ÄLYTEKNOLOGIA mullistaa työtavat ERICA SELVISI vuodenvaihteesta PALONTORJUNNASTA PELASTUSTIETOON 1/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA
Luotettavat ja tarkat lämpökamerat. ESTERI GROUPIN VALIKOIMA LAAJENEE Liiketoimintakaupan myötä laajenneesta valikoimastamme löytyvät vanhojen tuttujen tuotteidemme lisäksi tunnetut, aiemmin Dafo Oy:n toimittamat pelastustyökalut. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Vastaamme jatkossakin asiakkaidemme tarpeisiin tunnetuilla alan huipputuotteilla ja monipuolisella palvelulla. Hydrauliset pelastusvälineet ja nostotyynyt. PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Fognail-pistosuihkuputket ovat tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä.. Turvalliset ja tehokkaat heittosammuttimet. Korkealaatuiset Cobrasammutinleikkurit. Laaja ja ympäristöystävällinen vaahtonestevalikoima ja vaahtolaitteet. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
1/2020 Pelastustieto 3 70-vuotias elää ajassa Päätoimittaja Esa Aalto, p. Hyvästä ja laadukkaasta sisällöstä ei tingitä milloinkaan. Siitä on aina pidetty kiinni. Laaja ja ympäristöystävällinen vaahtonestevalikoima ja vaahtolaitteet. Haluamme olla ajankohtainen ja kiinnostava media, niin painetussa lehdessä kuin verkossa. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Pelastus-sana otettiin nimeen 43 vuotta myöhemmin. ESTERI GROUPIN VALIKOIMA LAAJENEE Liiketoimintakaupan myötä laajenneesta valikoimastamme löytyvät vanhojen tuttujen tuotteidemme lisäksi tunnetut, aiemmin Dafo Oy:n toimittamat pelastustyökalut. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Julkaisutoiminnan alusta alkaen tärkeintä on ollut laadukas sisältö. Vastaamme jatkossakin asiakkaidemme tarpeisiin tunnetuilla alan huipputuotteilla ja monipuolisella palvelulla. Omaa taisteluaan on käynyt myös julkaisutoiminta, jolla on ikää seitsemän vuosikymmentä. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Tärkeintä on laadukas sisältö. Lehti alkoi ilmestyä Pelastustieto-nimellä vuonna 1993. helmikuuta 1950. Näin alan lehden nimessä näkyi pelastusalan laajentunut tehtäväkuva. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Luotettavat ja tarkat lämpökamerat. Ulkoasu on uudistunut ajan hengessä. Hydrauliset pelastusvälineet ja nostotyynyt. Media-ala on 2000-luvulla elänyt suurta murrosta – erityisesti internetin tarjoaman tietomäärän puristuksessa. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Sama asia on ajankohtainen 60 vuotta myöhemminkin. Esa Aalto Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Pelastustiedon toimintaperiaate ei ole tuottaa liikevoittoa, vaan yhdistyspohjainen toiminta perustuu yleishyödyllisyyteen. Siitä kiitos kuuluu lehtemme lukijoille ja ilmoittajille. Julkaisutoiminta on myös laajentunut uusille kanaville, kun internetin välityksellä tapahtuva tiedonvälitys on tullut kuvaan mukaan. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun paloalan järjestöt päättivät yhdistää julkaisemansa lehdet. Turvalliset ja tehokkaat heittosammuttimet. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Ensimmäinen Palontorjunta-lehden numero ilmestyi 15. Korkealaatuiset Cobrasammutinleikkurit. ”Luulisi olevan itsestään selvää, että jokainen paloalalla, sen eri portaissa ja asemissa toimiva tilaa lehtemme, koska se on hänelle välttämätön tiedon lähde”, kirjoitettiin pääkirjoitussivulla uuden kymmenvuotistaipaleen alkaessa vuonna 1960. Lehteä on julkaistu lähes 700 numeroa. Haluamme kehittää julkaisutoimintaamme tulevaisuudessakin niin, että voimme jakaa alalla eri tehtävissä toimiville hyödyllistä tietoa. Ajan haasteiden keskellä olemme onnistuneet säilyttämään vahvan asemamme. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Fognail-pistosuihkuputket ovat tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä.. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. Kansi: Henkilökuva Teemu Heikkilä, kuvankäsittely Petri Vanhanen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Sen sijaan ajan saatossa on muuttunut se, miten kiinnostava sisältö tarjotaan lukijoille
SISÄLTÖ 24 Päivystäjät ja Erica selvisivät uudenvuoden kaaoksesta K U V A : A K S E L I M U R A JA
1/2020 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Ajassa: maakuntauudistus 20 Ensihoidon yhteistyö 36 Mirafoni 37 Tervetuloa juhliin! 42 Historialliset onnettomuudet 46 Mokkatakkimaisteri 48 Järjestöjen ja kuntien yhteistyö 50 Liian tummaa paahtoa 52 Savusukelluksen ohjeet päivittyvät 56 Palokuntalaisuus, ikuinen harrastus 58 Entiset pelastusylijohtajat muistelevat 66 Pitkä työrupeama päätökseen 68 Komentaja eläkkeelle kirjan kera 70 Opinnäytteitä 72 Vanhoja lehti-ilmoituksia 74 Ulkomailta 76 Kalustonurkka 78 Tätä tutkin 14 Kurkistus tulevaisuuteen 22 70-vuotiaan matka Palontorjunnasta Pelastustiedoksi 60 Tulimeren laineilla viihdyttiin 38 Teemu Veneskari kyseenalaistaa rutiineja 62 Tuhannet kodit tuhoutuneet Australiassa K U V A : M IK A LA W IL B O W
Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä. Vantaa • Täydentävät sammutusmenetelmät -kurssi 11.–13.3. Rovaniemi • Nuoriso-osaston kouluttajakurssi 28.2.–1.3 ja 27.–29.3 Kemi • Osastonjohtajakurssi 28.2.–1.3. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin. jälkeen 445/515 €) Varautumisen pre-seminaari (ke) jäseniltä 150 €, muilta 185 € (19.2. seuraavilla hinnoilla: Yhden hengen huone 144 €/hlö/vrk Kahden hengen huone 85 €/hlö/vrk Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa (alv %). Isoista linjoista, kuten hallintouudistuksesta ja palveluiden järjestämisestä, päätetään eduskunnassa, mutta käytännön palveluiden toteuttaminen jää aluetasolle hallintomallista riippumatta. HEL SINKI 25.–2 7.3 . On aika katsoa tulevaisuuteen! Palopäällystöpäivillä käydään yhteiskunnallista arvokeskustelua pelastustoimen palveluiden kehityssuunnasta. Rovaniemi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK www.spek.fi • Paloilmoittimen hoitajakurssi 4.3. ja 14.3. Käydään asiaan, tulevaisuuden tekijät! Osallistumismaksut Yhden päivän (to tai pe) osallistumismaksu jäseniltä 225 €, muilta 260 € (19.2. maaliskuuta, jolloin pureudutaan varautumiseen. Isoista linjoista, kuten hallintouudistuksesta ja palvelujen järjestämisestä päätetään eduskunnassa, mutta käytännön palvelujen toteuttaminen jää aluetasolle hallintomallista riippumatta. jälkeen 645/750 €) Ilmoittautuminen on auennut, ja edullisimmat early bird -hinnat ovat voimassa aina 19.2.2020 saakka: sppl.fi/ppp2020 Majoitus Osallistujilla on ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisuus varata kauttamme majoitus Sokos Hotel Triplasta ajalle 23.–27.3. Kuopio. Palopäällystöpäivät aloitetaan jo keskiviikkona perinteisesti varautumisen pre-seminaarilla. Mikkeli • Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 5.3. ”Palopäällystöpäivät sopivat kaikille, jotka aikovat tulevaisuudessakin työskennellä pelastusalalla. jälkeen 200/235 €) Kolmen päivän paketti (ke–pe) jäseniltä 545 €, muilta 650 € (19.2. Kemi • Asukasturvallisuustapahtuma 29.2. Vantaa PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Toiminta paloteknisillä laitteistoilla -kurssi 17.–19.3. Pohjalla on kuvitteellinen, vaativa pelastustehtävä ratapihalla. jälkeen 275/310 €) Kahden päivän (to–pe) osallistumismaksu jäseniltä 395 €, muilta 465 € (19.2. Kenen tarpeiden ja tavoitteiden mukaan pelastustoimea tulisi kehittää. Seminaari avaa eri viranomaistoimijoiden vastuita, velvoitteita ja toimivaltuuksia sekä toimintaa kuviteltujen skenaarioiden avulla. Kuopio • Johtamista ja viranomaisyhteistyötä -seminaari 11.–12.3. Kolmivaiheisen skenaarion kautta kuvataan tilanteen kehittymistä normaaliolojen onnettomuudesta kohti poikkeusoloja. Ennen kaikkea nyt on hyvä tilaisuus verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia. Luvassa on antoisaa keskustelua esimerkiksi tiedolla johtamisesta, pelastustoimen suorityskyvystä, kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuudesta, kansainvälisestä toiminnasta pelastustoimen voimavarana, yhteistoiminnasta yrityksen ja pelastuslaitoksen välillä sekä riskinarvioinnin kehitysnäkymistä ja koulutuksen uudistamistarpeista. Palokuolemien määrä on raportoidun historian alhaisin. Kimmo Kaisto AJANKOHTAINEN LUKU 49 palokuolemaa vuonna 2019 (ennakkotieto). Tilanne vaikuttaa normaalilta onnettomuudelta, mutta… Torstaina ja perjantaina viritetään keskustelua pelastuslaitosten riskiarvioinnin kehitysnäkymistä, teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista, kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden vaikutuksista, pelastuslaitosten ja yritysten välisestä yhteistoiminnasta sekä kansainvälisestä toiminnasta pelastustoimen voimavarana. Tilaisuus avaa eri viranomaisten vastuita, velvoitteita ja toimivaltuuksia sekä toimintaa. Kannattaa osallistua myös pre-seminaariin 25. Mikkeli • Turvallisuuspäällikön peruskurssi 10.–11.3. (Lähde: Esa Kokki, Pelastusopisto) Tiedämme hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. Tästä keskustelevat alustuksen jälkeen sisäministeri Maria Ohisalo, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Satakunnan pelastuslaitokselta. On syytä muodostaa yhteinen käsitys siitä, millaisia palveluita pelastustoimelta edellytetään ja mitä se tarkoittaa muun muassa resursoinnin tai pelastuslaitosten suorituskyvyn kannalta. Luonnollisesti mukana myös päivänpolttavat aiheet. Palopäällystöpäivillä halutaan käydä yhteiskunnallista arvokeskustelua pelastustoimen palvelujen kehityssuunnasta. 6 Pelastustieto 1/2020 ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA: PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Katse tulevaisuuteen AJASSA Palopäällystöpäivillä on taas koukuttavaa ohjelmaa 25.–27. LAPIN PELASTUSLIITTO www.lapinpelastusliitto.fi • Turvakävely 19.2. maaliskuuta Sokos Hotel Triplassa Helsingissä. • Asuinkiinteistön turvallisuus -kurssi 2.3. Toivotamme kaikki tulevaisuuden tekijät tervetulleiksi mukaan”, kertoo viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer Suomen Palopäällystöliitosta. Palokuolleista 15 oli naisia ja palokuolemista 42 tapaturmaisia. PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄI VÄT 20 20 Tapahtumapaikka Palopäällystöpäivät järjestetään osoitteessa: Sokos Hotel Tripla, Fredikanterassi 1, Helsinki HELSINGIN PELASTUSLIITTO HELPE www.helpe.fi • Väestönsuojan hoitajan kurssi 26.2. Päivien vuorovaikutuksen ja annin voi parhaiten kokea paikan päällä
Tuolloin on juhlaa luvassa ja niiden valmistelut käynnissä. Näistä 40 henkeä toimii hälytysosastossa ja loput ovat naisja nuorisojaoston väkeä. Hälytysosaston puolella haasteena on väen ikääntyminen. 1/2020 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Nurmon VPK harjoitteli ihmisen pelastamista alhaalta. Mitä pikemmin, sen parempi. SPEK ry:n mukaan olisi hyvä, että tarrat yleistyisivät etenkin kerrostaloissa, missä eläinten läsnäoloa ei voi päätellä esim. Valtaosa niistä oli tieliikennetehtäviä ja keskisuuria hälytystehtäviä. Tiia Talvitie, Twitter 27.1. Lisäksi työja perhe-elämän vuoksi hälytystehtäviin pääsee 40:n joukosta vain noin puolet. VPK:n puheenjohtaja Petri Yli-Mannila on yhdistyksen pitkästä taipaleesta ylpeä. Petri Vanhanen ” Hätätilanteessa Eläimiä talossa -tarra on turva sekä eläimille että pelastajille. Nurmossa nuorista voimaa K U V A : T IM O LI U K K O Nurmon VPK täyttää huhtikuussa 70 vuotta. ” Onnittelut kaikille turvallisuuden tekijöille! Kärkisijasta kiitos pelastuslaitosten johdolle ja henkilöstölle upeasta työstä johon luotetaan! Upea tulos myös Hätäkeskuslaitos ja henkilöstö! Kimmo Kohvakka, Twitter 29.1. ”Tämä alkaa olla kunnioitettava ikä yhdistykselle. Ovat herrat ja naiset tehneet suuren työn pelastustoimen kehittämiseksi Nurmon alueella.” Nykypäivän taso saa puheenjohtajalta kiitosta. Toiminta on aktiivista ja väkeä on hyvin. Ollaan elämänsyrjässä kiinni ja ajassa mukana.” VPK:n vahvuus tänä päivänä on pelastustoimeen sopivasti 112 henkeä. Se olisi toiminnan jatkuvuuden kannalta hyvä.” Nurmon paloasemalle tuli viime vuonna 165 hälytystehtävää. Toivottavasti 20v päästä -mies ja -tar tittelit jo historiaa. Susanna Sankala, Twitter 30.12.2019. LISÄVÄKI TERVETULLUTTA ”Nuoriso-osaston puolella on erittäin aktiivista ja vetäjiä on toiminnalla hyvin. ” Termi palomies tulee korvata pelastaja tai muulla nimikkeellä. Kieli muokkaa käytäntöjä, arvoja ja ajatusmaailmaamme. ”Meillä menee kohtuullisen hyvin. Lisäväki olisi meille tervetullutta. pihalla olevista varusteista. Minulla on suuri kunnioitus toiminnan alkuaikoja kohtaan. ” Turvallisuusviranomaisiin luotetaan! ”Kymmenestä parhaaksi arvioidusta julkishallinnon organisaatiosta kuusi liittyy turvallisuuteen.” Paljon onnea pelastustoimi, rajavartijat, Hätäkeskuslaitos hienosta suorituksesta ja kiitos tärkeästä työstänne! Maria Ohisalo, Twitter 29.1
3 Nykyään on melko tavallista, että onnettomuusilmoitukset tulevat liikkuvista, onnettomuuspaikan ohi ajavista autoista.” ”Syystä tai toisesta ei pysähdytä ja katsota, mikä oikeasti on tilanne, vaan jatketaan matkaa.” – Ensihoitopäällikkö Juha Tiainen suomalaisten toiminnasta onnettomuuspaikoilla, Yle 10.12. Talous on kohdillaan, henkilöstö osaavaa ja jäsenmäärä hyvä. 8 Pelastustieto 1/2020 INSTAGRAM @helsinkifirefighters_academy PK43 harjoittelee vaativaa savusukellusta maanalaisissa tiloissa #helsinkifirefighters#helsinginpelastuskoulu#helsinkifirefighters_ academy#helsinki#stadinbrankkarit#pompier#firefighter#savusukellus#vaativasavusukellus#smoke#fire 2 ”Matala palkka myös pakottaa palomiehiä tekemään muita töitä, mikä vaikuttaa negatiivisesti työssä jaksamiseen. Näin tieto ja osaaminen siirtyy myös ensihoitajille.” – Kenttäkätilö Marjut Heikintalo työstään, Yle 9.12. . Myös Palopäällystöpäivät maaliskuussa on jälleen alan huipputapahtumia.” Muita terveisiä. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. ”Kaikki suurin joukoin tervetuloa Palopäällystöpäiville Triplaan Helsinkiin.”. 1 ”On ensihoitajia, jotka eivät ole koskaan edes nähneet tavallista alatiesynnytystä, eli tavallaan minä menen myös opettamaan, ohjeistamaan ja tekemään itseni mahdollisimman tarpeettomaksi. Toiminta on kyllä jo nyt hyvällä mallilla. Mitä kuuluu. ”Kiitoksia hyvää kuuluu. K U V A : JE N S W IM A N Järjestön johtoon Veli-Pekka Ihamäki valittiin joulukuussa Suomen Palopäällystöliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Ainahan työkiireitä on, mutta se kuuluu asiaan. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Ihamäki on tehtävien alkamisesta hyvillä mielin. Hyvin on lähtenyt vuosi käyntiin. Sivutöiden tekeminen vaativan työn rinnalla voi olla työhyvinvointija sitä kautta turvallisuusriski myös asiakkaille.” – Helsingin palohenkilöstö ry:n varapuheenjohtaja Jon Poulsen ja luottamusmies Jari Aalto, Helsingin Uutiset 16.12. Liitto on erinomaisen hyvässä asemassa. ”Hyvään suuntaan ilman muuta. Hyvillä mielin mennään ja terveenä on oltu.” Mihin suuntaan aiot viedä Palopäällystöliittoa
Miksi kannanottoa ei tehty avoimesti. Kirjassa palataan syksyyn 2018 ja pelastusylijohtajan valintaan ja kerrotaan huhusta, että valinta tehdään Kimmo Kohvakan ja Wecksténin välillä. TIEDOT ON KOOTTU TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA) Kansalaiset arvioivat pelastuslaitoksien maineen parhaimmaksi julkishallinnon organisaatioista. Halusimme tukea oman alan kandidaattia.” Pyydettiinkö kaikkia mukaan. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. Viime vuoden lopulla toteutettuun kyselyyn osallistui 6843 suomalaista. Mainetta tutkittiin hallinnon avoimuuden, taloustilanteen, johtamisen, uudistumiskyvyn, sidosryhmävuorovaikutuksen, kustannustehokkuuden, työnantajuuden ja vastuullisuuden näkökulmista. ”Olisi toki voinut avoimemminkin toimia. Eihän poliisiylijohtajaakaan valita alan ulkopuolelta ”, sanoo tuolloin pelastusjohtajien puheenjohtajana ollut Jaakko Pukkinen. Myös automaattisten paloilmoittimien tarkastusja varmistustehtävien määrä laski. Kyllähän nyt julkaistu kirja saattaa aiheuttaa kiusallista polemiikkia”, Seppo Lokka sanoo. ”Luottamuksellisuutta pidettiin tärkeänä eikä siksi haluttu tehdä avointa kirjettä”, toteaa Lokka. 1/2020 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi tuettiin yhtä kandidaattia. Kansliapäällikölle ja sisäministerille osoitetusta kirjeestä puuttuivat Oulu-Koillismaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan pelastusjohtajien nimet. Arvioitavana oli pääsääntöisesti valtionhallinnon organisaatioita. 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 Te ht äv ie n lk m .. Vastaajat arvioivat kyselyssä oman alueensa pelastuslaitosta. ”Emme olleet ketään vastaan, vaan jonkun puolesta. ”Halusimme tukea sitä, että alalta saataisiin nostettua henkilö ylijohtajaksi. Miksi pelastusjohtajat tukivat Simo Wecksténiä pelastuskomentajaksi. Tarkastusja varmistustehtäviä oli 5 prosenttia vähemmän. Kirjeen ensimmäinen allekirjoittaja ja lähettäjä Seppo Lokka kuvailee kannanottoa haluksi puhkaista yksi lasikatto. Esa Aalto Vuonna 2019 pelastuslaitokset hoitivat 110000 pelastusja avunantotehtävää. Liikenneonnettomuuksia oli ennätyksellisen paljon, määrä kasvoi 14 prosenttia. Valitettavasti henkilöiden väliset ristiriidat aiheuttivat sen. Ensivastetehtävät kääntyivät laskuun monen vuoden nousun jälkeen, niitä oli 23000. Määrä on 4 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Sisäministeriön valintaprosessista kootun muistion mukaan soveltuvuusarvioinnin ja toisen haastattelukierroksen jälkeen kolme kärkihakijaa olivat Marko Hasari, Kimmo Kohvakka ja Janne Koivukoski. Pelastusjohtajat kokosivat haun loppuvaiheessa nimilistan, jossa 18 pelastusjohtajaa allekirjoitti henkilökohtaisena kannanottona tuen ilmauksen Wecksténille. Tulos perustuu julkisuuskuvia tutkivan T-Median toteuttamaan Luottamus&Maine-tutkimukseen. AJASSA TILASTO Pelastusja avunantotehtävät 1996–2019 Pelastuslaitos julkishallinnon maineikkain Helsingin pelastuslaitoksen kustantamassa Teemu Tumeliuksen kirjoittamassa kirjassa eläköityneestä pelastuskomentajasta Simo Wecksténistä kerrotaan myös ajankohtaisista asioista. Seuraaviksi maineikkaimpia olivat Rajavartiolaitos ja Onnettomuustutkintakeskus. ”Ei siihen kaikkia kysytty. Tulipalojen määrä on laskenut, erityisesti maastopalojen. Enemmän ne taisivat liittyä tuetun kandidaatin ja joidenkin muiden johtajien välisiin erimielisyyksiin”, sanoo Lokka, joka kuvailee itseään operaatiossa työmieheksi
Kuva: AFP/Lehtikuva.. Lue myös juttu pienen kylän Balmoral Villagen sammuttajien raskaasta työstä ja Australian pelastustoimen järjestelmästä sivuilta 62–64. Sammuttajat taistelevat tulta vastaan uudenvuodenaattona kuivuuden ja kovan tuulen synnyttämässä tulimyrskyssä. PELASTUSALAN MAAILMA 34°52’1 E 150°35’4 I Tulitaistelua Nowran kaupungin lähistöllä New South Walesin osavaltiossa Australiassa
PELASTUSALAN MAAILMA
”Pelastuslaitokset huolehtivat myös sopimuspalokuntatoiminnasta. ”Silti jo muutama vuosi sitten tehdyssä kolmen selvitysmiehen arviointitutkimuksessa tuotiin esille tarve strategiselle kärjelle, joten nyt siihen on tartuttava.” HYVÄ BRÄNDI Järjestön nimessä olevan pelastus-sanan merkitystä uusi puheenjohtaja ei halua korostaa. Toiminnan fokusta voisi kyllä selkiyttää.” Sainion mielestä se voisi olla turvallisuuteen liittyvissä teemoissa voimakkaamman yhteiskunnallisen keskustelun herättäjän rooli.” ”Toki sitä tehdään jo nyt, mutta sitä voitaisiin kehittää voimakkaamminkin.” Hän pitää tärkeänä, että SPEK tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden kanssa ja on aktiivinen myös kansainvälisesti. ”Meidän asiantuntijamme tietävät, mitä maailmalla turvallisuudessa tapahtuu ja voivat tuoda näitä teemoja meidän kaikkien hyödynnettäviksi.” Sainion mielestä keskusjärjestön voimavaroja pitää hyödyntää kansallisesti tärkeissä asioissa. SPEK on sanoista riippumatta tunnettu ja hyvä brändi. Yksittäisillä laitoksilla ei ole voimavaroja eikä laitosten yhdessäkään kannata tehdä sellaista, mitä varten olisi jo voimavara olemassa. ”Oleellisempaa on toiminnan sisältö. Hän toimi viisi vuotta järjestön varapuheenjohtajana.. Nimi on hyvä, mutta tärkeää on kertoa muille, mitä teemme”, Sainio painottaa. Hän pitää äskettäin tehdyn mainetutkimuksen tulostenkin perusteella SPEKin asemaa hyvänä ja arvostettuna. Puheenjohtaja aikoo myös mennä kentälle kuuntelemaan, mitä sopimuspalokunnat ja aluejärjestöt odottavat keskusjärjestöltä. Hän sanoo, että keskusjärjestön ydintehtävää olisi paikallaan tarkastella. Jari Sainio aloitti vuoden alussa kolmivuotisen kauden SPEKin hallituksen puheenjohtajana. 12 Pelastustieto 1/2020 AJASSA ”K un järjestön strategiaa aletaan päivittää, on syytä käydä perusteellinen keskustelu johdon ja luottamuselinten kesken. Teksti ja kuva: Esa Aalto SPEK on sanoista riippumatta tunnettu ja hyvä brändi. SPEK on haluttu toimija ja tiedetään mitä järjestö tekee. Meidän on keskusteltava myös siitä, miten keskusjärjestö voi omalta osaltaan olla Ydintehtävää paikallaan hioa Pelastusjohtaja Jari Sainio valittiin joulukuussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön puheenjohtajaksi
Koulutus on tärkeää, mutta myös esimerkiksi leiritoiminta. Pelastusjohtajan tehtävän jälkeen hän oli muutaman vuoden aluejärjestön johdossa. Taito Vainio. Läheisempi on oma aluejärjestö eikä tiedetä sitä, että aluejärjestö on osa keskusjärjestöä.” Arviointitutkimuksessa todettiin tarpeesta virtaviivaistaa keskusjärjestön ja aluejärjestöjen välistä toimintaa. Mika tuli, Pekka lähti Saurus Oy ja Vema Lift Oy siiryivät pääomasijoitusyhtiö Sievi Capital Oyj:n omistukseen. 1/2020 Pelastustieto 13 AJASSA tukemassa heitä. Nyt tehtävään tarttuu Mika Gröndahl, joka on viimeksi työskennellyt Pelastusopistossa varautumisen opettajana. Palosuojelurahaston tuki keskusjärjestön toteuttamien hankkeiden toteuttamiseksi on välttämätöntä, ja Sainio pitää tärkeänä, että näin on jatkossakin. ”Tietoon perustuva johtaminen on nykypäivää”. Uusia johtajia Kaksi pelastuslaitosta, Lappi ja Keski-Suomi sekä Hätäkeskuslaitos saivat uuden johtajan. Ville Mensala. Saurus ja Vema myytiin. Olemme ehkä liikaakin yhä kiinni kuntapohjaisessa toiminnassa.” Keski-Suomen uusi pelastusjohtaja Ville Mensala korostaa tutkimuksen ja kehittämisen merkitystä. ”Omalla alueellani Varsinais-Suomessa en ole kuullut poikkipuolista sanaa, mutta en tiedä, millainen se on laajemmin.” ”SPEK on yksittäisille palokunnille kaukainen toimija. ”Varmasti löytyy mahdollisuuksia keventää ja virtaviivaistaa organisaatiota. Kaikkien yhteinen asia on pitää huolta tästä hyvästä tekemisestä.” Puheenjohtaja haluaa myös ottaa selvää, millainen maine keskusjärjestöllä on palokunnissa. Toimitusjohtaja Antero Sirkka tukee operatiivista liiketoimintaa ennen uuden konsernin toimitusjohtajan nimittämistä. Osa alueliitoista on osa keskusjärjestöä, mutta osa ei ole. Myyjä eli Kiitokori Oy jää omistuksesta luopumisen jälkeen alihankkijaksi. Pekka Vänskä jäi toisen kerran eläkkeelle. Niiden hankinnan tulisi olla pelastuslaitosten tehtävä.” Jari Sainio toimi aikaisemmin Palopäällystöliiton puheenjohtajana ja hän katsoo, että järjestöjen jo nyt tekemää hyvää yhteistyötä voidaan syventää esimerkiksi turvallisuusasioihin liittyvissä kansalaisten perusvalmiuksien parantamisessa. ”Toki voidaan joutua paikkaamaan tilannetta lisätalousarvioissa, mutta toiminnan rahoitus ei saa pääasiallisesti perustua siihen.” Markus Aarto. ”On varmaankin peiliin katsomisen paikka, ettei asiassa ole päästy eteenpäin. Pelastusajoneuvoyhtiöt muodostava jatkossa uuden perustettavan konsernin. Kanssasijoittana toimii valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy. Uudenmaan Pelastusliitossa vaihtui toiminnanjohtaja. Sopimuspalokuntatoimintaan kuuluu paljon hyvää toimintaa. Mikalla on myös vankka palokuntatausta Veikkolan VPK:sta. Nyt on käytävä keskustelu siitä, millainen aluejärjestelmä on toiminnan sisällön kannalta toimiva ja millainen määrä aluetoimijoita on järkevää.” ”Keskustellaan yhdessä ja käydään läpi niin mahdollisuudet kuin uhat”, Sainio kannustaa avoimeen ajatustenvaihtoon. Huoli on siinä, miten sopimuspalokuntiin saadaan väkeä. ”Näkisin, että Palosuojelurahaston kannattaisi keskittyä tällaisiin kansallisesti tärkeiden hankkeiden rahoittamiseen eikä niinkään yksittäisen paloasemien tai paloautojen hankintojen tukemiseen. Uuden omistajan on mahdollista panostaa toimintaan ja kiihdyttää kasvu laajenevilla globaaleilla pelastusajoneuvomarkkinoilla. Lapissa pelastusjohtajana aloittava Markus Aarto sanoo, että eurojen pitää olla tehokkaassa käytössä. Hätäkeskuslaitoksen johtajaksi pelastusosastolta siirtyvä Taito Vainio sanoo, että tavoitteena pitää olla hätäkeskustoiminnan voimavarojen turvaaminen valtion budjetissa ja huomioiminen talousarvion kehyksissä
14 Pelastustieto 1/2020 TULEVAISUUS
Tulipalojen ja liikenneonnettomuuksien määrä vähenee, ilmastonmuutoksen ongelmat ja kyberuhat kasvavat. 1/2020 Pelastustieto 15 Teknologia valtaa pelastustoimen Vuonna 2050 älyteknologia tuo pelastusalalle uusia työtapoja ja uudenlaisia uhkia. Teksti: Kaisu Puranen · Henkilökuva: Teemu Heikkilä · Kuvitus: Petri Vanhanen
Viitaniemi uskoo silti siihen, että 30 vuodessa teknologia ja digitalisaatio läpäisee myös pelastustoimen. Sitä mukaa kun uudistamme sammutustekniikan, laskemme fyysisiä vaatimuksia, ja samalla monimuotoistamme alan henkilöstön. Teknologian kehitys tuo myös hybridiuhkia. ”Maailman epävakaassa tilanteessa hybridivaikuttaminen on arkipäiväistynyt, ja pelastuslaitoksilla pitää olla vaativaa erityisosaamista, joka olisi käytettävissä koko Suomen alueella, kuten poliisilla on nyt.” Uusiin uhkiin täytyy varautua. Hän toivoo 2050-luvulle teknologista innovaatiota, joka mullistaisi alan sammutustekniikan. ”On otettava huomioon teknologisten välineiden hallinta. ”Uskon, että tuolloin tulipaloihin mennään sisään vain pakottavissa tilanteissa, ja sammutustyö voidaan hoitaa ulkoapäin esimerkiksi robotiikkaa hyödyntämällä.” Tämä tarkoittaisi myös, että pelastusalan henkilöstön fyysiset ominaisuudet eivät korostuisi samalla tavalla kuin nykyisin, vaan työn kulmakivi olisi teknisten laitteiden hallitseminen. ”Nyt ne ovat erityisiä häiriötilanteita ja poikkeusoloja, vuonna 2050 päivittäistilanteita.” PALOASEMAVERKKO HARVENEE Viitaniemi uskoo, että teknologian rinnalla myös yhteisöllisyys ja auttamisenhalu kasvavat. Auttamisenhaluiset ja -kykyiset henkilöt voisi integroida TULEVAISUUS. Perinteiset tulipaloja tieliikenneonnettomuustehtävät ovat vähentyneet, ja tilalle on tullut ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tehtäviä. 16 Pelastustieto 1/2020 K olmenkymmenen vuoden päästä teknologia on ottanut haltuunsa kaiken operatiivisen pelastustoiminnan. Lisäksi se lisää ilmastopakolaisuutta ja terrorismin uhkaa. Samalla ala on monimuotoistunut, sillä raa’an lihasvoiman ohelle on tarvittu yhä erikoistuneempaa tietoteknistä osaamista, ja toisaalta erilaiset apuvälineet kompensoivat fyysistä suorituskykyä. ”Kolmekymmentä vuotta on pitkä aika ihmiselle, mutta lyhyt aika pelastustoimen kehitykselle”, naurahtaa Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Rivissä on useammin esimerkiksi nainen tai maahanmuuttaja.” Viitaniemi ounastelee, että teknologinen kehitys vähentää onnettomuuksia. Toisaalta ilmastonmuutos tuo mukanaan sään ääri-ilmiöitä. Älytekniikka hillitsee tulipaloja rakennuksissa, liikenteessä automatiikka korjaa inhimillisiä virheitä. Teknologia voisi mullistaa myös alan pääsyvaatimukset, kun sen osuus koulutuksessa lisääntyisi roimasti
Pelastaja tarvitsee laajaa teknistä osaamista K U V A : M A T T I T U R T IA IN E N. Valmiutta ehkä ylläpidetään siellä esimerkiksi helikoptereilla. Sopimuspalokunnat ovat yhä useammin erikoistuneet. Jos verrataan karkeaan, manuaaliseen mekaniikkaan, robottien häiriönsieto on heikkoa. Pelastushenkilöstön pitää pystyä tekemään hyvin paljon erilaisia työtehtäviä ensihoidosta sosiaalitoimeen asti. Onnettomuuden sattuessa lähistöllä olijat saisivat automaattisesti viestin ja pääsisivät paikalle ensivasteena. Pelastushenkilöstöllä pitääkin olla hyvin laaja teknisten asioiden tuntemus, että he pystyvät korjailemaan häiriötilanteita ja analysoimaan niitä kentällä. Mitä se tulee olemaan 30 vuoden jälkeen. Tulipalojen määrä vähenee. Tekniikan myötä työturvallisuutemme paranee. Maaseudun tyhjeneminen on iso megatrendi. Yksiköitä seurataan tietokoneilla: vesimääriä, ajoneuvojen ja miesten toimintakykyä, jaksamista ja arviota suorituskyvystä. Älysormukset ja -kännykät puolestaan hälyttävät apua, jos havaitsevat rytmihäiriöitä, aivoinfarkteja tai vastaavia. Kielitaitovaatimukset tulevat kasvamaan, mutta toisaalta meillä tulee varmaan olemaan älykännyköitä, jotka kääntävät kieltä. Sopimuspalokuntalaisten vaatimuksia kevennetään, jotta harvaan asutuilla alueilla heitä riittäisi mukaan toimintaan. Kaikki ympärillämme tulee varmasti kehittymään isosti. ”Ehkä ihmiset alkavatkin muuttaa takaisin kasvukeskuksista maaseudulle, arvostaa puhdasta ilmaa, luontoa ja rauhallisuutta.” TULIPALO KOVA YMPÄRISTÖ ROBOTILLE Pelastusopiston erikoistutkija Marko Hassinen uskoo, että vuonna 2050 tehtävillä käytetään lukuisia teknisiä innovaatioita. Edelleen työtä tehdään vesisateessa ja kovassa pakkasessa, pimeässä ja niin edelleen. Robottien käyttäminen on vielä hirvittävän epävarmaa. Lisätty todellisuus palvelee myös pelastajia. Vaarallisiin paikkoihin ihmisen ei välttämättä tarvitse mennä, robotiikka tulee entistä enemmän käyttöön. Toimintaskaala tulee lisääntymään, varsinkin harvaan asutuilla alueilla.” Olli Ryhänen, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos pelastustoimen järjestelmiin esimerkiksi mobiililaitteen avulla. Jo nyt pienillä pelastuslaitoksilla on haasteita saada perusjärjestelmät toimimaan. Valtakunnan rajojen olemassaolo tulee vähenemään, kun kuumilta alueilta aletaan muuttaa viileämmille. Jos ajattelen palomestarin perustyötä, uskon, että se ei välttämättä ihan hirveästi tulisi poikkeamaan nykyisestä. Kolaroinutta ajoneuvoa AR-lasien läpi katsoessa pelastaja näkisi heti, mistä sitä on vaikkapa turvallisinta leikata. Silti jonkinlaisella ajoneuvolla mennään onnettomuustilanteisiin tulevaisuudessakin, ja onnettomuustilanteet ovat kuitenkin niin ainutlaatuisia kaikki, että niitä ei välttämättä tietokoneen ohjaamana pystyisi hoitamaan. Hyvin moni asuinrakennus ja kiinteistö on jo valmiiksi kytketty isompaan järjestelmään, jossa hälytys tulee meille heti. Toisaalta vuonna 2050 kansalaisten arvomaailmakin on saattanut muuttua. Viitaniemi toivoisi, että 30 vuoden päästä valtio olisi viimein ottanut vahvemman roolin pelastustoimen järjestämisessä niin, että tuki-, asiantuntijaja kehittämispalvelut tuotettaisiin yhteisesti, ja pelastuslaitoksille jäisi perustyö. Sammutusja pelastusrobotiikka tarvitsee tulevaisuudessa erityisosaajia. Paloasemia ei ole, kun ei ole toimintakykyisiä ihmisiä. ”Ilman tätä muutosta emme pysy mukana teknologian kehityksessä tai pysty täysimääräisesti hyödyntämään sen mahdollisuuksia.” Viitaniemi arvioi, että maaseudun autioituminen ja väestön ikääntyminen vaikuttaa voimakkaasti pelastustoimen tehtäväkenttään ainakin seuraavat 30 vuotta. Tulee uusia sammutusmenetelmiä, ja veden ohella käytetään sammutusaineita, jotka toimivat tehokkaasti pienemmillä määrillä. 1/2020 Pelastustieto 17 ”Olen nyt 38-vuotias. Paloasemaverkko harvenee, ja toimintaa pyöritetään nykyistä kevyemmin, esimerkiksi kahden hengen pelastuspartioilla. Vaihtoehtoiset energiamuodot liikenteessä ovat lisääntyneet, ja tieliikenneonnettomuuksissa ajoneuvon käyttövoima selviääkin heti hahmontunnistuksen avulla. Vuonna 2050 olen ehkä jäämässä pois töistä. Liikenneonnettomuuksissa ajoneuvot ja rakennuspaloissa järjestelmät soittavat meille itse
Niihin ohjelmoidaan ennalta se, mitä niiden halutaan tekevän, esimerkiksi lentävän kuvaamaan palavaa rakennusta. ”Ei ole mahdotonta, etteikö korvaaja löytyisi nanoteknologiasta, mutta uudet kemialliset aineet lisäävät hiilijalanjälkeämme ja kemiallista kuormaa ympäristöön. Huoneistopalossa nykyrobotit ovat kömpelöitä ja saattavat jäädä jumiin huonekaluihin. ”Vähintäänkin robotin pitää pystyä itse luomaan kolmiulotteinen näkymä ympäristöstään, jotta se voi suunnistaa.” Hassinen ennakoi, että tulevaisuudessa tehtävillä tarvittava kalusto kevenee. Hän povaa, että globaalin teknologian myötä jättiyritysten valta kasvaa entisestään. ”Enää ne eivät rajoitu vain yhteen kylään ja yhteisöön, vaan ne voivat olla todella laajoja, skaalautuvia kansainvälisiä ongelmia tai ilmiöitä.” Pölönen arvioi, että tulevaisuuden uhkat piilevät digitaalisessa maailmassa. Kybermaailman vaikutusvaltaisimmat toimijat eivät enää ole valtioita, vaan globaaleja suuryhtiöitä. ”Ne eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä, vaan voittoa tuottavia yrityksiä, ja niiden tärkein bisneksen teon raaka-aine on data. 18 Pelastustieto 1/2020 Vuonna 2050 Suomi on joutunut etsimään yhä vahvemmin kansainvälisiä kumppaneita turvallisuuden saralla. Terrori-iskut voidaan estää esimerkiksi turvatarkastuksin, mutta tulevaisuudessa yksi hakkeri voi uhata kotisohvaltaan satojentuhansien ihmisten tietoja. Me tulemme tekemään sellaista työtä, jota robotti ei pysty tekemään. Kokonaisturvallisuutemme malli on vahva, mutta globaalissa maailmassa se ei yksin riitä. Tulipalon kestävät robotit ovat vielä hintavia. Ne lisäävät lihasvoimaa, ja pelastajan on helpompi operoida esimerkiksi tieliikenneonnettomuuden raivaamisessa tai painavien hydraulisten työvälineiden kanssa. ”Uskon, että inhimilliset taidot korostuvat työpaikoilla. Turvallisuus välittää yhä vähemmän maiden tai valtioiden rajoista”, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll. ”Niillä on suurimmat resurssit, parhaimmat osaajat, viimeisin teknologia. Varusteet paranevat koko ajan, emmekä altistu syöpävaarallisille aineille.” Toistaiseksi sammutusrobotit ovat lähinnä liikkuvia alustoja, joissa suihkuputki on kiinni. Ne innovoivat asioita. Se joka omistaa datan maailmassa, omistaa myös tulevaisuuden.” Keksijä, kirjailija ja futuristi Perttu Pölönen uskoo, että tulevaisuudessa inhimillisyys nousee arvokkaaksi ominaisuudeksi teknologian rinnalle. Kuuma, savuinen ja nokinen ympäristö vaatii paljon tekniikalta, ja siksi kehitys on vasta aluillaan. Ajamme samalla rungolla, mutta kalusto vaihtuu keikan mukaan.” Hassinen uskoo, että vesi pitää pintansa tulipalojen sammutuksessa. Yksikössä ei tarvitse olla mukana kaikkea mahdollista, vaan pelastusautot kalustavat itse itsensä. Jättiyritysten valta kasvaa – Suomi tarvitsee kumppanivaltioita Pelastajien avuksi tulevat eksoskeletonit. Vesi on vapaasti saatavilla oleva puhdas luonnontuote, joka ei yllätä ominaisuuksillaan.” Ikääntyvä väestö muistisairauksineen tulee olemaan haaste. Tulipalot taas pystytään sammuttamaan useimmiten robottien avulla tai rakennuksen ulkopuolelta. TULEVAISUUS. Hassinen uskoo, että dronet eivät tulevaisuudessa tarvitse lentäjää. Niiden vaikutusvalta teknologian kehityksessä kasvaa.” Olemme jo nyt riippuvaisia suuryritysten tuottamista palveluista, puhelimista, sovelluksista ja niin edelleen. ”Jatkossa korostuu yhteistyö samanmielisten valtioiden kanssa. Siksi on välttämätöntä kehittää älykkäitä asumisen ratkaisuja, joilla riskejä vähennetään ja ennaltaehkäistään. ”Katsomme keikan koodista mikä tehtävä, ja robotti kalustaa auton sen mukaisesti. Fyysisesti pelastajien avuksi tulevat eksoskeletonit, päälle puettavat ulkoiset tukirangat. Pelastustoimen merkitys onnettomuuksien ehkäisyssä ja varautumisessa korostuu. Teknologia kiihtyy yhä nopeammin, mikä pakottaa meidät ihmiset löytämään oma roolimme, miettimään, mikä meissä on erilaista kuin koneissa.” Pölönen muistuttaa, että maailman globalisoituessa myös ongelmamme globalisoituvat. ”Jos ihmisen on pakko mennä sisälle, samat eksoskeleton-ratkaisut varmasti auttavat, että jaksamme tehdä työtä
STANDBY OY AB Sinimäentie 10B, 02630 Espoo, Suomi Puh. +358 201 55 8411 | info@standby.fi | www.standby.eu Uusi L56 varoitusvalaisin vie varoitustehon uudelle tasolle! Suomalaisen paloja pelastustoiminnan parissa jo lähes 50 vuotta toiminut Bronto Skylift onnittelee 70-vuotiasta Pelastustietoa! Safety above all ww.brontoskylift.com. L56 2C – VAROITUSVALO Valaisimessa 16 kpl teholedejä, jotka takaavat ajoneuvon näkymisen pidemmälle kuin koskaan. Värivaihtoehdot: sininen, sininen/keltainen, keltainen/valkoinen, valkoinen työvalo
Ensihoidon osavuorokausiyksiköiden valmiusajat tulisi suunnitella asiakastarpeen eikä perinteisten henkilöstön työvuorojen ehdoilla. Ensihoidon yhteistyö sujuvaa Sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitosten yhteistyö ensihoidossa sujuu hyvin Pohjanmaalla ja Helsingissä. Pelastuslaitoksen tuottaman ensihoidon toimivuutta on aikoinaan tutkittu vuonna 2017. ”Pääsääntöisesti yhteistyö toimii melko hyvin. Sopimuksemme neljän pelastuslaitoksen ja Finavian pelastuspalvelun kanssa ovat yhteistoiminnasta eikä vain yhteistyöstä”, HUS Akuutin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma sanoo. Teksti: Petri Vanhanen · Kuva: Teemu Heikkilä Haasteena ovat ajoittain kankeat työvuorojärjestelyt. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n puolella yhteistyö saa kiitokset. Toki kehitettävääkin löytyy. Tutkimuksen julkaisi Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Myös alan ammattijärjestöjen tulisi ymmärtää nykypäivän tarpeet paremmin”, Kuisma jatkaa. 20 Pelastustieto 1/2020 ENSIHOITO V aasan sairaanhoitopiirissä ensihoitopalvelu toteutetaan yhteistoiminnassa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitosten kanssa. Yhteistyö sai tuolloisessa tutkimuksessa hyvät arviot. Pelastuslaitosten henkilöstöllä on omat hallinnolliset linjansa, mutta toisaalta operatiivisesti toiminta on yhtä”, Vesanto kertoo. Luonnollisesti esimerkiksi hallinnollisissa sekä talouteen liittyvissä kokonaisuuksissa esiintyy aika ajoin tiettyjä haasteita, jotka johtuvat eri organisaatioista sekä budjeteista. Vaasan keskussairaalan ensihoitoja valmiuspäällikkö Risto Vesanto on tyytyväinen järjestelyyn. ”Yhteistyö ja yhteistoiminta ovat erinomaisella tasolla. Ensihoidon yhteistyö sujuu pelastuslaitoksien kanssa.. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. ”Pelastuslaitosten, kuten toisenkin julkisen ensihoidon toimijan eli sairaanhoitopiirien, haasteena ovat ajoittain kankeat työvuorojärjestelyt. Yhtymä voi tuottaa palvelun itse, ostaa sen pelastuslaitokselta tai yksityiseltä toimijalta. Ensihoidon vastuulääkärin, kenttäjohtajien ja ensihoitopäällikön resurssit ovat sairaanhoitopiirin ja muu henkilöstöresurssi sekä kalusto tuotetaan pelastuslaitoksilta
22 Pelastustieto 1/2020 PELASTUSTIETO 70 VUOTTA 1969 Valtion palo-opisto Espoossa Palontorjunta 1950 1970–2003 Palontorjuntatekniikka 2019 Lehti uudistuu 2020 Lehti täyttää 70 vuotta 1997 Lehden verkkosivut avattiin 2008 Facebook* 2016 Twitter ja Instagram 2015 Verkkosivu uudistuu, näköislehti verkkoon 2017 Vanhat lehdet digitaalisena verkkoon 1958 Valtion palokoulu Espoossa 2004 Alueelliset pelastuslaitokset ENSIVASTE pelastaa syrjäseudulla RALLIKANSAN lähettiläs PELASTUSALA UUDISTUU: tehokas, osaava ja yhtenäinen 1/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iso-Syötteen kolme kovaa – evakuointi, ERICA ja synergia toimivat K U V A : V IL LE H O N K O N E N 1975 Lehti uudistuu
Toimituskunnan jäsenet vasemmalta H.Lindfors, P.Erkola, M.Lehtonen, P.Kaisla, tj. Vuonna 2015 meni rikki 2000 tykkääjän raja. Nyt seuraajia on jo yli 5500. Myös vuonna 2016 perustettuja Instagramja Twitter-tilejä seurataan aktiivisesti. Seuraaja Esa Aalto aloitti 2003. *Pelastustiedon ensimmäinen Facebook-sivu julkaistiin vuonna 2008. S.Palo, I.Juvakoski, J.Katajamäki (3.), R.Alho, L.Santala ja toimituskunnan puh.joht. oikealta) lehden kolmen päätoimittajan kuvaharvinaisuudessa Bertil Heinrichsin 80-vuotisjuhlatilaisuudessa 1977. Lauri Santala oli päätoimittajana vuosina 1967–1980. 1995 Tietokoneet ja lehden taitto toimitukseen Pelastushallinnon koulutuskeskus Espoossa ja Lohjalla 1979 KUVITUKSEN SUUNNITTELU: TEEMU POKELA. Eino Nevanlinna. Päätoimittaja Juhani Katajamäki (oik.) tuli toimittajaksi 1973 ja oli päätoimittaja vuosina 1980–2003. 1/2020 Pelastustieto 23 PELASTUSTIETO 70 VUOTTA 1993 Pelastustieto Palo-ja pelastustieto ry 1977 1996 Lehti uudistuu 1995 Pelastusopisto Kuopiossa Päätoimittajat Kohokohtia Päätoimittaja Bertil Heinrichs 1950–1967. Päätoimittaja Lauri Santala (2
Oman kiireensä keskeltä pisti silmään myös ensihoitajien kiire. 24 Pelastustieto 1/2020 Hätäkeskuspäivystäjä Jutta Rinne (vas.) ja vuoromestari Tiina Kairaniemi työskentelivät uudenvuodenyönä Kuopion hätäkeskuksessa. Kuva: Akseli Muraja. 24 Pelastustieto 1/2020
HÄLYTYSILMOITUS Päivystäjät ja Erica selvisivät kaaoksesta 1/2020 Pelastustieto 25
Niin IVOkuin TESE-päivystäjiä oli jokaisessa hätäkeskuksessa normaalia enemmän. ”Ne ovat hyviä palavereja, päästään näkemään kasvotusten”, Kairaniemi sanoo. Hänen tehtävänsä oli vastata ensihoidon ja pelastuksen tehtäväseurannan toiminnasta. Kairaniemi meni työpaikalleen Kuopion hätäkeskukseen jo kello 18, jotta saisi lähtevältä kollegalta mahdollisimman hyvän briiffauksen. Jokainen vuoromestari esitteli oman hätäkeskuksensa tilanteen, vahvuuksineen sekä teknisineja erityishuomioineen. Tekstit: Marko Partanen Uudenvuodenyö hätäkeskuksessa. 26 Pelastustieto 1/2020 HÄLYTYSILMOITUS H ätäkeskussaleissa pöydät täyttyivät päivystäjistä, kun niissä varauduttiin uudenvuodenyöhön. VUOROMESTARIT VIDEON ÄÄREEN Vuoromestarit aloittivat varttia aiemmin kuin muut, jotta he ehtivät palaveerata kotiin lähtevän vuoromestarin kanssa. Ohjeen takia hätäkeskuksissa voitiin hallita viranomaiskentän valmiutta ja pitää tilannetietoisuutta paremmin yllä. Keravalla TESE-päivystäjät oli järjestelty siten, että pelastuksella oli oma päivystäjänsä ja ensihoidolla kolme omaa päivystäjää. Kuopion vuoromestari Tiina Kairaniemi kiitteli hätäkeskukseensa viritettyä uudenvuodenyön vahvuutta. Kartta oli hyvin laadittu”, Kuopion vuoromestari Kairaniemi kiittelee. Ensihoidon Cja D-tehtävät sekä pelastuksen roskispalot ja tarkastustehtävät oli siirretty TESE-päivystäjien hälytettäviksi. ”Edellispäivän vuoromestari oli tehnyt tapojemme mukaisesti seuraavan päivän pöytäkartan, josta ilmenee, kuka päivystäjä miehittää minkäkin paikan. Normaalisti näin tehdään vain aamuisin, uutenavuotena videopalaveri vedettiin myös ennen yövuoroa. Loput päivystäjistä asettuvat tehtävänseuraajiksi (TESE), jolloin he hoitavat yhteistyön joko ensihoidon ja pelastuksen yksiköiden kanssa tai vaihtoehtoisesti poliisipartioiden ja sosiaalitoimen kanssa. Oulussa kaikki 17 ja Kuopiossa kaikki 24 pöytää täyttyi päivystäjistä. Keravalla juhlaan valmistauduttiin vahvimmillaan 36 päivystäjän voimin, kun tavallisena arkiyönä riippuen päivystetään 12–24 päivystäjän voimin. Työvuoron alettua vuoromestarit kokoontuivat viestinnän ja teknisen osaston kanssa johtokeskuksen vetämään videopalaveriin. Suurin osa päivystäjistä työskentelee ilmoitusten vastaanottajina (IVO), jolloin he vastaavat 112-puheluihin. ”Minulla oli apunani kaksi ylimääräistä vuoromestaria, jotka tukivat työtäni, jotta pystyin keskittymään pelkästään salin operatiiviseen johtamiseen.” Keravan vuoromestaria Riina Siitosta avusti kollega Laura Kuurne. POIKKEUKSELLINEN OHJE Vuoromestarit saivat videopalaverissa kuulla, että yövuorossa työskennellään poikkeuksellisen ohjeen varassa. Myös eri alueille miehitettyjä lisävahvuuksia, kuten sopimuspalokuntia, voiUudenvuodenyö oli hätäkeskusten rock´n rollia – ”Welcome to the Jungle”, hätäkeskuspäivystäjä Maijastiina Helanen kuvailee kokemuksiaan Guns N´Roses -yhtyettä lainaten. Puhelukaaos iski, mutta päivystäjät venyivät ja Erica toimi. Normaalisti IVO-päivystäjä hälyttäisi tarvittavan yksikön matkaan jo hätäpuhelun aikana. Hätäpuheluista päätellen juhliva kansa ei piitannut laeista, turvallisuudesta eikä muista ihmisistä. IVOTTAJAT JA TESETTÄJÄT Hätäkeskuspäivystäjien yövuoro alkaa iltaseitsemältä ja se kestää 12 tuntia
Niistä kirjattiin poliisille ilkivalta B-tehtävä, jolloin partio meni paikalle normaaliajona. Tosin kun hälytä-painikkeen painaminen on kaikilla selkäytimessä, saattoi kiireessä asia joskus unohtuakin. Raketin aiheuttamista vammoista Svärd ei kuitenkaan vastaanottanut yhtään puhelua. Jos IVO-päivystäjät olisivat lähettäneet yksiköitä vain Erican tarjoamalla tavalla, ne olisivat loppuneet heti kättelyssä. Uusi ohje oli IVO-päivystäjän kannalta yksikertainen. Poliisi hälytettiin paikalle vain, jos ihmisten turvallisuus oli uhattuna tai Ihmisten toleranssi ilmoittaa oli laskenut, vaikka sitä olisi pitänyt vähän nostaa. KIIRE ILMOITTI TULOSTAAN Puhelimet alkoivat soida heti yövuoron alettua, lisätyn valmiuden vuoksi niihin pystyttiin vastaamaan aluksi hyvin. ”Puheluissa oli alusta alkaen mukava tahti, vaikkei mitään kovaa kiirettä ollutkaan”, Keravalla IVO-päivystäjänä aloittanut Jonne Wikstedt kuvailee. PAUKUTTELUILMOITUKSIA Totuttuun tapaan pommittelu alkoi liian aikaisin ja Ihmiset soittivat sen takia hätäkeskuksiin. OIKEASTI VAARALLISTA ”Sellaisiakin ilmoituksia tuli paljon, että raketteja ammutaan vaakatasossa ja toisia ihmisiä päin”, Keravan IVOssa päivystänyt Svärd kertoo. ”Siinä jätettiin vain viimeinen (hälytä) painallus tekemättä, ennen kuin suljettiin tehtävä”, Keravan IVO-päivystäjä Outi Svärd sanoo. Kuva: Petri Vanhanen.. ”Puheluita tuli tasaisena virtana, kun edellisen puhelun sai lopetettua, melkein heti tuli seuraava”, Kuopion IVO-päivystäjä Jutta Rinne kertoo. Kun kello löi sallitut 18, hätänumeroon soitettiin siitäkin syystä, että raketteja ammutaan. Soittajille kerrottiin, että meneillään on poikkeuksellinen aika vuodesta, jolloin on siedettävä vähän enemmän häiriötä. 1/2020 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS tiin hyödyntää paremmin, sillä uudenvuoden muutoksia ei ollut päivitetty Ericaan. Atte Lähteenmäenkin työvuoro Turun poliisi-TESEssä käynnistyi kiireeseen vastaten. Heitä myös neuvottiin keskustelemaan häiriötä aiheuttavien ihmisten kanssa. Sirpa Moilanen (vas.), Outi Svärd ja Maijastiina Helanen olivat työvuoroissa omissa hätäkeskuksissaan. Moilanen ja Helanen päivystivät Oulussa, Svärd puolestaan Keravalla. Myös savolaisilla alkoi olla asiaa hätäkeskukseen. ”Ihmisten toleranssi ilmoittaa oli laskenut, vaikka sitä olisi pitänyt vähän nostaa.” Jutta Rinne arvioi, että päivystäjien viesti meni silti soittajille mukavasti perille. ”Postilaatikonräjäytyspuhelut tai vaikkapa ensihoidon kiireettömät vatsakivut voitiin ohjeen turvin hälyttää siten, että kentän valmius säilyi parempana”, Kairaniemi sanoo
Kiire löysi tiensä myös TESE-pöytiin ja tehtävävirta oli katkeamatonta. Tällaisia ilmoituksia tuli todella paljon”, Svärd kertoo. Kuopion IVO-päivystäjä Rinne puhuu samasta asiasta, kun hän kertoo, että päivystäjät miettivät ennen hälyttämistä, mitä poliisi voisi paikalla tehdä. ”Jos selkeää aihetta ei ollut, partiota ei lähetetty.” Poliisia koskevien 112-puhelujen sisältö kävi päivystäjille tutuksi: raketteja ammuttiin maata pitkin tai taloja ja ihmisiä päin. Helanen muistaa kuulleensa yhdestä raketin aiheuttamasta vammasta. ”Ehkä pitkät pyhät saivat tilanteet kärjistymään ja ongelmat nousemaan pintaan.” TEHTÄVÄNSEURANTAA Turun poliisin TESEä päivystänyt Lähteenmäki poimi Erica-tietojärjestelmästä IVO-päivystäjien jättämiä tehtäviä. ”Jos sivummalla ammuttiin raketti seinään ja siihen jäi musta kytemätön jälki tai jos joku pommitti roskiksia ilman kummempia seuraamuksia, niin poliisia ei hälytetty, sillä resurssit olisivat loppuneet. Tehtävät olivat samankaltaisia kuin normaalina viikonloppunakin lisättynä raketti-, roskisja molok-paloilla. ”Kello 23–01:n tietämiin osui kymmenkunta isompaa 402-tulipaloa, jotka yhdessä perinteisten uuden vuoden yön Ensihoitoon suuntautuneet puhelut koskivat enimmäkseen kaatumisia ja myrkytyksiä. Yhden tehtävän käsittelyyn kului noin pari minuuttia.” Lähteenmäki välitti tehtäviä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen poliiseille. K U V A : P IX A B A Y. Maijastiina Helanen seurasi Ericaan ilmestyviä ensihoidon ja pelastuksen tehtäviä Oulun TESEssä. ”Alkuillalla kun meitä oli kaksi tehtävänseuraajaa, ei siinä roolissa ollut mitään kiirettä.” H-HETKI KOITTAA Puhelut lisääntyivät räjähdysmäisesti hieman ennen puoltayötä. Hänen kollegansa hoiti samojen tehtävien radioliikennettä. Luin ne tulojärjestyksessä ja arvioin, että voiko tehtävä vielä odottaa, vai tarvitseeko se nopeampia toimenpiteitä. 28 Pelastustieto 1/2020 HÄLYTYSILMOITUS kyseessä oli merkittävä omaisuusvahinko. Myöhemmin illalla alkoivat tappelut ja tapaukset, joissa joku ei poistu pyydettäessä toisen asunnosta. Kuopion IVO-päivystäjä Rinne kertoo vastaanottaneensa myös normaalia enemmän mielenterveystehtäviä. Ensihoitoon suuntautuneet puhelut koskivat enimmäkseen kaatumisia ja myrkytyksiä. ”Välillä oli rauhallisiakin hetkiä kunnes ”keskeneräiset koriin” ilmestyi ehkä puolenkymmentä tehtävää kerrallaan
Ledlenser otsaja käsivalaisimet kovaan ammattilaiskäyttöön. Partiot poimivat niitä itse tietojärjestelmästä suoritettavakseen, mikä helpotti kiireen hallintaa. HÄLYTYSILMOITUS VALAISIMET AMMATTILAISILLE. Valaisimilla on 7 vuoden takuu. Tulipaloruuhkan takia avustava vuoromestari Kuurne siirtyi toiseksi päivystäjäksi pelastuksen TESEeen. Rinne ei muista vastaavaa aiemmin tapahtuneen. Keravan IVO-päivystäjä Svärd vilkuili Ericassa näkyvää vastaamattomien puheluiden listaa. Partioita riitti melko hyvin ja TESEssä syntyi vain hetkittäistä jonoa. ”Kun näin ruudulta soittajien jonon, tiesin, että lopettaessani puhelun, uusi alkaa välittömästi”, Svärd sanoo. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.ledlenser.fi Tehokkaat ATEX-sertifioidut käsija otsavalaisimet saat ladattavina ja paristokäyttöisinä, eri ATEX-luokituksilla. Uusiutuvia ohjeita oli hankala sisäistää. Paloista tuli useita soittoja, joihin vastattiin eri hätäkeskuksissa. Jokainen päivystäjä teki siitä oman arvionsa, jolloin sama tehtävä oli välillä keskisuuri ja välillä suuri. Teimme töitä sutjakkaasti ja kokonaisuus oli hyvin hallittavissa”, Wikstedt sanoo. Jokaisella keskuksella ne olivat hieman erilaisia, mikä sotki verkottunutta toimintaa. Wikstedt oli muuttanut Keravan salissa IVO-pöydästä poliisin TESEen. Puoliltaöin, kun soittoja tuli eniten, taululla alettiin ilmoitella uusista ohjeista. Tehtäviä tuli tasaisesti. Solkenaan keikkaa ajaneita ambulansseja laitettiin välillä taukotilaan, jotta ensihoitajat pääsivät syömään. Tuntui siltä, että raukat eivät välttämättä pääse edes vessaan.” Rinteen mukaan ensihoidon kenttäjohtajat huomioivat kiireen kuitenkin hyvin ja ottivat tilanteisiin kantaa, jolloin TESE-päivystäjienkin oli helpompi toimia. ENSIHOITAJIA KÄVI SÄÄLIKSI Rinne välitti tehtäviä Kuopion TESEstä siihen tahtiin, että häntä itseäänkin hirvitti. Koska laadulla ja valokeilalla on merkitystä. Hälytysnappula oli herkässä, koska yritin vaistomaisesti tehdä oppimallani tavalla”, Oulun IVO-päivystäjä Sirpa Moilanen sanoo.. ”IVO-päivystäjän kirjaamat tiedot ovat TESE-päivystäjän tärkein työkalu, niistä selviää tehtävän luonne. Vuoromestari Kairaniemi pani merkille, että TESE:lle annettu poikkeusohje vaikutti toimivan ja Kuopiossa pakka pysyi hyvin kasassa. ”Erican riskinarviokysymykset ovat kovin mustavalkoisia ja kun jokainen päivystäjä kuulee soittajan kertomuksen harmaan eri sävyissä, tulos ei aina ole sama”, Kuurne arvioi. ”Alussa annetut poikkeusohjeet muistin hyvin, mutta kun vuoron kesken tuli lisää ohjeita, niitä oli vaikea muistaa. RÄJÄHDYSVAARALLISIIN YMPÄRISTÖIHIN tehtävien kanssa lisäsivät painetta pelastustoimen TESE-pöydässä”, Keravan vuoromestari Siitonen kertoo. KAIKKI TEHTÄVÄT TESELLE Päivystäjien piti muistaa seurata salin etuosassa olevaa info-taulua, siinä ilmoitettiin voimassa olevista ja muuttuvista työohjeista. ”Ensihoitajia kävi välillä sääliksi
Välillä taukojakin joutui jonottamaan. Kiire ja osin turhautuneisuuskin, jota ei näytetty asiakkaille, purkautui ulos mutta vain hetkeksi. Pelastuksen TESEen siirtynyt Kuurne klikkaili tuntitolkulla poistaakseen Erican antamia vaste-ehdotuksia, jotta vasteista tulisi järkevämpiä. Siten sen sammuttamiseen ei tarvittu useita yksiköitä eikä toista palomestaria saati suurtehotuuletinta. RASITTAVIA SOITTOJA ”Päihteiden käyttö kuuluu ja tuntuu hätäkeskuksessa. Aina tauolle ei ollut asiaa, vaikka olisi muistanutkin, sillä paussia saattoi pitää kerrallaan vain tietty määrä päivystäjiä. Keravan kollega Siitonen seurasi uudenvuodenyönä tarkasti sitä, että uudet ja vanhat pelisäännöt toimivat. Kaaokseksi uudenvuodenyön työvuoroa luonnehtivat muutkin päivystäjät. Päivystäjät kertoivat heille, että ravintoloilla on oikeus valita asiakkaansa ja asiakkaat voivat tehdä rikosilmoituksen, jos tuntevat tulleensa väärinkohdelluiksi. VIELÄKIN AMMUTAAN Kahdelta yöllä Wikstedt siirtyi Keravalla IVOon. ”Se oli Welcome to the Jungle – puhelin soi jatkuvasti ja puhelut, joihin ei ehditty oman alueen hätäkeskuksessa vastaamaan, ylivuotivat toiseen keskukseen. Myös nuijat löysivät yön aikana hätänumeron.. ”Alkoi hullu kiire, paine ja kaaos”, Helanen sanoo. Vaikka Molok-palo oli maan alla, se ei täyttänyt maanalaisen palon kriteerejä. Hätäkeskukseen soitettaan ravintolaillan jälkeisistä taksikiistoista: asiakkaat soittavat, kun taksi ajaa mitä reittiä sattuu ja taksi maksaa liikaa. Jotkut soittajat ovat tosi rasittavia, eikä niin valmiissa kommunikointikunnossa. ”Motivoituneet päivystäjät venyivät jaksamisensa rajoille, kiitos kuuluu ehdottomasti heille”, vuoromestari Siitonen sanoo. VUOROMESTARIT TARKKANA Hätäkeskusten vuoromestarit seurasivat jatkuvasti 14 Virven puheryhmää. ”He vaativat apua heti paikalle, eivätkä suostuneet keskustelemaan saati vastaamaan kysymyksiin. ”Kun pääsimme tauolle, siellä kuului vain puhinaa”, Svärd sanoo. Kuskit soittelevat, kun asiakkaat eivät maksa. Viestintätulvasta pyrittiin bongaamaan kaikki, mikä oli oleellista. Mieluummin lyhyt tauko ja usein kuin liian pitkään pöydässä. ”Saimme klikattua liian isoja vasteita todella paljon pois, vaikka niitä jokunen pääsi eetteriinkin”, Kuurne sanoo. ”Pari kertaa radioliikenteessä vilahti sana puukko, jolloin tehtävää oli kuunneltava sen verran tarkemmin, että tiesi missä mennään”, Kuopion vuoromestari Kairaniemi sanoo. Ennen kun ravintoloissa tuli valomerkki, vähenivät 112-soitotkin. Sen mukaan IVO-päivystäjien tuli jättää kaikki ensihoidon ja pelastuksen tehtävät TESEn välitettäväksi. Wikstedt pohti, mihin täytyi reagoida heti, mistä oli haittaa ja mikä haitta soittajan täytyisi uudenvuodenyönä kestää. 30 Pelastustieto 1/2020 HÄLYTYSILMOITUS Kello 01 Keravalla otettiin käyttöön uusi väliaikainen toimintaohje. Rakettien paukuttelun olisi pitänyt loppua, mutta kun niin ei tapahtunut, ihmiset soittivat taas 112:een. Lopuksi he haistattelivat ja huorittelivat, eivätkä ymmärtäneet sitä, että minä en ole se paikalle saapuva yksikkö.” Helasen mukaan päivystäjät kestävät asiatonta käyttäytymistä, mutta uudenvuoden kaltaisen kiireen keskellä se tuntuu kohtuuttomalta. Nykyään on uusi trendi, joka johtuu taksiuudistuksesta. Sitä välillä oikein odotti, että tulisi yksi selvä soittaja.” Helasen toive toteutui aina silloin tällöin. JONOA MYÖS TAUOLLE Päivystäjiä käskettiin pitämään taukoja riittävän usein. Seuraavat soittajat odottivat. ”Haastavina työssä oli säilyttää kokonaiskuva: mitä ja missä tapahtui, kun tehtäviä tuli paljon joka puolelta maata.” Energiaa kului erityisesti siihen, ettei yhdestä tehtävästä tehty useampaa tehtävää. ”Tehtäviä oli niin paljon, että niitä oli karsittava vähemmän haitan periaatteella, sillä poliisipartioita oli rajallinen määrä.” Kun paikalle ei lähetetty partiota, Wikstedt ohjeisti soittamaan uudelleen, jos tilanne muuttuu vaarallisemmaksi. Runsaan puhelumäärän seassa uudet ohjeet ja niiden päivittäminen oli hankalaa ja söi tarmoa. Vuoromestarit pyrkivät pitämään huolta, että jokainen käy tauolla, sillä joskus kiireessä taukokin unohtuu. Myöskään metroaseman palo ei ollut maan alla, vaan savuava roskis aseman ulko-ovella. TAKSEISTA UUSI ONGELMA Illan ja yön mittaan ihmiset soittelivat myös, kun eivät päässeet sisään ravintolaan ja toiset soittivat sen takia, että olivat joutuneet sieltä pois, vaikka eivät olisi halunneet. Myös nuijat löysivät yön aikana hätänumeron. KIIRE, PAINE JA KAAOS Helasen rauhallinen alkuilta ja -yö Oulun TESEssä koki totaalisen täyskäännöksen yöllä kello 01, kun hän siirtyi IVO-päivystäjäksi. ”Häiriökeikkaa poliisille, myrkytyksiä ensihoitajille ja muuta juhlaan sopivaa
klo 07 Vastatut hätäpuhelut: • Yhteensä 8220 kpl • Kerava 2405 kpl • Kuopio 1500 kpl • Oulu 1311 kpl • Pori 907 kpl • Turku 1270 kpl • Vaasa 827 kpl 6694 hätäpuhelua käsiteltiin tapahtumapaikkaa lähinnä olevassa hätäkeskuksessa, 1 526 niin sanottua ylivuotopuhelua käsiteltiin muissa toimipisteissä. Tehtävät toimialoittain: • Ensihoito 1741 kpl • Poliisi 1933 kpl • Pelastus 258 kpl • Sosiaali 266 kpl Keskimääräiset vastausmäärät klo 19–07: • Arkiyönä 2700 kpl • Viikonloppuyönä 4600 kpl Kesäkauden keskimääräiset vastausmäärät: • Arkiyönä 3200 kpl • Viikonlopun yönä 5300 kpl A R K IS T O K U V A : LA S S I R IN N E. 1/2020 Pelastustieto 31 HÄLYTYSILMOITUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Uudenvuodenyö numeroina 31.12. klo 19–1.1
Kuva: Jussi Vierimaa.. Uudenvuodenyönä järjestelmä oli todellisessa testissä: Normaalina viikonloppuyönä sen läpi menee 4600 – ja kiireisimpinäkin öinä 5300 puhelua, mutta uudenvuodenyönä järjestelmän kautta vastattiin 8220 hätäpuheluun. ”Sellaiseksi kun se on rakennettu, se toimi hyvin. Järjestelmä ei esimerkiksi hidastellut tehtäväruuhkassa ollenkaan”, hän sanoo, vaikka toteaa järjestelmässä olevan parantamisen varaakin. ”Erica-tietojärjestelmä toimi uudenvuodenyönä muitta mutkitta”, Keravalla työskentelevä hätäkeskuspäivystäjä Jonne Wikstedt sanoo. Ericassa puute korostuu, kun radioliikennettä on paljon. ”Erica toimi moitteettomasti, siinä ei ilmennyt bugeja tai ruuhkasta ilmenevää jumiutumista”, hätäkeskuspäivystäjä Marjastiina Helanen sanoo. Silloin täytyy keskittyä yhteen tehErica kesti puhelumyrskyn Turussa työskentelevä hätäkeskuspäivystäjä Atte Lähteenmäki kertoo, ettei järjestelmä hidastellut tehtäväruuhkassa, mutta parannettavaa siinä toki on. Toisenlaistakin viestiä kuului: Ruuhkatilanteissa järjestelmä ei vastannut käytännön tarpeita. ”Ruuhkaisessa salissa on ajoittain kova melu. Myös Turussa työskentelevä hätäkeskuspäivystäjä Atte Lähteenmäki alleviivaa järjestelmän toimivuuden. TOIVOTAAN, TOIVOTAAN Lähteenmäki kaipasi uudenvuodenyön ruuhkassa vanhan ELS-järjestelmän ominaisuutta, jossa puheryhmänäkymä oli selkeämpi ja paremmin hallittavissa. Sama viesti kerrottiin Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksesta. 32 Pelastustieto 1/2020 HÄLYTYSILMOITUS H ätäkeskuksen Erica-tietojärjestelmää käytettiin ensikertaa todellisessa puhelumyrskyssä
”Se on vanhaa monimutkaisempi ja ehkä hiukan hitaampi, mutta työnteko sujuu järjestelmällä kuten vanhallakin.” Erica-tietojärjestelmä toimi uudenvuodenyönä muitta mutkitta. ”Täällä hätäkeskuksessa tilanteet näkyvät aiemmin kuin viranomaisten omissa tilannekeskuksissa tai kenttäjohtojärjestelmissä. Kuva: Petri Vanhanen.. ”Vuoromestarit tarvitsisivat Ericaan ennalta arvaamattomia ruuhkatilanteita varten toiminnon, jolla muokata vasteita tai ottaa vasteet kokonaan pois päältä”, Keravan vuoromestari Laura Kuurne sanoo. Oulun hätäkeskuspäivystäjä Maijastiina Helanen sai kollegoidensa kanssa Erican ensimmäisenä käyttöönsä. Kuurne ottaisi hätäkeskukseen uudenvuoden kaltaisissa tilanteissa henkilöitä, joita voisi konsultoida alueen pelastustoimen ja ensihoidon erityistilanteissa. Toimialat voisivat herkemmin laatia myös vasteet poikkeustilanteita varten.” Kuopion vuoromestari Tiina Kairaniemi puolestaan toivoisi järjestelmän vuoromestarirooliin toimintoa, joka näyttää jonossa olevat puhelut. Jos vaikkapa pelastuksen tehtävissä vaste rajoitettaisiin ruuhkan ajaksi yhteen yksikköön, kykenisi TESE-päivystäjä tekemään lisähälytykset jo hätäpuhelun perusteella jopa ennen kuin lähdönjohtaja ottaa asiaan kantaa. Heille uudenvuodenyö ei paljastanut uusia asioita. Ruuhkatilanteissa yksiköt myös loppuvat nopeasti, jos vasteisiin nousevia yksiköitä ei rajoiteta. ”Toki siinä on korjattavaksi haluttuja asioita, mutta se toivelista on ollut sisällä jo pitkään. Järjestelmä ei esimerkiksi tunnista kaikkia statuksia, jolloin se voi nostaa vasteen todella pitkältäkin, vaikka yksikkö voisi olla lähempää nopeastikin hälytettävissä. VANHA ON KANKEA, UUSI ON UUSI Helasen mukaan Ericassa on enemmän hyvää kuin huonoa. Uudenvuodenyö oli uuden verkon kestävyystesti, ja Erican toiminta teki Helaseen hyvän vaikutuksen. Myös Keravalla päivystävä Wikstedt kertoo suhtautuvansa uuteen järjestelmään positiivisesti. ”Hyvää vuoromestarin näkökulmasta on se, että tehtävät päivittyvät yhteisesti nähtäväksi reaaliajassa, jolloin voin seurata tehtävien käsittelyä sillä hetkellä, kun päivystäjä sitä tekee. Ehkä niitä huomioidaan tulevissa päivityksissä”, Helanen sanoo. Siten laadunvalvontakin onnistuu reaaliajassa.” Oululaispäivystäjät saivat Erican ensimmäisenä käyttöönsä. 1/2020 Pelastustieto 33 HÄLYTYSILMOITUS tävään kerrallaan, koska kokonaiskuva on nykyään heikompi”, Lähteenmäki sanoo
Verkottuneesta toiminnasta tuleva liikenne näkyi myös TESE-pöydissä. ”On hyvä, kun vastataan 15 sekunnissa, mutta ruuhkatilanteissa paikalle saapuvaa apua saattaa joutua odottamaan kaksikin tuntia.” Helanen sanookin, että vastausaika ei voi olla ainoa autuaaksi tekevä asia. ”Jos joku väittää, ettei paikallistuntemuksesta ole hätäkeskuksessa hyötyä, niin se on puppua. ”Keväällä 2020 päätämme, laajennammeko vastaajapiiriä edelleen, vaikka tälläkin hetkellä lähes kaikki päivystäjät voivat vastata toiminnolla välitettyihin puheluihin.” Toistaiseksi vastaajapiirin ulkopuolella on vain perehdytyksessä oleva henkilöstö. Pilottivaiheeseen osallistui sata vapaaehtoista eri hätäkeskuksista. Moilanen on samoilla linjoilla. Taavitsaisen mukaan kokeiluun osallistuneet päivystäjät antoivat pääasiassa positiivista palautetta. Nämä tiedot saa selville Ericasta. ”Normaalioloissa 15 sekunnin toimintamalli on ok, mutta pitäisikö sitä juhlapäivinä muuttaa, jotta isoin osa puheluista käsiteltäisiin oman alueen hätäkeskuksessa”, Helanen pohtii. 34 Pelastustieto 1/2020 HÄLYTYSILMOITUS U udenvuodenyönä tuore verkottunut järjestelmä pääsi näyttämään kyntensä todellisessa puheluiden ruuhkassa. ”Vastaajapiirin laajennuksen pilotointi tehtiin kesän aikana, toiminto vakiinnutettiin syksyllä ja otettiin täydessä mitassaan käyttöön 2. Näitä on nyt parannettu”, Taavitsainen sanoo. Myös käytössä olevat puheryhmät on selvitettävä”, Svärd kertoo. Kuva: Petri Vanhanen.. ”Päivystäjät kokivat, että verkottumisen peikot hälvenivät ja työ muuttui mielekkäämmäksi, kun he oppivat uutta.” Korjattavaakin oli. Verkottunutta toimintaa säädetään lisää, mikäli tarvetta on. Uuden vastaajapiirin laajennus -toiminnon avulla vastattiin uudenvuodenyönä 1526 hätäpuheluun. Monet soittajat eivät tunnista sijaintiaan, mutta kun he pystyvät kuvailemaan ympäristöä, niin paikallistuntemuksen avulla oman alueen päivystäjä pystyy usein paikallistamaan kohteen. ”Kun vaikkapa Turusta annettiin tehtävä Kuopion poliisille, joka sitten haluaa lisätietoja, on Kuopion TESE-päivystäjän kysyttävä niitä Turun kollegalta. ”Päivystäjien mukaan koulutusmateriaali ja koulutettavat asiat olivat puutteellisia. Hän peräänkuuluttaa verkottuneeseen toimintaan myös yhtenäisiä ohjeita. ”Osoitetiedoissa on oltava tarkkana. ”Nyt eri puolilla maata tulkitaan ohjeita vähän omalla tavallaan, mikään niistä tulkinnoista ei kuitenkaan ole väärin.” PERUSTYÖ EI MUUTU Kuopiossa työskentelevä Jutta Rinne ja Oulun hätäkeskuksen Sirpa Moilanen ovat ottaneet vastaajapiirin laajennus -toiminnolla tulleita hätäpuheluja vapaaehtoisesti vastaan heti siitä lähtien, kun toiminto tuli kokeilukäyttöön. Puheluita siirrettiin hätäkeskusten välillä Jonne Wikstedt työskentelee Keravan hätäkeskuksessa. ”Minulle vastaajapiirin laajennus ei ilmiönä ollut taustani takia ihmeellinen. ”Näissä puheluissa perustyö ei muutu mihinkään, paikat täytyy vain selvittää paremmin, mikä on meidän ammattitaitoamme”, Rinne sanoo. Kun 112-puheluun ei ehditty vastata lähimmässä hätäkeskuksessa 15 sekunnissa, Erica laajensi vastaajapiiriä siten, että puheluun voitiin vastata muissakin keskuksissa kuin mihin puhelu on alun perin tullut. Hätäpuheluja voitiin ohjata Erican sisällä työpisteisiin, joissa pilotissa olevat päivystäjät työskentelivät. Kun ei tunne nurkkia samalla tavalla kuin omalla alueella, huolellisuus työssä korostuu”, Wikstedt sanoo. Päivystäjät hoitavat keskustelun Lync-sovelluksella tai puhelimella. Samalla tavalla se on hoidettava kuin muutkin tehtävät.” PILOTTI VIIME KESÄNÄ Hätäkeskukset ovat olleet verkottuneina viime kesäkuusta asti. VAATII TARKKUUTTA Jonne Wikstedt ja Outi Svärd vastasivat Keravalla noin kymmeneen puheluun, jotka olivat alun perin menneet toiseen hätäkeskukseen. HUOMIOITA Oulussa työskentelevä Maijastiina Helanen pohtii uuden toiminnon kohdalla vastaamisen hektisyyttä. ”Hätäkeskusten välinen yhteistyö toimi kiitettävästi”, Turussa päivystävä Atte Lähteenmäki sanoo. Svärd on Wikstedtin kanssa samaa mieltä. Jos puhelu tulee Keravalle, vaikka Kälviältä, on selvitettävä, onko kyseessä itsenäinen kunta vai jonkun muun kunnan osa. joulukuuta, hätäkeskustietojärjestelmän pääkäyttäjä Mika Taavitsainen sanoo
N-sarjan valaisimissa hyödynnettävä NiMH-yksikköakkuteknologia takaa normaaleissa käyttöolosuhteissa mm. kondensaattoriratkaisuja pidemmän käyttöiän. HÄLYTYSILMOITUS Kotimaiset Neptolux N -sarjan valot pienentävät kiinteistön energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä. Uusin led-tekniikka käyttää alhaista polttovirtaa ja pitää toimintalämpötilan matalana sekä pidentää akun elinkaarta. Kysy lisää! security@hedengren.fi 0207 638 635 hedengren.com/fi/security Markkinoiden energiatehokkaimmat poistumistievalaisimet Neptolux_ilmoitus_Pelastustieto_1_20.indd 1 28.1.2020 12.41
Sain onnitteluja eläkevirkaan pääsemisestä. 36 Pelastustieto 1/2020 Eläkevirka – ei kai sentään. Kumpikin suhtautuminen kertoo ajan hengestä ja ne ovat erilaisia, eivät siis toinen toistaan parempia. Työpaikan vaihtaminen tulee kuitenkin varmasti yleistymään entisestään ja saman työnantajan leivissä koko uran työskenteleminen on entistä harvinaisempaa. Oppilaitoksien puolestaan pitää osata poimia pääsykokeissa edelleenkin kyvykkäimmät, mikä ei tarkoita yksinomaan sitä, kuinka paljon rautaa saa nostettua. Pelastustoimen työntekijöinä tarvitaan edelleenkin ihmisiä, sillä inhimillisyys on tekijä, joka erottaa meidät koneista ja asiakkaamme tarvitsevat edelleen inhimillisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä hädän hetkellä. Pelastustoimi ei tyypillisesti ole ollut teknologisen kehityksen aallonharjalla oleva toimiala ja jos katsot vaikkapa 70-luvulla kuvattuja videoita jonkin palokunnan harjoituksista, ei maailma ole juurikaan muuttunut tuosta, mutta tulevan 30 vuoden aikana työnmurros tulee olemaan merkittävästi nopeampaa kuin mitä se on ollut kuluneen sadan vuoden aikana. Työelämässä on tapahtumassa murros eikä kyse ole vain asenteessa eläkevirkoihin, vaan töiden tekemisen tavassa, työmenetelmissä ja -välineissä. Nuo onnittelut kauhistuttivat minua – eläkevirka 27-vuotiaana, ei kai sentään. Tulevaisuuden tarpeita ajatellen painopistettä siirretään varmasti esimerkiksi oppimiskykyä mittaaviin osa-alueisiin. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Näitä ihmisiä työntekijöikseen onnistuu houkuttelemaan sellainen työnantaja, joka panostaa työpaikan pitovoimatekijöihin ja näkee työntekijät keskeisenä voimavarana pelkän kuluerän sijaan. Siinä missä eläkevirka on aiemmille sukupolville tuonut onnellisuutta, varmuutta ja taannut toimeentulon, huomasin itse kuuluvani sukupolveen, joka tuntee eläkeviran muuta kuin pelkkää onnea tuovana asiana. Digitalisaatio, teknologiset innovaatiot ja tekoäly tulevat ennen pitkää muuttamaan pelastustoimenkin toimintamalleja ja robotit tulevat korvaamaan samankaltaisena toistuvan työn. mirafoni112@ gmail.com Kymmenen vuotta sitten tulin valituksi pelastusylitarkastajaksi. Työnantajat, jotka pitävät kiinni mentaliteetista, missä työntekijän tulee olla ikuisesti kiitollinen armolliselle työnantajalleen työpaikastaan, tulevat olemaan korkeintaan läpikulkupaikkoja. Onko tulevaisuudessa enää eläkevirkoja?. Tulevaisuudessa menestyvän työntekijän puolestaan kannattaa kiinnittäytyä virkanimikkeiden ja titteleiden sijaan osaamiseensa ja kehittää sitä, sillä se kannattelee tilanteessa kuin tilanteessa. MIRAFONI Pelastustoimen työntekijöinä tarvitaan edelleenkin ihmisiä. Tätä voi olla hankala kuvitella tapahtuvaksi, mutta kuten futuristi Perttu Pölönen ”Tulevaisuuden lukujärjestys”-kirjassaan muistuttaa: ”Mielikuvituksemme rajat eivät ole maailman rajat.” Työ on tärkeä osa elämää ja sen parissa käytetään merkittävä osa aikaa – näin ollen on tärkeää, että työssä myös viihdytään
viim. (Pori) ja 30.3.-3.4.2020 (Kuopio) (hinta vahv. viim. Ilmoittaudu 3.4. Pelastustoiminta: 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 16.-20.3.2020 995/1326 alviton 14.2.2020 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 5.-9.10.2020 995/1326 alviton 4.9.2020 20045 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 2.-4.6.2020 780/1039 alviton 8.5.2020 20068 +50-vuotiaat palomiehet 28.-30.1.2020 985 alviton 18.12.2019 20068 +50-vuotiaat palomiehet 7.-9.10.2020 985 alviton 11.9.2020 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 7.-9.4.2020 780 alviton 13.3.2020 20021 Hallipalot 15.-16.9.2020 585 alviton 21.8.2020 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 12.-15.5.2020 795 alviton 24.4.2020 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 31.8.-3.9.2020 795 alviton 7.8.2020 20046 Sisäpalosimulaattorin kouluttajakurssi 3.-5.8.2020 890/1286 alviton 12.6.2020 20030 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 11.-13.8.2020 640 alviton 12.6.2020 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 15.-16.4.2020 580/773 alviton 20.3.2020 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 6.-7.10.2020 580/773 alviton 11.9.2020 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 27.-29.10.2020 765 alviton 2.10.2020 20022 Vesisukelluskurssi (hinta vahv. jakso 9.-20.3.2020 (hinta vahv. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Asu on vapaa. Tervetuloa Kuopioon tiistaina 28.4. Koulutustarjonta 2020 JUHLAKUTSU. (Turku), 15.-16.2. 0295 453 492. klo 12–16. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 31.12.) 20.4.-5.6.2020 8550 alviton 7.2.2020 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 11.-13.3.2020 1495 alviton 21.2.2020 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 10.-12.11.2020 1495 alviton 23.10.2020 Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Luvassa asiaa ja iloista yhdessäoloa. MIRAFONI Kaikki alkoi vuonna 1950. mennessä: toimitus@pelastustieto.fi Pelastustieto 70 vuotta PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa. Sopimushenkilöstökoulutus Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 1. 31.12.) 20067 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueellinen) 1390 alviton 10.1.2020 31.1.-2.2. Juhlimme lehden historiaa yhdessä Pelastusopiston kanssa. jakso 27.1.-7.2.2020 3020 alviton 18.12.2019 2. viim. 31.12.) Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita
38 Pelastustieto 9–10/2019 Teemu Veneskari ei pelkää kysyä miksi. 38 Pelastustieto 1/2020 38 Pelastustieto 8/2019 ”Elämämme kapenee, jos vaikeista asioista ei puhuta”, sanoo Saku Sutelainen. ”Se on monta kertaa avannut keskustelun, pitäisikö jotakin muuttaa.” 38 Pelastustieto 1/2020
”A iotko, Teemu, oikeasti jäädä tälle alalle?” kysyi kursseillaan peräti kolme Pelastusopiston opettajaa, kun Teemu Veneskari suoritti opintojaan. 1/2020 Pelastustieto 39 TAPASIMME Teemun teesit Teemu Veneskari on tuonut urallaan pelastusalalle monia uusia ajatuksia ja käytäntöjä. Hän kun ei ollut kasvanut alaan sisälle nuoresta pitäen esimerkiksi sopimuspalokuntatoiminnan kautta. Vuonna 2015 hän valmistui Maanpuolustuskorkeakoulusta sotatieteiden maisteriksi. Hän arvioi, että yläkouluikäisenä hänen opiskeluaan haittasi suunnan puute. Veneskari opiskeli kansainvälistä liiketoiminnan johtamista, Master of Business Administration (MBA) -tutkintoa, International Business Management (IBM) -koulutuksessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Samaa jatkuvaa kehittymistä hän pyrkii noudattamaan omassa elämässäänkin. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Ossi Pietiläinen Lopputyö meni niin hyvin, että yllätin jopa itseni. ”Tällä hetkellä päätyöhöni kuuluu asioiden pohtiminen, henkilöstön ajatusten ja ideoiden kuunteleminen ja niistä toimivan prosessin muodostaminen yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa.” Veneskarin opiskelumotivaattoreina ovat toimineet myös hyvät ja huonot esimiehet.. ”Koko ammattikunta ja ala oli minulle kauhean uusi. Viimeisin tutkinto on syksyltä 2019. ”Piti saada tarpeeksi koulutusta, jotta pystyi hakemaan sellaiseen tehtävänkuvaan, jossa oli mahdollista kehittää ja muuttaa organisaatiota.” Nyt Veneskarilla on juuri sellainen tehtävänkuva. Niskassa ei ollut alan kulttuurin painoa, ja tarkastelin asioita hieman eri tavalla kuin muut”, nykyisin Kymenlaakson pelastuslaitoksella kehittämispäällikkönä toimiva Veneskari sanoo. Palomiehenä uusia ideoita oli vaikea saada läpi koko organisaatiossa. STATUKSESTA MUUTOSVOIMAA Veneskari on pohtinut paljon motivaation merkitystä itsensä kehittämisessä. Hänen tapansa niin Pelastusopistolla kuin muutenkin pelastusalalla on ollut kyseenalaistaa vallitsevia rutiineja ja käytäntöjä. Hän pohti pitkään, hakeako poliisiksi vai pelastusalalle, mutta pelastusala vei voiton. Kysymykset saattoivat johtua siitä, että Veneskarilla oli jo tuolloin kyseenalaistavia ajatuksia pelastusalasta. Sittemmin Veneskari on kouluttautunut pitkälle. ”Kysymykset miksi ja minkä takia avasivat monta kertaa keskustelun, pitäisikö jotain muuttaa.” Veneskarin peruskoulun päättötodistus oli aikoinaan sen verran huono, että hän ehti viettää päivän kymppiluokalla, kunnes sai kutsun autonasentajakoulutukseen. ”On vaikea motivoida itseään toteuttamaan isoja koulutuskokonaisuuksia, jos ei ole polttopistettä, mihin suunnata, eikä tiedä, mihin on menossa.” Aikuisiän opiskeluun motivaation toi halu muuttaa asioita. Pelastusopistossa hän suoritti koko opintoputken pelastajatutkinnosta alipäällystökurssin kautta paloinsinööriksi. Hierarkkisella pelastusalalla muutoksen aikaansaaminen vaatii tietyn statuksen. Niitä töitä hän tosin ei tehnyt päivääkään, sillä viranomaispuoli alkoi kiinnostaa. Armeijassa hän toimi sotilaspoliisina, sen jälkeen töissä kauppakeskuksissa myymäläetsivänä
”Jos tarkastelemme ainoastaan pätevyysvaatimuksia nykyisiin virkoihin, on erittäin hassua, että tänä päivänäkin voi pätevöittää itsensä jopa pelastusjohtajaksi käymällä ainoastaan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen. Nykyisin moni pelastuslaitos käyttääkin laitteita johtamisen apuna operatiivisessa toiminnassa. Meidän pitää siis valmistaa tuleva päällystö siihen.” Veneskari huomauttaa, että keinoäly on mukana yhteiskunnan toiminnoissa jo niin vahvasti, ettemme aina edes huomaa sen läsnäoloa. Alalta puuttuu oma ylemmän korkeakoulun ja yliopistotason koulutus. Molempien suhteen pelastusala on vielä lähtökuopissa. ”Meillä voisi esimerkiksi olla koko valtakuntaa koskeva päivystys-, neuvontaja valvontapalvelu, jossa vaikkapa palotarkastuksia kyettäisiin seulomaan isosta soittomassasta niin, että puhelut ohjauTeemu Veneskari on kouluttautunut pitkälle, koska hän kokee, että vain korkealta voi kunnolla vaikuttaa alan toimintaan.. ”Tuo kaikki on tulossa tietyllä aikajänteellä. Jos verrataan mihin tahansa muuhun viranomaiseen, on mahdottomuus, että samantasoisessa tehtävässä toimisi tuolla koulutustasolla kukaan muu.” Veneskari kysyy, miten tulevaa päällystöä voidaan motivoida jatkokoulutukseen, kun auki olevien virkojen pätevyysvaatimuksena ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. ”Tällä hetkellä en pysty luettelemaan pelastustoimessa ainuttakaan kokonaisuutta, jossa olisi hyödynnetty keinoälyä tai robotiikkaa. Keinoäly esimerkiksi jaottelee puheluita tarpeen mukaan julkisissa palveluissa tai pankeissa. YHTEINEN SUUNTA PUUTTUU Veneskari on ollut etujoukoissa tuomassa RPAS-laitteita eli kauko-ohjattavia ilma-aluksia pelastusalalle. 40 Pelastustieto 1/2020 TAPASIMME ”Heidän vertailunsa on auttanut pohtimaan, että asian voi tehdä toisella tavalla, ja myös, mistä voi ottaa mallia.” Mitä pelastusalan koulutukseen muuten tulee, Veneskarin mielestä peruskoulutus pelastustoimessa päättyy liian aikaisin. Poliisin puolelta pystyn luettelemaan useammankin.” Tekoäly ja robotiikka liittyvät nekin tulevaisuuden päällystön kouluttamiseen, siihen, kuinka hyvin päällystö osaa hyödyntää niiden mahdollisuuksia pelastustoiminnassa. Samanlaista tekniikkaa voisi hyödyntää pelastustoimessakin. Kysymys ei ole tieteiselokuvien visioista, vaan tavallisesta arjen hallinnasta. Veneskaria puolestaan kiinnostavat tällä hetkellä robotisaatio ja tekoäly. Alan tulevaisuuden kannalta se on Veneskarin mielestä iso heikkous
PIRSTALOITUNUT BRÄNDI Veneskari teki tuoreimman korkeakoulututkintonsa siitä, minkälainen pelastuslaitoksilla työskentelevien kansainvälisten asiantuntijoiden brändi on, ja miten sen tunnettuutta ja julkisuuskuvaa voisi kehittää. Virkamies-Virtaset. Tähän tarvittaisiin – jälleen kerran yhteisesti suunniteltu ja johdettu strategia. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Mitä enemmän on stressiä, sitä enemmän käyn treenaamassa ja punttisalilla. Piti mennä epämukavuusalueelle, jotta voi oppia jotain uutta.” Veneskarin mukaan pelastustoimella ei ole yhtenäistä brändiä, vaan julkisuuskuva on hyvin pirstaloitunut. Motivoituneet asiantuntijat. HARRASTUKSET. Dataa pitää olla huomattavasti, jotta saamme keinoälystä jotain hyötyä.” Pelastustoimi voisi tuottaa kansalaisille digitaalisesti esimerkiksi yhteiset lomakkeet, kuten erilaiset lupapalvelut ja paloturvallisuuden itsearvioinnit. Ajattelin, että nyt sen voi tehdä tutkinnon kautta. TÄRKEIN RATKAISTAVA ASIA PELASTUSALALLA JUURI NYT. Aika moni kuitenkin tietää, että apuun tulee punainen auto, jossa on siniset vilkut. ”Pelastustoimessa on ihan samanlaisia kokonaisuuksia, jotka tehostaisivat toimintaa, kun ne rakennettaisiin kansallisesti.” Veneskari katsoo, että alalta puuttuu strateginen, kansallinen suunta, johon pelastustoimen digitalisaatiota pitäisi suunnata. ”Halusin opetella englantia. ”Brändi on työkalu, jolla kyetään kertomaan asiakkaalle toimialastamme ja arvoistamme. Aktiiviurheilu ja mökkeily. Miten me pelastusviranomaisina pärjäämme tulevissa muutoksissa niin, että palveluntaso asiakkaille ei laske, ja pystymme samaan aikaan kehittymään. Teemu Veneskari, kehittämispäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos. Huollan itseäni hyvin paljon, jotta jaksan tehdä sen ison kuorman töitä. tuvat oikeaan paikkaan keinoälyn avulla. ”Haluaisin materiaalin, kokonaisuuden, jonka voisi antaa kansainvälisille asiantuntijoille, jotta he veisivät maailmalle yhdenmukaista viestiä, kansallista brändiä.” Kymmenen vuotta kansainvälisessä toiminnassa vahvasti mukana ollut Veneskari painottaa, että viemistä todella on. Lopputyö meni niin hyvin, että yllätin jopa itseni”, Veneskari nauraa. PERHE Vaimo, kaksi lasta. ”Tunti moottorisahan varressa mökillä, niin ei tarvitse yhtään muistella työasioita. IKÄ. ”Näiden palveluiden rakentamisen ei pitäisi olla enää yksittäisten alueellisten pelastuslaitosten päätettävissä, vaan ne ovat kansallisia strategioita, jotka mahdollistaisivat pienille laitoksille asiakaspalvelun tuottamisen. Pienillä pelastuslaitoksilla ei ole samanlaista mahdollisuutta osallistua tutkimustoimintaan kuin isoilla, jotka voivat palkata jopa päätoimisia tutkijoita. Palvelut ja niiden hinta olisi sama kaikkialla, riippumatta siitä, missä asiakas asuu.” Veneskari muistuttaa, että esimerkiksi poliisilla on yhtenäinen, valtakunnallinen passipalvelu. Lopputyön tilaaja oli Kymenlaakson pelastuslaitos, ja tutkimuksen piti liittyä kaupalliseen toimintaan. Tutkinto suoritettiin englanniksi. ”Brändi oli käsitteenä minulle entuudestaan täysin tuntematon. En tiedä, onko meillä varaa olla käyttämättä brändiaspektia edes pienissä määrin työkaluna muiden viranomaisten kanssa samassa kentässä.” Veneskari mainitsee vertailun vuoksi Yhdysvaltain asevoimat, joka brändää itsensä varsin tehokkaasti. Meillä on brändin osa-alueita, jotka ovat todella vahvoja, mutta sitten on heikompia osa-alueita, joita ei tunneta eikä tiedetä.” Kansainvälisen brändin muodostaminen voisi olla tuki, johon kansainvälisiin tehtäviin ulkomaille lähtevät asiantuntijat voisivat nojata. Ei todellakaan ollut selvää, mitä olin tekemässä. Muutakaan tutkimusja kehittämistoimintaa ei ole mahdollista viedä tehokkaasti eteenpäin juuri alan epäyhtenäisyyden takia. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Jos Suomessa kansalaiselta kysytään pelastustoimen arvoja tai vaakunoita, harva tietää. Kukaan meistä ei ole robotti – vielä.” Piti mennä epämukavuusalueelle, jotta voi oppia jotain uutta.. 42. Se vaatii valtakunnan tason massoja. Hän painottaa, että brändin kehittäminen ja johtaminen on ihan samanlaista kuin minkä tahansa muunkin asian: sitä pitää johtaa, edistää, tutkia ja seurata. 1/2020 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA JA MISTÄ. ”Meillä on erittäin hyvä ja kustannustehokas järjestelmä, jota pitäisi pystyä viemään ulospäin ja ylpeästi esitellä Suomen pelastustoimea.” Työrintamalla Veneskarilla on monta rautaa tulessa, ja siksi rentoutuminen vapaa-ajalla on tärkeää
Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta. K U V A : H E LS IN G IN K A U P U N G IN M U S E O PALONTORJUNNASTA PELASTUSTIEDOKSI. Koska turvaryhmäkäytäntöä ei ollut, ulkona olleet palomiehet yrittivät pelastussukellusta ilman työjohOPERATIIVINEN TOIMINTA – MITÄ OPITTIIN. heinäkuuta 1960 on yksi Helsingin silloisen palolaitoksen ja nykyisen pelastuslaitoksen traagisimpia yksittäisiä tapahtumia, jossa valitettavasti menetettiin kolme palomiestä ja myöhemmin vielä palopäällikkö. Kysyimme myös, miten nyt toimittaisiin. Sisälle määrättiin savusukellusryhmä vahvuudella 1+2. Pidän sattunutta palokaasuräjähdystä samanlaisena kuin nykyisiä talosaunoissa (kellarikerros) sattuneita, palokuorman ollessa huomattavasti korkeampi”, Korkiamäki sanoo lukemansa perusteella. Kysyimme ammattilaisilta mietteitä suurista onnettomuuksista vuosikymmenien varrelta ennen aluepelastuslaitosten syntyä. Letkua ei ehditty paineistaa ennen räjähdystä. Nykyisin kohteeseen hälytettäisiin varmasti yksiköitä ainakin kolmelta–neljältä asemalta. Etupainotteisuus olisi selvempi. Tähän onnettomuuteen palataan myöhemmin perusteellisemmalla jutulla. Räjähdys kaatoi seinät ja paperipaaleja sammutusryhmän päälle. Tilgmann Oy:n kirjapainotalon tulipalo 12. Tällä porukalla yritettiin selvitä. Samoin savutuuletusta ei käynnistetty tilaan, jossa varsinainen palo oli. Jälkikäteen on paha arvioida olisivatko nämäkään auttaneet menehtyneitä palomiehiä. Pohdinnan pohjana käytin silloisen Palontorjunta-lehden artikkelia 5/1960”, kertoo kertoo pelastusjohtaja vs. ”Oli kysymyksessä alkukuvitelmien mukaan normaali ja melko rutiininomaiseksi käsitetty palo – ei tiedetty, että kellarissa on herkästi syttyviä aineita. Toinen poikkeus nykyiseen oli, että niin sanottua turvaryhmää selvityksineen ei määrätty. He antoivat kaikkensa sen hetkisessä maailmassa senhetkisellä tietämyksellä”, Korkiamäki sanoo. Tilgmannin tulipalo Helsingissä 1960 toa, mutta eivät palon voimakuuden ja paperipaalien takia päässeet kohteeseen.” ”Mielenkiintoista oli myös todeta, että kohteeseen hälytettiin vain Erottajan paloaseman yksiköt: hööki, ruisku ja pioneeri. ”Palokaasut eivät räjähtäneet siinä tilassa, mihin sammuttajat olivat menossa. FM Jari Auvinen Helsingin kaupungin palomuseosta täydentää, että hälytys tuli automaattihälytyksenä, johon senaikaisen vasteen mukaan hälytettiin, palomestari, hyökkäys, ruiskuja pioneeriyksiköt. 42 Pelastustieto 1/2020 M enneitä kannattaa joskus muistella – ja ottaa kenties opiksikin. Tulee toki muistaa, että asemien vahvuudet olivat tuolloin selvästi suurempia.” ”Nykyiset sammutusasut väliasuineen, paineilmalaiteet ja kypärät ovat ihan eri tasolla kuin silloin, samoin suihkuputket ja niiden vesimäärät. En usko savutuuletuksen vaikuttaneen palokaasujen syttymiseen, siitä huolimatta hyökkäävä savutuuletus lopetettiin Suomessa melkein 40 vuodeksi. Kun Karuvaara huomasi, että palopäällikkö Sundquist tuli sisäpihalle, hän pyysi lupaa aloittaa savutuuletus. Sundquist antoi tähän luvan.” Korkiamäki kertoo, että palomestari ja esimiehet suorittivat ensin tiedustelun, kuten nykyäänkin tehtäisiin. Palomestari Oiva Karuvaara määräsi rikkomaan Lönnrotinkadun puoleiset kellarin ikkunat, jotka olivat ihan katutasossa, mutta sitä ei ehditty vielä tehdä, kun jo räjähti. Vasta loukkaantuneiden määrän selvittyä hälytettiin avuksi Kallion kolme yksikköä ja myöhemmin Munkkiniemen ja Käpylän asemat. Kaikki alkuperäiset jutut ovat luettavissa: pelastustieto.fi > pelastustoimi > arkistojutut Kuva on otettu ennen räjähdystä. ”Pelastustieto pyysi arvioimaan, miten silloin toimittiin ja miten nykyään toimittaisiin ja opittiinko asiasta mitään. ”Se, mikä poikkeaa nykykäytännöstä on, että sisään mentiin paineettoman letkun kanssa, vaikka tila oli savun vallassa. Tosin sillä ei selvitysten mukaan ollut merkitystä, koska palokaasut räjähtivät viereisessä tilassa, johon sammutusryhmä ei ollut menossa. Tilanne on vielä rauhallinen. Yksiköt ovat juuri saapuneet Lönnrotinkadun puolelle. Tämän jälkeen palo levisi nopeasti myös siihen tilaan, missä loukkaantuneet olivat. Kahdella todettiin muun muassa kallovamma ja heidän uskottiin olleen tajuttomana räjähdyksen jälkeen
toukokuuta 1973. Kuva: Lauri Santala. Vedestä olisi tullut huutava puute”, totesi Kokkolan palopäällikkö Kari Ölander tuontivaraston palosta Kokkolan Ykspihlajassa 23. Esimerkiksi pumppaamorakennusten ja lastausiltojen vaahtosprinklaus antaa mahdollisuuden rajata ja sammuttaa palo syttymiskohteeseen, mikäli räjähdys ei ole niitä vahingoittanut. Paloteknisten laitteiden taustalla tulee olla riittävä sammutusveden saatavuus, vaahdon sekoituskapasiteetti ja vaahdotemäärä. 1/2020 Pelastustieto 43 ”O nnekasta tässä onnettomassa tilanteessa oli, että Esson varasto syttyi. Merkittävimmät puutteet havaittiin suurtehokalustossa. Säiliöiden kiinteillä sammutusja valelujärjestelmillä voidaan tehokkaasti sammuttaa syttymä tai rajoittaa palon leviämistä. Raskaamman vaahtoiskun sammutustehtävää varten pelastuslaitoksella on seuraavaa kalustoa: • vaahtoauto, jossa 6 m³ alkoholinkestävää kalvovaahtonestettä ja 4000 l/ min -vaahdonsekoitin • letkuauto, jossa 110 mm:n letkua 1000 metriä ja 150 mm:n letkua 1500 metriä, liitinja vesiasemakalustoa, 4 x 1500 l/min tuottavaa moottoriruiskua. Konttiin tulee 6 m³ alkoholinkestävää kalvovaahtonestettä ja vaahdonsekoitin jonka maksimikapasiteetti on 8000 l/min. Varautumistason parantamiseksi on valmistumaisillaan vaahtosammutuskyvyn kehittämishanke, mikä käsittää vaahtokontin ja vesitykkitrailerin. PALONTORJUNNASTA PELASTUSTIEDOKSI. Ajoneuvoissa on myös raskasvaahtoputkia ja 110 mm:n letkua runkolinjan rakentamiseen. Samanaikaisesti valmistellaan järeämpää vaahtosammutusiskua. YHTEISTYÖ YLI RAJOJEN TARPEEN Pohjois-Suomen pelastuslaitokset selvittivät 2017 alueeltaan palavien nesteiden sammuttamisen suorituskykyä. Lähtökohtana on että, kohteessa on riittävä palotekninen valmius havaita ja sammuttaa alkava palo tunnistetuissa riskipaikoissa. OPERATIIVINEN TOIMINTA – MITÄ OPITTIIN. Riittävän sammutusajan saavuttamiseksi käytössä on 1 %:n vaahdote (ei polaariset hiilivedyt). Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta palomestari Jussi Noponen, kemikaalitarkastaja Joonas Nuolioja ja pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen pohtivat yhdessä, miten vastaavaan on varaututtu tänä päivänä. Tykin käyttöalue on 4000–12000 l/min ja maksimikantama 118 metriä. Sammutusveden tulee riittää yhden säiliön palossa samanaikaiseen kiinteän sammutusjärjestelmän käyttämiseen, viereisten säiliöiden valeluun ja pelastuslaitoksen kaluston käyttämisen. Säiliöiden syttymisriskejä voidaan vähentää turvallisilla teknisillä ratkaisuilla ja toimintamalleilla. Laitoksittain kehittämistoimia on tehty, mutta ne kohdentuvat pääosin ensi-iskun suorituskyvyn parantamiseen. Jos ensi-isku ei tehoa tai palo on jo kehittynyt suureksi, ensivaiheen tehtävä on rajata ja estää palon leviäminen. Kehitettävää riittää yhä. Suuren öljysäiliöpalon sammutukseen pelastuslaitoksen oma varautuminen ei riitä. Säiliöaluepalo Kokkolassa 1973 Savumassojen varjossa vallituksia tehnyt kauhakuormaaja joutui turvautumaan ajovaloihin keskellä aurinkoista iltapäivää. Suomessa samankaltaisen suorituskyvyn kehittäminen edellyttäisi pelastusaluerajat ylittävää yhteistyötä ja rahoitusta. Jos olisi syttynyt joku muista Kokkolan öljyvarastoista, olisimme olleet vielä suuremmissa vaikeuksissa kuin missä nyt oltiin. Ruotsissa öljy-yhtiöiden omistama Släckmedelcentralen on hankkinut suurpalojen sammuttamiseen soveltuvaa kalustoa, joka on sijoitettu hajautettuna neljälle paikkakunnalle kontteihin sijoitettuna. Pelastuslaitoksen suorituskyky riittää laskennallisesti noin 800 m²:n allaspalon sammutukseen ympäristössä, jossa on riittävä vesihuolto kiinteistä järjestelmistä. Sitä löytyy Suomesta laajemmassa mittakaavassa Neste Oyj:n Porvoon jalostamolta. PELASTUSLAITOKSEN SUORITUSKYKY Mikäli palo ei ole vielä kehittynyt suureksi, yritetään sammutusta tehokkaalla peruskaluston ensi-iskulla, joka muodostuu sammutusautojen ja säiliöautojen kiinteistä vaahtonestesäiliöstä, pumppusekoittimista ja vaahtokärjillä varustetuista kattotykeistä
The aerial photograph of the accident place has been taken as facing the running direction of the train. Fatal train accident near-by Helsinki (Finland), on 21 April 1996. The coaches forming a fan in the foreground have passed the locomotive which had turned around and over towards its arrival direction. He tarkastelevat hälytysja pelastustoimia aikajärjestyksessä. Jokelan junaonnettomuus on myös otettu tarkasteluun Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan yhteisessä riskianalyysissä yhtenä onnettomuustyyppinä HIKLU-yhteistyönä. Pelastuspäällikkö Jorma Alho ja riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta pohtivat tapahtunutta. Kokonaisluku oli noin 600 ihmistä. Altogether 75 passengers suffered various kinds and degrees of injuries (most of the Injuries were slight). Etupainotteisuutta on muutenkin painotettu ennakkosuunnitelmissa. Myös onnettomuustilanteita varten laadittuja tiedonvälitysmenetelmiä on kehitettävä. Alkuvaiheessa etupainotteisuus oli huomattava: sata pelastajaa, ja kun lisätään lääkintähenkilöstö onnettomuuspaikalla ja sairaaloissa sekä SPR/VAPEPA, VR, ja poliisi niin auttajien määrä nousee lähelle kolmeasataa. Ilmakuva onnettomuuspaikasta on otettu junan kulkusuuntaa vasten. Suunnitteilla on lisäksi HIKLU-alueen yhteinen johtokeskus. PALONTORJUNNASTA PELASTUSTIEDOKSI Junaonnettomuus Jokelassa 1996. J okelan junaonnettomuus 21.4.1996, klo 7.09–14.11: Oulusta Kontiomäen kautta Helsinkiin matkalla ollut pikajuna P82 suistui vaihteessa kiskoilla 35 minuuttia ennen Helsinkiin saapumista. Tiedotuspaine kasvaisi nopeasti, koska esimerkiksi matkustajista osa laittaisi tietoja ja kuvia mediaan. Keravan aluehälytyskeskus teki ensimmäisen puolen tunnin aikana hälytyksiä yli 40 yksikölle, noin 50 onnettomuutta koskevaa ilmoitusta eri organisaatioille ja hoiti onnettomuuden viestiliikenteen. Hätäilmoitus: ensimmäinen soitto tuli jo Jokelassa matkapuhelimesta, lisäksi tuli kymmeniä muita soittoja. 44 Pelastustieto 1/2020 A 1/1996 R Junaonnettomuus Jokelassa 21.4.1996 VI sia junanvaunujen varusteisiin ja rakenteisiin sekä parannuksia pelastautumisvälineisiin ja niiden käyttöohjeisiin. Lisäksi neljä muuta vaunua suistui ratapenkereelle ja kaksi putosi kiskoilta. Aluehälytyskeskuksien – nykyiset hätäkeskukset– määrä oli erilainen. Onnettomuudessa oli veturin lisäksi 11 vaunua, joissa oli yhteensä 144 ihmistä. Onnettomuusjunassa oli 144 ihmistä. Siinä on muun muassa luokittelu-, hoito ja kuljetusjohtajien tehtävät. Kuva 1. Useimpien vammat olivat lieviä. Kuvakaappaus Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksesta. Tänä päivänä kyseiseen onnettomuuteen hälytettäisiin pelastusviranomaisen määrittelemä vaste johtajineen, eli päivystävä palopäällikkö ja kaksi joukkueenjohtajaa. Ensihoidossa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin suuronnettomuussuunnitelma, jossa on kerrottu ambulanssien, ensihoitohenkilöstön ja sairaaloiden toiminnot. the train referred to had eleven coaches, with a total of 144 persons abroad. Matkalla on päivystävä palomestari pyytänyt lisähälytykset ja lisätiedot, tärkeinä junaliikenteen katkaisu ja lisäonnettomuuksien ehkäisy. Onnettomuudessa oli veturin lisäksi 11 vaunua, joissa oli yhteensä 144 ihmistä. In addition to the locomotive. Hälytystoimet olivat hämmästyttävän nopeita, oikeaan osuneita ja etupainotteisia lehtiartikkeleiden ja onnettomuustutkintaraportin perusteella. HIKLU-alueella on muun muassa yhteinen suuronnettomuusyleisohje ja yhteinen viestiohje. Jokelan onnettomuudessa toimiin osallistuivat Keravan, Riihimäen ja Helsingin aluehälytyskeskus. Lisäksi 75 henkilöä sai eriasteisia vammoja. Eriasteisia vammoja sai 75 ihmistä. Yhteiskunnalle laskennallisesti aiheutuneet menetykset olivat lähes kolminkertaiset. Kaikille ei ollut tehtävää. Myös tapahtuneet organisaatiomuutokset on mainittu. Etupainotteisuus: tunnin kuluessa 23 ambulanssia, 11 pelastusyksikköä 4 raskasta pelastusyksikköä, johtokeskusauto, säiliöauto ja 7 muuta, ja Medi-Heli. Eriasteisia vammoja sai 75 ihmistä. Vakuutusyhtiön korvaamat kokonaisvahingot Jokelan junaonnettomuudessa olivat yhteensä 26 Mmk. Two men died in the driver’s cabin, and two passengers in the coach having crashed against the locomotive. Ainoastaan johtoporrasta – nykyisin joukkueenjohtajia ja päivystäviä palomestareita – ei ollut tarpeeksi. Etualalla viuhkamaisesti olevat vaunut ovat ohittaneet tulosuuntaansa kääntyneen ja kaatuneen veturin. Jokelan junaonnettomuuden syy oli se, että veturinkuljettaja ajoi sankassa sumussa erittäin suurella ylinopeudella sivulle johtavaan vaihteeseen. Nykyään puheluita tulisi varmaankin satoja. Heistä neljä miestä kuoli: veturinkuljettaja, veturissa ollut matkustaja ja kaksi junan toisessa päivävaunussa matkustanutta. Veturissa kuoli kaksi henkilöä ja veturiin törmänneessä vaunussa kaksi matkustajaa. Kolme vakavasti loukkaantunutta. Veturissa kuoli kaksi henkilöä ja veturiin törmänneessä vaunussa kuoli kaksi matkustajaa. Etualalla viuhkamaisesti olevat vaunut ovat ohittaneet tulosuuntaansa kääntyneen ja kaatuneen veturin. Nykyisin alue on Keravan hätäkeskuksen aluetta ja käytössä on hätäkeskustietojärjestelmä Erica. Riskianalyysissä on selvitetty muun muassa, että samaan aikaan Jokelan onnettomuuden kanssa tapahtui kahdeksan muuta pelastustoimintaa vaatinutta onnettomuutta Uudenmaan maakunnan alueella. Junaonnettomuus Jokelassa 21.4.1996. Sairaalaan 47 ihmistä. Veturi kääntyi tulosuuntaansa kaatuen ratapenkereelle, ja kaksi junan 11 vaunusta murskautui veturia vasten. Ilmakuva onnettomuuspaikasta on otettu junan kulkusuuntaa vasten. Myös nykyisin jo matkalla tehdään muun muassa johtamistoimia, ollaan yhteydessä rataliikenteen käyttökeskukseen ja pyydetään tai OPERATIIVINEN TOIMINTA – MITÄ OPITTIIN
Nykyisin on alueelliset pelastuslaitokset ja Jokelan alue kuuluu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueeseen. Lääkintätoimi on nykyisin ensihoito. 1/2020 Pelastustieto 45 varmistetaan junaliikenteen katko. Se kuuluu alueen turvallisuustoimiin ja johtajan on varmistettava turvallinen työskentely ja pelastaminen. Myös turvaohjeet ovat parantuneet. Alue oli jaettu länsija itäpuolen kaistoihin junarata rajana. Kohteessa ne perustavat toiminta-alueelle johtoelimen, jossa yhteistoiminta varmistetaan. Nykyisin päivystyspisteet terveydenhuollossa ovat harventuneet ja keskittyneet etenkin yöaikaan ja viikonloppuisin. Eri organisaatioille tulee määritellä omat värinsä valtakunnallisesti. Onnettomuuspaikalla oli yhtäaikaisesti työssä satamäärin henkilöitä useasta eri organisaatiosta. Toisaalta ensihoitoon ovat tulleet kenttäjohtajat ja lääkärihelikopterit koko Suomen alueelle. Muita parannuksia ovat esimerkiksi tekstiilien palonestokäsittelyt, palonkestovaatimukset hyteille, pelastautumisvälineet, palovaroitinjärjestelmä, vaunujen sprinklaus, turvavalaistus. Voi kysyä, miten vastaava onnettomuus menisi heikompien tieyhteyksien päässä harva-alueella tai esimerkiksi kehäradan tunnelissa. Junavaunujen turvallisuus on parantunut. Sähköradan maadoitusta ei varmistettu heti alussa. Nykyisin poliisi, ensihoito ja pelastus ovat jo matkalla kohteeseen yhteydessä keskenään. Tilanne oli kuitenkin staattinen, ei ollut esimerkiksi tulipaloa – tilanne olisi ollut toinen sammutustöineen. Raskasta pelastuskalustoa ei nykyäänkään ole paljon. Viestiliikenne hoidetaan viestiohjeen mukaisesti. Nykyisin voi olla, ettei lähiliikenteen junassa ole kuljettajan lisäksi muuta henkilökuntaa. Pelastuslaitokset olivat vielä tuolloin yksittäisen kunnan hallinnoimia. Onnettomuustutkintaraportin mu kaan jatkotoimet jäivät epäselviksi eikä perustettu toiminta-alueen tai johtopaikan johtoryhmää. Suurella osalla ei ollut mitään tehtävän ilmoittavaa tunnistetta tai tekstiä. Jokelan pelastustoimien tehokkuus perustui siihen, että onnettomuuspaikan lähialueilta saatiin riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja hyvätasoista pelastusja ensihoitokalustoa, myös onnettomuuspaikan tieyhteydet olivat hyvät. MITÄ EI OLE TOTEUTUNUT. Nykyään toiminta on pilkottu osiin: radan hallinta ja kunnossapito on Väylävirastolla, liikenteenohjaus ja käyttökeskus ovat erillisiä, rataliikenteen harjoittaja voi olla muukin kuin VR. Toiminnassa ei ollut viestiliikennepainetta. Tosin Keravalla, Tuusulalla ja Järvenpäällä oli yhteinen P3-päivystys sekä aluepalopäällikkötoiminta. Suositus viranomaisten tunnistamisesta onnettomuuspaikalla (A1/96R/S17) ei ole toteutunut. Jokelan onnettomuuden aikaan junaliikenne oli täysin VR:n hallinnassa. Suurin osa on evakuoitu tunnin päästä, kaikki 1,5 tunnin kuluttua – paitsi yhden uhrin irrotus kesti seitsemän tuntia. Entäpä junaliikenteessä, tieliikenteessä tai laivaliikenteessä. PALONTORJUNNASTA PELASTUSTIEDOKSI. Junaliikenteen liikennekatko kesti molempien raiteiden osalta maanantaihin klo 12.55. Toiminta-alueen johtoelimeen tulee myös tarvittavat muut toimijat. Kohteessa palomestari on tiedustellut alueen sumun hankaloittaessa kokonaisuuden hahmottamista, ja määritellyt painopisteeksi veturin ja päivävaunun törmäyskohdan. POHDINTAA Jokelan onnettomuuden vuoksi on tehty hyviä toimia ja erilaisia testejä. Tällaisen yli vuorokauden liikennekatkon haittavaikutus esimerkiksi pääradalla on huomattava. OPERATIIVINEN TOIMINTA – MITÄ OPITTIIN. Kuljetusja hoitokapasiteetia oli kohteessa paljon: Hyvinkään sairaala, Peijaksen kirurgian ylilääkäri Juha Hahl oli lääkintäjohtaja, lääkintäryhmät Järvenpään, Tuusulan ja Hyvinkään terveyskeskuksesta, aluesairaala Hyvinkää ja Medi-Heli. Liivin perusväri tulisi määritellä kullekin organisaatiolle. Organisaation itsensä pitäisi suunnitella liiveihin kunkin henkilön työtehtävän ja aseman ilmoittava tunnus tai mieluummin selkeä teksti. Lisäksi perustetaan pelastustoiminnan johtokeskus (P20 tehtävä), jossa voidaan sopia eri toimijoiden yhteistoiminnasta, varmistetaan tilanneymmärryksen samankaltaisuus ja sovitaan viestinnästä. Tutkintalautakunta ehdotti, että suuronnettomuustilanteita varten perustetaan kahden eri hätäkeskuksen yhteyteen onnettomuustilanteissa miehitettävät omaistiedotuskeskukset. HIKLU-johtamisen yleisohjeen mukaisesti alue jaettaisiin nyt junaradan itäja länsipuolen maantieteellisiin kaistoihin, törmäyskohta olisi oma pelastustyön kaista tai työpiste, ensihoitotoiminta perustaisi kokoamispaikan – mahdollisesti kaksikin ja niille omat johtajat. Muun muassa junan penkkien kiinnitys, makuuvaunujen ovirakenteet ja ikkunat mahdollistavat pelastautumisen. Osalla heistä oli virkatai työasu, josta näki heidän asemansa ja tehtävänsä. Ilmaliikenneonnettomuudessa on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella suunniteltu perustettava lentoyhtiön, sosiaalija kriisipäivystyksen, poliisin, VAPEPA:n ja pelastusviranomaisen yhteinen Call Center tuota tehtävää varten. Yhteistoiminta on tiivistä HIKLU-alueella sekä muiden naapuripelastuslaitosten kanssa. Parannusta on tapahtunut muun muassa etukäteissuunnitelmissa, viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnassa, ensihoidon johtamisessa, viestiliikenteessä, tiedottamisessa sekä psykososiaalisessa tuessa. Mukana olisi seuraava edustus: pelastusviranomainen P20, poliisi, ensihoito, sosiaalija kriisikeskus, VR, rataliikennekeskus ja Tuusulan kunta. Junassa oli kolme konduktööriä. Tutkintalautakunnan suositusten ja testien vaikutukset ovat olleet suuria rataliikenteen ja junanvaunujen turvallisuuden parantamiseksi. Asioiden kitkatonta hoitoa ja eristetyllä alueella liikkuvien tunnistamista helpottaisi merkittävästi, jos kaikilla olisi edustamansa organisaation ja tehtävän ilmoittava liivi yllään
Palanut alue on esimerkiksi moninkertainen verrattuna Brasiliassa kesällä 2019 roihunneisiin paloihin, jotka nekin saavuttivat kansainvälistä huomiota. Euroopassa yhteistä varautumista ja suorituskykyä on rakennettu RescEU-vapaaehtoispoolilla. Pandemiat harventavat myös pelastuslaitosten henkilöstön rivejä, tietoliikennetai sähkökatkokset vaikuttavat myös pelastustoimen järjestelmiin ja huono luonnonvesien saatavuus vaikuttaa myös sammutusveden saantiin maastossa. Tilanteet, joissa tarvitaan kaikkia kuviteltavissa olevia käsiä, on reservin oltava vahva, eikä sitä voida rakentaa enää tilanteen ollessa niin sanotusti päällä. MOKKATAKKIMAISTERI Nämä tilanteet ovat varautumisen kannalta erityisen haastavia. Kyse ei ole Australian tapauksessa mistään yksittäisestä poikkeuksellisesta ja äkillisestä kuumuudesta tai yhdestä isosta palosta. Juuri silloin kun pelastustoimelta vaaditaan erityisen suurta toimintakykyä, jopa normaalin toimintakyvyn turvaaminen on vaikeaa. Kainuussa koeponnistettiin pelastustoiminnan toimivaltuuksien käyttö pari vuotta sitten tilanteessa, joka kehittyi pitkään ja aiheutti lopulta ihmisten turvallisuudelle uhan, johon pelastuslaitos katsoi hyvin asiaperustein aiheelliseksi puuttua. Pitkittyneillä tilanteilla on yleensä vaikutuksia myös pelastuslaitosten omiin toimintaedellytyksiin. Pelastuslakia uudistettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, mahdollistaako uusi lainsäädäntö pelastustoimelle riittävän etupainotteisen reagoinnin laaja-alaisiin, hitaasti kehittyviin uhkiin. Australiassa ovat riehuneet maastopalot, jotka ovat vertaansa vailla. Tämä tekee paloista ja yleisemmin pitkittyneistä luonnonkatastrofeista kiinnostavia pelastustoiminnan toimivaltuuksien kannalta. Siksi nämä tilanteet ovat varautumisen kannalta erityisen haastavia – ja tärkeitä. Ei pohjaveden heikko saatavuus, pitkään jatkuneet helteet tai haja-asutusalueen tieinfran heikko kunto ole yksittäisinä asioina pelastuslaitoksen toiminnan kannalta tilanteita, jotka edellyttäisivät pelastustoimintaa, mutta pitkittyessään ja yhdistyessään tällaisiin tilanteisiin on parempi olla ennalta aktiivinen kuin odottaa tilanteen eskaloitumista. Suomessa naapurimaakunnat auttavat toisiaan ja on myös perusajatus siitä, että tietyt erityissuorituskyvyt kuten CBRN-osaaminen keskitettäisiin valtakunnallisesti. 46 Pelastustieto 1/2020 Entäs kun tilanne on päällä kuukausia. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Tilanne on jatkunut jollain tasolla jo syksystä. Samanaikaisesti näiden tilanteiden kanssa pitää kuitenkin pystyä monesti turvaamaan myös pelastustoiminnan palveluiden saatavuus päivittäisiin onnettomuuksiin.. Valitettavana tulevaisuudenkuvana on kuitenkin odotettavissa, että entistä enemmän tulemme kohtaamaan tilanteita, joihin yksittäisten laitosten rahkeet eivät riitä – konkreettisena esimerkkinä turvetuotantoalueiden palot Etelä-Karjalassa kesällä 2019. Australian esimerkki on myös osoittanut, että iskukykyisestä sopimuspalokuntajärjestelmästä on pidettävä kaikin keinoin hyvää huolta
Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. Eja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 30, E 60, E 90, E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot Suomen laajin palo-ovivalikoima!. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. Valikoimassa nyt myös Hörmann CE-merkityt FST-paloliukuovet ja FlexFire-palorullaovet Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099, www.mesvac.fi Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia. MOKKATAKKIMAISTERI Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh
Ne ovat merkittävä kumppani suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia asioita.” Perttula korostaa järjestökentän mukaan ottamista jo siinä vaiheessa, kun asioita vasta suunnitellaan. Tällaisissa harvinaisissa tilanteissa on hyvä, että kunnan alueella on olemassa etukäteen koulutettu, yhteistoimintaan harjaantunut vapaaehtoisten joukko.” Mattila toivoo kunnilta ja kaupungeilta, että ne kutsuisivat kolmannen sektorin toimijat yhteisen pöydän ääreen jo asioiden suunnitteluvaiheessa, esimerkiksi silloin, kun tehdään tai päivitetään valmiussuunnitelmia. Meuronen sanoo, että kunnan kanKunnat ja järjestöt tahtovat saman pöydän ääreen Kunnat ja kolmas sektori toivovat, että yhteistyötä suunniteltaisiin yhdessä jo alkuvaiheessa. Hän mainitsee, että kuluvan talven aikana kaupungin on tarkoitus suunnitella pelastuslaitoksen kanssa vapaaehtoiskenttää aktivoiva ja hyödyntävä isompi harjoitus. SPEKin tutkijan Kaisa Eskelisen mukaan moni tutkimukseen osallistunut näki kuntien roolin pienenä, mutta kasvavana. ”Jos kunnassa tulee jokin pitkäkestoinen häiriötilanne, lisäkäsiä tarvitaan avuksi, vaikka vastuu onkin kunnalla. Meuronen arvioi, että järjestökenttä voitaisiin kuitenkin huomioida paremmin. ”Kehitys on ollut ehdottoman hyvää”, Mattila sanoo. 48 Pelastustieto 1/2020 VARAUTUMINEN K untien rooli on vielä pieni yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Vapepa harjoitteli maastoetsintää Tampereella 2017.. ”Kunnat voisivat hyödyntää vapaaehtoisia enemmän esimerkiksi vesihuoltoon liittyvissä kriiseissä ja myrskyvahinkoihin liittyvässä tarkistustoiminnassa. Tampereen kaupungin riskienhallintaja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula kertoo, että esimerkiksi varautumiseen liittyen yhteistyömalleja on paljonkin. Yhteistyötä monet kunnat ja vapaaehtoiset ovat tehneet esimerkiksi evakuointiharjoituksissa.” ALUEELLINEN VALMIUSKESKUS YHDISTÄÄ Lappeenrannassa järjestöt ja kaupunki tekevät yhteistyötä alueellisen valmiuskeskuksen parissa. JÄRJESTÖ MUKAAN ALUSTA ASTI Pirkanmaalla kaupunkien, kuntien ja järjestökentän yhteistyö on vahvaa. Mukana on sopimuspalokuntien lisäksi lukuisia eri järjestöjä. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Miisa Kaartinen/SPR nalta järjestökenttä on haastavan moninainen. Hän toivoo aktiivisuutta myös järjestöiltä itseltään. Turvallisuusja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen kertoo, että kaupunki on kehittänyt konseptin yhdessä pelastustoimen ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin kanssa. On apu sitten vedenjakelua, tiedotteiden jakamista tai opastuksen järjestämistä. ”Järjestöt tekevät juuri sitä työtä, mihin kaupungin resurssit eivät riitä. ”Olemme sopineet Suomen Punaisen Ristin ja Vapepan kanssa, että vapaaehtoiset pystyvät tukemaan toimintaamme vaikkapa evakuointikeskuksessa.” Järjestöt ovat olleet mukana Pirkanmaalla myös muun muassa riskinarviotyössä, paikallisen turvallisuussuunnitelman laadinnassa, väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevän toiminnan verkostossa sekä kansalaisja nuorisotyössä. Hänen mukaansa suhtautuminen yhteistyöhön puolin ja toisin on ollut hyvin positiivista. Tämä kävi ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksesta, jossa selvitettiin vapaaehtoisten ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Sen sijaan että kolmannen sektorin toimijoiden osuus vain kirjataan papereihin, olisi hyvä kuulla heitä itseään. ”Sitä kautta saataisiin yhdessä tekemisestä hedelmällisempää.” MUUTAKIN KUIN KIRJAUS Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin valmiuspäälliköllä Tommi Mattilalla on 30 vuoden kokemus kuntayhteistyöstä. Näin järjestöt tulisivat kuulluksi, ja yhteistyö voisi olla hedelmällisempää
YOUTUBE . Onnea Pelastustieto-lehti 70 vuotta! Millog palvelee toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä.. VARAUTUMINEN Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com millog.fi
”Ambulanssien pillit huutaa oikeesti hoosiannaa. Ei sillä, että mulla tota suuntaa vastaa mitään olis. ”Erican jälkeen häkepäivystäjät on alottanu sellasen randomoidun vasteiden ja koodien tarjoilun”, savukakkonen kiehahtaa. ”Siis mikä?” kaljuhko kauluspaitamies kysyy. ”Toi uusi yksikkötunnusten ja tehtäväkoodien arpoja on kuin lottokone, ikinä ei tiedä, mikä sieltä tulee – ilmaveivi vai ylämummo?” savukakkonen vaahtoaa. Autoo lähtee ku Australian metsäpaloon, vaikka vastassa on savuava roskis”, savukakkonen myötäilee. ”Kuka lampaanpää siellä on ollut määrittelyhommissa?” savukakkonen kysyy. Pyyntöä noudatetaan ilman lisäkehotusta. ”Suuntana kalustohalli, tahdissa – mars!” lavakuski käskee itseään ja tahdittaa etenemistään saksalaisella marssilaululla: ”Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein – und das heißt: Erika.” ”Se on se häken uusi lottolaite”, joku aloittaa. ”Se on niin, että häkepäivystäjät ei saa enää käyttää omaa järkeään”, hiljainen mies pöydän kulmalta nousee ääneen. ”Ai jaa”, kaljupää mumisee. ”Tavallaan sekin pitää paikkansa.” ”Miten niin?” ”Pelastuksen keikat hälytetään kuten pelastustoimi on määritellyt ja sama juttu ensihoidon kanssa”, kulmamies valaisee. Lonkat narisevat ja polvet paukkuvat. ”Se myös osuu yhtä usein kohdilleen kuin lottovoitto”, kiivaampi ensihoitaja lietsoo. Lavakuski on juuri äsken hälytetty jonnekin sinne, missä Sävelradiokin soi eri taajuuksilla. ”Sama palopuolella. Puolikupillista maitokahvia jää käyttämättä. Kaljuhko kaveri rykäisee pari kertaa ja toteaa: ”minulla ei ole asiasta tietoa” ja poistuu toimistoonsa. ”Ihan ku sillä olis mennyt tunteisiin”, joku kuiskaa puoliääneen. ”Mä oon ollut tällä asemalla 33 vuotta töissä, eikä ikinä ole tarvinnut tonne päin lähteä. 50 Pelastustieto 1/2020 ”Und das heißt: Erika” Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Se on se häken uusi lottolaite. ”Kuulostaa ihan palokunnalta”, savukakkonen sanoo. ”Herrat kiittelevät selvästi Ericaa, puhukaa ihmeessä, puhuminen helpottaa”, kaljupää ehdottaa. Puolella enskoista on tullut kuulon alenema ja toinen puoli on sairastunu helvetillisessä välkkeessä epilepsiaan”, kiivaampi ensihoitaja analysoi. Tämäkään työpäivä ei näköjään ole samanlainen – erilainen se on, kuten kaikki muutkin”, lavamies päivittelee. ”Oliko näistä jotain muutakin näyttöö kuin hevosmiesten tietotoimiston uutiset?” kaljuhko kauluspaitamies kiinnostuu. ”Täytyy kyllä myöntää, että uudenvuodenyönä tolle asialle löytyi aika vähän ymmärrystä”, ensihoitaja tuhahtaa.. ”Eipä kai siitä mitään tieteellistä näyttöö oo, mutta nilkka suorana mennään semmosille keikoille, mistä luulisi parilla lisäkysymyksellä saavan puhelinäksän tai korkeintaan daven”, ensihoitaja sanoo. ”Jos me nyt oltais fiksuja, me laskettas niitä tietokoneen äärellä päästämiämme kirosanoja ja ymmärrettäs, miten vaikeeta ihmisja tietokoneälyn yhteen sovittaminen voi joskus olla”, kessu sanoo. Ruokailuryhmän tuolin jalat raapivat miehistömessin lattiaa, kun lavakuski oikaisee itsensä jaloilleen
Tilaukset: pelastustieto.fi/tilaa-lehti, puh. Tarjous on voimassa helmikuun 2020 loppuun ja koskee vain uusia tilauksia. LIIAN TUMMAA PAAHTOA Synttäritarjous Kun Palontorjunnan ensimmäiset numerot ilmestyivät vuonna 1950, lehden välissä julkaistiin lippulappusia ja tilaukset postitettiin. Nyt vuonna 2020 voit tilata Pelastustiedon kätevästi netissä, puhelimitse tai sähköpostilla. Käytössä olivat markat. (03) 4246 5358 tai tilaukset@pelastustieto.fi Kirjoita tai kerro tilauskoodiksi ”synttäritarjous”.. Lehden 70-vuotisjuhlan kunniaksi voit tilata lehden vuosikerran vain 20 eurolla
Ruuskan mukaan päivitetyt savusukellusohjeet saadaan toivottavasti valmiiksi ensi vuonna. Kelpoisuudessa taso 2 tarkoittaa savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä. Tulkinnat ovat voineet vähän vaihdella, koska fyysistä toimintakykyä mittaava FireFit-indeksi on otettu käyttöön vuonna 2007 julkaistun pelastussukellusohjeen ja sitä täydentävän, vuonna 2008 julkaistun savusukellusoppaan jälkeen”, kertoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä. huhtikuuta. ”Päivitystä tarvitaan, koska tekniikan ja sammutusmenetelmien osalta on ollut kehitystä muun muassa täydentävissä sammutusmenetelmissä. 52 Pelastustieto 1/2020 OPERATIIVINEN TOIMINTA ”A rvailen, että savusukelluskelpoisuuksissa joidenkin tekemä jako niin sanottuun kahteen luokkaan on perustunut täysin savusukelluskelpoisten ja paineilmalaitteita muissa tehtävissä käyttäviin – esimerkiksi autopalojen sammutuksessa. Sillä tavoitellaan koko pelastusalan henkilöstöä – niin ammattilaisia kuin sopimushenkilöitäkin. KOSKEE MYÖS SOPIMUSPALOKUNTIA ”Savusukelluksen ja fyysisen toimintakyvyn vaatimukset koskevat niin ammattiPäivitetty savusukellusohje tulossa ensi vuonna Savusukellus on rankkaa ja korkeariskistä työtä, eikä toimintakyvystä voi tinkiä työturvallisuuden takia. Kyselyn tuloksia esitellään savusukellusosaamisen kehittämisseminaarissa Jyväskylässä 22.–23. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Savusukellusja sammutustekniikan osaamiskartoituskysely tehdään helmikuussa. Kyselyn teaser: https://www.youtube.com/watch?v=kXeOdQ9DVmo. Perinteisen savusukelluksen rinnalle on tullut ulkoapäin sammuttamista esimerkiksi pistosuihkuputkien avulla, pian ehkä jopa sammutusrobotteja ja niin edelleen.” Ruuska sanoo, että ohjeita uusiessa otetaan huomioon Pelastusopiston käynnissä oleva savusukelluksen kehittämishanke ja siihen liittyvän huhtikuisen seminaarinkin anti. Pelastustoimen tehtävätasot perustuvat sisäministeriön ohjeeseen
Savusukeltaminen on tärkeä ja keskeinen erityistaito palomiehelle ja sopimuspalokuntalaiselle, koska savusukeltamalla pystytään pelastamaan ja evakuoimaan ihmisiä, eläimiä ja omaisuutta tulipaloista. Tinkiä ei voi, koska on kyse työturvallisuudesta.” Ovia ei Ruuskan mukaan suljeta keltään, joka haluaa mukaan hälytysosaston toimintaan. Samalla kehitetään savusukellusta tehokkaampaan, turvallisempaan ja vähemmän altistavaan suuntaan.” Konkreettisia tavoitteita ovat: • Sopimushenkilöstön savusukelluskurssi 2020 (Pelastusopisto) 3 op • Savusukellusopas 2020, 2. MINISTERIÖN OHJEIDEN MUKAAN Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on kehonkoostumusmittaus ja painoindeksin seuranta, sekä kehonliikkuvuuden ja motoriikan kartoitus. käytössä FireFit-testi kokonaisuudessaan lihaskuntotesteineen, kun arvioidaan suorityskykyä ja savusukelluskelpoisuutta. Seminaarissa esitellään kyselyn ja muiden tutkimusten tulokset. ”Pelastustoimen tehtävistä noin joka kolmannessa on oltava savusukellusvalmius hälytystehtävien onnettomuustyypin vuoksi (lähde: Prontonet 2018). Hankkeen aikana tehdään tutkimus savusukelluksen kehittämistarpeista, mikä huomioidaan koulutusmateriaaleissa. Käytössä on myös Jos testattava joutuu luokkaan 2, alkaa 3+3:n kuukauden kuntoutusjakso.. Tulipalojen sammuttaminen ja savusukellus ovat vain yksi osa palokuntien toimintaa. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Kokemuksia on Pohjois-Savossa vielä niukasti vain vuoden ajalta. Kaikille löytyy kyllä sopivia tehtäviä. ”Minimivaatimukset savusukelluskelpoisuuteen tulevat suoraan sisäministeriön ohjeesta 5/2016. Tavoitteena on kehittää yhdessä savusukelluskoulutusta, -tekniikoita ja -osaamista. uudistettu painos (Pelastusopiston julkaisu) • Savusukellusosaamisen kehitystä tukevat opetusvideot (Pelastusopisto) Hankkeesta hyötyvät pelastuslaitokset, sopimushenkilöstö, puolustusvoimat ja tietenkin Pelastusopisto. Kelpoisuus on jaettu ohjeen mukaan ja savusukellustehtävät menevät saman ohjeen mukaan, eli pelastustoimen tehtävätaso 1: vaativat tehtävät ja taso 2: savusukellusta edellyttävät perustehtävät”, kertoo FireFit-testaaja, liikuntakoordinaattori Pekka Kerman Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Rajat eivät olet ylivoimaisia, eikä niihin ole näillä näkymin tulossa helpotuksia. 1/2020 Pelastustieto 53 OPERATIIVINEN TOIMINTA Pelastusopisto järjestää 22.–23. Toimintaja savusukelluskyvyn vaatimuksia noudatetaan hänen mielestään hyvin eri puolilla Suomea. Ville Ala-Kokko toimii suunnittelijana hankkeessa. Aerobisen kunnon kartoituksessa on polkupyöräergometri. Mikäli tätä ei saavuteta, alkavat kolmikantaneuvottelut ja tehtäväkuvan uudelleenar viointi sisäministeriön ohjeiden mukaan. Osallistujia toivotaan kattavasti eri pelastuslaitosten alueilta sekä kaikilta organisaatiotasoilta ja kaikista tehtävistä – niin vakituisesta kuin sopimushenkilöstöstä. Ohjeita kannattaa noudattaa, sillä jos vahinko sattuu ja joudutaan oikeuteen, tilanne ei ole hyvä kellekään. Lisäksi savusukeltaminen mahdollistaa tulipalojen tehokkaamman ja nopeamman sammuttamisen mahdollisimman vähäisillä seurannaisvahingoilla.” Savusukellus on korkeariskistä työtä. Toimintakykykartoitus tehdään savusukellusvarustuksessa alle 95 prosentin sykkeellä maksimista. Kohteena on erityisesti pelastusalan ammattikoulutus, sopimushenkilöstökoulutus ja pelastuslaitokset. ”Hankkeella tuotetaan uutta opetusmateriaalia kaikille savusukeltamisen parissa työskenteleville. Aluehallintovirastot valvovat, että vaatimukset täytetään ja palvelutaso säilyy koko maassa. Ala-Kokon mukaan myös erilaiset altisteet uhkaavat savusukeltajan terveyttä. Palosuojelurahasto on myöntänyt Pelastusopistolle erityisavustuksen Savusukellusosaamisen kehittäminen Suomessa -hankkeelle, joka alkoi viime kesäkuussa ja päättyy tämän vuoden lopussa. Lisätietoja seminaarista saa ja ilmoittautua voi osoitteessa: www.pelastusopisto.fi/kurssi/2020/savusukellusosaamisen-kehittamisseminaari Savusukelluksen kehittämishanke ja -seminaari tuottavat uuden oppaan ja kehittävät koulutusta palomiehiä kuin sopimuspalokuntalaisia. huhtikuuta savusukelluksen kehittämisseminaarin Jyväskylässä. Jos testattava joutuu luokkaan 2, alkaa 3+3:n kuukauden kuntoutusjakso, jonka jälkeen voi palata omiin työtehtäviin, mikäli on saavutettu vaadittu tehtävätaso. Tilaisuus on maksuton majoitusta lukuun ottamatta
IKÄÄNTYMISTÄ EI HUOMIOIDA Pelastuspäällikkö Mika Haverisen mukaan Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on myös käytössä FireFit, joka tehdään lääkärintarkastusvuonna. 54 Pelastustieto 1/2020 OPERATIIVINEN TOIMINTA Fyysistä toimintakykyä arvioidaan yleensä FireFit-menetelmän kuntoarvion eli FireFit-indeksin avulla. Rata tehdään yhtenä vuosittaisena savusukellusharjoituksena ja sen tuloksia käytetään terveystarkastusten yhteydessä. Näitä paikkoja tai 2-tasoisia voi olla vain muutama paikka vuorossa ja sovituilla asemilla”, kertoo aluepalopäällikkö Kari Alanko. Nykyiset kelpoisuusvaatimukset ovat Kermanin mukaan riittävät. Indeksissä on kuntoluokat 1–5. Jos voisin päättää, olisi vain joko pelastusukelluskelpoinen tai ei-pelastussukelluskelpoinen. Savusukellusta edellyttävä perustyö on niin sanottu suojaparitoiminne. Näkisin, että pelastussukellusohje ja ohje 5/2016 olisi yhdistettävä ja käytävä kokonaisuus lävitse”, Haverinen sanoo.. Viranhaltijat ovat tuloksissa pelastajien keskiarvoissa ja tulokset ovat selkeästi parantuneet. Hän harkitsisi erilaisten vaihtoehtoisten järjestelmien käyttöönottoa ja esimerkiksi Ruotsin-mallia. Nopean riskikartoituksen jälkeen tehdään päätös pelastussukelluksesta. Tämä antaa mahdollisuuden ”helpompiin” savusukellustehtäviin 2-tasolla eli savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin, kuten tulipaloon yhdessä huoneistossa tai vapaa-ajan asunnossa.” Savusukelluksen kelpoisuusvaatimukset eivät hänen mielestään huomioi pelastajan ikääntymistä lainkaan. Varsinaisen savusukelluksen suhteen sivutoimisilla on samat vaatimukset kuin päätoimisilla, kun tehdään 1tai 2-tason savusukellusta. Alueen sopimuspalokunnissa noudatetaan ministeriön ohjeen mukaan samoja vaatimuksia. Se muodostuu polkupyöräergometrilla tehdystä hengitysja verenkiertoelimistön toimintaa mittaavasta sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavasta osiosta. Tämän jälkeen indeksit yhdistetään yhdeksi FireFit-indeksin arvoksi. Sivutoiminen tai vpk-lainen voi päästä savukurssille, vaikka on 2-tason kunnossa. ”Savusukelluskelpoisuus on jaettu meillä kahteen luokkaan. ”Oulun-mallin testi otetaan käyttöön 2021 tukevana harjoitteena. Onnettomuudet ovat samoja kaikilla”, Alanko sanoo. Siinä otetaan huomioon pelastettavat ihmiset, eläimet, omaisuus, leviämisvaara ja niin edelleen. Hylkäysprosentti on pieni, mutta keski-ikä 45 vuotta asettaa tulevaisuuteen haasteita. Savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä riittävänä fyysisenä toimintakykynä pidetään FireFit-indeksin arvoa 2,7. Virallisesta sisäministeriön pelastussukellusohjeesta on muokattu lisäyksillä oma pelastussukellusohje, jossa on määritetty 2-tason henkilöiden savusukellus Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä 5/2016:n mukaisesti. Kokemuksella voi korvata jossain määrin nuoren miehen kovaa kuntoa. TYÖTÄ KATSOTTAVA KOKONAISUUTENA Myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella noudatetaan FireFit-järjestelmää ministeriön ohjeistuksen mukaan. Se on lähtökohta yksiköissä, jotta voidaan valmistautua kaikkiin tehtäviin – ei ole olemassa helppoja. FireFit-järjestelmässä on myös niin sanotun Oulun-mallin savusukellustestirataa koskeva osio. Minimivaatimus on vaativa taso eli indeksi 3 savusukeltajilla. Esimerkiksi maastoja metsäpalo voi olla linjojen vetojen ja työskentelyn osalta paljon raskaampi työtehtävä. Savusukelluskelpoisuudessa sopimuspalokunnissa on samat vaatimukset. ”1-tason ja 2-tason vaatimusten alarajojen ero on mielestäni aika marginaalinen. Savuja kemikaalisukellus ovat Alangon mukaan lopulta hyvin pieni osa nykypäivänä pelastajan työtä, toki vaativa sellainen. FireFit-indeksin iästä riippumaton arvo on saavutettava, jotta voi toimia vaativissa tehtävissä tai savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä. Tämän jälkeen indeksit yhdistetään yhdeksi FireFit-indeksin arvoksi. Aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon osiot lasketaan ensin erikseen ja aerobisen kestävyyden indeksi on oltava vähintään 3. ”Meillä operatiivisen henkilöstön toimintaja suorituskyky on toistaiseksi hyvä. Lihaskuntotesti ja Oulu-ratatesti tehdään vuosittain. Pitäisi miettiä, kannattaako riskeerata pelastajia pelkän rakennuksen osalta. Kuitenkin sitä voi tehdä perustyöhön soveltuva henkilö, jolle suositellaan terveystarkastusta ja testiä ohjeen mukaan. Vaativissa tehtävissä riittävänä fyysisenä toimintakykynä pidetään FireFit-indeksin arvoa 3. Tavoitteena kuitenkin on, että päätoimisen palomiehen testikohtainen kuntoluokka pysyy vähintään ikäryhmittäin määritellyllä arvolla 3, jotta hän kykenisi savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin mahdollisimman pitkään. Nykyinen järjestelmä ohjaa esimerkiksi eri merkintätapoihin ja asujen väreihin, joista voidaan erottaa eri tasot työtehtävissä. Aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon osiot lasketaan ensin erikseen ja aerobisen kestävyyden indeksi on oltava vähintään 2,5. ”Pitäisi kyetä katsomaan pelastajan työtä kokonaisuutena, työtehtäviä ja toimintaympäristön muuttumista. Tämä haastaa pelastustoiminnan johtajaa”, Alanko pohtii. Jos Varsinais-Suomessa joutuu luokkaan 2, selvitetään syyt ja aloitetaan tarvittaessa työkykyneuvottelu ja varhaisen välittämisen keskustelu
OPERATIIVINEN TOIMINTA Lämpimät onnittelumme 70-vuotiaalle Pelastustiedolle! Jatketaan samassa veneessä! www.interfireproducts.com 0440 430 491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 Apuvälineet vesipelastukseen ja korkealta pelastamiseen Teleskoopit 5m, 9m, 13m, 17m Katso lisää: www.reachandrescue.com. (03) 8730 150 info@lahdenpalokalusto.fi www.lahdenpalokalusto.fi StyPak-, MaPakja SäiliöPak-sarjat, myös malli VR Vuotohaavit ja -sukat Laipat, sulkulevyt Liitin / venttiilisarjat Vuotoaltaat ELRO-letkupumput Palvelevalta paloturvallisuuden asiantuntijaltasi. Lahden Palokalusto Oy Laatukatu 15, 15680 Lahti puh
”Heti tutustuttiin käsiruiskuihin ja oli sammutusharjoituksia. Kun koti sijaitsi vain 300 metrin päässä paloasemasta, hälytyksen tullessa maatalon hommat jäivät odottamaan ja paloauton kyytiin ehti nopeasti. Kunniapuheenjohtaja vierailee nyt 80-vuotiaana vain harvakseltaan paloasemalla. 56 Pelastustieto 1/2020 SOPIMUSPALOKUNNAT ALANSA AMMATTILAISET P entti Koskinen katseli 8-vuotiaana aidan takaa, kun Eurajoen VPK:n palokuntalaiset lähtivät paloautoilla harjoituksiin nuorisoseuratalon alakerrasta sijainneelta paloasemalta. ”Erään kerran meitä ei ollut paikalla ketään, jolla olisi ollut oikeus ajaa autoa. Veteraaneissa hän on mukana. Koskinen työskenteli maanviljelijänä, lukuun ottamatta 12 vuotta, jolloin hän työskenteli varaosamyyjänä. Poika kävi kokeilemassa, mutta musiikista tuli hänen harrastuksensa.” Pentti Koskinen ehti palokuntauransa aikana olla mukana monenlaisissa hälytystehtävissä. Minä työnsin takaa ja toinen veti korvista. ”Peltikatto tuli liukkaaksi kumisaappaalle ja lähdin luisumaan kohti räystästä. Sijaistipa hän vuosikymmenen kunnan palopäällikköäkin tämän vuosilomien aikana. ”Autoista olen aina ollut kiinnostunut.” Hänen äitinsä oli mukana perustamassa VPK:ta Eurajoelle, mutta oma innostus vei nuoren pojan palokuntaan. Yksi sellainen oli koitua Koskisen kohtaloksi. Elettiin sodanjälkeistä aikaa. Pentti Koskinen on käynyt läpi kaikki palokunnan portaat ja ollut mukana kaikissa mahdollisissa tehtävissä. Kun lähteä pitää, niin silloin lähdetään. TÄPÄRIÄ PAIKKOJA Harrastus on kulkenut mukana läpi nuoPalokuntauraa takana jo 70 vuotta Teksti ja kuva: Esa Aalto ruusvuosienkin, jolloin se monella tuppaa jäämään. Ehdin siinä jo ajatella, että nyt mennään alas.” ”Ne ovat aina kovia paikkoja, kun joutuu kohtaamaan menehtyneitä. Välikatolta putosi yllättäen tynnyri, joka viisti haalarien selkää, mutta ei onneksi osunut päähän.” Toisen kerran vakava työtapaturma oli käydä myymälärakennuksen tulipalossa. Kohokohtia olivat tietysti kesäleirit, kun oltiin yötäkin.” ”Kun en ollut urheilumiehiä, niin palokuntatoiminta kolahti. Tartuin sitten rattiin, mutta hälytysajossa tuli vastaan kaveri, jolla sellainen oli, joten vaihdoimme lennossa kuskeja.” Tähän ovenkahvaan Pentti Koskinen ehti tarttua monen monta kertaa. Vanhan paloaseman viereen on nyt noussut uusi.. Hyvä harrastus veikin heti mukanaan. Kaksi vuotta piti odottaa, että kymmenvuotiaana sai luvan liittyä poikaosastoon. Viime vuonna siitä tuli kuluneeksi 70 vuotta. ”Haettiin lehmiä pois palavasta navetasta. ”Kyllä sitä mopoiässä jäi menemättä joihinkin harjoituksiin, mutta koskaan en ole ajatellut jättää palokuntaa.” ”Vaimokin on mukana palokunnan naisosastossa. Siinä oli oma porukka, jonka kanssa sai olla yhdessä, ja vuosien saatossa se tuli entistä tärkeämmäksi.” Parasta palokuntatoiminnassa on hänen mielestään se, kun yrittää mahdollisuuksiensa mukaan auttaa ihmisiä hädässä. Onnistuin saamaan jalkani ränniin kiinni ja kaveri otti niskasta kiinni, etten pudonnut. Maaseudulla sammutustehtävä vei useasti navettapaloon. Siinä tulee tunne, ettei ole ihan onnistunut, vaikka eihän siinä apua olisi ehtinyt antaakaan.” ”Näistä tilanteista keskusteltiin yhdessä ja käytiin harjoituksissa läpi asioita, mutta kyllä ne unta pitkän aikaa häiritsivät.” Hälytysajoon on myös lähdetty, vaikka aivan kaikki muodollisuudet eivät olisi täyttyneetkään
??????-????????. ????????. ??????????. ?????????–???????????????????. ?????-???????. 050 591 9278 07140437-Scott_Safety_Morethanready_banner_57x100mm.indd 1 25/01/2019 7.52 Työturvallisuus Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu! Turvaamme varustehuoltosi Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Luotiliivit Elektroniset laitteet Desinfiointi ja hajunpoisto HELPPO | NOPEA | TEHOKAS Hälytysja viestintälaitteet. ??????. ????????. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ?????????????????. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Niin myös me. Lue lisää www.3mscott.com Ota yhteyttä: Suomen 3M Oy, puh. More than ready. ??????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustarvikkeet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ??????. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . Olet valmis joka haasteeseen työssäsi. sähköposti:sarco@sarco.fi Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi ALANSA AMMATTILAISET ?????????????????
”Tshernobylin onnettomuuden aikaan koin paineita julkisuuden ja politiikan vuoksi. 58 Pelastustieto 1/2020 PELASTUSTOIMI P artanen johti osastoa runsaat 20 vuotta ja Koskinen hänen jälkeensä kuusi vuotta. Partanen jatkaa, että tällaista kehitystä on tavoiteltu jo 1970-luvulta alkaen. ”Lainsäädäntöä ja koulutusta on kehitetty siten, että hyvä tilanne on saavutettu. Samoin alueellisen pelastustoimen perustaminen”, kertoo Partasen Suunta parempaan Pelastusylijohtajat Pentti Partanen ja Esko Koskinen tekivät yhteistyötä sisäministeriön pelastusosastolla vuosikymmeniä. UUDISTUKSET KANTAVAT HEDELMÄÄ He sanovat olleensa panemassa alulle monia niistä uudistuksista, jotka alkavat nyt kantaa hedelmää pelastustoimessa. He katselivat aitiopaikalta, miten pelastustoimi kehittyi 1970-luvulta lähtien. Nyt on toisin”, Esko Koskinen toteaa. ”Mutta onnistuimme kaikessa siinä, mitä haluttiin. Pelastusjohtajatkin alkavat oppia, ettei kaikkien asioiden tarvitse kulkea heidän kauttaan”, Koskinen sanoo. Jos hallinnonrajat olisivat yhtenäiset, kehittäminenkin olisi helpompaa. ”Sellaista se oli 1990-luvulla. Vaikeimmat paikkansa Koskinen nimeää 1980-luvulta, jolloin reilu kolmikymppisenä sijaisti pari vuotta pelastusosaston ylijohtajaa. Kun niistä paineista selvisi, ajattelin, että vastaavasta selviän kyllä." Pentti Partanen muistelee eräässä tilaisuudessa todenneensa, että yksikään pelastustehtävä ei ole niin sankarillista kuin ennalta estetty onnettomuus. Hätäkeskusjärjestelmän tekeminen oli suuri onnistuminen, kun ajattelee, että kokonaan uusi keskusvirasto rakennettiin. Nyt nähdään esimerkiksi se, mitä aikaisemmat koulutusuudistukset ovat alalle merkinneet.” Entiset ylijohtajat sanovat, että pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen on tuskallista, koska toimiala on pieni ja toiseen hallinnonalaan kuuluvat laitokset erilaisia. Toki meni myös tunteisiin, mutta ei tästä sentään mahahaavaa saanut”, Partanen hymyilee. ”Työ oli mielenkiintoista. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto kakkosmiehenä ollut Esko Koskinen. Pentti Partanen (oik.) ja Esko Koskinen johtivat sisäministeriön pelastusosastoa vuorotellen 1990-luvulta 2010-luvulle asti.. Toki sellaisia pysäyttäviä tilanteita, kuten kouluampumiset ja tsunamikatastrofi sattui virkauralle ja ne ovat omalla tavallaan olleet vaativia.” ”Kun lunta tuli ajoittain tupaan, auttoi usko siihen, että tehtiin oikeita asioita. ”Osaamistaso ja asiantuntijuus koulutustason nousun myötä vie alaa parempaan suuntaan. Rakenteellisen paloturvallisuuden osaajia on noussut esille ja varautuminen on mennyt parempaan suuntaan. ”Minua haukuttiin, että halveerasin palomiehiä”
”Toivottavasti sitä ei uhkaa mikään, eikä ainakaan varallaolon päättyminen. Pelastustoimi kehittyi osana yleistä yhteiskunnallista kehitystä 1970-luvulla. Hyvinvointivaltion rakentamisessa käytettiin esimerkkinä Ruotsia. Vuosikymmen oli myös valtavaa taloudellisen kehittymisen aikaa. ”Poikkeusolot ovat tässä mielessä turhan epämääräinen käsite”, Partanen sanoo. Paloja pelastustoimessakin syntyi valtakunnallinen yleissuunnitelma ja kuntien kehittämissuunnitelmia. Siinä muutamia heidän mieleensä jääneitä käännekohtia pelastustoimen lähihistoriassa. Kaikkien on ymmärrettävä tämän resurssin merkitys”, he sanovat.. On ristiriitaista, että meitä siitä arvostellaan. ”Lainsäädäntö antaa jo nyt riittävät valmiudet viranomaisille toimia. Perustettiin paljon julkisia virkoja. ”Silloin alettiin selkeämmin tuottaa palveluja ja pelastustoimi oli yksi osa niitä”, Koskinen sanoo. 1/2020 Pelastustieto 59 jhl.fi/liity PELASTUSTIETO-LEHTI 70 VUOTTA JHL ONNITTELEE! Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii ”Esimerkiksi Ruotsissa keskusvirasto on valtion kustannuksella pystynyt hankkimaan yhteisesti käytettäväksi erityiskalustoa, vaikkapa tulvantorjuntaan.” Suomessa on harmiteltu sitä, että meillä ei ole pelastustoimen omaa keskusvirastoa, mutta Esko Koskisen mielestä siinä on myös hyviä puolia. Yleisen hätänumeron tulo hollantilaisbussin onnettomuuden jälkeen 1977, valmiuspäällikköorganisaation perustaminen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen 1986, alueellisten palokuntien perustaminen, koulutusuudistukset, hätäkeskusjärjestelmä ja siihen liittyvät viestija tietojärjestelmät sekä viranomaisradioverkon perustaminen. Rauhan aikana on vaikea kuvitella tilannetta, jossa jouduttaisiin ottamaan käyttöön poikkeusvaltuudet. Eihän Puolustusvoimiakaan arvostella siitä, että se hankkii aseita sotaa varten”, entiset pelastusylijohtajat sanovat. ”Meidän täytyy silloin puhua siviilien puolustamisesta sotaa varten. ”Suuri muutos oli vuonna 1975 säädetty laki paloja pelastustoimesta. Ei tarvitse myöskään puhua sodan uhasta, vaan siitä, että meillä on tietyt lainsäädäntöön perustuvat tehtävät, jotka pitää tehdä. Olemme myös lähempänä poliittista johtoa.” SUURET UHAT He korostavat sitä, että väestönsuojeluun varautumisessa puhutaan suurista uhkista. Pelastustoimessa päästiin samaan imuun mukaan”, Partanen muistelee. Sopimuspalokuntatoiminnalle he jakavat vuolaan kiitoksen. Suunnitteluideologia valtasi alaa. Ilman sitä suomalainen pelastustoimi tulisi kalliiksi. ”Me olemme myös ministeriön edustajia ja meidän on helpompaa tehdä operatiivisia päätöksiä. On puhuttava myös tehtävien vaatimista resursseista,” Partanen painottaa
”Mukava on tutustua uusiin ja samanhenkisiin ihmisiin. Jaakko Ylitalo on nuoriso-osaston ja yksikönjohtaja. Jani Mäyrällä Sääksjärven VPK:sta Lempäälästä on mennyt rikki jo kymmenen risteilyn raja. Vesa Hannus (vas.), Sami Poutanen ja Janne Ollikainen kutsuivat Tulimerta vuosittaiseksi koulutuspurjehduksekseen. Ylitalo oli mukana ensimmäistä kertaa. Palokuntasoittokunnat huolehtivat hienosti osaltaan viihtyvyydestä Tulimerellä.. Keuruun kaupungin VPK:n kaverit tarttuivat Pelastustiedon tarjoukseen. ”Samanhenkistä porukkaa täällä on edelleen, palokuntahenkisesti vaihdetaan mukavasti vapaalle”, Willberg kertoo. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto O ulun VPK:n päällikkö Patrik Willberg osallistui Tulimerelle yhdeksän vuoden tauon jälkeen. Tällä kertaa maailman suurimmalla palokuntaristeilyllä puettiin nahkahousut jalkaan Octoberfestin merkeissä. 60 Pelastustieto 1/2020 TAPAHTUMAT Palokuntahenki yhdistää maailman suurinta Tulimeri-risteilyä on järjestetty jo vuodesta 1998
Jani Mäyrä Sääksjärven VPK:sta Lempäälästä. ”Huomiota voivat kiinnittää esimerkiksi tupakasta tulleet palojäljet, sähköjohtoviritykset ja tavararöykkiöt palokuormaa lisäämässä. Ilmoituslomake on osoitteessa pelastuslaitokset.fi.” PALAUTE POSITIIVISTA ”Tulimeren virallinen vahvuus oli 2015 henkeä. tammikuuta.. Jari Lepistö sisäministeriöstä kertoi seminaarissa palokunnista yhteiskunnan muutoksessa. Palokuntasoittokuntien lisäksi vieraita viihdyttivät muun muassa Johanna Pakonen & Omenapuu, Jaakko Laitinen & Väärä Raha sekä Pasi & Anssi. Kavereiden kanssa käydään syömässä ja ostoksia tekemässä. Tulimerityöryhmään kuuluvat edustajat myös Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitosta, Uudenmaan Pelastusliitosta, laivayhtiöstä ja matkatoimistosta. Palokuntanuorisotyö on tärkeää myös syrjäytymisen ehkäisemisessä. ”Tahto auttaa yhdistää. Hajahavainnoin kerätty palaute on ollut positiivista – myös somekanavissa”, kertoo järjestöpäällikkö Anssi Lamminen Länsi-Suomen Pelastusalan Liitosta. Ensi vuonna ankkurit nostetaan Turussa 22. ”Veikkaan, että seminaarit jäävät nyt väliin, vaikka ohjelma onkin ihan jees. Palokunnissa on aitoa välittämisen kulttuuria.” Uudenmaan Pelastusliiton uusi toiminnanjohtaja Mika Gröndahl painotti, että palokuntien rikkaus on juuri moninaisuus ja ihmiset erilaisin taidoin. Emme voi estää muutosta, mutta voimme hallita sitä.” Palotarkastaja Jarkko Jääskeläinen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoi ilmoitusvelvollisuudesta paloriskiasunnoissa. Tulimme tänne samalla bussilla Kangasalan ja Lempäälän VPK:n kanssa”, Mäyrä kertoo. Tulimerta on vaikea kuvailla sanoin, se pitää itse kokea. 1/2020 Pelastustieto 61 Pelastuksen, ensihoidon ja hätäkeskusten henkilöstö onnittelee 70-vuotiasta Pelastustietoa! Patrik Willberg ja Jaakko Ylitalo Oulun VPK:sta. ”Turvallisuuden ylläpitäjinä te olette kärkijoukkoa
Nämä tankit yleensä täyttyvät sadevedestä, mutta viime vuosien kuivuus on aiheuttanut sen, että vesivarasKapteeni O’Connor, palomiehet ja kylän raivaustöihin osallistuneet sotilaat.. Osa jäi auttamaan kylän puolustamisessa. Hän kertoo ylpeänä, miten hänen miehistönsä pelasti ainakin 12 taloa lauantain 21.12. O’Connor sanoo, että yksi vaikeimmista päätöksistä oli päättää, mitkä talot pelastetaan ja mitkä ei. aikana. Palomiehet osavaltiosta toiseen ovat käyttäneet työ-, ja osaksi vapaa-aikansa, näiden massiivisten palojen torjumiseen. Noin 3000 kotia on tuhoutunut. ”Sanoin esimiehilleni, että olen miehineni puolustanut kylää useita päiviä, ilman suurempia apuvoimia. Tekstit: Essi Haukkamaa-Judge · Kuvat: Mikala Wilbow ennen joulua usean palorintaman hyökkäyksen kohteena. Sen jälkeen oli kysymys enää ihmishenkien pelastamisesta. Perjantaina RFS:n eli Rural Fire Servicen päälliköt kehottivat O’Connoria vetämään myös omat miehensä pois. Balmoral Village on puolentoista tunnin ajomatkan päästä Sydneystä sisämaahan. O’Connor oli seurannut palojen kasvamista osavaltion alueella ja tiesi lopulta, että hänen kylänsä ei tulisi säästymään. Tämä on meidän kotimme, emmekä tule jättämään sitä nyt.” TULITAISTELIJA SOTATANTEREELLA Palomiehet tekivät parhaansa suojellakseen koteja, ja sammuttivat paloja sitä mukaa kun niitä syttyi. Hän on itse kouluttanut miehistä suurimman osan. Torstaina suurin osa kyläläisistä oli lähtenyt, osa evakuointikeskuksiin, joita oli perustettu ympäri osavaltiota. Kylässä kaikki vesi tulee vesitankkien kautta. Eikä loppua ole vielä näkyvissä, palokausi on vasta puolivälissä. Tämä 135 asukkaan pieni kylä oli Tulitaistelua Australiassa Australiassa on riehunut vuoden 2019 lopusta asti osaksi hallitsemattomat metsäpalot. Australiassa palomiehestä käytetään nimitystä fireman. Metsäpaloja on koko Australian alueella mutta New South Walesin osavaltiossa ne ovat riehuneet suurimpana. joulukuuta, jossa hän kertoi, että kaikki olisi evakuoitava. O’Connor piti kyläläisille infotilaisuuden 17. 62 Pelastustieto 1/2020 P alot eivät ole maassa mikään yllätys, ilmaston lämpenemisestä ja kuivuudesta johtuen joka vuosi odotetaan maastopaloja, mutta tänä palokautena ne ovat olleet tavallista suuremmat. Viime aikoina yleisemmin käytetty nimitys on firefighter – tulitaistelija, joka tuntuu olevan tämän kyseisen palokauden kohdalla osuva. Balmoral Village Rural Fire Brigaden kapteeni Brendon O’Connor kertoo, että palot iskivät useasta eri suunnasta
Lisäksi on sähkögeneraattori. TÄRKEINTÄ EI OLE MENETYS Kapteeni O’Connor muistuttaa, että tärkeintä ei ole se, kuinka monta taloa he menettivät, vaan monta he säästivät, ja että yhtään ihmishenkeä ei menetetty. Vakuutus vaatii, että uusi talo rakennetaan paloturvallisesta materiaalista. Tässä on kyseessä metsänsuojelun lisäksi aboriginaalien hengellinen yhteys puihin ja keskitytään siihen, miten luonnon ja ihmisten tulee pystyä elämään yhteiselossa keskenään. 1/2020 Pelastustieto 63 OPERATIIVINEN TOIMINTA tot ovat vähissä. Sen vuoksi kylään tuodaan vesivarastoja ulkopuolelta, mutta nämä ylimääräiset vedet heiltä vedettiin pois juuri ennen kuin isot palot iskivät kylään. Elizabeth aikoo rakentaa talonsa uudelleen, mutta kertoo, että kustannukset tulevat olemaan korkeat. Kaikki palomiehet osaavat ensiavun. ”Kun vesivarat loppuivat, palasimme paloasemalle, jonne palomiehet ja auttamaan jääneet kyläläiset olivat kokoontuneet. Lopulta lauantaina heiltä loppui vesi. Autoissa on myös lisäletkua, jos pituutta joudutaan jatkamaan. Tässä vaiheessa hän tiesi jo, että hänen talonsa jäisi tulen keskelle ja tuhoutuisi. Vesi oli loppunut. Jokaisella australialaisella, joka asuu paloalueella, pitäisi myös olla palosuunnitelma. Hän oli varautunut evakuointiin jo hyvissä ajoin ja vienyt arvokkaimpia esineitään pois kylästä ja poistui itse viimein torstaina. Hän katsoo nyt kylän tulevaisuuteen. Elizabeth vietti viikonlopun Mittagongin evakuointikeskuksessa. KYLÄN UUDELLEENRAKENNUS Palon jälkeen kyläläiset ovat palaneet talojensa raunioille, ja useat heistä ovat sanoneet, että haluavat rakentaa uuden talon palaneen tilalle. Ainoastaan palonkestävästä teräsmateriaalista rakennettu uudempi studiorakennus säästyi. Kesti 1,5 tuntia ennen kuin he saivat lisäapua ja lisävettä. Paloasemasta on tullut Balmoral Villagen keskipiste, johon kaikki kerääntyvät vaihtamaan kuulumisia. Balmoral vapaapalokunnassa on kaksi paloautoa ja kuusi palomiestä, joilla on kuorma-autoajokortti. Palorintama oli ylittämässä paloaseman, ja kaikki hakivat sieltä turvaa. Kalustoon on myös 19:n, 25:n, 38:n ja 65 millin letkua sekä niihin sopivat suuttimet. Toisessa autoista on 3000 litran ja toisessa 950 litran tankki. Kylän yhteenkuuluvuus on tullut esille palojen aikana ja asukkaat haluavat jäädä alueelle. Noin kaksikymmentä palomiestä oli asemalla, monet tuupertuneet maahan silkasta väsymyksestä ja savusta. Autojen vakiovarusteisiin kuuluu defribillaatori. O’Connor sanoo, että koska Australiassa maastopalot ovat niin yleisiä, ihmisiä pitäisi kouluttaa enemmän siihen, miten heidät omat maansa pidetään paloturvallisina, esimerkiksi hallituilla kulotuksilla paikallisten palokuntalaisten toimin ja palokestävällä rakennusmateriaalilla. Kalustoa huoltaa vapaapalokunnan oma jäsen, joka on ammatiltaan mekaanikko. Palokausi ei vielä ole päättynyt, joten palokunnan apua tullaan mahdollisesti tarvitsemaan vielä muissa kylissä. Tämä oli yksi hetki, kun O’Connor tunsi toivottomuutta. Se oli kuin sota-alue.”, hän kuvailee. Sammutustyön jälkeen ne täytetään saman tien. ”Poltot pitäisi tehdä paikallisten ihmisten toimin. Ja suunnittelemaan kylän uudelleenrakennusta yhdessä, palokapteeni johtajanaan. Sammuttajien huoltaminen hoidetaan niin, että palomiehet pystyvät työskentelemään 12 tuntia. Paloautoissa on purkkiruokaa, pullotettua vettä, myslipatukoita ja hydrolaattia, joka on elektrolyyttijauhe, jolla parannetaan nesteen imeytymistä. Autoissa on myös hengityslaitteet. Mitä tehdä, kun evakuointi käsky tulee, mitä pakata mukaan ja minne ajaa. O’Connor on myös ollut osa delegaatiota, joka vieraili Canberrassa terveysministeri Greg Huntin luona puhumassa palomiesten ja heidän omaistensa mielenterveyden hoitamisesta tämän katastrofin jälkeen, ja tukipaketteja ollaan luomassa tämän edesauttamiseksi. Sitä kutsutaan nimellä kulttuurinen poltto. Tällä hetkellä O’Connor keskittyy olemaan kyläläistensä tukena. Näitä tehdessä ei kuunneltu paikallisten mielipiteitä vaan suunnitelmat tehtiin tietokoneohjelmien avulla, Google Mapsia noudattaen. Palokunnassa pidetään huolta, että tankeissa on aina vettä. Ennakoivat poltot Palokapteeni Brendon O’Connor.. Balmoral Villagen asukkaan Elizabeth Atkinin talo ja taidestudio paloi maan tasalle lauantain paloissa. Hän on asunut kylässä 20 vuotta, joista kymmenen vuotta palokapteenina. Useimmiten he joutuvat antamaan sitä kollegoilleen. Suurin osa autoista on manuaalivaihteisia, mikä sopii hyvin metsäajoon. Kukaan ei edes tullut käymään täällä, he eivät tunne maastoa niin kuin me.” Myös aboriginaalien kulotustekniikkaa on esitetty aloitettavaksi uudelleen käyttöön. Yksi syy Balmoral Villagen suuriin paloihin oli O’Connorin mukaan epäonnistunut suunnitelma ennakoiville poltoille
Hän sanoo, että vapaaehtoiset palomiehet on koulutettu hyvin vastaamaan kunkin alueen tarpeisiin. Haatainen kertoo, että resursseja ei ole tarpeeksi, ja apua haetaan toisten osavaltioiden palolaitoksilta. Yhteistyö toimii fire brigade -osastojen kanssa. RFS:ssä jäseniä on noin 70000 ja Fire & Rescue palomiehiä noin 8000. • Noin 10 miljoonaa hehtaaria maata on palanut koko Australian alueella. Komentaja Eero Haatainen. New South Walesin osavaltiossa toimii Fire & Rescue, jossa palomiehet saavat palkkaa, ja vapaaehtoisten Rural Fire Service (RFS). 64 Pelastustieto 1/2020 OPERATIIVINEN TOIMINTA Australiassa palolaitos toimii vapaaehtoisten ja ammattipalokuntalaisten voimin. Myös ulkomailta on haettu apua, ja palomiehiä USA:sta, Kanadasta ja Uudesta-Seelannista on saapunut Australiaan auttamaan sammutustöissä. Tänä palokautena Haatainen on ollut mukana sammuttamassa kahta isoa paloa, Cuddle Creekissä ja Kangaroo Islandilla, yhteistyössä paikallisten rural. Maastopalot tulevat olemaan osa Australian luontoa tulevaisuudessakin ja O’Connorin toiveena, että tästä tragediasta olisi opittu tarpeeksi, jotta seuraaviin paloihin osataan varautua tehokkaammin. • Melkein kolmannes New South Walesin osavaltion koaloista on tuhoutunut. • Australian palot ovat riehuneet syyskuusta 2019 asti. Hän on käyttänyt kaikki vuosilomansa ja sairaslomansa palojen aikana. Eero Haatainen työskentelee South Australian Metropolitan Fire Service (SAMFS) komentajana. Palokauden jatkuessa hän joutuu ottamaan palkatonta lomaa. Tämän lisäksi kaikki laitokset kuuluvat Australasian Fire and Emergency Service Authorities Council (AFAC) järjestöön. Hän on syntynyt Suomessa, mutta muutti Australiaan 1968 vanhempiensa kanssa. Myös Haatainen aloitti vapaapalokuntalaisena, ja on vuodesta 1994 työskennellyt palkallisena palomiehenä. Hän on kunnalla töissä. Balmoral Villagen paloasema. • Alueella 3000 kotia on tuhoutunut. Useilla vapaapalokuntalaisilla on päivätyö, kuten Brendon O’Connorilla, mutta hän kertoo, ettei ole voinut olla tässä työssä viiteen viikkoon suurpalojen aikana. Palkallisten paloasemia oli aikoinaan enemmän, mutta ajan myötä ne ovat vähentyneet, ja vapaaehtoisia palokuntia on perustettu tilalle. • 28 ihmistä ja miljoonia eläimiä kuollut. RESURSSIEN PUUTE Jokaisen osavaltion palolaitos toimii oman johdon alla. • Suuri osa paloista on salaman aiheuttamia. • Joka vuosi Australiassa on maastopaloja, mutta vuoden 2019 aikana kuivuus, ilmaston lämpeneminen ja kova tuuli ovat aloittaneet historian suurimmat palot
Kysymyksessä on aina riskienhallinnan kokonaisuus, jossa ilmanvaihtolaitteistolla on aivan keskeinen merkitys. Esimerkkinä Perttunen mainitsee autopaikoituksen. Autot siirtyvät yhä enenevässä määrin maanalaisiin paikoitustiloihin. Tulipalon sattuessa vahingot on pyrittävä minimoimaan periaatteella ihminen ensin. Tällä hetkellä olemme hyvää keskieurooppalaista tasoa, mutta parannettavaa ja tavoitteita riittää vielä niin saneerauskuin uudiskohteissakin. Ilmanvaihtojärjestelmä pitää sovittaa yhteen muiden järjestelmien, kuten paloilmoitinja sammutusjärjestelmän kanssa. Näiden suunnittelutehtävä on erityisen vaativa. Asiakkaatkin tietävät sen, että me vastaamme heidän huutoonsa, Perttunen painottaa. Näissä suuret pinta-alat ja matalat tilat ovat ilmanvaihdon ja savunhallinnan kannalta erityisen vaativia kohteita. Nykyaikainen tekniikka auttaa oikeanlaisten ilmanvaihtolaitteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Meillä on vastuu ja olemme tässä huomennakin. Ratkaisuna ovat suuntapainepuhaltimet, joilla saadaan toimiva ratkaisu sekä ilmanvaihtoon että savunhallintaan. Se johtaa sitten ratkaisuihin, jotka estävät parhaiden ratkaisujen käyttämisen. Tietoisuus turvallisuudesta on lisääntynyt ja turvallisuus on yksi FläktGroupin toimintaa ohjaavista perusasioista. Tekninen valmius ja tietämys on Suomessa hyvällä tasolla, mutta rakentamiskustannuksissa lähdetään usein säästölinjalle. Lisäksi on tärkeätä auttaa pelastajien toimintaa kaikin mahdollisin keinoin. On ymmärrettävä, että ihminen on korvaamaton. Paljonko yksi ihmishenki maksaa. ILMOITUS. Sen sijaan esimerkiksi suurien kallioluolien, autosuojien ja hallien ilmanvaihdon ja koneellisen savunpoiston laitteet voidaan integroida yhdeksi järjestelmäksi. Siksi tuotekehitystä on tehtävä perusteellisesti ja suunniteltava turvallisia ratkaisuja avaimet käteen. TURVAA IHMISILLE, SUOJAA RAKENNUKSILLE Paloturvaa ilmanvaihdon keinoin Suomessa on menty paloturvallisuudessa eteenpäin valtavin harppauksin. Ilmanvaihto on osa rakennusta ja rakennuksen paloturvallisuutta FläktGroupilla sekä Perttusella on pitkä ja perusteellinen kokemus ja tutkimustieto paloturvallisuuden varmistamisesta. Haluan nostaa paloturvallisuustasoa rakennuksissa. Ihmisten turvallisuuden varmistaminen ja inhimillisten kärsimysten estäminen on aina etusijalla. Suomessa kuolee lähes sata ihmistä vuosittain tulipaloissa. Olemme kehittäneet sarjan paloteknisiä tuotteita ja järjestelmiä, jotka takaavat tiukimmankin turvallisuusvaatimuksen toteutumisen. Ilmanvaihtolaitteistoa ei yleensä ole tarkoitettu savunpoistoon ja monessa tapauksessa se pysäytetään tulipalotilanteessa. Rakennuksen paloturvallisuusasioita pohditaankin yhä enemmän eri asiantuntijoiden yhteistyönä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Tämän jälkeen vasta tulee aineellisten vahinkojen minimointi. Tässä yhteistyössä korostuu ilmanvaihtosuunnittelijan osuus, koska erilaiset kohteet vaativat erilaiset ratkaisut. ”Fläktin mies”, tuotepäällikkö Raimo Perttunen on tehnyt pitkäjänteisesti paloturvallisuuden valistustyötä koko kentän hyväksi
Yli 30 vuotta kestänyt tiima palotoimesta pelastustoimeksi laajentuneella kentällä on nyt päättymässä. Rekisteröityjen yhdistysten toiminnassa talouspolitiikan tärkeä vastuunkantaja on yhteisön talousjohto. Kirjoittaja on Pelastustiedon ja sen edeltäjän Palontorjunta-lehden toimittaja, toimitussihteeri ja päätoimittaja 1973–2003. Voitto Takala on jättäytynyt ”vapaaherraksi” pitkäaikaiseen kotikuntaansa Jämsään ja luovuttanut säätiön sivutoimisen asiamiehen (oto-)tehtävät Marko Hasarille, säätiön suurimman jäsenjärjestön SPEK ry:n toimitusjohtajalle. Tunnen Voitto Takalan niin pitkältä ajalta ja olen itsekin alalla monet vuosikymmenet toiminut, että rohkenen koko pelastustoimen laajan kentän nimissä toivottaa Voitolle leppoisia seniorivuosia. Alalle hän tuli 1988, jolloin hänet valittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry:n edeltäjiin kuuluneen Suomen Palontorjuntaliitto ry:n talousyksikön talouspäälliköksi. Kun malttaa odottaa, kyllä ne aikanaan taas ylöspäin ponnahtavat.” Eikä hän kymmenen vuotta sitten väärin arvioinut, sen olemme kukin tahoillamme voineet havaita. Osakeja ilmaisantien aika oli alkanut, yritysten ja yhdistysten pääomat karttuivat. PITKÄJÄNTEISTÄ TALOUSPOLITIIKKAA Uuden vuosituhannen edetessä ja 2020-luvun taitteen lähestyessä talousnäkymät ovat vaihdelleet voimakkaasti. Säätiö on velaton – on aina ollut – ja varat turvallisesti sijoitettu. Teksti: Juhani Katajamäki · Kuva: Studiokuva Mervi/Jani Juvonen. Parhaiten ovat selviytyneet sellaiset yritykset ja yhteisöt, jotka ovat malttaneet harjoittaa pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. 66 Pelastustieto 1/2020 ALANSA AMMATTILAISET E lettiin talouden nousukautta. JÄRJESTÖT Pitkä työrupeama päätökseen Voitto Takala on ehtinyt tulla tutuksi sadoille pelastustoimen parissa toimiville. Vaikka arvopapereiden markkina-arvot ovat tulleet voimakkaastikin alaspäin, säätiön omistamien arvopapereiden markkina-arvo oli vuoden lopulla kuitenkin niiden kirjanpitoarvoa isompi. Vaan niinhän se on, että ”aika aikaa kutakin”. Sitten tuli 1990-luku, yhteiskuntaa koetellut ankara taloustaantuma ja lamaksi asti yltäneet niukkuuden vuodet. Se merkitsi voimallista sijoituspolitiikkaa etenkin kaupallisissa yrityksissä, mutta näkyi myös aatteellisten järjestöjen taseissa. Kasvava hyvinvointi näkyi kaikessa ja kaikkialla. SPEKin talousjohtajan toimesta kymmenen vuotta sitten eläkkeelle jäätyäänkin Voitto Takala on jatkuvasti seurannut talouskehitystä Palosuojelun edistämissäätiön asiamies-rahastonhoitajana ja tehnyt ehdotuksia säätiön operatiivisiksi ratkaisuiksi. Kun Suomi niistä kohtuullisen nopeasti selviytyi, talous harppasi uudelleen pitkin loikin kohti parempia aikoja. MALTTI ON VALTTIA Voitto Takala pohdiskeli 21 vuoden asiamieskokemuksellaan Edistämissäätiön tulevaisuudennäkymiä säätiön 60-vuotisjuhlassa: ”Aika turvallisin mielin voimme katsoa eteenpäin
Painoa vain 1/3 perinteiseen järjestelmään verrattuna, samoin kokoa. Lisäksi meiltä myös 230V siniaaltoinvertterit ja Smart Charger -akkuvaraajat. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita ALANSA AMMATTILAISET Sähköjärjestelmät cmelux.fi Litium -tehoyksiköllä korvaat perinteisen ajoneuvoon rakennetun 230V järjestelmän. Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA. FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh
He säästävät omalla työllään eniten omaisuusvahinkoja ja ihmishenkiä.” ”Palomiehet ja palotarkastajat ovat arjessa kentän sankareita, heitä tarvitaan toteuttamaan suunniteltua toimintaa. Häneltä laitos ei ole saanut ymmärrystä eikä tukea pelastuskoulun säilyttämiseksi Helsingissä tai vaikuttavuuden tutkimuksiin ja riskianalyysiin perustuvassa toiminnan ohjauksessa. Sieltä hän nostaa erityisesti esille tutkijat. ULKOPUOLISET SORKKIJAT Työuran pahinta muistoa kysyttäessä, hän nostaa esille ulkoiset uhat eli asiaa tuntemattomat toimijat, jotka sorkkivat pelastuslaitoksen toimintaa. Parhaimmat muistot liittyvät erinKomentaja eläkkeelle kirjan kera ”Pelastusalan ammattilaisen tiedollisia taitoja pitää parantaa erilaisissa teknisissä asioissa eikä niinkään savusukelluskelpoisuudessa”, sanoo eläköitynyt Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén. Kokonaisuus ratkaisee lopputuloksen.” Weckstén luottaa ainoastaan tutkittuun tietoon ja sen pitäisi ohjata jokaisen pelastuslaitoksen toimintaa. 68 Pelastustieto 1/2020 PELASTUSTOIMI W ecksténillä on 45 vuoden työura Helsingin pelastuslaitoksella. Uuden komentajan on hyvä jatkaa tässä taitekohdassa.” ”Yhteistyö sujui esimiesteni kanssa, mutta pormestarin kanssa se jäi etäiseksi. Erityisesti olen pettynyt siihen, että suuremmat laitokset, joilla olisi resurssit olemassa, eivät toimi samalla tavalla.” Samaan hengenvetoon hän lisää, että Helsingin pelastuslaitoksella ja muilla pelastuslaitoksilla on hyvä yhteistyösuhde. Tämä sai minut tekemään, jo jonkin aikaa kyteneen, päätöksen eläkkeelle lähtemisestä". Nämä ammattilaiset osoittavat tutkimustyöllä, miten saamme toimintaamme vaikuttavuutta ja voimme mitoittaa resurssimme järkevästi riskianalyysin perusteella. Helsinkiä ei karsasteta muualla, vaikka historian saatossa lentävänä lauseena maakunnissa onkin todettu, että tulipalotkin ovat kuumempia pääkaupungissa. Hänestä ei tullut insinööriä, mutta takana on useita erilaisia työtehtäviä Helsingin pelastuslaitoksella. ”Tutkijat ovat piilossa työtään tekeviä alan sankareita. Esimerkiksi hyvästä yhteistyöSimo Wecksténin eläköitymisen yhteydessä julkaistiin hänen palokuntauraansa käsittelevä kirja. Hän pyrkii muutoin esiintymään "jämäkkänä johtajana", mutta tässä asiassa hän ei tunnu luottavan oman porukan asiantuntemukseen. Hän ihmetteleekin sitä, että kaikilla pelastuslaitoksilla toiminta ei perustu tutkittuun tietoon. Teemu Tumeliuksen kirjoittamassa kirjassa ei unohdeta ajankohtaisiakaan asioita.. ”En ymmärrä pormestarin pelkoa AVI-asiassa. Teksti ja kuva: Esa Aalto omaiseen työyhteisöön. ”Eläkkeelle jään tyytyväisin mielin. En näe kuitenkaan mitään mahdollisuutta siihen, että hallinto-oikeus ei hyväksyisi tekemäämme kantelua”. ”Toivon, että muutkin laitokset tekisivät samoin. Sellaisia ovat muun muassa asiaan perehtymättömät, omia intressejään ajavat poliittiset päättäjät
@suo uome menk nkal alen ente teriritt ?. Jokainen onnettomuus olisi estettävissä, mutta kaikkia ei voida silti estää. Onnettomuuksista voidaan aina oppia ja parantaa siten turvallisuutta. Ammattitaitoa pitää arvostaa, mutta väärät mielikuvat pitää ampua alas.” ”Palomiehet eivät kymmenen vuoden kuluttua välttämättä mene asuntopalossa kuumiin savuihin, vaan tekniikka tunnistaa sisällä olevat ihmiset ja korkeapainesumutekniikan ansiosta palo saadaan nopeasti hallintaan ja sen jälkeen on turvallisempaa mennä paineilmalaitteiden kanssa sisälle. Kaikkeen ei voida vaikuttaa yksin pelastustoimen keinoin. Hän toivoo myös, että tutkittua tietoa aletaan hyödyntää sisäministeriön johdolla koko valtakunnassa. Paineilmalaitteetkin ja monet muut varusteet on palomiehille kehitetty teollisuuden suojavarusteista.” Helsingissä on suunnitelmat ainakin neljän uuden paloaseman rakentamiseksi, mutta niitä ei ole Wecksténin mukaan rakennettu, koska riskianalyysi ei sitä ole puoltanut. ”Tavoitteena pitää olla, ettei satu yhtään onnettomuutta. // wwww ww ssuo uome menk nkale PALJON MUUTOKSIA 2020 PAINOKSEEN KATSO KOKO LISTAUS SIVUILTAMME TILAA TILAA VERKKOKAUPASTAMME! suhteesta Weckstén ottaa taannoisen pelastusylijohtajahaun. Se pitää toteuttaa kustannuksiltaan ja vaikutuksiltaan järkevästi.” Komentajan savusukelluskelpoisuus ohjaa edelleen liiaksi toimintaa. ”Helsingissä palomiehelle tulee keskimäärin savusukellustehtävä harvemmin kuin kerran kahdessa vuodessa.” ”Perinne ja mielikuvat ohjaavat toimintaa edelleen ja tätä haluavat jotkut myös ruokkia. Hän oli yhtenä kandidaattina mukana kisassa ja pelastusjohtajat kolmea lukuunottamatta lähettivät sisäministeriön johdolle kirjeen, jossa he ilmaisivat tukensa Simo Wecksténille ja sitä kautta välillisesti Helsingin toimintamallille. Palomiehiä arvostetaan paljon ja todella syystäkin, mutta arvostus ei saa perustua vääriin mielikuviin. 1/2020 Pelastustieto 69 RAISIO | www.mobilelift.fi | VANTAA NOSTOLAVA-AUTOJEN »Huollot ja korjaukset »Vuositarkastukset »Perusteelliset tarkastukset myynti@suomenkalenterit.. Tarvittava tekniikka on olemassa jo nyt, mutta kansainvälisestikin paloalan pienillä markkinoilla on valitettavan hidasta. ”Myös kevyt yksiköillä voidaan vastata tarpeeseen.” Hänen mielestään paloasemat pitää rakentaa kokonaisuuden kannalta järkevästi, ei pelkästään punaisia paloautoja varten. ”Esimerkiksi toimintavalmiuden pitää perustua tutkittuun tietoon vaikutuksista suhteutettuna alueen riskianalyysiin.” TEHOKKAIN TAPA Onnettomuuksien ehkäisyä ja siihen liittyvää teknistä kehitystä hän pitää tehokkaimpana tapana vähentää vakavia henkilöja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuksien ehkäisy pitää kuulua myös toimintavalmiuteen, mutta reaktiivista toimintaa ei saa unohtaa. Minulla on takana mittava työkokemus myös näissä tehtävissä ja pystyn näin sanomaan. / www.suomenkalenterit.. Silloin siinä on mukana myös ensihoitoon, onnettomuuksien ehkäisyyn ja varautumiseen liittyvä vaikuttavuus.
Tutkimustulokset osoittivat valmistuneiden pelastajien työllistyneen pelastusalan työtehtäviin ajan kuluessa hyvin. Aineisto tutkimukseen kerättiin kyselyllä keväällä 2019 ja tutkimusjoukoksi valikoituivat pelastajakurssit. 70 Pelastustieto 1/2020 OPINNÄYTTEITÄ Työllistyminen alan työtehtäviin MALINEN, JOONAS: Pelastajien työllistyminen pelastusalan työtehtäviin vuodesta 2016 lähtien. UlMyös muut kuin savusukellukseen rinnastettavat kattotyöskentelytehtävät ovat riskialttiita ja teknisesti haastavia. Työpaikkojen ja alueiden haluttavuuserot eriytyvät eri työaikamalleissa. Aineisto analysoitiin työllistymisteeman näkökulmasta käyttäen sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Työssä esiteltiin malli kattotyöskentelykoulutuksen järjestämiseksi pelastuslaitoksilla. Kattotyöskentely on yksi pelastustoiminnan vaarallisimmista osa-alueista. A R K IS T O K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä lakoiden ja yläpohjan onteloiden tulipalot ovat myös yleensä haasteellisia sammuttaa ilman mittavia vesivahinkoja rakennukselle. He ovat työllistyneet pääasiassa eri pelastuslaitoksiin. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324137 Tavoitteena oli tutkia, miten tutkinnoista valmistuneet pelastajat ovat työllistyneet pelastusalan työtehtäviin. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112221909 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää pelastustoiminnassa tapahtuvaa kattotyöskentelyä. Työvoimaja koulutustarpeen ennustaminen on haastavaa, ja sen tutkimisen on oltava jatkuvaa. Toissijaisina selvityksen kohteina olivat nykyisten tilastointimenetelmien mahdollisuudet ja aihealueen ilmiöiden havainnointi pelastajien työllistymisen ympärillä. Pelastustoimen kattotyöskentelyn kehittäminen LOHIRANTO, MARKUS: Pelastustoimen kattotyöskentelyn kehittäminen. Työssä pyritään löytämään keinoja näiden haasteiden helpottamiseksi. Ajantasaista sijoittumisen seurantatutkimusta pelastajatutkinnon osalta ei toistaiseksi toteuteta. Pelastusopisto on vuosia kouluttanut kiinteän määrän, noin 120, pelastajaa vuodessa, mutta heidän työllistymisestään pelastusalan töihin ei ole olemassa ajantasaista tietoa. Pelastajaopetus keskitetään Sipilän hallituksen (2018) päätöksellä Pelastusopistolle Kuopioon, joten tieto pelastajien työllistymisestä pelastusalan työtehtäviin on entistä hyödyllisempi pelastusalalle töihin haluaville, kouluttavalle oppilaitokselle, työnantajille ja ympäröivälle yhteiskunnalle ylipäätään. Työvoimaja koulutustarpeen ennustaminen on haastavaa.. Selviytyminen korkealla työskentelystä edellyttää hyvää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Työssä on yhdistetty saatavilla olevaa tutkittua tietoa, havaintoja maailmalta sekä omia kokemuksiani pelastustoimen harjoituksista ja todellisilta onnettomuustehtäviltä. Työssä ovat mittaustulokset pistosuihkuputkien jäähdytystehosta, vaihtoehtoisia toimintamalleja sekä kalustoa kattotyöskentelyyn, RPAS:n hyödyntäminen kattotyöskentelyssä sekä keinoja vähentää vaarallisille aineille altistumista kattotyöskentelyssä
Tämä opinnäytetyö ja päivitetty T2i-ohje ovat suuri apu matalapaineisen maakaasuputkiston onnettomuustilanteissa. Pelastustoimelle ei kuitenkaan ole luotu toimintaohjeita siltä varalta, että matalapaineisessa maakaasuputkistossa sattuisi onnettomuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja tutkia onnettomuustilanteita matalapaineisessa maakaasuputkistossa. Korkeapaineputkistolle on olemassa toimintaohjeet, mutta ne eivät sovellu sellaisenaan matalapainepuolelle. Opinnäytetyö toteutettiin aineistotutkimuksena, jossa työvuorosuunnittelua lähestyttiin työnantajaa velvoittavan lainsäädännön, valtakunnallisten työehtosopimusten, Uudenmaan pelastuslaitosten ohjeiden sekä työvuorosuunnittelua pelastuslaitoksilla tekevien henkilöiden haastatteluiden kautta. don perusteella kehitettiin voimassa olevaa ohjeistusta ja päivitettiin vaara-alueita matalapaineverkoston osalta. Matalapaineisen maakaasuputkiston onnettomuuden vakavuuteen ja seurauksiin vaikuttavat kaasuputken halkaisija ja ulospurkautuvan kaasun paine. Pelastuslaitosten tulee tehdä yhteistyötä paikallisten jakeluverkkoyhtiöiden kanssa varmistaakseen saumattoman yhteistoiminnan mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Uudenmaan pelastuslaitokset ottavat laitoskohtaisesti käyttöön vuosina 2020–2021 saman työvuorosuunnitteluohjelmiston, mikä luo se mahdollisuuden kehittää ja tehostaa toimintaa. Paikalliset jakeluverkkoyhtiöt opastavat ja tuottavat asiantuntemusta. Maakaasupaloa ei pidä yrittää sammuttaa, ellei se ole aivan välttämätöntä. Myös onnettomuuspaikan ympäristö ja mahdollinen sytPelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön työvuorosuunnittelu SIITONEN, MIKA: Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön työvuorosuunnittelu. Lopputuloksena syntyi näkemys siitä, mitä uusia elementtejä työvuorosuunnitteluun voi tuoda suunnittelun laadun parantamiseksi sekä tehostamiseksi. Opinnäytetöitä voi etsiä Pelastusopiston kirjaston tietokannasta: https://peo.erikoiskirjastot.fi/peo/lib_portal_a_fi.html Maakaasupaloa ei pidä yrittää sammuttaa, ellei se ole aivan välttämätöntä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120524756 Tavoitteena oli selvittää pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön työvuorosuunnittelua ja tulevaisuudennäkymiä Uudenmaan maakunnan pelastuslaitosten osalta. Yhteistyötä tulisi laajentaa valtakunnalliseksi työvuorosuunnittelua koskevien yhtenäisten mittarien aikaansaamiseksi. Paras tapa torjua onnettomuus, jossa maakaasuputkistosta purkautuu ulos kaasua, on estää kaasun virtaus kääntämällä ventiili kiinni. Saadun tieToiminta maakaasun matalapaineisen putkiverkoston onnettomuudessa tymä ovat riskejä, joita pelastustoiminnassa on otettava huomioon. Hankkeen kilpailutuksen aikana alkanutta yhteistyötä tulisi laajentaa valtakunnalliseksi työvuorosuunnittelua koskevien yhtenäisten mittarien aikaansaamiseksi.. Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin sitä, miten pelastuslain mukainen pelastustoimen palvelutasopäätös velvoittaa pelastuslaitosta määrittelemään riskien mukaisesti pelastustoiminnan voimavarat. Tämä johtaa I-riskialueella ympäri vuorokauden valmiudessa olevaan henkilöstöön, ja pelastuslaitoksesta tulee työnantaja, jota velvoittavat työaikalainsäädännön velvoitteet, kuten työaikalain mukaisen työvuoroluettelon laatiminen. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112121829 Maakaasua tuodaan Suomeen korkeapaineputkistoa pitkin Venäjältä. HELLSTRÖM, HENRIK: Toiminta maakaasun matalapaineisen putkiverkoston onnettomuudessa. 1/2020 Pelastustieto 71 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Korkeapaineputkistosta kaasu siirretään paineenvähennysaseman kautta matalapaineverkostoon ja sitä kautta asiakkaalle. Suurista kohteista tulisi tehdä erillinen kohdesuunnitelma helpottaakseen pelastustoimintaa
72 Pelastustieto 1/2020 PALONTORJUNNASTA
Uudempien lehtien lukemiseen tarvitset tunnukset, jotka saat nyt huokeasti 20 eurolla 29.2. Käytä tilauskoodia ”synttärit”. Digitointihanketta tuki Palosuojelurahasto. asti. Kirjauduja tilaa -painikkeet ovat sivun oikeassa yläreunassa. Jos muistat jonkin yksityiskohdan artikkelista, voit hakea juttua sanahaulla. Laajaan aineistoon on tehty myös automaattinen tekstintunnistus. Vanhat lehdet ilmaiseksi verkossa Miten palokuntamaailma on kehittynyt vuodesta 1950. Vapaasti luettavissa ovat vuosikerrat 1950–2009. PELASTUSTIETOON. Vaihtelevien kirjasintyyppien takia haku ei ole aivan aukoton. Siihen tarvitaan sähköpostiosoite ja salasana. Kaikkiaan lähes 40000 sivua on digitoitu. Sen jälkeen pääset kirjautumaan ja lukemaan lehtiarkistoa. Kiinnostavat keikkajutut löydät hakusanan avulla Pelastustiedon lehtiarkistosta. Löydät oikeaan paikkaan klikkaamalla lehtiarkisto-palkkia verkkosivujen oikeassa laidassa. Paloalan mittava historia löytyy osoitteesta pelastustieto.fi. Voit tilata lehden myös meilitse tilaukset@pelastustieto.fi tai numerosta (03) 4246 5358 Arkistojutut-osiossa on lyhyt selostus vanhoista jutuista, ja alkuperäisen artikkelin voi ladata PDF-tiedostona. Aineistoa pääsee tutkimaan ja lukemaan rekisteröitymällä
Esimerkiksi voimme katsoa, miten sohvapalon siirto huoneesta aulaan vaikuttaa”, Hazebroek kertoo. Hollantilaisten tyylisiä, suuria kokeita ei ole tehty, vaan useimmiten työkaluna on ollut virtaussimulointi. Luokat S a ja S200 kertovat tiiveydestä huoneenlämpötilassa ja 200 °C:n lämpötilassa. Emme ymmärtäneet, että savutuuletus on taitolaji.” Tutkimuksen suunnittelussa oli mukana tutkijoita Belgiasta, Englannista, Saksasta ja USA:sta. Suomessa rakennusosilta ei vielä vaadita savutiiveyttä, mutta Hollannissa näin tehdään, kun suunnitellaan esimerkiksi asuntoja erityisryhmille. Vaikka joissakin tapauksessa savua ei näkynyt, häkäpitoisuus oli vaarallinen. Valmisteluvaiheessa projektipäällikkö Hans Hazebroekin ryhmä simuloi suunniteltuja kokeita tietokoneella. Kun palohuoneen ovi oli kiinni, palosta tuli melkein heti happirajoitteinen. Tutkittiin esimerkiksi korkeapainevesisumun, avoimien tai suljettujen ovien tai savutiiveydeltään standardin EN 1634-3 luokan S200 mukaisten ovien vaikutusta savun leviämiseen ja lämpötiloihin palohuoneessa, poistumisreitillä, yläpuolisessa kerroksessa sekä vastapäisissä huoneissa. Näin ei varmaan pitäisi olla.. Kokeiden jälkeen vertaamme mittaustuloksia laskettuihin simulointimallin todentamista varten. Tämän jälkeen simuloimme muunnettuja skenaarioita. Samanlaisista kokeista saatiin samanlaisia mittaustuloksia. Kaikissa kokeissa sytytettiin asuinhuoneessa oleva sohva. Kokeiden aikana tehtiin mielenkiintoisia havaintoja. Nykyisten huonekalujen savu on kymmenen kertaa myrkyllisempää kuin entisten. He osallistuvat myös tulosten arvioitiin. Se johtui tuulesta. Palojen aikana testattiin kymmentä erilaista menetelmää. RISKIT TUNNISTETTU Suomessa osastoivien väliseinien läpi tapahtuvien savuvuotojen riskit tunnistettiin PAHAHUPA-projektissa, jossa havaittiin, että uusissa rakennuksissa palon aiheuttama ylipaine voi olla satoja, jopa tuhansia pascaleita. Jos ovi oli auki, savu täytti erittäin nopeasti viereiset tilat". ”Näin kartoitimme odotettavissa olevia skenaarioita. Luokitukset perustuvat standardiin EN 1634-3, ja testit tehdään EN 13501-3:n mukaan. Savutiiveysvaatimusten käyttöönottoa hidastanevat esimerkiksi testistandardissa ilmenneet ongelmat ja se, että vuodot mitataan hyvin alhaisilla paine-eroilla verrattuna tiiviiden rakennusten todellisuuteen. Kymmenen päivän aikana tehtiin 19 koetta. ”Aikaisemmin savun leviämistä ei ole tutkittu näin suuressa mittakaavassa. Savun määrä lyhentää poistumisaikaa, jota juuri vanhukset tarvitsevat. Hollannin pelastusopiston (Instituut Fysieke Veiligheid, IFV) koesarja oli kunnianhiomoinen ponnistus, jonka tuloksia odotellaan mielenkiinnolla. SAVUTIIVEYSVAATIMUKSET Yksi hollantilaisten tutkimuskohteista oli rakenteiden vuotojen vaikutus savun leviämiseen ennen oven avaamista. Jos voimme rajoittaa savun leviämistä, pidennämme poistumisaikaa”, palonehkäisyn opettaja René Hagen kertoo. Meilläkin asunnosta käytävään virtaavan savun aiheuttamaa riskiä on tutkittu muun muassa palontutkinnan teemana ja sivukäytävien savunpoistoratkaisujen kautta. Savun leviäminen kerrostalojen porrashuoneissa on saanut Suomessakin paljon huomiota, koska savu ei aina ymmärrä kunnioittaa osastorajaa – ja takana on joukko suuria vahinkoja ja läheltä piti -tilanteita. Tilat tuuletettiin jokaisen kokeen jälkeen. Loppuraportti valmistuu kesällä 2020. Lisäksi standardin logiikkaa voisi vielä miettiä: jos yksittäiselle ovelle hyväksytään tietty savuvirta, riippuu naapuriosastoon virtaava savumäärä ovien lukumäärästä. Alustavia tuloksia: 1. ”Parissa kokeessa havaitsimme, että vastapäisissä huoneissa palokaasujen pitoisuus kohosi vaaralliselle tasolle. Palo sammutettiin 20 minuutin kuluttua ja rakennus tuuletettiin. 74 Pelastustieto 1/2020 Savun leviämiskokeita ULKOMAILTA OUDEWATER, HOLLANTI NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Suomessa ei vielä vaadita rakennusosilta savutiiveyttä 9 ja 12/2019 Hollannin pelastusopisto, Utrechtin pelastuslaitos ja Hollannin palokuntaliitto tutkivat entisessä palvelutalossa, miten huonepalon savun leviämistä voidaan rajoittaa suunnittelulla. Tämä osoittaa koejärjestelyiden luotettavuuden. "Savua muodostui valtavasti, vaikka sohvasta paloi vain pieni osa
Kun palohuoneen ovi avattiin viiden minuutin kuluttua, oviaukosta purkautuva savu levisi erittäin nopeasti käytävää pitkin ja täytti aulan. Näin on havaittu käyvän, vaikka vaarallisista määristä ei useimmiten olekaan ollut kyse. Samalla harjoitellaan potilaiden siirtoa turvalliseen tilaan, kun jotain sattuu”, sairaalan turvallisuuspäällikkö Melina Mellin kertoo. Savunhallinta on kokonaisuus, jossa pitää ottaa huomioon sekä yksittäisten rakennusosien että vaipan tiiveys, ilmanvaihtojärjestelmä ja rakennus kokonaisuutena. Tämän jälkeen näkyvyyttä oli vain lattian läheisyydessä. Teksti: Jildou Visser SAVUNHALLINTA ON KOKONAISUUS Yksi havainnoista oli, että savua voi virrata naapurihuoneisiin ilmanvaihdon kautta, kun käytetään savutiiviitä rakennusosia. Kun palohuoneessa oli siirrettävä korkeapainesprinkleri, käytävälle levisi vähemmän savua. Kun poistokanavat oli suljettu ja savutiiviit ovet olivat kiinni, käytävällä oli vähemmän savua, mutta viereisessä asuinhuoneessa oli korkeampi häkäpitoisuus. Äkkiä se pamahti ja savua alkoi nousta. Ulkoa päin ei näe, millaista sisällä on. Tätä ei teknisellä tasolla vielä osata tehdä, varsinkaan kun asia vaatii yhteistyötä useamman suunnittelualan välillä. Heite puhkaisi palokypärän Kun palokuntalaiset irrottivat hydraulisilla pelastustyökaluilla puristukseen jäänyttä autoilijaa, he katkaisivat vahingossa sivuturvatyynyn typpisäiliön. Savun hengittäminen aiheutti seitsemälle koululaiselle hengitysvaikeuksia ja huonovointisuutta. Revenneen säiliön päädystä muodostui vaarallinen heite. Savu ei ollut niin sakeaa kuin ilman sprinkleriä tehdyissä kokeissa. Menetelmän vaikutusta häkäpitoisuuteen ei vielä ole tutkittu. Sprinkleri ei yksin ratkaise savuongelmaa. On vaikea etukäteen valita paras sammutustaktiikka. Humahdus luokassa 14-vuotias poika käsitteli luokassa sylimikron akkua. ”Laitteen avulla hoitajamme voivat harjoitella sammutusta työpaikallaan. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä. 4. Heidät kuljetettiin tutkittaviksi sairaalaan, josta he kuitenkin pääsivät kotiin. Kyse ei ole pelkästään savun virtauksesta vaan paineenhallinnasta. Kolme autossa tai sen vieressä ollutta palokuntalaista sai pamauksesta vammoja eivätkä he pystyneet jatkamaan työtään. Väärin tehtynä se voi kasvattaa häkäpitoisuuksia. Auton vieressä seissyt palokuntalainen piti kädessään kypärää, jonka hän aikoi panna autoilijan pään suojaksi. Ennen kaikkea savutuuletus on tärkeä. Kahden oven avaamisen jälkeen tilanne saattaa osoittautua aivan erilaiseksi. Savutiiviiden ovien vaikutusta tullaan arvioimaan mittaustulosten perusteella. 5. Se koostuu kannettavasta näytöstä ja oikean näköisestä sammuttimesta, jonka suuttimesta tuleva lasersäde sammuttaa näytön digitaaliset liekit. 3. On siis ymmärrettävä, mitä tekee ja tiedostettava, että jokaiseen päätökseen liittyy riskejä. RAHDEN, SAKSA 3/2019 2. Hätäkeskus lähetti kouluun palokunnan, ambulansseja ja poliisin. Sairaankuljettajat antoivat heille ensihoitoa ja kuljettivat sairaalaan tutkittaviksi. Heite puhkaisi kypärän. Simo Hostikka Paloturvallisuustekniikan professori, Aalto-yliopisto. 1/2020 Pelastustieto 75 ULKOMAILTA SÖDERTÄLJE, RUOTSI 7/2019 Sammutus laserilla Ensimmäisenä Ruotsissa Södertäljen sairaalan henkilökunta voi harjoitella sammuttimen käyttöä BullsEye-simulaattorilla
”Runko on tehty maastokelpoiseksi, sillä voi ajaa huonolla tiellä tai metsäkoneen jälkiä. Vaahtokontin lisäksi siihen saa öljyntorjuntakontin, ja kesäaikaan sen päällä pidetään metsäpalokonttia”, Viertola kertoo. Metsäpalokontissa on metsäpalon sammuttamiseen kehitettyä, helposti mukaan otettavaa kalustoa, kuten rinkoissa olevaa letkukalustoa ja rinkkoihin kiinnitettävää ruiskukalustoa. 76 Pelastustieto 1/2020 ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA Vaahtokontti taipuu moneen paloon Lieksan aseman 2400 litran vetoisella vaahtonestekontilla voidaan sammuttaa muun muassa alkoholija polttonestepaloja. Vielä konttia ei ole tarvittu tositoimissa. Projekti saatiin valmiiksi keväällä 2019. L ieksan asemalla Pohjois-Karjalassa kunnostettiin massiivinen vaahtokontti muun muassa polttoainepaloja varten. Ei ole välttämättä järkeä viedä raskasta sammutusautoa seisomaan tien varteen, jos palo on kilometrin päässä tiestä, ja vesi otetaan jostakin lammesta. Alustana toimii armeijan Masi-kuorma-auto vuodelta 1983. ”Tässä ajoneuvossa on varmaan eniten vaahtoa pyörien päällä koko Itä-Suomessa. ”Se on Museoviraston hyväksymä malli, mutta käyttökelpoinen edelleen. Rungon päälle voidaan vaihtaa kontti tarpeen mukaan, mikä tekee rungosta monikäyttöisemmän, kuin jos siihen olisi rakennettu pelkkä kiinteä osa. ”Hankimme konttiin säiliön ruostumattomasta teräksestä, ja yhteistyössä kanssamme yritys hankki siihen alkoholin kestävää sammutusvaahtoa.” Kontissa on Firedos-vaahdonsekoitin, alkoholin kestävää sammutusvaahtoa 2000 ja monitoimivaahtoa 400 litraa. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Harri Mäenpää Varmaan eniten vaahtoa pyörien päällä koko Itä-Suomessa. Mukaan yhteistyöhön tuli paikallinen muovijalosteita valmistava yritys. Palopäällikkö Mika Viertola kertoo, että vanha sammutuskontti, jolle ei ollut käyttöä, muutettiin vaahtokontiksi. Varaosiakin löytyy vielä”, Viertola kertoo. Viertola tietää, että esimerkiksi Euran tehdaspalokunnalla on vielä isompi kontti. Konttia lähdettiin kehittämään yrityksen kanssa käydyn keskustelun, valvontatarkastusten ja yhteisten harjoitusten tiimoilta. Rungon päälle voidaan vaihtaa kontti tarpeen mukaan, omansa esimerkiksi metsäpaloihin ja öljyntorjuntaan.. Joskus peräkärry ja maasturi on tehokkaampi kuin sammutusauto.” Palopäällikkö Mika Viertola Masin ohjaimissa. Lieksan asemalla ollaan erikoistuttu metsäpalojen sammuttamiseen. ”Myös peräkärryissä on metsäpalokalustoa. Vastaavia kontteja ei ole Suomessa kovin monta. Sitä voi käyttää alkoholin, suurten rakennuspalojen ja polttonestepalojen sammuttamiseen, sekä teollisuudessa, sähkölaitoksissa ynnä muualla.” KONTTI TARPEEN MUKAAN Vaahtokontin runko on vuodelta 1983 peräisin oleva Sisu SA-150 -maastokuorma-auto eli Masi, joka on aikoinaan hankittu palokunnan käyttöön
1/2020 Pelastustieto 77 Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Pelastustarvikkeet. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet ALANSA AMMATTILAISET Pelastustieto on myös Instassa, Facessa ja Twitterissä. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. Lukuiloa! KALUSTONURKKA Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh
Tätä tutki Sebastin De Caro oikeustieteen pro gradu -tutkielmassaan. Niiden edetessä hän havaitsi, että pelastuslaitoksen sisällä pelastuslain tulkinta sekä hallinnolliset käytänteet poikkesivat toisistaan. Aineiston mukaan ei ole.. Teksti: Sebastian De Caro töksensä, jotta asianomainen voi tarvittaessa hakea muutosta päätökseen. Olen konkreettisesti huomannut ongelman laajuuden – lähes jokaisella pelastustoimen alueella on täysin erilaisia tulkintoja ja menettelyjä. Miten toimii pelastusviranomaisen harkinta pelastuslain mukaisessa valvontatehtävässä. Esitin tämän kysymyksen ja laadin kandidaatin tutkielman, jossa purin pelastuslain 9 §:n mukaiset velvoitteet.” JOUSTAVUUS MAHDOLLISTAA TULKINNAT ”Hanke oli yllättävän työläs, sillä muutaman peruskysymyksen murtamiseen jouduin palaamaan Tor Sundqvistin 1950-luvun sekä Rainer Alhon 1960luvun ansiokkaista julkaisuista aina 1920luvun palokomitean mietintöön saakka. Näitä tulkintoja tekevät pääsääntöisesti ei-lakimies -koulutuksen saaneet henkilöt. Yksittäisen viranhaltijan väliset erot olivat huimat.” De Caron mukaan Suomessa pidetään lähtökohtana sitä, että jokainen on yhdenvertainen lain edessä. Osa antoi korjausmääräyksiä pelastuslain ulkopuolelta ja niin edelleen. Hallintolakiin on kirjattu muun ohella vaatimus siitä, että viranomaisen on pysyttävä sille annettujen rajojen sisällä. ”Viranomaisilla on vain lain suomissa tilanteissa oikeus käyttää sellaista valtaa, jolla puututaan yksilön tai yhteisön oikeuksiin, etuuksiin tai velvollisuuksiin. Viranomaisen tulee aina perustella pääViranomaiselle eväät yhdenvertaisiin päätöksiin Suomessa pidetään lähtökohtana sitä, että jokainen on lain edessä yhdenvertainen. 78 Pelastustieto 1/2020 TÄTÄ TUTKIN S ebastian De Caro työskenteli palotarkastajan virassa, kun aloitti oikeustieteelliset opintonsa. De Caro esitti pro gradussaan kysymyksen, kuinka pelastusviranomainen käyttää laissa sille suotua harkintaa omassa valvontatehtävässään. ”Omasta ammattikiinnostuksestani kysyin itseltäni, mistä pelastusviranomaisten päätöksenteon erilaisuus johtuu. Osalla oli tiukka tulkinta pelastuslain sisällöstä, osalla taas väljempi. Silloin halusin osoittaa ongelman olemassaolon ja nostaa asian keskusteluun. Harkinnalla tarkoitetaan niitä tilanteita, jossa viranomainen ei saa suoraa vastausta oikeudelliseen kysymykseen normin sisältä, vaan joutuu puntaroimaan eri vaihtoehtojen väliltä. Juridinen koulutus oli ohjannut minua esittämään kysymyksen lain sisältä ja pohdin, onko pelastuslaissa jotakin erityistä. ”Havaitsin omien kollegojeni käyttävän lakia eri tavoilla, tulkitsevan normeja ja niiden velvoitteita eri tavoin sekä käyttävän hallintomenettelyä täysin eri lailla – joku jälkitarkasti, joku ei. Pelastuslakia pitkään työkseni tulkinneena en suoraan osannut vastata omaan kysymykseeni. Tällöin minulla valkeni: ydinongelma on se, että pelastuslaki kaikessa joustavuudessaan mahdollistaa laajoja tulkintoja. Lisäksi päätöksenteon on oltava tasapuolista ja johdonmukaista.” Hänen mukaansa vaatimuksilla pyritään siihen, että esimerkiksi rakennusvalvontaviranomainen ei ratko sosiaalietuuksia, ja että pelastusviranomainen antaa samanlaisissa tilanteissa samanlaisen ratkaisun niin Hangossa kuin Utsjoella. Poikkeamia löytyy. Milloin esimerkiksi toiminta on sellaista, ettei pelastustoiminta ole muun onnettomuuden Onko yhden pelastusviranomaisen vastaus sama kuin naapurikunnassa. ”Olen nyt työskennellyt teollisuudessa pelastuslain velvoitteiden parissa useita vuosia, ja nykyisellä työnantajallani on toimintaa seitsemällä eri pelastustoimen alueella. Lainsäätäjä on lisäksi asettanut viranomaisten toiminnalle erilaisia velvoitteita, joilla ohjataan viranomaisen toimintaa
”Kiinnitin erityisesti huomiota lainkäyttöön sekä siihen, kuinka viranhaltija oli perustellut näkemyksensä kunkin päätöksen yhteydessä. Lisäksi yksi keskeisin ydinongelma oli siinä, ettei viranomainen kertonut tai perustellut ratkaisuaan.” Hän havaitsi aineistoa purkaessaan, ettei oikeudellisiin kysymyksiin saanut kovinkaan usein konkreettisia vastauksia. ” ”Jos tästä artikkelista tulee muistaa jotakin keskeistä, niin muista aina perustella asiakkaalle päätöksesi ja kirjoita se selkeästi auki!” Koko pro gradu -työn ”Pelastusviranomaisen harkinta pelastuslain mukaisessa valvontatehtävässä” voit lukea osoitteessa: https:// epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef20191313. SAAKKA: SPPL.FI/PPP2020 HEL SINKI 25.–2 7.3 . Ympäristöoikeudessa on annettu vastauksia lain ulkopuolelta niin kutsutun soft law -aineiston yhteydessä. ASIAKKAALLE SELKEÄT PERUSTELUT ”Ajattelin itse kantaa ongelman ratkaisuun oman korteni kekoon ja päätin, että haluan tehdä jotakin muuta kuin pelkästään avata keskustelua. Mitä tarkoitetaan muulla onnettomuudella. Havaitsin, että vaikka suurin osa päätöksistä oli keskenään linjassa, poikkeamia löytyi yllättävän paljon. Lisäksi olen pyrkinyt analyysiosuudessa avaamaan pelastuslain keskeisen sisällön sekä esittänyt oikeasta elämästä pöytäkirjojen muodossa katkelmia, joilla olen yrittänyt konkretisoida lainkäyttöä. Siksi olen kirjoittanut pro graduni alkuosan siten, että se antaisi viranomaiselle mahdollisimman hyvät eväät hyvään päätöksentekoon. TÄTÄ TUTKIN PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2020 – TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE EARLY BIRD -HINNAT VOIMASSA 19.2. ”Onko yhden viranhaltijan vastaus sama kuin naapurikunnan pelastusviranomaisen. Kansalaisen ei voi olettaa tietävän tähän vastausta, mutta pelastusviranomainen ammattilaisena tietää tähän vastauksen. PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄI VÄT 20 20 sattuessa mahdollista. Lisäksi vertailin palotarkastustapahtumilla olleita tosiseikkoja oikeudellisiin kysymyksiin – esimerkiksi kuinka pelastuslakia tulkittiin silloin, kun poistumistiellä säilytettiin irtainta. Tällöin lähdin etsimään vastausta siihen, kuinka ongelma on ratkaistu muilla oikeudenaloilla, jossa laki on kirjoitettu erityisen joustavaan muotoon.” Hänen mukaansa esimerkiksi ympäristöoikeudessa normipohja mahdollistaa myös laajoja tulkintoja, mutta ympäristölupapäätökset näyttivät olevan linjassa keskenään. Aineiston mukaan ei ole. Päätöksenteko näytti palautuvan yksittäisen viranhaltijan tekemään tapauskohtaiseen harkintaan
15.9. 25.2. 8 11.11. 11.8. 22.9. 18.8. 21.1. 3 29.4. 2 18.3. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Haluamme tarjota sinulle haasteellisen, monipuolisen ja mielenkiintoisen tehtäväkentän korkean turvallisuustason organisaatiossa. 20.10. 6 2.9. Meilaa aineisto osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Julkaisemme veloituksetta Pelastustieto vuonna 2020 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 12.2. Katso tarkemmat tiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. 9.4. Viestit toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi. 1.12. 9–10 16.12. 7 7.10. 27.10. 3.3. 19.5. Lähetä lyhyt teksti mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. AVOIMET TYÖPAIKAT Haemme Loviisan ydinvoimalaitokselle palomiehiä Haemme palomiehiä Loviisan ydinvoimalaitoksen yritysturvallisuusyksikön paloja pelastustoimeen. 80 Pelastustieto 1/2020 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosien syntymäpäivistä. 4–5 10.6. 2.4. Tutustu avoimiin paikkoihimme ja hae jo tänään: fortum.fi/avoimet-tyopaikat R003_palomiehet_28012020.indd 1 R003_palomiehet_28012020.indd 1 28.1.2020 18.30.07 28.1.2020 18.30.07. 26.5. 24.11. 28.1. Pääset varmistamaan ydinvoimalaitoksen paloja pelastustoimintaa, sekä turvajärjestelyihin liittyviä menettelytapoja ja autat meitä saavuttamaan haastavat tavoitteemme
Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta KUTSU Suomen paloveteraanien 41. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 24.4.2020 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Kilpailun teema on pelastustoimi ja puolustusvoimat tieliikenteessä. Osallistumismaksu on maksettava viimeistään 10.3.2020. Soittoajat on kerrottu hakuilmoituksessa.. AVOIMET TYÖPAIKAT Pirkanmaan pelastuslaitos hakee PELASTUSPÄÄLLIKKÖÄ johtamaan pelastustoiminnan vastuualuetta Hakuaika on 10.2.–28.2.2020. Kilpailun järjestää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Lisätietoja kongressista ja ohjelmasta sekä ilmoittautumisesta saa sivustolta www.kuopionpaloveteraanit.net tai yhdistyksemme sihteeriltä Eila Nissiseltä puh. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. 0400524477. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Hakuilmoitus ja tehtävään haku osoitteessa: www.kuntarekry.fi Lisätietoja tehtävästä antaa pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen, p. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. 040 568 5614 tai sähköpostitse: eilamaija44@gmail.com Lämpimästi tervetuloa! Kuopion Paloveteraanit ry KILPAILUKUTSU PALOKUNTIEN SM 2020 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Tammisaareen lauantaina 23.5.2020. Lisäksi kuullaan pelastustoimen tulevaisuuden haasteista. Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Kuusapilakongressi Kuopiossa 12.5.2020 Palokuntien SM 2020 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Tammisaareen lauantaina 23.5.2020. 1/2020 Pelastustieto 81 Ristikon 9–10/2019 oikea ratkaisu Kuopiossa järjestetään valtakunnallinen paloveteraanien Kuusapilakongressi 12.5.2020 klo 9.00 alkaen Kylpylähotelli Rauhalahdessa osoitteessa Katiskanimentie 8, 70700 Kuopio. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 24.4.2020 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailun järjestää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Hinta kongressiin osallistujille on 50 euroa henkilöltä, joka sisältää luentojen lisäksi tuloja päätöskahvit sekä monipuolisen lounaan. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kilpailun teema on pelastustoimi ja puolustusvoimat tieliikenteessä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kongressi on tarkoitettu kaikille veteraaneille, jotka ovat työskennelleet paloja pelastustoimen piirissä. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kongressin teemana on Ikäihmisen turvallisuus ja aivoterveys. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä
Näin lukijat sanoivat: ”Alalla alkaa näkymään entistä enemmän naisia ja se on mielestäni hyvä asia! He ovat tervetulleita ja heistä voidaan muodostaa vahvoja tiimejä!” Onnetar poimi äänestä jien joukosta Pelastutiedon nettitunnuksien saajiksi Topi Puronhaaran ja Samuli Ervastin. Palomestari Tiia Turusen ikuisti kansikuvaan ja tapasimme-juttuun Harri Mäenpää. Onnea voittajille ja iso kiitos kaikille äänestäneille! PELASTUSTIETO Pelastustiedon toimittajan äitiysvapaan sijaiseksi on nimitetty toimittaja ja viestinnän ammattilainen Petri Vanhanen, 38. Valintaa perusteltiin näin: ”Mielestäni kansi on hienosti kuvattu ja artikkelin, johon kuva oli osoitettu, luettua jäin miettimään, että mitä mieltä omat toverit palokunnassa on minusta mieltä.” ”Simppeli ja tyylikäs!” Jutun turvallisuusviestinnästä Pirkanmaalla numeroon 3/2019 kuvitti Teemu Heikkilä. Perusteluiksi kerrottiin: ”Vahva värimaailma ja hyvin toimintaa kuvaava..asian ytimessä.” ”Kuvassa huokuu työolosuhteiden haastavuus johtuen niin työtehtävästä, kuin pohjoisen ankarista sääolosuhteista tunturin huipulla.” JAETTU KOLMOSSIJA Kolmossijan jakoivat vajaan kymmenen prosentin ääniosuudella kannet 2 ja 3/2019. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineinaan tiedotusoppi ja visuaalinen journalismi. Kinnunen siirtyy tehtävään Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomestarin virasta. Voittajan valintaa perusteltiin näin: ”Kansi henkii vahvaa pelastustoimen ammattilaisuutta ja naisenergiaa, joka alalle tervetullutta. Hän on koulutukseltaan pelastaja, insinööri (AMK) ja hallintotieteiden maisteri. Viime vuonna uudistuneen Pelastustustiedon parhaaksi kanneksi ylsi melkein 34 prosentin ääniosuudella selvästi 8/2019. 82 Pelastustieto 1/2020 Lehden lukijat ja nettivierailijat ovat antaneet arvokkaan mielipiteensä. Nimityksiä SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Antti Kinnunen on valittu Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäälliköksi 1.2.2020 alkaen. Tunnuksilla voi lukea kaikkia näAmmattilaisuutta ja naisenergiaa KANSIKILPAILU ENSIVASTE pelastaa syrjäseudulla RALLIKANSAN lähettiläs PELASTUSALA UUDISTUU: tehokas, osaava ja yhtenäinen 1/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iso-Syötteen kolme kovaa – evakuointi, ERICA ja synergia toimivat K U V A : V IL LE H O N K O N E N PÄÄLLYSTÖN tietotaito testissä PALOMIEHELLE uudet polvet PELASTUSALAN TULEVAISUUS: kytkös ensihoitoon kohtalonkysymys 2/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Pelko pitää palomiehen kaapissa K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä KYMMENEN turvaan nostolavalla YLIPALOMIES sukeltaa eläkkeelle PELASTUSALAN SUURIN RISKI tietoturvalle on henkilöstö 3/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA taitaa tuvin Vahva tiimi NOKKAKOLARI osui pelastajan tunteisiin TYÖPAJA KORJAA henkiset kolhut HARVA-ALUEELLA etsitään ratkaisuja henkilöstöpulaan ja taloushuoliin 8/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Hyvä johtaja on jämäkkä Pallo hallussa köislehtiä ja muita aineistoja pelastustieto.fi-sivustolla. Monipuolisten toimittajan töiden lisäksi hän on työskennellyt myös uutiskuvaajana. Lisäksi kannen henkilökuvassa yhdistyy mukavasti työja vapaa-aika.” ”Se kuvastaa tasapuolista kohtelua jokaista ihmistä kohtaan, niin suomalaisia kuin muitakin maalaisia ja eri aatteiden edustajia.” Kakkossijan 31 prosentilla nappasi kansi 1/2019. tammikuuta. Kuva kertoo lukijalle myös alamme yhdenvertaisuudesta. Yhdenvertaisuutta käsittelevän kannen 2/2019 kuvasi Teemu Heikkilä. Vanhanen aloitti työn 27. Kehittämispäällikön tehtäviin kuuluvat muun muassa asiantuntijatoiminnan koordinointi, kehittäminen ja johtaminen, kansainvälisten asioiden edistäminen ja vaikuttamistyön kehittäminen.. Kuvan hotelli Iso-Syötteen sammutustöistä otti Ville Honkonen
Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt myöntää 120000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään 13.3.2020 mennessä Palosuojelun edistämissää tiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Marko Hasari, Ketunlinnantie 20, 04300 Tuusula. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10000–20000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen – inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus – noudattamista. PALOSUOJELUN EDISTÄMISSÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR BRANDSKYDDETS FRÄMJANDE www.palosuojelunedistamissaatio.fi Palosuojelun edistämissäätiöltä haettavat apurahat vuonna 2020 K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2020 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista