkän linjan kouluttajan mielestä systemaattista, valtakunnallisesti yhdenmukaista koulutusta. Palomestarit Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Veikko Alanko Keski-Pohjanmaan ja Pietasaaren pelastuslaitokselta ovat alusta asti olleet mukana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntakoulutustoimikunnassa. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Palokuntajohtaja Petri Jaatinen onnitteli mitalisteja luovutustilaisuudessa pelastusalan neuvottelupäivillä. ”He ovat vieneet kehitystä eteenpäin omalla työpanoksellaan niin sopimushenkilöstön kuin ammattihenkilöstön koulutuksessa.” ”Myös sopimuspalokuntalaisten kouluttajat ympäri maan ovat olleet tärkeässä roolissa oman laitoksen ammattihenkilöstön koulutuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. Kilpailun järjestää Satakunnan pelastuslaitos. Sinällään systeemi on toiminut ihan hyvin”, palkitut palomestarit sanovat. Huomioitavaa on hänen mielestään myös se, vaikka opetuspaketeissa tulee esille hyvin SPEKin ulkoasu ja rooli, niin tuon materiaalin tuottajina ovat aina olleet Suomen pelastusalan pelastuslaitoksissa työskentelevät huippuammattilaiset. Tämän pitäisi olla heidän mielestään alan yhteinen asia. ”On kuitenkin aina syytä muistaa, että tehtävien tuomat vaatimukset ovat samanlaisia, tehtiinpä tätä työtä missä päin tahansa.” ”Tulipalot ovat yhtä kuumia joka paikassa”, he muistuttavat. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuyksikön nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Teksti ja kuva: Esa Aalto Arto Latvala (vas.) ja Veikko Alanko palkittiin ansioistaan sopimuspalokuntalaisten kouluttajina SPEKin ensimmäisen luokan ansioristillä. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2015 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Poriin lauantaina 23.5.2015. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuyksikön nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite
Päiviö Hetemäen tunnustuspalkinto maanpuolustuksen edistämisestä -rahaston tarkoituksena on palkita kokonaisturvallisuuden eri aloilla suoritetusta ansiokkaasta kehitystyöstä sekä tukea valtakunnan puolustusvalmiuden edistämiseksi tapahtuvaa tutkimustyötä, kasvatusta ja muuta toimintaa. Pelastusopiston antama varautumiskoulutus on tunnustettu laadukkaaksi ja se on poikkeuksellisen laaja-alaista. Varautumiskoulutuksen kohderyhmänä ovat niin paikallis-, aluekuin keskushallinnon viranomaisten henkilöstö.” Varautumisen kehittäjä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen apulaisjohtaja majuri Jarkko Pirkkalaisen mukaan yliopettaja Korhonen tunnetaan myönteisestä asenteestaan maanpuolustukseen ja varautumisen kehittämiseen. ”Pelastustoimi on tehnyt ja tekee monella saralla vaikuttavaa työtä tavoitetilaan pääsemiseksi, esimerkiksi turvallisuusviestinnässä, onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä ja pelastustoiminnasta huolehtiessaan sekä varautuJussi Korhoselle Päiviö Hetemäen rahaston tunnustuspalkinto Mikä mies on Jussi Korhonen. Ikä: 36 vuotta Siviilisääty: avoliitossa Perhe: avovaimo Koulutus: hallintotieteiden maisteri, ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot Ammatti: yksikön päällikkö, yliopettaja, Pelastusopisto/varautumisopetuksen yksikkö Harrastukset: matkailu, liikunta Teksti: Jussi Kekäläinen Kuvat: Puolustusvoimat ja Jussi Kekäläinen 70 1 ·2015. vasemmalta) sai Päiviö Hetemäen rahaston tunnustuspalkinnon Helsingin yliopiston juhlasalissa. ”Häntä pidetään luotettavana, täsmällisenä, aktiivisena ja rakentavasti kantaa ottavana ja asioihin tarttuvana henkilönä. Sisäministeriön pelastusosasto esitti yliopettaja Jussi Korhosen palkitsemista seuraavin perustein: ”Pelastusopiston yhtenä keskeisenä tehtävänä on normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavan koulutuksen antaminen. ”Henkilökohtaisesti pidän sitä erittäin hienona tunnustuksena tehdystä työstä, joka motivoi työtäni tulevaisuudessa.” Kokonaisturvallisuus on tavoitetila Kokonaisturvallisuus on Jussi Korhosen käsityksen mukaan tavoitetila, jota sellaisenaan on mahdotonta saavuttaa. Yliopettaja Jussi Korhonen (4. ”Konseptina se on vielä kehitysvaiheessa, joskin hyviä osakonsepteja, alueellisia käytäntöjä ja toimintamalleja on jo syntynyt. Viimeksi palkittujen joukossa oli Pelastusopiston yliopettaja Jussi Korhonen. Korhosen syvää asiantuntemusta on voitu hyödyntää laajasti niin paikalliskuin valtakunnantason kehittämisja asiantuntijatehtävissä sekä yliopistotason opetuksessa. MPKK koordinoi Apurahojen ja tunnustuspalkintojen hakemukset koordinoi Maanpuolustuskorkeakoulu. Korhosen johdolla Pelastusopistossa on laadittu muun oppimateriaalityön ohella erityisen haastavan kohderyhmän eli kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua tukevaa materiaalia ja ohjeita.” Tunnustus myös Pelastusopistolle Jussi Korhonen kokee tunnustuspalkinnon ennen kaikkea tunnustuksena Pelastusopistolle ja sen varautumisopetuksen yksikön henkilöstölle. Palkittavia henkilöitä etsittiin poliisitoimen ja pelastustoimen organisaatioista nimenomaan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. ” Kokonaisturvallisuus on Jussi Korhosen mukaan näkynyt pelastustoimen tehtäväkentässä jo ennen kuin käsitettä oli lanseerattukaan. ”Kokonaisturvallisuutta ei mielestäni ole yksinomaan turvallisuuteen liittyvä viranomaistoiminta, vaan se kattaa sekä elinkeinoelämän, yhteisöjen, kotitalouksien ja yksilöiden toiminnan ja toimintaympäristön turvallisuuden.” Kokonaisturvallisuus suomalaisena konseptina tai toimintamallina on Korhosen mielestä vielä jossakin määrin jäsentymätön käytännön toiminnan tasolla
Se avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Strategian toimeenpanon tavoitteet, valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta, turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon linjaukset ja hallitusohjelma ovat tärkeimpiä komitean toimintaa ohjaavia asiakirjoja. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Komitea valmistelee lausuntoja ja suosituksia kokonaisturvallisuuteen liittyvistä asioista. Myös alan valtiolliset toimijat ja järjestöja vapaaehtoiskenttä rakentavat kokonaisturvallisuutta.” Turvallisuuskomitea seuraa kokonaisturvallisuutta Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä seuraa ja yhteensovittaa helmikuussa 2013 toimintansa aloittanut Turvallisuuskomitea. 0295 453 492. Opisto arvostaa palkitsemista Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaisen käsityksen mukaan palkintoa ei juurikaan tunneta pelastusalalla, ei ainakaan laajemmassa mittakaavassa. 1 ·2015 71. www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20708 Hallipalot (toteutetaan uudessa monipalosimulaattorissa) 30.-31.3.2015 390 27.2.2015 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikan kurssi 31.3.-1.4.2015 265 6.3.2015 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 7.-9.4.2015 390 13.3.2015 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 13.-16.4.2015 500 20.3.2015 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 27.-29.4.2015 375/620 7.4.2015 20366 Simulaatio-ohjaajakurssi Tavoitteista toteutukseen 10.-12.3.2015 680 24.2.2015 20669 Simulaatio-ohjaajan jatkokurssi – Kohti moniammatillista simulaatiota 28.-30.4.2015 620 7.4.2015 20683 Ensihoidon päivittäistilanteiden johtaminen 17.-19.3.2015 650 3.3.2015 20578 Ensihoidon tilannejohtaminen 7.-9.4.2015 780 17.3.2015 20684 Hoitoelvytyskurssi 18.-20.5.2015 440 27.4.2015 20008 Palontutkinnan peruskurssi 15.-17.4.2015 750 27.3.2015 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 6.-8.5.2015 445 10.4.2015 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 11.-13.5.2015 445 17.4.2015 20001 Palotarkastus ja valvonta pienkohteissa 18.-22.5.2015 730 24.4.2015 20025 Lentosammutustoiminnan johtamisen täyd.koul., teoriaosuus 21.-22.4.2015 170/pvä 27.3.2015 lento-osuus Jämijärvellä 4.-6.5.2015 170/pvä 27.3.2015 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 4.-6.5.2015 580 28.4.2015 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus Hinta € Haku päättyy 20685 Sopimuspalokuntien ryhmänjohtajien pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus 7.-10.4.2015 600 20.3.2015 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja kokonaisturvallisuuden perusteet on määritelty Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa vuodelta 2010. ”Me täällä opistolla olemme kovin otettuja ja iloisia Jussin saamasta huomionosoituksesta ja arvostamme sitä”. Koulutustarjontaamme keväällä 2015 Ammatillinen täydennyskoulutus Tykkää meistä Facebookissa! www.facebook.com/pelastusopisto misen saralla. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Esimerkkeinä komitean toiminnasta on sen ohjauksessa valmistunut Suomen kyberturvallisuusstrategia, ja juuri valmistunut strategian toimeenpano-ohjelma. 0295 450 201
Pituutta on sata senttiä ja köyden halkaisija kuusi milliä. Kotimainen Softex-tuotevalikoima koostuu hyväksytyistä vesisammutusjärjestelmistä ja muista paloturvallisuustuotteista. Teho perustuu tehokkaaseen palokaasujen jäähdytykseen ja palon leviämisen estämiseen palavassa materiaalissa. Ote on hyvä ja pitävä köyden ohuudesta huolimatta. Vettä kuluu vähän, sillä sitä käytetään pienipisaraisessa muodossa. Pakkaus sisältää kaksi lukkosulkurengasta ja suojasukan sisällä olevan Jag-taljapyörän, lukkiutuvan Jag Traxion -taljapyörän ja 8-millisen köyden. Se voidaan varustaa Petzl I’D -laskeutumislaitteella ja sopivan mittaisella köydellä. Letkunkannatin soveltyy myös erilaisiin kuljetustehtäviin. Suositushinta on 269 euroa. Kotimainen letkunkannatin Letkunkannatin on apuväline paloletkujen kannattelemiseen erilaisissa kohteissa. Jag ei sotkeennu sen ympärillä olevan notkean suojasukan ansiosta. Arvonlisäverollinen suositushinta on 49,50 euroa. Leathermanilla on 25 vuoden materiaalija valmistusvirhetakuu sekä huoltopalvelu Suomessa. ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Monitoimityökalu sisältää kärkipihdit, sivuleikkurit, vaijerileikkurit, 420HC-veitsen, paketinavaajan, mitan, tölkinavaajan, pullonavaajan, puu-/metalliviilan sekä ristipäämeisselin ja kaksi uraruuvimeisseliä. Sen avulla esimerkiksi köyden varassa roikkuvan työkaverin voi pelastaa nopeasti ja helposti. Lisätietoa: www.ppo-elektroniikka.fi Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi 72 1 ·2015. Lisätietoa: www.peltaco.com/letkunkannatin Tusina työkaluja Tusinatyökalusta ei ole kyse, sillä Leatherman Rev kätkee sisuksiinsa 12 erilaista työkalua. Mekaaninen 4:1-etu mahdollistaa käyttäjää kohti olevan rasituksen jaettavan neljällä. Letkunkannatin on Peltaco Oy:n omaa tuotekehitystä ja tuotantoa. Esimerkiksi katolta sammuttaessa letkunkannattimella sidotaan letku liittimen alapuolelta kiinni. Lisätietoja: www.vandernet.com Säästeliäs sammuttaja Softex on säästeliäästi vettä käyttävä matalapaineinen sammutusjärjestelmä kiinteistöjen ja laivojen palosuojauk seen. Jagilla voi nostaa henkilön, tehdä vapautettavan ankkuripisteen ja kiristää järjestelmän. Järjestelmä toimii myös ilman ulkopuolista vettä tai sähköä, koska sammutusvesi voidaan varastoida painevesisäiliöihin. Karbiinihaka on haponkestävää terästä. PPO-Elektroniikka Oy suojaa Teknoksen uuden Pietarissa sijaitsevan maalitehtaan valmistuotevaraston Softex-sammutusjärjestelmällä. Työkalut avataan turvallisesti kahdella kädellä. Siinä on ergonomiset ja pitävät kahvat. Jag System on kompakti, monikäyttöinen ja aina käyttövalmis. Lisätietoa: www.nordictrail.fi Ammattilaisen pelastustaljapakkaus Petzl on esitellyt uuden pelastustaljapakkauksen köysityöskentelijöille. Tuotteen hinta 24,20 euroa (alv. Se on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, ja siinä on ulkopuolelta avattava lukittava veitsenterä sekä irrotettava taskuklipsi. Rappukäytävissä pystytään kiinnittämään letku kaiteeseen. Kuulalaakerointi on suojattu. Apuväline vapauttaa palomiehen kädet tehokkaammin sammutustöihin. Kompaktin koon ansiosta köysityöskentelijä voi kuljettaa Jag Systemiä aina valjaiden varustelenkissä. Letkun voi kannattimen avulla ripustaa vaikkapa räystään reunaan. Painoa on 168 grammaa. %)
Yleisöä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti paneelikeskusteluihin. ”Ohjelma on hyvä, ja siihen voi osallistua etänäkin, mutta verkostoituminen on tärkeintä. Isojen kokonaisuuksien rinnalla esitellään torstaina kolme erityistä teemaa: Metsäpalot, Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen ja työssäjaksamisen varmistaminen sekä Seveso-suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen ja valvonta. Vaikka kumppanuusverkosto on olemassa, tarjoamme laajemman mahdollisuuden verkostoitumiseen”, Heinonen kuvailee. Kävijöitä päiville arvioidaan saapuvan noin 300. Kevään eduskuntavaalit ovat vahvasti esillä Palopäällystöpäivillä Tampereella maaliskuussa. Heinonen ja Timonen näkevät, että Palopäällystöpäivillä on pelastusalalle suuri merkitys. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: SPPL Suomen Palopäällystöliiton Veera Heinonen ja Tomi Timonen näkevät, että Palopäällystöpäivillä tärkeintä on alan verkostoituminen. Toivomme, että ihmiset kommentoivat ja kysyvät asioita viestiseinän kautta”, Heinonen sanoo. Palopäällystöpäivät pidetään 19.–21. ”Jokaiselle ammatilliselle kohderyhmälle on kuultavaa, ja ensihoitajien näkemys on uutta”, Heinonen kertoo. Alalla ei ole paljon tällaisia tapahtumia, ja päivillä tapaa kollegoita. Turvallisuuspolitiikkaa Palopäällystöpäivillä 1 ·2015 73. Luvassa on ohjelmaa, josta jokainen pelastusja turvallisuusalan toimija saa uutta ammennettavaa. Juontajaparina on Arto Nyberg ja Veera Heinonen. Keskustelut videoidaan suorana, joten muutkin kuin paikallaolijat voivat seurata niitä reaaliajassa. ”Kolmessa paneelikeskustelussa haastetaan myös yleisö mukaan. Maaliskuun Palopäällystöpäivät kokoaa alan toimijat verkostoitumaan Tampereelle. Heinosen mukaan ilmoittautujia oli tammikuun loppuun mennessä jo yli 100, joten tilanne näyttää hyvältä. Luvassa on suuri viestiseinä, jonne voi lähettää omia kysymyksiään. Ilmoittautua voi vielä helmikuun loppuun. Luvassa on myös paljon tuoteuutuuksia, sillä paikalle odotetaan lähes neljääkymmentä tuote-esittelijää ja näytteilleasettajaa. Tiedossa on kiinnostavaa keskustelua, johon yleisö voi osallistua virtuaalisesti. Tiedossa on kiinnostavia paneelikeskusteluja sekä aktiivista vuorovaikutusta yleisön ja puhujien kesken, lupaavat Suomen Palopäällystöliiton koulutusja viestintäsuunnittelija Veera Heinonen sekä koulutusjohtaja Tomi Timonen. Tärkeintä on alan toimijoiden vuorovaikutus. ”Päivillä käydään yhteiskuntapoliittista keskustelua siitä, miten pelastustoimi asemoituu turvallisuuskeskusteluun tai sote-uudistukseen, ja miten tärkeänä puolueet näkevät pelastustoimen osallistumisen sisäiseen turvallisuuteen”, Timonen kuvaa torstaista lauantaihin kestävien päivien yhtä painopistettä. maaliskuuta 2015 Tampereella. ”Tapahtumalle on selvästi tilausta, sillä osallistujamäärä on kasvussa.” Tampere tuo oman vivahteensa tapahtumaan, joka järjestetään uudessa Torni-hotellissa rautatieaseman kupeessa. Päivillä esitellään Pirkanmaan turvallisuusklusteri ja alueen turvallisuusviestintää
