Pelastustieto 1/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TULITÖISTÄ syttyy liikaa tulipaloja MUONITUSKÄRRY pelastaa pitkällä keikalla NYT YHTEISELLÄ VIESTINNÄLLÄ pelastusalan ääni paremmin kuuluviin! 1/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA yllätti pelastajat ja poliisin Pommiuhka
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Sähkö ja vesi yleisen kustannuksen mukaan.. HUOM! Myös jo käytössä oleva Hose Master voidaan päivittää 110-versioon. PÄÄKIRJOITUS UUSI HOSE MASTER: NOPEIN, TEHOKKAIN JA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIN Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Peter Kallio +358 40 734 0308, peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio +358 40 359 1676, lasse.moisio@esterigroup.fi Automaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hose Masterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika ja kustannus pienenevät huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa, koska letkua ei tarvitse käsitellä prosessin aikana. Pesee, koeponnistaa, kuivaa, kelaa tai kiepittää kaikki tekstiilija nitriilikumiletkut välillä 25–110 mm KUSTANNUSESIMERKKI Sähkön ja veden kulutus, halkaisijaltaan 76 mm tekstiililetku: Hose Master = 0,71 €/letku Kilpailija = 2,44 €/letku* + työvoimakustannukset. * Kilpailijatiedot sähkön ja veden kulutuksen osalta poimittu valmistajan kotisivuilta
Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Katoilla tehtävissä tulitöissä otetaan enemmän riskejä. Heinäkuun helteillä vajaat kaksi vuotta sitten tamperelaisen päiväkodin katolla korjattiin kattokupujen vesieristeitä. Päiväkodin kyljessä on kiinni 12-kerroksinen asuintalo. Työpäivää seuranneena aamuyönä hätäkeskus sai hätäilmoituksen. Päiväkodin katto oli tulessa. Päiväkodin betonisen kattorakenteen yläpuolella oli puumateriaalia. Hälytysilmoitus-juttu sivuilla 18–29 PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON KOKO PELASTUSALAN KENTÄN KATTAVA MEDIA. Alamme tässä lehdessä julkaista yhteistyössä tulityötoimikunnan kanssa tulityöaiheista sisältöä. Siihen onkin puututtu, mutta vielä on paljon tehtävää. 1/2021 Pelastustieto 3 Tuli katolla on suuri riski Päätoimittaja Esa Aalto, p. Riskit suurelle vahingolle olivat hirmuiset. Olisiko mahdollista tyystin estää tulityövahingot. Vaarassa olivat myös lähitalon asukkaat. Esa Aalto. Tulitöissä ollaan nimensä mukaisesti tekemisessä avotulen kanssa. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto tekevät saumatonta yhteistyötä, ja toimintaa johtaa tulityötoimikunta, jossa on edustajia asiaan keskeisesti vaikuttavilta vakuutusja rakennusalalta. Esimerkiksi viime vuonna yksistään kolmen kuukauden aikana syttyi 12 tulitöistä aiheutunutta kattopaloa. Kansi: Lassi Rinne. Vakuutusyhtiöissä nähtiin kolme vuosikymmentä sitten tulityövahinkojen määrän kasvu koko kansantalouden kannalta niin merkittäväksi, että huolestuttavaan kehitykseen oli puututtava. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Tulitöiden kouluttamisesta on huolehdittu jo yli 30 vuotta. Viime vuonna tapahtui 149 tulityövahinkoa ja niitä sattuu yhä useammin. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Sellainen syttyy herkästi, kuten kävi tässäkin tapauksessa. Myös sen avulla halutaan jakaa tuiki tärkeää tietoa tulitöistä, niiden vaaroista ja varautumisesta. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Kuuma liekki poltti kattoa. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tulityövahinkoja sattuu liikaa. Myös väärät työmenetelmät aiheuttavat vahinkoja
18 Hälytysilmoitus: Sammutushyökkäys sisäkautta keskeytyi pommiuhkaan K U V A : L A S S I R IN N E
1/2021 Pelastustieto 5 72 Tulisen ruoan, iskelmäradion ja kuntoilun ystävä 68 Kylmäsavustus jääkaapissa ei ole turvallista 32 Turun Toriparkki palotarkastajalle kiinnostava haaste 40 Tietoa tulitöistä jokaisessa numerossa 46 ”Kasviksista saa kaiken, mitä työssä tarvitaan” K U V A : P E T R I V A N H A N E N 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Työaikalaki hiertää 14 Pelastuslaitosten viestintä 30 Aurinkosähkön turvallisuus 36 Hauista ja hoksottimia 38 Mirafoni 44 Uudistuksen juna etenee 50 Mokkatakkimaisteri 52 Liian tummaa paahtoa 53 Säätiön apurahat haussa 54 Lukijatutkimus ja uudet kotisivut 56 Hallituksen kynästä 58 Opinnäytteitä 60 Väestönsuojien kustannukset 62 Ulkomailta 64 Kalustonurkka: muonituskärry 66 Risto Helminen eläkkeelle 70 Arkistojen aarteita 71 Hannu Kuhanen eläkkeelle 74 Kansikisa ratkesi
” Hyvät naiset! Meillä on Tasavallan Presidentti Tarja Halonen, pää ministeri Sanna Marin & valtioneuvostoviisikko, mutta Stadin Brankkareissa ei naiset riitä miehittämään edes yhtä pelastusyksikköä. Sopivaa tilaa kaikkiaan 250 osallistujan tilaisuuden järjestämiselle etsitään”, toiminnanjohtaja Ari Keijonen kertoo. (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) K U V A : K IM M O K A IS T O SOME ” Tasa-arvo ei kehity odottamalla. Koulutusta toteutetaan niillä resursseilla, jotka saadaan. Esa Aalto. ”Olemme keskustelleet Helsingin messukeskuksen kanssa, että voisimme järjestää tapahtuman yhtä aikaa Turvallisuus-messujen kanssa. Kahden vuoden kuluttua keväällä 2023 Palopäällystöpäivät järjestetään Oulussa. Varautumisen seminaarissa aiheena on siviiliviranomaisten toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Se on aktiivista päätöksentekoa ja konkreettisia toimia. ” Ministeriin kohdistunut väkivalta nousee otsikoihin. Koronatilanne ei edelleenkään salli perinteisellä tavalla pidettävien tapahtumien järjestämistä. Turvallisuus 2021 järjestetään Helsingin messukeskuksessa 6.–7.10.2021. lokakuuta. Seuraavat Palopäällystöpäivät suunnitellaan järjestettäväksi ensi syksynä Turvallisuus-messujen yhteydessä. Pelastusalan naiset ry, Twitter 22.1. Samaan aikaan järjestetään myös FinnSec 2021 -messutapahtuma. Asiaa tarkastellaan käytännön esimerkin kautta, joka on vaativa pelastustehtävä ratapihalla. Syy peruuntumisille on sama kuin edellisillä kerroilla, eli terveysturvallisuus. Varautumisen seminaari järjestetään alkuperäisen ohjelman mukaan tiistaina. Seuraavat keväällä järjestettävät Palopäällystöpäivät pidetään vuoden kuluttua 2022 ja pitopaikkana on Sokos Hotel Tripla Helsingin Pasilassa. Lukemattomat ovat ne suunnitelmat ja laskelmat, joita on tehty resurssitarpeen perusteluiksi. Varsinaiset päivät järjestetään siten, että voidaan hyödyntää myös messujen ohjelmaa ja päivien osallistujilla on aikaa tutustua myös messuihin”, Keijonen sanoo. 6 Pelastustieto 1/2021 TAPAHTUMA Palopäällystöpäivät messujen yhteydessä lokakuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 58 prosenttia palokuntien hälytysosastoihin vuoden 2020 aikana liittyneistä uusista henkilöistä (973) suoritti sammutustyökurssin/pelastustoiminnan peruskurssin. Palopäällystöpäivät piti järjestää 7.–9.4.2021 Sokos Hotel Triplassa Helsingissä, missä ne piti alun perin järjestää jo vuosi sitten. ” Valitettavasti Pelastusopisto on saanut tästä (Häkepäivystäjien vähäisestä koulutusmäärästä) toistuvasti syyt niskoilleen. Korjatkaapa tämä hakemalla nyt Pelastuskoulun pelastaja–ensihoitaja-tutkintoon. Mikko Koivuluoma, Twitter 13.1. Joko nyt päättäjissä ymmärrettäisiin myös, miksi ensihoitajiin kohdistuneesta väkivallasta pitää rangaista kunnolla. ”Tarkoitus on aloittaa kolmipäiväiset Palopäällystöpäivät tiistaina 5. Mervi Parviainen, Twitter 14.1. Taisto Hakala, Twitter 25.1. Sen jälkeen niitä kaavailtiin pidettäväksi viime vuoden elokuussa. Päätökset tehdään muualla
Palokunta järjesti torilla toimintanäytöksiä.. Hälytyksiä VPK:lla oli viime vuonna 115 kappaletta. Sitäkin on, eikä hyväksyttävää, mutta kyllä minä sain enemmän pelätä ambulanssin ensihoitajana. Lisäksi vastapäiseen rantaan saatiin palokunnan oma vene ja sille laituri. Hälytysvahvuus on tällä hetkellä 15 henkeä. Viime vuonna sulkavalaiset pääsivät myös muutaman vuoden tauon jälkeen jatkamaan nuoriso-osaston toimintaa. ” Myös pelastustoimen on aika tehdä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Entinen rakennus purettiin uuden tieltä, ja aseman ympäristö rakennettiin avaraksi ja viihtyisäksi. Koronapandemia toi jännitettä juhlakauteen, mutta yhdistys pääsi kesällä onneksi juhlistamaan merkkipäivää toritapahtuman muodossa. Erityisesti nuoria kaivataan toimintaan mukaan, mutta he lähtevät usein työn ja opiskelun perässä aikanaan muualle. Mielialat ovat vaihdelleet miehistöllä paljon, sillä emme ole päässeet kokoontumaan normaalisti”, kertovat Sulkavan Palomieskerhon tiedottaja Riina Hämäläinen ja puheenjohtaja Kari Summanen. Muutoin vuosi on ollut hieman hapan. Lisäjoukolle olisi käyttöä, sillä päivälähtöihin on hankaluuksia saada väkeä. Heidi Liukkonen, Twitter 22.1. ”Koronakriisin keskellä tietysti on harmittanut harjoitusten keskeytyminen. ”Haluamme olla ulospäinsuuntautuneita jatkossakin ja lähestyä kuntalaisia. Syynä ei ole viraston rakennemuutos tai lähtövaihtuvuus vaan eläköityminen ja tietoiset päätökset. Palokuntaa työllistivät ensivasteet, avunantoja liikennetehtävät sekä rakennusja maastopalot. ” Hätäkeskuspäivystäjäpula ei ole mitään uutta vaan pula on pahentunut vuosivuodelta. Mari Rantanen, Twitter 16.1. ” Viime päivät on kohistu poliitikkoihin kohdistuvasta uhasta ja ikävästä puheesta. Mutta onneksi hyviä uutisiakin on mahtunut lähimenneisyyteen. Se oli suoraa fyysistä uhkaa, ei somessa tullutta tekstiä. Ei ole saman tekevää autammeko järjestelmää vai ihmistä #sopimuspalokunta Riku Horelli, Twitter 10.1. Sulkavalaiset saivat uuden paloaseman käyttöönsä toissa vuonna. Uusia paloasemia rakennetaan, kalustoa uusitaan, mutta myös sammutusmenetelmät ja toiminnan painopisteet ratkaisevassa asemassa. Martti Kunnasvuori, Twitter 20.1. Palapeliä vaikeuttaa myös se, että osa nykyisestä sopimusväestä asuu naapurikunnissa. Lähtöjä itsessään se ei onneksi ole estänyt. Sulkavalaiset ovat kuitenkin hyvillä mielin jatkosta. Toivomme, että saisimme joukkoomme lisää innokkaita auttajia, joille yhdessä tekeminen ja muiden auttaminen on lähellä sydäntä.” Petri Vanhanen ” Uskon siihen, että palokuntatoimintaa harrastetaan tästä (hyvän tekeminen toiselle luo mielihyvää) syystä; auttaminen lisää hyvän olon tunnetta. Pitkän paussin aikana nousijoita hälytysosaston puolelle ei luonnollisestikaan tullut, joten uudelleenjatkaminen nyt on VPK:lle mainio uutinen. Sulkavan VPK juhli viime kesänä 125-vuotisjuhliaan. 1/2021 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Avoimena uutta kohden K U V A : R IIN A H Ä M Ä LÄ IN E N /V A LO K U V A U S R IIN A S A N N I Sulkavan VPK täytti viime vuonna 125 vuotta
Myös oppikirjoja suunnittelen. ”On luottavaisempi mieli lähteä tehtävälle, kun tietää, että työpari osaa pelastustoiminnan ja itse voi keskittyä ihmisen hoitamiseen.” – ensihoitaja Henri Laukkanen, Yle Uutiset, 5.1. Tuolloin kouluttaminen oli haastavaa, kun työkalut toteuttaa asioita eivät olleet yhtä hyviä kuin nykyisin. #imatranvpk #ekpelastuslaitos #eteläkarjalanpelastuslaitos #sopimuspalokunta #vpk #firefighterskills #volunteerfirefighter #pumppukalusto #moottoriruisku #asema21 3 Helsingin pelastuslaitoksen auto uhkasi liukua pusikkoon jäisellä pihamaalla. Näin meillä oli vesitie valmis. Mitä teet jatkossa. 1 Etelä-Savon pelastuslaitoksella monitoimiambulanssin ensihoitajan ja palomiehen työparityöskentelystä on hyviä kokemuksia. K U V A : JA R I M U U K K O N E N , IM A T R A N V P K Ei eläkkeelle Jouko Askola tunnetaan sukeltajakoulutuksen pitkäaikaisena asiantuntijana. Vaikka ikää on 76 vuotta, en aio jäädä eläkkeelle. Aikaa on nyt myös kunnostaa vanhoja mopoja poikani kanssa. Kun raskas auto lähtee erittäin liukkaalla pinnalla liukumaan, niin siinä ei vaan ollut enää mitään tehtävissä. ”Kattopaloa sammuttaessa päällemme pirskahtelee vettä, joten luonnollisesti vaatteisiin muodostuu jäätä.” – Palomies Michil Yakolev, The Siberian Times 21.1. K U V A : E S A A A LT O. Koulutusta ja konsultointia. Kompressorien maahantuontia, myyntiä ja huoltoa jatkaa turkulainen Arwell Tekniikka Oy. Tänään 211:sestä siirrettiin vettä Saimaaseen, 213 syötti vettä säiliöstään 211:seen ja 2112 teki moottoriruiskuselvityksen ja sieltä vesi 213:seen. Onneksi siinä oli aita, että auto pysähtyi.” – Päivystävä palomestari Timo Ustinov, Yle Uutiset 11.1. ”Tekevälle sattuu… Alamäki oli vaan niin liukas. Tuliko nyt luopumisen aika. Veden täytyy riittää sammutustehtävissä ja sitä voidaan siirtää eri lähteistä yksikköön, josta sammutusta tehdään. Päälle jäätynyttä työasua piti irrotella vasaran avulla. Viime vuodet hän on toiminut yrittäjänä. 2 Siperialaiset palomiehet pääsivät somejulkisuuteen yli 50 asteen pakkasessa tehdyn työkeikan jälkeen. 8 Pelastustieto 1/2021 INSTAGRAM @imatranvpk Tänään rakenneltiin vesitie Niskalammen satamassa. Ja kaikki pumpattu vesi palautui takaisin Saimaaseen. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Haluan keskittyä myös työhistoriani dokumentointiin. Tarkoitus on julkaista aineistoa esimerkiksi digitaalisesti lähivuosien aikana. Kirjoitan palo-opiston koulutuksen alkuvaiheista ja toiminnan kehittämisestä, ja myös niistä ihmisistä, jotka ovat toimintaa olleet kehittämässä
Olisi hyvä, että tulevaisuuden tekeminen ja kehityssuunta vastaavat uusia tarpeita.” ”Pelastuslain uudistamisen esiselvityksen kannalta on ihannetilanne että myös maankäyttöja rakennuslakia ollaan uudistamassa. Kaikki selvitykset kuitenkin osoittavat, että pelastusviranomaisten ja rakennusvalvontaviranomaisten keskinäinen yhteistyö on koettu tärkeäksi. Pelastusja avunantotehtävät Pelastusja avunantotehtävät 1996–2020. Verrattuna neljään edellisvuoteen kokonaismää rä on neljä prosenttia pienempi. ”Päätimme siirtyä nyt uusiin tunnuksiin, koska yhtenäiseen hätäkeskustietojärjestelmään tarvitaan yhdenmukaiset yksikkötunnukset. Muutos on käytössä 1.6.2021 mennessä. Muutostyöt ovat alkaneen tällä viikolla. 1/2021 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Viranomaisyhteistyö sujuvaksi AJASSA TILASTO Tehtävissä laskua, vahingontorjunnassa isoa kasvua Uudet tunnukset Varsinais-Suomeen Viimeinenkin pelastuslaitoksista ottaa käyttöön uudet tunnukset, kun Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kutsutunnukset muuttuvat kevään 2021 aikana. (JOHANNES KETOLA, ITÄ-SUOMEN AVI. Verkottuneessa hätäkeskusjärjestelmässä hälytys voi tulla mistä hätäkeskuksesta tahansa ja silloin on tarpeen olla yhtenäiset kutsutunnukset”, sanoo pelastuspäällikkö Juha Virto. TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Te ht äv ie n lk m . Myös tulipaloja (12000, –4 %) ja tarkastustehtäviä (30000, –4 %) oli vähemmän. Pelastuslaitokset panostavat merkittävän resurssin tähän tekemiseen.” ”Mutta pelastusviranomaiset eivät ohjaa eivätkä valvo rakentamismääräyksiä, vaan noudattavat pelastuslakia ja sen vaatimuksia. Esimerkiksi Turun keskuspaloaseman yksiköt T11 ja T13 ovat jatkossa tunnuksiltaan RVS101 ja RVS103. Meidän pitää myös miettiä askel pari pidemmälle sitä, miten lait tulevat vaikuttamaan viranomaistoimintaan.” Teksti: Petri Vanhanen Kuva: Pixabay Vuonna 2020 pelastuslaitokset hoitivat 104 000 pelastusja avunantotehtävää. Päivitetyt kutsutunnukset noudattelevat valtakunnallista ohjeistusta. Onko näiden kahden viranomaisten välinen tonttijako tällä hetkellä selvä rakennuksen ohjaustoimintaa koskien, neuvotteleva virkamies Kirsi Rajaniemi sisäministeriöstä. Päivitystyö tehdään porrastetusti alkaen pelastuslaitoksen johtoajoneuvoista. ”Näkökulmani perustuu pelastuslain uudistamishankkeeseen, jossa tämä asia on ollut esillä. Pelastusviranomaisten ja rakennusvalvontaviranomaisten keskinäinen vastuunjako ja päätösvalta on takavuosina koettu ongelmaksi rakennusten suunnitteluja rakennusvaiheessa. Vahingontorjuntatehtävien määrä (16000) kasvoi 82 prosenttia ja oli lähes vuoden 2011 ennätystasolla. Laskua on erityisesti ensivastetehtävissä, niitä oli 41 prosenttia vähemmän (14 000). Näin ollen on tullut tarvetta miettiä toimivaltuuskysymyksien konkretisointia.” ”Me (sisäministeriö) ja rakentamisen puoli ympäristöministeriössä haluamme säilyttää yhteistyön ja kehittää sitä edelleen, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki edelliset ja nykyiset toimintatavat pitäisi automaattisesti säilyttää. Meillä (sisäministeriössä) ei ole vielä uusia linjauksia asiasta tehty. Meillä on erinomainen tilanne arvioida samalla, mikä on näiden kahden lain välinen suhde rakennuksen säätelyyn – ja mikä on pelastusviranomaisten ohjausja valvontatyön suhde rakentamisen sääntelyyn.” ”Aina kun kirjoitamme säädöksiä, meidän pitää varmistaa, että toimivaltuudet ovat selkeitä
PELASTUSALAN MAAILMA 31°12’1 P 121°22’9 I Palomiehet Shanghain Changningin alueella Kiinassa pitivät ryhmähäät 4. tammikuutta 2021. Kuva: Eyevine/Lehtikuva.. Neljä paria vihittiin yhteisessä seremoniassa. Iloinen hääseurue asettautui yhteiseen kuvaan. Häät jouduttiin kertaalleen siirtämään koronapandemian takia
PELASTUSALAN MAAILMA
”Meidän tehtävämme on saada laki sellaiseksi, että se palvelee alan intressejä emmekä ota kantaa tuntimääriin, vaan siihen, onko mahdollista sopia toisin vai ei.” tehdystä työstä ja tuntimäärästä. Hän sanoo myös, että 42 tunnin viikkotyöaika ei tutkiPelastuslaitoksissa on perinteisesti tehty poikkeusluvalla vuorokautista työaikaa 42 tuntia viikossa. ”Kun laki mahdollistaa sopimisen, luotan täysin siihen, että paikallistasolla kyetään sopimaan työajasta parhaaksi katsotulla tavalla. Se olisi lainvastaista.” Hänen mielestään työaikalakia ei pidä sekoittaa virkaja työehtosopimusneuvotteluihin. momentin osalta, jossa todetaan mahdollisuus sopia vuorokautisen työajan pituudesta, mutta ei viikoittaisesta työajasta. ”En ymmärrä tässä yhteydessä käytävää keskustelua siitä, että työnantaja ei maksaisi nykyisessä työaikamallissa mustenkaan valossa vaaranna pelastusalan työntekijöiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia. ”Päinvastoin, tämä on ollut jatkuvasti jäsenistömme keskuudessa halutuin työaika.” Hän ei myöskään hämmästele ammattijärjestöjen erilaista näkemystä asiassa, koska erilaisia näkemyksiä on jopa henkilöiden välillä työpaikkatasolla. Johtaja Kim Nikula pitää välttämättömänä, että lainsäätäjä muuttaa lakia, jotta pelastustoimessa on mahdollisuus paikallisesti sopia tehtävästä työajasta. 12 Pelastustieto 1/2021 Työaikalain kirjaus kummastuttaa Vuoden voimassa ollut työaikalaki estää pelastusalalla sopimasta 42 tunnin viikkotyöajasta. Alan ammattijärjestöillä on erilainen näkemys muutoksen tarpeellisuudesta. Kuvassa ollaan viime kesänä hälytystehtävässä Jyväskylässä.. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Jari Laine/Color-Kuva Oy AJASSA S uomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry haluaa, että vuoden voimassa ollutta työaikalakia muutetaan 34 pykälän 5. Jos emme saa muutosta lakiin, se ei mahdollista neuvottelutoimintaa.” Nikula muistuttaa, että aluehallintoviranomainen on myöntänyt poikkeuslupia 42 viikkotyötunnille. Ne ovat kaksi eri asiaa. Työja elinkeinoministeriössä pohditaan, lähdetäänkö lakia muuttamaan
Hän pitää JHL:n lainmuutokseen torjuvaa kantaa yllättävänä. ”Jos 42 tuntia ei toteudu, joudutaan tekemään lyhyempää työaikaa. ”Mistä saamme lisähenkilöstöä, jos lainkirjaus aiheuttaa sen, että samat henkilöt tekevät vähemmän töitä. ”Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia tulevaisuudessa työvoiman saannille”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi perhepäivähoitajat, joiden määrä on selvästi vähentynyt työaikalain rajoitusten takia. Pitkän työvuoron jälkeen voidaan virkaja työehtosopimuksen määräyksissä turvata riittävä lepoaika. Pelastuslaitosten johto katsoo, että työaikalain kirjausta pitäisi muuttaa niin, että se antaisi mahdollisuuden sopia myös 42 viikkotyötunnin tekemisestä. ”Silloin on suuria vaikeuksia toteuttaa työaikaa, jos halutaan järjestää esimerkiksi koulutuksia. ”Olemme yrittäneet vaikuttaa ministeriöön, että lainkirjaus tältä osin muutetaan. Hän myös huomauttaa, että työajasta ei voida sopia virkaja työehtosopimuksessakaan, ellei lakiin tehdä kyseistä muutosta. ”Olisimme halunneet viedä tämän yhdessä nopeammin eduskunnan käsiteltäväksi, mutta erilaisen näkemyksen vuoksi se ei onnistunutkaan. Sen jälkeen voidaan miettiä tuntimääriä. Vaikuttaa, ettei kyse ole kovin tietoisesta ratkaisusta.” Vuoden voimassa ollut työaikalaki on alkanut vaikuttaa myös siihen, ettei pelastustoimessa myönnetä enää entisessä määrin poikkeuslupia 42 viikkotyötunnille. Pakkotahtinen vuorokausi töitä ja kolme vapaana on taakse jäänyttä elämää, sillä työajan toteuttamisessa on myös muita tarpeita.”. Toki tällä olisi vaikutusta myös työntekijöiden ansioihin.” Nybondas-Kangas on yllättynyt, että jälkikäteen asiassa on ollut erimielisyyttä. ”Työaikalain muutos tältä osin yllätti meidät”, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo. 1/2021 Pelastustieto 13 Työaika mukaan sopimusneuvotteluihin. Paloja pelastusalan unioni JHL ry:n puheenjohtaja Petteri Häyrinen kysyy, pitääkö lakia muuttaa sen takia, että työnantaja voisi säästää työvoimakustannuksissa. ”Jos lainsäätäjä katsoisi muutoksen olevan virhe, tietysti osapuolten kannat eivät olisi niin merkityksellisiäkään.” Nybondas-Kangas ei ymmärrä väitteitä siitä, että 42 viikkotyötunnissa pelastusalalla tehtäisiin ilmaista työtä. ”Pelastusalalla on vuosikymmeniä tehty palkattomia kiky-tunteja kahden tunnin osalta, koska poikkeusluvalla tehtävässä 42 tunnin viikkotyöajassa ei tätä ole työnantajan väitteistä huolimatta palkassa huomioitu”, JHL:n sopimustoimitsija Marja Lehtonen sanoo. ”Se vaatisi työnantajalta lisäresursointia ja työantajakin on todennut viiden prosentin korotuksen työvoimakustannuksissa. Keskimääräisessä 40 tunnin työajassa voidaan tehdä myös pidempää työaikaa, kunhan työajan tasoituksesta huolehditaan. Toivoisi, että työnantaja satsaisi myös resursseihin, kun kyse on myös henkilöstön työssä jaksamisesta”, Lehtonen toteaa. Ainoastaan ylityöt maksetaan tuntipalkkana. Nyt muutoskohteena oleva laki ei sitä salli. Työnantaja pitää pelastustoimen operatiivisessa työajassa tehtävää 42 tunnin viikkotyöaikaa toimivana. Hänen mukaansa työaika-asiastakin voitaisiin alkaa neuvotella valtakunnallisissa työja virkaehtosopimuksissa, jos laki antaisi siihen mahdollisuuden. Erimielisyys myös vaikeuttaa asian muuttamista.” Hän toivoo, että asiaa voidaan käsitellä työja elinkeinoministeriön johtamassa sääntelytyöryhmässä, jossa kaikki kolmikannan edustajat ovat mukana. EI TARVETTA MUUTOKSELLE Ammattiliitoista JHL, Jyty ja JAU eivät näe tarvetta muuttaa vuoden voimassa ollutta työaikalakia, koska 24 tunnin työvuoron voi järjestää myös 40 tunnin keskimääräisellä työajalla. Tähtinen pitää myös huolestuttavana sitä, että poikkeuslupia on myönnetty siten, että 24 tunnin työvuoron jälkeen pitää olla 72 tuntia vapaana. AJASSA Kim Nikulan mielestä palomiesten tehtäväkohtaista palkkaa pitäisi ensisijaisesti korjata ja se ratkaistaan paikallisesti sopimusten mukaan. Kysymys on JHL:n mielestä myös työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. On kiusallista, että alan toimijoilla ei ole yhtenäistä kantaa asiassa, koska se saattaa vaikuttaa siihen, miten lain valmistelussa ja päätöksenteossa asiaan suhtaudutaan.” Jos lakia ei tältä osin muuteta, joudutaan työaikajärjestelyjä miettimään uudelleen. TYÖNANTAJA MUUTTAISI KT Kuntatyönantajat pitää välttämättömänä, että työaikalakia muutetaan siltä osin, että se antaa mahdollisuuden tehdä pelastusalalla keskimäärin yli 40 tunnin viikkotyöaikaa, kun työ on aika ajoin tehtävää. ”Pelastusalalla tehdään erilaista viikkotyöaikaa, palkka perustuu kuukausiansioon. Jos sitä on tekemässä sama henkilöstö, joka ei aina ole käytettävissä tasoitusvapaiden tai joidenkin muiden syiden vuoksi, tarvitaan lisää henkilöstöä ja se taas lisää työvoimakustannuksia”, pelastusjohtajien puheenjohtaja Pekka Tähtinen sanoo. ”En ole sellaista kantaa esimerkiksi täällä Satakunnassa havainnut. Kyse on myös kustannustehokkaasta työaikamallista. Kolmikantaisessa valmistelussa ei noussut mitään tarpeita muuttaa lakitekstiä, joten hän on ymmällään, mitä lainvalmistelussa on tapahtunut. Molempien mielestä asiasta voidaan sopia myös virkaja työehtosopimuksessa mikäli 42 tunnin työaika otetaan maksettavassa korvauksessa huomioon
14 Pelastustieto 1/2021 14 Pelastustieto 1/2021
Molemmilla kun saa vaikutettua maineeseen. ”Asiassa on tullut todella paljon edistystä. Into on kova ja resursseja sekä rahoitusta lisätty. Nyt, paria vuotta myöhemmin, näyttää jo paremmalta. Se on ehdottomasti hyvä asia, mutta se vaatii jatkuvaa työtä. Se on erinomainen saldo. 1/2021 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI Viestintää, mutta miksi. Tähän mennessä pelastustoimi on siinä hyvin onnistunut.” Hyvän maineen – ja myös onnistuneen viestinnän – pelinappulat ja hyödyt ovat moninaiset. Euroja on sijoitettu nyt myös viestintään, mutta resurssipula tosin haastaa Pelastusalalla ei ole juuri ollut mainekriisejä.. Onnistuneella viestinnällä voidaan myös parantaa pelastusalan rahoitusta yhteiskuntapäättäjien suunnalta, jos ala pystyy perustelemaan toimintansa tarpeellisuuden. Tutkimuksen nimikin, ”Kyllä me täällä sitä tiedottajaa tarvittaisiin”, kertoi paljon. KEHITYSTÄ TAPAHTUNUT Onnistunut viestintä vaatii aikaa, tekijöitä, taitoa ja koulutusta. Jokaisena vuotena vähintään 98 prosenttia kansalaisista piti alaa luotettavana. Ala onnistuu tehtävillään, ja sen tulisi onnistua myös viestinnässään. Hyvä maine ja hyvä viestintä on siis kaikkien viranomaisten etu. Mutta hyvää mainetta ja sen pysyvyyttä ei tule ottaa itsestäänselvyytenä, vaan luottamus pitää ansaita joka päivä uudelleen. Hankkeessa mukana oleva, Pelastustoimen viestintää kartoittanut tutkija Aino Harinen Pelastusopistosta ei muista alalla olleen ainakaan suurempia mainekriisejä. Ala on pitänyt poliisibarometrin luottamuskyselyssä kärkipäätä 20 viime vuotta. Jos maine on hyvä ulkoisesti ja sisäisesti, alalle esimerkiksi hakeutuu paremmin ihmisiä ja rekrytointi helpottuu. Mutta mitä viestinnällä saavutetaan. ”Kun maine on hyvä, yksittäiset epäonnistumiset eivät kasva koko alan ongelmaksi. Harisen tutkimus vuodelta 2018 kävi läpi pelastustoimen tuolloista tilaa ja viestinnän tekemisen mahdollisuuksia. Toisaalta maine sitoutuu mutkan kautta myös osaksi yhteiskunnan laajempaa turvallisuusstrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on ylläpitää luottamusta viranomaisiin. Pelastusalalla viestinnälle kaavaillaan entistä suurempaa roolia. Kaivattiin lisää tekijöitä, ohjeita ja koulutusta esiintymiseen, ilmaisuun ja itse viestintätekniikkaan. Teksti ja kuvitus: Petri Vanhanen · Pohjakuvat: Pixabay ja Kimmo Kaisto P elastustoimen maine on tällä hetkellä hyvä. Niitä ei aina tosin ole ollut. Harinen laati 20-kohtaisen ehdotuslistan viestinnän parantamiseksi. Pelastusalalla on parhaillaan meneillään strategisen viestinnän hanke, joka aikoo ottaa enemmän jalansijaa viestinnälle
Jos haluaa tavoittaa laajalti väkeä, joutuu olemaan läsnä useassa paikassa. Uutismedian kautta välitetty viesti on erilainen kuin TikTokin kautta välitetty. Tänä päivänä julkisuus on hajautunut useaan eri kanavaan. Yksi niistä on yhdessä tekeminen: laitoksien sisällä – viestinnän tulisi Tähtisen mukaan kuulua kaikkien tehtäviin – ja toisaalta myös laitosten kesken yhteistyössä. Some itsessäänkään ei ole vain yksi kanava, vaan kokoelma erilaisia palveluja, joilla jokaisella osittain oma uniikki yleisönsä. Saman allekirjoittaa pelastusjohtajien hallituksen ja Pelastuslaitosten Kumppanuusverkoston puheenjohtaja Pekka Tähtinen. Kanavien mukana myös viestinnän tyyli on pirstaloitunut. Eri kulttuureista, ikäluokista ja muista ryhmistä. Tämä taas vaatii ymmärrystä vastaanottajasta. Ideana on jakaa materiaalia ja pohjia yhteisesti. Resurssipulan uhka on kuitenkin edelleen päällä. Tämän vuoden aikana esimerkiksi on tarkoitus siirtää kaikkien pelastuslaitoksien kotisivut yhteiselle sivustolle Pelastustoimi.fi-osoitteeseen. Mutta onneksi työkalupakissa on keinoja. Tahtotila on alalla kuitenkin edelleen vahva ja kasvava”, Harinen kertoo. KILPAILUA HUOMIOSTA Viestintätehtävää hankaloittaa nykyään myös median muutos. Se on kiinnostavampaa kuin että organisaatio kasvottomana kertoo jotain”, kertoo Itä-Suomen pelasSomemaailma vaatii pelisilmää ja ehkä onneakin.. ”Aiemmin sama työ tehtiin 22 kertaan, jokainen laitos omillaan ja omalla tavallaan”, kertoo verkkopalvelusuunnittelija Perttu Vepsäläinen sisäministeriöstä. Koronakriisi on tiukentanut yhteiskunnan ja kuntien budjettia, ja nyt resurssien jakaminen on valitettavasti entistä vaikeampaa. Somea käyttävät otetaan ilolla vastaan. ”Yksittäisten työntekijöiden ei ole pakko olla läsnä somessa, mutta jos siellä oleminen tuntuu tekijästä itsestään luonnolliselta, se on laitoksen näkökulmasta parasta markkinointia. 16 Pelastustieto 1/2021 PELASTUSTOIMI toimialaa edelleen. On useita TVja radiokanavia, useita lehtiä ja niiden päälle sosiaalinen media. Nykypäivän mediamaisema on toinen kuin vuosia sitten. Jokaiseen yleisöryhmään ei vetoa samanlainen sanoma, vaan viestintää pitää räätälöidä kohderyhmän mukaan. Hän arvottaa pelastustoimen viestintätoiminnan keskeiseksi, sillä se tukee pelastustoimen ydintoimintoja: onnettomuuksien ehkäisyä ja yleistä turvallisuutta. Ihmisiä kiinnostaa toinen ihminen
”Se on koko organisaation vastuulla jokaisella. Kaarakainen kertoo Pelastusopistossa tarjottavan koulutusta, jossa harjoitellaan uutistoimittajien ja -toimitusten kanssa toimimista. Myös mediayhteistyötä harjoitellaan pelastusalalla ennalta. Viestinnän koulutusta on lisätty muun muassa Pelastusopistolla. Kaarakainen on tyytyväinen siitä, että asenteet ovat muuttuneet nykyisen palomiespolven kautta. ”Moni asia toimii jo todella hyvin. ”Pelastajat halusivat vain toimintaa. Pelastustoimi aikookin perustaa tämän vuoden aikana asiantuntijapankin, jonka kautta alan asiantuntijoita pystyy tavoittamaan median käyttöön. Tämän vuoksi pelastusalan läsnäoloa somessa tarvittaisiin, korjaamaan väärä tieto oikealla. Jokainen viestin vastaanottaja on yksilö, joka reagoi viestiin yksilöllisellä tavalla. Ylipäätään Kaarakaisen mukaan turvallisuusviestintää olisi jokaisen hyvä tehdä myös tehtäväkeikkojen aikana – muistuttaen vaikkapa palohälyttimien kunnosta kotikeikan yhteydessä. ”Se on alalle vahva strateginen kumppani saada näkyvyyttä laajemmalti yhteiskunnassa. Ajateltiin, että viestintä ei kuulu meidän hommiin.” Kaarakaisen ja Tähtisen mielestä tilanne pitäisi olla päinvastoin: viestintä nimenomaan kuuluu kaikille. Tarkoitus oli hyvä, mutta video sai voimakasta kritiikkiä, sillä osa yleisöstä koki kampanjan syyttävän uhreja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on kiinnostusta myös juuri mainitun TikTokin pariin. KUMPPANINA UUTISMEDIA Harisen mukaan pelastusalalle yksi tärkeä kumppani on perinteinen uutismedia. Onnettomuuksien ehkäisytyö on saanut enemmän arvostusta nykypäivänä ja koulutetut osaajat jalkauttavat osaamisensa hitaasti myös laitoksiin. Kaarakainen kertoo koulutuksessa painotetun myös pelastajan oman esimerkin merkitystä arjessaan. Kaarakainen toivoo, että nuorta voimaa ja ideointia käytettäisiin laitosten TUVI-toiminnassa enemmänkin. Tätä yhteistyötä halutaan lisätä entisestäänkin.” Uutismedia on tosin kaksijakoinen puoliso. Esimerkiksi palokuolemien vähentyminen ja muu vaikuttavuus voidaan hyvin nähdä osin myös ammattimaisen turvallisuusviestinnän ansioksi.”. Näin ollen medialle tulisi tarjota myös lisää taustatietoa ja laaja-alaisempaa ymmärrystä pelastusalasta. Yhtenä osoituksena siitä oli Kaarakaisen oppilaiden viime vuonna kehittelemät turvallisuusviestinnän videot. ”Uhat ovat nykyään paljon moninaisempia, mutta niistä ollaan myös tietoisia alalla ja niihin varaudutaan”, Harinen kertoo. Koronakriisin vuoksi peruskouluille ja päiväkodeille ei voitu järjestää normaalisti lähikoulutusta, mutta videomuodossa viesti meni perille poikkeusoloissakin. Väärän informaation ei tosin tarvitse aina olla edes tarkoitushakuisesti vääristelty, vaan pelkkä tahaton väärinymmärrys voi levitä somessa. Uhkana ovat tarkoituksellinen väärinymmärtäminen ja valheet. Keskusrikospoliisille kävi huono tuuri oman kampanjansa kanssa. Viestintäasiantuntijan osaamista tulisi käyttää tämän asenteen iskostamiseen, henkilöstön osaamisen kasvattamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen”, Tähtinen kertoo. ”Välttämättä jokainen toimittaja ei ole perehtynyt pelastuslakiin. TikTok nähdään meillä kanavana sellaiseen”, Voutilainen jatkaa. Opiskellaan sitä, millaiset asiat uutisina kiinnostavat. 1/2021 Pelastustieto 17 tuslaitosten yhteinen viestintäpäällikkö Mari Voutilainen. ”Haluamme meille nuoria töihin ja saada heidät tietoiseksi pelastusalasta. Kaarakainen muistaa, että menneinä vuosina turvallisuusviestintää, eli tuttavallisemmin TUVIa, melkeinpä halveksuttiin alalla. Toisaalta sen kautta saa halutun viestin laajempaan julkisuuteen – toisaalta taas uutismedia toimii oman logiikkansa mukaan, ja ei aina päädy välittämään juuri sitä viestiä, mitä pelastustoimi itse haluaisi. Olemme merkittävä sisäisen turvallisuuden toimija, jolla on paljon muutakin kerrottavaa kuin vain se, kuinka sammuttaa tulipalo”, Harinen kertoo. Ala pyrkii tarjoamaan koulutusta myös viestintäaidan toiselle puolelle. Uhista ja haasteista huolimatta Harinen näkee pelastustoimen viestinnän kehittyvän koko ajan yhä parempaan suuntaan. Turvallisuusviestinnän opettaja Ilkka Kaarakainen kertoo opiskelijoille opetettavan muun muassa somen käyttäytymissääntöjä (mitä siellä kannattaa sanoa ja mitä ei) ja toimimista eri ikäryhmien kanssa. Mutta se toki jälleen tarvitsee niitä resursseja, sillä etenkin somekanavia on useita. Viestin kertomisen lisäksi julkisuutta joutuu myös valvomaan. Kaarakainen näkee kekseliään ja ketterän viestijän vahvuudeksi. Huomiohakuisuus on riskillä pelaamista. Se julkaisi viime vuonna TikTokissa videon, joka suorapuheisesti varoitti vähäpukeisten kuvien lataamisesta someen, etteivät kuvat päädy kiristäjien ja hyväksikäyttäjien käsiin. NIHKEILYSTÄ EROON Pelastusalalla on halua viestiä, mutta vuosia sitten asenne oli toisenlainen. Organisaatioissa tehdään todella hienoa viestintää ja monia onnistumisia on nähty. PELISILMÄÄ SOMEEN Somemaailma vaatii pelisilmää ja ehkä onneakin. Jos pelastaja ajelee ambulanssilla ikkunat jäässä tai muutoin rikkoo omia turvallisuusohjeitaan vastaan, niin se ei näytä hyvältä kansalaisten suuntaan. Organisoidun disinformaation tavoitteena on viranomaisluottamuksen rapauttaminen ja sitä kautta valtion vakauden heikentäminen
18 Pelastustieto 1/2021 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 402 A , rakennuspalo, keskisuuri Pehtoorintie, Vantaa 23.11.2020 kello 0.45 • P33, RKU 201, RKU 206, RKU 301, RKU 303, RKU 505, EKU 61, EKU 6263 18 Pelastustieto 1/2021
Pian koriin nousi myös paloesimies Antti Noukkala, joka pohti uransa yhtä haastavimmista tehtävistä keikan jälkeen vielä pitkään. Keskiöön nousi palomies Mika Petrellin käyttämä nostolava. 1/2021 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS Sammutushyökkäys sisäkautta keskeytyi uhkaukseen. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Lassi Rinne, Teemu Heikkilä, Petri Vanhanen Uhkaus muutti taktiikan – erikoinen ja haastava tehtävä nostolavalla 1/2021 Pelastustieto 19. Hän teki uransa erikoisimman työn, kun suojakilvin ja raskain asein varustetut poliisit nousivat koriin, jota hän ohjasi kauko-ohjauksella
Kokemuksesta olen oppinut, että jos palo uhkaa räystäitä, niin miehet loppuvat helposti kesken”, päivystävä palomestari Olli Ryhänen sanoo. Hätäkeskus sai palosta toisen ilmoituksen, jossa palokohteen osoitteeksi kerrottiin uusi kadunnimi, joka sijaitsi kuitenkin aiemmin ilmoitetun kohteen kanssa samassa pihapiirissä. VAIN VÄHÄN ILMOITUKSIA Lähimpänä olevilta Pelastuskeskuksen ja Ruskeasannan asemilta ehdittiin paikalle ensimmäisinä. Ylempien kerrosten tasalla näkyi vain pimeää, mikä oli ihmeellistä, sillä yleensä tulipalot näkyvät kauas. 20 Pelastustieto 1/2021 K olme Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusyksikköä johtoja tukiyksikköineen hälytettiin normaalin vasteen mukaisesti sammuttamaan Vantaalla syttynyttä huoneistopaloa. ”Nyt jouduimme metsästämään paloa. Palo oli havaittu naapurikerrostalosta, ja sen kerrottiin olevaan viisikerroksisen talon neljännessä kerroksessa. Kysyin hätäkeskukselta, että onko kohteesta tullut muita soittoja. Niitä ei ollut tullut.” Ryhäsellä kävi mielessä, että olisiko kyseessä ruoan kärähtämisestä johtuva nakit ja muusi -keikka, jossa oli ryhdytty tuulettelemaan. Ilmoituksen mukaan asunnon ikkunoista näkyi liekkejä ja savua. Katuvalot loivat valoa lähinnä toisen kerroksen tasalle asti. ”Kun kuulin, että palo on korkealla kerroksissa, pyysin lisähälytyksenä vielä yhden höökin. Se jätettiin hieman etäälle rakennuksesta, mutta siten, että se kuitenkin ylettyi hyvin.. Hätäkeskuspäivystäjä kertoo lisätieto20 Pelastustieto 1/2021 Poliisi eristi piha-alueen, mutta nostolava piti sijoittaa eristetyn alueen sisään. Piha oli pimeä eikä missään näkynyt mitään
Ulkona oli talon asukkaita, joita Väyrynen pyysi avaamaan oven porrashuoneeseen. Ajatuksena oli myös, että kohdehuoneiston valkoinen väliovi pidetään koskemattomana, ettei siihen mahdollisesti kytketty ansoitus aktivoidu. 1/2021 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS jen yhteydessä, että mikäli jälkimmäinen osoite pitää paikkansa, niin kyseessä on varokiinteistö, jolloin kyseisessä rakennuksessa on joskus ollut vakavia häiriöitä. Poliisi eristi piha-alueen, mutta nostolava piti sijoittaa eristetyn alueen sisään. Ensihoidon kenttäjohtaja Väyrynen käski etsiä talosta kerhohuoneen, minne väkeä ohjattaisiin tai jos sellaista ei löytyisi, niin sitten väki ohjattaisiin viereiseen rappuun. Sinne evakuoitiin 25 asukasta, joista kukaan ei ollut altistunut savulle. Samalla Ryhänen tiedusteli, onko paikalle jo tulossa poliisipartiota ja kertoi poliisille pelastajien kohtaamasta tilanteesta. Toisen ambulanssin henkilöstö oli valmiina hätätilannetta varten. Erään asunnon ikkunassa oli asukas, joka poltteli tupakkaa. Hänellä oli työparinaan toinen nostolavan kuljettaja Mikko Kangasmaa, joka avusti, tähysti koria ja hoiti radioliikennettä, jolloin Petrell saattoi keskittyä vain ohjaamiseen. Varomerkinnän ei kuitenkaan tarvitse koskea juuri sitä asuntoa, jossa palo on havaittu. Porrashuoneessa oli selkeää savunhajua, mutta ei näkyvää savua. Ylimmässä kerroksessa havaittiin savukiehkura, joka vaikutti leijailevan tietystä postiluukusta. NOPEA EVAKUOINTI Koska sammutustyö oli uhkauksen takia keskeytetty, kaikkien pelastusyksiköiden miehistöt käskettiin evakuoimaan porraskäytävää, jossa uhka oli päällä. ”Mietin, että kun meillä on pommiuhka päällä, niin rakennus tulisi varmaankin tyhjentää. Korin ja varsiston valaistuksen lisäksi korin kaiteeseen asennettiin erillinen mutta tarkoitusta varten suunniteltu iso halogeenivalaisin, joka saa virtansa ajoneuvon generaattorista. ”Etsimme paloa, jota ei tuntunut löytyvän. NOSTOLAVA ERISTETYLLE ALUEELLE Poliisi neuvoi pelastajia ja ensihoitajia hakeutumaan yksiköiden taakse suojaan siltä varalta, jos palavasta huoneistosta ilmaantuisi jonkinlaista uhkaa. ILMOITTAJA OSOITTI KOHTEEN Ensihoidon kenttäjohtaja Pasi Väyrynen tiedusteli käsivalaisimella rakennuksia ulkopuolelta. Paikalle oli tullut nopeasti myös huoltomies, jonka yleisavaimella varmistettiin, että jokainen asunto oli tyhjä. Hän päätti keskittyä tehtävällä tilannepaikan johtamiseen, eikä halunnut jättää vaativia päätöksiä yksin paloesimiesten tehtäväksi. Tähystelimme postiluukkuihin, mutta savua ei tuntunut tulevan mistään.” Lopulta savusukellusryhmän tarkkasilmäinen etsintä tuotti tuloksen. 301:n savupari ja kuljettaja alkoivat vetää letkulinjaa, paloesimies Matti Törhönen otti kantoonsa käsisammuttimet. Talo räjähtää, jos ovi avataan.” Törhönen luki viestin sanasta sanaan radiossa palomestari Ryhäselle, joka käski savusukellusryhmän ulos porraskäytävästä. Väyrynen kertoi havainnostaan päivystävälle palomestarille. Oveen oli kirjoitettu uhkaus: ”Varoitus. Kysyin poliisin kenttäjohtajan mielipidettä ja hän oli samaa mieltä. Kokeilimme käsillä ovia, jotka eivät olleet kuumia. Samalla johtovastuu tehtävästä siirtyi poliisille ja meidän tehtävämme muuttui virka-avuksi”, Ryhänen sanoo. Nähtyään Väyrysen hän ilmoitti soittaneensa hätäkeskukseen. ”Minulla oli suora näköyhteys korin ja talon väliinkin, mutta etäisyyttä oli sen verran, että tarkemmat ohjeet tulivat korista radiolla.” Petrell ohjasi koria noin 15 metrin päästä kohteesta. Kerhohuone löytyi. Evakuoikaa rakennus. ”Päätimme olla sahaamatta ovea, vaan väänsimme lukkopesän irti putkipihdeillä.” Ovi ei avautunut vielä kuin hieman raolleen, sillä siinä oli salpa, joka antautui lopulta murtoraudalla. Hän valmistautui ohjaamaan koria eristysalueen ulkopuolelta kauko-ohjauksella. SAMMUTUSHYÖKKÄYS SISÄKAUTTA Palomestari Ryhänen antoi 301-höökin miehistölle tehtäväksi sammutushyökkäyksen porraskäytävän kautta, 201-höökin henkilöstön tuli muodostaa turvapari sekä 206-nostolavan aloittaa räystäiden ja katon tiedustelun. Ilmoittaja osoitti Väyryselle palavan asunnon ja kun tämä katsoi sinne valaisimensa avulla, niin sen kaikista kolmesta ikkunasta näytti tupruttavan savua. UHKAAVA VIESTI Murretun porraskäytävän oven takaa paljastui tyypillinen valkoinen väliovi, jossa ei ollut kahvaa. Evakuointipaikalle määrättiin toisen ambulanssin henkilöstö ja yksi palomies. ”Jätimme sen hieman etäälle rakennuksesta, mutta siten, että se kuitenkin ylettyi hyvin”, nostolavan kuljettaja Mika Petrell sanoo. Poliisin päällekkäisen kiireellisen tilanteen vuoksi partiota ei vielä ollut matkalla, mutta Ryhäsen kuvaus tilanteesta sai poliisin järjestämään paikalle partioita nopeammin. K U V A : M A T T I T U R T IA IN E N Päivystävä palomestari Olli Ryhänen oli tilanteen aikana kahdesti johtovastuussa.. Samalla hän pyysi hätäkeskusta hälyttämään paikalle toisen ambulanssin
Poliiseille puettiin heidän normaalin varustuksensa lisäksi paineilmalaitteet, ja Noukkala varustautui savusukellusvarustein. Viestiliikennettä korissa oleviin poliiseihin hoiti Petrellin ja Kangasmaan kanssa toiminut poliisi. ”Lähestyin asunnon kolmen ikkunan rivistöä sivusta. ”Siinä sai keskittyä tosi tarkasti. ”Korissa oli kolmeen mieheen ahdasta. Nostolavalla operoineet palomiehet ja poliisit eivät missään vaiheessa olleet samassa puheryhmässä. HEITTOSAMMUTTIMET KÄYTTÖÖN Noukkala heitti asuntoon heittosammuttimen rikotusta keittiön ikkunasta, samasta, josta sisään oli aiemmin tyhjenPalomies Mika Petrell ohjasi nostolavaa kaukoohjaimella.. Hän ajoi korin lähelle ikkunaa, josta poliisi saattoi tiedustelunsa yhteydessä rikkoa lasiruudun ja tyhjentää siitä sisään kaksi käsisammutinta. 22 Pelastustieto 1/2021 HÄLYTYSILMOITUS POLIISIT KORIIN KOVISSA VARUSTEISSA Koriin nousi kaksi suojakilvin, raskain asein ja käsisammuttimin varustettua poliisia, jotka Petrellin tuli ohjata kohdeasunnon ikkunoiden läheisyyteen. Ja kun siellä piti esimerkiksi vaihtaa paikkaa tai tehdä mitä tahansa, niin se oli hankalaa”, Noukkala sanoo. Koriin otettiin mukaan kaksi heittosammutinta, minkä lisäksi nostolavaan tehtiin työsuihkuselvitys ajoneuvon kiinteän järjestelmän kautta. Korin ja varsiston valot toimivat kuitenkin normaalisti. Kyseessä on tekninen ominaisuus, joka tapahtuu aina automaattisesti, kun kauko-ohjain menettää yhteyden nostolaitteen varsistoa ohjaavan tietokoneeseen. Poliisi pyysi ajamaan korin alas ja halusi koriin mukaan yhden palomiehen. Oli mietittävä seuraavat liikkeet valmiiksi siltä varalta, että pitääkin yhtä äkkiä perääntyä.” OHJAIMEN AKKU HYYTYI Kun poliisit olivat vielä ylhäällä asunnon ikkunoiden läheisyydessä nostolavan kauko-ohjaimesta loppui akku, jolloin auton moottori, generaattori ja halogeenivalo sammuivat, eikä koria voinut enää liikuttaa. Kaikilla meillä oli paineilmalaitteet ja poliiseilla lisäksi suojakilvet. Palomestari Ryhänen tarjosi tehtävää 505:n esimiehelle Antti Noukkalalle. ”Saimme nopeasti vara-akun käyttöön ja laitteen taas toimimaan, mutta nostolavan generaattorin saattoi kytkeä päälle vain korista.” Poliisit eivät siinä tilanteessa ryhtyneet etsimään generaattorin käynnistysnappia, vaan tehtävä hoidettiin loppuun ilman halogeenivaloja. Ajatuksena oli, että jos poliisit pitäisi tuoda nopeasti turvaan, niin kori ohjattaisiin takaisin sivuun ja alas.” Petrell kertoo, että monet paikalla olleet viranomaisten silmäparit loivat uhkaavan tilanteen lisäksi hänen työhönsä jonkun verran painetta
TOINENKIN AKKU HYYTYI Kun Noukkala sammutti asuntoa suihkuputkella, tapahtui sama kuin poliisien kanssa ensimmäisellä ajolla: kauko-ohjaimen akku kyykkäsi taas. Vaikka langallisen kauko-ohjaimen johto on lyhyt, Petrellillä oli silti kohtuullinen näkyvyys koriin ja kohteeseen, mutta meluavan nostolaitteen vieressä oli mahdotonta kuunnella radiota. Noukkala arvelee, että heittosammuttimen laukaisu aiheutti huoneistoon ylipaineen, joka työnsi liekkejä oven läpi rappukäytävään. Alhaalla ihmeteltiin sisälle päätyneen heittosammuttimen vaikutusta. Hän päätyi poliisin kanssa pian sellaiseen arvioon, että mahdollisesti sisällä oleva henkilö ei ole selvinnyt palosta ja mahdolliset viritykset eivät välttämättä enää toimisi. Pyynnöt korin sijainnin muuttamiseksi radiolla välitettynä vei kuitenkin aikaa siihen verrattuna, että lavakuski olisi ollut mukana. Palon jälkeen kohteen annettiin jäähtyä, jotta poliisi saattoi tutkia paikan mahdollisimman hyvin. Heittosammutinta oli yllättävän vaikea heittää. AHDASTA JA HAASTAVAA ”Oli haastavaa, kun kaikki toiminnot olivat omissa käsissä: heittosammuttimien ja suihkuputken käyttö, sekä korin ohjailupyynnöt radiolla ja muu pelastustoimen radioliikenne.” Petrell ja Kangasmaa ajoivat koria etänä tarkasti. ”Pyydetyt asiat pystyttiin tekemään ja saatoin keskittyä vain tekemiseen”, Petrell sanoo. Vaikka palo oli pitkäkestoinen ja rajukin, se ei päässyt leviämään asunnosta muihin tiloihin. Nostolavan korissa ei pystynyt ottamaan vauhtia, kunnollista heittoasentoa tai edes tehdä kädellä heittoliikettä. Siitä, että Kangasmaa hoiti radistin tehtävää, oli Petrellin mukaan paljon apua. Ehkä oli ajateltu, että niin käy, jos ovesta rynnättäisiin sisään”, Ryhänen pohtii. ”Ajatuksenamme oli, että heitämme asuntoon vielä yhden heittosammuttimen, jolla ostamme sen verran aikaa, että savusukeltajat pääsevät korista parvekkeelle, josta he tekevät sammutushyökkäyksen asuntoon työsuihkun kanssa”, paloesimies Törhönen kertoo. Antaessaan käskyä hän kuitenkin vielä pohti, että voisiko savusukeltajille aiheutua toiminnassa liikaa uhkaa. Porraskäytävä oli vieläkin suhteellisen savuton. ”Ne olisivat voineet myös kaatuessaan rikkoutua ja syttyä. ”Ainekset olivat isompaankin. ”Mietimme koko ajan, kuinka kauan sisällä on mahdollisesti sellainen tilanne, että sieltä saattaisi tulla uhka meitä kohtaan”, Ryhänen sanoo. Nostolavan varsisto tuli kuitenkin kohteeseen sellaisesta kulmasta, että koria ei pystynyt ohjaamaan parvekkeen muodostaman kulman taakse. 1/2021 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS netty kaksi käsisammutinta. Toisen heittosammuttimen hän heitti päin parvekkeen oven lasia, mutta se oli karkaistua lasia eikä rikkoutunut. Sammutin kimposi lasista parvekkeelle ja laukesi siinä. ”Ihan kuin palo olisi kiihtynyt. Valkoisen välioven takaa löytyi sähköansoitettu rivistö polttopulloja. Sammuttimen heittäminen oli kuin kahvakuulan työntämistä.. Palon jälkiä ei raivattu, vain uudelleen syttyminen estettiin. Heittosammutin ei toiminut suunnittelemallamme tavalla tilassa, jossa oli purkautumisaukkoja”, Törhönen sanoo. Tehtävä muutettiin takaisin pelastustoimivetoiseksi. Noukkala alkoi sammuttaa suihkuputkella rikkoutuneista ikkunoista. OVI PALAA LÄPI Noukkalan ryhmä sai uuden tehtävän, sen piti tiedustella ullakko sisäkautta. Lisäksi henkilön autosuojassa olevan auton takapenkiltä löytyi ajastettu palopommi, joka ei ollut toiminut. Kun korissa työskentelevien paineilmalaitteista alkoi vähetä ilma, kori ajettiin taas alas ja sen miehitystä pohdittiin uudelleen. Huoneistoon jäi kuolleita kulmia, joissa oli palavaa materiaalia. Huoneistosta löytyi paljon palavia nesteitä suljetuissa säilytysastioissaan ja liesituulettimen alle oli asetettu täysi ruokaöljykattila. PALON JÄLKEEN Kun palo oli sammutettu, palomiehet löysivät menehtyneen henkilön wc-kylpyhuonetilasta. Vara-akkuja ei ollut enempää, joten Petrell siirtyi nostolava-auton takakaapille, josta koria pystyy ajamaan johdollisella kauko-ohjaimella. Myös nostokoria ohjannut Petrell arvioi, että viestintään kuluneiden viiveiden jälkeen he onnistuivat Kangasmaan kanssa tehtävässä hyvin. Sammutimme asunnon muutamassa minuutissa.” Sammutuksen loppuvaiheessa 301:n savusukeltajat tulivat parvekkeen kautta sisään. ”Ilmoitin tilanteesta palomestari Ryhäselle, joka vastasi, että johtovastuu on nyt pelastustoimella ja sisäsammutus voi alkaa. Koska optimiin sammutuspaikkaan ei päästy, kysymykseen tuli lähinnä suoran suihkun käyttö, jolla ei ollut toivottua vaikutusta. Samalla 301:n savusukeltajat käskettiin nostolavan koriin. Se oli enemmänkin kuin kuulan työntämistä kahvasta”, Noukkala kuvaa. ”Jotain oli kuitenkin tehtävä, sillä huoneisto paloi jo täysillä ja palo uhkasi levitä räystäsrakenteisiin.” SAMMUTUSHYÖKKÄYS ASUNTOON Ylimmällä kerrostasanteella Noukkalan ryhmä havaitsi, että kohdeasunnon valkoinen väliovi paloi puhki ja liekit levisivät voimakkaasti oven läpi käytävään. ”Korissa oli vähän tilaa ja yllä kankeat varusteet. Jos palo olisi päässyt ikkunoista ullakolle, rasvapalo levittänyt paloa hormeihin ja autopommikin olisi onnistunut, niin siinä olisi oltu ihmeissään”, Ryhänen sanoo
”Tässä tilanteessa olisi voinut tulla kysymykseen vesitykin tai suojasumun käyttö, myös generaattori olisi käynnistynyt helposti. Ja kun riskianalyyTehtävä herätti paljon ajatuksia Paloesimies Antti Noukkala operoi nostolavan korista kahden poliisin kanssa. Tulipalo, kohdehenkilö vai mahdolliset räjähteet. ”Sen mukaan tehtävälle tehtäisiin riskianalyysi, joka määrittelee suojaustason sekä poliisille että pelastajille.” Noukkala kysyykin: Voivatko palomiehet sammuttaa liiveihin ja kilpeen suojautuneena ja toisaalta, onko oikein laittaa poliiseja omissa työvaatteissaan lähelle tulta. 24 Pelastustieto 1/2021 HÄLYTYSILMOITUS P elastustoimessa 32 vuotta työskennellyt paloesimies Antti Noukkala on pohtinut tilannetta tehtävän jälkeen paljon. ”Olisiko tässä tilanteessa heti alussa ollut hyvä laitaa kaksi palomiestä ja yksi poliisi, jolloin kaksi olisi sammuttanut ja yksi suojannut ja kerännyt tietoa, vai olisiko jokin toinen suunnitelma ollut parempi?” Poliisin tehtävälle valitsema kokoonpano saattoi silti olla järkevämpi, perustelut kuitenkin kiinnostavat. Jos tehtävät on jaettu ennakolta, voi tehokas sammutustoiminta alkaa viiveettä. NOSTOLAVAN KULJETTAJA PAIKALLEEN Noukkala pohti myös sitä, olisiko nostolavan kuljettajan joka tapauksessa parasta olla korissa, jolloin kaikki korin toiminnot saataisiin käyttöön nopeammin ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin voitaisiin vastata helpommin. RESURSSIT AHTAISSA TILOISSA Ahtaissa tiloissa, kuten tässä tapauksessa nostolavan korissa, operoidessa voitaisiin Noukkalan mukaan pohtia enemmän miehitystä. TAKTIIKKA NOPEASTI SELVILLE Noukkala pohtii myös taktiikkaa ja erilaisten selvitysten suunnittelua. Poliisin kanssa nostolavasta operoitu sammutustehtävä kilvillä suojattuna oli hyvin harvinainen tehtävä. Pelastustoimen johtaminen oli selkeää ja yhteistyö poliisin kanssa sujui. Noukkala arvioi silti, että keikka meni hyvin, ainakin siihen nähden, että yhteisharjoituksia poliisin kanssa ei ole ollut. Sammutusleikkuri, savutuuletus ja letkuselvitykset voitaisiin tehdä tilannearvion mukaan valmiiksi. Heittosammuttimen toimittaminen palavaan asuntoon osoittautui yllättävän haastavaksi.. ”Ehkä poliisit voisivat lainata palomiehille helppokäyttöisiä suojavarusteitaan ja päinvastoin. Tietoa vaihdettiin ja vaihtoehtoja harkittiin. Tässäkin tilanteessa poliisit olisi ollut hyvä suojata palohaalareilla.” Aina uhkaa ei voida tietää tarkasti etukäteen, tässäkin tapauksissa selvisi myöhemmin, että uhka tilanteessa oli kohteessa olleet palavat nesteet. Tässä tapauksessa mahdollisen ongelmatilanteen ratkaisuksi jäi lähinnä kohteesta vetäytyminen. MÄÄRITELLÄÄN SUURIN RISKI Jatkossa Noukkala selkeyttäisi vastaavan kaltaisia tilanteita siten, että niissä pyritään tarkasti määrittelemään, mikä on uhkatilanteen todennäköisin vaara. Mikä tärkeintä, kommunikointi operaatiota suorittavien kanssa olisi sujunut helpommin.” Koria on myös helpompi ohjata nimenomaan korista. Joihinkin tilanteisiin voidaan kuitenkin reagoida heti paikan päällä, kun lavakuski on korissa
Ensimmäisen kerran siinä, kun 301:n savusukellusryhmä huomasi uhkaviestin ovessa. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla.. Toisen kerran siinä, että palolta suojaamattomat poliisit eivät saaneet liekkejä silmille tai altistuneet lämmölle. Suunnittelussa tulisi hyödyntää paikalla oleva osaaminen, esimerkiksi jos tehtävään käytetään nostolavaa kuten nyt, niin sen kuljettajan näkemykset tulisi huomioida taktiikkaa suunniteltaessa. Yhteistyölle viranomaisten kesken tulisi olla yhteinen suunnitelma, joka sisältää varasuunnitelman. 1/2021 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön sin mukainen henkilöstö on valmiina, se saisi ennalta sovitun työn käyntiin heti käskystä. ”Tilanne olisi voinut kääntyä monta kertaa päälaelleen. Neljännen kerran siinä, että mitkään räjähteet eivät lopulta aktivoituneet. Jatkossa voisimme olla valmistautuneempia”, Noukkala sanoo. ”Olisiko esimerkiksi tässä tapauksessa ollut sallittua, että palo leviää sivuttaissuunnassa, ylöspäin vai molempiin suuntiin.” PALJON ONNEA Noukkala perustaa pohdintansa työturvallisuuteen ja kuuluisaan ”terveenä kotiin” -lausahdukseen. Toimeenpantava suunnitelma on käytävä läpi tehtävää suorittavan ryhmän kanssa. ALTISTUSAIKA LYHYEKSI Uhalle altistumiseen kuluvaa aikaa tulisi miettiä kaikissa vaiheissa: tiedustelussa, selvityksissä ja itse tehtävässä. ”Ei ole oikein, että poliisi saa pistoliekistä tai palomies lyijyä silmille tai että yleensäkään kenellekään sattuu mitään. Kolmannen kerran siinä, että pelastajat sattuivat olemaan käytävässä juuri silloin, kun tuli oli pääsemässä ovesta läpi. Tästä on paljon opittavaa. Altistumisajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Noukkala määrittelisi ennakolta tehtävälle reunaehdot. Uhkatilannetta, johon liittyy tulipalo ei kuitenkaan voi jättää pelkästään poliisin hoidettavaksi. Keikan tulisi olla poliisin ja pelastuksen tehokasta yhteistoimintaa mahdollisimman pienin riskein.” Noukkala arvioi, että tässä tapauksessa kävi monta kertaa onni
26 Pelastustieto 1/2021 HÄLYTYSILMOITUS 26 Pelastustieto 1/2021 Poliisi kiittelee yhteistyötä ja radioliikennettä pelastuksen kanssa.
Ulkoeristys ja evakuointi saatiin hoidettua nopeasti”, Salonen kertoo. ”Pian selvisi, että ovelle asennettu miinoitus on tuhoutunut ja HÄLYTYSILMOITUS. Tavallisesta poiketen hän miehitti räjähteisiin erikoistunutta TEPO-partiota, jossa erityisosaamisesta vastasivat hänen työparinsa sekä räjähteiden etsintään koulutettu TEPO-koira. Heidän tehtävänsä oli erityisesti suojata palomiehen toimintaa mutta myös tähystää ja tehdä havaintoja asunnosta. Tehtävä sai kuitenkin uuden käänteen, kun savusukeltajat asuntoon murtautuessaan löysivät väliovesta uhkauslapun ja totesivat, että ovessa ei ole kahvaa. Hän valmisteli alkuvaiheessa eristyksen ja hänen työparinsa alkoivat haalia Haastava operaatio tehtävälle TEPO-koulutettua väkeä, jota tuli paikalle Länsi-Uudeltamaalta. Tehtävä muuttui poliisijohtoiseksi. Sellaista vain sattuu. ”Ajatuksemme oli, että pääsisimme näkemään parvekkeelta sisään ja tekemään tilanteen vaarattomaksi pelastustoimen keinoin, mutta poliisit olivat valmiina myös käyttämään voimaa”, Salonen sanoo. ”Meillä oli rauhallinen tilanne. Ihmiset oli saatu evakuoitua ja tilanne hallinnassa. ”Hänellä oli taipuvaisuutta virittelyyn ja kokemuksia oli samankaltaisesta tilanteesta. ERITTÄIN HAASTAVAA ”Aika oli meidän puolellamme, sillä yöaikaan ei ollut turhaa yleisöä. Kävi selväksi, että sammuttaminen ei onnistu korista käsin. ”Rutiininomaisesta tarkistustehtävästä tuli lopulta erittäin vaativa”, Salonen sanoo. ”Poliisilla on omat tarpeensa, jotka eivät ole kuitenkaan kiveen kirjoitettuja. Hän oli osaava kaveri.” MIINOITUS ON SUUTARI Salonen sai nostolavan korissa tilannetta tarkkailevilta poliiseilta hyvin tietoa. Tärkein tehtävämme oli suojata pelastustoimintaa.” Salonen toi ideointiin poliisin toiminnan kannalta tärkeitä speksejä ja palomestari Olli Ryhänen esitti ajatuksia, miten tehtävä voitaisiin hoitaa pelastuslaitoksen keinoin. ”SELLAISTA VAIN SATTUU” Kun nostolavan kauko-ohjaimesta loppui akku ja toimintaan tuli katkos, se ei Salosen mukaan näyttäytynyt poliisille kovin ihmeellisenä tapahtumana. Tällaiset tehtävät hoituvat yleensä pelastusjohtoisesti”, poliisin tilannejohtajana työskennellyt ylikonstaapeli Heikki Salonen sanoo. Esitiedot kertoivat, että kerrostalossa on havaittu pientä savunmuodostusta. 1/2021 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS ”A lun perin tehtävä tuli meille C-luokan tulipalona, joka piti hoitaa työvuoron puitteissa. Salosen partiokaveri koordinoi paikalle tullutta TEPO-ryhmää ja työskenteli Salosen oikeana kätenä. Siksi turvallisuustoimijoiden turvallisuuden kannalta tilanne oli erittäin haastava.” TURVAA PELASTUSTYÖLLE Kaksi poliisia asetettiin nostolavan koriin. ”Keskustelimme hänen kanssaan linjaukset selviksi ja työskentely sujui hyvin. Ulkopuolisille ei aiheutunut enää vaaraa ja olisimme voineet menettää korkeintaan materiaalia.” HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ Toimintaa ideoitiin viranomaisten hyväs sä vuorovaikutuksessa. Hän sai korissa olevilta poliiseilta reaaliajassa tietoa havainnoista ja tapahtumista. ”Tarkkailimme jatkuvasti parveketta ja ulko-ovea siltä varalta, että tekijä aiheuttaisi jonkinlaista uhkaa.” Tekijä oli poliisille tuttu. TEPO-ryhmänjohtajat hälytettiin kotoa
Ne vaikuttivat kiihdyttävän paloa. • Heittosammutin ei sovellu tällaiselle tehtävälle. TilanHenkilöstön havaintoja tehtävältä Heittosammutin ei sovellu tällaiselle tehtävälle. • Evakuoituja ihmisiä olisi pitänyt paremmin huomioida tilanteen aikana. ”Ennen vuoronvaihtoa varmistamme aina, että tulevalla työvuorolla on kaikki mahdollinen tieto tapahtuneesta. Siten asunnon saattoi sammuttaa luonnollisinta reittiä sisäänkäynnin kautta.” Toiminta muuttui takaisin pelastusjohtoiseksi. Materiaalimenetyksillä ei tällaisissa tilanteissa ole omasta mielestäni mitään merkitystä.” TILANNE VOI MUUTTUA ÄKISTI Tehtävä muistutti Salosta erityisesti siitä, että tilanne voi muuttua äkisti ja useastikin toiminnan aikana, mikä voi tehdä siitä yllätyksellisen. HÄLYTYSILMOITUS • Tehokas toiminta ja työturvallisuus ei ollut mahdollista, vaan tilanteessa oli tehtävä riskiratkaisuja, jolloin teho ja turvallisuus heikkenivät. Kun selvisimme ilman ihmisvahinkoja tilanteesta, jossa on iso työturvallisuusriski, on oltava tyytyväinen. suutari. Jos joku heistä asuu kohdeasuntoa vastaavassa huoneistossa, hän voisi kuvailla tai jopa piirtää paperille asunnon pohjaratkaisun. Ainakin ylipaineen muodostama ongelma on huomioitava. Huolto on kuitenkin tärkeää, sillä nälkä tympii ja ajan kuluessa vaikuttaa fysiikkaankin.” Heikki Salosen työvuoro loppui ennen kuin autoon rakennettu miinoitus löytyi. Niitä ei ollut koskaan uusittu ja toista akkua säilytetään koko ajan laturissa ja toista kauko-ohjaimessa. ”On mukavaa työskennellä pelastustoimen kanssa. • Porrashuonetta olisi pitänyt vahtia paremmin, voitaisiinko kameratekniikkaa hyödyntää tällaisessa tilanteessa. Olisi pitänyt hälyttää alueen toinen palomestari tai päivystävä päällikkö tueksi. Olimme lähekkäin fyysisestikin, joten kävimme paljon keskustelua kasvotusten. • Sosiaalitoimen kriisipalvelu auttoi lähinnä varattomimpia. Akkujen kiertoa on hyvä suunnitella. • Pohdittiin sammutusleikkurin käyttöä, järkevintä se olisi ollut tässä tapauksessa viereisen asunnon seinän läpi. ”Kun johtovastuuta vaihdetaan tehtävän aikana edestakaisin lennosta, täytyy tilannejohtajien viestinnän olla saumatonta. Silti riskiä olisi voitu pienentää käyttämällä suojavälineitä tehokkaammin esimerkiksi ristiin poliisin kanssa. Poliisitoimessa ei vastaavaa ole. Pelastustoimen olisi pitänyt tiedottaa heille enemmän arvioita siitä, miten kauan tilanne tulee kestämään ja voidaanko asuntoihin palalta. • Molemmat nostolavan kauko-ohjaimen akut hyytyivät noin puolessa tunnissa. 28 Pelastustieto 1/2021 Kun johtovastuuta vaihdetaan, on yhteistyön oltava saumatonta. Monesti rajan vetäminen, kenelle johtovastuu kuuluu, on hankalaa. Muut asukkaat joutuivat hankimaan kello 02–03:n aikaan yöllä itsellensä tilapäismajoituksen. Salonen kiittelee yhteistyötä ja radioliikennettä pelastuksen kanssa. • Kannattaisiko vastaavan kaltaisissa tilanteissa yrittää aktiivisesti hankkia pohjapiirrosta esimerkiksi evakuoiduilta henkilöiltä. • Korin kauko-ohjaamista on hyvä harjoitella säännöllisesti. • Johtamisresurssia olisi tullut hyödyntää paremmin. Konkreettinen tuki jäi pelastustoimen näkemyksen mukaan ohueksi. Siitä pitäydyttiin puutteellisen asunnon pohjaratkaisun tuntemisen vuoksi. Myös pelastustoimen muonahuolto kerää tilannejohtajan kiitokset. Hänen tehtävänsä olisi ollut osallistua TOJE-toimintaan, koska toinen palomestari osallistui tilannepaikan johtamiseen. Poliisitoimintaan kuuluu myös tilanteen jälkeinen jälkipuinti, johon kaikki osallistuvat.. Nyt se ei sitä ollut.” ”ON OLTAVA TYYTYVÄINEN” Salonen arvioi, että tilanne hoitui hyvin. Silloin tietää aina, että huolto pelaa. ”Pystyimme reagoimaan tilanteessa eteen tuleviin asioihin sujuvasti, enkä kaivannut paikalle mitään välineitä lisää. Jälkiviisaana tämä olisi ollut paras ratkaisu
Haluatko testata tuotteita. • Tehtävällä olisi voitu valmistella enemmän eri skenaarioita. • Poliisi mukaan palautekeskusteluihin, jos mahdollista. Vauhtia ei tehtävällä mukana olleella kalustolla myöskään saa lisättyä. Ota yhteyttä! vandernet@v andernet.com PELASTUSTIETOkolmekovaa.indd 1 PELASTUSTIETOkolmekovaa.indd 1 31.12.2020 8.46.04 31.12.2020 8.46.04 netta johtava palomestari koki, että hänen olisi täytynyt paremmin keskustella muiden viranomaisten kenttäjohtajien kanssa. HÄLYTYSILMOITUS Putoamissuojauksen KOLME KOVAA! Beal, CT ja Ikar Köydet, laskeutumislaitteet, valjaat, nousukahvat... • Palautetilaisuus hyvin laadittuine esityksineen on oppimisen ja työssäjaksamisen kannalta suositeltavaa. Se voisi avata molemmille osapuolille toisen toimintaa ja hyödyttää jatkossa yhteistoimintaa. Esimerkiksi miten toimitaan, jos palo leviää yläpohjaan tai miten toimitaan, jos huoneistossa räjähtää. Maahantuonti, lisätiedot ja käyttökoulutukset: Vandernet Oy • 020 741 8330 • vandernet@vandernet.com Putoamissuojaimet myynnissä jälleenmyyjiltä kautta maan. kaikki mitä putoamissuojaukseen tarvitset. Skenaarion toteutuessa olisi siten ollut heti toimintasuunnitelma valmiina. • Korin liikkeet saattavat sivusta seuraavasta tai korissa kyydissä olevasta tuntua hitailta, mutta ohjaamisen kannalta vauhtia on ihan riittävästi. Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla tuleva Hälytys ilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208.. • Tarkoissa nostolavan kauko-ohjaustilanteissa nostolavan kuljettaja tarvitsee apukädet ja radistin
krs IVK -> katolle Pihalta-> 1.2.60 Pääsisäänkäynti Ko ul uk at u Lämpökeräimet X X 180 Akusto tila 1.1.10 1. ”Tietokortista saa nopeasti tarvittavat tiedot järjestelmästä ja sen sijainnista pelastuslaitoksen käyttöön sekä kiinteistön erilaisiin huoltotai remonttitöihin”, Suur-Uski kertoo. ”Pelastuslaitosten yhtenäisten vaatimuksien ja ohjeistuksen puute aurinkoAurinkosähkö on turvallista hyvin suunniteltuna ja asennettuna Oikein suunniteltu, asennettu ja huollettu aurinkosähköjärjestelmä on turvallinen eikä tilastoituja tapaturmia juuri ole. Motiva Oy on yhteistyössä eri tahojen kanssa laatinut oppaan aurinkosähköjärjestelmän hankintaan ja ylläpitoon. krs AurinkoHuolto 24/7 234 567 8901 Oppilaitos Koulukatu 12 Kaupunki 21.10.2020 Aurinkosähköjärjestelmän tietokortti v. Järjestelmät aiheuttavat tulipaloja harvoin, mutta silloin, kun näin tapahtuu, on taustalla usein suunnittelutai asennusvirheitä”, kertoo Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski. Vielä tietokortti ei ole pakollinen. Hänen mukaansa moni ei tiedä aurinkopaneelien pysyvän jännitteisinä niin kauan kun valoa riittää, vaikka se olisi keinovaloa. Opastekyltit ja tietokortit nopeuttavat pelastuslaitoksen toimintaa ja toivottavasti yleistyvät nopeasti. ”Ei riitä, että järjestelmän katkaisijasta laittaa virrat seis, koska se katkaisee vain sähkön siirtymisen kiinteistön sähköverkkoon, mutta ei poista jännitettä paneeleista”, Piela-Tallberg muistuttaa. Teksti: Kimmo Kaisto sähköjärjestelmiin liittyen on tunnistettu ongelma, se koskee niin uudisrakentamista kuin olemassa olevaan kiinteistökantaan lisättäviä järjestelmiä. YHTENÄISET OHJEET VALMISTEILLA Aurinkosähköjärjestelmäkohteisiin on syytä laatia tietokortti, joka on tiivis kuvaus järjestelmästä ja sen sijainnista kiinteistössä. Pelastuslaitokset toivovat, että tietokortit täytettäisiin ja lähetetään laitoksille. Järjestelmälle pitää tehdä asianmukainen käyttöönottotarkastus. Suunnittelu ja asennus tulisi teettää pätevillä ammattilaisilla. ”Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuuteen liittyvät riskit voidaan parhaiten ehkäistä asiantuntevalla toteutuksella. krs Keskus JK-A1 1. Asennuksessa tulisi käyttää vaatimukset ja standardit täyttäviä sekä yhteensopivia sähkölaitteita ja osia. Tietokortit eivät ole vielä laajasti Pvm: Yleiskuva: Kohde ja osoite: Urakoitsija: Päivystäjä ja numero: Merkkien selitys: Punaisella merkityt johdot ja alueet jännitteisiä! Jännitteinen johto tai alue Aurinkopaneelit Turvakytkin, invertteri tai akusto Kulku Lämpökeräimet Kohteessa on akusto: kyllä ei tyyppi: litium lyijy jännite: ____________ V Invertteri AC-turvakytkin katolla SPK 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkon rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntijaverkostossa on perustettu pientyöryhmä, joka valmistelee pelastuslaitoksille yhtenäistä ohjeistusta”, kertoo johtava palotarkastaja Nina Piela-Tallberg Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Rikkoutuneena paneelin runko – etenkin märkänä – voi muuttua hengenvaarallisesti jännitteelliseksi riippuen siitä, miten järjestelmä on toteutettu. 30 Pelastustieto 1/2021 PALOTURVALLISUUS K aikissa sähköjärjestelmissä on kuitenkin tulipalon riski. 1/2021 Aurinkosähköjärjestelmän tietokortti – ison kiinteistön mallipohja esimerkeillä ja valokuvilla.. Tietokortin lisäksi pitää olla asianmukaiset kiinteistömerkinnät ja varoituskyltit kiinteistöllä. Nykyinen, keväällä 2019 päivitetty sähköasennusstandardi ohjaa suunnittelijaa kysymään pelastusviranomaisen paikallisia vaatimuksia, joten ohjeistusta tarvitaan
1/2021 Pelastustieto 31 PALOTURVALLISUUS Projektin tavoitteena on parantaa yleistä ymmärrystä aurinkosähköjärjestelmiin liittyvis tä riskeistä sekä lisätä paloturvallisuuteen liittyvää osaamista eri kohderyhmät ja käyt täjät huomioiden, kun aurinkosähköntuotanto ja tuotantokohteet lisääntyvät Suomessa. Tavoitteena on saada eri kohderyhmät tietoisiksi ja toimimaan niin, että aurinkosähkön paloturvallisuuteen liittyvät seikat on huomioitu niin uudisrakentamisessa kuin olemassa olevissa koh teissa. Projektin pohjaksi on vuonna 2019 teetetty laaja yhteenveto ja selvitys olemassa olevan tausta-aineiston pohjalta. Akuston sijoittelussa on otettava huomioon akkusovellusten paloturvallisuusriskit. ”Tietokorteissa on tarkoituksena ottaa huomioon koko tekninen kokonaisuus. Eri osapuolet on otettava mukaan riittävän varhaisessa vaiheessa keskustelemaan tarvittavista toimista, riskien arvioinnista ja riittävän paloturvallisuuskonseptin suunnittelusta. Jotta turvallisuus ja sähköntuotanto voidaan taata koko käyttöajan, on laadittava huoltoja kunnossapitosuunnitelma. Toimintamalleissa paneudutaan akkuteknologian uusiin sovelluskohteisiin ja paloturvallisuuden riskienhallintaan sekä aurinkopaneelien paloturvallisuuteen ja riskienhallintaan. TARKASTETTAVA SÄÄNNÖLLISESTI Aurinkopaneelit ovat käytössä noin 30 vuotta. Aurinkopaneelijärjestelmiin voi olla liitettyinä myös akustoja, jotka keräävät aurinkoenergiaa talteen. Näitä osapuolia voivat olla turvallisuusorganisaation, suunnittelun, vakuutusalan, viranomaisten sekä mahdollisten konsulttien edustajat. Suomessa haastavat käyttöolosuhteet aiheuttavat omat ongelmansa ylläpidolle. Projektin aikana tuotetaan tietoa ja materiaalia mahdollisimman laajasti aurinkosähkö kohteiden omistajien, käyttäjien ja ammattilaisten tietoon. Järjestelmä pitää myös tarkastaa tasaisin väliajoin. Muuttuva rakennettu ympäristö ja uudet teknologiat -julkaisu löytyy osoitteesta www.spek.fi/palontorjuntatekniikan-toimintamallit Muuttuva rakennettu ympäristö ja uudet teknologiat. Pro jekti valmistuu vuonna 2021. Lisätietoja: www.motiva.fi/aurinkosahkonpaloturvallisuus käytössä, sillä ne ovat vasta nyt Motivan hankkeen yhteydessä valmistuneet. Tällöin tiedoista löytyvät tarvittavat ohjeet turvallisesta käytöstä ja sijaintitiedot myös esimerkiksi mahdollisista liitetyistä energiavarastoista”, kertoo turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastustusalan Keskusjärjestöstä. Aurinkosähkön paloturvallisuus -projekti 2020–2021 Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä julkaisi vuonna 2020 tietopaketin Muuttuva rakennettu ympäristö ja uudet teknologiat, paloturvallisuus ja riskienhallinta. Käyttöönottotarkastus ja dokumentointi pienentävät merkittävästi riskejä, koska viat ja puutteet voidaan havaita ja korjauttaa”, Lehto muistuttaa. ENSIMMÄINEN KÄYTTÖVUOSI TÄRKEÄ ”Puutteet asennuksissa ja käyttöönotoissa näkyvät Aurinkosähkön paloturvallisuus -projektin pohjaksi laaditun raportinkin mukaan useimmiten tapahtuneissa paloissa ensimmäisen käyttövuoden aikana. Akkuteknologioihin liittyen paloriskistä on tällä hetkellä rajoitetusti tietoa. Akustot tulisi sijoittaa paikkaan tai tilaan, josta ne eivät pääsisi levittämään paloa. Palokuorman ja suuren energiamäärän lisäksi erittäin merkittävä riski ovat litiumakkujen paloissa syntyvät myrkylliset kaasut, joiden leviäminen tulisi estää. Myös asennuksia tehdään ympäri talvea, siksi asennusten tarkastamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kaikkia akkuteknologian ja sovelluskohteiden riskejäkään ei ole vielä tunnistettu
”Latauspisteet on pyritty sijoittamaan lähelle ajoneuvojen sisäänkäyntejä tai niin, että autot ovat hinattavissa Nostolavan paikat perustettiin kaivantojen pohjille ja myös testattiin. Ajoreitit ovat yksisuuntaisia.. Sukellus pysäköintihallin vinoparkkiin paljastaa selkeät ja valoisat tilat. 32 Pelastustieto 1/2021 PALOTURVALLISUUS Turvallinen Toriparkki syntyy yhteistyössä Turun Toriparkki avasi porttinsa joulun 2020 alla, mutta muuten torikansi ympäristöineen on vielä rakenteilla. Kauppatorin kokonaisuus, eli kaikki torin rakenteet sekä torialuetta ympäröivät katuosuudet valmistuvat näillä näkymin kesällä 2022. Latauspaikkoja on tässä vaiheessa 20, myöhemmin lisääkin tarpeen mukaan. Poistumisturvallisuuteen on kiinnitetty Toriparkissa paljon huomiota. Parhaillaan työmaalla tehdään myös arkeologisia tutkimuksia ortodoksisen kirkon edustalla. Hätäpoistumisreitit ja suojatiet on rakennusarkkitehti Jari Tschernij’n mukaan sijoitettu reunoille. Työmiehiä ja rakennustarvikkeita näkyy siellä sun täällä, sillä esimerkiksi teknisiä ja varastotiloja sekä neljä väestönsuojaa ovat vielä rakenteilla maan alla. SPRINKLAUS JA VÄLJÄT PARKKIRUUDUT Sähköautojen latauspisteet ovat ylätasolla pian alasajorampin oikealle puolella Yliopistonkadun puoleisella seinämällä, alatasolla Eerikinkadun puoleisella. Pelastuslaitos on ollut vahvasti mukana projektin eri vaiheissa. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto T urun Toriparkissa on noin 620 parkkipaikkaa kahdessa tasossa
Rakennusvalvonnalle on annettu lausunto pääpiirustusten ja paloturvallisuussuunnitelman perusteella vuoden 2017 loppupuolella. Kaavoittajalle on annettu lausunto asemakaavamuutokseen maaliskuussa 2012. Kun talotekniikan urakoitsija tuli mukaan, päivitettiin savunpoisto koneelliseksi koko pysäköintihalliin suuntapainepuhaltimineen. Hänen mukaansa suunnittelussa henkilöturvallisuus on kaiken A ja O. Tietoa tulvii, laitteistostoimittajia on paljon ja lakien sekä asetusten tulkinnat voivat hieman erota viranomaisesta riippuen. Operatiivinen henkilökunta on myös käynyt tutustumassa kohteeseen”, Rantanen kuvailee. Suunnittelijan pitää usein hankkia erityistietämystä, kun ”aina olleet” ratkaisut eivät uudessa tilanteessa toimikaan. Työmaa on edellyttänyt pelastuslaitoksen eri palvelualueiden yhteistyötä ja usean henkilön perehtymistä Toriparkin rakentamisvaiheen asioihin. Pysäköintirakennuksen järjestelyt ovat jouhevia eikä pysäköintiruutuja ole mitoitettu liian tiiviisti. Paloturvallisuussuunnitelmassa oli ajateltu neljä isoa savunpoistokanavaa eri puolilla parkkihallia. Muita väliaikaisia ratkaisuja oli työmaan yli kulkeva siltarakenne, mistä Kauppiaskadun taloyhtiön asuntojen nostopaikalle päästiin ajamaan ja tekemään pelastuslaitoksen toimin mahdollisesti tehtävä varatieltä pelastaminen. Pysäköintihallissa ei ole vierailuhetkellä tungosta. Kirjoittamatonta tietoa on paljon ja tietyn henkilön takana, vaikka asiat dokumenKeskustaa ja esimerkiksi sähköbusseja palvelevat Turun Energian muuntamot ovat paloteknisesti haastavia. Niissä on oma jäähdytyksensä ylikuumenemisen estämiseksi. Rakennusarkkitehti Jari Tschernij Schauman Arkkitehdit Oy:stä esittelee tiloja. IV-konehuoneet ovat samaa palo-osastoa kuin autohallit. ”Kun työmaan maarakennustöitä aloitettiin tehdä, keskusteltiin pelastuslaitoksen ajoreiteistä ja viiveistä. Toriparkissa on myös tehokas alkusammutuskalusto, eli kattava pikapalopostiverkosto ja käsisammuttimia”, kertoo johtava palotarkastaja Kalle Rantanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. ”Suunnittelijan vastuuta lisätään koko ajan, ensisijaisesti pyrimme luottamaan viranomaisten antamaan tietoon. Rakentaminen on käynnistynyt rakennusluvan saamisen jälkeen”, Rantanen kuvailee eri vaiheita. Autopesulasta kuuluu painepesurin ääni. ”Toriparkki on työllistänyt pelastuslaitosta melko paljon. Erityinen palotarkastus pidettiin 15.12.2020. Eerikinkatu on keskuspaloaseman luonteva ja käytetty reitti keskustan ja koillisen suuntaan. YHTEISTYÖTÄ JA TARKASTUKSIA Torityömaan toimintojen yhteensovittaminen on edellyttänyt kiinteistöjen ja työmaiden hyvää yhteistyötä. Töiden edetessä suunnitelmatarkennuksia ja -muutoksia on tullut. Pelastusviranomainen on puoltanut parkkihallin käyttöönottoa ehdollisena, esimerkiksi palokunnan portaikosta ei ollut opastusta sprinklerikeskukseen. ”Suunnittelijat selvittivät kiinteistöjen varatiet ja palaverissa sovittiin rakennusten sammuttamiseen tarvittavien pelastuslaitoksen operointiin tarvittavat nostopaikat ja kulkujärjestelyt. Kaksi autoa lataa sähköä ylätasolla. Se oli itselleni uusi tapa toteuttaa savunpoistoa”, Tschernij kertoo. Aurajoessa on virrannut 30 vuoden aikana kuutioittain vettä ennen kuin päästiin ajamaan tori alle. Rakennuksessa on automaattinen sammutuslaitteisto, mikä osaltaan auttaa mahdollisessa hybriditai sähköautopalossa. Rakennusluvan mukaisia erityissuunnitelmia ovat automaattinen sammutuslaitteisto, hätäkeskukseen liitetty paloilmoitin ja savunpoisto. Lisähaastetta toivat myös torin ympärille tulleet tai käynnissä olevat muut työmaat, kuten hotelli Börsin purku ja uuden rakentaminen”, Rantanen kuvailee. Ajorampeissa on palorullaverhot.. Nostolavan paikat perustettiin kaivantojen pohjille. Sovittiin, että muut luode– koillissuunnan reitit, eli Puutarhaja Linnankatu pidetään esteettöminä toriparkin rakennustyömaan ajan.” PELASTUSTOIMINTA TURVATTU RAKENTAMISEN ERI VAIHEISSA Torin ympärillä olevien rakennusten mahdollinen sammuttaminen ja niistä pelastaminen ei saa heikentyä merkittävästi rakennustyön aikana. Pelastuslaitos on ollut mukana näissä muutosasioiden käsittelyssä. 1/2021 Pelastustieto 33 ulos mahdollisessa tulipalotilanteessa. ”Kaikki oli jo pitkälle suunniteltu valmiiksi, kun sain Toriparkki-projektin arkkitehtija pääsuunnittelun perintönä joulukuussa 2019. ”Esiin tulleita puutteita on käsitelty jälkitarkastuksella. Rakennusvalvonta on tehnyt osittaisen loppukatselmuksen ja sallinut rakennuksen käyttöönoton
”Työmaa on ollut huolellisesti aidattu. Toripaviljongit valmistuvat keväällä 2021 ja ovat otettavissa käyttöön vuoden 2021 aikana. Toriparkki-hankkeeseen liittyen maanalaisia tiloja on toteutumassa myös toria ympäröivien katujen alle. (www.turku.fi). Työmaan maanrakennustyöt ovat olleet ilmeisen haastavia paksun savikerroksen vuoksi”, Rantanen kuvailee. Rakennushankkeissa on tärkeätä, että hankkeeseen ryhtyvä valitsee pätevät ja osaavat suunnittelijat sekä rakentajat. Lisäksi ajoneuvoja jalankulkuliikenne on pitänyt suunnitella ydinkeskustan alueella. Kauppatorin rakentamisen yhteydessä vahvistetaan Kauppiaskadun rakenteita kadun alle sijoittuvien liiketilojen ja mahdollisen tulevaisuudessa käynnistyvän raitiotieliikenteen johdosta. Suunnittelussa pitää olla jatkumoa niin, etteivät henkilömuutokset aiheuta harmia hankkeelle.” Kalle Rantasen mukaan pelastuslaitos on voinut vaikuttaa hyvin sitä koskeviin asioihin suunnittelijoiden ja rakennusvalvonnan kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Kaiken tekniikan, putkistojen ja kanavien yhteensovittaminen on oma haasteensa. ”Arvioisin Toriparkin pahimmiksi turvallisuusriskeiksi paloturvallisuuden osalta paloteknisten laitteiden toimintahäiriöt tai vajaan tehon, sähköautopalon, ilkivallan tai käytönaikaiset muutokset. Torialue on pääosin valmis vuoden 2021 loppuun mennessä. 34 Pelastustieto 1/2021 PALOTURVALLISUUS toidaankin tarkasti”, Tschernij luonnehtii työtä suunnittelupöydällä. PAHIMMAT TURVALLISUUSRISKIT. Toriparkki on laatinut pelastussuunnitelman, missä rakennuksen omistaja ja toiminnanharjoittajat arvioivat henkilö-, omaisuusja ympäristöriskejä sekä turvallisuusasioita tarkemmin”, Rantanen kertoo. Nyt harkitaan voidaanko tuo palosuojakäsittely korvata julkisivun sprinklauksella. ”Nykyisessä rakennusluvassa paviljonkien julkisivu on esitetty palosuojakäsitellyksi puuksi. Nyt on verkostopaine, mutta oman pumppaamon myötä paine nousee 6–8 bariin”, Rantanen kertoo. ”Hankkeessa on korostunut suunnittelijoiden kyky ja tarve huomioida asioita laajasti. Torin ja ympäristön suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon paikka mihin rakennetaan, työmaa on vaatinut torialueen ja sitä ympäröivät kadun lähes kokonaan työmaa-alueeksi. Torille nousee vielä kolme paviljonkirakennusta liiketiloineen. ”Erikoisuus ovat sulkutiloissa olevat märkänousut, joista pelastuslaitos saa paineellisen veden. Rakennusvalvonta on lupaviranomainen ja pelastuslaitos on rakennuslupa-asioissa lausuvana viranomaisena. Hänen mukaansa kaupungin rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen tiivis yhteistyö jatkunee hankkeen loppuun asti. Toria ympäröivien katujen ja torin viimeistelyjen osalta töitä tehdään vielä vuoden 2022 aikana. Toriparkin savunpoistot ja uloskäytävät on toteutettu pääsääntöisesti paviljonkien kautta ulos”, Rantanen sanoo. ”Toki nyt, kun osa rakennuksesta on otettu käyttöön, siltä osin alkaa pelastuslaitoksen valvontatyö.” Rantasen mukaan hanke on ollut merkittävä ja mielenkiintoinen, keskellä kaupunkia olemassa olevan rakennuskannan ympäröimänä. Keskeisiä ovat myös viranomaisverkon kuuluminen, varautuminen torikannen päälle tuleviin rakennuksiin ja yhteyksiin autosuojasta muiden kiinteistöjen rakennuksiin sekä työmaa-aikainen paloja henkilöturvallisuus. Pelastuslaitoksen Toriparkista annetussa lausunnossa on kiinnitetty huomiota paloteknisten laitteiden erityissuunnittelutarpeeseen, palo-osastojen kokoon, sähköasennusten paloturvallisuuteen, torikannen pelastusajoneuvojen ajoreitteihin ja nostopaikkoihin sekä palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytyksiin rakennuksessa ja sen läheisyydessä. Parkkihallin lämmityksessä tullaan käyttämään muun muassa kauppatorin pinnan alta kerättyä ja Toriparkin alle savikerrokseen varastoitavaa aurinkolämpöä
Kokonaan uusi sammutinvalikoima, kehitetty koviin olosuhteisiin. Ruostumattomat yksityiskohdat Testiventtiili helppoon painemittaukseen Ruostumaton korroosionkestävä pullon kaulus Maahantuoja GPBM Nordic OY www.gpbmnordic.fi. PALOTURVALLISUUS Koko CGS valikoima saatavana jälleenmyyjiltämme kautta maan
36 Pelastustieto 1/2021 TYÖHYVINVOINTI T urvallisuuskriittisessä pelastajan työssä tietyt tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat suhteellisen korkeita ja erityisesti niin sanottu kognitiivinen toimintavarmuus on tärkeää. Lisäksi turvallisuuskriittisyys ja psyykkisesti kuormittavien tilanteiden kohtaaminen tuovat omat erityiset haasteensa pelastajan työhön (Taulukko 1). Avoin keskusteluilmapiiri työpaikalla ja tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa auttavat ennaltaehkäisemään ja tunnistamaan aivojen toimintakykyä uhkaavia tekijöitä. Toimiva kommunikaatio, suuntien ja etäisyyksien hahmottaminen sekä normaalisti toimiva muisti ovat myös tarvittavia tiedonkäsittelyn toimintoja. musten ja fyysisen toimintakyvyn merkityksen ymmärtäminen on suhteellisen helppoa. Pelastustehtävät sisältävät kuitenkin myös monenlaisia psyykkisiä ja ajattelutoimintoihin (kognitiot) liittyviä vaatimuksia, jotka eivät ole vastaavasti konkreettisesti näkyviä. Pelastustehtävissä työntekijän on kyettävä kantamaan raskaita taakkoja ja sietämään pitkäkestoista ruumiillista rasitusta. Työhön liittyvien kuormitustekijöiden hallinta ja psyykkiset voimavaratekijät tukevat kognitiivista toimintakykyä. Vaativimmillaan ne edellyttävät usean asian nopeaa hahmotusta, hyvää tilannetietoisuutta, stressin hallintaa sekä kykyä nopeiden päätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Tällaisten pelastustyön vaatiHauista ja hoksottimia Pelastustehtävät edellyttävät fyysisen kunnon lisäksi hyvää kognitiivista ja psyykkistä toimintakykyä. Pelastusalalla fyysiset ja psyykkiset vaatimukset voivat olla korkeita. Kyseessä onkin näiltä osin varsin vaativa aivotyö. Edellä kuvatut tilanteet haastavat ihmisen tiedonkäsittelyssä erityisesti lyhytkestoista muistia, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. K U V A : T A P IO S O V IJ Ä R V I
VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Mitkä tekijät voivat vaikuttaa pelastajan kognitiiviseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Pelastustehtävät sisältävät monia kognitiivisia ja psyykkisiä vaatimuksia.. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitaan työstä tulevia haitallisia kuormitustekijöitä, sekä tunnistetaan niiden ensioireita ja signaaleja jo ennen työkyvyn heikentymistä. Neuropsykologista tutkimusta voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun epäillään tai arvioidaan kognitiivisten tai psyykkisten oireiden työkykyvaikutuksia tai selvitetään niiden erilaisia mahdollisia taustasyitä. Pelastusalalla erityisenä haasteena on traagisiin tilanteisiin ja kokemuksiin liittyvä traumaattinen stressihäiriö (PTSD). Pelastusalan työtehtävien fyysisten vaatimusten osalta on jo esitetty tasoluokituksia. Osa kognitioon vaikuttavista tekijöitä on tilapäisiä ja osa pysyvämpiä. Lisätietoa kognitiivisesta ja psyykkisestä toimintakyvystä voit lukea Pelastustiedossa 7/2020 sivulla 37 esitellystä oppaasta Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt. Muistin lipsahdukset voivat olla merkki siitä, että työn kuormitustekijöihin tai uneen tulisi kiinnittää huomiota. 1/2021 Pelastustieto 37 TYÖHYVINVOINTI Pelastusalalla fyysiset ja psyykkiset vaatimukset voivat olla korkeita, joten kokonaisvaltainen toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää. Lisäksi työn voimavaratekijät, kuten koettu työn merkityksellisyys, mahdollisuus auttamiseen ja työyhteisön sosiaalinen tuki, ovat pelastusalalla tärkeitä työkyvyn ylläpitämisessä. TUKEA TARVITAAN Kuinka tukea pelastajan kognitiivista ja psyykkistä toimintakykyä. Ensisijainen tavoite työyhteisössä ja työterveyshuollossa tulisi olla ennaltaehkäistä työntekijöiden kognitiivisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikentymistä. Koetut oireet eivät suoraan merkitse työkyvyn heikentymistä, mutta työntekijän ja työyhteisön tulisi nähdä ne signaaleina. Koska monet tekijät voivat vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn, tulisi työkykyvaikutusten arvioinnin olla kokonaisvaltaista. Psyykkisten ja kognitiivisten vaatimusten osalta tällaista ei vielä ole olemassa. Kuormittavassa työssä onnistuneen palautumisen ja unen merkitys nousevat keskeisiksi. Teksti: Teemu Paajanen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Työterveyslaitos Aki Vuokko LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos Anne Punakallio FT, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos Sirpa Lusa ThT, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos KOGNITIIVINEN VAATIMUS ESIMERKKI TYÖTILANTEESTA Kielelliset toiminnot Kommunikointi työparin kanssa Visuo-spatiaalinen hahmottaminen Etäisyyksien, suuntien ja reittien hahmotus pelastustilanteessa Motoriikan ohjaus Tasapainon ylläpito, sekä toimiva hienoja karkeamotoriikka laitteiden käytössä Tarkkaavuus ja toiminnanohjaus Nopea havainnointi ja kyky joustavasti huomioida useita asioita päätöksenteossa Työmuisti Ohjeen ja yksityiskohtien mielessä pitäminen Pitempikestoiset muistit Sovittujen työntehtävien, reittien ja työtapojen muistaminen PSYYKKINEN VAATIMUS Paineensieto/stressinhallinta Työskentely kiireisissä ja hälyisissä ympäristöissä Emotionaalinen kontrolli Työskentely traagisissa tilanteissa ja toisten hädän näkeminen Metakognitio ja psyykkinen itsetuntemus Kyky tarkastella omaa toimintaa ja tunteita työtehtävien aikana/jälkeen Taulukko 1. Työkykyä uhkaava tilanne onkin tärkeä tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta sen taustalla olevan syyn hoitaminen on helpompaa. Kognitiivisen toimintakyvyn näkökulmasta piilevä stressihäiriö on haastava, koska se voi kuormituksessa johtaa toimintakykyä heikentävään psyykkiseen lukkiutumiseen tai ajattelun hidastumiseen. Useimmilla ihmisillä tapahtuu kognitiivisessa toimintakyvyssä ohimenevää tai pysyvämpää heikentymistä jossain vaiheessa työuraa. Tyypillisimmin nämä liittyvät mielialatekijöihin, unihäiriöihin, erilaisiin stressitiloihin tai päihteiden käyttöön. Joskus tiedonkäsittelyn oireiden taustalla voi olla myös keskushermostoon vaikuttava sairaus. Pelastusalan työntekijöiden kognitiivisen ja psyykkisen toimintakyvyn arvioinnissa työpaikan ja työterveyshuollon tiivis yhteistyö on oleellista. Pelastusalalla on käytössä toimivia malleja traumaattisen stressihäiriön ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen. Pelastajan työ on turvallisuuskriittistä operatiivista työtä, jolloin myös kognitiivisten kykyjen toimintavarmuuden täytyy olla riittävä. Lisäksi tulisi olla mahdollisuus konsultoida psykiatrian, neurologian ja neuropsykologian erikoisaloja. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat muutokset ovat usein varsin pysyviä, kun taas mielialaan ja uneen liittyvät ongelmat ovat luonteeltaan vaihtelevampia ja usein hoidettavissa. Samalla työssä pysyminen on realistisempaa ja työn sopeutuksia voidaan todennäköisemmin hyödyntää. Koetut lievät muistin ja tarkkaavuuden oireet ovat työikäisillä varsin yleisiä
Sopimuspalokuntien lähtövarmuus on ollut yksi alan kestokeskusteluaiheista jo pitkään. Valtakunnallisen ongelman asiasta tekee ongelman esiintyminen eri puolella Suomea. Päivälähtöihin liittyvä ongelma ei siis ole yksittäisen sopimuspalokunnan tai sopimuspalokuntalaisen ongelma, vaan myös alueen pelastustoimen. mirafoni112@ gmail.com Päivälähdöt – ikuinen ongelma. Kanadassa puolestaan on otettu toisenlainen lähestymistapa, siellä on lailla velvoitettu työnantajat päästämään työntekijät sopimuspalokuntatehtäviin keikan osuessa kohdalle. Erilaisia, toimivia ratkaisuja on siis olemassa. Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta ja pelastuslaitoksen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Ongelmanratkaisuun tarvitaan koko alaamme. Ensimmäistä kertaa sisäministeriö on ottanut asiassa myös näkyvää roolia ja perustanut sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän. Omasta poterosta huuteleminen ja työnantajiin vetoaminen yleisesti ei tavoita kohderyhmää. Olisiko aika ottaa jo askel ongelman ratkaisussa eteenpäin ja käynnistää aito, aktiivinen vuorovaikutus työnantajasektorin kanssa?. Useimmiten työnantajat näkevät myös oman toimintansa kannalta hyvänä asiana, että omassa henkilöstössä on henkilöitä, joilla on erinomaiset valmiudet toimia onnettomuusja vaaratilanteissa. Ongelma on ollut tiedossa siis jo pitkään, mutta entäpä ne ratkaisut. Suomi ei ole ainoa maa maailmassa, jossa on sopimuspalokuntatoimintaa, eikä ainoa maa, jonka sopimuspalokuntalaisilla on työnantajia. Etsiessä ratkaisua päivälähtöongelmaan olisi syytä katsoa rajojen ulkopuolellekin: esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä on määritelty tietty pelastuslaitoksen maksama korvaussumma työnantajille menetystä työajasta. 38 Pelastustieto 1/2021 MIRAFONI Ongelmanratkaisuun tarvitaan koko alaamme. Päivällä tapahtuviin onnettomuuksiin lähteminen, niin sanotut päivälähdöt, on nostettu erityiseksi ongelmaksi: päivisin keikoille lähdetään merkittävästi vajaalla henkilöstömäärällä, toisinaan lähtijöitä ei ole lainkaan. Vuorovaikutus ja tiedon lisääminen puolin ja toisin häivyttää erilaisia kuvitelmia ja tulkintoja aiheesta. Päivälähtökeskustelu kaipaa ratkaisujen aikaansaamiseksi aktiivista vuorovaikutusta: kun pelastustoimi osaa sanoittaa, kuinka usein ja kuinka pitkään keskimäärin sopimuspalokuntalaisen täytyisi olla pois töistä, auttaa se työnantajaa hahmottamaan velvoitteen laajuutta. Eri työnantajien osalta on tärkeää tuoda esille, millaisesta työstä tai työvaiheesta ei pääse irtoamaan kesken työpäivän. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Australiassa puolestaan sopimuspalokuntalaisen työnantaja, sopimuspalokuntalainen ja pelastuslaitos tekevät niin sanotun kolmikantasopimuksen, jonka pohjalta määritellään millaisia pelastustoimen palveluja, kuten esimerkiksi koulutusta tai tarkastuksia, työnantaja saa käyttöönsä maksutta vastineena työntekijän panoksesta
mm. MIRAFONI Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Titan sammutuskypärä on kevyt ja säädöt mahdollistaa parhaan istuvuuden ja tiiviin maskin. Useita kypäräpuhelin asennusvaihtoehtoja. Kypärän koot 49-67. Kattavat lisävarusteet kaikkiin tehtäviin. Integroitava atex-valaisin, -silmäsuoja ja kypärä -lämpökamera. Lisänäkyyvyttä 3M tarroilla ja jälkivalaisevalla huomio -keltainen värillä. Kysy lisää ja pyydä tarjous. • EN 443:2008-02 sammutuskypärä • EN 16471:2015 pelastusja raivaus • EN 16473:2015 maastopalot • ISO 16773:2011 Maastopaloissa käytettävät suojavarusteet • EN 14458:2004 Silmäsuojat • EN DIN 58610 Paineilmalaitteiden kasvo-osat Rosenbauer Titan Paras säädettävyys Kulmala Pelastustieto tammi-/helmi 215x275.indd 1 26.1.2021 15.29
