kulkee täysverinen hoitotila Maastossa MAAMME DEFFAT – käyttäjät kertovat PALOKATKOISSA vaarallisia puutteita SOTILASPROFESSORI PUOLUSTAA pelastustoimen resurssitarpeita 1/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN kulkee täysverinen hoitotila Maastossa
• Painikkeilla valittavissa normaali nopeus tai hitaampi harjoittelu-/demotila • Tehokkaampi moottori, hiljaisempi ääni • Bluetooth-yhteys työkaluun • Sovellus (Android/iOS), jolla voi tarkastella työkalun tietoja ja tehdä toimintatestauksen • Selkeät merkkivalot työkalussa UUDET OMINAISUUDET:. PÄÄKIRJOITUS HOLMATRO PENTHEON – SEURAAVA SUKUPOLVI Entistä parempi, nopeampi ja hallittavampi! ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi 20 UUDISTETTUA TYÖKALUA! Uudistuneessa sarjassa on kaikki vanhat hyvät ominaisuudet ja paljon uutta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Keski-Uudellamaalla terveystoimen ja pelastuslaitoksen ambulanssit operoivat rinnakkain samoja tehtäviä suorittaen ja samoilla asemilla päivystäen. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Muita toimijoita ei ole. Kaikki perustelut toimivat, mutta eivät sulje pois muita vaihtoehtoja. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi 20 UUDISTETTUA TYÖKALUA! Uudistuneessa sarjassa on kaikki vanhat hyvät ominaisuudet ja paljon uutta. PÄÄKIRJOITUS Ei ole vain yhtä tapaa. Kun ensihoitoa tuotetaan hyvinvointialueella terveystoimen osastolta, on niin isännällä kuin rengilläkin tarkin mahdollinen substanssi. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Kyseessä ei ole kaappaus, jos terveystoimesta vastaava hyvinvointialue järjestelee terveystoimen palveluja organisaationsa sisällä. Yhä useampaa potilasta autetaan kotona, eikä kuljetusta tapahdu. Kaapataanko ensihoito pelastuslaitoksilta muuallakin. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Petri Valoaho Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Yksityiset palveluntuottajat puhuvat ketteryyden ja kustannustehokkuuden puolesta. Pelastustoimi perustelee ensihoitoaan synergialla, joka tulee asemaverkostosta, tukitoiminnoista, varautumisesta ja onnettomuuksien hoitamisesta. Satakunnassa hyvinvointialue on oman toimintansa lisäksi hankkinut palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Järjestämisessä on kuitenkin huomioitava nykypäivän tarve. 1/2024 Pelastustieto 3 Kuka hoitaa ensihoidon. • Painikkeilla valittavissa normaali nopeus tai hitaampi harjoittelu-/demotila • Tehokkaampi moottori, hiljaisempi ääni • Bluetooth-yhteys työkaluun • Sovellus (Android/iOS), jolla voi tarkastella työkalun tietoja ja tehdä toimintatestauksen • Selkeät merkkivalot työkalussa UUDET OMINAISUUDET: Päijät-Hämeessä pelastuslaitoksen ensihoitajat siirtyivät terveystoimen osastolle. Terveydenhuolto perustelee samaa asiaa yhtenevillä potilastietojärjestelmillään sekä yhteistyöllä päivystyksellisten palveluiden kanssa. Potilastyön on noustava kehityksen keskiöön, myös säästöjä suunniteltaessa, muuten niitä ei välttämättä synny. Marko Partanen. Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T HOLMATRO PENTHEON – SEURAAVA SUKUPOLVI Entistä parempi, nopeampi ja hallittavampi! ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Pohjois-Karjalassa ensihoitoa tuottava pelastuslaitos on ollut vuosien ajan sote-organisaation täysiverinen osasto, jonka henkilöstö käyttää soten tietojärjestelmiä ja istuu pöydissä, joissa asioista sovitaan. Päätoimittaja Esa Aalto, p. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Pohjois-Pohjanmaalla terveystoimivetoinen OYS ensihoito operoi sairaalan ulkopuolella 42 yksikön voimin. Ei ole vain yhtä tapaa järjestää ensihoito
36 Murtumia voidaan tukea muotoiltavilla lastoilla K U V A : M A R K O P A R T A N E N
1/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastustoimen palvelutaso selvitettiin 14 Maamme deffat 24 Rakennusten palokatkot 26 Julkisivurakenteiden paloturvallisuus 31 Lintusperspektiivistä 35 Edistämissäätiön apurahat haettavana 38 U-lastalla vähemmän komplikaatioita 39 Muotoiltava lasta – simppeli tuki 40 Mirafoni 41 FinnEM Akatemia: Debriefing 42 Väsynyt lanssari 44 Eläkkeelle: Ilpo Helismaa 45 Eläkkeelle: Veijo Kaján 46 Puheenjohtajalta 48 Tulityöt 50 Aarne & Dave 51 Muistoissa: Aarre Palin 52 Meemejä luennoilla 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka: Arctic Rescue System 64 Näistä tykkään: Terhi Kallio 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa 32 Viesti ei kulje viranomaiselta toiselle 20 Materiaalit ja huoltovarmuus iso haaste alalle 22 Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi 28 Vammaispalveluyksikön turvallisuus vaatii koulutusta 54 Marko Palokangas on sammutusmies ja sotilasprofessori K U V A : E S A A A LT O
K U V A : K IM M O K A IS T O SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit työpaikoille ja taloyhtiöille –31.12.2024 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntanuorten kaluston käsittelyn SMkilpailu ja tietokilpailu 18.5., Helsinki • Yleinen palokuntalaiskokous 15.6.2024, Riihimäki PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tieliikennepelastamisen symposium 12.3., Helsinki • Mental Rescue Tools koulu tus 19.–20.3., Tuusula • Tulitöiden kurssinjohtaja koulutus 3.–4.4., Helsinki Turvallisuusviestinnän opinto päivät 22.–23.5., Imatra PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • EA ja EVYkurssien vastaa van kouluttajan koulutus, 12.–13.3., alueellinen/Vantaa • Lentosammutuspäällikkö kurssi 17.–18.4. Ajankohtaisista aiheista alustamas sa ovat muun muassa Ilmatieteen laitok sen pääjohtaja Petteri Taalas, Huoltovar muuskeskuksen johtava varautumisasian tuntija Tapio Tourula, viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-Aho, kansainvä listen asioiden johtaja Pauliina Eskola, yli opistoopettaja Helinä Tiura-Virta, johtava psykologi Teemu Paajanen, urheilufysiolo gian asiantuntija Anssi Saari ja Regional In cident Commander Kristoffer Wahter Silfwerbrand. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU Palopäällystöpäivät 2023 järjestettiin Oulussa. Entä miten Natoon liittyminen tulee nä kymään pelastustoimessa. Palopäällystöpäivien ennakkovaraajan edullisemmat hinnat ovat voimassa 9. Palopäällystöpäivät järjestetään tänä vuonna Jyväskylän Paviljongissa 9.–11. Teams, 13.–15.5. Miten me voisimme varautua paremmin esimerkiksi tahallisiin räjähdysonnettomuuksiin. maalis kuuta asti osoitteessa: sppl.fi/kalenteri/pa lopaallystopaivat. huh tikuuta. Ilmoittautua voi 19. Vuosi 2022 oli Ruotsin synkin vuosi vä kivaltarikosten valossa. Pandemia, sota Euroopassa ja ilmaston muutos vaikuttavat jo nyt varautumiseem me, mutta tuleeko seuraava maailmaa ra visteleva todellinen uhka ehkä avaruudes ta. Aiemmin erillisenä tapahtumana ol lut varautumisen seminaari on nyt kiinteä osa Palopäällystöpäivien ohjelmaa. Jyväskylässä kohtaat kollegoita ja tärkei tä yhteistyökumppaneita ympäri Suomea. Paloilmoittimen tarkastus tehtäviä oli 17 ja liikenne onnettomuuksia 13 pro senttia viime vuoden va jaasta 103000 tehtävästä. Jämijärvi • Maasto ja metsäpalon sammutus 23.–24.4., Kuopio ENSIHOITOALA • FinnSim 2024 konferenssi 13.–14.3.2024, Tampere • Pyhä Emergency Medicine Camp, 18.–21.3.2024, Pyhätunturi Palopäällystöpäivät 2024 tarjoaa näky mää pelastusalan ja turvallisuuden arjesta ja tulevaisuudesta. Keho ja mieli ovat pelastusalan tärkein työkalu. hel mikuuta saakka. Näistä ja monista muista päivänpoltta vista aiheista kuulet lisää Palopäällystö päivillä. 6 Pelastustieto 1/2024 TAPAHTUMA Palopäällystöpäivät Jyväskylässä AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 11 prosenttia hyvinvointi alueiden pelastustoimen tehtävistä oli tulipaloja. Miten tätä kokonaisuutta tulisi tar kastella
Kuva: Pirita Greijula. ”Pelastuslaitoksella hankintaan suh tauduttiin aluksi nihkeästi eikä tästä sopi muksessa makseta erilliskorvausta”, Greiju la kertoo. Palokunta maksoi hankinnasta satatu hatta euroa. (FB) Raivauskalusto käytännön toimissa. Harjoittelun avuksi voidaan ottaa myös ohjaamossa oleva kytkin, jolla laitteen saa toimimaan hitaammin. 1/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Järeä raivauskalusto ” KantaHäme onnistui puolittamaan ensihoi don kiireettömät tehtävät yksin kertaisella uudistuksella. Siitä saatiin mallia ja nyt Pennalassa on ollut jo kuusi vuotta käytössä rekan veto nupista rakennettu kuljetusalusta järeälle tukkinosturille. IsoBritanniassa jäihin hukkumisista 50% joh tuu yrityksistä pelastaa jäihin pudonnut koira, kun taas Suo messa 32% hukkumisista joh tuu yrityksistä saada kala jään alta. Nosturille pitää neljän vuoden kuluttua tehdä kustannuksia tuova kymmen vuotistarkastus, jolloin aiotaan kysyä kor vausta pelastuslaitokselta. Palokunnan jäsenet on koulutettu käyttä mään raivauskalustoa. (LinkedIn) ” Vapaaehtoinen pelas tuspalvelu 60 vuotta 1964–2024. Pennalan VPK:ssa katsottiin, että raken nuspalojen jälkiraivausta voisi tehdä myös turvallisemmin. Hän työskentelee yhdistelmä ajoneuvon kuljettajana, joten järeämmän ka luston kanssa toimiminen on tuttua. Sammutusmies Sami Samula on yksi koulutetuista. Esa Aalto. ”Käytäntö on opettanut ja kaluston käyt tö on helppoa.” Petri Greijula kertoo, että parhaiten oppii hyppäämällä puikkoihin ja kokeilemalla. Lapin hyvinvointialue 22.1. Raivauskalusto on tuttua myös siviiliam matin vuoksi, sillä hän työskentelee kaivin koneurakoitsijana. Keikalle lähtee yleen sä kaksi henkilöä. vapepaks 21.1. ”Raivauskalusto otetaan keikoilla tyyty väisenä vastaan, kun sen avulla jälkiraivaus ta ei tarvitse tehdä käsipelillä”, hän sanoo. (X) ” Viikonloppuna oltiin suuremmalla porukalla kouluttautumassa lumivyörype lastamisen asioihin, perusteet käytiin läpi oppitunnilla, käy tännön harjoituspäivät pidettiin Luoston ja Saariselän alueella. (Threads) ” Valtio myönsi #Lapin Hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta. Nettiä selaamalla löydet tiin Euran VPK:ssa käyttöön otettu raivau sauto. yhteistoimintaneuvot teluilla. ”Olemme harjoitelleet siirtelemällä kol mimetrisiä haapapöllejä ja kauhomalla lun ta.” Kaluston kanssa harjoitellaan kuukausit tain. (X) ” Eläimet aiheuttavat ihmisten hukkumisia jäi hin, mutta eri maissa on kyse eri eläinlajeista. Orimattilassa toimiva Pennalan VPK täyt tää ensi vuonna 130 vuotta. Taisto Hakala 18.1. PäijätHämeen alueella rakennuksien palon jälkiä raivaava kalusto on käynyt myös naapurin puolella KantaHämeessä. Henkilöstön vaikutusmahdolli suudet talouden sopeuttamis ohjelman valmisteluun turva taan mm. MTV Uutiset 22.1. ”Eurasta löysimme myös yrityksen, jo ka rakensi meille haluamamme kaluston”, hanketta palokunnassa vetänyt, aikaisem min päällikkönäkin toiminut Petri Greijula kertoo. Kemijärven VPK 22.1. Tehtä viä kalustolla on ollut jopa joka toinen viikko
Turun Sanomat 22.1. Yle 15.1. Sairaalassa sairaanhoita jaopiskelija sijaistaa lähi hoitajaa 60 ja sairaanhoi tajaa 140 opintopistettä suoritettuaan. Olemme rakentaneet useita vas taavan tyyppisiä pelas tusasemia Suomessa viime vuosien aikana ja siten hanketyyppi on meille tuttu, kertoo Pea bin Turun yksikönjohtaja Marika Siirto. Ensihoi dossa lähihoitajataso vaatii 160 opintopistettä. 2 Kasvavilla kau punkiseuduilla yli päänsä esiintyy mer kittävästi puutteita pelastustoimen toimin tavalmiusajoissa, mikä käy ilmi myös asian tuntijaarvioistamme, sanoo pelastusylitar kastaja Sampsa Lintu nen EteläSuomen alue hallintovirastosta. 1 Olisi var masti virkis tävää, jos työkave reina olisi myös toi sen sukupuolen edustajia, sanoo palomiesensihoi taja Paavo Pakari nen alan sukupuoli jakaumasta. 3 Olemme erittäin tyytyväisiä pääs tessämme toteuttamaan tämänkin hankkeen Kaari nan kaupungille. Uran alussa tehtävä ja palkkaus vas taavat koulutusta, kuten muillakin aloilla. 8 Pelastustieto 1/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Kerro palautteesta. Savon Sanomat 14.1. Ilmoita luokkasi mukaan NouHätä!kampanjaan ja varmista elämässä tarvittavien taito jen oppiminen! #nouhätä #nouhätäkampanja #turvallisuustaidot. Opiskelija työllistyy ensi hoitoon lakia oikein tul kiten, kuten sairaalassa kin. Epätasa-arvoa Metropolia AMK:n ensi hoidon tutkintovastaava Sami Mikkonen kirjoitti Pelastustiedon blogin epätasaarvosta opiskeli joiden sijaisuuksissa ter veydenhuollossa. Mistä on kyse. Tämä on haaste koulujen harjoitteluille, joita teh dään myös työsuhteessa ja paikoista on pula. Mikä olisi ratkaisu. POIMINNAT K U V A T : S U V I H A A N P Ä Ä JA JO H A N N A K E T O N E N @nouhata MeriPorin yhtenäiskoulun nuoret kertoivat oppineensa NouHätä!kampanjassa elvyttämistä, ryhmässä toimimista sekä kommunikointitaitoja. Perustasolla riittävää osaaminen voisi olla 60 op + perustason ensihoi toopinnot. Pääteemat olivat ikivanha tapa työllistää neljä vuotta hoitotasolle opiskellut pit käksi aikaa alemmalle tasolle ja palkalle sekä vastaalkajien osaamisen aliarviointi välillä ilkeällä kin tavalla
Kenen vastuulla on hankkia sopivat ja oikeat varusteet. ”Ohjeen laadinnassa on ol lut mukana laajasti valtionhal linnon ja aluetoimijoiden viran omaisia. Lop puraportti julkaistaan helmikuussa. Pelas tusalan suojaasuja koskevassa esiselvitys hankkeessa tunnistettiin myös virkavaattei ta koskevia kehitystarpeita liittyen virkavaat teiden materiaaleihin ja esimerkiksi kylmäolo suhteita ajatellen. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Yhä yli satatuhatta hälytystehtävää vuodessa Virkavaatetuksen ohjeistuksesta erityi sesti kylmiin olosuhteisiin keskustellaan jäl leen vilkkaasti. Suojaasuja koskeva sisämi nisteriön johtama esiselvityshan ke päättyi viime vuoden lopus sa. Mikä tavoite on suojaasuselvi tyshankkeella. Vahingontorjuntatehtäviä oli viime vuonna kolmisentuhatta enemmän kuin vuonna 2022, noin 11000. Lisäksi olemme järjes täneet toistakymmentä kuule mistilaisuutta.” Tulipaloista rakennuspalojen määrä jatkaa vähenemistä, viime vuonna niitä oli noin 4900. Se on suunnattu väes tön siirtojen suunnittelussa ja toimeenpanossa mukana ole ville viranomaisille. 1/2024 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi talvivaatetus ei ole ohjeessa. Esiselvitys hankkeen toimenpidesuositukset otetaan tar kempaan tarkasteluun ja selvitykseen sisämi nisteriössä ja osana hallitusohjelman mukais ta pelastusalan työturvallisuushanketta. Liikenneonnet tomuuksien määrä väheni ensim mäistä kertaa tarkastelujaksolla, noin 13500 tehtävään vuodessa. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa. Tällaisia edellytyksiä voivat olla esimerkiksi suojaasu jen tarkempi määrittely ottaen huomioon työ turvallisuuden asettamat vaatimukset ja suo jaasujen tarjonnan nykytilanne. Ohje keskittyy valmiuslain nojalla tehtäviin väestön siirtoi hin. Tästä syystä pelastus toimen virkapukuohjeessa ei ole mainintaa suojaasuista, kuten erityisistä lämpövaatteista erityisen kylmiin olosuhteisiin. Suojaasuista ei säädetä pe lastuslaissa tai sen nojalla an netussa asetuksessa, eikä myöskään ministeriön oh jeissa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön vaatimukset täyttävät, käyttäjälleen sopivat ja tarkoituksenmukaiset varusteet ja henkilön suojaimet sekä varmistauduttava suojainten asianmukaisesta toimintakunnosta huol tojen ja korjausten avulla. Siinä selvitettiin edellytyksiä sille, että kaikilla pelastustoimessa työskentelevillä on käytettävissä tehtä vien edellyttämät sopivat suojaasut. Oh je väestön siirtojen suunnittelu ja toimeenpanoohje on hallin nonalojen yhteinen. Erityisasiantuntija Outi Salo sisäministeriön pelastusosastolta on valmis tellut suojaasuja koskevaa esiselvityshan ketta. Esa Aalto. Vir kapukuohje ei luonnollisestikaan estä suoja varusteiden käyttöä virkatehtävissä. Sisämi nisteriössä harkitaan tarvetta säätää jatkossa pelastustoimen suojaasuista pelastuslaissa ja sen nojalla tarkemmin ministeriön asetuk sella ja edelleen määritellä suojaasujen tuo tekuvausohjeet ministeriön ohjeella. ”Tilanne, jossa väestöä jou duttaisiin siirtämään alueelta toiselle, vaikuttaisi kaikkiin yh teiskunnan osaalueisiin – pe ruspalveluista verotukseen”, sa noo erityisasiantuntija Mikko Hiltunen sisäministeriöstä. Miksi virkapukuohjeessa ei mainita talvivaatevarustusta. AJASSA TILASTO Ohje evakuointien suunnitteluun ja toimeenpanoon Sisäministeriö on julkaissut päi vitetyn väestön siirtojen suun nittelua ja toimeenpanoa yhden mukaistavan valtakunnallisen ohjeen
Kuva: AFP / Lehtikuva.. tammikuuta 2024. PELASTUSALAN MAAILMA 4°40’9 P 74°13’8 L Hurjat helteet ovat sytyttäneet useita metsäpaloja laajoilla alueilla Kolumbiassa ja pääkaupunki Bogo tan lähellä. Metsäpaloa sammutetaan Bogotassa Kolumbiassa 24
”Esimerkiksi omalla alueellani palotarkastuksia ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä tekee koko operatiivinen henkilöstö.” Tietojen keruu olisi ylipäänsä synkronoitava palvelutasopäätöksen kanssa nykyistä paremmin.. SAAVUTETAANKO TAVOITE. Tietojen kerääminen vie laitoksissa paljon aikaa. Osuvampi se olisi myöhemmin keväällä, kun tilinpäätöstiedot olisivat käytettävissä. palvelevan pelastustoimen valtakunnallista strategista ohjausta. Esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstöresursointia on saatettu tehdä alueilla myös eri lähtökohdista huomioimatta niitä kokonaisuudessaan. ”Kyse on tiedolla johtamisesta.” ”Nämä ovat tietoja kunnalliselta ajalta, vaikka onkin toki tuorein valtakunnallinen arviointi. Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastusja turvallisuuspalveluiden toimialajohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka katsoo, että selvitys hyödyttää tulevaisuudessa, kun sen avulla voidaan vuosittain tarkastella, missä pelastuslaitokset menevät ja kehittää sen perusteella omaa toimintaansa. ”Palokuolemia onnistuttiin vähentämään, joten ei se mahdotonta ole. Silti selvitykseen sisältyvä laitosten vertailukin on tervetullutta, sillä se antaa mahdollisuuden arvioida tarpeita kehittää omaa toimintaa.” Kritiikkiä hän antaa raskaalle tiedon keruulle ja sille, että nyt kerätään myös sellaista tietoa, jonka on vaikea nähdä Oleellisempaa tietoa hyvinvointialueajan onnistumisesta aletaan saada, kun päästään tarkastelemaan viime vuotta, joka oli ensimmäinen vuosi hyvinvointialueilla. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Antti Salminen AJASSA Tiedon keruu automatisoitava. Se ei kuitenkaan palvele parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuutta. Siksi olisi saatava keino automatisoida se. Sisäministeriön tekemä ensimmäinen valtakunnallinen selvitys kertoo tilanteesta pelastuslaitosten siirryttyä uusille hyvinvointialueille. Lokka sanoo, että ministeriön parhaillaan tekemälle tiedonkeruulle ajankohta ei juuri nyt ole paras. 12 Pelastustieto 1/2024 Selvitys tiedon tueksi Talous on tiukka ja toimintavalmiudessa on puutteita. Eri asia on, onko siihen kunnollisia keinoja, sillä määräyksillä ei juurikaan voida enää vaikuttaa.” Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös laajaa yhteistyötä esimerkiksi muiden viranomaisten kanssa. L aki velvoittaa sisäministeriötä tekemään valtakunnallisen selvityksen hyvinvointialueilla toimivien pelastuslaitosten palvelujen toteutumisesta ja rahoituksen riittävyydestä. Seppo Lokka pitää hyvänä, että rohkeita tavoitteita asetetaan, mutta eri asia on, saavutetaanko ne. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vähentää tulipalojen määrä puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueajan tietoa aletaan saada jatkossa, kun selvitys julkaistaan vuosittain
Myös sopimuspalokunnat kärsivät henkilöstöpulasta. ”Pelastustehtäviin osallistuvilla on toki syytä olla riittävät tiedot, taidot ja fyysinen suorituskyky, mutta huolena on se, että tiukat vaatimukset harventavat rivejä entisestään – erityisesti harvaan asutulla alueella. Henkilöstökustannusten osuus koko kulurakenteesta oli lähes 60 prosenttia. Pelastustoimi on talouden näkökulmasta pieni toimiala hyvinvointialueella. Lokka toivoo myös keskustelua uuden pelastustoimen sukellusja pintapelastus ohjeen vaikutuksesta valmiuteen. Toivottavasti tämä nähdään valtiovallan kanssa yhteisenä asiana eikä vastuuta sysätä pelkästään hyvinvointialueille.” PARIN PROSENTIN TOIMIALA Selvitys osoitti, että toimintavalmiusaikatavoitteiden saavuttamisessa on puutteita lähes kaikilla hyvinvointialueilla ja esimerkiksi pelastusjoukkueen toimintavalmiusajan mediaani on heikentynyt yli puolella hyvinvointialueista. ”Ammatillisesti pätevien pelastajien riittämätön määrä on riski pelastustoimen laadukkaiden ja työturvallisten palveluiden tuottamiselle. 1/2024 Pelastustieto 13 AJASSA ”Hyvinvointialue tarjoaa tähän myös hyvän mahdollisuuden yhteistyössä sosiaalija terveystoimen kanssa.” Selvitys kertoi myös puutteista toimintavalmiudessa. Pelastuslaitosten pelastuskalustoon on kertynyt investointija korjausvelkaa, joka näkyy pelastustoimen vuoden 2023 investointiesitysten suuruudessa. Pelastajien koulutusmäärien lisääminen helpottaa tilannetta tulevaisuudessa edellyttäen, että hyvinvointialueet pystyvät palkkaamaan valmistuvat pelastajat”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka toteaa. Sen osuus oli vuoden 2023 yleiskatteisesta rahoituksesta 2,2 prosenttia. Vuodelle 2023 esitettiin pelastustoimen taseinvestointeja yhteensä lähes 133 miljoonaa euroa. Seppo Lokka sanoo, että valvova viranomainen on antanut huomautuksia puutteista isommissa kaupungeissa, mutta kehitettävää riittää myös muilla alueilla. Haasteita on eniten nopeasti kasvavilla kaupunkialueilla, joilla pelastustoiminnan palveluverkko ei ole kehittynyt palvelutarpeen kasvua vastaavasti. Pelastustoimesta aletaan tehdä vuosittain toiminnallista ja taloudellista selvitystä. Laskennallinen rahoitus oli 15 hyvinvointialueella alhaisempi kuin kunnilta siirtyneet vuoden 2022 pelastustoimen kustannukset. Vuonna 2022 hyvinvointialueiden pelastustoimen kokonaiskustannukset olivat yhteensä 488 miljoonaa euroa, josta lähes 90 prosenttia kohdistui pelastustoimintaan. Haasteena tulevina vuosina on tekijöiden riittävä määrä eritoten resursseja vaativissa pelastustehtävissä.. Asukaskohtaiset kustannukset olivat valtakunnallisesti keskimäärin 97 euroa, mutta vaihtelua esiintyi 61 eurosta aina 142 euroon
