VUODEN PALOMIES on johtamisen kehittäjä VIISI TARINAA työturvallisuudesta UUSIN TIETO SAMMUTTAMISESTA – Pelastusopiston julkaisut vapaasti jaossa – ohjeen mukaisesti ja osaavasti Elvytetään 1/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN
PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. · Sisäpinta: korkealaatuista, SAATAVILL A HETI VARASTOS TA!. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. · Erinomainen hinta-laatusuhde. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille
Työhyvinvointiin pitää ehdottomasti kuulua avoimuus ja työyhteisössä hiertävistä asioista pitää keskustella avoimesti. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. · Erinomainen hinta-laatusuhde. Pelastustoimen strategian yhtenä tavoitteena on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 Kansi Dimitri Lisitsyn Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Monen muun alan joukossa myös pelastusalalle halutaan uusia työntekijöitä. 1/2023 Pelastustieto 3 Työhyvinvointi – tärkeä tekijä Päätoimittaja Esa Aalto, p. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Työssä on viihdyttävä niin, että motivaatio on korkea ja työntekijä jaksaa antaa itsestään parhaan mahdollisen työpanoksen. Toista vastaavaa ei ole tähän mennessä järjestetty. Avoimuus on välttämätön. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. Toisiaan kunnioittava ja hyvin käyttäytyvä työyhteisö on myös hyvinvoiva. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. Miten lienee sen antamia tuloksia toteutettu käytännön työelämässä. Koulutuksella huolehditaan osaamisesta, mutta jokaisella työpaikalla on kannettava huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Kyselyssä ongelmaksi muodostui vastaamatta jättäminen, koska pelättiin, että vastaajan henkilöllisyys paljastuu. Joko olisi aika. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. · Sisäpinta: korkealaatuista, SAATAVILL A HETI VARASTOS TA! Työhyvinvointi on tärkeä asia, jotta pystytään huolehtimaan yhteiskunnallisestikin tavoitteena olevista pitkistä työurista. Nuoremmille sukupolville entiset toimintatavat ovat vieraita, joten nyt jos koskaan työhyvinvoinnin pitää olla kunnossa jokaisella työpaikalla ja yhteisössä. Hyvinvoiva sopimuspalokunta houkuttelee myös paremmin uutta väkeä riveihinsä.. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä tekijä myös alan vetovoimaisuudessa. Työhyvinvoinnissa ovat erityisesti viimeisen vuoden aikana nousseet esille tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat. Vajaat kymmenen vuotta sitten järjestettiin pelastuslaitosten valtakunnallinen työhyvinvointikysely. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. 044 728 0403 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p
Systole ja Pelastustieto ovat nyt yhdessä K U V A : D IM IT R I L IS IT S Y N
42 Ensihoito hyvinvointialueilla 44 Mokkatakkimaisteri 50 Aarne & Dave 56 FireFit-menetelmä päivittyy 58 Työhyvinvointi on joukkuelaji 64 Yhdenvertaisuus tärkeä osa työhyvinvointia 66 Uusin tieto sammuttamisesta kansien väliin 70 Ulkomailta 72 Opinnäytteitä 76 Näistä tykkään: Susa Sakala 78 Uusi Savior-ambulanssi 81 Tulimerella ysäritunnelmissa 46 Sprinkleri sammutti, mutta vei paineet pikapaloposteista 14 Kids Save Lives -hanke kannustaa elvyttämään 74 Helsinki sai uuden pelastusaseman Konalaan 82 Keikkakuva vei voiton kansikilpailussa 52 Vuoden Palomies juhli 40 vuottaan K U V A : E S A A A LT O 3/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA RAHAHANA PYSYI edelleen tiukasti kiinni KIIREETÖN HOITO tarvitsee lisää osaajia RAPAUTUNUT VÄESTÖNSUOJELU pitää päivittää – olemme eläneet lintukodossa haastava sammutustyö Helsingissä Kattojen yllä. 1/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 12 EU varautuu CBRN-uhkiin – varasto Suomeen 18 Lapsen elvytyksessä huomio ventilaatioon 22 Vastasyntynyt – puhalla keuhkot heti auki 24 Synposium levitti elvytysverkot 26 Elvytä ja pakene! 30 Puheenjohtajalta 32 Mirafoni 34 Tuote-esittely 36 Väsynyt lanssari 38 Johtamisjärjestelmä uudistuu 41 Kenelle palkinto pelastusalan viestijänä
6 Pelastustieto 1/2023 TAPAHTUMA NouHädän loppukilpailu taas livenä AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 89 prosentissa vuoden 2022 ensivastetehtävissä hälytetty vaste saatiin liikkeelle. NouHädässä käsiteltävät asiat kuuluvat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Turku • Pelastusalan yhdenvertaisuus seminaari, Kööpenhamina 24.–25.4.2023 PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Lentosammutuspäällikkökurssi, 18.–19.4.2023 Pelastusopisto/Teams, 8.–10.5.2023 Jämijärvi • Hallityyppisten laajojen kohteiden palot -kurssi, 29.–30.5.2023 Kuopio • PVAT-jatkokurssi, Kuopio 5.–9.6. ”Joillakin alueilla on havaittavissa hienoa kirimistä. NouHätä! huipentuu jälleen kevätlukukaudella valtakunnallisiin pelastustaitokilpailuihin. huhtikuuta.. Kevään 2022 sadan prosentin alueita olivat Jokilaaksojen, Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson alueet, sanoo kampanjalähettiläs Risto Vesalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Jokaisen alueen paras joukkue pääsee loppukilpailuun Kuopioon 27. tuneita, pelastaa, hälyttää apua ja tehdä alkusammutuksen.” Kampanjassa on upouudet opetusmateriaalit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kuva: Kaisu Puranen. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalta ovat jo kaikki yläkoulut ilmoittautuneet mukaan. Joillakin alueilla koko ikäluokka saa opetusta ja joillakin osallistuvien koulujen määrä on puolet tai jopa alle. Alkaneena lukuvuonna kampanjassa tuodaan esille aiempaa enemmän varautumista häiriötilanteisiin, kuten pitkiin veden ja sähkön jakeluhäiriöihin. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Sprinklerija vesisumulaitt.eiston hoitajakurssi 23.3.2023, Vaasa • Paloilmoittimen hoitajakurssi 18.4.2023, Seinäjoki • Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 19.4.2023, Seinäjoki SPAL www.spal.fi • Liittokokous 10.5.2023, Rovaniemi PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Opetusalan turvallisuusfoorumi 12.–14.4.2023, risteily • Sos.ja terv.alan turv.foorumi 20.4.2023, Piknik.rist. Vuonna 2022 NouHätään osallistui noin 75 prosenttia kouluista ja kahdeksasluokkalaisista. Opetusta voi antaa pelastuslaitoksen kouluttaja tai opettaja voi itsekin opettaa. Aluekilpailut mitellään hyvinvointialueittain perinteisinä kilpailuina teoriaosuuksineen ja rastitehtävineen. Nuoret oppivat NouHädässä muun muassa onnettomuuksissa toimimista ja tulipalojen ehkäisyä. Tänä lukuvuonna alkukarsinnat suoritetaan verkossa. 2023 • Savusukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus, 20.4.2023, alueellinen/Oulu • Uudet sammutustekniikat 6.–8.6.2023, Kuopio Kahdeksasluokkalaisten NouHätä!kampanjan alueelliset erot osallistuvien koulujen määrissä ovat suuria. Henkilöstöpula oli yleisin syy, kun vastetta ei saatu liikkeelle. ”Kun nuori on saanut NouHätä!-opetusta, hän osaa auttaa muita onnettomuuteen jouNouHätä!-kilpailun rastitehtävät järjestettiin vuonna 2016 juhlavuoden kunniaksi Kuopion torilla
He ovat usein olleet palokunnassa kotipaikkakunnillaan. Kaksi vuotta riittää hyvin perustutkintoon jos henkilöstöja muut resurssit ovat Peolla riittävät. Varsinais-Suomen pelastuslaitos 24.1.2023 Kaupunkipalokunta Forssan VPK täytti viime vuonna 140 vuotta. Hyvä idea, joka ei viivästytä liikaa pelastajien valmistumista koulutuksesta. Sillä paikalla on nyt ruohokenttäinen Palokunnan aukio, johon kokoonnuimme. SUURIN OSA RAKENNUSPALOJA ”Meillä on myös peräkärry vaarallisten aineiden tukitoimintoihin telttoineen ja pesupaikkoineen. Vuosittain palokunnan keikat pyörivät yleensä 40:n molemmin puolin. Viikkoharjoituksiin kokoontuu molemmista ryhmistä aina toistakymmentä nuorta. ”Korona rokotti kyllä meitäkin älyttömästi, kun harjoitukset piti lopettaa. Ensimmäisen miehistöauton VPK osti 1980-luvun puolivälissä, jolloin toisena vaihtoehtona oli säiliöauto. Se paloi suurpalossa vuonna 1929. Palokunnalla on nyt toimivat tilat ja kahden auton hallipaikka Yrittäjänkaaressa, jossa on myös muita toimijoita. Euroopan komission rahoittaman hankkeen toteuttavat sisäministeriö, @STM_Uutiset, @THLorg, @HVK_uutiset, ja @STUK_FI. Juhlaparaateja ei ole järjestetty vuosikymmeniin, mutta vuositapahtumassa järjestettiin ohjelmaa etenkin nuorille ja lapsiperheille pomppulinnan ja lähikonditorion herkkujen kera. 1/2023 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Forssassa aktiivisia nuoria K U V A : S A K U R O U V A LI ” Suomeen varastoidaan EU:n yhteistä pelastusja lääkintämateriaalia. Tontti myytiin Forssan kauppalalle vuonna 1960, ja niillä rahoilla ostettiin erittäin ajanmukainen Mercedes-paloauto. Sehän oli hänen mielestään vain pari vuotta sitten, naurahtaa palokunnan päällikkö Kari Rönn. Savusukelluskelpoisia on minimi eli muutama”, Rönn kertoo. Sisäministeriö 16.1.23 ” Iltavierailu @kari_ alanko kanssa Sääksjärven VPK luona. Viime vuoden paristakymmenestä hälytyksestä 12 oli rakennuspaloihin. Hän iloitsee siitä, että palokunta saa aina säännöllisesti vahvistusta 2–3 vuodeksi Forssaan tulevista aikuisopiskelijoista. Nykyisin palokunnalla on oma miehistöauto ja sammutusauto Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Palon jälkeen paikalle ei enää rakennettu uutta palokunnantaloa. Tekemisen meininkiä! Kiitos kouluttajille tärkeästä työstä nuorten hyväksi. Pitkään palokunta toimi Finlaysonin useissa eri tiloissa. Varhaisnuorisoja nuoriso-osasto ovat myös voimissaan. Keskustelua ajankohtaisista asioista ja kohokohtana saimme seurata nuoriso-osaston harjoituksia. Kimmo Kaisto Forssa-Toijala -alueen palokuntanuorten toimintavuorokausi vauhdissa Forssassa Mäkilammilla pintapelastuskoulutuksessa.. Markus Nuuttila 16.1.23 ” Varsinais-Suomen pelastuslaitos aloittaa helmikuussa maakunnallisen hankkeen, jonka tarkoituksena on kartoittaa alueen paloturvallisuutta palovaroittimien osalta. Yksi nuori ihmetteli, kun kerroin talon palaneen 20-luvulla. ”Palokunnalla oli oma talo Forssan Uusikylässä. Mika Kontio 24.1.23 ” Juhani Carlson esittää pelastajatutkinnon ja alipäällystötutkinnon yhdistämistä AMK-tutkinnoksi. Hälytysosastossa on vähän alle 20 jäsentä, joista puolet aktiivisia
Olemme ensihoidon tulevaisuuden lupauksia Turun AMK:sta. 8 Pelastustieto 1/2023 INSTAGRAM @systole_lehti Ihmeellinen kilpailu käynnissä. Olen myös jo tottunut siihen, että kaikenlaista tulee vastaan ja kaikesta selvitään.” Palomies Oskar Suominen TS 17.12. Ihmisistä, tarinoista ja omasta onnistumisentunteesta. Ensihoitomedian on säilyttävä elinvoimaisena. 3 ”Tavoittamisajat rajoittavat, joten Savonlinnassa paloaseman sijainti on oltava siltojen välissä.” ”Teemme kaikkemme ollaksemme veronmaksajien panostuksen arvoisia ja omassa työssä sen näytämme.” Palopäällikkö Antti Peltonen Yle 5.1. Ensihoidon erikoislehti Systolen päätoimittaja on toiminut myös Pelastustiedon avustajana vuosikausia, mutta nyt hän aloitti vuoden alussa osa-aikaisena toimittajana. POIMINNAT. Tervehdys lukijat! Kuvasta löytyy Valopäät-joukkue, Elise, Hilja ja Emilia. Tietysti. Mistä tulee kiinnostuksesi kirjoittamiseen. Uuden äärellä kihelmöi. Lähdemme innokkaasti mukaan kilpailemaan ja ennen kaikkea pitämään hauskaa! #ihmeellinenkilpailu #ahp2023 @cvnmedicalsolutions -Skoopissa Akuuttihoitopäivät 2023AJASSA MITÄ KUULUU. Onko ikävä Systolea. Ensihoitajalle voi kirjoittaa vain ambulanssinvärisellä kynällä, en aio luopua siitä jatkossakaan. Sähköautojen paloja alueellamme on ollut aiemmin jokunen.” Päivystävä palomestari Juha Lahtinen HS 26.1. Sain työhön vapaat kädet ja yritin olla luottamuksen arvoinen. Ideointi koukuttaa. 2 ”En ole ollut koskaan peloissani. Oli kutkuttavaa ryhtyä palomiehenä ensihoitolehden vetäjäksi. Näen siinä paljon vastuuta. Millä mielin tulet Pelastustietoon. K U V A : H E LM I P A R T A N E N Uuden äärellä Marko Partanen työskentelee palomiehenä Keski-Uudellamaalla, mutta on tunnettu myös kirjoittajana. Aloitin siellä jo viime vuosituhannella. Samalla Systolen sisältö tulee osaksi Pelastustietoa. Ikävä helpottaa. Etenkin vaativissa tilanteissa auttaa luotto työkavereihin. 1 ”Päijät-Hämeen alueella tämä oli tietojeni mukaan ensimmäinen palamaan syttynyt sähköbussi
AJASSA TILASTO Palontorjuntatekniikan ylläpidon koulutus uudistui Pelastuslaitokset kirjasivat viime vuonna 17125 ensivastetehtävää. Hienossa juhlassa muistutettiin, että Helsinkiin tarvitaan tulevaisuudessakin oma koulu ja koulutettua työvoimaa. Esa Aalto. Myös äskettäin järjestetyissä Konalan pelastusaseman vihkiäisissä korostettiin oman laitoksen koulutetun työvoiman merkitystä. Toki tärkeintä on saada valtion rahoitus järjestymään, mutta jos valtiolta tulee pysyvämpi kielteinen päätös, joudumme arvioimaan, mitä koululle sen jälkeen tehdään. Tämä on meidän mielestämme tarkoituksenmukaista tässä tilanteessa. 1/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Kuka maksaa pelastuskoulun. Pelastustoimi siirtyi vuoden alusta alkaen yhdessä sosiaalija terveystoimen kanssa pois kaupungin toiminnoista. Painotamme sitä, että osallistuja perehtyy erityisesti oman kohteensa palontorjuntatekniikkaan”, kuvailee turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto. Mikäli valtiolta ei tule selkeää ratkaisu, edetään asiassa vuosi kerrallaan. Kyllä maksaa, tämän vuoden budjetissa on rahat varattu. Koulun toiminta voi ainakin tämän vuoden jatkua ja sillä tavalla sen toiminta on turvattu. Maksaako Helsingin kaupunki Pelastuskoulun toimintamenot, yhteysjohtaja Inga Nyholm. Hyvästä yrityksestä huolimatta emme onnistuneet saamaan koulun rahoitusta valtion tämän vuoden talousarvioon. Hyvinvointialueella valtion rahoittamaksi siirtyneen pelastuslaitoksen koulutuksen menoja valtio ei kuitenkaan maksa. Palontorjuntatekniikan laitteistojen tarkastuksissa on havaittu, että koulutusta on saatu vain joko paloilmoittimelle tai sammutuslaitteistolle, ja laitteistokokonaisuudesta ei käyttäjällä ole tietoa. Lue lisää: spek.fi > koulutus > kiinteiston turvallisuuskoulutus 5000 10000 15000 20000 25000 30000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Helsingin pelastuskoulussa juhlittiin viime vuonna 50-vuotista taivalta. Seuraavan kerran tarkastellaan asiaa vuoden 2024 talousarviota laadittaessa. Kyllä. ”Osallistuja pystyy käymään sisällöt läpi tehokkaasti oman aikataulunsa puitteissa ja työn ohessa. Jatketaanko vaikuttamista valtion suuntaan. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA) Ensivastetehtävät vähenivät koronapandemian myötä SPEK otti syksyllä 2022 käyttöön uudet materiaalit ja tavat kouluttaa paloilmoitinja vesisammutuslaitteistojen käyttäjiä. Onkin tärkeää tuntea molempien toiminta ja laitteistot kohdekohtaisesti. Miten pitkään Helsingin kaupunki on sitoutunut rahoittamaan pelastuskoulun toimintaa. Vuosina 2014–2019 ensivastetehtäviä oli keskimäärin 22900 vuosittain ja vuosina 2009–2013 keskimäärin 27000 vuosittain. Toimintavalmiutta pitää valtion aluehallintoviranomaisen antamalla uhkasakolla ryyditetyn määräyksen mukaan parantaa, ja sitä varten tarvitaan myös resursseja. Lukumäärä on huomattavasti alhaisempi kuin ennen koronapandemiaa. Helsingin kaupunki on laatinut omat hallitusohjelmatavoitteet ja niissä todetaan, että Helsingin pelastuskoulun rahoitus turvataan täysimääräisesti valtion rahoituksena. Koulutus toteutetaan osittain verkossa ja osittain lähipäivänä. Kurssilta osallistuja saa käyttöönsä laajan materiaalipaketin, jota hän voi hyödyntää jatkossa
Kuva: AP/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 50°50’0 P 4°20’7 I Pelastusja ensihoitoalan henkilöstö järjesti mielenosoituksen parempien työolojen puolesta Belgian pääkaupungissa Brysselissä 27. tammikuuta 2023
PELASTUSALAN MAAILMA
Teksti ja kuva: Esa Aalto Käytössä 12 tunnissa. Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa.. 12 Pelastustieto 1/2023 EU-hankkeessa varaudutaan CBRN-uhkiin EU:n yhteinen varautuminen CBRN-uhkiin nousee uudelle tasolle, kun Suomeen perustetaan ensimmäinen strateginen varasto. Hanke on mittakaavaltaan erittäin merkittävä ja ensimmäinen laatuaan. Hanke kestää vuoden 2026 syksyyn asti. Sen arvo on 242 miljoonaa euroa. AJASSA E uroopan komissio rahoittaa rescEU:n puitteissa EU:n ensimmäistä kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinuhkia varten Suomeen perustettavaa strategista varastoa, joka sisältää henkilönsuojaimia, mittauslaitteita, lääkkeitä ja vasta-aineita. Myöhemmin vastaavia varastoja tulee kolmeen muuhun EU-maahan. Se on suurimpia EU-hankkeita Suomessa. Pelastusja lääkintämateriaali on tarkoitettu niin ensitoimijoiden kuin siviiliväestön suojaksi
”Se on EU-jäsenyytemme ajan suurimpia hankkeita. Mittavaa hanketta koordinoi meillä sisäministeriö muutamalla henkilötyövuodella. ”Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota on vahvistanut, että EU:n on tehostettava varautumista CBRN-uhkiin. Se pitää kuitenkin muistaa, että jokaisen maan on pidettävä huolta omasta suorituskyvystään tämän yhteisen varautumisen ohella.” Sisäministeri Krista Mikkonen korostaa yhteisen varautumisen merkitystä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Mekanismin tavoitteena on vahvistaa EU-maiden ja kahdeksan muun osallistujavaltion välistä pelastuspalveluyhteistyötä katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja niihin reagoimisen parantamiseksi. Useat CBRN-tilanteissa käytettävät lääkkeet ja vasta-aineet ovat harvinaisia ja niihin joudutaan myös turvautumaan äärimmäisen harvoin. Tärkeintä tässä on se, että eurooppalainen varautuminen paranee, mutta tämän ansiosta myös oma osaamisemme paranee. ”Kun avunpyyntö tulee komissiolle ja apua päätetään antaa, hälytetään paikallinen logistinen järjestelmä toimintaan, joka toimittaa varastosta tarvikkeet sinne, missä apua tarvitaan.” ”Avun järjestämisessä tukeudutaan siis kansallisiin järjestelyihin ja yksityiskohdat suunnitellaan nyt, kun hanke on saatu käyntiin.” Ensimmäisten erien on suunniteltu olevan hälytysvalmiudessa vuonna 2024. Se on EU:n kokonaan rahoittama. sanoo. THL vastaa kemiallisten, biologisten, säteilyja ydinuhkien (CBRN) vastaaineiden varastointihankkeesta. Samalla hanke vahvistaa omaa kansallista valmiuttamme, ministeri sanoo. Euroopan komissio perusti lokakuussa 2001 EU:n pelastuspalvelumekanismin. ”Me olemme myös mukana määrittelemässä tässä tarvittavaa kalustoa, kun tiedämme mitä materiaalista tukea esimerkiksi ensivastehenkilöstö tarvitsee tällaisissa tilanteissa.” Varastojen käyttämisestä päätetään EU:n päätöksentekojärjestelmän mukaisesti, mutta tarvikkeiden luvataan olevan käytössä 12 tunnissa. Jos tästä aiheutuu esimerkiksi koulutustarpeita, ne voidaan ottaa huomioon. Tällä tavalla EU-maat varautuvat mahdollisiin suurempiin tilanteisiin, joissa omat voimavarat eivät riitä”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo. Tuotteet on tarkoitettu ensihoidon ja siviiliväestön käyttöön. ”Pelastustoimen CBRN-asiantuntemus ja osaaminen vahvistuu EU-varaston myötä. ”Eri materiaaleilla on erilainen varastointiaika, joten se on otettava huomioon, kun kysymys on pysyvästä järjestelystä.” MERKITTÄVÄ HANKE Kohvakka luonnehtii hanketta Suomelle erittäin merkittäväksi. Siksi rescEU:n CBRN-varastot tarjoavat EU:lle merkittävän turvallisuuspuskurin, joka mahdollistaa nopean ja koordinoidun toiminnan EU-tasolla”, kriisinhallintakomissaari Janez Lenar?i. Huoltovarmuuskeskus (HVK) vastaa hankkeessa määriteltyjen henkilösuojainten, mittauskaluston ja tukivälineistön hankinnasta sekä niiden varastoinnista, ylläpidosta ja kierrätyksestä hankkeen ajan. ”Suomeen perustettavat varastot parantavat Euroopan unionin strategista varautumista ja valmiutta vastata erityyppisiin uhkiin erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella.” Vastaavanlainen varasto on tarkoitus perustaa myöhemmin myös muun muassa Puolaan. Jotta katastrofien yhteydessä voidaan taata tehokkaat avustustoimet, vuonna 2019 perustettiin rescEU, jolla parannettiin EU:n pelastuspalvelumekanismia tuomaan lisäsuojaa kansalaisten suojelemiseksi katastrofeilta ja uusien riskien hallitsemiseksi. Kohvakka huomauttaa, että hankevaiheen aikana pohditaan myös sitä, miten valmiutta pidetään yllä. Mikkelissä järjestettiin vuonna 2019 yhteiseurooppalainen harjoitus, jossa myrkkykaasuvuodon aiheuttaman kuvitteellisen onnettomuuden pelastustöihin osallistui yli 300 viranomaista.. 1/2023 Pelastustieto 13 Valmista vuonna 2026. VIRANOMAISYHTEISTYÖTÄ Sosiaalija terveyssektorilla on hankkeessa merkittävä rooli, koska kyseessä on myös lääkintämateriaalien varasto. AJASSA Varastot sijoitetaan eri puolille eikä niiden tarkkaa sijaintia turvallisuussyiden takia kerrota. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävä hankkeessa on ennen kaikkea tukea Huoltovarmuuskeskusta säteilyn mittalaitteiden hankinnassa ja ylläpidossa. ”Suomi nousee hankkeen myötä merkittäväksi toimijaksi Euroopan turvallisuuden lisäämisessä
LASTEN KOULUTUS PELASTAA HENKIÄ Suomen Elvytysneuvoston Kids Save Lives -hankkeen vastuuhenkilö, lääkäri Milla Jousi uskoo, että auttamisrohkeuteen ja osaamiseen voidaan vaikuttaa, kun säännöllinen opetus aloitetaan jo peruskoulussa. ”Kun koululaiset opettelevat elvytystä koko peruskoulun ajan, se osataan parinkymmenen vuoden päästä laajasti yhteiskunnassa. Hätäkeskuspäivystäjälle lapset kertovat osaavansa elvyttää, koska sitä on opetettu koulussa. Pienimpien oppilaiden elvytysopetuksessa pääpaino on auttamisrohkeuden herättelyssä ja avun pyytämisen opettelussa. Oppilaat saattavat kilpailla, kuka saa elvytettyä nukkea oikealla tekniikalla”, kertovat espoolaisen Ruusutorpan koulun opettajat Jasmin Kaisanlahti ja Maija Mykkänen. OPETTAJAT OPETTAVAT ELVYTYSTÄ Opettajat ovat tärkeä osa hanketta, sillä he opettavat lapsille elvytystä ja toimintaa sydänpysähdystilanteessa. Lisäksi hanke vahvistaa lasten rohkeutta ja empatiataitoja”, Jousi visioi. Heidän lisäkseen Ruusutorpan koulussa elvytystä opettaa kolmaskin opettaja. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Erik Lydén ja Marko Partanen ”O ppilaiden mielestä se, joka saa elvytysnuken naksahtamaan oikealla painelutekniikalla, on kunkku ja saa osakseen ihailua. Viime keväänä haaste otettiin vastaan myös toisessa espoolaiskoulussa, kun Niittykummun koulun rehtori halusi kaikki opettajat hankkeeseen mukaan.. Sitä ennen Kids Save Lives -hanke kouluttaa opettajia neljän tunnin ajan strukturoidusti. Opettajat kertovat, että oppilaat ovat innoissaan, kun elvytysharjoitteluvälineet kaivetaan esiin. Maassamme sydänpysähdyspotilaat saavat maallikkoelvytystä vain alle puolessa tapauksista, mikä on heikompi kuin koko Euroopan kattava keskiarvo. 14 Pelastustieto 1/2023 ELVYTYS Lapset elvyttävät Into on käsin kosketeltavaa Lapset käskevät kännykällä kuvaavia aikuisia opastamaan ambulanssin paikalle ja alkavat elvyttää potilasta. Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelema ja Euroopan Elvytysneuvoston (ERC) käynnistämä Kids Save Lives -hanke halutaankin levittää koko Suomeen. Ruusutorpan koulun opettajat vahvistavat, että lasten reippaus ja into elvytysopetusta kohtaan on, kuten edellä kuvatussa Kids Save Lives -hankkeen esittelyvideossa. Syynä suomalaisten vaisuun maallikkoelvytyksen aloittamiseen on nimenomaan osaamisen ja auttamisrohkeuden puute. Opettajat Jasmin Kaisanlahti ja Maija Mykkänen tarttuivat haasteeseen ensimmäisten joukossa viime lokakuussa, kun koulun rehtori tiedusteli vapaaehtoisia opettajia mukaan hankkeen pilottiin. Lisäksi hanke vahvistaa lasten rohkeutta ja empatiataitoja. Se lupaa hyvää paitsi Kids Save Lives -hankkeen, mutta myös suomalaisten sydänpysähdyspotilaiden kannalta
Opetussisällöt määräytyvät iän mukaan.. 1/2023 Pelastustieto 15 ELVYTYS Koululaiset saavat Kids Save Lives -opetusta kaksi tuntia vuodessa
”Hanke on antanut itsellekin varmuutta toimia hätätilanteessa ja samalla asiaa tulee kerrattua huomaamatta usein”, Kaisanlahti jatkaa. ”Erityisen tärkeää tämä opetus on perheille, jotka eivät pysty soittamaan omalla äidinkielellään apua hätäkeskuksesta. 16 Pelastustieto 1/2023 MONIA ETUJA Lääkäri Milla Jousi kertoo opettajien pystyvän opettamaan elvytystä oppilailleen jopa paremmin kuin terveydenhuollon ammattilainen. ”Koulumme on monikulttuurinen ja koostuu erilaisista opetusryhmistä, jonka vuoksi eriyttäminen on otettava elvytysopetuksessa huomioon. OPPIA JO KOTEIHINKIN Oppilaat saavat Kids Save Lives -koulutusta kaksi tuntia vuodessa. ”Olemme vaikuttaneet poliitikkoihin vahvasti ja tuoneet heidän tietoisuuteen, että maallikkoelvytyksen määrää voitaisiin lisätä systemaattisella koulutuksella”, Jousi sanoo. Opettajat ovat pedagogiikan ammattilaisia ja tuntevat oppilaansa. Ruusutorpan koulussa oppilaat ovat vieneet elvytysoppia myös koteihinsa. Kaisanlahti muistuttaa, että he eivät vastaa kysymyksiin terveydenhuollon ammattilaisen asiantuntemuksella, mutta voivat kuitenkin pohtia yhdessä oppilaiden kanssa asioita ja etsiä yhdessä vastauksia. Aiheina ovat elottomuuden tunnistaminen, avun hälyttäminen, paineluelvytys ja sydäniskurin käyttö. Rahat halutaan käyttää mahdollisimman viisaasti. Suomen Elvytysneuvosto sai hankkeen edistämiseksi 100000 euroa valtion rahaa. ELVYTYS. Aihe voi myös olla joskus pelottava, joten pystymme palaamaan aiheeseen helposti myöhemminkin, jos jokin asia jää mietityttämään. Opettajat pystyvät helpommin tulkitsemaan opetustilannetta ja sen vaikutusta terveydenhuollon kouluttajaa helpommin. RUNKO SYNTYI YHTEISTYÖSSÄ Kaisanlahti ja Mykkänen ovat hankkeeseen liittyen opetelleet elvytystä ja sen kouluttamista ammattikorkeakoulu Arcadan simulaatiokeskuksessa. HANKE SAI VALTIOLTA RAHAA Viime joulukuussa Kids Save Lives -hanke sai iloisia uutisia, kun valtion lisätalousarvio päätettiin. Lapset voivat olla perheissään esimerkkejä tai ainakin he osaavat soittaa hätäkeskukseen”, Mykkänen sanoo. Joskus käy niin, että suunniteltu aika ei riitä asian läpiviemiseksi. Yhdessä Arcadan ensihoidon opettajien ja Milla Jousen kanssa Ruusutorpan Kids Save Lives -opettajat ovat olleet suunnittelemassa elvytysopetuksen tuntirunkoa eri ikäisten lasten opetukseen. Tällöin voimme järjestää lisää aikaa opetukselle”, Kaisanlahti ja Mykkänen kertovat. Lapset ovat saaneet elvytysopetusvälineitä lainaksi ja opettaneet niillä elvytystä perheilleen. ”Pohdimme, mitkä asiat hankaloittavat hankkeen etenemistä ja mietimme, voitaisiinko niihin tekijöihin vaikuttaa rahalla” Elvytysnukkien puute on yksi hanketta hidastava seikka, ja todennäköisesti osa rahoista köytetäänkin välinehankintoihin. Opettajat Jasmin Kaisanlahti (vas.) ja Maija Mykkänen kokeilivat täysiveristä potilassimulaattoria Elvytyssymposiumissa. Kaikki tieto on tallennettuna yhteiselle verkossa olevalle alustalle, jota päivitetään tarpeen mukaan,” Mykkänen kertoo. Opetettavat asiat on suunniteltu kullekin ikäryhmille sopiviksi. ”Arcadan ensihoidon opettajat ovat tehneet meille ihmisen fysiologiasta tietopaketit, joista voimme tarkistaa asioita
Tähän asti hanketta on edistetty ’rakkaudesta lajiin’ -tyyppisesti.” Jousi on onnellinen hankkeen saamasta rahoituksesta. FIRE EAGLE 2.0 asettaa uudet standardit alalle. Jos kiinnostuit Kids Save Lives -hankkeesta ota yhteys Suomen Elvytysneuvoston verkkosivuilla olevalla kaavakkeella www.elvytysneuvosto.fi/kids-save-lives/ tai ota yhteyttä sähköpostilla info@ kids-save-lives.fi Kids Save Lives -hankkeen vetäjä lääkäri Milla Jousi uskoo, että systemaattisella koulutuksella voidaan lisätä maallikkoelvytyksen määrää. Etsimme testikäyttäjiä vuodelle 2023. Laadukkaat valmistusmateriaalit ja -menetelmät takaavat erityisen mukavat sekä turvalliset kengät. ”Ajatuksemme on myös palkata projektiin osa-aikainen työntekijä, joka organisoi, koordinoi ja kehittää koulutuksia valtakunnallisesti. Suunnittelimme hankkeelle rakenteen, teimme oppimateriaalin, pilotoimme ja kehitimme sitä yhdessä opettajien kanssa. Production Oy Asentajankuja 3, 30300 Forssa +358 (0)451109967 www.cpe.fi Maailman nopein palokenkä. Lopulta saimme paketin melko valmiiksi. haix.com CE 0193 EN 15090:2012 HI3 CI M AN CR SRC – Type F2A. ”Pelkälle hienolle idealle emme olisi saaneet rahaa. Se on vaatinut kovan työn.” Paljon töitä on myös edessä. ELVYTYS 100 % MADE IN EUROPE Maahantuoja: Korkealaatuiset ja kestävät jalkineet työhön ja vapaa-aikaan! C.P.E
Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Dimitri Lisitsyn Lasta painellaan 100–120 krt/min. Lapsella on muuhun vartaloon suhteutettuna iso pää, jonka väärä asento tukkii aikuista helpommin hengitystien. ”Kun aikuisten elvytyksissä hoidetaan tyypillisesti sydänperäistä syytä, ovat lasten elvytyksiin johtuvat syyt pääasiassa täysin päinvastaisia. Myös lapsen fysiologia vaikuttaa siihen, että ongelma hengitysteissä on sydänperäistä syytä monin verroin todennäköisempi. Samoin kitaja nielurisat ovat kehoon suhteutettuna aikuista isommat”, Setälä sanoo. Yleensä lapsella on terve sydän, joka yrittää sykkiä. ALOITA PUHALTAMALLA VIIDESTI Lapsen elvytys aloitetaan viidellä puhalluksella. Siksi elvytystilanteissa on kiinnitettävä huomio erityisesti ventilaation onnistumiseen sekä hoidettavissa oleviin syihin, ensihoitolääkäri Piritta Setälä sanoo. ELVYTYS. Lähtörytminä PEA on yleinen”, ensihoitolääkäri ja Suomen Elvytysneuvoston puheenjohtaja Piritta Setälä sanoo. Heillä pelkkä runsas sitkeä lima saattaa tukkia hengitystien kohtalokkain seurauksin. Ulkomaalaisissa ohjeissa niitä kutsutaan termillä ”rescue breaths”, sillä puhallusten halutaan avaavan kiinni painunut hengitystie. HENGITYSRESERVI EHTYY NOPEASTI ”Pienen lapsen hengitysongelmat alkavat huomattavasti nopeammin kuin terveen aikuisen”, Setälä varoittaa. Lapsen rajallinen hengitysreservi on Lapsen elvytys Keskity ventilaatioon ja hoidettaviin syihin Yleensä lapsen sydänpysähdys johtuu jostain muusta kuin sydänperäisestä syystä. 18 Pelastustieto 1/2023 L asten elvytystilanteissa on pidettävä tuntosarvet ylhäällä. 15 painalluksen jälkeen ventiloidaan 2 kertaa. Hän muistuttaa myös imeväisikäisistä, jotka ovat nenähengittäjiä. ”Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän anatomia poikkeaa aikuisesta. Lapsen elvytystilanteen aiheuttaakin tyypillisemmin hukkuminen, vieras esine tai raju infektio kuin sydänsairaus
Lapsen elvytyksessä painalluksen OIKEAN KOKOISET VÄLINEET Lasta tulisi painella tahdilla 100–120 kertaa minuutissa siten, että 15 painalluksen jälkeen tulee 2 ventilaatiota. Näissä tapauksissa ventilointia voidaan tehdä jatkuvasti painalluksista huolimatta. ELVYTYS. Niin maskilla kuin muillakin välineillä ventiloitaessa on kiinnitettävä huomiota tiiviyteen, jotta ilma varmasti kulkeutuu keuhkoihin. aikuista rajallisempi ja se ehtyy nopeasti, jopa yllättäen. LAADUKASTA PPE:TÄ Laadukas peruselvytys on tie laadukkaaseen ventilaatioon. ”Kone kertoo karun totuuden, jääkö painelijan kädet lepäämään rintakehälle tai että tekeekö painelija oikeansyvyisiä painalluksia”, Setälä sanoo. ”Adrenaliinitasomme nousee automaattisesti normaalia elvytystä enemmän, kun tiedämme potilaan olevan lapsi, jolloin painelufrekvenssimme saattaa tahtomattamme nousta”, Setälä sanoo. Sitäkin on vaikea arvioida silmämääräisesti. Painelun laatua on vaikea arvioida silmämääräisesti siltikään, vaikka tuntisi olevansa rauhallinen. ”Aloittaessa ventilaatiota saa ehdottomasti käyttää pienen hetken siihen, että valitsee oikeankokoiset välineet, sillä väärän kokoinen maski on tie epäonnistumiseen.” Lasta elvytettäessä adrenaliinitaso nousee, ja painelufrekvenssi saattaa tahtomatta nousta. tulee painua 1/3 rintakehän syvyydelle. Siksi elvytyksissä tulisi aina käyttää palautetta antavaa defibrillaattoria. 1/2023 Pelastustieto 19 Laadukas peruselvytys on tie laadukkaaseen ventilaatioon. Painelut tulee tauottaa ventilointien ajaksi paitsi silloin, kun lapsi on intuboitu tai kun hänelle asetettu subraglottinen hengitystie on tiivis
Lapsen elvyttäminen, jos mikä on tiimityötä. 20 Pelastustieto 1/2023 TAKTIIKKA TILANTEEN MUKAAN Taktiikka tulee valita tilanteen mukaan. Toksiinit (myrkytykset) voivat olla tahallisia tai tahattomia. Hypovolemiaa ilmenee tyypillisesti verenvuodon tai sepsiksen yhteydessä. ”Kun kyseessä on traumasta johtuva elottomuus, niin kaksi H:ta ja kaksi T:tä putoaa pois. Sen onnistumisessa tärkeää on kommunikointi.” Setälä vinkkaakin, että jos ventiloijan huomataan tekevän yksin töitä, tulee siihen mahdollisuuksien mukaan tarjota apua. ”Onkin tärkeää harjoitella sillä ryhmällä, joka todennäköisesti toimii, jotta työskentely ja taktiikka saadaan sujuvaksi. ”Ihan ensimmäisenä on muistettava hätäsiirtää tarvittaessa potilas. Kahdestaan elvytettäessä ventiloivan on hyvä keskittyä kaksin käsin pitämään maski tiiviinä. Hypotai hyperkalemiaa (elektrolyyttihäiriöt) ilmenee kroonisten sairauksien yhteydessä. Tällöin painelija voi painelutauoilla puristaa paljetta kahdesti. Jäljelle jäävät Hypoksia, Hypovolemia , Tamponaatio ja Tensiopneumothorax”, Setälä kertoo. Suomen Elvytysneuvoston lapsen hoitoelvytyskaavio perustuu Euroopan Elvytysneuvoston vuonna 2021 päivittämiin ohjeisiin. Hypoksiaa kohdataan eniten hukkuneiden, vaikeiden infektioiden ja astman yhteydessä. Tamponaatio on mahdollista trauman yhteydessä. ELVYTYS. Hypotai hypertermiaa tullee muistaa epäillä tilaneteen mukaan. Mikäli auttajia on riittävästi, kannattaa ventilointiin asettaa toinenkin henkilö. ”Sitten kun elvytys on saatu hyvin käyntiin, on hyvä pitää ”time out”, jossa tehtyjen toimintojen lisäksi voidaan säätää lisähapen kulutus sellaiseksi, että varaajapussi pysyy täytenä mutta happea ei kulu hukkaan. Samalla voidaan pohtia, onko käytössä oikeankokoiset välineet.” MUISTA HOIDETTAVAT SYYT Hoidettavissa olevia syitä voidaan pohtia neljän H:n ja neljän T:n avulla kuten aikuisiakin elvytettäsessä. Tensiopneumothorax on mahdollista trauman yhteydessä. Tromboembolia on lapsella harvinainen mutta mahdollinen, sille altistaa muun muassa ehkäisypillerit. Pieni lapsi mahtuu elvytettäväksi mihin tahansa, mutta tilaa vie hoitohenkilökunta ja työvälineet”, Setälä muistuttaa
Antti Hyttinen p. Tiedustelut, tilaukset ja tarjouspyynnöt: ASAP® LOCK ASA P’S OR BER AXE SS ACX POWER ASCENDER RCX RESCUE ASCENDER ELVYTYS. TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Esa Kärnä p. 044 362 6908 antti.hyttinen@karnaoy.. Tuotteet suoraan maahantuojalta Nyt meiltä ACTSAFE ?moottoroidut vinssit ACX Power Ascender ja RCX Rescue Ascender ?moottoroidut vinssit mahdollistavat pelastamisen tehokkaasti Asap® Lock ja Asap'Sorber Axess esimerkiksi ActSafe ?moottoroidun vinssin kaveriksi www.karnaoy.. 050 597 2939 esa.karna@karnaoy.
Vastasyntyneen ventiloinnista tulee huolehtia palkeella ja lisähapella. Tämän päälle vasta kiedotaan lämmittävät pyyhkeet.” Kosteus ihon pinnalla moninkertaistaa lämmönhukan. ”Jos keuhkoja ei saada auki, mitkään muutkaan elvytystoimet eivät auta”, Uuden lastensairaalan lastentautien erikoislääkäri Irmeli Nupponen sanoo. Rytminä on yksi puhallus ja kolme painallusta, jota voidaan rytmittää lausumalla ääneen: ”puh-yy-kaa-koo”. ”Keskosvauvan voi kääriä ensin ”elmukelmuun”, jota todennäköisesti löytyy joka kodista. Mikäli keuhkoja ei saada auki, mitkään muutkaan elvytystoimet eivät auta”, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri Irmeli Nupponen sanoo. MUISTA MYÖS LÄMPÖTALOUS Elvytetty vastasyntynyt, jonka ensihoitohenkilöstö tuo päivystykseen, on onneksi tapauksena erittäin harvinainen. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Jan-Emil Ekman sen verran, että pystyimme mittaamaan lämmön.” Nupponen neuvookin, että kun kentällä autetaan keskonen maailmaan, häntä ei tarvitse välttämättä edes kuivata. Mikäli synnytys tapahtuu ambulanssissa, luonnollinen toimenpidepaikka on paari. Kesti tunnin, ennen kuin saimme lämmitettyä häntä Hengittämätön tai huonosti hengittävä vastasyntynyt ”Puhalla keuhkot heti auki” ”Kun kohdataan vastasyntynyt huonokuntoinen potilas, on kaikkein tärkeintä saada keuhkot ilmastoitumaan ventilaatiolla. Silloin ensihoitohenkilöstö toi päivystykseen hätäsektiolla synnytetyn ja mallikkaasti elvytetyn keskosvauvan. Mikäli mahdollista, pieni potilas tulee intuboida. Vastasyntynyttä painellaan molemmilla peukaloilla rintalastan alakolmanneksesta. ELVYTYS. Jos vastasyntyneen pulssi ei ventilaatiosta huolimatta nouse yli 60 kertaa minuutissa taajuiseksi, aloitetaan puhalluspainantaelvytys. ”Jos saturaatioarvo nousee yli 95 %:n, tulee lisähapen virtausta vähentää, sillä hyperoksia on vastasyntyneelle haitallista”, Nupponen varoittaa. ”Jos pulssi nousee yli sataan per minuutti, on keuhkot todennäköisesti Sairaalan ulkopuolella vauvaa on hyvä elvyttää pöydän päällä. 22 Pelastustieto 1/2023 I han ensiksi, kun tavataan sellainen vastasyntynyt, joka ei hengitä, tulee ventiloida tämän keuhkot auki viidellä puhalluksella. Saturaatiotavoite on 90–95 %. Nupponen muistaa kuitenkin tällaisen tapauksen noin kymmenen vuoden takaa. Hänet tuotiin päivystykseen intuboituna ja hengitys toimi, mutta hänen lämpötaloutensa ei ollut kunnossa. ”Vauva oli kyllä peitelty hyvin, mutta hän oli ehtinyt silti jäähtyä. SIIRRY HYVÄLLE PAIKALLE Elvytettäessä vauvaa sairaalan ulkopuolella hänet kannattaa siirtää pöydälle, jonka ääressä hoitotoimia on helpompi tehdä. Viittä elvytyksen aloittavaa puhallusta sanotaan rescue-puhalluksiksi. Painalluksia tulisi tehdä 120/min
Pitkäkestoinen hypoglykemia voi aiheuttaa aivovaurion”, Nupponen sanoo. 1/2023 Pelastustieto 23 saatu auki ja verenkierto käynnistymään”, Nupponen sanoo. Lisäksi sairaalaolosuhteissa annetaan vuotoepäilyissä O-negatiivisia punasoluja.” Nesteytys voidaan aloittaa joko IOtai IV-yhteydellä. ”Jos elvytykseen ei saada vastetta tai potilas on vuotanut, annetaan täyttönä isotonista keittosuolaa. Vastasyntyneen verivolyymi on 80 ml/kg. 1/2023 Pelastustieto 23 ELVYTYS. NESTEYTÄ GLUKOOSILLA Elvytettävää vauvaa tulisi nesteyttää glukoosilla (G10%). Kaikissa elvytystilanteissa tulee noudattaa paikallisesti annettuja elvytysohjeita. ”Jos vauva menee hypoglykemiaan, se heikentää selviytymisennustetta. ”Laskimo löytyy usein parhaiten kyynärtaipeesta, johon kannattaa laittaa keltainen tai violetti kanyyli”, Nupponen sanoo. Jos sairaalan sisällä tehdään viivästetty napanuoran sulku, verivolyymi lisääntyy. Laskimo löytyy usein parhaiten kyynärtaipeesta. Glukoosia annostellaan 3 ml/kg/h -nopeudella. Vastasyntynyt voidaan kuljettaa pelkästään glukoosia annostellen sairaalaan
ELVYTYS. Helsinkiin saapui paljon vieraita, mikä osoitti, että isoille kokoontumisille on edelleen kysyntää. Palaute oli pääasiassa myönteistä. ”On tärkeää jakaa tietoa eri puolilla maata olevista hyvistä käytänteistä.” HYVÄÄ PALAUTETTA Pääasiassa osallistujat olivat sairaanhoitajia ja lääkäreitä, lisäksi paikalla oli jonkin verran opettajia. Symposium levitti elvytysverkot ELVYTYS 2022 -Symposiumin avaussanoissa todettiin, että elyvytys herättää aina tunteita niin koulutuksessa kuin tositilanteessakin. Vaikka ruokajonojen pituudesta annettiinkin hieman kritiikkiä, saivat käytännön järjestelyt lopulta hyvän arvosanan. Tapahtuma haluttiin jokavuotiseksi, mutta todennäköisempää on, että se järjestetään joka toinen vuosi. ALLE PUOLET SAA MAALLIKKOELVYTYSTÄ Suomessa vajaa puolet sydänpysähdyspotilaista saa maallikkoelvytystä. 24 Pelastustieto 1/2023 E lvytyssymposium heräteltiin henkiin kuuden vuoden tauon jälkeen. Sydänpysähdysten yleisyys EurooSuomen Elvytysneuvoston puheenjohtaja Piritta Setälä ja HUS:n elvytyskoordinaattori Leila Saari osallistuivat paneelikeskusteluun. Siihen on uskominen, sillä tapahtuma keräsi Helsinkiin 340 vierasta, jotka saivat myös tilaisuuden verkottua. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Dimitri Lisitsyn ja Marko Partanen ”Ehkä väkimäärässä näkyi myös patoutunut tarve kokoontua, sillä tämä oli ensimmäinen tapahtuma koronan jälkeen”, Saari arvelee. Maassamme on kirittävää, sillä Euroopan keskiarvo on 58 prosenttia. Tapahtuman ilmapiiri kuvattiin leppoisaksi ja rennoksi, jossa oli mukava tavata kollegoita. Osallistujat pitivät hyvänä, että pitkästä aikaan päästiin osalistumaan lähikoulutukseen, jonka luennoitsijat tulivat eri puolilta Suomea. Hän sanookin symposiumin olevan tärkeä myös aiheen ympärille tarvittavan verkottumisen takia. Tapahtuma sai hyvää palautetta, ylivoimaisesti kiinnostavimmaksi anniksi arvioitiin Kids Save Lives -luento. HUS on ollut tapahtuman takana aina jollakin tapaa, samoin HUSin elvytyskoordinaattori Leila Saari
Sydänpysähdystä edeltävän agonaalisen hengityksen ja kouristelun on todettu liittyvän parempaan lopputulemaan. Hoppu arveli, että vorolla oli kuitenkin ollut sydäntä, kun oli jättänyt laitteen säältä suojaan. LISÄÄ SYVYYTTÄ Painelusyvyyden tulisi olla 5–6 cm ja frekvenssin 100–120 kertaa minuutissa. SUOMALAISET OVAT REALISTEJA Elvytetty potilas selviää Suomessa sairaalasta kotiin keskimäärin paljon useammin kuin muualla Euroopassa. Olemattoman ennusteen potilaille hoitoelvytystä ei aloiteta. ELVYTYS. Painelusyvyyden lisäämisellä on todettu olevan merkitystä. Viiden vuoden päästä samat prosentit ovat 33–36. ”Teoriassa keinotekoinen verenkierto on tällöin tehokkainta, todellisessa elämässä asiaa ei ole osoitettu”, Hoppu sanoo. Ensihoidon ylilääkäri Sanna Hopun mukaan suomalaisten sydänpysähdyspotilaiden tulisi useammin saada maallikkoelvytystä. 1/2023 Pelastustieto 25 passa vaihtelee 67–170:n tapauksen välillä 100000:ta asukasta kohti. Toiseen ”lätkäongelmaan” Hoppu törmäsi Tampereella lätkän MM-kisojen aikaan, kun yksi Tampereen kolmelle torille sijoitetuista AED-laitteista varastettiin. Mitä syvemmälle 5:n ja 6 cm:n väliin pystyy painelemaan, sitä varmemmin defibrillaatio onnistuu, sydän käynnistyy ja potilas selviää sairaalasta kotiin. ”Sekundääriselviytyminen on parantunut sen jälkeen, kun painelusyvyyttä lisättiin 4–5 cm:stä 5–6 cm:iin”, Hoppu sanoo. LÄTKÄONGELMIA Hopun mukaan hyvin usealla elvyttäjillä riippumatta hänen taustastaan on eräässä yksityiskohdassa korjattavaa, nimittäin lateraalisen elektrodin sijoittamisessa. Mietimme muita tarkemmin, ketä kannattaa elvyttää ja ketä ei”, Tays:n ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu sanoo. Ovatko suomalaiset siten parempia elvyttäjiä. ELVYTETYLLÄ HYVÄ ENNUSTE Potilaalla, joka elvytetään sydänpysähdyksestä Suomessa, on hyvä ennuste sen jälkeen, kun hän on päätynyt tehohoitoon. Pitkäkyntisen matkaan lähtenyt laite löytyi lopulta sillan alle hylättynä. ”Ei, sillä me olemme realisteja. Vuoden jälkeen heistä on elossa 41–47 prosenttia riippuen siitä, onko potilas saanut sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella, teho-osastolla tai muualla sairaalan sisällä. Nyt Tampereen kaupungin hankkimat maallikodeffat on varustettu sim-kortilla, jotta niiden jäljittäminen olisi helpompaa. ”Lätkä jää monesti liian allas, kun se pitäisi asettaa parin sormen leveyden päähän kainalosta”, Hoppu sanoo
Muiden pelaajien tuli selvittää huoneesta löytyviä arvoituksia ja tehtäviä, jotta potilaan hoito etenisi. Pelin tehtävät suoritetaan rajoitetussa ajassa. Opiskelijat ratkovat yhtenä tiiminä opetuksen aiheeseen liittyviä vihjeitä, ongelmia, arvoituksia ja tehtäviä. 26 Pelastustieto 1/2023 Elvytä ja pakene Mitä ihmettä – ensihoitajaopiskelijat pakenivat elvytyksestä. SÄÄNNÖT SELVIKSI Pelin säännöt ja potilascase kerrottiin opiskelijoille ennen pelin alkua. Sen tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden osaamista elvytyksen tunnistamisessa, elvytysvälineistössä, elvytettävissä rytmeistä, elvytysprotokollassa, elvytyksen lääkehoidossa, elvytykseen johtavissa syissä, ROSC:n tunnistamisessa sekä kommunikaatiossa ja tiimityöskentelyssä elvytystilanteessa. Menetelmän käyttö on lisääntynyt viime aikoina selkeästi. Teksti: Kirsi Halme ja Marika Lähdetniemi · Kuvat: Marika Lähdetniemi Ennen escape roomia pelaajat selvittivät Kahoot-pelin. Pelissä pääsi siirtymään seuraavaan tehtävään vasta sitten, kun edellinen tehtävä oli onnistuneesti suoritettu. Menetelmällä on saatu lupaavia oppimistuloksia, ja sen on todettu lisäävän tiedollista ja taidollista osaamista sekä vaikuttavan positiivisesti oppimiskokemuksiin. Yksi menetelmistä on escape room eli pakohuone, josta on muokattu yksi tapa opettaa elvytystä. Escape room -menetelmää voidaan käyttää sekä realistisessa että virtuaalisessa ympäristössä. Metropoliassa halutaan kehittää ensihoidon tutkinnossa käytettäviä uusia opetusmenetelmiä, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon sekä luoda opiskelijoillemme mielekkäitä oppimiskokemuksia, joista yhtenä esimerkkinä on escape room. LUPAAVIA KOKEMUKSIA Escape room on simulaatiopedagoginen menetelmä, jonka avulla voidaan vahvistaa opiskelijoiden osaamista. Vähintään yhden pelaajan tuli olla hoitamassa potilasta (elvytysnukkea) koko pelin ajan. Metropolian opiskelijat harjoittelivat hoitoelvytystä escape room -menetelmällä. Pelaajat saivat pyytää opettajilta enintään kolme lisävihjettä. M etropolia-ammattikorkeakoulussa harjoitellaan elvytystä monella eri opintojaksolla ja monella eri opetusmenetelmällä. Opiskelijat jaettiin 3–5 hengen ryhmiin, joilla oli 30 minuuttia aikaa selvittää huoneessa olevat tehtävät numerojärjestyksessä. ENNAKKONA KÄYPÄ HOITOA Ennakkotehtävänä opiskelijoiden tuli tutustua Käypä hoito -suositukseen. PELIN TAVOITTEET Metropoliassa testattiin opetusmenetelmän soveltuvuutta ensihoitajien elvytysosaamisen vahvistamisessa päivystyshoitotyön opintojaksolla. Ennen pakohuoneeseen siirtymistä opiskelijoiden tuli suorittaa KahootELVYTYS. Kehitimme realistisen escape room -pelin elvytystilanteen ympärille
Kun tunnistus onnistui, pelaajat saivat edetä seuraavaan tehtävään, jossa heidän piti täydentää hoitoelvytykseen Osa pakohuonetta pelaavista opiskelijoista elvytti ja osa ratkoi tehtäviä, jotka veivät peliä eteenpäin. OVI AUKI LÄÄKELASKUILLA Pelaajat saattoivat avata varaston oven vielä yhden kerran, mikäli heiltä puuttui tarvittavaa välineistöä. Vastaukset tarkastettiin jokaisen kysymyksen jälkeen, jotta opiskelijoille jäi oikeat asiat muistiin. RYTMI SELVÄKSI JA KAAVIO TÄYTEEN Seuraavaksi pelaajien oli tunnistettava elvytettävät rytmit ekg:n perusteella ja verrata tunnistamiaan rytmejä potilaan monitorilla näkyvään kammiovärinärytmiin. Kahoot-pelin tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden tiedollista osaamista hoitoelvytyksestä. Pelin jälkeen joukkue sai pakohuoneen avaimen VÄLINEET LISTATTIIN Pakohuoneessa opiskelijat löysivät lattialla makaavan tajuttoman potilaan. Osa pelaajista elvytti potilasta ja osa ratkoi tehtäviä. Välineet saatuaan pelaajat aloittivat potilaan hoidon. Tämän jälkeen luokan yhteydessä olevasta välinevarastosta noudettiin listatut välineet. ELVYTYS. Oven avaamiseksi tuli kuitenkin suorittaa erillinen tehtävä. Pelaajien tuli tunnistaa elvytyksen tarve ja aloittaa elvytys, jota tuli jatkaa koko pelin ajan. Varastosta sai ottaa mukaan vain listalla olevat tarvikkeet, jonka jälkeen varaston ovi lukittiin. Varastohuoneen ovessa oli lääkelaskuja, jotka piti suorittaa oikein, muuten ovi ei avautunut. 1/2023 Pelastustieto 27 peli, jossa elvytysaiheisiin kysymyksiin tuli vastata oikein. Ensimmäisenä tehtävänä tuli listata paperille kaikki elvytyksessä tarvittavat välineet
Positiivista palautetta tuli myös opetustilanteen rennosta ilmapiiristä sekä yhteen hiileen puhaltamisesta. LÄÄKEHOITO OSATTAVA Tämän jälkeen tehtävänä oli nimetä kaksi yleisintä elvytyksessä käytettävää lääkettä (Adrenalin ja Amiodaroni) sekä niiden annostukset ja antoajankohdat elvytyksen edetessä. Huoneeseen tuotiin tarvittava välineistö, erilaista rekvisiittaa ja vihjeitä, kuten esimerkiksi QR-koodeja, joiden takaa pelaajat löysivät vihjeitä tehtävien suorittamiseen. 28 Pelastustieto 1/2023 Menetelmä soveltuu myös kliinisten taitojen vahvistamiseen. Peliin liittyvien käytännön asioiden lisäksi on huolehdittava siitä, että opintojaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Tämän kaltaiseen peliin tarvittiin vähintään neljän hengen ryhmä, jotta kädet riittävät tehtävien ratkomiseen sekä potilaan elvyttämiseen. Osa välineistöstä, rekvisiitasta ja vihjeistä olivat tarkoituksellisesti hyödyllisiä ja osa hyödyttömiä. liittyvä kaavio Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. RISTISANATEHTÄVÄLLE Seuraavaksi pelaajien tuli miettiä elvytykseen johtavia hoidettavissa olevia syitä (4H4T) sanaristikon avulla. Onnistuneen tehtävän myötä pelaajat saivat koodin, jonka avulla he saivat lääkeboxin lukon auki ja pääsivät antamaan potilaalle elvytyslääkkeitä. Opetusmenetelmä soveltuu erinomaisesti myös kliinisten taitojen vahvistamiseen. Kirjoittajat työskentelevät Metropoliaammattikorkeakoulussa lehtoreina. Pakohuonepelin maksimiajaksi määriteltiin 30 minuuttia, joka on suhteellisen lyhyt aika pelin suorittamiselle. Mikäli pelaajan antama vastaus oli oikein, potilaan rytmi kääntyi sinusrytmiksi. AIKA RAJATTIIN LYHYEKSI Aluksi suunniteltiin, että pelissä olisi käytetty myös ROSC:n jälkeistä hoitoa, mutta silloin pelistä olisi tullut liian pitkä. Elvytyksen ecape roomissa kliinisiä taitoja tärkeämpiä olivat tiedollinen osaaminen, tiimityö, kommunikointi sekä paineensietoja ongelmanratkaisukyky. Pelaajien tuli soittaa ”lääkärille” (opettajalle), kun he olivat omasta mielestään löytäneet oikean syyn kammiovärinälle. NÄIN PAKOHUONE RAKENNETTIIN Escape room rakennettiin Metropoliaammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksen simulaatiotilaan, mikä taipui opetusmenetelmään erinomaisesti. Peli päättyi onnistuneesti, kun pelaajat havaitsivat rytmin kääntymisen ja tunnistivat ROSC:n. Opetustilanteen huolellinen suunnittelu ja valmistelu vaativat paljon aikaa ja työtä. Opiskelijat saavuttivat heille asetetut tavoitteet, joten opetustilanne oli onnistunut. Opiskelijat antoivat positiivista palautetta uudesta ja innostavasta opetusmenetelmästä. Kun elvytykseen liittyvä kaavio oli täydennetty oikein, pelaajat jatkoivat potilaan elvytystä kaavion mukaisesti ja siirtyivät samalla tehtävissä eteenpäin. ELVYTYS. Ristikosta löytyi syy potilaan kammiovärinälle. HYVÄÄ PALAUTETTA Opetusmenetelmä todettiin erittäin onnistuneeksi niin opettajien kuin opiskelijoidenkin näkökulmasta katsottuna. Pelissä keskityttiinkin kliinisten taitojen sijaan tiedolliseen osaamiseen, ongelmanratkaisuja paineensietokykyyn, tiimityöskentelyyn ja kommunikointiin. Opiskelijat kokivat kehittyneensä erityisesti tiimityöskentelyssä, ongelmanratkaisutaidoissa sekä saivat hyvää kertausta elvytyksen tiedollisessa osaamisessa. KÄYTETÄÄN JATKOSSAKIN Opettajien näkökulmasta escape room oli toimiva ja innovatiivinen opetusmenetelmä, jota kannattaa hyödyntää jatkossakin
Katso lisää: aaa. O UL U 21.3.–23.3.2 02 3 PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T 23 20 Tervetuloa Tolokun Palopäällystöpäiville Ouluun! Lisätiedot ja ilmoittautuminen sppl.fi Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry Kuva: visitoulu.fi ELVYTYS Ensihoidon uusi sukupolvi Ergonomia SAVIOR Hygienia Turvallisuus Yhdistyvät ensi kertaa ennennäkemättömällä tavalla
Ensihoidon toimintavalmius paranee, kotihoidon ei tarvitse palkata omaa yöaikaista resurssia ja mikä tärkeintä, ensihoitajien osaamisen kotiin viemisestä hyötyy ennen kaikkea asiakas.. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aloittaessa on palveluintegraatiota tiivistetty edelleen pelastuslaitoksen, yhteispäivystyksen ja ikäihmisten palvelujen kanssa. Mutta yksi asia yhdistää koko maata, väestön ikääntyminen lisää ja muuttaa palvelutarvetta. EN 1568:2018, LASTfire, ICAO ja IMO AR 3/3 TUTUSTU KOKO VALIKOIMAAN: TEKNOSAFE OY // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Opastamme ja neuvomme kysy tietopakettia. Lisäksi ensihoitoresurssia lisätään Kiteelle, Lieksaan ja Joensuuhun, ja tällä resurssilla toteutetaan yöaikaista kotihoitopäivystystä. Integraation syventäminen ja kehittäminen tulee toki tehdä vaarantamatta ensihoitopalvelun perustehtävää. Toimintaympäristö kasvukeskuksissa ja pitkien välimatkojen harva-alueilla on erilainen, joten sama malli ei käy suoraan kaikille. Se on ollut helppoa, koska pelastustoimi ja sote ovat olleet samassa organisaatiossa jo kuuden vuoden ajan – haasteet ja ratkaisukeskeinen tahtotila ovat olleet yhteiset. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. FLUORIVAPAAT tulevaisuuden vaahtonesteet Muistathan, että lainsäädäntö muuttuu. Hyvinvointialueet tarjoavat aivan uudenlaisen alustan ja mahdollisuuden sille, että palveluintegraatiota voidaan tehdä myös pelastuslaitosten ollessa ensihoitopalvelun tuottajana, nyt kun toimimme kaikki soten kanssa samassa organisaatiossa. Palokunnille ja teollisuuskohteisiin ° vaarallisten aineiden onnettomuudet säiliöalueilla, jalostamoilla ja kemianteollisuudessa ° alkoholin kestävä, ei sisällä PFAS-yhdisteitä ° käytettäväksi myös välisekoittajan kanssa (400 lpm / 38 mm imuletkulla) ° hyväksytty mm. Pohjois-Karjalassa pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut kokonaisuudessaan ja on kulkenut palveluintegraation kehittämisessä etukenossa. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI Vuosi 2023 jää historiaan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä, mutta myös Pelastustieto-lehden ja Systole-lehden yhdistymisestä hyvinvointialuehengessä. Ensihoitopalvelu tekee esimerkiksi yhä laajemmin kotihoidon tukena hoidontarpeen arviointia, hoitaa saattohoitopotilaita kotiin ja vastaa osittain turvapuhelinhälytystehtävistä. Mikäli haluamme pelastuslaitoksina olla ensihoitopalvelujen tuottajana myös jatkossa, on meidän oltava kehittämässä tulevaisuuden ensihoitopalvelua ja siihen liittyvää palveluintegraatiota yhdessä palvelun järjestämisestä vastaavan terveydenhuollon kanssa. Pelastuslaitoksilla on edelleen merkittävä rooli maamme ensihoitopalvelujen tuottajana, vaikka viime vuosina kehityssuuntana on ollut, että sairaanhoitopiirit tuottavat ensihoitoa yhä useammin itse kytkeäkseen ensihoidon tiiviimmin osaksi so siaalija terveydenhuoltoa. Tähän vastaaminen edellyttää uusia integroituja toimintamalleja ja uusia tapoja tuottaa ensihoitopalveluita osana terveydenhuollon järjestelmää. Palvelutarpeen kasvuun ei vastata siis pelkästään perinteisesti resursseja lisäämällä, vaan myös valmiuksilla tuottaa kiireellisen ensihoitopalvelun ohella uudenlaisia kiireettömiä kotiin vietäviä ensihoitopalveluita. Veloituksetta. 30 Pelastustieto 1/2023 Pelastuslaitos tulevaisuuden ensihoitopalveluiden tuottajana PUHEENJOHTAJALTA Yksi asia yhdistää koko maata. Puheenjohtajana ja ensihoitopalveluita tuottavan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana olen tyytyväinen tästä yhdistymisestä sekä Pelastustieto-lehden satsaamisesta jatkossa aiempaa enemmän ensihoitoon
EN 1568:2018, LASTfire, ICAO ja IMO AR 3/3 TUTUSTU KOKO VALIKOIMAAN: TEKNOSAFE OY // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Veloituksetta. FLUORIVAPAAT tulevaisuuden vaahtonesteet Muistathan, että lainsäädäntö muuttuu. Opastamme ja neuvomme kysy tietopakettia. Palokunnille ja teollisuuskohteisiin ° vaarallisten aineiden onnettomuudet säiliöalueilla, jalostamoilla ja kemianteollisuudessa ° alkoholin kestävä, ei sisällä PFAS-yhdisteitä ° käytettäväksi myös välisekoittajan kanssa (400 lpm / 38 mm imuletkulla) ° hyväksytty mm. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI
Tilanteissa, joissa vaaratiedote on annettu, on syytä seurata, että se on ymmärretty, kuten se on tarkoitettu ja vastata tarpeen tullen kansalaisten kysymyksiin. Myös tulevat alueelliset johtokeskuksetkin varmasti pakottavat tähän. Onnettomuusviestintä ei voi olla siis vain yksi toimi pelastustoiminnan johtajan valtavassa muistilistassa, vaan se vaatii resursseja. Nämä tekijät toki vaikuttavat myös onnettomuusviestintään, mutta eivät poista kehittämisen tarvetta. Summa summarum: onnettomuusviestintämme on vielä hiomaton timantti.. Tämä tarve korostuu erityisesti keikkojen pitkittyessä: mitä pidempi keikka, sitä suurempi tiedontarve yleisöllä – jos pelastusviranomainen ei ole tuota asiaa sanoittamassa, sen viestintätyhjiön täyttävät huhut ja olettamukset. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Viestinnän maailma on monessa mielessä murroksessa: Elon Muskin ostettua Twitterin moni taho harkitsee tuon kanavan käyttämistä viestinnässään, Tiktokin puolestaan on moni organisaatio tietoturvasyistä kieltänyt. mirafoni112@ gmail.com Hiomaton timantti Pelastusalan viestinnän kehittämiseen on panostettu niin pelastuslaitosten kuin erilaisten hankkeiden muodossa. Tiedottaminen on siis syytä päivittää pelastusalalla vuorovaikutteiseksi viestinnäksi yleisön kanssa. Pelastustoimi tarvitsee toimialana viestinnän ammattilaisia. Nykypäivänä, missä kansalaisviestinnällä, sosiaalisella medialla ja entistä suuremmilla monimediataloilla on entistä suurempi rooli, on tärkeää, että pelastusviranomaisenkin onnettomuusviestintä on yhteneväistä. Menneessä maailmassa, jossa onnettomuuksista tiedottamisessa roolia oli lähinnä paikallislehdillä ja -radiolla, tällainen alueittain vaihteleva toimintamalli oli varmasti toimiva. Monessa yhteydessä on mainittu, että viestinnän osa-alueista onnettomuusviestintä on pelastusalan kruununjalokivi. Onnettomuuksista toki lähtee automatisoidusti ensitiedotteet ja siten tiedottaminen lähtee käyntiin, mutta onko se kokonaisuudessaan hallussa ja hiottu aivan loppuun asti. Pelastuslaitoskohtaisesti on havaittavissa eroa myös siinä, miten onnettomuusviestintää toteutetaan ensitiedotteen jälkeen. Viestinnän on oltava myös yksi osa-alue, jota tarkastellaan, kun analysoidaan, miten keikassa on onnistuttu. Hyvinvointiuudistus puolestaan järisyttää henkilöstöresursseja myös viestinnän osalta, kun viestinnän tekijöitä pyritään monessa paikoin siirtämään hyvinvointialueen yhteiseksi resurssiksi. Se on alalla hallussa eikä tarvitse kehittämistä. Kun laitoskohtaisesti asiaa tarkastelee, riippuu viestinnän toteuttaminen myös siitä, kuka sattuu olemaan työvuorossa. Onnettomuusviestintä tarvitsee puolestaan riittäviä resursseja ja koko alamme yhteneväiset käytännöt ja kanavat onnettomuusviestintään. 32 Pelastustieto 1/2023 MIRAFONI Mitä pidempi keikka, sitä suurempi tiedontarve yleisöllä. Jo pelkästään käsitteitä tarkastellessa havaitsee, että kehittämiselle on sijaa: monin paikoin vallalla tuntuu olevan käsitys, että pelastusviranomainen tekee vain tiedottamista – siis yksisuuntaista tiedon kaatamista viranomaiselta kansalaiselle. Tällä ylläpidetään kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaan. Keikka ei ole ohi ennen kuin Pronto on tehtävän suorittamisesta tehty ja jatkotiedote annettu
MIRAFONI Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Haastaviin olosuhteisiin turvalliset Sieviläiset AL GT Fire XL+ F1 P A AL GT Timber XL+ S3 HRO Rescue TR+ S3 on kevyellä vuorella varustettu maihari ympärivuotiseen käyttöön. Kenkä on suunniteltu haastaviin olosuhteisiin. Rescue TR+ S3. Lisäksi jalkineissa on FlexEnergy®-joustoelementti, joka sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. Kengissä on pukemista ja riisumista nopeuttava BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi ja pitoa tuova Sievi TractionPro®-kitkapohja
Lisäksi siinä on irrotettavat sivulaukut ja kantohihna. Monitor by Laerdal sopii koulutustiimeille, kouluttajille ja kaikille, jotka sisällyttävät opetukseensa potilasmonitorin, respiraattorin ja defibrillaattorin. Laite lisää realismia hoitoelvytyksen harjoitteluun ja se voidaan yhdistää Laerdal QCPR -tuotteisiin, jolloin voidaan saada Laerdal esittelee: Meidän tuotteemme, Monitor by Laerdal reaaliaikaista ja todenmukaista elvytyspalautetta. Laitteen ulkonäkö, defibrillaattoritoimintojen autenttisuus, respiraattorinäkymä ja monitorilaukun materiaali ovat keränneet esittelyissä kiitosta.. 34 Pelastustieto 1/2023 TUOTE-ESITTELY L aerdalin aluepäällikkö Tiia Jernström esittelee yrityksen valikoimasta yhden tuotteen, Monitor by Laerdalin. Tuotteen mukana tulee EKG-, saturaatio-, verenpaine-, ETCO²ja defibrillointikaapelit. Laite on yhteensopiva iOSja And roidjärjestelmien kanssa. Yksi tuote kattaa kaikki edellä mainitut toiminnallisuudet. Jokainen ominaisuus on kuvattu selkeällä käyttöopastusvideolla. Monitor by Laerdalilla voidaan simuloida potilasmonitoria, respiraattoria ja erilaisia defibrillaattoreita
Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Palokuntien SM-pilkki 2023 11.3.2023, Iitin Urajärvi Ilmoittautuminen 23.2.2023 mennessä Iitin VPK:n kotisivujen kautta, jossa ilmoittautumislomake: www.iitinvpk.fi Kilpailusarjat • Miehet (18–59 v.) • Naiset • Veteraanit (60 v. / kauppa.suomenkalenterit.. myynti@suomenkalenterit.. 040 588 5263 Iitin Vapaaehtoinen Palokunta ry.. ja nuoremmat) • Sekajoukkuesarja, henkilöille, joilla ei ole kokemusta pilkkimisestä Yhteyshenkilö Mika Toropainen, p. 1/2023 Pelastustieto 35 TUOTE-ESITTELY TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. ja vanhemmat) • Nuoret (15–17 v.) • Nuoret (14 v. PAL0JA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2023 MUKANA KAIKKI HYVINVOINTIALUEISIIN SIIRTYMISESTÄ JOHTUVAT MUUTOKSET! KATSO KAIKKI MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.
En silti voi olla miettimättä, että saisimmeko aikaiseksi paremman sote-talon, jos satsaisimme enemmän sen kivijalkaan. Tällä toiminnalla on tutkitusti vaikuttavuutta, se olisi meidän omissa käsissämme eikä hintakaan päätä huimaa. Se tuskin vetää vertoja ensihoitoyksiköiden kustannuksille. 36 Pelastustieto 1/2023 VÄSYNYT LANSSARI Kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle. Ymmärrän kyllä, että rahat ovat kortilla. Ja jos perusterveydenhuollossa lääkärin luokse pääsy kestää viikoista kuukausiin, on turha uskoa, että esimerkiksi selkäkivuista kärsivä kansalainen odottaisi niin pitkään. Jos ensihoidossa yritetään päästä eroon sille kuulumattomista tehtävistä, niin pitäisi varmaankin tunnustaa sekin tosiasia, ettei puhelinneuvonta kuulu hätäkeskuksen tehtäviin. Kaikkea on paljon, paitsi rahaa ja henkilökuntaa. Olen samalla kiitollinen siitä, etten ammatikseni yritä saada suomalaista sotea toimimaan olemassa olevin resurssein. Ensihoitoon kuulumattomat tehtävät ovat parhaillaan tapetilla. Ongelmiin kannattaa tarttua juurisyiden kohdalla, koska niissä onnistuminen toisi todennäköisesti merkittäviä tuloksia. Tässäköhän kohtaa käännetään katseet hätäkeskusten suuntaan. Asiaa on varmasti yritetty hoitaa, mutta tulokset ovat kenties jääneet vaisuiksi hoitamattomien perusongelmien takia. Samalla hätäkeskuksen on vaikea ohjata potilasta niin, ettei ensihoitoyksikköä lähetetä. Pari merkittävää syytä tähän tulee heti mieleen: perusterveydenhuolto ja puhelinneuvonta ovat ylityöllistettyjä. Ymmärtääkseni hätäkeskuspäivystäjä tekee samoin kuin ensihoitajakin: toimii annettujen ohjeiden mukaan ja huolehtii omasta oikeusturvastaan. Niin kauan kun puhelinneuvontapalveluiden takaisinsoittoajat ovat lyhyimmilläänkin tunteja ja pisimmillään viikosta tyhjään lupaukseen, on melko turha kehottaa veronmaksajia soittamaan niihin. Eikä ihme, sillä tehtävämäärät tuntuvat lisääntyvän, ja monella alueella painitaan suurten käyttöasteiden, ylittyvien vasteaikojen ja vähenevien resurssien kanssa. Kaikilla ei ole hyvää työterveyshuoltoa tai varaa mennä yksityiselle lääkärille – ainakaan tämän talven sähkölaskujen ja tiukennettujen Kela-korvauksien jälkeen. Loppurahoilla ei välttämättä tulisi ihan niin komeaa taloa, mutta ehkäpä ihan kelpo hyvinvointitalo kuitenkin. Itse olen kuitenkin sen verran inhorealisti, että mielestäni meidän pitää ensihoidossa pyrkiä käsittelemään tehtäväkuormaa myös itse, kuten seulomalla D-tehtäviä. Päivystäjän lisätwisti syntyy siitä, kun ihminen on ennen 112-puhelua soittanut jo 116117:ään ja jäänyt odottamaan takaisinsoittoa, jota koskaan ei tullut. Ja kenties se olisi pystyssä vielä sadan vuoden päästäkin.. Ensihoitajat paikkaavat halkeamat sote-talon kivijalassa Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Päivystäjällä on melko epäkiitollinen tehtävä sanoa soittajalle, että ”ambulanssi ei tule, soita 116117”. Jossain vaiheessa fiksujenkin ihmisten kärsivällisyys loppuu
Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10000–20 000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. PALOSUOJELUN EDISTÄMISSÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR BRANDSKYDDETS FRÄMJANDE www.palosuojelunedistamissaatio.fi Palosuojelun edistämissäätiöltä haettavat apurahat vuonna 2023 K U V A : K IM M O K A IS T O. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. 1/2023 Pelastustieto 37 VÄSYNYT LANSSARI Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt myöntää enintään 120000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään 19.3.2023 mennessä Palosuojelun edistämissää tiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Marko Hasari, Ketunlinnantie 20, 04300 Tuusula. Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen – inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus – noudattamista. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen sekä koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • Säätiön hallitus on päättänyt, että apurahoja ei myönnetä palokuntien asemarakennusten rakentamiseen tai rakennusten remontteihin. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitusoikeus
Muutos on sellaisille pelastuslaitoksille suuri, joilla ei ole ollut omaa tilanneja johtokeskusta. Johtaminen yhdenmukaisemmaksi JOHTAMINEN P elastustoiminnan johtamisjärjestelmä uudistetaan parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa. Parhaillaan eduskunnassa käsitellään pelastuslain uudistusta, joka myös vaikuttaa johtamisjärjestelmän uudistamiseen. 38 Pelastustieto 1/2023 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa toiminta. Niiden avulla johtamiseen saadaan yhdenmukaista tukea vuorokauden ympäri. Paitsi itse johtaminen ja siihen liittyvät järjestelmät, perustettaisiin myös viisi alueellista tilanneja johtokeskusta. Samalla saadaan entistä paremmat voimavarat suurempia ja pidempikestoisia tilanteita varten. Säädösmuutosten lisäksi myös esimerkiksi alueelliset kehittämishankkeet. Uusittava järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto ja Pelastusopisto Kootaan palaset yhteen. ”Tarve johtamisjärjestelmän muutokselle tunnistettiin jo aikaisemmissa hankkeissa, ja esimerkiksi suorituskykyhankkeessa johtamisen puutteet tulivat esille, niin suunnitelmallisuudessa kuin kyvykkyydessä hoitaa laajempia tehtäviä”, sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi sanoo
Hän korostaa, että tilannekeskus tarvitsee pysyvän henkilöstön, jonka avulla toimintaa pystytään kehittämään ja auttamaan sekä tukemaan pelastustoiminnan johtajaa. Esimerkiksi Kalajoen toissa vuotisessa metsäpalossa johtamiseen olisi tarvittu enemmän tukea. TUKEA TARVITAAN ”Uuden teknologian hyödyntäminen on myös hyvä asia. Kun niitäkin hoidetaan järjesItä-Suomen pelastuslaitosten yhteinen tilannekeskus (ISTIKE) aloitettiin kiertävänä järjestelmänä vajaat kymmenen vuotta sitten. ”Johtamiseen saadaan leveämmät hartiat ja uudistamisella pyritään myös parantamaan ja tehostamaan johtamista”, Ruuska sanoo. Toimintatavan muutos vaikuttaa toki myös päivittäisiin tehtäviin. ”Tuki on nähtävä palveluna eikä epäonnistumisena johtamisessa.” ”Valtakunnallisesti keskitettävä toiminta antaa kehitysmahdollisuuksia ja avun antamisen laajemmille alueille.” Tuki palvelee johtajaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tiloissa olevassa tilannekeskuksessa merkittävänä tekijänä on lähellä oleva lentokenttä ja siellä mahdollisesti tapahuvat uhkatilanteet.. Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että hankkeessa selvitetään erityisesti uudistamista vaativat asiat. ”Tilannekeskuspäivystäjä pitää yllä tilannekuvaa, antaa johtajalle tietoa onnettomuuskohteesta ja sen ympäristöstä ja laatii pyydettäessä vaaratiedotteen”, Eskelinen sanoo. Kun teknologisia mahdollisuuksia hyödynnetään, säädöspohja ohjaa toimintaa, käytössä on asianmukainen infrastruktuuri, kyetään paremman johtamisen avulla tehostamaan ja parantamaan myös yleisesti pelastustoimintaa”. Yhteisessä tilannekeskuksessa varaudutaan pelastustoimintaan vaikuttaviin poikkeusja häiriötilanteisiin. Näin voidaan jakaa johtamisen työkuormaa. ”Tilannekeskuksessa tuetaan pelastustoiminnan johtamista kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden, mutta johtovastuuta ei toistaiseksi meillä ole”, tilannekeskuspäällikkö Anna Eskelinen kertoo. 1/2023 Pelastustieto 39 JOHTAMINEN ovat taustalla uudistuksessa. ”Johtamisjärjestelmän uudistamisessa painotetaan isompia, päällekkäisiä tehtäviä, koska niissä on tunnistettu eniten parannettavaa. Siksi tilanneja johtokeskustoiminnot pitää saada vahvemmin mukaan johtamistoimintaan. PERUSTUKSET KUNTOON Hankkeen valmisteluun osallistuu laajasti pelastustoimen edustajia ja Pelastusopistolla on valmistelussa tärkeä asiantuntijan rooli. Tommi Luhtaniemi kuvailee, että valmiudet uudistamisella luodaan rakentamalla toiminnan perustukset kuntoon. Perinteinen johtamisjärjestelmä on hierarkkinen ja osin vanhanaikainen ja sitä pitää nykyaikaistaa.” ”Myöskään säädökset eivät ole aikaisemmin ohjanneet johtamista, joten vapaaehtoisuuden sijaan tarvitaan lain ja asetusten velvoitetta työn tueksi.” Hän painottaa, että myös pelastustoiminnan kenttäjohtamiseen tarvitaan parempaa tukea. ”Kun niin on tehty, meillä on keinot ja tavoitteet tiedossa.” Rami Ruuska pitää tarvetta johtamisen uudistamiseksi kiistattomana. ”Työssä tarvitaan monipuolista osaamista erilaisten järjestelmien käytöstä eikä tällaista työtä voi tehdä jonkun toisen työn ohella.” Hän pitää tärkeänä, että tilannekeskuspalvelua opitaan hyödyntämää enemmän. Parisen vuotta Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon yhteinen tilannekeskus on sijainnut Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tiloissa. ”Toimintaympäristö muuttuu. Vaikka johtaminen uudistamista vaatiikin, kaikkea ei yhdellä kertaa tarvitse uudistaa. Tukea tarvitaan erityisesti pitkäkestoisissa ja laajoissa tehtävissä. ”Kehittämishankkeessa kootaan palaset yhteen ja nyt vuosien kehitystyö on etenemässä”, hän toteaa. Tukea annetaan toki myös tarvittaessa päivittäisiinkin tehtäviin. Ne eivät ole itseisarvo, mutta auttavat paremmassa johtamisessa
Osaaminen kehittyy koko ajan. Tilanneja johtokeskustoiminnan opetukseen on paneuduttu entistä enemmän ja koulutuksessa on käytössä muun muassa uudet opetustilat. Sitä varten käyttöön ovat tulossa myös johtamisen uudet tietojärjestelmät, kuten esimerkiksi KEJO”, Rami Ruuska sanoo. KESKUKSET YHTEISTYÖALUEILLE Keskeinen osa uudistusta on alueellisten tilanneja johtokeskusten perustaminen. Ne sijoitettaisiin pelastustoiminnan yhteistyöalueille ja yksi niistä olisi valtakunnallinen keskus, joka tulisi Helsinkiin. Rami Ruuska pitää lähtökohtana, että keskukset eivät tarvitse mittavia lisäresursseja, mutta esimerkiksi tietojärjestelmät voivat tuoda lisäkustannuksia. Sen rooli ja merkitys ymmärretään. ”Koulutus ohjaa yhteisiin toimintamalleihin. JOHTAMINEN daan suunnitella viranomaisyhteistyön mukaan ottamista. Myös urapolkusuunnittelussa sen antamat työtehtävät voidaan ottaa huomioon. Pelastusopistossa päästään opettelemaan uusissa tiloissa myös tilannekeskusasioita. Siinä me olemme jo nyt maailman parhaita ja se on tulevaisuudessakin välttämätöntä. ”Hankkeessa käydään laajalti läpi kaikkea sitä, mitä johtaminen ja tilannesekä johtokeskusasiat edellyttävät. Myös täydennyskoulutus on tärkeää.” ”Paras lopputulos on se, että ymmärrys tilannekeskuksen toiminnasta laajenee ja syvenee. ”Pelastustoimen johtamisjärjestelmän uudistaminen ja yhdenmukaistaminen on ensisijaista ja sen jälkeen voiKoulutus avainasemassa Pelastusopisto jakaa tietoa valtakunnallisesta johtamisjärjestelmähankkeesta ja siihen liittyvästä tilanneja johtokeskusasiasta järjestämällä muun muassa aihetta käsitteleviä seminaareja. Yliopettaja Matti Honkanen opettaa tulevia ammattilaisia.. Siksi lähtötaso osaamiselle on tärkeää”, Matti Honkanen toteaa. Myös viranomaisyhteistyö otetaan aikanaan huomioon johtamisjärjestelmän uudistuksessa. 40 Pelastustieto 1/2023 VIESTINTÄ telmällisemmin ja yhdenmukaisemmin, pystytään antamaan tarpeen vaatiessa apua eri puolille, kun jokaisella alueella johtamisjärjestelmä on samanlainen”, Ruuska toteaa. Sen ansiosta pääsemme parempaan tavoitteelliseen lopputulokseen ja kansalaiset saavat parempaa, tasalaatuista palvelua.” ”Uusissa opetussuunnitelmassa nämä asiat on otettu huomioon ja esimerkiksi suuronnettomuusharjoituksessa päästään harjoittelemaan käytännön taitoja. Painopistettä laitetaan erityisesti viestintään ja tiedottamiseen”, yliopettaja Matti Honkanen kertoo. ”Pohdittavaksi saattaa tosin tulla se, kannattaako uudistuksen jälkeen enää laitoskohtaisia keskuksia ylläpitää”, hän toteaa. Viime syksynä järjestetyn jälkeen seuraava on vuorossa tänä keväänä. ”Monissa pelastuslaitoksissa on ollut tilanneja johtokeskuksia ja tähänastisia kokemuksia toki hyödynnetään uudistuksessa”, Ruuska sanoo. Yhteistyöaluejako vastaisi sosiaalija terveydenhuollon yhteistyöaluejakoa
valtakunnallisen palobandy turnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 30.3.2023 mennessä. Pelastustieto-lehteä julkaiseva Paloja pelastustieto ry on jakanut seitsemän Palokärki-viestintätekopalkintoa, mutta nyt palkintoa aletaan jakaa vuosittain. Nilsiässä 14.-15.4.2018 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita. Turnaukseen saa osallistua Vakinaisen Puolivakinaisen VPK:n Tai muun sopimuspalokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu 1+5 miehityksestä (+ vaihtomiehet / naiset ) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä.Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. Viestinnälle palkinto Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto VIESTINTÄ PALKINNON PERUSTEET Palkinto jaetaan taholle, jonka katsotaan edistäneen toiminnallaan alan yhteistä viestintää. Vahvistamalla esimerkiksi toimialan mainetta, yhteistä tekemistä, yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta tai kansalaisten luottamusta pelastusalaa kohtaan. mennessä osoitteeseen esa.aalto@pelastustieto.fi Viestintätekopalkinto jaetaan Palopäällystöpäivillä maaliskuussa Oulussa. Pääasia on, että palkitun nähdään osoittaneen viestinnässään esimerkkiä toisille, nostaneen viestinnän ja/tai pelastusalan merkitystä esiin niin alan sisällä kuin ulkopuolella, tuottaneen ja/ tai jakaneen tietoa ja vuorovaikuttaneen eri tahoilla aktiivisesti tai ylipäätään edistäneen omalla viestinnällään toimialan vaikuttavuutta. Pelastusalalla viestintä on ottanut suuria harppauksia eteenpäin viimeisten vuosien aikana. Ilmoittumismaksu 230 €/joukkue. Raadin puheenjohtajana on Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi V iestintä on tärkeä osa kaikkea toimintaa. Erilaisia viestintäkeinoja ja -kanavia on otettu hienosti haltuun. Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi Turnaukseen saa osallistua vakinaisen, puolivakinaisen, VPK:n tai muun sopimus palokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu miehityksestä 1+5 (+ vaihtomiehet/-naiset) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä. Viestintätekopalkinnon valitsee raati, jossa ovat edustettuina sisäministeriö, pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Pelastusopisto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto. Kannattaa pitää ehdotuskynnys matalana, sillä viestintää tehdään jatkuvasti ja nyt on paikallaan tuoda hyviä esimerkkejä näkyville. PALOBANDY 2018 -TURNAUS 22. 1/2023 Pelastustieto 41 PALOBANDY 2023 26. Palkinto voidaan myöntää yksittäiselle henkilölle, projektille, työryhmälle tai organisaatiolle. valtakunnallisen palobandy-turnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry. Nilsiässä 22.–23.4.2023 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 30.3.2018 mennessä. Ketä tai keitä sinun mielestäsi tulisi nostaa esille pelastusalan viestijänä. Ilmoittumismaksu 230 € / joukkue. Nyt onkin oikea ja etenkin korkea aika nostaa esille hyviä esimerkkejä. Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. Nyt siihen on mahdollisuus, kun aletaan jakaa pelastusalan viestintätekopalkintoa. Kerro oma esityksesi lyhyine perusteluineen 14.2. JOHTAMINEN. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi yksittäisestä teosta, kampanjasta tai ylipäätään määrätietoisesta työstä viestinnän kehittämiseksi
Vain Helsinki ja Ahvenanmaa ovat erillislainsäädännön mukaisesti poissa aluejaosta. Hyvinvointialueet tuottavat tyypillisesti ensihoidon omana toimintanaan joko soten tai pelastuslaitoksen kautta. Hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti, miten ne ensihoidon järjestävät – paitsi HUS-alueella, jossa ensihoitotoiminnasta vastaa hyvinvointialueiden sijaan HUS. Monet sitä valmistelleet henkilöt uskovat, että hyvinvointialueilla on mahdollista viedä ensihoitoa ja pelastustoimea paremmin eteenpäin kuin paljon laajemmin eri toimintoja ylläpitävässä kuntaorganisaatiossa.. Myös pelkillä ensihoito-organisaatioilla on ollut muutoksessa oma työnsä. Samaan porukkaan kuuluu osittain koko HUS -alue, joka nielee sisäänsä Helsingin lisäksi neljä hyvinvointialuetta, Itä-, Länsija Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan alueen. Hyvinvointialueilla osat vaihtuvat, sillä pelastustoiminnan osuus hyvinvointialueen budjetista on kaksi prosenttia, terveysja sosiaalitoimen kulut puolestaan nielaisevat 98 prosenttia varoista. Pelastustoimen on silti nähtävä positiivistakin, sillä prosenttiosuus on lisääntynyt verrattuna kuntaorganisaatioon. Sen mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa molempien alueiden pelastustoiminnasta, joka pitää sisällään myös ison osan alueen ensihoitopalvelua, joka on HUS:n järjestämää, vaikka pelastuslaitos sen tuottaakin. Siltikin, vaikka ensihoidosta on muodostunut hyvinvointialueille niiden isoimpia yksiköitä. Hyvinvointialueuudistus ei välttämättä näy yksittäiselle ensihoitajalle juuri minkäänlaisena työhön vaikuttavana muutoksena, jota kuvataan ennemminkin hallinnolliseksi. Tähän asti pelastuslaitokset ovat monesti tuottaneet ensihoitoa pelastustoimintaan verrattuna kovin kapeahkoilla organisaatioilla, jolloin ensihoidolle on joissain tapauksissa saattanut jäädä kovin vähän sananvaltaa. Maan erikoisuus on Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden tekemä yhteistoimintasopimus. Samoin tapahtuu HUS-alueella. Muutos on kuitenkin vaatinut kovan työn kulisseissa. Katse hyvinvointialueille! Teksti: Marko Partanen · Kuva: Kimmo Kaisto Sairaanhoitopiirien taru loppui vuodenvaihteessa, kun 21 hyvinvointialuetta otti vastuun maan soteja pelastustoiminnasta. 42 Pelastustieto 1/2023 ALANSA AMMATTILAISET HYVINVOINTIALUEET Vain Helsinki ja Ahvenanmaa ovat poissa aluejaosta. Liikkuvat ja hoitolaitoksista pois sijoitetut ambulanssit on joissakin tapauksissa mielletty terveydenhuollosta erilliseksi saarekkeeksi, ja niidenkin on täytynyt hyvinvointialuevalmisteluissa perustella olemassaoloaan
Nyt hyvinvointialueiden aloitettua pelastuslaitoksissa vaikuttaa tapahtuneen tavallista enemmän vaihtuvuutta, myös ylimmissä päällystöviroissa. Summa summarum: Tämän pohdinnan tarkoituksena on herättää organisaatioita ja työyhteisöjä arvostamaan sitoutumisen ja pitkäjänteisyyden lisäksi sitä, että työntekijät vaihtavat organisaatiota. Siksi rekrytoinneissa on tasapainoiltava sen välillä, kuinka paljon arvostetaan organisaation sisällä ja sen ulkopuolella hankittua kokemusta. Nyt olen siirtymässä Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtajaksi, ja on aika antaa kolumnipaikka seuraavalle henkilölle. Kokemus tuo varmuutta, kuten sanotaan. Tämä on henkilöstöhallinnollisesti haaste, jos kiinnostuneille ei löydy kykyjen ja toiveiden mukaista tehtävää. Tämä on viimeinen kolumnini Pelastustiedossa. Yhtäläisesti organisaatio hyötyy siitä, että siinä työskentelee henkilöitä, jotka ovat hankkineet osaamisensa muualla. Työn imu ja työn organisoiminen tukevat niin ikään osaamisen mahdollisimman hyvää hyödyntämistä, jotta ihmiset haluavat antaa parhaan panoksensa. Pelastuslaitoksissa on puhuttu koko sen 15 vuotta, jonka toimialalla olen työskennellyt, kuinka pelastajien ja sopimuspalokuntalaisten osaamista tulisi hyödyntää kokonaisvaltaisemmin. Elämä tuli väliin ja väitöskirja on jäänyt tauolle, mutta Pelastustiedon kolumnia olen kirjoittanut ensiksi Palopäällystöliiton kehittämispäällikön, sitten sisäministerin erityisavustajan ja lopulta liiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikön roolista. Tästä on monia hyviä paikallisia esimerkkejä, ja niitä kannattaa laitosten kesken jakaa. Viimeisessä tekstissäni halusin kirjoittaa työpaikan vaihtamisesta osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Vaihtuvuus on toki myös mahdollisuus uudistua, ja työkierrolla ja tehtävien uudelleen muotoilulla voidaan saada tekemiseen uutta näkökulmaa. Ihminen on aina enemmän kuin kulloinenkin työroolinsa. Työhyvinvoinnin kannaltakaan ei ole huono asia, että ihmisille suodaan mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja tarjotaan vaihtelua tehtäviin. Sami Kerman toimi aiemmin Suomen Palopäällystö liiton viestintäja yhteiskuntasuhde päällikönä. Sopiva heterogeenisyys, moninaisuus ja tasapaino erilaisten osaamisten kesken on olennaista organisaation menestykselle. 44 Pelastustieto 1/2023 Osaaminen kehittyy tekemällä MOKKATAKKIMAISTERI Heillä on kokemusta, jota muilla ei ole. Kuinka paljon arvostetaan kokemusta haettavana olevasta tehtävästä, ja kuinka paljon henkilön monipuolista osaamista ja kokemusta. Kaikkea hyvää, pelastusalan väki! Hymyillään, kun törmäillään. Organisaatio tarvitsee toki myös yhteistä liimaa, jotta sen huippupelaajat muodostavat huippujoukkueen. Verkostot laajenevat, osaaminen kehittyy, näkökulmat kehittyvät ja monesti myös työn imu pysyy vahvana. Ja olen varma, että mehän kyllä törmäillään!. He tietävät, miten asiat toimivat ja heillä on hiljaista tietoa organisaation verkostoista, vahvuuksista ja käytännön työssä hioutuneista toimintatavoista. Alun perin ajatus oli, että voisin jakaa väitöskirjatyössä syntyneitä ajatuksia. He näkevät maailman hieman eri tavalla ja heillä on kokemusta, jota muilla ei ole. Kun aloitin, tein väitöskirjaa osaamisen johtamisesta. On arvostettavaa ja tärkeää, että organisaatioissa on ihmisiä, jotka ovat olleet organisaation palveluksessa pitkään
MOKKATAKKIMAISTERI
Sprinklerijärjestelmä sammutti palon, mutta vei samalla paineet pikapaloposteista, joilla yritettiin alkusammutusta. ”Tuli lietsoutui aika isoksi vähäksi aikaa ennen kuin alkoi vettä tulemaan.”. ”Palo oli polttoleikattavan kohteen ja huoltotason alapuolella, mutta kaapelihyllyn yläpuolella. Sprinklerilaitteiston toiminta saattoi paljastaa asennusongelman Sahalaitoksella syttyi palo tulitöistä. Sinne oli aika hankala päästä käsiksi. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Kuvakaappaus Anaika Woodin YouTube-esittelyvideosta A naika Woodin Soinlahden saha Iisalmessa oli joulun ja uudenvuoden välipäivinä huoltoseisokissa. Sahalaitokselle asennettu paineilmatäytteinen sprinklauslinja puhalsi ensin putken tilavuuden verran paineilmaa ja oletettavasti voimisti paloa hetken. Pinola vahvistaa palomestarin näkemyksen. Palo levisi huoltotason lankkujen alapintaan ja kaapelihyllyn päällä olevaan puupölyyn”, kertoo palomestari Risto-Matti Raatikainen. Paineen heikkeneminen osui samaan hetkeen, jona automaattinen sprinklerijärjestelmä alkoi toimia. 46 Pelastustieto 1/2023 TULITYÖT Alkusammutusta yritettiin kolmellakin letkulla ennen kuin niistä loppui paine. Se vähän haittasi tietysti niiden käyttöä”, Pinola sanoo. Paikka oli hankala. Alkusammutusta yritettiin Pinolan mukaan kolmellakin letkulla ennen kuin niistä loppui paine. Tarvittiin huoltotaso, jonka alla kulki kaapelihyllyjä. ”Siinä vaiheessa palo oli kertoman mukaan näyttänyt hieman uhkaavalta ja työntekijät olivat jo lähteneet poistumaan, mutta sitten se oli välittömästi sammunut, kun vesi lähti tulemaan sprinkleristä”, Raatikainen toteaa. Työmenetelmäksi valikoitui polttoleikkaus. Sahan edustajien mukaan tulityöpaikka oli puhdistettu, oli pikapalopostia ja käsisammuttimia, jatkuvaa vesisumua sekä tulityövartijaa. Hoidettaviin huoltotehtäviin kuului metallipalan poistaminen sahakoneesta. ”Yhdestäkään ei tullut vettä enää kuin semmoisen puolen metrin päähän. LETKUISTA LOPPUI PAINE Palon syttyessä paikalla ollut Ari Pinola kertoo, ettei paloon päässyt yläpuolelta käsiksi
En osaa sanoa montako sataa neliötä, mutta kyllähän se koko paloosasto siinä selkeästi uhattuna oli”, palomestari Raatikainen toteaa. Asennusteknisiä mahdollisuuksia on siis erilaisia. Pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi sprinklerin sulkeminen ja vesivahingon torjuminen.. ”Vesisammutuslaitteisto lähtökohtaisesti asennetaan omana asennuksena ja molemmille on oma syöttö. Joissain tapauksissa on taas voitu esimerkiksi asentaa asennusventtiilille ohjattuja sulkuja, jolloin sprinkleriasennuksen lauetessa ja aktivoituessa sulku meneekin kiinni pikapalopostille”. Olisivatko ne voineet auttaa asiaa. ”Ei ollut semmoisia”, paikalla ollut Pinola myöntää. Tällainen asennus on tapauskohtaisesti suunniteltu käyttöön ja olisi hyvä selvittää vesilähteiden tiedot, jotta tarvittava suunniteltu vesimäärä saadaan käyttöön”, Lehto pohtii. Varsinkin semmoisia, missä yhtä aikaa pikapalopostilla sammutetaan”, Raatikainen tuumii. Palomestari Raatikaisen mielestä alkusammutusta oli yritetty ”hyvällä ajatuksella”. Sahan edustajat kertoivat, että varotoimet oli tehty hyvin. ”Koko tuotantoprosessi on samassa tilassa. Se jää huomaamatta, mistä kipinä sinne alapuolelle on päässyt menemään”, Pinola sanoo. 1/2023 Pelastustieto 47 Pikapalopostien paineen heikkeneminen on niin poikkeuksellinen ilmiö, ettei palomestari Raatikainen toista muista. KIPINÄSUOJAKANKAAT PUUTTUIVAT Takaisin tulitöihin. ”Varmaan joo, jos olisi huomannut peittää sen reiän mistä kipinä on mennyt sinne. Entä suojaus. Sahalaitoksen onneksi automaattinen sammutusjärjestelmä toimi, vaikka ilmeisesti vei paineen paloposteista. ”Jos näitä tehdään, niin kyllä mitoitus tulisi olla tehty niin, että toimintaan tarvittu vesi riittää molemmille. Juurisyyn selvittämiseen tarvittaisiin alkuperäiset suunnitelmat sekä luovutusmateriaalin asennuskohtaiset suunnitteluperusteet mitoitustietoineen ja vesilähteineen. ”Tosin näitä sprinklerin sammuttamia paloja on niin äärimmäisen harvoin. Tapauksesta selvittiin ilman henkilövahinkoja ja vähäisillä omaisuusvahingoilla. Yhteensovitettuja tai liitettyjä asennuksia on joissain tapauksissa käytössä, esimerkiksi vanhemmissa kohteissa, mutta harvemmin. Mahdollisuus huomattavasti isompaan vahinkoon oli läsnä. ”Ilmiölle on useampia vaihtoehtoisia selityksiä”, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto kertoo. Erilaisia letkuja ja sammuttimia kyllä löytyi, mutta oliko kipinäsuojakankaita
HITSAUS JA VASTAAVAT TYÖT Suojavaatetuksen hitsauksessa ja vastaavissa, kuten laikkaleikkausja polttoleikkaus töissä standardin EN ISO 11611 mukaisen hitsaajan suojavaatteen on tarkoitus suojata hitsauskipinöiltä eli pieniltä sulametalliroiskeilta, hitsauskaaren lämpösäteilyltä, lyhytaikaiselta liekkikosketukselta ja UV-säteilyltä. Työnantaja tekee työstä riskikartoituksen, jonka mukaan valitaan työssä käytettävät henkilönsuojaimet. Metallin hitsauksessa pitää suojavaatetuksen lisäksi myös käyttää hitsaajan henkilösuojaimia, kuten silmä-, kuuloja hengityssuojaimia. Liekin syttyessä kangas sammuu itsestään, eikä jatka palamista. ”On tärkeää noudattaa tarkasti tuoteselosteiden tietoja ja ohjeita. Käytettävä suojavaate ja sen suojausluokka on valittava hitsausmenetelmän mukaan. Rakennustyömaalla tulee käyttää henkilönsuojaimia. TÄRKEIMMÄT SUOJAIMET TULITÖISSÄ • vaatimusten mukainen suojakypärä monipisteleukahihnalla • turvajalkineet, naulaan astumissuoja ja riittävä pito • työn edellytysten mukaiset hanskat • vaatimusten mukaiset ja ehjät silmäsuojat • kuulonsuojaimet, pakolliset, kun altistus ylittää 85 db • hengityksensuojaimet kemikaalin tai pölyn laadun ja määrän mukaan • suojavaljaat kattotulitöissä • tulityötä kestävät vaatteet • huomioväritys • muut työkohtaiset suojavälineet tulee arvioida työn haittojen perusteella TYÖVAATTEIDEN HUOLTAMINEN Kaikki työvälineet ja työlaitteet tarvitsevat säännöllistä huoltoa – myös työvaatteet. Työvaatteen oikea huolto ja pesu säilyttävät vaatteen ominaisuudet pidempään. Huuhteluaineita tai happoja ei kannata käyttää erityisesti palosuojattujen asujen huuhtelussa. Kovassa vedessä se saostaa kalkkia vaatteen pintaan, joka taas voi syttyä palamaan. Palosuojattujen asujen pesussa ei saa käyttää vahvaa saippuaa, koska se huuhtoutuu huonosti pois. Suojainluokkien A–F lisäksi kyseiset suojavaatteet on eroteltu ominaisuuksiltaan myös numeroittain. Kuumuus voi olla konvektiolämpöä, lämpösäteilyä, sulaa materiaalia tai näiden yhdistelmiä. KUUMUDELTA JA TULELTA SUOJAAVA EN ISO 11612:n mukainen suojavaate suojaa käyttäjää lyhyeltä liekkikosketukselta ja kuumuutta vastaan. Palosuojaus vähentää kankaan syttymisalttiutta. Oikeat käyttötavat, pesu ja huolto maksimoivat niin vaatteen käyttöiän kuin sen ominaisuudetkin”, kertoo turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Suomen Palopäällystöliitosta. Vili Heinikoski Kimmo Kaisto. Lisäksi on tärkeää, että uusia työvaatteet riittävän usein. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Likainen tai kulunut työvaate ei ole pelkästään epäsiisti, vaan se saattaa menettää myös suojausja näkyvyysominaisuutensa. Työturvallisuuslain 2002/738 mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijällä on käytössään tarvittavat ja asianmukaiset turvavälineet. Luokan 1 vaatetus suojaa vähemmän kipinöiltä ja lämpösäteilyltä kuin luokan 2 vaate. 48 Pelastustieto 1/2023 TULITYÖT K U V A : K IM M O K A IS T O Työnantaja vastaa asianmukaisista työvaatteista ja turvavälineistä tulitöissä – niitä on myös käytettävä Työnantajan tarjoamien suojaimien ja muiden apuvälineiden käyttö perustuu työstä tehtyyn vaarojen arviointiin ja on tärkeää myös tulityössä. Huolellinen huuhtelu on tärkeää. TULITYÖVAATTEIDEN STANDARDIT Tulityöntekijän vaatetuksen pitää olla asianmukainen ja soveltuvin osin täyttää standardien SFS-EN ISO 11611 (vuodelta 2015) ja SFS-EN ISO 11612 (vuodelta 2015) mukaiset vaatimukset. Kannattaa myös välttää palosuojattujen tuotteiden silityksessä höyryn käyttöä. Työnantaja on velvollinen antamaan tarvittavat henkilönsuojaimet työntekijän käyttöön ja työntekijän tulee myös käyttää hänelle annettuja henkilönsuojaimia
Silloin pitää huolehtia siitä, että liekkiä ei viedä sinne, missä vaarana on pääsy esimerkiksi ontelotilaan.” ”Luvan myöntäminen ei saa olla myöskään rutiinitoimenpide. Vartioimme yötä myöden työkaverin kanssa, ettei tuli ollut jäänyt kytemään rakennuksessa.” Hän kouluttautui tulityökouluttajaksi vuonna 2016 ja toimii kouluttajana Työtehoseurassa. 1/2023 Pelastustieto 49 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Ovatko sinkityt putket riski. Kyseisen onnettomuuden aiheuttaneen vedyn räjähtämisen aiheutti todennäköisesti jokin tilassa olleista sähkölaitteista”, kertoo ylitarkastaja Jan Meszka Tukesista. Vedyn määrä sprinkleriputkistoissa vaihtelee. ”Saimme räystään alta tupruttavan savun talttumaan alkusammutuskalustolla. Ainoa keino varmistaa vedyn mahdollinen esiintyminen on mitata vetypitoisuutta esimerkiksi huollon yhteydessä. ”Vetyä on todettu muodostuvan eniten sprinkleriasennusten märkäasennusputkistoissa. Tilanteesta selvittiin ilman järeää sammuttamista. Korvaavia putkilaatuja uusiin märkäasennuksiin on olemassa muutamia, joista yleisin on maalattu teräsputki sekä ruostumaton teräs vaativissa olosuhteissa. Kattoliiton puheenjohtajana toimiessaan hän vastusti tulityökorttien yhdistämistä. Tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella voidaan päätellä että vetyä esiintyy sprinkleriputkistoissa laajalti, ja alalla toimivat yritykset ovat huomioineet asian työturvallisuuskäytännöissään. Avotulen käyttö on viimeinen hätäratkaisu. Paineen nousu putkistossa saattaa olla merkki vedyn muodostumisesta, mutta vetyä voi esiintyä putkistossa vaikka paine ei nousekaan. Aiheutuiko räjähdys tulitöistä. Avotuli hätäratkaisu Jari Suuronen aloittaa tulityökoulutuksen kertomalla vuosikymmenten takaisesta tulityövahingosta, jossa oli osallisena kesätöissä vanhemman työkaverinsa kanssa tehdyissä kattotöissä. Hän painottaa, että ennen kuin tulitöihin ryhdytään, pitää paneutua huolella kohteeseen. Helsingin kaupunginteatterin onnettomuus ei aiheutunut tulitöistä, vaan kyseessä oli tavallinen vuosihuolto, jonka yhteydessä onnettomuus tapahtui. Vaarojen arviointi jää nyt liikaa tulityöntekijän harkinnan varaan.” ALAN TOIMIJA 148 tulitöistä aiheutunutta tulipaloa 1.1.–31.12.2022. Vedyn muodostumista sinkityissä putkissa ei voi päätellä aukottomasti ilman mittaamista.” Meszkan mukaan sinkittyjä putkia on käytetty sprinkleriasennuksissa sen hyvän korroosionkeston ja edullisen hinnan vuoksi. ”Tukes on tutkinut vain sprinkleriasennuksissa esiintyvää sinkittyjen putkien aiheuttamaa vedyn muodostumista. ”Niitä voi edelleen käyttää muutosja korjaustöissä sekä uusissa kuiva-asennusputkistoissa, koska tutkittaessa vedyn esiintymistä havaittiin kuivalinjoissa vain alhaisia vetypitoisuuksia. (Lähde: Toimenpide tilasto Pronto) AJANKOHTAINEN LUKU Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes tutki Helsingin Kaupunginteatterilla 29.6.2020 tapahtuneen räjähdysonnettomuuden syytä. Silti aika oli pitkä odottaa palokuntaa paikalle. Vety pääsee ulos putkistosta, kun se tyhjennetään. ”Tulityölle pitää miettiä ensin muut vaihtoehdot. Vuonna 2021 paloja oli yhteensä 158 kappaletta. Kun sprinkleriputkistoa tyhjennetään huoltotai korjaustöiden takia, on tärkeää huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ja tuulettaa tilat, joihin putkistosta vetyä mahdollisesti pääsee. Mitä pitää ottaa huomioon vaarojen ja riskien arvioinnissa työskenneltäessä sinkittyjen putkien kanssa. Riski vastaavaan onnettomuuteen on olemassa, mutta asianmukaisilla toimenpiteillä voidaan riski hallita. Tärkein yksittäinen toimenpide on huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ja tuulettamisesta, kun putkistoja tyhjennetään tai avataan.”. Muissa kuin sprinkleriasennusten märkäasennusputkistoissa sinkittyjen putkien käyttöä ei ole rajoitettu. Vaihtoehtona on myös muovija komposiittiputki.” ”Vakavia onnettomuuksia ei ole Suomessa onneksi tapahtunut Helsingin Kaupunginteatterin onnettomuuden jälkeen
Hae ambulanssista peitteitä. Aarne ja Dave kiidättävät ambulanssinsa ensimmäisenä kohteeseen, jossa yömyöhän urakkatimpuri on pudonnut telineiltä. Tämä miettii hetken ja keksii ensihoidon peitetehtävän. Tollasta kässäriä ei ole nähty vielä yhdessäkään dekkarissa. Aarne ja Dave aloittavat paluumatkansa asemalle. Samalla minuutilla ambulanssin perässä paikalle saapuu pelastusyksikkö. ”Toi peitetehtävä on ehkä hiukan turvallisempaa kuin tuolla Tukholman alamaailmassa. Dave seisoo vähäeleisesti potilaan pääpuolessa olevan Aarnen takana. ”Älä sano. Onkin pieni ihme, että Aarnen kaulasuonissa edelleen virtaa veri. Peitetehtävä Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE ALANSA AMMATTILAISET Aseman tv tarjoilee parhaillaan ruotsalaisdekkaria, jossa Tukholman poliisi suorittaa peitetehtävää. Hän kääntää katseensa takanaan olevaan Daveen kuin pöllö konsanaan. Traumapotilas on pian paketissaan ja lopulta sairaalassa. Muistetaan traumapotilaan lämpötalous.” ”Missä laatikossa ne on?” ”Mene jo.” Aarne hämmästyy, kun peitteet pamahtavat pyydettyyn paikkaan nopeasti. Se on strateginen valinta, sillä tilannetta johtavan Aarnen selän takana hän tuskin tulee nakitetuksi mihinkään työlääseen tehtävään varsinkaan silloin, jos osaa olla hiljaa. ”Jämäkkä tilanne kaverilla. Aarne tuntee kuitenkin aavistuksen työtä vieroksuvan työparinsa temput. ”Tiedän, että jotkut kollegat menevät näille keikoille pitkässä lääkärintakissa, parhaat ovat teettäneet nimineulankin, jossa lukee päivystävä ambulanssilääkäri. Prehospital Trauma Team otetaan käyttöön. Tohon ei pysty Wallander, Beck eikä niiden amerikkalaiset virkaveljensäkään – että peitetehtävä nakitetaan naapuriorganisaation kesämiehelle.” Aarne & Dave vuorottelee tällä palstalla Liian tummaa paahtoa -pakinan kanssa.. Aarne arvelee, että paikalliset ensihoitajat joutuvat peitetehtävään useinkin, kun vakiopotilas MT-Pirkko vaatii heitä aina soittamaan lääkärille, jotta tämä vahvistaisi äksäykseen joka tapauksessa päätyvän työdiagnoosin. Nopea toiminta oli edellyttänyt vielä nopeampaa delegointia. Hän kiittää ääneen Davea, kunnes huomaa, ettei tätä näy mailla halmeilla. Peitteiden tuoja on palopuolen kesämies. Mikä voisi olla ensihoitajan peitetehtävä?”, palomies kysäisee Aarnelta puoliksi piloillaan. Iso hälytys lopettaa spekuloinnin. ”Annoit sitten sen peitetehtävän lennosta kesämiehelle. 50 Pelastustieto 1/2023 Paikalliset ensihoitajat joutuvat tehtävään useinkin. Jos peitetarina paljastuu, saat päällikön ikuiset vihat. Silloin toivot, että Pirkko olisi lyönyt leipäveitsensä sun kylkiluiden väliin”, Aarne perustelee. ”Dave, nyt sä saat sen ensihoidon peitetehtävän. Alamaailmaan soluttautunut lainvalvoja joutuu yhtäkkiä tilanteeseen, jossa rikolliset ympäröivät häntä ja vaativat teloittamaan toisen poliisin
Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Sinunkin ilmoituksesi näkyisi tässä edullisesti vuoden jokaisessa numerossa. . 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 1/2023 Pelastustieto 51 AARNE & DAVE ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401.. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit myös lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ
52 Pelastustieto 1/2023 52 Pelastustieto 1/2023
Nuoren pelimiehen kaverit alkoivat kutsua lempinimellä, joka on pysynyt mukana vuosikymmenten aikana. Sieltä juontaa juurensa myös lempinimi. Onhan tämä suurimpia kunnianosoituksia, mitä tällä alalla voi saada,” yliopettaja Matti ”Matu” Honkanen sanoo. Toipuminen juuri ennen opiskelun alkamista oli epävarmaa. Silloin sain myös valtavasti oppia kouluttamisesta.”. Pääsin kuitenkin nopeasti operoitavaksi ja loukkaantunut olkapääni saatiin hyvään kuntoon. Haaveammattinsa opettajana hän on toiminut yli 20 vuotta. Mietin, voisinko joskus toimia kouluttajana.” Väylä tähän aukesi, kun Valtion palo-opistolle Espooseen haettiin harjoitusmestareita ja Matu päätti hakea tehtävää. Haave oli kuitenkin vaarassa hautautua, sillä hän loukkaantui jääkiekko-ottelussa. Haaveammatin opettaja Hyvällä yhteistyöllä on Vuoden Palomieheksi valitun Matti Honkasen mielestä saavutettu kaikki se, mistä hänelle tunnustus nyt annettiin. ”Olin aika nuori ja kokematon kouluttaja, mutta halusin haasteita. Tämä lämmittää kovasti mieltäni. Jääkiekkoilijoina oli myös palomiehiä, joilta hän sai uskonvahvistusta, että ammatti on hänelle oikea valinta. ”Seurasin kouluttajia ja ihailin heidän työtään ja sitä, miten he saivat opin menemään perille. ”Halu auttaa ihmisiä on ollut aina lähellä sydäntäni.” Nuorukaisena Matu pelasi jääkiekkoa ja myöhemmin hän myös toimi juniorijoukkueiden valmentajana. HAAVE OLI VAARASSA Kouluttautumisen kohti unelma-ammattiaan hän aloitti heti armeijan jälkeen suorittamalla lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan tutkinnon. 1/2023 Pelastustieto 53 TAPASIMME Päällystöä tarvitaan myös lisää. Riemumielin odotin, että pääsen sittenkin haaveammattiini.” IHAILIN KOULUTTAJAN TYÖTÄ Kiinnostus kouluttajan työtä kohtaan heräsi jo palomieskurssilla. ”Surullisissa mietteissäni pohdin, että tässäkö tämä oli. Palomieskurssille hän pääsi ensiyrittämällä ja ovet unelma-ammattiin olivat avautumassa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Santtu Tuomisto, Esa Aalto ”V alinta Vuoden Palomieheksi tuntuu hyvältä ja liikuttaa, sillä arvostan suuresti tätä tunnustusta. Pelastustoiminnan johtamisen opettajana hän ei halua ottaa kunniaa alan johtamisen kehittäjänä, vaan kaikki on saatu aikaiseksi hyvällä yhteistyöllä. Yhteistyö ja sen merkitys toistuu vaatimattoman miehen puheissa. Vuoden koulutuksen hän ajatteli tukevan tulevaa palomieskoulutusta, sillä siihen aikaan palomiestutkintoon kuului vain kolmen kuukauden pituinen sairaankuljetuksen pätevöittämiskurssi. Palomiehen ammatti oli jo jonkin aikaa ollut nuoren miehen haaveena. Honkasen ura alkoi kotiseudulla Savonlinnassa 40 vuotta sitten, kun hänet valittiin kesälomansijaiseksi kaupungin palolaitokselle
”Se oli unelmani.” Tästä lähti käyntiin kiinnostus kehittää johtamisen kouluttamista, ja Honkanen onkin ollut yksi keskeisistä johtamisen opettamisen ja kouluttamisen kehittäjistä. Näistä ansioistaan hänet nyt valittiin Vuoden Palomieheksi. Samalla sain myös yhä haasteellisempia työtehtäviä.” TAVOITTEELLISTA Koulutus on hänelle ollut aina tavoitteellista. Jo aikaisemmin hän halusi kehittää pedagogisia taitoja ja hakeutui opiskelemaan ammattiopettajan pätevyyden Jyväskylän ammatillisessa opettajankorkeakoulussa. Sille hän hakeutui toimittuaan usean vuoden ajan paloesimiehenä. ”Halusin taas yhden portaan ylemmäs ja kehittää itseäni ammatillisesti. Hänen kaltaisiaan ei toisaalta voi enää tullakaan, sillä entistä päällystökurssia ei enää ole olemassakaan. Eikä unohtaa sovi monia sähköisiä johtamisjärjestelmiä, joita hän on mainitsemiensa yhteistyökumppaneiden kanssa vienyt ansiokkaasti eteenpäin. ”Olen kiitollinen työnantajalleni Etelä-Savossa, että sain virassa ollessani tehdä laaja-alaisesti erilaisia työtehtäviä. Se käsitteli eläinpelastusta. Tilanneja johtokeskusasiat, suuronnettomuuksien johtaminen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät asiat. ”Kaupunkilaispoika osallistui tällaisen tekemiseen ”, hän naurahtaa, ja muistelee, miten nautojen pelastamiseen kehitettiin pujotusrautoja, jotka näyttävät olevan nykyään kaupallistettuna, tuotannollisessa käytössä. Siinä joitakin, joissa Matu on ollut kouluttajana keskeisesti mukana. Kun tehtäväkuva oli laaja ja monipuolinen, se lisäsi ammattitaitoani, josta on ollut valtavasti hyötyä opettajana toimiessani.” Koulutusputki ei jäänyt myöskään tähän, vaan heti tämän jälkeen hän hakeutui insinööri amk-tutkintoa suorittamaan. ”Sitä päätöstä en ole koskaan katunut, eikä sijaisuus ole koskaan päättynyt.” Aluksi hän työskenteli varautumisen yksikössä, mutta tehtävän avauduttua pelastustoiminnan johtamisen puolella, hän haki ja sai paikan. Hän valmistui 30 vuotta sitten ensimmäiseltä alipäällystökurssilta. 54 Pelastustieto 1/2023 TAPASIMME Vuoden pituisen pestin jälkeen hän palasi takaisin Savonlinnaan, mutta seuraavaksi edessä oli haku alipäällystökurssille. Koulumaali, OKA-hanke; kaikki nämä ovat laajalti tuttuja pelastustoiminnan johtamisen kouluttamisjärjestelmiä niin virassa oleville kuin sopimuspalokunnissa toimiville. Matti Honkanen on tiettävästi ainut, joka on käynyt kaikki alan koulutusportaat. Ensimmäisen koulutuspaketin hän kokosi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle jo lähes 30 vuotta sitten. Matti Honkanen opettaa haaveammattiinsa uutta polvea.. Ideat muistivihkoon. SIJAISUUS EI PÄÄTTYNYTKÄÄN Kun Pelastusopistolle pyydettiin tekemään muutaman kuukauden sijaisuutta 21 vuotta sitten, Matu keskusteli silloisen työnantajansa kanssa ja suostui pestiin. Tämän jälkeen vuorossa oli ylempi amk-tutkinto osaamisen johtamisesta. Sen jälkeen avautuivat palomestarin tehtävät
Turhaudun, jos asiat eivät yrityksistä huolimatta etene. Mökkeily, veneily, kuntourheilu, pihatyöt ja puutyöt. Olemme saaneet niistä hyvää palautetta ja oppeja on käytetty todellisissa tilanteissakin. Näin luotiin sähköinen järjestelmä, jossa on yhtenäiset toimintamallit, ja siitä saadaan yhdenmukaiset palautteet.” ”Koulutus kannattaa aina, sillä sen ansiosta omien tehtävien sisältö laajenee. Mitä vihossa on seuraavaksi. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Saimme hankkeen avulla luotua toimivan mallin, joka on kustannustehokas ja auditoitu oppimisympäristö. Kehittämisideoitaan Matu kirjoittaa muistivihkoonsa. Suuronnettomuusharjoituksia on järjestetty säännöllisesti Pelastusopistossa, ja seuraava järjestetään tässä kuussa. Vaimo Raija ja uusioperheessä kuusi lasta, jotka ovat jo aikuisia. Nopeat KUKA JA MISTÄ. Siitä on pidettävä huolta, että meillä säilyy laadukas päällystökoulutus.” Hän toivoo myös, että pelastusalan koulutukseen ei uudistuksessa synny sellaisia ”pussinperiä”, jotka eivät anna mahdollisuutta kouluttautua korkeimmalle tasolle saakka. TÄRKEIN OMINAISUUS PELASTUSALAN OPETTAJAN TYÖSSÄ. Tilanteista osataan kertoa hienosti julkisuudessa. Voimme sanoa olevamme pelastustoimessa edelläkävijöitä tässä asiassa.” KOTOA TUKEA Parasta siinä ovat yhtäläiset laadulliset arviointikriteerit, joissa hänellä on ollut tuki ja kehittäjä myös kotijoukoista eli vaimonsa, yliopettaja Raija Honkanen. PERHE. ”Yhteisen verkko-oppimisalustan puute herätti kehittämään verkossa tapahtuvaa oppimista. Urheilu toki, mutta työssä uudet, tulevaisuuden näkymät. ”Tulevaisuudessa koulutustasoa voidaan toki myös nostaa, sillä se lisää myös alan arvostusta. Kuten niitä on opetuksessa järjestetyissä harjoituksissa opeteltu. ”Vanhoista hankkeista syntyy uusia, joita sitten lähtee viemään eteenpäin”, hän kertoo. ”Pelastustoiminnan johtamiseen tarvittaisiin kunnollinen oppikirja, jossa yksiin kansiin olisi koottu kaikki se tieto, mitä pelastustoiminnan johtajan tarvitsee tietää. HARRASTUKSET. Olen aina yrittänyt etsiä sitä, mistä on tulevaisuudessa hyötyä. Edellinen julkaistiin 16 vuotta sitten ja nyt tehdään uusi, päivitetty sähköinen käsikirja. Kun välissä hankkii työkokemusta, tulee siitä koulutuksen kanssa paras lopputulos.” Johtamisen kouluttamista hän pitää tärkeänä, koska osaavan johtamisen avulla päästään yhteiseen tavoitteeseen ja toiminnan laatu paranee. 1/2023 Pelastustieto 55 Sijaisuus ei ole koskaan päättynyt. Honkasen mielestä työvoimatarvetta ei pitäisi kytkeä uudistukseen, sillä hän kantaa huolta siitä, houkutteleeko pidempi koulutusaika riittävästi hakijoita. MIKÄ SAMMUTTAA. Luotan asiantuntijoiden päätökseen siitä, onko koulutustaso ammatillinen vai joku muu.” Päällystön kouluttajana hän kuitenkin muistuttaa, että pelastajien ohella myös alipäällystöä tarvitaan lisää. Yliopettaja Matti Honkanen, 59 vuotta, Pelastusopistosta ja Savonlinnasta. ”Siksi uudistuksessa pitäisi katsoa koko pelastusalan koulutusputki.”. Hymy karehtii Vuoden Palomiehen kasvoille, tohtiiko niistä vielä kertoa, mutta ainakin kaksi hanketta on suunnitelmissa. ”Osaamiskartoitushankkeen aikana huomattiin, ettei arviointi ole tasalaatuista. Tällainen oppimisympäristö rakennettaisiin hyödyttämään kaikkia koulutustasoja.” ALIPÄÄLLYSTÖÄ TARVITAAN MYÖS LISÄÄ Koulutusuudistusta valmisteltiin viime vuonna ja päätökset tulevaisuuden koulutuksesta tehdään myöhemmin. Sellaista ei ole tällä hetkellä. Se voisi olla myös sähköisessä muodossa.” ”Ja tämä tehdään totta kai alan kanssa yhteistyössä. ”Parasta on kun, näkee käytännön työelämässä toteutettujen opetettujen asioiden toimivan.” Esimerkiksi hän ottaa tiedottamisen parantumisen alalla. Jokaiselle luvulle paras asiantuntija kirjoittamaan.” ”Toinen hanke olisi 3D-oppimisympäristö ja sen suunnittelu ja toteuttaminen. ”Olemme valmiimpia kohtaamaan johtamisen kannalta mahdolliset suuronnettomuudet, kun niitä on systemaattisesti harjoiteltu. Yhteistyö opiskelijoiden, kollegoiden ja alan toimijoiden kanssa. Tärkeintä tässäkin ovat yhtenäiset tavat toimia ja että jokainen pääsee osallistumaan harjoitukseen.” UUTTA KEHITETTÄVÄÄ Maaliskuussa julkaistaan uusi johtamisen käsikirja
Menetelmän käytettävyys muuttuvissa olosuhteissa vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Kyselyyn vastasi 49 testaajaa 20/22 pelastuslaitoksesta. Tulokset myös edelleen tukevat dynaamisen tasapainotestin sekä ketteryys t-testin luotettavuutta pelastajien työssä tarvittavan tasapainonhallin. Edellä mainitut testit ja harjoitteluohjeistukset olivat valtakunnallisesti vähän käytettyjä pelastuslaitoksissa. Niitä pidetään kuitenkin tärkeänä. Edellä mainittujen testien ennustearvoa tutkittiin suhteessa tukija liikuntaelinten (TULE) tapaturmiin ja -oireisiin sekä työkykyyn. Pääsyinä vähäiseen käyttöön vaikutti erityisesti se, että testit eivät kuuluneet laitoksen protokollaan, resurssien, kuten ohjelman, välineistön, testaajien ja ajankäytön puutteista ja koulutuksen sekä ohjeistuksen puuttumisesta. Oman ikäluokan viitearvoja käytetään ensisijaisesti testattavan liikkumiseen motivoinnissa testipalautetta annettaessa. Menetelmän viitearvoaineistoa täydennettiin kokoamalla 19 alueellisen pelastuslaitoksen testituloksia kattaen noin 9400 henkilöä. Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat kahdeksan vuoden ajalta, että pelastajilla on paljon TULE-oireita, ja koettu työkyky oli voimakkaasti yhteydessä ikään. Positiivista oli, että pelastuslaitoksissa oli joitakin muita toimivia käytäntöjä harjoittaa motoriikkaa ja liikkuvuutta. Viitearvot esitetään viidessä ikäluokassa ja 60 vuotta täyttäneille muodostettiin oma luokka. MOTORIIKAN JA LIIKKUVUUDEN TESTIT VÄHÄN KÄYTÖSSÄ Hankkeessa selvitettiin myös FireFit motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden harjoitteluohjeistuksen sekä testien käyttöä. FireFit-menetelmä päivittyy Työterveyslaitoksella on juuri valmistunut hanke, jossa päivitettiin ja kehitettiin pelastajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenantoja seurantamenetelmää (FireFit-menetelmä). Vastaajat kokivat, että testit ja harjoitteet tukevat kohtuullisen hyödyllisesti myös pelastajien työkykyä. Teksti: Sirpa Lusa, Anne Punakallio ja Janne Halonen, Työterveyslaitos · Kuva: Jani Sourander Vastaajat kokivat, että testit ja harjoitteet tukevat kohtuullisen hyödyllisesti pelastajien työkykyä. Suuntaa antavasti tämä tutkimus tukee testitulosten yhteyttä työkyvyn kehitykseen. 56 Pelastustieto 1/2023 TYÖTURVALLISUUS M enetelmä on vakiinnuttanut asemansa pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen välineenä, sekä yhteisenä työkaluna työterveyshuollon kanssa toimimisessa. Hapenottokyvyn ja lihaskunnon viitearvot esitetään nyt aikaisemmasta poiketen erikseen päätoimisille ja sopimuspalokuntien miehille. Koettu työkyky heikkeni keskimäärin seurannan aikana. Naisille laadittiin omat viitearvot. Uusia haasteita pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon on tuonut muun muassa henkilöstön ikääntyminen. Testipalautetta ja harjoitteluohjeistusta pidettiin selkeinä
Rata nimettiin uudelleen savusukellusta simuloivaksi radaksi ja sen suoritusaikaa pidennettiin yhdellä minuutilla. fi/handle/10024/145805 Oulun mallin testiradalla testataan savusukelluskelpoisuutta.. Tärkeää on tutkia ja kehittää käytäntöjä erityisesti pelastajien TULE-toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä TULE-vammojen ja oireiden ennaltaehkäisemiseksi. Uusittu rata on turvallinen suorittaa pelastuslaitoksissa, kun testattavan terveydelliset edellytykset ovat kunnossa. Lisätietoa koko hankkeesta löytyy hankkeen loppuraportissa: www.julkari. Jatkossa käsiteltäväksi jää muun muassa testejä edeltävän terveydellisten riskien arviointi, johon liittyvät kansainväliset suositukset ovat uudistuneet. Suositusten kääntäminen ja muokkaaminen paikalliseen toimintaympäristöön sopiviksi on parhaillaan työn alla kansallisella tasolla. Uudistetun testiradan mittauksiin osallistui 37 vapaaehtoista eri-ikäistä vakinaista ja sopimuspalokuntien miesja naispelastajaa kolmella paikkakunnalla. Tärkeintä oli kehittää vaihtoehtoisia lihaskunnon arviointija harjoitusmenetelmiä tukemaan erityisesti olkapääoireisten pelastajien toimintaja työkykyä. Lisäksi hankkeessa käsiteltiin FireFit-järjestelmän kehittämisehdotuksia menetelmän aikaisempiin kehittämisvaiheisiin osallistuneiden sekä alan toimijoiden kanssa. Uudistetun testiradan aikainen kokonaiskuormitus (keskisyke 78 % ja hapenkulutus 59 % maksimaalisesta tasosta) ei kasvanut merkittävästi verrattuna aikaisempiin Oulun mallin savusukellustestiradalla tehtyihin kuormitusmittauksiin. TESTIRATAAN UUDISTUSTA Oulun mallin savusukellustestirataa kehitettiin lisäämällä siihen letkunvetotehtävä, muuttamalla esteiden ylija alimenotehtävää sekä päivittämällä käytettäviä varusteita ja suojavarustusta. Kerromme hankkeen eriosioista tarkemmin ja syvällisemmin lehden seuraavissa numeroissa. 1/2023 Pelastustieto 57 nan ja ketteryyden arvioinnissa. Osa kehittämisehdotuksista oli pienempiä päivityksiä, osa liittyy päivityksessä olevaan pelastussukellusohjeeseen ja osaa ei voitu tässä hankkeessa toteuttaa. Näillä menetelmillä ei arvioida pelastustoimikelpoisuutta. Jatkossakin FireFit-järjestelmän ylläpito ja kehittäminen edellyttävät tutkijoiden ja pelastusalan toimijoiden yhteistyötä. Ketteryys t-testiä käytettäessä on erityisesti varmistuttava testattavan huolellisesta alkuverryttelystä ja testin ohjeistuksesta. Toiseksi tärkeintä oli päivittää FireFit-menetelmän henkilötietojen käsittelyä koskevat kohdat, eli terveydellisten riskien arviointi ja akuutin terveydentilan lomakkeiden tiedot ja testitulokset
Teksti: Jemina Johansson · Piirros: Marjut Makkonen · Kuva: Marko Partanen Uusi menetelmä kokeilussa Työhyvinvointi on joukkuelaji tuksen kentältä puuttuivat järjestelmälliset keinot parantaa työhyvinvointia ja ryhmädynamiikkaa. Videotapaamisessa kukin sai henkilökohtaista palautetta omista tuloksistaan. Mittausjaksoon kuului myös henkilökohtainen videotapaaminen joko Tuomaksen tai hänen valmennuskollegansa, Hems-ensihoitaja Satu Yliherneen kanssa. Töitä on tehtävä joukkueena, jossa jokaisella pelaajalla on vastuu. Työhyvinvointipäivien vetäjä Tuomas Forss on itsekin ensihoitaja, minkä lisäksi hän on opiskellut psyykkistä valmennusta ja liikuntapsykologiaa sekä valmistunut lisensoiduksi Firstbeat-asiantuntijaksi. MISTÄ KAIKKI LÄHTI. Ennen ensihoito-opintojaan Tuomas loi uraa huippu-urheilun parissa jääkiekkokaukalossa. Nyt sellaisia kokeiltiin työhyvinvointipäivillä Keski-Uudellamaalla. Opiskellessaan psyykkistä valmennusta Tuomas oivalsi, että oli olemassa paljon tutkittua tietoa sekä erilaisia moderneja keinoja työssäjaksamisen parantamiseksi. Kipinä syttyi ja hän alkoi soveltaa niitä ensihoitoon. Näin syntyi lopulta työhyvinvointia tukeva valmennuskokonaisuus, jota hän tarjoaa Intowork-yrityksen kautta. MITTAUSJAKSOLLA Ennen varsinaista valmennuspäivää osallistujilla oli kuukausien ajan mahdollisuus kerätä itsestään fysiologista dataa Firstbeat-hyvinvointimittauksen avulla. Työhyvinvointipäivien kehittäjä Tuomas Forss.. Pelastuslaitokselle siirryttyään ja seurattuaan vuosia ensihoitotyön kuormituksen lisääntymistä hän alkoi pohtia, miksi ensihoitotyön ja pelasTyöhyvinvointiin voidaan panostaa jo ennen kuin kuormitus ehtii sekoittaa pakan. "Defusingin kaltaisia työkaluja kuormittavien työtilanteiden purkuun oli kyllä käytössä, mutta huomasin, että työn kuormitusta ennaltaehkäiseville toimille sekä työssäjaksamisen tukemiselle olisi tarvetta", Tuomas kertoo. Näiden pohjalta hän on kehittänyt valmennuskokonaisuuden, jossa pyritään luomaan ja tukemaan ennaltaehkäiseviä ja ylläpitäviä toimia työssäjaksamisen parantamiseksi ensihoidossa ja pelastustoimessa. Kuormitusta ehkäiseville toimille on ollut vähemmän tarjontaa. 58 Pelastustieto 1/2023 TYÖHYVINVOINTI V iime lokakuussa pidetyille työhyvinvointipäiville osallistui iso joukko Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajia. Joukkueurheilussa näihin panostettiin paljon selkeämmin. Laitteen keräämät tiedot sykevälivaihteluista ja hermoston aktiivisuudesta auttoivat analysoimaan muun muassa työvuorojen aikaista kuormitusta, siitä palautumista sekä unen laatua
Ensihoitajat Jussi Saarela ja Niko Lauhkonen aloittivat työskentelyn Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella toukokuussa 2022. Ainakin hyväksyvä ilmapiiri sekä palautumiseen panostamisen tärkeys. Tätä havainnollistettiin perinteisen köydenvedon keinoin. Mieleen jäi myös erilaisten stressiä lisäävien tekijöiden pohdinta sekä hyvään työilmapiiriin vaikuttavien tekijöiden listaaminen. Harjoitteissa käsiteltiin myös ilmapiiriä ja pohdittiin, minkälaisessa ilmapiirissä haluaisi itse toimia: mihin arvoihin ja asioihin kukin olisi valmis sitoutumaan, ja mitä ne käytännössä tarkoittavat. Suunta on siis selvästi oikea. ”Päivässä tuli hyvin esille, miten eri tavoilla ihmiset palautuvat. Jälkeenpäin kukin pohti tahoillaan, millainen itse on antaessaan itsestään 100 prosentin panoksen, ja mitkä asiat työelämässä haittaavat työskentelyä täydellä teholla. Muun muassa edellä olleet lainaukset ovat peräisin työhyvinvointipäivien vapaasta palautteesta. Ajatustenvaihdon avulla saa laajennettua omia käsityksiään asioista, niille saadaan vahvistusta muilta osallistujilta, ja lisäksi voi syntyä uusia oivalluksia. Pitäisi pystyä hyväksymään, että työntekijöillä on eri kokemustausta, toisella on paljon vuosia ensihoidosta ja toinen vasta aloittanut. Ei enää 'kyllä minä pärjään' kulttuuria". Näin opitaan tunnistamaan häiriötekijöitä ja pohtimaan, mihin niistä voitaisiin vaikuttaa ja millä keinoilla. Kahdeksan ihmisen joukkueessa yksilön teho on enää noin 50 prosenttia", Tuomas selittää. Suosituimmaksi aihealueeksi nousi ryhmädynamiikka. Oli myös kiva päästä tutustumaan heihin, keiden kanssa ei vielä ollut ehtinyt tehdä töitä.” Niko ja Jussi muistelivat harjoitetta, jossa listattiin itselle tärkeitä asioita elämässä. "Harjoitteet tehdään ensin itsenäisesti, minkä jälkeen niistä keskustellaan pienryhmissä ja lopulta kaikkien osallistujien kesken. Neuvottiin, että vuoron jälkeen kannattaa mennä suoraa nukkumaan, eikä juoda kahvia tai lähteä kävelylle. "Vetäessäsi köyttä yksin omasta päästäsi, annat itsestäsi yleensä 100 prosenttia. "Hyvä setti! Tällaista tarvittaisiin lisää ja säännöllisesti". Uutena ensihoitajana työhyvinvointipäivässä. Innostus aiheesta sekä oivallus sen tärkeydestä heräsivät johtoryhmää myöten. Kun vetäjiä on samassa päässä kolme, yksilön teho laskee 85 prosenttiin. ”Jokainen saa olla oma itsensä ja tehdä töitä yhdessä. Vanhemmat kollegat kertoivat hyviä keinoja siihen, miten omaa jaksamistaan voi edesauttaa. "Jokaisen pitäisi olla kiinnostunut omasta jaksamisesta ja itsereflektion kautta tehdä mahdollisia muutoksia jaksamisen tueksi. RYHMÄ PIENENEE, PANOS PARANEE Yksi valmennuspäivässä tehdyistä ryhmädynamiikkaharjoituksista perustuu Ringelmanin efektiin eli siihen, että ryhmäkoon kasvaessa ryhmän teho heikkenee. Harjoitukset auttavat hahmottamaan myös omaa toimintaa työpaikalla, sekä herättävät huomaamaan, että työilmapiiri muodostuu lopulta yksilöiden toiminnasta. Hyvillä toimintamalleilla ja positiivisella käyttäytymisellä on tapana tarttua", Tuomas muistuttaa. Arvot ja ilmapiiri on näkynyt uudessa työpaikassa siten, että on ollut helppo tulla mukaan uutena työntekijänä”, Jussi sanoo. Antoi paljon ajattelemisen aihetta – jatkoon". Jos kunnioittava ilmapiiri tuntuu tärkeältä, olenko itse mukana luomassa sitä. ”Me laitettiin siihen, että hyväksyvä ilmapiiri, joka on avoin ja kuunteleva. Saman vuoden syksynä he osallistuivat työhyvinvointipäiville. Hyväksyvä ilmapiiri ymmärtää myös sen, etteivät kaikki ole samanlaisia ensihoitajia, mutta silti kaikilla on sama tavoite”, Niko sanoo. ASENNE TARTTUU Ryhmädynamiikkaan vaikuttavat myös ryhmäpolarisaatio ja ääriajatteluilmiö, joiden ymmärtäminen korostaa yksilön vastuuta omasta toiminnasta, positiivisten mallien lisäksi myös negatiiviset asenteet ja toimintamallit tarttuvat herkästi. Vastaava kokonaisuus järjestettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella operatiivisten ensihoitajien lisäksi myös ensihoidon johdolle. Asia koettiin yhteiseksi. Mitä uudelle työntekijälle jäi niistä käteen. "Selkeä konsepti ja hyvin esitetty. Lisäksi päivä koostui tutkittuun tietoon perustuvista luennoista sekä harjoitteista, jotka rakentuivat ryhmädynamiikan, motivaation, työilmapiirin sekä kognitiivisen psykologian ympärille. Kuuntelenko muiden mielipiteitä puhumatta päälle. Listaamisen jälkeen pohdittiin sitä, kuinka paljon niistä kuhunkin tulee todellisuudessa käytettyä aikaa. Illalla on hyvä vaikka lukea kirjaa”, Niko sanoo ”Nukkumapäivä kannattaa oikeasti käyttää palautumiseen ja ottaa rennosti, eikä sopia siihen menoja. 1/2023 Pelastustieto 59 YKSILÖIDEN HYVÄÄ TOIMINTAA Mittauskuukausien jälkeen jokaiselle työvuorolle järjestettiin oma työhyvinvointipäivä, jossa käytiin läpi mittauksista saatua ryhmädataa sekä asioita, joita tieteen avulla tiedetään fysiologisesta hyvinvoinnista. RYHMÄDYNAMIIKKA KIINNOSTAA Palautteiden perusteella yli 90 prosenttia osallistujista koki hyötyneensä valmennuspäivästä
Mitään vakavaa ei syntynyt, mutta keskivertoa kovempaa suunsoittoa tai jopa pientä pystypainia. Enää ei ollut OC-sumutetta eikä käsirautoja, poliisiakin odoteltiin, jos tilanne sitä yhtään edellytti. Silti vieläkin tuntui siltä, että haasteelliset potilaskontaktit liian helposti ajautuivat uhkatilanteiksi. Hanskalokerosta löytyi yhteisöluvalla ollut kaasusumute ja käsiraudat. Siellä nuori sairaankuljettaja sai nykyajan näkökulmasta kovin vinoutuneita oppeja. Yleinen ajatusmaailma oli niiden viitoittama. Hankalat ja aggressiiviset potilaat hoidettiin itse, kunnes meinasi tulla tai tuli oikeasti turpaan. Kun aivoille annettiin tarpeeksi ärsykkeitä esimerkiksi Systolen sivuilta, alkoivat uran alkumetreillä juurtuneet toimintamalMaailma ympärillä muuttui.. Työnantaja vaihtui sairaanhoitopiiriksi ja maalaispitäjä toiseksi maalaispitäjäksi. Arvata saattaa, että vaaratilanteita syntyi. Sairaankuljetus toimi myös jonkin sortin maalaiskylän pikkupoliisina. Uhkaja vaaratilanteista alettiin puhua niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti paljon enemmän. Tappelukeikoille mentiin empimättä selvittelemään tilannetta. Maailma ympärillä muuttui. Minuunkin iskostui ajatusmaailma, että ensihoitaja on aina oikeassa. Nuori mies heijastinhousuissaan ei osannut ajatella, että vika voisi olla hänessä ja työparissa, asiakashan se hankala oli. 60 Pelastustieto 1/2023 Viisi tarinaa työturvallisuudesta Kuvitus: Helmi Partanen TYÖTURVALLISUUS Itsereflektio auttoi pois ”kuumakallen” -roolista Aloitin 2010-luvun alussa pienehkön maalaiskunnan yksityisessä ambulanssissa. Jos potilas ei hyväksy meidän ehdotustamme, on hän hankala asiakas, jolle voitiin aukoa päätä
Meillä on jo runsaasti osaamista ja kouluttajakokemusta. Marko Kolula Ensihoidon kenttäjohtaja, Keski-Suomi ”Riittävästi osaamista on jo, ryhdytään tekoihin” Olen kouluttanut ensihoitoja pelastusalan henkilöstöä uhkaja varatilanteiden varalle liki 20 vuoden ajan, osan ajasta työpaikkakouluttajana ja osan ajasta valtakunnallisena pääkouluttajana. Emme voi liikaa korostaa sitä, miten ulkoiset vaikutteet vaikuttavat meihin, varsinkin uran alkuaikoina. Opiskelijat ja aloittelevat ensihoitajat ovat erittäin alttiita keräämään itseensä niin hyviä kuin huonoja vaikutteita. Edelleenkin tehdään erilaisia tilastoja asian yleisyyden todistamiseksi, kun koulutusja kehitystyö pitäisi olla kovassa vauhdissa. Ydinviestinä on, että toimintatapa tulee ottaa osaksi kaikkea ensihoidon toimintaa. Pelastusopistossa ohjasin aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä. Koulutusta suunniteltaessa havaittiin, että ensihoitajilla on hyvin kirjava käsitys ensihoitoon tai hätävarjeluun liittyvästä lainsäädännöstä, joka otettiin koulutussisältöön. Koulutus ei oleta, että ensihoitaja voisi koulutuksen jälkeen puolustautua onnistuneesti, vaan sen tarkoitus on vahvistaa ensihoitajan käsitystä oikeudesta hätävarjeluun ja omien voimavarojen puitteissa työparin auttamiseen. Perusteet aiheesta tulisi antaa jo ammattiin valmistavassa opetuksessa. Ensivastehenkilöstölle koulutettiin ensimmäisen moduuli. Valtakunnallisen datan perusteella oli nähtävissä, että uhkaja väkivaltatilanteita ilmenee laajasti eri tehtävälajeissa. Se tulisi ottaa käyttöön. Ymmärsin myös, miten minun tulisi muuttua. Kun Suomen Palopäällystöliitto tuotti valtakunnallisen uhkaja vaaratilanne -koulutuspaketin, pääsin valmistelemaan sitä. Siihen liittyi kysely, jossa pelastuslaitosten henkilöstö toi ensi kertaa esiin uhkatilanteiden yleisyyden. Niitä saadaan tehtävillä ja aseman kahvipöydässä. On toki huolestuttavaa, että saatoin vuosien ajan vapaasti käyttää haitallisia toimintamalleja ilman, että kukaan siihen puuttui. Juho Pohjola Ensihoitaja, Pohjois-Savo Tutkimuksesta syntyi koulutus Tutkin yamk-opinnäytetyössäni turvallisuustoimijoiden uhkaja väkivaltatilanteita kansainvälisesti. Koulutus vahvistaa ensihoitajan käsitystä oikeuksistaan.. Ensimmäinen moduuli koostui perusteista ja ennaltaehkäisystä, kuten viestinnästä, kohteen profiloinnista, havainnoinnista, työturvallisuustaktiikasta, suunnitelmallisuudesta, parityöskentelystä sekä Peraja debriefing -menettelystä. Se voisi olla yksi askel siihen, että me ensihoitajat emme olisi aiheuttamassa tilanteiden kehittymistä uhkaja vaaratilanteiksi. Havaitsin, että maamme ensihoito on varautunut asian varalta puutteellisesti, vaikka ensihoidossa väkivaltatilanteita on ilmennyt koko sen historian ajan. Mielestäni ensihoidolla kuten muillakin viranomaisilla tulisi olla yhteiset arvot. Siinä tehdyn kyselyn yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että uhkatilanteisiin tulee varautua ennalta. Kolmannen moduulin antia oli hätävarjelu. Työni tuloksena syntyi kolmen moduulin (8 h + 4 h + 8 h) koulutuskokonaisuus, joka koulutettiin kaikille keskisuomalaisille ensihoitajille kolmen vuoden aikana. Onnekseni itse ymmärsin lopulta, että vika on enemmän minussa kuin potilaissa. Näenkin, että jokaisella opiskelijan ohjaajalla ja aloittelijan työparilla on valtava vastuu siitä, minkälaista toimintakulttuuria me alalle tuleville opetamme. Olin mukana myös sisäministeriön tekemässä pelastuslaitosten hyvinvointihankkeessa ohjausryhmän jäsenenä. Pääsin mukaan Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan Työturva 07 -hankkeeseen. Tässä auttoivat kollegoilta opitut hyvät toimintamallit, alueelliset koulutukset ja valtakunnallinen ilmapiirin muutos. Itsereflektion kautta ”kuumakallestakin” tuli rauhallinen ja puheen avulla tilanteista selviävä ensihoitaja. 1/2023 Pelastustieto 61 lit muuttua. Sen tavoitteena on, että palvelu kestää juridisen tarkastelun. Toisessa moduulissa ensihoitajia koulutettiin tunnistamaan kehittyvä uhkaja väkivaltatilanne sekä toimimaan siinä viestinnän, parityöskentelyn, hätäpoistumismenettelyjen sekä taktisten ja teknisten ratkaisujen keinoin. On panostettava koulutuksen jalkauttamiseen sekä varmistettava, että työpaikkakoulutus on jatkuvaa ja säännöllistä. Hankkeen loppuraportissa on useita vielä nykypäivänäkin päteviä suosituksia ja johtopäätöksiä. Koulutuskokonaisuus on saanut ensihoitajilta positiivisen vastaanoton ja siitä on oltu kiinnostuneita myös muualla kuin Keski-Suomen alueilla
Pelastusja ensihoitoalan järjestöjen tulisi yhdistää voimansa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi, sillä ongelma on yhteinen. Yhteiskuntamme on muuttunut ja ihmisten käytös toisiaan kohtaan on raaistunut. Niistä voisin mainita työturvallisuuden puheeksi TYÖTURVALLISUUS Ihmisten käytös on raaistunut.. Aktiivisimmat alkoivat testaamaan ja jalostamaan asioita työssään. Näissä uhkissa erityisesti tilannejohtaminen ja viranomaisyhteistyö nousevat avainasemaan. Hyväksi havaitut käytännöt on otettu osaksi nykyistä koulutusta. Ensimmäiset koulutukset vedettiin 100-prosenttisesti minun materiaalillani. Melko pian kentältä alkoi tulla kysymyksiä, ehdotuksia, kommentteja, havaintoja ja ideoita. Mikäli uhkaja vaaratilanteet haluttaan minimoida, tulee asiasta olla valtakunnalliset malliohjeet tai laadittuna työturvallisuuden minimitaso. 62 Pelastustieto 1/2023 Meidän on hyväksyttävä, että uhkaja väkivaltatilanteet on tullut yhdeksi työturvallisuusriskeistämme. Niissä tulisikin osata käyttää tehokkaita ja työturvallisia toimintamalleja. Työskentelen siinä asiantuntijana. Se ei poista asiakkaiden väkivaltaista käytöstä ensihoitajia tai pelastajia kohtaan. Lisäksi talkoisiin tarvitaan Pelastusopisto, Pelastuskoulu, ensihoitoa opettavat oppilaitokset sekä ensihoitajien ja pelastajien työnantajat. Parhaillaan päivitetään pelastuslaitosten työsuojeluopasta, joka valmistuu Työturvallisuuskeskuksen hankkeena. Avainasemassa tämän ohjeistuksen laatimisessa ovat ohjaavat ministeriöt. Pelastuslaitos on suhtautunut asiaan myönteisesti ja henkilöstöä on koulutettu jo useampi vuosi. Kaikki asiaa varten liikenevät voimat on nyt valjastettava tapausten ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen. Joka vuosi homma on aina kasvanut ja kehittynyt. Juha Höök Palomestari, Keski-Uusimaa Käytännön toimia harjoitellaan säännöllisesti Pirkanmaalla uhkaja väkivaltatilanteet -koulutus on saanut alkunsa Pelastusopiston alipäällystökurssilla tekemästäni opinnäytetyöstä. Rikoslakiin ajettu ensihoitajia koskeva muutos ei ratkaise alan työväkivaltaongelmaa. On koulutettava oikeita toimintamalleja, kykyä tunnistaa väkivallan uhka sekä perusteet asiaan liittyvästä lainsäädännöstä. Meidän tulisi varautua muuttuviin uhkiin kuten jengiytymiseen ja terrorismiin
Tietoa tulisi saada etenkin tapahtuneista uhkatilanteista, jotta ongelmakohtiin voidaan aidosti reagoida asiaan kuuluvalla tavalla. HaiPro-selvityksen mukaan ambulanssissa oli viime vuosina sattunut useita uhkatilanteita. Enää kohteeseen ei mennä ”takki auki ja auttajanviitta hulmuten”. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Tämän pohjalta alkoi rakentua toimintamalli kuljetuksenaikaiseen turvallisuuteen. Mietimme myös, miten ambulanssissa kannattaa sijoittua kuljetuksen aikana sekä miten sieltä poistutaan suunnitemallisesti ja nopeasti. Atte Paakko Ensihoitaja Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Hiljaista tietoa lukuunottamatta täytyykin todeta, etten oman työuran aikana ole törmännyt kuljetuksenaikaiseen turvallisuuteen liittyvään koulutukseen. Suojaliivit ovat jo rutiinikäytössä, eikä niiden tarvetta kyseenalaisteta. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta ottamisen ambulanssissa matkalla kohteeseen. Testasimme toimintamallin XAMK:n ambulanssisimulaattorissa. Koulutusta valmisteltaessa käänsimme myös monia kiviä. Pandemia-aika vesitti lähikoulutukset, joten teim me aiheesta koulutusvideon, joka syntyi alueemme some-tiimin toteuttamana. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. 1/2023 Pelastustieto 63 PALOKUNTIEN SM 2023 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Helsinkiin lauantaina 27.5.2023. Kuvausten perusteella tilanteista oli selvitty säikähdyksellä tai lopulta hyvin vähin vahingoin, mutta ainekset pahempaankin oli monesti ollut olemassa. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 7.4.2023 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Yksi tärkeimmistä asioista tulevaisuudessa oisi se, että tietoa jaetaan hyvinvointialueiden rajojen yli. Jussi Jokinen Paloesimies, Pirkanmaa Kuljetuksenaikaista työturvallisuutta Etelä-Karjalan alueen ensihoitajille järjestettiin uhkaja väkivaltatilanne koulutus 2019. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Myös ennalta sovitun turvasanan käyttö tilanteessa on toiminut käytännössä jo useampaan otteeseen. Pyysin Kaakkois-Suomen poliisia arvioimaan tilanteita, joissa poliisi on turvaamassa kuljetusta, mutta myös tilanteita, joissa ensihoitajat joutuvat tekemään hätäkutsun ja odottamaan poliisia paikalle. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Moissa palautteista toivottiin koulutusta, joka antaisi eväitä selvitä ambulanssissa tapahtuvista uhkaavissa tilanteista. Turvasanan käyttö on toiminut. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. Tavoitteena oli sujuva yhteistyö ja ennalta suunniteltu toiminta. Hyödynnämme nykyään myös Lifecare-potilastietojärjestelmän käyttäytymiseen liittyvää riskitietoa. Nyt käyttökertoja on jo useita, ja olemme tunnistaneet hätäkutsuun liittyviä haasteita ja etsineet niihin ratkaisuja. Kilpailun järjestää Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Se perustui Palopäällystöliiton tarjoamaan silloiseen koulutusmalliin. Halusimme tasalaatuista toimintamallit, kehittää ensihoitajien ennakointikykyä ja varmistaa, miten vaaralliseen tilanteeseen reagoidaan. Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Turvasanaa käytetään, kun huomataan tilanteen voivan eskaloitua. Se palvelee alueemme kaikkia muitakin terveydenhuollon yksiköitä. Tämä herätti. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Osaamme käyttää hätäkutsua aiempaa paremmin. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Olemme myös alkaneet soittaa kohteeseen. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Kilpailun teema on pelastustoimi poikkeusoloissa. Varmistimme, että ensihoitajat pääsevät potilastietojärjestelmään, josta voi selvitä ennakoinnin kannalta oleellisia tietoja. Tajuttoman herättelyyn meillä on suunnitellut ja työturvalliset tavat. Sitten suunnittelimme hoitajan ja kuljettajan tehtävät vaarallisessa tilanteessa, kun ambulanssi liikkuu. Aluksi soitimme vain epäilyttävillä tehtävillä, mutta nykyään se on tapana jo lähes kaikilla tehtävillä. Käytimme Haipro-ilmoituksia suunnitelman tukena ja pohdimme, miten tällaiset tilanteet olisivat olleet vältettävissä. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Ennen koulutuksia juuri kukaan ei ollut käyttänyt hätäkutsua
Yhdenvertaisuuden kehittäminen on pelastusalalla kansallinen tehtävä. Yhdenvertaisuuden toteutumista pelastusalalla ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella tehdyn yhdenvertaisuuden nykytilan arvion mukaan kaikkia edellä mainittuja yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin rikkomisen muotoja esiintyy työyhteisössä. 64 Pelastustieto 1/2023 Erottamaton osa työhyvinvointia ”Aihe syntyi tarpeesta”, kertoo valmiusasiantuntijana Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella työskentelevä Minna Kettunen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun tekemästään ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstään, joka käsitteli yhdenvertaisuutta pelastusalalla. Hän on miehisellä alalla joutunut kohtaamaan epäasiallista käyttäytymistä. Työssään hän kertoo, että hänellä on myös henkilökohtainen suhde asiaan. Yksikin häirintätapaus on liikaa.” ”Yhdenvertaisuus on yksinkertaisuudessaan sitä, että jokainen ihminen on samanarvoinen riippumatta mistään henkilöön liittyvästä asiasta. Yhdenvertaisuutta loukkaavat teot taas ilmenevät esimerkiksi häirintänä, syrjintänä, epäasiallisena kohteluna tai seksuaalisena häirintänä. Kansainvälisestikin tutkimusta pelastusalan yhdenvertaisuudesta on niukasti, mutta näiden tutkimusten tulosten perusteella yhdenvertaisuutta voitaisiin parantaa kiinnittämällä huomiota organisaatiokulttuuriin, johtamiseen ja etenkin monimuotoisuuteen osana johtamista sekä sukupuolten väliseen yhdenvertaisuuteen. ”Mutta en ole katkera keski-ikäinen nainen, joka haluaisi tällä tavalla kostaa kokemaansa”, hän naurahtaa. ”Vakavasti puhuen, kysymys on vakavasta asiasta. Yhdenvertaisuus on työhyvinvoinnin erottamaton osa. Lait ohjaavat yhdenvertaisuutta ja lisäksi kansallisia ohjeistuksia yhdenvertaisuuden kehittämiseen on olemassa. Minna Kettunen selvitti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella.. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Mari Voutilainen TYÖHYVINVOINTI K ettusen työn tuloksena pelastuslaitokselle tehtiin viime vuonna yhdenvertaisuussuunnitelma. Tulos on hätkähdyttävä, mutta ei poikkeava”, hän toteaa
Sen tehtävänä on muun muassa seurata ja edistää pelastusalan tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioiden toimintaohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Tämä pitäisi muistaa myös sosiaalisessa mediassa, jossa vastakkainasettelu valitettavan usein korostuu.” Salo muistuttaa johdon olevan esimerkkinä, mutta silti jokaisella on oma vastuunsa käyttäytymisestään. Useammassa pelastuslaitoksessa on otettu käyttöön tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmat ja samalla lisätty henkilöstön tietoisuutta esimerkiksi häirinnästä ja siihen puuttumisesta. ”Vaikka on todettu, että eikö enää uskalla sanoa mitään, eikä saa olla palokuntahuumoria, ymmärretään keskustelun jälkeen, että työyhteisössä ei ole aina käyttäydytty hyvin ja tajutaan tarve muutokselle.” ”On myös sellaisia työnjohdollisia asioita, jotka eivät ole syrjintää, mutta koetaan sellaisiksi”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi työaikaan tai palkkaukseen liittyvät asiat. Näillä edistysaskeleilla työyhteisöstä on mahdollista kehittää yhtenäinen ja yhdenvertainen työpaikka jokaiselle. Hän on keskustellut asiasta työyhteisössä, ja palaute on ollut myönteistä. Yksinkertaisesti kaikenlainen epäasiallinen käyttäytyminen pitää kitkeä pois eikä sellaista saa hyväksyä.” Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella seurataan asian edistymistä työhyvinvointikyselyillä. ”Kyse on usein pienistäkin toimista arjessamme.” Hän kannustaa tuomaan esille epäkohdat, jotta niihin voidaan puuttua. Se onkin tärkeää, sillä nuorten turvallisen kasvun varmistaminen on yksi tärkeimmistä toimintaohjelman tavoitteista”, hän sanoo. Suunnitelmia otettu käyttöön. Eritoten tätä on korostettu nuoriso-osastojen toiminnassa. Sisäministeriö antoi suosituksen sukupuolineutraaleista virkanimikkeistä hyvinvointialueille, ja osa pelastuslaitoksista on ilmoittanut ottavansa käyttöön sukupuolineutraalit virkanimikkeet. Osin sen takia hänen työnsä vastaajamääräkin jäi alhaiseksi. Yhdenvertaisuuden ja näin ollen työhyvinvoinnin näkökulmasta jokaisessa työyhteisössä tulisi olla tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen liittyvä henkilöstöohjelma suunnitelmineen ja käytäntöineen. ”Tasapuolisuudesta pitää toki aina huolehtia, mutta silti voi kokea tulevansa syrjityksi. Jo nyt tulokset kertovat, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Siksi perusteet toiminnalle pitää kertoa huolellisesti.” UUSI KYSELY TARPEEN Viitaniemi pitää tarpeellisena sitä, että pelastustoimessa järjestettäisiin uudestaan valtakunnallinen työhyvinvointikysely. Perehdytykseen on myös otettu mukaan näitä asioita.” Erityisesti järjestöissä on otettu isoja askelia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden esille tuomisessa. Se on tärkeä osa työhyvinvointia. Tärkeänä osana monimuotoisuuden edistämistä voidaan nähdä johtamiskäytännöt ja suvaitseva sekä kannustava käyttäytyminen organisaation sisällä. Suurempi ongelma on muu häirintä ja syrjintä. Pelastustoimen valtakunnallisissa strategisissa tavoitteissa nämä asiat on myös huomioitu. Jokaisen on työssään ja työpaikallaan tunnettava olonsa turvalliseksi ja voivansa viihtyä työssään. ”Meillä toimii pelastusalan kansallinen tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmä. Hän on pelastusalalla toimiessaan joutunut kohtaamaan sellaista epäasiallista käyttäytymistä, eikä siksi yllättynyt, kun ongelmat pulpahtivat julkisuudessa pintaan. Tekemistä toki yhä riittää, mutta siihen liittyviä haasteita on ainakin nyt varsin laajasti tunnustettu ja sitä varten tehdään toimenpiteitä, jotta pelastusalalla kohdellaan toisia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Kettunen pitää harmillisena sitä, että asiaa vähätellään yhä liikaa. 1/2023 Pelastustieto 65 OHJELMA TARVITAAN Kettunen toteaa myös, että yhdenvertaisuuskyselyn toteuttaminen saattaa rohkaista henkilöstöä tuomaan esille tapahtumia, joita ei ole raportoitu sekä rohkaisee puuttumaan epäkohtiin. Sen avulla voitaisiin vertailla myös tilannetta alueiden välillä.” Tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on sisäministeriön erityisasiantuntija Outi Salon mukaan päästy eteenpäin. Siellä on tapahduttava kehitystä eniten; lähtien siitä, miten puhumme ja kohtelemme toisiamme. ”Nyt suunta on paljon parempi, sillä nämä asiat ovat myös tärkeä osa alamme vetoja pitovoimaa.” Organisaatiokulttuurissa tapahtuvaa asennemuutosta hän pitää merkittävämpänä. ”Seksuaalinen häirintä on vain ongelman jäävuoren huippu. Myös valtioneuvostotasolla seurataan, miten toimintakulttuuri pelastusalalla etenee. ”Erilaisissa tapahtumissa ja ohjeistuksissa on tuotu esille, miten on mukavaa ja turvallista toimia. Siltikään muutos ei tapahdu hetkessä, vaan sitä varten tarvitaan järjestelmällisiä toimenpiteitä. Tasa-arvo on otettu huomioon myös virkanimikeuudistuksessa. ”Yhdenmukainen kysely antaisi kokonaiskäsityksen siitä, millainen on työhyvinvointi pelastustoimessa. ASIAAN ON PUUTUTTU Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi sanoo, että asiaan puututaan systemaattisesti
Uusia julkaisuja voi hyödyntää niin tutkintokuin täydennyskoulutuksessa sekä sopimushenkilöstön ja pelastuslaitosten koulutuksissa. Ne keräsivät yhteensä yli 1200 seuraajaa, joten tiedolle on selvästi kysyntää. Rakennuspalon sammutus -julkaisussa on hänen mukaansa 263 sivua täyttä asiaa, ja se on tehty hyvin käytännönläheiseksi. Videoita tehtiin paljon opetuksen ja opiskelun tueksi. Sammutustekniikka rakennusja liikennevälinepaloissa on yksi hanke, mutta siitä tehtiin nämä kaksi julkaisua. Käyttövoiman muutos vaatii uusia tekniikoita ja lähestymistapaa.” Linkeistä ja videoista saa hyödyllistä lisätietoa.. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Arto Latvala OPERATIIVINEN TOIMINTA ”E dellisestä julkaisusta on kulunut yli 30 vuotta, joten oli jo aikakin uudistaa”, kertoi Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen avatessaan tilaisuuden. Käännöksen ruotsiksi pitäisi val”Toinenkin julkaisu on mitä ajankohtaisin, liikenne haastaa pelastustoimea. Niissä on hyviä linkkejä, joista saa hyödyllistä lisätietoa. 66 Pelastustieto 1/2023 Uusin tieto sammuttamisesta kaksien kansien väliin Pelastusopiston Sammutustekniikka rakennusja liikennevälinepaloissa -hankkeessa tuotetut kaksi julkaisua esiteltiin tammikuussa kahdessa samansisältöisessä webinaarissa. ”Reilut 2,5 vuotta meni hankkeessa koronankin takia, se vaikutti muun muassa kuvauksiin. Siihen on koottu iso määrä käytännön ammattitaitoa, ei yksittäisiä näkemyksiä ja mielipiteitä
Rakennuspalon sammutus -julkaisun ovat kirjoittaneet Ismo Huttu, Ville AlaKokko, Pasi Palo luoma, Mika Smura, Juha Ronkainen, Jani Jämsä, Ari Mustonen, Karoliina Meurman ja Marko Hassinen. On olemassa muitakin kuin riskialtis sisältä sammutus. ”Julkaisun tuottamisessa hyödynnettiin paljon myös käytännön osaamista ja tietoa esimerkiksi alipäällystökurssien 47, 48 ja 49 kanssa”, Huttu kuvailee. Sammutustekniikka on vain osa rakennuspalon sammuttamisen kokonaisuutta. ”Täydentävät sammutusmenetelmät ovat jo vakiintuneet vähitellen käytäntöön niin, että ne ovat jo sammutustaktiikkaa ja -tekniikkaa niissä pelastuslaitoksissa, joissa ne on otettu käyttöön. 1/2023 Pelastustieto 67 mistua maaliskuun loppuun mennessä. Virtausreittien huomioiminen on ollut maailmalla esillä, mutta meillä vähemmän – virtausreitit vaikuttavat sammutuksen tehokkuuteen ja työturvallisuuteen. Sisällön laadinnan edetessä huomattiin, että sammutustekniikka käsitteenä oli aivan liian suppea kuvaamaan julkaisun sisältöä. Taktiikat ja tekniikat ovat selkiytyneet. Julkaisun voi ladata osoitteesta http://info. Norjassa ja Ruotsissa on tutkittu, että tietyt sammutusmenetelmät altistavat vähemmän syöpävaarallisille yhdisteille. smedu.fi/kirjasto/sarja_B/ B2_2022.pdf Voit myös skannata QR-koodin kännykällä. Työkalupakkiin on tullut lisää tekniikoita, jotka eivät ole sidottuja sammutustaktiikan eri lokeroihin. Julkaisussa sammuttamisen perusteet -osio on perinteistä palofysiikkaa. Uudet energiamuodot liikennevälineissä ja energiavarastoissa -julkaisun teki pitkälti Marko Hassinen. Tässä julkaisussa rakennuspalon sammuttamista käsitellään laajemmin myös sammutustaktiikan, pelastustoiminnan johtamisen, rakenteellisen paloturvallisuuden, palontutkinnan ja työturvallisuuden näkökulmasta. Rakennuspalon sammutus -julkaisun alkuperäinen työnimi oli Sammutustekniikka rakennuspaloissa. ”Nelikenttämalli luotiin Hollannissa Julkaisun voi ladata osoitteesta http://info. Pääpaino sammutustaktiikassa on ollut Suomessa pitkään hyökkäävässä sammuttamisessa ja savusukeltamalla, se hallitaan. Ulkoa sammuttamiseen kuuluvat esimerkiksi Cobra-sammutusleikkuri, UHPS, CAFS, suihkuputket ja -varret. Sammutustaktiikan nelikenttämalliin on perehtynyt palopäällikkö Pasi Paloluoma Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Kuvista ja videoista vastasivat Iiro Immonen, Jonna Kolehmainen ja Pekka Toivanen. Opetuksessa raja on jo häipynyt, eli puhutaan vain sammutustekniikasta – eri tekniikoita käytetään lomittain tilanteen mukaan”, Huttu sanoo. Työturvallisuutta korostetaan kaikessa toiminnassa.. Täydentävien sammutusmenetelmien kursseja on järjestetty jo toistakymmentä. Hän kirjoitti myös palontutkinnasta. Julkaisut ovat vapaasti kaikkien ladattavissa Pelastusopiston harjoitusalueella kuvattiin elokuussa 2020 videoita julkaisua varten. Lisäksi tärkeän panoksensa ovat antaneet muun muassa Helsingin pelastuslaitos, Arto Latvala sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusryhmä Mikko Honkasen johtamana. SAMMUTUSMENETELMÄT KEHITTYVÄT Uuden julkaisun myötä myös Suomessa rakennuspalojen sammutusmenetelmät monipuolistuvat ja niitä kehitetään kentällä edelleen meille sopiviksi. Hanketta rahoitti Palosuojelurahasto”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, yliopettaja Ismo Huttu. smedu.fi/kirjasto/Sarja_A/ A3_2022.pdf Voit myös skannata QR-koodin kännykällä. Iiro Immonen kuvasi, ja ohjaajana toimi Pelastusopiston suunnittelija ja pitkän linjan brankkari Ville Ala-Kokko
OPERATIIVINEN TOIMINTA. Ontelotilat ovat vaikeasti saavutettavissa. Silloin alettiin testata erilaisia sammutustaktiikoita ja -tekniikoita. Punaisessa on savua ja liekkejä. ”Palon etenemisnopeus matalassa tilassa on suuri eikä tapahdu suurta lämpöhäviöitä. ”Liian usein puhutaan vain rakennuspaloista, jotka ovat niin sanotussa täyden palon vaiheessa ja haasteellisia. Tiedustelussa on kuusi perusasiaa: 1) Onko ihmisiä vaarassa?, 2) Mikä ja missä palaa, ja miten laajalle palo ja savu on levinnyt?, 3) Mikä ja millainen rakennus on kyseessä?, 4) Miten kohteeseen päästään sisään?, 5) Onko kohteessa erityisiä vaaroja. Malli lanseerattiin 2014 eikä sen jälkeen tietääkseni ole tullut uusia henkilövahinkoja.” Nelikenttämallissa sammutustaktiikka on jaettu neljään taktiseen vaihtoehtoon eli sisältä–ulkoasekä puolustava–hyökkäävä -käsitteiden avulla. Voidaan tehdä haittaa, jos raivataan tai siirretään asioita. Kun katsotaan rakennuspalon kehittymistä, tapahtuu sarja tapahtumia”, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Ville Ala-Kokko. Esimerkiksi vihreä tarkoittaa ”puhtaita” tiloja. Savusukellusta kannattaa käyttää ainoastaan tilanteissa, joissa on perusteet, kuten ihmisen pelastaminen. 68 Pelastustieto 1/2023 operatiivisten toimenpiteiden työkaluksi ja turvallisemman sekä tehokkaamman pelastustoiminnan tueksi. ”Perinteisesti on tarkasteltu huonepalon kehittymistä. Tilojen luokittelulla saadaan selkeyttä tilannekuvan muodostamiseen rakennuspaloissa. Ei tarvitse lukkiutua tiettyyn ruutuun, vaan voidaan siirtyä nelikentästä toiseen. ”Ensihoidon käyttämä triage otettiin käyttöön Napoleonin sodissa. Hän kirjoitti julkaisuun rakennuspalon tiedustelun tärkeydestä. JATKUVA TIEDUSTELU JA DOKUMENTOINTI Nelikenttämallissa tehdään jatkuvaa tiedustelua, johon pitää yhdistää jatkuva dokumentointi. Pyrolyysi voi alkaa välittömästi – voidaan puhua jopa metreistä minuutissa etenemisnopeudessa. ”Jos tikkaissa on seinätuki, pinnantasaus tai tuetaan käsin, on työskentely vähintään yhtä turvallista kuin kattotyöskentely ja aloitus nopeampaakin. Mustassa tuhoutumista ei voida estää, ja voi olla sortumavaara.” JÄÄHDYTYSTÄ ONTELOPALOISSA Ontelopaloista kertoi palomestari Juha Ronkainen Lapin pelastuslaitokselta. ja 6) Onko leviämisvaaraa muihin rakennuksiin tai ympäristöön?” Ala-Kokko esittää myös mielenkiintoisen idean triage-luokittelusta”, joka oli noussut esille puhelussa Taneli Rasmuksen kanssa. Taktisilla valinnoilla pyritään katkaisemaan onnettomuuskehitys tehokkaasti ja saamaan tilanne turvallisesti hallintaan. Se voi lyhentää kattotyöskentelyn tarvetta.” Webinaarin chatissa turvallisuusasiantuntija Arto Latvala kommentoi. Juuri käsiRakennnuspalon sammutus -julkaisun selkeä taitto ja linkit tarjoavat hyvän lukukokemuksen. Näin voidaan tuottaa koko ajan tietoa, joka tukee tiedustelua sekä jatkossa tutkintaa. Hän työskenteli pitkään opistolla. Pahimmassa tapauksessa kiihdytetään paloa. Rakennuspalon tutkintaa ei usein huomioida riittävästi sammuttamisen alussa. Ensimmäisenä kohteen saavuttavan yksikön tiedustelulla ja toimenpiteillä voi olla ratkaiseva merkitys pelastustoiminnan onnistumisessa. Luokittelussa kaikille tulee yhteinen tilannekuva. Iso osa paloista on pieniä ja rajoittuu esimerkiksi kodinkoneeseen tai keittiön liedelle, jolloin voidaan käyttää kevyempiä toimintamalleja.” Tehokkaita käsisammuttimia onkin hankittu pelastusyksiköihin. Hollannissa menehtyi sammutustöissä vuosien 1987 ja 2008 välisenä aikana yli 20 palomiestä. Jos sisäpalon sammutus on käynnissä, pitäisi luoda painopistettä myös onteloon. Vuonna 2006 Pelastusopistolla poltoissa huomattiin, että kattoa kannattaa aina jäähdyttää ennen savunpoistoaukon tekoa.” Tärkein virtausreitin työturvallisuussääntö Ronkaisen mukaan on, että sammuttajat ovat kaikissa tilanteissa virtausreitin kylmällä puolella. Keltaiset tilat ovat savun täyttämiä, mutta ei syttyviä ja edellyttävät hengityksensuojaimia. Tilanne pyritään ottamaan työturvallisesti haltuun työtasoilta, työkoreilta, sammutuskeihäillä, painevaahdolla ja niin edelleen. Esimerkiksi kouria ja kaivinkoneita käytettäessä on huolehdittava siitä, että jää jotain tutkittavaa sammuttamisen jälkeen. Nelikenttämalli on myös joustava. Esimerkiksi suojaparitoiminnan yhteydessä purkautuvia palokaasuja jäähdytetään ennen kuin ne pääsevät leviävään onteloon.” ”Tarpeeksi isot savunpoistoaukot ovat tehokkaita, mutta niitä on vaikea tehdä juuri oikeaan kohtaan
Akun kuoren läpäisy on tehokkain, mutta teknisesti vaativin ja riskialttein tapa toimia. Näin osaa tunnistaa rakennuksen mahdollisen paloluokan, jos ei ole kohdetietoja. Akkupaloon tarvitaan yleensä paljon jäähdytystä, siinä käsisammuttimet eivät ihmeisiin pysty. Sähköauton palo ei eroa muuten normaalista autosta paitsi jos akku palaa”, Pelastusopistolla pitkään erikoistutkijana toiminut yliopistonlehtori Marko Hassinen toteaa. Paloluokka kertoo rakenteista ja niiden kestävyydestä tulipalossa. Jäähdyttävä vaikutus pitää saada kennojen väliin. Laitteistot ovat yhä suurempia ja keskeisempiä pelastustoiminnan kannalta. Esimerkiksi sähköfillarit ja -potkulaudat ovat ongelma. ”Työturvallisuuden johtaminen on keskeinen asia. Marko Hassisen tutkimuksen tavoitteena on ollut luoda perusteet ajoneuvopalojen sammutustekniikalle käyttövoiman muuttuessa perinteisestä polttomoottoritekniikasta uusiutuviin energiamuotoihin. Kun tuntee rakennusten sielunelämää, voi ennakoida ja parantaa työturvallisuutta. Chatissa pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta tarttui juuri laitteistoihin. 1/2023 Pelastustieto 69 sammuttimista julkaisuun kirjoitti ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuusja kemikaalivirastosta. Savukaasut ja myrkyt tainnuttavat nopeasti. Yleisesti ei ole tarjolla riittävästi tietoa ajoneuvojen akuista, ei edes pelastuskorteissa. Keittokirjamaista varmaa ohjetta ei ole olemassa, pitää tuntea eri vaihtoehdot.” Sähköautot eivät ole se isoin riski. Sähköauton akkupalon sammutustekniikkoja ovat ulkoinen jäähdyttäminen, läpäisy ja upottaminen. Niistä tulee helposti palavia heitteitä ja pistoliekkejä. ”Liekin purkautuminen on selkeästi erilainen sähköauton akkupalossa ja kaasuauton kaasupalossa verrattuna polttomoottoriautoihin. Ainoa tapa sammuttaa on jäähdyttää ja pysäyttää kemiallinen tapahtuma akun sisällä. Liekkipalossa lämmöllä ei ole merkitystä akkupaloissa, perinteiset opit eivät juuri toimi. Olen huolissani, sillä rakennuksia rakennetaan yhä enemmän erilaisten paloteknisten laitteiden ja ratkaisujen varaan. Sammutusta voi yrittää, jos sen voi tehdä turvallisesti.” Riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä, Etelä-Savon pelastuslaitokselta ja vanhempi opettaja Ari Mustonen ovat perehtyneet sammutettavan rakennuskohteen rakenteelliseen turvallisuuteen ja paloteknisiin laitteistoihin. Pitää mennä lähelle akkua. Mutta meillä ei ole paikkoja, missä oikeasti päästään harjoittelemaan näiden laitteistojen käyttöä – ei puhtaana käyttönä eikä pelastustoiminnan johtamisen osana. Mielestäni tässä on selkeä kehittämiskohde.” Vanhempi opettaja Mika Smura on kirjoittanut julkaisuun pelastustoiminnan johtamisesta. Tällöin riittää akuston upotus, mutta varma sammuminen vaatii päiviä. Upottaminen on helppoa, kun auto on maalla. ”Olen seurannut sammutuslaitteistoja ja niihin liittyviä kokonaisuuksia melkein 40 vuotta. Hassisen mukaan tämä vaatii kehittämistä. Julkaisussa on käsitelty kaikista rakennustyypeistä rautalankamallilla keskeiset asiat, kuten paloluokan tunnistaminen, palo-osastoinnit, tyypilliset palotekniset laitteistot, rivitalon tyypilliset rakenteet, ilmanvaihto, sähkölaitteistot ja vesijohdot, sekä työturvallisuuden ja palon leviämisen riskeihin vaikuttavia asioita. Kyseessä on kennotason tapahtuma akun sisällä. Jos iso akku läpäistään väärästä kohdasta, voidaan lisätä ongelmia. Uudet energiamuodot liikennevälineissä ja energiavarastoissa, Sammutustaktiikka ja -tekniikka -julkaisu on myös vapaasti ladattavissa PDF-muodossa.. Hallittu poltto puolustavalla taktiikalla voi jossain tilanteessa olla paras vaihtoehto. Jos tällainen akku syttyy asunnossa, se levittää tehokkaasti palon ympäristöönsä. Hän oli parhaillaan Nesteellä Porvoossa kouluttamassa ja jalkauttamassa hankkeen oppeja. ”Käsisammuttimet ovat yllättävänkin tehokkaita, mutta akkupaloon ei ole olemassa standarditestiä. Palo-osastointi mahdollistaa pelastustoimintaa ja taktisia ratkaisuja sekä antaa lisäaikaa ihmisten evakuoinnille ja tarjoaa rajoituslinjoja, jos mennään puolustavaan taktiikkaan”, Jämsä toteaa. Resurssien sisällä pitää pohtia tarkemmin esimerkiksi minkälaista henkilöstöä tarvitaan ja miten heidät varustetaan.” YLEISTYVÄ AKKUTEKNOLOGIA HAASTAA ”Akku koostuu useista kennoista. ”On pitkään tehty työtä, jotta yhdistetään rakenteelliset ratkaisut kiinteäksi osaksi pelastustoiminnan onnistumista
Tulokset osoittivat osittaista työtehtävien päällekkäisyyttä, vuorovaikutuksen puutetta ja epäselvyyttä toimenkuvissa. Esimerkki kevytrakenteisesta pressuhallista (Lainapeite). Alun kirjallisuuskatsauksen jälkeen lähetettiin Webropol-kysely rakennusvalvontoihin. Lopputuloksena syntyi näkemys työvuoroja resurssisuunnittelun kehittämistarpeista tulevaisuudessa laadukkaamman ja tehokkaamman toteutuksen aikaansaamiseksi. Aihe oli mielenkiintoinen, koska näihin liittyviä rakennusmääräyksiä tulkitaan eri tavoin eri puolella Suomea. Tavoitteena oli myös tutkia mahdollisia työvuoroja resurssisuunnittelun laadullisia kehittämisehdotuksia sekä tarkastella nykyisiä toimenkuvia ja ohjeita. Tutkimuskysely oli standardoitu survey-kysely, joka sisälsi 16 monivalintakysymystä ja yhden avoimen. 70 Pelastustieto 1/2023 OPINNÄYTTEITÄ Olemme julkaisseet palstalla perinteisesti tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Kysely kohdistettiin työvuoroja resurssisuunnittelua tekeville ja aiemmin sitä tehneille. Tehtävät myös jakautuvat epätasaisesti ja aiheuttavat työssä kuormittumista. Opinnäytetyö toteutettiin pääosin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin, mutta siinä käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää avoimeen kysymykseen saatujen vastausten analysoinnissa. Vastauksia saatiin 30. Opinnäytetyö oli toteutukseltaan kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen. Työ rajattiin ensisijaisesti yrityskäytössä oleviin halleihin, joiden lisäksi mukaan otettiin maatilakäytössä olevia halleja, kuten kasvihuoneita, kasvutunneleita, konesuojia ja eläinsuojia. NIITTYNIEMI, SAMI: Pelastustoimintaan osallistuvan päätoimisen henkilöstön työvuorosuunnittelu ja resurssienhallinta Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Vinkkaa meille myös muista alaa kiinnostavista opinnäytetöistä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Laatua ja tehoa päätoimisen henkilöstön työvuorosuunnitteluun ja resurssien hallintaan Kevytrakenteisiin pressuhalleihin selkeämpiä ohjeistuksia JOKELA, TOMI: Kevytrakenteiset muovija pressuhallit Suomessa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120626649 Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kevytrakenteisten muovija pressuhallien rakennuslupakäytänteitä Suomessa. Kehitysehdotuksena työvuorosuunnittelua tulisi keskittää ja vuoroesimiehen kokonaisvaltaista toimenkuvaa tulisi järjestellä uudelleen. Paloturvallisen rakentamisen kannalta on tärkeä noudattaa voimassa olevia rakennusmääräyksiä myös näiden kohdalla. Pelastustoimi (riskienhallinta) tekee tiivistä yhteistyötä alueellisesti rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, ja myös pelastustoiminTulokset osoittivat osittaista työtehtävien päällekkäisyyttä. Käyttäjien, maahantuojien, myyntiyritysten, valmistajien, rakennusvalvontojen ja pelastuslaitosten kannalta olisi hyvä, että rakennusmääräykset olisivat selkeät ja rakennusvalvonnat toimisivat mahdollisimman yhtenäisesti. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827168 Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivittäiseen pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön työvuoroja resurssisuunnittelun nykytila ja se, miten tehtävät jakautuvat suunnittelutyötä tekevien kesken. nan hälytystehtävillä saattaa joutua tekemisiin näiden kanssa. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä.. Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse 60 rakennusvalvontaan eri puolille Suomea. Lopuksi tehtiin vielä täsmähaastattelut toimintaa ohjaaville virastoille ja toimijoille. Lainsäätäjän näkökulmasta katsottuna halutaan säilyttää yksittäisen rakennusvalvontaviranomaisen harkintavaltaa. Rakennusvalvonnat haluaisivat selkeämpiä ohjeistuksia pressuhalleihin liittyen
1/2023 Pelastustieto 71 OPINNÄYTTEITÄ Poikkeusolojen vaikutukset pelastuslaitosten valvontaja turvallisuusviestinnässä Päällystöja pelastajakoulutus samaan aikaan suoritettuna KORPILAHTI, VALTTERI: Päällystöja pelastajakoulutus samaan aikaan suoritettuna: tutkimus pelastajakoulutukseen hakeutumisen syistä urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524156 Pelastajatutkinto pelastusalan ensimmäisenä tutkintona on ollut pitkään yleisin käytäntö. Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn nykytila Pirkanmaan pelastuslaitoksella RÄSÄNEN, EETU: Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn nykytila Pirkanmaan pelastuslaitoksella urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122231381 Tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan pelastuslaitoksen putoamisvaarallisella alueella työskentelyn nykytila ja kuvata sitä suhteessa lainsäädäntöön sekä ohjeistukseen. Ainoastaan kriittisellä arvioimisella voidaan varmistua siitä, että työskentely täyttää sille asetetun tavoitetason ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminta-ajatus putoamisvaarallisella alueella työskentelyn osalta voi toteutua.. Poikkeusoloihin ei oltu varauduttu riittävän laajasti. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia urapolun kehittymistä pelastuslaitoksella ja pelastajakurssin jälkeisiä työtehtäviä. Päätöksentekoon liittyvät toimintamallit eivät olleet selkeitä pelastuslaitoksissa. Tutkimusta voisi tehdä esimerkiksi pelkästään koronan aikaisesta viestinnästä tai koronan vaikutuksista pelastustoimintaan. Tutkimustulokset saatiin tekemällä kolme haastattelua. Koulutusta voisi kehittää esimerkiksi tuomalla painokkaammin esiin päällystötutkinto-opintojen aikana mahdollisuus myös pelastajatutkintoon. Kuitenkin yhä useampi pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) opiskelija hakeutuu nykyisin opintojensa päätösvaiheessa opiskelemaan pelastajatutkintoa. Tarkoitus oli selvittää kyselytutkimuksen avulla pelastusalan päällystötutkinnon jo suorittaneille tai opiskeleville heidän syitään hakeutua pelastajatutkinto-opiskelijaksi. Poikkeusolotilanne on harvinainen, minkä takia oli mielenkiintoista päästä tutkimaan sen vaikutusta tärkeän varautumisorganisaation toimintaan. Pelastuslaitokset pystyvät sijoittamaan tutkinnot samaan aikaan suorittaneen pelastajan, alipäällystön tai päällystön tehtäviin. Työ tarjoaa useita jatkotutkimusmahdollisuuksia, jotka mahdollistaisivat kokonaisvaltaisemman katsauksen aihealueeseen. Keskittämällä kehitystoimet esille tulleisiin kehityskohteisiin voidaan vaatimustason alittaneiden henkilöiden määrää pienentää entisestään. Työn aihe tuli vireille Kuntaliitossa. Tutkielma sisältää katsauksen pelastusalan taustaan ja pedagogiikan perusteisiin sekä palautetta ja kehittämisehdotuksia koulutussisällöistä. Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn nykytila selvitettiin kyselytutkimuksella, johon osallistui Pirkanmaan pelastuslaitoksen miehistö ja alipäällystö. Lainsäädäntö antaa hyvän pohjan putoamisvaarallisella alueella työskentelylle, mutta lainsäädännön vaatimusten täyttyminen ei yksistään takaa todellista suorituskykyä. Puolistrukturoituun Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 13 henkilöä, vastausprosentti oli 76. Tehtyjä havaintoja voidaan hyödyntää varautumistyössä ja palvelutasopäätöksen laadintaprosessissa. Valmistumisen jälkeen pelastajan työkokemusta ennen päällystötehtäviin siirtymistä pidettiin tärkeänä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä Pelastusopiston opetuksessa että työelämän tarpeissa. Lisäksi se määrittelee putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn liittyvän käsitteistön ja ottaa kantaa säädöksiin, työtapoihin ja välineisiin. Tarkastelun keskiössä olivat palvelutason säilyttäminen, toimivaltasuhteet, vaihtoehtoiset toimintatavat ja varautuminen. Tutkimuksen tuloksen mukaan Pirkanmaan pelastuslaitos täyttää lainsäädännön ja ohjeistuksen velvoitteet melko hyvin, vain joka kymmenes työntekijä alitti lainsäädännön vaatimustason. HÄMÄLÄINEN, MIKA: Poikkeusolojen vaikutukset pelastuslaitosten valvontaja turvallisuusviestintätoiminnassa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927509 Opinnäytetyössä tutkittiin poikkeusolojen vaikutusta kolmen pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytoimintaan. Aihe oli kiinnostava sen erilaisuuden ja haastavuuden takia. Työn tavoitteena oli selvittää pelastuslaitosten varautumista ja toimintaa onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalueen osalta poikkeusolotilanteessa. Osa pelastuslaitoksista toimi poikkeusolotilanteessa palvelutason vastaisesti. Vuonna 2021 sisäministeriö julkaisi valtakunnallisen ohjeen Putoamisvaarallinen työskentely pelastustoimessa, jonka tarkoitus on parantaa työturvallisuutta. Keskeisimpiä tutkimustuloksia olivat, että pelastajatutkinnon suorittamista päällystötutkinnon jälkeen pidettiin kannattavana. Lainsäädäntö ja valtakunnallinen sekä pelastuslaitoskohtainen ohjeistus pyrkivät osaltaan varmistamaan, että työskennellään mahdollisimman turvallisesti. Toimivaltasuhteisiin liittyvistä havainnoista tulisi keskustella johtokunnan ja kuntien (hyvinvointialueet vuoden 2023 alusta) kanssa, jotta toiminta ja päätöksenteko on jatkossa lainsäädännön mukaista
Puolet yhteenvedon 19 palosta sattui asunnoissa ja loput työpaikoilla. Suur-Tukholman pelastuslaitos on runsaan vuoden ajan ke rännyt tietoja alueellaan sattu neis ta litiumioniakkujen pa lois ta. Kolmannella suihkulla varauduttiin estämään palon leviäminen bitumoituun tasakattoon. Eristekappaleita satoi maahan ja navakka tuuli levitti savua. 108/2022 Ultrakorkeapainesuihkulla puhkaistujen aukkojen kautta päästiin sammuttamaan ensimmäinen palopesäke. Lisäksi navakka tuuli kiihdytti paloa ja imi ilmaa taulun ja tukirakenteen väliin. Toisen tikasauton työkoriin selvitettiin ultrakorkeapainesuihku aukkojen puhkaisua varten. ”Tämä osoittaa, kuinka vaikeaa on arvioida, johtaako palo lämpökarkaamiseen. Samanaikaisesti kauppakeskus ja elokuvateatteri oli evakuoitava ja ympäristö eristettävä. Pelastuslaitos hälytettiin kello 20 sammuttamaan rakennuksen pyöreällä eteläpäädyllä olevan led-mainostaulun paloa. Sähköpyörät ja -potkulaudat olivat enemmistönä. Paloja syttyi sekä latauksen, käytön tai käsittelyn aikana että satunnaisesti. Dronen lämpökameralla voitiin seurata palon etenemistä eristyskerroksessa. Sammuttajat onnistuivat estämään paloa leviämästä rakennukseen. Pelastuslaitos ei pystynyt paikantamaan palopesäkettä eikä arvioimaan palon leviämissuuntaa. Tutkimuksemme auttaa meitä tiedottamaan tehokkaammin”, From sanoo. Yleisesti ottaen palo ja savu eivät levinneet palo-osaston ulkopuolelle. Tästä on aiheutunut huonepaloja sekä riski saada palovammoja sammutusyrityksestä tai palavan laitteen ulos viennistä”, Anders From kertoo. Teksti: Sèverine Battesti-Pardini Sammuttajien oli vaikea päästä palon lähelle. Tukholma (Ruotsi). Tästä oli suurta hyötyä. Kolmessa kerroksessa oli iso marketti, 110 myymälää, 14 ravintolaa, yhdeksän salin elokuvateatteri ja keilarata sekä kahdessa kellarikerroksessa 1500 pysäköintipaikkaa. Koska näitä akkuja on kaikenlaisissa laitteissa, yritykset ja yksittäiset henkilöt tarvitsevat lisää tietoja niistä. Useimmat palot syttyivät päiväsaikaan erilaisissa laitteissa. Tehdyt toimenpiteet purivat ja palo saatiin sammutettua kello 0.30. Liikkeet avasivat ovensa muutaman päivän kuluttua. Mahdollisesti käynnistynyt sprinklaus rajoitti paloa ja hidasti sen leviämistä. 72 Pelastustieto 1/2023 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Led-mainostaulun palo eteni rajusti eristyksiin BÉZIERS, RANSKA Vuonna 2010 avatun kauppakeskuksen kerrosala oli 120000 m2. Pelastuslaitos selvitti useita suihkuja, yhden maanpinnalle ja toisen tikasauton työkoriin. Kuvakaappaus: Soldats du Feu 108/2022. Vajaassa puolessatoista tunnissa sammutustöihin oli saatu neljä sammutusja neljä tikasyksikköä sekä 84 palomiestä. Mainostaulussa syttynyt palo eteni sen metallista ja puusta valmistettuun tukirakenteeseen sekä useasta eri materiaalien kerroksista valmistettuun ulkoseinän lämpöeristykseen. Teksti: Josefin Svenberg Brandsäkert 3/2021 Litiumioniakkujen paloja kartoitettu Ruotsissa. Palonehkäisyosaston edustaja auttoi rakenteiden ymmärtämisessä. Taulun alareuna oli viiden metrin korkeudella. Navakka tuuli kiihdytti paloa ja imi ilmaa taulun ja tukirakenteen väliin. Pysäköintilaitoksen käyttö oli keskeytettävä. Toinen johtopäätös on, että nopeasti kehittyvä ja kiivas palo voi sytyttää lähellä olevan palavan materiaalin. ”Käsitykseni mukaan yritykset, jotka käsittelevät suuria litiumakkujen määriä, tiedostavat riskit ja pyrkivät rajoittamaan niitä
Vastuuhenkilöön ei saatu yhteyttä. Myös Geneven kantonin palokoulun oppilaat harjoittelevat simulaattorissa. Uudessa lentokonepalosimulaattorissa voidaan sammuttajille luoda todellisuutta vastaava ympäristö. Tarvittaessa savuluukut voidaan avata kuumien kaasujen poistamista varten”, Kreutzer kertoo. Teksti: Renato Mathys, Daniel Jost, Arno Schuoler ”Toimintavalmiusaikamme ovat erittäin lyhyitä. Pelastustoiminnan johtaja päätti estää kytöpesäkkeiden syttymisen peittämällä alueen keskivaahtopatjalla.. Nyt siellä, samoin kuin koko kerroksessa, ei ollut ketään. Teksti: Michael Werder 11/2021 Palokunta hälytettiin sammuttamaan metsäisellä kukkulalla syttynyttä paloa. Yhtäkkiä leimahtaa. Hän ei vielä tiennyt, että rakennuksen ilmanvaihto oli edellisenä päivänä pysäytetty vuosihuoltoa varten. 1/2023 Pelastustieto 73 ULKOMAILTA 8/2021 ZÜRICH, SVEITSI Savua kemian laboratoriossa QUEDLINBURG, SAKSA Metsäpalo kuriin vaahdolla GENEVE, SVEITSI Uusi simulaattori lentokonepaloihin 9/2021 Pelastuslaitos hälytettiin 1.6.2021 kello 6.52 Teknilliseen korkeakouluun (ETH). ”Koulutus tapahtuu vaiheittain. Sammutushyökkäys. Tiedustelemaan mennyt yksikönjohtaja ilmoitti, että laboratorion ovessa oli myrkyllisen aineen ja palavan aineen varoituskilvet. Alussa saatu tieto kemiallisista taisteluaineista ei sentään pitänyt paikkaansa. Moottoripalon simulaattorilla voidaan opettaa sekä moottoripalon tunnistamista että sammuttamista. Pelastustoiminnan johtaja laati hänen kanssaan kaksi vaihtoehtoista taktiikkaa: 1. He oppivat tunnistamaan ja ottamaan huomioon erilaiset lämpövaikutukset. Huoltomies kertoi, että laboratoriossa tehtiin kokeita erilaisilla kemikaaleilla, kemialliset taisteluaineet mukaan luettuina. Hän pyysi hälyttämään vaarallisten aineiden asiantuntijan ja kutsumaan laboratorion vastuuhenkilön. Pelastustoiminnan johtaja vältti ottamasta riskejä. Meidän on päästävä kolmessa minuutissa kiitotiellä sattuvaan lentokonepaloon. Kiertosiipityhjiöpumpun vuoto oli kestänyt useita tunteja. Koulutuksensa aikana palomiehet sammuttavat useita simuloituja paloja ohjaamossa, matkustamossa, keittiössä ja moottorissa. Harjoitteluvaiheessa opittuja asioita sovelletaan käytännön toimintaan todellisuutta vastaavissa ympäristöissä. 2. Teoriavaiheessa koulutettavat tutustuvat eri paloskenaarioihin ja niiden sammutusmenetelmiin. Pelastustoiminnan johtaja lähetti savusukellusparin viemään käytävälle kaksi akkukäyttöistä savutuuletinta sekä selvittämään seinäpalopostin letkun. Laboratoriossa käsiteltiin erilaisia vaarallisia kemikaaleja ja erittäin myrkyllisten aineiden vapautuminen oli mahdollista. Pahin tapaus. Paikalle saapunut vastuuhenkilö päätteli, että valkoinen savu oli tyhjiöpumpun vuodosta pisaroitunutta öljyä. Tätä sammuttajille vaarallista ilmiötä simuloidaan turvallisesti kolmen kouluttajan voimin. Erilaisia paloja simuloidaan kaasuliekeillä, joista yksi on siiven alla sijaitsevan moottorin luona. Kukkulalle nousu oli kuitenkin vaikeaa. Kuuma ilma vyöryy vastaan. Neljännen kerroksen kemian laboratoriossa näkyi sakeaa savua, mutta ei liekkejä. Vaarallisten aineiden yksikkö varmistaa mittalaitteillaan, että kemiallisia taisteluaineita ei ole, ja perustaa puhdistuspaikan laboratorion ovelle. Tällä perusteella pelastustoiminnan johtaja valitsi ensimmäisen taktiikan. Käytävällä oli seinäpaloposti ja hätäsuihku. Koska rakennuksen ilmanvaihto oli pysäytetty, öljysumu täytti aamuun mennessä laboratorion. Savusukelluspari sammuttaa palon tai poistaa ongelman. Laboratorion ulkoseinällä oli kaksi hätätienä toimivalle katetulle parvekkeelle vievää ovea. Kaikkia suihkutustekniikoita harjoitellaan. 24 metrin pituinen simulaattori on lentokoneen rungon muotoinen ja sen sisällä ovat ohjaamo sekä matkustamo. Savupatja palaa palomiesten silmien edessä. Kemikaalisukelluspari poistaa ongelman ja puhdistetaan puhdistuspaikalla. Irtoruiskun kelajohdolla paloalue saatiin rajattua noin 300 neliömetriin. Savu sekoittuu ja näkyvyys huononee. Kouluttaja muuttaa laminaarisen virtauksen turbulenttiseksi. Pääasiassa vain maanpinnalla olleet puut paloivat. Savusukeltajat menivät parvekkeelle avaamaan ovet ja käynnistivät savutuulettimet. Oven ikkunasta näkyy sakeaa valkoista savua. Korkeakoulussa toimiva asiantuntija ilmoitti, että laboratoriossa ei ole kemiallisia taisteluaineita. Matkalla palokuntalaiset näkivät metsässä liekkejä. Tästä syystä lähtövalmiusaikamme on yksi minuutti”, Geneven lentoaseman palokunnan päällikkö Yves Kreutzer kertoo
”Tässä tulemme mahdollisesti tekemään yhteistyötä sikäläisen sopimuspalokunnan kanssa.” Lisäksi pelastuslaitoksella otetaan käyttöön kahdesta kolmeen kärkiasemaa, joihin sijoitetaan kevyttai kärkiyksiköitä. ”Suunnitelmissa on rakentaa uusia asemia niin, että niitä valmistuu kahden vuoden välein”, Pitkänen kertoo. Ne tulevat olemaan vuokratiloissa eikä niitä varten tarvita pitkiä rakennusprojekteja. Se sai alkunsa aluehallintoviraston toimintavalmiuspuutteiden moitteesta, jota määrättiin korjattavaksi uhkasakon voimalla. Sen jälkeenkin on tosi asemia otettu käyttöön, mutta niillä on korvattu toisia asemia.” Uusien asemien rakentaminen liittyy pelastuslaitoksen kymmenvuotissuunnitelmaan. ”Silloin otettiin käyttöön edellisen kokonaan uusi asemarakennus Kipparlahdessa. 74 Pelastustieto 1/2023 PELASTUSLAITOKSET Helsingin uusin asema Helsingin pelastuslaitoksella vietettiin harvinaista juhlaa, kun uuden pelastusaseman vihkiäisiä vietettiin Konalassa. Uuden aseman kalustohalliin kokoontuikin arvovaltainen kutsuvierasjoukko, mukana paitsi kaupungin luottamushenkilöjohtoa, myös kansanedustajia. Vuonna 2025 valmistuu Kontulaan uusi pelastusasema. HENKILÖSTÖN SAANTI HAASTEENA Suurin haaste investoinneissa ovat henkilöstöresurssit.. Teksti ja kuvat: Esa Aalto P elastuskomentaja Jani Pitkänen totesi, että uuden pelastusaseman vihkiminen on jopa niin harvinaista, että edellisestä vastaavanlaisesta juhlasta olisi aikaa jo 36 vuotta. Siitä kahden vuoden päästä suunnitelmissa on Tapanilan pelastusasema ja kymmenvuotiskauden päätteeksi vuonna 2029 uusi asema valmistuu Vuosaareen
Pitkänen pitää välttämättömänä, että valtiolta löytyvät jatkossa rahat, jotta Helsingin pelastuskoulussa pystytään kouluttamaan tarvittavaa työvoimaa koko eteläisen Suomen tarpeisiin. Asemalla toimivien työvuorojen vahvuus on 1+8, jonka lisäksi on kaksi päätoimista ensihoitajaa. Paloletkun katkaisemisella avattiin virallisesti Konalan uusi pelastusasema. Uuden pelastusaseman kustannukset olivat 8,185 miljoonaa euroa. ”Ongelma on valtava koko Uudenmaan alueella eikä Pelastusopisto pysty tällä hetkellä kouluttamaan uutta työvoimaa tarpeita vastaavasti.” ”Pelastusopiston rahoitus on ehdottomasti saatava kuntoon, mutta sen lisäksi on huolehdittava Helsingin pelastuskoulun rahoituksesta”, hän painottaa. Avustajina palomies-ensihoitajat Niko Viljanen ja Topi Huhtanen. 1/2023 Pelastustieto 75 PELASTUSLAITOKSET Alkusammutuskoulutus Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET TILAA UUTISKIRJE – ja pysyt ajan tasalla! pelastustieto.fi/uutiskirje Uutiskirjeen mainosbannerilla tavoitat täsmäiskulla ison joukon alan päättäjiä! Soita 042 728 0401 ja kysy lisää. Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA ”Siihen nämä voivat myös kaatua”, komentaja sanoo. Apulaispormestari Daniel Sazonovin apuna pelastuskomentaja Jani Pitkänen ja pelastusjohtaja Vesa Halonen. Lisäksi eläkepoistuma lisää henkilöstötarvetta. ”Meidän on tarkoitus käynnistää tänä keväänä kärkiyksikkö Tapanilassa, mutta pelkään pahoin, että sitä ei saada kaavaillussa aikataulus sa aloitettua henkilöstöresurssien puut teen takia”, hän toteaa. Asemat tarvitsevat jopa parisataa uutta työntekijää. ”Konalan aseman sijaintikaan ei ole ideaali, mutta tässä tilanteessa paras mahdollinen, jotta asema saatiin riittävän nopeasti valmiiksi.” Palopäällikkö Toni Sohkanen johtaa uuden aseman toimintaa. ”Vain siten päästään eroon jatkuvasti vaivaavasta kilpailuasetelmasta.” Uusien asemien rakentaminen Helsinkiin on haasteellista, sillä asemien sijoittaminen olemassa olevaan infrastruktuuriin vaatii kompromisseja toimintavalmiuden näkökulmasta. Bruttoala on 1272 neliömetriä ja hyötyala 1114 neliömetriä.
Olemme siitä työyhteisössä tunnettuja. Pattitilanteissa kuljettaja päättää, mitä radiosta tulee. Sitä tulee edullisesti reilusti ja se on terveellistä perusruokaa, josta saa helposti vegaaninkin. LEMPIHARRASTUKSESI. NÄISTÄ TYKKÄÄN Meri & imurointi kiehtovat Susa Sakala on kotkalaistunut ensihoitaja. Leikkaa ne lohkoiksi ja lisää haluamasi mausteet. Harrastukseni muodostavat sekametelisopan pyöräilystä ratsastukseen, mutta lempipuhtee ni on imurointi. Musiikin voi yhdistää lempipuuhaani, ja imuroinkin aina kuulokkeet päässä. Hän on pienestä pitäen viettänyt aikaansa meren äärellä, eikä voisi kuivitella elävänsä ilman sitä. Kuori perunat ja porkkanat. Ehkä minua ruokkii jonkinlainen puhtausneuroosi. Hittieväsruokani on lohkoperuna-jauhelihapaistos. 76 Pelastustieto 1/2023 ARKISTOJEN AARTEITA Lohkoperunajauhelihapaist os • 7–8 keskikokoista perunaa • muutama porkkana • 800 grammaa jauhelihaa • lihan voi korvata soijarouheella ja kerman kaurapohjaise lla vaihtoehdolla. Työparin kanssa toisinaan neuvottelen, mitä autossa kuunnellaan, kaikille rokkareille kun ei putoa rap. Valmista tällä välillä jauhelihakast ike tyylilläsi. Vinkkini on: tee pieniä välisiivouksia usein, niin isompien siivousten väli harvenee. Meri tuo myös työympäristöön mukavan lisän, mutta veneily, tyyni kesäilta ja uistelu ovat parasta, mitä Susa tietää. Töissä minulla on pelastajakaveri, jonka kanssa puhumme tekniikoista ja vertailemme laitteita. Eniten kuuntelen konemusaa ja suomirappia. Musiikki on tosi tärkeää. Itse tykkään tomaattimurs kapohjaisesta, pieni määrä kermaa pehmentää makua. Viimeistele valmis ruoka yrteillä, oma suosikkini on persilja. Lisää valmistamasi kastike, rasiallinen miniluumuto maatteja ja juustoraastett a kypsien perunoiden päälle. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Susa Sakala ja Pixabay R E S E P T I LA IN A T T U JA M U O K A T T U T IN S K U N K E IT T IÖ S S Ä -IG -T IL IN R E S E P T IS TÄ. Ruoka on siitä hauska, kun siihen saa tuttuja ainesosia yhdistelemällä uudenlaisen twistin. Mausta reilusti. MITÄ KUUNTELET. Paista uunissa vielä noin kymmenen minuuttia. LEMPIRUOKASI. Kypsennä uunipellillä uunissa 225 asteessa noin 25–30 minuuttia
Oulun palolaitoksen sairasautolla potilaita siirrettiin sairaalahoitoon.. Ihmishenkiä ei onneksi menetetty. Ilmeistä onkin, että raskas pelastushelikopteri havaitsi erityislaitteillaan ensin nuo merkkitulet. 28.2. 19.9. 3 3.5. Kolmihenkisen miehistön lisäksi koneessa oli 15 matkustajaa. 8.8. Loukkaantuneet oli avustettu turvaan koneen hylyn luota, ja heille oli annettu irrotettavissa olevat vaatteet lämmikkeeksi. 15.8. Kuusamon kentälle kone ilmoitti Kuusamon lennonjohtotorniIle menettäneensä toisen moottorin toiminnasta ja palaavansa takaisin Ouluun. Onnettomuuskoneessa loukkaantumattomina säilyneet matkustajat olivat etsijöitä odottaessaan toimineet maahansyöksypaikalla esimerkillisellä tavalla. helmikuuta 1973 klo 08.50 Oulunsalon lentokentältä normaalille lennolleen Oulusta Kuusamoon. 21.2. 12.9. Pakkolaskun tehnyt kone löytyi korvesta kolmen tunnin etsinnän jälkeen. Jäätymisen vuoksi kone ei kuitenkaan pystynyt yhdellä moottorilla säilyttämään lentokorkeuttaan paluulennolla, vaan joutui tekemään pakkolaskun maastoon noin puoli tuntia kääntymisen jälkeen. Kiitos! Kar-Air Oy:n reittivuorokone lähti 5. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. 1/2023 Pelastustieto 77 ARKISTOJEN AARTEITA Lento Oulusta päättyi pakkolaskuun helmikuussa 1973 NÄISTÄ TYKKÄÄN Suomen Yleisen Palokuntaliiton ensimmäinen valtakunnallinen viikon kestänyt päällystökurssi vapaaehtoisille palokunnille järjestettiin Vaasassa 1914. 5.12. Kaksi lähistöllä olevaa latoa oli myös sytytetty tuleen etsijöiden huomion kiinnittämiseksi. Radioyhteys koneeseen menetettiin klo 10.03. 8 27.12. 4 21.6. Päällystö perehtyi muun muassa käsivoimaruiskun saloihin ja jatkotikkaiden oikeaoppiseen pystytykseen ja tukemiseen. 31.10. Ideana oli, että palopäällystö opetteli, jotta kykeni itse opettamaan. 30.5. 6.6. Lue Palontorjunta 3/1973:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu Kansikuvassa ruotsalainen raskas helikopteri laskeutumassa Oulun yliopistollisen keskussairaalan läheiselle urheilukentälle mukanaan kymmenen Pudasjärven lento-onnettomuudessa loukkaantunutta henkilöä. 11.4. 5 30.8. Noin seitsemän minuuttia ennen arvioitua saapumisaikaa Pelastustiedon aikataulut vuonna 2023 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 2 15.3. Kuva: Pelastustiedon arkisto. 12.12. 24.10. 6 4.10. Lisätiedot: pelastustieto.fi/ilmoita-meilla tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. 7 15.11. 18.4
Paitsi ettei ole. IDEA LENNOLLA Laukkanen sanoo, että suunnittelua ei tehdä kahdeksasta neljään työajalla, vaan usein ideat pääsevät valloilleen, kun irrottautuu työn pyörityksestä. AMBULANSSI ILMAN AJONEUVOA ”Nyt on tehtävä jotain tai pian joku menee meistä ohi”, Repo totesi työhuoneessaan puolisentoista vuotta sitten. Paikalla oli väkeä mukavasti ja idea Savior-ambulanssista syntyi siinä hetkessä. VIIMEISEEN ILTAAN ASTI Lanseerausta edeltävänä iltana, kun puolentoista vuoden suunnittelu oli jäämässä taakse, Laukkanen hioi vielä pieniä detaljeja. Hän sai selkeän käsityksen siitä, mitä ensihoitajat tarvitsevat, vaikka eivät välttämättä osanneet itse pukea tarpeitaan sanoiksi. Laukkanen osallistui myyntitapaamisiin, joissa asiakkaat kertoivat tarpeistaan ja hankkivat aiempia ambulanssimalleja. ”Tämä oli urallani ensimmäinen kerta, kun suunnittelua edistettiin kokonaisuutena, jossa tuli huomioiduksi koko toimitusketju”, Laukkanen sanoo. Niitä tullaan ottamaan vielä paljon lisää. Olemme pyrkineet tekemään ratkaisuja, joita ensihoitaja nähdessään toteaa, että näinhän tämän olisi aina pitänyt olla”, Profile Vehiclesin kehitysjohtaja Eino Laukkanen sanoo. ”Ne vaikuttavat siihen tunnelmaan, joka hoitotilaan tulevalle ensimmäisenä syntyy.” Hienosäätöjen jälkeen Laukkanen korkkasi oluen ja totesi: Nyt se on valmis. Miesten vieressä oli Savior-ambulanssi, joka oli peiteltynä punaisella kankaalla. Laukkasta jännitti ja Repo oli herkistynyt Laukkasen puolesta. Hän veti tiimiä, joka suunnitteli 40-vuotisjuhlassa lanseeratun tuotteen. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Profile Vehicles/Jere Lahti ja Marko Partanen ”A mbulanssi on ahdas työpaikka, jossa ensihoitajan työ sisältää paljon riskejä, me olemme pyrkineet huomioimaan ne etukäteen. Korona-ajan ajoneuvojen saatavuusongelma puolestaan tuotti idean, jossa korin rakenteet voidaan valmistaa ilman varsinaista ajoneuvoa, eikä kyseessä silti ole moduulitai box body -ambulanssi. ”Uuden ambulanssin kylkiäisenä syntyi filosofia, joka aiotaan kytkeä koko tuotantoon”, toimitusjohtaja Ville Repo sanoo. Kehitysjohtaja Eino Laukkasen tiimi kääri hihansa ja alkoi työstää uutta. 78 Pelastustieto 1/2023 KALUSTO Eino Laukkanen ja Ville Repo seisoivat 200-päisen yleisön edessä Profile Vehiclesin 40-vuotisjuhlassa. ”Olen saanut ensihoitajista kavereita, joiden kanssa pidän yhteyttä työn ulkopuolellakin.” INTOHIMOA ILMASSA ”Se oli hieno hetki ja siihen liittyi paljon. Savior-ambulanssi on kyllä kaikkine herkkuineen valmis Uusi Savior-ambulanssi Intohimoa ja pelottavia ratkaisuja käyttöön, mutta silti vain pitkän kehityskaaren yksi askel. ”Esimerkiksi idea yläkaappien alla olevista urista, joista voi ottaa tukea, syntyi lentokoneessa, kun seurasin lentoemäntien työskentelyä.” VAPAAT KÄDET Laukkanen nostaa hattua Ville Revolle, joka antoi vapaat kädet, eikä suitsinut suunnittelua ollenkaan
1/2023 Pelastustieto 79 KALUSTO
Lokerikossa on läpinäkyvät seinät, joten sen sisältö on hoitotilassa työskenneltäessä nähtävissä yhdellä vilkaisulla. Sähkökäyttöinen ohjaamon seinää vasten oleva lokerikko avautuu napin painalluksella yhtenä nippuna. Laukkasen into on käsinkosketeltavaa, kun hän puhuu Mercedes-Benz Sprinter -alustalle rakennetusta uudesta ambulanssista. Niissä ei ole yhtään saumaa, minkä vuoksi ne on myös helppo pitää puhtaana. Häntä jännitti autoa arvioimaan vyöryvän yleisön reaktiot. Myös seinätelineessä laite latautuu ja kääntyy puolelta toiselle. KÄTEVÄÄ Kaikki luukut ja ovet avautuvat ja sulkeutuvat kevyellä painalluksella, paitsi kaksi. 80 Pelastustieto 1/2023 KALUSTO intohimoa”, Laukkanen kuvaili tunteitaan, kun hän veti punaisen liinan pois Savior-ambulanssin päältä. ”Kuka sen sanoi?” on pakko kysyä. Istuinta voidaan pyörittää ja sen edessä oleva työtaso kääntyy mukana. Niitä ominaisuuksia häneltä ei puutu. Toinen sähkötoiminen ovi on hoitotilan ja ohjaamon väliseinässä olevassa kulkuaukossa. Tutkimusten mukaan lähes 70 prosenttia ambulanssionnettomuuksista syntyy kylkitörmäyksestä. Se voidaan asettaa seinälle tai tasaiselle alustalle. JONKUN TEHTÄVÄ ENSIN ”Monet Savior-ambulanssiin tehdyt ratkaisut pelottivat etukäteen, mutta jonkun oli tehtävä ne ensin. ENNEN NÄKEMÄTÖN Esittelyssä oli myös Profilen kehittämä teline Zoll-monitori-defibrillaattorille. Lisäksi seinille on sijoiteltu pieniä Profile-ketun kuvia, joita pienten potilaiden kanssa voidaan matkan aikana etsiä. Eino Laukkanen viimeisteli Savior-ambulanssia aivan julkistamisen kynnykselle asti. Laite irtoaa telineestä nappia painamalla ja kallistamalla, eikä epäergonomisia nostoja tarvita. TAPAHTUMA. Se vaatii rohkeutta ja itseluottamusta”, Laukkanen sanoo. Sisäkaton pinnassa on ääntä rikkova paneeli. Taide ja ketut voivat olla avuksi tilanteissa, joissa potilaan huomio on hyvä saada käännettyä pois ikävästä tapahtumasta. Toiminto on estetty ajon aikana. ”Näin hyvin toimivaa telinettä en ole nähnyt missään muualla, ja olen kiertänyt näissä merkeissä melkein maailman ympäri”, Zoll:n edustaja Valtteri Koivisto sanoo. Sekin käy taideteoksesta, ja sen kulmikas rakenne on johdettu Profilen logosta. Ville Repo jännitti lanseerauksessa yleisön reaktioita – tilaisuus oli onnistunut. Seinällä on myös vaihdettava taideteostarra. ”Se on älykäs ja sulavalinjainen. Kuljettajanpuolen liukuoven tasolle kiinnitettynä laite latautuu ja kääntyy telineen varassa ympäri. Saviorin hoitotilassa jokaisen istuimen vieressä on sivutörmäystyyny. Hän on varma, että tällä hetkellä sellaista ei löydy mistään muualta kuin Iisalmesta. ”Ylpein olen hoitajan työpisteestä, jossa kaikki on käden ulottuvilla”, Laukkanen sanoo. TAIDETTA PINNOILLA Hoitotilan seinäpintaan voidaan tehdä merkintöjä taulutussilla, ja pyyhkiä ne tehtävän jälkeen pois. ”Lisäisitkö tekstiin vielä sellaisen lainauksen, että: Tämä on maailman kaunein ambulanssi”, hän pyytää. Läpinäkyvä ovi liukuu napin painalluksena seinärakenteen sisään piiloon. Työtasolla on ampullan katkaisua varten tehdyt kolot ja valmiit ruiskut voidaan asettaa läpinäkyvään kaappiin pystyasentoon niille suunniteltuihin telineisiin. ÄLYKÄS JA SULAVALINJAINEN Laukkanen on ylpeä myös Saviorin muotokielestä. ”Minä”, Laukkanen vastaa. Se sopii tuotteeseen niin hyvin, että voisi kuvitella, että se tulee suoraan Mersun tehtaalta.” Hoitotilan seinät ovat yhtä rakennetta lattiasta kattoon
”Työryhmässä on edustajat LänsiSuomen Pelastusalan Liitosta, Kaakkois-Suomen Pelastusalan Liitosta ja Uudenmaan Pelastusliitosta. Lauantain seminaariin Tulimeri-työryhmä oli koonnut kattavan kokonaisuuden ajankohtaisista aiheista pelastusalalla. Mikäli haluaa varmistaa paikkansa, kannattaa olla ajoissa liikkeellä!” TAPAHTUMA Pandoran esitys ei jättänyt todellakaan risteilyväkeä kylmäksi. J ärjestyksessään tämä oli 25. Osallistujista kaukaisimmat tulivat Alakemijoen VPK:sta, Ounasjoen VPK:sta, Pelkosenniemen VPK:sta ja Saksasta Freiwillige Feuerwehr Falkenseesta. Tänä vuonna palokuntalaisten SM-karaoken voitti Aki Mäki. Ysäriteemaa tuotiin laivalla esiin asuin, musiikein, bändien biiseissä ja artistivalinnoin”, kertoo järjestöohjaaja Nina Aronen LänsiSuomen Pelastusalan Liitosta. Tänä vuonna tapahtuma keräsi Itämeren aalloille 1803 osallistujaa, ja menoa riitti ruotsalaisen Pandoran vauhdittamana. ”Otamme risteilyllä aina ennakkovarauksia vastaan seuraavalle vuodelle. Ideoita vuoden 2024 risteilylle on jo runsaasti, ja työstäminen onkin jo aloitettu. Mika Gröndahl SPEKistä kertoi palokuntien varautumisesta. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Nina Aronen ja Kimmo Kaisto Tenstar Simulationin ajosimulaattori keräsi Tulimerellä rutkasti kiinnostuneita. Se on järjestettu jo vuodesta 1998. Mikäli on intoa vaikuttaa ensi vuoden suunnitteluun, kannattaa vastata palautekyselyyn, joka löytyy kaikilta Tulimeren somekanavilta ja osoitteesta www.lspel.fi/tulimeri”, Aronen kertoo. Ysäriteema näkyi kivasti laivalla.. Johan Jigenstedt Tenstar Simulationista esitteli simulaatiotekniikkaa. Outi Salo sisäministeriöstä puhui tasa-arvosta pelastusalalla. ”Palaute tapahtumasta on ollut jälleen todella positiivista. 1/2023 Pelastustieto 81 KALUSTO Tulimeri ysäritunnelmissa Tulimeri-risteily on kaikkien palokuntalaisten yhteinen vuoden aloitustapahtuma. Volvon alustalla olevan höökin puikoissa taiteili Vihtijärven VPK:sta Henry Hampori, 21. Sabina Holopainen ja Samuel Siliin vetivät yhteenvedon ELDIS 22 -leiristä. Pandoran keikasta pidettiin suuresti, en ole kuullut juuri muuta kuin ylistäviä kommentteja. PARAS ASU JA SM-KARAOKE Parhaana asuna tänä vuonna palkittiin Spice Girls -yhtyeeksi pukeutunut nelikko. Ari Maskonen SSPL:sta kertoi siviiliosaamishankkeen tuloksista. Tulimeri. Jo nyt on tiedossa, että Tulimeren 2024 paikoista on varattu yli kolme neljäsosaa. SM-karaokeen ilmoittautui mukaan 25, joista arvottiin 15 mukaan kilpailuun
2 2 3 • Kokoverellä hoidettiin menestyksellisesti potilaita jo sota-aikana. Miksi emme hoitaisi nytkin. Pelastustiedon pysälöintikiekon saivat Kari Häkli, Juha Valtanen ja Päivi Sääskilahti. Pelastustieto 2/2023 ilmestyy 15.3. Varmista ilmoituspaikkasi lehdestä Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@ pelastustieto.fi. S M p i l k k i 9 . 82 Pelastustieto 1/2023 Seuraavassa numerossa SEURAAVASSA NUMEROSSA Keikkakuva vei voiton kansikilpailussa 9–10/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA UUDISTUKSESSA uhkana rahapula PALOKUNNAT yhdistivät voimansa EPÄSELVÄT LÄHTÖTIEDOT HAASTE Järvenpään kemikaalionnettomuudessa monitoimityksikkö moneen lähtöön Ketterä 8/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA ONKO ASTMA ESTE operatiiviseen työhön. Kuvan Laajasalon VPK uudesta RAM 1500-tukiyksiköstä otti Oskari Tihinen. SUORITUSKYVYN vaikutus koulutukseen SAVUSUKELLUS VIEMÄRIPUTKEEN – Tampereella harvinainen tulipalo maan alla tasakaasu, painonsiirto ja itseluottamus kuntoon Ajokurssilla 3/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA RAHAHANA PYSYI edelleen tiukasti kiinni KIIREETÖN HOITO tarvitsee lisää osaajia RAPAUTUNUT VÄESTÖNSUOJELU pitää päivittää – olemme eläneet lintukodossa haastava sammutustyö Helsingissä Kattojen yllä Pelastustustiedon parhaaksi vuoden 2022 kanneksi nousi tiukassa äänestyksessä 3/2022. Valintaa perusteltiin näin: ”Vauhdikas kuva, jossa ollaan rajalla. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje!. • Pelastajien työterveyden uranuurtajan Sirpa Lusan pitkä työura päättyy. Hyvät värit. Kontrastia, tunnelmaa ja kuvaa työn moniulotteisuutta sekä vaaroja.” Kakkossijalle nousi kansi 8/2022, jonka kuvan mönkijäkoulutuksesta Kirkkonummella otti Kimmo Kaisto. Herättää kiinnostuksen tuolla sateenkaarella.”, ” Ehdottomasti upein kansi.” Pelastustiedon nettitunnukset saivat Tommy Syntera ja Tiina Eloranta. Ambulanssi tavoitti laajalle alueelle levinneen onnettomuuden ensimmäisenä, sitten paikalle tuli paloauto vahvuudella 1+1. Kuvan kahvija maustetehdas Meiran tulipalosta Helsingissä otti Ossi Pietiläinen. • Pelastustoimi ja eduskuntavaalit. Hyvät värit ja kuva-ala kätetty tehokkaasti hyväksi.”, ”Kiinnostava tilannekuva, joka tuo esiin haasteita peruskaluston käytöstä ja tarpeesta harjoitella.” Tiukasti kolmanneksi tuli kansi 9–10. Valintaa perusteltiin: ”Keikkakuva on aina hyvä, savua ja tulta, pelastustoimen ydintä.”, ”Taitavasti otettu kuva, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.”, ”Pysäyttävä kuva joka erottuu mielestäni joukosta heti. Valintaa perusteltiin: ”Sateenkaari on kiva yksityiskohta.”, ”Hieno sommittelu. 3 . • Hälytysilmoitus: Raskaat ajoneuvot ja henkilöautot kolaroivat Leppävirralla. Onnea voittajille, ja iso kiitos kaikille äänestäneille sekä palautetta antaneille! 3/2022 sai äänistä 25 prosenttia, 8/2022 keräsi 18 prosenttia ja 9–10/2022 sai 16 prosenttia
Kuitenkin sähkölaitteita, kuten tehokkaita tuulettimia, voidaan tarvita myös palontorjuntatehtävissä. Valaistusjärjestelmä tarvitaan lähes aina. SEURAAVASSA NUMEROSSA Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Rosenbauer on kehittänyt RTE PS 2 Power Station – kompaktin, päästöttömän virtalähteen – mahdollistamaan tällaisten laitteiden entistä joustavamman käytön. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Tekniset toiminnot edellyttävät usein sähkökäyttöisten työkalujen, kuten uppopumppujen, yhdistelmävasaroiden ja pelastusvarusteiden käyttöä. Esimerkkejä: Paras moderni energialähde pelastustehtäviin! PS 2 POWER STATION Rosenbauer Power Station voidaan ladata mistä tahansa tavallisesta pistorasiasta, hälytysajoneuvon sisäisestä virtalähteestä tai jopa aurinkopaneelien kautta. Toisin sanoen RTE PS 2 Power Station on paras moderni energialähde pelastustehtäviin. Tehokas, akkukäyttöinen energianlähde! • Led valoja 50 W, kesto 40 h • Märkäimuri 2,000 W, kesto 1h • Pelastusvälineet 1,500 W, kesto 1,20 h • Savutuuletin 1,300 W, kesto 1,32 h • Jääkaappi 180 W, kesto 11,07 h • Kahvinkeitin 1,200 W, kesto 1,40 h Päästötön, kannettava ja helppo käsitellä! Kulmala Rosenbauer Pelastustieto helmikuu Power Station 2023 215x275.indd 1 17.1.2023 14.44
Iskunvaimennettu, antistaattinen, luistamaton ja rullaava pohja kestää öljyä, happoja ja polttoaineita. Ne ovat ergonomisia ja suomalaiselle lestille muotoiltuja. Holikin uuden sukupolven sammutusjalkineet ovat saapuneet. Hyvät kahvat sivuilla Tukeva rakenne Vetoketju sivulla parantaa huollettavuutta ja käytettävyyttä Kestävät kahvat nopeuttavat pukeutumista Nauhoilla säädetään sopiva tiukkuus Parempi jousto nilkoissa Joustava rakenne nilkoissa Lesna GII Zlin GII Lipa GII. KERRANKIN HYVÄKSYTTÄVÄ SYY PITÄÄ KATSE SIELLÄ KENGÄNKÄRJISSÄ! Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Koot: 37-50. Komposiittiset naulanastumissuojat, TPU-suojatut kärkikupit sekä vedenpitävät PU-kalvot tekevät jalkineista kevyitä ja talviystävällisiä. Pohjallinen on irrotettava ja antistaattinen. ”Latinkiystävällinen”, vähemmän laskettelumonomaisuutta, enemmän tukea jaloille ja selälle. ”Latinkiystävällinen”, enemmän kuin perusmalli. Jalkoja ja selkää tukeva jalkine perinteisen mallin ystäville. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Vettä hylkivä, lehmännahasta tehty päällinen tukee ja suojaa jalkoja. Oiva valinta sinulle, joka arvostat jalkineen istuvuutta ja pukemisen helppoutta. Hyväksynnät: EN 15090:2012, F2A