Pelastustieto 1/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ohje uusiksi. 1/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA KORONA KURITTI nuorisotoimintaa VALTUUTETUILLA on huoli rahasta HÖYRYSTYNYT BENSIINI räjäytti valtavan reiän kerrostalon seinään – mistä toimintavalmiuden minuutit tulevat
Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. PÄÄKIRJOITUS AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi. fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin. ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim
044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Pelastustoimi sai vaalikamppailun aikana kokoonsa nähden hyvin näkyvyyttä. Pidetään tämä mielessä.. Olisiko ”omista” ehdokkaista täytynyt pitää kovempaa ääntä. Tällaisia alueita olivat esimerkiksi Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Kymenlaakso. AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Miten suuri uudistus toteutetaan, kun julkinen talous on kovan paineen alla. fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Äänestäjät näyttivät antaneen äänensä paitsi oman asuinalueensa ehdokkaille myös politiikassa jo aikaisemmin vaikuttaneille henkilöille. Siellä politiikan kentille lähti entinen pelastusjohtaja Vesa Parkko, joka kahmi erityisesti kotikunnastaan Kotkasta muhkean äänisaaliin. Television puheenjohtajakeskusteluissa kuultiin korvia hivelevää suitsutusta puolueiden puheenjohtajilta. Joillakin alueilla myös pelastustoimea lähellä olevat ehdokkaat saivat hyvin ääniä. Ne koskettavat tavalla tai toisella meitä kaikkia. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Myös pelastustoimi sai uudet päättäjät, kun hyvinvointialueille valittiin valtuutetut. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Demokratiamme kannalta päivä oli synkkä. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Sen perusteella ei ainakaan pitäisi olla huolta. Jokainen nykyisistä puheenjohtajista lupasi, että pelastustoimi saa tarvitsemansa kymmenet miljoonat ja pelastajapula taklataan yhteisvoimin. ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin. Mihin kaikkeen rahat riittävät. Pian työnsä aloittavat päättäjät ovat ison haasteen edessä. 1/2022 Pelastustieto 3 Uudet päättäjät aloittavat Päätoimittaja Esa Aalto, p. Miljoonat luvattiin. Sen sijaan yli puolet ei piitannut oikeudestaan sen vertaa, että olisi vaivautunut äänestämään. Arkipäivämme kannalta sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut ovat tärkeät. Moni jäi myös valitsematta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Itse vaalin kannalta ikävää oli se, että ainoastaan alle puolet äänioikeutetuista kävi uurnilla. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Aikaisemmin jo kuntapolitiikassa vaikuttaneet, myös alalla toimivat henkilöt saivat laajaa kannatusta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Teemu Heikkilä Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
K U V A : P O H JO IS -S A V O N P E L A S T U S L A IT O S 20 Hälytysilmoitus: Voimakas räjähdys ja erikoinen tulipalo
1/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Korona kuritti nuorisotoimintaa 14 Toimintavalmiusohje uusiksi 30 Pelastusala sai valtuutettuja 32 Mirafoni 34 Puoli vuosisataa palokuntauraa 35 Palokuntalipuista tarvitaan tietoa 42 Mokkatakkimaisteri 44 Näistä tykkään: Mervi Parviainen 46 Puheenjohtajalta 47 Avoimet työpaikat 50 Tulityöt 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä & kansikilpailu 60 Ulkomailta 62 Kylmäaltistus palauttaa 64 Muistoissa 66 Arkistojen aarteita 67 PSES:n haettavat apurahat 48 Tulitöistä alkaneilla tulipaloilla paljon yhteistä 40 Palokuntalaisten monipuoliset taidot paremmin käyttöön 36 Väestönsuojille kansainvälinen standardi 38 Koottua ja ilmaista perehdytysaineistoa paloturvallisuudesta 54 Paloautokauppaa jo 30 vuotta K U V A :P E T T E R I K IV IM Ä K I
22.3. ”Keskustelemassa on alan huippuasiantuntijoita, kuten hybridivaikuttamisen asiantuntija Janne Jokinen ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Vaasa • Paloilmoittimen hoitajakurssi 16.3. 6 Pelastustieto 1/2022 TAPAHTUMA Ajankohtaiset aiheet AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 44 prosenttia vähemmän uusia jäseniä tuli palokuntien nuorisotoimintaan vuonna 2021 (1381 nuorta) verrattuna vuoteen 2019 (2449 nuorta). Olemme saaneet jo yhteydenottoja, että järjestetäänhän tapahtuma nyt. Vantaa • Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus, perusk. 16.3. Hyvinvointialueet ovat hyvin esillä tapahtumassa ja Keijonen kertoo, että hyvinvointialueiden uudet päättäjät, valtuutetut, kutsutaan mukaan ja toivottavasti he runsaslukuisesti osallistuvat. Vantaa • Palopäällystöpäivät ja varautumisen sem. brandlarmanläggning 9.3. Hänen kanssaan keskustelevat pelastustoimen varautumisen asiantuntija, Kymenlaakson pelastusjohtaja Juhani Carlson ja HUS:n turvallisuusjohtaja Aaro Toivonen.” Varautumisen seminaarin avaa puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Palopäällystöpäivät sisäministeri Krista Mikkonen. Masku PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Muutosjoht.verkkoluentos. Teams • Web.sarja ensiauttajille 16.3. Oulu • Tieliikennepelastamisen kurssin seminaarit 15.3. toteutetaan etänä SPEK www.spek.fi • Kurs för skötare av aut. Tapahtuma alkaa varautumisen seminaarilla, jossa aiheena on kansallinen ja kansainvälinen varautuminen. 30.3. hoitajakurssi 17.3. • EAja EVY-kurssien seminaarit 16.3. ”Sitä on odotettu. Jyväskylä • Sprinklerija vesisumulaitt. ”Palopäällystöliitto täyttää 90 vuotta. Kuopio • +50-vuot. • Yritysturvallisuuden Tunti turvaa -verkkoluento 7.3. Päivillä kuullaan pelastustoimen valtakunnallisista strategisista tavoitteista. Oulu • Yhteistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 22.3. Vaikuttavuusklinikassa on tilaisuus avartaa näkökulmia siitä, miten pelastustoimi voi olla entistäkin parempi vaikuttaja omassa asiassaan. • CTIF-harj.leiri 26.3. • Pelastustoiminnan Tunti turvaa -verkkoluento 9.3. (Lähde: www.palokuntaan.fi/hakatilastot) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Sem. palomiehet 23.3. Vastaus on, että kyllä järjestetään”, toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Jyväskylä PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T H EL SIN KI 30.3.–1.4 .20 22 22 20 Vihdoinkin voidaan järjestää perinteinen yleisötapahtuma, kun Palopäällystöpäivät pidetään Triplassa Helsingissä 30.3.–1.4. Päivien lopuksi käsitellään hyvinvointialueasiaa, ja silloin on luonteva tilaisuus käydä myös vuoropuhelua yhdessä uusien päättäjien ja pelastusalan edustajien kanssa. Tulevaisuuteen varautumisessa otetaan mukaan myös elinkeinoelämän näkökulma, kun keskustelemassa on Valion brändijohtaja Elli Siltala. Ilmoittautua voi osoitteessa www.sppl.fi Esa Aalto. • Sotealan turvallisuusosaaja -kurssinjoht.koul. Tässä toivotaan myös pelastuslaitosten auttavan. 1.3. Liitto ei juhli erikseen, mutta päivillä keskustellaan järjestön nykytilasta ja tulevaisuudesta”, Ari Keijonen kertoo. Helsinki PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Tilannekeskus pel.toiminnan johtamisessa 21.3. perehdyttämisestä palokunnassa – Pel.toiminnan peruskurssi 24.2
Kakskerran sopimuspalokunnan nuoriso-osastossa toimivat Sammeli (vas.), Valtteri, Vilja, Konsta, Elisabeth, Emma, Lucas, Atte ja nuoriso-osaston johtaja Aki Hjort. ”Nyt pohdimme, lisätäänkö määrää, koska tulijoita olisi.” Kakskerran sopimuspalokunnan hälytysosastossa on noin 20 henkilöä ja harjoituksissa käy 10–15 henkilöä. Tosin päivitetylle ohjeelle olisi kyllä ollut tarvetta jo nyt kun hyvinvointialueita rakennetaan, ja ensi vuonna päivitetään palvelutasopäätökset. Terhi Karhuniemi 27.1. Kakskerran asukkaat olivat jo pitkään kyselleet nuorisotoiminnan perään, koska nuoria oli paljon, mutta harrastusmahdollisuuksia niukasti. Myös moni partiota harrastava nuori oli kiinnostunut palokunnasta. kun se voisi olla toisin päin. ”Vanha asema oli käytännössä katsoen pelkkä autosuoja, jossa nuorisotoimintaa ei voitu järjestää.” Nuoriso-osasto oli tarkoitus perustaa pikaisesti uuden aseman valmistumisen myötä, mutta maaliskuussa 2020 iski koronapandemia. Lautturi 21.1. Teimme omaa työtämme ja jäin ihmettelemään, mihin toinen poliisi katosi. 1/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Nuoriso-osasto pystyyn koronasta huolimatta K U V A : K A K S K E R R A N V P K ” Nyt väistämättä käy niin, että uudet palvelutasopäätökset tehdään nykyisen [toimintavalmius]ohjeen pohjalta. ”Löysimme nuoriso-osaston johtajaksi kaverin, joka on kouluttanut nuoria hyvin innokkaasti ja aloittanut itse toiminnan ihan juniorista. Siinä missä monet sopimuspalokunnat ovat joutuneet vähentämään nuoriso-osastojensa toimintaa korona-aikana, Kakskerran sopimuspalokunta perusti kokonaan uuden nuoriso-osaston. Paikalla me, omaisia ja poliisipartio. Ihan kuin muistaisin joskus käyneen samoin, että ensin tehdään ptp ja sen jälkeen päivittyy sen perustana oleva ohjeistus... Esa Viiru toimintavalmiusohjeen uudistamisesta 3.2. Antti Lallukka 3.2. Kaisu Puranen. ” No hienoa, että ohje vihdoinkin päivitetään. ” Muutama vuosi sitten pappa oli menehtynyt yllättäen kylässä käydessään. Toinen vakituinen kouluttaja on kirkon nuorisotyöntekijä.” Mukaan otettiin kymmenen nuorta, ja jonoon jäi vielä moni. Hän oli leikkimässä lasten kanssa leikkihuoneessa autoilla. Osasto aloitti toimintansa syyskuussa 2021. Palkitaanko muissa organisaatioissa viestintätekoja. ”Kaikki kehittäminen päättyi pitkäksi aikaa siihen.” Nuoriso-osastoon löytyi kuitenkin innokkaita ohjaajia sekä nuoria. Hälytyksiä ykköslähdön palokunnalle tulee vuodessa keskimäärin 60–80. ” Tänään jaoimme @Kupelastus henkilöstölle erikoispalkkioita viestinnässä ansioituneille. Palokunnan päällikkö Marko Viljanen kertoo, että nuoriso-osaston perustaminen oli pitkäaikainen projekti, johon saatiin mahdollisuus vasta uuden paloaseman myötä joulukuussa 2019. Tätä perinnettä on noudatettu nyt 4 vuoden ajan ja se jää pysyväksi. Tätä ei voi opettaa @Polamkissa
3 Pelastustoimi --tarvitsee koulutusjärjestelmän, joka tukee hyvin sen toimintaa. Koulutus vaatii opettajaja muut henkilöstöresursseja sekä kalustoa ja varusteita. Muista valtion virastoista tuon vaihtoehtoisia toimintatapoja ja runsaasti kokemusta muun muassa hallintolainkäytöstä, virkamiesoikeudesta, työnantaja velvoitteista, riskienhallinnasta, sisäisestä tarkastuksesta ja esimiestyön kehittämisestä. Vuosittaiset euroturnajaiset eivät tässä yhtälössä toimi. Opistolla on valtavasti alansa huippuosaajia! Aiemmat tehtävät pelastusalalla helpottavat perehtymistä ja toiminnan kehittämistä. Perehtymistä riittää varmasti loppuvuodellekin. Tavoitteena on tutustua kevään aikana myös koulutus-, tutkimusja kehittämistoimintaan. Millä mielin Kuopioon. K U V A : P E T R O N IS K A N E N Takaisin alalle Johanna Saukkonen aloitti tammikuussa Pelastusopiston uutena hallintojohtajana. Rehtori Mervi Parviainen pelastajapulasta Pelastusopiston blogissa 27.1. Tommi Luhtaniemi, Olli Ryhänen, Susanna Sankala, Sisäministeriön blogi 28.1. Aloitan innolla ja motivoituneena. Mitä toit tuliaisina. Koulutusjärjestelmän tulee ottaa huomioon muun muassa toimintaympäristön muutokset, uusi tutkimustieto, uudet pelastustekniikat ja -työkalut ja pelastustehtävillä tapahtuneet vaaratilanteet. POIMINNAT. 1 Kestävät, pitkän aikavälin rahoitusratkaisut on saatava mitä pikimmin. Kalustoinvestointien lisäksi meillä on myös 45 paloasemaa, jotka pitää pitää terveysturvallisessa kunnossa. Hyvää ja turvallista alkanutta viikkoa! #revontulet #ivalonvpk #lapinpelastuslaitos AJASSA MITÄ KUULUU. Todella mukavaa palata pelastusalalle. 2 Raskaiden pelastusyksikköjen kanta on auttamattomasti vanhentunut ja sitä täytyy saada uusittua, samoin miehistönkuljetusajoneuvoja ja palotarkastukseen käytettäviä henkilöautoja. 8 Pelastustieto 1/2022 INSTAGRAM @ivalonvpk Toisinaan keikalta palatessa pääsee ihailemaan luonnon valoshowta. Vastuullani on hallinnonja tukipalveluiden johtaminen, sujuvan toiminnan varmistaminen ja kehittäminen. Laajat verkostot helpottavat yhteistyötä eri tahojen kanssa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Ville Mensala, Yle 21.1
Nyt alkaa olla kaikilla käytössä vuonna 2013 tehtyjen linjausten mukaiset tunnukset, kun Varsinais-Suomi otti ne viimeisenä käyttöön vuosi sitten.” Mitä uudistuksessa päivitettiin. AJASSA TILASTO Ruotsinkielinen pelastajakurssi alkaa Vaasassa Vuonna 2021 pelastuslaitokset hoitivat 105000 pelastusja avunantotehtävää. Ohjeen tarkoitus on mahdollistaa yksikköja kutsutunnusten käyttäminen yhdenmukaisesti ja laaja-alaisesti hälyttämisessä, viestiliikenteessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä tilastoinnissa. Ohje myös täsmentää alueellisenja valtakunnallisen pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavia käsitteitä.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kristian Eloluoto. ”Ohje on annettu ja se on heti voimassa. Hakijoilla pitää olla hyväksytysti suoritettu fyysisen kunnon testi ja tehtynä lääkärintarkastus viimeistään 1.4.2022, jolloin myös hakuaika päättyy kello 16.15. Määrä on samalla tasolla kuin 2020, joka oli hieman alhaisempi kuin muutamana edellisenä vuotena. Hakuaika on 7.3.–1.4.2022. ”Ohjetta on täsmennetty, ei niinkään uusittu. Ohje on pelastustoimen kumppanuusverkoston valmistelema, ja lopulliseen muotoonsa se laadittiin yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston kanssa.” Koska uusittu ohje tulee voimaan. Koulutus alkaa elokuussa 2022 ja kestää puolitoista vuotta. ”Miehittämättömien ilma-alusten lisäksi huomioon otetaan uudistuksessa tilanneja johtokeskusten tunnukset. Ohjeen myötä myös hätäkeskusten työskentely ja pelastustoiminnan johtaminen helpottuvat, kun pelastustoimen yksilöivät tunnukset ovat mahdollisimman yhteneväisiä valtakunnallisesti. Lisäksi harjoittavassa opetuksessa hyödynnetään Pelastusopiston harjoitusaluetta Kuopiossa ja tarpeen mukaan Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluetta Porissa. 1/2022 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi tunnukset piti uudistaa. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, ITÄ-SUOMEN AVI. Hakukriteerit ja lisätiedot: pelastusopisto.fi > ajankohtaista. 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Te ht äv ie n lu ku m ää rä Pelastuslaitosten pelastusja avunantotehtävät 1996-2021 Tulipalo Liikenneonnettomuus Muu pelastustai avunantotehtävä Vahingontorjuntatehtävä Tarkastustehtävä Ensivastetehtävä Sisäministeriö julkaisi viime vuoden lopussa uudistetun ohjeen pelastustoimen yksikköja kutsutunnuksista. Sillä korvattiin vuonna 2011 ilmestynyt ohje. Lisäksi ohjeeseen on lisätty kärkiyksikön tai moniammatillisten yksiköiden tunnukset ja annettu tarkennuksia esimerkiksi ensivasteyksiköiden tunnuksiin. ”Ei tarvitse, ellei ole tähän mennessä ollut käytössä vanhat tai virheelliset tunnukset. Tunnukset annetaan myös esimerkiksi konteille, vaihtolavoille, perävaunuille ja hälytettäville ryhmille. TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Tehtävämäärät pysyivät ennallaan viime vuonna Pelastusopisto järjestää ruotsinkielisen tutkintoon johtavan pelastajakurssin Vaasassa. Miksi tunnukset piti uudistaa, pelastusylitarkastaja Rami Ruuska. Vuosittaista normaalia tehtävien määrän vaihtelua selittää eniten vahingontorjuntatehtävien määrä. Hyvä olisi, että jokaisella pelastuslaitoksella olisi käytössään ohjeen mukaiset yhdenmukaiset tunnukset. Sieltä liitteestä löytyvät myös yhteystiedot testipaikkoihin, jotka ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vuorelassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Uutta ohjeessa on esimerkiksi miehittämättömiin ilma-aluksiin ja pelastustoiminnan johtamistoimintaan liittyvät tunnukset.” Pitääkö uudistuksen takia ruveta jälleen esimerkiksi teippailemaan pelastusajoneuvoja
PELASTUSALAN MAAILMA
35°38’2 P 139°46’7 I Japanissa toimiva palomiesten perinneyhdistys esitteli osaamistaan palokuntien uuden vuoden harjoituksessa Tokiossa 6. tammikuuta 2022. Kuva: DPA/Lehtikuva.
Toisilla taas ei ole ollut kahteen vuoteen lainkaan lähitapaamisia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön järjestöohjaaja Camilla Elglandin mukaan joidenkin nuoriso-osastojen toiminta on lakkautettu kokonaan koronan takia. SPEK selvitti koronan vaikutusta palokuntanuorten toimintaan kyselyllä, joka lähetettiin alueellisten pelastusliittojen kautta palokunnille lokakuun lopussa. Kun nuori ei pääse harrastamaan, häntä on vaikea sitoa toimintaan. ”Tämä on huolestuttava ilmiö. Vaikka perinteisiä lähiharjoituksia paloaseman tiloissa ei voisikaan järjestää, korvaaviakin vaihtoehtoja olisi olemassa. Syystä tai toisesta tällaisia vaihtoehtoja ei ole toteutettu”, Elgland sanoo. AJASSA K oronapandemia on vaikuttanut monen palokunnan nuoriso-osaston toimintaan negatiivisesti kuluneen kahden vuoden aikana. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Rantakulman VPK Korona syö harrastuksen jatkuvuutta. Nuorilta saatiin 161 vastausta, ohjaajilta 120 vastausta. 12 Pelastustieto 1/2022 Nuoret tarvitsevat harjoittelua Nuorten määrä palokunnissa on vähentynyt reippaasti koronapandemian aikana. Kysely suunnattiin palokuntanuorille ja heidän ohjaajilleen. Voisi lähteä vaikka kaupungin urheilukentälle tai vastaavalle. Elgland kertoo, että 62 prosenttia vastaajista sanoi harjoitusten olleen kokoRantakulman VPK:n nuoriso-osasto harjoitteli alkusammutusta sammutuspeitteellä, käsisammuttimella ja sankoruiskulla syyskuussa 2021.. Osassa palokuntia harjoituksia on järjestetty korkeintaan etänä
Harjoittelun olisi tarkoitus jatkua jälleen helmikuun alusta.. ”Kun koronapandemia alkoi, tein palokuntamme nettisivuille palokuntanuorille tehtäviä ja oppimateriaaleja. YHTEISÖLLISYYS VÄHENTYNYT Elgland kertoo, että kyselyn mukaan yhteisöllisyys ja sen tuntu on selvästi vähentynyt palokuntanuorten keskuudessa. Niihin puhe nuorten kanssa tuntuu aina kääntyvän.” Etäharjoitusten ja -kurssien rasitteena on ollut ruutuajan suuri määrä. Siellä nuoret saivat suorittaa leireillä toteutettavia kursseja. Voisimme ottaa kurssille palokuntatoiminnan ulkopuolella olevia aikuisia, esimerkiksi lasten huoltajia, ja siten saisimme heitä ehkä jopa kiinnitettyä palokuntatoimintaan.” LIIKAA RUUTUAIKAA Rantakulman VPK:n nuoriso-osaston kouluttaja Anni Liimatainen on tehnyt paljon töitä sen eteen, että palokunnan nuoriso-osaston toiminta pyörisi korona-aikanakin. ”Kurssit järjestettiin etäopintoina ja tarjottiin kaikille kiinnostuneille LänsiSuomen Pelastusalan Liiton alueen pa lokuntanuorille. Toimin tasokurssi 2:n kurssinjohtajana ja ohjasin monen eri nuoriso-osaston nuoria. AJASSA naan pysähdyksissä koronan vuoksi. Palokuntien nuoriso-osastot kasvattivat 15 prosenttia vähemmän uusia hälytysosastolaisia vuonna 2021 kuin vuonna 2019. SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen uskoo, että hiipuneen toiminnan käynnistäminen sujuu helposti nuorten kanssa, sillä kiinnostusta palokuntatoimintaan löytyy. Kyselyssä tuli ilmi, että etäharjoituksilla on yritetty korvata pahinta fyysisten tapaamisten puutetta, mutta palokuntanuoret eivät koe etäharjoituksia yhtä merkityksellisiksi. Etänä niitä on turha pitää kymmenelle, vaan osallistujia voi saman tien olla 30–40.” KÄYNNISTÄMINEN HELPPOA. 1/2022 Pelastustieto 13 Uusiakin toimintamalleja on syntynyt. Lisäksi Liimatainen on ollut mukana Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton virtuaalisilla tasokursseilla, joita yleensä pidetään kesäleireillä. Hän sanoo, että vasta pitkällä tähtäimellä nähdään, miten korona lopulta vaikuttaa toimintaan. Eri aluiden palokunnat voivat myös hyödyntää virtuaalimateriaaleja yhdessä. ”Tästä hyvänä esimerkkinä on LänsiSuomen Pelastusalan Liiton Polte-leiri, joka oli täysin virtuaalinen. ”Jos koulua käydään tietokoneella, jaksaminen ei ole enää optimaalista illalla, kun pitäisi vielä harrastaakin tietokoneen parissa.” Korona-aikana olisi tärkeää pitää nuoriin yhteyttä, vaikka se olisikin hankalaa. Lisäksi toimintaan tulee mukaan nuoria entistä vähemmän. Haka-tietokannan mukaan palokuntien nuorisotoiminnan henkilötyötunnit ovat vähentyneet roimasti. ”Paljon on kyselty leirejä ja 24 tunnin harjoituksia. Rantakulman VPK:n nuoriso-osasto on päässyt harjoittelemaan livenä vaihtelevasti. ”Isoin huoli on, että jos henkilöt ovat vain muutaman vuoden toiminnassa mukana, meidän osaamistasomme laskee.” että ohjaajien määrää. Viime syksynä ennen koronasulkua harjoiteltiin pienryhmissä. Palokunnassa pitkään mukana olleet ovat harjaantuneet toimintaan pitkän ajan kuluessa. Vuonna 2021 henkilötyötunteja kertyi vain 35 prosenttia siitä, mitä vuonna 2019. ”Toiminnan käynnistäminen nollasta ei ole mikään ongelma. Kurssin käytännön harjoitukset suoritettiin nuoren oman palokunnan viikkoharjoituksissa mahdollisuuksien mukaan”, Liimatainen kertoo. Voisi melkein sanoa, että sormia napsauttamalla palokunnalla on äkkiä 40 nuorta asemalla odottamassa mielenkiintoisia älyllisiä ja fyysisiä haasteita sosiaalisessa muodossa”, Jaatinen muotoilee. Jaoin niitä julkisesti niin, että muutkin palokuntanuoriso-osastot pääsivät hyödyntämään niitä”, hän kertoo. Yleensä neljäsosa palokuntien hälytysryhmäläisistä tulee nuoriso-osastoista. Liimatainen korostaa nuoriso-osastojen välistä yhteistyötä. Siitä oli tullut hyvää palautetta.” ”Tänä aikana on pakostikin jouduttu miettimään näitä asioita uusista näkökulmista, ja uusiakin toimintamalleja on päässyt syntymään.” Elgland kertoo, että SPEKin palokuntapalveluissa on suunnitteilla perehdytyskurssi palokuntanuorten ohjaajille. Kurssille on vastikään haettu rahoitusta Palosuojelurahastolta. ”Meillä Teams-etäharjoituksia on pidetty Turun alueen palokuntien nuorisoosastojen kanssa. ”Keskeistä olisi kasvattaa sekä nuorten Liimatainen tietää, että nuoriso kaipaa lähitoimintaa. ”Kun nuori ei pääse harrastamaan, häntä on vaikea sitoa toimintaan mukaan.” Elgland nostaa kyselystä positiivisena asiana sen, että koronan myötä nuorten koulutusja kurssimateriaalia on lähdetty tosissaan kehittämään myös etänä toteutettavaksi. Vuonna 2019 palokuntatoimintaan tuli uusia nuoria 2449, vuonna 2021 heitä tuli vain 1382. ”Nuorisotoiminnan suurin merkitys on siinä, että kun nuoret oppivat palomiestietoja ja -taitoja, he kasvavat samalla palokuntalaisuuteen.” Korona syö palokuntaharrastuksen jatkuvuutta. Taukoa on kahden vuoden aikana kertynyt yhteensä keskimäärin noin kahdeksan kuukautta
14 Pelastustieto 1/2022 14 Pelastustieto 8/2021 14 Pelastustieto 1/2022 Palomiehet Ville Kojola (vas.) ja Petteri Väisänen lähtevät tehtävälle Kerava-Tuusulan paloasemalta. Riskiluokassa I ensimmäisen yksikön pitäisi olla onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen.
”Keikalle lähtö tulee niin selkärangasta, että kun kuulee hälytysäänen esimerkiksi. Päivitystä kaivataan niin toimintavalmiusaikoihin kuin riskimalliin, joka ennustaa pelkkiä tulipaloja. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Teemu Heikkilä P alomies Ville Kojola työskentelee Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella Kerava-Tuusulan paloasemalla. 1/2022 Pelastustieto 15 OPERATIIVINEN TOIMINTA Minuutista kiinni Sisäministeriö uudistaa toimintavalmiusohjeen. Hööki on minuutissa ulkona hallista ja matkalla kohteeseen. Suuri osa Uudenmaan pelastuslaitosten alueista on ensimmäisen riskiluokan aluetta, jossa ensimmäisen yksikön pitäisi saapua onnettomuuspaikalle kuuden minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Kolme vuotta palomiehen töitä tehnyt Kojola kokee, että hälytykselle lähteminen on lähes automaattista ja sujuu nopeasti mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Hälytyksen tullessa hän ehtii 60 sekunnin aikana paloautolle kalustohalliin, vetää haalarit niskaansa ja hyppää autoon
Ryynänen muistuttaa, että pelastustoimen toimintavalmiuteen liittyy muitakin asioita kuin toimintavalmiusaika. Ryynänen huomauttaa, että nopeaa apua tarvitaan muissakin onnettomuuksissa kuin tulipaloissa. Se, miten järjestelmämme pystyy vastaamaan tähän, on laajemman selvityksen paikka”, Ryynänen sanoo. Hän huomauttaa, että tuleva selvitys voi johtaa siihenkin, että minuuttivaatimuksia kiristetään nykyisestä. ”Hyödynnämme parasta asiantuntemusta”, hän sanoo. yöllä, sitä liikkuu vaikka puoliunessa ensimmäiset sekunnit.” Kojolalle minuutit tulevat selkäytimestä ja ohjaavat hänen toimintaansa hälytyksen tullessa. Ryynänen kertoo, että todennäköisesti sisäministeriö perustaa toimintavalmiusohjeen päivitykseen työryhmän, johon kutsutaan edustus muun muassa uusilta hyvinvointialueilta ja pelastuslaitoksilta. Lisäksi on tarpeen selvittää, vaatiiko lainsäädäntö täsmentämistä riittävän palvelutason sekä pelastustoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen suhteen. ”Sammutustekniikat ja menetelmätkin kehittyvät koko ajan. ”Siihen liittyy johtaminen, osaaminen ja kaikki kalustolliset tekijät. ”Jos lähdemme tekemään muutoksia, meillä täytyy oikeasti olla tutkittua tietoa asioiden perusteeksi”, Ryynänen sanoo. ”Asia vaatii joka tapauksessa perinpohjaisen selvityksen.” EI VAIN TULIPALOJA Hankkeessa selvitettäneen myös, onko regressiomalli toimivin vaihtoehto toimintavalmiusohjeen pohjaksi. Aikamääreet ovat ainoastaan yksi tekijä. Ryynänen ei vielä osaa arvioida, milloin tänä vuonna hanke tarkalleen alkaa. Minuuttivaatimuksia voi miettiä sitäkin kautta”, Ryynänen sanoo. ”Toimintavalmiusaikavaatimus koskee lähtökohtaisesti kaikkia dynaamisia onnettomuuksia, jotka kehittyvät tietyn ajan kuluessa. Nykyisin pelastuslaissa sanotaan palvelutasolle asetetun vaatimuksen lisäksi, että pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, ja että onnettomuussekä vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Hän korostaa, että perinpohjaista selvitystä ja tutkimusta toimintavalmiusohjeen päivitystarpeista tarvitaan, koska mahdollisen uuden ohjeistuksen täytyy olla pitkäikäinen. Ryynäsen mukaan erilaiset onnettomuustyypit tulee myös huomioida selvityksessä nykyistä laajemmin. Se perustuu tietoon huoneistopalon kehittymisestä.” ”Ajatus on ollut, että ensimmäinen yksikkö saisi palon kiinni, ennen kuin yleissyttyminen ehtii tapahtua.” Myös toimintavalmiusaikojen kriteerit otetaan suurennuslasin alle tulevassa hankkeessa. Toimintavalmiusohje täytyy tehdä niin, että se on pitkäjänteisesti kestävä ja pysyvä.” Hankkeessa täytyy esimerkiksi selvittää, onko pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia. 16 Pelastustieto 1/2022 OPERATIIVINEN TOIMINTA Asia vaatii perinpohjaisen selvityksen. Rakennusten palotekniikka, sammutusmenetelmät ja pelastustoimen kalusto kehittyvät koko ajan. Nykyinen, vuodesta 2012 voimassa ollut toimintavalmiuden suunnitteluohje pohjautuu regressiomalliin, joka ennustaa tulipaloja eri alueittain. ”Suunnittelu ei voi olla kauhean poukkoilevaa. Vaatimus siirtyy vuoden 2023 alusta pelastustoimen järjestämislakiin. ”Julkinen keskusteluhan on pyörinyt sen ympärillä, että niitä pitäisi löyhentää.” Toimintavalmius herätti keskustelua joulukuussa 2021, kun Helsingin pelastuslaitoksen entinen pelastuskomentaja Simo Weckstén sanoi Ylen haastattelussa, että Suomessa tuijotetaan liikaa toimintavalmiusajan minuutteihin. ”En allekirjoita kommentteja, että kuuden minuutin toimintavalmiusaika olisi hihasta ravistettu. Pelkästään uusimisen vaatima selvitysja tutkimustyö vie vähintään kaksi vuotta, arvioi sisäministeriön Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta -yksikön johtaja Pasi Ryynänen. Pian aikaa alkaa olla muillekin hankkeille. PITKÄAIKAINEN HANKE Sisäministeriön pelastusosastolla toimintavalmiusohjeen päivittäminen on ollut työlistalla, mutta asia ei ole vielä edennyt, koska hyvinvointialueuudistus on sitonut resursseja. Nykyinen pelastuskomentaja Jani Pitkänen puolestaan kommentoi kuuden minuutin perustuvan vanhaan tietoon, ”ehkä hihasta ravistettuunkin”.. Tulevaisuudessa näihin minuutteihin saattaa kuitenkin tulla muutoksia, sillä sisäministeriö aloittaa toimintavalmiuden suunnitteluohjeen uudistamisen tämän vuoden aikana. Toimintavalmiusaika on iso osa suorituskykykokonaisuutta, eikä sitä ehkä kannata tarkastella ihan yksittäisenä tekijänä pelastustoiminnassa.” PERUSTELTU VAATIMUS Ryynänen painottaa, että toimintavalmiusajoille on olemassa tietyt perusteet
Onnettomuuden jälkeen palonkehittymistä alettiin tutkia tarkemmin. PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT. Tuolloin päädyttiin kuuteen minuuttiin, joka piti sisällään hälyttämisen, lähtöajan sekä ajoajan. DATAA ON OLEMASSA Pitkänen sanoo, että dataa eri onnettomuuksista ja henkilövahingoista on olemassa runsaasti. Sitä pitäisi vain hyödyntää. ”Mikäli nykytiedon valossa päädytään siihen, ettei mitään tarvitse muuttaa, työ olisi ainakin tehty. Asemasijoittelussakin mennään kuuden minuutin aikamääreen mukaisesti.” Pitkänen muistuttaa, että kymmenessä vuodessa tutkimustoiminnassa on ehtinyt tapahtua isoja loikkia. ”Pelastusala on kerännyt vuosikaudet erilaista tietoa. ”Minulla ei ole intressiä lähteä pidentämään tai lyhentämään kuutta minuuttia, kunhan se perustuu ajantasaiseen tietoon ja pitää sisällään kaikki aikakriittiset tehtävät”, Pitkänen korostaa. Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä. Silloin meillä olisi vielä vankemmat perustelut ohjeen noudattamiseen.” Pitkäsen mukaan kuuden minuutin aikamääre perustuu Virtain vanhainkodin tulipaloon 1979, jossa menehtyi 27 vanhusta. 1/2022 Pelastustieto 17 OPERATIIVINEN TOIMINTA Toimintavalmius on muutakin kuin aika. Tiedämme hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. Pitäisi käydä voimassaTulevaisuuden tekijöille sppl.fi/ppp2022 Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry Kevään 2022 Palopäällystöpäivillä kohdataan enemmän tulevaisuuden haasteita kuin koskaan ennen. Nykyisin kuusi minuuttia ei pidä sisällään hälyttämisaikaa vaan ajan hälytyksen saamisesta onnettomuuspaikan tavoitamiseen.” ”Jos teetettäisiin nykymateriaaleilla vastaavat testit kuin mitä VTT tuolloin teki, tulokset voisivat olla mielenkiintoiset”, Pitkänen pohtii. ”Me Helsingissä noudatamme tietysti toimintavalmiuden suunnitteluohjetta. VARAUTUMISEN PRE-SEMINAARI 31.3.–1.4. AJANTASAISTA TIETOA Pelastuskomentaja Jani Pitkänen toivoo, että pelastustoiminnan toimintavalmiusajat perustuisivat tutkittuun tietoon. ”Testien jälkeen todettiin yleissyttymisen tapahtuvan seitsemän minuutin kohdalla, jolloin palokunnan tulisi olla kohteessa. On aika katsoa eteenpäin! Katso päivien ohjelma ja ilmoittaudu: sppl.fi/ppp2022 #ppp2022 #pelastusala #yhteistyössä PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T H EL SIN KI 30.3.–1.4 .20 22 22 20 30.3
Aika koostuu kuuden minuutin toimintavalmiudesta ja viiden minuutin laskennallisesta viiveestä. Tukholmassa ja Kööpenhaminassa hälytys ja ajoaika ovat 9 minuuttia, ja tehokkaan pelastustoiminnan alkamisviive minuutti, eli yhteensä 10 minuuttia. Olemme aika lähellä sitä.” Pelastusyksikkö lähtee kalustohallista minuutissa. Pitkänen näkee, että toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivittäminen on koko alaa koskeva projekti, jossa pitäisi myös huomioida lainsäädäntö ja se, pitäisikö toimintavalmiusohjeen olla nykyistä velvoittavampi. ”Toimintavalmiusohjeen päivitys antaisi perustellun pohjan kehittää palveluja ja toimintavalmiutta sekä päättäjille pohjan päättää siitä rahasta, jolla hyvinvointialueille palkataan uusia pelastajia.” Vuonna 2019 Helsingin pelastuslaitos teki muiden pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa tutkimuksen toimintavalmiudesta. Hän nostaa esimerkkinä automaattitarkistustehtävät, joiden ei välttämättä tarvitsisi olla kuuden minuutin lähtövalmiudella hoidettavia. oleva statistiikka läpi ja pohtia, voidaanko esimerkiksi onnettomuustyyppienkin perusteella määritellä toimintavalmiusaikaa. I-riskiluokan alueella tehokkaan pelastustoiminnan pitäisi alkaa 11 minuutissa hälytyksestä.. ”Pitäisi myös pohtia, olisiko eri onnettomuustehtäviin erilainen vastetarve. Mitä jos meillä olisi myös onnettomuustyyppikohtainen vaste?” Pitkänen kysyy. ”Pronton tietoja pidetään esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston meille antamien uhkasakkojen perusteena ja yhtenä pelastustoimen virallisista tietolähteistä.” Pitkänen tahtoisi, että toimintavalmiusajat perustuisivat nykyistä laajempaan näkemykseen. Toki taustalla pitää huomioida myös avuntarvitsijan näkökulma, eli mahdollisimman nopea avunsaanti.” Pitkänen huomauttaa, että esimerkiksi Pronto-järjestelmässä on runsaasti tietoa, jolla perustellaan monia asioita. ”Käytännössä meillä I-riskiluokan alueella tehokkaan pelastustoiminnan pitäisi alkaa 11 minuutissa hälytyksestä. 18 Pelastustieto 1/2022 OPERATIIVINEN TOIMINTA Vaatimuksia voidaan myös kiristää. Tällä hetkellä toimintavalmiusajat määritellään rakennuspaloennusteen perusteella
Ruudut on riskitason perusteella jaettu neljään luokkaan, joille on omat toimintavalmiusaikavaatimuksensa. Tuolloin kolmesta erilaisesta lähestymistavasta toimintavalmiusohjeeseen valittiin regressiomallinnus. Sen perusteella ei voi määrittää, kuinka todennäköistä on, että vuoden aikana tapahtuu esimerkiksi kymmenen onnettomuutta, mutta pystymme ennustamaan, tuleeko onnettomuuksia paljon vai vähän.” ALUEET NELIÖKILOMETRIN RUUTUIHIN Regressiomalli valittiin käytettäväksi toimintavalmiuden suunnitteluohjeeseen työryhmässä, joka uudisti ohjetta vuonna 2012. ”Silloisen hankkeen tavoite oli luoda menetelmiä joiden avulla, käyttäen riskiruutuaineiston muuttujia, pystyttäisiin ennustamaan onnettomuustiheyttä ruuduissa”, Tillander kertoo. Malli jakaa alueet neliökilometrin suuruisiin ruutuihin, ja määrittää ruuduille riskitason alueilla tapahtuneiden rakennuspalojen perusteella. Tillanderin mukaan ainakin Uudellamaalla aineistoa on hyödynnetty.. Asiantuntijoille laatimamme Ilmanvaihdon paloturvallisuus-käsikirja kertoo konkreettisesti nykyaikaisten, paloturvallisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän työskenteli tuolloin Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, ja loi yhdessä muiden tutkijoiden kanssa regressiomallin, jonka avulla toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa käytettävät riskiluokat muodostetaan. ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS – KÄSIKIRJA AMMATTILAISILLE FläktGroup auttaa luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Regressiomalli perustuu rakennuspaloihin Riskienhallintapäällikkö Kati Tillander Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta oli vuonna 2010 mukana kehittämässä nykyisessä toimintavalmiusohjeessa käytettävää riskimallia. OPERATIIVINEN TOIMINTA » Lue lisää www.flaktgroup.com/fi/paloturvallisuuskasikirja FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen. ”Malli ennustaa suuruusluokkia, ei absoluuttisia numeroita. Tillander kertoo, että regressiomallia täydentämään tuotettiin toinenkin ruutuaineisto, jossa ennustetaan henkilöja omaisuusvahingon todennäköisyyttä, eli tunnistetaan ruudut, joissa korkean henkilötai omaisuusvahingon riskipotentiaali on suuri. Tillander korostaa, että malli on hyvin yksinkertainen, eikä ennustaminen ole absoluuttisen tarkkaa. Tämä aineisto jaettiin kaikille pelastuslaitoksille, ja laitokset ovat halutessaan käyttäneet sitäkin. Aineisto tuotettiin tutkimushankkeessa Onnettomuusvahingot pelastustoimen riskianalyysityössä. Luokan I riskiruudussa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen
20 Pelastustieto 1/2022 HÄLYTYSILMOITUS 20 Pelastustieto 1/2022 Yli 20 vuotta vanha nostolava oli sijoitettava tarkasti, jotta sen ulottuma riitti operointiin kolmannessa kerroksessa.
1/2022 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS 1/2022 Pelastustieto 21 Hälytysilmoitus 31.10.2021 kello 22.52 Osoite, Varkaus RPS 401 Rakennuspalo pieni (401B)
22 Pelastustieto 1/2022 Räjähdys kerrostaloyksiössä repi rakenteita.
Lisähälytyksiä hälytettiin kahden kilometrin päässä olevalta Stora Enson tehdaspalokunnasta, 19 kilometrin päästä Joroisilta, 23 kilometrin päästä Leppävirralta, 40 kilometVarkaudessa pelastajia vastassa oli kolmikerroksisen kerrostalon luona kaoottinen räjähdyksen jälkeinen näky. Varkauden paloaseman 1+4-vahvuinen pelastusyksikkö (401) jaettiin siten, että savukakkosena työskennellyt Timo Korhonen miehitti puomitikasauton ja savukolmosena työskennellyt Aki Nyyssönen säiliöauton. Voimakas räjähdys ja erikoinen tulipalo V arkaudessa päivystävä pelastusyksikkö hälytettiin sammuttamaan pientä rakennuspaloa. Hätäkeskus korotti antamaansa vasteen keskisuureksi rakennuspaloksi 14 sekunnin kuluttua ensimmäisestä hälytyksestä, kun hätäpuhelu oli vielä kesken. Seinässä oli iso reikä, josta näkyi voimakas tulipalo. NELJÄ PELASTETTAVAA Pian selvisi, että kolmikerroksisen talon toisessa kerroksessa sijaitsevan kohdeasunnon yläpuolisissa tiloissa oli neljä ihmistä, jotka eivät päässeet ulos. ”Aluksi mietin, että onko tämä totta”, palomestari Timo Nyholm sanoo. Hälytyksen esitiedot kertoivat kerrostalossa sattuneesta räjähdyksestä ja voimakkaasta tulipalosta. Sen perusteella hätäkeskus korotti vasteen suureksi rakennuspaloksi. Hän määräsi Varkauden pelastusyksikön paloesimiehen Hannu Tuovisen tilannepaikanjohtajaksi, joka miehistöineen ehtisi paikalle ensimmäisenä, muutamassa minuutissa. Hän päivysti 65 kilometrin päässä Suonenjoella. Esimies, kuljettaja ja savuykkönen liikkuivat paikalle pelastusautolla. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Pohjois-Savon pelastuslaitos. Rakennuksessa oli vielä ihmisiä, jotka piti saada nopeasti ulos. 1/2022 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS Aluksi mietin, että onko tämä totta. Hätäkeskus kertoi Nyholmille, että paikalta oli tullut useita soittoja, joissa kerrottiin, että rakenteita oli tullut alas ja sisällä oli voimakas tulipalo”, Nyholm kertoo
Koska käytävässä näki hyvin ja alimmassa kerroksessa pystyi operoimaan ilman paineilmalaitetta, Tuovinen kiipesi portaita pitkin puoli kerrosta palavaa asuntoa alemmaksi. PALOMESTARI POHTI RISKEJÄ Paikalle matkalla ollut palomestari Nyholm oli ehtinyt miettiä räjähdyksen aiheuttajaa. ”Ulkona oli paniikinomainen tunnelma ja sekasorto. Paloesimies Tuovinen aloitti tiedustelun kiertämällä päädyn kautta luiskaa pitkin tapahtumapuolelle. ”TEHKÄÄ JOTAKIN!” Ensimmäisenä paikalle ehti pelastusauto. Pelastusyksikön kuljettaja selvitti tällä välin lisäveden säiliöautosta pelastusyksikköön. Ambulanssissa työskennellyt palomies auttoi maa-aluslevyjen kanssa ja auto saatiin tuettua paikoilleen vaikeuksitta. Reiässä näkyi voimakas tulipalo. Korhonen peruutti puomitikasauton perän talon kulmalle, ”Näyttää siltä, että siellä on ammuttu tykillä”, eräs toimittaja arvioi.. ENSITOIMET VÄHIN VOIMIN Kun Korhonen saapui puomitikasautolla palopaikalle, ensihoitaja tuli kertomaan hänelle, että ylimmän kerroksen parvekkeella on ihmisiä. Se oli tullut vaihtoehtoista reittiä pitkin ja sijoittui tapahtumaan nähden talon toiselle puolelle. Aiemmin en ollut törmännyt vastaavaan”, hän kertoo. Tuovinen katsoi porraskäytävään, jonka yläpäässä näkyi voimakas palo, mutta savua ei ollut yhtään. Hän tiesi, että kaupunkikaasua siinä talossa ei ollut. ”Näin palavan huoneiston avoimen oviaukon. Huoneistossa paloi voimakkaasti.” Tuovinen arvioi, että suurin hätä tilanteessa oli ylimmän kerroksen asukkailla. Nyholm sai vässä puoli kerrosta alemmaksi, samalle tasanteelle kuin missä itse olin. Ovi oli lentänyt porraskäytäjosta hän arveli ulottuvansa tarvittaviin asuntoihin sekä päädyssä että pitkällä sivulla. Paikalla oli hätääntyneitä ihmisiä, jotka huusivat: ”Tehkää jotakin!” Toisen kerroksen kohdalla seinässä oli iso reikä, ja siitä murentuneet rakenteet olivat levinneet pitkin pihaa. Nyyssönen kiirehti Tuovisen ja Ismo Nikkosen kanssa aloittamaan savusukellusta. 24 Pelastustieto 1/2022 HÄLYTYSILMOITUS Murentuneet rakenteet olivat levinneet pitkin pihaa. Säiliöautolla paikalle ajanut Nyyssönen meni heti palopaikalle saavuttuaan pelastusyksikköön pukemaan paineilmalaitetta. rin päästä Pieksämäeltä ja 72 kilometrin päästä Kuopiosta. Nikkonen oli juuri saanut vedettyä perusselvityksen porraskäytävän ovelle
• Kevyt • Turvallinen • Mukava Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Varusteet H30/Titan: • LED valaisin eteen • LED valaisin taakse • Silmäsuoja • Ulkopuoliset kiinnikkeet kasvo-osalle (säädettävät) • Sisäpuoliset kiinnikkeet kasvo-osalle • Kuulokekiinnikkeet (Savox) • Kallomikrofoni teline (Savox) • Yleiskiinnike • Valaisinpidike Paljonko sinun käyttämä kypärä painaa. Rosenbauer H30 kypärä painaa vain 1,23 kg. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Pelastustieto helmikuu Rosenbauer 2022 215x275.indd 1 27.1.2022 10.36
Rakennuksen päädyssä kolmannen kerroksen asunnosta oli avattu ikkuna, jossa kaksi henkilöä odotti poispääsyä. LATTIA ANTOI PERIKSI Nikkonen huomasi, että asunnon etuosassa lattia antoi periksi. He huomasivat, että ilmastointikanavasta tulee savua. Palomestari Timo Nyholm sanoo tapauksesta tiedottamisen olleen haastavaa. ”Katsoin postiluukuista sisään ja niistä näkyi, että asunnoissa ei ollut savua”, Nyyssönen kertoo. Sitten Korhonen vei heidät alas ja kävi noutamassa vielä kolmannen henkilön, joka odotti apua ikkunan vieressä olevalla ranskalaisella parvekkeella. Muuta palokuormaa ei juurikaan ollut. Lopuksi Korhonen otti kyytiinsä Stora Enson tehdaspalokuntalaisen ja kävi tarkastamassa, löytyykö katolta sammutettavaa. Palava asunto oli yksiö. ”Se oli varmaankin palanut puhki”, Nikkonen arvelee. Savusukeltajat jatkoivat asuntojen tarkastamista yläkertaan. Hänen asuntoonsa puomitikas ei olisi ylettynyt, joten hänet päätettiin evakuoida pakohupun kanssa. ”Omaan silmään paikalla oli kaoottinen räjähdyksen jälkeinen näky, mutta räjähdyksestä ei voitu tiedottaa, koska emme tienneet siitä mitään.” Eräs toimittaja soitti Nyholmille ja kysyi: ”Mitä on tapahtunut?” Kun Nyholm sanoi, että ei osaa ottaa kantaa, niin toimittaja totesi, että hänellä on vastapäisestä talosta otettu kuva, joka näyttää siltä, että siellä on ammuttu tykillä. Ikäihminen suhtautui hyvin pakohuppuun, jonka kanssa palomiehetkin olivat ensimmäistä kertaa tekemisissä tositilanteessa. poliisilta tiedustelutietoja, jotka kertoivat, että kyseessä ei ole räjähde, vaan polttoneste. Savusukeltajat löysivät henkilöt, jotka odottivat ikkunassa ja parvekkeella puomitikkaan tuloa. Puoli kerrosta ylempänä olevan tuuletusparvekkeen seinä oli repeytynyt ja sen ovi paloi. Korhonen ilmoitti havainnostaan palomestari Nyholmille.. Tiedottamisella kova paine ”Neuvoin heitä, että koriin ei saa hypätä, vaan pitää odottaa, että saan ajettua korin seinään kiinni ja autettua heidät hartioista pitäen kyytiin.” Korhonen ajoi korin kaiteen ikkunan alareunan tasalle, jotta henkilöt saattoivat laskeutua kyytiin. 26 Pelastustieto 1/2022 HÄLYTYSILMOITUS Naapu riasuntojen ulko -ovien pinnat olivat palaneet mustiksi. Savusukeltajat näkivät ovelta asunnon ikkunan paikalla olevan iso reiän, josta paistoi pihamaa. Kukaan ei avannut. Asunnon seinä-, lattiaja kattopinnat paloivat voimakkaasti. Autettava oli huolissaan lähinnä ulkonäöstään, joten päädyimme aloittaa evakuoinnin kävellen, mikä sitten sujuikin hyvin”, Nyyssönen kertoo. ”Tapahtumasta syntyi tosi iso mediamylläkkä. Porrashuoneessa oli hyvä näkyväisyys, savua ei juurikaan ollut. ”Selvitimme hänen sairauksiaan ja kuntoaan, että kannammeko hänet vai pystyykö hän kävelemään. Se rauhoitti hänen ajatustenjuoksuaan tilanteessa, jossa oli punnittava mahdollisia riskejä. Viimeisestä asunnosta löytyi hyvävointinen ikäihminen. Ja kun paloon laittoi vettä, sieltä tuli kunnon löylyt takaisin. Sammuttamisesta ja letkurikosta aiheutunut vesihöyry heikensi nopeasti näkyvyyttä, mutta yksiön palo saatiin normaalin huoneistopalon tapaan nopeasti sammutettua. He sammuttivat oven työsuihkulla ja siirtyivät ylimpään kerrokseen. IKKUNASSA IHMISIÄ ”Ajoin puomitikasauton tosi lähelle talon kulmaa, jotta yletyn sillä varmasti talon kulmalta molemmille sivuille”, Korhonen sanoo. Savusukeltajat etenivät havainnon jälkeen varovaisemmin ja lattiaa enemmän tunnustellen. ”Asunnossa oli niin kuuma, että sisälle ei päässyt ilman sammuttamista ja jäähdyttämistä”, Nikkonen kertoo. Palavan huoneiston ovi oli lennähtänyt räjähdyksen voimasta pois paikoiltaan, ja räjähdystä seurannut palo oli polttanut naapuriasuntojen ulko-ovien pinnat mustiksi. Koko yö meni haastatteluja antaessa. Sen jälkeen Nyholm sopi poliisin kanssa, että viranomaiset antoivat yhteisen tiedotteen, jossa kerrottiin räjähdyksestä. Sovimme sisällön poliisin kanssa etukäteen, jotta emme häiritsisi heidän tutkintaansa.” HUONEISTOJEN TARKISTUS Kun palo oli sammutettu, savusukeltajat koputtelivat samassa kerroksessa olevien naapuriasuntojen ovet. YLLÄTTÄVÄ PALO Savusukellus aloitettiin vahvuudella 1+2. Hän tiesi yli 30 vuotta vanhan puomitikkaan toimintavarmaksi, mutta myös sellaiseksi, että sen sivu-ulottuma on kovin vähäinen
”Ihmiset oli jo pelastettu, palo sammutettu ja savutuuletus käynnissä, kun pääsin paikalle”, palomestari Timo Nyholm sanoo. Simppeli sammutus Kävi tuuri, että oli vahvuutta Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön. Samalla kahden henkilön voimin olisi tehty letku-, lisävesija puomitikasselvitys. Paloesimies Hannu Tuovinen ei ajatellut lisävaaran (+1) mahdollisuutta, vaan pikemminkin niin, että kaikki mikä oli tapahtuakseen, oli jo tapahtunut. Tehtävässä auttoi myös se, että molemmat alueen ambulanssit sattuivat olemaan vapaana. Kun painoin ajatuksissani tiedon räjähdyksestä sivuun, siitä tuli ihan perussavusukellus”, Nikkonen sanoo. Aina ei kuitenkaan ole sama tilanne. Tuovisen mukaan Varkaudessa päivystetään aika usein 1+3-minimivahvuudella. ”Jos olisimme lähteneet hoitamaan tätä tehtävää 1+2 -vahvuudella, kuten palvelutasopäätös suo, olisimme saaneet kaikki autot tallista liikkeelle, mutta toiminta tapahtumapaikalla olisi viivästynyt huomattavasti.” Tuovinen itse olisi ajanut autoista yhden paikalle ja alkanut paikalle päästyään tiedustella kohdetta. Varkauden paloaseman kirjavahvuus on 1+5, joka toteutuu harvoin. Palvelutasopäätökseen on lisäksi kirjattu, että vuoron aikana voidaan neljän tunnin ajan päivystää 1+2-vahvuudella. Paloesimies Hannu Tuovinen haluaa muistuttaa päivystävän henkilöstön määrästä. Se oli määrätietoista toimintaa. ”Silloin kun lähdetään tekemään tehtävää, ei mietitä niinkään tapahtuman aiheuttajaa. Ne molemmat hälytettiin paikalle ja toisessa ambulanssissa oleva palomies ryhtyi auttamaan pelastustöissä. ”Kun kohdeasunnosta oli jo ovi pois ja seinä auki, se ei ollut enää rajattu tila”, Tuovinen sanoo. Tavoitevahvuudeksi on määritelty 1+4 ja minimiksi 1+3. Tällä kertaa henkilöstön voimin saatiin kaikki autot liikkeelle ja pienten vekslausten jälkeen toimintakin käynnistyi ripeästi. 1/2022 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS Palomies Ismo Nikkonen kertoo, että varsinainen sammutustehtävä tapahtui suoraviivaisesti sen jälkeen, kun sinne päätettiin mennä sisään. Hän kiittelee paikalla ollutta pelastushenkilökuntaa. Oli ilo asioida ammattilaisten kanssa.” Onnettomuuspaikalla voitiin keventää vahvuutta kello yhden aikaan yöllä, mutta paikkaa vartioitiin aamukahdeksaan asti. Tiedustelun jälkeen olisi pitänyt pohtia kumpi tehdään ensin sisäsammutus vai ihmisten pelastaminen ylimmästä kerroksesta. ”Perusoperaatiomalli toimi
Valtaosa puheluista tuli viiden minuutin sisällä ensimmäisestä soitosta. ”Päivystäjä käsittelee hätäpuhelua viranomaisen laatiman riskianalyysin mukaan”, Nevalainen valaisee. ”Tapaus, jossa kerrostalon seinään syntyi räjähdyksen seurauksena ihmisen kuljettava aukko, oli vain yksi Kuopion hätäkeskuksen 503532 hätäilmoituksesta viime vuonna”, hätäkeskuksen päällikkö toteaa vuoromestarin kertoneen. Hätäkeskussalissa keskusteltiin lähinnä räjähdyksen mahdollisesta syystä. Koska tapahtuma-ajasta oli haastatteluhetkellä ehtinyt kulua yli kaksi kuukautta, oli sitä hoitaneilla henkilöillä vaikeuksia muistaa koko tapahtumaa. Tämän tarkemmin ei hätäpuhelujen sisällöstä voi kertoa”, Kuopion hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen toteaa. Räjähdys tai sortuma -tehtävälajiin liittyi viime vuonna 144 tehtävää koko Suomessa. A R K IS T O K U V A : K IM M O K A IS T O. Vuoromestari oli kertonut Nevalaiselle myös, että hätäkeskuspäivystäjät suhtautuivat onnettomuuteen ilman suuria tunteita. PUOLI MILJOONAA TEHTÄVÄÄ Varkauden räjähdyksestä ei hätäkeskusväelle jäänyt mitään ihmeellistä mieleen. ”Räjähdyksestä ei jäänyt mitään ihmeellistä mieleen” ”Tehtävä muistutti meitä ainakin siitä, että ihmeelliseltä tuntuvia ja harvinaisiakin onnettomuuksia silloin tällöin sattuu”, hätäkeskuksen päällikkö Nevalainen kertoo vuoromestarin sanoneen. Näistä oli suuria 15 kappaletta. SALISSA EI SUURIA TUNTEITA Hätäpuhelujen käsittely sujui ongelmitta, sillä vuorovaikutus soittajien kanssa oli sujuvaa. EI OMAA TEHTÄVÄLAJIA Räjähdyksille ei ole omaa tehtävälajia, vaan ne kuuluvat sortumien kanssa samaan tehtävälajiin. Niiden toisiaan tukevan sisällön avulla hätäkeskuksessa päästiin nopeasti selville tapahtumien todellisesta luonteesta. Räjähdykseen ja tulipaloon liittyviä hätäpuheluita tuli kaikkiaan kymmenen kappaletta, joista seitsemään vastattiin Kuopion hätäkeskuksessa. 28 Pelastustieto 1/2022 HÄLYTYSILMOITUS ”Varkauden onnettomuudesta tulleista hätäpuheluista kävi ilmi se, että liekkejä näkyi ja räjähdysääni oli kuulunut. Mitä sitten kuuluu hätäkeskuksen haastatteluprotokollaan, kun ilmenee, että kyseessä on räjähdys
Höyrystynyt bensiini leimahti ”Minkälaisia potilaita ja kuinka paljon”, olivat ensimmäisiä kysymyksiä, joita ensihoitaja Anna Korhonen alkoi pohtia.. Korhosen ja Lasse Holopaisen ambulanssi ehti nopeasti onnettomuuspaikalle, minne oli kerääntynyt paljon ulkopuolisia katsojia. Oli myös mietittävä uuden räjähdyksen mahdollisuutta. Ensihoitajat pitivät onnettomuuspaikalla valmiutta uuden räjähdyksen varalta normaalia pitempään. Korhonen onnistui mielestään hyvin siinä, että pystyi jättäytymään tilannejohtajaksi, eivätkä hänen kätensä syyhynneet potilastyöhön. Sellaisia ei joka päivä satu kohdalle. 1/2022 Pelastustieto 29 HÄLYTYSILMOITUS Kuopiossa työskentelevä ensihoidon kenttäjohtaja määräsi Varkaudessa päivystäneen ensihoitaja Anna Korhosen ensihoidon tilannepaikanjohtajaksi mel kein heti räjähdysonnettomuuteen tulleen hälytyksen jälkeen. Siitä seurasi voimakas räjähdys, jonka aiheuttaman paineen vaikutuksesta seinään tuli reikä ja huoneiston ovi lennähti pois paikoiltaan. ”Yhteistyö oli sujuvaa. Työparin toinen ensihoitaja ryhtyi avustamaan Korhosta ensihoidon tilannejohtajan tehtävässä. Kenttäjohtaja määräsi meille heti puheryhmät ja hankki resursseja, joista saatoin vain peruuttaa ylimääräiset.” Eka kerta tilannepaikanjohtajana ASUKKAITA SAIRAALAAN JA SIJAISMAJOITUKSEEN Monien kodit olivat menneet onnettomuudessa asumiskelvottomaksi. Tapahtumaan ei liity ulkopuolista henkilöä. Korhonen välitti radiolla tilannekuvaa potilaista ja triagesta Kuopiossa olevaan ensihoidon tilannekeskukseen, jossa työskentelevä ensihoidon kenttäjohtaja avusti Korhosen työskentelyä. Siinä oli niin paljon kaikkea, että unohdin aluksi jopa oman kutsutunnukseni.” ITSEOHJAUTUVASTI TOIMEEN Alkutilanteessa paikalla olivat molemmat paikalliset ambulanssit. Paikalle tullut kolmas ambulanssi alkoi kuljettaa asukkaita sairaalaan tarkistettavaksi, heitä oli kaikkiaan neljä. Kun tutkinta valmistuu, se päättyy siihen, että poliisi toteaa, että rikoksesta epäilty on kuollut. ”Teemme silti ihan normaalin tutkinnan, tässä tapauksessa hieman laajemmankin, koska asia kiinnostaa tiedotusvälineitä”, Koponen sanoo. Kun potilaat oli autettu sairaalaan, ensihoito auttoi vielä sosiaalitoimea kuljettamalla asukkaita sijaismajoitukseen. ”Järjestäydyimme hyvin itseohjautuvasti. Osa asukkaista oli päässyt kodistaan ulos vain palomiesten auttamana. Jotkut asukkaat olivat paenneet räjähdystä ja sitä seurannutta tulipaloa ulos paljain jaloin. Työparinani oli palomies, joten hän ryhtyi alkuvaiheessa avustamaan pelastustoimea”, Korhonen kertoo. Korhonen pohti kerrostalon seinässä ammottavan ison rei’än alkuperää. ”Minkä takia tapahtumaketju on saanut alkunsa, ei välttämättä selviä koskaan. Emme siis pakosti saa selville, onko teko ollut vahinko vai tahallinen”, poliisin tutkinnanjohtaja Vesa Koponen sanoo. Toisen ambulanssin ensihoitaja alkoi huolehtia pelastetuista ja itse ulos päässeistä asukkaista. Räjähdyksen yhteydessä asunnossa ollut henkilö menehtyi. ”Mietin, minkälaista potilasmateriaali on ja kuinka paljon potilaita voisi olla. ”Kun tuntee työkaverit, ja tietää, että heihin voi luottaa, on johtamistyöhön syventyminen helpompaa.” Onnettomuus syntyi, kun höyrystynyt bensiini leimahti asunnossa. Se oli Korhoselle ensimmäinen kerta ensihoidon tilannejohtajana
”Sote-puolen rahoitus pitää saada turvattua, sillä samalla turvataan myös Mitä asioita uudet aluevaltuutetut haluavat ajaa uusilla hyvinvointialueilla. Meidän on pidettävä huolta siitä, että paloasemaverkosto säilyy lähipalveluna kaikkina vuorokauden aikoina. Ruiskumestari Janne Luoma-aho (ps) sai paljon ääniä Keski-Suomessa. Kymenlaaksossa ääniä kahmi äskettäin eläköitynyt pelastusjohtaja Vesa Parkko. Erityisesti sopimuspalokuntatoiminnan mahdollisuuksista on huolehdittava ja paloasemaverkoston tarpeet huomioitava. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Sisäministeriö Valtuutetuilla on huoli rahasta pelastustoimen rahoitus. Hänelle tärkeitä ovat pelastustoimen lisäksi lasten ja nuorten asiat. Meidän on tuotava esille pelastustoimen rakenneuudistus, sillä niistä kokemuksista on hyötyä uuden soten rakentamisessa.” LÄHIPALVELUT TURVATTAVA Palomies Kenneth Morelius (Liike Nyt) saavutti Keski-Uudellamaalla valtuustopaikan. Hän haluaa valtuutettuna pitää pelastustoimen puolta, jotta rahoitus varmistetaan. Myös hän on vaikuttanut kunnallispolitiikassa. ”Huolenaiheena on tietysti raha ja miten se saadaan riittämään. Tällä hetkellä hän ei ole mukana, mutta työskentelee Eksotessa ensihoitajana. Parkko uskoo, että äänisaaliin takana ovat erityisesti ne, jotka ovat halunneet pelastustoimen asioita tuntevan henkilön aluevaltuustoon. ”Pelkään, että erityisesti palokuntaasiat jäävät muiden jalkoihin rahamäärän vähentyessä. Vaikka hän ei pelastustoimen asioita kampanjassaan erikseen painottanutkaan, hän haluaa olla aluevaltuustossa pelastusalan asiantuntija ja nostaa sen asioita esille muiden päättäjien tiedoksikin. Me olemme asiamme hyvin hoitaneet.” Palomies Sami Keskinen (kok) tuli valituksi muhkealla äänisaalilla. 30 Pelastustieto 1/2022 HYVINVOINTIALUEVAALIT Pelastustoimi INFOPAKETTI ALUEVALTUUTETUILLE H yvinvointialuevaalissa äänestettiin ahkerasti myös pelastusalaa lähellä olevia ehdokkaita. Kokoomuslainen Jari Larikka tunnetaan Kouvolassa kuntapoliitikkona ja hän sanookin pitäneensä esillä jo pitkään sote-asioita. Keski-Suomessa pelastustoimen rahoitusosuus on laskemassa parilla miljoonalla eurolla ja varallaoloasiankin takia pelastustoimi tarvitsee lisäsatsausta, jotta toimintaa voidaan kehittää. Josefina Nissilä (sd) on ollut palokuntatoiminnassa 18 vuotta. Silti myös palokuntatoimintaan pitää satsata.” Keski-Pohjanmaan pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen (kok) on vaikuttanut jo pitkään kuntapolitiikassa. Hän oli kokoomuksen ääniharava kotikaupungissaan Kotkassa. Valtuutettuna hän haluaa ajaa pelastusalan asioiden lisäksi erityisesti lasten ja nuorten mielenter veyteen liittyviä asioita. ”Muutoinkin peruspalvelut ovat tärkeitä, jotta asiakas saa palvelun mahdollisimman matalalla kynnyksellä.” Lue lisää äänimääristä: pelastustieto.fi. Nyt hän on päättäjänä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Ääniä hän uskoo saaneensa siksi muiltakin pelastustoimen väeltä. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtajan Ari Maskosen kokoaman aineiston mukaan eniten valituiksi tuli tällaisia ehdokkaita Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. Ainoastaan Kanta-Hämeen, Lapin ja Vantaa-Keravan alueilla läpi ei päässyt yhtään niin sanottua alan ehdokasta. Hän kantaa myös huolta lähipalveluista ja siitä, että rahat riittävät myös pelastustoimelle suuren soten kyljessä. Kysyimme asiaa muutamilta pelastusalaa lähellä olevilta valtuutetuilta. ”Pelastustoimi tuli painoarvonsa mu kaisesti hyvin esille ja uskon, että pys tymme hyvin pitämään alan puolia uudessa aluevaltuustossa.” Kymenlaaksolainen sopimuspalokuntavaikuttaja Markku Leinonen (sd) haluaa aluevaltuutettuna pitää esillä myös pelastustoimen asiaa. Pelastustoimea on pidetty hieman liian itsestään selvänä
Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 | Faksi 010 836 3099 Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia. E-, EWja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. HYVINVOINTIALUEVAALIT Mesvac Oy | Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas | Puh. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet Eja EW-luokka E 30, EW 30, E 60, EW 60, E 90, E 120 Palorullaovet EI-luokka EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120, EI 180, EI 240 Savuverhot D 120 Suomen laajin CE-merkittyjen palo-ovien valikoima www.mesvac.fi. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. Hörmann palo-ovien BIM-suunnitteluaineistot: www.bimobject.com/fi/hoermann-kg Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen
mirafoni112@ gmail.com Tuhat pelastajaa Viime syksystä lähtien on uutisoitu noin tuhannen pelastajan lisäkoulutustarpeesta, kun selvitettiin varallaolomuutoksen sekä aluehallintovirastojen toimintavalmiutta koskevien korjausmääräyksien vaikutusta pelastuslaitoksien henkilöstötarpeeseen. Pelastusalalla on ollut aiemmin etulyöntiasema moneen muuhun viranomaiseen nähden, kun palokuntanuorisotyön kautta kipinän alalle on saanut moni nuori. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Työnantajakuvalla todella on merkitystä, sillä ikäluokkien pieneneminen on tosiasia. ”Millainen työnantaja on pelastustoimi?” on kysymys, jota alaa harkitsevat pohtivat. 32 Pelastustieto 1/2022 MIRAFONI Millainen työnantaja on pelastustoimi. Uusin SPEKin tekemä selvitys kertoo, että tällä hetkellä koronan myötä ja harjoituksien tauottua palokuntanuoria tuli palokuntiin 44 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Omaksi kysymykseksi jää koulutusuudistushanke – miten tässä kokonaisuudessa läpiviedään lisäkoulutuksen ohella koulutusuudistushankkeen käytännön toteutus. Pelastusopisto tarvitsee opiskelijoiden lisäksi myös lisää työvoimaa opettajajoukkoon eikä tuo asiantuntemus ja osaaminen väijy jossakin toisella toimialalla. Tuolle lisäkoulutukselle pyrittiin hakemaan rahoitusta jo syksyn budjettiriihessä siinä onnistumatta. Alan tulevaisuudennäkymissä riittää pohdittavaa ja tekemistä meille kaikille.. Yhteistyön pelastuslaitoksien ja Pelastusopiston välillä on oltava tiivistä eikä vain opiston henkilöstötarvekyselyihin vastaamista. Tämä vaatii joustoa myös työnantajilta. Pelastusopisto on jo vuosia joutunut perustelemaan ja vääntämään rahoituksestaan, eikä epätietoisuus tulevasta ainakaan helpota pelastusopistolaisten tuskaa. Työvoimasta tullaan todella taistelemaan. Se, mitkä ovat seuraavat askeleet, ovat merkityksellisiä koko alalle. Käytännössä pelastuslaitoksilla voisi olla omat rekrytointiyhdyshenkilönsä, jotka vastaavat alueellisesti rekrytointiviestinnästä ja tavoittavat alueellisesti potentiaaliset hakijat. Harva pelastaja kykenee myöskään säilyttämään työkykynsä täysimääräisenä eläkeikään asti. Tämä toimintamalli on esimerkiksi poliisilla käytössä, miksei siis otettaisi hyviä esimerkkejä myös meillä käyttöön. Tätä kyykkäystä tullaan niittämään tulevaisuudessa. Onnistuminen tuossa olisikin ollut ihme, olihan vaikuttamisen ja viestinnän jänne asiassa varsin lyhyt. Pelastusopistolle on saatava taattua mahdollisimman pikaisesti työrauha järjestämällä oppilaitoksen rahoitus pysyvästi ja kestävälle pohjalle, jotta Pelastusopistolla voidaan keskittyä opetuksen järjestämiseen ja työvoiman rekrytoimiseen. Opetustehtäviin tarvitaan alalla jo työskenteleviä henkilöitä
Adaptiivinen Prodex FIREscape –paloturvavalojärjestelmä ohjaa kriisitilanteessa kiinteistön turvallisimmalle poistumisreitille, mukautuen muuttuvaan tilanteeseen. Kristian, 27, kenkäkauppias “Valloittaa Milanon muotikadut uudella omalla mallistolla.” LIIKETILAT I HELSINKI I SUOMI I KLO 07:45 Neea, 42, aktivisti, projektipäällikkö “Pelastaa naalipopulaatio, vaikka yksi kerrallaan.” Petra, 32, junior associate “Ura kansainvälisenä ihmisoikeusjuristina YK:ssa.” Tom, 57, tj “Triathlon, triathlon, triathlon...” Oikealla suunnalla on väliä niin elämän pienissä hetkissä, suurissa haaveissa kuin evakuointitilanteissakin. Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 31.1.2022 13.20.57 31.1.2022 13.20.57. Valitsesuunta.. MIRAFONI Haaveiden tiellä voi olla yksi väärin valittu suunta
Palokuntatehtäviin hän hankki vähitellen oppia ja koulutusta. Nuorukaisen palokuntataival alkoi 1. ”Kun pidetään huolta haastavista harjoituksista, se takaa sen, että tulevissa sammutusja pelastustehtävissä onnistutaan hyvin”, hän tuumii yli puolen vuosisadan palokuntakokemuksella. ”Sopimuspalokunnat ympäri Suomen mahdollistivat suuren palon sammuttamisen. Siksi hän on ollut ahkerasti kouluttamassa uutta polvea palokuntatoiminnassa. TULEVIEN POLVIEN KOULUTTAJA Erityisesti lapset ovat hänen sydäntään Puoli vuosisataa palokuntauraa lähellä. Nuorille pitää keksiä mielekästä tekemistä.” Hän kiittää Keski-Suomen pelastuslaitosta ja paikallista palomieskerhoa tuesta, jolla palokuntanuorille on hankittu varusteita. Maatilalla työskentely yhdessä vaimonsa ja veljensä kanssa on myös antanut mahdollisuuden lähteä, kun hälytys on tullut. Siitä huolimatta hän katsoi, että ikää on nyt tullut riittävästi. Siihen aikaan rautakanki oli kovin raivausväline. ”Meillä on mukana nuoriso-osastossa 44 lasta, joita ohjataan iän mukaan kahdessa ryhmässä. Meiltä lähti kuuden hengen porukka ja olimme keikalla 22 tuntia. Ilpo Leppänen oli viime kesänä mukana sammuttamassa Kalajoen suurta metsäpaloa. Ilpo Leppänen selvitti tarvittavat kuntotestit palokuntauransa loppuun asti. Ilpo Leppänen laskeskelee olleensa mukana jopa 3000 hälytystehtävässä. Nyt 52 vuotta ja 10 kuukautta myöhemmin Kinnulassa kuvaillaan legendan jättävän palokuntatoiminnan. Paloaseman lähellä asuvana hän on eh tinyt melkein kaikille keikoille. Erityisesti silloin, kun Kinnulaan tuli ensimmäinen päätoiminen palopäällikkö Heimo Tuikkanen, alettiin harjoitella järjestelmällisemmin. Jämbeck tiesi, että saa Leppäsestä aktiivisen ja ahkeran palokuntalaisen. Vastuullamme oli puolen kilometrin kaistale.” Joulupäivänä oli hänen viimeinen hälytystehtävänsä, joka oli automaattihälytys uimahalliin. Teksti: Esa Aalto Kuva: Tiina Laitala Legendaariselle kouluttajalle ja palokuntalaiselle lapset ja nuoret ovat olleet kaikki kaikessa. Muutaman vuoden hän toimi myös kunnan palopäällikön sijaisena tämän sairasloman aikana. Parasta on se, kun voi olla auttamassa lähimmäistä hädän hetkellä.” Nuorukaista toki viehättivät myös toiminta ja kalusto. Kerromme kouluissa palokuntatoiminnasta ja sitä kautta uutta väkeä on saatu mukaan.” Erityisen mielissään hän on siitä, että tytöt ovat tulleen sankoin joukoin mukaan palokuntatoimintaan. ”Nuorimpana liityin palokuntaan ja vanhimpana lähdin pois”, hän sanoo. Myös omia lapsia ja lapsenlapsia hän on kouluttanut. Monia ihmisiä on autettu. Tästä olemme saaneet tunnustustakin. ”Hyvä kouluttaja osaa tulla nuorten kanssa hyvin juttuun. Silloin päättyi hänen viimeinen yksikönjohtajan päivystyksensä. Suhteutettuna paikkakunnalla asuvien nuorten määrään meillä on mukana huippumäärä nuoria ja lapsia. Bedford-merkkisessä sammutusautossa oli 1200 litran vesisäiliö, 500 metriä työja pääjohtoa, muutama sanko, kuokka, lapio ja jonkinlaiset henkilökohtaiset suojavarusteet. Heitä alkaa olla jo enemmän kuin poikia. Helmikuussa 70 vuotta täyttävä Leppänen jätti palokuntahommat nuoremmille vuodenvaihteessa. Tässä Ilpo Leppänen on yhdessä lastenlastensa kanssa.. maaliskuuta 1969. Toiminnalle on myös hyviä nuoria jatkajia. 34 Pelastustieto 1/2022 SOPIMUSPALOKUNNAT K innulan legendaarinen sivutoiminen palopäällikkö Allan Jämbeck pyysi 17-vuotiasta Ilpo Leppästä mukaan Kinnulan puolivakinaiseen palokuntaan. Niillä mentiin antamaan apua. ”Palokuntatoiminta iski heti kuin lekalla päähän
Näin varmistetaan, että lippukirjasta saadaan kattava ja että jokainen lippu saa sille kuuluvan valtakunnallisen arvostuksen ja näkyvän paikan. Hanke käynnistyi syksyllä 2021 ja aloitteen tutkimushankkeet toteuttamisesta teki säätiön hallituksen jäsen, teollisuusneuvos Kari Kallonen. Vähitellen vapaaehtoiset palokunnat ottivat liput käyttöönsä seremoniallisessa tarkoituksessa. Lippututkimuksen tekemistä ja aineiston keruuta tukee ohjausryhmä, johon hankkeen takana olevat järjestöt Palosuojelun Edistämissäätiö, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö sekä pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ovat asettaneet omat asiantuntijansa. Ne ovat osoittaneet sammutustyön aikana päälliköiden ja yksiköiden sijainnin, ja niillä on annettu neuvoja ja ohjeita sammuttajille. Tänä päivänä muutamilla pelastuslaitoksillakin on jo oma lippunsa. Työn tavoitteena on laatia yleisesitys palokuntien lippujen historiallisesta taustasta, lippujen käyttötarkoituksesta, suunnittelusta, suunnittelijoista, symboleista, lahjoittajista ja lippuihin liittyvistä seremonioista, naulaamisesta, vihkimisestä ja käytöstä. Myös vuodesta 1861 alkaen perustetut vakinaiset palokunnat ja sittemmin tehdaspalokunnat ovat hyödyntäneet lippuperinnettä oman identiteettinsä rakentamisessa. Niistä tuli yhteisöllisyyden ja identiteetin tunnuksia. Palokunnan kantotai marssilippu kulki kulkueitten edessä, ja niillä kunnioitettiin erilaisia tilaisuuksia. Ne ovat toimineet viestinnän välineinä. Kuva: Museovirasto, JOKA Journalistinen kuvaarkisto Kaleva.. Se oli esikuvana muillekin perustetuille palokunnille, ja useimmat saivat oman lippunsa jo 1800-luvulla, mutta lippuja on otettu käyttöön aivan viime aikoihin saakka. Muita ”matrikkeliin” tarvittavia tietoja ovat: lipun kuvaus (heraldiikka), symboliikka ja värit, lipun koko, lipputanko ja nupin kuvaus, lippualoitteen ajankohta ja aloitteen tekijä(t), lipun suunnittelija(t), lipun tekijä(t), lipun lahjoittaja(t), lipun valmistumisaika, lipun luovutukseen liittyvät tapahtumat eli naulaus ja vihkiminen/siunaaminen (myös paikka, aika ja suorittajat), lipun luovuttaja ja vastaanottaja ja lippuun mahdollisesti liittyvät tarinat. Palokunnan 70-vuotisjuhlaa vietettiin heinäkuussa 1961. Ohjausryhmässä ovat mukana Marko Hasari (asiamies, Palosuojelun Edistämissäätiö, P ertti Heikkilä (SPEK), Iiro Hyrsky (kumppanuusverkosto), Kari Kallonen (Palosuojelun Edistämissäätiö), Ari Keijonen (SPPL) ja Markku Savolainen (SPEK) Koska tiedon saanti erilaisista lähteistä on vaikeaa varsinkin pandemian aikana, ohjausryhmä toivoo, että pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, vapaaehtoiset palokunnat, teollisuuspalokunnat ja muut alan toimijat toimittaisivat tarvittavan aineiston sähköisesti joko Suomen Palopäällystöliittoon (ari.keijonen@sppl.fi) tai tutkijalle (ajkostet@ gmail.com). Lippuihin liittyy usein myös kunniamarssi, joka kuului etenkin vapaaehtoisten palokuntien soittokuntien vakio-ohjelmistoon. Työn toiseen osaan, Palokuntalipuista tarvitaan tietoa johon kerätään palokuntien lipuista keskeisimmät tiedot ja valokuvat ja laaditaan niistä matrikkeli -tyyppinen hakemisto, tarvitaan pelastusalan toimijakentän apua. Hyvä lähde lippuja koskevien tietojen saantiin on lippukirja, joka on laadittu lipun naulauksen ja vihkimisen yhteydessä. Lipuilla on ollut alunperin hyvin käytännöllinen merkitys. Teksti: Juhani Kostet Tornion VPK perustettiin vuonna 1891. 1/2022 Pelastustieto 35 SOPIMUSPALOKUNNAT PELASTUSTOIMI P alosuojelun Edistämissäätiö on käynnistänyt palokuntien lippuja ja tunnuksia koskevan tutkimuksen ja historian kirjoittamisen. Lippujen historian ja ”matrikkelin” tietoja kerää FT, dosentti Juhani Kostet, joka on kirjoittanut aikaisemmin useita pelastusalan historioita. Kun Suomen ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta perustettiin Turkuun vuonna 1838, yksi ensimmäisistä päätöksistä oli suunnitella yhdistykselle oma tunnus eli lippu. Lapin läänin palokuntalaiset kokoontuivat juhlimaan läänin vanhinta palokuntaa ja marssivat lippujen suojissa juhlaparaatissa Hallituskadulla
Teksti: Kaisu Puranen · Arkistokuva: HELPE Ry K ansainvälinen standardisointiorganisaatio International Organization for Standardization eli ISO valmistelee tällä hetkellä maailmanlaajuista standardia väestönsuojille. Ronkaisen mukaan tuleva väestönsuojien standardi kattaa kaikki väestönsuojien osa-alueet: suunnittelun, rakentamisen, käytön ja huollon. Tavoite on, että ISO:n kaikki jäsenmaat vahvistaisivat tulevan standardin. Komitea tuottaa standardeja, jotka tähtäävät yhteiskuntien turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen”, Ronkainen kertoo. Käytännöt ovat horjuvia.. ”Olemme olleet tekemisissä väestönsuojien kanssa 60 vuotta ja huomanneet, että käytännöt niiden suhteen ovat hyvin horjuvia. Sen laadintaan tuli puolto monipolvisen prosessin jälkeen. Väestönsuojastandardihanke on meneillään komiteassa nimeltä TC 292 Security and Resilience. Temet teki aikoinaan Suomen Standardisoimisliitto SFS:n kautta ISO:lle ehdotuksen väestönsuojien standardista. ”Teemme kaikkia väestönsuojissa tarvittavia erikoislaitteita, olivat ne sitten yksityisiä tai isojen organisaatioiden väestönsuojia”, kertoo Jyrki Ronkainen, Temet International Oy:n neuvonantaja ja ISO 22359 -standardihankkeen projektipäällikkö. ISO:n alla standardeja tuottavat teknilliset komiteat. 36 Pelastustieto 1/2022 VARAUTUMINEN Väestönsuojille tulossa kansainvälinen standardi Kansainvälinen standardisointiorganisaatio ISO valmistelee väestönsuojastandardia suomalaisten ehdotuksesta. Hankkeen alullepanija on suomalaisyritys Temet, joka valmistaa väestönsuojalaitteita. Ronkainen kertoo, että väestönsuojastandardista on haastavaa tehdä niin yleispätevä, ettei se sulje pois minkään tyyppistä suojaa, mutta huomioi kaikkien vaatimukset. Standardin tarkoitus on yhtenäistää ja antaa ohjeita, jotta asioiden tekeminen olisi helpompaa.” YRITYS EI PÄÄSE SANELEMAAN Tulevan standardin pitäisi kattaa monenlaiset väestönsuojat niin omakotitalon kellarissa olevasta suojasta kallion sisään louhittuun usean tuhannen hengen suojaan. Hänen mukaansa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti kaikissa neljässä osa-alueessa on puutteita. ”Temet on ollut jäsen tässä komiteassa joitakin vuosia
”Nämä ovat aina tapauskohtaisia asioita. myynti@suomenkalenterit.. Liitto vastaa Suomessa kaikesta standardisoinnista lukuunottamatta sähköja telealaa. ”Yksikään maa ei pysty sanelemaan standardin sisältöä. ”ISO:ssa äänestettiin standardista, ja jokainen jäsenmaa otti asiaan kantaa. Esiin tulee hyvin paljon mielipiteitä, jotka kaikki pitää huomioida. ”Jos standardi on hyvin laadittu ja se todella auttaa, maat mielellään vahvistavat sen kansalliseksi.” ”Meidän on tarkoitus tehdä tästä standardista niin hyvä, että se automaattisesti vahvistettaisiin kussakin ISO:n jäsenmaassa.” Vaikka Temet on väestönsuojamarkkinoiden sekä -hankkeen johtaja, yritys ei Ronkaisen mukaan silti pääse sanelemaan, millaisia väestönsuojien pitää olla. Valtaosa maista äänesti hankkeen puolesta, ja se meni kirkkaasti läpi”, Kalli kertoo. Jokaisen maan oma standardisoimisjärjestö voi vahvistaa standardin kansalliseksi. Lähde: www.sfs.fi Ronkainen korostaa, että standardi on ohje, eikä se pakota mihinkään tai aja maiden omien lainsäädäntöjen ohi. Työryhmässä on tärkeää löytää konsensus standardin teknisestä sisällöstä. Temetkin otti yhteyttä SFS:ään, joka jätti aloitteen standardista ISO:hon. Jos standardia aletaan hyödyntää laajasti, käy yleensä lumipalloefekti, ja standardiin aletaan viitata aina, kun rakennetaan esimerkiksi väestönsuojia.”. Näin voidaan sanoa, että kaikki on tehty avoimesti, ja kaikilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa. Standardit ovat julkaisuja, joihin on kirjattu yhteisesti sovittuja vaatimuksia, suosituksia tai vaikkapa ominaisuuksia tuotteille ja niiden valmistukselle tai testaukselle sekä järjestelmille tai palveluille. Hankkeen sihteeri Kalli tekee pöytäkirjat ja pitää huolta, että toiminta on sääntöjen mukaista, avointa ja läpinäkyvää. ”Asiantuntijat tekevät päätöksiä, jotka kirjataan pöytäkirjaan ja hyväksytään seuraavassa kokouksessa. Standardi. Kalli kertoo, että projektin teknistä sisältöä työstetään työryhmässä yleensä pitkään. Tämän jälkeen ISO:ssa muodostettiin hankkeelle työryhmä, johon eri maiden standardisointijärjestöt nimesivät väestönsuoja-asiantuntijoitaan. / kauppa.suomenkalenterit.. Standardi ei välttämättä ota tuulta, jos sidosryhmä kokee sen huonoksi tai ei muuten tiedosta sen olemassaoloa. SFS KOORDINOI SUOMESSA Suomessa väestönsuojastandardin valmistelua koordinoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Mikäli tässä epäonnistutaan, riskinä on hankkeen kaatuminen prosessin myöhemmässä vaiheessa, kun lukuisat jäsenmaat äänestävät lausunnolle asetetusta standardiluonnoksesta.” PAINOARVOA VAIKEA ENNUSTAA Kalli painottaa, että valmis standardi ei koskaan ylitä lainsäädäntöä. 1/2022 Pelastustieto 37 VARAUTUMINEN PALJON UUSIA TÄRKEITÄ MUUTOKSIA! KATSO KAIKKI MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.. Tästä ei saada suomalaista väestönsuojanormistoa, vaan komiteatyö, jonka tulokset kaikkien työryhmän jäsenten tulee voida hyväksyä.” Hanke alkoi syksyllä 2021, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä. Hän arvioi, että sen painoarvo on potentiaalisesti suuri, mutta se muotoutuu ajan kuluessa. ”On tavoite, että standardi olisi jatkossa työkalu esimerkiksi erilaisissa kilpailutustilanteissa ja projektisuunnitelmissa.” Kallin mukaan etukäteen on hankala ennustaa, millainen esimerkiksi väestönsuojastandardin painoarvo tulee olemaan. TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. SFS:n johtava asiantuntija ja ISO:n väestönsuojatyöryhmän sihteeri Janne Kalli kertoo, että SFS toimii operaattorina kaikille suomalaisille, jotka haluavat tehdä standardin tai vaikuttaa niihin. Hän painottaa, että kysymys on komiteatyöstä, jossa on tällä hetkellä mukana 10 maata. Toisaalta taas standardi voi tulla nopealla aikavälillä kaikkien maiden käyttöön. Se on aina vapaaehtoinen, mutta toki ohjaa laajan sidosryhmän toimintaa
Alustalla on opastavia videoita niin uudempiin kuin vanhempiinkin paloilmoitinkeskuksiin. Niin sanottu materiaalipankki on nyt avattu ja sitä täydennetään myös jatkossa. T ietoa on aiemminkin ollut SPEKin nettisivuilla, mutta nyt se on koottu helposti löydettäväksi yhteen paikkaan. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto · Kuvakaappaukset: SPEK PALOTURVALLISUUS Opastaa-alusta on tarkoitettu työn tueksi. Palotilanteessa kiinteistön henkilökunnan on pystyttävä toiminaan välittömästi paloilmoittimen hälyttäessä tai sammutuslaitteiston aktivoituessa. VOI HYÖDYNTÄÄ MYÖS KENTTÄTYÖSSÄ Myös pelastuslaitokset, palontorjuntatekniikkaa huoltavat liikkeet ja tarkastuslaitokset voivat hyödyntää materiaalia kohteissa, joissa tarvitaan lisää perehdy. 38 Pelastustieto 1/2022 Ohjeita ja perehdytystä paloturvallisuuteen ”SPEK opastaa” -alustalla on nyt paloturvallisuudesta ja palontorjuntatekniikasta ilmaista ohjeistavaa ja perehdyttävää aineistoa – esimerkiksi paloilmoitinten opasvideoita, simulaattoreita sekä sammuttimien tarkastusja huolto-ohjeita. Tarkoituksena on, että uusi alusta palvelisi erilaisia tarpeita kokonaisvaltaisemmin. Aineistoa voi hyödyntää myös kentällä niin tietokoneella kuin mobiilipäätteelläkin. Jokaisen tulisi paloturvallisuusperehdytyksessä saada tietoa palontorjuntatekniikan toiminnasta ja sen merkityksestä sekä siitä, miten tulee toimia palotilanteessa. Materiaali on nyt esimerkiksi työpaikoilla vapaasti saatavilla, ja sitä voidaan käyttää kohdennetusti halutulla tasolla koko henkilökunnan turvallisen työskentelyn tueksi
1/2022 Pelastustieto 39 PALOTURVALLISUUS tystä, jotta paloturvallisuuskulttuuri ja osaaminen saataisiin halutulle tasolle. Laitteistomateriaalien lisäksi alustalta löytyy muutakin paloturvallisuuteen perehdyttävää materiaalia. Palvelu on tarkoitettu käytettäväksi niin tietokonelta kuin erilaisilta mobiilipäätteiltä. Paloilmoitinvideoissa käydään läpi paloilmoitinkeskusten osia ja niiden toimintaa. Näin voi helposti kerrata laitteiden käyttöä tai vaikka hakea käyttöohjeita kenttätyön aikana. Osien lisäksi käydään läpi käyttöön liittyviä perustoimenpiteitä, joita voi myös harjoitella ja kerrata verkkosimulaattorien avulla. Kuvat ovat opasvideoista sprinklerija kaasusammutuslaitteistojen osista, toiminnasta ja koestustoimenpiteistä. KIRJAUTUMISEN JÄLKEEN ILMAISTA Käyttö vaati alkuun rekisteröitymisen Opastaa-alustalle, jonka jälkeen käyttö on kirjautumalla ilmaista. Tarkoituksena onkin, että materiaali palvelisi kaikkia kiinteistössä työskenteleviä ja tukisi paloturvallisuusosaamista.. Palvelu on osoitteessa: spek.fi > turvallisuus > oppaat tai vaikuttaminen > palontorjuntatekniikka Materiaaleista löytyy opasvideota myös palontorjuntatekniikan laitteistoihin perehtymiseen
Avoimista vastauksista käy ilmi, että palokuntalaiset toivoisivat viranomaisten tunnustavan laajemmin heidän kykynsä ja toimintavalmiutensa, mikä mahdollistaisi useammalle tehtävälle osallistumisen sekä tehtäviin kouluttautumisen. Heidän taitojaan voi hyödyntää esimerkiksi häiriötilanteisiin liittyvissä tehtävissä. UUDET TEHTÄVÄT LAAJOJEN HÄIRIÖTILANTEIDEN PARISSA Sopimuspalokuntalaiset ovat osallistuneet eniten tulipaloihin liittyviin sammutusja tukitehtäviin, öljyntorjuntaan, liikenteenohjaukseen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Sen sijaan että Tammisalon uusi pumppuautoyksikkö toimii yhteishankintana Helsingin VPK:n kanssa hankitun vesihuoltokärryn kanssa, muodostaen vesihuoltoon erikoistuneen vesihuoltoryhmän.. Esimerkiksi pelastussopimuksen vaatimus savusukeltajista sai kritiikkiä, sillä vain osa tehtävistä vaatii savusukelluskelpoisuutta. Pelastusalan on pystyttävä vastaamaan uusiin haasteisiin ja sopeutumaan muutoksiin. Tässä artikkelissa tuodaan esille aiemmin julkaisemattomia palokuntalaisten vastauksia. Vaikka sopimuspalokuntalaiset ovat kaikkein motivoituneimpia perinteisestä hälytystoiminnasta, vaatimustasojen nouseminen ja palokuntalaisten ikääntyminen haastavat pohtimaan myös uudentyyppisiä tehtäviä. Viranomaisten voimavarat eivät aina välttämättä riitä hallitsemaan laajoja häiriötilanteita, ja vapaaehtoisten apu on tarpeen. Esimerkiksi sopimuspalokuntalaisille voi nähdä avautuvan uusia mahdollisuuksia pelastusalan tehtävissä. Teksti: Vilma Ristikangas ja Kaisa Eskelinen · Kuvat: Mikko Nurmi Palokuntalaisten uudet tehtävät L aajojen häiriötilanteiden, kuten maastopalojen tai myrskyjen aiheuttamien häiriöiden ilmaantuvuus kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. SPEKin vuonna 2019 toteuttamassa Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö -kyselyssä käsiteltiin vapaaehtoisten uudentyyppisiä tehtäviä, kuten viranomaisten ja kansalaisten rajapintaan sijoittuvia tehtäviä. Palokuntalaiset ovatkin kiinnostuneita myös tiedonkeruusta ja kansalaisten tiedottamisesta laajoissa häiriötilanteissa, vapaaehtoisten kouluttamisesta erilaisten häiriötilanteiden hoitamiseen, yksittäisten kansalaisten pikakouluttamisesta, laajojen häiriötilanteiden muonitusja kuljetustehtävistä sekä meripelastustehtävistä. Myös pelastuspalveluiden parissa työskentelevät viranomaiset kokevat, että sopimuspalokuntien tulee kasvattaa osaamistaan laajoja häiriötilanteita varten. Tutkimuksessa tarkasteltiin palokuntia ja Vapepaa pelastuspalvelujen kolmannen sektorin muodostavana kokonaisuutena. Palokuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja motivaatiota voi lisätä uusilla tehtävillä ja vahvistamalla heidän rooliaan kansalaisrajapinnassa. 40 Pelastustieto 1/2022 SOPIMUSPALOKUNNAT Sopimuspalokuntalaiset edustavat monia eri ammattialoja
Esimerkiksi Tammisalon VPK päivitti vanhan pumppuyksikkönsä vuonna 2021, koska VPK:n päällikön Antti Rahikaisen mukaan yksikkö ei enää vastannut tulevaisuuden vesihuollon haasteisiin. Painopisteen siirtäminen hälytystoiminnan ulkopuolisiin tehtäviin vaatii pelastussopimuksen joustavoittamista ja uudistamista, jotta palokunnilla on halutessaan mahdollisuus tarttua uusiin innovaatioihin. Myös yhteinen harjoittelu on tärkeää. LAAJENTUMINEN JA ERIKOISTUMINEN Palokunnat voivat myös tehtäväkentän laajentuessa erikoistua tiettyihin tehtäviin hankkimalla kalustoa ja kouluttamalla henkilöstöään. Uudistus on hyvä tilaisuus kehittää myös sopimuspalokuntien roolia. Palokuntalaisten asema esimerkiksi tiedonvälittäjänä viranomaisten ja kansalaisten välillä häiriötilanteissa on luonteva, koska he ovat motivoituneita tekemään yhteistyötä molempiin suuntiin: sopimuspalokunnilla on kokemusta ja osaamista viranomaisyhteistyöstä, mutta myös käytännön kykyä ymmärtää maallikon taitotaso ja asettua heidän asemaansa. Esimerkiksi eräs kyselyyn vastanneista palokuntalaisista toivoi, että heidän vesihuoltoon erikoistunut palokuntansa saisi hälytyksiä myös oman maakunnan ulkopuolelta ja jopa naapurimaista laajan häiriötilanteen sattuessa. Pumppuautoa kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen kanssa, joka esitti toiveita siitä, mitä kalustoa pumppuyksikköön voisi hankkia: esimerkiksi ajoselvitettävä letku kuului pelastuslaitoksen ehdottamiin varusteisiin. Palokuntien kannattaa harkita myös oman toimintansa sopeuttamista ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. Tehtävien laajentaminen ja erikoistuminen vaatii kuitenkin selkeän vision tulevaisuuden tarpeista. Tämän takia on tärkeää, että sopimukset viranomaisten kanssa vahvistavat ja selkeyttävät sopimuspalokuntien viranomaisyhteistyötä, ja että uudet tehtävät ja roolit on sovittu yhdessä. Kuvassa Tammisalon pumppuautoyksikön HE7396 kalustoa ja ajoselvitettävä letku takatilassa.. Tiiviimpi yhteistyö viranomaisten kanssa lisäisi yli kolmanneksen kyselyyn osallistuneen motivaatiota osallistua palokuntatoimintaan, ja yli neljännes kokisi osallistumisen mielekkäämmäksi, jos viranomainen kutsuisi useammin tehtäville. Uudet kansalaisrajapintaan sijoittuvat tehtävätyypit saavat Rahikaiselta kannatusta: ”Jos puhutaan nimenomaan pumppuyksikköön liittyvistä asioista, niin ihmisillä saattaa olla omia uppopumppuja. Sekä viranomaiset että palokuntalaiset voisivat osoittaa aluevaltuustoille, että sopimuspalokunnat pystyvät laajentamaan tehtäviään laajojen häiriötilanteiden hoitoon ja osallistumaan pelastustoimen erityistehtäviin. Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta, samalla toteutetaan pelastustoimen uudistus. Hänen mukaansa keskustelua voisi toki käydä aina enemmän ja ohjaus kehitystarpeista on tervetullutta. Päällikkö Rahikaisen mukaan yhteistyö Helsingin pelastuslaitoksen kanssa sujuu hyvin ja sopimuspalokunnat paikkaavat muun muassa laitoksen kaluston puutteita. Siitä pääsisi sitten VPK seuraavaa kellaria tyhjentämään. Kaupungissa voisi olla tarve tällaiselle, mutta varsinaista kokemusta tai koulutusta tästä ei vielä löydy.” Kokemuksia vastaavasta toiminnasta löytyy Pohjois-Karjalasta, jossa Pelastuslaitos on kouluttanut kylien pelastusryhmiä suuronnettomuuksien ja laajojen häiriötilanteiden, esimerkiksi myrskyjen varalle. Uudet tehtävät ja sopimuspalokuntatoiminnan monipuolistuminen voivat houkutella palokuntiin harrastajia, jotka eivät ole aiemmin kokeneet alaa omakseen. Viranomaisyhteistyön lisäksi enemmistö palokuntalaisista kokee yhteistyön yksittäisten kansalaisten kanssa tärkeäksi häiriötilanteissa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja kehittää pelastustoimen palveluja. 1/2022 Pelastustieto 41 SOPIMUSPALOKUNNAT keskitytään fyysisiin vaatimuksiin, olisikin hyvä huomata, että sopimuspalokuntalaiset edustavat monia eri ammattialoja ja heidän taitonsa ovat hyödynnettävissä esimerkiksi häiriötilanteisiin liittyvissä tehtävissä. Uudistus on hyvä tilaisuus kehittää myös sopimuspalokuntien roolia. Viranomaisten tulisi selkeästi osoittaa, mihin tehtäviin sopimuspalokuntia voisi valjastaa, jotta investointi olisi järkevä ja se tuottaisi halutun tuloksen sekä pelastuslaitokselle että palokunnalle. Kansalaisten ohjausja koulutustoiminta kasvattaisi sopimuspalokuntalaisten lisäarvoa pelastuslaitokselle, koska vapaaehtoisten toimiminen tukitehtävissä vapauttaisi viranomaisten ja ammattipalomiesten voimavaroja tehtäville, joita ainoastaan he voivat suorittaa. Kyllähän siinä on turha sopimuspalokuntaa seisottaa, jos keikkapaikalla kouluttaisi ja näyttäisi heille, että näin se toimii ja näin pidät huolta pumpusta. Tammisalon nykyinen pumppuautoyksikkö toimii hyvin esimerkiksi tulvien aiheuttamissa häiriötilanteissa
ALANSA AMMATTILAISET Aluevaalit, joissa valittiin myös pelastustoimen asioista päättävät aluevaltuutetut, on nyt pidetty. Kevään kehysriihessä päätetään, miten tunnistettuun tuhannen pelastajan tarpeeseen vastataan. Tämä viesti on jo hyvin kuultu, mutta sitä pitää jatkaa nyt, kun on varsinaisten päätösten aika. Jos tulevan hallituksen muodostavat puolueet halutaan sitouttaa pelastustoimen kehittämiseen, on alan toimijoiden tärkeää koota omat tavoitteensa ja alkaa viestiä niistä aktiivisesti. Palvelutasopäätökset ja sen kautta alueellisten pelastustoimen palveluiden kehittäminen ovat aluevaltuustojen käsissä olevista asioista tärkeimmät. Tähän laulantaan myös pelastustoimen on tuotava oma näkökulmansa, jos pelastajapulaan mielitään ratkaisua. Juuri nyt hallintoa rakennettaessa on paras hetki vaikuttaa myös siihen, että pelastustoimen itsenäinen, so siaalija terveystoimelle rinnakkainen asema toteutuu tosiasiallisesti hyvinvointialueilla. Lienee tarpeetonta korostaa, että nämä ovat tärkeitä paikkoja, jos sopimuspalokuntien asemaan, varautumisen kehittämiseen tai vaikkapa suuronnettomuusvalmiuteen toivotaan muutoksia. Pelastustoimen omassa someviestinnässä vaikutti ylikorostuva metakeskustelu siitä, ettei pelastustoimesta keskustella riittävästi. Riihessä on tarkoitus tehdä pysyviä menosopeutuksia, ja poliisi tarvitsisi korjausliikkeen rakenteelliseen alijäämäänsä, joten linnunpoikasia nälkäisine suineen on monia. Kaikkea tätä työtä – ja varmasti paljon muutakin – pääsen ilokseni edistämään Palopäällystöliiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikön tehtävässä helmikuusta alkaen. Sami Kerman on Suomen Palopäällystö liiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikö. Ja jotta tulevalta vuodelta ei puuttuisi vaikuttamistavoitteita, nyt on juuri se hetki, jossa puolueiden hallitusohjelmatavoitteisiin pystyy vielä vaikuttamaan. 42 Pelastustieto 1/2022 Edessä vaikuttamistyön kiireinen vuosi MOKKATAKKIMAISTERI Tarve ammattilaisille on yhä huutava. Vaikka Pelastusopiston resursseja ja koulutusmääriä on hallituskaudella nostettu ja Helsingin pelastuskoulu sai pysyvän toimilupansa, on tarve osaaville ammattilaisille yhä huutava. Valtionhallinnon puolella on sielläkin tuhannen taalan, tai paremminkin tuhannen pelastajan paikka. Vaikka havainto olisi oikea, se ei ole mielestäni viestinnällisenä kärkenä voittava. Vielä tämän hallituksen aikana on tarkoitus tehdä isot ratkaisut pelastustoimen koulutuksen uudistamisesta, ja on sisäministeriössä sattumoisin yksi pelastuslakikin työn alla. Ollaan kuulolla ja hymyillään, kun tavataan!. Nyt kun valtuutetut on valittu, on itse asiassa jopa otollisempi hetki vaikuttaa siihen, että tuoreet päättäjät tuntevat vastuunsa ja valtansa siitä, kuinka hyvin onnettomuuksia alueella estetään, miten varautuminen on hoidettu ja kuinka nopeasti ihmiset saavat apua hädän hetkellä
????????. ??????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ??????????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. ????????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Sinunkin ilmoituksesi näkyisi tässä edullisesti vuoden jokaisessa numerossa. (09) 777 1500 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ?????????????????. ?????-???????. ??????. 1/2022 Pelastustieto 43 MOKKATAKKIMAISTERI ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ??????????. ??????-????????. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. ?????????–???????????????????. Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401.
MITÄ KUUNTELET. Siirrä piirakat uunipellille leivinpaperin päälle. Kuntoilu hoituu puusavotassa, puuta kuluu leivinuunissa ja saunan lämmityksessä. Kauli eli ajele pulikalla kakkarat ohuiksi pyöreiksi tai soikeiksi kuoriksi. Koska virkatyö on useimmiten varsin paperinmakuista, harrastuksissani korostuvat käsillä tekeminen ja näkyvän aikaansaaminen. Ihan parasta rentoutumista tuottaa villasukkien kutominen. Paista piirakoita 275-300°C:n lämmössä noin 15 minuuttia. Voitele piirakat sulatetulla voilla, johon on sekoitettu tilkka vettä. LEMPIHARRASTUKSESI. Vaivaa taikina sileäksi ja kiinteäksi. Täytä kuoret mahdollisimm an pian, jotta ne eivät tartu kiinni toisiinsa. Opistolla uusi lukukausi on aloitettu koronan varjossa. Poronkäristys ja puikulaperunamuusi puolukkahillolla ovat ihan listan kärjessä. Pyöritä palat palloiksi ja painele litteiksi kakkaroiksi. Mummon piirakkakoulussa aloitettiin serkkujen kanssa jo hyvin pieninä. Autiolle saarelle saattaisin ottaa mukaan itse tehdyt karjalanpiirakat. Kun läheiset ja sukulaiset on sukitettu, lähtee villasukkia lahjoiksi, tuomisiksi ja erilaisiin tempauksiin. Lado kuumat piirakat kulhoon päällekkäin ja peitä leivinpaperilla ja liinalla. Sekoita kylmään veteen, öljy, suola ja jauhot. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Mervi Parviainen, Akseli Muraja ja Pixabay Karjalanpiira kat kuoritaikina: • 1 ½ dl vettä • 3/4 tl suolaa • 3,5 dl ruisjauhoja • 0,5 dl vehnäjauhoja • Täyte: • 2 ½ dl vettä • 2 dl riisiä • 7 ½ dl maitoa • 1/2 tl suolaa • 1 kananmuna • Voiteluun: voita sulatettuna ja vettä Valmista ensin täyte eli keitä puuro. Levitä lusikallinen täytettä kuoren keskelle ja jätä kuoren reunoilta noin 1 cm tyhjää tilaa. Samalla ollaan vahvasti mukana koulutusuudistushankkeessa ja valmistaudutaan pelastajaopiskelijoiden määrän lisäykseen. Mieluiten Suomi-iskelmää, mutta varsin monenlainen musiikki käy. Käännä vastakkaiset reunat täytteen päälle ja rypytä piirakat etusormilla. Kesällä puikot ja sirkkeli jäävät sivuun, kun on aika nousta moottoripyörän päälle. Tarjoile munavoin kera.. 44 Pelastustieto 1/2022 NÄISTÄ TYKKÄÄN Rehtori kutoo sukkia joka lähtöön Mervi Parviainen on toiminut Pelastusopiston rehtorina vuodesta 2011. LEMPIRUOKASI. Leivo taikinasta tanko ja jaa se paloiksi
NÄISTÄ TYKKÄÄN
Tästä isot kiitokset kuuluvat sisäministeriön pelastusosaston väelle sekä pelastustoimen johdolle ja muille uudistuksen valmisteluun osallistuneille. Eli kertomaan, että kyseessä on myös pelastustoimen uudistus, ja että hyvinvointialueella pelastustoimi toimii rinnakkaisena omana toimialanaan soten kanssa. Väestön ikääntyminen haastaa molempia toimialoja muun muassa siinä, miten edistämme turvallista kotona asumista. Koulutusuudistustakin kaivataan alalla kipeästi. Onneksi olemme päässeet tästä pikkuhiljaa eteenpäin yhteisen hyvinvointialueen rakentamiseen. Myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoasioiden parissa riittää haastetta, että saamme asenteet ja toimintakulttuurin alalla muutettua 2020-luvun mukaiseksi. PUHEENJOHTAJALTA Tehdään muutos yhdessä. 46 Pelastustieto 1/2022 Minne menet pelastustoimi. Pelastustoimen haasteista keskeisiä ovat rahoituksen ja henkilöstön riittävyys. Uudistuksen toimeenpanoa tehdään kaikilla rintamilla hyvällä pöhinällä ja yhteistyöhakuisesti. Esimerkiksi pelastustoimen palvelujen yhdenmukaisuuden parantaminen vaatii nykyistä vahvempaa valtion ohjausta, mutta myös kentän laajaa osallistamista ja sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Alan ei siksi kannata jumiutua vain pelastustoimen ja ensihoidon synergiaan, vaan katsoa asiaa laajemmin myös pelastuslaitosten kuplan ulkopuolelta, ihmisten turvallisuusja hyvinvointitarpeet edellä. Pelastustoimi uudistuu osana hyvinvointialueuudistusta, kun siirrymme vuoden 2023 alusta sosiaalija terveydenhuollon kanssa hyvinvointialueille ja valtion talousarviorahoituksen piiriin. Vaikka muutosta on tehty kiinteässä yhteistyössä toimialojen kesken, olemme alana joutuneet tekemään todella paljon edunvalvontatyötä. Seuraavaksi katseet on suunnattava uudistuksen sekä toimialojen yhteisten että pelastustoimen omien tavoitteiden edistämiseen. Nähdään tämä muutos alalla siis mahdollisuutena ja suunnataan katseet tulevaisuuteen: miten voimme kehittyä entistä paremmaksi, tehdä asioita ja tuottaa palveluita uudella tavalla sekä ennen kaikkea parantaa ihmisten turvallisuutta – yhdessä.. Pienellä alalla ei ole varaa kaivautua omiin poteroihin eikä hukata yhtään kehitysideaa tai kehitystyön tekijää. Tähän kehitystyöhön tarvitaan mukaan koko ala ja sen osaava henkilöstö, kuten pelastuslaitokset, järjestöt, sopimuspalokunnat, sisäministeriö, aluehallintovirastot ja Pelastusopisto. Toimintaympäristön muutosten ja tulevaisuuden haasteiden taklaamiseen on mietittävä ratkaisuja laajassa yhteistyössä. Yhteistyön mahdollisuuksia on esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn ja ensihoidon saralla. Lisäksi meidän on mietittävä, mitä hyötyjä voisimme saada palveluintegraatiosta soten kanssa. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Riskienhallintapäällikkö osallistuu palvelutasopäätök sen ja riskianalyysin laadintaan sekä kuuluu pelastuslai toksen johtoryhmään ja toimii tarvittaessa pelastusjoh tajan sijaisena. Palkka määräytyy kunnallisen teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimuksen mukaan. Rekrytoimme nyt Paloturvallisuussuunnittelijoita kotimaan toimipisteisiin Sinulla voi olla rakennustai talotekniikka-alan koulutus (teknikko, insinööri, YAMK, DI) tai paloinsinöörin tutkinto ja sinulla on vähintään yhden vuoden kokemus toimimisesta suunnittelutehtävissä tai palotarkastajana. Riskienhallintapäällikkö toimii asiantuntijana ja lau sunnonantajana rakentamisen ja kaavoituksen sekä mui den viranomaisten päätösten osalta Kelpoisuusvaatimuksena on teknisen alan insinöörin tutkinto, tehtävään soveltuva turvallisuusalan tutkinto tai valtioneuvoston asetuksen (407/2011) 6 §:n 3. Valittavalla henkilöllä tulee olla voi massa oleva Bluokan ajokortti. Koeaika on kuusi kuukautta. kohdan mukainen kelpoisuus. Riskienhallintapäällikön virka. 1/2022 Pelastustieto 47 AVOIMET TYÖPAIKAT PUHEENJOHTAJALTA Me Sitowisellä lupaamme, että työlläsi on merkitystä – sekä työyhteisömme että yhteiskunnan näkökulmasta. Hakuaika 1.3.2022 klo 16:00 mennessä. #urasitowisessä Meillä Sitowisessä työskentelee ainutlaatuinen joukko rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Arvostamme johtamiskokemusta, hyvää yhteistyökykyä ja ihmissuhdetaitoja. Meillä on monipuolisia hankkeita ympäri Suomea, joihin tarvitsemme sinun asiantuntemustasi. Riskienhallintapäällikön tehtäviin kuuluu johtaa ja kehittää riskienhallinnan tulosalueen toimintaa, joita ovat muun muassa onnettomuuksien ehkäisy, turvalli suusviestintä, palotarkastustoiminta, kemikaalivalvonta, pelastuslaitoksen tietoturvallisuus ja palontutkinta. Elinehtonamme on kehittyminen. Säännöllinen työ aika KVTES III luku 7 §:n mukainen yleistyöaika. Lisäksi valittavalta henkilöltä edellytetään kokemusta pelastustoimen riskienhallintaan kuuluvista tehtävistä. Lue lisää: www.sitowise.com/ura Lisätietoja työtehtävistä antaa: Sami Hämäläinen, +358 50 436 4358, sami.hamalainen@sitowise.com Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Kainuun pelastuslaitos julistaa haettavaksi riskienhallinta päällikön viran 1.4.2022 alkaen. Me olemme The Smart City Company. Palomme paremman elinympäristön puolesta syttyy työstä valtakunnan kärkihankkeissa, ystävällisistä sanoista ja luottamuksesta. Hae virkaa www.kuntarekry.fi:n kautta
Tulipalon takia uhatun omaisuuden arvo oli liki puoli miljardia euroa. Tapauksesta kerrottiin Pelastustiedon 2/2021 tulityösivuilla.. ”Näissä 237 tapauksessa tuhoutuneen omaisuuden arvo oli lähes 25 miljoonaa euroa. HIKLU-alueen eli Itä-, Keskija Länsi-Uudenmaan sekä Helsingin pelastuslaitosten palontutkinta alkoi yhdessä tutkia, mitä oli ilmiön taustalla. Rakennuspalovaaran ne aiheuttivat 108 tapauksessa. Tulitöiden osuus oli noin kymmenen prosenttia, eli noin kolminkertainen verrattuna tulitöiden takia tapahtuneisiin tulipaloihin ja palovaaroihin.” Tulityöpaloissa on loukkaantunut yksitoista henkilöä, mutta onneksi yhtään ihmishenkeä ei ole menetetty. ”Ajankohta määriteltiin myös siksi, koska pelastuslaki muuttui tuolloin kymmenen vuotta sitten”, johtava palotarkastaja, palontutkinnanjohtaja Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo. Länsi-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitosten yksiköitä hälytettiin Espoon Tapiolassa syttyneen tulipalon sammutustöihin viime vuoden helmikuussa. Kaikissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa tuhoutuneen omaisuuden arvo oli HIKLU-alueella vuosien 2012– 2021 aikana 247 miljoonaa euroa ja uhatun omaisuuden arvo yli viisi miljardia euroa. Palo sai alkunsa katolla tehdyistä tulitöistä. Tuona aikana alueen pelastuslaitoksissa oli 129 tulitöistä aiheutunutta rakennuspaloa. Määrä ei rakennuspalojen kokonaismäärään suhteutettuna ole suuri, vain reilut kolme prosenttia. 48 Pelastustieto 1/2022 TULITYÖT Vahingoilla sama tausta Uudenmaan pelastuslaitoksissa huomattiin, että tulitöistä syttyy yllättävänkin paljon tulipaloja, joiden tausta on samankaltainen. Kun tarkastellaan vahingoista syntyneitä kustannuksia tai sitä, mitä ne pahimmillaan olisivat voineet aiheuttaa, näkökulma muuttuu huolestuttavasti. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos S itä varten käytiin läpi vuosien 2012–2021 Pronto-tilastojen perusteella tulitöistä syttyneet tulipalot
Etenkin, jos viereisen tilan rakenneta ei tunneta.” ”Kun tuli pääsee rakenteisiin, se leviää huomaamattomasti ja kun se huomataan, ollaan jo myöhässä.” Kouki huomauttaa, että työmailla on tulitöiden riski kuitenkin tiedostettu. Olisiko kaasupolttimen eli tohon käyttäminen paikallaan korvata viimeistelytöissä jollakin muulla tavalla. ”Silloin kaasupolttimella tohotetaan pieniä rakoja ja suuret pinnat on jo tehty. HIKLU palontutkinta 27.1.2021 (Lähde: Pronto). 1/2022 Pelastustieto 49 TULITYÖT Koulutuksessa ja ohjeistuksessa on kehittämistä. Asiaa ei tokikaan vähätellä, mutta riskitietoisuutta olisi parannettava.” Tulitöistä aiheutuneet vaaratilanteet rakennuksissa Uudenmaan pelastuslaitoksissa 2012–2021. Myös ullakkotiloissa sekä kellareissa ja muissa maanalaisissa syttyy useasti tulipaloja. ”Tulityötä tehtäessä ei myöskään ole riittävästi valvottu viereistä tilaa. ”Prontossa ei tilastoida kattoja tulipaloissa, joten suoraan tilasto ei kerro sitä syttymiskohteena, mutta useimmiten tilanteen syntyvät katoilla tehtävien tulitöiden seurauksena.” ”Ensimmäisen pelastusyksikön saapuessa kohteeseen tulipalo on kehittynyt jo niin pitkälle, ettei sille ole enää ollut tehtävissä mitään. Tulityökoulutusta ja ohjeistusta kehitettäisiin paremmaksi. Myös sitä olisi syytä pohtia, voitaisiinko materiaalit kiinnittää ilman avotulta esimerkiksi rakenteita muuttamalla. Pronton mukaan neljäviidesosaa tilanteista on ollut syttymistai palamisvaiheessa. ”Silloin herää kysymys, onko tila ollut kuitenkaan riittävän turvallinen tulitöitä varten. Silloin alkutoimenpiteetkään eivät ole olleet riittäviä, vaikka alkusammutukseen on hyvin varauduttu”, Timo Kouki sanoo. Tämä saattaa tosin nostaa kustannuksia, mutta jos vaakakupissa on tulipalosta aiheutuvat kustannukset, sitä olisi syytä miettiä.” Kouki sanoo, että vahingot näyttävät tapahtuneen myös rakentamisen viimeistelytöissä. Tilastot kertovat, että eniten vahinkoja syntyy ulkotiloissa ja muussa rakennustilassa eli katoilla ja ulkovuorauslaudoituksessa. 56 16 22 35 129 43 10 17 38 108 20 40 60 80 100 120 140 Helsinki Itä-Uusimaa Keski-Uusimaa Länsi-Uusimaa Yhteensä Tulitöistä aiheutuneet vaaratilanteet rakennuksissa HIKLU 2012–2021 Rakennuspalo Rakennuspalovaara HIKLU palontutkinta 27.1.2021 (Lähde: Pronto). Siihen ei ole kohdistettu aistinvaraista valvontaa tai tila on ollut niin ahdas, ettei sitä ole kyetty valvomaan”, Kouki sanoo. ”Sammutinkalustoa on varattu riittävästi ja niillä on yritetty myös sammuttaa. Kuinka suuri riski on tehdä töitä vasten valvomatonta tilaa. Ellei sitä pystytä riittävästi valvomaan, kannattaako riskiä silloin ottaa. ”Tulen etenemisen tietoisuutta tulisi parantaa eikä riskejä riittävästi tajuta. TUULI VAIKUTTAA Tutkinnassa huomattiin, että tulipalot syttyivät erityisesti poikkeuksellisten sääolosuhteiden, kuten kovan tuulen vallitessa. ”Pelastusyksiköiden saapuessa paikalle palo saadaan lähes poikkeuksetta rajattua. ”Esimerkit kertovat, ettei kannata”, Kouki sanoo. Silloin ensimmäiset toimenpiteet ovat ratkaisevia.” Selvityksen perusteella alueen palontutkijat toivovat, että koulutuksessa pyrittäisiin lisäämään ymmärrystä esille nousseista vaaroista ja riskeistä. Myös kattoa ja rakenteita avataan, mutta silti tulta ei ole onnistuttu taltuttaa, vaan palokunta on pitänyt hälyttää paikalle.” ”Viereisessä tilassa on ollut herkästi palavaa orgaanista ainetta, jolloin tuli pääsee leviämään.” RISKITIETOISUUTTA PARANNETTAVA Tehdyn selvityksen perusteella palontutkijat kysyvätkin, huomioidaanko tulityöohjeissa ja koulutuksessa riittävästi sääolosuhteet ja erityisesti tuulen merkitys
Vasta käynnistyneen Olkiluodon ydinvoimalan HSE Deputy Manager Kari Hakala kertoo tulitöistä ydinvoimala-alueella. Protokollaan kuului kaikkien käytettävien työvälineiden ja -menetelmien hyväksyminen ja tarkastaminen ennen käyttöä. OL3:n mittasuhteista kertoo sekin, että laitos koostuu noin 2700 huoneesta ja noin 1100 palo-osastosta. Tämä oli ainoa ulkopuoliseen tutkintaan johtanut paloturvallisuuspoikkeama. Seminaarissa on laaja kattaus ajankohtaista tietoa tulitöiden turvallisuudesta ja koulutusosaamisesta. Korkean turvallisuuskulttuurin kohteessa tulityötkin hoidetaan äärimmäisen tarkasti. Osallistuminen seminaariin on yksi keino suorittaa kurssinjohtajan vuosittainen täydennyskoulutus. 50 Pelastustieto 1/2022 TULITYÖT Olkiluoto 3:ssa yli neljä miljoonaa tulityölupaa KOULUTUS Tulitöiden antoisat kurssinjohtajapäivät huhtikuussa Vasta käyttöönotetun Olkiluoto 3 -ydinvoimalan työmaalla tehtiin rakennustyön aikana yli neljä miljoonaa tulityötä. Perehdymme myös tulitöistä aiheutuneeseen tulipaloon tapausesimerkin avulla. Vaatimukset on Suomessa ollut usein tiukempia kuin urakoitsijoiden kotimaissa, mutta vastavuoroisesti esimerkiksi Saksan käytänteet on joissain asioissa jopa tiukempia kuin meillä Suomessa. On tietysti ollut asioita, joita on pitänyt muuttaa ja tarkentaa. Lounaan jälkeen tutustumme Viaporin telakkaan, jossa kuulemme tulitöiden turvallisuudesta telakkaympäristössä. Rajoituksia puretaan, joten tänä keväänä tilaisuus sisältää ajankohtaista tietoa tulitöiden turvallisuudesta kaikille aiheen kanssa toimiville. Vakituisten tulityöpaikkojen turvallisuudesta ja valvonnasta keskustellaan paneelissa, jonka tarkoituksena on selventää eri vastuutahojen rooleja. Päiville ilmoittaudutaan SPPL:n verkkosivujen koulutuskalenterissa. Toisena päivänä siirrymme Suomenlinnaan, jossa aamupäivä kuluu hoitokunnan kokoustiloissa. Ensimmäinen päivä vietetään Scandic Simonkentässä. Lähistöllä oli myös betonia, jota laadun varmistamiseksi uusittiin. ”Se on tuossa mun seinällä kehyksissä”, hymähtää Areva NP:n turvallisuuspäällikkö Kari Hakala. Kaikki on kuvattu, jokaisen sauman on oltava niin sanotusti parasta A-luokkaa ja vähän ylikin.” Häkellyttävään määrään tulitöitä mahtuu yhden käden sormilla laskettava määrä oman työturvallisuusorganisaation ja laitospalokunnan tarkistustehtäviä. Jokainen hitsaussauma on kolmannen osapuolen tarkastama, kuvattu ja dokumentoitu sekä paperilla että datana. Erityisryhmien huomioimisesta koulutuksessa alustaa koulutuspäällikkö Anu Raudasoja HAMKista. Suunnitelmat, seuranta ja lupien myöntäminen on koko rakentamisen ajan ollut tiiviin ammattilaisporukan ja alan tuntijoiden hallussa. Lämpimästi tervetuloa mukaan kurssinjohtajapäiville – varaa paikkasi ajoissa! Mikko Poutala. Etuna on myös ollut alueella toimivan pelastusorganisaation olemassaolo”, Hakala kertoo. Seminaarin aikana pääsemme myös yhdessä työskentelemään mainittujen aiheiden parissa, ja SPPL:n turvallisuusasiantuntija järjestää tulityösuunnitelmiin liittyvän työpajan. ”Joka sauma on hyväksytty ennen kuin se työ on virallisesti suljettu. Omat kommervenkkinsa toi se, että työmaalla työskenteli kaikkiaan 86 eri kansallisuutta. Kurssinjohtajapäivät pidetään Helsingissä kahdessa paikassa 26.–27.4. toukokuuta 2005. Päivän päätteeksi on rento illallistilaisuus, jolloin on mahdollisuus verkostoitua. Hakala muistelee, että rakennusaikana kolmijalkahalogeenilamppu kaatui ja hiillytti takanaan ollutta vesivaneria. Teksti: Jarkko Sorjonen Kuva: TVO Koronavuodet ovat haitanneet merkittävästi lähitapahtumien järjestämistä ja perinteiset kurssinjohtajapäivät ovat jääneet kahtena edellisvuonna pitämättä. Työmaan ensimmäinen tulityölupa myönnettiin 16. Toki valtaosa tulitöistä tehtiin pienemmällä porukalla. ”Rakennustyömaan aikana vaarat on olleet aika ilmeiset, kun on paljon erilaista materiaalia
Sattumalla oli sijansa, kun hänestä tuli tulityökouluttaja. Jäädessäni eläkkeelle SPEKistä koulutuspäällikkönä 2017 oli kulunut kolmekymmentä vuotta tulityökoulutuksen ja yritysten paloturvallisuuskoulutuksen kehittämisessä.” Vuoden 1989 kurssikirja Hitsaustyön vaarat ja niiden torjunta muokattiin Ruotsin palontorjuntaliiton aineistosta. Lähetä tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai kiinnostavia juttuaiheita osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Etsimme parhaat asiantuntijat vastaamaan. Jos timanttiporausta suoritetaan muihin kuin betonirakenteisiin, se edellyttää työn vaarojen arviointia. Muutama vakuutusyhtiö laati omat kurssikirjansa. ”Oppimateriaali on aina perustunut vakuutusja pelastusalan sekä teollisuden asiantuntijoiden tuottamaan sisältöön. Kouluttajat saivat kouluttajan ohjeet ja pelkistettyjä piirroskuvia, joista he tulostivat omat kalvonsa. Kun vakuutusala uudisti tulitöitä koskevan suojeluohjeensa vuonna 1994, se virallisti seitsemän vuoden kehitystyön – tulityökoulutusta edellytettiin tulityöntekijältä. 1/2022 Pelastustieto 51 TULITYÖT 158 tulitöistä aiheutunutta tulipaloa ajalla 1.1.–31.12.2021 Vuonna 2020 paloja oli yhteensä 149 kappaletta. (Lähde: toimenpidetilasto Pronto). Jos arvioinnissa päädytään, että työ on palovaarallista, kyseessä on silloin tulityö. 2000-luvulla kalvoista luovuttiin, ja kouluttajan aineisto ladattiin SPEKin kurssinjohtajien palvelusta – ensin kalvosarjana ja vuodesta 2011 lähtien multimedia-aineistona. Kouluttajien koulutusaineiston laati kokenut teollisuuspalopäällikkö. Ydinvoimalaa Olkiluotoon rakentavan Arevan etsiessä puolan, englannin ja ranskan kielien taitoista henkilöä, hän pääsi kesätöihin turvallisuustiimiin. Riitta Piironen aloitti työt Suomen Palontorjuntaliitossa 1983. Kielitaitoisena hän hankki lisätienestejä toimimalla tulkkina tulityöja turvallisuuskoulutuksissa. Tulityöt hanskassa -oppikirja julkaistiin 2005 kotimaisten ohella neljällä eri kielellä. TULITYÖKOULUTUKSEN HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Ulkomaalaisten kouluttaja Karolina Wrona oli parikymppinen muuttaessaan Puolasta Suomeen. Oppilaitokset sisällyttivät tulityökurssin opinto-ohjelmiinsa. Sittemmin opiskelin paloturvallisuusasiantuntijaksi, tulityöja työturvallisuuskouluttajaksi ja perustin oman yrityksen, jossa aloin antaa yrityksille turvallisuuskoulutuksia.” Hän on kouluttanut muun muassa puolalaisia, romanialaisia ja venäläisiä työntekijöitä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa englantilaista filologiaa ja valtio-oppia. ”Sen ansiosta pääsin lopuksi TVO:lle turvallisuuskoordinaattoriksi. Ihmiset toimivat ja suhtautuvat asioihinsa kulttuurisen taustansa mukaan. ”Ulkomaalaisten kouluttamisessa on tärkeää ottaa huomioon kulttuurieroja. Ohje oli myös SPEKin Tulitöiden turvallisuus -oppikirjassa. ALAN TOIMIJA KYSY TULITÖISTÄ Onko timanttiporaus tulityötä. Lisäksi jotkut yritykset rinnastavat timanttiporauksen omissa sisäisissä tulityösuunnitelmissaan aina tulityöksi. Kursseilla jaettiin pakollisena Tulityöt-suojeluohje ja vakuutusyhtiöt tekivät ohjeesta omia kuvitettuja lehtisiään. Haluan kannustaa kouluttajia vuorovaikutteiseen ja interaktiiviseen koulutustapaan, jottei koulutus jäisi pelkäksi luennoksi.” Lähtökohtaisesti timanttiporaus reikien tekemiseksi betonirakenteissa ei ole tulityötä. Olen huomannut, että vuorovaikutus on erilaista, kun koulutettava saa koulutuksen omalla äidinkielellään. Tulityökurssi onnistuu hyvin, kun kouluttaja hallitsee sisällön, käyttää oppimateriaalia sujuvasti, osallistaa kurssilaisia ja toteuttaa harjoitukset turvallisesti.”. ”Ensimmäinen Hitsaajan palontorjuntakurssi pidettiin syksyllä 1988 vakuutusalan aloitteesta. 1990-luvulla tuotettiin myös kurssilaisten motivointivideo sekä videoita tulityövahingoista, tulityökaasuista ja tulipalon kehittymisestä
Jos homma on tehty ekalla kerralla kunnolla, niin ei noi asiat parissa vuodessa niin paljon oo muuttunu, että niistä pitää kokonaan uusi paketti vääntää. ”Mitäköhän uutta siinä on siihen pari vuotta sitten valmistuneeseen malliin, siinäkin oli sisäministeriö mukana?” savukakkonen kysyy. ”Eikse pari vuotta sitten valmistunut matsku ollut hyvä?” ”Oli. Savuykkönen painautuu selkänojaa vasten ja perehtyy juttuun paremmin. Savukakkonen ei huomioi kantaa, vaan jatkaa omaa agendaansa. Rahaa tuntuu ainakin olevan.” ”Älkääs nyt poijat soimatko uutta peliä ilman koeajoa”, esimies ottaa erilaisen kannan. Mä osallistuin kouluttajakoulutukseenkin. 52 Pelastustieto 1/2022 Pysytelkää te pojat keikoilla mun lähellä. ”No, onko siellä ne samat tekijät kuin silloin pari vuotta sitten?” hän kysyy. Kaikki tuntui pitävän sitä hyvänä. ”Työturvallinen ennakoiva toimintamalli. Arvaa miks se jäi piippuun.” ”No niin tietysti. Sen jalkauttamiseen ei löytynyt rahaa. ”Sitä tarina ei kerro.” Asennepitoinen keskustelu saa paloesimiehen myhäilemään. Sillä tavalla asia ei laajassa kuvassa kehity ja hukataan vain aikaa”, savukakkonen muistaa. ”Uusi ennakoiva toimintamalli antaa ensihoitajalle työkaluja väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen”, otsikossa kerrotaan. Ja ansiot tulivat nimenomaan pitkäaikaisesta työskentelystä työturvallisuuden hyväksi. ”Miten niin?” ”Tekin rassaatte iltaisin aina niitä samoja pyöriänne, ihan niin kun niillä pääsis sitten kovempaa. Tehkää niin kuin minä, menette kauppaan ja ostatte perinteisen miesten runkopyörän. ” ”Taisin muuten lukeakin jostain sen kaverin haastattelun, jossa se manas sitä, että kaikilla tuntuu olevan halu keksiä työturvallisuuspyörä uudelleen. Josko niillä nyt olisi, kun on ollut fyrkkaa laittaa uusi koulutuskin pystyyn.” ”Miksköhän noi alkuperäset kaverit ei oo tossa työryhmässä mukana?” savukakkonen ihmettelee. ”Ei. Jos teet pitkään kestäneen perusteellisen projektin ja sitten sama firma kysyy sulta, että tekisitkö saman jutskan uudelleen. Se on vähän sama, kun pyyhkis haitarin sillä ekalla projektilla. ”Kuulostaa ihan teidän touhuiltanne”, esimies keskeyttää. Sen niminen se on tällä kertaa ja on muuten oikein sisäministeriön rahoittama hanke”, hän sanoo. Oli hyvä draivi levittää se kentälle. Ei sulla olis meille jotain töitä?” savukakkonen kysyy.. Ei tarvi ku kerran vuodessa laittaa rasvaa ketjuihin ja maisema vaihtuu sukkelaan.” ”Hohhoijaa. ”Mieti nyt itse. Miksi piti teettää sama polkupyörä uudestaan. Luulisi, että palkitullakin kaverilla riittää edelleen mielenkiintoa.” ”Ihmetyttää kyllä vähän toi sisäministeriönkin touhu, sehän oli mukana myös silloin muutama vuosi sitten. Täällä on uudet nimet, mutta samasta laitoksesta.” ”Mikäköhän vedätys tossa on takana, sillä sen ekan kolutuksen toinen tekijä palkittiin just pari kuukautta sitten valtakunnallisella palkinnolla. Työturvallisuuspyöräilyllä Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Alan aviisi nostaa uutisellaan kahvipöydän äänenvoimakkuutta parin napsun verran. ”Pysytelkää te pojat keikoilla mun lähellä, niin teille ei satu mitään.” Savukakkonen ei ole kuulevinaan kommenttia
+358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti. . 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit myös lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 1/2022 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh
54 Pelastustieto 1/2022. Juhani Härkönen on 30 vuotta tehnyt töitä paloautojen ja palokaluston parissa. Nykyään hän on Saurus Oy:n toimitusjohtaja
Armeijan jälkeen nuori mies mietti elämänsä suuntaa. Palokuntatoiminnasta on jäänyt monta mukavaa muistoa. Poliisikouluun ovet avautuivat, mutta valitsin Oulun yliopiston. Kotiutukseen oli aikaa pari kuukautta. ”Syttyi metsäpalon alku salamaniskusta ja pa lokunta hälytettiin paikalle. VPK-tausta vei paloautomyyjäksi Saattaisi olla, että Juhani Härkösestä ei olisi tullut Bronto Sauruksen operatiivisen palokaluston tuotepäällikköä ilman Vehmersalmen VPK:ta. Ajoin etujoukoissa ke vyem pää ajoneuvoa, tulin kurviin liian kovaa ja auto kulki hetkisen kahdella pyörällä. Langan toisessa päässä oli yrityksen silloinen markkinoin. Härkönen kävi myös laitesukelluskurssin. Sitä on tullut hyödynnettyä sukellusharrastuksessa maailmanmatkoilla. VPK-toiminnassa oppi järjestelmällisyyteen ja kurinalaisuuteen. Hän teki meille monipuolisia viikkoharjoitusohjelmia myös palokuntakilpailuja varten. Hän on tehnyt paloautokauppaa jo 30 vuotta. ”Se oli mielenkiintoista toimintaa kaveriporukassa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Petteri Kivimäki P alokunta oli pienellä paikkakunnalla nuorille hyvä harrastus. Suunnitelmissa oli poliisikoulu, kadettikoulu ja myös palo-opisto. Savusukellusharjoitukset ahtaisiin tiloihin olivat mieliinpainuvia. Ilmeisesti ratkaisu ei ollut oikea, koska en valmistunut diplomi-insinööriksi. Eräänä iltana hän luki upseerimessissä pari viikkoa vanhaa Helsingin Sanomia. Palokuntatoiminta jäi, kun Härkönen parikymppisenä lähti Oulun yliopistoon opiskelemaan rakentamistekniikkaa. Sotilasuralle minut vei palokuntatoiminnassa opittu järjestelmällisyys. Härkönen oli mukana myös palokunnan hälytysosastossa. ”Olin käynyt maavoimien sissi-RUK:n, mutta hain kuitenkin lennoston kadettikouluun. Meillä oli hyvä vetäjä. 1/2022 Pelastustieto 55 TAPASIMME Kilpailu on kovaa. ”Huomasin Bronto Skyliftin ilmoituksen, jossa haettiin tuotepäällikköä operatiivisen palokaluston markkinointiin. Tuleva paloautokauppias oli nuorena miehenä kaataa paloautonkin eräällä hälytysajolla. Silloin ei kännykoitä ollut, joten menin soittamaan pataljoonan puhelinkeskukseen. Onneksi tilanteesta selvittiin ehjin nahoin”. Työelämä vei neljän vuoden opiskelujen jälkeen miehen mennessään.” ”Jokainen kokemus on ollut ponnahduslauta eteenpäin. Vaikka en ole palomiehen uralle lähtenyt, tuskin olisin paloautobisnekseen päätynyt ilman VPK-taustaa.” YK-TEHTÄVISTÄ PALOKALUSTOMYYJÄKSI Juhani Härkönen pääsi YK-tehtäviin Finbatt Unifilin hankintaupseeriksi Etelä-Libanoniin 25-vuotiaana reservin upseerina. Kadettikoulu ei kuitenkaan toteutunut, sillä jostain syystä koulutuslinjaa ei koskaan aloitettu. Sinne oltiin perustamassa tiedustelutehtäviin erikoistuvaa koulutuslinjaa ja pääsin valinnoissa loppusuoralle. Jokainen pääsi osallistumaan ja kokeilemaan erilaisia asioita”, Härkönen muistelee. Lehti kun ennätti perille myöhässä yleensä pari viikkoa ilmestymisestään. Palopäällikkö Veikko Pitkänen otti johtajan ottein komennon
Työkaverit sanoivat, että varmasti pärjäät. ”Valitettavasti tarjouskilpailussa oli kohtia, joista kilpailija pääsi valittamaan. 56 Pelastustieto 1/2022 TAPASIMME tijohtaja Juhani ”Cossujussi” Costiander. Ensin pitää saada asiakas vakuuttuneeksi yrityksen kyvykkyydestä. Tällä hetkellä huolta aiheuttavat ulkomaisen valmistajan tehtailemat valitukset markkinaoikeuteen. Toimitusten aikataulujen on pidettävä. Siksi Sauruksella on nimetty kalustomestari, jonka tehtävänä on huolehtia tästä viimeistelystä. Saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. ”Kansainvälisyys ja digitalisaatio ovat lisääntyneet.” Asiakkaan merkitys kaupan teossa ei ole kuitenkaan vähentynyt. Molemmissa tapauksissa paloautojen toimittajaksi oli valikoitunut Saurus Oy. Pandemia-aikana myös paloautotuotanto on kärsinyt, koska nekin investoinnit ovat olleet jäissä. Kotimaassa Saurus Oy:n rakentamia paloautoja on lähes kaikilla pelastuslaitoksilla. ”Kilpailu maailmalla on myös kovaa. Asiakas saa sellaisen tuotteen kuin haluaa. Tuohon aikaan myyntityön tukena olivat autossa mukana olevat asiakaskortistot. ”Tunnen myös hyvin myytävät tuotteet. ”Ensimmäinen työtehtävä oli lähteä tutustumaan asiakkaisiin Palopäällystöliiton kevätopintopäiville Äkäslompoloon yhdessä vanhemman kollegan Tapio Lehtilän kanssa.” Sotilastarkkailijavuoden jälkeen hän palasi Sauruksen vientipäälliköksi, ja vuodesta 2016 alkaen hän on ollut Saurus Oy:n toimitusjohtaja sekä vastannut myös vientikaupasta. ”Tiiviillä yhteydenpidolla varmistetaan asiakkaan tyytyväisyys. Esimerkiksi operatiivisen kaluston sijoittelu ja hallinta on tärkeää. Omillamme on tultava toimeen kriisin sattuessa. Tuotepäällikkyyden ohel la henkilökohtaisena myyntialueena oli Varsinais-Suomi ja Satakunta. Olemme suurten kansainvälisten toimijoiden puristuksessa, joilla on niin halutessaan mahdollisuuksia rajuunkin hintakilpailuun.” Suomalaiselle paloautotuotannolle löytyy kuitenkin sopivia projekteja ja kauppoja saadaan kotiutettua. Sen jälkeen tuote on mahdollista myydä”. Asiakkaan pitää varmistua, että pystytään huolehtimaan kalustosta koko tuotteen pitkän elinkaaren ajan, jopa 15–20 vuotta. Tällainen kriittinen yhteiskunnan turvallisuutta ylläpitävä tuote on tärkeää pitää hyvissä Kotimainen työllisyys on tärkeää.. Ala on noista ajoista tietoteknistynyt huimin harppauksin ja myös ammattimaisuus korostuu. Kaima antoi armon käydä oikeudesta ja vastasi, että laita hakemus tulemaan.” Tuosta ajasta tuli viime vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Esimerkiksi alustatoimitukset viivästyttävät ajoneuvon valmistumista aikaisemman neljän kuukauden sijasta jopa yhteen vuoteen saakka. Kahdeksan pelastuslaitoksen tarjouskilpailu joudutaan uusimaan ja nyt myös Helsingin kaupungin päättämä paloautokauppa on mennyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi. ”Mietin, että pärjäänkö toimitusjohtajana, kun tehtävään kysyttiin. Pelastusalan asiakaskunta on myös mitä parhainta. Harmillista, että asiakkaat eivät pääse toteuttamaan suunnitelmiaan ja uusimaan kalustoaan. ”Hyvä suhdeja edustajaverkosto on tärkeää. Ensikosketus paloautoon tuli jo 15-vuotiaana nuorukaisena Internationalin takatuhdolla Vehmersalmella.” Juhani Härkönen myi aluksi operatiivista palokalustoa laidasta laitaan. Erityisesti vientiprojekteissa tämä voi olla myös haasteellista, sillä autoihin voi tulla sellaista kalustoa, jota Suomessa ei käytetä. Kysyin, voinko lähettää hakemuksen, vaikka hakuaika oli jo umpeutunut. ”Pidämme alan järjestön SPLY:n jäsenyritysten kanssa puoliamme kotimaisen valmistuksen ja teollisuusosaamisen säilymiseksi ja kehittymiseksi.” ”Tässä pitää muistaa myös huoltovarmuus. Meitä tietysti harmittavat kauppojen viivästymiset ja mahdolliset menetykset.” Härkönen otaksuu, että näin halutaan ilmeisesti horjuttaa alan kotimaista valmistusta ja teollisuutta. Olen ollut aina valmis tekemään kovasti töitä. Elämänasenteeni on myös sellainen, että ellen tässä pärjää, rupean sitten tekemään jotakin muuta.” SAVOLAISELLA SUPLIIKILLA PÄRJÄÄ Kauppamiehen työ kiehtoo savolaista supliikkimiestä. Silloin tuotetta pitää etsiä maailmalta. Siksi se on tärkeä osa liiketoimintaa. Tällä hetkellä ongelmaa aiheuttaa maailmanlaajuinen komponenttipula. Hakemus johti haastattelujen ja testien kautta siihen, että Juhani Härkönen aloitti Bronto Skyliftissa työt helmikuussa 1991. Elämä on opettanut pärjäämään, kun uskoo itseensä. Suurin osa autoista tehdään tehtaallamme avaimet käteen -periaatteella.” VALITUKSET HUOLETTAVAT Saurus Oy:n 20 miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus on 40 prosenttia
Suuremmasta hankinnasta koituvat säästöt voivat myös huveta mahdollisesti syntyviin ongelmiin, kuten projektinaikaisiin kertautuviin virhekustannuksiin tai puutteisiin ajoneuvokokonaisuuden, alusta-, korirakennetekniikan ja operatiivisen kaluston hallinnassa.” Tällä hetkellä paloautoja valmistava yritys ei kuulu valtion hankintayhtiön Hanselin raskaiden ajoneuvojen puitehankintajärjestelmän toimittajiin. Juhani Härkönen, työskentelen Saurus Oy:n toimitusjohtajana. HARRASTUKSET. ”Toimintamme on myös Nato-laatusertifioitu, eli pystymme valmistamaan kalustoa Nato-laatukriteerienkin mukaisesti.” Paloautoliiketoiminnassa huollon palvelukyky on keskeistä. Ensimmäisenä ei olla rahastamassa, vaan kalustossa ilmenneet ongelmat on saatettava pikaisesti kuntoon.” Tätä varten yritys otti jo vuosia sitten käyttöön huoltopalvelukonseptin, jossa henkilöstö päivystää joka hetki. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Siksi meidän olisi hyvä päästä mukaan ehdolle puitejärjestelytoimittajaksi tulevaisuudessa.” ”Siinä on aina vahva tunnelataus, kun uusi pa loauto lähtee Säynätsalon tehtaalta tyytyväisen asiakkaan mukana”, Härkönen kuvailee tunnelmia.. Tekninen osaaminen ja rakkaus lajiin, pitää hallita tekninen kokonaisuus ja tuntea asiakkaan operatiiviset tarpeet. Myös ensi vuonna aloittavat hyvinvointialueet vaikuttavat hankintoihin. Toiminta. 58-vuotias. ”Mahdollisissa suuremmissa yhteishankinnoissa asiakkaan tarpeita on vaikeampi huomioida. 1/2022 Pelastustieto 57 TAPASIMME Palvelukyky on tärkein. Olemme osa kotimaista pörssinoteerattua yritystä ja täysillä menemme eteenpäin.” NATO-YHTEENSOPIVA Myös Puolustusvoimat on Saurus Oy:lle merkittävä ja myös vaativa asiakas. ”Me vastaamme paloautojen kokonaistoimituksista, vaikka emme alustoja valmistakaan. Epärehellisyys, epäoikeudenmukaisuus ja turhamaisuus tukahduttavat. Myös raskaammissa ajoneuvoissa uusi teknologia tekee tuloaan. Härkönen uskoo, että erilaiset hybridimallit voivat yleistyä, mutta täysin sähkökäyttöisissä alustoissa akustot ovat vielä nykyään liian tilaa vieviä ja painavia syöden näin tarpeellista operatiivista kapasiteettia. Myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden yhteistä poolia kaavaillaan. Vaimo ja kolme lasta. Monipuolinen säännöllinen liikunta ja metsästys. ”Toki meidän pitää pystyä tekemään laadukkaita tuotteita ja olla kilpailukyisiä pärjätäksemme. Liikuntaharrastuksen jälkeen on aina tyyni olo. ”Tavoite on myös lisätä henkilöstöä. Saurus on alihankkijan roolissa järjestelmään kuuluviin alustavalmistajiin ja maahantuojiin nähden. Kolmen vuoden kuluttua meitä voisi olla 80”, Härkönen sanoo. Meillä on kokonaisuudesta paras osaaminen kotimarkkinatuntemuksen ja haastavien olosuhteiden tuotehallinnan ohella. ”Näin olemme tukemassa alan operatiivista varmuutta kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden.” Lisäksi Saurus on laajentanut huoltovarmuutta ja verkostoa kattamaan kumppaninsa Millog Oy:n viisi varikkoa pohjoisessa ja etelässä. Mahdollisesti hankinnoista alkaa vastata valtion hankintayhtiö Hansel. Viidessä vuodessa työntekijöiden määrä on noussut reilusta 50:stä 70:een. ”Huutoon on vastattava heti, kun tulee tarve. MUKAAN VALTION PUITEJÄRJESTELYYN Saurus Oy on Suomen puolustusvälineteollisuus ry:n jäsenyritys ja mukana Huoltovarmuuskeskuksen poolitoiminnassa. Pitää rohkeasti ja perustellusti tuoda esille omat näkemykset, jos sen katsoo olevan asiakkaan edun mukaista. käsissä, eikä sitä voi koskaan liikaa korostaa näissä hankkeissa.” Hän muistuttaa, että myös kotimainen työllisyys on tärkeää. IKÄ JA PERHE. Onneksi meillä on kuitenkin hyvä asema niin kotikuin ulkomaan markkinoilla. Tykkään, että on tekemistä ja pieni hoppu. MIKÄ SAMMUTTAA. Säynätsaloon valmistuu keväällä kokonaan uusi huoltokeskusrakennus. Juhani Härkönen pitää tätä sekä uhkana että mahdollisuutena. ”Suurin osa henkilöstämme on VAP-henkilövarattuja, jolloin työntekijät ovat yrityksemme käytettävissä myös mahdollisen sotilaallisen kriisin sattuessa. Nopeat KUKA JA MISTÄ. Syntyisin Kuopion Vehmersalmelta ja asunut Jyväskylässä vuodesta 1991 lähtien. Ja jos kauppa päätyy kilpailun tuloksena ulkomaille, sinne valuvat myös eurot.” ”Lähivuosina kasvu ei ole mahdollista. Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyen valtio alkaa rahoittaa pelastuslaitoksia ensi vuonna. Monet yrityksen työntekijöistä ovat vapaa-ajallaan mukana myös operatiivisessa toiminnassa.” Juuri nyt Sauruksella satsataan huoltoliiketoiminnan kehitykseen. MIKÄ ON PALOAUTOMYYJÄN TÄRKEIN OMINAISUUS
040 523 0970 ari.piela@ka rnaoy.. Siinä on ohjeet toimintaan ennen tulvatilannetta, sen aikana ja tulvatilanteen jälkeen. MAESTRO® S RESCUCENDER TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Tilaukset ja tarjouspyynn öt: Esa Kärnä p. 6/2021 sai äänistä 31 prosenttia, 7/2021 keräsi 29 prosenttia ja 4–5/2021 sai 11 prosenttia.. Liitteissä on myös tulvasuunnitelmien pohjia eri kohdetyypeille. Tekniikka ja koulutusasia t: Ari Piela p. Suomi jakautuu 22 tulvariskialueeseen. Ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän ääri-ilmiöitä, mikä tarkoittaa entistä voimakkaampia myrskyjä ja rankkasateita sekä nykyisten vesiolojen muutoksia. Onnea voittajille, ja iso kiitos kaikille äänestäneille sekä palautetta antaneille! ?tuo?eet suoraan maahantuojalta PUTOAMISSUOJAUKSEEN: • VARUSTEET • TEKNIIKAT • TARKASTUKSET www.karnaoy.. Valintaa perusteltiin näin: ”Mielenkiintoinen ja jännittävä. Puhuttelevan kuvan Kalajoen maastopaloista otti Janne Rasila Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Ne voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin, jotka ovat vesistötulvat, hulevesitulvat ja merivesitulvat. Pelastustieto-pysäköintikiekon saivat Päivi Korpivaara Jyväskylästä ja Niila Rentola Sievistä. 050 597 2939 info@karnao y.. Opinnäytetyötä ja sen liitteitä voidaan käyttää apuna omatoimisessa tulvasuojautumisessa ja varautumisessa. Tunnuksilla voi lukea vapaasti kaikkia näköislehtiä ja muita aineistoja pelastustieto.fi-sivustolla. 7/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA KORKEALTA pelastamista turvallisesti PALOMIEHEN tarina uudessa kirjassa RAJU METSÄPALO MUHOKSELLA sammui tehokkaasti kopterien avulla Pelastajapula iskee kohta toden teolla Pelastustustiedon parhaaksi viime vuoden kanneksi nousi tiukassa äänestyksessä 6/2021. Voiton vei kansi 4–5/2021. Valintaa perusteltiin näin: ”Komea kuva! Ylväät miehet valmiina töihin!”, ”Jatkossakin tarvitsemme pelastajia ja paljon, joten tärkeä kuva ja juttu.” Myös kolmannelle sijalle oli tunkua. Tulvatilanteen aikana viranomaisten resurssit ovat usein jatkuvassa käytössä ja kaikille tehtäville ei välttämättä pystytä lähettämään apua. Opinnäytetyön tavoite on helpottaa tulvasuojautumista ja tuoda esille uusia keinoja. Petri Vanhanen oli yhdistänyt ja käsitellyt kansikuvan Teemu Heikkilän ja Pixabayn kuvista. Tulvariskialueilla on todettu olevan normaalia suurempi todennäköisyys tulvaan. KANANEN, RIKU Ohje tulviin varautumiseen: raportti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110819432 Maanpinnan tilapäiset peittymiset vedellä eli tulvat aiheuttavat Suomessa vuosittain useita onnettomuuksia ja mittavia vahinkoja. Siksi yhteiskunnan omatoiminen varautuminen korostuu. Perusteluiksi kerrottiin: ”Kuvauksellinen kuva, joka kertoo yhdestä isosta ponnistelusta poikkeuksellisen suuren metsäpalon sammutuksessa.”, ”Siluetti toimii.” Kakkossijalle nousi kansi 7/2021, jonka kuvan pelastajaoppilaista Pelastusopistolla otti Kimmo Kaisto. 58 Pelastustieto 1/2022 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Niistä viisi sijaitsee merenrannikolla ja 17 sisämaassa. Tulvasuunnitelmaa suositellaan varsinkin suurempiin kohteisiin, jotka sijaitsevat tulvariskialueilla ja muille kohteille, joita muuten uhkaa tulvan riski. Jokaisen on tärkeää ymmärtää oman kiinteistön sijainti ja sen merkitys alueen tulvariskeihin. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Ohje tulviin varautumiseen – ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän ääri-ilmiöitä Siinä on ohjeet toimintaan ennen tulvatilannetta, sen aikana ja tulvatilanteen jälkeen. Tulvatyyppien eroavaisuudet ovat havaittavissa niiden muodostumisessa, esiintyvyydessä ja käyttäytymisessä. Viime vuoden paras kansi Kalajoen maastopaloista 6/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA TERASSI KAATUI palavana selkään OLKILUODON OPIT vastaisuuden varalle PARHAATKAAN PONNISTUKSET eivät tehonneet rajuun paloon Turussa Pitkä taistelu liekkejä vastaan yhdisti voimat Kalajoella 4–5/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA ASTRONAUTEILTA tehoa varustepesuun TYÖVOIMAPULA uhkaa räjähtää käsiin HELSINGIN PELASTUSKOULUN kohtalo ratkeaa tulevana syksynä Sammuva liekki – miten palokunnat pelastetaan. Tarkka ja hyvälaatuinen kuva.”, ”Huomiota herättävä ja erilainen.” Onnetar poimi Pelastustiedon nettitunnuksien saajiksi vuoden ajaksi Andre Sambergin Parkanosta ja Pekka Arpiaisen Mikkelistä
Tekniikka ja koulutusasia t: Ari Piela p. 040 523 0970 ari.piela@ka rnaoy.?. OPINNÄYTTEITÄ ?tuo?eet suoraan maahantuojalta PUTOAMISSUOJAUKSEEN: • VARUSTEET • TEKNIIKAT • TARKASTUKSET www.karnaoy.. MAESTRO® S RESCUCENDER TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Tilaukset ja tarjouspyynn öt: Esa Kärnä p. 050 597 2939 info@karnao y.
Seinälevyistä otettiin kymmenen satunnaisesti valittua näytettä, jotka testattiin. Ruotsin määräysten mukaan korkeiden rakennusten julkisivuverhousten oli läpäistävä SP Fire 105 -palotesti. TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN Konsultti laati suunnitelman rakennuksen asukkaiden turvallisuuden varmistamisesta siihen saakka, kunnes levyt oli vaihdettu: • Ylimääräinen sammutin jokaiselle porrastasanteelle. Onneksi virhe löytyi ennen kuin mitään vakavaa ehti tapahtua”, Niklasson sanoo. Joku oli rastittanut väärän ruudun. Palolaitos hälytettiin irrottamaan kolariauton kuljettaja. • Ylimääräinen palovaroitin jokaiseen asuntoon. Valmistajalta hankittiin molemman tyyppisiä levyjä, joista otetut näytteet testattiin Lundin teknillisen korkeakoulun kartiokalorimetrillä. Asiakirjan mukaan jopa puolet levyistä saattoi olla luokittelematonta tyyppiä. 60 Pelastustieto 1/2022 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski MALMÖ, RUOTSI Rasti väärään ruutuun. Palomiehet ja sairaankuljettajat ottivat potilaan vastuulleen ja kuljettivat hänet ensihoitoklinikalle. Julkisivut päällystettiin korkeapainelaminaattilevyillä. Samana päivänä urakoitsija alkoi irrottaa levyjä noin 3000 m 2 :n seinäalalta. Näytteiden todettiin olevan kummankin tyypin levyistä. Valmistajan levyjen Englannin määräysten mukainen paloluokka oli B-a1, d0 ja ne oli hyväksytty tässä testissä. Tulos oli, että testillä voidaan osoittaa, onko Bohus 5:n seinillä luokittelemattomia levyjä”, palotekninen konsultti Erik Almgren kertoo. VIISIVUOTISTARKASTUS Bohus 5 -rakennuksen viisivuotistarkastuksen yhteydessä käytiin lävitse kaikki työmaan asiakirjat. Lontoossa 24-kerroksisessa vuokratalossa (Grenfell Tower) 14.7.2017 syttynyt asuntopalo levisi julkisivua pitkin koko rakennukseen. ”Uskon, että syynä oli inhimillinen erehdys. laitteiden ylimääräiset tarkastukset. • Jatkuva palovartiointi. Asiakirjan mukaan työmaalle oli toimitettu sekä paloluokan B-a1, d0 että luokan D-s2 levyjä. Ongelma johtui siitä, että palo-ominaisuuksiltaan erilaiset tuotteet olivat täsmälleen samannäköiset. Rakennus valmistui vuonna 2014. Leviämisen syyksi todettiin vuosina 2015–16 tehdyssä peruskorjauksessa julkisivujen lämpöeristykseen käytetyt alumiini-polyeteenilevyt. • Ikkunat oli suljettava ennen ulosmenoa. ”Käteeni joutui levyjen valmistajan ja maahantuojan kirjeenvaihtoon kuuluva asiakirja, jonka saattoi tulkita siten, että olimme saaneet kahdentyyppisiä levyjä”, pääurakoitsijan edustaja Björn Niklasson kertoo. Työtä tehtiin yötä päivää neljän viikon ajan. Koska pelastuslaitos piti suunnitelmaa riittävänä, sen mukaisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin heti. Esimerkillistä toimintaa 5/2021 Urakoitsija irrotti neljässä viikossa kaikki levyt noin 3000 m 2 :n seinäalalta. Paikallaolijat vetivät 54-vuotiaan miehen ulos autosta. Ennen pelastajien paikalle tuloa ohikulkija rikkoi auton takaikkunan ja pääsi sen kautta ohjauspyörää vasten lysähtäneen kuljettajan luo. Koska he eivät tunteneet hänen pulssiaan, he aloittivat elvytyksen. Palossa kuoli 72 asukasta. Työtä tehtiin yötä päivää. • Asukkaita kehotettiin varovaisuuteen ruoanlaitossa ja kynttilöiden kanssa. Viimeksi mainitulla levyllä oli paljon huonommat palo-ominaisuudet. Ne valmistettiin fenoli-formaldehydi-hartsilla kyllästetyistä paperikerroksista lämpöpuristamalla. Kevääseen mennessä Bohus 5 saadaan päällystettyä paloturvallisilla levyillä. Tuotteet olivat kuitenkin aivan samannäköiset. ”Otimme yhteyttä englantilaiseen valmistajaan, joka kuitenkin kieltäytyi yhteistyöstä sillä verukkeella, että levyt oli myynyt ruotsalainen maahantuoja”, Niklasson kertoo. Kuvakaappaus: BrandSäkert 5/2020.. Teksti: Josefin Svenberg 5/2020 München, Saksa. ”Kokeessa mitatut palotehot olivat aivan eri luokkaa. Lisäksi palojäännökset olivat täysin erilaisia. – levyt vaihtoon Kaupunki aloitti 15-kerroksisen Bohus 5 -vuokratalonsa rakentamisen vuonna 2013. • Ilmanvaihtoym
Palon sattuessa palokunnan ei tarvitse käyttää aikaa vaihtosuuntaajan etsintään”, Lamers kertoo. Tilojen tulee olla kuivia eikä niissä saa olla palovaarallista materiaalia. Järjestäkää sammutusharjoituksia, joihin koko henkilöstönne osallistuu. Koot: ”Suosittelemme teollisuuden aurinkopaneelien suurimmaksi kooksi 40 × 40 metriä, jotta palokunta pystyy sammuttamaan palon. Se myös kertoo, miten palokunta voi nopeasti ja turvallisesti sammuttaa palon”, projektipäällikkö Machteld Lamers kertoo. Määräysten muutokset ja tekniikan kehitys otetaan huomioon vuosittaisilla päivityksillä. Sähköpyörät sekä muut laitteet, joilla on vastaavan kokoinen akku, ladataan vain tarkoitukseen osoitetussa tilassa. Jos asennuksen turvallisuuteen ei kiinnitetä huomiota, palo voi levitä nopeasti. Tästä ei kuitenkaan saa aiheutua vaaraa kenellekään. Hän jätti varoittimen piippaamaan ja lähti ostamaan ravintolasta kebab-aterian. Lisäksi paneelien välisen etäisyyden tulee olla riittävä. Mies palasi samaan aikaan, kun palokunta saapui. Sijoituksessa on otettava huomioon myös viereisissä tiloissa suoritettavat toiminnat. Koska ovea ei avattu, he tekivät hätäilmoituksen. ”Katolle sijoitettuihin aurinkopaneeleihin liittyy paloriski. Palovaroitin keskeytti miehen ruoanlaiton. Palokunnan opastaminen: ”Suosittelemme, että kiinteistön omistaja sijoittaa sähköpääkeskuksen luo tietokortin, jossa on tiedot vaihtosuuntaajasta, mahdollisesta sähkövarastosta sekä turvakytkimestä. Ohje neuvoo, miten paloriskiä voidaan vähentää paneelien asennuksen ja käytön yhteydessä. Miten lataamme ne turvallisesti ja miten meidän pitäisi toimia tulipalon sattuessa?" Sekä yrityksessä että kodeissa tulisi laatia luettelo laitteista, joissa on litiumioniakku. Paloturvallisuuden vastuuhenkilön tehtävänä on etsiä johtojen ja akkujen näkyviä vikoja. Jos talon asunnoilla on omat aurinkopaneelinsa, niiden välin tulisi olla ainakin yksi metri”, Lamers kertoo. Muistakaa ilmoittaa myös muutoksista. Luetteloa ylläpitämään nimetään vastuuhenkilö tai -henkilöitä. Nämä tilat tulisi merkitä myös sisäänkäynnin luo sijoittavaan rakennuksen pohjapiirustukseen tai opastuskilpeen. Syitä: ”Mahdollisia palon syitä ovat rakennustöiden aiheuttamat vauriot, jyrsijät, myrskyvahingot, kuumeneminen ja valmistustai asennusvirheet. Teksti: Joakim Jonsson Brandskyddsföreningen 4/2020 Hollannin pelastusopisto IFV on laatinut ohjeen turvallisesta aurinkosähköjärjestelmästä. Akkuja saa ladata vain päiväsaikaan, kun joku on paikalla. MERKITSE LATAUSJA SÄILYTYSTILAT Ilmoittakaa pelastuslaitokselle, missä rakennuksen osassa akkuja ladataan ja missä sähköajoneuvoja säilytetään. Jos sähköpyörä tai muu akkukäyttöinen laite syttyy, toimikaa kuten missä tahansa tulipalossa: pelastakaa, varoittakaa ja hälyttäkää. Palon sammuttaminen on melkein mahdotonta, mutta sen leviäminen akun toisiin kennoihin voidaan estää runsaalla vedellä jäähdyttämällä. Hän sai ansaitsemansa nuhteet.. Eri maissa tehdyt tutkimukset ovat tuoneet esille yhteensopimattomat, väärin asennetut tai kastuneet liittimet”, opettaja Jaap Molenaar kertoo. 1/2022 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA 4/2021 RUOTSI Turvallinen lataus 5/2021 WERNE, SAKSA Nälkäinen asukas PELASTUSOPISTO, HOLLANTI Turvallinen aurinkosähköjärjestelmä "Yrityksemme aikoo ostaa joko sähköpolkupyöriä tai -potkulautoja, joita työntekijämme voivat joko käyttää työpaikalla tai vuokrata. Mikäli mahdollista, akkujen lataustilan tulee rajoittua ulkoseinään, jotta mahdollisen palon savua ei leviäisi rakennukseen. Huolestuneet naapurit soittivat ovikelloa ja koputtivat
Hankkeen päätyttyä emme lunastaneet suihkuja pysyvään käyttöön, sillä henkilöstön innokkuus osallistua hankkeen aineiston keräykseen jäi melko laimeaksi. Sumusuihkua testanneet jakautuivat aika lailla kahden mielipiteen taakse: toiset pitivät sitä hyvänä ja olisivat mielellään jatkaneet käyttöä. Loppukyselyllä selvitettiin sumusuihkun käytettävyyttä sekä vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja palautumisen edistämisessä. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Jouni Perälä T yöterveyslaitoksen palautumistutkimuksesta kerrottiin laajasti numerossa 4–5/2015 ja Fyysisen kuormituksen hallinta pelastajan työssä -tutkimuksesta numerossa 7/2020. Sumusuihkun lämpötuntemusta ja -viihtyvyyttä sekä vaikutusta maksimivoimaan mitattiin seurantakaavakkeella ja maksimivoiman mittauksilla. Sumusuihkut asennettiin puoleksi vuodeksi Oulu-Koillismaan, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten paloasemille. Vastaajista 32 prosenttia koki viileän sumusuihkun vaikuttaneen positiivisesti työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja 55 prosenttia yleiseen hyvinvointiin. 62 Pelastustieto 1/2022 TYÖHYVINVOINTI Yksi kylmä, kiitos! Kylmä virkistää, se ei ole mitään sumutusta. Toisaalta voi kääntää asian niinkin, että se auttaa määrällisesti isoa joukkoa ihmisiä. Jani Kallio uskoo, että viileä sumusuihku laskee aloituskynnystä kylmäaltistuksen jaloon taitoon. Eniten käytettiin viileää sumusuihkua. ”Yllätti hieman, että vain kolmasosa koki viileän sumusuihkun hyödylliseksi. Alkukyselyllä selvitettiin työkykyyn, työtyytyväisyyteen, työssä kuormittuneisuuteen ja työstä palautumiseen liittyviä tekijöitä. On sitten oma valinta käyttääkö sumusuihkua, tavallista suihkua, kylmävesiallasta tai vaikkapa avantoa. Toiset puolestaan eivät kokeneet siitä hyötyä palautumista ajatellen”, kertoo suunnittelija Oona Hyvönen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. ”Toimintakykyyn ja palautumiseen liittyen keskustelimme paljon hankkeen Niiden käyttöä suositellaan henkilöille, jotka kokevat sen hyödylliseksi. Tutkimussarja päättyi Palosuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen Pelastajan palautumisen edistäminen käytännön työelämässä. Lämpimällä sumusuihkulla ei havaittu vastaavia positiivisia vaikutuksia. Kontrastisumusuihku vaikutti positiivisesti työhyvinvoinnin osa-alueisiin 23 prosentilla ja yleiseen hyvinvointiin 42 prosentilla. Negatiivisia vaikutuksia ei raportoitu lainkaan. Sumusuihkuilla ei ollut juuri vaikutusta maksimaaliseen puristusvoimaan. KAHDENLAISIA KOKEMUKSIA ”Sumusuihkut olivat käytössä Leppävaaran asemalla ja Espoon keskuspaloasemalla. Alkukyselyssä vastausprosentti jäi alhaiseksi, eli siitä on vaikea vetää johtopäätöksiä”, kertoo vanhempi tutkija Juha Oksa Työterveyslaitokselta. Kolmella pelastuslaitoksella testattiin sumusuihkulaitteistoa osana Pelastajan palautumisen edistäminen käytännön työelämässä -hanketta. Sumuvarsia voisi olla kaksi.. Tutkimuskokonaisuuden aikana kylmäaltistus on osoittautunut mittauksissa tehokkaaksi palautumismenetelmäksi ja aihetta kannatti Oksan mukaan ehdottomasti tutkia. Suihkuja käytettiin ahkerammin kuin saimme vastauslomakkeita, joten todellinen käyttöaste jää arvailujen varaan. Osa koki viileän sumusuihkun palauttavaksi, osa ei
”Montakaan varsinaista keikkaa ei osunut testaajien kohdalle, jotta olisi saatu raporttia palautumisen vaikutuksista kovan savusukelluskeikan jälkeen. Kallio osallistui Työterveyslaitoksen tutkimukseen maksimaalisesta rasituksesta palautumisesta ja sai selvää dataa kylmäaltistuksen vaikutuksesta. Jani Kallio uskoo, että valistuksen ja tietoiskun kera sumusuihku saisi enemmän käyttäjiä. Kylmäaltistus on auttanut myös selkäongelmiin.” Sumusuihku on Jani Kallion mukaan yllättävän miellyttävä verrattuna kylmään suihkuun. Sumuvarsia voisi olla kaksi yhden sijaan”, hän ehdottaa. Oksa, Juha; Halonen, Janne; Säynäjäkangas, Pihla; Mänttäri, Satu (2021). ”Hienoa, että työnantaja tukee henkilöstön palautumista ja houkuttelee kylmäaltistuksen jaloon taitoon”, sanoo palomies ja toimintakykytestaaja Jani Kallio. Erityisesti nopeiden ja helppokäyttöisten palautumista tukevien menetelmien tutkimista ja kehittämistä tulisi ehdottomasti jatkaa. ”Laitetta on helppo käyttää ilman ohjeitakin. ”Kävin ensimmäisen kerran avannossa 19-vuotiaana. Ruskonselässä käyttö oli vähäistä. ”Uskoisin, että aloituskynnys on monelle matalampi sumusuihkussa kuin kylmässä perussuihkussa, saatika avannossa. Sumusuihkun voi siis kohdistaa helposti halutulle alueelle. Lisäksi ei maltettu olla riittävän pitkään vilvoittavassa, palauttavassa suihkussa. ”Sumusuihku siirretään Linnanmaan keskuspaloasemalle, jossa sille on enemmän käyttäjiä. Pieni miinus on se, että sumu ei kata kerralla koko kehoa, vaan pitää kohdentaa erikseen ylävartaloon ja jalkoihin. Monet meillä vannovat perinteisesti kylmän veden (”kylmäallas” = tynnyri, jossa käydään kastautumassa) ja saunan nimeen, mutta työvuorossa tämä ei aina ole mahdollista.” Palomestari Raimo Rasijeff kertoo, että Leppävaarassa alkuinnostus oli suurta erityisesti salitreenien jälkeen, mutta hiipui loppua kohden. Siten myös päivävuorolaiset voivat virkistäytyä työpäivän tai kuntoilun päätteeksi. ”Hyvä, jos saisimme muutamankin aktiivisiksi käyttäjiksi. Aihepiiri kiinnostaa häntä myös henkilökohtaisesti. Kilpaurheilijana palautuminen oli ihan eri luokkaa avannon jälkeen. www. TYÖHYVINVOINTI Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA yhteydessä työntekijöiden kanssa siitä, kuinka tärkeää palautuminen heidän työssään on. Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus ja uskoisin käyttäväni tulevaisuudessa sumusuihkua töissä.” Loppuraportti: Pelastajan palautumisen edistäminen käytännön työelämässä. Varsinkin dyykkarit upottautuivat ennemmin kylmään saaviin tai altaaseen kuin että olisivat malttaneet olla sumusuihkussa. Erityisesti kesäkuumalla ulkotreenin tai pelin jälkeen kylmä suihku koettiin mukavan virkistäväksi. Sumusuihkussa on myös helpompi olla pidempiä aikoja – meni helposti viisi minuuttia, kun kylmässä suihkussa yleensä vain pari minuuttia.” HYVIÄ KEHITYSEHDOTUKSIA Laitteen korkeusja kaltevuussäädöt ovat Kallion mukaan hyvät. Pääsimme kustannuksissa yhteisymmärrykseen ja laitteet jäivät meille. Se on hyvä jatkumo avannolle ja tukee palautumista sekä työhyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Sumusuihkua käyttävät sen hyödylliseksi kokevat”, kertoo apulaispalopäällikkö Petri Tuomi. Moni koki suihkupaineen turhan vaisuksi. Puristustesti aiheutti kilpailua, ja voittaja saatiin suhteellisen pikaisesti selville.” JÄIVÄT KÄYTTÖÖN OULUSSA Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella sumusuihkut oli asennettu Raksilan ja Ruskonselän paloasemille. julkari.fi/handle/10024/143498
Hän nosti palokunnan toiminnan uudelle tasolle tuoden aktiivisesti uutta tietoa ja osallistui useisiin laajoihinkin kehitysprojekteihin. Pian hänet nimitettiinkin koulutuspäälliköksi. Hän saikin toiminnastaan useita henkilökohtaisia tunnustuksia. 64 Pelastustieto 1/2022 T A S E L A K A N A T O I N T E A P U R I R A D I O P U H E L I N A S E N T O V A I N U E O T S A K R A M M A T I T L A K I S A O S L E M U T A T I U T U K I S A T J S A H A A S T A A O S A K A S T A A J A T T O O S A I A A T U P A T A N K R E P I T R A A T A A A U T I O I T U V A A T A S U T O O A A V I O T L I R O P O V A U S S A M M U T T A A H I P A I S U E P A L A A S A I T A K T K U U T I O T E S A A R I A L S E L U S T A I A A N S I O L I S Ä L E S T I T P I S I M M Ä T K E I M A I L U P I I R I I S M I A I T I O T I N T I A A N I T E S T A T T U sisaltopalvelu.kokko@elisanet.fi SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO KINA VAHVA KASVI HAISTA -SUO SMAI!! YÖK! ITARA KUORIA JÄIHIN SITEN FLIRTTI ELINAATE JÄÄHYsisaltopalvelu.kokko@elisanet.fi SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO K I R J A N P I D O S S A MAKSIMI MANKELEIHIN HEVOSIN ASEMALLA TÄRKEÄ KASVUIKÄISIÄ SÄIKÄHTÄÄ ENSIN JUOTTAA JATKUVAA PALOREPSIKKA VÄLINEITÄ ENSIHOITAJA PALOMIES PÄÄSSÄ PIENI PUHUERHE JILLA UHRIT SAKJOSKUS KA 1 40 X T I H E Ä T A VOT KUULEHA SIE MIUTA YHTIÖSSÄ TÄYNNÄ TYHJÄÄ ”TELEVISIO” SUURIN OLET SIKA! OLEN SAMMUTTANUT METSÄPALOA JO 3 PÄIVÄÄ AHTAA RANNATON AHERRUS PAPEREINAKIN TYHJENEE METSÄSTÄJÄLLÄ SYSÄYKSIÄ PALOMIEHILLÄ OMANSA KORTEIN JOSKUS TÖISTÄ PINTOIHIN LIITTOJA PIENI KOSKETUS OUTO HEDELMÄ SALANIMI T Y Ö S T Ä TAKANA KIELI MINUN! KUKISSA JOSKUS PALKASSA TROKAREILTA NIILI AMAZON RISTIKKO Ristikon 9–10/2021 oikea ratkaisu Onkkaalan VPK:n pitkäaikaisin päällikkö MUISTOISSA Onkkaalan VPK:n jäsenet kuulivat suruviestin 26.11.2021, kun palokuntamme pitkäaikaisin päällikkö Pasi Munne siirtyi ajasta ikuisuuteen. Pasi Munnen kuolema koskettaa poikkeuksellisen monia hänen näkyvän työnkuvansa ja ahkeran vapaaehtoistoimintansa ansiosta. Pasi kehitti Onkkaalan VPK:n toimintaa ja Sydän-Hämeen pelastustoimintaa elämänsä aikana merkittävästi omalla aktiivisuudellaan. Varsinkin meille nuoremmille palokuntalaisille ja varmasti myös monille kyläläisille Onkkaalan VPK kulminoituu Pasin ympärille. päällikkö. Kangasalla vietettyjen vuosien aikana hän eteni nuoriso-osastosta aina hälytysosaston yksikönjohtajaksi ja hallituksen sihteeriksi asti toimien myös palomiehen viransijaisena Kangasalan palolaitoksella. helmikuuta. NIMITYKSIÄ NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO Nuohousalan Keskusliitto ry:n puheenjohtajaksi on valittu nuohoojamestari, rakennusinsinööri Petteri Virranta. Virranta on toiminut myös aikaisemmin liiton puheenjohtajana.. Pasi omisti elämänsä vapaapalokuntatoiminnalle aloittaen Kangasalan VPK:n palokuntanuorissa vuonna 1973 yhdeksänvuotiaana. Onkkaalan VPK:n puolesta Aukusti Koivisto MUISTOISSA SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Sisäministerin erityisavustajana työskennellyt Sami Kerman aloittaa Suomen Palopäällystöliiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikkönä 20. Hän toimii yrityksensä Virranta-yhtiöt toimitusjohtajana. Pasia jäävät kaipaamaan sukulaiset, läheiset ja ystävät niin palokunnasta kuin sen ulkopuoleltakin. Moni palokuntalainen kasvoi Pasin johdossa palokuntatoimintaan aina nuoriso-osastosta lähtien ja sai häneltä arvokkaita oppeja elämään ja pelastustoimintaan. Pasi siirtyi Pälkäneelle Onkkaalaan 1990-luvun alussa ja toi palokuntaamme paljon uutta intoa sekä kehitysideoita. Hän on aiemmin työskennellyt Palopäällystöliitossa kehittämispäällikönä. Tästä esimerkkinä uuden kansallisen GSM-hälytysjärjestelmän pilotointi palokunnassamme 2000luvun alussa. Pasi toimi myös päällystöpäivystysringissä Sydän-Hämeen alueella seitsemän vuotta vuosituhannen vaihteessa ja ehti toimia pari vuotta pelastuslautakunnan puheenjohtajanakin. Onkkaalan VPK kunnioittaa Pasin muistoa sekä hänen palokuntamme eteen tekemää vuosikymmeniä kestänyttä työtä ja jää muistelemaan päällikköä, joka omisti suurimman osan elämästään yhdistyksellemme ja Pälkäneen turvallisuudelle. Hän oli myös erittäin perehtynyt palokuntamme historiaan ja toimi kiinteistömme talonmiehenä vaimonsa kanssa. Palokunnan päällikön tehtävät hän aloitti vuonna 1998 ollen palokuntamme historian 21. Hän oli syntynyt 6.3.1964. Pasi ehti elämänsä aikana osallistua tuhansille tehtäville. Hän toimi palokuntamme päällikkönä 23 vuotta ollen VPK:n keulakuva ja historiamme pitkäaikaisin päällikkö. Pälkäneen kunnan työntekijänä hänellä oli myös mahdollisuus lähteä palokunnan tehtäville arkipäivisin, jolloin tarve lähtijöille on suurin. llman hänen tietotaitoaan ja osaamistaan moni tehtävä olisi saanut ikävämmän lopun niin omaisuuskuin henkilövahingoissa. Aktiivisen palokuntatoiminnan ohessa hän toimi Haanloukkaan ja Onkkaalan urheilukentän kentänhoitajana yli viisitoista vuotta huolehtien esimerkiksi kenttien jäädytyksistä hyvän palautteen saattelemana
joulukuuta 2021. Hän osallistui alan konferensseihin eri puolella maailmaa. Hän oli valmis hetkeäkään epäröimättä rikkomaan määräyksiä, jos se koituisi potilaan hyödyksi. Niinpä vuoden 2012 alusta kopterien toiminta rahoitettiin valtion budjetista osana julkista terveydenhoitoa. Ari tuli ambulanssihenkilöstölle, sairaanhoitajille ja nuoremmille kollegoille tutuksi kehittäjänä, opettajana ja vahvana persoonana. Yritys oli kuitenkin 22 vuoden aikana profiloitunut niin voimakkaasti Kinnuseen, että hän toimi uuden omistajan ”sisäänajamiseksi” lääketieteellisenä johtajana aina kesään 2014 asti. Se tiesi matkoja Thomasja Uber Cupien lopputurnauksiin, MM-kisoihin ja olympialaisiin. Näiden lisäksi siihen kuuluivat laivakonsultaatiot, ensihoitoon ja matkustamiseen liittyvä neuvonta sekä sairaankuljetuspalvelut. Ari myi hänelle jääneen yrityksensä (EMA) kesäkuussa 2011. Piakkoin kaakkoinen Suomi saa omansa, joka sijoitetaan joko Kouvolaan tai Lappeenrantaan. Voimakkaista – ennakkoluuloihin perustuvista – vastustuksista huolimatta Suomen ensimmäinen lääkärihelikopteri Medi-Heli teki ensilentonsa syyskuussa 1992. Kinnunen kirjoitti ylioppilaaksi Varkauden yhteislyseosta 1966, valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1977 ja suoritti Yhdysvalloissa Educational Commission for Foreign Medical Gradu-tutkinnon 1977. Järjestelmä osoitti toimivuutensa ja on tänä päivänä käytössä koko maassa aina yliopistollisia sairaaloita myöten. Kaiken lisäksi hän toimi päätoimittajana Therapia Fennicassa, Helsingin lääkärilehdessä, Sairaankuljetus ja ensihoidon perusteet -kirjassa sekä Hätäensiapu ja ensiarvio -kirjassa. Niilo Hyytiäinen Kirjoittaja on Ari Kinnusen pitkäaikainen ystävä MUISTOISSA. Työssään he tulivat vakuuttuneiksi, että pääkaupunkiseudulle, mahdollisesti laajemmallekin löytyy tilausta lääkärihelikopteritoiminnalle. 1/2022 Pelastustieto 65 Lääkärihelikopterien perustaja sekä ensihoidon uudistaja Lääkäri Ari Kinnunen kuoli pitkällisen sairauden murtamana Espoon sairaalassa 74-vuotiaana 6. Se perustuisi hätätilapotilaiden ensihoitoon ja toimisi tehostetun hoidon tasolla. Kinnunen toimi Helsingin lääkäriambulanssin vastaavana lääkärinä 11 vuotta. Sulkapallo tarjosi työnarkomaanille sekä henkisen että liikunnallisen vastakohdan, ja erityisesti lajin tuomaritoiminta. Arin vetämänä ambulanssilääkärit nostivat Helsingin ensihoitoja sairaankuljetustason korkeimmalle kansainväliselle tasolle. Vuonna 2004 Euroopan sulkapalloliitto kelpuutti hänet kansainvälisten kisojen ylituomariksi. Vuoden 2004 tsunamikatastrofissa Ari sai selväsanaisella painostuksella ulkoministeriön vakuuttuneeksi Finnairin matkustajakoneen muuttamisesta kiireesti ambulanssikoneeksi, jolla lennätettiin suomalaiset loukkaantuneet ja vakavassa infektiovaarassa olevat potilaat kotiin. Tuossa Aasian suunnattomassa katastrofissa kuoli 179 suomalaista. Ari koulutti ja luennoi Suomen kaikissa sairaanhoitopiireissä ja terveyskeskuksissa. Vuonna 1989 hän perusti yhdessä kollegansa Juha Erosuon kanssa matkustajien lääkäripalveluja tuottavan EMA Group Oy:n, jonka toimenkuvaan kuuluu ulkomailta noudettavan potilaan tilan etävalvonta ja päätökset kuljetuksesta. Tänä aikana hän toteutti suunnittelemansa, Suomessa ainutlaatuisen, hälyttämiseen tarvittavan, mutta potilaan tietosuojaa turvaavan koodijärjestelmän. Ari kuului kansainvälisen sulkapalloliiton oikeuttamana ylempään eli certified-luokkaan. Kooditus helpotti ja nopeutti potilaiden ambulanssitarpeen jaon eri kiireellisyysluokkiin. Hänen tuomariuransa esimerkiksi SM-kisoissa kesti yli 30 vuotta. Poliittinen johtokin alkoi taipua. Hänet valittiin vuoden luennoitsijaksi 1999. Tänään Suomessa on kuusi lääkärihelikopteritukikohtaa: Helsinki-Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Ari kohosi Suomessa nopeasti tuomarityön guruksi, joka tuomitsi aktiivisesti ja koulutti kymmenittäin uusia tuomareita. Hän oli syntynyt Varkaudessa 23.11.1947. Kun tulokset hätätilapotilaiden onnistuneista ensihoidoista saatettiin julkisuuteen, oli se osoitus siitä, että ambulanssilääkäreiden kokemusperäinen ennuste oli oikeaan osunut. Ari toimi Helsinki-Vantaan Medi-Helin vastaavana lääkärinä 13 vuotta. Arin motto oli: ”Jos laki estää hoitamasta potilasta , niin silloin en noudata sitä.” Perustellusti voidaan sanoa, että Ari Kinnunen oli ensihoidon Grand Old Man. Ari on edelleen ainoa suomalainen, joka on tuominnut miesten MM-loppuottelun. Raha-automaattiyhdistys, järjestöt, julkiset yhteisöt, yksityiset lahjoitukset ja laaja keräystoiminta mahdollistivat lääkärikopterien toiminnan vuoden 2011 loppuun. Mikäli sääolosuhteet estävät lentämisen, tukikohdissa on kopterien lisäksi maayksikkö. Ensimmäiset vuodet olivat taloudellisesti vaikeita
Helsingin pelastuslaitoksen valvontaosaston piiritarkastajat Riitta Kaarenmaa, Esko Rantanen ja Jukka Laiho lähtivät hätänumeropäivänä kadulle ja linja-autoihin muistuttamaan ihmisiä oikeasta hätänumerosta. Puolivakinainen palokunta, Rauman VPK, Rauma-Repola OY:n, Lönnström Nestekaasutrukista suurpalo Rauman satamassa 1962 Yhtiöitten sekä Hollming OY:n teollisuuspalokunnat saapuivat nopeasti paikalle niin, että jo noin 15–20 minuutin kuluttua hälytyksestä oli toiminnassa 21 kpl 3”:n ja 6 kpl 2”:n suihkuja. Laiva oli vakavasti uhattuna. Lue koko Palontorjunta 7/1962:n juttu sekä monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Tuulen alla oli lisäksi seitsemän katettua rautatievaunua. Rauman palokunta sai 10.10.1962 klo 21.29 hälytyksen satamaan ilmoituksella: ”Trukki palaa Hakunin suulissa!” Jo Varvinmäelle ehdittäessä loimotti taivaanranta Hakunin suunnalla ja niinpä annettiinkin radiopuhelimella viipymättä käsky yleishälytyksestä. Sammutusvoimien alkuvahvuus oli 1+1+5 ja käytettävissä oli kaksi autoruiskua, joista satamamiesten ja muiden sivullisten avustuksella selvitettiin melko nopeasti viisi 3”:n suihkua. Sammutustyö jatkui suuria ponnistuksia kysyvänä yhtämittaisesti 18 tuntia. Järvinen. Kuva: Pelastustieto/Risto K. 66 Pelastustieto 1/2022 ARKISTOJEN AARTEITA Valtakunnallista hätänumeropäivää vietettiin laskiaistiistaina 11.2.1997. Noin 140 metrin pituinen varastorakennus, joka oli jaettu palomuureilla kolmeen osastoon, oli keskiosaltaan ilmitulessa liekkien humistessa valtoimenaan taivaalle. Rakennus oli ääriään myöten täynnä selluloosapaaleja ja paperirullia. Tuulen alla oli laiturissa suuri norjalainen alus s/s Fernglen, jota parhaillaan lastattiin palon syttyessä
Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10000–20 000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään 20.3.2022 mennessä Palosuojelun edistämissää tiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Marko Hasari, Ketunlinnantie 20, 04300 Tuusula. Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen – inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus – noudattamista. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen sekä koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • Säätiön hallitus on päättänyt, että apurahoja ei myönnetä palokuntien asemarakennusten rakentamiseen tai rakennusten remontteihin. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt myöntää enintään 120000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. PALOSUOJELUN EDISTÄMISSÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR BRANDSKYDDETS FRÄMJANDE www.palosuojelunedistamissaatio.fi Palosuojelun edistämissäätiöltä haettavat apurahat vuonna 2022 K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä
PELASTAJAN ANATOMIA: Texport® Phoenix X-Treme -sammutusasuissa suojaamisen korkeimmat standardit yhdistyvät uudenlaisen, täydellisesti leikatun sammutusasun käytännöllisyyteen ja mukavuuteen. Korkealaatuisissa Phoenix X-Treme -asuissa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät pelastajan työskentelystä tehokasta ja pitävät tämän työkykyisenä pitkään. Valjaat on erittäin helppo pukea. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja lisäksi yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. M1-järjestelmä sisältää useita innovatiivisia ja mukautettavia toimintoja, jotka varmistavat hygieenisyyden ja käyttömukavuuden. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. MSA:n Thermatek -putoamissuojainvaljaat ovat valmistettu Nomex/Aramid seoksesta joten ne ovat tarkoitettu erityisesti kipinöiviä työtä tekeville henkilöille. Holik International on perinteikäs pelastajien käsineiden ja jalkineiden valmistaja, onhan tehdas perustettu jo vuonna 1933. Koot S-XXXL. Sen tuotteet on tunnettu korkeasta viimeistelytasosta ja laadukkaista materiaaleistaan. Se on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä paloja pelastusalan ammattilaisten kanssa. MSA M1 -paineilmahengityslaite on markkinoiden kehittynein, ergonomisin ja modulaarisin SCBA-järjestelmä. EN443:2008 B-standardin mukaan hyväksytyt MSA F1XF-kypärät nostavat turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT.