1 2017 22 .2 . 8 AMBULANSSI KOLARISSA – kuljettajalle tuomio s. 14. SATA SIVUA ESITYKSIÄ uuteen lakiin s. 46 SATAKUNNASSA kelpaa harjoitella s
Ammattilaisen valinta Finnpilot Helsingin Pelastuslaitos Rajavartiolaitos Helsingin Poliisi Suomen Meripelastusseura Merivoimat www.furuno.fi Pelastustieto.indd 1 31.1.2017 15:51:18
Sisäministeri sanoo tämän lehden haastattelussa, että valtio ohjaa pelastustointa senkin jälkeen, vaikka maakunnat saisivat itselleen verotusoikeuden. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi. Onko hälytysten odottaminen liian kallista vai onko 42 tunnin viikkotyöaika kustannustehokasta ja -edullista. Tutkimuksen aloittamisesta järjestettiin Helsingissä avaustilaisuus ja ainakin sen perusteella työtä jatketaan. Maakuntalain mukaan maakunnat voivat jatkossa järjestää palveluja myös yhteistyössä, joten tulevaisuudessa voi pelastustoimen alueidenkin määrä vähentyä nyt päätetystä 18:sta. Perustettu vuonna 1950. Työterveyslaitos on alkanut tutkia erilaisia työaikamalleja. Aikataulu koko toteutukselle on äärimmäisen tiukka. Jos sen tueksi tarvitaan tutkimustietoa, pitää selvittää asiaa niin, että kaikki voivat sen hyväksyä. Helmikuun lopussa hallitus antaa eduskunnalle esityksensä soteja maakuntauudistuksen laista ja myös pelastustoimen järjestämislaista. Miksi 24 tunnin työaika on hyvä ja miksi sitä kannattaa tehdä. Silloin aloittavat toimintansa 18 maakuntaa, joihin sijoitetaan muun muassa sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastuslaitokset. Nähtäväksi vielä jää onnistuuko nyt hallituksen uudistushanke vai karahtaako se edeltäjänsä tapaan kiville. Onko liian pitkä työaika työturvallisuusriski. Poikkeuslupia meillä myöntää tällä hetkellä Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Miksi ei pelastusalalla tehtävää työaikaa voida sopia valtakunnallisissa virkaja työehtosopimuksissa. Olkoonkin itsehallinto, valtio huolehtii siitä, että maakunnalliset pelastuslaitokset antavat tasalaatuista palvelua. Valtio ohjaa rahalähteestä riippumatta Pelastustoimen siirtyminen maakuntien omistukseen on vain vajaan kahden vuoden päässä. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät halua pelastustointaan Uudenmaan maakuntaan, mutta hallitus tuskin perääntyy lakiesityksessään. 1 ·2017 3 Pääkirjoitus helmikuu 2017 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Se on toki tärkeä asia, koska työ vie ajastamme suuren osan. Poikkeuslupia käsittelevä virkamies kummasteli vuoden takaisessa haastattelussa kummallista systeemiä, jota toistetaan vuodesta toiseen. Hyvät ja huonot puolet eri työaikamalleista. Työaika ansaitsee pysyvän ratkaisun Työaika puhuttaa paloasemilla. Työaika on niin tärkeä asia, että se ansaitsisi pysyvämmän ratkaisun
044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. Kansi Satakunnan pelastuslaitoksen Kanta-Porin aseman nelosvuoro harjoitteli köysipelastamista tammikuussa. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Kuva: Teemu Heikkilä. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Pelastusopisto ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät Ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät -pilottikurssin Kuopiossa. 18. Sammuttimen teho yllätti PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 4041-0619 Painotuote 36 ” Tulipaloissa laarin pohja alkoi pilkottaa. Pekka Tähtinen Satakunnan paloista, s. 4 1 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh
24 Clarion kohoaa 78 metriin 10. 65 Somessa & seuraavassa lehdessä 66 Ykkönen on hienoin kansi 67 Numerossa 1/2017 Jatkuvaa kehittämistä ”Vaikka pelastustoimen järjestelmä on nytkin tehokas, se ei ole sitä enää tulevaisuudessa, jos toimintaa ei jatkuvasti kehitetä”, sanoo sisäministeri Paula Risikko uudistuksesta. 1 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6–7 Uudistus: pykälä 42 vaatii tarkennusta 8 Ajankohtaista 12 Piirinuohous jää historiaan 28 Rakentamisen asetukset uudistuvat 30 Anne Holmlund tekee nyt maakuntapolitiikkaa 32 Ambulansseja Alapitkältä 40 Saksan pelastustoimi 44 Ambulanssi kolarissa 46 Pelastuslaitos ja Vapepa 48 Ennalta ehkäisy edullisinta 50 Työn äärellä: ratin takaa katonharjalle 52 Altistuminen aiheuttaa syöpäriskin 54 Alan tuotteet 56 Arvostelussa Tulenarkaa – palonkestävää 57 Mutual Trustissa opeteltiin yhdessä 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 63 Missä on hienoin vanha paloauto
Turun Ursininkadun ullakkopalo tammikuussa työllisti eniten pelastushenkilöstä. Tehtävistä 29700 oli onnettomuuksista aiheutuvia, 31 900 tarkistus-ja varmistustehtäviä ja ensihoidon avustamisia ja ensivastetehtäviä 27700. Potilaan yleistilan laskuun ei aina ollut selvittävää syytä, mutta häkämittari paljasti syyn.” Kustannuksiltaan hankinta ei hänen mukaansa ollut suuri. Pelastuslaitosten pelastusja avunantotehtävät vuosina 1996–2016. Varhaisen paloilmoituksen arvioidaan ehkäisseen vähintään 16 miljoonan euron vahingot. Vuoden kiireisimmän päivän aiheutti Rauli-myrsky, 27. Ylivieskan kirkon palosta aiheutui viime vuoden suurimmat aineelliset vahingot, Helsingin asuntopalossa joulukuussa tulivat suurimmat henkilövahingot. Ensihoitaja Anna-Kaisa Kääriäisen käytössä on nyt häkämittari.. ”Kysymys on työntekijän työturvallisuudesta ja potilaan turvallisuudesta. Pelastustehtäviin osallistui 124 henkilöä. Automaattisen paloilmoittimen välittämissä todellisissa paloissa varhaisen ilmoituksen ansiosta palokohtaiset vahingot jäivät vain neljännekseen muihin ilmoitustapoihin verrattuna. Muita pelastusja avunantotehtäviä oli 16300. . Niitä oli tarkoitus kokeilla, mutta heti ensimmäisellä kokeiluviikolla mittarit hälyttivät, joten kokeilusta oli helppo siirtyä käytäntöön”, lääkintämestari Ville Lähde kertoo. ”Ensimmäiset mittarit hankittiin viime syksynä. 6 1 ·2017 AJASSA Automaattiset paloilmoitukset säästivät 16 miljoonaa euroa Automaattinen paloilmoitin ilmoitti todellisesta rakennuspalosta 800 kertaa, selviää resurssija toimenpidetilasto Pronton vuoden 2016 tilastoista. Rakennuspalojen määrä oli 5600. Pelastuslaitosten pelastusja avunantotehtävien määrät olivat edellisten vuosien tasolla. Häkämittarit on myös sopimuspalokuntien käytössä, jotka tekevät paljon ensivastekeikkoja Kanta-Hämeessä. Reppuun nippusiteillä kiinnitetty mittari kulkee aina mukana keikoilla ja sen ansiosta on myös havaittu kohteissa häkäpitoisuuksia. Vähän yli sata euroa mittarilta. Palojen määrässä on hieman kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, mutta määrä on kuitenkin edelleen pienempi kuin sitä aikaisempina vuosina, jolloin rakennuspaloja oli noin 6000 per vuosi. elokuuta tehtäviä oli 2600. Joitain muutoksen trendejä on havaittavissa: ensihoidon avustamistehtävien ja eläinten pelastamistehtävien määrät lisääntyvät. Pronton mukaan pelastuslaitoksilla oli vuonna 2016 yhteensä 105600 pelastusja avunantotehtävää. Jos automaattisen paloilmoittimen välittämissä todellisissa tulipaloissa olisi ollut yhtä suuret vahingot kuin muiden ilmoitustapojen tulipaloissa, vahingot olisivat olleet 16 miljoonaa euroa suuremmat. Häkämittari repussa keikoilla . Uhreja oli neljä. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitoja ensivasteyksikköihin hankittiin lähes 40 häkämittaria
Oulu > 72 tuntia -kouluttajakoulutus, 4.3. Säätiön hallitukseen 2017–2019 kuuluvat puheenjohtaja Vesa Parkko, varapuheenjohtaja Ari Keijonen sekä jäsenet Hannu Moilanen, Antti Määttänen, Hannu Murtokare, Petteri Helisten, Nina Piela-Tallberg, Iivari Kalliomäki ja Marko Hasari. Pelastusalan ammattilainen on Suomen Palomiesliiton jäsenja sidosryhmälehti. Helsinki > Turvallinen kiinteistö – paloturvallisuus, ylläpito ja velvoitteet 9.3. Skype > Defusing-ohjaajakoulutus 21.3. Oulu-opisto, Oulu > Väestönsuojan hoitajakurssi yrityksille 2.3. Vantaa Lisätietoja: https://koulutus.spek.fi Pelastustieto-lehti ja Pelastusalan ammattilainen -lehti aloittavat ilmoitusmarkkinointiyhteistyön. koulutusjakso 13.–17.3. Hakemukset on jätettävä maanantaina 13.3.2017 mennessä. Säätiön tarkoituksena on edistää palosuojelun kehittämistä maassamme tukemalla sitä edistäviä toimintoja, erikoisesti huolehtien alan julkaisutoiminnasta. Lehdet ovat taustaltaan erilaiset, mutta lukijatavoitettavuus eli kontaktit ovat ilmoittajan kannalta tärkein asia. Säätiön työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Vesa Parkko, varapuheenjohtaja Ari Keijonen, Marko Hasari, Iivari Kalliomäki sekä esittelijänä ja sihteerinä Voitto Takala. Palosuojelun edistämissäätiö on perustettu 1949. Kahdella lehdellä on yhteensä runsaan 10000 kappaleen levikki ja lukijoita noin 30000. Vantaa > Väkivallan uhka työelämässä 13.3. Lehtien sisältöön ei yhteistyöllä ole luonnollisestikaan vaikutusta”, päätoimittaja Esa Aalto sanoo. Hotelli Korpilampi, Espoo > Sosiaalija terveysalan turvakortin kurssinjohtajakoulutus 22.3. ”Entistä laajemmalla medianäkyvyydellä ilmoittajat saavat entistä parempaa palvelua. Pelastustieto-lehteä julkaisee Palo-ja pelastustieto ry, jonka yksi kahdeksasta jäsenjärjestöstä on Suomen Palomiesliitto. Sokos Hotel Vantaa, Vantaa > Sosiaalija terveysalan turvakortin kurssinjohtajien täydennyskoulutus 22.3. Lisätietoja: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Turvallinen Suomi -seminaari 28.3. Sokos Hotel Vantaa, Vantaa > JVTja kuivauspäivät 2017 22.3. Laukaa. Hakemuslomakkeen löytää osoitteesta: pses.fi. 1 ·2017 7 Palosuojelun edistämissäätiö myöntää vuonna 2017 enintään 110000 euroa apurahoja ja avustuksia. SPEK Pohjanmaan toimipiste > Rakenteellisen paloturvallisuuden kurssi, 29.3. Edistämissäätiön apurahat haettavana Hallitus varajäsenineen järjestäytymiskokouksessa.. Pelastustieto on 67 vuotta sitten Palontorjunta-nimellä perustettu alan yhteinen, riippumaton ammattilehti. Marina Congress Center, Helsinki Lisätietoja: www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Tunti turvaa -yritysturvallisuustietoisku 6.3. Alalla tapahtuu NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Nuohoojan 4. Alan lehdet tekevät yhteistyötä . Helsinki/Tallinna Lisätietoja: www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > 72 tuntia -kouluttajakoulutus 25.2. Ilmoitusasiakkaat tavoittavat pelastusalan suurimpien medioiden kautta laajan lukijakunnan. ”Pienellä toimialalla eri toimijoiden on hyvä tehdä yhteistyötä, josta hyötyy kumpikin osapuoli, Pelastusalan ammattilaisen päätoimittaja”, SPALin järjestöjohtaja Kim Nikula jatkaa. Päätoimittajat Kim Nikula ja Esa Aalto allekirjoittivat sopimuksen kahden lehden välisestä ilmoitusyhteistyöstä. Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen – inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus – noudattamista
Esityksiä on noin sata sivua, ja niitä arvioidaan paraikaa. Mikä on taloyhtiön rooli ja miten muut viranomaiset saadaan mukaan asioiden hoitamiseen?” Pursiainen kuvailee. Uudistuksen 14 työryhmää tekivät yhteensä sata sivua esityksiä pelastuslakiin. Annamme paljon korjausmääräyksiä pelastuslain nojalla. ”Pykälästä tuli paljon kommenttia kentältä, joten muutosehdotuksia tehtiin aika syvällä pieteetillä”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, riskienhallintapäällikkö Tomi Pursiainen ItäUudenmaan pelastuslaitokselta. Sadasta sivusta melkein puolet, eli noin 40 sivua on peräisin onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistamisen työryhmältä. Työryhmä teki esityksiä moneen pykälään, mutta eniten heitä työllisti pykälä 42, eli onnettomuusvaaran ilmoitusmenettely sekä valvontatyötä ohjaavat pykälät. Selvyys pitäisi saada myös siihen, tulisiko Pelastuslaki: Pykälä 42 ja valvontatehtävät vaativat tarkennusta Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Janne Ruotsalainen. Pykälää on ennätetty soveltaa kentällä kuusi vuotta. Siksi se on onnettomuuksien ehkäisyn kannalta tärkeässä asemassa.” Ryhmä keräsi onnettomuuksien ennaltaehkäisytyötä tekeviltä henkilöiltä ajatuksia muutostarpeista netissä tehtävällä Webropol-kyselyllä. Tuona aikana monet asiat pykälässä ovat herättäneet epätietoisuutta. Jos esimerkiksi sosiaaliviranomainen havaitsee kotikäynnillään yksityisasunnossa palovaaran, hänen pitäisi ilmoittaa siitä pelastusviranomaiselle. Pykälän mukaan viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan palotai onnettomuusvaarasta alueen pelastusviranomaiselle. ”Valmisteluvaiheessa myös Onnettomuustutkintakeskuksen Kai Valoselta saatiin arvokkaita ajatuksia pelastuslain kehitystarpeista. Lisäksi esitys oli kommentoitavissa pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelut-ryhmällä”, Pursiainen kertoo. P elastustoimen uudistuksessa työskentelee 14 työryhmää, jotka antoivat sisäministeriölle esityksensä ja muutosehdotuksensa pelastuslakiin tammikuussa. Hän kertoo, että pelastuslakia käytiin tiheällä kammalla läpi. 8 1 ·2017 PELASTUSTOIMI Pelastustoimen järjestämislaki siirtynee hallitukselta eduskunnan käsittelyyn helmimaaliskuussa. Kentällä on ollut epäselvyyksiä menettelyssä tästä eteenpäin. Erityisesti työryhmä kiinnitti huomiota pelastuslain pykälään 42 ja valvontatyöhön. ”Palotarkastajat käyttävät pelastuslakia, se on meille työkalu lainvalvonnassa. ”Muuttuvia tekijöitä voi tulla mukaan, kun lähdetään hoitamaan paloriskiasuntoa maaliin asti
”Nykyisin pelastustoimelle voidaan teoriassa antaa mitä tehtäviä vain, jatkossa se ei enää onnistu”, sanoo hanke johtaja Taito Vainio. Tämä merkitsee sitä, että maakuntakonserni järjestää palvelut. Paikallisilla olosuhteilla tätä on hankala perustella, koska ne eivät välttämättä vaihtele kovinkaan paljon.” Kun pelastustoimi siirtyy kunnilta maakunnille, maakunnat hoitavat pelkästään lakisääteisiä tehtäviä, eikä muita tehtäviä voida enää tehdä pelkällä omalla päätöksellä. Pelastustoimen järjestämislaki on valmis lähetettäväksi eduskuntaan heti, kun maakuntaja sote-lakipaketit lähtevät eteenpäin. Pursiainen korostaa, että pelastuslain perusrakenne toimii, mutta sitä pitäisi tarkentaa. Tämän tyyppiset asiat täytyy saada yhdenmukaistettua.” Vainion mukaan sisäministeriöön on tullut paljonkin yhteydenottoja aiheesta. Hänen mukaansa suuret linjat pelastuslaissa ovat kunnossa, ja työryhmien esityksissä on lähinnä tehty pieniä tarkennuksia lakiin. ”Kaikissa maakunnissa työryhmät on perustettu, ja niissä pohditaan kaikkia maakuntiin siirtyviä tehtäviä, myös pelastustoimea.” Useimmissa maakunnissa pelastustoimen ja varautumisen työryhmien puheenjohtajuus on pelastuslaitosten edustajilla. Pelastustoimen pitäisi siirtyä 18 maakunnan järjestettäväksi vuoden 2019 alussa. ”Emme voi edetä kovin pitkälle, ennen kuin tiedämme, mikä perusta on”, Vainio sanoo. 1 ·2017 9 kolmannella sektorilla kuten sopimuspalokunnilla olla ilmoitusvelvollisuutta. Esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn työryhmä pohtii, miten onnettomuuksien ehkäisyn ja valvontatoiminnan sisältö olisi perusteiltaan samanlaista jokaisessa maakunnassa. Mitä voimme saada tietää onnettomuusriskiasunnosta, toisaalta, kenelle me voimme siitä viestiä eteenpäin?” Toinen työryhmässä esille noussut kokonaisuus oli valvontatyö ja sen terminologia. Suuret linjat kunnossa Hankejohtaja Taito Vainion mukaan esityksiä arvioidaan paraikaa. Vainio on tyytyväinen siitä, että pelastustoimen rahoituksen laskentaperusteeseen saatiin lisättyä asukastiheyden vaikutus maakunnan asukasluvun lisäksi. Pirkanmaan pelastuslaitoksen projektityöntekijä Markku Suominen vieraili palotarkastuksella Timo Virtasen kotona syksyllä 2014. ”Myös tiedonsaantioikeudessa on vähän epäselvyyksiä. Varautumisen yhteensovittamistehtävä on annettu pelastustoimen ja varautumisen työryhmien tehtäväksi. Tähtäimessä on järjestelmä, joka toimii joka puolella maata samoin periaattein. Pelastustoimen uudistus on viivästynyt, koska koko sote-uudistus on viivästynyt. ”Niissä kysytään, miksi jossakin hyväksytään tietyt järjestelyt ja jossakin toisaalla ei. Prosessityöryhmän työsarka ovat erityisesti pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoimintaan liittyvien prosessien kehittäminen. Maakunnille vain lakisääteiset tehtävät . ”Maakunta voi päättää itse, onko siellä yksi vai useampia liikelaitos.” Myös pelastustoimen rahoitus muuttuu, koska tulevaisuudessa maakunnat saavat rahoituksensa valtiolta. Vainion mukaan pelastuslaitokset eivät tulevaisuudessa voi esimerkiksi hoitaa enää öljyntorjunnan jälkitorjuntaan liittyviä asioita, koska laissa tehtävä ei kuulu pelastuslaitokselle vaan kunnalle. ”Ei ole kovin kestävää, jos meillä on tunneli, joka johtaa yhdeltä alueelta toiselle ja kummallakin puolella tunnelia määritellään turvallisuusvaatimuksia eri tavalla. ”Jatkossa jokaisella hallituskaudella määritellään yleiset strategiset linjaukset, joilla pelastustoimea kehitetään seuraavan kauden aikana. Myös pelastuslakia on alettu valmistella. Se on absurdia. Tulossa on siis kaksi lakia: pelastustoimen järjestämislaki ja pelastuslaki. Rahoitus pyritään järjestämään niin, että se tukee tavoitteita.” Jokaisessa maakunnassa uudistuksen valmistelu on aloitettu. Riskienhallinnan työryhmä puolestaan miettii sitä, miten riskienhallintamenetelmiä voidaan parantaa. Pelastustoimen järjestämislaki siirtynee hallitukselta eduskunnan käsittelyyn helmi-maaliskuussa. Monet asiat pykälässä ovat herättäneet epätietoisuutta kentällä.. Järjestämislaissa määritellään pelastustoimen hallintojärjestelmä, pelastuslaissa pelastustoimen sisältö. Siihen tehtävien muutosten pitäisi lähteä lausunnolle alkukesästä 2017. ”Nyt katsotaan, mitkä ovat sen tyyppisiä ehdotuksia, jotka ovat selkeitä ja pystytään toteuttamaan tässä aikataulussa. Muut esitykset voivat jäädä mahdollisesti myöhemmin toteutettavaksi.” Vainion mukaan sata sivua esityksiä on suuri määrä ottaen huomioon, että pelastuslaki uusittiin vuonna 2011. Ne pohtivat, millä tavoin toimintatapoja kyetään parantamaan ja tehostamaan siten, että uudistushankkeen muut tavoitteet saavutetaan. Hallituksen linjausten mukaisesti maakuntien tehtävien järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. ”Siellä on hyvinkin detaljeihin meneviä asioita.” Vainion mukaan uudistuksessa kiireellisimpiä päätettäviä asioita ovat ne, jotka liittyvät järjestämislakiin tai esitykseen soteja maakuntauudistuksesta sekä uuden Valtion lupaja valvontaviraston toimintarooliin. Alun perin tavoite oli, että soteuudistukseen liittyvät lait olisivat olleet valmiit jo keväällä 2016. Jos maakunta tuottaa ne omana toimintanaan, ne tuotetaan maakunnan liikelaitoksen kautta. Tällä hetkellä järjestämislaki on laintarkastuksessa ja arviointineuvostossa. Pykälän 42 mukaan viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa esimerkiksi yksityisasunnossa havaitsemastaan palovaarasta pelastusviranomaiselle. Paraikaa työryhmät työstävät pelastustoimen sisältöä. Palotarkastus tuntuu olevan vanhahtava termi.” Pursiaisen mukaan myös valvonnan prosessia on tarpeen miettiä muun muassa hallintolainsäädännön näkökulmasta. 14 työryhmää Pelastuslain uudistaminen | Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poik keusoloissa | Riskianalyysi, alatyöryhmänä poikkeusolojen riskianalyysi | Pelastuslaitoksen perusprosessit | Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen | Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen | Palveluiden tuottavuuden kehittäminen | Kansainvälinen pelastustoiminta | Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen | Pelastuslaitokset ensihoidon palveluntuottajana | Talousryhmä | Henkilöstöryhmä | Työhyvinvointiryhmä | Tietohallintoryhmä ”Se tasoittaa nimenomaan harva-asutusalueiden rahoitustasoa.” Pelastustoimen yhdenmukaisuus on uudistuksen johtava periaate. ”Olisiko palotarkastus-terminologiaa aika muuttaa valvontatyöksi. Lisäksi on tehostettava jälkivalvonnan merkitystä
”Ihmisten ja yritysten pitää saada myös nykyistä yhdenmukaisempaa palvelua eri puolilla maata. Kansalaiset luottavat Pelastustoimella on erilaisissa kyselyissä kansalaisten vankka tuki ja sisäministeri Paula Risikon mielestä laadukkailla lähipalveluilla tuki säilyy jatkossakin. ”Julkisen puolen kustannusten nousu on nykyisellä tahdilla taitettava pienemmäksi. Pelastustoimen maakunnallisessa uudistuksessa tavoitteina ovat hänen mukaansa asiakkaan ja koko yhteiskunnan turvallisuuden pysyvyys sekä paraneminen. 10 1 ·2017 ”P elastustoimen strategiassa kansalliset tavoitteet on hienosti lueteltu. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoo, että uudistuksen tärkein tavoite on turvata hyvät, turvallisuuden lähipalvelut.. Ensihoidon tuottaminen ja pelastustoimen valtakunnallisen ohjauksen ja varautumisen toteutuminen ovat myös uudistuksen keskeisimmät tavoitteet. ”Koulutettua ja motivoitunutta työvoimaa tarvitaan, sillä näköpiirissä ei ole, että tulipalot sammutettaisiin esimerkiksi roboteilla.” ”Nyt tehtävillä rakenteellisilla ratkaisuilla voimme turvata toiminnan taloudellisesti.” ”Parhaillaan tehdään työtä 14 työryhmässä, jopa sadan kentällä toimivan henkilön voimin, alan lainsäädännön ja sisällön uudistaPELASTUSTOIMI miseksi. Tinkimättä kuitenkaan palveluista ja niiden laadusta. Se parantaa myös pelastustoimen uskottavuutta.” Rakenteet uusiksi, jotta lähipalvelut säilyvät Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Pelastustoimi on 13 vuotta edellisen uudistuksen jälkeen seuraavan, entistä suuremman uudistuksen äärellä. Pelastustoimen uudistamisella tavoitellaan kustannustason taittamista nykyisen kahden prosentin sijaan alle yhteen prosenttiin. Ministeri kuitenkin huomauttaa, että palvelutaso pitää tästä huolimatta pitää korkeana. Tämä on myös koko alan yhteinen hanke.” Hän huomauttaa, että pelastustoimen uudistuksen tavoitteet ovat yhteneväiset soteja maakuntauudistuksen kanssa. Laadukkaiden palvelujen turvaaminen tarkoittaa perinteisten ydintoimintojen, kuten pelastustehtävien hoitamisen lisäksi varautumiseen satsaamisen.” Sisäministeri muistuttaa, että pelastustoimi on työvoimavaltainen ala, jossa on pidettävä huolta työvoimasta ja saatava houkuteltua ammattitaitoista työvoimaa. Vaikka pelastustoimen järjestelmä on nytkin tehokas, se ei ole sitä enää tulevaisuudessa, jos toimintaa ei jatkuvasti kehitetä”, Paula Risikko sanoo. ”Tämä edellyttää toimintatapojen muuttamista ja siksi pelastustoimen uudistamista tehdään alan yhteisenä hankkeena eri työryhmissä.” ”Sellainen ei onnistu ilman rakenteiden uudistamista. Pelastustoimeen tarvitaan myös valtakunnallinen kustannustehokkuus, yhtenäisyys ja laatu
Aforismi on hänelle erityisen mieluisa.. Paula Risikko muistuttaa, että lainsäädäntö antaa jatkossa mahdollisuuden pitkälti maakuntien itsensä päättää, miten ne haluavat sosiaalija terveyspalvelunsa sekä myös pelastustoimen järjestää. Hyvä olisi ensihoidon kannalta, että silloin yhdessä toteutettaisiin myös sote-palvelut.” ”Laki antaa tähän mahdollisuuden ja uskon, että käytännön kokemukset antavat suuntaa sille, onko nyt valmisteltu laki sellainen kuin mitä siitä haluttiin.” Selvänä hän pitää sitä, että sote-palveluiden yhteydessä puhuttu valinnan vapaus ei voi tulla kyseeseen ensihoitopalveluissa. ”On erittäin tärkeää varmistaa pelastustoimen henkilöstön saatavuus ja ammatillinen osaaminen sekä henkilöstön ammatillinen kehittäminen. Sellaisia voisivat hänen mukaansa olla tilanneja johtokeskusratkaisut, pelastustoimen operatiivisten tietoja radiojärjestelmien asiantuntemus, kansainväliset pelastustoimen järjestelyt sekä vaarallisten aineiden torjuntavalmius ja merellinen pelastustoiminta. ”Nyt näyttää sille, että pelastustoimen uudistuksen tavoitteet tullaan saavuttamaan. Koska ensihoito järjestetään maakunnissa, pelastuslaitosratkaisun pitää olla samanlainen.” Valtio ohjaa rahoituslähteestä riippumatta Vaikka maakunnat ovat itsehallinnollisia, ministeri muistuttaa, että rahoitus tulee valtiolta. ”Turvallisuuden tutkimustietoa kootaan nyt monesta eri tieteen alasta. Huhtikuun alussa hallitus kertoi, että ensihoito ja pelastustoimi sijoitetaan viiden yliopistosairaalan yhteyteen. ”Tätä pohdittaessa alueiden asiantuntemus ratkaisee ja siksi asiaa on tarkasteltava kaikkien maakuntien osalta, ei pelkästään suurimman Uudenmaan näkökulmasta.” Kaksi koulua tarvitaan Helsingin kaupunki on ylläpitänyt 45 vuotta omaa pelastuskoulua, josta on koulutettu pelastajia kaupungin oman pelastuslaitoksen tarpeisiin. ”Uskon kuitenkin, että tästä tulee hyvä eikä sen perusteita tarvitse heti luoda uudelleen.” Pääkaupunkiseutu on esittänyt nytkin omaa mallia, mutta sisäministeri ei sille lämpene. Se voi tehdä sopimuksen palvelutuotannosta myös muulta kuin sen itseltään omistamalta palvelutuottajalta. Koulutusmäärät pysyisivät jotakuinkin samanlaisina kuin nytkin eli Helsingissä nyt koulutettavien määrä pysyisi uudessakin järjestelmässä ja Kuopiossa olisi sama opiskelijamäärä kuin nytkin. Maakunnilla järjestämisvapaus ”Maakunnat voivat halutessaan alkaa järjestää yhdessä esimerkiksi pelastustointa. ”Metropolialueelle kaavailtiin omaa sotemallia ja itse kannatin sitä. Sisäministerin mielestä on tärkeää, että tällainen kouluttautumismahdollisuus säilyy myös tulevaisuudessa. ”Maakunnalla on lain mukaan vapaat kädet toteuttaa esimerkiksi ensihoito. Helsingissä on laadukkaat ja hyvät perinteet pelastusalan omalle koulutukselle. Tältä pohjalta sisäministeriössä laadittiin luonnos pelastustoimen järjestämislaiksi. Tähän hetkeen paras mahdollinen Vuosi sitten julkistettiin selvitysmies Lauri Tarastin ehdotus, jossa pelastustoimi oltiin sijoittamassa 12 alueelle, vaikka oltiin jo tehty päätös 18 maakunnan ja sote-alueen perustamisesta. Laista annetuissa lausunnoissa alueratkaisu sai täystyrmäyksen ja sen seurauksena ensihoito ja sen myötä pelastustoimikin päätettiin järjestää 18 maakunnassa. ”Tästä syystä valtiolla on erityinen intressi myös ohjata maakuntien toimintaa strategisella tasolla.” Valtion rooli pelastustoimen ohjauksessa vahvistuu siis entisestään, ja Paula Risikko sanoo, että valtion ohjaus tarvitaan senkin jälkeen, vaikka maakunnat saisivat verotusoikeuden. Toimintaympäristö muuttuu ja organisaatioiden on myös muuttuva vastaamaan niihin haasteisiin. On erittäin tärkeää varmistaa, että sopimuspalokunnat ovat myös jatkossa käytettävissä pelastustoimessa. Paula Risikon mielestä meiltä puuttuu kipeästi kaivattava turvallisuuden tieteen ala. ”Vie aikaa, että uudistus saadaan kunnolla toimimaan ja valtion ohjaus on pysyvä järjestelmä pelastustoimessa.” Ministeri ei pidä ongelmallisena sitä, että maakunnat ovat erikokoisia, mutta siksi on tarpeellista, että valtiolla on vahva ohjaus. Jos maakunta tuottaa ensihoidon itse, sen toteuttaa maakunnan sote-liikelaitos tai pelastustoimen liikelaitos.” ”Valtakunnalliset tehtävät tullaan hoitamaan sisäministeriössä, mutta joitakin pelastuslaitoksille kuuluvia tehtäviä on järkevää koota yhteen tai useampaan maakuntaan”, Risikko sanoo. Pelastustoimen uudistuksessa pureudutaan myös tarpeeseen kehittää sopimuspalokuntatoimintaa ja myös sopimuspalokuntalaisten koulutuksen järjestäminen on keskeinen asia tulevaisuudessa.” . Monipuolista tiedon hallintaa tarvitaan entistä enemmän, myös pelastusalalla, vaikka kysymys onkin voimakkaasti kädentaitoja vaativasta alasta.” Sopimuspalokuntien merkityksen sisäministeri näkee jatkossa yhtä tärkeänä kuin aikaisemmin. Nykyisessä osaamiskeskuksessa annetaan myös täydennyskoulutusta. 1 ·2017 11 ”Uudistuksen ansiosta pelastustoimen kyky vastata myös suuronnettomuustilanteisiin paranee ja ihmiset saavat kaikissa tilanteissa nopeaa ja tehokasta apua.” Uudistus lisää ministerin mielestä myös työntekijöiden mielenkiintoa työhönsä, kun toimintatapoja kehitetään ja luodaan kokonaan uusia. Sisäministeriksi viime kesänä tullut Paula Risikko totesi elokuussa tämän lehden haastattelussa, että nyt haetaan paras mahdollinen järjestelmä, ettei sitä tarvitse luoda uudestaan viiden vuoden kuluttua. Maakuntaratkaisussa erityisesti Uudellemaalle perustettava suuri keskittymä, myös pelastustoimessa, on herättänyt arvostelua. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on hänen mielestään tärkeää ja siksi on hyvä, että myös työntekijät ovat kiinnostuneita kehittämään työtään. Olisiko paikallaan kehittää turvallisuuden yhteistä koulutusta erityisesti johtamisen tueksi?” ”Toivoisin, että siitä saataisiin tehtyä monitieteistä tutkimusta, joka voisi johtaa koulutukseen aina väitöskirjaan asti. Valitettavasti siitä ei tullut mitään, koska siihen ei löydetty yhtenäistä ratkaisua. On helpompi sovittaa eri toimijoiden varautumista, kun aluejaot tulevat nykyistä yhtenäisemmiksi.” Ministeri myöntää, että mikään järjestelmä ei ole koskaan lopullinen. Koska Helsingin kaupungin rahoitus todennäköisesti loppuu maakuntauudistuksen jälkeen, on mietittävä Helsingin pelastuskoulun tilanne mahdollisimman pian.” ”Helsingissä on hyvä olla pelastusalan oppilaitos jatkossakin, mutta sen hallinnointi pitää miettiä uudessa järjestelmässä.” ”Ottaako koulutuksen hoitaakseen Uudenmaan maakunta vai sijoitetaanko se valtakunnallisen oppilaitoksen, Pelastusopiston, ja siis sisäministeriön alaisuuteen.” Ministeri on varma, että hallinto huolellisesti järjestämällä Pelastusopistossa ei tarvitse kantaa huolta toisen koulun uhasta sen resursseihin. Työvoiman tarve säätelee koulutusmääriä.” Ministerin mielestä Uudenmaan suurella alueella on hyvä olla jatkossakin oma alan koulu. ”Tehtävät säilyvät varmasti samanlaisina. Sisäministerin työhuoneen seinällä on aforismi, jonka huoneen nykyinen haltija sai lahjaksi. Pelastustoimen ohjausjärjestelmää ja eri toimijoiden roolia selkiytetään ja mikä tärkeintä, pelastustoimen mahdollisuudet tuottaa ensihoito säilyvät.” ”Maakunnista tulee melko suuria toimijoita ja se on esimerkiksi varautumisen kannalta hyvä asia
AJASSA Mäkipelto vuoden 2016 palomiesurheilija Tamperelaisen Creanex Oy:n toteuttama uudenlainen ambulanssisimulaattori otettiin käyttöön Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk:n Kotkan kampuksella. Palkinto luovuttiin Mäkipellolle lauantaina 11.2.2017 kauppakeskus Sellossa järjestetyssä 112-hätänumeropäivän tapahtumassa. Opetusvideot ovat ladattavissa Pirkanmaan pelastuslaitoksen nettisivuilta. Ambulanssisimulaattorilla opetetaan ensihoitoa Pirkanmaan pelastuslaitos on toteuttanut hankkeen, jonka tarkoitus on lisätä turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien paloturvallisuustietoa. Mäkipelto ansaitsi kiinnityksen Alpo Kinnusen muistopalkintoon kovilla suorituksillaan chin up -leuanvedossa, jossa ylitti vuoden aikana kolme virallista Guinnessin ennätystulosta. Simulaattori on rakennettu Tamlans Oy:n Negea ambulanssista. 12 1 ·2017 Suomen Palohenkilöstön Urheiluliitto valitsi Joonas Mäkipellon vuoden 2016 palomiesurheilijaksi. Asiantuntija-apuna hankkeessa on ollut Maahanmuuttovirasto. Videoita on tehty kymmenelle eri kielelle. Kyseinen simulaattori on Suomen ensimmäinen ja tiettävästi vastaavaa ei löydy koko maailmasta. Palosuojelurahaston avustuksella on tehty opetusvideoita, joissa kerrotaan keskeisimmät yleiseen paloturvallisuuteen liittyvät asiat vastaanottokeskusten asukkaille sekä maahanmuuttajille. Niiden kerronta on tehty mahdollisimman ymmärrettäväksi eri kulttuureista tuleville ihmisille. Tämän vuoksi ambulanssi haluttiin pitää ulkoisesti oikean näköisenä ja tässä onnistuttiin hyvin. Viimeisin ennätystulos syntyi lokakuussa, kun Mäkipelto teki 12 tunnin aikana tuloksen 4040 leukaa. ”Simulaattorin tärkeänä lähtökohtana oli ensihoidon tilanteiden kokonaisvaltainen läpikäynti, aina ajosta potilaan hoitoon ja kuljetukseen. Simulaattorin liikealusta toteutettiin ajoneuvon sisään ja ensisilmäyksellä sitä ei erota tavallisesta ambulanssista”, toteaa projektipäällikkö Joonas Korpela Creanex Oy:stä. Tällä tavoin luottamusta viranomaisiin voidaan alkaa solmia. Vuoden palomiesurheilija Joonas Mäkipelto työskentelee palomiehenä Niittykummun paloasemalla Espoossa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa. Opetusvideoita voivat vapaasti käyttää kaikki ne tahot, jotka osallistuvat turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn. Opetusvideot sisältävät myös osion, jossa esitellään pelastuslaitoksen työskentelyä. Creanex on valmistanut ambulanssisimulaattorin ohjelmiston, liikealustan ja liitynnän ajoneuvon järjestelmiin. Palkinnolla muistetaan edesmennyttä urheiluaktiivia ja palomiestä Alpo Kinnusta ja samalla tuodaan esiin palomiesten urheilusaavutuksia. Opetusvideoita maahanmuuttajille Pirkanmaalta. Niitä saa myös dvd:inä
Sammutusjärjestelmät ja selkeät varoetäisyydet olisivat tarpeen. 1 ·2017 13 12 6 3 9 Vuoden pelastusteko -palkinto Juha Laitiselle Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen sai vuoden 2016 Pelastusteko -palkinnon tunnustuksena merkittävästä ja korkeatasoisesta kehitystyöstä pelastusalalla. Kiinteitä sammutusjärjestelmiä ei ollut. Hallitus myönsi samalla kertaa myös Kunniamaininnan pariskunnalle Tuuli Ahonen ja Jere Vartiainen tunnustuksena ripeästä ja esimerkillisestä toiminnasta tulipalotilanteessa. Tästä aiheutuu vaaraa esimerkiksi lähellä olevalle asutukselle. Tulipaloissa, merkittävä on ollut suurien lapojen irtoaminen ja lentäminen satojen metrien päähän voimalasta. Palkinnon myönsi Pohjois-Savon pelastusalan liiton hallitus. Ympäristöministeriön ja muiden alan toimijoiden tulisi yhdessä määrittää voimaloiden turvallisuusperiaatteet. Otkes: tuulivoimaloiden turvallisuutta parannettava. Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton Vuoden Pelastusteko -palkinto on tunnustus merkittävästä pelastusteosta, pelastusalan tunnetuksi tekemisestä, myönteisen julkisuuden lisäämisestä pelastusalalla, pitkään jatkuneesta arvokkaasta toiminnasta, korkeatasoisesta ja merkittävästä kehitystyöstä tai innovatiivisesta toiminnasta paloja pelastustoimen alalla. Palkinnon jakoi Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. tammikuuta 2017 syttyneestä tuulivoimalapalosta. Onnettomuustutkintakeskus on perehtynyt tietoihin, joita se on saanut Haminassa yöllä 6. Korkealla voimalan konehuoneessa syttyneen palon sammuttaminen pelastuslaitoksen menetelmillä oli käytännössä mahdotonta
Satakunnan pelastuslaitoksen Kanta-Porin aseman nelosvuoro harjoitteli köysipelastamista tammikuussa.. 14 1 ·2017 ALUE TUTUKSI
Mukana ei kulje saattajaa”, paloesimies Janne Karttunen kertoo. ”Tämä malli on kaksiköysijärjestelmä, ensimmäinen perusmalli, jossa lasketaan vain ja ainoastaan potilas alas. P eltinen punainen kontti eli kemikaaliterminaali toimii tänään korkealla työskentelyn paikkana, josta potilas pelastetaan. Harjoitusalueella rajana vain mieli kuvitus Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Koripaareilla makaava nukke laskeutuu nopeasti ja sulavasti noin kymmenen metrin matkan alas, kun Satakunnan pelastuslaitoksen Kanta-Porin aseman nelosvuoro harjoittelee köysipelastamista. Satakunnan pelastuslaitos harjoittelee paikan päällä päivittäin. 1 ·2017 15 Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue tuo kullanarvoisen lisän alueen turvallisuustoimijoiden harjoitteluun, ja sinne tullaan kauempaakin
Ympärillä näkyy muun muassa tieliikennepelastamis-, kemikaalionnettomuus-, savusukellusja korkealla työskentelyn kentät sekä harjoitushalli. Siellä on mielestäni tällä hetkellä köysipelastamiseen ehdottomasti Suomen parhain tietotaito. 16 1 ·2017 Olemme Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella, 38 hehtaarin aukiolla, jonne mahtuu kaikkea kulissikaupungista palotaloon. Laitoksella sopimus 49 sopimuspalokunnan kanssa. Pelastuksen tehtäviä 5064, ensihoidon 17922, ensivasteen 1277, liikenneonnettomuuksia 785, tulipaloja yhteensä 781. Ensihoito monituottajamallina. Hän arvioi, että Satakunnassa keikkoja tulee vuosittain viidestä seitsemään. Niitä tekniikoita yritetään lanseerata palokuntakäyttöön läpi Suomen”, hän kertoo. ”Kylmiä ja kuumia savusukelluksia, tieliikenneonnettomuuksia, vaarallisia aineita, kattotyöskentelyä, jopa merellä sattuvia havereita”, Karttunen luettelee. Paloasemia 51, joista 7 miehitetty 24/7. Nämä tekniikat tulevat aika pitkälti sieltä. ”Sinne on kerätty ympäri Suomea palomiehiä, joita koulutetaan ulkomaille pelastustehtäviin. Satakunnan alue sijaitsee Porin keskustan tuntumassa. Pelastuslaitoksen vuorot harjoittelevat täällä päivittäin, noin 80–100 harjoitusta vuodessa. Harvalla pelastuslaitoksella on näin loistavat harjoitusmahdollisuudet. Köysipelastamistehtävät ovat hyvin harvinaisia. Viisi ambulanssia päivystää ympäri vuorokauden ja kaksi ambulanssia päivittäin klo 8–22. Mitä köysiharjoitteluun tulee, Karttusen mukaan ensimmäisten kertojen perusharjoitteet voidaan tehdä alueella turvallisessa ympäristössä, jonka jälkeen voidaan lähteä autenttisiin olosuhteisiin esimerkiksi luonnon kallioille. Vuorot voivat lähteä sieltä suoraan hälytyksille, ja hälytyksen jälkeen palata taas harjoittelemaan. Pelastuslaitos vastaa ensivastetoiminnan toteutuksen Satakunnassa päätoimisesti miehitettyjen asemien ja 34 sopimuspalokunnan kautta. Hälytysosastojen yhteinen vahvuus on yli tuhat henkilöä. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua Porin kaupungin ja Rauman kaupungin alueelle sijoitetuilta paloasemilta välittömän lähtövalmiuden periaatteella. Tehokkaampaa markkinointia Janne Karttunen on kouluttautunut köysipelastamiseen Kriisinhallintakeskus CMC:n alayksikössä, Suomen kansainvälisessä pelastusmuodostelmassa FRF:ssä. Tämä on ihan älyttömän hieno asia”, Karttunen sanoo. ”Me olemme harjoitusalueen takia etulyöntiasemassa. ALUE TUTUKSI. Karttusen mukaan köydet tulevat kysymykseen vasta, jos nostolavaa ei voida käyttää. ”Kun niitä tulee harvakseltaan, ne ovat SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Johdossa kuusi henkilöä, hallinnossa 14, operatiivisessa johdossa 31, miehistössä 167, valvontatehtävissä seitsemän, tukitoimissa 11. ”Nämä ovat valmiita paikkoja, mutta valmiissa paikoissa on kymmeniä eri harjoituskohteita, kun käytetään vain mielikuvitusta”, Karttunen sanoo. Pelastuslaitoksella on sairaanhoitopiirin kanssa yhteistoimintasopimus. Toinen yhtä laaja harjoitusalue Suomessa on vain Pelastusopistolla, Kuopion Korvaharjussa
Viranomaiset ja sopimuspalokunnat harjoittelevat alueella viikoittain, pelastuslaitos päivittäin. Siellä harjoitellaan korkealta pelastamista, ja lisäksi nosturin avulla aiotaan tulevaisuudessa simuloida työmaita. ”Käsivoimilla kantaminen louhikossa olisi ollut aikamoinen homma. Käyttöä on paljon.” Toivonen sanoo, että aluetta on markkinoitu melko vähän, mutta markkinointia on laajennettu. Paikallisen romuttamon toimittamia autoja menee 200–250 vuodessa. Kuuma palotalo on kooltaan 120 neliötä, kylmä 750 neliötä. Kaikille turvallisuustahoille Pelastuslaitos hallinnoi noin kuutta hehtaaria alueesta, ja siihen liittyvät työt kuuluvat Jari-Matti Toivoselle, alueen tekniselle asiantuntijalle. Kuumaan savusukellukseen tuotetaan lämpö lastulevyillä ja olkipaaleilla. LIIKENNERAUTATIE, TASORISTEYKSET TEOLLISUUS-,LAIVAJA SATAMAONNETTOMUUSLÄNSI-SUOMEN PELASTUSHARJOITUSALUE Rakennettiin vuonna 2011 Poriin, lentokentän välittömään läheisyyteen. ”Poliisi, sairaanhoitopiiri, puolustusvoimat, raja, tulli…Viime vuonna alueella oli 500 varausta. Kemikaaliterminaali puolestaan muotoutuu moneen muuhunkin kuin vaarallisten aineiden koulutukseen, kuten äskeiseen korkean paikan harjoitteluun. Pelastuskoirat puolestaan harjoittelevat viikottain rauniopelastamiskentällä. . ”Me olemme harjoitusalueen takia etulyöntiasemassa. Palomies Kari Kuisma huomauttaa, että harjoitusaluetta voitaisiin markkinoida vieläkin tehokkaammin. Liikenneonnettomuuskentällä tehdään yleensä perusharjoitteita, eli paloitellaan autoja. Paikalle tehtiin köysirata, jolla jalkansa loukannut potilas laskettiin alas, aivan kuten äskeisessä harjoituksessa. Tämä on ihan älyttömän hieno asia.” – Janne Karttunen. Rahoittajina Porin kaupunki, Palosuojelurahasto ja Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiö. Noin 800 neliön pressuhalli taas mahdollistaa harjoittelun valaistuissa sisätiloissa huonolla ja pimeällä kelillä. Nyt tämä on vähän tällaista paikallistoimintaa. Suunniteltu eri viranomaisille ja järjestöille perusja täydennyskoulutuksiin. 1 ·2017 17 myös äärimmäisen vaativia.” Köysipelastamiseen ovat erikoistuneet Satakunnassa Rauman ja Kanta-Porin asemat. Hän on kouluttautunut köysipelastamiseen Kriisinhallintakeskus CMC:n alayksikössä. Korkean paikan treenikentällä on torninosturi. Viereisellä vanhalla kiitotiellä tyyppihyväksytään muun muassa liikenteen keskikaiteet ja lyhtypylväät, eli tehdään törmäystestejä. ”Ne ovat harvinaisia keikkoja, mutta kun se paikka tulee, olisi hyvä osata”, sanoo palomies Jan Uppgård. Jälkimmäisessä voi harjoitella myös pelastustoimintaa simuloidussa kerrostalon porraskäytävässä. ”Sitä pitäisi hyödyntää paremmin maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Alueella on sekä kuumaettä kylmäsavupalotalo. Karttunen muistaa tehtävän, jossa potilas oli pudonnut kalliolta viisi metriä kielekkeelle, jonka alapuolella pudotusta oli vielä 20 metriä. Aluetta voidaan käyttää myös esimerkiksi turvallisuusviestinnässä. Talon johdon pitäisi vain ymmärtää, että tätä kannattaisi kaupata muillekin palokunnille. Pystymme näin helpottamaan omaa työtämme, ja tämä on myös turvallisempi siirtotekniikka potilaalle.” Myös muu työvuoro näkee köysipelastamisen tärkeyden. Tästä saisi paljon enemmänkin irti”, hän sanoo. Niissä pidetään Trafin hyväksymiä merenkulun koulutuksia. Alueella tieliikennepelastamisen kenttä, kemikaalionnettomuuskenttä, savusukelluskenttä, harjoitushalli, korkealla työskentelyn kenttä, kulissikaupunki, koulutusparkki, majoitusparkki. Paloesimies Janne Karttunen ohjasi harjoitusta. Koulutusyhtiö Winnova omistaa alueen laivasimulaattorin ja satama-altaan
Ensin Pomarkussa paloi Suomen Käyttömuovi Oy:n varasto, seuraavalla viikolla Porissa Huntsmanpigmenttitehdas. Tähtinen sanoo olevansa jäävi arvioimaan ALUE TUTUKSI sitä, kuinka palojen sammuttamisessa onnistuttiin, sillä arvion tekee Onnettomuustutkintakeskus. ”Varsinkin Huntsman oli massiivinen ja pitkäkestoinen tehtävä. Palon aikana muut tehtävät pystyttiin hoitamaan, mutta esimerkiksi savusukelluskelpoisia jouduttiin jo kokoamaan eri asemilta. ”Itselläni on kuitenkin tunne, että onnistuimme oikein hyvin.” Satakunnassa on monia riskikohteita, joten suurpaloihin valmistautuminen on tärkeää. 18 1 ·2017 S atakunnan pelastuslaitos joutui koetukselle, kun alueella riehui kaksi suurta tehdaspaloa tammikuun lopulla. Varsinkin pigmenttitehtaan palo oli massiivinen ja pitkäkestoinen.. Apua sammuttamiseen pyydettiin Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta. ”Täällä on ydinvoimaa, satamia, kasvavaa teollisuutta, ja huomattavan paljon vientiteollisuuden isojakin tuotantolaitoksia ja sen myötä riskejä.” Kanta-Porin keskuspaloasemalta 30 kilometrin päässä on Suomen suurin teollisuuskaasujen käsittelykeskus ja 50 kilometrin päässä kaksi ydinvoimalaitosta, yksi ydinvoiTulipaloissa ”laarin pohja pilkotti” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Satakunnan pelastuslaitos ja Teemu Heikkilä . Meidän voimavaramme hupenivat sillä tavalla, että laarin pohja alkoi pilkottaa”, kuvailee pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen
Ei kukaan haluaisi olla näiden toimien kohteena, mutta vaihtoehtoja ei oikein ole.” . ”Olemme leikanneet Virve-kustannuksilla kymmenillä tuhansilla. Tehdasalueella roihusi yli satametrinen palorintama.. ”Olen ollut aistivinani, että koska meidän vertailuluvut ovat olleet yksi Suomen kalleimmista, niin joillakin päättävillä tahoilla on ollut jonkinasteinen halu saattaa meidät maakuntakuntoon”, Tähtinen sanoo. ”Oikeastaan mikä tahansa joki voi tulvia. Säästölinja vaikuttaa auttaneen, koska ennakkotietojen mukaan pelastuslaitoksen tilinpäätös on ylijäämäinen. Mieliala on laitoksella säästöjen takia matala. ”Ei näistä varmaan kukaan tykkää. Vahvuus sulaa muuhun joukkoon viimeistään kesällä”, Tähtinen sanoo. Paikalla jatkaisi edelleen Ulvilan VPK. Paloasemien it-yhteyksiä on mukautettu langattomiin yhteyksiin ja saatu 20 000 euroa säästöjä. ”Ne olivat Porin kaupungin päättämä talouden sopeuttamistoimenpide, joka koski koko Porin kaupungin henkilöstöä”, kertoo pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Jos ei ole rahaa, sitä ei ole”, Tähtinen sanoo. ”Karkeasti ottaen kolmasosa henkilöstöstä oli lomautuksen piirissä.” Pelastuslaitoksen budjetti oli yli miljoona euroa miinuksella. Kyse on siitä, mikä on palveluntarve ja kyky ylläpitää ammattihenkilöstöä. Pelastuslaitos pitää Olkiluoto-harjoitukset joka kolmas vuosi. Satakunnan asukastiheys ei ole maan kärkeä, ja siksi pelastuslaitoksen kattavaa verkkoa on kallis ylläpitää. ”Sopimuspalokunnat eivät korvaa ammattihenkilöstöä. ”Sekin verkko on kattava, ja sitä kautta meidän toiminnalliset tulokset ovat Suomen kärkeä.” Palvelut kuitenkin maksavat. 1 ·2017 19 malatyömaa ja yksi Suomen syvimmistä tunnelityömaista. Sen myötä budjettia on saatu kurottua noin 500000 euroa. Noin kymmenen vuotta sitten sitä alettiin tietoisesti kehittää. Tulviin on varauduttu suunnitelmin, yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.” Säästölinja auttoi budjettivajeeseen Satakunnan pelastuslaitoksella pidettiin viime vuoden lopulla lomautuksia ja talkoovapaita, koska laitoksen budjetti oli miinuksella. Tähtinen arvioi, että säästölinja on auttanut. Tällä hetkellä laitoksella selvitetään päivystävän palomestarijärjestelmän keventämistä. Kaikkien miehitettyjen asemien henkilöstössä on lisäkoulutuksen saaneita”, Tähtinen kertoo. Pomarkun muovitehtaan raju tulipalo oli palomiehille tiukka tilanne. Alue on myös tulvaherkkää. Säästötoimenpiteet eivät vielä ole ohi. On selvää, että alueen teollisuus huomioidaan myös pelastuslaitoksella. En haluaisi tehdä tällaista työtä, mutta se kuuluu virkatehtäviin. On hankittu kalustoa siihen liittyen, ja kolme kemikaalitorjuntakonttia on sijoitettu eri paloasemille. ”Kun ihmiset asuvat lähellä toisiaan, sinne on helpompi järjestää palveluita, kuin että on isoja omakotialueita ja kirkonkylää kymmenen kilometrin välein.” Tähtisen mukaan säästöjä tehdään edelleen vähän kaikesta. Eläkkeille lähteneiden paikkoja ei itsestäänselvästi täytetä”, Tähtinen luettelee. Niin ikään selvityksessä on Ulvilan paloaseman päätoimisen miehityksen vähentäminen tai lakkauttaminen. ”Yksi painopiste meillä on ollut kemikaalitorjunta. ”Ulvilassa on kymmenen miestä. Hänen mukaansa alueella on hyvä päätoimisesti miehitettyjen paloasemien palveluverkko, kaikkiaan 52 paloasemaa ja 49 sopimuspalokuntaa
”Viime keväänä teimme asiakastutkimuksen, jossa selvisi, että some on joillekin ainoa kontakti pelastustoimeen. He ja kolme muuta muodostavat ylläpitoryhmän, joka vastaa päivityksien julkaisemisesta. ”Yritämme pitää tuntosarvet herkkinä, missä voisi olla päivitysideaa”, Puolitaival sanoo. Pelastuslaitos on mukana Facebookissa, Instagramissa, Youtubessa ja Twitterissä. Kaikilla kanavilla on oma tulokulmansa viestintään. Pelastuslaitokset voivat hyödyntää somea turvallisuusviestinnässä. Näkyvyys on aivan eri luokkaa kuin muualla. Laitoksen sosiaalisen median takana on noin 30 hengen someryhmä, jossa mukana ovat muun muassa valistusmestari Mirva Torvinen ja vs. Twitter-tiedotteet hoitaa pääsääntöisesti tilannekeskus. Lisäksi laitoksella on oma Letkutornin juurelta -blogi. 20 1 ·2017 ALUE TUTUKSI S atakunnan pelastuslaitos on aktiivinen turvallisuusviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa. ”Pelkkä valistaminen alkaa näyttää äkkiä sormen heristämiseltä. Puolitaipaleen mukaan tavoite sosiaaliseen mediaan liittymisessä oli alun perin mennä sinne, missä ihmiset ovat. Ryhmällä on Facebookissa oma keskustelupalsta, jossa he vaihtavat ideoita. Siksi kerromme myös työstämme, asemien päivittäisestä toiminnasta, harjoituksista, hauskoista sattumuksista ja niin edelleen.” Laitos on esimerkiksi järjestänyt sosiaalisessa mediassa kampanjan, jossa käytiin kaikki Satakunnan paloasemat läpi, ja esiteltiin niiden toimintaa. paloesimies Mikko Puolitaival. Valistusmestari Mirva Torvinen työskentelee muun muassa #elämäedessä-kampanjan parissa.. Tuntosarvet herkkinä somessa Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä ja Satakunnan pelastuslaitos . Päivittäminen on kuitenkin ollut vaivan arvoista. Päivittäjät pitävät somea yllä oman työnsä ohella. Se on foorumi, missä ihmiset nykyisin vaikuttavat”, Puolitaival sanoo. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää tiedottamisessa ja turvallisuusviestinnässä, mutta sisältöä kannattaa miettiä laajemminkin. Pelastuslaitos aloitti Facebookissa vuonna 2012
. Kampanja tavoitti vuonna 2016 lähes 300 oppilasta ja opettajaa. Some-ryhmän lisäksi pelastuslaitoksella on turvallisuusviestintäryhmä, joka esimerkiksi suunnittelee kampanjoita. Valistusmestari Mirva Torvinen kertoo, että kohderyhmälle kerrotaan liikenneturvallisuudesta paloasemilla. 1 ·2017 21 info@ursuit.com / www.ursuit.fi Puolitaival kehottaa muitakin pelastuslaitoksia panostamaan someen, ja rekrytoimaan ylläpitäjiksi henkilöitä, jotka vaikuttavat siellä muutenkin. paloesimies Mikko Puolitaival kuuluu Satakunnan pelastuslaitoksen someryhmään. Erityisesti #elämäedessä-kampanja on niittänyt suosiota. ”Silloin kanavan ymmärrys tulee ihan omasta harrastuneisuudesta.” Julkaiseminen vaatii harkintakykyä. Vs. Puolitaival pohtii, että esimerkiksi sosiaaliseen mediaan kuuluva huumori on pelastusviranomaisille epätyypillinen tapa viestiä, eikä 15– 20 vuotta sitten moista olisi voitu ajatellakaan. Pelastuslaitoksella on omat rastit, joissa on kolarikelkka, niskatyynysimulaattori ja pyörähdysauto, jotka nimensä mukaisesti näyttävät, mitä liikenneonnettomuudessa voi tapahtua. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Lounais-Suomen poliisin kanssa. ”Pelkkä valistaminen alkaa näyttää sormen heristämiseltä.” – Mikko Puolitaival. Se on tarkoitettu toisen asteen ajokortti-ikäisille oppilaille
22 1 ·2017 ALUE TUTUKSI L änsi-Suomen pelastusharjoitusalueen tekninen asiantuntija Jari-Matti Toivonen on toiminut Uudenkoiviston VPK:n päällikkönä kymmenen vuotta. Sen lisäksi palokuntien kanssa neuvotellaan rakenteellisista muutoksista, joiden myötä korvaukset voivat alentua entisestään. Tänä vuonna korvauksia leikataan noin viisi prosenttia.. ”Mielestäni pitää säästää, mutta pitäisi miettiä, kuinka tehokasta pelastustoiminta jo nyt on. Satakunnan sopimuspalokuntia kohdellaan hyvin, arvioi Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueen tekninen asiantuntija ja Uudenkoiviston VPK:n päällikkö Jari-Matti Toivonen. Tänä vuonna sopimuspalokuntien korvauksia leikataan noin viisi prosenttia. ”Mitä olen kuunnellut kollegoita muilta alueilta, Satakunnan sopimuspalokuntia kohdellaan hyvin”, Toivonen sanoo. Pitäisi myös huomioida se, kuinSatakunta motivoi sopimuspalokuntiaan . Vaikka alueen palokunnilla on yleisesti hyvät oltavat, ne eivät ole välttyneet viime aikojen säästöiltä. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Motivoinnista huolimatta sopimuspalokunnatkaan eivät ole välttyneet säästöiltä
Toivonen korostaa paitsi hälytysja harjoitustoiminnan, myös yhteisen tekemisen merkitystä palokunnassa. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Pelastuslaitos käyttää sopimuspalokuntatoimintaan noin 2,4 miljoonaa euroa. VPK on erikoistunut eläinpelastamiseen. ”Kun sopimuspalokunnan toiminta paranee, korvaus paranee. Korvaukseen on tietyt laskentaperusteet, esimerkiksi hälytysosastovahvuus, jonka he ovat sitoutuneet tuottamaan laitokselle”, Tähtinen sanoo. Sitä kautta toiminta on saatu aktiiviseksi.” – Jari-Matti Toivonen. Uudenkoiviston VPK on elinvoimainen palokunta. Sitä kautta toiminta on saatu aktiiviseksi.” Tällä hetkellä VPK:ssa on kuusi savusukelluskelpoista. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Hän kuitenkin hyväksyy leikkaukset tosiasiana, jolle ei mahda mitään. Suoritimme yhdessä vaiheessa 40 tehtävää vuodessa, laidasta laitaan. LAMOR PIKAPUOMI ka suuri osa pelastustoiminnasta suoritetaan vapaaehtoistoimintana, mikä jo kertoo rahoituksen vähyydestä valtakunnallisesti”, Toivonen sanoo. 1 ·2017 23 LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Alueella pienin palokunnan korvaus on 5000 euroa ja suurin 120000 euroa. On iäkkäämpääkin porukkaa, mikä on hyvä, sieltä tulee vanhaa kunnon perimätietoa.” Vielä viisi–kuusi vuotta sitten hälytysosastossa oli vain kahdeksan jäsentä. Hälytysosastossa on 25 aktiivista, ja vanhin henkilö palokunnassa on 42-vuotias. ”Meillä urheillaan ja käydään salilla yhdessä, lenkkeillään yhdessä. Pienin eläin oli lemmikkiorava ja suurin hirvi.” Pelastusjohtaja Pekka Tähtisen mukaan VPK-yhdistysten ja pelastuslaitoksen sopimukset alueella on pyritty tekemään sellaisiksi, että ne motivoivat palokuntaa. ”Sillä saadaan 900 kriteerit täyttävää hälytysosastolaista.” Pääsääntöisesti sopimuspalokunnat omistavat itse miehistöautonsa, jotka ne hankkivat kalustokorvauksella ja Palosuojelurahaston avustuksella. Tämä on vähän kuin toinen perhe, paljon samanhenkistä porukkaa. ”Korvaus on sidottu hyvin vahvasti palokunnan toiminnan volyymiin: vahvuudet, sopimusvahvuus, hälytysosastovahvuus, koulutustilaisuuksien määrä, mutta myös se, kuinka paljon on hälytyksiä”, Tähtinen sanoo. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. ”Tämä on vähän kuin toinen perhe, paljon samanhenkistä porukkaa. Sillä jäsenmääräkin saatiin kasvuun. ”Aika syvällisestikin. Palokunnassa on mukana noin 50 henkilöä. ”Mukaan on tullut paljon nuorta porukkaa
kerroksessa (jaettavissa 3 tilaan) ja aulat 900 henkilöä (maksimi) Kokoustilat 2. Makasiini Event Venue -tapahtumakeskuksessa on asiakasmäärä enimmillään 1600 henkeä. Lisäksi hotellissa on kuntosali, kaksi saunaa ja uima-allas, joissa asiakasmäärä on enimmillään 150 henkilöä. Clarion Hotel Helsinki – Makasiini Event Venue, yhteensä 1600 henkilöä: Bysa-tapahtumatila 3. Lisäksi kesäterassipaikkoja 400 asiakkaalle. kerroksessa (9 kpl) ja aulatilat 700 henkilöä (maksimi) Clarion Hotel Helsinki pääsisäänkäynnin puolelta.. Ravintolapaikkoja on yhteensä 1260 seuraavasti: Kitchen & Table 450, Kitchen & Table Bar 100, Sky Room 260, Living Room Bar ja Aula 450. 24 1 ·2017 PALOTURVALLISUUS Kaksi hotellitornia ja historiallinen makasiini Hotellissa on 425 hotellihuonetta, joissa on majoitustilaa enimmillään 1030 hengelle lisävuotein
Norjassa on esimerkiksi erilainen käytäntö siinä, mitä kaikkea pitää hyväksytClarion Hotel Helsingin kaksi tornisisarusta näyttävät seisovan kevyesti siroilla betonijaloillaan. Kahden hotellitornin välissä on lasipintainen yhdyskäytävä, jossa sijaitsee myös varavoimalla varmistettu palomieshissi. Myös toimintakulttuuri poikkesi jonkin verran suomalaisesta. Pieniä vivahde-eroja norjalaisuus toki toi suunnitteluun. ”Norjalainen rakennusliike oli ensimmäistä kertaa rakentamassa hotellia Suomeen. Ensin piti selvittää tarkasti käytetyt rakennusmateriaalit ja rakenteet. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Isoista ikkunoista avautuu huikea satamamaisema. Parhaimmillaan 78 metriin merenpinnasta kohoava uusi maamerkki kohtaa arvokkaasti vanhan, kun hotellista sukelletaan historialliseen 1930-luvun makasiinirakennukseen. Mielenkiintoinen ja haastava työ Clarion Hotel Helsinki on työllistänyt Helsingin pelastuslaitoksen vanhempaa palotarjastajaa Katja Seppälää niin suunnittelussa, työmaapalavereissa kuin käyttöönotossa. Tehtävä on ollut haastava, mutta selvästi mieluisa ja kiinnostava. 1 ·2017 25 Kaksi tornia Jätkäsaaren Clarionissa uusi kunnioittaa vanhaa PALOPÄ ÄLLYSTÖPÄIVÄT 6 .– 8.4.2017 HELSINKI Mediayhteistyökumppani HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄI VÄT 17 20 Since 1968 VEIKKO NUMMELA OY FIRE WATER PUMPS WWW.TRVESITYKIT.FI FIRE-FIGHTING MONITORS Since 1981 Norjalaisen Nordic Choice Hotels -ketjun ensimmäinen Clarion-hotelli Suomessa otettiin käyttöön lokakuussa 2016. A-tornissa on ulkouima-allas huimilla näköaloilla. Työmaan turvallisuudesta vastasi kuitenkin norjalainen, jonka kanssa kaikki yhteydenpito sujui englanniksi. ”Kaikki suunnitelmat olivat selkeitä ja niitä noudatettiin toteutuksessa. Hotelli ja tapahtumakeskus Makasiini Event Venue muodostuvat kahdesta eri rakennuksesta, jotka on rakenteellisesti eroteltu omiksi kokonaisuuksiksi. Lars Sonckin suunnittelema ja 1930-luvulla valmistunut kolmikerroksinen suojeltu makasiinirakennus on entisöity arvokkaasti. Kaikki tilat on sprinklattu ja palokunnalle on kuivanousut sekä palomieshissi. Korkeammassa B-tornissa on 16. Hotelli on aina erityiskohde toimintojensa ja ihmismääränsä takia. Hotellin vasemmalla puolella näkyy vanhasta makasiinista kunnostettu tapahtumakeskus, jossa myös Palopäällystöpäivät pidetään. Historia näkyy seinillä myös vanhoina valokuvina. Kaikki hoitui aika lailla perusratkaisuilla”, hän kertoo. Työmalla oli suomalainen vastaava mestari ja kakkosmies. Käytäviä ja portaikkoja on levennetty ja rakennettu uuttakin nykyvaatimusten mukaan. Paikka ja ihmiset ovat tulleet hyvin tutuiksi. . kerroksen Sky Room baareineen
Hotellin kokous-, ravintolaja yleisten tilojen kalusteet ovat palosuojakäsiteltyjä. Katja Seppälä Helsingin pelastuslaitokselta tuntee hyvin Clarion Hotel Helsingin oltuaan vastuupalotarkastajana hotellin kaikissa vaiheissa valmistumiseen asti. Oven ulkopuolella on putkilukko pelastuslaitosta varten ja kuivanousuliitännät. Vastaanoton ja paloilmoittimen pääkeskuksen näytöltä voi lukea hälyttävän ryhmän, ilmaisimen, kerroksen sekä huonetilan. Sprinklerihälytys voidaan paikallistaa kerroksittain ja alueittain. Hyvin koulutettu henkilökunta on aina vastassa opastamassa. Vielä on kuitenkin näkyvissä vanhaakin ja vasemmalla käytöstä poistettu kuivanousun liitin. Paikan historia on vahvasti läsnä myös vanhoissa valokuvissa tapahtumakeskuksen seinillä. ”Avausvaiheessa pidettiin eritasoisia koulutuksia kolmisen viikkoa ja osalla pidempäänkin. ”Jos hotellissa tapahtuu jotain, ei tarvitse heti tyhjentää makasiinirakennusta ja toisin päin”, Seppälä kertoo. kerroksessa hotellipäällikkö Andreas Lindqvistin kanssa. Pelastuslaitos saapuu ensisijaisesti hotellin pääoven viereiselle ovelle, josta pelastuslaitoksella on oma sisäänkäynti. Niissä käsiteltiin muun muassa ensiapua, paloturvallisuutta ja evakuointia”, hotellipäällikkö Andreas Lindqvist kertoo. Varsinaisen suunnitellun lisäksi saatiin myös spontaani evakuointiharjoitus sprinklerijärjestelmää testatessa ja paineistettaessa. Majoituskerrosten kaksi tornia on jaettu kahteen palotekniseen osastoon. Tässä vaiheessa hotellin ja tapahtumakeskuksen palo-ovet me. Lars Sonckin suunnitteleman suojellun makasiinirakennuksen käytäviä ja portaita on levennetty nykyisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti – portaikkoja on rakennettu myös lisää. Kun tilattiin rakenteita ulkomailta, piti myös varmistaa, että ne vastaavat suomalaista lainsäädäntöä”, Katja Seppälä kuvailee.” Hotellin majoituskerrosten kaksi 16-kerroksista tornia on jaettu kahteen palotekniseen osastoon, joiden välissä on yhdyskäytävä hisseineen. tää viranomaisilla. 26 1 ·2017 . Sekä Aettä B-tornissa on yksi porraskäytävä, joka toimii poistumisreittinä. Näiden välissä on yhdyskäytävä hisseineen. Seppälä odotti hissiä 14. Tästä pääsisäänkäynnin viereisestä ovesta Btornissa kulkisi tarpeen tullen myös palomestari selkeästi merkittyyn paloilmaisinkeskukseen. Majoituskerrosten käytävien palo-ovet ovat automaattisesti savuilmaisimella sulkeutuvia. Yhdyskäytävissä on molemmissa päissä palo-ovet. Paloilmoitinjärjestelmässä ensimmäisenä tulee ennakkovaroitus, josta tieto menee ainoastaan kiinteistöhuollolle. Kiinteistönhoitaja Sami Silmukari Are Oy:stä hallitsee Clarionin turvatekniikan ja savunpoistojärjestelmän. . Kaikki tilat on sprinklattu ja kiinteistössä on yhteinen paloilmoitinjärjestelmä. Hotelli ja tapahtumakeskus on palo-osastoitu erilleen EI30-luokan automaattisilla palo-ovilla, jotka sulkeutuvat palohälytystilanteessa. Koulutettu henkilökunta on aina opastamassa pelastuslaitoksen väkeä. Kun tapahtumakeskuksessa yksi ilmaisin hälyttää, välittyy siitä tieto heti hätäkeskukseen, mutta tapahtumakeskuksessa hätäkuulutusjärjestelmä ilmoittaa asiakkaille, että paloilmoitus on tapahtunut ja syytä selvitetään. Kiinteistön keittiöissä on lämpöilmaisimet ja muissa tiloissa ensisijaisesti savuilmaisimia, jotka antavat ennakkovaroituksen esimerkiksi lievästä savusta, kärystä ja lämmön noususta paloilmoitinkeskuksille ja näyttölaitteille. PALOTURVALLISUUS . Henkilökunnalla on 20 VHF-radiopuhelinta yhteydenpitoon. Sekä makasiiniettä hotellirakennuksen tekniset tilat ovat omia palo-osastojaan. Jos A-tornissa syttyisi tulipalo, ihmiset voi evakuoida B-tornin kautta
Sähkökatkossa Sky Room loistaisi kuin majakka Katja Seppälä kiittelee, että kiinteistössä on varauduttu hyvin mahdollisiin sähkökatkoihin. Clarionin makasiinirakennuksen eli tapahtumakeskuksen kolmannessa kerroksessa on iso tapahtumatila yhteensä 900 hengelle. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin, mikä antaa suunnittelijoille uudenlaisen vapauden – paloturvallisuudesta tinkimättä! Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. 1 ·2017 27 Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas, Puh. Varavoimalla on varmistettu esimerkiksi turvaja merkkivalaistus, UPS-ATK-järjestelmän varavirta-akusto, kylmäkoneet, keittiön laitteet, turvallisuustekniikka ja tekniset tilat sekä palomieshissi, joka on yksi neljästä asiakashissistä. kerroksen Sky Roomin valoineen. Tapahtumakeskuksessa henkilökunta saa tiedon hotellipuolen paloilmoituksesta. Käyttöoviksi soveltuvat EI120-paloluokan Mesvac Firewall -palonosto-ovet Suomen laajin palo-ovivalikoima! Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Tila on jaettavissa väliseinillä kolmeen osaan, joista jokaisessa on oma savunpoisto katossa. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100, Faksi 010 836 3099 www.mesvac.fi Täyden palvelun ovitalo Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. Jos muusta Jätkäsaaresta katkeavat sähköt, Cla rion loistaa kuin majakka 16. UUTUU S! MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot . Palomieshissiin on käynti myös ulkoa ja se voidaan ottaa vain pelastuslaitoksen käyttöön omalla avaimella. Polttoaine on varastoitu erillisessä metallisessa lukitussa metallikaapissa. Kun hotellissa paloilmoitin hälyttää, soivat palokellot hotellissa. Eja EI-luokitelluilla ja tarkkaan testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti, jolloin vältyt turhilta vahingoilta. Tässä vaiheessa hotellin ja tapahtumakeskuksen palo-ovet menevät kiinni. Varavoimageneraattori alkaa syöttää virtaa noin seitsemän sekuntia sähköjen katkeamisen jälkeen. Henkilökuntaa on ohjeistettu seuraamaan muun muassa lasten liikkumista takan lähistöllä. Tapahtumakeskuksen ja hotellin palokellot sekä evakuointikäsky saadaan päälle yhtä aikaa manuaalisesti paloilmoitinkeskuksesta pelastuslaitoksen tai henkilökunnan tekemänä. Hotellin avarassa aulassa on takka, jossa poltetaan bioetanolia. Se ulottuu 1,2 metriä reunan yli, joten lasipohjan läpi on pyörryttävät maisemat. Toisen paloilmaisimen hälyttäessä lähtee evakuointikäsky tapahtumakeskukseen. Kattoterassia käytetään vain yksityistilaisuuksiin. Hotellista löytyy myös todennäköisesti Helsingin korkeimmalla oleva ulkouima-allas. Jätkäsaaren Clarionissa järjestetään huhtikuussa Suomen Palopäällystöliiton Palopäällystöpäivät eli siellä nähdään!. nevät kiinni, mutta hotellissa ei käynnistetä hälytystä
”Nyt edessä on aivan uudenlainen tilanne. E sitys nuohousta koskevista pelastuslain muutoksista on tarkoitus saada lausunnolle viikolla 11. Piirinuohousjärjestelmän vuoksi Suomessa ei aikaisemmin ole ollut tarvetta nuohouskampanjoille. Ministeriön mukaan piirinuohouksen loppuminen lisäisi valinnanvapautta ja parantaisi yritystoiminnan edellytyksiä. Jotta kiinteistönomistajat muistavat säännöllisen nuohouksen, tarvitaan uudenlaista valistusta ja neuvontaa. Nuohousalan keskusliitto pelkää paloturvallisuuden heikkenemistä, sisäministeriö korostaa turvallisuusviestinnän tärkeyttä. ”Turvallisuus ei riipu nuohouksen järjestämistavasta vaan siitä, että palveluja käytetään.” Piirinuohous historiaan, tilalle kampanjointia Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Nuohousalan keskusliitto PALOTURVALLISUUS . Kuvassa nuohoojamestari Anne Aalto.. Sisäministeriö valmistelee pelastuslain muuttamista niin, että alueen pelastustoimelta poistuisi velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä. Nuohoojia on Suomessa nyt noin 700, eli sata vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alussa. Lausuntoaikaa on vappuun asti”, kertoo sisäministeriön yli-insinööri Jaana Rajakko. Esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa on joka syksy valtakunnalliset nuohouskampanjat, joissa muistutetaan nuohoojan tilaamisesta ennen lämmityskauden alkua.” Rajakko muistuttaa, että alueilla, joissa piirinuohousjärjestelmästä on luovuttu, kuten Itäja Keski-Uudellamaalla, uusi järjestelmä ei ainakaan vielä näy palotilastoissa. Rajakon mukaan paloturvallisuus taataan uudessa järjestelmässä siten, että kiinteistön nuohousvelvoite säilytetään. ”Esitystä ollaan viimeistelemässä. Nuohous olisi jatkossa vapaasti kilpailtua yritystoimintaa. 28 1 ·2017 Nuohousjärjestelmän uudistamisen myötä nuohoaminen vapautuu kilpailulle. Joudumme tekemään nuohouskampanjoita, kuten muutkin maat. Sisäministeriön mukaan tarve nuohoussääntelyn uudistamiseen on ollut esillä jo pitkään. Nuohousta koskevan sääntelyn uudistaminen tarkoittaa käytännössä piirinuohousjärjestelmästä luopumista
Seudulla voisi toimia useita nuohoojia, joista asiakas voisi valita haluamansa. Piirinuohousjärjestelmästä luopumista perustellaan normien purkamisella. Jyrkiäinen korostaa, että nuohooja ei tule toimeen tuntuvasti vähemmällä määrällä ilman, että korottaa hintojaan. 1 ·2017 29 Uusi järjestelmä on iso muutos piirinuohoojille varsinkin taajamissa, kun kilpailu kasvaa. Nyt nuohoaminen maksaa 40–50 euroa. Järjestelmässä nuohoojilla on keskimäärin noin 160 kohdetta kuukaudessa. Sisäministeriön Jaana Rajakon mukaan liiton ehdotus tarkoittaisi nykyistäkin tiukempaa sääntelyä. ”Eihän silloin nuohoojaa tarvita kuin tiettynä aikana. Kun nuohoamisen järjestäminen jätetään asiakkaan vastuulle, se unohtuu. Jokainen ymmärtää, että ei nuohooja jää kotiin istumaan kahdeksaksi kuukaudeksi, vaan siirtyy muihin ammatteihin.” ”Kuulemani mukaan eräälle porvoolaiselle nuohoojamestarille soitti muutama asiakasta toukokuussa, syyskuussa 60. ”Meidän mielestämme paloturvallisuus on tärkeämpää kuin normien purku.” Nuohousalan keskusliitto ehdottaa järjestelmää, jossa nuohoojalla olisi alueellinen toimilupa. Jyrkiäinen muistuttaa, että vapaassa nuohoamisjärjestelmässä nuohoaminen muuttuu kausiluontoiseksi, sillä ihmiset havahtuvat tulisijojen huoltoon syksyisin. ”Valinnanvapaus toteutuisi, mutta palvelut pysyisivät lähellä. Toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäisen mukaan vapaasta järjestelmästä on huonoja kokemuksia esimerkiksi Itä-Uudeltamaalta, jossa nuohouspalveluja voi tarjota vapaasti. Järjestelmässä nuohooja tarjoaa kaikille alueen asukkaille omia palvelujaan laputtamalla kiinteistöjä nuohouskorteilla. ”Jos nuohooja asuu paikkakunnalla, miksi hän ei jatkossakin tarjoaisi palvelujaan vakiintuneelle asiakaskunnalle?” Vähemmän töitä nuohoojille Nuohousalan keskusliitto ry ei kannata täysin vapaata nuohousjärjestelmää. Rajakko kuitenkin uskoo, että pienillä paikkakunnilla muutos ei näy. Itä-Uudellamaalla toteutuma on enää noin 60 prosenttia. Se on tärkeää erityisesti siellä, missä matkat ovat pitkiä. Jyrkiäinen kertoo, että nuohoojia on Suomessa nyt noin 700, eli sata vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Mistä löytyvät nuohoojat, jotka sinä aikana nuohoavat kaikki kohteet?” Jyrkiäinen kysyy. Jyrkiäinen muistuttaa, että piirinuohousjärjestelmässä nuohoamisen toteutumaprosentti on yli 80. Se johtuu ministeriön suunnittelusta.” . Vapaassa nuohoamisjärjestelmässä nuohoaminen voi muuttua kausiluontoiseksi, arvioi Nuohousalan keskusliitto. ”Lähtökohta on ollut, että piirinuohousjärjestelmä lopetetaan, eikä sääntelyä lisätä”, Rajakko sanoo. Kuvassa nuohoojamestari Kim Räsänen.. Piirinuohousjärjestelmässä nuohotaan tasaisesti ympäri vuoden. Näin hinnat pysyisivät kohtuullisina”, Jyrkiäinen perustelee. ”Määrä vähenee nyt noin 25:llä vuodessa. Toimiluvat voisivat olla kunta-, seututai maakuntakohtaisia
Hotellin majoituskerrosten kaksi tornia on jaettu kahteen palotekniseen osastoon, joiden välissä on yhdyskäytävä hisseineen.. Ryhmän vetäjänä ja sihteerinä toimivat Jorma Jantunen ympäristöministeriöstä ja Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT:stä. Ympäristöministeriö kokoaa uudet asetukset RakMK:aan, jonne myös ministeriön ohjeet sekä muut suositusluonteiset ohjeet kootaan. 30 1 ·2017 PALOTURVALLISUUS Rakentamismääräykset ja ohjeet uudistetaan vuoteen 2018 mennessä vuoden 2013 maankäyttöja rakennuslain muutoksen mukaisesti. K eskeisiä tavoitteita ovat rakentamista koskevan sääntelyn selkeys, soveltamisen yhtenäisyys ja ennakoitavuus, rakentamisen kustannusten alentaminen ja sääntelyn vähentäminen normitalkoiden hengessä. Rakennusteollisuuden ja muiden asiantuntijaosapuolien ehdotukset tarkasteltiin E1-ohjausryhmän kokouksissa. Todettiin myös, että sääntelyä ei pidä lisätä vaan purkaa. RakMK E1 uudistuu – SPEK mukana Myös rakentamismääräyskokoelman pa lomää räykset – RakMK:n osa E1 Rakennusten paloturvallisuus – uudistetaan osana kokonaisuudistusta. SPEK halusi maankäyttöja rakennuslain 117 b §:n hengessä tarttua mahdollisuuteen tehdä ehdotuksia tarkemmista säännöksistä RakMK E1:een koskien rakennuksen korjausja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta. Nykyisiä Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) määräyksiä ja ohjeita voidaan soveltaa vielä viiden vuoden siirtymäajan puitteissa. Lisäksi todettiin, että rakennustyön aikaisesta turvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa ja Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta. Rakentamissäädökset ”unohtavat” korjausrakentamistyön aikaisen henkiRakentamista koskevat asetukset uudistuvat Teksti: Jarmo Majamaa, SPEK Kuva: Kimmo Kaisto Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaaressa avattiin lokakuussa 2016. Keskeisimpiä aiheita, joihin haluamme vaikuttaa, ovat hoitolaitosten ja palvelutalojen sekä korkeiden rakennusten varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla, ovipumput kerrostaloasuntojen porraskäytäväoviin, ympärivuorokautisen käytön päiväkotien ja palvelutalojen sijoittaminen hoitolaitosten ryhmään, korjausrakentamisen paloturvallisuuden perusvaatimusten esille tuominen ja palavien eristeiden käyttörajoitusten säilyttäminen nykyisellään. Sanottiin, että nämä asiat eivät kuulu E1:een, koska RakMK:ssa säädetään vain valmiin rakennuksen vaatimuksista. Vaikka sen ai heuttamat paloriskit ovat suuremmat kuin uudisrakentamisessa, korjausrakentamista koskevat pykälät näyttävät tulevan säädöksiin hitaasti viipeellä. Hankkeen päätyttyä keväällä 2016 työryhmä luovutti ehdotuksensa ministeriölle. Ympäristöministeriö tilasi selvityksiä myös konsulttityönä. Tässä kohtaa ei auttanut vetoaminen MRL:n norminantovaltuuksiin, jotka mielestäni eivät rajaa mahdollisuutta säätää rakennustyön aikaisestakaan turvallisuudesta. Ohjausryhmä suhtautui kuitenkin melko kielteisesti ehdotuksiin, jotka koskivat korjausrakennustyön aikaista paloturvallisuutta. Korjausrakentamisen paloriskit Korjausrakentaminen edustaa nykyään jo yli puolta rakentamisen volyymista eikä suunta laske jatkossakaan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKiä edusti paloinsinööri Jarmo Majamaa. Ehdotukset laadittiin SPEK opastaa -sarjan numerossa 25 annetun ohjeistuksen ja FK:n suojeluohjeen Korjausrakentamisen turvallisuus (2008) mukaisesti. Ympäristöministeriö perusti tätä varten vuonna 2014 hankkeen, jonka ohjausryhmä koostui rakennustuoteteollisuuden eri toimialojen edustajista sekä viranomaisista ja asiantuntijatahoista
Suositusluontoisia ohjeita kehitellään jatkossa erilaisista aiheista, joita ovat esimerkiksi toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden turvallisuuden huomioon ottaminen sekä korkean rakentamisen henkilöturvallisuuden varmistaminen. Lausuntojen käsittelyyn kulunee kahdesta kolmeen kuukautta, jonka jälkeen luonnos lähtee EU:n komissioon notifioitavaksi kolmeksi kuukaudeksi. Tämä ajatus on hyvä pitää mielessä. Lievennyksiä esitettiin sallittavaksi jatkossa vain automaattisen sammutuslaitteiston avulla. Koko uudistus: www.ym.fi > Maankäyttö ja rakentaminen Yli-insinööri Jorma Jantunen ympäristöministeriöstä kertoo, että uudistus liittyy rakentamismääräyskokoelman kokonaisuudistukseen, jossa muun muassa velvoittavat säännökset ja suositukset (ohjeet) erotetaan selkeämmin toisistaan. 1 ·2017 31 Valaisimen kiinnittämisen esim. Toiveiden tynnyri Ministeriön asettama työryhmä teki yli sata muutosehdotusta. palokypärään ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin ollut näin helppoa. Onko kuitenkin vaara, että normeja puretaan liikaa ja säästetään väärässä paikassa. Ympäristöministeriön näkemys kuitenkin on, että palomääräysten nykyinen vaatimustaso on riittävä eikä sitä uudistuksessa ole välttämättä tarpeen parantaa. Kaikki SPEKin ehdotukset netissä: www.spek.fi/saadokset. Uusia asioita on muun muassa puurakentamiseen ja korkearakentamiseen liittyen, muuta pääosa on tuttua vanhaa RakMK E1:tä.” Jantunen uskoo, että palomääräysten nykyinen vaatimustaso riittää väestön ikääntymisestä huolimatta. Vaikka tällaista toiveiden tynnyriä ei voi sellaisenaan kaataa ministeriön asetukseen, se toimii hyvänä uudistuksen tausta-aineistona. Automaattisten paloturvalaitteiden asentamisella saataviin lievennyksiin rakentamisen palomääräyksistä esitettiin myös hyviä perusteltuja muutoksia. Lausuntoja luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta ei ole vielä katsottu kesken lausuntoajan. ”Mitä paremmin toive on perusteltu, sitä paremmat mahdollisuudet on, että se otetaan huomioon. Asetus annetaan syksyllä ja se tulee voimaan viimeistään 1.1.2018.” Jantusen mukaan lausuntojen perusteella havaitut virheet sekä epäloogisuudet korjataan ja toiveet arvioidaan. Näitä ovat esimerkiksi korjaustyömaan välittömässä vaikutuspiirissä olevat asukkaat ja muut rakennuksen käyttäjät. Minkälaiset valaisimet Teidän palokunnalla on käytössä. Asioita on tarkennettu ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on kuvattu entistä tarkemmin. helmikuuta. Asetuksella säädetään vain minimivaatimuksista, joten muista ehdotuksista voidaan tehdä suositusluontoisia palomää räyksiä tukevia ohjeita. Korjausrakentamisen osalta tietty joustavuus on haluttu säilyttää.” Vähentää tulkintoja. ”Toki tuollainen vaara on olemassa, mutta asetusluonnoksessa ei ole vaatimuksia sinällään vähennetty. Hyvin perustellut kustannustehokkaat parannukset on kuitenkin toivotettu tervetulleiksi. Riskit kasvavat, kun väestö ikääntyy. ”Lausuntoaika päättyi 10. Monet työryhmän ja konsulttien ehdotuksista koskivat P2-paloluokan 3–8-kerroksisia rakennuksia, niin sanottuja puukerrostaloja. Ota yhteyttä ja sovi ilmaisesta testikäytöstä! Miika / 075 328 5820 1054 todellista lumenia! LUMONITE Compass 20 000 kpl myyty! Tilaa netistä www.valostore.fi tai puhelimitse 075 328 5820 Toimitus myös verkkolaskulla! VALOSTORE Koodilla ‘PELASTAJA’ 10% alennusta kaikista Valostoren tuotteista! + Aina 30 pv tyytyväisyystakuu Lunasta kampanjakoodi sivun alareunasta! KANNETTAVIEN VALONLÄHTEIDEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI löturvallisuuden muiden kuin työmaan työntekijöiden osalta. Olennaisista asioista on säädetty velvoittavasti. Uudistus toivon mukaan vähentää tulkintoja, joita palomääräysten soveltamiseen on liittynyt paljon. Palomääräyksien avulla tulee aina ensisijaisesti suojella ihmishenkiä, ja tätä ei tulisi ainakaan normitalkoilla vaarantaa. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmassa yhtenä tavoitteena on tähän asti ollut vähentää palokuolemia. Sen avulla ministeriö on saanut teollisuuden ja muiden asiantuntijoiden näkemykset rakentamisen palomääräysten kehittämistarpeista
32 1 ·2017 TAPASIMME
Hän tuntee hallinnonalan sisäministeriajoiltaan, ja hän on ollut mukana myös Palosuojelurahaston hallituksessa kolme vuotta. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Kerran ministeri, aina ministeri SPEKin valtuuston uusi puheenjohtaja Anne Holmlund toimii aktiivisesti kunnallispolitiikassa ja järjestömaailmassa. Pelastusala on muutenkin tuttu. SPEKin valtuuston puheenjohtajuus ei tullut Holmlundille täysin yllätyksenä. Anne Holmlund tutuilla kulmilla Hesperianpuistossa Helsingissä. ”Olen aina ollut vähän vinksallaan siihen suuntaan, että pitää selvitä itse. Olen vieläkin jäsen”, hän kertoo. Eduskuntaaikoina hänen asuntonsa oli lähettyvillä. Minulle sopii sekä sotilaallinen että arjen turvallisuus. Myös Naisten Valmiusliitto on kivenheiton päässä.. Hän on ollut nuorena niin partiolainen kuin sotilaskotisisar. Porissa oli sotilaskoti, jossa olin töissä vapaaehtoisena 14-vuotiaasta. Asiat ajattelee aina siitä näkökulmasta, miten niitä voisi parantaa”, hän sanoo. Vuosina 2002–2015 kokoomuksen kansanedustajana ja vuosina 2007–2011 sisäministerinä toiminut Holmlund hyödyntää noina aikoina luotuja verkostojaan ja osaamistaan nykyisissä tehtävissään järjestöjen johdossa. ”Tämä on mielestäni hyvä tapa jatkaa työtä turvallisuuden parissa. ”Kun on kerran ollut jossain ministeriössä, huomaa, ettei siitä pääse ikinä eroon. Holmlundin mukaan ministerinpesti opettaa paljon, ja kun se päättyy, voi olla vaikeaa löytää tapaa hyödyntää sitä, mitä on ollut tekemässä, rakentamassa ja kokemassa. . Turvallisuustyö on aina ollut Holmlundin sydäntä lähellä. Ensimmäiseen pestiin hänet valittiin viime syksynä, jälkimmäisessä hän on ollut yhteensä neljä vuotta, ja jatkaa puheenjohtajana myös seuraavan kaksivuotiskauden. Kotimaakunnassaan Satakunnassa hän valmistelee maakuntauudistusta. Tunnen alan liitot ja pelastusjohtajat niiltä ajoilta.” Nykyisin Anne Holmlund on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin valtuuston puheenjohtaja ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja. 1 ·2017 33 S isäministerin pesti ja kansanedustajuus seuraavat vieläkin Anne Holmlundia
Alueiden laajentamista voi pohtia vielä tulevaisuudessa. Mietin, tuleeko siitä liian suuri ja maakuntahallintoon huonosti sopiva palanen.” Hän näkee maakunnallisen mallin hyvänä ensiratkaisuna. Naisten valmiusliitto ei ole militantti järjestö. Pidän edelleen yhteyttä virkamiehiin. Viisi nuorta sai surmansa ja yhdeksän loukkaantui. ”Strategiatyö alkoi jo, ja uskon että se tulee leimaamaan aika paljon myös minun puheenjohtajakauttani.” Viisi aluetta huolestutti Holmlund näkee taustansa monella tapaa hyödylliseksi nyt. Mielikuva sotilaallisuudesta kuitenkin on vahva. Hän on Satakuntaliiton valtuuston toinen varapuheenjohtaja, ja kuuluu paikalliseen maakuntauudistuksen ohjausja johtoryhmään. Holmlund näkee, että SPEKillä on historiallisesti vahva ja merkittävä palokuntaosaaminen, joka on järjestön ydin. ”Jos samassa yhteydessä tehdään kovin monia erikokoisia alueita, se tekee rakennetyöstä vaikeamman. Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund vierailee säännöllisesti liiton pääpaikalla Döbelninkadulla Töölössä. ”Olen toiminut kansanedustajana kolmetoista vuotta ja ministerinä neljä. Uudistuksissa pyrin panostamaan keskusteluihin henkilöstön kanssa.” Hän muistaa ministeriajaltaan myös ikävät sattumat. ”Ainahan jotain jää kesken, mutta sisäministeriössä toteutettiin kaikki hallitusohjelman kirjaukset, jotka oli tehty. Holmlund muistaa, että pelastustoimea on palloteltu valtiollisen ja kunnallisen mallin välillä ainakin vuodesta 1989, eli siitä saakka kun hän aloitti kuntapolitiikassa. . Nykyinen ratkaisu 18 maakunnan alueesta on hänen mielestään hyvä. ”Vielä edessä on aika paljonkin kehittämistyötä, verkostoituminen on tärkeää”, hän arvioi.. Olin lievästi huolissani, kun puhuttiin viidestä alueesta. Silloin kiinnitettiin huomiota myös koulujen poistumisturvallisuuteen.” Myös Naantalin tuhoisa yksityisasunnon palo jäi hänen mieleensä. ”Meillä on aika paljon yhteistä SPEKin kanssa, monet tavoitteet ja toiminta ja myös verkostomainen rakenne”, hän arvioi. ”Maakunnan kokoisella pelastustoimella on riittävät hartiat. Hänen mielestään järjestöllä on merkittävä rooli myös uusissa maakunnissa. Ulvilassa asuva Holmlund on mukana Satakunnan kunnallispolitiikassa ja myös tulevassa maakuntauudistuksessa. ”Silloin tuli tunne, ettei tällaista saisi tapahtua.” Naiset turvallisuuden asialla Naisten valmiusliittoon Holmlund lähti alun perin siksi, koska koki tärkeäksi turvallisen yhteiskunnan edistämisen ja naisten roolin siinä työssä. Rakenneuudistukset olivat toki raskaita, ja hätäkeskusuudistus herätti huolta sekä kritiikkiä. Olin aikoinaan Ulvilan, kotikaupunkini, palolautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana.” Naisten valmiusliitto on SPEKin tuore jäsenjärjestö, joten Anne Holmlundin valinta SPEKiin oli siksikin luontevaa. ”Kahdesta koulusurmasta otettiin kyllä valtavan paljon opiksi, ja teimme todella laajan suunnitelman, joka koski montaa ministeriötä. Käyn seminaareissa ja yritän ylläpitää tietoisuuttani turvallisuusasioissa.” Entinen sisäministeri ei ole jättänyt politiikkaa kokonaan. ”Toisaalta SPEKin jäsenkenttä on laajentunut aika paljon, ja on jäseniä, joiden toiminta liittyy rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja niitä, jotka ovat enemmän kokonaisturvallisuuden kentässä kuten Naisten valmiusliitto.” Holmlundin mukaan SPEK on ja sen tuleekin olla laaja turvallisuustoimija, joka osaa katsoa turvallisuutta monesta näkökulmasta. 34 1 ·2017 TAPASIMME ”Ensimmäinen kokemukseni pelastustoimeen on 90-luvun alusta. Hänen aikanaan vietiin läpi isoja lakihankkeita, käynnistettiin iso hätäkeskusuudistus sekä uudistettiin koko poliisihallintorakenne ja Rajavartiolaitoksen organisaatiorakenne. Meillä on vähän aikaa, mutta on kysymys isoista asioista.” Isoja muutoksia tehtiin myös silloin, kun Holmlund oli sisäministeri. Mikään ei varsinaisesti jäänyt kaihertamaan Holmlundia jälkikäteen
Vaikka pukeudumme maastopukuun, meillä ei ole mitään sotilaallista toimintaa. ”Naiset haluaisivat kouluttautua. Perheesi. Holmlund nostaa esiin myös Suomeen pakolaisina tulevien turvallisuustaidot. Mies ei kuitenkaan ole aina paikalla auttamassa. Jos tulee yllätyksiä, se heijastuu vääjäämättä meillekin.” ”Suurvaltapolitiikka, Venäjän tilanne, kaikki EU:n asiat, terrori-iskut, Brexit, Turkki, Syyria. Tylsyys ja negatiivisuus. NOPEAT NOPEAT ”Ehkä mielikuva syntyy, koska olemme MPK:n jäsenjärjestö ja järjestämme koulutukset varuskunta-alueilla. Hän uskoo, että naiset ovat myös havahtuneet turvallisuusasioihin. Muutokset ulkoisessa turvallisuudessa kuten EU:ssa heijastuvat myös sisäiseen turvallisuuteemme. Yhteisissä pöydissä on tehty politiikkaa, neuvoteltu hallitusohjelmaa ja samaan aikaan noustiin myös Matti Vanhasen II hallitukseen ministereiksi. ”On koettu, että on tapahtumassa dramaattista, suurta muutosta turvallisuuskentässä.” Niin ikään pakolaistilanne on muuttanut suomalaisten käsitystä turvallisuudestaan. Naisille ei ole ollut sellaisia paikkoja, vaikka asepalvelus onkin nykyään mahdollista”, Holmlund arvioi syytä turvallisuusinnostukseen. Luulen myös, että naiset kokevat yhteisöllisyyttä siitä, että ollaan isossa harjoituksessa mukana.” Naiset on voinut herättää turvallisuusasioihin myös se, että Suomen sisäinen turvallisuus on muuttunut. 1 ·2017 35 HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄ IVÄT 17 20 www.sppl.fi 2017 Palopäällystöpäivät Tulevaisuuden tekijöille Kuka olet ja mistä tulet. Harrastuksesi. ”Meille on tullut paljon ihmisiä kulttuureista, joissa esimerkiksi paloturvallisuus on ihan eri tasolla kuin Suomessa. Olen Anne Holmlund, 52-vuotias turvallisuusorientoitunut yhteiskunnallinen vaikuttaja ja poliitikko Ulvilasta. Olen helposti syttyvä, mutta en räjähdysherkkä. Kurssien palautteet ovat järjestään kiittäviä. Mökkeily ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Siinä on työsarkaa.”. Uudet haasteet, mielenkiintoiset ihmiset, hyvät keskustelut. Mikä sytyttää. Tärkeintä on opettaa ihmisille turvallisuushakuinen asenne.” Valmiusliiton koulutukset ja kurssit ovat olleet viime vuosina suuressa nousukiidossa. Paula on monipuolinen ja osaava nainen, joka tietää mitä tekee. Mikä sammuttaa. Sisäministeri Paula Risikko. Kollega, joka jäi mieleen. ”Tuntuu, että naiset ovat heränneet siihen, että turvallisuustaidoilla voi paitsi varautua erityistilannetta varten, myös pelastaa itsensä, läheisensä ja omaisuutensa.” Tutkimusten mukaan naiset ajattelevat helposti, että arjen turvallisuus olisi miesten asia. Siviiliammatiltani olen talouspäällikkö. Tulimme eduskunnan takariviin samoihin aikoihin. Palan innosta suunnitella, rakentaa uutta ja ratkaista ongelmia. Sisäinen turvallisuus ja ulkoinen turvallisuus ovat osittain samaa kokonaisuutta”, Holmlund sanoo. Tunnetuin valmiusliiton harjoitus on kaksi kertaa vuodessa eri varuskunnissa maanpuolustuskoulutuksen kursseina järjestettävä Nasta-harjoitus. Liitolla ei ole henkilöjäseniä, mutta välillisesti jäsenjärjestöjen kautta liittoon kuuluu 140000 naista. Kaikki koulutuksissa saatavat tiedot ja taidot ovat sellaisia, mitä tarvitaan arjessa. Olemme edelleen ystäviä ja pidämme yhteyttä. Miehille on armeija, jossa opetetaan paitsi maanpuolustusta, myös kansalaistaitoja ja johtamista. ”Olemme osa EU:ta ja sen sisäinen turvallisuus on myös meidän sisäistä turvallisuuttamme. ”Naisille on syytä korostaa, että on jokaiselle tärkeää, että tietyt taidot osataan. On yksi haaste, miten varmistamme, että heillä on tietämys ja osaaminen. Tässä on monta muuttujaa. Holmlundin mukaan kurssien suosio on niin suurta, että monet kurssit täyttyvät jopa minuuttien kuluessa ilmoittautumisesta. Kaksi aikuista, minä ja aviomieheni Jarmo Peltomaa
Palo sammutettiin yhdellä jauhesammuttimella. Käsisammutin kuuluu jokaiseen yksikköön mutta kuuluu kaappiin unohdettujen joukkoon. Kun palo yritti imaista ikkunan alaosasta hapekasta ilmaa, se saikin kiduksiinsa sammutusjauhetta. Sadan barin painella vettä tai vaahtoa ampuva suihkuputki koettiin todella tehokkaaksi. Se keräsi monenlaisia kiitoksia.. Sillä etsitään kuumimmat kohdat ja suihkulla ryhdytään penslaamaan kuumimpia pintoja. Hyvin nopeasti palo tukahtui, lämmöt laskivat ja näkyvyys hävisi. UHPS:n arveltiin olevan Cobraa monikäyttöisempi laite. Käsisammutin – tehokas mutta unohdettu Teksti: Marko Partanen Kuvat: Marko Partanen, Riku Karjalainen, Teemu Heikkilä "Käsisammuttimen teho yllätti", todettiin Täydentävien sammutusmenetelmien -pilottikurssilla. Toisessa käsisammutindemossa pienen suljetun tilan ikkuna oli rikkoutunut ja liekit löivät puolen ikkunan täydeltä ulos. Kurssilla käytettiin myös Cobraa, UHPS:ää sekä reppuja heittosammutinta. Laitteen tehokkaaseen käyttöön kuuluu ehdottomasti lämpökamera. Heittosammutin laukaistiin ja aerosolipatsaat suihkusivat rauhallisesti kohti kattoa. UHPS:ää tarvittiin enää sammutusraivauksessa. Sammutuksessa jauhe suihkutettiin ikkunaaukosta liekkien alapuolelta, jolloin päästiin hyödyntämään palon imuvaikutus. Sovelletuissa harjoitteissa sillä sammutettiin pitkälle päästettyjä, kuumia huoneistopaloja useaan otteeseen. Demossa hirsitalon sisäpalon annettiin kehittyä täydenpalonvaiheeseen. Tosin UHPS-iskussa savusukeltajan oli tunkeuduttava palavaan tilaan heti ensivaiheessa ja sammutettava palo kuten työjohdonkin kanssa. UHPS:n sammutustekniikka poikkeaa totutusta. Vastaavat huomiot tehtiin sekä Cobraettä UHPS-iskuissa. Palomiehet tekivät ensimmäisen iskun jauheella postiluukusta. Varmistukseksi oli selvitetty UHPS-sammutin, se oli todettu tehokkaaksi aiemmassa demossa. Heittosammuttimen käytön jälkeen tuulettamalla nopeasti tilan, savusukeltajat voisivat päästä tekemään tehtävänsä työturvallisemmin. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos oli hankkinut sellaisen uuteen kevytyksikköönsä. UHPS yllätti Kurssin yllättäjä oli myös UHPS-sammutusjärjestelmä (Ultra High Pressure System). Jauheen annettiin vaikuttaa hetki, minkä jälkeen sammutus viimeisteltiin nestesammuttimella. 36 1 ·2017 HARJOITUS JA KOULUTUS K äsisammuttimien teho herätti keskiuusmaalaiset palomiehet ja paloesimiehet täydentäviä sammutusmenetelmiä harjoittavalla pilottikurssilla Pelastusopistolla. Lisää demoja Heittosammutin-, Cobraja UHPS -demossa kurssilaiset asettuivat yleisöksi palavaan tilaan. Seinälle suihkutettava 3tai 6-prosenttinen vaahto estää pintojen pyrolysoinnin ja palo sammuu tehokkaasti
Kaikki naamat eivät olleet kaikille tuttuja, vaikka samassa talossa työskentelivätkin. Sisällöllisesti siihen ei ole mitään estettä. Pelastusopiston Webropol-kyselyssä annettiin pääasiassa kehuja, vain muutamat kriittiset hajaäänet yksittäisissä vastauskohdissa kääntyivät miinukselle. Kaksipäiväisen kurssin jälkimmäinen päivä oli täyttä toimintaa, sellaista mitä palomiehet tarvitsisivat useamminkin. Meiltä saat suojeluja pelastusalan järjestelmien ja laitteiden tarkastukset, testaukset ja huollot sammutuskalustosta pelastusjärjestelmien ja henkilösuojavälineiden kunnossapitoon. ”Palvelualueiden puheenjohtajat päättävät muiden kuin kärkihankkeiden mukaan ottamisesta verkostoon.” . Työvuodet tai esimiesasema ei tuonut erivapauksia. Kokeiltavana UHPS.. Peräkkäisiä sovellettuja harjoituksia mahdollisimman aidoissa olosuhteissa. ”Hätäkeskuksessa voitaisiin kehottaa alkusammuttimen käyttöön, jos soittaja on toimintakykyinen.” Koskinen arvelee, että yhä useammassa kodissa ja julkisessa tilassa on alkusammutusvälineitä, joilla vastetta voidaan nopeuttaa. Esimerkiksi täydentävät sammutusmenetelmät sopii kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervon mukaan hyvin kumppanuusverkoston hankkeeksi. Kurssilainen oli kurssilainen ja kouluttaja oli kouluttaja, muita eroja ei tehty. Sopii kumppanuusverkostoon Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminta on jaettu neljään palvelualueeseen, jossa pelastuslaitokset valtakunnallisesti käsittelevät yhteisesti hyväksyttyjä ja sovittuja hankkeita. Mukana on myös kärkihankkeita, jotka pelastusjohtajat hyväksyvät mukaan. Hän uskoo, että tulipaloja voitaisiin sammuttaa nykyistä tehokkaammin. 16-miehinen kurssi koostui KUP:n palomiehistä ja paloesimiehistä. Sami Koskinen: ”Ehdotan auttajaketjuun toimintatavan muutoksia.” ”Isoimmin täydentävien sammutusmenetelmien kurssilta jäi mieleen käsisammuttimien teho”, sanoo palomies Sami Koskinen. Porukkahenki ilmeni toista tukevana oppimisena, jossa konkariesimies saattoi kysyä neuvoa kesämieheltä. Tiiviit kaksi päivää sisälsivät nopean teoriaiskun, demopolttoja ja kokonaisen päivän sovellettuja harjoituksia. Kun kurssilaiset pukivat Pelastusopiston sammutusvarusteet ylleen, he asettuivat samalle viivalle. Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta osallistui pilottikurssille toistakymmentä henkeä. Koskinen ehdottaakin kokemansa perusteella toimintatavan muutoksia koko auttajaketjuun. Mielenkiintoista oli myös ryhmädynamiikka. Tiedämme, mitä käyttövarmuus tarkoittaa käytännössä ja miten laitteet palvelevat käyttäjää kustannustehokkaasti koko niiden käyttöiän. www.millog.fi Kun kaiken täytyy olla kunnossa. Ota yhteyttä! Pertti Tenhunen, puh. Olemme Scott-paineilmahengityslaitteiden valtuutettu huoltopiste. Hänen mukaansa myös lähdönjohtajat voisivat varmistaa hätäkeskukselta, että onko soittajaa kehotettu käyttämään alkusammutinta. Kurssin todettiin täyttäneen monin verroin odotukset. Silloin kun tavallinen ei riitä, on oikea osoite Millog. 040 315 7051, pertti.tenhunen@millog.fi Erittäin onnistunut kurssi Pelastusopisto ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät Ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät -pilottikurssin Kuopiossa. Harjoitteet tehtiin ennalta määrätyissä ryhmissä, joihin pyrittiin löytämään yhdistelmät, joissa oli mahdollisimman vähän toisilleen tuttuja henkilöitä
Eihän me mennä sydänpysähdyspotilaankaan luokse kahta kättä heiluttaen – niin ei pitäisi mennä tulipaloa tiedustelemaankaan.” Koskinen tiivistää, että ensimmäisenä tulipalopaikan tavoittaneen yksikön ensimmäisen ihmisen tulisi jo valmistautua aloittamaan sammutus. Sen kanssa on pääasiassa harjoiteltu paloaseman takapihalla suihkuttamalla vettä levyjen läpi. Hän usko, etteivät täydentävät menetelmät syrjäytä perinteisellä tavalla sammuttamista, mutta niillä voidaan saada nopeampi sammutusisku aikaiseksi. Monesti autotalleissa ja kellareissa säilytetään nestekaasua, bensiiniä, autonrenkaita ja mitä tahansa. Niissä on paineilmalaite ja käsisammuttimet. Cobrastahan ei ole enää hyötyä, kun reikä on tehty”, Kolmonen sanoo. ”Yhä enemmän tulevaisuudessa tulee korostumaan se, mitä tulipalopaikalla tehdään ennen ensimmäistä savusukellushöökiä. Ensiksi sammutetun seinän vastakkaisella puolella ollut palo sai kehittyä rauhassa, ennen kuin sitä edes huomattiin. ”Järki täytyy olla käsissä, kun näillä toimi. ”Pienillä vesimäärillä saatetaan hillitä tulipalo savusukeltajille turvallisemmaksi sammuttaa. Samoin on hänen mukaansa jokaisen tukiyksikön laita. Pilottikurssilla Kolmosen mieleen jäi erityisesti täyden palon vaiheessa olevan rakennuspalon sammutus kahdella käsisammuttimella. 38 1 ·2017 ”Peräänkuuluttaisin ensimmäisen ammattiauttajan roolia tulipalotilanteessa, olipa se sitten hööki, tukiyksikkö tai ambulanssi. Jos se on sijoitettu höökiin, sitä voidaan käyttää myös normaalin pumpun käyttöhäiriön ilmaantuessa, mikä on nykyään todennäköisempää, kun pumppujen käyttötekniikka menee jatkuvasti tietoteknisemmäksi.” Järvenpään uusi hööki, jossa Koskinen työskentelee, varustettiin Cobralla. Pilottikurssilla Kolmonen olisi mielellään nähnyt autotallitai kellaripalon Cobra-sammutuksen. Palomies Kimmo Kolmosen mielestä käsisammutin on paloautoissa väheksytty väline. Hän työskenteli aikoinaan Klaukkalan paloasemalla kevytyksikössä, silloin siinä oli Cobra. Niissä harjoitteissa suihkuttaminen lopetetaan siihen, kun levy läpäistään. ”Kuumuus lisääntyi ja opettaja oli jo keskeyttää ajon, mutta saimme sen kuitenkin UHPS:llä sammumaan”, Kolmonen kertoo. Ensin palavaan tilaan suihkutettiin postiluukun kautta jauhe. ”Sammutin tulisi ottaa aina vaan mukaan, vaikka perusselvityskin vedettäisiin oven taakse. ”Katon aukaisua voitaisiin viivästyttää ja ampua Cobralla sinne ensin. ”Tehtaisiin tällaiseen paikkaan viiden minuutin Cobra-isku ja mentäisiin sitten katsomaan miltä siellä näyttää”, Kolmonen ehdottaa. Yksikin tukiyksikössä työskentelevä sammutusasulla, paineilmalaitteella ja käsisammuttimella varustettu henkilö voi tehdä palon sammuttamiseksi jo paljon. Hän viittaa katon välipohjien sammutuksiin, joissa nykyäänkin vielä kattoon halutaan tehdä nopeasti reikä, jotta kuumat palokaasut poistuisivat. Alkusammuttaminen kuuluu kuitenkin ensihoitajallekin, sillä se on kansalaistaito. Pelastusopiston harjoitusalueella luhtitalon huone sytytettiin vastakkaisilta seiniltä ja palo äityi jo todella kuumaksi. Cobra on myös itsenäinen laite. ”Kalustomme on teknistä ja tehokasta. Toisinaan ambulanssissa työskentelevät jäävät autoon odottamaan lisäkäskyjä, vaikka tavoittavat tulipalopaikan selvästi ensimmäisenä. Joskus täydentävien menetelmien käyttö voi jopa teettää töitä hieman lisää, kun selvityksiä tehdään kaiken varalle. Kolmosen mielestä Cobraa olisi voitu käyttää tulipaloissa tehokkaammin, jos taktiikka olisi valittu toisin. Sami Koskinen uskoo, että tulipaloja voitaisiin sammuttaa nykyistä tehokkaammin. Kolmosen kokemus UHPS:stä on, että laite on toimiva. Monessa palossa pärjäisimme nestesammuttimella, ehkä pääsisimme pienemmillä vahingoilla”, Kolmonen sanoo. . Takapihalla harjoittelu ei millään tavalla vastaa tavoitteita, mikä laitteiden kanssa harjoitellessa tulisi saavuttaa. Palomies Kimmo Kolmosen mielestä käsisammutin on paloautoissa väheksytty väline.. Moni paloistamme sammuisi nestesammuttimella”, palomies Kimmo Kolmonen sanoo. ”Käsisammuttimella ei välttämättä saada alkupaloa sammutetuksi mutta sillä saadaan hidastettua voimakkaan palon leviämistä ja jäähdytettyä palokaasuja”, Koskinen täsmentää. Sitten tilaan mentiin nestesammuttimen kanssa, jolla sammutus viimeisteltiin. ”Pilottikurssilta parhaiten mieleen jäi käsisammuttimien käyttö. Tositilanteessa sammuttaminen vasta alkaa siitä. Siksi uusia laitteita ja toimintatapoja on kokeiltava ennakkoluulottomasti, mutta ammattilaisen on osattava rajat milloin mitäkin laitetta voi käyttää turvallisesti.” Pilottikurssilla Koskinen huomasi, että Cobra on paljon monikäyttöisempi kuin vain ontelopalojen sammutusväline. Puutteellisessa ympäristössä harjoittelu ei selvitä uusien laitteiden käytettävyyttä ja tehokkuutta.” Koskinen ei kuitenkaan halua nähdä täydentäviä sammutusmenetelmiä perusselvityksen kilpailijana. Kimmo Kolmonen: ”Monesti pärjäisimme nestesammuttimella”. Keski-Uudenmaan kevytyksiköissä UHPS on nyt korvannut Cobran, joita edelleen on kahdessa pelastusyhdessä raivausyksikössä. Se tulisi ottaa keikalla useammin mukaan ja käyttää rohkeammin. ”Ambulanssin välineistöön kuuluu käsisammutin, joten sen henkilöstön on osattava käyttää sitä”, Koskinen sanoo. Palona se oli luonnoton ja yllättävä, mutta se haastoi UHPS:n kunnolla
Täydentävistä sammutusmenetelmistä Koski pohti eniten käsisammuttimia. Parasta antia oli se, että pääsi tekemään ja savusukeltamaan. Olisi kaikille hyvä päästä sopivin väliajoin ajamaan keikkaa. Perusselvitystä tehdessä, on mahdollista odotellessa tehdä Cobra-isku. Jotain tehdään hyvin ja jotain aina unohtuu. Kaipaisin vastaavia kursseja aiheesta kuin aiheesta enemmän.” Kolmonen sanoo, että ammattitaidon kehittäminen omissa nurkissa on haasteellista ja että kunnollisten harjoitusten aikaan saamiseksi vaaditaan kunnolliset puitteet. 09 4761 1300 S1-luokan väestönsuojan suunnittelu ja rakentaminen S2-luokan teräsbetonisuojan suunnittelu ja rakentaminen Kalliosuojien suunnittelu ja rakentaminen Oppaat ottavat huomioon vuoden 2011 lainsäädännön muutokset ja kattavat väestönsuojan suunnittelun ja rakentamisen olennaiset perusteet. alv) Pelastustieto vss rakentamisoppaat.indd 1 6.2.2017 11:42:21 taan”, Kimmo Kolmonen sanoo. EN-APUVÄLINEET p. Käsisammuttimilla saa pelattua lisäaikaa ja jopa sammutettua isojakin paloja”, hän sanoo. Oikeassa elämässä sammutushyökkäykset menevät kuin nopeutettu filmi. Oppaat soveltuvat rakennusvalvontaviranomaisille, pelastusviranomaisille, kaavoittajille, suunnittelijoille ja rakentajille. Kimmo Koski: ”Ei tuputeta mutta pidetään mielessä.” ”Lähtökohtaisesti hyvä tämä oli kurssi. ”Käsisammuttimet ovat vähän unohdettu väline mutta olemme puhuneet, että ne voitaisiin ottaa keikalla helpommin mukaan tiedusteluun. Perus asiat tulivat kerrattua, kuten se, että työ ei lopu läpäisyyn, vaan sen jälkeen alkaa vasta sammutus, joka voi staattisessa asennossa tuntua pitkältäkin ajalta, vaikka se kestää vain pari minuuttia. ”UHPS oli minulle täysin tuntematon laite, mutta se yllätti täydenpalonvaiheen ajossa, joka pimeni nopeasti. Täydentävien sammutusmenetelmien kurssiin Koski lisäisi yhden päivän: ensimmäisenä päivänä olisi teoria, laitteiden toiminta ja demot. Hän arvioi, että ainakin kerran viidessä vuodessa ammattitaidon säilyttämiset kannalta tulisi päästä Pelastusopiston kaltaisiin olosuhteisiin harjoittelemaan. Kosken asemalla, Vantaan Havukoskella, höökissä on Cobra, mutta hänellä ei ole laitteesta keikkakokemuksia. ”Se yllätti, miten tehokkaita ne ovat ja miten vähän niitä palokunnassa käytetään. Käsisammuttimia voisi käyttää enemmän.” Lahtisen työvuorossa on kurssin jälkeen keskusteltu täydentävistä sammutusmenetelmistä. ”Ei sellaisen laitteen kanssa voi laittaa tehtävälle vain jotain äijiä, vaan ne ketkä sen kanssa työskentelevät, niin niiden pitää olla päässyt koittamaan laitetta oikeanlaisissa olosuhteissa.” Kurssi, jolla tehdään paljon, on aina hyvä. ”Uudet tekniikat ja taktiikat on hyvä käydä käytännössä kunnolla läpi. ”Selvitysmalleja voitaisiin lisätä ja ottaa mukaan useamman yksikön lähdöt. 1 9 4 6 9 3 1 2 Sillankorvankatu 25 · 05810 Hyvinkää info@en-apuvälineet.fi · www.en-apuvälineet.fi RAIZER-nostotuoli! • potilaan voi nostaa vaikka yksin • yhdellä akun latauksella 40–100 nostoa • laite nostovalmiuteen alle 3 minuutissa • vain 13 kg sisältäen 2 kantolaukkua innovatiivinen Hanki ammattikirja pysyt ajan tasalla! Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Kun saa putkeen monta suoritetta, niin virheistäkin jää enemmän mieleen”, palomies Kimmo Koski sanoo. ”Täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla Cobraan voisi keskittyä enemmän”, Koski sanoo. Kaksi päivää ajettaisiin keikkaa. UHPS:stä jäi äärimmäisen positiivinen kokemus.” Hän uskoo, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kevytyksiköissä se on hyvä ja monikäyttöinen työkalu. Aina ei tarvitse odottaa käskyä ottaa käsisammutin mukaan, vaan sen voi ottaa omatoimisestikin.” Cobra-kokemukset avasivat silmiä ja keskustelua. Matti Lahtinen: ”Kun pää on auki, on toimintaa jalostettava” Palomies Matti Lahtisen vakuutti käsisammuttimien teho. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi • 26,50 €/kirja (sis. ”Nyt kun pää on saatu auki, niin toimintaa on jalostettava”, Lahtinen ehdottaa. Hän koki pilottikurssin hyödylliseksi. UHPS-sammuttimesta hänellä ei ollut mitään kokemusta ennen kurssia, ja kurssillakin se jäi lähinnä konemiestehtävään. Ei niitä tuputtaa tarvitse mutta on hyvä pitää mielessä mihin niillä pystyy. ”Käsisammuttimia tulisi käyttää enemmän. Täydentävien sammutusmenetelmien kurssiin hän lisäisi yhden päivän. Oppaisiin on sisällytetty valtioneuvoston asetuksen ja sisäministeriön asetuksen vaatimukset. Ne jäivät nyt kokematta.”
40 1 ·2017. KOTIMAISUUS Myyntijohtaja Jani Järvelä kertoo, että erikoisajoneuvot rakennetaan asiakkaan haluamalla tavalla. Esimerkiksi katon korkeutta voidaan muuttaa, jolloin sisäkaton korkeutta lisäämällä saadaan työja hälytysvalot integroitua
Tuotantoon piti löytää lisää tilaa. 1 ·2017 41 Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. ”Paikallinen tuotanto on meille tärkeää.” Kilpailussa yritys pärjää toimitusjohtaja mukaan laadulla ja hinnalla. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. ”Peruslaatukriteerit on vakioitu ja ne liittyvät käyttöön ja turvallisuuteen. ”Laadukas pitää tuottaa myös edullisesti”, Repo sanoo. Valmis tuote syntyy tuotantohallissa sen jälkeen, kun suunnittelija on 3D-mallinnuksen avulla suunnitellut juuri sellaisen ambulanssin kuin asiakas haluaa.. ”Pelastusala näyttää juuri nyt hyvälle ja olemme esimerkiksi tehneet kaupat kymmenestä ambulanssista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Kaupan arvo on kolme miljoonaa euroa.” Uuttakin kehitellään ja Mersun Sprinter-alustalle valmistuu pian uudenlainen ambulanssi, jonka suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon hoitotyön vaatimukset sekä ergonomia, turvallisuus ja kustannustehokkuus tuotannossa. J5L-Production Oy suunnittelee ja valmistaa omat tuotteensa. Toimitusjohtaja Jarkko Repo katselee tyytyväisenä tulevaisuuteen. Ambulansseja asiakkaan tarpeisiin J5L-Production Oy Perustettu vuonna 2008 Liikevaihto 6,5 miljoonaa euroa Työntekijöitä 25 Tuotantomäärä noin 150 korityötä vuodessa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto T ällaisia ambulansseja ja muita erikoisajoneuvoja valmistetaan Lapinlahden Alapitkällä, jonne erikoisajoneuvoja valmistava J5L-Production Oy muutti muutama vuosi sitten. Valitettavasti hankintalaki määrittelee hyvin paljon sitä, että hinta määrittelee kauppaa, mutta siihen on yrityksen mukauduttava.” Asiakkaan tarpeista aletaan suunnitella erilaisia erikoisajoneuvoja, kuten ambulansseja
Esimerkiksi katon korkeutta voidaan muuttaa, jolloin sisäkaton korkeutta lisäämällä saadaan työja hälytysvalot integroitua. Ohjelman avulla suunnitellaan sitä, millaiseksi tuote halutaan, mutta välillä pitää käydä hallissa katsomassa, miten työ edistyy.” . Ensihoidon osalta siirtokuljetuksia varten tarvitaan varmaankin lisää siihen soveltuvia tuotteita ja niitä olemme jo tehneetkin. ”Omien suunnittelijoiden ansiosta suunnitteluun voidaan tehdä helpommin myös muutoksia”, myyntijohtaja Jani Järvelä sanoo. Kenttäjohtoautot ovat yksi räätälöidyn suunnittelun ja valmistuksen voiman näyte. Siirtokuljetuksiin ei tarvita ensihoidon kaltaisia hoidollisia instrumentteja. Myös asiakkailtamme on tullut viestiä, että tähän kannattaa tuotannossa varautua”, Jarkko Repo sanoo. Erilaisiin käyttötarkoituksiin tehtäviä autoja valmistetaan eri halleissa. Myös käytettävää tekniikkaa varten saadaan tarvittavaa tilaa.” Uuttakin tekniikkaa tuodaan erikoisajoneuvoihin ja Jani Järvelä sanoo, että väylätekniikka antaa mahdollisuuden yhdistää eri laitteita ja samalla niitä saadaan enemmän pieneen tilaan. Työntekijä siirtyy työvaiheen mukana hallista toiseen. Yritys valmistaa joitakin autoissa tarvittavia osia myös itse. Tasaista kasvua Yritys perustettiin yhdeksän vuotta sitten erikoisajoneuvovalmistusta varten. Erityisesti ambulanssituotanto on ollut kannattavaa ja jos jossakin niin siinä on vientipotentiaalia”, Jani Järvelä toteaa. ”Hankinnat saattavat keskittyä maakunnallisissa pelastuslaitoksissa ja se tuo omat haasteensa yrittäjille. Yritys on yhdeksän vuoden aikana kasvanut tasaisesti. ”Kotimaisuusaste valmiissa tuotteessa on erittäin korkea. Nykyään päätuotteita ovat muun muassa johtoautot, viranomaisautot ja ambulanssit. ”Erikoisajoneuvojen sähköjärjestelmät toteutetaan nykyään väylätekniikalla, joka antaa paremman käyttömahdollisuuden toteuttaa erilaista toimintoja ajoneuvoihin.” ”Se vaatii henkilöstöltä osaamista, mutta samalla ajoneuvojen käyttöön liittyviä vaatimuksia on helpompi päivittää ja se taas tuo niille lisää käyttöaikaa. ”Liikevaihtomme lähti vajaasta puolesta miljoonasta ja nyt ollaan yli kuuden miljoonan, joten tahti ollut hyvä ja vakaa. Sitä varten uuteen halliin hankittiin myös CNC-työstökeskus. ”Meillä esimerkiksi huoltoauto kiertää ympäri maata ja teemme huollosta sopimukset asiakkaan kanssa. Sisustaja Tuomas Hänninen alkaa alustasta alkaen rakentaa autoa asiakkaan tarpeiden mukaan ja hän työskentelee myös sähköasentajan apuna.. Järvelän mukaan kasvu ei ole itseisarvo, mutta kannattavuuden pitää säilyä. Johtoautoissa käyttöikä voi olla tämän ansiosta jopa kymmenen vuotta.” Olemme panostaneet paljon jälkimarkkinoinnin ja huoltotoiminnan kehittämiseen, koska ajoneuvot pitää olla käytössä, ei pajalla. ”Hyötyajoneuvoista on käytössä 3D-mallinnusta varten pohjasuunnitelmat, mutta ei esimerkiksi henkilöautoista. Teemme sitä sitten itse tai osallistuu tuotteen valmistukseen meitä lähellä oleva alihankkija”, Jani Järvelä sanoo. Tuotantohalleissa liikkuvat työntekijät. 42 1 ·2017 KOTIMAISUUS Vientiä yritys ei aktiivisesti toteuta. Välillä hallissa katsomassa Mekaniikkasuunnittelija Jaakko Kainulainen istuu tietokoneen äärellä ja suunnittelee enemmän poliisiautoja. Osaamisesta huolehdittava Sähköja mekaniikkasuunnittelun tekemisellä itse tuotantokustannukset pysyvät kurissa. J5L-Production Oy on kuuden henkilön omistama yritys. Näin huolto tehdään mahdollisimman vaivattomasti, ettei kalusto ole pitkään poissa käytöstä.” Alapitkällä yrityksellä on käytössään yhteensä 3000 neliötä kolmessa hallissa. ”Asiakkaan tarpeet ohjaavat valmistusta. Kotimaan markkinat on sille tällä hetkellä tärkeimmät
Asiakas voi pyytää ehdotusta toteutettavista ratkaisuista. ”Mielenkiintoinen työ tarjoaa haasteita ja työyhteisö on hyvä.” Häntä vastapäätä istuu oman tietokoneensa ääressä mekaniikkasuunnittelija Ari Arponen, jolla työvuosia on yrityksessä takana kolme. ?????????????????. . Myös tuotantosarjoja valmistetaan. ”Tässä saa myös itse miettiä, miten homman tekee. Siitä lähdetään liikkeelle.” ”Asiakaspalveluksi työtä voi hyvin kuvailla. ????????. Ne otetaan myös huomioon.” . Myös pieniä sähkötöitä voin tehdä ja olla sähköasentajan apuna.” Jutuntekohetkellä Hänninen asensi peruutuskameraa. Joskus ne menee läpi, joskus ei, mutta aina asiakas kuuntelee ja harkitsee.” Alustasta aletaan Sisustaja Tuomas Hänninen on 29-vuotias ajoneuvoasentajakoulutuksen käynyt. Mutta kaikki työvaiheet tehdään itse eikä olla liukuhihnan linjastossa yhden työvaiheen toteuttajana. ??????-????????. Puretaan ensin auto atomeiksi ja siitä aletaan rakentaa uutta. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Mekaniikkasuunnittelija Ari Arponen kuvailee työtään myös asiakaspalveluksi.. Tuote pelittää, kun käyttäjä sitä käyttää.” Arponen on 37-vuotias ja saanut CNC-koneistajan koulutuksen. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Hän viihtyy vaihtelevassa ja monipuolisessa työssä. ?????????–???????????????????. ”Tässä on vapaat kädet toteuttaa. ?????-???????. Saa ideoida ja sillä tavalla vaikuttaa omaan työhönsä. ??????????. Kun asiakas kysyy ehdotuksia, tässä voi käyttää luovuuttaan ja tarjota omia ratkaisuja. Kaapistot, seinät ja muut säilytyskomponentit syntyvät tässä. ??????????. ??????. ”Mielenkiintoinen työ tarjoaa haasteita ja työyhteisö on hyvä”, sanoo Jaakko Kainulainen, joka työskentelee mekaniikkasuunnittelijana. ??????. ”Alustasta aletaan rakentaa sellaista autoa kuin asiakas haluaa. ”Haastavinta suunnittelussa on se, että osat sopivat kokonaisuuteen ja syntyy toimiva ratkaisu. ????????. Konetekniikan insinööriksi valmistunut 26-vuotias nuori mies aloitti työt viime vuoden keväällä
Mutta erityisesti 16 osavaltiota vaikuttavat asiassa.” ”Suomalainen palomies on monitaitoisempi kuin saksalainen kollegansa. Koulujen erilainen koko vaikuttaa myös voimavaroihin ja opetuksen laatu voi vaihdella.” ”Asiaosaamisen ja pedagogisen laadun varmistaminen voi olla hankalaa ja siitä puuttuu helposti kollegiaalinen kehittäminen.” ”Päällystön koulutuksen kannalta puute on myös yleissivistävien aineiden puuttuminen, jotka tukevat päällystötehtävää tekeviä.” ”Pienuudessa on toisaalta se etu, että osavaltioiden palokouluissa toimivat samat henkilöt kuin laitoksissa ja henkilöt tuntevat toisensa. Toimintavalmiuden mukaan palokunta lähtee 90 sekuntia hälytyksestä, mutta tilannepaikalla toiminta erityisesti johtamisen taktiikan osalta muuttuu niin, että annetaan enemmän aikaa toimia. ”Mutta poliittisesti pelastustoimen vahvuudet nähdään tärkeänä ja esimerkiksi Bremerhavenissa 90 sekunnissa lähtee hälytykseen kaksi joukkuetta. Bremerhaven 120000 asukasta 2000 joukkuelähtöä vuodessa 22000 hälytystehtävää vuodessa 270 palomiestä 100 vapaaehtoista. EU-tasoisessa pelastustyöntekijöiden vaihdossa myös eurooppalainen päällystöjärjestö FEU on aktivoitumassa ja aloittamassa jäsenmaidensa keskuudessa työntekijävaihdon. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanookin, että meidän ei tarvitse hävetä omaa järjestelmäämme eikä sen koulutusta. ”Opetussuunnitelmat ovat erilaiset ja tutkintojen rinnastettavuus myös ontuu. ”Emme osaa kenties riittävästi arvostaa omaa hätäkeskusjärjestelmäämme, joka tähän verrattuna on suorastaan kumouksellinen.” Saksassa ollaan satsaamassa 93 miljoonaa euroa merelliseen MIRG -pelastustoimintaan ja tähän saattaisi Mervi Parviaisen mukaan olla Suomessa annettavaa omasta osaamisestamme. Bremerhavenissa ei myöskään ollut erillistä harjoitusaluetta. Koulutus antaa meillä vankan pohjan siihen, kun esimerkiksi Saksassa onnettomuuksien ehkäisy ei näytä olevan keskeistä. Ensihoito on siellä tulossa nyt vasta vahvemmin mukaan koulutusuudistuksenkin yhteydessä.” Bremerhavenin paloasemalla toimii oma hätäkeskus, joka palvelee vain sitä. Tietenkin 80 miljoonan asukkaan maa on toisenlainen kuin viiden miljoonan. Myös erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon.” Käytännön harjoituksia voi Keijosen mielestä olla vaikea toteuttaa, koska kurssit ovat varsin pieniä. Se on huikea määrä ja siellä ajatellaan niin, että pelastuslaitoksella halutaan olevan voimavaroja eikä sen vahvuuksia kyseenalaisteta.” Pelastuslaitokset toimivat Saksassa osavaltiotasolla Teksti ja kuvat: Esa Aalto Frans Schaper (oik.) esitteli Bremerhavenin paloasemaa Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijoselle (vas.) sekä Pelastusopiston koulutusja markkinointisuunnittelija Timo Rissaselle ja rehtori Mervi Parviaiselle. Kuuden viikon koulutuksella paloaseman työntekijöistä päivystäjäksi pyrkivät saavat uuden työn, jossa ei suomalaiseen tapaan tehdä riskinarvioita, vaan lähetetään automaattisesti yksiköt matkaan. 44 1 ·2017 PELASTUSTOIMI B remerhavenin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jens Cordes aloittaa esittelynsä suomalaisvieraille toteamalla, että heillä ei ole paljonkaan esittää jotakin sellaista, missä skandinaaviset kollegat eivät olisi jo edellä saksalaisia. Ei ole tiedossa, mitä osaa saksalainen palomies, muuten kuin osavaltiotasolla. Vaikka kyseessä olisi matkapuhelimen SIM-kortin vaihtaminen. Sen sijaan me tiedämme valtakunnallisesti, mitä osaa suomalainen palomies. ”Saksassa puuttuu tyystin kansallinen ohjaus. ”Onhan se aika erikoista, kun meillä ydinajatus on taistelusta aikaa vastaan.” Saksassa toimintavalmius päätetään 17 minuutin jälkeen hälytyksestä, jolloin katsotaan, että mitään ei ole enää tehtävissä ainakaan ihmishenkien pelastamiseksi. Koulutus ei tue päällystön työtä Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kummastelee koulutuksen erilaisuutta osavaltiotasolla
Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Paloalalla oikeaa tahoa anomuksen jättämiseksi ei tahtonut löytyä. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.gassol.fi +358 45 155 4755 Kaasuturvallisuuskoulutukset ja asiantuntijapalvelut pelastusalan ammattilaisille Kaasuturvallisuuskoulutus ”Suomalaisen palomiehen kannattaa olla ylpeä omasta työstään. Ei kestä kauan, niin suomalainen tutkinto hyväksytään. ”Siellä annetut neuvot eivät pitäneet kuitenkaan paikkansa.” ”Viranomaisella kerrottiin olevan kolme kuukautta aikaa tehdä päätös siitä, kun anomus on jätetty. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Sitä varten löytyi neuvontapiste Berliinistä, jossa sanottiin, ettei hyväksymiselle pitäisi olla esteitä. Suomessa koulutuksensa saaneen palomiehen asia oli uusi hänellekin, mutta totesi kuitenkin, että asia on selvä. Saksassa hän kehuu palomiehen henkilökohtaisia etuja, kuten palkkaa ja eläkettä. Suomalainen pelastusala on korkeatasoista”, sanoo Frans Schaper, joka muutti vuonna 2011 Saksaan. ”Kalsarikännit.” Suomalainen tutkinto ei ollut kelvata Saksassa . Asuinpaikan osavaltion sisäministeriö on vastuussa hyväksymisprosessista ja sinne vein anomukseni.” ”Käsittely kesti ja olin yhteydessä ministeriöön, jossa pyydettiin malttia. Nyt hän työskentelee ylipalomiehen virassa Bremerhavenissa. Haaveet palomiesammatista syttyivät jo poikasena Hampurissa, mutta ammatiksi se jalostui Suomessa, jonne hän muutti äitinsä kanssa. Nyt piti hyväksyttää suomalainen tutkinto toisessa EU-maassa. ”Halusin muuttaa takaisin Saksaan ja lähdin, kun elämäntilanteeni muuttui.” Frans Schaper muutti Hampuriin ja halusi töihin lapsuutensa haavepaikkaan, paloasemalle. ”Otin yhteyttä ja kysyttiin, haluanko rehellisen vastauksen. Hän on nyt työskennellyt pari vuotta Bremerhavenin palolaitoksella ja aloittaa keväällä perehdytyksen päällystötehtäviin. Asiakkaina ovat paloasemalle tulevat vieraat.” ”Suuryritykset satsaavat turvallisuuteen Saksassa, mutta muutoin kiinteistöt eivät ole yhtä paremmin hallussa turvallisuuden kannalta kuin Suomessa.” Silti hän hämmästelee, miksi Suomessa on paljon enemmän palokuolleita, vaikka Suomessa satsataan onnettomuuksien ehkäisyyn. Perheellisellä palomiehellä palkka nousee yli 3000 euron ja 60-vuotiaana pääsee eläkkeelle. ”Ammattitaidossa, kalustossa, uudistushankkeissa, johtamisjärjestelmissä ja sammutustekniikassa ollaan edellä Suomessa.” Onnettomuuksien ehkäisytyö ei Schaperin mukaan ole ollenkaan samanlaista kuin Suomessa. Vasta lakimiehen palvelujen jälkeen, joka maksoi alle tonnin, suomalaisen tutkinnon sai hyväksyttyä toisessa EU-maassa. Se kuului, ettei koko prosessia ollut edes aloitettu.” ”Otin yhteyttä lakimieheen, joka on perehtynyt EU-lainsäädäntöön. Esimerkiksi Bremerhavenissa ja Bremenin osavaltiossa ei tehdä palotarkastuksia. ”Turvallisuusviestintää tekee viisi henkilöä Bremerhavenin palolaitoksella. Bremerhavenkin on ronski satamaja työläiskaupunki, mutta siellä ei ole kahteen vuoteen ollut yhtään palokuolemaa.” Rakentamisessa on samat säännöt kuin Suomessa, mutta voisiko syynä olla eräs suomenkielinen sana, jota Frans yritti kääntää työkavereilleenkin. Frans Schaperilla on kädessään ensihoidon sähköinen kaavake, jolla lähetetään lääkärille potilaan tiedot ja pelastuslaitokselle laskutusta varten tiedot.. Heillekin kuulemma uusi asia, jonka ymmärsin.” Kun vuosi oli kulunut, Fransin ymmärrys alkoi loppua. Pelastusopistossa hän opiskeli pelastajaksi ja kävi päällystön amktutkinnon. Viikon kuluttua siitä, kun toimitin paperini samaa ministeriöön, joka pompotteli anomustani, hyväksyi se nyt tutkintoni.” Frans Schaper suosittelee ennen muuttoa ja töihin menoa toiseen EU-maahan hoitamaan lupa-asiat ja muut tarvittavat asiakirjat kuntoon jo kotimaassa
Mutta siitä seurannut oikeudenkäynti vaivaa mieltä tänäkin päivänä. Hän näki, että risteykseen tulee auto, joka pysähtyi. Siinä olleiden ihmisten pelastamiseksi ei ollut tehtävissä mitään. Autossa ollut iäkäs pariskunta kuoli tapahtumapaikalle. Nyt nuorimies opiskelee sairaanhoitajaksi. Mutta yllättäen auto lähtikin liikkeelle. Ambulanssi osui keskelle henkilöautoa. Ensihoitaja Juho Silvennoinen ratissa, työkaveri ja iäkkäänpuoleinen naispotilas kyydissä. Molemmat henkilöautossa olleet ikäihmiset kuolivat paikan päällä. Hän pääsi hengissä Kuopioon. Kesäkeleillä sairaskyydit Savonlinnasta Kuopioon ajetaan Rantasalmen kautta. ”Ennätin vain huutaa taakse, että varokaa, ja sitten mentiin niin että rytisi. Saatuaan takaa vastauksen, ettei siellä ollut suurempaa hätää, Silvennoinen juoksi alle jääneelle autolle. Teksti: Launo Päivätie Kuvat: Etelä-Savon pelastuslaitos ja Launo Päivätie Ambulanssi kolarissa . Hän katsoo, ettei mahtanut tilanteelle mitään.. Hän ajoi risteykseen huomattavaa ylinopeutta. Silvennoinen ja hänen työkaverinsa vietiin tarkastukseen Savonlinnan keskussairaalaan. Käräjille vuoden päästä Itse tapahtuma ei ole tullut Silvennoiselle yöuniin. Sieltä he pääsivät illansuussa koteihinsa. kesäkuuta 2015. Kuljettaja Juho Silvennoinen sai tuomion kuolemantuottamuksesta. Tie oli Silvennoiselle tuttu. Reilu vuosi onnettomuuden jälkeen Silvennoinen tuomittiin Etelä-Savon käräjäoikeudessa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahdesta kuolemantuottamuksesta 1800 euron sakkoihin. Se tuli suoraan ambulanssin eteen. Ambulanssin kyydissä ollut potilas siirrettiin paikalle tulleeseen toiseen ambulanssiin. Matkaa oli ehkä noin kymmenen meriä. Törmäyksessä jarrunsa menettänyt ambulanssi jatkoi matkaansa perä edellä kymmeniä metrejä. Oikeuden mielestä Silvennoinen aiheutti onnettomuuden huolimattomuudellaan. 46 1 ·2017 TYÖTURVALLISUUS S en piti olla ihan tavallinen kiireellinen sairaankuljetuskeikka Savonlinnasta Kuopioon. Ambulanssi pyörähti pyörillään perä menosuuntaan ja pysähtyi vasta ojassa”. Ensihoitaja Juho Silvennoinen uskaltautui takaisin ambulanssin rattiin parin päivän sairausloman jälkeen. Silvennoinen tiesi, että pian kirkonkylän jälkeen on risteys, jossa päätielle tultaessa on pakollisen pysähtymisen määräävä liikennemerkki. Oli keskiviikko 23
Ensihoitopäällikkö Jari Kalinin mukaan onnettomuuteen joutuneille tarjottiin heti mahdollisuus kriisiapuun. ”Se oli virhe. Rankka kokemus työssä ei jättänyt hänelle sellaista traumaa, ettei hän olisi pystynyt jatkamaan sitä. ”Jos tämä olisi tiedetty ajoissa, hänet olisi ohjattu Mikkelin kaupungin lakimiesten puheille. Hän lähetti oikeuden päätöksen tiedoksi Tehyyn odottaen, että ammattiliitto ottaa asian hoitaakseen. Vastaus tuli sähköpostilla, kun aikaa valituksen jättämiseen olisi ollut kaksi tuntia. Hänellekin tuli yllätyksensä, ettei Silvennoinen saanut ammattiliitoltaan apua onnettomuuden oikeuskäsittelyyn. Kun vastausta ei kuulunut seitsemän päivän määräajassa, hän ilmoitti itse tyytymättömyytensä oikeuteen. Lähiesimiehiltä ymmärrystä vielä riittää, mutta kun mennään kaupunkien lakiosastoille, siellä on omat linjauksensa.” Jaakkolan mukaan SPAL on joissain tapauksissa antanut lakimiesapua jäsenilleen sellaisissakin tapauksissa, joissa juttu ei ole mennyt oikeusturvavakuutukseen. Siitä syystä heillä on tavallista vahvempi kriisinsietokyky. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Jos työssä jotain sattuu, työnantajan velvollisuus on järjestää työntekijälleen oikeusapua, ettei häntä jätetä yksin.” Työnantajan vastuuta korostaa myös Suomen Palomiesliiton työmarkkinalakimies Pasi Jaakkola. Myös hänen mielestään työtehtävissä tapahtuneissa tuottamuksellisissa rikkomuksissa vastuu työntekijän avustamisesta on ensisijaisesti työnantajalla. Edunvalvontajohtaja Riikka Rapinojan mukaan yksityisten jäsenten asioita ei puida julkisesti. ”Mutta liiton toimintaan olen pettynyt. Sieltä kuitenkin ilmoitettiin, etteivät he aja jäsentensä rikosasioita. ”Yhteisesti sovittiin, ettei ketään syyllistetä, eikä tapausta lähdetä millään tavoin sorkkimaan. Nyt häntä harmittaa, ettei tullut ottaneeksi oikeuteen asianajajaa avukseen. Silti katson, että tilanne oli sellainen, etten mahtanut sille mitään. ”Tämä koskettaa kaikkia hälytysajoja ajavia, sairaankuljettajia, palomiehiä ja poliiseja. ”Harkinta on aina tapauskohtainen. Jos he olisivat alun perin ilmoittaneet, etteivät ota asiaa ajakseen, olisin ennättänyt hankkia itselleni puolustajan. Kymmenen päivän päästä Silvennoinen kertoo saaneensa Tehystä vastauksen, etteivät ne saamillaan tiedoilla pysty neuvomaan asiassa. Tahallisia rikoksia apu ei koske, mutta ei sellaisia ole eteen tullutkaan.” Työyhteisöltä täysi tuki Hälytysajossa tapahtunut vakava liikenneonnettomuus kosketti koko Etelä-Savon pelastuslaitosta, eritoten sen ensihoidon henkilökuntaa. Eihän kukaan kohta uskalla ajaa hälytysajoja, jos heidät onnettomuuden sattuessa jätetään yksin.” Silvennoinen on kuitenkin onnekas. Liikenteessä, niin kuin tässä työssä yleensäkin, voi sattua ja tapahtua mitä hyvänsä”, Kalin sanoo. Ajattelin, ettei minua voi tuomita, sillä myöskään asianomistajilla ei ollut minua kohtaan vaatimuksia.” Silvennoinen tiedusteli ammattiliitostaan Tehystä kannattaako käräjäoikeuden päätöksestä valittaa. ”Kyse on tavallaan työturvallisuudesta ja se on työnantajan vastuulla. ”Siinä ajassa ei ollut mitään mahdollisuutta saada asianajajaa ja valitus jäi tekemättä.” Varoitukseksi muille Sairaanhoitajaksi nyt opiskeleva Silvennoinen on edelleen Tehyn jäsen, sillä se osallistuu hänen opiskelukuluihinsa. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi ”Tiedän, että vaikka ambulanssilla saa hälytysajossa ajaa ylinopeutta, vastuu on kuljettajalla. Opiskelijana olisin varmaankin saanut kunnallisen oikeusavun.” Silvennoinen haluaa kertoa tapauksestaan varoitukseksi muille. Tehystä ei kantaa Tehystä ei oteta kantaa Juho Silvennoisen tapaukseen. Vastaavanlaisessa tapauksessa hänen mielestään ensisijainen vastuu on työnantajalla. Onnettomuudesta keskusteltiin myös muun henkilöstön kanssa. ”Yleensä työnantajat kuitenkin tällaisissa tapauksissa pesevät kätensä ja jättävät työntekijän oman onnensa nojaan. Olin mielestäni riittävän huolellinen”, Silvennoinen sanoo. Olisi hän sieltä ainakin neuvoja saanut, miten asiassa edetä.”. ”Ensihoitajan työ on riskiammatti, sen alalle hakeutuvat tietävät. Porukka suhtautui tapaukseen mielestäni hyvin, he tukivat työkavereitaan.” Molemmat onnettomuudessa mukana olleet kykenivät työhön muutaman päivän sairausloman jälkeen. Kesäksi hän on jälleen tulossa ensihoitajan työhön pelastuslaitokselle Savonlinnaan
Esimerkiksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan hyödyntäminen on ollut pelastuslaitoksissa satunnaista. WWF on esimerkiksi Raahessa öljyonnettomuuden torjunnassa osoittanut koulutettujen vapaaehtoisten hyödyllisyyden rantatorjunnassa. Suomalaisen pelastusalan juuret ovat tukevasti kiinni vapaaehtoistoiminnassa ja yhteistyö vapaapalokuntien kanssa on säilynyt osana toimintaa. 48 1 ·2017 JÄRJESTÖT V iime joulukuun 18. Vapaaehtoisresurssit laajempaan käyttöön Pelastustoimi on yhteiskunnallinen palvelu, joka on olemassa kansalaisia varten. Kaikesta pelastustoimi ei selviä yksin Suomen rajaviranomaisten ja pelastuslaitosten öljyntorjuntavalmius on kansainvälisesti verrattuna hyvällä tasolla, kun tarkastellaan toimenpiteitä öljyn leviämisen estämiseksi vesistöissä. Tutkimuksessa todettiin, että Vapepan toimijoihin luotetaan ja heitä arvostetaan. Tämä tuPelastuslaitos ei ole onnettomuutta vaan ihmistä varten Teksti: Niki Haake Kuvat: SPR. Merenkulun valvontajärjestelmä toimi, ja hyvä niin. Yhteistyö on vuosia ollut kattavaa ja sopimuspohjaista. Näkökulma vapaaehtoisuuteen Muiden kuin palokuntavapaaehtoisten käyttö on pelastustoimessa vähemmän tunnettua. päivänä Suomenlahdella oli kaksi tankkeria lähellä törmätä toisiinsa. Rajoitustoimista huolimatta jopa 90 prosentissa tapahtuneista öljyonnettomuuksista öljyä päätyy rannoille. Etenkin Hangon edustan kaltaisella haverilla olisi toteutuessaan valtaisat ekologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Tapahtuma sivuutettiin uutisoinnissa melko kevyesti. Tästä huolimatta, isoissa onnettomuuksissa pelastuslaitosten henkilöstö tuskin riittäisi rantojen öljyntorjuntaan edes sopimuspalokunnilla vahvistettuna. Yhteensä lähes 100000 öljytonnin lastissa olleet laivat välttyivät haverilta Hangon edustalla Meriliikennekeskuksen väliintulon ansiosta. Poliisi hyödyntää Vapepaa laajasti jo nyt. Mutta miten pelastuslaitosten resurssit riittävät kun öljyä ajautuu mereltä rannoille. Vähintäänkin suuronnettomuus heikentäisi pelastuslaitosten kykyä vastata päivittäisiin hälytyksiin. Vapepan ja sen jäsenjärjestöjen osaamisen hyödyntäminen voisi tulevaisuudessa olla ratkaisu osaan pelastuslaitosten haasteista. Henri Rikanderin tekemässä tutkimuksessa Poliisin ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhteistoiminta ja sen kustannukset 2010–2015 todetaan, että Vapepan toimintaa pidettiin poliisilaitoksissa hyvin organisoituna ja toiminta oli erittäin kustannustehokasta
Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Vapaaehtoiset eivät ole pelastustoimen kilpailija vaan tarvittaessa sen jatke. Hankkeesta lisätietoa: Niki Haake Hankesuunnittelija SPR/Vapepa Niki.haake@punainenristi.fi Muiden kuin palokuntavapaaehtoisten käyttö on pelastustoimessa vähemmän tunnettua.. Puhdistusja tukitoimien lisäksi vapaaehtoisjärjestöt voivat koordinoida ihmisten auttamishalua. Öljyntorjuntatyö vaatii vaarallisen luonteensa vuoksi perehdytystä ja valvontaa, mutta ohjattuna spontaanisti paikalle tulleiden vapaaehtoisten panos olisi mahdollista hyödyntää esimerkiksi tukitoimissa. Öljyn lisäksi rannoille valuu ympäristöstään huolestuneiden ihmisten massat. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. Nyt käynnissä olevassa jatkohankkeessa viranomaisten avuksi muodostetaan alueellisia koulutettuja vapaaehtoisjoukkoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti viranomaisjohdon alaisuudessa sekä pystyvät huoltamaan omaa ja viranomaisten toimintaa. Reijo Rautauoman säätiön rahoittamassa Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa -hankkeessa on laajassa yhteistyössä luotu käytäntöjä vapaaehtoisten toiminnalle pelastuslaitosten tukena. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on 52 järjestön verkosto, johon kuuluvilla järjestöillä esimerkiksi WWF:llä, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä, Suomen Meripelastusseuralla ja Suomen Lentopelastusseuralla on osaamista ja kykyä, jota pelastuslaitosten tuskin kannattaa tulevaisuudessa jättää hyödyntämättä. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput lisi muistaa myös niissä tilanteissa joissa ihmiset eivät toimi pelastustoimen johtajan toiveiden mukaisesti
Tuomas Laine kehittäisi ennaltaehkäisevää työtä valtion rahoituksella. Vaikuttava ennaltaehkäisevä toiminta on erittäin edullista hyötyihin nähden ja mahdollinen nettohyöty on erittäin suuri, vaikka toiminnan vaikuttavuus olisi vähäisempääkin. Pelastustoimen kustannushyötyjä ja -vaikuttavuutta käsitelleessä tutkimuksessa päädytään samanlaiseen johtopäätökseen. Esimerkiksi toiminnaltaan monimutkaisempaa ja kriittisempää kohdetta valvotaan samalla tavalla kuin matalamman riskitason kohdetta.” Tuomas Laine ei lähde ottamaan kantaa siihen, pitäisikö kohteen ominaisuuksien vaikuttaa valvontasuoritteen resursseihin. Tampereen Johtamiskorkeakoulun tutkija, KTM Tuomas Laine selvitti taloudellisten arviointimenetelmien soveltuvuutta pelastustoimen palvelujen optimoinnissa. Ennalta ehkäisy on taloudellisesti edullisinta Teksti ja kuva: Esa Aalto. Sen osaavat sanoa pelastustoimen asiantuntijat. 50 1 ·2017 PELASTUSTOIMI P aras onnettomuus on ennalta estetty onnettomuus. Lukujen valossa hän pitää ennaltaehkäisevää työtä, johon valvontatyökin kuuluu, kustannushyödyllisenä ja myös vaikuttavana. Ongelmaksi hän näkee sen, että jokainen kehittää omaa toimintaansa rajallisilla resursseilla. Määräaikaiseen palotarkastukseen kuluva resurssi vaikuttaa eroavan tai vaihtelevan suhteellisen vähän valvontakohteiden välillä. ”Tietojärjestelmät sisältävät paljon tietoa, mutta valitettavasti niistä ei systeemiin liittyvien puutteiden takia saada ulos parasta mahdollista tietoa.” ”Tarkastustoimenpide, kohde ja onnettomuustietoja yhdistämällä voidaan analysoida toiminnan vaikuttavuutta ja sen nettohyötyä.” ”Valvonnan kustannukset vaihtelevat ja sitä tehdään eri tavalla eri puolilla maata. Valvonnan kustannukset vaihtelevat Tuomas Laine käytti hyödyksi tutkimusaineistoa kootessaan myös muun muassa onnettomuustietokanta PRONTOa sekä Merlottietojärjestelmää. Sellainen estää kokonaisuuden kehittämisen. ”Menetelmien soveltuvuutta tarkasteltiin onnettomuuksia ehkäisevien määräaikaisten palotarkastuksien sekä operatiivisen pelastustoiminnan osalta.” Tutkimuksessakin kävi ilmi, että valvontasuoritteiden sisältö vaihtelee, joka hankaloittaa analyysiä ja heikentää aineiston luotettavuutta. ”Edellytykset vaikuttavuuden mittaamiseen ovat nyt huonot”, Tuomas Laine sanoo. Nyt hänen toiveensa toteutuukin, kun maakuntien valtion rahoilla toimivat pelastuslaitokset aloittavat kahden vuoden kuluttua. ”Yksinkertaistettuna valvonnan kustannuksiksi määritellään 200 euroa ja onnettomuudesta, esimerkiksi tulipalosta koituva haitta on 100000 euron suuruinen. Joka viidennensadannen käynnin on estettävä rakennuspalo.” Valvontatoimenpiteiden määrissä ja laadussa on hänen mukaansa hyvinkin suuria eroja eri alueilla. Palosuojelurahaston tukemassa tutkimuksessa Laine kävi läpi menetelmien soveltamiseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja teoriaa
017-368 4000 | www.peltaco.com PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. ”Tietokantaan on koottu paljon hyödyllistä tietoa, mutta aikaisemmin niitä ei ole pystytty analysoimaan. Valtakunnan tasolla tarkasteltuna vahinkojen vähentäminen edellyttäisi merkittävästi suurempia panostuksia resursseihin, jotta keskimääräistä toimintavalmiusaikaa voitaisiin pienentää niin, että muutoksesta saatava hyöty olisi havaittavissa.” Tutkija Tuomas Laine on selvittänyt pelastustoimen kustannushyötyä ja -vaikuttavuutta.. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 ”Kirjaamiskäytännöt tietokantoihin vaihtelevat ja eri alueilla tarjotaan myös erilaista ennalta ehkäisyn palvelua. Tällä hetkellä esimerkiksi ihmismielen, antropologian asiantuntijat puuttuvat pelastustoimesta. ”Käytettävissä olevalla aineistolla ei voida havaita tarkasti toimintavalmiusajan, kaluston tai henkilökunnan osaamisenmarginaalista vaikutusta rajoitetun vahingon määrään. ”Haluaisin tarkastella valvonnan, ja siis ennaltaehkäisevän työn suoraa vaikutusta sekä niitä joita halutaan saavuttaa ja niitä, jotka toteutuvat. On todennäköistä, että tehokkaita ja vaikuttavia toimintamuotoja ei ole otettu käyttöön kaikilla alueilla.” Tietokannoissa paljon hyödyllistä tietoa Tuomas Laine on ensimmäisenä tutkijana saanut käyttöön Merlot-tietokannassa olevia tietoja. Perusteet erilaisten toimintamallien käytölle, mutta myös niiden vahvuuksien ja heikkouksien analysoinnin. Aineiston puutteiden vuoksi toimintavalmiusajan suhdetta vahinkojen kehittymiseen ei myöskään tarkasteltu tilastollisin menetelmin, vaan arviot vaikuttavuuden kokoluokasta ja tasosta perustuvat tutkimuskirjallisuuteen, laskennallisten mallien tuottamiin tuloksiin ja karkeaan skenaariotarkasteluun. Saavutetaanhan sen avulla suuri joukko ihmisiä. Tätä tietoa on alettu keräämään vaihtelevilla menetelmillä eri puolella Suomea. Pelastustarvikkeet • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. ”Siihen tarvitaan oma analysointitapa. Esimerkiksi joku tai jotkut perheen jäsenistä ovat töissä tai koulussa saaneet tietoa turvallisuudesta ja silloin perheelle on otollista jakaa tietoa esimerkiksi paloturvallisuudesta.” Omavalvonnan vaikuttavuutta hyvä tutkia Jatkoaiheitakin Laine näkee tutkimuksessa. Tämän vuoksi analyysi sisältää monia epävarmuustekijöitä.” ”Toimintavalmiusajan muutoksella saavutettava potentiaalinen nettohyöty ei ole yhtä ilmeinen kuin valvonnassa ja yleensä ennaltaehkäisevän työssä. Turvallisuusviestinnän pitää olla myös johdonmukaista analyyttista vaikuttamista; tieto siitä keneen sitä kohdistetaan, milloin sitä tehdään ja millä tavalla sitä tehdään.” ”Vaikuttamisviestintä edellyttää viestinnän ja psykologian asiantuntemusta. ”Myös omavalvonnan vaikuttavuutta pitäisi analysoida ja siksi tarvitaan tutkimuskohteeksi vuosien 2015 ja 2016 aineistot.” Laine pyrki tutkimaan myös operatiivisen pelastustoimen vaikuttavuutta, mutta siinä puutteelliset tietolähteet rajoittivat toimintaa. ”Viestinnän keinoja pitäisi miettiä myös laajemmin, kun turvallisuusviestinnässä ihminen on vastaanottavaisimmillaan. Siitä saa tietoa tehtävien syyja seuraussuhteiden ymmärtämiseen.” Palvelujen sisällöt vaatisivat hänen mielestään myös kartoituksen. Myös viestinnällä on suuri merkitys ja sillä on potentiaalia olla varsin kustannushyödyllinen tapa tehdä onnettomuuksia ehkäisevä työtä.” Hän kuitenkin pitää määräaikaista palotarkastustoimintaa alan yhtenä suurimmista viestintähankkeista. Tietojen yhdistämisessä on myös ongelmia, jotka ovat korjattavissa toimintatapoja muuttamalla ja tietojärjestelmään tehtävillä muutoksilla.” Onnettomuuksien ehkäisytyön analysointi keskittyy nyt rakennusten palotarkastustietoihin, mutta Tuomas Laineen mielestä myös turvallisuusviestinnän vaikuttavuutta pitäisi pystyä tutkimaan
Oppisopimusaika johti ammattitutkintoon ja nuohoojamestarin koulutukseen. Hänen silloisen elämänkumppaninsa isä oli nuohooja, eikä perinteinen käsityöläisammatti kuulostanut lainkaan hassummalta. Pian elämä näytti toisenlaiselta: istuminen taksissa vaihtui ketteryyttä vaativaan liikkumiseen raittiissa ilmassa, ja samalla putosi painokin. Hän ajoi taksia, lähinnä öisin. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Nuhousalan keskusliitto/Markku Ojala TYÖN ÄÄRELLÄ Ratin takaa katonharjalle Nuohoojamestari Kim Räsänen ei ole katunut ammatinvaihdostaan. Ystäviäänkin hän ehti taas tapaamaan. ”On tässä jokunen asiakas ja hormi tullut vastaan”, hän sanoo. ”Lisäksi nykyisin erityisesti pientaloissa on ilmanvaihtojärjestelmiä, mutta nekin liittyvät kiinteästi tulisijan toimintaan. Se oli rankkaa, fyysisesti ja henkisesti.” Lopulta Räsänen tuli johtopäätökseen, että jotakin oli tehtävä. 52 1 ·2017 Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Ystävien tapaaminen ja liikunta olivat jääneet. Niinpä Räsänen hakeutui nouhoojakoulutukseen oppisopimuksella. Sosiaalinen kanssakäyminen ystävien kanssa oli lähes nolla. V uonna 1997 Kim Räsänen oli väsynyt, ylipainoinen ja yksinäinen. Hän vertaa nuohoojan työtä hammaslääkäriin: kaikki pehmeä otetaan pois. ”Noki ja tuhkat poistetaan, jotta voidaan tarkastaa tulisijat ja savupiiput.” Lisäksi nuohoojat neuvovat ja opastavat asiakkaitaan työn yhteydessä sekä tekevät kotikäyntejä, jos asiakkaan ongelma sitä vaatii. Syy olotilaan oli silloinen ammatti. Nykyisin Räsänen toimii nuohoojana Espoon ja Kauniaisten alueella. Yleisin ongelma on tulisijan toimimattomuus tai vauriot tulisijassa tai savuhormissa. Jos ilmanvaih. Enimmäkseen nuohoojat kiertävät pientaloissa, mutta myös julkisissa rakennuksissa. Nykynuohooja liikkuu autolla ja opastaa turvalliseen tulenkäyttöön. ”Ihmettelin, kun kaikki kaverit hävisivät ja painoa tuli kohtalaisesti lisää. Yhteistä kaikille kiinteistöille on, että niissä on tulisija. Hän työskentelee niin perinteisten tulisijojen kuin älytalojen ilmanvaihdon parissa
Vuonna 2001 hän putosi katolta. On kohtalaisen haasteellista saada sovittua käynti asiakkaiden kanssa. ”Työvälineistä osa on edelleen vuosisadan vaihteen tienoilta, oikein oivana työkaluna nivelkauha tai käsiluuta. Pitää myös ottaa huomioon, että katolla työskennellään, vaikka lyhytkin aika. Se on fiilistelyä, tunnelman luomista. ”Se on ollut hyvä mahdollisuus puuttua asioihin, jotka liittyvät ihmisten paloturvallisuuteen tai yleiseen turvallisuuteen.” Räsänen haluaisi kiinnittää huomiota nuohoojien työturvallisuuteen. On myös tullut standardeja, mikä on tasoittanut tulisijakantaa.” Fiilistelyä takkatulella Sää vaikuttaa paljon siihen, mitä pientalon tulisijan käytössä täytyy huomioida. ”Vesikattovarusteet tehdään lähtökohtaisesti niin, että katolla voi liikkua turvallisesti. Henkilökohtainen suojautuminen on parantunut, samoin tietämys muista työterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Jos vahinko sattuu, se on usein kohtalokas.” Räsänen on itsekin joutunut kerran onnettomuuteen. Aikoinaan nuohoojat tekivät itse paljon työvälineitä. Turvallisuus vaatisi systemaattista ja johdonmukaista työtä, jotta turvallisuusajattelu ja -kulttuuri kehittyisi. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet to ei toimi, harvoin tulisijakaan toimii.” Nuohoojan työ on muuttunut ajoista, kun taloja kierreltiin kävellen muutaman työvälineen kanssa. Talosta taloon eteneminen on jo aika harvinaista.” Tietyt asiat pysyvät silti nuohoojankin työssä. Nuohoojamestari Kim Räsänen on puhdistanut hormeja jo 16 vuotta. Siellä pitäisi olla tarkoituksenmukainen ja turvallinen työskentelyalusta.” . Tosin on myös asiakkaita, jotka lämmittävät kiinteistöään puulla.” Nuohoojilla on valtakunnallisesti koulutustilaisuuksia muutaman kerran vuodessa. Hän haluaisi, että nuohoojien työturvallisuuteen kiinnitettäisiin huomiota.. Kiinteistön turvalliseen varustukseen kuuluvat esimerkiksi kiinteät palotikkaat, lapetikkaat, kattosillat ja työtaso. Työvälineet muotoutuivat niiden mukaan. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. ”Opastus on hyvin tärkeässä osassa erityisesti näillä leveysasteilla, koska ihmiset ovat vieraantuneet tulisijan käytöstä. Pitää olla viimeisintä tietoa, ja joutuu pinnistelemään itsekin, jos on asioita, joiden kanssa ei ole ollut tekemisissä.” Räsänen kehuu piirinuohousjärjestelmää. ”Aika harva on enää kotona töissä. ”Henkilöturvalaitteet, vesikattovarusteet ovat usein luvattoman huonossa kunnossa. Nykyisin vapaalla kädellä tekeviä muurareita ei oikein ole. Oppi-isäni valoi nuohouskuulia, joita käytettiin siihen, että naruun kiinnitetty puhdistusharja painuu hormia alaspäin”, Kim Räsänen kertoo. Nuohoojien täytyy hallita älytalojen ilmanvaihto, eivätkä työvälineet enää kulje mukana ilman autoa. Myös asiakkaiden työnkuva on muuttunut. Rytäkässä lannenikama murtui tuusannuuskaksi, ja se leikattiin kolme kertaa. ”Itse olen Nuohousalan keskusliitossa kouluttajana. ”Oli vaihtelua paljon tulisijoissa, mitoituksissa, savunkierroissa
Kyseessä oli yksi Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Palomiesliiton palomiesten altistumista ja sen vähentämistä koskevan kouTYÖTURVALLISUUS Vanhempi tutkija Juha Laitinen: Pienikin altistuminen aiheuttaa syöpäriskin Teksti ja kuvat: Mika Rinne lutuskiertueen tapahtumista, joka toteutettiin Palosuojelun edistämissäätiön tuella. Savusukelluksen lisäksi palomiehet altistuvat myös toimiessaan tilannepaikalla, jälkiraivaustöissä ja varusteiden jälkihuollossa. Laitinen kertoi Vähentääkö Skellefteåmalli palomiesten altistumista operatiivisessa työssä – tutkimushankkeen tuloksista Jyväskylän keskuspaloasemalla 7. ”Tulipalot ovat modernisoituneet. ”Palomiehet altistuvat useille eri kemikaaleille. Laitinen kiinnittäisi huomiota myös savusukelluksen ja raivauksen kestoon sekä varusteiden huoltoon. T ulipaloissa on aikaisempaa enemmän erilaisia haitallisia aineita. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan palomiehet altistuvat liiallisesti syöpää aiheuttaville haitallisille aineille. helmikuuta. ”Palomiesten altistuminen on ollut sen verran voimakasta, että se on antanut mahdollisuuden syöpien lisääntymiselle 10–30 vuoden aikana. Nykyisin palaa aiempaa enemmän erilaisia haitallisia aineita. Lisäksi tulevat lämpökuorma ja fyysinen stressi. Haitalliset pitoisuudet ovat niin korkeita, että altistuminen alkaa näkyä äkkiä.” Laitisen mukaan Skellefteå-mallin mukaisella suojautumisella voidaan vähentää altistumista. ”Skellefteå-mallin mukaan toimivilla paloasemilla ei altistuta muuta väestöä enemmän ja mallin mukaisen toiminnan on todettu vähentävän altistumista.”. Epäpuhtauksia syntyy esimerkiksi elektroniikan palamisesta.” Laitisen mukaan 95 prosenttia palomiehistä ei ole saanut riittävästi tietoa altistumisesta. Syöpien taustalla ovat hetkelliset suuret altistumiset, jotka tapahtuvat eri reittejä pitkin. ”Raivaustilanteessa on aikamoinen potentiaali altistua. Esimerkiksi työterveyshuollossa tarvitaan tsekkauslista palomiesten terveyden seuraamiseksi”, Laitinen sanoi. Syöpien taustalla on usein hetkellinen suuri altistuminen. Laitista oli kuuntelemassa noin 40 henkeä. Riskinä hetkelliset altistumiset Palomiehillä on Laitisen mukaan useita altistumisreittejä, joita on hengitystien lisäksi niskassa, genitaalialueella, vatsassa ja käsissä. On tärkeää löytää taktiset ja tekniset keinot altistumisen vähentämiseksi”, sanoo tutkija Juha Laitinen. Pienikin altistuminen aiheuttaa syöpäriskin”, Laitinen kertoi. 54 1 ·2017 Palomiesten altistumisen vähentämiseksi tarvitaan tietoa sekä toimintaohjeita työpaikoilla ja työterveyshuollossa. ”Työnantajalla ja työterveyshuollolla on iso rooli tiedon välittämisessä ja altistumista ehkäisevien toimintaohjeiden luomisessa. Laitinen muistuttaa, että varsinaisen rakennuspalon lisäksi esimerkiksi asbestille voi altistua kohteen raivausvaiheessa
Esimerkiksi aluskäsineet ovat vähentäneet käsien kautta tulevaa altistumista noin 80 prosenttia. Tämän lisäksi vakavien altistumisten varalle otetaan käyttöön erilliset toimintaohjeet.” Menetelmäohjeessa määritellään vaara-alueet ja sen mukainen suojaustaso. Lahti kertoi, että vielä on epäselvää pääseekö Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö ASA-rekisteriin. Työtä asian eteen kuitenkin tehdään. ”Ohje on tehty työterveyslaitoksen tutkimushankkeen pohjalta ja sen avulla on tarkoitus vähentää altistumista merkittävästi. Työterveyslaitoksen ylläpitämä ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Janhunen työskentelee Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja käy myös opettamassa savusukellusta Pelastusopistolla.. Kevytasujen käytöllä voidaan puolestaan vähentää lämpökuormitusta”, Lahti mainitsi. . Huolloissa lisätään suojainten käyttöä ja suojaustaso määritellään rakennuspalojen likaisuuden luokittelun mukaisesti.” Lahti tähdentää, että altistumisen vähentämisessä on ratkaisevaa jokaisen palomiehen oma asenne, johtamiskulttuuri ja oikeat työmenetelmät. ”Missä paloluokassa varusteet ovat likaantuneet, miten huollossa suojaudutaan ja kuinka varusteet puhdistetaan. ”Jakoliitin on hyvä merkki välittömän vaaran alueesta, jonka sisäpuolelle ei mennä ilman paineilmalaitteita. Kunnossapidon kumppani Kunnossapito HYGIENIA hygio.fi Poistaa hajut ja taudinaiheuttajat – WWW.PELASTUSTIETO.FI – Palontorjuntaa 30 vuoden kokemuksella – Paloilmoittimet, kaasuja vesisumujärjestelmät – jarmo.alaoja@palontorjunta.fi Puh. 040 750 4828 Lisäksi Laitinen ottaisi käyttöön suojavyöhykeajattelun palopaikoilla ja varustehuollossa. Vanhempi tutkija Juha Laitinen ja paloesimies Ilari Janhunen juttelivat altistumisesta. Edelleen näkee, että esimerkiksi sammutusraivausta tehdään ilman hengityksen suojausta. ”Menetelmäohjeen käyttöönoton jälkeen kaikki altistumiset kirjataan sammutustyöstä aina huoltoihin asti. . Paloesimies Jarkke Lahti on tehnyt altistumisen torjuntaan Menetelmäohjeen. Menetelmäohje käyttöön Puhdas paloasema -toimintamallin kehittäjänä tunnettu Keski-Suomen pelastuslaitoksen paloesimies Jarkke Lahti kertoi laatimastaan Menetelmäohjeesta, joka otetaan käyttöön Keski-Suomessa kevään aikana. Altistuminen pitäisi dokumentoida nykyistä paremmin ja huomioida pelastustyön johtamisessa”, Laitinen esitti. ”Kun Ruotsissa tietoisuus altistumisen torjumisesta on kasvanut, niin henkilöitä ei enää joudukaan altistaviin tilanteisiin. Todellisuudessa raivattavan kohteen kemikaalipitoisuudet ovat suuria myös pitkään tulipalotilanteen jälkeen”, Lahti muistutti
Etualalla on perinteinen maskiin asennettava iso linssisovitin. ”Työskentelen palomiehenä ja pelastussukeltajana Keski-Suomen pelastuslaitoksella, täytän pian 50 vuotta. Suihku; Rajoitus Suihku; Hyökkäys Letkuliitos Liitos sopii useimpiin markkinoilla oleviin jauhe käsisammuttimiin. Lisätietoja: www.rauplan.com. 24-4040-02 Täydellinen sarja Sis. Lisätietoja: www.dafo.fi Läpivienti-suihkuputki käsisammuttimiin ammattisukeltajia varustavan yrityksen asiakkailla. Läpivienti Suihkuputki Suihkuputki on 700mm pitkä ja helppokäyttöinen vasaralla tai poralla läpivietäväksi sammutettavaan kohteeseen. Sarjaan sisältyvässä letkussa on toisessa päässä pikaliitin jolla kytket sen helposti joko hyökkäys tai rajoitus suihkuputkeen. Materiaali AISI 306 Tuote Numero Powder Nail Rajoitus 24-4040-00 Powder Nail Hyökkäys 24-4040-01 Letku täydellinen , liittimin. ”Aiemmin ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kiinnittää linssi kiinteästi maskiin silikonilla tai käyttää silmälasikehikkoa. Jos tarvitsee pinnalla lukulasit, niin veden alla ei taatusti erota mittanauhaakaan tai sukelluskellon näyttöä.” Linssi on asennettu kevyeen telineeseen, jonka pohjassa on tarranauha. Tarrakiinnitys kestää myös kuumuutta. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Hintaero tulee linssin hionnasta esimerkiksi hajataiton takia. Päivän päätteeksi linssin voi helposti irrottaa ja laittaa taskuun. Muitakin ideoita Rintalahdella riittää. Olen kehitellyt tähän liittyen helppokäyttöisen karkeapesutelineen, jossa varusteet voidaan pestä ergonomisesti ”likaisella puolella”. 1 x hyökkäys, 1 x rajoitus sekä 1 x letku 24-4040-10 Pora, Ø 20 mm, pituus 600 mm 24-7000-20 Vasara, 2,6 kg 24-4015-02 Laukku, 0,7 kg 24-4015-05 Tarvikkeet Laukku Vasara Pora Ikä ei tule yksin, sen on moni viittäkymppiä lähestyvä todistanut kirjaimellisesti omin silmin. Yksinkertainen ja toimiva idea linssitelineen tarrakiinnitykseen syntyi kaupan kassalla. Letkuliitos useimpiin markkinoilla oleviin jauhekäsisammuttimiin onnistuu nopeasti ilman työkaluja. Vastakappale kiinnitetään teipillä sukellusmaskin sisäpuolelle joko oikeaan tai vasempaan reunaan. Vakiovoimakkuus +1,5:stä +3,0:een maksaa 124 ja oman näön mukaan räätälöity linssi 174 euroa. Säädettävän puhallustehon ansiosta BH-20:tä voidaan käyttää sekä ylipainetuulettimena että tavallisena tuulettimena. 56 1 ·2017 DAFO POWDER NAIL HYÖKKÄYS & RAJOITUS TUOTETIEDOT Dafo Oy | Puutarhatie 22 C | 01300 Vantaa | Puh; 0101 666 5120 | www.dafo.fi fire & rescue equipment Dafo “Powder Nail” on kehitetty ja suunniteltu käytettäväksi tehokkaasti ja turvallisesti sammutustyön alkuvaiheessa ennen varsinaisen sammutustyön alkua ja riittävän pelastuskaluston saapumista. Suihkuputki on 700 mm pitkä ja helppokäyttöinen vasaralla tai poralla läpivietäväksi sammutettavaan kohteeseen. Sarjaan sisältyvässä letkussa on toisessa päässä pikaliitin, jolla sen voi kytkeä joko hyökkäystai rajoitussuihkuputkeen. Dafo ”Powder Nail” laajentaa perinteisen käsisammuttimen käyttöä ja sitä voidaan käyttää kaiken tyyppisissä paloissa turvallisesti ja tehokkaasti. Kaksi laitetta mahtuu samaan tilaan kuin yksi vastaavan teholuokan perinteinen tuuletin. Sukellusmaskiin linssi oman näön mukaan Blowhard BH-20 savutuuletin kulkee helposti mukana Blowhard BH-20 on akkuja verkkovirtakäyttöinen, helposti liikuteltava savutuuletin. Näkökenttä ei häiriinny. Kuva: Mikko Terävä. Tekniset tiedot Pituus 700 mm Paino 985 gr. Rintalahti on itse käyttänyt keksintöään noin vuoden ajan. Sukelluslääkäri Juha Kuokkanen määräsi, että sukellusmaskissa pitää olla lukulasit eli niin sanottu ikänäkölasi”, Säynätsalossa asuva Tapani Rintalahti kertoo. Sitä voivat käyttää myös vaikkapa hitsarit ja hiekkapuhaltajat. Tuulettimessa käytetyn LiFePO4-akkua (litium-rautafosfaatti), jonka etuja on pitkä elinikä ja jopa 2000 latausta. Letkun toinen pää on varustettu liittimellä joka sopii useimpien käsisammuttimien purkausletkuihin. Koonnut: Kimmo Kaisto ALAN TUOTTEET Dafon ”Powder Nail” on kehitetty käytettäväksi sammutustyön alkuvaiheessa ennen varsinaisen sammutustyön alkua ja riittävän pelastuskaluston saapumista. Monella ei ole henkilökohtaista maskia. Letkun toinen pää on varustettu liittimellä, joka sopii useimpien käsisammuttimien purkausletkuihin. Vastakappale voidaan poistaa sukellusmaskista jälkiä jättämättä. ”Jarkke Lahti on tehnyt hyvää työtä puhdas paloasema -hankkeen kanssa. Pelastuslaitoksella keksintö ei ole vielä lyönyt läpi. Tällä hetkellä linssiteline on testikäytössä Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Lisätietoja sukelluslinssitelineestä: www.timperi.fi . Sukelluslinssien mallikappaleet asennettuna tarranauhalla suoraan vesisukellusmaskiin ja kaarevaan savusukellusmaskiin. Timperi EMO Oy:n kanssa kehittämäni sukelluslinssiteline kiinnitetään tarranauhalla suoraan vesisukellusmaskiin tai kaarevaan savusukellusmaskiin. Vakiovoimakkuuksisen linssin voi kiinnittää kumpaan reunaan tahansa. Prototyyppejä on ollut puolenkymmentä ja alkuun linssiteline kiinnittyi maskiin magneetilla – ratkaisu oli herkkä tärähdyksille. Linssitelinettä voidaan käyttää sukellusmaskin lisäksi myös muissa kokokasvomaskeissa, joissa sen voi kiinnittää maskin sisäpuolelle. Uutuus laajentaa perinteisen käsisammuttimen käyttöä ja sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä paloissa. Hyvää palautetta on tullut myös paikalliselta sukelluspalveluja tarjoavalta yritykseltä. Letkun liittäminen on erittäin helppoa ja nopeaa , ilman mitään työkaluja. Virransyöttö siirtyy automaattisesti verkkovirtaan kun sitä on saatavilla. On työturvallisuusriski, jos pelastussukeltaja ei näe tarkasti sukelluskelloa tai muuta työtehtävissä tärkeää tietoa
Kaiken kaikkiaan kirja kokoaa hienosti asiaan liittyvää tutkimustietoa ja käytännön työn kautta kertynyttä kokemusta. Tämä historiaan kohdistuva näkökulma onkin varsin hienosti avattu kirjassa. Vaikka kirja painottaakin palosuojelua ja palonehkäisyä lähinnä vahvasti tekniikkaan sidottuna asiana, nähdään tärkeänä osa-alueena myös ihmisten oikeaan ja turvalliseen toimintaan vaikuttaminen tiedottamalla, opettamalla ja valistamalla. SPEK jakoi onnettomuuksien ehkäisyn historiakirjaa Matti Orraisen eläkejuhlassa ja kirjalla muistetaan hänen pitkäaikaista työtään suomalaisessa palonehkäisyssä. Kirjassa nostetaan hyvin esiin toiminnan taustalla olevat laajat onnettomuuksien ehkäisyn suomalaiset verkostot, eri yhteistyömuodot ja monimuotoinen hanketoiminta. Paraskaan tekniikka ei pysty estämään ihmisen aiheuttamia ongelmia, ei edes sprinkleri! Turvallisuusviestintää tarvitaan ehdottomasti. Kirjan loppupuolella tutkimuspäällikkö Teija Mankkinen pohtii kahden artikkelin muodossa vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja onnettomuuksien ehkäisyn mahdollisia tulevaisuuden kuvia. Esimerkkien kautta kirjassa toistuu moneen kertaan aina sama vanha tarina: uudistuksia tehdään ja turvallisuutta parannetaan aina vasta sitten, kun vahinko on jo sattunut. Esipuheessaan kirjan päätoimittaja Oona Ilmolahti toteaa, että kirjan tarkoituksena on kartoittaa palosuojelun juuria ja onnettomuuksien ehkäisyn pitkälti tutkimatonta lähihistoriaa sekä tallentaa tämän päivän toimijoiden näkemyksiä tärkeimpien toimialojen kehityksestä ja työn sisällöstä. Kaiken kaikkiaan kirja onkin omistettu neljänkymmenen vuoden mittavan ja monipuolisen uran järjestöpuolen paloturvallisuustöissä tehneelle ja vastikään eläköityneelle Matti Orraiselle. Tämän kirjoitukseni myötä haluan toivottaa Matille mukavia eläkepäiviä. Kuva: Antti Pulkkinen.. Kirjan myötä minussa vahvistui entisestään käsitys siitä, että meillä kaikilla on vielä paljon tekemätöntä työtä onnettomuuksien ehkäisyn saralla. Sprinklaus, Männikkö ja Orrainen ovat jo vuosia muodostaneet valtakuntaan vahvan palonehkäisyn kolmen muskettisoturin joukon. Mielestäni jossain määrin joukon ulkopuolelta on mukaan kutsuttu kirjoittajaksi myös Pirkanmaan pelastuslaitoksen onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja teknisen palvelujen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö. SPEKin kansainvälisen toiminnan koordinaattori Taina Hanhikoski valottaa laajasti onnettomuuksien ehkäisyn alueella tehtyä kansainvälisestä yhteistyötä omassa artikkelissaan. Kirjoittajina ja onnettomuuksien ehkäisyn terävimpinä asiantuntijoina esiin tulevat turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, turvallisuusasiantuntija Kari Koskela, koulutuspäällikkö Riitta Piironen sekä tiedotuspäällikkö Juha Hassila. Kirjassa ääneen pääsevät myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä nykyisin työskentelevät tämän päivän toimijat, jotka kuvaavat onnettomuuksien ehkäisytyön omia osa-alueitaan ansiokkaasti eri näkökulmistaan. Tietokirjailija, Pelastustieto-lehden pitkäaikainen päätoimittaja Juhani Katajamäki avaa tavoilleen uskollisena ansiokkaasti artikkelissaan palosuojelun kehitystä järjestötoiminnan ja yksittäisten henkilöiden välityksellä. Opettamalla säästetty ihmishenki on yhtä arvokas kuin operatiivisin voimin tai tekniikan avulla pelastettu! Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia kirjan kirjoittajia mukavasta lukukokemuksesta. Kirja painottuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja sen edeltäjäjärjestöjen, Palosuojeluyhdistyksen ja Palontorjuntaliiton, toimintaan. Hänen läsnäolonsa ja kirjoituksensa kirjassa eivät kuitenkaan ole mikään erityinen yllätys. Kirja alkaa laajalla historiallisella osuudella. Kirjan päätoimittaja pohtii omassa osuudessaan myös yhteiskunnan kehityksen vaikutusta palosuojelun ja onnettomuuksien ehkäisyn muuttumiseen vähitellen sellaiseksi, mitä se tänään on. Olen hänen kanssaan monessa asiassa ehdottomasti samaa mieltä, mutta yhdessä asiassa ehdottomasti myös ihan toista mieltä. Kirja kertoo siis ihmisistä ja inhimillisestä toiminnasta, tulipaloista, rakenteellisesta palosuojelusta, valistuksesta, onnettomuuksista ja niiden ehkäisystä. Matti Waitinen FT, KM, Master of Security, tietokirjailija Helsingin Pelastuskoulun rehtori ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Paraskaan tekniikka ei estä ihmisen aiheuttamia ongelmia . 1 ·2017 57 Sain mahdollisuuden tutustua ja lukea vastajulkaistu kirja TULENARKAA – PALONKESTÄVÄÄ. Näin teoksen kirjoittajat onnistuvat myös tavoitteessaan välittää nykytoimijoiden ajatuksia onnettomuuksien ehkäisyn keskeisistä tehtävistä ja saavutuksista Onnettomuuksien ehkäisytyötä ei kuitenkaan tehdä vain SPEK:ssä. Nouseepa uudempi alan termi turvallisuusviestintäkin esiin kirjassa. Tutuksi tulevat aiempi termi palosuojelu sekä palosuojelujärjestöt ja rakenteellinen palosuojelu
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. saan. Uudenmaan CP-yhdistyksen Gun Ainamo tuli juttelemaan bussiharjoituksen jälkeen kaksikolle, joka toimi rastilla ensihoitajina. ”Projektikoordinaattori Daniel Saarinen otti meihin yhteyttä. Päivä rasteineen ja paneelikeskusteluineen oli kaikille antoisa ja opettavainen. Pelastustoiminta on korkeatasoista, mutta monia asioita on tehty keskivertokansalaisten näkökulmasta, viestintäpäällikkö Taisto Hakala kertoo. Pelastuslaitoksen osalta tarkasteltiin onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan sekä ensihoidon ja väestönsuojelun toimivuutta suhteessa vammaisten potilaiden ja asiakkaiden tarpeisiin. Arvokasta oppia tuli puolin ja toisin. Tärkeitä ovat muun muassa kommunikaation toimivuus hätätilanteissa, erityistarpeiden huomioiminen onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisyssä sekä väes tönsuojelussa ja varautumisessa. Tunnustimme heti, että meillä Helsingin pelastuslaitoksella ja koko pelastustoimella on tässä asiassa läksyjä tehtävänä. . 58 1 ·2017 HARJOITUS JA KOULUTUS Valmiudet huomioida vammaisten tarpeita paranevat Tapahtuma oli osa Mutual Trust -projektia, jossa arvioidaan viranomaisten valmiuksia huomioida vammaisten tarpeita palveluisyhdessä opetellen Mutual Trust -pelastuspäivässä Helsingin pelastuslaitoksella harjoiteltiin muun muassa vammaisten evakuointia palavasta linja-autosta. Palomies-ensihoitaja (pt) Valtteri Vehmaslahti, 29, (vas.) ja pelastajaoppilas Camilo Hernandez Pelaez, 27, vastasivat mieluusti Uudenmaan CP-yhdistyksen Gun Ainamon kysymyksiin Mutual Trust -pelastuspäivän aikana keskuspelastusasemalla Kalliossa
1 ·2017 59 Valvovan silmän alla Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI ”Meillä on paljon erikoisvalmisteisia apuvälineitä ja kiinnostaa, miten niille käy onnettomuustilanteessa. Myös tämänpäiväinen harjoitus oli hyvin ja laadukkaasti toteutettu – aina parempi mitä aidompi tilanne”, pelastajaoppilas Camilo Hernandez Pelaez iloitsee. Etätöillä on tutkittu olevan positiivinen vaikutus tuottavuuteen; kun työntekijä kokee, että häneen luotetaan ja hän saa joustoa työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa, sitoutuu hän työhönsä paremmin ja esimerkiksi pitkien työmatkojen takia säästyvä energia suuntautuu köröttelyn sijaan varsinaisiin töihin. Tähän työn luonteen muutokseen liittyy myös tarve päivittää työskentelymuotoja. Tämäkään ei välttämättä näkyisi onnettomuustilanteessa, kun välineet ovat lennelleet sinne sun tänne. Ihmishenki on tietysti tärkein”, hän totesi tyytyväisenä harjoitukseen. Mutual Trust -pelastuspäivässä harjoiteltiin muun muassa evakuointia palavasta linja-autosta. 3. Ensihoidolla ja pelastuksella oli monipotilastilanteessa oikeina lisähaasteina evakuoitavien näkö-, kuulo-, CPja selkäydinvamma sekä lyhytkasvuisuus. Lisätietoa: www.mutualtrust.fi . ”Oli todella mielenkiintoinen rasti. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on projektin suojelija. Yhdellä linja-autosta evakuoitavalla potilaalla oli kuulovamma ja kuulokoje näkyvissä. Harjoitusten ja opetusmateriaalin kautta luoda molemminpuoleista ymmärrystä. ”Paniikissa ja tositilanteessa kuulokoje voi olla poissa toiminnasta. Projektia hallinnoi Finlands Svenska Handikappförbund ja sitä rahoittaa Veikkaus. Työn luonne on jatkuvassa muutoksessa ja kuten olen aiemminkin kirjoittanut, pelastustoimessakin ollaan kaiken aikaa menossa enemmän kohti asiantuntijaroolia kuin perinteistä ”viisaus asuu esimiehissä” -mentaliteettia. Miten viesti menisi silloin perille?”, Hernandez Pelaez pohtii. Oman alueensa asiantuntijoina maaliryhmä antoi arvokasta palautetta. Harjoituksessa oli myös selkäydinvammapotilas, jonka alaraajat olivat halvaantuneet. Etätyöt on myös erinomainen väliaikaisratkaisu sisäilmaongelmissa, sen sijaan, että työntekijöitä istutetaan homeisilla paloasemilla. Opinnoissa harjoitellaan kyllä monipotilastilanteita, mutta tilanteet ovat aina erilaisia ja harjoittelua tarvitaan”, palomiesensihoitaja (pt) Valtteri Vehmaslahti kertoo. Luottamuksesta etätöiden tekemiseen tulisikin lähteä: esimies luottaa, että hommat hoituu ja alainen luottaa siihen, että saa tarvittaessa esimieheen yhteyden. ”Oli hyvä, että vammaisjärjestöjen ja pelastuslaitoksen toiminta tulivat täällä toisillensa tutuksi. Työn tekemisen lähtökohtana ei voi olla epäluottamus – valvovan silmän alla työskenteleminen on johtamista suoraan 80-luvulta.. Saimme pelastettavilta myös selkeitä ohjeita siitä, mistä voimme heitä nostaa ja liikuttaa”, Vehmaslahti kertoo. MUTUAL TRUST on kaksikielinen ja kolmevuotinen (2016–2019) projekti, jonka tarkoitus on parantaa pelastusviranomaisten, vammaisjärjestöjen ja teknisten asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Saimme aamulla lyhyen briiffin ja sovimme pelipaikat harjoituksessa. 2. 4. Alallamme on viime aikoina kiinnitetty paljon huomiota tuottavuuteen. Tilaisuuden aikana korostettiin sitä, että vamma ei aina näy päälle päin. Tavoitteena on: 1. Harjoituksesta tehdään raportti ja yhteenveto tiedoksi ja opiksi koko pelastusalalle, järjestöille ja muille kiinnostuneille. Alaisten toivotaan olevan koko ajan valvovan silmän alla, vaikka todellisuudessa tänä päivänä kenelläkään ei pitäisi olla aikaa kytätä selän takana työntekijän työskentelyä. Työntekijöistä, erityisesti hyvistä työntekijöistä, tulee olemaan lähitulevaisuudessa kilpailua. Kartoittaa valmiutta pelastaa vammaisia henkilöitä. Esimiesten asenteet etätöitä kohtaan pelastustoimessa ovat kuitenkin vielä valitettavan penseitä. Työterveyslaitoksen tutkimukset kertovat, että työt yksinkertaisesti sujuvat paremmin etänä kuin työpaikalla. Mielestäni näillä penseillä kommenteilla esimies tulee paljastaneeksi enemmän itsestään työntekijänä kuin luottamuksesta alaistaan kohtaan. Pelkästään etänä työskentely ei ole kuitenkaan ratkaisu, sillä siinä häviää helposti työyhteisön sosiaalinen puoli, mutta kun löytyy etätöiden ja työpaikalla työskentelyn suhteen sopiva tasapaino. Tulevaisuuden tekijöitä kiinnostaa, onko potentiaalisella työnantajalla etätyöasiat kunnossa. Viime vuonna oli tosi hyvä yhteinen harjoitus Stadin ammattiopiston ensihoidon opiskelijoiden kanssa. ”Meillä on juuri ensihoidon koulutusjakso meneillään. Etätyö on ollut työskentelymuotona yksityissektorilla jo pitkään ja vasta viime vuosien aikana on pelastustoimessakin herätty siihen, että jotkin – esimerkiksi koulutukseen, onnettomuuksien ehkäisyyn ja hallintoon liittyvät tehtävät – pelastustoimen työtehtävistä olisivat toteutettavissa etätöissä. Avoimesti ja ennakkoluulottomasti etsiä uusia ratkaisuja: käytännöllisiä ja teknisiä. Saada vammaiset paremmin valmistautumaan erilaisiin hätätilanteisiin
Tärkeintä olisi hidas ja tasainen veto sekä jatkuva tarkkailu. Palomies Samu Kemppi on tieliikennepelastamisen kouluttaja Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja vuoromestari Mikko Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella. Onnettomuusauto on kallellaan rinteessä. Auton molempien C-pylväiden ympäri kiinnitettiin köysisilmukka, jonka taakse sijoitettu raivausauto kiristi. Kuljettajan jalkojen irrottaminen puristuksesta auton etuosaa vetämällä ei onnistunut. Pelastajat sijoittivat rankalaudan miehen yläruumiin tueksi. Vaikeasti loukkaantunut mies kuljetettiin ambulanssilääkärin saattamana sairaalahoitoon. Tämä on tietojeni mukaan Suomessa ensimmäinen raskaan kaluston tilanne, jossa käytettiin ketjuvetotekniikkaa”, Samu Kemppi kertoo. Kysyimme kokemuksia ja vinkkejä kovan luokan asiantuntijoilta. Hänet kuljetettiin ambulanssilääkärin saattamana sairaalahoitoon. Kumpikin oli tajuissaan. Kahden rekan nokkakolarissa Muuramessa toisen rekan kuljettaja jäi puristuksiin hyttiin. Hetken kuluttua tuli ilmoitus liikenneonnettomuudesta, jossa henkilö oli jäänyt puristuksiin. ”Raskaan kaluston onnettomuus vuonna 2014 valtatie yhdeksällä Keski-Suomessa (Pelastustieto 10/2014) oli energialtaan suuri, kahden yhdistelmäajoneuvon välinen onnettomuus, jossa toisen auton kuljettaja oli puristuksissa ja loukkaantunut vakavasti. Palokunta tuki epävakaan auton parruilla. Kuljettajan yläruumis oli etuoven avoimen ikkunan ulkopuolella. Rekka pitää ankkuroida onnettomuuspaikalla ja hytti stabiloida ennen kuin kuljettaja irrotetaan esimerkiksi ketjuvetomenetelmällä. Hänen alaruumiinsa oli auton osien, puunrunkojen ja liikennemerkin putkijalan puristuksessa. Ketjuvedolla, kuten tässä tapauksessa, kuljettaja oli irti 30 minuutissa hälytyksestä. 60 1 ·2017 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA Ottensoos (Saksa). Teksti: Aleksander Müller, Feuerwehr-Magazin 1/2016 Norjalainen menetelmä auttoi T unnetaanko norjalainen irrotusmenetelmä Suomessa. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos. Ensimmäisenä kohteeseen saapunut yksikkö totesi, että auto oli suistunut tieltä ja törmännyt puihin. ”Raskaan kaluston onnettomuudessa irrotusaika voi olla jopa yli tunnin. Palokunta pystytti pelastustason (Pelastustieto 1/2014) onnettomuusauton viereen, jotta toinen ambulanssilääkäri saattoi ensihoitajien avustamana antaa kuljettajalle ensihoitoa. Rankalauta tuettiin parruilla. Kaksi puunrunkoa sekä liikennemerkin putkijalka olivat tunkeutuneet sisään. Lauantaina kello 2.50 tuli hätäilmoitus tielle kaatuneesta puusta. Aktiivinen irrotusaika kohteessa oli 15 minuuttia. Matkustajana ollut mies oli auton takaosassa. Tapauksessa Ketjuveto on yksi vaihtoehdoista . Matkustaja pelastettiin irrottamalla takaovi. Ambulanssilääkäri Knud Braeske ehdotti norjalaista irrotusmenetelmää. MI TEN SU OM ESS A?. Sulkemalla levittimen leukoja hitaasti saatiin kuljettaja irrotettua muutamassa minuutissa. Useat palokuntalaiset olivat käyneet nelipäiväisen irrotuskurssin tai toimineet kurssin kouluttajina. Käytetyn tekniikan nopeus ja toimivuus pelastivat hänen mukaansa kyseisen ajoneuvon kuljettajan. Puunrungot ja putkijalka estivät pääsyn ohjaamon jalkatilaan. Levitin kiinnitettiin etupuolella olevan raivausauton köysisilmukkaan. Etuoven saranoita ei voinut irrottaa vahingoittamatta kuljettajaa. Ketjut liitettiin vasemmanpuoleiseen A-pylvääseen ja hydrauliseen levittimeen. Palokuntalaiset katkoivat moottorisahalla oksia päästäkseen auton luo
Jossain tilanteessa se toimii erittäin hyvin hengen pelastamiseksi. Paineen nousu lakkaa vasta, kun nestepinta on laskenut venttiilin alapuolelle. Kun paine on noussut 7 baariin, varoventtiili avautuu”, pelastustoiminnan johtaja Svein Ove Kåsa kertoo. Osoittautui, että nestettä oli säiliössä enemmän kuin asiantuntijat olivat arvioineet”, Kåsa kertoo. ”Opimme, että tällaisen tilanteen selvittäminen kestää kauan ja pelastajien vaihtoon on varauduttava. Sieltä kaasua palautettiin onnettomuusautoon ja edelleen tyhjennyspolttimeen. Paine nousi ensimmäisen tunnin aikana 0,5 baria ja sen jälkeen 1 barin tunnissa. Osallistuneet henkilöt olivat harjoitelleet tekniikkaa ja välineet olivat kunnossa. Kimmo Kaisto ULKOMAILTA Mihin tilanteisiin ketjuveto. Kaasuyhtiö vastasi säiliön lopullisesta tyhjentämisestä. Ulefossin palokuntalaiset vetivät ohjaustankoa vinssillä ja vapauttivat kuljettajan jalan puristuksesta pistosahalla. Oikeaa tietoa ja asiantuntija-apua on saatava mahdollisimman nopeasti”, Kåsa neuvoo. ”Kello 9.30 kallistimme säiliötä tyhjennyksen nopeuttamiseksi. ”Kello 17.48 säiliön paine oli 5,3 baria ja säiliön tyhjentäminen aloitettiin. Gvarvin palokunta totesi, että puoliperävaunullinen LNG-säiliöauto oli kyljellään pellolla 15 metrin etäisyydellä tiestä. Koulutuskiertue alkaa toukokuussa Palopäällystöliitto toteuttaa raskaan kaluston onnettomuustilanteisiin liittyvien, uuden autoteknologian mukanaan tuomien haasteiden koulutuskiertueen vuonna 2017. Nämä pidettävä mielessä: Onnettomuus: suurienerginen onnettomuus ja potilas/potilaat puristuksissa. ”Tällainen säiliö on paineeton, mutta jos ulkovaippa puhkeaa, tyhjö häviää ja säiliön paine alkaa nousta. Suomentajan huomautus.] Palokuntalaiset totesivat syttymisvaaramittarilla, että säiliö ei vuotanut. Säiliöperävaunu voitiin viedä pois 15.10 kello 6 ja tuntia myöhemmin tie avattiin liikenteelle. Osaaminen ja välineet: Riittävä osaaminen johtajalla ja miehistöllä eli harjoittelu. Kaksivaippaisen tyhjöeristetyn säiliön ulkovaipassa oli kaksi aukkoa. Sana ”ripeäirrotus” on harhaanjohtava, jos ei tunne menetelmää, eli mihin se soveltuu ja mitä se vaatii. Romuauton on oltava pyörillään ja yksiköt on päästävä sijoittamaan optimaalisesti, jotta saavutetaan haluttu lopputulos. Meidän esimerkissämme vuodelta 2014 oli palomiehille juuri pidetty kaksi ketjuvetopäivää, kun harjoittelimme turvallisuusmessujen pelastusnäytökseen. 1 ·2017 61 LNG-säiliöauto pellolla Gvarv (Norja). [Kun säiliö on kyljellään, varoventtiili puhaltaa nestettä. Pumppauksen päätyttyä alkuperäisestä 20500 kg:n kuormasta oli jäljellä 5000 kg, joka päätettiin johtaa tyhjennyspolttimeen. Asiantuntija arvioi, että tyhjennys kestäisi kymmenen tuntia, mutta se kestikin huomattavasti kauemmin”, Kåsa kertoo. Ketjuveto on yksi vaihtoehto muiden joukossa – se ei aina toimi eikä ole se ykkösvaihtoehto. Menetelmää on itse tilannepaikalla harvemmin käytetty, mutta palokunnat ovat joidenkin kolarien jälkeen testanneet menetelmää takapihoillaan”, Samu Kemppi tietää. Palokunta hälytettiin 13.10 kello 12.07 säiliöauto-onnettomuuteen. Onnettomuuspaikalla ollut esimies oli saanut puoli vuotta aikaisemmin koulutuksen Pelastusopistolla raskaan kaluston ketjuvetoon. Hän kuitenkin muistuttaa, että ”jokainen keikka on ensi-ilta” ja tässäkin tilanteessa oli ”pari muuttujaa” ennen kuin päästiin haluttuun lopputulokseen. Menetelmää tulee kuitenkin olla harjoiteltu myös ensihoidon kanssa ja ryhmän jäsenten pitää tuntea se. Raskaan kaluston kanssa on kiinnitettävä erityinen huomio ajoneuvon ja hytin ankkurointiin. Resurssit: alkuvaiheessa huomioitu riittävästi miehistöä ja tarvittava kalusto kohteeseen. ”Tilannepaikan johtajalla tulee olla pelisilmää, milloin käyttää ketjuvetoa. Kuljettaja oli puristuksissa kopissaan ja paikalle hälytetyt palokunnat yrittivät ensin perinteisillä menetelmillä saada luotua tilaa ohjaamoon. Hän hälytti kalustoperävaunun ja kaksi säiliöautoa, jotka saapuivat kello 17.05. ”Etelä-Karjalan kärkialueella muutama vuosi sitten sattuneessa raskaan kaluston onnettomuudessa menetelmää käytettiin menestyksekkäästi. Kohde: ajoneuvo on tiellä tai helposti siirrettävissä. Koppi itsessään oli kuitenkin niin pahoin kasassa, että siirryttiin ketjuvetoon”, Mikko Saastamoinen kertoo. Nestettä pumpattiin säiliöautoon, josta kaasua johdettiin toiseen säiliöautoon. Toukokuussa alkava koulutuskiertue on osa laajempaa aiheeseen liittyvää tutkimusja kehityshanketta, jota hallinnoi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kello 15.30 nostimme sen pyörilleen, ja kello 21 se saatiin tielle. Pidän tärkeänä, että miehistön ja esimiehen lisäksi myös pelastustoimen johtaja tuntee pelastustekniikat.” Harjoittelua ja tuttu tekniikka Kempin mukaan myös välineiden on oltava oikeat ja eri tekniikoita pitää harjoitella tarpeeksi. Kuljettajan toinen jalka oli puristuksessa. Pyysimme sähköyhtiötä katkaisemaan virran suurjännitejohdosta, joka oli vain 100 metrin päässä”, Kåsa kertoo. Tilannepaikalla ei opetella uutta, vaan käytetään tuttuja ja turvallisia tekniikoita. Turvalliset välineet suoritukseen. Suuremman palamistehon vuoksi palokunta jäähdytti polttimia vesisuihkulla. ”Pelastamisen jälkeen vetäydyimme ja eristimme alueen 300 metrin säteellä. Vielä oli poltettava säiliössä oleva nesteytetty kaasu. Miehistön osaaminen, tekniikka ja selvitysmalli olivat hallussa. Teksti: Lars Brenden Brannmannen 5/2015 oli pelastamisen kannalta todella hyvä tuuri ajoneuvon asennon ja suunnan suhteen. Yhteistyö: irrota ja kuljeta, jolloin parhaassa tapauksessa pelastetaan ihmishenki.. Koska polttimen teho oli vain 300 kg tunnissa, polttaminen kesti koko yön. Tämän takia lopputulos tilanteessa oli paras mahdollinen.” Ketjuvetotekniikkaa käytettäessä täytyy muistaa samat periaatteet kuin normaalissa menetelmässä, eli tiedustelu > syttymisen estäminen > virrattomaksi tekeminen > potilaan hoito > ankkurointi > stabilointi tarvittaessa > potilaan irrotus (pelastusvälineiden selvitys, oven poisto, oikeat leikkauspaikat) > potilaan suojaaminen > ensihoito > lämpimänä pitäminen ja siirtäminen. ”Ykkösasia tekniikoita valittaessa on osaaminen ja harjoittelu. Ankkurointi ja veto: kohteessa on paloauto, jolla saadaan akkurointi tai siihen soveltuva rakenne tai kone ja vinssillinen paloauto. Kuljettaja saatiin irrotettua kello 12.41. Palokuntalaiset seurasivat säiliön lämpötilaa ja painetta. Kaasuyhtiön asiantuntija tuli paikalla kello 14
(Pelastustieto 7/2013.) 4. Yksi pelastusyksikkö huolehti viljelijöiden kanssa jälkivartioinnista. Euroopan käytännöstä poiketen NFPAstandardi on vain suositus, joka koskee palokunnan onnettomuustilanteissa käyttämien lämpökameroiden suunnittelua, suorituskykyä, testausta ja sertifiointia. Kohtalainen tuuli voi muuttaa olennaisesti palon leviämistä, jos tuulen yläpuolella on aukko ja palokunta avaa toisen tuulen alapuolella tai ylempänä. Pelastustoiminnan johtaja tarkasti vielä kerran kaikki tilat lämpökameralla ja pelastusyksiköt poistuivat kello 11.30. 2. Kenttäjohtaja jäi keskustelemaan naapuritaloon suojautuneiden asukkaiden kanssa. TI Basic Plus tarkoittaa moodia, johon valmistaja on liittänyt muita toimintoja. Pikkutunneilla paalit olivat siinä määrin palaneet, että palon leviämisvaaraa ei enää ollut. On kokeiltava, miten vesi tai kosteus vaikuttaa mittaustuloksiin ja miten seinässä tai lattiassa kytevä palo näkyy, kun seinätai lattialevy on läpimärkä. Jotta siirtyminen yhdestä mallista toiseen olisi helppoa, standardi määrittelee, millaisia näytön symbolien ja muiden osien tulee olla. Kuitenkin kameran on käynnistyttävä aina TI Basic -moodissa. Kameran on voitava näyttää ainakin mustavalkoinen kuva (valkoinen=kuuma), lämpötilariippuvuus standardivärien avulla sekä mittaustulokset palkkeina ja numeroina. Ex-suojauksen osalta NFPA viittaa amerikkalaiseen standardiin ANSI/ISA-12.12.01. Kenttäjohtaja totesi, että molemmat kerrokset paloivat ja hälytti palokunnan. Seitsemän palokuntaa aloitti sammutuksen laajalla rintamalla. Standardi NFPA 1801 käsittää seuraavat testit: • kuvan tunnistaminen • tärinä • pudotus • korroosio • näytön kiinnitys • kuumuuden kestävyys • kuumuus ja liekki • tuotekilven kestävyys • kaapelin irtoaminen • toimintalämpötilat • näkökenttä • lämpötilaherkkyys • kestävyys Standardin mukaan lämpökameroita on voitava käyttää käsineet kädessä. Savu levisi viereisille moottoriteille ja haittasi myös lentoliikennettä. Maanviljelijät raivasivat traktorikuormaajillaan rajoituslinjoja. Tässä moodissa akun tulee kestää vähintään 120 minuuttia. Puutalo paloi maan tasalle. Standardi määrittelee kaksi toimintamoodia: TI Basic ja TI Basic Plus. Palovahingot olivat noin 80000 euroa. Sitten toinen naapuri ryntäsi sisään kertomaan, että talo palaa taas. Jälkitarkastus. Käytön harjoittelu. Ensimmäisenä paikalle ehtinyt kenttäjohtaja totesi, että liekit löivät ulos keittiön ikkunasta. Oikea käyttö. Silminnäkijät kertoivat poliisille, että pellolle oli laskeutunut useita taivaslyhtyjä (Pelastustieto 7/2014), joiden lennättäminen on osavaltiossa kielletty. Sitten tilat tuuletettiin ja tutkittiin useita kertoja lämpökameralla. 62 1 ·2017 ULKOMAILTA Talviaamuna 2015 Itä-Götanmaan pelastuslaitos lähetti kaksi pelastusyksikköä sekä poliisin kenttäjohtajan vanhan omakotitalon paloon. Kun puutalon palo on sammutettu, jälkitarkastus tulee tehdä hyväksi koetulla tavalla ilman lämpökameraa. Sammutusvesihuolto järjestettiin säiliöautojen vuoroajona. Hätäilmoituksen mukaan pellolla paloi useita olkipaaleja. Käyttäjien tulee tietää, missä ajassa kamera käynnistyy ja säätää itsensä, miten valellun seinän mittaustuloksia tulkitaan, miten seinien materiaali, eristys ja aukot vaikuttavat mit taustuloksiin. Sen sijaan niiden valmistajat nojautuvat amerikkalaiseen standardiin NFPA 1801 Standard on Thermal Imagers for the Fire Service vuodelta 2013. Feuerwehr-Magazin 7/2015 1500 olkipaalia liekeissä Lämpökameroille ei ole eurostandardia. Teksti: Michael Rüffer Feuerwehr-Magazin 1/2016 Lämpökamera Käännökset Risto Lautkaski. 3. Itä-Götanmaan pelastuslaitos tutki tapauksen perusteellisesti ja antoi sen perusteella useita suosituksia: 1. Kaikkien kameroiden tulee toimia TI Basic -moodissa. Palon leviäminen naapuripellolle saatiin näin estettyä. Tuulen vaikutus rakennuspaloon. Flörsheim am Main (Saksa). Teksti: Mattias Sjöström Tjugofyra7, 28/2015 Luottiko palokunta liikaa lämpökameraan. Tulos voidaan varmistaa lämpökameran avulla. Ensimmäinen pelastusyksikkö sammutti liekit ulkoa käsin. Palokunnan saavuttua kohteeseen kello 22 jo 1500 paalia ja 200 puista kuormalavaa oli tulessa. Kun toinen yksikkö oli saapunut, kaksi savusukellusryhmää meni sisälle sammuttamaan pesäkkeet ja tutkimaan molempien kerrosten huoneet. Hän aloitti heti sammutuksen alkusammuttimella
Vaihtelevaa siis, kuten oli päiväkin. 8.23 Pelastuslaitoksen johtoryhmän maanantaipalaveri alkamassa, käytämme Skype-yhteyttä ympäri aluetta. Välillä sateli hieman lunta, mutta aurinkokin paistoi. Toimistotalostamme löytyy ravintola, joka joulutauon jälkeen avaa tänään. 14.15 Paluumatkalla, melkein takaisin toimistolla, virve innostuu uudelleen: keskisuuri liikennevälinepalo, imuauto tulessa tehdasalueella, kyydissä ainetta, jota ei vedellä voi sammuttaa. Sähköpostien, tuon ehtymättömän luonnonvaran, lukemista. Suunnistaminen kohteeseen on helppoa, osoitteena on valtatie 8. Rutiiniasioiden lisäksi saamme kuulla pelastuslaitosten uudistuksista katsauksen. Liikenneonnettomuus naapurikunnan puolella: peräänajokolari, henkilöauto ajanut kuorma-auton perään. 12.21 Keskustelutuokio paloinsinöörin kanssa, aiheena hänen ansiokkaasti valmistelemansa riskianalyysi. Virve herää henkiin. Monia ajatuksia herättää, varmaa on vain muutos, näin kliseenomaisesti todettuna. Siis lasti tulessa, mutta ei leviämisvaaraa, kun auto on tyhjäyskentällä. Yhteyksien testaus, johtoryhmästä noin puolet on mukana etänä. 7.45 Paloasemalle – apelli ja raportointi aseman vastuuhenkilöille viikonlopun käytännön asioista. Teemme työtä, ettei meitä tarvittaisi. Matkalla havaintoja: tie on todella liukas, hitaamminkin ehtii perille. Lähelle on porukalla helppo mennä. Vahingot jäävät pieniksi, mutta aikaa menee eli päivä venähtää puolisen tuntia pitkäksi, varallaolo jatkuu. Sää oli tuulinen ja pakkastakin hieman. Apellin jälkeen lähdin JO31:llä evakkotaipaleelle parin kilometrin verran väliaikaisia tilojamme kohden. 1 ·2017 63 Maanantai 9.1.2017 PÄIVÄKIRJA P idin päiväkirjaa 9. 12.53 Yksin toimistolla. Riskienhallintapäällikkö Jarmo Myllymäki Jokilaaksojen pelastuslaitos Kuva: Kimmo Kaisto Maanantainakin työtä, ettei meitä tarvittaisi. Myös tehtaan oma palokunta on hälytetty ja sammuttaa paloa kohteeseen tullessamme. Salaattipohjainen ruoka ikuiselle laihduttajalle ja silti syö liikaa. Tehtäviini kuuluva P31varallaolovuoro oli alkanut jo viikonloppuna. 9.56 Valvontasuunnitelman tekstien pohtimista, pohjat on tehty aikanaan hyvin, joten suunnitelmaa on helppo muotoilla ja tarkentaa. 11.08 Viranhaltijan vatsa muistuttaa, että olisi ruokaaika. Raahen paloasemaremontin takia olemme siirrettynä toimistotiloihin muutaman kilometrin päähän kotipilttuusta eli paloasemasta. Valvontatoimintaa tehdään koko laitoksen alueella myös tänä vuonna, ollaan siis perimmäisten kysymysten äärellä. Mutta hyvää kannattaa odottaa, ja meillä kun uskotaan tulevaan, niin paloasemiakin uskalletaan rakentaa. Muutoksen tuulia havaittavissa myös tässä toimintaamme ohjaavassa asiakirjassa. tammikuuta eli vuosi oli ensimmäisellä normiviikolla joulupyhien jälkeen. Minulle oli ilmoitettu sairastumisesta, muuten varallaolo oli sujunut rauhallisesti
Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. 64 1 ·2017 MYYDÄÄN Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 HAETTAVAT APURAHAT Palosuojelun edistämissäätiö myöntää vuonna 2017 enintään 110 000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. NIMITYKSIÄ. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään maanantaina 13.3.2017 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. 0400 431663 Laajasalon VPK myy Scania 94G/310hv -sammutusauton Timo Rintamäki on jäänyt eläkkeelle 1.1.2017 alkaen Pohjanmaan pelastuslaitoksen Kristiinankaupungin palomestarin virasta. Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10 000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Kirjoita meille Hintapyyntö 50000 euroa / tarjous Käyttöönotto 1999, 1 omistaja, ajokilometrit 27000 Allison automaatti, Esteri D240 -keskipumppu Vesisäiliö 2800 l, kiinteä generaattori 15kVA Kalusto sopimuksen mukaan Tiedusteluihin vastaa Aki Koivunen aki.koivunen@kolumbus.fi, puh. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. Palokuntien SM 2017 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Hämeenkyröön lauantaina 20.5.2017. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta ELÄKKEELLE Palopäällikkö Martti Sneckin 40-vuotinen työura Espoossa ja viimeksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella päättyi joulukuussa, kun uudella keskusasemalla vietettiin eläkejuhlia. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Kilpailun teema on teollisuuden onnettomuudet. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. Virkavuosia kertyi kaikkiaan kuukautta vaille 45 vuotta. Koskinen on työskennellyt Ylessä muun muassa politiikan toimittajana uutisissa, tutkivana journalistina MOT-ohjelmassa, toimittajana, juontajana ja toimitussihteerinä A-studiossa sekä MTV:ssä 45 minuuttia -ohjelman tuottajana ja tutkivan journalismin osaston esimiehenä. Hän aloittaa tehtävässä 27.2.2017. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Aineiston voi meilata: toimitus@ pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava viimeistään 21.4.2017 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuyksikön nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Huoltovarmuuskeskuksen alaisen Mediapoolin valmiuspäälliköksi on nimitetty filosofian maisteri Tero Koskinen, 45. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Kilpailun järjestää Pirkanmaan pelastuslaitos
Voittaja julkaistaan tämän vuoden viimeisessä numerossa, joka ilmestyy 7.12. Varmista, että sinulla on kuvan julkaisuoikeus. Pentti Partanen tutustui Salon VPK:n satavuotisjuhlissa vuonna 2010 vanhoihin autoihin, joista yksi saatiin käyntiinkin. . 1 ·2017 65 MYYDÄÄN SUDOKU ???????????????????????????????????. Paloala on itsenäistä Suomea paljon vanhempi, mutta elänyt vahvasti mukana itsenäisen Suomen historiassa. Pelastustieto julistaa satavuotiaan Suomen kunniaksi kilpailun, jossa etsitään silmiä hivelevää paloautoa, jonka taustalla on mielenkiintoinen tarina. . . . . Lähetä kuva ja lyhyt teksti, mahdollisimman hyvälaatuinen kuva ja yhteystietosi 1. ja se on itsenäisyytemme juhlalehti. . . Jokaiseen ruudukon pystyja vaakariviin sekä 3 x3-solun muodostamaan ryhmään tulee sijoittaa luvut 1–9 tismalleen yhden kerran. Kerro myös lyhyesti, missä paloautoa on käytetty ja vaikka tarina keikasta, missä auto on ollut mukana. . Pelastusylijohtaja evp. . Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. . Autolla pitää olla ikää vähintään 50 vuotta. . . . . . . . Missä on hienoin vanha paloauto?. Tarkista sudokun ratkaisu sivulta 66. . . . . Finalistit esitellään Pelastustiedossa 7/2017 ja FinnSecmessuilla. elokuuta mennessä. Toimitus valitsee kuvien joukosta kymmenen finalistia, joista lukijat valitsevat voittajan, Suomen hienoimman historiallisen paloauton
. . 18.4. . . Lue tämä juttu ja kaikki vuosien 1950–2009 Palontorjunnat ja Pelastustiedot ilmaiseksi rekisteröitymällä pelastustieto.fi-sivustolla. ”No kun heillähän on metro ja spåra.” – Juha Valtanen Blogi: Tutkimatta paras, sanoi Palomiesliitto (2. 6.6. 8 25.10. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. . . . . . Oulussa tuota "uutta" työaikaa testattiin käytännössä ja palattiin taas normaaliin työaikaan, kun todettiin ettei se toiminut...miksi lyödä päätään seinään uudestaan?” – Petri Välkkynen SDP laskisi palomiesten eläkeikää (7. . 66 1 ·2017 ARKISTO Sukella arkistoon Pelastustieto kertoo teemasivuillaan suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. . Onnettomuuden vuoksi hälytettiin joko toimintaalueelle tai johtokeskukseen keskuspelastusasemalle kaikki Helsingin pelastuslaitoksen yksiköt lukuun ottamatta yhtä pelastusyksikköä, joka jätettiin reserviin. 2 29.3. . 20.11. 3.10. . 13.11. Luulisi raskaan työn vievän voimia ja muutenkin olisi aihetta ajatella järkevästi.” – Anne-Mari Tammelin ”Uskossa hyvä elää.” – Kari Tuomennoro. 10.10. 13.6. . . Joka kerta suurin osa työntekijöistä on kokenut sen heikentävän työhyvinvointia ja se myös tuo kustannuksia. . . Tilanne näytti erittäin uhkaavalta – pimeässä yössä koko korttelin eteläosa ylimpien kerroksien kohdalta oli täysin savun peitossa. . 8.8. . . . . . . . . 9–10 7.12. 7.2. . . . . . . . Nyt löydät Pelastustiedon diginä myös Lehtiluukku.fi-palvelusta! Osta edullinen irtonumero, testaa 4 kk tai tilaa koko vuodeksi. 14.3. . . . PELASTUSTIETO VUONNA 2017 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 22.2. . . . 7.3. . 2.8. . . 5.9. . . . . . 29.8. Sudokun ratkaisu sivulta 65 Eläkeikä ja työaika kuumensivat Facebookissa Pelastustiedon tammi–helmikuussa verkossa julkaisemia juttuja kommentoitiin Facebook-sivuillamme tulisesti. . . . . 6 23.8. 4–5 28.6. . . . Kaksi samanaikaista ullakkotulipaloa Helsingissä Huhtikuun kuudentena vuonna 1995 syttyivät Helsingin Hietalahdessa vierekkäisten kerrostalojen ullakot tuleen. . . Pajunen: Helsinki irti Uudenmaan pelastuslaitoksesta (26. . . . . . helmikuuta) ”En ole ihan varma, mutta muistelisin kuulleeni vastaavanlaisia letkautuksia ennenkin. 7 20.9. . . . . 31.1. tammikuuta) ”Meille muillehan se on hyvä vaan, näin kustannukset pysyvät kurissa kun muut ei joudu paikkamaan Hkin heikkoa taloutta.” – Mikko Routala. Pelastustieto 2/2017 ilmestyy 29.3. . . 3 10.5. . 25.4. . . . . . Tämäkö pitää nyt tutkimuksella muuksi todistaa?” – Pertti Puhakka ”Muistaakseni esim. . . helmikuuta) ”Kaksivuorojärjestelmä on jo ilman tutkimuksia muutaman kerran vaihdettu työajaksi eri pelastuslaitoksilla. . . . . . Suomen Palomiesliiton lakon takia laitoksen vuorovahvuus oli vain noin neljännes normaalista. Jostain syystä ne ovat aina ajoittuneet vaaleja edeltäviin aikoihin?” Kimmo Vallgren ”Mielestäni liian korkealle laitettu eläkeikä.
Aistittavissa lukijallekin.” ”Hyvin toimiva tilannekuva. 10 YKKÖNEN SUKELSI VOITTOON 4 4. Ps. 8 TURVALLISUUSMESSUILL A runsaat 3000 kävijää s. Valintaa perusteltiin näin: ”Kannessa on ala suurimpina sanoina. Kansikuvan Hämeenlinnan kes kuspaloaseman kakkos vuoron sukellusharjoituksesta otti Teemu Heikkilä. UUSI LAKI: valtiolle lisää valtaa s. 8 2016 9. Köydellä laskeutuminen on yksi lystikkäimmistä hommista mitä voi housut jalassa tehdä, jos se ei liity pelastusteh tävään.” Neljännen sijan 15 prosentin ääniosuuksilla jakoivat Kimmo Kaiston kuvaama kansi 7/2016 ja Teemu Heikkilän kuvaama kansi 6/2016. s. KAAHAAJAT VAARANTAVAT työturvallisuuden s. RANKKA KEIKKA täytyy purkaa s. Teemu Heikkilä kuvasi kanteen Helsingin pelastuslaitoksen nostolavaharjoituksia Kalasatamassa. VPK: keikkaa vai kerhotoimintaa. 28 1 2 3 1 2016 17 .2 . Kuvasta saa hyvän käsityksen talvitoiminnan haasteista kun varusteet jäätyvät päälle.” Selvän kakkossijan 20 prosentilla äänistä nappasi Teemu Heikkilän kuvaama kansi 4–5/2016. 14 HARJOITUS TAKAA turvallisuuden korkealla s. Vesisukeltaja toimii myös talvella eikä vain kesällä. Marko Partasen palomiesromaanin Paskahousu saivat Timo Oikkonen Kalajoelta ja Seppo Männikkö Tampe reelta. Valintaa perusteltiin seuraavasti: ”Vauhdikas kisatunnelma alan SM-kisoista.” ”Meidän oman kylän vpk:n pojat täydessä toiminnassa Jehussa!” Kolmanneksi tuli yhden äänen erolla ja 16 prosentilla äänistä 8/2016. Voittajan valintaa perusteltiin näin: ”Siinä kuvastuu pelastustyön vaativuus ja monipuolisuus kokonaisuudessaan.” ”Hyvät värit, hyvä sommittelu, toimintakuva!” ”Kuvaan on saatu vangittua vesisukeltajan talvista toimintaymäpäristöä. 8 AHVENANMAA POIMII kahden maan edut s. 10 . 8 PERSTUNTUMA tutkituksi tiedoksi s. Jääkaapimenakin tarvittaessa toimivan laadukkaan Pelastus tieto-parkkikiekon saivat Petri Wasenius Pielavedeltä ja Lasse Vallentin Taavetista. 70 Nyt kaikki messuista s. ENSIHOITO MÄÄRITTELEE pelastuslaitosten tulevaisuuden s. 26 Savukosken VPK tuntee metsät ja erämaat s. 46 Lehden lukijat ja nettivierailijat ovat kertoneet arvokkaan mielipiteensä, iso kiitos teille! Vuoden 2016 parhaaksi kanneksi nousi 22 prosentin ääniosuudella selvästi 1/2016. 52 ”Siisti fiilis lähteä keikalle” s. 18 osaa nyt myös sukeltaa 4–5 2016 29 .6 . Antaa sopivasti kuvaa pelastajan työn monipuolisuudesta ja haasteellisuudesta. 65 Kanta-Häme s. Jehumaljasta kisattiin Tikkurilassa Vantaalla. Kannen 7/2016 valintaa perusteltiin seiraavasti: ”Tämä on ihanan lempeä ja selkeä. Yhteistyö ja jännitys. Lisäksi kuvassa on onnistuttu vangitsemaan hieno tilanne.” Onnetar poimi äänestäjien joukosta Keittiön pelastajat -kirjan saajaksi Tero Larnon Piispanristiltä. Onnea voittajille! 7 2016 5. 11 . 30 6 2016 31 .8 . Kuva missä ei tapahdu liikaa kerralla ja maisemat napakymppi.” Kannen 6/2016 valintaa perusteltiin näin: ”Kuvassa esiintyy pelastustoimen eduksi kaksi naista ja täten kannustaa myös naisia kouluttautumaan ammattiin. 28 JOKAINEN KEHITTÄÄ YHÄ omia sovelluksiaan s. 58 JEHUKISASSA soi moottorisaha s
TOIMIMME NIIDEN PUOLESTA, JOTKA TOIMIVAT MUIDEN PUOLESTA.. Tuomme maahan maailman parhaita varusteita ja kalustoa. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. One Seven ® on tulevaisuuden sammutusmenetelmä jo tänään One Seven ® on veden, paineilman ja vaahdon (CAFS) käyttöön perustuva sammutusmenetelmä ajoneuvoihin tai kiinteinä ratkaisuina. Jopa 3000 litraa minuutissa syöksevä tykki on kevyt, yhden miehen kannettava ja nopeasti asennettava tehopakkaus. Teemme kaiken tämän vain yhden asian vuoksi. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, mutta myös yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Toimimme siksi, että heillä, jotka hädän hetkellä toimivat ihmisten pelastamiseksi, on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua. Sen lisäksi testaamme tuotteita, kehitämme palveluita yhdessä asiakkaidemme kanssa, koulutamme, huollamme ja palvelemme. Se mahdollistaa ympäristöystävällisen tavan sammuttaa eri tyyppisiä paloja nopeasti ja tehokkaasti. Olemme Suomen johtava paloja pelastusalan varustaja. Kevyt, mutta tehokas kannettava vesitykki Leader Partner 2 Ergonomiseksi muotoiltu, tehokas ja helposti käsiteltävä vesitykki