ENSIVASTE pelastaa syrjäseudulla RALLIKANSAN lähettiläs PELASTUSALA UUDISTUU: tehokas, osaava ja yhtenäinen 1/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iso-Syötteen kolme kovaa – evakuointi, ERICA ja synergia toimivat K U V A : V IL LE H O N K O N E N
Helppo ja nopea menetelmä, nopeampi vasteaika sammutuksen aloittamiseen . Suunniteltu käytettäväksi hengitysilmalaitteiden kanssa . patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä . kassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa . 9-10 m2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ . työaika lyhyempi ja letkupesutyön kuormittavuus pienempi . apulaitteiden ja kuivatustornin tarve poistuu . erinomainen pitkissä selvityksissä . kassissa säilytyspaikat jakoliittimelle ja työkaluille LAY PACK LETKUNKANTOKASSI LETKUNKANTOKASSI ATTACK PACK . pieni tilantarve – minimissään kone 4,5m2, työvaroineen = n. PÄÄKIRJOITUS WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . nopea selvitys jakoliittimeltä kerroksiin . kassissa säilytyspaikat suihkuputkelle ja työkaluille . kassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa . letku voidaan paineistaa letkukassiin . Erinomainen ergonomia letkun kantamiseen . Molemmat kädet vapaana, kun lähestytään palopaikkaa . Laadukas, kestävä materiaali KATSO TUOTEV IDEO: goo.gl/h Ed2MA. pienin vedenkulutus, vain alle 5 l / paloletku . Pienempi rasitus letkunselvityksessä verrattuna perinteisiin menetelmiin . puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa
Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Oulun hätäkeskuksessa ensimmäisenä käyttöönotettu ERICA koeponnistettiin Iso-Syötteen palossa. Siellä on myös esimerkiksi kaivosteollisuutta. Siitä kerrotaan tämän numeron lähtöjutussa. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Ilman henkilökunnan osaavaa toimintaa murheellisesta tulipalosta olisi voinut tulla vieläkin murheellisempi. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Evakuointi kuin oppikirjasta.. Pelastus toimen rahoituksessa pitää ottaa huomioon harvaan asuttujen alueiden riskit. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tästä numerosta alkaa 70. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Kolmas oli pelastuksen ja ensihoidon resurssien hyödyntäminen. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Ulkoasun suunnittelu Teemu Pokela Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Paikalle tulleita rinnetyöntekijöitä hän opasti auttamaan tärkeässä ihmisten pelastamisessa, ennen kuin olisi yritetty sammuttaa paloa. Harjoittelu teki siis tässäkin tapauksessa mestarin. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla voimavarat ovat rajalliset, ja tälläkin tavalla niitä on mahdollista käyttää hyödyksi. Matkailuelinkeino kasvaa vauhdilla pohjoisessa. Palvelun tasoa ei voi mitoittaa pelkästään väestöpohjaan perustuvaksi. Ulkoasu on uusi, mutta sisältö yhtä kiinnostava kuin se on ollut läpi vuosikymmenten. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. UUSI PELASTUSTIETO Käsissäsi on uudistunut Pelastustieto. Mukavia lukuhetkiä Sinulle lukijamme! Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Iso-Syötteen ilonaiheet Päätoimittaja Esa Aalto, p. Vanhaan järjestelmään verrattuna pystyttiin nopeampaan toimintaan. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Toinen ilonaihe oli uuden hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn toimivuus. vuosikerta. Maiju Rumpunen käynnisti asukkaiden evakuoinnin, ja kaikki tapahtui ripeän organisoidusti. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. 1/2019 Pelastustieto 3 Murheellisessa hotelli Iso-Syötteen tulipalossa oli ilon aiheitakin. Sivukoko on aikaisempaa pienempi, painopaperi vaihtunut. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Pelastustiedon uudistusta seuraa pelastustoimen uudistus. Yksi niistä oli ravintolan vuoropäällikön esimerkillinen ja oppikirjamaiseksikin kehuttu toiminta palon havaitsemisen jälkeen
4 Pelastustieto 1/2019 SISÄLTÖ 20 Hotelli liekeissä Iso-Syötteellä K U V A : V IL LE H O N K O N E N
1/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus: Iso-Syötteen ilonaiheet 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastusala uudistuu 19 Yhdenvertaisuus Palopäällystöpäivillä 32 Pisteytetään palokuntasopimukset 34 Ei vain juhlapuheita sopimuspalokunnille 42 Pelastusala on yhteiskunnan varautumisjärjestelmä 48 Sankarityötä on ehkäistä onnettomuuksia 50 Onnettomuuksien ehkäisyn opetus kiinnostaa 52 Positiivista hölynpölyä 54 Ensivasteyksikkö ehtii ensin 58-61 Ulkomailta 62 Muistoissa: Sam Back 66 Ristikko 64 Kansikisa ratkesi 56 EA-tyynyn malli puulelusta 44 Uusi kolumnisti Sami Kerman aloittaa 30 Ralliautosta pelastamisen asiantuntija 46 Vihdin VPK:lla toimiva kalusto ensivasteeseen
Vantaa SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ www.spek.fi • Kiinteistön turvallisuusjohtaminen 7.3. Koko messujen 9000 kävijästä noin 2800 kävi Turvallisuus-messuilla. K U V A : K IM M O K A IS T O. Espoo • Metsäpaloseminaari 27.3. 6 Pelastustieto 1/2019 Lisää tapahtumia pelastustieto.fi ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA AJANKOHTAINEN LUKU NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO nuohoojat.fi • Kevätopintopäivät ja kevätkokous 15.–16.3. Tampere Turvallisuus-messut Helsingissä Turvallisuus-messut järjestetään ensimmäisen kerran Helsingissä syksyllä 2021. Tampere • Kyläturvallisuuden kouluttajakoulutus 23.3. Viime syksynä Turvallisuus-messut järjestettiin Tampereelle yhdessä EuroSafety-messujen kanssa. Myös sidosryhmät ovat olleet sitä mieltä, että Turvallisuus-messut kannattaa järjestää pääkaupungissa.” ”Helsingillä on keskeinen sijainti myös kansainvälisen saavutettavuuden kannalta. ”Taloudelliset seikat ja kävijöiden mielipiteet ovat vaikuttaneet ratkaisussa. Vantaa • Väestönsuojan hoitajakurssi yrityksille 18.3. Kuudella pelastustoimen alueella ei kuollut tulipalossa yhtään ihmistä. Esa Aalto 49 AJASSA Palokuolemien määrä on vähenemässä. (Kaksi lähityöskentelyjaksoa.) Vierumäki • Defusing-ohjaajakoulutus purkuistuntojen vetäjille 20.– 21.3. Viime vuonna tulipaloissa kuoli tämänhetkisen tiedon mukaan yhteensä 49 henkeä. ”Turvallisuus-messut järjestetään omassa kokonaisuudessaan samalla tavalla kuin aikaisemminkin Tampereella ja Jyväskylässä”, SPLYn puheenjohtaja Timo Kangasniemi kertoo. ”On hyvä, että turvallisuusalasta kiinnostunut pääsee näkemään keskitetysti koko alan messutarjonnan Helsingissä.” ”Nähtäväksi jää toimiiko synergia yhtä aikaa järjestettävien muiden messutapahtumien kanssa”, Timo Kangasniemi toteaa. Oulu • Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 22.3. Vuokatti SUOMEN PALOMIESLIITTO palomiesliitto.fi • Turvallinen Suomi -seminaari 26.3. Ulkomaiset vieraat ovat erittäin tervetulleita turvallisuusalan suurtapahtumaan.” Messujen sijaintipaikalla voi Kangasniemen mukaan olla pidempikantoisiakin vaikutuksia. Niillä kävi vajaat 4000 messuvierasta. Helsinki SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Pelastustoimen EU-opintomatka 5.–8.3. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ja Helsingin Messut neuvottelevat messujen järjestämisestä Helsingin messukeskuksessa yhtä aikaa FinnSec-messujen kanssa. Bryssel • Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa -esimiesvalmennus 12.3.– 25.4. Vuonna 2016 järjestettiin pelkästään Turvallisuus-messut Jyväskylässä. ”Monelle näytteilleasettajalle on eniten hyötyä oikeista asiakkaista kuin yleisestä messuhulinasta, mutta toki kaikkien kannalta mahdollisimman suuri kävijämäärä on tervetullutta”, Timo Kangasniemi sanoo
Omat 17ja 20-vuotiaat pojat ovat olleet mukana pienestä pitäen. ” Lopputulos on paitsi hoidon laadun myös turvallisuuden kannalta huolestuttavaa seurattavaa asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön puolesta. ” Lasten koulukirjoja selatessa aina mietin, miksei kouluissa opeteta järjestelmällisemmin pelastustaitoja. ”Palokunnan tilat ovat hyvät, kalustokin on ajan tasalla. Johanna Franzén Twitterissä 22.1. 1/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Pyhärannan VPK osallistui viime vuonna avoimet kylät -tapahtumaan valistamalla turvallisuusasioista ja esittelemällä toimintaansa. K U V A : P Y H Ä R A N N A N V P K. Esa Viiru Twitterissä 28.1. Varsinais-Suomen pelastuslaitos pitää meidät hyvissä varusteissa.” Saarisen mukaan nuorilta kysytään tänä päivänä motivaatiota liittyä palokuntaan. ” Toivon todella, että pelastustoimen uudistuksen työryhmien työstä seuraa jotain konkreettisia muutoksia. Eri asia on, onko asemalla toimintakuntoisia lähtijöitä. Suojeluskuntien aikaan toiminta hiipui, mutta alkoi uudelleen 1923. ”pakollisella” alkusammutuskoulutuksella. Pyhärannan VPK aloitti toimintansa sata vuotta sitten 1919. Juha Alander Twitterissä 2.2. Tapahtumassa oli muitakin Ihoden kylän yhdistyksiä. Viime vuonna palopuolen lähtöajat olivat vähän alle viisi ja ensivasteen vähän yli viisi minuuttia. Palokunta on ympäri vuoden viiden minuutin hälytysvalmiudessa. Joissakin kirjoissa valitettavan lyhyesti kerrottu. Keikkoja on vuosittain noin 75–80, mutta viime vuonna määrä hypähti 150:een. Iso pelko on siitä, että ehdotukset jää vain keskustelun tasolle, ja mikään ei oikeasti kehity tai muutu. Santtiosta palokunta siirtyi nykyiselle paikalleen kasitien varteen 700 asukkaan Ihodeen reilut 30 vuotta sitten. Kesän isot maastopalot toivat jonkin verran lisäkeikkoja, mutta erityisen työllistäviä ne eivät Saarisen mukaan olleet. ”Hälytysosastossa on noin 25 aktiivia ja viikkoharjoituksiin osallistuu keskimäärin 15 jäsentä. Kylässä on paloasema ja Sisu tallissa. Jokin vilkkuauto kurvaa pihaan tietyssä ajassa, sekö on riittävä taso. Kimmo Kaisto Pyhärannan VPK ” Jo nyt pelastustoimi myy paikoin väärän turvallisuuden tunnetta. Suomen Palopäällystöliitto hoitolaitoksista Facebookissa 31.1. Sammutuksiin ja jälkivartiointiin osallistui reilut 20 henkeä. Huntsmanin tulipalo Porissa oli vanhimman ekoja keikkoja. Takuulla olisi vaikuttavuutta mm. Naisosastossa on 10–15 ja nuoriso-osastossa 5–10 jäsentä”, iloitsee palokunnan päällikkö Kai Saarinen
Miksi vaihdoit työpaikkaa. Mitä jäät kaipaamaan pelastusalalta. 2 ”On tavallista, että hoitajat eivät tiedä potilaiden perussairauksista, lääkehoidosta tai hoitoon liittyvistä erityisominaisuuksista. Uuteen työkuvaani kuuluvat varautumisen valmistelutehtävät valtioneuvoston valmiuspäälliköille ja -sihteereille sekä kokonaisturvallisuuden valmisteluun liittyvät tehtävät. Silloin oven ja karmin väli ei ole tiivis. INSTAGRAM POIMINNAT @savitaipaleenpalokunta Viime lauantaina osa porukasta kävi Luumäellä kertaamassa vanhaa ja oppimassa uutta tieliikennepelastamisesta. Aloitin 1.1.2019 Turvallisuuskomitean sihteeristössä erikoistutkijana. Ihmisiä, joiden kanssa minulla oli ilo ja kunnia tehdä töitä. #tieliikennepelastaminen #savitaipaleenpalokunta #ekpelastuslaitos 1 Jos valtioneuvosto ei muuta Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin sijoituspäätöstä, merkitsee se Etelä-Karjalan maakunnan pohjoisosissa asuvien 39000 ihmisen jäämistä eriarvoiseen asemaan kriittisen ensihoidon aloittamisessa. Autot kehittyvät vauhdilla yhä turvallisemmiksi ja hyvä niin, mutta pelastustyötä tekeville uudet teknologiat ja turvalaitteet asettavat haasteita. Ovet väsyvät vanhetessaan mekaanisesti eli niihin voi tulla vääntymiä ja ovien tiivisteet ovat voineet kulua tai painua kasaan. 3 Iso osa kerrostalojen ovista ei ole tarpeeksi turvallisia. Yhteistyö jatkuu samaan tapaan, vaikka hieman eri merkeissä. 8 Pelastustieto 1/2019 Mitä kuuluu, Jouni Pousi. Iltalehti 28.1. Mieluusti voi olla yhteydessä jatkossakin ja kutsua käymään, jalkaannun mielelläni kentälle. Potilaat ovat monisairaita ja lääkkeitä menee muutenkin paljon.” Ensihoitaja hoivakotien ongelmista. Tosin pelastusala ei unohdu nykyisissäkään tehtävissä. Yle, 11.1. Mietin, että nyt voisi olla mahdollisuus laajentaa omaa osaamista pelastustoimesta myös koko yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvien asioiden valmisteluun. Aiemmin toimin sisäministeriön pelastusosastolla erityisasiantuntijana seitsemän vuotta. Savon Sanomat 12.12.18 AJASSA POIMINNAT
Yhteiset periaatteet menettelytavoista, taktiikoista ja kalustosta tuovat paitsi kustannustehokkuutta, myös sen, että pystymme tarvittaessa käyttämään koko voimaamme yhdessä.” Kaisu Puranen 70-vuotias nosti avustussummaa Palosuojelun edistämissäätiö täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Hakemuslomake löytyy osoitteesta: www.pses.fi. Rohkaisen hakemaan, sillä nyt on rahaa jaossa”, Parkko sanoo. Erityisesti tuetaan nuorisotyötä. ”Toivottavasti saamme hyviä hakemuksia. 1/2019 Pelastustieto 9 TYHMÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi pelastuslaitokset eivät voisi tehdä kuten lystäävät. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA. Pelastusalan yhtenäisyyden puutteesta on puhuttu aina, mutta 22 eri pelastuslaitoksen yhteiset käytännöt ovat edelleen harvassa. AJASSA Tehtävät kasvussa LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. ”Juhlavuoden kunniaksi säätiö on korottanut apurahoihin käytettävää summaa. Tämä korostuu esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyssä.” ”On tietysti niin, että samankaltaisissa olosuhteissa eri puolilla Suomea saman lainsäädännön valossa meidän pitäisi pystyä tuottamaan mahdollisimman yhdenmukaista päätöksentekoa ja palvelua, jotta asiak kaamme eivät olisi eriarvoisessa asemassa. Tästähän se eriävyys tulee: toimivaltaiset tahot voivat toteuttaa lainsäädäntöä siten, että toimivat sen puitteissa. Se ei mahdollista sitä, että tehtäisiin puhtaasti omia ratkaisuja, vaan on välttämätöntä, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti vähintään naapuripelastuslaitosten alueille.” ”Kansallisesti meidän on huolehdittava siitä, että pystymme toimimaan yhtenäisesti ja tehokkaasti. Säätiö tukee myös pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamista. ”Ensinnäkin on lainsäädäntö, joka antaa peruspuitteet asioille. 2000 25251 22883 2015–2017 keskiarvo 2015–2017 keskiarvo 2015–2017 keskiarvo 2018 yhteensä 2018 yhteensä 2018 yhteensä Pelastusja avunantotehtävät Maastopalot Ensivastetehtävät TILASTO Kimmo Kohvakka.. Nyt jaetaan 250000 euroa apurahoja ja avustuksia”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Vesa Parkko kertoo. Kun yhtenäisyyteen ei kerran ole vuosikymmenissä päästy, niin miksi pakottaa. Luonnollista toisaalta on, että aluekohtaisia eroavaisuuksia on.” ”Sitten on kansallinen valmius toimia suuronnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa. 114853 104455 4335 n. Eikö jokainen pelastuslaitos voisi tehdä asioita kuten haluaa, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Palosuojelun edistämissäätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin sekä vapaaehtoiseen järjestötyöhön
Kymmeniä ihmisiä loukkaantui ja lähialueen talot vaurioituivat. Onnettomuudessa saivat surmansa kaasuvuotoa tutkineet kaksi palomiestä sekä lomailemassa ollut espanjalainen nainen. 10 Pelastustieto 1/2019 K U V A : LE H T IK U V A /A F P. 10 Pelastustieto 1/2019 PELASTUSALAN MAAILMA 48°52’23 P 2°20’42 I Pariisin keskustassa sijaitsevassa leipomossa sattui voimakas kaasuräjähdys tammikuun puoli välissä. Räjähdys heitti autoja nurin ja rakennusjätettä ympäri katua
1/2019 Pelastustieto 11 PELASTUSALAN MAAILMA 1/2019 Pelastustieto 11
Nevala vastaa myös pelastustoimen viestinnästä. Teksti ja kuva: Esa Aalto AJASSA S isäministeriössä tuetaan pelastuslaitosten viestinnän uudistamista, mutta lähtökohta on myös se, että laitokset tekevät tiivistä yhteistyötä viestinnässä. Eriikka Koistinen (vas.) ja Saara Nevala vetävät viestintää sisäministeriössä.. Tärkeintä on, että pelastuslaitosten johto ymmärtää viestinnän merkityksen ja viestinnässä sosiaalisen median hyödyntäminen on keskeistä.” Näin sanovat viestintäjohtaja Eriikka Koistinen ja viestintäpäällikkö Saara Nevala. ”Tavoitteena pitää olla vaikuttavampi viestintä yhteistyössä”, Koistinen ja Nevala sanovat. 12 Pelastustieto 1/2019 Vaikuttava viestintä syntyy yhdessä Pelastustoimen uudistushankkeessa esitetään myös 12 suositusta viestinnän tehostamiseksi pelastustoimessa. Pelastustoimen strategisista tavoitteista löytyvät myös aiheet viestinnälle. Sisäministeriössä on valmisteilla konsernistrategia, jossa myös viestinnällä on keskeinen merkitys. ”Hyvä, että tavoitteet ovat korkealla. He ovat tuoreita kasvoja sisäministeriön viestinnässä
”Viestintäänkin tarvitaan koulutusta, jotta siitä voi tulla aidosti kaikkien pelastustoimen ammattilaisten työväline.” ”Johdon esimerkki on tärkeä ja antaa oikeutuksen toimia”, Nevala painottaa. Some on nopea viestintäkanava ja siellä kannattaa olla jo ennen kuin syntyy tarve viestiä esimerkiksi jonkin äkillisen hätätilanteen takia.” Saara Nevala tähdentää, että hyviä viestintäresursseja voi jäädä käyttämättä, jos tekemistä ei ohjeisteta. Samalla suunnitellaan, miten mallia sovelletaan skenaarioittain eli erityyppisissä häiriötilanteissa. ”Tämän vuoden aikana. ”Tarkoitus ei ole, että sisäministeriö alkaa vetää toimintaa, vaan siitä tulisi pelastuslaitosten viestijöiden verkosto, jota toteutetaan yhteistyössä”, Eriikka Koistinen sanoo. Viestintää tarvitaan tällaisenkin tiedon välittämiseksi. Viestintää varten pitää olla selkeät ohjeet ja hyvä sisäinen tilannekuva. Mitä sitten pelastuslaitosten viestintä eniten kaipaisi. Viestinnän ammattilaisia on heidän mielestään tärkeää saada pelastuslaitoksiin siksikin, koska voimavaroja voidaan tarvita yllättäviinkin tilanteisiin. VIESTINTÄÄN TARVITAAN KOULUTUSTA Poliisilla on hyvin suunniteltua ja laajasti näkyvää viestintää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Pelastustoimi hyötyisi samanlaisesta näkyvyydestä. Apua ja tukea pitää antaa mahdollisissa ongelmatilanteissa”, he toteavat. ”Eräässä tilaisuudessa törmäsin siihen, kun todettiin, ettei ole tietoa jollakin toisella alueella tehtävästä hyvästä uudistuksesta. ”Pelastustoimen viestijöille luodaan myös oma työskentelytila sisäisen turvallisuuden portaaliin TUOVIin.” Sisäministeriö rahoittaa myös hanketta, jossa luodaan alueellisen kriisiviestinnän malli moniviranomaistilanteisiin. Viestintäjohtaja Eriikka Koistinen on toiminut viestintätehtävissä liikenne-ja viestintäministeriössä ja sosiaalija terveysministeriössä sekä kunnallishallinnon puolella Espoon kaupungilla. Palvelutason pitää olla yhdenmukainen ja tehokas. ”Viestintää ei pidä pelätä. Voi syntyä esimerkiksi kriisitilanne, jossa kansainvälisen median kiinnostus voi olla suuri. Ihmisten tulisi olla kriisinsietokykyisiä. ”Silloin kaikki alueen viestintäresurssit olisi tarpeen saada käyttöön, esimerkiksi maakunnista tai kunnista. Parhaillaan suunnitellaan, millainen siitä käytännössä tehdään”, Saara Nevala sanoo. ”Mutta toki niitäkin tarvitaan”, jatkaa Nevala ja molemmat pitävät tärkeänä yhteistä tekemistä ja jakamista. ”Ei haluaisi aina sanoa, että resursseja”, Koistinen sanoo. Sitä voi myös harjoitella. Myös ministeriö tukee omalla viestinnällään”, Koistinen toteaa. Tavoitteiden toteuttamisessa myös viestinnällä on tärkeä merkitys.” Nevala kantaa huolta siitä, että osalla pelastuslaitoksista ei ole kunnollisia viestintäresursseja. AJASSA ”Siellä todetaan muun muassa, että pitää olla ajantasainen tilannekuva. ”Olisi tarpeen saada jokaiseen pelastuslaitokseen viestinnän ammattilainen hoitamaan viestintää.” VIESTINTÄRYHMÄ TÄNÄ VUONNA Sisäministeriössä pyritään tukemaan pelastuslaitosten viestintää ja siksi työryhmän suosituksen mukaisesti tullaan perustamaan valtakunnallinen viestintäryhmä. Sellaisessa on totuttu, että vain johto saa sanoa, mutta nykyisin viestintä kuuluu kaikille”, Koistinen toteaa. Resursseja hukataan, jos hyvät käytännöt eivät leviä tai tietämättä tehdään päällekkäistä kehittämistä”, Koistinen sanoo. ”Kriisiviestinnän mallia pilotoidaan kahdella alueella, joista toinen on suuri eli Uusimaa ja toinen pieni eli Etelä-Karjala”. ”Hierarkkisessa organisaatiossa tarvitaan varmaankin myös asennemuutosta. Viestintäpäällikkö Saara Nevala on tehnyt maahanmuuttoviestintää sisäministe riössä ja kuntauudistuksen viestintää valtiovarainministeriössä sekä viestintää sosiaalija terveysministeriössä.. 1/2019 Pelastustieto 13 Viestinnässä sosiaalisen median hyödyntäminen on keskeistä. ”Monet pelastuslaitokset ovat toki aktivoituneet sosiaalisessa mediassa. Virheistä ei saa rangaista
Rahoituksessa pitäisi harkita riskiperusteisuutta. Huoli rahoituksesta varsinkin harvaan asutuilla alueilla nousi esiin pelastustoimen uudistusta pohtineissa työryhmissä. Uudistusta on valmisteltu viime vuosien aikana 15 työryhmässä, jotka saivat raporttinsa valmiiksi tammikuussa. 14 Pelastustieto 1/2019 PELASTUSTOIMI Turvaa rahoitukseen, järjestelmät yhtenäisiksi Pelastusala tarvitsee yhtenäisyyttä varsinkin johtamisja tietojärjestelmissä, sillä poikkeusoloissa täytyy kyetä toimimaan valtakunnallisesti. Tämä ei aivan sellaisenaan ole hyvä pelastustoimen palvelujen mitoittaja, sillä esimerkiksi Lapissa on myös erityisolosuhteita, kuten kaivosteollisuutta.” Kohvakka sanoo, että uudistuksen valmistelu jatkuu yhteistyössä. Jos soteja maakuntauudistus toteutuu vuonna 2021, myös pelastustoimi uudistuu. Siten rahantarvekin pystytään perustelemaan. Maakunnissa pelastustoimelle ei ole korvamerkittyä rahoitusta. ”Ilman toimintaa ei ole taloutta, eikä ilman taloutta ole toimintaa.” Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että tulevaisuudessa rahoitusmekanismissa pitäisi pohtia riskiperusteisuutta. ”Meillä täytyy olla analyyttinen kuva alastamme sekä kehitysja rahoitustarpeista.” Hätinen painottaa, että talous ja toiminta ovat suorassa riippuvuussuhteessa keskenään. Kukin toimivaltainen taho tekee omat päätöksensä, ohjaava rooli on sisäministeriöllä. Taloustyöryhmä painottaa, että pelastusalan pitäisi kiinnittää huomiota raportointiin, tilastointiin ja alan analysoinnin kehittämiseen. Taloustyöryhmän varapuheenjohtaja Esko Hätinen sanoo, että siksi pelastusalaa täytyy johtaa tiedolla. Ryhmät tekivät 97 toimenpide-ehdotusta pelastustoimen eri alueilta. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvitus: Peter Bange P elastustoimen rahoitus täytyy turvata maakunnissa. ”Normaalin hallintomenettelyn mukaisesti toimivaltaisia ovat kaikki ne ta hot, joilla on oma roolinsa. Sisäministeriö tekee valtakunnalliset päätökset ja pyrkii huolehtimaan, että kansalliset prosessit menevät eteenpäin tavoitteen mukaisesti.” Uudistuksen työryhmät • Talous • Tietohallinto • Alueellinen yhteistoiminta • Riskienhallinta ja poikkeusolojen riskianalyysi • Kansainvälinen pelastustoiminta • Johtaminen • Viestintä • Onnettomuuksien ehkäisy • Sopimuspalokunnat • Prosessit • Tuottavuuden kehittäminen • Ensihoito • Henkilöstö • Työhyvinvointi • Pelastuslain uudistaminen. ”Rahoituksen volyymi näyttää suuntautuvan sinne, missä on väkilukuja väestöpohjaa
1/2019 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI
Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja ”Selvää on, että iso osa toimenpide-ehdotuksista ei toteudu koskaan. Kokoon pitäisi saada pelastustoimea tunteva ryhmä, joka pohtisi, millaiseen järjestykseen nämä ideat laitetaan ja mitä voimme tehdä rahan puitteissa. On vaara, että työryhmien asiat jäävät pienelle porukalle, joka on kiinnostunut. Emme voi milloinkaan toimia täsmälleen samalla tavalla, mutta hiukan enemmän yhtenäisiä käytäntöjä voisi olla. Ala kaipaa sitä, että uudistuksista tulee konkreettisia. Sisäministeriön ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio korostaa, että Juha Rajala, palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ”Näen tärkeimpänä, että oikeasti ruvettaisiin tekemään alueiden välistä yhteistyötä virallisestikin, ei vain puheissa. Kimmo Kohvakka uskoo, että koko ala toimii yhteisessä rintamassa. 16 Pelastustieto 1/2019 PALVELUT YHTENÄISIKSI Pelastustoimen uudistuksessa lähes kaikki työryhmät painottavat, että pelastusalan pitäisi olla yhtenäisempi. Myös tietohallinnon työ pitäisi saada jo käytäntöön. Kysymys on tiedolla johtamisesta.” Miia Ojala, hallintopäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos ”Raporteissa on lähdetty siitä, että ollaan menossa maakuntaan, mutta entä, jos ei ollakaan. Tämä ei voi jatkua näin, että tehdään työryhmätyö työryhmätyön perään.” Niki Haake, valmiuskoulutussuunnittelija, SPR ”Hankeryhmien tuotokset ja johtopäätökset pitäisi jalkauttaa pelastuslaitoksille. Jos kehityskohteita on 97, ne pitäisi saada eteenpäin, jotta tehty työ ei jäisi juhlapuheeksi. Talous pitäisi saada jiiriin, että pelastustoimelle oikeasti riittää rahaa.” Kiireellisin askel uudistuksessa. ”Vaikutelmani on, että olemme innostuneesti yhtenä kokonaisuutena uutta tekemässä. ”Mielestäni se on tärkeää, sillä ei ole kovin kestävää, että meillä on erilaisia tulkintoja samoista asioista eri puolilla maata.” Vainion mukaan kiireellinen asia pelastustoimen uudistuksessa on yhteistoimintarakenteen luominen, käyttöönotto ja systemaattinen ylläpito. ”Vielä pystymme miettimään sitä, mikä taho tekee mitäkin asioita. Henkilöstöasioissa painottaisin yhdenmukaisuutta. Siinä tarvitaan syvää viisautta. Silloin vältymme päällekkäiseltä työltä, jota näkemyksemme mukaan tällä hetkellä tehdään aika paljon.” Vainion mielestä yhtenäisyyttä tarvitaan myös siihen, kuinka lakeja tulkitaan esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyssä. Hän painottaa, että uudistuksen myötä pelastustoimen kyky tuottaa palveluja kehittyy ja paranee, ja samalla yhteisiä voimavaroja voidaan käyttää tehokkaammin. Alan kannattaisi tehdä PELASTUSTOIMI GALLUP Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka (vas.) sekä sisäministeriön ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio ovat tyytyväisiä uudistushankeen 15 työryhmän aikaansaannoksiin.. Viestinnän osalta pitäisi kehittää myös työyhteisöviestintää.” pelastustoimen palvelujen pitäisi näkyä kansalaisille yhtenäisinä, riippumatta siitä, missä päin maata ollaan. Kullakin alan segmentillä on tehty hyvää työtä.” Kokonaisuudessa Kohvakka näkee tärkeimmäksi palvelujen yhtenäistämisen, valmiuden tehostamisen ja koordinaation. Työryhmistä nousee kaksi asiaa: prosessien pitäisi olla jo kuvattuna, koska se on lähtökohta muulle kehittämiselle
Taito Vainio mainitse kiireellisinä esimerkkeinä onnettomuuksien ehkäisyyn ja tilannekeskusjärjestelyihin liittyvät asiat. Ehdotuksissa on päällekkäisyyksiä, jotka pyritään karsimaan. Hänen mukaansa mittareiden luominen on yksi kiireellinen toimenpide. Pidän tärkeänä, että toimialasta tehtäisiin tietopaketit, joissa näkyisivät palvelut ja niiden kuvaukset, mittarit ja analysoinnit. Seuraava hallitus pystyisi huomiomaan tulevat tarpeet.” yhdessä myös johtamisja tilannekeskusjärjestelmät sekä tietohallinto jo pelkästään siksi, että mahdollisissa poikkeusoloissa yhteisiä järjestelmiä tarvitaan. ”Kaikki asiakokonaisuudet ja aihealueet ovat tärkeitä. Jos joudumme poikkeusoloihin, meillä pitää olla järjestelmä, joka toimii koko valtakunnan tasolla. Meille tulisi kokonaiskuva pelastustoimesta ja pelastuslaitoksista. Vainio sanoo, että uudistushanke on alun perin suunniteltu niin, että hankkeita voidaan toteuttaa hallinnollisesta järjestelmästä riippumatta. Pitäisi varmistaa, että pelastuslaitosten asemointi ja rakenne maakunnassa olisi mahdollisimman samankaltainen. Isot jutut vaativat toiminnallisia muutoksia ja rahaakin. Systeemin täytyy toimia täysin joustavasti riippumatta siitä, mikä alue on johtovastuussa.” MITTARIT PELASTUSALALLE Pelastusosasto arvioi kevään aikana, mitä ehdotuksia ja aihekokonaisuuksia lähdetään viemään eteenpäin ensimmäisenä. Jokaisen kohdalla priorisointi tulee kysymykseen, jolloin kokonaisuus käsittelee 15–20 kärkitoimenpidettä”, Kohvakka sanoo. PELASTUSTOIMI. Vainion ja Kohvakan mukaan kaikki raportit ja toimenpide-ehdotukset ovat sellaisia, että niitä voidaan viedä eteenpäin. Jos lait eivät mene läpi, kiireellisintä on tietenkin saada keskeiset asiat hallitusohjelmaan. Hankkeiden etenemiseen vaikuttaa se, mitä tapahtuu soteja maakuntauudistukselle. Antaisin painoarvoa myös pienille muutostarpeille, jotta saisimme positiivista virettä ja onnistumisia heti alkuun.” Esko Hätinen, pelastuspäällikkö, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ”Useita työryhmiä sivusi tarve tiedolla johtamiseen. Pelastuslaitoksissa tehdään asioita hyvin eri tavoin. ”Nyt on tehty kansallinen prosessi riskienarvioinnin osalta, mutta se jatkuu. Siitä on kiinni myös, mitä hankkeita kannattaa viedä eteenpäin. Nyt katsotaan kansallinen järjestelmä, millainen suorituskyky eri asioilta vaaditaan. Riskienarviointityö tulee jatkumaan. ”Pelastustoimi on tarvittaessa valtakunnallinen järjestelmä. ”Ne ovat sen tyyppisiä asioita, että niitä pitäisi lähteä pohtimaan heti.” Kohvakka arvioi, että pidemmän aikavälin työkalut seuraavaan vaiheeseen saadaan syksyyn mennessä. Silloin on helpompaa tehdä yhdessä. Miten voimme kertoa, millä tasolla se on, ja onko se vertailukelpoinen eri maakunnissa?” hän kysyy. ”Miten mittaamme palvelutasoa. Valtakunnan tasolla ei ole käytettävissä analyyttista tietoa kovinkaan hyvin. Ala tarvitsee tiedolla johtamista.” Jari Sainio, pelastusjohtaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos ”Se riippuu siitä, mitä eduskunta päättää. Lähtisin ryhmittelemään isoja muutostarpeita sekä pienempiä ja helpompia. Se on tämän vuoden toimenpiteitä, ja siinä mielessä kiireellisimpiä.” Taito Vainio painottaa yhtenäisten mittareiden luomista pelastusalalle. 1/2019 Pelastustieto 17 Tomi Pursiainen, riskienhallintapäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ”Muutos pitäisi toteuttaa yhteisenä rintamana. Osa muutosehdotuksista on hyvin pieniä ja helposti toteutettavissa
Suurin vaikutus uudistuksiin on eduskunnassa käsittelyssä olevalla maakuntalainsäädännöllä. Enimmäissuojautumismatkaa on pidennetty 250 metristä 500 metriin.” Lisäksi väestönsuojan rakentamisvelvollisuus on poistettu lailla kevytrakenteisista rakennuksista. Pelastuslaki muuttui vuoden alussa siten, että öljyntorjunta on nyt osa pelastustoimintaa ja siihen sovelletaan pelastuslakia. Tätäkin arvioidaan jatkouudistuksessa, joka on tarkoitus käynnistää kuluvan vuoden loppuun mennessä.” Lainsäädäntöä pitää Helismaan mukaan tarkastella laajasti. ”Öljyntorjunta liitetään osaksi pelastustoimen koulutusta ja se tulee Pelastusopiston opetussuunnitelmiin. Nykyinen lainsäädäntö antaa hyvän pohjan uudistusten toteuttamiseksi. Hallitusneuvos Ilpo Helismaa sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että valtaosa uudistushankkeiden ehdotuksista voidaan toteuttaa yhteistyötä syventämällä ja kehittämällä. ”Tarvittaessa uudistuksia voidaan edistää myös lainsäädännöllä. Se toteutetaan yhteistyössä Rajaja merivartiokoulun kanssa.” Toinen merkittävä muutos koskee yhteisiä väestönsuojia. 18 Pelastustieto 1/2019 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Pelastustoimen uudistushankkeiden toteuttaminen ei juurikaan vaadi säädösten muuttamista. Tärkeintä valmistelussa on arvioida lainsäädännön perusteluja ja vaikutuksia. Tärkeintä Helismaan mukaan on se, että säännösmuutokset eivät vähennä suojapaikkojen määrää. Suurin vaikutus maakuntalainsäädännöllä Teksti: Esa Aalto · Kuvitus: Peter Bange PELASTUSTOIMI 18 Pelastustieto 1/2019. Vuoden alussa tuli voimaan liuta pelastustoimea koskevia säädösmuutoksia. Ne irrotettiin omaksi osakseen maakuntalainsäädännöstä, jossa on mukana muun muassa pelastustoimen järjestämistä ja valvontaa koskeva lainsäädäntö. ”Yhteissuojien rakentamista on helpotettu siten, että ne voidaan rakentaa myöhemminkin kuin viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen valmistumisesta
Hänen korostaa, että esimiestyöllä on tärkeä rooli seksuaalija sukupuolivähemmistöjen aseman parantamisessa. Ari Keijonen sanoo, että uudet turvallisuusuhat koskevat myös Suomea, ja pelastustoimen täytyy varautua niihin. huhtikuuta Hämeenlinnan Verkatehtaalla. ”Mielestäni on hienoa, jos poliisi pystyy vaikuttamaan esimerkillään siihen, että muut organisaatiot ottavat mallia ja pyrkivät edistämään yhdenvertaisuutta”, West sanoo. ”Kaikki asenteet lähtevät esimiehistä. West on juuri perustamassa poliiseille Sateenkaaripoliisit-yhdistystä. Jos kaikki tietävät, että ne ovat esimieTärkeää asiaa yhdenvertaisuudesta Palopäällystöpäivillä Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Kimmo Kaisto PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT PELASTUSTOIMI hen tiedossa, mutta hän ei puutu, siitä tulee hyväksyttyä.” KÖYSITYÖSKENTELYSTÄ JA JOHTAJUUDESTA Yhdenvertaisuuden lisäksi Palopäällystöpäivät pureutuu muun muassa kaupunkiturvallisuuteen pre-seminaarissa. ”Toinen pre-seminaariaihe on turvallisuustrendejä koskeva, toinen on käytännönläheinen, työturvallisuuteen ja -menetelmiin liittyvä.” Keijonen toivoo, että pre-seminaari tuo paikalle entistä enemmän operatiivisen toiminnan kanssa tekemisissä olevia. 1/2019 Pelastustieto 19 Yksi Palopäällystöpäivien kantavista teemoista on tänä vuonna yhdenvertaisuus pelastustoimessa. Hän kertoo, että yhdenvertaisuus juontuu pelastustoimen arvoista, joista yksi on inhimillisyys. Keijonen nostaa vielä yhdeksi tärpiksi esityksen siitä, mitä on hyvä johtajuus. ”Nyt pohditaan, kuinka ihmisten johtamista voidaan pelastustoimessa kehittää, jotta pelastustoimen johtamiseen saataisiin uusia ajatuksia ja eväitä kohti valmentavaa tiimijohtamista.” Keijonen kannustaa Palopäällystöpäiville kaikkia pelastustoimessa työskenteleviä. Keijonen näkee, että tälläkin tavalla pelastustoimen monimuotoinen kenttä tulee esiin. Hän kertoo, kuinka poliisi ylläpitää ja edistää yhdenvertaisuutta. ”Näen äärimmäisen tärkeäksi, että on meillä tapahtuma, jossa koko ala pääsee keskustelemaan ja kehittämään.” Suomen Palopäällystöliiton järjestämä Palopäällystöpäivät 3.–5. ”Palopäällystöliitto on hyvin arvositoutunut, ja yhdenvertaisuus liittyy inhimillisyyteen. ”Yhdenvertaisuus on äärimmäisen tärkeä, perustavanlaatuinen teema”, sanoo SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.. Esimies ohjaa asenteita esimerkillään ja käytöksellään. Toisena aiheena pre-seminaarissa käsitellään korkeanpaikan työskentelyä. Yhdenvertaisuuskeskustelua alustaa vanhempi rikoskonstaapeli Linnea West. Liitto haluaa vaikuttaa siihen, että pelastustoimi on entistä yhdenvertaisempi ja monimuotoisempi”, Keijonen perustelee. Jos havaitaan väärinkäytöksiä, niihin pitää puuttua
1/2019 Pelastustieto 21 Hälytysilmoitus 21.12.2018 kello 00.55 • ROK451, ROK433, ROK431, ROK442, ROK443, ROK441, ROK32B • Rakennuspalo, keskisuuri 402, Pudasjärvi, hotelli Iso-Syöte HÄLYTYSILMOITUS Hotelli Iso-Syöte paloi. Tekstit: Marko Partanen · Lähtökuva: Airmoilanen Iso-Syötteen kolme kovaa – evakuointi, ERICA ja synergia 1/2019 Pelastustieto 21. Evakuointi sujui kuin oppikirjasta, roolit sekoittuivat järkevästi ja ERICA näytti kyntensä