Yläpohjan rakenteen läpäisevien muovisten valokupujen kauluksia kunnostettiin ja vesieristettiin. Palo-osastoinnin merkitys jäi olemattomaksi. PALAVAA MATERIAALIA Betoniosastoinnin yläpuolella ei saisi kuitenkaan olla merkittävästi palavaa materiaalia, joka voi esimerkiksi katolla tehtävien tulitöiden takia syttyä. 40 Pelastustieto 1/2021 TULITYÖT Liekkiä ei saa sytyttää, jos ei tunne rakenteita. Myös kerrostalon seinä vaurioitui pahoin ja vahingot ovat huomattavat, jopa miljoonaluokkaa. Katto tulessa seuraavana yönä Tamperelaisen päiväkodin katolla tehtiin kesällä 2019 tulitöitä. Tapio Sténin mielestä tulitöissä pitäisi noudattaa äärimmäistä huolellisuutta. Päiväkodin katto oli tulessa. ”Pelastussuunnitelmiin pitäisi kirjata selkeästi tulityöt. Erityisesti alimpien asuntojen asukkaat olivat suuressa vaarassa. Päiväkodin katto piti vahingon seurauksena purkaa kokonaan. Päiväkodin kyljessä on 12-kerroksinen talo. Etenkin kohteessa, jossa rakenteissa on paljon palokuormaa”. Tulipalo paljasti, että palo-osastona toimineen betonirakenteen yläpuolella oli puurakenteinen pukkikatto. Hänen mielestään tulitöiden tekeminen pitäisi ajoittaa työaikana myös niin, että ne voitaisiin lopettaa hyvissä ajoin, jotta jälkivartioinnista huolehditaan riittävästi työntekijöiden ollessa vielä työmaalla. Muovisten kattoluukkujen kautta palo oli levinnyt sisälle päiväkotiin, jossa se riehui täyden palon vaiheessa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Jarno Virtanen S euraavana aamuyönä lähitalon asukas soitti hätäkeskukseen. Hän toteaa myös, että tulitöistä syttyy valitettavan usein tulipaloja eikä harvinaista ole myöskään se, että syttymisaika on pitkä, kuten oli Näsinpuiston päiväkodin tapauksessa. Päiväkoti sijaitsee Tampereen keskustassa Hämeenpuistossa. Samalla kun sammutettiin paloa päiväkodissa, piti alkaa evakuoida vieressä olevan kerrostalon asukkaita. Nykyään ei vastaavaa rakennetta tehdä”, palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitokselta kertoo. ”Kysyimme ympäristöministeriöstä, miten säädösten mukaan osastointi pitäisi hoitaa, mutta siitä ei ole niissä tarkkaa mainintaa. Huoneistoihin tuli savuja nokivahinkoja, koska kesäaikana monissa asunnoissa ikkunoita oli auki. Parisataaneliöinen päiväkotirakennus oli valmistunut vuonna 1964. Tulitöiden aiheuttamaa riskiä ei myöskään tunnisteta riittävästi ja sen takia turvallisuusjärjestelyt eivät ole riittävät. Muutoin vältyttiin pahemmilta vahingoilta. ”Tulityöstandardin mukaan ainoastaan tunti riittää, mutta kyllä sen pitäisi olla pidempi. Myös palavan materiaalin siivoaminen läheisyydestä on tärkeää samoin kuin huolehtia alkusammutuskalustosta.” Päiväkodin katolla oli tulipalon syttyessä kolme 33 kilon nestekaasupulloa, jotka palomiesten piti hektisen sammu. Olisi myös arvioitava huolellisesti, onko tulityö juuri siinä kohteessa välttämätöntä. Tulitöitä tehtävässä kohteessa oli siis paljon palavaa materiaalia betonin yläpuolella. Näsinpuiston päiväkodin katolla tehty työ lopetettiin iltapäivällä neljän maissa. Hätäpuhelu soitettiin kuitenkin toisesta lähellä sijaitsevasta talosta. ”Kumppanuusverkostossa toimiva ra kenteellisen paloturvallisuuden asiantuntijaryhmä onkin suositellut ympäristöministeriölle, että tätä asiaa pitäisi säädöksissä selventää”, Stén kertoo. Erityisesti häntä huolettaa se, että jälkivartiointi jää liian lyhyeksi. Palokunta alkoi myös rajoittaa paloa, jotta se ei leviäisi ikkunoiden kautta kerrostaloon. Palokunnan saapuessa paikalle ryhdyttiin välittömästi sammuttamaan katolla riehuvia liekkejä
Päiväkodin katolla riehuneen tulipalon jälkiä kuvattuna viereisen kerrostalon parvekkeelta. ”Jos yksi turvatoimi pettää, seuraava paikkaa, jos työnaikaisessa turvatoimessa tapahtuu poikkeama, se huomataan viimeistään tulityön jälkivartioinnissa ja vältytään vahingolta. Lähtöjuttuna on jokaisessa numerossa tulitöistä alkunsa saanut tulipalo. PITÄVÄT TURVATOIMET Tulityötoimikunnan puheenjohtaja, Stora Enso Oyj:n paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka korostaa, että kaiken tulityöturvallisuuden alku on tulityövaarojen tunnistaminen ja oikea työmenetelmä sekä riittävät turvatoimet. Riittävästi asiaan ei tunnuta paneuduttavan. Puurakenteisessa rakennuksessa pitäisi rakennuksen omistajan tai isännöitsijän huolehtia riittävän pitkästä jälkivartioinnista. ” Erityisen tärkeää hänen mielestään on riittävän pitkä jälkivartiointiaika ja sen huolellinen toteuttaminen. 1/2021 Pelastustieto 41 TULITYÖT tustyön yhteydessä kantaa suojaan. Sivujen sisältö vaihtelee numeroittain.. Pelastustieto alkaa julkaista tulityösivuja ja näin jakaa tärkeää tietoa tulitöistä. Mennäänkö erityisesti jälkivartioinnin osalta standardin vaatimukset rimaa hipoen. Lehti jaetaan kaikille tulityökouluttajille. Tapio Sténin mielestä tulityökortilla on ollut hyvä vaikutus, mutta tuntuu, että hyvän alun jälkeen on otettu takapakkia eikä turvallisuutta huomioida riittävästi. ”Liekkiä ei pidä sytyttää, jos ei tunne rakenteita ja ole varma, että liekki tai lämpö ei pääse tunkeutumaan rakenteen väliin.” Hän painottaa, että tulitöissä turvallisuus on aina ennakoitava ja turvallisuustoimet on suunniteltava vaiheittain. ”Tulityölupa kirjoitetaan huolehtimatta riittävästi kaikista siihen liittyvistä riskeistä.” ”Lienevätkö syynä kiire ja kustannukset”, hän kysyy. Hyvien käytäntöjen mukaan se on vähintään neljä tuntia ja tarkkailuaika kolme tuntia Tarkkailuaikaa ei ole määritelty standardissa, mutta sitä on harkittava, kun standardia päivitetään”, Mikko Parikka sanoo. ”Tulityöstandardeissa on jalkivartioinnille on määritelty ainoastaan minimiaika, mutta vaativissa kohteissa luvanmyöntäjän pitää määritellä riiittävän pitkä aika. Kattotulityöt ovat pääasiassa sellaisia
”SPEKin koulutusjärjestelmässä kaikki osoittavat osaamisensa paikan päällä loppukokeessa.” MENETELMÄ Turvallisuutta siveltämällä Suurimmat riskit kattoja vedeneristysalan töissä löytyvät yksityiskohdista, kuten läpivienneistä ja kynnyksistä. Silloin myös työaikaisten vesivahinkojen riskit vähenevät”, kertoo työmaakoordinaattori Timo Karttunen Nordic Waterproofing Oy:stä.. Vaihtoehtoina ovat muun muassa itseliimau tuvat, ruiskutettavat tai siveltävät tuotteet, jotka sopivat yhteen muun rakenteen kanssa. Miksi osittain, miksi ei kokonaan. Miksi osa järjestetään yhä lähiopetuksena. ”Kun tavoitellaan toimintakykyä aidoissa tilanteissa, on verkkokoulutuksella haastavaa saavuttaa vastaavia oppimistuloksia kuin lähikoulutuksessa. Kun edellytetään asian syvempää osaamista, lähikoulutusta on erittäin haastavaa korvata täysin ilman, että tingitään koulutuksen laadusta.” Lähiopetuksessa myös varmistetaan kurssilaisen henkilöllisyys. Lähiopetus tukee analysoinnin taitojen lisäksi psykologisten tekijöiden käsittelyä kuten uskallusta lähestyä ja sammuttaa elävä tuli”, Hiltunen toteaa. Sellaisia löytyy sekä yksiettä kaksikomponenttiratkaisuina ja ne kovettuvat usein hyvin nopeasti. Verkossa edes vahva tunnistautuminen ei takaa, että kurssilainen on suorittanut koulutuksen itse. ”Verkko-opiskelu tuo kyllä paljon etuja opiskeluun, jos osaamisvaatimuksissa liikutaan asioiden muistamisen ja ymmärtämisen tasolla. Sen sijaan turvallista on asentaa nestekaasupolttimella tasaista kattopintaa, kun huomioidaan etäisyydet ja ympäristö. Ratkaisulle on vahvat perustelut, sanoo pedagogiikan asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koulutussuunnittelija Rita Hiltunen. ”Meillä on hyviä kokemuksia etenkin siveltävistä ratkaisuista, jolloin asentaja pystyy itse tekemään työn riskikohtiin muun eristystyön yhteydessä. Riskejä pystytään myös vähentämään valitsemalla näihin kohtiin turvallisempi menetelmä. 42 Pelastustieto 1/2021 TULITYÖT Tulityökoulutuksessa kohtaat liekin turvallisesti Tulityökoulutus uudistui ja siirtyi osittain verkkoon vuodenvaihteessa. Lähikoulutuksen vahvuudet ovat ennen kaikkea vertaisoppimisessa sekä käytännön harjoittelussa. Myös reunaja seinärakenteiden liitokset ovat riskialttiita kohtia
(Toimenpidetilasto Pronto) TULITYÖTOIMIKUNTA Työturvallisuuden huolehtija Finanssiala, Kattoliitto, Rakennusliitto, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Autamme myös kehittämään turvallisuutta koskevia standardeja eri tavoin”, Parikka kertoo. Esimerkiksi haastavimmista tehtävistä hän nostaa niin sanotun tavallisen tulityön ja kattotulityön koulutuksen yhdistämisen. ”Tehtiin tosi paljon töitä, että saatiin hyvä ratkaisu koulutusmateriaaleihin ja aineistoihin, niin että koulutuksissa tulee molempia asioita huomioitua.” Tulityötoimikunnan asettaa SPEKin hallitus. Kaikkien eri osapuolten tulee suhtautua erittäin vakavasti tähän ongelmaan sekä jakaa tietoa ja valistusta.” Puheenjohtaja Heikki Tenhunen Suomen Paloinsinööriyhdistys ry. Stora Enson paloja suojelupäällikkö Parikka on johtanut toimikuntaa vuodesta 2018. • Tulitöitä tehdään myös remonttikohteissa, putkija viemäriverkostojen korjauksen yhteydessä sekä ajoneuvojen kunnostamisessa. KYSY TULITÖISTÄ Mikä tulityö. Voit lähettää meille tulitöihin liittyviä kysymyksiä osoitteeseen toimitus@ pelastustieto.fi. Alatehtäviä on vakuutusyhtiöiden ja muiden sääntöjen seuraaminen ja ohjaaminen. 1/2021 Pelastustieto 43 TULITYÖT 149 tulitöistä aiheutunutta tulipaloa ajalla 1.1.–31.12.2020. Kattotöiden tulitöiden yhteydessä syntyneiden palojen sammuttaminen on puolestaan usein vaikeaa. Tulitöistä 30 vuotta sitten HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU ”Aina kun avaan tämän ammattilehden uuden numeron, tulee vastaan hitsauksesta tai muista tulitöistä tai kattotöiden tulitöistä aiheutuneen tulipalon ja sen sammuttamisen kuvaus. Puheenjohtaja Mikko Parikan mielestä tulityötoimikunnan tärkeimpiä tehtäviä on työturvallisuuden tason valvominen ja se, että koulutusjärjestelmät, säädökset ja standardit tukevat turvallisuutta. Palontorjunta 9/90.. Etsimme oikeat asiantuntijat vastaamaan niihin. • Tulitöihin liittyy aina tulipalon vaara, ja niiden tekemiseen vaaditaan yleensä tulityölupa sekä voimassa oleva tulityöpätevyys. Painavia tahoja, jotka vaikuttavat yhteisessä toimikunnassa tulityöturvallisuuden lisäämiseksi. Useimmiten nämä vahingot ovat todella suurvahinkoja. Tilapäisellä tulityöpaikalla tämä johtuu siitä, että palo voi kipinästä syttyä paloksi useiden tuntien kuluttua tulitöistä. ”Siihen ei liity mitään kaupallisia intressejä, turvallisuus on sen tärkein tehtävä. Vaatimukset kannattaa tarkistaa vakuutusyhtiöstä ennen työn aloitusta. • Kipinöitä, liekkiä tai muuta voimakasta lämpösäteilyä aiheuttavan laitteen käyttö esimerkiksi rakennustyömaalla on tulityötä
Osa kunnista ja kuntayhtymistä hoitaa alueen pelastustoimen tehtävät nykyisin kunnallisena liikelaitoksena. Myös kumppanuusverkosto tukee uudistusta. Me tuomme esille, että hyvinvointialueiden käsiä ei tässä vaiheessa sidottaisi eikä tehtäisi ratkaisuja ensihoidon suhteen.” SELVITYS ENSIHOIDOSTA KEVÄÄLLÄ ”Lisäksi olemme korostaneet hallitusohjelmatavoitteiden mukaisesti, että uudistuksessa tulee turvata pelastustoimen sekä sosiaalija terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys synergiaedun tuottamiseksi ensihoidossa ja mahdollisuus sille, että pelastuslaitokset voivat jatkossakin tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle.” Tämän takia sosiaalija terveysministeriö ja sisäministeriö teettävät kevään aikana riippumaton selvityksen ensihoidon eri palvelujen tuotantomuotojen hyödyistä. KELPAAKO LIIKELAITOS. Heiltä pyydetään kannanottoa muun muassa siihen, ovatko pelastustoimen viranomaistehtävien sekä terveystoimen järjestämisvastuulle kuuluvien ensihoitopalveluiden tuottaminen sellaisia hyvinvointialueesta annettavan lain 70 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä, joita voitaisiin hoitaa liikelaitoksen muodossa.” Keskeistä tässä on hänen mukaansa se, ovatko toisaalta pelastustoimen palvelut ja toisaalta ensihoitopalvelut luonteeltaan sellaisia tehtäviä, jotka voitaisiin tuottaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti hyvinvointialueen perustaman liikelaitoksen toimesta. Viitaniemen tehtävänä on koordinoida sote-uudistuksessa pelastustoimen uudistuksen alueellista valmistelua. Hyvinvointialueet päättävät omista hallintorakenteistaan, mutta meidän on syytä tuoda esille tässä yhteydessä myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kansallisesti yhdenmukaisesta pelastustoimesta, jota tukee yhdenmukainen pelastustoimen hallintorakenne.” Tähän liittyy erityisesti ensihoidon palvelujen tuottaminen, joka on ollut keskeinen perustelu sille, että pelastustoimi on mukana sote-uudistuksessa. Nyt jatkamme esivalmistelulla ja odotamme lakien hyväksymistä eduskunnassa, jotta päästään kesällä aloittamaan varsinainen alueellisen valmistelun toimeenpano yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa.” Uudistuksen tueksi on perustettu vastuuhenkilöstöverkosto, jossa on edustaja jokaiselta pelastuslaitokselta. ”Syksyllä teimme uudistuksen alustavaa valmistelua sekä toteutimme ministeriöiden johdolla tulevien hyvinvointialueiden strategiset harjoitusneuvottelut. Viitaniemi on käynyt esittelemässä uudistukseen liittyville sote-yhteistyökumppaneille pelastustoimen tavoitteita ja saanut hyvän palautteen. ”Meidän pitää tuoda aktiivisesti esille se, että pelastustoimi on itsenäisenä toimialana osa uudistusta, ettemme jää suuren soten varjoon.” Tärkeä osa uudistusta on pelastustoimen hallintomallin rakentaminen. ”Pelastustoimi on erillinen, soten kans sa rinnakkainen hallinnonala. ”Pelastustoimelle resurssisynergia on tärkeää.” Hallintomallia valmisteltaessa on esiin noussut myös kysymys siitä, voidaanko pelastustoimen ja ensihoidon palveluita jatkossa tuottaa hyvinvointialueen perustaman liikelaitoksen toimesta. ”Monessa sairaanhoitopiirissä keskustellaan siitä, että ne tuottaisivat itse ensihoitopalvelut ja saisivat näin toimintakokonaisuuden hallintaansa. Lisäksi tulee ottaa huomioon EU:n valtiontukisäännöt, joiden osalta on olennaista, onko toiminta taloudellista vai ei-taloudellista. ”Valmistelen parhaillaan sisäministeriön toimeksiannosta lausuntopyyntöä valtiovarainministeriölle. Teksti: Esa Aalto Kuva: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Sisäministeriön tietojen mukaan ne yhdeksän pelastuslaitosta, jotka toimivat tällä hetkellä liikelaitoksina, pitävät nykyistä liikelaitosmallia toimivana palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta, näin myös mahdollisesti tulevilla hyvinvointialueilla. 44 Pelastustieto 1/2021 PELASTUSTOIMI Uudistuksen juna etenee P ohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi jatkaa osa-aikaisena projektipäällikkönä kesäkuun loppuun saakka sisäministeriön pelastusosastolla. Ensihoidon ja pelastustoiminnan synergia edellyttää, että mahdollinen pelastustoimen liikelaitos hoitaa molempia tehtäviä, joten liikelaitosratkaisua tulee arvioida molempien toimialojen näkökulmasta. Pelastuslaitokset valmistelevat yhdessä yhteistä hallintomallia, jota he voivat tarjota uusille itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Näin turvataan se, että uudistus toteutetaan yhteistyössä kaikkien laitosten ja sisäministeriön kanssa
PELASTUSTOIMI hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Uudet turvavalaisimet adaptiiviseen evakuointiin Varmistaa turvallisen evakuoinnin ilman paniikkia Ympäristöystävällinen ja helppo asentaa Kotimainen edelläkävijä Opastaa adaptiivisesti turvallisimman reitin Viestii selkeästi valon liikkeellä ja nuolilla Pienentää henkilöja savuvahinkoja Askelvalaisin N55 Turvavalaisimet N89-C/O Upotettava turvavalaisin N68R-C/O UU TTA ! Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 1_21.indd 1 Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 1_21.indd 1 1.2.2021 12.00.03 1.2.2021 12.00.03
Valtaosa vuosista on vierähtänyt KeskiUudemaan pelastuslaitoksen Vantaankosken paloasemalla. 46 Pelastustieto 1/2021. 46 Pelastustieto 1/2021 Sami Lillsunde on työskennellyt pelastajana 18 vuotta
”Pelastustöissä on tullut nähtyä kaikenlaisia ihmiskohtaloita, joka varmasti on vaikuttanut myötätunnon kehittymiseen. Teksti ja kuvat: Petri Vanhanen T V-elokuva on alkamassa ja Vantaankosken paloaseman psykologinen sota jatkuu. Vegaaninen ruokavalio on ollut aiemmin yhteiskunnassa nihkeän suhtautumisen kohteena. TYÖURA MUOKKASI AJATTELUA Lillsunde on ollut pelastajan työssä nyt 18 vuotta. Palomies-pelastaja Sami Lillsunde nappaa korostetun näyttävästi ruukkusalaatin syliinsä kettuillakseen takaisin lihansyöjille. Hyvään pyrkivä asenne on muotoutunut työuran kautta. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Vasta-argumenttia löytyy viimeistään oman olemuksen ja kehon myötä. Ruokatietoa on enemmän – samoin esimerkkejä siitä, että kasvisruoallakin jaksaa. Myyntituotto lahjoitettiin eläintensuojelutyöhön. 13 vuotta niistä Vantaankosken paloasemalla Keski-Uudemaan pelastuslaitoksella. Tällaiset valinnat herättävät huomiota asemalla. Sattumalta alkanut polku osoittautui lopulta kuitenkin onnistuneeksi valinnaksi. Lillsunde, 41, on vannoutunut vegaani. Hän ei syö lihaa eikä käytä eläinperäisiä tuotteita. Lisäksi sen ohessa voisi harrastaa musiikkia. Lillsunde jakoi postia, kunnes oli varaa hankkia opintoihin vaadittava ajokortti. Sami Lillsunde on yksi sellaisista. Viime vuonna hän rakensi virvelirummun jäätelötikuista ja järjesti siitä huutokaupan netissä. Ystävät ehdottivat palomiehen työtä. 1/2021 Pelastustieto 47 TAPASIMME Tykkäsin ennen pekonista. Lillsunde on näkynyt julkisuudessa musiikin ja soitinrakennusharrastuksensa kautta. Musiikkiharrastus on kulkenut mukana työuran aikana. Lillsunde on kuullut asiasta jo monet vitsit puputtamisista lähtien. Oxid-taiteilijanimen takana Lillsunde kehittelee rumpuja eri materiaaleista, muun muassa puunkävyistä. Sellaisella ei ole uskottu pärjäävän raskasta vääntöä vaativissa töissä. Palaset ovat elämässä kohdillaan, mutta tähän ei päädytty tietoisesti, vaan sattuma ohjasi tietä. Sattuman kautta löytynyt uravalinta ei ole kaduttanut päivääkään. Riuska vegaani Kokeilunhaluinen amatöörimuusikko päätyi pelastajaksi ja kasvissyöjäksi puolivahingossa. Meillä kaikilla ei ole yhtä. ”Samoja vanhoja juttuja ei ole tarvinnut kauaa kuunnella, kun en ole meidän työporukkamme pienin enkä heikoin, ruokavaliostani huolimatta”, Lillsunde kertoo. Aina ei jaksaisi kuulla niitä enää uudelleen. ”Olin amatöörimuusikko, jota aluksi suunnittelin uraksi, mutta pelkäsin leipäännyttävän työn pilaavan intohimoni.” Lillsunde koki, että halusi tehdä jotain yhteiskunnallisesti tarpeellista. Lukion jälkeen Lillsunde suuntasi armeijaan eikä suunnitelmia jatko-opinnoista ollut. Pelastajaopinnot alkoivat vuonna 2003
Sellaisia, jotka ovat aktiivisesti tuoneet asiaansa ja asennettaan esille. Tämän lisäksi hän on ollut messuilla keskustelupaneelissa ja ollut haastateltavana mukana muutama vuosi sitten julkaistussa Elämäni vegaanina -kirjassa. Kasvisten kautta saa kaiken, mitä työssä tarvitaan. Palaten ravintoarvoihin, Lillsunde vakuuttaa, että mistään ei jää paitsi. Ei lihaa, kalaa, munia eikä maitotuotteita. Lillsundella on myös vegaaniseen kuntovalmennukseen erikoistunut yritys. Häntä ovat haastatelleet muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat. 48 Pelastustieto 1/2021 TAPASIMME Lillsunde on nähnyt töissään kaikenlaisia ihmiskohtaloita. Lillsunde on puhunut julkisuudessa ennenkin veganismin puolesta. ”Mitään puutteita energiansaannin tai ravinteiden puolesta ei ole. Heidän lisäkseen on toki vielä hiljaisempien ja näkymättömämpien vegaanien joukko myös olemassa jossain. läisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja elämässä ja koen, että kaltaisillani, jotka ovat etuoikeutettuja, on myös vastuu tehdä parempia valintoja.” Vegaanisuus on yksi sellaisista – ja sen Lillsunde kokee olevan täydellisessä linjassa palomiehen työn kanssa. Valmentajana olen nähnyt olennaisia puutteita myös sekaruokavaliolla olevilla asiakkailla, joten tämän suhteen kyse on vain oppimisesta ja tottumuksesta. Vegaani ei myöskään osta eläinperäisiä vaatteita, kuten nahkaa ja villaa, eikä tue palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon. UTELIAAT KOKEILEMAAN Lillsunden vegaanisuus herättää asemilla silloin täl. ”Palomiehen valassa mainitaan, että tarkoitus on pelastaa ihmisiä, eläimiä ja omaisuutta – minulla tuo eläinten pelastaminen on myös ennaltaehkäisevää siinä mielessä, että en syö niitä.” VÄHEMMISTÖN EDUSTAJANA Vegaaniliiton määritelmän mukaan vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita. Sosiaalisen median kautta hän tietää noin kourallisen verran vegaaneja ulkomailta. Lillsunde tuntee Suomesta vain yhden päätoimisesti palomiehenä työskentelevän vegaanin. Monet käsitykset ovat yhä 80-luvulla, vaikka saatavilla oleva tieto on 40 vuotta tuoreempaa.” ”Lähipiiristäni löytyvät korkeakoulutetut ravitsemusasiantuntijat – mukaan lukien laillistettu ravitsemusterapeutti – ovat auttaneet monipuolisen vegaaniruokavalion koostamisessa ja olen valmistautunut jokaiseen työvuoroon runsailla eväillä.” Hyvistä esimerkeistä huolimatta vegaaneja ei ole pelastusalalla liiaksi asti. Se kehitti myötätuntoa
Kaavoihin kangistuminen. 41 vuotta. Välillä työtoverit ovat mielenkiinnon ja vaihtelun vuoksi halunneet jopa vegaanisen illallisen – enkä muista kertaakaan, että olisi kukaan nälkäiseksi jäänyt.” ”Jonkin verran on nuoria kesämiehiä kertonut kokeilleensa esimerkiksi Vegaanihaastetta tai muutoin kertoneet kiinnostuksesta kasvisruokia kohtaan. Hän kokee jäävänsä usein ulkopuoliseksi työvuorojen yhteisruokailuissa. Nuori mies selaili ravinto-oppaita kirjastosta, ja yhden kirjan sanoma iski. Muutosta kannattaa tehdä vähitellen, eikä muuttaa kaikkea kertaheitolla.” Tiedossa olevien ruokarajoitteiden osalta tosin kannattaa vielä varmistaa muutoksien toimivuus. ”Samalla, kun aloin tutustumaan uusiin resepteihin ja uusiin ruokiin, löysin paljon makuja, joista on muodostunut lemppareitani. löin keskustelua, erityisesti asemasiirtojen tai vuoronvaihtojen aikana. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Myös monet vanhemmat virkaherrasmiehet ovat avoimesti kyselleet vinkkejä kasvisruokien lisäämiseen ruokavalioonsa, vaikka eivät haluaisi niin sanotusti täysvegaaniksi ryhtyäkään.” Hän rohkaisee kokeilemaan ruokavaliota vaikkapa netistä löytyvän, mainitun Vegaanihaasteen avulla. ”Minulle tämä sopii erinomaisen hyvin ja uskon, että suurin kynnys muutoksessa on uusien tapojen omaksuminen. Ehkä tämä on henkilökohtaista evoluutiota – mielenkiintoista nähdä, miten olen erilainen seuraavien 20 vuoden kuluttua”, Lillsunde kertoo. ”Jos ruokavaliossa on erityisiä rajoitteita, kuten sairauksia tai allergioita, jotka vaativat aivan erityistä huomiota, kannattaa asiasta konsultoida asianmukaisesti koulutettua ammattilaista, eli laillistettua ravitsemusterapeuttia.” SATTUMASTA PYSYVÄKSI Ensimmäisen kerran Sami Lillsunde kokeili vegaanisuutta teini-ikäisenä 90-luvulla. Asemalla vähemmistönä olemisen kohtalo on joskus ikävä. Hyöty–haitta-ajattelun kautta valinta on hänelle helppo. Merkittävä motivaatio vegaaniseksi ryhtymiseen tuli eettisin perustein ja nyt omatunto on puhtaampi. Nyt on helpompi syödä terveellisesti. KIINNOSTAVINTA JA TÄRKEINTÄ PELASTUSALALLA JUURI NYT. Veganismi kypsyi kunnolla elämänvalinnaksi työuran alkamisen jälkeen. ”Muistan, että tykkäsin syödä pekonia ja voita maun vuoksi. Otin muutoksen vastaan kiehtovana seikkailuna ja uuden oppimisena.”. Mitä vain tehdään, kun hinnasta sovitaan. Viitisen vuotta sitten hän jätti ruokavaliostaan viimeisetkin eläintuotteet pois. IKÄ JA PERHE. MIKÄ SAMMUTTAA. Työssä jaksaminen ja henkilöstön ikääntyminen. Samalla tavalla nykyisellään alkoholin aiheuttama krapula on minulle suurempi vaiva kuin hiprakan tuoma ilo.” Vegaanisuus on tuonut Lillsunden elämään paljon uutta. Tavoitteellisena urheilijana terveellisesti syöminen tuntuu myös helpommalta nykyisillä tottumuksillani.” Muutos vei aikansa, mutta se on kannattanut. HARRASTUKSET. Mutta onneksi ei aina: välillä mukana on myös uteliaita ja avomielisiä työkavereita. Myöhemmin paljastui, että opuksen ohjeet olivat hutilyönti liioitelluine terveysvaikutuksineen, mutta kiinnostus kasvissyöntiin kuitenkin jäi. Sami Lillsunde. ”Kokeile rohkeasti – eihän mikään estä palaamasta vanhaan tuttuun malliin, jos uusi ei tunnu toimivan. Vaimo ja kaksi rescue-koiraa. Sitä paitsi eläintuotteet ovat muuttuneet täysin tarpeettomiksi nykyaikana, kun meillä on enemmän tietoa siitä, miten ihmiskeho toimii ja miten sitä voi ravita ja kuinka paljon kasvituotteista saadaan sitä mitä tarvitsemme.” ”Eläintuotteista ja -palveluista näkisin, että vain symbioottiset tai korvaamattoman tärkeät keinot ovat moraalisesti hyväksyttävissä. Niistä ei kuitenkaan koskaan tullut minulle hyvää oloa fyysisesti. ”Toisinaan olemme tehneet ruokia, missä on yhteiset lisukkeet ja kullekin omat täytteensä: jollekin kanaa ja minulle tofua esimerkiksi. Asuinpaikkana Kerava, kotoisin Vantaalta. Ennakkoluulottomuus. Jollekin toiselle voisi riittää päivä tai viikko, mutta minulla on mennyt vuosia. Eläintuotteiden syöminen on mielestäni tarpeetonta, sillä kasvikunnasta löytyy kaikki tarvittava.” OMIEN ARVOJEN MUKAISESTI Lihansyönnissä oli aikoinaan maukkaita puolia, mutta ne eivät ole sellaisia, joita Lillsunde erityisemmin enää kaipaisi. Tuntuu, että päätöksistä vastuussa olevat eivät tunne etulinjan realiteetteja. ”Minulle muutos elämäntavassa ei ollut yksittäinen käänteentekevä kokemus, vaan pitkällisen pohdiskelun tulos. Sivutoimi-moniyrittäjyys. 1/2021 Pelastustieto 49 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Vapaa-aika kuluu urheillen ja musisoiden. ”En halua tukea järjestelmää, joka perustuu voittojen tavoitteluun eläinten kärsimysten kustannuksella
Vaikka pelastustoimi on siirtymässä tuleville hyvinvointialueille, on kuntavaalit yhä pelastustoimen kannalta tärkeät vaalit. Kolmantena luontevana teemana pelastustoimen esillä pidettäväksi koen arjen turvallisuuden. On arvokasta, että yhteiseen päätöksentekoon osallistuu monenlaiset ihmiset – myös pelastustoimesta.. Haluan vakuuttaa, että oikeusministeriössä on käytetty paljon aikaa ja tupakkaa sen miettimiseen, miten vaalit järjestetään turvallisesti. Ja onhan vaaleja pidetty myös maissa, joissa koronatilanne on ollut selvästi huonompi, joten varmasti Suomessakin tämä onnistuu, vaikka vaalikahvit kannattaa luultavasti vasta kotona juodakin. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Hyvinvointialueuudistusta tunnutaan pelkäävän, koska pelastustoimi pelkää joutuvansa taistelemaan resursseista kertaluokkaa suuremman sosiaalija terveystoimen kanssa. Kansanvallan suurjuhlaan käydään nyt varsin epävarmois sa tunnelmissa. Toinen asia, jota pelastustoimen kannattaisi tuoda esiin ja jota se varmasti jo valmisteleekin, on tulevan yhteistyön rakentaminen ja vaaliminen kuntien kanssa. Pelastustoimi on jo nyt soten (ja sivistystoimen ja teknisen toimen) kanssa saman omistajan alla. Ilmeinen asia, josta soisin pelastustoimen pitävän ääntä näin vaalien alla ja niiden jälkeenkin, on sen resurssitilanne. Kuten pandemian torjunnassakin, arjen turvallisuus syntyy kaikkien yhteisestä toiminnasta. On vaikea ymmärtää, miksi kuntaomistus turvaisi resurssitilanteen, kun pelastustoimen rahoitus on tällä hetkellä valtakunnallisesti kymmeniä miljoonia liian vähäinen lain mukaiseen palvelutasoon nähden. Kouluyhteistyö, kuntien varautumisen tukeminen sekä liikenneja sammutusvesijärjestelyt ovat kuntalaisten peruspalveluiden kannalta tärkeitä asioita, vaikka ne yksittäisinä asioina voivat pieniltä tuntuakin. Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 18.4.2021. 50 Pelastustieto 1/2021 Kuntavaalit tärkeät pelastustoimelle MOKKATAKKIMAISTERI Soisin pelastustoimen pitävän ääntä resurssitilanteesta. Tämä on pelastustoimen kannalta tärkeä asia, josta kuntapäättäjät ja sellaisiksi pyrkivät ansaitsevat tulla tietoisiksi. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan kannalta varsin elintärkeästä toiminnosta. Tämän ja ensi vuoden ajan pelastustoimi on yhä kuntien omistuksessa ja myös rakenneuudistuksen jälkeen hyvän yhteistyön kuntien kanssa on ehdottomasti jatkuttava. Lopuksi haluan kannustaa kaikkia ehdokkuutta harkitsevia laittamaan itsensä likoon ja lähtemään ehdolle. Yksin viranomaisten kaivoon kantama vesi ei siellä pysy. On pelastustoimen ja onnettomuuksien ehkäisyn kannalta olennaista, että muut perusarjen toimijat, kuten harrastusseurat, koulut, päiväkodit, paikalliset yritykset, terveyskeskukset ja muut viranomaiset tunnistavat roolinsa turvallisuustoimijoina. Huoli on varmasti aito, mutta en ymmärrä, miten nykytila turvaisi pelastustoimea noilta uhilta
Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 | Faksi 010 836 3099 Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet Eja EW-luokka E 30, EW 30, E 60, EW 60, E 90, E 120 Palorullaovet EI-luokka EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120, EI 180, EI 240 Savuverhot D 120 Suomen laajin CE-merkittyjen palo-ovien valikoima www.mesvac.fi. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. E-, EWja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. *BIM-malleja: www.hoermann.com/en/architects-program Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. MOKKATAKKIMAISTERI Mesvac Oy | Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas | Puh
Toi nimi ei tue yhdenvertaisuutta tai sukupuolineutraaliutta millään tavoin. Pääseeks naiset sen jonon ohi?” Briiffin aloittaja ilmoittaa jatkavansa aloittamansa asian loppuun: ”Naisverkoston kontaktipiste on kansainvälinen Women in Fire and Rescue Services -järjestö, joka edistää ja tutkii naisten asemaa pelastustoimessa. ”Taitaa tässä pöydässä kaikilla olla vääränlaiset vehkeet siihen verkostoon”, alan konkari sanoo. ”Ei ihan niinkään”, kissan pöydälle nostaja vastaa. Ei tule kenellekään paha mieli”, konkari irvistää vielä kerran. Tässä käy niin, että kohta miehet levittää punaista mattoa asemalla, jotta korkokenkien on sitä myöten hyvä astella”, kitkeräilmeinen konkari sanoo. Kyllä nyt puhutaan työhyvinvoinnista ja henkisestä jaksamisesta, toisin oli 80-luvulla. Siellä niillä on se Tulikettu. ”Toki noinkin, mutta mun mielestä päivitys ontuu siinä, että on Pelastusalan naiset ry, joka valittaa, että pitäisi päästä eroon mies-nimikkeistä. 52 Pelastustieto 1/2021 Kahvipöytä vaatii tasa-arvoa Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ”Kuuluuko joku teistä Pelastustoimen naisverkostoon?” Puheensorina lakkaa. Miesten on täytynyt vain soveltua alalle, koska portilla on se kuuluisa jono. ”Totta. ”Kun alalle tulee naisia, niin jo valmistellaan sitä ja tätä. Toi on niin iso kusetus, että jos johonkin, niin tohon pitäisi ay-liikkeen puuttua. Kahvinkeitin hörähtää kuin kiimainen ori, se vetää viimeiset vedet putkistoonsa. Jos tätä alaa kehittää siten, että kaikessa ajatellaan ensin vähemmistöä ja vasta sitten enemmistöä, jos aikaa jää, niin ei siinäkään mitään järkeä ole.” Briiffin aloittaja ei vielä ole ehtinyt päästä siihen, mistä hän alun perin halusi kertoa, nimittäin Pelastusalan naiset ry:n Facebook-päivityksestä. Ja alan slangi taas kehittyy siksi, että viralliset nimet ovat yleensä sellaista jargonia, ettei niiden keksijätkään osaa niitä käyttää”, palokersantti sanoo. ”Öhrhm”, joku rykäisee. Miten vuonna 2015 on voitu perustaa Pelastusalan naiset ry, kun koko ajan halutaan sukupuolineutraaliutta. Siinä ne hoitavat pelastajan hommat kuin muutkin”, palokersantti liennyttää, mutta angstia on vaikea kääntää. Syntyy hiljaisuus, jossa vain yksittäiset kahvikupit ja niissä olevat lusikat pitävät ääntä. Palosisarukset saavat häneltä briiffin: ”Pelastustoimen naisverkosto edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pelastustoimessa ja tekee pelastustoimea houkuttelevammaksi toimintakentäksi naisille…” Briiffi katkeaa siihen. Tämä marmatus vähän ontuu.. ”Tamperelaiset ovat ratkaisseet tämänkin ongelman hienosti. Sata vuotta sitten nimi olisi ollut hyvä, mutta ei enää 2010-luvulla”, briiffin aloittaja sanoo. Menee aikaa, että palomiehelle keksitään sellainen nimike, jota kaikki alkavat saman tien käyttää. Siinä yhdistys paheksuu alan miesvoittoista nimikkeistöä, jossa vilisevät palo-, kesä-, heitto-, prossaja sammutusmiehet, vaikka niille olisi parempiakin ilmaisuja. Pelastustoimen naisverkosto on tarkoitettu kaikille pelastustoimessa toimiville henkilöille, sukupuoleen katsomatta, jotka haluavat olla mukana edistämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pelastustoimessa.” ”Mitä helvetin tasa-arvoa se on, jos asiaa hoidetaan vain naisten asiaa edistämällä. Se kirvoittaa konkarin keskusteluhalut. Palokersantti kehottaa kaikkia juomaan kahvia välillä, ettei se jäähdy. ”Joo, joo, mutta ei mitään erivapauksia. ”Mun mielestä tämä marmatus vähän ontuu”, briiffin aloittaja sanoo. Siinä haiskahtaa vastakkainasettelu. ”Kyllähän tänne naiset mahtuu
Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. 1/2021 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt myöntää 120000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen sekä koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • Säätiön hallitus on päättänyt, että apurahoja ei myönnetä palokuntien asemarakennusten rakentamiseen tai rakennusten remontteihin. Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen – inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus – noudattamista. Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10000–20000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään 19.3.2021 mennessä Palosuojelun edistämissää tiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Marko Hasari, Ketunlinnantie 20, 04300 Tuusula. PALOSUOJELUN EDISTÄMISSÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR BRANDSKYDDETS FRÄMJANDE www.palosuojelunedistamissaatio.fi Palosuojelun edistämissäätiöltä haettavat apurahat vuonna 2021 K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista
Hallinnolliset asiat, kuten vaikkapa pelastustoimessa jälleen kerran käsillä oleva uudistus, pitää pystyä tekemään jutuissa tutuksi konkreettisesti.” Tutkimus kertoi meille myös yleisömme koostumuksesta. Siinä mielessä tuntuu hyvälle, että lukijamme ovat tästä samaa mieltä. Keikkojen ja onnettomuustehtävien kiinnostavuudesta kertoi muun muassa se, että Hälytysilmoitus oli lehden ylivoimaisesti pidetyin juttutyyppi, Pelastusalan maailma -kuva samoin. Aalto on kuuliaisena palautteesta. Miesten suosiossa olivat erityisesti kalustoasiat, naiset taas toivoivat ulkomaa-, tiedeja tutkimusaiheita. Se lämmitti myös, että ulkoasun uudistaminen on otettu hyvin vastaan”, Aalto kertoo. PELASTUSTIETO.FI. Edellinen laaja lukijatutkimus tehtiin vuonna 2015. Teksti: Petri Vanhanen · Kuva: Jari Laine/Color-Kuva Oy puhetta on sivuilla liikaa. Pelastustieto on Palontorjunnan ajoista alkaen ollut aina hyvin ja ammattitaitoisesti toimitettu lehti. Pelastustiedon 9–10/2020 Hälytysilmoitus-jutussa kerrottiin seikkaperäisesti senioritalon tulipalosta Jyväskylässä heinäkuussa 2020. Lukijoillehan lehteämme teemme. 54 Pelastustieto 1/2021 LUKIJATUTKIMUS K yselytkimuksen mukaan lukijamme pitävät Pelastustiedosta. Kävimme toimituksessa palautteen läpi ja laitoimme toimeksi. Myös sopimuspalokuntalaisten asiaa kaivattiin sivuille lisää. Juttuaiheiden käsittelytaso jakoi osin lukijoiden mielipiteitä. Lukijoiden mieleen olivat erityisesti työn arjesta kertovat jutut. ”On kiitollinen mieli siitä, että toimituksessa teemme oikeita asioita, ja lehteä halutaan lukea ja ilmoittajat haluavat siinä ilmoittaa. Toki sisällöstä pitää huolehtia myös monipuolisesti. Lukijoiden toiveena oli myös muun muassa saada sivuille lisää kuvia. Lukijamme toivoivat lisää juttuja harjoituksista, koulutuksista ja onnettomuustehtävistä. Lukijamme ovat tyypillisimmin 35–54-vuotiaita ja sukupuoleltaan miehiä. ”Ilman muuta otamme lukijatutkimuksesta saadun palautteen huomioon, kun suunnittelemme jatkossa sisältöjä. Osa koki hallinnollisen ja strategisen tason ruotimisen tärkeäksi, osa taas katsoi, että kabinettiLukijat toivovat lisää toimintaa ja työn arkea Syksyinen lukijatutkimuksemme toi ison kasan vastauksia ja paljon hyviä ideoita. Päätoimittaja Esa Aalto on tuloksesta mielissään. Sopimuspalokuntalaiset ja pelastusviranomaiset ovat liki tasaisesti edustettuna Pelastustiedon lukijakunnassa. Keskimääräisesti sanoma oli kuitenkin selkeä: toimintaa ja työn arkea kaivattaisiin lisää
”Aika ajoin julkaisutoimintaa pitää uudistaa. Toivottavasti lukija saa aina vain parempaa luettavaa ja samalla myös ilmoittajat ovat entistä kiinnostuneempia sivustostamme”, Aalto kertoo. Esimerkiksi Nettisivut uusiksi painetussa lehdessä julkaistuja, mielenkiintoisia Hälytysilmoitus-juttuja.” ERIKOISARTIKKELIT KÄYTTÖÖN Yksi suurimmista muutoksista liittyy erikoisartikkeleihin. Pohja tulee saman tien käyttöön alkaessamme julkaista takautuvaan tahtiin suosittujen Hälytysilmoitus-juttujen nettiversioita. 1/2021 Pelastustieto 55 LUKIJATUTKIMUS P elastustiedon nettisivut uu distuvat tänä vuonna. ”Nettisivujemme lukija pääsee lukemaan entiseen tapaan mielenkiintoisia sisältöjä. Muutoksia tapahtuu sivujen ilmeessä ja uudessa artikkelipohjassa. Pohja mahdollistaa isojen ja näyttävien kuvien käyttämisen. Lisäämme sivustolle kohta myös uudenlaista aineistoa. Päätoimittaja Esa Aalto on muutoksesta tyytyväinen. Sivujen teknisestä toteutuksesta vastaa Pelastustiedon pitkäaikainen nettikehityskumppani Aste Helsinki Oy. Uuden sivupohjan ideana on ollut tarjota julkaisuihimme monipuolisuutta. Hälytysilmoitusjuttuja on julkaistu vuosien aikana yli 30”, Aalto kertoo. ”Olemme uudistuksesta innoissamme. Lehden verkkosivu on edelleen toimiva kokonaisuus, mutta halusimme päivittää sitä.” Tavoitteena on ollut nykyaikaistaa sivujen ulkoasua ja päivittää niiden toiminnallisuutta. PELASTUSTIETO.FI. Artikkelipohjan esikuvana on toiminut Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen nettiversio ja Ylen erikoisartikkelien pohjat, jotka käyttävät samaan tapaan isoja ja näyttäviä kuvalähtöjä. Haluamme jakaa niitä lukijoille nyt myös verkkosivullamme. Pelastustieto alkaa käyttää uutta, kuvapainotteista julkaisupohjaa erikoisartikkelien julkaisemiseen. Uudet sivut ovat aiempaa ilmavammat ja kevyemmät. Muutoin sivujen toiminta pysyy pitkälti samanlaisena kuin ennenkin. ”Keikkajutut saavat myös syksyllä toteuttamassamme lukijatutkimuksessa parhaan arvosanan
Hän edustaa Palosuojelun edistämissäätiötä. Suunnittelupöydällä tehdyillä ratkaisuilla voidaan parantaa turvallisuutta ja säästää käytönaikaisia yhteiskunnalle koituvia kustannuksia merkittävästi. Kohteiden suunnittelunohjauksen tarve korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun esimerkiksi P0-luokan kohteita suunnitellaan. ALANSA AMMATTILAISET Pelastuslaitosten työ näkyy perinteisesti silloin, kun sammutusauto kiitää sammuttamaan tulipaloa valot vilkkuen, ensihoitoyksikkö kaartaa onnettomuuspaikalle auttamaan potilasta ja urheat sankariteot nousevat jalustalle. 56 Pelastustieto 1/2021 Turvallisuus kuntoon jo suunnittelupöydällä Turvallinen ympäristö meille kaikille. Pelastustoimen kannalta varhainen osallistuminen, yhteistyö ja vaikuttaminen on myös keskeinen osa pelastuslaitoksen suorituskyvyn ja toimintavalmiuden suunnittelua. Turvallisuus rakentuu niissä pitkälti paloturvallisuustekniikan ja monimutkaisen automaation varaan. HALLITUKSEN KYNÄSTÄ Nina Piela-Tallberg on Paloja pelastustieto ry:n hallituksen jäsen. Tulevaisuudessa kompleksisuus ja rajapinnat vain lisääntyvät, kun mukaan tulevat automatisoitu ja autonominen liikenne sekä jatkuvasti kehittyvät uudet energiaratkaisut. Varhaisen vaiheen yhteistyön merkitystä turvallisen yhteiskunnan suunnittelussa ei voi koskaan korostaa liikaa. Kysymys onkin ensiarvoisen tärkeästä työstä. Turvallisen asumisen ja ympäristön puolesta tarvitaan työtä yhteisenä rintamana ilman keinotekoisia raja-aitoja, ja kaikki tehdään asiakkaan parhaaksi.. Tällöin on välttämätöntä, että pelastuslaitos on mukana jo suunnitteluvaiheessa tuomassa käytännön näkemystä suunnittelijoiden tueksi. Meille kaikille turvallisen ympäristön lisäksi tavoitteena on myös pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintaedellytysten turvaaminen. Nopeasti yleistyvät aurinkosähköjärjestelmät ja -voimalat sekä sähköautot tuovat omat haasteensa pelastuslaitoksen toimintaan, taktiikkaan ja kalustotarpeisiin. Nykyinen tiivistyvä kaupunkirakentaminen, suuret laajat rakennusmassat ja paloturvallisuustekniikan kehittyminen vaikuttavat myös pelastuslaitosten toimintaan. Pelastuslaitoksilla tehdään kuitenkin valtavasti myös suurelle joukolle tuntematonta työtä, kuten aktiivista yhteistyötä kaavoituksen, rakentamisen suunnittelunohjauksen ja rakentamisvaiheen turvallisuuden puolesta. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun maankäyttöja rakennuslakia uudistetaan. Pelastusviranomaiset osallistuvat rakennuslupaprosessiin lausunnonantajan ja asiantuntijan roolissa. Rakennusvalvontaviranomainen on päätösvaltainen viranomainen. Lakiuudistuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, miten varmistetaan elinympäristömme terveellisyys ja turvallisuus tai lakien toimivuus yhteen
mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita ALANSA AMMATTILAISET FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. teemalla PALOKUNTA VESILLÄ Varmista ilmoituspaikkasi 9.3. 1/2021 Pelastustieto 57 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Pelastustieto 2/2021 ilmestyy 31.3
Lisäksi kerättiin yhteen lentosammutuspäälliköiden ja sammutuskelpoisten ilma-alusten hälytysjärjestelyt, sijoittuminen, kyvyt ja rajoitteet. Myös Suomella on mahdollista saada avuksi EU-rahoituksella toimivia sammutuskykyisiä lentokoneita ja helikoptereita. Tämän lisäksi havaittiin, että päivystävän palomestarin kuljettajan osaamistasossa on tällä hetkellä kehitettävää ja kaipaisi lisäkoulutusta esimerkiksi sähköisten järjestelmien osalta. Koulutukseen tulee liittää myös tämä elementti. Opinnäytetyön tuloksia suositellaan hyödynnettäväksi selvitettäessä päivystävän palomestarin kuljettajan työtehtäviä sekä suunniteltaessa koulutusta. Tavoitteena oli laajentaa pelastusalan ammattilaisten tietämystä ilma-alusten mahdollisuuksista ja käytettävyydestä etenkin maastoja turvetuotantoalueen palojen hallinnassa. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Tavoitteena oli selvittää myös ilma-alusten ja lentosammutuspäällikön käyttämisen kustannustehokkuutta. Lentosammutuspäällikkö tulisi lisätä hälytysvasteisiin keskisuurissa ja suurissa maasto-, metsäja turvetuotantopaloissa. Työssä keskityttiin tavanomaisimpien Suomessa pelastustoimessa käytettävien ilma-alusten käyttämiseen sekä lentosammutuspäällikön antamiin mahdollisuuksiin. Opinnäytetyö tarjoaa kattavasti tietoa kuljettajan eri tehtäväosa-alueista, jotka ovat tulleet suoraan päivystäviltä palomestareilta. Se parantaisi johtamisen laatua ja työturvallisuutta hälytysajon aikana sekä tilannepaikalla. Osaamistasoa tulisi mitata säännöllisin väliajoin esimerkiksi osaamiskartoituksilla. Kyselyyn keväällä 2020 vastasi 15 pelastuslaitosta. Tuloksena oli myös ilma-alustoiminnan kehitysehdotuksia esimerkiksi kaluston sijoittumiseen ja mahdolliseen hankintaan laajastikin. Työn ulkopuolelle rajattiin miehittämättömät ilma-alukset. Lisäksi tavoitteena oli kehitysehdotukset parantamaan kuljettajan osaamista ja koulutusta. KERÄNEN, MIKA; TANSKANEN, JANI: Päivystävän palomestarin kuljettajan vaatimukset http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921223 Tarkoitus oli selvittää, mikä on päivystävien palomestarien kuljettajien tilanne pelastuslaitoksissa ja kartoittaa tämänhetkistä osaamista. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Päivystävän palomestarin kuljettajan vaatimukset Ilma-alusten hyödyntäminen pelastustoimen tehtävillä Lentävä VPK perustetaan. Vakituinen kuljettaja parantaisi johtamisen laatua ja työturvallisuutta.. Maastoja metsäpalojen määrä on noin kolminkertaistunut Suomessa 1950-luvulta nykyiseen. 58 Pelastustieto 1/2021 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Selvityksen perusteella suurin osa päivystävistä palomestareista koki, että kuljettaja tulisi olla vakituinen. Vaikka keskimääräinen palon koko on pienentynyt, suuren palon todennäköisyys kuitenkin kasvaa määrän lisääntyessä. Pelastuslaitosten ja Pelastusopiston tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota päivystävän palomestarin kuljettajan osaamistason parantamiseen. Etupainotteisuus on tärkeää koska, ilma-aluksen ja lento-sammutuspäällikön asemiin saaminen vie väistämättä aikaa. Opinnäytetyötä voi käyttää esimerkiksi pelastustoiminnan johtamisen perehdytyksessä ja kertauskoulutuksessa. Kunnollisella koulutuksella ja harjoittelulla kuljettajasta saadaan hyödyllisempi johtamisen tuki päivystävälle palomestarille. Aihe tuli alun perin Pohjois-Karjalasta, mutta Pelastusopiston suosituksesta selvitys tehtiin kattamaan kaikki Suomen pelastuslaitokset. Tietoja kerättiin Webropol-kyselyllä, joka oli osoitettu pelastuslaitoksien päivystäville palomestareille. KEMPPAINEN, MARKO: Ilma-alusten hyödyntäminen pelastustoimen tehtävillä http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110422214 Opinnäytetyön aiheena oli ilma-alusten hyödyntäminen pelastustoimen tehtävillä. Opinnäytetyössä nousi esille ilma-alustoiminnan mahdollisuudet kustannussäästöihin tehtävän kokonaiskeston ja henkilömäärän pienenemisen kautta. PT 9/78
Työssä tuotettiin tarkoituksenmukaisesti ohjeet Prontoon henkilöstölomakkeen täyttämiseksi. Aikaisempaa tutkimustietoa ei Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien nykytilasta tai tulevaisuuden näkymistä ollut käytettävissä. Lähteenä käytettiin kirjallisuutta, verkosta löytyvää materiaalia ja kyselytutkimusta. Hapenottokykyä ei ole relevanttia testata nykyisessä muodossaan. Jos halutaan luotettavia tuloksia, on testaus tehtävä suoralla hapenottotestimenetelmällä ja mieluummin jollain toisella toteutustavalla. Sopimuspalokuntien sammutusja pelastustoiminta Päijät-Hämeessä nyt ja tulevaisuudessa Kyselyyn vastasi yhteensä 232 sopimuspalokuntalaista. Henkilöstöraportointi pelastustoimessa Polkupyöräergometrin luotettavuus FireFit-testauksessa TERVALA, MIKA: Polkupyöräergometrin luotettavuus FireFit-testauksessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102821713 Tarkoitus oli selvittää ja herättää keskustelua siitä, onko nykyinen palomiehille tehtävä polkupyöräergometritesti luotettava tapa selvittää maksimaalista hapenottokykyä. Polkupyöräergometritesti on tutkimuksen mukaan liian lajispesifinen testitapa, joka ei anna luotettavaa kuvaa palomiesten hapenottokyvystä. Vaikka testiryhmä oli pieni, olivat tutkimuksen tulokset hyvin ennakkokäsityksen mukaisia. Saatiin myös tietoa siitä, miten lomaketta on tähän asti täytetty ja mitkä ovat olleet ongelmat lomakkeen täyttämisessä ja tietojen hyödyntämisessä. Lopputuloksena syntyi Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle kokonaisuus Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kyselytutkimuksen pohjalta tarkasteltiin vielä tarkemmin nimenomaan pelastuslaitosten henkilöstötietojen keräämistä ja käyttöä Prontossa. Selvisi, että henkilöstötietoja kerätään ja käytetään hyvin eri tavoilla. MIKKOLA, VILLE: Henkilöstöraportointi pelastustoimessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110222057 Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkilöstöraportointia pelastustoimessa. Pronton henkilöstölomakkeen tiedot ovat tähän asti olleet liian eriävällä tavalla täytetyt eri pelastuslaitoksilla, joten tiedot eivät ole olleet pelastuslaitosten välillä vertailtavia. Tutkimuksessa oli viiden eri testihenkilöiden avulla tarkoitus selvittää, kuinka lajispesifinen testi FireFit-testin pyöräosuus todellisuudessa on. Tavoitteena oli myös selvittää, mitä mahdollisia virhemahdollisuuksia käytössä olevan FireFit-testaus pitää sisällään. Testihenkilöiksi valittiin tyypillisiä viidenkymmenen ikävuoden molemmin puolin olevia palomiehiä ja toiseksi ääripääksi kaksi nuorempaa urheilua kilpailutasolla harrastavaa nuorta miestä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin Päijät-Hämeen maakunnan väestörakenteen nykytilaa sekä tulevaisuuden ennusteita sekä sopimuspalokuntien osallistumisia onnettomuustehtäville. OPINNÄYTTEITÄ. Opinnäytetyön tulokset ovat sovellettavissa sopimuspalokuntien toiminnan kehittämisessä. Työssä käytiin läpi henkilöstöraportointia Suomessa yksityisellä ja julkisella puolella. Tarkoituksena oli myös pohjalta laatia ohjeet Prontoon henkilöstölomakkeen täyttämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokuntien henkilöstölle. JAVANAINEN, MIKKO: Sopimuspalokuntien sammutusja pelastustoiminta Päijät-Hämeessä nyt ja tulevaisuudessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110622325 Tavoitteena oli selvittää Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokuntalaisilta, mitkä ovat niiden näkemykset palokuntien nykytilasta sekä tulevaisuuden suunnitelmista sopimuspalokuntatoiminnassa. Työtä voidaan käyttää pelastuslaitoksissa ja muilla pelastustoimen sektoreilla henkilöstöraportoinnin kehittämisessä. Työssä tehtiin kyselytutkimus pelastuslaitoksille, sisäministeriölle, aluehallintovirastolle ja poliisille siitä, miten ne keräävät ja käyttävät henkilöstötietoja. Webropol-kysymykset lähetettiin 422 sopimuspalokuntalaiselle sähköpostilla ja WhatsApp-sovelluksella tammikuussa 2020. Palomiesten hapenottokykyä ei ole relevanttia testata nykyisessä muodossaan, etenkin jos testattavan maksimisykettä ei ole aiemmin luotettavasti mitattu. 1/2021 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Henkilöstötietoja kerätään ja käytetään hyvin eri tavoilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 232 sopimuspalokuntalaista
Selvityksensä perusteella hän sanoo, että väestönsuojilla ei ole yhtä ainoaa hintaa, vaan niiden koko vaikuttaa. Ne toimivat edelleen muina aikoina varastotiloina ja ne myös hyväksytään ARA-tuotannossa osana hankkeen kustannuksia. Selvityksensä avuksi Rajajärvi sai käyttöönsä erään suuren rakennusliikkeen laskentaohjelman, jolla lasketaan väestönsuojien hintaa. Pekka Rajajärveä hän pitää ykkösluokan asiantuntijana väestönsuoja-asioissa ja selvitys antaa hänen mielestään konkreettista apua rakentajille. Se on edullisin tapa tehdä. Pieni suoja on isoa tuplasti kalliimpi pienimmän suojan 3199 eurosta suurimman suojan 1603 euroon. Hän työskenteli ennen eläköitymistään vuoteen 2016 saakka toimistoinsinöörinä sisäministeriön pelastusosastolla, jossa vastasi lähes 40 vuoden ajan väestönsuojiin liittyvistä asioista. ”Mitä levottomammaksi maailma ympärillämme muuttuu, sitä vähemmän kuuluu niitä kyseenalaistavia kannanottoja, jotka pitävät väestönsuojia tarpeettomina ja kalliina”, Vesa Ijäs sanoo. Hankalampi paikka nostaa kustannuksia, mutta väestönsuojan rakentamiskustannukset seuraavat myös yleisiä rakentamiskustannuksia. Tällä hetkellä rakennetaan 800 väestönsuojaa vuodessa ja ne lisäävät vuotuisia kustannuksia 50 miljoonaa euroa. Teksti ja kuva: Esa Aalto Pekka Rajajärvi on eläkkeelläkin jatkanut elämäntyötään väestönsuojatietouden levittämiseksi.. Niiden rahallinen arvo on 4,5 miljardia euroa. 60 Pelastustieto 1/2021 ALANSA AMMATTILAISET VARAUTUMINEN V äestönsuojien rakentaminen ei rasita rakentamiskustannuksia, selviää pitkän työuran niiden parissa tehneen Pekka Rajajärven selvityksestä. ”Pienin 20 neliön suoja maksaa neliömetriä kohti kaksi kertaa enemmän kuin maksimikokoinen 135 neliön suoja.” S1-luokan väestösuojan neliöhinta Keravalle sijoitetussa suojassa liikkuu Elementtisuoja on edullisin tapa. Noin puolet väestönsuojista tehdään nykyään elementeistä. Suomessa oli viime vuoden alussa kaikkiaan 54000 väestönsuojaa ja niissä on yhteensä 4,4 miljoonaa suojapaikkaa. ”Ne vaikuttavat myös kokonaismaanpuolustukseen ja tukevat kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista.” Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) tuki selvitystyötä. Tällaisen suojan keskimääräinen neliöhinta on Keravalle valmistuneessa väestönsuojassa 1946 euroa. Pekka Rajajärvi toivoo, että tämänkin selvityksen ansiosta päästään eroon väitteistä, että väestönsuojan rakentaminen olisi kallista. Tämän puolueettoman laskelman hän toivoo selkeyttävän asiaa esimerkiksi rakentajille ja kuntien rakennuslupaviranomaisille, jotka myöntävät vapautuksia väestönsuojarakentamiseen. ”Sisäministeriö teetätti 20 vuotta sitten selvityksen väestönsuojien rakentamiskustannuksista ja olen verrannut niitä nyt tekemääni selvitykseen”, Pekka Rajajärvi kertoo. ”Toisaalta keskustelu tästäkin on rauhoittunut ja korona-aika on nostanut esille myös varautumisen merkityksen.” Väestönsuojat eivät hänen mielestään ole pelkästään rakentamiskustannus. Yliarkkitehti Vesa Ijäs pitää tehtyä työtä merkittävänä. ”Tämä antaa puolueettoman lähtökohdan keskusteluun väestönsuojien kalleudesta ja tarpeellisuudesta.” Ijäksen mielestä väestönsuojia tarvitaan edelleen. Elementtisuoja valmistuu kolmessa päivässä, kun paikalla valetun tekeminen vie viikosta kahteen. Hän sanoo, että rakennusala suhtautuu nykyisin myönteisesti väestönsuojarakentamiseen, koska laki ja määräykset muuttuivat niin, että väestönsuojat eivät vähennä rakennusoikeutta. Keskimääräinen väestönsuojan koko on 66 neliömetriä. ”Myös rakentamispaikka vaikuttaa. Pääkaupunkiseudulla rakentaminen on 25 prosenttia kalliimpaa kuin halvimmilla alueilla.” Väestönsuojia rakennetaan joko elementeistä tai paikalla valettuna
1/2021 Pelastustieto 61 ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Palokalusto Puh. ??????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. Max arbetstryck 8 bar. ??????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ????????. P.g.a. ??????. sähköposti:sarco@sarco.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net VARAUTUMINEN. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ?????-???????. Voimakkaan rekyylin vuoksi sulkuventtiiliä ei saa avata ennen kuin Hydrovent on asetettu tuuletusaukkoon. VVAARR OOIITTUU SS!! VVAARR OOIITTUU SS!! VVAA RRNN IINNGG !! VVAARR NNIINN GG!! 50 x 130mm 35 x 340mm UUSI VAIHTOEHTOINEN SAMMUTUSMENETELMÄ Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ??????????. Max käyttöpaine 8 bar. 050 516 6610, 050 552 8650 info@hydroventeurope.fi HYDRO ENT EUROPE .FI Hydrovent Europea ei saa käyttää ennen kuin on tutustunut käyttöohjeisiin. kraftig rekyl får inte ventilen öppnas innan Hydrovent har placerats i ventilationsöppningen. ?????????????????. ??????-????????. Hydrovent Europe får inte användas innan man har bekantat sig med bruksanvisningarna. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ?????????–???????????????????. ????????
”Koska pysäköintilaitokset ovat erilaisia, mitään yleispäteviä ohjeita ei voi antaa. • Merkitse selvästi lataamiseen tarkoitetut pysäköintipaikat. • Laadi latauspisteille selkeät turvallisen käytön ohjeet. Siksi autopalon sammuttaminen on vaikeaa. Teksti: Jildou Visser. • Alimmalla tasolla allastetut sähköautojen pysäköinti paikat, jotka voidaan täyttää vedellä siten, että akku jää pinnan alapuolelle. ”Pysäköintilaitokset ovat ongelmallisia. Käyttäjän on valittava oikea lataustapa ja käytettävä oikeanlaista kaapelia. • Varmista ilmoituksensiirto. • Ei poistumisreiteille. Varustelu • Sprinkleritai vesisumulaitteisto. Lisäksi latauspisteen liitäntäjohdon on oltava sopiva ja varokkeiden toimivia”, Rosmuller sanoo. • Harkitse savunpoistoa. • Suunnittele, miten palava sähköauto voidaan sammutuksen jälkeen hinata ulos. Pelastuslaitos voi suositella kiinteistön omistajalle välttämättömiä ja toivottavia toimenpiteitä. • Palonilmaisinlaitteisto, jossa savuja/tai lämpösekä häkäilmaisimet. Sähköauto palaa tosin hitaammin, mutta kauan. Järjestelyt • Harkitse sähköautojen pysäköinnin ja/tai lataamisen kieltoa. 62 Pelastustieto 1/2021 ULKOMAILTA PELASTUSOPISTO, HOLLANTI Käännökset Risto Lautkaski Sähköautot pysäköintilaitoksessa 9/2020 Hollannin pelastusopiston opettaja Nils Rosmuller ja Haagin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Marcel Koene ovat laatineet ohjeen Paloturvallisuus pysäköintilaitoksissa, joissa on sähköautoja. Pelastustoiminta • Mikäli mahdollista, sijoita sähköautojen pysäköinti paikat ja latauspisteet sisäänja ulosajoreittien lähelle ja katutasolle. • Anna asukkaille ja/tai käyttäjille selkeät toiminta ohjeet palotilannetta varten. • Harkitse hätätuuletusta. • Ota yhteyttä vakuutusyhtiöön ja varmista, voidaanko latauspisteet toteuttaa vakuutuksen puitteissa. Sähköautojen pysäköintipaikat ja latauspisteet • Ei paikkoihin, kuten avoimille seinustoille, joihin tulee tuloilmaa. Rakennustekniset toimenpiteet • Palo-osastointi tai seinät autojen välissä. • Mikäli mahdollista, ylimmälle avoimelle tasolle. • Latauspisteiden sijoittaminen paikkoihin, joissa toisen auton törmäys on mahdoton tai joissa on törmäys esteet. • Harkitse täydentäviä palonilmaisumenetelmiä. Laatimamme ohje on niille lähtökohtana”, Koene sanoo. • Sijoita näkyville selkeä pohjapiirros, jossa ovat sähköautojen latauspisteet. • Suunnittele poistoilmakanavat siten, että autopalon palamistuotteet aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. • Huolehdi, että poikkeustilanteissa kaikkien latauspisteiden virta voidaan katkaista, mistä tiedotetaan opastenäytöillä tai merkkivaloilla. Hyökkäysreitit ovat pitkiä, katto on matalalla ja kerroksia voi olla useampia. Lisäksi akkupalossa muodostuu myrkyllisiä aineita, kuten fluorivetyä. • Rakenteiden palosuojaus latauspisteissä. • Huolehdi sammutusveden saannista sähköautojen pysäköintipaikoille. Sähköauton akun lataamiseen liittyy vaaratekijöitä. • Sijoita sisäänajon luokse selkeät opasteet sähkö autojen pysäköintipaikoille ja varmista, että niitä noudatetaan. Kuvakaappaus: Brand en Brandweer 9/2020
Toisen savusukellusryhmän jäsen, sähköasentaja Adrian Bürki havaitsi seinään kiinnitetyn metallilaatikon, jossa oli aurinkosähköjärjestelmän sähkövarasto: litium-ioniakku ja vaihtosuuntaaja. Palokunta toi perheenjäsenet ulos. Koska laatikko oli painava (300 kg), palokunta päätti tuoda sen ulos pyörillä varustetulla apupöydällä. Koska lämmitys ei toiminut, vanhemmat olivat pihalla kuumentaneet grillihiiliä padassa ja tuoneet padan sisälle. ”Savun haju oli sähköpalolle tyypillinen”, pelastustoiminnan johtaja Silvio Gablick kertoo. Gablick ja palokunnan päällikkö Markus Köppel päättivät, että laatikko on tuotava ulos rakennuksesta. Kello 18 kontti kuljetettiin palokunnan saattamana sähkövaraston valmistajan pihalle, jossa se täytettiin vedellä. 5/2020 RÖBLINGEN AM SEE, SAKSA Palokuntalainen opettajana Rehtori lähetti oppilaiden vanhemmille kirjeen, jossa hän pyysi apua yläasteen opettajapulaan. Palokunnan oli varauduttava siihen, että mökissä oli vielä kaasupulloja. Mittaus osoitti huoneilman korkean häkäpitoisuuden. 6/2020. Sähkövaraston palo Sunnuntaina kello 14.20 tulleen hätäilmoituksen mukaan omakotitalon kellarikerroksen autotallista nousi valkoista savua. Tuttava teki hätäilmoituksen. Romahtanut kuisti esti pääsyn sisälle etsimään mahdollisia uhreja. Autotallin oviaukosta nousi savupatsas. Navakka tuuli uhkasi levittää palon viereisiin mökkeihin. Sähkön jakeluyhtiö ei osannut neuvoa. Palokunta sammutti liekit ja jäähdytti laatikkoa vesisuihkulla. Mutta miten. Lisäksi kaksi nestekaasupulloa repesi. Katossa kulkeva vesijohto oli kuumuudesta revennyt ja siitä tippui vettä laatikon päälle. Koko perhe kuljetettiin sairaalahoitoon. Savu hälveni heti. Palokunta seurasi veden lämpötilaa, joka ei noussut, vaikka kupliminen osoitti reaktioiden jatkuvan akussa. Samaan aikaan palokunta tuuletti omakotitalon kaikki tilat. Yläkoululaiset saavat joka toinen viikko kaksi tuntia opetusta palontorjunnasta, turvallisuudesta, ensiavusta sekä muista tärkeistä aiheista. Kunnanjohtaja puuttui asiaan kysyen kunnan palveluksessa olevalta palokunnanpäällikön sijaiselta, voisiko hän antaa palokuntaopetusta. Teksti: Marco Moser BERNECK-AU-HEERBRUGG, SVEITSI 3/2020 SOEST, SAKSA Palo siirtolapuutarhassa Palokunnan saapuessa korkeat liekit löivät siirtolapuutarhamökistä. Mies suostui heti vastaamaan viidesja kuudesluokkalaisten opetuksesta. Sähkövaraston valmistajaan ja asennusliikkeeseen ei saatu yhteyttä. Raunioissa ei sentään ollut ruumista. Sähköasentaja kytki irti ja eristi laatikkoon tulevat kaapelit. Kello 15.15 tilanne vaikutti olevan hallinnassa, mutta yksikään tavoitetuista asiantuntijoista ei neuvonut, miten laatikko tuotaisiin ulos. Sammutus aloitettiin kolmella 42 mm:n suihkulla. Sitten laatikosta purkautui kattoon asti ulottuva pistoliekki: kennojen lämpökarkaaminen oli alkanut. 1/2021 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA 12/2020 WEDEMARK, SAKSA Vaarallinen lämmitystapa Kuusihenkisen perheen vanhin lapsi, 13-vuotias poika, soitti tuttavalle ja kertoi, että vanhemmat eivät pysty nousemaan ylös. Ensimmäinen savusukellusryhmä näki liekit ja sammutti palon. Tiedustelu osoitti savun tulevan autotallin ja työhuoneen välisestä laitetilasta. Tämä onnistuttiin estämään ja pelastustoiminta lopetettiin kolmen tunnin kuluttua. Ulkona kuusi palokuntalaista siirsi laatikon vesitiiviiseen ja tyhjennyshanalla varustettuun lietekonttiin. Sitten palokuntalaiset irrottivat levittimellä laatikon ja nostivat sen pöydälle
Vetämiseen riittää B-luokan ajokortti. Täydessä varustuksessa se painaa noin 730 kiloa. Kärry toimi kolme vuorokautta muonituksen keskuksena maastopalossa Kaustisella. Poliisikin on tilannut ruokahuoltoa etsintätehtäville. Kärryssä on muun muassa kaasugrilli ja iso paellapannu, jolla voi kerralla paistaa kilokaupalla vaikka pyttipannua ja kananmunat paistuvat rinnalla. ”Kärryn kantavuus kuitenkin rajoittaa ja olemme halunneet pitää sen käsittelyn helppona. ”O stimme uutena koppikärryn vuonna 2017. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Perhon Palomiesyhdistys Muonitettavia on ollut keikoilla 20:stä aina yli sataan ruokailijaan asti. Kärryssä on myös aggregaatti, kaasukeittimiä, kahvinkeitin, 12 voltin akkujärjestelmä ja valaistus sekä latauspisteitä puhelimille.” Kärryä ylläpitää ja sen omistaa Perhon Palomiesyhdistys. 64 Pelastustieto 1/2021 ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA Muonitusta isollekin joukolle Idea muonituskärryyn syntyi reilut kymmenen vuotta sitten pitkäkestoisen maastopalon aikaan. ”Muonitettaville ei ole enimmäismäärää, koska ruoka valmistetaan paikan päällä. Tarjoilulinjaston ja muun rakentelun teimme talkoina. Kokonaisuudessaan kärry, tarvikkeet ja laitteet maksoivat noin 6000 euroa. Ensimmäinen varsinainen tehtävä oli toukokuussa 2018. Vuosittain on ollut viitisen keikkaa. ”Muonituksen lisäksi on kiitelty myös tukevia jakkaroita ja suojaavaa paviljonkikatosta. Talkootunteja ei kukaan ole laskenut”, kertoo ryhmänjohtaja Ville Kytölä Perhon Palomiesyhdistyksestä. Eivät enää. Palokuntalaiset ovat käyneet tutustumassa kärryyn kauempaakin.” Isommat kylmäsäilytystilat ja kaasu uuni monipuolistaisivat käyttöä. Käytöstä vastaa Perhon palokuntanaiset, jonka Keskipohjanmaanja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos hälyttää tehtäville. Silloin huoltojoukot kuljettivat keittokattiloita autojen peräkonteissa, maidot ja leivät pyörivät sinne sun tänne. Muonituskärry on kevytperävaunu, jonka korin leveys on 1,5 ja pituus 3,5 metriä. Se on kätevä myös karjalanja lihapiirakoiden sekä makkaroiden paistamiseen. Kärryyn saatiin Leader-rahoitusta ja muuhun rakenteluun sekä välineisiin käytettiin talkoilla hankittua rahaa. Käyttöpaikat ovat usein huonojen kulkuyhteyksien varrella ja ahtaissa paikoissa”, Kytölä kertoo.. Apu on maistunut myös Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueille
Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Pelastustieto on myös Instassa, FB:ssa & Twitterissä. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Lukuiloa! Maastopelastus. 1/2021 Pelastustieto 65 Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Pelastustarvikkeet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset
Palopäällikön poikana hän altistui alalle jo syntymässään. 66 Pelastustieto 1/2021 Liikunta on lääke. ”Se oli ainut kerta, kun poltin itseni työssä. ELÄKKEELLE M ukavan miehen maineessa oleva Risto Helminen on urallaan ehtinyt työskennellä palomiehenä, paloesimiehenä, palomestarina, apulaispalopäällikkönä, palopäällikkönä ja aluepalopäällikkönä. ”Isä kai toivoi minulle muutakin ammattia, mutta katsoi pian tämän alan Roope koki koko ammattikirjon Pelastusalalla pitkän ja monipuolisen uran tehnyt Keski-Suomen pelastuspäällikkö Risto ”Roope” Helminen jää eläkkeelle aprillipäivänä tänä vuonna. Kaksi vuotta myöhemmin tapahtunut Heinolanhovin nestekaasuräjähdys on erityisesti jäänyt Helmisen mieleen. Hän valmistui palomieskurssilta vuonna 1976 ja sai viran Heinolasta. Mieluisin laji Helmiselle on tennis. Räjähdyksessä menehtyi kolme ihmistä. Se oli vastavalmistuneelle palomiehelle ikimuisRisto ”Roope” Helmisen työura kulki palomiehestä pelastuspäälliköksi.. Sain palovammoja käteeni sisäsammutuksen yhteydessä. Teksti ja kuva: Mika Rinne sopivan myös minulle,” Helminen kertoo
Mieluisin laji Helmiselle on tennis. Se osa valmiutta ja sopimuspuolella isompi juttu, kun sitä tehdään oman toimen ohella. Se on harmittanut, sillä malli on kustannustehokas.” KORONAN KESKELLÄ Viimeinen työvuosi on ollut Helmiselle poikkeuksellinen koronavirusepidemian takia. Mukavan matkan päättymistä helpottaa se, että myös vaimoni Eeva jää eläkkeelle keväällä. Ne ovat vieneet paljon työaikaa. Lapsenlapset pitävät huolen siitä, että tekemistä riittää,” Risto Helminen iloitsee.. ”Työaikamuutos oli aika karikko välillä, mutta työaikaa voitiin käyttää vapaammin. Meillä on neljä ympärivuorokautisesti toimivaa paloasemaa ja loput ovat sopimushenkilöstön varassa. Kuntapäättäjien kanssa ollaan hyvissä väleissä. Heihin täytyy panostaa myös jatkossa, jos palvelutaso halutaan ylläpitää.” KARIKKOINEN TYÖAIKAMUUTOS Pelastuslaitoksessa tehtiin työaikamuutos keväällä 2017, jolloin siirryttiin vuorokautisesta työajasta päiväja iltavuoroihin. Työterveyden mukaan työilmapiiri on parantunut selkeästi. Uuteen työporukkaan sulautumista helpotti osallistuminen palomiesten urheilutoimintaan. 1/2021 Pelastustieto 67 ELÄKKEELLE ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA ON MUUTETTU! KATSO KAIKKI TÄRKEÄT MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.. ”Jos ja kun varallaolo loppuu, niin se on iso muutos. ”Se yllätti yksilönä kaikki, mutta ei organisaationa. Häntä huolestuttaa varallaolon tulevaisuus. ”Tämä on laaja maakunta. ”Työ on ollut todella kivaa ja haastavaa, mutta varallaoloon liittyvät valitukset sekä aluehallintoviraston selvityspyynnöt ovat lisääntyneet. Nyt aikataulut laitetaan tauolle ja nautitaan uudesta tuntemattomasta. Uusia paloasemia on rakennettu ja vanhoja peruskorjattu.” Helminen korostaa, että pelastuslaitos ei pärjää ilman sopimushenkilöstöä. Tilanne ei ole kuitenkaan ohi ja eikä välttämättä tiedetä mihin ollaan menossa.” Omalta kohdaltaan Helminen tietää, että edessä ovat ansaitut eläkevuodet. Siinä hän on saavuttanut palomiesten ja poliisien MM-kisoissa nelinpelistä kolme kultaja kolme hopeamitalia sekä kaksinpelistä kaksi hopeaa. ”Olen onnekas, että olen pysynyt kasassa henkisesti ja fyysisesti. Omalla esimerkillä olen pyrkinyt tukemaan ja kannustamaan henkilöstön liikkumista. ”Fiilikset ovat hyvät, mutta toisaalta ihmettelen, että tässäkö tämä oli. myynti@suomenkalenterit.. Vuorokausirytmi on pyhä asia tällä alalla”, Helminen toteaa. Olemme varautumisen ammattilaisia. Hänestä pelastuslaitos on aika hyvässä kunnossa. TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. Yhteiskunta on muuttunut, ja ehkä asioita katsotaan kriittisemmin”, Helminen pohtii. ”Budjetti on kasvanut, väkeä on tullut reilusti lisää ja uusia työtapoja on otettu käyttöön. Liikunta on lääke, niin kuin olen henkilöstötiedotteissa kirjoittanut.” LAITOS KUNNOSSA Pelastuspäälliköksi Helminen valittiin vuonna 2010, mutta virka vahvistettiin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vasta kaksi vuotta myöhemmin. / kauppa.suomenkalenterit.. Muutos lisäsi palomiesten työn kuormitusta ja heikensi työilmapiiriä. Sitten se kyseenalaistetaan, vaaditaan jälkikäteen korvauksia ja homma loppuu. toinen kokko ja Suomen mittakaavassa erikoinen tilanne.” KANNUSTAA LIIKKUMAAN Jyväskylän palomestariksi Helminen siirtyi vuonna 1987. Sitä olen ihmetellyt, että kauan sitten asiasta sovittiin ammattiliittojen kanssa. Viime vuonna työajassa palattiin pelastuksen osalta entiseen vuorokausirytmiin ja ainoastaan ensihoitovuorossa olevat palomiehet tekevät 12 tunnin työvuoron
Palomestari Risto Taskinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta kertoo tuoreen esimerkin rakennuspalosta Nilsiässä 28. Suuri huoli on yöaikaan tapahtuvasta savustuksesta asuinrakennusten seinustoilla. 68 Pelastustieto 1/2021 PALOTURVALLISUUS Jääkaappi ei sovellu kylmäsavustukseen Ylimääräisen jääkaapin uusiokäyttö kylmäsavustimena voi tuntua hetken hyvältä idealta, mutta sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset – ja savukalojen kilohinta nousee pilviin. lokakuuta 2020, tilanne palokunnan saapuessa. Surullinen esimerkki Nilsiästä 28. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Risto Taskinen K ylmäsavustuksesta jääkaapin ja sähkövastuksen avulla on aiheutunut useita vakavia rakennuspaloja viime vuosina ympäri Suomea. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella varmennettuja tapauksia on ollut palontutkinnan perusteella viisi vuosina 2015–2020 ja koko maassa yhteensä 25 Pronton mukaan. Keli oli tapahtuma-aikana hieman tuulinen, lämpöä +7 astetta ja tuuli suoraan kuistia kohti, jossa jääkaappi oli. Rakennus paloi käyttökelvottomaksi.. Jääkaappiin rakennettu kylmäsavulaitteisto oli ollut kuistilla käytössä noin kaksi tuntia, kun siinä ollut Rivitaloissa riski kohdistuu myös naapurin asuinturvallisuuteen. ”Kuistilla oli ollut kylmäsavukalat savustumassa jääkappiin rakennetussa savustuskaapissa. lokakuuta. Siellä puurakenteisen 115-neliöisen ja yksikerroksisen vuonna 1952 rakennetun asuinrakennuksen avoin sisääntulokuisti oli syttynyt palamaan
Lämmitysvastus sulattaa jääkaapin pohjamuovia, jos vastuksen alla ei ole ilmaraollista palamatonta levyä. Savustuksesta alkaneita paloja pelastuslaitoksittain 2015–2020. Tiedot on koottu toimenpidetilasto Prontosta sanahaun perusteella,joten tapauksia voi olla enemmänkin. Se on sytyttänyt jääkaapin sisäpuolen tuleen ja sen myötä palo levisi koko rakennukseen. Sähkömuuntaja sekä jääkaapin moottori lämpenivät kokeen aikana noin + 50 asteeseen. Asukas, eläkeikäinen herra, oli yrittänyt siirtää palavaa jääkaappia pois kuistilta, mutta palo oli ollut jo liian voimakas. Savustuspuukiekko syttyy palamaan liekillä saadessaan hieman happea hehkuvaan pintaansa. Omakotitalojen lisäksi on hyvä ottaa esille rivitalot, joissa riski kohdistuu paitsi omaan omaisuuteen, myös naapurin asuinturvallisuuteen”, kertoo riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta. MILJOONAVAHINGOT ”Tammikuun lopussa viimeisin tietoomme tullut tulipalo tee-se-itse -savustimesta on joulukuulta 2020. Mikäli myynnissä olevista savustuslaitteista löytyy virheellisiä tuotteita tai käyttöohjeita, saattaa nousta esiin kysymys, pitäisikö tulipalosta korvattua summaa vaatia takautuvasti myös valmistajalta. Pelkästään LähiTapiolasta on maksettu noin kaksi miljoonaa euroa korvauksia parin viime vuoden aikana”, kertoo projektijohtaja Antti Määttänen. Jääkaapissa oli ollut kokonaan muovinen ovi, sivut metallia. ”Meillä on ollut vakiintunut palontutkintaseminaari jo vuosia keväisin Tahkolla, jossa koontuvat Itä-Suomen pelastuslaitokset, poliisi, vakuutusyhtiöt, Tukes ja viimeksi oli mukana myös Onnettomuustutkintakeskus.” Palontutkinnan tuloksia on hyödynnetty myös sisäisessä koulutuksessa, keikkojen läpi käymisessä sekä turvallisuuskoulutuksessa ja someviestinnässä. Jääkaappi savustuskaappina vastaa tietyltä osin lieskahdussimulaattoria”, Antti Määttänen summaa havaintoja. Savunmuodostus on varsin runsasta ja voi aiheuttaa painetta tiiviissä kaapissa. Hän sai tilanteessa hieman palovammoja. Vakuutusyhtiö pyrkii ohjein ja neuvoin yhdessä viranomaisten kanssa varoittamaan riskeistä. Noin 90 senttiä korkean jääkaapin sisällä ollut lämmitysvastus on todennäköisesti sytyttänyt – happea saatuaan – leppäpuukiekon palamaan. ”Mikäli nämä vahingot eivät vä he ne ja yleistyvät, asia voi nousta mukaan va kuutusyhtiöi den suojeluohjeisiin. Myös Pielavedellä on puuliiterissä ollut vastaavanlainen viritys ja rakennus oli syttynyt sisältä palamaan kipinöistä. Ensisijaiseksi huoleksi on noussut se, että mikäli tee-se-itse -savustimien käyttö jatkuu erityisesti yöaikaan asuinrakennusten seinustoilla, henkilövahingoilta ei voida välttyä.” POLTTOKOKEET PALJASTAVAT Nilsiässä järjestettiin tammikuussa polttokokeita kylmäsavustuksessa tyypillisellä jääkaapilla ja savustuksessa käytetyllä savunkehittimellä sekä leppäpuukiekoilla/purulla ja omenapuupurulla. Lisäksi hämmästyttää, ettei savustuslaitteiden käyttöohjeissa ole mainintaa vastuksen alle asetettavan levyn vaatimuksista. 1/2021 Pelastustieto 69 5 10 15 20 25 30 Po hjo is-S avo n Va rsi na isSuo me n Ete läSav on Pir kan ma an Ke ski -Su om en Ete läPo hja nm aan Sat ak un na n Län si-U ud en ma an Ka inu un Ky me nla aks on Ou luKo illis ma an Ete läKa rja lan Ke ski -Uu de nm aa n Po hjo is-K arj ala n Itä -Uu de nm aa n Ka nta -Hä me en Lap in Po hja nm aan Pä ijät -Hä me en He lsin gin Ke ski -Po hja nm aa n ja Pie tar saa ren alu ee n Jok ilaa kso jen Pa lo je n lu ku m ää rä Savustuksesta alkaneita paloja pelastuslaitoksittain 2015–2020 Kylmäsavustin Savustin Tuhkat savustimesta Kaikki yhteensä PALOTURVALLISUUS jääkaappi oli syttynyt ja sytyttänyt kuistin palamaan. Taskisen muistissa on myös rivitalon takapihalta alkanut palo Sonkajärvellä ja Tervossa paloi koko konehalli koneineen. Rakennus sijaitsi noin 30 kilometrin päässä paloasemalta ja oli täyden palon vaiheessa palokunnan saapuessa paikalle. Hän kiittää palontutkijoiden ja palojen tutkintaan osallistuvien viranomaisten ja vakuutusyhtiöiden pitkäaikaista yhteistoimintaa Pohjois-Savossa. Muovinen ovenkahva oli jäänyt käteen. Tiiviin jääkaapin ovi on todennäköisesti avautunut sisälle muodostuneen lämmön ja sen myötä nousseen paineen vaikutuksesta, näin vastukselle on päässyt tuulen vaikutuksesta happea”, Taskinen arvelee. Kaloista tuleva rasva voi osua vastuksen osiin ja syttyä, sisältä rasvainen kaappi edistää osaltaan palon kehittymistä. Niillä pyritään ehkäisemään vahinkojen syntymistä, mikä on kaikkien etu. Oven avautuminen ylipaineen takia on täysin loogista, mutta onkohan tämä tuttu ilmiö savustajille. Hieman irtaimistoa saatiin pelastettua. ”Niillä savukaloilla on jo aika kova hintalappu. Savustuksesta alkaneita paloja pelastuslaitoksittain 2015–2020. ”Hänellä oli jäänyt myös puhelin rakennuksen sisälle ja hän joutui juoksemaan naapuriin noin 200 metrin päähän tekemään hälytystä. Pelastuslaitoksen palontutkinta-autosta ovat käyneet muutkin ottamassa mallia. Lähde: Pelastusopisto. Hänen havaitessaan palon oli jääkaapin ovi ollut kokonaan auki ja tulta oli tullut koko kaapin täydeltä kuistille. ”Tuloksissa yllätti se, mi ten puhallus tai tuulenvire ilma-aukkoihin voi aiheuttaa liekkipalon. Rakennus paloi käyttökelvottomaksi”, Taskinen kertoo
Onnettomuus sattui, kun pikajuna 105 Turusta Tampereen ja Jyväskylän kautta Pieksämäelle lähestyi Jyväskylän ratapihaa ja asemaa. Ylinopeus vaihteella sinkosi veturin yli sadan metrin päähän ja suisti kaksi ensimmäistä vaunua kyljelleen. Kaksi johti tavallista laajempiin pelastustoimiin. Räjähdyksessä Tarkk’ampujankatu 10:ssä kuoli kaksi ihmistä. Lue Pelastustieto 2/1998:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu Jyväskylän junaturma oli myös nopea pelastusoperaatio Lähes satametrinen lajitteluja rimoitushuone tuhoutui muutamassa tunnissa Kymin Osakeyhtiön Hallan Tehtaitten lajitteluja rimoitushuoneen räjähdysmäisessä suurtulipalossa 24.1.1971. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Juna ajoi aivan liian lujaa vaihteeseen, jonka tarkoitus oli siirtää juna ”suoralta” kakkosraiteelta sivuun kolmosraiteelle. Palopäällikkö Markku Mensala ja paloesimies Pertti Hänninen johtivat pelastustoimia. Yhdeksän vaunua pysyi pystyssä. Ryhmäkuvassa vuodelta 1891 kolmas vasemmalta (keskellä istumassa) Gösta Wasenius, palokunnan päällikkö 1886–1931. Nopeudeksi on ar vioi tu lähes sata kilometriä tunnissa, eli ainakin kaksi kertaa sallittua suurempi vauhti. Turmassa loukkaantui 47 matkustajaa. 70 Pelastustieto 1/2021 ARKISTOJEN AARTEITA Suomen ensimmäinen ammattipalokunta perustettiin Helsinkiin 1861. Palontorjunta 8/1981 Kaasuhälytyksiä Helsingissä Suurpalo Hallan Tehtailla ELÄKKEELLE. 1998 klo 13.49 sattuneessa rajussa pikajunan kiskoiltasuistumisessa. Palontorjunta 4/1971 Helsingissä oli syyskuussa 1981 kuuden vuorokauden jakso, jolloin kaupunkikaasu aiheutti palolaitokselle seitsemän kaasuhälytystä. ”Kyllä pelastustoimien on täytynyt sujua erinomaisesti”, kiittelee tulosta Pelastustiedolle Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikan osastonhoitaja Maisa Nieminen. Yhdeksän matkustajaa ja toinen veturinkuljettajista menehtyi Jyväskylän ratapihalla 6.3. Heistä 35 oli toimitettu sairaalaan 41 minuuttia sen jälkeen, kun ensimmäinen Jyväskylän pelastuslaitoksen yksikkö oli ehtinyt onnettomuuspaikalle
Vuoden vapaaehtoiseksi pelastajaksi valittiin iisalmelainen Osmo Tolonen, joka on toiminut ansiokkaasti monissa kadonneiden etsinnöissä ja erilaisissa onnettomuustilanteissa. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu jakoi tunnustuksia vapaaehtoistoiminnassa ansioituneille. Kuva: Mikko Korhonen Vapepa jakoi tunnustuksia toiminnassa ansioituneille Anders Blomberg toimii aktiivisena vapaaehtoisena monenlaisissa toiminnoissa.. Toki monet, varsinkin suurten ja kriittisten yritysten varautuminen on yllättävänkin hyvällä tolalla mutta tietävätkö kunnat ja viranomaiset ja osaavatko hyödyntää sitä. ”Tässä me pelastusviranomaiset halusimme heitä tukea.” ”Kuntien ja alueellisten viranomaisten yhteistoiminta on parantunut merkittävästi viime vuosina, alun kangertelun jälkeen.” ”Kansallisella tasolla julkisen hallinnon varautuminen ja toimenpiteet linkittyvät paljolti lainsäädäntöön ja sen muutoksiin. ”Opiskelua ja itsensä kehittämistä tuetaan ja kannustetaan, tietenkin ammatillisin ja maanpuolustuksellisin perustein.” Puolustusvoimat on sotilaallisesti hierarkinen ja vahva kriisiorganisaatio myös normaaliaikana. 1/2021 Pelastustieto 71 ARKISTOJEN AARTEITA ELÄKKEELLE Varautumisen asiantuntijan Hannu Kuhasen yli 46 vuotta kestänyt työura vaihtui eläkepäiviksi viime vuoden lopulla. Kaksikielisenä kouluttajana hän on ollut luomassa ja järjestämässä etäkoulutuksia Uudellamaalla ja sen ulkopuolella. ”Se pitää hyväksyä ja omaksua, jos aikoo työskennellä siellä, olipa sitten sotilas tai siviili. Parempaan päin on menty mutta vielä riittäisi tekemistä, jos halutaan rehellisesti sanoa, että Suomi on varautumisessa oikeasti huippuluokkaa.” Hannu Kuhanen katselee mennyttä työuraa hyvillä mielin. Julkinen hallinto toimii yhä enemmän yritysten ja elinkeinoelämän palvelujen ja toimitusten varassa, joista on muodostunut kriittisiä toimijoita häiriöja poikkeusolojen tilanteissa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta. Nähtäväksi jää, millainen tahtotila varautumisen kehittämisessä tulee olemaan.” ”Se, missä mielestäni vielä on paljon puutteita, on julkishallinnon ja elinkeinoelämän välisen yhteistoiminnan ja varautumisen kehittämisessä. Hän ehti työskennellä niin valtionkuin kunnallishallinnon palveluksessa ja myös Puolustusvoimissa pelastuspäällikkönä. Vapepa jakoi myös viisi maakunnallista pelastajatunnusta ja niistä yhden sai Anders Blomberg Espoosta. Laki kun ei edellytä yrityksiä varautumaan. Johtamista ja päätöksiä tekevät sotilaat, joiden tukena ovat siviiliasiantuntijat.” ”Vaikka puolustusvoimien sanotaan olevan kuin iso laiva, jolla on hitaat käännökset, päätökset tehdään ja käskyt toteutetaan ripeästi”, hän sanoo. Erilaiset tehtävät ovat olleet hienoja opin paikkoja ja näköaloja avartavia. Työura avarsi näköaloja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkönä hän näki erityisesti kuntien kiinnostuksen heräämisen varautumiseen ja ne halusivat kehittää sitä ja valmiussuunnitteluaan. Etenkin nyt, kun puuhataan hallinnon uudistusta. Puolustusvoimia hän luonnehtii hyvin opiskelumyönteiseksi organisaatioksi, jossa pelastusjärjestelmä kehittyi voimakkaasti
Hän on työskennellyt 20 vuotta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Vantaankosken paloasemalla. Teksti: Petri Vanhanen · Kuvat: Pixabay ja Petri Vanhanen AVOIMET TYÖPAIKAT 72 Pelastustieto 1/2021. Lisää muut ainekset isoon kattilaan. Muutoin urheilu sen kaikissa muodoissaan: kuntosalia ja lenkkeilyä enimmäkseen. Laita kana ja sipulit paistinpann ulle. Poika tosin vaihtaa sen nopeasti aina pois. Tulinen thaimaalainen on suosikkini. Punainen liha ei minuun iske. Tulisen ruoan ja iskelmä musan ystävä Mika Petrell on juuri aloittanut 24 tunnin työvuoron Vantaankoskella. MITÄ KUUNTELET. Olen sen ikäinen, että autossa tulee kuunneltua eniten Iskelmäradiota. 72 Pelastustieto 1/2021 Tulinen kanakeitto • Kanan filettä • Perunaa • Tuore chili • Tuore inkivääri • Punainen curry-tahna • Kasvisliemi kuutio • Suolaa, pippuria • Paprika • Sipuli, Valkosipuli • Parsa • Tuore korianteri, lime Pilko perunat. NÄISTÄ TYKKÄÄN M ika Petrell on 44-vuotias palomies Helsingistä. Kana on ykkösvalintani siihen, mutta menee ajoittain myös vege-versiona. LEMPIRUOKASI. Pojan hoitaminen ja kuljettaminen futistreeneihin. Täytä kattila vedellä ja laita kiehumaan pienellä lämmöllä. Paista kanan filee ja sipulit pannulla. Kun ne ovat paistuneet, lisää ne kattilaan ja keittele noin kaksi tuntia. Petrell on valmistunut Pelastusopistosta vuonna 1999. LEMPIHARRASTUKSESI
Hakuaika pelastuspäällikön virkaan päättyy 5.3.2021 klo 16.00. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyviä vuorovaikutustai toja ja yhteistyökykyä. Hakijan tulee sisällyttää hakemukseensa suostumus perusmuotoisen turvallisuusselvityksen tekemiseen (turvallisuusselvityslaki 726/2014). Tehtäviin kuuluvat osaston assistenttipoolin tehtävät, joissa keskeistä on osaston esittelijöiden avustaminen moninaisissa virkatehtävissä. Laaja-alainen sidosryhmien ja pelastustoimen tunteminen katsotaan eduksi sekä aikaisemmissa työtehtävissä hankittu esimiesja johtamiskokemus. Pasi Ryynänen siirtyy tehtävään Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtajan tehtävästä. Valinnassa käytetään tarvittaessa apuna soveltuvuustestejä. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Pelastuspäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää pelastustoiminnan tu losaluet ta Kainuun pelastuslaitoksessa. https://www.kajaani.fi Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Pasi Ryynänen aloitti 1.2.2021 Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta -yksikön päällikkönä 28.2.2025 saakka. NÄISTÄ TYKKÄÄN AVOIMET TYÖPAIKAT KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS julistaa haettavaksi PELASTUSJOHTAJAN VIRAN Viran hakuaika päättyy 11.3.2021 klo 12.00 mennessä. Uuteen tehtäväänsä hän siirtyy Hämeen Pelastusliiton koulutuspäällikön paikalta. Kymenlaakson pelastuslaitokselle osoitetut hakemukset opintoja työtodistuksineen (oikeaksi todistetut kopiot, hakemuksia ei palauteta) on toimitettava osoitteeseen Kymenlaakson pelastuslaitos Takojantie 4 48220 KOTKA Lisätietoja virasta antavat johtokunnan puheenjohtaja Paula Werning, puhelin 044 5002469 ja pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen, puhelin 044 7026256. Nina Vienonen aloitti 1.1.2021 assistenttina pelastusosastolla. SISÄMINISTERIÖ NIMITYKSIÄ. Pelastuspäällikkö toimii myös pelastusjohtajan sijaisena sekä osallistuu hyvinvointialueen valmisteluun. Hakijalta edellytämme PelA 407/2022 §6 mukaista päällystön kelpoisuutta sekä arvostamme muuta tehtävään pätevöittävää lisäkoulutusta. Viran tuloksellinen hoitaminen edellyttää kehittämishalukkuutta, kykyä sekä verkostomaiseen että itsenäiseen työskentelyyn, oma-aloitteisuutta, hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa. Pelastusjohtaja on johtavassa asemassa olevassa virkasuhteessa Kotkan kaupunkiin ja virka on Kymenlaakson pelastuslaitoksen liikelaitoksen toimintasäännön alainen. 1/2021 Pelastustieto 73 FINN RECYCLING OY Saku Rouvali on valittu Finn Recycling Oy:n tuotantopäälliköksi. Valinnassa apuna voidaan tarvittaessa käyttää myös ulkopuolista soveltuvuusarviointia. Hakijalle luetaan eduksi palvelu kunnallisen pelastustoimen päällystötehtävissä. Virkasuhteessa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Ennen valinnan vahvistamista on esitettävä hyväksyttävä työter v eys huollon todistus, todistus suoritetusta huumausainetestistä sekä suostumus perusmuotoiseen turvallisuusselvitykseen. 0447100151. Virka täytetään 1.12.2021 alkaen. Virka on Kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen alainen ja viran tehtäväkohtainen palkka on 6175,84 euroa/kk. Vastaanotamme hakemukset osoitteessa https://www.kuntarekry.fi/fi/tyonantajat/kajaanin-kaupunki Lisätietoja tehtävästä antaa pelastusjohtaja Anssi Parviainen p. Pelastusjohtajan tehtäviin kuuluu valvoa, että vastuualueelle määrätyt tehtävät hoidetaan lainsäädännön ja hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa pelastuslaitosta sekä vastata sen toiminnalli sesta, laadullisesta ja tuloksellisesta kehittämisestä. Kymenlaakson pelastuslaitos liikelaitos, johtokunta PELASTUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Kainuun pelastuslaitos hakee joukkoonsa pelastuspäällikköä 1.6.2021 alkaen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Kymenlaakson pelastustoimen alue on kaksikielinen ja hallintokieli on suomi. Hän vastaa myös palopäällikön ja turvallisuuspäällikön tehtävistä. Virkaan valittavalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja pelastuslain 57§:ssä tarkoitettu pelastustoimintaan osallistuvalta päällystöltä vaadittava pelastusalan tutkinto ja B-luokan ajokortti
3.8. Muista liittää mukaan yhteystietosi. 19.10. Johtajan roolissa palapeliä kasaan ja kohti tuntematonta kuitenkaan sitä pelkäämättä.”, ”Huomiota herättävä ja erilainen.” Onnetar poimi äänestä jien joukosta Pelastustiedon nettitunnuksien saajiksi vuoden ajaksi Tero Mannisen Kiimingistä ja Tiia Haanpään Raisiosta. 4–5/21 9.6. 9–10/21 15.12. 16.3. Valintaa perusteltiin näin: ”Hyvin näkyy tulen paha voima kuvassa.”, ”Upea kuva tositoimista.” Kakkossijan nappasi kansi 2/2020. Onnea voittajille ja iso kiitos kaikille äänestäneille!. Lähetä lyhyt teksti mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. 7/21 29.9. Tunnuksilla voi lukea vapaasti kaikkia näköislehtiä ja muita aineistoja pelastustieto.fi-sivustolla. Petri Vanhanen oli yhdistänyt ja käsitellyt kansikuvan Pixabayn ja Kimmo Kaiston kuvista. 23.11. Julkaisemme veloituksetta KANSIKILPAILU Tulen voimaa, tasa-arvoa ja luonnon ääri-ilmiöitä VIRTUAALILASIT silmillä uutta oppimaan 3D-TULOSTIMELLA palokunnan varaosat HELINÄN TYÖ JOUSTAA, KUN TULEE HÄLYTYS 2/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA haastavat pelastustoimen Ääri-ilmiöt NAISIA ALALLE – mutta miten. 74 Pelastustieto 1/2021 Pelastustieto vuonna 2021 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 2/21 31.3. 30.11. 8/21 10.11. 18.5. 10.8. 14.9. 7.9. 20.4. 13.4. Perusteluiksi kerrottiin: ”Tasa-arvon aikakauteen hyvin sopiva kuva.”, ”Kuvan syvyys, värimaailma ja yhteyden tunne kuvattavaan henkilöön.” Kolmanneksi eniten ääniä sai 7/2020. L A E T T U P P O A L I H A O J S A V U S O I V A T Y H T E I S E T A N T A A V S L E P A K O T Y R A S I A A E Ä O P A S K A L U V A A L O E R M T A L L O J A V A A H T O S A M M U T T I M E T A R S I K O N E L O S U M A S I T O V A N P E I T E M A A A S E T I N T R A P T A J U N T A H A K E E A E L I N T A T A R S I I P I E T E E N U O K I I S T A T T A N T O L I S T A N I I L A A S T A S I L E T T O O T S O T T A K K I K K A L U S T U S R A I V A U S S A K A R A N I V A T A I N E A K A I V A T A K A L O T T I T A I T T O O T S A T A A S sisaltopalvelu.kokko@elisanet.fi SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO Ristikon 9–10/2020 ratkaisu Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosien syntymäpäivistä. Valintaa perusteltiin näin: ”Kannesta välittyy fiilis, joka voi välillä tulla pelastustoimen johtajalle jos kakka on osunut tuulettimeen. 25.5. 26.10. Lisätiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. 9.3. 6/21 25.8. Meilaa aineisto osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 3/21 5.5. SUOMEN SUURIN ensihoito-organisaatio VAPAAEHTOISUUS YHTEISEKSI HYVÄKSI 7/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA KUNTIEN TIUKKA talous iskee laitoksiinkin KUN TYÖKEIKKA menee ihon alle FILOSOFI PUOLUSTAA pelastustoimen rahoitusta 9–10/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA tulipalo levisi katolta katolle Salakavala Pelastustustiedon parhaaksi viime vuoden kanneksi nousi äänestyksessä niukasti 9–10/2020, jonka kuvan senioritalon tulipalosta Jyväskylän Palokassa oli ottanut Jari Laine/Color-Kuva Oy. Kuvan kahden VPK:n hälytysosastoon kuuluvasta Helinä Martista otti Esa Aalto
turvallisempi huominen ensiluokkaisilla turvallisuusalan ratkaisuilla Luotettavat palokaluston, pelastuskaluston ja työturvallisuuden tuotteet tulevat valikoimiimme alan johtavilta toimittajilta. TURVALLISUUS ON ASUNUT MEILLÄ JO 40 VUOTTA Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Tuotevalikoimamme auttaa meitä palvelemaan asiakkaitamme niin, että uhkaavia tilanteita voidaan mahdollisimman hyvin ehkäistä jo ennen kuin ne johtavat onnettomuuksiin. Tehtävämme on aina ollut varmistaa ihmisten turvallista elämää työssä, kotona ja vapaalla, vuodesta 1981 alkaen, joka päivä edelleen perheyrityksenä. Kunnia-asiamme on, että asiakkaanamme saat enemmän kuin tarpeeksi. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI. Onnettomuustilanteissa luotettava kalusto turvaa ammattilaisen arkea. KANSIKILPAILU Teknosafe juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivalta. Vaikka vuosien saatossa moni asia on muuttunut, tärkeimmät eivät lainkaan. Vastaamme aina myymämme kaluston jälkihuollosta. Lupaamme jatkaa turvallisen arjen edistämistä myös tulevaisuudessa
MSA M1 -paineilmahengityslaite on markkinoiden kehittynein, ergonomisin ja modulaarisin SCBA-järjestelmä. Holik International on perinteikäs pelastajien käsineiden ja jalkineiden valmistaja, onhan tehdas perustettu jo vuonna 1933. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja lisäksi yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Se on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä paloja pelastusalan ammattilaisten kanssa. EN443:2008 B-standardin mukaan hyväksytyt MSA F1XF-kypärät nostavat turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle. MSA:n Thermatek -putoamissuojainvaljaat ovat valmistettu Nomex/Aramid seoksesta joten ne ovat tarkoitettu erityisesti kipinöiviä työtä tekeville henkilöille. PELASTAJAN ANATOMIA: Texport® Phoenix X-Treme -sammutusasuissa suojaamisen korkeimmat standardit yhdistyvät uudenlaisen, täydellisesti leikatun sammutusasun käytännöllisyyteen ja mukavuuteen. Sen tuotteet on tunnettu korkeasta viimeistelytasosta ja laadukkaista materiaaleistaan. M1-järjestelmä sisältää useita innovatiivisia ja mukautettavia toimintoja, jotka varmistavat hygieenisyyden ja käyttömukavuuden. Valjaat on erittäin helppo pukea. Koot S-XXXL. Korkealaatuisissa Phoenix X-Treme -asuissa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät pelastajan työskentelystä tehokasta ja pitävät tämän työkykyisenä pitkään. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT.