Pelastustieto 1/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 2016 17 .2 . 65 Kanta-Häme s. ENSIHOITO MÄÄRITTELEE pelastuslaitosten tulevaisuuden s. 18 osaa nyt myös sukeltaa. 8 PERSTUNTUMA tutkituksi tiedoksi s
(014) 334 0029 jyri.siekkinen@jklmessut.fi TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT JYVÄSKYLÄSSÄ 7.-9.9.2016 www.jklturvallisuusmessut.fi Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. Varaa paikkasi ja pysy edelläkävijöiden joukossa! • Pelastustoimi • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus • Ensihoito/-vaste • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: Mediayhteistyössä:. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi LISÄTIETOA JA NÄYTTELYPAIKKOJEN MYYNTI: Jyri Siekkinen puh. Ammattilaiset kävijöinä ja näytteilleasettajina, hae uusin alan tieto Jyväskylästä. Jyväskylän Messut Oy PL 127, 40101 Jyväskylä | puh
(03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2016 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Selvitysmieskin oli sitä mieltä, että ensihoidon ja ensivasteen tuottajana pelastuslaitokset pitää saada osaksi 12 ympärivuorokautisesti päivystävää sairaalaa. 12 alueelle syntyy merkittävä maakunnallinen sosiaalija terveystoimen sekä pelastustoimen viranomainen. Kuva: Teemu Heikkilä. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Esimerkiksi pelastusjohtajat suhtautuvat siihen vähintäänkin kelvollisena kompromissina. Pelastustoimen uudistus etenee. Rahat ja päätökset tulevat muualta. ENSIHOITO MÄÄRITTELEE pelastuslaitosten tulevaisuuden s. Joka tapauksessa kunnat eivät enää vuoden 2019 alusta alkaen päätä pelastustoimen asioista. Paloturvallisuuden aktiivisen puolestapuhujan Matti Orraisen mukaan olemme matkalla parempaan. Vaikka määrä edellisvuodesta laski yhdeksällä, eivät palokuolemat ole puolessa vuosisadassakaan oleellisesti vähentyneet armaassa isänmaassamme. Raha ratkaisee, myös tässä uudistuksessa. Pääkirjoitus helmikuu 2016 Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. Ensihoidon lisäksi suuri kysymys pelastustoimelle on, miten uudessa organisaatiossa tullaan järjestämään varautumisen koordinointiin liittyvät tehtävät. Pelastuslaitokset siirtyvät kunnilta uusille maakunnille, aivan kuten pelastustoimen uudistushankkeesta syksyllä kerrottaessa todettiin. Viisikymmentä vuotta myöhemmin 78. Kanta-Hämeen pelastuslaitos aloitti sukellusvalmiuden luomisen kaksi vuotta sitten täysin nollasta. 18 osaa nyt myös sukeltaa Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Kenen rahoilla tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää, mikä merkitys sillä loppujen lopuksi on pelastustoimelle tulevaisuudessa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 8 PERSTUNTUMA tutkituksi tiedoksi s. Suunta parempaan Viisikymmentä vuotta sitten 66. Kansi Hämeenlinnan keskuspaloaseman kakkosvuoron sukellusharjoituksessa Aulangonjärvellä oli tammikuussa kylmät oltavat. Väestöön suhteutettuna olemme edelleen palokuolemien osalta huomattavasti turvattomampia kuin esimerkiksi läntiset naapurimme. Esitys saa kentältä myönteisen vastaanoton. Kevään kuluessa valmistuu ohjaava lainsäädäntö. Viisi niistä tulee nykyisten yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen. 1 2016 17 .2 . Jos näin käy, pelastustoimi on tosiasiassa silloin valtion ylläpitämää toimintaa, vaikka se hallinnollisesti tuleekin uuden maakuntaorganisaation hoitamaksi. Lauri Tarasti selvitti toimeksiannon mukaisesti uutta aluehallintoa. Pitänee olla kaikesta huolimatta myönteinen. 65 Kanta-Häme s. Nyt pelastuslaitoksella on 17 innokasta pelastussukeltajaa ja upouudet välineet. Poliitikot ovat puhuneet valtion rahoituksen puolesta. Varmaankin päättäjät näkevät tämän kokonaisuuden ja uusi maakunnallinen pelastuslaitos saa sille kuuluvat tehtävät siviiliturvallisuuden keskeisenä toimijana. Seitsemän aluetta on vielä päättämättä. Määrätietoinen turvallisuustyö tuottaa tulosta, sillä 2010-luvun alkuvuosien keskiarvo on lähes 30 palokuoleman uhria vähemmän kuin 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Kolme väitettä palomiesten työajasta ....................63 Alan tuotteet .............................................................................. ........................................... 74 Kansikilpailun voittaja: meininkiä ja sankarit työnteossa ......... 75. Vesa Nurminen valittiin Vuoden Palomieheksi. Hänen ansiostaan Helsinkiin on saatu vuosikymmenten aikana oma eläin pelastusyksikkö välineineen, muualle maahan tietotaitoa. 38–41 Sisällys Ylipalomies Vesa Nurminen aloitti eläin pelastustoiminnan 1990luvulla lähes nollasta. 71 Väestönsuojelua 75 vuotta .......................................................... 48 Porin VPK erikoistuu raivaukseen ............................................. 50 Ranskassa pelastuslaitos auttaa nuoria .....................................52 Yhteishengen illuusiosta aitoon vuorovaikutukseen ............... 68 Palotarkastajan päiväkirja ..........................................................70 Simo Tunkelo: uudistus on yritykselle mahdollisuus ................. ”Sellainen pieni klöntti on vat sanpohjassa, että mitä tälle tapahtuu sitten, kun lähden?” hän huolehtii. 60 Kimmo Kohvakka: sodassa väestöä on suojattava ....................62 Onko näin. Pääkirjoitus ....................................................................................3 Ajassa .............................................................................................6 12 pelastuslaitosta kelpaa – sisällön pitäisi ratkaista ..................8 KantaHäme kiri tyhjästä täyteen sukellusvalmiuteen ............. Nurminen jää eläkkeelle ensi mar raskuussa. 54 Tulityökoulutuksesta oppia pelastustoimen uudistukseen ......56 Päällystön AMKtutkinto jatkuu poliisin kanssa ........................58 Miten väestöä suojataan jatkossa. 72 50 vuotta sitten ........................................................................... 16 KantaHäme on keskellä kaikkea ...............................................20 Ensihoitajat ja poliisi löivät hynttyyt yhteen Hämeenlinnassa .22 Tuuloksen WPK:lla on monta roolia ...........................................24 Huoneistoovien palonkestävyys voi olla hyvin heikko ............26 Palomestarioppilas Ari Koivun tulikaste ....................................28 Suosituksista suurin osa on toteutunut .....................................32 Ursukilla käsityö on arvossaan ...................................................34 Vesa Nurminen: kaikki alkoi koirasta avannossa .......................38 Aluehallinnolla rooli valvonnassa ja varautumisessa .................42 Tulvat opettaneet varautumista EteläPohjanmaalla ............... 64 Perstuntuma tutkituksi tiedoksi .................................................65 Mirafoni: häirintä ei kuulu työpaikoille .......................................67 Ulkomailta ................................................................................... 46 Minna Hirvonen: haasteisiin vastataan isoilla uudistuksilla ....
s. Turkulaisen Ursuk Oy:n sukellus-, pelastusja pintapelastuspuvut tunnetaan pelastuslaitoksissa kautta maan. ”Nyt ollaan kuitenkin tekemässä huomattavasti isompaa uudistusta”, hän sanoo. Kymmenet ihmishenget olivat vaarassa. 8–15 Käsityön laatua äärioloihin: Nöyrä ja notkea kotimainen Ursuk Pelastustieto kertoo tämän vuoden lehdissä suoma laisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. s. 28 Pelastusjohtajat kannattavat 12 pelastuslaitosta Useimmat pelastusjohtajat suhtautuvat varovaisen positiivisesti selvitysmies Lauri Tarastin ehdotukseen 12 pelastuslaitoksesta, mutta ilmassa on myös epäilyjä. Turkulainen Rita Gunchenko on työskennellyt pelastuspukujen kanssa kolme vuotta ja viihtyy hyvin käsityön parissa. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. Kävimme 20 vuoden takaisella tapahtumapaikalla palomestari Ari Koivun kanssa. s. Onneksi paikalle osui sattumalta palomestarioppilas Ari Koivu, joka ryhtyi pelastustoimiin 25 asteen pakkasessa – ilman pipoa ja hanskoja. Helsingin pelastusjohtaja Simo Weckstén puolestaan pitää mallia parhaana kompromissina esitetyistä vaihtoehdoista. 34 34 1·2016 8. Esimerkiksi Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokan mielestä uudistus olisi hyvä, jos se koskisi pelkästään pelastustoimea. OULU KUOPIO TAMPERE TURKU HELSINKI 28 Palomestarioppilaan tulikaste Vuoden 1995 jouluaaton aattona ennen kello aamuneljää Kuhmoisten kunnassa Keski-Suomessa syttyi tuleen hotelli-ravintola Eurooppa 4
Saario ei ole juurikaan nukkunut kuluneen kuukauden aikana. 6 1 ·2016. Mäkipellon mukaan lopullinen niitti olkapäälle tuli 3000 leuan kohdalla. ”Kun puolisen vuotta oltiin oltu samassa työpaikassa, ruvettiin treenailemaan ja leikkimielisesti kisaamaan vähän kaikessa”, Mäkipelto kertoo. Mäkipelto pääsi suorituksellaan Guinnessin ennätystenkirjaan. Mäkipelto ja Saario ovat tutustuneet toisiinsa työpaikallaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Niittykummun paloasemalla. Valmentajansa Jari Saarion mukaan 5050 leuanvedon maailmanennätyksen tehnyt Joonas Mäkipelto on vaatimaton perusmaalaispoika. Ihan ekasta satasesta asti huomasi, että tämän huonompaa päivää ei voisi osua kohdalle, ja että vuorokaudesta tulee pitkä. tammikuuta. ”Todettiin, että minä pystyn tekemään tuon saman homman, ja sitten lähdettiin jalostamaan ideaa siitä”, Mäkipelto kertoo. Hän laihtui 10 kiloa koska ei ehtinyt syödä. Hän veti 5050 leukaa, joka on vastaotteella vedettyjen leukojen uusi maailmanennätys. Tätä hetkeä odotettiin vuosi. Sitten se päivä koitti ja oli sekunnissa ohitse.” Treenaaminen ei kuitenkaan ole ohitse. Se oli todella kova takaisku henkisesti meikäläiselle.” Yli entisen ennätyksen hän meni kuitenkin viidellä vedolla. Siitä tiesi, että nyt vaaditaan sellaista sisua, ettei ole ikinä vaadittu”, Saario kertaa. Saariota motivoi yksinkertaisesti se, että hän uskoo Mäkipeltoon ja pitää hänestä. ”Välillä mietin itsekin, miten ehdin tehdä kaiken.” Median kiinnostus yllätti Mäkipellon täysin. Isot miehet painaa enemmän, joten se on heille raskaampaa.” Mäkipelto kertoo sanoneensa Niittykummussa viimeisen vuoronsa päätteeksi työkavereilleen, että tulee seuraavaksi töihin joko mieli apeana ja leuka rinnassa tai kädet pystyssä. ”Toivottavasti kaikki palomiehet Suomessa ovat ylpeitä siitä, että Joonas on tehnyt ennätyksen, ja tulee hyvä henki ja tekemisen meininki, joka on ollut välillä vähän kadoksissa. ”Tykkään Joonaksesta ihmisenä. Lisäksi hänellä on perhe, johon kuuluu kaksi pientä lasta. Seuraavaksi tähtäin on leuanvedon SM-kisoissa. Tempaus maksoi noin 15 000 euroa, josta Guinnessin ennätystenkirjan valvoja maksoi yli 10000 euroa. Hän on 169 senttiä pitkä ja painaa 74 kiloa. Mäkipelto työskentelee paitsi palomiehenä, myös rakennusalan yrittäjänä. ”Olkapää ei antanut kuin vetää yhden leuan kerrallaan. Palomies Joonas Mäkipelto viimeisteli huikean urheilusuorituksen Lempäälän Ideaparkissa sunnuntaina 7. Mäkipellon valmentaja, palomies Jari Saario kertoo, että suoritus alkoi kaikkea muuta kuin hyvissä merkeissä. Toivottavasti tätä kautta löytyisi lisää työmotivaatiota ja ulkopuolisellekin tulisi sellainen tunne, että brankkarit on hyviä jätkiä. Saliharjoittelua koko elämänsä harrastanut Jari Saario toimi ensimmäistä kertaa elämässään paitsi valmentajana, myös PR-miehenä ja tapahtuman järjestäjänä. Sellaista tällaisilla tapahtumilla voidaan saada aikaiseksi.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Milla Vahtila Maalaispojasta tuli ennätystenlyöjä Joonas Mäkipellon leuanvetoennätys luo hyvää henkeä pelastusalalle. Saarion mukaan suoraa nettistriimiä Lempäälän Ideapark-kauppakeskuksesta seurasi parhaimmillaan 400000 ihmistä. Sponsorien saaminen tapahtumalle vaati paljon. Se on sellainen suomalainen perusmaalaispoika, joka ei vaadi mitään puitteita ja on nöyrä jätkä.” Saario uskoo, että Mäkipellon ennätys luo uutta, hyvää henkeä pelastusalalle. Mäkipelto sanoo, että juuri nyt takki on vähän tyhjä. Mäkipelto arvelee salaisuutensa olevan henkinen kantti ja leuanvetoon soveltuva kroppa. Työkavereilta ja koko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta on tullut mahtava kannustus.” Valvoja maksoi kymppitonnin Tempaus imi kaksikolta kaikki mehut. Viimeinen niitti itse ennätysyritykselle tuli, kun uutisissa tuli noin vuosi sitten loppukevennys leuanvetojen edellisestä ennätyksestä. On haikea ja tyhjä olo. ”Jätkät sanoivat, että kyllä sä tulet kädet pystyssä, se on varma. ”Tässä ollaan viimeiset kolme viikkoa oltu niin täysillä tässä projektissa mukana, ja nyt sitten yhtäkkiä ei olekaan hommaa. Tuhannen vedon kohdalla alkoivat sormista lihat näkyä. Sitten alkoivat kaikki muutkin ongelmat. Mäkipellon paineet olivat kovat suuren mediamylläkän takia. ”Se on meikäläisten kokoisten miesten laji. ”Hän ei ollut ihan oma rento itsensä. Kun näytti, että aihe ottaa tuulta alleen, kaksikko päätti, että suorituksesta järjestetään kunnon show. Öisin sängyn vieressä oli kynä ja paperi mieleen juolahtavia asioita varten
Vanhemmat vuosikerrat tulevat kaikkien vapaasti katseltaviksi. Jatkuvassa päivystysvalmiudessa on noin 7000 sopimuspalokuntalaista. Konsulttina toimiva Andersson tuntee SPEKin toimintaa, sillä hän on antanut asiantuntija-apua SPEKin joihinkin toimintoihin. Ensimmäiset digitoidut vuosikerrat julkaistaan helmikuun loppuun mennessä. Elinkeinoelämän ja liiketalouden muutoksia arvioi Karri Andersson. Hän on ollut muun muassa Hiihtoliiton toiminnanjohtaja. Pian siis jokaisella on mahdollisuus etsiä haluamiaan juttuja ja hyödyntää vanhoja lehtiä. Pian pääset näkemään digitoituina kaikki lehden vanhat vuosikerrat. Espoon Olarinluomassa toimivassa Grano Oy:ssä on digitoitu kirjaskannerilla tänä vuonna 66 vuotta täyttävän ammattilehden lähes 40000 sivua. Markku Leinonen Anjalan VPK:sta korosti sopimuspalokuntien aktiivisuutta myös ajankohtaisessa uudistuksessa. Valtuustossa päätetyn viisivuotisstrategian ja toimintasuunnitelman mukaan kolmen asiakokonaisuuden mukaan jaettu arviointi valmistuu tämän vuoden lopussa. Skannauksen yhteydessä aineistoon tehdään myös OCR-luenta eli tekstintunnistus. Juha Siitonen Hyvinkään VPK:sta korosti keskinäisen kunnioituksen merkitystä alan toimijoiden kesken. Nyt tämä halutaan välttää. Vanhoja juttuja kysellään aika ajoin toimituksesta. ”Arvioinnilla saamme työkalun siitä, millaiseen toimintaympäristöön keskusjärjestön pitää varautua 2020-luvulla”, toimitusjohtaja Marko Hasari sanoo. Hän on työskennellyt isojen yritysten myynnin kehitysja johtotehtävissä. ”Digitointi on tehty alkuperäisistä, nidotuista vuosikirjoista. Skannauksen yhteydessä myös parannetaan ja puhdistetaan alkuperäistä aineistoa. Kalle Seppänen Jämsänkosken VPK:sta totesi, että elinkeinoelämän päättäjille pitää tuoda esille sopimuspalokuntien merkitystä jatkuvuuden turvaajina. Jaakko Linko Ylihärmän VPK:sta toivoi sopimuspalokuntalaisille enemmän vastuuta viranhaltijavetoisessa järjestelmässä. Pelastusalan toimintaympäristöä ja muutosta arvioi Kuntaliitossa pelastustoimen kehittämispäällikkönä aikaisemin toiminut Markku Haiko. Edellistä, kymmenen vuotta sitten tehtyä selvitystä arvosteltiin riippumattomuuden puutteesta. ”Sen avulla aineistosta voi tehdä vapaata tekstinhakua”, Pelli sanoo. SSPL:n 15-vuotisjuhlaseminaarissa puitiin sopimuspalokuntatoimintaa. Ammattihenkilöstöstä samaan aikaan on päivystysvalmiudessa noin 850 henkilöä. Sopimuspalokunnilla riittää tehtävää 1 ·2016 7. Kymenlaaksossa ja EteläKarjalassa ollaan hänen mukaansa heti valmiita yhteistyöhön, kun päätökset alueista alkavat syntyä. Reiluun sataan tuhanteen pelastustoimen tehtävään lähti viime vuonna 73000 kertaa paloauto sopimuspalokunnan asemalta. Vanhat vuosikerrat verkkoon Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö teettää tämän vuoden aikana ulkoisen arvioinnin toiminnastaan. Digitointihanketta on tukenut Palosuojelurahasto. Loput julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä. Veikko Pullinen Grankulla FBK:sta korosti uusien ehdotusten tekemistä eikä jäämistä uudistuksessa tuleen makaamaan. Santtu Pelli ja lähes sadan tonnin arvoinen kirjaskanneri. Esimerkiksi kellastuneen paperin värit korjataan”, projektipäällikkö Santtu Pelli kertoo. Järjestötoiminnallisuuden kehittämistä arvioi Juha Viertola, joka toimii nyt lääkärikeskuksen toimitusjohtajana. AJASSA Palontorjunnan ja Pelastustiedon vuosikerrat ovat pian luettavissa digitaalisessa muodossa Pelastustiedon verkkosivuilla. ”Kartoitimme selvityksen tekijöitä ja saimme hyvän kolmikon, jotka ovat riippumattomia ja vankkoja asiantuntijoita.” SPEKin toimintaa arvioidaan Jaakko Linko (vas.), Markku Leinonen, Veikko Pullinen, Pasi Kanerva, Juha Siitonen ja Kalle Seppänen pohtivat sopimuspalokuntien tilaa juhlaseminaarissa. Pasi Kanerva Ruskon VPK:sta korosti yhteistyön toimivuutta, mutta hälytysjärjestelmässä on kehittämistä
Lopulliset päätökset seitsemästä alueesta on vielä auki, mutta paikkakunnat tullevat olemaan Lahti, Pori, Lappeenranta, Seinäjoki, Joensuu, Jyväskylä ja Rovaniemi.. OULU KUOPIO TAMPERE TURKU HELSINKI 8 1 ·2016 Pelastuslaitokset syntyvät ainakin viiden yliopistosairaalaan yhteyteen
Tulevatko samaan kokonaisuuteen esimerkiksi Kanta-Häme ja PäijätHäme”. Osa kunnista kannattaa selkeästi sitä, että Etelä-Savon maakunta jatkaisi itsenäisenä kaikkien palveluiden osalta. ”Reaalimaailmassa tämän tavoitteen saavuttaminen tuntuu vaikealta, koska valtakunnassa on niin monenlaisia aluejakoja ja erilaiset olosuhteet alueilla. Vähempikin olisi joidenkin mielestä riittänyt. Se, miten alue laajenee, jää nähtäväksi. ”Herää kysymys, onko päivystyssairaalaalue oikeushenkilö eli työnantaja. Teksti: Esa Aalto Grafiikka: Peter Bange 1 ·2016 9. ”Poliittisilla päättäjillä ja kuntajohtajilla on erilaisia painotuksia. Voi olla, että tässä ratkaisussa tulee jonkinlainen poliittinen kompromissi.” ”Yhteistä valtakunnallista palvelutoimintaa ja muutenkin toiminnan yhdenmukaistamista kannattaa joka tapauksessa edistää.” Etelä-Savossa ei hänen mukaansa ole tällä hetkellä selvää käsitystä, miten uudistus vaikuttaa. OULU KUOPIO TAMPERE TURKU HELSINKI E telä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä pohtii sitä, kuka on 12 pelastusalueen mallissa pelastuslaitosten uusi isäntä. Toiminta tärkeää, ei määrä Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Jari Hyvänen ei pidä lukumäärää olennaisena. ”Oleellista on luontainen yhtenäinen alue sekä samat rajat muiden viranomaisten ja toimialojen kanssa. Etelä-Savon tilanne on aika kimurantti. Hyvärinen pohtii. ”Jos 12 täydenpalvelun päivystyssairaalaa vastaa ensihoidon järjestämisestä.” ”Lappi näyttää säilyvän omana itsehallintoalueena kaikissa selvityksissä ja niin sen tulee ollakin,” Soudunsaari painottaa. Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen katsoo, että pelastuslaitosten lukumäärää voidaan vähentää, mutta kysyy onko 12 oikea määrä. ”Luulisin, että pelastuslaitokset ovat yksi helpoimpia ratkaisuja muutoksessa, koska pelastuslaitoksilla on yhteinen kumppanuusverkosto, joka on luonut yhtenäisen toimintamallin. Tärkeintä on se, että aluejaon tulee perustua toiminnallisuuteen.” ”Todennäköisesti Lahdessa tulee olemaan yksi ympärivuorokautisen sosiaalija terveystoimen päivystyksen keskus, jolloin PäijätHämeen pelastuslaitos jatkaa toimintaansa maakunnan alueella. Olemme siis muutosvalmiina ja vielä kun otetaan toimintaympäristön erilaisuudet huomioon, niin hyvä tulee.” Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka pitää 12 pelastuslaitosta hyvänä määränä, jos tehtäisiin pelkästään pelastustoimen uudistamista. Tärkeimpänä pidetään sitä, että sisältö ja toiminta ratkaisevat kokonaisuuden, ja että uudet pelastuslaitokset ovat kooltaan ja toiminnoiltaan mahdollisimman samankaltaiset. ”Nyt ollaan kuitenkin tekemässä huomattavasti isompaa uudistusta ja 12 pelastuslaitoksen, 15 sote-alueen ja 18 itsehallintoalueen eli maakunnan malliin sisältyy ongelmia. ”Oleellista on se, millaisia alueet tulevat olemaan. Osa katsoo, että palvelut ja toiminnat olisi parempi järjestää yhteistyössä Pohjois-Savon maakunnan kanssa. Lisäksi pelastustoimen sisäisen dynamiikan kannalta olisi toivottavaa, että laitosten kokoero ei kasva kovin suureksi.” ”Tämän hetkisen aluemallin mukaan Satakunta näyttäisi jäävän omaksi alueekseen”, Tähtinen toteaa. Onko ensihoidon ja ensivasteen oikea kotipesä täyden palvelun päivystyssairaala?” Hän uskoo, että uudistus tuo muutoksia Etelä-Pohjanmaalle, mutta niihin on sitouduttu. Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari pitää ehdotettua laitosmäärää hyvänä. Toisaalta meitä vetää pohjoisen suunta ja toisaalta kaakon suunta”, Seppo Lokka sanoo. Tarastin esittämä 12 pelastuslaitoksen malli on Oulu-Koillismaan pelastusjohtajan Petteri Pelastusjohtajat: 12 kelpaa – sisällön pitäisi ratkaista Selvitysmiehen ehdotus 12 päivystyssairaalan yhteyteen perustettavista pelastuslaitoksista saa kannatusta pelastusjohtajilta, vaikka samalla epäillään sitä, että maakuntatoimijoita on näillä näkymin ainakin kolme erilaista. Ensihoidon ja pelastustoimen aluejako pitää sovittaa yhteen, mutta esillä olevassa mallissa syntyy tarpeeton rajapinta maakuntien ja pelastustoimen välille.” Lokan mielestä paras kokonaisuus olisi se, että kaikilla perustettavilla maakunnilla olisi samat vastuut ja velvollisuudet peruspalveluiden järjestämisessä, ja aluejaot olisivat yhtenevät
”Maakuntaja itsehallintoaluejaon mukaisessa mallissa Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset on tarkoitus yhdistää. Mikäli pelastustoimi on itsehallintoalueen alaisuudessa, voisi pelastuslaitosten lukumäärä olla sama kuin itsehallintoalueiden”, Pulkkinen sanoo. ”Jos pelastustoimesta halutaan merkittävä toimija sisäisessä turvallisuudessa valtakunnallisella tasolla, alueita tulisi olla vähemmän. ”Jos uudistus tehdään 12:n päivystyssairaalan aluejaolle, se mahdollistaa synergiaetujen, laadun ja kustannustehokkuuden edelleen kehittämisen”, Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Jorma Parviainen toteaa ja ottaa esimerkiksi Pohjois-Karjalan, jossa näin on jo toimittu. Keski-Pohjanmaan pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen haluaa odottaa lopullisia päätöksiä aluejaoista, mutta korostaa, että jokaisen pelastuslaitoksen on pidettävä ”koneensa” kunnossa. Keskittämiskehityksessä se ei ole välttämättä huomion kohteena ja aika näyt”Kaikilla perustettavilla maakunnilla pitäisi olla samat vastuut ja velvollisuudet.” 10 1 ·2016. Maakunta pystyy tuottamaan tarvittavat pelastustoimen, sosiaalija terveystoimen sekä vaativat erikoissairaanhoidon palvelut, onhan alueellamme yliopistollinen sairaala”, Koponen toteaa. Helistenin mielestä hyvä verrattuna itsehallintoalueiden mukaiseen 18 pelastuslaitoksen malliin. Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Olavi Liljemark katsoo, että kahdentoista pelastusalueen muodostaminen mahdollistaa pelastustoimen tasapuolisen kehittämisen koko valtakunnan alueella. Maakunnan asukkaiden ei pitäisi huomata tätä muutosta muuten kuin parantuneina palveluina.” ”Koska Joensuussa on päivystyssairaala, olemme toiveikkaita, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos jatkaa pelastustoimen ja ensihoitopalvelujen tuottajana myös vuoden 2019 alusta alkaen”, Jorma Parviainen sanoo. ”Silloin olemme valmiina hoitamaan tehtäviämme mahdollisissa uusissakin organisaatioissa.” Samoin katsoo Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko. Se tuottaa palveluja 170000 asukkaalle. Pohjanmaan pelastusjohtaja Tero Mäki puhuisi pelastustoimen kehittämisestä eikä lukumääristä. ”Uudenmaan maakunta muodostaa yhtenäisen alueen, jossa tuotetaan koko maan bruttokansantuotteesta noin 38 prosenttia. Hallinnollisella tasolla on varmasti paljon työtä eri toimintojen yhteensovittamisessa, mutta en näe tätä ongelmana. Myös hallinnollisesti pienempi alueiden lukumäärä tehostaisi toimintaa. ”Pelastustoimen kustannukset asukasta kohden vaihtelevat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella huomattavasti. Rahoitusja kustannusten tasausmallista riippuen yhdistyminen voi pahimmillaan johtaa OuluKoillismaan alueen kuntien pelastustoimen kustannusten rajuun nousuun”, Petteri Helisten epäilee. Se tuottaa pelastustoimen, varautumisen ja ensihoidon palveluja Siun-soten alueelle sekä maakunnan kaupungeille ja kunnille. ”Hallinnollisesti muutos on iso esimerkiksi työnantajan vaihtuessa. Työntekijöiksi Siun-soteen siirtyy yli 6000 kuntien sote-ammattilaista. Ensin pitäisi päättää hallintojärjestelyistä ja siitä, miten pelastustoimi siihen liittyy.” ”Laajoilla alueilla on erityisen suuri riski byrokratian ja hallintomenojen kasvamiselle sekä lähipalveluiden kuihtumiselle. Toivon, että säilytämme vähäiset osaavat resurssimme toiminnassa ja sen kehittämisessä.” ”Turvallisuudentunteen säilyttäminen ja avun saaminen harvaja haja-asutusalueilla on haaste. ”On syytä olla huolestunut siitä, että toiminnalliset ratkaisut ovat vielä auki.” Pelastustoimen kehittämishankkeen hän uskoo ohjaavan oikeaan ratkaisuun. Kanta-Hämeen tulevaisuus riippuu pelastusjohtajan mukaan tehtävästä ratkaisusta. Suuntaviivat olemassa, vai ovatko. Riskianalyysit ja selvityksiin perustuva palveluntuotanto olisi paremmin toteutettavissa, kun käytettävissä olisivat riittävät voimavarat sen tuottamiseen.” ”Uudenmaan laitokset tekevät jo nyt paljon yhteistyötä. Silloin pelastuslaitos on kooltaan jo riittävän suuri ja toiminnallisuuden kannalta järkevä kokonaisuus”, Helisten sanoo. Esitetyn mallin toteutuessa on todennäköistä, että myös Kainuun pelastuslaitos yhdistyy samaan kokonaisuuteen. Pohjois-Karjalan kunnat päättivät perustaa Siun-soten, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Tuotamme samat palvelut kuin nykyisinkin. Muodostuva suuralue voisi olla hyvä yhteistyöalusta myös monille valtakunnallisille palveluille, kuten tutkimustoiminnan koordinoimiselle, tuottamiselle ja kehittämiselle sekä riskianalyysimenetelmien luomiselle”, Wecsktén painottaa. Pelastuslaitoksen tehtäviin sillä ei ole vaikutusta. Jokainen alue olisi silloin resursseiltaan riittävän vahva toimija tällä tasolla. ”Mitä yhdenmukaisempia aluejaot ovat toiminta huomioiden, sitä tehokkaampaa on itsehallintoalueiden palveluiden kehittäminen ja synergioiden hyödyntäminen.” Maakuntamallissa pelastuslaitosten väliset kokoerot olisivat olleet hänen mielestään huomattavia, ja valtakuntaan olisi jäänyt useita auttamatta liian pieniä pelastustoimen yksiköitä. ”Alueellamme pelastustoimen sitoutuminen ensihoidon tuottamiseen nähdään tärkeänä, sillä se on tehokasta yhteiskunnan resurssien käyttöä.” Pohjois-Savon pelastusjohtaja Jukka Koponen huomauttaa myös, että nyt on tehty vasta esitys. Uudistus vaikuttaakin eniten hallintoon.” ”Ruotsinkielisen pelastusalueen pelastusjohtajana korostan toisen kotimaisen kielen huomioimista uudistuksessa. Siun-sotessa yhdistetään 14 kunnan sosiaalija terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito saman katon alle. Samalla aluejaolla voidaan turvata jatkossakin palvelujen integrointi ja kustannustehokkuus.” ”Pohjois-Savo muodostanee jatkossakin pelastuslaitoksen ja ensihoitopalvelun alueen. Olemme maakunnan ainut ensivaste-ensihoitopalvelujen tuottaja. ”Selvitysmies on vasta esittänyt asiaa eikä niitä ole vielä mietitty kokonaishallinnan ja yhteistoiminnan kannalta. Valtakunnan koko liikennemäärästäkin kolmasosa kohdistuu Uudenmaan maakuntaan.” ”Uudenmaan alueella toimivien neljän pelastusalueen yhdistäminen antaa hyvät lähtökohdat vastata pelastustoimen tulevaan palvelukysyntään”, Liljemark huomauttaa. Vähemmälläkin pärjättäisiin Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén pitää esitystä parhaana kompromissina esillä olleista vaihtoehdoista. ”Mikäli maahan perustetaan 12 ensihoitoaluetta, niin 12 pelastuslaitosta ja sama aluejako ensihoidon kanssa ovat perusteltuja. Moni asia on vielä auki tässä vaiheessa.” ”Toivon, että asiakkaat saavat myös tulevaisuudessa pelastuspalvelut lähipalveluina. ”Mikäli hallintojärjestelystä tulee kovin monimutkainen, on vaarana kustannusten lisääntyminen, ylimääräisten hankaluuksien aiheutuminen käytännön työssä sekä nykyisen palvelutason lasku”, Pulkkinen huomauttaa. ”Pelastuslaitosten lukumäärän tulisi määräytyä sen mukaan, miten järjestäminen on kokonaisuuden kannalta edullisinta ja toimivinta. Kanta-Hämeen pelastusjohtajan Esa Pulkkisen mielestä nykyiset pelastuslaitokset ovat osoittautuneet vahvoiksi ja kustannustehokkaiksi pelastustoimen, ensihoitopalveluiden ja alueensa kuntien turvallisuuspalveluiden tuottajiksi. Myös maakunnan kuntien omistama pelastuslaitos-liikelaitos siirtyy osaksi Siun-sotea
E telä-Pohjanmaan Harri Setälän mielestä on vähintään yhtä tärkeää kehittää pelastustoimintaa ensihoidon ja ensivasteen synergiatavoitteiden kanssa. Sillä, onko pelastuslaitoksia 18, 15 tai 12, ei ole merkitystä Keski-Suomelle tässä tilanteessa.” Uudistus ei Tarvaisen mukaan vaikuttane kielteisesti Keski-Suomeen. ”Tällöinkin kokoerot olisivat edelleen merkittäviä, mutta siedettävämpiä. Maakuntalaitosten aikana pelastustoimeen ei pelastusjohtajien mielestä tarvita nykyisenkaltaista aluehallinnon väliporrasta, vaan esimerkiksi valvonnan pitäisi hoitua keskitetysti. Lisäksi on syytä muistaa, että maakuntaan ollaan siirtämässä myös ELY-keskusten ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Pelastustoiminnan tuottavuuden parantamisesta löytyy hänen mielestään hyviä esimerkkejä. Esimerkkeinä toimintavalmiuden suunnitteluohje, valvontasuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys.” ”Pelastusalueet saavat varmaankin palvelutasopäätökset tehtyä, mutta vaarana voi olla jatkossa yhdenvertaisen palvelujen tuottaminen.” ”Pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa mitataan ja valvotaan monella tavalla ja taholla. ”Tämän uudistuksen avulla avautuu kokonaan uusia mahdollisuuksia palvelutoiminnan kehittämiseksi. Etelä-Savon Seppo Lokan mielestä uudistuksen avulla pystytään parhaalla mahdollisella tavalla turvaamaan pelastustoimen ja ensihoidon palvelut etenkin harvaan asutulla alueella. Moniammatillinen yhteistyö helpottuu, kun ei ole tarpeettomia hallinnollisia raja-aitoja. Teemme jo nyt hyvin tiivistä yhteistyötä päivittäin. Pelastusjohtajat: Varautumisen asiantuntijaksi – aluehallinto tarpeeton Teksti: Esa Aalto 1 ·2016 11. Yhteiskunnan varautumisen koordinoiminen on pelastusjohtajien mielestä luontevaa toimintaa pelastuslaitoksille. ”Pienempikin määrä olisi riittänyt.” ”Kainuun pelastuslaitos muodostaa uuden laitoksen joidenkin naapurien kanssa”, hän uskoo. ”Sen sijaan uudistuksessa on nähtävissä paljon mahdollisuuksia parantaa kansalaisten saamia turvallisuuspalveluja, kun turhat raja-aidat saadaan poistettua saman työnantajan avulla.” ”Tuleviin haasteisiin voitaneen myös taloudellisesti vastata uudella toimintamallilla tehokkaammin”, Tarvainen korostaa. Kuka rahoittaa toimintaa jatkossa. Myös tästä voi löytyä uusia tehtäviä”, hän sanoo. ”Oleellisempaa on, että pelastuslaitoksilla säilyy aito mahdollisuus myös tulevaisuudessa olla ensihoidon palveluiden toimittajana ja samalla mahdollisuus vaikuttaa laajemmin alueensa turvallisuuden kehittymiseen.” ”Varsinaisia aluerajojahan ei ole piirretty, mutta valistunut arvaus on, että vanhaan Oulun lääniin muodostetaan yksi pelastuslaitos. Varsinais-Suomen pelastusjohtaja Jari Sainio pitää esitystä ihan hyvänä, jos aluejako tehdään esimerkiksi nykyisen vaalipiirijaon mukaisesti. Eritoten pääkaupunkiseudun ratkaisut, mutta myös muutkin, vaativat pohdintaa toiminnan ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta asiaa tarkasteltuna.” Ojanen katsoo, että Pirkanmaan alue tulee todennäköisesti pysymään pääosin ennallaan, mutta rajankäyntiä yksittäisten kuntien osalta käydään lähinnä Keski-Suomen suunnalla. Kaikesta huolimatta näen tässä myös mahdollisuuden virtaviivaistaa toimintaa entistä tehokkaammaksi.” Uudesta maakuntahallinnosta syntyy Lokan mielestä hyvä kotipesä myös varautumiselle erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. ”Jos pelkkien numeroiden kautta asiaa tarkastelee, kaksitoista on parempi kuin 18 tai 15”, Jokilaaksojen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen sanoo. Mahdollista voi olla myös, että nykyisestä Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksesta voi osa kuulua PohjoisSuomen pelastuslaitokseen”, Haapanen pohtii. Millaisia siirtymiä tapahtuu raja-alueilla yksittäisten kuntien osalta, on tässä vaiheessa vielä arvailujen varassa. ”Varautuminen on tässä turvallisuustilanteessa kaikkien turvallisuustoimijoiden kannalta niin tärkeä asia, että uskon sen onnistuvan, vaikka uudistuksessa on vielä paljon avoimia kysymyksiä. Suuri kysymys on pelastustoimenkin kannalta yhä ratkaisematta. ”Terveystoimen uudistuksen yhteydessä tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä ja sitä kautta voi tulla säästöpaineita. ”Päivystyssairaala-aluejako on luonteva myös Keski-Suomen kannalta. Vaikka valvonnan tarve on ilmeinen, ehkä tässäkin olisi syytä poistaa päällekkäisyydet,” Setälä sanoo. tää, mitä siinä tulee tapahtumaan”, Tero Mäki huomauttaa. Kainuun pelastusjohtaja Anssi Parviainen pitää ehdotettua laitosmallia odotettuna. ”Pelastuslaitosten lukumäärän käsittelyssä ja asiaan liittyvässä keskustelussa on samoja piirteitä, kuin oli edellisen hallituksen aikana puhuttaessa yhdestätoista pelastuslaitoksesta. Varautumiseen vaikuttaminen on tärkeää, että kaikki ymmärtäisivät sen merkityksen.” ”Kansalaisten turvallisuuspalvelut halutaan pitää vähintään nykyisellä tasolla ja pelastustoimen kehittämistäkin kannatetaan, mutta samaan aikaan puhutaan kansalaisten turvallisuuspalvelujen saatavuutta ohjaavien normien purkamisesta. Sisältö ratkaisee jaon toimivuuden Pirkanmaan pelastusjohtajan Olli-Pekka Ojasen mielestä kaksitoista pelastuslaitosta voisi hyvinkin olla toimiva rakenne, mikäli ratkaisun sisältö, eli laitoskokonaisuus on toimiva. Mitä yhdenmukaisempia aluejaot ovat eri toimijoiden, kuten sote-alueen, poliisin ja hätäkeskuksen kesken, sitä tehokkaampaa itsehallintoalueiden palveluiden kehittäminen ja synergioiden hyödyntäminen voisi olla.” Varsinais-Suomeen hän ei näe esityksellä olevan mitään vaikutusta. Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen on tyytyväinen, että nyt esitys perustuu sote-uudistukseen