14 Pelastustieto 1/2024 14 Pelastustieto 1/2024 P IIR R O S : H E LM I P A R T A N E N
Pelastustiedolle kelpasivat kaikenlaiset kommentit. Käyttäjät ympäri Suomen kertovat, miten hoitolaitteen kanssa sujuu. Kun yhteenvetomme Suomen ensihoidossa käytetyimpien laitteiden käyttäjäkokemuksista valmistuivat, lähetimme ne maahantuojille kommentoitavaksi, mutta vain Zoll-monitoridefibrillaattoria maahantuova Medidyne Oy halusi kommentoida arviota. Tämän tiedon voisi kuvitella palvelevan lopulta kaikkia osapuolia. 1/2024 Pelastustieto 15 ENSIHOITO M onitoridefibrillaattorit herättävät tunteita niin kentällä kuin konttorissakin. NÄIN LAITEKANTA JAKAUTUU: Lifepak 15: Ahvenanmaa, Etelä-Karjalan hva, Etelä-Savon hva, Kanta-Hämeen hva (vaihtuu Corpuls), Keski-Pohjanmaan hva (vaihtuu Zoll X-series), Kymenlaakson hva (vaihtuu Zoll X-series), Pohjanmaan hva, Pohjois-Pohjanmaan hva (vaihtuu Corpuls), Pohjois-Savon hva, Satakunnan hva. Kommentteja annettiin kattavasti lähes maamme joka kolkasta. Saimme niitä sekä suoraan käyttäjiltä että koottuna konttoreista. Toisaalla kyselyyn suhtauduttiin kriittisesti, vaadittiin lisätietoa ja asetettiin vastaamiselle ehtoja, kun toisaalla vastaus tuli nopeasti paluupostissa tai sitten jätettiin vain vastaamatta. Valtaosa vastaajista suhtautui kyselyyn neutraalisti, mutta ääripäissä kieltäydyttiin vastaamasta tai kehuttiin, että tällaisia kyselyitä tehdään. Erikoisinta oli se, että kyselyn motiivi kyseenalaistettiin.. Siksi onkin mielenkiintoista, miten eri tavoin monitoridefibrillaattorikyselyymme suhtauduttiin. Erikoisinta oli se, että kyselyn motiivi kyseenalaistettiin, vaikka kautta aikain työvälineistä on kyselty käyttäjäkokemuksia. Toisaalla kyselyä pohdittiin organisaation johtoryhmässä, ja toisaalla kyselyyn vastasi sujuvasti sijainen. PelastustieMaamme deffat RCorpuls 3T, Lifepak 15 vai Zoll X-Series. Se on varmaankin ensihoidon tärkein ja käytetyin yksittäinen hoitolaite, ja sitä tarvitaan lähes jokaisella tehtävällä. Zoll X-Series: Etelä-Pohjanmaan hva, Kainuun hva, Keski-Suomen hva, Lapin hva, Länsi-Uudenmaan hva, Pirkanmaan hva, Pohjois-Karjalan hva, Pohjois-Pohjanmaan hva (vaihtuu Corpuls), Puolustusvoimat, Päijät-Hämeen hva, Rajavartiolaitos, Varsinais-Suomen hva. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Dimitri Lisitsyn don motiivi on tuoda tietoa esiin suoraan käyttäjiltä. Pelastustieto selvitti maamme monitoridefibrillaattorit. Corpuls 3T: Helsinki, Itä-Uudenmaan hva, Keski-Uudenmaan hva, Vantaanja Keravan hva
Näytössä kehutaan muokattavuutta, pääosaan voidaan asettaa ne parametrit, joita eniten tarvitaan. Yksittäisissä tilanteissa laite ei ole antanut manuaalitilassa iskua. Esimerkiksi verenpainemansetti on asetettava huolellisesti potilaan paljaaseen tai ohuesti vaatetettuun olkavarteen. Laitteessa on kolme moduulia. Uudemmasta telineestä laite irtoaa kääntämällä ilman nostoa. Ajan ja koulutuksen myötä virheilmoitukset ovat vähentyneet. NÄYTTÖ Toiselle käyttäjälle näyttö on monimutkainen, toiselle selkeä. Corpuls 3T -laite antaa tähtiä mittaamiensa tulosten luotettavuudesta, tähtimäärä on toisinaan vähäinen. HERKEMMÄT TOIMINNOT EKG:n mittausja tulostusongelmia ilmeCorpuls 3T nee ajoittain, mutta laitetta kehutaan siitä, että EKG tallentuu langattomasti ensihoidon potilastietojärjestelmään, vaikka tulostetta ei saataisi tai se olisi heikkotasoinen. Telineitä on kahdenlaisia. Laite on herkempi ja logiikaltaan erilainen kuin edeltäjänsä, jonka kanssa aiemmin omaksutut toimintamallit eivät välttämättä toimi. Ilmenneen virheen takia on myös ohjeistettu, että elvytystilanteissa kaikki paikalle tulevat yksiköt ottavat defibrillaattorin mukaan potilaan luokse. Hoitaja voi irrottaa laitteesta näytön sekä käyttää ja tarkkailla laitetta muutaman metrin päästä. Laitteeseen voidaan ohjelmoida erilaisille käyttäjille soveltuvia profiileja, jolloin valittu profiili tarjoilee käyttöön toimintoja optimoidusti. Kosketusnäyttö on herkkä, se tottelee niin sormia kuin housun lahkeitakin. Ainakin isompaan laukkuun saa mahdutettua kaiken tarvittavan. Toisen mielestä napit voivat olla epäloogisesti nimetty tai jokin toiminto pitkän polun tai painalluksen takana. TELINE Laite voidaan kiinnittää lataaviin telineisiin, jolloin akut ovat käytännössä aina täynnä. Muutkin parametrit tallentuvat langattomasti ja automaattisesti tietojärjestelmään. Ongelmia ilmenee rauhallisissa tilanteissa, ja laite saattaa antaa tuloksia, vaikka anturit eivät ole potilaaseen kytkettyinä. Laitetta kiitellään selkeästä näytöstä, kevyestä painosta ja siitä, että akut pysyvät täysinä.. Laite kuvataan toisaikaisemmaksi kuin aiemmin käytössä ollut laite mutta toisaalta sitä pidetään myös yleisesti varmatoimisena, jossa häiriöt ovat yksittäisiä. LAUKKU Laitteen laukku koetaan pääsääntöisesti liian ahtaaksi, vaikka kahdesta koosta olisi valittu käyttöön isompi. Liikkuvassa ambulanssissa ongelmat vahvistuvat. Logiikaltaan laite kuvataan melko helpoksi tai pääsääntöisesti hyväksi mutta myös monimutkaiseksi. LOGIIKKA Corpuls 3T:tä käytetään napeilla, valintarullalla ja kosketusnäytöllä. Johdot on syytä pakata huolellisesti, muuten ne voivat rikkoutua tai eivät mahdu taskuihin kunnolla. Paariin laitteen voi kiinnittää erillisillä kahvan viereen kiinnitetyillä nauhoilla. Virhetilanteita on myös laskettu. Layoutia värikoodeineen kehutaan selkeäksi ja informaatio näkyy laajalle alueelle auringonpaisteessakin. Arvioidaan, että laitteen hienosäädettävyyttä on rakennettu hieman toimintavarmuuden kustannuksella. 16 Pelastustieto 1/2024 ENSIHOITO Corpuls 3T -monitoridefibrillaattori tuli laajamittaisempaan käyttöön Suomessa vuonna 2020. Päivittäisessä laitteen käytössä on ilmennyt haasteita tilanteeseen sopimattomien verenpaineja saturaatioarvojen, toisinaan myös niiden saamisen kanssa. Toiminnon voi kytkeä pois päältä, mikä on saanut käyttäjiltä hyvää palautetta. Vanhempi malli täytyy nostaa telineestä epäergonomisesti. Otannassa virheellisen toiminnan yleisyys on laskettu 0.5 prosentin suuruiseksi. Osin ongelmat mittaamisessa saattavat johtua käyttäjästä. Toisaalta laitteen kerrotaan olevan hyvin käyttökelpoinen ja varmatoiminenkin. EKG:tä voidaan tarkastella myös yksikössä olevan tietokoneen näytöltä. SUMMA SUMARUM Ensihoidossa Corpuls 3T:tä pidetään toisaalta hieman herkkänä, toisaikaisena, monimutkaisena ja turhan toimintorikkaanakin
Laukussa kulkee myös isokokoinen modeemi. Sekä johdon, että liitännän on laitteeseen toimittanut Masimo-yritys. Invasiivisen verenpaineen ja ydinlämmön mittaaminen eivät onnistu yhtä aikaa. Häiriöitä kerrotaan ilmenevän verenpaineen ja saturaation mittauksessa. Vain kosketusnäyttö puuttuu, mutta toiset eivät kaipaa sitäkään. LAUKKU Lifepak 15:n laukku toimii hyvin. Teline on kuitenkin kömpelö, sillä laite täytyy asetella siihen huolella, jotta sen kiinnittävä mekaaninen salpa osuu kohdalleen. Lifepak 15 -laitteen kerrotaan olevan erittäin varmatoiminen, varmatoiminen tai vakaatoiminen, mutta laiteen mainitaan jääneen jälkeen tuoreemmista laitteista, kun tekniikka on kehittynyt. SUMMA SUMARUM Lifepak 15 kuvataan varmatoimiseksi laitteeksi. Laitteesta todetaankin, että teknisiä vikoja sen käyttöhistorian aikana on ollut vain muutamia, mutta toisinaan laitteen kerrotaan vaativan lähes opitimiolosuhteet, jotta se toimii. Miinuspuolena on laitteen ja laukun paino, jossa riittää kannettavaa. Laukku kestää, uusimistarvetta on ilmennyt lähinnä vetoketjujen rikkoutuessa. NÄYTTÖ Lifepak 15 -laitteen näyttö on ollut hyvin toimiva, selkeä, informatiivinen ja organisaation omaan käyttöön muokattava. Nykyisellä rullavalitsimella näytöllä navigoinnin on koettu olevan helppoa. Taskut ovat tilavat, niihin varustellaan muutakin kuin laitteen käyttöön liittyvää tavaraa. Joku kaipasi laitteeseen irrotettavaa käyttöpanelia. Ambulanssin perässä sitä tuskin kukaan on vetänyt, mutta käytössä se on todettu kestäväksi. Pyöritettävä rulla on varmatoiminen, mutta käyttäjäkohtaisesti sillä kirjoittamisen mainitaan olevan hitaanoloista tai sujuvaa. Vain kosketusnäyttö puuttuu, mutta toiset eivät kaipaa sitäkään.. LOGIIKKA Logiikka kuvataan helpoksi, joskin käyttökelpoisia toimintoja on jäänyt valikoiden syövereihin, mistä ne jäävät käyttämättä. Lisäksi laitteeseen on saatavilla teline, jolla laitteen saa kiinnitettyä paareihin. Pääsääntöisesti rauhallisella tehtävällä Lifepak 15 on toiminut hyvin. Kun laite tuotiin markkinoille, sen kestävyyttä mainostettiin vetämällä laitetta narun varassa maastoauton perässä. Laite saa kiitoksia toimivasta yhteydestään ensihoidon tietojärjestelmän kanssa. Kirjoittamista pohdittaessa käyttäjät kaipasivat kosketusnäyttöä. Uusia laitteitta on edelleen saatavilla ja huolto toimii, vaikka huhut puhuva toista. Myös laitteen lataamiselle ja iskun suorittamiselle kaivattiin selkeämpiä painikkeita. Laiteeseen voi hankkia AC-adapterin, jonka avulla sitä voidaan ladata hoitotilassa. Eniten laukusta rasitetaan vasenta taskua, siinä vetoketjua toimivammaksi arvellaan olevan tarran tai nepparikiinnityksen. Painikkeet ovat isoja ja helppokäyttöisiä, joskin kovin samannäköisiä. Toisaalta Lifepak 15:n näytön mainitaan olevan informatiivsempi kuin uudemman laitteen. Saturaatioanturin johdon ja liitännän kerrotaan olevan vikaherkkiä. 1/2024 Pelastustieto 17 Lifepak 15 Lifepak 15 -monitoridefibrillaattori on ollut käytössä noin 15 vuotta. Verenpaineen mittaaminen on ottanut takapakkia parin viime vuoden aikana, se kuvataan epäluotettavaksi varsinkin tärinässä ja liikkeessä. Vuosien varrella Lifepak 15:ta on päivitetty uusin toiminnoin ja laitetta keventäen. TELINE Lifepak 15 -laite kiinnitetään telineeseen, jossa se pysyy varsin napakasti. Sille on odoteltu jo seuraajaa. Vaikka laitetta on vuosien varrella päivitetty, käyttäjät kaipaavat nykyaikaisempia ominaisuuksia, jotka myös painaisivat vähemmän
Laitteessa on vähän painikkeita, joiden takana on useampia toimintoja. LAUKKU Laukkuja on kahta kokoa. TELINE Zoll S-series -laite kiinnitetään telineeseen, jossa se latautuu samalla. Laukkujen materiaali kuvataan helposti kuluvaksi, mutta ne ovat kehittyneet matkan varrella. Valittavana on myös kolme värimaailmaa, jotka selkeyttävät näkymää. Näyttöä kehutaan selkeäksi, josta parametrit erottuvat Zoll X-series hyvin ja navigointi on sujuvaa. Toivomuslistalla on kosketusnäyttö, kapnometrin parempi sijoittelu ja se, että hoitokoosteeseen voisi tulostaa vain haluamansa parametrit. Myös laitteen saturaatioanturien, -kaapelien ja -kytkentöjen kuvataan olevan vikaantumisherkkiä. Pienempään on hankala mahduttaa tarvittavia tavaroita ja isompaan ne mahtuvat. Valikossa kulkeminen ja potilaan nimen kirjoittaminen onnistuu kursorilla. Jos johtoja joudutaan sullomaan, ne voivat vioittua tai laukun vetoketjut eivät kestä. Vanhemmassa telineessä on salpalukitus ja sen Valittavana on kolme värimaailmaa, jotka selkeyttävät näkymää.. Isokokoisissa laukuissa kerrotaan olevan kaksi tilavaa taskua, joihin johdot kyllä mahtuvat mutta menevät siellä helposti sekaisin. Heikkoina kohtina mainitaan näytön useat valikot, joissa tekstifontti on pienikokoista sekä se, että olkahihnaa käytettäessä laitteen näyttö hankautuu kantaja vasten ja naarmuuntuu. Toisaalla Zoll-laitekantaa uusitaan, toisaalla vaihdetaan ja toisaalla otetaan käyttöön. Se määrittelee, mitä toimintoja laitteesta voi sillä hetkellä käyttää. Kuvake näytöllä kertoo tilan, johon laite on kytkettynä. LOGIIKKA Pääasiassa Zoll X-series -laitetta kehutaan loogiseksi ja selkeäksi, vaikka käytön alkukankeuttakin on ilmennyt. EKG:n lähettämisessä huomataan hankaluuksia, toisinaan häiriö paikallistuu puhelimeen tai modeemiin, mutta toisinaan vika jää selvittämättä. Paarien viereen samalle seinälle ei ison laukun kanssa tahdo mahtua muita välineitä. 18 Pelastustieto 1/2024 ENSIHOITO Zoll X-series -monitoridefibrillaattori on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisensihoitajien käytössä. NÄYTTÖ Näytön kerrotaan olevan suurikokoinen ja riittävä, mutta toisaalta siihen kaivataan kokoa lisääkin. Ongelmassa on käyttäjälähtöisyyttäkin, sillä toisinaan johtoja pakataan huolimattomasti. Parametrien mittaamisen yhteydessä ilmaantuu häiriöherkkyyttä, jonka arvellaan johtuvan potilaan tai ajoneuvon tärinästä. Isomman laukun ongelmana on sen iso koko. Myös monitorijohtojen ja defibrillointielektrodien testilangan häiriöistä raportoidaan sekä tilanteesta, jossa laite ei ole tunnistanut defibrillointielektrodeja. Pääasiassa Zoll X-series -laite kuvataan varmatoimiseksi tai kohtuullisen varmatoimiseksi, mutta ongelmistakin kerrotaan. Pienikokoisia laukkuja käytettäessä laitteeseen liittyviä välineitä on sijoitettu laukusta pois. Näytölle voi valita kolme perusnäkymää, jolloin halutut parametrit näkyvät korostettuina
Joihinkin paarimalleihin laite asettuu kahvassa olevan koukun avulla. Kolmen päivän intensiivisessä ohjelmassa on myös väljyyttä keskusteluille ja kohtaamisille alan tärkeiden kumppaneiden kanssa. Medidyne Oy kommentoi. Pyrimme jatkuvasti kehittämään omaa osaamistamme, palveluamme ja olemaan entistä pa rempi kumppani. Kun asiakkailla on ongelmia, niin Medidynellä haluamme olla käytet tävissä ja kehittämässä asioita yh dessä asiakkaiden kanssa. Uudemmasta telineestä laiteen voi irrottaa kääntämällä, jolloin ergonomia paranee. käyttö on laitetta irrotettaessa epäergonomista. Myös tavarantoimitus ja asiakassuhde toimivat. Medidy ne haluaa kiittää kaikkia toimijoita, joiden kanssa olemme saaneet teh dä yhteistyötä vuosien aikana ja odo tamme innolla myös uusia yhteistyö kumppanuuksia. Laitekokoonpanon suunnittelu, asennukset, henkilöstön koulutuk set, laitehuollot, tekninen tuki sekä kliininen käyttötuki tarjotaan vuosien kokemuksella. SUMMA SUMARUM Zoll X-series -laitetta pidetään varmatoimisena ja kelpo työvälineenä, joskin sen saturaatiojohtojen ja -liitosten toivottaisiin kestävän paremmin. Kiitosta Zoll X-Series saa määräaikaishuolloista, jotka tehdään jämptisti. Ilmoittaudu sppl.fi Facebook: @SPPL Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube: @palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi Palopäällystöpäivät Jyväskylä 9.–11.4.2024 Vuorovaikutusta! Palopäällystöpäivät kokoaa taas yhteen pelastusja turvallisuusalan väen vuoden tärkeimpään tapahtumaan. Medidynen tarkoituksena on tuottaa palvelua, joka räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan, meille kyseessä ei ole pelkkä lai tehankinta, vaan palvelukokonai suus. Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa sppl.fi. Harmia on ilmennyt myös yhdistetyn saturaatioja häkäanturin häkäpuolen tuloksissa sekä vanhassa telineessä olevan virtajohtoliitoksen väljistymisen kanssa. #ppp2024 Ajankohtaista! Ohjelman pääteemat ovat näkymää pelastuksen ja turvallisuuden arjesta ja näiden tulevaisuudesta: • Ilmastoturvallisuus ja ilmastonmuutokseen varautuminen • Viranomaistoimintaan vaikuttaminen disinformaation keinoin • Tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen • Aurinkomyrskyt uhkana • Räjähdysonnettomuudet Ruotsissa • Keho ja mieli – pelastusalan tärkeimmät työkalut • Miten Nato näkyy ja tulee näkymään pelastustoimessa Medidyne Oy toimii Zolldefibril laattoreiden edustajana Suomessa ja haluaa osaltaan toimia yhteistyö kumppanina, joka tukee ensihoidon ammattilaisten työtä tehokkaan ja turvallisen potilashoidon toteuttami sessa. Laitteen kiinnittämiseksi paareihin on kehitetty omia ratkaisuja. EKG-paperirullan vaihdon mainitaan olevan turhan työlästä. Tähän asiaan haluttaisiin uusia ratkaisuja
Muista maista on haettu parhaita käytäntöjä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Elias Jokila sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksiköstä. Pelastustoimella on viranomaisista laajimmat materiaalinHankkeen aikana tutustuttiin muun muassa Ruotsin pelastusvirasto MSB:n metsäpalomoduuliin.. Teemana on kehittää materiaalista varautumista palveluksi, jotta pelastustoimella on aina toimintaympäristöä vastaavat materiaaliset voimavarat ja kyvykkyydet tarvittavan suorityskyvyn tuottamiseksi niin normaalioloissa kuin häiriö-, kriisija poikkeusoloissa. 20 Pelastustieto 1/2024 VARAUTUMINEN Pelastustoimen materiaalit ja huoltovarmuus iso haaste Riittävätkö suojavarusteet ja letkukalusto esimerkiksi pitkäkestoisessa ja laajassa maastopalossa. "Huomioimme kaikki aiemmat selvitykset. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Elias Jokila S isäministeriö asetti tammikuussa 2022 kaksivuotisen hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa pelastustoimen materiaalista varautumista ja huoltovarmuutta valtakunnallisesti. Kartoitimme nykytilanteen ja teimme selvityksiä eri vaihtoehdoista. Hänen mukaansa vuosia jatkunut kireä talous ja leikkaukset ovat johtaneet siihen, että materiaalisen varautumisen kehittäminen on heikentynyt – etenkin poikkeusolojen ja valtakunnallisia resursseja vaativien tilanteiden osalta. Pelastustoimi tarvitsee valtakunnallisen järjestelmän materiaalinhallintaan ja yhtenäiset nimikkeet. Myöhemmissä olivat mukana myös kumppani viranomaiset ja pohjoismaiden vastinparit, kuten Ruotsin pelastusvirasto MSB ja Tanskan DEMA. Hankkeen viisi työpakettia toteutettiin verkostomaisessa yhteistyössä. Isoimmat olivat Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hiklu-alueelle vuonna 2018 tekemä selvitys toimialueen pelastuslaitosten huoltovarmuudesta sekä vuodelta 2019–20 sisäministeriön Materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden kehittäminen -selvitys, jossa olivat mukana kaikki Suomen pelastuslaitokset. Varsinkin ensimmäisissä työpaketeissa pelastuslaitokset olivat vahvasti mukana. Esiin nousevat erityisesti suurpalot Kalajoella 2021 ja Taipalsaaressa 2019. Lisäksi ministeriössä on tehty virkatyönä valmisteluja ja selvityksiä." SUURPALOT PALJASTIVAT TARPEEN "Pelastustoimen materiaalisen varautumisen valtakunnallisen kehittämisen tarve on tunnistettu kautta linjan kentän perustoimijoista aina ministeriöön asti. Materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden hanke tuli tarpeeseen. ”Ilman kehittämistoimia tehokkaat poikkeusoloissa tarvittavat suorituskyvyt eivät ole hankkeen arvion mukaan riittävällä tasolla. "Tämä on peruskivi kehittämiselle. Molemmissa loppuraporteissa nousi esiin selvä tarve pelastuslaitostasolta, että tarvitaan valtakunnallinen järjestelmä materiaalinhallintaan avunpyyntöjen tueksi”, Jokila kertoo
Haasteena on, että iso osa tarvittavasta materiaalista on erikoismateriaalia, jota ei valmisteta eikä edes välttämättä varastoida Suomessa.” KRIITTISYYSLUOKITTELU JA YHTEISET MATERIAALINIMIKKEET POHJAKSI ”Työpaketti ykkösessä laadittiin kriittisyysluokittelumalli pelastustoimen materiaaleille. Tavoitteena on, että kriittisyysluokittelun mukaisesti hyvinvointialueilla olisi aina riittävästi tarvittavaa materiaalia riskien perusteella.” Hankkeessa selvitettiin myös valtion mahdollisuuksia osallistua materiaalien varastointiin. Yhtenäinen valtakunnallinen materiaalinimikkeistö on yksi kriittisimmistä kehittämiskohteista. Ei tarvitse enää turvautua perinteiseen puhelinkierrokseen”, Elias Jokila kuvailee. Tätä hyvin toimivaa moduulimallia toteuttaa myös Ruotsin MSB. Tutustu paloteknisten tuotteidemme laajaan valikoimaan! ottooikeudet niin normaalikuin poikkeusoloisssa. Ollaan sitten missä päin Suomea tahansa, meillä tulisi olla aina tieto siitä, mitä materiaalia on missäkin ja mitä voidaan pyytää tueksi. Tarvitaan myös yhtenäinen materiaalinhallintajärjestelmä ja materiaalinhallinnan johtamismalli. MODUULIMALLIA RUOTSISTA ”Työpajoissa keskusteltiin vilkkaasti kaluston ja varusteiden yhdenmukaisuudesta. Yleisesti työturvallisuuteen vaikuttavat materiaalit ovat kriittisiä palvelutuotannolle. Tuomme turvaa kaikkialle • Kodit • Toimistot • Julkiset tilat • Matkustajalaivat • Tunnelit ja parkkihallit » Lue lisää www.flaktgroup.fi Pelastajan avuksi ELÄMÄN TURVAKSI FläktGroup on paloturvallisuuden ja savunpoistoratkaisujen rohkea edelläkävijä. Malli sopii hyvin esimerkiksi maastopaloihin, tulviin, rauniopelastukseen ja CBRN-tehtäviin”, Jokila sanoo.. Luokittelun avulla pystymme tulevaisuudessa paremmin kohdistamaan materiaalista varautumista, varastointia ja huoltovarmuutta. ”Yhdeksi malliksi esitettiin moduulivarastomallia, missä hankittaisiin valtakunnallisesti tyyppionnettomuuksiin räätälöityjä ratkaisuja. Pitäisi olla myös valtakunnallista varastointia siltäkin varalta, että kuljetukset häiriintyvät. ”Pitää luoda selkeät määritelmät ma teriaalisen varautumisen vastuista ja tasosta sekä valtakunnallisesti yhtenäiset suunnitteluperusteet. Kakkospaketissa pilotoitiin onnistuneesti kriittisyysluokittelua kuudella pelastuslaitoksella.” Pilotoinnin perusteella erittäin kriittisiä materiaaleja pelastustoimelle ovat muun muassa ajoneuvot, suojavarusteet ja johtamisjärjestelmät. Kriittisiin materiaaleihin lukeutuu jo runsas määrä perustyössä tarvittavia materiaaleja. Yhtenäinen nimikkeistö on myös edellytys valtakunnalliselle materiaalihallinnan tietojärjestelmälle. Nämä, esimerkiksi kontit tai ajoneuvot, voitaisiin sijoittaa riskiperusteisesti eri hyvinvointialueiden pelastustoimille. Pyrimme luokittelulla tunnistamaan, millä tarvikkeilla on suurimmat vaikutukset pelastustoimen palvelutuotantoon. Esimerkiksi letkut voitaisiin nimetä Saksan mallin mukaan kirjaimilla – ei milleinä, kuten Suomessa nyt
