12 TASA-ARVO ONTUU pelastusalalla s. 8 1 2018 7. Lapissa turvallisuus syntyy yhteistyöllä s.26. 2. Ottopojat OTKESIN APUNA s
Erinomainen suorituskyky / entistä ketterämpi käyttää . Suihkun kantama jopa 21 m, lisää turvallisuutta . WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI . Helposti kesken käytön vaihdettavissa. Vakiokäyttöpaine 38 bar . Jopa rasvapaloihin. Helposti omatoimisesti huollettavissa . LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI UUTU US!. Pakkasenkestävällä vaahtonesteellä käyttölämpötila alkaen -25°C HNE VARIO CARBON KEVYT, TEHOKAS JA MONIPUOLINEN REPPUSAMMUTIN Since 1968 Since 1981 Samassa laitteessa sekä perinteinen märkävaahto, että hyvin pintoihin tarttuva CAFS. Kaksi kokoa; 9 ja 13 litraa . Vario Carbon 13: 2 x 55 A IV B Lue lisää: www.fwp.fi/hne.htm Ota yhteyttä (02) 273 1800 / myynti@rauplan.com ja tilaa kattavampi esite tai sovitaan esittelykäynnistä. Vario Carbon 9: 55 + 13 A 233 B . Paino alle 20 kg täytettynä (9 litraa) . Erikoiskevyellä komposiittisäiliöllä . Käännettävällä suutinpäällä lisäksi laaja-alaisempi sumutus lähietäisyydelle. Palonsammutusteholuokka ylittää EN-normien vaatimukset:
Perustettu vuonna 1950. Lisää ja parempia pelastustoimen palveluja kansalaisille. Yritykset eivät koe saavansa tasapuolista kohtelua pelastusviranomaisilta. Näissä paloissa voi olla kyse ihan tavallisten kansalaisten laiminlyönneistä valvonnassa, asenteissa ja tiedoissakin. Huolimattoman ja varomattoman toiminnan aiheuttamat palot muodostavat huomattavan osan kaikista ihmisen aiheuttamista paloista, rakennuspaloista suurimman osan. Työtä tehdään vain ja ainoastaan sen hyväksi. Asiakasnäkökulma nousi esille myös kumppanuusverkostosta tehdyssä tutkimuksessa. Pelastustoimen työntekijät ovat asiakaspalvelutehtävässä. 1 ·2018 3 Pääkirjoitus Helmikuu 2018 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Tutkijakaksikko Päivi Mäkelä ja Mari Lehtimäki tutkivat pioneereina tuottamuksellisia tulipaloja. Tulosten pohjalta saadaan arvokasta tietoa ja kehitetään uusia keinoja ennaltaehkäisyyn sekä turvallisuusviestintään. Aihetta kannattaa siis tutkia. Kaiken lähtökohtana on se, että asiakas voittaa. Usein asiakas kohdataan hetkellä, jolloin hän on heikoimmillaan. Toiminnasta on tehty tutkimus, ja ensimmäinen moniammatillinen yksikkö aloitti toimintansa Keski-Suomessa. Kuten hankkeen loppuraportin otsikossakin todetaan: moniammatillinen yksikkö toimii tehokkaasti ihmisen turvana. Tätä tutkin -vinjetin alla esitellään alaan liittyviä uusia tutkimushankkeita. Sen ei tarvitse tarkoittaa turvallisuudesta tinkimistä. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi. Tutkimuksen ohessa pilotoidaan kehittämishanke VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen alueella. Omaisuus voi olla tuhoutunut tai joudutaan menemään asiakkaan kotiin, jossa hätä on suurin. Asiakkaat odottavat valvontatyössä yhdenmukaisia palveluja ja asiakkaiden tarpeiden huomioimista. Niin tapahtuu jopa saman pelastuslaitoksen alueella. Asiakaspalvelutehtävässä Uuden vuoden myöstä Pelastustieto saa muutaman uuden juttupalstan. Asiakkaan tarpeet nousivat esille muun muassa Pelastusopistossa järjestetyssä pelastustoimen ja ensihoitopalvelun hybridieli moniammatillisen yksikön toimintaa käsitelleessä seminaarissa. Lue juttu sivuilta 54–55 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Vahinko vai laiminlyönti. Hädän hetkellä. Tavoitteena on toimivan ja yhtenäisen ilmoituskäytännön luominen pelastusviranomaisilta poliisille tuottamuksellisissa ja tahallisissa paloissa. Näin saadaan tehokkaasti ihmisten tarvitsemia hoitopalveluja kotiin. Omainen tarvitsee kiireellistä hoitoa. Työtä riittää, sillä aineistona käytetään vuoden 2014 PRONTO-selosteita ja -tilastoja koko Manner-Suomesta, poliisin rikosilmoituksia, palonsyyn tutkintailmoituksia ja esitutkintamateriaalia sekä syyttäjien ja tuomioistuinten ratkaisuja. Haasteena on arvioida, missä menee vahingon ja tuottamuksen raja
044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Otkesin palontutkintaryhmä koostetaan pelastustoimen ammattilaisista, jotka useimmiten ovat erikoistuneet palontutkintaan myös omassa pelastuslaitoksessaan. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2018, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 4 1 ·2018 Päätoimittaja Esa Aalto puh. s.12 Otkes tutkii onnettomuudet Sanoin, että voin olla muutaman kuukauden, jos saan siistin sisätyön.” – Teuvo Määttä 25 vuoden urastaan ensihoidon vastuulääkärinä. Kansi Turvallisuutta tehdään yhteistyöllä Lapissa. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Viranomaisten yhteistyö toteutui muun muassa tässä Muonion Vuontisjärvellä sattuneen onnettomuuden pelastustehtävissä. Onnettomuustutkintakeskus tutkii Suomessa sattuneet vakavat onnettomuudet ja vaaratilanteet. s. 38 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 K uv a: O tk es. Kuva: Olavi Airaksinen. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun
Kaksi kertaa vuodessa on perehdytty isoin joukoin niin alkusammutukseen, ensiaputaitoihin kuin kulttuurien välisiin eroihin. Turvallisuusasiat ja pelastussuunnitelmakin otetaan nyt entistä vakavammin. Viime vuoden heinäkuussa kuusihenkinen vaeltajaryhmä eksyi vaellusreitillä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. 1 ·2018 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Kohti monimuotoisempaa pelastuslaitosta 8 Asiantuntijat Otkesin apuna 12 Kerrostalopalo ajoi asukkaat evakkoon 18 Kittilän VPK-nuoret 22 Pelastusopiston uusi tilannekeskus 24 Lapin rinneturvallisuus 28 112-sovellus auttaa etsinnöissä 31 Pelastusmerkit tuovat turvaa Lappiin 32 Kumppanuusverkostoa tutkittu 34 Teatterin paloharjoitus 42 Kari Porthan kumppanuusverkostossa 46 Hedengren on vireä satavuotias 48 Palomiesystävällinen WASP 52 Vahinko vai laiminlyönti. Pelastusoperaatio vei kuusi tuntia. s.44 Pelastusta Lapissa Matkailijat työllistävät pelastusväkeä Lapissa. s.26 K uv a: V ar si na is -S uo m en p el as tu sl ai to s. 54 Palonsuojelun edistämissäätiö jakaa apurahaa 56 Foliohatusta 57 Opinnäytteet 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Tummaa paahtoa 63 Numerossa 1/2018 Turvallisuutta kouluihin Kouluturvallisuushanke VarTu on otettu Varsinais-Suomessa innokkaasti vastaan
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin moniammatillisia toimintamalleja Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. K uv a: Te em u H ei kk ilä .. Hankkeessa on koottu Turvaa harva-alueille moniammatillisesta yksiköstä hyviä elementtejä, joiden varaan on mahdollista rakentaa uutta tutkimusta muun muassa asiakaskokemuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta. Uudellamaalla neljä pelastuslaitosta on yhdistymässä. Hän näkee järjestelyssä monia hyviä puolia. Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun hybridiyksikkö tuottavasti kansalaisen turvaverkkona -tutkimushankkeessa selvitettiin moniammatillisen yksikön toimintaa. Ihmisten sitoutuminen toimintaan, tietoisuus toistensa osaamisesta sekä selkeät toimintaja johtamismallit ovat moniammatillisen yksikön toiminnan perusta. 6 1 ·2018 AJASSA Pelastuslaitokset liikelaitoksina hyödyttää ensihoitoa M onen pelastustoimen vaikuttajan mielestä pelastuslaitosten pitäisi olla maakunnissa omia liikelaitoksiaan. ”Pystymme järjestämään pelastustoimen laajana kokonaisuutena. Hankkeen tulokset tiivistyvät ihmiseen, osaamiseen, organisointiin ja johtamiseen. Varautumisen kannalta sen järjestäminen koko maakunnan tasolla on viisas ratkaisu. Hanke oli Pohjois-Savon pelastuslaitoksen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalija terveysjohtamisen laitoksen yhteinen, ja se päättyi joulukuussa 2017. Esimerkiksi sisäministeri Paula Risikko (kok) on useaan otteeseen todennut näin julkisuudessa. Maakunnan laajuisessa kokonaisuudessa ensihoito voidaan järjestää tehokkaasti yhteistyössä soten kanssa.” K uv a: K im m o K ai st o Moniammatillisen yksikön toimintamallin avulla voidaan turvata pelastustoimen ja ensihoidon palvelut harvaan asutuilla seuduilla. Toimintaympäristöt ja toimintamallit ovat osittain erilaisia, mutta niitä yhdistää toiminnan lähtökohtana oleva pelastajan ja ensihoitajan työparityöskentely, resurssien tehokkaan käytön tavoite ja henkeä pelastavan avun turvaamisen periaate. ”Uudellamaalla ollaan täyttä päätä tekemässä tällaista maakunnallista pelastusliikelaitosta, joka on fuusio neljästä alueellisesta pelastuslaitoksesta”, sanoo Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala. Integroimalla yksikön toimintamalliin henkilöja paloturvallisuuteen liittyvä toiminta sekä terveydenhuollon päivystykselliset palvelut yhteistyössä kotihoidon kanssa voidaan taittaa kustannuskehitystä sekä lisätä kodin turvallisuutta ja asukkaiden turvallisuudentunnetta. Toisena keskeisenä loppupäätelmänä voidaan todeta, että rajojen rikkominen kannattaa monella tavalla
Helsinki > Pelastustoimen opintomatka Brysseliin 5.3., Bryssel, Belgia > Tunti turvaa – yritysturvallisuustietoisku 5.3., Skype > Tietoturvakoulutuspäivät 12.3,. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Kevätopintopäivät 16.–17.3. Site protection manager Jussi Laine Venator Corpista (ent. ”Olen mukana ensimmäistä kertaa kahden työkaverin kanssa. On mieletön tilaisuus oppia, kun monella täällä on takana vuosikymmenien kokemus ja ammattitaito”, Pukkinen iloitsee. On hyvä saada asioihin muutakin kuin viranomaisnäkökulmaa. Pori Lisää tapahtumia: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Liittohallituksen kokous 8.3. ”Tapahtuma on ollut hieno ja kattaus monipuolinen, paljon mitä odotinkin. Alustukset ja päivän lopuksi käytävä keskustelu antavat eväitä kaupunkien, kuntien, sairaanhoitopiirien ja muiden julkishallinnollisten organisaatioiden sekä valtionhallinnon ja järjestöjen edustajille. Palopäällystöpäivien 2018 ohjelmakokonaisuus alkaa varautumisaiheisella pre-seminaarilla. Palopäällystöpäivät 2018 järjestetään 21.– 24.3.2018 Lahdessa Sibeliustalossa. Tikkurila Lisää tapahtumia: www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO >Pelastustoimen arvotyöpaja II, 1.3. Tarkoitus on jatkaa ajankohtaisten aiheiden ja tapahtuneiden vahinkojen käsittelyä sekä viime vuonna aloitettua ohjelman teemoittamista”, kertoo koulutuspäällikkö Heli Hätönen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Palautteiden mukaan koko ohjelmasisältö oli onnistunut hyvin. Seminaari on ainutlaatuinen tilaisuus saada laaja katsaus yhteiskunnallisesta turvallisuudesta ja varautumisesta Suomessa”, toteaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa siitä, miten yhteiskunta kokonaisuutena varautuu uudenlaisiin uhkakuviin – oli kyseessä sitten hybridiuhka tai terrorismi. Olisi hyödyllistä saada enemmänkin aikaa keskusteluun”, Halonen toivoo. Hienoa, että kaikki ovat yhden ja saman asian takana riippumatta työpaikasta ja -tehtävistä. ”Turvallisuus on ajankohtainen koko yhteiskuntaa koskettava asia. Terrorismia ja hybridiuhkia käsittelevän seminaarin ajankohtaisen alustuksen pitää ulkoministeri Timo Soini, joka valottaa kansainvälistä yhteistyötä uhkien torjunnassa. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa Palopäällystöpäivien ohjelmasta ja ilmoittautumiset 19.2.2018 mennessä: www.sppl.f/ppp2018 Päivänpolttavat aiheet Palopäällystöpäivillä AJASSA. Viimekesäistä suomalaisia järkyttänyttä joukkopuukotusta avaavat seminaarissa poliisin, pelastustoimen, kaupungin sekä sosiaalija terveystoimen asiantuntijat. Oulu > Väestönsuojan hoitajakurssi yrityksille 28.2., Oulu > Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 16.3., Tampere Lisää tapahtumia: www.spek.fi Terroriuhka Suomessa on koholla Suojeluspoliisin viimeisimmän uhka-arvion mukaan. Tampere > Sosiaalija terveysalan turvakortin kurssinjohtajakoulutus 13.3., Tuusula Lisää tapahtumia: www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Paloilmoittimen hoitajakurssi 13.2., Vantaa > Kiinteistön turvallisuusjohtaminen, 22.2. Ohjelmakokonaisuus tarjoaa monipuolisen puhujakaartin ja erinomaisen mahdollisuuden tavata kollegoja eri puolilta Suomea. Tehtaalla on järjestetty suuronnettomuusharjoitus kerran vuodessa, mistä oli nyt hyötyä. Myös palomestari Vesa Halonen VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta oli ensimmäisillä Paloturvallisuuspäivillään. Seminaarissa katse on tulevaisuudessa ja siinä, miten varautua vastaavanlaisiin tilanteisiin jatkossa. Paloturvallisuuspäiville osallistui 88 ja samanaikaisesti järjestettyyn NouHätä! -kouluttajatapaamiseen 47 henkeä. Tehdään Palopäällystöpäivistä yhdessä hyvä ja alan kehityksen kannalta vaikuttava tapahtuma. Paloturvallisuuspäivien monipuolinen sisältö houkutteli paikalle myös Teemu Pukkisen, joka työskentelee IKEA Vantaalla kiinteistönhoitajana ja turvallisuusauditoijana. ”Tänä vuonna Paloturvallisuuspäivien konseptia uudistetaan hieman ja tiivistetään yhteistyötä muiden järjestävien tahojen kanssa. Erityisesti puhuttivat kokemukset Huntsmanin tulipalosta Porissa. Juuri nyt – pelastustoimen uudistuksen kynnyksellä – on poikkeuksellisen ajankohtaista osallistua yhteiseen tapahtumaan. Täällä on hyvä verkostoitua ja saada uusia näkökulmia omaan työhön. 1 ·2018 7 Alalla tapahtuu Antoisat Paloturvallisuuspäivät Paloturvallisuuspäivillä pureuduttiin joulukuussa rajussakin aallokossa ajankohtaisiin aiheisiin, kuten maakuntauudistukseen ja sen vaikutuksesta pelastustoimen palveluihin, infosotaan, valeuutisiin sekä turvallisuuskoulutuksen merkitykseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Tärkein anti on ollut kuulla meitä tarvitsevien yritysten tarpeita. Aihetta käsiteltiin laajasti Pelastustiedossa 4–5/2017. Huntsman Pigments and Additives) ja palomestari Markku Rintala Satakunnan pelastuslaitokselta kertoivat elävästi unohtumattomasta tehtävästä, jossa aktiivinen pelastustoiminta kesti 49 tuntia. On hienoa, että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ovat mukana – asiakas keskiössä
8 1 ·2018 TASA-ARVO
Tekstit: Kaisu Puranen Piirros: Mika Latvanen Kuva: Teemu Heikkilä. Moni kysyy, miksi naisia pitäisi saada pelastusalalle tai peräti pelastajan tehtäviin. Verkosto määrittelee pelastusalalla toimiviksi naisiksi pelastuslaitoksissa ja sopimuspalokunnissa operatiivisissa tehtävissä olevien lisäksi niin onnettomuuksien ehkäisyn kuin varautumisen parissa toimivat naiset sekä ensihoitajat. Leinonen muistuttaa, että pelastusalasta ei tee tasa-arvoista se, että siellä työskentelee viisi tai kahdeksan pelastajanaista ja muutama naispalomestari. ”Yleensä syyksi naisten vähyyteen sanotaan fyysiset vaatimukset. Suomen pelastuslaitokset eivät näytä ympäröivältä yhteiskunnalta. Suomessa ei tiedetä, kuinka paljon pelastustoimessa työskentelee naisia. Leinosen mukaan olennaista alan houkuttelevuuden lisäämiseksi on pelastustoimen julkisuuskuvan monimuotoistaminen. ”Yksilö ja hänen lähtökohtansa pitää huomioida. Sinne on paljon enemmän naishakijoita, vaikka fyysiset vaatimukset ovat sielläkin kovia. Siihen osaa vastata ainakin Mira Leinonen, kansainvälisen pelastusalan järjestön CTIF:n naiskomission ja suomalaisen pelastustoimen naisverkoston puheenjohtaja. Suomen 14 000 sopimuspalokuntalaisesta naisia on noin yhdeksän prosenttia, operatiivisissa tehtävissä pelastajana, paloesimiehenä tai palomestarina ehkä prosentti. ”Työskentely samanikäisten, samanväristen ja samaa sukupuolta olevien kesken tyhmentää organisaatiota. ”Millaista toimintakykyä pelastajan työssä tarvitaan ja miten sitä parhaiten mitataan?” Pelastustoimen naisverkosto selvitti viime syksynä naisten kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta pelastusalla. Operatiivisiin tehtäviin pitäisi saada lisää naisia. Hän korostaa, että naisia pitäisi saada töihin organisaation jokaiseen portaaseen, myös pelastajiksi. Näen tärkeänä, että työpaikoille tulee monimuotoisuutta. ”Mietimme keinoja, kuinka saisimme pelastustoimen houkuttelevammaksi naisille, ja kuinka saisimme pidettyä alalla ne, jotka jo ovat siellä”, Leinonen sanoo. Tai pikemminkin niiden puutteesta. Leinonen lähtee liikkeelle tilastoista. ”Sisäministeriön pitäisi määrittää, mitä tietoa kerätään, ja pelastuslaitosten pitäisi kerätä se tieto.” Naisverkoston toimintasuunnitelman yksi keskeisimpiä tavoitteita onkin selvittää naisten määrä pelastusalalla. Poliisin PR parempaa Toinen tavoite on naishakijoiden määrän lisääminen pelastusalan koulutuksiin. Mutta entä poliisi, puolustusvoimat, rajaviranomaiset. Kohti monimuotoisempaa pelastuslaitosta Tällä hetkellä paloasema on keski-ikäisten miesten työpaikka. Pelastajakoulutukseen hakee vuosittain naisia yhdestä kahteen prosenttia. Jos naiset ovat fysiologisista syistä heikompia kuin miehet, se ei tarkoita, että heidän pitäisi tehdä tuplatyö yltääkseen samaan kuin miehet.” Naisverkoston tavoite on tarkastella pelastajakoulutuksen nykyisten fyysisten vaatimusten tarkoituksenmukaisuutta yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. ”Pelastustoimen taskutilastosta pystyy näkemään jonkinlaista sukupuolijakaumaa, mutta kaikki laitokset eivät ole toimittaneet sinne henkilöstöä koskevia tietoja.” Leinonen painottaa, että sukupuolten tilastointi on pelastuslaitosten johon vastuulla. Leinonen korostaa, että ohjeilla ja rakenteilla pitäisi huolehtia siitä, että kaikki ovat samalla viivalla. ”Meidän on edustettava sitä väestöpohjaa, jolle tuotamme palvelua. He tekevät PR-työssä jotain paremmin kuin me”, Leinonen sanoo. Meidän pitää olla monimuotoisempia kuin nykyisin, jotta voimme tehdä entistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa palvelua”, Leinonen sanoo. Tähän liittyvät myös etniset ryhmät.” Suomalaisessa pelastustoimessa tasa-arvossa on vielä tekemistä. 1 ·2018 9 ”Työskentely samanlaisten kanssa tyhmentää organisaatiota.” ”P elastuslaitos on nelikymppisten, kehäkolmosen ulkopuolella asuvien, Toyotalla ajavien kahden lapsen isien työpaikka.” Näin sanoo Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen
”Lainsäädäntö edellyttää esimerkiksi, että naisen tulee tehdä henkilötarkastus naiselle”, Haapala sanoo. Vaikeneminen on sama asia kuin epätasa-arvoisen kohtelun hyväksyminen. Joukkoon mahtuu myös hyvää fysiikkaa vaativia tehtäviä, ja kuten pelastajien, myös poliisin fyysistä suorituskykyä mitataan testeillä koko virkauran ajan. Kiitos tv-sarjoille Naisten innokkuuteen alalle vaikuttaa paitsi sovellettu kuntotesti, myös media ja televisio. Poliisin salaisuus: räätälöity kuntotesti ja Maria Kallio Viisi askelta tasa-arvoisempaan työyhteisöön 1. Kysely tehtiin alun perin CTIF:n Women in Fire and Rescue Services -komissiossa kaikkien 36 jäsenmaan naisille. Poliisiammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala sanoo, että naisten tämänhetkiseen määrään alalla ollaan tyytyväisiä. Muuten ne eivät koskaan muutu.” TASA-ARVO T ällä hetkellä poliisikoulutukseen valittavista opiskelijoista noin kolmasosa on naisia. Ikävistä asioista on puhuttava Kyselyyn Suomessa vastasi noin sata naista niin vakituiselta kuin vapaaehtoispuolelta. 10 1 ·2018 Kysely kartoitti seikkoja, jotka ovat tyypillisiä juuri pelastusalalla toimiville naisille, kuten raskauteen ja perhesuunnitteluun liittyvät asioita. Nimetkää häirintäyhdyshenkilö ja pitäkää huolta mahdollisuudesta ilmoittaa häirinnästä matalalla kynnyksellä. Siellä 40 prosenttia operatiivisesta henkilöstöstä on naisia.” Naisverkosto aikoo järjestää opintomatkan Portugaliin. Se sattui olemaan vuosi, jolloin 130 opiskelijasta 24 oli naisia. Syy naisten ryntäykseen alalle oli pääsykokeen kuntotestin kriteerien muutos siten, että naisia arvioitiin omassa ryhmässään. Vastaukset kertovat, osa epäsuorasti, siitä että naisten asemassa on vielä paljon parannettavaa. Haapala tähdentää, että poliisin täytyy olla siinä kunnossa, että hän suoriutuu koulutuksesta ja tulevista tehtävistä koko työuransa ajan. ”Jos jaloiltaan 35 kokoinen nainen joutuu kulkemaan koon 42 saappaissa, työturvallisuus vaarantuu.” Leinonen kertoo törmänneensä usein vähättelyyn koettaessaan nostaa esiin tasa-arvoasioita. Tähän ei riitä keskushallinnon tasa-arvosuunnitelma. 3. Sellaisia ei ole. ”Kaikki tietävät, että meillä on mahdollisuus pärjätä uralla ja edetä myös kansainvälisiin tehtäviin.” Aika ajoin nousee kysymys, vastaako pääsykokeen kuntotesti poliisin työtä. ”Kaikenlaiselle syrjinnälle olisi oltava nollatoleranssi. Myös Poliisit-tv-sarjalla on ollut suuri vaikutus hakijamääriin. Heille on sanottu, että naisalaiset voivat toimia vain naisesimiehen alaisuudessa ja että naiset tekevät asioista hankalampia työpaikalla. Alan naiset ovat törmänneet vähätteleviin asenteisiin. ”Poliisikunta on ainakin jollain lailla läpileikkaus Suomen kansasta.” Haapalan mukaan poliisilla on paljon tehtäviä, joissa ainakin oletettavasti toinen sukupuoli pärjää toista paremmin. Sekin antaa kuvan, että ollaan tasa-arvoinen organisaatio.” Haapala uskoo, että poliisin tasa-arvoisuus palkkauksessa ja uramahdollisuuksissa ovat yleisesti tiedossa, mistä taas on kiittäminen organisaation avoimuutta julkisuudelle. Haapala uskoo, että esimerkin voima on suuri. ”Ei riitä, jos pelastuslaitos sanoo noudattavansa kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa. Tähän mennessä on selvinnyt muun muassa se, että joissakin maissa tasa-arvo pelastusalalla toteutuu loistavasti. Moni vastasi ettei tiedä, koska ei ole koskaan ollut raskaana. Kokeeseen kuuluu kestävyysja ketteryyskoe, ylätaljantai leuanveto sekä penkkipunnerrus. Kyselyssä kysyttiin esimerkiksi, mitä operatiivisissa tehtävissä toimivan vastaajan palkalle tapahtuu, kun hän tulee raskaaksi. 5. 4. ”Portugali on lopettanut paikallisen naisverkostonsa, koska sille ei ole käyttöä. Vaikka nämä asiat ovat epämiellyttäviä, ne on puhuttava auki ja tehtävä näkyviksi. Unohda miesten ja naisten työt. Työnantaja: hoida lakisääteiset tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmat kuntoon ja varmista, että ne ovat työntekijöiden saatavilla. Haapala meni itse Poliisikouluun tammikuussa 1987. Naispoliiseja tarvitaan, koska kuten pelastustoimen, myös poliisin pitäisi heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa. Naiset suorittavat esimerkiksi ylätaljan vedon painolla, joka on 70 prosenttia suorittajan oman kehon painosta, kun taas miehet tekevät saman testin aina 100 kilon painolla. 2. ”Muistan, kun Rikospoliisi Maria Kallio tuli televisiosta. Hän muistuttaa, että jos omalla laitoksella asiat ovat kunnossa, se ei vielä tarkoita, että ne olisivat kunnossa koko maassa. Varmista, että työolosuhteet ovat sellaiset, että kaikki pystyvät työskentelemään niissä. Tätä ennen naisia oli ollut yhdestä kahteen per kurssi. ”Näiden asioidenhan pitäisi olla ihan yleisesti tiedossa! Kun niistä ei tiedetä, jotkut voivat valitettavasti tehdä ratkaisuja, etteivät hanki lapsia, koska pelkää palkan tippumista tai irtisanomista”, Leinonen sanoo. Paitsi taktinen ajattelu, myös laki määrittelee, millainen henkilöstö tehtävää suorittavassa partiossa on. Meille tuli runsaasti nuoria tyttöjä uudeksi Maria Kallioksi haluamaan”, Haapala kertoo. Vielä tarvitsisi pohtia, mitä se tarkoittaa käytännön työssä.” Kyselyssä tuli myös ilmi, että edelleenkään operatiivisissa töissä toimiville naisille ei tarjota sopivia työvarusteita. ”Poliisit-sarjassa nainen on tosielämän tavoin tasavertainen partiokaveri miespuolisen poliisin kanssa. Tuo reippaasti epäkohdat ilmi. ”Siihen saakka kaikki hakijat olivat samassa rivissä myös fyysisten testien suhteen. Leinonen muistuttaa, että monelta pelastuslaitokselta puuttuu tasa-arvosuunnitelma, joka on lakisääteinen velvoite. Lähde: Mira Leinonen, Sami Kerman. Kriteerien muuttamisen vaikutus oli suuri.” Nykyisin poliisikoulutuksen valintakokeessa on kuntotesti, jonka suoritusvaatimuksissa ja pisterajoissa on otettu huomioon sukupuolten välinen ero fyysisessä toimintakyvyssä
Tärkeä on esimerkiksi tapa, jolla naisista puhutaan koko pelastustoimessa kouluista pelastuslaitoksiin ja mediaan. ”Jokainen työyhteisö toimii parhaiten silloin, kun siellä on kaiken ikäisiä ja molempia sukupuolia.” Parviainen korostaa, että tasa-arvon lisäämisessä koko alan täytyy toimia yhtenä rintamana. ”Cooperit ja uimatestit sujuvat, mutta penkkipunnerrus tuppaa olemaan liikaa. Testissä penkkipunnerrusta pitäisi tehdä minuutissa vähintään 25 toistoa 45 kilon painoilla. Parviainen näkee, että jos kampanjoihin lähdettäisiin, toimenpiteiden pitäisi olla kirjattu tasaarvosuunnitelmaan. Helsingin pelastuslaitoksen palotarkastajista valtaosa on naisia. Fyysisen kunnon valintakriteerejä hän ei lähtisi muuttamaan. Poliisihan on aikoja sitten määrittänyt naisille omat fyysiset rajat. ”Kysyisin, miksi heitä on Amerikassa ja Ruotsissa, miksei Suomessa?” Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen on Waitisen kanssa samoilla linjoilla siitä, että naisia tarvitaan pelastusalalle niin pelastajiksi kuin muihinkin toimenkuviin. 1 ·2018 11 H elsingin Pelastuskoulun pelastajakurssille hakee vuosittain 150–200 henkilöä. Hän arvelee, että miesvaltaisuus selittyy osaksi vanhalla perinteellä. Sanna Elonen ja Suvi Suojalehto työskentelevät pelastajina Helsingin pelastuslaitoksella. Monipuolistaakseen hakija-ainesta Helsingin Pelastuskoulu mainitsi opiskelijarekrytoinnissaan sekä naiset että maahanmuuttajataustaiset, joilta se erityisesti toivoi hakemuksia. ”Se riippuu myös vähän toimintaympäristöstä, jossa henkilö tulee toimimaan. Se on ehkä perusteltu ratkaisu.” Waitisen mukaan ”naisten sarja” on harkitsemisen arvoinen asia tulevaisuudessa myös pelastajien valintakokeessa. Hän muistuttaa, että ne ovat alalla yhteisesti mietityt ja lähtevät alan tarpeista: kentällä ei ole naisten tai miesten tehtäviä. Meilläkin tulee tapahtumaan ammatillista erikoistumista.” Waitinen muistuttaa, että pelastustoimessa muuna kuin palomiehenä työskentelee paljonkin naisia. Koulu on jo ryhtynyt toimiin sosiaalisen median ja kurssi-ilmoituksen kautta. Pelastajatutkinnon valintakokeessa testataan fyysistä suorituskykyä ja lihaskuntoa. ”Helsingissä on maahanmuuttajataustaista väestöä varmaan 20–30 prosenttia, ja naisia ihan hirveän paljon. ”Näen erittäin vieraana ajatuksena, että naisille olisi omat kriteerit. Heistä naisia on kolmesta viiteen. Waitinen arvioi, että naisilla haku tyssää usein penkkipunnerrukseen. ”Ala on ollut sankarihohtoinen miesten maailma.” Waitinen uskoo, että pelastusalan profiilia ja houkuttelevuutta naisten silmissä nostetaan median kautta. Naisten pääsykoe tyssää usein penkkipunnerrukseen.. Silti myös pelastajiksi tarvittaisiin naisia. Koulun rehtori Matti Waitinen sanoo, että tarvetta pelastajanaisille olisi. Jos kriteerejä lasketaan, niitä pitää laskea myös miesten osalta.” Pelastusopisto ei korosta opiskelijarekrytoinnissaan naisia tai maahanmuuttajia, koska se voisi antaa vaikutelman jonkin ryhmän suosimisesta toisen kustannuksella. Miksi palokunta näyttää tältä?” kysyy Waitinen. ”Hesarin ja Metron ilmoituksissa on jo muutaman vuoden ajan ollut miesensihoitaja Matti Waitinen: Sovellettu kuntotesti ”harkitsemisen arvoinen” ja naispelastaja, kun etsimme uusia pelastajia.” Mutta miksi positiivinen mediajulkisuuskaan ei tunnu auttavan
Palontutkintaryhmä koostetaan pelastustoimen ammattilaisista, jotka useimmiten ovat erikoistuneet palontutkintaan myös omassa pelastuslaitoksessaan. Se on yksinkertaisesti mahdotonta, sillä eri alojen vakavia onnettomuuksia sattuu melko harvoin. 12 1 ·2018 O nnettomuustutkintakeskus (Otkes) käyttää onnettomuustutkinnoissa laajaa asiantuntijoiden reserviä. Johtaja Veli-Pekka Nurmi kysyy, voisiko pelastuslaitosten ja Otkesin tutkintaa yhdistää tai keskittää. Mutta jos sellainen sattuu, meillä on järjestely, että pystymme tutkimaan sen varmasti.” Myös palontutkinnassa Otkesilla on oma asiantuntijajoukkonsa. Otkesin vakituiset työntekijät ovat tutkinnan asiantuntijoita, kun taas talon ulkopuolelta tulevat asiantuntijat oman alansa erityisosaajia. Koetamme pitää huolta, että meillä on sopiva määrä ihmisiä, joilla on sekä osaaminen että halukkuus tehdä tällaista työtä.” Otkesin päätoimiset erikoistutkijat koordinoivat eri alojen asiantuntijoita. Meillä on tapauksia, joissa henkilö on erinomainen ja motivoitunut asiantuntija, mutta syystä tai toisesta hänellä ei ole mahdollisuutta panostaa tähän.” Siksi Nurmi korostaa, että Otkesilla täytyy Asiantuntijat Otkesin apuna Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Otkes ja Kaisu Puranen Onnettomuustutkintakeskus ei yritäkään olla kaikkien alojen asiantuntija, vaan käyttää tutkintoihin laajaa asiantuntijareserviä. ”Sattui oikeastaan ihan mitä tahansa, meillä on tutkintaryhmässä sekä substanssin osaamista että tutkintaosaamista.” Nurmi sanoo, että Otkesin keskeinen osaamisalue on tutkiminen, eikä virasto yritäkään olla kaikkien tutkinta-alojensa asiantuntija. Lisäksi hänellä täytyy olla kova motivaatio tehdä tutkintaa. Nurmen mukaan järjestelmä toimii hyvin. Otkes kouluttaa heitä säännöllisesti. Otkes tutkii Suomessa sattuneet vakavat onnettomuudet ja niiden vaaratilanteet. ”On selvää, että meillä täytyy olla tulipalojen tutkimiseen riittävästi osaamista. ”Useimpien asiantuntijoiden päätyö on jossain muualla. ”Ei ole mitenkään mahdollista, että meillä olisi kaikkien alojen asiantuntijoita odottamassa, jos sattuisi vaikkapa ydinvoimalaonnettomuus. Tutkintahaaroja on viisi: ilmailu-, vesiliikenneja raideliikenneonnettomuudet sekä muut onnettomuudet ja poikkeukselliset tapahtumat. Heitä Otkesilla on noin 130, joista pelastusja ensihoitoalan asiantuntijoita noin 10 henkilöä. OTKES. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo, että jokaisen onnettomuustyypin tutkinnassa ovat mukana juuri kyseisen alan asiantuntijat. ”Joskus on käynyt niin, että henkilö on erinomainen asiantuntija, mutta hän ei vain halua olla sellaisessa työssä.” Kolmanneksi henkilöllä täytyy olla tosiasiallinen mahdollisuus käyttää aikaa työhön. Hänen täytyy ensinnäkin olla tutkimusalan rautainen asiantuntija. Useimpien päätyö muualla Nurmi sanoo, että Otkesin asiantuntijana toimivalla henkilöllä täytyy olla kolme ominaisuutta. Palopuolella koordinoija on erikoistutkija Heikki Harri
”Mielestäni siinä voisi olla järkeä. Esimerkiksi Turun yliopistosairaalan tulipalon tutkinnassa syyskuussa 2011 huomattiin alkuvaiheessa, ettei asiantuntijaryhmässä ole ketään, joka tuntisi ison sairaalan toimintalogiikkaa. ”Tutkinnan sisäänrakennettu osa on aina se, että tarkastelemme itse onnettomuuden lisäksi myös tehtyjä pelastustoimia.” Nurmen mukaan laitokset suhtautuvat pääosin myönteisesti toimiensa arviointiin. ”Meidän piti löytää tällainen henkilö täydentämään ryhmää ikään kuin sairaalaviisaaksi. Nurmen mielestä pelastuslaitosten oma palontutkinta ja Otkesin tekemä tutkinta eivät kilpaile keskenään, vaan molemmilla on roolinsa palontutkinnassa. Parasta on, jos tutkijoiden valinnassa onnistutaan kerralla, mutta täydentäminen ei ole epäonnistuminen.” Kantava ajatus on, että tutkintaryhmät ovat aina moniammatillisia. Tutkinta voi myös elää edetessään. ”Edellytykset tutkia ovat aivan erilaiset. Joskus tutkintaryhmää voidaan joutua täydentämään. ”Jos kaikki ei ole mennyt niin kuin Strömsössä, se voi aluksi olla kiusallista, mutta me Lento-onnettomuus Siilinjärvellä 20.1.2010.. Pelastuslaitosten palontutkintaa voisi vähentää, ja me voisimme tutkia enemmän. Kun me käynnistämme tutkinnan, panostamme siihen aika isosti.” Nurmen mielestä molemmat vastaavat hyvin lakisääteiseen tehtäväänsä. Pelastuslaitosten rooli ei rajaudu pelkästään tulipaloihin, sillä pelastustoimi on mukana esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksissa. ”Sisällöt ja voimavarat vastaavat siihen, mikä on pelastuslaissa säädetty pelastuslaitosten tehtäväksi tai turvallisuustutkintalaissa meidän tehtäväksemme.” Nurmen mielestä on harkinnan arvoinen kysymys, voisiko pelastuslaitosten ja Otkesin tutkintaa jollakin tavalla yhdistää tai keskittää. Otkesille enemmän tulipaloja Tutkintojen tavoite on aina turvallisuuden parantaminen. Päätoiminen, ammattimainen tutkinnan tekeminen on usein tehokkaampaa, taloudellisempaa ja tuottavampaa kuin sivutoiminen.” Pelastuslaitokset liittyvät useimpiin Otkesin tutkimiin onnettomuuksiin. ”Tyypillisimmillään pelastustoimen palontutkintaa tehdään niissä tapauksissa, kun me emme tee tutkintaa”, Nurmi linjaa. Nurmen mukaan vastuunjako toimii hyvin pelastuslaitosten kanssa. Pelastuslaitosten palontutkinta on sivutehtävä, ja se tehdään aika pienillä voimilla. 1 ·2018 13 olla riittävästi eri alojen asiantuntijoita, niin sanottuja ”ottopoikia”, jotta reservistä löytyy niitä, jotka täyttyvät kaikki kolme kohtaa. Pelastuslaitosten palontutkinta suuntautuu hieman eri lailla kuin Otkesin. Turvallisuustutkintalain mukaan Otkesin tulee tutkia onnettomuudessa tehdyt pelastustoimet ja viranomaisten toiminta
Hän on itsekin ollut Otkesin asiantuntijaverkoston jäsenenä. Turvallisuustutkintalain mukaan Otkesin on pakko tutkia suuronnettomuudet. Koulutusmoduuleja on useita erilaisia, kuten turvallisuustutkinnan perusteet, työsuojelun näkökohdat, työturvallisuus, kuulemiskoulutus, säädöskoulutus ja niin edelleen. ”Olemme kertoneet Hätäkeskuslaitokselle ne tehtävälajit, joista haluamme ilmoituksen, kuten suuret rakennuspalot. Raide-, ilmailuja vesiliikenneonnettomuuksiin liittyy kansainvälisiä, Suomea sitovia sopimuksia sekä EU-säädöksiä. ”Useimmat toimivat asiantuntijoina oman työnsä ohessa. Tulipalot ja tieliikenneonnettomuudet jaotellaan muihin onnettomuuksiin, sillä niissä toimitaan kansallisen lainsäädännön pohjalta. Tutkinta on helppo hyväksyä, kun ymmärtää sen tavoitteen. Onnistuminen riippuu työnantajasta, mutta hyvä työnantaja näkee hyödyn sekä tutkintaa tekevälle että pelastuslaitokselle”, Harri sanoo. Usein henkilö tunnetaan muuta kautta, ja hänet pyydetään asiantuntijaksi johonkin ryhmään. Erikoistutkija Heikki Harrin yksi työnkuva Onnettomuustutkintakeskuksessa on toimia yhteyshenkilönä pelastusalan asiantuntijaringille. Ilmoitusvelvollisuus on myös Hätäkeskuslaitoksella ja meripelastuskeskuksilla. OTKES Otkes löytää asiantuntijat verkostojen kautta . Kun onnettomuustutkinta alkaa, kunkin tutkintahaaran johtava tutkija kokoaa tutkintaryhmän yhdessä viraston johdon kanssa. Ennen Otkesia Harri ehti olla liki 30 vuotta pelastustoimen eri tehtävissä. ”Tehtävämme on pistää pallo pyörimään, ja sitten se alkaa elää omaa elämäänsä.” Turvallisuustutkintalain mukaan onnettomuuden pelastustoimiin osallistuneen viranomaisen tulee ilmoittaa viipymättä Otkesille tapahtumasta, joka voi tulla sen tutkittavaksi. ”Voisi sanoa, että toimimme julkisena konsulttina, joka antaa syötteitä pelastustoimen kehittämiseksi sattuneiden onnettomuuksien ja tehtyjen toimien perusteella.” Tutkintojensa pohjalta Onnettomuustutkintakeskus antaa suosituksia turvallisuuden parantamiseksi. ”Yleensä ensitietojen perusteella teemme aika nopeasti ratkaisun, käynnistetäänkö alustava tutkinta vai ei.” Otkes jakaa tutkintahaaransa viiteen, koska kaikilla on omanlaisensa säädöspohja. 14 1 ·2018 emme ole syyttämässä ketään tai hakemassa virheitä, vaan auttamassa pelastustoimea kehittymään.” Nurmi painottaa, että lain mukaan kaikkien Otkesin tutkintojen tavoite on turvallisuuden parantaminen. ”Pelastuslaitosten palontutkinta on sivutehtävä, ja se tehdään aika pienillä voimilla. ”Mukaan ei pääse niin, että ilmoittaa haluavansa osallistua tutkintaan. 12 viime vuotta ennen Otkesia hän toimi palomestarina Kanta-Hämeessä. Muuten Otkesilla harkitaan tapauskohtaisesti, mitä tutkitaan. Jos asiantuntijan tehtävä jatkuu, henkilön täytyy myös sitoutua Otkesin koulutuksiin, joita on vuosittain yhdestä kahteen. Se vaatii taiteilua ja viikonlopputyötä. Yleensä Otkes löytää asiantuntijansa verkostojen kautta. Jos henkilö on ollut muutenkin aktiivinen alalla ja palontutkinnoissa, hänet voidaan pyytää mukaan tutkintaan. Se on antanut 2010-luvulla noin 400 suositusta tutkintojensa perusteella. ”Harkitsemme erityisesti sitä, onko onnettomuuksista opittavaa ennaltaehkäisyn kannalta.” Otkes käynnistää vuosittain 20–30 tutkintaa. Sitten katsotaan, miten homma lähtee toimimaan”, Harri sanoo. Harri korostaa, että tutkinta on kokonaisvaltaista toimintaa ja vaatii sitoutumista sekä pitkäjänteisyyttä. Kun me käynnistämme tutkinnan, panostamme siihen aika isosti”, Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi vertaa.. Olemme siis häken osalta vasteessa, ja kun valittuun tehtävälajiin tulee ilmoitus, meillä piippaa samaan aikaan kuin palokunnalla.” Tyypillisesti Otkes aloittaa tutkinnan jo, kun pelastustoimet ovat vielä käynnissä. ”Jos taas ei ymmärrä, mikä tehtävämme on, silloin on helppo myös arvostella sitä.” Ilmoitus häkeltä Onnettomuustutkintakeskus toimii itsenäisenä virastona oikeusministeriön yhteydessä turvallisuustutkintalain pohjalta
Johtava tutkija vastaa yhdessä erikoistutkijan kanssa alansa onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta. 1 ·2018 15 Onnettomuustutkintakeskus Toimii oikeusministeriön yhteydessä, suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti. Saadaan oikea tieto esimerkiksi siitä, milloin jokin keskustelu on käyty.” Lehtinen painottaa, että ihmisten kuuleminen on tärkeää, mutta taustalla on aina hyvä olla kovaa faktaa. Silloin voimme verrata, täsmääkö kova fakta ja se, mitä asianomaiset kertovat.” Esimerkiksi sammutushyökkäyksen tehnyt työpari voi hyvinkin muistaa asiat eri tavalla, koska he ovat niin keskittyneet omaan tehtäväänsä. ”He muistavat, miten ovi aukaistiin tai tuliko vettä kun pyydettiin, mutta eivät välttämättä sivuseikkoja. Kutsun tallenteita kovaksi faktaksi. Talous koostuu toimintamäärärahasta ja arviomäärärahasta. ”Tapahtumat, niiden järjestys, henkilöiden toiminta. Vuonna 2014 toimintamääräraha oli 1411000 euroa, arviomääräraha 625000 euroa. Lehtinen painottaa, että jo nauhojen kuuntelu pelkästään oman väen kesken kehittäisi myös operatiivista toimintaa todella paljon. Lehtisen työhön onnettomuustutkinnassa kuuluvat muun muassa hätäpuhelujen läpikäynti ja analysointi sekä pelastuslaitoksen radioliikenteen ja Pronto-raporttien läpikäynti ja analysointi. Johtava palotarkastaja Knut Lehtinen on toiminut palontutkijana Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella vuodesta 2005, jolloin pelastuslaitos perusti palontutkintaryhmän. Lehtisen mielestä se tekee työstä palkitsevaa. Vuonna 2009 häntä kysyttiin mukaan Onnettomuustutkintakeskuksen ”ottopojaksi”, eli asiantuntijareservin jäseneksi. Jos onnettomuus tutkitaan, kova fakta helpottaa tutkintaa merkittävästi. Ensimmäinen tutkinta oli tavaratalo Hong Kongin palo Vantaalla vuonna 2010. Tutkinnan ydin on olennaisen erottaminen epäolennaisesta. ”Niistä saadaan perusta ja aikajana onnettomuuteen. ”Ihminen muistaa sen, mitä muistaa. Silloin on hyvä olla tallentava lämpökamera.” Siksi se, että pelastuslaitokset nauhoittavat työskentelykanavansa, on todella tärkeää. Otkes tutkii luotsiveneen kaatumista ja uppoamista Suomenlahdella Emäsalon eteläpuolella 8.12.2017.. Vakituisia virkoja 16, noin 130 tuntipalkkaista asiantuntijaa. Viisi tutkintahaaraa: ilmailu-, raideliikenne-, vesiliikenneja muihin onnettomuuksiin sekä poikkeuksellisiin tapahtumiin. Jotkut asiat ovat merkittäviä, jotkut merkityksettömiä. Toisen mielestä käytävällä ovi oli kiinni, toisen mielestä auki. Olennaista on niiden erottaminen.” ”Harkitsemme erityisesti sitä, onko onnettomuuksista opittavaa ennaltaehkäisyn kannalta.” Toiminta nauhalle! – Tutkija tarvitsee kovaa faktaa
Jos pelastuslaitokset poistetaan yhtälöstä, silloin jäävät tutkimatta pienet ja keskisuuret vahingot ihmisten kodeissa.” Pälviä muistuttaa, että pelastuslaitokset saavat omasta tutkinnastaan tärkeää turvallisuuviestintäja koulutusmateriaalia oman toimintansa kehittämiseen. ”Ei sitä voi ulkoistaa minnekään. Molemmat ovat myös olleet mukana Otkesin onnettomuustutkinnoissa asiantuntijoina. Pelastuslaitokset eivät näe tutkintaa merkittävänä voimavarana tai päivittäistyönä, vaikka syvällisemmän tutkinnan myötä voitaisiin kehittää niin pelastustoimea kuin riskienhallintatyötä. ”Aktiivinen toiminta perustuu muutamiin kiinnostuneisiin henkilöihin per laitos”, Pälviä sanoo. Paloluoma sanoo, että tutkinta menee eteenpäin jatkuvasti, mutta ongelma on henkilöresurssi. Paloluoma painottaa, että pelastuslaitosten palontutkinnan pitäisi olla ammattimaisempaa. ”Otkesin rooli on tutkia suuret onnettomuudet, poliisin taas rikokset ja suurimmat omaisuusvahingot. Heillä tuskin on sellaisia resursseja käytössään”, hän sanoo. ”Pelastuslaitosten täytyy tehdä omaa palontutkintaansa, koska muuten merkittävä joukko arkisia tulipaloja jää tutkimatta”, perustelee Pälviä. ”Jos siihen suuntaan mennään, niin Otkes saa palkata rutkasti uusia työntekijöitä. Sitä pitäisi tehdä reilusti enemmän, muttei sitä voi kukaan muu tehdä pelastuslaitosten puolesta.” Pasi Paloluoma on samoilla linjoilla. Ajatus ei saa vastakaikua Tuomas Pälviältä tai Pasi Paloluomalta. Toisaalta Paloluoma muistuttaa, että palontutkinnan opintopäivät keräävät toistuvasti useita kymmeniä pelastustoimen edustajia, joten volyymiakin löytyy. Pelastuslaitosten palontutkinnan tehtävä on myös pelastustoiminnan kehittäminen. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi esitti ajatuksen, että Otkes voisi laajentaa palontutkintaansa ja pelastuslaitokset vastaavasti vähentää. ”Pelastuslaitosten pitäisi resursoida enemmän työvoimaa päätoimiseen palontutkintaan.” Pelastustoimen palontutkinnalla on paikkansa Esimiehet:. Molemmat arvioivat, että pelastuslaitosten oman palontutkinnan taso on tällä hetkellä vaihtelevaa, ja taso pitäisi vakiinnuttaa. Pälviä on riskienhallintapäällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella sekä Suomen Palontutkijat ry:n puheenjohtaja, Paloluoma palopäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. 16 1 ·2018 P elastusalan palontutkinnan asiantuntijoiden mielestä pelastuslaitosten pitäisi kehittää palontutkintaansa ja säilyttää se itsellään
”Tutkinnan ydin ei ollut Satakunta, Pomarkku tai Huntsman, vaan suomalainen pelastustoimen järjestelmä ja teollisuuspalot, joihin suositukset kohdentuivat.” Suositukset voivat vaikuttaa yleistyksien vuoksi itsestäänselvyyksiltä, mutta eivät ole niitä. Kuva: Pomarkun VPK. Suositusten toteutumisen seuranta on Otkesin lakisääteinen tehtävä, jota kehitetään jatkuvasti mahdollisimman läpinäkyväksi. Satakunnan palot: ”Jos suositukset ovat itsestäänselvyyksiä, miksei asioita ole hoidettu?”. Näin yksittäisten tapausten suositukset laajenevat koskemaan kaikkia kyseisen alan toimijoita. 1 ·2018 17 Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävä on nostaa yksittäisen onnettomuuden tutkintaselosteen suositukset yleiselle tasolle. Lain mukaan niiltä, joihin suositus kohdentuu, tulee pyytää lausunto ennen tutkinnan valmistumista. ”Emme lähde kohdistamaan onnettomuustutkintaselosteen suosituksia esimerkiksi yksittäiseen VPK:hon, vaan haemme järjestelmätason vastauksia”, Otkesin johtaja VeliPekka Nurmi sanoo. ”Jos ne olisivat itsestäänselvyyksiä, miksi ihmeessä asioita ei ole hoidettu?” Nurmi kysyy. Jos suositukset kohdistettaisiin yksittäiseen toimijaan, muut voisivat katsoa olevansa niiden ulkopuolella. Otkes tutki teollisuuspaloja Satakunnassa tammikuussa 2017. Esimerkiksi tammi–helmikuussa 2017 sattuneiden Satakunnan teollisuuspalojen tutkinnan suositukset pyrittiin yleistämään. ”Suosituksen kohteet tietävät paljon ennen lausuntokierrosta, että asia on nousemassa esille.” OTKES Yksittäisistä suosituksista yleisiä . Otkes tiedottaa asianomaisia suosituksista jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ennen virallisia selosteita
Lähtöajat olivat kaikilla lähempänä kahta minuuttia. Ensimmäisenä kohteessa oli palomestari Kalle Hakamäki kuljettajineen kello 1.51, joita seurasivat toiset yksiköt. Poikkeamalla oli suuri merkitys aiheutuneisiin vahinkoihin. Ilmoituksen sisältönä oli kolmikerroksinen kerrostalo, asunnosta savua. Ilmeisesti toinen heistä kävi avaamassa parvekkeen oven, jolloin palo levisi kaksioon. Soittaja ryhtyi ansiokkaasti herättelemään palavan asunnon asukkaita koputtamalla ja huutamalla porraskäytävässä. Sen kiinni ollut ovi piti murtaa auki sahaaRakentamismääräysten ”soveltaminen” ajoi asukkaat evakkoon Jyväskylän Korteniityntiellä sijaitsevassa P1-paloluokan pienkerrostalossa syttyi tulipalo yöllä 9.8.2017. Vasteeseen nousi ensimmäisessä aallossa RKS31, RKS101, RKS121, RKS115, RKS103, RKS106 ja yksi ambulanssi EKS122. Palo oli kuitenkin levinnyt parvekkeelta puisen julkisivun kautta ullakolle jo ennen palokunnan saapumista kohteeseen. Eräs talon asukas huomasi, että savua tulee lasitetulta parvekkeelta rakennuksen toisesta kerroksesta. Asukkaiden oli nopeasti poistuttava porraskäytävän kautta ulos. Hän teki hätäilmoituksen kello 1.42. Keskuspaloaseman pelastusryhmä suoritti sammutustehtävän palavaan huoneistoon. 18 1 ·2018 K eski-Suomen pelastuslaitos onnistui sammuttamaan nopeasti palon huoneistossa ja parvekkeella. Palavan huoneiston kaksi asukasta havahtuivat ääneen. Teksti: Jarkko Jäntti, riskienhallintapäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Mika Rinne Kuvat: Keski-Suomen pelastuslaitos ja Mika Rinne ”Parvekkeelta alkanut palo sai levitä seinärakenteen kautta ullakolle ja kehittyä 400 neliön alalla kohtalaisen voimakkaaksi.” OPERATIIVINEN TOIMINTA. Ensivaiheen tiedustelussa porrashuoneen ylätasanteella oli pään korkeudella savua ja ainakin palavan huoneiston yläosasta tuli tummaa savua. Pelastuslaitoksen palontutkinnassa on selvinnyt, että talossa oli poikkeama rakentamismääräyskokoelman olennaisiin vaatimuksiin nähden. Lisähälytysten jälkeen paikalle saapuivat myös ambulanssit EKS123, EKS121, EKS845 sekä Jyväskylän VPK ajoneuvoilla RKS131, RKS133 ja RKS1396. Rakennuspalo: keskisuuri. Hätäpuhelun aikana palo syttyi liekkipaloksi parvekkeella. Hälytysilmoitus Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta kello 1.44. Pelastustoimen vahvuudet olivat Jyväskylässä erinomaiset, joten kaikki kolmelta eri paloasemalta hälytetyt ajoneuvot saatiin vähintään tavoitevahvuuksilla liikkeelle
Viisi ihmistä loukkaantui lievästi hengitettyään savua. Liekkien etenemistä ei pystynyt katkaisemaan parvekkeelta, koska betonirakenteiset elementit estivät veden ohjaamisen liekkeihin. Palo oli levinnyt parvekkeelta puisen julkisivun kautta ullakolle jo ennen palokunnan saapumista kohteeseen.. Palontutkinnassa selvisi, että johtoauton PEKE-työasema oli uusittu, mutta Webinfon toimivuus uudella työasemalla oli jäänyt testaamatta. Seppälän paloaseman pelastusryhmä välitti palomestarin antaman evakuointikäskyn asukkaille ja avusti heitä siirtymään savun seasta kokoamispaikalle. Koko talo evakuoitiin Asukkaiden kokoamispaikka perustettiin vastapäätä palavaa rakennusta sijainneen kerrostalon piha-alueelle. Kokoamispaikalle siirrettiin tai siirtyi yhteensä 15 henkilöä, joista pidettiin kirjaa. Hakamäki yritti etsiä viranomaisten käytössä olevasta WebInfo-paikkatietopalvelusta kohteen piirustuksia, mutta palvelu ei suostunut aukeamaan. Samanaikaisesti palavan huoneiston asukkaat tavattiin pihamaalta. Palo meni parvekelipan ja ontelolaatan välistä läpi seinän sisässä. Parvekkeelta alkanut palo sai levitä seinärakenteen kautta ullakolle ja kehittyä 400 neliön alalla kohtalaisen voimakkaaksi. Sitä ei löytynyt. Palo ullakolla aiheutti mittavat palovahingot, mutta sammutusveden aiheuttamien vahinkojen määrä jäi suhteellisen pieneksi. Palo levisi ullakkotilaan Huoneiston ja parvekkeen palo oli sammutettu kello 2.00, mutta palo jatkui parvekkeen yläpuolisessa seinässä ja räystäässä. Kaikkiaan talossa oli 15 asuntoa, joista neljä oli tyhjiä. Ilmoituksen tehnyt henkilö oli oman avaimensa kanssa vastassa opastamassa palokuntaa. . Nostolavaauton valmisteluihin kului aikaa kohteeseen saapumisesta noin 13 minuuttia ja hälytyksestä 25 minuuttia. ”Kattoon ei kajota” Vaajakosken paloaseman sammutusyksikkö sai tehtäväkseen tiedustella hyökkäysreitin yläpohjan onteloon. Nostolavalla ei onneksi tarvinnut tässä tapauksessa pelastaa ketään varateinä toimiviksi suunnitelluilta parvekkeilta. 1 ·2018 19 malla. kerroksen tasalla nostokorista alkoi kello 2.10. Ullakon sammuttaminen 3. Pääsy vesikatolle oli järjestetty vain ulkokautta. Heidät vietiin sairaalaan ja lopuille löytyi paikka ystäviltä
Pääsuunnittelija oli laatinut paloteknisen selvityksen ja antanut yleiset ohjeet pääpiirustuksissa, jotka oli hyväksytty rakennusvalvonnassa. Palokaasujen jäähdyttäminen suoritettiin suhteellisen pienellä, kahden kuution vesimäärällä sekä nostolavaa hyödyntäen ja siihen tukeutuen. Syttymissyynä tupakointi Poliisi suorittaman palonsyyntutkinnan mukaan syttymissyy liittyi tupakointiin parvekkeella. Kohde luovutettiin isännöitsijälle ja huollolle seuraavana aamuna kello 8, jotka jatkoivat jälkivartiointia iltaan saakka. . Rakentamisen ohjauksessa ja toteutuksen valvonnassa on kiinnitettävä huomiota myös paloteknisiin yksityiskohtiin. Määräystä täydentävässä ohjetekstissä sanotaan, että ulkoseinärakenteiden suunnittelussa otetaan huomioon palon leviämisvaara ulkoseinän ulkopintaa pitkin, ulkoseinärakenteen sisällä sekä ulkoseinän ja osastoivan rakennusosan liitoksen kautta. Palon aikana reservinä toiminut Jyväskylän VPK aloitti kello 4.15 jälkivahinkojen torjunnan. Ongelmaksi tässä tapauksessa muodostui se, että osastoivien rakennusosien liitoksia ei suunniteltu detaljitasolla. Mitä opittiin. Rakenne ei pidättänyt paloa Korteniityntien talo on valmistunut vuonna 2012. Parvekkeella oli myös rottinkinen kalusteryhmä, erillinen tuoli sekä pahviroskia. Sen rakentamisessa tuli noudattaa uudistettuja määräyksiä ja ohjeita rakennusten paloturvallisuudesta E1 (2011). Vaakapaneelia oli käytetty huomattavasti tavanomaista laajemmin. 20 1 ·2018 Sammutustoiminnassa valittu taktiikka ”kattoon ei kajota” oli yleisesti onnistunutta. Yksi olennaisista vaatimuksista on, että palon ja savun kehittymisen sekä leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua. Toinen huoneiston asukkaista oli illalla poltellut sikaria sohvalla. Lehtijutun valmistumisen aikaan ei ollut tiedossa, nostaako syyttäjä asiassa syytteen vai ei. Osastoivia rakennusosia tässä tapauksessa olivat huoneistojen sekä parvekkeiden väliset pystyseinät ja kerrosten väliset vaakarakenteet. Pelastuslaitoksen palontutkinnan perusteella vaikuttaa siltä, että palon leviämisen kannalta oleelliseksi muodostuneen ontelolaattavälipohjan ja parvekkeen kattolipan välistä rakennetta ei ole suunniteltu pidättämään paloa lainkaan. Tällä Hakamäki tarkoitti, että konesaumattua peltikattoa ei avata ennen, kuin sen alla olevat syttymiskelpoiset palokaasut on saatu jäähdytettyä. Ulkoseinät ja parvekkeet on rakennettava niin, että palo ei leviä niiden kautta vaaraa aiheuttavalla tavalla. Palo pääsi leviämään tuuletusilmaraossa sekä julkisivupintaa pitkin ohi betonisten osastoivien rakennusosien. ”Palo pääsi leviämään tuuletusilmaraossa sekä julkisivupintaa pitkin ohi betonisten osastoivien rakennusosien.” OPERATIIVINEN TOIMINTA. Asunnon ovi oli hyökätessä kiinni ja se piti murtaa sahaamalla ovilehden alaosa lukon alta poikki. Parvekkeella oli lasitettua parvekeseinää vasten ja parvekeovea vastapäätä lähes seinän levyinen kangassohva
Näin siksi, että pelastaminen parvekkeilta nostokalustolla ei tapahdu riittävän nopeasti suhteessa siihen aikaan, jossa asuntojen ja parvekkeiden välinen osastointi rajoittaa palon ja savun leviämistä. Ulkoseinien ulkopintojen luokkavaatimukset pääosin B-s1,d0 (asuinhuoneistot D-s2,c2, parvekkeille ei määritelty). Palo-osastointi huoneistoittain, sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet . Palotekninen selvitys (ote) piirustuksista Rakennuksen paloluokka P1. Asuinhuoneistot, palokuorma <600 MJ/m2, kantavat rakenteet R60, Osastoivat rakenteet EI60, osastoivat ovet EI15+sisäovi. Osastoivien välipohjien läpi menevät hormit ja roilot osastointi EI60. 1 ·2018 21 Käytännössä puolet koko rakennuksen vaipasta oli paneloitu. Porrashuoneen savunpoistoikkuna ala-aulasta ohjattavalla kytkimellä, akkuvarmennettu. Paneelia ei ole käsitelty palonestoaineilla ja tuuletusilmarakoa ei ole kuristettu kerrosten tai osastoivien rakennusosien kohdalta. Asuntojen poistumisen varatienä toimivat parvekkeet. Parvekkeiden käyttäminen varatiejärjestelynä tulee harkita uudelleen. Sähköiset tietolähteet ovat edellytys rakennetun rakenteellisen paloturvallisuuden täysimääräiseen hyödyntämiseen pelastustoiminnan taktiikan valinnassa. Erityisesti kriittisiin viestiyhteyksiin liittyviin muutostöihin tulee sisällyttää riittävät resurssit niiden toimivuuden testaukseen. Lähde: Keski-Suomen pelastuslaitos . Leikkaus B-B.. Pelastustoiminnassa käytössä olevien sähköisten tietokantojen ja kohdekorttijärjestelyjen käytettävyys on testattava säännöllisesti. . Parveketorni seisoi tukevasti omilla perustuksillaan ja parvekkeen betoninen lippa toimi työskentelyalustana. Parvekkeet, ei palokuormaa, kantavat rakenteet R30, Osastoivat EI30
He ovat olleet mukana VPK-toiminnassa jo pienestä pitäen samoin kuin Samuel Korhonen. Nuoret mukana Kittilän VPK:ssa Kittilän VPK:ssa on tulevaisuus ainakin tällä hetkellä turvattu. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Olavi Airaksinen ja Esa Aalto. Muut ovat kouluttajia. Teemu ja Tommi ovat veljeksiä. Samuel Korhonen, 18, Tommi Hiltunen, 18, Svenja Kuoppala, 19 ja Teemu Hiltunen, 19, ovat mukana Kittilän VPK:ssa. Ja kun kaveri lähtee toimintaan, hän tuo mukanaan kaverin. Nuoriso-osastossa väkimäärä lisääntyy ja myös kouluttajina ja hälytysosastossa on mukana myös nuorta väkeä. ”Kun itse olin mukana nuoriso-osastossa, meitä oli paljon enemmän. Mukana oli 40 koulutettavaa ja se oli selvästi suurempi määrä kuin aikaisempina vuosina”, Teemu Hiltunen kertoo. ”Aika paljon tulee automaattihälytyksiä matkailualueitten hotelleihin ja hotellihuoneisiin.” ”Myös etsintöjä on ollut ja esimerkiksi liikenneonnettomuuksien pelastustehtäviä”, he kertovat. Silloin kouluttajiakin oli enemmän ja meidän oli jaettu kahteen ryhmään.” ”Nykyinen koulutettavien määrä on juuri sopiva meidän kouluttajien määrän nähden.” He pohtivat palokuntatoiminnan alkaneen kiinnostaa jälleen nuoria. ”Viime vuonna nuorten määrä palokuntatoiminnassa lisääntyi. Siitä väkimäärä kasvaa. Svenja Kuoppala on ollut mukana myös pitkään palokuntatoiminnassa ja aloittanut sen edellisessä kotipaikassaan Tampereella. Myös Hiltusen veljekset ovat siirtyneet hälytysosastoon heti 18 vuotta täytettyään. 22 1 ·2018 K ittilän paloasemalla koulupäivän alkamista odottavat nuoret tekevät läksyjä. Kouluttajia ja sammutusmiehiä Svenja Kuoppala ja Samuel Korhonen toimivat kouluttajina ja sammutusmiehinä hälytysosastoissa Kittilän VPK:n Sirkan osastossa. SOPIMUSPALOKUNNAT Teemu Hiltunen toimii tällä hetkellä nuoriso-osaston johtajana
. Kittilässä niitä oli 53.. perustettiin vuonna 1958. 1 ·2018 23 Kittilän VPK on 60-vuotias Kittilän Vapaaehtoinen Palokunta ry. Joukon ainoa nainen, Svenja Kuoppala aikoo jo tulevana keväänä hakea Pelastusopistoon. Ensin voi pyrkiä esimerkiksi yliopistoon ja jos sen jälkeen löytyykin pelastusalalta työsarkaa. Kittilän VPK:ssa toimii kolme hälytysosastoa: Kittilä, Sirkka ja Raattama. . Tosin muutakin kautta alalla voi päätyä. Kittilän hälytysosastossa osastossa on noin 30 henkeä. Samuel Korhonen jatkaa, että takaisin tullessa voi myös tulla hälytys uuteen tehtävään ja sitten aloitetaankin taas hälytysajo. Etäisyydet ovat siis Lapissa pitkiä. Mutta yhdestä suusta tulee, että palokuntaharrastus on hyvää ja mukavaa toimintaa. ”Esimerkiksi liikenteenohjaustehtävässä voi usein tulla kylmä, kun tilanne voi kestää eikä siinä pääse liikkumaan”, Tommi Hiltunen toteaa. Viime vuonna määrä ylitti 800. Levin matkailukeskuksen yhteydessä toimivan Sirkan hälytysosaston vahvuus on noin 25 henkilöä. Osastossa on noin 25 henkilöä. Raattaman osasto toimii kirkonkylältä noin 85 kilometriä pohjoiseen Pallastunturin läheisyydessä. Ammatiksikin asti. Kittilän VPK toimii noin kuuden tuhannen asukkaan ja reilun kahdeksan tuhannen neliökilometrin laajuisessa kunnassa ensilähdön palokuntana Lapin pelastuslaitoksen kanssa sovitulla sammutussopimuksella. Hälytysmäärät ovat vuosittain nousseet yli 300:n. Liikenneonnettomuuksien pelastustehtäviä on Lapin alueella melkoisen runsaasti. ”Hälytystehtäviin voi kertyä pitkiäkin matkoja. Tommi Hiltunen (takana vas.), Samuel Korhonen, Teemu Hiltunen ja Svenja Kuoppala ovat mukana Kittilän VPK:n toiminnassa nuorten kouluttajina ja hälytysosastossa. Samoin olosuhteet. Nuoret miehet pitävät hyvän harrastuksen. Sitten ajellaan takaisin”, Svenja Kuoppala sanoo. Hälytysajoa voidaan ajaa parikin tuntia ja juuri kun aletaan olla perillä, tuleekin tehtävän peruutus
Tehokasta opetusta ja tilannekuvaa Nyt tilannekeskuksessa on käytössä PEKE, mutta jatkossa KEJO-johtamisjärjestelmä. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Täällä voi harjoitella hyvin moniviranomaistilanteita. . Uusitussa oppimisympäristössä voidaan kouluttaa kerrallaan 8–12 henkilöä neljällä eri toimintapisteellä. Tilannekeskusta hyödynnetään myös hätäkeskusten käyttöön tulevan uuden ERICAhätäkeskustietojärjestelmän koulutusympäristönä. Alkutilanteessa voimme hoitaa etäjohtamista ja antaa tukea esimerkiksi hakemalla kohdekortteja ja tietoa vaarallisista aineista”, kertoo johtamisen tiimin vetäjä, yliopettaja Matti Honkanen. Ohjausyksiköstä voidaan helposti hallita eri näyttöjen näkymiä yhdestä paikasta. Voimme johtaa ja tukea johtamista. Tilaa käytetään sekä tutkintoettä HARJOITUS JA KOULUTUS Pelastusopisto sai uuden tilannekeskuksen Tilannekeskus tuo uutta sisältöä ja tehoa Pelastusopiston opetukseen. Myös ERICAn koulutusta ”Tilannekeskus kerää ja välittää tietoa. Tietoa voidaan jakaa isoille näytöille molemmin puolin huonetta, jolloin kokonaiskuva välittyy tehokkaasti. Tiloissa voi testata tulevaisuuden ratkaisuja ja viedä hyviä käytäntöjä kentälle. Pelastusopiston tilannekeskuksessa on hyödynnetty uusinta tekniikkaa. 24 1 ·2018 P elastusopistossa Kuopiossa vietettiin loppuvuodesta uuden tilannekeskuksen avajaisia. Näin voidaan hoitaa kahtakin yhtäaikaista tilannetta, kuten esimerkiksi myrskyonnettomuuksia ja isoa rakennuspaloa
Kokonaiskuva välittyy tehokkaasti isoilta näytöiltä molemmin puolin huonetta.. Uudella opetustilalla voidaan vastata tuleviin pelastustoiminnan uudistuksiin. Tulevaisuuden testilaboratorio ”Uusi tilannekeskus on myös testilaboratorio, jossa voi testata tulevaisuuden ratkaisuja ja viedä hyviä käytäntöjä kentälle. Hallitse järjestelmääsi tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla, missä ja milloin tahansa. Tutustu: www.schneider-electric.fi/sense täydennyskoulutuksessa. ”Olemme katsoneet kauas tulevaisuuteen. Tilannekeskus on varustettu viranomaisten käyttämällä tuve-turvallisuusverkolla sekä ulkoisella julkisella verkolla. Sitä suunnitellessa tutustuttiin useiden pelastuslaitosten ja valtionhallinnon tilannekeskuksiin ilmanvaihdosta ja sähköjohtojen sijoittelusta lähtien. Uudet tilat pääsevät kunnolla käyttöön Pelastustoiminnan kriisija suuronnettomuusharjoitus KriSussa Pelastusopistolla helmikuussa. 1 ·2018 25 Hipaisun päässä kohteesta Esmi Sense -paloilmoitinkeskus ja EcoStruxure Fire Expert: Ensimmäinen aito online-paloturvaratkaisu. Etäjohtaminen ja tilannekeskustoiminnot ovat entistä suuremassa roolissa tulevassa pelastustoiminnan johtamisen toiminnassa. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto . ”Olisi hyvä löytää yhteinen konsepti ja tapa toimia tilannekeskuksissa koko maassa.” . Uusi tilannekeskus on ollut Pelastusopiston yhteinen ponnistus. Meillä on hyvät pelastustoiminnan johtamisen opettajat ja haluamme kehittää koko toimialaa”, kertoo koulutuspäällikkö Heli Kurkko. Vanhaa tilassa ovat vain seinät. Uusissa tiloissa voidaan hyödyntää myös visuaalista 3D-toimintaympäristöä XVR:ää, joka soveltuu vaativienkin onnettomuustyyppien pelastustoiminnan suunnittelun, johtamisen ja yhteistoiminnan harjoitteluun. Olisi hyvä löytää yhteinen konsepti ja tapa toimia tilannekeskuksissa koko maassa”, Honkanen kertoo. Vanhempi opettaja Tapio Neuvonen (vas.) ja yliopettaja Matti Honkanen testasivat uuden tilannekeskuksen järjestelmiä ennen virallisia avajaisia joulukuussa. Tiloihin tulee myös kulunvalvonta, ovikamerat, kassakaapit papereiden säilytykseen ja muu tietoturva-asioihin liittyvä tekniikka
Pahiten kylmettynyt tuotiin pois helikopterilla ja muut kuljetettiin mönkijällä. Kaksi potilasta vietiin mönkijällä läheiseen autiotupaan lämpimään. Kuusihenkinen vaeltajaryhmä oli eksynyt vaellusreitillä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Maastot ovat Lapin erämaa-alueilla usein vaikeakulkuisia. Tässäkin tehtävässä eri toimijoiden hyvä yhteistyö korostui. päivänä viime vuonna Muoniossa saatiin hälytys maastopelastustehtävästä. ”Pelastustehtävään lähdettiin kolmella mönkijällä. Tehtävään lähti palomies Jukka Paaso Muonion paloasemalta. Muoniosta lähti kaksi ja Kittilän Raattamasta yksi”, Jukka Paaso kertoo. ”He olivat liikkeellä olosuhteisiin nähden kevyissä varusteissa. Siksi mukaan yritetään saada 1-2 ensihoitajaa. Kalustoa ja pelastusväkeä pitää olla riittävästi, jotta pelastettavat saadaan pois”, Väliheikki sanoo. Lämpötila painui lähelle pakkasrajaa. ”Alkutiedustelulla pyritään saamaan mahdollisimman oikea kuva tilanteesta, jotta paikalle saadaan mahdollisimman nopeasti tarvittava apu. Siitä viisi oli helpompi kulkuista, mutta kolme kilometriä oli vaikeampaa, kivikkoista maastoa. Paikalle haettiin myös ensihoitajat, jolloin hoito päästiin heti aloittamaan.” Kuusi tuntia Pelastustehtävä kesti tunturissa kaikkiaan kuusi tuntia. Hälytyksen he tekivät 112-sovelluksella ja sen avulla saatiin perheen tarkka sijainti”, palopäällikkö Pekka Väliheikki kertoo. Hänen lisäkseen hälytettiin kolme sopimuspalokuntalaista Muonion ja Raattaman paloasemilta. Rajavartiolaitoksen kanssa tehdään esimerkiksi ilmakuljetuskaluston suhteen hyvää yhteistyötä. Sääolosuhteet vaihtelivat rajusti. ”Matkaa kohteeseen oli kaikkiaan kahdeksan kilometriä. 26 1 ·2018 H einäkuun 5. Autolla kuljetettiin kalustoa niin lähelle kuin voitiin.” Puolitoista tuntia hälytyksestä oli pelastettavien luona ensimmäiset pelastajat. ”Onneksi vielä on löytynyt väkeä, jotPELASTAMINEN Talvi keskellä kesää eksytti vaeltajat Teksti: Esa Aalto Kuvat: Jukka Paaso ja Olavi Airaksinen Matkailijoiden määrän kasvu kansallispuiston alueella on työllistänyt yhä enemmän myös pelastusväkeä luoteisen Lapin alueella. Helsinkiläisperhe lapsineen ja isovanhempineen joutui keskelle heinäkuista lumisadetta. Lapin alueella ensihoidosta vastaa sairaanhoitopiiri. Siksi pelastajilla pitää olla osaamista kulkea. Yksi tehtävistä osui keskelle kesää, jolloin sääolosuhteet muuttuivatkin yllättäen talvisiksi.. ”Yksi uhreista oli pahemmin kylmettynyt
”Uhrin suojaus ja tukeminen on tärkeää. Nuoremmat pyritään ottamaan mukaan tehtäviin, jos mahdollista. Voimme tutkintaa varten kuvata myös turmakalustoa”, Pekka Väliheikki sanoo. Paras tapa kuljettaa potilas vaikeakulkuisesta maastosta on perinteisellä rekikalustolla. Niitä kuljetetaan suurempiin tilanteisiin, joita onneksi on harvoin. ”Liikenneonnettomuuksien pelastustehtävissä yhteistyötä tehdään erityisesti poliisin kanssa.” ”Olemme usein ensimmäisenä paikalla ja poliisin tutkintaan liittyvien ohjeiden mukaan emme turhaan siirrä onnettomuuteen joutunutta kalustoa. Alue on 1020 km² ja se on perustettu 2005. Esimerkiksi tähän tehtävän tuli viidessä minuutissa mukaan henkilöt, jotka osaavat kulkea näissä maastoissa”, Paaso sanoo. Kylmäsuojauskontit ovat harvemmin käytössä pelastustehtävissä. ”Syksyinen sää oli huono. Yhteistyötä voidaan onnettomuustilanteissa tehdä myös paikallistuntemusta omaavien henkilöiden kanssa. Lunta satoi, mutta oli vaikeaa liikkua mönkijällä ja kelkalla. Harvoin joudutaan odottamaan maastot tuntevaa pelastusväkeä. ”Pahiten kylmettynyt tuotiin pois helikopterilla ja muut kuljetettiin mönkijällä.”. Sellaisia ovat esimerkiksi poromiehet. Tiesimme alueella asuvan poromiehen, joka tuntee maaston. Näin he saavat oppia. ”Harjoittelemaankin pyritään, mutta kansallispuiston alueella sitä ei niin vain tehdä”. Mönkijällä vietiin pelastettavia lämpimään autiotupaan. 1 ·2018 27 ka osaavat. Liikennepelastustehtävät työllistävät ja niissä yhteistyötä tehdään myös poliisin kanssa. Korkein laki on Pallastuntureiden Taivaskero, joka yltää 807 metrin korkeuteen. Yksi riskialtteimmista paikoista on alueella kulkeva valtatie 21. Rekkarallista kertoo muun maussa Facebook-sivusto rekat ravissa, jota ylläpitää äskettäin poliisin tehtävistä Enontekiöllä eläkkeelle jäänyt Olavi Airaksinen. . Siellä liikkuu paljon muun muassa raskasta liikennettä. Pyysimme häntä opastamaan ja näin tehtävä nopeutui.” Valtatie on vaaran paikka Pelastustehtäviä tekevät ovat panneet merkille, että vaeltamaan lähtevät ihmiset tuntevat yllättävän huonosti olosuhteet ja ovat varusKolmanneksi suurin Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto. . Varsin usein vaeltamassa tavataan myös iäkkäämpiä turisteja. Konttia esittelevät palopäällikkö Pekka Väliheikki (vas.) ja palomies Jukka Paaso. Kylmäsuojaus on aina ensimmäinen toimenpide, mutta sen lisäksi tarvitaan muutakin osaamista pelastustehtävissä. Pelastettavien luo päästiin, mutta paluureitti oli vaikea. Pekka Väliheikki kertoo tapauksesta viime syksyltä, jossa vaeltajaryhmä eksyi Pallastunturilla. . Muonion paloasemalla on maastopelastuskontti, jolla kuljetetaan kelkka, joka vetää perässään henkilökuljetusrekeä. Suojaus ja tukeminen tärkeintä Maastopelastustehtävät ovat Väliheikin mukaan mukana harjoitussuunnitelmissa. Heillä ei ollut käytössään 112-sovellusta, mutta puhelinyhteyden avulla heidät paikannettiin eräälle reitillä olevalle viitalle. Se kulkee tasaisesti hankalassakin maastossa.” Myös mönkijän perässä kulkeva purilasmallinen kuljetusväline on toimiva tapa kuljettaa uhri hankalasta maastosta. tautuneet Lapin vaihteleviinkin olosuhteisiin puutteellisesti
Pelastuslaitos on yhdessä hiihtokeskusten kanssa alkanut kehittää yhteistyötä, jolla mahdollisen onnettomuuden pelastustöihin saadaan enemmän voimavaroja käyttöön. Hiihtokeskuksissa on käytössään tamppareita, joilla ne huoltavat ja kunnostavat rinteitä ja hissejä. Parhaillaan eletään vuoden kylmimpiä aikoja pohjoisessa. Laskettelijoita kuljetetaan ylös rinteille gondolija avoimissa tuolihisseissä. ”Olemme järjestäneet niin, että isomman tilanteen sattuessa saisimme lähialueiden hiihtokeskuksista käyttöön näitä nostimia. Pakkanen voi olla kireää ja samalla tuulikin puhaltaa. Pelastustehtävä on vaativissa sääolosuhteissa myös rankkaa”, Tapojärvi toteaa. Pelastajan tekemä korkean paikan pelastaminen vaatii enemmän aikaa eikä meillä toisaalta ole riittävästi resursseja tekemään sitä työtä. Yhtä tuolihissiä kohden meillä ei ole käytettävissä montaa pelastajaryhmää. Matkailijoiden turvallisuuden varmistamiseksi tehdään yhteistyötä viranomaisten ja matkailukeskusten kesken. ”Jos hiihtohisseissä tapahtuu laajamittainen häiriö tai onnettomuus, pahimmillaan pelastettavana voi olla jopa 450 ihmistä”, palopäällikkö Esa Tapojärvi kertoo. Laitteessa on myös henkilönostin, joilla voidaan pelastaa ihmisiä korkealle jumiutuneesta hiihtohissistä. Rinneturvallisuus on yhteistyötä Lapissa Matkailuturvallisuudella on suuri merkitys Lapissa. Hisseissä olevat laskettelijat ovat sään armoilla ja jo hyvin nopeasti voi tulla hypotermia. Teksti ja kuvat: Esa Aalto PELASTAMINEN. Näin saadaan selvästi nopeutettua pelastamista. Lapin pelastuslaitos koordinoi yhteistyötä alueen kolmen hiihtokeskuksen kanssa. 28 1 ·2018 H issiturvallisuus on otettu viime aikoina erityisesti huomioon. Levillä, Äkäslompolon Ylläs-Ski Oy:ssä sekä IsoYlläs Oy:ssä on käytössä samanlaiset hissit
Onnettomuudet sattuivat Utsjoen Ailigas-tunturilla vuonna 1998 ja Kuusamossa Rukan Konttaisella vuonna 2000. Pelkästään suuri lumimäärä ei vyöryjä aiheuta, vaan muuten otolliset olosuhteet, johon vaikuttaa esimerkiksi lumen rakenne. Kaikissa tilanteissa tarvitaan myös hiihtokeskusten rinnehenkilöstön apua ja osaamista. He pystyvät pelastuslohkokartan avulla opastamaan pelastajat mahdollisimman tarkasti avun saajan luokse. Oman harjoitusohjelman lisäksi heillä on tehtävään tarvittava varustus.” Ensi sijassa palvelun tuottajalla eli hiihtokeskuksilla on vastuu asiakkaidensa turvallisuudesta, mutta laajamittaisessa onnettomuustai häiriötilanteessa tarvitaan pelastusviranomaisia johtamaan tehtävää. Kuljetusta voidaan harjoitella erikseen.” ”Myös kuljetusta hoitavilla yrityksillä on käytössään Virve-puhelimet. Tietoja jaetaan keskuksen verkkosivuston kautta myös alueella liikkuville henkilöille. Rinneturvallisuus on hiihtokeskukselle tärkeintä ja onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ennalta estäminen on tärkein tavoite. Varavirtalähdettä meillä ei valaistusta varten ole. ”Koulutus jatkuu. ”Hissilinjat ja rinteet tyhjennetään ihmisistä. Tosin Suomessa korkeuserot ovat niin pienet, että lumivyöryt jäävät meillä viisiportaisella asteikolla mitattuna tasolle kolme. Hisseissä on varavoimalähde, mutta ellei sekään saa hissejä liikkumaan, pitää ihmiset saada alas. Hissipelastaminen on vaativinta ”Eksyminen, hissien rikkoutuminen ja siitä aiheutuva evakuointi”, Poukkanen luettelee vaativimpia riskejä. Kuljetustehtävästä on sovittu kahden raskaan liikenteen yrittäjän kanssa,” palopäällikkö Jorma Ojala kertoo. ”Kansallispuiston alueella voi liikkua kuka tahansa jokamiehen oikeudella, joten jokaista emme voi tiiviisti kontrolloida.” Pelastusviranomaisia auttaa Poukkasen tekemä alueen pelastuslohkokartta. Lumivyöryjä Lapissa kuitenkin sattuu. Tätä on jo harjoiteltu ja tarkoitus oli lähiaikoina järjestää asiaa koskeva laajempi harjoitus, mutta se jouduttiin resurssipulan vuoksi siirtämään tuonnemmas. ”Hissien rikkoutuminen ja evakuointi on varmastikin kaikkein vaativin pelastustehtävä ja sellainen vaatii myös harjoittelua.” Sähkökatkot ovat onneksi olleet harvinaisia hiihtokeskuksissa, mutta nekin voivat yllättää. Tosin näin pimeimpään kaamosaikaan väkeä on täällä myös vähemmän.” Lumivyöryriskikin on olemassa Myös lumivyöryt ovat riski tuntureilla. ”Kun ambulanssia voidaan joutua odottamaan jopa tunti, on tällainen omavarautuminen tärkeätä”, Poukkanen sanoo. Ja kuitenkin yhteistyössä teemme tätä.” Hiihtokeskuksessakin voidaan tilanteissa viestintää hoitaa Virve-puhelimien avulla. ”Yhteistyöllä selvitään nopeimmin ja onnistuneimmin ja saadaan häiriötilanteen haitat minimoiduiksi”, Esa Tapojärvi sanoo. Mahdollisen sähkökatkon sattuessa maastosta ihmiset haetaan pois käsipelillä. Korkealla pelastamista varten on pelastuslaitokselle perustettu myös siihen erikoistunut ryhmä, joka on saanut siihen tarvittavan koulutuksen. Ylläksellä tehdään ainoana paikallista lumivyöryjen todennäköisyysennustetta, josta välitetään tietoa myös Ilmatieteen laitokselle. Alueella liikkuu ensimmäisinä avun antajina vapaaehtoispohjalta Ski Patroliin kuuluvia henkilöitä. Rinnetoimenjohtaja Tuomo Poukkanen esittelee recco-etsintälaitetta, jolla voidaan paikantaa vyöryn alle lumeen jäänyt henkilö.. Hissikoreista pelastamisen lisäksi tehtävät voivat olla esimerkiksi antennimastoissa tai korkeilla kallioilla. Ylläs Ski Resort on ainoana hiihtokeskuksena perustanut alueelleen ostopalveluna toimivan lääkäriaseman, jossa loukkaantuneille voidaan antaa vaativampaankin hoitoa. Kuljetuksen leveys ylittää neljä metriä ja mukana tällaisella kuljetuksella pitää olla saattaja. Pilottikurssilta valmistui 15 henkilöä. Ilmatieteen laitos on vuodesta 2005 alkaen antanut ennusteita lumivyöryistä. Suomessa on lumivyöryissä kuollut kaksi ihmistä. Siksi Tuomo Poukkanen pitää hyvänä myös hiihtokeskusten yhdessä pelastuslaitosten kanssa virittelemää yhteistyötä pelastustehtävän nopeuttamiseksi. Ryhmän jäsenet kootaan Kolarista, Muoniosta ja Sodankylästä. ”Palokunta on ennakkoon myös tutustunut alueeseen ja silläkin tavalla selvittänyt, miten LUMIVYÖRYT Lumivyöryjä esiintyy myös Suomessa tunturialueilla. 1 ·2018 29 Kuljetusliikkeetkin yhteistyössä Jos tulee tarve siirtää nostimia muista hiihtokeskuksista, tehtävään tulevat mukaan myös alueen kuljetusliikkeet, joiden kanssa on sovittu siitä, että niiltä saadaan kalustoa käyttöön ylileveän kuljetuksen hoitamiseksi. Tänä vuonna niitä on ollut jo viisi. Keskiarvoa enemmän. ”Viranomaispäätöksellä voidaan tällainen kuljetus toteuttaa ja harjoitustakin varten sulkea tarvittavat tieosuudet. Vyöryt eivät kuitenkaan etene kauas, mutta leveydeltään ne voivat olla suuria. Lapin ”leka-ryhmän” koulutus tähtää siihen, että sen jälkeen koulutettavat pystyvät vaativimpiinkin korkean paikan pelastustehtäviin. . ”Sattuneet tapaukset ovat onneksi pääasiassa niin pieniä, että pärjäämme omin voimin, mutta poikkeustilanteisiinkin pitää varautua. Lamput ja kelkat apuna. Rinneturvallisuus on tärkeintä Ylläs Ski Resort Oy:n rinnetoimenjohtaja Tuomo Poukkanen pitää pelastuslaitoksen koordinoimaa yhteistyötä hyvänä ja tarpeellisena asiana. Rinnepelastamisessa toimii ensiapupalvelu, jossa laskettelijoille onnettomuuden sattuessa apua ovat antamassa ensiaputaitoiset henkilöt, joista monet ovat mukana myös vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa
. Osaamista ja kalustoa Hän on ollut mukana myös valtakunnallisessa lumiturvallisuushankkeessa, jossa on saatu aikaiseksi lumivyörykoulutusjärjestelmä Ruotsin mallin mukaan. Saimme hankittua pelastustyöntekijöille tehtävään tarkoitettua välineistöä. Hanke kesti kolme vuotta ja nyt siitä on saatu pysyvä malli, jolla opetetaan myös ymmärtämään lumivyöryriskit. Tässä yhteydessä on koulutettu myös pelastustyöntekijöitä etsintään. Moottorikelkka on teipattu pelastusajoneuvon värein.. Sekä Vapepassa että palokunnassa on mukana tähän erikoistunutta porukkaa. Me olemme rakentaneet tänne piipparikentän, jossa harjoitellaan näitä välineitä. PELASTAMINEN . 30 1 ·2018 eri lohkoille helpoimmin pääsee paikalle”, Esa Tapojärvi toteaa. Reppuja hankitaan vielä muutama lisää. Laskettelussakin yleistyy extremeharrastaminen ja siksi lumiturvallisuuskursseillekin on kysyntää. 25 reppua, jotka sisältävät piipparin, sondin, lapion, energiapatukoita, valaisimia sekä suojaja lämopäpeitteinä käytettäviä avaruuslakanoita. Sellainen löytyy nykylaskettelijan varusteista. ”Meillä on myös ohje, että P3 voi hälytyksen tullessa ottaa kopterin käyttöön ja kuljettaa Recco-laitteen tarvittavaan paikkaan”, Tapojärvi sanoo. ”Se on paras tapa etsiä. Recco ja ”rekku” auttavat Lumivyöryetsinnöissä hyödynnetään myös ruotsalaisvalmisteista Recco-etsintälaitetta. Tampparissa on kori, joka toimii tarvittaessa myös henkilönostimena. Jorma Ojala esittelee yhtä monista moottorikelkoista, jotka ovat tarpeellinen väline pelastustehtävissä Lapissa. Ne ovat tarpeellinen perusvälineistö”, Esa Tapojärvi sanoo. ”Hanke mahdollisti meille viikkoharjoitusohjelman, jolla voimme kouluttaa omaa väkeämme etsintään ja kaluston käyttöön. Laskettelijat ovat varustautuneet myös vaaratilanteita varten esimerkiksi piipparilla ja etsintäkalustolla. Koiran jälkeen”, Tuomo Poukkanen sanoo. Koiraa etsii lumen alle jääneen vainunsa avulla, mutta keltainen Recco heijastaa signaalin lumen alle jääneestä laskettelijasta, jonka lasketteluvaatteisiin on integroitu heijastinlevy. ”Nopein apu tulee laskettelukavereilta. Rinnetyöntekijä Petteri Lakso ohjaa tampparia Levillä. Olemme kouluttaneet vuosittain noin satakunta henkeä”, Tuomo Poukkanen kertoo. Onneksi alueelta löytyy pari etsintään erikoistunutta koiraa
Petrattavaa siis olisi.” Alueen monille hotelleille ja matkailukeskuksille pyritään antamaan tietoa, että osaavat opastaa turistia lataamaan sovelluksen. Sillä tavalla pelastustehtävää on onnistuttu nopeuttaa”, palopäälliköt Jorma Ojala ja Esa Tapojärvi sanovat. Vuoden alussa määrät jälleen laskevat, mutta nousevat rajusti helmikuun puolen välin jälkeen, kun hiihtolomaviikot alkavat. Sovellus rikkoi miljoonan latauksen rajan hieman alle kahdessa vuodessa julkaisustaan. Voiko tämä olla esimerkiksi mahdollista uudessa ERICA-järjestelmässä”, Ojala sanoo. Tämänkin avulla hätäkeskus on pystynyt opastamaan eksyneen takaisin oikealle reitille.. ”Paikantaminen on yksi suurimmista haasteista. Hätäilmoituksen tehneet paikantamisessa mobiilisovelluksesta on merkittävä apu ja hyöty. Palopäällikkö Jorma Ojala kehuu pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmää PEKEä hyväksi työkaluksi myös pelastettavan sijainnin varmistamisessa. 112-sovellus auttaa Lapin etsinnöissä Jonkin verran pelastustehtävissä tehdään yhteistyötä myös naapurimaiden kanssa. Siitä sesonki jatkuu aina huhtikuun loppuun saakka. Samalla turisteja eksyy tai joutuu onnettomuuteen kansallispuiston alueella. Olisikin hyvä, että voisimme puolin ja tosin jakaa karttatiedot. Silti valitettavan harvalla Lapissa liikkuvalla matkailijalla on vielä ladattuna kännykkäänsä 112-sovellus. Olemme huomanneet, että pelastuksen kenttäjohtamisjärjestelmä PEKE on auttanut myös paikantamisessa”, Jorma Ojala kertoo. Kun tehtävä tulee Ruotsin puolelle, järjestelmän kartat eivät anna tarkkoja tietoa. Hätäilmoituksissa saattaa olla suuriakin heittoja. 1 ·2018 31 Hätäkeskuslaitoksen vajaat kolme vuotta sitten julkaiseman 112 Suomi -mobiilisovelluksen hyöty on huomattu muun muassa Lapissa. Mobiilisovellus näyttää myös soittajalle sijaintipaikan koordinaatit. Siitä olisi paljon hyötyä”, Ojala ja Tapojärvi toteavat. ”Viidestäkymmenestä tehtävästä kaksi tulee mobiilisovelluksen kautta. ”L aajoilla erämaa-alueilla sovelluksen avulla tehdyt hätäilmoitukset ovat antaneet pelastajille tarkan sijaintiedon. 112 Suomi -mobiilisovellus välittää hätäpuhelun soittajan sijaintitiedon automaattisesti hätäkeskukseen ja nopeuttaa avunsaantia hätätilanteessa. ”Siinä tilanteessa eksyneen etsintä on vaikeaa. . ”Esimerkiksi asiakkaan kirjautuessa hotelliin, vastaanotossa annettaisiin tietoa mobiilisovelluksesta. Lapin matkailijamäärät ovat suurimmat joulunja vuoden vaihteen tienoilla
Sen tietojen avulla he saavat tarkennuksen hädässä olevan sijainnista. Teknologian avulla on mahdollista lisätä käyttäjän turvallisuutta, mutta silti sen luomaan turvaan ei kannata tuudittautua – varsinkaan Lapissa. Pelastusja paikannusmerkkiä tulee pääPelastusja paikannusmerkki – tärkeä tieto pelastajalle . Tämä vähentää virheiden mahdollisuutta”, Väliheikki toteaa. Pelastusja paikannusmerkki on työkalu pelastustoimelle. R eitiltä harhautuneen tai vaikeuksiin joutuneen kulkijan löytäminen maastosta ei ole aina helppoa, vaikka erilaisia paikannusta helpottavia mobiilisovelluksia tulee markkinoille koko ajan. ”Pelastettavan antamat koordinaatit välittyvät pelastusjohdon järjestelmään, josta sijainti näkyy tarkasti. Haasteena on myös, että esimerkiksi matkaviestiverkon toimivuus ei ole aina varmaa. Pelastettavan löytämisessä pelastushenkilöstön paikallistuntemuksella sekä paikallisten asukkaiden, muun muassa poromiesten avulla onkin suuri merkitys. Pelastustoimelle reitiltä paikantamista nopeuttamaan ja parantamaan on räätälöity pelastusja paikannusmerkki. Tämä helpottaa ja nopeuttaa pelastustoimea merkittävästi. Lapissa on paljon erämaa-alueita ja välimatkat ovat suuret. Merkki on kehitetty laaja-alaisen yhteistyön tuloksena REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi -hankkeessa. Lapissa tukiasemia on harvassa, joten paikannustarkkuus ei ole kovinkaan hyvä. Edelleen perinteinen opastaminen on varmempaa. Siellä missä on, matkapuhelinpaikannus kertoo pelastettavan sijaitsevan jossain tukiaseman kattamalla alueella. 3G-verkon kuuluvuusalueella voidaan 112-sovelluksen avulla paikantaa tarkemmin, mutta läheskään kaikki luonnossa liikkujat eivät ole kyseistä tai vastaavaa sovellusta ottaneet käyttöönsä”, kertoo Muonion palopäällikkö Pekka Väliheikki. Kuva: Joel Kauppinen.. Uusi liikennemerkki on sisällytetty liikenneja viestintäministeriön tieliikennelain luonnokseen, joka on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Merkkien on myös suunniteltu tulevan maanmittauslaitoksen tietokantaan, josta pelastuslaitos ja muutkin viranomaiset saavat merkkien sijainnit suoraan omiin karttoihinsa. 32 1 ·2018 PELASTAMINEN Maastoreittien turvallisuuden kehittäminen on nousevan luontomatkailun suosion kasvun myötä yhä tärkeämpää. ”Harvaan asutuilla alueilla ei aina ole toimivaa matkaviestinverkkoa kaikkialla. Lisäksi virheen mahdollisuus paikannustarkkuudessa on suuri
Luonnossa liikkuvien joukkoon mahtuu kokeneita ja vähemmän kokeneita kulkijoita, joilla ei aina ole tarkkaa käsitystä missä ovat. Urho Kekkosen kansallispuistossa on monin paikoin matkapuhelimella heikko kuuluvuus. Toistaiseksi ei ole tullut yhtään hälytystä, jossa merkkiä olisi hyödynnetty. Minna Väyrynen, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu/Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutti Sini Kestilä, projektisuunnittelija REILA-hanke, Lapin ammattikorkeakoulu/ Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutti REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015–2018 -hankkeen toteuttajina ovat Lapin pelastuslaitos, Metsähallitus ja Lapin ammattikorkeakoulu/ Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutti sekä 14 Lapin kuntaa. Sitä ei ole tarkoitus käyttää jatkuvana merkintänä, vaan sen sijoittelu ja toistuvuus perustuvat reitille tehtyyn riskikartoitukseen. Taustalla siintää Korvatunturi. Hankkeen rahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja rahoituksesta 70 prosenttia tulee EAKRja valtionrahoituksena. Merkin koordinaatit mahdollistavat apua tarvitsevan tarkemman paikantamisen. Molemmat palopäälliköt näkevät merkin hyväksi lisäksi jo olemassa olevien paikannusmenetelmien rinnalle. Se vaikeuttaa heidän tarkan sijaintinsa paikantamista. Lapin maastoreiteillä on paljon käyttäjiä ja pelastustehtäviäkin riittää. 1 ·2018 33 sääntöisesti käyttää tieliikennelain alaisilla reiteillä, kuten moottorikelkkareiteillä, mutta myös muilla maastoreiteillä. Kuva: Kimmo Kaisto.. Merkit on sijoitettu yhdelle moottorikelkkareitille sekä Ylläsjärven alueen muille maastoreiteille, jotta saataisiin kokemuksia merkin käytettävyydestä. ”Merkki edistää omalta osaltaan paikannettavuutta ja siksi sen käytöstä pitää tiedottaa reittien käyttäjille”, sanoo Esa Tapojärvi. Merkki sisältää hätänumeron, kunnan ja mahdollisen paikannimen sekä koordinaatit, joita Hätäkeskuslaitos käyttää. ”Kunhan saamme Metsähallitukselta kartat, joihin Ylläksen reiteillä sijaitsevat pelastusja paikannusmerkit on merkitty, pääsemme harjoittelemaan merkin käyttöä ja saamme kokemuksia sen toimivuudesta”, toteaa Kolarin palopäällikkö Esa Tapojärvi. Korvatunturinmurustalla on merkitty pelastushelikopterin laskeutumispaikka sijaintitietoineen. www.reittimerkinnat.fi . Kokemuksia Pelastusja paikannusmerkkiä on testattu Ylläksellä Kolarissa
Siksikö ei synny yhtenäistä valmista. Tosin vaihtelevasti. Teksti: Esa Aalto ”Kyllä me voisimme joskus vähän höllätä kravattia eikä mennä tilanteisiin ”Maon punainen kirja” edellä.”. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen edellinen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo veti alkuvaiheessa kumppanuusverkostoa. Verkostossa tekeminen on myös liikaa harvojen harteilla. Niin laajaksi tutkimusaineisto paisui, että työtä ohjannut professori muistutti tulevaa maisteria, että kysymys on vain pro gradututkielmasta. Herrojen keskustelukerho, jossa käsitellään ja ideoidaan jotakin. ”Kolmasosa tutkimukseen vastanneista ei tunnistanut asiayhteyttä verkoston ja työssään tapahtuneiden uudistusten välillä. Edustamista pitää vähentää ja lisätä tekemistä. Kuitenkin pelastuslaitosten työntekijät pääsevät vapaasti katsomaan verkoston kokousaineistoja. He katselevat toimintaa ja sen vaikutuksia helposti ruusunpunaisten lasien läpi. Jokainen pelastuslaitos sai vapaaehtoisesti osallistua. Verkostossa alettiin yhdessä valmistella erilaisia kehittämishankkeita. ”Sitkeässä tuntuu olevan sellainen käsitys. Useampaa tehtävää voi olla tekemässä myös sama henkilö. Herrojen keskustelukerhoko. Riskienhallintapäällikkönä samassa laitoksessa työskennellyt Jari Lepistö aloitti kumppanuusverkoston koordinaattorina vuonna 2015. Hän teki aiheesta hallintotieteiden pro gradu -tutkielman Vaasan yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Jo verkoston toiminnassa Jokilaaksojen edustajana ollut Lepistö kiinnostui tutkimaan, millainen vaikuttavuus kumppanuusverkostolla on. Aktiiviset tietävät ja tuntevat verkoston ja sen toiminnan. Kumppanuusverkostoa ei tunneta. Käytännössä kaikki ovat olleet mukana. Se on vain omasta viitseliäisyydestä kiinni.” Kumppanuusverkostosta notkeampi PELASTUSLAITOKSET Tehdäänkö kumppanuusverkostossa liikaa kaikenlaista. Verkoston toimintaa on myös mitattava. Kumppanuusverkostossa on kaikkiaan noin 400 eri nimettyä roolia. Paremmin tunnetaan verkoston toiminnasta kertova Feeniksuutiskirje, joka erityisesti pienissä laitoksissa jaetaan laajemmalle ja yhdeksän pelastuslaitosta jakaa sen myös alueensa sopimuspalokunnille”, Lepistö naurahtaa. Sen sijaan muilla pelastuslaitosten työntekijöillä, joiden työssä verkoston aikaansaannosten tulisi näkyä, ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä verkostossa saadaan aikaiseksi. 34 1 ·2018 K ymmenen vuotta sitten perustettiin 22 alueellisen pelastuslaitoksen yhteistyön käsikassaraksi kumppanuusverkosto
Hyödynnetään oman alan osaajia, mutta ollaan avarakatseisia myös laajemmille yhteistyökuvioille. Opisto ja ministeriö voisivat osallistua palvelualueiden kokouksiin. Näiden alla toimii erilaisia työryhmiä. ”Meillä on jännitteitä toimialan sisällä. Ensihoitaja Hanne Tervonen aloitti työvuoronsa Pudasjärven paloasemalla toisen ambulanssin sisäpesulla ja tarkistuksilla. Verkoston yksi suurimmista ongelmista . ”Vahvana elää sellainen ajatus, että kumppanuusverkostoa tarvitaan myös jatkossa entistä vahvemmassa roolissa. Koko toimiala mukaan. Siinä apuna ja työkaluna voi olla myös kumppanuusverkosto. Mikä sitten estää. Ministeriö vastaan pelastuslaitokset. ”Nykyinen malli tekee toiminnasta jäykkää. ”Asenteet, vastakkainasettelu”, Lepistö vastaa. Yhteistyö onnistuu myös 18:lla Yhdessä tekeminen onnistuu hänen mielestään aivan hyvin 18 maakuntalaitoksenkin aikakaudella. 1 ·2018 35 ”Tietoa saa ja voi myös esittää omia parannusehdotuksia, mutta ollaanko kiinnostuneita siitä, millaiseksi pelastustoimea kehitetään.” Lepistö muistuttaa, että kaikesta kriittisestä puheesta huolimatta kumppanuusverkosto on hyvä yhteinen alusta, jossa asioita viedään yhdessä eteenpäin. Kuva: Kimmo Kaisto.. Hänen mielestään erojen hakeminen esimerkiksi pelastuslaitosten väliltä tuntuu keinotekoiselta. Asiakkaiden tarpeet ja toiveet ovat hyvinkin samanlaisia. Jos vain niin halutaan. Eikä kenenkään tarvitse osoittaa olevansa vahvempi toista.” Nykymalli jäykistää Jari Lepistön toive on, että kumppanuusverkoston toiminta muuttuisi entistä avoimemmaksi. Kumppanuusverkosto koostuu neljästä palvelualueesta: turvallisuus-, pelastustoiminta-, tukija ensihoitopalveluista. Toiminnasta pitää saada aikaiseksi enemmän ja parempaa yhdenmukaisuutta. Ensihoito on kumppanuusverkoston yksi palvelualueista ja kärkihanke. Pelastusala tarvitsee tällaisen yhteistyömuodon eikä sitä varten tarvita uusia järjestelmiä. Järjestöt hakevat omaa rooliaan uudistuvassa kentässä.” Jokaisella on omat vahvuutensa ja tätä pitää hyödyntää pelastusalan yhteistä kehittämistä varten. Samoin järjestöjen hyödyntämistä tulisi pohtia. ”Yhtäläisyyksiä löytyy eri alueilta yllättävänkin paljon. Toiminta on tällä hetkellä myös sopivan laajaa. ”Kun yhdessä valmistellaan asiat, ne voidaan tuoda yhdenmukaisena alan äänenä ulos.” Valtiovallan ohjauksessa tähän pitää myös päästä. Sitä meiltä toivovat erityisesti asiakkaat, mutta myös pelastusalalla työskentelevät.” Jari Lepistö pitää yhdenmukaisen toiminnan esteenä sitä, että pelastuslaitokset haluavat jättää asioihin oman peukalon jäljen. Ei liene suuri yllätys, että pienemmät pelastuslaitokset kokevat saavansa verkostoyhteistyöstä enemmän hyötyä kuin suuret laitokset
Lepistön ja Vesa-Pekka Tervon. ”Isompia eroja yhtenäisyyden ja tasavertaisuuden toteuttamisessa löytyykin pelastuslaitosten sisällä kuin niiden välillä.” Yksittäiset viranhaltijat kohtelevat asiakkaita eri tavalla eikä siihen voi löytää muuta selitystä kuin asenteet. ”Vaatii myös johtamista saada yhtenäiset toimintamallit vietyä käytäntöön.” ”Pelastustoimen edustaja tukee elinkeinonharjoittajan turvallisuustyötä ja oman toimintamme vaikuttavuutta pitäisi tarkastella kriittisemmin.” Hän miettisi enemmän asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi yhteinen ICT sitoo henkilöstöä noin neljän henkilötyövuoden verran. Asiakaslähtöisempi ote Asiakkaiden tarpeet ovat yksi keskeisin tekijä yhtenäisissä toimintamalleissa. ”Vaikka toimintaohjeet ovat selkeät ja lainsäädäntökin ohjaa tasavertaiseen toimintatapaan, kauppaketjujen turvallisuuspäälliköt toteavat, että viranhaltijan asenne ratkaisee, kuinka hyvin he toimivat.” ”Valvontatoiminnassa kaivataan ja tarvitaan asiakaslähtöisempää toimintatapaa”, Jari Lepistö painottaa. Ei edes väestöhälyttymien testaamisessa.” Isoissa pelastuslaitoksissa on voitu luoda jo ennen verkoston kehitystyötä itselle sellainen toimintamalli, jota ei helposti aleta muuttaa. Näin toteutamme myös inhimillisyysarvoa.” Jari Lepistön mielestä hyvä kumppanuusverkosto ansaitsisi myös nykyistä enemmän päätoimista tekemistä. Ministeriö vastaan pelastuslaitokset. Miksi verkoston rattaissa asiat muhivat niin kauan, jotta niistä voidaan muodostaa yhteinen näkemys.” ”Tosiasia on, että emme ole onnistuneet saamaan yhdestäkään verkostossa käsitellystä asiasta yhtenäistä toimintamallia. ”Kyllä me voisimme joskus vähän höllätä kravattia eikä mennä tilanteisiin ”Maon punainen kirja” edellä. Kuva: Esa Aalto. Se ei tarkoita turvallisuudesta tinkimistä vaan lähtökohta on se, mitä lainsäädäntö mahdollistaa eikä estä. Siksi rakennetta pitää arvioida. Jari Lepistö tutki kumppanuusverkostoa. Aina hyvää hallintotapaa noudattaen. 36 1 ·2018 PELASTUSLAITOKSET on se, että ideat jalostuvat käytännön töiksi liian nihkeästi.” ”Asioiden pitää kulkea verkoston läpi notkeammin. ”Nähtäväksi jää, onko se tulevaisuudessa sitten yhden pelastuslaitoksen organisoimana tehtävää työtä vai nykyisen Kuntaliiton suojissa tapahtuvaa toimintaa, jossa tavoitellaan myös tulevien maakuntien edunvalvojan roolia.” . ”Vaiva, kustannukset ja käytäntöön vieminen voivat estää verkostossa luodun mallin käyttöönoton.” Lepistö kuitenkin huomauttaa, että yhtenäisillä toimintamalleilla saadaan aikaiseksi myös kustannushyötyjä. Kaikkeen tähän voidaan ottaa enemmän irti hyötyjä kumppanuusverkostosta, jos niin vain halutaan. Nyt työpanos on kahden miehen verran. Hyvä alusta yhteiselle kehittämiselle, mutta kankeuden sijaan saatava notkeutta. Järjestöt hakevat omaa rooliaan uudistuvassa kentässä.”. Tutkimuksen vastauksissa asiakkaat kokevat saavansa erilaista palvelua, jopa saman pelastuslaitoksen alueella. ”Meillä on jännitteitä toimialan sisällä
Tarvetta tulevaisuudessakin. Omakohtaiseen kokemukseenkin perustuen hän pitää verkostoa menestystarinana. ”Toivottavaa toki olisi, että saisimme aikaiseksi yhtenäisen kannan asioihin, mutta toki olemme löytäneet yhtenäisen pohjan esimerkiksi palotarkastusmaksuun tai valvontasuunnitelmaan.” ”Kysyä voi myös, mitä yhteistä kehittämistä olisi tapahtunut, ellei meillä olisi kumppanuusverkostoa.” Hän kehittäisi tulevaisuudessa kumppanuusverkostoa, sillä sen avulla kehittämistyötä on laitosten omissa näpeissä. ”Verkosto on hyvä alusta yhteiseen kehittämistyöhön, erityisesti substanssiin liittyvissä asioissa erityisesti. ”Mutta Suomessa pitää olla yhtenäinen pelastustoimi ja siihen tarvitaan verkoston kaltaista yhteistyötä.” Ihamäki huomauttaa, että käsiteltävät aiheet ovat myös sellaisia, ettei jokaista laitosta kiinnosta jokainen asia. Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) Teleskoopit 5m, 9m, 13m, 17m Katso lisää: www.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440 430 491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 Apuvälineet vesipelastukseen ja korkealta pelastamiseen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja VeliPekka Ihamäki toimi kuusi vuotta erilaisissa tehtävissä kumppanuusverkostossa. Palvelurakennetta organisoida ja lisätä palkattua työvoimaa.” Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen sanoo, että ymmärrettävästi pienemmät laitokset hyötyvät yhteisestä verkostosta. Yhteistyö myös sisäministeriön pelastusosaston kanssa on myös kehittynyt myönteisesti. ”Toivoa sopii, että se voitaisiin maakuntauudistuksessa integroida sisäministeriön ohjaukseen. ”Kumppanuusverkosto on toki kannatettavaa toimintaa, mutta sitä pitää kehittää ja arvioida kriittisesti.” Tulevaisuudessakin sitä tarvitaan riippumatta laitosten määrästä. mukana mm. ”Kyllä sitä voi kutsua kovimmaksi jutuksi sitten alueellisten pelastuslaitosten perustamisen.” Verkostolla on koko maan laitokset saatu yhytettyä yhteen. www.suomenkalenterit.. Hänen mielestään tarvitaan pienempiä kehittämisryhmiä, jotta toiminnasta saadaan notkeampaa. LISÄTIEDOT JA TILAUKSET: myynti@suomenkalenterit.. Suomen Kalenterit RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN KORVAAVAT UUDET ASETUKSET NYT YKSISSÄ KANSISSA! ENNAKKOTILA AJAN ETU, 10% ALENNUS, VOIMASSA 28.2.2018 ASTI. Onhan se hyvä alusta, jota voitaisiin hyödyntää. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla on itsellään mahdollisuuksia omaan kehittämistyöhön, ettei siihen välttämättä tarvittaisi kumppanuusverkostoa. Toki verkostolla on ollut suurempi merkitys pienemmille laitoksille. Isoilla on sellaisia kehittämisresursseja, mitä pienillä ei ole
Hänen his toriaansa mahtuu paljon muutakin. Potilaat tarvitsevat ymmärrystä, etulinja tukea. Hän muistuttaa kuuntelemisen tärkeydestä. T euvo Määttä istuu työpöytänsä takana Kallion keskuspelastus asemalla ja välttelee tekemästä numeroa saavutuksistaan. Teuvo Määttä on ollut lähes kolme vuosikymmentä suomalaisen ensi hoitolääketieteen kentän merkittävimpiä hahmoja. Hän puhuu inhimillisyyden puolesta niin potilaiden kun ensihoidon tekijöiden suhteen. ”Toivon, että olisin voinut tuoda inhimillisyyttä ensihoitoon”, hän painottaa.. Hänet tunnetaan ensihoidon koulutuksen, päivystystoiminnan ja viranomaisyhteistyön kehittäjänä, todetaan Määtän viime vuonna saaman Duodecim-lääkäriseuran jakaman Konrad ReijoWaara -tunnustuksen perusteluissa. Nykyisin Määttä on yksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Helsingin akuutin ensihoitoyksikön ensihoitolääkäreistä. Määttä nostaa esille vuosikymmenten työstään humaanit arvot. 38 1 ·2018 TAPASIMME Inhimillisyyttä ensihoitoon Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Ensihoitolääkäri Teuvo Määtän perspektiivi elämään on laajentunut kymmenillä komennuksilla maailman kriisialueilla
1 ·2018 39
Meille arkipäiväinen voi olla potilaille todella suurta ja hätää aiheuttavaa.” Määttä korostaa myös niin sanotun etulinjan arvostusta. Palvelussa ei päästä huippusuorituksiin, mutta pyritään välttämään flopit ja huolehtimaan potilasturvallisuudesta. Hädän kasvot ovat monenlaiset. ”Yhtä hyvin voi kysyä, onko lääkärien, pappien tai toimittajien osaaminen kohdallaan.” Määttä korostaa, että esimerkiksi Helsingin alueen ensihoitopalvelussa tehtäviä on vuorokauden ympäri hyvin laaja kirjo. Ja vaikka heillä on konsultaatiotuki, ohjeet ja koulutus, heitä pitäisi jatkossa tukea vielä enemmän.” Määttä on ollut Punaisen Ristin avustustehtävissä monilla maailman kriisialueista. Potilaille ja läheisille se on pitkä tarina.”. Siellä huomaa nopeasti, että itse on vain pieni muurahainen.” Tärkeä täydennyskoulutus Määttä puhuu voimakkaasti ensihoitotyöhön ja ensihoitajille räätälöidyn täydennyskoulutuksen puolesta. ”Tarpeita on paljon. Määtän ja hänen kollegoidensa kotipesä on Helsingin pelastuslaitoksen tiloissa, siellä, missä palomiehet, ensihoitajat ja muu pelastuslaitoksen henkilöstö on. Koulun penkillä ei opi kaikkea, ja täydennyskoulutuksen pitäisikin vahvistaa työntekijän osaamista juuri siihen, mitä hänen työhönsä kuuluu sillä hetkellä. Hän on työskennellyt muun muassa Venäjällä, Pohjois-Irakissa, Keniassa, Haitilla, Darfurissa ja viimeksi Jordaniassa 2015. Pitäisi osata huomioida, kuunnella. ”Etulinja on ensimmäisenä ja useimmiten yksin kohteessa. Helsingissä ensihoitolääkärit kouluttavat henkilökuntaa ja suunnittelevat koulutusta pelastuslaitokselle, Helsingin Pelastuskoululle sekä alueen ensihoitopalvelua myös tuottavalle yksityiselle Med Groupille. Pitää kysellä, ottaa aloitteita ja asiakaspalautetta vastaan.” ”Hädän kasvot ovat monenlaiset.” Teuvo Määttä korostaa ensihoitotyössä empatiakykyä. ”Meillä on täällä tuhannen taalan paikka. Helpottaa, että tunnemme henkilöstön, ja he tuntevat meidät.” Määttä on varovainen sanoissaan siitä, mitä tulee pelastajien ensihoidon osaamiseen. Helsingissä ensihoitolääkäri on tukena järjestelmän sisällä. ”Työntekijöiden pitäisi olla kiinnostunut kehittymään ja työyhteisön sekä työnantajan pitää mahdollistaa se.” Hänen mielestään operatiivisen toiminnan lomassa pyöritettävä täydennyskoulutus on suuri haaste. Suurin haaste on, että ensihoidossa turvataan riittävä, turvallinen minimitaso. Lisäksi hänellä on takanaan viisi vuotta kehitysyhteistyötä Somaliassa, Etiopiassa, Zimbabwessa ja monissa Kaakkois-Aasian ja Väli-Amerikan maissa. Lääkäri tai ensihoidon kenttäjohtaja on fyysisesti läsnä vain murto-osassa ensihoitotehtävistä. Lääkärijohtoinen ensihoitojärjestelmä toimii vuorokauden ympäri. Täällä voisi herkemmin ajatella olevansa kuningas tai prinssi vähintään. Ensihoitajien täytyy osata tehdä itsenäisiä, nopeita mutta samaan aikaan harkittuja ratkaisuja, vaikka lääkärit ovatkin puhelinsoiton päässä. Määtän mukaan käytäntö toimii erittäin hyvin. Sitten kun menee maailmalle, tilanne on suuri ja kaoottinen. ”Meille tilanne on vain hetken näkymä. ”Aika vahvasti maailman työt ovat kouluttaneet minua. ”Ensihoitopalvelu on paljon muutakin. 40 1 ·2018 TAPASIMME Määttä muistelee, kuinka vuosikymmeniä sitten ajateltiin, että ensihoitoon kuuluvat vain äkilliset, välittömästi henkeä uhkaavat tehtävät. Määttä uskoo, että nämä kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka hän suhtautuu ensihoitotyöhön kotimaassa. Olennaista olisi miettiä palveluntuottajien kanssa yhdessä tärkeimmät koulutettavat asiat
67 vuotta ja nuori vielä, paljon takana, mutta elämää edessä… Harrastuksesi. Mikä sytyttää. Lapin keskussairaalassa oli sijaisen paikka vapaana anestesiologian osastolla, ja siellä työskennellessään hän päätti erikoistua alaan. Maailma kutsuu edelleen Määttä on kotoisin Tornionjokilaaksosta. Se oli raskassoutuista. ”Merkittävin luottamustoimeni on ollut seuran hallituksen jäsenyys.” Sen kautta hän on toivonut pystyvänsä levittämään myös työyhteisöönsä erilaisuudensietokykyä. Hänet valittiin Suomen Punaisen Ristin kehitysyhteistyölääkäriksi, ja muutama vuosi kului hankkeissa ympäri Aasiaa, Latinalaista Amerikkaa ja Afrikkaa, pääosin Etiopiaa sekä Somaliaa. Hankkeet vaihtelivat rokotuksista teiden, koulujen ja kylien rakentamiseen, avoviemäreiden kanavoinnista sotasairaalaan ja proteesipajaan. Potilaille ja läheisille se on pitkä tarina.” Määtän mielestä sosiaalisuuden lisäksi ensihoitajan tärkeimmät ominaisuudet ovat vakaa persoonallisuus ja päätöksentekokyky. ”Sehän on huuhaata, että alkaa miettiä, mitä hyvää tai huonoa minusta jää. Ei saa olla liian hienohelma. Tämä on enemmän ammatillinen matka. Vuonna 1992 Määttä sai Helsingissä ensihoidon vastuulleen. Määttä korostaa, että ensihoitotyö on asiakaspalvelua, ja potilas on asiakas, jota täytyy kohdella hyvin. Hänen ensimmäinen kansainvälinen avustustyönsä oli Punaisen Ristin Komitean sotasairaalassa Thaimaan ja Kamputsean kansanmurhan jälkilöylyissä vuonna 1980. Homman pitää edetä. Työ, vapaaehtoisuus, liikunta, ystävät, sosiaalinen elämä. ”Hyvä perehdytys ja täydennyskoulutus on äärettömän tärkeää, että kasvutarina pääsee alkamaan.” Hän painottaa koulutuksessa ensinnäkin keskeisiä, potilaalle vakavia tilanteita, mutta lisäksi tapauksia, joita on paljon. Sama ammatti olisi ollut edessä humanistisissa aineissa. ”Elämä on sattumaa. Elämä jatkuu joka tapauksessa.” ”Ajattelin, että tulen hulluksi siinä työssä.”. Lukuisten avustustöiden jälkeen hän ajattelee, että jokaisesta maasta löytyvät avainihmiset, jotka täytyy vain etsiä. Perhe olen minä ja läheiset, ystävät, työyhteisö ja niin monet muut. Nuorena hän oli kiinnostunut kaikesta, varsinkin matemaattisista aineista. Ohjeiden pitää olla helposti saatavilla ja ymmärrettävissä.” Tärkeää on myös palveluhenki. Tärkeintä on, että joku seuraisi kokonaisuutena monisairaan tilannetta. NOPEAT Määttä muutti Helsinkiin vuoden 1987 lopulla. Meille tilanne on vain hetken näkymä. Kuka olet ja mistä tulet. Hän kysyy, kuka ajattelee kokonaisuutta, kun yhteiskunnan palvelut ovat pirstaloituneet niin paljon. Ensihoitajat kohtaavat työssään jatkuvasti esimerkiksi yleistilaltaan heikenneitä, iäkkäitä, monisairaita potilaita. Alun perin hän ei tähdännyt ensihoitolääkäriksi. Helsinkiin hän päätti tulla eräiden Lääkäripäivien jälkeen. ”Sanoin, että voin olla muutaman kuukauden, jos saan siistin sisätyön. Pöytänsä takana istuu silti vaatimaton mies. Ikäsi. ”Tämä on palveluhomma ja ihmissuhdetyö, jossa tarvitaan sosiaalisuutta, kykyä kuulla ja kuunnella. ”Olen lääkärisuvun kantaisä, ja liekö viimeinen”, hän naurahtaa. Mottosi. Erikoisala, anestesiologia, oli sattumaa. Helsingissä ensihoidon potilaina on kaiken ikäisiä ja taustaltaan monenkirjavia henkilöitä. ”Pitää uskaltaa tehdä, mutta ymmärtää rajansa. Tulen kaukaa Pohjoisesta, Tornionjokilaaksosta. ”Isossa laitoksessa työntekijöitä tulee ja menee. Ilta tulee ja aamu joutuu, huomenna on uusi päivä. Töitä oli vaikea tehdä kehitysyhteistyön keinoin, koska monessa maassa oli käytännössä sotatila. Tarvitseeko meistä patsasta jäädä. Sitten tulin Helsinkiin. Määttä on tehnyt töitä Punaisen Ristin riveissä useaan otteeseen maailman kriisipesäkkeissä. Tässä on mennyt yli 25 vuotta.” Vielä 1990-luvulla hän toimi muutaman vuoden avustustyössä Pohjois-Irakissa ja Venäjällä. Totta tai tarua”, hän nauraa. En käyttäisi termiä ura. Hän kouluttautui lääkäriksi Oulun yliopistossa pohdittuaan jonkin aikaa, mitä haluaisi tehdä työkseen. Venäjällä hän teki humanitaarista työtä Siperian vankiloissa ja Pohjois-Kaukasuksen sodassa Tšetšeniassa. ”Kannustan kysymään potilaalta, onko hänellä terveysasemakontakti. Ajattelin, että tänne joskus haluan. Tarvitaan päättäväisyyttä ja yhteistyökykyä. Pitää osata myös ratkoa käytännön pulmia. Tämä on tiimityötä.” Määttä pohtii, että varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon monisairaita, joiden ainoa hoitosuhde on ensihoito ja päivystyskäynnit. Lääkärin koulutus taas antoi mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan. Terveysasemilla pitäisi olla kokonaisuudenhallinta, ja asema on myös lähipalvelua.” Määttä muistuttaa, ettei terveysasemalle varatun ajan tarvitse olla heti, vaan vaikka kolmen viikon päästä tai kerran vuodessa, eikä ajan tarvitse olla lääkärille, vaan terveydenhoitajalle. Niitä hän ei kuitenkaan mennyt lukemaan, koska ei halunnut päätyä opettajaksi. Kun lamppu sammuu ja koittaa oikea yö. Perheesi. 1 ·2018 41 Määttä sanoo, että pelastajien ensihoidon koulutus on tällä hetkellä tiivis, lyhyt ja suppeakin. Ensihoito on ihmissuhdetyö Oikeiden toimintamallien osaaminen on tärkeää, samoin selkeät ja päivitetyt ohjeet. Mikä sammuttaa. ”Se oli mielenkiintoista, mutta ajattelin, että tulen hulluksi siinä työssä. ”Istuin Kosmoksessa, siellä oli valkoiset pöytäliinat, ja katselin ikkunasta, kuinka sade ropisi asvalttiin. Uusi aamu ja joskus iltakin. Pohjois-Irakissa hän oli EU:n humanitaarinen hallinnollinen asiantuntija. Jos olisin alkanut systemaattisesti järjestellä ja miettiä, tuskinpa siitä olisi tullut näin mielenkiintoista ja merkityksellistäkin.” Somalian-vuosiensa jälkeen Määttä oli mukana Suomi-Somaliaseuran toiminnassa. Kun selän käänsi, kaikki tuhoutui.” Määtän mielestä paikan päällä olisi tarvittu kehitysyhteistyön sijaan humanitaarisen työn työkaluja. ”He ovat motivoituneita toimimaan, kunhan saavat siihen työkaluja.” Määttä on edelleen lähdössä kriisijoukkoihin ulkomaille heti, kun sellaisia tilanteita tulee
Varustekaapissa on myös megafoni. Teatterissa palaa! Harjoituksista oppia tapahtumataloihin koko Suomeen Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. 42 1 ·2018 H elsingin Kaupunginteatteri järjesti joulukuussa peruskorjauksen jälkeen ensimmäisen virallisen paloja pelastusharjoituksen uudistetulla suurella näyttämöllä. Aulapalveluvastaava Timo Ritonen esitteli evakuointilaukkua tarvikkeineen. Kokoontumispaikalla on oltava selkeä johtaja. Se vaatii yhteistä harjoittelua. Myrskyluodon Maija -esitys on juuri alkanut Helsingin kaupunginteatterissa. Katsomon noin sata henkeä oli evakuoitu ulos kokoontumispaikalle, kun pelastuslaitoksen yksiköt saapuivat paikalle. Teatteriympäristöt ovat usein laajoja ja vaikeasti hahmotettavia muun muassa korkeiden näyttämötornien vuoksi. ”Harjoitus oli tärkeä välietappi Helsingin kaupunginteatterin puolitoista vuotta sitten aloittamalle pitkäjänteiselle turvallisuustyölle, joka on sisältänyt muun muassa omatoimisen varautumisen koulutuksia, ohjeistuksia ja varustehankintoja”, kertoo harjoituksen johtaja Samuli Nuutinen Safety Manager Oy:stä. Ritonen ohjasi ihmisiä sisätiloista ulos rauhallisesti, mutta tehokkaasti.Viimeinenkin, henkilökuntaan kuuluva oli ulkona kokoontumispaikalla kuuden minuutin kuluttua hälytysilmoituksesta. On kriittisen tärkeää, että oman organisaation ja viranomaisen välinen yhteistyö toimii sujuvasti. Kuluu aikaa ennen kuin letkuista tulee vettä tai ollaan avuntarvitsijan luona. Niiden käyttöön tarvitaan opastusta paikan päällä.” HARJOITUS JA KOULUTUS . Pelastuslaitosta pitää pystyä opastamaan myös kiinteistön sisällä. Parin minuutin kuluttua palohälytys laukeaa ja hälytysilmoitus siirtyy pelastuslaitokselle. Näyttämön oikeassa sivuvarastossa on syttynyt sähköpalo. ”Matka Kallion keskuspelastusasemalta kaupunginteatterille on lyhyt, mutta teatterin tilat ovat sokkeloiset. Tilannetietoa annettiin säännöllisesti megafonilla. Kansallisoopperassa järjestettiin vastaava onnettomuustilanneharjoitus viime toukokuussa. Kiinteistöissä on myös erityisiä turvallisuusratkaisuja, kuten massiiviset näyttämön eristävät paloraudat. Kaupunginteatterin harjoituksessa simuloitiin tulipaloa savukoneen avulla ja poistuessa tapahtuvaa kaatumista portaissa
Palorauta on yleensä peltinen, koneellisesti nostettava ja laskettava seinä, joka erottaa ja sulkee näyttämön katsomosta. ?????????–???????????????????. ”Talon omalla henkilöstöllä on todella kriittinen rooli, nyt saatujen kokemusten mukaan ensimmäisten noin 8–9 minuutin ajan. Tärkeää on ohjeistaa henkilökunta hyvin ja delegoida tehtävät selkeästi, jotta vältytään esimerkiksi tilojen tarkastamiselta useaan kertaan. ??????-????????. Seinä liikkuu myös käsivoimin, vaikka sähkönsyöttö katkeaisi. Pyrimme osaltamme AVja tapahtuma-alalla tarjoamaan avoimesti tietoja tapahtumatilojen yleisistä turvallisuusratkaisuista. Teatterin suojeluorganisaatio hoiti tehtävänsä hyvin. Helsingin kaupunginteatterissa on omat palorajoittimensa pääja sivunäyttämöillä. Myös johtava palotarkastaja Anja Aatsinki pelastuslaitokselta seurasi harjoitusta. Ensikertalaisena täällä en esimerkiksi tiennyt, missä on automaattinen paloilmoitinlaitteisto. Paloesimies Marko Värilä miehistöineen etsi palokohdetta lämpökamera apunaan. Pelastuslaitoksen palautteissa todettiin, että harjoitus oli suunniteltu ja ohjeistettu hyvin. Matkalla saimme lisätietoa, että täällä palaa. ”Näyttämöympäristön raskaat palotekniset varusteet olivat yllätys.”. Hienoa, että pääsimme mukaan harjoitukseen. Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa, ja Twitterissä. Sen sijainti pitäisi merkitä vähintään kymmensenttisin kirjaimin”, kertoo palomestari Vesa Berg. Opasteiden pitää olla kunnossa ja hätäkeskuksen kohdekorttiin tulee saada selkeät sijaintitiedot”, Tuominen summaa. Riittävästi aikaa alkubriiffiin Tuomisen mukaan on ensiarvoisen tärkeää käyttää riittävästi aikaa pelastushenkilöstön ensiopastukseen ja alkubriiffiin. Pelastuslaitokselle keskeinen C-porras kannattaa myös merkitä erottuvammin. ??????. ??????????. Tehtäväannot pitää viestiä myös radiopuhelimella, jotta tilannekuva pysyy ajan tasalla. ”Näyttämöympäristön raskaat palotekniset varusteet olivat yllätys useille harjoitukseen osallistuneille. Suojeluorganisaation toiminnan edelleen kehittäminen nousi harjoituksen tärkeimmäksi kehittämiskohdaksi. . Tavoitteena on levittää yhteistoiminta valtakunnalliseksi paikallisten tapahtumatalojen avulla,” kertoo toiminnanjohtaja Timo Tuominen Avita – Audiovisuaalinen toimiala ry:stä. ????????. ?????-???????. Saimme hälytyskeskukselta hyvin tiedon tulla kohteeseen Eläintarhantien puolelta. Harjoituksessa oli tarkkailijoita esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Helsingin Pelastusliitosta ja Turvallisuusja kemikaalivirastosta. ??????????. ??????. Osallistuminen on kuitenkin kriittisen tärkeää sekä harjoittelevalle organisaatiolle että pelastuslaitokselle itselleen tämänkaltaisissa kohteissa”, Nuutinen painottaa. ”Lähdimme hälytykseen kahden yksikön voimin. Kehitettävää löytyi esimerkiksi paloilmoitinlaitteen ja savunpoistokeskuksen kylteistä, jotka suositelttiin vaihtamaan suurempiin. ????????. ”Kenttä on laaja, kun tapahtumissa on ammattija amatöörijärjestäjiä, pieniä ja suuria. 1 ·2018 43 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Turvallisuuskulttuuri on kuitenkin kehittynyt paljon ja harjoitukset edistävät sitä.” ”Pelastuslaitokselle tärkein viesti on, että on haastavaa saada heitä mukaan resurssipulan ja vastuuhenkilöepäselvyyksien vuoksi. ?????????????????
HARJOITUS JA KOULUTUS Koulujen turvallisuusasioista vastaavat ovat harjoitelleen muun muassa alkusammutusta.. luilta tulleisiin toiveisiin. Koulutus oli oppilasja käytännönläheistä. 44 1 ·2018 ”S isäisen turvallisuuden ohjelmasta kumpusi kaksi asiaa eli kouluja vanhusturvallisuus. Koulutettavat ovat välissä vaihtuneet, jotta viesti tavoittaisi mahdollisimman monta. Ajankohtaisia aiheita ovat olleet myös turvallisuuskulttuuri, radikalisoituminen ja kultturien väliset erot. ”Mietimme, että sammutuspeitteen käytön harjoittelu sopisi luontevasti kotitaloustunnille. Syksyn 2016 palautteissa koulutus koettiin erittäin hyödylliseksi. Mietimme, miten voisimme parantaa koulujen turvallisuutta. Samoin teknisillä tunneilla voi tulityötilassa esitellä sammutuspeitteen lisäksi sammuttimia.” Koulutuksissa on ollut mukana niin alakuin yläasteita, joskus lukioitakin. VarTu-hankkeessa on opeteltu taitoja, joista on hyötyä niin kouluissa kuin arjessa. Kouluissa ei juuri opeteta esimerkiksi paloturvallisuusasioita. Sen jälkeen on järjestetty koulutuksia muun muassa uhkatilanteista, suojautumisesta ja liikenneturvallisuudesta yhteistyössä poliisin ja Liikenneturvan kanssa. Kaikki materiaali ja tarjoilut Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Kimmo Kaisto Turvallisemmin kouluissa . Vuonna 2013 alkaneesta VarTu-hankkeesta kerrottiin Pelastustiedossa 9–10/2015. Turvallisuusasioista vastaavat olivat haasteiden kanssa yksin, eivätkä rehtorit ehdi aina paneutua kaikkeen”, kertoo riskienhallintapäällikkö Petri Tassila Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Keväisin ja syksyisin pidetyissä koulutuksissa on ollut 60–80 osallistujaa. Kaksi kertaa vuodessa koulutuspäivillä on perehdytty isoin joukoin niin alkusammutukseen, ensiaputaitoihin kuin kulttuurien välisiin eroihin. Juha Karjalainen opetti ensiapua, potilaana Piiku Nieminen. Turvallisuuskoulutuksien sisältö on perustunut kouKouluturvallisuushanke VarTu on otettu Varsinais-Suomessa innokkaasti vastaan
Osanotto on nyt painottunut Turkuun ja Turun alueelle. Mukana oli viestintäkonsultin lisäksi poliisin viestintäpäällikkö, Ylen toimittaja sekä Seinä joen koulutuskuntayhtymästä koulusurmien aikaan vararehtorina työskennellyt”, Tassila kertoo. Kouluissa on omatoimisesti harjoiteltu muun muassa poistumista ja sisälle suojautumista. Kaikista suunnittelluista aiheista on nyt pidetty koulutukset, mutta ei laari ole vielä tyhjä. Osallistujia oli peräti 84. Vanhempien kanssa opastettiin käymään kotona läpi esimerkiksi lääkekaapin sijainti, avaimien säilytys ja paloturvallisuusasioita. Palautteissa kiiteltiin sitä, että samaa asiaa esiteltiin monesta eri näkökulmasta. Luolalan paloasema Naantalissa on ollut leppoisa koulutuspaikka.” Myös ruotsinkielisiin koulutuksiin on varauduttu, mutta vain muutama on ollut tästä kiinnostunut. Riskienhallintapäällikkö Petri Tassila esittelee VarTu-hankkeen tueksi painettuja tarroja ja julisteita. Suuntasimme toiminnan aluksi 8. ”Opettajat ovat olleet tyytyväisiä siihenkin, että kouluttajana on ollut joku tuttu läheltä Turusta. Lisätietoja: www.vspelastus.fi/vartu . ”Mietimme, miten saamme tietoa myös oppilaille. Myös toisen asteen oppilaitosten turvallisuudesta vastaavat henkilöt päättivät vuonna 2015 perustaa valtakunnallisen TURVIS-verkoston, joka tähtää turvallisen, terveellisen ja hyvinvoivan oppimisympäristön aikaansaamiseen ja parantamiseen. Vertaistuki on tärkeää ja eri toimintamallit tulevat tutuiksi”, Tassila valottaa. Järjestelyissä on oma työnsä, mutta VarTu-hanke ei ole iso ponnistus pelastuslaitokselle. Pelastuslaitoksella on mietitty hankkeen laajentamista siten, että koulutuksia järjestettäisiin esimerkiksi Salossa ja Uudessakaupungissa. Tietoa ja yhteisöllisyyttä on saatu kouluihin. Mukavia kotiläksyjä Pelastusjohtaja Jari Sainio on sanonut, että sitten on onnistuttu, kun lapset alkavat viedä turvatietoa kotiin. Suunnittelimme ”kotiläksyt”, jotka jaettiin Wilman kautta koteihin. Vanhemmat myös näkevät, että turvallisuuteen satsataan. Painatimme aiheeseen liittyviä tarroja ja julisteita sekä perustimme oman Facebookryhmän. 1 ·2018 45 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Siellä voi keskustelu lentää ja kysyä mitä vain. ”Ei palokunnassakaan ole välttämättä osaamista viestiä koulumaailmaan. Samalla nostimme esille NouHätä!-toimintaa”, Tassila kertoo. Turvallisuusasiat ja pelastussuunnitelmakin otetaan nyt entistä vakavammin”, Petri Tassila iloitsee. Pelastuslaitos on koulujen kumppani -ajatus on otettu hyvin vastaan.. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ”Lähetämme kouluille uuden kyselyn ja järjestämme koulutuksen toiveiden mukaan ensi kesänä tai syksynä. Näitä kotitehtäviä vanhemmat saivat tehdä yhdessä lasten kanssa. Wilman kautta lähestyttiin myös 2. Koulujen kumppani ”Jo alussa meillä oli vahvana ajatus siitä, että pelastuslaitos on koulujen kumppani. Viime syksynä järjestettiin kuudes koulutus koulujen turvallisuusvastaaville aina ajankohtaisesta kriisiviestinnästä. luokkalaisille. luokkalaisia helpoilla kysymyksillä. ja 5. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 ovat olleet kouluille ilmaisia, joten kynnys osallistua on ollut matala. Kriisiviestinnässä kaikki luennoitsijat tulivat tällä kertaa ulkopuolelta. Koulutusta on kehitetty kyselyllä kaikille maakunnan alaja yläasteiden rehtoreille
Asioiden edistämiseen kumppanuusverkostossa on monenlaisia toimintamalleja. ”Kyllä niissä paljon tehtävää riittää. Saamme paljon vertaistukea kollegoilta ja voimme keskustella asioista.” Porthan arvioi, että kumppanuusverkoston merkitys on kasvanut vuosien saatossa. Useita tunteja viikossa kumppanuusverkoston asialla . Porthan arvioi, että tärkeintä on tiedon välittäminen pelastuslaitosten välillä ja sitä kautta asioiden kehittäminen. Suuri juttu ovat myös lainsäädännön muutokset ja tilannekatsaukset”, Porthan sanoo. ”Kyllä niissä paljon tehtävää riittää. Suuri juttu ovat myös lainsäädännön muutokset ja tilannekatsaukset”, Kari Porthan sanoo kumppanuusverkoston hankkeista.. Työhön kuuluu tiedon välittäminen sekä eri teemojen kehittäminen ja ideoiminen itse tai muiden kanssa yhteistyössä. Lisäksi hän toimii kumppanuusverkoston alaisen sisäministeriön ensihoidon työryhmän vetäjänä. Hän on ollut mukana verkostossa sen alkuajoilta Ensihoitopäällikkö Kari Porthan edustaa Helsinkiä ensihoidon työryhmässä Pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa. 46 1 ·2018 KUMPPANUUSVERKOSTO Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Helsingin pelastuslaitos H elsingin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan toimii Helsingin edustajana ensihoidon työryhmässä Pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa. ”Pystymme jakamaan tietoa ja auttamaan muita ongelmakohdissa. Porthanin toimenkuva kumppanuusverkostossa on laaja ja monipuolinen. ”Kun sosiaalija terveysministeriö esimerkiksi luo laatuja potilasturvallisuusmittarit, yritämme jalkauttaa niitä”, hän mainitsee esimerkkinä. Kumppanuusverkoston kautta hyvät toimintamallit leviävät ja ongelmiin voi saada ratkaisuja. Kysymys on tiedonvaihdosta ja hyvien käytäntöjen leviämisestä. Kärkihankkeiksi valikoituvat ne aihealueet, jotka kumpuavat kentältä ja jotka nähdään alalla ajankohtaisina. Juuri nyt kumppanuusverkostoa työllistävät ensihoidon tälle ja ensi vuodelle määritetyt kärkihankkeet, kuten työergonomia, ensihoidon tilannekuvan ylläpitäminen, osaamisen hallinnan kehittäminen, laatuja potilasturvallisuus sekä suuronnettomuusvalmiuden ja varautumisen kehittäminen
Laadukkaaseen potilastyöhön liittyy paitsi potilasturvallisuus ja laadukkaampi palvelu, myös henkilökunnan osaaminen. ”Olen mielelläni mukana jakamassa tietoa muillekin aiheista, jotka tulevat valtakunnan tasolla esille. Ennen kumppanuusverkostoa ensihoidon kehittämisestä kiinnostuneet kokoontuivat omin voimin Pelastusopistolla jakamaan kokemuksia ja kehittämään alaa. 1 ·2018 47 Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Porthan arvioi, että tavallisen ensihoitajan tai palomiehen on hyvä tietää edes yleisellä tasolla, mitä kumppanuusverkostossa käsitellään. Jokaisen laitoksen tehtävä on jalkauttaa verkostossa käsitellyt asiat, joten ennemmin tai myöhemmin ne koskevat myös kentän väkeä. Minulla siihen sekoittuu ministeriön työryhmä, nämä menevät niin limittäin.” Porthan kertoo kumppanuusverkoston pyrkivän osallistamaan kaikkia pelastuslaitoksia. ”Feeniks-uutiskirjeitä seuraamalla pysyy hyvin tietoisena, mitä kumppanuusverkostossa tapahtuu”, Porthan muistuttaa. ”Se on ihan normaali työyhteisö, jossa on aktiivisia ja vähemmän aktiivisia henkilöitä.”. Siellä on ollut niin isoja asioita. Tykkään olla aktiivinen, en tykkää olla pelkästään kuuntelijan roolissa kokouksissa, vaan pyrin vaikuttamaan ja viemään asioita eteenpäin.” Kumppanuusverkosto vie paljon Porthanin aikaa. Eri aihealueita on myös vastuutettu eri pelastuslaitoksille niiden oman kiinnostuksen mukaan. Joka laitokselta verkostossa ei ole edustajaa. ”Se vaihtelee kausittain, mutta jos ajattelee viime vuotta, se on vienyt monta tuntia viikossa. ”Osaamisesta pitää huolehtia, oli se tutkintokoulutuksen, työpaikalla tapahtuvan vuorokoulutuksen tai perehdyttämisen avulla. Mitä ensihoidon kehittämiseen tulee, Porthan nostaa keskeisimmäksi asiak si potilaan, jonka ympärille muut asiat nivoutuvat. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi ”Osaamisesta pitää huolehtia, oli se tutkintokoulutuksen, vuorokoulutuksen tai perehdyttämisen avulla.” asti. Siksi koulutus on hyvin tärkeää. Niissä on vielä paljon tekemistä, että kaikki laitokset pääsisivät samalle tasolle.” Porthanin mielestä kehitettävä asia on eläkeiän noustessa myös työssä jaksaminen ja sitä kautta esimerkiksi työergonomia. Verkosto toimii ja vaikuttaa Porthan uskoo, että kumppanuusverkoston avulla monia asioita on saatu vietyä eteenpäin
”Paloilmoitinjärjestelmien myynti sai alkunsa 1950-luvulla. Myös nykyisten tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälki pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Hotelli Tornissa tehtii iso saneeraus vuonna 1980, jolloin tekniikka uusittiin. P elastustiedon juttusarja kotimaisesta pa lo kalusto valmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta päättyy luontevasti Hedengren Securityyn. Yritys on toimittanut turvallisuusjärjestelmien kokonaisratkaisuja niin julkishallintoon, kaupan alalle, teollisuuteen kuin Puolustusvoimille. Ensimmäinen täysin sähkoistetty talo oli vuonna 1930 valmistunut hotelli Torni Helsingissä. Tavoitteena pieni hiilijalanjälki Aika on mennyt eteenpäin ja tekniikka kehittynyt. Sähköurakoitsija oli Hedengren”, kertoo tuotepäällikkö Peter Malmelin. Ensimmäiset turvaja opastevalot valmistuivat kuitenkin jo vuonna 1935. 1950-luvulla rakennettuja paloilmoitinkeskuksia on ollut käytössä vielä viime vuosiin asti. Hän vastaa paloja turvavalopuolesta. 48 1 ·2018 KOTIMAISUUS Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Vireä satavuotias Oy Hedengren Ab täyttää tänä vuonna sata vuotta. Emoyhtiö, perheyritys Oy Hedengren Ab täyttää kesäkuussa sata vuotta. Esimerkiksi opastevaloissa LEDvalojen kapasiteetista käytetään vain noin 15 prosenttia, jolloin virrankulutus laskee eivät. Hyvin tehty kuitenkin kestää
”Tykkään monipuolisesta työstä, jossa saa liikkua paljon. Väylätekniikalla voidaan yhdistää eri järjestelmiä, kuten murto-, ryöstö-, päällekarkausja lämpötilahälytys, palovaroitus, kulunvalvonta, esinesuojaus sekä valaistuksen ja lukituksen ohjaus. Hän pyörittää toisen kerroksen pienvarastoa kahden työkaverinsa kanssa Espoon Kauklahdessa. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Kymmenen tuhatta askelta voi mennä rikki työpäivän aikana.” HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 616 1500 • www.vema.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Hannu Gunnar | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Täynnä asiaa: pelastustustieto.fi kä valot himmene ajan kuluessa. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Pelastustieto on kertonut teemasivuilla kotimaisesta palokalusto valmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta satavuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi. . Hedengren Securityn tuotevalikoima kattaa kameravalvonta-, murtohälytys-, paloilmoitin-, kulunvalvonta-, henkilöturva-, turvavaloja viestintäjärjestelmät. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. PRODEX FIREscape -paloturvavalojärjestelmässä kiinteistön paloilmoiKomponentit tulevat pääasiassa ulkomailta, mutta tuotekehitys, suunnittelu ja asennus ovat kotimaista.. Inventaarion tekokaan ei ole tylsää. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Toimiva logistiikka on kaiken a ja o. Hedengrenillä on pian käytössä ISO 14001 -ympäristöstandardi ja sen toteuttamiseen osallistuu koko henkilökunta. Varastotyöntekijä Marika Silfvenius on viihtynyt Hedengrenillä jo reilut 28 vuotta. 1 ·2018 49 Paloja pelastusautot Nostolava-autot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Pienen energiankulutuksen lisäksi tuotteet ovat elinkaarensa päättyttyä kierrätettävissä. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh
Pääkonttori sijaitsee Helsingin Lauttasaaressa ja logistiikkakeskus sekä huolto Espoon Kauklahdessa.. Muuttuvasymboliset opastevalot osoittavat turvallisen poistumisreitin, mutta vähentävät myös turhia ovien avaamisia. Oy Hedengren Security Ab Osa vuonna 1918 perustettua Hedengren-konsernia, jonka liikevaihto oli reilut 63 miljoonaa euroa vuonna 2016. Koko konsernissa noin 280 työntekijää. Hedengren on sijainnut satavuotisen historiansa aikana eri osoitteissa Helsingin keskustassa. Toimittanut turvallisuusjärjestelmien kokonaisratkaisuja vuodesta 1932. tinja turvavalojärjestelmä on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Malmelinin mukaan Hedengrenillä on paljon pitkiä työsuhteita. Mahdollinen tulipalo ei saa näin lisähappea ja savuvahingot jäävät pienemmiksi. Jokaisessa turvavalossa on oma akkunsa, joten valot palavat, vaikka kaapelointi tuhoutuisi tulipalossa. Suoraan peruskoulusta töihin ”Olin juuri päättänyt peruskoulun, kun tulin Tuotepäällikkö Peter Malmelin esittelee PRODEX FIREscape -paloturvavalojärjestelmää, jossa kiinteistön paloilmoitinja turvavalojärjestelmä on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Järjestelmä ohjaa esimerkiksi tulipalossa kiinteistössä olevat henkilöt turvallista reittiä ulos poistumisreiteillä olevien muuttuvasymbolisten opastevalojen avulla. Näissä tiloissa toimii markkinointi, hallinto ja logistiikka. Vuonna 2010 esitellystä järjestelmästä tuli uusi malli vuonna 2015. Turvatekniikan osuus 26, talotekniikan 31 ja kotimyynnin 6 miljoonaa euroa. Nykyiset toimitilat Lauttasaaressa valmistuivat vuonna 1969. Vierailuhetkellä ihmiset olivat työn touhussa, mutta onnistuimme löytämään varastotyöntekijä Marika Silfveniuksen. Yhdellä keskuksella ja kaapeloinnilla hallitaan kahta järjestelmää. Vientiin noin 35 prosenttia. 50 1 ·2018 KOTIMAISUUS Järjestelmä ohjaa esimerkiksi tulipalossa kiinteistössä olevat henkilöt turvallista reittiä ulos. Pelastusviranomaiset saavat kattavan tilannekuvan tapahtuneesta. Hotellin turvavaloja opastevalaisinjärjestelmä sisältää noin 600 valaisinta. Myös turvavalotestit voi tehdä samasta keskuksesta. Nykyisin Hedengren Securityn poistumisvalojärjestelmä löytyy esimerkiksi Sokos Hotel Tornista Tampereelta. Muuttuvasymboliset opasteet osoittavat turvallisen poistumisreitin. Hän vastaa pienvarastosta kahden työkaverinsa kanssa. Varsinainen logistiikkakeskus, huolto ja tuotekehittely on keskitetty Espoon Kauklahteen lähelle Kehä III:ta
Satavuotiaan yrityksen alkuvaiheisiin voi tutustua täällä: https://hedengren.fi/yritys/historia/ yhtion-synty-1918-1928/ . Hedengren Securityllä on toimipisteet myös Tampereella, Tallinnassa, Tukholmassa ja Oslossa. Jos esimerkiksi kiinteistön huoltomies huomaa jotain parannettavaa, voimme joustavasti ottaa toiveet huomioon. Käsittelen mahdolliset toimitusreklamaatiot, tarkastan hyllyt ja lasken tuotteet. Talo on tullut hyvin tutuksi”, Silfvenius kuvailee. Viennin osuus on noin 35 prosenttia. Järjestelmiä myydään myös saneerauskohteisiin. Päämies on aina meitä lähellä. ”Partneriyrityksillä on paljon tietoa asiakkaiden tarpeista. Työpäivän aikana tulee myös liikuttua paljon. 1 ·2018 51 Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Meillä on oma tuotekehitys ja tuotanto. Työllistämme myös paljon kotimaisia yrityksiä alihankkijoina”, Peter Malmelin kertoo. Syksyllä tulee 29 vuotta täyteen. Suomessa myynti perustuu vahvaan ja osaavaan partneriverkostoon. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Paloja öljyntorjuntaveneet tänne töihin 16-vuotiaana. Suunnittelu helpottuu ja kaapelien määrä vähenee, kun -paloturvavalojärjestelmässä yhdellä keskuksella ja silmukkakaapeloinnilla hallitaan kahta järjestelmää.. Alkuun ajoin alakerrassa vuoden verran kiituria eli pikkutrukkia. ”Kotimaisiakin kilpailijoita on, mutta meillä on vahvuutena kahden järjestelmän hallinta yhdellä keskuksella. Tekniikka uusittiin saneerauksen yhteydessä 50 vuotta myöhemmin. Esimerkiksi Prodex 500 -paloilmoitinkeskuksesta kehitettiin pienempi malli asiakkaiden tarpeisiin.” Rakentamisbuumi näkyy kasvussa security-puolella. Hedengrenin näyttelytilassa Lauttasaaressa on esillä alkuperäisiä sähköpääkeskuksen osia vuonna 1930 valmistuneesta Hotelli Tornista. . Työ on monipuolista, kun kaikki tekevät kaikkea. Oikealla on 1950-luvulta paloilmoitinkeskus, joita on kuulemma ollut käytössä vielä muutama vuosi sitten
”Se korvaa vesipullon kyttäämisen jälkijäristyksissä”, kertoo aluepäällikkö Jani Pitkänen. Suomessa WASP-laitteita on tällä hetkellä viisi. Yksi on keskuspelastusasemalla Kalliossa, neljä puolestaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan Suomen kansainvälisellä pelastusmuodostelmalla, jota koordinoi Kriisinhallintakeskus. Suomessa ei ole maanjäristyksiä, mutta WASP parantaa pelastajien päivittäistä työturvallisuutta esimerkiksi varoittamalla tärinästä ja kallistuksista rakennustyömailla erilaisten sortumien valvonnassa. . Helsingin pelastuslaitoksen Keskuspelastusaseman palomiehillä on käytössään WASPlaite (Warning Alarm for Stability Protection), joka kehitettiin alun perin maanjäristystuhoalueille pelastus-, avustusja raivaustöitä tekevien suojaksi mittaamaan liikettä ja tärinää. Se kertoo, ovatko seinät, telineet ja kaivannot stabiileja. Aluepäällikkö Jani Pitkänen näyttää, kuinka WASP-laitteen voi liu’uttaa kaltevalle tasolle mittaamaan alla olevaa liikettä.. Laite kiinnitetään kohteeseen valvomaan, että massa pysyy paikoillaan, kun palomiehet ovat sen alla duunissa”, Pitkänen kertoo. Hyvien perustelujen jälkeen pelastuslaitos hankki sellaisen Kallioon. Työturvallisuutta parantamaan ”Löysimme sille heti paljonkin pelastajien työturvallisuuteen liittyviä keikkoja, joissa turvallisuutta voidaan parantaa”, Pitkänen kertoo. Palomiehet äkkäsivät Iso-Britanniassa innovoidun laitteen kansainvälisistä pelastustoimen seminaareista pari vuotta sitten. ”Jos meillä on linja-auto tai täysperävaunullinen rekka ojassa ja teemme nostotoimia, joudumme menemään taakan alle. 52 1 ·2018 KALUSTONURKKA J oskus päivittäiseen pelastustoimintaan löytyy käytännöllisiä laitteita muilta aloilta. Se Palomiesystävällinen WASP mittaa liikkeen ja tärinän WASP-laite on alun perin tarkoitettu maanjäristysalueiden pelastustöihin, mutta se sopii hyvin myös pelastushenkilökunnan käyttöön esimerkiksi raskaassa tieliikennepelastamisessa. Erityisen hyödyllinen WASP on raskaassa tieliikennepelastamisessa, kun pelastushenkilökunnan pitää operoida epästabiilissa asennossa olevien ajoneuvojen lähellä. Paristokäyttöinen, parin kahvipaketin kokoinen laite kulkee omassa laukussaan raskaan pelastusyksikön kalustokaapissa
Kalliossa laitetta osaavat käyttää käytännössä ne palomiehet, jotka operoivat raskaassa pelastusyksikössä. ”Yksinkertaisuudessaan se on hyvinkin palomiesystävällinen. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Kriisinhallintakeskuksen kanssa. Hänen mielestään on haaste muistaa, että WASP-laite yleensä on olemassa. Manchesterin pelastuslaitokselta kutsuttiin kouluttaja ja laitteen kehittäjä Matt Keogh Suomeen. Tämä on hommattu harvinaisiin tehtäviin oleellisena työturvallisuusvälineenä.” Pitkänen arvioi, että muualla Suomessa WASP:lle voisi olla enemmänkin käyttöä juuri raskaassa tieliikennepelastamisessa. Tulkaa tutustumaan ja katsomaan”, hän vinkkaa. Siinä on kolme nappulaa ja säätimet”, Pitkänen sanoo. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet kiinnitetään imukupeilla, liinoilla tai magneetilla valvottavaan kohteeseen, kuten epästabiiliin seinään. Yksi hankintaperuste oli, että pelastuslaitos voi lainata sitä myös muille kaupungin virastoille ja organisaatioille. Samoin käy ravistuksesta. Laitteen voi niin ikään liu’uttaa liinojen avulla kaltevalla tasolle mittaamaan allaan olevan maan liikettä tai kiinnittää tikkaisiin. Pitkänen kertoo, että WASP-laite tilattiin suoraan valmistajalta. Miehistön tietoisuuteen Kun laite on kiinni alustassaan, se kalibroi itsensä suhteessa tilaan jossa on, ja väläyttää kymmenen sekunnin välein punaista valoa merkiksi valmiustilasta. ”En voi kuin suositella. Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen . ”Nämä ovat ensitoiminnan laitteita, eikä auta, että ne tulevat monta tuntia myöhässä paikalle.” WASP:in hinta oli kouluttajakäynteineen noin neljätuhatta euroa. ”Ei siitä tukkapöllyä tule, jos tätä ei käytetä keikalla, mutta meillä on oma työmme jalkauttamisessa.” Pitkänen sanoo, että laitteen olemassaolo pitäisi saada niin pelastajien kuin päällystönkin tietoisuuteen, että se muistettaisiin ottaa mukaan keikalle ja harjoituksiin. Pitkänen luottaa vahvasti siihen, että tulevat pelastustoimen uudistukset mahdollistavat välineistön käytön koko Suomen alueella. Pitkäsellä ei ole tilastoa siitä, kuinka paljon laitetta ollaan käytetty operatiivisessa toiminnassa. ”Tiesimme jo hankintavaiheessa, ettei tätä käytetä joka viikko tai edes kuukausi. WASP on palomiesystävällinen: kolme nappulaa ja säätimet.. Kuinka herkäksi laite kannattaa säätää, riippuu ympäristöstä ja selviää kokeilemalla. 1 ·2018 53 Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Kun Pitkänen kallistaa ovea, jossa laite on kiinni, se alkaa hälyttää
Esimerkiksi käyttäytyminen liikenteessä on selvästi normitettua ja säänneltyä”, Pelastusopiston tutkija Päivi Mäkelä kuvailee. Tutkijakaksikko tarttui aiheeseen, jota ei ole aiemmin juuri tutkittu. T uottamus on rikosoikeudellinen termi. Tätä verrataan poliisin aineistoon, joka on tuottamuksellisten tulipalojen osalta pieni. Paremmalla tyypittelyllä voimme parhaiten auttaa PRONTOn täyttäjiä ja poliisia. Tuottamuksellisuus on kokonaisharkinnan tulosta, missä ainakin haastavimmissa ta pauksissa on pohdittava monia eri elementtejä. Tunnettuja tuottamuksellisuuden kategorioita ovat esimerkiksi huolimattomasta tupakoinnista, valvomattomasta ruoanvalmistuksesta tai saunan käytöstä kuivaustilana lähteneet palot. Myös ihmisten tulenkäyttötuntemus on selvästi heikentynyt.” PRONTOsta käydään tutkimuksessa läpi koko vuoden 2014 aineisto Manner-Suomen osalta. 54 1 ·2018 TÄTÄ TUTKIN Vahinko vai laiminlyönti. ”Tapaukset ovat aika erilaisia. Erityisesti tuottamuksellisia paloja koskien lainsäädäntö hyötyisi siitä, jos lainvalmistelun pohjana käytettäisiin empiiristä aineistoa ja tapauksia. Haasteena on arvioida, missä menee vahingon ja tuottamuksen raja. ”Tutkimme millaisia ovat näiden osuudet, ja mitä ennaltaehkäisykeinoja niihin löytyisi. Pelastusviranomaiset ovat kokeneet tuottamuksellisuuden arvioinnin vaikeaksi ja osin myös turhauttavaksi, koska poliisi ei välttämättä ole ollut erityisen kiinnostunut näistä tapauksista Vuoden 2014 palojen tahallisuusarviot onnettomuustyypeittäin: ”Tavoitteena on tarjota jäsentyneempi ote tuottamuksellisuuden arviointiin – ajatuksellisia apuvälineitä sekä aihepiirin koulutukseen että käytännön arvioinnin avuksi. Lainsäädännössä ylipäätään paloja koskevat nimikkeet ovat hajallaan pitkin rikoslakia. Arkikielessä se kääntyy huolimattomuudeksi, varomattomuudeksi, piittaamattomuudeksi, laiminlyönneiksi. Koko maasta kerätyllä kattavalla poliisin esitutkinta-aineistolla Teksti: Kimmo Kaisto Kuva: Pasi Paloluoma, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Tuottamuksellisissa paloissa voi olla kyse ihan tavallisten kansalaisten laiminlyönneistä valvonnassa, asenteissa ja tiedoissakin tulenkäsittelyyn liittyen. Selkeiden ”jos näin niin noin” -tyyppisten ohjeiden kaipuuseen ei oikein pystytä vastaamaan. Puisen lyhdyn kynttilä paloi loppuun ja aiheutti omakotitalolle isot vahingot.. Haluamme myös selvittää tuottamuksellisten palojen määrää, kokoonpanoa ja taustoja, jotta il miöstä saadaan tietoa muun muassa ennaltaehkäisytyön pohjaksi”, Mäkelä kertoo. Yritämme saada aikaan tyyppitapauksia, joilla voimme ryhmitellä isompia joukkoja. ”Tuottamuksellisuuden ar vioin nissa ei ole palojen osalta selviä mittapuita. Tulosten pohjalta kehitetään uusia keinoja ennalta ehkäisyyn ja turvallisuusviestintään. ”Haluamme tutkia, onko kyse ilmoitusmenettelyn ongelmasta vai löytyvätkö tapausten etenemisen pullonkaulat muualta”, Mäkelä kuvailee. Onnettomuustyyppi Tahallinen Huolimattomuus, Vahinko Ei tiedossa Yhteensä varomattomuus Rakennuspalo 450 1262 1083 136 2931 Maastopalo 346 1004 595 247 2192 Liikennevälinepalo 265 60 55 21 401 Muu tulipalo 867 342 172 210 1591 Yhteensä 1928 2668 1905 614 7115 Huolimattoman ja varomattoman toiminnan aiheuttamat palot muodostavat huomattavan osan kaikista ihmisen aiheuttamista paloista, rakennuspaloista suurimman osan. Alkoholin rooli taustatekijänä ei helpota vaikuttavien keinojen löytymistä
”Pelastusrikkomus-nimike on liian vähällä käytöllä. Uudista Varustehuoltosi D esinfioi varusteet ja ensihoidon välineet Hygio a40 Medi –laitteessa ilman varusteita kuluttavia kemikaaleja ja vettä. Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Elektroniset laitteet Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Aluasut Mari Lehtimäki Hallintotieteiden maisteri. Kehittämishankkeen kokemukset, johtopäätökset ja hyvät käytännöt tulevat valtakunnallisesti hyödynnettäviksi esimerkiksi Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta. Näitä löytyi poliisin tietojärjestelmään kirjattuina yhteensä vain 36 vuodelta 2014. Ryhmän toiminnasta on koitunut alusta lähtien paljon synergiahyötyä molemmille toimijoille. Emme enää ihmettele, ettei aihetta ole ennen tutkittu”, tutkijakaksikko naurahtaa.. On paljon aiempaa enemmän joutunut kokeilemaan tapoja, joilla työstää aineistoa. Aineistona tutkimuksessa käytetään PRONTO-selosteita ja -tilastoja, poliisin rikosilmoituksia, palonsyyn tutkintailmoituksia ja esitutkintamateriaalia sekä syyttäjien ja tuomioistuinten ratkaisuja. Tuottamukselliset eli huolimattoman ja varomattoman toiminnan aiheuttamat palot muodostavat huomattavan osan kaikista ihmisen aiheuttamista paloista, rakennuspaloista suurimman osan. Osaamista ei ehdi kertyä, jos kaikki tekevät kaikkea. Pelastusrikkomus-nimike liian vähällä käytöllä Hankkeen kaikille pelastuslaitoksille osoittamassa kyselyssä monet vastaajat kritisoivat, ettei poliisi tartu pelastusrikkomuksiin. Tavoitteena hankkeessa on myös tukea paloriskikohteisiin vaikuttamista pelastus-, poliisi-, so siaalija terveydenhoitoalan moniviranomaisyhteistyössä. Päivi Mäkelä Työskentelee tutkijana Pelastusopistolla. Tutkimuksen ohessa pilotoidaan kehittämishanke Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella. ”Tulin pelastusalan tutkimuksen piiriin sattumalta. Palojaos oli tuolloin ainut Suomessa pelkästään palonsyyntutkintaan keskittynyt jaos. Valtiotieteen maisteri, toiminut pitkään tutkijana Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 2008 julkaistiin tutkimus: Päivi Mäkelä – Ahti Laitinen: Tahallisesti sytytetyt tulipalot Suomessa. Empiirinen tutkimus poliisin palonsyyn tutkinnasta ja vakavien tulipalorikosten rikosprosessista (TY, Oikeustieteellinen tiedekunta 2013, 364 + XXVIII) Turvallisuusasiantuntija L2 Paloturvallisuus Oy:ssä vuodesta 2014. ”Poliisin tutkintokoulutuksessa palonsyyntutkinnan osuus on ollut minimaalinen. Tekninen puoli palonsyyntutkinnassa on paremmin hallussa, mutta taktisen osaamisen puute näkyy”, Lehtimäki kertoo. Tutkimuksessa kohdevuotena on 2014, jotta oikeuskäsittelyyn edenneet tapaukset ovat ehtineet saada päätöksensä. ”Pioneerityöhön liittyy laaja ja hajanainen aineisto. Pelastusviranomaisten pitäisi olla aktiivisempia. Pelastusopiston julkaisusarjassa tulokset ovat aikanaan helposti kaik kien saatavilla niin sähköisenä kuin painettuna”, Mäkelä iloitsee. Tutkimuksessa tarkastellaan tuottamuksellisten palojen laatua ja erityispiirteitä suhteessa muihin ihmisen toiminnasta alkaneisiin paloihin. Sen lähtökohdiksi asettuvat pelastuslain (379/2011) 41 § ja 42 §.Näin kehittämistyön kohteeksi tulee ensinnäkin toimivan ja yhtenäisen ilmoituskäytännön luominen pelastusviranomaisilta poliisille tuottamuksellisissa ja tahallisissa paloissa. Lehtimäki perusti yhdessä palotarkastaja Katja Seppälän kanssa palontutkinnan yhteistyöryhmän Helsingin poliisilaitoksen ja pelastuslaitoksen välillä. Yleisin kategoria on avotulen sytyttäminen ulkona metsäpalovaaran aikaan. Pro gradu -tutkielma julkaistu teoksessa: Päivi Mäkelä – Jussi Tapani – Mari Lehtimäki – Dan Frände: Läpi tulen. Ollut palonsyyntutkijana Helsingin poliisilaitoksella palojaoksessa reilut kymmenen vuotta. sekä syyttäjien ja tuomioistuinten päätöksillä pääsemme puolestaan kiinni siihen, miten jutut ovat edenneet oikeusprosessissa”, tutkija Mari Lehtimäki sanoo. (TY:n oikeustieteellinen tiedekunta 2008, 293 + VIII). 1 ·2018 55 Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Hygienia Kysy hyvä tarjous ilmoituksesta tälle paikalle! Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu Palopelastusasujen käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa pesun jälkeen poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä jopa 70 prosenttia. Vuonna 2006 oikeussosiologian professori Ahti Laitinen (TY) tarvitsi tekijää tahallisesti sytytettyjä tulipaloja koskevalle tutkimukselle, mikä toteutettiin SM:n pelastusosaston, silloisen Finanssialan keskusliiton ja Museoviraston toimeksiannosta.” Tuottamukselliset tulipalot Pelastusopiston koordinoiman vajaan kaksivuotisen tutkimushankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto, päättyy elokuussa 2018. Pelastusrikkomuksia ovat myös palovaroittimen puuttuminen ja tavaroiden kasaaminen poistumisteiden eteen”, Lehtimäki kuvailee. ”Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on ollut todella hyvä tehdä yhteistyötä
P alosuojelun edistämissäätiön vuoden 2018 apurahat ovat nyt haettavissa. Vesa Parkko uskoo, että pelastusala on edelleen kallellaan enemmän perinteillä tekemiseen kuin tutkimiseen ja kehittämiseen.. ”Hakemuksen täytyy ilman muuta liittyä palonsuojeluun ja pelastustoimeen, ja sillä täytyy olla vaikuttavuutta, että sitä lähdetään tukemaan.” Erityisesti säätiö toivoo hakemuksia hankkeisiin, jotka luotaisivat pelastusalan tulevaisuutta. Hakijoilta toivotaan erityisesti pelastustoimen tulevaisuuteen luotaavia projekteja. 56 1 ·2018 APURAHAT PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2018 – TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE PA LO PÄÄL LYSTÖPÄI VÄT LA HTI 21.–24.3.2 01 8 18 20 www.sppl.fi Palosuojelun edistämissäätiö jakaa jälleen avustuksia erilaisille pelastusalan hankkeille. ”Näistä aiheista voisi saada jo hyvin kiinni Edistämissäätiön apurahaa uhkaa jäädä käyttämättä Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä . Inspiraatiota voisi saada esimerkiksi työryhmien teemoista. Tietoisuutta säätiön apurahoista pitää siis jakaa. Jaossa olisi 150000 euroa apurahoja ja avustuksia erilaisiin töihin ja hankkeisiin, jotka kehittävät pelastusalaa. Lisäksi säätiö toivoo, että mahdolliset hakemukset olisivat hyviä ja perusteltuja. Raja ei ole pitkään aikaan ollut lähelläkään ylittyä”, sanoo Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja Vesa Parkko. Ohjeet hakemiseen löytyvät säätiön verkkosivuilta. Tulossa on maakuntauudistus ja iso lakipaketti. Parkko kannustaakin apurahan hakijoita katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Parkon mukaan hyvä apurahahakemus on säätiön sääntöjen sekä ohjeiden mukainen. Parkko epäilee tilanteen johtuvan siitä, että pelastusalalla toimivat henkilöt eivät välttämättä tiedä, että Palosuojelun edistämissäätiöltä on mahdollista saada apurahaa. Meillä vaihtuu omistaja, mikä varmasti tulee aiheuttamaan muutoksia”, Parkko sanoo. ”Ongelma on, että läheskään koko summaa ei ole käytetty. Katse pitkälle tulevaisuuteen Parkko muistuttaa, että pelastuslaitokset miettivät alan tulevaisuuden tehtäviä ja kehitystä yhdessä sisäministeriön kanssa monissa työryhmissä. ”Toimintaympäristö muuttuu pelastustoimessa
Miksi pelastustoimen sitten tulisi luottaa uusavuttomaan kansalaiseen, joka itse usein on oman onnettomuutensa suurin aiheuttaja. Luottamukseen kuuluvat oleellisena osana kokemukset vapaaehtoisesta asettumisesta toisen tekojen armoille. Meidän täytyy mennä itseemme. Luotettavan arvion estää vertailukelpoisen tilaston puute. Parkko uskoo, että pelastusala on edelleen kallellaan enemmän perinteillä tekemiseen kuin tutkimiseen ja kehittämiseen. Parkko näkee nuorissa toivon tässäkin asiassa. Yksittäistapauksia väkivallan uhasta löytyy kautta pelastustoimen historian. Onko tunne sitten totuudenmukainen vai onko tunne saanut liiaksi valtaa yli tosiasioiden. Luottamusta ulkopuolisiin on vaikea aistia, kun astuu sisään sähkölukoin ja kameroin vartioiduista porteista. Pelastustoimen luottamus kansalaisiin näyttää olevan jopa vähenemässä. ”Alamme on perinteinen käsityöala, tutkimus ja kehittäminen on vähän vierasta meille peruspalomiehille. Vaikkei tässä ajassa pääsekään maaliin, työ saadaan alkuun, ja hankkeen uskottavuutta saadaan kasvatettua. On tärkeää tämän päivän yhteiskunnassa myös meidän alalla, pystyä ilmaisemaan itseään. Pelastustoimen arvoista puhuttaessa luottamus on yhdelle yhtä ja toiselle toista. Meillä ei ole riittävästi hyödynnetty kehittyvää teknologiaa, sillä olemme hyvin konservatiivinen toimiala. Työvuorossa Haaken mielipideja asennevaikuttamista vastaan suojauduttiin foliohatulla ja nyt ”Foliohattumies” kirjoittaa tällä palstalla reippaita ajatuksia. Tämä on elinehto sille, että alan tutkimuskentässä tapahtuu edes jotain”, Leinonen painottaa. Puheet luotiliiveistä kertovat koetun luottamuksen rakoilemisesta. Ehkä siitä johtuu se, ettei tähän tartuta. ”Omalla kohdallani apuraha on mahdollistanut päänavauksen. Pelastusjohtajalle luotettavuus voi olla ensisijaisesti sitä, että pelastuslaitos pysyy kuntapäättäjille annetussa budjettilupauksessa. Jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, kunhan pysyy lojaalina porukalleen. Aikaisemmin tällä alalla on pärjännyt tekemisellä ja puhumisella.” Ala tarvitsee tutkimusta ja kehittämistä Parkko painottaa, että pelastusala tarvitsee tutkimusja kehittämistoimintaa. Tämän jälkeen muuta rahoitusta on helpompi saada”, väitöskirjaansa työstävä Kerman sanoo. Käsitys voi olla ristiriidassa työntekijän luottamukseen siitä, että omista työntekijöistä pidetään huolta hinnalla millä hyvänsä. Pelastuslaitoksissa korostetaan keskinäistä luottamusta, mutta samaan aikaan kuulee kertomuksia siitä, kuinka tehtävät jaetaan epäreilusti ja että päätöksenteko perustuu naamakertoimeen. Entä pystytäänkö pelastustoimessa luottamaan kansalaisiin. Meidänkin täytyy tulevaisuudessa ottaa lusikka omaan käteen ja miettiä, mitä hyötyä saamme esimerkiksi robotiikasta”, Parkko sanoo. Esimiehen tehtävä on kiistämättä ristiriitainen, kun samaan aikaan tulisi vaalia luottamusta alaisiin ja luottamusta työnantajaan. ”Kirjoittaminen on vaikeaa. FOLIOHATUSTA Kansalaiset näyttävät luottavat pelastustoimeen vuodesta toiseen, kuin Arvi Lindiin ikään. Ensihoitotyön ja keikkamäärien lisääntyminen kasvattavat luonnollisesti myös yksittäistapausten määrää, mutta onko uhkatilanteiden suhteellinen määrä nousussa. Pelastuslaitosten muurien sisällä luottamus on kaikille itsestään selvää. Onhan se kova homma pistää itsensä likoon, lähteä kehittämään ja tutkimaan asioita ja hakemaan rahoitusta.” Pitkään pelastusalalla olleilla saattaa olla kynnys heittäytyä tuottamaan tekstiä. ”Säätiöt ja rahastot ovat ainoa tapa, jolla tutkimusja kehitystoimintaa viedään tällä hetkellä eteenpäin. sen, että katsoisi jollakin hankkeella tulevaisuuteen ja miettisi, mitä tekninen kehitys mahdollistaisi. Kokemukset vahvistavat tai heikentävät uskoa toisen osapuolen hyväntahtoisuuteen, mutta ilman kohtaamisia, ei luottamus voi kehittyä. Keskinäistä luottamusta omaava työyhteisö on valmiimpi kohtaamaan muutoksia, vaikeuksia ja kriisejä sekä ennakoimaan ja ratkaisemaan ongelmia. Sitä taitoa tarvitaan. Luottamus on myös tilanne sidonnaista. Laitoksen sisällä ei tarvitse pitää lompakosta kiinni, ja jokainen tietää, että työpariin voi luottaa. Yleisesti hyväksyttyjä totuuksia alasta ei kuitenkaan pidä kyseenalaistaa. ”Pistän toivoni nuoriin, että he löytävät tämän puolen pelastustoimesta. Vaikka luottaisit henkesi työkaverin käsiin, et välttämättä luotaisi tytärtäsi. Luottamus ei myöskään aina yllä naapuriasemalle, saati liittoja sopimuspalokuntarajojen yli. Taukohuoneessa asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Jos me emme itse mieti, miten pelastustoimi voisi olla tehokkaampi tulevaisuudessa, joku tekee sen puolestamme.” Tällä hetkellä edistämissäätiön apurahalla alaa kehittävät muun muassa EteläSuomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen ja Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Kerman. Koska Kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä on kunnioitettava tavoite, mutta ulottumattomissamme, jos luotamme vain itseemme. Puntarissa luottamus Niki Haake työskenteli palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ennen nykyistä työtä hankesuunnittelijana SPR:ssä. Luotettavuus on iso osa pelastustoimen brändiä, mutta millainen on luottamus pelastustoimen sisällä. Palomiesten keskinäinen luottamus kestää paljon, mutta ei natisematta ylenemistä esimiesasemaan. Nuoret, jotka valmistuvat ja tulevat alalle, ovat parempia kirjoittajia. Katso hakuohjeet tämän lehden sivulta 65 ja osoitteesta pses.fi.
Aineisto haettiin pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOsta. Maatalousyrittäjän on laadittava pelastussuunnitelma, joka nopeuttaa toimintaa onnettomuustilanteessa. Tilastotutkimuksen lisäksi työhön koottiin tietoa kohdekäynneiltä. Koska kyseisiä asiasisältöjä ei ole aiemmin laeissa tai ohjeissa määritelty, on tämän opinnäytetyön keskeinen tekijä ollut asumisen turvallisuuden vaarantavien palonvaarojen ja muiden onnettomuusriskien määrittäminen. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoite oli laatia selkeä, laadukas ja helposti ymmärrettävissä oleva koulutusmateriaali ilmoitusvelvollisuudesta. Opinnäytetyön raporttiosiossa selvennetään se, mistä ilmoitusvelvollisuudessa on kysymys sekä mitä lakeja sen rinnalla ja taustana huomioidaan. Merkittävimmät syyt palo-osastoinnin pettämiseen olivat erilaiset aukot kuten ovet, luukut ja erilaiset läpiviennit. Suurimmat taloudelliset vahingot syntyivät kokoontumisja liiketiloissa. OPINNÄYTTEITÄ Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www. 58 1 ·2018 Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Tutkimuksessa havaittiin, että palo-osastointi petti huomattavan usein. Maatilojen omaehtoinen palontorjuntatyö on erittäin tärkeää tilojen syrjäisen sijainnin ja suurten omaisuusarvojen vuoksi. theseus.fi/handle/10024/1737 Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa maatalousyrittäjille opas, jota hyödyntäen voidaan tehokkaasti ehkäistä tulipaloja maatila ympäristössä. Koulutusmateriaalin ja opinnäytetyön aihe on rajattu niihin palonvaaroihin ja onnettomuusriskeihin, jotka liittyvät olennaisesti asumisen turvallisuuteen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää rakennusten käyttäjien valistamiseen sekä avuksi pelastuslaitoksen valvontatyössä. Pölyisissä tiloissa pölyä kertyy koneiden ja laitteiden kuumille pinnoille, mikä aiheuttaa ongelmia jäähdytysjärjestelmille. Pirkanmaan pelastuslaitoksella oli tunnistettu tarve saada aiheesta koulutusmateriaalia, jonka avulla voidaan kouluttaa ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia henkilöitä niiden havaitsemiseen ja tunnistamiseen. Maatiloilla on paljon erilaisia tulipalovaaraa aiheuttavia riskejä. Suurimman riskin aiheuttaa erilaiset sähkölaitteet ja kiinteät asennukset. Pettäneiden osastoivien rakenteiden määrä on liian suuri verrattuna Suomen rakentamislainsäädännön perusajatukseen – osastoivien rakenteiden on kestettävä paloa niille määrätty aika. Tämän työn aiheena oli tutkia palo-osastoinnin vaikuttavuutta ja luotettavuutta palotilanteessa. Pelastuslaitoksen tulo kohteeseen voi kestää yllättävänkin kauan, minkä vuoksi palon varhainen havaitseminen ja alkuvaiheen toimenpiteiden, kuten alkusammutuksen ja eläinten evakuoinnin aloittaminen, ovat elintärkeää. Vaativat korjausja asennustyöt, kuten sähkötyöt, on syytä teettää ammattilaisella turvallisuuden varmistamiseksi. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017112017423 Mikael Minkkinen: Palo-osastoinnin luotettavuus 58 1 ·2018. Rakenteelliset tai rakennuksen käyttäjistä johtuvat virheet voivat kuitenkin vaarantaa koko osastoinnin toimivuuden. Oppaan tarkoituksena on lisätä turvallisuutietoutta maatiloilla sekä auttaa maatalousyrittäjiä havainnoimaan ja arvioimaan maatilan paloriskejä niiden torjumiseksi. Työssä käsiteltiin vuosina 2009– 2016 sattuneita onnettomuuksia, joissa palo-osastointi on vaikuttanut tapahtumien kulkuun. Työssä käsitellään myös ilmoitusvelvollisuuden alle kuuluvien asiasisältöjen taustoja. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017120119249 Aatu Visuri: Paloturvallinen maatila: opas paloriskien ehkäisyyn Lassi Kylälammi & Severi Uurasmaa: Palonvaarojen ja muiden onnettomuusriskien tunnistaminen osana asumisen turvallisuutta Pelastuslain 379/2011 42 § käsittelee viranomaisten velvollisuutta ilmoittaa havaitsemistaan ilmeisistä palonvaaroista ja muista onnettomuusriskeistä alueen pelastusviranomaiselle. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017112918802 Palo-osastointi on tehokas rakenteellinen keino rajata palon leviämistä, vahinkoja ja henkilöturvallisuusriskiä sekä parantaa palokunnan toimintaedellytyksiä. Pelastuslaki velvoittaa maatilat omaehtoiseen varautumiseen. Opas pitää sisällään maatiloilla yleisimmin ilmenevät paloriskit sekä tarjoaa keinot niiden ennaltaehkäisyyn. Näin ollen säännöllinen huolto, tarkastukset ja puhtaanapito on tehokkaimmat keinot palojen torjunnassa. Lisäksi opinnäytetyöprosessin aikana havaittiin PRONTO-järjestelmässä ja sen ohjeistuksessa puutteita, joiden korjaaminen parantaa tilastoidun tiedon tarkkuutta ja helpottaa järjestelmän käyttäjien työtä. Lopussa on linkki itse työhön. Oikein toteutetun palo-osastoinnin hinta on häviävän pieni verrattuna osastoinnin pettämisestä syntyviin vahinkoihin. Opinnäytetyön osana tehtiin kyselytutkimus Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitajille, jossa selvitettiin heidän tietämystään ja mielipiteitään sekä heidän saamaansa koulutusta pelastuslain 42 § sisällöstä. Puutteet voidaan huomioida myös pelastustoimen uudessa VARANTO-tilastojärjestelmässä, jotta vanhoja virheitä ei toisteta. Opinnäytetyön tuloksena on tuotettu ilmoitusvelvollisuudesta kouluttajan johdolla läpikäytävä luentomateriaali sekä erillinen taskuopas palonvaarojen ja muiden onnettomuusriskien arvioinnin tueksi asiakastyössä. Opinnäytetyössä on huomioitu myös Pelastusopiston tutkimusyksikön Tuottamukselliset tulipalot -hanke sekä Terveydenja hyvinvointilaitoksen turvallisuuskartoitukset vuosilta 2013 ja 2015. Maatilan olosuhteet ovat vaativat, mikä rasittaa sähköja muita laitteita tavanomaisesta enemmän
Siinä missä aiemmin on voitu sanoa kyseessä olevan vain yksittäistapauksia, mennään tällä hetkellä harva-alueilla henkilöstön suhteen ohuella. Sopimuspalokuntatoiminta ei kuitenkaan viimeaikaisten tutkimusten mukaan ole trendikkyyden aallonharjalla, sillä ihmiset etsivät entistä enemmän projektiluonteisia haasteita vapaa-ajalleen pitkäjänteisen ja syvällisen sitoutumisen sijaan. Viime vuosien aikana sopimuspalokuntiin on ollut hankalaa rekrytoida henkilöstöä ja ongelma on korostunut erityisesti harva-alueilla. 1 ·2018 59 Arvokas kolmas sektorimme Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Harva-alueilla asuvat ihmiset ja ylipäätänsä sopimuspalokuntatoiminta kun kaipaa muutakin kuin kauniita juhlapuheita.. Tavoitteena oli käytännön kokeiden tulosten perusteella muodostaa toimintaohje tehtäviin, jotka nykyisen toimintamallin mukaan edellyttävät palavaan tilaan tunkeutumista. Pohjois-Karjalassa pyörinyt Turvaa maaseudulle -hanke puolestaan on saanut aikaan kyläyhteisöihin yli 50 pelastusryhmää, jotka osaavat toimia erilaisissa häiriöja onnettomuustilanteissa. Samaan aikaan maailma muuttuu ja ihmiset luottavat entistä enemmän omatoimisen varautumisen sijaan yhteiskunnan tarjoamiin voimavaroihin. Työssä selvitettiin myös, millaiset työvälineet soveltuvat täydentämään huoneistopalojen sammutusmenetelmiä. Työssä käytiin läpi osaamisen teoreettisia ja käytännön vaatimuksia sekä osaamiskartoitukseen liittyviä tärkeimpiä osa-alueita ottaen huomioon pelastustoiminnan johtajana toimimisen vaatimukset. On laitettava niin sanotusti kättä taskuun eli elvytettävä sopimuspalokuntatoiminta entiselleen rekrytoimalla uutta henkilöstöä, palkattava vakinaista henkilöstöä näille alueille tai viime kädessä avattava palvelutasopäätös ja todettava rehellisesti, ettei pelastustoimen palveluita kyetä vaatimusten mukaan tarjoamaan. Vastaavanlaisia toimenpiteitä tarvitaan koko pelastustoimen leveydeltä, jos olemassa olevasta palvelutasosta halutaan pitää kiinni. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017111317017 Toni Kuoppamäki: Täydentävät sammutusmenetelmät huoneistopalossa Sami Backman: Osaamisen kartoittamisen vaatimuksia pelastustoiminnan johtajille (päällystö) Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin osaamista sen mittaamisen, kartoittamisen ja johtamisen näkökulmasta. Jokainen hälytys on jännitysnäytelmä, tuleeko apu paikalle ja millä aikavälillä. Nykyisin Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella toimivissa niin vakinaisten kuin sopimuspalokuntien miehistössä on pelastussukelluskelpoisia henkilöitä, jotka tulipalotilanteissa ovat tiedoltaan, taidoltaan sekä fyysiseltä kunnoltaan kelvollisia tekemään vaativaa savusukellustyötä. Paljon puhutun aktiivimallinkin on sanottu saavan työttömiä irtaantumaan hälytysosastojen toiminnasta. Toimintaohjetta voidaan soveltaa tilanteissa, joissa tunkeutuminen palavaan tilaan on mahdotonta tai pelastussukelluskelpoisia henkilöitä ei ole käytettävissä. Lehdistä olemme saaneet lukea, ettei paloauto ole lähtenyt tallista, vaikka kuinka on hälytetty. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Työssä käsiteltiin sitä, millaisia täydentäviä sammutusmenetelmiä voidaan käyttää huoneistopaloissa Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimintaympäristössä. Suomen sopimuspalokuntien liiton Vetoa&Voimaa-hanke on hyvä konkreettinen esimerkki siitä, kuinka sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuutta yritetään varmistaa; pitää kiinni toiminnassa olevista henkilöistä ja houkutella myös uusia tulokkaita. Toimenpiteitä tarvitaan kipeästi – moni pelastusjohtaja lähtee siitä, ettei erityisesti niille harva-alueille palkata vakinaista henkilöstöä, mutta kipeä totuus on kohdattava silmästä silmään. Opinnäytetyötä voidaan käyttää apuna pelastuslaitosten osaamiskartoitusta laadittaessa ja opetusmateriaalina koulutettaessa päällystöä pelastustoiminnan johtajan tehtäviin. Se sisältää myös esimerkit tehtävistä, jotka pelastustoiminnan johtajana toimivan pelastustoimen päällystöviranhaltijan tulee hallita hälytysja viranomaisyhteistyötilanteissa sekä suuronnettomuuksissa. Vain paperisena Pelastusopiston kirjastossa. Pelastussukelluskelpoisten henkilöiden määrä on tietyillä sopimuspalokunnilla vähentynyt vuosittain, ja halutaan kehittää vaihtoehtoisia toimintamalleja palavaan tilaan tunkeutumisen sijaan. Käsiteltyjen aiheiden tavoitteena on auttaa pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtajina toimivan päällystön osaamisen kehittämistä. Tiivistelmä on osoitteessa: http://info.smedu.fi/kirjasto/Tiivistelmä/ Backman%20Sami_2017.pdf Pelastustoimi on muihin turvallisuusviranomaisiin nähden ainutlaatuinen, kun toimialamme tuottamasta palvelusta merkittävän osan muodostaa kolmas sektori. Myös työelämän vaatimukset ovat koventuneet eikä esimerkiksi hälytystehtäville päästä irtautumaan entiseen malliin. Esimerkiksi sopimuspalokuntalaisten rekrytointi ei saa olla vain yksittäisten yhdistysten tai liiton huolenaihe, se koskettaa koko pelastustointa. Perinteisesti huoneistopaloissa savusukeltajat tunkeutuvat palavaan huoneistoon sammuttamaan palo
Tiistaina kello 12 palo syttyi uudelleen ja oli vaarassa levitä koko kattoon. Kaistajakoa ja johtamista ei esitellä sen tarkemmin, mutta samalla tavalla Suomessa varmasti muodostettaisiin kaistat – esimerkiksi sisäsammutus, katto, vesihuolto ja muu logistiikka. ”Kun kysyin, pääseekö sinne toista kautta, hän opasti meidät varatien ovelle, josta oli noin 50 metriä trukin luokse. Lähetin savusukeltajaparin sammuttamaan trukkia. ”Lähestyessämme näin savua nousevan rakennuksen katolta, mutta avatusta ovesta ei noussut savua. On vaikeata sanoa tuolla perusteella mitään sammuttamisen onnistumisesta ja sammutustaktiikasta. Vestby (Norja). • tulipalo on heikentänyt kattorakenteita. Kun kysyin etäisyyttä palavan trukin luokse, hän vastasi, että se on noin 300 metriä”, Vestbyn paloesimies Simen Hjelmark kertoo. Kytevistä elintarvikkeista muodostuva savu haittasi purkajien työtä. Aurinkopaneelit ovat osa-alue, josta Suomessakaan ei ole vielä yhtenäistä toimintamallia. Yhtenä tavoitteena oli estää palon leviäminen kylmäja pakastevaraston väliseen konehuoneeseen. Trukinkuljettaja ei saanut paloa sammumaan alkusammuttimella. Pakastehyllyjen romahtamisvaara rajoitti sammutusta sisällä. Pakastevarasto paloi Yhdyshenkilö neuvoi Fellon savusukeltajille reitin toiselta ovelta trukin luokse. Mossin pelastusyksikkö oli jo saapunut, meitä oli yhteensä yhdeksän ja Fellon yksiköt olivat tulossa”, Hjelmark kertoo. Iltapäivällä päätettiin purkaa se pakastevaraston osa, johon palo oli levinnyt. Sunnuntaina ja maanantaina palomiehet sammuttivat hyllyillä syttyneitä palonalkuja. Pelastustoiminnan johtaja teki ihan oikeita ratkaisuja jakaessaan toimivia joukkoja eri kaistoille ja määritellessään kaistoille omia tehtäviään. Toisena tavoitteena oli estää palon leviäminen lauhdutustorneihin sekä kattoa pitkin”, palopäällikkö Rune Larsen kertoo. Sisällä oli vähintään 22 astetta pakkasta ja näkyvyys oli trukin savun sekä sammutusveden sumun takia olematon. Pelastustoiminnan johtaja teki ihan oikean ratkaisun etsiessään lyhyemmän ja paremman hyökkäysreitin palon syttymiskohdalle trukin luokse. Savutuuletusta varten seinään puhkaistiin aukko. Se oli vahva kylmähuoneen ovi, jonka mursimme auki. Iltapäivällä ja illalla kaivinkone avasi lisää aukkoja seiniin. Muutamassa tunnissa palo heikkeni ja pelastustoiminnan johtaja vähensi sammuttajien määrän kymmeneen. Seinään puhkaistiin noin 50 m2:n aukko, jonka luokse savutuuletin sijoitettiin. Palo levisi nopeasti kohti kattoa ja kaikki 150 työntekijää poistuivat rakennuksesta. Perjantaina kello 17 iso trukki alkoi palaa 10000 m2:n pakastevarastossa. Lisäksi paloa sammutettiin rakennuksen ulkopuolelta vesitykeillä. Ammoniakki aiheutti varmasti ongelmia sammutustyössä, mutta artikkelista ei käy ilmi, miten siihen pyrittiin vaikuttamaan – muuten kuin putkiston painetta laskemalla. Monia haasteita pelastustoiminnan johtajalle Rakennuksen koko, kohteiden tavoitettavuus, vaaralliset aineet ja aurinkopaneelijärjestelmä aiheuttivat pelastustoiminnan johtajalle suuria haasteita. Savutuulettimella puhallettiin vesisumua sisälle. ”Saavuttuani kohteeseen jaoin rakennuksen kahteen kaistaan ja järjestin sammutusvesihuollon. Palon toisessa vaiheessa kattopalon sammutukseen käytettiin helikopteria, joka tyhjensi 3000 litran vesisäiliön 30 kertaa katolle. Se kuitenkin voidaan todeta, että kyseessä oli todella iso rakennus, jos savusukellusmatkat voivat kasvaa 300 metriin. Teollisuushallit ovat haastavia. Tavanomaisia menetelmiä ei voinut käyttää, koska • aurinkopaneelit olivat jännitteisiä. Pelastustoimi ympäri maailmaa on herännyt aurinkopaneelien tuottamaan ongelmaan sammutustilanteessa, kun aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet ja niitä alkaa löytyä yhä yleisemmin kiinteistöjen katoilta. Ammoniakkivuoto olisi vaarallinen sammuttajille ja laitteiston vaurioituminen aiheuttaisi suuren taloudellisen vahingon yritykselle. • nostolava-autojen vesitykkien heittoetäisyys ei riittänyt. Palon läheisyydessä pakasteet sulivat, hyllyt olivat vaarassa romahtaa ja jäätynyt lattia oli liukas. Tällä välin palo oli tunkeutunut katon lävitse ja rakennuksen yläpuolella näkyi valtava savupatsas”, Mossin paloesimies Thomas Bjølset kertoo. Aurinkopaneelien käyttäytymisestä ja niiden aiheuttamasta vaarasta sammutuksen yhteydessä kaivataan vielä lisätietoa. Torstaiaamuna pakkasvarasto oli melkein tyhjä ja sen palot olivat sammuneet. Teksti: Bjørn Fredrik Falkenberg Brannmannen 3/2017 60 1 ·2018 N orjalainen artikkeli on hyvin vajavainen arvioitaessa sammuttamista, siinä käytettyjä menetelmiä ja yleensäkin käytettyjä ratkaisuja. Artikkelista ei käy ilmi, oliko vuorokaudenaika tai sää sellainen, että aurinkopaneelit olivat tuottamassa sähköä, vai olisiko esimerkiksi yö, jolloin sähköntuotanto on nollassa. Lauantaiaamuna pakastevaraston palo oli sammunut. Olisiko ammoniakin pääsy putkistoon ollut suljettavissa jostakin pääsulusta, oliko jossakin isompi varastosäiliö, joka olisi voitu erottaa järjestelmästä, tai olisiko ollut mahdollista tyhjentää putkisto hallitusti, jos ammoniakkia oli vähän. Samaan aikaan palomiehet tekivät painevaahtoselvityksiä. Palo aiheutti putkistoon pieniä ammoniakkivuotoja, jotka saatiin lakkaamaan kylmälaitteiston painetta alentamalla. Sammutusta vaikeuttivat rakennuksen koko ja korkeus, kylmäaineena käytetty ammoniakki sekä katolla olevat jännitteiset aurinkopaneelit. ”Varaston yhdyshenkilö ehdotti, että sammutushyökkäys tehtäisiin suuren oven kautta, josta vaaleaa savua tuli ulos. • ammoniakkiputkiston mahdolliset vuodot edellyttivät suojaetäisyyttä. He eivät löytäneet trukkia. He sammuttivat nopeasti palon. Tämä tehosti savutuuletusta ja heikensi paloa. Runkoon ei koskettu, jotta rakennuksen muille osille ei aiheutettaisi sortumia. 60 1 ·2018 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA MI TEN SU OM ESS A
Puvun muotoa ja leikkausta valittaessa on otettava huomioon, että puku ei saa olla liian tiukka eikä liian väljä, jotta sen suunniteltu lämmöneristyskyky saavutettaisiin. Ne on varustettu myös heijastinnauhoilla. Urheilua varten kehitetyt niin sanotut tekniset alusasut on valmistettu tekokuiduista. Korkean lämpötilan ja ilmankosteuden yhteisvaikutus lisää palovammojen ja lämpöstressin riskiä. Palopukujen käyttäjien ja huoltajien opastaminen on tärkeää. 1 ·2018 61 Nykyiset monikerroksiset palopuvut on valmistettu materiaaleista, jotka kestävät mekaanisia rasituksia, lämpöä, liekkejä, orgaanisia aineita ja kemikaaleja. Poistoaukkojen riittävyys täytyy muistaa käytettäessä tämän kokoista tuuletinta rakennuspaloissa. Silloin emme kokeneet järjestelmässä ollutta ammoniakkia sammutustyötä estäväksi. Näin voi käydä, kun sekä ilman lämpötila että kos teus ovat korkeita. Traktoria odotellessaan sairaankuljettajat rauhoittelivat poikaa sekä hänen huolestunutta isoäitiään, joka piti silmällä pojan neljää leikkitoveria. Valitettavasti kyseinen artikkeli ei anna ainakaan minulle mahdollisuuksia arvioida heidän toimintaansa paremmin. Hän luisui kaksi metriä syvän kaivon pohjalle. Palopuvun teknisten ominaisuuksien lisäksi puvun muoto ja leikkaus ovat tärkeitä, sillä ne määräävät puvun sisään jäävien ilmakerrosten paksuuden. Ruumiillisen työn tuottama lämpö lisää vaaraa. Onneksi kaivossa ei ollut vettä. Kuitenkin pukujen suojausominaisuudet vaihtelevat ja uusien pukujen valinta on vaikeaa. Sveitsin palomiesliiton FSSP:n tekninen palvelukeskus neuvoo palokuntia henkilönsuojainten hankinnoissa. Teksti: Corinna Aeberhard 118 swissfire.ch 1/2017 Puku tekee palomiehen Sen sijaan en ymmärrä, ettei nostolavoja voitu käyttää vedoten mahdollisiin ammoniakkivuotoihin. Sapeurs-Pompiers de France 6/2017 Poika kaivossa. Yksi palomiesten suurista vaaroista on lämpöstressi, joka seuraa siitä, että kehoon tulee enemmän lämpöä kuin siitä poistuu. Savun poisto teollisuushallista mahdollisti tehokkaan toiminnan myös sisätiloissa. Puku ei saa myöskään haitata palomiehen liikkeitä. Palopuvun antama suojaus on arvokas turvallisuutta lisäävä tekijä tällaisissa tilanteissa. Palopuvun alla pidettävä vaatekerta on myös tärkeä. Teollisuushallien sammuttaminen on muutenkin haastavaa toimintaa kokonsa, kohteiden saavuttamisen, sisältönsä ja sen takia, ettei sellaisia päästä käytännössä ollenkaan harjoittelemaan. Lisäksi höyrystyvä sammutusvesi saattaa nostaa ilmankosteuden lähelle sataa prosenttia. Pelastustoiminnan johtaja tilasi traktorikaivurin ja puratti esteenä olevan puutarhan aidan. En tiedä, minkä kokoisilla savutuulettimilla tilaa koitettiin savutuulettaa, mutta itselläni on kokemusta suuren teollisuushallin kattopalosta, jossa erittäin suurella savutuulettimella saatiin erittäin hyvä vaste aikaan. Savutuuletukseen tunnutaan käyteytyn paljon energiaa ja suunnittelua. Jos kerros on yli kahdeksan milliä paksu, ilma kiertää sen sisällä, mikä huonontaa merkittävästi puvun eristyskykyä ja kasvattaa sen lävitse johtuvaa lämpövirtaa. Helsingin pelastuslaitos 1 ·2018 61 Chambéry (Ranska). Jos esimerkiksi palomies on ollut mukana öljyntorjunnassa ja menee sen jälkeen asuaan puhdistamatta harjoituskonttiin, palopuvun pinnalle jäänyt öljy voi syttyä. Palokunta päätti poistaa maan kaivon ympäriltä ja katkaista kaivon uhrin ympäriltä. Sammutuksen aikana ympäristön lämpötila voi olla 300 °C ja pään sekä lantion välillä voi olla suuri lämpötilaero. Lisäksi hänen polvensa ja kantapäänsä juuttuivat viemärin mutkaan, minkä takia isovanhemmat eivät pystyneet nostamaan häntä kaivosta. Ne sulavat välittömästi kuumuuden ja liekkien vaikutuksesta, jos esimerkiksi palopuvun takki on jäänyt hieman auki. Poika pysyi rauhallisena, mutta loppua kohden tuli levottomaksi ja alkoi itkeä. Viisivuotias poika putosi puutarhan sadevesikaivoon leikkiessään kavereidensa kanssa. Otimme sen huo mioon, mutta suunnittelimme toiminnan niin, että sammutustoiminta onnistui siitä huolimatta. Liekkien lämpösäteilyn vaikutus riippuu etäisyydestä niihin sekä mahdollisuudesta suojautua säteilyltä. Helsingissä on hankittu maanalaisia tiloja varten erikseen lavetille asennettu savutuuletin, joka soveltui myös erittäin hyvin suuren teollisuushallin savutuulettamiseen. Lämpöstressi nostaa pulssia ja voi pahimmassa tapauksessa aiheut taa sydäninfarktin. Tätäkin on melkein mahdotonta arvioida tekstin perusteella Kalasatamassa tulipalo ja ammoniakkia Helsingissä oli muutama vuosi sitten Kalasatamassa kalasavustamon palo, missä onnistuimme pelastamaan savustamon kylmähuoneet ja siihen liittyvät laitteistot huolimatta siitä, että ympäristö kärsi huomattavia palovahinkoja. Puolentoista tunnin työskentelyn jälkeen palokunta saattoi luovuttaa vahingoittumattoman pojan isovanhemmille. Jari Korkiamäki pelastusjohtaja va. Pojan hartioiden leveys oli sama kuin PVC-kaivon halkaisija 30 senttiä. Olisiko nostolavojen oikealla sijoittelulla ja palomiesasulla ja paineilmalaitteilla voitu kuitenkin toimia ulkotilassa. Savimaata oli helppo kaivaa eikä kaivannon sortumisvaaraan tarvinnut varautua. Niiden materiaalit eivät aiheuta ongelmia
Siihen osallistui yhteensä 70 palokuntalaista, sairaankuljettajaa, teknisen pelastuspalvelun pelastajaa sekä poliisia. Ultraääni ei kuitenkaan vahingoita eläintä. Feuerwehr-Magazin 4/2017 Köysipelastajia tarvittiin Osana laajempaa tutkimusta Norjan pelastusvirasto DSB teetätti Ruotsin palolaboratoriolla (SP Fire Research) kaksi sähköauton polttokoetta. Höyryä hengittänyt opettaja kuljetettiin sairaalahoitoon. Kun täyden palon vaihe oli saavutettu 13,5 minuutin kuluttua, liekit sammutettiin 30 sekunnissa sadalla litralla vettä. Toinen kemikaalisukellusryhmä vei sinne kemikaalia, jolla bromi voitiin neutraloida. Fullskala branntest av elbil. Toisessa kokeessa auton pohjaa akun alta kuumennettiin propaaniliekillä. Ensimmäisessä kokeessa simuloitiin rajua kolaria, jossa akun kennoja murskautuu. Teksti: DSB Brannmannen 2/2017 Lähde: Andreas Sæter Bøe. Koulun lähiympäristö eristettiin. Lämpötilamittaukset ja akun tutkimus osoittivat, että akku ei alkanut kuumentua itsestään eikä syttynyt. Tällöin niissä käynnistyy lämpöä tuottava sähkökemiallinen reaktio (Pelastustieto 3/2015). Koira on tunnetusti ihmisen paras ystävä ellei kukaan vieras tunkeudu sen reviirille. Palokunta evakuoi koulun 1100 oppilasta läheiselle urheilukentälle, josta heidät kuljetettiin busseilla koteihinsa. Pelastustehtävä kesti seitsemän tuntia. https://www.dsb. Hetken kuluttua auto syttyi uudelleen ja täyden palon vaihe saavutettiin kahdeksaa minuuttia myöhemmin. Opiskelijoiden tehtävänä oli perustaa yhdessä pienyritys, joka kehittää tuotteen ja suunnittelee sen markkinoinnin. Omakotitalon paloon hälytetty palokunta kohtaa ison koiran, joka ei päästä ketään pihalle. Ambulanssi hälytetään kadulla tajuttomana makaavan miehen luo. 62 1 ·2018 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kemianopettajan vahinko Kuinka palovaarallinen sähköauto on. Esimerkki 2. Köysipelastaja nousi toisella henkilönostimella työntekijöiden luokse ja sitoi heidät pelastusvaljaisiin. Aluksi palomiehet sijoittivat hyppytyynyt todennäköisille putoamispaikoille. Entä jos tunkeutuja onkin sairaankuljettaja, palomies tai poliisi. Palo sammutettiin neljässä minuutissa 550 litralla vettä. Miestä vartioi iso koira. Ensimmäinen heistä pelastettiin 45 minuutin kuluttua hälytyksestä ja toinen kymmenen minuuttia myöhemmin. Koira reagoi välittömästi sille epämiellyttävään ääneen: joko se jää paikoilleen tai perääntyy. Tämä ja aikaisemmat kokeet osoittavat, että sähköauton täysikään palo ei välttämättä sytytä akkua ja se voidaan sammuttaa kuten dieseltai bensiiniauton palo. Kemikaalisukellusryhmä meni vaara-alueelle. Pullo rikkoutui ja lattialla muodostuneesta lammikosta haihtui ärsyttävää höyryä. Korkein lämpötila akun pinnalla oli 900°C aikavälillä 18–35 min. Feuerwehr-Magazin 5/2017 Köln (Saksa). Noin seitsemän minuutin kuluttua auto alkoi palaa näkyvin liekein. Tuolloin akun pintalämpötila vaihteli 310–540 °C. Esimerkki 1. [Laite ei ole myytävänä, mutta vastaavan Dog Away -sovelluksen voi ladata älypuhelimelle. Molemmista Tata Indica GLX -autoista oli polttomoottori poistettu ja tilalle asennettu 26 kWh:n litiumioniakku. Palokunta perusti koulun pihalle puhdistuspaikan. Paloa ei yritetty sammuttaa ja se sammui itsestään noin kahden ja puolen tunnin kuluttua. Koetulosten perusteella voidaan olettaa, että pysäköintihalleissa oleviin sähköautoihin ei liity sen suurempaa palovaaraa kuin tavanomaisiin autoihinkaan. Auton muoviosat syttyivät kymmenen minuutin kuluttua. He tukivat nostinta parruilla ja kiiloilla sekä kiinnittivät siihen köysiä. Porrentruyn korkeakoulun tekniikan ja kauppatieteiden opiskelijat ovat harjoitustyönään kehittäneet pienen laitteen, joka ratkaisee tämän ongelman. Auto pudotettiin perä edellä 20 metrin korkeudelta betonipalkin päälle. Mitä tehdä. Kun peruskoulun kemianopettaja valmisteli oppituntia, häneltä putosi bromipullo. Toiset kemikaalisukellusryhmät tuulettivat huonetilat. Mitä tehdä. ”Liikenteessä näin paha vaurio on epätodennäköinen, koska esimerkiksi nokkakolarissa liike-energia sitoutuu korin muodonmuutokseen eikä akku vahingoitu”, DSB:n yli-insinööri Jostein Graf sanoo. DogAway on savukerasian kokoinen, 110 grammaa painava ja 9 voltin paristolla toimiva laite, joka nappia painamalla säikäyttää koiran 25 kHz:n ultraäänen avulla. no/globalassets/dokumenter/rapporter/andre-rapporter/fullskalabrannforsok-av-elbil.pdf MUISTOISSA. Salin katossa olevaan silmukkaan kiinnitettiin väkipyörä, jonka avulla työntekijät laskettiin alas. Kaksi työntekijää seisoi saksilavanostimen lavalla viiden metrin korkeudella korjaamassa juhlasalin kattopalkkia. ”Akun lataaminen ei lisää palovaaraa, jos latauslaitteisto on valmistettu ja pidetään kunnossa määräysten mukaan”, Graf sanoo. Odottamatta nostin kallistui ja palokunta hälytettiin. Suomentajan huomautus.] Teksti: Michael Werder 118 swissfire.ch 8/2016 Ihmisen paras ystävä Hollfeld (Saksa). Tämä vastaa peräänajoa nopeudella 70 kilometriä tunnissa
”Ne pääsi 20 vuotta nuorempana eläkkeelle kuin minä”, palomies tuhahtaa ja mättää jo kolmatta täytekakkusatsia kohti kyselyaukkoa. Onhan meillä virkeä eläkeläisporukka. Höyläisin oikein pitkin hartiatyönnöin. ”Kyllä sä jaksat. Ei ne enää puolitoistatuumaista perässään revi.” ”Taitavat R2-D2:t olla sen verran arvokkaita, että me mennään lapioilla talikoilla vielä seuraavakin Suomen satanen.” Kollega myöntää sairauslomalaisen pohdinnan kaukana siintävästä bittitekniikasta ja kertoo oman tarinansa palokunnan tietokonetekniikan takkuilevasta esiinmarssista. Osasto muodostettiin yhdistämällä ministeriön paloosasto ja väestönsuojeluosasto. Saisivat jätkät nostaa sitten omatekemään boksiin, kun väsyn sen viereen.” Kollega innostuu: ”Minkälaisen meinasit väsätä?” ”Tekisin oikein pitkästä kamasta – raakalaudasta. Ruuhosen toimintaa leimasi luottamus kuntiin ja kunnallisten viranomaisten kykyyn suoriutua tehtävistään ilman tarpeetonta pakkoa ja valtion viranomaisten ohjausta. Kyllä tässä vielä sen verran pitkä setti on edessä, ettei täältä elävänä pääse. Ja jos se polttoon menee, niin kaikki palava kai kelpaa. Ruuhosen tehtävänä oli rakentaa Suomeen uusimuotoinen pelastustoimi ja aluehälytyskeskusjärjestelmä. Hän jäi eläkkeelle 1.4.1986. Vai riittäisikö, jos vetää valkoiset hanskat tuplana ja pesee haalarit yhdeksässäkympissä?” kollega pohtii. Nyt pannaan päätykolmiosta seinän läpi vettä sisään, ei sun enää tartte kontata ja visioidaan, että tulevaisuuden palomiehet ovat robottien käyttäjiä. ”Työvuosia lisätään jatkuvasti, kolmekymmentä vuotta on jo takana ja edessä kaksikymmentä – hyvä jos riittää. Hän ei malta olla lisäämättä, että vaivoja on jo – sellaisia, jotka eivät koskaan parane. ”Toivoisin kuitenkin, että ennen robotteja paloasemalle hankittaisiin kunnon veistotaltat, jotta saisin tehtyä arkun reunoihin kunnon krumeluurit.” ”Onko kirkolla muuten mitään kriteeriä minkälaisen boxin pitää olla?” ”Ei kai siinä muuta ole kuin että maatua sen täytyy – mikään sinkkiarkku ei varmaan kelpaa. Hän myös korosti sitä, että me virkamiehet emme ole olemassa virkaamme vaan kansaa varten. On sen verran hyvät kastamiset, että kielenkannat avautuvat vasta toisen täyden lastin jälkeen. ”Opistollakin yliopettaja ajoi meidät runkkareiksi haukkuen illalla pois tietokoneluokasta. Me Pentti Ruuhosen tunteneet muistamme arvostuksella ja lämmöllä hänen panostaan Suomen pelastustoimen hyväksi. Koulu oli kova, mutta antoi kyllä hyvät eväät myöhempiä tehtäviä ajatellen. Kyllä se eläke sieltä tulee”, kollega toppuuttelee. Ja vaikka se palomiehen identitettiä vähän nakertaakin, niin kyllä mä sen polton kannalla olen.” ”Voishan sen kontissakin hoitaa, vaikka taitaa tänä päivänä vanhan palomiehen kroppa olla altistusporukalle turhan jäykkää kamaa. Kuolema tulee ennen kuin eläke.” ”Älähän nyt. Sitten vain laittaisin lankkua toisen viereen.” ”Pitäisikö siinä olla kehikko, että se kestäisi monttuun asti?” Sairauslomalainen meinaa, ettei ainakaan kakkosnelosesta runkoa tekisi, se olisi turhan jämäkkä kantaa. Marko Partanen Piirros: Mika Latvanen MUISTOISSA TUMMAA PAAHTOA. 1 ·2018 63 Sisäministeriön pelastusosaston osastopäällikkönä toiminut Pentti Ruuhonen menehtyi Espoon sairaalassa jouluaaton aattona 93 vuoden iässä. Ruuhonen oli syntynyt Kotkassa 6.1.1924 ja pysyi Kotkan poikana loppuun saakka. Esko Koskinen Pelastusylijohtaja Osastopäällikkö Pentti Ruuhonen T äytekakkukahvit imaisee sairauslomailevan palomiehen asemalle kahville. ”Olen suunnitellut tehdä työvuoroissa iltapuhteena itselleni ruumisarkun. ”Ennen sydänkohtauksestakin pääsi eläkkeelle, nyt pannaan viikon päästä takaisin töihin.” Sairauslomaileva kaveri ei vakuutu, mutta kollega yrittää. Ensi kertaa koneelle uskaltautuneet kaverit eivät sen koommin sitten enää sinne menneetkään. Tähän vaikuttivat varmaankin uran varhaisemmat tehtävät Kotkan kaupungissa, Lieksan kauppalanjohtajana ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan osastopäällikkönä. Kaukaa haettua taitaa olla se, että meidän ikäiset roboteilla ajaisivat.” Lohduttomista näköaloista huolimatta sairauslomalaisellakin on urapolku mietittynä. Kevytversio varmasti riittää, sillä sitä kannetaan kuitenkin liinoilla kolmesta kohtaa. Myös vanhentunut väestönsuojelujärjestelmä uusittiin sen ajan vaatimuksia vastaavaksi. Pentti Ruuhonen tuli pelastusosaston osastopäälliköksi vuoden 1975 alusta lukien toimittuaan sitä ennen ministeriön yleisen osaston osastopäällikkönä. Ruuhonen oli ensimmäinen nykymuotoisen pelastusosaston osastopäällikkö. Tummaa on paahto ja valkeaa kakun vaahto. Nuorelle virkamiehelle Ruuhonen asetti tiukat laatuvaatimukset: tuli olla ahkera, hyvä kirjoittaja ja jos vielä ymmärsi asiansa, niin hyvä oli. Ruuhosen johtamistapa oli vähäeleistä, mutta määrätietoista
Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailun järjestää Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Parkkikiekon saivat Asseri Korja Lempäälästä, Sirpa Alanne Helsingin pelastuslaitokselta ja Antti Kinnunen Hyvinkäältä. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava viimeistään 20.4.2018 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuyksikön nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. 64 1 ·2018 Talviristikon oikea ratkaisu Saimme mukavan runsaasti vastauksia talviristikkoon. mennessä postitse tai sähköpostilla: Lasse Jäntti Niittykulmantie 28 E, 28760 PORI janttilasse@gmail.com Osanottomaksu 50 euroa sisältää tulokahvin, lounaan noutopöydästä ja iltapäiväkahvin. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Onnea voittajille ja turvallista alkanutta vuotta kaikille! Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Nurmoon Seinäjoelle lauantaina 19.5.2018. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Hotellivarauksia koskeviin kysymyksiin vastaa myyntipäällikkö Anne Isosalmi numerossa (02) 618 5229. Oikeat ratkaisusanat olivat ”asettuneet kuvausta varten”, ”tikkaat” ja ”letkun kera”. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kongressista saa lisätietoa: Tapio Kumpulainen Lauri Lempinen puheenjohtaja kongressi-isäntä 040 572 4967 040 538 9112 TERVETULLOO PORRII JA YYTERII! KILPAILUKUTSU. Arvoimme kolmen oikean vastauksen lähettäneiden kesken yllätyspalkinnoksi Pelastustiedon tukevan parkkikiekon, joka toimii mainiosti myös jääkaapimena jäisiin ikkunoihin. Ilmoittautumiset 15.3. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2018 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Kuusapila kutsuu kongressiin Vuoden 2018 Kuusapilakongressi pidetään Porissa Yyterin Kylpylähotellissa 16.5.2018. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Huonevarauksissa mainitkaa ”Kuusapilakongressi”. Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Yhden hengen huonelisä on 35 euroa. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Majoitus 2 hh:ssa maksaa 77 euroa henkilöltä sisältäen lohikeiton saapumisiltana klo 18–20, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön niiden aukioloaikoina ja buffetaamiaisen. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Kilpailun teema on pelastusyksikön jäsenten pelastustekniset perustaidot. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Tarjous on voimassa 15.3.2018 asti. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä
Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista. Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10 000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin. pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen, muun muassa rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416146. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. 1 ·2018 65 Vuonna 2018 Palosuojelun edistämissäätiö myöntää 150 000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liitty vien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin. Palosuojelun edistämissäätiöltä haettavat apurahat vuonna 2018 K uv a: Te em u H ei kk ilä. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään perjantaihin 2.3.2018 mennessä Palosuojelun edistämissää tiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2018 toimintasuunnitelma ja talousarvio. tuottamiseen. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti
Veikko aloitti työelämän 1950-luvulla, nuorena miehenä maatalossa renkinä, jonka jälkeen autonkuljettajana Hiekkaharjun Halko ja Rakennustarvike Oy:ssä. Hän opiskeli Valtion Palokoulussa alipäällystökurssin 1965–1966 ja toimi palomestarin virassa Pieksämäen sekä Forssan kaupungissa 1970–1976. 12.6. Olavi Savolainen. Muiden paikka ei edes ole olla siellä.” Nina Johanna ”Työtehtävä ei erottele et onko suorittajana mies vai nainen, ja valitse sen mukaan kuinka rankka tehtävä on suorittajalleen.” Ville Hassuklovni Lehtinen Tykkylumi opetti – Tulevaisuudessa johtovastuu nopeammin pelastuslaitokselle (11.1.) ”Jospa alettaisiin ottaa varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin tosissaan ja myös valmiusharjoitukset”. 66 1 ·2018 Pelastustieto vuonna 2018 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 7.2. 18.9. Veikko osallistui aktiivisesti Palontorjuntaliiton ja Palopäällystöliiton koulutustilaisuuksiin vuosikymmenien aikana. Pohjois-Karjalan erämetsät tulivat hänelle tutuksi aina syksyisin, vuosikymmenten aikana, tuttujen kollegoitten seurassa. Tähän tehtävään liittyi opintomatka Neuvostoliittoon, turvetuotantoalueiden paloturvallisuuteen tutustuen. Seuraavassa numerossa 2/2018: Hälytysilmoituksessa Kainuun tykkylumet. Ne hakee ja pääsee, joilla rahkeet riittää. 16.1. Hän menehtyi sairauskohtaukseen kotitilallaan, synnyinkunnassaan Petäjävedellä 20.6.2017. 3 2.5. Veikko Mäkinen sai Suomen Kaupunkiliiton hopeisen ansiomerkin vuonna 1989. 2 14.3. Palovaroittimien ikääntymisselvitys. Testien tarkoitus on ainoastaan varmistaa se että hakijalla on fyysiset edellytykset kehittyä työssään pärjääväksi pelastajaksi.” Vesa Hyvönen ”Miksi ihmeessä edes tarvitsisi saada väkisin naisia sinne. 20.11. 7 10.10. 9–10 12.12. Veikko oli 1970-luvulla Suomen suurimpia palokaluston ostajia. Veikko teki itse ja opetti myös muita henkilöitä kavion hoitoon ja kengitykseen liittyvissä työtehtävissä. 27.2. Veikko aloitti palomiesuran ja opiskelun Helsingin maalaiskunnan paloasemalla palomiehenä 1960 sekä vanhempana palomiehenä ja paloesimiehenä 1962–1970. Sen parissa hän viihtyi koko elämänsä ajan. 8 14.11. 23.1.. 17.4. 21.8. Valtion polttoainekeskus (VAPO) pääkonttorin palomestarina 1976–1984, Pieksämäen kaupungin paloväestönsuojelupäällikkönä 1985, Outokummun kaupungin paloesimiehenä 1986 ja Petäjäveden kunnan palopäällikköväestönsuojelupäällikkönä 1986–1987. Jorma Kokkonen, Outokumpu Matti Peurala, Kurikka Lisää naisia pelastajiksi – Ratkaisu omat rajat pääsykokeessa, kuten poliisilla. Veikko oli meille hyvä ystävä, kollega, ja samalla isähahmo jonka seurassa viihtyi aina hyvin. Veikko Mäkistä jäivät kaipaamaan vaimo, kolme poikaa ja kolme pojanpoikaa sekä suuri joukko ystäviä ja kollegoita. Hevosurheilu oli hänelle tärkeä ja rakas harrastus. asiaankuulumattomasta seikasta. FACEBOOK Lehden tilaus > Kestotilaajan vuosihinta on 68 € > Määräaikaisen vuositilaajan hinta 75 € > Nuorisotilaus on vuoden mittainen ja on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, hinta 38 € > Opiskelijatilaus on vuoden mittainen, vaatimuksena vain opiskelu, hinta 38 € > Eläkeläistilauksen hinta on 38 € > Verkkolehden tilaus 35 € (sisältää myös lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2010) Voit tilata Pelastustiedon soittamalla numeroon (03) 4246 5358 tai sähköpostitse: tilaukset@pelastustieto.fi tai nettilomakkeella pelastustieto.fi > TILAA LEHTI. Hän harrasti myös metsästystä ja ajokoirametsästykseen liittyviä tuomarin tehtäviä. Tästä palomestarin virasta hän pääsi eläkkeelle ”täysin palvelleena” 1.8.1994. 10.4. 20.2. Riippumatta sukupuolesta, ihonväristä, uskonnosta yms. 6 5.9. 14.8. 25.9. Veikko Mäkinen toimi valtionpolttoainekeskuksella turvetuotantoalueiden paloturvallisuuden kehittäjänä. 27.11. Valtion polttoainekeskus aloitti turvetuotannon eri puolilla Suomea ja alkuaikoina oli myös useita suurpaloja. (25.1.) ”Eiköhän se ole kuitenkin tärkeintä, että työtä tekevät ne jotka siihen pystyvät. Sammutusvaahdot syynissä. MUISTOISSA Veikko Mäkinen Veikko Armas Mäkinen syntyi 13.5.1936 Rytylän tilan maanviljeilijäperheeseen. Alkuvaiheessa tarvittiin tuotantoalueille satoja palopumppuja sekä useita kymmeniä kilometrejä paloletkua. 4–5 27.6. Palopäällystöpäivien erikoisnumero. Hän työskenteli Outokummun kaupungin palolaitoksella paloesimiehenä ja palomestarina vuodesta 1987. 5.6. 23.10. 30.10
Palomies eilen ja tänään -jutussa haastateltu Matias Malmgren työskentelee palomiehenä Espoonlahden asemalla Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 12 . 18 Värillä s. 46 on väliä ensihoidossa Kansikisa: tyylikkyys ihastutti 4. 12 1. Kuva on hyvin rajattu ja siinä on hyvät värit. 30 TERRORISMI on todellinen uhka s. Valintaa perusteltiin näin: ”Dramaattinen kuva suurpalosta.”, ”Kannen kuva antaa lukijalle hyvän tilannekuvan palokohteen koosta, ja palon sammutuksen haasteista.”, ”Aito kuva on aina paras!” Neljännen sijan sai 11 prosentilla äänistä Kimmo Kaiston kuvaama kansi 8/2017. 5.. Palomies eilen ja tänään s.8 1 2017 22 .2 . 8 AMBULANSSI KOLARISSA – kuljettajalle tuomio s. KAIKISTA PELASTAJISTA ensihoitajia s. 4–5 2017 28 .6 . 24 DIGITALISAATIOSTA tehoa johtamiseen s. SATA SIVUA ESITYKSIÄ uuteen lakiin s. Viidennelle sijalle tuli Kimmo Kaiston kuvaama kansi 3/2017. Mieskomeutta kannessa ja kuitenkin täysin asiallinen kansi. Kansikuvan otti Teemu Heikkilä. 8 Palomiehet torjuivat tehtaan täystuhon s. 14 Lehden lukijat ja nettivierailijat ovat kertoneet arvokkaan mielipiteensä, iso kiitos teille! Vuoden 2017 parhaaksi kanneksi nousi reilun 35 prosentin ääniosuudella selvästi 9–10/2017. Jääkaapimenakin toimivan laadukkaan Pelastus tieto-parkkikiekon saivat Fredrik Stenius Helsingistä ja Jaakko Aaltonen Hyvinkäältä. Porin VPK:n Benz HIENOIN s. 3. On jotakin toimintaa heti kannessa.” Kolmanneksi tuli runsaan 15 prosentin ääniosuudella kansi 4–5/2017, jossa oli Rajavartiolaitoksen ottama kuva Huntsmanin tulipalosta Porissa. Onnea voittajille! 8 2017 25 .1 . 53 9–10 2017 7. Satakunnan pelastuslaitoksen Kanta-Porin aseman nelosvuoro harjoitteli köysipelastamista. 8 SOME-TILASTOT Prontoon s. Päällystö oppiin PIETARIIN s. 46 SATAKUNNASSA kelpaa harjoitella s. Mustavalkoisuudesta vielä erityispisteet.” ja ”Yksinkertainen, puhutteleva ja ennenkaikkea hyvin pelastustoimea kuvaava.” Kakkossijan reilulla 18 prosentilla äänistä nappasi Teemu Heikkilän kuvaama kansi 1/2017. Onnetar poimi äänestäjien joukosta Pelastustiedon nettitunnuksien saajiksi Virva Laakkosen Särkisalmelta ja Jyri Nousiaisen Anjalasta. KINNULAN NUORET rynnivät palokuntaan s. 14 ÖLJYNTORJUNTAA vaikka maitopurkista s. 2. Voittajan valintaa perusteltiin näin: ”Visuaalisesti onnistunein/paras kuva!”, ”No, kyllähän se näin naisena tämä kyseinen kansi miellyttää eniten silmää. 8 Päivä ambulanssissa maalla ja kaupungissa s.14 3 2017 10 .5 . Valintaa perusteltiin näin: ”Toiminnallinen ja havainnoiva kansikuva.”, ”Arjen sankarit!” ja ”Hieman erilainen harjoittelunaihe kuvassa, herättää mielenkiinnon
Toimimme siksi, että heillä, jotka hädän hetkellä toimivat ihmisten pelastamiseksi, on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua. Jopa 3000 litraa minuutissa syöksevä tykki on kevyt, yhden miehen kannettava ja nopeasti asennettava tehopakkaus. Olemme Suomen johtava paloja pelastusalan varustaja. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, mutta myös yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. Sen lisäksi testaamme tuotteita, kehitämme palveluita yhdessä asiakkaidemme kanssa, koulutamme, huollamme ja palvelemme. Tuomme maahan maailman parhaita varusteita ja kalustoa. Se mahdollistaa ympäristöystävällisen tavan sammuttaa eri tyyppisiä paloja nopeasti ja tehokkaasti. TOIMIMME NIIDEN PUOLESTA, JOTKA TOIMIVAT MUIDEN PUOLESTA.. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Kevyt, mutta tehokas kannettava vesitykki Leader Partner 2 Ergonomiseksi muotoiltu, tehokas ja helposti käsiteltävä vesitykki. One Seven ® on tulevaisuuden sammutusmenetelmä jo tänään One Seven ® on veden, paineilman ja vaahdon (CAFS) käyttöön perustuva sammutusmenetelmä ajoneuvoihin tai kiinteinä ratkaisuina. Teemme kaiken tämän vain yhden asian vuoksi