Nykyinen aluehallinto muuttuu hänen mielestään tarpeettomaksi tämän uudistuksen yhteydessä.” ”Pelastustoimen ja varautumisen tehtävät ovat luonteva osa maakuntahallintoa. ”Luonnollisesti jokainen viranomainen ja vastuutaho varautuvat omalta osaltaan.” ”Aluehallintovirasto, jonka toimialueena on koko maa, ei ole aluehallintoa vaan valtakunnallista toimintaa. 12 1 ·2016. ”Pelastuslaitosten yhdistäminen lisää taloudellisuutta. ”On kannatettavaa, että Tarasti esittää raportissaan alueellisen varautumisen koordinointiin kytkeytyvien tehtävien organisoinnin selvittämistä erikseen.” ”Pelastustoimen ja varautumisen resurssit ovat pirstaloituneina nykyisessä erillisten aluehallintovirastojen kokonaisuudessa. Tarastin esityksestä poiketen aluehallintoAmbulanssit ja paloautot ovat jo tähän asti seisseet vieritysten paloasemilla. Aluehallinnon tulevaisuuden tehtäviä ja 12 maakuntalaitoksen valvonnan järjestämistä pitäisi hänen mielestään pohtia tarkemmin, kun ensin selviää se, millaisia aluejaot tulevat olemaan ja mitä tehtäviä ja miten niitä siirretään tuleville itsehallintoalueille. Maakuntien ja samalla myös pelastuslaitosten valvonta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisen varmistaminen ovat tärkeä osa hallinnon toimintaa. Pelastuslaitos voi huolehtia itsehallintoalueen eli maakuntaviraston oman varautumisen kokonaiskoordinoinnista. Määrärahakehitys on tietenkin ratkaiseva tulevaisuuden kehityksen ja uhkakuvien kannalta.” Pelastuslaitosta Tähtinen pitää maakuntatason varautumisen keskeisenä vastuuja tuottajatahona. Pelastuslaitosten tulee olla valmistelussa aktiivisia ja varmistaa se, että myös muut pelastustoimen asiat huomioidaan muutoksessa. ”Maakunnat muodostavat alueen kuntien kanssa lähellä ihmistä olevan turvaverkon, jonka varaan on nykyistä helpompi rakentaa myös varautumisen kokonaisuus.” ”Yhteistyön koordinointi ja yhteensovittaminen on tehtävä valtakunnan tasolla esimerkiksi ministeriöissä”. Pelastuslaitosten lisäksi ei tarvita muita aluetason toimijoita, vaan nykyiset aluehallinnon tehtävät voidaan jakaa pelastuslaitosten ja valtakunnallisen keskustoimijan kesken. ”Pelastustoiminnan merkitys on tunnustettu jo nykyisen maakunnallisen toimintamallin myötä. Pelastuslaitokset ovat jo säästäneet pelastustoimen edellisessä rakenneuudistuksessa yhteensä yli kuusi miljoonaa euroa. Päijät-Hämeen Jari Hyvärinen korostaa, että esityksen perusteella halutaan tehostaa ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyötä. Pelastuslaitos on Hyvärisen mielestä oikea toimija alueellisen varautumisen koordinoinnissa. Tämä keskustoimija voisi olla esimerkiksi pelastushallitus poliisien vastaavan organisaation tapaan”, Pekka Tähtinen ehdottaa. Kuva: Jussi Helttunen. Resurssien käyttö ja tehtävien koordinointi varmastikin tehostuvat, jos aluehallintovirastojen toimivalta laajenee valtakunnalliseksi ja yksi pääaluehallintovirasto päättää aluehallintovirastojen työnjaosta ja henkilökunnan käytöstä. Se kannattaa järjestää valtakunnallisesti erilliseen virastoon”, Seppo Lokka pohtii. Jatkossakaan ambulanssit tuskin menevät sen enempää paloautojen edelle. Satakunnan Pekka Tähtinen ei toistaiseksi kanna huolta pelastustoiminnan huomioimisesta uudistuksessa. Pelastuslaitosten valvonta voidaan hänen mielestään järjestää jatkossa keskitetysti ministeriön tai muutoin yhden viraston toimesta digitalisaatiota hyödyntäen. Se tulisi ottaa huomioon.” Pelastuslaitokset voivat hänen mielestään tarjota itsehallintoalueille ja alueen kunnille tukea muun muassa varautumisen tehtävissä. Huolestuttavia ovat kuitenkin kommentit, että itsehallintouudistushankkeen merkittävimmät säästöt syntyvät pelastustoimen siirtyessä maakunnille. ”Se edellyttää, että pelastustoimi on omaehtoisesti ja aktiivisesti mukana aluehallinnon järjestelyissä ja erityisesti pelastustoimen uudistamishankkeissa.” ”Varautumisvelvoitteet säilyvät kunnilla ja itsehallintoalueen toimijoilla ja tässä kokonaisuudessa pelastustoimella voi olla merkittävä rooli, kun huolehditaan riittävästä resursoinnista”, Soudunsaari sanoo. Myöskään Lapin Martti Soudunsaaren mielestä ei tarvitse olla huolestunut, että pelastustoimi jäisi muiden toimialojen jalkoihin. ”Muusta valvonnasta pitää media ja kansalaiset huolen, esimerkiksi oikaisuja kantelumahdollisuuksien avulla”, Martti Soudunsaari huomauttaa. Säästöpuheet kummastuttavat Oulu-Koillismaan Petteri Helisten muistuttaa, että uudistuksessa on varmistettava pelastustoimen resurssien riittävyys
Sellaista ei pidä korjata joka ei ole rikki, vaan hyvää toimintatapaa pitää hyödyntää jatkossakin.” 1 ·2016 13. Pelastustoimen varautumisella ja yhteistyöllä kuntien muiden toimialojen varautumisen tukemisessa on pitkät perinteet. Asiakas on tärkein Keski-Pohjanmaan Jaakko Pukkisen mielestä pelastustoimi ja ensihoito ovat kansalaisten kannalta tärkeitä ja molemmista pidetään huolta asiakaslähtöisesti. ”Hallintorakenteista riippumatta varautumisen tuki tulee turvata niin kuntiin, kuntayhtymiin kuin muihinkin toimijoihin. Pohjois-Karjalan Jorma Parviaisen mielestä ei kannata olla huolestunut pelastustoiminnan huomioimisesta uudistuksessa. Kanta-Hämeen Esa Pulkkisen mielestä on syytä olla erityisen huolissaan pelastustoimen tulevaisuudesta. Yhteyttä kuntiin ei kannattaisi kadottaa, sillä pelastustoimen varautuminen nojaa kuntien kykyyn toimia ja varautua, samoin kunnat ovat saaneet pelastuslaitoksilta tukea omaan varautumiseensa.” Esa Pulkkinen keskittäisi 12 maakuntalaitoksen valvonnan valtakunnallisesti yhdelle toimijalle. ”Jos varautumista tarkastellaan toimintana, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustiloissa ja erityistilanteissa, niin alueellisen varautumisen koordinaatio tulisi olla maakunnittain toimivilla pelastuslaitoksilla. ”Valmiusryhmä voisi olla tulevan maakuntahallinnon varautumista ohjaava yhteistyöelin. Todennäköisesti tulevat sotealueet vastaavat ensihoitopalveluista, joten esitetty 12 pelastuslaitosta rakentaisi vielä yhden uuden aluejaotuksen. Ensiarvoisen tärkeäksi on nostettu pelastuslaitosten määrän vähentäminen, ei niinkään tulevaisuudessa tuotettavat pelastustoimen palvelut.” Varautumisesta jo käsitteenä on Pulkkisen mukaan erilaisia tulkintoja. ”Keskustelun kärki on ensihoidossa ja sen toteuttamisessa. Huolta pelastustoimen tulevaisuudesta ei juurikaan tunnu esiintyvän. Valtakunnallisesti varautumisen koordinaatio tulisi keskittää selkeästi yhdelle toimijalle. Esimerkiksi nykyään aluehallintovirastolle kuuluvaa varautumisen ohjausta voisi siirtää pelastuslaitoksille nykyisen yhteensovittamisen ja tukemisen lisäksi.” Aluehallinnon tulevat tehtävät voidaan Parviaisen mielestä järjestää joustavasti ja mahdollisesti aluehallintovirasto hoitaisi myös maakuntalaitosten valvonnan. Lisäksi pelastuslaitokselle olisi luontevaa antaa muutoksen yhteydessä entistä voimakkaampi rooli toiminta-alueensa varautumisessa. ”Asiakas on tärkein ja hallintorakenteet päätetään aikanaan poliittisesti.” Varautumisessa pitää hänen mielestään pelastuslaitosten osaajia hyödyntää jatkossakin. Tässä yhteydessä on myös mahdollista kehittää varautumista enemmän kokonaisturvallisuuden suuntaan eri tahoista koostuvalla valmiusryhmämallilla.” Tästä toiminnasta on hänen mukaansa hyviä kokemuksia. ”Kokemuksemme mukaan tiivis yhteistyö on vahvistanut pelastusja terveystoimea.” ”Varautumisen osalta muutos on mahdollisuus entistä monipuolisempaan yhteistyöhön. info@ursuit.com / www.ursuit.fi virastojen pelastustoimen ja varautumisen resurssit olisi yhtä lailla voitu esittää siirrettäviksi sisäministeriön pelastusosaston organisaatioon.” ”Tulevien pelastuslaitosten valvonnan voisi hoitaa pääaluehallintovirasto”, Helisten sanoo. Pelastuslaitokset ovat maakunnallisena toimijana jatkossakin erinomainen vaihtoehto kustannustehokkaan ja erityisesti asiakaslähtöisen ensihoitopalveluiden tuottajaksi, mutta ei hinnalla millä hyvänsä
Jos valvonnassa siirrytään toimintojen kehittämiseen, tehtävä voisi soveltua myös valtakunnalliselle pelastustoimen tutkimusja kehittämiskeskukselle”, Koponen ehdottaa. Kuva: Kimmo Kaisto. ”Pelastustoimen ja varautumisen tasosta on pelastuslaitosten huolehdittava nyt ja tulevaisuudessa asiakaslähtöisesti ja palvelut turvaten. ”Ratkaisuissa tulee varmistaa, että koko Suomessa on riittävä volyymi palvelujen tuottamiseen kaikissa oloissa, ei pelkästään päivittäisellä tasolla. ”Palvelujen saatavuuden ja tason valvonnan voisi tehdä valtakunnallinen pääaluehallintovirasto tai sisäministeriö. 14 1 ·2016. Tämä on kaikkien syytä ymmärtää.” Pelastustoimea tulee hänen mielestään tarkastella kokonaisuutena, eikä vain ensihoidon palveluntuottajana. ”Sisäministeriö on käynnistänyt pelastustoimen uudistushankkeen, jossa suunnitelman mukaan kehitetään pelastustoimen ydinpalveluja ja huomioidaan tukipalvelutuotanto tulevassa muutoksessa. ”Selvitysmiehen antamassa esityksessä aluehallintovirastoilla olisi alueellista ja valtakunnallista toimivaltaa. Kun pelastustoimen tehtäviä mietitään uudistuksen yhteydessä, tämä osa-alue on otettava tarkasteluun mukaan ja selvitettävä, miten varautumista jatkossa ohjataan ja koordinoidaan tehokkaasti ja mitkä varautumisen osa-alueet sopisivat pelastustoimen hoidettaviksi. Pohjois-Savon Jukka Koposen mielestä ei kannata huolestua pelastustoimen huomioimisesta, koska uudistus avaa mahdollisuuden kehittää pelastustoimea kokonaisuudessaan. Pelastustoimella ylivoimaiset voimavarat Myös Helsingin Simo Weckstén korostaa ensihoitoja ensivastetoimintoja sisäisen turvallisuuden kannalta strategisesti merkittävinä. Sillä saavutettaisiin nykyistä yhtenäisempi tulkinta eri kysymyksissä”, Liljemark toteaa. ”Uudistuksessa ei saa unohtaa kuntia, vaan pelastustoimen tulee tukea niitä myös jatkossa. ”Jos tarkastellaan laajemmin siviiliyhteiskunnan varautumista, niin pelastustoimi olisi hyvin luonnollinen varautumisen koordinoija. Lisäksi pelastustoimea kehitetään yhteistyössä pelastustoimen kumppanusverkostossa ja maakunnissa.” Pelastuslaitokselle sopii hänen mielestään luontaisesti keskeinen ja koordinoiva rooli maakunnan varautumisessa. Itä-Uudenmaan Olavi Liljemark ei näe uudistuksessa syytä huoleen pelastustoimen kannalta. Laillisuusvalvonta tulisi keskittää yhden aluehallintoviraston valtakunnalliseksi tehtäväksi. ”Pelastustoimen ja ensihoidon välillä olevan synergian hyödyntäminen on yhteiskunnallisestikin tärkeä ja mahdollistaa tehokkaan pelastustoimen ja ensihoidon toimintojen ylläpitämisen myös erityisesti poikkeusoloissa.” Pelastuslaitos keskeisenä turvallisuuspalvelujen tuottajana voisi hänen mielestään nykyistä laajemmin toimia varautumisen koordinoijana. Pukkinen ei pidä ajankohtaisena valvonnan miettimistä tässä vaiheessa. Kymenlaaksossa aletaan Vesa Parkon mukaan välittömästi valmistella pelastustoimen palvelutuotantoa, kun päätös pelastuslaitosten alueista valmistuu. Uudenmaan pelastuslaitokset ovat tiivistäneet yhteistyötään jo aikaisemmin muun muassa muutama vuosi sitten hankitulla kemikaalintorjuntayksiköllä. Meidän on siirryttävä valvontayhteiskunnasta tehokkaaseen palveluyhteiskuntaan, jossa asiakas on keskiössä”, Jaakko Pukkinen katsoo. Nykyisellään varautuminen ei ole katUudellemaalle on syntymässä muita selvästi suurempi pelastuslaitos. Pelastustoimi on tässä suhteessa ylivoimainen resursseiltaan. Sisäministeriö ohjaa toimialansa valtakunnallista varautumista ja koordinointia muihin ministeriöihin.” Valvonnan hän siirtäisi enemmän toimintoja kehittävään omavalvontaan. Kansallinen koordinointi on keskitettävä sisäministeriölle”, Parkko sanoo. ”Alueen riskit ja palvelutarpeet huomioidaan uusien yhteistyötahojen kanssa ja sopimuspalokuntajärjestelmän toimintaedellytyksistä huolehditaan.” ”Varautumisessa ovat nykyiset pelastuslaitokset hyvin sitoutuneet alueensa kuntien kanssa yhteistyöhön. ”Pelastustoimen tuottamisen osalta toisenlainen aluejako olisi parempi ratkaisu, jos pelastustoimea halutaan kehittää nykyiseltä tasolta valtakunnalliseksi turvallisuusviranomaiseksi.” Weckstén muistuttaa, että pelastustoimi on jo nykyisin tehtäviensä puolesta varautuva taho
Yhteistä tekemistä löytyy niin yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa ja väestönsuojelun järjestelyissä paikallisella tasolla pelastustoimen alueellisuudesta huolimatta.” Jokilaaksojen Jarmo Haapasen mielestä kenenkään ei tarvitse huolestua siitä, että pelastustoimen muut tehtävät jäisivät ensihoidon jalkoihin uudistuksessa. Uudistus tuo siis myös mahdollisuuksia parantaa ja tehostaa varautumisasioiden tilaa. Tärkeää tässä uudistuksessa on huomioida pelastustoimen ja ensihoidon yhteinen näkemys ja merkittävät kansantaloudelliset sekä kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeät synergiaedut, jotka niiden yhdistämisellä on saatavilla.” Jarmo Haapasen mielestä on hyvin loogista, että tulevat pelastuslaitokset huolehtivat omalla alueellaan oman varautumisensa lisäksi vastuualueensa yhteistyötahojen varautumisesta. ”Jatkossa kaksiportainen järjestelmä on riittävä, tehokas ja vähentää byrokratiaa hallinnossa. Maakuntalaitosten aikana pelastustoimi pitäisi Sainion mielestä järjestää kaksiportaisesti. Varsinais-Suomen Jari Sainio ei ole huolestunut pelastustoimen osuudesta uudistuksessa, mutta osuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta tilaisuus toimintojen kehittämiseksi saadaan hyödynnettyä. Tällöin myös muutokset, siis leikkaukset, vaikuttavat koko maahan.” Pelastuslaitokset ovat Ojasen mielestä erityisen luonteva organisaatio maakuntahallinnon varautumisen keskeiseksi toimijaksi, samoin kuin kuntien varautumisen koordinaattoriksi. Keski-Suomen Simo Tarvainen sanoo, että pelastusja terveystoimen tiiviimmällä yhteistyöllä tullaan parantamaan kansalaisten palveluja. ”Edellisen muutoksen yhteydessä kuntien ja pelastustoimen yhteistyötä etäännytettiin, mikä ei ollut hyvä asia. Pelastuslaitokset voisivat hänen mielestään hoitaa alueellaan riskienhallinnan ja varautumisen. ”Sen vuoksi ei siis kannata luoda päällekkäisiä organisaatioita tai ylläpitää entisiä.” ”Pelastuslaitokset vastaavat alueellaan pelastustoimen ja varautumisen koordinoinnista ja ohjauksesta sekä suhteessa kuntiin, että maakuntahallinnon sisällä sekä myös siihen liittyvästä yhteistyöstä poliisin, rajan ja puolustusvoimien kanssa. ”Ainakaan Keski-Suomessa aikaan saatua kuntayhteistyötä ei saa missään tapauksessa heikentää tai katkaista. Rahoittaja ratkaisee Pirkanmaan Olli-Pekka Ojasen mielestä uudistus ei sinänsä vaikuta pelastustoiminnan järjestämiseen, kun tarkastellaan maantieteellisiä aluekokonaisuuksia. Nykyinen toimintamalli ei palvele mitenkään pelastustointa eikä erityisesti pelastuslaitoksia.” ”Palvelutason valvonta on järjestettävissä yleisemmän julkisten palvelujen tarkastelun osana,” Olli-Pekka Ojanen sanoo. Pelastustoimen uudistuksen jälkeen nykyiset aluehallintovirastot ovat pelastustoimelle tarpeettomia. Tämä vaatii sisäministeriön ja pelastuslaitosten hereillä oloa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Keskeinen kumppani varautumisasioissa tulevien muiden maakunta-asioiden ohella ovat kunnat. ”Ehkäpä aluehallintojärjestelmän kehittäminen voisi toimia. Pelastuslaitokset ovat jo tarttuneet tähän haasteeseen kumppanuusverkoston kautta.” Kansalaisilla tulee hänen mielestään olla osoite, johon valituksen julkisista palveluista voi jatkossakin tehdä. Tulevien maakuntalaitosten valvonnan Anssi Parviainen keskittäisi valtakunnalliseen yksikköön. Kuka on isäntä, miten palvelutaso päätetään ja mikä on pelastustoimen painoarvo tulevissa maakunnissa?” Maakuntiin tulee hänen mielestään perustaa oma varautumisen yksikkö, mutta tässäkin ongelma on esitettyjen alueiden erilainen määrä. ”Tarvitaan myös korkeintaan yksi valtiotason toimija, esimerkiksi uudistettu ja keskitetty aluehallinto-organisaatio, joka huolehtii sisäisen turvallisuuden toimijoiden varautumistoimintojen ohjauksesta ja koordinaatiosta ja osittain myös toteutuksesta.” ”Nykyinen aluehallintovirastojen pelastuksen ja varautumisen yksiköt tulee osana tällaista järjestelmän uudistusta keskittää valtakunnalliseksi toimintakokonaisuudeksi. ”Kokonaan toinen asia on, miten uudistuksen rahoitusratkaisut ja resursointi ylipäätään järjestetään.” ”Mikäli pelastuslaitosten resursointi järjestetään tavalla tai toisella valtion kautta tai rahoittamana, muuttuu järjestelmä oleellisesti. Uudistuksen yhteydessä tulisi rakentaa valtakunnantason johtamisjärjestelmä ja -organisaatio, joka mahdollistaa tehokkaan ja laaja-alaisen toiminnan suurissa koko valtakuntaan ulottuvissa tilanteissa sekä kansainvälissä operaatioissa”, Simo Weckstén painottaa. Tässä on meille tärkeä tehtävä tuleviksi uudistusvuosiksi.” Varautuminen on Tarvaisen mielestä yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joihin tulee jatkossa satsata. Napanuora kuitenkin säilyi, ja yhteistoiminta on kehittynyt luontaisen tarpeen mukaisesti.” ”Kuntien ja pelastuslaitosten yhteistoiminnasta on huolehdittava jatkossakin. Muuta väliportaanhallintoa laitosten ja ministeriön väliin ei tarvita”, Jari Sainio painottaa. Tulevien pelastuslaitosten ohjauksen, valvonnan ja toimintojen koordinoinnin voisi hoitaa ministeriö.” ”Valtakunnan ja alueiden yhteistyötä pitää vahvistaa ja ohjausmenetelmät tulee muodostaa toimiviksi ja tarkoituksenmukaisiksi. ”Itsehallintoalueita on eri määrä kuin pelastusalueita. Kainuun Anssi Parviaisen mielestä on syytä olla huolestunut pelastustoimen tulevaisuudesta uudistuksessa. tavasti suunniteltu ja toteutettu vastaamaan olemassa olevia ja tulevia uhkatekijöitä yhteiskunnassa.” Pelastustoimen uudistuksen jälkeen nykyiset aluehallintovirastot ovat Wecksténin mielestä pelastustoimelle tarpeettomia. ”Ministeriö hoitaa ministeriötason kysymykset, kuten lainsäädännön ja koordinoinnin ministeriöiden välillä ja myös kaikkien 12 pelastuslaitoksen valvonnan palvelutasopäätösten toteutumisen osalta, jos sitä ylipäätään tarvitaan. ”On kuitenkin tosiasia, että muu pelastustoiminta, kuten myös onnettomuuksien ehkäisytyö ja varautuminen ovat edelleen meidän tärkeimmät perustehtävät. Nykyisen 22 budjetin verkosto häviää ja rahoitus kanavoituu yhdestä lähteestä tulevaksi. 12 pelastuslaitoksen valvonta voitaisiin järjestää yhden valtakunnallisen pelastushallituksen toimesta. Oleellista siinä on se, että vain yksi valvoo tulevaisuudessa kahtatoista”, Haapanen sanoo. 1 ·2016 15. Pohjanmaan Tero Mäen mielestä pelastusalueiden ja kuntien varautumisen yhteistyö on käytännön toimintojen ja alueella asuvien asukkaiden kannalta tärkeää. Maakuntalaitosten valvonta voisi toimia kuten valvotaan uudistuksiin liittyviä sote-palveluja”, Simo Tarvainen tähdentää. ”Uskon, että pelastustoimen asema on riittävän vahva myös tulevassa toimintamallissa
Sitä ennen osasi uida, eikä oikeastaan muuta.”. 16 1 ·2016 ”Kuuden viikon aikana piti oppia sukeltamaan
Tarkoitus on, että kumpikin sukeltaja sukeltaa avantoon, toinen vasemmalle, toinen oikealle. A ulangonjärven pariasteista vettä peittää ohut jääkerros. Hän lähtee sektorietsinnällä hakemaan kaveria”, kuvailee vuoron paloesimies Mika Ilmarinen. Nyt pelastussukeltajia on 17, kalusto ja välineet ovat uusia. Sukelluksia kertyy parhaimmillaan vuodessa liki 40 per sukeltaja. Alkamassa on Hämeenlinnan keskuspaloaseman kakkosvuoron sukellusharjoitus. Avantoon on pian tarkoitus mennä kahden palomies-pelastussukeltajan, Toni Mannin ja Kaj Kuusiston. Heitä avustavat palomiehet Hannu Tuomisto ja Anssi Ekholm. ”Kun avustaja huomaa, ettei hänellä olekaan ketään narun päässä, naru annetaan toiselle, pyydetään toinen sukeltaja tänne pintaan ja annetaan ohjeet, että nyt kaveri on jäänyt jonnekin tuonne sektorille. Kanta-Häme kiri tyhjästä täyteen sukellusvalmiuteen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä 1 ·2016 17. ALUE TUTUKSI Kanta-Hämeen pelastuslaitos aloitti valmistelut sukellustoimintaan kaksi vuotta sitten nollasta. Olemme Aulangon ulkoilumajalla, muutaman kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta. Laiturin ympärillä ammottaa tummana talviuimareiden avanto. Yllättäen toisen sukeltajan varmistusköysi katkeaa, ja hän jää pintaan odottamaan auttajaansa
”Valmistelut aloitettiin syksyllä 2012, ja ensimmäiset palomiehet menivät kurssille vuonna 2013. Sitä ennen osasi uida, eikä oikeastaan muuta. Näin Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on kuitenkin harjoiteltu vasta pari vuotta. ”Tällä alalla ei ole hirveän montaa jatkopätevöitymismahdollisuutta. Ei ollut sukeltajia, ei kalustoa. Pyrkimys on, että joka vuorossa sukeltajia olisi neljästä viiteen. Taloon on hankittu sukeltajien käyttöön henkilökohtaiset varusteet, sukelluslaitteet, kaikki sukelluskalusto, auto ja vene. Jotenkin koin, että minulla voisi olla jotain annettavaa”, hän miettii. Oli siinä muitakin tekijöitä. ”Se on onneksi jo tullut takaisin”, kuittaa Kaj Kuusisto, vuoden 2013 kurssilla ollut palomies ja sukellustoiminnan käytännön esimies. Sukelluskurssi toi lisää työmotivaatiota. 18 1 ·2016. Tosi hyvin olemme saaneet miehiä mukaan.” Sukeltajien asemapaikka on keskuspaloasema Hämeenlinnassa Kutalantiellä. Kaikki alkoi, kun alueen palvelutasopäätökseen kirjattiin, että vuoden 2015 alusta pelastuslaitoksella täytyy olla välitön vesisukellusvalmius. Mikko Kajan auttaa Toni Mannia riisumaan sukelluspuvun. Siellä tulee fyysistä rasitusta, ja ennen kaikkea henkistä, kun omaksuttavaa tietoa tulee aika paljon”, Kuusisto kertoo. Viisi kiloa multakin lähti”, kertoo vuonna 2015 sukelluskurssin käynyt Toni Manni. Vaativa kurssi Kaj Kuusisto lähti mukaan sukellustoimintaan, koska halusi itselleen lisää osaamista. Auto maksoi noin 120000 euroa, koulutus 3000 euroa per sukeltaja. Suurimmat yksittäiset menot ovat ajoneuvoja koulutuskustannukset. Nyt pelastuslaitoksella on 17 sukeltajaa, mutta heitä tarvittaisiin lisääkin sairausja vuosilomien takia. Ne on melkein rajattu esimiestehtäviin tai korkeampiin. Sitä ennen alueella ei ollut minkäänlaista sukellustoimintaa. Etsintäalue on siis hyvin pieni. ”Se luotiin käytännössä tyhjästä. Vuoden 2013 alussa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ei ollut yhtään sukeltajaa. Markus Koskela kehuu miehistön intoa kouluttautumiseen. Harjoituksessa kokeillaan vielä, näkyykö jääkantta vasten asetettu valo pintaan päiväsaikaan. Alue tutuk si Ohjeiden mukaan jään reunasta ei saa mennä 20 metriä pidemmälle eikä 10 metriä syvemmälle. ”Alussa pystyimme kyllä suunnittelemaan hankinnat ja sen sellaiset, mutta henkilöstöstä oli mahdotonta sanoa, kuinka moni kurssille haluaa. Kuusisto ja Manni kertovat kurssin olleen niin raskas siksi, että se oli hyvin tiivis. Laitokselle perustettiin sukellusvalmius nollasta. Kova kurssi se oli, ei mahda mitään. Pelastusopistolla kursseja on kahdesti vuodessa, ja ensimmäiselle kurssille saatiin neljä kiintiöpaikkaa”, kertoo palopäällikkö Markus Koskela, joka vastaa myös sukellustoiminnasta. ”Kuuden viikon aikana piti oppia sukeltamaan. Aivan tavallinen sukellusharjoitus, siis. Vuoden 2015 alusta tilanne oli varsin erilainen: laitoksella oli välitön sukellusvalmius. ”Aamut alkoivat poikkeuksetta seitsemältä Palopäällikkö Markus Koskela vastaa Kanta-Hämeen sukellustoiminnasta. Se vaatii sen, että pitää läpäistä testit, ja kuuden viikon raskas kurssi pitää olla pois kotoa. ”Itsellä oli ehkä sellainen näyttämisenhalu, että näin nelikymppisenäkin läpäisee kurssin, kun nuorempia oli lähdössä. Halusin mukaan tähän kelkkaan, kun kaikki lähti ihan alusta. Kaikki mitä tässä ympärillä on, on hankittu kuluneen kahden vuoden aikana”, Markus Koskela kertoo. Kun toimintaa käynnisteltiin, sen arveltiin maksavan noin 250000– 300000 euroa, mutta jälkeenpäin ei ole laskettu, paljonko rahaa todellisuudessa meni. Periaatteessa kyllä. Kun sukeltajat lähtevät harjoittelemaan, sinne lähtee koko työvuoro
Saimme esimerkiksi uudentyyppiset sukelluslaitteet ja -välineet, kun monissa laitoksissa on käytössä 30 vuotta vanhat. Meillä on harjoittelu ja kalusto huippuluokkaa. Sukellusvalmius täytyi saada pelastuslaitokselle, koska sille oli pelastuslautakunnan arvion mukaan tarvetta. Jokainen työvuorosta pääsee osalliseksi sukellustoimintaan. 1 ·2016 19. ”Kun sukeltajat lähtevät harjoittelemaan, meidän vahvuudella sinne lähtee koko työvuoro. Kyllä täällä on sukeltajan hyvä olla.” Toni Manni (vas) ja Kaj Kuusisto lähtivät sukelluskurssille ensimmäisten joukossa. Sitten siihen monta sukellusta päivässä päälle. ”Haluan korostaa sitä, että kyllä Kanta-Häme kestää vertailun. Toisaalta kaiken sai aloittaa täysin puhtaalta pöydältä. Ollaan pystytty luomaan aika hyvä 2010-lukulainen sukellustoiminta”, Kuusisto kuvailee. Kyllä täällä on sukeltajan hyvä olla”, Kuusisto päättää. ”Se on ollut tietynlainen kulttuurishokki. Kuusisto kertoo, että oma työnsä oli myös siinä, että muu henkilöstö saatiin tietoiseksi sukellustoiminnasta ja heidän roolistaan siinä. ”Itselläni oli ehkä sellainen näyttämisenhalu, että näin nelikymppisenäkin läpäisee kurssin”, Manni perustelee. Keskiarvo on noin 15 sukellusta per sukeltaja vuodessa, parhaimmillaan sukelluksia on ollut melkein 40. Myös muu miehistö on ottanut sukeltajat hyvin vastaan nopeasta tahdista huolimatta. Työvuorosta on koulutettu sukellusavustajat”, Koskela kertoo. Pelastusopistolla sukellettiin lämpimissä sisätiloissa, talviolosuhteissa toimiminen jäi pelastuslaitoksen koulutettavaksi. ”Täällä me koulutamme toinen toisiamme, harjoitellaan paljon. Ei siinä tarvinnut kauaa odotella illalla unta”, Manni jatkaa. Meillä itsellämme oli vain pintapelastusvalmius. Lisää asiaa Kanta-Hämeestä seuraavilla aukeamilla. Seuraava askel on lähteä harjoittelemaan yhdessä esimerkiksi Pirkanmaan sukeltajien kanssa, kun yhteistä vesirajaakin on. ”Se oli meille iso haaste, josta selvittiin hyvin. ”Jos kahden minuutin päässä järvessä joku joutui veden alle, sukeltajat tulivat Tampereelta, Vantaalta, Turusta, siis huomattavan kaukaa. Miehet kertovat, että kurssi oli myös herkkä hajoamaan. Ei valmiita raameja Toiminnan aloittamisen teki vaativaksi myös se, että siinä missä tuoreet pelastussukeltajat yleensä saavat opastusta talon vanhemmilta sukeltajilta ja pääsevät toimimaan valmiisiin raameihin, Kanta-Hämeessä ei ollut ketään, joka olisi kouluttanut tai perehdyttänyt sukeltajia. Kalustohankinnatkin on tehty ilman aikaisempaa kokemusta. Eihän niitä lähtöjä sukellusyksikölle hirvittävästi ollut, mutta kuitenkin keskimäärin noin kymmenen vuodessa”, Kuusisto kertoo. Pelastuslaitoksen sukellusharjoittelumäärät ovatkin huippuluokkaa. Täällä on menty aina ilman sukellusvalmiutta. Onneksi Kanta-Hämeessä on erittäin hyvä ja terve kulttuuri harjoittelun suhteen, se kestää ihan valtakunnallisenkin tarkastelun”, sanoo Kuusisto. ”Meillä on harjoittelu ja kalusto huippuluokkaa. Flunssa, korvien tukkoon meneminen tai muu fysiologinen ongelma saattoi katkaista hyvin alkaneen koulutuksen. Sitten yhtäkkiä se tulee, kahden vuoden siirtymällä. Ihan perusarkea, lajissa on niin monta muuttujaa, että tätä on pakko päästä harjoittelemaan. Se oli tavallaan myös mahdollisuus. Se on hätäinen liike täällä palokuntamaailmassa”, hän naurahtaa. joko uinnilla tai juoksulla
Hankitaan sekä raskasta ajoneuvokalustoa että palokalustoa ja laitteistoa.” Talikan mukaan hankintarenkaissa on helppoa hyödyntää jokaisen pelastuslaitoksen omaa osaamista. Myös viranomaisyhteistyö on korkeassa kurssissa Kanta-Hämeessä. Olemme vain vähän lokalisoineet materiaalia. Jos jossain kehitetään jotain hyvää, se on läpi valtakunnan hyödynnettävissä.” Kanta-Häme tekee vahvasti yhteistyötä muiden pelastuslaitosten kanssa myös kalustohankinnoissa. Työvuorojen vastuulla on asuinkiinteistöjen valvonta, eli käytännössä omakotitalojen valvonta. Ei ole ylikorkeaa rakentamista, ei ole metroa eikä merta”, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petri Talikka luettelee alueensa ominaisuuksia. ”Se on ominaista Kanta-Hämeelle sekä maakuntana että pelastuslaitoksena.” Talikka vastaa pelastuslaitoksella riskienhallinnasta ja tekniikasta. ”Meitä voisi kuvata yhteistyöhakuiseksi organisaatioksi.” Tästä hyvänä esimerkkinä on kerrostalojen omavalvonta. Hankintarenkaista on hyötyä myös taloudellisesti. Kanta-Hämeen pelastus laitoksen alueelta puuttuvat erikoiselementit, mutta siellä on vähän kaikkea. 20 1 ·2016. ”Meillä on neljä paloinsinööriä, jotka tekevät pelkästään riskienhallinnan tehtäviä, kaikki muu henkilöstö tekee sekä valvontatyötä että turvallisuusviestinnän työtehtäviä.” Palomestarien keskeinen tehtävä muiden töiden lisäksi on valvontatoiminta niin sanotuissa erityiskohteissa. ”S uomen keskiarvojen keskiarvo. Hänen mukaansa pelastuslaitoksella on periaate, että kaikki tekevät riskienhallintatyötä. Meillä ei ole isoja harva-alueita, muttei myöskään isoja kaupunkeja. Pelastuslaitoksen ympärivuorokautinen ensihoitoyksikkö muutti uudelle asemapaikalle Hämeen poliisilaitoksen tiloihin tammikuun toisella viikolla. Talikka huomauttaa, että Kanta-Hämeellä on sama pyrkimys kuin muillakin pelastuslaitoksilla, yhteistyöhakuisuus. Ei ole merellistä ulottuvuutta, ja esimerkiksi lentoliikenteen osalta on vain pieni siviili-ilmailukenttä. Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen painottaa viranomaisyhteistyön tärkeyttä. Talikan mukaan alueelta puuttuvat spesiaalielementit, mutta sieltä löytyy vähän kaikkea. ”Olemme ottaneet mallia Kymenlaaksosta, jossa on tehty pitkään sitä työtä. ”Olemme hankintarenkaissa kahdeksan muun laitoksen kanssa. Alue tutuk si Kanta-Häme on keskellä kaikkea Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Kanta-Hämeen keskuspaloaseman kakkosvuoro harjoitteli tammikuussa sukeltamista Aulangon ulkoilumajalla. Maantieteellisestikin väestöllinen keskipiste on toistaiseksi meidän alueellamme. Laitos aloitti tammikuussa myös yhdessä poliisin kanssa varusmiehille suunnatun turvallisuusviestinnän