Teen väitöskirjaa kokopäivätyön ohessa Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella. Moni englanninkielinen käsite ei suoraan käänny tai ei kuvaa suomalaista tekemistä riittävän tarkasti. Turvallisuus kehittyy vuorovaikutuksessa – sekä omaa ajattelua ja toimintaa reflektoimalla että keskustelemalla muiden kanssa. Tällä hetkellä tutkin väitöskirjassani samaa teemaa, joskin nyt kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan toimintaympäristössä. Silloin kirjoittaminen voi venyä iltaan. Hyvä mind map, lentoliikenteessä paljon käytetty tarkastuslista tai koetusta tilanteesta lounaspöydän servetin kulmaan piirretty aikajana voivat olla erityisen arvokkaita uuden, turvallisuutta rakentavan tiedon palasia. Menetelmällisesti olen kiinnostunut laadullisesta tutkimuksesta ja erityisesti tutkimushaastattelun mahdollisuuksista. Oma tutkimukseni on luonteeltaan soveltava, ja se toivottavasti kirvoittaa uusia tutkimuskysymyksiä ja kiinnostusta osallistua ihmisen ja turvallisuuden välisten yhteyksien tarkasteluun. Teoreettisesti tutkimukseni kiinnittyy turvallisuustutkimuksen ja inhimillistä tekijää tarkastelevan human factors -tutkimuksen perinteisiin. Tutkivaa otetta tulisi voida soveltaa myös keskusteluissa ja erilaisten tosielämän tapahtumien ja käytänteiden tarkastelussa. Väitöskirjan on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Koonnut: Siiri Pohjoinen. Kaipaisin myös analyysia siitä, millä tavoin mediayhteiskunnan ilmiöt, kuten median kau pallistuminen ja sosiaalinen media vaikuttavat turvallisuuskeskusteluun ja kansalaisten turvallisuuskäsityksiin. Raitis ilma ja istumisen tauottaminen on erityisen tärkeää. Tarkastelen useimmiten asioita, jotka putoavat tilastojen väliin. Kokonaisina kirjoituspäivinä aikataulutan aamuun, lounasaikaan ja päivän päätteeksi kävelyä, pulahtamisen mereen tai maauimalaan. Mediavälitteisen uhkaja kriisikeskeisen puheen ohelle tarvittaisiin myös turvallisuutta rakentavaa keskustelua. Kaikilla haastateltavillani on pitkä kokemus työstä kriisialueilla keskenään varsin erityyppisissä tehtävissä ja organisaatioissa. Joskus omaan ajattelun tilaan pääseminen kestää – etenkin, jos töissä on paljon meneillään. Katson elokuvia ja kuuntelen podcasteja. Toinen tyypillinen kirjoituspäiväni on, kun hakeudun ohjattuun kirjoitusretriittiin. Pidän todella paljon uimisesta, pyöräilystä ja hevosten kanssa puuhailusta. Pidän huolta siitä, että minulla on myös aikaa vain olla. Toivoisin lisää monialaista tutkimuspoh jais ta keskustelua yhteiskuntamme kriisinkestävyyden rakennusaineeksi. Sovellan runsaasti tutkimuksesta tuttuja elementtejä myös päivätyössäni. Toivon, että tutkimukseni innoittaa myös suomenkieliseen käsitteitä puntaroivaan keskusteluun. Ei-teknisillä taidoilla voidaan vaikuttaa inhimillisestä tekijästä johtuviin virheisiin, ja olen perehtynyt niihin erityisesti lentoturvallisuuden kontekstissa. Minua kiinnostavat erityisesti ei-tekniset taidot, kuten tilannekuvan rakentaminen, viestintä, johtaminen, stressinhallinta ja päätöksenteko. Toimintatavat ja menettelyt ovat monissa turvallisuuskriittisissä organisaatioissa niin kehittyneitä, että yksittäistapauksissa voi tulla näkyviin jotain merkittävää. Yhteisöstä saa valtavasti energiaa. Olemme olleet jo kotvan aikaa laaja-alaisen vaikuttamisen kohteena. 22 Pelastustieto 1/2024 TUTKIJA ESITTÄYTYY Inhimillinen tekijä esiin Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla alan tutkimusviestintää. Toivoisin koko yhteisöltämme lisää uskallusta keskustella tutkitusta tiedosta, riippumatta siitä, onko itse tutkija vai ei. Pyrin pitämään kirjoituspäivät irrallaan muusta sälästä. Erityisesti nuorille suunnattua, tutkimustuloksista ja käytännön kokemuksista ammentavaa koulutusta siitä, miten pelastajien arjessaan kokemista vaikeista tilanteista on selvitty, ja mitä keinoja jokainen voi elämässään soveltaa. Esittelemme Pelastustiedossa tutkijoita ja heidän työtään, vuorossa on Minna Ruolanto. Minna Ruolannon tutkimus raportoidaan monografiana eli yhtenäisenä teoksena, suomen kielellä. T yöskentelen Porvoon kaupungilla valmiusja riskienhallintapäällikön virassa. Vaikka kansainväliset julkaisut ovat tärkeitä, hän on huolissaan suomen asemasta tieteen kielenä. Vaihtelu auttaa selkiyttämään ajatusta siitä, mitä väitöskirjan äärellä tapahtuu. Toivoisin tutkitun tiedon toiminnallistamista kansalaisten arkeen erityises ti ratkaisuja ja toivoa rakentavassa hengessä. Olen kiinnostunut ihmisen vaikutuksesta turvallisuuden rakentumiseen ja rikkoutumiseen
E-, EWja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. Mesvac Oy | Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas | Puh. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet Eja EW-luokka E 30, EW 30, E 60, EW 60, E 90, E 120 Palorullaovet EI-luokka EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120, EI 180, EI 240 Savuverhot D 120 Suomen laajin CE-merkittyjen palo-ovien valikoima www.mesvac.fi. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 | Faksi 010 836 3099 Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. Hörmann palo-ovien BIM-suunnitteluaineistot: www.bimobject.com/fi/hoermann-kg Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi
”Mikään ei estä tekemästä turvallisempia rakennuksia, mutta kun sellaista ei vaadita, on halvempaa tehdä yhtenäinen kattorakenne.” Vakuutusyhtiö selvitti yhdessä pelastuslaitoksen kanssa Pirkanmaalla kymmenen uudehkon rivitalokohteen rakenteelliset ratkaisut katoissa ja kaikissa oli Määttäsen mukaan merkittäviä puutteita. Hankkeen lopuksi annetaan erityisesti rakentamisesta vastaaville myös toimenpidesuosituksia. ”Kansantaloudelliselta kannalta vanhojen rivitalojen ullakoihin puuttuminen säädösohjauksella ei ole osoittautunut perustelluksi”, Jantunen toteaa. Kohteet ovat alle kymmenen vuotta vanhoja, jolloin niissä mahdollisesti havaituista rakennusaikaisista laiminlyönneistä voidaan reklamoida. ”Uudiskohteissa myös isännöitsijän pitäisi selvityttää yläpohjan rakenne. Teksti: Esa Aalto · Arkistokuva: Alpo Koski Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshanke kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun asti.. ”Lisäksi määrättiin, että ullakon ja ontelon katkaisevan rakennusosan tulee ulottua vesikaterakenteeseen ja että räystään ontelo on katkaistava.” Hän myöntää, että vanhemmassa rakennuskannassa on ongelmia, mutta toisaalta myös uudemmassa rakennuskannassa on voinut olla suunnittelun puuttumisesta, suunnitteluvirheistä tai toteutusvirheistä johtuvia palo-osastoinnin pettämisiä. Koulutusjohtaja Tomi Timonen kertoo, että läpi käydään enimmillään viisi rivitalokohdetta kultakin pelastuslaitoksen alueelta. Aiheellisesti voikin kysyä, onko meillä rakentamisen ohjeet ja lainsäädäntö kunnossa”, Määttänen kysyy. ONGELMIA UUDEMMISSAKIN Antti Määttänen sanoo, että ongelmia on myös uudemmassa rakennuskannassa. Korvausjohtaja Antti Määttänen LähiTapiola Pirkanmaalta on pitänyt esillä palo-osastointipuutteita. 24 Pelastustieto 1/2024 PALOTURVALLISUUS Palo-osastoinnissa puutteita S uomen Palopäällystöliitto tarttui pelastuslaitoksissa huomattuun ongelmaan yhdessä kumppanuusverkoston kanssa ja aloittaa Palosuojelurahaston tuella rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuudesta selvityshankkeen. ”En ole toistaiseksi nähnyt oikein rakennettuja rivitaloja. Takuuaikaisista kohteista rakennuttaja voidaan saattaa myös vastuuseen mahdollisista laiminlyönneistä. Projektipäällikön vetämä hanke kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun asti. Rakennusneuvos Jorma Jantunen ympäristöministeriöstä katsoo, että rakentamisen säädökset ovat antaneet ja antavat riittävät vaatimukset paloosasto jen rakentamiseksi uudemmassa rakennuskannassa. Jo kolme vuosikymmentä sitten määrättiin rakentamismääräyskokoelman E1 muutoksessa, että paloa hidastavissa rakennuksissa ullakot ja ontelot pitää jakaa huoneistoittain vähintään 30 minuutin osastoivin seinin. Palontutkinnanjohtaja, paloinsinööri Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta sanoo, että palotarkastuksissa voidaan tarkistaa kattorakenteen yläpohja ja ohjata korjaamaan mahdolliset puutteet. Erityisesti vanhemmissa rivitaloissa syttyneet tulipalot ovat polttaneet rakennukset maan tasalle katon yläpohjasta puuttuvan palo-osastoinnin vuoksi. Paikallaan olisi myös sisällyttää tällainen vaatimus kiinteistövakuutuksen ehtoihin”, Antti Määttänen sanoo
050 072 3687. Haemme Olkiluotoon PALOMESTARIA. Täytä hakemus mieluiten heti, mutta viimeistään 18.2.2024 mennessä verkkosivuillamme www.tvo.fi/tyopaikat ja hae hiukkasen parempaa duunia! Lisätiedot: palopäällikkö Vesa Katavisto p. Uramahdollisuuksien lisäksi TVO-konserni tarjoaa työntekijöilleen kattavat ja elämää tukevat henkilöstöedut. Vastuullesi kuuluvat • Operatiivisen henkilöstön johtaminen, koulutus ja toiminnan kehittäminen • Kaikkien onnettomuuksien ennaltaehkäisytyö • Hälytysja pelastustehtäviin osallistuminen omassa roolissa • Operatiivisen toiminnan suunnittelu ja seuranta • Yhteistyö viranomaisten ja sidosryhmien kanssa Sopivasti haastavan työn lisäksi saat mukavat työkaverit – pääset osaksi yli 40 hengen aktiivista ja asiantuntevaa laitospalokuntaa. 1/2024 Pelastustieto 25 PALOTURVALLISUUS Haemme Olkiluodon ydinlaitoksille palomestaria vastaamaan TVO-laitospalokunnan päivittäisestä toiminnasta, henkilöstön johtamisesta sekä paloturvallisuuden ylläpidosta Olkiluodon alueella. Palomestarina toimit avainroolissa varmistaaksesi tehokkaan ja turvallisen toiminnan
Työmaa-aikaista neuvontaa tarvitaan esimerkiksi, kun halutaan poiketa määräyksissä esitetyistä vaatimuksista. Työmaa-aikaiset muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa yllätyksiä – varsinkin, jos ei hahmoteta, mihin kaikkiin asioihin ne vaikuttavat. Nykyään korkeissa rakennuksissa sallitaan käytettävän vanhempi asiantuntija Ilpo Leino toteaa säädösten vaatimusten olevan kohdillaan. vain palamattomia A1tai A2-luokan materiaa leja ulkopinnoissa. Lue Otkesin 20.4.2021 julkaistu tutkintaselostus ja suositukset senioritalon tulipalosta Jyväskylässä 10.7.2020. Jyväskylän senioritalon palo vuonna 2020 nosti Suomessakin erilaisten julkisivuratkaisujen ja -materiaalien paloturvallisuuden hetkeksi suuremman kiinnostuksen kohteeksi. Samoihin aikoihin Lontoossa tapahtunut Grenfell Towerin tulipalo osoitti ympäristöministeriön rakennusneuvos Jorma Jantusen mukaan Suomen linjan oikeaksi. Suomessa tämä ei olisi mahdollista, koska korkeissa rakennuksissa lämmöneristeellekin asetetaan vähintään A2-luokan palamattomuusvaatimus. Teksti: Ilpo Leino ja Kimmo Kaisto · Kuva: Jari Laine/Color-Kuva Oy PALOTURVALLISUUS O nnettomuustukintakeskus (Otkes) analysoi Jyväskylän senioritalon tulipalon ja antoi muun muassa rakennustyömaalla tapahtuviin tarkastuksiin sekä viranomaisvalvontaan ja neuvontaan liittyviä turvallisuussuosituksia. 26 Pelastustieto 1/2024 Suomessa tiukennetut määräykset Grenfellin tornitalon soihtumainen tulipalo vuonna 2017 Lontoossa on jäänyt verkkokalvoille. Jyväskylässä kustannuksiltaan edullisempi ratkaisu parvekkeiden seinäpaneeleissa yhdistettynä palo-osastoinnin puutteisiin aiheutti vaaratilanteen. SPEKin Senioritalon lupavaiheen suunnittelussa tulipalon kannalta keskeiset paloturvallisuusratkaisut olivat kunnossa. Toteutuneesta rakennuksesta kuitenkin puuttuivat julkisivun seinäontelon katkaisut ja myös materiaalien palosuojaus oli tekemättä.. VAIN PALAMATTOMIA MATERIAALEJA Rakentamismääräyksissä ulkoseinien ulkopinnan ja tuuletusvälin pintakerrosvaatimuksia on tiukennettu uusimman asetuksen (848/2017) voimaantulon yhteydessä. Grenfellissä julkisivumateriaaliksi oli valittu halvempi ja palosuojaamaton alumiinipintainen, sandwich-tyyppinen, uretaanielementti palosuojatun sijaan
”Asiakkaiden käytössä oleva sauna sijaitsee myös kellarikerroksessa, kuten sprinklerikeskus ja varastotilat”, yksikönpäällikkö Mia Lehto kertoo. Exit-kyltit ovat näkyvästi esillä. 28 Pelastustieto 1/2024 PALOTURVALLISUUS Henkilökunnan pelastustaidot kunnossa Erityisryhmien asumisyksiköissä henkilökunnan paloja pelastuskoulutuksen on oltava jatkuvaa ja kiinteistön asukkailleen turvallinen asumisympäristö. Kaikki asunnot ja tilat ovat sprinklattuja. Lisäksi jokaisessa kerroksessa on käsisammuttimet ja keittiötiloissa sammutuspeitteet. Käytävällä on yksiöitä pitkä rivi. Asukkaat asuvat kolmikerroksisen talon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Kaikki ohjaajat lukevat heti taloon tullessaan paloja pelastussuunnitelman, ja sen jälkeen uudestaan vuosittain. Alan kokenut kouluttaja, psykiatrinen sairaanhoitaja Timo Ollila koulutti viimeksi tammikuussa henkilökuntaa uhkaavasti käyttäytyvän henkilön hoidollisesta kohtaamisesta. Asukkaat liikkuvat vapaasti yksiöistään asioilleen yksin tai avustettuina 24/7. Se syttyi asukkaan liedestä päivällä. Asukkaista seitsemän käyttää manuaalista pyörätuolia. Lisäksi kellarikerroksessa on pesutupa, kokoontumistila sekä henkilökunnan pukuhuone. Koti Sointu on täynnä elämää! Vanhahkon kiinteistön käytävällä ensimmäisessä kerroksessa näkyy suihkutuoli ja nostolaite. Iältään he ovat 25–65-vuotiaita. MONTA OHJAAJAA, YKSI YÖKKÖ Ensimmäisessä kerroksessa on yhteinen keittiö-, ruokailuja viriketila sekä ohjaajien toimisto lääkehuoneineen. Moni heistä tupakoi. Viimeisin tulipalo yksikössä oli maaliskuussa 2022. Viikonloppuna viidestä ohjaajasta yksi hoitaa keittiövuoron. Lisäksi hoitokodissa käy paljon vieraita: terapeutteja ja henkilökohtaisia avustajia, sukulaisten ja ystävien lisäksi. Kurssille osallistuneet Esperin kahden eri hoitokodin työntekijät pitivät koulutusta hyvänä ja käytännönläheisenä. KOULUTUSTA UHKATILANTEISIIN JA ALKUSAMMUTUKSEEN Mia Lehto kertoo, että hoitokodin henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti. Uhkatilanteista. Mikä on tilanne Koti Soinnussa Helsingissä. He tuntevat hyvin asukkaat ja talon.” Lehto tilaa paloja pelastuskoulutukset ohjaajille. Öisin yksikössä työskentelee yksi yökkö. ”Kiitos tehokkaiden palohälyttimien ja upeasti sekä ripeästi toimineen henkilöstön selvittiin yhden asunnon remontoinnilla, ilman henkilövahinkoja”, muistelee Lehto. Kaikilla on vuoteissaan palopatjat. ”Asukkaiden ja henkilöstön turvallisuus on tärkein asia, josta ei tingitä mistään hinnasta.” Hän lisää vielä: ”Moni ohjaaja on työskennellyt meillä jo vuosia. Iltavuorossa töissä on aina neljä ohjaajaa. Niiden lisäksi henkilöstö koulutetaan varautumaan uhkaja vaaratilanteisiin. Tekstit: Tuula Silvonen · Kuvat: Kimmo Kaisto ”Palotarkastaja tarkastaa rakennuksen kolmen vuoden välein”, yksikönpäällikkö Mia Lehto Esperi Koti Soinnusta kertoo. E sperin Koti Sointu tarjoaa kodin 22:lle eri tavoin vammautuneelle aikuiselle Helsingin Kannelmäessä. Aamuvuorossa työskentelee viikolla neljästä viiteen ohjaajaa ja keittäjä
Safetum koulutti Koti Soinnun henkilökuntaa syksyllä 2023 alkusammutusja pelastuskurssilla. Yksikön väki tekee turvallisuuskävelyn asumisyksikössä vähintään puolen vuoden välein. ”Sieltä paloauto pääsee paikalle seitsemässä minuutissa.” Toukokuussa Esperi Koti Sointua koh taavat uudet haasteet, kun hoitokoti muuttaa uusiin ja isompiin tiloihin Herttoniemenrantaan Itä-Helsinkiin. Ohjeet kattavat toiminnan esimerkiksi tulipalon sattuessa ja ulkoisen väkivallan uhan, epidemian tai säteilyvaaran aikana. ”Siihen osallistuvat silloin kaikki paikalla olevat ohjaajat,” Lehto kertoo. Tällöin osastointi antaa lisäaikaa pelastautumiselle.” Lähin paloasema sijaitsee Konalassa. Näistä lähes kaikki ovat onneksi niin sanottuja vääriä hälytyksiä, esimerkiksi ruuanvalmistukseen liittyviä. Vuonna 1990 rakennettu talo remontoitiin hoivakodin käyttöön vuonna 2016. PALOASEMA LÄHELLÄ Koti Soinnussa poistumisturvallisuusselvitys on tehty viimeksi kesäkuussa 2023. Viimeinen evakuointiharjoitus oli vuonna 2020. Henkilökunnan suorittama pelastusaika syttymistilasta on 6,5 minuuttia. Selvityksen mukaan ensimmäisen kerroksen asukkaista seitsemän tarvitsee ohjaajilta fyysistä apua poistumiseen ja kaksi toisen kerroksen asukasta myös. Useimmat eivät laita ruokaa, vaan syövät päivän ateriat ruokailutilassa. 1/2024 Pelastustieto 29 PALOTURVALLISUUS selviytymistä harjoiteltiin kurssilla yhdessä parin kanssa. ”Jos tulipalo syttyisi yöllä, ei yksi yökkö pystyisi mitenkään pelastamaan kaikkia asukkaita. Tupakointi on sallittua vain sisäpihan tupakkapaikalla. Koko talo on kuitenkin palo-osastoitu, ja yökkö pystyy siirtämään yksittäiset asukkaat pois palavasta osiosta esimerkiksi asukkaan asunnosta käytävään. Ja nyt on taas hyvässä muistissa, miten sammutinta ja sammutuspeitettä käytetään turvallisesti.” Koti Soinnun asukkaiden elämää ja lähihoitaja Lumi Aarnion alkusammutustekniikkaa voi seurata Instagramissa osoitteessa @esperi_sointu TOIMINTOKORTIT ILMOITUSTAULULLA Mia Lehdon työpiste sijaitsee hoitokodin pienessä ja tupaten täynnä tavaraa olevassa toimistohuoneessa, johon kaikki vuorossa olevat ohjaajat tulevat kirjaamaan asukastietoa työvuoron aikana. Jokaisella hoitokodin asukkaalla on yksiössään avokeittiö ja kylpyhuone. Asu kasmäärä nousee 46:een, ja henkilökuntaa rekrytoidaan lisää. ”Sammutuskoulutus oli mielenkiintoinen ja vetäjä tosi hyvä! Koulutuksessa oppi hyvin, miten tulipalo syttyy, ja miten meillä toimitaan, jos sellainen vaaratilanne tulee. Seinällä ovat näkyvästi esillä toimintakortit, joissa on toimintaohjeet toimimiseen kriisitilanteissa. Iltavuorossa aina neljä ohjaajaa, öisin yksi yökkö.. Mia Lehdon mukaan palohälytyksiä tulee kymmenkunta vuodessa. Hän on työskennellyt talossa jo vuosia. Viime syksyn alkusammutuskoulutuksessa oli mukana lähihoitaja Lumi Aarnio. Aiheesta lisää seuraavalla sivulla. ”Kaikki ohjaajat koulutetaan kerran kolmessa vuodessa”, Mia Lehto kertoo
Henkilökunnan ja asukkaan on oltava aina skarppina. ”Meille tulee myös toimeksiantoja muil ta viranomaisilta hoitokotien osalta, mikä on normaalia.” Muutaman viime vuoden aikana pelas tusviranomainen on havainnut trendin, jos sa näkyy erityisryhmien, esimerkiksi tukea tarvitsevien kehitysvammaisten asukkaiden siirtäminen asumaan tavallisiin kerrostalo huoneistoihin. Erikoistutkija painottaa, että kotihoidon työntekijät ovat aidosti huolissaan asiak kaittensa turvallisuudesta. ”Monet ovat pienituloisia, eikä laitteen uusiminen välttämättä ole ostoslistalla en simmäisenä. Pelastusviranomainen voi tällaisessa tilanteessa antaa asian tie doksi rakennusvalvontaviranomaiselle, joka valvoo rakennuksen rakennusluvan mukais ta käyttötarkoitusta.” Pelastuslaitos järjestää koulutusta palo turvallisuudessa erilaisille kohderyhmille. Palo ja poistumis turvallisuuteen kiinnitetään aivan liian vähän huomiota. Sen mu kaan ”toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huo lehdittava, että asukkaat ja hoidettavat hen kilöt voivat poistua turvallisesti tulipalos sa tai muussa vaaratilanteessa itsenäises ti tai avustettuina”. ”Monissa erityisryhmien asumisyksiköis sä ei ole yöllä ketään töissä, vaan hätätilan teessa voi olla apuna puhelinpalvelu. 30 Pelastustieto 1/2024 PALOTURVALLISUUS P alotarkastaja Katri Aaltonen vastaa Poistumisturvallisuusselvityksettoi minnosta Helsingin kaupungin pelastuslai toksella ja työskentelee osana kyseistä asi antuntijatiimiä. Hyvinvointialueuudistuk sessakin jaetaan niukkuutta. Palo ja pois tumisturvallisuuteen liittyvät ongelmat vaih televat asukasryhmien ja asumismuotojen mukaan. Ojala puhuu myös asiakkaalle tulevis ta kustannuksista, jos vaarallinen sähkölaite pitää uusia, tai asukas tarvitsisi esimerkiksi liesiturvatekniikkaa. ”Kun ihmisen toimintakyky heikkenee, palo ja poistumisturvallisuus on erityisen tärkeää.” Ojala pitää Esperi Koti Soinnun yökköjär jestelmää hyvänä. Se on toi Avainasemassa koulutus, haasteena vaihtuvuus minnanharjoittajan vastuulla. Alan haastee na on henkilökunnan vaihtuvuus.” TRENDINÄ VÄÄRÄ KÄYTTÖTARKOITUS Aaltosen mukaan Helsingin rakennuskan nan ikä ja sen myötä rakennusten toteutus tapa vaihtelee. (Pelastuslaki 379/2011, 18 §) KOHTEET HYVIN TIEDOSSA Palotarkastajan mukaan pelastusviran omaisilla on hyvin kohteet tiedossa. Tällöin omaisten on tultava apuun, tai henkilön on saatava laitteen han kintaan toimeentulotukea. Tämä olisi myös kustannuste hokasta. ”Toiminnanharjoittajat tietävät myös hy vin lakisääteisten palo ja poistumisturval lisuusselvitysten tekemisen. Poistumisturvallisuuden suunnittelun lähtökohtana on pelastuslain 18 §. ”Pelastusviranomainen suorittaa asu mis yksiköissä poistumisturvallisuuden arvioin tia, jossa huomioidaan muun muassa rakennusten aikakauden paloturvallisuus vaatimukset, toiminnan luonne, asukastyyp pi, henkilökunnan määrä ja paloturvallisuus osaaminen, henkilökunnan läsnäolo eri vuo rokauden aikoina sekä palotekninen suo jaustaso.” Pelastusviranomainen arvioi palo ja poistumisturvallisuutta pelastuslain puit teissa. ”Voi olla, että aamulla hoitaja laittaa asi akkaan pyykinpesukoneen päälle. ”Turvallisuuskouluttajamme kouluttavat hoitokodeissa sekä henkilökuntaa että myös soveltuvasti asukkaita.” S PEKin erikoistutkija Tarja Ojala toteaa, että hoivapaikkoja on vähennetty 1990luvulta alkaen eri hallitusohjelmien linjausten mukaan. Lisäksi yhteis työ muiden viranomaisten kanssa on hyväl lä tasolla.” Yhtä asiaa Aaltonen painottaa erityisesti: ”Henkilökunnan koulutus ja osaaminen on avainasemassa hoitokodeissa. Siihen sisältyy merkittävä turvallisuusriski.” Jos asumisyksiköissä havaitaan puuttei ta, ne olisi Ojalan mukaan korjattava heti, ei jälkikäteen. Tarja Ojala tekee asumis ja palo turvallisuustutkimusta. Kaikille koti ei ole paras asuinpaikka, siellä on paljon riskejä. Ja vasta iltahoitaja sammuttaa koneen sekä ripustaa pyykit! Vaikka tilanne sujuisikin hyvin, on ris ki ilmeinen. Kaatumiset ovat näiden ykkösongelma. Myös kunnat ovat testamenttilahjoitusten avulla toimitta neet tarvitseville turvallisia sähkölaitteita ja liesiturvatekniikkaa.” Valtakunnalliset tavoitteet ajavat ihmiset kotihoitoon. Lisäksi palveluiden niukkuus ja hoitajien resurssipula aiheuttaa erilaisia vaaratilanteita, myös palovaaroja. ”Me palotarkastajat huomaamme väärän käyttötarkoituksen
Homma kun hoituu pelkällä sankoruiskulla. Päätöksessään Turun hallinto-oikeus katsoo, että pienin kiireelliseen tehtävään hälytettävä muodostelma on pelastusryhmä. Häiritseekö keikat jonkun työrauhaa?. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja EteläSuomen aluehallinto virastossa. Yksistään kärkiyksikön hälyttäminen ei siis riitä, vaikka se kykenee osan tehtävistä itsenäisesti hoitamaankin. Viimeisin oikeudessa ponnistettu tulkinta koskee kiireelliseen tehtävään hälytettävää muodostelmaa. PALOTURVALLISUUS Pelastuslaitokset ovat etsineet innovatiivisia ratkaisuja, joilla pelastustoiminnan palveluista saadaan höylättyä siivuja säästökassaan. Kun riittävän resurssin hälyttäminen ei tuo päätoimisten palokuntien tapauksessa edes lisäkustannuksia, niin miksi hälyttämisessä kursaillaan. Tulkinta herättää kritiikkiä. Tämä ilmiö näyttäisi yleistyvän, koska päätoimisten paloasemien 1+3-vuorovahvuuksista tingitään ylityökustannusten säästämiseksi ja sopimuspalokuntien kyky lähettää pelastusryhmä liikenteeseen virka-aikaan on jo pitkään ollut heikkenemään päin. Vuosittain on kuitenkin yli tuhat sellaista kiireellistä tehtävää, joissa ensimmäiseksi tehtävään hälytetty vajaa yksikkö joudutaan täydentämään lisähälytyksellä pelastusryhmäksi. Keskinäisen nahistelun sijaan tulisikin keskittyä siihen, kuinka tosiasiallisesti kiireettömät tuhkakupin savuhavainnot ja taajaman peltikolarit tunnistetaan ja palokunta hälytetään niihin Ctai D-tehtävälle. Jos hätäkeskus hälyttää pelastuslaitoksen toistuvasti onnettomuuksiin, joissa tällaisia tehtäviä ei ole, syy ei ole hätäkeskuksessa, toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa tai pelastustoimea valvovassa viranomaisessa. Laillisuuden raja on kuitenkin koetuksella. 1/2024 Pelastustieto 31 Kun vähempi ei riitä Laillisuuden raja on kuitenkin koetuksella. Perusteluissa kuitenkin unohtuu, että samojen kiireellisten tehtäväkoodien sisään mahtuu onnettomuuksia, joissa selkeästi tarvitaan pelastusryhmä tehokkaan ja turvallisen pelastustoiminnan toteuttamiseksi. Pelastusopiston penkiltä on jäänyt mieleen etupainotteisuuden korostaminen: onnettomuudelta on otettava luulot pois heti alkuunsa. Syy ja ratkaisu löytyvät pelastustoimen tehtävänkäsittelyohjeesta, jonka mukaisesti hätäkeskus hälytyksensä tekee. Arvostelijat argumentoivat pelastusryhmän hälyttämistä ”roskispaloihin” ylimitoitettuna verovarojen tuhlaamisena. Vieläkin huolestuttavampi ja osin tunnistamaton ongelma ovat kiireelliset hälytykset, joihin hälytetään pelastusryhmä, mutta sitä ei saada liikkeelle. Kiireellinen tehtävä on toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa määritelty niin, että onnettomuudessa on mahdollisesti henkeä pelastava tai suuria lisävahinkoja estävä tehtävä pelastustoimelle. Oikeuden päätöksen perusteissa nousee esille pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sen avulla tehty laillisuuden tason arviointi näyttää kestävän leivättömän pöydän puntaroinnin
Vaikka kaikki viranomaistoimijat tunnistavat toistensa yhteyspisteet tilanneja johtokeskusympäristössä, aktiivista tiedonvaihtoa ei ole tunnistettavissa. 32 Pelastustieto 1/2024 VIESTINTÄ Viesti ei kulje viranomaiselta toiselle On tyypillistä, että moniviranomaistehtävillä tieto ei välity organisaatiolta toiselle. Asia selviää Juha Virolaisen Maanpuolustuskorkeakoulussa tekemästä Viranomaisyhteistyön tiedonvaihto tilanneja johtokeskusympäristössä -pro gradu -työstä. ”Kommunikointihaasteisiin on olemassa ratkaisu. ”Kun pelastustoimi saa 24/7/365 päivystävän yleisjohtajan, vaativien tilanteiden johtaminen ja resurssien koordinointi paranee. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Dimitri Lisitsyn V iranomaisyhteistyön tiedonvaihdon haasteet alkavat, kun yhteistyö siirtyy kenttäjohtotasolta tilanneja johtokeskuksien yleisjohtotasolle. Pelastustoimessa yleisjohtaja on va rallaolossa päivystävä päällikkö. Tiedonvälitys tulisi varmistaa tilanneja johtokeskusten kautta”, Juha Virolainen sanoo. JOHTAMISJÄRJESTELMÄT POIKKEAVAT Ensihoidon ja pelastustoimen johtamisjärjestelmät poikkeavat muiden turvallisuusviranomaisten vastaavista järjestelmistä. Yleisjohtaja on aina saatavilla ja tilannetietoinen, kun tarvitaan nopeaa päätöksentekoa, toimivaltaisuutta tai viranomaisyhteistyön Tilanneja johtokeskusten tulisi keskustella vaativissa erityistilanteissa.. YLEISJOHTAJA PELASTUSTOIMELLE Pelastustoimen yleisjohtajapuutetta ollaan korjaamassa 2024, jolloin pelastustoiminnan johtamisen yhteistyöryhmä ryhtyy yhdenmukaistamaan johtamisjärjestelmää. Puolustusvoimilla, poliisilla ja Rajavartiolaitoksella johtamisjärjestelmät ovat strukturoitu enemmän yhdenmukaisiksi. Lisäksi toimialojen sisäisissä toimintatavoissa ja johtamisjärjestelyissä on alueellista vaihtelua. Ensihoidossa yleisjohtaja määräytyy tilanteen mukaan, tehtävää voi hoitaa hallinnollinen virka-aikaa tekevä lääkäri, ensihoitolääkäri tai ensihoidon kenttäjohtaja. Suurin ero ensihoidossa ja pelastustoimessa löytyy järjestelmän kärjestä, joissa ei ole jatkuvasti päivystävää yleisjohtajaa, kuten edellä mainituissa organisaatioissa. Toimialan johtamisjärjestelmä tulee rakentumaan viiteen yhteistyöalueeseen (YTA) ja niiden alueellisiin tilanneja johtokeskuksiin
TIKE-JOKE -VERKOSTOT TIEDONVAIHTOON ”Vaativissa erityistilanteissa viranomaiset fokusoituvat oman toimialan sisäiseen toimintaan niin kiivaasti, että 1/2024 Pelastustieto 33. Yleisjohtajuuden käynnistämiseksi ei ole osoitettu rahoitusta, joten sitä rakennettanee resurssien niin salliessa. KOVAA TURVALLISUUTTA Virolainen tutki viranomaisyhteistyön tiedonvaihtoa neljän eri teorian kautta. Virolainen pitää pelastustoimen ja ensihoidon paikkaa ulkokehällä perusteltuna, sillä vaativissa erityistilanteissa ne roolinsa mukaan tukevat muita viranomaisia. Tutkimuksessa selvitettiin tilanneja johtokeskusympäristön sidosryhmiä, niiden välistä tiedonvaihtoa, viranomaisten tilannetiedon rakentumista sekä viranomaisyhteistyön kehittämistä. VIESTINTÄ koordinointia”, Juha Virolainen sanoo. 1/2024 Pelastustieto 33 Kaikki tarvitsevat tilannetietoa. Viranomaisyhteistyö jakautui tiedonvaihdossa kolmelle kehälle. Sisimmällä ja tiiviimmällä kehällä on Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen välinen yhteistyö, joka selittyy päivittäisellä yhteistoiminnalla ja yhteisillä järjestelmillä. PEHMEÄÄ TURVALLISUUTTA Ensihoito ja pelastustoimi tulevat pehmeinä turvallisuuden tuottajina mukaan tiedonvaihdon uloimmalla kehällä, jossa ne jäävät hieman paitsioon kovien tilanteiden aikaisesta tiedonvaihdosta. Asiaan vaikuttavat myös vastaavanlaisen yleisjohtajan puuttuminen ja tietoturvallisuutta parantava keskeneräinen TUVE-verkko. Seuraavalla kehällä mukaan liittyy poliisi, mikä selityy parin vuoden takaisella Puolustusvoimien virka-avusta poliisille päivitetyllä lailla
Niiden tulisi pystyä välittämään tietoa toisilleen, sillä tilannetietoisuus on tärkeä, kaikille organisaatioille”, Virolainen sanoo. TIETO SAATAVA LIIKKEELLE ”Merkityksellinen tieto pitäisi jakaa kaikille tehtävällä oleville, mutta sitä pitäisi osata myös kysyä. Virolainen asettaisi viranomaisyhteistyöharjoitusten keskeisimmäksi tavoitteeksi tilanneja johtokeskusten välisen tiedonvaihdon. Tällöin tilanneja johtokeskuksien rooli korostuu. VIESTINTÄ yhteistyöviranomaiset unohtuvat helposti loopista. Aluksi pelastustoimessa keskitytään YTA-alueiden sisäiseen sekä alueiden väliseen toimintaan. EI YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA Johtamisjärjestelmien lisäksi ensihoidon ja pelastustoimen tiedonvaihto eroaa muista viranomaisista siten, että niiltä puuttuvat erityistilanteisiin laaditut yhdessä sovitut toimintatavat. Harjoittelu toteutuisi paikallispuolustusharjoitusten tai valmiusharjoitusten yhteydessä. Tieto kyllä liikkuu oman organisaation sisällä, kun se vain ensiksi sinne saadaan. ”Tällä hetkellä viranomaistoimijat luovat oman tilannekuvan ja liittävät siihen kerättyä tietoa, saatu tieto on kuitenkin pirstaloitunutta.” Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Hätäkeskuslaitos hallitsevat tiedonvaihdon prosessin, mutta ensihoito, pelastustoimi ja poliisi eivät samalla tavalla tunnista sen merkitystä viranomaisyhteistyössä. ”Aihe tulisi nostaa yhteiseen keskusteluun kaikkien toimijoiden kanssa ja luoda niihin yhteistä ymmärrystä, koulutusta ja valmiutta. Tavoite tulee kohdistaa 5–10 vuoden päähän, jolloin viranomaistoimijoiden johtamisjärjetelmät voisivat olla rakenteeltaan huomattavan yhteensopivia.” Virolainen arvioi, että viranomaisyhteistyön kehittäminen jatkuu alueellisena yhteistyönä. Virolainen työskentelee palopäällikkönä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. EI LÄPIHUUTOJUTTU Ensihoidon ja pelastustoimen johtamisjärjestelmien yhdenmukaistaminen muiden viranomaisten kanssa ei tule olemaan läpihuutojuttu. Viranomaistoimijat tunnistavat yhteisen tilannekuvan tarpeen, mutta se ei muodostu, koska tieto ei liiku tarpeeksi hyvin. ”Johtamisjärjestelmän yhdenmukaistaminen herättää pelastustoimialueittain monenlaisia reaktioita ja yhteisen konsensuksen saavuttaminen vaatii työtä. Kuva: Marko Partanen. Niiden tilanneja johtokeskusympäristöistä puuttuu yhteinen tiedonvaihdon toimintamalli ja laajempi ymmärrys siitä, mitä tietoa toiset saattaisivat tarvita. Pitäisikö tekijä pysäyttää hätävarjelun nojalla keinoja kaihtamatta, vai seurataanko sivusta kun siviilit tarttuvat toimeen ennen poliisia?” Virolainen sanoo, että työturvallisuus on huomioitava erityistilanteissakin. Vaativat aikakriittiset tilanteet ratkaistaan sopeutumisella ja nopeilla ratkaisuilla, jotka voivat estää katastrofin. Hän suosittelee viranomaisyhteistyön alueellista kehittämistä toimintaympäristön yhteisiin tarpeisiin perustuen. Toimijoiden tulee kehittää tehtäviin liittyvää sopeutumista ja riskinarviota.” Virolaisen mukaan tunnistettuihin uhkaskenaarioihin tulisi laatia yhteiset suunnitelmat ja varmistaa niiden reaaliaikainen tiedonvaihto. Seuraavana on viranomaisyhteistyön vuoro. 34 Pelastustieto 1/2024 Pitäisikö tekijä pysäyttää hätävarjelun nojalla keinoja kaihtamatta. Juha Virolainen tutki alueellisella otannalla viranomaisyhteistyön tiedonvaihtoa tilanneja johtokeskusympäristössä. Lue koko työ skannaamalla QR-koodi kännykällä tai suoraan netistä: urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023081094594. Nykyinen ohje käskee odottamaan. Kaikki toimijat tarvitsevat tilannetietoa, se perustuu työturvallisuuden ja toiminnan sopeuttamisen näkökulmiin”, Virolainen painottaa. ”Mitä tehdään, jos pelastajat tai ensihoitajat kohtaavat ensimmäisenä Turun puukottajan
tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen sekä koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • Säätiön hallitus on päättänyt, että apurahoja ei myönnetä palokuntien asemarakennusten rakentamiseen tai rakennusten remontteihin. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2024 toimintasuunnitelma ja talousarvio. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. PALOSUOJELUN EDISTÄMISSÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR BRANDSKYDDETS FRÄMJANDE Palosuojelun edistämissäätiöltä haettavat apurahat vuonna 2024 K IM M O K A IS T O www.palosuojelunedistamissaatio.fi. Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10 000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin. 1/2024 Pelastustieto 35 VIESTINTÄ Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt myöntää enintään 110000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään 17.3.2024 mennessä Palosuojelun edistämissää tiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Marko Hasari, Ketun linnantie 20, 04300 Tuusula
Näin asento pysyy luonnollisena ja työskentelykorkeus on tilanteeseen nähden paras mahdollinen. Näin saadaan aikaan kohtuullinen työtila. U-LASTA NILKKAAN Ensihoitajien todetessa potilaalla mahdollisesti lastoitettavan nilkkamurtuman otetaan siitä ihon paljastamisen jälkeen ensimmäisenä toimenpiteenä valokuvat potilastietojärjestelmään. FENTANYYLITIKKARI KAVERIKSI Ensihoitaja Joonas Pohjasniemen koke. Kipsilastan tekeminen voitaisiin kyllä ottaa mukaan osana tätä opetusta”, toteaa ensihoitoyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori Jukka Kettunen. Myös kipu helpottaa ja kipulääkkeen tarve vähenee. Jos sääolosuhteet ovat haastavat, kannattaa potilas asettaa hoitotilassa paareille jalat menosuuntaan päin. ENSIHOITO Helppo hoito hetkunilkalle Suomessa ensihoitajat tukevat nilkkamurtumia U-lastalla jo monin paikoin. 36 Pelastustieto 1/2024 Pelkästään positiivisia kokemuksia. Ensihoitajat, kipsimestarit ja ortopedit valitsivat kokeiltavaksi lasikuitukipsistä tehtävän U-lastan. Mahdollisen reponoinnin jälkeen toinen ensihoitaja pitää nilkan neutraaliasennossa ja toinen hoitaa lastoituksen. OPINNÄYTETYÖ SUUNNITTELUUN ”Kipsilasta on osoittautunut kokemuksen perusteella hyväksi keinoksi hetkunilkan tukemisessa. Lasikuitukipsistä muotoiltavan U-lastan on todettu tukevan nilkkaa erinomaisesti, lievittävän kipua ja olevan luonteva osa potilaan kokonaishoitoa. Kun lasta on paikoillaan, se kiinnitetään siteillä. Metropoliassa harjoitellaan reponointia ja kipsausta osana päivystyshoitotyön opintojaksoa. Ensin lastoitettava kohta pehmustellaan, minkä jälkeen kipsimateriaali kastellaan ja muotoillaan U-lastaksi kantapään alle ja nilkan molemmille puolille. Asiasta ei oikein vielä löydy julkaisuja mutta tästähän voisi opinnäytetyön kehittää. Hän selvitti tyhjiölastalle korvaajaa, joka tukisi murtuman paremmin eikä sitä tarvitsisi poistaa potilaan saapuessa sairaalaan. KELI VAIKUTTAA Hyvällä säällä kannattaa kipsilasta asettaa potilaan istuessa kantotuolissa sivuoven aukossa murtuneen jalan roikkuessa alaspäin. Teksti: Jarmo Turva · Kuva: Marko Partanen K eski-Uudellamaalla idean isä on Hyvinkään sairaalan päivystyksestä ensihoitoon siirtynyt kipsimestari Erkki Kerttunen. Lasta kovettuu varsin nopeasti ja antaa hyvän tuen nilkalle
Koska U-lastan tarve ensihoidossa on vähäistä ja henkilöstö vaihtuu, on pidetty kertauskoulutuksia. Hyväasentoinenkin murtuma pysyy paremmin tuettuna ja kipulääkkeen tarve vähenee, kun lastaa ei tarvitse poistaa sairaalaan tultaessa. Juttukokonaisuus jatkuu Ensihoitajat ovat jo pitkään tukeneet murtumia yksilöllisillä kipsilastoilla.. Ulkomailla on käytössä fentanyylitikkari, joka voisi olla hyvä kipulääke meilläkin. Heidän mukaansa reponoitu murtuma pysyy paikoillaan U-lastassa käytännössä aina, kun tyhjiölastaa käytettäessä on suuri vaara, että murtuma menee uudelleen virheasentoon. Aika moni hetkunilkkapotilas on päihtynyt eli kipulääkkeenä käytettävän opiaatin annostelu on tarkkaan harkittava.” KERTAUSPAJA TYÖN OHESSA U-lastan kouluttajan tulee hallita sekä ambulanssiolosuhteet että lastan tekeminen. 1/2024 Pelastustieto 37 ENSIHOITO mukset hetkunilkan tukemisesta U-lastalla ovat pelkästään positiivisia. TUKI SÄILYY PAREMMIN Kertauskoulutuksessa olleet ensihoitajat ilmaisivat olevansa vakuuttuneita kipsilastan toimivuudesta verrattuna perinteiseen tyhjiölastaan. Keski-uudellamaalla tällaisia henkilöitä on useampiakin. Vamma voidaan kuvata tapahtumapaikalla ja liittää kuva sähköiseen potilaskertomukseen. Kouluttajat päivystävät keskeisellä asemalla ja kenttäjohtaja ajattaa ambulanssit sopivassa tilanteessa paikalle. Hyvin tehtyä lastaa ei välttämättä tarvitse poistaa ennen leikkaussalia. ”Kolmannesta henkilöstä voisi olla hyötyä vastavedossa polvitaipeesta. Rahan ollessa tiukalla koulutus tapahtuu noin tunnin kestävänä työpajaharjoitteena, jossa henkilöstö tavoitetaan hyvin. Harjoitus tapahtuu taukotilassa, josta ambulanssi voidaan tarvittaessa hälyttää kiireiseen tehtävään tai harjoitus keskeyttää ruuhkatilanteen syntyessä
KORJAUSLIIKE LASTOJA TEHDESSÄ Lapissa U-lastat sidotaan ideaalisiteellä. Aiemmin kun lastat sidottiin itsekiinnittyvällä siteellä, saattoi syntyä liian kireitä sidoksia, jolloin ne oli purettava päivystyksessä. Aluksi henkilöstö suhtautui varauksella, mutta koulutus ja lastan sinnikäs käyttö tekivät tehtävänsä. Kivunhoidossa asento toimii lääkettä paremmin.. Oli keksittävä uusia keinoja”, ensihoitaja ja työyhteisönsä kipsikouluttaja Miko Määttä sanoo. Pitkään käytössä ollut hoitotapa suunniteltiin yhdessä ortopedien kanssa. ”En ole kymmeneen vuoteen kenenkään nähnyt käyttävän tyhjiölastoja, tyhjiöpatjaa lukuun ottamatta. ”Ihovaurio aiheuttaa infektioriskin, se täytyy hoitaa kuntoon ennen varsinaista leikkausta, johon päästään 2–3 viikon päästä, kun haava on parantunut. Muuten pitäisi lähteä reilun kolmen tunnin ajomatkan päähän Rovaniemelle. Ivalossa päivystysajan ulkopuolella hyväasentoisen murtuman saaneelle potilaalle voidaan tehdä yksilöllinen lasta ja hän voi jäädä kotiin odottamaan päivystyksen avautumista. ”Kun olemme tukeneet nilkkaja säärimurtumapotilaita kivuttomaksi ja konsultoineet lääkäriä, olemme voineet lähettää potilaan tapauskohtaisesti kipulääkkeiden kanssa taksilla päivystykseen. Teksti: Marko Partanen oli kentällä kokeiltavia tuentavälineitä. KORVAUKSIA POTILAILLE Ortopedit olivat antaneet ensihoidolle palautetta virheasentoisista nilkkamurtumapotilaiden hoidosta. 38 Pelastustieto 1/2024 ENSIHOITO ”P äivystysten poiston takia kuljetusmatkat Lapissa voivat venyä jopa kahdeksantuntisiksi. Olimme tienanneet potilaille yhden lisäleikkauksen ja pitemmän toipumisajan. Parhaimmassa tapauksessa olemme säästyneet kahdeksantuntiselta kuljetukselta ja ambulanssityhjiöltä”, Määttä kertoo. Olemme tukeneet olkavarren yläkolmanneksen murtuman U-lastalla ja laittaneet lapsipotilaalle lantioalaraajalastan, jolloin kiireinen kipusokkipotilas on saatu kivuttomaksi ja vähemmän kiireiseksi.” Määtän mukaan murtumapotilaan kivunhoidossa oikea asento toimii lääkettä paremmin. Se on koettu helpoksi, yksinkertaiseksi ja valmiin pehmusteensa takia nopeammaksi”, Määttä kertoo. Lisäksi ensihoidon aikana syntyneistä hoitovirheistä jouduttiin maksamaan potilaille korvauksia”, Määttä sanoo. Rovaniemen lisäksi vain Ivaloon jäi päivystys, sekin poikkeusluvalla. Niistä käyttöömme on jäänyt lasikuidusta valmistettu kipsilasta, jossa on valmiit pehmusteet. Pitkillä kuljetusmatkoilla tyhjiölastoilla tuetuille potilaille oli syntynyt ihoja pehmytkudosvaurioita, jotka pidensivät toipumisaikaa. Hän alkoi tehdä työn ohessa kokeiluja löytääkseen murtumien tuentaan paremman vaihtoehdon. ASENTO VOITTAA LÄÄKKEET Määtälle kipsit olivat tuttuja aiemmasta lääkintävahtimestarin työstä. ”Sairaalassa ollaan tyytyväisiä, sillä aiemman kaltaisia komplikaatioita ei juurikaan enää ole.” SÄÄSTYTÄÄN PITKILTÄ KULJETUKSILTA Potilas saattaa päätyä ensihoitajan tekemässä lastassa osastolle odottamaan leikkausta. Määtän mukaan itsekiinnittyvien siteiden hallitseminen vaatii säännöllistä käyttöä, jotta tuntuma säilyy. ”Minulla oli matkassa putkikassi, jossa U-lastalla vähemmän komplikaatioita Lapissa ambulanssit varusteltiin yksilöllisillä kipsilastoilla kymmenen vuotta sitten, kun päivystyspisteet tuoreen päivystysasetuksen takia vähenivät kahteen
