75 vuotta JARI-MYRSKYYN varauduttiin hyvin REHTORIT SAMAN pöydän ääressä PELASTUSTOIMEN JA ENSIHOIDON vaikuttajat pohtivat nykyhetkeä ja tulevaisuutta 1/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN turvallisuuden puolesta
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Paineet ovat olleet enemmän sotepuolella, mutta oman osansa saa pelastustoimikin. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Kunnalliset palokunnat muuttuivat 21 vuotta sitten kuntien yhteistyössä hoitamiksi alueellisiksi pelastuslaitoksiksi. Vaikka suhdanteet vaihtelevat, on yksi asia säilynyt aina ennallaan. Pelastustiedosta lukija saa tietoa onnettomuustehtävien taustoista ja harjoituksista sekä uusista toimintatavoista ja kalustosta. Omaa alaa käsittelevä lehti on kautta historian py synyt ajan hermolla, minkä vuoksi se on oivallista lähdemateriaalia niin historian kuin nykyisyydenkin tutkijoille. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Kimmo Kaisto, juhlalehden kanteen kuvattiin ensihoitaja Svetlana Lisjutina Helsingin Palomuseossa Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Vuosikymmenten aikana onkin monesti käännetty peistä siitä, pitäisikö pelastustoimen olla kuntien sijasta valtion rahoittamaa. PÄÄKIRJOITUS 4041 0955 Tiedon lähde Ajan hermolla kautta historian. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Molemmissa ratkaisuissa Helsinki ja Ahvenanmaa säilyivät omana kokonaisuutenaan. 1/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Hyvinvointialueiden mukana tuli jokaista aluetta koskeva mittava talouskriisi, joka on vaatinut sopeuttamistoimia. Kuluneiden vuosikymmenten aikana oman alan lehti on kertonut historiallisista muutoksista. Toinen suuri muutos tapahtui pari vuotta sitten, kun pelastuslaitokset liitettiin mukaan yhdessä sosiaalija terveystoimen (sote) kanssa 21 hyvinvointialueelle. Palontorjunta – Pelastustieto on jo 75 vuoden ajan seurannut paloja pelastusalan kehitystä. Viimeksi pelastustoimi yhdistyi soten kanssa ja valtio alkoi rahoittaa myös pelastustointa. Nyt voidaan sanoa, että valtiollistaminen on tapahtunut, vaikka päätöksenteko tapahtuukin hyvinvointialueella. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Se on alan henkilöstön jatkuva koulutuksen tarve. Toimitus tarjoaa lukijoilleen jatkossakin vahvaa koulutuksellista materiaalia. Vaikka lakisääteiset tehtävät ohjaavatkin hyvinvointi alueiden rahojen käyttöä, on esille noussut jopa se, että voidaan joutua rikkomaan lakia, jos säästöt pitää tehdä hallituksen edellyttämällä tavalla. Siinä on tärkein syy sille, miksi oman ammattilehden pitäisi olla kaikkien alalla toimivien ulottuvilla ja luettavissa.. Yli 400 palokunnasta tuli 22 alueellista pelastuslaitosta. Koulutuksellinen kanava on myös oman alan ammattilehti
K IM M O K A IS T O 52 Kilpilahden mittavan SUROharjoituksen opit
1/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus esiin 22 Miten vuoden 2010 ennustukset toteutuivat. 24 Historian lyhyt oppimäärä 26 Hyvinvointialueja kuntavaalit 30 Ajoneuvohankinnat jäissä 32 Lintusperspektiivistä 33 Edistämissäätiön apurahat haettavana 34 Mirafoni 42 Puheenjohtajalta 44 Väsynyt lanssari 46 Raju ulosajo – unohduksia hoitotyössä 50 Tulityöt: Auditointi ja kurssinjohtajapäivät 56 Aarne & Dave 58 Rehtoreilta sujuu yhteistyö 66 Opinnäytteitä 72 Ulkomailta 74 Alan lehti kahdeksalla vuosikymmenellä 76 Näistä tykkään: Mervi Parkkonen 78 Alan ykkösmediaa tarvitaan jatkossakin 80 Tekoäly on apulainen 82 Seuraavassa numerossa & Roger 14 Kohvakka ja Lokka: Palvelut sekä rahoitus kuntoon 68 Ten Second Triage tuli Suomeen – nopea ja yksinkertainen 62 Ensihoitajien valaisintesti alkaa, mukana 7 mallia 36 Jari-myrskyyn varautuminen onnistui Vähemmän juustohöylää kriittiseen ensihoitoon K U V A : M IK K O S A LM E N K A N G A S 18
Tampere • CTIF SM-kilp. Vastuksia haetaan alustusten ja yhteisten keskustelujen kautta. Pori • Road Rescue 24.–25.4. Näkyykö turvallisuusympäristön muutos siviiliyhteiskunnan parempana varautumisena kriiseihin. Tampere-talolla 8.–10. Päivät käynnistyvät Varautumisen seminaarilla: Miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa. Kouvola, www.finnem2025.fi • Sairaalamäki24, liikunnallinen hyväntekeväisyystempaus 27.–28.5. huhtikuuta on ohjelmaa kolmessa salissa, joissa on paljon erityisesti pelastustoimintaan liittyviä sisältöjä. Jyväskylä PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Kansallinen rauniopelastusseminaari 6.–7.5. Unohtamatta laajaa yhteistyökumppaneidemme näyttelyä, jossa voi tutustua uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin”, kertoo SPPL:n koulutusjohtaja Tomi Timonen. Kouvola www.sairaalamaki24.fi Palopäällystöpäivät kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastusja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja sidosryhmistä. Kangasalan paloaseman harj.alue • Köysipelastuksen toimintapäivä 7.–8.5. Paloilmoittimen tarkastustehtäviä oli 18 ja liikenneonnettomuuksia oli 13 prosenttia viime vuoden vajaasta 98000 tehtävästä. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 21.–22.5. Peurunka, Laukaa ENSIHOITOALA • FinnEM 2025, 3.–4.4. Kuopio • Sammutustekniikkakurssin vastaavan kouluttajan koulutus 14.–16.5. Kajaani • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Hälytysmuonitusseminaari 10.5. Voit myös osallistua ainutlaatuiseen pilottiin, kun johtamissimulaatiosta kerätty data tallennetaan tekoälyn analysoitavaksi. K U V A : K IM M O K A IS T O. Kansainvälistä huippuosaamista edustaa myös itävaltalainen asiantuntija Hubert Springer, jonka alustus käsittelee akkuja pelastustoiminnan turvallisuuden näkökulmasta. Pelastustoiminnan johtaminen kehittyy maailmalla, pitäisikö meidänkin uudistua. 6.9. Lisätietoja: sppl.fi/ppp Palopäällystöpäivät järjestettiin viime vuonna Jyväskylässä. Tähän keskusteluun johdattavat hollantilaiset vierailijat Edward Huizer ja Arjen Bruinstroop, jotka tarkastelevat muun muassa inhimillisten tekijöiden vaikutuksia pelastustoiminnan johtamiseen. 6 Pelastustieto 1/2025 TAPAHTUMA Ajankohtaista asiaa Tampereella AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 12 prosenttia pelastuslaitosten tehtävistä oli tulipaloja vuonna 2024. ”Muita keskeisiä aiheita ovat pelastustoimen valmistautuminen sotaan ja poikkeusoloihin, ilmastonmuutoksen vaikutukset pelastustoimeen sekä tietojärjestelmäuudistukset ja säädösten päivitykset. Ajankohtaisen tiedon lisäksi tapahtuma antaa hyvän tilaisuuden verkostoitua. Kuopio NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • NK1 Nuohoojan työn perusteet 1.–4.9. Naantali PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Raskaan kaluston tieliikennepel. koulutus 23.–28.3. Osallistujat voivat tutustua laajaan, Iiro Wennbergin sammuttajan silmin kokoamaan sähköautotekniikan näyttelyyn ja kuulla Pelastusopiston hankkeen tuloksia
Tarja Rantala 1.2.LI ” Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidossa joudutaan käynnistämään sopeutustoimet vuoden 2025 alussa. Omalle jäsenistölle järjestetään pienimuotoinen 75-vuotisjuhla. On tärkeää, että palokunta huolehtii tilastojen ajantasaisuudesta. ”Toimintaympäristön muutokset näkyvät myös VPK:n toiminnassa, ainakin välillisesti. Paloasemalla on pelastuslaitoksen muonitusyksikkö, joka toimitetaan tarvittaessa tilannepaikalle. Operatiivinen kalusto on pelastuslaitoksen omistamaa, tukitoimintoihin liittyvää pienkalus toa on myös VPK:n omistamaa. LI ” Hox poliisi, pelastus ja ensihoito! Sinivilkkusabotaasi-laki lähti lausunnolle. Liikenneonnettomuudet, automaatit ja vahingontorjunnat ovat yleisimpiä tehtäviä”, kertoo Nurmon VPK:n puheenjohtaja Petri Yli-Mannila. Paloasemalla toimitaan yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. ”VPK:lla on oma, 2010 rakennettu varasto paloaseman vieressä. Tukiosaston lisäksi palokuntanaiset ja palokuntanuoret toimivat säännöllisesti. Mari Pylväläinen 28.1. Nais ja nuoriso-osaston väki osallistuu tarpeen mukaan koulutuksiin. FB ” Hyvää maailman syöpäpäivää. Hälytysosastossa on parikymmentä aktiivia. ”Vahvuutena palokunnalla on moniammatillisuus – lähes joka keikalla on jonkun jäsenen ammattiaidoista suurta hyötyä.” ”Väkeä riittää hälytyksiin toistaiseksi hyvin. Työkalu löytyy HAKAsta Tilastot-osiosta. Palokuntanuorten toiminta on aina panostus tulevaisuuteen.” Petri Yli-Mannilan mukaan palokuntasopimus on vielä neuvotteluja päivitysvaiheessa, lähtö aika ja vahvuus noudattelevat valmiustaso päätöksen linjauksia. Kasvot savussa herättivät huomiota mediassa. WHO:n syöväntutkimuskeskus IARC on nostanut palomiestyön syöpävaaran korkeimpaan luokkaan. Numero löytyy 112 SUOMI -apista . Palokuntaan 3.2. Nurmon VPK perustettiin vuonna 1950, jotta paikkakunnalle saatiin oma palokunta. Suurimmat haasteet liittyvät uuden palokuntasopimuksen sisällön sovittamiseen VPK:n toiminnassa.” Perinteisesti Nurmossa on juhlittu ”työn merkeissä”. kupelastuslaitos 31.12.24 IG K U V A : T IM O LI U K K O Nurmon VPK on aktiivinen sopimuspalokunta Etelä-Pohjanmaalla. Taisto Hakala 4.2. FB ” Uuden SROI-työkalun avulla palokunnat voivat helposti mitata ja osoittaa oman toimintansa arvon. Muuttovoittoisella alueella osa uusista jäsenistä on muualta tulleita palokuntalaisia. Kuva on savusukellusharjoituksesta purkukohteessa marraskuussa 2023. Bluesky ” Vuosi alkoi merkityksellisiä töitä tehdessä; toimitimme rescEU-valmiusvarastostamme suojavarusteita ja ilmaisimia Ukrainaan. 1/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Vahva moniammatillinen ” Tiesitkö, että on olemassa puhelinnumero, joka mahdollistaa ulkomailta yhteyden Suomen hätäkeskukseen. Puhdas paloasema -periaate soveltaen toimii kohtuullisen hyvin”, Yli-Mannila kuvailee. Pelastuslaitoksen 2025 tekemän vastemuutoksen myötä arvioidaan, että määrä tulee laskemaan huomattavasti. Mari Rantanen 5.2. ”Keikkamäärät ovat noin 130–160 vuosittain. Lisäksi isompia asiakokonaisuuksia harjoitellaan erikseen. Palokunnan osaamista pidetään yllä ja kehitetään viikkoharjoituksilla, joita pidetään 80 tuntia vuodessa. Kimmo Kaisto. Toiminnan aktiivisuus, monipuolisuus ja tasapuolisuus ovat avainasemassa jäsenten pysymisessä mukana
Read more. Kainuulainen ensihoitaja Yle 13.1.2025 POIMINNAT @heidiholmavuo Jotkut uhrikuvat jäävät verkkokalvoille ja joku asia sitten laukaisee ne ja nostaa pintaan vuosienkin päästä. Mitä tapahtui, Tehyn pääluottamusmies Nea Tolvanen. Ylityöt sekä työmatka-ajat ja -kulut lisääntyivät. 8 Pelastustieto 1/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. #ensihoito #uhrikuva #takauma #ambulanssi K U V A : M A R IK A S O R M U N E N. Työntekijöiden keskustelut ajautuvat aina vain siihen, miten huonosti asioita on hoidettu. Silloin pintaan nousee primitiivisiä tunteita, tekisi mieli poistua. Aika oli raskasta myös esimiehille. ”Työajan katkolla olo kuormittaa. Alueella siirryttiin 8 tunnin työvuoroihin.” Vaikutukset. Aloin miettimään omia kokemuksiani ja niin ne nousivat pintaan, vaikka viimeisimmästä työtehtävästä on aikaa yli yhdeksän vuotta. ”Hyvinvointialue haki aluehallintovirastolta (Avi) poikkeuslupaa. Koko ajan on pelko siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. En kuullut 8 tunnin työvuoroista mitään hyvää.” Miten jatkossa. 3-vuoro työajassa Pohjois-Savossa ensihoitajat tekivät tammikuun ajan 8 tunnin työvuoroja. Toivottavasti otamme tästä kaiken opin irti. Työnantaja tulkitsi, että se ei sopimuksettomana aikana voi teettää poikkeusluvan mukaista työaikaa. Asiasta kanneltiin. Pohjois-Savon Hyvinvointialueen toimilinjajohtaja Sami Remes Yle 14.1.2025 1 Voi tuntua ahdistavalta jäädä omaan asuntoon pa lon sattuessa. Talvikaudella esimerkiksi infektioista johtuvat poissaolot ja niihin liittyvät työjärjestelyt ovat muutoinkin tavallisia. Päätöksessä oli hyväksyttynä myös 15 tunnin vuorot, vaikka ammattijärjestöt eivät neuvotteluissa niitä olleet hyväksyneet. ”Yllättäen tullut radikaali muutos aiheutti ongelmia työn ja siviilielämän yhdistämisessä. Johtava palotarkastaja Henna Kettunen Savon Sanomat 3.2.2025 3 Työrauha on täysin poissa. Voitaisiinko käytäntöä kehittää yhdessä Avin kanssa?” 2 Käsittääksemme työaikamuutos ei ole aiheuttanut sairastumisia
Tulipalojen määrä pysyi ennallaan. Uusi prosessitehdas työllistää pelastustoimessa onnettomuuksien ehkäisyn, valvonnan ja teknisen turvallisuuden kannalta. Miten uusi tehdas vaikuttaa pelastustoimeen, Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Kaiken kaikkiaan yhteistyö kuntien rakennusvalvontojen kanssa hoituu hyvin, samalla tavalla kuin aikaisemmin, ennen hyvinvointialueaikaa. ”Prosessi alkaa koko hankkeen osalta selvitysten ja lupien osalta. ”Olemme olleet yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan ja tiedusteltu, miten hanke etenee. AJASSA TILASTO Pelastustoimen hälytystehtävien määrä jäi alle 100000:n ensimmäistä kertaa 10 vuoteen. Tarkastustehtävät lisääntyivät vastaavasti 1000:lla. Myös Tukes antaa luvan erityiskohteelle.” Esa Aalto. Sinällään valmisteluprosessi aloitetaan normaaliin tapaan, vaikka kyseessä onkin erityiskohde. Kontulan pelastusaseman erikoisuutena on liikuntasali, joka on yhteiskäytössä kaupunkilaisille. Liikenneonnettomuudet ja Muu pelastusja avunantotehtävät vähenivät kumpikin noin 1000:lla. Vastaavanlainen liikuntasali on käytössä myös Haagan pelastusasemalla. Seuraamme toki alueellemme valmistuvia erityiskohteita ja reagoimme niihin tarpeen mukaan. Helsinkiin on suunnitteilla pelastusasemat myös Tapanilaan ja Vuosaareen. Vuosaareen avataan tulevana syksynä kärkiyksikköasema ja myöhemmin pelastusasema. Kontulan asemalla toteutetaan puhdas pelastusasema -toimintamallia, jossa likaiset varusteet ja kalusto voidaan pestä ja huoltaa erillisissä tiloissa. Virallisia avajaisia vietettiin 112-päivänä, jolloin järjestettin ainutkertaiset avoimet ovet. Tavoitteena on tuotannon käynnistäminen vuoden 2028 aikana. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT PRONTOSTA) Hälytystehtävien määrä alle 100 000:een vuodessa Paloaseman liikuntasali avoinna kaikille Helsingin kaupungin pelastusja ensihoitoyksiköt tavoittavat kohteet nyt nopeammin, kun Helsingin Kontulan pelastusasema aloitti operatiivisen toimintansa tammikuussa. Se selittyy ensivastetehtävien vähenemisellä noin 4000:lla. 1/2025 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten ja mihin uusi räjähdetehdas vaikuttaa. Uutta hanketta ollaan vasta käynnistämässä ja käynnistymässä on myös pelastustoimen osallistuminen hankkeeseen. Kyseessä on kuitenkin normaalista poikkeava tuotantolaitos.” Miten pelastusviranomainen on mukana suunnitteluprosessin alusta alkaen. Näin olemme omalta osaltamme virittelemässä projektin aloittamista. TNT:tä eli trotyyliä käytetään muun muassa tykistönja kranaatinheittimien ammuksissa. Uudesta tehtaasta kertoessaan puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi investoinnin olevan merkittävä myös koko Euroopan ammustuotannon kannalta. Suomeen on tulossa yli 200 miljoonan euron arvoinen TNT-räjähdetehdas Poriin. Tehtaan rakentaa suomalainen räjähdevalmistaja Forcit
helmikuuta 2025. PELASTUSALAN MAAILMA 14°35’ 7 P 90°31’6 L Pelastajien raskas työmaa, kun ainakin 55 ihmistä kuoli linja-auton syöksyttyä rotkoon lähellä maan pääkaupunkia Guatemalassa 10. Kuva: AP/Lehtikuva.
PELASTUSALAN MAAILMA
Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA Rahoitus turvaa laadukkaat palvelut. Summa on myös paljon suurempi, jos mukaan lasketaan esimerkiksi toiminnan keskeyttäminen”, Timo Kouki sanoo. FAKTAT KUNTOON Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mielestä pelastustoimi ei tuo riittävästi esille omaa yhteiskunnallisesti merkittävää taloudellista hyötyään. Kun yhteiskunnan eri toimijat taistelevat veroeuroista, kannattaisi hänen mielestään pelastustoimen tuoda rintarottingilla esille toiminnan taloudellista vaikuttavuutta. Tulipalon uhkaaman omaisuuden arvo on hieman yli kaksi miljardia euroa ja siitä saadaan pelastettua yli 1,8 miljardin euron edestä omaisuutta. Kysymys on pelkästään omaisuustuhoista eikä esimerkiksi henkilövahingoista. Sen avulla ohjataan ihmisiä käyttäytymään turvallisesti”, Kouki toteaa. Taustalla voi olla myös vaikuttamista lainsäädäntöön, määräyksiin ja ohjeisiin, joihin ovat vaikuttaneet pelastustehtävillä ja palontutkinnassa saadut havainnot. Hän työskentelee päällikkönä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella turvallisuusviestinnän ja palontutkinnan tulosyksikössä, jossa herättiin arvioi maan pelastustoimen tehtävillään ai kaansaamaa kustannushyötyä. ”Jos pelastustoimea ei olisi, Suomessa tuhoutuisi vuosittain rakennusomaisuutta tulipaloissa yli kahden miljardin euron edestä. ”Pelastustoimen taloudellisilla edellytyksillä varmistetaan myös laadukkaan kaluston hankinta. ”Pelastustehtävillä havaitut tulipalojen syttymiseen johtavat tekijät vaikuttavat onnettomuuksien ehkäisyyn ja turvallisuusviestintään. Ilman sitä vaarantuvat pelastustoimen palvelut ja omaisuuden pelastaminen. Kun kansalainen tekee alkusammutusta, oppi siihen on annettu pelastustoimen turvallisuuskoulutuksessa, joko suoraan tai välillisesti.” Tulipalon eteneminen rakennuksessa saattaa hidastua, estyä tai jopa sammua rakenteellisten ja erilaisten teknisten ratkaisujen toimesta. Tällä on kauaskantoinen vaikutus pitkälle tulevaisuuteen”, Timo Kouki painottaa. Siksi pelastustoimen tarvitsevasta rahoituksesta on pidettävä huolta, jotta myös tulevaisuudessa pystytään pelastamaan kahden miljardin euron edestä omaisuutta. Pelastustoimeen sijoitetut kustannukset tulevat pelastettuina arvoina noin 2,5-kertaisesti takaisin. Monille ikäluokille on voitu jakaa tärkeää turvallisuustietoa. Pelastustoimen vajaan 600 miljoonan rahoituksella säästetään omaisuutta 2,5 miljardia euroa. Hän huomauttaa myös, että turvallisuuskulttuurin parantaminen on pitkäjänteistä työtä. Esimerkiksi hän nostaa peruskoulun kahdeksasluokkaisille jo 30 vuoden ajan järjestetyn NouHätä!-kampanjan. Siten katkaistaan tulipalon leviäminen ja pelastetaan omaisuutta. 12 Pelastustieto 1/2025 Yhteiskunnallinen hyöty osattava sanoittaa Tehokkailla pelastustoimilla ja onnettomuuksien ehkäisytyöllä pystytään pelastamaan yli 90 prosenttia omaisuusarvoista rakennuspaloissa tai rakennuspalovaaroissa. T ätä pelastustoimen resurs sija onnettomuustilasto PRON TO:sta saatavaa tietoa käytetään paloinsi nööri Timo Koukin mielestä aivan liian vähän perusteena pelastustoimen yhteiskunnallisesti vaikuttavalle toiminnalle. Suuri osa pelastamisesta tapahtuu myös muulla pelastustoimen työllä. ”Omaisuusarvon pelastamiseen vaikuttaa pelastustoimen tekemä työ, josta osa on perinteistä tulipalon rajaamista ja sammuttamista. ”Meiltä puuttuvat toistaiseksi riittävät
”Siksi osaamisesta pitää huolehtia ja koulutukseen satsata, vaikka nyt elämmekin taloudellisesti tiukkaa aikaa.” KYMENLAAKSO KÄRJESSÄ PRONTO-aineiston mukaan prosentuaalisesti eniten eli 98 prosenttia omaisuusarvoista on pelastettu Kymenlaaksossa. Meidän on myös tiedettävä enemmän yhteiskunnan tarpeista ja siitä, millainen vaikutus on toiminnallamme.” Ylijohtaja muistuttaa myös uusien teknologioiden esiinmarssista, päällimmäisenä vaikkapa tekoäly. Erityisesti se tulee pelastettujen ihmishenkien ja pelastetun omaisuuden arvosta. Meidän pitää pystyä aukottomasti osoittamaan toimintamme taloudellinen hyöty.” Ylijohtaja ei täysin luota PRONTOon, vaikka siellä onkin hyvää tutkimusaineistoa. 1/2025 Pelastustieto 13 AJASSA faktat ja se on meille seuraava tarpeellinen askel. Pelastusjohtaja Juhani Carlson Kymenlaaksosta kertoo pitäneensä pelastustoimen laadukkaiden palvelujen tärkeyttä esillä puolustaessaan resurssitarpeita päättäjille. ”Mutta ylipäätään saisimme enemmän tuoda toimintamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta esille saavutetun yhteiskunnallisen hyödyn ja kustannushyödyn kautta. Pelastuspäällikkö Tero Vanhamaa muistuttaa, että kyse on pelastustoiminnan johtajan tekemästä arviosta. ”Emme osaa vielä tehdä tällaisia hyötylaskelmia, vaikka joitain yrityksiäkin on”, Lokka sanoo ja viittaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viime vuonna teettämään selvitykseen sopimuspalokuntatoiminnan taloudellisista hyödyistä. Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka myöntää PRONTOn ongelmat, joihin tietoja täyttää yksittäinen ihminen, mutta hänen mielestään järjestelmää ei pidä häpeillä, sillä se on myös hyvä järjestelmä. Millainen vaikutus sillä on turvallisuuteemme. Kimmo Kohvakka pitää kustannusvaikuttavuuden kannalta klassisena esimerkkinä onnettomuuksien ehkäisytyötä. Tiedot kuitenkin perustuvat arviointeihin. Siihen pelastetun omaisuuden arvokin antaa kelpo työkalun, vaikka aineiston perusteella siitä onkin suoraan hankalampi todeta yksittäisissä kohteissa saavutetut taloudelliset hyödyt. ”Tarvitsemme siitä tutkimusta. Näin on esimerkiksi myös heidän alueellaan olevissa erityiskohteissa. Kymenlaaksossa on hänen mukaansa ollut rakennuspalovaaraan liittyviä tehtäviä erityisesti teollisuuskohteissa, kuten paperitehtaissa. Tapahtuu se sitten onnistuneen pelastustoiminnan tai laadukkaan onnettomuuksien ehkäisyn ansiosta.” Tehokkaan pelastustoiminnan ja laadukkaan onnettomuuksien ehkäisytyön avulla onnistutaan saavuttamaan yhteiskunnallisesti merkittävää taloudellista hyötyä. Sen avulla pystymme suuntaamaan palvelujamme. Ylipäätään tarvitsemme parempaa tietopohjaa sisältömme kehittämiseksi. Erityisasiantuntija Esa Kokki Hyvil Oy:stä toteaakin, että Kymenlaaksossa on viime vuonna saavutettu hyvä tulos sekä tulipaloissa pelastetuissa arvoissa että vahinkojen euromäärissä. Parhaillaan tähän askelia ollaankin ottamassa uuden Kivijalka-tietojärjestelmän avulla. Kuva on otettu suuresta autotallipalosta Vantaalla 2019.. Niissä uhatun omaisuuden arvo voi nousta korkeaksi ja sillä on vaikutusta korkeaan onnistumisprosenttiin arvioitaessa kustannuksia. Siinä yhteiskunnan hyöty vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta oli 1,25 miljardia euroa joka vuosi. Siksi tarvitaan parempia työkaluja, jotta viestiä voidaan tuoda uskottavammin esille
Kehittämistarve on erityisesti siinä, millä mekanismilla rahoitus voi lisääntyä uusien riskien myötä tai vastaavasti laskea, jos riskit vähenevät. ”Jälkikäteistarkastus on korjannut rahoitusta, mutta yleiskatteellinen rahoitus voidaan jakaa myös erilaisin kriteerein eikä se välttämättä kata suoraan pelastustoimen rahoitusvajetta”, Seppo Lokka sanoo. Onko yhteistyössä toivomisen varaa, kun ministerinkin piti siitä erikseen huomauttaa. Koska viime vuosi oli alijäämainen, ensi vuodellekin jälkikäteistarkistus tuo lisää laskennallista rahoitusta. Vaikka jälkikäteistarkastuksella pelastustoimen laskennallinen rahoitusosuus kasvaa, on rahoitus yleiskatteellista, eikä sitä ole korvamerkitty pelastustoimelle. Alijäämä on osittain seurausta siitä, että kunnilta siirtyvä rahoitus ei ollut riittävä lakisääteisten palvelujen hoitamiseksi. Hyvinvointialueilla joudutaan säästämään. Toki pelastustoimi pienempänä toimijana on helpompi hoitaa, mutta on alueilla jouduttu myös säästämään, kaikkiaan vuonna 2024 noin 15,8 miljoonan euron edestä”, Kohvakka sanoo. Heidän tehtävänsä on huolehtia siitä, että oman toimialan talous toteutuu. Muutoksia tarvitaan, vaikka toimintaa on jo viimeisen parinkymmenen vuoden aikana virtaviivaistettu. YHTEISTYÖ PETRAANTUNUT Vieraillessaan pelastusjohtajien kokouksessa viime vuonna sisäministeri Mari Rantanen painotti, että toimialalla on välttämätöntä tehdä yhteistyötä. Kimmo Kohvakka katsoo, että hyvinvointialueiden on pidettävä huolta pelastustoimen palvelutarpeesta ja riittävästä työvoimasta. Kohvakka ja Lokka sanovat, että toimialajohtajilla eli pelastusjohtajilla on tässä ratkaisevan tärkeä rooli. ”Olemme vahva joukko erilaisia toimijoita, eri tasoilla valtioja hyvinvoin. ”E rityiskohteet pitää ottaa huomioon”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo yhteishaastattelussa pelastusjohtajien puheenjohtajan Seppo Lokan kanssa. Vaikka rahoituksen jälkikäteistarkastus nostaa pelastustoimen ra hoitusosuutta, muistuttaa Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka, että alijäämien kattamistavoite koskettaa myös pelastustoimea. ”Rahoituslain mukaisesti sitä korjataan niin, että tälle vuodelle laskennalliseen rahoitukseen tuli noin 74 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2024. 14 Pelastustieto 1/2025 PELASTUSTOIMI JA TULEVAISUUS Rahoitus turvaa toimivat palvelut Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa paitsi väestökehitys, myös riskit. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Opetellaan vielä uutta aikaa
1/2025 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI JA TULEVAISUUS tialuetasoilla. Yhteisiä strategisia tavoitteita on toteutettava, mutta valtiovallan ohjausrooli hakee vielä muotoaan. ”Tämä kertoo siitä, että järjestelmä ohjaa perustelemaan pikkutarkasti”, Seppo Lokka sanoo. Pelastusylijohtajan sanoja lainaten: matkalla kohti lopullista voittoa.. Seppo Lokka huomauttaa, että sisäministeriön kanssa tehtävässä yhteistyössä on myös petrattavaa ja pohtia kannattaa sitäkin, ovatko yhteiset resurssimme viisaasti käytetty. Esimerkiksi valtiovarainministeriöllä on keskeinen merkitys rahoituksessa ja neuvotteluissa rahoittaja menee myös aivan yksityiskohtiin”, Lokka sanoo. ”Pelastusopistossa annetaan tällaista koulutusta, mutta pitäisikö koulutusta Kimmo Kohvakka ja Seppo Lokka näkevät yhteistyön tekemisen välttämättömyydeksi. On selvää, että hyvä ja tiivis yhteistyö on edellytys. Pelastusylijohtaja katsoo, että valtiovarainministeriössäkin opetellaan uutta aikaa, mutta on toisaalta hyvä, että rahankirstunvartijakin oppii tuntemaan pelastustoimen tarpeet. Siellä katsotaan kokonaisuutta ja sitä, miten joillakin alueilla pärjätään pienemmin voimavaroin. Toimialamme rakenne on myös vahva peruste yhteistyölle enkä näe, että yhteistyössä olisi tällä hetkellä paljonkaan ongelmia”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo. ”Yhteydenpitoa kumppanuusverkoston ja pelastusosaston välillä on parantanut osaston organisaatiouudistus, kun tulosyksikön päälliköt vierailevat säännöllisesti pelastusjohtajien kokouksissa”, hän sanoo. Valtion rahoittamilla pelastuslaitoksilla onkin saatu oppia, miten rahoittaja suhtautuu uuteen rahoittamaansa toimintaan. Kimmo Kohvakan mielestä esimerkiksi poikkeusolojen varautuminen ja väestönsuojelun kehittäminen ansaitsisivat tieteellistä tutkimusta. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Sep po Lokka muistuttaa, että yhteistyö vaatii vähintään kaksi osapuolta ja vaikka parannettavaa onkin, yhteistyötä kuitenkin on ja sitä yritetään koko ajan parantaa. Järjestelmässämme valtio antaa rahoituksen ja vaatimukset, joita hyvinvointialueet toteutettavat. Kimmo Kohvakan ja Seppo Lokan mielestä nyt on aika laittaa pelastustoimen palvelut kuntoon. Se on laillakin säädettyä. ”Jatkossa ymmärrämme toisiamme varmasti paremmin”, Kohvakka sanoo. Lisälainaneuvotteluissa valtiovarainministeriön virkamiehet pyysivät Etelä-Savon pelastusjohtajaa perustelemaan, miksi Rantasalmelle pitää rakentaa uusi paloasema. Siihen auttaa myös yhteinen neuvonpito ja näkisin, että olemme menneet tässä eteenpäin. ”Hyvinvointialuejärjestelmän myötä yhteistyö on myös välttämätöntä. Se vaatii uutta osaamista ja koulutusta
Alusta on siis olemassa, mutta nyt tarvittaisiin kunnolliset voimavarat.” LILLUKANVARSIIN PUUTTUMISTA Sisäministeriön puuttumista yksityiskohtiin on arvosteltu. Siinäkin yhteistyö valtionvarainministeriön kanssa on keskeistä. Pelastuslaitoksia ei aikaisemmin ohjattu yhdenmukaisempaan toimintaan. Ei ole oikein katsoa ainoastaan toimialamme absoluuttista prosenttiosuutta, vaan sitä, mikä on meidän todellinen yhteiskunnallinen merkityksemme. ”Suuremmalla työnantajalla on myös paremmat mahdollisuudet sijoittua erilaisiin työtehtäviin.” Seppo Lokka huomauttaa, että erityisesti varautumisen ja valmiuden kannalta pelastustoimi tuo lisäarvoa hyvinvointialueille. ”Kun olemme aloittaneet nyt uuden vaiheen, pitäisi olla hyvät perusteet alkaa selvittää jotakin uutta. Kimmo Kohvakka muistuttaa myös, että hyvinvointialueet ovat pienimmilläänkin suuria työnantajia. ”Pelastustoimi on tässä uudistuksessa tunnustettu omana toimialueenaan. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja olemme alkaneet kehittää hyvin toimialaamme.” ”Suuri kysymys on se, pystyvätkö hyvinvointialueet säästöpaineissaan huolehtimaan myös jatkossa pelastustoimesta.” Ylijohtaja painottaa, että valtiollistaminen on poliittinen päätös. ”Väestönsuojelujärjestelmässä korostuu entisestään tiivis yhteistyö soten ja pelastustoimen kesken”, hän painottaa. antaa myös muille kuin pelastusalalla toimiville. Menossa on vielä hyvinvointialuejärjestelmän sisäänajo ja julkisen talouden tiukka tilanne korostaa tarvetta tietää, millainen on järjestelmämme.” Ylijohtaja korostaa sitä, että pelastusviranomaiset ovat samoja viranomaisia riippumatta siitä, missä toimitaan. ”Kunhan päästään tästä talouden aallonpohjasta, pystytään rekrytoimaan myös uutta työvoimaa. ”Jos poliittiset päättäjät haluavat uudistusta, pitää päätökset tehdä nopeasti eikä ajautua enää monen vuoden Yhteinen näkemys omissa asioissamme.. Huomiotta ei voi jättää sitäkään, että aloitusvuonna tehtiin kallis virkaja työehtosopimus”, hän sanoo. 16 Pelastustieto 1/2025 PELASTUSTOIMI JA TULEVAISUUS Aika laittaa palvelut kuntoon. Seppo Lokka uskoo. ”Meidän pitää tietää toimialamme tuotantorakenne ja talous. Seppo Lokan mukaan esimerkiksi pa loasemien vuokrakuluja nosti hyvinvointialueen kiinteistöjä säätelevä vuokra-asetus. Meidän on kyettävä toimimaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Talous on tällä hetkellä tiukka hyvinvointialueilla ja talouden seurantaan haetaan uusia työkaluja. Toki sitä voidaan selvittääkin. ”Myös sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille siirtyneet tukipalvelut ja tietohallinto ovat lisänneet kustannuksia. HYVÄ KOTIPESÄ Kimmo Kohvakka ja Seppo Lokka ovat kaikesta huolimatta samaa mieltä, että hyvinvointialueet ovat pelastuslaitoksille hyvä kotipesä. Lokka muistuttaa, että uudistus on ollut nyt suurempi kuin alueellisten kunnallisten laitosten aloittaessa ja valmistelussa on oltu lujilla. Pelastustoimen valtiollistaminen nousee säännöllisin väliajoin esille, mutta Kohvakka ja Lokka eivät lämpene ajatukselle. Etenkin nyt poikkeuksellisessa tilanteessa olemme varautumisen yhteensovittaja. Kimmo Kohvakka muistuttaa, että toimintaa vaaditaan nyt ohjaamaan. Sellaisia ovat esimerkiksi toimitilakonseptit, logistiset järjestelmät, materiaaliset hankintakokonaisuudet sekä johtamisja tilannekuvajärjestelmät. Valmiutta ja palveluja pitää kehittää, vaikka rahoitus onkin tiukassa vaikeassa julkisen talouden tilanteessa. ”Tietoja kysytään, koska niitä ei valtionhallinnossa tiedetä. Tässä on myös kylvetty siemen kritiikille valtion viranomaista kohtaan. Kimmo Kohvakka sanoo, että nyt pelastustoimi on paremmin ohjattava ja valtakunnallisesti tehokkaampi. Kimmo Kohvakka korostaa, että ohjaukseen on kirkas ja selkeä tarve. Pitää ottaa huomioon, että resurssit ovat alueilla erilaiset, ja joillakin pyydettävät toimenpiteet työllistävät paljon. Välillä pitää mennä yksityiskohtiinkin, vaikka alueilla on myös vapaus tehdä erilaisia asioita.” Silti kokonaisedun ja kustannustehokkuuden takia tarvitaan valtakunnallisia järjestelmiä. ”Sen avulla saadaan tietoa, millaisella rahoitustasolla voidaan toteuttaa lakisääteiset pelastustoimen palvelut”, Kimmo Kohvakka sanoo. Sote-kustannuksissa on parhaillaan käynnissä yksikkökustannushanke ja samanlaista vertailukelpoista kuvausta palvelujen hinnasta ja laadusta viritellään myös pelastustoimeen. ”Meillä ei ole erivärisiä univormuja ja meillä on oltava yhtenäinen johtamisjärjestelmä. Siksi yksityiskohtiinkin pureutumisen voi ymmärtää.” Silti Lokka ihmettelee, miten pitkään voidaan toimia niin, että jopa valtioneuvostotasolla päätetään paloautohankinoistakin. Keskitetymmän toiminnan, valtakunnallisen valmiuden ja poikkeusolojen kokonaisuuden pitää olla kunnossa.” Pelastustoimessa on Kohvakan mielestä huolehdittava tehokkaasta suorituskyvystä ja suunnitelmallisesta toiminnasta
Pelastustoimi on sisäministeriön hallinnonaloista rahoitukseltaan toiseksi suurin, mutta sen johto-organisaatio on pienempi. Seppo Lokka pitäisi lainsäädännöllä määriteltävää toimintavalmiutta siinä mielessä hyvänä, että silloin eduskunta joutuisi ottamaan kantaa palvelutuotannon tasoon. Seppo Lokka: Paloasemia rakennetaan edelleen, pelastustoimen rooli on vahva, kun turvallisuusympäristö on haasteellisen huono. Kimmo Kohvakka myöntää tämän eikä olekaan esittämässä kokonaisuuteen uusia voimavaroja, mutta nykyisessä järjestelmässä yhteistoiminta pitää saada parhaalla mahdollisella tavalla toimivaksi. Kimmo Kohvakan mielestä rahoituslainsäädäntöä on kehitettävä niin, että rahoitus otetaan paremmin huomioon palvelutason toteuttamisessa. ”Sellaista lainsäädäntöä on vaikea tehdä, jossa esimerkiksi joustavuus otettaisiin huomioon.” Seppo Lokka sanoo, että pelastusjohtajien kanta saattaa olla myös liian kirkasotsaista. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja ilmastomuutos etenee. Tehtävät jakautuvat vielä ministeriöja ylijohtotehtävien välille. Riittävästi ei korosteta sitä, että kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus saada viivytyksetöntä ja tehokasta pelastustoimintaa”, hän painottaa. Palvelutarpeen ja palvelutuotannon on oltava tasapainossa. Laki tai asetus voisi tässä mielessä nopeuttaa tätä toimintaa. Parhaillaan uudistetaan pelastuslakia ja siinä yhteydessä voidaan Kimmo Kohvakan mukaan keskustella myös siitä, pitäisikö toimintavalmiusohjeen olla määräävämpi. Pelastusviranomaisilla pitäisi olla yhteinen näkemys omissa asioissamme eikä niitä pitäisi ratkoa oikeudessa”, hän sanoo. Ongelmana ylijohtaja näkee pelastusosaston niukat resurssit muihin turvallisuustoimijoihin nähden. ”Ajatuksemme on ollut, että lain mukana seuraa rahoitus. Kohvakan mielestä ala ansaitsisi sen, että sillä olisi riittävästi voimavaroja tekemään yhteisiä suunnitteluja valmistelutehtäviä. Vaikka rakenteet ovatkin epäoleellisia, uskon että pelastustoimen tai soten palveluissa nykyisen kaltainen malli jatkuu. Näkisin, että 15 vuoden kuluttua toimintaympäristö on entistäkin haasteellisempi. huhtikuuta. Seppo Lokka huomauttaa, että kansallisia suunnittelutehtäviä voidaan tehdä myös yhdessä ja pelastushallituksen voikin katsoa olevan toimialan nykyinen rakenne. Rakenteet ovat epäoleellisia. Toisaalta valvovalle viranomaiselle ohje on työkalu ja siitä aiheutuvat toimenpiteet ovat pitkiä prosesseja. Kimmo Kohvakka ja Seppo Lokka ovat yhteishaastattelussa myös Palopäällystöpäivillä Tampereella 9. Kohvakka pohtii sitä, että laki voi myös jäykistää toimintaa. 1/2025 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI JA TULEVAISUUS vellovaan keskusteluun”, Kimmo Kohvakka korostaa. Se kuormittaa entisestään pelastustoimea, mutta hommat on aina hoidettava. Tuskinpa silloinkaan olemme saavuttaneet lopullista voittoa, sillä maali karkaa koko ajan.. Pelastusjohtajat ovat halunneet toimintavalmiuden lakiin kirjattavaksi. Kimmo Kohvakka pohtii myös sitä, olisiko sellainen puuttumista itsehallinnollisen hyvinvointialueen toimintaan, jos lainmukaisen palvelutasopäätöksen toteutusta valvottaisiin. Ilmastomuutoksen vaikutukset ovat vääjäämättömämpiä ja teknologian vauhti kiihtyy. Teknologia, tekoäly muuttaa palveluita ja toimintamalleja. Vastarintaa aiheuttaa myös se, että ministeriö ohjaa ohjeella toimintaa, josta uhkasakkojen kautta tulee sitova.” Tätä olisi hänen mielestään syytä ajan kanssa selvittää. Kimmo Kohvakka: Pelastustoimen pitää olla palvelutarpeita vastaava ja kyetä huolehtimaan tältä osin yhteiskunnan tarpeista. Kansainvälistyminen pelastustoimessa lisääntyy. ”Nyt virkamiehet päättävät asiasta. Tosin aikataulu tässä uudistuksessa on tiukka. Millaisen pelastustoimen haluat olevan vuonna 2040. LAKIIN VAI EI. Tässä julkisen ta louden tilanteessa se voi olla vaikeaa. Toisaalta hän myös sanoo, että toimintavalmiuden valtakunnallisuus ja alueellisuus pitää ottaa huomioon ja sellainenkin on haastavaa kirjoittaa lakiin. ”Rahoituksen pitää vastata lakisääteistä palvelutasoa ja viranomaisen antama ohje on myös normi
”Kun ministeriöstä tulee julkaisuja, niin kyllä niiden tulee vaikuttaa asioihin. 18 Pelastustieto 1/2025 ENSIHOITO E nsihoitopalvelua koskeva linjaus, joka ei näytä toteutuvan, on peräisin valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteosta. Asiakirjaan tulisikin luoda laajasti huomiota myös soten päätöksenteossa. Kuisma odottaisi, että hyvinvointialueita ohjaava sosiaalija terveysministeriö (STM) toisi selkeämmin esiin toiminnan painopisteitä ja valtiovarainministeriö (VM) puolestaan ohjaisi Kohtaako hallituksen strategia potilaan. Ilokseni voin kuitenkin todeta, että vaikka juurikaan tämä paperi ei ole ohjannut suunnitteluamme Pirkanmaalla, ovat julkaisussa olevat asiat osana alueen valmiussuunnitelmaa ja strategiaa ja ohjaavat siten toimintaa.” PAPERIT OIKEILLE PÖYDILLE Sanna Hoppu toivoo, että selonteko olisi hyvinvointialueen johtotehtävissä ja päätöksenteossa oleville tuttu julkaisu. Varsikin nyt, kun rahasta on pula, kriittinen ensihoitopalvelu tulisi huomioida paremmin. Ensisijaisesti meitä kuitenkin ohjaavat lait ja asetukset. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko linjaa, että ensihoitopalvelun toimintakyky ja kapasiteetti tulee turvata, jotta apu tavoittaa hätätilapotilaan nopeasti koko maassa. ”Selonteko on strateginen julkaisu. Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu kertoo, että erilaisia arvioita tulee tarkastettavaksi paljon ja tämä selonteko on siinä ruuhkassa saattanut unohtua tai mennä ohi. Sitten tulevat strategiset linjaukset, joita tulee eri tahoilta kohtuullisen paljon.” Markku Kuisman mukaan valtioneuvoston linjaukset eivät juurikaan näy kenttätyössä, elleivät selonteon kaltaiset paperit löydy sotejohtajan ja sotepäättäjien työpöydältä. ”Ylimpien päättäjien tulisi tehdä oikei ta priorisointeja ja vähemmän juustohöylää. ”VÄHEMMÄN JUUSTOHÖYLÄÄ” Kuisma linjaisi valtioneuvostosta tulleen selonteon pohjalta terveydenhuoltoa laajemminkin. Etusijalle suunnittelussa menevät sosiaalija terveysministeriön (STM) sekä lääketieteelliset julkaisut. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Mikko Salmenkangas. Samalla ensihoitoa ja päivystyksiä supistetaan monin paikoin. Jos kriittisestä ensihoidostakin juustohöylätään tasaisesti, kuten kaikista muistakin palveluista, niin tuntuu, että päätökset eivät strategian kanssa kohtaa”, hän sanoo. Hus:n ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma arvioi, että viranomaisleiristä sosiaalija terveysalan (sote) johtajat ovat perehtyneet selontekoon heikoimmin. Hän pitää valtioneuvostolta tullutta selontekoa ylätason linjauksena, jonka mukaisesti alan asianmukaiset toimintaedellytykset tulisi turvata. ”Ylätason tulee luoda resurssit ja toisaalta tuottajien tulee olla vastuullisia, etteivät lähde rahastamaan sillä”, hän sanoo
Päivittymässä on myös ohje palvelutasopäätöksen laatimiseksi. ”Vähän vaikea noihin kysymyksiin muutoin on vastata, kun niin sanotusti ’kaikki liittyy kaikkeen’ ja suurilta osin pohjaa lainsäädäntöön. Nyt hyvinvointialueet leikkaavat sairaaloita omilla päätöksillään. ”Ehkä VM voisi linjata enemmän esimerkiksi sairaalaleikkauksia. Näyttäisi siltä, että sairaalaleikkaukset eivät alatason päätöksenteolla ratkea”, Kuisma sanoo. Ensihoitopalvelua on arvioitava yhtenä osana sosiaalija terveydenhuollon kokonaisuutta”, lääkintöneuvokset sanovat. PALJON YHTEISTYÖTÄ Pikkujämsän ja Ilkan mukaan STM käyttää toimivaltaa ja mekanismejaan ohjatessaan hyvinvointialueiden ensihoitopalvelun järjestämistä. ”Aina on myös otettava huomioon julkisen talouden tilanne ja henkilöstön saatavuus”, lääkintöneuvokset sanovat. Parhaillaan on tekeillä uusi, syksyllä julkaistava selonteko, joten linjauksiin on varmasti tulossa muutoksia. VAIKEITA KYSYMYKSIÄ Lääkintöneuvokset eivät vastanneet suoraan selontekoon liittyviin kysymyksiin: Miten STM noteeraa selonteon lin jauksia. Heidän mukaansa nykyinen sisäisen turvallisuuden selonteko (2021) on tehty erilaisessa turvallisuustilanteessa kuin missä nyt ollaan. Lue seuraavalta aukeamalta, miten yhteiskunta heijastuuu myös ensihoitoon.. Miten STM on ohjannut hyvinvointialueita turvaamaan selonteossa linjatun ensihoidon kapasiteetin ja saatavuuden. Ensihoito on mukana tarvittaessa myös, kun ministeriöt neuvottelevat hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden kanssa virallisissa ohjausneuvotteluissa. Minkälaisia työkaluja selonteko STM:lle antaa. Emme näe mitään ristiriitaa selonteon ja muiden ohjaavien asiakirjojen sekä linjausten, kuten hallitusohjelman välillä”, STM:n lääkintöneuvokset Sirkku Pikkujämsä ja Lasse Ilkka sanovat. ”EI MITÄÄN RISTIRIITAA” ”Sisäisen turvallisuuden selonteko on yksi asiakirja, joka otetaan huomioon lakisääteisten vastuiden ja velvollisuuksien toimeenpanossa. Lääkintöneuvosten mukaan STM tekee tiivistä yhteistyötä ensihoitopalvelun kehittämiseksi esimerkiksi kaikkien ensihoitokeskusten sekä THL:n operoiman ensihoitoverkoston kanssa, joissa maan ensihoidon vastaavat ovat hyvin edustettuina. Miten STM varmistaa, että selonteon linjaukset toteutuvat. 1/2025 Pelastustieto 19 STM:ää käyttämään sille myönnettyjä varoja
Haasteita on paljon, mutta mikään niistä ei Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkäri Sanna Hopun mukaan ole sellainen, mistä pitäisi olla erityisen huolissaan. Silti Sanna Hoppu kehottaa kulkemaan silmät auki, sillä ensihoitopotilaiden arvaamattomuus on lisääntynyt, myös terroristi-iskujen mahdollisuus on olemassa. Asioita tulee käsitellä siten, että kukaan ei panikoidu”, Kuisma sanoo. Jos viranomainen on kahvitauolla, kun tämän pitäisi reagoida väärää tietoa levittävään päivitykseen, voi oikaisu kahvitauon jälkeen olla jo myöhäistä.” MT-ONGELMAT LISÄÄNTYNEET Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet maanlaajuisesti. ”Sometiedonvälitys on äärimmäisen nopeaa. ”Kaikkien tulee ottaa turvallisuusohjeet tosissaan, niitä ei ole tehty kenenkään harmiksi”. TILANTEITA TULISI TUNNISTAA Kun ensihoitajat liikkuvat ulkona, pitää osata tunnistaa epäilyttäviä tilanteita ja tietää miten niihin tulee suhtautua. Useammin ne ovat luonteeltaan ahdistuneisuutta, arjessa pärjäämättömyyttä, kyvyttömyyttä työelämässä ja kaverisuhteissa”, Sanna Hoppu sanoo. Pirkanmaalla kokeiltiin psykiatrista ambulanssia, johon ohjautuivat alasta kiinnostuneet ensihoitajat. Nykyään väkivaltaisuus ja harhaisuus on vähäisempää. Pidetään silmät auki ensihoidossa Monet yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat maamme sisäiseen turvallisuuteen. ”Tuloerot kasvavat, meillä on entistä enemmän niitä, joilla menee paremmin tai huonommin. Tämä vaikuttaa tutkitusti päivystyspalveluiden käyttöön.” Myös poliittinen keskustelu on muuttunut enemmän amerikkalaistyyliseksi aktiiviseksi vastakkainasetteluksi, mikä saa ruutuaikaa ja leviää somessa. Ilmiöistä ei välttämättä ole välitöntä vaaraa, mutta ne on osattava pitää mielessä ja niiden varalta on oltava valmiina. VASTAKKAINASETTELUA Markku Kuisma arvioi, että nyky-yhteiskunnassa lisääntynyt vastakkainasettelu lisää väestön jännitettä ja pahoinvointia, mikä saattaa epäsuorasti näkyä myös ensihoidossa. 20 Pelastustieto 8/2024 ENSIHOITO S isäisen turvallisuuden haasteet ovat omiaan tuomaan stressiä myös ensihoitoon. Yhä useammin mielenterveysongelmista kärsivä on nuori. ”Meillä on paljon asioita, jotka on pakko huomioida tavalla tai toisella keikkojen ajon seassa”, hän sanoo. Lievimmillään Sanna Hoppu puuttuisi asemien ja ambulanssien kuvaamiseen, ne tulee havaita, ilmoittaa ja ehkä kysyä, mikä on kiinnostuksen syy. ”Ensihoidon tilanne näyttää hyvältä ja kansallisella tasolla meillä menee hyvin. ”Onneksi ongelmat ovat lievempiä kuin 10–15 vuotta sitten. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Mikko Salmenkangas. Hus:n ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisman mukaan kaikkien viranomaistyötä tekevien tulisi kiinnostua maailman tapahtumista ja ilmiöistä sekä punnita, miten ne mahdollisesti tulevat vaikuttamaan hänen työhönsä. Nyt pitäisi aidosti pohtia, miten tulisi varautua. Aamulla kun öinen vesisade on jäätynyt luistinradaksi, moni ensihoitaja pohtii, että kaatumisia ja nilkkamurtumia on tulossa. Ne heijastuvat myös ensihoitoon. Suomi on edelleen turvallinen maa ja ensihoitajan työnteko on turvallista”, hän sanoo. Kokemus paransi sekä ensihoitajien että potilaiden kokemusta tilanteista. ”On tervettä, että työpaikan osastoja yksikkökeskusteluissa käytäisiin johdetusti keskustelua, miten meneillään olevat asiat vaikuttavat työhön. Samankaltaisen ajatusketjun tulisi herätä, kun uutisissa kerrotaan lääkkeiden tai polttoaineen saatavuusongelmasta, sekin voi vaikuttaa omaan työhön
On ennustettu, että seuraava pandemia tulee nopeammin kuin mitä kahden edellisen pandemiaan väliin kului aikaa. ”Pandemia osoitti sen, että ensihoitajien resilienssi oli korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi sairaalan sisällä työskentelevillä. Infuusionesteiden valmistuksen lakkauttaminen oli virhe”, Markku Kuisma sanoo. Lisääntyneet ovat myös huumeja päihdeongelmat, jotka usein nivoutuvat mielenterveysongelmien tai muiden sisäistä turvallisuutta heikentävien ilmiöiden, kuten jengija väkivaltarikollisuuden kanssa. RESILIENSSIÄ TARVITAAN Ensihoitajat ovat työssään tottuneet muuttuviin tilanteisiin, mikä vaatii tekijältään resilienssiä eli sopeutumiskykyä. Asemakohtainen varautuminen vaatisi ihmisen töihin, jotta varasto ei vanhene.” Pirkanmaalla on pohdittu myös potilaskuljetuksen ja ensihoidon yhdistämistä. Olemme Pirkanmaalla pelastuksen ja siviilipuolen kanssa pohtineet asiaa ja laskeneet hintalappuakin. Se ei enää riitä. Niistä mitään ei tehdä enää Suomessa. Sanna Hopun mukaan terveydenhuolto on tavannut ajatella, että reagoidaan asioihin sitten, kun tilanne on päällä. Se lisäisi potilaskuljetuksen tasoa, toisi säästöjä ja parantaisi valmiutta häiriötilanteissa. Markku Kuisman mukaan yhteistoiminta tulee suunnitella entistä paremmin. HUOMIO HUOLTOVARMUUTEEN Lääkkeiden, materiaalin ja kaluston toimitusja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota. ”Nyt pitäisi aidosti pohtia, miten tulisi varautua. ”Kyberhyökkäys ja hybridivaikuttaminen voivat vaikuttaa ensihoitopalveluun tai hätäkeskustoimintaan.” Väärän tiedon levittäminen (misinformaatio) voi puolestaan saadaan aikaan epäluottamusta viranomaistyötä kohtaan. 1/2025 Pelastustieto 21 ENSIHOITO ”Uskon, että tämä voisi olla yksi ratkai su isompiin kaupunkikeskuksiin, mutta odotamme ensin toiminnastamme valmistuvia tutkimustuloksia”, Hoppu sanoo. Markku Kuisman mukaan on löydyttävä valmiutta yllätyksiin, jotka voivat vaatia uusien ja laajojenkin toimintojen käyttöönottoa. Poliisin mukaan alle 15-vuotiaat syyllistyvät väkivaltarikokseen aiem paa useammin. Pystyimme mukauttamaan omaa toimintaamme ja käyttäytymistämme muuta terveydenhuoltoa paremmin. Meillä on sellaisia valmiuksia, joita on osattava hyödyntää, yllä pitää ja edelleen kehittää.”. Polttoaine, autot ja lääkkeet liittyvät huoltovarmuuteemme. VENÄJÄ VAIKUTTAA Venäjän tilannetta ja Ukrainan sotaa ei voi sivuuttaa, kun pohditaan riskejä. ”Pandemian aikana nähtiin, että mitä ihmeellisimmistä asioista voi tulla puute
”Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on saanut sille kuuluvan aseman ja se on alkanut tuottaa myös tulosta. Mutta yksi työsarka on ja pysyy pelastustoimella pitkälle tulevaisuuteen. Myös työtehtävien moninaisuus ja asiantuntijatehtävien lisääntyminen vaativat laaja-alaista osaamista.” EI HALONHAKKUUSEEN Palomestari Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitoksella sanoi, että pelastuslaitoksista ei pidä tehdä sosiaalivirastojen jatkeita, vaikka tehtävät monipuolistuvatkin. Näin siksi, että pelastustoimi on kilpailukykyinen, suvaitsevainen ja arvostettu työnantaja. Koosteessa he esiintyvät silloisessa ammatissaan ja asemassaan. Eräs tärkeä sidosryhmä on akateeminen yhteisö. ”Oma työ hoidetaan jatkossakin mahdollisimman hyvin, mutta halonhakkuuseen tai vedenkantoon pelastushenkilöstöä ei tule laittaa.” ”Tämä ei ole rasismia, mutta ellei maahanmuuttopolitiikkaa saada hallintaan, meitä uhkaa Ruotsin Malmön kohtalo. ”Julkisen sektorin paineista johtuen on selvää, että pelastustoimen ammattihenkilöstön määrä ei tule lisääntymään, se voi pahimmassa tapauksessa jopa laskea. ”Se uhkaa hiipua ja hiipuminen on pahinta siellä missä sitä eniten tarvitaan.” HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ VOI JOPA LASKEA Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoi, että resursseista ja niiden kohdentamisesta tullaan käymään yhä rajumpaa kilpailua. Kiireellinen sairaankuljetus säilyy sitkeästi pelastustoimen palveluna ja väestön ikääntyessä keikkojen määrä vain kasvaa.” Reijo Tolppi oli huolestunut pelastustoimen perusrungon muodostavan VPK-laitoksen tulevaisuudesta. ”Pelastustoimen tulisi nähdä sidosryhmäyhteistyö muuna kuin resursseja kuluttavana välttämättömänä pahana. Siellä tarvitaan jo poliisipartio turvaamaan toisen poliisipartion tai pelastushenkilöstön toimintaa.” OSAAMISEN MERKITYS KASVAA Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtajan Ari Keijosen mukaan osaa minen on pelastustoimen yksi keskeisimmistä menestystekijöistä, ja tulevaisuudessa sen merkitys yhä vain kasvaa. Pelastustoimen uhkakuvana on myös sopimushenkilöstön määrän lasku.” SUVAITSEVAINEN JA ARVOSTETTU Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Katja Ahola toivoi pelastustoimen olevan 2025 entistä laaja-alaisempi turvallisuuden asiantuntija ja haluttu yhteistyökumppani. Jos pelastustoimi on voimakkaasti sidoksissa tutkimustoimintaan, voidaan tutkitun tiedon käyttöä lisätä.” YKSI TYÖSARKA ON JA PYSYY Pelastusopiston rehtorin Reijo Tolpin käsityksen mukaan pelastustoimen tehtäväkirjo muuttuisi vuoteen 2025 mennessä hyvin paljon. 22 Pelastustieto 1/2025 PELASTUSTOIMI Ja miten sitten kävikään.... Mikäli pelastuslaitosten tehtäväkenttää laajennetaan liikaa, mikään tehtävä ei tule hoidetuksi kunnolla. Koonnut: Kimmo Kaisto E telä-Savon pelastuslaitoksen johtajan Seppo Lokan mukaan pelastuslaitokset olivat suuren rakennemuutoksen edessä. ”Pelastustoimen yhteisöllisyys on asia, jonka toivon kehittyvän jatkossa yhä myönteisempään suuntaan. On tärkeää nähdä yhteinen maali, tavoitteet, ja myös löytää yhteiset keinot niiden saavuttamiseksi.” KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAA Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtajan Kimmo Kohvakan mukaan aika on osoittanut, että pelkästään pelastustoimen resursseilla ei sel. ”Pelastustoimi on monikulttuuristunut ja naisiakin on alalla enemmän. Sitä ei automaatio korvaa. ”Olisi onnetonta, jos pelastuslaitos ei voisi enää olla mukana tuottamassa ensihoitopalveluja. Hänen mielestään pelastuslaitoksen oli muututtava valmiuden ylläpitäjästä hyvinvointipalveluja tuottavaksi palveluorganisaatioksi. Kysyimme vuoden 2010 ensimmäisessä Pelastustiedossa alan vaikuttajilta, millaisena he näkevät pelastusalan 15 vuoden kuluttua, eli tänä vuonna 2025. On suuri mahdollisuus pelastustoimelle olla tiiviissä yhteistyössä kuntien sosiaalija terveyspalvelujen kanssa.” IKKUNAT JA OVET AUKI MAAILMALLE Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen koulutussuunnittelija, kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski toivoi, että pelastustoimen ikkunat ja ovet ovat entistä enemmän avoinna maailmalle
– Minun on sitä vaikea ennustaa, koska en tarkkaan tiedä, millainen se on tänäkään päivänä. ja niihin liittyviä tulevaisuuden uhkakuvia. – Toisaalta pelastustoimelle on tullut uusia tehtäviä. vuoden kuluttua entistä motivoituneempaa ja osaamisen kehittämisen merkityksen ymmärtävää väkeä alalla. Kohti eurooppalaista yhteistyötä Alan arvostusta nostettava / PELASTUSALA VUONNA 2025... Ei ole vain palokuntaa ja vain sosiaalitoimea, vaan kaikki tekevät kaikkea. Myös yksityiset palveluiden tarjoajat on otettu mukaan toimintaan alihankintasuhteeseen. – Tiukasta sektoriajattelusta on luovuttava. www.eads.com /pmr www.virve.com Valtuutettu jälleenmyyjä PELASTUSALA VUONNA 2025... Pelastusalan järjestöt ovat ???. Pelastustoimi vastaa lakisääteisestä ensivasteja sairaankuljetustoiminnasta niin maalla kuin ilmassa.” ”Suomessa on tulevaisuudessa raskas kansainvälinen pelastusjoukko, joka palvelee aktiivisesti sekä kansainvälisis sä operaatioissa että osallistuu kotimaassa matalariskialueilla pelastusoperaatioi hin ja poikkeusolojen tilanteisiin.” UUSIA HAASTEITA PELASTUSTOIMELLE Pelastusylijohtaja Pentti Partasen mielestä Suomessa on vuonna 2025 vähintäänkin yhtä turvallista elää ja asua kuin nyt – sillä varauksella, ettei maailmalla tai yhteiskunnassa tapahdu dramaattisia mullistuksia. Jos pelastustoimi on voimakkaasti sidoksissa tutkimustoimintaan, voidaan tutkitun tiedon käyttöä lisätä. Mutta palokuolemista on moitittu palomiehiä, niin kuin me olisimme niihin syyllisiä, Korkiamäki pahoittelee. Palomieheltä voi tulla kysymään neuvoja ja opastusta missä tahansa. – Valtiollistaminen voisi kuitenkin tulla kyseeseen osana jotain turvallisuuskokonaisuutta, jossa olisi mukana pelastustoimen lisäksi muitakin toimijoita, hän miettii. Signaaleilla hän viittaa muun muassa Mikkelin kokeiluun pelastustoimen ja kotipalvelun yhteistyöstä. hyvä ja huipputasoinen pelastustoiminta. Sen tehtävissä painottuu onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja kaikkinainen turvallisuusasioiden edistämistyö. ”Tulevaan voidaan varautua muun muassa vahvan tutkimusohjelman avulla. O saaminen on pelastustoimen yksi keskeisimmistä menestystekijöistä, ja tulevaisuudessa sen merkitys yhä vain kasvaa. moni asia on jatkanut omaa elinkaartaan. Aika-ajoin markkinoille on yritetty lanseerata ainakin myyjän mielestä käänteentekeviä uutuuksia, mutta yleensä niiden elinkaaret ovat jääneet lyhyeksi. Sitä arvostavat niin työntekijät itse kuin myös kansalaiset. Myös alan koulutus muuttuu uusien tehtävien myötä. mennessä pelastuslaitosten tehtävät monipuolistuvat myös palomestari Jari Korkiamäen mielestä. Tulipaloja ja muita onnettomuuksia sattuu yhä enemmän ja tehtävämäärät kasvavat. Pelastustoimi hyödyntää työkykyä parantavia ja turvallisuutta lisääviä älyvaatteita ja nanotekniikan edistysaskeleita. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden takaamiseksi on luovuttava tsaarinaikaisesta hallinnon sektoriajattelusta. Pelastustoimi on arvostettu työnantaja / PELASTUSALA VUONNA 2025... Pidän tärkeänä sitä, että pelastustoimi on yhteiskunnallisesti verkottunut ja tekee poikkitieteellistä yhteistyötä. Meillä on puhuttu turvallisuuskulttuurin kehittämisestä, mutta sitä ei ole vielä pystytty luomaan. ”Ei ole vain palokuntaa ja vain sosiaalitoimea, vaan kaikki tekevät kaikkea”. Pelastustoimen perusrakenne on Partasen mukaan ennallaan. Ala sinällään ei saa olla itsetarkoitus, vaan tärkeintä on kansalaisten saama laadukas palvelu. Sitä ei automaatio korvaa. Tätä edelsi turvallisuuden sisällyttäminen opettajakoulutukseen ja turvallisuuspedagog iikan voimakas kehittyminen. Myös haasteet ovat vakavia: tulvat ja myrskyt ovat yleistyneet, ja syrjäytyneiden sekä turhautuneiden etnisten ja muiden alakulttuurien käyttäytyminen uhkaa yhteiskunnan perusturvallisuutta. Ammattipelastajilta vaaditaan entistä laajempaa osaamista, jolla kompensoidaan nykyistä pienempiä vuorovahvuuksia. Perinteinen sairaankuljetus on murroksessa ja siksi ensivastetoimintaan kohdistuu suuria paineita. Uskon saman trendin jatkuvan myös tulevaisuudessa, mutta vuonna ???. Monella muulla paloasemalla on sama tilanne jo nyt, ja tulevaisuudessa yhä useammalla. – Voi olla, että pelastuslaitokset eivät jatkossa hoida sairaankuljetuksia ollenkaan. Pelastustoimelle on viime vuosina vakiintunut niin sanotuksi uudeksi tehtäväksi ensivastetoiminta eli ambulanssityhjiöiden paikkaaminen. – Koko pelastustoimelle on saatava sellainen status, ettei sitä pidetä vain lakisääteisenä pakkona, joka on hoidettava. Heille soisin mieluusti henkilökohtaisen opintopolun tai paikan tutkijakoulussa ja mahdollisuuden akateemiseen pätevöitymiseen. Pelastustoimen kaikilta toimijoilta vaaditaan laajempaa ja syvällisempää osaamista, olipa kyse sitten pelastustoiminnasta, onnettomuuksien ehkäisystä, turvallisuusviestinnästä , sairaankuljetuksesta , johtamisesta sen eri kirjoissaan, yhteiskunnan eri häiriötilanlanteisiin varautumisesta ja monista muista asioista. – Uusilla autoilla on tuskin enää ?. – Pelastuslaitokset ovat alueellisen turvallisuuden keskuksia. Olemme melko hätäisiä tulkitessamme toimintamme tuloksia. Väestön inhimilliset kärsimykset kasvavat säästämisen vuoksi – säästöjen, joita kukaan ei oikeasti halua toteuttaa. Ammattipalomiehille pitäisi antaa selkeät mahdollisuudet toimia omassa työssään. ”Maaseudulla ensihoidon maallikkoauttaja voi olla vaikkapa kylän taksikuski.” ”T ekniikan kehitys vähentää vuoteen ???. Uudet riskit ovat kuitenkin jo ovella. Pelastustoiminnassa käytetään työn tehostamiseksi ja työturvallisuuden lisäämiseksi tietotekniikkaa ja robotteja niin kohteiden tiedustelussa kuin vaativassa pelastustyössäkin. Talouskehitys, terrorismi ja tietotekniikka voivat tuoda yllätyksiä, ja ilmastokriisi kuumentunee. Päätöksiä Viroon siirtymisestä ei ole tehty, mutta uusi laitos on jo rakenteilla Narvaan, ja Pärnussa on jo aloitettu tehostettu hätäkeskussanaston suomenkielen opetus. Hiljainen tieto on sanottu ääneen ja ehkä jopa kirjoitettu laatukäsikirjaan. SPLY:n toiminnanjohtaja Juhani Costiander. Tulevaisuuden suhteen täytyy kuitenkin jättää ajatuksissa pelivaraa sille, että yhteiskunnassamme tapahtuu sellaista, joka ei ole vielä kovin hyvin havaittavissa. Pelastuslaitos siellä missä ihmisetkin Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto, pelastusylitarkastaja Katja Ahola. Harvaan asutuilla alueilla on etsitty innovatiivisia ratkaisuja harvenevan palokuntaverkon paikkaamiseksi. Maailmaa hallitsee taylorismi, kokonaisuudet muodostuvat yhä pienemmistä osista. Pitäkäämme yhdessä huolta, että tuo joukko säilyy riittävänä ja toimintakykyisenä. Helsingissä pelastuslaitoksen ja opetusviraston kumppanuudesta on saatu hyviä tuloksia. Väestönsuojelua varten luotuja erityisvalmiuksia käytetään yleistyvien häiriötilanteiden ja ympäristöongelmien hallintaan kotimaassa, lähialueilla ja etäämmälläkin. Ylieurooppalaisen yhteistyön nimiin pelastustoimessa uskoo Tampereen aluepelastuslaitokse n johtaja Olli-Pekka Ojanen. Sprinklaaminen on tärkeää palojen rajoittamisessa, ja rakenteelliseen paloturvallisuuteen on uusia materiaalija teknisiä ratkaisuja. Kenttätyö hajautunut pieniin yksiköihin Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja Markku Haranne. – Näin siksi, että päättäjillä olisi kattava kuva yhteiskunnan laajan turvallisuudenuhkakuvista ja niihin varautumisen edellyttämistä voimavaroista, Hakola sanoo. Kun yhteiskunnan vaatimukset avunantamiseen kasvavat, ja toisaalta kustannukset ylläpitää valmiutta kaikkina vuorokauden aikoina kasvavat, vähenevät muiden kunnallisten organisaatioiden mahdollisuudet ylläpitää tarvittavia valmiuksia. Ja miten ihmiset turvallisuuden kokevat, on paljon muutakin kuin pelastustoimintaa. vahvoja vaikuttajia sekä alan ja kansalaisten osaamisen edistäjiä, kukin omien vahvuuksiensa mukaan. Suuri ja terävä näyttö auttaa hahmottamaan tilanteen nopeasti, ja kestävän rakenteensa ansiosta laite ei hätkähdä sen enempää pölyä, roiskeita kuin tärskyjäkään. Pelastustoimen alalla käydään varmasti keskustelua yksityistämisestä ja ulkoistamisesta. Aika on osoittanut, että pelkästään pelastustoimen resursseilla ei selvitä vaan tarvitaan monen tason toimijoita yhdistämään voimavaransa. Varmaa Lokan mukaan on kuitenkin se, että onnettomuuksia sattuu edelleen myös vuonna ????. T oivon, että vuonna ???. Pelastustoimen osalta näenkin tulevaisuuden positiivisena. On vaikeaa kuvitella operatiivisen toiminnan olevan huipussaan. vuotta taaksepäin, pelastustoimessa tapahtuneet muutokset ovat olleet suuria ja merkittäviä, mutta eivät kuitenkaan mitenkään järisyttäviä, enkä usko sellaisia tapahtuvan jatkossakaan. Kodeissa integroidut varoitin ja valvontajärjestelmät hälyttävät ja käynnistävät mahdolliset jatkotoimet kaikissa poikkeustilanteissa. Hänellä on kansainvälistä pelastustoimen kokemusta Euroopan palopäällystöliitosta , jonka aktiivina hän on toiminut. Näin siksi, että pelastustoimi on kilpailukykyinen, suvaitsevainen ja arvostettu työnantaja. Ihmisen otettava enemmän vastuuta itsestään / THR9 TETRA -käsiradio: Tehtäväsi koko kuva Uusi EADS THR9 -käsiradio mahdollistaa sujuvan yhteydenpidon kaikissa olosuhteissa. Osaamista on oltava joka tilanteeseen ja kehityksen mukana on pysyttävä. Tulevaisuuden pelastustoimi on Partasen mielestä eräänlainen turvallisuusasioiden tavaratalo. – Tuskinpa vaan. vähintäänkin yhtä turvallista elää ja asua kuin nyt. vahva osaaja ja toimija eurooppalaisissa pelastuspalvelun mekanismeissa. On paljon mahdollisuuksia, mutta kaikki riippuu siitä, osataanko niitä käyttää oikealla tavalla. Hallinnollisia muutoksia tulee vielä, ja ne merkitsevät toimintojen tehostumista ja uusia mahdollisuuksia. S uhtaudun hyvin positiivisesti pelastustoimen tulevaisuuteen. – Arkipäivän työnä on vastata turvallisuudesta huolehtivien järjestelmien ja laitteiden toimivuudesta. Myös ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa pelastustoimelle uusia haasteita yhteiskunnan kannalta tärkeiden toimintojen turvaamisessa.” PALOASEMAT TURVALLISUUSKESKUKSIA Jokilaaksojen pelastusjohtaja Piia Vä häsalo visioi, että 15 vuoden kuluttua, vuonna 2025 pelastustoimi on Suomessa yhteiskunnallinen turvallisuusvaikuttaja, joka laaja-alaisesti hoitaa kotien ja yritysten turvallisuutta. Jos ajatellaan ?. Tällöin pelastuslaitoksen mahdollisuudet korostuvat entisestään. ”Sama työ tehdään vähemmällä väkimäärällä” P elastustoimen kenttätoiminta on vuonna ???. Varsinais-Suomen pelastuslaitos, koulutussuunnittelija (virkavapaalla) Brita Somerkoski, kasvatustieteen tohtori. ”Päättäjillä oltava kattava kuva yhteiskunnan uhkakuvista”. Kehitys johtaa kohti suurempia kaupunkikeskuksia, mutta turvallisuudesta joudutaan huolehtimaan myös harvaan asutulla maaseudulla. www.eads.com /pmr www.virve.com Valtuutettu jälleenmyyjä PELASTUSALA VUONNA 2025... Suurimmat muutokset pelastustoimen osalta ovat tänä aikana tapahtuneet organisaatiopuolella ja uskon, ettei tämä muutosprosessi ole vielä päättynyt. Pelastustoimi – resursseista on taisteltava JHL:n Paloja pelastusalan unionin puheenjohtaja, palomies Auvo Koskialho Satakunnan pelastuslaitoksella. – Pelastustoimi ei tule johtamaan kuntaa, vaan avuksi tilanteissa, joissa tarvitaan kriisijohtamisen osaamista ja välineistöä, muun muassa viestintävälineitä. pelastustoimi on entistä laaja-alaisempi turvallisuuden asiantuntija ja haluttu yhteistyökumppani. Huolen ikääntyvien palomiesten jaksamisesta ja turvallisuusuhasta niin itselleen kuin muille on nykyinen hallitus myöntänyt, mutta ei halua tehdä asialle mitään. Elämme silloin nykyistä paljon teknistyneemmässä yhteiskunnassa ja henkilöiden turvallisuudesta huolehditaan hyvin paljon teknisin apuvälinein. Muiden EADS-radioiden tapaan THR9 on äärimmäisen luotettava ja helppokäyttöinen – vaativimmissakin operaatioissa. Ei turvallisuusajattelun ja -tiedon lisäämiseen välttämättä tarvita uusia organisaatioita. – Väestön vanhetessa palvelujen tarve lisääntyy. Partanen kuitenkin korostaa, että kaikki on kiinni kunnista, niiden halusta muutoksiin. K untaliiton kehittämispäällikkö Markku Haiko ennustaa, että ?. Suurin näköpiirissä oleva uhka on pelastushenkilöstön määrän lasku. Pelastustointa arvioitaessa me kaikki olemme kansalaisten kannalta samaa joukkoa. Tekniikka valvoo turvallisuuttamme Kansanedustaja Jari Larikka, kokoomus, paloesimies. Lokka puhuu Etelä-Savon kaltaisten maaseutuvaltaisen maakuntien palvelujen puolesta. Osaamisen painotukset ja erikoistuminen toki vaihtelevat toimijaryhmien kesken, ja uskon, että meillä on ?. Lisäksi hän toivoo, että alan asiantuntijat osallistuisivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen turvallisuuskeskusteluun. Se käyttää hyväkseen enemmän teknologiaa, eritoten viestija tietotekniikkaa. vuoden kuluessa menemme askel askeleelta siihen, että turvallisuusasioita voidaan yhdessä hoitaa paremmin eri viranomaisten kanssa. ”Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan vuoden 2025 aikoihin Suomessa palomiesten keski-ikä on korkeimmillaan. SM:n pelastusosaston rooli ja nimikin on muuttunut Pelastusalan palvelukeskukseksi, joka on tukipalveluiden tarjoaja, ja jolla ei ole varsinaista ohjaavaa roolia. on yhtä lähellä nykyhetkeä kuin vuosi ????, jonka jälkeen olemme nähneet tietotekniikan jatkuvan kasvun, talouden ja terrorismin globaalistumisen sekä syvän taantuman. Sopimuspalokunnista on kovaa vauhtia kehittymässä puoliammatillisia palokuntia. He ovat hyödyntäneet tätä kaikkea omassa opetustyössään. Pelastustoimen henkilöstöltä vaaditaan paljon enemmän kuin nyt. Manninen ei mielellään ennusta, millainen on pelastustoimemme tila vuonna ????, miten turvallisessa maassa silloin elämme. Ruohosen Erkki lanseerasi aikanaan nimityksen täsmävalistus, ja se voisi olla hyvä tavoite tulevaisuudessa. Niihin väki kootaan lähellä toisiaan toimivista pienistä yksiköistä. vuoden kuluttua, on hyvin paljon riippuvainen siitä haetaanko nyt selvästi näkyviin ongelmiin määrätietoisesti ratkaisua, vai annetaanko asioiden mennä omalla painollaan. Huolestunut pelastusopiston rehtori on pelastustoimen perusrungon muodostavan VPK-laitoksen tulevaisuudesta. ”Dramaattisia muutoksia ovat esimerkiksi sota tai nykyistä paljon syvempi talouslama sekä kansainvälinen terrorismi. ”Yhteistyön kautta voi jopa löytyä uusia mahdollisuuksia turvata palvelujen saatavuus”. Lähdimme liikkeelle siitä, mihin suuntaan yhteiskunta voi kehittyä ja siitä peilanneet pelastustoimen tulevaisuutta. Me pelastusalalla työskentelevät olemme ensisijaisesti tuottamassa keskeistä turvallisuuspalvelua Suomen kansalaisille. Samoin kuin useimmat pelastustoimen ammattilaiset, myös Ojanen näkee tulevaisuuden pelastuslaitosten toimintaympäristön nykyistä monimuotoisempan a. Eräs sellainen on projektinhallintataitojen kehittäminen. Näistä ja monista muista paloja pelastusalan uutisista ja uudistuksista kertoo meille juhliva Pelastustieto-lehti. Ajan oloon tieto tavoittaa kaikki kaupunkilaiset, sillä Suomessa on oppivelvollisuus. Jos palokunta ei onnettomuustilante essa tule apuun, jää kansalainen onnettomuuksissa oman onnensa nojaan. Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan vuoden ???. ?. V uosi ???. Samaan .aikaan jotkut julkisen sektorin toimialat tulevat kuitenkin lisäämään roimasti henkilöstönsä määrää. Lähitulevaisuudessa yhä useampi suomalainen siirtyy eläkkeelle. N äkemykseni mukaan vuonna ???. Pelastustoimen tulisi nähdä sidosryhmäyhteistyö muuna kuin resursseja kuluttavana välttämättömänä pahana. – Kun nykyiset toimintavalmiusohjeet edellyttävät ?+. – Mutta koska on todennäköistä, että myös epätodennäköistä tapahtuu, pelastustoimen on oltava valmis varautumaan myös kaiken varalta. ”Sitä mukaa kun arvostus laskee, laskee myös huippuosaajien kiinnostus alaa kohtaan”. Pelastusopistosta valmistuu kelpo joukko käytännön puuhamiehiä, mutta osalla valmistuvista on myös taitoa teoretisointiin ja pohtiviin johtopäätöksiin. vuotta sitten. Se on haaste myös alan koulutukselle. Myös hänen käsityksensä on, että tulevaisuudessa pelastuslaitokset palvelevat kansalaisia kasvokkain, mutta entistä enemmän myös internetin välityksellä. Tätä mieltä on pelastustoimen ylin virkamies, pelastusylijohtaja Pentti Partanen sisäaisainministeriöstä. Pelastustoimen vahvuus kansantaloudessa on yhä olla ainut organisaatio, jonka operatiivinen henkilökunta on ympärivuorokautisesti ja ympärivuotisesti lähtövalmiudessa, hyvin varusteltuna ja koulutettuna mihin tahansa tehtävään, jossa apua tarvitaan. on itse asiassa hyvin lähellä, ?. Vuonna ???. Mahdollista on myös, että pelastuslaitokset yhdistyvät, jos haetaan samanlaista suuruuden ekonomiaa. – Esimerkiksi maaseudulla ensihoidon maallikkoauttaja voi olla vaikkapa kylän taksikuski, jonka defibrilaattoria ja automaattipaljetta voidaan etäohjata ammattilaisen toimesta hätäkeskuksesta tai sairaalasta käsin. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana on tehty rakenteellisia asioita, ja uskon, että vuonna ???. Todennäköisesti tullaan menemään siihen, että koko maassa on ?–. Ammattikunnan ikärakenne on iso ongelma. Pidän tärkeänä, että pelastustoimen ikkunat ja ovet ovat tulevaisuudessa entistä enemmän avoinna maailmalle. – Tämä ei ole rasismia, mutta ellei maahanmuuttopolitiik kaa saada hallintaan, meitä uhkaa Ruotsin Malmön kohtalo. Uskomme JHL:ssä, että palomiehen työ säilyy arvostettuna ja alalle valikoituu nuorison valiojoukkoa. Pelastustoimen yhteisöllisyys on asia, jonka toivon kehittyvän jatkossa yhä myönteisempään suuntaan. Toiminnallisten saavutusten lisäksi tämä palkitsee myös työtyytyväisyytenä. vuoden aikana. Lattiatason työnjohtaja on harmissaan pelastustoimen henkilöstöön kohdistuneista syytöksistä, joita väki on saanut kuulla jopa omasta ministeriöstä. O len seurannut pelastustoimen kehitystä lähinnä kalustotoimittajan näkökulmasta viimeiset ?. Tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä ja osaamista omaehtoiseen onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Tätä Suomen kansantalous ei kestä, vaan julkisen sektorin työpaikkojen määrä tullee lähitulevaisuudessa supistumaan selvästi. On tärkeää nähdä yhteinen maali, tavoitteet, ja myös löytää yhteiset keinot niiden saavuttamiseksi. Se vaatisi myös toiminnallista muutosta, sillä olemme liiaksi jämähtäneet tarkastuskulttuuriin.” VALTIOLLE JA VIISI LAITOSTA Helsingin Pelastuskoulu rehtori Matti Waitinen näki, että vuonna 2025 Suomen valtiollinen pelastustoimi toimii aluehallintoviranomaisten alaisuudessa viitenä läänikohtaisena aluepelastuslaitoksena. – Olemme menossa kohti mukavuuskulttuuria, jossa yhteiskunta on entistä herkempi häiriöille, ja jo pienellä häiriöllä voi olla hyvin laajakantoiset seuraukset. unena (toive vai painajainen?) näen viimeisen hätäkeskuksen valtakunnansalin sammuttavan valonsa, ja lähihätäkeskusten aloittavan toimintansa. Suomi on nyt totisen paikan edessä. Hänen mielestään pelastustoimi on tulevaisuudessa entistä vahvempi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toimija. Haaste on siinä, miten pelastustoimi monimutkaisissa yhteiskunnallisissa haasteissa ja vaativissa toimintaympäristöissä pystyy pitkällä aikavälillä ja riittävästi vastaamaan sille asetettuihin vaatimuksiin. – Se uhkaa hiipua ja hiipuminen on pahinta siellä missä sitä eniten tarvitaan, Itäja Pohjois-Suomessa. – Mutta pannaan toiset ?. V uosi ???. ”Rakentavasti vastakarvaan silittämisen” pitäisi olla sallittua, jopa odotettuakin järjestökentältä. Uudella, ikääntyvään väestöön kohdistuvalla hankkeella pyritään vaikuttamaan vanhemman väestön selviytymiseen. vuoden päästä pelastustoimi hoitaa nykyistä paljon laajempaa ja sisällöltään monipuolisempaa tehtäväkenttää. Valtavia muutoksia en näe, uskon, että asiat menevät tasaisen kehityksen kautta eteenpäin. Hänen kannaltaan apu jää tulematta tai se viipyy liian kauan. E urooppalainen pelastusyhteistyö on ?. Kotimaiselta alan teollisuudelta seuraavatkin ?. Kantaansa hän perustelee sillä, että mikäli pelastuslaitosten tehtäväkenttää laajennetaan liikaa, mikään tehtävä ei tule hoidetuksi kunnolla. Tehtävät on hoidettava pienemmällä porukalla. Sitä mukaan kun arvostus laskee, laskee myös huipputekijöiden kiinnostus alaa kohtaan, Manninen sanoo. Oma työ hoidetaan jatkossakin mahdollisimman hyvin, mutta halonhakkuuseen tai vedenkantoon pelastushenkilöstöä ei tule laittaa, Korkiamäki sanoo painokkaasti. Samaan aikaan vapaapalokunnat kokevat jo nyt pienillä paikkakunnilla miehistöpulaa, eikä nykyisen kaltaisia vapaapalokuntia pystytä kaikkialla ylläpitämään. vuotta on kohtuullisen lyhyt aika työstää erilaisia asioita. ”Oma työ hoidetaan jatkossakin mahdollisimman hyvin”. – Kanssakäyminen on kuitenkin yhtä välitöntä kuin nyt, hän sanoo. Hakolan mielestä aktiivinen kansainvälinen yhteistoiminta hyödyttää myös kansallisen osaamisen ja voimavarojen kehittymistä. Tällä hetkellä kolme työpaikkaa kymmenestä on julkisella sektorilla. Pelastustoimi voi hänen mielestään tarjota kunnille apua muun muassa kriisijohtamisessa. For the Security of all. Näin visioi tulevaisuutta Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko. Vuonna ???. Fyysinen tekeminen jää vähemmälle. Pelastustoimi tarvitsee erilaisia persoonia, innovatiivisia puurtajia, kyseenalaistajia ja käytännön toimijoita. Aiemmat valmiusjohtajan, ja sittemmin johtajan nimikkeet on muutettu lääninpelastusjohta jiksi. Se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Tätä mieltä on Ylen toimittaja Marcus Ziemann. ”Se tarkoittaa sisäisen turvallisuuden asiantuntijaorganisaatiota, josta tur vallisuuspalvelut tuotetaan yhdeltä vi ranomaiselta, pois lukien järjestyksen ja maanpuolustuspalveluiden ylläpitäminen. Kokemukseeni perustuen muutaman vuoden kuluttua ”keksitään” taas korkeapainepumppujen erinomaisuus sammutustyössä, joka taas tuo tullessaan ”uudet” käänteentekevät suihkuputket ja vaikuttavat letkukokoihin jne. V uoteen ???. Työelämän kiireet eivät yksinkertaisesti salli enää pätevän väen lähtemistä pois työpaikalta yhtäkkiä ja ennalta arvaamatta. Pelastustoimen organisaatiota on edelleen virtaviivaistettu, kuten muutakin hallintoa: kaikessa mahdollisessa tietotekniikka ja koneet täydentävät ihmistyötä, varsinkin hallinnon, huollon ja valvonnan tehtävissä. Maallikoiden käyttöön on kehitetty puoliautomaattisia sammutusja pelastusvälineitä. Esimerkiksi Rauman paloasemalla, jossa itse työskentelen, olisi silloin noin puolet palomiehistä vanhojen eläkesäännösten mukaan jo poissa työelämästä. / PELASTUSALA VUONNA 2025... Operatiivisen toiminnan lisäksi myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja poikkeusoloihin varautuminen ovat luonteva osa asiantuntijuutta. Esimerkiksi kotisairaanhoidon ja poliisin sekä rajavartiolaitoksen välisten tehtävien ristiintekemiset ovat arkipäivää, Tolppi visioi. V äestökatoa potevan Etelä-Savon maakunnan pelastuslaitoksen johtajan Seppo Lokan mukaan pelastuslaitokset ovat suuren rakennemuutoksen edessä. ”On todennäköistä, että myös epätodennäköistä tapahtuu. Sisäasianministeriön pelastusosaston mukaan se mahtuu ”raamiin” ja on hyväksyttävissä, koska Suomen väestö on Euroopan ikääntyneintä. Eduskunnalla on päätäntävalta asiassa. ”O lemme pelastustoimen tulevaisuusraadissa pohtineet vuosia ????– ???. isoa hätäkeskusta ??–?. – Olisi onnetonta, jos pelastuslaitos ei voisi enää olla mukana tuottamassa ensihoitopalveluja. Tulevaisuuden uhkakirjo on Ojasen käsityksen mukaan suurempi ja monimuotoisempi kuin nyt. – Ei poliisia syytetä nuorten kuolonkolareista, eikä puolustusvoimia talvisodan syttymisestä. hajautunut nykyistä pienempiin yksiköihin lähelle ihmisiä. Samoin haaste on pelastajien todellisen urasuunnittelun käynnistäminen huomioiden ainakin työaika, työkyky (ikääntyminen) ja palkka. asemesta. Harva voi työskennellä vain yhden asian parissa, vaan oma toimenkuva pilkotaan yhä pienempiin paloihin, projekteihin ja hankkeisiin. Kaikkiaan me pelastustoimen toimijat olemme kuin ison, korkeareunaisen kattilan pohjalla. Pelastuslaitosten toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että laitosten johtajat tukevat henkilöstöään. Suomen pelastustoimi on tänä aikana kokenut yhden suuren muutoksen, alueellistamisen, mutta muutoin palokuntien maailma on aika samanlainen kuin ?. nykyisen ?. Esimerkkinä Haiko mainitsee Nokian vesikriisin tapaisen katastrofin. Yhteistyötä muiden viranomaisten (sosiaalija terveystoimi, poliisi, kunnat) kanssa sen sijaan tullaan varmasti tiivistämään, mutta putkavahdeiksi palomiehet tuskin ryhtyvät. JHL:n puolesta välitän onnittelut Pelastustiedolle.” Operatiivinen toiminta tulee turvata / PELASTUSALA VUONNA 2025... Hyvin toimivalla yhteistyöllä saavutetaan myönteisiä tuloksia pelastustoimen palvelukyvyn kannalta. Uusi hätäkeskusuudistus on valmisteilla. Mutta yksi työsarka on ja pysyy pelastustoimella pitkälle tulevaisuuteen. mennessä hyvin paljon. vuoden päästä. Edellä kirjoitettu on tietysti hieman kärjistettyä, mutta samansuuntaista ajattelua on mielestäni harjoitettu pelastustoimen realiteeteista viime aikoina muutenkin. Tuhotyöt sitovat ehkäisevän ja operatiivisen työn voimavaroja. Suuronnettomuuksien Parkko uskoo jopa vähenevän. niitä on mahdollisesti ?. On syytä pohtia, millaiseksi muodostuu palomiehen työnkuva. Käännekohta turvallisuuskehityk sessä tapahtui yleissivistävien koulujen otettua turvallisuuden paremmin osaksi opetusta. Nyt jo tällä hetkellä olemme ovet avoinna Eurooppaan. For the Security of all. Nanotekniikan edistysaskeleet hyötykäyttöön / PELASTUSALA VUONNA 2025... – Eikä ihmisten omaa vastuuta turvallisuudestaan voi koskaan liikaa korostaa. Pelastustoimi on monikulttuuristunut ja naisiakin on alalla enemmän. Tulevaisuudessa palomiehen tehtävät sisältävät enenevässä määrin valistusta ja tarkistusta päätyön ohella. Hätäkeskusuudistus on tosi iso asia tulevaisuudessa. Nyt nähtävissä olevat merkit eivät viittaa siihen, että meillä olisi vuonna ???. Päätoiminen pelastushenkilöstö on nykyistä enemmän operaatioiden terävä kärki, ja leveä rintama jää osa-aikaisten ja sopimuspelastajien varaan, vaikkei vapaaehtoisten saatavuuskaan ole itsestään selvyys. Siitä huolimatta Haiko ei usko, että ?. ”E n usko, että Suomi olisi tulevaisuudessa Euroopan turvallisin maa, kuten on visioitu. Maassa on viisi alueellista harjoitusaluetta ja niiden yhteydessä alueelliset koulutuskeskukset, jotka vastaavat henkilöstön täydennyskoulutuks esta ja pääosin myös uuden henkilöstön koulutuksesta entisen Pelastusopiston siirryttyä lähes kokonaan Valtion kriisienhallintakesku ksen alaisuuteen. Vapaaehtoisen palokunnan sammutusmiesten lisärekrytointi on lähes mahdotonta, ja siksi sammutusmiesten ikääntyminen sekä vähyys vaivaavat erityisesti kaupunkien vapaaehtoistoimintaa. Hallinnollisia pelastuslaitoksia on tusina. On vaikeaa kuvitella operatiivisen toiminnan olevan huipussaan.” ”Tehtävät monipuolistuvat, eikä pienillä resursseilla pystytä hoitamaan niitä tiimityöskentelyllä.”. aikoihin Suomessa palomiesten keski-ikä on korkeimmillaan. Silti paloautot ja muu raskas kalusto ovat tunnistettavia – toivottavasti eivät kuitenkaan siksi, että ne olisivat samat kuin tänä päivänä. Näkymät eivät ole kovin hyvät. Harvaan asutuilla seuduilla ja tietyissä erityiskohteissa osaa valmiudesta hoitaa Suomen Paloturva ja Ensihoito oy:n yksiköt, osin maasta ja osin ilmasta käsin helikopterikalustolla an. Jo vuosia sitten innovoituja tuotteita on kuitenkin edelleen kehitetty ja saatu niistä tehokkaampia, ulottuvampia, nopeampia, teknisempiä ja turvallisempia. Erikoistuminen tapahtuu opintojen edetessä, kuka pelastustoimeen, kuka poliisiksi tai rajavartijaksi. Alan vaikuttajien tuleekin työskennellä niin ammattikuin sopimushenkilöstön määrän ja myös laadun pitämiseksi vähintään nykyisellä tasolla, mieluummin niiden kasvattamiseksi. Näkisin mielelläni, että järjestöt voisivat tulla ulos rohkeampienkin esitysten muodossa muun muassa keskustelun herättämiseksi. Pelastustoimella on tulevina vuosina turvallisuuspalveluna entistä enemmän kysyntää. Ziemann ei ole pelastustoimen valtiollistamisen kannalla. P elastusopiston rehtorin Reijo Tolpin käsityksen mukaan pelastustoimen tehtäväkirjo muuttuu vuoteen ???. Turvallisuus vaatii toimenpiteitä / THR9 TETRA -käsiradio: Tehtäväsi koko kuva Uusi EADS THR9 -käsiradio mahdollistaa sujuvan yhteydenpidon kaikissa olosuhteissa. – Mikäli pelastustoimeen ei saada urastaan, omasta ja alansa kehityksestä kiinnostuneita huipputekijöitä, meillä ei ole päteviä henkilöitä myöskään kansainvälisiin tehtäviin, Manninen sanoo. Lisääntyvä elektroniikan käyttö tuo tullessaan myös haavoittavuutta, kun kyseessä ovat tuotteet joiden käyttöiän pitäisi olla jopa kymmeniä vuosia. Huippukoulutettu operatiivinen henkilöstö ja moderni kalusto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka. Yleensäkin kansainvälinen yhteistyö, kuten globaalistumisen edut ja haitat ovat mukana suomalaisen yhteiskunnan ja samalla pelastustoimen elämänrytmissä. Voimavarojen rajallisuudesta huolimatta joitakin helikopterikuljetteisia pelastustoimen iskuryhmiä on käytössä suuronnettomuuksia ja valtakunnallisesti keskeisiä tehtäviä varten. Myös työtehtävien moninaisuus ja asiantuntijatehtävien lisääntyminen vaativat laaja-alaista osaamista. Viranomaisyhteistyö on tiivistä, ja esimerkiksi rajavartijat ovat olennainen osa harvaan asuttujen alueiden pelastustoimen lähdöissä. Vuoden ???. Näen meidän operatiivisen toimintamme kokonaisuutena ja maailmanlaajuisestikin katsottuna erittäin hyvin toimivana ja arvostan sellaista vanhanaikaista palosotilasmeininkiä pelastustoiminnassa. Näköpiirissä on monenlaisia haasteita, kuten ensihoidon tulevaisuuden järjestämisvaihtoehdot, eli onko se tulevaisuudessa pelastustoimen asia vai ei. Päätoimisen henkilöstön osalta tullaan varmasti käyttämään nykyistä joustavampia työaikoja ja -tapoja. Pelastustoimen vaikuttajien tuleekin yhä aktiivisemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, pelastusalan puolustamiseen, kunnollisten resurssien vaatimiseen ja jopa resurssitaisteluun. Yksi piirre, mikä tulee voimistumaan on, että ihmisen on otettava enemmän vastuuta itsestään. Pelastusalan korkeakoulukoulut us on vakiinnuttanut paikkansa yliopistomaailmassa. Näkisinpä mielelläni sen ajan, kun olkapäillä kiiltävät napit heitettäisiin yhteen isoon kulhoon, ja valittaisiinkin työryhmiin parhaat asiantuntijat tai henkilöt, jotka tunnetusti pystyvät toimimaan tehokkaasti ryhmissä. Muiden EADS-radioiden tapaan THR9 on äärimmäisen luotettava ja helppokäyttöinen – vaativimmissakin operaatioissa. Hän toimii myös Suomen palopäällystöliiton puheenjohtajana. Myös onnettomuuksien ja tapaturmien ennaltaehkäisy kuuluu olennaisesti tulevaisuudessa pelastustoimen tehtäviin. Ne voivat edelleen olla osa kuntahallintoa, mutta järjestelmä voi olla valtiollinenkin; tämä ei ole ratkaiseva kysymys, koska valtion ja kuntien hallinnon yhteistyö on tiivistynyt kuntien harventuessa ja talousarvioiden kiristyessä. vuoden kuluttua eläisimme nykyistä turvallisemmassa yhteiskunnassa. – Se on niissä sama kuin vakinaisellakin puolella. Tätä mieltä on kansanedustaja Juha Hakola (kok.). Projektinhallintataitojen merkitys kasvaa / PELASTUSALA VUONNA 2025... vuotta eteenpäin, niin uskon turvallisuuden parantuvan. Konkreettinen uhka Lokan mielestä on, miten pelastustoimen käy terveydenhuoltouudistuksessa. Resursseja tulee olla eniten käytössä silloin, kun riskit ovat suurimmat. Sillä puolella tulee tapahtumaan isoja asioita, ja tämä kehitys on jo alkanut. mennessä perinteisiä pelastustehtäviä vielä merkittävämmin kuin viimeisen ?. – Tämä johtaa väistämättä siihen, että urakierto vaikeutuu, eikä pelastustoimi enää kiinnosta urallaan karriääriä tekeviä henkilöitä. Pelastusviranomaiset, alan järjestöt ja vapaaehtoiset toimijat ovat strategisia kumppaneita, jotka vastaavat yhteistoiminnallaan tehokkaasti yhteiskunnan turvallisuushaasteeseen. Myös tekniikka valtaa alaa entisestään. – Yritykset ovat satsanneet ja satsaavat entistä enemmän omaan turvallisuustyöhönsä. Esimerkiksi suihkun liiketunnistin voi tunnistaa sairauskohtauksen saaneen, Ziemann visioi. Se ei Ojasen mukaan onnistu, ellei pelastustoimessa omaksuta uusia toimintamalleja. Turvallisuuden kokemukseen vaikuttaa myös paljon muu kuin pelastustoimi, mutta silläkin on kehityksessä tärkeä osansa, Haiko pohtii. Kuntien pitäisikin nähdä itsensä, ei pelastuslaitosten asiakkaina, vaan omistajina. Hän ei kuitenkaan halua laajentaa liikaa niiden tehtäväkenttää. Hankkeen tarkoituksena on kouluttaa kaikki ??–??-vuotiaat kansalaiset omavalvontaan paloja pelastustilanteita varten. Pelastustoimen uhkakuvana on myös sopimushenkilöstön määrän lasku. Hän on taustaltaan palomies ja tehnyt opiskeluunsa liittyen viestinnän johtamisen diplomityön Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen viestinnästä. SPEK on sulautettu osaksi edellä mainittua palvelukeskusta. Hän näkee alan uhkana kehityksen, jolla pelastustoimelta vähennetään henkilöstöä ja karsitaan tehtäviä, niin että sen tehtävät yksipuolistuvat. Kumpikin muisti hyvin ajan, kun palokuolemaluvut olivat samaa luokkaa kuin Suomessa nyt. Harvaan asutuilla seuduilla vapaaehtoispalokunta on lähes ainoa toimiva turvallisuusorganisaatio tänä päivänä. Mutta se, millaiseksi järjestelmä luodaan, on uhkakuva. Suomen Palopäällystöliitto , toiminnanjohtaja Ari Keijonen. / ”Kotisairaanhoidon, poliisin ja rajavartiolaitoksen tehtävien ristiintekemiset ovat arkipäivää”. Kehitys ei Parkon mukaan vaaranna suuronnettomuuksien pelastustoimia. Kun polarisoituminen ja ihmisten eriarvoisuus lisääntyvät, tarvitaan entistä enemmän täsmävalistusta ja ennalta ehkäisevää toimintaa, jotta pelastuslaitos voisi kohdata nuo riskitekijöitä aiheuttavat ääripäät, kuten syrjäytyneet. Laman aikana henkilöstön saaminen maaseudulle ei ollut ongelma, mutta muutaman vuoden kuluttua se voi olla taas edessä. Kehitys tulee olemaan sama kuin paperiteollisuudessa: lattiatason työ vähenee ja monitorien äärellä tehtävä työ lisääntyy. Ennaltaehkäisevässä turvallisuustyössä Korkiamäki uskoo kumppanuuden voimaan. Valtio ei ole ei tässä aloitteentekijänä. Ensivaste antaa korkeatasoisen ensiavun koko maan kattavalla paloasemaverkostolla ja sairaankuljetuksen hoitavat muut. Poliiseilla ja sotilailla tällainen pätevöitymismahdollisuus jo on. – Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on saanut sille kuuluvan aseman ja se on alkanut tuottaa myös tulosta. – Kaikki sisäasiainministeriön alaisen hallinnon päällystö aloittaa samalla peruspaketilla. – Kyse ei ole niinkään pelastustoimen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, vaan yksinkertaisesti siitä, että näiltä seuduilta loppuvat nuoret ja fyysisesti toimintakykyiset ihmiset. Ennen pienet ja tehokkaat pelastuslaitokset ovat muuttuneet ikääntyvien palomiesten myötä tahtomattaan tehottomiksi. vuotta vaativat jatkuvaa tuotekehitystä ja sitä innovatiivisuutta, jolla se globaaleilla markkinoilla on tähänkin asti menestynyt. Yhteistyö lisääntyy PELASTUSALA VUONNA 2025... Operatiivisen kaluston osalta uutuustuotteiden markkinoille tulo on ollut yllättävänkin hidasta. Kun puolustusvoimat ja poliisikin ovat näin rauhanajan hallintotehtävissä jo ainakin osin luopuneet vanhakantaisesta matriisiorganisaatiosta, olisiko meidänkin aika. Toisin sanoen alimitoitetaan uhat, jotta voimavarat riittävät. Kunnalliset tai alueelliset toimijat voisivat olla tässä kilpailussa mukana. Pelastustoimi toimii lähellä kansalaista, ja on näin ollen luotettava, inhimillinen ja tasapuolinen sekä näkyvä osa katukuvaa. meillä on jo merkittävästi valmista tutkimuspohjaa, ja olemme senkin ansiosta toiminnassamme tehokkaampia ja pystymme suuntaamaan voimavaramme tarkoituksenmukais esti. Suomen tavoite olla Euroopan turvallisin maa ???. vuoden päästä mahdollista ajaa nokkakolaria. Sisäasiainministeriö n kokeilu, jossa vakinaisen palokunnan toimia olisi siirretty vapaaehtoisille palokunnille, on epäonnistunut. Mielestäni myös kansainvälistä toimintaa ja tutkimusyhteistyötä tulisi lisätä. Suomalaiset pelastusalan kouluttajat ovat osaavia ja palomiehen koulutus hyvä. Se on haaste myös pelastustoimelle. Pelastustoimelta vaaditaan syvempää osaamista / PELASTUSALA VUONNA 2025... Se edellyttää vuosien suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä alan koko henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja materiaalipanostuksissa. Sekä naisilla, että miehillä on erinomaiset etenemismahdollisuudet alan sisällä, sekä mahdollisuudet vaikuttaa urakehitykseen. Valtiolla viisi aluepelastuslaitosta Helsingin Pelastuskoulu, rehtori Matti Waitinen. Turvallisuusviestin nän keinoin Suomi on lähestymässä tavoitettaan olla Euroopan turvallisin maa. Dramaattisia muutoksia ovat hänen mielestään esimerkiksi sota tai nykyistä paljon syvempi talouslama sekä kansainvälinen terrorismi. Tehtäväänsä se hoitaa hyödyntäen laajaa yhteistoimintaverkostoaan. – Pelastustoimi on siellä missä ihmisetkin. Kehittyvä tekniikka lisää turvallisuutta jokapäiväisessä elämässämme. Toivon, että vuoteen ???. Minulla on vahva visio pelastustoimen yhteiskunnallisen asiakastarpeen laajenemisesta. Tässä on ymmärrettävä, että tehtävistä selviytymiseksi pelastustoimen kaikkien keskeisten toimijoiden on oltava mahdollisimman vahvoja mukaan lukien julkinen sektori, valtionhallinto, kunnallinen alueellinen pelastustoimi sekä alan kolmas sektori eli järjestöja vapaaehtoistoimijat . Pelastustoimialueita on todennäköisesti paljon vähemmän alueiden yhdistyttyä. Valmiuden ylläpitäjästä hyvinvointipalvelujen tuottajaksi Helsingin pelastuslaitos, pelastusjohtaja Kari Lehtokangas. Tulevaisuuden suuri haaste on maaseutujen autioituminen: miten turvata jäljellä olevien ihmisten turvapalvelut eli saada palokunnat pysymään elinvoimaisina maaseuduilla, ja miten saada koulutettua väkeä palokuntiin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja asukkaat vähenevät. Resursseista ja niiden kohdentamisesta tullaankin käymään yhä rajumpaa kilpailua. K ysymystä on väkisinkin tarkasteltava jo tehtyjen linjausten mukaisesti. ”Yhteistyötä ammattipalokuntien ja sopimuspalokuntien välillä on tiivistetty Etelä-Suomen lääniä lukuun ottamatta. Tällöin myös valistustoiminnan vaikuttavuutta voitaisiin mitata selkeämmin mittarein. On ymmärretty, että onnettomuudet tulevat kalliiksi. Turvattomuuden kokemus on lisääntynyt. Hätäkeskusjärjestelmä uudistetaan ja hätäkeskusten lukumäärää pienennetään. – Tulevina vuosina valmiuksia on kehitettävä huomioon ottaen pelastustoimen tehtävien koko kirjo. vuoden päästä pelastustoimi on nykyistä tehokkaampi. Väestö vanhenee ja se asettaa haasteita myös pelastustoimelle. Suomen Sopimuspalokun tien Liitto ry, toiminnanjohtaja Isto Kujala. Hän on myös Suomen Pelastusalan keskusjärjestöjen hallituksen puheenjohtaja. Hakolan mielestä pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaan tarvitaan lisäpanostusta. Pelastuslaitosten määrän hän arvioi nykyistä pienemmäksi. ”Kokemukseeni perustuen muutaman vuoden kuluttua ”keksitään” taas korkeapainepumppujen erinomaisuus sammutustyössä, joka taas tuo tullessaan ”uudet” käänteentekevät suihkuputket ja vaikuttavat letkukokoihin jne.” ”Lisääntyvä elektroniikan käyttö tuo tullessaan myös haavoittavuutta, kun kyseessä ovat tuotteet joiden käyttöiän pitäisi olla jopa kymmeniä vuosia.” KESKI-IKÄ KORKEIMMILLAAN JHL:n Paloja pelastusalan unionin puheenjohtaja, palomies Auvo Koskialho uskoi, että ikärakenne on iso ongelma. vuotta. tuskin onnistuu, koska muut Euroopan maat mitoittavat voimavarat uhkien mukaan, eivätkä Suomen tapaan päinvastoin. Harvaan asutuilla seuduilla ja tietyissä erityiskohteissa osaa valmiudesta hoitaa Suomen Paloturva ja Ensihoito oy:n yksiköt, osin maasta ja osin ilmasta käsin helikopterikalustollaan.” MODERNIA KALUSTOA Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen toiminnanjohtaja Juhani Costiander sanoi, että jo vuosia sitten innovoituja tuotteita on kuitenkin edelleen kehitetty ja saatu niistä tehokkaampia, ulottuvampia, nopeampia, teknisempiä ja turvallisempia. vuoden kuluttua paljon tiiviimpää kuin tänä päivänä. Yhteistyötä ammattipalokuntien ja sopimuspalokuntien välillä on tiivistetty Etelä-Suomen lääniä lukuun ottamatta. mennessä eurooppalainen normityö ja kotimainen esimerkiksi Pelastusopiston suorittama testaustyö takaavat ammattimiesten käyttöön laadukkaat, tehokkaat ja turvalliset tuotteet jotka soveltuvat meidän ankariin sääolosuhteisiin. Mikäli vakinaisen palokunnan voimavarojen alasajoa jatketaan, on edessä karvas tie. ?. Julkisen sektorin paineista johtuen on selvää, että pelastustoimen ammattihenkilöstön määrä ei tule lisääntymään, se voi pahimmassa tapauksessa jopa laskea. Hänen käsityksensä on, että pelastaminen työnä muuttuu kaksijakoisesti. – Eikä vain puheissa, vaan myös teoissa, Pakko sanoo tulevaisuuteen luottaen. – Ei pelastuslaitoksista pidä tehdä sosiaalivirastojen jatkeita. Pelastustoimella on oltava riskinhallintavalmiu tta, sen on toimittava niin arjessa kuin suuronnettomuuksissa tai äärimmäisen poikkeuksellisissa olosuhteissa aina yhtä varmasti ja moitteettomasti. S illä varauksella, ettei maailmalla tai yhteiskunnassa tapahdu dramaattisia mullistuksia, Suomessa on vuonna ???. Ensivastetehtäviin ja sairaankuljetukseen on ollut yhteiskunnallinen pakko luoda pelastustoimen, yksityisten ja vapaaehtoisten integroitu järjestelmä. – Jos kunnat käyvät riitelemään, siitä ei hyvä seuraa. Vaikka monet sopimuspalokunnat potevatkin jo nyt miehistöpulaa, Parkko ei usko, että palokuntien määrässä tapahtuu suuria muutoksia. On suuri mahdollisuus pelastustoimelle olla tiiviissä yhteistyössä kuntien sosiaalija terveyspalvelujen kanssa. Sopimuspalokunnista on kovaa vauhtia kehittymässä puoliammatillisia palokuntia. Tulevaan voidaan varautua muun muassa vahvan tutkimusohjelman avulla, ja olemmekin jo alana etenemässä suunnitelmallisessa tutkimustyössä. Uskon, että tällä tavoin saataisiin pelastustoimen ääntä enemmän kuuluviin esimerkiksi valtakunnallisia tavoitteita asetettaessa. Hajautumisella Parkko ei tarkoita pelastuslaitosten purkamista pienempiin yksiköihin, vaan niiden lattiatason toimintaa. Nykytekniikka sallisi teoriassa toimimisen yhdestä paikasta, joko Suomesta tai vaikkapa Virosta. Olisiko näin myös aikajanan tulevaisuuspäässä. Tällä tarkoitan sitä, että hallintokuntien tulisi lisätä dialogia. Palopäällystöliiton näkövinkkelistä operatiivinen, päiväja hallintopäällystö, alipäällystö ja miehistö muodostavat niin sanotusti ”yhtä köyttä yhdistyksen”. Olen vakuuttunut, että vuonna ???. Sama työ tehdään vähemmällä väkimäärällä, toimintatapoja ja tekniikkaa uudistamalla, Parkko sanoo. Myös yksityiset palveluiden tarjoajat on otettu mukaan toimintaan alihankintasuhteeseen. Vaikka perinteiset paloja henkilöturvallisuuden kannalta perinteiset tehtävät tulevatkin hoidetuiksi, on kuitenkin vaarana, että alan kehitys näivettyy. Pitkäkestoinen akku varmistaa virran riittävyyden pitemmänkin työvuoron ajan. Nykymenolla seitsemän kymmenestä työpaikasta on vajaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua julkisella sektorilla. Palokuolemien määrä on nelinkertaistunut viidessätoista vuodessa. kansainvälisyys koskee koko pelastustoimen henkilöstöä. Tulevaisuuteen ylijohtaja suhtautuu kuitenkin ”positiivisen optimistisesti”. Ne hoitavat hyvin laaja-alaisesti kaikkia kansalaisten turvallisuuteen liittyviä asioita. Uskon, että vuonna ???. Vahva eurooppalainen osaaja ”Palomieheltä voi tulla kysymään opastusta missä tahansa”. P itkän linjan pelastusalan ammattilainen, Medi-Helin toiminnanjohtaja Risto Manninen on huolissaan pelastustoimen yleisestä arvostuksesta. Nykyistä parempi varautuminen erilaisiin yhteiskunnan poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin on Haikon mukaan tulevaisuudessa pelastustoimen arkipäivää ja tässäkin kuntien ja pelastustoimen yhteistyö vahvistuu. Suomen valtiollinen pelastustoimi toimii aluehallintoviranom aisten alaisuudessa viitenä läänikohtaisena aluepelastuslaitoksena. Myös pelastusalan vakinaisista työpaikoista joudutaan näillä näkymin taistelemaan. Siellä tarvitaan jo poliisipartio turvaamaan toisen poliisipartion tai pelastushenkilöstön toimintaa. Toisaalta ilmastonmuutos ja muut vakavat uhat lisäävät yhteiskunnan solidaarisuutta ja ihmisten vastuuntunnetta toisistaan. minimivahvuutta, tulevaisuudessa se voi hyvinkin olla kaksi. Yleinen turvallisuus menee tuskin nykyistä heikommaksi, niin paljon turvallisuus on eri tahojen puheissa korostunut. mitoitettu kattamaan myös laajimmat uhkamallit. Silloin ei haittaa, vaikka yksi tiimistä hakisikin uutta virkaa tai jäisi vuorotteluvapaalle. Minulla oli tilaisuus tavata viime kesän alussa paria yhdysvaltalaista ystävääni, jotka molemmat toimivat pelastusalalla. Hänen mielestään väestön ikärakenteen muuttuminen ja valtakunnan eri alueiden erilaiset tarpeet ovat haaste pelastustoimelle. Korkiamäki sanoo olevansa huolissaan kansalaisten turvallisuudesta tulevaisuudessa. Se on toiminut vuosien saatossa aina hyvin tai erittäin hyvin. Suuri ja terävä näyttö auttaa hahmottamaan tilanteen nopeasti, ja kestävän rakenteensa ansiosta laite ei hätkähdä sen enempää pölyä, roiskeita kuin tärskyjäkään. Eri pelastustoimen osa-alueisiin panostetaan tasapuolisesti ja riittävästi resursseja sekä osaamista. Myös ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa pelastustoimelle uusia haasteita yhteiskunnan kannalta tärkeiden toimintojen turvaamisessa. Onnettomuuksien ehkäisy ja turvallisuuskulttuurien kehittäminen on kokonaisvaltaista ja hallinnon rajat ohittavaa. – Yhteistyötä yli rajojen tarvitaan tulevaisuudessa siksi, että pelastustoimen palvelujen kysyntä kasvaa ja monipuolistuu niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa, Hakola sanoo. Toisaalta vapaaehtoiset tarvitsevat entistä vähemmän perustietoa auttamistilanteissa, kun monia toimintoja voidaan etäkäyttää ammattilaisien toimesta tai ne ohjautuvat täysin automaattisesti. Alan uhkina pelastusylijohtaja mainitsee kaksi asiaa ylitse muiden: kyvyttömyys uudistua, eli käpertyminen vanhoihin toimintamalleihin sekä kuntien välisen yhteistyön vaikeutuminen. – Rahastahan tässä pitkälti puhutaan, sekä valtiolla että kunnissa. ”Paloasemat ovat turvallisuuskeskuksia, joista ihmiset voivat vapaasti tulla hakemaan tietoa ja opastusta erilaisissa turvallisuusasioissa.” ”Meidän tulisi asennoitua työhömme uudella tavalla. Sen perustehtävä on edelleenkin onnettomuuksien ennaltaehkäisy. pelastustoimi toimii siis uudelleen organisoituna, sillä on huippukoulutuksen saanut operatiivinen henkilöstö, joka pystyy hoitamaan tehtävänsä tehokkaasti modernilla kalustolla ja voi olla myös ylpeä kotimaisen alan teollisuuden menestyksestä maailman markkinoilla. Etelä-Savon pelastusjohtaja uskoo kuitenkin tulevaisuuteen. – Palvelutuotantoa on pystyttävä kehittämään alueellista tarpeista ja lähtökohdista, ei vain tiukkojen valtakunnallisten ohjeiden tai toimintavalmiusohjeiden mukaan, Lokka sanoo. S e mitä pelastustoimi on ?. Korkiamäki on palomestarina Helsingin pelastuslaitoksella. Tehtävät ovat monipuolisempia ja vaativat erikoisosaamista. – Olemme tehneet kouluille opintomateriaalia ja kouluttaneet opettajia. Työterveyshuolto arvioi palomiesten työkykyä kuten kuuluukin, mutta myös rajoittaa palomiesten täysipainoista työskentelyä, jolloin miesvahvuus ei anna todellista kuvaa toimintavalmiudest a ja pelastuskyvystä. Hänen mielestään pelastuslaitoksen on muututtava valmiuden ylläpitäjästä hyvinvointipalveluja tuottavaksi palveluorganisaatioksi. Vuonna ???. Keskeistä lähitulevaisuudessa on se, että pelastustoimi tulee olemaan erittäin kansainvälistä toimintaa.” LAAJA TURVALLISUUDEN TAVARATALO Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula uskoi, että pelastuslaitos tulee toimimaan ikään kuin laajana turvallisuuden tavaratalona. Pelastuslaitokset vuonna : Turvallisuusasioiden tavarataloja Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtaja, entinen SPEK: n toimitusjohtaja Simo Tarvainen. Näkisinkin mielelläni jonkinlaisen kumarruksen vastaisuudessa projektinhallintataidoille, henkilöstöjohtamiselle ja ryhmädynamiikalle. Tutkimuspohja lisää toiminnan tehokkuutta PELASTUSTOIMI / PELASTUSALA VUONNA 2025... – Yhteistyön kautta voi jopa löytyä aivan uusia palvelukonsepteja ja mahdollisuuksia turvata palvelujen saatavuus. Tavallinen palomies on mielestäni aseman tärkein lenkki. Pelastustoimen tulisi lukea hiljaisia signaaleja paremmin. Teknistyvä ja monimutkaistuva yhteiskunta asettaa jatkuvasti lisähaasteita myös pelastustoimelle.” Maaseutujen autioituminen haasteena vitä, vaan tarvitaan monen tason toimijoita yhdistämään voimavaransa. On pohdittava, miten voidaan yhdistää vähäiset voimavarat, ja miten yhdessä hoitaa tehokkaasti asioita ilman, että tulee päällekkäisjärjestelmiä. Tehtävät monipuolistuvat, eikä pienillä resursseilla pystytä hoitamaan niitä tiimityöskentelyllä. Pelastustoimi voitaisiin Ziemannin mielestä organisoida samalla tavalla kuin esimerkiksi ilmailulaitos tänä päivänä. vuoden kuluttua, ei ole kovin kaukana. Näitä ovat esimerkiksi terveysja sosiaalialat. Vastaavanlaisten muiden isojen lisätehtävien sälyttämistä pelastuslaitokselle ei oikein osaa kuvitella ainakaan tällä hetkellä. Tämä ei ole hyvä tilanne pelastusalan arvostuksen kannalta. Onnettomuuksien ehkäisyyn ja jälkihoitoon käytetään paljon vapaaehtoistyötä. Tällä muutoksella en tarkoita kuitenkaan operatiivisia tehtäviä. On nähtävissä sentyyppistä kehitystä, että pelastustoimen olemassaolon perusta tulee varmasti säilymään, ja lisäksi toiminnat tulevat monipuolistumaan sekä kansainvälistymään . T oiveeni on, että tulevaisuudessa koulutuksen suhteen kysyntä ja tarjonta kohtaisivat nykyistä paremmin. Tavoitteeseen Turvallinen Suomi ei päästä tinkimällä sen toteuttajista. Pelastustoimen varautuminen ja valmiusvaatimukset ovat jo kauan kattaneet niin sanottujen päivittäisten tehtävien lisäksi suuronnettomuudet, ympäristötuhot ja poikkeusolojen erityistilanteet. Helsingissä samaa on jo nähtävissä, ei tosin vielä siinä mittakaavassa, Korkiamäki sanoo. Uudet pelastajasukupolvet tulevat edelleenkin kokemaan ahaa elämyksiä ja keksimään jo edellisten sukupolvien kokeilemat ja hautaamat toimintamallit. – Ilmassa on signaaleja siitä, että tulevaisuudessa pelastustoimi tukee nykyistä vahvemmin kuntapalveluja, Haiko sanoo. Lähes ???-vuotisen historian omaava maamme vapaaehtoispalokuntatoiminta tuskin suuresti muuttuu. Uskon, että tulevina vuosina myös hankinnoista vastaavat kantavat paremmin vastuunsa tiedottamalla myös epäonnistuneista hankinnoista, jolloin vältyttäisiin vahingon toistumiselta. Yksilön turvallisuuden kannalta ei ole hyvä, jos mennään siihen, että ammattilaisia käytetään vain virka-aikana ja vapaaehtoisten rooli kasvaa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Tässä kuitenkin auttaa lisääntynyt osaaminen ja tekninen kehitys. Varsinainen pelastustoiminta tai ainakin sen osia voitaisiin puolestaan avata kilpailulle. Ei ole pelkästään yhteiskunnan tehtävä vastata kaikesta, vaan ihmisten itsensäkin on nähtävä vähän vaivaa. Väestönsuojien rakentamista on edelleen kevennetty ja suunnattu oletetuille uhka-alueille, mutta globaalit ongelmat edellyttävät varautumista myös sotilaallisiin uhkiin ja väestönsuojelun säilyttämistä. S uomalainen pelastustoimi on vuonna ???. Nyt pelastustoimi rapakon takana aloittaakin terveysvalistuksen. Hakola toivookin, että pelastustoimen järjestelmät ovat vuonna ???. JHL:n mielestä kustannuksia ja turvallisuutta ei pidä asettaa vastakkain. Vuosi ????, joka on ?. Olemmekin erittäin hyvän polun alussa tämän asian suhteen. Operatiivinen toiminta pitää turvata. Erilaiset tekniset turvallisuusjärjestelmät kehittyvät edelleen ja niiden käyttö lisääntyy, samoin palomiesten työkalut ja apuvälineet. Ne toimivat hyvin myös monikulttuurisessa ympäristössä. Ei sosiaalitoimen jatkeeksi PROFILE VAAKA. Kolmenkymmenen vuoden tehokkaan valistamisen jälkeen palokuolemat ovat vähentyneet viidesosaan alkuperäisestä. Siksi pitää varautua”. Millään muulla kunnallisella organisaatiolla ei ole tätä valmiutta ja mahdollisuutta. – Kiireellinen sairaankuljetus säilyy sitkeästi pelastustoimen palveluna ja väestön ikääntyessä keikkojen määrä vain kasvaa, Tolppi sanoo. En väitä, että vapaaehtoiset olisivat huonoja, joukossa on paljon hyviäkin, mutta he eivät ole alan ammattilaisia. – Lakisääteisiä ei-operatiivisia toimintoja varten olisi oma elin. tulipalot sammutetaan ja pelastustehtävät hoidetaan kuitenkin edelleenkin perinteisin keinoin. Pitkäkestoinen akku varmistaa virran riittävyyden pitemmänkin työvuoron ajan. Kansalaiselle on aivan sama jääkö tulematta ammattivai sopimuspalohenkilö. Keskeistä lähitulevaisuudessa on se, että pelastustoimi tulee olemaan erittäin kansainvälistä toimintaa. Hänen mielestään pelastustoimelle tarvitaan kipeästi valtakunnallinen kehittämisohjelma, jossa selkeästi määritellään sen tehtävät ja niiden vaatimat panostukset. Eräs tällainen tärkeä sidosryhmä on akateeminen yhteisö. Toisinaan olisi alan tuulettumisen kannalta hyvä, että myös tuon kattilan ulkopuolelta tulisi mukaan uutta väkeä. pelastustoimi näkyy Haikon mukaan muuallakin kuin palopaikalla. Siinäkin tulevaisuuden pelastuslaitoksilla on laajeneva tehtäväkenttä. Uskon, että alamme arvot – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – ovat sisäistyneet ja ne heijastuvat kaikessa toiminnassamme alan menestymisen parhaaksi. Pelastajien eläkeikäongelma on ratkennut, osittain siten, että sukupolvenvaihdos on tuonut tehtäviin kohtuullisen paljon nuorta ikäluokkaa, osittain siksi, että urapolkuihin on jatkokoulutuksen kautta löydetty uusia reittejä. Vaikuttamisroolin toivon hieman skarppaantuvan
Historia pitää tuntea nykyhetkeä ymmärtääkseen. ”Olen seurannut alaa vuodesta 1975, kun menin töihin Suomen Kunnallisliittoon. Vaikka 1990-luvusta puhutaan paljon valtiollistamisen vuosikymmenenä, silloin puhuttiin vahvasti myös kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä. 24 Pelastustieto 1/2025 PELASTUSALAN KEHITYS Historian lyhyt oppimäärä Markku Haiko työskenteli pitkään Kuntaliitossa kehittämispäällikkönä. Sen sijaan pienten kuntien Markku Haiko seurasi pelastustoimen kehitystä eri työtehtävissään vuodesta 1975 lähtien, jolloin aloitti työt Suomen Kunnallisliitossa. Tuolloin esitin jotkut pelastusjohtajat suututtaneen pohdinnan, että olisiko järkevämpää, jos sairaanhoitopiiri hoitaisi koko pelastustoimen. Isot pelastuslaitokset eivät tarvinneet ministeriötä, lakia osattiin lukea ja ne hoitivat asiat viisaaksi näkemällään tavalla. Asetettiin velvoitteita ja vaatimuksia, mutta ei annettu luvattuja taloudellisia edellytyksiä”, Haiko kuvailee. Tuore paloja pelastustoimilaki vahvisti silloin kuntien palokuntaorganisaatiota muun muassa valtionosuusjärjestelmän myötä. Haikon mukaan 1960-luvulle asti järjestöillä oli iso valta alan koulutuksessa ja muussakin. ”Alkujaan palokunnat hoitivat lähinnä tulipaloja, mutta varsinkin isoissa kaupungeissa organisaatio pystyi hoitamaan muitakin onnettomuuksia. Pelastus-sana otettiin siis syystä mukaan vuoden 1975 lakiin.” ”Merkittävä kehityskaari johtaa myös nykyisten hyvinvointialueiden yhteyteen. Voimavarat kehittää toimintaa olivat erilaiset. Tämä oli tärkeä seikka yhteistoiminnan kehittämisessä. ”Mitä pelastustoimi on oikeastaan itse halunnut, ja onko ollut selkeä näkemys, mihin mennään. Nythän se käytännössä on tavallaan näin.” ”Kun terveydenhuoltolakia uudistettiin, oli myös suuri vaara, että pelastustoimi tipahtaa kokonaan ensihoidosta pois ja olisi menetetty pelastustoimelta mahtava resurssipotentiaali pois.” PELASTUSTOIMI AJOPUUNA. Onko pelastustoimen kehitys ollut historian saatossa ajopuuna ajelehtimista. Ensihoito alkoi kehittyä voimakkaasti 1990-luvulla, jolloin puhuttiin vielä sairaankuljetuksesta. Haikon vastaus kallistuu pitkän ääneen pohdiskelun jälkeen myönteiseen. Kun toiminta siirtyi valtion vastuulle, mukaan tulivat muutkin viranomaiset. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto M arkku Haiko esitteli aluepelastuslaitosten kymmenvuotisselvityksensä syksyllä 2014 seminaarissa Turvallisuus-messuilla Jyväskylässä. Mittakaavaero oli suuri yhden palopäällikön kunnissa ja isoissa kaupungeissa. Hallintorakenteena se on pitkälti samankaltainen kuin oli ennen hyvinvointialueuudistusta.” PELASTUS-SANA LAKIIN 1975 Markku Haikon mukaan vuoden 1975 lailla on ollut iso merkitys paloja pelastustoimen pitkän aikavälin kehittämisessä. Enkä tiedä, halusivatko aluepelastuslaitokset liittyä nyt osaksi hyvinvointialueita. Laissa todettiin, että toinen kunta voi hoitaa pelastustoimen toisen kunnan puolesta, ja kunnilla sai olla yhteisiä pelastustoimen virkoja. Siinä kunnassa, jonka pelastustointa toinen hoitaa, ei aseteta palolautakuntaa, vaan sieltä valitaan jäseniä toisen kunnan lautakuntaan. Ensimmäinen palolaki syntyi 1933. Alasta hän ei tiennyt tuolloin juuri mitään, mutta hurjimmillaan nuori mies olikin sitten kahdeksan eri pelastustointa käsittelevän työryhmän sihteerinä. Sykäykset ovat tulleet usein ulkopuolelta – on puhuttu sitten valtiollistamisesta tai yhteistyöstä. Hän muistelee eläkkeellä mieluusti pelastusalan kehitystä ja kilometripylväitä tiellä nykyiseen. Silloin perustettiin myös aluehälytyskeskukset, jotka olivat kuntien ylläpitämiä ja näiden pakkoyhteistyötä. Haiko jäi eläkkeelle vuonna 2013.. ”Pidän vuoden 1975 lakia paloja pelastustoimesta tietyllä tavalla nykyisen yhteistyön alkupisteenä. Totesin joskus, että pelastuslaitoksilla on puoli miljoonaa tehtävää – näistä satatuhatta on paloja pelastustoimen tehtäviä, loput ensihoitoa. 1980-luvulla tähän petyttiin, kun valtion rahoitus kytkettiinkin yleisiin valtionosuuksiin. Ajan kuluessa muiden pelastustehtävien osuus kasvoi ja tulipalojen määrä pysyi ymmärtääkseni suurin piirtein vakiona. Näiden osuus tehtävistä kasvoi koko ajan. Tein lukuisia yhteistoimintaselvityksiä, mutta palopäälliköt eivät innostuneet. Uusi palolaki tuli voimaan 1961 ja vastuuta siirrettiin valtiolle, perustettiin muuan muassa paloasianosasto
”Suunnitelmatalouden aikaan 1970luvulla tehtiin viisivuotissuunnitelmia niin kunnissa kuin valtiolla. Jos pelastustoimi olisi silloin ymmärtänyt kunnallisen yhteistyön merkityksen, valtiollistamiskeskustelua ei olisi ehkä niin paljon käyty. 010 555 5273 petri.surakka@scania.com Mitä pelastustoimi on oikeastaan itse halunnut. Idea koettiin tuolloin enemmänkin hyökkäyksenä pelastustointa vastaan. 1/2025 Pelastustieto 25 PELASTUSALAN KEHITYS www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Petri Surakka puh. Haikon mukaan olisi koettu, että pystytään vaikuttamaan asioihin. Jos palopäällikkö ei saanut uutta paloautoa tai muita resursseja kunnanvaltuuston kautta, hän saattoi hakea tuekseen lääninhallituksen. Aluepelastuslaitosten myötä yläpuolella oli vain pelastuslautakunta – hallinnollinen itsenäisyys oli lähes täydellistä. Pelastustoimi on nyt hyvin lähellä valtiollista toimialaa, kun rahoituskin tulee valtiolta.” Koko selvitys aluepelastuslaitosten syntyhistoriasta pelastustieto.fi:ssä:. Ajatuksen mukaan pelastustoimi olisi ollut kansalaispalvelu ja kunnat olisi vapautettu sen hoitamisesta. ”Esitin kysymyksen, että pitäisikö valtion rooli olla vahvempi erikoissairaanhoidossa ja pelastustoimessa. Tällöin aloin pohtia, että pelastustoimi ei pärjää yksinään, vaan alueellisessa yhteistyössä.” ”Kun pelastustoimi oli kunnallista, se oli usein osa teknistä toimialaa – hallinnollinen itsenäisyys oli pieni. Paljon käytiin neuvotteluja siitä, mikä on pakollista ja ohjeellista, kuka määrää.” Haiko pohti 1990-luvun alun julkaisussa tasa-arvoa palveluissa. Toisaalta kunnan keskushallinnon ja luottamusmiesten kanssa toiminnassa oli haasteita, valtiolla olisi ollut helpompi olla. pelastusviranomaiset tarvitsivat tukea ja ohjausta.” 1970-luvulta alkaen pienissä kunnissa oli pitkään kolmen viikon päällystökurssin palopäälliköitä. Sillä koulutustasolla oli kuitenkin suhteellisen korkealla kunnan hierarkiassa. Toisessa olisi kansalaispalvelut, joissa edellytetään läpi maan kaikille yhdenvertaiset palvelut vastaavissa oloissa – näissä valtion rooli olisi vahva. Toisessa korissa kuntalaispalvelut, kuten vaikkapa vesihuolto – ja valtion rooli olisi mahdollisimman pieni. Idean mukaan palvelut jaetaan kahteen koriin. Nyt osana hyvinvointialuetta itsenäisyys on taas laskenut. Valtionohjaus heijastui vahvana vielä 90-luvulle
”Kuuntelemme asiantuntijoita, mutta emme tee, kuten he esittävät, pitää leikata.” Backman miettii, ovatko säästökohteet oikeita. Tärkeintä on, että tarjotaan hyvät palvelut.” Ensihoidon ja pelastuksen ongelma politiikassa on konkretia. Jos pitäisi antaa 2 miljoonaa ennaltaehkäisyyn, jolla säästettäisiin muutamassa vuodessa 5 miljoonaa, niin sitä on vaikea perustella.” Hiotaan vielä. Miten varautumiseen liittyvä toiminta voi olla säästöjen kohteena etenkin tällaisen turvallisuuden kannalta epävarmana aikana. Millaisena he näkevät hyvinvointialueen tulevaisuuden. Backmanin mukaan henkilöstön hyvinvointi on hyvinvointialueen toiminnan kannalta keskeistä. ”Kun annetaan 10 miljoonaa uuteen paloasemaan, saadaan konk reettinen vastine. 26 Pelastustieto 1/2025 HYVINVOINTIALUEJA KUNTAVAALIT Uuden opettelua Uusien hyvinvointialueiden päättäjät ovat ensimmäisellä vaalikaudella opetelleet uutta järjestelmää. Suurin osa ihmisistä ei tarvitse niitä ja niin kauan, kun se toimii hyvin, se pysyy näkymättömänä. Ensihoidossa ja pelastustoimessa säästöt koskevat esihenkilöitä ja päällystöä, henkilöstön työterveyspalveluita eikä paloasemaverkon uusiminen etene aikataulussa. huhtikuuta järjestettävissä alueja kuntavaaleissa. Tekstit: Marko Partanen ja Esa Aalto Kysyimme kuudelta eri hyvinvointialueiden päättäjältä mitä kokemuksia heillä on valtuutettuna olosta. Uudet päättäjät seuraavaksi nelivuotiskaudeksi valitaan 13. Päätöksenteko on ollut ristiriidassa hänen arvojensa kanssa. Toivottavasti se tekee päätöksenteosta ketterämpää. Haastattelemillamme valtuutetuilla on pelastustoimen tai ensihoidon tausta. ”Uskon, että hyvinvointialueet jatkuvat mutta muutoksia varmaankin tulee. Varavaltuutettu Henri Backman (vihr.) kertoo, että Pirkanmaan hyvinvointialueella hiotaan vielä valtuuston ja hallituksen rooleja. Pelastustoimi sotea pienempänä toimijana pärjää tuomalla omia tarpeitaan voimakkaasti esille
Tässä on pelastuslaitoksilla tekemistä, siihen velvoittaa lainsäädäntökin. Omaa asemaa puolustettava ”Valitettavasti pelastustoimi joutuu samaan säästökurimukseen soten kanssa, esimerkiksi hankintakieltojen osalta.” Oman aseman puolustamisessa ei saa Pukkisen mielestä köyhäillä, kun taistellaan yleiskatteellisesta rahoituksesta. Hän sanoo huomanneensa, että erityisesti soten osalta päätöksenteossa näkyvät vielä kuntarajat. Ensimmäisellä kaudella valtuutetut puolustivat kuntarajoja myös oman uudelleen valinnan turvaamiseksi.” Pukkisen mielestä pelastustoimi pienenä toimijana on uudella hyvinvointialueella pärjännyt hyvin, osin juuri alueellisen kokemuksensa takia. ”Tällä systeemillä ja rahoitusmallilla vähän pelottaa, miten käy.” Sopeutuksille tarvittaisiin lisäaikaa, vaikka ymmärrystä hallitusohjelman säästöille löytyy. Tämän takia uudistaminen vie vielä vuosia. Pelastustoimessa ollaan tässä mielessä askeleita edellä, kun siellä kuntarajat katosivat alueellistamisen myötä. 1/2025 Pelastustieto 27 Jaakko Pukkinen (kok.) toimii aluevaltuutettuna ja on myös hallituksen jäsen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Se on yksi syy, miksi jatkan.” Pelastustoimesta puhutaan liian vähän Pukkisen mielestä hyvinvointialueille on nyt annettava työrauha rakentaa toimintaansa. Hänen mielestään rivivaltuutetulla tiedonsaanti ja sen hankkiminen on haasteellista, koska tiedon määrä on myös valtava. Pelastuksen asioista ei ole puhuttu tarpeeksi. Hän on ehdokkaana myös seuraavissa aluevaaleissa. Siksi pelastustoimen on annettava kuulua omista vaatimuksistaan.” Varautuminen ei hänen mielestään ole säästökohde, vaan siihen pikemminkin satsataan. ”Pelastustoimi on kriisiorganisaatio ja ainakaan Etelä-Pohjanmaalla päättäjät eivät ole kyseenalaistaneet pelastustoimen tarvitsemaan rahoitusta.” ”Pelastustoimen ja ensihoidon lähipalveluja määrittelee toimintavalmius, jollaista ei ole terveydenhuollossa. Pelastustoimella on oma vastuunsa, eikä rinnakkaisjärjestelmää kannata perustaa.” Ensihoitaja Sami Rossi (ps) on uudelleen ehdolla Etelä-Karjalassa. ”Heitä tarvittaisiin. Rahaa pitää löytyä. Hallintoa supistamalla ei säästetä paljon.” Rossi pitää varautumista tärkeänä. On vaarana, että he eivät tämän takia asetu ehdolle.” ” Yleisesti alueen asioista päätettiin hyvässä hengessä yli puoluerajojen. ”Meillä on 600 miljoonan euron budjetti, josta johtajien palkat on pieni osa. Viimeksi hän toimi pelastusjohtajana Keski-Pohjanmaalla. ”Sopeutimme yhden ambulanssin valmiudesta, niin ei olisi saanut käydä. ”Kuntien ja hyvinvointialueiden varautumisen yhteensovittamisessa on vielä paljon tehtävää. Seuraava kausi näyttänee suunnan jatkossa.” Rossi pohtii, että parantuisiko tilanne sillä, jos kaksi köyhää aluetta yhdistetään. Kriisiorganisaatio olemme ja siksi pelastustoimi tarvitsee tarvitsemansa. Pukkisella on myös vahva pelastustoimen tausta. Tilannekuvahallinta on oltava koko ajan. ”Se haastaa myös organisaation kehittämisen. Pitää antaa työrauha rakentaa toiminta, uudistuksia ei nyt tarvita. Alue linjasi substanssiosaajat pois hallituksesta. ”Velaksi eläminen on tullut tiensä päähän ja vaihtoehdot ovat vähissä. Rahoitus oli niin kiveen hakattua, että jouduimme supistamaan ja lopettamaan toimintoja.” Rossi toivoo, että päätäntävalta säilyy alueilla. Kukaan ei ole ainakaan Etelä-Pohjanmaalla kyseenalaistanut pelastustoimen rahoitusta.. Siten onnistutaan kehitystyössä
”Alijäämän kattamiseksi vaatimukset ovat ja jatkuvasti tarvitaan lisäsatsauksia”. ”Pelastustoimen asiat eivät siinä määrin kosketa rivivaltuutettua. Taloudelliset haasteet ovat kovat, mutta riippuu siitä, millaisella tasolla valtion rahoitus pysyy, on alueella selviytymisen mahdollisuudet. 28 Pelastustieto 1/2025 HYVINVOINTIALUEJA KUNTAVAALIT Uuden opettelemista Kenneth Morelius valittiin Liike Nyt-puolueen ehdokkaana Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon ja seuraavissa vaaleissa hän on Kokoomuksen ehdokkaana. Uuden edessä on ollut opettelemista. Wallin mukaan ensihoidossa on ydintehtäviin kuulumattomia asioita kuten varautuminen, joihin olisi löydyttävä paukkuja ja hoidettava ne itse. Jatkossa palveluihin tulee rajuja muutoksia. Hän koki hallintosäännön kehittymättömäksi ja lautakuntien roolit vaatimattomiksi. Näiden alueiden osalta työ alkaa alusta. ”Alueen ensihoitoresurssit on helposti ajettu loppuun jo päivittäistehtävilläkin, joten palvelusta karsiminen on lyhytnäköistä.” Kysyimme kuudelta eri hyvinvointialueiden päättäjältä mitä kokemuksia heillä on valtuutettuna olosta. Varautumisessa hän pitää ongelmana käytännön tekijöiden resursoinnin niukkuutta. Digipalveluista onkin tullut jo pieni kirosana. Miten varautumiseen liittyvä toiminta voi olla säästöjen kohteena etenkin tällaisen turvallisuuden kannalta epävarmana aikana?. Puolueen vaihto tuli ajankohtaiseksi viime syksynä, kun Liike Nytin paikallistoiminta loppui Keski-Uudellamaalla. ”Talouden aukon kiriminen on työlästä. ”Suunnitelmia osataan tehdä, mutta miten toimiva järjestelmä on poikkeusoloissa.” Kevyt pettymys ”Aluevaltuutetun tehtävä on ollut kevyt pettymys lähinnä jääviysasian takia. Lisäksi lautakuntatyöskentely tuntui kiusalliselta, kun esittelijäksi saattoi tulla esimies mutta ongelmaa asiasta ei syntynyt. Kulunutta valtuustokautta hän pitää mielenkiintoisena. Muutokset eivät tule kahdessa vuodessa, tulevatko koskaan.” Wallin mukaan laiva kääntyy hitaasti, eikä hätiköityjä muutoksia, kuten alueiden yhdistämisiä pitäisi heti tehdä. Hän on valtuustoryhmänsä johtajana päässyt mukaan ryhmien välisiin neuvonpitoihin ja siten mukaan päätöksenteon ytimiin. Millaisena he näkevät hyvinvointialueen tulevaisuuden. Sosiaalija terveysalan ihmiset eivät pääse hallitukseen, joka päättää asiat.” Kymenlaaksossa ensihoidosta vastaava palvelualuepäällikkö Janne Wall (kesk) ei asetu uudelleen ehdolle. Aluevaltuutetut päättävät budjetista ja siinä on osana pelastustoimen palvelujen ostaminen.” Hän näkee hyvinvointialueen tulevaisuuden kaksijakoisena. Morelius työskentelee pelastajana, mutta hänen edustamallaan Keski-Uudellamaalla pelastustoimen palvelut ostetaan naapurialueelta eli Vantaa-Keravan hyvinvointialueelta, jonka alaisuudessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii
Varautuminen koetaan hänen mielestään yhä etäiseksi asiaksi ja sitä olisi vietävä määrätietoisesti eteenpäin eri tasoilla. 1/2025 Pelastustieto 29 Markku Leinonen (sdp.) on aluevaltuutettuna Kymenlaakson hyvinvointialueella. Toisaalta Kymenlaaksossa näkyy hänen mielestään se, että pelastustoimi ehti tehdä soten kanssa yhteistyötä aikaisemmin yhteisessä Kymsotessa. ”Hyvinvointialueen toiminta on keskittynyt pitkälti soteen. Hän on ehdolla myös kevään vaaleissa. ”Silti pelastustoimen viranhaltijat ovat joutuneet tekemään paljon töitä puolustaessaan edellisen järjestelmän toimivia osia tässä uudessa järjestelmässä.” Markku Leinonen uskoo, että hyvinvointialueella pystytään paremmin kehittämään toimintaa tulevaisuudessa, kun talous saadaan kuntoon. ”Myös tietohallintoa saadaan paremmin kehitettyä, kun uudet polvet tulevat tekemään töitä. Esimerkiksi sopimuspalokuntatoimintaa tunnettiin kovin heikosti. Pelastustoimi on tukena myös kuntien varautumisessa ja yhteistyötä on syytä kehittää.” Pelastustoimea tunnettiin huonosti. Tavallaan yllätti se, miten vähän tietoa valtuutetuilla oli pelastustoimesta ja sen kentän koostumuksesta. ”Sen enempää asiasta vouhottamatta ja tuoda esille, että kyse on muustakin kuin sotilaalllisesta varautumisesta. Leinonen on Anjalan VPK:n päällikkö ja tuntee hyvin pelastusalan. Onneksi valtuutettuna on pystynyt tuomaan näitä asioita esille”, hän sanoo. Hän kuvailee kaksijakoisiksi kokemusta hyvinvointialueen päättäjänä. Hänen mielestään alijäämien kattamiseksi olisi saatava vaaditusta vähintään kaksi vuotta lisää aikaa
Nyt tilannetta toimitusjohtaja Ville Revon mukaan seurataan. Molemmat yritykset tukeutuvat myös vientiin, mutta harmillisesti juu ri nyt vientikin takkuaa. Lisälainanottovaltuuksista neuvotellaan maaliskuussa valtiovarainministeriön kanssa, mutta mahdollinen lupa lainanottoon ei vaikuta paloautohankintoihin, sillä ainakin Etelä-Savossa rahat menevät muun muassa paloasemien rakentamiseen. Sisaryrityksellä Ruotsissa on tyystin toisenlainen tilanne. Silti tilanne on huolestuttava. Chilestä vieraili hiljattain delegaatio tutustumassa pelastusajoneuvovalmistukseen Säynätsalossa ja vieraat olivat vaikuttuneita näkemästään. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen puheenjohtaja Iivari Kalliomäki sanoo, että pelastuslaitokset ovat erilaisessa tilanteessa eikä kaikissa ole hankintakieltoja. ”Kotimaisten markkinoiden osalta KALUSTO ollaan ensimmäistä kertaa näin heikossa kysyntätilanteessa.”, Härkönen sanoo. ”Siellä kalusto pysyy kunnossa, mutta meillä vaarana on, että kalustovelka kasvaa entisestään.” Pelastusjohtajien puheenjohtaja ja Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka kantaa myös huolta kotimaisen palokalustoteollisuuden tulevaisuudesta. Apua on yritetty saada myös suurlähetystöltä ja Business Finlandilta, mutta laihoin tuloksin. Juuri nyt olemme hyvin hankalassa tilanteessa, mutta tavoitteena on saada muutos aikaiseksi”, Seppo Lokka sanoo. ”Investointiohjelmat saadaan liikkeelle vasta sitten, kun hyvinvointialueiden talous on kunnossa. Hyvinvointialueiden alijäämäisessä taloudessa ei Lokan mukaan ole mahdollisuuksia investointeihin. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Juhani Härkönen/Saurus Oy S aurus Oy:ssä irtisanotaan muutosneuvottelujen jälkeen kahdeksan henkilöä, Huoltoa ja myyntiä lukuun ottamatta henkilöstö lomautetaan. Jos tilauskirjoihin alkaa tulla sisältöä, vie aikaa ennen kuin sillä on vaikutusta tuotantoon, saati siihen, että valmis ajoneuvo on tilaajalla. ”Menetämme osaavaa työvoimaa. Saurus Oy:n tehtaalla Säynätsalossa tuotantolinjat hiljenevät, kun ajoneuvoja ei mene kaupaksi hankintakieltojen kurimuksissa oleville hyvinvointialueille.. Pelastusajoneuvojen valmistus on pitkäaikainen prosessi. Se tarkoittaa tilauskirjojen tyhjentymistä niin paloautoja valmistavassa Saurus Oy:ssä Säynätsalossa kuin ambulansseja Iisalmessa valmistavassa Profile Vehicles Oy:ssä. Profilessa muutosneuvottelut käytiin jo viime vuonna ja muutamia henkilöitä jouduttiin irtisanomaan. Myös Etelä-Savossa hankinnat ovat jäissä. Kysymys on huoltovarmuudesta, jos oma valmistus menetetään. 30 Pelastustieto 1/2025 Ajoneuvokauppa ei käy Joillakin hyvinvointialueilla olevat hankintakiellot iskevät rajusti myös pelastustoimeen. Repo ja Saurus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Härkönen ovat tilanteesta hyvin huolissaan. Hyvin pärjäävien hyvinvointialueiden pelastuslaitosten joukossa on pahnan pohjimmaisena laitoksia, joiden tilanne on hyvin hankala. Siellä tilauskirjat ovat Härkösen mukaan täynnä jopa vuoteen 2027 saakka. Sauruksella yritetään hiljentyneen Kauko-Idän markkinoiden tilalle löytää uusia markkinoita Etelä-Amerikasta, mutta ongelmana on oman edustajan löytyminen sieltä. Riskinä on kotimaisen toiminnan menettäminen ja huoltovarmuus”, Härkönen sanoo. Pelastusajoneuvoja ei tällä hetkellä hankita
Millog Groupin muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy. Toimintasi turvaaja JHL onnittelee 75 vuotiasta Pelastustieto-lehteä!. F I Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely Millog palvelee toimialoja, joille turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Millog Group turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden M I L L O G . Pitkä kokemuksemme CBRN-kalustosta sekä ammattilaisviestinnästä varmistaa, että saat kalustollesi kustannustehokasta, laadukasta ja luotettavaa täyden palvelun kunnossapitoa koko Suomessa
Jotain on siis vialla. Samalla luodaan pizzalista, josta päättäjälle voi näyttää mihin palveluun raha menee ja mistä täytteestä joudutaan tinkimään, jos raha jää saamatta. Laki edellyttää, että pelastustoimen palvelut tulee vastata alueen riskejä ja uhkia. Tärkein pelastettu arvo on ihmishenki. Työhön tarvitaan rukkaspareja. Sillä aikaa, kun poliisi organisoi poliisilaitoksensa lobbaamaan yhteisellä sisällöllä kaikki merkittävät poliittiset päättäjät ja sidosryhmät omista resurssitarpeistaan, pelastustoimi on keskittynyt piikittelemään julkisesti keskenään, milloin mistäkin asiasta. Koska vaatimus on varsin leväperäinen, on pelastustoiminnan osalta palvelun riittävyyttä tarkennettu sisäministeriön toimintavalmiuden suunnitteluohjeella. Parillisina vuosina tehdyssä poliisibarometrissa pelastustoimi on pitänyt kärkipaikkaa tutkimuksesta toiseen. On toivottava kädet ristissä, ettei sen sisältöä listitä pelastustoimen sisältä julkisesti. Näin ei kuitenkaan ole. Peli on totaalisen menetetty, jos pelastustoimi itse on julkisesti sitä mieltä, että palvelulle asetetut vaatimukset ovat liian korkealla. Taakse jäävät Puolustusvoimat, poliisi, Rajavartiolaitos ja liuta muita yhteiskuntamme turvallisuusviranomaisia ja -toimijoita. Keväthangille julkaistava uusi versio antaa työkalut, joiden avulla riskit ja uhat konkretisoidaan paloasemiksi, paloautoiksi, pelastajiksi ja kalustoksi. Pelastustoimi on koko 2000-luvun nauttinut syvää kansalaisten luottamusta. Pelastustoimi säästää onnettomuuksien ehkäisyn ja tehokkaan pelastustoiminnan ansiosta estettyinä onnettomuusvahinkoina moninkertaisesti sen, mitä järjestelmä yhteiskunnalle maksaa. 32 Pelastustieto 1/2025 Paljonko on riittävästi. Voisi ajatella, että pelastustoimella olisi korkean luottamuksen ja taloudellisen merkittävyyden myötä myös vahva poliittinen selkänoja ja turvattu rahoitus. Pelastustoimea ei tällä hallituskaudella laskettu osaksi turvallisuusviranomaisia, jotka säästyvät säästösaksien silpomiselta. Lisäksi alalla on havaittavissa hyvin patologista ammatillista itsetuntoa, joka ilmenee oman toimialan merkityksen väheksymisenä ja palveluvaatimusten arvostelulla. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Suusammakoiden sijasta tarvitaan rukkaspareja työhön, jossa määritellään paljonko on riittävästi.. Ohjetta on päivitetty sekä päivitystä odotettu pitkään ja hartaasti. Sen sijaan sisäministeriön, Pelastusopiston ja aluehallintoviraston toiminnasta leikataan paksuja säästösiivuja ja hyvinvointialueilla pelastuslaitoksia viedään kuin sammutusämpäriä turvepalossa. Uusi toimintavalmiuden suunnitteluohje on mah dollisuus, jonka avulla pelastustoimi voi turvata omaa olemassaoloaan. Pelastustoimen edunvalvonta on surkuhupaisan luokatonta. Toimialamme on yhteiskunnan kannalta reilusti plusmerkkinen
1/2025 Pelastustieto 33 • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. • Pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen sekä koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan. Mahdolliset kysymykset voi osoittaa säätiön toimitusjohtajalle Marko Hasarille sähköpostitse osoitteeseen marko.hasari@spek.fi. Säätiö ei käsittele muulla tavoin toimitettuja hakemuksia. tuottamiseen. • Vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen. PALOSUOJELUN EDISTÄMISSÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR BRANDSKYDDETS FRÄMJANDE Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt myöntää enintään 110000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin:. Palosuojelun edistämissäätiöltä haettavat apurahat vuonna 2025 K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä www.palosuojelunedistamissaatio.fi Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10 000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin. Säätiö on siirtynyt sähköiseen hakemusmenettelyyn. • Säätiön hallitus on päättänyt, että apurahoja ei myönnetä palokuntien asemarakennusten rakentamiseen tai rakennusten remontteihin eikä historiikkeihin. • Pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin. Hakemukset on toimitettava säätiölle 31.3.2025 mennessä. • Alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan. Tarkempia tietoja saa säätiön kotisivulta pses.fi
Nämä muutokset saavat minut pohtimaan työhyvinvointia ja niiden vaikutusta työntekijöiden ja työnantajan väliseen luottamukseen. Työaikaratkaisut ovat keskeisiä yhteistyön kohtia työntekijöiden ja työnantajien välillä. Eri alueilla tehdään päätöksiä työaikamuutoksista. Joillakin alueilla on siirrytty jopa kolmivuorotyöskentelyyn. Hyvinvoiva työntekijä lisää tuottavuutta, mikä pitkällä aikavälillä on taloudellisesti edullisempaa. Puolisoni on työskennellyt koko työuransa 24 tunnin työvuoroissa, ja tämä on ollut perheellemme erinomainen ratkaisu. Uutisten perusteella työaikamuutoksilla on usein ollut negatiivisia vaikutuksia työntekijöille, kun työsidonnaisuus muuttuu olennaisesti. Vaikka 24 tunnin vuorot eivät sovi kaikille, ne ovat kansainvälisesti yleisiä pelastustoimessa. Pelastustoimessa ja ensihoidossa tehtävät venyvät usein, mikä tekee 8 tunnin vuorojen toteuttamisesta haastavaa, sillä kesken tehtävän ei voi lähteä kotiin. Tyypillisesti pelastustoimessa käytetään 24 tunnin vuororytmiä, kun taas ensihoidossa voidaan työskennellä joko 12 tai 24 tunnin vuoroissa työn kuormittavuudesta riippuen. 34 Pelastustieto 1/2025 MIRAFONI Hyvinvoiva työntekijä lisää tuottavuutta. Työsidonnaisuus on ollut hyvällä tasolla, vuororytmi säännöllinen ja ennakoitavissa perhe-elämää ajatellen. Olen jäsentänyt ajatuksiani työaikaan liittyen monesta eri näkökulmasta, niin omien kokemuksien kuin puolison roolin kautta. Olen itse työskennellyt usean vuoden ajan kolmivuorotyössä ja päädyin kouluttamaan itseäni lisää, koska huomasin, ettei kolmivuorotyö sovi minulle. Kaikki tätä lyhyemmät työajat vaativat enemmän työntekijöitä, mikä kasvattaa kustannuksia. Työvoimakustannusten näkökulmasta tarkasteltuna 42 tunnin poikkeusluvin toteutettava työaikamalli on kustannustehokkain ratkaisu. Tämä vaikuttaa myös työnantajiin, sillä työvoima saattaa äänestää päätöksiä vastaan vaihtamalla työnantajaa. mirafoni112@ gmail.com Kustannukset ja työhyvinvointi samalla puolella Työaikamuutoksista kuulee säännöllisesti uutisia sekä pelastustoimesta että ensihoidosta. Pitkät vapaat ovat mahdollistaneet myös tarvittavan palautumisen työstä. Muutosten syyt ovat moninaiset. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. On mahdollista olla kustannustehokas ja samalla ylläpitää työntekijöiden hyvinvointia.. Työnantajien ei kannata käyttää direktio-oikeuttaan, vaan neuvotella ja kuunnella työntekijöitä löytääkseen parhaat ratkaisut
Nopeaan toimitukseen saatavilla pituudet 1220, 1373 ja 1527mm. Myös muita pituuksia saatavilla. Myös 300mm pitkä minipaneeli magneetilla ja virtapistokkeella. Nuorten varautumissivusto opastaa, miten jokainen voi varautua häiriötilanteisiin ja ehkäistä onnettomuuksia. nuortenvarautumissivusto.fi Standby uutuus LB200 Vain 25mm ohut hälytysvalopaneeli. Suunniteltu erityisesti 15–29-vuotiaille. Kestävä ja edullinen vaihtoehto kaikkiin erikoisajoneuvoihin. Hyväksytty tehokkaampaan luokkaan 2. • Onnettomuudet • Häiriötilanteet • Ympäristö • Liikenne • Digiturvallisuus • Läheiset ja yhteisöllisyys • Lemmikit Kohtaatko työssäsi nuoria. www.standbygroup.com LB200. Monta erilaista vilkutuskuviota, cruisevalo ja yö-/ päivätila
36 Pelastustieto 1/2025 OPERATIIVINEN TOIMINTA Jari-myrsky pyyhki Keski-Suomen yli. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos/Samuli Öljymäki. Lievestuoreen sopimuspalokunta hälytettiin kolmelle tehtävälle. 36 Pelastustieto 1/2025
”Ajattelimme, että jos märkä lumi sataa puihin ja jäätyy painavaksi tykkylumeksi, minkä takia puita kaatuu enemmän, kun voimakas tuuli alkaa puhaltamaan”, Thusberg kertoo. Puhalsi puuskittain jopa 20 metriä sekunnissa.. Lisäksi päivystävä päällikkö oli jatkuvasti valmiina siirtymään tilannekeskukseen ja viestipäällikkö oli suunnittelussa tiiviisti mukana. ”Ruuhkamallia oli käytetty aiemminkin ja se oli todettu erittäin toimivaksi”, Thusberg sanoo. Lähinnä pohdittiin sitä, voivatko puut kaatua helpommin, jos ne ovat vahvistaneet juuriaan tyypillisimpien tuulten vaikutuksesta. päivänä Ilmatieteen laitos ennusti pahaa myräkkää tulevaksi. Lisäksi hän pitää yhteyttä kenttämestareihin Jyväskylässä, Jämsässä, Viitasaarella ja Äänekoskella sekä toimii johtamisen tueksi avatun, Turvallisuusverkossa (Tuve) olevan Skype-yhteyden puheenjohtajana. Tuulensuuntana koillinen oli poikkeava edellisiin talvimyrskyihin verrattuna”, päivystävänä päällikkönä työskennellyt palopäällikkö Mikko Thusberg sanoo. Pahimmaksi skenaarioksi arvioitiin voimakas lumisade. 1/2025 Pelastustieto 37 OPERATIIVINEN TOIMINTA M arraskuun 19. VALMIINA RUUHKAMALLIIN Keski-Suomen pelastuslaitoksella lisättiin johtamisvalmiutta. Tehtäviä odotettiin tulevaksi niin myrskyvauriopuista kuin pakastuvassa Myrskyä silmään – varautuminen toimi Keski-Suomen pelastuslaitos laittoi Jari-myrskylle ansiokkaasti kampoihin. Tekstit: Marko Partanen kelissä jäätyvillä teillä aiheutuvista onnettomuuksistakin. Toimiva varautuminen, osaava esikunta ja ahkera kenttätyö iskivät myrskyä silmään. Tuulensuunnalla ei sinällään ollut merkitystä. Normaalitilanteessa tikessä päivystävän kasarmoidun palomestarin (P30) lisäksi valmiuteen asettui toinen palomestari. Pelastuslaitoksella valmistauduttiin siirtymään tarvittaessa niin sanotun ruuhkamallin käyttöön, jossa hätäkeskus oh jaa kaikki kiireettömät tehtävät Ericatietojärjestelmän joke-koriin. ”Ennusteet lupasivat kovia tuulenpuuskia ja reipasta lumisadetta. Keski-Suomen pelastuslaitoksen tilanneja johtokeskuksessa (tike) seurattiin ennusteita tarkasti. Tikeen vahvennukseksi asettuva palomestari alkaa välittää joke-koriin tulleita pieniä ja kiireettömiä Cja D-tehtäviä tarkoituksenmukaisille yksiköille. KENTTÄVALMIUTTA TARPEEN MUKAAN Palomiesten valmiutta ei lisätty asemille eikä sopimuspalokuntalaisten varikkovalmiutta otettu käyttöön. Mallin mukaisesti tilannekeskuksessa vuorossa oleva palomestari jatkaa normaalisti tehtävässään tukemalla suurten ja keskisuurten Aja B-tehtävien hoitoa. Pelastuslaitoksen tikessä seurataan joke-koriin tulleita tehtäviä ja jaetaan ne sopiville yksiköille
Tilannekeskuksen vahvennettu päivystys aloitettiin vuoronvaihdon aikaan kello 8, joten sille jäi riittävästi aikaa valmistautua tulevaan. ”Silta vie kahdelle saarelle, joissa asuu yli tuhat ihmistä. Myrskynaikaisista toimintamalleista informoitiin muita viranomaisia ja tarvittavia yhteistyötahoja. Jokainen palomestari hoiti alueellaan kiireettömien tehtävien seurannan sekä niihin liittyvät tukitoimet, kuten tarvittaessa eri alojen ammattilaisten paikalle pyytämisen. Pelastuslaitos varautui asiaan siirtämällä kalustoa ja valmiutta Säynätsalosta Lehtisaareen. Pelastuslaitos pyysi mediassa kansalaisia välttämään turhaa liikennöintiä myrskyn aikana ja varautumaan sähkökatkoihin. Iltakuuden ja -seitsemän välissä oli jo täysi ralli päällä, Thusberg kuvailee. Puoliltapäivin alkanut tuuli puhalsi puuskittain jopa 20 metriä sekunnissa. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos.. Vaurion takia sillan käyttöä rajoitetaan tuulisilla keleillä. Edellispäivän ennusteissa myräkän oli arvioitu alkavan Toivakka-Joutsa -alueelta mutta se alkoi Jämsä-Keuruu -alueella. Alueella päivystävät palomestarit briiffattiin ruuhkamallin käyttöönotosta ja Virve-puheryhmät jaettiin valmiiksi. Palomestareiden ja tiken välisessä viestinnässä hyödynnettiin TUVE:n Sky peä, se oli todettu toimivaksi jo muutaman vuoden ajalta. Mediaa pyydettiin antamaan pelastustoimelle työrauhan ja kerrottiin, että asioista tiedotettaisiin tilanteen helpotuttua sovitusti. KEIKKASUMA KÄYNTIIN Myrskyrintama lumisateineen saavutti Keski-Suomen kello 17. Resurssit alkoivat liikkua tosi nopeasti”, Norvapalo sanoo. päivänä työvuoroon tuleva operatiivinen henkilöstö sai tietää suunnitelmasta vuoronvaihdossa. 38 Pelastustieto 1/2025 OPERATIIVINEN TOIMINTA ”Palomiesten tai sopimushenkilöstön tarvetta olisi ollut hankala arvioida etukäteen, koska emme voineet tietää, missä päin maakuntaa ja mihin kellonaikaan sää aiheuttaa meille tarvetta”, Thusberg sanoo. Menetelmä oli osoittautunut toimivaksi erityisesti pitOli sujuvaa hoitaa tehtäväruuhkaa putkelta. TUULI ALKOI PUHALTAA Keskiviikkona 20. Jatkossa yksiköiden käyttöä pitää suunnitella uudelleen. Pelastushenkilöstöä lisättiin tarpeen vaatiessa. Palopäällikkö Mikko Thusbergin mukaan jotkut yksiköt kuormittuivat liiaksi. SÄYNÄTSALOON LISÄÄ VAHVUUTTA Jyväskylässä Lehtisaaren ja Säynätsalon välillä olevan Louhunsalmen sillan tukivaijereista yksi oli vaurioitunut pari päivää aiemmin olleessa edeltävässä myräkässä. Mietimme, että jos silta vaurioituu myrskyssä lisää, jopa käyttökelvottomaksi, meillä olisi valmiutta toimia saarilla”, Norvapalo sanoo. Vuorolistan mukaisesti tike-palomestarina työskennellyt Samuli Norvapalo alkoi hoitaa kokonaisuutta sekä vastata suurten ja keskisuurten tehtävien tukemisesta, tikeä vahventanut toinen palomestari alkoi välittää yksiköille pieniä ja kiireettömiä tehtäviä. Kun myrsky alkoi, sillalla oli sallittua vain viranomaisliikenne. ”Vahingontorjuntatehtäviä alkoi tulla, ja päällekkäin hoidettiin vesipelastustehtävää sekä kahta liikenneonnettomuutta, joissa oli osallisena raskas ajoneuvo
Toisinaan kiireettömiä tehtäviä laitettiin jonoon ja niitä ajatettiin pienissä ryppäissä. ”Oli sujuvaa hoitaa tehtäväruuhkaa putkelta, ilman äänekästä hälyttelyä. ”Mietimme jo, että pitääkö paikalle laittaa joku katsomaan, että onko sattunut jotakin”, Thusberg kertoo. He olivat tehtävälle mennessään joutunut pysähtymään, kun tielle oli kaatunut kolme puuta. Kiivaimmillaan myrsky oli kello 23–01 välillä, mutta vaikeimman ajan taituttua myrsky jatkui edelleen voimakkaana. Kun kiireettömiä tehtäviä hoitanut palomestari vapautui sovitusti tehtävästään kello 23, kolmas mestari jatkoi hänen tehtävässään. RUUHKAMALLI KÄYTTÖÖN Hätäkeskus alkoi välittää ruuhkamallin mukaisesti tehtäviä joke-koriin. ”Kaikki laulattivat sahaa, kun yritimme ottaa heihin yhteyttä. VÄHINTÄÄN TUNTI RESERVISSÄ Kun sopimuspalokunta hälytettiin töihin, se oli aina vähintään tunnin reservissä, vaikka tehtävä olisi hoitunut nopeamminkin. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos/Samuli Öljymäki.. ”Ehkä ihmiset nukkuivat ja kun aamulla taas heräsivät, he alkoivat ilmoittaa myrskyn vaikutuksista noin kuuden aikaan”, Thusberg kertoo. ”Se oli hyvä tapa, vihreää luuria klikkaamalla sai johtajan heti kiinni eikä tarvinnut soitella tai huutaa radioon. Kolmas palomestari purki ruuhkaa ja tauotti kahta tikessä aloittanutta palomestaria. KOLMAS MESTARI Kolmen tunnin ajan kello 20–23 tikessä työskenteli kolme palomestaria. Pienen odottelun jälkeen yksiköstä vastattiin. Näin voitiin toimia kustannustehokkaasti, sillä sopimuspalokuntalaiset saavat jokaiselta hälytykseltään vähintään tunnin palkan. Kukaan yksikössä olevista ei vastannut puhelimeen eikä Virve-radioon. ”Jotkut yksiköt paiskivat töitä lähes tauoitta, mikä ei ole tarkoitus. 1/2025 Pelastustieto 39 käkestoisissa tilanteissa, joihin liittyy useampi johtaja. Tämä otetaan käyttöön päivittäistoiminnassakin”, Mikko Thusberg sanoo. Keuruulla yksikkö hoiti tehtäviä lähes 12 tunnin ajan mutta myös monilla muilla paikoilla oli pitkiä ja lyhempiä rupeamia. Päivystävät palomestarit ja tike sopivat, että Skype-yhteys pidetään jatkuvasti auki. ”Ruuhkamallin käyttö on toimivaa, sillä tikessä olevasta Erica-tietojärjestelmästä pystyy näkemään helposti lähimmät yksiköt, jonouttamaan tehtäviä ja näkee kokonaistilanteen”, Norvapalo sanoo. MIKSI TÄPPÄ EI LIIKU. Myös Thusberg kiitteli ruuhkamallin mukaista tehtävien hoitoa. Vain muutamat tehtävät muista kuin Vaasan hätäkeskuksesta tulivat normaaliin tapaan kaiuttimien läpi.” Tikessä seurattiin tiiviisti Erillisverkkojen Krivat-tiedotteita, jotka auttoivat nopeassa hetkessä ennakoimaan tulevaa. Tehtäviä tuli pientä aamuyön taukoa lukuun ottamatta läpi yön. Tikessä työskennellyt Norvapalo muodosti kokonaiskuvaa maakunnan tilanteesta ja pohti, miten syntyneisiin tyhjiöihin voitii vastata. Rauhallisinta oli Viitasaaren alueella, josta johtaja vapautettiin yöksi lepääLievestuoreen sopimuspalokunta hoiti tehtävänsä 3–4 hengen vahvuudella. Tällöin kahdenväliset gsm-puhelut jättävät osan johtajista paitsioon ja Virvessä tietojen välittäminen vie liikaa aikaa ja kuormittaa radioliikennettä. ”Myrskyn aikana keskustelimme Skypessä esimerkiksi yksiköiden käytettävyydestä ja havaituista poikkeamista sekä mietimme kovassa kuormassa olevien tauotuksia sekä henkilöstöhuoltoa. Tikessä huolestuttiin, kun erään yksikön täppä oli juuttunut tietojärjestelmän kartalle. He olivat tyy tyväisiä, kun huomasivat, että heitä tark kaillaan”, Thusberg kertoo. Tiedotimme sillä myös yleisesti koko töissä olevaa päällystöä kokonaistilanteesta”, Norvapalo kertoo. Sanoisin, että jatkossa täytyy paremmin huomioida kuormitus, ettei tehtävät kasaudu samaan malliin,” Thusberg toteaa
Keski-Suomen pelastuslaitos hoiti reilussa vuorokaudessa 230 pelastustoimen tehtävää. Huomasin itsestäni sen, että oma suorituskyky tulee vastaan. Ruuhkamallista luovuttiin ja siihen liittyvä valmius ajettiin alas myrskyn tauottua torstaina 21. Tätä tietoa toki täydennettiin Skype-yhteydellä alueen palomestareilta”. Hän kehuu tikessä vallinnutta rauhallista tunnelmaa. Kesäisin johtamiskykyä lisätään erilaisten painopisteiden, kuten viikonloppujen, maastopalokauden ja yleisötapahtumien ohjaamana. ”Ilmatieteen laitos tuottaa hyvää dataa ja jakaa sitä alustoillaan. Olin taustalla, jos apuja tarvitaan. En puuttunut päivystävien mestareiden tekemiseen ollenkaan, vaan annoin täydellisen työrauhan. Vain yksi ei saanut hälytyksiä, kaikilta muilta asemilta käytiin keikalla vähintään kerran. Kuva: Keuruun Energia.. ”Käsityksemme mukaan tehtävien suorittamiset ovat menneet hyvin. Norvapalo arvioi, että ruuhkatilanteisiin sopiva tehtävänseurantajärjestelmä, joka kokoaa tehtävän tiedot reaaliajassa, vaatii jatkossa lisää suunnittelua ja tarkennuksia. ”Johtajia tarvitaan aina ja kaikissa olosuhteissa, poikkeavissa tilanteissa johtamiskyky korostuu”, Thusberg sanoo. Lisäksi arkisin kello 8–20 pyritään pitämään kahta muuta päivystävää palomestaria valmiudessa. Toiminta-alueella on yhteensä 45 paloasemaa. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kolme palomestaria jatkuvassa valmiudessa ja taustalla päivystävä päällikkö. ISO INFOMÄÄRÄ TUNTUI Norvapalo arvioi, että vastuunjako onnistui eikä ilmennyt sellaisia asioita, jotka olisivat vaikuttaneet kokonaisuutta heikentävästi. ”Jokaisella oli juuri sopiva pala kakkua”. TAUSTATUKEA Päivystävänä päällikkönä työskennellyt Thusberg hoiti tiedottamisen ja antoi tarvittaessa tukea päätöksenteossa. Päällikön ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, vaan aina löytyy parempia tietäjiä ja heitä pitää hyödyntää”. Thusberg sanoo. ”Emme tienneet johtokeskuksessa reaaliajassa minkälainen tilanne missäkin on päällä, onko raivattavana yksi vai viisi puuta, joten oli haastavampaa suunnitella yksiköiden käyttöä. ”Kun on pitkäkestoinen tehtävä, niin jatkuvuudenhallinta myös johtamisen osalta on tärkeä. Media noudatti kiitettävästi pyyntöä antaa pelastustoiminnalle työrauhan. Jari-myrsky kuritti Keuruun Sähkön verkkoaluetta, jossa oli laajoja sähkökatkoja. ”JÄÄTÄVÄ VETO” ”Yön aikana korostui oppi, että: haali ympärillesi itseäsi viisaampia ihmisiä. Iso kiitos kentälle loistavasta työstä ja venymisestä”, Norvapalo sanoo. Hänelle asia valkeni konkreettisesti, kun hän tauotti tike-pöydissä työskenteleviä ihmisiä. Aivan jäätävä veto kaikilta joukkueenjohtajilta”, Thusberg kiittelee. On syytä vaihtaa henkilöä tai huolehtia riittävistä tauoista.” TARKEMPAA TEHTÄVÄNSEURANTAA Norvapalo kaipasi tarkempaa tehtävänseurantaa, johon ei ollut yhtenäistä toimintatapaa, vaan jokainen palomestari teki sitä alueellaan parhaaksi katsomallaan tavalla. ”Koimme, että hallitsemme tilanteen. PIDETÄÄN KIINNI JOHTAJISTA Vuorokausi myrskyn silmässä osoitti Thusbergille sen, että johtajia tarvitaan. ”Olin hetkessä niin ulkona tilanteesta, että kaipasin jo takaisin taustalle. Yöllä Thusberg käytti kertaalleen pelastusviranomaisen käskyvaltaa, jotta viimeinenkin toimija saatiin yöllä hoitamaan omaa osuuttaan. Tehtävät koostuivat 189 vahingontorjunnasta, 21 liikenneonnettomuudesta 2 ihmisen pelastamisesta sekä muutamasta automaattitehtävästä. Myös Norvapalo nostaa ennakoinnin isoon rooliin nimenomaan säähän liittyvässä toiminnassa. Poikkeuksellinen keli herätti kuitenkin median mielenkiinnon, ja heti seuraavana aamuna puhelin alkoi soida tiuhaan. Meillä on KeskiSuomessa tällainen malli pelastustoiminnan johtamisjärjestelmässä ja siihen hyvä osaaminen”, hän sanoo. YLE televisioi suoran aamulähetyksen Ristonmaan paloasemalta ja haastatteli päivystävää päällikköä myös radioon. Toiminta sujui hienosti, koska asiat olivat ennalta sovittu ja töissä oli osaavaa henkilöstöä”, Thusberg kiittelee. Kaikki noin 200 vahingontorjuntatehtävää eivät tietenkään olisi hoituneet ilman sinnikästä kenttäväkeä. Kiireettömän keikkaruuhkan aikana pidettiin valmiutta myös, jos sattuisi tulemaan kiireellisen avuntarve. 40 Pelastustieto 1/2025 mään, jotta tämä olisi aamulla mahdollisimman toimintakykyinen, jos myrsky leviäisi alueelle aamuun mennessä. Norvapalo kuitenkin huomasi, että informaation iso määrä ja kokonaiskuormitus tuntuivat hänessä. Se, että alaisuudessa on ammattitaitoista ja asiantuntevaa väkeä, ei ole uhka vaan mahdollisuus. marraskuuta kello 14
Asikainen kirjasi Pronto-tietojärjestelmään 13 eri tehtävää. ISOJA PUITA NURIN ”Pisti silmään, että kaikki kaatuneet puut olivat isoja, monesti vuosien varrella kaatuneet puut ovat olleet mitättömiä rankoja, mutta nyt pääasiassa isoa kuusta”, Asikainen kertoo. Monella tehtävällä oli raivattavana useampi runko. Kuinka tärkeää jokaisen tien on olla auki. ”Oli pieni ihmekin, että autojemme ja meidän päällemme ei kaatunut puita. PUITA RAKENNUSTEN PÄÄLLÄ Pari puuta oli kaatunut rakennuksen päälle. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos.. Voitaisiin selvittää, että mikä se tilanne siellä kohteessa on, ja että voisiko se puu jäädä odottamaan raivaamiselle turvallisempaa ajankohtaa. Hänen arvionsa mukaan tuuli oli nyt vähän normaalia kovempi, ja se kävi poikkeuksellisesta suunnasta. Se oli vielä juuresta kannatuksella, mutta ei tarvinnut muuta kuin vinssin voiman. Mietin, että kannattaako meidän mennä raivaamaan aivan jokaiselle tienpätkälle. Puu lepäsi nätisti rakennuksen katolla ja talon rakenteet vaikuttivat olevan hyvässä kunnossa.” VAIN VÄLTTÄMÄTÖN TYÖ ”Kun raivasimme puita teiltä, raivasimme vain tien auki. Ensimmäisen noin seitsemän aikaan illalla tulleen tehtävän jälkeen oli pieni tauko, jolloin Asikainen kävi kotona syömässä. Monesti tilanne oli sellainen, että se olisi voinut odottaa parempaa aikaa.” Asikainen hoitaisi myrskyn aikana tehtävistä vain välttämättömimmät ja loput sitten tuulen tyynnyttyä. ”Tehtäväni oli pääasiassa seurata toimintaa ja tehdä päätöksiä”, hän luonnehtii. Kello 21:n aikaan alkoi rypistys, joka kesti aamuseitsemään asti. Kun tie oli auki, se riitti meille. ”Joissakin kohtaa puut kaatuivat isompienkin teiden tuntumassa, mutta sielläkään liikennettä ei ollut jonoksi asti. Sen lisäksi hänen yksikkönsä hoiti pari muutakin tehtävää lennosta. Ei siellä niin monta taloa ole ja paikalliset tietävät kiertoteitäkin.” Useimmiten myrskyvauriopuut eivät haitanneet liikennettä isoilla teillä, eivätkä ne siten estäneet ison väkijoukon liikennettä. Ehkä se siksi oli ottanut isoihin kuusiin. Toisessa paikassa mänty oli tullut katolle, ja oksa oli mennyt katosta läpi. Ei karsittu eikä tehty polttopuita liiteriin. Hän työskenteli yksikönjohtajana muuten sopimuspalokuntalaisista koostuvassa yksikössä. ”Toinen niistä saatiin vinssin kanssa nätisti alas. Asikainen kiittelee sopimuspalokuntalaisista koostunutta ryhmänsä – se oli kokenut ja sen kanssa oli hyvä työskennellä. Pitkiä ja lyhyempiä rupeamia riitti pitkin maakuntaa. Pimeässä myrskysäässä on vaarallista Palomies Jouko Asikainen raivaisi myrskyn aikana vain välttämättömät puut, jotta työturvallisuus voitaisiin varmistaa. Myös aika monet myrskyt on osunut pa lo miehen työssä kohdalle”, hän sanoo. ”Vahinkojen olisi pitänyt jo opettaa meitä”, hän sanoo. Monta puuta sahattiin vain sen verran, että se saatiin vedettyä vinssillä ajoradalta pois”, Asikainen kertoo. ”Sovimme kiinteistön omistajan kanssa, että he hoitavat vauriopuun itse aamulla. ”En ole puunkaatoon liittyen mikään ammattilainen, mutta olen kuitenkin tehnyt ja kaatanutkin parikymmentä vuotta puita oman talon lämmitystarpeisiin. Vinssi oli tässä hyvä peli. Hän satsaisikin entistä enemmän tilannekeskustoimintaan. ”Tikeen porukkaa lisää ja soittelemaan ilmoittajille. 1/2025 Pelastustieto 41 OPERATIIVINEN TOIMINTA K euruun paloasemalla työskentelevä palomies Jouko Asikainen lähti Jarimyrskyn aiheuttamalle vahingontorjuntatehtävälle noin seitsemän aikaan illalla. VAARALLISTA, MUTTA EI KIIREELLISTÄ Asikaisen arvion mukaan raivaaminen kävi välillä vaaralliseksikin, sillä raivaamisen aikana tuuli ravisteli ja kaatoi lisää puita aivan työskentelyn lähituntumassa. Ihmiset ottivat meidät mukavasti huomioon.” TIKEEN LISÄÄ ISKUA Asikaisen mukaan myrskyvauriopuiden raivaaminen pimeässä ja myrskykelissä on iso riski pelastushenkilöstölle. Kaveri kiipesi tikkailla kiinnittämään köyden runkoon ja se tuli vetämällä maahan, jossa puu sahattiin juuresta irti”, Jouko Asikainen kuvailee
Tällä vastataan osaltaan myös alan henkilöstöpulaan ja uudenlaisiin osaamistarpeisiin. Tämän lehden artikkeli ”Ja miten sitten kävikään...?” kirvoitti miettimään, millainen on tulevaisuuden pelastustoimi. Tulevaisuuden pelastustoimessa teknologia tulee olemaan keskeisessä roolissa. Pelastustoimen organisoinnin osalta nykyinen hyvinvointialueuudistus ei jää viimeiseksi rakenneuudistukseksi. Käyttömukavuutta tuo BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi. Tämän jälkeen on hyvä jatkaa nykyisellä tiellä tai tarvittaessa selvittää muita vaihtoehtoja, joita voivat olla esimerkiksi hyvinvointialueiden (pelastuslaitosten) määrän vähentäminen tai pelastustoimen siirtyminen valtiolle. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä parempaa varautumista ja ennakointia uudenlaista teknologiaa hyödyntäen. Pelastustoimen tulevaisuus on yhdistelmä huipputeknologiaa ja perinteisiä arvoja tiukan talouden puristuksessa. Rescue TR Roller+ S3 Koot 36–48 Pitoa ja mukavuutta Tulevaisuuden pelastustoimi – teknologiaa ja ihmisläheisyyttä PUHEENJOHTAJALTA Huipputeknologiaa ja perinteisiä arvoja. Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat merkittävästi pelastustoimen toimintaympäristöön ja suorituskykyvaatimuksiin. FlexEnergy®-joustoelementti yhdistettynä kantaosassa oleviin aukkoihin mahdollistaa elementille suuremman liikkuvuuden ja lisää jalkineen edistyksellistä joustavuutta. Tulevaisuudessa on tärkeää arvioida nykyisen uudistuksen hyötyjä ja sitä, miten olemme saavuttaneet sille asetetut tavoitteet. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt asettavat pelastustoimen erityisten haasteiden äärelle. Samalla ne lisäävät myös alan henkilöstön monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. 42 Pelastustieto 1/2025 Rescue TR Roller+ S3 on kevyellä vuorella varustettu maihari ympärivuotiseen käyttöön. Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyminen sekä teknologian ja tekoälyn kehitys luovat pelastustoimelle tulevaisuudessa uusia haasteita, mutta samalla avaavat ovia entistä tehokkaammalle ja turvallisemmalle pelastustoimelle. Erinomaisen pidon varmistaa Sievi TractionPro®-kitkapohja. Tämä tasapaino teknologian, inhimillisyyden ja taloudellisten panostusten välillä tulee määrittämään, millainen pelastustoimi meillä on tulevaisuudessa. Ja millaista apua maamme asukkaat saavat erilaisissa turvallisuustilanteissa. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen lisäävät mahdollisesti asukkaiden välistä polarisaatiota sekä haasteita sille, miten tuotamme yhdenvertaiset pelastustoimen palvelut koko maassa, huomioiden, että palvelun tarve ei suoraan korreloi vakituisten asukkaiden määrään. Esimerkiksi robotiikka ja kehittyneet suojavarusteet parantavat pelastushenkilöstön turvallisuutta ja tehokkuutta. Sukupuolten tasa-arvo ja eri taustoista tulevien henkilöiden mahdollisuudet pelastusalan tehtäviin korostuvat. Pelastustoimen on varauduttava entistä moninaisempiin uhkiin, kuten hybridivaikuttamiseen, terrori-iskuihin, kyberuhkiin ja sotilaalliseen uhkaan. Kehittyneet laitteet ja tekoäly voivat parantaa turvallisuutta ja nopeuttaa reagointia, mutta lopulta pelastustoimen tehokkuus perustuu ammattitaitoisiin ja empaattisiin ihmisiin, jotka ovat valmiita auttamaan. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Hyödynsin tämän tekstin kirjoittamisessa tekoälyä.
Käyttömukavuutta tuo BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi. FlexEnergy®-joustoelementti yhdistettynä kantaosassa oleviin aukkoihin mahdollistaa elementille suuremman liikkuvuuden ja lisää jalkineen edistyksellistä joustavuutta. Erinomaisen pidon varmistaa Sievi TractionPro®-kitkapohja. Rescue TR Roller+ S3 Koot 36–48 Pitoa ja mukavuutta Uusi Dräger FireGround ja PSS AirBoss Connect reaaliaikainen valvonta Dräger FireGroundin avulla voit varmistaa jokaisen paineilmalaitetta käyttävän pelastajan tilanteen.. Rescue TR Roller+ S3 on kevyellä vuorella varustettu maihari ympärivuotiseen käyttöön
Lyhyen harkinnan jälkeen hylkäsin tämän ajatuksen, koska nykysaduissa pitäisi olla onnellisia loppuja. Blogi sai nimeksi Väsyneen Lanssarin Päiväkirja, ja jatkoin sen kirjoittamista viitisen vuotta. Tietenkin toivon moista loppua myös tälle yhteiskunnalliselle kriisille, jossa isoja säästöjä kohdistuu yhteiskunnallisiin kriittisiin toimintoihin sekä eurooppalaiseen ajatusmaailmaan kuuluviin palveluihin, kuten julkiseen terveydenhuoltoon, sosiaalitukeen ja koulutukseen. Ritari Leukoplastin uudet seikkailut Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Prinsessoja ja puolikkaita valtakuntia, tapettuja lohikäärmeitä ja isoja aarteita. 44 Pelastustieto 1/2025 VÄSYNYT LANSSARI Kaikki tämä romuttui. Löysin lukijoiden joukosta jopa uusia kavereita. Kaikki tämä romuttui viime syksynä, jolloin tajusin, että jopa kokeneet ensihoitajat kuten muutkin sote-ammattilaiset voivat saada kenkää taloudellisista syistä. Olen aina ollut sitä mieltä, että yksi erittäin hyvä asia omassa alassani ja terveydenhuollossa yleensä on se, että hyvälle tekijälle löytyy aina työtä. En vastusta yksityistä sosiaalija terveydenhuoltoa. Tiedostan, että tämän kolumnin loppuosa on todennäköisesti jossain määrin provosoiva. Prove me wrong.. Otin siitä kuvia blogiini, joka oli suosittu. 20 vuotta sitten aloitin blogin kirjoittamisen. Ymmärrän toki, että meidänkin kaunis kotimaamme käy läpi taloudellisesti haastavia aikoja. Käsittelin alaa myös hieman poikkeuksellisin keinoin, esimerkiksi tarinalla Puolen Hehtaarin Metsän ensihoitopalvelusta. Kun halusin tässä kolumnissa käsitellä alaamme kohdistuvia ”sopeuttamisia” edellä kuvatuin keinoin, kaverini muistutti blogissa kirjoittamastani sadusta, jossa Ritari Leukoplast seikkaili ja pelasti. Kirjoitin sitä omalla nimellä ja naamalla, pahoittelut siitä. Se ei todellakaan johdu potilaiden puutteesta. En kuitenkaan uskaltaisi lyödä siitä vetoa. Ja kun muumien talo paloi, poltin oikean lelumallisen muumitalon, joka oli lelupaloautojen ja -ambulanssien ympäröimänä. Sisällön pääpainona oli ensihoitajan ammatti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terveydenhuolto on hyvin pitkälti yksityisesti tuotettu, mikä on tutkitusti maail man kallein ja tehottomin terveydenhuoltojärjestelmä. Keskeiset ja kriittiset palvelut tulee olla julkisesti tuotettuja, koska toiminnan päätavoitteena pitää olla mahdollisimman hyvä hoidon laatu saatavilla olevilla resursseilla, eikä taloudellisen voiton tekeminen osakkeenomistajille. Se ei ollut vahinko. Ymmärrän senkin, että menoja olisi syytä tarkistaa. Mutta näen sen täydentävänä kumppanina, enkä pääasiallisena toimijana. Mutta olen vilpittömästi sitä mieltä, että rajut säästötoimet muun muassa sosiaalija terveydenhuollossa, koulutuksessa ja sosiaaliturvassa johtavat tulevaisuudessa yhä isompiin rahamenoihin ja ongelmiin. Ja että ensihoitoyksiköitä voidaan lakkauttaa siitä huolimatta, että niitä on perustettu sen takia, että järjestelmä saavuttaisi alueita palvelutasopäätöksen mukaisissa vasteajoissa
Tämän jälkeen siirryimme ambulanssilla noin kilometrin päässä olevalle sovitulle helikopterin laskupaikalle, minne kopteri oli tulossa juuri laskuun. Varsinaista raporttia ei enää pidetty, sillä radiossa annetun kattavan raportin katsottiin olevan riittävä. Sen mukaan jalkautuisimme ajoneuvon luokse kaikkien hoitovälineiden ja rankalaudan kanssa, tekisimme ensiarvion, välttämättömät toimet ja tarkennetun tilanarvion. Jotain jäi tekemättä. Tämä pystyi kertomaan vaivoistaan, jotka yksikönjohtaja välitti meille. Teksti: Janne Kähkönen · Kuvitus: Marjut Makkonen. Siirto autolle tapahtui niin, että pääpuolessa oleva ensihoitaja käveli selin määräten samalla vauhdin, neljä henkilöä kantoi rankalautaa, ja yksi kulki edellä sekä viskoi reitiltä suurimmat irtonaiset oksat pois ja varoitti esteistä. Hoidimme potilasta rajun ulosajon jälkeen. Aloimme tutkia potilasta ja käskimme yhden sammutusmiehen valmistelemaan ambulanssin hoitotilan kaapista löytyvän ohjeen mukaisesti. Potilas siirrettiin kopterin paareille ja keikka oli osaltamme kirjaamista ja täydennystä vaille valmis. Toisena kohteeseen tulevalle ensihoitoyksikölle an noimme tehtäväksi aloittaa PTTpro to kollan mukainen passarin rooli ja varmistaa hoitotilan, minkä sopimuspalokunnan sammutusmies oli jo ansiokkaasti valmistellut pyydetyllä tavalla. 1/2025 Pelastustieto 47 ENSIHOITO O limme hoitoyksiköllä menossa täydentämään kuormittavan ja paljon hoitovälineitä vaatineen tehtävän aiheuttamia puutteita, kun saimme uuden hälytyksen liikenneonnettomuuteen. VAIKEAKULKUINEN EVAKUOINTI Aloimme hoitaa potilasta. Ensihoitolääkäri arvioi ambulanssissa potilaan tilan ja asetti tälle radiokuulosuojaimet, jotta he voisivat kommunikoida kopterikuljetuksen aikana. Raju ulosajo ISOT ENERGIAT Kohteeseen päästyämme sopimuspalokuntalaiset auttoivat meitä kantamaan hoitovälineet potilaan luokse. Kun ensihoidon kenttäjohtaja kuuli li sätiedot, hän hälytti paikalle toisen hoitoyksikön, lääkärihelikopterin ja liitti mukaan myös itsensä. Lue tehtävän herättämiä ajatuksia ja pohdintaa seuraavalta sivulta. Lähdimme ajamaan kohti onnettomuuspaikkaa normaalina ajona, matkaa oli noin puolen tunnin verran. Onnettomuuspaikalla olleiden merkkien perusteella meille ilmeni, että energiat olivat olleet erittäin suuret. Onnettomuusajoneuvo oli päätynyt pitkälle ulos tieltä, ja potilas oli kohdattu ajoneuvon vierestä makaamasta. Hetken ajeltuamme sopimuspalokunnan yksikönjohtaja kutsui Virve-radiossa meitä ja tarkensi tietoja tapahtumapaikalta rajusta ulosajosta. Halusin reflektoida. Merkkien perusteella energiat olivat olleet erittäin suuret. Kohtasimme potilaan, joka oli sopimuspalokunnan yksikönjohtajan antamien lisätietojen mukainen. Ajomatkalla hioimme toimintasuunnitelman. Korostimme tätä tuulilasiraportissamme muulle ensihoidon vasteelle. KOHTI KOPTERIA Hoitotilassa emme jakautuneet PTT:n mu kaisiin rooleihin, vaan päätin, että hoidamme potilasta oireiden mukaisesti sekä ennakoiden. Myös vammapotilaan Prehospital Trauma Team (PTT) -protokolla oli vahvasti mukana ajatuksen tasolla, mutta arvelimme, että kohteessa olevalle sopimuspalokunnan yksikölle ei todennäköisesti olisi koulutettu sitä
Kannattaa toki muistaa, että jälkiviisautta ei ole tarjolla etukäteen, ja maalla on helppo huudella, kun merellä myrskyää. KANSIKILPAILU. Vaikka niilläkään ei ollut potilaan hoidon kannalta merkitystä, olivat ne silti tilan arviota tehdessä unohduksia. Häiriötekijät toki heikensivät auskultoinnin tarkkuutta. Ensihoitolääkäri Susanne Ångerman muistuttaa potilaan lämpötalouden huolehtimisesta ja aktiivisesta seuraamisesta koko potilaskontaktin ajan. Hoitotilassa PTT-protokollan mukaista passarin tehtävää tehnyt ensihoitaja tarjosi minulle vielä lapasyöttöä ehdottamalla loppujenkin PTT-roolien jakamista, mutta en pitänyt sitä enää siinä vaiheessa tarpeellisena. Heti tapahtumapaikalla hänestä saatiin kattavasti löydöksiä ja mittaustuloksia. Elimistöni oli käynyt kierroksilla pitkälle yöhön, vaikka en ollut työvuoroa aktiivisesti märehtinyt sen päätyttyä klo 19. Hengitysäänetkin kuuntelin metsässä, vaikka Virve-radiot metelöivät ja moottorisahat lauloivat, kun pelastushenkilöstö raivasi kantoja evakuointireitiltä. LÄMPÖTALOUTTA SEURATTAVA Tämä tehtävä hoidettiin kesäisissä olosuhteissa. Tarkastelin siitä työvuoron aikaista lepoa ja stressiä. Myös kaksi vitaaliarvoa täydentyi myöhemmin. Haluan olla niiden hoidossa hyvä ja haluan myös organisaationi olevan niissä hyvä. Suosittelenkin käyttämään PPT:tä, vaikka tuntuisi siltä, että homma on helppo ja potilas on jo valmiiksi paketoituna. KEHITYSKOHDAT KÄYTTÖÖN Tällaisten asioiden kaivelu voi kuulostaa kuormittavalta, mutta huoli pois, teen tätä tässä mittakaavassa erittäin harvoin ja näin julkisesti ensimmäistä kertaa. Ångermanin mukaan kesähelteellä itsestään lämpiävän peitteen voi jättää laittamatta, jos potilas ei ole erityisesti jo jäähtynyt. En usko, että tyytyväisyys lopettaa kehitystä, mutta kehityskohteiden sivuuttaminen, virheiden peittely ja niiden huomiotta jättäminen voi sen tehdäkin. Käytän urheilukelloa, joka mittaa sa moja asioita kuin First Beat, mutta ei samantasoisesti ja yhtä tarkasti. Puhumme usein alilämpöisyyden uhasta, mutta varsinkin kesäisissä olosuhteissa myös ylilämpöisyys saattaa uhata. PALJON LÖYDÖKSIÄ Potilas ei ensihoitajilla käytössä olevan ohjeen mukaan ollut kiireellisimmin hoidettava, vaikka vammoja ulkoisesti tarkastellen olisi voinut arvioida toisinkin. Lisäksi ensihoitolääkäri löysi potilaalta lisää pieniä vammoja, jotka kokonaisuuden kannalta olivat ehkä merkityksettömiäkin, mutta minulle se oli kiusallista. Kirjoittaja Janne Kähkönen on hoitotason ensihoitaja. Aikajanalla noin kello 13.30:n kohdalla on väli, jossa kello ei ole osannut tulkita tilannetta, mutta lepoa siinä ei kuitenkaan ollut. STRESSI KESTI PITKÄÄN Kiinnostuin kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä kuunneltuani Mighty Finland -podcastin jaksot, joissa ylivääpeli Enrico Annus puhui siitä ja muun muassa mielikuvaharjoittelusta. Siksi käyn läpi asioita, joita tekisin toisin, ettei kaikkien tarvitse löytää harvoin esiintyvillä keikoilla ainakaan niitä sudenkuoppia, jotka olisivat vältettävissä aktiivisella omien virheiden julkituomisella. PTT:STÄ MAHDOLLISESTI HYÖTYÄ Ajattelen, että PTT-protokollan käyttäminen olisi ehkäissyt unohduksen. Ollaan armollisia itsellemme ja toisillemme. 48 Pelastustieto 1/2025 ENSIHOITO K äyn töissä rahan ja traumapotilaiden takia. Tässä tapauksessa en voinut olla ottamatta keikan tarjoamia hyötyjä talteen. Ollaan armollisia itsellemme ja toisillemme, mekin olemme vain ihmisiä. Saimme harvinaisen hätätilapotilaan hoidettavaksemme hieman kello 13:n jälkeen ja tässä jutussa kerrottu liikenneonnettomuustehtävä tuli heti sen perään. Tätä aiemmin kiinnostuksen kuormittavuuteen ja palautumiseen oli laittanut alulle ensihoitajille tehdyt First Beat -mittaukset. Olin mielestäni saanut tapahtumapaikalla tarpeeksi kattavan kuvan potilaan tilasta ja vitaaliarvoista, eikä niiden mukaan autossa tarvinnut hoitaa kuin oireita ja valmistella potilas kuljetusta varten. Aion itsekin jatkossa tyrkyttää mallia huomattavasti aktiivisemmin ja treenata asiaa mielikuvaharjoitteiden lisäksi myös asemalla. Tämän voi aiheuttaa esimerkiksi itsestään lämpiävä peite, joka kerää täyden lämmityskapasiteettinsa noin 45–60 Virheet julki – opitaan niistä! minuutissa, jolloin se on todella lämmin. PTT:tä käyttämällä olisimme kuitenkin voineet saada potilaasta kattavamman vammastatuksen sekä tehdä muutkin löydökset varmemmin. UNOHDUKSIA Jonkun henkilökohtaisen aivokrampin takia valitsin 100-prosenttisen happimaskin sijaan toisen maskin, vaikka monivammapotilailta tulisi hoitaa nimenomaan 100-prosenttisella maskilla
Perusteluja olivat muun muassa: ”Vauhti ikuistettu kuvaan”, ”Kansikuva kuvaa erinomaisesti pelastustoiminnan monimuotoisuutta Suomessa.”, ”Kannessa tärkeää sanomaa elvytyksestä. ENSIHOITO Vuoden viimeinen pysäytti ja kosketti kansikilpailussa Pelastustustiedon parhaaksi vuoden 2024 kanneksi äänestettiin selvästi numero 8, joka sai äänistä 26 prosenttia. Maastopelastus erämaassa on vaativaa ja vaatii paljon yhteistyötä. Se käsitteli maastossa liikkuvaa täysiveristä hoitotilaa. Valintaa perusteltiin muun muassa näin: ”Pysäyttävä kuva.”, ”Se on selkeä ja kertoo erilaisen tarinan jokaisen katsojan mielessä.”, ”Koskettava.”, ”Rapatessa roiskuu.”, ”Siinä näkyy hyvin ympäristön tuomat ENSIHOIDON uhkakuvat TALOUS HAASTAA pelastuslaitoksia NAVETTA PALOI TÄYSILLÄ – pelastustyö käyntiin Siikajoella vähin voimin 8/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN SAR Helsinki-Vantaa PALOJALKINEET talven tuiskuissa UUDET YTA-TIKET viidelle alueelle KOULUSURMATEHTÄVÄ VANTAALLA – ensihoidon kenttäjohtaja kiittelee koulutusta 3/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN eksynyt saa odottaa auttajaansa Erämaahan kulkee täysverinen hoitotila Maastossa MAAMME DEFFAT – käyttäjät kertovat PALOKATKOISSA vaarallisia puutteita SOTILASPROFESSORI PUOLUSTAA pelastustoimen resurssitarpeita 1/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN kulkee täysverinen hoitotila Maastossa haasteet pelastustyölle joka samalla asettaa kalustolle vaatimuksia.” VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖTÄ Toiselle sijalle äänestettiin yhtä reilusti kansi 3/2024, jonka kuvan oli ottanut Matias Wesin. Valintaa perusteltiin näin: ”Loistava kuva joka kertoo myös katsojalle viranomaisyhteistyöstä yhdellä kuvalla!”, ”Kopteri ja lanssi sekä vaikuttava viesti.”, ”Lukijan katseen lumoava kansikuva jossa asettelu täydellinen!” VAUHTIA JA TÄRKEÄÄ SANOMAA Kolmanneksi äänestetyn kannen 1/2024 kuvan oli ottanut Petri Valoaho. Jarmo Turvan ottama kansikuva koski vuosittaista SAR-harjoitusta Helsinki-Vantaan lentokentällä. Pelastustiedon parkkikiekon sai Marko Mattila Sodankylästä. KANSIKILPAILU. Elvytykseen tarvitaan maallikoita, hätäkeskuspäivystäjää, ensihoitajia, pelastajia ja rohkeutta.” Kiitos kaikille äänestäneille ja palautteita antaneille, niitä on ollut ilo lukea! Arvonnassa Pelastustiedon nettitunnukset vuodeksi kaikkeen aineistoon näköislehtineen saivat Teemu Jumpponen Eurasta ja Iida Pihl Espoosta
Tavoitteena on, että töiden seurauksena ei syty tulipaloja. ”Tulityökoulutusten alkuvaiheessa oli tavallista, ettei kouluttaja esittäytynyt tai kertonut mitään taustastaan. Selvityksessä hän voi kertoa toiminnastaan ja vastata SPEKin esiin nostamiin huomioihin. Välillä tuntui, ettei aiheisiin ollut välttämättä itsekään perehdytty, ja siksi näiden aiheiden ohi kiirehdittiin. Kokemukseni mukaan kyseessä on varsin toimiva malli. Pitkän uransa aikana hän kävi auditoimassa koulutuksia ympäri Suomen. ”Usein siinä hoppuiltiin. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa mahdollisuus toteuttaa auditointi. Pyrimme siis selvittämään toimivatko asiat niin kuin niiden tulisi toimia ja tehdäänkö asioita, niin kuin niitä pitäisi tehdä. Kai se nähtiin jostain syystä helposti sivuutettavaksi asiaksi.” Ilvosen mukaan suojausharjoitus jäi myös usein keskenkasvuiseksi. Toisinaan toki vieraillaan myös koulutuspaikoilla, ja niitä käyntejä hyödynnetään monin tavoin: todentamaan koulutuksen toteutustapoihin liittyvät poikkeamat, avustamaan kouluttajaa oman toimintansa kehittämisessä tai varmistamaan jo sähköisessä auditoinnissa syntyneet epäilyt. Kurssinjohtajasta koostetaan tämän jälkeen lausunto, jossa otetaan huomioon havaitut poikkeamat ja hänen toimittamansa selvitykset. Meillä on nykypäivänä hyvät työkalut myös sähköisiin auditointeihin. Auditointeja tehdään sekä satunnaisesti että saapuneiden asiakaspalautteiden pohjalta. Kurssilaisen tulisi oppia koulutuksessa tunnistamaan tulitöitä koskevat vaarat sekä määrittämään riittävät turvatoimet ja vahinkoon varautumisen toimenpiteet. AUDITOINTIPROSESSIN ETENEMINEN Auditoinnit etenevät yleensä hyvin samankaltaisesi. Lisäksi koulutustilan turvallisuusasiat jätettiin monesti kertomatta. Mikäli laatupoikkeama on merkittävä, SPEK voi poistaa kyseisen henkilön koulutusoikeudet tutkinnan ajaksi. Tavoitteenamme on, että tulitöiden turvallisuuskoulutus olisi aina asiasisällöltään samanlainen. Toimikunta päättää kouluttajaan tai organisaatioon kohdistuvista sanktioista tai mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Olisi tärkeää tietää, mitä seinän tai lattian takana on, tai miten eri materiaalit saattavat syttyä.” K U V A : S P E K Myös alkusammutustaidot ovat tärkeä osa tulitöiden turvallisuuskoulusta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin turvallisuuskoordinaattori Samu Jääskeläinen avaa tulityökoulutukseen liittyvää auditointia. Mikäli toiminnassa havaitaan poikkeamia, kurssinjohtajalta pyydetään kirjallinen selvitys asiasta. Auditointi on yksinkertaisesti osa toiminnan vaatimuksenmukaisuuden varmistamista. KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA KENTÄLTÄ Konkari Hannu Ilvonen on toiminut aiemmin SPEKin valtuuttamana auditoijana. Miksi auditointeja tehdään. Pystymme muodostamaan kattavan kuvan koulutuksista jopa ilman fyysisiä käyntejä. Sama koski rakenteiden ja materiaalien tuntemusta. AUDITOINNIN USEAT KEINOT Moni voi miettiä, tehdäänkö auditointeja lainkaan, koska monella voi olla kuva siitä, että auditointi voidaan tehdä vain koulutuspaikalla. Asioita ei selitetty kunnolla tai niin, että ne jäisivät kunnolla kurssilaisten mieleen. Ensin selvitetään, onko kurssinjohtajan toiminnassa epäselvyyksiä tai puutteita. ”Osallistuin kursseille yleensä normaalina osallistujana, joten auditointi tuli yleensä ilmi vasta kurssin loppuessa. 50 Pelastustieto 1/2025 TULITYÖT Auditointi jatkuu tänne. Kurssinjohtaja saattoi mennä tässä vaiheessa ihan punaiseksi.. Lausunto siirtyy tämän jälkeen tulityötoimikunnalle, joka käsittelee asian seuraavassa kokouksessaan. Monesti kurssinjohtaja saattoi mennä tässä vaiheessa ihan punaiseksi”, Ilvonen muistelee. Turvallisempi työpaikka on kaikkien yhteinen etu ja tulitöiden kurssinjohtajilla on tässä prosessissa suuri rooli. Koulutuspaikalla tai kurssinjohtajalla ei pitäisi olla siis suurta merkitystä, vaan koulutuksen pitäisi olla yhtä hyvä kaikkialla. A luksi on varmaan tärkeää selventää, miksi me ylipäätään auditoimme kurssinjohtajiamme
Ohjelma täydentyy kevään aikana, mutta tässä on muutamia poimintoja: Paloinsinööri Mika Helin Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo paloteknisten laitteiden irtikytkennöistä tulitöiden ajaksi. Uran varrelle sattui myös puolenkymmentä tapausta, joissa koulutusta ei pidetty lainkaan. Esityksessä käydään läpi tapahtuma vaiheittain. Tulityön turvallisuus vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä”, hän painottaa. Turvallisuusalan opettaja Kari Hakala Winnovasta esittelee tulityöluvan myöntäjä -koulutusta. Sammutusja pelastustoiminnasta kertoo palomestari Marko Virolainen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Paloalueella oli aiemmin tehty tulitöitä. Port Arthur eli turkulaisittain Portsa on yksi Turun hienoista yhtenäisistä puutaloalueista. Tapauksesta kertoo Head of Corporate Security Petri Käyh kö Kesko Oyj:stä. Hälytysilmoitus-juttu tulipalosta oli Pelastustiedossa 6/2024. Huhtikuussa 2024 maalia poistettiin yhden 1924 rakennetun museoviraston suojeleman talon julkisivulta, ja palon leviämisen vaara oli suuri kuivassa kevätsäässä. ”Kouluttamista jatkoin siihen asti, kun aloitin työni SPPL:ssa. CASE PUUTALO 100 V – MITÄ KUUMALLA ILMALLA SAATIIN AIKAISEKSI. Lisätietoja osoitteessa: sppl.fi/kalenteri. Hän yritti perustella asiaa sillä, että oli tottunut käyttämään vanhaa aineistoa. (Lähde: SPEKin turvallisuuskorttirekisteri) Tulitöiden kurssinjohtajapäivät järjestetään Raatihuoneella Hämeenlinnassa 15.–16. Minä pyrin aina omalta osaltani neuvomaan ja opastamaan heitä, jotta he pystyisivät tulevaisuudessa parantamaan omaa toimintaansa.” Samu Jääskeläinen 69308 AJANKOHTAINEN LUKU koulutettua Tulityökorttia 1.1.–31.12.2024. 1/2025 Pelastustieto 51 TULITYÖT ALAN TOIMIJA Hyvin suunniteltua Palopäällystöliitossa turvallisuusasiantuntijana työskentelevän Vili Heinikosken ura tulityökouluttajana alkoi vuonna 2018, kun hän työskenteli palomiehenä. ”Silloin kaikki tietävät tulitöitä tehdessään roolinsa ja vastuunsa eikä asioita tarvitse arvailla. Palontutkintaa ja vahingosta oppimista valottaa If Vakuutuksen palontutkija Jyrki Eskola. Tulitöiden turvallisuudessa hän pitää tärkeimpänä sitä, että työt on hyvin toteutettu ja suunnitelma on kaikkien sitä tarvitsevien tiedossa. Näinhän ei tietenkään saa tehdä. Osassa koulutus oli peruttu ilman ilmoitusta, ja joskus voitiin epäillä, ettei koulutusta ollut tarkoituskaan järjestää.” Auditointeihin suhtauduttiin kuitenkin Hannu Ilvosen mukaan yleisesti hyvin. Lisäksi Heinikoski toimii erityisesti paloalan nuorisotoimintaa rahoittavan Markku H Aarnion säätiön toimitusjohtajana. ”Kyllä se asia yleensä ymmärrettiin, ja lopussa käytiin aina palautekeskustelu kurssinjohtajan kanssa. ”Jäin vuodenvaihteessa vanhempainvapaalle kesään asti.” KURSSINJOHTAJAPÄIVÄT 2025 RÄIKEIMMÄT PUUTTEET ”Räikeimpiä juttuja olivat puolestaan alkusammutusharjoituksen pitämättä jättäminen tai vanhoilla aineistoilla kouluttaminen. Tästäkö vastaus vahinkojen vähentämiseen. Muutamassa tapauksessa kurssinjohtaja oli kopioinut tulitöitä koskevat standardit tai kurssikirjat kokonaisuudessaan ja jakoi niitä oppilailleen. Case – Tulipalo jakelukeskuksen katolla käsittelee heinäkuussa 2024 suuren jakelukeskuksen katolla Vantaalla syttynyttä tulipaloa. Eräskin kurssinjohtaja ilmoit ti auditoinnin paljastuessa, että hän ei tule muuttamaan tekemistään. Tapahtuma on oiva tilaisuus lisätä omaa asiantuntemusta tulityöriskien hallinnassa. Täällä työtehtäviini kuuluu uusien kurssinjohtajien kouluttaminen ja heidän osaamisensa kehittäminen.” ”Lisäksi olen mukana järjestämässä tapahtumia, kehittämässä yrityskoulutuspalveluita ja osallistun niiden myyntiin sekä toteutukseen.” Hän työskenteli ennen liiton palvelukseen siirtymistä palomiehenä ja ensihoitajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Yhtenä aiheena on myös Esiintymistaito ja vieraskieliset oppijat tulityökurssilla, esiintyjä vahvistetaan myöhemmin. Vili Heinikoskella on nyt pieni tauko työssä iloisen perhetapahtuman takia. Ilmoittautuminen päättyy 24.4.2025. toukokuuta
Poliisi oli mukana neljällä partiolla. HARJOITUS JA KOULUTUS. Vaarallisen aineen vuoto, laaja tulipalo, altistumisia, asiaton henkilö alueella... Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta osallistui johtoyksikkö poikkeuksellisesti kahdella palomestarilla ja yksi pelastusyksikkö. Harjoitustapahtuman taustalla ilmeni tahallisuutta ja siitä aiheutui yleisen turvallisuuden kannalta lisähaasteita. Nesteen Pelastuspalvelu osallistui harjoitukseen ko ko resurssillaan. KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET Palautteiden ja yhteenvedon mukaan pelastuslaitoksen osalta Kilpilahden teollisuusalueen tuntemusta pitää edelleen parantaa ja yhteisharjoituksia Nesteen Pelastuspalveluiden kanssa tulee jatkaa. Petrokemian tuotantolaitosten alueella harjoiteltiin pelastustoimintatilanteen mukaisia sammutus-, jäähdytysja suojavaahdotustehtäviä sekä tukittiin vuoto”, kuvailee harjoituksen johtaja palopäällikkö Toni Nurmivaara Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. ”Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen osalta harjoitukseen osallistuivat päivystävä palomestari sekä Porvoon ja Sipoon pelastusasemien työvuorot kokonaisuudessaan. Päivystävä päällikkö ja pelastuslaitoksen vapaalla oleva päällystö sekä muu päivähenkilöstö perustivat johtokeskuksen (PEL-JOKE) Porvoon pelastusasemalle”, Toni Nurmivaara kuvailee. Helsingin pelastuslaitokselta osallistui yksi pelastusyksikkö. Tarkkailija, palopäällikkö Markus Kuosmanen Keski-Uudeltamaalta sanoo, että Kilpilahdessa on harjoiteltu ennenkin. HUS ensihoitopalvelut osallistui sijoittamalla TOJEen ensihoidon kenttäjohtajan ja henkilön PEL-JOKEeen. 52 Pelastustieto 1/2025 Mittava SURO-harjoitus Porvoon Kilpilahdessa Häkellyttävän laaja on oikea sana kuvaamaan ulkoisen pelastussuunnitelman (UPS) suuronnettomuusharjoitusta Kilpilahden teollisuusalueella. Kilpilahden teollisuusalueella tehtiin mittavia suojautumisia haitallisten pitoisuuksien takia. ”Itse harjoituksessa oli perustehtäviä. Bewi Raw:n tehdasalueella havaittiin asiaton henkilö. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto I tä-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtama Kilpilahti24 UPS-harjoitus toteutettiin laajassa yhteistyössä Kilpilahden teollisuusalueen toiminnanharjoittajien ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Lisäksi Sköldvikin VAK-ratapihalla havaittiin iltapäivällä suojautumisen aikana vaaratilanne säiliövaunuun liittyen. HARJOITUKSEN MITTAVA SKENAARIO ”Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevalla Borealis Polymers Oy:n petrokemian tuotantolaitoksilla tapahtui aamulla vuoto, joka syttyi aiheuttaen laajan palavan nesteen tulipalon. Operatiivinen vahvuus on 1+7 ympärivuorokautisessa minuutin lähtövalmiudessa. Siinä osa aineksista Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vetämään Kilpilahti24-harjoitukseen. Heitä tuli täydennyshälytyksessä paloasemalle seitsemän. Lisäksi harjoituksen yhteydessä pelattiin erillinen evakuointipainotteinen erillisharjoitus Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Porvoon kaupungin kanssa. Poliisi turvasi alueen ja pelastustoimi varautui mahdolliseen räjähdysonnettomuuteen. Ratapihan henkilöstö aloitti ensitoimet yhteistyössä Väyläviraston pelastusryhmän kanssa, joka toimi Kilpilahden teollisuusalueelle perustetun toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) alaisuudessa. Tapahtumapaikalle muodostui uhkaja varautumistilanne. Kaikki ei tietenkään ollut vain siinä. Antoisinta oli paikallisoppaan avulla parantunut alueja kohdetuntemus.” Tehtäviä on tähänkin asti hoidettu yhdessä naapuripelastuslaitosten kanssa, mutta Kuosmanen pohtii, miten isomman tehtävän aikana voidaan yhteistyössä huolehtia valmiuden ylläpidosta ja palvelutasosta. Vuototilanne jatkui viemärija keruujärjestelmiin aiheuttaen haitallisten/myr kyllisten pitoisuuksien leviämistä naapurituotantolaitoksille. Lisäksi on päivähenkilökuntaa ja Neste Oyj:n operaattoreista on koulutettu puolivakinaisia palomiehiä
”Kenttätasolla yksiköiden omatoiminen liikkuminen alueella on hyvin rajallista. ”Johtamispaikan perustaminen ennalta sovittuun paikkaan on perusteltua, mikäli paikalle on saatavilla pelastuspalveluiden edustaja yhteyshenkilöksi.” Kiinteällä johtamispaikalla pitää olla riittävät sähkö-, ja viestintäresurssit sekä mahdollisuus tehokkaaseen tilannekuvan ylläpitoon. Toiminnanharjoittajien kesken viestintä toimi kohtalaisesti. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena onkin luoda Kilpilahden teollisuusalueen osalta yhteiset käytännöt sovelluksen käyttöön. VIESTINTÄÄ YHTEISELLÄ ALUSTALLA ”Toiminnanharjoittajien sekä viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamiseen käytettiin Secapp-sovellusta. Myös viranomaisten liittyminen sovellukseen tulee suunnitella”, Nurmivaara sanoo. Käytännössä miltei aina tarvitaan opastus ja saatto kohteeseen. Päivystävän palomestarin perustaman johtamispaikan toimintamallia pitää myös edelleen kehittää. Kuvassa lähimpänä on vesi-/vaahtopuomiyksikkö ja kauempana sammutuksen on aloittanut vaahtoyksikkö kattovesitykillä.. Alueen palovesijärjestelmän käyttö on yksi keskeinen asia, joka alueelle tulevien ulkopuolisten pelastusyksiköiden tulee myös hallita”, Nurmivaara sanoo. Aiempiin Kilpilahti-harjoituksiin verraten toimijoiden välinen viestintä oli ensimmäistä kertaa mahdollista yhteisellä alustalla. Vuototilanteesta seurasi laaja tulipalo ja vuototilanne jatkui. Nurmivaaran mukaan esimerkiksi poliisin ja ensihoidon suojautuminen henkilösuojaimilla pi tää arvioida sekä määritellä tilanneja tapauskohtaisesti. Nyt helposti suojaustasot määritellään ainoastaan onnettomuuspaikan välittömässä läheisyydessä.” HARJOITUS JA KOULUTUS Kuvassa on vuodon jälkeen syttynyt hiilivetypalo, jonka sammutus on aloitettu vesi-/vaahtoseoksella Neste Pelastuspalvelun kalustolla. Henkilöitä myös altistui pitoisuuksille. Sen pitää olla myös riittävän rauhallinen. Vuodon seurauksena viemärijärjestelmän kautta haitallisia/myrkyllisiä pitoisuuksia päätyi Nesteen jalostamoalueelle aiheuttaen laajaa haittaa sekä tarvetta suojautua. 1/2025 Pelastustieto 53 Harjoituksen realistisena skenaariona oli tilanne, joka alkoi Borealiksen petrokemian tehtailla tapahtuvasta vuototilanteesta marraskuisena aamuna klo 9.30. Laaja-alaisessa vaarallisen kemikaalin vuototilanteessa tarve suojautua voi ulottua kauas
”TOJE todettiin myös käytännössä liian pieneksi, varsinkin kun olemme Esimerkkejä erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista, joihin on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma: tuotantolaitokset, jotka käsittelevät ja varastoivat laajamittaisesti vaarallisia kemikaaleja (niin sanotut Seveso-kohteet); ratapiha, jota käytetään vaarallisten aineiden kuljetukseen; satamat (joihin kohdistuu turvallisuusselvitysvelvoite); ydinvoimalaitokset; kaivannaisjätealueet Suomessa on syksyllä 2024 ollut 207 ulkoisen pelastussuunnitelman vaativaa kohdetta, joista 73 Etelä-Suomen avin alueella. Kaiuttimista tulevat merkkiäänet häiritsivät keskinäistä viestintää. Hyvin sujuivat myös paikallisen pa lokunnan opastukset, vaara-alueen rajaukset, höyryverhojen käyttö ja alueen kameroiden hyödyntäminen. VARTIOINTI PAREMMIN MUKAAN Nesteen Pelastuspalvelun palopäällikön Mika Mäkelän mukaan tällä kertaa teemana oli harjoitella sisäisen pelastussuunnitelman mukaisten toimintojen yhteensovittamista ulkoiseen pelastussuunnitelmaan sekä yrityskohtaisten toimintatapojen ja käytäntöjen harjoittelua häiriötilanteissa. Lassilan mukaan sisäsuojautumiset sujuivat pääasiallisesti hyvin myös henkilömääriltään. Paloposteissa on 10–12 barin paineet”, Mäkelä kuvailee. Todellisuudessa palokunta olisi mahdollisesti ehtinyt vaahdottaa vuotokohteen altaan ennen syttymistä. Alueturvallisuuskamerat ja niiden kattavuus olisi hyvä tiedostaa paremmin. Se ei ollut suunnitelmissa ja aiheutti epätietoisuutta. 54 Pelastustieto 1/2025 RIPEÄÄ TOIMINTAA Borealis Polymers Oy:stä osallistui ”pelaajina” pääskenaarioon ja sisäsuojautumiseen noin 350 henkilöä eri osastoilta sekä noin 10 hengen valmiusjohtoryhmä (VJR). HARJOITUS JA KOULUTUS. Sisäsuojapaikoissa oli puutteita suojautumistoimien osalta, lähinnä mitä kaikkea on tehtävä ja kuka tekee. Käsiradiot (DMRja VIRVE-radiot) loppuvat helposti kesken, kun toimijoita on paljon paikalla.” ”Meille ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle on tärkeätä, että osataan toimia yhteen alueella. Esille nousi myös valmiusjohtoryhmän tilannekuvan parantaminen. Viestiikö viranomainen vai isäntäyritys?” Janne Lassila kuvailee. Tuotannossa kommunikointi ja tehtävien jako hoidettiin hyvin, mikä on vuosittaisten vaaratilanneharjoitusten ansiota”, Borealiksen turvallisuusinsinööri Janne Lassila sanoo. Kaikki on erilaista letkukalustosta ja teollisuuden liittimistä lähtien. (Lähde: Etelä-Suomen aluehallintovirasto) Harjoituksessa toteutettiin laaja suojautuminen koko Kilpilahden teollisuusalueella haitallisten pitoisuuksien takia. Epäselvyyttä oli myös siinä, mitä viranomaispelikeskus viestii naapurustoon ja ulkomaailmaan. Työluvat lopetettiin ja urakoitsijat saatiin ripeästi pois alueelta. Havaittiin myös, että vartioinnin esimies olisi syytä isommalla tehtävällä kutsua mukaan toiminta-alueen johtopaikalle. Lähinaapureita tiedotettiin ja Nesteen jätevesilaitoksille ilmoitettiin nopeasti haitallisten aineiden valumisesta viemäriverkostoon. Vartioinnin hyödyntäminen jäi liian vähäiseksi. Haaste alkaa jo siitä, että löytää tilannepaikalle 13 neliökilometrin alueella. PITKÄ PROSESSI – AVI VALVOO JA ARVIOI Aluehallintovirastot valvovat, että ulkoinen pelastussuunnitelma (UPS) laaditaan erityistä vaaraan aiheuttaviin kohteisiin ja että suunnitelman toimivuutta sekä ajantasaisuutta testataan säännöllisesti. Pitäisi myös varmistaa, että VJR:n tehtäväkorteissa huomioidaan kaikki tarvittavat sidosryhmät ja heidän tiedottamisensa. ”Kuulutuksissa oli sekavuutta sen osalta, onko kyseessä harjoitus ja mitä tapahtuu sekä missä. Harjoituksen jälkeen on kolme kuukautta aikaa laatia harjoitusraportti. ”Valvomme ja arvioimme koko pitkää harjoitusprosessia. Huolellinen suunnittelu kan nattaa aloittaa jopa puoli vuotta ennen harjoitusta. Kokonaismäärästä 136 on niin sanottuja Seveso-kohteita, 32 Puolustusvoimien kohdetta, 15 satamaa, 13 ratapihaa, 9 kaivannaisjätealuetta, 2 ydinvoimalaa. Kuulutusten selvyydessä ja toimivuudessa havaittiin parantamisen varaa. ”Kehitettävää löytyy toki aina, mikä on kin harjoituksen tarkoitus. Aveilla on yhteinen arviointitaulukko, jonka perusteella varmistetaan vaatimusten täyttyminen ja tunnistetaan mahdolliset kehittämiskohteet”, kertoo pelastusylitarkastaja Pauliina Kopra Etelä-Suomen avista. ”Pääskenaariossa oli ripeää toimintaa, kaasuhälytyksestä vuoto oli paikallistettu viidessä minuutissa. Secappia voisi hyödyntää enemmän. Ulkoisen pelastussuunnitelman vaativia kohteita väistötiloissa. Hän seurasi Kilpilahti24-harjoitusta kollegansa Eero Nymanin kanssa. Sisäsuojautumisen purun jälkeen tuli kuulutus, että sisäsuojautuminen jatkuu. Kaikkiaan osallistui Borealiksen väkeä, urakoitsijoita ja muita noin 615 henkilöä
”Liikkuvan tilanteen takia pelipankki sovelsi tilannetta ja teki sen hyvin”, Hokkanen sanoo. Ensihoito pelattiin virtuaalisesti, eli paikalla ei ollut kuin kenttäjohtaja sekä operaattori. Kuva 4. HARJOITUS JA KOULUTUS. Eri viranomaiset toimivat yhteistyössä toiminta-alueen johtoelimessä (TOJE) paloaseman läheisyydessä väistötiloissa. Kokonaisuuden kehittämiseksi he ovat seuranneet Uudenmaan alueen suurempia harjoituksia, joista Kilpilahti24 oli yksi keskeisimmistä. Kaiuttimista tulevat merkkiäänet häiritsivät jonkin verran keskinäistä viestintää ahtaissa tiloissa. Kuva 2. Näin havaitsee, miten viestintä toimii ja miten kaikki pidetään ajan tasalla. Hyvänä esimerkkinä on vuorokoulutusten yhdistäminen koko HIKLU-tasoiseksi. Poliisi oli sulkenut alueelle vievät reitit, minkä takia ensihoidonkin oli hankala kulkea sisään. Harjoituksista on hyviä esimerkkejä – ja pelastusylitarkastaja Pauliina Kopra suositteleekin seuraamaan muiden pelastuslaitosten harjoituksia. ”Sanoin ääneen, että perustamme kokoamisja luokittelupaikan portin ulkopuolelle, vaikka normaalisti toimisimme sisäpuolella. Vaarallisten aineiden vuodon ja tulipalon lisäksi alueelta oli löytynyt salkku, jota pidettiin pommina, minkä lisäksi alueella liikkui tunnistamaton auto. HIKLU-alueelta Keski-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitokset osallistuivat harjoitukseen. Harjoitus oli hyvin suunniteltu ja toteutettu, keskeiset tahot oli otettu ajoissa mukaan, samoin naapuripelastuslaitoksia.” Kopran mukaan viisi UPS-harjoituksissa huomioitavaa asiaa ovat: 1) ensitoimenpiteet 2) yhteistoiminta 3) johtamisen harjoittelu 4) viestinnän harjoittelu ja 5) sisäisen sekä ulkoisen pelastussuunnitelman yhteensopivuus. Marko Partanen 1 2 3 4 Kuvat 1 ja 3. 1/2025 Pelastustieto 55 Itä-Uudenmaan ensihoidon kenttäjohtaja Miika Hokkanen piti harjoitusskenaarion liikkuvaa tilannetta mielenkiintoisena. Näiden pitäisi täyttyä myös Kilpilahden harjoituksessa kaikkien neljän ison toimijan osalta. Osaamisen kehittämisen asiantuntijat Anna Ruusila Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Oskari Koskinen Helsingin pelastuslaitokselta vetävät HIKLU-alueen ensihoidon osaamisen kehittämisen pilottihanketta. Idea ostettiin ja niin toimittiin”, Hokkanen sanoo. Kohdetuntemus on tärkeää palovesijärjestelmän toiminnasta lähtien. Kiinnostava skenaario ja soveltamista ”On tärkeää, että laajoissa monen eri toimijan harjoituksessa pääskenaario kohdistuu vuosittain eri toimijaan
Ovi irtoaa saranoiltaan. ”Tekikö sisään tuominen kipeää?” ”Kyllä se vähän huusi, mutta naapurin Jaskan kanssa saatiin se mukavasti pressulle ja kannettua sillä sisään”, opas osoittaa vanhuksen alla olevaa myrkynvihreää kevytpeitettä. ”Meidän vanhus meni nurin ulkona ja valittelee lonkkaansa.” ”Hän on siis itse päässyt ulkoa sisään”, Aarne toteaa. Ikäihminen pötköttää tuvan lattialla. Oppaan ryhti paranee pari napsua. Mä voin lähtee teille kuskiks, niin saatte molemmat hoitaa.” Uhkakuva piirtyy silmänräpäyksessä Daven verkkolavoille. Moottori käynnistyy ja teräketju syö yhdellä rivakalla vedolla siivun pois ovipielestä. 56 Pelastustieto 1/2025 Ei äijien sitten tartte. Opas katsoo sovittelua tasan viisi sekuntia ja katoaa kymmeneksi sekunniksi toiseen huoneeseen. Opas seuraa perässä ja alkaa manata. Heijastava takki iskee Daven silmille. Kyytimiehet kaivavat välineitään autosta. Hän on tuonut portin pieleen kottikärryt viedäkseen reput ja deffan sillä noin 50 metrin matkan tupaan. Ja kaikilla herkuilla”, Dave kuittaa. Opas oli kaivanut vyöltään vasaran ja napauttanut sillä naulan seinään. ”Se on opas”, Aarne sanoo. Vasemmassa jalassa on lonkkamurtuman merkit. Aarne päättää evakuoida potilaan kauhapaareilla ulos ja asettaa hänet autossa tyhjiöpatjalle. ”Laitetaan se tohon roikkumaan, niin ei äijän tartte.” ”Kyllähän Dave olisi sitä pussia….” Aarne aloittaa, mutta Dave puhuu äänekkäästi yli: ”Kiitos, mahtavaa palvelua”. ”Ota toki paarit pirttiin”, opas sanoo ja ampuu akkukoneella pari kuudesti surisevaa sarjaa. ”Nyt on tilaa, ei äijien sitten tartte”, opas toteaa. ”Ei, ei, kun minä toin sen ulkoa, ettei äijien tartte sateessa”. ”Ei äijän tartte, äijä on tehnyt jo riittävästi.” AARNE & DAVE. Dave täyttää hiljaisuuden vuolailla kiitoksilla. Opas Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen Kostea, musta asfaltti ahmii ambulanssin ajovaloja pimeässä yössä. Kuuluu kops, kops. Nyt Davekin on ihmeissään. Aarne yrittää taittaa paaria eteisestä peremmälle. ”Totta. Samalla hän alkaa työntää paareja kohti ambulanssia. Jarrupoljin saa painoa päälleen. Aarne letkuttaa tipan ja tarjoaa nestepussia Davelle pideltäväksi. ”Aattelin, ettei äijien sitten tartte…” ”Hienosti toimittu”, Dave kiittelee kovaa päälle, kun Aarne yrittää kertoa, että potilaan siirto olisi ollut ennemminkin ensihoitajien tehtävä. Kun opas tarjoutuu heittämään potilaan sairaalaan Transitillaan, Aarne mulkaisee Davea ja pistää kieltolauseen nopeasti ilmoille. Sen päässä on heijastava rukkanen, joka pitelee led-valoilla varustettua liikenteenohjauslaikkaa; se Celsius-keikka on tuolla. ”Harmi vaivata äijiä näin. ”Kiitos paljon, hienoa palvelua”, Dave kehaisee. ”Tuokaa kantamukset tähän”, opas käskee. Ajattelin, ettei äijien tartte”, opas vastaa. ”Ei äijien sitten tartte kannella”, opas toteaa Aarne tuijottaa suu auki. Vointi on kohtalainen. ”Joo. Heijastavan takin hiha ojentuu oikealle. Sitten välähtää
Ratkaisut viranomaisen ja asiakkaan ristiriidoissa . 1/2025 Pelastustieto 57 Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Palovaroittimet ja väestönsuojat www.oikeusvarmuus.fi. Pyydä hyvä tarjous puh. 044 728 0401. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Ilmoita näkyvästi myös pelastustieto.fi:ssä ja uutiskirjeessä. Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Kemikaalija ATEX-asiat . Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. tel: +358 407261799 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. ALANSA AMMATTILAISET Sillanrakennusta Oikeusvarmuus Ky Turvallisuuden kolmas osapuoli . Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. Tuki riskianalyyseihin ja pelastussuunnitteluun . 010 616 1400 | www.saurus.fi
58 Pelastustieto 1/2025 Rehtoreilta sujuu yhteistyö Kaksi oppilaitosta ja kaksi kaupunkia. ”Tärkeää on, että opettajat voivat olla esteettä yhteyksissä toistensa kanssa. Vaikka oppilaitosten yhteistyössä jotkut asiat nähdään eri tavalla, korostavat molemmat, että rehtorien välillä yhteistyö sujuu. Opiskelijoiden pitää olla samanarvoisessa asemassa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto KOULUTUS V altio rahoittaa Kuopiossa toimivaa valtiollista Pelastusopistoa ja Helsingissä toimivaa kaupungin Pelastuskoulua, mutta Pelastuskoulu saa rahoituksen erityisavustuksista. Rehtoreilla on erilainen näkemys siitä, noudattavatko oppilaitokset samaa lakia. ”Tänä aikana, kun olen tässä tehtävässä ollut, olemme tavanneet Mervin kanssa säännöllisesti ja voimme vaihtaa avoimesti ajatuksia.” Mervi Parviainen puolestaan kiittelee kollegaansa henkilökohtaisesta panoksesta raivata karikkoja pois yhteistyön tieltä. Sanna Aivio sanoo, että yhteistä opetussuunnitelmaa noudatetaan, kuten oppilaitoksen toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä. Pelastusalan koulutus on joutunut myös osaksi aluepolitiikkaa. Toiminnan erilaiset lähtökohdat ovatkin rehtori Mervi Parviaisen mielestä aiheuttaneet ristiriitoja. Pelastuskoulun toimintaa on viety vahvemmin oppilaitosmaisempaan suuntaan siihen aikaan nähden, kun oppilaitos oli vielä. Pelastuskoulun rehtorina viime vuonna aloittanut Sanna Aivio ei koe tätä ongelmaksi, vaan näkee tämän riippuvan enemmänkin työnantajan tahdosta. Yhteydenpito onkin aktiivista. Tavoitteena on, että annettu opetus on yhdenvertaista. ”Se hieman hämmentää, että koulu haluaa olla oma oppilaitos, vaikka onkin osa laitosta. Aivion mukaan Helsingin Pelastuskoulussa on tämä kyseinen lautakunta. Toisaalta molemmat rehtorit myös toteavat, että henkilöstöltä ei tähän välttämättä löytyisi innostustakaan. Esimerkkinä hän nostaa henkilöstön käytettävyyden eli opettajavaihdon. Tiedon sekä pedagogisten näkemysten jakaminen on tärkeää”, Sanna Aivio painottaa. Yksittäisenä esimerkkinä esille nousee oikaisuja kurinpitolautakunta. Mervi Parviainen toteaa, että asioiden järjestäminen oppilaitosten välillä ei ole yksinkertaista, koska oppilaitokset eivät toteuta samalla tavalla lakia Pelastusopistosta. Miten sujuu Pelastusopiston ja Pelastuskoulun yhteistyö. Opetustoiminta ei voi myöskään olla sellaista, ettei sitä säätelisi mikään laki”, Parviainen sanoo
VERTAILUKELPOISET KULUT Esille ovat nousseet myös oppilaitosten kustannukset. KOULUTUS Helsingin kaupungin alla. Asumismahdollisuutta opiskelijoillemme emme esimerkiksi tarjoa, kuten opisto tekee. EI YHTEISELLE HALLINNOLLE Pelastusopisto esitti toissa vuonna oppilaitosten hallinnollista yhdistämistä. Tästä vuodesta alkaen sisäänotto on 240 opiskelijaa. Tämä on jo valtionavustuksestakin lähtöisin oleva linjaus. Tätä käytetään Aivion mukaan muun muassa oppilaitoksen omaan omistukseen tuleviin varusteja kalustohankintoihin. Ruotsinkielisen pelastajatutkintokoulutuksen on tarkoitus alkaa ensi elokuussa. Pelastusopistossa opiskelijakohtainen vuosittainen kustannus on 28000 euroa ja siinä ovat mukana hallinto ja henkilöstö, ruokailu, majoitus, harjoitusalue sekä kalusto ja tarvikkeet. Mervi Parviainen kantaa huolta siitä, että valmistuneet myös työllistyvät hyvinvointialueille. Pelastuskoulussa kurssien määrä on kaksinkertaistettu, ja uusia pelastajia koulutetaan vuodessa 36 ja enimmillään noin 80. ”Tällä on vaikutusta myös pelastajakoulutukseen”, Mervi Parviainen sanoo. Pääkaupunkiseudun oppilaitokselle on kysyntää, minkä osoittaa kasvaneet hakijamäärät. Pelastusopistossa aloitti syksyllä 2024 120 uutta pelastajaopiskelijaa. Valtionavustuksessa hyväksyttäviä kustannuksia ovat muun muassa henkilöstökulut, vuokrat sekä opetuksessa tarvittavat materiaalit. Valtion talousarviosta sille on osoitettu kahden miljoonan euron määräraha, johon on sisällytetty myös ruotsinkieliseen koulutukseen kohdennettua avustusta. Yhdessä saamme enemmän.” Mervi Parviainen korostaa, että yhdessä kokonaisuudessa voi olla kaksi toimipistettä, mutta yhteisellä hallinnolla kehittäminen ja rahoitus olisi pitkäjänteisempää. Hänen mielestään kulujen pitää olla myös vertailukelpoisia, jossa otetaan huomioon opiston opintososiaaliset edut ja harjoitusalueen reilun miljoonan euron kustannukset. Sanna Aivio ei ajatukselle lämpene eikä näe, että sillä saavutettaisiin merkittäviä taloudellista säästöä. Syksyllä 2025 Petosella opiskelee jo yli 600 opiskelijaa. Kulujen jyvittäminen onkin hankalaa.” Mervi Parviainen toteaa, että kulut eivät ole vertailukelpoisia. ”Yhteisten resurssien hyödyntäminen olisi helpompaa.” Hän otaksuu, että taustalla vaikuttaa myös vahva paikallinen stadin brankkarit -identiteettikin. Tähän asti Pelastuskoulu on ollut Helsingin pelastuslaitoksen kaluston varassa, ja näistä uusista hankinnoista riippumatta oppilaitos tekee vahvaa yhteistyötä myös jatkossa Helsingin pelastuslaitoksen kanssa muun muassa kalustolainauksien osalta. 1/2025 Pelastustieto 59 Erilainen näkemys siitä, noudattavatko oppilaitokset samaa lakia. RAHOITUS JA SÄÄSTÖT Helsingin Pelastuskoulu saa määräaikaisesti valtionavustusta. Annetulla rahoituksella on Aivion mukaan toteutettava se, mitä on luvattu, noudattaen avustuspäätöksen ehtoja. Mervi Parviaisen mielestä oppilaitoksille kalustohankintoihin osoitettu samansuuruinen rahoitus on epäsuhtaista, koska koulutettavien määrät ovat erilaiset. ”Ensi vuodesta ei ole tietoa, koska rahoitusta ei ole vakiinnutettu, mutta tavoitteenamme on kasvattaa opiskelijamääriä työelämän tarpeiden mukaan, Aivio sanoo. Sanna Aivio sanoo, että kuluvan vuoden lukujen perusteella koulun kustannukset saadaan tarkasti tietoon. Sekä Pelastusopistolle että Pelastuskoululle on lisäksi osoitettu vuodelle 2025 puolen miljoonan euron lisärahoitus, joka tulee kohdentaa nimenomaan hankintoihin. Sanna Aivion (vas.) ja Mervi Parviaisen yhteistyö sujuu.. Sanna Aivio puolestaan toteaa, että työllistymisessä on alueellisia eroja, sillä eteläiseen Suomeen koulusta valmistuneet työllistyvät hyvin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kulut ovat kovemmat. ”Poliittinen tahtotila on luonut myös jännitteitä, jota kutsutaan aluepolitiikaksi silloin, kun Pelastusopiston etujen perään kysellään, mutta ei päinvastoin.” Sanna Aivio korostaa, että kahdelle pelastusalan oppilaitokselle on tilaa, mutta korjaa, että oppilaitoksen henkilöstö on pekolaisia, osa stadin brankkariRehtorit istahtavat mielellään samalle sohvalle. ”Ihmetellä voi, että pelastuslaitoksen kalustoa ei voitaisi enää käyttää, vaikka molemmat ovat osa Helsingin kaupunkia.” Tarve on kouluttaa uusia pelastajia, mutta samaan aikaan valtiollinen Pelastusopisto joutuu säästämään ja toteuttamaan tuottavuusohjelmaa. ”On selvää, että tavoitteena on tuottaa pelastajatutkinto samanlaisin kustannuksin, vaikka toki niissä voi olla tiettyjä oppilaitoskohtaisia eroja. ”Oppilaitoksemme hallinnolliset kulut ovat suhteessa vähäiset muihin kuluihin nähden, eivätkä oppilaitoksemme määräaikaiset työntekijät ole innostuneita tulemaan töihin tällaiseen kokonaisuuteen. Valtionavustus on myönnetty nimenomaan Helsingin Pelastuskoulun toimintaan. Sanna Aivio huomauttaa, että yhteinen perusta löytyy opetussuunnitelmasta, jonka perusteella valmistuvia pelastajia opetetaan
”Voisimme mieluusti aloittaa alipäällystökurssin, jos saisimme rahoituksen”, Sanna Aivio toteaa. Pelastustoiminnan johtamisensimulaatioharjoitukset & tekoälyn opettaminen keikkojen analysointiin Siviiliyhteiskunnan varautuminen kriiseihin Pelastusalan suurin ja tärkein Palopäällystöpäivät on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastusja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja näiden sidosryhmistä. Tällä hetkellä valtion avustus on kohdennettu vain ja ainoastaan pelastajatutkintokoulutukseen. Keskeisiä aiheita #ppp2025 PA LO PÄ ÄLLYSTÖPÄ IVÄ T TA MP ERE 8.–10.4 .20 25 25 20 KOULUTUS taustaisia, mutta myös muilta laitoksilta virkavapaalla olevia. Sellaisen järjestelmän edistäminen, jossa puolustusmenojen keinotekoinen BKT-osuuden lisääminen olisi mahdollista laskemalla niihin kuuluvaksi sotilaalliseen maanpuolustukseen Puolustusministeri Antti Häkkänen avasi Helsingin messukeskuksessa järjestetyn turvallisuus-, puolustus-, avaruusja ilmailualan konferenssin SecD-Day ja tutustui näyttelyosastoihin. Pidetään huoli, että hakijamäärät jatkavat kasvuaan,” Aivio sanoo. Heitä pitää myös kouluttaa työelämän tarpeiden mukaisesti. Mervi Parviainen harmittelee aikuisopintotuen leikkaamista, joka vaikuttaa erityisesti alipäällystökoulutukseen. Tänä vuonna Tampere-talolla on ohjelmaa tarjolla jopa kolmessa salissa, jossa on paljon erityisesti pelastustoimintaan liittyviä esityksiä ja luentoja. Uusien opiskelijoiden saamiseksi pelastusalalle tehdään töitä yhteisvoimin. Opisto yrittää korjata tilannetta uudistamalla opetussuunnitelmaa ja koulutuksen toteuttamista, mikä mahdollistaa ajasta ja paikasta sitomattoman opiskelun. kuulumattomia menoja, ei myöskään palvelisi maanpuolustuksen etuja tai Suomen maakuvaa vastuullisena liittolaisena.” Esa Aalto. Parasta olisi se, jos voitaisiin hakea yhtä aikaa molempiin oppilaitoksiin”, rehtorit sanovat. Siihen osoitetut varat kohdennetaan sisäministeriön ja hyvinvointialueiden talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin. 60 Pelastustieto 1/2025 Väestönsuojat eivät kuulu puolustuksen rahoihin Ilmoittaudu sppl.fi/ppp Facebook: @SPPL Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube: @palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi Palopäällystöpäivät ja Varautumisen seminaari Tampere 8.–10.4.2025 Inhimilliset tekijät ja tilannekomennot pelastustoiminnan johtamisessa Käytössä oleva akkuteknologia haastaa pelastustoimintaa – mutta mitä on tulossa. Entisestään on syytä terävöittää viestintää oppilaitoksista, jotta tiedetään sekin, mihin ollaan hakemassa. Tässä valossa on luonnollista, että väestönsuojien lisärakentaminen ja -kehittäminen on myös puolustushallinnon tärkeysjärjestyksessä korkealla. Pelastustoimen valmistautuminen sotaan ja poikkeusoloihin – Mitä meillä on odotettavissa ja mihin meidän pitäisi valmistautua. Tietojärjestelmäuudistukset ovella – olemmeko valmiita. ”Ongelmana on rahoitus, joskaan kokonaan koulutusta ei ole lopetettu, vaan alipäällystökursseja on nyt yksi vuodessa kahden sijaan”, Mervi Parviainen sanoo. Ilmasto muuttuu – mikä pelastustoimessa muuttuu. Varautumisen seminaarissa käsitellään, miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa. K ysyimme puolustusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) voisiko väestönsuojien rakentaminen olla osa puolustushallinnon budjettia, jolloin puolustusmenojamme saadaan lisättyä myös Naton kriteereihin. He jakavat myös työnantajien huolen koulutetusta päällystötyövoimasta. ”Hakijamäärät on saatu kasvuun ja olemme myös ohjanneet hakemaan toiseen oppilaitokseen. ”Emme kilpaile keskenämme hakijoista, ja on hienoa, että meillä on myös samoja hakijoita. Väestönsuojien rakentaminen ja yleisesti väestönsuojelu kuuluvat kuitenkin hallinnonalajaossa sisäministeriön vastuualueisiin. ”Näemme puolustushallinnossa väestönsuojelun yhtenä keskeisimmis tä kokonaismaanpuolustuksen osa-alueista. Tässä valossa väestönsuojien kuluerien sisällyttäminen puolustuksen menokohtaan ei olisi tarkoituksenmukaista. Ilman lisärahoitusta tämä johtaisi puolustuksesta leikkaamiseen.” ”Naton puolustusmenojen laskentaperusteiden mukaan ei myöskään ole mah dollista sisällyttää väestönsuojien kustannuksia puolustusmenoihin muutoin kuin puolustushallinnon kiinteistöjen osalta
Tänä vuonna Tampere-talolla on ohjelmaa tarjolla jopa kolmessa salissa, jossa on paljon erityisesti pelastustoimintaan liittyviä esityksiä ja luentoja. Pelastustoimen valmistautuminen sotaan ja poikkeusoloihin – Mitä meillä on odotettavissa ja mihin meidän pitäisi valmistautua. Tarkemmat tiedot: sppl.fi/palokuntiensm Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. PALOKUNTIEN SM 2025 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Kouvolaan lauantaina 24.5.2025. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. myynti@suomenkalenterit.. Osallistumismaksu on 200 €/kilpailuryhmä sekä yleisessä että veteraanisarjassa, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Tietojärjestelmäuudistukset ovella – olemmeko valmiita. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailuryhmät kilpailevat vahvuudella 1+3 (määräaikainen sääntömuutos vuosille 2024 ja 2025). Ilmoittautumisista tulee vahvistus sähköpostilla. Ilmasto muuttuu – mikä pelastustoimessa muuttuu. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Veteraanisarjan kilpailu ryhmän jäsenten yhteenlaskettu ikä tulee olla vähintään 194 vuotta. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailussa noudatetaan muilta osin 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kilpailun teema on vaaralliset aineet pelastusyksikön ensitoimenpiteenä. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. PAL0JA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2025 SAATAVILLA MYÖS E-KIRJANA! UUSI RAKENTAMISLAKI MUKANA SEKÄ PELASTUSTOIMEN SUURET MUUTOKSET KATSO KAIKKI MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.. Kilpailun järjestää Kymenlaakson pelastuslaitos. / kauppa.suomenkalenterit.. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 18.4.2025 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi Samasta palokuntayhteisöstä on mahdollista ilmoittaa useampi kilpailuryhmä. TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta Ilmoittaudu sppl.fi/ppp Facebook: @SPPL Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube: @palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi Palopäällystöpäivät ja Varautumisen seminaari Tampere 8.–10.4.2025 Inhimilliset tekijät ja tilannekomennot pelastustoiminnan johtamisessa Käytössä oleva akkuteknologia haastaa pelastustoimintaa – mutta mitä on tulossa. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Pelastustoiminnan johtamisensimulaatioharjoitukset & tekoälyn opettaminen keikkojen analysointiin Siviiliyhteiskunnan varautuminen kriiseihin Pelastusalan suurin ja tärkein Palopäällystöpäivät on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastusja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja näiden sidosryhmistä. Keskeisiä aiheita #ppp2025 PA LO PÄ ÄLLYSTÖPÄ IVÄ T TA MP ERE 8.–10.4 .20 25 25 20 KOULUTUS. Varautumisen seminaarissa käsitellään, miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa
Valaisinta käytetään yhdestä painikkeesta. Valaisin sopii hyvin käteen ja on näppäränkokoinen käyttää, mutta saattaa viedä pienemmissä holstereissa liikaa tilaa. 62 Pelastustieto 1/2025 Valokeilassa ensivaikutelma Pelastustieto testaa seitsemän erilaista ensihoitotyöhön tarjottua valaisinta. Myöhemmin ensihoitajat kertovat valaisimien käyttökokemuksista ensihoitotehtävillään. Mastermark Brandsilta, Miltestiltä ja Nordic Traililta saapui testattavaksi seitsemän valaisinta. Pituus/paino: 136 mm/124 g. Päälle kytkettäessä valaisimeen kytkeytyy sammutettaessa käytössä ollut tila. Latausaika: 120 min. Ensihoitajat purkivat ne pakkauksistaan ja kertoivat, minkälaisen ensivaikutelman ne antoivat. Testaajasta riippuen valaisin arvioidaan sopivan pieneksi tai hieman kookkaaksi ensihoitotyöhön. Suoritusaika matalin/voimak kain teho: 25 h/1 h. Ensihoitajat kertoivat, minkälaisen ensivaikutelman valaisimet antoivat. Lisäksi valokeilan leveyttä voidaan säätää linssipäätä kiertämällä. Samaa valaisinta käyttää vaihteleva määrä ensihoitajia, joten kommenteissa yhdistyy kahden tai useamman henkilön mielipide. Voimanlähde: Ladattava Li-ion-paristo 3,7 V, 750 mAh. Ledlenser P5R Work Teho: (matalin/voimakkain/ tehojen määrä) 15 lm/480 lm/ 4/strobo. Materiaali: Alumiinirunko. Valaisimen mukana tulee lataustelakka, missä lataaminen aina tapahtuu. Valaisimeen voidaan tallentaa tarvittavat toiminnot, tarpeettomat voidaan jättää pois käytöstä. Toimintoihin kannattaa tutustua huolellisesti, sillä eripituiset painallukset voivat asettaa päälle näppäinlukon tai tallennustilan, mikä onkin näppärä ominaisuus. 62 Pelastustieto 1/2025. Mukana tuleva oma tasku ja vyöteline tarjoavatkin vaihtoehtoja valaisimen kuljettamiseksi. Muita tietoja: Vedenpitävä IP68/kangastasku vyölle/ muovinen vyöteline. Myyntipakkaus sisältää kaiken käytön kannalta tarpeellisen. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Kimmo Kaisto PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI P elastustieto pyysi jälleenmyyjiä toimittamaan ensihoitajan henkilökohtaiseen käyttöön soveltuvia valaisimia käyttötestiin. Kumisuojukset molemmissa päissä suojaavat valaisinta. Ensivaikutelma: Valaisin ja sen mukana tuleva kangastasku sekä muovinen vyöteline ovat mustia ja vaikuttavat jämäkiltä sekä laadukkailta. Telakka voidaan kytkeä myös verkkovirtaan
Valaisimen rungossa on kytkin, jolla säädetään valotehoa. Latausaika: Noin 4 h. Teho: (matalin/voimakkain/tehoalueet): 10 lm/voimakkain 1900 lm/6/ strobo. Voimanlähde: 18650 litiumparisto/ 2 kpl CR123A-paristo. Toimintojen välillä on helppo operoida. Täydellä teholla valaisin kuumenee nopeahkosti. Toimii erinomaisesti vaikkapa kohteen epäsuorassa valaisussa. Muita tietoja: Vedenpitävä IP68/ iskunkestävä, pudotus 1,5 m. Latausjohto kiinnittyy valaisimeen Mic roUSB-liittimellä, minkä tilalle kaivattiin USB-C-liitintä. Todella tehokas lamppu. Kädensijassa on pehmeän kahvan takia hyvä pito. Suoritusaika: matalin teho/voimakkain teho: 157 h/4 h. Speras EST Ensivaikutelma: Metallinen, siisti, rouhea, jykevä, näppäränkokoinen, asiallinen ja ammattimainen valaisin. Valaisin voidaan ladata ja latausjohto kiinnittyy valaisimeen USB-C-liittimellä.. Strobo käynnistyy tuplaklikkauksella. Latausaika: Ei tiedossa. Materiaali: Tyypin III kovaanodisoitu alumiini. Muita tietoja: Vedenpitävä IPX4/ iskunkestävä, 2 m pudotus. Valaisimeen saa erikseen hankittavan vyölle asetettavan kangaskotelon, testaajat sellaista hieman kaipailivatkin. ASP Raptor DF Teho: (matalin/voimakkain/tehoalueet): 15 lm/1900 lm/3/strobo. Suoritusaika: matalin teho/voimakkain teho: 11 h/1,5 h. Valaisimen päässä on kolmiasentoinen kiertokytkin, jolla valitaan toiminto. 1/2025 Pelastustieto 63 PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI 1/2025 Pelastustieto 63 Ensivaikutelma: Valaisin on kookas ja painava, mutta osoittautuu holsterissa, vyöllä ja käytössä toimivaksi. Pituus/paino: 165 mm/261 g. Valo kytketään päädyn painikkeesta, josta säätyvät myös valotehot. Kaksoispainalluksen taakse voidaan ohjelmoida omavalintainen valoteho (15/300 lm tai strobo). Valaisimessa on käyttökelpoinen mutta hieman heppoisen oloinen klipsi, jolla sen saa vyölle tai vaikkapa rintataskuun. Klipsin avulla valaisimen saa roikkumaan vaatteista, jolloin kädet vapautuvat. Materiaali: Aerospace 6061 alumiini, sotilastyyppi III kova anodisoitu pinta. Painikeratkaisu ja logiikka koetaan helpoksi käyttää. Valaisimen päässä on esiin kierrettävä latausliitin ja strobo-kytkin, joka voisi olla helpommin käytettävissä. Speras-valaisinmalliston valaisimet kytketään päälle päässä olevalla isolla kumipainikkeella. Nappulatekniikka on kuitenkin helppo. Pituus/paino: 120 mm/80 g + akku noin 50 g. Kiertokytkimestä valitaan jatkuva valo, näppäinlukko tai valo päädyn painiketta jatkuvasti painettaessa. Muotoa kiitellään todella käteen sopivaksi, mutta käteen sopivuutta myös hieman epäillään. Kun painaa puolittain, valo palaa vain painalluksen ajan. Valaisimeen saa erikseen hankittavan vyöpidikkeen. Kun painaa naksahdukseen saakka, valaisin jää päälle. Voimanlähde: 18650 litium-ion 3500 mAh, flat-top akku/ 2 x CR123-paristo. Materiaali ja työnjälki vaikuttavat laadukkailta – näyttävän näköinen. Kova ja muovisen oloinen painike tuntuu kanittavan reunoihin, jos sitä ei paineta rungonsuuntaisesti
Suoritusaika: matalin teho/ voimakkain teho: 23 h/1 h. Valaisimessa on riittävästi tehoa ja toimintoja. Valaisin kytkeytyy aina suurimmalle teholle (400 lm), matalampi teho (15 lm) kytkeytyy tuplapainalluksella. Latausjohto kiinnittyy valaisimeen USB-C-liittimellä. Muita tietoja: vedenpitävä IP68/ iskunkestävä, pudotus 1,5 m. Valaisimen mukana tulee hihna, jolla laite taipuu otsalampuksi, mitä myös on helppo käyttää. Se on siro ja kynänmallinen mutta silti jämäkkä. Ominaisuutta kehutaan, sillä tällöin kaikki säädöt sisältävä käyttöpainike tarjoutuu valaisimen roikkuessakin helposti saataville. Lisäksi pohjassa on magneetti, jonka avulla valaisin pysyy pystyssä ja paikoillaan metallialustalla. Valmis tusmateriaali vaikuttaa kestävältä. Valaisimen akku tulee ottaa pois valaisimesta, jotta sen voi ladata. Seuraavassa lehdessä ensihoitajat kertovat, miten valaisimet toimivat keikoilla.. Valaisimessa on yksi painike, jolla se kytketään päälle. Kaikkia toimintoja operoidaan yhdellä painikkeella. Teho: (matalin/voimakkain/teho alueet): 5 lm/1200 lm/4/strobo ja sos. Tuplapainallus kytkee stroboja sos-tilan. Voimanlähde: 10900 litium-ion flat-top -akku/2 x AAA-paristo Latausaika: ei tiedossa. Pieni valaisin sopii hyvin holsteriin, mutta siinä on myös klipsi, jonka avulla sen voi kiinnittää vaikkapa suojavaatteiden taskuun. Päälle kytkettäessä valaisin kytkeytyy edelliseen valittuun valotehoon. Suoritusaika: matalin teho/voimakkain teho: 200 h/1,3 h. Kompakti ja laadukkaan tuntuinen valaisin, joka sopii käteen todella hyvin. Latausaika: noin 4 h. Pituus/paino: 110 mm/60g + akku noin 50 g. Voimanlähde: 18650 litiumakku/ 2 kpl CR123A paristo. Muotoilu on siisti ja yksinkertainen. Painalluksilla liikutaan tehoalueelta toiselle. Muita tietoja: Vedenpitävä IPX4/ iskunkestävä, 2 m pudotus. Ensivaikutelma: Musta, metallinen, pieni ja siro pötkö. Mitään ei varsinaisesti puutu, mutta strobo saattaisi lisätä työturvallisuutta. Valaisin voidaan ladata. Valaisimessa on näppäinlukitus sekä muistitoiminto. Etuna onkin se, että pienen koon takia erillistä koteloa ei tarvita. Pitkä painallus kytkee ekotilan (5 lm). Testaajia kiinnosti erityisesti valon suunta, joka osoittaa valaisimen rungosta 90 astetta sivulle. Ulkonäkö onkin toiselle testaajalle valintakriteeri, toiselle sillä ei ole merkitystä. Pieni ja kooltaan kompakti valaisin sopii erittäin hyvin kä teen ja on kevyt käyttää. Speras M2R ASP Scribe DF Teho: (matalin/voimakkain/tehoalueet): 15 lm/400 lm/2. 64 Pelastustieto 1/2025 PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI 64 Pelastustieto 1/2025 Ensivaikutelma: Valaisin näyttää hyvältä. Klipsillä kiinnitetyn valaisimen valo osoittaa sivulle, eteentai taaksepäin. Akussa on Micro-USB-liitin. Klipsin avulla valaisimen saa vyölle tai vaikkapa rintataskuun. Painiketta puolittain painamalla valaisin toimii vain painalluksen ajan. Materiaali: Aerospace 6061 alumiini, sotilastyyppi III kova-anodisoitu pinta. Pituus/paino: 144,8 mm/53,9 g. Valaisin on looginen, ja sen yksinkertaiset toiminnot ovat helppoja käyttää. Materiaali: Tyypin III kovaanodisoitu alumiini
Ominaisuudet tuntuvat riittäviltä ja hyvin toimivilta. Ehkä otsavalaisimen voisi hankkia yhteiskäyttöön vaikkapa hoitovälinelaukkuun. Pituus/paino: 146 mm/120 g. Valaisimen päädyssä on kolmiasentoinen kierrettävä kytkin, josta valitaan jatkuva valo, painalluksen ajan kestävä valaisu tai näppäinlukko. Valopainiketta painamalla syttyy ensin laaja lähityöskentelyyn tarkoitettu valo kahdella eri valoteholla, toisella painalluksella syttyy valaisimen sivussa oleva kohdevalo niin ikään kahdella valoteholla. Teho: (matalin/voimakkain/alueet): 130 lm/500 lm/4. Latausaika: Ei tiedossa. Käyttö on helppoa mutta painikkeiden toiminta kannattaa selvittää ennen päähän laittoa. Voimanlähde: sisäänrakennettu akku (1200 mAh Li-Ion). Suoritusaika: matalin teho/voimakkain teho: 110 h/3,5 h Voimanlähde: 18650 litium-ion 3500 mAh, flat-top akku/2xCR-123 paristo. Ensivaikutelma: Otsavalaisin mahtuu pieneen tilaan ja on kuin otsapanta. Valaisin on akkukäyttöinen, johon johto kiinnittyy USB-C-liittimellä. Valaisinta käytetään päädyn painikkeella, josta kytkeytyy aina ensin täysi teho, tuplapainalluksella kytketään matala teho. Muita tietoja: Vedenpitävä IPX4/ iskunkestävä, 2 m pudotus. Kättä liiketunnistimella heilauttamalla valaisin voidaan sytyttää ja sammuttaa valitussa valotehossa, mikä vaikuttaa varsin kätevältä. Latausaika: 3 h. ASP Tungsten DF SPERAS BL47L-1 (otsalamppu) Teho: (matalin/voimakkain/alueet): 15 lm/430 lm/2. Suoritusaika matalin teho/ voimakkain teho: 60 h/4 h. Latausliittimen luukku ei asetu kunnolla paikoilleen, mikä saa pohtimaan valaisimen käyttöä sateella. Toisella painikkeella käytetään valoa ja toisella liiketunnistinta. Materiaali: Elastomeeri. Valaisin menee pieneen tilaan, vaikkapa työtakin taskuun. Pituus/paino: 90 g. Lisäksi valaisimessa on taaksepäin osoittava punainen valo. Ensivaikutelma on heppoinen ja halpa. Valaisimen logiikka on yksinkertainen ja sitä on helppo käyttää. Materiaali ja työnjälki on laadukkaan oloista. Painotekniikan koetaan vaikuttavan valotehon säätöön, joka ei aina toimi halutusti. Valaisimessa on klipsi, joka toimii hyvin. Valaisimen päätyä kiertämällä esille ilmaantuu MicroUSB-latausliitin, jonka tilalle haluttaisiin USB-C-liitin. Materiaali: Tyypin III kova-anodisoitu alumiini. 1/2025 Pelastustieto 65 PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI 1/2025 Pelastustieto 65 Ensivaikutelma: Valaisimen koko ja muoto ovat kompaktit, ja se sopii hyvin käteen. Erikseen valaisimeen voi hankkia myös vyöpidikkeen. Vyölle asetettuna valaisin tuntuu pitkähköltä, muuten se on huomaamaton, kuten sen halutaankin olevan. Muita tietoja: Vedenpitävä IPX4/ iskunkestävä 1,5 m pudotus.. Kovasta muovista valmistetun painikkeen mainitaan painettaessa ottavan kiinni valaisimen reunoihin, jos painallusliike ei ole rungonsuuntainen
Selvisi, että esimerkiksi perehtyminen aluksien ominaisuuksiin sekä toiminnan ohjeistaminen on tärkeää. Kustannuksia on aiemmin korvattu toimintansa päättävän Öljynsuojarahaston varoista. Erityisesti keskityttiin minne ja miten varautumista kannattaisi nimenomaan kohdentaa. Lentokieltoalueen hakeminen on ensimmäinen konkreettinen toimenpide, mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Aihetta rajattiin siten, että opinnäytetyössä keskitytään varautumisen osalta pääosin muuhun kuin kineettiseen vaikuttamiseen. Turvallisuustutkintojen perusteella selvisi, että Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen perehdytyksessä meritoimintaan on eniten kehitettävää. Opinnäytetyön lopussa on tietoperustaan ja haastatteluiden tuloksiin pohjautuen tehty Porin kaupungille ehdotuksia, miten varautua kyseistä uhkaa vastaan. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079691 Uutisointi osoittaa, että dronet ovat osa nykyajan sodankäyntiä ja kyvykkäitä iskuvälineitä. Meritoiminta Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella KUMAKARI, LASSE: Meritoiminnan nykytila Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella : perusteita toiminnan ylläpitämiselle ja kehittämiselle urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111428188 Meritoiminta on osa merenrannoilla sijaitsevien pelastuslaitoksien tehtäviä. Harjoittelu on tärkeä osa turvallista meritoimintaa. Alueella on suojeltavaa luontoa ja riskikohteita, joiden tunteminen on tärkeää. Lainsäädäntö asettaa rajoitteita eri torjuntatoimille esimerkiksi teknisen vastatoiminnan osalta. Opinnäytetyöhön on haastateltu myös dronealan asiantuntijoita ja alalla työskenteleviä. Sekä meritoiminta että meritoiminnan harjoittelu aiheuttavat kustannuksia, jotka ovat haaste hyvinvointialueen pelastuslaitokselle. Maailmalla tapahtuneita droneiskuja on haettu esimerkiksi mediasta. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Lisäksi turvallisuustutkintojen perusteella voidaan päätellä, että meritoimintaharjoitusten nykyinen määrä sekä laatu on perusteltua. Ammattimerenkulku on erittäin säädeltyä toimintaa, johon liittyy runsaasti eri säädöksiä. Opinnäytetyö on pyritty laatimaan siten, että siitä olisi hyötyä myös muille kaupungeille.. Alusöljyvahinkojen riskipaikat. Kun mahdollisuudet ja uhat tiedostetaan, on niihin mahdollista myös varautua. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Porin kaupungin valmiuksia ja varautumista dronella toteutettua terrori-iskua kohtaan. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen meritoiminta on kuvattu Itä-UuVarautuminen dronella tehtävään terrori-iskuun kaupunkialueella SORMUNEN, MIKAEL : Varautuminen dronella tehtävään terrori-iskuun kaupunkialueella. (Vtv 2014, 24–25.) Kuvakaappaus opin näyte työstä. Alueen meritoimintaan on laadittu meritoimintaohje, joka sisältää toiminnan kannalta keskeiset seikat. Sisällön ja materiaalien arkaluontoisuuden vuoksi opinnäytetyössä on käytetty avoimia lähteitä ja julkista materiaalia. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Opinnäytetyötä laatiessa useassa yhteydessä tuli ilmi, että tärkeää asiaan varautumisessa on tiedostaa kyseinen uhka. 66 Pelastustieto 1/2025 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Itä-Uudenmaan merenrantojen välittömässä läheisyydessä vallitsevat saaristoolosuhteet. Pelastuslaitoksen meritoiminta lasketaan säädösten valossa ammattimerenkulkuun. Opinnäytetyössä tutkittiin Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuustutkinnoista laadittuja selosteita tapahtuneista onnettomuuksista ja vakavista vaaratilanteista Suomen vesialueilla suomalaisille aluksille. Haastattelujen ja kirjallisuusmateriaalin perusteella erityisesti kriittinen infrastruktuuri ja suuret yleisötapahtumat katsottiin potentiaalisiksi iskun kohteiksi. denmaan hyvinvointialueen palvelutasopäätöksessä. Tarkoitus oli keskittyä keinoihin, joita siviilitoimijat pystyvät hyödyntämään. Taustatiedoksi on hyvä tuntea toimintaan liittyvää sanastoa ja käsitteistöä. Opinnäytetyö on luonteeltaan tutkimuksellinen kehittämistyö ja työelämäkumppanina toimi Porin kaupunki. Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten haastattelua ja sisällönanalyysia. Oleellisena meritoiminnan osa-alueena on ympäristövahinkojentorjunta, jota tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Niiden perusteella onnettomuudet johtuvat enimmäkseen aluksen ohjailusta, tilannearviosta ja käytetyistä toimintamalleista
Tutkintakysymykseen haettiin vastausta alan asiantuntijoilta haastattelemalla pelastuslaitoksen henkilöstöä sekä ympäristöalan asiantuntijoita eri puolelta Suomea. kuinka useat muut tehtävät pelastuslaitoksissa syövät palomestareilta aikaa pelastustoiminnan harjoittelulta. Siinä on kaksi osiota, tiedollinen sekä taidollinen osio. Opinnäytetyön kyselytutkimuksen tuloksia on mahdollista jatkossa soveltaa toiseen opinnäytetyöhön, jolla esimerkiksi kehitettäisiin järjestelmää ylläpitokoulutuksen järjestämiseksi.. Harjoittelulla varmistetaan Pelastustoimi muuttuvassa yhteiskunnassa: koulutus ja palomestarin työnkuva KUPARINEN, KALLE: Pelastustoimi muuttuvassa yhteiskunnassa: koulutus ja palomestarin työnkuva. Harjoituksissa kehitetään pelastushenkilöstön osaamista kuten tiimi työskentely-, viestintäsekä päätöksentekokykytaitoja. Opinnäytetyön yhteydessä tehtiin kyselytutkimus Webropol-ohjelmalla. Palomestarin yksi keskeisiä tehtäviä on pelastustoiminnan kehittäminen. On selvää, että opetuksen on muututtava alan kehityksen mukana. Toinen tavoite oli lisätä ympäristöviranomaisille ymmärrystä siitä, kuinka tärkeätä pelastuslaitoksille on päästä harjoittelemaan rakennuspalon sammuttamista todellisessa ympäristössä. Tutkimuskysely oli standardoitu survey-kysely, joka lähetettiin kaikkiin 21 pe las tuslaitokseen ja oli kohdennettu palomestareille. Pelastusopiston tulisi nöyrästi lähestyä kyselyn tuloksia ja selvittää laajemmin, millaista opetuksen tulisi 2020-luvulla olla. Vastauksia tuli yhteensä 41 kappaletta, joiden perusteella sopimuspalokuntien ryhmänjohtajat kokivat koulutuksen tärkeäksi. Lisäksi pelastuslaitoksissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että palomestareiden työaika riittää myös koulutusten ja harjoitusten suunnitteluun sekä niiden pitämiseen. Tarkoitus oli herätellä järjestelmää havaitsemaan, että työelämässä toimivat kaipaavat opetukseen uudistusta – ja heidän kykynsä toimia tehokkaasti ja turvallisesti pelastustehtävien hoitamisessa. Pelastustoiminnan harjoittelu on keskeinen osa valmiutta reagoida tehokkaasti erilaisiin onnettomuustilanteisiin. Tämän toivotaan helpottavan ja yhdenmukaistavan rakennuspalon sammutusharjoituksien järjestämistä. Kyselyn tulosten perusteella opinnäytetyön tuotoksena syntyi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle toimintaohjekortti ja sopimuspohja pelastuslaitoksen ja kiinteistön omistajan välille. Tutkimusmenetelmä oli pääosin kvantitatiivinen. 1/2025 Pelastustieto 67 OPINNÄYTTEITÄ Rakennusten polttamisen edellytykset sammutus harjoituksissa KIIALA, ISMO: Rakennusten polttamisen edellytykset sammutusharjoituksissa. Kyselytutkimukseen osallistuivat EteläPohjanmaan pelastuslaitoksen 29 aseman sopimuspalokuntien ryhmänjohtajat. Ryhmänjohtajat ovat tehneet osaamisenkartoitushankkeen myötä OKA-testin. Tavoite oli tuoda konkreettisesti esille ne pelastustoiminnan elementit, jotka täytyisi kouluttaa. Näkökulmia ryhmänjohtajan johtamisosaamisen koulutuksen tarpeesta MÄKELÄ, TUOMO: Näkökulmia ryhmänjohtajan johtamisosaamisen koulutuksen tarpeesta Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079664 Opinnäytetyö käsitteli sopimuspalokunnan ryhmänjohtajan johtamisosaamista ja johtamisosaamisen ylläpitokoulutuksen tarvetta. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella tämä osa-alue uhkaa nyt jäädä taustalle. Tätä tukevat kyselystä saadut vastaukset, sisäministeriön pelastusalan koulutusta pohtineen työryhmän raportti sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointityöryhmän raportti. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, millä edellytyksillä pelastuslaitoksilla on jatkossakin mahdollista harjoitella rakennuspalojen sammuttamista todellisessa ympäristössä. Keskeinen tavoite oli tuoda esille, mitä ja millaista ylläpitokoulutusta sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille täytyisi järjestää, että heidän tiedollinen ja taidollinen tasonsa olisi riittävää. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079785 Pelastustoimi on yksi yhteiskunnan turvallisuuden toimijoista. Pelastuslaitosten pitäisi pohtia vakavasti, kuinka tulevaisuudessa alan jatkokoulutuksiin saadaan riittävästi henkilöstöä ilman aikuiskoulutustukea. Vastauksista ilmeni, että ryhmänjohtajille suunnattu ylläpitokoulutus takaisi osaamisen myös tulevaisuudessa. Tutkimustulokset osoittivat, että pelastusalan päällystötutkintoa on uudistettava ja alipäällystön joukkueenjohtamiskoulutusta lisättävä. Kysymykset pyrittiin laatimaan siten, että vastaukset tuovat esille aiheet, jotka vahvistavat teoriaa siitä, mitä osa-alueita täytyisi kouluttaa. Näin mitataan ryhmänjohtajan osaamista. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069321 Tavoitteena oli selvittää pelastustoimen nykytilaa, palomestarin työnkuvaa ja päällystökoulutuksen historiaa ja nykytilaa. Tiedollisessa osiossa on kysymyspatteristo ja taidollisessa osiossa suoritetaan toiminnallinen, videokuvalla simuloitu hälytystehtävä, joka arvioidaan
• Yksinkertainen ja nopea ensivaiheen luokittelu työkalu kaikille. Se totesi, että alustavan näytön perusteella alueelle valikoidaan yhteinen toimintamalli, joka kattaa uuden TST:n sekä SURO-ohjeet. Harmaaksi luokiteltu potilas luokitellaan uudelleen sekundäärivaiheessa. Koulutuksen tueksi rakennettiin Moodle-materiaali, työvuorokoulutuksia sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen MIKÄ ON TST. Sisä-Suomen yhteistyöalueen SU ROtyöryhmä herätteli ajatusta tehostaa triagea, samalla tieto valmisteilla olevasta TST:stä oli kantautunut Suomeen. Teksti: Janne Eerola ja Sini Riikonen · Kuvitus: Helmi Partanen Henkeä pelastavat toimenpiteet ovat yksinkertaisia: suuren verenvuoden tyrehdyttäminen ja hengitysteiden avaaminen. ENSIHOITO Ten Second Triage tuli Suomeen Manchesterin itsemurhaiskussa (2017) kuoli 23 ja haavoittui 120 henkilöä. • Ei luokittele potilaita kuolleiksi, vaan ei hengittäviksi.. 10 SEKUNTIA PER POTILAS Philip Cowburn on yksi TST:n kehittäjistä, hän luennoi aiheesta Lontoon Trauma Conferencessa 2022. Eerola tarttui aiheeseen. Syntyi Ten Second Triage (TST). 68 Pelastustieto 1/2025 E nsihoitolääkäri Janne Eerola kuunteli luentoja joukkosurmista ja monipotilastilanteista Ruotsin Sundsvallin Tactical Trauma Conferencessa 2019. PAKETTI VALMIINA Sisä-Suomen yhteistyöalueen SURO-työryhmä otti TST:n käsittelyyn 2023. TST oli saanut nimensä laskennallisesta keskiarvoajasta (10,27 sekuntia), joka kului potilasta kohden, kun luokiteltiin 37 potilasta, joista 11 tarvitsi henkeä pelastavia toimenpiteitä. Muutos piti sisällään muun muassa potilasluokitteluran nekkeiden muuttamisen jousiheijastimiksi, mikä lisäisi luokittelun näkyvyyttä, nopeutta ja helppoutta sekä ne voitaisiin tarvittaessa käyttää uudelleen. • Ottaa huomioon henkeä pelastavien toimenpiteiden suorittamisen. Ajatus siitä, miten Suomessa toimisimme ja olemmeko varautuneet tarpeeksi, herätti mielenkiinnon tehtävälajeihin, jotka poikkeavat päivittäistoiminnasta. Se on yksinkertainen, nopea ja keskittyy henkeä pelastaviin toimiin. Fysiologisista arvoista, kuten hengitystiheyden laskemisesta ei nähty lisäarvoa, sillä laskenta on aikaa vievää sekä potilaan henkinen tila (pelon fysiologia) voi vääristää lopputulosta. • Ei tarvita fysiologisia muuttujia. • Siviilija sotilasensihoidon yhteistyössä syntynyt luokittelutyökalu. Luokitteluun toivottiin järeämpi työkalu. • Ottaa huomioon torson ja junktionaalisten alueiden lävistävän vamman. TST on rakennettu niin, että triagea suorittava voi olla muu kuin terveydenhuollon ammattilainen – mikä estää hoitotyhjiön syntymistä tilanteessa, jossa ensihoidon paikalle pääsy viivästyy esimerkiksi joukkosurmatehtävissä olevan työturvallisuusriskin vuoksi. Musta luokitteluväri on korvattu harmaalla virhemarginaalin välttämiseksi
1/2025 Pelastustieto 69
Iskuperäinen hengityskatkos (Impact brain apnoea) on tällainen tila. Eerola ja Riikonen puoltavat yhteistä toimintamallia ja ovat osaltaan sitoutuneet kouluttamaan TST:tä. Vain sairaala tai leikkaushoito voi pelastaa torson alueelle vammautuneen potilaan. Tämä ei luonnollisesti ole kovin nopeaa. TST:n ajatuksena on, että potilaat sekundääriluokitellaan Katso video YouTubesta:. TST:hen ei kuulu jänniteilmarinnan hoitaminen. Sekundääritriagessa terveydenhuollon henkilöstö luokittelee potilaan uudelleen, tekee tarvittavat hoitotoimet ja merkitsee tarvittaessa kuolleeksi. Loput potilaat eivät saaneet fyysisiä vammoja. Toisissa luokittelumalleissa potilas merkittäisiin mustaksi ja unohdettaisiin määrittämättömäksi ajaksi. EI FYSIOLOGISIA MUUTTUJIA Fysiologisten muuttujien mittaaminen vie aikaa, jolloin potilasluokittelu ja hoito viivästyvät. Voiko joku olla pelastettavissa hengitysteiden avaamisen jälkeen jonkin ajan päästä, vaikka hänet on merkattu harmaaksi. Lisäksi fysiologisten määreiden mittaaminen, joilla ei ole merkitystä lisäävät auttajien kuormitusta. Suorittajien palautteet ovat olleet pääsääntöisesti positiivia. SIMULOITUJA JOUKKOSURMIA Englantilaisten kehittäjien jokaisessa lopputestissä oli 37 potilasta, joilla oli kombinoitu vamman aiheuttama onnettomuus. Myös stressaantuneessa tilanteessa hengitystaajuuteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin vamma. Testeissä syntyi tylppiä, lävistäviä ja palovammoja. Suuren verenvuodon tyrehdytys tapahtuu painamalla, pakkaamalla tai kiristyssiteen laittamisella. Näin ollen yhden potilaan luokitteluun kuluu aikaa keskimäärin 10,27 sekuntia, vaikka potilaiden luokittelu ja hoitotoimenpiteiden vaihteluväli onkin suuri eri potilailla. Jos potilas pärjää pelkästään kylkiasennossa niin nenä nieluputkea tai nieluputkea ei pidä käyttää. Ei ole väliä onko potilas kävelevä vai ei. Se voidaan hoitaa sekundääritriagen jälkeen. Esimerkiksi hengitystaajuuden mittaaminen on opetettu mitattavaksi 60 sekunnin ajan, jotta hengitystaajuuden lukema olisi luotettava. HARMAA POTILAS TST on tehty kaikkien viranomaisten ja vapaaehtoisten käytettäväksi. Koska TST on kaikkien auttajien työkalu niin rintakehäsidoksen laittaminen tai jänniteilmarinnan laukaisu on jätetty pois. Mallia on pidetty yksinkertaisena ja helposti omaksuttavana, jousirannekkeet ovat saaneet erityistä kiitosta. On iso päätös kenelle tahansa luokitella potilas kuolleeksi stressaavassa pri määritriagevaiheessa. VAARALLINEN LÄVISTÄVÄ VAMMA TST ottaa huomioon lävistävän vamman torsossa etuja takapuolella ja junktionaalisilla alueilla. Junktionaaliseen alueeseen kuuluvat kaula, niska, kainalot, pakarat ja nivuset. HENKEÄ PELASTAVAT TOIMET Henkeä pelastavat toimenpiteet on rajattu suuren verenvuodon tyrehdyttämiseen ja hengitystien avoimena pitämiseen. Siten se saattaa johtaa luokittelua harhaan. Heillä ei ole oikeutta luokitella potilasta virallisesti kuolleeksi, mutta he voivat tehdä henkeä pelastavat toimenpiteet ja luokitella ilman omaa hengitystä tavatun potilaan harmaaksi. Nopeus mahdollistaa henkeä pelastavien toimenpiteiden tekemisen suuremmalle määrälle potilaita nopeammin. Lisäksi asiaa on harjoiteltu muissa monipotilasharjoituksia, muun muassa Pirkanmaan SAR-harjoituksessa. Jokainen potilasryhmä hoidettiin keskimäärin 6 minuutissa 20 sekunnissa, kun kolmessa eri harjoituksessa aika pysähtyy 5:06:n ja 7:58:n välille. Potilas merkataan harmaaksi (ei hengitä), jos potilas ei kävele, ei puhu eikä hengitä kylkiasentoon laittamisen jälkeen. Jänniteilmarinnan laukaisu sekä rintakehäsidos eivät ole henkeä pelastavia toimenpiteitä. Tulevaisuudessa suunnitelmana on jalkauttaa TST valtakunnallisesti sekä lisätä viranomaisyhteistyötä, jossa kaikki tahot koulutettaisiin. Nämä tehdään vasta sekundäärivaiheessa. Hengitystien avaamiseksi riittää potilaan kylkiasentoon asettaminen sekä tarvittaessa nieluputken asettaminen. TST jalkautui alueille portaittain ja käytännön testaus toteutettiin Eerolan ja Sini Riikosen toimesta Kanta-Hämeessä pidetyssä joukkosurmaharjoituksessa, jossa suorittajien aikaleimoja laskettiin. 70 Pelastustieto 1/2025 ENSIHOITO tuottama opetusvideo. Jokaisessa testissä 11 potilaan vammat vaativat henkeä pelastavia toimenpiteitä. Testeissä harjoiteltiin kolme eri tilannetta: autoon asetetun polttoainepommin räjähdys, henkilöön kiinnitetyn räjähteen räjähdys sekä teräaseella varustetun henkilön hyökkäys linja-autossa. Riskinä torson alueen lävistävissä vammoissa on, että tila heikkenee nopeasti eikä vuoto ole puristaen hallittavissa
• Suuresta määrästä käveleviä potilaita on vaikea luokitella käveleviä vammautuneita. • Potilaat, jotka eivät puhu, eivät tarvitse sweeppausta, koska ne luokitellaan punaisiksi tai harmaiksi joka tapauksessa. Ilmoittumismaksu 230 € / joukkue. • Yksittäisen potilaan kohdalla elotonta potilasta hoidettaisiin traumaelvytysprotokollan mukaisesti. Luokittele ja hoida sen jälkeen TST:n mukaan. KOKEMUKSIA TST:STÄ TEHTÄVÄLLÄ Eräästä baariammuskelusta syntyi viiden potilaan monipotilastehtävä. Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi Turnaukseen saa osallistua vakinaisen, puolivakinaisen, VPK:n tai muun sopimus palokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu miehityksestä 1+5 (+ vaihtomiehet/naiset) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntö jä. PALOBANDY 2018 -TURNAUS 22. • Kävelevä, puhuva, ei suurta verenvuotoa omaava potilas, jolla on torson tai junktionaalisen alueen lävistävä vamma on punainen potilas. Kirjoittajat ovat Janne Eerola, erikoislääkäri, ensihoitolääkäri, vastuulääkäri, Pirkanmaan hyvinvointialue, ensihoitopalvelu sekä Sini Riikonen, ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja, Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Turnaukseen saa osallistua Vakinaisen Puolivakinaisen VPK:n Tai muun sopimuspalokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu 1+5 miehityksestä (+ vaihtomiehet / naiset ) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä.Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. Hänen luokseen palataan vasta kun on riittävästi resursseja sekundääriluokittelulle. Joissain tilanteissa kysyminen voi paljastaa vammautumisen. valtakunnallisen palobandyturnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry. Nilsiässä 12.–13.4.2025 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita. Kaikkia käveleviä ei voi tutkia, kun he tulevat vastaan. TST koettiin yksinkertaiseksi ja nopeaksi sekä jousiheijastimien käyttö oli helppoa. Jos epäilet lävistävää vammaa kävelevällä potilaalla, niin käske hänen istua. PIENET LAPSET PUNAISIA Alle kaksivuotiaat luokitellaan TST:ssä aina punaisiksi. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 15.3.2025 mennessä. Kävelevä vammautunut on erittäin haasteellinen määritellä, sillä pelon fysiologia ei pysäytä, ja kävelevällä potilaalla voi olla myös kiireellistä leikkaushoitoa vaativa lävistävä vamma. Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. Nilsiässä 14.-15.4.2018 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita. Ilmoittumismaksu 230 €/joukkue. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 30.3.2018 mennessä. 1/2025 Pelastustieto 71 ENSIHOITO PALOBANDY 2025 29. TST:tä käytettiin primääritriagea tehdessä. TST-luokittelussa näin ei tapahdu, vaan puhumaton, hengittämätön hengitysteiden avaamisen jälkeen luokitellaan harmaaksi ei hengitä -potilaaksi. Toimenpiteitä (rintakehäsidos, jännitepaineilmarinnan purku) ei siten tarvitse tehdä. Jäätkö hoitamaan yhtä potilasta pidemmäksi aikaa, jotta saat verenvuodon tyrehtymään vai annatko haavan painamisen maallikolle ja tämän potilaan luokse palataan, kun resursseja on enemmän. Yhden potilaan kohdalla TST oli ratkaisevassa roolissa, sillä potilas ei juurikaan valitellut istuen eikä seisten mitään. Heidät ohjataan erilliseen paikkaan, jossa TST tehdään. Taktiikkavinkkejä:. He ovat normaalissa kehityskaaressa vaikeasti arvioitavissa kävelyn ja puhumisen suhteen, joihin TST-arviointi perustuu. Silti häneltä löytyi heti alkuvaiheessa hengenvaarallinen vamma, joka olisi löytynyt vasta sekundääriluokittelussa, jos käytössä olisi ollut sellainen primääriluokittelumali, joka ei ota huomioon torson alueen vammoja. • Junktionaalisen vuodon haavan pakkaaminen vie aikaa. Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi mahdollisimman nopeasti, jolloin myös harmaiksi luokitellut potilaat tulee tarkastettua uudelleen terveydenhuollon henkilöstön toimesta. valtakunnallisen palobandy turnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry
Toisaalta savusukeltajat olivat jo tuoneet useita pelastushupuilla suojaamiaan asukkaita ulos. Savun lähdettä ei aluksi tiedetty. Hänen oli koordinoitava useiden yksiköiden toimintaa ja rauhoitettava paniikissa olevia asukkaita, jotka etsivät läheisiään ja naapureitaan. Koska tikasautot eivät päässeet pihalle, Sberna sijoitti ne kadulle. Lisäksi paloasunnon asukkaista ei ollut tietoa. Carmen-oopperan esityksen aikana katsomossa tuntui savun hajua. Liekit pihan puolen ylimmän kerroksen ikkunoissa osoittivat asunnon olevan täydessä palossa. Joukkueenjohtaja Sébastien Sberna saapui kello 2.55 ja totesi tilanteen kaoottiseksi. Pauletti otti johtovastuun kello 4 ja määräsi Sbernan sammutusjohtajaksi sekä Thomas Lanouxin lääkintäjohtajaksi. Nyt oli selvinnyt, että vain kahdeksannen kerroksen asunto paloi. Ensihoitajat elvyttivät toista hypännyttä ambulanssissa. Kuvakaappaus: Soldats du Feu 125/2024. Pihalla palomiehet antoivat ensiapua ikkunasta hypänneelle asukkaalle. Porraskäytävässä toisesta kerroksesta ylöspäin paloi liekkejä. Sberna arveli, että ne olivat peräisin toisen ja kolmannen kerroksen asuntopaloista. Sberna raportoi tilanteesta komppanianjohtajalle. Loukkaantuneita oli useita. Hän lähetti savusukeltajat sammuttamaan palot ja avaamaan kaikkien asuntojen ovet. Komppanianjohtaja Olivier Pauletti saapui kohteeseen. Porraskäytävän kautta evakuoitiin 18 asukasta. Asukkaat: 7 kuollutta, 1 vakavasti loukkaantunut, 3 lievästi loukkaantunutta ja 34 savulle altistunutta. Esitys keskeytettiin ja kaikkia teatterissa olijoita kehotettiin poistumaan ulos. Poliisi etsii jäteastian sytyttäjää. Palonsyyntutkinta osoitti, että kysymyksessä oli tuhotyö: asuntopalon lisäksi 2., 3. ja 4. Palohuoneiston kaikki pinnat olivat hiiltyneet ja sen kuusi asukasta olivat kuolleet. Esimies kertoi, että porraskäytävän palojen liekit ja savu aiheuttivat vaaraa pelastettaville asukkaille. Esitys jäi siltä illalta kesken. Kokoamispaikalle tuodut asukkaat kertoivat, että palavassa kahdeksannen kerroksen huoneistossa asui kymmenhenkinen maahanmuuttajaperhe, jonka jäsenistä kaksi oli hypännyt ikkunasta. SCHWERIN, SAKSA 3/2024. KAKSI HYPÄNNYT IKKUNASTA Sberna jakoi kohteen kolmeen kaistaan: katu, piha ja loukkaantuneiden kokoamispaikka. Sitten selvisi, että jätteet paloivat kellarin oven luona, josta savua joutui teatterin ilmanvaihtolaitteistoon. Pelastuslaitos: Tikasautoilla pelastettiin 5 ja evakuoitiin 13 asukasta. Yleisö, esiintyjät, soittajat ja henkilökunta, yhteensä noin 500 henkeä, odottivat palokuntaa lumisateessa ilman päällysvaatteitaan. Ensimmäisen sammutusyksikön esimies pyysi ajon aikana hätäkeskusta lähettämään toisen yksikön. 72 Pelastustieto 1/2025 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kaoottinen tilanne palopaikalla NIZZA, RANSKA Oopperan yleisö lumisateeseen Hätäilmoitus asuntopalosta tuli kello 2.30. kerroksen mittarikaapit oli sytytetty. Toinen ikkunasta hypänneistä asukkaista oli kuollut ja toinen hengenvaarassa. Onneksi hän saattoi tukeutua poliisiin, joka ohjasi asukkaat etäämmälle. Teksti: Théophile Barukis 125/2024 Kadun puolen ikkunoista ulos lyövät liekit kertovat asuntopalon kiivaudesta. Palohuoneiston viereisen huoneiston asukkaat olivat noudattaneet hätäkeskukselta saamiaan ohjeita, kastelleet asunnon oven ja odottaneet palomiehiä. Pian ilmoitettiin, että asukkaita oli hypännyt ikkunasta. Tällä välin porraskäytävän palot oli sammutettu, ja asukkaat voitiin evakuoida turvallisesti. Asukkaita ryntäili joka puolella paniikissa huutaen
Palokuntalaiset poistivat sivuikkunan tiivisteet ja rikkoivat ruudun ikkunapiikillä. Huolestunut naapuri näkee ikkunasta liekit ja ilmoittaa asuntopalosta. Matkustajana ollut nainen jäi autoon ja lukitsi ovet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kevyiden ilotulitteiden varaston paloa ei ryhdytä sammuttamaan, vaan voimavarat käytetään ympäristön asukkaiden evakuointiin. Hollannin asuinalueilla on noin 400 kevyiden ilotulitteiden varastoa. Teksti: Ellen Weber 12/2023 61/2024 Mies pysäköi moottoritien taukopaikalle mennäkseen käymälään. Sen mukaan massaräjähdys on mahdollinen myös kuluttajille myytävien (kevyiden) ilotulitteiden varastossa. 1/2025 Pelastustieto 73 ULKOMAILTA HOLLANTI Kaikki ilotulitevarastot ovat yhtä vaarallisia 3/2024 ja 5/2024 TALKAU, SAKSA Nielaisi avaimen Ruotsin palokuntia on viime aikoina hälytetty sammuttamaan asuntopaloja, joiden liekit näkyvät vain taulutelevision kuvaruudulla. Parasta kuitenkin on, että asukas voi itse sammuttaa liekit kaukosäätimellä”. ”Lähetämme usein neljä yksikköä ja ambulanssit. Ensihoitolääkäri passitti naisen sairaalaan tutkittavaksi. Tutkimuksen mukaan tämä etäisyys oli aivan liian pieni. Mies teki hätäilmoituksen. Molemmat avasivat ovensa tullakseen ulos. SAN DIEGO, USA Törmäys sähköpylvääseen 1/2024. Sähköt katkesivat tuhannelta asukkaalta. Uusissa, vuoden 2024 ohjeissa kevyiden ilotulitteiden varastoilla on sama eristysetäisyys kuin ammattikäyttöön tarkoitettujen (raskaiden) ilotulitteiden varastoilla. Vasta kun jakeluyhtiön asentaja oli katkaissut virran, auto voitiin vetää vintturilla pois ja vainajat noutaa. Asunto saa olla varaston ylätai alapuolella, edessä tai takana”, tutkimusta johtanut professori René Torenvlied kertoo. Jos ilotulitteiden kokonaismassa on enintään 10000 kg, ilmoitus viranomaiselle riittää. Huoneiston annettiin palaa. ”Jos kohteesta tulee vain yksi soitto, epäilemme taulutelevisiota. ”Ohjeen mukaan evakuoimme ja vetäydymme 500 metrin etäisyydelle. Palomiehet ja sairaankuljettajat siirsivät pakkaukset turvalliselle etäisyydelle palosta. Ruumiit ja kaapelijakokaappi syttyivät palamaan. ”Lähimpään asuntoon tulee olla vähintään 8 metriä. Niistä saadut kokemukset eivät juuri vaikuttaneet palokuntien toimintaohjeisiin. Mutta paloa emme pysty sammuttamaan”, Marcel Dokter palokuntalaisten ammattiliitosta sanoo. LIIAN PIENI ETÄISYYS Ohjeiden mukaan tällaisen varaston palossa palokunnalle riitti 25 metrin suojaetäisyys. Naiset joutuivat kosketukseen maahan pudonneiden johtojen kanssa ja kuolivat heti. Kysymyksessä ovat takkatulesta kuvatut videot, joita TV-ohjelmia myyvät yhtiöt tarjoavat asiakkailleen. Teksti: Johan Wangström RUOTSI Aiheettomia hälytyksiä takkatulivideoista Hollannin parlamentin Twenten yliopistolta tilaama tutkimus ilotulitevarastojen massaräjähdyksistä valmistui joulukuussa 2023. Viereisessä rakennuksessa alle 50 metrin etäisyydellä palosta oli myymälä, jossa oli tuhansia kiloja kevyitä ilotulitteita laatikoissa ja kuormalavoilla. Avainta ei löytynyt, koska nainen oli (mielenhäiriössä) nielaissut sen. Palokunta sammutti liekit hiilidioksidisammuttimella. Henkilöauto suistui kadulta kello 2.30 katkaisten puisen sähköpylvään. Kuljettaja ja vieressä istunut matkustaja eivät saaneet törmäyksessä vammoja. Kaikki joukkueenjohtajamme ovat jo useita kertoja lähteneet tällaiseen hälytykseen”, Roger Peander Göteborgin pelastuslaitoksesta kertoo. Ilotulitteiden massaräjähdyksiä sattui Hollannin Culemborgissä vuonna 1991 ja Enschedessa vuonna 2000 (Pelastustieto 3/2007). Meidän on toisinaan etsittävä asunto, jossa video näkyy. Tammikuussa 2024 Rotterdamissa yhden auton tallissa tapahtunut räjähdys rikkoi kerrostalon ikkunoita ja sytytti huoneistopalon
Palontorjunta 9–10/1950 Helsingin palolaitos koulutuspalokunnaksi Valtion palo-opiston johtokunta on 20.6.1972 päättänyt nimetä Helsingin kaupungin palolaitoksen Valtion palo-opiston koulutuspalokunnaksi. "Palontorjunta-Brandvärn" ei ole vain ammattijulkaisu yleensä, vaan muodostaa se samalla vanhimpien palosuojelujärjestöjen keskeisen yhdyssiteen. 74 Pelastustieto 1/2025 Kahdeksalla Ensimmäinen vuosi päättyy Tämän kuun viimeisenä päivänä tulee "Pa lontorjunta-Brandvärn" sivuuttaneeksi ensimmäisen rajapylväänsä. Onpa pidetty miltei selviönä, ettei yhteistyö ole edes mahdollinen. Arveltiin, että meikäläisen palontorjuntajulkaisun suurin tilaajamäärä voisi olla noin 3000. Helsingin palolaitoksen nimeäminen koulutuspalokunnaksi tehostaa Valtion palo-opiston ja Helsingin palolaitoksen yhteistoimintaa ja saatta Helsingissä toimeenpantavan koulutuksen myös valtakunnallisesti viralliselle pohjalle. Tänään on lehden painos 6000 kpl, josta 5200 suoranaisia vuositilauksia. Julkaisu on saavuttanut palosuojelujärjestöjen ja palontorjujien luottamuksen. "Palontorjunta-Brandvärn" on syntymisensä ja toimintansa kautta silminnähden lähentänyt eri palosuojelujärjestöjä toi siinsa. Pyrkimyksenämme tulee vast'edeskin olemaan pitää lukijakuntamme palosuojelun nopean kehityksen tasalla, antaa palstatilaa asialliselle keskustelulle ja mielipideilmaisuille sekä toimia yhdyssiteenä palosuojelun lavealla saralla. palomiesluokan suoritus. PALONTORJUNNASTA PELASTUSTIETOON 74 Pelastustieto 1/2025. Palomiesoppilaille annetaan koulutuskeskuksessa yhteensä kahden vuoden pituinen peruskoulutus, johon sisältyy mm. Helsingin palolaitokseen on jo kuluvan vuoden alusta perustettu laitoksen omia tarpeita varten erityinen koulutuskeskus, jota johtaa päätoiminen koulutuspäällikkö apunaan harjoitusmestareita ja muita kouluttajia. Palontorjunta 6–7/1972 Palontorjunta 10/1983. Sillä välittömällä tahdonilmaisulla, joka vuosi sitten kiteytyi lehtemme syntymiseen, on vankka ja laaja pohja
Pelastustieto 10/2005 12 4–5 ·2016 12 4–5 ·2016 Kuva: Lounais-Suomen poliisilaitos 10.5.2016 kello 18.19 Teollisuuspalo Meri-Porissa Porin Mäntyluodossa sijaitsevan Kuusakosken palvelupisteessä syttyi tulipalo. Kuka meitä ohjaa. Marko Partasen hälytysilmoitus-juttu sivuilla 12–25. Maakunnittain alueiden kuntien kannat vaihtelevat. 1/2025 Pelastustieto 75 vuosikymmenellä Ensimmäinen naisopiskelija Tammikuussa aloittaneella pelastajakurssi 8:lla aloitti opiskelunsa Suomen ensimmäinen naisopiskelija, Sari Rau tiala Pyhäsalmelta. Palontorjuntatekniikka 3/1994. Mistä löytyy yhteistyö. Laajoja Hälytysilmoitus-juttuja on julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Työterveyslaitoksen tuoreessa hankkeessa selvisi, että muutkin kuin savusukeltavat palomiehet altistuvat vaarallisille aineille. Pelastustieto 1/1994 Pelastustieto 8/1994. 1/2025 Pelastustieto 75. PALONTORJUNNASTA PELASTUSTIETOON Pelastustoimi valtiolle. Kuntaliiton hallituksen mukaan pelastustoimen valtiollistamisesta saatavat hyödyt eivät ole riittäviä uudistuksen aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna. Sisäasiainministeri ja ministeriön pelastustoimen ylijohto kannattavat nykyjärjestelmää. Pelastustoimi jatkunee nykymuotoisena kuntien yhteistyöhön perustuvana alueellisena toimintana. Aiheet tässä lehdessä: Ensihoidon perustehtävä. Helsingin seudun 14 kuntaa eivät siirtäisi pelastustointa valtiolle. Tuuli puhalsi onneksi merelle päin. Pelastustieto 6/2016 14 Pelastustieto 7/2024 Minne menet, ensihoito. Valintakokeet suoritti hyväksytysti 82 hakijaa. Seuraavassa lehdessä: Ihmeellinen yhteistyöalue Ensihoidon uhkakuvat 14 Pelastustieto 7/2024 Pelastustieto ja ensihoidon erikoislehti Systole yhdistyivät vuonna 2023 yhdeksi lehdeksi, jonka nimi on Pelastustieto. Massiivinen savu näkyi kauas. 4–5 ·2016 13 4–5 ·2016 13 Hälytysilmoitus Hälytysilmoitus RSA31, RSA112, RSA171, RSA151, RSA101, RSA106, RSA802, RSA153, RSA143, RSA141, ESA126, PSA126, RSA145, ESA01, RSA8394, Rakennuspalo suuri 403 B, Pori, Mäntyluoto Palomiesten syöpäriski Valtaosa pelastuslaitoksista on herännyt syöpävaarallisilta aineilta suojautumiseen, mutta paljon on vielä tehtävää
Lisäksi matkustelu tarjoaa mahdollisuuden irtautua arjen toiminnoista. Olen kaiken hyvän ruoan ystävä, oli se sitten itse tehtyä tai ravintolassa valmistettua. Matkustelu tarjoaa jatkuvasti uusia elämyksiä. Sekoita pohjan aineet löysäksi taikinaksi. Sanoisinkin musiikin suhteen olevani kaikkiruokainen, vaikka kesäohjelmaan kuuluu vuosittain Suomipop-festarit. Jokainen matka on minulle ainutlaatuinen seikkailu, joka avaa ovia erilaisiin ympäristöihin ja tapoihin elää. Toinen suosikkini on itse tehty pizza, jossa on rapea pohja ja jonka mehukkaat täytteet voi valita oman mielijohteen tai ruokailijoiden mieltymysten mukaan.. Lisää tomaattipyree tai ketsuppi, haluamasi täytteet ja juusto. Olipa kyseessä perinteinen ruoka tai paikallinen historia, niin jokainen hetki rikastuttaa ymmärrystäni maailmasta. Mervi Parkkonen on puheenjohtaja Länsi-Suomen Pelastusalan Liitossa ja Jämijärven VPK:ssa. MITÄ KUUNTELET. 3. Matkoilla minua viehättää erityisesti kulttuurieroista oppiminen. Spotify-listan mukaan musiikkimakuni kallistuu vahvasti popmusiikkiin, mutta soittolistan kärkisijoilla on kaavaa rikkomassa myös räppäri Elastinen. Koonnut: Kimmo Kaisto · Kuvat: Mervi Parkkosen albumi ja Pixabay Kulttuurija makumatkoja NÄISTÄ TYKKÄÄN Pizza (uunipellillin en) Pohja: • 2 dl kädenlämpöis tä vettä • 2 tl kuivahiivaa • ripaus suolaa • 3 rkl öljyä • 0,5 dl kaurahiutalei ta • 4,5 dl vehnäjauhoja (tai 5 dl, jos jätät kaurahiutalee t pois) Valmistus: 1. Matkailu irrottaa arjesta ja johdattaa seikkailuihin eri kulttuurien, ruokien, historian ja luonnon parissa. 5. Voi unohtaa kiireen ja huolenaiheet nauttien luonnon tutkimisesta ja kauniista maisemista – vuoret, rannat, metsät – antavat rauhaa ajatuksille tai inspiraatiota uuteen huomiseen. LEMPIRUOKASI. 76 Pelastustieto 1/2025 LEMPIHARRASTUKSESI. Kohota taikinaa kulhossa liinan alla noin 30 minuuttia. 4. 2. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista uunissa 220 asteessa noin 20 minuuttia. Yksi suosikeistani on kreikkalainen salaatti, joka on täydellinen yhdistelmä tuoreita vihanneksia, suolaista fetajuustoa ja oliiveja – ne palauttavat Välimeren auringon alla vietetyt lomat mieleen
Ongelmana on kuitenkin pitkään ollut se, että monien paloasujen suojakyky heikkenee niiden kastuessa. GORE-TEX CROSSTECH® PARALLON® on uuden sukupolven suojavaruste, joka tarjoaa korkean lämpösuojan myös kosteissa olosuhteissa – yhdistettynä erinomaiseen hengittävyyteen ja mukavuuteen. Nämä ominaisuudet tekivät GORE-TEX CROSSTECH® PARALLON®:sta ilmiselvän valinnan, sanoo Ralph Keipp. NÄISTÄ TYKKÄÄN T I N K I M Ä T T Ö M Ä T P A L O A S U T Äärimmäisen kuumat tilanteet vaativat tehokasta suojavarustusta. Innovatiivinen teknologia karkottaa kosteuden, kuljettaa hien pois sekä säilyttää samalla asun lämpösuojauksen. Kun tuli todella kuuma, lisääntyi lämpö asteittain, mutta heti kun poistuin kuumuudesta oloni viileni. Lue lisää:. GORE-TEX CROSSTECH® PARALLON® -varusteilla on korkea hengittävyys, mikä edistää kehon nopeampaa viilennystä ja vähentää lämpöstressin riskiä. Asun välitön viileneminen on mahtava ominaisuus, kertoo Michael Wittmeier. Yksi uuden teknologian testaajista on Michael Wittmeier, joka työskentelee palokouluttajana FEUREX-yhtiössä Saksassa. Meille tärkeimmät edut ovat lyhyt kuivumisaika pelastustehtävien välillä, kestävyys korkeita ulkolämpötiloja vastaan ja erittäin nopea viilentyminen. Asu oli mukava ja siinä oli helppo liikkua. Palomiehet altistuvat sammutustöissä paitsi suoraan kosketukseen liekkien kanssa, myös kosteudelle ja hielle. Hän huomasi eron heti: – Ensimmäinen huomioni oli mukavuus. Vähemmän eristystä tarvitseva materiaali on kevyempää, mikä lisää liikkumisvapautta. Liikkumisen mahdollistava ja hyvin hengittävä varustus on vähintään yhtä tärkeä tekijä, jonka ansiosta palomiehet voivat työskennellä tehokkaasti pidempiä aikoja. Ainutlaatuinen GORE-TEX CROSSTECH® PARALLON® -teknologia säilyttää asun lämpösuojan, vaikka varuste kastuisi – riippumatta siitä, tuleeko kosteus ulkoa vai sisältä. Tämä on mahdollistettu ympäröimällä lämpöä estävä pinnoite kahdella erittäin hengittävällä kalvolla. Lisäksi kostea suojavarustus johtaa lämpöä huomattavasti nopeammin kuin kuiva. Kun suojavarusteiden lämpöä estävät pinnoitteet kastuvat, ne menettävät merkittävän osan eristyskyvystään, mikä lisää palovammojen riskiä. Lisäksi teknologialla on korkea kemikaalikestävyys ja se suojaa veriteitse tarttuvilta sekä virusten aiheuttamilta patogeeneilta. Ralph Keipp, MEYER PORT4 -palokunnan päällikkö Saksassa, on hänkin ottanut käyttöön GORETEX CROSSTECH® PARALLON® -suojavarusteet: – Laajojen testien jälkeen valitsimme tuotteen, joka tarjoaa parhaan suorituskyvyn. ERINOMAINEN HENGITTÄVYYS JA LIIKKUMISVAPAUS Haastavissa tilanteissa turvallisuus ei ole pelkästään asun suojatasosta kiinni
Median kanavien painopiste saattaa vaihdella, mutta laadukkaan ja journalistisesti toimitetun tiedonvälityksen merkitystä ei voi korvata mikään. Toiminta-ajatuksemme ovat hyvin lähellä toisiaan: osaamisen kehittäminen ja alan yhteisöllisyyden lisääminen. Siksi toivon, että laajalla rintamalla nähtäisiin Pelastustiedon korvaamaton merkitys. Alan media on kaikille tärkeä. 2) Jäsenyyden myötä voimme käydä jatkuvaa vuoropuhelua pelastustoimeen ja turvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä. Tässä viestinnällä ja riippumattomalla journalismilla on tärkeä rooli. Iivari Kalliomäki Puheenjohtaja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys 1) Miksi haluatte kuulua Paloja pelastustieto ry:hyn. Pelastustieto on kerännyt 75-vuotisen historiansa aikana merkittävän tietopääoman, jota tulisi hyödyntää tulevaisuudessa muun muassa tekoälyn lähdeaineistona. 78 Pelastustieto 1/2025 Alan ykkösmediaa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa Kysyimme Pelastustietoa julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksiltä kolme kiperää kysymystä. 3) Mikä merkitys Pelastustiedolla on mediana nyt ja tulevaisuudessa?. Jokainen itseään kunnioittava toimiala tarvitsee oman mediansa, ja Pelastustieto ei-kaupallisena ja riippumattomana mediana on vaalimisen arvoinen. 3) Merkittävä, koska on tärkeää, että alalla olevat mediat toimivat ja kehittyvät, jotta muun muassa varmistetaan asioiden tarkastelu kaikista tulokulmista. Marko Hasari, toimitusjohtaja (vas.) Petri Jaatinen, palokuntajohtaja Su0men Pelastusalan Keskusjärjestö 1) On Palopäällystöliiton toiminta-ajatuksen mukaista, että olemme Paloja Pelastustieto ry:n jäsen. Koonnut: Kimmo Kaisto 1) Pelastustieto-lehti on pelastusalan keskeisin ja merkittävin ammatillinen julkaisu. Myös innovaatioiden ja parhaiden käytänteiden jakaminen mahdollistuu alan yhteisen median kautta. Pelastustieto välittää kootusti pelastusalan merkittäviä uutisia ja muita ajankohtaisia tietoja, kokemuksia, näkemyksiä, haasteita ja tuotettuja ratkaisuja. Ari Keijonen Toiminnanjohtaja Suomen Palopäällystöliitto JÄRJESTÖT 1) SPLY on ollut osallisena Paloja pelastustieto ry:n historiassa koko sen olemassa olon ajan. Näitä tietoja ala tarvitsee kehittämisensä pohjaksi. Arvostamme sitä, että lehden tarjoama avoin ja riippumaton sisältö ja siitä kumpuava keskustelu tukee alan kehittämistä ja ammatillista kasvua. 3) Pelastustiedolla mediana on tärkeä sija nyt ja tulevaisuudessa. 3) Pelastustietoa ja sen sähköisiä kanavia seurataan laajasti alalla. 2) Jäsenyys Paloja pelastustieto ry:ssä tarkoittaa meille jäsenille sitä, että saamme mahdollisuuden tukea yhteisellä ajatustenvaihdolla Pelastustiedon kehittämistä ja tulevaisuuden turvaamista. 2) Mikä merkitys jäsenyydellä käytännössä on. Lisäksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tekee Pelastustiedon kanssa viestinnällistä yhteistyötä, mikä tukee myös SPEKin viestinnällisiä tavoitteita. On siis luonnollista, että pysymme edelleen matkassa mukana yhteistyötä tehden ja alaa omalta osaltamme yhdessä kehittäen. Voimme antaa syötteitä alan kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä, joka voi herättää yleistä kiinnostusta sekä lisätä pelastuksen ja turvallisuuden eri toimijoiden tietoisuutta ja siten parantaa alan osaamista ja suorituskykyä. 2) Jäsenyys tarjoaa näköalapaikan alan tapahtumiin
Yhdistyksen jäsenistö onkin laaja kattaus alan toimijoita, joilla on samansuuntainen tavoite. Kyseessä on alan yhteinen media, eli myös omia juttuvinkkejä ja kirjoituksiakin kannattaa rohkeasti tarjota. 2) Jäsenyyden kautta pääsemme vaikuttamaan painotuksiin, joita pidämme alan tiedottamisessa tärkeinä. Sidosryhmäyhteistyön kautta avautuu uusia mahdollisuuksia ke hittää sen ohella omaa toimialakohtaista työskentelyä. 2) Jäsenyyden kautta pääsemme osallistumaan hallitustasolla strategiseen suunnitteluun, ja se antaa mahdollisuuden nähdä myös muiden toimija ammattialojen kehityssuuntia pelastusalan toimintakentässä. Jäsenyyden kautta meillä on mahdollisuus tuoda näkemyksiä oman toimialamme ajankohtaisista asioista ja kehitystrendeistä. Muutokset mediakentässä aiheuttavat haasteita, samoin kuin ihmisten tiedon kuluttamisen mallit, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa. 3) Pelastustieto toimii tällä hetkellä pelastusalan tiedon monipuolisena välittäjänä. Hannu Murtokare Toimitusjohtaja Nuohousalan Keskusliitto 1) Paloja pelastustieto on alan ykköslehti ja jakaa tietoa pelastusalasta puolueettomasti. Hannu Moilanen Sopimusasiantuntija, lainopillinen erityisasiantuntija Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 1) Työskentely yhteisen toimialan puolesta yhdistää ja innostaa. Saamme myös jäsenyyden kautta tietoa alasta ja sen kehityksestä myös toimituksellisesta näkökulmasta. Pelastustieto ja SPALin Pelastusalan ammattilainen -lehti täydentävät hyvin toisiaan ja vahvistavat yhdessä pelastusalan ääntä. Tällainen työ voi käydä yksinäiseksi ilman riittävää taustatukea. Kun katsoo ympärilleen, voi olla ylpeä alan omasta mediasta. Henkilökunta on paitsi pelastusalan, myös media-alan rautaisia ammattilaisia joka tekee pienin resurssein äärimmäisen hyvää työtä. 2) Pienehkön jäsenmaksun kautta voimme osoittaa tukemme lehdelle. Esimerkiksi lehden blogeissa on välillä käyty värikästäkin keskustelua alan tapahtumista ja ilmiöistä. Lehden toimituksellinen sisältö on viime vuosina kehittynyt merkittävästi. Näiden foorumien kautta myös SPALilla on mahdollisuus vaikuttaa. 2) SPAL on Paloja pelastustieto ry:n pitkäaikainen jäsen ja mukana Pelastustieto-lehden hallituksessa. Tiedonvaihto, vuorovaikutus ja vaikuttaminen ovat yhteistyön kulmakiviä. Pelastustiedon sisältöön alalla toimivat voivat luottaa. Kolmannella sektorilla on enemmän merkitystä kuin osaamme ajatellakaan maailman muuttuessa, joten alan yhdistysten on tärkeää seistä toistensa takana. Artikkelit ovat myös tasoltaan hyviä. Kari Telaranta Hallituksen puheenjohtaja Suomen Paloinsinööriyhdistys 75 vuotta JÄRJESTÖT. Jäsenyys mahdollistaa myös molemminpuolisen vuoropuhelun Paloinsinööriyhdistyksestä Pelastustietoon ja toisinpäin. Myös tulevaisuudessa tarvitaan luotettava, puolueeton ja asiantunteva mediakokonaisuus, joka tarjoaa alustan aidolle ja rakentavalle keskustelulle sekä monipuoliselle uutisoinnille. 1/2025 Pelastustieto 79 1) Koemme tärkeäksi olla mukana tukemassa pelastusalan vahvinta ammattilehteä. Lehdellä on kunnioitettava tavoite tarjota jotain konkreettista eli painettu lehti maailmaan, jossa lähes kaikki tapahtuu virtuaalisesti. 3) Mitä enemmän meillä on kanavia ja keinoja kertoa pelastusalasta ja sen upeista ammattilaisista, sitä vahvemmin voimme vaikuttaa toimialan resursseihin. 3) Pelastustiedon tulisi olla se alan lehti, joka tulee jokaiselle työpaikalle. Erimielisyyksienkin keskellä on ollut ilo havaita, että kunnioitus toista ihmistä kohtaan on vielä korkealla, kun on kyse Pelastustiedosta ja sen kanavista. Paloinsinööreiksi identifioituvien näkökulmasta on tärkeää tuntea kuuluvansa osaksi jotain suurempaa alan kokonaisuutta. Tuula Kukonlehto Viestintäja yhteiskuntasuhdejohtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL 1) Paloja pelastustieto ry on paloja pelastusalan perinteinen yleishyödyllinen yhdistys, jonka keskeinen missio on toimia alan tiedonvälittäjänä. On tärkeää, että alalla on sisällöltään laadukas ja monipuolisesti aiheita käsittelevä media, joka antaa tilaa käydä keskusteluja pelastusalaa koskevista kysymyksistä turvallisessa ympäristössä. 3) Digitalisaation ja muuttuvien turvallisuusuhkien aikakaudella tarvitsemme luotettavaa ja asiantuntevaa mediaa, joka pysyy kehityksen kärjessä ja välittää olennaista tietoa säilyttäen kontaktinsa alan toimintakenttään
”Käsittelemme esimerkiksi salassa pidettävää tietoa ja tekoälyä käytettäessä pitää olla varmuus tietoturvasta. Aiheena oli tekoälyn käyttäminen analysoimaan onnettomuuspaikalta tulevaa kuvamateriaalia ja tukemaan pelastustoiminnan johtamista. ”Esimerkiksi Pelastusopiston osaamisen kartoitusjärjestelmässä voidaan tekoälyn avulla saada ulos tietoa suuremmasta tietomäärästä, missä osaamista erityisesti pitää kehittää.” Pelastustoiminnan työturvallisuuteenkin tekoäly voi tuoda parannusta. Halu ja hinku kehittää on kuitenkin kova ja uskon, että eteenpäin mennään, kun saadaan tietoturvallinen alusta.” Hän katsoo, että tekoälyä voi jo hyödyntää hallinnollisessa työssä, esimerkiksi valmisteltaessa ohjeistuksia. Silloin voidaan eliminoida myös inhimillisen virheen mahdollisuus. Tekoäly voi pelastustoimessakin auttaa esimerkiksi pelastustoiminnan johtajaa seulomaan valtavasta tietomassasta oleellisen tiedon. TEKOÄLY. 80 Pelastustieto 1/2025 E emu Hyvönen teki pari vuotta sitten opinnäytetyön Hämeen ammattikorkeakoulussa. Vuoden alussa hän aloitti pelastustoimen suunnittelusta ja johtamisesta vastaavana aluepalopäällikkönä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Kielten käännöksiin se voi olla oiva apu. ”Kun asiakkaiden tausta on monikulttuurinen, pystymme palvelemaan heitä omalla äidinkielellään, ja siten saamme myös paremmin saavutettua heidän luottamuksensa.” Tekoälyn ansiona hän pitää sen ominaisuutta analysointityökaluna. ”Tekoäly mullistaa lähivuosina pelastustoimenkin johtamisen, mutta vielä uusi työkalu hakee uomiaan”, hän sanoo. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kristian Eloluoto Tekoäly on apulainen Viranomaiselle tekoäly ei vielä voi olla itsestään selvä työkalu, koska tekoälyä tuottavassa palvelussa ei voida olla varmoja tietoturvasta ja tietosuojasta
Apulainen vastaa. Apua tulee myös simuloitujen potilastapausten oppimiseen, oppimateriaalien ja harjoituskysymysten luomiseen sekä ensihoidon tuoreimpien tutkimustietojen tarjoamiseen. Aluepalopäällikkö Eemu Hyvönen näkee tekoälyn palvelevan pian myös pelastustoiminnan johtamista, kunhan tietoturvaan liittyvät asiat on saatu hallintaan. 6.–7.5. ”Tuntiopettajana toimiessani toin esille tekoälyn mahdollisuudet auttaa hektisessä pelastustoiminnan johtamisessa, jossa päätökset tehdään olemassa olevilla tiedoilla ja taidoilla. Ensihoidossakin kielimuurien ylittäminen on keskeistä ja siihenkin tekoäly antaa apuaan. Resurssien hallinnassa ja logistiikassa tekoäly on myös avuksi kertomalla, miten pelastusajoneuvot ja henkilöstö kannattaa sijoittaa tehokkaasti. Voin olla avuksi myös esimerkiksi monikielisten ohjeiden luomisessa hätätilanteessa.” Tekoäly sanoo osaavansa neuvoa esimerkiksi ensiaputoimenpiteissä, kuten elvytyksessä (CPR) ja myrkytysten ensiavussa. Ilmoittautuminen: Osallistujien nimet ilmoitetaan kuuelo@gmail.com ja karppinen.pentti@gmail.com -sähköposteihin. huhtikuuta 2025 mennessä viitteellä ’Kuusapila 2025’ Jyväskylä Paloveteraanit ry:n tilille FI 0552900240292951. Tekoäly voi myös laatia oppimateriaaleja pelastushenkilöstölle ja kansalaisille esimerkiksi paloturvallisuudesta. Se auttaa löytämään nopeimmat reitit kohteeseen ottaen huomioon liikenneja sääolosuhteet. Jyväskylässä on myös tietotekniikkamessut, majoitus on varattava ajoissa. Lisätietoa: Reijo Hirvi 0400 29 29 54. ”Tekoäly voi kuvasta tuoda esille myös onnettomuusskenaariot ja laajentumisriskit.” Eemu Hyvösen mielestä tekoäly voitaisiin nopeastikin ottaa osaksi opetusta. Teema: Ikääntymisen tuomat haasteet ja niiden ennaltaehkäisy. Tutustuminen kongressiohjelman aineistoon tapahtuu seuraavasti: Kirjoita nettiselaimeen Jyväskylän Paloveteraanit. Voin auttaa ensihoitajia analysoimaan oireita ja ehdottamaan jatkotoimia.” Harjoituksissa ja koulutuksessa tekoäly kertoo voivansa auttaa pelastusharjoitusten skenaarioiden luomisessa ja analysoinnissa. toukokuuta 2025 Paikka: Jyväskylän Säynätsalo Juurikkasaari. Pelastustoimessa ChatGPT-tekoäly vastasi voivansa olla avuksi operatiivisessa tuessa ja päätöksenteossa. ”Olen avuksi myös differentiaalidiagnoosien ja hoitolinjojen pohdinnassa sekä potilastapausten analysoinnissa ja riskinarvioissa.” Tekoälyn avulla viestintä ja dokumentaatio nopeutuu ja tietoa voidaan tiivistää myös selkokielelle. Osanottomaksu maksetaan 4. TEKOÄLY Kysyimme tekoälyltä, miten sitä voi hyödyntää pelastustoimessa ja ensihoidossa. Avaamalla otsikon pääset Jyväskylän Paloveteraanien kotisivulle ja löydät sieltä ohjelman. Ensihoidossa tekoäly auttaa hoitosuosituksissa ja ohjeistuksissa, kuten elvytyksessä, lääkeannoksissa ja hoitoprotokollassa. Suomen paloveteraanien valtakunnallinen Kuusapilakongressi Jyväskylässä 7. 1/2025 Pelastustieto 81 44. Voin auttaa analysoimaan sääennusteita ja muita tekijöitä, jotka vaikuttavat palon tai muiden uhkien leviämiseen. Maksutiedossa on ilmoitettava paikkakunta ja osallistujien lukumäärä. Teknologian hyödyntämisessä teko äly osaa esimerkiksi analysoida droonien, lämpökameroiden ja muiden sensorien keräämää tietoa, mikä auttaa pelastustöissä. Se kääntää potilaan haastattelukysymykset ja hätätilanteissa selittää tärkeät ilmaisut potilaan omalla äidinkielellä. ”Esimerkiksi nopeassa tiedonhaussa voin tarjota ajantasaista tietoa kemikaaleista, palon leviämisestä, säätiedoista ja evakuointiohjeista. ”Tietoähkyä voidaan myös lievittää tekoälyllä.” Tekoäly pitää nähdä työtä auttavana ja motivoivana. KUUSAPILAKONGRESSIKUTSU Tekoäly havainnoi kuvan avulla kohteesta riskinpaikat, ja pelastustoiminnan työnkulkua voidaan ennakoida sekä siten parantaa työturvallisuutta. Myös automaattisessa hätäviestinnässä tekoäly tarjoaa apuaan esimerkiksi varoitusjärjestelmien ja chatbot-ratkaisujen kautta. ”Työn tehokkuus paranee ja laajan tietomäärän käsittelijänä se helpottaa myös työstressiä”, Eemu Hyvönen sanoo. Hinta: 50 euroa/henkilö sisältäen tuloja lähtökahvit sekä lounaan. Tekoäly auttaa löytämään lähimmät päivystykset ja erikoissairaanhoidon yksiköt sekä antaa apuaan potilassiirtojen suunnittelussa ja kiireellisyysarviossa
Diplomi-insi nööri Tarja Vilmin tehtäviin kuuluu liiketoiminnan kasvun edistäminen. 30.4. 24.9. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedos tonaan esimerkiksi jpg-muodossa. 5/2025 14.10. 21.10. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi pelastustieto.fi-sivun oikean laidan yläreunasta löydät myös keltaisen TILAA PELASTUSTIETO -painikkeen. 5.11. 9.9. 82 Pelastustieto 1/2025 Numerossa 2/2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Hälytysilmoitus: Suuri ja pitkäkestoinen tulipalo jäteasemalla Tampereella • Monipotilasharjoitus Kuopiossa • Paloilmoitinjärjestelmät ja harjoittelu Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Nro Varauspv Ilmoitusaineisto Ilmestyy 2/2025 7.4. TEKNOSAFE OY Nimitykset. 23.12. 4/2025 2.9. 25.6. 3/2025 3.6. Aineisto meilitse: toimitus@pelastustieto.fi. Lehden tilaus käy helposti. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2025 H E LM I P A R T A N E N Julkaisemme veloituksetta nimitysuutisia, muisto kirjoituksia, eläköytymisiä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Lue lisää www.hyvaks.fi/rekrytointi Haemme ensihoitopäällikköä Keski-Suomeen Tarja Vilmi ja Jörn Erlenmaier ovat Teknosafe Oy:n uudet tuoteryhmäpäälliköt. Saksasta Imatralle muuttanut insinööri Jörn Erlenmaier on erityisesti vaahtojärjestelmäja palokalustospesialisti. 10.6. 8.12. 14.4. 6/2025 1.12
09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi RFC CUTTEX – Korkeapaine leikkuri • Vettä: 750 L/min @10 bar • Vesi + vaahto 600 L/min @ 6,5 bar • CAFS 100 400 L/min @ 6 5 bar • Märkää vaahtoa jopa 1.600 L/min • Märkä ja kuiva vaahto (vaahtoluku 4–11) • Kiinteä tai siirrettävä asennus Rosenbauer Otter ruiskun tuotto täyttää EN 14466 normin PFPN 6-500. • Tuotto: 650 L/min@6 bar (3 m imukorkeus) • Tehokas manuaalinen imupumppu • Hiljainen käyntiääni • Alhainen polttoaineen kulutus • Yksinkertainen helposti huollettava rakenne Palolaitoksille, rakennuksille, puolustusvoimille ja teollisuuteen jatkuvaan päivittäiseen käyttöön! Pitkä toiminta-aika! Saatavana myös sähköstartilla! RFC CAFS Cube Helppo käyttää! Paras mahdollinen sammutusteho! • 38 l/min @ 180 bar (polttomoottori versio) • 58 l/min @ 300 bar (PTO-versio) • Leikkaus ja sammutusominaisuudet • Aprasiivisäiliö suoraan sammutuspeitsessä • Myös vaahdon sekoitus Itsenäisesti toimiva laite, jonka asennus on yksinkertaista ja helppoa. + 30 %) Ruiskut testataan ja yksilöity laatupöytäkirja liitetään ruiskun mukaan asiakkaalle nähtäväksi. Kulmala Rosenbauer Pelastustieto helmikuu OTTER 2025 215x275.indd 1 4.2.2025 10.45. SEURAAVASSA NUMEROSSA Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Rosenbauerille normin vaatimukset ovat aina alaraja ja todellinen tuotto on selvästi suurempi (n. Otter moottoriruisku Suomen suosituin 4-T moottoriruisku Monikäyttöiseksi suunniteltu moottoriruisku, joka soveltuu sammutukseen, vedensiirtoihin, tyhjennysja tulvapumppauksiin
Kanadalainen WATERAX on perustettu 125 vuotta sitten ja sen pumput tunnetaan suorituskyvystään, kestävyydestään ja luotettavuudestaan. Kanadassa pumpuilta vaaditaan suorituskykyä suurten korkeuserojen vuoksi, meillä taas paloa voidaan sammuttaa keskellä korpea, jonne isoja pumppuja on usein mahdotonta kuljettaa. Lisätietoa ja tilaukset: info@turvata.fi Kanadassa ja Suomessa maastopalot saattavat olla erityisen haastavia. Huhtikuusta lähtien valikoimassamme on viisi maastoon tehtyä WATERAX-pumppumallia. Älä jää ilman! 125 VUODEN KEHITYSTYÖN TULOS: KANNETTAVA PUMPPU, JONKA TODELLAKIN VOI OTTAA KEVYESTI! MARK-3 Watson edition B2X-23 PXTC MINI-MARK MINI-STRIKER STRIKER 3-13P