Se on taloudellinen, kustannustehokas tapa järjestää haja-asutusalueen pelastustoimen palveluja.” Pulkkinen näkee, että pelastustoimen tuleva siirtyminen itsehallintoalueisiin on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen näkökulmasta toimiva ratkaisu. Ensivastetehtäviä on noin 1300. 13 yksiköistä on hoitotasoisia ja 10 ympärivuorokautisia. Alueella on neljä ympärivuorokautisesti miehitettyä asemaa, joissa on päätoiminen henkilöstö. Hän painottaa erityisesti ensihoidon palvelujen tuottamisen jatkumista. Lähde: www.hameenlinna.fi/Palvelut /Kanta-Hameen-pelastuslaitos Pelastuspäällikkö Petri Talikka kertoo, että Kanta-Häme tekee kalustohankintansa yhteistyössä muiden laitosten kanssa. Sairaanhoitopiiri vastaa terveydenhuoltolain mukaisesti ensihoitopalvelun järjestämisestä. www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS Nopea apu öljyntorjuntapuomin nostamiseen vedestä puhtaana tai öljyyntyneenä. Alueen hallinnosta vastaa Hämeenlinna. Ne ratkaisut jotka aiheuttavat lisäkustannuksia, menevät mielestäni huonoon suuntaan.” LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100 info@lamor.. ”Se on aika merkittävää asiakkaan näkökulmasta, että olemassaolevaa paloasemaverkkoa sekä viestija johtokeskusjärjestelmiä pystytään hyödyntämään. Soveltuu lähes kaikille puomityypeille eikä ole riippuvainen puomin korkeudesta. Vähentää työvoiman tarvetta puomin nostossa. Pelastuslaitos toteuttaa ensihoitopalvelua KantaHämeen sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti koko maakunnassa. Ensihoidossa työskentelee yhteensä lähes 200 työntekijää, joista noin puolet on päätoimisia ensihoitajia ja puolet pelastajia. ”Koko muu maakunnan alue on sopimusja sivutoimisten palokuntien toiminnan varassa. Yksiköt ajavat vuosittain noin 31000 ensihoitotehtävää. Voidaan käyttää maalla sekä aluksen kannella. Öljyntorjuntapuomin nostolaite Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta-alueen muodostavat Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Lisää turvallisuutta ja nopeuttaa työaikaa. Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen kertoo, että sopimuspalokuntien merkitys alueella on suuri. Ensihoitopalvelu sisältää ensivastetoiminnan, perustasoisen ja hoitotasoisen ensihoidon, ensihoidon kenttäjohdon sekä kiireettömät hoitolaitosten väliset siirtokuljetukset. Kanta-Hämeen alueella on yhteensä 17 ambulanssia ja ensihoidon kenttäjohtaja omalla yksiköllään. Se on yksi kulmakivi.” Pulkkisen mukaan huono vaihtoehto olisi se, ettei pelastuslaitoksella olisi mahdollisuutta tuottaa ensihoitopalvelua. Alueella 11 kuntaa 1 ·2016 21. ”Painottaisin, että pystyisimme varmistamaan, että olemme edelleenkin hyvä palvelualusta tuottamaan ensihoidon palveluita yhtä lailla kuin tälläkin hetkellä, varsin laajasti, ja viranomaisyhteistyö voisi jatkua. Helppo asentaa
Keskusaseman yksikön palomies Lasse Myllymaa ja ensihoitaja Tuomas Puustinen ovat vuorossa, joka ensimmäisenä aloittaa päivänsä uudella asemalla. Ei tarvitse ajaa mennen tullen kylän läpi tälle puolelle kun tullaan tehtävälle”, Myllymaa sanoo. ”Tehtäviin sidonnaisuus voi vähän laskea periaatteessa. Hämeenlinnan keskustan halkoo moottoritie, ja siksi pelastusyksiköt tavoittavat kaupungin länsilaidan huonosti, huonommin kuin valtakunnassa keskimäärin. Miekkalinnassa päivystää aamukahdeksasta iltakahdeksaan keskuspaloaseman ambulanssi, iltakahdeksasta aamukahdeksaan Hattula, jossa tehtäviä muuten on melko vähän. Pelastuslaitos teki Senaattikiinteistöjen kanssa aluksi vuoden vuokrasopimuksen tilojen käytöstä. ”Käytävää riittää. J oukko punapukuisia ensihoitajia siemailee mietteliäänä aamukahviaan avarassa kahviossa, joka kuuluu poliisille. Siinä lasketaan, tuleeko viiveitä”, Suoknuuti sanoo. On maanantai, 11. Uusi päivystyspiste tuo helpotusta ongelmaan. Tästä päivästä alkaen pelastuslaitoksen ympärivuorokautinen ensihoitoyksikkö päivystää poliisin katon alla Miekkalinnassa. Talo on heille täysin uusi. Miehet ovat odottavalla mielellä. Vuosi sitten Valvira teki valtakunnallisen selvityksen ensihoidon toteutumisesta, jonka jälkeen Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyysi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä selvitystä ensihoidon tavoitettavuusajoista. Hattulan 426-yksikön ensihoitajat Marko Suoknuuti ja Hannu Pajuoja ovat vielä varovaisia arviossaan Miekkalinnasta. 22 1 ·2016. Pelastuslaitos alkoi neuvotella poliisin kanssa Miekkalinnan tilojen käytöstä, ja poliisi näytti järjestelylle vihreää valoa. tammikuuta ja viranomaisyhteistyön kannalta historiallinen päivä Kanta-Hämeessä. Alueella 63 prosenttia yksiköistä tavoittaa 2-riskialueluokan tehtävät kahdeksassa minuutissa, valtakunnallisesti luku on 66 prosenttia. Järjestelyn takana ovat pitkään jatkuneet ongelmat tavoitettavuusajoissa. Jos ratkaisu osoittautuu toimivaksi, järjestelyä jatketaan. Hakala kertoo, että Miekkalinnan tilojen vuokraus on merkittävästi halvempaa kuin perustaa oma päivystyspiste. Tänä aamuna poliisin edustajat esittelevät ensihoitajille tulevat työtilat. Viimein päivystyspiste länteen Ensihoitajat ja poliisit löivät hynttyyt yhteen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Hämeenlinnan länsipuoli oli pitkään ongelma pelastuslaitokselle, sillä aluetta oli vaikea tavoittaa määrätyssä kahdeksassa minuutissa. Länteen perustetun uuden toimipisteen toivotaan tepsivän aikaongelmaan. Olemme poliisitalo Miekkalinnassa, Hämeenlinnan Poltinaholla. Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään. Pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Lasse Hakalan mukaan tämä oli viimeinen niitti sille, että asialle piti tehdä jotain. Paikalla ovat Kutalantien keskuspaloaseman yksiköt ja Hattulan yksiköt, sillä järjestely koskee lähinnä niitä
ALUE TUTUKSI 1 ·2016 23. Voi olla että muutama hetki menee, että oikeasti muistaa, mistä pääsee minnekin, kun on käytävää käytävän perään. On yksi murhe vähemmän.” Hän uskoo, että taukotiloissa väki oppii tuntemaan toisensa paremmin kuin hälytystehtävillä törmätessä. Missä täydennetään autoja, kun tavaraa kuluu, tippavälineistöä, lääkkeitä?” Suoknuuti kysyy. ”Suurin asia on se, että naamat tulevat entistä tutummiksi. ”Sanotaan, että kysymysmerkkejä on paljon, ja aina pitää olla pikkuisen kriittinen. Käytännön asiat epäilyttävät. Tämä on sitä punaista aluetta, jossa väestöä on enemmän”, Suoknuuti kertoo. Kun siellä istutaan samassa kahvipöydässä, opitaan tuntemaan toisemme”, Hakala sanoo. Aikaisemmin poliisi on joutunut kuljettamaan rattijuopumusepäillyt sairaalaan toisen verikokeen ottamista varten, mikä on sitonut partion kiinni tehtävään yli puoleksi tunniksi. Se on yksi iso asia meille”, sanoo ylikonstaapeli, kenttäjohtaja J-P Tuomola. Tietysti huolestuttaa vähän Hattula–Iittala-suunta, pääseekö sinne ajoissa. Keskuspaloaseman yksikön ensihoitajat Susanna Viitanen ja Tuomas Puustinen ovat pääosin positiivisella mielellä. ”Käytävää riittää. Hakala uskoo, että kahden viranomaistahon vuorovaikutus on hyödyksi, kun kokemuksia voidaan vaihtaa esimerkiksi koulutustavoista ja eri toimintamalleista. Suoknuuti muistuttaa, ettei rakennusta ole tehty pelastuslaitoksen tarpeisiin. Punttisali oli oikein upea. ”Se olisi helpompaa, jos olisi yhdessä paikassa töissä kiinteästi koko ajan, kaikkien järjestelyjen takia. Seuraavana yönä heidän yksikkönsä päivystää ensimmäistä kertaa Miekkalinnassa. Suuri hyöty on myös se, että Miekkalinnassa päivystävät ensihoitajat voivat ottaa tarvittaessa verikokeita poliisin asiakkailta. Viitanen ja Puustinen näkevät, että päivystyspaikka Miekkalinnassa on joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin ei päivystyspistettä lännessä ollenkaan. ”Hyvältä siellä näytti. ”Kun vertaa, lähdetäänkö me täältä minuutissa vai puolessatoista siihen, että Kutalantieltä vei kymmenen minuuttia, niin tämä on parempi”, Puustinen sanoo. Vielä kun saadaan sinne vähän omaa tavaraa lepohuoneeseen. ”Helpottaa, kun heitä ei tarvitse lähteä viemään polille. Poliisin kenttäjohtaja J-P Tuomola ja ensihoidon kenttäjohtaja Miika Koivurinne uskovat, että työskentely saman katon alla helpottaa sekä poliisin että ensihoidon töitä. Myös ensihoidon kenttäjohtaja Miika Koivurinne on tyytyväinen uuteen järjestelyyn. Mutta varmasti siihen tottuu, kun siellä rupeaa pyörimään”, Viitanen pohtii. Sinne on kymmenen minuuttia tästä. Marimekkoa ikkunaan niin kyllä se siitä. ”Sen kautta yhteistyö löytyy vielä helpommin tehtävilläkin. Nythän ollaan naamaja moro-tuttuja, mutta sitten tulee enemmän juteltua, joten yhteinen sävel löytynee helpommin.” ”Käytävää riittää” Kun ensihoitajat on kierrätetty Miekkalinnassa, tunnelma on odottava. Hattulan 426-yksikön ensihoitajat Hannu Pajuoja ja Marko Suoknuuti ovat vielä varovaisia. Tavoitettavuusaikojen toivotun paranemisen lisäksi uudesta yhteistyökuviosta on muutakin hyötyä. ”Tavoitettavuusviiveiden miettiminen helpottaa. Pidempiä kävelymatkoja autolle tulee esimerkiksi kuntosalilta, joten siinä sitten lasketaan, tuleeko viiveitä”, hän pohtii. Suoknuuti ja Pajuoja näkevät, että Hattulan ja Miekkalinnan väliä ajaminen tekee työn käytännössä vähän hankalammaksi. Pitää olla kahdessa paikassa ruokaa, petivaatteet, vaihtovaatteet ja niin edelleen
Enemmän se on sitä, että ihmiset pääsevät harrastamaan”, Virtanen kertoo. Emme yhdistyksenä mitenkään varoissamme ole. ”Se tuo tuloja, mutta onhan siinä kulujakin. Virtanen korostaa, että teatteritoiminta on puhtaasti varojenhankintaa, kuten muukin VPK:iden kautta aikojen järjestämä oheistoiminta. Kysymyksessä on Suomen ainoa vapaapalokuntateatteri. Tuuloksen WPK:lla on monta roolia Tuuloksen WPK:n hälytysryhmäläinen Risto Syrjänen, päällikkö Tapio Virtanen, teatteriosaston puheenjohtaja Taina Leppänen ja hälytysosaston Kalle Syrjänen suunnittelevat jo ensi kesän näytöstä. Juuri ennen näytelmää harjoituksia voi olla viidestikin viikossa. Lisäksi Kalle Syrjänen pitää kylän noin seitsemälle VPK-nuorelle harjoituksia. Teatteriryhmä on juuri päättänyt, että he esittävät Risto Karlssonin näytelmän Viimeiset mohikaanit. ”Meidän palokunnassa on aina näytelty. Ensi kesänä VPK:laiset esittävät näytelmän Viimeiset mohikaanit. ”Ollaan kyllä hälytysosaston aktiivisimmat, koska ollaan päiväsaikaan paikalla”, kertoo Kalle Syrjänen. Sisältä ei löydy kalustohallia, vaan näyttämö. Ei se ole mikään kultakaivos. Harjoittelu alkaa jo tammikuussa ja tihenee kesää kohti mentäessä. Silloin 126 vuotta sitten, 1887, kun homma alkoi, rakennettiin lava tuonne Syrjämäkeen, missä sitten näyteltiin ja esiinnyttiin, järjestettiin juhlia. Noin 2000 katsojaa Tulevalla juhannuksen jälkeen alkavalla kesäteatterikaudella luvassa on 17 näytöstä. Kesäteatteri houkuttelee väkeä kohtuullisen määrän. Paitsi teatteri, Syrjäsen isää ja poikaa työllistävät VPK-harjoitukset. Kirkonseudun VPK on perinteinen sopimuspalokunta. Teatterilaiset arvioivat, että kesässä heidän näytelmänsä näkee noin kaksi tuhatta ihmistä. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä 24 1 ·2016. Alue tutuk si T uuloksen WPK:n komea palokunnantalo kätkee hieman tavallista poikkeavampaa VPK-toimintaa. Heidän ohjaajakseen tulee Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä Petri Liski. Teatterissa hän huolehtii tekniikasta, hänen isänsä puolestaan on uskaltautunut näyttelemään jo vuosikymmeniä. Kesäteatterilla varoja alusta asti Kesäteatteritoiminta on ollut Tuuloksen WPK:n varainhankintakeino sen syntyajoista saakka, ja nykyisin WPK:ssa tehdään pelkästään kesäteatteria. Ensivasteharjoituksia on muutama tunti kerrallaan joka toinen kuukausi. Tämä on jatkumoa siitä”, kertoo VPK:n päällikkö Tapio Virtanen. Kauan saa näytellä että joku ikkunaremontti saadaan tehtyä. Risto Syrjänen ja hänen poikansa Kalle ovat Tuuloksen kirkonseudun VPK:n hälytysryhmässä sekä teatteriryhmässä Tuuloksen WPK:ssa. ”Laitoksella on sopimus Tuuloksen kirkonseudun VPK:n kanssa ja meillä taas sitten sopimus Kirkonseudun VPK:n kanssa, että ollaan mukana hälytystoiminnassa”, Virtanen selvittää. Parinkymmenen henkilön teatteriporukasta hälytysosastoon kuuluu nykyisin kolme. Ne pidetään joka maanantai. Tuuloksen WPK puolestaan on osa Tuuloksen kirkonseudun VPK:n toimintaa
Kolmen kuukauden aikana hankkeessa keskusteltiin ohjatusti kaikkien Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen työvuorojen kanssa. Kiinni arjen epäkohtiin Erityisesti keskusteluissa nousivat esiin vuorovaikutukseen, tiedonvälitykseen ja vastuukysymyksiin liittyvät asiat. – 9 . Tämä selvisi kehittämishankkeessa Sujuvampaa arkea Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella, joka toteutettiin laitoksella lokajoulukuun aikana. Siellä henkilöstö pääsee vaikuttamaan siihen, kuinka toimintaa kehitetään. Haake työsti keskustelujen pohjalta tulosraportin, joka käydään läpi työkonferenssissa kehittämispäivänä alkuvuodesta. PA LOP ÄÄLLYSTÖPÄIV ÄT T U R K U 7. ”Osittain se on erittäin hyvä, ja viihdymme työssä, mutta sitten meillä on tiettyjä ongelmakohtia. 1 ·2016 25. Lisäksi taustalla on ajatus tulostavoitteellisuudesta, sillä työhyvinvointi lisää myös työn tehokkuutta. ”Vastuukysymyksiä pitäisi selkeyttää, esimerkiksi, miten hankintaprosessit etenevät.” Hankkeen taustalla on vuoden 2012 organisaatiomuutos, jonka vaikutuksia pelastuslaitoksella täytyi arvioida. –9.4. Mitä sujuvaa arkea estäviä asioita siellä on, mikä ärsyttää arjessa. Lisäksi keskusteltiin siitä, mitä laitoksella kaiken kaikkiaan tehdään”, Haake kertoo. Keskustelut kestivät kolmesta neljään tuntia. 2016 PA LO PÄ Ä L LY S TÖ PÄ I VÄT 2 016 – T U L E VA I SU U DEN TEK I JÖI L L E SPPL . T U R K U 7. FI Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstö voi pääosin hyvin työssään, mutta parannettavaakin on. Hänen mukaansa valtakunnallisen työhyvinvointikyselyn ja hankkeen perusteella voidaan sanoa, että työhyvinvoinnin taso Kanta-Hämeen laitoksella on keskitasolla, kenties parempikin kuin Suomen pelastuslaitoksissa keskimäärin. Halusimme jatkoa työhyvinvoinnin kehittämiselle, että päästäisiin vielä konkreettisemmin kiinni niihin arjen epäkohtiin ja asioi hin, jotka työntekoa puurouttavat”, Haake perustelee. Kun tällaisia asioita katsotaan eri asemien näkökulmista, ne saattavat näyttää hyvinkin kummallisilta ja epäoikeudenmukaisilta.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Yhteishengen illuusio voi peittää ongelmia Niki Haaken luotsaamassa hanke on oman työn arviointiin ja kehittämiseen sekä työhyvinvointiin liittyvä laaja kokonaisuus. 4. ”Työvuorot kertoivat, miten heidän arkensa pelastuslaitoksella sujuu. ”Jos jollain asemalla on enemmän kuin minimivahvuus, sieltä voidaan siirtää yksi palomies toiselle asemalle P3:een. Lisäksi saattaa olla samoja ongelmia kuin muillakin laitoksilla, eli pääaseman ja pienempien asemien suhteet ovat sellaisia, että ne saattavat herättää ihmetystä henkilöstössä tai vastakkainasetteluja”, Haake muotoilee. ”Meillä on ollut työhyvinvointimittauksia ja sosiaalisen pääoman kartoituksen mittauksia. Hankkeen suunnittelija, palomies Niki Haake kertoo, että kysymyksessä on oman työn arviointiin ja kehittämiseen sekä työhyvinvointiin liittyvä laaja kokonaisuus. Hän kertoo esimerkkinä, että asemien eri vuorovahvuudet saattavat herättää palomiehissä eripuraa. Jotkut prosessit eivät välttämättä suju niin hyvin kuin ne voisivat
Kokeet eivät olleet ovien hyväksynnäksi edellytettävän standardipolton mukaisia, vaan pyrimme simuloimaan huoneistopaloa ja tekemään palavan tilan olosuhteet ”pahimman skenaarion” mukaisiksi. Iäkkäät palo-ovet -hankkeen päärahoittaja oli Palosuojelurahasto. Eli jos asuu kerrostalossa 50 vuotta, yksinkertaisen laskelman mukaan kohdalle pitäisi sattua vähintään yksi tulipalo omassa talossa. Polttokokeiden tulokset ovat mielenkiintoisia. Jos tulipalot jakautuisivat tasaisesti eri kerrostalojen välillä, jokaisessa kerrostalossa sattuisi tulipalo noin 43,5 vuoden välein. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää huoneisto-ovien paloturvallisuuteen vaikuttavat seikat ja laatia ohje huoneisto-oven paloturvallisuuden arvioimiseen. Huoneisto-ovet ovat palo-ovia, joiden pitäisi periaatteessa kestää puoli tuntia paloa. Aalto yliopiston PAHAHUPA-hankkeen Kurikassa tehdyn polttokokeen tulokset kuitenkin osoittivat, että huoneistoon voi tietyssä vaiheessa tulipaloa syntyä niin suuri paine, ettei sisäänpäin aukeavaa sisäovea välttämättä saa auki. 26 1 ·2016. Eräs 1982 vuoden 15 minuutin ovi välioven kanssa kesti paloa yli 21 minuuttia. Tulipalo palavaan tilaan tehtiin LIAV200 palavalla nesteellä paineellisesti suihkutettuna. Polttokokeissamme testasimme puolen tunnin ovia, 15 minuutin ovea ilman väliovea ja 15 minuutin ovea välioven kanssa. Vuonna 2014 asuinkerrostaloissa oli 1521 tulipaloa, joissa kuoli 26 ihmistä ja loukkaantui 342 ihmistä. Palavan tilan paineeksi pyrimme saamaan noin 70–80 Pascalia. Polttokokeet tehtiin Pelastusopiston harjoitusalueella. H uoneisto-ovien palonkestävyydessä Suomessa on todella suuria eroja. Vanhin ovi testeissämme oli vuonna 1941 rakennetusta talosta, ja uusimmat ovet olivat käyttämättömiä vuoden 2014 ovia. Lämpötilat palotilassa ylimmästä anturista mitattuna olivat poltosta hieman riippuen noin 700– 800 astetta. Uudet ovet kestivät paloa 30 minuuttia, eräs 15 minuutin ovi ilman väliovea kesti paloa vähän yli kaksi minuuttia. Tämä selvisi Pelastusopistolla tehdyssä tutkimuksessa, joka valmistui vuoden 2015 lopussa. Kerrostaloissa asuu Suomessa yli 1,8 miljoonaa ihmistä (2014). Ongelmallisia olivat erityisesti postiluukku sekä oven ja karmin välinen rako. Tässä tulee pieni ristiriita: jos väliovi on kiinni, sitä ei välttämättä saa auki ja poistuminen estyy, mutta jos väliovea ei ole, tai sen on auki, Huoneisto-ovien palonkestävyys voi olla hyvin heikko Teksti: Lauri Hirvonen, hankkeen projektityöntekijä, Pelastusopiston opiskelija, Kuvat: Pelastusopisto Suurimmat ongelmat ovissa olivat postiluukku ja oven ja karmin välinen rako. Huoneisto-oveksi on kuitenkin hyväksytty 15 minuutin ovia oviyhdistelmän osana, kunhan 15 minuutin oven lisäksi aukossa on ollut toinen sisäovi, jolle ei ole mitään palonkestovaatimusta. Hankkeessa selvitettiin määräysja vaatimushistoriaa, aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä, sekä tehtiin polttokokeita eri-ikäisillä ja eri kuntoisilla huoneisto-ovilla. Kerrostaloihin kertyy ehkä jo liikaa riskejä. Kerrostaloasuntoja on Suomessa noin 1,27 miljoonaa (2014), ja jokaisessa kerrostaloasunnossa on vähintään yksi ovi. Kaikissa poltoissa, myös uusien ovien poltoissa, savua tuli oven läpi jo alle kaksi minuuttia polton aloittamisesta. Ainoastaan yksi postiluukkumalli kesti paloa 30 minuuttia. Varsinaisia polttokokeita tehtiin 18 kappaletta, näiden lisäksi joitakin harjoittelupolttokokeita, ja yksinkertaisempia testejä paisuville palotiivisteille ja postiluukulle. Näistä luvuista voidaan päätellä, että tämä tutkimus koskee aika isoa osaa Suomen asunnoista ja ihmisistä. Tämä tarkoittaa että huoneisto-ovien palonkestävyydessä Suomessa on todella suuria eroja. Pelastusopiston tutkimuksessa löydettiin kerrostalohuoneistojen palo-ovia, jotka kestivät paloa vain kaksi minuuttia luvatun 15 minuutin sijaan. Mitä tehdä välioville ja postiluukulle
Uudet ovet ovat vähintään EI30-ovia. Polttokokeissamme useimmat paisuvat palotiivisteet eivät toimineet kunnolla. En itse tiedä mitä näille asioille pitäisi tehdä, mutta tämän hankkeen yhteydessä ainakin valmistui ohjekortti, jolla voi arvioida huoneisto-oven paloturvallisuutta. Jos ovipuun ja karmipuun välissä on suuri rako, palo voi päästä läpi tästä raosta, varsinkaan jos paisuva tiiviste ei toimi hyvin. Onko tässä yhteen rakennustyyppiin jo liikaa riskejä. Usein kerrostaloasunnoissa on vain yksi kunnollinen poistumisreitti, puutteelliset savunpoistojärjestelyt rappukäytävässä, ovien palonkestävyys huono, oville ei ole savutiiveysvaatimusta, oviin ei vaadita sulkimia eli ovipumppuja. EI tarkoittaa tiiviyttä ja eristävyyttä. Ainoastaan yksi postiluukkumalli kesti paloa 30 minuuttia. Kiinnostuneet käykää katsomassa ohjekortin ja videon aiheesta sekä hankkeen loppuraportin (opinnäytetyö) osoitteesta www.pelastusopisto.fi/ huoneisto-ovet. Kuvassa näkyvät neljän polton ajat, jolloin liekit ovat tulleet oven läpi tarkkailutilan puolelle kussakin poltossa. Ovelle tyyppihyväksynnän saamiseksi tehtävässä polttokokeessa testataan tiiviyttä muun muassa pumpulitukkokokeella. Muiden polttojen tiedot ja tarkemmat tiedot tämän taulukon poltoista löytyvät hankkeen loppuraportista. Polttokokeissa havaitsimme, että eristävyys ovissa oli yleensä hyvä. Tiiviys ei kuitenkaan tarkoita savutiiviyttä, kuten varmaan usein kuvitellaan. Tiiviys tarkoittaa ennemminkin liekkitiiveyttä tai kuumien palokaasujen tiiviyttä. Mitä tehdään kerrostaloihin kasaantuville riskeille. Suurin osa Suomessa olevista asunnoista on kerrostaloasuntoja (vuoden 2013 tieto), joten jotain näille asioille olisi varmaan hyvä tehdä. Tavalliset tiivisteet auttavat pääasiassa savutiiveyteen. Ovet eivät ole päässeet palamaan puhki, kun pelastustoimi on ollut sen verran nopeaa. Mitä jatkossa tehdään 15 minuutin oville, kun ne eivät ole oikein hyviä mitenkään päin. On hyvä kuitenkin ymmärtää, että huoneisto-ovissa on suuria eroja, eikä oville ole savutiiveysvaatimusta. Huoneisto-ovet ovat palo-ovia, joiden pitäisi periaatteessa kestää puoli tuntia paloa. Huoneisto-oveksi on kuitenkin hyväksytty 15 minuutin ovia oviyhdistelmän osana, kunhan 15 minuutin oven lisäksi aukossa on ollut toinen sisäovi, jolle ei ole mitään palonkestovaatimusta. Kerrostaloihin voi kasaantua monta paloturvallisuusriskiä. Rappukäytävään päässyt savu usein estää asukkaiden omatoimisen poistumisen rakennuksesta, koska rappukäytävä on usein ainoa kunnollinen poistumisreitti asunnosta. Pitäisikö ovien kunnosta huolehtia enemmän myös pelastuslaitoksen valvonnassa. Ovissa on tavallisia tiivisteitä ja lämmöstä paisuvia palotiivisteitä. Pitäisikö postiluukkujen asentamista vähentää. Oven ja karmin välisessä raossa on kaksi eri asiaa, tiivisteet, sekä ovipuun ja karmipuun välinen rako. Tästäkin postiluukusta tuli savua jo alle 1 minuutti polton aloittamisesta. Vaikka oven takana olisi kova palo, ovilevy ei välttämättä ole kuuma ainakaan alkuvaiheessa paloa. Huoneisto-oville ei ole savutiiviysvaatimusta. Savua ovesta kuitenkin saa vuotaa vaikka ensimmäisen minuutin jälkeen, myös tyyppihyväksyntäkokeessa. Jos pelastuslaitoksen toimintavalmiudet jatkossa huononevat esimerkiksi säästösyistä, se voi johtaa siihen, että esimerkiksi tämän kaltaiset piilevät riskit konkretisoituvat useammin. Asunnot talotyypin mukaan vuonna 2013. 1 ·2016 27. Kerrostaloissa on paljon riskejä Ovia ei tietääkseni ole kuitenkaan kerrostaloissa oikeasti palanut puhki kuin aika harvoin. Kun eristävyys on hyvä, voi olla, että yleisesti palomiehille opetettu tapa kokeilla kädellä oven pintalämpöä ennen palavaan asuntoon sisälle menoa ei välttämättä annakaan todellista kuvaa siitä, millainen tilanne sisällä on. ovi voi palaa puhki jo alle viidessä minuutissa. Mitä tehdään savutiiveydelle, vai tehdäänkö mitään. Kun oville ei ole savutiiviysvaatimusta, savu voi levitä myös rappukäytävästä muihin huoneistoihin, mikä on vaaratekijä. Suurimmat ongelmat ovissa olivat postiluukku ja oven ja karmin välinen rako. Se voi osittain johtua siitä, että keskimääräinen avunsaantiaika rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa on ollut niinkin hyvä kuin 12:38 minuuttia (tarkasteltu vuosia 2013–2014 ja riskiluokkia I, II, III). Ainoastaan uuden oven paisuvat tiivisteet toimivat hyvin. Pelastuslaitoksen toimintaan tulipalotilanteessa tämä tutkimus ei varsinaisesti tuottanut mitään selvää uutta toimintaohjetta
Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Onnettomuustutkintakeskus ”Ensimmäisenä tulipalosta ilmoittanut ohikulkija ei pysähtynyt paikalle ja ryhtynyt ihmisten pelastamiseen. Paikalle osui sattumalta palomestarioppilas Ari Koivu, joka ryhtyi pelastustoimiin 25 asteen paukkupakkasessa – ilman pipoa ja hanskoja. Ilmeisesti jotain majoitustoimintaa on ollut majoitussiivessä senkin jälkeen.” ”Olimme ajamassa Hyvinkäältä pohjoiseen laskettelureissulle, äiti miesystävänsä kanssa ja tämän tytär olivat mukana. Pipo ja hanskatkin jäivät autoon. Tuli minuutissa lähtö hälytykseen, kun havahduin ja heräsin horkasta takapenkillä. Moni muistaa tapauksen näinkin pitkän ajan jälkeen. Kymmenet ihmishenget olivat vaarassa. Siitä viiden sekunnin päästä totesin ”Onpa hieno talonpoltto”. ”Kun palo arvioiden mukaan on syttynyt noin kello 03.38, ensimmäinen ulkopuolinen havainto on tehty noin kello 03.47, ensimmäiset ulkopuoliset ovat tulleet pihaan äänimerkkejä antaen noin kello 03.57, ja ensimmäinen paloauto on tullut pihaan kello 04.06, pelastautuminen ja pelastaminen huoneista on tapahtunut pääosin arvioita 15 minuutin aikana kello 03.55–04.10.” –Otkesin tutkintaselostus S aavumme lumisateessa Kuhmoisiin tapahtumapaikalle melkein tasan 20 vuotta tapahtuneen jälkeen. Tästä syystä asukkaiden pelastamisen aloittaminen viivästyi useita minuutteja, lähes kymmenen minuuttia, ennen kuin asukkaat itse ja seuraavat paikalle tulleet ohikulkijat aloittivat toiminnan.” ”Ensimmäisten paloilmoitusten ohjautuminen Jämsän aluehälytyskeskukseen Jyväskylän aluehälytyskeskuksen kautta hidasti viranomaisten pelastustoiminnan käynnistymistä noin kaksi minuuttia.” 28 1 ·2016. ”Muistan, kuinka lämpösäteily tuntui kasvoilla isolle tielle asti. ”Nostalgiset tunnelmat, sykähdyttää näin pitkän ajan jälkeen. Äiti sanoi, että tuolla kajastaa jokin. Luulin siis tulipaloa ensin harjoitukseksi, mutta huomasin, ettei paikalla ollut ainuttakaan paloautoa. Raportin mukaan pihalla olisi ollut joku toinenkin.” Palomestari oppilas Ari Koivun TULIKASTE siviilivaatteissa paukkupakkasessa Palomestari Koivu ottaa kuvia kännykällä ja kertoo tapauksesta tyttärelleen Avalle, joka tuli mukaan nostalgiareissulle. Kollegoilta tulee pian kommenttia Facebookissa. Alue on kai jätetty osittain alkuperäiseen kuntoon tulipalon jäljiltä. Päällimmäisenä 20 vuoden takaa tulee mieleen kylmyys. Auton ikkunasta avautuva maisema vetää kuitenkin vakavaksi. Tajusin, että nythän on yö.” ”Jarruta, jarruta!” Palomestarioppilas Koivu huusi kuljettajalle, Jaakko Torkkelille: ”jarruta, jarruta!” Vaistomaisesti hän pomppasi autosta pihalle ja alkoi selvittää, mistä on kyse. Kymmenessä sekunnissa totesin kajon liekeiksi. Ammatissa olen nähnyt parin päiväkodin ja yhden teollisuuslaitoksen palavan kivijalkaan, mutta näissä tilat olivat tapahtumahetkelVuoden 1995 jouluaaton aattona ennen kello aamuneljää Kuhmoisten kunnassa Keski-Suomessa syttyi tuleen hotelli-ravintola Eurooppa 4. ”En muista nähneeni muita ihmisiä tässä vaiheessa. En ole sitä ennen enkä sen jälkeen kokenut vastaavaa tulipaloa. Palomestari Ari Koivu on jo monessa liemessä keitetty alan ammattilainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta
Eurooppa 4:n kohdalta oli tullut epämääräinen ilmoitus tulipalosta. Hotellin 80 majoituspaikasta oli tuolloin käytössä 69. Kun palomiehet myöhemmin saapuivat ja aloittivat työnsä katolla, moottorisaha lauloi ja sirkkeli soi. Ari Koivu ja Jaakko Torkkeli auttoivat ihmisiä turvaan löytämien sä irtotikkaiden avulla. Runsaassa 40 minuutissa hätäilmoituksesta palopaikalle oli tullut viisi sammutusautoa ja kaksi säiliöpaloautoa. Menin rakennuksen alakertaan ja löin roskiksella lasin rikki. ”Pelastusopistolla kyllä harjoitellaan isojen tulipalojen sammuttamista ja johtamista, mutta Kuhmoisissa tulin paikalle tyhjin käsin vastassa yli 50 asiakasta, pakkasta melkein 30 astetta.” ”Pysähdyimme paikalle, juoksin tien yli. Sammutustyö voitiin lopettaa kello 15:een mennessä.” 1 ·2016 29. Koivu sai rikottua kolmikerroksiset ikkunalasit rikki katuharjalla. Tämä on top 5:stä se ykkönen. On ollut kovaa hommaa hajottaa kattorakenteita.” Ikkunat rikki katuharjalla ”Ymmärtääkseni kaikki majoittuneet ja loukkaantuneet olivat pietarilaisia lapsia ja nuoria, ”Ensimmäinen paloauto ehti taajamista etäällä olevaan kohteeseen vajaassa 20 minuutissa ensimmäisestä hätäilmoituksesta. Toistakymmentä paloautoa lähti paikalle vasta, kun minä soitin toisena hätäkeskukseen. Vastaavia hotellitai motellipaloja ei ole edes kerran kymmenessä vuodessa. Tikkaat ovat nojallaan kellariin johtavassa ajoluiskassa yläkerran kulmahuoneen (huone 20) kohdalla. Rakennuksen vanha osa oli tulessa ja oletin väkeä olevan sisällä autoista päätellen. Tajusin heti, että nyt on tosi kyseessä. Hotelli eurooppa 4:n Tulipalo 23.12.1995 lä tyhjillään. Käytin ilmoituksessa ammattitermiä täyden palon vaiheessa, jolloin hätäkeskuspäivystäjä teki aluelähdön pelastusyksiköille. Osa ihmisistä hyppeli alas heittämiensä tavaroiden päälle ja loukkasi itsensä lasisirpalemattoon. Muistaakseni pihassa oli myös linja-auto. Tällaisia tilanteita voi Koivun mukaan harjoitella, mutta harvemmin siviilivaatteissa. Kiipesin portaat ylös ja totesin pääsyn sisälle mahdottomaksi sankan savun takia. Tajusin, että nyt on kiire. Palokunnat onnistuivat pelastamaan hotellin uusimman kaksikerroksisen osan, joka kärsi vain savuja vesivaurioita. Pienessä kuvassa uuden majoitusosan järven puoleinen länsisivu 23.12.1995 klo 6.46. Takapihalla oli onneksi tikkaat nojallaan seinää vasten. En tiedä, miten ihmiset olisivat pelastuneet ilman niitä.” ”Täyden palon vaiheessa” ”Käsitykseni mukaan suurin osa tuli hälykseen Jämsästä ja alueen sopimuspalokunnista 50 kilometrin säteellä. Palon alkuvaiheessa rakennuksen ravintolaosa ehti tuhoutua, ja palon levitessä ravintolaosan jatkona ollut hotellin vanhempi osa kärsi suuria vaurioita. Kiersin kaksikerroksisen rakennuksen takapuolelle ja näin ihmisiä ikkunoissa heiluttamassa käsiä
Ihmiset tekivät oikein, kun eivät lähteneet käytävälle menehtynyttä remonttimiestä lukuun ottamatta.” ”Kun Jämsän palopäällikkö Pertti Rossi tuli paikalle, menin antamaan hänelle tilannetiedotuksen. Pelastustöihin osallistui kuulemma myös kolmas mies, jota en silloin havainnut. Viereisessä paritalorakennuksessa asui omistajaperhe ja yksi työntekijä perheineen. Alemmissa kerroksissa ihmiset rikkoivat itse ikkunat ja hyppäsivät lasimattoon loukaten itsensä. Ilman tikkaita ainoa vaihtoehto olisi ollut hypätä alas lasinsirpalemattoon. Sen jälkeen rakennus oli tyhjänä yli vuoden, kunnes uudet omistajat ottivat sen 27.3.1995 tekemänsä ilmoituksen mukaan jälleen majoitusja ravitsemisliikekäyttöön. ”Palossa menehtyi yksi ihminen ja ainakin 16 loukkaantui, kukaan näistä ei kuitenkaan vaikeasti. Tiloissa oli sitten tehty alue kerrallaan remonttia käytön aikana, ja remontti oli kesken vielä palon tapahtuessa. Minulla oli jo kiire seuraavaan ikkunaan.” ”Äidin miesystävä Jaska-pappa oli samaan aikaan talon päädyssä. Tutkintalautakunnan mielestä heidän oma henkensä ei ollut uhattuna, mutta olin toista mieltä. Vähän suutuinkin, kun alkoholi oli yhtä tärkeä kuin oma henki. Hän pyysi minua jäämään paikalle poliisin ja median kysymyksiä varten.” ”Meillä oli kuitenkin kiire laskettelemaan ja palopäällikön luvalla jatkoimme matkaa. Kännykkä oli tuolloin jo keksitty ja puhelimet alkoivat päristä pari tuntia tapahtuman jälkeen. Paikalla on vielä kattopeltejä ja muuta rakennusjätettä 20 vuoden takaa. Itse en mennyt savun sekaan, koska tiesin sen vaarallisuuden. Omistajan poika ja remonttimies asuivat hotellin vanhan osan kahdessa majoitushuoneessa. Yritin näyttää käsimerkeillä poistumaan ikkunan luota, jotta voin rikkoa sen löytämälläni katuharjalla. Ravintolaa laajennettiin vuonna 1971. Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todettiin, että välitön peruskuolinsyy oli häkämyrkytys. Näin samalla viereisessä ikkunassa ihmisiä hädissään. Kaikki hotellin vieraat olivat venäläisiä, yli puolet lapsia. Vuonna 1982 rakennettiin ravintolaan paviljonki. Samaan aikaan laajennettiin ravintolan keittiötä ja muutettiin sisääntuloaulaa. Savusukeltajat löysivät pelastustoimien aikana elottoman remonttimiehen uuden majoituspuolen käytävältä noin kymmenen metrin etäisyydeltä tämän huoneen ovelta. joiden mukana oli muutama aikuinen ryhmää valvomassa. ”Uuden majoitusosan kierreportaista ei olisi ollut apua silloinkaan, koska kakkoskerroksen käytävät olivat täynnä savua. Kuolonuhri oli hotellin suomalainen remonttimies.” –Otkesin tutkintaselostus Vuonna 1966 rakennettiin kymmenen majoitushuonetta käsittävä puurakenteinen yksikerroksinen motelli ja siihen liittyvä 170 m 2 :n ravintola. Henkilövahingot olivat pienehköt onnettomuuden uhkaavuuteen nähden. Hotellissa ei ollut yövalvontaa. Kakkoskerros oli noin 4–5 metrin korkeudessa. Muistaakseni rikoin ainakin kahdeksan ikkunaa takapuolelta ja päädystä.” Tunnelma oli Koivun mukaan yllättävän rauhallinen. Näille kahdelle esitin harkittavaksi hengenpelastusmitalia. Palomestari Ari Koivu seisoo tyttärensä Avan kanssa tulipalossa touhoutuneen ravintolaosan betonilaatalla. Hoksasimme vasta myöhemmin, miTulipalossa menehtyi hotellin huoltotöissä toiminut 49-vuotias suomalainen mies, joka asui hotellin vanhalla majoituspuolella huoneessa numero 6. 30 1 ·2016. Kaikki meni sujuvasti eikä paniikkia syntynyt. ”Hämmästelin mitä nyt tapahtui. Hän tuli puolen minuutin päästä ulos huoneesta alkoholikassin kanssa. Osa paikalle kasvaneista puista on jo yli miehenkorkuisia. Molemmat maallikot sisälle mennessään olisivat olleet hengenvaarassa, mutta he toimivat tässäkin järkevästi eivätkä lähteneet sisätiloihin”, Koivu kiittelee. Kommunikoimme pelastustilanteessa käsillä huitomalla, kun ei ollut yhteistä kieltä. Välittömässä vaarassa oli yli 40 hotellin asukkaista. Kerroin hänelle henkilömäärät ja että yläkerrasta on kaikki pelastettu. 1990-luvun alussa se oli ollut alkoholiongelmaisten kuntoutuskäytössä. Hän muistaa kuitenkin tapauksen, jossa rikkoi toisen kerroksen ikkunan ja nuori mies alkoi hetken laskeuduttuaan kiivetä tikkaita takaisin ylös. Tutkinnassa ilmeni, että remonttimiehen huoneen numero 6 ovi käytävään oli ollut auki ainakin tulipalon loppuvaiheen aikana, koska huoneessa oli savun ja kuumuuden aiheuttamia jälkiä, jotka viereisistä huoneista puuttuivat niiden ovien oltua kiinni palon aikana. Majoitustilojen käytävillä oli tukahduttavaa savua, jota tuli myös moniin huoneisiin; useat hotellivieraat joutuivat hyppäämään toisen kerroksen rikotuista ikkunoista lasinsirpaleiseen hankeen, ja monia pelastettiin vaikeissa oloissa ikkunoiden kautta. Vuonna 1975 rakennusta laajennettiin kaksikerroksisella 874 m 2 :n kivirakenteisella majoitusosalla ja kurssikeskuksella. Vainajan veressä oli myös runsaasti alkoholia. Hotelli-ravintola on vaihtanut olemassaolonsa aikana omistajaa, nimeä ja myös käyttötarkoitustaan. Etupihan ainoasta sisäänkäynnistä kurkistin sisälle ja tila oli täynnä savua
Ari Koivu kuvailee näkyä palopaikalla 20 vuoden jälkeen kuin suoraan toimintatai kauhuleffasta. ”Tulipalo sattui jouluaaton aattona, joten meillä oli reilusti aikaa tehdä jutut helmikuussa ilmestyvään Pelastustietoon 1/1996. Vuonna 1995 toimin vaistomaisesti ja minulla oli vasta 3–4 vuoden työura takana. Tässä kohteessa käyttöönoton yhteydessä tehtiin palotarkastus, jota voidaan pitää erityisenä palotarkastuksena. Palotarkastuksessa ei kiinnitetty lainkaan huomiota useisiin paloja henkilöturvallisuuden kannalta merkittäviin puutteisiin. Se tuntui hyvältä. Tarkastukset suoritettiin satunnaisesti muiden töiden ohella. ”Opiskelukaveri opistolla tuli lyömään kättä ja sanoi ”hienosti tehty”. Kroppaan iski jälkijäristys ja henkinen uupumus, vaikka en tuntenut itseäni erityisen väsyneeksi. Tapausta tutkittiin suuronnettomuuden vaaratilanteena ja kävin paikalla tutkintalautakuntaan nimitettyjen Markku Haranteen ja Seppo Männikön kanssa.” Pelastustiedon numerossa 1/1998 oli juttua syytteistä, joihin hotellipalo johti. Hän palasi laskettelureissulta joululomalle ja tammikuussa 1996 jatkamaan opintoja. Silminnäkijäraportin palomestarioppilas Koivu kirjoitti itse. Neljä juttua veivät lehdestä kahdeksan sivua. Valinta osui sitten minun kohdalleni.” Palovaroittimet laatikossa, ovet auki Hotelli Eurooppa 4:n turvallisuuden kohdalla moni asia oli rempallaan ja tapahtumaketjussa värikkäitä vaiheita. Palovaroittimien puutetta ei kirjattu palotarkastuspöytäkirjaan, huoneistokohtaisen toimintaohjeen puuttumista ja hotellin suojelusuunnitelman puuttumista ei myöskään otettu esille. Tutkintaselostuksen mukaan kunnassakaan ei ollut erityistä suunnitelmaa palotarkastustoiminnan järjestämisestä. Majoitusja ravitsemisliiketoiminnan aloittamiseen liittyvään toiminnanharjoittajan ilmoitusmenettelyyn ei ollut yleensä kytketty erityistä palotarkastusta, vaikka nimismies toimitti kopion ilmoituksesta palopäällikölle. Tuli yllätyksenä, että seuraavana syksynä silloinen Pelastusopiston rehtori Lauri Pajulahti oli esittänyt minulle Vuoden Palomies -arvonimeä. Asennus oli jäänyt huoltomieheltä tekemättä. Oli nähnyt tapauksen telkkarista. Ulkona on kaikenlaista rojua. Ainakin joillekin vastuuhenkilöistä esimerkiksi palovaroittimien pakollisuus tässä kohteessa ei ollut täysin selvää. Onnellisten tähtien alla mentiin, kun 45 lasta ja 17 aikuista pelastui ja vain yksi ihminen menehtyi”, Pelastustiedon silloinen, pitkäaikainen päätoimittaja Juhani Katajamäki muistelee. Digikameratkin olivat harvinaisia ja laatu huono. ”Jos nyt tulisi vastaava tilanne, ehtisin ehkä miettiä ja hahmottaa tilanteen paremmin. ten vakavasta asiasta oli kyse, kun televisiosta alkoi tulla kuvaustallenteita paikan päältä. Ne löytyivät muistaakseni siivouskomerosta nätisti pahvilaatikkoihin pakattuina. Selvisi, että entuudestaan tuntemani Ari Koivu oli ollut paikalla. ”Noihin aikoihin oli tyypillisesti yksi palotarkastaja kunnassa ja hän vastasi kaikista kohteista – työkuormitus oli suuri. Todennäköisimmät syttymissyyt, palava savuke ja viallinen tai väärin käytetty sähkölaite, olisivat seurauksia lähinnä huolimattomuudesta, joita olisivat unohtaminen tai väärä kytkentä, ja mahdollisesti materiaalivirheestä joko sähkölaitteessa tai syttyvässä materiaalissa.” –Otkesin tutkintaselostus Hotelli eurooppa 4:n Tulipalo 23.12.1995 1 ·2016 31. Kohteessa ei tehty jälkipalotarkastusta. Katsoimme uutisia ja kävimme tapahtumia läpi, se oli eräänlainen debriefing. Savu pääsi täyttämään käytävän, koska palo-ovet olivat auki. Onnettomuustutkintakeskuksen raportti Kuhmoisten hotellipalosta valmistui vuonna 1998. Hotellin henkilökunnan paloja henkilöturvallisuutta koskevien määräysten tuntemiseen ja palontorjuntakoulutukseen ei tarkastuksessa kiinnitetty erityistä huomio ta. Hän osasi lukea paloa ja sen kehittymistä. On ainutlaatuista, että tämän kokoluokan tapahtumassa paikalle osuu sattumalta ammattipalomies. Vasta televisiosta tajusin, että pelastimme kymmeniä ihmishenkiä. Tapahtumahetkellä ei tajunnut tekevänsä mitään sen ihmeempää kuin auttavansa ihmisiä tikkaita alas”, Koivu muistelee. Raportissa annettiin yhteensä 22 suositusta liittyen turvallisuuskulttuuriin, rakenteelliseen paloturvallisuuteen, palotarkastukseen, pelastustoimintaan ja esimerkiksi kasvavaan ulkomaalaisten määrään ja valtakunnalliseen onnettomuustilastontiin liittyen. Palotarkastuksissa kohdataan yhä tilanteita, joissa vaadittuja parannuksia ei ole tehty. Uskon kuitenkin, että nykyään tehtäisiin aina jälkitarkastus. Ikävä kyllä tämä voisi olla mahdollista tänäkin päivänä. Pelastustiedon synnyttäminen painokuntoon vei silloin huomattavasti pidempään kuin tänä päivänä. ”Paikallinen pelastusviranomainen oli vaatinut kohteeseen palovaroittimet jo kesällä ja ne olikin hankittu. Savun ja palon leviämistä edistivät avoimien palo-ovien ohella muut palolle edulliset olosuhteet, kuten rakenteiden ja materiaalien puutteellisuudet. ”Soitin silloiselle Jämsän palopäällikölle Pertti Rossille ja kyselin tapahtuneesta. Pelastushallinnon johto, lääninhallitusta lukuun ottamatta, ja suuronnettomuuksien tutkinnasta vastaavat saivat tiedon joukkoviestimien kautta. Kelasimme keikkaa koko päivän Jaska-papan kanssa. Tämäkin johtui päivittäisen turvallisuusajattelun ja valvonnan puutteista. Tapaus ylitti jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen.” Ihmiset pihalle, savua karkuun ja rinnettä kohti ”Sinä päivänä emme menneet rinteeseen. Nykyään riskialtteissa kohteissa käydään useammin.” Pelastustoimen ilmoituksia ei tehty niin nopeasti ja korkealle hallinnossa kuin onnettomuuden laatu olisi edellyttänyt. On kyse isoista henkilöriskeistä”, Koivu painottaa. Käräjille haastettiin hotellin omistajat ja Kuhmoisten kunnan palopäällikkö. Koko tutkintaselotus ja vanhat lehtijutut löytyvät sivustolta pelastustieto.fi Onnellisten tähtien alla ”Palovaroitusjärjestelmän puuttuminen aiheutti sen, ettei savun tulo käytävään johtanut ajoissa pelastautumistoimiin. Syynä tähän oli turvallisuussuunnittelun ja valvonnan heikkous. Tiesin, että saamme mielenkiintoisen jutun Pelastustietoon, koska brankkari oli ollut mukana heti pelastustoimien alussa. Jos tekisin jotain toisin, niin ottaisin mukaan hanskat ja pipon”, Ari Koivu naurahtaa. Jälkitarkastuksiin ei välttämättä ollut aikaa, vaan luotettiin yrittäjän sanaan. Palon syttymissyytä ei ole varmuudella voitu osoittaa. Aiheesta lisää seuraavalla sivulla. Lamput, sisustusmateriaalit, putket ja sähköjohdot roikkuvat osittain sammaloituniden käytävien varrella
”Laki suuronnettomuuksien tutkinnasta annettiin vuonna 1985. Tutkinta on kehittynyt huimasti pelastuslaitosten oman ja Otkesin toiminnan myötä”, Kai Valonen iloitsee. Hänen mukaansa tutkintaselotus on ammattimainen sen ajan tutkinta ja monet suosituksista ovat toteutuneet. Hotel li euroo ppa 4:n Tulip alo 23.12 .1995 Kuhmoisten Hotelli Eurooppa 4:n tulipalo sattui joulukuussa 1995 niukasti ennen Onnettomuustutkintakeskuksen perustamista. Sen sijaan majoitusliikerakennuksen paloluokituksen P2 minimivaatimusta voisi vielä pitää esillä. ”Ruotsissa on ollut käytössä Hyvin palosuojattu hotelli -sertifikaatti. Opasteita on eri kielillä ja osataan kommunikoida, mutta turvallisuuskoulutusta tarvitaan. Tämä lyhentää myös tutkinta-aikaa merkittävästi. Ottaisimme Kuhmoisten tapauksen tutkittavaksi tänäkin päivänä, koska suuri määrä ihmisiä oli välittömässä vaarassa. Aluksi toimintatavat olivat vakiintumattomia, mutta jo alusta lähtien käytimme myös ulkopuolisia asiantuntijoita.” Valosen mukaan Kuhmoisten tutkintaselostus on ammattimainen sen ajan tutkinta. Pelastustoimintaan liittyvät suositukset 14– 17 Valonen niputtaisi yhteen. ”Suositus valtakunnallisesta onnettomuustilastoinnista on toteutunut. Kun sana ”suur” tiputettiin pois, myös tutkintakynnys aleni, kertoo Otkesin johtava tutkija Kai Valonen.” Hän tuli taloon vuonna 1998. Oli pienestä kiinni, ettei siitä tullut suuronnettomuus. Viraston myötä toimintaa alkoi pyörittää vajaan kymmenen hengen päätoiminen organisaatio. Kuhmoisissa poliisilla on varmasti ollut merkittävä rooli ja tutkintalautakunnalla on ollut käytössä kuulustelupöytäkirjat. Suositus varautumisesta kasvavaan ulkomaalaisten määrään on vielä ajankohtainen. Otkes perustettiin vähän tulipalon jälkeen. Hyvä ajatus majoitustietojen säilyttämisestä paloturvallisessa paikassa ei ole tietääkseni toteutunut. Olisi kiva, jos voisi valita matkallaan sprinklatun hotellin.” ”Suositus 4 on toteutunut sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien ja automaattisten paloilmoittimien myötä. Muistan, että raportista tehtiin myös tiivistelmä venäjäksi. Tutkinta oli kattava eikä mikään puutu. Tämä on hyvä ajatus, koska savu nousee ylös. Pyrimme yleistämään sen, mistä isommasta ongelmasta kyseinen onnettomuus kertoo.” ”Tutkinnan ensimmäinen vaihe on faktojen keruu ja toinen analyysi, johtopäätökset ja suositukset. On myös merkittävää, että yksi kuoli tulipalossa.” ”Tänä päivänä on vakiintuneet tutkintavaatimukset ja toimintakäsikirjat eli miten esimerkiksi huomioidaan loukkaantuneet, vieraskieliset, onko alaikäisiä ja niin edelleen. Jos omistaja remontoi itse eikä rakennuslupaa haeta, on vaara että ilman viranomaiskontrollia materiaalien paloturvallisuuteen ei kiinnitetä huomiota. Kuhmoisten tulipalo 1995 oli sikäli 2000-luvun onnettomuus, että mukana oli jo paljon ulkomaalaisia.” Vierasperäisestä työvoimasta pitää olla huolissaan, sillä kieli ja kulttuuri ei ole vielä hallussa. ”Enää ei tarvitse kokoontua yhteen paikkaan hiomaan tekstejä, kuten 20 vuotta sitten. Tänä päivänä Otkes päättää itsenäisesti, mitä tapauksia ottaa tutkittavakseen. Epävirallisen arvioni mukaan 22 suosituksesta 14 on toteutunut eli prosenteissa 64”, Valonen laskee. 1995 toiminta oli kirjavaa ja tässäkin tapauksessa huonoa.” Valosen mukaan suositus 2 ei ole toteutunut. Vaatimus pelastussuunnitelmasta ja turvallisuuskulttuuriin sekä neuvontaan painottuvat palotarkastukset toimivat hyvin. Ravintoloilla ja hotelleilla on tähtiluokituksia, mutta ne eivät liity turvallisuuteen. Joissain maissa viranomaisia pelätään ja poistumisessa voi olla eri käytännöt. ”Kuhmoisissa moni teki oikein eli poistui ikkunoiden kautta eikä mennyt savuiseen käytävään. Raportin jäsentely on vieras tälle päivälle, mutta suositukset ovat lopussa nykyiseen tapaan. Tapaus otettaisiin tutkintaan myös tänä päivänä, sillä kymmeniä ihmisiä oli välittömässä vaarassa ja yksi menehtyi tulipalossa. Kuhmoisten tutkinnassa annetut lukuisat suositukset olivat järkeviä, mutta niitä ei kohdennettu kenellekään. Raportti valmistui 1998. Asioita pohdittiin oman ammattitaidon pohjalta. ”Ennen viraston perustamista tutkintajärjestelyistä huolehti kaksi henkilöä oikeusministeriössä, Kari Lehtola ja Pirjo ValkamaJoutsen. Meillä on käytössä Accimap, jolla rakennetaan kaavio tapahtumien kulusta, pilkotaan kaikki osiin ja analysoidaan tarkemmin, miksi näin on käynyt. Tutkintaselostus suosituksineen ja vanhat lehtijutut osoitteessa: pelastustieto.fi 32 1 ·2016. Työ on tehostunut huomattavasti muun muassa digikameroiden, LYNC-verkkokokouksien ja ryhmätyösivustojen myötä. Osastoivien palo-ovien käyttö on paremmassa kunnossa aluepelastuslaitosten, pelastussuunnittelun ja palotarkastusten myötä. Samoin ovissa on automaattiset suljinlaitteet.” ”Suositus 7:n mukaan poistumisteiden opasteet tulisi sijoittaa lähelle lattianrajaa. Vastaavanlaisia ongelmia pelastushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa tai hätäkeskustoiminnassa ei ole aluelaitosja hätäkeskusuudistuksen ansiosta. Hyvää työtä tehnyt valtioneuvoston asettama tutkintalautakunta tutki tapausta oman virkaja päätyönsä ohella. ”Turvallisuuskulttuuri majoitusalalla on parantunut merkittävästi aluepalastuslaitosten myötä. Rakentamisala on tässä kuitenkin konservatiivinen.” Suositus 13 rakennusten kunnostuksen osalta on ongelmallinen. Onnettomuustutkintakeskus perustettiin 1996 ja tällöin tuli voimaan laki onnettomuuksien tutkinnasta. Meillä on loistava Pronto, jota hyödynnämme tutkinnassa paljon. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Suosituksista suurin osa toteutunut Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta muistaa hyvin 20 vuoden takaisen tulipalon. Tutkimusmenetelmät ja juoni on nykyään vakioitu
Majoitusliikkeet voivat käyttää näitä ohjeita kansallisten määräysten tukena. Alan yritykset näkevät nykyisin turvallisuustekijät tärkeäksi osaksi oman liiketoiminnan suunnittelua ja palvelujen toteuttamista. BASIC-1 BASIC-2 BASIC-4 Olarinluoma 7 02200 Espoo Puh. Nämä uudet liiketoimintamuodot, kuten esimerkiksi Airbnb, ovat syntyneet kilpailevia perinteisiä toimialoja sääntelevän lainsäädännön ulkopuolelle. Eurooppa 4:n kaltaisen tilanteen toistuminen ei siten ole todennäköistä”, Sami Hämäläinen sanoo. Monissa hotelleissa on nykyisellään automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Olemme osallistuneet hankkeisiin, jotka ovat edistäneet matkailuja ravintola-alan työntekijöiden työturvallisuutta sekä alan opiskelijoiden työturvallisuutta erilaisissa oppimisympäristöissä muun muassa TTK:n ja Opetushallituksen kanssa.” ”Eurooppalainen yhteistyöjärjestömme HOTREC on vuonna 2013 laatinut eurooppalaisten hotellien paloturvallisuutta koskevat ohjeet, jotka olemme kääntäneet suomeksi ja sovittaneet vastaamaan kansallisia paloturvallisuusmääräyksiä yhteistyössä SPEKin kanssa. HOTRECin laatimien ohjeiden käyttäminen on vapaaehtoista. Tämänkaltainen yksityinen majoitustoiminta saa kilpailuetua siitä, etteivät ammattimaista majoitustoimintaa valvovat viranomaiset valvo yksityistä majoitusta. Alan suurimmat yritykset ovat MaRan jäseniä. Niiden tarkoituksena on toimia välineenä kaikille paloturvallisuusasioissa vapaaehtoisesti ohjausta haluaville majoitustoiminnan harjoittajille.” Hämäläisen mukaan matkailuja ravintola-alan turvallisuus on nykyisellään hyvällä tasolla. ”MaRa tekee tiivistä yhteistyötä toimialaan vaikuttavien viranomaisten kanssa. Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja kokevat palvelut turvallisiksi. Riskejä yksityismajoituksessa 1 ·2016 33. Näissä ohjeissa kuvataan yleisellä tasolla eurooppalaisten hotellien paloturvallisuutta edistäviä hyviä käytänteitä. Kilpailua eri pelisäännöillä ”Suurimmat riskit liittyvät tällä hetkellä yksityishenkilöiden tarjoamaan majoitukseen, joka on jatkanut hurjaa kasvuaan maailmalla. Pidämme toimialan etujärjestönä tärkeänä, että ammattimaisen majoitustoiminnan ja yksityisen majoituksen toiminnalle tulee jatkossa luoda tasapuoliset kilpailuolosuhteet lainsäädännön, viranomaismääräysten ja valvonnan näkökulmasta.” ”Majoitusliikkeessä äkillisesti syntyvä tulipalo on vaaratekijänä pahin uhkakuva, jonka toteutuminen nykyisellään on kuitenkin meillä nähtävissä onneksi varsin epätodennäköiseksi. Olemme olleet mukana laatimassa alaa koskevia, turvallisuusaiheisia julkaisuja, ja kehittäneet omilla toimillamme myös turvallisuuteen liittyvää omavalvontaa. Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:ssä on 2500 jäsentä, joilla on 6 500 toimipaikkaa. Näiden huoneistojen paloturvallisuus ei välttämättä ole niin hyvä kuin mitä se on ammattimaisissa majoitusliikkeissä. Myös Suomessa kasvuvauhti on kova. (09) 4241 3630 info@stravent.fi www.stravent.fi SAVURAJOITIN • Omatoiminen • VTT tuotesertifikaatti Nro VTT-C-9717-13 • Asennusvaihtoehdot: ilmanvaihtokanavaan, jakolaatikkoon tai lyhennetty malli ahtaisiin tiloihin • Koot 100, 125, 160, 200,250 ja 315 JÄRJESTELMÄEDUT: KÄYTTÖKOHTEET: • Helppo suunnittelu • Edulliset ohjausja säätökustannukset • Ei savunilmaisimia • Tasapainoinen ilmanvaihto kaikissa muissa tiloissa kuin palavassa huoneessa • Edullinen saneerauskohteissa • Matalat käyttöja huoltokustannukset • Hotellit • Vanhusasuminen • Vuodeosastot • Kerrostalot talotekniikka_10_2015.indd 1 1.10.2015 15.14 Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:n turvallisuusasioista vastaava lakimies, varatuomari Sami Hämäläinen näkee turvallisuuden alalla erittäin tärkeäksi. Majoitusliikkeet noudattavat hyvin paloturvallisuusmääräyksiä. Teemme myös hyvää ja säännöllistä yhteistyötä muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa.” ”Matkailuja ravintola-alalla on perinteisesti katsottu, että turvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ne kilpailevat samoista asiakkaista, mutta pelisäännöt ovat tyystin erilaiset. MaRan jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihdon määrä edustaa koko toimialan liikevaihdosta noin 80–85 prosenttia. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 60 000 henkilöä. Turvallisuus on saanut kuluneen vuosikymmenen aikana yhä enemmän merkitystä. Myös palveluihin liittyvien riskien kartoittamisen merkitys on kasvanut. Yksityinen majoitustoiminta ei ole muun muassa pelastusviranomaisten valvonnassa siten kuin ammattimainen majoitustoiminta
Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Suurimmat markkinat ovat lähialueilla Skandinaviassa ja Baltian maissa, mutta vienti ulottuu myös Etelä-Koreaan ja USA:han asti. Yksi kasvava kuivapukujen käyttäjäryhmä ovat merellä sijaitsevien tuulivoimaloiden työntekijät erityisesti Tanskassa, Saksassa ja Englannissa. Usein puvut myös varustetaan esimerkiksi heijastavalla peUrsuk Oy:n sukellus-, pelastusja pintapelastuspuvut tunnetaan pelastuslaitoksissa kautta maan. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. Lähdemme yleensä liikkeelle vakiopuvusta, johon suunnitellaan halutut muutokset. Turussa valmistetuista puvusta suurin osa menee kuitenkin vientiin. Joku voi haluta kiinteän hupun tai käsineet, toinen haluaa ne irtonaisina. Nykyisin teemme paljon yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa, aina asiakkaan toiveita kuunnellen. Kun hän tuli taloon vuonna 1987, työntekijöitä oli kymmenen. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Testauskopissa on usein märkä lattia ja kostea ilma. Esimerkiksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksella päätettiin hankkia jokaiselle sukeltajalle haluttaessa mittatilauspuku. Puvut tehdään äärioloihin pitkälti käsityönä asiakasta kuunnellen. ”Ursuk Oy aloitti toimintansa vuonna 1964 ja aiemmin meillä oli vain 1–2 mallia, mistä valita. Ratkaisu ei juuri vaikuta hintaan. Joku haluaa vaikkapa hihaan kiinnikkeen valaisimelle ja pienelle veitselle”, Lindstedt kuvailee. Turkulainen tuotantotyöntekijä Tommy Tran opetteli tiiviystestausta. Muiden irtisanoessa Ursuk lisännyt henkilöstöään noin 70:een. Käsityö arvossaan Nöyryys ja notkeus turkulaisen Ursuk Oy:n vahvuus ”V uonna 2014 valmistimme noin 11000 kuivapukua, josta arviolta 40 prosenttia viranomaiskäyttöön. 34 1 ·2016. Kokonaistuotannosta noin kaksi kolmannesta menee vientiin ja loput kotimaahan”, kertoo kotimaan myyntipäällikkö Lassi Lindstedt. Jokainen uusi ja korjattu puku koeponnistetaan ja tarkistetaan vuotojen varalta. Laatu on tärkeä valttikortti
Tuotannossa on myös laserleikkuri, mutta yksilöllisemmät ratkaisut merkitään ja pukujen kankaat leikataan käsityönä pahvikaavojen avulla. Finlayson valmisti niitä aikoinaan, mutta nykyisin kankaat tulevat 90-prosenttisesti ulkomailta, kuten Englannista, Japanista ja Saksasta. Puvuissa sisäkangas voi olla nailonia, välikerros butyylikumia ja päällimmäisenä Corduraa, Kevlaria tai Softduraa. ”On hyvä, että laatu pidetään korkeana, kun on kyse ihmishengistä”, hän toteaa. Lepoaho on työskennellyt ompelualalla yli 40 vuotta. Pukuihin kiinnitettävät venttiilit tulevat Ruotsista ja Englannista. Käsityötä arvostetaan hänen mielestänsä yleisesti liian vähän. Leikkaaja Marita Järvinen (alla) Kaarinasta merkkasi uuden sukelluspukumallin taskunpaikkoja ja muita tarpeellisia kohtia. He ovat meille käyttäjinä myös parhaita markkinoijia”, Lindstedt paljastaa hymyillen.” ”Emmehän me roiku koptereista tai sammuta tulipaloja. Käyttäjät mukana tuotekehittelyssä Ursukissa toimii tuotekehittelytyöryhmä, joka kehittelee enimmäkseen vakiotuotteita. Sukelluspuvuissa käytetään yleisimmin Cordura-pinnoitteista kangasta. Kun suunnitellaan pukuja viranomaisille, käyttäjät ovat isossa roolissa myös tuotekehittelyssä. Emmehän me roiku koptereista tai sammuta tulipaloja. Kaarinalainen ompelija Maire Lepoaho (alaoikealla) tykkää vaihtelevasta työstä, vaikka kaksivuorotyöhön tottuminen vei aikansa. Palkkaa heille ei makseta, mutta he saavat käyttöönsä juuri itselle sopivan tuotteen. Ammattilaiset tietävät, mitä haluavat ja tarvitsevat. Kolme kerrosta vulkanoidaan yhdeksi kankaaksi, trilaminaatiksi”, Lindstedt kertoo. Materiaalina on Softdura. Kaikki neopreenimateriaali tulee Kauko-Idästä. Myyjät kuuntelevat heitä kentällä. Leikatut kankaat asetetaan siisteihin nippuihin ohjeineen ompelua odottamaan. Viranomaiskäytössä suositaan pelastuspuvuissa lähinnä laadukkaimpia Gore-Tex-kankaita.” Puvuissa käytettävä liima sentään on kotimaista. lastuslaitoksen tunnuksella, kuten Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilaamissa pintapelastuspuvuissa. VarsinaisSuomen ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen sukellusja pintapelastuspuvuissa käytetään kevyttä ja hengittävää materiaalia, jossa Kevlarin osuus kankaasta on viidennes, mutta ergonomia ja hengittävyys on se ykkösjuttu. Ammattilaiset tietävät, mitä haluavat ja tarvitsevat.” 1 ·2016 35. ”Suomesta ei valitettavasti saa tämäntyyppisiä kangasmateriaaleja. ”Tuotekehitys kulkee asiakkaan ehdoilla
Tiiviystestatut puvut kuivumassa matkalla visuaaliseen lopputarkastukseen ja viimeisten komponenttien kiinnitykseen. Tällä hetkellä lisäosana saa litteitä infrapunaelementtejä, jotka lämmittämät kehoa 3–5 sentin syvyyteen. Turkulainen Rita Gunchen ko on työskennellyt pelastuspukujen kanssa kolme vuotta ja viihtyy hyvin käsityön parissa. Infrapunasta lämpöä kylmiin oloihin ”Ursukin valikoimissa ei ole tällä hetkellä sataprosenttisen vesitiivistä ja hengittävää, vaikkapa elintoimintoja mittaavaa älypukua, mutta jos löytyy valmista teknologiaa, olemme valmiita mukaan. Sen jälkeen puku leikataan, ommellaan, liimataan, teipataan, kiinnitetään komponentit, painetestataan ja tehdään viimeiset silmänvaraiset tarkastukset sekä komponenttien kiinnitykset. 36 1 ·2016. Yhdellä tehtaan pöydistä pistää silmään puku, joka on täynnä tussilla piirrettyjä puhekuplia teksteineen ja ympäri pukua osoittavia nuolia. Hän vastaa muun muassa yrityksen esitteistä ja suunnittelee tyylikkäät lehti-ilmoitukset. Markkinointipäällikkö Antti Peltoniemellä on mainostoimistotausta. Vaatimukset olivat kovat, koska materiaalin piti olla palamatonta, hengittävää ja vedenpitävää. He ovat olleet kateellisia suomalaisten varusteista. Kilpailuun vastataan laadulla ja asiakasta kuuntelemalla. Pukuja on jo toimitettu heille ja samoin Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle pienin muutoksin. On vain ajan kysymys, koska heillekin niitä tehdään”, Lindstedt uskoo. Kun asiakas ja myyjä ovat lyöneet kättä päälle tilauksesta, joskus asiakkaalle tehdään puvusta prototyyppi. Auralainen Ritva Gröndahl on työskennellyt Ursukissa jo 27 vuotta. Asiakkaan kassiin pakataan myös käyttöja huoltoohjeet, hoitoaine vetokejua varten ja muu tarpeellinen. Pelastuspuku sai uuden vetoketjun. Teimme notkeasti pyydetyt muutokset ja he tilasivat 450 pukua. ”Helsingin pelastuslaitoksen MIRG-ryhmälle (erikoiskoulutettu meripelastusryhmä) ei ollut valmista, sopivaa pelastuspukua. Jokaisella puvulla on oma sarjanumeronsa, jonka perusteella voidaan jäljittää mahdolliset materiaalija komponenttiviat. ”Ranskan meripelastusseura halusi pelastuspukuun ´pari muutosta´, ei mennyt meillä ihan putkeen eka puku. ”Tuotteiden elinkaari on jopa vähän liian pitkä bisneksen kannalta.” Vaatimukset olivat kovat: materiaalin piti olla palamatonta, hengittävää ja vedenpitävää. Tällaista yhteistyötä saisi olla enemmänkin.” ”Vastaavanlaisia pukuja tehdään pieniä määriä vuodessa. Tilauksissa joustetaan eikä pienintä valmistusmäärää ole. ”Ylöspäin on menty koko ajan, mikä on hyvän laadun ja myyntimiesten ansiota.” Liimauksen jälkeen vetoketjujen tiiviys varmistetaan teippaamalla. Myyjä keskustelee tehtaan tuotannon kanssa ja tuotteen tiedot syötetään valmistusohjelmaan. Näin myös veri lämpenee ja raajat saavat lämpöä, Hyvin tehtyä pukua kannattaa korjata ja se kestää kymmenenkin vuotta. Ursukilla on käytössä sekä ympäristöettä ISO 9001 -laatujärjestelmä. Omaakin markkinointia silti tarvitaan. Kateuttakin maailmalla Lassi Lindstedt kertoo lisää esimerkkejä mielenkiintoisista ja haastavista projekteista asiakkaiden kanssa. Maailmalla on muitakin MIRG-ryhmiä. Turku esitti pieniä parannuksia ja nyt Ursuit MIRG-puvut ovat molemmilla samanlaiset. Materiaaliksi valittiin Nomex. Onneksi sentään kirjoittivat muutostoiveet englanniksi”, Lindsted lohkaisee. Ursukin tuotanto pyörii kahdessa vuorossa ja myynti Lassi Lindstedtin mukaan 24/7
Hommia paiskittiin rennon tehokkaasti. Bisnes ei rakennu huollon varaan, vaikka huollammekin vuosittain noin 4000 pukua”, Lindstedt kertoo. Jos puku maksaa 1000–2000 €, laadun pitää olla kunnossa. 1 ·2016 37. Siellä on sata henkeä töissä. Tuotemerkki: Ursuit. Päätoimipaikka: Turku. Lisää kapasiteettia ja virkavaatteita Ursukin tehtaalla on palkattu koko ajan lisää väkeä ja lisätty kapasiteettia. Suomen oloissa ei ole ihmistä, jolle tämä ei sopisi”, Lassi Lindstedt painottaa. mikä lisää toiminta-aikaa kylmässä. Muu toiminta: Sukellustarvikkeiden maahantuonti ja tukkukauppa. ”Meiltä tilattiin mittatilauspukuina viitisensataa merellistä suoja-asukokonaisuutta paukkuliiveineen ja alusasuineen. ”Teemme jo nyt kemikaalisuojapukuja. ”Olemme tutkineet yhdessä Ursukin kanssa, miten lisätä sukeltajien toimintakykyä kylmissä olosuhteissa.” Turkulainen logistiikkakoordinaattori Timo Rautio Turusta pakkaa valmiit tuotteet käyttöja huolto-ohjeineen odottamaan kuljetusta asiakkaalle. Laatu on sielläkin sertifioitu ja hyvä”, Lindstedt kertoo ja paljastaa myös pienen uutisen laajenevasta valikoimasta. ”Valtaosa tuotteista huolletaan Turussa, mutta osa maakunnissa yhteistyökumppaneiden luona. Ursuk Oy:n kotimaan myyntipäällikkö Lassi Lindstedt (vas.) ja markkinointipäällikkö Antti Peltoniemi ovat valmiita käärimään hihansa ja auttamaan myös tuotannossa. Olen itse mitannut aika monta ukkoa mittanauhan kanssa”, Lindstedt naurahtaa. ”Ostimme noin vuosi sitten Virosta teknisiä vaatteita valmistavan yksikön, jolla on myös Gore-Tex-lisenssi. Kapteeniluutnantti Petri Pekkala Merisotakoulun tutkimuskeskuksesta Pansiosta tarkasteli puvuntäyttöventtiiliä, jossa on lituskaisen infrapunalämmittimen läpivienti. Monipuolisuus tuo vahvuutta.” Kolmisen vuotta sitten Ursuk solmi Rajavartiolaitoksen kanssa noin miljoonan euron kaupan, joka työllistää vielä ainakin tämän vuoden. Ursuk Oy | Perustettu: 1964. Hän päivittää juuri taktisen sukelluspuvun prototyyppiä. Mallimestari Sirpa Valtanen Turusta on tärkeä osa tuotekehitystiimiä. Päätuotteet: Sukellusja pelastuskuivapuvut kaikkeen vesillä liikkumiseen, sekä kaupalliseen että viranomaisja kuluttajakäyttöön. Tulevaisuudessa laajennamme tarjontaamme myös työja virkavaatteisiin – teknisiä vaatteita vaativaan käyttöön. Liikevaihto: noin 10 miljoonaa euroa. Tehdaskierroksella haastatellut ihmiset näyttivät aidosti viihtyvän työssään. Jos tarvitsemme vaikkapa ompeluapua ruuhka-aikaan, saamme sitä heiltä. Tilaus oli ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa mittatilauspukujen suhteen. Päämarkkinat: Skandinavia, Keski-Eurooppa, UK, Venäjä. Henkilöstö: noin 70. Ratkaisu on meidän kehittämämme, mutta infrapunatekniikka oli tietysti jo keksitty. Olemme valikoidusti kouluttaneet myös pelastuslaitosten väkeä tekemään pieniä huoltoja itse
38 1 ·2016 Labradorinnoutaja Maisa on Vesa Nurmisen sukulaisen koira, joka vierailee usein Nurmisen työpaikalla.
Kun avantoon laskeutui sukeltaja, se ehti purra ihan kunnolla parikin kertaa.” Tästä eläinpelastustehtävästä on aikaa parisen kymmentä vuotta. Vuoden palomies Vesa Nurminen on luonut liki tyhjästä eläinpelastustoiminnan Suomeen. Hän jää eläkkeelle marraskuussa. Se oli sellainen keskiko koinen snautseri. Toisen palomiehen käsi jouduttiin tikkaamaan. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Kaikki alkoi koirasta avannossa ”Se pelkäsi ihan pirusti. 1 ·2016 39. Huoli 20 vuoden työn jatkumisesta tuntuu klönttinä vatsanpohjassa. Se pelastui, mutta puri pelois saan molempia pelastajiaan ja turmeli kaksi kallista sukelluspukua täyteen reikiä. Meren jäällä ulkoillut koira oli pudonnut avantoon
Siitä se sitten lähti”, kertoo suomalaisen eläinpelastamisen pioneeri, Pulu1-nimellä tunnettu ylipalomies Vesa Nurminen. Hän harrasti nuoruudessaan vakavasti luontovalokuvausta. Menieren tauti muutti suunnitelmat Nurminen meni Helsingin pelastuskouluun 1970-luvun lopulla autokoulunopettajansa, ylipalomies Leo Gyllingin innostamana. ”Läpäisin kaikki kuntotestit. Siitä on hyötyä nyt.” Keinoista ja kikoista Nurminen tietää paljon. Nyt homma hoidettaisiin eläinjarrulla, eli jäykän kepin päässä olevalla vaijerilenkillä. Pientä uikutusta kuului, mutta lopulta hän sai sen sieltä pois. Sen avulla koira pidetään pinnalla ja aloillaan, kun toinen pelastajista menee avantoon ja puskee eläimen jäälle, josta toisen on helppo taluttaa se turvaan. Tämä on vaarallista sekä pelastajille että pelastettaville, ja tähän pitää saada ratkaisu. Olin 82,5 kiloa pelkkää lihasta, ikäni treenannut ja hyvässä kunnossa.” Sitten tapahtui jotain, joka käänsi Nurmisen työuran päälaelleen. Kaikille osapuolille löytyi oma tehtävänsä, ja jotkut luopuivat mielihyvin koko velvoitteesta. Hän pääsi tasaisin väliajoin ”landelle”, mikä tarkoitti mökkiä pienellä metsäalueella Espoon Laaksolahdessa. Keikka, joka jäi mieleen. Jahtaamisesta ei ole hyötyä, koska linnut juoksevat paljon kovempaa kuin me.” Sen sijaan Nurminen kävelyttää lintua. Kaimion kikat vievät aikaa, joten Nurminen on muokannut niistä nopeita ja jouhevia. ”Eikka koulutti jokaiselle paloasemalle yhden eläinpelastamisesta vastaavan henkilön, ja he hoitivat oman asemansa miehistön kouluttamisen.” Vuonna 2006 eläinpelastustehtäviä varten saatiin Kallioon oma yksikkö. ”Se oli älyttömän eläinrakas, ja olen sen kanssa kanssa seikkaillut metsissä ja tutustunut luontoon ja luonnonvaraisiin eläimiin.” On toinenkin syy, joka ajoi Nurmista tutkimaan syvemmin eläinten käyttäytymistä. Eräs kikka liittyy siipirikkoihin lintuihin, jotka ovat Helsingin eläinpelastustilaston kärjessä. ”Sen jälkeen tietää jo, miten se tulee käyttäytymään.” Eläinkouluttaja Tuire Kaimio on Nurmisen tuttu, ja Nurminen on soveltanut häneltä saatuja neuvoja myös palomiesten työhön. Kun hän kouluttaa palomiehiä, luento alkaa yhdestä perusasiasta. Ikä. Sanoin, että voin ruveta tätä selvittämään, mutta tarvitsen rahaa ja luvan. Hän työskenteli Kalliossa vuoden 1979 alusta vuoteen 1983, jolloin siirtyi Erottajalle, jossa pelastuslaitoksen veneet siihen aikaan olivat. ”Olin meidän kurssilta ensimmäinen, joka hakeutui sinne itse. Tuolloin eläinpelastustehtävät olivat vain tehtäviä muiden joukossa, eikä niihin ollut erityistä koulutusta tai välineistöä, vaikka sellaiselle olisi ollut tarvetta silloinkin. Tankoa ei uskallettu kallistaa. Eläinrakkaus on isän perintöä Vesa Nurminen kasvoi Töölössä, keskellä Helsinkiä, kodissa jossa luontoa ja eläimiä arvostettiin. Kun koordinaatio oli saatu selväksi, Nurminen otti asiakseen organisoida koulutusta pelastuslaitoksen väelle. Tällä hetkellä vaimo. ”Lintu tietää, että tulen hakemaan sitä, koska seuraan sitä, ja minulla on haavi. Hyväksymispaperit molempiin paikkoihin tulivat samalla viikolla. Lapset ovat jo lentäneet kotoa. Oli se mitä tahansa. ”Siinä oppi aika hyvin, kun perehtyi lajiin, jota halusi kuvata. Samaan syssyyn hän haki myös YK-joukkoihin. Samaa lintua kävi katsomassa kymmenen eri tahoa. Opetteli keinot ja kikat, jolla sen saa oikeaan kuvauspaikkaan, oikeisiin olosuhteisiin. Vesa Nurminen stadista. Tiedon puutteen lisäksi suuri ongelma oli myös, ettei kukaan koordinoinut eläinpelastamista. Sitä ennen keikat oli hoidettu tavallisella pelastusajoneuvolla. Sen jälkeen oksensin seuraavat puoli vuotta lähes aina, kun yritin pystyyn.” Kuka olet ja mistä tulet. Vuosikymmenten kehityskulku kaaoksesta hallittuun eläinpelastustoimintaan on Nurmisen pitkäjänteisen työn tulosta. Minut sammuttaa epäoikeudenmukaisuus. Ei myöskään siitä, että lintua lähestyisi hiipimällä tai huolettomasti vihellellen. Marsu meni lipputangon jalan tyven raosta sisään. Halusin enemmän kipparikoulutusta ja veneilyä, koska mulla oli itselläni vene.” Vuonna 1998 hän suoritti avomeripintapelastajakurssin miehistön vanhimpana. Yhtenä yönä, kolmelta aamuyöstä maailma rupesi kaatumaan päälle. Avainasemassa oli eläinlääkäri Einar Eriksson, joka edelleen opettaa yliopistollisella eläinsairaalalla. Nurminen valitsi palomiehen työn, koska laski saavansa varman työpaikan. Nurminen muistaa, kuinka pelastuslaitoksen yksikkö jahtasi useammankin kerran Töölönlahdella kaupungin puisto-osaston joutsenia talvisäilöön, milloin paremmin, milloin huonommin tuloksin. Rautakaupassa työskennellyt isä vei poikaansa luontoon pienestä pitäen. Täytän tänä vuonna 60. Reikä lipputan koon oli niin kapea, ettei se päässyt kääntymään ympäri. ”Se oli kuin naps. Kun heilutan oikeaa kättä, se kääntyy vasemmalle, ja päinvastoin.” Kun Nurminen sitten näkee paikan, josta lintu ei enää pääse karkuun, vaikkapa porraskäytävän syvennyksen, hän paimentaa siivekkään mottiin. ”Toimijoita oli kauhea määrä, kun rupesin tekemään tätä. Hän käskee koulutettavia miettimään, onko kiinniotettava eläin saalis vai saalistaja. Neljä lastenlasta. Se kun saa vapauttaa pelastetun eläimen takaisin luontoon. Se jäi pystyasen toon niin, että siitä näkyi persus ja takajalat. Nurminen ei koskaan lähde jahtaamaan lintua, sillä siitä ei ole mitään hyötyä. NOPEAT 40 1 ·2016. Oli eläinusuojeluyhdistyksiä, oli kaupungin eri virastoja, poliisi kävi, palokunta kävi.” Kun Nurminen oli saanut luvan ja rahoituksen eläinpelastamisen kehittämiselle, hän kutsui Helsingin kaupungin viranomaistahot sekä eläinsuojeluyhdistykset koolle ja kysyi, kuinka asiat pitäisi hoitaa. Kollega sai juuri ja juuri kiinni takajaloista ja alkoi pikkuhiljaa ujuttaa sitä pois. Hän aloitti uransa palomiehenä Kallion asemalla vuonna 1979. Nurmisen isälle luonto oli paikka, jossa ladata akut. Mikä sytyttää. Mikä sammuttaa. Lapset olivat leikkimässä marsun kanssa helsinkiläisen kerrostalon pihanur mikolla. ”Sen jälkeen kävelin juttelemaan palomestarille, että tässä ei ole mitään järkeä. ”Hän nollasi aina päänsä luonnossa eläinten kanssa. Landella linnut olivat niin kesyjä, että ne istui faijan lippalakin päällä. Lintu pelkää liikettä, joten sitä voi ajaa ihan kuin venettä tai autoa. Perhe. Siellä niihin oppi, ja oikeastaan on aika pitkälle faijan peruja tämä eläinrakkaus”, Nurminen kertoo. ”Se saattaa alkaa jo monta sataa metriä aikaisemmin. Kolme lasta
Pelastusopistollakin on ollut lyhytkursseja eläinpelastamisesta. Tiedän, mistä kaikkialta väkeä on ollut koulutuksissa ja keitä olen kouluttanut”, Nurminen sanoo. Nyt toiminta on tarkoituksenmukaista.” Nurminen palkittiin ansioistaan eläinpelastamisessa Vuoden palomies -tittelillä. ”Ei tämä enää hukkaan mene. Palomiehen työt oli joka tapauksessa tehty. Laitos antoi mun edelleen tehdä eläinpelastushommaa, mua ei heivattu sivuun tai sitä juttua lakkautettu.” Nurminen sai tilaisuuden panostaa kaiken aikansa turvallisuuskoulutuksiin ja eläinpelastamisen kehittämiseen. ”Nyt ne kutsuvat mua Myyrä 1:ksi. Lisäksi hommat olisi osattava hoitaa oikein. ”Sellainen pieni klöntti on vatsanpohjassa, että miten tämä jatkuu. Omalla asemallaan Kalliossa Nurminen on askarrellut lukemattomia eläinpelastusvälineitä ja ollut vahva moottori sille, että asema sai uuden eläinpelastusyksikön, Pulu1:n viime syksynä. Nurmisen oppeja on sovellettu vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Hän oli pitkään sairauslomalla eikä tiennyt, mitä kaikesta seuraa. Hän jää eläkkeelle marraskuussa ja myöntää, että eläinpelastamisen tulevaisuus huolestuttaa. Vastauksena eläinpelastusvälineiden puutteeseen suomalainen paloalan yritys Peltaco on alkanut valmistaa välineitä ja tuoda niitä maahan Nurmisen konsultoimana. Yksi palomies pystyy hoitamaan noin 80 prosenttia tehtävistä, joten yksikkö ei vie resursseja muista tehtävistä. Eläinten kanssa se on ihan toisenlaista kuin mennä tulipalotilanteeseen. Oikeat ja väärät tavat Jos eläinpelastaminen oli pari vuosikymmentä sitten palomiehille välttämätön paha, tilanne on mennyt parempaan päin. Nurminen tietää tällaisiakin tapauksia. ”Minulle on useampikin vanhempi kollega sanonut, että hieno juttu, kun siihen on oma yksikkö ja erikoistyökalut, ei tarvitse lähteä isolla autolla koko miehistön jahtaamaan yhtä siipirikkoa lokkia kadulla. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan sekä kiertänyt kouluttamassa niin pelastuslaitosten kuin oppilaitosten ja eri yhdistysten väkeä. Siinä on paljon enemmän omaehtoista tekemistä. Kysymys on siitä, kuinka paljon pelastuslaitokset haluavat rahoittaa koulutuksia. ”Väitän, että tänä päivänä suurin osa laitoksista hoitaa tonttinsa vähintään kohtuudella. Hevosen voi tsägällä nostaa ojasta väärällä tavalla, ja silti se selviää, mutta eihän palokunta pelaa mitään tsägällä, vaan niin kuin kuuluu.” Hän kertoo iloinneensa, kun näki valtamediaan levinneen videon, jossa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiehet nostavat hevosen. Nurminen on lupautunut jo WWF:n projektiin. ”Ne jeesasivat siihen, että ok, tulevaisuus on edelleen edessä, ei tässä ole mitään hätää sen puolesta. Olen jättänyt jälkiäni niin moneen paikkaan. Ei varmasti, siitä olen ihan saletti. Olen omalla tavallani intohimoisestikin pitänyt yllä tätä asiaa, niin mitä tälle tapahtuu sitten kun lähden?” Varmaa on, että Nurminen jatkaa eläinpelastamistyötään myös eläkkeellä eri järjestöissä. Tietyillä alueilla eläinpelastamisen hoitavat VPK:t, toisilla seuduilla toiminta on jäänyt muiden tehtävien jalkoihin. ”Olin, että jes, mun koulutus on mennyt nappiin! Liinat oli sijoitettu juuri oikein.” Jos nostettavan hevosen liinat on laitettu väärin, eläin voi jopa kuolla saamiinsa vammoihin. Helsingin eläinpelastusyksikössä on yksi ajoneuvo, erikoiskalusto ja yksi valmiudessa oleva palomies. Hän oli saanut Menieren taudin, eikä kukaan tiennyt, miksi. Tehtävä on kirjattu lakiin, ja sivistysvaltion tulee huolehtia myös heikoimmistaan. Jonkun pitäisi vain ottaa ote tähän hommaan.” Vesa Nurmisen työhuone on nykyisin Kallion paloaseman kellarissa. Noihin aikoihin Nurminen oli käynyt turvallisuuskouluttajakurssin ja aloitellut jo eläinpelastamistyötä Helsingissä. Nurmisen mielestä eläimet kuuluu pelastaa, ja se on nimenomaan palomiesten tehtävä. Nuo kaksi asiaa auttoivat häntä pääsemään henkisesti takaisin jaloilleen. Nurmisen vasemmasta korvasta oli mennyt tasapaino. ”Ajattelin, että jos saataisiin oma yksikkö toimintaa varten, siinä olisi minulle ja kaltaisilleni työpaikka. Esimerkiksi öljyonnettomuuksissa öljyyntyneiden lintujen puhdistamisen järjestäminen on vielä valtakunnallisesti aivan kesken. ”On oikeat ja väärät tavat. Täältä on hyvä livahtaa eläkkeelle.” 1 ·2016 41. Pystyy esimerkiksi nivelrikkoisenakin siellä vähän pidempään työskentelemään.” Viimeiset 20 vuotta Nurminen on työskennellyt eläinpelastamisen kehittämisen parissa. Valtava elämäntyö ei ole menossa hukkaan
”Rakenteen malliksi sopii hyvin nykyinen järjestely aluehallintovirastoissa. ”Yhteisempää valtakunnallista linjaa pelastustoimen järjestelyissä tietysti tarvitaan ja tällä hetkellä sitä haetaan muun muassa jatkuvasti tiivistyvällä yhteistyöllä ohjaavan sisäministeriön ja aluehallintovirastojen kesken.” Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueiden nykyiset tehtävät antavat hänen mielestään valtion pelastusviranomaiselle erinomaisen vaikutusmahdollisuuden kokonaisturvallisuudessa kahdeksan ministeriön hallinnonalalla toimivan viraston ja alueellisen varautumisen yhteensovittamisen kautta. Nykyinen järjestely, että sisäministeriö johtaa ja aluehallintovirasto vain valvoo ei ole toimiva eikä tehokas. Maamme kuuden aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtajat korostavat yhteistyön merkitystä pelastustoimessa. Pelastusalan pienet voimavarat valtionhallinnossa pitäisi saada hyvin käyttöön, erityisesti varautumiseen liittyvissä tehtävissä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Kimmo Kohvakka nostaisi maakunnallisen pelastustoimen uudeksi avaintehtäväksi maakunnallisen varautumisen tukemisen. Loogista olisi, että maakunnan pelastuslaitos on myös varautumisessa maakunnan vahva toimija. Valvovan viranomaisen saamaa kritiikkiä ei koeta tavattomaksi. ”Tästä kannattaa pitää strategisesti kiinni uudistuvassakin aluehallinnossa.” Kimmo Kohvakan mielestä olisi tarpeen laajemminkin tarkastella koko valtionhallinnon roolia ja merkitystä myös pelastustoimen ja varautumisen näkökulmasta. Johtaminen ja valvonta on pienissä voimavaroissa selkeintä järjestää samalle toimivaltaiselle valtiollisille viranomaiselle.” Aluehallintovirastojen nykyisissä tehtävissä viljellyt käsitteet yhteensovittaminen ja edistäminen ovat Kohvakan mielestä epämääräisiä. S elvitysmies Lauri Tarastin aluehallintoa koskeva osuus saa kiitosta myös siltä osin, että metsäpalojen tähystyslento siirrettäisiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta maakuntalaitokselle. Siksi alueellisuus ja paikallisuus on otettava aina huomioon. Maakuntahallinnon ja pelastustoimen järjestämislakien valmistelussa asia voitaisiin nyt hyvin huomioida selkein kirjauksin.” Kimmo Kohvakan mielestä on tärkeää, että valtio järjestää pelastustoimen johtamisen, ohjauksen ja valvonnan kuten tähänkin saakka. Se nähdään myös toiminnan kehittämisenä. Aluehallintoviraston toiminta on aika ajoin saanut kentältä kritiikkiä viranomaiskannanottojensa erilaisuuden takia. Koska valtiolla on aina vastuu valtakunnallisista järjestelyistä lainsäädännössä, on määriteltävä selkeästi toimivalta, vastuut ja johtaminen valtion toimijoille. Rahoitusmalli on laaja ja vaikea poliittinen kysymys. Valvonnan ja arvioinnin rooli halutaan säilyttää aluehallinnolla. ”Johtamista on vahvistettava lainsäädännöllä, jotta kansallisesti kriittisen turvallisuuspalvelun eli pelastustoimen valtakunnalliset järjestelyt saadaan tehokkaiksi. Valtiorahoitus olisi selkeä ja tehokas ohjausväline.” Selvitysmies Lauri Tarasti esittää yhden pääaluehallintoviraston perustamista. Poikkihallinnollisuus ja alueellisuus ovat tärkeitä. Toisaalta muistutetaan myös, että Suomi on pinta-alaltaan laaja maa. ”Aluehallintovirastojen turvallisuustoiminnot ovat osa valtiokonsernin turvallisuustoimintoja ja ymmärrettävyyden, yksinkertaisuuden ja yhdenmukaisuuden vaatimus Aluehallinnolla rooli valvonnassa ja varautumisessa Teksti ja kuvat: Esa Aalto 42 1 ·2016. Kimmo Kohvakan mielestä oikea tapa toimia ei koskaan ole kiinni yksin organisaatioista. ”Onko vastuu yhteisten järjestelyjen lopputuloksesta yhteensovittajan vai yhteensovitettavien
Raution ja Aallon mielestä ajatus pääaluehallintovirastosta on mielenkiintoinen. ”Suurin vaikutus tällä olisi kuitenkin aluehallintoviraston henkilöstölle.” Kansallinen ja kansainvälinen kehitys on Raution mielestä tuonut selkeämmin esille varautumisen, varautumisen yhteensovittamisen ja johtovastuiden tärkeyden. Pelastustoimen palvelutasoa on valvottava kuten muitakin julkisia palveluja ja huolehdittava palvelujen lainmukaisesta järjestämisestä ja asiakaslähtöisyydestä.” ”Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti pelastustoiminnan johtamista, suunnittelua, ohjaamista, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan. Pelastustoimessa on hyvä osaaminen ja asiantuntemus varautumisessa. ”Aluehallintovirastojen olisi luontevaa hoitaa valtiovallan edustajana samoja varautumisen tehtäviä kuin nytkin. ”Pelastustoimen valtakunnallisen koordinaation sekä ohjausja johtamisjärjestelyjen kehittämiseksi olisi selkeä tarve valtakunnalliselle pelastusvirastolle. Kaikki muu on toisarvoista. ”Asiakkaiden, ihmisten saamien palvelujen arviointi on lähtökohta”, Rautio sanoo. ”Maakuntahallinnolla on myös hyvin merkittäviä tehtäviä, joten sen on pystyttävä koordinoimaan alueellaan myös varautumistehtävät järkevästi ja selkeästi.” ”Seuraavalla portaalla on laajempi alueen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden hallinta ja yhteensovittaminen sekä yhteydenpito kansallisiin toimijoihin. koskee erityisesti turvallisuusjohtamista. Keskusvirastolle tarvetta Lounais-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtajan Ilkka Horellin mielestä pelastustoimen valvonta voidaan hoitaa myös keskitetysti. Ministeriölle jäisi entistä paremmin mahdollisuuksia tehdä lainsäädäntötyötä ja kansainvälisiä tehtäviä, mutta se säilyttäisi vahvan otteen alueellisiin toimijoihin aluehallintoviraston avulla.” Nyt on Tarja Wiikinkosken mielestä mahdollisuus selkeyttää entisestään varautumisen yhteensovittamistehtävää, joka tosin jo nyt on tukevasti aluehallintoviraston vastuulla ja keskeisenä kehittämisen kohteena. Muutoin saattaa käydä niin, että meillä on nykyisten 22 mallin tilalla 12 mallia.” ”Toivon myös, ettei pelastustoimessa jouduta altavastaajan asemaan suuren soten kanssa. Varautumisen yhteensovittamista ja voimavaroja olisi hyvä perata nyt läpi. ”Pikemminkin pitää lisätä yhteisesti tehtävien asioiden määrää ja etsiä ennakkoluulottomasti uusia yhteistyömuotoja kuin rakentaa ylimääräistä porrasta enää saman hallinnon sisälle.” ”Jokainen muutos tulisi osata käyttää hyödyksi ja uudistaa toimitapoja tarvittaessa. 22:sta ei saa tulla 12:n mallia Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Pasi Ryynänen pitää selvitysmiehen esitystä hyvänä, mutta tärkeää on se, miten pelastustoimen ohjausta, koordinointia ja johtamista saadaan kehitettyä siten, että olisi valtakunnallisesti yhdenmukaiset toimintamallit ja järjestelmät. Kaikkien työpanosta tarvitaan.” ”Maakuntahallintoon on siirtymässä merkittäviä toimintoja, joista huolehtiminen kaikissa turvallisuustilanteissa vaatii hyvää varautumista. Valvontaan ei tarvita muutoksia Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtajan Tarja Wiikinkosken mielestä pelastustoimen valvontaan ei tarvitse suuria muutoksia tehdä. ”Vielä on aikaista ennakoida miten kokonaisuudessaan aluehallintovirastojen valvontatehtävät ja alueelliseen tai valtakunnalliseen toimivaltaan liittyvät asiakokonaisuudet ratkaistaan.” ”Tässä yhteydessä tarkasteltaneen keskusvirastojen valvontatehtävät. ”Jos halutaan, että pelastustoimesta ja varautumisesta hallitusohjelmaan kirjattua saadaan edistettyä, niin pelastustoimen osalta tarvitaan varmaankin aika paljon säädösohjausta. Samoin pelastustoimen palvelutason valvonnassa ja pelastustoimen kehittämisessä voidaan tehdä jakoa esimerkiksi sisäministeriön ja aluehallintoviraston kesken. Maailma ja pelastustoimikin sen mukana monimutkaistuu jatkuvasti. Tekijätkin ovat vanhat ja valmiina toimimaan eli aluehallintovirastot ja sisäministeriö.” Aluehallintovirastot ovat Wiikinkosken mukaan tehneet jo rajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi pelastustoimen valvonnassa. Kolikon toinen puoli on hänen mielestään kuitenkin se, että saadaan yhteneviä käytäntöjä kentälle. Aluehallintovirastolla on tähän kokemusta, osaamista ja kehittämishalua.” Palvelut ovat tärkeimmät Itä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Taina Rautio ja Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Jari Aalto pitävät luontevana, että maakunnallisten laitosten valvonnasta huolehtii valtio. Lakiuudistuksessa varautumisen johtamisen, ohjauksen ja valvonnan vastuiden tulee olla selkeästi kirjattuina”, Kohvakka toteaa. Mahdolliset synergiaedut tulisi koitua kaikkien osapuolten ja sitä kautta veronmaksajien hyödyksi.” Pelastuslaitosten valvonnan Ryynänen järjestäisi siten, että kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu. Kenties pitäisi arvioida, voisiko pelastustoimella olla valtakunnallinen keskusviraston kaltainen organisaatio.” ”Pelastustoimen valvonta voisi olla ainakin osittain keskitettyä. Varautumisen koordinoinnissa Raution ja Aallon mielestä pelastuslaitokset ovat hyvä ja osaava kumppani paikallistasolla, mutta laajemmat alueellisen varautumisen tehtävät jäävät luontevasti aluehallintovirastolle. Nyt on tarve katsoa varautumisen yhteensovittamistehtävää kokonaisturvallisuuden näkökulmasta ja ottaa askel kohti kokonaisvaltaista yhteensovittamistehtävää. 1 ·2016 43. Mikä muuttuisi nykyiseen nähden, kun valvontaa tehdään nytkin samalla strategialla”, Rautio kysyy. ”Jokaisen aluehallintoviraston toimialueena olisi koko maa. Pelastustoimella on koordinoijana suuri rooli. Esitys pääaluehallintovirastosta tullee Ryynäsen mielestä vaikuttamaan eniten viraston henkilöstöön. Valtion pelastushallinnon varsin niukat resurssit saataisiin mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön palvelemaan pelastustoimen ja varautumisen kokonaisuutta, huolehtimaan niistä asioista jotka valtion hoidettavaksi kuuluvat.” Hänen mielestään selvitysmies osuu oikeaan siinä, että toimeenpanevan organisaationrakenteen muutos vaikuttaa myös ohjausta ja valvontaa tekevien eli ministeriön ja aluehallintovirastojen työnjakoon. Toisaalta valvonnan kehittyessä kohti nykyistä ennakoivampaa valSisäministeri Petteri Orpo tapasi yhdessä pelastusylijohtaja Esko Koskisen kanssa aluehallintovirastojen pelastustoimen ja varautumisen johtajat: Jari Aalto (vas.), Kimmo Kohvakka, Tarja Wiikinkoski, Ilkka Horelli, Pasi Ryynänen ja Taina Rautio. ”Valvonta vaatii tietyissä asioissa paikallista ja alueellista tuntemusta sekä läsnäoloa alueilla. ”Aluehallintoviraston rooliksi tulee sekä valvonta että ohjaus.” ”Toisaalta vielä on paljon auki olevia asioita aluehallinnon uudistuksessa.” Valvonnassa heidän mielestään on tärkeää kansalaisille tuotettavien pelastustoimen palveluiden tasapuolisuus asuinpaikasta riippumatta. ”Valvonta on tällä hetkellä yhtenäisempää kuin koskaan. Pelastustoimen henkilöstö saa jo omassa ammattikoulutuksessaan monia muita ammattialoja laajemmat valmiudet varautumisasioihin, joten maakunnissa olisi järkevää hyödyntää tämä osaaminen”, Ryynänen painottaa. ”Aika näyttää onko aika kypsä suuremmalle rakenteelliselle uudistukselle”. Valvonnassakin joudutaan erikoistumaan ja mahdollisuudet valvonnan järjestämiseen ovat moninaiset.” Tärkeintä pelastustoimessa on hänen mielestään huolehtia siitä, että kansalaiset saavat tarvitsemansa pelastustoimen palvelut
Ja kun samalla saamme myös osallistua tulevaisuuden julkisen hallinnon rakentamiseen, kiinnostavaa haastetta riittää. Mikä sytyttää. Mieleeni on noussut ne lukuisat kerrat Pelastusopiston ajalta, kun olen luennoinut tuostakin uhkakuvasta ja saanut yleisöstä kysymyksiä: ”että ihanko oikeastiko uskot tuon pakolaistilanteen joskus toteutuvan.” Kuka olet, mistä tulet ja millainen on aviurasi. Koulutukseltani olen filosofian maisteri pääaine biokemia ja opintoja on tullut täydennettyä ympäristöriskien koulutuksella sekä toksikologian jatko-opinnoilla ja kasvatustieteen opinnoilla. Puutarhassa puuhailen kesäisin, mutta mieluiten uppoudun kotimaisen antiikin ja designin maailmaan. Metsästys, ammunta, moottorikelkkailu ja moottoripyöräily. Pasi Ryynänen 49-vuotias palomies, lakimies ja perheenisä Oulusta. Taina Rautio, 56 vuotta. Olen tehnyt yli 25-vuotisen päätoimisen työurani pelastustoimen palveluksessa. Uudet asiat, haasteet ja muutokset. Niitä on monia. Olen edelliseen vedoten aika voimakkaasti kehittämismyönteinen ja joskus kun suksi väistämättä liukuu myös takamäkeen, turhautuminen hieman vaivaa. Aktiivinen ja toimiva työyhteisö, toiminallisuus ja tekemisen meininki. Tšernobylin ydinonnettomuus 1986. Palomiehen, palomestarin ja vsspäällikön tutkintojen lisäksi olen suorittanut useita alan täydennyskoulutuksia kuten sairaankuljettajakurssin ja pelastussukelluskurssin. Kyllä tällä hetkellä sytyttää useakin asia. Opiskelin työni ohessa oikeustieteellisessä Lapin yliopistossa, josta valmistuin 1999. Ja kaikki mitä nyt saa tehdä sivistää ja opettaa myös huomista varten. Mutta globaalisti ajatellen Yhdysvalloissa WTCtornien tuhoutumisen aiheuttanut terroriteko. Tavoitteena kun on ollut purkaa turhia hallintorakenteita. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista lasta, tytär asuu Itävallassa ja poika Espoossa. Kuka olet, mistä tulet ja millainen on aviurasi. Mikä sytyttää. Mitä harrastat. Pysäyttävin tapahtuma työelämässäsi. Kuka olet, mistä tulet ja millainen on aviurasi. Perheessä vaimo, kolme lasta ja koira. Kimmo Kohvakka, 47 vuotta, kotoisin Kainuusta, asustanut pääkaupunkiseudulla vuodesta 1999 lähtien, nykyisin vantaalainen. Ehkä voimallisimmat tuntemukset viime aikoina ovat liittyneet siihen, että kaikki mitä aiemmin on tehnyt, on ollut hyvää opiskelua nykyiseen. Aloitin Lapin lääninhallituksen lääninvalmiusjohtajana 2004 ja 2010 alkaen johtajana Lapin aluehallintovirastossa. Koulutustausta kasvatustieteen maisteri ja majuri evp. Niitä on aika paljon. Jari Aalto, 57 vuotta, Lapin aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueen johtaja. Kirjallisuutta ja elokuvia. Juuri nyt laajamittainen maahantulo ja koko Euroopan laajuinen pakolaiskriisi. Vuoden 2012 helmikuun alusta siirryin Pohjois-Suomen AVIin vastuualueen johtajaksi. Ehkä se on tuo koko uran – jota vielä toivottavasti piisaa – kestävän oppimisen ajatus. Varsinkin yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, jotka tuovat mukanaan viranomaisyhteistyöhön ja turvallisuuteen ja valmiuteen liittyviä haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Haluan aina kokeilla ja yrittää uudella tavalla … mottoni on ”eihän sitä koskaan voi tietää varmasti”. Tästä johtuen aluehallintovirastoilla tulisi olla tulevaisuudessakin nykyisenkaltaisia tehtäviä varautumisen koordinoinnissa ja yhteensovittamisessa. Tulen Kuopiosta ja aiemmin toimin Pelastusopiston varautuminen opetusyksikössä yliopettajana ja yksikönpäällikkönä lähes 15 vuoden ajan. (Kadettikoulun upseerin tutkinto). ”Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että valtiovarainministeriön ja aluehallintovirastojen välille rakentuisi uusi resurssiohjauksesta vastaava hallinnontaso. Tässä yhteydessä varautumisen kokonaisuutta tulisi tarkastella myös laajemmin valtion keskushallinnon, valtion aluehallinnon, maakuntahallinnon ja kuntien varautumistehtävien osalta”, Ilkka Horelli toteaa. Mielenkiintoinen ja haastava työ pelastustoimen ja varautumisen vontaa, on aluetuntemuksella suuri merkitys valvontatehtävässä.” Ilkka Horelli sanoo vierastavansa esitystä pääaluehallintovirastosta. Mikä sammuttaa. Oma asuinpaikkani on Rovaniemi. Pysäyttävin tapahtuma työelämässäsi. ”Varautumisen taustalla on vahvat valtion intressit yhteiskunnan toimivuuden turvaamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 44 1 ·2016. Mikä sammuttaa. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa syksystä 2014 lukien. Tätä ennen olin 6 vuotta liikkeenjohdon konsulttijohtajana ja 9 vuotta palo-opiston opettajana ja vanhempana opettajana. Vuodesta 2012 olen ollut Itä-Suomen aluehallintovirastossa pelastustoimi ja varautuminen vastuualueen johtajana. Kuka olet, mistä tulet ja millainen on aviurasi. Mikä sytyttää AVIjohtajat. Mikä sammuttaa. Mahdollisesti tulevaisuudessa myös valmiussuunnittelussa.” ”Nykyiset ELY-keskuksen varautumistehtävät voidaan järjestää myös tulevassa maakuntahallinnossa. Perheeseen kuuluat puoliso ja kaksi tytärtä, joista vanhempi opiskelee Jyväskylän yliopistossa luonnontieteitä ja nuorempi on koululainen. Mikä sytyttää. Lause ”ei kannata kokeilla”. Pelastustoimen ja varautumisen kentässä on mukavasti aitoa tehtävien sisällöllistä kehittämistyötä paljon, eikä vähiten jatkuvasti muutoksessa olevasta kansainvälisestä ja kansallisesta turvallisuuden toimintaympäristöstä johtuen. Mikä sytyttää. Tausta puolustusvoimissa ja pelastustoimessa useita eri tehtäviä vuodesta 1999 lukien. Sen jälkeen auskultoin vuoden Kauhavan käräjäoikeudessa saaden varatuomarin arvon. Mitä harrastat. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Mari sekä 15-vuotiaat kaksoset Hilla-Elli ja OnniVeikka. Saamattomuus, asioiden paikallaan junnaaminen. Mitä harrastat. Tuon tapahtuman jälkeen olemme saaneet uutisia monista terroriteoista, jotka ovat kohdistuneet viattomiin siviileihin. Pysäyttävin tapahtuma työelämässäsi. Toisaalta esityksen tavoitteena on mahdollistaa nykyistä tehokkaampi resurssien käyttö valtakunnallisen toimivallan näkökulmasta ja keskittäminen on varmasti järkevää tiettyjen aluehallintovirastoilla olevien tehtävien hoitamiseksi.” Uudistuksen yhteydessä aluehallintovirastot jäävät Horellin mielestä ainoiksi valtion alueellisiksi viranomaisiksi
Huomasin, että palomiehen ja sairaankuljettajan työssä olin jollain tavalla törmännyt jokaiseen ei luonnolliseen tapaan kuolla, jotka tenttikirjassa esitettiin. Ihmisten auttamisesta ja tukemisesta saa hyvän fiiliksen itsellekin. Mikä sammuttaa. Perheeseeni kuuluvat luokanopettajavaimo Sanni ja neljä lasta. Palokuntanuorisotoiminta ja palokuntien CTIF-kilpailutoiminta. Laskettelua, lukemista ja kaikenlaista nikkarointia sekä futiskentän laidalla kahvin keittämistä. ?????????–???????????????????. Mitä harrastat. Kuka olet, mistä tulet ja millainen on aviurasi. Osana rikosoikeuden opintoja suoritin oikeuslääketieteen perusteet kurssin. Tapaninpäivän myräkkä vuonna 2011 ja muutama myrskyn jälkeinen päivä. Mitä harrastat. Myös kuntosalilla käyn. Mikä sammuttaa. Silloin sillanrakentajaluonne tahtoo syttyä ja haluan saada osapuolet näkemään asioiden lukuisat puolet. pelastustieto.fi – tiedät mistä puhutaan!. ??????-????????. En kuitenkaan osaa nostaa mitään yksittäistä tapahtumaa työelämässä muiden edelle. Heräilevät konfliktit. Siirryin SPEKin järjestöpäällikön tehtävästä vuoden 2009 lopulla pelastusylitarkastajaksi Länsi-Suomen lääninhallitukseen ja vuoden 2010 alusta olen toiminut Lounais-Suomen AVI:ssa vastuualueen johtajana. Yli 20 vuotta kentällä keikoilla näytti paljon ja suurin osa asioita on pyyhkiytynyt pois mielestä. Oli aika pysäyttävää huomata, mitä kaikkea palomies joutuu työssään kohtaamaan. Myös teatteri ja lukeminen ovat mieluisia. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Elokuvat ja samoilu rentouttavat. ?????????????????. Perheeseen kuuluvat mies ja kolme aikuista lasta. Pelastusalaa (kesto)vaivaava vakinaisen henkilöstön ja vapaaehtoisten sekä sivutoimisten turhanpäiväinen vastakkainasettelu. Toistaiseksi ei juuri mikään. Ihmisten passiivisuus ja välinpitämättömyys. Pelastustoimea olen päässyt tutkimaan Pelastusopistolla ja SPEK:issä. Pysäyttävin tapahtuma työelämässäsi. ??????????. Siviilielämässä omien lasten kasvun seuraaminen sytyttää. parissa sytyttää. Ammattikirjallisuus ja dekkarit koukuttavat. Vapaa-aikani pyrin pyhittämään perheelle ja ystäville. Pysäyttävin tapahtuma työelämässäsi. ????????. Ilkka Horelli 36 vuotta Turusta. Lasten harrastukset ja kuskaaminen vaativat paljon aikaa. Lapset ovat vielä siinä iässä, että tarvitsevat läsnäoloa ja tukea. ?????-???????. Kuntatyönantajan, lääninhallituksen ja ELY-keskuksen kautta tulin Aluehallintovirastoon. Mikä sytyttää. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Kuka olet, mistä tulet ja millainen on aviurasi. FL Tarja Wiikinkoski 54 vuotta. Jokainen voimakkaasti kuormittunut ihminen, olipa hän asiakas tai työtoveri. ??????. Muuten tehtävät ovat olleet johtoja asiantuntijatehtäviä. Tentistä oli helppo päästä läpi ja kertalukeminen riitti. Kaikenlainen epäoikeudenmukaisuus, jota maailmassa tuntuu riittävän. Mikä sytyttää. ??????????. Harrastan liikuntaa, kuten lenkkeilyä ja tennistä sekä talvisin hiihtoa. Mikä sammuttaa. Mitä harrastat. ??????. Aina on toivoa. ????????. Pysäyttävin tapahtuma työelämässäsi
Kunnat toivovat sitä erityisesti.” Etelä-Pohjanmaalla kunnat ovat hänen mukaansa olleet tyytyväisiä, kun pelastuslaitos on ottanut koordinoivan johdon erilaisissa poikkeustilanteissa. Se oli paljolti myös muutoksen johtamista.” ”Uuden toiminta-alueen omaksuminen vei oman aikansa, mutta nyt homma toimii luontevasti. Siitä homma jatkui sammutusmiehenä ja vuonna 1984 aloitin palomiesopinnot.” ”Ammattivalintana tämä homma on ollut selvä koko ajan.” Pieneltä paloasemalta työ on vienyt Setälän suuremmille työpaikoille. Hän oli rakentamassa uutta alueellista pelastuslaitosta EteläPohjanmaalle. Toivottavasti pelastustoimen sisällöllistä kehittämistä toteutetaan laajemminkin.” Hänen mielestään varautuminen ja tilannekuvan ylläpitäminen sekä kriisitilanteiden johtaminen ovat pelastustoimen kärkiteemoja. ”Meidän aikanamme koulutusjärjestelmissä ei ollut opetusta tällaista suurempaa järjestelmää varten. Kaikki asiat, myös koulutusmateriaalit lähtivät kuntakohtaisesta palokunnasta. Hän muistelee, miten monet olivat uuden edessä aluelaitosten aloittaessa vuonna 2004. 46 1 ·2016. Harri Setälä kasvoi paloaseman naapurissa. ”Ylistarossa liityin palokunnan nuoriso-osastoon. Yhtenä niistä hankintatoiminta, joka kunnallisessa palolaitoksessa oli pienimuotoisempaa. Ei siis ihme, jos ammatiksi tuli palomies. Mukaanhan on tullut jo kokonaan uusi sukupolvi, joka ei muuta toimintatapaa tunnekaan kuin alueellisen.” Ei ilmastointikonehuoneen taakse Pelastustoimen ajankohtaisessa uudistuksessa Harri Setälä on hämmästellyt sitä, että alan kehittäminen tuntuu olevan kiinni luvuissa; kuinka monta aluetta on tulevaisuudessa. Nyt on hankinnatkin kehittyneet ammattimaisemmaksi toiminnaksi.” ”Myös Etelä-Pohjanmaalla aluelaitoksen alku herätti erilaista keskustelua. Nyt ammatillisen koulutuksen käyvät saavat paremmat valmiudet kohdata myös uudet asiat”, Setälä sanoo. ”Toivottavasti pelastustoimi voi olla mahdollisimman hyödyllinen poikkeusolojen toimija uusilla itsehallintoalueilla. ”Toiminnan sisältö on tärkeä ja siinä ensihoito on noussut keskeiseksi. Niitä onkiin riittänyt, Tulvat opettaneet varautumista Etelä-Pohjanmaalla Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tapani Herrala ja Henri Pajander ”Meillä on valmius ottaa ensihoito haltuun, jos sitä sote-uudistuksessa järjestellään uudella tavalla”, vakuuttaa pelastusjohtaja Harri Setälä. ”Oli paljon uuden oppimista
Me olemme varautumisen ja häiriötilanteiden asiantuntijoita ja tämä osaaminen pitää saada valtakunnallisesti yhdenmukaiseksi ja tunnustetuksi toiminnaksi myös uusilla itsehallintoalueilla.” Harri Setälä kertoo, että Etelä-Pohjanmaalla kuntien kanssa tehtävä yhteistyö luotiin erityisesti edesmenneen pelastusjohtajan Esko Jokisaaren ja Lapuan kaupungin yhteistyönä. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.suomenpelastuskeskus.fi tulvista kouluampumiseen. Meillä on kuntien kanssa hyvät ja tiiviit yhteistyösuhteet molemmin puolin.” ”Valmiussuunnitelmien päivittämisten yhteydessä jokaiseen kuntaan pyydetään meiltä edustaja kertomaan kokemuksista. Kuntoaan pelastusjohtaja pitää yllä perinteiseen pohjalaiseen tapaan, painimalla. Ja ensihoito on pelastustoimelle tärkeä tehtävä.” Näin sanoo myös pelastusjohtaja, jonka alueella pelastuslaitos ei tällä hetkellä tee ensihoitoa. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Vaimo työskentelee sairaanhoitajana. Silloinen vs. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Sille luotiin pohja Jokisaaren toimiessa Lapualla palopäällikkönä. ”Nämä ovat kohtuullisia määriä ja onnettomuuksien ehkäisytyön voi tässä valossa todeta toimineen, mutta jokainen palokuolema on turha.” ”Toimintavalmius niiden torjunnassa on toissijaista. Valmiusharjoitukset ovat myös sujuneet hyvin. ”Erhe-maksu on yksi hyvä esimerkiksi tuloksellisesta valtakunnallisesta toiminnasta. Niihin on hälytetty kunnan johtoryhmä ja olemme oppineet tekemään hyvää yhteistyötä. Toki siinä auttavat myös erilaiset tekniset laitteet, kuten sprinklerit ja palovaroittimet.” Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana vuodesta 2014 alkaen toiminut Harri Setälä, 54, on kahden aikuisen tyttären ja 10-vuotiaan pojan isän. ”Meillä on toki hyviä kehittämishankkeita menossa, joten voimme katsoa myönteisesti tulevaisuuteen. pelastusjohtaja Harri Setälä veti johtokeskustoimintaa Kauhajoen paloasemalla.. Pelastustiedossa 8/2012 oli juttu rankoista syyssateista, jotka aiheuttivat suurtulvan Etelä-Pohjanmaan joissa. Ne pitää ehkäistä ennalta. ”Tärkeää on, että teemme tätä työtä yhdessä kuntien viranomaisjohdon kanssa.” Kauhistuksena hän pitää sitä, että itsehallintoalueilla pelastuslaitokset sullotaan esimerkiksi osaksi teknistä osastoa, jonnekin ilmastointikonehuoneen taakse. Miten viestimme tavoittaa heidät.” Hälytystehtäviä on vuosittain EteläPohjanmaalla alle 6000 ja rakennuspaloja reilut sata. ”Pelastustoimeen tarvitaan ehdottomasti valtakunnallista toimintatapaa.” Kumppanuusverkostoa hän kehuu mainioksi ja viisaaksi alustaksi yhteistoiminnalle. ”Omavalvonta on varmaankin hyvä asia, mutta sen vaikuttavuutta kannattaa tutkia.” ”Haaste meillä ovat syrjäytyneet. Treenit nuorempien kanssa ovat kaksi kertaa viikossa. Olemme pärjänneet niistä tehdyistä valituksista senkin takia, koska maksun malli on valtakunnallinen.” Onnettomuuksien ehkäisyn merkitystä hän pitää kiistattomana. Hän on toiminut palomestarina Ylistarossa, palopäällikkönä Kauhavalla sekä aluepalopäällikkönä ja pelastuspäällikkönä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. ”Lapualla myös patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976 opetti varautumisen merkitystä poikkeustilanteisiin.” ”Viranomaisyhteistyötä on nyt myös lisännyt myös turvanpaikanhakijatilanne.” Alueiden erilaisuus huomioitava Harri Setälä muistuttaa, että pelastustoimen alueet ovat toimintaympäristöltään erilaisia ja se pitää ottaa huomioon myös valtakunnallista toimintaa tavoiteltaessa. Olemme sopineet myös sairaanhoitopiirin kanssa, että ensihoitajat työskentelevät paloasemilla.” ”Meillä on valmius ottaa ensihoito haltuun, jos sitä sote-uudistuksessa järjestellään uudella tavalla.” ”Varautumisen ja poikkeustilanteiden hoitamisen kehittämisessä meitä ovat auttaneet isot tilanteet. ”Ensivastetta hoidetaan melkein jokaiselta paloasemalta
Aikataulu olisi erittäin tiukka ja ratkaistavia kysymyksiä todella runsaasti. Sopeuttamisen tulee vaikuttaa opiskelijoihin mahdollisimman vähän. ”Opistolla on jo tehty sopeuttamistoimia ja kuluva vuosi 2016 on erityisen tiukka, johtuen sekä pienenevästä kehyksestämme että Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttamista leikkauksista. Työ on mielekästä ja työssä on mahdollista voida hyvin, kun toimintatavat ovat kunnossa, perustehtävä ja työn raamit selkeänä, ja työhyvinvoinnista ottavat vastuuta esimiehen lisäksi kaikki työyhteisön jäsenet.” ”Toimintaympäristöja kulttuuri on minulle uusi ja opiskelemista on edessä vielä paljon, mutta sinänsä koulutusorganisaation lainalaisuudet ovat samat riippumatta oppilaitoksesta. ”T ulin Pelastusopistolle Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselta ja olen asunut Kuopiossa jo pitkään. Pitkän opettajaurani aikana olin aina hyvin teknologiaorientoitunut. Opettajan tehtävistä hän siirtyi hallinnollisiin tehtäviin ja Kuopion yliopiston kielikeskuksen johtajaksi, ja edelleen Kuopion ja Joensuun yliopistojen fuusiossa Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen varajohtajan tehtävään. ”Strategialähtöinen työskentelytapa luo suunnan organisaation kehittämiselle ja vision saavuttamiselle. Uusia oppimisympäristöjä ja tietoteknisiä ratkaisuja otetaan käyttöön. Tutkintoa pitää kehittää jatkossakin yhteistyössä pelastusalan kanssa.” ”Jos siirtoa Poliisiammattikorkeakouluun lähdetään toteuttamaan, edessä on lainsäädännön muutosten valmistelu ja lakien eduskuntakäsittely. Toimintani pohjautuu myös prosessilähtöiseen ajattelumalliin. Tämä vaatii henkilöstöltämme osittain uuden ajattelun omaksumista ja oman työn sekä osaamisen tarkastelua. Säästöpaineisiin vastataan muun muassa koulutusorganisaatiota, täydennyskoulutusta ja yhteistyötä kehittämällä. Keskeistä on myös viedä organisaatiouudistuksemme maaliin, niin että prosessimme ovat selkeitä, vastuut on jaettu ja jokainen tietää, miten toimia. ”Tärkeimpiä tehtäviäni tällä hetkellä on viedä juuri valmiiksi saamamme opiston strategia käytäntöön koulutusja opiskelijapalveluissa. Samat haasteet kohtaamme nyt Pelastusopistolla”, Hirvonen toteaa. Haasteisiin vastataan isoilla uudistuksilla Täydennuskoulutukselle isompi rooli 48 1 ·2016. Opistolta valmistuu edelleen tulevia alan ammattilaisia, joilla on riittävä osaaminen ja elinikäisen oppimisen valmiudet työeälämään siirtyessä.” On esitetty, että Pelastusopiston yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa järjestämä palopäällystön ammattikorkeakoulututkinto siirtyisi Poliisiammattikorkeakouluun vuonna 2017. Edelleen on pidettävä mielessä perustehtävämme koulutus ja toimintaympäristön muutoksen tuoma pedagogisen ajattelutavan muutos, digitalisaatio ja monimuotoiset tavat oppia. Opiskelijoille taataan kaikissa olosuhteissa mahdollisuus suorittaa tutkinto sille varatussa aikataulussa”, Hirvonen vakuuttaa. Samoin edessä olisivat lukuisat neuvottelut Savonian ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa sekä sopimuksista että sopimusten aiheuttamista käytännön järjestelyistä. Pohjakoulutukseni on kielissä ja kasvatustieteissä Jyväskylän yliopistosta, hallintotieteitä opiskelin Tampereen yliopistossa. Samoin tarkastellaan omin voimin toteutetun opetuksen suhdetta tarvittavaan tuntiopetukseen.” ”Pyrimme siihen, että oppiminen on pitkälle ongelmaja työelämälähtöistä sekä mahdollisuuksien mukaan verkottunutta ja ajasta sekä paikasta riippumatonta. Taloudelliset paineet, organisaatiomuutos ja muutos pedagogisessa ajattelussa ja opettajan roolissa ovat olleet haasteita yliopistolla. Toiminnan sopeuttaminen ja samaan aikaan tehtävä toiminnan kehittäminen vaativat koko henkilöstöltä sopeutumista, epävarmuuden sietokykyä ja muutosvalmiutta. Verkkopedagogiikka ja teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa on aina ollut lähellä sydäntäni”, Hirvonen kertoo. Investoinnit on pitkälti jäädytetty ja organisaation rakenteet ja prosessit ovat tarkastelun alla. ”On toteutuva vaihtoehto kumpi tahansa, keskeistä on varmistaa, että pelastusalan ylin tutkinto on alan omissa käsissä, rahoitus on riittävä ja vakaa. Koska opiskelijoiden osaamisperusta on yhä moninaisempi ja opiskelutottumukset ja oppimisen tavat muuntuvat nopeaa tahtia, tarjotaan monimuotoisia opintopolkuja opintojen etenemisen varmistamiseksi. Yksiköistä tiimeihin Pelastusopiston koulutusja opiskelijaPelastusopiston koulutusjohtaja Minna Hirvonen aloitti uudessa työssään viime elokuussa. Opiskelija ottaa yhä enemmän vastuuta oppimisestaan. Luotan opiston asiantuntijoiden osaamiseen muutoksen toteuttajina.” Säästöpaineissa pyritään löytämään keinoja turvata vakituisen henkilöstön asemaa hyödyntämällä muun muassa luontaista eläkepoistumaa osana toiminnan tehostamista
Päällystöja alipäällystötutkinnosta vastaa tiimilinja JORIVA, jonka vetäjänä toimii koulutuspäällikkö Heli Kurkko. Kielitaito ei voi olla muut ominaisuudet ohittava asia”, Minna Hirvonen toteaa. ”Toimimme entisten yksiköiden sijaan tiimeissä, jotka sijoittuvat kahteen linjaan. Tulevaisuuden rahoitusnäkymät määräävät, missä määrin opistolla on mahdollisuus jatkossa ylläpitää ja kehittää monipuolista harjoitusaluetta ja onko opistolla käytettävissään esimerkiksi riittävän moderni kalusto. Päämääränä on kasvattaa täydennyskoulutuksen roolia opiston toiminnassa. ”Ratkaisuja perustoimintamme tukemiseen haemme muun muassa kehittämällä täydennyskoulutustarjontaamme ja hakemalla uusia kotimaisia yhteistyökumppaneita. Olemme koulutusorganisaatio, jolle kehittyminen on elinehto ja toiminnan jatkumisen oikeutus.” Hirvosen mukaan harjoitusalue on nyt ja jatkossakin keskeinen osa Pelastusopiston toimintaa. Huoli kaksikielisestä hätäkeskuskoulutuksesta Hätäkeskuslaitos pitää kaksikielisen päivystäjäkoulutuksen järjestämistä tärkeänä. ”Edellisen kerran kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi HÄKE 17 toteutui 2009–2010. Tässä luonnollisesti korostuvat vuorovaikutus ja palautekäytännöt käytännön työelämän kanssa”, Hirvonen kuvailee. Olemme kääntäneet katseemme myös kansainvälisille markkinoille. Valintakokeissa syksyllä 2008 hakijoita oli 73, kokeeseen heistä saapui 36.” ”Valintakokeen kielen osalta läpäisi vain kymmenen opiskelijaa, joista muiden kriteerien perusteella läpi pääsi enää kahdeksan. Kuva: Siiri Hirvonen.. mukaan. Hiljattain julkaistusssa tiedotteessa todetaan, että tällä hetkellä Hätäkeskuslaitoksen päivystyshenkilöstöstä noin viidesosa pystyy käsittelemään hätäilmoituksia molemmilla kansalliskielillä. Soita ja sovi tapaaminen. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Pelastajaja hätäkeskuspäivystäjätutkinnosta vastaa tiimilinja OPTO, jota vetää koulutuspäällikkö Jouko Gorski.” ”Elämme siirtymäkautta, jolloin selkeytämme prosesseja sekä kehitämme ja sopeutamme toimintaamme huolehtien samalla siitä, että toiminta jatkuu mahdollisimman saumattomasti opiskelijoihin päin. Toisella hakukierroksella ruotsin kielen osaamisen vaatimus poistettiin. Kysynnän kasvaessa rahavirta, jota voimme käyttää peruskoulutuksen tukemiseen, toivottavasti lisääntyy. Kouluttajia, myös ruotsin kielellä toimivia, oli ja on tarjolla. Itä-Suomen työturvallisuuden harjoitusalueen rakentuminen Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen on yksi meneillään oleva kehityshanke.” ”Lisärahoituksen lisäksi haemme ratkaisuja myös pedagogisin keinoin, jotta riittävä kädentaitojen oppiminen voidaan taata opiskelijoille. Näköpiirissä on jo uusia kumppaneita, joiden kanssa toivottavasti pääsemme koulutusyhteistyöhön. Näin kurssi saatiin käynnistymään myöhennetyssä aikataulussa keväällä 2009.” ”Pelastusopisto kantaa huolta ruotsinkielisen henkilöstön riittävyydestä, mutta realiteetit niin resurssien kuin kelpoisten hakijoiden suhteen on muistettava. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Haasteena ovat olleet vaadittavan kielitaidon ja muut valintakriteerit täyttävien hakijoiden vähyys. Minna Hirvonen hakeutui Pelastusopistoon mielenkiintoisen ja haasteellisen tehtävän sekä toimintaympäristön takia. Haemme myös lisää näkyvyyttä ja asiantuntijuutta sekä Pelastusopiston imagon vahvistumista koulutuksen huippuosaajana.” ”Muutoksista huolimatta pidämme perustehtävämme kirkkaasti mielessä. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue Revontie 13 90830 Haukipudas Kokonaan uusittu, täynnä asiaa: pelastustustiet o.fi palvelujen uusi organisaatiorakenne tuli voimaan vuoden alusta. Koulutusorganisaation muutoksella haetaan tiimiorganisaatiota, jossa raja-aitoja ei tunneta ja yhteistyön kautta löydetään uusia opiskelijoita hyödyttäviä tapoja toimia.” Lisää täydennuskoulutusta ja näkyvyyttä ”Uusi organisaatio mahdollistaa myös uudella tavalla kehittää täydennyskoulutusta ja uusia koulutustuotteita. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Tulevaisuus kuitenkin näyttää, millä valmiuksilla opiskelijat jatkossa siirtyvät työelämään, ja mikä tulee olemaan laitosten perehdyttämisen rooli tässä kokonaisuudessa
Porin VPK päätti perustaa samana vuonna viiden hengen ryhmän suunnittelemaan autohankintaa. Ensin nähdään, mille kalustolle on todellinen tarve”, lisää Jönkkäri. Autossa on lisäksi VPK:n hankkimana esimerkiksi 6,8 tonnin hydraulinen vinssi, akkutyökalusarja, nostoliinoja ja erilaisia rakseja. Satakunnan pelastuslaitoksellakin on silloin tällöin puhuttu raivausauton mahdollisesta hankinnasta, mutta se jäänyt puhumisen asteelle. ”Ajatus raivausauton kaluston suhteen on ollut se, että mihin sammutusauton kalusto loppuu, niin siitä tämän auton kalusto jatkaa", sanoo VPK:n päällikkö Mikko Jönkkäri. ”Jostain perussammutusauton kalustosta on kuitenkin luovuttu, mutta myöhemmin voidaan katsoa lisää, mitä auto voisi sisältää. Palosuojelurahastossa hyvä hanke Porin VPK:lle auton kokonaiskustannuksiksi tuli yhteensä 390000 euroa. Uusi raivausauto luovutettiin Sammutin Oy:lta lokakuun puolivälissä. ”Autoon on saatu Palosuojelurahastolta 54000 euroa, 200000 euroa on otettu pankkilainaa ja loput on vuosien mittaan säästetty”, kertoo auton rahoituksesta Porin VPK:n halPorin VPK erikoistuu raivaukseen Teksti ja kuvat: Arto Papunen Porin VPK:n uutta raivausautoa kalustoineen esiteltiin joulukuussa. Porin VPK:lla oli kuitenkin oli vielä miehistöautojen lisäksi omaa kalustoa toinen sammutusauto. Nosturiin on tehty lokakuussa kymmenvuotishuolto. Koulutuksien jälkeen auto otettiin käyttöön tammikuussa 2016. Siihen on autossa sekä purkukoura että henkilönostokori. Porin VPK:lla on vuosittain noin sata hälytystehtävää, eikä raivausautoa ei kuitenkaan ole tarkoitus laittaa hälytysvasteisiin suoraan. Siinä on 2000 litran vesisäiliö. Ensimmäisiä ratkaistavia asioita oli päättää auton tuleva akselimäärä ja nosturin sijoitus eteen tai taakse. Varmasti myös toiminta-alue tulee laajentumaan. Raivausautohanke lähti liikkeelle vuonna 2013, kun VPK:ssa pohdittiin johonkin erikoistumista, sillä kaupunki-VPK:n on tulevaisuudessa erikoistuttava johonkin pelastustoimen osa-alueeseen. Alueellisten pelastuslaitosten aikana Satakunnan pelastuslaitos on uusinut palokunnalle sammutusauton ja säiliöauton. Auton kalustuksesta on tietenkin vastannut VPK itse, mutta raivausauton erikoiskalustoon kuuluvat pelastuslaitoksen hankkimat järeämmät pelastusvälineet ja laaja tuentasarja. 50 1 ·2016. Porin VPK:n kalusto on perinteisesti ollut sen omaa. Lopulta auto hankittiin kolmiakselisena ja Palfinger-merkkisellä, käytetyllä nosturilla peräasenteisena. Toisten raivausautojen sijainneista päätellen tarve tälle autolle olisi Porin alueen lisäksi Valtatie 8:n suuntaisesti Merikarvia–Rauma-linjalla”, arvelee Jönkkäri. Syksyllä 2014 idea esiteltiin pelastuslaitokselle, joka näytti vihreää valoa. Lopulta VPK:n syyskokous päätti auton hankinnasta samana vuonna. Päivystävä palomestari hälyttää yksikköä tarpeen mukaan. Hankittu auto voi kuitenkin toimia sammutusyksikkönäkin. Sieltä Porin VPK:n jäsenet saivat hyviä vinkkejä esimerkiksi siitä, mitä kokemäkeläiset olisivat voineet tehdä toisin ajoneuvohankinnassaan. ”Toimintaan tulee auton myötä haastetta ja lisäpotkua. Jo tuolloin nousi esiin idea raivausautosta, sillä vastaavia autoja ei ole Satakunnassa kuin kaksi, Kokemäellä ja Kankaanpäässä. Pelkkä sammutusyksikkö ja vedenkuljetus eivät riitä. Pelastuslaitoksen ostamaa kalustoa autossa on lisäksi 50000 euron edestä. Nyt heräsi ajatus erikoistumisesta. Kalusto tarpeen mukaan Ennen ajoneuvon hankintaa Porin VPK:sta käytiin tutustumassa Kokemäen VPK:n muutama vuosi sitten hankkimaan raivausautoon. Tammikuussa hankitun rai vausauton kalusto jatkaa siitä, mihin sammutusauton kalusto loppuu
Auton esittelypäivänä auton kalustoon tutustui Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus ja Satakunnan pelastuslaitoksen kalustomestari Ilkka Koski.. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. Hänen mukaansa ajoneuvohanke oli Palosuojelurahastossa hyvä hanke. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. ”Raivausauto tulee varmasti olemaan tärkeässä osassa myös alueellisesti.Erikoistuminen on myös päivän sana. Silloin oli kovin luontevaa, että tämä hieman erikoinen hanke sai rahoitusta.” Auton nosturiin voi kytkeä henkilönostokorin tai purkukouran. ”Siellä oli paljon keskustelua periaatteesta, millaisia kalustohankkeita tuetaan. Hyvän kaluston lisäksi sillä on erittäin hyvä hälytysosasto. Porin apulaiskaupunginjohtaja ja palosuojelurahaston puheenjohtajanana toimiva Kari Hannus sanoo, että Porin VPK on todella tärkeä yhteistyökumppani pelastuslaitokselle. Palosuojelurahaston strategiassa nimenomaan vapaaehtoistoiminnan ylläpitäminen on tärkeää. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput lituksen puheenjohtaja Tarja Hakanen. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Hienoa, että itse VPK on rahoittanut auton”, sanoo Hannus. Sillä voi nostaa auton sivusta 4,8 tonnia ja täydestä mitasta 20 metristä noin 450–600 kiloa
Viikottaiset 24 työtuntia voivat jakautua useille päiville, tai ne voi suorittaa yhtenä 24-tunnin työvuorona, jolloin loppuviikko jää esimerkiksi opiskeluun. Pääasiassa he työskentelevät vastaanottotehtävissä, mutta myös apuhenkilöinä paloautoissa ja näin mukana niin sairaankuljetuksissa kuin sammutustehtävissäkin. Kaikki eivät ryhdy palomiehiksi, vaan moni paloauton kyydissä ensiaputehtäviä kokeillut löytää paikkansa hoitoalalta. Loput saavat elämäänsä ryhtiä ja löytävät paikkansa muualta. Tämä tietäisi entistäkin tärkeämpää kansalaiskasvatustehtävää paloja pelastustoimelle, joka on nykyisellään ikään kuin synonyymi siviilipalvelukselle. Yhdyskuntapalvelua tarjoavia yhdistyksiä ja julkisyhteisöjä on yhteensä 4500, mutta palolaitos vetää 16–25-vuotiaita nuoria eniten puoleensa. Siviilipalveluksen toivotaan auttavan vailla koulutusta ja päämäärää ajelehtivia nuoria yhteiskunnan jäseniksi, ja näin vähentävän kiinnostusta lähteä pyhään sotaan. Yhdyskuntapalvelukseen on mahdollisuus myös ulkomailla esimerkiksi auttamalla Marokon katulapsia tai toimimalla kouluavustajana Togossa tai Makedoniassa. Nykyisin valtaosa vapaaehtoispalveluksen suorittajista tekee sen palolaitoksen riveissä. Aamulenkki otti luulot pois Kymmenen kuukauden pesti antaa ryhtiä monen tulevaisuudestaan epätietoisen nuoren elämään. Matt Diop, 24, ei jäänyt palolaitokselle, mutta sai siviilipalveluksensa jälkeen elämänsä raiteilleen ja löysi työpaikan Pariisin kaupungin kunnossapito-osastolta. Koska siviilipalvelus perustuu vapaaehtoisuuteen, nuori saa itse valita suorituspaikkansa ja palveluksen keston. Pariisin paloja pelastustoimi tajoaa 300 siviilipalveluspaikkaa vuosittain. Heistä joka viides jää taloon. Pariisin paloja pelastustoimi tajoaa 300 siviilipalveluspaikkaa vuosittain. Ranskassa palolaitos auttaa nuoren takaisin yhteiskuntaan Teksti ja kuva: Virpi Latva 52 1 ·2016. Tällä hetkellä siviilipalveluslaisia on Pariisin paloasemilla yhteensä 70. Ranskassa valtaosa vapaaehtoisen siviilipalveluksen suorittajista tekee palveluksensa palolaitoksella. R anska harkitsee paluuta pakolliseen siviilipalvelukseen. Ranskassa on palkka-armeija, mutta hallitus suunnittelee siviilipalveluksen pakollisuutta
Vapaaehtoiseen siviilipalvelukseen siirryttiin viisi vuotta sitten. Palomiehen ura ei tuntunut sopivalta mutta nuorimies sai itsevarmuutta ja adrenaliinia sen verran että työpaikka löytyi kaupungin kunossapidosta.. Siviilpalvelusta suorittava saa valtiolta kuukausittaisen 467 euron tuen, johon tulee lisäksi 106 euroa Ranskan Palomiesunioinilta jos palvelus suoritetaan palolaitoksen riveissä. 017-368 4000 | www.peltaco.com PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Äitini työtoverin poika oli saanut palolaitokselta paikan siviilpalveluksensa kautta. Palveluksen loputtua miehellä oli kuitenkin sen verran adrenaliinia veressä, että hän onnistui saamaan työpaikan Pariisin kaupungilta. “Siviilipalveluksen jälkeen nuorilla on keskimääräistä avoimempi ja myönteisempi suhtautuminen ympäröivään yhteiskuntaan ja valtaosalla heistä halu auttaa lähimmäistään.” François Chérèquen mukaan eri kansankerrosten kohtaaminen siviilipalveluksessa parantaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja toimivuutta. ”Ensimmäisellä viikolla olin aamulenkillä kierroksen jäljessä kovakuntoisten työtovereiden vauhdista. Parhaassa tapauksessa sivuraiteelle joutunut nuori onnistutaan näin kiskaisemaan takaisin yhteiskunnan jäseneksi. He tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista. Pakollisen siviilipalveluksen palauttamista harkitaan parhaillaan vakavasti hallituksessa. Päivät kuluivat kotona television ja tietokonepelien kanssa. Katujen ja puistojen julksia kalusteita asentava ja korjaava mies kertoo, että aina joskus ohi ajavasta paloautosta morjestetaan. Vaikka suurella osalla heistä ei ole ammatillista koulutusta, joukossa on myös korkeamman yliopistotutkinnon suorittaneita”, kertoo siviilipalvelusviraston johtaja François Chérèque. Siviilipalveluksen yleistämisellä pyritään myös taistelemaan musliminuorten eristäytymisestä ja uskonnollista radikalisoitumista vastaan. Puolet heistä oli naisia. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi ”Ennen siviilipalvelusta en ollut oikein kiinnostunut mistään. Välillä oli aika tiukkojakin tilanteita.” Matt Diop huomasi jo siviilipalveluksen alkuvaiheessa, että hänen paikkansa ei ollut sotilaallisesti organisoidussa Pariisin paloja pelastusyksikössä. Viime vuonna siviilipalveluksen suoritti 85000 ranskalaista. Matt Diop suoritti siviilipalveluksensa Pariisin paloja pelastuslaitoksella. Sain heti aluksi perusteellisen ensiapukoulutuksen ja olin mukana kolaripaikoilla ja sairaankuljetuksissa. Kansankerrosten kohtaaminen ”Tänä päivänä siviilipalveluksen suorittavien nuorten kirjo on suuri. Pakollinen ase/siviilipalvelus poistettiin vaiheittain vuosina 1996–2001. Urheilullisena itseään pitänyt nuorimies muistaa, että päivittäiset kolme tuntia urheilua ottivat heti luulot pois. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Sitten se lähti kulkemaan paremmin. Äiti sauhusi asiasta niin paljon, että kyllästyin lopulta kuuntelemaan ja suostuin”, hän kertoo
Nämä kaikki nimikkeet voi liittää Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella palomiehenä työskentelevään Niki Haakeen. Palomies-maisteri Niki Haakella on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella monta eri roolia. ”Pystyn omalta osaltani työvuorossa miettimään työvuoron dynamiikkaa. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Esimerkiksi viimeisimmässä sujuvamman arjen kehittämishankkeessa kysymyksiä herätti se, että hankkeen vetäjä, Haake tuli talon sisältä. ”Mutta ne tukevat toisiaan. Hän uskoo, että jos paloasemien henkilökunta keskustelisi keskenään enemmän, monilta konflikteilta vältyttäisiin. Kaiken lisäksi hän on laitoksellaan myös luottamusmies. ”Alalla näkyy aika vahvasti teknispainotteisuus. Työnohjaajan opinnot auttavat oman työn reflektointiin ja siihen, että näkee, miten itse on vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Osa suhtautui tekemisiini sillä tavalla, että keskustelutilanteet olivat värittyneitä tai siinä ajettiin jotain agendaa.” Yhteishengen illuusiosta aitoon vuorovaikutukseen 54 1 ·2016. Ne eivät toimi toisiaan vastaan.” Haake ei usko, että akateemisesta taustasta olisi suoraan hyötyä palomiehen töissä, mutta se auttaa häntä näkemään tavallista analyyttisemmin työyhteisönsä ja parantamaan omaa toimintaansa. Se tekee välillä skitsofreenisen olon”, hän naurahtaa. Sitten pystyy esimerkiksi ambulanssissa parantamaan asiakastyöskentelyään.” Haake kertoo, että pelastusalalla on melko vähän yhteiskuntatieteilijöitä. P alomies, yhteiskuntatieteiden maisteri, talousja sosiaalihistorian kandidaatti, valtiotieteen maisteriopiskelija ja työnohjauksen opiskelija. TYÖN ÄÄRELLÄ Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Haakelle on koulutuksensa ja innostuksensa vuoksi langennut työpaikallaan paljon eri hankkeiden luotsaamisia. ”Se on outoa, koska jos teen työelämän kehittämistä, en tarvitse siihen palotarkastajan taitoja tai operatiivisen johtamisen taitoja, vaan ihan muita taitoja.” Hän painottaa, että tutkimustyöhön oman laitoksen sisällä vaaditaan työnantajan ja työntekijöiden luottamus. Melkein kaikki ovat insinöörejä.” Haakellekin on sanottu, että jos hän haluaa työskennellä pelastusalan tutkimusja kehittämistehtävissä, hänen pitäisi käydä alan korkein tutkinto, joka on paloinsinöörikoulutus. ”Roolini on vähän sekava täällä. ”Pitäisi luottaa siihen, etten toimi edunvalvojana, vaan teen tutkimusta objektiivisesti. Se on sama, onko luottamusmies, hanketyöntekijä tai työntekijä, jos joka tapauksessa haluan kehittää tätä työpaikkaa, organisaatiota
Jossain muussa työajassa vastaavia mahdollisuuksia ei ole.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Niki Haake on perehtynyt työhyvinvointiin pelastuslaitoksellaan. Hän pitää vuorovaikutteisuuden kehittämistä erittäin tärkeänä pelastusalalla. Kun puhutaan palomiesten työurista, meillä on hirveän vähän konkreettisia malleja siitä, mitä urille tehdään. ”Heidän kanssaan ei voi lähteä liian äkkiä mihinkään leikkimieliseen. ”Jos vuorolta mennään kysymään, kaikki ovat sitä mieltä, että vuorovaikutus toimii, vaikkei se toimisi pätkääkään.”. Haake on huomannut, että alalla on kriittistä porukkaa, mutta peiliin katsominen, oman toiminnan arviointi, saattaa unohtua. Eri organisaatioiden, hallinnon ja miehistön, pitäisi opetella keskustelemaan keskenään avoimesti ja luottamuksella. Haake näkee, että asiat kärjistyvät silloin, kun työntekijät pysyttelevät omilla asemillaan eivätkä keskustele keskenään. Ainakin tässä on se mahdollisuus, että pystyy opiskelemaan. Se on iso haaste. Sillä ei ehkä lähestytä palomiehiä.” Siihen, että palomiehet saadaan puhumaan keskenään, tarvitaan tilaa ja aikaa. Jos vuorolta mennään kysymään, kaikki ovat sitä mieltä, että vuorovaikutus toimii, vaikkei se toimisi pätkääkään.” ”Illuusio ja usko siihen, että ollaan yhtä porukkaa, on tosi voimakas. Näen tämän työajan hyvänä. Esimerkiksi joku työohjaustilanne voi olla sitä, että lähdetään jollain kuvilla tai kumiankoilla leikkimään. Hän pääsi Pelastusopistoon 23-vuotiaana, eikä miettinyt vuosiin lisäopintoja. ”Päälliköstä palomieheen ollaan kovia arvioimaan ja sanomaan, mutta harva aidosti pohtii omaa toimintaansa. ”Siten pystymme tekemään parempaa pelastuslaitosta, ja sen takia käyn työnohjausopintoja.” Tällä hetkellä Haake tekee pilottihanketta eräällä pelastuslaitoksella. Hän korostaa, että tällaiset konfliktit pystyttäisiin purkamaan puhumalla. Haaken mukaan palomiehetkin puhuvat keskenään, kun tilanne on oikeanlainen. Pitäisi päästä siihen, että aidosti pohditaan, miksi näin toimitaan.” Haake, 38, on yliopisto-opiskelun suhteen myöhäisherännäinen. ”Intohimo opiskella ja tutkia on koko ajan kasvanut. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. ”En ollut kypsä opiskelemaan yhtään mitään, kun palomiehen ammattiin lähdin, ja onni, että lähdin. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Kunnossapito Seuraa myös somessa: www.facebook.com/ pelastustieto Palomiehiä ei lähestytä kumiankoilla Haake aikoo silti jatkaa valitsemallaan tiellä. Hän käy työohjaamassa yhtä työvuoroa. Se on nuorelle miehelle huippuammatti, fyysistä tekemistä, kiinnostavaa ja monipuolista.” Neljä–viisi vuotta ehti vierähtää pelkästään operatiivisissa töissä, ennen kuin Haake hakeutui uudelleen opiskelemaan
Voimassa olevia tulityökortteja on noin 400000 kappaletta. Ministeri Lauri Tarasti ehdottaa selvityksessään noin 5000 pelastustoimen henkilön siirtämistä kuntien palveluksesta perustettaville itsehallintoalueille. On olemassa kiistattomat näytöt siitä, mitä koulutuksella on saatu aikaan. Me kouluttajat voimme siis perustellusti taputella itseämme selkään ja todeta, että ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on vaikutusta. Tiedämme, että paloturvallisuutta parannetaan rakenteellisilla ratkaisuilla ja teknisillä apujärjestelmilTulityökoulutuksesta oppia pelastustoimen uudistukseen Teksti ja kuva: Petri Lindh koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto 56 1 ·2016. set ovat käyneet päivän mittaisen tulitöiden turvallisuuskoulutuksen. Tulitöiden tekeminen on Suomessa niin tarkkaan säädeltyä, että lähes kaikki tulitöitä tekevät ihmiTULITÖISTÄ Palstalla kerrotaan ajankohtaiset tulityökuulumiset. Koulutuksella tuloksia Tulityökoulutus on siitä poikkeuksellinen turvallisuuden kehittämiseen tähtäävä toimenpide, että koulutuksesta ja sen vaikutuksista on tarkkaa tilastotietoa jo 28 vuoden ajalta. Onko tulityökoulutuksessa jotain, josta voisimme ottaa opiksi pelastusalan uudistuksessa. Tulityökoulutuksessa on puolestaan vuoden 2016 alussa lanseerattu koulutuksen historian laajin aineistouudistus, jossa tavoitellaan samaa toiminnan tehostamista: mahdollisimman vähän vahinkoja mahdollisimman vähin kustannuksin. E lämme pelastusalalla mielenkiintoista aikaa uusien asioiden edellä. Resurssien jakaminen pelastustoimessa Avainrooli turvallisuuden kehittämisessä on ihmisen käyttäytyminen, ja sitä kehitetään kouluttamalla. Kun koulutus aloitettiin, lähes 40 prosenttia vakuutusyhtiöiden korvaamista suurpaloista aiheutui tulitöistä. Suomen palokuolematilastot näyttävät surkeilta, mutta turvallisuutta on jatkossa tarkoitus parantaa ja samaan aikaan tehostaa pelastusalan toimintaa. Koulutuksen ansiosta tuo prosenttiluku on viime vuosina pysytellyt alle kolmessa! Finanssialan Keskusliiton mukaan tulityövahinkojen väheneminen on saavutettu samaan aikaan, kun vakuutusyhtiöiden palovahingoista korvaama kokonaismeno on muutoin jatkanut kasvuaan
Mikäli joku operatiivisen puolen työntekijä suhtautuu vielä kielteisesti laajenevaan tehtäväkuvaan turvallisuuden kehittäjänä, nyt on hyvä hetki tarkistaa asenne. Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pa-ve.fi • www.pa-ve.fi Kalvipalokalusteet Palokalusto – www.pelastustieto.fi – Vahva myös verkossa: Kysy hyvä tarjous koko vuoden ilmoituksesta tälle paikalle. Täytyy kuitenkin huomata, että voimavaroja ei voida leikata operatiivisesta toiminnasta – ainakaan ennen kuin meillä on selvää näyttöä hälytystehtävämäärien pysyvästä laskusta. Turvallisuuskoulutus ja -viestintä tulisi nähdä mahdollisuutena. Pelastustoiminnalle tulee aina olemaan tarve, mutta yhteisen tavoitteemme tulee olla tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy.. Mikäli otamme oppia tulityökoulutuksesta, resursseja tulisi suunnata enemmän ihmisten valistamiseen ja turvallisuuskoulutuksiin. Koulutukseen käytetyt resurssit johtavat pelastustoimessa usein vastakkainasetteluun operatiivisen henkilöstön ja riskienhallinnan kesken. Uhka vai mahdollisuus. Miten alan vähiä resursseja suunnataan. ilmoitukset@pelastustieto.fi lä, mutta niistä ei ole mitään hyötyä, jos ihmiset eivät osaa tai halua käyttää niitä
V iimeisinä töinään sisäministeriön pelastusosastolla hallitusneuvos Tarja Oksanen on vetänyt kahta koulutusta selvittänyttä työryhmää. Helmikuun aikana Oksasen vetämä työryhmä luovuttaa loppuraportin, jossa esitetään palopäällystön ammattikorkeakoulututkinnon siirtämistä Savonia amk:sta Poliisiammattikorkeakoulun yhteyteen. Nuoremmaksi hallitussihteeriksi kesällä 1987 silloisen sisäasiainministeriön pelastusosastolle tullut Tarja Oksanen siirtyy eläkkeelle 29 vuotta myöhemmin yksikön johtajan päällikön tehtävästä. Tarja Oksanen veti viime töinään koulutustyöryhmiä Päällystön amk-tutkinto jatkuu poliisien kanssa Teksti ja kuva: Esa Aalto 58 1 ·2016. Parista miljoonasta eurosta ollaan tultu jo alle miljoonaan. Varsinaiset eläkepäivät koittavat kesäkuun alussa. Oksasen mukaan vaarana olisi voinut olla ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen loppuminen pelastusalalla, mutta nyt sitä eivät voisi ainakaan tehdä ulkopuoliset tekijät. Työryhmä jatkaa työtään erityisasiantuntija Jouni Pousin puheenjohdolla. Työryhmä on Oksasen mukaan pohtinut insinöörinimikkeen korvaajaksi palopäällystön tai pelastuspäällystön amk-tutkintoa. Pelastusopiston osuuden lisäämistä muun muassa kouluttajakoulutuksessa, opetussuunnitelmien laadinnassa ja oppimateriaalituotannossa on pohdittu. Kyse on hallinnollisesta liitosta eikä opetus häviä Pelastusopistosta eikä Kuopiosta.” Kun ammattikorkeakoulun tutkintotodistuksen antaa jatkossa Poliisiammattikorkeakoulu, pitää myös tutkintonimikettä muuttaa. Tarja Oksanen työskenteli vuosituhannen vaihteessa vuoden ajan myös projektipäällikkönä pelastustoimen kehittämishankkeessa, jossa alueellinen pelastustoimi sai alkunsa. Kun rahoitus on kulkenut tähän asti ikään kuin mutkan kautta, saadaan rahoitus nyt järjestettyä oman hallinnon alan kautta suoraviivaisemmin.” Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa ja säätelee sen oma lainsäädäntö ja rahoitus tulee sisäministeriön hallinnonalan budjetista. ”Nimikilpailu voisi olla paikallaan, mutta aikataulu on tiukka, sillä tutkinnon siirtämisen pitäisi tapahtua vuoden 2017 alussa.” ”Opetusja kulttuuriministeriön rahoitus Savonian kautta Pelastusopistolle on vuosi vuodelta vähentynyt. Matkasaarnaajana hän kiersi kentän tilaisuuksissa kertomassa uudistuksesta eikä vastaanotto ollut aina lempeä. Karkauspäivänä työura päättyy lainsäädäntö ja ohjaus -yksikön päällikön tehtävästä. ”On muistettava, että meidän edustamamme koulutusala on kokonaisuuden kannalta pientä, vain muutamia kymmeniä amk-tutkinnon suorittajia vuodessa.” Vapaaehtoisen koulutusta pohditaan Tarja Oksanen on ollut puheenjohtajana myös sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmää pohtivassa työryhmässä. Työryhmä on käsitellyt tähän mennessä koulutuksen ohjausjärjestelmää ja eri tahojen tehtäviä. Pelastusopiston ammattikorkeakouluopetuksen siirtämistä poliisiammattikorkeakoulun yhteyteen selvittäneen työryhmän työ tulee valmiiksi, mutta sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän pohtimista jatketaan vielä. Tarja Oksanen tuli vuonna 1987 nuoremmaksi hallitussihteeriksi sisäministeriön pelastusosastolle. ”Tällä ratkaisulla voidaan turvata ammattikorkeakouluopetus pelastusalalla. Lain säännöksiä pitäisi tarkentaa koulutusjärjestelmään liittyvien tehtävien osalta
040 590 8002, taina.hanhikoski@spek.fi. Selvitysmies Lauri Tarasti esitti valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamista koskevassa selvityksessään pelastuslaitosten määräksi 12. Isommat alueet ovat monipuolisempia ja pystyvät hoitamaan käytännön työtä sekä kehittämistä entistä paremmin.” Rajojen piirtely hautaa tärkeät asiat Pelastusalan toista suurta uudistusta ollaan parhaillaan valmistelemassa. Tervetuloa! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Paikka: Scandic Park, Mannerheimintie 46, Helsinki Aika: keskiviikko 16.3.2016 klo 10-15 Kansainvälisen pelastustoimen kuulumisia.indd 1 3.2.2016 14:45:35 ”Vastustuksen toki ymmärsi eikä se ollut henkilökohtaista.” Joskus tosin ministeriön virkamiehen kuppi täyttyi. Hän heitti piirtoheittimelle kalvon, joka hiljensi kokousväen. Mitä suomalaiset pelastustoimen asiantuntijat oppivat ja saavat aikaan maailmalla. Neuvotteleva virkamies Tarja Oksanen puhui vuonna 1993 Tampereella järjestetyillä SPPL:n opintopäivillä säästötoimien vaikutuksista. Tilaisuus on maksuton. Näihin ja muihin kysymyksiin vastataan maaliskuussa Helsingissä, kun CTIF:n presidentti sekä kansalliset asiantuntijamme kertovat kansainvälisestä yhteistyöstä pelastustoimessa. Hän muistelee erästä Lapin reissua, jossa seminaarin jälkeen oli määrä jäädä paikalle, mutta suhtautuminen hankkeeseen oli sen verran tylyä, että Oksanen pakkasi laukkunsa ja poistui esityksensä jälkeen paikalta. Se hautasi alleen monet tärkeämmätkin asiat,” Tarja Oksanen hymyilee. mennessä https://koulutus. Sen huomasi jo reilu vuosikymmen sitten. ”Kaikkien intohimo näyttää olevan rajojen piirteleminen. Ilmoittautuminen ja ohjelma: 2.3. Yhteistyötä hän teki kehittämishankkeessa tiiviisti neuvotteleva virkamies Tero Paasiluodon kanssa, joka sittemmin menehtyi äkillisesti vuonna 2004. Lue juttu parinkymmenen vuoden takaa: pelastustieto.fi 1 ·2016 59. spek.fi > tapahtumahaku tilaisuuden otsikolla tai päivämäärällä. Tärkeää on, että pelastuslaitokset voisivat edelleenkin hoitaa ensivastetehtäviä, minkä vuoksi alueiden tulisi olla yhteensopivia SOTE-aluejaon kanssa. ”Tero oli uupumaton ihminen ja suunnitteli jo voimakkaasti eteenpäin toiminnan kehittämistä, muun muassa johdon kouluttamista.” ”Vuosituhannen alussa tehty alueuudistus on tuonut alalle paljon hyvää edistystä. Tilaisuudessa esitellään CTIF:n kansainväliset kuulumiset, esitellään syksyllä Helsingissä järjestettävä edustajakokous ja mahdollisuudet osallistua kokouksen yhteydessä järjestettävään seminaariin. Lisätietoja: kansainvälisten asioiden asiantuntija Taina Hanhikoski, puh. Työn alla olevasta pelastustoimen uudistuksesta tulee hänen mielestään varmasti hyvä. Kansainvälisen pelastustoimen kuulumisia Mikä CTIF on ja miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut. Kuntakohtainen järjestelmä olisi heikko, vaikka toki yhteistoimintaa oli kuntien välillä jo aikaisemmin. Lisäksi esitellään suomalaisten asiantuntijoiden osallistumista järjestön työhön ja siitä saatavaa hyötyä. Mitä kansainvälisesti merkittävää Helsingissä tapahtuu syksyllä
Väestönsuojien rakentamisyhdistys aikoo jatkossa tuottaa julkaisuja koulutusmateriaalia ja olla siten tuomassa esille myös väestönsuojien kehitykseen liittyviä uusia mahdollisuuksia. Toveri painotti myös harjoittelun ja resurssoinnin merkitystä. ”Jos maa menee sekaisin 30000 pakolaisesta, miten kävisi, jos maahan tulisi satatuhatta sotilasta”, hän kysyi. Väestönsuojarakentamista tukee oma yhdistys Miten väestöä suojataan jatkossa. Viime syksynä rekisteröity Väestönsuojien rakentamisyhdistys haluaa puheenjohtajansa Matti Virpiaron mukaan olla puolueeton, riippumattoman ja oikean tiedon tuoja, jotta väestönsuojien rakentamisen kustannuksista liikkuvat väärätkin tiedot tulevat oikaistuiksi. ”Pidämme tärkeänä myös erilaisen yhteistyön tekemistä muiden asiaan vaikuttavien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.” Virpiaro muistutti myös, että väestönsuojarakentamiseen liittyvä teollisuus on paitsi työllistäjä myös viennin kannalta hyödyllistä toimintaa. ”Meillä pitää olla kunnossa ja hallussa tilannekuva sekä johtaminen. Halutaanko alle 50 miljoonan euron panostuksen epäämisellä rapauttaa yksi poikkeusolojen varautumisen osa-alue, väestön suojaaminen?” Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa puhunut Turvallisuuskomitean sihteeristön jäsen, hallitusneuvos Matti Piispanen puolusti väestönsuojien rakentamista myös tulevaisuudessa. Ympäristöministeriössä valmistellaan rakentamisen normien purkamista, joissa uhattuna on myös väestönsuojien rakentamista koskeva velvoite. Harmillista on, että ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä ei ole yhtään kokonaisturvallisuuden edustajaa”, Virpiaro sanoi. Väestönsuojelussa johtaminen ja tilannekuva ovat yhä epäselvät. Väestönsuojaaminen ei ole hallussa Prikaatinkenraali Pekka Toveri Kaartin Jääkärirykmentistä totesi, että väestönsuojaamista varten pitää toimivalta määritellä selkeästi. Toimivaltuudet Hallitusneuvos Matti Piispanen puolustaa voimakkaasti väestönsuojarakentamisen tarpeellisuutta. ”J os ei ole sotia, ei tarvita myöskään väestönsuojia. ”Haluamme jakaa tietoa kaikille asiaan vaikuttaville osapuolille. Hänen mielestään myös toimintatavat pitää ajatella uudella tavalla väestönsuojaamisen strategiassa. Sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi osoitetaan kaksi miljardia euroa ja satoja miljoonia muuhun kriisiajan varautumiseen. Teksti ja kuvat: Esa Aalto 60 1 ·2016
Lähes 90 prosenttia on tällaisia suojia ja juuri niiden rakentamista halutaan normipurun merkeissä lopettaa. ”Kaiken kaikkiaan yhteiskunnan varautumisessa sotilaallisiinkin poikkeustilanteisiin sopii hyvin amerikkalainen ajattelutapa. Missä koko väestölle olisi muualla sijaa, paitsi metsässä.” Toverin mielestä vapaaehtoisjärjestöt pitää saada kiinteämmin mukaan väestönsuojelutoimintaan. Ajatus vapaasti käännettynä. Mahdolliseen sodan ajan muodostelmiin ovat reserviläiset varattu omiin tehtäviinsä.” ”Helsinkiä ei voida enää evakuoida maaseudulla. Pekka Toveri painotti, että väestö pitää suojata lähellä suojattavien asuinpaikkaa. Suurimman ”onnettomuuden” kuvassa on kuitenkin selkeä ydin. Kun yhdessä korttelissa käydään vielä taisteluja, toisessa tehdään jo jälkiraivausta ja kolmannessa aletaan rakentaa uudestaan siviiliyhteiskuntaa.” Varautumisen asioita aluehallintovirastossa nyt johtava Kimmo Kohvakka totesikin, että päättäjille on tehtävä ymmärrettäväksi se, mitkä ovat oikeat uhat, joihin meidän tulisi väestön suojaamisessa varautua. Sekin aiheuttaa tuntuvia lisäkustannuksia rakentamiseen.” Matti Piispanen kantaa myös huolta siitä, miten maakuntahallintouudistuksessa huolehditaan siviiliyhteiskunnan varautuminen. Siksi siviiliyhteiskunnan varautuminen myös aseelliseen hyökkäykseen on hänen mielestään edelleen agendalla. ”Kenraalin vaatimus uhkamallin päivittämisessä on oikea. ”Sotateoreetikko Mihail Tuhatsevski sanoi suuren viisauden ajatelmassaan. Prikaatinkenraali Pekka Toverin mielestä väestönsuojaaminen on otettava Suomessa vakavasti. ”Tällaisia tiloja ihmiset kuitenkin haluavat, joten ne pitäisi rakentaa sitten erikseen. Sota tai valmiuslain ilmaisuin aseellisen tai siihen verrattavan vakavan hyökkäyksen ilmiö on suunnaton inhimillinen katastrofi, mittaamattomien ympäristötuhojen ja valtavien taloudellisten tappioiden ympäristö.” ”Väestönsuojarakentamisessa on olemassa riittävästi tietoa. ”Sodassa kuolee paljon ihmisiä, erityisesti siviilejä. ”Väestönsuojelu ja siihen liittyvät pelastusviranomaisten tehtävät ovat osana kansalja siihen liittyvät resurssit on oltava huolehdittuina. Kuka hoitaa varautumisen. Valtiojohtoisen tai eivaltiojohtoisen terroristin vaikuttamisen arsenaalissa on edelleen ja tulee aina olemaan myös äärimmäisen väkivallan käyttäminen”, Kohvakka sanoo. Piispanen myös painotti, että normaalina aikana väestönsuojat eivät ole turhaa tilaa, vaan tarpeellista säilytystilaa esimerkiksi polkupyörille. Sotatieteiden maisteri ja majuri evp. Sisäministeriö on toistuvasti ilmaissut ainoan oikean lähestymistavan: niin kauan, kun kansakunta katsoo tarvitsevansa aseellista puolustusta, puolustusjärjestelmältä on loogista edellyttää myös asevaikutukselta suojautumisen kykyä. Väestönsuojat edustavat kansakunnan kokonaisturvallisuudessa ja puolustusdoktriinissamme aseellisen hyökkäyksen varalta siviiliväestön suojaamiseksi rakennettua kansallista suorituskykyä,” EteläSuomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Kimmo Kohvakka sanoo. Matti Virpiaro toimii puheenjohtajana Väestönsuojien rakentamisyhdistyksessä, joka perustettiin viime syksynä. Väestönsuojien vastustajat puhuvat ansiokkaasti tällä argumentilla, mutta juurikaan asiaa tuntematta.” ”Sota on muuttunut, konseptimme on vanhentunut, arvostelijat väittävät.” ”Vallitsevien uhkakuvien monikirjavuudesta on todettu erinomaisesti muun muassa Euroopan parlamentin raportissa kesällä 2015. Kimmo Kohvakka ei luopuisi väestönsuojista ”Sodassa on väestö suojattava” Teksti ja kuva: Esa Aalto 1 ·2016 61. Osaammeko me antaa riittävästi perusteita päätöksentekijöille”, Kohvakka kysyi. Sodan tai aseellisen hyökkäyksen uhka on vähitellen jäänyt kylmän sodan muistoihin. ”Muutama vuosi sitten tehty aluehallintouudistus ei ollut hyvä. Miten esimerkiksi aluehallinnossa otetaan varautuminen huomioon ja mikä on pelastustoimen asema, kun näyttää siltä, että nykymuotoiset aluehallintovirastot säilyvät.” ”Miten voidaan korjata aluehallintouudistuksessa syntynyt ongelma. Nyt toiminta on tuuliajolla. Matti Piispasen mielestä väestön kriisinkestävyys on aivan keskeistä ja siinä sitä parantavat kunnolliset ja riittävät väestönsuojelutilat. Siihen ei toistaiseksi ole vastausta”, Piispanen totesi. korostaa, että olemme kansallisessa varautumisessa viime vuosikymmeninä painottaneet ymmärrettävästi erilaisia häiriötekijöitä. Seuraavan sodan ongelma on aina se, että menemme sinne edellisen sodan suunnitelmin. Väestön suojaamisessa suurin merkitys on kerrostaloihin rakennettaville teräsbetonisilla väestönsuojilla. Väestönsuojamuodostelmat pitää olla tiedossa. Raportti toteaa uhkakuviksemme aseelliset konfliktit ja hybridisodan, terrorismin ja väkivaltaisen extremismin, joukkotuhoaseiden leviämisen, kyberrikollisuuden, -terrorismin ja -sodankäynnin, internetin romahduksen, talousjärjestelmän romahduksen, kriittisen infrastruktuurin romahduksen, erityisesti energiaturvallisuuden, elintarviketurvallisuuden ja kyberturvallisuuden näkökulmista, ilmastonmuutoksen, sään ääri-ilmiöt, ”vesipakolaisuuden”, pandemiat sekä vielä tuntemattomat ja edellisten yhdistelmät.” ”Uudessa maailmassamme siis esimerkiksi kybersodan tai -terrorin ja hybridiuhkien sekä samanaikaisesti vaikuttavien moniulotteisten uhkien osalta valtiotason voimavarat omaavalla hyökkääjällä on monta aseelliseen vakavaan hyökkäykseen verrattavaa välinettä käytössään.” Sotaankin syytä varautua ”Uhkakuvien monenkirjavuudessa on helppo eksyä aiheesta ja kriittisimmistä painotuksista
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että turvallisuuden toimintaympäristön epävarmuudessa Suomi pitää kiinni kansallisesta turvallisuudestaan. Euroopassa sitä on erityisesti ollut Pohjola. ”Puolustusratkaisuamme koskevat tuoreet selvitykset aina Kanervan työryhmän raportista syksyltä 2014 puolustusministeriön tulevaisuuskatsaukseen alleviivaavat epävarmuuden maailmassa muun muassa sotilaallisen puolustuskykymme valmiuden merkitystä.” ”Eräiden arvioiden mukaan voimapolitiikka on tullut maailmaan takaisin. Tällainen ilmiö kuvataan tyynesti muutamalla rivillä Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2010 uhkamalleissa.” ”Väestönsuojia tehokkaasti käyttämällä voimme suojata ja pelastaa ainakin puolet oletetuista uhreista. Ja konfliktin lopputuloksesta riippumatta olemme säästäneet paljon inhimillisissä kärsimyksissä,” Kohvakka huomauttaa. Mielenkiintoista on, millainen kirjaus aiheesta tehdään nyt valmisteilla olevaan ulkoja turvallisuuspoliittiseen sekä puolustuspoliittiseen selontekoon. Euroopassa on ennennäkemätön pakolaiskriisi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan, siis naapurissamme, vellovien kriisien vuoksi. ”Kun aikaa ei ole, varautuminen aseellisen hyökkäyksen ilmiön kehittymiselle ja nopealle eskaloitumiselle korostaa nykyisen väestön suojaamisen ratkaisun merkitystä.” ”Vaihtoehdossa meillä ei olisi valmiuslain mahdollistamaa, viikkoja vievää tilapäissuojien rakentamisen ylellisyyttä. Ainakaan niin kauan kuin vastaavaa suorituskykyä väestön suojaamisessa ei ole tarjolla”, Kohvakka huomauttaa. Tässä yhteydessä väestönsuojarakentamisen 40 miljoonan euron vuosikulut eivät ole paljon. Huolehtimalla kokonaisturvallisuuden doktriinillamme osaltamme Euroopan yhteisön turvallisesta kehityksestä ja huolehtimalla mallinomaisesti omista turvallisuusasioistamme, vahvistamme hallitusohjelman tavoittein Suomen turvallisuutta.” ”Emme turvallisuuspolitiikassamme toistaiseksi sulje pois Suomea kohtaan käytettävää sotilaallisen voimankäytön mahdollisuutta. Kokonaisturvallisuuden ajattelua on edelleen kehitettävä. Pelastustoimen vuosikustannukset ovat 500 miljoonaa euroa. ”Norminpurkajat ovat tietysti oikealla asial la. CNN kysyi, onko kolmas maailmansota jo alkanut.” ”Eurooppa on ollut kylmän sodan jälkeen vapauden, vakauden ja vaurauden linnake. terroriiskun seurauksena sodan ISISiä vastaan ja ISIS on vastannut julistamalla sodan Eurooppaa vastaan. Lähi-idässä jännittyneet suurvaltaintressit eivät ennusta tilanteen nopeaa helpottumista. Jotkut toteavat Euroopassa olevan nyt sota. Tosipaikassa ei ole aikaa ”Strategista iskua uhkamallina kansallisessa puolustusdoktriinissa ja Georgian sotaan sitä vertaillut Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija (Tähtinen 2013) totesi johtopäätöksissään keskeiseksi haasteeksi puolustusjärjestelmällemme ”välittömästi alkavan ajallisesti synkronisoidun” -uhkamallin. Jos päätämme nyt lopettaa väestönsuojien rakentamisen, meillä ei ole aikaa palauttaa samaa kapasiteettia nykyisellä suojarakentamisella.” ”Jos uhka etenee todeksi, meidän pitää saada toimivalla tekniikalla varustetut suojat koulutettujen käyttäjien avulla välittömästä käyttöön.” Kimmo Kohvakan mielestä aseelliseen hyökkäykseen varautumisen yhtenä yhteisenä ongelmana on päätöksentekoon tarvittavan, päivitetyn tutkimustiedon ja toisaalta myös aihetta käsittelevän julkisen aineiston puute. Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Kimmo Kohvakka on myös sotatieteiden maisteri ja majuri evp. Nostaisivat myös kynnystä uhalle ja vahvistaisivat turvallisuutta”, Kimmo Kohvakka muistuttaa. Miten näillä erinomaisilla ajatusrakenteilla ja tavoitteenasetteluilla ohjelmaan livahti taas ajatus väestönsuojarakentamisen poistamisesta”, hän ihmettelee. Kylmä sota on tullut takaisin. Se on myös poliittisesti vaikeaa.” Väestöä voidaan suojata Tämä vaikeus ja toisaalta koettu ongelman kaukaisuus on hänen mielestään osaltaan aiheuttanut ymmärrettävän kiinnostuksen puutteen asian tutkimiseksi jatkuvasti rajallisten voimavarojen maailmassa. Ymmärrettävää toisaalta on aseellisen hyökkäyksen mahdollisuutta pohtiessa etsiä mahdollista hyökkääjää ja motiiveja. Itse asiassa 100 miljoonaa lisää valtion talousarvioon suorituskyvyn kehittämiseksi, vanhojen suojien kunnostamiseksi ja varmistamaan tehokas uudisrakentaminen olisi aika vähän.” ”Ne takaisivat työkaluja meille pelastusviranomaisille sitä varten, jos aseet sattuisivat puhumaan. Ainakin sietäisimme paljon kauemmin aseellista hyökkäystä. ”Jos ongelma on väärä rahoittaja, on vastuut mietittävä uudelleen. Väestönsuojat ovat puolustusdoktriinimme suorituskyvyn perusteella kuitenkin väärä ja vaatimaton säästön kohde. ”Parhaillaan päivitettävissä selonteoissa on mahdollisuus uusiin linjauksiin esimerkiksi tutkimuksen vahvistamiseksi.” ”Jos Suomi joutuisi sotaan, kuukausien pituisessakin konfliktissa kymmenet tuhannet siviilit menettävät henkensä. ”Sotilaallisen maanpuolustuksen vuosikustannukset ovat 2,7 miljardia euroa. ”Väestönsuojat ovat puolustusdoktriinimme suorituskyvyn perusteella kuitenkin väärä ja vaatimaton säästön kohde.” 62 1 ·2016. ”Tietävätkö kustannussyillä rakentamista vastustavat millaiseen toimintaympäristöön joudumme, mikäli Suomea kohtaisi aseellinen hyökkäys. Skenaarion, jossa aikaa valmiuden kohottamiselle ei ole perinteisen ajattelun mukaisesti. lista varautumista. Niiden lisäksi kansallisen varautumisen agendalla on edelleen väestön suojaaminen aseellisessa hyökkäyksessä.” ”Kansakunnan puolustusdoktriinissa on edelleen ajankohtainen ja tärkeä paikka osajärjestelmälle nimeltään väestönsuojat”, hän painottaa. Ranska julisti 13.11. Konseptia on kehitettävä, suojaa on kehitettävä ja monipuolistettava, mutta vastaus ei ole niistä luopuminen
Tämä liittyy tarpeeseen parantaa pelastuslaitoksen työn tuottavuutta ja sitä kautta saada aikaan kustannustehokkuutta. Yksikkö hoitaa alueellaan kiireellisiä ja kiireettömiä tehtäviä sekä osallistuu kotiin vietäviin terveysja pelastustoimen palveluihin. Lisäksi tehtävien tulee olla sellaisia, että ne voi aina jättää kesken hälytyksen tullessa, koska pelastuslain mukaan onnettomuudet tulee pystyä hoitamaan viivytyksettä ja tehokkaasti. Nyt on tullut aika tarkastella työaikaa ja työajan tehokasta käyttöä myös palomiesten osalta. Lisäksi pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstölle on kaavailtu yhteisiä moniammatillisia yksiköitä. Yöllä valmiusaikana palomies ehtii palautua, eikä vireystaso laske normaalia enempää. Lisäksi kahden yövuoron jälkeen he kertovat olleensa väsyneempiä kuin vuorokauden työvuoron jälkeen. VO: Olen samaa mieltä. Pelastuslaissa on määritelty mitä tehtäviä pelastuslaitokselle kuuluu. Muiden tehtävien ottaminen pelastuslaitokselle on kyseenalaista, kun pelastuslaitos ei saa kilpailla yksityisen puolen kanssa. Siirtyminen moniammatilliseen yhteistyöhön pakottaa uudistamaan työaikajärjestelmää, koska ensihoidon tehtävämäärät ja frekvenssi on sellainen, että se kuormittaa henkilöstöä ja tehtävät ovat melko tasaisesti ympäri vuorokauden. 24 tunnin työvuoron jälkeen ehtii palautua paremmin työvuorosta henkisesti ja fyysisesti kuin muissa työaikamalleissa. En ole huomannut 24 tunnin työvuorossa suurempaa vireyden laskemista yöllä, kuin aikoinaan rekkaa ajaessa yövuorossa. Kustannukset kasvavat ja työteho laskee. Tällaisen yksikön muodostaa esimerkiksi ensihoitaja ja pelastaja. 24 tunnin työvuoro ei ole muutenkaan mahdollinen, jos siihen sisältyy ennalta suunniteltua aktiivityötä yli 12 tuntia. Työssä jaksamisen kannalta perheja muu sosiaalinen elämä sekä kunnon ylläpitäminen, esimerkiksi joukkuelajien harrastaminen on helpompaa. SL: Mielestäni 24 tunnin työvuoro ei ole hyvä työvuorojärjestelmä. Yöaikana vireys laskee, oli työaika mikä tahansa. Omasta ja muiden kokemuksesta voin sanoa, että puolen yön jälkeen vireystaso laskee, vaikka työt olisi aloittanut vasta illalla. VO: Teoriassa laskennallisesti näin on. Kaksivuorotyössä lähtökohtana on se, että koko työaika on työnantajan käytössä. Lähetä oma ideasi: toimitus@pelastustieto.fi Kolme väitettä palomiesten työajasta mistaa, koska ylipitkät työvuorot ovat selvä työturvallisuusriski. Työvuoron vahvuutta voidaan säädellä tarkemmin esimerkiksi yksittäisen ennakolta tiedetyn tarpeen johdosta. SL: Työnantaja haluaa selkeyttää tehokkaan työajan käsitettä. Vastaajina ylipalomies ja luottamusmies Vesa Olkkonen (VO) Etelä-Savon pelastuslaitokselta sekä pelastusjohtaja Seppo Lokka (SL) Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Se perustuu ajatukseen, että pelastustoimen työtä tehdään aikaajoin vuorokautisen työajan kuluessa. Tämä kaikki vaatii uudenlaista lähestymistapaa pelastustoimen tehtäväjärjestelyihin. SL: Palvelutason säilyttäminen ja henkilöstön osaamisen taso halutaan varmistaa nykyistä laajemmalla ja laadukkaammalla koulutuksella, joka on huomattavasti helpompi toteuttaa kaksivuorotyössä ja siihen on enemmän aktiivityöaikaa käytössä. Palstalla vastataan ajankohtaisiin pelastusalan väitteisiin. Kaksivuorotyö lisää tehokasta työaikaa. Kun henkilöstön työvuorojärjestelmä on uudistettu, niin meillä ei ole ongelmia vuorokausilevon ja työajan rytmittämisessä. Jatkossa samat ja jopa lisääntyvät tehtävät on hoidettava vähintään nykyisillä resursseilla, ja joissain tapauksissa käytettävissä olevat voimavarat voivat pienentyä. Painopisteajattelu on tarkoitus ottaa osaksi pelastustoimen työvuorosuunnittelua ja henkilöstömitoitusta. 24 tunnin työvuoro laskee liikaa työvirettä. 1 ·2016 63. Henkilöstön työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen halutaan varONKO NÄIN. Muissa työajoissa saattaa joutua vaihdon tekemään useamman henkilön kanssa, ja takaisinteko Titanian tasoittumisjakson aikana on vaikeaa. 24 tunnin työvuoro on paras palomiehelle. Paloasemilla ei töitä tehdä tehdasmaisesti, vaan töiden ohessa jää tarpeeksi aikaa pitää taukoa, jotta vireys pysyy. Työterveyslaitos päivitti viime keväänä suositukset työaikojen arvioimiseksi kunta-alalla ja niiden mukaan pitkät työvuorot voivat lisätä väsymistä sekä heikentää työsuoritusta ja työturvallisuutta erityisesti yövuoroissa. 24-tuntinen työaika on lisäksi kustannustehokkain. Tavoite on, että yhteiskunnan (kunnan, alueen, tms.) käytössä on pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviä varten niin sanottuja moniammatillisia yksiköitä. Pelastuslaitoksilla ei ole tehtäviä koko vuorokaudeksi kaikkina tunteina. Tarvittaessa työvuorojen vaihdot ovat helpompia, kun vuoroja on pari viikossa. Kaksivuorojärjestelmää tehneiden kertoman mukaan 24 tunnin työvuoroon tullessa on selkeästi virkeämpi kuin jos on tehnyt yövuoron, ollut päivän vapaalla ja tulee illalla toiseen perättäiseen yövuoroon. Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö lisääntyy entisestään itsehallintouudistuksen yhteydessä (tämä on ainakin tavoitteena). VO: Olen eri mieltä. Niitä ei ole niin paljon, ettei niitä ehtisi päivällä tehdä hälytysten lomassa. Muissa työaikamalleissa myös ansiotaso alenee. Kokonaisuutta ajatellen laskennallinen puoli ei ole koko totuus, vaan huonommat työajat, työsidonnaisuus, sosiaalisen elämän vähentyminen, kunnon ylläpitämisen vaikeutuminen, palkan pieneneminen ja henkisen kuormituksen kasvu laskevat työmotivaatiota, työtehoa ja -tulosta. Asemapalvelussa huollot, harjoitukset, omavalvonnat, palotarkastukset, muiden kouluttamiset ja valistukset eivät ole kaikki kerralla tehtäviä, vaan jakautuvat tasaisesti ympäri vuoden painottuen päiväsaikaan
Odeo Flare palaa noin viisi tuntia täydellä teholla. Navigointi ja parametrien syöttö tapahtuu 5,7 tuuman kosketusnäytön kautta. Sitä voidaan kuljettaa myös lentokoneissa. Näytössä on koko täyttöprosessin ajan tiedot tulo-ja täyttöpaineesta. Koonnut: Kimmo Kaisto Turvallista paineilmanpullojen täyttöä Paloovi toimii myös käyttöovena Kaksisuuntainen pelastuspakkaus Elektroninen LEDsoihtu Paineilmapullojen räjähtämisestä aiheutuneiden onnettomuuksien vuoksi räjähdyssuojaus on monissa maissa jo pakollista tai vähintäänkin suositeltua. Video tuotteesta: https://www.youtube.com/watch?v=Acj9X_eBZhk Lisätiedot: www.vandernet.com Odeo Flare™ Mk3 on vaihtoehto perinteiselle pyrotekniselle käsisoihdulle. Ovet on testattu EN-1634-1:n mukaisesti paloluokkiin EI 60 ja EI 120. Maksimi nostomatka Jag Systemin kertanostolla on 56 cm. Muotoillut hihansuut ja säädettävä vyötärö tuovat mukavuutta. Odeo Flare on suunniteltu SOLAS-vaatimusten perusteella. Samanaikaisesti voi täyttää kymmenenkin pulloa koosta ja liitintyypistä riippuen. Lisätiedot: www.hhworkwear.com Vaatetusta vaativiin työoloihin 64 1 ·2016. Kevyt ja säkin olkaviilekkeiden ansiosta helposti mukana kuljetettava pakkaus on valmiiksi kasattu, ja erottuu muista varusteista punaisen värinsä takia. Vaikka soihtu on alun perin suunniteltu meriolosuhteisiin, se toimii myös muissa harrastuksissa. Maksimi elinikä on metallituotteilla rajoittamaton, kuitutuotteilla kymmenen vuotta. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Perinteinen pyrotekninen käsisoihtu palaa 30–60 sekuntia. Suositushinnat ovat 30 m – 755 €, 60 m – 820 € ja 120 m – 995 €. Siinä ole räjähdysvaaraa, kun sitä varastoidaan virta poissa päältä. Se on lähes samankokoinen, mutta siinä ei ole lainkaan polttavaa ruutia tai räjähteitä. Magni Shell Jacket -kuoritakki on täysin vedenkestävä ja hengittävä. Niillä on myös VTT:n hyväksyvä lausunto palonkestävyydestä. Ilma purkautuu sivuseinien ja yläosan aukkojen kautta hallitusti pullon mahdollisesti räjähtäessä. Lisätietoja: www.sarlin.com Mesvacin Firewall on palo-oviuutuus, jolla voidaan korvata tyypillinen kahden oven ratkaisu, jossa oviaukkoon on asennettu sekä palo-ovi että käyttöovi. Lamellit pinoutuvat oviaukon yläpuolelle vierekkäin, jolloin asennus sujuu pieneenkin tilaan. Saatavilla on kolmea köyden pituutta: 30 m (4,3 kg), 60 m (6,6 kg) ja 120 m (11,3 kg). Asennus onnistuu joko kiinteästi rakennuksiin tai siirrettävänä myös ajoneuvokäyttöön. ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Sisäinen paine purkautuu automaattisesti, kun liukuovet avataan. Käyttöpaine voi olla jopa 410 baria. Lisätiedot: www.merikartat.fi Helly Hansen Workwearin ensi kevään kärkimalliston nimi on Magni. Ovilamellieissa on komposiittilevyrakenne, jonka ansiosta ovilamellit ovat keveitä. Pakkaukseen kuuluu: JAG SYSTEM -taljajärjestelmä, RING OPEN -portillinen rengas, I'D S -laskeutumislaite, CONNEXION FIXE 150 cm ankkurinauha, AM’D TriactLock -lukkosulkurengas automaattilukituksella x2, BUCKET 25 l varustereppu ja AXIS 11 mm:n köysi kahdella ommellulla päätöslenkillä. Takin kaulus on vahvistettu siten, ettei viima yllätä. Malliston muodostavat kuoritakki, hybriditakki sekä Cordura®-vahvistetut housut. Lisätietoja: www.mesvac.fi JAG RESCUE KIT on kaksisuuntainen pelastuspakkaus, joka on aina valmiina nopeaan toimintaan. B-SAFE 300:n teräksestä valmistettu räjähdyssuojattu turvakammio suojaa käyttäjää täytön aikana mahdollisilta onnettomuuksilta, kuten pullon räjähdykseltä. Turvallisuudenja vianhallinta lisäksi on myös USBportti yhteyksiä ja tiedonsiirtoa varten. Se käyttää tavallisia paristoja ja LED-valoja luodakseen soihtumaisen valokuvion. Ovipaneelit voidaan maalata haluttuun RALsävyyn. Takissa on myös vetoketjulliset tuuletusaukot. Se on suunniteltu putoamissuojaimen varaan pudonneen henkilön irrottamiseen ja laskemiseen. Mate riaalija valmistusvirhetakuu on kolme vuotta. Käyttölämpötila on 0...+40 °C. Vakiotoimitus sisältää avainkytkimen tai käyttöpainikkeen ja manuaalisen hätäkäytön. Automaattinen ovien lukitus estää täytön alkamisen ovien ollessa auki. Mesvac Firewall T609 on testattu 200 000 avautumiseen ja T1211 on testattu 10 000 avautumiseen. Enimmäistyökuorma Jag Rescue Kit -kokonaisuudelle on 2 kN. Vastaavasti täyttökammiota ei voi avata täytön aikana. Palohälytyksessä ovi sulkeutuu omalla painollaan ja akkuvarmistus pitää oven auki noin neljä tuntia. Kotelon kaikilla sivuilla on aukot kuormatrukkia varten
Se voi jäädä jopa kokonaan käyttöön ottamatta. Hiljaisen tiedon tarve tunnistetaan usein vasta silloin, kun sitä ei ole saatavilla. Esimerkkejä on lukemattomia. Se voi myös näkyä haluttomuutena ottaa käyttöön uusia työvälineitä, kun on jo totuttu toimimaan yhdellä hyväksi havaitulla tavalla. Hiljainen tieto pitää sisällään työssä ja elämässä saatuja kokemuksia, toimintakulttuuria ja näkemyksiä. E simerkiksi pakkasella on varottava letkujen jäätymistä, palavalle mineriittikatolle ei kannata kiivetä, tieliikennepelastamisessa on huomioitava tiellä työskentelevien turvallisuus ajoneuvojen sijoittelun ja varoitusvilkkujen osalta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että havainto ei olisi totta. Hiljaista tietoa siirtyy esimerkiksi VPK:n harjoituksissa, kuten tässä Ivalon VPK:n viikkoharjoituksissa. Pelastustoiminnan ohessa on kehitetty nerokkaita työntekoa helpottavia ja tehostavia innovaatioita ja keksintöjä. Alan toimijat tuntevat asian, mutta siitä ei ole olemassa varsinaista lähdemateriaalia. Käytännönläheistä toimintaa Pelastustoimi on aina ollut käytännönläheistä toimintaa. Vaikka itsestään selviä asioita ei välttämättä tarvitsekaan tutkia, merkittävä osa opetuksesta ja myös poliittisista päätöksistä nojautuu tutkittuun tietoon. Moni tietää ja tuntee nämä asiat ja monella on niistä tietynlainen ”perstuntuma”. Esimerkiksi höyrynpainesammutuksesta pienpisarasammutukseen siirtyminen, ajoneuvopelastamiseen liittyvät erilaiset leikkaamistekniikat sekä puomitikkaiden hyödyntäminen satama-altaissa tapahtuvassa pintapelastustoiminnassa. Tarvitaan tutkimusnäyttö ”Perstuntuma” tiedetään ja tunnetaan, mutta siitä ei välttämättä ole olemassa akateemisen tarkastelun kestävää näyttöä. triangulaatiometodia. Mikäli tutkimuksen tarkastelut eivät ole akateemisesti riittävän kypsiä, on vaarana, että jotain käytännön elämässä esiin noussutta havaintoa ei kyetä riittävän hyvin perustelemaan. Hiljaisen tiedon hallinnointi ja tietämyksen halHiljainen tieto saatava paremmin hyödyksi Perstuntuma tutkituksi tiedoksi Teksti: Markus Majuri insinööri YAMK, Kuvat: Terhi Vanha, Jussi Helttunen ja Timo Lindholm Erityisesti operatiivisessa pelastustoiminnassa on paljon hiljaista tietoa, jota pitäisi nykyistä paremmin hyödyntää kehittämistutkimuksessa. Ehkä asia on useille alalla toimiville niin itsestään selvä, että sitä ei varsinaisesti edes tunnisteta. Kaikissa näissä on hyödynnetty hiljaista tietoa. Ongelman ydin onkin siinä, miten ”kaikkien tietämää” tietoa voitaisiin hyödyntää tutkimusta tehtäessä. Tutkimus tehtiin monimenetelmätutkimuksena, jossa käytettiin nk. Lapin pelastuslaitos toteutti yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa keväällä 2015 operatiivisen pelastustoiminnan kehittämistutkimuksen, jossa pyrittiin hyödyntämään vuosikymmenten aikana erityisesti pelastustoiminnan operatiivisessa johtamisessa kertynyttä hiljaista tietoa. Pelastustoiminnassa opitut toimintatavat ovat tuottaneet merkittäviä edistysaskelia muun muassa erilaisten pelastustekniikoiden suhteen. Kansanomaisesti sitä kutsutaan myös ”perstuntumaksi”. Hiljaista tietoa ovat myös alueella sijaitsevat muun kuin pelastuslaitoksen omassa hallinnassa olevat pelastustoimintaan soveltuvat erikoisresurssit tai tiedot maastopalojen leviämisnopeuksista erityyppisissä olosuhteissa. Valmistuttuaan tutkimus julkaistiin myös tutkimuksen suorittaneen Markus Majurin opinnäytetyönä Teknologiaosaamisen johtamisen YAMK-koulutusohjelmassa. 1 ·2016 65. Vai onko sittenkään
Se puolestaan johti uusiin teorioihin ja käytännön kokeisiin. Jossain hydraulista pelastuskalustoa voi olla sijoitettuna sammutusauton lisäksi esimerkiksi säiliötai miehistöautoon. Päivystävälle päällystölle sekä ensivaiheen tilannepaikan johtajina toimiville viranhalTriangulaatiometodi toimii siten, että sitä ei tehdä klassisesti joko laadullisen (kvalitatiivinen) tai määrällisen (kvantitatiivinen) tarkastelun keinoin, vaan siinä käytetään toistuvasti useita eri tutkimusmenetelmiä joista siirrytään lopuksi johtopäätöksiin. Ongelma saataisiin ratkaistua jos järjestelmä ehdottaisi tehtäviin sopivia ajoneuvoja ajoneuvotyypin sijasta suorituskyvyn mukaan. Tutkimista ja kehittämistä Lapin pelastuslaitoksessa Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen tarkasteluissa kävi ilmi, että säädetyt toimintavalmiusajat toteutuvat yleisesti ottaen vaaditulla tasolla. Linnuntiehen perustuva vastejärjestelmä sen sijaan korjaantuu ELSistä ERICAan siirryttäessä. Näitä katvealueita on pyritty paikkaamaan täydentämällä hälytysvasteita isommilta asemilta. Pellon paloasemalla palotarkastajana työskentelevä Markus Majuri perehtyi hiljaisen tiedon merkitykseen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon insinööriopinnoissaan. Tarkasteluissa pystyttiin paikantamaan muutamia yksittäisiä kohteita joissa toimintavalmiusajan täyttyminen on ajoittain haasteellista. Resurssitietokannan etuna on yksinkertaisen rakenteensa vuoksi myös helppo yhteen liitettävyys muiden järjestelmien, kuten PEKEn, Merlot Mobilen ja esimerkiksi ERICAn kanssa. Väestön ikääntyminen ja työikäisten siirtyminen syrjäseuduilta kaupunkiin näkyy myös pelastustoimintakelpoisten ja varsinkin savusukelluskelpoisten määrässä. Näin oli esimerkiksi alueella toimivien sopimuspalokuntien tasoltaan vaihtelevan suorituskyvyn vuoksi. Tieto oli sinänsä hyödyllinen, mutta esimerkiksi lentokoneet tulivat mahdolliseksi vasta sen jälkeen, kun ilmiöstä oli saatu aikaan riittävän kattava teoria. Käytännön elämän havainnoista tieteeksi -kehitysmallista tarjoaa mainion esimerkin Isaac Newton. Hän perusti alustavat päätelmänsä maan painovoimasta ja sen vaikutuksesta kappaleiden liikkeisiin puusta pudonneisiin omenoihin. Joillakin asemilla pintapelastusvalmius on rakennettu esimerkiksi sammutusyksikköön ja jossain miehistönkuljetusajoneuvoon. Ongelma ei ole sinänsä kovin vakava, koska pelastusmuodostelman johtaja voi vaihtaa tehtävälle tarkoituksenmukaisimmat yksiköt. linta tunnetaan tutkijapiireissä paremmin käsitteellä knowledge management. Siitä aiheutuu kuitenkin ylimääräistä radioliikennettä hätäkeskukseen. Tulokset osoittivat, että pelastuslaitoksen oma ja yhteistyöviranomaisten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien hallussa oleva erikoiskalusto oli hyvin kunkin päivystysalueen oman päällystön tiedossa. Yhteisesti käytettynä eri tarkastelumetodit täydentävät toisiaan; ”Kuin merenkäynnissä, otetaan useampi suuntima jotta saadaan selvitettyä tarkka sijainti.” – Julia Brannen 2005. Yhteistyötä petrattava Pelastustoimintaan soveltuvien erikoisresurssien kartoittamiseen ja yhtenäiseen kirjaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hälytysvastejärjestelmä ei nykymuodossaan tunnista sitä käytännön ilmiötä, että eri asemapaikoilla erityyppinen irtokalusto voi olla sijoitettuna erilaisiin pelastusyksiköihin. ”Saunaparlamenteissa ja kahvihuoneissa piilee viisauden siemen.” 66 1 ·2016. Se saataisiin suhteellisin pienin muokkauksin myös Lapin toimintaympäristöön sopivaksi. Keskeisimmiksi ongelmiksi koettiin linnuntiehen perustuva vastemäärittely ja ajoneuvotyypeittäin toteutetut hälytysvasteet, jotka eivät välttämättä huomioi yksittäisten kuntien todellista kalustonsijoittelua. Sen sijaan naapurialueiden päivystäjien tiedot vaihtelivat. Erikoiskaluston systemaattinen hallinnointi vaatii oman resurssinsa ja siihen todettiin hyvin soveltuvaksi Jokilaaksojen pelastuslaitoksella kehitetty Resurssitietokanta. Hälytysvastejärjestelmän tarkasteluissa nykyisin käytettävä ELS-järjestelmä sai pelastustoiminnan johtajilta asteikolla 1–5 kouluarvosanan 3
Paikalliset olosuhteet voidaan ottaa hankinnoissa paremmin huomioon. Kiusaamiseen puuttuminen vaatii jämäkkää johtamista, suoraselkäisyyttä, ymmärrystä puolin ja toisin sekä tahtoa ratkaista tilanne. Kalustohankinnoissa vuorovaikutteisempi toimintamalli hankintaportaan ja kaluston varsinaisten loppukäyttäjien välillä olisi tarpeen. Häirintä kehittyy yleensä kiusaamiseksi asti pitemmän ajan kuluessa ja lähtee liikkeelle joko henkilökemioista, jotka eivät kohtaa tai väärin valituista sanoista, jotka johtavat väärinymmärrykseen eikä asioita korjata missään vaiheessa. Työsuojeluilmoituksista tulee jo lähes romaanin pituisia ja tilanne monimutkaistuu, kun mukaan tulevat niin työntekijän kuin työnantajan työsuojeluasiantuntijat. Monesti asiasta tietämättömät henkilöt sanovat, että kyllähän aikuisten ihmisten pitää osata käyttäytyä työpaikalla, vaikka suurimmaksi osaksi lapset käyttäytyvät toisiaan kohtaan kiltimmin kuin aikuiset. Aikaa ei ole mahdottoman paljon, mutta sitä ei ole vielä kokonaan käytetty. Työntekijät usein nielevät hyvin pitkään pahaa oloaan eivätkä uskalla puhua niinkin kiusallisesta asiasta kuin kiusaamisen kohteeksi joutumisesta. Mikäli kiusaajana on vielä esimies, on usein syynä kiusaamiseen esimiehen ylikorostunut tarve alleviivata asemaansa ja peitellä omaa osaamattomuuttaan. MIRAFONI Kolumnisti Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Päivystävien palomestarien tasokokeita pidetään myönteisinä, mutta luotettavaan ja puolueettomaan arviointiin tarvitaan yhtenäistä, esimerkiksi valtakunnallista arviointijärjestelmää. Lue hiljaisen tiedon tutkimuksesta tehty laajempi artikkeli: www.pelastustieto.fi Lisätietoa tässä esitellyssä tutkimuksessa käytetystä tutkimusmetodista ja pelastustoimintaan soveltuvan hiljaisen tiedon kartoittamisesta on saatavissa jutun kirjoittajalta: markus.majuri@pp.inet.fi Työturvallisuuslaissa mainittu häirintä mielletään yleensä tarkoittavan vain seksuaalista häirintää, mutta se on paljon muutakin. Toimintaympäristössä on tuona aikana tapahtunut lukuisia muutoksia. Hiljainen tieto hyödynnettävä nyt Myös vesisukellusvalmius on tarpeellista säilyttää jatkossakin ja päivystävien palomestarien roolia pitää kasvattaa nykyisestä. Taakkaa kertyy taakan päälle. Valitettavasti myös pelastustoimessa esiintyy työpaikkakiusaamista ja epäasiallista käytöstä, mitkä ovat osoittautuneet hyvin vaikeiksi asioiksi ratkaista. mirafoni112@gmail.com Häirintä ei kuulu työpaikoille! tijoille ja vapaapalokuntien yksikönjohtajapäivystäjille on tarpeen järjestää myös täydennyskoulutusta. Lapin pelastuslaitoksella toteutettu operatiivisen toiminnan kehittämistutkimus on hyvin pienimuotoinen katsaus mahdollisuuksiin ammentaa hiljaista tietoa. Siihen ratkaisuna esitettiin vastasoittoon perustuvien hälytyskuittausjärjestelmien käyttöönottoa kaikilla vakinaisilla toimipaikoilla. Lapin pelastuslaitos päätti tutkimustulosten perusteella toteuttaa yksikönjohtajien täydennyskoulutuskurssin. Jo pieniin merkkeihin kiusaamisesta tulee puuttua ja osoittaa johdonmukaisesti, ettei sellaista käytöstä työpaikalla hyväksytä, jottei tilanne kompleksisoidu. Useilla esimiehillä myös oma tahto ylittää omat kyvyt – esimiesasemaan halutaan, vaikka kaikista siihen ei yksinkertaisesti ole ja sitä on vaikea myöntää itselleen. Lisäksi eteen on tullut tilanteita, joissa on puuttunut halua tai toimivaltaa puuttua asiaan ja on koettu helpommaksi yrittää sivuuttaa vaikea asia tai vaieta se jopa kuoliaaksi. Se antaa kuitenkin rohkaisevan esimerkin, miten tätä valtavaa henkistä pääomaa kannattaa hyödyntää. Hiljaisen tiedon riittävän tehokas hyödyntäminen on erityisen ajankohtainen asia nyt, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Työpaikkakiusaamiseen on myös vaikea puuttua ja erityisen vaikeaa on puuttua esimiehen harjoittamaan kiusaamiseen. Vapaavuorohälytysten tehokkuutta yksisuuntaisena ja vahvistamattomana tekstiviestinä pidetään epävarmana. 1 ·2016 67. Työpaikkakiusaaminen aiheuttaa paitsi pahoinvointia kohdehenkilölle, mutta myös työilmapiirin heikkenemistä ja kustannuksia työnantajalle ja yhteiskunnalle esimerkiksi sairaspoissaolojen muodossa. Nämä työyhteisöjen kannalta kiusalliset ja vaikeat asiat ovat johtaneet sairaspoissaoloihin ja työpaikan vaihtamisiin. Tilastojen valossa noin 100 000 suomalaista kärsii työpaikkakiusaamisesta päivittäin. Loppujen lopuksi näissä tiedossani olevissa kiusaamistapauksissa pelastustoimen osalta suurimpana häviäjänä on ollut pelastustoimi itse. Hyvien tekijöiden menettämiseen ei näin pienellä toimialalla ole yksinkertaisesti varaa. Ongelmat ryöpsähtävät kasvoille vasta, kun tilanne on jo päässyt pahaksi. Nyt on taottava, kun rauta on vielä kuumaa. Esimerkiksi yksiköiden kutsutunnukset ovat vaihtuneet, hätäkeskus on vaihtunut, päivystysalueet ovat muuttuneet kuntakohtaisia suuremmiksi päivystysalueiksi, pelastuslaki on päivitetty, sairaankuljetuksen järjestelyt ovat muuttuneet, Lapin poliisilaitokset ovat yhdistyneet, viranomaisyhteistyön yhteiset puheryhmät ovat muuttuneet ja pelastustoimintaan on tullut useita uusia, useimmille tuntemattomia IT-sovelluksia. Näin erityisesti sopimuspalokuntalaisille, jotka ovat käyneet yksikönjohtajan tasoon vaadittavat kurssit yli kymmenen vuotta sitten. Häirinnän muodoista työpaikkakiusaaminen ja epäasiallinen käytös ovat vielä yleisempiä ja yhtä vakavia asioita kuin seksuaalinen häirintä
”Koska letkuja ei tarvita, akkutyökalut voidaan ottaa nopeasti käyttöön ja onnettomuusuhrit saadaan nopeammin irrotettua. ”Hälytin toisen joukkueen tiedustelemaan, onko sammutushyökkäys mahdollinen jommankumman varatien kautta.” Tällä välin tehtiin selvitykset. Työkalujen tehon kasvu. Lisäksi ne ovat halvempia, tarvitsevat vähemmän huoltoa, ovat tehokkaampia ja vievät paloautossa jopa 30 prosenttia vähemmän tilaa kuin nykyiset työkalut”, sanoo maahantuojan edustaja Sylvain Dumesnil. Eihän heidän olisi tarvinnut kuin muuttaa joitakin lauseita”, sanoo Jean-Paul Degrange. Työkalujen puutteellinen kunnossapito. ”Koska autoteollisuudelta on vaikea saada tietoja materiaaleista, joita käytetään tiettyjen korin osien vahvistamiseen, ja koska standardin päivittäminen on hidas prosessi, joka edellyttää viranomaisten, valmistajien ja käyttäjien yksimielisyyttä, on vaikea laatia standardia, joka vastaisi meidän odotuksiamme.” ”Ehdotuksessa on joitakin muodollisia ja sisällöllisiä parannuksia, mutta paljon on vielä tekemättä. Ehdotuksen ensimmäinen puute on, että siinä ei mainita vuonna 2010 markkinoille tulleita akkukäyttöisiä pelastustyökaluja. ”Meidän on vaikea ymmärtää, miksi työryhmä on jättänyt ne pois. Savu ja kuumuus vähenivät, kun autopalot sammuivat. Sen vuoksi kehotan kaikkia palomiehiä esittämään huomautuksensa, kun lausuntokierros alkaa”, sanoo työryhmän jäsen everstiluutnantti evp. ”Menimme heti sisään. Ne on jo todettu tehokkaiksi ja helppokäyttöisiksi. Työkalut olivat seitsemän valmistajan tuotteita. Kun päivystävä päällikkö Vincent Arends ajoi kohteeseen, musta savupatsas näkyi kilometrin päähän. Akkutyökalujen puuttuva standardointi estää pelastuslaitoksia hankkimasta sertifioituja välineitä, joiden laatu on varmistettu. Teksti: Jildou Visser, kuva: Sven van Beek Brand en Brandweer 10/2014. Tämän johdosta Ranskan standardointiliitto Afnor päätti vaatia valmistajia numeroimaan jokaisen leikkuuterän, jotta katkenneen terän valmistustiedot voitaisiin jäljittää. Katto oli tehty puu-sementtilevyistä, joiden päällä oli 8 cm polyuretaania. Palomestari kertoi, että sammutushyökkäys oli keskeytetty sakean savun ja kuumuuden takia. ”Tämä vaatimus mainitaan lausuntopyynnössä. Kun ne sulivat, katto romahti noin 1000 m 2 :n alueella ja polyuretaani syttyi. ”Valitettavasti niiden materiaaleja ei ole standardoitu ja vastaavan kansainvälisen standardin laatiminen vie aikansa”, hän toteaa. LNE-tutkimuslaitoksen mukaan terien katkeamiselle löytyivät seuraavat syyt: 1. Levyt oli ripustettu muoviripustimilla. ”Standardia on päivitettävä, koska autojen rakenteet ja pylväät, joita me joudumme leikkaamaan, kehittyvät nopeammin kuin työkalumme”, sanoo komentaja Jérémy Pierlot. Teksti: Eric Leroy-Terguem Sapeurs-Pompiers de France, 10/2014 68 1 ·2016 Rotterdam (Hollanti). Hallin pinta-ala oli noin 2000 m 2 . Puutteellinen standardi ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Palo pysäköintihallissa Hydraulisia pelastustyökaluja koskeva standardi EN 13204 (Double acting hydraulic rescue tools for fire and rescue service use – Safety and performance requirements) julkaistiin vuonna 2005 ja sitä päivitettiin vuonna 2012. Neljä autoa oli palanut. Vuonna 2013 tehdyn kyselyn mukaan 14 pelastuslaitosta ilmoitti, että heillä oli teriä katkennut. Hotellin pysäköintihallin palosta soitettiin hätäkeskukseen. 3. Arends päätti tyhjentää hotellin (210 huonetta), liikerakennuksen sekä kerrostalon (80 asuntoa). Savua tuli paitsi ovesta myös korvausilmasäleiköistä. Degrange ehdotti, että tästä lähtien testit tehtäisiin nykyisten pylväiden kaltaisilla koekappaleilla. Ehkä se myös sisällytetään standardiin”, sanoo komentaja Cédric Rigollant. Ehdotuksen kolmas puute on leikkuu te rien jäljitettävyys. Jean-Paul Degrange. Ranskassa on vuodesta 2012 lähtien katkennut teriä. Hallin turvallisuus oli paloilmoittimen varassa ja sekin hälytti vasta parin minuutin kuluttua puhelinsoitosta”, Arends kertoo. 2. Autojen materiaalien (erikoisterästen) kehittyminen. Ehdotuksen toinen puute on, että siinä määritellyt katkaisutestit tehdään tavallisella teräksellä, joka ei vastaa nykyisten autokorien pylväiden materiaaleja. Päivittäminen on taas meneillään ja standardiehdotus on tarkoitus lähettää lausunnolle vuoden 2015 alkupuolella
Perillä palomestari totesi savun tulevan läheisestä maanalaisesta muuntamosta ja hälytti toisen sammutusyksikön sekä jauheperävaunun. Sähkökatkon seuraukset työllistivät myös palokuntaa. Joko suihku tai toisen miehen kypärä osui johtoon. Työkorissa ollut palomies joutui sairaalahoitoon. Wilhering (Itävalta) 27.2.2006. Jos auto tarvitaan esimerkiksi salaman sytyttämässä rakennuksessa olevien ihmisten pelastamiseen, pelastustoiminnan johtaja punnitsee tarpeen ja riskit. Opetus: Tikastai nostolava-auton käyttö ukonilmalla on vaarallista. Kaksi palomiestä suihkutti vettä 15 metrin korkeudella olevasta tikasauton työkorista. Korkeavaraston noin 750 m 2 :n laajuinen seinä romahti tikasauton päälle. Seuraavana päivänä kaivinkone kaivoi esiin maahan uponneen tukijalan levyn. Koska savun muodostus kasvoi, poliisi evakuoi varotoimena ympäristön asukkaat. Noin 15 minuutin kuluttua toinen heistä havaitsi, että hydraulipaine laski oikean puolen etummaisessa tukijalassa. Mikäli mahdollista, ajoneuvot tulee sijoittaa kestopäällystetylle ja kantavalla alustalle. Ajoneuvo on maadoitettava. Maanalaisen muuntamon säleiköistä tuli sakeaa savua. Voimalaitoksella palokunta totesi, että 63 kV:n muuntajan räjähdys oli irrottanut muuntamon ovet ja palava muuntajaöljy muodosti sakeaa savua. Tikas ja nostolavaautojen onnettomuudet Saksalainen työryhmä drehleiter. Palomiehet eivät loukkaantuneet. Kun asentajat kytkivät kaksi keskijänniteverkkoa toisiinsa, kuului pelottava ääni ja sitten räjähti. Palokunta päätti kokeilla jauhesammutusta ja tilasi naapuripalokunnasta vaahtokalustoa. Sähköisku surmasi molemmat. Teksti: Nils Beneke Feuerwehr-Magazin 9/2014 Bulle (Sveitsi). ”Otimme heiltä yskösja verinäytteitä heti sammutuksen jälkeen. Levyn alla metrin syvyydessä oli pieni lähde, josta lähtevä maanalainen puro oli huuhdellut maan levyn alta. Kun virta oli katkaistu, palokunta sammutti öljyn painevaahdolla. Opetus: Talvella lumi ja jää on ensin poistettava. Onneksi kaikki asentajat ehtivät poistua tilasta eikä kukaan loukkaantunut. Hän pyysi konemiestä laskemaan nostolavan alas, mutta sen ohjaus ei enää toiminut. Niissä näkyi ärsytyksen vaikutuksia. Ajoneuvo kallistui hitaasti, kunnes nostolava kosketti rakennuksen seinää. Vielä kolmen kuukautta myöhemmin ärsytysvaikutus näkyi verinäytteissä”, Greven kertoo. info on koonnut tiedot kaikista vuoden 2005 jälkeen sattuneista tikasja nostolava-autojen onnettomuuksista. Opetus: Jännitteisten ilmajohtojen sijainnit on tiedusteltava ja niihin on säilytettävä riittävä suojaetäisyys. Vuonna 2006 osalla heistä oli yhä hengitysvaivoja. Teksti Michael Werder 118 swissfire.ch 7/2014 Dominoilmiö Tulipaloa vaarallista katsella Toksikologi Frans Greven on tutkinut savun hengittämisen sekä sammuttajille että sivullisille aiheuttamia oireita. Toksikologi suosittelee, että tulipalon sammuttajat ja katselijat välttäisivät savun hengittämistä. Elvytys ei tuottanut tulosta. Samanaikaiset muuntajapalot johtuivat keskijänniteverkkojen kytkemisestä. Sitten tuli hätäilmoitus, että Montcalian tien varrella sijaitsevassa voimalaitoksessa on räjähtänyt ja syttynyt tulipalo. Seuraava hätäilmoitus tuli Bouleyresin lämpökeskuksesta, jossa sähköt olivat katkenneet. Ensimmäiseen hälytykseen lähtenyt sammutusyksikkö tulkitsi viimeisen hätäilmoituksen kohteen korjaukseksi ja ajoi kohti etäällä näkyvää voimalaitoksen savupatsasta. Essen (Saksa) 14.7.2007. Berlin-Neukölln (Saksa) 18.3.1991. Jatkotutkimuksessa selviää, ovatko nämä vaikutukset pitkäaikaisia. Treillières (Ranska) 15.12.2010. Jos tämä ei ole mahdollista, lautasten alla on käytettävä tähän tarkoitukseen valmistettuja pölkkyjä. Tutkimus osoitti myös, että rakennusja maastopalojen savu on vähemmän haitallista kuin kemikaalipalojen savu. ”Joissakin onnettomuuksissa on palomiehiä kuollut tai loukkaantunut”, kertoo työryhmän jäsen Jan Ole Unger. Hätäilmoitus tuli valmistumaisillaan olevasta Farchimin lääketehtaasta, jonka sähköasennukset olivat meneillään. Palokunnan oli esimerkiksi pelastettava kaksi hisseihin jäänyttä ihmistä ja toimitettava aggregaatteja Bullen konferenssija näyttelykeskukseen, jossa oli meneillään ruokamessut. Sakea savu kätki alle viiden metrin etäisyydessä olleen voimajohdon. Opetus: Ajoneuvo on sijoitettava riittävän etäälle, jotta tulipalosta tai muista syistä (esimerkiksi räjähdys) aiheutuvat sortumat eivät aiheuta vaaraa. Lisäksi suojasää oli sulattanut roudan. Räjähdys oli rikkonut kaikki lääketehtaan ikkunat ja kallistanut kahta tyhjää varastosäiliötä. Kaksi paineilmahengityslaitteella suojautunutta palomiestä suihkutti vettä maalaistalon paloon nostolavalta. ”Tavallisesti sammuttajat käyttävät hengityksensuojainta vasta, kun joutuvat tuulen alle. Palon sammutuksen aikana salama iski tikasauton lähelle. Kaksi paineilmahengityslaitteella suojautunutta palomiestä suihkutti vettä automyymälän paloon tikasauton työkorista. Työryhmä järjestää myös 35 tunnin kursseja näiden autojen turvallisesta käytöstä. Toinen kuoli välittömästi ja toinen sairaalassa. Toiseen tutkimukseen osallistui 400 palomiestä. Brand en Brandweer 6/2014 1 ·2016 69. Palomiehet putosivat maahan. Niiden johdosta suurin osa Bullen kaupungista pimeni. Mutta usein jo tätä ennen he ovat hengittäneet savua, joka vahingoittaa heidän keuhkojaan.” Altistuminen savulle useassa palossa vuoden aikana aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja herkistää hengityselimiä. Drachtenissa Hollannissa vuonna 2000 sattuneen kemikaalivaraston palon jälkeen hän tutki 140 sammuttajaa ja katselijaa ja totesi useita kemikaaliärsytyksestä aiheutuvan, astman kaltaisen RADS-oireyhtymän tapauksia. ”Onnettomuuksista on tehtävä oikeat johtopäätökset, jotta ne voidaan vastaisuudessa välttää”, sanoo Unger. Sortumavaaran vuoksi rakennus eristettiin. Kun sähkövirta oli katkaistu, savusukeltajat sammuttivat sähkölaitteiden takana ja alaslasketun katon päällä olevat palopesäkkeet. Kun palokunta oli lähtenyt, ohikulkija ilmoitti tulipalosta Despondin tehtaassa. Turvallisin sijoituspaikka on rakennuksen nurkka. Palomestari ja tikasyksikkö ajoivat lääketehtaalle
9–11 Paloaseman aamukahvit jäävät väliin, koska tarkastus on Paimiossa 9.30, ja ajoaika noin 20 minuuttia. Tilanne oli näyttänyt vakavalta, mutta se osoittautui termostaattiviaksi, jonka seurauksena glykolivesiseos höyrystyi. 8.30 Tulostan tämän päivän tarkastuskohteiden edellisen pöytäkirjan ja käyn tarvittavat paperit läpi. Tarkastuskierroksen jälkeen totean, että velvoitteet ovat kunnossa myös käytännön tasolla. 13–14 Toinen tarkastuskohteeni tälle päivälle on päiväkoti. Aluksi keskustelemme poliisin ja sosiaalityöntekijän kanssa erään kiinnijääneen nuoren tapauksesta. Tarjoan motivointiapua harjoitukseen mikäli päiväkodinjohtaja niin haluaa. Vaatteiden vaihto, sitten kotiin. Nappaan huoltoasemalta kahvin mukaan ja nautin sen matkan lomassa. PALOTARKASTAJAN päiväkirja Eerik Virtanen, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Salon paloasema. Tehtaalla on ollut kuluvan vuoden aikana vakavan näköinen tilanne yhden nestekaasuhöyrystimen kanssa. Pöytäkirjojen kirjoitus jää toiseen päivään. Muuten tarkastus sujuu hyvin. Nuoren ja hänen vanhempien kanssa käymme tapahtumat läpi nuoren kertomana. 70 1 ·2016. 14–16.30 Ajan takaisin Saloon ja menin poliisiasemalle Tulipysäkki-interventioon (interventio tarkoittaa puuttumista, väliintuloa). Minulle kuuluvat kaikki tuleen liittyvät asiat, ja kerron niistä nuorelle. Palo-oven savuilmaisimen paikka sovitaan vaihdettavaksi seinän sijasta oven yläpuolelle savunkeräilylevyn kera. Päiväkodin poistumisharjoitukset ovat jääneet pitämättä pidemmältä ajalta. Intervention tarkoituksena on olla rakentava tilaisuus ja saada nuori ymmärtämään, mitä seurauksia tilanteesta olisi voinut olla hänelle itselleen, rakennukselle, ympäristölle ja/tai muille ihmisille. Tarkastuskohde on metallialan yritys. Suosittelen niiden pitämistä kaksi kertaa vuodessa. Sosiaalityöntekijä hoitaa oman alansa asiat, poliisi omansa. Aluksi keskustelemme siitä, miten vuosi tehtaalla on mennyt sekä käymme edellisen tarkastuksen pöytäkirjaa läpi. Niissä on peruskysymyksiä liittyen tulisijoihin ja hormeihin sekä turvallisuusviestintäpyyntöjä. Harjoituksien olisi hyvä olla täysin avoimet, koska kyseessä on pieniä lapsia. Myös pelastuslaitos hälytettiin paikalle. Tekee perustarkastustehtäviä Paimiossa ja Sauvossa, toimii Tulipysäkkiryhmän vetäjänä ja on mukana ongelma-asumisen haasteita pohtivassa ryhmässä (42§ ryhmä). Kuva: Esko Keski-Oja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Interventio kiinnijääneen nuoren kanssa 8.00 Aamu alkaa sähköpostien lukemisella ja niihin vastaamisella. Nyt kaikki tehtaan höyrystimet on uusittu. Lounaan jälkeen käyn vielä paikallisella paloasemalla juttelemassa palomiesten kanssa tehtaan höyrystinkeikasta. Kohde on puheitten perusteella suorittanut antamani velvoitteet hyvin. Tämä tapaus ei herätä meissä viranomaisissa suurempaa huolta lapsesta ja tilaisuus päätetään positiivisiin tunnelmiin, mihin aina pyritäänkin. 11–12.30 Lounastan paikallisella huoltoasemalla
Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto ja sitä tukee LähiTapiola-ryhmä. NouHätä!-kampanjan järjestävät pelastuslaitokset ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Opetushallituksen, Pelastusopiston, pelastusliittojen ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. ”Alan kehitys on juuri nyt mielenkiintoista. Hän tuli palokalustoalalle rakennustuoteteollisuuden palveluksesta. Perheeseen kuuluvat vaimon ja lapsen lisäksi koira. Neljän vuoden kuluttua sadan vuoden ikään ehtivän Mako Oy:n toimitusjohtaja Simo Tunkelo korostaa asiakkaiden tarpeiden merkitystä toiminnan kehittämisessä. P E L A S T U S T A I T O K A M P A N J A P elastusalan tuleva muutos on yritystoiminnalle mahdollisuus. KIITOS 20 YHTEISESTÄ VUODESTA! LISÄTIETOA OSOITTEESTA WWW.NOUHATA.FI KAMPANJAN 2016 AIKATAULU: Opetusta kouluissa maaliskuuhun saakka. Hyvin samankaltainen toimintalogiikka pelaa tällä alalla kuin vaikkapa rakennustuoteteollisuudessa.” Toiminnan kehittäminen on Tunkelon mielestä avainasia. Blueskitaristi Makon johdossa Simo Tunkelo, 58, kuntoilee, pelaa seniorijoukkueessa jääkiekkoa ja purjehtii finnjollalla. ”Mielenkiintoinen haaste, mielenkiintoisella alalla. LOPPUKILPAILU 12.5.2016 Valtakunnallinen loppukilpailu alueiden voittajille järjestetään Kuopion torilla. Olemme hakeneet uusia tuoteryhmiä ja siellä on saavutettu hyvää tulosta. ”Tiedetään missä ollaan ja mitä tehdään.” ”Omistajan halu ja tahto määrittelee toimintalinjamme.” ”Terve talous on toki kaiken toiminnan ydin ja tulojen sekä menojen pitää olla tasapainossa.” ”Meillä on myös hyvät päämiehet, joten toiminnan eteenpäinvieminen sujuu mallikkaasti.” Toimitusjohtaja kuvailee omaa rooliaan auttajaksi ammattilaisille, jotka hoitavat perustyön eli kaupankäynnin asiakkaiden kanssa. Kahdeksan kitaran omistaja selvittelee päätään soittamalla muun muassa bluesia. Yrityksen tulevaisuuden näkymät toimitusjohtaja arvioi myönteisiksi. Bisneskin on paikallista pelastusalalla ja menestyäkseen pitää tietää ja tuntea paikalliset tarpeet.” Tunkelon mielestä osaava henkilöstö on menestyksen tae ja yritystoiminnan pitää tällaisessa ympäristössä olla sopivan ketterää. ALKUKARSINTA VIIMEISTÄÄN 18.3.2016 Pelastuslaitos ohjeistaa koululle NouHätä!-kilpailun alkukarsinnan. Simo Tunkelo tuli toimitusjohtajaksi yritykseen, jonka hänen vaimonsa isoisän isä perusti miltei sata vuotta sitten. Kokonaan uusittu, täynnä asiaa www.pelastustustieto.fi 1 ·2016 71. Teksti ja kuva: Esa Aalto Simo Tunkelo luotsaa Mako Oy:tä Uudistus on yritykselle mahdollisuus Mako Oy:n perusti miltei sata vuotta sitten toimitusjohtajana viime keväänä aloittaneen Simo Tunkelon vaimon isoisän isä. Pienen alan toiminnassa on hänen mielestään suuri haaste pitää osaaminen kotimaassa. ”Tulos on parantunut ja tällekin vuodelle se näyttää lupaavalle. Sellaisia ovat olleet esimerkiksi henkilökohtaiset suojavarusteet ja sammutuslaitteistot.” ”Myös paloautojen maahantuonti on sujunut hyvin ja esimerkiksi Keski-Uudellemaalle olemme juuri toimittaneet pari kevytyksikköä.” Mielenkiintoinen haaste ja ala Simo Tunkelo aloitti yrityksen johdossa viime vuoden toukokuussa. ALUEKILPAILUT 14.4.2016 Jatkoon päässeet kilpailujoukkueet kutsutaan aluekilpailuihin
Muista liittää mukaan yhteystietosi! Kirjoita meille Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2016 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Vantaalle lauantaina 14.5.2016. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. Sodan tuoksinassa perustetun järjestön ensimmäiset vuodet olivat kulkemista vastatuuleen, koska sodan jälkeen väestönsuojelutoiminnan kaltaisilla järjestöillä ei ollut mahdollisuutta toimia. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry kiittää Teitä kaikkia ihmisiä ja organisaatioita, jotka kantamalla kortenne kekoon mahdollistitte HVSSY:n 75-vuotisjuhlallisuuksien viettämisen 30.1.2016. Helsingin Väestönsuojeluyhdistystä ei kuitenkaan lopetettu, vaan 14 vuoden hiljaiselon jälkeen toiminta saatiin kesällä 1959 voimaan astuneen uuden väestönsuojelulainkin ansiosta viritettyä uuteen kukoistukseen. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuyksikön nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Vapaaehtoisen väestönsuojelun ja pääkaupungin väestönsuojeluyhdistyksen 75-vuotisjuhlaa vietettiin omassa museossa, Helsingin väestönsuojelumuseossa. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Aineiston voi meilata: toimitus@ pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilan katu 8, 00240 Helsinki. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista. 75-vuotialle väestönsuojelun vapaaehtoistoiminnalle maljan nostavat yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Kyrenius (vas.), puheenjohtaja Juhani Parkkari sekä yhdistyksen ja väestönsuojelun grand old lady Greta Nikkilä. Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 HAETTAVAT APURAHAT Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään 110000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. Kilpailun teema on liikenneonnettomuudet. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146. 72 1 ·2016. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpgmuodossa. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokir joituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Maamme väestönsuojelun historiaa havainnollisesti ja mielenkiintoisesti esittelevän museon perustaminen pari vuosikymmentä sitten oli vapaaehtoistyön ja yhdistyksen merkittävä suurtyö. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraani sarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. –Yhteistyöterveisin HVSSY:n hallitus – Kiitos! Väestönsuojelua 75 vuotta Maamme vanhimman väestönsuojelun järjestön, Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen syntysanat lausuttiin 75 vuotta sitten, 31.1.1941, Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava viimeistään 15.4.2016 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Hakemukset lähetetään perjantaihin 11.3.2016 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. Kilpailun järjestää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin
26.1. 26.4. 13.9. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007. 19.4. 8.3. 15.3. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. 65 Kanta-Häme s. 20.9. 25.10. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. 14.6. 4–5 29.6. 8 9.11. 29.11. 9.8. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineistopvm 1 17.2. 18.10. Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 62 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 69 €. 2.2. 2 30.3. Perustettu vuonna 1950. Opiskelijatilaus 35 € on vuoden mittainen. Nuorisotilaus on alle 18vuotiaille. ENSIHOITO MÄÄRITTELEE pelastuslaitosten tulevaisuuden s. 2.12. 7.6. 9–10 21.12. 16.8. Nuorisotilaus 35 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. Pelastustieto 2/2016 ilmestyy 30.3. 1 2016 17 .2 . Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. Eläkeläistilauksen hinta on 35 €. 18 osaa nyt myös sukeltaa 1 ·2016 73. 3 11.5. 7 5.10. 8 PERSTUNTUMA tutkituksi tiedoksi s. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. 6 31.8. Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007
huolimaton tulen käsittely ainakin 30 % onnettomuuksista. 50 VUOTTA SITTEN Työturvallisuus toimikunta paloalalle Koonnut: Kimmo Kaisto 66 palokuolemaa vuonna 1965 Palosuojelukeskuksen sanomalehdistä keräämien tietojen mukaan vaativat tulipalot vuonna 1965 yhteensä 66 ihmisen hengen, joka on merkittävästi suurempi kuin vuonna 1964 (49). Tämän tulisi puolestaan olla kiinteässä yhteistoiminnassa paikallisten paloviranomaisten kanssa opastamalla ja selvittämällä niitä erikoiskysymyksiä, jotka poikkeavat yrityksen osalta tavanomaisista palontorjuntatehtävistä ja menetelmistä. Toimikuntaan kuuluu edustajia Palokuntien Keskusliitosta, Suomen Palopäällystöliitosta ja Suomen kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitosta ( KTV) minkä lisäksi pysyvät asiantuntijajäsenet myös sisäasiainministeriön paloasiainosastosta ja sosiaaliministeriöstä. Mutta lumesta puheen ollen eikö ole epäjohdonmukaista, ettei tätä sammutusaineeksi sopivaa ainetta käytetä tehokkaammin hyväksi tulipalo-olosuhteissa, jolloin palokunnat muuten joutuisivat olemaan ilman sammutusmahdollisuuksia. Koska edellä esitetty tilasto nojautuu Palosuojelukeskuksessa lehdistä koottuihin tietoihin, siitä saattaa puuttua joitakin tapauksia, etenkin, jos palovammoja saanut henkilö on kuollut vasta myöhemmin. kloorija ammoniakkitehtaille tai suuremmille varastoille, on yritysten taholta laadittava perusteelliset turvallisuusohjeet, joissa käsitellään paloturvallisuutta ja myrkytysvaaran pienentämistä sekä yrittäjän ja viranomaisten keskeistä yhteistoimintaa. Kemian teollisuus tulee meillä jatkuvasti laajenemaan ja monipuolistumaan, jota kuvaa mm. Kehittyvä ja monipuolistuva teollisuus asettaa tässä suhteessa sekä viranomaisille että yritysten henkilökunnalle kasvavia ja yhä vaikeammin ratkaistavia paloturvallisuuskysymyksiä. Toisaalta kuluneen vuoden lukumäärä vastaa 5–6 vuoden keskiarvoa tulipaloissa sattuneista kuolemantapauksista. palavia nesteitä, klooria, ammoniakkia, halogenoituja hiilivetyjä, rikkidioksidia ja rikkitrioksidia, helposti haihtuvia myrkyllisiä aineita, radioaktiivisia aineita tai räjähdysaineita, ruutia ja muita näihin verrattavia aineita taikka missä on tällaisten aineiden varastoja, paikallisten paloviranomaisten perehtyä tällaisten aineiden käyttäytymiseen paloissa ja tarkoin tutustua alueellaan oleviin laitoksiin ja niiden erikoislaatuisiin palontorjuntamenetelmiin. Sen tähden tulisikin jokaisella paikkakunnalla, jossa on sellaisia kemian tehtaita, jotka valmistavat esim. Lumi sammutusaineena 74 1 ·2016. Henkensä menettäneistä oli 42 miehiä, 9 naisia ja 15 alle 16 v. Auraamattomat tai huonosti auratut tiet estävät autolla pääsyn palopaikalle. Sen vuoksi olisikin suojelutekniikkaa opetettaessa entistä voimakkaammin ja tarmokkaammin kiinnitettävä huomiota riittävän koulutuksen järjestämiseen asianomaisille henkilöille. Toimikunnan tehtävänä on valmistella alan ohje-esityksiä sisäasiainministeriön paloasiainosastolle, joka yhteistoiminnassa sosiaaliministeriön kanssa ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin. Asutuskeskusten ja teollisuuslaitosten paloturvallisuuden yleinen vastuu kuuluu julkisille viranomaisille koska näiden tulee valvoa ja antaa tarvittavat ohjeet palosuojelun aikaansaamiseksi. Eikö tällöin tulisi olla palokunnan käytössä esimerkiksi ahkiolla vedettävä lumiruisku. Näistä sekä mahdollisista muista tilaston kannalta tärkeistä havainnoista pyydetään tiedottamaan Suomen Palosuojeluyhdistyksen tiedotussihteerille. Selvityksen valmistuttua todettiin, että meillä voitaisiin parhaiten seurata naapurimaamme Ruotsin esimerkkiä. Toisaalta voidaan myös todeta, että mitä laajempi kemian teollisuutemme on, sitä paremmin se ehkä myöskin kykenee tuottamaan palontorjunnassa tarvittavia aineita ja välineitä, joita nyt on huomattavassa määrin tuotu ulkomailta. Siellä Statens Brandinspektion, joka vastannee meidän sisäasiainministeriön paloasiainosastoamme, julkaisee tiedotuksia koskien paloalan työturvallisuusmääräyksiä ja normeja. Näin yleensä menetelläänkin tilanteissa, joissa palopaikalle ei ole saatu vettä syystä tai toisesta. Eräillä kemian aloilla alkavat meillä nykyisin jo toimivat laitokset olla niin suuria ja niiden toiminta niin monipuolista, että palon sattuessa tällaisessa tehtaassa vaaditaan sammutustoiminnan johtajalta ja palontorjuntahenkilöstöltä aivan erityistä tietoutta ja syvää perehtymistä siihen miten parhaalla tavalla ja mahdollisimman vaarattomasti sammutustoiminta voidaan suorittaa. Meidän tulisikin kaikin keinoin tukea omaa kotimaista tuotantoa tällä alalla. Tämä tulee erittäin selvästi ja monitahoisesti esille etenkin kemian teollisuudessa, joka meillä on tällä hetkellä voimakkaasti kasvamassa. Letkujohdon ja ruiskun selvitys vedenottopaikalle voi olla työlästä tai mahdotontakin paksussa lumessa jne. Samoin tulisi heidän olla selvillä siitä, mitä palonsammutusaineita ja menetelmiä missäkin tapauksessa voidaan käyttää, jottei aiheutettaisi lisää vaaraa toimimalla sopimattomalla tavalla. Tästä syystä onkin kauppaja teollisuusministeriön toimesta vaadittu, että ennen kuin myönnetään toimilupia esim. Aloitteentekijöinä paloalan työturvallisuuden hoidon asianmukaiselle järjestelylle on pidettävä Espoon palomiesyhdistystä sekä KTV:n palomiesten neuvottelukuntaa. Pääkirjoitus 1/1966 Kemian teollisuus ja paloturvallisuus Jos ympäristössä on lunta, ja tuli on päässyt irti, niin on johdonmukaista käyttää tätä sammutusaineena. lapsia. Lapiollinen lunta voi korvata alkusammutusvälineen ja suurempi määrä voi pitää kurissa alkua pidemmällekin ehtineen palon ripeillä lapionheitoilla. se, että jos tämän teollisuuden vuoden 1959 tuotannon volyymiä merkitään 100, on se nyt jo 200 ja kasvaa sekä monipuolistuu jatkuvasti. Tämän aikaansaaminen nopeasti ja tehokkaasti edellyttäisi aluksi tarkoituksenmukaisten kurssien tai neuvottelupäivien järjestämistä, koska valtion palokoulu ei sen nykyisissä puitteissa kykene tätä riittävässä laajuudessa saamaan aikaan. Eniten eli lähes 40 % on yli 50-vuotiaita miehiä ja naisia kun taas lapsista on alle 5-vuotiaita 2/3 eli 10. Viime syksyn toimenpiteet paloalan työturvallisuuskysymyksen selvittämiseksi ovat nyt johtaneet paloalan työturvallisuustoimikunnan perustamiseen. Toisaalta tulisi yritysten niiden suuruuden ja lajin huomioon ottaen hoitaa ja suunnitella paloturvallisuuskysymykset omakohtaisesti ja tätä varten perustaa tarvittaessa omat palosuojeluosastot tai antaa paloturvallisuustehtävät erityisen palosuojelujohtajan tehtäväksi. Tästä huolimatta on kuitenkin jokaisen yrityksen ja teollisuuslaitoksen velvollisuus omakohtaisesti pyrkiä suojaamaan ihmishenkiä ja omaisuutta. Tällaisena runsaslumisena talvena kuuluukin muutama, lumenheittoon sovelias lapio alkusammutuskalustoon. Toimikunta tiedusteli kirjeitse eri Euroopan maista, miten paloalan työturvallisuutta on kehitetty ja toteutettu kussakin maassa. Tulipalojen syistä on aihetta todeta, että tupakointi aiheutti lähes 20 % ja tulitikut, kynttilä yms
Keittiön pelastajat kirjan saavat Anu Tabell Oulusta ja MinnaRiitta Hie tikko Virroilta. Helsingin pelastuslaitoksen kuvassa savusukeltajat kantavat ihmisiä porraskäytävän kautta ulos rajussa tuli palossa Helsingin Malminkartanossa. Yhtä selkeän kakkossijan nappasi 84 äänellä kansi 3/2015. 38 ETELÄ-KARJALASSA s. 20 3 2015 13 .5 . Neljännelle sijalle 67 äänellä ylti kansi 7/2015. 1 2015 18 .2 . NYT TESTATAAN mihin käsisammutin pystyy s.44 PELASTUSLAITOKSET mukaan soteen s. 28–37 tuunattiin oma raivausauto Lehden lukijat ja nettivierailijat ovat kertoneet arvokkaan mielipiteensä, iso kiitos! Vuoden 2015 parhaaksi kannek si nousi selvästi 101 äänellä 485:stä 6/2015. Kannen 6/2015 valintaa perustelti in näin: ”Hieno meininki!”, ”Pelas tustyöt veden alla erilaisissä säissä on erittäin vaativaa ja kunniakasta pelastustyötä.”, ”Sukeltaja ja meri. Pekka Agarthin ottamassa kuvassa lumi pöllyää, kun Sotkamon paloaseman ylipalomies Mika Korhonen kaasuttelee mönkijällä. Valoisa!” Kannen 3/2015 valintaa perusteltiin seuraavasti: ”tilanne päällä”, ”tyylikäs toimintakuva”, ”kuvaa hyvin leh den aihetta”, ”Todellinen pysäyttävä tilanne.”,”Hengenpelastajasankarit työnteossa.” Kannen 1/2015 valintaa perustelti in näin: ”kaunis talvinen ja luminen maisema”, ”Kannen kuva osoittaa kuinka monimuotoinen pelastusala on.”, ”elegantti”, ”tykkää tuosta mönk käristä”, ”Vaikeat pelastustehtävien olosuhteet tulevat hyvin esille”. Palomiessairaankuljettaja, vesisukeltaja Juho Marjasen ikuisti kansikuvaan Jussi Helttunen. 10 MEININKIÄ & SANKARIT TYÖNTEOSSA 4 5. Pieni ja ketterä KAINUU s.30–39 WWW.PELASTUSTIETO.F I > uusi ajankohtainen sisältö > ilmainen näköislehti tilaajille VAATIVA IRROTUS rekkojen nokkakolarissa s. Onnea voittajille! 7 2015 30 .9 . 8 ENSIHOITAJAKSI kameran takaa s. Alpo Kosken ottamassa kansikuvassa sammutetaan rivitalopaloa Järvenpäässä. 8–22 8 2015 4 .1 1. 20 Barents 2015 Rankka harjoitus yli rajojen s. Marko Partasen palo miesromaanin ”Paskahousu” saavat Sinikka Virta Vihdistä ja Juho Tuina Hyvinkäältä. 10 1 2 3 6 2015 26 .8 . Pelastaja kartoittaa ”uhrin” vointia Barents Rescue 2015 harjoituksessa. 8–22 –tehokas ja turvallinen SUURONNETTOMUUTEEN pitää varautua s. Tulee merestä kesä mieleen ja toivon pilkahdus kesälomasta.”, ”Pelastustoi minta on laajaa, myös sukellus kuuluu lajeihin!”, ”Kauniit värit”, ”Erikoinen! Muista perinteisistä brankkarikuvista poikkeava. Purkukoura > S. TYÖAIKAKIISTAA Keski-Suomessa s.12 ”PINKKI” muistaa mutsin neuvot s.16 LUP:n sukeltajat aina valmiina 3 asemalla s. Viidennen sijan 59 äänellä nappasi kansi 8/2015, jonka kuvan otti SPR/ Ibrahim Malla. Kolmanneksi tuli 70 äänellä kansi 1/2015. 6 Raju palo ja savu saartoi asukkaat s. TUOTTAVUUTTA tehokkaammalla työajalla s. Onnetar poimi Pelastustiedon vuo sikerran saajiksi Tiina Kerimän Tam pereelta ja Pasi Korkeelan Helsingistä
MSA KOKOVALJAAT PELASTUSKÄYTTÖÖN MSA:n Gravity kokovaljaat tarjoaa ainutlaatuisen mukavuuden kaikkiin sovelluksiin, joissa vaaditaan putoamissuojainten pitkäaikaistakäyttöä mm. Siinä on pikalukot reisihihnoissa. 0%) 195,226,Turvata Oy Puh. Gravityn ominaisuudet ja edut on suunniteltu tasaamaan kuormitusta ja käyttäjät voivat suorittaa tehtävänsä paremmin ja mukavammin. korkealta pelastamiseen. (Alv. 010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo, Finland www.turvata.fi www.palokamu.fi www.turvanasi.fi Pu Pu Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo, Finland Lesna Plus Lesna Plus Lesna Plus Takaa Takaa Edestä Edestä Zlin Plus Zlin Plus. Valjaat on erittäin helppo pukea myös sammutusasun päälle. 0%) 169,Svh. (Alv. Saatavilla on kolmea eri kokoa ja valjaat on hyväksytty jopa 140 kg painolle. SAMMUTUSJALKINEET HOLIK: LESNA PLUS JA ZLIN PLUS • Suomalaisten jalkojen mukaan tehty lesti • Moottorisahaluokka 2 (24 m/s) • Naulaanastumissuoja ja kärkikuppi • Vedenpitävä kalvo • Pitävä, rullaava pohja myös lumella • Ergonominen muotoilu ja hyvä iskunvaimennus • Päällinen vettähylkivää lehmännahkaa • Irrotettava antistaattinen pohjallinen • Koot: 39–48 • Zlin Plus sivuvetoketjuilla ja etunauhoilla Jalkineet on sertifioitu: EN 15090:2012, F2A, HI3-SRCP-T-A-AN-CI PALOMIES LUOTTAA PALOMIEHEEN . Valjailla on hyväksynnät EN 361, EN 358 ja EN 813 mukaisesti. Svh