Finavian kunnossapidon väki on rakentanut ja jäädyttänyt lentokentän viereen turvalliseen paikkaan 1100-metrisen testiradan. Kuumapinnoitetun SnowCross-talvirenkaan tuottamiseen kuluu valmistajan mukaan 66 prosenttia vähemmän mineraaliöljyä ja 80 prosenttia vähemmän luonnonkumia kuin uuteen renkaaseen. Alkuperäiset renkaat kestävät kymmenisen vuotta. 33 tonnin massa liikahtaa vauhdikkaasti 680 hevosvoiman ja kolmen vetävän akselin turvin, mutta löytyykö tarvittaessa pitoa. ”Paloautoilla tulee niin vähän ajoa, että renkaita ei tarvitse uusia usein. Äkillisessä kaistanvaihdossa/väistössä kuljettajien turvalliseksi kokemat nopeudet olivat vastaavasti 30 ja 45 km/t. Tarjontaakaan ei ole paljon 20 -tuumaisissa ja vaadittavassa noin 100 km/tnopeusluokassa”, kertoo kunnossapidon työnjohtaja Anssi Jurvansuu Finavialta Oulun lentoasemalta. Sami Kemppainen (vas.) on Oulun lentokentällä Finavialla kunnossapidon moniosaaja ja palomies. Lumipintaisella jäällä mitattiin kitkakertoimeksi 0,3. Jouni Nurkkala työskentelee vuoroesimiehenä. En antaisi näitä pois,” Nurkkala kuvailee. AR41 on saanut muutama viikko sitten alleen NordicTiren SnowCrosstalvirenkaat. ”Ajan näillä ensimmäistä kertaa ja kokemus on hirmu positiivinen. Raskaalla kalustolla joutuu yleensä tyytymään karkeakuvioisiin maastorenkaisiin. Auton kokonaishallinta on helpompaa. Kaksikon mielestä oli hauska hakea pidon rajoja testikentällä jarrutus-, väistöja pujottelukokeissa. Alla on talvirenkaat ja vieruskaveri kirjoittaa koetuloksia sekä tuntemuksia ylös. 74 1 ·2015 Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Vauhtia ja pitoa 6x6 Raskaan kaluston talvirenkaat testissä Oulussa Kaksi Finavian Rosenbauer AFFV Panther 6x6 -lentokenttäpaloautoa hörähtää käyntiin. Näillä uskaltaa ajaa nopeammin, käännökset sujuvat helpommin ja auto pysähtyy nopeammin. Jarrutusmatka 50 kilometrin tuntinopeudesta oli 58 metriä maastokuviorenkailla ja 30 metriä talvirenkailla. Oulussa lentokentällä on pakkasta 18–19 astetta. Kilometrejä tulee eniten harjoituksissa ja viikkotarkastuksissa. Pysyy paremmin hanskassa Ohjaamossa ei tule hiki, vaikka vuoroesimies Jouni Nurkkala pyörittääkin rattia miehekkäästi. Maastokuviorenkaat olivat hieman NordicTiren SnowCross-talvirengas (vas.) antaa pitoa raskaille ajoneuvoille ilman nastoja tai lumiketjuja, oikealla jonkin verran kulunut Michelin-maastokuviorengas. Toinen vuosimallin 2004 Pantehereista eli AR42 on varustettu vähän käytetyillä Michelin XZL off road -renkailla. Jarrutus-, väistö-, takaa-ajoja mäkilähtökokeissa aiotaan hakea kuskien ja renkaiden rajoja – innostus loistaa poskilla! Harvoin pääsee testaamaan uusia renkaita. Pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti Finavialta (vas.) keskustelee SnowCross-talvirenkaiden ominaisuuksista Eurofitting-Solutions -yrityksen toimitusjohtajan Camille Scherrerin kanssa
Eri kokoja on tällä hetkellä kolme. Testin kaikki tulokset: www.pelastustieto. Mielenkiintoinen tuttavuus Pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti Finavialta iloitsee rengastestistä ja mahdolisuudesta parempiin renkaisiin. ”Finavian pelastusajoneuvoissa käytetään tavallisesti ympäri vuoden maastokuviorenkaita. SIksi on tärkeää ottaa käyttöön työelämätaitoja ja sisällyttää myös sopimuspalokuntasektorin johtamiskoulutukseen henkilöstöjohtamistaitojen koulutusta. Ne täyttävät ECE R109 -standardin. Nämä tunteet saattavat nousta pintaan nähdessään sopimuspalokuntalaisen käyttävän operatiivisiin tehtäviin tarkoitettua väliasua vapaa-ajan asunaan tai lukiessaan sopimuspalokuntalaisen kärähtäneen ratista keikkapaikalla. Nopeissa RIV-autoissa on alla neljä ja raskaissa MFV-autoissa kuusi rengasta. 1 ·2015 75. Viime aikoina olen yhä useammin törmännyt keskinäisiin ristiriitatilanteisiin eri sopimuspalokuntien sisällä. ”Talvirenkaat ovat mielenkiintoinen tuttavuus. Palokunnat eivät ole toki ainoita yhdistyksiä, joissa on riidelty, käräjöity ja erotettu jäseniä, vaan samaa tapahtuu niin hirviporukoissa kuin urheiluseuroissakin. Sopimuspalokuntalaisuus on asia, joka on ollut elämässäni jo pienestä taaperosta lähtien. ”Toimintavalmiusaika lentokenttä alueella on kolme minuuttia, joka edellytetään saavutettavaksi hyvissä kelioloissa. Vaikeuksia tulee toiminnassa varmasti eteen ilman itseaiheutettuja ongelmiakin! kuluneemmat, mutta lopputulokseen se tuskin suuresti vaikuttaa. MIRAFONI Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Aikuiset ihmiset hiekkalaatikolla. Sopimuspalokunnat ja niiden jäsenet ovat yhteiskunnan kannalta aivan liian tärkeitä kadotettavaksi vain keskinäisten ristiriitojen takia. Kul jettajien tulee aina ottaa huomioon sekä vallitsevat olosuhteet että käytettävä kalusto – mitä paremmat ne ovat, sen nopeampaa ja turvallisempaa kohteeseen siirtyminen on. Maastokuviorenkailla jarrutusmatka on liukkaalla selvästi talvirenkaita pidempi. NordicTiren renkaita edustavat Suomessa Rengasnet Oy Helsingissä ja Oy Veljekset Kulmala Ab Vantaalla. Näihin kaikkiin kehityskohteisiin hanke esitti myös liudan toimenpideehdotuksia, jotka ovat jo ainakin osittain toteutuksen alla. Tilanteet ovat kärjistyneet jo ihan kriisiksi asti ja se on todella saanut mielen matalaksi. Haasteensa toimenpiteiden toteuttamiseen tuo se, että sopimuspalokunnat toimivat hyvin erilaisilla lähtökohdilla; toiset työnantajaroolissa, toiset puhtaasti yhdistyksinä. Se on ollut minulle siinä määrin tärkeä asia, etten ole missään elämänvaiheessa halunnut siitä luopua, voi puhua oikeastaan elämäntavasta. Toimintamallit voivat muuttua ja niiden tuleekin muuttua, jotta palokunta pysyy ajan hengessä ja toimintaympäristön muutoksissa mukana. Rosenbauerin lentokenttäpaloautossa etenemistä helpottaa kuusi vetävää pyörää. Toivoisin sopimuspalokuntalaisten muistavan tuon yhteisen hyvän päämäärän seuraavan konfliktin nostaessa päätään. Talvirenkailla saavutetaan kohde paremmin ja turvallisemmin myös talvioloissa.” Nopeutta tarvitaan, sillä esimerkiksi lentokoneonnettomuudessa voi syttyä polttoainepalo. Tämä on ollut mahdollista, koska kuljettajat ovat ammattitaitoisia. Se on ollut toimiva kompromissi, jolla saavutetaan hyvä maastopito kesällä ja tyydyttävä talvipito. Eikö sopimuspalokuntatoiminnassa ole jo itsessään riittävästi haasteita, pitääkö sitä vielä jäsenten välillä otella. Se voi tuottaa tuskaa ja muutosvastarintaa, mutta yhteisen hyvän eteen meidän tulee palokunnissa työskennellä jatkossakin. SnowCross-renkailla NordicTire tuo rengasratkaisut lumisille ja jäisillä teille, kiitoradoille tai betonipinnoille. Tutkimustulokset toivat esiin paitsi hyviä asioita, myös selkeitä kehityskohteita. SnowCross on kehitetty yhdessä Rosenbauerin ja Egenes Brannteknikk AS:n kanssa. Edelleenkin palokunnissa on häirintää, kiusaamista, kuppikuntia ja yhteistyöongelmia. Kuitenkin tähän ylpeyden aiheeseen liittyy toisinaan myös vahvoja myötähäpeän tunteita. Rengas on Norjan ilmavoimien testaama, hyväksymä ja käyttämä. Tekisikin mieli heittäytyä keittiöpsykologiksi ja pohtia, onko muilla elämänalueilla aikuisilla ihmisillä liian vähän haasteita, kun vapaaehtoispohjaisessa yhdistystoiminnassa pitää purkaa paineet pätemällä. Renkaiden ikääntyessä ne on vaihdettu ja tarvittaessa renkaita on nastoitettu. fi Lisätietoja:www.eurofitting-solutions.com Suomessakin on esitetty tiukempia talvirengasmääräyksiä raskaalle kalustolle Ruotsin ja Norjan tapaan. Olen ylpeä sopimuspalokuntalaisuudestani, ilman sitä en olisi tässä. Työnsarkaa sopimuspalokunnissa riittää ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Tuotteet on suunniteltu täyttämään paloautoille, pelastus-, sotilasja huoltoajoneuvoille asetetut vaatimukset. Nämä kehityskohteet koskivat yhteistyötä aluepelastuslaitoksen kanssa, palokuntalaisten jaksamista ja erityisen merkittävä osuus kehityskohteissa oli riidoilla ja kiusaamisella palokunnissa. Suomen Sopimuspalokuntien liitto (SSPL) toteutti hankkeena vuonna 2012 ”Hyvinvoiva palokunta” -selvityksen, jossa oli kyselty sopimuspalokuntien jäseniltä ilmapiiriin liittyviä asioita hyvin monipuolisesti. Testaamme niiden ominaisuuksia myös kesällä maastossa ja päätämme laajemmasta käytöstä sitten.” Finavialla on pelastuspuolella kaikkiaan noin 50 vaahtoautoa sijoitettuna 22 lentoasemalle. On kuitenkin muistettava, että palokunta on perustettu jalon aatteen varaan, missä muiden auttaminen ja oman yhteisön turvallisuus ovat etusijalla. Talvikäyttöön soveltuvaa maastorengasta riittävillä ominaisuuksilla ei ole ollut saatavilla”, Sääskilahti kertoo. Lentoaseman vaahtoautot rajoittavat ja sammuttavat palon sekä mahdollistavat lentokoneesta pelastautumisen. Norjaan on toimitettu vuodesta 2011 lähtien nelisensataa SnowCross-rengasta
Joissakin paloautoissa ei edes ole turvavöitä ja jos on, niitä ei aina kiinnitetä”, sanoo Ruotsin palomiesliiton puheenjohtaja Peter Bergh. Tapaturma olisi vältetty, jos työn olisi tehnyt ammattitaitoinen työntekijä, joka tuntee hissin purkamiseen liittyvät vaarat. Kaikesta päättäen nousun aikana hänen jalkansa oli osunut johonkin. On kiinnostavaa arvioida, paljonko tällä sijoituksella onnettomuusauton painopiste olisi siirtynyt eteenpäin.” Ulf Rydh kritisoi sitä, että korisuunnittelija on unohtanut varata tilaa hengitysilmapulloille. Teksti: Gunno Ivansson Kuva: Joachim Nywall/TT Tjugofyra7, 20/2013 Vaarallinen hälytysajo Kornwestheim (Saksa). Rakennusmiehet olivat murtaneet auki viidennen kerroksen hissioven, josta näkyivät miehen alaruumis ja jalat. Asiakkaita kehotettiin poistumaan. Lastaus tulisi tehdä siten, että auton ajo-ominaisuudet säilyvät mahdollisimman hyvinä. Banaanipakkausta tyhjentävä myyjä tunsi yhtäkkiä polttavaa kipua kädessään. Otimme mukaan köysipelastusvälineet. Sairaalassa hänen selkäja niskarankansa leikattiin. Hän oli tajuissaan eikä hänellä näyttänyt olevan muita vammoja. Nykäys jäi pieneksi, koska mies istui reiteni päällä. Jos isku olisi osunut päähän tai yläruumiiseen, mies olisi varmasti kuollut. Kurkistin ylöspäin ja näin nuoren miehen työvaljaissa, jotka oli kiinnitetty kuilun katon aukosta tulevaan teräsköyteen. Toiset palomiehet kantoivat kaikki hedelmät ja vihannekset jäteastioihin. Teksti: palomies Oddmund Broen Brannmannen 5/2013 Pelastaminen hissikuilusta Vuonna 2013 kolme ruotsalaista palomiestä kuoli kahdessa onnettomuudessa, kun hälytysajossa ollut paloauto suistui tieltä ja kaatui. Kysymyksessä oli ulkomaalainen työntekijä, joka ei puhunut norjaa eikä englantia. Hätäilmoituksen mukaan hissikuiluun oli jäänyt mies. Kiinnitin hänen valjaansa omiini kiristettävällä köydellä. Selkävamma aiheutti hänelle kovia tuskia. Tarkoitukseni oli estää nykäys, joka kohdistuisi häneen, kun saisin hänet irrotettua. Päätimme katkaista sulkurenkaan. Monet sijoittavat raskaat hydraulityökalut peräkaappiin. Myöhemmin kävi ilmi, että hän oli loukannut myös selkänsä, mutta sitä emme vielä tienneet. Hallittu ajo huippunopeudella 130–140 km/h on erittäin vaativaa.” Vesisäiliö nostaa paloauton painopisteen varsin korkealle. Pistosaha olisi tehokas, mutta minun olisi varottava, että en sahaisi omaa köyttäni. Tarkistin vielä köydet ja varmistin, että mies oli kiinni minussa. Vedin hänet luokseni ja ohjailin häntä reidelläni, kunnes hän riippui allani. Valjaat oli kiinnitetty sulkurenkaalla hissiköyden silmukkaan. Viime aikoina yhä useampi palokunta on siirtänyt ne oikeanpuoleiseen etukaappiin. Ensimmäisen kerroksen hissiovesta näkyi hissikorin katto, jolla oli teräsköysiä, työkaluja ja veritahroja. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Bærum (Norja). Seuraavana päivänä tuholaistorjuntayrityksen työn tekijät löysivät hämähäkin kuormalavan alta. Sitten koko myymälä tutkittiin. Viisikerroksista toimistotaloa muutettiin asuintaloksi. Sidoimme pelastusköydet hissin moottorien ympärille ja laskimme ne aukosta hissikuiluun. Feuerwehr-Magazin 12/2013 Hämähäkki myymälässä 76 1 ·2015. Laskimme hänet viidennen kerroksen hissinovelle ja siitä paareille. Ilmeisesti mies oli kiinnittänyt valjaansa ensimmäisessä kerroksessa olleen hissikorin köyteen ja irrottanut sen hissikorista. Tämän jälkeen turvavöitä ei enää voi kiinnittää.” ”Valitettavasti Ulf Rydh on oikeassa. Mies kannettiin paareilla alhaalla odottavaan ambulanssiin. Koska emme olleet selvillä tapahtumien kulusta, emme vielä tienneet, olivatko hissiköydet kuormitettuja, saattoivatko ne irrota tai kuinka hyvin mies oli kiinni köydessä. Kiipesin niin ylös kuin pääsin. Mellerudin onnettomuudessa 30.9.2013 paloauto suistui tieltä, luisui peräpää edellä rinnettä alas ja kaatui katolleen pellolle. ”Vaikka paloauton tilankäyttö on suunniteltu yksityiskohtaisesti, sen lastauksesta ei ole mitään suosituksia. Ilmeisesti hämähäkki oli puraissut häntä. Turhaan. Hissin konehuoneen betonilattiassa oli vain 10×10 -senttinen aukko, jonka kautta hissin köysi kulki, ja mies riippui tämän köyden päässä. Puin valjaat, varmistin köydet ja menin kuiluun. Koska myös hänen työtoverinsa olivat ulkomaalaisia, emme päässeet selville, mitä oli tapahtunut. Aluksi riipuin miehen alapuolella. ”Kun auton varustelu aloitetaan, istuimia on siirrettävä 30–40 cm eteenpäin, jotta pulloille jäisi tilaa. Kokeilin ensin voimapihtejä, mutta suorilla käsivarsillani en saanut katkaistua pääni yläpuolella olevaa rengasta. Kun he keskittyvät pelastamaan toisia, he ehkä unohtavat oman turvallisuutensa”, onnettomuustutkija Ulf Rydh sanoo. Miehen ohitus oli vaikeaa, koska köytemme tulivat samasta aukosta ja hän oli aivan katon rajassa. Oikeassa jalassa ei ollut kenkää ja jalkapöydässä oli avomurtuma. Hän oli uupunut riiputtuaan jo 15 minuuttia valjaissa. Kun käsi turposi nopeasti, myymälä hälytti palokunnan ja ambulanssin. Tällöin alas putoava vastapaino oli tempaissut hänet ylös. ”Tämä sai minut epäilemään, että auton painopiste oli hyvin takana. Sulkurengas katkesi helposti pistosahalla. Kemikaalisuojapukuihin suojautuneet palomiehet etsivät lämpökameralla hämähäkkiä, skorpionia tai muuta eläintä ensin hedelmäosastolta. Yritin helpottaa hänen oloaan kohottamalla häntä reidelläni. Koska valjaat haittaavat verenkiertoa, pitkäaikainen riippuminen voi aiheuttaa vammoja ja jopa kuoleman. ”Palomiesten tulisi ehdottomasti käyttää turvavyötä
Kuitenkin monet heistä olivat liikuntarajoitteisia. Oppilaan on ymmärrettävä häntä ja saatava hänet ymmärtämään itseään. Henkilökunta auttoi asukkaan turvaan, mutta savua levisi kerroksen käytävälle. Sammutusleikkurilla, matalapainesumulla ja korkeapainesumulla tehtiin kullakin viisi koetta. Sapeurs-Pompiers de France 2/2014 Viittomakieli pelastajille Ruswil (Sveitsi). Ehkä koe oli liian lyhyt. ”Tunnin aluksi kysymme, ketkä pitävät ilotulitteista. Jokainen koe kesti minuutin. Myöskään pelastaminen konetikkaiden avulla ei tullut kysymykseen. Osastoinnin ansiosta palo ei ollut levinnyt asunnon ulkopuolelle. Tänä vuonna oppitunnit pidettiin marras–joulukuussa 92 peruskoulun oppilaalle. Sammutusleikkurilla lämpötila L-kirjaimen muotoisen kontin keskellä laski heti ja pysyi tässä arvossa. Tarkoituksemme ei ole pelotella, vaan kertoa ilotulitteiden vaaroista. Suihkun vaikutus ulottui kauem maksi kuin sumulla. Erityisaiheena oli käytettyjen rakettien, paukkupommien ja patojen turvallinen keräily. Tilanteet vaikeutuvat aste asteelta. Jatkokokeissa tehtiin kolme minuutin kestoista sammutusiskua puolen minuutin välein. Sammutusleikkurikokeissa kontin ovea ei avattu, vaan siihen tehtiin vain noin viiden millimetrin aukko. Kielen oppii kaksipäiväisellä kurssilla. Palon syy ei heti selvinnyt. Kolmannen kerroksen asunnossa syttyi tulipalo. Kolme asukasta ja kaksi hoitajaa kuljetettiin sairaalaan tutkittaviksi savulle altistumisen takia. Paloasema oli vain sadan metrin päässä ja palokunta tuli nopeasti paikalle. Kurssin käyneet ylläpitävät taitoaan kerran vuodessa järjestettävällä puolen päivän kertauskurssilla. Pelastustoiminnan johtaja Urs Kurmann totesi, että osa asunnon huonekaluista paloi muodostaen runsaasti savua. Melkein kaikki nostavat kätensä. Jo viitenä vuotena Gooin ja Vechtstreekin pelastuslaitos (Hollanti) yhteistyössä toisten organisaatioiden kanssa on pitänyt peruskoululaisille oppitunnin ilotulitteista. Vertailu muilla menetelmillä tehtyjen kokeiden tuloksiin osoitti, että sammutusleikkuri laski eniten lämpötilaa. Kolme muuta asukasta sai hoitoa palvelutalossa. Teksti: Caspar Ferwerda Kuvat: Peter Butter Brand en Brandweer 11/2014 Sammutusleikkuri jäähdyttää tehokkaasti Ilotuliteopetusta Henkilönsuojaimet ja melu vaikeuttavat usein pelastajien viestintää. Sammutusleikkurin veden kulutus oli sama kuin matalapainesumulla ja suurempi kuin korkeapainesumulla. Millään kolmesta menetelmästä kontin haaran lämpötila ei laskenut niin paljon, että palomiehet olisivat voineet turvallisesti mennä sinne. Savusukeltajat sammuttivat palon nopeasti ja savu poistettiin asunnosta sekä käytävältä savutuulettimella. Viittomakielestä on hyötyä, kun: • tehtävä edellyttää henkilönsuojaimia • esteet haittaavat viestintää • viestintä on luottamuksellista • viestintä ei saa häiritä kriittisiä pelastustoimia, kuten uhrin irrottamista kolariautosta • tehtävä, kuten lumivyöryn uhrien etsintä, edellyttää vaitioloa • ympäristö on meluisa • radioyhteydessä on häiriöitä • pelastajat eivät puhu samaa kieltä. Toivottavasti voimme jatkaa kokeita”, kertoo kehittämispäällikkö Loek Pfundt. Kokeissa mitattiin lämpötilan lasku tietyssä ajassa sekä sammutusveden kulutus. Tämän jälkeen kolmannen kerroksen asukkaat autettiin yhteistiloihin ja ulos, missä hoitajat huolehtivat heistä. Ensimmäisenä päivänä opetetaan viittomat ja toisena päivänä käytetään niitä. Vielä ei tiedetty, montako asukasta oli muissa kolmannen kerroksen asunnoissa. Oppilaat joutuvat simuloituihin onnettomuustilanteisiin, ensin ilman henkilönsuojaimia ja sitten niiden kanssa. Kokeet kuvattiin sekä videoettä lämpökameralla. Kerromme lapsille muun muassa suojalasien käytöstä sekä ilotulitteiden turvallisesta sytyttämisestä.” Brand en Brandweer 11–12/2013 Vuonna 2013 Hollannin pelastusopisto NIFV yhteistyössä 11 pelastuslaitoksen kanssa kokeili harjoituskontissa palokaasujen jäähdyttämistä ja sammutusta sammutusja painevaahdolla sekä matalaja korkeapainesumulla. ”Olemme todenneet, että opetus menee hyvin perille”, kertoo projektipäällikkö Norbert de Jager. Kokeet tehtiin Twenten harjoitusalueella (Pelastustieto 10/2014). Palvelutalossa oli 70 asuntoa ja 72 asukasta. Matalaja korkeapainesumulla lämpötila laski vähemmän. Ranskalainen yhdistys B4Com on kehittänyt tähän tarkoitukseen yksinkertaisen TexCom®viittomakielen. Tästä syystä pelastettavia ei voitu suojata pelastushupuilla ja kuljettaa savun täyttämän käytävän kautta ulos. Ehkä se johtui sammutussuunnasta tai kontin paineistumisesta. Tunnin lopuksi kysymme uudestaan ja tällöin yleensä vain kaksi kolmesta nostaa kätensä. Ainakaan se ei johtunut kynttilöistä, joita talossa ei saanut sytyttää edes jouluna. Pelastustoiminnan johtaja käski auttamaan pelästyneet asukkaat asuntojen parvekkeille, joilla palokuntalaiset ja hoitajat huolehtisivat heistä. Vuonna 2014 Amsterdamin pelastuslaitos jatkoi kokeita. ”Emme tiedä, mistä tämä johtuu. Kieli koostuu 120 viittomasta, jotka kattavat kaiken olennaisen, mitä pelastaja, ensihoitaja ja lääkäri tarvitsevat. Teksti: Aldo Lehner 118 swissfire.ch 4/2014 Huonepalo palvelutalossa 1 ·2015 77. Kokeissa käytettiin L-kirjaimen muotoista konttia, jonka haaraan sijoitettiin asuntopalolle tyypillinen palokuorma: seitsemän kuormalavaa, kolme lastulevyä ja vaahtomuovipatja. Kouluttaja on kuuro
Samalla mieleen tuli se, kuinka valitettavan usein ohikulkija tekee vain hätäilmoituksen, eikä viitsi pysähtyä ja tarkastaa tilannetta ja tarvittaessa auttaa hädässä olevaa. Näppäräkäyttöisiltä vaikuttivat ilmakaariteltat, ei mennyt kuin hetki, kun vuorossa olevat pelastajat olivat täyttäneet teltan käyttövalmiiksi. Kohteeseen hälytettiin vasteen mukaan pelastusryhmän lisäksi päivystävä palomestari. Tein tarvittavat järjestelyt johtoautossa ja laitoin päivystysvarustukseni autoon. 21:36 Automaattinen palohälytys suureen teollisuuskohteeseen. Telttoja on useampia Kainuun alueella ja ne voidaan yhdistää toisiinsa, joten tarvittaessa saadaan isompikin ihmismäärä suojaan. 18:30 Useampia pieniä liikenneonnettomuuksia on ollut päivän mittaan. Talvinen keli onnistuu yllättämään autoilijat myös Kainuussa, vaikka lunta ja jäätä on meillä ollut jo useita viikkoja. Lisäksi tähän päivään kuului erheellisten paloilmoitusten laskutusta. Onneksi vakavammilta loukkaantumisilta vältyttiin ja tilanne rauhoittui yötä kohti. Tämän päivän tapahtumissa ohikulkijat tunsivat sen verran lähimmäisenrakkautta, että pysähtyivät auttamaan onnettomuuteen joutuneita. Johtamisvälineet ojennuksessa ja pääsin tekemään suunniteltuja toimistotöitä, aloitan sähköpostit lukemalla ja niihin vastaamalla. Myös NouHätä-kisajärjestelyt työllistävät jonkin verran jo tähän aikaan vuodesta, aluekisa onkin tänä vuonna Kainuussa. 13:05 Vuoro harjoitteli laitoksellemme vastikään hankittujen ilmakaaritelttojen käyttöä, menin mukaan tutustumaan telttoihin. PALOMESTARIN päiväkirja Talvinen tammikuun sunnuntaivuoro 8:45 Vuoronvaihto sunnuntaiaamuna tehty. Laite palautettiin ja tein tarvittavat merkinnät laitteen päiväkirjaan. Edellinen vuorokausi oli ollut suhteellisen rauhallinen, saa nähdä millainen tästä päivästä tulee. Pisteet siis tänä päivänä onnettomuuskohteisiin pysähtyneille ihmisille oikeanlaisesta toiminnasta, onneksi vielä osa ihmisistä toimii niin kuin pitääkin. Kohteessa ei tällä kertaa ollut mitään vakavaa, joten palasin asemalle. Raisa Korhonen Palomestari Kainuun Pelastuslaitos K uv a: P ek ka A ga rt h 78 1 ·2015. Teltan rikkinäiseksi oletettu lämmitinkin saatiin toimimaan, kun porukalla asiaa tutkailtiin. Selvisi, että kaasusammutuslaitteistoa oli huollettu ja huollossa oli tapahtunut inhimillinen näppäilyvirhe, joka johti hälytykseen. Kohteessa oleva tilanne tarkentui jo heti alkumatkalla ja peruin pelastusryhmän ja jatkoin itse kohteeseen. Päätimme tänä vuonna järjestää tapahtuman ilta-aikaan ja toiveissa on, että kävijämäärä olisi huomattavasti isompi kuin aikaisempina vuosina. 15:00 Päivän aikana olen suunnitellut 112-päivän järjestelyjä ja lähettänyt sähköposteja tapahtumaan liittyen
Han utgav fyra böcker, men tyvärr blev den femte inte slutförd. Tässä virassa hän palveli aina vuoteen 1985 asti, jolloin hänet valittiin Porvoon kaupungin palopäällikön virkaan. Pelastusjohtajan virasta Boris jäi eläkkeelle 112-päivänä vuonna 2005. Peter Johansson Vän och kollega/ystävä ja työtoveri Boris Aarnio 23.1.1944–25.12.2014 NIMITYKSIÄ DI Antti Puolakkainen on nimitetty Veho Hyö tyajoneuvojen erikoisajoneuvoyksikön myyntijohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Häntä jää suremaan vaimo Marlene, lapset ja lapsenlapset sekä suuri joukko ystäviä ja työtovereita. Som tio fylld anslöt sig Boris till Borgå FBK:s pojkkompani och senare samma år som musikelev i kårens hornorkester. Pitkän ja vaikuttavan kunnallisen paloja pelastustoimen uran lisäksi Boris oli alan kehittäjänä tunnettu niin Suomessa kuin myös ulkomailla. Boris Aarnio föddes i Borgå 23.1.1944 som näst yngst i en familj med nio barn. Siirryttyään eläkkeelle Boris ryhtyi kirjailijaksi. Pohjoismaiden lisäksi Boris oli mukana perustamassa Euroopan palopäällystöliittojen yhdistys FEU:ta yhdessä Olli-Pekka Ojasen kanssa. År 1965 blev Boris vald till brandman i raffinaderiets brandkår på Neste AB. Karriären i brandkåren blev dock kort då Boris redan 1966 blev vald till brandman i Borgå stads brandkår. Efter att Boris gått i pension blev han författare. Boris avgick med pension på 112-dagen år 2005. Palopäällikön virassa Boris toimi aina vuoteen 2004 jolloin hänet valittiin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi. Som en samvetsgrann person deltog Boris i nästintill alla övningar och utryckningar. Opiskeltuaan alaa Boris valittiin Porvoon kaupungin palomestariksi vuonna 1969. 1 ·2015 79. Boris oli aktiivinen jäsen alan paikallisissa ja valtakunnallisissa järjestöissä. Vuonna 1965 Boris valittiin juuri perustettuun Neste Oy:n Kilpilahden jalostamon palokuntaan palomieheksi. Tunnollisena vapaaehtoisen palokunnan jäsenenä Boris osallistui lähes kaikkiin harjoituksiin ja valtaosaan hälytyksistä. Kymmenvuotiaana Boris liittyi Borgå FBK:n poikakomppaniaan sekä myöhemmin samana vuonna palokunnan torvisoittokuntaan soitto-oppilaaksi. Ura jalostamon palokunnassa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä jo vuonna 1966 hänet valittiin Porvoon kaupungin palokunnan palomieheksi. Kunniajäseneksi hänet kutsuttiin muun muassa Östra Nylands Brandoch Räddningsförbund -järjestöön, Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund -järjestöön sekä Suomen Palopäällystöliittoon. Han kallades till hedersmedlem till Östra Nylands Brandoch Räddningsförbund, Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund samt Finlands Brandbefälsförbund. Hänen vastuulleen kuuluvat linja-autojen, ambulanssien ja pelastusautojen, julkisen ja kuntasektorin ajoneuvojen sekä energiateollisuudelle ajoneuvoja tarjoavan Power Line -yksikön maahantuontija myyntitoiminnot sekä Fuso Canter -maahantuonti. Hän on aikaisemmin toiminut Veho Hyötyajoneuvoissa Fuso Canter -tuotepäällikkönä. Efter tilläggsstudier blev Boris vald till en tjänst som brandmästare i Borgå, vilken han hade ända till 1985 då han blev vald till brandchef i Borgå. Boris var en aktiv aktör i det nordiska samarbetet under många år, och då jag fick komma med i verksamheten efter att Boris velat ha ett generationsskifte, kunde jag bara beundra det goda grundarbete som han hade gjort under flera år samt det imponerande nätverket han skapat. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä Veho Hyötyajoneuvojen markkinointijohtajan tehtävästä. Boris siunattiin haudan lepoon perinteisin palokuntamenoin 16.1.2015. Veho Hyötyajoneuvot Paul Cederberg on nimitetty tuotepäälliköksi Veho Hyötyajoneuvojen erikoisajoneuvoyksikön kuntamyyntiin 1.1.2015 alkaen. Boris verkade som brandchef ända tills han blev vald till räddningsdirektör för räddningsverket i Östra Nyland år 2004. Saadessani liittyä joukkoon Boriksen esitettyä sukupolvenvaihdosta, saatoin vain ihailla sitä hienoa pohjatyötä, jota hän oli monen vuoden aikana tehnyt ja luonut vaikuttavan yhteistyöverkoston. Häneltä ilmestyi neljä kirjaa, mutta valitettavasti viides jäi viimeistelyjä vaille. Boris var en aktiv medlem i inhemska föreningar både på nationell nivå likaväl som på en lokal nivå. Förutom det Nordiska samarbetet var Boris med och grundade den europeiska föreningen för de europeiska brandbefälsförbunden, FEU tillsammans med Olli-Pekka Ojanen. Boris jordfästes den 16.1.2015 med traditionella brandkårsceremonier. MUISTOISSA Boris Aarnio syntyi Porvoossa 23.1.1944 yhdeksänlapsisen perheen toiseksi nuorimmaiseksi. Förutom den förtjänstfulla karriären inom det kommunala räddningsväsendet blev Boris känd som en utvecklare av branschen både nationellt och internationellt. Boris oli palopäällystöliittojen pohjoismaisen yhteistyön vahva vaikuttaja vuosia. Han sörjes av sin fru Marlene, barn och barnbarn samt en stor skara vänner
Unto Lemmetty muutti evakkona vanhempiensa kanssa monta kertaa ennen kuin päätyi Etelä-Suomeen. Hakala siirtyi tehtävään suunnitteluja kehittämisyksikön palomestarin tehtävästä 1.1.2015. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto?fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Toinen merkittävä koe järjestettiin vuonna 2000, jolloin tavanomainen teräsbetonisuoja miehitettiin kolmeksi vuorokaudeksi. Turvata Oy Ab Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Koko työuransa ajan Unto perehtyi syvällisesti väestönsuojien rakentamisen määräyksiin. Kokeen tarkoituksena oli testata elementtirakenteisen väestönsuojan kestävyyttä. Unto oli mukana kaikissa väestönsuojien rakentamisen oppaiden johtoryhmissä vuodesta 1991 lähtien sekä Rakennustietosäätiön väestönsuojien rakentamista koskevia RT-kortteja tekevissä työryhmissä. Hän jäi eläkkeelle 65-vuotiaana yrityksen markkinointijohtajana vuonna 2001. Myyntialuetta on koko Suomi, mutta päätoimipaikka Vaasassa. Lemmetty sai kaikki mahdolliset ansiomitalit väestönsuojelualalta. Kokeista saaduilla tuloksilla oli merkitystä väestönsuojien määräyk sien uudistuksissa. Mediapooli on osa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) johdolla toimivaa valmiusorganisaatiota. Mediapoolin valmiuspäälliköksi on valittu sotatieteiden ja filosofian maisteri Katja Ahola. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpgmuodossa. Ahola on toiminut muun muassa pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Täydellisen perehdytyksen väestönsuojiin ja Temet Oy:n valmistamiin väestönsuojalaitteisiin Unto sai toimiessaan työuransa aikana myös yrityksen väestönsuojalaitteiden asentajana ja asennusosaston työnjohtajana. Poolin toiminta perustuu Viestinnän Keskusliiton ja HVK:n solmimaan poolisopimukseen, jonka tarkoituksena on ylläpitää median valmiussuunnittelua. Hän on toiminut muun muassa lääkintäyksikön päällikkönä, laatupäällikkönä, päivystävänä palomestarina, paloesimiehenä, tiedottajana ja palomies-sairaankuljettajana. Hän aloitti uudessa tehtävässään 1.1.2015. Siksi hänen tiedoillaan oli jatkuvasti kysyntää viranomaisten, suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennuttajien piirissä. Hän toimi Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana loppuun asti. Pekka Rajajärvi Ilkka Kianto Jyrki Ronkainen Sisäministeriö Ex tj. Varsinaisen elämäntyönsä Unto Lemmetty teki Temet Oy:ssä, jonne hän tuli autonkuljettajaksi vuonna 1958. Nykytehtäväänsä hän siirtyi SK Protect Oy:stä. Muista liittää mukaan yhteystietosi! 80 1 ·2015. Hänellä on kolme poikaa ja kahdeksan lastenlasta. Mediapooli Väestönsuojien rakentamisen asiantuntija Unto Lemmetty kuoli yllättäen monen eri sairauden murtamana joulupäivänä 25.12.2014. Unto Lemmetty oli erittäin pidetty, oikeudenmukainen ja taitava väestönsuojien rakentamisen asiantuntija. Helsingin pelastuslaitos Juha Alho aloitti vuoden alusta myyntipäällikkönä Turvata Oy Ab:ssä. Helsingin kaupungin väestönsuojelumuseon kehittäminen oli myös rakas harrastus. Aholan toimipaikkana on Viestinnän Keskusliiton toimisto Helsingin Etelärannassa. Hän oli syntynyt 5.10.1936 Valkjärvellä. Tästä osoituksena olivat myös useat patentit, joita Unto haki Temet Oy:n nimiin kehittäes sään yrityksen tuotteita. Koulutukset: palomies-sairaankuljettaja 1986, paloesimies 1995, palomestari 1997, MQ 1999, Insinööri AMK 2007, MEng 2011 ja EMBA 2014. Unton osaaminen ulottui myös rakentamiseen. Tuotealueena Alholla ovat mittalaitteet (kaasu-, säteilyja alkoholimittarit) ja näiden kalibrointija huoltopalveluiden myynti. Untoa jäivät kaipaamaan vaimo Sirkka-Liisa, lapset, lastenlapset ja sukulaiset sekä suuri määrä työn ja järjestötoiminnan kautta tulleita ystäviä. Myös Helsingin Pelastusliiton varapuheenjohtajan ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön eri asiantuntijatehtävät tarvitsivat häntä. Unto järjesteli useita väestönsuojien toimintakokeita. Myyntitehtäviin Unto siirtyi vuonna 1978, jolloin hänestä tuli Temet Oy:n kotimaan myyntipäällikkö. Merkittävimmät kokeet tehtiin syksyllä 1992, jolloin testattiin Lapissa määräysten mukaan rakennettua K-luokan väestönsuojaa aidossa räjäytyskokeessa. Hän teki vuonna 2005 koko maata kattavan selvityksen väestönsuojien kunnosta. Unto konsultoi eläkkeellä ollessaan useita Kalliosuojien ja S3-luokan suojien suunnittelijoita sekä antoi lausuntoja rakennuslupaviranomaisille suojien määräystenmukaisuudesta. Hän oli aina innokas oppimaan uutta ja vastaamaan uusiin työelämän haasteisiin. Eläkepäivillään hän lobbasi myös politiikkoja väestönsuojien rakentamisen puolesta. HELPE Temet Oy MUISTOISSA Väestönsuojien asiantuntija Unto Lemmetty NIMITYKSIÄ Helsingin kaupungin pelastuslaitos on nimittänyt viestintäpäällikökseen Taisto Hakalan, 51. Markkinointijohtajaksi hänet nimitettiin vuonna 1997. Työ opetti Untoa, hän oli oman alansa itseoppinut ja erittäin arvostettu asiantuntija. Jäätyään eläkkeelle Unto Lemmetty suuntasi suunnattoman energiansa järjestötehtäviin. Pelastuslaitoksen palvelukseen Hakala tuli vuonna 1985
21.4. 13.10. Viestintä 3 13.5. 20.10. 10.3. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto 2/2015 ilmestyy 1. 15.9. 11.8. Tehtävä on sijoitettu Ouluun. Paloturvallisuus tekniikka, FinnSec-messut 9–10 16.12. 24.3. mennessä. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta www.valtiolle.fi > työavain 300-27-15. Paloja pelastuskalusto 8 4.11. 7 30.9. 10 SÄILIÖAUTO-ONNETTOMUUS! Öljyntorjuntakoulutus ja säiliön tyhjennysadapterit RMK Safety Work Oy www.safetywork.fi pekka.moilanen@safetywork.fi tel. 1.12. Katso myös muut ilmestymispäivät ja teemasivut: www.pelastustieto.fi > ilmoittajalle. nuoriso-/opiskelija-/eläkeläistilaus 34 € TILAAJAPALVELU Puh. huhtikuuta teemasivuilla viestintä. Lisätietoja: Johtaja Pasi Ryynänen | 0295 017 555 Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue AVOIMIA VIRKOJA 1 ·2015 81. (03)4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Nro ilmestyy varauspvm valmis aineisto teemasivut 1 18.2. Hakuaika päättyy maanantaina 02.03.2015 klo 16:15. Pelastaminen 6 26.8. Ensihoito, ensivaste 4–5 24.6. 8.9. 4.8. 28.4. Perustettu vuonna 1950. 24.11. 040 777 2919, 0400 621 090 Hälytysajokoulutus > teoriaosuudet > ajoneuvon käsittelyja ajokoulutus > ratakoulutukset www.liikenneopisto.com pekka.moilanen@liikenneopisto.com 0400 621 090 Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueella on haettavana PELASTUSTARKASTAJAN määräaikainen virkasuhde ajalle 1.4.2015-31.12.2015. 3.2. 2.6. 9.6. Pieni ja ketterä KAINUU s.30–39 WWW.PELASTUSTIETO.F I > uusi ajankohtainen sisältö > ilmainen näköislehti tilaajille VAATIVA IRROTUS rekkojen nokkakolarissa s. 2 1.4. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 27.1. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto TILAUSHINNAT 2015 Kestotilaus 61 €/vsk., vuositilaus 68 €/vsk. 1 2015 18 .2 . Varaa ilmoituspaikkasi 10.3
Tiiveyskokeessa pumppu todettiin tiiviiksi. +8 o C. Koska hajun syytä ei ilmennyt, lähti lisäksi palopäällikkö paikalle noin klo 19.45... Tällä asetuksella erotettiin paikallinen itsehallinto kirkon yhteydestä ja perustettiin uusi itsehallintoyhdyskunta, maalaiskunta, hoitamaan alueensa yhteisiä hallintoja talousasioita. Ei myöskään sellainen palolautakunta voi saada merkittäviä tuloksia aikaan, joka kokoontuu vain lääninhallituksen pakottamana. lmulaitteena on pakokaasuejektori. Vasta v. Runsasta osanottoa toivotaan! Osanottoilmoitus pyydetään tekemään viimeistään edellisenä päivänä Palontorjunta-lehden toimitussihteeri L. Paikalle lähti I lähdön auto päivystävän palomestarin johdolla. 50 VUOTTA SITTEN Palolautakuntien tehtävät Maalaiskuntien kunnallishallinnossa on alkanut juhlavuosi, sillä annettiinhan 100 vuotta sitten asetus kunnallishallinnon järjestelystä maaseudulla. Maalaiskuntien osalta palotoimen hoito oli kuitenkin miltei olematonta aina vuosisadan loppuun saakka. Imukorkeus oli kokeessa n. Tähän voidaan päästä pienilläkin kustannuksilla, jos palontorjunta kokonaisuudessaan osataan ja halutaan järjestää mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kardaanivedolla on vältytty akseleiden murtumisvaarasta. Ilolla on todettava, että useimmissa kunnissa palolautakunnat käsittävät tehtävänsä ja palontorjunnan merkityksen kunnallishallinnossa sekä pyrkivät palotointa kaikin tavoin edistämään. 1933 annettu palolaki kiistattomasti velvoitti jokaista kuntaa pitämään huolta palotoimesta kunnan alueella. Suomen Palosuojeluyhdistys suoritti uuden NP-3000 nokkapumpun perusmallin koekäytön. Santalalle puh. Pääkirjoitus 1/1965: Erkki Jänne PKK kokoontuu Hotelli Helsingin juhlahuoneistoon perjantaina 12.3.1965 klo 12. Lähes 30 % maamme maalaiskunnista kuuluu tähän ryhmään. Paljon riippuu myös siitä, minkälaista apua, paloviranomaisia ja muuta henkilöstöä palolautakunnalla on käytettävissään. Räjähdyksiä Lahden purusiilopalossa Lahden kaupungin palolaitokselle ilmoitettiin 19.1.1965 klo 19.00 Esko Järvinen Oy:n suksitehtaalta, että tehtaalla on omituinen haju konttorikerroksessa (III kerros) ja pyydettiin tarkastusta. Tilaisuudessa esitetään lyhytelokuva ”Palomiehen 10 käskyä”. Vasta v. Valitettavasti on päinvastaisiakin tapauksia. Palolautakuntien asettaminen ei tällöinkään vielä ollut pakollista, sillä niiden tehtävät voitiin palosäännön mukaan uskoa kaupungissa ja kauppalassa muulle kunnalliselle hallintoviranomaiselle sekä maalaiskunnassa kunnallislautakunnalle. Se vastaa kunnan palohallinnosta. Pumppu on valmistettu syöpymistä kestävästä metallista. Sen tulee monien muiden tehtäviensä ohella tehdä myös esityksiä ja aloitteita kunnan palotoimen edistämiseksi. Pumppu oli silloin kiinteästi asennettuna International 1300-paloautoon ja kytkettynä mottorin eteen kaksinivelisellä akselilla. Pakollisiksi tulivat lakimääräiset palolautakunnat vasta 1.7.-61, jolloin uusi palolainsäädäntö tuli voimaan. Lue koko juttu: www.pelastustieto.fi Kotimainen palokalustoteollisuus on antanut uuden näytteen suorituskyvystään tuomalla markkinoille varsin suuritehoisen nokkapumpun. Ammattilautakuntana tulisi palolautakunnan aina pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen tosiseikkojen pohjalta. 1898 annettiin asetus taajaväkisistä maalaisyhdyskunnista ja julkaistiin niille mallit rakennusja palojärjestyksiä varten. 2,1 m ja lämpötila n. Uusi kotimainen nokkapumppu markkinoille 82 1 ·2015. Palolautakunnan tehtäväna on huolehtia kunnan palotoimesta kokonaisuudessaan. Kuluvan vuoden alusta lukien on uusien palolautakuntien nelivuotinen toimintakausi jälleen alkanut. Imukokeessa mitattiin imu imuaukkoa vastaan painetulla mittarilla ja 10 sekunnissa saavutettiin maksimiimukorkeutta vastaava lukema 8,4 m. Toisaalta on todettava, että meillä on myös maalaiskuntia, joiden palotoimen kustannukset kohoavat kaupunkien ja kauppaloiden keskimääräisten kustannusten tasolle, joista edelliset vuonna 1963 olivat 1,64 % ja jälkimmäiset 1,38 % kunnan menoista. Milloin kunnan palotoimen kustannukset ovat kuitenkin alle 0,5 % kaikista kunnan menoista, voi heti päätellä, että palotoimen hoito on kunnassa puutteellista. 666536. Maalaiskuntien keskimääräiset kustannukset olivat mainittuna vuonna 0,83 %. Koska kuntien luottamusmiehet ovat yleensä osoittautuneet tasapuolisiksi ja harkintakykyisiksi sekä kasvaneet tehtäviensä mukana pitäen kunnan etua omien ja ryhmäpyyteiden yläpuolella, on uskottavaa, että uudet palolautakunnatkin täyttävät niille asetetut toiveet sekä korjaavat kunnassa esiintyvät palotoimen puutteet ja aikaisempien palolautakuntien mahdollisesti tekemät erehdykset tai laiminlyönnit. Palolautakunnatkin ovat saaneet entisten kokeneiden jäsenten rinnalle uusia jäseniä. Se vastaa myös kunnan ehkäisevästä palontorjunnasta. Pumpun on sunnitellut teknikko Mikko Nummela ja sitä myy turkulainen toiminimi Paltor, uusi alan yrittäjä. Muitten maalaiskuntien osalta palotoimi jäi edelleen suurin piirtein kunkin oman harkinnan varaan. Sen tulee huolehtia siitä, että kunnassa on riittävä palontorjuntahenkilöstö ja sillä tarkoituksenmukainen paikallisiin olosuhteisiin soveltuva palokalusto, jonka tulee käsittää myös moottorikalustoa. Pumpun yläosassa on kaksinkertainen vaippa, niin että venttiilipesät ja mittarien kiinnityskohdat ovat jäähdyttäjänesteen lämmittämät ja siten jäätymiseltä hyvin suojassa. Pumppu on varustettu yhdellä 4” imuaukolla sekä kahdella 3” ja kahdella 2” paineaukolla. Mutta jos palolautakunta ei itse osaa arvostaa palotointa kunnassa oikein, silloin tuskin positiivisiin tuloksiin päästään muutakaan tietä
14. Kiitos kaikille äänestäneille! Onnetar poimi isosta joukosta Pelastustiedon vuo sikerran saajaksi Ismo Nousiaisen Kuopiosta. Miten. PT 10/2014 ILMESTYY 17. 17. 20. Laajassa juttukokonaisuudessa kerrottiin palo miesten altistumisesta työssään haitallisille aineille. Valintaa perusteltiin näin: ”Rohkea lähikuva, jossa on materiaalin ja toiminnan tuntu. 4. 8 Palokunnat lujilla Helsingin suurpommituksissa s. Miksi?”, ”Työn todellinen kuva sekä sen riskit käy ilmi yhdestä kuvasta?” Pronssitilan jakaneiden kansien kuvat ikuisti Saku Rouvali (1/2014), Kimmo Kaisto (2/2014) ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos (9/2014). 15. Turha kiire jätettävä rannalle s.28 1 2 3 PT 4/2014 ILMESTYY 14. MAALISKUUTA TEEMASIVUILLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Kilpilahden kaasuvuodossa varauduttiin pahimpaan s. 10. 22. 4. 32 Ammattilaisen koti kätkee paljon turvallisuustekniikkaa s. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 10. 16. 13. 21. Hyvin onnistunut kuva värien ja tilanteen todellisuudesta?”, ” Mahtava tilannekuva. 14. Juha Valtasen palomieskirjan pariin pääsivät Jani Virtanen Mynämäeltä, Maria Vuohelainen Vaasasta ja Henna Isopahkala Kalajoelta. 3. PT 2/2014 ILMESTYY 12. Hälytysajoon tulipalon takia yhä harvemmin s.14 9 2014 19 .1 1. Palokuntien SM-kilpailusta hyötyy koko palokunta s. Kuva on Helsingin pelastuslaitokselta. 3. 5. Tuhopoltot piinasivat Kannonkoskea s.8 PT 5/2014 ILMESTYY 12. 17. 5. Kuva on pysäyttävä, ja saa katsojan miettimään pelastustehtävissä olevien ihmisten arvokkuutta?”, ”Dramatiikkaa ja todellisuutta”, “Iskevää ja värikkyyttä sekä kuumaa tilannetta?”, ”On iso tulipalo ja kalusto paikalla, ei ihmisiä vaarassa. Kuumuus, palavat aineet ja vaarallisuus?”, ”Hämmentävän hieno kuva?”, ”Se on erilainen ja siinä on kirkkaat värit?”, ”Vaikka kuva on selkeä, se haastaa katsojaa: Mitä. Toiseksi tullutta kantta 4/2014 äänesti 16 prosenttia. 58 3 2014 9. 20. Valintaa perusteltiin näin: ”Vaikuttava kansikuva. 24 Sosiaalinen media palokunnan apuna s. 19. HUHTIKUUTA TEEMASIVUILLA VIESTINTÄ Ammatissa kehittyminen työhyvinvoinnin huolenaihe s. 8. 16 112-sarja kertoo kaiken ihmisen auttamisesta s. Miellyttää omaa silmääni?” Pelastustiedon 4/2014 kypärä-kansikuvan otti Kimmo Kaisto. Tuli on kuvattu kaikessa vaarallisuudessaan ja vaikuttavuudessaan?”, ”Kansikuva on herättävä ja saa ajattelemaan oman kodin paloturvallisuutta?”, ”Hienot värit?”, ”Kansi näyttää vakavan ja vaarallisen pelastustilanteen. Hälytysilmoitus-jutun kirjoitti Marko Partanen. 22. 28 Porissa 38 hehtaaria tilaa harjoitella pelastustehtäviä s. 7. 58 1 2014 12 .2 . 42 Tulimerellä ilakoi ennätysmäärä palokuntaväkeä s. 40 2 2014 12 .3 . 34 Kiireellisten tehtävien toimintavalmius piteni puolella minuutilla s. 19. 2. JOULUKUUTA TEEMASIVUILLA LIIKENNEPELASTAMI NEN Palomestari päivystää Pirkanmaan tilanneja johtokeskuksessa s. Stadin brankkari -seinäkalenterin sai Niko Piironen Mikkelistä. 13. 38 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. jäi mieleen?”, ”Tässä kuvastuu palomiehen työn todellisuus. Palomies altistuu henkensä kaupalla s.8–25 Lehden lukijat ja muut nettivierailijat ovat kertoneet arvokkaan mielipiteensä, iso kiitos! Vuoden 2014 parhaan kannen valinta näytti tiukalta, mutta 3/2014 otti huikean loppukirin saaden 26 prosenttia kaikista äänistä. 7. 34 Normipalosta 20 palomiestä lääkäriin Jyväskylässä s. 4. 18. 8 Poistumisharjoittelusta iso hyöty Kouvolan koulupalossa s. 12. 21. 6. 8. 40 4 2014 14 .5 . 12. KESÄKUUTA 100-SIVUISENA ERIKOISJULKAISUNA Turvallisuus on huipussaan asuntomessujen tornitaloissa s. 9. Onnea voittajille! PT 3/2014 ILMESTYY 9. 15. 11. 2. 6. 24–27 Hälytysilmoitus Mahdoton tulipalo s.8 DRAMATIIKKAA & TODELLISUUTTA. Pelastustiedon 3/2014 kansikuvan otti Jarmo Ahonen/Mediaputka?fi. TOUKOKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Säästöt haetaan pelastuslaitoksia vähentämättä s. 11. 16. 18. Kolmannen tilan jakoivat kannet 1, 2 ja 9/2014. 9
010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 Espoo, Finland UUSI VIESTINTÄJÄRJESTELMÄ GALLET F1 XF -PALOKYPÄRÄÄN Integroitujen kuulonsuojaimien ja tiedonsiirron lisälaitteiden mallisto MSA Gallet F1 XF -kypärien kanssa. TAHTO, TARKOITUS, www.turvata.. Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitetuissa laitteissa on kaiutin ja mikrofoni (puomitai kallomikrofoni). Liitäntä Virve-radioihin PPT-moduulin välityksellä. Kuulonsuojaimissa mm. tasontunnistustoiminto ja tiedonsiirtomahdollisuus. puh. • TEXPORT® Triple Fabric® hengittävät ja kulutusta ja pesua kestävät tekstiiliheijastimet • HPX-System® nopeuttaa vetoketjun vaihtoa • Airblocker® pehmuste muodostaa eristävän tuuletuskanavan hartiaseudulle • Wicking Barrierkapillaarisen kosteuden esto • Hartiaosien joustava liitos takaa hyvän liikkumavaran • Drag System .pelastuslenkki takana • Loop Systempelastuslenkki kainaloiden alta • Kaikki Texport sammutusasut valmistetaan Itävallassa INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo. ATEX-malleja saatavana käyttöön ATEX-radioiden kanssa. Jatkuva kehitystyö ja testaus varmistavat että sinulla on aina käytössäsi parhaat materiaalit ja uusimmat ratkaisut. Itävaltalaisen Texport GmbH:n liikeidea perustuu laadukkaiden tuotteiden valmistamiseen ammattilaisille