Hätäkeskus on lähettänyt heidät kohti Iso-Syötettä. Joku soittaisi siihen pian. Samaan aikaan päivystäjä jatkaa keskeytyksettä puhelua Rumpusen kanssa. Hotelli Iso-Syötteellä on tulipalo. Hätäkeskuspäivystäjä neuvoo Rumpusta evakuoimaan hotellin ja pitää puhelimensa lähellään. Rumpunen kertoo näkemästään. Tolonen arvelee, että ambulanssin kiireetön tehtävä muuttuu pian kiireelliseksi tulipalotehtäväksi. KOTOA LIIKKEELLE Pudasjärven asemamestari Keijo Kerälä ja päivystävä palomestari Kari Kuosmanen lähtevät tehtäNäin räystäslipan alla liekit.. Piippaus kertoo, että sopimuspalokunta on saanut tehtävän. Palohälytys tulisi koskemaan häntä silti, vaikka hän ei nyt olisikaan sopimuspalokunnan valmiudessa, vaan päätyössään Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ambulanssissa. Kun nekin naputellaan ERICAan, robotti nostaa hälytysvasteen automaattisesti suureksi. Ovelle mennessään Rumpunen haistaa savunhajun. Aikaa ensimmäisestä hälytyksestä on kulunut 36 sekuntia. Ensihoitaja Juho Tolosen siviilikännykkä piippaa. Hänellä on siellä asuntovaunu ja hän toimii hiihtokeskuksen rinnepäivystyksessä. Minuutti puhelimen piippauksesta Tolonen ja hänen työparinsa Kalle Leppäkoski tekevät U-käännöksen. Portaita alas laskeutuessaan Rumpunen kuitenkin huomaa, että savunhajua ei enää ole. Automaattinen paloilmoitin ei ole vielä havainnut paloa. Pian myös seuraavat seitsemän yksikköä ovat matkalla, eikä hätäpuhelu ole keskeytynyt kertaakaan. Tolonen kuuluu Syötteen ja Kiimingin sopimuspalokuntaan. Ruudulle ilmestyy painike, jota päivystäjä klikkaa ja robotti alkaa toimia, se hälyttää: ”Rakennuspalo keskisuuri.” Seitsemän yksikköä hälytetään liikkeelle, kun hätäpuhelun alusta on kulunut aikaa vain 39 sekuntia. Sen kautta ravintolasta on käynti porraskäytävään. ”Ajattelin, että eivät kai sviitin asukkaat voi lämmittää takkaa niin, että siitä syntyy tuollaista jälkeä”, Rumpunen sanoo. Ravintolan vuoropäällikkö Maiju Rumpusella on suljettavanaan vielä yksi ovi. Hätäkeskuspäivystäjä varmistaa, että Rumpunen on nähnyt savua ja liekkejä sekä niiden sijainnin. 22 Pelastustieto 1/2019 HÄLYTYSILMOITUS I so-Syöte -hotellin ravintola on juuri suljettu. Hän palaa takaisin ylös ja näkee lasioven läpi, että ulkona leijailee palavia hiutaleita. Hän päättää tarkistaa porraskäytävän alapäässä olevan sviitin – tuleeko savu sieltä. U-KÄÄNNÖS Taivalkoskella päivystävä ambulanssi on matkalla kiireettömälle tehtävälle Kuusamon suuntaan. Hän menee vielä ravintolan päätyikkunan luo, jotta voi tarkistaa ulkona olevan tilanteen paremmin. Kello on 00.55.10, kun hätäkeskuspäivystäjä vastaa puheluun. Sinne on 50 kilometrin ajomatka. Päivystäjä kertoo, että apua on tulossa ja hankkii Rumpuselta vielä lisää tietoja. Paikka on Toloselle tuttu. ”Kun katsoin ylös, näin räystäslipan alla liekit.” Rumpunen hakee puhelimen ja soittaa 112. Päivystäjä syöttää Rumpuselta saamansa tiedot ERICA-tietojärjestelmään
Palomestari Kuosmanen lähtee kotipihastaan matkaan johtoyksiköllä. Heti alkumatkalla kaikille yksiköille selviää, että kyseessä on todellinen tulipalo ja että asukkaita evakuoidaan. Pienellä viiveellä myös Oulun varahööki saa hälytyksen. Tiedossa oli ainakin puolentoista tunnin mittainen hälytysajo. Pudasjärveläisillä on Iso-Syötteelle noin 60 kilometrin matka. Lähdimme varahöökillä matkaan kolmen hengen vahvuudella hieman puomitikkaan perään”, palomies Pertti Puhakka kertoo. TOINEN AALTO Kun vaste nousee suureksi rakennuspaloksi, myös toinen palomestari Hannu Timonen, päivystävä päällikkö Tauno Toivanen sekä lähin puomitikasyksikkö sadan kilometrin päässä Kuusamossa kuuluvat hälytettyjen yksiköiden joukkoon. ”Ajattelin, että voiko nyt oikeasti olla kyse tositilanteesta, mutta keskityin pelkästään siihen, että K U V A : JU H O T O LO N E N Paloa voitiin sammuttaa lähinnä ylhäältä päin, kattotyöskentelynä ja puomitikkailla sammuttaen.. Kuosmanen pyytää lisähälytyksenä myös toisen puomitikkaan, se lähtee matkaan 140 kilometrin päästä Oulusta. Kerälä suuntaa kohti paloasemaa miehittääkseen neljän muun kotivarallaolosta lähteneen kanssa höökin. Minä olin alunperin höökin kuski, mutta sain hälytyksen tultua komennuksen tähän tehtävään, koska asun Pudasjärvellä. ESIMERKILLINEN EVAKUOINTI Rumpunen aloittaa evakuoinnin sviitistä, jonka ovella hän oli juuri käynyt. 1/2019 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS välle kotivarallaolosta. Sviitti sijaitsee juuri tulipalon alapuolella. ”Kokosimme yksikön lennosta
He hakevat Rumpusen kanssa vastaanotosta asukaslistan ja pitävät sen mukaan nimenhuudon. Kaikki ovat paikalla. Osan asukkaista Rumpunen käskee ulos huoneista. He olivat havainneet liekkejä, kun olivat olleet tarkistamassa rinteessä lumitykkejä. Rumpunen kiirehtii sviitiltä hotellikäytävälle evakuoimaan lisää vieraita. 24 Pelastustieto 1/2019 HÄLYTYSILMOITUS asukkaat on saatava mahdollisimman sujuvasti ulos”, hän sanoo. Kuosmanen ilmoittaa, että ensimmäisenä paikalle ehtivä yksikkö on ambulanssi. Huoneita on kahdessa kerroksessa, ylhäällä 20 ja alhaalla 10. Rumpusen puhelin soi. Hän kysyy: ”Mikä tilanne hotellilla on nyt?” ”Liekit lyövät räystään alta, 41 asukkaan evakuointi on kesken ja heille löytyy lämmin tila, minne mennä”, Rumpunen kertoo. Kaksi hiihtokeskuksella työskentelevää kaveria tulee hotellille. ”Yritin rauhoitella asukkaita ja kertoa, että laittavat ulkovaatteet ylleen ja siirtyvät parkkipaikalle.” Vähän ajan päästä Rumpunen saa apua. G R A F IIK K A : P E T E R B A N G E PUDASJÄRVI POSIO KUUSAMO Yli-Ii OULU RANUA TAIVALKOSKI 20 20 78 141 km /1 h 50 min 121 km / 1 h 30 min 97 km/ 1 h 15 min 55 km /45min 86 km / 1 h 10 min 80 km / 1 h Yksiköiden ajomatkat ja ajoajat Iso-Syötteelle 34 km / 35 min HOTELLI ISO-SYÖTE PÄÄKARTTA. Pian paikalle ehtii myös Pudasjärven hööki. Osa asukkaista tulee säikähtäneenä käytävälle ihmettelemään soivaa palokelloa. Asukkaat ottavat tilanteen lopulta yllättävänkin rauhallisesti. ”He alkoivat pohtia, että voisivatko yrittää sammuttaa paloa letkuilla. Kun asukkaat saadaan evakuoitua, paikalle tulee toinen henkilökuntaan kuuluva. Automaattinen palohälytin alkaa hälyttää. Soittaja on päivystävä palomestari Kuosmanen. Totesin heille, että ensin otetaan vieraat ulos, jossa he saisivat auttaa minua”, Rumpunen sanoo
Tolonen kävelee hänen luokse ja raportoi tiedustelunsa tuloksen. K U V A : M A T T I M O IL A N E N. Kuosmanen antaa alkuvaiheessa vesihuollon vastuualueen Tolosen hoidettavaksi. ”Emme ehtineet olla katolla kovin kauan yksin, kun saimme jo kavereita”, Kerälä sanoo. Säiliöautoon rakennetaan lisävesilinjaa laskettelurinteen lumetusjärjestelmästä. Tolonen menee hotellin aulaan, jonne tulee hieman savua, mutta liekkejä ei näy. Välillä kun katon läpi pistää läpi liekkejä, ne sammutetaan työjohdolla. ”Tässä tapauksessa palo riehui sen päällä, joten tällä kertaa altaan vettä ei voitu käyttää”, Kuosmanen sanoo. Toinen ensihoitaja, Kalle Leppäkoski, haastattelee evakuoidut. Hän kiertää hotellin ja kävelee laskettelurinteiden puolelle, josta näkyy, että kattoa palaa noin 200 neliön alalta. Hyvin suunniteltu vesihuolto Tunturiolosuhteissa vesihuolto voi olla joskus haastavaa. Palomestari Kuosmanen jakaa palopaikan lopulta neljään vastuualueeseen. Ensihoitajat jakavat tehtävät, Leppäkoski ottaa hoitaakseen evakuoidut ja Tolonen alkaa tiedustella palavaa hotellia. Päivystävä palomestari Kuosmanen on palopaikalla. Ilmenee, että kenelläkään ei ole mitään hoidettavaa vaivaa. ”Vesilinjastossa on meitä varten asennetut syötöt, joista saimme nopeahkosti myös tässä tilanteessa vedensyötön, joka ei ehtynyt”, Kari Kuosmanen kertoo. ”Näin heti rinteen alapäässä, että hotelli on täydenpalon vaiheessa ja että liekit lyövät räystäiden alta. He vetävät moottorisahat käyntiin ja alkavat sahata huopakattoa. Rinteessä olevien lumitykkien vesilinjat tuovat vettä lähellä olevasta tekojärvestä. Kun tiesin, että hotelli oli tyhjä ja sen kaikki 41 asukasta oli evakuoitu, peruin loput paikalle hälytetyt ambulanssit”, Kuosmanen sanoo. Vanhojen termien mukaisesti ensihoitajasta tehdään hotellipaloa sammuttavan komppanian kaistanjohtaja. Rumpunen katsoo, että kaikille löytyy majapaikka. Ilmoitin tiedon toimintapuheryhmään ja sanoin, että olemme pian kohteessa ja että kerron sitten lisää”, Tolonen sanoo. Koko katon mitalle alkaa syntyä metrin levyinen aukko, mutta työ on helpommin sanottu kuin tehty. Pertti Puhakka. ”Varmistimme senkin toimivuuden vesihuoltokärryllä ja haimme sieltä pari kuormaa vettä.” Myös hotellin uima-altaan vettä voidaan hyödyntää sammutuksessa. Kari Kuosmanen. Pimeä, tuuli ja pakkanen tuovat tilanteeseen riittävästi haastetta. Kerälä miehistöineen kiipeää katolle. 1/2019 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS TUULILASIRAPORTTI Yksiköille ilmoitetaan, että kaikki asukkaat on evakuoitu. Sahat purevat aikansa, kunnes ketjuihin takertunut huopa vie niistä purukyvyn, jolloin sahaa on vaihdettava. Tolonen ryhtyy auttamaan letkujen selvityksessä. Iso-Syötteellä se on suunniteltu hyvin. ”Hoidimme Timosen kanssa kahdestaan tilannepaikan johtajan, operaatiopäällikön ja tilannepäällikön töitä. Kun hotellin vieraslista täsmää evakuoitujen henkilöiden kanssa, heidät sijoitetaan mökkeihin. Ambulanssi ehtii Iso-Syöte -tunturin alapuolelle. Paineilmapullot tyhjenevät ja miehet vaihtuvat. Tunturin alapuolelle on rakennettu 250 kuution vesivarasto juuri palotilanteita silmällä pitäen. Aluksi vettä ajettiin kyllä säiliövuoroajonakin. ”Palo oli edennyt katolla jo jonkin verran, mutta se ei uhannut meidän työtämme”, Kerälä sanoo. Se nostaa tarkoitusta varten vettä Luppoveden tekoaltaasta. Lisäksi vettä voidaan tankata lähistöllä olevasta luonnon tekojärvestä, jossa on vedenottopaikka. Ykkösellä on katon sammuttaminen, kakkonen varmistaa sisätiloissa, ettei palo leviä majoitustilaan, kolmonen vetää pitkät selvitykset rakennuksen taakse ja sammuttaa siellä ja nelonen vastaa vesihuollosta. Hotellissa on onneksi tasakatto. ”Päädyimme siihen, että ensimmäinen pelastusyksikkö ryhtyy tekemään rajoituslinjaa palavan osan katolle. ENSIMMÄINEN YKSIKKÖ KATOLLE Pian paikalle ehtii myös Pudasjärven hööki. Se hoitui luontevasti tehden aina sitä työtä, mitä eteen sattui.” ASUKKAIDEN KANSSA Evakuoidut ihmiset värjöttelevät aluksi parkkipaikan kokoontumispaikalla pakkasessa. Katolla on kuitenkin koko ajan joku ryhmä. Ensihoitaja Tolonen alkaa hoitaa Pudasjärven säiliöauton konemiehen tehtävää. ”Kerroin, että mielestäni väkeä tarvitaan hotellin sisälle, katolle ja palavaan päätyyn”, Tolonen sanoo
Kerälän ryhmä on saanut ensimmäisen rajoituslinjan jo melkein valmiiksi. Nyt siellä loimuttivat liekit”, Pertti Puhakka sanoo. ”Jossain vaiheessa tuntui, että hommat kasaantuivat. 26 Pelastustieto 1/2019 HÄLYTYSILMOITUS Ongelmana osalla on lähinnä se, että matkatavarat ovat palavassa hotellissa ja kotimatkan pitäisi alkaa päivän valjetessa. Vesi loppuu, kun hotellia on sammutettu noin 20 minuuttia. Se riittää täyttämään kahta säiliötä. Vähän ajan päästä Posion säiliöautolla paikalle tullut palomestari otti vastatakseen vesihuollon”, Tolonen kertoo. Hän vakuuttaa asiakkaille, että asiat järjestyvät. LISÄVETTÄ LUMITYKEILTÄ Iso-Syöte Oy:n rinnetyöntekijät vetävät lisävesilinjaa laskettelurinteestä hotellin tasalle. Oululaiset ajavat yksikK U V A : V IL LE H O N K O N E N Ensihoitaja Juho Tolonen hoiti alkuvaiheessa vesihuoltoa ja pumppuja.. Tunturin alapäässä, tekoaltaan tasalla, lumetusjärjestelmään pumpataan vettä 30 barin paineella. ”Olin tottunut, että kun ajan lasten kanssa Iso-Syötteelle laskettelemaan, niin rinteessä olevat hotellin valot näkyvät jo etäälle. RAJOITUSLINJA LÄHES VALMIS Oulusta toisessa aallossa hälytetyt kaverit kuuntelevat Virvestä, miten palo Iso-Syötteellä etenee. Tolonen pitää rinnetyöntekijöihin yhteyttä heidän käyttämällään VHF-radiolla. Kun rinnetyöntekijät saavat 200 metriä pitkän runkolinjan valmiiksi, vesi ei enää lopu. Palokunnan syöttöyhteellä, rinteen yläpäässä, painetta on jäljellä 18 baria ja hotellin pihassa vielä 5 baria. Pelastusorganisaation hän tavoittaa Virvellä. Lumetusjärjestelmän vesiyhteeltä hotellin pihaan vedettyyn runkolinjaan kertyy sadan metrin nousu. Lisävesilinjan rakentaminen on hankalaa ja aikaa vievää. ”Oli haastavaa välittää eri kansallisuuksista koostuvalle asukasjoukolle ajantasaista infoa ja pitää heidät pois palavasta hotellista, josta he halusivat hakea tavaroitaan”, Rumpunen sanoo
”Vein lavalla katolle vaihtomiehiä, sahoja ja työjohtoselvityksiä”, Puhakka sanoo. Meidän tehtävämme johtokeskuksessa oli tukea tilannepaikalla työskentelevää henkilöstöä”, Toivanen sanoo. Toivasen mukaan drone olisi auttanut erityisesti siltä puolelta tiedusteltaessa, toki siitä olisi ollut hyötyä muutenkin. ”Kun korkeamman hotelliosan (majoitustila) seinää avattiin, sitä sammutettiin parhaimmillaan neljällä työjohdolla”, Puhakkka sanoo. Se alkaa syntyä lähelle rakenteellista palokatkoa, joka rajaa majoitustilan muista tiloista. Kuusamosta tulleella puomitikkaalla sammutetaan palon valtaamaa kattoalaa. Koska operointi venyy tuntien mittaiseksi, oululaiset alkavat kierrättää puomitikkaan kuljettajaa tunnin, parin vuoroissa. ”Palopaikalla oli perustettu jo neljä vastuualuetta. ”Oli tehtävä jatkoevakuointi. Alueen kaikki sähkötoiminnot pimenevät. Tukkikouralla varustettu puuauto hälytettiin kiiminkiläisestä yrityksestä. Kattotyöskentelystä ei kuitenkaan luovuta. Puhakka ehtii vetää kattotyöskentelyssä yhdet pullot tyhjiksi, jonka jälkeen hän siirtyy puomitikkaan koriin. Vastuualueelle, joka sijaitsi talon takana olevassa rinteessä, oli hankala kulku. Miehet kiertävät välillä tauolla sekä pullojen vaihdossa ja palaavat sitten takaisin katolle. Tilannetiedot Iso-Syötteeltä kulkivat lähinnä gsm-yhteyksien avulla, puheluita soittamalla ja valokuvia lähettämällä. Keskellä kattoa, matalaa ja korkeaa osaa yhdistää rakennelma, josta palo yrittää tulla läpi, mutta se saadaan estettyä. He saavat käskyn mennä katolle ja alkaa avata sitä. Rajoituslinjan tekijät perääntyvät. Toivanen arvioi, että Iso-Syötteellä olisi hyödytty dronesta. Työ sujui kuitenkin normaalisti. Pakkasta oli sen verran, että hän pohti, koituuko siitä puomitikkaalle ongelmia. Rumpunen kulki vieraiden oppaana bussissa. Katolle ryhdytään tekemään uutta rajoituslinjaa. Aamulla vuoronvaihdossa muutamat jäivät ylitöihin”, Toivanen sanoo. PALO LEVIÄÄ MUUNTAJAAN Aamuyöllä palo etenee tilaan, jossa on koko alueen sähkömuuntaja. ”Olemme jo selvittäneet vakuutuksia, koulutuksia ja ohjeistuksetkin taitavat olla jo melkein valmiit.” könsä yläpihan parkkialueelle reserviin. ”Resurssit, mitä vain saatiin irrotettua, lähetettiin Iso-Syötteelle. Myös Oulun puomitikas saa töitä. Paitsi Iso-Syötteen palopaikalle, myös Pudasjärven paloasemalle lähetettiin vahvuutta. Myös mökeistä, joissa evakuoidut vieraat ovat, katkeavat sähkö, lämpö, valot ja vesi. ”Vaihdoimme välillä puomitikkaan ja purkuauton paikkoja, jotta koura ylettyi paremmin. Hän ajoi Oulun Raksilan paloasemalle ja perusti johtokeskuksen. Oulussa ollaankin ottamassa droneja käyttöön. Se joudutaan kytkemään pois päältä. Tilasimme bussin, joka kuljetti evakuoidut alas tunturista viiden kilometrin päässä olevaan Pikku-Syöte -hotelliin”, Kuosmanen sanoo. ”Avopalo oli edennyt jo lähelle ensimmäistä rajoituslinjaa. Sitten katto romahti muutaman metrin päästä rajoituslinjatyömaasta”, Puhakka sanoo. TARKKANA KORISSA Aamuun mennessä myös Oulun puomitikkaalla ryhdytään sammuttamaan. Tehtävän hoitamisessa sopimuspalokunnat olivat isossa roolissa. Ylitöihin aamulla jääneet palomiehet veivät paikalle paineilmalaiteja öljyntorjuntakärryn sekä raivauskalustoa. ”Meillä on omakin koura-auto, mutta emme lähettäneet sitä niin kauas. Vapaavuorohälytys ei tuottanut montaakaan henkilöä. Meille ennenkin töitä tehnyt yrittäjä lähti tehtävälle nopeasti ja saatoimme varata koneen pitemmäksi ajaksi palopaikalle”, Toivanen sanoo. Johtokeskuksessa ryhdyttiin keräämään resursseja sekä kalustoa ja tehtiin ilmoituksia pelastusosaston päivystäjälle ja muille ennalta sovituille tahoille. Luotiketjusahat lauloivat ja kattoa sammutettiin jo aktiivisemmin. Hotellin piha oli tasainen Vaikea saada resursseja Vesi loppuu, kun hotellia on sammutettu noin 20 minuuttia.. Palopaikalle tulee myös yrittäjävetoinen kouralla varustettu purkuauto. 1/2019 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS Päivystävä päällikkö Tauno Toivanen hälytettiin Iso-Syötteen tulipalon vuoksi kotivarallaolosta. Puomitikkaan petauksia taisi tulla kolme. Se aloitti toimintansa yöllä kello 2.00. Rumpunen ja hotellin johtaja olivat hankkineet Pikku-Syötteeltä vieraille paikat. ”Henkilöresurssien saaminen liikkeelle yöaikaan oli johtokeskukselle haastavinta.” Muuten Toivanen kuvaa tehtävää johtokeskuksen kannalta helpoksi, kun taas tilannepaikan olosuhteen hän sanoo olleen pimeyden ja kylmyyden takia vaativa
Hätäkeskuksen uusi tietojärjestelmä, ERICA, näytti toimivan hyvin. ”Hälyttäminen ensilähtöön sujui helposti ja sujuvasti. 28 Pelastustieto 1/2019 HÄLYTYSILMOITUS Oulun hätäkeskus sai riittävän selvän tilannekuvan Maiju Rumpusen hätäpuhelusta. ”Oli mietittävä, miten siinä vesitykkiä käyttää. ”Oli paljon muuttuvia tekijöitä ja huomioitavaa. • Synergiaa tulee käyttää ennakkoluulottomasti, siitä saattaa olla ratkaiseva hyöty. Se alkoi tuntua hartioissa ja niskassa”, Puhakka kertoo. Purkukourakuskin kanssa Puhakka viestii katsekontaktilla, sillä yksityisen firman työntekijän kanssa on saatava yhteispeli toimimaan ilman Virveä. Se päällä oli hieman kankeampi ja ahtaampi työskennellä.” Olosuhteet ovat vaativat, sillä on pimeää, savuista, ja paineilmalaitteen kanssa näkee ja kuulee heikommin kuin ilman sitä. ”Kun lähdin asemalta hälytykseen, ajattelin, että ajomatka on niin pitkä, että mahtaako meille siellä enää töitä riittää. • Muista +1-sääntö. Piti pyörittää päätä ja olla tarkkaavainen. • Paikallistuntemusta kannattaa käyttää hyväksi. Tehtävän käsittely sujui hätäkeskuksen kannalta jouhevasti eikä se aiheuttanut poikkeavaa tarvetta tai painetta hätäkeskukseen. Nafta kulki kanistereissa.. Vanhalla järjestelmällä ei vasteen nosto keskisuuresta suureksi olisi onnistunut yhtä lyhyellä 36 sekunnin viiveellä.” Isoissa, kuten Iso-Syötteen paloissa poliisi tai pelastuslaitos kiinnostuu hätäpuhelutallenteista. Samalla oli varottava ERICA toimi hyvin Oli tehtävä jatkoevakuointi. Iso-Syötteellä se osoitettiin yhdelle kaverille. • Hyviä kokemuksia ERICA-tietojärjestelmästä. • Pitkäkestoisella tehtävällä myös puomitikkaan kuljettaja tarvitsee vaihtohenkilöstön. Tilannekuva myös pysyi riittävän selvänä läpi tehtävän. kastelemasta puomia, että se ei jäädy ja se säilyy toimintakuntoisena.” Iltapäivällä palo onnistutaan rajaamaan siten, että se ei leviä majoitustiloihin. Ne tarvitsevat sitä palonsyyntutkintaa varten. Korissa työskentelevät avustajat vaihtuvat. Siihen tulee miehiä, joita puomitikkaan kuljettajat eivät tunteneet ja jotka eivät aiemmin olleet korissa työskennelleet.” ”Uudet miehet piti briifata ennen työn aloittamista hyvin: mitä korissa tehdään, mitä ei tehdä ja miten kiinnittäydytään”, Puhakka sanoo. ”Käytin ajaessa normaalia paineilmalaitetta enkä ottanut ilmaa ajoneuvon omasta järjestelmästä. Oli varottava lipputankoja, toista puomitikasta ja purkukouraa. ”Pelastuslaitoksen yksiköiden kanssa tieto kulki hyvin. • Pitkillä tehtävillä polttoainehuolto on järjestettävä. Välillä hän työskentelee puomitikkaan pitkällä ulottumalla. ”Ensimmäisen hätäpuhelun jälkeen ei palopaikalta saatu eikä tarvittu enää lisätietoa. Robotti hälytti taustalla eikä päivystäjä poistunut puhelun käsittelystä, vaan jatkoi puhelua ja analyysin tekoa eteenpäin koko puhelun ajan. Tällä kertaa se tapahtui evakuoinnissa: turvallinen paikka muuttui turvattomaksi. Ne kärsivät kuitenkin savuja vesivahingoista. Hän ajoi maastoautolla huoltoaseman ja palopaikan väliä. Viranomaiset hoitivat tehtävän omatoimisesti eikä hätäkeskukselta tarvittu enempää apua”, asiantuntija Tuomo Laikola sanoo. Toisin kuitenkin kävi, sillä Oulussa olimme takaisin vasta seuraavana iltana kello 19.” Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla tuleva Hälytysilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208. Käytimme joukkuepuheryhmiä”, Puhakka sanoo. ”Otan tallenteet yleensä valmiiksi talteen odottelemaan pyyntöä.” ja hyvä, joten ne sujuivat hyvin”, Puhakka kertoo. Keikalta jäi käteen • Pelastussuunnitelmat, poistumisharjoitukset ja niiden säännöllinen kertaaminen kannattaa. Välillä oli pyydettävä konemiestä vähentämään painetta, jotta saattoi sammuttaa tykillä rasittamatta puomistoa, johon olisi muuten kohdistunut vääränsuuntainen ja liian suuri paine
Evakuointi oli jo suoritettu eikä henkilövaarariskiä ollut oletettavissa”, tutkinnanjohtaja Risto Määttä sanoo. Poliisi ei epäile paloon liittyvän rikosta. MONTA KANSALLISUUTTA Iso-Syöteen palon tutkinta on Määtän mukaan haasteellinen. ”Oli hyvä, että henkilökuntaa oli paikalla. Niitä ryhdyttiin selvittämään teknisen paikkatutkinnan avulla. K U V A : JU H O T O LO N E N Puomitikkailla työskennellessä oli oltava tarkkana. Se tapahtui yhdessä poliisin, pelastustoimen ja vakuutusyhtiön kanssa. ”Siksi palo alkoi nopeasti kiinnostaa ulkomaita myöten.” Sitä hälventääkseen poliisi, pelastustoimi, kaupunki ja yrittäjä järjestivät tiedotustilaisuuden. Sitä jouduttiin aina välillä sulattamaankin”, Määttä kertoo. 1/2019 Pelastustieto 29 HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS Poliisi sai Iso-Syötteelle kiireettömän hälytyksen. ”Emme epäile paloon liittyvän rikosta. ”Keli oli haastava, sillä palopaikalle jäätynyt sammutusvesi haittasi tutkintaa. Aineelliset vahingot olivat kuitenkin huomattavan suuret, miljoonaluokkaa. Palon lähtöpaikka on rakennuksen pohjoispäädyn välipohjassa ja yläkatossa.” Juttu jatkuu seuraavalla sivulla. Haastava tutkinta Palopaikalle jäätynyt sammutusvesi haittasi tutkintaa. Hän kiitteleekin Iso-Syötteen henkilökuntaa – evakuointi tapahtui oppikirjan mukaan. Pitkäkestoinen työ pimeässä ja pakkasessa vaati jatkuvaa huolellisuutta.. Partio ehti paikalle noin tunnissa. ”Se vie aikansa ja joskus haastavissa tutkinnoissa käykin niin, että täyttä varmuutta palon syystä ei saada selville.” Tapaus ei ollut kovin tavanomainen, sillä 41 evakuoidun joukossa oli viidestä kuuteen kansalaisuutta
”Se oli lohduton näky. Yhteistyö heidän kanssaan oli tehtävän aikana saumatonta.” Kun aamun tiedotustilaisuus ja kahvittelu oli ohi, Tolonen ja hänen työparinsa kotiutuivat tehtävältä. Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com HÄLYTYSILMOITUS Juho Tolonen.. Silloin kun on töitä, ne tulisi tehdä maalaisjärjellä ja yhteen hiileen puhaltamalla. ”Aina ennen kautta käymme pelastussuunnitelmat läpi, mistä löytyy varapoistumistie ja tutustumme paloilmoittimen toimintaan.” Rumpusen työrupeama jatkui yön yli aamukahdeksaan. ”Ajattelen niin, että kun apua tarvitaan, autan varmasti. ”Ensihoitoyksikköämme pidettiin kohteessa myös vaativan sammutustyöskentelyn takia, emmekä olleet tehtävän aikana enää ensihoidon resurssi.” Tolonen arvioi, että tehtävää hoidettaessa pelastuslaitoksen pelastuspuolen ja ensihoidon synergiamahdollisuudet tulivat parhaimmillaan esiin. ”Tilanteessa pystyin hyödyntämään toista osaamistani, kun olimme vähillä resursseilla”, ensihoitaja Juho Tolonen sanoo. Resurssien ollessa rajalliset, etenkin suurkaupunkien ulkopuolella, palokuntakoulutuksia saaneita henkilöitä tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan hyödyksi myös ensihoidon, pelastuksen ja riskienhallinnan puolelta.” Tutun paikan kohtalo veti mietteliääksi. Hyötyä synergiasta ”Toiminta tuli takaraivosta” Maiju Rumpunen. 30 Pelastustieto 1/2019 Evakuointia hoitanut ravintolan vuoromestari Maiju Rumpunen kertoo, että tulipalon aikainen toiminta tuli hänelle takaraivosta. Toimin Syötteellä earinnepäivystäjänä, joten tunnen henkilökunnan. Iso-Syötteen kävijänä tulipalo oli koskettava paikka. ”Olemme käyneet perehdytyksessä ja harjoituksissa läpi, että väki hotellista evakuoidaan ensin parkkipaikalle ja sieltä mökkeihin.” Iso-Syötteen henkilöstöstä suurin osa on sesonkityön te ki jöitä. Hän työskenteli pitkään vesihuollossa
toukokuuta Joensuussa järjestettävässä Veikon Malja -kilpailussa. Torjuntakalustoa käytetään muun muassa säiliövaunuvuotoihin. Siinä yhteydessä syntyi ajatus, että tuotteiden myynti, markkinointi ja tuotekehitys voidaan siirtää tänne”, kertoo Lahden Palokalusto Oy:n toimitusjohtaja Ville Peltomaa. Pelastuslaitosten lisäksi tuotteita on mennyt VR:lle. Palokuntanuorille suuri lahjoitus. Lahden Palokalusto Oy otti hoitaakseen Timo Kurikan kehittelemän torjuntakaluston myynnin ja markkinoinnin. Myös koulutuksellisuus on vahvasti mukana toiminnassa. Suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Summalla hankitaan palokuntien nuoriso-osastoille varusteita, kuten palokunta-asuja, kypäriä, hanskoja, jalkineita ja huomioliivejä. Yritys hoitaa nyt Timo Kurikan kehittelemien tuotteiden myynnin ja markkinoinnin sekä myös tuotekehityksen. 1/2019 Pelastustieto 31 LYHYESTI Avux palovaroittimen testauskeppi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tuoteuutuus Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Testauskeppiä voi käyttää palovaroittimen testaukseen, apukoukkuna ja jumppakeppinä. Nuoret oppivat turvallisuuteen liittyviä tärkeitä taitoja ja vastuullisuutta. SPEK on LähiTapiola-ryhmän valtakunnallinen kumppani, ja palokuntanuorten toimintaa tukemalla saamme tuotua kumppanuuden myös paikalliselle tasolle.” kertoo Mari Pykäläinen LähiTapiola Idän hallituksesta. ”Esimerkiksi kypäriä ja hanskoja tarvitaan aina”, sanoo toiminnanjohtaja Heli Haverinen Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitosta. Lahjoitus on osa Lähi-Tapiola Idän vuoden 2019 yhteiskuntavastuutoimintaa. alv) Lahden Palokalusto Oy laajensi tuotevalikoimaansa öljyvahinkojen ja vaarallisten aineiden torjuntakalustoon. Sammutinhuolto on edelleenkin ydinliiketoimintaa, mutta toiminta on laajentunut myös muihin tuotteisiin. Yritys kuuluu Turvanasi-ketjuun. 19,50 € (sis. Kalustoa on myös säiliöauto-onnettomuuksia varten. Haluamme tukea lapsia ja nuoria, siksi myös palokuntanuoria. Palokuntanuorille pyritään hankkimaan ja luovuttamaan uudet varusteet kevään aikana. Tiedustelimme Kurikalta tuotteita myyntiin, kun niitä pelastuslaitoksilta kysytään eikä niitä tuntunut olevan saatavilla. ”Päätös tukea palokuntanuoria oli hallituksessamme helppo ja yksimielinen monestakin syystä. 09 4761 1300 Testaus kepillä on helppoa ja turvallista testata palo varoitin. ”Möimme aikaisemmin näitä tuotteita. Kurikan torjuntakalusto nyt Lahdessa HÄLYTYSILMOITUS LähiTapiola Itä lahjoittaa toimialueensa, Pohjois-Karjalan sekä Yläja Koillis-Savon palokuntanuorten toimintaan 60000 euroa. Ne voisivat olla käytössä jo 4. Timo Kurikka ja Lahden Palokalusto Oy:n Ville Peltomaa, Tommi Huttunen, Mikko Masalin sekä Mikko Sjögren ovat tyytyväisiä, että tuotteille löytyi uusi koti. Tänään yritys työllistää 11 henkeä. ”Olen jo pidempään pohtinut, että olisin halukas siirtämään toimintaa muualle ja siksi tämä ratkaisu tuntui hyvältä”, Timo Kurikka kertoo. Lahden Palokalusto Oy on vuonna 1976 perustettu sammutinhuoltoyritys. Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto koordinoi hankintoja. Pakkauksessa on kätevä seinäteline, jossa kuukausi kalenteri auttaa muistamaan seuraavan testauksen
”Sopimuspalokunnat ovat voimavara, jota ilman emme pärjää. 32 Pelastustieto 1/2019 SOPIMUSPALOKUNNAT P elastusjohtaja Jari Hyvärinen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta toimi puheenjohtajana pelastustoimen uudistamishankkeen ”sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen” -työryhmässä, joka julkaisi loppuraporttinsa joulukuussa sisäministeriön julkaisusarjassa. Palokuntasopimukset tasavertaisiksi pisteillä Suomessa ei ole kaikille yhtenäistä palokuntasopimusta. Pisteytys on ollut operatiivispainotteista. Työryhmä ei nähnyt tarkoituksenmukaiseksi valmistella koko maan kattavaa mallia palokuntasopimuksista, koska tehtävät ovat niin erilaisia esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tai Lapissa ja Kainuussa. Savuja pelastussukellukset kuitenkin vähenevät ja muitakin tehtäviä on paljon”, Hyvärinen sanoo. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Teemu Heikkilä Kuva on Hyvinkään VPK:n harjoituksista.. Pitää olla yhteinen näkemys toiminnan kehittämisestä. ”Sopimukset käytiin läpi tarkalla seulalla tasapuolisuudenkin vuoksi, tuleehan mahdollisen maakuntauudistuksen myötä Päijät-Hämeeseen kaksi uutta sopimuspalokuntaa”, Hyvärinen summaa. Päijät-Hämeessä päätettiin päivittää palokuntasopimukset osittain maakuntauudistuksen ja osittain lainsäädännön sekä sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen -työryhmän esitysten vuoksi. Tammikuiseen infoja keskustelutilaisuuteen osallistui 20 Päijät-Hämeen sopimuspalokuntaa, vain yksi puuttui. ”Sopimusten pisteytysjärjestelmä puhututti, eli millä perusteilla euroja jaetaan. Tehtävät vaihtelevat suuresti isojen kaupunkien ja maaseudun välillä, samoin korvauksissa on eroja
Palokuntayhdistyksen toiminta yhdistyksenä pyörii yhdistyslain sääntelyn kehyksessä ja sen ylläpitämän palokunnan toiminta pelastuslain sääntelyn kehyksessä.”. Hänen mukaansa esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla on vain yksi sopimus, Keski-Uudellamaalla on aluesopimuksen lisäksi myös palokuntasopimukset. Rahan lisäksi puhutaan myös muusta taloudellista tuesta esimerkiksi ajoneuvoina, kalustona ja varusteina sekä palveluina.” Laatsalon mukaan olisi tärkeää keskustella palokuntasopimuksista omassa yhteisössä ja alueen palokuntien välillä. Juridisesti palokuntasopimus rinnastuu mihin tahansa osapuolia velvoittavaan sopimukseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hankkii varusteet ja kaluston. ”LUP:n malli on lähellä ideaalia. Sisäministeriön pelastusosaston oikeusyksikön päällikkö, lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sanoo, että palokuntasopimuksen sisältöä ei ole yksilöity laissa. Palokuntatoiminnassa ja yhdistyslaissa ei ole ristiriitaa.” Palokuntasopimus on palvelusopimus, jossa palokunta tarjoaa tiettyä henkilövahvuutta ja toimintavalmiutta sekä usein myös ajoneuvoja, kalustoa ja muita sovittuja palveluita pelastuslaitoksen käyttöön tietyin ehdoin. 1/2019 Pelastustieto 33 SOPIMUSPALOKUNNAT Käsitteet selviksi Sopimuspalokunta Pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoidosta sopimuksen tehnyt järjestettyä apua antava palokuntayhteisö. Yhdistyslaki on yhdistyksiä koskeva yleislaki eikä siinä ole erityisiä palokuntatoimintaa koskevia asioita. ”Kun siirryttiin alueelliseen pelastustoimeen, suunnittelimme Kuntaliiton kanssa sopimusmallit. ”Pelastuslain mukaan sopimus pitää tehdä, jotta palokunta voi toimia sopimuspalokuntana. ”Yhdistyvät alueet ovat silloin sopimusneuvottelujen edessä. En usko, että näilläkään alueilla on mahdottoman isoja haasteita tai palokunnilla kohtuuttomia vaatimuksia.” Kujalan mukaan on hyvä, että sopimuksissa on samanlainen rakenne ja tekstit. (Esitys pelastustoimen uudistushanke -työryhmän loppuraportissa.) ”Viime vuonna aloimme uudistaa alueellisia puiteja palokuntasopimuksia. Raportti valmistui vuonna 2011. ”Jos pienellä alueella on paljon palokuntia, pitää erikoistua ja pelastuslaitoksen pitää tukea tätä.” Varatuomari Rami Laatsalo on helsinkiläisen Tammisalon VPK:n hallituksen puheenjohtaja. ” SOPIMUSMALLISTA ISO HYÖTY Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala tuntee palokuntasopimukset kuin omat taskunsa. Teksteihin on tehty jonkin verran tarkennuksia. Asioihin on paneuduttu ja sovittu esimerkiksi lähtövalmiudesta, hälytysosaston vahvuudesta, työturvallisuusasioista, vakuutusturvasta sekä kaluston hankinnasta ja käytöstä. Sopimusosapuolten pitäisi keskustella epäselvistä kohdista ja tehdä osapuolten tahtotilat ja käytetyt käsitteet selviksi. ”Kiinteistön vuokra sisältyy summaan, mutta maksamme itse kiinteistöveron ”ylimääräisenä”. Viideltä alueelta puuttuivat korvauksista indeksiehdot, mutta näitäkin sopimuksia on viilattu. Palokunnan tarjoamat palvelut pitää pisteyttää oikeudenmukaisesti. Se on ainoa keino yhdenmukaistaa sopimukset – näin otetaan huomioon isotkin erot palokuntien toiminnassa. Selvitin sopimustekstien lisäksi myös palokuntasopimusten kustannuksia, mikä oli iso työ. ”Palokuntasopimus on taloudellisesti palokunnille merkittävä. Sopimuksessa yk silöidään vähintääkin sopimuspalokunnan rooli alueen pelastustoimen valmiuden täyttämisessä pelastustoiminnan osalta. Asolan VPK sijaitsee Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella Vantaalla. Kiinteistökorvaus eli pelastuslaitoksen maksama vuokra on mietitty tarkasti ja konsultti kävi läpi kaikki paloasemat.” Savolaisen mukaan Keski-Uudellamaalla palokunnat saavat könttäsumman esimerkiksi paloasemaan, henkilökohtaisiin varusteisiin ja kalustoon. Kiinteistövero rasittaa muitakin sopimuspalokuntia, jotka omistavat itse kiinteistönsä.” Savolaisen mukaan valtakunnassa palokuntia on lakkautettu, mutta lisävoimaa on saatu myös yhdistymisillä. Olen tyytyväinen, että sopimusmallit on koettu hyödyllisiksi ja ne ovat olleet laajalti käytössä osin sellaisinaan.” Kujalan mukaan ollaan uuden edessä, jos ja kun maakuntauudistus toteutuu. Hän kaipaisi tarkempaa seurantaa siihen, mitä palveluja sopimuspalokunta on myynyt ja vastaavatko palvelut sovittua. Palokuntasopimuksessa sovitaan osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Joissain palokuntasopimuksissa hälytysten lukumäärä tai kesto ei ole korvauksen määräytymisperuste, mikä voi aiheuttaa keskusteluja erityisesti korvaustason oikeellisuudesta, jos hälytysmäärät tai kesto nousevat olennaisesti. Palokunnan päällikkö Markku Savolainen työskentelee kehittämispäällikkönä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä. Aluesopimuksessa on sovittu yleiset pelisäännöt, rahasta siinä ei puhuta. Sopimuskiistat liittyvät usein sopimuksen noudattamiseen ja tulkintoihin. Sopimus voi olla yhteisön tekemä palokuntasopimus tai henkilön ja pelastuslaitoksen välinen työsopimus. Sopimukset yhdenmukaistuvat näin luonnostaan. Otamme myös paremmin huomioon erikoistumisen, kuten ensivastetoiminnan. ”Sisältö on näin ollen sopimusvapauden piirissä, kunhan pelastuslakia ja yhdistyslakia noudatetaan. Sen jälkeen ei ole tullut järisyttäviä muutoksia. Keskustelutilaisuudessa perustettiin työryhmä hiomaan pisteytystyökalua
Australian Queenslandissa on vastaavanlainen rakenne kuin meillä ja siellä paikallinen pelastuslaitos on ottanut käyttöön sopimusmenettelyn palokuntalaisen työnantajan kanssa: pelastuslaitos räätälöi palvelut työnantajan tarpeen mukaan, tarjoaa siis ilmaiseksi esimerkiksi turvallisuuskoulutusta, palotarkastuksia ja alkusammutusta – vastineeksi työnantaja päästää palokuntalaisen lähtemään hälytystehtävään. Sopimuspalokunnissa on puolestaan tunnettu tosiasia, että monelta osin esimerkiksi niin sanotut päivälähdöt tuottavat ongelmaa, kun palokuntalaiset eivät pääse työpaikoiltaan irtoamaan hälytystehtäville. On alueita, joissa sopimuspalokunnat ovat aktiivisia ja arvostettuja ja joilla toimii yhteistyö pelastuslaitoksien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminta kaipaa siis puheiden sijasta pelastustoimen toimijoilta ihan käytännön tekoja, mistä voisimme ottaa esimerkkejä maailmalta. Sisäministeri Kai Mykkänen vetosikin työnantajiin, että sopimuspalokuntatoiminta on turvattava ja palokuntalaisten olisi syytä päästä hälytyksiin. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Vetoomus oli toki hyvä ja ajankohtainen, mutta sopimuspalokuntatoiminta pelastustoimelta kaipaa muutakin kuin puhetta. Suomessakin asenneilmasto pelastustoimen sisällä on muutettava sopimuspalokuntatoiminnan osalta: sopimuspalokunnat eivät kilpaile vakinaisten palokuntien kanssa. Queenslandissa on selvä toimintamalli myös päivälähtöjen varmistamisessa – ne eivät ole vain sopimuspalokunnan huolia, ne ovat koko pelastuslaitoksen huolia. 34 Pelastustieto 1/2019 Sopimuspalokunnille muutakin kuin juhlapuheita! MIRAFONI Sopimuspalokunnat eivät kilpaile vakinaisten palokuntien kanssa. Valtakunnallisesti sopimuspalokuntien osalta ti lan ne on vähintäänkin vaihteleva. Yksi yhteinen muuttuja sopimuspalokuntia koskee: kaikilla on enemmän ja vähemmän haasteita saada rekrytoitua riittävästi porukkaa ja huolehdittua toiminnan jatkuvuudesta. Ei ole ”ne” ja ”me”, on vain me ja meidän tuottamat palvelut ja jos meidän palvelutuotannossa on haasteita, mitä me voimme yhteistyössä tehdä asian ratkaisemiseksi?. mirafoni112@ gmail.com Viime kesän maastopalojen jälkeen media ja pelastustoimen asiantuntijat toistivat yhteen ääneen mantraa, missä todettiin sopimuspalokuntien olevan pelastustoimen elintärkeä resurssi. Toisessa ääripäässä on sopimuspalokunnat, jotka sätkivät henkitoreissaan ja joilla yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on pelkkää sanelupolitiikkaa pelastuslaitoksen puolelta
36 Pelastustieto 1/2019 36 Pelastustieto 1/2019 Mikko Saastamoisella on bensaa suonissaan. Ralliharrastuksesta tuli työ.
Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Teemu Heikkilä TAPASIMME 1/2019 Pelastustieto 37. 1/2019 Pelastustieto 37 Rallikansan lähettiläs Autojen nopea tekninen kehitys kiehtoo Mikko Saastamoista, josta on hiljalleen kehittynyt kilpa-ajoneuvosta pelastamisen ja autojen uusien teknologioiden asiantuntija
Tieto täytyy hakea ulkomailta. Kuten monilla pelastusalalla, myös Saastamoisella palokunta kulkee suvussa. Koulutuksesta piti tehdä koulutuspaketti kotiinviemiseksi, ja kun Saastamoinen työsti materiaalia lentokoneessa, SuoTAPASIMME Yksin emme pärjää. Minulle palokunnasta tuli työ, ja piti keksiä uusi harrastus. 38 Pelastustieto 1/2019 M ikko Saastamoisella ei oikeastaan ole harrastuksia. ”Yksin me emme pärjää. Se riippuu näkökulmasta. Vuonna 2009 Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle kysyi, kiinnostaisiko Saastamoista käydä raskaan kaluston pelastamisen kurssilla Ruotsissa. Lisäksi hän toimii pääkouluttajana Suomen palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen koulutuksissa ja Suomen edustajana CTIF:n uudet teknologiat -komissiossa. ”Kyseinen aihe oli lapsenkengissä Etelä-Karjalassa. Samoihin aikoihin hän teki Palopäällystöliitolle ensimmäisen tieliikennepelastamisen koulutuskiertueensa. ”Yksi asia johti toiseen, ja sen jälkeen löysin itseni ulkomailta erinäköisistä koulutuksista.” Saastamoinen kouluttautui lisää muun muassa Saksassa ja Hollannissa, ja työsti saamaansa materiaalia Suomen tarpeisiin. Tai sitten hänellä on pelkästään niitä. Jotkut harrastavat moottoriurheilua, minä harrastan autojen leikkaamista.” Kilpa-ajoneuvosta pelastaminen ja henkilöautojen uudet teknologiat ovat pitäneet Saastamoisen kiireisenä muutaman viime vuoden ajan. ”En ole koskaan ajatellut, että olisi muuta vaihtoehtoa kuin palokunta.” KOULUTUKSIA EUROOPASSA Valmistumisen jälkeen Saastamoinen kiersi töissä pitkin Suomea, mutta asettui vuonna 2003 EteläKarjalaan. Vuonna 2001, armeijan jälkeen, hän pääsi Pelastusopiston pelastajakurssille. Nyt siitäkin on tullut tavallaan työ. Hän työskentelee vuoromestarina Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella, mutta se on vain yksi osa hänen toimenkuvaansa. Hänen juurensa ovat Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla. Otin sen hoitaakseni, sillä aihe kiinnosti.” Pari vuotta myöhemmin Saastamoinen kävi kouluttautumassa Saksassa pelastusalan kansainvälisessä Rescue Days -tapahtumassa. On raaka tosiasia, että tänä päivänä tieto täytyy käydä hakemassa ulkomailta. Peräänkuulutan verkostoitumisen ja maailmalla käymisen merkitystä”, Saastamoinen sanoo. ”Minut on viety paloasemalle jo, ennen kuin jalat kantoivat lattialla.” Vuonna 1990 Saastamoinen liittyi paikalliseen nuoriso-osastoon, jossa toimi kymmenen vuotta. Näiden tehtävien myötä hän käy ulkomailla kolmisen kertaa vuodessa. ”Palokunta on harrastus monelle. ”Ilmeisesti siitä tykättiin, koska minua pyydettiin uudestaan ja uudestaan eri paikkoihin. Se tie vei mennessään.”. men Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kysäisi häneltä, haluaisiko hän tulla liittoon tieliikennepelastamisen kouluttajaksi
KETÄ ARVOSTAT. PERHE. 38. Mie oon Mikko, enkä ole oikein mistään kotoisin. Kokeneempia brankkareita. Nuorena hän harrasti karting-kisoja, mutta harrastus jäi. MIKÄ SYTYTTÄÄ. IKÄ. Voidaakseen hoitaa sairasta, täytyy ymmärtää miltä terve näyttää.” Tämän jälkeen hän hankki muualta Suomesta leikattavia autoja. KAARELLISESSA METODI MUUTTUU Pian Saastamoisen repertuaariin tuli kilpa-ajoneuvosta pelastaminen. Heidän eläköityessään häviää hirvittävästi hiljaista tietoa. Vesi. Sitten työstimme materiaalin koulutusmuotoon. Autourheilu on ollut aina lähellä hänen sydäntään. 1/2019 Pelastustieto 39 TAPASIMME Nopeat KUKA JA MISTÄ. Sille tielle hän jäi.. Teimme videoita ja Power Pointeja.” Kymmenisen vuotta sitten Mikko Saastamoinen löysi itsensä ulkomailta erinäköisistä koulutuksilta. HARRASTUKSET. Sitten hän soitti ralliautoilun maailmanmestarille Tommi Mäkiselle, ja kysyi lupaa tulla kuvaamaan hänen valmistumassa olevia autojaan Puuppolan tallille. Bensa, vauhti, moottoriurheilu. Olen kiertänyt ympäriinsä, ja mitä enemmän kierrän, sitä enemmän huomaan, että olen aika lailla juureton. Saman kysymyksen olen esittänyt itsellenikin löytämättä siihen vielä vastausta. Kaksoistytöt, täyttävät viisi vuotta maaliskuussa. Hän esitteli idean autourheilun kansalliselle lajiliitolle AKK Motorsportille, joka näytti sille vihreää valoa. Siihen minulla ei koskaan ollut varaa.” Saastamoinen rupesi miettimään, saisiko tieliikennepelastamisen koulutuspaketista modifioitua kilpa-ajoneuvosta pelastamisen koulutuspaketin. Tähän olisi voinut vastata että työ. ”Olen syntynyt bensaa suonissa, mutta kun harrastus ammattimaistuu, siinä pitää pärjätä, ja pärjääminen maksaa. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Päivän aikana tuotimme materiaalia, kuvasimme ja leikkasimme. ”Koulutus toimii samalla tavalla kuin esimerkiksi ensihoitajakoulutus
Koulutuksessa tämä on huomioitu ja luotu toimintamalli, joka sopii kaikkiin kaarellisiin autoihin. Ensimmäinen koulutus pidettiin vuonna 2014 Mäntsälässä, ja sen jälkeen niitä on ollut useampi vuodessa. AUTOT KEHITTYVÄT KOKO AJAN Kun Saastamoinen kerran oli vihkiytynyt tieliikenneja kilpa-ajoneuvosta pelastamiseen, häntä kysyttiin seuraavaksi käymään kansainvälisen pelastusalan järjestön CTIF:n Uudet teknologiat -komission kokouksessa. Käytännössä kaarellisilla autoilla ei useinkaan ole mahdollista päästä harjoittelmaan. Saastamoinen painottaa, että teoriapaketti on luotu juuri siksi. Sen jälkeen olinkin yhtäkkiä komission suomalaisedustaja.” Komissiossa Saastamoisen vastuulla on tuottaa pelastustoiminnan koulutusmateriaalia. Viime kesänä hän kävi Brysselissä leikkaamassa sähköja hybridiautoja, joita komissio oli saanut Euro K U V A : K IM M O K A IS T O Saastamoinen koulutti Suomen Palopäällystöliiton järjestämässä Road Rescue -tilaisuudessa Turvallisuusmessuilla 2018.. Kaarellisten autojen saaminen leikattavaksi on sekin vaikeaa. ”Kaikki olettavat palokunnan tietenkin osaavan leikata autoja ja käsitellä niitä. ”Menin käymään ensimmäisessä kokouksessa Brysselissä, ja sille tielle jäin. Yhteydenotto tuli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä alkuvuodesta 2015. Komission jäsenet pyysivät osallistumaan toisenkin kerran. ”Hyvin harvoin mitään luodaan yksin. 40 Pelastustieto 1/2019 TAPASIMME Koulutuspaketti tehtiin yhteistyössä AKK:n ja Palopäällystöliiton kanssa. Kilpa-autoissa kaarien rakenteet vaihtelevat, mikä tekee niiden käsittelystä haastavaa. Kilpa-autosta pelastamisen koulutukselle on tarvetta paitsi kotimaassa, myös kansainvälisesti. Kaarellisessa autossa metodit kuitenkin muuttuvat täysin”, Saastamoinen tähdentää. Tästä syystä olemme yhdessä Jarno Joensuun, Tero Vanhatalon ja Pasi Uurasmaan kanssa työstäneet myös autourheilutapahtumien ensivasteryhmien koulutukset ja niiden sisällön”, Saastamoinen lisää. Saastamoinen on luennoinut aiheesta Saksassa ja Portugalissa
Tuossa tilanteessa CTIF:n edustajat pääsivät kontaktiin FIA:n kanssa. Tulee uutta tekniikkaa, sähkö-, kaasuja hybridiautot kehittyvät. ”Hyvä esimerkki tästä on formuloiden KERS-järjestelmä.” Euroopassa mennään etulinjassa vaihtoehtoisten polttoaineautojen pelastustoiminnassa, ja opit pitäisi jalkauttaa Suomeen. Päivityksiä tulee koko ajan.” Saastamoinen uskoo, että kaikki se tekninen kehitys, joka kilpa-autoilussa tapahtuu, tulee jollakin aikavälillä henkilöautoihin. ”Ei ole sattumaa, että meiltä tulee paljon hyviä moottoriurheilijoita. Omaa kielitaitoa pidetään huonona. Ja nyt se kontakti on osoittautunut äärettömän merkittäväksi.” IF YOU WANT TO WIN... Suomeen täytyisi saada samanlainen systeemi, myös henkilöautoihin. 1/2019 Pelastustieto 41 Innovaatiot menevät todella lujaa eteenpäin. ”Innovaatiot menevät todella lujaa eteenpäin, riippumatta auton käyttövoimasta. Meillä on puitteet siihen valmiina, ja sitä pitäisi tukea. Niiden osuus tieliikenteessä olevista autoista on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.” Tieliikennepelastamisessa sähkö-, kaasuja hybridiautojen tunnistaminen on tärkeää. Vapaa-ajan ongelmia Saastamoisella ei juuri ole, sillä käytännössä joka viikonloppu menee erilaisissa koulutuksissa meillä tai muualla. ”Yksi ratkaisu voisi olla käyttövoiman tunnistetarra rekisterikilpeen.” AINA JÄNNITTÄÄ Saastamoinen kannustaa pelastustoimessa työskenteleviä hakemaan oppia ulkomailta ja verkostoitumaan. ”Mietin, kuinka päätän esitelmän, etten lukisi pelkästään diasta. ”Myöhemmin olemme nauraneet, että meidän piti tuoda belgialaiset Suomeen tapaamaan ranskalaisia. ”Kun mennään, pää naksahtaa asentoon, että tästä eteenpäin puhutaan englantia, ja seuraavan kerran suomella kommunikoidaan kun ollaan takaisin Helsinki-Vantaalla.” Kansainvälisyyden ja verkostoitumisen tärkeys nousi esiin esimerkiksi kesällä 2017 Neste-rallissa, jossa CTIF ja Suomen Palopäällystöliitto järjestivät kilpa-auton leikkaamisnäytöksen. Kansainvälisen yhteistyön merkitys tulee esiin siinäkin, millaista koulutusmateriaalia Suomessa ylipäätään on mahdollista tehdä. Keski-Euroopassa pidetään luonnollisena, että rallipelastaminen tulee Suomesta, koska olemme moottorihullu kansa.” Tätä Saastamoinen käytti hyödyksi myös Rescue Daysillä Saksassa syksyllä 2017. ”Euroopassa on mahdollisuus päästä harjoittelemaan niillä. Kielitaito on tullut puhumalla ja amerikkalaisia elokuvia katsomalla.” Saastamoinen painottaa, että kielitaidon täytyy kuitenkin riittää esimerkiksi sen ymmärtämiseen, mitä materiaaleissa sanotaan ja paikan päällä puhutaan. Se on vanha lause rallista 1980-luvulta, mutta nyt se sai kaksoismerkityksen, koska tuolloin Nico Rosberg oli hallitseva F1-mestari.”. Leikkasimme ja kuvasimme autoja. Yleisö räjähti nauramaan sitä mukaa kun ymmärsi jutun. Ilmoitin lopuksi, että I love your country, but if you want to win, take a Finn. ”Itsekään en ole käynyt yliopistoja. Hän myöntää, että kansainvälisiin kuvioihin meneminen jännitti. ”Kyllähän se jännittää aina. Saastamoinen kertoo, että Belgia otti vastikään käyttöön busseissaan tunnistetarrat pelastustoimea varten. Mutta se avasi ovia, joita Suomessa ei ollut mahdollista avata. ”Vietin viikon siellä. Verkostoituminen auttaa esimerkiksi koulutusmateriaalin saamisessa. Suomella on Euroopassa maine rallimaana. Apuna oli paikallisia, ranskalaisia ja portugalilaisia. Näytöstä tuli seuraamaan myös kansainvälisen autourheiluliitto FIA:n edustaja. Tästä materiaalista tuotetaan koulutusmateriaalia, jota palomiehet voivat jakaa omissa maissaan.” Tieliikennepelastamisessa Saastamoista kiehtoo erityisesti se, että kehitys on nopeaa. TAPASIMME NCAP:lta, eurooppalaiselta yhteistyöelimeltä, joka arvioi uusien autojen turvallisuutta. Euroopassa on autotehtaita, jotka pystyvät luovuttamaan pelastustoimen harjoituskäyttöön autoja aivan eri mittakaavassa kuin Suomessa. Se toi myös vastuuntunnon: minun on vietävä Suomeen se tieto, mitä sieltä saa.” Hän on huomannut, että varsinkin englannin käyttäminen arveluttaa monia. Usein kielitaito kuitenkin riittää hyvin, ja englantia pitäisi vain uskaltaa puhua
Uhkamalleja on yhteensä 20. Keväällä alkavat valtioneuvoston ja maakuntien väliset talouden JTS-neuvottelut. Samalla valmistuivat myös alueelliset, maakunnalliset riskiarviot. Riskiskenaarioiden vaikutukset otetaan mukaan myös siinä, jotta ne ovat mukana myös talouden suunnitelmissa”, sanoo varautumisjohtaja Jussi Korhonen, joka vetää siviilivalmiusyksikköä sisäministeriön pelastusosastolla.. Kansallisessa riskiarviossa on koottu 20 uhkamallia. Niistä kootaan valtakunnallinen yhteenveto. Samalla valmistuivat alueelliset riskinarviot. K olmen vuoden välein tehtävä kansallinen riskiarvio valmistui alkuvuonna. ”Pelastustoimen suunnitteluun tuli vuoden alussa säädösmuutoksia. Teksti ja kuva: Esa Aalto Varautumisjohtaja Jussi Korhonen vetää siviilivalmiusyksikköä sisäministeriön pelastusosastolla, jossa myös koordinoidaan valtakunnallisesti maakunnissa tehtävää valmistelua. Siihen on koottu malliskenaarioita erilaisista, laaja-alaisista uhkista ja riskeistä. Nyt on pelastuslaitosten laadittava yhdenmukaisen rakenteen pohjalta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueen riskeihin pohjautuvat pelastustoimintaan varautumisen suunnitelmat. Arvion tekemiseen velvoittaa EU:n pelastuspalvelumekanismi. 42 Pelastustieto 1/2019 VARAUTUMINEN Kansallinen riskiarvio varautumisen tueksi Mikä meitä uhkaa
”Omatoiminen varautuminen on keskeinen asia. Elintärkeiden toimintojen turvaaminen kokonaisvaltaisesti on riskiarvion ja strategian keskeinen tavoite. ”Karkeat tehtäväkuvat on jo hahmoteltu.” Varautuminen on monitulkintaista ja Jussi Korhonen terävöittäisikin sitä, mistä ja kenen varautumisesta puhutaan. Puutetta on henkilöresursseista eikä esimerkiksi valmiussuunnittelua pystytä tekemään riittävän huolellisesti.” ”Monia asioita voidaan tehdä aina paremmin ja myös varautumisen tarpeet muuttuvat. Näkisin, että lainsäädäntö on nyt riittävää, kunhan velvoite tunnetaan ja noteerataan.” Uhkat arvioitu Kansallisessa riskiarviossa arvioitiin yhteiskunnan vakauteen, teknologiaan ja logistiikkaan sekä terveysturvallisuuteen liittyviä uhkia ja häiriötilanteita sekä laajojen onnettomuustilanteiden, kuten merellisen monialaonnettomuuden ja vakavan ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksia. Siksi ääntä sen puolesta on nyt hyvä pitää. ”Se on mekanismi, jolla yhteiskunta vastaa mahdollisiin uhkiin, häiriötilanteisiin ja onnettomuuksiin.” Tällä hetkellä turvallisuus ja varautuminen siinä mukana ovat hyvässä kurssissa yhteiskunnassa. Lainsäädännön näkökulmasta ei Korhosen mukaan jää kuitenkaan mitään tekemättä. ”Kaipaisin täsmällisyyttä, kun puhutaan varautumisesta. Sanotaan, että se on tärkeää, mutta pitäisi pystyä tarkentamaan, mihin meidän on tärkeää varautua.” ”Puhummeko pelastustoimen omasta varautumisesta. Vuoden 2017 yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ei ollut erillistä uhkamallistoa, vaan siinä linjatun mukaisesti kansallinen riskiarvio toimii varautumisen yhteisenä lähtökohtana. Valtiovalta tukee tässä maakuntia ja yksi osa sitä on pelastustoimen uudistaminen. Ovatko pelastustoimen toimintaedellytykset kunnossa esimerkiksi huoltovarmuuden näkökulmasta?” ”Kyetäänkö selviytymään väestönsuojelutehtävistä ja ovatko suunnitelmat poikkeusolojen evakuointeihin kunnossa?” ”Miten on suunniteltu mahdolliset lisäresurssit ja niiden käyttö?” KOKO YHTEISKUNNAN VARAUTUMISJÄRJESTELMÄ Jussi Korhosen mielestä pelastustoimen järjestelmä on itse asiassa koko yhteiskunnan varautumisjärjestelmä. Koskaan emme voi olla täydellisen hyvin varautuneita.” Voimavarojen niukkuuden takia on priorisoitava tehtäviä ja jättää vaikka jotakin tekemättä, jos resurssit eivät riitä. Arvion perusteella löydetään mahdolliset kehittämistarpeet varautumisessa ja tarkoitus on tehdä jatkuvasti päivittyvä systemaattinen arviointiprosessi, jolla voidaan parantaa päätöksentekoa kansalliseen riskienhallintakykyyn liittyen.. ”Jos resursseja olisi kunnolla, voitaisiin esimerkiksi harjoituksia ja toiminnan yhdenmukaisuutta kehittää.” Jussi Korhosen mielestä vuonna 2007 valmistunut väestönsuojaamisen strategia pätee edelleen. Lisäksi varautumisen kolme elementtiä ovat väestönsuojat ja evakuointi sekä tehokas pelastustoimi.” Hän huomauttaa myös, että pelastuslaissa on omatoimisen varautumisen velvoite. KOKONAISUUS PAREMMIN HALTUUN Siviilivalmiusyksikkö koordinoi maakuntien varautumisasioiden valmistelijoiden verkostoa. 1/2019 Pelastustieto 43 VARAUTUMINEN Kansallisessa riskiarviossa otettiin huomioon nyt myös taloudelliset vaikutukset. ”Pitkittymisellä on ollut osin myönteisiä ja osin kielteisiä vaikutuksia. Joitakin asioita on jouduttu lykkäämään, mutta toisaalta on saatu myös enemmän aikaa valmistelulle.” Maakuntien varautumisen kehittämisohjelmalla tavoitellaan sitä, että maakunnista tulee kriisin kestäviä. ”Voimavaroista on pidettävä huolta eikä niitä nytkään ole riittävästi. Eri hallinnonaloilla on omat varautumisen kohteensa ja näin saadaan kokonaisuus paremmin haltuun. Hän sanoo, että tällä hetkellä resurssit yksikössä ovat niukat, mutta toiveissa on, että aluehallintovirastosta saadaan maakuntauudistuksen yhteydessä siirrettyä kymmenkunta henkeä yksikköön. Ajatus on myös laajentaa valmistelijoiden ryhmää ja saada mukaan maakunnan eri toimialojen edustajia. Maakuntavalmistelu työllistää tällä hetkellä paljon, vaikka ollaankin välitilassa, koska toimintaa säätelevää lakia ei vielä ole hyväksytty. ”Näin viemme asioita valtakunnallisesti eteenpäin ja tavoitteena on tehokkaampi ja yhdenmukaisempi toiminta.” Jussi Korhonen ottaa esimerkiksi viestinnän ja johtokeskustoiminnan. ”Meillä on myös velvoite pelastussuunnitelmasta. Äkkiä syntyvään poikkeustilanteeseen paras keino suojautua on sisätilat esimerkiksi omassa kodissa, jossa ilmastointi otetaan pois päästä
Niin ikään hyvinvoivissa työyhteisöissä palkkaerot ovat maltillisia. Se on sitten työyhteisön keskinäisen keskustelun paikka, mikä on liian suuri palkkaero. Vuosittainen jollekin työtoverille osoitettava palkitseminen on yleensä noin päiväpalkan suuruinen, mutta ei ole huono tapa antaa työtovereille kitsastelematta suusanallista palautetta eikä ansiomerkitkään huonoja huomionosoituksia ole. Mistä asioista halutaan palkita: kokemusvuosista, hyvästä fyysisestä toimintakyvystä, kouluttautumisesta vai valmiudesta hoitaa OTO-hommia. Joissain hyvinvoivissa työyhteisöissä on käytössä keskinäiset huomionosoitukset. Siksi huono tulospalkkausjärjestelmä on luultavasti huonompi kuin ei tulospalkkausta ollenkaan. 44 Pelastustieto 1/2019 Mitä on oikeudenmukainen palkkaus. Niin kuin elämässä yleensä, ei palkkauksessakaan ole yhtä oikeaa mallia ja joskus hyvät aikeet ja ajatukset voivat törmätä keskushallinnon tai muun tahon määrittelemään todellisuuteen, mutta sekään ei ole syy olla yrittämättä parhaansa.. Mistä erityisosaamisista on hyvä muistaa myös palkassa. Kritiikki palkkauksesta on helppo kuitata asiana, jossa ei voi miellyttää kaikkia. Pelastustoimessa ei miljoonien optiojärjestelmiä ole käytössä, mutta kaiken kaikkiaan on hyväksi työyhteisölle, että kaikki tulevat palkallaan toimeen eivätkä palkkauksen erot ole liian suuria. Tulospalkkaus on kaksiteräinen miekka ja kääntyy käyttäjäänsä vastaan, jos työntekijä ei voi kunnolla vaikuttaa asioihin, joista hänen tulospalkkansa muodostuu. Toisin sanoen järjestelmän valmisteluun käytetty aika ja tupakka maksavat itsensä kyllä takaisin. Monet henkilöstökyselyt nostavat yhdeksi tyytymättömyyden syyksi palkkauksen. MOKKATAKKIMAISTERI Työtovereita voi palkita hyvästä yhteishengen luomisesta. Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta palkkauksesta kilpailee monesti huonoimmaksi koetusta asiasta yhdessä päätöksenteon epäavoimuuden kanssa. On kuitenkin laiskuutta olla yrittämättä parantaa tilannetta, jos on selvä joukko ihmisiä, jotka kokevat palkkauksen perusteet epäoikeudenmukaisiksi. Näin osaaminen jää myös paremmin taloon, vaikka henkilö lopulta ansaituille eläkepäiville siirtyykin. Työtovereita voi palkita hyvästä yhteishengen luomisesta, uutterasta työskentelystä tai vaikkapa hienoista ideoista. Hyvillä urapolkukäytännöillä ja -mallilla pitkään palvelleille pelastajille löytyy työuran loppuvaiheeseen erityisosaamistaan vastaavaa työtä, kuten perehdyttämistä, sisäistä kouluttamista sekä toiminnan kehittämistä. Haittalisät tekevät siirtymän pelastustoiminnan tehtävistä asiantuntijatehtäviin monesti taloudellisesti kannattamattomaksi ja epämotivoivaksi. Ensinnäkin hyvä lähtökohta on se, että asiasta sovittaisiin työyhteisössä yhteisesti. Sami Kerman työskentelee kehittämispäällikkönä Suomen Palopäällystöliitossa ja tekee väitöskirjaa osaamisen johtamisesta
Onnettomuudessa hyödynnettiin täysimääräisesti kaikkea Etelä-Savon pelastuslaitokselta onnettomuuden torjuntaan soveltuvaa kalustoa. FläktGroup on ihanteellinen kumppani Tarjoamme edistyksellisiä paloturvallisuusratkaisuja, sillä paloturvallisuus on erityisellä sijalla tuotekehityksessämme. aktgroup.com Asiantuntijoille parempi painoarvo. Seppo Lokka, pelastusjohtaja Tuomo Halmeslahti, pelastuspäällikkö Eero Aho, palomestari Etelä-Savon pelastuslaitos KESKUSTELUA Ratkaisevaa turvaa ihmisille ja suojaa rakennuksille Ilmanvaihtolaitteisto on suunniteltava rakennuksen mukaisesti niin, että asetetut turvallisuustavoitteet ihmisille ja omaisuudelle saavutetaan. ISTIKE otti ohjeistuksen mukaisesti tilanteen seurantaansa, kun päivystävä palomestari kohotti onnettomuuden keskisuureksi ja piti alussa tilannepäiväkirjaa. Vesiliukoisen MTBE:n leviämisen ja vesistöön pääsyn estäminen vaatii ennalta varautumista. Kannanotot esimerkiksi johtokeskuksen puutteellisesta tilannekuvasta, TOJE:n tarpeellisuudesta kohteessa ja ympäristövahinkojen torjunnan laiminlyönnistä ovat kyseenalaisia. Meillä on esimerkiksi testaustoimintaa varten oma erittäin korkeatasoinen palolaboratorio. Kohteessa ei ollut useita viranomaisia eikä henkilöstön määräkään ollut suuri, joten TOJE:n perustaminen kohteeseen ei ollut tarpeellista. Pelastustoiminnan painopiste siirtyi näiden tietojen valossa siihen, että muissa 49 vaunussa oleva herkästi syttyvä MTBE saatiin siirrettyä etäälle mahdollisen syttymän varalle. Onnettomuuspaikalta välitettiin tilannekuvaa johtokeskukseen lukuisin puhelinsoitoin, videokuvalla, valokuvin ja VIRVE-viestinnällä. Mäntyharjun Kinnissä 7.4.2018 tapahtuneesta vaarallisten aineiden onnettomuuden tutkintaraportissa OTKES on perustellusti nostanut esiin pelastushenkilöstön turvalliseen työskentelyyn liittyviä huomioita. Lisäksi hyödynnettiin Kymenlaakson pelastuslaitoksen kalustoa ja kahta yksityistä ADR-imuautoa. Mestarilliset ratkaisut paloturvallisuudessa Laitevalikoimamme ottaa huomioon kaiken mitä tarvitaan paloturvallisuuden varmistamiseksi ilmanvaihdossa. On erittäin tärkeää, että vakavat onnettomuudet tutkitaan ja syyt selvitetään, jotta valitettavista tapahtumista voidaan ottaa opiksi. ETPR-palopelti, Slim-Line-suuntapainepuhallin, Smokemaster SMPA -paineistusjärjestelmä, FICO-valvontajärjestelmä ja FDKS-savunilmaisin ovat erinomaisia esimerkkejä tuotteistamme. • Autopaikoitustilojen paloturvallisuus • Rakennusten paineistusjärjestelmät ja savunpoisto • Tunnelien ja metrojen iv-tuotteet FläktGroup on edelläkävijä rakennusten paloturvallisuudessa ja savunpoistoratkaisuissa. Pelastustoimintaan osallistuneet viranomaiset ja muut toimijat organisoituivat ja yhteistoiminta oli tilanteeseen nähden hyvää ja johtovastuut selkeät. Raporttien laadinnassa on hyödynnettävä laaja-alaisesti erityisasiantuntijoita ja heidän näkemyksilleen on annettava asiaan kuuluvaa painoarvo. » Lue lisää www.. 1/2019 Pelastustieto 45 MOKKATAKKIMAISTERI Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tehtävänä on tutkia kaikki suuronnettomuudet ja suuronnettomuuden vaaratilanteet. Turvallisuustutkintaa suoritetaan turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi. Pelastustoiminnan johtajana toiminut palomestari teki nykymuotoisen pelastustoiminnan johtamisoppien mukaisen ja perustellun ratkaisun johtaa tilannetta etäältä. Liikenneviraston ja VR:n kaluston hyödynnettävyyttä selvitettiin tiedustelemalla asiaa Rata P51:ltä. Pelastuslaitos konsultoi onnettomuuden aikana useita eri ympäristöasiantuntijoita ja heidän näkemyksen mukaan aineen leviämisen estämiseksi ei sillä hetkellä olleen tiedon valossa ollut pelastuslaitoksella enää mitään tehtävissä
”Sopimuksen mukaan tehtävään lähtee kaksi henkeä. 46 Pelastustieto 1/2019 Sopimuspalokunta mukana puolessa ensivastetehtävistä Viime vuonna sopimuspalokunnille kertyi yli 14000 ensivastetehtävää. Siksi ensivasteen nykytilaa ja tulevaisuutta pitäisi tarkastella uudessa hankkeessa ministeriön johdolla. Vihdin VPK teki puolitoista vuotta sitten sopimuksen ensivastetehtävistä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa, kun Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiiri katsoi, että luoteisella Uudellamaalla on tarvetta nopeammalle avulle. ”Minulla on tunne, että sosiaalija terveysministeriö ei ota vakavasti ensivastetta. Tämä näkyy kentällä niin, että vastuussa olevat sairaanhoitopiirit eivät kouluta riittävästi sopimuspalokuntalaisia, eikä välineistöä saada riittävästi.” Kujala sanoo, että sopimuspalokuntalaiset joutuvatkin ostamaan ensivastevälineistöä omalla rahallaan. Teksti: Kaisu Puranen, Esa Aalto · Kuva: Esa Aalto ENSIHOITO Joskus ambulanssi voi tulla jopa 40 kilometrin päästä. Porukkaa koulutettiin ja keikkoja tehtiin satunnaisesti. Sopimuspalokuntien ensivastetehtävälle lähdettiin 451 asemapaikalta. Ensivastetta tekeviä sopimuspalokuntia voisi olla nykyistä enemmän, sanoo Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala. Vihdin VPK toimii noin neljän tuhannen asukkaan kirkonkylässä. Viime vuonna palokunnalla oli 109 ensivastetehtävää. Sopimuspalokunnilla riittää ensivastetehtävää muuallakin Suomessa. Pe lastusopiston TKI-palvelujen mukaan vuonna 2018 sopimuspalokunnat osallistuivat yli puoleen pelastustoimen ensivastetehtävistä. I hmisten auttaminen hädän hetkellä. ”Se kertoo, että tilanne ei ole hyvä.” JO PAIKALLE MENEMINEN RAUHOITTAA Vihdin VPK:ssa ensivastetehtäviä tekee pääasiassa kymmenen hengen porukka. Se on Vihdin VPK:n ensivastevastaavien Juulia Salmisen ja Ville Hoffrénin mielestä parasta palokuntatoiminnassa. Tehtäviä on monenlai. Onhan tässä aika paljon hommia vapaaehtoispohjalta tekevälle”, Ville Hoffrén sanoo. ”Ensivastetoiminta on välttämätöntä varsinkin harva-alueilla.” Kujala huomauttaa, että pelastustoimen uudistushankkeen ensihoidon työryhmässä ensivasteen käsittely jäi vähäiseksi. Väestöä on vauvasta vaariin. Vihdin VPK:ssa iloitaan täydellisestä ensivastekalustosta, mutta valtakunnallisesti palokunnat tarvitsisivat tukea ensivasteeseen. Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto Pronton mukaan ensivastetehtäviä oli yhteensä 25096, joista sopimuspalokunnat osallistuivat 14345 tehtävään, eli 57 prosenttiin tehtävistä. VPK:n varapäällikkö Erkki Aronen muistelee, että ensivastetehtäviä tehtiin aikaisemmin ilman sopimusta
”Usein jo tilannepaikalle meneminen rauhoittaa. Pelastuslaitos hankki Vihdin VPK:lle uuden ensivastekaluston, jota palokuntalaiset kuvailevat täydelliseksi. Palokuntalaiset ovat käyneet ensivastekoulutuksen, ja lisäksi he tekevät jokavuotisen ensivastetentin. Voimme myös tukea omaisia ensihoitohenkilöstön saavuttua paikalle, ja katsoa vaikka, että koti jää kuntoon, jos omainen lähtee potilaan kanssa sairaalaan.” Ensivastetehtäviä varten saa noin 20 tunnin kurssituksen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää ensivastekoulutuspäiviä. ”Usein olemme hetken aikaa yksin.” Palokunnassa on 13 hälytyskelpoista henkilöä, ja koulutuksien jälkeen tulossa on vielä kolme. ”Koulutus on riittävää ja keikoilla taidot myös kehittyvät. Palokunta on tehnyt ensivastetta kymmenen vuotta. Palokunnan omat harjoitukset ovat joka toinen maanantai. ”Ei ole keikoilla tullut eteen tilannetta, että jotakin olisi tarvinnut lisää. Hälytyskelpoisista keikkaa ajaa pääsääntöisesti viisi henkilöä. Ensihoitoyksiköltä saa aina kysyä apua”, Juulia Salminen sanoo. AMBULANSSI TULEE KAUKAA Varsinaissuomalaisen Koski Tl:n VPK te kee 80–90 ensivastetehtävää vuodessa. ja Salminen sanovat. Kesäaikaan lähimmillä yksiköillä kestää päästä paikalle parisenkymmentä minuuttia, talvisin puoli tuntia. Palokunnan ensivasteesta vastaava Annica Maijala kertoo, että lähimmät ensihoitoyksiköt tulevat 20–30 kilometrin päästä. Defusing järjestyy myös helposti. Palokunnalle tulee pääsääntöisesti Aja B-kiireellisyysluokan tehtäviä, jokunen kiireetönkin osuu kohdalle. Maijala työskentelee ensihoitajana, ja siksi tehtävien jälkeen on helppo käydä yhdessä keikka läpi, jos jokin on jäänyt mietityttämään. 1/2019 Pelastustieto 47 ENSIHOITO sia: elvytyksiä, mielenterveyspotilaita, kaatumisia. Kalusto on sellaista, jota kaikkien on osattava käyttää”, Hoffre. Kalustona on Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta saatu vanha päivystävän palomestarin auto, jossa on muun muassa hoitolaukku, happi, defibrillaattori, rankalauta, lastat, tyhjiöpatjat ja kaulurit. ”Hälytystehtävätkin auttavat omalta osaltaan taitojen ylläpitoa.” Maijala kertoo, että hälytystehtäviä on laidasta laitaan. Suurin osa autettavista on iäkkäitä ihmisiä”, Salminen ja Hoffrén sanovat. Palokunta on tyytyväinen pelastuslaitokseen ja sen tukeen, joskin varusteita voisi aina saada lisää. Löytyy myös defibrilaattori, happipullot, tyhjiöpatjat, kauhapaarit ja kaulurit traumapotilaille.. Palokuntalaisille tehdyssä kyselyssäkään ei tullut toiveita lisäkalustosta. ”Eniten on rintakivusta aiheutuvia hengitysvaikeuksia. Hoitolaukut ovat aikuisia ja lapsia varten. Joskus ambulanssi voi tulla jopa 40 kilometrin päästä. Juulia Salminen ja Ville Hoffrén esittelevät ensivastekalustoa
”Valitettavasti usein mennään organisaatiolähtöisesti.” Tämä johtaa Lepistön mukaan siihen, että huomio on organisaation sisäisessä toimintakulttuurissa, ei niinkään asiakkaassa. Sen sijaan tapaturmissa kuolee edelleen ihmisiä vuosittain parisen tuhatta. ”On vähän absurdia, että nostamme tikunnokkaan tehtävien hoitamisen. Hän muistuttaa, että viime vuonna palokuolemia oli ennätyksellisen vähän. Tämä nousi esiin myös uudistushankkeen onnettomuuksien ehkäisyn työryhmässä. Tulevaisuudessa katse pitäisi kääntää asiakkaaseen. Meidän pitäisi ihannoida enemmän sitä, että ihmisillä on hyvä ja turvallinen olla”, sanoo sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö. ”Meidän pitäisi pohtia enemmän ilmiölähtöisyyttä kuin sitä, että mihinkäs turvallisuuskouluttaja seuraavaksi laitettaisiin, jotta saadaan tilastot täytettyä. Lepistö oli mukana vastikään päättyneessä pelastustoimen uudistushankkeen onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistamisen työryhmässä ensin pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattorina ja myöhemmin nykyisessä virassaan. Termejä saatetaan käyttää ristiin, mutta Lepistö näkee, että ne kaikki ovat onnettomuuksien ehkäisyä. Hän huomauttaa, että onnettomuuksista pitäisi ottaa opiksi. Lepistö arvioi, että onnettomuuksien ehkäisyn merkitystä ei vielä nähdä tarpeeksi kirkkaasti pelastusalalla. Mielestäni emme voi.” ”Meidän ei tarvitse olla päävastuullinen, mutta meidän on ehdottomasti oltava mukana, kun yritetään kansallisesti vähentää tapaturmaisesti kuolevien tai loukkaantuvien määrää.” Jari Lepistö.. ”Tarvitaan silmien avaamista ja sen näkemistä, että sankaritöitä voidaan tehdä muutenkin kuin pelastustoiminnan tehtävillä. Se voi olla valvontaa, osa turvallisuusviestintää, yhteiskunnallista verkostovaikuttamista.” Lepistö näkee, että myös kotitapaturmien ehkäisy kuuluu pelastustoimelle. Vaikka lain mukaan pelastusviranomaiselle kuuluvat tietyt velvoitteet ja vastuut, onnettomuuksien ehkäisy on jokaisen alalla työskentelevän tehtävä. ”Meidän pitäisi tukea enemmän sitä, että ihmisille ei tulisi kriisejä”, hän painottaa. ”Kun havaitsemme yhteiskunnallisia turvallisuugenren ilmiöitä, voimme miettiä, millä toimenpiteillä ne otetaan haltuun. ”Voimmeko pelastustoimessa ulkoistaa itsemme liikenneonnettomuuksien uhrilukujen vähentämisestä. Heille, jotka ovat kiinnostuneet enemmän onnettomuuksien ehkäisystä, pitäisi kuitenkin antaa tilaa aidosti kehittää toimintaa.” Lepistö korostaa, että asiakkaan pitäisi olla kaiken onnettomuuksien ehkäisyn keskipiste. Pitäisi pyrkiä löytämään ne ilmiöt ja paikat, jossa oikeasti tarvitaan enemmän onnettomuuksien ehkäisyä.” ”MUUT ONNETTOMUUDET” KUULUVAT PELASTUSTOIMELLE Onnettomuuksien ehkäisy, turvallisuusviestintä, palontutkinta, turvallisuuskasvatus, valistus... 48 Pelastustieto 1/2019 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Onnettomuuksien ehkäisykin voi olla sankarityö Onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta ovat yhtä arvokkaita toimintoja. Pelastuslaki määrittelee pelastustoimen tehtäväksi tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyn. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Joonas Malinen ja Esa Aalto O nnettomuuksien ehkäisy kaipaa arvostusta. ”Realismia on, että joku on kiinnostunut enemmän pelastustoiminnan tehtävistä. Onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan pitäisi olla samanarvoista toimintaa. Tässä onnettomuuksien ehkäisy on avainasemassa. Käytännössä menemme kuitenkin monesti pelastustoiminnan ehdoilla.” ASIAKAS KESKIPISTE Onnettomuuksien ehkäisyn arvostamiseen liittyy myös se, että siihen panostettaisiin osaamisen kehittämisen, välineistön ja toimintatapojen suhteen. Vaikka alalla on myös menestyksekkäitä toimintatapoja, asenteiden muokkaamisessa on silti tekemistä. Muiden onnettomuuksien laadusta ja niiden kuulumisesta pelastustoimelle voidaan käydä kädenvääntöä, mutta Lepistön mielestä ne ovat myös pelastustoimen asia
1/2019 Pelastustieto 49 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Onnettomuuksien ehkäisy ja turvallisuuskasvatus on jokaisen pelastusalalla työskentelevän asia.
Motto: Tämä on mudikka ja tässä on hanikka! Ismo Kärkkäinen Vastuualue: Valvonnan opetus (alipäällystö, päällystö), kemikaalivalvonta, rakennustekniikka, rakenteellinen paloturvallisuus, onnettomuuksien ehkäisyn harjoitukset. Motto: Jämäkästi opiskelijoita varten, pilke silmäkulmassa! Pertti Miettinen Vastuualue: Valvonnan opetus (pelastajat), turvallisuusviestintä, onnettomuuksien ehkäisyn harjoitukset. Motto: Ylläpidetään turvaetikettiä, esimerkillämme on voimaa! 1 1 2 3 4 5 6 7 2 3 4 5 6 7. Tiimissä vuodesta 1995. 50 Pelastustieto 1/2019 Ari Mustonen Vastuualue: Palotekniset laitteet (pelastajat, alipäällystö) palofysiikka, rakennustekniikka ja rakenteellinen paloturvallisuus (pelastajat), onnettomuuksien ehkäisyn harjoitukset. Tiimissä vuodesta 2013, Pelastusopistolla vuodesta 1990. Motto: Jos tehdään, niin tehdään kunnolla! Ilkka Kaarakainen Vastuualue: Turvallisuusviestintä, pelastusja turvallisuussuunnittelu, onnettomuuksien ehkäisyn harjoitukset. Tiimissä vuodesta 2006. Motto: Luottamus hyvä, valvonta paras! Jani Jämsä Vastuualue: Tiiminvetäjä, rakenteellinen paloturvallisuus (alipäällystö ja päällystö), valvonta ja kemikaalivalvonta, onnettomuuksien ehkäisyn harjoitukset. Tiimissä vuodesta 1995. Motto: Paloturvallisuutta järkevästi! Timo Loponen Vastuualue: Palotekniset laitteet päällystö, palontutkinta, onnettomuuksien ehkäisyn harjoitukset. Tiimissä vuodesta 2007. Tiimissä vuodesta 2009. Tiimissä vuodesta 1998. Motto: Osaaminen voimaa, yhteistyö ylivoimaa! Kimmo Vähäkoski Vastuualue: Palofysiikka, paloturvallisuustekniikka, toiminnallinen palosuunnittelu, onnettomuuksien ehkäisyn harjoitukset
”Yhteiskunta on muuttunut siten, että pelastustoimen edustaja ei voi olla enää vain jäykkä viranomainen. Se on lisännyt motivaatiota ja tietoisuutta”, Jani Jämsä kertoo. ”Rakenteellinen paloturvallisuus on linkitetty vahvemmin pelastustoimintaan ja pelastustoiminnan johtamiseen. Kentälle on tärkeää saada aikaan ja paikkaan sitomatonta oppimateriaalia, jota voidaan opiskella työn ohessa. ”Jos kentällä ja meillä olisi yhtenäiset mallit onnettomuuksien ehkäisyn toimintoihin ja tulkintoihin, voisimme tuottaa paljon valmiimpaa materiaalia”, Jämsä sanoo. 1/2019 Pelastustieto 51 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY O nnettomuuksien ehkäisyllä on nykyisin suuri merkitys pelastusalan koulutuksessa ja kenttätyössä. Onnettomuuksien ehkäisy motivoi opiskelijoitakin OE-tiimi opettaa Pelastusopistolla kaikissa ammattitutkinnoissa ja antaa kentälle täydennyskoulutusta. Pilottihanketta voidaan laajentaa tulevaisuudessa muihinkin aihealueisiin. OE-tiimi on vahvasti mukana pelastustoimen uudistushankkeen työryhmässä, joka yhdenmukaistaa onnettomuuksien ehkäisyä. Nykyisin pelastusala ymmärtää onnettomuuksien ehkäisyn tärkeyden. OPISKELIJAT MOTIVOITUNEITA OE-tiimin mukaan työ kentällä on tehostunut hurjasti. Tiimi rakentaa yhdessä kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelujen kanssa nykyistä tehokkaampaa mekanismia osaamisen hallintaan ja yhteistyöhön kentän kanssa. Pitää tehdä yhteistyötä asiakkaan kanssa hänen parhaakseen”, kuvailee Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn tiimin tiiminvetäjä, vanhempi opettaja Jani Jämsä. OE-tiimi on mukana meneillään olevassa hankkeessa palontutkinnan sähköisestä oppimateriaalista. Muutos onnettomuuksien ehkäisyn opetuksessa on ollut nopeaa ja jatkuvaa niin laiteja rakennustekniikassa kuin ajattelutavoissakin. ”Parempaa onnettomuuksien ehkäisijää ei ole, kuin pitkän kokemuksen omaava palomies”, sanoo valvonnan ja turvallisuusviestinnän opettaja Pertti Miettinen. ”Nykyisessä pelastuslaissakin painotetaan ennaltaehkäisevää työtä paljon enemmän kuin vielä 1990-luvun paloja pelastuslaissa. Jani Jämsä huomauttaa, että kenttä tarvitsisi myös niin sanottuja opintomoduuleja. Saamme sii tä palautetta ja näemme, olemmeko menossa oikeaan suuntaan”, kertoo palontutkinnan ja laitetekniikan opettaja Timo Loponen. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen. Velvoitteitakin siihen on siis enemmän”, sanoo valvonnan ja rakennustekniikan opettaja Ismo Kärkkäinen. Lisäksi opiston ulkopuolelle myydään täydennyskoulutusta. Pelastusopistolla onnettomuuksien ehkäisyä opetetaan kaikissa ammattitutkinnoissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sitä on alettu pitää todella tärkeänä. ”Loppu riippuu tulevasta ympäristöstä ja työporukasta”, Jämsä sanoo. Palofysiikan ja paloturvallisuustekniikan opettaja Kimmo Vähäkoski arvioi, että pelastusalan päällystötutkinnossa jo yli 40 prosenttia opinnoista liittyy onnettomuuksien ehkäisyyn. Jos pelastaja tai paloesimies havaitsee tarvitsevansa työssään jatkokoulutusta, hän voisi opiskella tietyn lisämoduulin Pelastusopistolla täydennyskoulutuksena. Koko tiimi arvioi, että opiskelijat ovat kauttaaltaan motivoituneita onnettomuuksien ehkäisyyn ainakin valmistuessaan Pelastusopistosta. Jos ikääntyvä palomies ei enää pysty operatiiviseen työhön, hänellä on eväät siirtyä vaikkapa turvallisuusviestintään. ”Hanke on päänavaus. YHTENÄISET MALLIT Täydennyskoulutus on tärkeää palomiesten urapolkujen kannalta. ”Koko porukka kentälläkin on valjastettu tekemään onnettomuuksien ehkäisytyötä. Palomiehet tekevät turvallisuusviestintää, palotarkastuksia ja antavat turvallisuuskoulutusta”, sanoo turvallisuusviestintää opettava Ilkka Kaarakainen.” OE-tiimin jäsenet arvioivat, että Pelastusopiston opiskelijat ottavat onnettomuuksien ehkäisyn paremmin vastaan kuin aikaisemmin. Onnettomuuksien ehkäisyn tiimiin eli OE-tiimiin kuuluu päätoimisesti seitsemän opettajaa. Tiimi on vahvasti mukana myös Pelastusopiston tutkimusja innovaatiotoiminnassa, valtakunnallisissa kehittämisverkostoissa sekä tutkintojen opinnäytetöissä
Lopuksi pohditaan, voidaanko hyvä toiminta jalostaa jopa käytänteeksi", aviisinlukija selittää. "Onnistuitte keikalla, mutta puhuitte siitä vain keskenänne. Se kestää lyhyen tovin. "Kyllä se niin on, kun palokunnassa saaduista kiitoksista jättää vittuilun pois, niin aika vähän siihen asiaa enää jää jäljelle”, vanhempi vakanssi murisee. "Positiivisuus on perseestä", vanhempi vakanssi murisee, mutta ajattelee silti asiaa uudelta kantilta. Meistäkin homma meni aika lailla tuubiin. "Kyllä toi mustakin aika kaukaiselta kuulostaa. "Siis mikä?" "LfE", aviisinlukija vastaa. "Kerropa ihan selvällä suomella, mitä paskaa sä nyt meille aiot syöttää", Tuomas aloittaa taas. Vanhempi vakanssi imuroi kahvinporot väärään kurkkuun. "Kiinostaisi vielä, että miten se systeemi toimii?" "No ei mitenkään", Tuomas kuittaa. "Siitä on olemassa tutkimuksiakin”, aviisinlukija vastaa. Samalla kun saatte kiitoksen erinomaisesta työstänne, niin tieto hyvästä toiminnastanne voisi levitä muillekin – ehkä opiksi ja ehkä asiakkaatkin hyötyisivät. "Toimiipas. "Hei, tossa on oikeesti järkeä. Mieti nyt itseäsi keikan jälkeen kirjoittamassa jotakin kiitoksia", epäilevä Tuomas sanoo. "Ennen kuin lähtee laukalle, niin sanon, että LfE eli Learning from Exellence on hyvä juttu." Selvennyksestä seuraa yhdistetty kurkunselvittely-, murinaja kahvinsiemailutauko. "Pitäisikö sitten vain jatkaa samalla päätä aukovalla linjalla?” aviisinlukija sanoo. LfE:ssä on kyse just tosta", aviisinlukija toteaa. Tähän asti me ollaan opittu vain virheistä ja haukkujen kera." "Kiteytit asian juurikin oikein. Asiakkaalta tuli kiitoskirje." "Onpas hienoa kuulla. "Hyvä jätkät. "Learning from Exellencessä opitaan erinomaisista suoritteista. Jossain palautteita kirjoittavat jo potilaatkin. Keikalla tuli esiin asioita, joista vois olla muillekin hyötyä", Tuomas innostuu. Pöydän päässä hiljaa mokkaansa hörppinyt kaveri herää. Marko Partanen. "Niillä nyt saadaan näyttämään asia kuin asia hyvältä. Älkää unta nähkö, että joku täällä kiitosta saisi", hän röhisee. LfE on oikeesti parantanut jopa työhyvinvointia." ”Onkse jotain kukkahattutätien päiväunta ja juhlapuhetta?” Tuomas kysyy. "Olet oikeassa siinä, että LfE on terveisiä terveydenhuollosta..." "Ai terveisiä perseestä vai?" epäilevä Tuomas keskeyttää. "No se me ainakin osataan", Tuomas vastaa. Vähintä mitä saatte, on hyvä palaute hyvin tehdystä työstä”, aviisinlukija jatkaa. Tiede on eri kuin käytäntö”, Tuomas inttää. "Onkse taas jotain aakkosleikkejä, joilla hoidetaan potilaita?" epäilevä Tuomas kysyy. Palopäällikkö saapuu kahvipöytään, hänellä on asiaa. Mokkapöydän päässä oleva kaveri havahtuu taas. 52 Pelastustieto 1/2019 Positiivista hölynpölyä LIIAN TUMMAA PAAHTOA Työhyvinvointi, mitä se on. LfE:tä on käytetty terveydenhuollossa jo pitkään. Siinä raportoidaan hyvät suoritukset ja käsitellään ne. "Katso nyt! Huomasitko itse?" aviisinlukija sanoo. "Mitä paskanjallitusta tämä on. TUOTEHAKEMISTO ”Hienoa! Satakunnan laitoksella myös pelastuspuolella on otettu käyttöön LfE", joku poimii aviisista kahvipöydässä. Kympin arvoista työtä viime vuorossa keikalla
Ohjausja valvontakeskus Sammutusjärjestelmät Käsisammuttimet Työturvallisuus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Alkusammutuskoulutus Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 1/2019 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA www.?n-inventors.. Uudista Varustehuoltosi D esinfioi varusteet ja ensihoidon välineet Hygio a40 Medi –laitteessa ilman varusteita kuluttavia kemikaaleja ja vettä. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu Palopelastusasujen käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa pesun jälkeen poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä jopa 70 prosenttia. | toimisto@?n-inventors.. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Elektroniset laitteet Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Aluasut Kunnossapito Kunnossapidon kumppani TUOTEHAKEMISTO. Parantaa kiinteistöjen turvallisuuua tuomalla sammutusjärjestelmän edot paloilmoiimen yhteyteen. Kasvauaa pelastajien turvallisustasoa
Tulevaisuudessa myös päivystyspisteiden keskittyminen voi heijastua ensivastetehtävien määrään. Alueilla, joissa ambulanssien kuljetusmatkat päivystyspisteisiin ovat pitkiä, turvaudutaan useammin ensivasteyksiköihin. Näistä pelastuslaitokset ovat suurin palveluntuottaja ja niillä on käytössään yhteensä 501 ensivasteyksikköä, joka on 92 prosenttia koko maan yksikkömäärästä. Pelastuslaitokset ovat merkittävä ensihoitopalvelujen tuottaja, mikä tukee laadukkaiden ensivastepalvelujen tuottamista. Ensivastetehtävien %-osuus Aja B-kiireellisyysluokan tehtävistä sairaanhoitopiireittäin 2,2 3,6 4,3 5,4 5,7 5,9 6,1 6,3 6,4 6,6 6,7 6,8 7,2 7,2 9,0 9,7 10,9 11,3 13,5 14,9 2 4 6 8 10 12 14 16 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri HUS sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ensivastetehtävien %-osuus ensihoidon Aja Bkiireellisyysluokan tehtävistä sairaanhoitopiireittäin Ensivastetehtävien prosenttiosuus Aja B-kiireellisyysluokan tehtävistä sairaanhoitopiireittäin.. Myös sairaanhoitopiireittäin ero on merkittävä ja eroavaisuuksia on myös ERVA-alueiden sisällä. Ensivastetehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä on merkittävä. Teksti ja kuva: Jukka Innanen TÄTÄ TUTKIN E nsivastetoiminnasta on tullut viime vuosina tärkeä osa ensihoitopalveluja. Ensihoitoon liittyvien tehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä oli näin lähes 27 prosenttia. Ensivasteyksikkö hälytetään Suomes sa keskimäärin 7,2 prosenttiin kiireellisistä Aja B-kiireellisyysluokan tehtävistä. Sairaanhoitopiireittäin hälyttäminen vaihtelee 2,2:sta 14,9 prosenttiin. Lisäksi pelastuslaitoksilla oli lähes 4500 avun antotehtävää, joissa avuntarvitsijana oli ensihoidon yksikkö. Kaikki Suomen 20 sairaanhoitopiiriä ovat sisällyttäneet ensivastetoiminnan ensihoidon palvelutasopäätökseen ja sopineet palveluiden tuottamisesta pelastuslaitosten tai muiden toimijoiden kanssa. Pelastuslaitokset ovat luontevia palveluntuottajina, koska niillä on tiheä asemaverkosto, kokemusta hälytysluonteisista tehtävistä sekä tehtäviin koulutettua henkilöstöä. Pelastustoimen riskialueluokituksen Kuva 2. Ensivastetehtävien osuus pelastuslaitosten tehtävistä vaihtelee pelastustoimen alueittain merkittävästi. Vuonna 2017 pelastuslaitokset suorittivat kaikkiaan 24321 ensivastetehtävää. Vähiten ensivasteyksikköä käytetään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja eniten Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella. 54 Pelastustieto 1/2019 Ensivasteyksikkö lyhentää potilaan tavoittamisviivettä ALUEELLISET EROT SUURIA. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vuonna 2017 ensivastetehtävien osuus oli 34,7 prosenttia, kun taas Helsingin alueella 8,8 prosenttia. TASAISTA KASVUA KOKO MAASSA Pelastustoimen tehtävämäärän ollessa vuosittain hieman yli satatuhatta, on ensivastetehtävien osuus keskimäärin noin 23 prosenttia. Suuret alueelliset erot selittyvät pääosin alueiden maantieteellisillä eroavaisuuksilla. Vuonna 2017 ensivasteyksiköt tavoittivat potilaan ennen ambulanssia 66,6 prosentissa tehtävistä. Tehtävien määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti koko maassa. Kasvuun on useita syitä, mutta keskeisimpänä pidetään väestön ikääntymistä ja avohoitopainotteisten hoitomuotojen lisääntymistä. Erityisesti hyötyvät elottomat potilaat
// wwww ww ssuo uome menk nkale 2019 PAINOKSEN SUURIMMAT MUUTOKSET PELASTU. Alueet muodostuvat ulommista kaupunkialueista ja maaseutumaisista kunnista sekä harvaan asutuista alueista. Tehtävät voivat kuitenkin sisältää tilanteita, joissa yksinkertaisilla henkeä pelastavilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa positiivisesti potilaan selviytymiseen. Linkki työhön: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018112818862. 1/2019 Pelastustieto 55 TÄTÄ TUTKIN näkökulmasta tarkasteltuna eniten tehtäviä on IIja IV-riskiluokkien alueilla. Useissa tutkimuksissa ensivastetoiminnan onkin todettu vaikuttaneen potilaiden selviytymiseen. 20 19 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄIV ÄT 19 20 Ilmoittaudu 27.2. Elottomuustehtävien osuus ensivastetehtävistä on noin kymmenen prosenttia. A-kiireellisyysluokkaan kuuluvia tehtäviä näistä oli vuonna 2017 hieman alle puolet. Erityisesti tästä hyötyvät elottomat potilaat. TILAA TILAA VERKKO KAUPASTAMME! HÄ ME ENLINNA 3.–5 .4. ENSIVASTEEN MERKITYS TAVOITTAMISVIIVEEN PIENENTÄMISESSÄ Terveydenhuoltolain 40 §:n mukaan ensivastetoiminnan tarkoitus on lyhentää potilaan tavoittamisviivettä ja aloittaa yksinkertaiset hätäensiaputoimenpiteet. Pelastuslaitosten ensivasteyksiköiden toimintavalmiusaika oli vuonna 2017 keskimäärin 10.51.00 minuuttia. JA KEMIKA??. mennessä: sppl.fi/ppp2019 Osallistu keskusteluun: #ppp2019 ja tule paikan päälle.. Näiden tehtävien osuus on 90 prosenttia, niissä tavoittamisviiveen merkitys ei ole niin suuri. myynti@suomenkalenterit.. @s @suo uome menk nkal alen ente teriritt ?. Ensivasteyksiköiden voidaan todeta lyhentävän potilaan tavoittamisviivettä terveydenhuoltolaissa määritellyn tavoitteen mukaisesti. Tällaisilla alueilla sijaitsevilla paloasemilla ensivastetehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä voi olla yli 50 prosenttia. Elottoman potilaan tehokas hoitoelvytys edellyttää vähintään kahden yksikön henkilöstöä – siksi ensivasteyksiköstä on hyötyä myös tilanteissa, joissa se saapuu kohteeseen ambulanssin jälkeen. / www.suomenkalenterit.. Lääkintäesimies Jukka Innanen PohjoisSavon pelastuslaitokselta tutki ensivasteyksiköiden merkitystä tavoittamisviiveen pienentämisessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoidon kehittämisen ja johtamisen (YAMK) opintojen opinnäytetyössä. Sen sijaan muissa potilasryhmissä tavoittamisviiveen merkitys on vähäisempi ja selviytymiseen vaikuttavat usein useammat eri tekijät. LA?NSÄ?D?N?ÖS?. Palosuojelun edistämissäätiö tuki opinnäytetyötä. Näistä 32,6 prosentissa ensivasteyksikkö tavoitti potilaan ensimmäisenä yksikkönä, ollen kohteessa keskimäärin 8.37.0 minuuttia ennen ambulanssia. Yleisimpiä ensivastetehtävien tehtäväluokkia elottomuuden lisäksi ovat rintakipu, aivohalvaus ja tajuttomuus. Tehtävissä, joissa ambulanssi oli ensimmäisenä kohteessa (67,4 prosenttia), ensivasteyksikkö saapui kohteeseen keskimäärin 5.35.0 minuuttia myöhemmin. Yksiköt tavoittivat potilaan ennen ambulanssia 66,6 prosentissa tehtävistä ja keskimäärin 10.47.00 minuuttia ennen ambulanssia. Valtaosa ensivastetehtävistä on kuitenkin muita kuin elvytystehtäviä
Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Laura Paasivirta KALUSTONURKKA K ristian Uusitalo toimii vanhempana sammutusmiehenä Karijoen paloasemalla Etelä-Pohjanmaalla. Auttajilla on paremmat mahdollisuudet potilaan kokonaisvaltaisempaan auttamiseen, koska ei tar vitse erikseen tukea ja kääntää niskaa puhalluselvytyksen aikana. ”Kaikenlaista tulee aina kehiteltyä”, sanoo mies, jolla kokemusta palokuntatoiminnan lisäksi muun muassa kuljetusja rakennusalalta, hitsaajana ja lasinleikkaajana. EA-tyynyn niskatueksi tuli muoviputki ja pehmusteeksi routamattoa. Laita viestiä osoitteeseen toimitus@ pelastustieto.fi mieluusti kuvan ja yhteystietojesi kera. TUOTEHAKEMISTO. Esimerkiksi silmävammapotilas asetetaan aina selinmakuulle ja EA-tyynyn avulla potilas saa paremman ja miellyttävämmän alustan. Toistaiseksi sen kanssa ei ole jouduttu tositoimiin. Ideana on pitää potilaan päätä sellaisessa asennossa, että potilaan hengitystiet pysyvät auki ja elvyttäjän on helpompi toimia puhallusja paineluelvytyksen aikana. Asento on rennompi ja potilaan on helpompi hengitellä.” POJAN PUULELUSTA MALLI-IDEA Uusitalo sai materiaali-idean seuratessaan pienen poikansa leikkiä kartiomallisella puulelulla. Patenttiakin sille olisi voitu hakea, mutta keksijä päätyi hakemaan tuotteelle mallioikeuden. ”Kahdenkin elvyttäjän toimiessa tyynystä voi olla hyötyä. EA-tyyny on yhtenä varusteena Karijoen paloaseman uudessa ensivasteyksikössä. Hän mietti eräällä päivystysviikolla, miten toimisi, jos joutuisi yksin elvytystilanteeseen. Siitä se idea sitten lähti”, Uusitalo kertoo. Kristian Uusitalo esitteli keksintöään Patenttija rekisterihallituksen Vaasan toimipisteessä, jossa todettiin, ettei vastaavaa löydy mistään. ”Tämä olisi tarkoituksenmukainen vakiovaruste ensiapulaukkuihin, ambulansseihin, pelastuslaitoksiin ja julkisiin tiloihin, joissa nykyään on defibrilaattoreitakin.” Onko teillä pelastuslaitoksella tai palokunnassa työkalu tai näppärä keksintö, jota kannattaisi esitellä malliksi muillekin. 56 Pelastustieto 1/2019 Ensiaputyyny avuksi elvytystilanteisiin Mitä jos joutuisit yksin elvytystilanteeseen. Onneksi sellaista ei toistaiseksi ole tullut eteen. Näin syntyi ensiapueli EA-tyyny. ”Tyyny sopii erilaisiin käyttötarkoituksiin. Mallikappaleen hän rakensi autotallissaan. Lisäksi vältetään turhaa niskan kääntelyä.” EA-tyyny suojaa myös kalloa ja takaraivoa, kun potilas makaa maassa, jossa voi olla jäätä, soraa tai märkää asfalttia. ”Kävin kuviteltua tilannetta läpi mielessäni. Hän keksi EA-tyynyn, jolla hengitystiet saa pidettyä auki. Päällyste on pesunkestävää kangasta. Tätä mietti myös Kristian Uusitalo. Kristian Uusitalo ideoi EA-tyynyn, jonka toiminta-ideaa keksijä tässä myös esittelee. Mietin millä apuvälineillä voisi helpottaa elvytystä.” ”Ensimmäisenä tuli mieleen hengitysteiden pitäminen auki
017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi PELASTUSKÄRRYT JA VARUSTEET www.pohjoinendisain.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 TUOTEHAKEMISTO. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 1/2019 Pelastustieto 57 KALUSTONURKKA Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p
Nykyään voidaan valmistaa jälkivalaisevia turvakilpiä, jotka täyttävät moninkertaisesti niille asetetut luminanssiarvot. Led-poistumisopasteiden kohdalla tarkka huolto-ohjelma nousi merkittäväksi asiaksi. Tällöinkin sen valovoima himmenee ja opaste ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. (Malinen 2017.). Myös pintakirkkauden mittaaminen on yksi valvontakeino. MAINITSE SÄHKÖPOSTISSA OSOITTEESEEN TILAUKSET@PELASTUSTIETO.FI KOODI ”TALVITARJOUS” 17 Kuva 4. (Hongisto 2016.) Ledien himmeneminen ajan kuluessa aiheuttaa sen, ettei pintakirkkausvaatimus täyty tai kontrastierot kasvavat liian suuriksi, jolloin poistumisopaste ei täytä sille asetettuja vaatimuksia ja opaste täytyy vaihtaa. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin poistumisopasteiden ja turvakilpien teknisiä vaatimuksia sekä sitä, miten poistumisopasteiden kuntoa voidaan valvoa palotarkastuksilla. Jälkivalaisevia turvakilpiä koskevat pintakirkkausvaatimukset ovat niin pienet, ettei ole syytä epäillä, että led-valot vaikuttaisivat merkittävästi niiden latautumiseen. Työssä selvitettiin, miten erottaa silmämääräisesti poistumisopaste, joka ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sekä miten poistumisopasteen luminanssin voi mitata. Sekä selitetään kohdat, miltä osin opaste ei täytä EN 1838 standardin vaatimuksia. Led-valaistuksen väitetään myös lataavan jälkivalaisevia turvakilpiä heikommin kuin muun valaistuksen. Kuvissa 5 ja 6 havainnollistetaan, miten tunnistaa opaste joka ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Tilaa uudistunut lehti 40 € KOSKEE UUSIA TILAUKSIA. Mittausasioissa oltiin yhteydessä Mitaten Finlandiin ja Seskoon, jotka auttoivat teknisiin mittausasioihin liittyvien asioiden selvittelyissä. Ne on korvattu selkeämmillä EN ISO 7010 mukaisiksi kuvatunnuksiksi, joita oikeanpuoleiset opasteet esittävät. 58 Pelastustieto 1/2019 OPINNÄYTTEITÄ Led-opasteiden huolto tärkeää REINOLA, TOPI-PEKKA Led-poistumisopasteiden ikääntymisen vaikutus valotehoon sekä led-valaistuksen vaikutus jälkivalaisevien turvakilpien latautumiseen http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019259 On havaittu, että led-poistumisvalot ovat vikaantuneet ja himmenneet nopeasti. Kuva 5. Tässä työssä tutkittiin myös, onko led-valaistuksella merkittävää vaikutusta jälkivalaisevien turvakilpien jälkivalaisutehoon. Huolto-ohjelmalla voidaan valvoa, ettei rikkinäisiä opasteita ole käytössä. Jälkivalaisevien turvakilpien luminanssia ei pystytä mittaamaan kenttäkokein rakennuksissa, vaan mittaukset pitää tehdä laboratoriossa. Opasteiden tekniset vaatimukset havainnollistettuna. Tällaiset opasteet pitää uusia. Opinnäytetyön tutkimus on rajattu koskemaan vain poistumisopasteiden ja jälkivalaisevien turvakilpien pintakirkkausvaatimuksiin vaikuttavia asioita. Huolto-ohjelmalla voidaan valvoa, ettei rikkinäisiä opasteita ole käytössä, eli opasteet vaihdetaan uusiin niiden eliniän täytyttyä. Poistumisopasteisiin liittyvissä asioissa käytiin tutustumassa Teknowareen, josta saatiin paljon tietoa ja materiaalia työhön. Myös mahdollinen ledtekniikan vikaantuminen voi aiheuttaa osan ledien sammumisen. Pintakirkkaudeltaan ja kontrastiltaan EN1838-standardin täyttävä opaste sekä opaste joka ei täytä vaatimuksia. Jälkivalaisevista turvakilvistä etsittiin standardien vaatimat kriteerit jälkivalaisukyvylle, jälkivalaisun testausmenetelmät sekä valmistajien tutkimustuloksia. Turvamerkkipäätöksen mukaiset poistumisopasteiden kuvatunnukset
Pelastajien ensihoito-osaamista on tärkeä kartoittaa tulevaisuuden ensihoito-opintojen kehittämisen kannalta. Ensihoitopalveluissa työskentelee monen eri tutkinnon omaavia ensihoitajia sekä perusettä hoitotasolla. Opinnäytetyötä voidaan kutsua projektiksi, joka pitää sisällään useita osaprojekteja. Opinnäytetyön raporttiosiossa on lisäksi selvitetty, mitä asioita Suomessa turvallisuusviestintä sisältää sekä mitä turvallisuudella oikeastaan tarkoitetaan. Pelastajakoulutuksen antama ensihoito-osaaminen Pelastajien ensihoitoosaamista on tärkeä kartoittaa.. Pelastuslaitosten tulee tehdä alueellaan tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseen tähtäävää ohjausta, valistusta ja neuvontaa eli turvallisuusviestintää. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja kehittää Savonia-amKohdennettua turvallisuusviestintää AMK-opiskelijoille mattikorkeakoulun opiskelijoiden turvallisuustietämystä sekä turvallisuuteen liittyviä taitoja. tason ensihoitajana voi työskennellä myös pelastajatutkinnon suorittanut pelastaja. Sosiaalija terveydenhuollon tutkintojen lisäksi perusHURULA, OSKARI; HAKOMÄKI, SANTERI; SALO, JONI Kohdennettua turvallisuusviestintää AMK-opiskelijoille http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319557 Pelastuslain 379/2011 28 §, 2 mom, kohta 2:ssa kerrotaan, että turvallisuusviestintä on yksi pelastustoimen lakisääteisistä tehtävistä. Turvaoppaan sekä turvallisuusosaamista käsittelevän tutkimuksen aiheet on rajattu siten, että ne kohdistuvat suoraan ammattikorkeakoululaisiin sekä liittyvät olennaisesti oppilaitoksissa esiintyviin riskeihin sekä onnettomuuksiin. Ensihoitopalvelu on muuttunut näiden muutoksien myötä, ja tämä on vaikuttanut myös ensihoitopalveluissa työskentelevien ensihoitajien osaamisvaatimuksiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kattavasti tietoa pelastajien ensihoito-osaamisesta, jota voidaan hyödyntää pelastuslaitoksien täydennyskoulutuksien ja Pelastusopiston ensihoidon koulutuksen kehittämisessä. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda pysyvä, ajankohtainen ja helposti ymmärrettävä turvaopas. Tässä opinnäytetyössä on kartoitettu vastavalmistuneiden pelastajien ensihoito-osaamisen vahvuuksia sekä kehitettäviä osa-alueita. Turvallisuuden ja turvallisuusorientoitunut ajattelu lähtee liikkeelle ennen kaikkea henkilöstä itsestään, mutta myös ulkopuolisista vaikuttajista. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koostettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, joka toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella työskenteleville pelastajille, ensihoitajille ja ensihoidon kenttäjohtajille. Opinnäytetyön tuloksena on tuotettu Savonia-ammattikorkeakoululle kohdennettu turvaopas sekä tutkimustulokset kyseisen ammattikorkeakoulun turvallisuusosaamisesta. 1/2019 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www.theseus.fi/handle/10024/1737 NISSILÄ, JOSEFINA Pelastajakoulutuksen antama ensihoito-osaaminen http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019337 Suomen ensihoitojärjestelmä on kehittynyt viime vuosikymmenien aikana runsaasti ja kehitystä on odotettavissa myös tulevaisuudessa. Turvallisuus ja turvallisuuden edistäminen kuuluvat kaikille. Kokonaisuudessaan tämä opinnäytetyö koostuu neljästä osaprojektista, jotka ovat Savonia-ammattikorkeakoulun Microkadun kampuksen turvallisuuspäivä, Savonia starttapahtuma, turvaoppaan valmistus sekä tutkimus turvallisuusosaamisesta. Turvallisuus ja turvallisuuden edistäminen kuuluvat kaikille
TESTAUSTA ERI MENETELMILLÄ Pelastusopisto hakee paikkaa, jossa savukaasujen jäähdytystä voidaan kokeilla eri menetelmillä. "Olemme ajatelleet, että suihkuttaminen ulkoa sisään levittää aina paNÄIN SUOMESSA Brand en Brandweer 11/2018 Yhdysvalloissa huoneistopalon sammutustekniikka voi olla hyvinkin erilainen osavaltioittain. "Amerikassa ei ole kelajohtoja ja suihkun vesivirta on usein yli 600 litraa minuutissa, kun se meillä on enintään 400. "Tähän mennessä olemme Ruotsin tapaan jäähdyttäneet savukaasuja sumusuihkulla. Alustavasti arvioimme, että yli 70 m2:n huoneita ei kannata jäähdyttää", Hazebroek sanoo. Näin suorasuihku ei sattunut katossa yhteen kohtaan, vaan vettä meni joka paikkaan. New Yorkissa käydessämme palomiehille opetettiin huoneistopalossa suoralla sammutussuihkulla suihkuttamaan vettä huoneiston kattoon, josta pisarat pirstoutuivat alas höyrystyen ja osa putosi palavan materiaalin päälle. Se on vieläpä tehokkain tapa sammuttaa kiivas huonepalo. Weewer ja Hazebroek eivät vielä osaa sanoa, voiko amerikkalaista menetelmää käyttää Hollannissa. Sammutustekniikassa ei kannata pidättäytyä vain yhteen tekniikkaan, kaikki vaihtoehdot kannattaa pitää mukana. Jos tulipalo on rajatussa tilassa ja savua on paljon, kannattaa keskittyä paKäännökset Risto Lautkaski Ei yhtä sammutustekniikkaa, vaan tilanteeseen sopivin. Pisarakoon pitäisi olla noin 0,35 mm, mikä on sopiva tähän sammutustekniikkaan – riittävän suuri jaksaakseen lentää kohteeseen, mutta ei liian suuri ehtiäkseen höyrystyä palokaasuissa. Ruotsista Suomeen 1980-luvun lopussa tullut pienpisarasammutustekniikka on oikein käytettynä turvallinen. Lisäksi asuntojemme materiaalit ovat toisenlaisia. Amerikkalaiset suuntaavat suoran suihkun vinossa kulmassa huoneen kattoon. Sammutusvaikutus perustui osaltaan epäsuoraan (höyrystyvät vesipisarat) sekä suoraan sammutustekniikkaan (palavan materiaalin päälle tippuvat pisarat). Vastaavasti New Yorkissa käytetään suoran ja epäsuoran sammutustekniikan yhdistelmää. "Emme vielä tiedä, kuinka suurissa tiloissa se vielä toimii. Tekniikkaa on kuitenkin harjoiteltava paljon. Vesivirran pitää tässäkin olla kohtuullisen suuri, eli 350–500 l/min, mutta vettä annostellaan järkevästi ”purskeilla” vesihöyryn ja -vahinkojen minimoimiseksi. Se rajoittaa paloa, minkä jälkeen palomiehet pääsevät sisälle sammuttamaan", Weewer sanoo. Huono puoli tuossa sammutustekniikassa on isojen vesivahinkojen riski. Idea on jäähdyttää ja laimentaa savupatjaa ja tehdä palokaasut syttymättömiksi/ sammuttaa ne. Suoralla sammutustekniikalla sammutetaan sitten itse alkupalot. Kattoon törmäävä suihku hajoaa pisaroiksi, jotka jäähdyttävät savukaasuja. Hollannin pelastusopiston opettaja Ricardo Weewer arvioi, voidaanko tutkimuksen tuloksia hyödyntää. Liian suuri pisara kulkeutuu lattialle ja liian pieni menee hukkaan, eli kulkeutuu muualle kuin minne pitäisi. Käytössä oli kahden tuuman letku ja reilunkokoinen suihkuputki, joten vesivirta oli ainakin 600 l/min, mikä olikin lehtijutussa mainittu. 60 Pelastustieto 1/2019 Amerikkalainen sammutushyökkäys ULKOMAILTA PELASTUSOPISTO, HOLLANTI Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Underwriters Laboratories (UL) on tutkinut asuntopalon vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä. "Suhtaudumme niihin varauksella. Pohjois-Carolinassa on käytetty jo vuosikymmeniä suuntapainetuuletusta sammutushyökkäyksessä (=palotuuletus). UL:n tutkimuksessa arvioitiin myös sammutusmenetelmän synnyttämää ilman virtausta. Meidän on arvioitava, miten sisäkaton materiaali vaikuttaa suihkun höyrystymiseen", Weewer selittää. Lisäksi selvitetään, kuinka tehokasta jäähdytys on pienissä tiloissa. Amerikkalaiset korostavat, että oikein tehty sammutushyökkäys on vaaraton. Suuri osa käytetystä vedestä kulkeutuu lattialle eikä voida varmistaa sammutustekniikalla, että syttymiskelpoiset palokaasut on ”eliminoitu” palohuoneistosta. Tekniikassa suihkuputki oli täysin auki ja sammutusletkua heiluteltiin rivakasti niin, että suihkuputki heilui vapaana. Hollantilaislehden juttu tuntuu kaikkinensa olevan aikaansa jäljessä: vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät ovat ainakin Suomessa jotakin muuta kuin pohdintaa siitä, pitäisikö siirtyä suoraan sammutustekniikkaan käyttäen suurta vesivirtaa. Jos tämä tehdään huolellisesti, ei juuri muodostu asukkaille vaarallista höyryä", opettaja Hans Hazebroek kertoo. Opetamme, että välitön sammutushyökkäys sisälle saattaa olla vaarallinen sekä sammuttajille että asukkaille
Sitten autoa kohotettiin varovasti nostotyynyllä. Kuitenkin kannattaa huomioida, että vesivirta on näissä huomattavasti pienempi kuin perinteisessä perusselvityksessä – palotehon ollessa riittävän suuri vesivirta ei ole riittävä (vain 38–60 l/min). Ambulanssi vei ahdingosta vapautetun, vain lieviä vammoja saaneen, nuoren miehen sairaalaan. Tasainen nopeus rasittaa auton koneistoa vähemmän", Guénin kertoo. Lisäksi palokunta sitoi takapyörän jousen kiristyshihnalla. Manuele Sadaune TROYES, RANSKA Sapeurs-Pompiers de France 5/2018 lokaasujen hallintaan pienpisarasammutustekniikalla, mikä onkin meillä vallitseva tekniikka. Ismo Huttu Yliopettaja, pelastustoiminta, Pelastusopisto. COBRA:n ja UHPS:n sammutusteho perustuu erittäin pieneen pisarakokoon. "Sulje heti ovi takanasi, jotta huoneeseen tulee vähemmän savua ja happea", Hazebroek neuvoo. "Näin palokunta saa enemmän aikaa selvityksiin ja sammutustaktiikan valintaan", Weewer sanoo. Lisäksi palomiehet käyttävät vähemmän äänihälytintä, mikä vähentää hälytysajon meluhaittaa. Kehitetty sovellus toimii yksikönjohtajien älypuhelimissa ja antaa hälytysajoneuvoille ehdottoman etuajo-oikeuden risteyksissä. Keveät ja tehokkaat laitteet eivät vaadi palon sammutusvettä. 17-vuotiaan moottoripyöräilijän jalka oli juuttunut henkilöauton takapyörän koteloon. Pelastusopisto etsii tyhjillään olevia kerrostaloja, joissa savun leviämistä ja eri menetelmiä leviämisen rajoittamiseksi voidaan tutkia kokeilla kolmen viikon ajan. Letkukelalaitteet (COBRA, CAFS, UPHS) ovat erikoiskalustoa ja niitä voi käyttää kaikissa tilanteissa. 1/2019 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA ERLANGEN, SAKSA loa. Vihreän valon syttyminen busseille sen sijaan riippuu muusta liikenteestä. Näkösuojaksi uteliailta sivullisilta pystytettiin koottava verho. Pieni vesipisara höyrystyy tehokkaasti ja nopeasti – joskus jopa niin tehokkaasti ja lähellä sammuttajaa, että höyryvaikutus tuntuu varusteiden läpi. Näin ei välttämättä käy. Jildou Visser Jalka pyöräkotelossa Liikenneonnettomuuteen hälytetty palokunta sai harvinaisen pelastustehtävän. Vastaavasti palon alkuvaiheessa ja palon rajoittamiseen kannattaa käyttää käsisammuttimia tilanteen mukaan. FeuerwehrMagazin 2/2018 Vihreä aalto palokunnalle Liikenteen ohjausjärjestelmiä valmistavassa yrityksessä työskentelevä insinööri ja vapaapalokunnan asemamestari Frédéric Guénin sai idean ottaa bussiliikenteen vihreä aalto palokunnan käyttöön. Lisäksi väliovien sulkeminen rajoittaa savun leviämistä ja parantaa asukkaiden selviytymismahdollisuuksia. UL:n kokeista voi päätellä, että kattoon suunnattu suora suihku ei juuri synnytä ilman virtausta. "Ajamme hitaammin, jotta pääsisimme nopeammin perille! Jos ajaisimme yli 70 km/h, järjestelmä ei ehtisi sytyttää vihreitä valoja. CAFS:n pääasiallinen sammutusvaikutus huonepalossa taas perustuu siihen, että jäähdytetään vaahdolla pintoja ja estetään näin pyrolisoituminen. Jos palo on täyden palon vaiheessa ja savupatja sekä liekit pääsevät purkautumaan tilasta pois, suora sammutustekniikka olisi varmaan parempi. Silti 12 minuutin ajoaika lyheni puoleen. Sen sijaan sumusuihku toimii puhaltimen tavoin levittäen paloa sisälle", Weewer sanoo. Neuvoteltuaan ensihoitolääkärin ja sairaankuljettajien kanssa palokunta käytti pyöräkiiloja ja alustaa tukevia pölkkyjä pitämään auton liikkumatta. Aikaisempien sammutuskokeiden tavoin UL:n kokeet osoittavat, että ikkunoiden ja ovien sulkeminen rajoittaa palon hapen saantia
Sam tykkäsi oppia ja opettaa – kuten lukemattomissa ensiapuryhmissä tai meitä siviilejäkin Sri Lankan tsunamialueen klinikalla. Pelastustieto-lehti kysyi häneltä edelliskesänä missä avustustehtävässä hän koki erityisesti onnistuneensa. Mieluiten kokonainen paloasema. Muutama päivä ennen kuolemaansa Sam kertoi, ettei ehkä lähtisi enää maailmalle. ”Laura kasvaa kovaa vauhtia ja haluan olla hänen kanssaan.” Eeva Kilpi on kirjoittanut, että mummot muuttuvat lopulta kukkaniityiksi, joilla lapsenlapset leikkivät. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 005200 Helsinki. Tämä on se juttu.” Sam suoritti työnsä ohella toistakymmentä pitkää ja vaativaa pelastustehtävää ympäri maailmaa Haitin maanjäristyksestä ja Aasian tsunamista Ebolan pysäyttämiseen ja Madagaskarin ruttoepidemiaan. Heidän Laura-tyttärensä, jota Sami kutsui ”Hiutaleeksi”, aloitti viime syksynä koulun. Hänestä suomalaista pelastajaosaamista pitäisi viedä maailmalle enemmänkin. Haluan ajatella, että koko elämänsä muille elänyt palomies nousee tulevia sukupolvia suojaavaksi ikimetsäksi. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. TUOTEHAKEMISTO Sankarin elämä. Heli-vaimonsa Sam tapasi Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnassa, kilpailevasta joukkueesta. Tehtävänä oli kuljettaa maanjäristyksen uhreja vuorisMUISTOISSA ton tilapäiskentiltä laaksoon hoitoa saamaan. Sam oli pelastamisen ja auttamisen ammattilainen, joka jatkoi kutsumustaan myös työvuorojen ja keikkojen välissä. Hän ihmetteli, miten niin vaarallisessa ja hiuksia nostattavassa työrupeamassa voikin olla niin turvallinen ja luottavainen ilmapiiri. Kuulemme kaikki sen huminan. Lapset arvostivat häntä myös aikuisena, joka aina kysyi ja kuunteli. Pauli Aalto-Setälä Kirjoittaja on Samin ystävä K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä Sam Back 1966–2018 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Sam oli kotoisin Nykarlebystä, Österbottenilta, jonne hän palasi viime kesänä Pietarsaaren paloasemalle paloesimieheksi. Sellainen hän oli myös ystävänä. Vapaaehtoisena Sam työskenteli enimmäkseen Punaiselle Ristille, mutta hänellä oli pelastajan liivit myös EU:lle, Puolustusvoimille, Finn Rescue Teamille ja CMC:lle. Samista oli samantekevää oliko palomiehenä Etelä-Sudanissa tai Espoossa. Sam kertoi päivästä Etelä-Afrikkalaisessa helikopterimiehistössä Kashmirissa 2005. 62 Pelastustieto 1/2019 Paloesimies Sam Back oli polkemassa jouluviikol la aamuvuoroonsa, kun joutui takaa tulleen kuorma-auton yliajamaksi. Käsistään taitavana hän oli aina auttamassa kun piti raivata tai istuttaa metsä tai koota mikä tahansa tuntematon mekaaninen esine. Sam ei ylpeillyt tärkeällä työllään ja kokemuksillaan. Samista ei tule niittyä. Muista liittää mukaan yhteystietosi. ”Jos palaa, sammutetaan, jos joku on kipeä, hoidetaan. Sitä ennen Sam työskenteli vuosia Espoossa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella niin ambulanssissa kuin paloasemalla, palomiehenä, ensihoitajana, paloesimiehenä ja myös kenttäjohtajan sijaisena. Sam oli poikkeuksellinen isä, ystävä ja pelastaja
Olet valmis joka haasteeseen työssäsi. ??????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustarvikkeet Rullapaloverhot ?????????????????. ??????????. 1/2019 Pelastustieto 63 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ??????-????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ?????-???????. Lue lisää www.3mscott.com Ota yhteyttä: Suomen 3M Oy, puh. ?????????–???????????????????. Niin myös me. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ??????. 050 591 9278 07140437-Scott_Safety_Morethanready_banner_57x100mm.indd 1 25/01/2019 7.52 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi TUOTEHAKEMISTO. ????????. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ?????????????????. ??????. sähköposti:sarco@sarco.fi MUISTOISSA More than ready. ????????
10.9. Viranomaisten yhteistyö toteutui muun muassa tässä Muonion Vuontisjärvellä sattuneen onnettomuuden pelastustehtävissä. 12.3. 3.9. Laadukkaan Pelastus tietoparkkikiekon saivat Asta Ohila Oulusta ja Riitta Hyttinen Hiltulanlahdelta. Tehtävän määräaika on 1.1.2019–31.12.2020. Voit lähettää viestit toimitukselle osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. 4.6. Kolmanneksi tuli reilun 16 prosentin ääniosuudella kansi 4–5/2018. Kuvan otti Olavi Airaksinen. Kuvaaja oli Akseli Muraja. 22.10. 7 25.9. 9.4. 2. Kuva esitti metsäpalojen sammutusta helikopterilla Hammarstrandissa Pohjois-Ruotsissa 17. Kuva on myös hyvä”, ”Kuva on tasapainoinen, ei liian täynnä ja aina ei tarvitse olla ihmisiä. 15.4. Sisäministeriön pelastustoimen palvelut -yksikön päällikkö Janne Koivukoski on nimitetty pelastusneuvokseksi 1.1.2019 alkaen. 28.5. Metsäpalot eivät ole ollenkaan helposti sammutettavia eikä vaaratonta työtä”. 64 Pelastustieto 1/2019 HENKINEN HUOLTO ei hävetä s. heinäkuuta 2018. 8 1 2018 7. Voittajan valintaa perusteltiin näin: ”Erilainen näkökulma sammutukseen. 19.11. Kuva: TT/Lehtikuva. Sisäministeriö on nimittänyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajaksi Tommi Laurisen. 8 6.11. 29.1. 22.1. Kakkossijan vajaalla 20 prosentilla äänistä nappasi kansi 1/2018. Pelastajat korkeakouluun. Lehden lukijat ja nettivierailijat ovat kertoneet arvokkaan mielipiteensä, iso kiitos teille! Vuoden 2018 parhaaksi kanneksi ylsi melkein 30 prosentin ääniosuudella selvästi 6/2018. Perusteluiksi kerrottiin: ”Kaunis väritys sekä kuvassa näkyvät pelastustoimen monet eri muodot”, ”Itse pohjoisen ihmisenä tietysti tykkään sekä kuvasta että varmasti myös sisällöstä. 2 27.3. Onnea voittajille! Tasavallan presidentti on myöntänyt 19.12.2018 toiminnanjohtajalle, kapteeni (evp) Isto Kujalalle järjestöneuvoksen arvonimen. 26.11. 6 28.8. Ottopojat OTKESIN APUNA s. 9–10 11.12. Lapissa turvallisuus syntyy yhteistyöllä s.26 Pelastustieto vuonna 2019 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 14.2. 15.10. Metsäpalot kuriin ammattitaidolla s.56 HÄLYTYSILMOITUS: kemikaalivuoto raiteilla PALOKUNTANUORILLA pula kouluttajista 4–5 2018 27 .6 . Katso tarkemmat tiedot osoitteesta pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. 13.8. 9. 6.8. Pelastusopiston harjoitusalueella Korvaharjussa harjoiteltiin nestepalojen sammuttamista toukokuussa 2018. Onnetar poimi äänestäjien joukosta Keittiön pelastajat -hyväntekeväisyyskirjan saajaksi Mari Lehtimäen Vantaalta. Avara, väljä näkymä – visuaalisesti kaunis ja rauhallinen”, ”Kyllä viime kesänä oli kuivaa ja tämä kiinnosti. 50 6 2018 5. Valintaa perusteltiin näin: ”Hyvä tilannekuva”, ”Erottui muista kansikuvista selvästi ja oli kiinnostava”, ”Äksöniä”. Houkuttelee tutustumaan asiaan enemmän”. Hän on toiminut Suomen Sopimuspalokuntien Liiton varapuheenjohtajana vuosina 2001–2002, puheenjohtajana 2003–2006 sekä liiton päätoimisena toiminnanjohtajana vuodesta 2007 alkaen. 4–5 19.6. 12 TASA-ARVO ONTUU pelastusalalla s. Hän on toiminut urallaan Hätäkeskuslaitoksen johtajana, Viranomaisradioverkon johtajana sekä sisäministeriössä pelastusylijohtajana, valmiusjohtana, valmiuspäällikkönä ja tietoliikennejohtajana. 3 2.5. 5.3. Kansikisassa selvä voittaja – metsäpalot koskettivat KILPAILU NIMITYKSIÄ
Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailun teema on pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä ja täydentävät sammutusmenetelmät. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Oikeat ratkaisusanat olivat ”sammuttaa metsäpaloa” ja ”letku olalla”. Kuuntele! Kirjoita osoitteessa pelastustieto.fi hakusanaksi podcast. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta PODCAST+ uutiskirje Haluatko Pelastustiedon uutiskirjeen. Tilaa itsellesi osoitteesta pelastustieto.fi/uutiskirje. Palkinnon saivat Esa Laine Piikkiöstä, Jouko Valli Siikaisista ja Asseri Korja Lempäälästä. Tilaa uutiskirje & kuuntele podcastit. Taulumäentie 45, 40200 JKL. Onnea voittajille ja kiitos kaikille ahkerille ristikkonikkareille! KUTSU 40. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Teema: Ikääntyvän henkilön terveysja toimintakyky. Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. 1/2019 Pelastustieto 65 Talviristikon 2018 oikea ratkaisu Saimme mukavasti vastauksia talviristikkoon. Ilmoittautuminen: Osallistujien nimet ilmoitetaan allekirjoittaneelle ja osanottomaksut maksetaan 15.3.2019 mennessä viitteellä ”Kuusapila 2019” Jyväskylän Paloveteraanit ry:n tilille FI0552900240292951. Hinta: 50 euroa/hlö sisältäen tuloja lähtökahvit sekä lounaan. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Apelli-podcast. Suomen paloveteraanien valtakunnallinen Kuusapilakongressi Jyväskylässä Aika: 14.5.2019 klo 9.00–16.00. Paikka: Ravintola Priimus, Jyväskylä. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Luennoitsijoina: Kirurgian professori Jukka-Pekka Mecklin Kardiologi, apulaisprofessori Jari Laukkanen Koulutusmestari, sairaanhoitaja (evp) Reijo Hirvi Kuusapilakokous Tervetuloa! Jyväskylän Paloveteraanit ry Kalle Lehtivuori Kuokkasenmutka 2, 40520 Jyväskylä puh. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 5.4.2019 Palopäällystöliittoon sähköpostitse: henriikka.majoniemi@sppl.fi. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. 041 544 2207, kalle.lehtivuori@saunalahti.fi KILPAILUKUTSU PALOKUNTIEN SM 2019 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät SM-kilpailuun Kuopioon Pelastusopistolle lauantaina 4.5.2019. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Kilpailun järjestää Pelastusopisto. Arvoimme oikean vastauksen lähettäneiden kesken yllätyspalkinnoksi Pelastustiedon tukevan parkkikiekon
Merkitse kuoreen ”ristikko” ja anna yhteystietosi. Kun olet ratkaissut ristikon yksin tai porukassa, lähetä katkoviivoilla merkityille ruuduille tulevat ratkaisusanat sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi, kirjoita aihekenttään ”ristikko”. Kaikkien oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvomme hienoja yllätyspalkintoja. maaliskuuta mennessä osoitteella Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 66 Pelastustieto 1/2019 RISTIKKO Pelastustieto julkaisee taas värikkään ristikon talvi-iltojen iloksi. Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa Pelastustiedossa.. Voit myös lähettää käsin täytetyn ristikon 4
Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään maanantaina 11.3.2019 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen – inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus – noudattamista. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio. PALOSUOJELUN EDISTÄMISSÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR BRANDSKYDDETS FRÄMJANDE www.palosuojelunedistamissaatio.fi Palosuojelun edistämissäätiöltä haettavat apurahat vuonna 2019 K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Juhlavuoden kunniaksi sää tiön hallitus on päättänyt myöntää 250000 euroa apura hoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. RISTIKKO Palosuojelun edistämissäätiön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10000–20000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146