LASTAT VERTAILUSSA Harjoituksessa samalle koehenkilölle asetettiin toiseen nilkkaan kipsilasta ja toiseen nilkkaan muotoiltava lasta. Lastan kanssa vamma voidaan röntgenkuvata. HELPPO KÄYTTÄÄ Haikolan mukaan ensihoitajat ovat tykänneet muotoiltavasta lastasta, koska se on kevyt kantaa mukana ja helppo käyttää. Tätä juuri tuotteelta haluammekin, että se on yksinkertainen ja toimiva”, Haikola sanoo. ”Olemme kouluttaneet lastan käytön myös ensivasteyksiköille, jonka henkilöstö on myös kehunut lastaa toimivaksi. Lastan hyvänä puolena on pidetty muokattavuutta leikkaamalla. Etelä-Pohjanmaan ensihoitajat arvioivat, että nilkkaan muotoiltavaa lastaa ei välttämättä saa muotoiltua täysin optimaalisesti, mutta joustositeiden avulla lastasta saa kuitenkin hyvin tukevan. Muotoiltava lasta on käytössä ainakin Helsingissä ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa ensihoitajat tykkäävät käyttää tuotetta erityisesti rannemurtumien tukena sekä U-lastana nilkkavammoissa. Teksti ja kuva: Marko Partanen Muotoiltava kipsilasta on helppo, nopea ja toimiva tapa tukea murtuma.. Käyttöön valikoitui muotoiltava lasta, joka on vaahtomuovilla päällystetty ohut alumiinilevy. Lasta on helposti taivuteltavissa, muotoiltavissa tai tarvittaessa saksilla leikattavissa. Lopuksi lasta sidotaan paikoilleen sideharsolla ja viimeistellään itsekiinMuotoiltava lasta – simppeli tuki nittyvällä sideharsolla”, OYS Ensihoidon hoitotarvikkeista ja suojavarusteista vastaava ensihoitaja Mikko Haikola sanoo. ”Esimerkiksi rannemurtumaa tuettaessa ensihoitaja voi muotoilla lastan ensin omassa kädessään sopivaksi ja asettaa sen sitten tukemaan potilaan vammaa. Muotoiltavan lastan eduksi katsottiin käytön ja asettamisen helppous, kun kipsilastan asettamisessa on enemmän työvaiheita ja käsityötä. Valmistajan mukaan lasta voidaan muokata niin pieneen sormimurtumaan, erilaisiksi U-lastoiksi kuin isompaan reisimurtumaankin. Henkilö totesi molempien lastojen olevan tukevia, joskin kipsilasta hieman tukevampi ja istuvampi. Muotoiltava lasta on valikoitunut käyttöön myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen OYS Ensihoidossa, johon Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoito yhdistyi vuosi sitten. 1/2024 Pelastustieto 39 ENSIHOITO M uutama vuosi sitten Jokilaaksojen pelastuslaitokselle etsittiin monikäyttöistä tuotetta, joka korvaisi käytössä olevat pienten raajamurtumien tuentaan tarkoitetut lastat
Hyvä ulkoinen viestintä lähtee hyvästä sisäisestä viestinnästä – kun sisäinen viestintä on kunnossa, on edellytykset entistä parempaan viestintään tiedotusvälineiden ja kansalaisten suuntaan. On tärkeää ymmärtää, että hyvä viestintä on keskeinen osa pelastusalan toimintaa. 40 Pelastustieto 1/2024 MIRAFONI Ei ole hyväksi alan maineelle. Yksi suurimmista ongelmistamme siis on se, miten pelastusalalla puhumme toisillemme. Viestintätaitoja on syytä kouluttaa kaikissa pelastusalan organisaatioissa. Sen sijaan, että keskusteltaisiin avoimesti ja rakentavasti, näkee usein syyttelyä, vähättelyä ja jopa henkilökohtaisten hyökkäysten tekemistä. Vaikka pelastusalalla tehdään arvokasta työtä ihmisten turvallisuuden eteen, minua suoraan sanottuna hävettää nähdä, miten alan keskinäinen viestintä usein epäonnistuu, oli kyse sitten erilaisten kansalaisille jaettavista toimintaohjeista, alan resurssien jakamisesta tai kehittämiskohteista. Entistä parempi yhteistyö pelastusalan eri organisaatioiden välillä onkin tarpeen, jotta tiedonkulku on avointa, saumatonta ja oikea-aikaista. Alan sisäinen viestintä on avainasemassa siinä, millaiseksi tämä ala koetaan ja miten tämä ulkoa nähdään. Tervetuloa entistä paremman viestinnän vuosi 2024!. Tämä aiheuttaa sekaannusta ja epävarmuutta, mikä ei ole hyväksi alan maineelle eikä alan pitovoimalle. Tarvitaan nopeasti koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä siitä, mitä on hyvä viestintä. Tämä luo epäluottamusta ja heikentää keskinäistä yhteistyötä ja tällä voi olla vaikutusta jopa ihmisten turvallisuuteen. Lisäksi hyvin usein epäasiallista käytöstä katsotaan läpi sormien. Tämä vaatii hyvää viestintäsuunnittelua ja -taitoja. Hyvä viestintä luo myös wluottamusta ja ymmärrystä pelastusalan toimintaa kohtaan. Hyvä sisäinen viestintä auttaa koordinoimaan toimintaa, jakamaan tietoa ja varmistamaan, että kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan tehokkaasti ja turvallisesti. Nyt hukkaamme arvokkaita tilaisuuksia kehittää alaa kähisemällä niistä keskinäisesti julkisesti. Usein näkee, että media ja kansalaiset saavat ristiriitaista ja epäselvää tietoa pelastusalan toiminnasta. mirafoni112@ gmail.com Miten me viestimme. Tieto pelastusalan sisällä ei kulje eri organisaatioiden välillä, on tarve ”tietää paremmin” tai näpäyttää nappaskengistä ja mokkatakkimaistereista. Pelastusalan viestintäkulttuuria leimaa usein ”palokuntahuumori” ja ”pitää kestää ronskimpaakin kielenkäyttöä”. Alalla on opittava, miten erimielisyyksiä ja konflikteja käsitellään rakentavalla tavalla ja sellaisilla foorumeilla, joissa asioita käsitellään riittävällä laajuudella ja alan sisäisesti. Tällainen osallistava viestintä ei siis tapahdu vain johtajien kesken, vaan vaatii koko pelastusalan osallisuutta. Mira Leinonen työskente lee pelastusylitarkastajana EteläSuomen aluehallinto virastossa. Usein näkee, että kritiikkiä tai erimielisyyksiä käsitellään tavalla, mikä ei vie asioita eteenpäin. Se, miten viestimme sisäisesti, vaikuttaa myös ulospäin. Pelastusalan viestintäkulttuuri on aihe, josta on puhuttava avoimesti ja rehellisesti. Viestintäkulttuurissamme on parantamisen varaa ja nyt uuden vuoden alkaessa olisi hyvä aloittaa alan sisäisen viestinnän kehittäminen. Pelastusalan viestintäkulttuuri kaipaa mielestäni useita toimenpiteitä
Teksti: Christoffer Ericsson ja Anu Venesoja Ei ehkä auta PTSD-oireisiin. tujen teknisen ja psykososiaalisen debriefingin sekoittaminen ole hyväksi. Toisaalta osallistujien omat kokemukset näyttäisivät olevan vahvasti positiivisia johtaen muun muassa vähempään alkoholin käyttöön ja parempaan elämänlaatuun, vaikka osallistuminen ei varsinaisesti vähentäisikään PTSD-oireita. Näyttäisi siltä, että debriefingin vaikutuksia täytyisi kaivaa vielä lisää eri näkökulmista ja erilaisilla tutkimuskysymyksillä sekä miettiä, mitä tietoa käytetty työkalu eli mittari antaa meille. Toisaalta niidenkin taso on täysin riippuvainen arvioitujen tutkimusten tasosta. 1/2024 Pelastustieto 41 MIRAFONI E nsihoitajilla ja pelastajilla esiintyy keskivertoa enemmän post-traumaattista stressi reaktiota (PTSD). Joskus tulokset saattavat myös yllättää ja johtaa käytäntöjen muuttamiseen. Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset osoittavat, etteivät yksittäisten debriefing-istuntojen vaikutukset PTSD-oireisiin ole yksiselitteisiä ja että vaikutusmekanismeja ei tiedetä. Mutta mitä sanovat tutkimustulokset debriefingin vaikutuksista osallistujiin. Edellä kuvatun perusteella voimme todeta, kuinka tärkeää on ymmärtää näytön hierarkia; systemaattiset kirjallisuuskatsaukset luovat aina yksittäistä tutkimusta laajemman kuvan ilmiöstä. Osa tutkimuksista viittaisi jopa siihen, että oireet pahenevat istuntoihin osallistumisen jälkeen. Suomessa pelastusja ensihoitoaloilla on vakiintuneet post-traumatyöpajat, joista on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia osallistujille. Hyötyä näyttäisi olevan ainakin yhteisön vertaistuesta oireiden ja avun tarpeen normalisoinnissa sekä sosiaalisessa tukemisessa. Tutkimalla aihetta voimme päästä aina lähemmäs, mutta ei ehkä täysin kiinni lopulliseen totuuteen. Myös organisaation ja esihenkilöiden positiivisilla asenteilla ja tuella on osoitettu olevan merkittävä vaikutus. Debriefingin lähestymistapoja on useita, hieman eri periaatteisiin perustuvia menetelmiä, joista tyypillisimpiä ovat CISM (Critical Incident Stress Management) ja siitä hyödynnetty CISD (Critical Incident Stress Debriefing). Vaikuttaisi siltä, että tarvitsemme lisää mittareita ja arviointimenetelmiä, joilla saamme laajennettua ymmärrystä debriefingin vaikutusmekanismeista. Osa tutkimuksista osoittaa debriefingistä olevan hyötyä PTSD-oireiden helpottamiseksi, toiset tutkimukset eivät. Lähteisiin pääset QR-koodista tai finnemakatemia.fi/pelastustieto. Sen verran tiedetään, ettei niin sanotENSIHOITO Debriefing – tiedämmekö tarpeeksi. Merkittävä osa tutkimuksista käyttää lopputulemana nimenomaan PTSD-oireita eri mittareiden avulla mitattuna. Tätä on perusteltu kohonneella riskillä traumatisoitua uudelleen. Myös muun muassa post-traumatyöpajoissa on hyödynnetty EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) -terapiaa oireiden lieventämiseen hyvin tuloksin. Siksi psykososiaalisia varhaisen vaiheen interventioita (defusing ja debriefing) on hyödynnetty hyvällä vastaanotolla monessa pelastusja ensihoito-organisaatiossa. Mitattu lopputulema vaikuttaa niin ikään siihen, mitä me lopulta löydämme, kuten myös se, ketkä ovat olleet tutkimuksen kohteena. Osassa tutkimuksissa tutkittavina ei ole ollut esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisia vaan yleisesti trauman kokeneita aikuisia
”Nähnyt tarpeeksi” -ämpäri on täyttynyt kauan sitten. Mutta kun kuormaa ei ehdi purkaa ennen uuden kertymistä, alkaa pinta ämpärissä nousta. Pelottavinta oli, etten huomannut itse mitään. Syksyllä huomasin kuormittuneeni myös vetämistäni jälkipuruista. Toki unettomia öitä on ollut, ja kahvia on kulunut paljon. Elin harhassa, jossa viikko moottoripyörän päällä ulkomailla kuittaisi hitaasti kertyneen stressin ja uupumuksen. 42 Pelastustieto 1/2024 VÄSYNYT LANSSARI Neste tulvi reunojen yli. Kokemukseni perusteella suosittelen vahvasti: Pidä työkavereista huolta ja avaa suusi. Hetkellisesti tuntui paremmalta. Koska minulle tunteista puhuminen ei ole hankalaa, olen saanut kuormani käsiteltyä. Totuus on kuitenkin toinen. Enhän minä nyt tällä kokemuksella ja resilienssillä voi kuormittua näin paljon. Jälkipurkutoiminnan hyödyistä olen saanut nauttia melko pienen osan työurastani. Loma tuli ja meni. Se, että luulee olevansa moisen yläpuolella, todennäköisesti kasvattaa uupumisen riskiä. Jokainen meistä voi uupua töissä kokemiemme asioiden takia. Jokunen niistä ylitti jälkipurkukynnyksen, valtaosa ei. Se ei myöskään ole työterveyshoitaja kolmen viikon päästä. Vanhan viisauden mukaan ihminen tottuu kaikkeen paitsi jääpuikkoon pakaroiden välissä. Koska hyvät ihmiset herättivät minut superensihoitajan harhasta, tiesin mistä oli nyt kyse. Tiedostin tarvitsevani ulkopuolista apua. Kun palasin kesäloman jälkeen töihin, alkoi tulla osumia. Reagoin univaikeuksille ja hieman huonolle mielialalle, mutta laitoin sen syksyn ja lähestyvän talven piikkiin. Välillä olen onnistunut äyskäröimään tavaraa poiskin, koska se ei ole läikkynyt. Työantajilla on oltava valmis mekanismi huolehtia tästä haasteesta, eikä se rajoitu vain jälkipurkuun, vaikka sekin erinomainen toimi on. Olen osallistunut jaloon taisteluun sairauksia ja kuolemaa vastaan vajaat 30 vuotta. Vaikutin heidän mielestään stressaantuneelta ja uupuneelta. Keskustelin esihenkilöni kanssa asiasta. Kunnes kaikki muuttui viime syksynä. Kyllä vanhakin koira voi väsyä Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Mekanismi ei myöskään voi olla pelkkä sairasloma, koska mieli tai siviilielämä eivät välttämättä anna eväitä moisen kriisin hoitamiseen. Ensihoitoala kehittyy, mutta vielä ei olla maalissa.. Jouduin toteamaan, ettei pinta ämpärissä ollut laskenut, vaan olin laittanut lomani ajaksi vain kannen sen päälle. Pian kypäräterapian jälkeen tuli kaksi tilannetta, jotka kuormittivat minua taas merkittävästi. Neste tulvi reunojen yli. Tästä ja melko herkästä sielusta huolimatta olen aina kokenut jaksavani hyvin. Ensihoidollisesti vaativia tehtäviä, mutta erityisesti henkisesti kuormittavia. Loma oli kulman takana, joten sovimme, että jäädään seurantalinjalle. Minun lisäkseni monet ensihoitajat saattavatkin elää siinä uskossa, että vain harvinaisen raskaat tehtävät voivat enää kuormittaa. Luullaan, että tähän ”kaikkeen”-kategoriaan kuuluvat myös kuormittavat ensihoitotehtävät. Havahduin vasta, kun kaksi eri työkaveria kahdessa eri tilanteessa kertoi olevansa huolissaan minusta. On tullut nähtyä kaikenlaista
Valtio puolestaan rahoittaa ja ohjaa strategisesti järjestäjää eli hyvinvointialuetta. ”Eri rooleja ei ole sisäistetty lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Toisessa osassa olivat maakuntaan liittyvät asiat ja toisessa muita uudistuksia koskevat asiat. Järjestäjä päättää myös palvelutasosta ja palveluiden tuottamistavasta. 44 Pelastustieto 1/2024 ELÄKKEELLE Ilpo Helismaa haki 1980-luvun puolivälissä Uudenmaan lääninhallituksen poliisiosastolle, mutta sinne eivät ovet auenneet. Opettajan työstä pidin paljon. ”Minua on kuitenkin kohdeltu varsin kiltisti, mahdollisesti opettajataustani takia. ”Ei ole kaduttanut, vaikka en päässytkään poliisiin. Oikeusoppinut valmisteli useita alaan vaikuttavia säädöksiä. Historia kiinnostaa erityisesti. Valtion palo-opistoon hänet houkutteli opettajaksi silloinen rehtori Erkki Jaakkola. ”Onneksi toisella tuotantokaudella valmistelu eteni selvästi sujuvammin.” Hän muistuttaa, että toiminnan järjestäjällä on keskeinen merkitys, myös pelastustoimessa. Sen sijaan yhteydenotto tuli pelastustoimen puolelta. ”Mutta virkamies valmistelee ja demokratiassa vaaleilla valitut päättäjät päättävät.” Kun valmistelija haluaa vakuuttaa päättäjät, pitää valmistelutyössä perustella huolella ja vaikutusarviot ovat välttämättömiä. ”Ennen nykyistä aikaa olin muun muassa tekemässä yhdessä venäläisten kanssa peliä talvisodasta.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Katharina Schulze. ”Muistot ovat hemmetin hyvät ja on tunne, että työllä on ollut merkitystä.” ”Maisemakonttoreita en jää kaipaamaan, mutta kylläkin hyvää työyhteisöä ja työtoveruutta.” Eläkepäivät kuluvat kesät mökkeillen, talvet matkustellen ja lukemalla. Siitä alkoi apulaispelastustarkastajan ura. Läänin nuori virkamies tutustui in nok kaasti alaan. Lain mukaan pelastuslaitos tuottaa palveluitaan hyvinvointialueelle, joka kuskin paikalla järjestäjänä ohjaa, valvoo ja resursoi yleiskatteellisella valtionrahoituksella. ”Oltiin Ruotsin-laivan baarissa ja Eki kertoi, että haussa on lehtorin työ. Oppilainani ehti olla muiden muassa melkein puolet kaikista siihen mennessä päällystökurssin suorittaneista eivätkä entiset oppilaat ole ilmeisesti halunneet opettajaansa haukkua” hän hymyilee. Virkamies ei voi aina halutessaankaan kirjoittaa lakiin tai asetukseen sitä, mitä kenttä toivoo.” Ilpo Helismaa on ollut yksi kentän parjaamista Kirkkokadun mokkatakkimaistereista. Pelastustoimi on ollut palkitseva ala”, Ilpo Helismaa sanoo. Ensimmäinen lainvalmistelutehtävä oli muuttaa lakia eräistä kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä. Nyt se päättyi, kun sisäministeriön pelastusosaston hallitusneuvos jäi eläkkeelle. Jos opisto ei olisi mennyt Kuopioon, olisin saattanut jatkaa opettajana.” Lyhyen lääniin paluun jälkeen Helismaa auskultoi vuoden Helsingin käräjäoikeudessa. Hän on tehnyt myös tietokonepelejä, joissa historian harrastusta voi hyödyntää. Valtion strateginen ohjaus ja valvonta kohdistuvat nimenomaan järjestämiseen, ei tuottamiseen. Häntä syyllistetään vähän kaikesta, mutta virkamies on nykyään poliittisesti johdetussa ministeriössä monesti ainoastaan hallitusohjelmaa toteuttava valmistelija ja viime kädessä eduskunta päättää ja presidentti vahvistaa lait. ”Olin valmistelemassa hyvinvointialueuudistusta kahdella kierroksella yhteensä kahdeksan vuotta. ”Tämä edellyttää jopa satojen sivujen kirjoitustyötä ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa.” ”Eihän tällaisena someaikana virkamiestä juurikaan arvosteta. Nyt jäänkin juuri oikealla hetkellä eläkkeelle, kun vihdoin on valmista.” ”Valmistelutyössä maakuntien määrästä väännettiin poliittisesti kättä ja valmistelua jouduttiin muutenkin tekemään jatkuvasti muuttuvista lähtökohdista.” Lakien laatija Kun uudistus ei näyttänyt menevän läpi ja lopulta se karahtikin kiville, jakoi Helismaa valmistelun kahtia. Toisin ovat pelastuslaissa säädetyt pelastusviranomaistehtävät, joissa myös valtion pelastusviranomaisen suora käskyvalta hyvinvointialueen pelastusviranomaisiin voi tulla kyseeseen.” Lainvalmistelija koki Helismaan mukaan olonsa välillä turhautuneeksi, kun lakiin joutui poliittisesta paineesta johtuen kirjoittamaan jotain sellaista, mihin itse ei olisi välttämättä uskonut. ”Olemmekin nauraneet, että minä rohkenin ”korjata” ensi töikseni konkari Eskon valmistelemaa lakia.” Erityisesti mieleen on jäänyt pelastustoimessa 150 vuoteen tehty suurin uudistus. Hän kävi muun muassa sam mutustyönkurssin Tammisalon VPK:n riveissä ja väestönsuojelupäällikkökurssin Lohjalla. Lain oli alun perin kirjoittanut pitkäaikainen kollega Esko Koskinen
Aluksi työtä karsastettiin, mutta myöhemmin se onnistui hyvin. ”Siellä kävinkin tutustumassa ja katsomassa mallia.” Myös mediaviestintä on edennyt. Pääsin koulutukseen ja tunsin heti alan omakseni.” Lukemisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneena hän hakeutui lukemaan suomen kieltä yliopistoon. Tämä päätös on heijastunut hyvinvointialueen muille tehtäväalueille, joissa myös ei viestintä ole mukana. Veijo Kaján on saanut myös Pelastustiedon Palokärki-viestintäpalkinnon.. Viestinnän asiantuntija osaisi näistä merkeistä jo varautua tulevaan viestinnän haasteeseen,” toteaa Kaján. ”Siinä oli suuri työ viedä ajatusta eteenpäin ja saada palomiehet innostumaan asiasta. ”Silloin huomasin haun palomieskoulutukseen, josta kuitenkin suoriutuisi nopeammin. Siitä 21 vuotta hän työskenteli palomiehenä ja 19 vuotta tiedotuspäällikkönä. ”Aluelaitoksessa haluttiin terävöittää tiedottamista. ALALLE YHTENÄINEN SANOMA Viestintä oli vuosituhannen alussa varsin alkutekijöissä ja ainoastaan Helsingissä oli sitä tehty jo pidempään. ”Toivottavasti pelastuslaitoksella edelleen olisi oma viestintäyksikkö, sillä pelastustoimen erikoisosaaminen saattaisi muuten näivettyä. Uuteen tehtävään sai sisällön rakentaa itse ja intoa oli paljon.” Erityisesti onnettomuuksien ehkäisyä lähdettiin viemään eteenpäin turvallisuusviestinnän avulla. Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastuspalveluista tiedotuspäällikön tehtävästä eläköitynyt Kaján tarvitsi ammatin ja huomasi haun palomieskurssille Otaniemeen. 1/2024 Pelastustieto 45 ELÄKKEELLE ELÄKKEELLE Palomiehestä tuli viestijä Teksti: Esa Aalto · Kuva: Jarmo Ruotsalainen ”Sattuman sanelema juttu”, kuvailee Veijo Kaján päätymistään palomieheksi. Onhan väestön varoittaminen ja turvallisuusviestintä edelleen pelastuslaitosten lakisääteisiä tehtäviä.” VIIMEINEN LETKU JA LAASTARI Veijo Kaján ei saa seuraajaa Pirkanmaalla ja viestintäorganisaation kutistamisen lisäksi myös henkilöstölehti Letkun ja laastarin ilmestyminen loppuu. Hän kävi Kuopion Rissalassa ammattilentäjän peruskurssin. Kun aikaisemmin riitti se, että kyselijöille vastattiin, on sittemmin tajuttu, että on hyödyllistä itsekin olla aktiivinen. Siinä on tärkeää olla syyllistämättä ihmisiä. ”Onnettomuusviestinnän yhteydessä voidaan jakaa myös turvallisuustietoutta. ”Viestintä on johtamista, joka on tiedon kulun kannalta tärkeää. Alalla pitää olla myös yhtenäinen sanoma viestinnässä”, hän sanoo ja muistelee esimerkiksi suhtautumista sprinklereihin, josta ala oli erimielinen. Hän haki tehtävää ja tuli siihen valittua. Olin kuvitellut, että palomieheksi pääsemiseksi tarvitaan vpktausta. ”Sen jälkeen opiskelin vielä äidinkielenopettajaksi ja opetin sivutoimisena opettajana viestintää Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa.” SATSAUS TURVALLISUUSVIESTINTÄÄN Veijo Kaján mietti vakavasti opettajan uraa, kun pelastuslaitokseen perustettiin tiedotuspäällikön toimi. Hän toivoo, että viestinnässä pidetään huolta valtakunnallisesti ja sisäministeriön vetovastuulla viestinnällä on selkeämmät tavoitteet ja ohjeistuksiin sitoudutaan. NOPEASTI AMMATTIIN Veijo Kajánista piti alun perin tulla ammattilentäjä. Kaján ihmettelee sitä, että Pirkanmaalla ei hyvinvointialueen johtoryhmässä ole viestinnän edustajaa mukana. Pirkanmaalla perustettiin Tulikettu -turvallisuuskoulutus, jossa palomiehet alkoivat jakaa esija peruskoululaisille turvallisuustietoa. Veijo Kaján pitää harmillisena sitä, että hyvinvointialueilla ajetaan säästösyiden takia myös viestintää alas. Jos ei viestinnän edustaja ole kuulemassa johtoryhmän keskusteluja, jää moni tärkeä muistioon kirjoittamaton asia ”ilmaan”. Siitä alkoi ura pelastustoimessa, joka kesti yli 40 vuotta. Siinä auttoi osaltaan oma palomiestaustani, joka toi uskottavuutta”, hän muistelee. Kuormittavien palomiesvuosien jälkeen tuli halu kouluttaa itseään lisää. Kun viestimme uskottavasti, pystymme myös ohjaamaan sitä, miten media kertoo onnettomuuksista.” Kajánin mielestä on tärkeää, että myös pelastustoimessa virkapukuiset esiintyvät samalla tavalla julkisuudessa kuin esimerkiksi poliisit. Jatko oli kuitenkin epävarma ja perhettä perustaessa oli ammatti saatava nopeammin. ”Viestintää varten tarvittaisiin oma asiantuntijapankki, josta kulloiseenkin asiaan tarvittavat asiantuntijat saataisiin esille
Sinnikkäimmät jaksavat, mutta putoajiakin tässä porukassa on, vaikka siitä ei juuri puhuta tai harva meistä sitä uskaltaa tunnustaa. Pelastusalan henkilöstön työhyvinvointi on tunnistettu viime vuosina erityisen tärkeäksi asiaksi. Kun tähän kuormaan lisätään vielä, kuinka henkisesti raskasta ja yksinäistä johtajan tehtävä on ja sen, että johtaja saa harvoin vilpitöntä kiitosta, henkisen kuorman yhtälö on valmis. Kohderyhmänä ovat ennen kaikkea pelastajat ja ensihoitajat, jotka kohtaavat työssään traumaattisia tilanteita. Vastuu työhyvinvoinnista on ensisijaisesti työnantajalla, mutta myös kansallista tukea tarvitaan. Olen omalta osaltani ollut edistämässä posttraumatyöpajojen jatkoa ja pidän tärkeänä, että psyykkiseen toimintakykyyn kiinnitetään erityistä huomioita. Miten on käsitelty esimerkiksi sitä henkistä kuormaa, mikä viime vuosina on ollut hyvinvointialueita käynnistäessä. Onnekseni olen uskaltanut hakea ja saanut tilanteeseeni apua, minulla on töissä tukenani upeat työkaverit ja esihenkilö sekä muita läheisiä, jotka välittävät. Esimerkiksi posttraumatyöpajojen rahoitus on viime vuosina ollut vaakalaudalla. Sitä odotellessa hyvinvointialueiden pelastuslaitokset vastaavat yhdessä pelastustoimen postraumatyöpajojen rahoituksesta. Olen hakenut itse seuraavaan posttraumatyöpajaan ja kannustan siihen kaikkia alalla työskenteleviä asemasta riippumatta – kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin ja kaikkia meitä tarvitaan. Nostan kuitenkin keskusteluun myös sen, miten johtajat ja muu päällystö jaksavat. Tämä näkyy hallitusohjelmaa myöten, jossa luvataan kiinnittää pelastusalan työhyvinvointiin erityistä huomiota ja varmistaa pelastusalan posttraumatyöpajojen jatkuminen. Pidetään siis itsestämme ja toisistamme huolta.. Ja hyvä niin, pääasia, että arvokas toiminta jatkuu, ja siitä iso kiitos pelastusjohtajille. Tämä porukka on ollut äärimmäisellä koetuksella, ja pienillä pelastustoimen resursseilla on tehty valtava ponnistelu historiallisen uudistuksen valmistelussa. Sisäministeri Mari Rantanen totesi Pelastustiedon haastattelussa, että posttraumatyöpajan rahoittaminen valtion budjettirahoituksesta on hyvä asia. Kirjaukset ovat erinomaisia ja toivottavasti ne johtavat konkreettisiin toimiin. Markus Viitaniemi on PohjoisKarjalan pelastus laitoksen pelastusjohtaja ja Palo ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Joku voisi sanoa, että juuri siksihän johtajille maksetaan, mutta johtajankin takana on tunteva ihminen, jolla on töiden lisäksi myös siviilielämän haasteet ja joka voi kaiken tämän taakan alle uupua. Ja ilman heitä en olisi nyt tässä. 46 Pelastustieto 1/2024 Henkinen hyvinvointi kuuluu kaikille PUHEENJOHTAJALTA Miten päällystö jaksaa. Olen kokenut henkistä kuormaa myös itse työskennellessäni sekä kansallisella että alueellisella tasolla uudistuksen parissa. Itse olen yksi heistä, joilla kokonaiskuormitus kasvoi vain liian suureksi
1/2024 Pelastustieto 47 Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Varautuminen Säteilyturvallisuus Korkeampaan hätään. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit . +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi NOSTOKOURA tarraa kiinni ja nostaa sieltä, mihin näpit eivät yllä! www.nostokoura.com. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh
Kotivakuutuksen näkökulmasta yhtiöstä kerrotaan, että tulitöitä ei saa tehdä autotal li, varasto, kellari tai muissakaan vastaa vissa tiloissa. A utojen tuunauskausi on ovella. Talliosakkeet ovat kooltaan 20– 150 m². SPEKin kehittämispäällikkö Heli Salovaara muistuttaa, että autotallit ovat va kuutusyhtiöiden ehdoissa yleensä kielletty jä paikkoja hitsaukseen ja muihin tulitöihin. Jos tulityön tilapäinen tekeminen on välttämätöntä, alkusammutuskalustoksi on varattava vähintään kuuden kilon ABC te holuokan käsisammutin, sammutuspeite ja paineellinen vesiletku. 48 Pelastustieto 1/2024 TULITYÖT Suojeluohjeita pitää noudattaa eikä tuunata missä vain Esimerkki IF Vakuutuksen nelisivuisesta tulitöiden turvallisuusohjeesta. Yhteensä tiloja on jo lähes 6000. ”Kaikissa vakuutusehdoissa on mukana suojeluohjeet, joissa tulitöiden tekemisestä on lyhyt kappale. Tilapäi sellä tulityöpaikalla edellytetään aina tulityö lupaa”, kertoo Talliosakkeen myyntijohtaja Anttoni Nuutinen. Harrastajankin kannattaisi käydä tulityökou lutus, jos säännöllisemmin tuunaa hitsaa malla tai muuten tulitöillä. ”Sopimuksissa lukee yleisesti, että pi tää noudattaa vakuutusyhtiökohtaista suoje luohjetta. Siinä lisäksi viitataan myös erilliseen tulitöiden turvallisuusohjeeseen, joka löytyy nettisivuiltamme ja kerrotaan sen olevan osa suojeluohjetta. Tulitöitä ovat työt, joissa esiin tyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joista aiheutuu palon vaaraa. Tuore esimerkki elävästä elämästä kertoo, että vuokratussa talliosakkeessa oli tehty tulitöitä. Tulipalon sytyttyä tekijä ei päässyt hakemaan parvelta henki lökohtaista omaisuuttaan eikä sammutinta. Vakuutuksenotta jaa sitoo kuitenkin vakuutussopimus ja nii den osana ehtojen suojeluohjeet. Jos paineellista vesi letkua ei ole saatavilla, tulee varata 50 litraa vettä irtoastioihin. Syttyvät kohteet on suo jattava ja syttyvä irtotavara on poistettava. Mitä vuokratiloissa saa tehdä. Ulos paetessa tallin nostoovi oli jäänyt puoliksi auki. Toimimme raken nuttajana ja Talliosakkeen tilat rakennetaan aina P2paloluokkaan omiksi paloosas toikseen. Onnettomuus tapauksissa näkyy valitettavia esimerkke jä muun muassa kipinöiden kulkeutumises ta roskien tai öljyisen trasselin sekaan, jossa ne ovat sytyttäneet palon. Luonnol lisesti kannattaa siis kertoa vuokralaisel le suojeluohjeista ja kategorisesti kieltää tu lityöt tai varmistaa, että ne tehdään suoje luohjeen mukaisesti”, kertoo rakentamisen ja kiinteistövakuuttamisen asiantuntija Anssi Varpe IF Vakuutuksesta. Talliosakkeet (talliosake.fi) ovat muunnel tavia hallitiloja yli 30 paikkakunnalla Suo messa. Ajoneuvosta oli irroitettu ben siinitankki ja renkaita. Rakentamisvaiheessa kaikkiin ti loihin tulee myös käsisammuttimet. Erityisen tärkeää on varmistaa, etteivät kipinät pääse kulkeu tumaan esimerkiksi seinä ja lattiapinnan väliseen rakoon kytemään. Vuokranantaja valvoo, että vuokra sopimusta noudatetaan. Tämä koskee myös harrastajia, joilla on esi merkiksi työn puolesta tulityökortti. Me emme tiedä, onko rakennuksen käyttäjä sen omistaja ja vakuuttaja vai onko rakennus tai sen tiloja vuokrattu ulkopuoliselle. Yritykset ja yksityishenkilöt käyttävät niitä liiketoimintaan, harrastamiseen ja va rastointiin. Noin puolet on vuokratiloja ja toinen puoli omistajien itsensä käytössä. ”Vaikka autoharrastajalta ei tulityökort tia vaadittaisikaan, pitäisi tunnistaa tulitöihin liittyvät vaarat, varata tarpeeksi alkusam mutuskalustoa ja harjoitella sen käyttöä. Paikkaa on vartioitava työn aikana ja sen jäl keen vähintään kaksi tuntia. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto
Korvausjohtaja Antti Määttänen Lä hiTapiola Pirkanmaalta kertoo vahingon korvauslaista ja sen tuomista velvoitteis ta, jos tulityövahinko johtuu väärin tehdys tä työstä. Ei kä lähdetä siitä, että vakuutus hoitaa ai na kaiken. Lisäksi turvallisuusasiantun tijamme Vili Heinikosken vetämänä olemme toteuttaneet koulutusohjel mia vakuutusyhtiöille tulityöriskeistä ja tulityön turvallisesta toteutuksesta.” Turvallisuuskulttuuria tulitöiden osalta hän luonnehtii kirjavaksi. ”Tulityöturvallisuutta edistämme kouluttamalla kurssinjohtajia ja tu lityötoimikunnassa. Hallitsematon kaaos saadaan aikaisek si myös, jos toholla yritetään lämmittää putkea auki. Siksi en niitä tee.” Havantola sulattaa muoviputket auki höyryllä. Niihin liittyy useasti tuottamuk sellisuus. ”Vahingot syntyvät vanhojen kupa riputkien sulattamisessa. Ne voivat myös jäädä kytemään ja syttyä ajan kuluessa. Hän sanoo, että muoviputkien sulattaminen on helppoa. Tulityö suunnitelman tunnettuudessa, mut ta myös siihen liittyvissä vaatimus tasoissa toivoisin muutosta, ja sen eteen teemme työtä.” Työskentelyn kurssinjohtajien pa rissa hän kokee erityisen antoisaksi ja mielenkiintoiseksi. Toimivia ovat ve den pintajännitystä vähentävät aineet ja työkalut, joilla pystyy avaamaan ja siirtä mään materiaaleja.” Tietoa vakuutuksista ja kytevästä palosta alle 18-vuotiasta tulityökoulutettua, joilta ei veloitettu rekisteröinti maksua 1.1.–31.12.2023. ”Heiltä löytyy löytyy valtavasti eri tyisosaamista sekä asiantuntijuutta eri toimintaympäristöistä ja menetel mistä. Mitkä tekijät johtavat kytevän palon syttymiseen ja miksi sitä on vaikea enna koida. Kun vanhan putken ympä rillä eristeenä oleva kreppipaperi lämpe nee, se syttyy palamaan. Kiinteistökoh taiset, asiantuntijoiden laatimat tuli työsuunnitelmat antavat edellytykset paremmille tulityöluville ja tätä myö tä turvallisemmalle tulityölle. Toimikunnassa olen kutsuttuna, kun taas Palopääl lystöliitolla on siellä kaksi virallista jä sentä. Tähän työhön ryhtyessäni otin sen asenteen, että minulla on valta van hieno mahdollisuus ottaa oppia koulutuksissa, vaikka niissä itse kou luttajana toimisinkin.” ALAN TOIMIJA KOULUTUSTA 12168 AJANKOHTAINEN LUKU Pekka Havantolalla on takana yli 25 vuotta yrittäjänä LVIalalla Vihdissä. Esimerkiksi purun sammuttami sessa jauhe on tehoton. ”Tästä on tullut myös uutta tutkimus tietoa. Kupariputkien sulatus hoituu ai noastaan lämmittämällä asuntoa run saasti.” K U V A : K IM M O K A IS T O Tampereella toukokuussa järjestet tävillä kurssinjohtajapäivillä aiheina ovat muun muassa vakuutusyhtiön näkökulma tulitöihin sekä palon syttymisen ja sam muttamisen fysiikka. ”Vastuuvakuutus voi kattaa vahingot esimerkiksi miljoonaan euroon asti, mut ta suuremmissa vahingoissa se ei välttä mättä pitkälle riitä.” Määttänen haluaa jakaa kurssinjohta jille tietoa siitä, miten he voivat koulutetta ville selvittää vastuita ja tekijät ymmärtä vät, miten riskialtista työtä he tekevät. ”Siihen vaikuttavat olosuhteet ja ma teriaalit. Pannusta johdet tava kahdeksanmillinen putki ujutetaan muoviputkeen ja höyryn avulla sulatetaan putkea. ”Meillä on itse tehty pannu ja su latus tehdään ulkona. 1/2024 Pelastustieto 49 TULITYÖT TYÖMENETELMÄ Itsekin oppien Mikko Poutala toimii Palopäällys töliitossa koulutuspäällikkönä. Kun niitä ei voi höyryllä sulattaa, tekevät tee se it se miehet sulattamisen hitsausmuunta jalla, jonka panevat oikosulkuun kupari putkea vasten. Käytännön työssä on otettava huo mioon esimerkiksi se, että kytevien ma teriaalien sammuttamisessa jauhe ei ole paras. Hän nostaakin esille ky tevän palon merkityksen, jollaisia tilantei ta usein tulitöissä voi syntyä. Johtava asiantuntija Taneli Rasmus WSP Finland Oy:stä avaa puolestaan sitä, millaiset tekijät vaikuttavat palojen sytty miseen ja sammumiseen. ”Tulityösuunnitelman merkitys turvallisen tulityöprosessin osana on liian pieni tällä hetkellä. Palo voi olla myös muutakin kuin näkyviä liekkejä. Ammattilaisetkaan eivät pys ty niitä turvallisesti lämmittämään. (Lähde: SPEKin turvallisuuskorttirekisteri)
Peli vihelletään poikki monta kertaa, paikat vaihtuvat ja homma alkaa aina uusiksi. Huomio on kuitenkin niin pieni, että siihen ei takerruta. ”Lentiksessä niitä on kaks per erä, monta tässä on?” Dave kuiskaa työparilleen. Mä olin passari viimeks ala-asteen lentiksessä. Harjoitus käynnistyy ja kurssilaiset alkavat häärätä potilaan ympärillä. Hän luo pikaisen silmäyksen ryhmään ja sanoo: ”Kiva, että uudelle traumakurssillemme on tullut moti…” Lauseeseen tulee ihan pieni tauko, kun traumamaisteri tunnistaa ryhmästä Daven mutta samassa lause jo jatkuu: ”…voitunutta väkeä.” ”Meille tää oli ihan pakollinen kurssi”, Dave korjaa. Joku toinenkin on huomannut Daven kanssa saman asian. Traumamaisteri tuskastuu. ”Tää on tärkee juttu ihan joka keikalla”, Aarne tuhahtaa. Me kierretään tota pokaa, ku kissa kuumaa puuroo. Jokainen käy nää kaikki roolit läpi.” ”Yks kysymys”, Dave keskeyttää. Se säästää aikaa.” ”Mun aikaa se ei säästä yhtään, mä pääsen kotiin aina yhdeksältä.” Traumamaisteri päättää, että toimintaa harjoitellaan nyt ambulanssin hoitotilassa, ja hän ohjeistaa Davea. Traumamaisteri pyöräyttää silmiään ja nyökkää vastahakoisesti. ”Tää vaikuttaa hyvältä systeemiltä. ”Sä olisit valmis eläkkeelle.” ”Nyt puhut vähän, mutta asiaa. Jouduin heti vaihtoon. ”Mitä järkee. ”Nimikkeeni on kylläkin sairaankuljettaja.” ”Anyway. Sä annat laatikoista mitä kukin tarvitsee. ”Sitten pidetään time out”, traumamaisteri jatkaa koulutustaan. ”Täähän on melkoista piirileikkiä, joulu meni jo”, Dave murisee. Piiri pieni pyörii Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE Traumamaisteri seisoo uuden kurssinsa edessä. 50 Pelastustieto 1/2024 Saako lanssi ottaa äksän. ”Jos tyhmiä kysymyksiä olisi olemassa, niin tuo olisi sellainen”, traumamaisteri vastaa. Ennen traumapokalla oli kiire. ”Tämä nyt opeteltava toimintamalli on suunniteltu ambulanssin ja pelastusyksikön yhteistehtävälle. ”Seiso sä tossa laatikoitten vieressä ja auta kaikkia. Sä olet passari.” ”Ohhoh. Kyytiin vaan ja menoks”, Dave selventää. Se perustuu siihen, että jokaiselle auttajalle on oma tehtävänsä, joita on kaikkiaan neljä.” ”Mitä jos hööki tulee paikalle, saako lanssi ottaa äksän?” Dave kysyy. Voitko tulostaa mulle paperit tolla auton printterillä.”. Eihän niistä kukaan mitään löydä.” ”No tuu sä sit aluksi hoitajaksi”, traumamaisteri ehdottaa. Aarne tarjoilee kyynärpäätä. ”Miten tää piirileikkisetti hoidetaan Langi-Mersussa?” ”Langi-Mersuja oli viimeksi 80-luvulla.” ”Ei kaikki lanssit nytkään ole isolla hoitotilalla”, kuuluu aivan uudesta suusta. Toi laatikkoleikki saattaa osoittautua samanlaiseksi kompastuskiveksi kuin se palloon osuminenkin. Kokenut kouluttaja siirtyy sujuvasti asiaan
Sitä virkaa hän joutui aluksi hoitamaan väliaikaisena kolme vuotta, kun valinnasta valitettiin ylimpiä oikeusasteita myöten. Aarre katseli hiljaa hetken, mittaili minua katseellaan ja totesi sitten ”Vai semmosta poika meinaa. Hän toimi Ylöjärven VPK:n hallituksessa yli 20 vuotta, siitä pääosan hallituksen varapuheenjohtajana. Muutamia vuosia kului opetellen, ja nopeasti hänestä tulikin erittäin aktiivinen palokuntalainen. Vuonna 1961 Aarre hoiti vt. Sammutusten lisäksi töihin kuuluivat talonmiehen tehtävät, kalustonhoito sekä VPK:n harjoitusten ohjaus. Vuonna 1960 palolautakunta valitsi hänet kunnanpalomieheksi ja paloaseman päivystäjäksi. Aarre toimi panssarivaunun ajajana. Mouhijärvellä Aarre vietti nuoruutensa. Vuoden 1967 Jehu-maljassa Aarre tuli toiselle sijalle henkilökohtaisessa tietokilpailussa. Aarre teki suuren elämäntyönsä Ylöjärven paloja pelastusturvallisuuden hyväksi. Vuonna 1972 Aarre valittiin palotarkastajaksi ja 1975 kunnan palopäälliköksi. Eläkeaikanaan Aarre osallistui aina mahdollisuuksien mukaan palokunnan toimintaan. Koulutukset veivät häntä perheineen ympäri Hämeen lääniä. Jehu-malja-, Kovakuntoja Autopartio-kilpailut olivat Arskalle tuttuja. Aarre oli mukana suunnittelmassa opetuselokuvaa vuonna 1961 Ylöjärven VPK:sta. Päivystystä hoidettiin vuorokauden ympäri vuoroviikoin palopäällikkön kanssa. Hämeen Palontorjuntaliiton alueella Aarre piti useita koulutuksia palokunnille. Itselläni henkilökohtaisesti on Arskasta muistikuva, kun kävin ilmoittamassa, että olisin kiinnostunut tulemaan palokuntaan palomiehen sijaiseksi vuonna 1985. 1/2024 Pelastustieto 51 MUISTOISSA Palopäällikkö Aarre Armas Palin Aarre Palin syntyi Turussa 1925. Silloin tällöin tuotiin kunnasta yhtä ja toista kunnostettavaa. Tarinan mukaan varsinainen kuvaus keskeytyi, kun harjoittelussa oli käytetty auton vedestä suurin osa, ja säiliö tyhjeni kesken kuvauksen. VPK:n toiminnassa Aarre oli hyvin aktiivinen. Mouhijärvellä asuessaan hän tapasi lähes naapurintytön Helenan, jonka kanssa perusti perheen. palopäällikön tehtäviä, kun palopäällikkö Olavi Mäkelä yllättäen siirtyi Kaukopään tehdaspalokunnan palopäälliköksi. Hän palveli panssarijoukoissa jatkoja talvisodassa. Hän oli yksi meistä. Tarinan mukaan hän sai kuulovaurion toiseen korvaansa, kun heitti panssarivaunun päältä puukapulan – se osui suoraan maassa olevaan miinaan, joka räjähti lähellä vaunua. Palopäällikön virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 1988. Aarre itse on todennut, että pätevyys tuli sitten todetuksi ylimmällä tasolla. Aarre on itse muistellut VPK:n historiikissa, että kunta säästi miljoonia mummonmarkkoja talkootyön ansiosta sammutustoimen ja palontorjuntatyön hyväksi. Ari Jylhäsalo Ylöjärven VPK ry s. Niin, ja se palomiehen sijaisuus siis tuli, ja melkein kaksi vuotta kestikin. Työ paloasemalla oli urakkaluontoista. Olipa Aarre myös mukana tekemässä sadetta Reinikaisen mökkiviikonloppu-jaksossa vanhalla Bedfordilla. No kai susta siihen on, mutta katokin, että teet työt kunnolla tai tulee tupenrapinat.” Tuon sanottuaan kyllä Aarreltakin petti pokka ja naurettiin yhdessä päälle. Kunta oli hankkinut uuden Bedfordpaloauton vuosimallia 1959. Moneen kilpailuun hän osallistui Ylöjärven VPK:n jouk kueessa. Aarre muutti perheineen Ylöjärvelle vuonna 1955 ja toimi silloin linjaauton kuljettajana Tiuralla. Hän oli kaksivuotias, kun perhe muutti Mouhijärvelle. Ylöjärven VPK:hon Aarre liittyi vuonna 1956 tuttavansa Matti Vormiston kehoituksesta. Viimeisinä vuosinaankin hänet nähtiin aina välillä palokunnan veteraanien tapaamisissa. Ei koskaan Herra Palopäällikkö. Aarre Palin oli meille palokuntalaisille Palinin Arska. Vuonna 1964 Aarre valittiin kunnan väestönsuojelupäälliköksi, jota tehtävää hän hoiti palomiehen tehtävien rinnalla. Kymmenkunta vuotta hän toimi koulutuspäällikkönä ja kahdeksan vuotta palokunnan varapäällikkönä. Toiminta palokunnassa oli kuitenkin palkitsevaa sekä tarkoituksenmukaista, ja porukka oli mukavaa. 30.7.1925 Turku k. Sen kuvasi Paavo Hänninen kaitafilmille. Valinnan peruste oli silloin se, että palokunta tarvitsi pätevän kuljettajan. Hän ehti toimia myös palokunnan tilintarkastajana, sopimusneuvottelijana, juhlatoimikunnassa ja monessa muussa tehtävässä. 21.11.2023 Ylöjärvi. Nelivetoinen paloauto oli varustettu vesisäiliöllä ja kiintopumpulla
SUUNTAA ANTAVIA TULOKSIA Luennoille ilmoittautui hyvin väkeä, mutta kun H-hetki koitti, väkeä oli vähän. Ohjaaja vaihtui eettisen hyväksynnän jälkeen ja sitten tulikin kiire.” Lisitsyn teki opintopisteissä noin kolmanneksen koko opinnoista haukkaavan pro gradunsa lopulta kolmessa kuukaudessa, kun opintosuunnitelmassa sille oli laskettu aikaa vuosi. Lisäksi heiltä kysyttiin, kumpi luennoista oli mielenkiintoisempi ja oliko jommallakummalla luennolla sitä parantavia piirteitä. ”Yliopistolla ohjaajan etsimiseen kului puoli vuotta. VAIKUTTAAKO OPPIMISEEN. Oman osaamisen arvioinnissa 43 prosenttia standardi-ryhmän vastaajista arvioi osaamisensa paremmaksi, kun sama luku meemiryhmässä oli 37 prosenttia. Dimitri Lisitsyn tutki asiaa pro gradu -työssään Exeterin yliopistossa. Vastaajat arvioivat luenKOULUTUS. Meemiluentojen jälkeen testin tulokset paranivat hieman enemmän (4.2 vs 5.1 pistettä), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ennen luentoa osallistujat vastasivat omaa osaamista kartoittavaan kyselyyn, minkä lisäksi he suorittivat aihealueita käsittelevän monivalintatestin. Riippuen ryhmästä Meemejä luennoilla Voivatko huumoriteksteillä varustetut kuvat eli meemit auttaa omaksumaan tai muistamaan opetettavan asian paremmin. 52 Pelastustieto 1/2024 E nsihoitajatyönsä lisäksi Dimitri Lisitsyn kouluttaa paljon alan opiskelijoita ja henkilöstöä. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Dimitri Lisitsyn meemit sisältyivät joko hypotermiatai hypertermia-luentoon. Luentojensa piristäjänä hän on käyttänyt meemejä eli kuvia, joissa on hauskoja tekstejä. Hän keräsi aineistoa kymmeneltä Suomessa ja Isossa Britanniassa pitämältään hypoja hypertermialuennolta. KAPULOITA RATTAISSA Yliopisto kelpuutti meemit pro gradun aiheeksi helposti, mutta kaikki muu työn ympärillä tuntui olevan hankalaa. Luentojen jälkeen molemmissa ryhmissä osaaminen parani tilastollisesti merkitsevästi. Kun vastaajilta kysyttiin kummasta luennosta he pitivät enemmän, 56,9 prosenttia prosenttia vastaajista valitsivat meemiluennon. ”Vähintään tämän suuruinen ero voitaisiin nähdä täysin sattumalta 36 prosentin todennäköisyydellä”, Lisitsyn täsmentää. Kaikki osallistujat kuulivat luennot molemmista aiheista. Sitten työlle haluttiin eettinen hyväksyntä, jota se ei välttämättä olisi tarvinnut. Lisitsyn alkoi selvittää, parantaako meemien käyttö luennolla osallistuttamista ja oppimista sekä voidaanko niiden avulla viedä asia paremmin muistin läpi. Lopulta osallistujia kertyi 51, siten tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Luennon jälkeen osallistujat vastasivat uudelleen molempiin kyselyihin. Kiirettä ei helpottanut samanaikaisesti suoritetut epidemiologian ja merilääketieteen kurssit. Hän arvelee meemien pitävän mielenkiintoa yllä luennoilla ja päätti lopulta tehdä aiheesta pro gradu -työn
36,2 prosenttia vastaajista arvioi, että luennoilla keskittymistä paransi luennon mukaansa tempaavuus, luennoitsija, opiskelijan osallistaminen, kahvitauot, huumori ja meemit. 23000 punnan lukukausimaksujen, ma joitus ja matkakulujen sekä joidenkin pie nien huvien jälkeen Lisitsyn laskee mak saneensa tutkinnostaan noin 35000 eu roa. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. Osallistumismaksu on 200 €/kilpailuryhmä sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Kaikki kurssit olivat mieleenpainuvia, mutta pakollinen inhimilliset tekijät kurs si jäi oikeasti mieleen. Olisikin hyvä selvittää kuinka moni niistä hyötyy ja kuinka montaa ne haittaavat, ja kuinka paljon ne lisäävät pitkää muistamista”, Lisitsyn sanoo. Nasan kanssa tehtävä sukelluslääketiedekurs si peruuntui koronan ja muiden syiden ta kia neljä kertaa. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. myynti@suomenkalenterit.. Paketilla oli myös iso hintalappu. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailun teema on tulevaisuuden pelastajat. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. KOULUTUS TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. Kilpailussa noudatetaan muilta osin 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Sen vyyhdin purkaminen on mielenkiintoista.” Kurssilta jäi käteen kavereita, kontak teja ja työmahdollisuuksia maailmanlaa juisesti. ”Se asetti erilaisia ihmisiä ääritilantei siin. Jokaisella on erilainen kapasiteetti käsitellä asioita. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. PAL0JA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2024 PELASTUSLAKIIN MONIA MUUTOKSIA! KATSO KAIKKI MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.. ”Osaa osallistujista meemit haittasivat ja osa koki niistä olevan hyötyä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. ”Minulla ei ollut vapaavalintaisissa opinnoissa mitään teemaa, kuten kylmis tä olosuhteista, vaan halusin tehdä laajas ti eri asioita.” Dimitri Lisitsyn hiihti Norjan jäätiköl lä –30°C:ssa, vaelsi Omanin aavikolla +30°C:n helteessä, seikkaili kuumassa ja kosteassa Costa Rican viidakossa ja opis keli lääketiedettä meriolosuhteissa. ”Tämä ei tuo minulle palkkaa lisää eikä suoraan lisää mitään töitäkään, mutta en kadu, että lähdin”, hän sanoo. Vastauksista 23 prosenttia oli neutraaleja, niissä keskittymistä ei parantanut eikä haitannut mikään tai kohta oli jätetty tyhjäksi. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 19.4.2024 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Kilpailun järjestää Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Kilpailuryhmät kilpailevat vahvuudella 1+3 (määräaikainen sääntömuutos vuosille 2024 ja 2025). Ilmoittautumisista tulee vahvistus sähköpostilla. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. SAATAVILLA MYÖS E-KIRJANA! PALOKUNTIEN SM 2024 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Hämeenlinnaan lauantaina 25.5.2024. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta. Samasta palokuntayhteisöstä on mahdollista ilmoittaa useampi kilpailuryhmä. 1/2024 Pelastustieto 53 Dimitri Lisitsyn sai todistuksen Exete rin yliopistosta suorittamastaan Master of Science of Extreme Medicine tutkinnosta viime joulukuussa. Extremetutkinto taskuun toja myös tähdellä (1–5), meemiluento sai viisitähteä 62,7 prosenttia vastaajista kun standardiluennolla sama luku oli 56,9 prosenttia. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. / kauppa.suomenkalenterit.. 44,7 prosenttia osallistujista mainitsi, että keskittymistä haittasi väsymys, nälkä tai jano, muiden ei-aktiivisuus, vaikeat sanat, WC-hätä ja meemit. Kyselyyn annettiin 47 avointa vastausta. Britannialaisittan 180 opintopisteen ääriolosuhteiden lääketie teen tutkinnosta pakollisia opintoja oli vat perusopinnot (30 op), inhimilliset teki jät (15 op) sekä pro gradu (60 op). Loput (75 op) koostuivat vapaavalintaisista opi noista
Hän on kirjoittanut myös useita julkaisuja. 54 Pelastustieto 1/2024 Marko Palokangas valittiin viime vuonna Vuoden kadettiupseeriksi. 54 Pelastustieto 1/2024
Kaikki muuttui kolme vuosikymmentä sitten, kun hän oli asevelvollisena varusmiehenä Savon prikaatissa. Olen myös vanhin palokunnassa testit läpäissyt savusukelluskelpoinen”, hän sanoo ylpeänä. Teksti ja kuva: Esa Aalto M arko Palokangas sanoo kasvaneensa onnellisten saaressa Helsingin Lauttasaaressa. ”Viikon alokasajan jälkeen soitin kotiin, että ei minusta tulekaan opettajaa, vaan aion pyrkiä armeijassa johtajakoulutukseen.” Siellä tiellä hän nyt onkin. Osa meni hyvän harrastuksen pariin ja osa jäi notkumaan ostarille.” VPK-toiminnassa häntä kiehtoi erityisesti asioiden tekeminen kunnollisesti, järjestelmällisesti ja kurinalaisesti. Seitsemän vuotta vierähti päällikkönä ja nykyään hän on ensimmäinen varapäällikkö. ”Historian opettajan haaveenikin olen voinut to teuttaa. En olisi aikoinaan tätä uskonut itsekään eivätkä varmasti koulukaveritkaan. Kaikki mitä haluaa, on lopulta itsestä kiinni”, hän painottaa. ”Se ei nykyisten vaatimusten aikana ole lainkaan itsestään selvää”, hän huomauttaa. Oma isä oli sotamuseon johtaja. ”Palokunnassa tunsi heti hyvän yhteishengen ja siitä tuli kuin toinen koti.” Hän kehuu palokuntaharrastusta monipuoliseksi, joka tarjoaa myös tuiki tarpeellisia kansalaistaitoja. ”Opiskelu on alkanut kiinnostaa vasta vanhempana ja nyt olen professori. Hän on myös savusukelluskelpoinen sammutusmies Lauttasaaren VPK:ssa. ”Tällä hetkellä myös yhteiskuntasuhteet kuuluvat vastuulleni palokunnassa. Ammattia hän ei ole vakavasti pohtinut hyvästä harrastuksestaan. Sen sijaan historian opettaja oli ensimmäinen ammattihaave. Siirsin opinto-oikeuden Maanpuolustuskorkeakouluun, jossa väittelin sotataidon historiasta. Upseerina halusin kouluttaa itseäni lisää ja sain jatko-opiskelupaikan Helsingin yliopistoon tekemään väitöstutkimusta historiasta. Samalla sain pätevyyden opettaa historiaa ja opetin viisi vuotta historiaa kadeteille.” Marko Palokangas sanoo, että hän ei ollut nuorempana koulussa erityisen hyvä. ”Kotona puhuttiin avoimesti maanpuolustuk. Yhteisöllisyys vei hänet myös paikalliseen palokuntaan. Palokuntaharrastus ei jäänytkään poikavuosiin, vaan Marko Palokangas on ollut ahkerasti mukana Lauttasaaren VPK:n toiminnassa. ”Sinne mentiin kaveriporukassa. Sotilasura on hänelle tavallaan myös verenperintö, sillä hänen molemmat isoisänsä ovat olleet sotilasuralla, joista toinen oli myös kadettiupseeri. ”Siellä oli oma yhteisö”, hän kuvailee. Se on jäänyt takamatkalle muista turvallisuusviranomaisista. Everstiluutnantti Marko Palokangas työskentelee tällä hetkellä sotilasprofessorina Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella. Sotilasprofessori & sammutusmies Sotilasprofessori Marko Palokangas on sotilaana ja kansalaisena huolestunut pelastustoimen resursoinnista. 1/2024 Pelastustieto 55 TAPASIMME Nyt on oikea hetki varautua
”He vievät osaltaan myös meiltä uskottavuutta.” OIKEA HETKI VARAUTUA Turvallisuus ja sen ylläpitäminen on juuri nyt erityisen tärkeää ja siksi Marko Palokangas on yksi heistä, joita pyydetään asiasta kertomaan. ”Ukrainasta on saatavissa oppi siihenkin, miten pelastusviranomaisia on maalitettu ja pyritty saattamaan heidät toimintakyvyttömiksi kiristämällä ja uhkailemalla.” ”Vihamielinen taho yrittää ylipäätään horjuttaa kansalaisten luottamusta erityisesti viranomaisiin. ”Se on jäänyt jälkeen muista turvallisuusviranomaisista. Iskun kohteina ovat myös pelastustoimen tunnuksin varustetut kohteet.” ”Pelastustoimen yksiköt eivät Ukrainassa pääsee tekemään pelastustehtäväänsä ennen kuin armeija on raivannut miinat. Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun maisterilinjalla opiskelee parhaillaankin pelastustoimen edustajia.” Hän katsoo, että Puolustusvoimissa paljon tehtävää poikkeusolojen tutkimusta voitaisiin hyödyntää myös pelastustoimessa. Tällaiset yritykset pitää heti tunnistaa. Hän korostaa varautumisen merkitystä. Tästäkin meidän pitää oppia ja miettiä viranomaisyhteistyön tehostamista. ”Häikäilemätön hyökkääjä eli Venäjä ei piittaa Geneven sopimuksista, vaan iskee sopimusten vastaisesti sotilaallisesti suojeltaviin kohteisiin. Olen saanut myös vihapostia ja törkyviestejä.” ”Meidän tehtävämme on selittää suomalaisille sotaa ja sen kulkua yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, että ”Pihtiputaan mummokin” ymmärtää sanomamme.” Puolustusvoimien edustajana häntä harmittaa, että mediassa sodasta kertovat myös sota-asiantuntijoina esiintyvät henkilöt, jotka eivät sellaisia kuitenkaan ole. Siihen liittyy esimerkiksi siviilikohteiden suojaaminen ja väestön evakuointi. ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ Marko Palokangas toivoo, että Puolustusvoimien ja pelastustoimen yhteistyötä esimerkiksi laaja-alaisen turvallisuustoiminnan tutkimustyössä voitaisiin tehdä enemmän. sesta, vaikka emme olleetkaan mitenkään militaristinen perhe.” Palokangas on tullut tutuksi nyt myös yhtenä sotilastaustaisista, jotka kertovat meille mediassa Ukrainassa käytävästä Venäjän hyökkäys sodasta. ”Sotilaana katson, että valtiollinen toimijuus voisi paremmin taata resurssit.” Hän korostaa myös esimerkiksi maanpuolustuksessa käytössä olevaa selontekomenettelyä, jolla toimintaa ja resursseja tarkastellaan myös yli vaalikausien. ”Paljon hyvää yhteistyötä on toki jo olemassa. ”Jo ennen kymmenvuotisen sodan viimeisen vaiheen alkamista meiltä kysyttiin, ketkä haluavat olla median käytettävissä, ja lupauduin vapaaehtoiseksi. Se on ollut mielenkiintoista, vaikka julkisuus on tuonut mukanaan myös lieveilmiöitä. Ennakoinnin ja varautumisen merkitys on hänestä myös keskeinen oppi Ukrainan sodasta. ”Nyt on oikea hetki varautua, jotta meillä on valmius kohdata erilaisia kriisejä. Myös kansalaisten ilmoittamiskynnys turvallisuutta uhkaavista poikkeamista pitäisi olla mahdollisimman matala. Sillä on myös kielteinen vaikutus hyvinvointialueilla toimivan pelastustoimen resursointiin.” Hän pohtiikin isona kysymyksenä sitä, pitäisikö pelastustoimen olla muiden turvallisuusviranomaisten tapaan valtiollista toimintaa. 56 Pelastustieto 1/2024 TAPASIMME Sota koskettaa kaikkia. ”Toivon, että yhteistyörakenteet eivät perustuisi. Emme myöskään saa olla naiiveja, etteikö meihin yritettäisi vaikuttaa. Myös tätä on tutkittu Puolustusvoimissa. Toivottavasti emme koskaan koe kovempia aikoja.” Pelastustoimen resursointia tässä mielessä hän katsoo huolestuneena. Myös hyvinvointialueiden tukalasta taloudellisesta tilanteesta olen huolestunut. Varautumisessa on lähdettävä siitä, että erityisesti päällystöviranhaltijat ovat myös pelastustoimessa etukäteen maalitettu ja heidät voidaan tehdä toimintakyvyttömäksi muutenkin kuin fyysisesti, esimerkiksi kiristämällä, painostamalla tai lavastamalla rikollisiksi.” Hän pitääkin tärkeänä, että luottamus viranomaisiin säilyy ja viranomaisia kuunnellaan. Sivistys on yksi keino, mutta sekään ei yksin auta. Jo pelastajapula kertoo siitä, ja vaikka uutta koulutettua työvoimaa saataisiinkin, se ei tapahdu välittömästi. ”Voisiko pelastustoimella olla käytössä jotakin samanlaista”, hän kysyy ja sanoo, että siitä saataisiin nimenomaan apua pidemmän aikavälin suunnitteluun. Sen takia tulee lisää uhreja. Tarvitaanko pelastustoimeen esimerkiksi lisää raivauskykyä.” Marko Palokangas painottaa myös informaatiovaikuttamisen merkitystä, jolla vihamieliset toimijat yrittävät vaikuttaa mieleen ja päätöksentekoon
En suoraan kopioisi Helsingin mallia muualle, mutta konseptina se voitaisiin hyvin ottaa käyttöön. 10-vuotias tytär, 15-vuotias poika. ”Sopimuspalokunnilla on tärkeä merkitys myös tässä mielessä ja siihen on syytä ennalta kouluttautua ja varautua. Nopeat KUKA JA MISTÄ. ”Sellainen ei meitä pelasta, kun sähköjen katkettua vessat eivät edes toimi.” Oman perheensä kanssa hän on harjoitellut esimerkiksi kodin sähköttömyyttä. MIKÄ SAMMUTTAA. Silloin kuin kansakuntaan yritetään vaikuttaa. Silti kyse ei ole pelkästään kahden asevoiman välisestä taistelusta. ”Venäjä käy sotaa koko yhteiskuntaa vastaan seitsemässä ulottuvuudessa: maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa, meren alla sekä informaatioja kyberulottuvuudessa. Metsästys ja sopimuspalokuntatoiminta. Myös pelastustoimi on tässä edustettuna. Opportunismi ja narsismi. Laaja-alainen ymmärrys siitä, että on pyyteettömästi palveluksessa isänmaan puolesta. henkilöiden välisiin suhteisiin, vaan olisivat enemmänkin organisaatioiden välisiä.” Sotilasprofessorina aloittaessaan Palokangas perusti aivopieruksi kutsumansa ajatushautomon, johon kutsui mukaan tuntemiaan viranomaistoimijoita eri turvallisuusalan sektoreilta. Kolmas julkaisu ilmestyy ensi kesänä ja siinä teemana on varautuminen, valmius ja nykyaikainen sodankäynti. On upeaa, että eri alojen asiantuntijoita saadaan koottua tällä tavalla yhteen. Tämä on hänen mielestään oppi myös meidän kansalaisyhteiskunnallemme. Sodan usvaa -tutkimusverkostoon kuuluu 110 henkilöä ja he kokoontuvat pari kertaa vuodessa keskustelemaan vapaamuotoisesti, mutta luottamuksellisesti. HARRASTUKSET. MIKÄ ON TÄRKEIN OMINAISUUS SOTILAALLE. Julkaisun tarkoituksena on jakaa kansantajuisesti tietoa turvallisuudesta.” Sotilasprofessori herätteli yhdessä muiden helsinkiläisten palokuntien edustajien kanssa ajatusta myös sopimuspalokuntien roolista ja varautumisesta sodan aikaiseen valmiuteen. ”Puhelimet pannaan pois ja ruokaa tehdään retkikeittimellä. Käytetään kotivaraa ja harjoittelu voidaan verhota seikkailuksikin.” Yhtenä suomalaisena voimavarana hän pitää kahta miljoonaa kesämökkiä, joista monet ovat sähköttömiä. ”Harjoittelua voidaan tehdä myös siellä. ”Tiedämmekö väestönsuojapaikat ja onko meillä 72 tunnin kotivara kunnossa.” Hän pitää ilmeisenä, että tekemistä tässä vielä riittää, sillä meitä kohdanneet, vielä vähäiset poikkeustilanteet ovat vieneet suomalaiset hamstraamaan vessapaperia. Siksi tarvitsemme varautumisrohkeutta.” Se tarkoittaa Palokankaan mukaan sitä, että meidän on nähtävä todelliset uhkakuvat ja tehtävä rohkeasti sellaisia toimenpiteitä, että olisimme entistä kriisinsietokykyisempiä. Kodeissa voitaisiin käydä läpi tätä, mutta pelottelematta.” Hän kysyy, olemmeko esimerkiksi kodeissa varautuneet kaukovaikutteisten ohjusten iskuun pääkaupungissa. PERHE. Pelastuslaitos lähti koulutukseen mukaan, kun totesimme, että poikkeusoloihin varautumisesta olisi syytä etukäteen puhua. Tarkoitus on, että palokunnat myös omissa harjoituksissa käyvät läpi tätä.” Hänen mielestään vastaavaa koulutusta olisi tarpeen järjestää myös muualla kuin pääkaupungissa. Uskon, että tätä voidaan tehdä myös kiihkottomasti ja pelottelematta.”. Kysymys on tietoisuuden lisäämisestä ja tarvittavilta osilta sopimuspalokunnille jaetaan myös turvaluokiteltua tietoa. Olosuhteet esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla ovat kuitenkin erilaiset.” VARAUTUMISROHKEUTTA TARVITAAN Palataan vielä Ukrainan sotaan. ”Kirjoittajia on nyt jonoksi asti, mikä on hienoa. Varastoitua vettä käytetään ja talvella ruokaa voidaan säilyttää parvekkeella. Rintamalinjat kulkevat vain maalla.” Hän pitää harhakuvitelmana, että sota ei koskettaisi kaikkia. MIKÄ SYTYTTÄÄ. ”Se vaatii muutakin kuin asiasta puhumista. Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, päämäärätietoisuus ja ammatinkin puolesta turvallisuus. Se on Marko Palokankaalle osoittanut, että perinteinen sodankäynti ei ole kadonnut, vaikka uutta tekniikkaa, esimerkiksi dronien muodossa onkin tullut taistelukentälle. Keskusteluista kootaan kerran vuodessa ilmestyvä julkaisu. Vaimo ja kaksi lasta. ”Suomen Sopimuspalokuntien Liitto pyrkii saamaan tätä järjestettäväksi hyvinvointialueilla. Marko Palokangas 50 vuotta Helsingistä. ”Meidän pitää kohdata asiat jopa inhorealistisesti. 1/2024 Pelastustieto 57 Tarvitaan rohkeutta varautua
Näistä saadun tuloksen perusteella kyettiin määrittämään harjoitte lun sekä harjoitusalueen vaatimuksia, jotta alueen pelastustoimi kykenee vastaamaan entistä laadukkaammin ja tehokkaammin alueen riskien vaatimin kyvykkyyksin. Tarveselvitys Kymenlaakson pelastuslaitoksen harjoitusalueelle PIRINEN, ARTO: Tarveselvitys Kymenlaakson pelastuslaitoksen harjoitusalueelle. Politiikan ja hallinnon kahtiajaon haastaminen Suomen pelastustoimessa RISTIKANGAS, VILMA: An insular institution or a part of the policy process. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401121368 Pelastusalan tavoitteena on onnetto muuden tapahduttua pelastaa ihmiset, tur vata alueen tärkeät toiminnot sekä rajoit taa seurauksia, jotka johtuvat onnettomuuk sista. Kuitenkin vain katuta son byrokraattiset piirteet selittävät vaihte lun henkilöstön halukkuudessa toimeenpan na strategioita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Webropolkyselyllä Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastustoimintaan osal listuvan henkilökunnan näkemyksiä ja pri oriteettia eri onnettomuustyyppien harjoit telumahdollisuuksista. Vuodesta 2023 lähtien pelastus toimen palvelut on siirretty hyvinvointialue uudistuksen luomaan uuteen poliittiseen ja hallinnolliseen kontekstiin. Pelastustoimen ja siviilival miuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet hankkeessa on luotu pelastustoimen suori tuskykyvaatimukset, joilla voidaan vastata eri riskeihin. Saatujen tulosten perusteella tärkeimpiä onnettomuustyyppejä, joihin Kymenlaakson pelastustoimen tulisi luoda harjoittelumah dollisuuksia, olivat tieliikenneonnettomuu det, rakennuspalot, vaarallisten aineiden on nettomuudet, ensivastetehtävät sekä ihmi sen pelastamistehtävät vedestä, ylhäältä, alhaalta ja maastosta. Tähän tavoitteeseen päästäkseen on pelastusalan toiminnoista huolehdittava niin kansallisella kuin alueellisella tasolla siten, että jokaisella tasolla pystytään vas taamaan toimintaympäristö sekä riski a na lyysin mukaisiin riskeihin pelastustoimen kyvykkyyksillä. Opinnäyte työssä sovelletaan katutason byrokratiateo rian ja politiikan ja hallinnon kahtiajaon so veltuvuutta siihen, miten pelastushenkilöstö toteuttaa pelastustoimen strategiota työs sään. Näitä tuloksia ver tailtiin alueen onnettomuustilastoihin sekä alueen uhkiin ja riskeihin, jotka on määritet ty Kymenlaakson pelastuslaitoksen palve lutasopäätöksessä. Challenging the politics-administration dichotomy in the Finnish Rescue Services urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202310263984 Suomen pelastustoimen instituution his toria juontaa juurensa vapaaehtoisten palo kuntien perustamiseen 1800luvulla, jol loin Suomi kuului Venäjän keisarikuntaan. Opinnäytetyön tavoitteena on pyrkiä edistämään Suomen pelastuslaitos ten poliittisen ja hallinnollisen aseman kehit tämistä ja vahvistamaan niiden roolia aktiivi sena toimijana julkisessa keskustelussa. Tutkimusmetodina on kvanti tatiivinen dataanalyysi, ja aineisto analysoi daan teoriaohjaavasti. 1900luvun aikana pelastustoimen palve lut ovat vakiintuneet valtion julkisiksi pal veluiksi. Alueellisiin riskeihin vastaami nen vaatii alueen pelastustoimelta kyvyk kyyksiä ja osaamista, joita ylläpidetään jat kuvalla harjoittelulla. Tuloksia vertailtiin alueen onnettomuustilastoihin sekä alueen uhkiin ja riskeihin. Tämä julkishallinnollinen pelastustoimen rakenneuudistus on toiminut inspiraationa tälle opinnäytetyölle, jossa tutkitaan pelas tuslaitoksen henkilöstön roolia julkishallin nossa ja politiikkaprosessissa. Keskeisenä argumenttina on, et tä pelastustoimen henkilöstön osallistumi nen julkiseen keskusteluun katutason byro kraatteina on merkittävässä roolissa pelas tustoimen strategioiden toimeenpanossa. Tämän johdosta opinnäyte työssä esitetään, että katutason byrokraat tisen henkilöstön vahvempi osallistuminen poliittiseen keskusteluun ja politiikkaproses siin johtaisi parempaan strategioiden toteu tusasteeseen. 1/2024 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Eriytynyt instituutio vai osa politiikkaprosessia. Opinnäytetyössä tutkitaan pelastuslaitoksen henkilöstön roolia julkishallinnossa ja politiikkaprosessissa.. Löydökset viittaavat siihen, että pelastus laitoksen henkilöstö ilmentää sekä ideaali tyyppisiä byrokraattisia että katutason by rokraattisia piirteitä. Vaikka Suomen pelastustoimen yh teiskunnallisesta ja kulttuurisesta merkittä vyydestä on jonkin verran tutkimusta, sen poliittinen ja julkishallinnollinen ulottuvuus on saanut vain vähän huomiota tieteellises sä kirjallisuudessa. Opinnäytetyöstä saa dun tiedon perusteella Kymenlaakson pe lastuslaitos kykenee suunnittelemaan har joitusaluettaan vastatakseen paremmin alu eensa suorituskykyvaatimuksiin. Kyselyaineisto mittaa pelastushenkilöstön piirteitä klassisina julki sina virkamiehinä sekä katutason byrokraat teina, ja selvittää henkilöstön halukkuut ta toimeenpanna pelastustoimen keskeisiä strategioita. Opinnäytetyön tutkimusstrategia on sur veytutkimus
Ennen kuin he ehtivät aloittaa, yksi kuor maajan renkaista repesi. Teksti: Johan Bentzel Orrefors (Ruotsi). ”Meidän oli jatkuvasti arvioitava, missä tiloissa voimme liikkua”, Greiff kertoo. ”Vaikka suuri sammutusveden määrä ai heuttaisi asunnoille huomattavia vesivahin koja”, Greiff sanoo. Renkaan hehkuvia palasia satoi laajalle alueelle, mikä levitti paloa hakekasoihin. Se lensi 12 met rin matkan hakekasaan. Pahoin vahingoittunut rakennus päätettiin purkaa. Pelastuslaitos sammutti sekä kuormaajan että kasat varautuen toisten renkaiden re peämisvaaraan. Ensimmäi nen sammutusyksikkö saapui kello 16.10. Nostolavayksikkö aloitti sammutuksen ul koa päin. Sam mutusvettä olisi tarvittu vain vähän.” Koska palon leviämisvaara oli suuri, pe lastuslaitos valitsi toisen taktiikan. Iso rengas räjähti Räjähdyksen paineaalto irrotti paloauton sivuvalaisimet kiinnikkeineen. Hänen mukaansa palosta voi oppia pal jon. Pesäkkeet etsittiin lämpökameralla ja sammutettiin esimerkiksi pistosuihkuput kella ja painevaahdolla. Neljännen kerroksen kipsilevyt irto sivat sammutusveden painosta. Hätäkeskus lähetti Malmön kaikkien kolmen paloaseman yksiköt kohteeseen. syyskuuta 2023 purkaa rakennuksen jo ko osittain tai kokonaan. Omistaja, Malmön kaupunki, päätti 25. Sellaista paloa emme olleet tavanneet toi senlaisissa rakennuksissa”, Greiff kertoo. ”Perillä selvisi, että palo olikin ullakolla”, operatiivinen päällikkö Henrik Greiff kertoo. Sammuttajien oli vetäydyttävä ylemmistä kerroksista. ”Palo eteni hitaas ti eikä sen leviämissuuntia voinut ennakoida. Teksti: Mattias Sjöström Tjugofyra7, 55/2022 4/2023. ”Jos ullakon ja ylim män kerroksen välissä olisi ollut betonivä lipohja, olisimme antaneet palaa ja estä neet paloa leviämästä läpivientien ja kuilu jen kautta alaspäin sekä parvekkeille. Greiff korostaa, että ullakkopalon kiivas alku ei johtunut puurakenteista, vaan vesika ton ja ullakolla säilytettyjen tavaroiden suu resta palokuormasta. Savusukellusryhmä hyökkäsi ullakol le jäähdyttämään ja sammuttamaan paloa. Vuokralaiset saivat kaupungilta uudet asunnot. Vahvistuksia saapui naapurikun nista. Vuonna 2020 valmistuneessa viisikerrok sisessa puukerrostalossa oli 27 asuntoa. Verraten uusi ja 4–6 baarin paineeseen täytetty rengas pai noi vanteineen 2000 kiloa. Kuvakaappaus: Brandsäkert 4/2023. Pelastuslaitoksen kokemukset osoittivat, että palo levisi moduulien liitoksissa. Paloilmoitin hälytti 10.8.2023 kello 16.03 viidennen kerroksen asuntopalosta. Kauha kuormaajalla käsiteltiin haketta. Kauhakuormaajan kuljettaja ei saanut paloa sammumaan jauhesammuttimel la. Ullakon puura kenteet paloivat puhki ja päädyt romahtivat. Suuri savupatsas näkyi jo ajon aikana. Kipsi ja eristyslevyjä putosi viidenteen ker rokseen. Sammutus kesti 50 tuntia, koska palo le visi erityisesti neljännen ja viidennen ker roksen väliseen välipohjaan. 60 Pelastustieto 1/2024 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Puukerrostalo paloi 50 tuntia MALMÖ, RUOTSI Kaikki asukkaat pelastettiin iltapäivällä syttyneestä kerrostalopalosta. ”Ehkä rakentamismääräyksiä on muu tettava tai ainakin suunnittelijoiden ja raken tajien tietoja on lisättävä. Savusukelluspari valmistautui sammutukseen. Seiniä ei voinut avata, koska se olisi tuonut palolle happea. Pelastuslaitos hälytet tiin toukokuun yönä sahalle sammuttamaan suuren kauhakuormaajan paloa. Vaikka vahingot olivat suuret, asukkaat eivät vahingoittuneet ja saivat noutaa henkilökohtaiset sekä ar vokkaat esineensä.” Muutaman päivän kuluttua poliisi pidätti 38vuotiaan miehen epäiltynä ullakkopalon sytyttämisestä. Ensimmäisen yksikön saapuessa se pa loi kiivaasti. Pamaus kuul tiin jopa 15 kilometrin etäisyydellä (selkeä nä ja heikkotuulisena yönä muodostuvan il makehän lämpötilainversion vaikutuksesta yläviistoon lähteneen ääniaallon reitti kaar tuu alaspäin, minkä seurauksena pamaus kuuluu kauempana kuin päivällä tai pilvisel lä säällä, suomentajan huomautus)
Neljännestunnin ku luttua hän oli jo turvassa pihalla. Palomiehet ja koirakot jatkoivat etsintää molemmil ta rannoilta tuloksetta. Voi makas virtaus ja veden sameus vaikeuttivat etsintää. Palomiehet auttoivat hänet sille puolelle taloa, jossa tikasauto oli. Selvisi, että ainakin kolme asukasta oli yhä kotonaan. Kuljettajan ruumis löytyi viikkojen kuluttua kym menen kilometriä alavirtaan sijaitsevan padon luota. Rekan pääteltiin olevan laivaväylällä 11 metrin syvyydessä. Joen virtausnopeus oli 3–4 m/s. Pysäköidyt autot ajettiin pois sieltä. kerroksen asunnon ovet sekä ik kunat. Sama tulos saavutettiin vastakkaisella puolella, vaikkakin vetotikkai den avulla. Poliisin helikopteri etsi lämpö kameralla joesta ja rannoilta, mutta ei havainnut mi tään. Puutavarasta ja risuista kasattu kokko oli tarkoi tus sytyttää polttoöljyn ja bensiinin seoksella. Pihalle oli jo kokoontunut asukkaita. Palokunta pystytti porraskäytävään savusulun ja avasi savunpoistoa varten 11. Aluehälytyskeskus lähetti onnettomuuspaikalle 26 pelastusyksikköä. Monet heistä eivät ehtineet ottaa mitään mu kaansa. Pelastus sukeltajien tehtävänä oli etsiä kuljettajan ruumis. Porraskäytävät olivat ahtaita eivätkä osastoituja. Useat 3.–7. Ambulanssihelikopterit lennät tivät viisi potilasta eri puolilla maata sijaitseville palo vammaklinikoille. Elintarvikkeita kuljet tanut 38tonninen puoliperävaunullinen rekka oli tör männyt sillankaiteeseen ja uponnut jokeen. Silta suljettiin ja poliisi ohjasi liikenteen kiertotielle. Tikasauto sijoitettiin palavien parvekkeiden eteen, jotta palon eteneminen ylöspäin voitaisiin estää. Ruumista ei kuitenkaan löydetty rekan luota eikä joen pohjalta. Pieni kerros korkeus ja parvekkeiden palokuormat nopeuttivat palon etenemistä kolmannesta kahdeksanteen kerrokseen. Li säksi lämpimän sään vuoksi monen asunnon ikkunat oli vat avoinna. Puoliperävaunu oli yhä kiinni vetoyksikössä. Aamuvarhaisella tulleen hätäilmoituksen mukaan rekka oli ajanut Rhônejokeen. Teksti: Sèverine Battesti-Pardini Nuorisoseuran järjestämään juhannus juhlaan oli saapunut noin kolmesataa hen keä. Urakoitsijan sukeltajat kiinnittivät köydet rekkaan. Palon leviäminen ylös päin saatiin pysäytettyä neljännestunnissa. Palokunta selvitti 70 mm:n syöttöjohdon. Mahdollisen öljyvuodon varalta rannoille levitet tiin imeytysainetta. Laivaliikenne jatkui. Rekan nostaminen sillalle ei tullut kysymykseen, koska nosturien ja rekan yhteinen paino olisi kuormit tanut siltaa liikaa. Talon asukkaat evakuoi tiin Punaisen Ristin ensiapuryhmän avustuksella läheiseen peruskouluun. Samaan aikaan, kun palon leviämistä rajoitettiin, palo miehet tarkistivat kaikki asunnot. kerroksen parvekkeille. Eräät asuk kaat kehottivat palokuntaa menemään myös talon vastak kaiselle puolelle. kerroksen asunnot tuhoutuivat täysin. ”Ajon aikana näimme mustan savupatsaan ja ar vioim me, että palo teettää meille paljon töitä”, palo esimies Sylvain Neyrac kertoo. Ura koitsija hinasi rekan pois. Silta avattiin liikenteelle sen jälkeen, kun kaiteen aukko oli suljettu. Koska pelastuslaitos oli usein hälytetty kohteeseen, pa lomiehet tunsivat sekä talon että asunnot. 1/2024 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA MONTPELLIER, RANSKA Parvekepalo, sata evakuoitua Rekka joessa GARD, RANSKA 111/2022 110/2022 Lauantai-iltana kello 19 aluehälytyskeskukseen tuli useita ilmoituksia 11kerroksisen asuintalon kolmannen kerroksen parvekkeella syttyneestä tulipalosta. Hätäkeskus hälytti vahvennuksia. Laivaliikenne joel la keskeytettiin. Siinä ei ollut savunpoistoa eikä kuivanousuja. Voimakas virtaus oli kuljettanut sitä jonkin matkaa. Pelastustoiminnan johtaja Florent Léger arvioi työn kestävän pitkään. Viranomaisten ja hinausurakoitsi jan neuvottelun jälkeen rekka päätettiin vetää rannalle. Kolmannen kerroksen parvekepalon liekit ulottuivat nel jännen kerroksen parvekkeelle. Palo sammutettiin kello 21. Ilmei sesti 20vuotias sytyttäjä ei tiennyt tätä, vaan käytti bensiiniä. Vartijat hakivat heille tarvikkeita asunnoista. Onneksi kukaan ei loukkaantunut. Teksti: Sèverine Battesti-Pardini STEINIGHTWOLMSDORF, SAKSA Väärä sytytysneste 9/2021. Suihkut suun nattiin 4.–6. Humahdus aiheutti palovammoja neljälle aikuisel le ja neljälle lapselle. Kahdeksankymppinen liikuntarajoitteinen rouva oli kymme nennen kerroksen asunnossa. Talo oli rakennettu 1970luvulla, siis ennen nykyisiä (1986) rakennusmääräyksiä
Kaksi heistä oli minun tuttujani. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Petri Valoaho KALUSTONURKKA Ensihoitajien, pelastajien ja potilaiden suunnittelema. Näin toimien potilas saadaan nopeammin lämpimään ja hoitoon. Valmistajan mukaan järjestelmän omat akut pitävät tilan lämpimänä 4–6 tunnin ajan ilman ulkopuolista virransyöttöä. Järjestelmä on kuin ambulanssin hoitotila pienoiskoossa ja sitä vedetään mönkijän tai moottorikelkan perässä. KESÄLLÄ JA TALVELLA Siekkisen mukaan maastopelastusjärjestelmä on tarkoitettu vaikeissa maasto-olosuhteissa tehtävään pelastustoimintaan erämaissa ja taajamissa. Arctic Rescue System on kuin moottorikelkalla tai mönkijällä vedettävä ambulanssin hoitotila.. Reki toimii kaikilla jäisillä tai lumisilla alustoilla, mutta erityisesti se on tarkoitettu syvään lumeen. 62 Pelastustieto 1/2024 ”I dea on lähtenyt Utsjoen Pulmankijärvellä sattuneesta moottorikelkkaturmasta, jossa kuoli kolme ihmistä. Suksia on kahta erilaista mallia, toinen malli asennetaan renkaiden alle ja toinen malli telin tilalle. PAIKALLE MYÖS LENTÄEN Kun onnettomuuspaikalle on paljon matkaa, voidaan pelastusjärjestelmä viedä paikalle helikopterilla erillisen siirtoalustan avulla. Järjestelmässä on paikat potilaalle ja hoitajalle. Tällöin ajatus on, että potilas tuodaan helikopterilla ja pelastuskalusto maata myöten pois kohteesta. Täysverinen hoitotila liikkuu maastossa Moottorikelkalla tai mönkijällä vedettävä pelastusjärjestelmä on kuin ambulanssin hoitotila pienoiskoossa. Kesällä järjestelmä kulkee telipyörien päällä ja talvella suksien tai reen päällä. Ensin valmistin sähkölämmitteisen pelastusmakuupussin (Arctic Rescue Bag) ja myöhemmin sen ympärille maastopelastusjärjestelmän”, Teijo Siekkinen sanoo, hän on pelastusjärjestelmiä valmistavan Arctic Rescue Systems Oy:n omistaja
”Siinä on kaikki, mitä maastopelastamiseen tarvitaan, tärkeimmät niistä ovat valo ja lämpö. Pelastuslaitosten tulisi ymmärtää, että tällainen on olemassa”, Utsjoen VPK:n Ari Aurala sanoo. Pelastajat, ensihoitajat ja maastossa loukkaantuneet ovat kertoneet, minkälaisia ominaisuuksia laitteessa pitää olla ja minä olen toteuttanut sen”, Siekkinen sanoo. ”Yritimme kaataa järjestelmää vetämällä sitä kelkalla jyrkällä alustalla. Viimeksi haimme sillä revontulien katselureissulle eksyneen pariskunnan. Potilaan alle voidaan asettaa ilmapatja, joka vaimentaa kuljetuksenaikaista tärinää ja iskuja. KENTTÄ MÄÄRITTELI VARUSTELUN Hoitotilaan voidaan asettaa mitkä tahansa paarit. Arctic Rescue System -hoitotilassa on paikat potilaalle ja hoitajalle.. Kääntyminen onnistuu kelkan jäljessä, eikä se tarvitse maastossa kelkkaa enempää tilaa.” Hoitotilan kyljissä on puskurit, joten se voi ottaa maastossa hieman osumaakin, eikä se mene heti rikki. 1/2024 Pelastustieto 63 LISÄAKKU VARMISTAA Maastopelastusjärjestelmää toimitettaessa asiakkaan vetolaitteeseen asennetaan ylimääräinen akku, jolloin virran tarve ei rasita vetolaitteen omaa akkua. ”Se on järkyttävän hyvä pussi. Yrityksen valmistamiin ambulansseihin voidaan asentaa yhteen sopiva sähköjärjestelmä Arctic Rescue Bag -pelastusmakuupussin kanssa. Muutenkin hoitotila voidaan varustella asiakkaan haluamilla hoitolaitteilla ja -välineillä. Ilmapatja täytetään järjestelmän omalla kompressorilla. Koteloissa voidaan myös ladata päätelaitteita. Melko jyrkälle sillä voi mennä ennen kuin se menee kallelleen. Utsjoen VPK:lla on jatkuvasti käytössään Arctic Rescue Bag -pelastusmakuupussi. Sähköllä lämmitettävässä Arctic Rescue Bag -pelastusmakuupussissa on lämpöelementit selälle, rintakehälle ja jaloille. KALUSTONURKKA ”Arctic Rescue System on käyttäjien ideoima. Vaihtoehtoisesti se voidaan varustaa helikopteripaareilla tai ahkiomaisella paarilla. Pelastusjärjestelmää myy Profile Vehicles Oy. Hoitotilassa on valot ja ilmalämmitys sekä lämmitettävät lääkesalkut. Molemmat mahtuivat samaan pussiin ja siellä oli niin hyvä olla, että taisivat nukahtaa sinne.” Jos menopeli vaihtuu matkalla, pelastusmakuupussin lämmittämistä voidaan jatkaa tupakansytyttimen pistokkeesta. KOEAJOA UTSJOELLA Utsjoen VPK koeajoi pelastusjärjestelmää päivän ajan. Parhaillaan pelastusjärjestelmään suunnitellaan kiinteää happijärjestelmää. Kun vetolaite on käynnissä, järjestelmän akut tuottavat jatkuvasti enemmän virtaa kuin se kuluttaa”, Siekkinen kertoo. ”Periaatteessa tämä on täysverinen ambulanssi maastokäyttöön kesällä ja talvella. HYPOTERMIA HALTUUN ”Tärkein ajatus tässä pelastusjärjestelmässä on hypotermiapotilaan haltuunotto”, Siekkinen sanoo. Voimme kytkeä sen jo tallista lähtiessä päälle ja se on heti lämmin, kun potilas kohdataan. ”Lisäakku sopii jokaiseen vetolaitteeseen, asia on varmistettu maahantuojien kanssa”, Siekkinen sanoo. Hoitotilankaltaisessa yksikössä on paikat potilaalle ja hoitajalle.” Viimeisimpänä uutuutena Siekkinen kehitti lämmitettävät kotelot älypuhelimille ja tableteille, jolloin niitä voidaan käyttää kovassakin pakkasessa eivätkä laitteet hyydy. Skannaa QR-koodi kännykällä ja katso video: Arctic Rescue Bag -pelastusmakuupussissa on sähkövirralla lämmitettävä suoja hypotermian varalta
Koonnut: Kimmo Kaisto · Kuvat: Terhi Kallion albumi Luonnon rauhaa Ohje: soppa365.f i. Siihen ei tarvitse muuta kuin hyvin tehdyt, yrttimaus tetut kasvikset kylkeen, ja olen varsin tyytyväi nen. Kuullota sipulia, valkosipulia, inkivääriä ja kurkumaa muutama minuutti, kunnes sipulista tulee pehmeää. Keitä 6–8 minuuttia. Ei niin pahaa hetkeä, etteikö se kupillisella – tai kannullisella – teetä vähän hel pottuisi. Selkeästi tarvitsen jotain luo vaa tekemistä käsilleni: neulominen on ihanan rauhoittavaa, mutta kodin remontointi alkaa kohta olla myös elämäntapa. NÄISTÄ TYKKÄÄN Terhi Kallio on ollut Suomen Palopäällystöliiton viestinnän asiantuntijana pian vuoden. Kaada sekaan kookosmaito, vesi ja suola sekä purista limen mehu. LEMPIRUOKASI. Aiemmin ahmin kirjoja, mutta ehkä somen myötä keskittymiseni sirpaloitui ja olen vaihtanut äänikirjoihin. Muutoin nau tiskelen musiikista tunnelmasta riippuen. Kuori ja raasta inkivääri. 64 Pelastustieto 1/2024 ARKISTOJEN AARTEITA Kalakeitto • 1 pkt turska-fileitä • 2 kpl valkosipulink ynttä • 2 kpl salottisipulia • 2 kpl limeä • 2 cm pala tuoretta inkivääriä • 800 ml kookosmaitoa • 3 dl vettä • 1 pkt korianteria hienonnettun a • 1 pkt persiljaa hienonnettun a • 1 tl kurkumaa • muutama pisara tabascoa • 1 tl suolaa • oliiviöljyä ja voita paistamiseen Yksinkertain en ja maukas kalakeitto, joka syntyy nopeasti. Joillakin on yksi tai kaksi harrastusta, joihin panos tavat tiiviisti. Lisää kalapalat keittoon ja anna kiehua pienellä lämmöllä vielä 5–7 minuuttia, kunnes kala tuntuu valmiilta. Leikkaa kalafileet runsaiksi paloiksi. Merellä nautin purjehduksesta ja uimisesta – saa siis pyytää gastiksi. Laita kattilaan hieman oliiviöljyä ja voita. Ne ovat kivaa seuraa kotitöissä. Niiden maadoittavalle voimalle ei ole ver taa. Metsä ja meri vetävät aina puoleensa. Valmistus: Sulata kalafileet pussissaan kylmässä vedessä noin 30 minuuttia. Käsillä tekeminen ja luonnon rauha tuovat tasapainoa intensiiviseen arkeen. LEMPIHARRASTUKSESI. Joskus yritän päästä telttailemaan ker ran kuussa, toisina vuosina se jää vähemmälle. Radiossa vaih televat kanavat helposti klassisesta rockiin ja suo malaiseen iskelmään. Tätä ei kysytty, mutta juon paljon teetä. Mietin niiden ravintoarvoja. Minä pompin tekemisestä toiseen kausiluonteisesti. Pidän selkeistä ja yksinkertaisista ruoista. Mausta korianterilla, persiljalla ja muutamalla pisaralla Tabascoa. Kuori ja hienonna valkosipuli ja salottisipulit. Voit kokeilla keittoon myös muita vaaleita kaloja, kuten seitiä tai alaskanseitiä . MITÄ KUUNTELET. Soittolistani on kuitenkin enemmän indietä tai rauhallista jazzia. Kala on lempi ruokaani, valkoinen kala erityisesti
Lue koko Palontorjunta 1992/6:n juttu sekä monta muuta osoitteessa: pelastustie to.fi/arkistojuttu. Reilun kahden vuoden päästä siitä lauottiin Sarajevossa asetta siihen malliin, että syttyi ensimmäinen maailmansota. Jos sinulla on vanha palokuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Keihäänheiton voitti ties kuinka monennen kerran Tampereen Olavi Kauhanen. Ajan tyyliin hän erosi koulusta yhdeksänvuotiaana mennäkseen vanhempiensa tavoin tehtaalle töihin. Sotien välissä hän oli perustamas sa Lappeenrannan alueen palopäällystöker hoa, ja vuonna 1945 hän osallistui kokouk seen, jossa Paloupseeriliitto muutettiin Suo men Palopäällystöliitoksi. Penisiliinin keksimisvuonna 1928 ko ko ajan tehtaan kirjoilla ollut Pesälä liittyi Oy Kaukas Ab:n palokuntaan toimien aluksi pa lokersanttina ja sen jälkeen harjoituspäällik könä. ”Palontorjuntaliitosta tulee Pelastusalan Keskusjärjestö, PalontorjuntaIehdestä Pe lastustieto ja palopäällikkökin voi nykyään olla jokin kumma pelastuskomentaja. Nykykehitystä Pesälä on seurannut hai kein mielin, kun palokuntanimitys on jää mässä kokonaan pois käytöstä. Kuva: Juhani Katajamäki. Rekisteröitymällä ja kirjau tumalla voit myös lukea ilmaiseksi kaikki nä köislehdet vuosilta 1959–2009.. Kiitos! Suomen Palopäällystöliiton johtohenkilöitä 1950-luvun lopulla. Sodan loppuvaiheessa 15.2.1940 Pe sälä nimitettiin Kaukaan tehtaan palopääl liköksi. Mikä se sellainen on?” hän kysyi. Vasemmalta toiminnanjohtaja Vilho Pesälä, palopääliköt Einar V. Teollisuuskoulusta hän ei kuitenkaan kos kaan valmistunut, sillä sekin jäi kesken kun Mainilassa mukamas lauottiin asetta siihen malliin, että Neuvostoliiton oli pakko hyökä tä Suomeen. Sinne päästäkseen hän joutui suorittamaan kan sakoulun päästötutkinnon 35vuotiaana. Nurmi, Ilmari Juvakoski, Olavi Taipale ja Sulo Aaltonen. 1/2024 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Palokuntaveteraani Vilho Pesälä – virkeä 90-vuotias NÄISTÄ TYKKÄÄN Palomiesten pohjoismaiset yleisurheilumestaruuskilpailut järjestettiin Oslossa elokuussa 1973. Lapuanliike ja Mäntsälän kapina rie huivat itsensä loppuun, ja Pesälän alkoi teh dä mieli teollisuuskouluun Viipuriin. Palokuntaveteraani Vilho Pesälä täytti vuoden 1992 heinäkuussa 90 vuotta
4 19.6. 66 Pelastustieto 1/2024 Numerossa 2/2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Hälytysilmoitus: Kovia päätöksiä Hakunilan tulipalossa • Hukkuneen potilaan ensihoito • Ensihoitoa ja pelastustoimintaa Lapin perukoilla • Teemana: Auttajat vesillä Pelastustieto 2/2024 ilmestyy 20.3.2024 Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. Hae opiskelijaksi pelastusja turvallisuuslinjalle! Yhteishaku 20.2.–19.3.2024 Tule opiskelijaksi Viitasaaren lukioon Nro Ilmestyy Varauspv Aineisto 2 20.3. 27.2. 22.10. 22.4. 2.12. 5.3. Kakkossi jalle nousi kansi 1, jonka elvytysaiheisen kuvan otti Dimitri Lisitsyn. Tiukasti kolmanneksi tuli kansi 8. 6 2.10. 3 8.5. 5 28.8. Kiitos äänestäneille ja palautetta antaneille! Lue tarkem min tuloksista ja yllätyspalkinnoista pelastustieto.fi:ssä. 29.10. Ilmestymispäivät 2024. 25.11. 15.4. 17.9. 8 18.12. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Keikkakuva vei voittoon VAALIT TULOSSA –rahoitusvaje kuntoon TAISTELUKENTILTÄ kokoveri ensihoitoon VITOSTIEN KOLARISUMAN HOITO Leppävirralla käyntiin pienellä vahvuudella 2/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN käyttöön tarvitaan harkintaa ja osaamista Purkukouran Pelastustustiedon parhaaksi vuoden 2023 kanneksi äänestettiin ylivoimaisesti numero 2. 28.5. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen dronekuvassa käsiteltiin haastavaa ja pitkäkestoista öljyntorjuntatehtävää Saimaalla. 13.8. 6.8. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen keikkakuvassa sammutettiin tulipaloa ja hyödynnettiin sammutustyössä purkukouraa. 4.6. 7 13.11. 10.9
siiloissa, ilmanvaihtojärjestelmissä ja alakatoissa. Korkeapaineletku on helppo selvittää ja maksimipituus on 120 m. - Laadun takaa Rosenbauer ja Kulmala Kulmala Cuttex Pelastustieto huhtikuu Rosenbauer 2022 215x275.indd 1 13.4.2022 12.28. Sammuttaminen on turvallista ja helppoa mm. SEURAAVASSA NUMEROSSA Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Rosenbauer Cuttex korkeapaine leikkaavasta laitteesta on kaksi versiota. Kevyempi laite 180 bar paineella ja raskaampi XL malli 300 baarin paineella. Abrasiivi-jauhe syötetään peitsen lippaasta jolloin korkeapainepumpun ja peitsen välissä kulkee paineletkussa vain vesi, tai halutessa vaahtonesteseos (0-6%). RFC CUTTEX Korkeapaine sammutusja leikkausjärjestelmä Sammuttaminen voidaan aloittaa ulkopuolelta läpi materiaalin. Valitset kumman tahansa, saat aina luotettavan ja helppokäyttöisen laitteen. RFC CUTTEX on itsenäisesti toimiva laite, jonka asennus on yksinkertaista ja helppoa
KEVYTASUMAINOS, JOTA EI KANNATA OTTAA KEVYESTI! TEXPORT WILDLAND BASIC Maastoja metsäpalojen erikoispuku Materiaali: Nomex/viskoosi Ominaisuuksina mm.: radiotasku, monofoni-pidike, housun ja takin yhdistävä vetoketju, lahkeissa kiristykset Värit: hiekka, tummansininen, oranssi EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 TEXPORT SUPERIOR 20471 Teknisen pelastuksen erikoispuku Materiaali: Shannon Nomex/ viskoosi Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rinta-ja povitasku, helmataskut, monofoni pidike, saatavilla talvivuori, housuissa reisitaskut, lahkeissa kiristykset Värit: HiViz-keltainen EN 16689:2017 EN 1149-5:2018 EN 343:2019 Y4 Y4 Takki pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X3 Housut pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X2 TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen erikoispuku Materiaali: Nomex TFX Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rinta-ja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihataskut, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut Värit: HiViz-keltainen/tummansininen/hiekka, HiViz-keltainen/ tummansininen EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 TEXPORT GUARDIAN RSQ Kevyt hybridiasu kalvolla Materiaali: IB-Tex/Nomex NXT Ominaisuuksina mm.: radiotaskut, monofoni-pidikkeet, helmataskut, vyötärösäätö+ Comfort Quicklock -henkselit, lahkeissa kiristykset Värit: punainen/tummansininen, hiekka/tummansininen, tummansininen, HiViz-keltainen/tummansininen EN 16689 EN 469:2020 X1 Y2 Z2 EN 1149-5:2018 TEXPORT FIRE RECON WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku Materiaali: Nomex TFX Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rinta-ja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihatasku, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut Värit: hiekka, tummansininen, oranssi EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Palvelemme alan ammattilaisia suoraan sekä yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Kevyesti ei kannata myöskään ottaa sitä tosiasiaa, että kohta se taas on täällä: kuuma kesä. Ja metsäkeikat.. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi