”Työaikamalliin kanta perehtymisen jälkeen” s. 16 Tavoitteena oltava nolla työtapaturmaa s. 20 Kemikaalit iso riski liiketalon palossa Muhoksella s. 14. 38 10 /2 01 23.12. RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Pääskylahden VPK sammui miehistöpulaan s. HELMIKUUTA. PELASTUSTIETO 1/2011 ILMESTYY 10
Kun kumppanisi on Forssa Print, sinua opastetaan oikeisiin valintoihin. Meiltä ja osaavalta verkostoltamme saat kaikki painamiseen liittyvät palvelut. Acta Print ja Forssan Kirjapaino on nyt FORSSA PRINT. Joustavia ratkaisuja. Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi Tärkeissä päätöksissäsi tarvitset tueksesi kumppanin, joka ymmärtää niin pienet kuin suuretkin pulmasi ja paneutuu niihin aidosti. fp_ad_FIN_A4_blue_orig.indd 1 9.12.2010 7:39:48
Alan opiskelijoiden keskuudessa elää vahvasti sellainen käsitys, että vapaaehtoisesti pelastustehtäviin osallistuvat ovat toisen luokan väkeä. Turhanaikainen eriseuraisuus näkyy lähes kaikessa toiminnassa. Sitä, kuten myös Porin VPK:n taloa on kunnostettu. Saattaa siten olla, että pelastuslaki ja terveydenhuoltolaki tulevat voimaan yhtä aikaa 1.5.2011.. Tekeillä on myös VPK-talojen rakennushistoriaa käsittelevä tutkimus. Vaikka hyvää yhteistyötä kyetäänkin nyt paremmin tekemään, putkahtelee aika ajoin esille valitettava vastakkainasettelu. Maamme vanhimman palokunnan Turun VPK:n talo ”Brankku” täytti kolme vuotta sitten 115 vuotta. VPK-taloihin liittyy moni mukava muisto Tampereen VPK:n talo täytti 100 vuotta. Vanhassa puutalossa henki joulutunnelma, josta on jäänyt lähtemättömät muistot. Vanha sanonta: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”, sopii hyvin myös tähän. Itse muistan lapsuudestani, kuinka konemestari-isäni ammattijärjestö järjesti vuosittain pikkujoulujuhlan Kotkan VPK:n perinteikkäässä talossa. Ikiaikaiselta tuntuu esimerkiksi vakinaisten ja vapaaehtoisten välinen eripuraisuus. VPK-talot ovat keskeinen osa taajamiamme. Pelastusalan valtio-kunta-suhde ei ole sekään vastakkainasettelun ulkopuolella. Siitä ovat syntyneet myös ammattipalokunnat, joista vanhin on maamme pääkaupungissa, ensi vuonna 150 vuotta täyttävä Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Palokuntatoiminnan juuret ovat vapaaehtoisuudessa. VPK-talot ovat olleet kautta aikain tanssien ja muiden rientojen pitopaikkoja. Pelastuslaki eteni viimein eduskuntaan. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Huolestuttavinta on se, että yhä edelleen uusi sukupolvi omaksuu toista väheksyvän tavan tuntea omaa ammattiylpeyttä. Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi Tärkeissä päätöksissäsi tarvitset tueksesi kumppanin, joka ymmärtää niin pienet kuin suuretkin pulmasi ja paneutuu niihin aidosti. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 10 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Erilaisia mielipiteitä pitää toki olla, mutta onko niiden esittämiseksi välttämätöntä se, että jokaisella on oma järjestönsä. Kun kumppanisi on Forssa Print, sinua opastetaan oikeisiin valintoihin. Järjestötoiminnassa pirstaleisuus ei ole välttämättä vain hyvä asia. Toivottavasti se saadaan käsiteltyä vielä tällä vaalikaudella. Se on alamme eriseuraisuudesta kohtalokkain. Hämmästyttävälle tuntuu se, että yhä tänään epäluulo kalvaa liian paljon eri pohjalta tätä työtä tekeviä. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2010 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Palavat nesteet ja vesipula vaikeuttivat sammutusta rakennuspalossa Muhoksella. Meiltä ja osaavalta verkostoltamme saat kaikki painamiseen liittyvät palvelut. On sitten ala pieni tai suuri; vastakkainasettelun ajan olisi jo oltava ohi. Lain käsittely aloitetaan vuoden alussa. fp_ad_FIN_A4_blue_orig.indd 1 9.12.2010 7:39:48 Vastakkainasettelun aika saisi jo mennä Vastakkainasettelun aika ei valitettavasti ole ohi pelastusalalla. Kentällä mollataan sisäasiainhallintoa asiantuntemattomuudesta ja valtiovallan edustajat toteavat lakonisesti: kunnat hoitakoot pelastustoimensa. Porissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kunnostustöihin saatiin EU-tukea. Kuva: Pekka Blomster. Moni pariskunta on pyörähtelyjensä lomassa löytänyt itselleen elämänkumppanin. Tätä esiintyy niin vapaaehtoistoiminnassa kuin ammattijärjestötoiminnassa. Esimerkiksi omat vanhempani olivat ahkeria tanssijoita nuoruudessaan 1940–50-lukujen taitteessa, suosittuna tanssipaikkana Turun ”Brankku”. Joustavia ratkaisuja. Acta Print ja Forssan Kirjapaino on nyt FORSSA PRINT. P.S
”Työaikamalliin kanta perehtymisen jälkeen” s. Kyllä 80.8% Ei 19.2% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. 8 SIVU 53 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 10 /2 01 23.12.2010 14 Kauppakeskus tuhoutui pahoin Arssi Heiskanen 16 VPK sammui miehistöpulaa Launo Päivätie 20 Petteri Helisten pelastusjohtajaksi Ouluun 22 Varautuminen esillä seminaarissa Juhani Katajamäki 24 Veli-Pekka Nurmi johtaa nyt Onnettomuustutkintakeskusta 26 Vältä sählyvammat monipuolisella lämmittelyllä Kati Pasanen 28 Kulttuurin paloa hallitusti Suvi Vainio 32 Vanhusten talossa uhkaava palo Riitta Ahonen 34 Pelastustoimi mukana paikallisessa turvallisuussuunnittelussa 38 Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia 42 Tampereen VPK-talo täytti 100 vuotta Juhani Katajamäki 48 Pidä huolta öljysäiliöstäsi Saila Salomäki 50 Kirjaesittelyt Tuula-Maria Ahonen, Sirpa Lusa 52 ”Pelottavaa”, mutta niin turvallista Leila Stenroos 61 Veikon joulusaarna Veikko Lindberg VAKIOT 3 Pääkirjoitus 31 Vieraanamme: Pekka Hallberg 54 Katajamäki 55 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia?” Neljä viidestä oli sitä mieltä, että tarvitaan. Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia?. 38 10 /2 01 23.12. 14 Kolme ihmistä kuoli Tampereen ydinkeskustassa riehuneessa tulipalossa, kun he poistuivat asunnoista savua tulvivaan porraskäytävään. s. 18 henkilöjohtaminen Pelastustoiminnan henkilöjohtamisen ensimmäisessä kehittämisohjelmassa opiskelleet 17 päällystöviranhaltijaa tekivät hyviä kehitystöitä, joista moni olisi suoraan siirrettävissä valtakunnalliseen käyttöön. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! harjoittelu Hertta 10 -suuronnettomuusharjoituksessa oli operatiivisina toimijoina mukana Lapin pelastuslaitos, Lapin hätäkeskus, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Peräpohjolan poliisilaitos, Kemin kaupunki ja Kemin seurakunta. HELMIKUUTA . 44 Sopimuspalokuntatoimintaa jatketaan kolmella alueella entiseen tapaan, kun Lapissa ja Länsi-Uudellamaalla katkolla olleet sopimukset saadaan uusittua ja Itä-Uudellamaalla 13 sopimuspalokunnalle asetetun kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen uusiminen on käynnissä. vpk-toiminta tässä numerossa PELASTUSTIE TO 1/2011 ILMESTYY 10. s. s. Mikä on paras työaika palomiehelle. Harjoitukseen toivat toden tuntua maaliryhmänä toimineet Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan ja viestinnän opiskelijat sekä lukion draamaryhmäläiset. RAUHALLIST A JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Pääskylahden VPK sammui miehistöpulaan s. 11 Tiistai, 14.12 2010 11:48 Etusivu Palaute Sivukartta Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. 20 Kemikaalit iso riski liiketalon palossa Muhoksella s. Valitse kysely Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. 16 Tavoitteena oltava nolla työtapaturmaa s. s
Pituus 43 cm, teräosan korkeus 23 cm. Hinta 115,00 € Muki paloautokuviolla Pieniä paloautokuvioita mukin pinnassa. Hinta 10,50 € Palokirves Edustava lahjaesine, teräksinen teräosa, varsi petsattua puuta. Hinta 41,00 € Palo-olkaimet Leveät punaiset “henkselit”, joissa palo-alan tunnuskuvio. 0440 344 112, faksi (09) 2522 9222 www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi Palokuntaasematunnukset. Mukana myös kaiverruslaatta. Väri hehkeän punainen. Hinta 105,50 € Palokypärä alustalla Kullan värinen pieni palokypärä marmorialustalla. Hinta 35,00 € Tulikukko Kotimainen, käsin puhallettu n. Kiinnitetty puiseen alustaan. Hinta 15,00 € Puheenjohtajan nuija Upea visakoivuinen 27 cm mittainen nuija sekä visakoivuinen alusta. Hinta 35,00 € Vyö nahkaa Nahkainen kääntövyö, jossa kullanvärisessä soljessa palokypärä/kirves -tunnus. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 verkkokauppa.spek.fi Minisankoruisku Lahjaja muistoesineeksi erinomaisesti sopiva pienikokoinen, toimiva sankoruisku. Läpimitta 23,5 cm. Korkeus 21 cm. Hinta 73,50 € Solmioneula Solmioneula kullattua hopeaa, jossa paloalan tunnus. Hinta 86,00 € Lahjaesineet puoli sivu pysty 2010 joulu.indd 1 10.12.2010 13:14:46 Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille T yhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 25,00 e /pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, h inta: 30,00 e /pari Olkapoletit H inta: 25,00 e /pari Olkavarren laatat H inta: 18,00 e /kpl Hihansuun laatat H inta: 21,00 e /pari Nimilaatat H inta: 15,00 e /kpl Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puh. www.spek.fi Paloalan tinalautanen Upea tinasta valmistettu palokunta-aiheinen lautanen. 25,70 € Hintoihin sisältyy alv. Palohaka on suomalaista sepäntyötä. 25 cm korkea lasinen upea ”Tulikukko”. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Hinta 76,00 € Palohaka Noin 20 cm mittainen palohaka kiinnitettynä vuolukivialustalle. Hinta 10,30 € Lahjaksi, itselle tai ystävälle Adressikannet Punainen tai musta kansio, jossa hopeanvärinen auttavat kädet painatus, puna/mustat nauhat
Vapepan toiminnassa on mukana yli 20000 vapaaehtoista. Lyttääntynyt pata tai laukaisuputki saattoi aiheuttaa ilotulitepadassa epävakautta. Tästä onnistuneesta alkusammutuksesta KeskiUudenmaan pelastuslaitos myönsi Willbergille ansiomitalin, joka luovutettiin hänelle Uudenmaan Pelastusliiton perinteisessä puurojuhlassa. Nopealla toiminnallaan Törmä paransi merkittävästi vapaaehtoisen mahdollisuutta selvitä kohtauksesta. Törmä reagoi tilanteeseen aloittamalla välittömästi peruselvytyksen ja oli kohtauksen saaneen mukana sairaalaan saakka. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Apulaispelastusjohtaja Tapio Hietaniemi ojensi Atte Willbergille ansiomitalin. Taustalla SPEK:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Hakola (vas.) ja UPL:n toiminnanjohtaja Markku Virtanen. Voihan se olla, että siksikin toimin tilanteessa ripeästi. Törmä osallistuu aktiivisesti palokunnan viikoittaisiin harjoituksiin ja on aina mukana hälytyksissä. Vapepa palkitsi vuoden valtakunnallisen pelastajan ja seitsemän maakunnallista vapaaehtoista pelastajaa, jotka ovat Tarja Rasimus Kankaanpäästä, Johan Jansson Ahvenanmaalta, Kari Tähti Torniosta, Miia Karlsberg Haukiputaalta, Elina Sieppi Ylöjärveltä sekä Varpaisjärven ensiapuryhmä ja Lohjan seudun paikallistoimikunta. Se on herkästi palavaa kaasua, Koivu sanoo. Vapepa järjestää tarvittaessa myös esimerkiksi evakuointia poliisin operaatioiden yhteydessä. Talossa, jossa tulipalo syttyi, oli äskettäin tehty remonttia ja sähköurakoitsijana toimiva Willberg oli osallistunut remonttiin. – Ajattelinkin, että tulipalo syttyy tehdyn sähköremontin takia. Padan tuenta lisäisi vakautta. Sitä painelin palavaan kohtaan ja tuli talttui, hän kertoo ensihetken toimistaan. 6 10/2010 Sauvolainen Pekka Törmä on valtakunnallisesti valittu vuoden vapaaehtoiseksi pelastajaksi 2010. – Vasteena oli rakennuspalo keskisuuri ja sen mukaisesti paikalle hälytettiin yksiköt paitsi Vantaalta myös Espoosta ja Helsingistä, P3:na tehtävässä toiminut Ari Koivu kertoo. Menimme kuitenkin paikalle ja vastaan riensi Atte, joka oli luonnollisesti hädissään, mutta osaK ansainvälisellä palokuntanuorten leirillä Padasjoella viimeisenä iltana järjestetyn ilotulituksen epäonnistuminen ja syy ilotulitteiden karkaamisesta yleisön joukkoon jäi onnettomuustutkinnassa epäselväksi. Mukana on vapaaehtoisia esimerkiksi Punaisesta Rististä, tiepalvelusta, koirajärjestöistä, sukeltajista ja partiolaisista. – Paikalle ensimmäisenä ehtineen Vantaa 21:n esimieheltä sain tiedon jo matkalla, että palo on saatu sammumaan. Ilotulitusta koskeva lainsäädäntö tutkintalautakunnan mielestä liian tulkinnanvarainen. Sammutuspeittoa asunnosta ei löytynyt, mutta käsiin osuneella peitolla alkusammutus onnistui. Lisätietoja: www.vapepa.fi V antaalaisen Atte Willbergin ripeän toiminnan ansiosta asuinhuoneisto säästyi pahoilta palovahingoilta. Tässä tilanteessa erityisen hienoa oli se, että alkusammuttaja siirsi jääkaappia, jotta pääsi paremmin käsiksi tulipalon alkuun. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintalautakunta toteaa, että syytä ilotulitepadan kaatumiseen ei saatu varmuudella selville. Vuosittain Vapepa osallistuu satoihin hälytystehtäviin ympäri maata. Kadonneen ihmisen etsintä on yleisin tilanne, jossa viranomainen tarvitsee vapaaehtoisten apua. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) palkitsi ansioituneita vapaaehtoisiaan lauantaina 27. Kuluvan vuoden keväällä Törmä toimi esimerkillisellä tavalla tilanteessa, jossa tarvittiin apua nopeasti. Merija järvipelastustoimintaa koordinoi Suomen Meripelastusseura ja ilmapelastustoimintaa Suomen Lentopelastusseura. – Jääkaapista kuulu suhina sen palaessa ja palava liekki oli voimakas. Tutkinta-aineiston perusteella yleisön etäisyys ilotulitekentästä vaihteli 15–40 metrin välillä. Viranomaisten tukena Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tavoite on edistää yhteiskunnan ja ihmisten turvallisuutta viranomaisia auttamalla. Atte Willberg ja P3:na tilanteessa toiminut palomestari Ari Koivu. Olen joutunut myös kerran aikaisemmin sammuttamaan paloa, kun autoni syttyi palamaan. Törmä oli mukana VPK:n järjestämässä paraatissa, kun hän huomasi kuskina toimivan vapaaehtoisen saavan sydänkohtauksen. Harvinaista olikin, että jääkaapin kylmäaine isobutaani voi syttyä. Viranomaiset tarvitsevat vapaaehtoisten apua erityisesti suuronnettomuuksissa ja muissa tilanteissa, joissa tarvitaan paljon auttajia. Samalla kun Willberg onnistui alkusammutuksessaan, talon asukas soitti hätänumeroon ja palokunta riensi paikalle. Willberg oli vierailulla ystävänsä luona Palotiellä Vantaan Kaarelassa, kun yllättäen jääkaapin takaa alkoi näkyä savua ja liekkejä. Pelastustoiminnan ja lääkinnällisen pelastustoiminnan mitoitus oli tapahtuneessa riittävä. Lautakunta toteaa, että ilotulituksesta oli ilmoitettu vakiintuneen käytännön mukaisesti. Vuonna 1964 perustettu Vapepa on 50 järjestön yhteenliittymä. Jostakin se vain tuli, että nyt pitää toimia nopeasti, Atte Willberg sanoo. Ripeää alkusammuttajaa muistettiin ansiomitalilla si hienosti selvittää, millainen tilanne on ollut. Vapepan yleistä pelastustoimintaa koordinoi Suomen Punainen Risti. – Vedin jääkaappia ulospäin ja heitin päälle äkkiä löytämäni peiton. He muodostavat noin 1300 hälytysryhmää, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Ilotuliteturman syy jäi epäselväksi Pekka Törmä on vuoden vapaaehtoinen pelastaja 2010. – Aten hienon toiminnan ansios ta säästyttiin pahoilta tuhoilta. marraskuuta järjestetyssä Vapepa-foorumissa Kuopiossa. Turvaetäisyydet ilotulituksessa olivat riittämättömät, mutta padan käyttöohjeessa mainitut turvaetäisyydet eivät ole yksiselitteiset. Törmä on toiminut yli 30 vuotta Punaisen Ristin Sauvon ensiapuryhmässä ja Sauvon vapaapalokunnan (VPK) hälytysryhmässä. Nykyään Törmä on lisäksi mukana Sauvon VPK:n ensivasteryhmässä. Törmä on tuttu näky myös Vapepan etsinnöissä. Tällaista toimintaa harvoin näkee, Koivu kiittelee. Käytetyt ilotulitteet olivat laillisia ja hyväksyttyjä
Yhdistyvä yhtiö pystyy tarjoamaan valtakunnallisesti alan parhaimmat tuotteet sekä kuluttajaettä ammattikäyttöön. Tämä tietysti tulee hoitaa kaikkialla valtakunnassa samalla tavalla ja yhtenäisellä taksalla. Terosen päästessä ylös olivat koirat painautuneet hänen molemmille puolilleen ja ohjanneet hänet ulos. – Turvanasi ja Finnsa täydentävät toisiaan monella tavalla esimerkiksi tuotteiden, resurssien ja palveluiden osalta. Yhdistyminen on erittäin luonteva ratkaisu, ja näen tämän merkittävänä askeleena kohti tavoitettamme tulla Suomen johtavaksi paloja pelastusalan toimijaksi, toteaa Mercantile Oy Ab:n toimitusjohtaja Kai-Petteri Purhonen. Ehkäpä poliisilla on tarkoituksena tämänkaltaisilla heitoilla hakea lisä resursseja itselleen, Parkko totesi puheessaan liiton perinteisessä jouluseminaarissa. Turvanasi-ketju säilyy osana uutta yritystä Turvata Oy Ab:llä tulee olemaan alan laajin jälleenmyyjäverkosto. Pelastuslaitokset hoitavat tämän kumppanuusverkoston avulla ja työtä on jo tehty. Mitataan sitä toimintavalmiudella tai kustannustehokkuudella. Meillä on ylivoimaisesti laajin palveluasemaverkosto ja kustannukset lähes puolet pienemmät poliisiin verrattuna, hän muistutti. Valtakunnallisesti tunnettuun Turvanasi-ketjuun kuuluu yli kolmekymmentä paloja työturvallisuuteen keskittynyttä asiantuntijaliikettä. Maksullisuuden käyttöönotto on ajanhengessä pysymistä. Samalla yritys pystyy vahvistamaan asiakaspalveluaan entisestään resurssien yhdistymisen myötä, sanoo Turvata Oy Ab:n toimitusjohtajana 1.1.2011 aloittava Kauko Mannerjärvi. – Evirta Oy ja Finnsa Oy myivät liiketoimintansa uudelle perustetulle Turvata Oy Ab:lle ja Mercantile-konserni siirsi samassa yhteydessä Örum Oy:n paloturvallisuustoimintansa perustettavalle yritykselle. Tapahtumassa opastettiin muun muassa palovaroittimen asennusta, sammutuspeitteen oikeaoppista käyttöä sekä kynttilöiden ja ulkotulien polttamista. Jämsän keskustassa oli samaan aikaan joulukadun avajaiset, mikä osaltaan vaikutti kävijämäärään, mutta hyvä kuitenkin, että saimme antaa sitä tärkeää valistusta paloturvallisuudesta. – Se on kymmeniin vuosiin suurin muutos palonehkäisytoimeen. Ne tarjoavat jatkossakin Turvanasi-nimen alla erilaisia turvallisuustuotteita ja -palveluita sekä yhdistymisen jälkeen myös ammattipaloja pelastuskalustoa paikallisille asiakkailleen. – Finnsan ja Turvanasin yhdistymisessä nähdään hyvä mahdollisuus kasvaa ja kehittyä paloja pelastusalalla Suomessa suurempana yhtiökokonaisuutena. Aika yhdistyä oli molemmille yrityksille sopiva. 10/2010 7 Suomen Kennelliitto on myöntänyt sankarikoiran arvon vuonna 2010 yhteensä 14 koiralle. Kiitokset kaikille yöja päivä-tapahtumaan osallistujille, ilman vapaaehtoista porukkaa ei tallaista tapahtumaa voida järjestää. Naisosasto hoiti arpajaiset ja tarjoili kuumaa jouluglögiä pipareiden kera. Turvata Oy Ab tulee olemaan Suomen suurin alkusammutustuotteiden maahantuoja sekä yksi suurimmista ammattikäyttöön tarkoitettujen paloja pelastuskaluston toimittajista. Toivotan turvallista joulua ja iloista alkavaa uutta vuotta 2011! Matti Soutua, Kuoreveden VPK P aloja pelastusalalle syntyy uusi suurempi toimija, kun Mercantile Oy Ab:n Turvanasiliiketoiminta ja Finnsa Oy yhdistävät voimansa vuoden 2011 alussa. Uuden yhtiön nimeksi tulee Turvata Oy Ab ja se aloittaa toimintansa 1.1.2011 Mercantile Oy Ab:n tytäryhtiönä. Tässä asiassa voinemme olla rauhallisin mielin, sillä päihtyneiden lajittelu eri kuljetusorganisaatioille ei liene realistinen. Sanni ja Dacsu pelastivat omistajansa Liisa Terosen tulipalosta 19.2.2010 herättäen hänet rajusti raapimalla ja haukkumalla. Päivä paloasemalla oli iloista turvallisuusvalistusta Kuorevedellä Palopäällystöliiton puheenjohtaja Vesa Parkko pitää uuden pelastuslain suurimpana muutoksena palotarkastustoimintaan tulevaa valvontasuunnitelmaa. Parkko: Valvontasuunnitelma suurin muutos palonehkäisyssä Uusi yritys alalle. Valvontasuunnitelma antaa mahdollisuuden nopeaan reagointiin tarkastustoimen suuntauksessa. Kuumavesivaraaja oli ilmiliekeissä ja talo täynnä savua. Nuoret olivat hyvin esillä järjestämällä muun muassa sankoruisku”skabaa” ja savuradan perheen pienimmille. Tulipalo syttyi Pellossa, pakkasta oli 38 astetta. Yö-tapahtumaan osallistui kahdeksan nuorta ja kuusi kouluttajaa – hälytyksiä riitti tasaiseen tahtiin. Oletettavasti Teronen ei olisi itse herännyt paloon, vaan olisi menehtynyt savukaasuihin tai itse paloon. Yö-paloasemalla oli ensivaste-, sammutus ja pelastustehtäviä, etsintää jne. Liekit löivät vastaan keittiöstä. Kuoreveden VPK:n nuoret olivat valmistautuneet tapahtumaan hyvin valvomalla kouluttajien kanssa lähes koko edellisen yön perinteisessä Yö paloasemalla -tapahtumassa. Tällä toimenpiteellä aloitetaan alan liiketoiminnan rakennemuutos samaan tapaan kuin työsuojelupuolella aloitettiin muutama vuosi sitten, vähemmistöosakkaana uudessa yrityksessä toimiva Mannerjärvi kertoo. – Poliisi on tarjonnut taas tehtäviään toisten hoidettavaksi eli päihtyneiden kuljetuksia sairaankuljetukselle. Hakemuksen liitteenä oli Lapin pelastuslaitoksen palotarkastaja Pasi Pasman lausunto, jonka mukaan erittäin todennäköisesti Teronen olisi menehtynyt rakennuksen tulipalossa, elleivät koirat olisi herättäneet häntä nukkumasta. – Pelastustoimi on turvallisuusviranomaisten ykkönen. Sankarikoirat palkittiin K uoreveden VPK:n Päivä paloasemalla -tapahtuma keräsi mukavasti 50–60 henkilöä paikalle
Paikalla paloa sammuttamassa oli seitsemän sammutusyksikköä, kolme nostolavayksikköä ja yhteensä noin 50 palomiestä. Nuoret kuolivat porraskäytävään tettu palo-osastoivaksi. Voimakkaan tulipalon seurauksena lasiseinät ja lasinen ovi rikkoutuivat, Mutikainen kertoo. Taloa on remontoitu – Alkuperäisten rakennuspiirustusten mukaan ne eivät ole palo-osastoituja, mutta vuonna 1937 valmistuneessa talossa on vuosien saatossa tehty korjaustöitä ja niissä on rakennuspiirustusten mukaan ulko-ovi muuTampereen ydinkeskustassa Hämeenkadulla aamulla hieman ennen puolta kuutta 22. Yläkerran ravintolaan tuli levisi tämän ulkotilan kautta pitserian ja ravintolan lasiseinien rikkouduttua. Tätä parhaillaan tutkitaan ja selvitetään, Mutikainen toteaa. – Myös porraskäytävään johtanut ovi oli lasinen. – Jos ne sellaisia kuitenkin olivat, ne eivät toimineet niin kuin niiden olisi pitänyt. Tätäkin asiaa parhaillaan selvitetään, vaikka se onkin näin jälkikäteen vaikeaa. Talosta evakuoitiin 41 asukasta, jotka eivät tarvinneet sairaalahoitoa. Pekka Mutikaisen mukaan palo-osastoiviksi tehdyt rakenteet eivät olisi tällä tavalla pettäneet. Tästä pitäisi olla tieto taloyhtiöllä tai remontista vastanneella mestarilla. Talossa asui kaikkiaan noin 80 asukasta. marraskuuta syttyneessä tulipalossa kuolivat 26ja 27-vuotiaat miehet ja 25-vuotias nainen. Osa heistä ei kuitenkaan ollut kotona. J ohtava palotarkastaja Pekka Mutikainen Tampereen aluepelastuslaitokselta sanoo, että porraskäytävään johtava ovi oli porttikonkimaisessa syvennyksessä, jota reunustivat lasiseinät. Tampereen aluepelastuslaitoksella ollaan tekemässä omaa tutkintaraporttia tulipalosta. Myös porraskäytävän lasinen ovi rikkoutui. Myös Onnettomuustutkintakeskus selvittää tulipalon syyn. Miksi näin sitten kävi. Palaamme siihen seuraavassa numerossa. Pelastuslaitos tutkii: Täyttikö pitseriatalon porrashuone OSASTOINTIVAATIMUKSET. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tampereen aluepelastuslaitos Sammutusyksiköt täyttivät Hämeenkadun. Tämän takia palo ja savukaasut pääsivät porraskäytävään. Palomiehet löysivät kuolleet rappukäytäviltä ensimmäisen kerroksen ja 4.– 5. Toisen lasiseinän takana oli pitseria, jossa tulipalo syttyi, ja toisen sisäänkäynti kulki yläkerran ravintolaan. Silloin rakenteessa on pitänyt olla jokin vika tai virhe.. – Rakenteet eivät yksinkertaisesti kestäneet palon aiheuttamia rasituksia. Osastointi petti liian nopeasti. Ilmeisesti ne eivät olleet palo-osastoivia rakenteita. kerroksen tasanteilta. Tiedossa ei toistaiseksi ole, onko myös käytännössä rakenteet sellaisiksi tehty. 8 10/2010 Kolme ihmistä kuoli Tampereen ydinkeskustassa riehuneessa tulipalossa, kun he poistuivat asunnoista savua tulvivaan porraskäytävään. Syvennys, joka erotti sisäänkäynnin porraskäytävään ja ravintolat, on luokiteltu ulkotilaksi
Tarralla jaetaan paloturvallisuustietoa. Kymenlaakson alueella onkin jaettu asukkaille paloturvallisuudesta valistavia tarroja. Hanketta on tarkoitus jatkaa ensi vuonna. Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella toteutettiin alkuvuonna yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa kyselytutkimus, jolla pyrittiin selvittämään lähinnä kerrostaloasukkaiden tietämystä paloturvallisuusasioissa. Rakennuksen porraskäytävien kerrostasanteilla oli sisäkäytävä, josta johtivat sisäänkäynnit asuntoihin. Julkisuudessa kerrottiin muun muassa eräästä nuoresta parista, joka yli tunnin odotti kodissaan palomiehiä. Lisäksi moni yrittäisi tutkia mistä savu tulee tai käydä soittamassa naapurin ovikelloa. Lähes yhdeksän kymmenestä asukkaasta (87 prosenttia) ilmoittaa olevansa valmis liimaaman paloturvallisuuteen ohjeita antavan tarran asuntonsa oven sisäpuolelle. – Turvallisuuskoulutuksessa on entistä selkeämmin tähdennettävä sitä, että lähimmästä ovesta ei pidä poistua, jos on poistumassa esimerkiksi savuiseen porraskäytävään. Tutkimuksen perusteella paloturvallisuutta parantavalle poistumista ohjeistavalle tarralle tai tiedotuskampanjalle on olemassa aito tarve. Hanke on mielenkiintoinen ja siitä ollaan tekemässä seurantatutkimusta, miten kampanjalla on voitu vaikuttaa ihmisten asenteisiin. 10/2010 9 Asunnot kolmen oven takana Rajusta palosta huolimatta yksikään ikkuna ei särkynyt asuinhuoneistoissa. Jos ihmiset olisivat malttaneet pysytä kodeissaan, kuolonuhreilta olisi Mutikaisen mukaan mitä todennäköisimmin vältytty. Ellei tuli ole irti omassa kodissa, se on turvallisin paikka. He makasivat lattialla, kun savu peitti heidän asuntonsa. – Siihen liittyy myös tarrakampajana, jossa asukkaille jaettiin tietoa muun muassa poistumisturvallisuudesta. – Tulipalo oli poikkeuksellisen raju ja vaikka tilanne oli uhkaava, asunnoissa olisi ollut kuitenkin turvallista olla, Mutikainen sanoo. Turvallisuustietämyksessä yhä tekemistä Kymenlaaksossa kokeiltavana ollutta tarraprojektia, jossa kyselytutkimuksella selvitettiin asukkaiden paloturvallisuustietämystä, Pekka Mutikainen pitää hyvänä. 68 prosenttia kaipaisi lisää aktiivisuutta taloyhtiöltään paloturvallisuustiedottamisessa. Noin 40 prosenttia yrittäisi poistua käytävän kautta tilanteessa, jossa porraskäytävässä on savua. Ensin oli porraskäytävän pääovi, sen jälkeen porraskäytävien sisäkäytäviin johtava ovi ja viimein huoneistojen ovet. Tällaisella toiminnalla altistuu kuitenkin itse vaaraan tulipalotilanteessa. Vastaajista 63 prosenttia kaipaisi ainakin jossain määrin lisätietoa siitä, kuinka menetellä tulipalotilanteessa. Rakennuksen alakerran pitseriasta lähtenyt tulipalo oli tuhoisa. – Nythän ihmisiä saatiin pelastettua kodeistaan. Vasemmalla kulkuaukko sisäänkäyntiin, joka johti porraskäytävään, jossa olivat palon uhrit. Näin asunnot olivat itse asiassa kolmen oven takana. Paloon liittyvä kolumni sivulla 54. Lisää aiheesta seuraavalla sivulla. Jos tulokset ovat myönteiset, se pitää saada valtakunnalliseksi kampanjaksi, ohjausryhmään kuuluva Pekka Mutikainen toteaa. Savun vaarallisuutta ei selkeästi tiedosteta
Talvella ongelmana on myös kansien jäätyminen. Onneksi ne nyt saatiin varsin vaivatta auki. – Palopostiverkkoa jouduttiin hieman etsimään ja sellainen löytyi 70 metrin päästä. – Toisaalta tapahtuman ajankohta, aamulla kello viiden jälkeen, oli onni onnettomuudessa myös siksi, että ambulanssit olivat hyvin käytettävissä tilanteessa. – Kovinkaan kauan eivät ikkunat olisi kestäneet, ellei paloa olisi saatu riittävän ajoissa taltutettua. Voiman talo paloi yli 20 vuotta sitten, ja nyt kun Hämeenkadulla liekit jälleen löivät, hän toimi P3:n kuljettajana eli konemiehenä. – Alkuvaiheessa savusukelluspareina toimivat kokeneemmat palomiehet, kolme heistä oli täyttänyt 50 vuotta. Se oli hyvä kokemuksen kannalta. Lappeenrannan keskustassa sijaitseva yökerho Wiltsu jouduttiin marraskuisena lauantaiyönä sulkemaan ennen aikojaan ja asiakkaat evakuoimaan, kun yökerhosta poistettu häirikköasiakas sytytti ravintolan ulkoterassin tuleen. Sisäpihan puolella sijaitseva terassi ei talvella ole ravintolakäytössä. Henkilökunta sammutti palonalun Wiltsussa 250–300 asiakasta. Hän kertoi suuttuneensa siitä, että joutui ulos ja halusi lopettaa ravintolaillan muiltakin. Kun pelastustoiminnan johtajakin oli kokenut, osattiin valita oikeat työvälineet, kolmen tuuman letkut eikä yritetty sammuttaa työjohdolla. Asiakkaat siirtyivät ulos rauhallisesti. Myös taktiikka oli oikea ja ennen kaikkea maltti säilytettiin vaativassa tilanteessa. Sillä ei siinä tilanteessa olisi tehty mitään. Hän oli työvuorossa silloinkin, kun ns. Itse sammutustyöhön päästiin lopulta hyvin käsiksi ja riittävällä vesimäärällä liekit saatiin lyödyksi alas. Näky paikalle tullessa oli myös hurja, kun liekit löivät katutason liikehuoneistosta. – Kysyä sopii, onko tällainen mahdollista tulevaisuudessakin, jos sairaankuljetus uuden terveydenhoitolain myötä ei ole näin kiinteästi pelastuslaitoksen yhteydessä. Lähellä oli, että vedensaannissa olisi tullut katkos, mutta nyt homma onneksi hoitui. – Kokenut palomestari Petri Vuorio toimi kylmäpäisesti P3:na ja toimi harkitsevasti kiireisessä tilanteessa. Puolen yön jälkeen ravintolasta poistettu nuori mies palasi takapihan kautta ja heitti yökerhon terassin puulattialle kaksi palavalla nesteellä täytettyä polttopulloa. Kokemattomampi pelastustoiminnan johtaja olisi voinut olla pulassa siinä tilanteessa päättäessään mihin miehiä käskee menemään. Ne sytyttivät osan terassin lattiasta ja ravintolan seinärakenteista tuleen. Perkiö pani merkille, että alkuvaiheessa suurena apuna olivat sairaankuljettajat, joilla on myös palomiestausta. – Pikkuisen jouduimme purkamaan rakenteita, mutta itse palo oli tullessamme jo sammutettu. Tapahtuneesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Teksti: Ulla Ylönen 10 10/2010. Monitaitoisuudesta on suuri hyöty erilaisissa pelastustehtävissä, kuten esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Paikalle hälytetty Etelä-Karjalan pelastuslaitos hoiti palon jälkisammutuksen. Perkiö varmisti toisen henkilön kanssa, että vesihuolto sammutuksessa toimi. – Henkilökunta sammutti tulen jauhesammuttimella. Palo havaittiin varttia vaille kolme, ja sen syttyessä ravintolassa oli Ylipalomies oli toistamiseen saman talon sammutustöissä Perkiö kuitenkin muistuttaa, että ikääntyminen on myös uhka nopeatempoisessa ja raskaassa pelastustehtävässä. Palosta ohjautui ilmastointikanavien kautta ravintolasaliin voimakas savun ja polttonesteen haju, mutta minkäänlaista paniikkia se ei aiheuttanut. Varsin ohuilla resursseilla palokunnassa tätäkin tehtävää hoidetaan eikä reservejä ole käytössä. Etenkin kun hälytys tuli automaattina. Heidän nopea ja oikeaoppinen toimintansa pelasti paljolta, kertoo työvuorossa ollut palomies Petteri Pesari. Poliisi otti myöhemmin kiinni teosta epäillyn 19-vuotiaan miehen, joka kuulusteluissa tunnusti tekonsa. Vettä kului heti alkuvaiheessa toistatuhatta litraa. He olivat tuntuva lisävoima letkuselvityksiin ja muuhun avun tarpeeseen. 10 10/2010 Y lipalomies Antero Perkiö on ollut 30 vuotta töissä Tampereen palolaitoksella, nyttemmin Tampereen aluepelastuslaitoksella. – Tulipalon rajuus oli yllätys. Hieman aikaisemmin ne olisivat olleet kiinni päihtyneiden kuljettamisessa hoitoon ja muissa vastaavissa tehtävissä, Perkiö miettii
– Kehitystöissä esille tullut pelastustoimen johtamisjärjestelmän mittaus olisi mielestäni suoraan siirrettävissä valtakunnalliseen käytäntöön. Siksi Ojasen mielestä olisi käyttöä sellaiselle päätoimiselle työlle, jonka voimin esimerkiksi henkilöjohtamisen kehittämisohjelmassa syntyneitä töitä saataisiin siirrettyä käytäntöön. Ongelma onkin Ojasen mukaan siinä, miten kehitystyöt saadaan valtakunnalliseen käyttöön. Pelastuslaitokset maksaisivat tästä toiminnasta ja kun kustannukset jaetaan 22:n laitoksen kesken, kustannukset eivät nouse liian suuriksi, Ojanen sanoo. Siksi varsinainen henkilöjohtaminen on jäänyt vähemmälle. – Tässä tarvitaan pelastuslaitosten välistä yhteistyötä. Ensi vuoden aikana on tarkoitus saada päätös tällaisesta asiamiesjärjestelmästä ja jos ratkaisut ovat myönteiset, aikaisintaan kahden vuoden kuluttua järjestelmä voitaisiin saada käyntiin, Olli-Pekka Ojanen pohtii. Ja nyt myös kunnontestausjärjestelmä FireFit on suunniteltu otettavaksi käyttöön kaikissa laitoksissa. Alipäällystö tarvitsee myös koulutusta Henkilöjohtamiskoulutuksen ”äidiksi” voi tituleerata Jokilaaksojen pelastusjohtajaa Piia Vähäsaloa. – Tasoa voi luonnehtia vaihtelevaksi ja joissakin oli kenties hieman rajallinen näkökulma, mutta muutamat työt olivat mieluisia yllätyksiä, jotka olisivat vaikka heti siirrettävissä käytäntöön, pelastuslaitosten yhteisesti käytettäviksi. P elastusjohtajat pohtivat yhteisen asiamiesjärjestelmän perustamista kumppanuushankkeen palvelualueille, jotka ryhtyisivät viemään käytäntöön näitä ja muita hyviä kehityshankkeita. Kumppanuushankkeessa olemme voineet alkaa kehittää valtakunnallista yhteistyötä, hyvänä, mutta toistaiseksi ainutkertaisena esimerkkinä yhdessä toteutettu virkavaatehankinta. – Tällainen asiamies voitaisiin valita esimerkiksi määräaikaisesti vuodeksi kerrallaan eri alueilla toimivista päällystöviranhaltijoista. Pelastusjohtajat ovatkin Ojasen mukaan pohtineet sitä, että kumppanuushankkeen neljälle palvelualueelle nimettäisiin asiamies. – Kumppanuushankkeessa jatkamme yhteistyötä Kuntaliiton kanssa seuraavat pari vuotta. Toimelle tarvitaan tekijöitä Jotta erilaisia hankkeita voidaan saada valtakunnalliseen käyttöön, tarvitaan toimeen tekijöitä. 10/2010 11 Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tony Gröndahl/Valokuvaamo Irma, Esa Aalto Pelastustoiminnan henkilöjohtamisen ensimmäisessä kehittämisohjelmassa opiskelleet 17 päällystöviranhaltijaa tekivät hyviä kehitystöitä, joista moni olisi suoraan siirrettävissä valtakunnalliseen käyttöön. – Pelastusalan valtakunnallisen kehitysyksikön tarve on moneen kertaan tuotu esille, mutta sisäministeriön kaavailuissa sitä on suunniteltu Pelastusopiston tutkimusyksikköön. Ensimmäisen koulutusohjelman päätöstilaisuuteen osallistunut Ojanen oli kuulemassa opiskelijoiden esittelemiä kehitystöitä ja piti niitä yleisesti ottaen hyvinä. – Esimiestason koulutuksessa on keskitytty painokkaasti asioihin ja sitä kautta johtamiseen. Hänen aloitteesta koulutus on polkaistu muutaman mutkan jälkeen Pelastuslaitokset pohtivat yhteistä asiamiesjärjestelmää kehityshankkeisiin Laitosten yhteistyötä tarvitaan Ensimmäisen henkilöjohtamisen koulutusohjelman osallistujat opettajineen.. Sillä on tärkeä tehtävä alalla, mutta se ei kuitenkaan tee sellaista työtä, jolla suoranaisesti jalkautettaisiin erilaisia hyviä hankkeita käytännöiksi. Se tekee tarpeellista tutkimustyötä, joista saatavia tuloksia voidaan sitten siirtää myös hyviksi käytännöiksi. Henkilö voisi toimia omalla alueellaan, mutta ajaisi valtakunnallisesti eri hankkeita eteenpäin. Se saisi tulla voimakkaammin myös Pelastusopiston koulutusohjelmiin. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Olli-Pekka Ojanen pitää esimiestason henkilöjohtamiskoulutusta hyvänä ja tarpeellisena
– Tällaiseen koulutukseen kannattaa osallistua. Se olisi ollut monelle hyödyksi tulevaa koulutusta ajatellen. – On kuitenkin hyvä, jos ihmiset käyvät myös muualla kuin alan sisällä kouluttamassa itseään. Pettymykseksi voi hänen mielestään laskea sen, että lupauksista huolimatta koulutusohjelmasta ei ilmeisesti tule opintopisteitä. – Päällystölle amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa sitä annetaankin, mutta alipäällystötason koulutuksessa sitä saisi olla enemmän. Jani Aaltonen: Palomiesten vaihtoehtoiset urapolut urapolkusuunnittelun käynnistäminen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa Jarmo Haapanen: Henkilöstöjohtamisen kehittäminen Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa vuosina 2011-2012 Veli-Matti Heininen: Pelastusalan poikkeukselliset työajat Pekka Hynynen: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtajan osaamisen kehittäminen Yrjö Jantunen: Osaamiskartoitus Ari Keijonen: Suomen Palopäällystöliiton strategiaprosessin kehittäminen Jorma Kuikka: Keskijohdon rooli pelastustoimen strategiaprosesseissa Tuomo Kukkonen: Valvontasuunnitelma sekä sen mahdollisuudet ja uhat pelastustoimelle Heikki Levón: Strategian jalkauttaminen osana henkilöstön johtamista Pauli Nurminen: Pelastusopiston rooli pelastustoimen johtamisen brandi-identiteetin muodostumisessa Ari Saarenpää: Valvontasuunnitelman toteuttaminen Lapin pelastuslaitoksella Petri Talikka: Valvontasuunnitelman käyttöönotto Kanta-Hämeen pelastuslaitoksessa Teemu-Taavetti Toivonen: Henkilöstön mukaanotto organisaation muutostilanteessa Juha Virto: Työrajoitteisten (vai työvuorokelpoisten) palomiesten tehtävien määrittäminen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa Ulf Westerstråhle: Palomiehen toimintakyky vanhenevassa työympäristössä ja siihen liittyvä johtamisproblematiikka Pelastustoimen henkilöjohtamisen kehittämisohjelman ensimmäisen jakson kehitystyöt:. Vähäsalon mielestä päällystöja myös alipäällystötasolla tarvitaan koulutusta henkilöjohtamisessa. Asiasisältö miellytti Palomestari Yrjö Jantunen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta piti koulutuksen asiasisältöä hyvänä, ja hänenkin mielestään verkostoituminen muiden kanssa vahvistui ja on muita samassa tilanteessa olevia alan ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia jatkossakin. – Me pelastusjohtajat olemme tässä tärkeä viiteryhmä, jotka voimme näitäkin asioita viedä omilla toimillamme eteenpäin. – Siellä on paljon tasokkaita töitä ja toivon kovasti, että ne saataisiin alalle laajempaan tietoisuuteen. Esimies tarvitsee ehdottomasti urallaan tällaista koulutusta. Osaamisen kehittäminen kiinnostaa Palopäällikkö Pekka Hynynen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kehuu koulutusta tärkeäksi, vaikka ensimmäisellä kerralla koulutus hakeekin vielä uomiaan. Piia Vähäsalo huomauttaa, että ihmisten johtaminen on taitolaji, jossa on myös opittava epäonnistumisista. 12 10/2010 käyntiin. Kehitystyöt hyviä Ensimmäisessä koulutusohjelmassa tehdyistä kehitystöistä Piia Vähäsalo oli positiivisesti yllättynyt. – Toki uuttakin tuli ja erityisesti alan ihmisten kanssa yhdessä kouluttautuminen oli hyvä asia. Ja opiskelu kannattaa aina. Pekka Hynysen kehitystyötä ”Pelastustoiminnan johtajan osaamisen mittaaminen” pidettiin palautetilaisuudessa eniten sellaisena, joka olisi suoraan vietävissä käytäntöön. Esimerkiksi meillä oli tiivis, keskusteleva porukka, Jantunen toteaa. – Tärkeätä olisi myös jatkojalostaa kaikenlaisia kehitystöitä. – Työnohjaus tehtiin ryhmäohjauksena ja siinä ei oikein päästy asiaan. Työnohjaukseen liittyvä koulutus oli hänen mielestään antoisinta. Näin tietoa voidaan viedä eteenpäin. He ovat työssään kovassa paikassa ja heidän työssä jaksamisensa vuoksi olisi välttämätöntä, että heille tarjottaisiin tällaista koulutusta. – Osaamisen mittaaminen on sekä työnantajalle että työntekijälle tarpeellista. Pekka Hynynen saa todistuksen koulutusta vetäneeltä Pertti Laineelta ja SPPL:n puheenjohtajalta Vesa Parkolta. Yhteisen tahtotilan puuttuminen estää alan kehitystä. Pekka Hynynen kertoo osaamisen kehittämisen olleen aina hänelle tärkeän asian. – Näin samaa työtä eri puolilla tekevät voivat verkostoitua ja koulutuksen avulla on mahdollisuus kehittää itseään. Verkostoituminen hyvä asia Ensimmäiseen koulutusohjelmaan osallistunut palopäällikkö Jorma Kuikka Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta on suorittanut amktutkinnon ja siksi tämä koulutus ei hänelle tuonut mitään varsinaista uutta. – Pelastustoiminnan johtajalle mittaaminen on myös itsensä kehittämistä. – Jokainen työtehtävä on haaste ammatilliselle osaamiselle, hän kiteyttää. Hän huomauttaa, että henkilöjohtamiskoulutukseen on tarjontaa olemassa, mutta tällainen, oman alan väen kesken järjestetty koulutus on myös hyvä. Hynynen kertookin, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työryhmä on pohtinut testausmenetelmää ja sen on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana. Verkostoituminen muiden kanssa on hyödyllistä. Varmistetaan osaaminen, voidaan huomata mahdolliset puutteet ja päästä korjaamaan ne. – Suuri kysymys on se, miten saadaan näiden koulutusten antia laajempaan jakeluun ja palvelemaan siten alamme henkilöstöä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella osaamisen mittaamiseen ja kehittämiseen siirrytään, kun ensi vuoden aikana alueella aloitetaan kasarmoitu kolmen P3:n järjestelmä. Palvelualueiden ja alan koulutuksen välistä yhteistyötä ja keskinäistä vuorovaikutusta pitäisi kyetä lisäämään. – Olen helpottunut, että on saatu aikaiseksi tällainen täydennyskoulutus. Esitimmekin, että se tehtäisiin yksilöohjauksena. Hänen mielestään kumppanuushankkeessa toimivat palvelualueet ovat oikea paikka viedä asioita eteenpäin ja näitäkin aiheita pitäisi saada niissä esille. Kaikenlaiset kehittämisajatukset ovat tervetulleita
– Henkilöjohtamisessa on tärkeätä myös se, miten kaikkien osaamista voidaan hyödyntää. Pelastusalaa Laine kuvailee johtamistoiminnoiltaan voimakkaaksi ja alalla on voimakas johtamisen kulttuuri. – Verkkoon pitäisi saada pelastustoimen henkilöjohtaminen -sivusto, joka tukisi löydettyjen hyvien käytäntöjen soveltamista, hän toteaa. – Tavoitteena on kehittää pelastustoimen henkilöjohtamista siten, että toimialan ylemmissä esimiestehtävissä työskentelevät ymmärtävät oman johtamistyönsä merkityksen alan keskeisten muutoshankkeiden toteutuksessa. – Kun työpaikoilla henkilöjohtaminen on toimivaa, se luo hyvää henkeä ja väki on hyvin motivoitunutta työhönsä. Pelastusalan tehtäväkenttä on muutoksessa ja siksi kyse on muutoksen johtamisesta. – Yhteiselle keskustelulle toimialan johtamisen kehittämisestä on selvä kysyntä. Timosen mukaan henkilöjohtamisen koulutusohjelma voidaan nähdä myös jatkeena liiton järjestämille palopäällikköseminaareille. Vaikeus tulee vastaan siinä kohtaa kun pitäisi muuttaa omia ajattelutapoja tai toimintamalleja. Tämä harvoin onnistuu yön yli ja keskeisintä on oma halu lähteä uudelleen arvioimaan omaa johtamistapaa. Pertti Laine kehuu koulutusohjelmaan osallistuneiden kehitystöitä ja toivoo, että näitä voitaisiin hyödyntää laajalti. Tavoitteet ovat siis haastavia. – Ohjelman suunnittelun lähtökohtana oli myös se, että pelastuslaitoksissa oli jo toteutettu monenlaista johtamisen kehittämistä – nyt tarvittiin uudenlainen, koko toimialan johtamista yhdistävä ja kehittävä näkökulma. Suurena haasteena Laine katsoo olevan uudenlaisen ajattelun omaksumisen. Koulutus jatkuu Kehittämisohjelma on suunnattu pelastuslaitosten ylemmälle päällystölle keskeisten sidosryhmien avainhenkilöille. ryhmä 16.–18.1.2012, 19.–21.3.2012 ja 21.–23.5.2012 Lisätietoja koulutusohjelmista saa Palopäällystöliitosta.. – Ensimmäiseen koulutukseen osallistuneet olivat motivoituneita, hän sanoo. Kumppanuushanke on jo luonut yhteistoiminnalle hyvän lähtökohdan. Kysehän on koko toimialan johtamiskulttuurin kehittämisestä. Näin saadaan myös selkeämpi käsitys toiminnasta ja sen helpottaa myös henkilöjohtamista. Tarvetta korkeakoulutukselle Tarve akateemisen koulutuksen lisäämiseksi nousi hänen mukaansa myös voimakkaasti esille ensimmäisessä koulutusohjelmassa. Myös Palopäällystöliitolle on tärkeää olla edistämässä työhyvinvointia ja me voisimme olla myös toteuttaja esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvissä kyselyissä. – Hankkeella on myös oma ohjausryhmä, jossa on tarkoitus ottaa esille se, että tehtäisiin mahdollisesti Pelastusopiston kanssa yhteistyössä koko alalle johtamiseen liittyvä kyselytutkimus, Pertti Laine kertoo. Se ei ole kuitenkaan liian suuri haaste toteutettavaksi. ryhmä 17.–19.10.2011, 12.–14.12.2011 ja 13.–15.2.2012 5. – Perustehtävää pyritään määrittelemään tulevissa koulutusjaksoissa. Ihmisasiat ovat mielenkiintoisia ja tässäkin ohjelmassa kuunneltiin kiinnostuneina muun muassa professori Tomi Kallion kuvauksia erilaisista johtamistyypeistä ja tavoista ja niitten psykologisista ja organisatorisista taustoista. – Mahdollisesti joskus alalla voidaan antaa korkeakouluopetusta ja henkilöstöhallintaan liittyvä koulutus kuuluu siihen. – Me olemme myös valmiita ottamaan tehtäväksemme tähän liittyvän koulutuksen ja valmennuksen. Seuraavat ohjelmat: 3. ”Avointa vuorovaikutusta johtamiskulttuuriin” – Ihmisen johtamisen kehittäminen on vaikea laji. Motivoitunutta porukkaa Pelastustoimen henkilöjohtamisen kehittäminen haluttiin Laineen mukaan ankkuroida mahdollisimman kiinteästi meneillään olevien muutosten tukemiseen ja henkilöstöjohtamisen rooliin muutoksen toteutuksessa. Teksti: Esa Aalto ”Hyvää henkilöjohtamista edistämässä” Suomen Palopäällystöliitto haluaa Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelmalla olla edistämässä paitsi hyvää henkilöstöjohtamista myös työhyvinvointia pelastusalalla. Laine veti ensimmäistä Suomen Palopäällystöliiton järjestämää pelastustoimen henkilöjohtamisen kehittämisohjelmaa. Koska henkilöjohtamiseen liittyvä koulutus ei tällä hetkellä juurikaan sisälly ammatilliseen koulutukseen, on koulutusjohtaja Tomi Timosen mukaan Palopäällystöliitolla kiinnostusta saada tällaisessa koulutuksesta jatkuvaa. – Sisäasiainministeriössä on perustettu työhyvinvointia edistävä yhteistyöelin, ja tähän kaikkeen liittyy olennaisesti henkilöjohtaminen. – Työhyvinvointi on iso asia yhteiskunnassa yleisesti, ja luonnollisesti myös meidän alallamme, toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Henkilöjohtamisen kehittämisohjelmassa tulee koulutettavaksi sata pelastustoimen esimiestehtävässä toimivaa henkilöä ja heille tehdään myös johtamiseen liittyvä kyselytutkimus. Näissä keskusteluissa nousi ohjelmassa esille tärkeitä asioita. Todettiin muun muassa, että yhteisissä visioissa ja perustehtävän määrittelyssä ja sisäistämisessä on edelleen paljon tehtävää. Turvallisuusalan yhteistyökumppanit poliisitoimi ja puolustuslaitos tuntuvat pääsevän helpommalla perustehtävänsä kanssa. ryhmä 21.–23.3.2011, 9.–11.5.2011 ja 12.–14.9.2011 4. Tavoitteena oli myös kehittää johtamista niin, että se entistä paremmin tukee ihmisten motivoitumista, osallistumista ja jaksamista. 10/2010 13 P elastustoimessa on voimakas johtamisen kulttuuri, joka juontaa juurensa operatiivisista tehtävistä, mutta haasteena Turun kauppakorkeakoulun kehitysjohtaja Pertti Laine näkee erityisesti ihmisten osallistumista ja avointa vuorovaikutusta kannustavan johtamiskulttuurin luomisen
Ainoastaan ravintolassa oli henkilökuntaa ja asiakkaita palon syttyessä. Kellaritiloissa oli muun muassa ravintola, saunaosasto, koulutustila ja pankin holvitilat. 1-kerroksisissa osissa ja 2-kerroksisen osan katutasossa oli pääasiassa myymälähuoneistoja. Palo oli jo tuossa vaiheessa raju eikä palon sammuttamisessa onnistuttu. Sammutustoimiin osallistui yksiköitä kahdeksalta paloasemalta: Muhos, Utajärvi, Tyrnävä, Ylikiiminki, Oulu, Tuira (Oulussa), Oulun VPK ja Kempele. Samalla ilmoitin LänsiP3:lle Muhoksen tilanteesta mahdollisen päällekkäisen tilanteen varalta. 14 10/2010 Muhoksen keskustassa Pohjois-Pohjanmaalla syttyi lauantaina 23.10.2010 tulipalo, joka tuhosi pahoin noin 3350 neliömetrin suuruisen kauppakeskuksen. Tuhoutuneen rakennuksen vanhimmat osat on rakennettu 1950-luvun alkupuolella ja uusimmat 1980-luvun loppupuolella. Muilla asemilla virka-ajan ulkopuolinen valmius perustuu varallaoloon. Rajoituslinja tehtiin läpilyöntisuihkuputkilla koko katon leveydeltä, minkä lisäksi katolTeksti: Arssi Heiskanen, Oulun päivystävä palomestari (Oulu P3), Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuvat: Pekka Blomster Palavat nesteet ja vesipula vaikeuttivat sammutusta rakennuspalossa Muhoksella Kauppakeskus tuhoutui pahoin. YKI13 oli kohteessa klo 22:06. Hälytys Hälytys tulipalosta saatiin ilmoitinlaiteilmoituksena 23.10.2010 klo 21:27. Toiminta kohteessa Muhoksen yksiköt olivat kohteessa klo 21:38 mennessä vahvuudella 0+2+9. 2-kerroksisen rakennusosan toisessa kerroksessa oli asuntola, jonka asukkaat olivat palon syttymisaikaan syyslomalla. Muhos P11 oli kohteessa ensimmäisenä noin viiden minuutin kuluttua hälytyksestä. Sammutusta vaikeutti vesipula, johon saatiin helpotusta vasta UJ13:n (1+3) saavuttua kohteeseen klo 21:54. Kaistan 2 toiminta pääsi käyntiin klo 22:02, kun KE11 ja O162 olivat saapuneet kohteeseen. Lisäresurssin hälyttämistä Oulusta ja Haukiputaalta haittasi päällekkäinen rakennuspalo Oulun Kaijonharjussa. Rakennus oli 1–2-kerroksinen. Oulun, Tuiran ja Kempeleen paloasemilla on ympärivuorokautinen valmius. Lisähälytys annettiin klo 21:34, jolloin hälytyksen saivat OuluP3, O162, TY11, YKI13 ja MU191. Jaoin toiminnan tuossa vaiheessa kaistoihin siten, että Muhos P11 vastasi sammutustyöstä kauppakeskuksen sisäpihalla (Kaista 1) ja Kempele P11 katolla (kaista 2). Kaistalle 2 käskin yksiköt KE11 (1+3), Oulu162 (0+2), TY11 (1+4), YKI13 (1+2) sekä yksikönjohtajan ja kaksi miestä UJ13:sta. Oulu P3 (1+0+1) oli kohteessa klo 21:56. Kaista 1 esti lisäksi palon leviämistä rakennuksen sisäpihan rakennustarvikekatoksiin. Muhos P11 käski perusja lisävesiselvitykset tavoitteenaan sammuttaa sisäpihan puolella varastoja kattorakenteissa roihuava tulipalo tai estää sen leviäminen myymälätiloihin. Etäisyys kohteeseen vaihteli 1.6:sta 42.0 kilometriin. Kohteeseen hälytettiin vasteen mukaisesti Muhoksen yksiköt MU1 (Muhos P11) MU11, MU12 ja MU13. Kaistan 1 resurssiksi määräsin Muhoksen yksiköt ja UJ13:n. Matkaan päästyäni tiedustelin Muhos P11:ltä mitä kohteessa tarvitaan ja käskin tämän perusteella lisähälytykset KE11:lle ja UJ13:lle ja hieman myöhemmin myös Oulun VPK:n 331:lle ja 332:lle. Hän havaitsi pian kohteeseen saavuttuaan tulipalon kauppakeskuksen sisäpihan puolella ja antoi hätäkeskukselle tehtäväksi nostaa hälytys keskisuureksi rakennuspaloksi. P alomuurilla muusta rakennusmassasta erotetun vanhan osan paloluokka oli P1 ja muu kauppakeskuksen P2
Yön aikana sammutustoiminnassa keskityttiin rajaamaan paloa liikerakennuksen vanhan osan rajalle, missä myös onnistuttiin. Myös säädösrajoista poikkeamisen kompensoimiseksi esitetyistä suojausvaihtoehdoista on erimielisyyksiä, koska esimerkiksi kohdesuojaukset heikentävät myymälätilojen muunneltavuutta. Palavien nesteiden ja kaasujen säilytysrajoitukset ovat kohtalaisen hyvin tiedossa, mutta on yleistä, että rajoista poiketaan ilman pelastusviranomaiselta saatua hyväksyntää. Kaistalta 2 ilmoitettiin klo 23:50 rajoituslinjan pettämisestä ja palon leviämisestä koko yksikerroksisen myymäläosan yläpohjarakenteisiin. Tuossa vaiheessa myös myymälätilat olivat kauttaaltaan tulessa. Säädökset rajaavat myymälätilassa säilytettävien palavien nesteiden ja kaasujen kokonaismäärän enintään 1000 litraan. Kellaritilojen sammuttamista haittasi savusukelluskelpoisten vähäinen määrä. Vaikka hälytystehtävän hoitamisessa ilmeni kehitettävää, on kuitenkin epätodennäköistä, olisiko esimerkiksi vasteen kasvattaminen ilmoitinlaitevasteesta suoraan komppaniavasteeksi vähentänyt vahinkojen määrää. Kattotyöskentely ja myöhemmin pitkään jatkunut kellaritilojen sammutus vaatii tarkastelemaan myös savusukelluskelpoisen henkilöstön määrää. Hälytin kohteeseen myös tukkirekan, jonka tukkikouralla raivattiin sortuneita kattorakenteita. Tämä nosti tulipalon palotehon erittäin suureksi ja samalla heikensi merkittävästi veden sammutusominaisuuksia. Palavat nesteet aiheuttivat huomattavia vaikeuksia myös Muhoksen kauppakeskuspalon sammuttamiseen. Maaliosaston sammuttamisessa harkittiin myös sammutusvaahdon käyttöä, mutta tästä luovuttiin ulkoapäin tapahtuneen sammutuksen, väliseinien ja osin sortuneiden kattorakenteiden vuoksi. Jälkipuinnissa löytyi tarkennettavaa Muhoksen kauppakeskuksen palo käynnistyi pelastustoimen osalta automaattihälytyksenä, mutta osoittautui lopulta pelastuskomppanian resurssit vaativaksi rakennuspaloksi. Hankkeessa mukana olevien pelastuslaitosten yhteinen lähtökohta on se, että säädösrajoista poikkeamiselle on saatava valtakunnallisesti yhtenäiset perusteet ja ylityksille on saatava rajat. On myös tavallista, että pelastusviranomaiselle tehdään kemikaali-ilmoituksia, joissa myymälätilaan sijoitettavien palavien nesteiden ja kaasujen määrät ylittävät säädösrajan monikymmenkertaisesti (1 000 … 40 000 ltr). Aamuyöstä siirryttiin sammutusveden osalta pelkästään luonnonveden käyttöön. Varsinkin kausituotteiden määrät myyntihyllyissä saattavat olla hetkittäin erittäin suuria. LänsiP3 otti jälkisammutusja raivausvastuun klo 7:00. Määräsin hänet ottamaan kaistan 1 johtovastuun ja lisäksi järjestämän MU2:n (0+2) avulla paineilmaja ruokahuollon. Suomessa käynnistyi keväällä 2010 hanke, jonka tavoitteena on löytää rajat myymälätiloissa sallittaville palaville nesteille. Asioista on keskusteltu hyvässä hengessä, mutta osapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. Hankkeen tehtäväasettelu on selkeä ja myös tehtävän ratkaisu pitäisi olla enempiä pinnistelemättä löydettävissä, mutta näin ei ainakaan vielä ole. Käskin tässä yhteydessä myös lisähälytykset KE13:lle, Oulun VPK:n O31:lle ja O132:lle, joka on lähetettävä kohteeseen heti, kun O131 vapautuu päällekkäisestä tehtävästä. Käskin kaista 2:n henkilöstön pois katolta ja uuden rajoituslinjan rakennuksen kaksikerroksisen osan seinälinjalle. Seuraava palaveri on sovittu pidettäväksi joulukuussa 2010. Kaupan alan perusteet säilytysmäärien ylittämiselle on selvät. Muhoksen kauppakeskuspalo aiheutti paitsi mittavat taloudelliset vahingot, myös vaikeuksia Muhoksen elinkeinoelämälle ja kuntalaisille. MUP1 saapui pyynnöstäni kohteeseen klo 22:35. Osastoituja palavien nesteiden ja kaasujen varastoja vastustetaan, koska ne rikkovat edellä mainitun logistisen ketjun ja toisaalta sitovat työvoimaa. Sisäpuolinen sammutustoiminta lopetettiin noin klo 1:00. Kattorakenteissa leviävä voimakas palo on usein erittäin vaikea sammuttaa. Sammutusta tehostettiin myös katolle ja päätyihin selvitetyillä työsuihkuilla sekä O162:n vesitykillä. 10/2010 15 le tehtiin savunpoistoaukkoja. Myös huoli tuulen alapuolella asuvien kuntalaisten terveydestä kasvoi ja P3 joutui resursoimaan alueelle henkilöstöä. Käskin O331:n kaistalle 2 ja O332:n kaistalle 1. Hankkeessa on mukana edustajat Tampereen, Itä-Uudenmaan ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksilta, TUKES:lta, SPPL:lta sekä kaupan alalta (S-ryhmä, Kesko, Stockmann, Lähikauppa). Vesihuolto kohteeseen järjestettiin alkuvaiheessa vuoroajona Muhoksen paloasemalta ja myöhemmin Oulujoesta. Vuoroajoon osallistui klo 23:n aikaan seitsemän säiliöautoa, mutta erityisesti rakennuksen yläpohjassa ja osin myös myymälätiloissa riehunut palo vaati vettä enemmän kuin vuoroajolla saatiin toimitettua. Kellarin sammuttaminen kesti useita tunteja ja oli runsaan palokuorman ja sokkeloisten tilojen vuoksi vaativaa. Valvontaviranomainen voi hyväksyä poikkeuksia tai asettaa rajoituksia, jos se on turvallisuus huomioiden tarpeen. Vaihtomiehistöä muun muassa kellaritilojen sammutukseen saatiin Oulusta (O21, 1+3) ja Kiimingistä (KI13, 1+3). Vesihuolto helpottui puoli yhden aikaan, kun kaista 2:lle saatiin vesi suoraan noin 200 metrin etäisyydellä sijainneesta palopostista. Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas Kemikaalit myymälätiloissa Tulipalon jäljet olivat tuhoisat.. Jos olivat palon aiheuttamat rakennusvahingot lohdutonta katseltavaa, lohduttoman näköinen oli myös erilaisten kemikaaliastioiden röykkiö sortuneiden ja palaneiden rakenteiden keskellä. Palo pääsi leviämään myös kellaritiloihin, joiden sammuttaminen aloitettiin keskiyöllä kaista 2:n toimesta. Hälytystehtävän jälkipuinnissa on löytynyt tarkennettavaa muun muassa hälytysvasteisiin, vesihuollon suunnitteluun sekä suuria resursseja vaativien tilanteiden varavalmiusjärjestelyihin. Oulun VPK:n yksiköt O331 ja O332 saapuivat kohteeseen klo 22:15 ja 22:19. Säädösrajoista poikkeaminen ei saa olla pelkkä ilmoitus vaan kasvanut riski on hallittava erilaisin riskienhallintatoimenpitein, kuten suojaustason nostolla, kohdesuojauksilla, vuodonhallintajärjestelyillä, tehostetulla savunpoistolla, tehostetulla alkusammutusvalmiudella, vastuuhenkilöiden nimeämisellä ja henkilöstön kouluttamisella. Myös osastoidut palavien nesteiden varastot ja esimerkiksi osastoidut ja eri tavoin kohdesuojatut palavien nesteiden myyntiosastot on järjestettävä. Tästä aiheutui muutamien minuuttien vesikatko, jolla ei kuitenkaan ollut merkitystä palon aiheuttamien vahinkojen kanssa. Lisäksi palotehoa kasvatti palon leviäminen Rautian maaliosaston palaviin nesteisiin. Kaksikerroksista rakennusosaa varmistettiin sekä sisäpuolelta, että ulkopuolelta, mutta tästä huolimatta palo pääsi leviämään kaksikerroksisen osan liikehuoneistoihin ja asuntolatiloihin. Rakennuksen tuhoutumisen mukana menetettiin useiden yrittäjien liiketilat ja kymmenien työntekijöiden työpaikat. Tehokkaat logistiset järjestelmät minimoivat välivarastoinnin ja siten tuotteet tuodaan suoraan myyntihyllyihin. Korvaavien toimitilojen ja työpaikkojen löytyminen saattaa kestää pitkään. Jo muutenkin rajun palon sammutusta vaikeutti huomattavasti palon leviäminen Rautian maaliosaston palaviin nesteisiin
VPK:n ensimmäinen sammutusauto, Ford vuosimallia 1964, hankittiin pitkälti Schaumanin avustuksen turvin. 16 10/2010 VPK sammui miehistöpulaan Pääskylahden vapaaehtoisessa palokunnassa Savonlinnassa eletään haikeissa tunnelmissa. Kylän oma palokunta Pääskylahden VPK oli Inkerinkylän oma palokunta. VPK:n perustamiseen vaikutti vahvasti Pääskylahdessa sijainneet Oy Wilhelm Schaumanin tehtaat. Laukkanen on ollut mukana Pääsylahden VPK:n toiminnassa 40 ja Silvennoinen 30 vuotta. – Kuulomatkan päässä sireenistä, pitkään palokunnan puheenjohtajana toiminut Olavi Laukkanen tarkentaa. Jos olivat palokuntalaiset tehtaan väkeä, niin tehdas myös työllisti palokuntaa melkoisesti. Talo oli aikoinaan kaupunginosan yhteisöllisyyden voimainnäyte: kaksikerroksinen betonitiilitalo rakennettiin talkoovoimin. Kiinnostus palokuntatyöhön alkoi hiipua 2000-luvulle tultaessa. Porukka kouluttautui ja koulutti nuorempiaan. Etenkin kuitulevytehdas oli herkkä hälytyksille. – Ikävältähän tämä tuntuu, että meidän sukupolvi on se, joka joutuu toiminnan lopettamaan. Heidän aikanaan palokunnan toiminta oli vilkkainta 1980ja 1990-lukujen vaihteessa. Silloin lähtöihin oli väkeä, miehet muistelevat. Palokuntalaiset olivat pääasiassa Schaumanin väkeä ja asuivat Inkerinkylässä. Pääskylahden VPK on perustettu 1953. – Silloin meitä oli viitisentoista hälytyskelpoista aktiivia ja ammattitaito korkealla. Sopimus Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa päättyy vuodenvaihteessa. Mutta ei vapaaehtoistyöhön ketään voi pakottakaan, puheenjohtaja Juha Silvennoinen toteaa. Tehdas tuki palokuntaa myös rahallisesti. Oma talo palokunnalle valmistui viisi vuotta myöhemmin. Keskeisesti Inkerinkylän kaupunkikuvaan kuuluva palokuntatalo on myynnissä. Teksti ja kuvat: Launo Päivätie Pääsylahden VPK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Silvennoinen (vas.) ja edellinen puheenjohtaja Olavi Laukkanen ovat harmissaan perinteikkään palokunnan toiminnan lakkauttamisesta.. P erinteikkään VPK:n toiminta on miehistöpulan vuoksi jouduttu ajamaan alas
Miehistöpula ajoi Pääsylahden VPK:n tilanteeseen, jossa se ei voinut taata pelastuslaitokselle sopimuksen mukaista 1+3 hälytysyksikköä ja sen sopimus irtisanottiin. Naisjaosto kokoontui kerran viikossa joko jäsenten koteihin tai kesämökeille omiin ”ompeluseuroihinsa”. ”Pidetään yhdistys vaikka kiikkutuolikerhona. Suojelutalo on nyt myynnissä.. – Pidetään yhdistys vaikka kiikkutuolikerhona. Päinvastoin. Tämä porukka valoi talkoilla talon rappuset. Vaikka VPK on vapaaehtoistyötä, tähän täytyy sitoutua. – Naisten illat olivat oikein kivoja, samoin yhteiset tilaisuudet miesten kanssa, puheenjohtaja Tuula Törn muistelee. Kaupungin kanssa on ollut sopimus, että kaupunki vastaa talon ylläpidosta, mutta jos yhdistys lakkaa, talo siirtyy kaupungille. – Ilman aktiivista nuorisotoimintaa ei palokunnalla ole tulevaisuutta. Suomessa on 880 sopimuspalokuntaa, joista 560 toimii yhdistyspohjaisina vapaaehtoisina palokuntina. – Sulassa sovussa, tilanne molemmin puolin ymmärtäen. Nyt sillä on edessään miesten kohtalo: jaosto jää, mutta vain paperille. Tähän ongelmaan on löydettävä lääkitys mahdollisimman nopeasti. Talon ylläpitoon palokunnan rahat eivät riitä, sillä toiminnan loppuessa loppuvat myös sen tulot ja avustukset, Silvennoinen selvittää. – Tämä on meille vähän pakkorakonen, myydä tai antaa ilmaiseksi. Peräti 95 prosenttia Suomen pinta-alasta hoidetaan pelastustoiminnan osalta sopimuspalokuntien voimin. – Mikäli maaseudun sopimuspalokuntiin ei saada väkeä, maaseudun pelastuspalvelu vaarantuu. Sopimuspalokunnissa toimii noin 15000 hälytyskelpoista henkilöä. – Mutta sitten tulivat muut harrastukset, jotka ajoivat palokuntaharrastuksen edelle. Täytyy pitää huoli kunnostaan ja osaamisestaan. Eihän sitä tiedä, jos löytyy joku viriili ihminen, joka haluaa herättää sen toiminnan henkiin, puheenjohtaja Silvennoinen sanoo. Naisjaosto järjesti aikoinaan myyjäisiä, koulutustilaisuuksia ja kouluttautui itsekin. Osan tästä ajasta hän on asunutkin autotallin yläpuolella palokunnan talossa. Joku tuli ja oli vähän aikaa, mutta totesi pian, ettei tämä ole hänen juttunsa. Talo on suojelukohde ja sijaitsee kaupungin vuokratontilla. Maaseutu suurin huolenaihe Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa tunnustetaan, että Pääskylahden VPK:n kaltaisia miehistöongelmia on jossain määrin myös muualla Suomessa. Pääskylahdessa oli myös nuoriso-osasto. Pääskylahden VPK:n talo rakennettiin suurelta osin talkootyönä. 10/2010 17 – Ei saatu enää porukkaa mukaan, vaikka kovasti yritettiin. Alkuperäinen kuva: Esko Silvennoinen. Kujalan mukaan ongelmaa ei kuitenkaan sovi vähätellä. Pääskylahden VPK:lla on ollut myös aktiivinen naisjaosto. Yleislääkkeenä miehistöpulaan Kujala mainitsee nuorisotoiminnan. Aikoinaan VPK:n talo oli Inkerinkylän toiminnan keskipiste. Täytyy olla käytettävissä, kesät ja talvet, aina kun kutsu käy. ” 1950-luvun lopulla valmistunut Pääskylahden VPK:n talo oli aikoinaan Inkerinkylän toiminnan keskipiste. Alkuun sen toiminta näyttikin lupaavalta. Toiminnanjohtaja Isto Kujalan mukaan miehistöpulasta kärsitään nimenomaan pienillä maaseutupaikkakunnilla, kaupungeissa palokuntiin väkeä on riittänyt paremmin. Olavi Laukkanen on ollut vapaapalokuntalainen 40 vuotta. Toiminta loppuu, yhdistys ei Vaikka palokunnan toiminta loppuu, yhdistystä ei lakkauteta. Siellä järjestettiin tansseja ja iltamia, talo toimi välillä kaupungin nuorisotilana ja joskus se oli väliaikaisena koulunakin. Haikeutta Pääskylahdessa tunnetaan siitä, että perinteikäs palokuntatalo joudutaan myymään
Lapissa yhtäläinen korvaus kaikille Lapin pelastuslaitoksella erilaisista sopimuspalokuntien hälytyskorvauksista noussut kiista on saatu sovittua ja pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kertoo, että 28 alueen 31 palokunnasta on jo allekirjoittanut uuden sopimuksen. – Samaisessa asetuksessa todetaan myös näiden henkilöiden tietyt koulutusvaatimukset. – Kaksi vuotta sitten laitos päätti antaa määräajan muutamille palokunnille panna asiansa kuntoon, kun osa päätti jo silloin jättää sopimuksen tekemättä. Pelastuslaitos maksaa vuosittain sopimuspalokuntatoiminnasta kaikkineen noin 1,2 miljoonaa euroa. Nikkilän VPK:n päällikkö Hans-Peter Lindgren on ollut palokuntien edustajana neuvottelemassa tilanteesta ja hänen mukaansa sopimukset saadaan aikaiseksi. Vertailun vuoksi voi todeta, että vakinaisen väen osalta kustannusnousu on samalla ajalla 0,5– 1 prosenttia. Kaksi palokuntaa allekirjoittaa vuodenvaihteen jälkeen ja yhden kanssa on vielä sopimusneuvottelu käynnissä. Laitos toimi tässä välillä hölmösti, kun oli säästövelvoitteiden perusteella irtisanomassa myös tähän joukkoon kuulumattomien palokuntien sopimuksia, mutta siitä on nyt onneksi luovuttu. – Pyysimme kirjallista selvitystä näiltä palokunnilta, täyttävätkö ne pelastuslain asetuksen mukaisen vaatimuksen hälytysryhmään kuuluvien sammutusmiesten määrästä, pelastusjohtaja Olavi Liljemark kertoo. Kolarin VPK:n päällikkö Reijo Laakso kertoo, että ainoastaan Lapissa sekä Itäja Länsi-Uudellamaalla uusittiin sopimukset Palokuntatoiminta jatkuu Teksti: Esa Aalto Kuva: AV-Lappi/Timo Veijalainen Sopimuspalokuntatoimintaa jatketaan kolmella alueella entiseen tapaan, kun Lapissa ja Länsi-Uudellamaalla katkolla olleet sopimukset saadaan uusittua ja Itä-Uudellamaalla 13 sopimuspalokunnalle asetetun kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen uusiminen on käynnissä.. – Edellytämme sopimuspalokunnilta sopimuksen mukaista minimivahvuutta, joka on 1+2 ja lähtöajat palokunnilla ovat sopimuksen mukaisesti joko 10 tai 15 minuuttia. Lindgrenin mukaan kolme palokuntaa on nyt saamassa toimintansa sopimuksen mukaiselle tasolle, mutta joukossa on myös sellaisia palokuntia, jotka eivät ole tehneet mitään. Tuo määräaika on umpeutumassa tämän vuoden lopussa. Kysymys on siis taloudesta eikä sellaisesta voida maksaa, mikä ei vastaa sopimusta. – Nyt on sopimusten tuntija varallaolokorvaukset yhdenmukaistettu. 18 10/2010 I tä-Uudenmaan pelastuslaitos antoi 13 sopimuspalokunnalle kahden vuoden määräajan saattaa toimintansa sopimuksen mukaiseksi. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi ja jos tulee tarvetta, niistä keskustellaan. – Kallis ratkaisu, mutta pääasia, että sopimukset saatiin kuntoon. Sopimuskorvaukset nousivat tämän seurauksena ensimmäisenä vuonna noin 3,5 prosenttia ja toisena vuonna noin 2 prosenttia, Soudunsaari kertoo. Nyt on tärkeintä, että pääsemme kehittämään itse toimintaa, Soudunsaari sanoo. Pelastuslaitos maksaa hälytystoiminnasta ja tätä valmiutta me palokunnilta ostamme. – Olemme kuitenkin Kemiä, Torniota ja Rovaniemeä lukuun ottamatta täysin sopimuspalokuntien varassa. Kysymys on niin sanotuista tukipalokunnista, jotka toimivat jonkin suuremman palokunnan kanssa yhdessä. – Osalla palokunnista tilanne on kohentunut ja vuoden vaihteen jälkeen tulemme sitten arvioi maan kokonaistilanteen. – Hälytyskorvauksista maksamme vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa
– Lähtöajat on määritelty kahdeksasta minuutista alkaen. Pelastuslaitos määritteli asiat ja oli sellainen ota tai jätä -tunnelma. Ristiriitaisin tuntein hyväksytään Nummelan VPK:n puheenjohtaja Thomas Wallenius sanoo, että sopimukset hyväksytään ristiriitaisin tuntein. 10/2010 19 Saariselän VPK ei ole toistaiseksi tehnyt sopimusta. 044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi Suoritamme Weber-pelastusvälineiden kunnonvalvontaa uudella tehonmittausyksiköllämme. Länsi-Uudellamaalla uusittiin sopimukset Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella uudet palokuntasopimukset allekirjoitettiin joulun alla. Thomas Wallenius ei myöskään ymmärrä sitä, että laitos hakee kustannussäästöjä sopimuspalokuntatoiminnasta, kun se tuhlaa muutoin rahaa. Wallenius huomauttaa myös, että sopimuspalokuntien monimuotoista toimintaa pitäisi kannustaa sopimuksissa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on Nuppolan mukaan määritellyt sopimukset sen mukaan, mitä palvelua se sopimuspalokunnaltaan haluaa ostaa. Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitos maksaa vuosittain sopimuspalokuntatoiminnasta runsaat 2,7 miljoonaa euroa. Länsi-Uudellamaalla toimii 43 palokuntaa, joista osalle laitos oli tarjoamassa kahden vuoden määräaikaista sopimusta. Se on kolmatta riskialuetta, jossa palokunnan lähtövalmius on 20 minuuttia. – Kustannustaso on säilynyt ennallaan tasokorotukset kiinteistökorvauksissa huomioiden. – Mittausvälineet ovat epätarkkoja. Suuremman väkimäärän sopimuspalokunta saa itse hoitaa. – Laitos asetti esimerkiksi hälytysja nuoriso-osastoille 24 hengen ylärajan, johon saakka sopimuskorvaus ulotetaan. – Muukin toiminta kuin hälytyksiin osallistuminen on tärkeätä, kuten esimerkiksi kilpailutoiminta, jolla voidaan kehittää palokuntalaisten ammattitaitoa. Pelkästään hälytystehtävien määrä ei enää vaikuta sopimuskorvauksiin. Sellaista ei nyt yhtään tueta sopimuksissa. Nyt sama raha jaetaan vain eri perustein, Veijo Nuppola toteaa. – Me ostamme valmiutta hälytystehtäviin ja sopimuskorvaukseen vaikuttavat henkilömäärä, lähtöaika sekä käytettävä kalusto. Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w . Sopimuksista puuttuu nyt hänen mielestään kokonaan tulevaisuuden kehittäminen. Siinä huomioidaan kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Ole tietoinen välineidesi kunnosta!. Savusukelluskelpoisuuden täyttyessä minimivahvuus on 1+3. f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. – Kyllähän tämä oli yksipuolista. – Laitos tekee esimerkiksi paljon sellaisia tehtäviä, joita sopimuspalokunnat voisivat tehdä, hän sanoo haluamatta kuitenkaan yksilöidä, mitä tällaiset tehtävät olisivat. – Edullisesta toiminnasta haetaan säästöjä. f i n s a t e c . Nyt kaikkien kanssa tehdään toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sitä voidaan hoitaa myös vakinaisten voimin, palopäällikkö Veijo Nuppola kertoo. Ei ole oikein, että sopimus perustellaan PRONTOlla, sillä olen kuullut, ettei sitä pidetä oikeana laitoksessakaan. Palokuntia myös mitataan Walleniuksen mielestä eri tavalla. – Sopimus on ainakin meidän mielestämme tyydyttävä ja sen kanssa voidaan elää ja toimia. – Ainoastaan yksi eli Inkoon VPK miettii vielä sopimuksen tekemistä. Jos yhdistys ei sopimusta tee, voidaan harkita myös toimenpidepalkkausjärjestelmän aloittamista alueella. VPK-toiminnan jatkuminen ei ole nyt uhattuna Lapissa, Laakso toteaa. Tuntuu merkilliselle, kun yleisesti tärkeäksi katsotaan se, että palokuntiin tulee mukaan mahdollisimman paljon väkeä
Mahdolliset muutoksetkaan eivät tapahdu hetkessä. – Olen sellainen, joka ei piiloudu mihinkään, ” Oulu-Koillismaan pelastusjohtajana aloittava Petteri Helisten: ”Lupauksia ei ole annettu” ”Työaikamalliin kanta perehtymisen jälkeen” Petteri Helisten on kiinnostunut historiasta ja hankkinut myös Palontorjunta-lehden varhaisimpia numeroita.. Sellainen ei pidä paikkansa, Helisten korostaa. Koskaan aikaisemmin en ole kokenut moista. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on kuohunut sen jälkeen, kun laitoksen työaikamalli muutettiin kaksivuorojärjestelmään muutama vuosi sitten. Kuuntelevaan johtajuuteen kuuluu hänen mielestään se, että mennään henkilöstön luokse keskustelemaan asioista. Muutoinkin työhyvinvoinnissa ja henkilöstöjohtamisessa on henkilöstön mielestä ollut sellaisia puutteita, että he päättivät perustaa adressin Helistenin valitsemiseksi pelastusjohtajaksi. – Olen kuullut myös sellaisia huhuja, että päätös olisi tehty ja lupaus annettu. Nyt erityisesti tähän asiaan henkilöstö toivoo uudenlaista ratkaisua. Olen keskusteleva johtaja ja haluan kuulla kaikkien näkökantoja asioissa. – Olen todennut kaikille, että nyt tarvitaan kärsivällisyyttä. Haluan myös viestittää, että ei olisi minkäänlaisia epärealistisia odotuksia. – Henkilöstön reagointi oli itselleni yllätys. Kannustan jokaista sanomaan mielipiteensä vaikkapa sitten työajasta. Allekirjoittajia adressille kertyi yli parisataa. 20 10/2010 Teksti ja kuva: Esa Aalto Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen, kuten työnantajan nimi kokonaisuudessaan nykyisin kuuluu, pelastusjohtajana 1.2.2011 aloittava Petteri Helisten, 45 tietää, että henkilöstön odotukset uutta johtajaa kohtaan ovat suuret. P aineet ovat hurjat, uusi johtaja kuvailee tunnelmiaan parisen kuukautta ennen Oulun pestin aloittamista. Tiedän, että tilanne laitoksella on haasteellinen, mutta aluksi aion perehtyä tilanteeseen kokonaisuudessaan ennen kuin otan kantaa minkään asian puolesta. Kuunneltuaan eri näkökantoja johtaja on aina se, joka päätökset tekee
– Sitä ei voida päästää vähenemään. Tästä koituu myös selvää kustannushyötyä. Helisten painottaa sitä, että työaikaa on katsottu aidosti yhdessä koko väen kanssa. Hän työskenteli 10 vuotta yliopettajana valtion pelastuskoulussa, sittemmin Pelastusopistossa. – Täsmäiskuilla, kuten esimerkiksi naapurissamme Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa on toimittu. Hänen mielestään myös pelastustoimessa kannattaisi ainakin perusteellisesti selvittää se, olisiko toiminnalle jotakin hyötyä siitä, että muodostettaisiin suurempia alueellisia kokonaisuuksia. Hänen mielestään pelastustoimen kuntaomistajuus ei ole este yhteistyön kehittämiselle valtion viranomaisten kanssa. – Nuorten saaminen niille seuduille on vaikeaa. – Mutta jotenkin näen, että valistustoiminta on viime aikoina saanut kovin korostetun aseman ja mielestäni operatiiviselle toiminnalle pitää antaa sille kuuluva arvo. Kemijärven VPK:ssa paloalan ensikosketuksen saanut Helisten kantaakin nyt huolta harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden turvaamisesta. Myös juuri tähän harvaan asuttujen alueiden turvallisuustoiminnan kehittämiseenkin tarvitaan pelastusjohtajien yhteistyötä. Vapaa-aikana tuleva pelastusjohtaja pyrkii pitämään huolta itsestään ja fyysisestä kunnostaan, mutta lukeminen ja erityisesti sotahistoria kiinnostavat. Haluan myös selvittää vuorokautisen työrytmin sekä mahdolliset muut työaikamallit. Hän haki Oulu-Koillismaan pelastusjohtajaksi vuonna 2003, mutta jäi silloin toiseksi. Hätäkeskuslaitoksessa työvuorojen työaikamallit toteutettiin hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa, mutta siihen luotiin myös raamit valtakunnallisesti. Hätäkeskuslaitoksen organisaatiouudistus ja uudet suuremmat alueet saavat kannatusta Petteri Helisteniltä. Sen takia siis ei valvomoita pelastuslaitoksissa tarvittaisi. Ennakkoasenteet häivytettävä – Pelastusalalla on valitettavan vahvat ennakkoasenteet moniin asioihin. Myös sisäsuhteiden hoitaminen eli henkilöstön kanssa toimiminen on tehtävistä tärkeimpiä. – Odottaisinkin, että myös pelastustoimessa työaika-asiaa käsiteltäisiin valtakunnallisesti. – Olemme punninneet eri malleja ja tätä samaa yritän viedä myös Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitokseen. Viranomaisyhteistyöstä apua Suomalaisen pelastustoiminnan järjestelmä lepää erityisesti haja-asutusalueilla vapaaehtoistoiminnan varassa. Muutoinkin hän odottaa pelastustoimelta ennakkoluulotonta suhtautumista kaikenlaiseen kehittämiseen. Poliisi ja rajavartijat tekevät jo monin paikoin hyvää yhteistyötä, ja nyt pitäisi pelastustoimen lähteä ennakkoluulottomasti mukaan. Työaikamalliin hän haluaa perehtyä huolella. 10/2010 21 vaan haluan olla avoin ja johdan joukkojani edestä. Kuka hoitaa tulevaisuudessa näiden alueiden turvallisuustoiminnan, hän kysyy. Kannustan tuomaan kritiikkiä ja ajatuksia työaikamalleihin. Rautateistä kiinnostunut DI ”Kannustan tuomaan kritiikkiä ja ajatuksia työaikamalleihin.”. – Oulu-Koillismaallakin on paljon alueita, joissa väki vähenee tai vanhenee. Yksi tärkeimmistä kiinnostuksen kohteista ovat kuitenkin rautatiet. Hätäkeskusjohtaja Petteri Helisten kertoo kummastellen seuranneensa pelastustoimessa käytyä keskustelua valvomoiden tarpeellisuudesta. Pidän ajatusta paloasemista turvallisuuden tavarataloina ihan mielenkiintoisena, mutta jotenkin huvittavaa on ollut keskustelu siitä, että valistamisella ja ennaltaehkäisyllä onnettomuudet saataisiin vähenemään, saati loppumaan. – Hätäkeskukset tuottavat uudenkin lain mukaan samat tukipalvelut kuin ennenkin. Tässä tarvittaisiin pelastusjohtajien hyvää yhteistyötä, Helisten toteaa. – Mitkä olivat perusteet siirtymiselle kaksivuorojärjestelmään. – VPK:ssa tehdään tärkeää ja korvaamatonta työtä. Ilman heitä pelastustoiminnasta koituisi yhteiskunnalle mittavat kustannukset. Yksi ratkaisu pulmaan voisi olla viranomaisyhteistyön kehittäminen. Petteri Helisten on syntyisin Kemijärveltä ja opiskeli Oulussa diplomi-insinööriksi. – Jos tahtoa on, ratkaisut kyllä löydetään. – Hätäkeskuslaitoksessa olemme voineet räätälöidä työaikamallin myös paikallista joustoa toteuttaen. Korostan vielä, että tässä vaiheessa en ota kantaa minkään järjestelmän puolesta. Hänen perheeseen kuuluvat vaimo sekä aikuiset pojat, jotka opiskelevat Kuopiossa. Tekniikka ja järjestelmät luovat nyt sellaisen apuvälineen, jolla päivystäjä voi työskennellä. Töitä eriytettävä Pelastustoimessa Helisteniä huolettaa erityisesti ikääntyminen. – Heti ei pidä tyrmätä kaikkea mitä ehdotetaan, vaan ensin on tutkittava perusteellisesti ja vasta sen jälkeen muodostaa mielipide ja tehdä ratkaisu. – Ongelma koskettaa montaa muutakin aluetta kuin Oulu-Koillismaata. Helisten myöntää, että unohtaa ei sovi kuitenkaan automaattisten järjestelmien merkitystä, koska niiden merkittävyydestä on maailmalta näyttöjä. Pelastusjohtajan tehtävän hän näkee erityisesti suhteiden hoitajana ulospäin, kuten valtionhallintoon ja kuntapäättäjiin. Hänen mielestään onnettomuuksien ennaltaehkäisystä puhuminen ei saa vähentää operatiivisen toiminnan ja vahvuuden merkitystä. – Paikallistuntemus ei mihinkään häviä, sillä jotakin sellaista saattoi olla vanhalla kunnallisella hälytyskeskustyöntekijällä. – Sillä luodaan harha, että asia ratkaistaisiin vain niillä töillä. – Nyt kaikki tekevät kaikkea, ja koen sen jonkinlaiseksi ongelmaksi. Pienoisrautateillä hän ei kuitenkaan leiki, vaan perehtyy maamme rautateiden historiaan ja siihen kalustoon, joka kiskoilla on kulloisenakin aikana kolkutellut ja viiletellyt. Tasavahvuus tullut tiensä päähän Helisten kuitenkin myöntää, että tasavahvuuteen perustuva operatiivinen toiminta on tullut tiensä päähän. – Toiminta-alueen laajeneminen luo osaltaan haastetta, kun aikaisemmin toimintaan kuulumattomat erityispiirteet, kuten meritai raja-alueet tulevat toimintaan mukaan. – Isommissa kokonaisuuksissa pystytään toimintamallit paremmin yhdenmukaistamaan ja ne ovat helpommin vakioitavissa. – Olemme hätäkeskuslaitoksessa kohdentaneet voimavaroja tarpeen mukaan ja samalla tavalla pitää työaikoja sovittaa tarpeen mukaan, Pohjois-Savon hätäkeskuksen johtajana runsaat kahdeksan vuotta toiminut Petteri Helisten sanoo. Siksi olisi parempi eriyttää töitä. Hänen mielestään on hyvä kehityssuunta, että valistustoimintaa annettaisiin riskien mukaan
Pelastuslaitoksen tehtäviä koskevassa kohdassa todetaan, että laitos tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Ne ovat selkeästi pelastusasetuksen tarkoittamia sellaisia muita toimialalle soveltuvia tehtäviä, joista alueen pelastustoimi voi huolehtia, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle, puheenvuorossa muistutettiin. 22 10/2010 – Aiemmin varautumalla poikkeusoloihin luotiin kyky toimia lievemmissä kriiseissä. – Olen niin hyvin harjoitellut, että menen suoraan sotaan. Siksi vastuullinen tiedottaminen on arvossaan. Palopäällikkö on yhä luonteva lähikumppani Ministeriön budjettikiireiden vuoksi estynyttä pelastusylijohtaja Pentti Partasta tuurasi ja hänen esityksensä piti suunnittelujohtaja Veikko Peltonen. “Isä, minä en mene armeijaan” – Hyvän varautumisen tulos on, että toimintakyky säilyy kaikissa tilanteissa, hallintoministeri Tapani Tölli pelkisti. – Hyvän varautumisen seurausta on, että Suomen hallintojärjestelmä on säilynyt aina koskemattomana, Tölli muistutti omaan hallinnonalaansa liittyen ja muun muassa edellispäivänä tasan 71 vuotta sitten alkaneeseen talvisotaan viitaten. Hallintoministerin mielestä varautumista on sekin, ettei synnytetä paniikkia. On kuitenkin syytä muistaa, että pelastuslaitokset ovat edelleen kunnallisia laitoksia ja tarkoitetut hoitamaan kuntien vastuulla olevia tehtäviä. Vasemmalta suunnittelujohtaja Veikko Peltonen, yliopettaja Taina Rautio, ylijohtaja Anneli Taina ja SPEKin valtuuston puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi. Kokonaismaanpuolustuksesta kokonaisturvallisuuteen Turvallisuusja puolustusasiain komitean pääsihteeri Aapo Cederberg kuvaili yhteiskunnan Hyvä varautuminen kehittää myös jokapäiväistä toimintakykyä Teksti ja kuvat: Juhani Katajamäki Varautumisseminaarin osallistujia ja puheenvuoronpitäjiä Ritarihuoneella 1.12. N äin johdatteli vuoden 2010 varautumisseminaarin antiin järjestäjäyhteisö SPEK ry:n valtuuston puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi, joka samalla ilmoitti vetäytyvänsä valtuuston puheenjohtajan tehtävästä vuoden vaihteessa. Uudistus, joka olisi voinut vahvistaa kuntien varautumistoimintaa, näyttää monilla alueilla johtaneen jopa aivan päinvastaiseen tulokseen. Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana toimiva dosentti Nurmi perusteli päätöstään kiinalaisen filosofin Laotsen vuonna 604 eKr. Miksi niin, isä oli ihmetellyt. Kunnilla on siten omistajan oikeus edellyttää pelastuslaitoksilta tukea esimerkiksi varautumistehtävilleen. Nykyisillä pelastuslaitoksilla on jopa paremmat edellytykset tukea kuntia niiden valmiussuunnittelussa kuin aiemmilla kuntakohtaisilla laitoksilla. – Kun on varauduttu, ei tilanteen eteen tullessa mene sormi suuhun, hallintoministeri pelkisti ja kertoi ”esimerkin” omasta perhepiiristä vuosien takaa. – Tavoitteena on, että näin myös sovittaisiin mahdollisimman laajasti. Pelastuslaitoksissa yhdistyy läheisyysperiaate ja toisaalta alueellinen toimintakyky ja aikaisempaa laajempi ja syvempi osaaminen. 22 10/2010. – Pelastustoimen uudistus kuntien alueelliseen yhteistyöhön perustuvaksi järjestelmäksi muutti myös kuntien varautumisen yhteensovitusja ohjausmahdollisuuksia. marraskuuta esityksen uudeksi pelastuslaiksi. Yllä oleva väliotsikko on hänen viisivuotiaan poikansa painokas mielipide. Puheenvuorossa käsiteltiin kuntien varautumisen historiaa, varsinkin viime vuosia. Nyt hyvä varautuminen normaaliajan häiriötilanteisiin kehittää myös jokapäiväistä toimintakykyä ja luo perustan poikkeusolojen varautumiselle. – Kunnanjohtajalla ei uudistuksen jälkeen ollut enää omaa kunnan palopäällikköä, jolle olisi voinut antaa tehtäviä. – Pelastuslaitos paloasemineen on edelleen läsnä kaikissa kunnissa. Kunnan alueella toimiva palopäällikkö tai palomestari on siten luonteva lähikumppani kunnan valmiussuunnittelussakin, puheenvuorossa painotettiin. lausumalla viisaudella: ”Kun jätät paikkasi, muista tehdä se aikaisin.(…) Kun ansiokas palvelus on tuonut mukanaan kunniaa ja mainetta, on aika noudattaa taivaallista sääntöä ja vetäytyä huomaamattomuuteen”. Hallitus antoi 19
Linjaus edellyttää kuntien vahvistavan alueellisten pelastuslaitosten omistajaohjausta, Haiko selvitti. Uusavuttomuus onkin vanha asia Elintarviketieteiden tohtori Kaija Rautavirran aiheena oli ruokahuollon järjestelyt kriisiaikojen Suomessa. Ministeriöt vastaavat lainsäädännöstä, muut toiminnan toteutuksesta. Vinkiksi kerron Rautavirran väitöskirjan nimen: Petusta pitsaan. Ylijohtaja muistutti, ettei aluehallintovirastolla avi-lain perusteella ole yleistä, erillistä johtamisvelvollisuutta turvallisuustilanteissa. Päivityksen tuloksena yhteiskunnan turvallisuusstrategia ottaa huomioon varautumisen kaikki toimijat: ministeriöt, kunnat, yritykset ja järjestöt. – Toiminta tarkoittaa muun muassa omatoimisen varautumisen valtakunnallisen koulutusjärjestelmän kehittämistä, alan turvallisuusviestinnän kehittämistä, kuntien ja viranomaisten varautumista tukevien palvelujen tehostamista ja osallistumista alan yhteiskunnalliseen keskusteluun, Peltonen priorisoi. Isoina uhkina nähdään julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen, suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat, terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus, poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sekä sotilaallisen voiman käyttö. Strategian tarkoituksena on taata seitsemän elintärkeän sektorin toiminta: valtion johtaminen, henkinen kriisinkestävyys, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky, talouden infrastruktuurin toimivuus, sisäinen turvallisuus, Suomen puolustuskyky ja kansainvälinen toiminta Elintärkeiden toimintojen uhkamallisto on päivitetty 2010. – Kuntaliitto käynnistää selvityksen, miten kuntien varautumisen perusrakennetta olisi tarpeen muuttaa ja millainen toimintamalli tulisi luoda eri toimijoiden yhteistyölle ja millainen kriisijohtamisjärjestelmä tarvitaan. – Kuntien vahvasta itsehallinnosta huolimatta AVI ja muut viranomaiset tarvitsisivat keinoja varmistaa valmiussuunnittelun tilanne kunnissa ja puuttua vakaviin epäkohtiin, ja maakunnan liitot paremmin saatava mukaan turvallisuusja varautumisyhteistyöhön, Taina luetteli. Nykypäivän aikuisen ihmisen vuorokautinen kilokaloritavoite on 2800. Tutkimus suhtautumisesta omatoimiseen varautumiseen Varautuminen on nostettu voimakkaasti esille myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä. 10/2010 23 elintärkeiden toimintojen turvaamisstrategian (YETT) tämän hetkistä vaihetta. Järjestöistä mukaan on otettu SPEK, SPR ja MPK. Haikon selostamassa linjauksessa todetaan Kuntaliiton näkökulmasta olevan tärkeätä, että alueelliset pelastuslaitokset kehittävät toimintaansa siten, että niillä on kyky palvella kuntia ja muita kunnallisia organisaatioita kehitettäessä varautumista ja valmiussuunnittelua. Vastuualueiden toimintavalta on määritelty substanssilainsäädännössä, esimerkiksi pelastus-, vesi-, tartuntatautija eläintautilaeissa. Se tulee näkymään omatoimisen varautumisen kehittämisenä ja viranomaispalvelujen kehittämiseen vaikuttamisena sekä turvallisuuskoulutettujen vapaaehtoisten käytön edistämisenä yhteiskunnan turvallisuustehtävissä, Peltonen selvitti. Epäkohtiin puuttumiseen kaivataan keinoja Aluehallintoviraston roolia turvallisuustilanteissa esitteli ylijohtaja Anneli Taina Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Tuosta luvusta jäätiin pettuleivän vuosina valovuosien päähän. Vaan arvaatteko, mikä ruoka helpon teollisen – ja kotivalmistuksen vuoksi ja pakastettuna hyvän säilyvyytensä ansiosta olisi kriisiaikojen hittituote. Varautuminen ja väestönsuojelu on yksi kehittämisen painopistealueista 2010–2015. Rautavirta kertoi mielenkiintoisen uutisen. Tuotettaisiin tuttuja einesruokia kuten vanhaa kunnon hernekeittoa. Keskustelukumppani tohtori Kaija Rautavirta esitelmöi kriisiaikojen ruokahuollosta. Tänä päivänä tämänkaltaista ”saamattomuutta”, valmisruokaelämäntyyliä, kutsutaan uusavuttomuuden yhdeksi ilmentymäksi. Kuntaliitolla uunituore linjaus varautumisesta Kehittämispäällikkö Markku Haiko esitteli Kuntaliiton samaisena seminaaripäivänä tekemää linjausta varautumisen ja kriisijohtamisen kehittämiseksi. Strategian keskiössä ovat väestön elinmahdollisuudet, yhteiskunnan turvallisuus ja väestön itsenäisyys. Lääkärit syyttivät tietämättömyydestä ja tuhlaavaisuudestakin ihmisiä, jotka viljan tuonnin Venäjältä loputtua ”tarjosivat perheelle pääasiassa leipää, kun eivät viitsi tehdä ruokaa”. Väestönsuojelusäätiön väistyvä puheenjohtaja professori Antti Ahlström palkittiin pitkäaikaisesta urasta väestönsuojelussa. Esimerkiksi molempien maailmansotien aikana ja niiden jälkivuosina meilläkin oltiin kovilla. – Järjestön toiminnassa varautuminen tulee näkymään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä myös vakavissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Varautumista on sekin, ettei synnytetä paniikkia.. Vakavassa kriisissä, jota meidän ei toivottavasti tarvitse kokea, elintarviketeollisuus joutuisi supistamaan tarjontaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä pulavuosina lääkärimme moittivat ”saamattomia” kansalaisia ruokaongelman osasyynä. – Pelastustoimelta linjaus edellyttää kuntien ja alueellisten pelastuslaitosten kehittävän yhteistyötään siten, että kunnan yleinen turvallisuus paranee ja kuntalaisen turvallisuuden kokemus vahvistuu, kuntien varautumisen taso ja kriisijohtamisvalmiudet paranevat ja pelastuslaitosten osaaminen tukee kuntien yleistä kehittämistä. SPEKissä aloitti 1.11.2010 uutena toimihenkilönä varautumisjohtaja, FM Karim Peltonen. Alueja paikallishallinto on otettu aiempaa paremmin huomioon. SPEK on syksyn aikana teettänyt Suomen Kyselytutkimus Oy:llä puhelinhaastattelututkimuksen ihmisten suhteesta omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että yhdyssana kokonaismaanpuolustus ollaan strategiassa korvaamassa sanalla kokonaisturvallisuus. Avin alueelliset valmiustoimikunnat on hyvin organisoitu, mutta kehitettävää järjestelmässä kokonaisuudessaan edelleen on. Varautumiskoordinaattori aloittaa 2011 alussa. Rautavirta väitteli tohtoriksi kesäkuussa ruokahuollon järjestelyistä. Sen tuloksia on tarkoitus esitellä lähitulevaisuudessa. Uhkamalleiksi Cederberg luetteli vakavat häiriöt voimahuollossa, tietoliikenteessä ja tietojärjestelmissä, yhdyskuntatekniikassa ,kuljetuslogistiikassa, rahoitusja maksujärjestelmässä, elintarvikehuollossa ja rajaturvallisuudessa sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin uhkana. Elintarvikesäännöstely päättyi meillä viimeisten tuotteiden osalla vasta 1954
– Niiden pitää olla myös selkeästi kohdennettuja. Onnettomuustutkintakeskusta johtava Veli-Pekka Nurmi: ”Suositukset toteutuvat hyvin” ” 24 10/2010. – Siihen tarvitaan aikaa, mutta myös eri vastuutahojen pitää sitoutua niihin. Elleivät he tule samaan rintamaan, kehitys ei ole suotuisaa. Nurmi pitää Onnettomuustutkintakeskuksen toiminnassa hyvänä myös sitä, että sille ei ole asetettu suoranaista suositusten toteutumista koskevaa tulostavoitetta. O nnettomuustutkinnassa on 2000-luvulla annettu noin 800 turvallisuussuositusta ja niistä noin puolet on toteutettu ja vain 13 prosenttia on sellaisia, jotka eivät toteudu. Esimerkiksi erityiskohteiden turvallisuutta parantaviin seikkoihin pitää myös sosiaaliviranomaisten suhtautua vakavasti. Pitää olla selkeä vastuutaho, jolle ne osoitetaan. Yksimielinen pitää olla Veli-Pekka Nurmi johti äskettäin päättynyttä Naantalin omakotitalon palon tutkintaa, jossa viisi nuorta kuoli. Ei tapahdu hetkessä Nurmi huomauttaa, että suositusten toteutuminen ei tapahdu hetkessä. – Onnettomuustutkintakeskuksella on lakisääteinen velvollisuus seurata suositusten toteutumista ja kun tätä tarkasti teemme, se myös osaltaan parantaa suositusten toteuttamista. Roskapussi ei välttämättä lähde ulos, mutta kun vaimo kysyy, oletko vienyt roskapussin, mies huomaakin jääneensä kiinni tekemättömästä työstä ja roskapussi lähtee ulos. – Tutkittavina ovat vain suuronnettomuudet. Sen sijaan paloturvallisuus on hänen mielestään parantunut erityisesti Maaningalla runsaat 10 vuotta sitten tapahtuneen vanhustentalon tulipalon jälkeen. Ei osoiteta sormella – Tämä pitää tehdä myös siten, ettei osoiteta suoranaisesti sormella, vaan kysymällä asiasta siten, että vastuutaho ymmärtää toteuttamisen tärkeyden, Nurmi toteaa ja ottaa vertauskuvan kotimaailmasta. Ilmeisesti asenteet, mutta myös kustannukset ovat vaikuttamassa siihen, että suositukset eivät usein johda käytäntöön. – Vaimo sanoo miehelleen, että vietkö roskapussin ja saa lupauksen, että työ tehdään. – Meiltä ei vaadita toteutettavien suositusten määriä, vaikka asiaa seurataankin. – Sen tutkinnasta voidaan sanoa alkaneen meillä keskustelun automaattisten sammutusjärjestelmien merkityksestä poistumisturvallisuudessa. Paloturvallisuus ei ole mielestäni oikea säästökohde, hän painottaa. Hän kuitenkin myöntää, että erityisesti tieliikenneonnettomuuksien tutkinnassa annettujen suositusten toteutuminen on ollut vaikeaa. Toisaalta Nurmi ottaa esimerkiksi myös raideliikenteemme turvallisuutta heikentävät tasoristeykset. – Niitä ei ole saatu riittävästi vähennettyä, vaikka meillä tasoristeysonnettomuuksia sattuu aivan liian paljon. Nurmen mielestä onnettomuustutkinnan suurin merkitys on siinä, että selvitetään tapahtuneen taustoja ja parannetaan turvallisuutta opiksi tapahtuneesta ottamalla; ja etsimättä syyllisiä. Loput suosituksista ovat sellaisia, joilla on kuitenkin potentiaaliset mahdollisuudet tulla toteutetuiksi. Veli-Pekka Nurmen mielestä onnettomuustutkinnassa on kuitenkin terävöitettävää esimerkiksi siinä, että suositukset ovat erityisen punnittuja. 24 10/2010 Teksti ja kuva: Esa Aalto Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana viime kesänä aloittanut Veli-Pekka Nurmi katsoo tutkinnassa annettujen suositusten johtaneen varsin hyvään käytäntöön. – Toivoisin, että turvallisuuteen kiinnitettäisiin muutoinkin huomioita kuin silloin, jos jotakin ikävää tapahtuu. Suositusten pitää olla haastavia, mutta ei mahdottomia toteuttaa. – Toki näin jo onkin. Onnettomuustutkintakeskuksen johtajaksi kesällä valittu Veli-Pekka Nurmi johti vuoden kestänyttä Naantalin kuolinpalon tutkintaa, jonka loppuraportti julkistettiin syyskuun lopulla Naantalissa. – On helppo olla tekemättä jotakin sellaista, mitä ei ole suoranaista pakkoa tehdä. – Siinä annoimme kuusi suositusta ja sitä voi jo luonnehtia suureksi määräksi. Uutta Maaninkaa ei kaivata. Tieliikennehistoriamme tuhoisimman onnettomuuden tapahtumapaikalla Konginkankaalla ei vieläkään ole esimerkiksi turvallisuutta parantavia keskikaiteita. Mutta yhtään löysää suositusta ei tutkinnassa saa antaa, vaan niiden pitää olla aidosti punnittuja, joihin vastuutaho voi sitoutua
Näin tässä tapauksessa on yhdentekevää lopputuloksen kannalta, oliko toimivaa palovaroitinta vai ei. Havainnoissa edellytetään meiltä myös jonkin verran toiminnallista hienosäätöä. Onkin välttämätöntä, että ryhmä on loppuraportissaan yksimielinen, sillä erimielisyys heikentää vaikuttavuutta. Siksi pitää tutkinnasta poimia suosituksiksi vain tärkeistä tärkeimmät asiat. Tutkinta hoidetaankin keskeisiltä osiltaan ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden voimin. Onnettomuustutkintakeskuksessa työskentelee kokoaikaisesti 11 henkilöä. Luotettavaa näyttöä toimivasta palovaroittimesta ei löytynyt. Raportissamme olemme myös ottaneet kantaa asiaan: ”Palo syttyi varhaisen havaitsemisen kannalta mahdollisimman pahassa paikassa, huonoon aikaan ja levisi erittäin nopeasti. Sitä käsitteli yksi annetuista suosituksistakin. – Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa on enemmän päätoimisia tutkijoita. Mikäli saunassa olisi ollut palovaroitin, siitä olisi ilman muuta ollut hyötyä. Tutkintalautakunta oli yksimielinen annettavista suosituksista. Naantalin tutkinnassa tämä oli Nurmen mielestä helppo tehdä. Toin tämän asian esille myös tutkintaraportin julkistamistilaisuudessa. Asuintiloissa todennäköisesti oli palovaroitin, mutta sen toimintakunnosta ei saatu varmuutta. Lähinnä parannusesityksiä tuli toimintaa säätelevään lainsäädäntöön, johon saattaakin olla tulossa joitakin muutoksia. Nyt sattui eteen harvinaisempi tapaus, missä tavanomaiseen paikkaan sijoitetusta palovaroittimesta ei olisi ollut oleellista hyötyä pelastautumiselle. ”Suositusten pitää olla haastavia, mutta ei mahdottomia toteuttaa.” ®. – Meillä on ollut myös onni saada tähän mukaan sitoutuneita asiantuntijoita, jotka ovat nopealla valmiudella valmiita lähtemään tutkintatyöhön. – Palovaroitinasiaakin käsittelimme tutkintaraportissa. Saunaan ei kuitenkaan suositella sijoitettavaksi palovaroitinta, koska se ei toimi siellä oikein. Onnettomuustutkintaa tehdään hänen mukaansa kustannustehokkaasti. Nuorten alkoholinkäyttö oli esillä Naantalin tutkinnassa Naantalin palon tutkintaa johtanut, nykyinen Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi toteaa, että tutkinnassa tuotiin voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin esille nuorten alkoholin käyttö. Sen tulokset osoittivat, että itse toiminta on perusteiltaan kunnossa. – Tutkinta oli perusteellinen eikä suosituksia tarvinnut liiemmin hakea. 10/2010 25 – Jos suosituksia on liikaa, asiat hukkuvat niihin. – Hiljattain tehtiin kansainvälinen arviointi toiminnastamme ilmailuonnettomuuksien tutkinnan osalta. Mielestäni meidän mallilla, jossa tutkintaa hoidetaan eri alojen asiantuntijoiden voimin, saadaan käyttöön monipuolisempaa asiantuntemusta ja toki tehtävä työ voidaan hoitaa myös kustannustehokkaasti. Nurmi korostaa olevansa ja olleensa jo pitkään todellinen palovaroittimen kannattaja ja haluavansa edistää sen käyttöä kaikin tavoin. Palo syttyi tiloissa, joissa ei tyypillisesti pidetä palovaroitinta. Tässä tapauksessa asuintilojen palovaroitin ei olisi oleellisesti nopeuttanut palon havaitsemista.” – Vaikka oletettaisiin, että asuintiloissa olisi ollut toimiva palovaroitin, niin ainoan poistumistien käyttäminen olisi ollut mahdotonta sen reagoidessa. – Keskustelimme paljon mitä sille asialle voisi tehdä
Tutkimuksen liiketaitoharjoittelu toteutettiin alkuverryttelyinä ennen salibandyharjoituksia. Työporukan sählypeleissä kestävyyden harjoittaminen korostuu entisestään, sillä vaihtopelaajia ei välttämättä ole ja kaikki osallistuvat peliin koko harjoitusvuoron ajan. Ohjelmassa on viisi erilaista lihaskuntoharjoitusta eri variaatioilla ja vaikeusasteilla, joista yhden lämmittelykerran aikana tehdään vähintään yksi alaraajaharjoitus (harjoitus 1, 2 tai 3) ja yksi keskivartaloharjoitus (harjoitus 4 tai 5). 1) Tasahyppy eteen 3–5 toistoa x 2–3 2) Yhden jalan hyppy eteen 3–5 + 3–5 toistoa x 2–3 3) Luisteluloikat paikallaan 8–12 toistoa x 2–3 4) Saksihypyt paikallaan 8–12 toistoa x 2–3 5) Yhden jalan hypyt paikallaan parin avustuksella 3–5 + 3–5 toistoa x 2–3 6) Nopeat tasahypyt eri suuntiin 8–12 toistoa x 2–3 7) Nopeat yhden jalan hypyt mailan yli eri suuntiin 4–8 + 4–8 toistoa x 2–3 8) Tasahypyt pehmeällä alustalla 4–8 toistoa x 2–3 9) Yhden jalan hypyt pehmeällä alustalla 4–8 + 4–8 toistoa x 2–3 IV) AKTIVOIVAT LIHASKUNTOLIIKKEET 5–7 min Viimeisenä ovat vuorossa lihaskuntoliikkeet, joiden tarkoituksena on aktivoida alaraajojen asennon hallintaan osallistuvia lihaksia. Vauhdikas laji sisältää nopeita liikkeellelähtöjä, liikkumista eri suuntiin sekä äkillisiä jarrutuksia ja suunnanmuutoksia. Ohjelmassa on yhdeksän erilaista hyppelytapaa eri variaatioilla ja vaikeusasteilla, joista yhden lämmittelykerran aikana tehdään 1–2. Juoksulämmittely päättyy reippaisiin eteenpäin juoksuihin (harjoitus 10). Hyppelyissä harjoitellaan alastuloja jarrutustekniikkaa sekä aktiivista nilkkatyöskentelyä. Lyhyt kuvailu tutkimuksessa käytetystä alkuverryttelyohjelmasta: Teksti: Kati Pasanen Pelikuva: Filippo Zambon. 1) Lämmittelyhölkkä 20m edestakaisin 2) Ristiaskeljuoksu 20 m (hölkkäpalautus) x 2 3) Sivulaukka 3-rytmillä 20 m (hölkkäpalautus) x 2 4) Sik-sak juoksu eteen (erilaisin suunnanmuutoksin) 20 m (hölkkäpalautus) x 2 5) Sik-sak juoksu taakse (erilaisin askelluksin) 20 m (hölkkäpalautus) x 2 6) Pikkuvuorohyppely 20 m (hölkkäpalautus) x 2 7) Etenevä askelkyykky 4–8 askelta + eteenpäin juoksu 20 m (hölkkäpalautus) x 2 8) Kevyt vuoroloikka 20 m (hölkkäpalautus) x 2 9) Yhden jalan hyppely-yhdistelmä 20 m (hölkkäpalautus) x 2 10) Reipas eteenpäin juoksu 20 m (kävelypalautus) x 2 II) KEHON HALLINNAN HARJOITTEET 5–7 min Juoksulämmittelyä seuraa kehon hallinnan harjoitus, jonka voi toteuttaa lattialla, tasapainolaudalla tai jumppamatolla kahdella tai yhdellä jalalla seisoen. Ohjelmassa on kuusi erilaista kehon hallintaharjoitusta eri variaatioilla ja vaikeusasteilla, joista yhden lämmittelykerran aikana tehdään 1–2. Nopeatempoinen salibandy on luonteeltaan intervallilaji, joka kehittää säännöllisesti harrastettuna pelaajan hapenottokykyä. Lisäksi laji kehittää pelaajan havaintomotoriikkaa, nopeustaitavuutta, ketteryyttä ja kehon hallintaa monipuolisesti. Selvitin väitöskirjatyössäni, voiko säännöllisellä liiketaitoharjoittelulla vähentää äkillisten alaraajavammojen riskiä salibandyssä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että monipuoliseen alkulämmittelyyn kannattaa satsata, sillä harjoitusryhmässä ilmaantui puolen vuoden aikana 66 prosenttia vähemmän vammoja kuin vertailuryhmässä. 1) Kyykky pari reppuselässä 8–12 toistoa x 2–3 2) Yhden jalan kyykky parin avustuksella 4–8 + 4–8 toistoa x 2–3 3) Takareisiharjoitus parin avustuksella 4–8 toistoa x 2–3 4) Vartalon pitoharjoitus (kylkinoja + etunoja + kylkinoja) 10–30 + 10–30 + 10–30 sekuntia x 2–3 5) Vinot vatsalihakset 10–20 + 10–20 toistoa x 2–3 + LIIKKUVUUSHARJOITTEET (tarvittaessa) 5 min Venyttelyharjoitteet niille pelaajille, joilla on vaikeuksia selän ja lantion hallinnan kanssa. Vauhdikas salibandy liikuttaa Salibandylla on yli 350000 harrastajaa, joista aikuisharrastajia on 210000. Ei ole yllättävää, että nopeissa ja yllättävissä pelitilanteissa sattuu vammoja. 26 10/2010 S alibandy on harrastajamäärillä mitattuna toiseksi suosituin palloilulaji maassamme. Laji onkin hyvin suosittu työpaikkaliikunnan muoto. 1) Alaselän asennonhallinta penkillä istuen 20 sekuntia x 2 2) Takareiden venytys 20 + 20 sekuntia x 2 3) Lonkan koukistajien venytys 20 + 20 sekuntia x 2 Vältä sählyvammat monipuolisella alkulämmittelyllä Sataa harjoitusja kilpapelituntia kohden harjoitusryhmäläisille ilmaantui 7 vammaa, kun vertailuryhmäläisille niitä sattui 21. 1) Kahden jalan kyykkytekniikkaa 10–15 toistoa x 2–3 2) Yhden jalan kyykkytekniikkaa 8–10 + 8–10 toistoa x 2–3 3) Kuntopallon kiinniotto pään yläpuolelta + palautusheitto polven alapuolelta 4–6 + 4–6 heittoa x 2–3 4) Kuntopallon kiinniotto sivulta + palautusheitto vartaloa kiertäen 4–6 + 4–6 heittoa x 2–3 5) Tasapainolautaharjoitus kahdella jalalla 20–30 sekuntia x 2–3 6) Tasapainolautaharjoitus yhdellä jalalla 20–30 + 20–30 sekuntia x 2–3 III) HYPPELYT 5–7 min Seuraavaksi lämmittelyssä siirrytään lajinomaisessa liikkumisessa tarvittavaa kimmoisuutta ja nopeaa voimantuottoa herätteleviin hyppelyharjoituksiin. Nopeissa ja jatALKULÄMMITTELYOHJELMA I ) JUOKSULÄMMITTELYT 5–7 min Lämmittely alkaa lämmittelyhölkällä (harjoitus 1), jonka jälkeen tehdään 3–4 juoksutekniikkaharjoitusta kahdeksasta erilaisesta vaihtoehdosta (harjoitukset 2–9)
Yleislämmittelyn lisäksi herätellään hermoston ja lihasten toimintaa. Toistomäärät liikesarjoissa kannattaa pitää kohtuullisina keskittyen teknisesti hyviin suorituksiin. Harjoitusryhmäläisten loukkaantumisriski oli siis 66 prosenttia pienempi. Urheilussa sattuvista nilkkavammoista suurin osa on lieviä nyrjähdyksiä, jotka aiheuttavat korkeintaan viikon poissaolon harjoituksista. Vertailuryhmän joukkueille ei annettu alkuverryttelyohjelmaa, vaan heitä kehotettiin jatkamaan harjoittelua entiseen tapaansa. Polven ja nilkan vammat riesana Nopeat suunnanmuutokset, äkkipysäykset ja yllättävät tilanteet tekevät lajista myös riskialttiin, erityisesti nilkoille ja polville. Monipuolisen ja laadukkaan alkuverryttelyn avulla elimistö saadaan viritettyä tulevaa kuormitusta varten. Muista myös loppujäähdyttely pelivuoron päätyttyä: intervallilajissa lihaksiin muodostuu maitohappoa ja muita kuona-aineita, jotka huuhdellaan pois pysymällä liikkeessä intensiivisen pelivuoron jälkeen. Hyvin harjoitelleilla (viisi joukkuetta, jotka toteuttivat ohjelmaa viikoittain koko kauden läpi) vammariski oli 81 prosenttia pienempi kuin vertailuryhmässä. Esimerkiksi polven eturistisidevamman takia nivelrikon riski kasvaa dramaattisesti. Jotta näiltä ikäviltä jälkiseurauksilta vältyttäisiin, olisi ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota urheiluvammojen ehkäisyyn. Muista loppujäähdyttely Vaikka salibandyä pelaamalla nopeustaitavuus ja ketteryys kehittyvätkin, kannattaa näitä ominaisuuksia harjoittaa jo ennen pelivuoron alkua erilaisilla valmistelevilla harjoitteilla. 10/2010 27 Ka ti Pa sa ne n. Aloita lämmittely maltillisesti – nosta tehoja vähitellen. Seuraavana päivänä on taas mukava kuntoilla, kun lihakset ovat palautuneet edellisestä rasituksesta. Tutkimus osoitti, että säännöllisen liiketaitoja kehon hallinnan harjoittelun avulla on mahdollista vähentää salibandyssä esiintyvien alaraajavammojen riskiä huomattavasti. Joukkueet arvottiin harjoitusja vertailuryhmään. 10/2010 27 kuvasti muuttuvissa pelitilanteissa pelaajan täytyy lukea ja ennakoida peliä, eli havainnoida omien pelaajien ja vastustajien sekä pallon liikettä kentällä ja tehdä ratkaisunsa havaintojensa mukaan sekunnin murto-osassa. Jäähdyttelyn päätteeksi voit tehdä vielä maltilliset ja lyhyet venytykset kuormitetuille lihasryhmille. Hän valmentaa Suomen naisten salibandymaajoukkuetta ja SC Classicin miesten liigajoukkuetta. Tasahyppyjä mailan yli sivuttain. Vammat kuriin liiketaidoilla Suomessa kaudella 2005–2006 toteutettuun salibandyvammojen ehkäisytutkimukseen osallistui 28 naisjoukkuetta (457 pelaajaa) kolmelta ylimmältä sarjatasolta. Polven vääntymiset johtavat nilkkavammoja useammin pitkiin, jopa yli puolen vuoden pituisiin poissaoloihin urheilusta. Sataa harjoitusja kilpapelituntia kohden harjoitusryhmäläisille ilmaantui 7 vammaa, kun vertailuryhmäläisille niitä sattui 21. Huomattavalle osalle polvensa loukanneista kehittyy seuraavien 10–15 vuoden aikana pysyviä nivelruston vaurioita. Käytä lämmittelyyn aikaa vähintään 15 minuuttia. Lisäksi polvinivelen vammojen suurena murheena on niiden usein jättämä pysyvä haitta. Kentällä juostaan vuoroin etuperin, takaperin ja sivusuunnassa. Tutkimusten mukaan aikaisemmin nyrjähtäneen nilkan kohdalla uudelleen nyrjähtämisen riski on jopa kymmenkertainen terveeseen nilkkaan verrattuna, joten toistuvat nilkan nyrjähdykset saattavat joillakin yksilöillä keskeyttää urheiluharrastuksen vuositasolla useiden viikkojen ajaksi. Huolellinen jäähdyttely nopeuttaa palautumista ja valmistaa elimistöä jo seuraavaan peliin tai harjoitukseen. Nilkkavammojen huonona puolena on kuitenkin niiden uusiutumisherkkyys. Harjoitusryhmän joukkueille ohjattiin juoksutekniikka-, tasapaino-, hyppelyja lihaskuntoharjoituksia sisältävä alkuverryttelyohjelma, jota tuli tehdä ennen salibandyharjoituksia kuuden kuukauden ajan syyskuusta helmikuuhun. Pysy liikkeessä, jotta verenkierto pysyy käynnissä ja laske jäähdyttelyn intensiteettiä loppua kohti: aloita hölkällä, tee välissä muutamia lihaskuntoliikkeitä ja tee vielä lopuksi muutamia rentoja juoksusarjoja eri tavoin liikkuen. Peliin kuuluvia elementtejä ovat liikkuminen pallottomana tai pallollisena, syötöt ja syötön vastaanotot, katkot, riistot, peitot, pallon kuljetukset, harhautukset, laukaukset sekä kontaktit vastustajan kanssa ja usein toistuvat suunnanmuutokset. Kirjoittaja on filosofian tohtori sekä kehittämispäällikkö ja tutkija UKK-instituutissa. Tämä piirre ei suinkaan ole ainoastaan salibandyn tai sählyn vitsaus, vaan myös muissa suosituissa lajeissa, kuten jalkapallossa, lentopallossa ja koripallossa, ovat äkilliset polven ja nilkan vammat yleisiä. Satsaa siis alkulämmittelyyn valmistelemalla lihakset, nivelet ja hermosto tulevaan peliin. Aktivoiva alkulämmittely Alkuverryttelyn tavoitteena on yleislämmittelyn lisäksi herätellä hermoston ja lihasten toimintaa, kuten nivelten asentotuntoa ja lihasten aktivoitumista. Käytä sählyvuoron päätyttyä vähintään kymmenen minuuttia aikaa jäähdyttelyyn. Puolen vuoden seurannan aikana salibandyssä tyypillisten äkillisten alaraajavammojen ilmaantuvuudessa ilmeni merkittävä ero ryhmien välillä
Osalle taiteilijoista on ollut yllätys, että vastuu yleisön turvallisuudesta kuuluu myös heille. Turku 2011 -vuoden avajaiset nähdään suorana lähetyksenä lauantaina 15. Tapahtumassa on paljon haasteita, ja luulenkin, että tarkkailen siellä muuta kuin itse esitystä, Pärnä sanoo. Lisäksi esittäjiä, joita on noin 550 henkeä, on turvaamassa ensiapuryhmä ja pelastusyksikkö. Ihanteellinen sää olisi tyyni ilma ja noin kolmen asteen pakkanen. Esitys sisältää tulitaidetta, akrobatiaa ja ilotulitusta. Kulttuurin paloa hallitusti Turku 2011 -tapahtumissa myös turvallisuussuunnittelussa tarvitaan luovuutta Teksti: Suvi Vainio Kuvat: Suvi Vainio ja Turku211-tiedotus 28 10/2010 Hallin rakennustyöt jatkuvat koko ensi vuoden, samalla kun näyttelyt ja esitykset pyörivät, turvallisuuspäällikkö Esa Pärnä kertoo Logomokeskuksen työmaalla.. tammikuuta kello 18–19 MTV3:lla. Yleisöstä on huolehtimassa noin 300 turvallisuudesta vastaavaa henkilöä. Säätiön toimisto välittää koulutettuja vapaaehtoisia avustajia niitä tarvitseville. – Kylmä vuodenaika, ja arviolta noin 30000 ihmistä ahtautuu samanaikaisesti rajoitetulle alueelle. Kulttuurivuoden avajaisissa paikalla on jokipelastusyksikkö. Turun läpi virtaavan Aurajoen aitaamattomien rantojen turvallisuudesta käytiin Turussa keskustelua keväällä, kun näkövammainen nainen putosi rantatörmältä jokeen ja hukkui. Jokeen ei voi avajaisissa kukaan pudota vahingossa, sillä joen ja yleisön väliin rakennetaan aita. Talvi tietenkin asettaa omat rajoituksensa myös itse esitykselle, mutta ohjaaja Mark Murphy vakuutti lehdistötilaisuudessa marraskuussa tuntevansa Suomen olot. Liikuntarajoitteisille katsojille on avajaisissa varattu oma alue. Kaikkien ohjelmatuottajien kanssa on keskusteltu riskeistä. – Jos joku rannalta kuitenkin putoaa, hänet saadaan nopeasti ylös. Olemme varautuneet toimimaan, on joki jäässä tai ei, Pärnä sanoo. Ryhmällä on hänen mukaansa Bja C-suunnitelmat, jos säiden haltija ei ole heidän puolellaan. M onet Turun kulttuuripääkaupunkivuoden esiintyjistä tulevat ulkomailta, esimerkiksi avajaisten ohjelman tuottaa brittiryhmä. Jokaisella heistä on lisäksi saattaja. 28 10/2010 Tulitaidetta ja karnevaalihenkeä levittäytyy Turku 2011-vuoden aikana kaduille, joelle, uusiin esityspaikkoihin sekä saaristoon. Turvallisuuspäällikkö Esa Pärnän mukaan suunnittelu Walk the Plank -ryhmän kanssa sujuu mutkattomasti, sillä Suomen ja saarivaltion turvallisuuskulttuurit ovat samankaltaiset. Yhteisymmärrys onkin tarpeen, sillä avajaistapahtuma hyisen Aurajoen reunoilla ja yllä tammikuun puolivälissä on yksi haasteellisimmista tapahtumista koko vuonna
Avajaisjuhlaa vietetään tammikuussa tilapäisrakennelmilla. Tämä vaatii omat järjestelynsä myös turvallisuudelta. Se onnistuu hyvin entisen veturitallin leveistä ovista. – Tavoitteena on tarjota niin suuria elämyksiä kuin pieniä, yllättäviä kohtaamisia kaikille, jotka tulevat Turkuun ensi vuonna. Esimerkiksi Tuli on irti -näyttelyssä voi eläytyä 1800-luvun Turkuun sekä nähdä suurpalon vaikutukset. Kun juhlailta Logomossa on ohi, keskimmäisestä hallista tulee jälleen työmaa. Kaikki tapahtumat arvioidaan etukäteen turvallisuuden näkökulmasta. – Kun väkeä on paljon, ei voi kokonaan välttää, että mitään ei sattuisi. Yleisöä odotetaan Turkuun sankoin joukoin, ainakin tänä vuonna tehtyjen haastattelututkimusten perusteella. Teemme yhteistyötä myös järjestöjen kanssa. Keskimmäiseen halliin rakennetaan tilapäinen esiintymislava, joka puretaan juhlien jälkeen. Turun suurpalo vuonna 1827 oli Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo. – Meillä on noin 250 vapaaehtoista, jotka on haasteltu, koulutettu ja jaettu tiimeihin. Pientä lisää tuo Aurajoen rantaa ankkuroitava Bore-laiva, joka tarjoaa hyttimajoitusta parille sadalle, Sevón kertoo. Turku 2011-toimitusjohtaja Cay Sevón: Pysyvä jälki tavoitteena Turku 2011 -tapahtumissa myös turvallisuussuunnittelussa tarvitaan luovuutta Kulttuuripääkaupunki Turku 2011 tarjoaa uusia näkökulmia myös pelastusalan ihmisille, toimitusjohtaja Cay Sevón lupaa. Suurin ryntäys osunee elokuun lopun viikonloppuun, jolloin vietetään monien tapahtumien Muinaistulien yötä ja suurten purjelaivojen regatta vierailee Turussa. Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa infossa, myynnissä, kuljetuksessa, arvovieraiden vastaanotossa ja ensiavussa. Suuret purjelaivat nähdään Turussa myös ensi kesänä. Se oli käännekohta koko Suomen elämässä. Alettiin rakentaa leveämpiä katuja, Sevón kertaa. – Turun palon jälkeen pelastustoimi Suomessa lähti kehittymään voimakkaasti. Tavoitteena on riskien minimoiminen ja mahdollisten tilanteiden hallitseminen. 10/2010 29 Puolivalmis halli tapahtumien keskus Turun ratapihalla sijaitsevasta VR:n vanhasta konepajaja veturihallista korjataan parhaillaan kulttuuripääkaupunkivuoden keskusta. Teemana on Turku palaa. Esimerkiksi automaattista sammutusjärjestelmää ei ole keskeneräisissä tiloissa, vaikka se niihin valmistumisvaiheessa on tulossa. Kulttuuri10/2010 29 Esa Pärnällä on kokemusta Turun tähän asti suurimman yleisötapahtuman, Tall Ships’ Racen, järjestämisestä. Isoissa yleisötapahtumissa, missä käsitellään tulta, huolelliset varatoimet ovat paikallaan, Sevón toteaa. – Majoituskapasiteetti nousee Turun ympäristö mukaan lukien noin 10000:een. Ne laitetaan koreihin sen mukaan, mikä on niiden riskiluokitus. Uskon, että ensi vuosi jättää pysyviä jälkiä ennen kaikkea ihmisiin, mutta myös yhteisöihin, Sevón sanoo. Vas. Vieraita arvioidaan tulevaksi noin 3500 henkeä. – Se kertoo innostuksesta ja halusta tehdä hyvä vuosi. Myös kaupunkisuunnittelu muuttui. Kun runomuotokuvaa mennään tekemään vanhuksesta vanhainkotiin, riskit ovat vähäiset. Kulttuuripääkaupunkivuoden on tarkoitus olla Turun lahja koko Suomelle. Lämpimästi tervetuloa kaikille pelastusalalla toimiville, Cay Sevón viestittää . Meillä on turvallisuustyöryhmä, jossa ovat mukana oma turvallisuuspäällikkömme sekä poliisi, pelastuslaitos ja VPK, Sevón kertoo. Tämä on saatu sovittua hyvässä yhteistyössä VarsinaisT urun kulttuuripääkaupunkivuodesta koetetaan saada piristysruiske, jolla on pysyvää vaikutusta. – Juhlatilat varaudutaan tarvittaessa tyhjentämään. Aikataulu muutostöille on tiukka, sillä rakennuksen uudesta käytöstä syntyi sopimus säätiön ja rakennusliike Hartelan välille vasta alkuvuodesta. Tuli-teema elää monissa tapahtumissa. Turun ensi vuoden kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa on kaikkiaan noin 150 hanketta. tammikuuta nähdään Walk The Plank ryhmän ja paikallisten taiteilijoiden yhdessä luomaa tulitaidetta.. – Säätiön kouluttamista vapaaehtoisista tulee voimavara järjestöille myös jatkossa, uskoo Turku 2011-säätiön toimitusjohtaja Cay Sevón. ja ylh. Pelastustoimi tuli Sevonille tutuksi edellisessä työpaikassa sisäasiainministeriön ylijohtajana, jossa hän vastasi kunta-asioista. Vapaaehtoiset tukitoimissa Vapaaehtoisten ihmisten innostus osallistua kulttuuripääkaupungin toteutukseen ilahduttaa toimitusjohtajaa. Turku 2011-vuoden avajaisissa 15. – Turvallisuuspäällikkö käy läpi kaikki hankkeet. Juhlissa on paikalla kymmenen palovartijaa sopimuspalokunnista, ja rakennuksen edustalla päivystää VPK:n yksikkö. On tarkoituskin, että tapahtumien vaikutus säteilee Turun ympäristöön. Suomen pelastuslaitoksen kanssa, turvallisuuspäällikkö Pärnä kertoo. Turun palo on aiheena myös hevimusikaalissa, Sevón kertoo. Riskienhallinta on tapahtumavuoden suunnittelussa keskeisessä osassa. Noin 9000 neliön kokoinen, rakennussuojeltu punatiilihalli sai nimekseen Logomo
Esimerkiksi Turun linnan sisäpiha voi olla tunnelmaltaan mukava, mutta nopean poistumisen kannalta mahdoton, samaan tapaan kuin Savonlinnan oopperajuhlien Olavinlinna, joka on vielä pahempi. Esimerkiksi UEFA:n vuorovaikutusnäyttelyssä, jossa on paljon tietokoneita, tarvitaan valvonta. Tilojen toimivuus ei yleisön kannalta myöskään ole aina paras mahdollinen. Tuleva pelastuslaki säätelee tarkemmin yleisötapahtumien ilmoitusvelvollisuuden ja velvollisuuden laatia pelastussuunnitelma. Pienten tapahtumien järjestäjiä turvallisuuspäällikkö mentoroi. Esimerkiksi rakenteilla olevien tilojen osalta tietyt palotarkastajat Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta osallistuvat jo suunnitteluun. Vuoden päästä valmistuvat myös rakennuksen toisen kerroksen tilat, jonne on tulossa auditorioja luokkatiloja. Kaasunilmaisimet on jo asennettu. Kun tilat ovat valmiit, laadimme yhteistoiminnassa pelastusja turvallisuussuunnitelmat, Pärnä kertoo. Monet ensi vuoden kulttuuritempaukset vaativat luovuutta myös turvallisuussuunnittelijalta. Ulkomailta tulevista esiintyjistä Suomen byrokratia on tuntunut yltiöpäiseltä. Se liittyy keskiaikaiseen kulkuenäytelmään, jossa yleisömassa liikkuu tulitaidetta ja muita temppuja esittävän ryhmän mukana Turun Linnalta Varvintorille. Pärnä tarkastaa jokaisen kulttuurivuoden esiintymispaikan vielä ennen kuin tapahtuma avataan yleisölle. Keskuksen koko henkilökunta saa koulutusta ennen avajaisia, Pärnä kertoo. Vuosi kulttuurin parissa Turun Seudun Väestönsuojeluyhdistys, jonka toiminnanjohtajana Esa Pärnä toimii, on tuottanut kulttuuripääkaupunkivuoden palvelut tänä vuonna. Hänen mukaansa yhteistyö viranomaisten kanssa on sujunut kaikessa valmistelussa helposti. Monelle taiteilijalle oli aluksi järkytys nähdä pitkä lista, mistä kaikesta hän joutuu tekemään selvityksen viranomaisille. – Nuorilla performanssitaiteilijoilla ei välttämättä ole kokemusta turvallisuussuunnittelusta, ja aluksi heille tuli korkeuskammo. Ensimmäiseksi nähdään Turun palosta vuonna 1827 kertova hevimusikaali. Ensi vuoden ajaksi Pärnä siirtyy Turku 2011 -säätiön palvelukseen. 30 10/2010 Pelastustieto nyt myös Facebookissa. Anna palautetta ja keskustele! vuoden esityksiä varten toiseen päätyyn valmistuu esiintymislava ja 1200 paikan katsomo. Vuodesta tulee kiireinen, sillä myös väestönsuojeluyhdistyksen koulutukset pyörivät normaalisti. – Vastaan itse isoimpien yleisötapahtumien turvallisuussuunnittelusta. Turvallisuuden kannalta tilapäisratkaisuissa on omat pulmansa. Yleensä taiteilijat ymmärtävät, että riskienhallinta on heidän etunsa, ja tässä tapauksessa tuo heille myös vakuutusturvaa. Oopperaa linnan pihalla Kulttuuri valtaa ensi vuonna Turussa uusia paikkoja, joista osa mahdollisesti jää pysyviksi. Lisäksi hän aikoo istua läpi kaikki esitykset ainakin yhden kerran. Välitän tietoa kaikista muutoksista, mitä tapahtumien toteutuksessa tulee. Odotan niitä kiinnostuneena, sillä ohjelmien sisällöstä näyttää tulevan todella hyvä, hän myhäilee. – Se on vastuun kannalta selkeä ratkaisu. Ratapihan läheisyys asettaa omat vaatimuksensa. Esiintymislava tulee muun muassa rakenteiltaan kestämään pyrotekniikkaa. Esimerkiksi Saarenmaan oopperajuhlilla kunnon katsomo oli rakennettu linnan viereen, oopperan ystävä Pärnä vertaa. – Pyrin siihen, että mitään ei tapahdu viranomaisten tietämättä. Tammi–helmikuussa 2011 on seitsemän esitystä. Lisätietoa: turku2011.fi The Elements on tulen, maan ja veden elementtejä yhdistävä sirkusesitys Aurajoen rannoilla Muinaistulien yönä 27.8.2011. – Silloin ehdin varmasti myös nauttia itse esityksistä. – Logomon turvallisuussuunnittelua on tehty yhteistoimin Hartelan projektipäällikön kanssa. Kuhunkin näyttelyyn valmistuu lisäksi oma turvallisuussuunnitelmansa. Turun linnan sisäpihalla kuullaan oopperaa ja konsertteja, puistoon pystytettävässä teltassa esitetään uutta sirkusta, ja vanha sähkömuuntamo sekä käytöstä poistettu vedenpumppaamo muuttuvat näyttelytiloiksi. On myös tapahtuman järjestäjän etu, että viranomaisten vaatimuksista tiedetään mahdollisimman hyvissä ajoin. 30 10/2010. Säätiö on oikeushenkilönä vastuussa hankkeesta, hän toteaa. Viranomaiset valvovat, että määräyksiä noudatetaan, mutta järjestäjä vastaa toteutuksesta. Uuden pelastuslain hengessä Turku 2011 -vuoden suunnittelua on turvallisuuspäällikkö Pärnän mukaan tehty valmisteilla olevan uuden pelastuslain hengessä. Kaikista Turku 2011 -säätiön rahoittamista tapahtumista tehdään vähintään ilmoitus poliisille. Säätiö järjestäjänä ottaa toiminnan vastuuvakuutuksen, Pärnä luettelee. Myös viisi näyttelyä, muun muassa Heurekan ja Turun museokeskuksen yhdessä toteuttama Tuli on irti, avautuvat jo tammikuun puolivälissä. – Pelkästään liikenne vaatii omat järjestelynsä. Kaikkien kanssa on kuitenkin päästy yhteisymmärrykseen. Taitelijoiden tulee tehdä itse turvallisuusselvitys. – Meillä Suomessa vastuu on aina tapahtuman järjestäjällä, tässä tapauksessa Turku 2011 -säätiöllä. Tiedonkulkua poliisille, pelastusviranomaiselle ja rakennustarkastukseen hän pitää tapahtuman järjestäjän muistilistalla ykkösasiana. Kun Logomo aikanaan vuoden 2011 lopulla valmistuu, siitä odotetaan merkittävää, uutta konserttiareenaa Turkuun. 1827–Infernal Musical on Turun suurpalosta kertova hevimusikaali. Ohjelmassa nähdään muun muassa lohikäärme Aurajoessa
Toivotan palo-, pelastusja väestönsuojelualan toimijoille sekä lehden lukijoille rauhallista joulua ja turvallista tulevaa vuotta 2011. Informaatioyhteiskunnassa tiedon välittäminen käyttäen uutta tekniikkaa on niin nopeaa ja helppoa, että se samalla sisältää riskejä virheellisestä ja joskus operaatioiden johtamisellekin haitallisesta tiedosta. Komitean yhteydessä toimivan turvallisuussihteeristön asemaa ja työtä vahvistettaisiin. Toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuessa on lähtökohtana myös pidettävä laajaa turvallisuusajattelua, kokonaisturvallisuutta ja koko yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämistä. Esitys uudeksi pelastuslaiksi (HE 257/2010 vp), jossa pyritään suuntaamaan voimavaroja turvallisuustyön kehittämiseen ja onnettomuusriskien hallintaan, vastaa komitean kaavailuja ennakoivasta kokonaisturvallisuudesta, mahdollisimman ”etunojallisesta” varautumisesta. Tässä yhteydessä on muistettava omatoimisen varautumisen merkitys. Jokaisella on varautumisja toimintavelvoitteita, velvollisuuksia varautua erilaisiin vaaratilanteisiin. Viime vuosina on merkittävästi edistetty kuntien yhteistoimintaa ja poistettu yhteistyön esteitä sekä alueellistettu pelastustoimi vuoden 2004 lailla. Tiedonvälitys ja vastuusuhteet. Komitea on ehdottanut, että tämän ministerivaliokunnan toimesta järjestettäisiin kokonaisturvallisuutta käsittelevää avointa seminaaritoimintaa. Samoin on entistä enemmän otettava huomioon elinkeinoelämän vahvistunut rooli ja kansalaisjärjestöjen merkitys. Yhteisvastuuta korostettava. Tarvitaan kuitenkin toimintojen päällekkäisyyksien poistamista ja eri toimijoiden parempaa yhteistyötä. Valtioneuvosto asetti 17.12.2009 komitean tekemään kokonaisvaltaisen selvityksen yhteiskunnan varautumisesta. Selvityksessä arvioidaan nykyinen kokonaismaanpuolustuksen malli, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategia, sisäisen turvallisuuden ohjelma sekä näiden sisältö, järjestelyt, johtosuhteet, vastuut ja toimeenpano. Ulkoisten ja sisäisten häiriötilanteiden erottaminen on nykyisin entistä vaikeampaa. Komitea on arvioinut nykyjärjestelmän antavan hyvän perustan yhä laaja-alaisemmaksi ymmärrettävän pelastustoiminnan hoitamiselle. Kokonaisturvallisuuden painottaminen heijastuu myös niissä komitean ehdotuksissa, että nykyinen turvallisuusja puolustusasiainkomitea (TPAK) nimettäisiin turvallisuuskomiteaksi ja että sen kokoonpanoa laajennettaisiin sekä kahdella talouselämän että kahdella keskeisten kansalaisjärjestöjen edustajilla. Samoin komitea on korostanut tämän valiokunnan ja tasavallan presidentin säännöksi muodostuneiden yhteisten kokousten merkitystä. Oikean tiedon saatavuus on kaikissa onnettomuuksissa, niin pienemmissä kuin suuremmissakin kriiseissä olennainen asia tilanteen hallitsemiseksi. Komiteakin on näitä asioita pohdiskellut, korostaen myös televisioja radiotoiminnan harjoittajille asetettuja velvollisuuksia. Komitea on erityisesti kiinnittänyt selvitystyössään huomiota alueja kuntatason varautumisjärjestelyihin – eikä ole jäänyt tuumimaan vain ylätason asioita. Keskushallinnon varautuminen. 10/2010 31 Vieraanamme Kirjoittaja Pekka Hallberg on korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Varautumista selvitetty. Laaja turvallisuus lähtökohtana. Näistä lähtökohdista komitea on tehnyt varautumisjärjestelyjä vahvistavia ja eräiltä osin virtaviivaistavia ehdotuksia. Pelastussuunnitelmien laatiminen, opastus ja oikean tiedon välittäminen ovat avainasemassa osoittamaan, että varautuminen on yhteinen asia. Paikalliset tapahtumat saattavat heijastua näin monelle tasolle. Samoin poliisiylijohtaja ja pelastusylijohtaja tulisivat komitean jäseniksi. Ehdotukset koskevat muun muassa eduskunnalle annettavien selontekojen ja niitä koskevan menettelyn kehittämistä, valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (UTVA) toimintaedellytysten vahvistamista. Pelastustoimella on keskeinen sija, minkä haluan jo aluksi todeta. Uutisten luotettavuus on tärkeää erityisesti kriisitilanteiden alkuvaiheessa. Siinä on vahvuutemme varautumisessa. Yhteiskunnan varautumisessa ennakoivaan riskien arviointiin. Tämä avaisi turvallisuuspoliittista keskustelua yhteiseksi asiaksi. Komitea on pyrkinyt tarkastelemaan varautumisen tätä puolta henkisen kriisinkestävyyden ja yhteisöllisyyden lujittamisena. Uskon, että juuri pelastustoimen piirissä työskentelevät konkreettisissa tilanteissa parhaiten näkevät, mikä vastuu jokaisella itsellään on varoa ennalta onnettomuuksia ja huolehtia oman ja ympäristönsä turvallisuudesta. Keskeisistä väestönsuojelun suunnitteluja muista varautumisvelvoitteista on säädetty pelastuslaissa. Kun sisäasiainhallinnolla on erityisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisissa tehtävissä keskeinen rooli, ehdotetaan myös sisäasiainministerin nimittämistä tuon ministerivaliokunnan jäseneksi. Samoin on olennaisia huolehtia oikean tilannekuvan ja tiedon välittämisestä sekä häiriötilanteissa usein ongelmaksi muodostuvasta henkisestä kriisinkestävyydestä. Komitea on tämän lehden ilmestyessä juuri luovuttanut mietintönsä. Varautuminen on Suomessa ollut perinteisesti viranomaislähtöistä. Suomen varautumisjärjestelyjä pidetään yleisesti hyvin toimivina eivätkä ne kaipaa suuria uudistuksia. Tällä tavoin haluaisin tiivistää komitean työn näkemykseen siitä, että saumaton yhteistoiminta viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten kesken lujittaa yhteisvastuullisuutta. Sen rinnalla on varmistettava, että ylemmillä viranomaisilla valtionjohtoa myöten on tarkka tilannekuva niin, että nämä pystyvät pitämään yleisen tilanteen hallinnassa ja vastaamaan tarvittaessa myös kansainvälisen median kysymyksiin. Tärkeää on muistaa, että operatiivinen johto onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa kuuluu asianomaisille viranomaisille mahdollisimman pitkälle normaalien toimivaltuuksien puitteissa. Alueellinen varautuminen
Vanhin asukas oli tapahtumahetkellä lähes 99-vuotias. Huoltomies kantoi sylissään yhden siirtoa vastustavan miehen parakkiin. Heillä ei ollut savusukellusvalmiutta ja savun takia sammutustyötä sisällä ei voitu aloittaa. Pelastusharjoituksia pitäisi olla joka vuosi, sanoo Huotari. Heistä yksi on nosturilla nostettava pyörätuolipotilas, viisi kahden henkilön autettavia ja seitsemän erilaisilla apuvälineillä kävelevää. – Ensimmäiseksi veimme kaksi pyörätuolissa istuvaa terassille. Nyt oli väkeä paikalla, mutta yöllä mi nimi miehityksellä olisi pelastustyö ollut erittäin vaativa. Palvelukodin varautuminen riskeihin oli hyvää tasoa. Pelastuslaitoksen ajomatka Tainan Tuvalle on noin 40 minuuttia. K aikki 13 vanhusta saatiin pelastettua, mutta rakennus kärsi tuntuvia savuja vesivahinkoja. Toinen hoitaja ja Huotari avustivat asiakkaita ja ohjasivat ensimmäiset kävelemään pihalla olevaa lämmintä parakkia kohti samalla kun itse avustin seuraavia takaoven kautta. Paikalla oli kaksi lähihoitajaa. Tapahtumahetkellä oli 20 astetta pakkasta. – Siinä on petraamisen paikka. 32 10/2010 16.11.2010 hiukan kello 16:n jälkeen syttyi tulipalo Rovaniemen Vanttauskoskella Tainan Tupa -hoitokodissa. Sprinklerijärjestelmä toimi täydellisesti vasta palokunnan pakkosyötön avulla. Ongelmaksi tulipalossa muodostui sammutuslaitteiston vajavainen toiminta. Aluepalopäällikkö Timo Rantalan mukaan Tainan Tupa on henkilöja paloturvallisuusriskien takia vuosittain palotarkastettava erityiskohde. Onni onnettomuudessa oli, että pihalla oli lämmin parakki, jonne vanhukset vietiin. Rauhoittelimme ja laitoimme heille kuivia sukkia ja peittoja. Vanhukset turvaan Tainan Tuvan pirtissä oli palon alkaessa 13 yli 80-vuotiasta asiakasta. Samalla pauke kiihtyi sähköpääkeskuksessa ja palohälytin alkoi soida. Keittiön vieressä olevasta sähköpääkeskuksesta alkoi kuulua pauketta. Sammutuslaitteistolle oli tehty 1.6.2006 käyttöönottotarkastus ja määräaikaistarkastus 28.5.2009. Lähin asiakas istui keinutuolissa parin metrin päässä. Kaksi asiakasta oli vielä sisällä, kun kuului kova pamaus ja sähköt sammuivat kokonaan. Jäimme odottamaan ambulanssia ja takseja, kertoo lähihoitaja Riitta Saraniemi. Sammutuslaitteisto ei toiminut täysitehoisesti, sillä sähköpääkeskus paloi, eikä sammutuslaitteiston sähkönsyöttöä ollut varmistettu varavoimalla. 20 asteen pakkasessa ulkona vanhusten suojaaminen kylmältä olisi ollut todella vaikeaa. Osa heistä pisti kovasti vastaan. Palotarkastus oli tehty reilu kuukausi ennen tulipaloa eli 12.10.2010. Hälytyskeskus antoi hälytyksen paloilmoitinhälytyksenä vakinaiselle palokunnalle ja Yläkemijoen VPK:lle 16:10:24. Sisäasiainministeriön Pelastusosaston ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo kävi joulukuun alussa Tainan Tuvalla tutustumassa tilanteeseen. Tainan Tuvan pelastussuunnitelmat olivat ajan tasalla ja työntekijät oli koulutettu, sanoo Rantala. – Turvatekniikan toimivuuden suhteen oli jäänyt selvittämättä joitakin asioita, jonka vuoksi pyysin Turvatekniikan keskusta tutkimaan asiaa ja erityisesti arvioimaan sitä, löytyykö palosta riskipiirteitä, jotka voivat väestötasolla merkitä tarvetta tarkentaa ohjeistuksia, kertoo Tervo. Pelastuslaitoksen ajomatka 40 minuuttia Paikalle oli saapunut omilla autoilla jo Yläkemijoen VPK:n jäseniä, joista ensimmäinen avusti kahta vanhuksen siirtoa apunaan hoitajan paikalle kutsuma aviopuoliso. – Kun kaikki oli saatu turvaan, laskimme asiakkaat useampaan kertaan ja kävimme nimetkin läpi. Sinne oli asennettu 2005–2006 laajennuksen yhteydessä oma sprinklerijärjestelmä 12 kuution vesisäiliöineen. – Lisäksi kohteessa oli paloilmoitinlaitteisto, joka välitti hälytyksen automaattisesti hälytyskeskukseen klo 16:10:02. Ensi sammutusta ei tehty, vaan pelastettiin ensin vanhukset. Haimme heille täkkejä suojaksi pakkasta vastaan. Huotari ohjasi käveleviä asiakkaita takaovelle päin. Toinen hoitajista soitti johtajalle, että astianpesukoneesta kuuluu pesun jälkeen outoa ääntä, ja sen yläpuolella lamput vilkkuvat. Saattelin sisään ensimmäiset asiakkaat, jotka jäivät pimeään pöydän viereen istumaan, kertoo lähihoitaja Ulla Kiviniemi. Toinen hoitajista sammutti astianpesukoneen. PelastussuunnitelTeksti: Riitta Ahonen Kuvat: Timo Lindholm Tulipalo hoitokodissa paljasti sammutuslaitteiston HEIKON KOHDAN Vanhainkodin palo syttyi sähköpääkeskuksesta.. Johtajan ja huoltomiehen saapuessa sähköpääkeskuksen oven raosta tuprahteli jo hieman savua. Kaksi seuraavaa jäsentä osallistuivat tiedusteluun ja palon sammuttamiseen jauhesammuttimilla. Huotari lähti heti huoltomiehen kanssa tuvalle. Yläkemijoen VPK:n sammutusyksikkö R31 saapui paikalle tämän jälkeen noin 16.40. Palon syttymissyytä tutkii nyt Turvatekniikan keskus. Poistumista oli harjoiteltu muutaman kerran aikaisemmin. Hoitajat nostivat sängyssä olevan asukkaan pyörätuoliin. Johtaja Taina Huotari oli noin 40 metrin päässä olevassa omakotitalossaan seuranaan talossa huoltotöissä ollut mies
He tarvitsevat sataprosenttisen hoidon ja turvan, sanoo Huotari. Sammutustyö aloitettiin noin kello 17 ja kohteeseen sisälle sukellettiin kahdella sammutusparilla. Tällä hetkellä palon etenemisestä ja laitteistojen toiminnasta pelastusviranomaisilla on ristiriitaista tietoa eikä Rantala halua kommentoida enempää laitteiden toimimista tai palon syytä ennen kuin asian tutkinta on saatu valmiiksi. Sammutustyö aloitettiin noin kello 17 – Kohteesta saatiin lisätietoja, ja hälytys muutettiin keskisuureksi rakennuspaloksi 16:18:56. – P3 lähti kohteeseen 16:50 ja hälytti kohteeseen 16.56 Saarenkylän VPK:n yksiköt R21 ja R231. Kohteeseen resursoitiin pelastuslaitokselta 3 sammutusautoa, 2 säiliöautoa ja yksi nostolava-auto sekä johtoyksikkö. Pelastustyönjohtaja määräsi terveystoimen hoitamaan evakuoinnin. – Sprinklerijärjestelmään tarvitaan oma voimanlähde, joka toimii myös sähkökatkosten aikana. Kolme hoitolaitosten sähköpääkeskuspaloa vuodesta 2004 lähtien Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki kertoo, että pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOon on kirjattu vuodesta 2004 lähtien kolme sähköpääkeskuksista alkanutta tulipaloa hoitolaitoksissa. Huonosti liikkuvien vanhusten pelastaminen ei ole helppoa. Väliaikaiseksi evakuointipaikaksi järjestyi läheinen koulu, josta heidät vietiin vuodeosastolle, jonne seuraavana päivänä perustettiin väliaikainen Tainan Tupa. Lääkintäyksikön luvalla asiakkaat siirrettiin takseihin ja ambulansseihin. Järjestelmän Akilleen kantapää oli se, että sähkönsyöttöä ei ollut varmistettu varavoimalla, joka vaikutti sammutuslaitteiston pumppujen toimintaan, koska sähköpääkeskus paloi. Vettä sammuttamiseen käytettiin 10–15 m 3 . – Palo ei päässyt kehittymään täyden palamisen vaiheeseen, vaikka ensimmäiset sammutusyksiköt olivat kohteessa sammutustyössä yli puoli tuntia paloilmoittimien antamasta hälytyksestä. Lisätietojen perusteella asiakkaiden siirto turvaan viereiseen lämpimään piharakennukseen saatiin tehtyä, kertoo aluepalopäällikkö Rantala. 10/2010 33 maan kuuluu hädän tullen soittaa yhdelle takseista, joka hälyttää muut taksit paikalle. Parannusehdotuksena Taina Huotari perheensä kanssa ehdottaa, että sähköpääkeskus sijoitetaan talon ulkopuolelle ja huolehditaan paloeristyksestä. – Palvelukodit tarvitsevat evakuointiin siirtotuoleja käveleviä asiakkaita varten, jotka vastustavat ja joiden askel on hyvin lyhyt. 20 henkilöä evakuoitiin. Ulkona pitää olla turvattu tila, mihin vanhukset viedään, jotta he eivät pääse esimerkiksi katoamaan. Kuvassa syttymispaikan viereinen huone 10/2010 33. Sen lisäksi he huomauttavat, että VPK tarvitsee savusukeltajia, mikäli vakituinen palokunta on yli 15 minuutin matkan takana. Rovaniemen sairaankuljetuksella oli kohteessa kaksi ambulanssia. 5.11.2008 Pudasjärven vanhainkodin käytävällä sähköpääkeskus savutti. Huotari suosittelee pelastusmielikuvaharjoittelua kaikille. Lisäksi 2004–2010 on ollut seitsemän paloilmoittimien antamaa erheellistä ilmoitusta. Palvelukoti Tainan emäntä Taina Huotari toivoo, että tuhosta otettaisiin yhdessä kaikki mahdolliset epäkohdat esille turvallisuuden kehittämiseksi. L4 määräsi R191 hoitajan kohteessa lääkinnälliseen pelastustoimen hoitovastuuseen ja käyttämään tunnusta L3. Tässä työssä pitää olla joka hetki valmiustilassa, sanoo Huotari. Ei pelastettavia tai evakuoitavia. Meidän turvallisuuspuutteemme silti oli, että emme olleet pitäneet riittävästi paloharjoituksia. Jos palo olisi kehittynyt vapaasti, olisi yleissyttyminen tapahtunut puolessa tunnissa ja kohde olisi todennäköisesti ollut täyden palamisen vaiheessa pelastuslaitoksen yksiköiden tullessa paikalle, toteaa Rantala. Jokaiseen oveen tarvitaan palokunnalle ohjeet, mitä missäkin on – esimerkiksi sprinklauksen pakkosyöttö. Hän pyysi sen vuoksi sisäasiainministeriön ylitarkastajan käymään palopaikalla. Kaikki asiakkaat pelastuivat. Samaan aikaan P3 kävi puhelinkeskustelun P4:n kanssa, joka oli hälytetty kohteeseen ja P3 hälytti vapaavuoron vakinaiselle asemalle, koska P4 lähti kohteeseen koko vuoron vahvuudella. Rovaniemen valmiuspäällikkö käynnisti evakuointiorganisaation tilavarauksineen ja tilanteen edetessä johtoja tiedotusvastuun evakuoinnista otti Rovaniemen kaupungin ylilääkäri. Vakinainen yksikkö saapui Tainan Tuvalle klo 16.55 vahvuudella 1+7 ja yksiköillä R11, R13 JA R16. Miten rakennettu paloturvallisuus on vaikuttanut ja mikä oli sprinklerin osuus, selviää tutkinnan jälkeen. Lapin pelastuslaitoksella ei ole sairaankuljetusta. – Henkilökuntamme toimi ripeästi ja rauhallisesti eikä kukaan loukkaantunut eikä paleltunut. L3 johti evakuointia. Sammutuslaitteiston ulkopuolinen syöttö aloitettiin noin 17.10. 17.4.2004 Lappeenrannassa terveyskeskuksen sähköpääkeskuksesta tuli savua. Sähkökaapeliin ennen sähköpääkeskusta voisi ehkä laittaa varakatkaisijan ja automaattisen hiilidioksidisammutinjärjestelmän sähköpääkeskukseen. Parannusehdotuksia hoitokotien turvallisuudeksi Tainan Tuvan johtaja Taina Huotari toivoo, että tästä tuhosta otettaisiin yhdessä kaikki mahdolliset epäkohdat esille turvallisuuden kehittämiseksi. – Olemmehan hoitamassa meidän heikkoja ja avuttomia vanhuksiamme. Kaupungin tukitoimien käynnistymistä hidasti se, että kun hälytys muutettiin keskisuureksi rakennuspaloksi, asiasta ei lähetetty mediatiedotetta. 12.10.2010 Joutsan terveyskeskuksessa sähköpääkeskuksen johdot kärysivät. – Sammutusjärjestelmän virransyöttö tapahtui sähköpääkeskuksen kautta. Sähköpääkeskus olisi hyvä huoltaa vuosittain ja aina ukkosen jälkeen. Lisäksi sairaankuljetus sai avukseen Posiolta yhden, ja Puolustusvoimilta yhden ambulanssin. Yhteydenpitoa ja avunsaantia vaikeutti se, että Taina Huotarin puhelin putosi lattialle ja rikkoutui jo heti alkuvaiheessa. Ei pelastettavia tai evakuoitavia
Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikön Tarja Mankkisen mukaan ihmiset tekevät joka päivä arkisia ratkaisuja, usein tiedostamattaan, jotka vaikuttavat heidän turvallisuuteensa. Etelä-Savoon on Lokan mukaan tehty tämän vuoden keväällä maakunnan turvallisuussuunnitelma, joka löytyy osoitteesta: http://www.turvallisuussuunnittelu.fi/uploads/6cjxyah1l.pdf – Meillä ja poliisilla nimetyt henkilöt vievät asiaa eteenpäin kuntatasolla. Myös pelastustoimi on tässä työssä kiinteästi mukana ja esitimmekin alueellisille pelastuslaitoksille kysymyksen, miten ne ovat tässä työssä olleet mukana. Maakunnan turvallisuussuunnittelu ei poista kuntakohtaisen suunnitelman tarvetta. – Huomattavaa on, että onnetPaikallisia turvallisuussuunnitelmia valmisteltu – pelastuslaitokset hyvin mukana Tehtävää riittää vielä Teksti: Esa Aalto Paikallisten turvallisuussuunnitelmien pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. 34 10/2010 V altioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta on asetettu tavoitteeksi, että jokaisessa kunnassa on vuoden 2010 loppuun mennessä valtuustossa hyväksytty suunnitelma siitä, miten rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia ennalta estetään ja turvallisuutta parannetaan. – On tärkeää, että jatkossa kunnat saavat tarkempaa tietoa taloudellisista kustannuksista, koska tietämys tapaturmien vaikutuksista vauhdittaisi ennalta ehkäisevää työtä ja lisäisi työn painoarvoa kunnan sisäisessä päätöksenteossa, Mankkinen toteaa. Vastauksia tuli 18 pelastuslaitokselta ja ainakin niiden vastauksista voi päätellä, että pelastuslaitos on ollut aktiivinen toimija, tosin osallistumisessa on myös vaihtelevuutta. – Paikallisiin hankkeisiin on osallistunut sitten laajempi joukko pelastuslaitoksen työntekijöitä erikoisosaamisen mukaan, Joni Henttu sanoo. Tapaturmien taustalla vaikuttavat monet tekijät, joista alkoholi on yksi tärkeimmistä. Etelä-Savo – Etelä-Savon pelastuslaitos on ollut kehittämässä ja toteuttamassa toimintamallia, jonka avulla parannamme tätä toimintaa. Tapaturmista aiheutuvat kustannukset ovat kunnille merkittävä menoerä samoin kuin koko yhteiskunnalle. – Pelastuslaitos on osallistunut molempiin ohjausryhmiin asettamalla niihin asiantuntijajäsenet. Molemmat ohjausryhmät ovat kuntavetoisia, joissa siis kunnallinen viranhaltija toimii puheenjohtajana, valmiuspäällikkö Joni Henttu kertoo. Suunnitelmat eivät ole päällekkäisiä, vaan niissä asioita katsotaan eri näkökulmista. – Myös pelastuslain mukaisen pelastussuunnitelman tekemisestä kohteisiin huolehditaan ja valmiuslain mukaisen valmiussuunnitelman tekemisestä. – Valmiussuunnittelun tiimoilta meillä on ollut myös tämän vuoden aikaan iso hanke, jossa olemme auttaneet kunKotija vapaa-ajan tapaturmat eli kaikki ne varsin arkiset tapahtumat, joiden takia lähes 3000 ihmistä menettää henkensä vuodessa, tulisi saada tärkeäksi osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua ja -yhteistyötä. Kiireessä ajetaan liian lujaa, kurkotellaan ylähyllyiltä tavaroita, haetaan aamun lehti liukkailla kengillä postilaatikolta jne. Kotitapaturmat suurin turvallisuusuhka. Myös pelastustoimi on ollut mukana niitä valmistelemassa ja monin paikoin turvallisuudesta vastaavat viranomaiset on tehneet hyvää yhteistyötä kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi. Paikallisesti päätetyt toimenpiteet sisältyvät laajassa yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa valmisteltuun turvallisuussuunnitelmaan. Vammaan johtavia tapaturmia sattuu vuosittain noin 1,1 miljoonaa. Etelä-Karjala – Etelä-Karjalan alueella toimii kaksi seutukunnallista turvallisuussuunnittelun ohjausryhmää, eli Lappeenrannan ja Imatran seutukunnat. Tapaturmien torjunta tulee olemaan tärkeä osa paikallista turvallisuussuunnittelua ja -yhteistyötä tulevina vuosina. Olemme saaneet kirjattua myös toimintasuunnitelmiin pelastustoimen painotuksia. Kotija vapaa-ajan tapaturmat jäävät näkymättömiksi, koska niihin ei liity laajempaa huomiota herättävää dramatiikkaa. Joka kolmanteen tapaturmaiseen kuolemaan liittyy alkoholi. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi turvallisuus harvaan asutuilla alueilla, onnettomuuksien ehkäisy sekä omatoimiseen varautumiseen liittyvät asiakokonaisuudet. Asian jalkauttaminen on vielä kesken ja ensi kevään aikana sitä saadaan toivottavasti viedyksi hyvin eteenpäin. tomuuksia voi sattua eri turvallisuustilanteissa. Haasteena on se, että suunnitelmat saadaan pidettyä mahdollisimman konkreettisina. Valmiusja turvallisuussuunnittelu muodostaa kokonaisuuden, jonka avulla pystytään hallitsemaan turvallisuuden tarpeet eri tilanteissa. – Etelä-Savossa tehdään myös maakunnan turvallisuussuunnitelma, jossa keskitytään maakunnalliseen näkökulmaan ja niin sanotun turvallisuustilannekuvan aikaansaamiseen. Nämä niin sanotut näkymättömät tapaturmat ovat tänä päivänä kuntalaisten suurin uhka. Parhaillaan valmistellaan paikallisen turvallisuussuunnittelun valtakunnallisia tavoitteita vuosille 2011–2015. Kotija vapaa-ajan tapaturmien ennalta ehkäisy ja torjunta on kuitenkin arvokasta työtä, sillä ennalta ehkäisy säästäisi suuren määrän inhimillistä kärsimystä ja rahaa. Olemme pyrkineet hahmottamaan kokonaisuutta muun muassa siten, että turvallisuussuunnitelma on kunta-/seutukuntakohtainen suunnitelma, jossa pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa, pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo. Asiantuntijat ovat tuoneet ohjausryhmätyöskentelyyn, turvallisuussuunnitteluun ja paikallisiin hankkeisiin pelastustoimen näkökulman. Lisäksi turvallisuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi työturvallisuusasiat ja suunnitelmat
– Valmiin suunnitelman toteutuksesta vastanneessa seurantaryhmässä on ollut myös edustus pelastuslaitokselta. Kainuu – Kainuussa turvallisuussuunnitteluprosessi käynnistettiin vuonna 2009 maakuntajohtajan johdolla. – Kainuun turvallisuussuunnitelma 2010–2012 on käynyt lausunnolla kaikissa kunnissa ja se on hyväksytty 2010 maakuntavaltuustossa. Työhön osallistuivat laajasti eri viranomaiset ja vapaaehtoistahot, pelastusjohtaja Anssi Parviainen kertoo. Itä-Uusimaa – Itä-Uudenmaan pelastuslaitos osallistuu kuntien johtamaan paikalliseen turvallisuussuunnitteluun pelastustoimen asiantuntijana. Näissä jokaisessa pelastuslaitos on mukana niin ohjausryhmissä kuin valmistelevissa alatyöryhmissä. Alatyöryhmät ovat edelleen olemassa ja niitä voivat ohjausryhmät käyttää tarvittaessa. – Suunnittelun alkuvaiheessa jako oli kihlakuntajaon mukainen ja poliisi toimi monen muun alueen mukaisesti ”veturina”. Jokilaaksot – Jokilaaksojen pelastuslaitos on aktiivisesti mukana paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. – Olen pelastuslaitoksen edustajana osallistunut ohjausryhmään ja suunnitteluryhmään. Teemoina olivat väestön ikääntymisen vaikutukset turvallisuuteen, syrjäytyminen ja erityisryhmien asuminen sekä lasten ja nuorten turvallisuus ja turvattomuus. Yhtenä lähtökohtana koordinaattori tekee työtä kuntakohtaisen tai kuntaryhmien yhteisen turvallisuussuunnitelman laatimiseksi, koska tästä saadaan eväitä projektin tavoitteiden saavuttamiseksi. Joitakin hyviä suunnitelmia on jo päivitettykin, kun vastaavasti joissakin kunnissa ei tämän vuoden alussa ole edes aloitettukaan niitä tekemään, pelastuspäällikkö Kari Pajuluoma kertoo. tähän teemaan tehdään valistusmateriaalia joka jalkautetaan nuorille koulujen ja harrastustoiminnan kautta. Tällä hetkellä johtovastuut jokaisessa kokonaisuudessa on kiertoperiaatteen mukaisesti kunnanjohtajilla. 10/2010 35 tia omien toimialakohtaisten suunnitelmien tekemisessä. Lisäksi olemme sitoutuneet siihen, että pelastuslaitos kokoaa myös maakunnan valmiussuunnitelman loppuvuoden ja heti alkuvuoden aikana, Seppo Lokka kertoo. Jokaisessa turvallisuussuunnittelua ohjaavassa työryhmässä on pelastuslaitoksen edustaja. – Projektin ensimmäinen teema on nuoret ja liikenne. Viisi kuntaa on yhdistänyt voimavarat ja turvallisuussuunnittelua tehdään yhteisesti. Pelastuslaitoksen seutukuntajako on samanlainen kuin suunnittelun lähtökohtana ollut kihlakuntajako, Talikka sanoo. Lisäksi kaupungin turvallisuusosastosta osallistuu työhön sihteerinä ja asiantuntijana. Työryhmät ovat koostuneet laaja-alaisesti kaupungin ja yhteistyöviranomaisten ihmisistä sekä yhdistysten ja liike-elämän edustajista, Lehtokangas sanoo. Etelä-Pohjanmaa – Turvallisuussuunnitelmia on alueen kunnissa valmisteltu vaihtelevasti. Kanta-Häme Pelastuspäällikkö Petri Talikka kertoo, että Kanta-Hämeen alueen paikallinen turvallisuussuunnittelu on toteutettu seutukunnallisesti eli Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutukuntien kuntien yhteistyönä. Suunnitelma kattaa kahdeksan kuntaa, kun Vaalan kunnalla on oma turvallisuussuunnitelma. Näkyvästi tässä ovat mukana muun muassa palokuntanuoret. – Johtoryhmänä toimii kolmihenkinen ryhmä, johon kuuluu puheenjohtajana ylipormestari Jussi Pajunen ja jäseninä pelastuskomentaja ja poliisikomentaja Jukka Riikonen, johtoryhmä jäsen Lehtokangas kertoo. Lisäksi pelastuslaitoksella on toteutettu Turvakanava-hanketta, jossa on tavoitteena kehittää paikallista turvallisuussuunnitteluakin tukevia elementtejä. Hankkeelle palkattiin koordinaattori ja perustettiin poikkihallinnollinen ohjausryhmä, jossa pelastuslaitos on yhtenä viranomaistahona mukana. Suunnitelma löytyy rikoksentorjuntaneuvoston tietopankki sivuilta, Anssi Parviainen sanoo. – Valmisteluvaiheen aikana pelastuslaitoksella oli yhden seudullisen paikallisen turvallisuussuunnitelman laadinnassa johtovastuukin. – Tämän alla on työskennellyt lukuisa määrä työryhmiä valmistellen eri osioita. Helsinki Maamme pääkaupungissa paikallinen turvallisuussuunnittelu etenee pelastuskomentaja Kari Lehtokankaan mukaan hyvin. Turvallisuussuunnitelmien laadintaa tekevissä työryhmissä on aina mukana kyseisen alueen tunteva pelastuslaitoksen edustus. – Onnellisena sattumana tähänkin ongelmaan aloitettiin Etelä-Pohjanmaalla ”ehkäise tapaturmat” -hanke vuosille 2009– 2015. Pelastuslaitoksen erityisenä vastuuna oli hänen mukaansa vetää painopistetyöryhmää nimeltä elinympäristön turvallisuus. Alueelle on laadittu kolme seutukunnallista turvallisuussuunnitelmaa kattaen alueen kaikki kunnat. kunta/toimialakohtainen suunnitelma (organisaation tasolla) siitä, miten palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa Valmiussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa KEHITETTÄVÄÄ 10/2010 35. Alatyöryhmissä valmisteluvaiheessa ovat aktiiveina olleet paloesimiehet ja palomestarit ja ohjausryhmässä riskienhallintapäällikkö, riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö kertoo. Hanke päättyy 2010 lopussa, mutta mallit jäävät elämään, Jari Lepistö kertoo. – Pelastuslaitoksen vastuulla on liikenneja muiden onnettomuuksien ehkäisytyöryhmät jokaisessa suunnittelukokonaisuudessa. Toimialueen kunnista kaksi tekee omat kuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat, riskienhallintapäällikkö Tomi Pursiainen kertoo. – Pelastuslaitoksen edustajina ovat suunnittelutyössä toimineet kunkin seutukunnan palopäälliköt tai heidän määräämänsä henkilöt. Vetäjäksi hankkeelle ryhtyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
– Vihti, Karkkila ja NummiPusula ovat valmistelemassa yhteistä pohjaa alueen turvallisuussuunnitelmaksi. Keski-Suomi – Keski-Suomen maakunnassa on tehty turvallisuussuunnittelua toukokuusta 2009 lähtien. – Kirkkonummen kunnan turValtakunnallista tapaturmia ehkäisevää hanketta pilotoidaan EteläPohjanmaalla ja Etelä-Kymenlaaksossa Hätäkeskuspäivystäjän työ kiinnosti niin vaaveja kuin varttuneempiakin, kun Pelastusopisto Kuopiossa piti avoimet ovet -tapahtuman.. Tänä vuonna Länsi-Uudenmaan neljästä palokuolemasta kolme on tapahtunut Lohjalla. Suunnittelu toteutetaan muun maakunnan osalta seuduittain ja Jyväskylän kaupunki omanaan, riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti kertoo. Suuremmista kunnistamme Hyvinkäällä ja Vantaalla turvallisuussuunnittelutyöllä on kaksiportainen organisaatio. Koordinaattori on toiminut asiassa maakunnan yhteyshenkilönä sisäasiain ministeriöön. Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman nimi on Turvallinen Keski-Suomi. Tosin tavoitteena ei voi olla mikään muukaan, Markkanen toteaa. Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnilla on valmistelusta huolehtivat työryhmänsä, joissa on pelastuslaitoksen edustus, apulaispelastusjohtaja Tapio Hietaniemi kertoo. Puolipäiväinen koordinaattori on vastannut turvallisuussuunnitelman laadinnan koordinoinnista sekä yhteistyöstä kuntien, viranomaisten ja järjestöjen välillä. – Keski-Suomen pelastuslaitoksen rooli turvallisuussuunnitelmien laadinnassa on ollut merkittävä. Valtuusto palautti turvallisuusohjelman uudelleen valmisteltavaksi alkusyksystä. Alue on luonteva kokonaisuus muun muassa perusturvayhtymä Karviainen ja Vihdin poliisiasema sekä liikelaitoskuntayhtymä PUHTI (tietohallinto) kattavat saman alueen. Pelastuslaitoksen vetovastuulla on ollut onnettomuuksien ehkäisyn työryhmä, jonka esitykset ovat mukana turvallisuusohjelmassa. – Koordinaattorin tehtävänä on vastata maakunnallisen turvallisuussuunnitelman hyväksymisestä kuntien valtuustoissa, hyväksytyn turvallisuussuunnitelman jalkauttamisesta, tukea kuntia ja alueellisia suunnitteluryhmiä hankkeiden konkretisoimisessa, huolehtia yhteydenpidosta kuntiin, viranomaisiin, järjestöihin ja taustayhteisöihin, tammikuun lopussa Jyväskylässä pidettävän valtakunnallisen turvallisuusseminaarin järjestelyistä ja ohjausryhmän sihteerityöstä sekä tiedottamisesta, Jarkko Jäntti kertoo. Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi Lohja on asettanut yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa sen, että Lohjalla ei sattuisi enää yhtään palokuolemaa. Pelastuslaitoksen johto on edustettuna hankkeen ohjausryhmässä. – Lohjan kaupunki on valmistellut turvallisuussuunnitelmaansa varsin itsenäisesti, mutta pelastuslaitoksen edustaja on osallistunut suunnittelukokouksiin, joissa on arvioitu erityisesti asukasnäkökulmaa. Tavoite on haastava, kun katsoo tilastoja. Hanke jatkuu 28.2.2011 saakka. Keski-Suomen maakunnallinen turvallisuussuunnitelman osalta on tavoitteena, että kuntien valtuustot hyväksyvät suunnitelman vuoden 2010 loppuun mennessä. Pelastuslaitos on mukana valmistelussa. Järvenpäässä, Keravalla, Pornaisissa ja Tuusulassa ne ovat vielä työn alla, Hietaniemi sanoo. – Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Vantaalla on jo päivitetyt ja hyväksytyt turvallisuussuunnitelmansa. Osassa pelastusaluetta, esimerkiksi Kokkolan kaupungissa, turvallisuussuunnitelma on jo valtuuston hyväksymä ja osassa kuntia suunnittelu on vielä vaiheessa, apulaispelastusjohtaja Matti Koivisto kertoo. Keski-Uusimaa – Olemme mukana kaikkien kuntien turvallisuussuunnittelussa. 36 10/2010 Tutkimusja kehittämistyöryh män suunnittelukokou s 8.2.2010 Miia Hietaniemi, aluekoordinaatto ri, EPSHP Seinäjoki Keski-Pohjanmaa – Pelastustoimi on mukana turvallisuussuunnittelussa yhtenä asiantuntijaorganisaationa. Johtoja ohjausryhmissä on edustuksemme ja myös joissain alatyöryhmissä. – Espoossa työtä on tehty laajalla rintamalla osana kokonaisvaltaista turvallisuusstrategiaa, josta on muotoutumassa turvallisuusohjelma. Keski-Suomessa ollaan hänen mukaansa tekemässä valtakunnallista pilottia eräästä suunnitelman painopistealueesta; alkoholihaittojen torjunnasta. Länsi-Uusimaa – Meillä pelastuslaitos on ollut mukana turvallisuussuunnittelussa monella eri tavalla riippuen kuntien aktiivisuudesta, riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen kertoo. Projektikoordinaattorin sijoituspaikka on ollut Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja hänen palkkakuluistaan 50 prosenttia on hoidettu yhteistyösopimuksen perusteella pelastuslaitoksen budjetista. Työtä on ollut tekemässä kuusi eri työryhmää, joissa kussakin on pelastuslaitoksen edustus sekä viisi paikallista hyvinvointiryhmää
Myös muissa kunnissa on Markkasen mukaan ollut pientä liikehdintää, mutta pelastuslaitokselta ei ole tarvittu tukea. 0%) P alo ja Pelastusalan suojaimien asiantuntija Karske Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. Nykyiset suunnitelmat ovat pitkälti kuntakohtaisia, riskienhallintapäällikkö Jukka Koponen kertoo. Satakunta – Olemme olleet mukana paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä, pelastusjohtaja Pekka Tähtinen kertoo. Kuntakohtaiset tai seutukuntakohtaiset suunnitelmat ovat helposti päivitettäviä konkreettisia toimenpideohjelmia, jotka pystyvät paremmin ottamaan huomioon paikalliset tarpeet ja toimintaympäristön. Noin puolessa kunnista, eli 12, joko kunnallinen tai seutukunnallinen turvallisuussuunnitelma on valmis, mutta neljässä kunnassa työ on vielä pahasti alkuvaiheessa, eikä välttämättä edisty aktiivisesti, johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen kertoo. – Olemme aloittaneet Satakunnan poliisipäällikön kanssa seuraavan turvallisuussuunnittelukierroksen. 020 7768 501 e-mail: firerescue@karske.fi www.karske.fi Fax. Vaarana on, että suunnitelmat jäävät vaikutuksiltaan vähäiseksi, Pekka Mutikainen huomauttaa. Pohjanmaa – Sisäasiainministeriön vuonna 2006 antamien ohjeiden perusteella toimeenpantiin pelastustoimen osallistuminen alueen kuntien turvallisuussuunnittelutyöhön. – Tavoitteeksi asetettiin valmiusja varautumisasioiden kytkeminen turvallisuussuunnitteluympäristöön. Fire Hero ei ole vain markkinoiden nopein, se on myös turvallisin palomiehensaapas mitä koskaan on valmistettu! Tarjous on voimassa 31.3.2011 asti. Esimerkiksi Oulussa pelastuslaitos on osallistunut työryhmään vuodesta 2005 lähtien, pelastuspäällikkö Mika Haverinen kertoo. Oulu-Koillismaa – Oulu-Koillismaalta on nimetty päällystöviranhaltija jäseneksi useaan viranomaisten yhteistyöryhmään, jossa laaditaan turvallisuussuunnitelma. Myös palontutkintaa ja onnettomuuksien poikkihallinnollista ehkäisytyön edistämistä haluttiin painottaa tuomalla pelastusviranomaisen näkökulmaa ja asiantuntijuutta turvallisuussuunnitteluun kuntien ja viranomaisten asettamissa työryhmissä. – Lopuissa suunnittelutyö on käynnissä ja suunnitelmat valmistuvat kuluvan loppuvuoden tai seuraavan alkuvuoden aikana. – Pelastuslaitos on nimennyt jokaiseen turvallisuussuunnittelutyöryhmään edustajansa ja pyrkinyt muutoinkin yhdessä poliisin kanssa toimimaan turvallisuussuunnittelua edistävästi. Hankkeen tavoitteena on Koposen mukaan laatia laajalla yhteistyöllä maakunnallinen turvallisuussuunnitelma, mikä toimisi strategisen tason puitesuunnitelmana paikallisille, konkreettisille suunnitelmille. – Pelastusviranomaiset ovat olleet mukana kaikkien suunnitelmien laatimisessa yhdessä Varsinais-Suomen poliisin kanssa. – Turvallisuussuunnittelun kehittyessä ja kihlakuntajaon muutoksen jälkeen olemme tarkentaneet henkilöt, joiden tehtävänä on osallistua paikallisiin työryhmäpalavereihin, jotka koskevat turvallisuussuunnittelua. Varsinais-Suomi – Varsinais-Suomen pelastustoimen alueella on tällä hetkellä 28 kuntaa, jotka ovat laatineet tai ovat laatimassa paikallisen turvallisuussuunnitelman joko alueellisesti yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai kuntakohtaisesti kuten esimerkiksi tehdään Turussa, pelastuspäällikkö Raimo Aarnio kertoo. Osin ilmeisesti siksi, että kuntaliitosasiat veivät kunnan energian muualle. Suunnitelmat on laadittu hyvässä yhteistyössä kunta, poliisi ja pelastus-akselilla. Kauniainen seuraa Espoota toimintatavoissa ja osassa toimintoja sekä Siuntio Kirkkonummea. – Valtaosa näistä on saanut työnsä tehtyä ja ovat lopettaneet toimintansa. Pirkanmaalaisena teemana pelastuslaitos on pyrkinyt nostamaan suunnitelmiin esille asumi sen, varsinkin erityisryhmien, paloturvallisuuden edistämisen. Pohjois-Savo – Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstö eli paloasemavastaavat ovat mukana kuntien paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. – Pelastusjohtaja varajäsenenään riskienhallintapäällikkö on mukana uuden, maakunnallisen turvallisuussuunnitelman laadintahankkeen ohjausryhmässä. Pirkanmaa – Pirkanmaalla paikallinen turvallisuussuunnittelu on edennyt vaihtelevasti. Henkilöt nimettiin tuolloin kihlakuntajaon perusteella, pelastusjohtaja Tero Mäki kertoo. – Turvallisuussuunnitteluun osallistuminen vaihtelee kuntakoon ja asetettujen työryhmien mukaan, Tero Mäki sanoo. Karjalohjan kunnan osalta suunnittelu on alkuvaiheessa ja liekö odotellaan kuntaliitosta Lohjaan vuoden 2013 alusta. Tulemme esittämään kunnille, että työ tehtäisiin maakunnallisesti kuitenkin siten, että paikallisesti, esimerkiksi yhdessä järjestöiden kanssa, tehtäisiin tarkemmat paikalliset suunnitelmat, Pekka Tähtinen sanoo. Turvallisuussuunnittelutyö ei ollut hänen mukaansa kattavaa kaikilla paikkakunnilla ja alueilla, mutta enää ei tähän työhön palata. Pelastustoimen neuvottelukunnassa, joka on kunnanjohtajista muodostuva elin, on tarjottu kaikille kunnille tukea ja yritetään vielä jäntevöittää yhteydenpitoa kuntiin, Kimmo Markkanen sanoo. Suunnitelmien valmistuttua haasteena on ollut toimenpiteiden jalkautus. 020 7768 505 vallisuussuunnittelussa pelastuslaitos on ollut mukana valmistelussa myös aktiivisena toimijana. Mukana on ollut myös alueen muita toimijoita, kuten esimeriksi seurakunta ja SPR, Aarnio sanoo. Alkuvaiheen jälkeen toiminta on hiipunut. 10/2010 37 H aix F ire H ero palomieHensaapas nyt erikoisHintaan ! Erittäin laadukkaan ja innovatiivisen Haix Fire Hero palomiehensaappaan täysin uudenlainen patentoitu FL-FitSystem kiinnitysjärjestelmä varmistaa hyvän istuvuuden ja nopean käyttöönoton. 10/2010 37. Raaseporin alueen kunnat (Raasepori, Hanko ja Inkoo) lähtivät liikkeelle hyvin ja alueelta tehtiin pelastuslaitoksen johdolla liikenneturvallisuusselvitys. EN 15090:2006 HI3 CI AN M SRC Kategoria F2A 215€ /pari (alv. – Konkreettisuus tekee suunnitelmista myös toteuttamiskelpoisia käytännön yhteistyössä. Maakunnallisen suunnitelman tarkoituksena on yhtenäistää ja sovittaa yhteen kuntien yksityiskohtaisemmat suunnitelmat, Jukka Koponen sanoo
Operatiivinen työ on hektistä ja se sisältää paljon työturvallisuusriskejä, jotka tulisi pyrkiä minimoimaan. Onko meillä tavoite samanlainen, hän kysyi. Ainoa tavoite on nolla tapaturmaa Teksti ja kuvat: Esa Aalto Mikko Kuoppala kertoi elämästään vaikean työtapaturman jälkeen. – Valistamme ihmisiä riskeistä, mutta omat työmme tuomat riskit jätämme liian usein huomiotta. 38 10/2010 P äivän aikana opiskelijat saivat tietoa työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista eri näkökulmista. Se ei ole yksin ammattiyhdistyseikä poTYÖTURVALLISUUS on kaikkien yhteinen asia Pelastusopistossa järjestettiin neljännen kerran työturvallisuusseminaari päällystöja alipäällystöopiskelijoille. Vaarat ikään kuin hyväksytään osana työkuvaa – eräänlaisena mausteena. Kyllähän alan yhteisenä tavoitteena tulee olla tuo nolla tapaturmaa, eikä yhtäkään tapaturmaa tule hyväksyä. Työturvallisuus on kuitenkin kaikkien yhteinen asia. – Teollisuudessa lähdetään siitä, että tavoitteena on nolla (0) tapaturmaa. Höök nosti esille lehtijutun, jossa pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi, ettei ”palomiehiä loukkaannu hälyttävän paljon”. Oleellista on ymmärtää, miten asiaa halutaan lähestyä ja millainen kuva alasta annetaan. Työturvallisuuden puolesta viime vuosina paljon puhunut, vs. paloesimiehenä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Juha Höök on entiselle työpaikalleen ottanut mukaan alipäällystökurssin opetuksen toteutukseen työturvallisuusseminaaripäivän huomattuaan, ettei pelastusalan ammattitutkintojen opetussuunnitelmiin ole sisältynyt erillistä oppikurssia työturvallisuudesta. – Muutoinkin työturvallisuus on noussut viime aikoina enemmän esille, muun muassa ammattijärjestöjohtajien puheissa. – Jokainen loukkaantuminen työtehtävissä on puute työturvallisuudessa. Vuonna 2006 tapaturmia sattui siis 78 ja vuonna 2005 yhteensä 57. – Työturvallisuuteen liittyvät alallamme monenlaiset asiat. Huomattavaa on, että nämä tapaturmat ovat vakuutusyhtiöiden tilastoja korvatuista vahingoista. Mikon onnettomuudesta on kerrottu myös Pelastustiedossa 2/2009.. Puhuttelevin osuus oli kolmisen vuotta sitten sukellusonnettomuudessa pahoin loukkaantuneen paloesimies Mikko Kuoppalan esitys omasta tilanteestaan. Aikaisemmissa tilaisuuksissa omasta työtapaturmastaan on ollut kertomassa muun muassa Mikko Karvonen, joka valittiin nyt vuoden palomieheksi. PRONTO valjastettava mukaan Höökin mielestä tehdään oikeansuuntaisia toimia, kun sisäministeriön pelastusosastolla ollaan esimerkiksi perustamassa työturvallisuutta ja työhyvinvointia käsittelevää yhteistyöelintä
Työturvallisuus ei myöskään koske yksin ammattipalokuntia, vaan se koskee myös sopimuspalokuntia. 10/2010 39 PUHTAAT RASVAKANAVAT AIRMAID OTSONAATTOREILLA ! Interzon AB . Ei ole merkitystä edustaako tilanteessa loukkaantunut henkilö päällystöä vai miehistöä. marcus.hintze@interzon.se . Tätä varten tarvitaan toimivat raportointijärjestelmät. – Kun meillä on selkeät raportointijärjestelmät, on osoittaa faktaa, miten vaativaa ja haasteellista työtä me teemme. liittinen asia. Osastomme Kiinteistöturvallisuus messuilla 8-10.9.2010 D215. Juha Höök painotti, että koko alan, Hangosta Utsjoelle, paLiikenneonnettomuuksissa palomiehet pannaan ohjaamaan liikennettä moottoritiellä sujahtavien autojen sekaan.. Tai onko hän ammattilainen vai sopimuspalokuntalainen. – Kun täytämme näitä tietoja huolellisesti, niistä saadaan myös perusteita ja selkeää faktaa työturvallisuuden puutteista, täydennyskoulutustarpeista tai resursseista. Eikä PRONTO muutenkaan palvele riittävästi henkilöstön työturvallisuutta. info@interzon.se Interzon AB, Finland . – Myös läheltä piti -tilanteet työtapaturma-asioissa pitäisi pystyä kirjaamaan sinne. Opiskelijoissa Juha Höökin esitys herätti ajatuksia ja teollisuuden kaltainen tavoite työtapaturmien nollatoleranssista sai kannatusta. Valitettavasti monilla, jotka ovat jo ehtineet olla työelämässä mukana, oli kosolti kielteisiä esimerkkejä, miten työturvallisuutta uhmataan kentällä. Itse asiassa pelastuslaitokset toimivat operatiivisissa tehtävissä työnantajan roolissa sopimuspalokunnille. Ensihoitotehtävissä on koettu väkivallan uhkaa ja liikenneonnettomuuksissa palomiehet pannaan ohjaamaan liikennettä moottoritiellä sujahtavien autojen sekaan. Palomies ei totellut käskyä ja sai kuulla vastaavansa toimistaan käräjillä. Nykyisin kerrotaan vain kuolleiden tai loukkaantuneiden pelastajien lukumäärä, ilman sen kummempaa erittelyä. Eräs opiskelija kertoi rakennuspalon sammutustehtävästä, jossa esimies määräsi miestä menemään sisälle rakennukseen, jonka katon palomies näki sortuvan hetkellä millä hyvänsä. SE-18362 Täby . Tilastoa voisi käyttää myös perusteena neuvoteltaessa pelastusalan palkkauksesta, vuorovahvuuksista tai vaikkapa eläkeiästä. Lisää tietoa AirMaid tuotteista ja ratkaisuista saatte kotisivuiltamme www.interzon.se tai Marcus Hintze, Interzon Finland, +358 40 3721378. Hänen mielestään myös PRONTO pitäisi valjastaa paremmaksi työkaluksi näissä asiois sa. +358 40 3721 378 • PUHDISTUSTARVE MINIMOITU • RASVAPALORISKI PIENENEE RATKAISEVASTI • TEHOKAS ENERGIAN TALTEENOTTO RASVAKANAVAN POISTOILMASTA MAHDOLLINEN AirMaid otsonigeneraattorit voidaan helposti asentaa sekä uusiin kohteisiin että jälkiasennuksena jo toimiviin rasvakanavoihin. Propellervägen 4 A . Marcus Hintze . Faktaa on, että työantaja eli pelastuslaitos vastaa tapahtuneesta ja joutuu myös selittelemään asiaa esimerkiksi kotiin, työyhteisölle ja medialle. +46 8 54444430 . Hyvin pian katto romahti eikä kutsua käräjille ole tullut. Poikkeamista raportoiminen on Höökin mielestä tarpeen myös siksi, että voidaan osoittaa mihin työturvallisuudessa pitää kiinnittää huomiota. Eläväksi keilaksi kuvaili eräs tuntemuksiaan tällaisessa työtehtävässä. Sweden
Silmänurkatkin varmasti useimmilla kostuivat ja jos opiston auditoriossa ei olisi kokolattiamattoa, olisi vaikkapa pudonneen nuppineulan äänenkin voinut kuulla. Työntekijä • Noudattaa annettuja turvallisuusohjeita ja käyttää tarvittavia suojavälineitä. Jouduin reilu pari vuotta sitten vakavaan työtapaturmaan ja siitä aion teille nyt kertoa, aloitti Mikko Kuoppala esityksensä opiskelijoille. • Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä. Mikon epäonneksi potkuri osui hänen päähänsä, kun toinen veneestä pudonnut selvisi vammoitta. • Varmistaa työntekijöidensä opastamisen ja ammattitaidon. Sukellusleirillä Turun saaristossa Mikko ja toinen RIB-veneessä ollut lensivät kuskin tekemän äkkikäännöksen seurauksena yli laidan. • Sattuneet tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käsitellään työpaikkakokouksissa. • Pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Hän on paininut oman taakkansa kanssa ja minä omani. Mikko kertoi mieliinpainuvasti työtapaturmansa jälkeisestä ajasta. Hän seurasi monitoria, joka kertoi aivopaineeni. He tiesivät heti, miten loukkaantuneen kanssa pitää toimia. – En syytä tapahtuneesta ketään ja tiedän, että veneen kuljettajallakaan ei ole ollut helppoa. (esim. Elämä vaikean työtapaturman jälkeen – Olen Mikko, 39-vuotias paloesimies Tampereelta. (= omaa henkeä ei tarvitse uhrata) Työsuojeluyhteistyö työpaikalla • Tavoitteena töiden turvallinen yhteensovittaminen. • Vastaa töiden yhteensovittamisesta, liikennejärjestelyistä sekä yleissuunnittelusta. poliisi + ensihoito tai ammattipalokunta + sopimuspalokunta, jne.) • Työpaikan työsuojeluorganisaation perustamisesta vastaa työnantaja. • Turvallisuusasioita käsitellään niiden työntekijöiden kesken, jotka ovat sillä hetkellä töissä tai tulossa töihin. Aivot eivät koskaan uusiudu, mutta jäljelle jäävä terve osa pyrkii ottamaan haltuunsa toimintoja, joita oli tuhoutuneella osalla. 40 10/2010 lomiehestä pelastusylijohtajaan, Pelastusopistosta palokuntanuorten leirille sekä alan järjestöjen tulee sisäistää työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin merkitys pelastusalalle. • Turvallisuuspalavereihin on hyvä laatia asialista. Tätä moniJuha Höök esitti seminaarissa seuraavat työturvallisuuslainsäädännön velvoitteet eri tahoille: Työnantaja • Varmistaa, että työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työkohteesta, työtehtävistä, vaaraja haittatekijöistä ja tarvittavista henkilönsuojaimista. Juha Höök (vas.) kiitti Mikko Kuoppalaa hyvästä ja mieleenpainuvasta esityksestä.. • Tiedottaa niistä haittaja vaaratekijöistä, joita hänen työnsä voi muihin nähden aiheuttaa. Kananmunankokoinen alue oli infarktoitunut. • Hankkii tarvittavat suojaimet ellei muuta ole sovittu. Ainakin vaimon mielestä olisi vähempikin riittänyt, Mikko nauratti kuulijoita. Mikko kuljetettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan maakuljetuksena ja matka kesti parisen tuntia. Mikon kertomus vaimon läsnäolosta sairaalavuoteella oli erityisen herkkää. Toukokuussa 2008 Mikon ja hänen perheensä, erityisesti vaimon ja neljän lapsen, elämä meni kokonaan uusiksi. – Onneksi työtapaturmani sattui palokuntaporukassa. – Siellä jouduin heti aivoleikkaukseen, jossa mursketta poistettiin päästäni. Näin jälkeenpäin voin sanoa tunteneeni hänen poskensa ja kyyneleensä vasten poskeani, kun hän toivoi, etten jättäisi häntä yksin tänne. • Poistaa havaitsemansa vaaratilanteet ja ilmoittaa niistä; ilmoittaa myös, mikäli ei voi itse poistaa vaaraa. • Ei ilman erityistä syytä poista tai kytke pois päältä suojalaitteita, ohjetai varoitusmerkintöjä. – Minulla on aina ollut kova side palokuntamaailmaan. Työntekijän oikeus pidättäytyä työstä • Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle (esimerkiksi väkivallanuhkatilanne). Lääkärit kertoivat, että jos paine nousee liian korkeaksi, Mikko voi menehtyä. Olen uhrannut koko elämäni palokunnalle. – Hän istui ja valvoi vuoteeni äärellä. • Työstä pidättäytymisestä tulee ilmoittaa omalle esimiehelle niin pian kuin mahdollista
”Olen itkenyt paljon” – Olen itkenyt tämän asian kanssa paljon. Tässä tapauksessa myös veneeseen oli kohdistettu erillinen vakuutus. • Hyvät suunnitelmat tilanteiden varalle. Mieleenpainuva hetki oli sekin, kun pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen kävi tervehtimässä sairaalassa. Tällä hetkellä Mikko Kuoppala on tapaturmaeläkkeellä. Lue Pelastustiedossa 2/2009 julkaistu Mikko Kuoppalan haastattelu: www.pelastustieto.fi Työnantaja varmistaa, että työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työkohteesta, työtehtävistä, vaaraja haittatekijöistä ja tarvittavista henkilönsuojaimista.. Kova jätkä uskaltaa itkeä ja kertoa tunteistaan. Kaikki ovet ovat nyt avoinna ja on vapauttavaa tuntea, että on paljon muitakin vaihtoehtoja. Se oli hieno hetki. Olin juuri pystynyt nousemaan seisaalleni ja kykenin ottamaan päällikön tervehdyksen vastaan jaloilla seisten. – Työnantajani on toiminut hienosti ja he nimesivät meille jopa oman yhdyshenkilön. Hän listaa muutamia asioita, joiden huomioimisella työtapaturmatilanteista voidaan työyhteisössä selvistä paremmin. • Yhdyshenkilö (Mikon tapauk6 30.11.2010 15 K74 HÖÖK Juha sessa Tampereen aluepelastuslaitos nimesi palomestari Jyrki Paunilan). • Huomioimisesta, työkavereilta ja kaikilta muilta, saa voimia. Nämä asiat seuraavat häntä lopun elämää. Kahden ja puolen vuoden aikana Mikko on kuntoutunut hämmästyttävästi vaikeasta työtapaturmasta. – Luulin ennen, että olen kova jätkä, mutta en sitä ole ollut. • Vakuutukset oltava kunnossa, ei pelkästään pakolliset. • Omaisten ehdolla edetään. Edelleen Mikolla on vaikean aivovamman jälkitila ja epilepsia. – Asiat pitää tehdä aina itsensä takia eikä näyttää muille. 10/2010 41 BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 5900 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 yli 100 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Huolto lähellä ja nopeaa Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 toria vaimo vuoteeni äärellä tuijotti. Mutta fyysisesti kannattaa olla kunnossa, sillä se on auttanut myös minua kuntoutumisessani Hän muistutti päällystötehtäviin valmistuvia opiskelijoita, että nämä muistaisivat omissa tulevissa tehtävissään, että vakavaan työtapaturmaan joutunutta työntekijää ei saa jättää yksin. Tässä elämässä, ei palokuntamaailmassakaan, pärjätä yksinomaan fyysisillä taidoilla, vaan myös henkisiä taitoja tarvitaan. – Tärkeintä on ollut se, että olen tullut takaisin kotiin enkä tunne enää niin, että olisi pakko päästä palokuntaan töihin
Urakkakilpailun jälkeen työt käynnistyivät vauhdilla maaliskuussa 1910, ja talo valmistui jo marraskuussa. Lopulta luonnospiirustukset tilattiin rakennusmestari Heikki Tiitolalta. Vuokra oli nimellinen: yksi markka. Ajassa elävä paloasemarakennus… Kirkkopuiston naapurissa, Kauppakatu 24:ssä (nyk. T ampereen VPK, Suomen yhdeksänneksi vanhin vapaaehtoinen palokunta, juhli talonsa 100 vuoden ikää 28.11. Hänen Tampereen paloasemarakennuksensa oli valmistunut Tammerkosken partaalle edellisvuonna. Vihkiäisjuhla vietettiin 11.12.1910. Tampereen kaupungin palokunta aloitti 1898. Talon pyöreässä torniosassa sijaitsivat alakerroksessa Tampereen VPK:n talo 100-vuotias Veparilta on löytynyt harrastus ja monelle myös elämänkumppani Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Juhani Katajamäki ja JK:n arkisto 42 10/2010. Hänen kahdesta vaihtoehdostaan valittiin edullisempi, hinnaltaan 155 000 mk. Palokunnanpäällikkö J.E. Lauluveikot esitti kuorolaulua, VPK:n oma puhallinorkesteri soitti palokunnan kunniamarssin ja lopuksi esitettiin kuvaelma Tulipalo ja lapsen pelastus. Liljeroos selosti rakennusvaiheita. Kalusto ja autot hallissa ovat tuttuja, mutta millaisen asun on saanut juhlasali, joka vuosien varrella on muuntunut moneen tarkoitukseen. 42 10/2010 Historian siipien havina tuntui vahvana, kun taas kerran astelin tutun talon uumeniin, mutta pitkästä aikaa juhlasaliin. Pirkankatu 8) sijaitsevan palokunnantalon katutasossa oli kalustohalli kolmine ovineen. Vielä 2010:kään tontti ei ole oma, vuosivuokra on nyt 10 euroa. Suunnitelma oli liian kallis. Ei kuitenkaan omistukseensa, vaan vuokralle 25 vuodeksi. Neljäs koti oma koti Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen VPK sai kaupungilta nykyisen tonttinsa. Yläpuolella sijaitsivat juhlasali ja tilava näyttämö. Ensimmäinen kalustohuone Kauppakatu 4:ssä oli vaatimaton lautarakennus, toinen Raatihuoneen tontilla oli hirsirakennus, kolmas (1888) samalla tontilla kaupungin vanha kiviseinäinen talo. Lundström puhui ja tehtailija H. Lönn teki supistuksia, mutta kokonaiskustannus oli palokunnalle yhä liian iso. Suunnittelukilpailun vuonna 1909 voitti monista komeista jugend-rakennuksistaan tunnettu tamperelaisarkkitehti Wivi Lönn. Asuinhuoneistoja oli Kortelahdenkadun puolella neljä ja vahtimestarin asunto pihan puolella. Koko tämän ajan VPK oli kaupungin ainoa palokunta. Vuonna 1873 perustetulla palokunnalla on ehtinyt olla kolme aikaisempaa kotia
Vesi otettiin kolmesta imuaukosta. Heistä jonkun isä ja äiti olivat todennäköisesti tavanneet ensi kerran juuri VeePeeKoolla…. Mutta siitä juhlasalista. Ossi Runne, Ronnie Kranck, Pentti Lasanen, Göran Ödner, Reijo Taipale, Pertti Metsärinne, Eino Grön ja monet muut orkestereineen ja solisteineen yhdessä Mansebändien kanssa vetivät tanssilattiat täyteen keskiviikkoisin, perjantaisin, lauantaisin ja vielä sunnuntaisinkin. Talolla tavattiin, ja siellä moni pari on myös häitänsä tanssinut. Pienessä kuvassa julkisivu marraskuussa 2010. Vesiteholla kyettiin työllistämään tarvittaessa 20 työsuihkua. Seuraava hankinta oli Volvo-paloauto 1952. Kierrätys on ajan henki, ja hyvä niin. Varttunut yleisö täytti lattian. Nurmi toivoi VPK:n hankkivan autokseen todellisen vesipatterin ja sellaisen sai. Senssi oli nyt Tampereen aikuisnuorison ykköspaikkoja. Autokantaan VPK siirtyi 1920-luvun puolivälissä. Se tuli kirjoittajalle tutuksi 1950-luvun taitteessa, kun isäni Aarne oli VPK:n päällikkö (1949–1973). Jyry 277 hv:n bensamoottori toi puhtia matkantekoon ja antoi ennätystehot keskipumpulle. Vuonna 1937 kalustohalliin ajettiin sen aikainen ylpeys, katettu paloauto kymmenelle miehelle, Hoppa sekin. Hitaasti mutta vakaan varmasti nousi pystyyn iäkäs varsi ja ryhdistäytyi asentoon, kun palokunnan lippu salista oman kunniamarssin saattelemana poistui. Aika aikaa kutakin Uusi vuosituhat toi alueellisen pelastustoimen. Vuodet 1914–15 talo oli sotilassairaalana ja 1916 lavantautisairaalana. Kun sen kulta-aika oli ohi, tila muunnettiin anniskeluravintolaksi. Talon valmistuttua juhlatilojen ensimmäinen ulkopuolinen käyttäjä oli Tampereen Teatteri. Teini-ikäiset valloittivat Red Rooster -diskon 1970. Paikan ravintolayrittäjäksi ilmaantui myös Sedu Kettunen. kerroksessa ravintolan kaksi huonetta. Toiminta laajeni, ja tilat kävivät pieniksi. Pihan puolelle rakennettiin laajennusosa 1955: kalustohuone ja sen yläpuolelle ravintolahuoneisto. Kalustohallin ensimmäinen komistus oli 1889 hankittu höyryruisku. Tampereen VPK on nyt osa Tampereen aluepelastuslaitosta, ja sen talo yksi Pirkanmaan pelastustoimen kymmenistä paloasemista. 10/2010 43 biljardisali, 1. Vuonna 1918 talon otti käyttöönsä punakaarti. 1970-luvulla Tampereen Pyrintö vuokrasi salin, jonka nyt täytti bingokansa. kerroksessa kirjasto ja lukusali ja 2. Vesiteho oli 4500 litraa minuutissa 8 ilmakehän paineella. … ja tamperelaisnuorison tanssipaikka Juhlasalissa on ollut monta vuokralaista. Marraskuussa 2010 talon satavuotisjuhlissa seniorijäsenistö mittaili tuttua salia mietteliäin katsein. Yleisö nuortui, kun sodan jälkeiset isot ikäpolvet tulivat tanssi-ikään. 1960-luvun lopulla ravintolatanssit ja diskot alkoivat kurittaa perinteisiä tanssipaikkoja. Takaosassa kulki lisänä 1500 minuuttilitran irtoruisku. Ravintolan nimi muuttui. Nimeksi tuli Red Rooster (Punainen Kukko), ja tiskijukat ottivat orkesterin paikan. Tornin ylin kerros Kortelahdenpuoleisine huoneineen oli palokunnanpäällikön asunto. Ajoneuvokalusto on sen jälkeen uusiutunut monta kertaa. tanssittivat VPK:lla monena iltana viikossa. Letkua oli kilometrin verran. Diskotkin siirtyivät pienempiin ja intiimimpiin tiloihin. Kaikki ikkunat ovat sisustuslevyjen peittämiä, musta ja kultakiilto vallitsevat värit, istuimet upottavia, heijastava lasi ja hämärä valaistus luovat yökerhomaisen tunnelman. Kalustohallin sammutusyksiköt ovat alpen toimittamia. Ja nopeasti: vuonna 1925 ostettiin Ford ja 1927 toinen Ford ja upea Brockway. Palokunnan kaikkien aikojen ylpeys on ollut huipputehokas Vanaja vuodelta 1960. Huvihuoneisto, joka vuosikymmenet oli nimeltään lyhyesti ja ytimekkäästi VeePeKoo, sai rinnalleen modernimpia nimiä: Vepari ja Veepis. Juhlasalin kulta-aika alkoi 1940-luvulla lopulla. Samalla juhlasalin näyttämöä lyhennettiin, ja vanha kalustohalli antoi tilat toimistolle ja vaatenarikalle. Kaupungin palopäällikkö Einar V. 1920-luvulla juhlasalia ja huoneita vuokrattiin muun muassa tanssi-iltamiin, kokoustiloiksi, tanssikurssien pitopaikaksi ja häähuoneeksi. Aika oli kuitenkin muuttunut pysyvästi. ”Aika aikaa kutakin”, oli luettavissa yli kahdeksankymppisen veteraanin kasvoilta, kun tämä istahti pehmeälle divaanille ja nautti VPK:n oman puhallinorkesterin esityksistä, katseli veteraanien talon vaiheista kokoamaa upeata kuvakavalkadia ja kuunteli pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen kiittäviä sanoja. Jäsenistö, poikaosasto ja kalusto (myös museoauto) palokunnan 85-vuotiskuvassa vuonna 1953, kaksi vuotta ennen lisärakennuksen valmistumista pihan puolelle. Acre Karin orkesteri, Iskelmäpojat, Pelimannipojat ym. Säiliö veti 2500 litraa. Isojen salien tanssit olivat ohi koko maassa, vain ulkolavat vetivät. Tampereen VPK:n talo on Suomen kolmas varta vasten VPK:ta varten rakennettu mittava kivitalo. Tanssit muuttuivat, mutta Vepari eli ajassa. Sota-ajan muistot tanssittiin unholaan
44 10/2010. 44 10/2010 Kemin suuronnettomuusharjoitus hioi VIRANOMAISYHTEISTYÖTÄ Hertta 10 -suuronnettomuusharjoituksessa oli operatiivisina toimijoina mukana Lapin pelastuslaitos, Lapin hätäkeskus, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Peräpohjolan poliisilaitos, Kemin kaupunki ja Kemin seurakunta. Harjoitukseen toivat toden tuntua maaliryhmänä toimineet Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan ja viestinnän opiskelijat sekä lukion draamaryhmäläiset
Suunnitteluprosessin kuluessa pidettiin tiivistä yhteistyötä eri osapuolten kesken. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa 2010 ja toisen kerran lokakuussa. Omaisina ja toimittajina esiintyvät maaliryhmäläiset olivat pukeutuneet keltaisiin liiveihin ja tarkkailijat ja ulkopuoliset dokumentoijat punaisiin liiveihin. Onnettomuuden uhreja kuvaavilla maaliryhmäläisillä oli oranssit liivit. Saamani tiedon mukaan HEAtoiminta eli henkinen ensiapu ei ole harjoitellut vastaavalla tavalla missään muualla. Lisäksi tavoitteina oli hyvä onnettomuustiedotus sekä kunnan nopea kriisiviestintä, sisäinen tiedotus ja henkisen huollon tehokas organisointi. Kuolonuhreja vaatineen onnettomuuden hoitaminen vaati laajaa viranomaisyhteistyötä ja edellytti kunnalta ja sairaanhoitopiiriltä poikkeuksellisen laajaa panostusta. Pelastuslaitoksen omia tavoitteita olivat johtamistoiminnan kehittäminen, raskaan pelastuskaluston käytön harjoittelu ja tiedotustoiminnan koordinointi pelastustoimijohtoisessa tilanteessa. – Erityisen ilahduttavaa oli keskeisten toimialojen ylimmän johdon sitoutuneisuus harjoitukseen, mikä antaa toivoa siihen, että harjoituksessa saatavat kehitysehdotukset tulevat korjattaviksi, kertoo Soppela. Niistä saatiin hyviä kokemuksia ja ulkopuolisilta tarkkailijoilta saatu palaute auttaa pureutumaan toiminnan kipupisteisiin. Toisten tehtävien ja toimintatapojen tunteminen lisäsi ymmärrystä ja arvostusta muita kohtaan, sanoo Soppela. Myös tiedotustilaisuuksia harjoiteltiin Harjoitusta varten nimettiin pelastuslaitoksen, poliisin, keskussairaalan, henkisen huollon ja kaupungin edustajista koostuva harjoituksen johtoryhmä, joka pukeutui harjoituksen ajaksi vihreään tunnisteliiviin. Aidon tuntuinen harjoitus osoitti pelastamisen haasteet ja hioi yhteistyötä. Parin tunnin kuluttua oli lääkintätoimi, Kemin kaupunki, HEA-johtoryhmä, poliisi ja pelastuslaitos vastaamassa toisessa harjoitustiedotustilaisuudessa toimittajien kysymyksiin onnettomuuden jälkihoidosta. – Toimintaa toteutettiin hyvinkin todentuntuisesti. Keskeisiä yleistavoitteita olivat pelastusja ensihoitotoiminnan tehokas organisointi onnettomuusja hoitopaikoilla sekä jälkihoitotoiminnan tehokas organisointi eri toimialoilla. Viimeksi vastaava harjoitus on järjestetty Kemissä kymmenisen vuotta sitten. Harjoituksen johtaja, palopäällikkö Ari Soppelan mukaan harjoitus onnistui suunnitelmien mukaan. Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Olli-Pekka Rissanen, Mainosstudio Opale Palautteista havaittiin, että VIRVEn käyttövalmiuksissa löytyy kehittämistarpeita niin viranomaisyhteistyössä kuin erityisesti lääkintäsektorin puolella. VIRVEn käyttövalmiuksissa löytyy kehittämistarpeita niin viranomaisyhteistyössä kuin erityisesti lääkintäsektorin puolella.. Potilasluokittelu selvittää kuka tarvitsee kiireisimmin apua. Ensimmäinen harjoitustiedotustilaisuus pidettiin kello 11, jossa pelastustoimi, poliisi ja lääkintätoimi vastasivat median kysymyksiin pääpainona onnettomuustiedottaminen. Mukana oli reilut parisataa henkilöä. Päivän päätteeksi järjestettiin harjoituksen ensipalaute, jossa kaikki eri organisaatiPaikalle hälytettiin kaikki ympäristökuntien ambulanssit. 10/2010 45 S uuronnettomuusharjoituksen aiheeksi oli valittu tieliikenneonnettomuus, jossa osallisena oli suuri ryhmä yläasteikäisiä, jotka joutuivat uimahallimatkalla bussionnettomuuteen. Harjoitus alkoi aamulla kello 9 hälytysilmoituksilla onnettomuudesta ja käynnistetyillä pelastustoiminnoilla. Kun kaikki toimialat harjoituksen lopuksi esittelivät alkutilanteen synnyttämää toimintaansa, tuli monelle ilmeisenä yllätyksenä se toimintojen kirjo ja laajuus, mitä onnettomuusskenaarion mukainen tapahtuma saisi aikaan
Hänen mukaansa yksi keskeinen ongelma oli liikenteen ohjaus ja potilaiden kylmäsuojaus. Lapin pelastuslaitoksen johdolla ammattitaitoisesti suunniteltu ja toteutettu harjoitus onnistui mielestäni erinomaisesti. Sen osoitti nyt omaispuhelimen toiminta, potilaiden kohtaaminen, omaisten kanssa toimiminen ja työnjako kuntien HEA-toimijoiden kanssa. Yhteistyö kriisiavun osalta toimi erinomaisesti. Johtoryhmä harjoitPoliisi auttoi lievästi loukkaantuneita onnettomuuden uhreja. Kemin kaupungin toimialojen valmiussuunnitelmia, esimerkiksi sosiaalija valmiustoiminnan osalta on vastikään päivitetty ja kaupungin uudet kriisiviestintäohjeet hyväksytty keväällä 2010. Hätääntyneet huoltajat alkoivat soitella ja puhelin soi kiivaasti. Päivystyspolin työnjako oli aluksi noin tunnin sekavaa ja kaoottista. Kylmyyden vuoksi potilaita piti siirtää nopeutetusti sairaalaan. Tekninen puoli Länsi-Pohjan keskussairaalassa oli järjestänyt oville ohjauksen ja se toimi hienosti. Esimerkiksi tekstiviesti-ilmoitus ”Katso sähköpostisi ja toimi annettujen ohjeiden mukaan” olisi nopeuttanut tiedottamista talon sisällä. Kaupunginjohtajan johtamalla poikkeusolojen ja erityistilanteiden johtoryhmällä oli käytössään ajantasainen tilannekuva, kun pelastuslaitoksen edustaja oli läsnä ryhmässä. Mutta kaipaisin selkeää yhteistä kaupungin omaa kriisiorganisaatiota, johon olisin voinut olla suoraan yhteydessä. Koulun tasolla tilanne alkoi aidon tuntuisesti. Ari Soppela on erityisen hyvä ja laaja-alainen ja osaa johtaa paineisessa tilanteessa. Todellisuudessa puhelin olisi soinut vielä enemmän, ja oppilaatkin olisivat alkaneet reagoida luokissa, koska kännykkäviestit olisivat levittäneet tietoa tehokkaasti. Hepolan koulu, rehtori Vesa Ruokamo: – Onnettomuusbussi oli tästä koulusta. Kemin kaupunki, valmiusjohtaja Markku Pietarila: – Hertta 10 -suuronnettomuusharjoituksen tavoitteena oli muun muassa Lapin pelastuslaitoksen ja Kemin kaupungin valmiustoiminnan kehittäminen. Rikospoliisin puolelta identifiointi ja tutkinnan alkutoimet onnistuivat hyvin, mutta keskustelua herätti palautetilaisuudessa tutkinta 1:n sitoutuminen uhrien identifiontiin, kun se samanaikaisesti johti tutkintaa ja vastaili muun muassa puhelimeen. Poliisi, pelastuslaitos, Kemin kaupunki ja Länsipohjan keskussairaala löysivät yhteistä kieltä ja tulivat henkilötasolla enemmän sinuiksi. Osallistujien palautetta harjoituksesta Poliisi, Komisario Eero Vänskä: – Poliisin puolelta harjoitus meni hyvin, vaikka alku olikin hiukan sekavaa. Komentolinjassa lääkinnällisen johdon ja HEA-johdon yhteistyö tökki, johtuiko ehkä siitä, että Pro Allert ei toiminut. HEA-johtaja toimi aluksi liikaa demokratian pohjalta. Järjestyspoliisin puolelta pienoinen löysyys alussa johtui pitkälti harjoitustilanteesta, mikä tosi paikassa olisi puuttunut. Samalla tiedotin asiasta koulun henkilöstölle ja sain myös yhteyden koulupsykologiin ja koulukuraattoriin. Kovalla pakkasella tilanne olisi ollut paljon kriittisempi. Siitä huolimatta, että alue suljettiin hyvissä ajoin liikenteeltä, löysi joku aina paikalle ja aluetta jouduttiin laajentamaan. Yksi harjoituksessa ilmenevä ongelma oli kylmäsuojaus. Tulevaisuudessa pyrimme resursoimaan tutkintahenkilöstöä enemmän onnettomuuspaikalle, jolloin tutkintaa johtava henkilö pystyy keskittymään pelkästään tilanteen johtamiseen tutkinnan osalta. Johtoryhmän johtaja hälytti HEA-organisaation ihmiset ja saimme omaispuhelimen toimimaan. Pahin ongelma koululla oli tiedon välittäminen opettajille ja henkilöstölle mahdollisimman nopeasti. Hänen pitäisi sen sijaan olla kova ja käskyttää. Poliisi oli onnettomuuspaikalla ongelmissa lievästi loukkaantuneiden, panikoituneiden ja sokissa olevien sekä paikalle tulleiden kavereiden ja uteliaiden kanssa. 46 10/2010 oiden edustajat ja osallistujat kertoivat lyhyesti toiminnastaan ja havaitsemistaan plussista ja miinuksista. ylipalomies Jyrki Nikkilä. Viranomaisten yhteistyö toimi ja yhteistyö koski poliisin osalta lähinnä pelastuslaitosta työnjaon perusteella. Viime kevään suuri työ eli henkisen ensiavun jakaminen tiimeihin oli oikea valinta. Samanaikaisesti saimme järjestettyä meidän apua tarvitsevat potilaat asianmukaisiin tiloihin ja heille tuki-ihmiset. Yhteistyö pelastusviranomaisten ja poliisin kanssa sujui ongelmitta. Harjoituksen turvapäällikkönä toimi vs. HEA, ylihoitaja Ilkka Vehkaperä: – Meillä käytössä oleva Pro Allert – hälytysjärjestelmä, jonne tulee hälytys HÄKE:stä alueellamme sattuneista onnettomuuksista, ei toiminut ja hälytystä ei tullut. Omaa selviytymistäni arvioisin kohtuullisen hyväksi näissä olosuhteissa. Nyt oli ensimmäinen testaus käytäntöön. Poliisin omassa palautetilaisuudessa asiasta oli puhe, ja alkutilanteen haltuunotto huomattiin tärkeäksi tilanteen hallinnassa. Poliisin toimintaa auttaa selvä eristyksen rajaaminen ja eristyksestä vastuussa olevan henkilön nimeäminen. Kylmyyden vuoksi potilaita piti siirtää nopeutetusti sairaalaan.. Pelastuslaitos hoiti hommansa tosi hyvin. Yhdessä ideoimme henkisen huollon toimenpiteitä oppilaille. Alustavassa palautteessa toivottiin, että kaupungin johdon pitää saada esimerkiksi pelastusviranomaiselta ja/tai poliisilta mahdollisimman nopeasti tieto sellaisesta tilanteesta, johon tarvitaan kaupungin tukea. Pitäisi olla esimerkiksi tekstiviestiryhmät, joilla ryhmäviesti tavoittaisi mahdollisimman monen yhdellä kertaa
Kunnilla, yrityksillä ja eri laitoksilla on kuitenkin myös oma varautumisvelvoitteensa. Yhteys kriisityöntekijöihin saatiin hyvin ja kaupungin auttava puhelin saatiin toimimaan puolessa tunnissa onnettomuustiedon jälkeen. Hertta 10 antoi hyvän mallin toiminnan järjestämisestä tämän tyyppisessä tilanteessa. Henkisen ensiavun toimintakuvioiden testaaminen oli ensimmäistä kertaa mukana; hyvät suunnitelmat saatiin testattavaksi käytäntöön. Nykypäivän johtoyksiköt on varustettu hyvillä viestintäja muilla johtamista tukevilla välineillä. Sosiaalija terveystoimen osalta parasta antia oli uuden valmiussuunnitelman testaus käytännössä. Tarve harjoitukseen tunnustettiin eri toimialoilla ja johtajat sitoutuivat hyvin harjoitukseen. Käyttöön otettiin muun muassa haamusivut nettiin ja harjoiteltiin intranetin käyttöä kaupungin henkilöstölle tiedottamisessa. – Tilannekuvan muodostaminen onnettomuustilanteesta on erittäin tärkeää. Harjoituksen yhtenä tavoitteena olikin niiden toiminnan kokeilu. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, ensihoidon vastuulääkäri Outi Nyberg: – Harjoituksen paras anti oli yhteistyökuvioiden hiominen eri toimijoiden kanssa sekä suunniteltaessa että harjoiteltaessa. Osallistujia oli Kemistä, Keminmaalta ja Torniosta. Järjestelmän tulee käynnistyä ja toimia edes tyydyttävällä tavalla myös virkaajan ulkopuolella ja seutukunnan muissakin osissa. Saumaton yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on tärkeää tämäntyyppisissä onnettomuuksissa, sanoo Hyvärinen. Pelastustoimenjohtaja johtaa tilannetta omasta yksiköstä käsin ja tarvittaessa ottaa itselleen lisäkäsiä jakamalla tehtäviä operaatioja tilannepäällikölle. Henkisen ensiavun mukanaolo harjoituksessa oli uutta, ja on herättänyt jo kiinnostusta laajemminkin. Toimintaa johtava viranomainen koordinoi myös tiedottamista. Se on tärkeä osa-alue onnettomuustilanteissa. Tarkkailijan mukaan tiedotustilaisuudet onnistuivat hyvin, joskin toimittajille ei lähtenyt yhtään tiedotetta sähköpostilla ja tiedotteista puuttuivat lisätietojen antajat. Hertta 10 oli opettava haaste kaikille Ensihoitaja Pertti Oikarinen, johtava lääkäri Jyri J. 10/2010 47 teli onnistuneesti uusia kriisiviestintäohjeita käytännössä. Yhteistyön kehittäminen muun muassa henkisen ensiavun osalta Länsi-Pohjan keskussairaalan kanssa edellyttää jatkotoimia. Alueellisilla organisaatioilla on vastuu yhteistoiminnan kehittämisestä koko alueella. Molempien osalta kehittämisen paikka on sisäisessä tiedottamisessa sekä hälytysjärjestelyissä. Suuronnettomuusharjoituksen lopullinen palautetilaisuus pidettiin joulukuussa. H ertta 10 -suuronnettomuusharjoituksen joulukuisessa palautetilaisuudessa harjoitukseen osallistujat antoivat vielä palautetta kokemuksistaan. Taskila ja ensihoidon vastuulääkäri Outi Nyberg kertoivat palautetilaisuudessa kokemuksistaan suuronnettomuusharjoituksesta.. Terveyskeskuksen ja sairaalan yhteistoimintaja rajapintoja hiottiin, muun muassa miten muiden päivystyspotilaiden hoito tällaisessa tilanteessa organisoitaisiin. Tärkeää on tiedottamisessa pitäytyä vain tosiasioissa ja välttää arvailuja. – Onnettomuuspaikan tiedustelu suoritettiin hyvin. – Kaikki harjoitukseen osallistuneet saivat varmasti hyvää kokemusta miettiessään oman organisaation toiminnan kehittämistä. Sairaalan päivystyspoliklinikalla hiottiin monivammapotilaiden ja monipotilastilanteen johtamista ja hoitoa. Harjoituksen onnettomuus tapahtui nyt virka-ajalla Kemissä, jolloin resurssit olivat hyvät. Radioliikenteessä ilmeni hieman ongelmia, muun muassa osa henkilöstöstä oli väärillä kanavilla. Kokonaisuutena meni hyvin, vaikka pieniä kehityskohteita löytyi. Poliisija pelastustoimet, ensihoito ja sairaankuljetus hoidettiin mallikkaasti. Harjoituksen johtaja Ari Soppelan mielestä on tärkeää käydä esille nousseet kehittämiskohteet läpi eri toimialojen sisällä ja huomioida ne suunnitelmissa ja toiminnassa tositilanteessa. Esille nousi muun muassa kylmäsuojauksen tärkeys: potilasalustojen käyttäminen ja henkilökunnan lämpimän vaatetuksen merkitys. Hänen mielestään harjoitus oli kokonaisuudessaan hyvin organisoitu. Bussin stabilointi suoritettiin uusilla pelastusvälineillä. Pelastuslaitoksen toiminnan tarkkailijana toiminut palomestari Mika Hyvärinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kertoo, että pelastuslaitoksen toiminta harjoituksessa sujui kokonaisuudessaan ripeästi. Yksi harjoituksen tavoitteista oli pelastuslaitoksen onnettomuustiedottamisen kehittäminen
TurvalliPidä huolta öljysäiliöstäsi Teksti: Saila Salomäki, palotarkastusinsinööri, Tampereen aluepelastuslaitos. Purkuun päädyttiin öljyvahinkojen torjuntaviranomaisen, ympäristöviranomaisen ja vakuutusyhtiön välisissä neuvotteluissa. Projektin aikana kiinteistöjen omistajat saivat tietoa myös öljysäiliöihin liittyvistä määräyksistä, säiliötarkastuksista ja huoltotoimenpiteiden tärkeydestä. Pirkanmaalla sattuneiden pientalojen öljyvahinkotapausten takia Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (31.12.2009 saakka Pirkanmaan ympäristökeskus) ja Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut toteuttivat 2008 yhteistyöprojektin, jossa kartoitettiin lämmitysöljysäiliöiden kuntoa Tampereen Kissanmaan, Uudenkylän ja Kalevan kaupunginosissa. Erityinen riskiryhmä ovat vanhat tarkastamattomat terässäiliöt, jotka saattavat vuotaa pitkänkin aikaa ennen öljyvuodon havaitsemista. Näin kävi muun muassa vuonna 2007 Tampereella Nekalan kaupunginosassa. Öljysäiliöiden kartoitusprojektin valmistuttua Tampereen keskuspaloasemalla pidettiin syksyllä 2008 koko päivän kestänyt koulutustilaisuus, joka oli suunnattu Pirkanmaan alueella toimiville öljysäiliötarkastajille sekä ympäristöja pelastusviranomaisille. Tilaisuuden tarkoituksena oli jakaa säiliötietoutta ja esitellä lainsäädäntöä sekä toimintatapoja vahinkotapauksissa. Hankkeen tarve ja tausta Pirkanmaalla sattuu yksityisissä kiinteistöissä vuosittain toistakymmentä pitkäkestoista öljyvahinkoa eli vahinkoa, jossa torjuntatoimet kestävät yli kaksi vuorokautta. Pahimmillaan tällaisen öljyvahingon seurauksena on jouduttu purkamaan koko rakennus. Torjuntatöiden edetessä selvisi, että öljyvuoto oli jatkunut jo pidemmän aikaa ja lämmitysöljyä oli päässyt talon rakenteisiin ja alapuoliseen maaperään 5000–6000 litraa. Kiinteistöllä sijaitsevan paritalon kellariin 1970-luvulla sijoitetun, paikallaan hitsatun, teräksisen öljysäiliö kulmasauma oli revennyt. Säiliö oli ollut muurattuna rakennuksen kellariin niin, ettei tarkastusliike ollut pystynyt milloinkaan sitä tarkastamaan. Kustannukset öljyvahingon torjuntatöistä sekä uuden rakennuksen rakennustöistä olivat yhteensä useita satojatuhansia euroja. Öljy oli kulkeutunut koko talon (muun muassa kellarissa olleen uima-altaan) alle, josta sitä oli lopulta mahdotonta poistaa rakennusta purkamatta. H ankkeen tuloksena on syntynyt valtakunnalliseenkin käyttöön tarkoitetut ”Pidä huolta öljysäiliöstäsi” -asukastiedote ja ”Lämmitysöljysäiliön ja öljylämmityslaitteiston sijoittaminen, huolto, tarkastuttaminen ja käytöstä poistaminen” -ohje. 48 10/2010 Tampereen aluepelastuslaitos on mukana pilottihankkeessa, jossa halutaan ihmisten kiinnittävän huomion lämmitysöljysäiliöiden kuntoon. Rakennus purettiin, öljyllä pilaantuneet rakenteet sekä maa-ainekset poistettiin ja kuljetettiin luvalliseen vastaanottopaikkaan, jonka jälkeen paikalle rakennettiin uusi paritalo
Ohjeessa tuodaan esille niitä käytännön asioita ja menettelytapoja, joiden avulla voidaan öljylämmityslaitteiston käyttö ja lämmityspolttoöljyn varastointi suorittaa turvallisesta ja ennaltaehkäistä vahinkoja. Mahdollisimman nopea puuttuminen vuototilanteeseen, parantaa mahdollisuuksia rajoittaa öljyvahingon leviäminen sekä estää ympäristön pilaantuminen ja torjuntakustannusten kasvaminen. Näiden kartoitusten yhteydessä on jo jaettu kiinteistön omistajille ko. Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut on aloittanut viime vuonna lämmitysöljysäiliöiden kunnon kartoitukset myös Epilän -ja Villilänharjun pohjavesialueille sijaitsevilla öljylämmitteisillä kiinteistöillä ja kartoitus viedään näillä alueilla loppuun vuoden 2010 aikana. Tämän jälkeen Tampereen pohjavesialueilla sijaitsevat öljysäiliöt on saatu pääosin kartoitettua. Säiliön pohjasta löytynyt öljyvuoto (Kuva Heikki Kokkonen) Säiliöstä valunut öljy oli levinnyt syvälle maaperään (Kuva Alisa Pitkänen).. Korvauspäällikö Mika Laapotti vakuutusyhtiö Pohjolasta kertoi perusteista, miten vakuutusyhtiö korvaa öljyvahingosta aiheutuneita kuluja. 10/2010 49 suusinsinööri Hannu Kononen Turvatekniikan keskuksesta kävi läpi öljysäiliöihin liittyvää valtakunnallista lainsäädäntöä. Toimitusjohtaja Robert Nyman Suomen Säiliöautoliitto Ry:stä selvitti kuljetusliikkeiden näkökulmaa tiellä kuljetusten ja kiinteistön öljysäiliön täytön yhteydessä sattuneisiin onnettomuuksin. Palotarkastusinsinööri Saila Salomäki kertoi pelastusviranomaisen roolista öljyvahinkojen ennaltaehkäisyssä. Tilaisuudessa selvitettiin kartoituksen tuloksia, ympäristönsuojelumääräyksiä, pelastusviranomaisen roolia öljyvahinkojen torjuntaa valvovana viranomaisena, pelastusviranomaisen työmenetelmiä ennakoivassa riskienhallinnassa ja vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöjä öljyvahinkotapauksissa. Näin syntyivät ”Pidä huolta öljysäiliöstäsi” -asukastiedote ja ”Lämmitysöljysäiliön ja öljylämmityslaitteiston sijoittaminen, huolto, tarkastuttaminen ja käytöstä poistaminen” -ohje. Öljysuojarahasto on jakanut linkin myös kaikkiin alueellisiin ELY-keskuksiin. Tiedotteeseen on koottu tärkeimmät asiat, jotka opastavat lämmitysöljysäiliön omistajia toimimaan turvallisesti. Valkeakosken kaupungin ympäristöpalvelut kartoittivat viime syksynä Valkeakosken Laukeelan, Kylmäkosken keskustan ja Urjalan Huittulan pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen öljysäiliöt. Ohje tiedotetta laajempi ”Lämmitysöljysäiliön ja öljylämmityslaitteiston sijoittaminen, huolto, tarkastuttaminen ja käytöstä poistaminen” -ohje kertoo tiedotetta laajemmin kiinteistön lämmitysöljysäiliön ja öljylämmityslaitteiston huollosta, tarkastuttamisesta ja mahdollisesta käytöstä poistamisesta. Ympäristösuunnittelija Marjatta Salovaara Tampereen kaupungin ympäristöpalveluista esitteli Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Asukastiedotteen lisäksi Tampereen aluepelastuslaitos pyrkii Pirkanmaalla lähettämään vuosittain tarkastuskehotuksen niille pohjavesialueella sijaitsevien maanalaisten öljysäiliöiden omistajille, joiden säiliötarkastukset ovat myöhässä, kokonaan tekemättä tai tietoa tarkastuksen teosta ei löydy Tampereen aluepelastuslaitoksen rekisteristä. ”Pidä huolta öljysäiliöstäsi” asukastiedote Tampereen aluepelastuslaitos jakoi ”Pidä huolta öljysäiliöstäsi” asukastiedotteen kevään 2010 aikana kaikkiin noin 29000 öljylämmitteiseen kiinteistöön Pirkanmaalla. Palomestari Petri Vuorio Tampereen aluepelastuslaitokselta kertoi esityksessään, miten pitää toimia havaittuaan öljyvahingon ja mikä on pelastusviranomaisen rooli ja toimenpiteet siitä eteenpäin. Kartoitusprojektin toteuttanut projektityöntekijä Teija Käpynen kertoi Kissanmaan, Uudenkylän ja Kalevan kaupunginosien projektin toteutuksesta ja sen tuloksista. Tiedotteesta on tehty kaksi versiota: Pirkanmaalle sekä valtakunnalliseen käyttöön. Ohje on painatuskelpoinen! Asiakasohje ja tiedote on laadittu Tampereen aluepelastuslaitoksen, Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (31.12.2009 saakka Pirkanmaan ympäristökeskus) ja Tampereen kaupungin ympäristöpalveluiden yhteistyönä. Myös muualla Pirkanmaan alueella on vastaavia öljysäiliökartoituksia tehty. Tarkastaja Heikki Kokkonen Pirkanmaan ympäristökeskuksesta kävi läpi öljyisen maan käsittelymenetelmiä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Pilottihankkeen päärahoittajana on Öljysuojarahasto. Projektin päätyttyä nähtiin tarpeelliseksi kerätä öljysäiliökartoituksessa sekä tiedotusja koulutustilaisuuksissa kertynyt tieto yhteen niin, että sitä voidaan jatkossakin jakaa öljysäiliöiden omistajille sekä lämmitysöljysäiliöiden parissa työskenteleville tarkastus-, asennusja huoltoliikkeille. Molemmat tiedoteversiot ovat painatuskelpoisia ja niiden toivotaan tavoittavan myös valtakunnallisesti öljylämmitteisten kiinteistöjen omistajat. Lisäksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ja Tampereen aluepelastuslaitos osallistuivat hankkeen rahoitukseen. Turvatekniikan Keskukselta (TUKES), Öljyja kaasualan keskusliitolta, Kuntaliitolta ja vakuutusyhtiöiltä, josta monet kiitokset. Asiantuntija-apua hankkeen toteuttamiseen on saatu myös mm. Neuvontateknikko Hannu Rauhala Öljyalan Palvelukeskuksesta kertoi luennossaan, millaista on öljylämmityksen asiakaslähtöinen riskienhallinta, jossa kuluttajaa neuvotaan ja tiedotetaan öljylämmitykseen liittyvissä asioissa. asukastiedote. Tiedotetta toivotaan jaettavan palotarkastusten, öljysäiliöiden kuntokartoitusprojektien tai säiliötarkastusten yhteydessä. Asukastiedote ja ohje julkaistiin kevään 2010 aikana muun muassa Tampereen aluepelastuslaitoksen ja Öljysuojarahaston kotisivuilla. Materiaali löytyy myös Pelastuslaitosten Turvatietoa-sivuilta. Kartoitusprojektin tuloksista pidettiin myös asukastiedotustilaisuus Kissanmaan, Uudenkylän ja Kalevan kartoituksessa mukana olleiden kiinteistöjen omistajille ja haltijoille
Kivinen suosittaa erilaisia kosketushoitoja, esimerkiksi intialaista päähierontaa. Hyvin nukkuneen havaintokyky ja muisti ovat aivan toista luokkaa kuin huonosti nukkuneen. Emme tunne lähestulkoonkaan kaikkia alitajunnan voimia ja toimintasääntöjä. Britanniassa koiria voidaan määrätä ”reseptillä” masennuspotilaille lääkkeiden sijaan. – Vietä kerran viikossa ilta yksin tai perheen kanssa ilman televisiota, tietokonetta, musiikkia tai kännykkää, Kivinen ehdottaa. Samalla tavalla psyykeämme suojaa intuitio. Hengitä syvään ja keskity hengitykseen. Alkoholilla ja unilääkkeillä vauhditettu uni ei ole yhtä hoitavaa kuin päihteettömän uni. Stressihormonit alkavat tykittää kehoa jo 45 desibelin melussa. Nauti löylyistä hiljaisuudessa kynttilän valossa. Altistumme melulle lähes joka paikassa. Tasapaino on tärkeää. Kivinen suosittaa kuitenkin kehomme omia täsmäaseita: hyvän olon hormoneita, joita voimme tietoisesti tuottaa. Kirja opastaa myös syömään aivoja ravitsevasti. Kirjan kirjoittajat pohtivat laaja-alaisesti sitä, kuinka pidämme aivoistamme hyvää huolta. Tutkimusten mukaan intuitiota käyttävät myös kokeneet ja pätevät miehet tiukoissa ja vaarallisissa tilanteissa, kuten tulipalojen sammuttamisessa ja sodankäynnissä. Saat oksitosiinia, oletpa hierottavana tai hierojana. Aivoja voi huoltaa hiljaisuudessa myös tehden venyttelyjä tai rentouttavaa liikesarjaa, mihin kirja antaa ohjeet. Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan intuitio on täysin järkevä osa ihmisen mieltä. – Kehoamme suojaa immuunipuolustusArmahtavaa nautintoa aivoillesi vajaaksi, jo viiden minuutin mikrouni päivällä terästää aivot. Parhaan aivoruuan top teniin kuuluvat rasvainen kala, mustikka, omena, pinaatti ja kaalikasvit, mantelit ja kananmuna. Tehotorkuista virtaa ”Uni paras lääke on”, laulettiin vanhassa lastenlaulussa. Laita toinen käsi rinnan tai toinen pallean päälle ja ajattele, että olet turvassa. Hyvän olon hormonia tuottaa myös yhdessä liikkuminen, esimerkiksi kävely tai vaikkapa hartioiden hieronta. Uni on luomulääkettä, joka parantaa kehon vaurioita ja tulehduksia ja estää vapaiden radikaalien tihutöitä elimistössämme. Koskettaminen voi pysäyttää stressihormonien tuhoisan virran, lievittää kipuja ja purkaa kehoa jumittavia tunnetiloja. Unitutkijoiden mukaan nukkumisen voi hyvin jaotella kahteen osaan. – Syö banaani ja nauti lasi maitoa. – Tuuleta makuuhuone ja sulje patteri, viileässä nukuttaa paremmin, Kivinen opastaa. Lukuisista neuvoista jokainen löytää itselleen sopivimmat. Mutta jos yöuni kaikesta huolimatta jää K ansan mielessä intuitio on enemmänkin naisten juttu. Vaali saunarauhaa. Kun stressi vaivaa, monet turvautuvat alkoholiin ja lääkkeisiin olon helpottamiseksi. – Hoidossa käynti on kuin rahan laittamista pankkiin. Jatka syvään hengittämistä. – Silti me ja aivomme tarvitsemme niin armahtavaa nautintoa kuin pinnistelevää suorittamista. Kun paijaat kissaa tai koiraa, saat myös oksitosiinia ja verenpaineesi alenee. Mieli virkistyy ja työteho voi kasvaa jopa 30 prosenttia. Ihminen pysyy terveempänä ja kestää paremmin kuormittavia aikoja. Unelmoi jostakin, vaikkapa turkoosista merestä ja auringonpaisteesta. Venytellessä kolotukset ja säryt helpottuvat ja öljyät niveliäsi, niin että niiden liikkuvuus paranee. – Jos koko ilta ilman laitteita aiheuttaa vieroitusoireita, pari tuntia ilman puhetta on jo hyvä alku. Hoitava hiljaisuus ja rauha Aivot ovat tänä päivänä kovilla monenlaisen melun tähden. Yksi hyvä tapa johtaa myös helposti toiseen hyvään tapaan! Tuula-Maria Ahonen Raija Kivinen, Katja Keränen, Marja Ruuti: Parasta aivoillesi – ohjeita aivojen hyvinvointiin Otava, 2010 Kokenut palomestari käyttää työssään intuitiota järjestelmä. 50 10/2010 ”N ykyajan ihmistä voisi kuvailla ylikierroksilla käyväksi suorittajaolennoksi, sanoo terveyteen ja hyvinvointiin erikoistunut toimittaja Raija Kivinen. Ensimmäiseksi on syytä määritellä, mitä intuitio itse asiassa on. – Mitä vähemmän sähkölaitteita ja pölyä makuuhuoneessa on, sen parempi. Oksitosiinin saa virtaamaan esimerkiksi saunomalla, ottamalla nokoset lämpimän, muhkean peiton alla tai nauttimalla kylvyssä olosta. On lämmintä ja kaikki on hyvin. Ja näin se on tutkijoidenkin mielestä. – Alitajunta toimii tietoisen ajattelumme ulkopuolella. Teemme esimerkiksi nopeita aistihavaintoja, joita tietoinen mielemme ei ehdi tiedostaa. – Määrittelisin intuition havaitsemiseksi: havaitsemme asioita alitajuntamme kautta, Dunderfelt sanoo. Oksitosiini-hormoni on tärkeä osa kehon rauhoittumisjärjestelmää. Osa intuitiivisista kokemuksista selittyy näillä havainnoilla, Dunderfelt kertoo. – Oksitosiini on kuin liima: se lisää perheenjäsenten yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja läheisyyden tunteita, Kivinen toteaa. Samoin tee, kaakao, kahvi ja rypäletai marjamehu. Tutkimusten mukaan palomestarit, joiden on tehtävä tärkeitä päätöksiä silmänräpäyk50 10/2010. Älä nuku kännykkä päällä. – Pysähdy hiljaiseen hetkeen: katsele elävää tulta, kynttilän liekkiä tai takkatulta. Psykologiahan on vasta noin sata vuotta nuori tiede
– Intuitiivinen toiminta on tilanteen kokonaishahmon näkemistä ja luottamista siihen, että oma alitajunta tuottaa tilanteeseen nähden oikean toimintamallin. – Harjoittele rauhallisena pysymistä, vaikka maailma eteneekin hieman eri tavalla kuin mitä olit luullut. Kirjan lopussa on esitelty asiantuntijapalveluja pelastuslaitoksille ja niiden työterveyshuollosta vastaaville. Toinen perusharjoitus on läsnäolo tässä hetkessä. Opas pohjautuu useisiin TTL:lla toteutettuihin pelastushenkilöstön työhyvinvointia koskeneisiin tutkimusja kehittämishankkeisiin. Tuula-Maria Ahonen Tony Dunderfelt: Intuitio Sisäinen viisaus, Kirjapaja, 2010 K okonaisvaltaisella työterveysja työturvallisuustoiminnalla parempaan pelastushenkilöstön työhyvinvointiin! Tänä syksynä Turvallisuusmessujen teemana oli ”Turvallisuus ja hyvinvointi on organisaation yhteinen asia”. Hyviä kokemuksia mallista on jo myös muutamasta pelastuslaitoksesta. Lisätietoja hankkeesta saa sen loppuraportista http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Pelastuslaitokset_loppuraportti.pdf. Työterveyshuollolla on myös oma merkityksensä, kun toimenpiteitä toteutetaan sekä niiden vaikutuksia arvioidaan. Lisäksi osaa heistä haastateltiin. Kirjan hinta on 29 euroa. Julkaisun alussa esitellään kokonaisvaltaisen työterveysja työturvallisuustoiminnan malli pelastuslaitoksille. Ihminen voi esimerkiksi etukäteen aavistaa vaaratilanteen ja välttyä siltä kuuntelemalla intuitiotaan. Saman tyyppinen toimintatapa on ollut käytössä muun muassa puolustusvoimissa hyvin kokemuksin. Kirjan tärkein sanoma on kannustaminen aitoon, oikeaan ja luottamukselliseen yhteistyöhön, joka perustuu yhdessä todettuihin tarpeisiin. Kokeneella palomestarilla on alitajunnassaan monia opittuja malleja siitä, miten tuli etenee ja miten paloja pitää sammuttaa. Kirjan toivoisi kuluvan mahdollisimman monen eri toimijan käsissä. Hän ei kuitenkaan käy niitä läpi ja vertaile niitä keskenään, kuten perinteisen päätöksenteon teorian mukaan pitäisi tehdä. Katso ympärillesi ja yksinkertaisesti hyväksy se, mitä juuri näet ja tunnet, Dunderfelt ohjaa. Tätä ajatusta tukee myös äskettäin Työterveyslaitoksella julkaistu opas: Hyvä työterveysja työturvallisuustoiminta pelastuslaitoksissa (Kallio H, Airila A, Lusa S). Tässä kappaleessa on paljon käytännöllisiä toimintamalleja. Tietoista intuition kehittämistä Intuitiolla on myös muita ilmenemismuotoja. Opiskelemalla sitä, mitä intuitio on ja miten se toimii, voi parantaa ymmärrystään siitä, milloin intuitio on virheellinen ja milloin oikea. Ensimmäinen perusharjoitus on, että ihminen pitää aistinsa avoimena. Isäni kertoi tunteensa muille miehille, jotka nauroivat. Siinä korostetaan sitä, että kaikki pelastushenkilöstön työhyvinvointia edistävät toimijat toimisivat yhteisessä toimikunnassa. Vaikka sopimuspalokuntien henkilöstöä koskevat samat työterveysja työturvallisuusperiaatteet kuin vakituisiakin, on kirjassa oma kappale työturvallisuusja työterveystoiminnasta sopimuspalokunnissa. Työterveyshuollon olisi ehdottoman hyvä osallistua myös konkreettisesti riskinarviointija riskinhallintaprosessiin arvioimalla riskejä nimenomaan terveydellisen merkityksen kannalta. Työterveyshuollon toiminnassa korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Dunderfeltin äskettäin ilmestyneestä Intuitio-kirjasta löytyy lisää harjoituksia. – Intuitiokykyä voidaan kehittää kuten mitä tahansa kykyä. – Esimerkiksi luonnossa kävellessäsi kuuntele, kosketa ja haista ympäristöäsi tavallisen katsomisen lisäksi. Kyselyja haastattelututkimus” (Airila, Kallio & Lusa 2010), jossa sekä pelastuslaitosten työturvallisuushenkilöstölle, työterveyshuollon vastuuhenkilöille tms., että heidän työterveyshuolloilleen lähetettiin internetkysely. Korsusta poistunut isäni oli ainoa, joka jäi henkiin. Toimittajana voin kertoa, että isäni pelastui sodassa intuitiokykynsä ansiosta. – Monilla ihmisillä on kokemuksia intuitiosta, mutta niille on voitu antaa alimitoitettu huomio, Dunderfelt sanoo. – Palomestari vertaa salamannopeasti ajankohtaista paloa opittuihin malleihinsa ja ”näkee” sisäisesti, miten on parasta edetä, Dunderfelt kuvaa kiinnostavasti palomestarin työtä. Työhyvinvoinnin edistäminen on kaikien yhteinen asia. 10/2010 51 sessä, tekevät usein päätöksen intuitiivisesti. Kirjaa voi ostaa Työterveyslaitokselta esim. Haastatteluilla saatiin julkaisuun lisää konkreettisia arjen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Tutkimusten mukaan kokeneet asiantuntijat onnistuvat paremmin kuin aloittelevat ja heidän toimintansa on nopeampaa ja varmempaa. Omat pelot ja toiveet voivat myös tuottaa vääristyneitä intuitioita. Jokaisen kappaleen lopussa on erikseen eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet koskien kyseisiä toimintoja. Sirpa Lusa Vanhempi tutkija Työterveyslaitos Työterveysja työturvallisuustoiminnalla parempaan pelastushenkilöstön työhyvinvointiin!. Viimeisin niistä on ollut ”Turvallisuusjohtaminen ja työterveyshuoltotoiminta pelastuslaitoksissa. Kirjassa käsitellään omissa kappaleissaan työturvallisuustoimintaa, työterveyshuollon toimintaa sekä varhaisen välittämisen malleja. internetistä http://verkkokauppa.ttl.fi tai soittamalla numeroon 030474 2543. Työturvallisuuskappaleessa käsitellään seikkaperäisesti riskinarviointia osana tavoitteellista työturvallisuuden hallintaa. Hänelle tuli yhtäkkiä selvä tunne siitä, että korsuun tulee osuma. Varhaisen välittämisen malleja käsitellään sekä esimiehen että työntekijöiden näkökulmasta
Kun Rosenlewin tehdastoiminta tuli monipuolisemmaksi, tarvittiin vankka runkopalokunta, joka oli sahojen, laatikkotehtaan, konepajan, paperitehtaan ja voimalaitoksen yhteinen. Tehdaspalokuntalaiset ovat sahan henkilökuntaa ja he osallistuvat palontorjuntatyöhön oman toimensa ohella. Lokakuussa 2010 avattiin lapsille suunnattu näyttely Tehtailua! –Tutki ja tunnista vanhoja vekottimia. Vuoden 2011 syyskuuhun asti esillä olevassa näyttelyssä voi poikkeuksellisesti koskea kaikkiin esineisiin. 52 10/2010 ”Pelottavaa!”, mutta niin turvallista Seikun sahan tehdaspalokunta antoi kyytiä museon kävijöille Teksti: Leila Stenroos Kuvat: Ville Raikko U PM:n Seikun sahan tehdaspalokunta esittäytyi teollisuusmuseon kävijöille lokakuussa. Tehdaspalomiehet Jarmo Jokelainen ja Jari Viitaniemi kuuluvat nykyisen tehdaspalokunnan miehistöön Seikun sahalla Porissa. Vuonna 2006 kunnostettu ja uudelleen avattu museo sijaitsee Porissa Aittaluodon tehdasalueen kupeessa, vanhassa kruunun viljamakasiinissa. Kaiken huipennukseksi jotkut onnekkaat pääsivät paloauton kyytiin. Museossa voi tutustua Rosenlewiin ja teollisuushistoriaan laajemminkin. Seikun sahan tehdaspalokunta Rosenlew-museon edustalla Porin päivän viikonloppuna 2.– 3.10.2010. Seikun sahan palokunta 80-vuotias Turvallisuus oli kyseessä silloinkin, kun Rosenlew-yhtymän tehdaspalokunta perustettiin vuonna 1930. Rosenlewin tehtaiden sahoja olivat jo aiemmin turvanneet Isonsannan sahan ja Seikun sahan palokunnat. 1930-luvun nahkaisia palokypäriä. ”Pelottavaa!”, kommentoi mukaan uskaltautunut pikkutyttö, kun hälytyspillit pantiin soimaan kokeeksi. Palokunnan iäksi lasketaan tänä vuonna 80 vuotta. Porin päivien kunniaksi Rosenlew-museon pihaan oli ajettu TPK:n sammutusauto ja miehistöauto. Äidin sylissä oli kuitenkin turvallista, ja matka jatkui isommitta itkuitta. Palokuntaan ja museoon tutustui tuona aikana yli 1200 kävijää.. Palokuntahistoriaa ja tehdashistoriaa Tehdaspalokunnan perinteitä esitellään Rosenlew-museossa, jossa voi nähdä eri aikojen palontorjuntavälineitä sekä esim. Satakunnan Museon alaisuudessa toimiva museo järjestää vuosittain myös vaihtuvia näyttelyjä. Museossa sisällä lapsikävijät saivat piirtää ja värittää paloauton kuvia. Neljä tehdaspalokuntalaista esitteli palokunnan kalustoa ja toimintaa, lisäksi lapsille jaettiin palontorjunta-aiheisia puuhakirjoja, kortteja sekä heijastimia. Kierros vei läpi Aittaluodon tehdasalueen, jota autoa kuljettanut tehdaspalomies esitteli. Nykyään entisen Rosenlewin tehdaspalokunnan perinteitä jatkaa UPM:n Seikun sahan ylläpitämä tehdaspalokunta, toiminta-alueenaan Porissa, Aittaluodon teollisuusalueella sijaitseva sahalaitos. Itse sahan historia ulottuu 1870-luvulle asti
S tora Enso Oyj Imatran tehtaat on kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia harjoittava turvallisuusselvitysvelvollinen tuotantolaitos. Opinnäytetyölle muodostui kolme keskeistä tavoitetta. Korkea kyselyyn osallistuneiden lukumäärä osoittaa, että paloturvallisuus koetaan OYS:n hoitohenkilökunnan keskuudessa tärkeäksi osaksi potilasturvallisuutta. Tulevaisuudessa hoitohenkilökunnan toimintavalmiutta voidaan edelleen tehostaa lisäämällä käytännönläheistä paloturvallisuuskoulutusta esimerkiksi uuden alkusammutustilan aktiivisella käytöllä. Työssä keskityttiin tuotantolaitoksen sisäisen johtamistoiminnan järjestelyihin viranomaisjohtoisissa poikkeustilanteissa. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Ilkka Eskelinen Työn nimi: Tuotantolaitoksen poikkeustilannejohtaminen. Webropol-kyselyyn vastasi 605 henkilöä OYS:n hoitohenkilökunnasta. Toimintaohjeen on tarkoitus toimia sekä poikkeustilanteiden johtamisen koulutusmateriaalina että johtamistoiminnan tilanteen aikaisena tukimateriaalina. Raportin päätelmänä on, että OYS:n toteuttama paloturvallisuuskoulutus on vaikuttanut hoitohenkilökunnan paloturvallisuustasoon. Työssä haastateltiin tuotantolaitoksen johtoja turvallisuushenkilöstöä sekä paikallisia viranomaisia, sekä perehdyttiin poikkeustilannejohtamisen säädöspohjaan ja keskeisiin teorioihin. Opinnäytetyön tavoitteina olivat OYS:n henkilökunnan paloturvallisuustoimintavalmiustason selvittäminen, OYS:n henkilökunnan paloturvallisuuskoulutuksen kehittäminen sekä henkilökunnan mielipiteiden ja ideoiden hankkiminen OYS:n poistumisja turvavalaistuksen suunnittelua varten. Opinnäytetyön aineiston hankinnassa käytettiin OYS:n hoitohenkilökunnalle suunnattua Webropol-kyselyä. Nykyinen tuotantolaitoksen toimintamalli todettiin selvitystyön perusteella pääperiaatteiltaan toimivaksi. Tekijä: Hannu Timonen ja Petri Vehniäinen Työn nimi: Oulun yliopistollisen sairaalan poistumisturvallisuuden kehittäminen. Selvitystyön perusteella keskeisintä poikkeustilanteen johtamistoiminnassa on tuotantolaitoksen ja viranomaisten sujuva yhteistyö ja eri osapuolten toimintamallien ja johtamisjärjestelmien tuntemus. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Työn toinen tavoite oli tuottaa mahdollisten kehitysehdotusten pohjalta poikkeustilanteen johtamistoiminnan prosessikuvaus ja toimintaohje. Lisäksi laadittiin analyysi eri toimijoiden koulutustarpeista. Kolmas tavoite oli tehdä ehdotuksia poikkeustilanteiden keskeisten toimijoiden koulutuksen sisällöksi. Jos sairaalan potilashuoneessa syttyy tulipalo, on potilaat pelastettava 2–3 minuutissa ennen kuin olosuhteet potilashuoneessa muodostuvat hengenvaarallisiksi. 10/2010 53. Pelastuslain yleisten onnettomuuksien ehkäisyvelvoitteiden lisäksi myös kemikaalilainsäädäntö asettaa omat vaatimuksensa toiminnanharjoittajalle onnettomuuksien ehkäisylle ja onnettomuustilanteisiin varautumiselle. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että suurin osa OYS:n henkilökunnasta kokee oman toimintavalmiutensa kohtalaisiksi tai hyviksi poistumistilanteessa, mutta hoito-osaston paloturvallisuudessa on kehitettävää. Työn tuloksena laadittiin tuotantolaitoksen johtamisohje poikkeustilanteisiin, sekä poikkeustilannekohtaisia prosessikuvauksia. 10/2010 53 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. T ämän opinnäytetyön aiheena oli Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) poistumisturvallisuuden kehittäminen. Ensimmäinen tavoite oli analysoida tuotantolaitoksen omia nykyisiä toimintamalleja viranomaisen johtovastuulla olevissa poikkeustilanteissa tehdasalueella sekä tehdä ehdotuksia toimintamallien kehittämiseksi. Erityisesti haluttiin säännöllistä ja käytännönläheistä paloturvallisuuskoulutusta. Tämä opinnäytetyö toteutettiin Stora Enso Oyj Imatran tehtaiden toimeksiannosta, osana tuotantolaitoksen omaa suunnitteluja varautumistyötä onnettomuusja muihin poikkeustilanteisiin. Kehitettäviä asiakokonaisuuksia OYS:n poistumisturvallisuudessa tutkimukseen osallistuneen OYS:n hoitohenkilökunnan mielestä ovat muun muassa paloturvallisuuskoulutus ja -ohjeistus sekä henkilökunnan perehdyttäminen hoitoosastonsa paloturvallisuusasioihin. Paloturvallisuusvastaavien toimenkuvaan sisältyisi muun muassa osaston paloturvallisuusasioihin perehdyttäminen ja turvallisuusvarttien toteuttaminen. Jos hoitohenkilökunnalla ei ole toimintavalmiuksia oikeaan toimintaan tulipalotilanteessa, ei potilaiden pelastaminen ole mahdollista. Hoitohenkilökunnalla on erittäin tärkeä osuus sairaalan kokonaispaloturvallisuudessa. Hoitoosastoille koulutettavat paloturvallisuusvastaavat voisivat omalta osaltaan lisätä OYS:n poistumisturvallisuutta
Ymmärtääkseni nyt ensimmäisen kerran Suomen palokuolemahistoriassa tulipalo on levinnyt ja syytänyt savut kerrostalon porraskäytävään sen ulkopuolelta eikä portaan asuntojen tai muiden huoneistojen (avoimista) ovista. Nyt niin ei ollut. Hyvätasoinen kuva paljastaa palon saaneen sataprosenttisella varmuudella alkunsa katutason liiketilassa. Valtavalla energialla palavat liekit puskivat koko pitserian leveydeltä kauas Hämeenkadun jalkakäytävälle. Se ei opiskelijatalossa kovasti ihmetyttänyt. Oikeata kysymystä ei enää osata tehdä. Paloja pelastusalasta erikseen kiinnostuneita ei taida enää olla kuin Savon Sanomien Asta Tenhunen. Rajua palonäytelmää lukuun ottamatta katu oli koko korttelin mitalta autio, palokuntakin oli vasta matkalla. Ihan hereillä ei oltu toimituksessakaan. Kuvatiedosto kertoo ensimmäisen otoksen ajaksi klo 05.30. Räjähdysmäinen palo rikkoi ”lasiseinät” ja puski palokaasut ja savut ravintolaliikehuoneistosta porttikäytävään ja sieltä porrashuoneeseen. Palokuntaakaan ei vielä ollut kohteessa. Kamerapuhelimen omistaja voi lähettää kuvan saman tien, jos – ja monessa tapauksessa kun – tietää lehden tai tv-yhtiön multimediaviestin puhelinnumeron. Uskon tietäväni pääpiirteiltään tutkintalautakunnan tulevan tutkintaselostuksen turvallisuussuositusten ydinsisällön: ”Uudisrakentamisessa porrashuoneen pääsisäänkäynnin avautuminen muualle kuin julkisivuseinälle on mahdollinen vain poikkeusedellytyksin, eikä porrashuoneen ulko-ovi voi sijaita liikehuoneistoa vastapäätä. Vielä pitkän tiedotustilaisuuden lopullakaan (noin klo 11) poliisi ei tiennyt vastata median kysymykseen, minkä kerroksen ravintolasta palo oli alkanut. Silmän verkkokalvo vahvisti ikivanhan totuuden: yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Palopaikkaa vastapäisen talon asukas oli videoinut 20 sekunnin pätkän heti räjähdysmäisesti syttyneen palon alkuhetkinä. Vaikka katselin tv:tä kotonani Helsingissä. Vanhassa rakennuskannassa porttikäytävissä olevien ulko-ovien palonkestovaatimusta täytyy kohottaa.” PS Alkutilanteen mediamoitteista huolimatta voi todeta isoimpien lehtiemme hoitaneen jatkouutisoinnin hyvin. Jonkin ajan kuluttua talon paloilmoitinlaitos pärähti soimaan. Ja uutisen vieressä loimusi aamuinen kuva, joka oli(si) kertonut tuon asian jo viisi tuntia aiemmin. Klo 12.40 IS:n verkkotoimituksessa toimittaja naputti nettilehden etusivulle: ”Uusi tieto Tampereelta: Palo alkoikin alakerran ravintolasta”. Pidän itsestään selviönä, että tämän päivän hätäkeskuksissa ja etenkin poliisin ja pelastuslaitosten omissa johtokeskuksissa ja valvomoissa pitää olla valmius hyödyntää paitsi perinteisen myös sosiaalisen median verkkoviestintäympäristöä. Sittemmin rikostapausten vyöry on vienyt erikoistoimittajien ja heidän seuraajiensa ajan. Se kävi selväksi viimeistään Kauhajoen koulusurmien yhteydessä. Nuorukainen veti vaatteet ylleen ja kuvasi uuden otoksen. Valtava joukko kännykameran ja/tai digipokkarin kantajista on tietoinen median innosta julkaista autenttisia kuvia ja myös maksaa niistä. Yhteyttä pidettiin puolin ja toisin. Mitenkäkö mahdollista. Lehtien verkkosivut, YouTube, twitterit ja facebookit ovat paitsi uutisja keskustelupalstoja myös viranomaisia palvelevia tietolähteitä. Koska samanaikaisesti tapitin iltapäivälehden verkkosivua. Asuinkerrostaloissa käynti porrashuoneeseen on pääsääntöisesti suoraan kadulta. Silminnäkijä oli herännyt outoon ”possahdukseen”. Johtavissa päiväja iltapäivälehdissä on vuosien aikana ollut lukuisia paloja rikostoimittajia ja palotoimesta kiinnostuneita päällikkötoimittajia kuten Matti Aalto, Mahe Heikkinen, Keijo Himanen, Hannes Markkula, Harri Nykänen, Hannu Savola ja Jarkko Sipilä. Varsinkin tamperelaisen Aamulehden raportointi on ollut monipuolisen ammattitaitoinen myös pelastustoimen silmin.. Sen vastapäisellä sivulla oli porrashuoneen lasi-ikkunainen ovi. Fysiikan lakien mukaisesti tuli ja savu taittuivat kohti korkeuksia, mutta liekkien ylimmät harjat ja sankka savu vasta nuoleskelivat katutason yläpuolella olevan ravintolan ikkunoita. Sekään ei uutta ollut, niin oli käynyt herkäksi viritetyille laitteille aiemminkin. Palokunta selvitti T11:stä työsuihkuja. Puute näkyi Tampereen tiedotustilaisuudessakin. Liekkimeri loimusi alapuolella kadun vastapäisellä seinustalla. Nuorukainen nappasi iPhone nelosen ja kuvasi videokameralla dramaattisen näkymän. Video oli IS:n verkkosivulla jo klo 7.57. Palon alkuvaihe oli satojen tuhansien suomalaisten arvioitavissa paitsi kaikessa rajuudessaan myös helposti tulkittavana todisteena nimenomaan katutason liikehuoneistosta alkaneesta tulipalosta. Kulku porrashuoneeseen kävi porttikäytävästä, jonka toisena sivuna oli pitserian lasi-ikkunainen seinä. Aina kun jotain isoa tapahtuu, nettiyhteys auki IS:n, IL:n, Ylen tai MTV:n etusivulle! Kun tiheästi asutulla alueella sattuu jotain merkittävää, lähes aina paikalla on joku kameran kanssa. Kukaan ei osannut tehdä palon murheellisen seurauksen kannalta oikeata kysymystä: miten katutason jalkakäytävälle purkautuva palo voi työntää kuumat palokaasut ja savun palokohteesta erillisenä palo-osastona olevaan porrashuoneeseen. Hyvätasoisen kameran kuva kesti näkymän levittämisen koko aukeaman leveydelle seuraavan päivän Iltikseen. 54 10/2010 Katajamäki Kirjoittaja Juhani Katajamäki oli Pelastustieto-lehden ja sen edeltäjän Palontorjunta-lehden päätoimittaja 1977–2003 Enemmän kuin tuhat sanaa K afkamainen olo iski marraskuisena maanantaiaamupäivänä. Opiskelija nousi, käveli ikkunaan ja hätkähti. Tappajan henkilöllisyydestä oli jo vahvat vihjeet kun poliisi vielä piiritti koulurakennusta. Kameran tietokanta kertoo, että video on luotu klo 05.30:43. Pääkaupunkiseudulla hälytysilmoitukset välittyivät suorina toimituksiin. Syntyperäisenä manselaisena kuuntelin ja katselin Hämeenkatu 10:n pitseriapalon klo 10 tiedotustilaisuutta ja huomasin tietäväni palon alkuvaiheista enemmän kuin tutkiva poliisi. (Myös mitään tutkintateknistä syytä olla vastaamatta noin väljään kysymykseen poliisilla ei voinut olla.) Poliisin paikkatieto tuli paljon myöhemmin. iPhone kertoo ajaksi 05.32:50. Palokunta oli tehnyt taloon useita tarkistuskäyntejä. Toinen Hämeenkatu 11:n asukas oli taltioinut paloa järjestelmäkamerallaan
Vasta tällöin olisi ostajalla varmuus ostamansa kaluston pätevyydestä. 10/2010 55. kaikki alkusammutusvälineet, joihin kylläkin nyttemmin hankitaan sos. Pumppuosastossa on automaattisesti toimiva 12 kg:n jauhesammutin. Lisäksi on auton ”kulmissa” 6 kg:n jauhesammuttimet. 10/2010 55 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten TURVAA PALOKALUSTON OSTAJALLE Lienee tunnettua, että Palosuojelukeskus on sopinut palokalustoalan päävalmistajien kanssa mm. Toivottavasti tämäkin asia tulee tyydyttävällä tavalla ratkaistuksi sen jälkeen kun uuden palolain edellyttämä sisäasiainministeriön paloasiain osasto on tullut perustetuksi. – Onhan tietääkseni lisäksi olemassa Palosuojelurahasto, jonka tarkoitusperiin mainiosti soveltunee mahdollisen taloudellisen ”alijäämän” tasoittaminen. Näitä ostaessa ovat palokunnat ym. Jos esim. Aeron Caravelle-koneita tankataan n. pumppuosastossa syttyy palo tankkauksen aikana, voidaan pumppu pysäyttää ja säiliöstä johtavat putket sulkea auton etuosasta määrätyistä vivuista vetämällä. Johan Rosenberg Toimituksen huomautus: Maisteri Rosenbergin edellä esittämät ajatukset ovat tärkeitä. 900 litran minuuttinopeudella letkua kohden. Em. kaluston lisäksi on kuitenkin olemassa valtavat määrät erilaista palokalustoa ja -välinettä, joita ei arvata tai ymmärretä vaatia tarkastettaviksi. min:ön valmistusja materiaalihyväksyntä, savusuojelukalusto sekä valaistusja pelastusvälineet. Toivon lopuksi, ettei asiaa vain haudata minkäänlaiseen komiteaan, siihen se on liian tärkeä. melkein kaikkea turvaa vailla ja joutuvat usein maksamaan kalliita oppirahoja, puhumattakaan siitä, että he joutuvat kantamaan työturvallisuuslain mukaista raskasta vastuuta, jos sattuisi tapahtumaan onnettomuus. Eikö jo olisi vähitellen syytä ostajien alkaa vaatia, että palokaluston myyjät esittävät esim. Uusi ilmailuhuoltoauto Seutulaan Suomen tultua suihkuliikenteen piiriin on Shell hankkinut lentokentälle uusimmantyyppisen tankkausauton. Voitaisiin myös keksiä jonkinlainen merkki, jolla varustettaisiin kaikki näin tarkastetut välineet. paloautojen ja niissä olevien kiintopumppujen tarkastuksesta. Palosuojelukeskuksen antaman tarkastusja hyväksymistodistuksen. Rahallinen puoli ei tuottane vaikeuksia, koska ymmärtääkseni jokainen valistunut ostaja mielellään oman etunsakin vuoksi suorittaa pienen lisämaksun tarkastetusta kalustosta. Samaten on jo pitkät ajat tarkastettu moottoriruiskuja sekä erilaatuisia ja -tyyppisiä paloletkuja joko valmistajan aloitteesta tai ostajan pyynnöstä/vaatimuksesta. Tulensammutusvälineitä on autossa runsaasti. Dorset Mk 6 A on 15.000 litran vetoinen ja siitä toimitetaan lentopetrolia lentokoneeseen kahta letkua käyttämällä. Näihin kuuluvat mm
Se valmistautuu savusukellukseen, johon ryhdytään miehistöauton saavuttua. Siinä tapauksessa, että se on aiheellinen, kaksi miestä ehtii valmistella sammutusta ennen toisten saapumista”, valmiuspäällikkö Börre Thorsen kertoo. Yöhälytys Otterbergin palokunnalle: liikenneonnettomuus. Ovi murretaan vaivoin. Jos kevytyksikkö toteaa palon, se hankkii tietoja ja tekee selvitykset. Päivystävä paloesimies on aina mukana kevytyksikössä. Näin hänelle kertyy kokemusta, jota hän voi hyödyntää vaativammissa tehtävissä, Thorsen toteaa. Palokunta kävi vain 24 palossa, mikä osoittaa, että useimmat palot olivat pieniä. Vasta sen jälkeen, kun sähköyhtiö on tehnyt johdot jännitteettömiksi, palokunta voi mennä auton luokse. Pelastajia tervehtii asunnossa valkoinen kani, joka koputtaa takajaloillaan häkkinsä lattiaa! (FWM 10/2008) Koputuksista hälytys Otterberg (Saksa). Koska hyönteisten pesien hävittäminen ei kuulu palokuntien lakimääräisiin tehtäviin, ne on hävitettävä itse tai tilattava hävittäminen tähän erikoistuneelta yritykseltä. Autona on MB Sprinter, joka on varustettu sammutinleikkurilla, infrapunakameralla, defibrilaattorilla, bensiinikäyttöisellä savutuulettimella, ensihoitovälineillä sekä kahdella paineilmahengityslaitteella. Vuonna 2009 Ruotsissa oli 457 koulupaloa, joista ainakin puolet oli sytytetty. Ålesundin palokunta on vuoden ajan lähettänyt automaattihälytyksiin kahden miehen kevytyksikön. Kouluille, kunnille ja vakuutusyhtiöille koitui niistä miljardin kruunun (100 miljoonan euron) kustannukset. Kuntainliiton päätöksen mukaan tämä tuottaa liikaa työtä. Kunnostaminen maksoi 20000 kruunua (2000 euroa). Teufenin, Bühlenin ja Gaisin kunnat Sveitsissä ovat päättäneet, että palokunnat lopettavat hyönteisten pesien hävittämisen. Poliisit eivät löydä murtojälkiä, mutta kuulevat kyllä koputukset. Kuljettaja on kateissa. Tilanteen vaatiessa se aloittaa sammutuksen ulkoa päin sammutinleikkurilla. Myös Spjelkavikin miehistöautossa on sammutinleikkuri. (Tjugofyra7 2/2009, BrandSäkert 3/2010) Koulupalojen kustannukset miljardi kruunua Karlstad (Ruotsi). ”Olemme tottuneet lähtemään aina koko vahvuudella. Mutta automaattihälytys on usein aiheeton. Järjestelyn etuja on, että aiheettomat hälytykset eivät keskeytä harjoituksia eikä muutakaan toimintaa. Tarvitsetteko apua?” Vastauksena on selviä koputuksia. Taustalla ovat Sveitsin uudet työsuojelumääräykset. Henkilöauto on suistunut tieltä, rikkonut sillankaidetta ja törmännyt jakokeskukseen. (FWM 1/2009) Täysosuma jakokeskukseen Ålesund (Norja). Poliisit hälyttävät palokunnan ja ambulanssin: ”Avuton henkilö lukitun oven takana”. He huutavat oven lävitse: ”Onko joku loukkaantunut. Sähköt ovat poikki osassa kuntaa. (FWM 1/2009) Paloauto palaa Dietzhölztal-Steinbrücken (Saksa). (FWM 11/2008) Wetter (Saksa). Myöhään illalla mies soittaa poliisille naapuriasunnosta kuuluvan epätavallisen koputuksen takia. Palokunta kerää kaiteen kappaleet ja varmistaa onnettomuuspaikan. Hinausauto vetää henkilöauton tielle. Päiväkodista havaitaan tulipalo samassa rakennuksessa olevalla paloasemalla. Kontin lattiaan on tehty kaato, jotta sammutusvesi valuisi ulos. Kontti seisoo siirtolavalla ja sen avulla pelastuslaitos voi opettaa keittiöpalon sammutusta, nestekaasun käsittelyä, sisäpalopostin ja käsisammuttimen käyttöä, toimintaa savun täyttämässä huoneessa sekä palavien vaatteiden sammutusta. Palokunta vetää öljypuomin viereisen puron poikki. Palovahingot nousevat 130000 euroon. Palokunnan tavoite(minimi) vahvuus on kuusi (viisi) miestä pääpaloasemalla sekä neljä miestä Spjelkavikin asemalla. Koska naapuri on matkoilla, hänen asuntoonsa on todennäköisesti murtauduttu. Niiden mukaan palomiesten on suoritettava kaksipäiväinen kurssi ennen kuin he saavat hävittää ampiaispesiä. Kuljettaja ilmoittautuu poliisille vasta kymmenen tunnin kuluttua. Maanpinnalle jäänyt öljy imeytetään. Toinen asemalla olevista paloautoista on syttynyt palamaan. Karlstadin alueellinen pelastuslaitos on rakentanut vanhasta kontista koulutuskontin. Arviolta viisi litraa voiteluöljyä on imeytynyt rantatörmään. Palon syyksi todetaan akkulaturin vika. (Teksti: Lars Brenden, Brannmannen 3/2009) Vain kaksi lähtee automaattihälytykseen Vuonna 2008 Ruotsissa oli 512 koulupaloa, joista 270 (53 prosenttia) oli sytytetty. Palo on jo levinnyt renkaisiin. Palokunta siirtää toisen paloauton ulos. (Teksti Gunno Ivansson, Tjugofyra7 2/2009) Koulutuskontti tulee asukkaiden luo. Kevytyksikkö ehtii nopeammin perille keskustan ahtailla kaduilla sekä vilkkaassa liikenteessä ja sen riski joutua liikenneonnettomuuteen hälytysajon aikana on pienempi. 56 10/2010 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Palokunta ei enää hävitä hyönteisten pesiä Teufen (Sveitsi). Paloasema on tavallista pimeämpi, vain hätävalot palavat. ”Olemme toimineet vasta kolme kuukautta ja kysyntää on jo paljon”, kertoo kouluttaja Morgan Michel
Teksti ja kuva: Esa Aalto Esko Jokisen palokuntauran kipinä Vihdin VPK:stä. Esko sanoi, että Taivaan Isähän järjestelee nämä asiat. marraskuuta tuli Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle pysähdyttävä suruviesti. – Itse asiassa en ole Vihdin VPK:sta koskaan eronnutkaan, joten jos VPK:ssa nähdään asia sen arvoiseksi, voisin mielelläni maksaa vaikkapa kannatusjäsenmaksun. Esko Jokiselle myönnettiin itsenäisyyspäivänä Suomen Leijonan Ritarimerkki. Pelastustoimen järjestelyt ovat kuitenkin onnistuneet mallikelpoisesti siihen saakka, mihin Esko ehti asioita hoitaa. Oman henkisen jaksamisen Esko sai rakkaimmista rakkaimmiltaan eli omasta perhepiiristä. Eskon sydäntä lähellä olivat myös kaikki järjestöt ja yhteisöt, joiden toimintaajatus perustui ihmisten turvallisuuden, auttamisen ja terveyden edistämiseen. Keskuskunnan taloudellinen ahdinkokaan niin helposti vaikuta alueelliseen pelastustoimeen. Eskon upea ura alkoi Nivalan palokuntanuorista päätyen pitkäaikaisesta palveluksesta Lapuan palopäällikkönä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi. Eskon lähtiessä hoitoa saamaan häntä hiukan jännitti, että kuinkahan tässä käy, mutta hänen viimeinen kommenttinsa minulle ei koskaan unohdu. Päijät-Hämeen pelastuslaitos on maakuntahallinnon alaisuudessa. – Se olikin viimeinen niin sanottu ämpärikurssi. Aluelaitosten perustaminen oli hänen mielestään oikea ratkaisu. Pelastuslaitoksen toiminta ei riipu niin paljon yhdestä keskuskunnasta. Esko oli auttaja ja ymmärtäjä sydämensä syvimpiä sopukoita myöten. – Rajat ovat hämärtyneet, ja nyt voidaan kuntien välillä tehdä aidosti yhteistyötä. – VPK-toiminta oli mukava harrastus. Otti kuin omaksi pojakseen. Kuva Pauli Mörsky. Muutokset pelastustoimen järjestelyissä olivat suuria ja muutosten tekeminen vuosikymmenien aikana vakiintuneisiin toimintatapoihin ei ole helppoa. – Lahdessa olen saanut paljon hyvää kokemusta ja työkaverit ovat olleet mukavia. Tämä oli varmasti lohdutusviesti meille kaikille. Vakava sairaus kuitenkin iski Eskolle itselleenkin yllättävällä nopeudella uuvuttaen voimat vain muutamassa päivässä. Vuonna 1974 pääsin kesämieheksi Vihdin palokuntaan ja seuraavana vuonna minut palkattiinkin kunnan ensimmäiseksi vakinaiseksi palomieheksi. Tässä tehtävässä Esko toimi lähes pelastuslaitoksen toiminnan alusta lähtien osallistuen jo pelastuslaitosjärjestelmän ensivalmisteluihin. 25.4.1948–18.11.2010 Eläkkeelle P äijät-Hämeen pelastuslaitoksen apulaispelastusjohtajan virasta eläkkeelle siirtyneen Esko Jokisen, 58 palokuntaura alkoi vuonna 1968 Vihdissä. Hän toimi varmasti kutsumusammatissaan, jossa saattoi vaikuttaa ja kehittää pelastustoimea valtakunnan tasolta oman alueen pienimmille paloasemille saakka. Empaattinen johtajamme Esko on poissa. Omaisille voimia toivoen, Eskoa kiittäen ja hänen muistoaan syvästi kunnioittaen koko Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen henkilökunnan puolesta. – Sillä ei ole väliä kuka hommaa hoitaa; on se valtio tai kunnat. Esko tunsi helposti myös henkilökohtaista surua, jos päätökset olivat jollekin osalle henkilökuntaa aiheuttaneet pahaa mieltä. Nyt kun eläkeikä oli aivan käden ulottuvilla, oli Eskon tulevaisuudenhaaveissa antaa käsi kädessä Maija-vaimon kanssa, täysin ilman työkiireitä, aikaa toisilleen, lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Maalaiskuntien palopäällystökurssi hän kävi vuonna 1976. Järjestely on Jokisen mielestä hyvä. – Liityin 16-vuotiaana Vihdin VPK:hon. Hän tiesi myös, että äärettömän paljon muutosprosessiin liittyvää työtä on vielä tekemättä. Jokisen mielestä suurin huolenaihe on vapaaehtoisten houkuttelu palokuntatoimintaan. 10/2010 57 T orstaina 18. Reino Nymanin ollessa kunnan palopäällikkönä Eskosta tuli apulaispalopäällikkö ja myös väestönsuojelupäällikkö. Näki sisältä miten suuren kansainvälisen tapahtuman turvallisuusjärjestelyt hoidetaan. Suuren henkilöstömäärän vuoksi ei kaikkia henkilökohtaisia mielipiteitä voi ottaa päätöksenteossa huomioon. Erityisesti mieleen jäi EU-kokouksen järjestelyt, joissa sain olla mukana. VPK:n päällikkö Reino Nyman toimi myös kunnan palopäällikkönä ja kannusti kovasti. Taloudellisia resurssejakin on helpompi jakaa. Myös alueet voivat tehdä yhteistyötä ja sitä pitäisikin entisestään parantaa, esimerkiksi kaluston käytössä. Heillä, jotka Eskon tunsivat, on varmasti sydämessään hänelle paikka, jota mikään ei voi syrjäyttää. Suruviesti pysähdytti kaikki työtoverit ja ystävät, koska vain muutamia päiviä aiem min hän oli täydellä innolla ja omana iloisena itsenään hoitamassa työtehtäviään. Suuremman kaupungin palolaitoksen kokemus houkutteli häntä ja Esko Jokinen siirtyi vuonna 1983 apulaispalopäälliköksi Lahteen. Kari Pajuluoma Kuolleita Pelastusjohtaja Esko Jokisaari, mies kutsumusammatissaan Esko Jokisaari halusi samaan kuvaan Ilmajoen palokuntanuorten kanssa Ilmajoen paloaseman vihkiäisissä vuonna 2008. Palkanmaksaja vain vaihtuisi. Eskon viranhoito pelastusjohtajana oli erittäin vaativaa ja stressaavaa työtä. Hän osallistui aktiivisesti erityisesti Pohjanmaan Pelastusalan Liiton ja SPR:n toimintaan
58 10/2010 Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2011 toivottavat: P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 HYVÄÄ JOULUA Tampereen aluepelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
10/2010 59 Päijät-Hämeen pelastuslaitos Toivotamme Yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011 P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Hyvää Joulua ja turvallista vuotta 2011 Etelä-Savon pelastuslaitos
Antoisia lukuhetkiä myös vuonna 2011! Seuraava Pelastustieto ilmestyy 10. Hy vää Joulua ja Onnelllista Uut ta Vuot ta To i vo t t a a F i n s a t e c i n väk i Finsatec w w w . f i n s a t e c . 60 10/2010 toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua & turvallista uutta vuotta! Pelastustieto kiittää kuluneesta vuodesta. Joulutervehdys suomi.indd 1 10.12.2010 12:33:42 Turvallista Joulua ja Menestystä Vuodelle 2011! Ensi vuonna taas tavataan!. helmikuuta. f i Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta SPEK ei tänä vuonna lähetä erillisiä joulutervehdyksiä vaan käyttää siihen tarkoitetut varat hyväntekeväisyyteen
Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majatalossa.” Tuon lapsen syntymä tuli vaikuttamaan ihmiskunnan historian kulkuun käänteen tekevällä tavalla, siksi koko kristikunta viettää joulun lapsen, Jeesuksen syntymäpäivää jouluna. Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen.” Ensimmäinen joulu Raamatun ja palokuntataktiikan perusperiaatteiden yhteensopivuuden huomaaminen on mahdollista tietenkin vain siksi, että Raamattu ylipäätään on joskus kirjoitettu. Carl von Clausewitz (1780–1831) oli preussilainen kenraali, joka palveli muun muassa Venäjän armeijassa vuosina 1812–1814 ja oli siis päässyt näkemään Napoleonin tappiollisen Venäjän-retken. Huomionarvoisaa on, että aivan samat perusperiaatteet ohjaavat toimintaa myös poliisitoimessa ja puolustusvoimissa. Mutta milloin oli ensimmäinen joulu. Korinttolaiskirje 9:24-26: ”Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Toiset uhkat ja onnettomuudet ovat ihmisten aiheuttamia, toiset ihmisistä riippumattomia. ”Tilanne on hallinnassa vasta sitten, kun on saatu resurssien ylivoima.” – Tarvitaan siis riittävästi esimerkiksi henkilöstöä ja kelvollisia työvälineitä ja tarvitaan alusta alkaen yhteistoimintaa eri toimijoiden kesken. – Efesolaiskirje 6:11-18: ”Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana. Nuo kolme palokunnan toimintaa ohjaavaa periaatetta, sääntöä, joista kaikki muut säännöt on sovellettu, ovat: 1. Ihmisten elämässä onnettomuudet ovat arkipäivää ja tämän ymmärtäen yhteiskunta ylläpitää järjestelmää, jolla pyritään estämään onnettomuuksien syntymistä ja minimoimaan tapahtuneitten onnettomuuksien vaikutuksia. Rovasti Risto Heikkilä on arvostettu tähtitieteilijä ja hän on Betlehemin tähdestä tekemässään tutkimuksessa tullut siihen tulokseen, että Jeesus on syntynyt syksyllä, ei 2010 vuotta, vaan ehkä 2013 vuotta sitten (”Joulun tähti”, WSOY 2000). 2. kirje Timoteukselle 4:7: ”Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni.” 3. – Heprealaiskirje 12:1-2: ”Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään.” 2. – 1. 3. Päämäärä. Tarkkaa päivää ja edes vuottakaan ei tiedä kukaan. Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. Ensimmäisenä jouluna nuori nainen, neitsyt Maria ”synnytti pojan, esikoisensa. Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet. Hän kehitti sotilaallisen ajattelun uudelle, kokonaistavoitteen hallitsemalle tasolle. Kirjan julkisti puoliso, Marie von Clausewitz 1832. Palokunnan toiminnan kolme perusperiaatetta löytyvät siis ainakin tuosta edellä mainitusta kirjasta, joka oli Mannerheimin lähimmän apulaisen, kenraali Airon mielilukemistoa ja josta kirjasta ”on tullut yritystoiminnan johtamisen perusteos”, kuten kirjan kannessa sanotaan. 1. Raamatun ohjeet Mutta edellä esillä olleiden kolmen perusperiaatteen ainekset löytyvät jo paljon kauempaakin, nimittäin Raamatusta, ja miksi eivät löytyisi – nuo periaatteethan sopivat sellaisinaan yksittäisen ihmisen kohdalle hänen pyrkiessään elämään hyvää ja mielekästä elämää. Tilanteen hallinta. ”Pidä pääasia aina kirkkaana mielessäsi.” – Onnettomuudet ovat tietenkin aina erilaisia, siksi onkin jokaisessa tilanteessa löydettävä juuri sitä koskeva tärkein tehtävä, johon on ensimmäiseksi ryhdyttävä. ”Taktiikka on johdonmukaista toimintaa asetettuun päämäärään pääsemiseksi.” – Jos päämäärää ei aseteta ja siihen ei johdonmukaisesti pyritä, koko toiminta latistuu tuloksettomaksi puuhasteluksi. Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia. Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen. Paljon suuremmassa mitassa nuo kaksi asiaa – pelottomuus ja toisia varten – tulevat ilmi siinä, mitä enkeli sanoi jouluyönä Betlehemin kedolla olleille paimenille: ”Älkää pelätkö! Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Veikko Lindberg Palokuntaakin ohjaavat Clausewitzin opit Veikon Joulusaarna. Clausewitzin opit Kuka nuo ajattomat viisaudet on keksinyt, mistä ne ovat peräisin. Palomiehet ovat rohkeita ja tekevät työtään ihmisten parhaaksi. Kuitenkin joudumme elämään monien uhkakuvien keskellä. Katsotaanpa uudelleen noita perusperiaatteita ja niiden raamatullisia lähteitä. Ja nimenomaan Uuden testamentin kirjoittaminen osoittautui välttämättömäksi sen seurauksena, mitä tapahtui vähäisessä Juudean kaupungissa Betlehemissä pari vuosituhatta sitten. Juoskaa siis niin, että voitatte sen! Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman. Se on palokunta! – Saada elää turvallista elämää on yleisinhimillinen ajatus ja pyrkimys. Tuo järjestelmä on pelastustoimi, jonka toimivana osana ovat palokunnat. Noiden kolmen perusperiaatteen alkuperää kysyin äsken eräältä puolustusvoimissamme palvelevalta kenraalilta ja hän vahvisti olettamukseni: ainakin vanha kunnon Clausewitzhan noin on opettanut. Tämän ajattelunsa Clausewitz oli koonnut kirjaan ”Sodankäynnistä”, jonka hän oli tallettanut sinetöityyn pakettiin julkaistavaksi vasta kuolemansa jälkeen. Minä en siis juokse päämäärättömästi, enkä nyrkkeillessäni huido ilmaan.” 2. Pääasia. 10/2010 61 M ikä se on, jonka kanssa tekemisiin joutumista ei toivo, mutta jonka apua tarvittaessa hartaasti odotetaan. Palokunnat toimivat ja ovat aina toimineet kolmen perusperiaatteen mukaisesti aivan riippumatta siitä, millaiseksi kulloisetkin vallanhaltijat pelastustoimen organisaatiota muuttelevat
Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Turvakilpiä. Whelen Hälytysvalot . mukaan. www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Soita ja sovi tapaaminen. Ferno Paarit . 040-561 7689 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi. 08-442 131 Uusi kuvasto hintoineen. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 62 10/2010 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi
Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. 12 Seuraava lehti ilmestyy 10.2. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. . 58 9/ 20 10 25.11. / . PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv.. / . LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMAKALENTERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. / . Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Missä se taas on...?!. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. . Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. . ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. 10/2010 63 PELASTUSTIETO 10/2010 ILMESTYY 23.12. TURVALLISUUS 2010 | KIINTEISTÖTURVALLI SUUS 2010 | TYÖHYVINVOINTI 2010 | 8.–11.9.2010 TUHTI MESSULEH TI Turvallisuus -messuilla Näin suunnistat NYT AUKI MYÖS LAUANTAINA 11.9.! Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh
Emme palauta hakemuksia. Tarjoamme haasteellisen työn mukavassa työympäristössä pelastusalalla. Tehtävä tulisi ottaa vastaan mahdollisimman pian. Lisätietoja pelastuslaitoksesta: http://www.jokipelastus.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@jokipelastus.fi Ylivieskassa 3.12.2010 Hallintopäällikkö. Eteläisen alueen toimialueen päällikön ensisijainen sijoituspaikka on Ylivieska ja pohjoisen toimialueen päällikön ensisijainen sijoituspaikka on Raahe. PALOMESTARIN virka, johon sisältyy määräaikaisena tehtävänkuvana eteläisen toimialueen päällikön tehtävä 2. Kuoreen merkintä haettavasta virasta sekä tehtävästä. Virkoihin valittavilta vaaditaan pelastustoimesta annetun asetuksen (787/2003) 12§:n mukainen päällystön kelpoisuus sekä voimassa oleva BC-luokan ajokortti. Pelastustoimialan tuntemus katsotaan eduksi. Uudenmaan Pelastusliitto – Nylands Räddnigsförbund ry – www.upl.fi Jokilaaksojen pelastuslaitos julistaa haettavaksi Kaksi päällystövirkaa, joihin sisältyy määräaikaisesti johtoryhmätason tehtävänkuva 1. PALOMESTARIN virka, johon sisältyy määräaikaisena tehtävänkuvana pohjoisen toimialueen päällikön tehtävä Pelastuslaitoksen alue jaetaan 1.4.2011 aloittavan uudistetun organisaation myötä kahteen toimialueeseen. Toimialueen päällikkö johtaa ja koordinoi toimialueensa palvelutuotantoa, vastaa vastuualueensa henkilöstöja talousresurssien johtamisesta. Toimialueen päälliköiden määräaikainen tehtävä päättyy 31.12.2015. Aikaisemmin Savolainen on toiminut Uudenmaan Pelastusliiton palokuntakoulutuksesta vastaavana koulutuspäällikkönä. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää kykyä itsenäiseen toimintaan, tulosvastuullisuutta ja koulutukseen liittyvää talouden hallintaa. Lisätiedot ja kuvat Pirkkalan kunnan kotisivuilta www.pirkkala.fi/tarjouspyynnot/vaakahuoltolaitteisto Tekninen osasto Avoimia virkoja & toimia Nykyisen koulutuspäällikkömme siirtyessä uusiin tehtäviin pelastusalalla, haemme KOULUTUSPÄÄLLIKKÖÄ vakinaiseen työsuhteeseen vastaamaan yhdistyksemme palokuntakoulutuksen järjestämisestä ja koordinoinnista. Hän tulee työskentelemään Haka-palokuntarekisterin ja uuden Edu-verkko-oppimisympäristön ylläpitoja kehittämistehtävissä. Työ edellyttää myös matkustusvalmiutta sekä ajoittaista iltaja viikonlopputyötä. Niiden toimintaa johtavat pelastusjohtajan suorassa alaisuudessa ja toistaiseksi voimassaolevassa virkasuhteessa olevat palomestarit, joille on määräaikaiseksi tehtävänkuvaksi määritelty toimialueen päällikön tehtävät. Tehtäviin valitut ovat johtoryhmän jäseniä ja erikseen määriteltyjen kehitysprosessin tiimien vetäjiä. Olet myös yhteistyökykyinen, uudistamishaluinen sekä valmis kohtaamaan haasteita. Hakuprosessissa voidaan tarvittaessa käyttää ulkopuolista arvioijaa. Virkaan valittavan tulee esittää ennen viran vastaanottoa hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä antaa suostumus suppean turvallisuusselvityksen tekemiseen. Uudenmaan Pelastusliiton hallitukselle osoitetut hakemukset palkkatoivomuksin ja ansioluetteloin on toimitettava keskiviikkona 5.1.2011 klo 16.00 mennessä os. Arvostamme myös monipuolista henkilöstöja talousosaamista sekä hyviä yhteistyöja vuorovaikutustaitoja. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Markku Virtanen 0400 456 556. 044-429 6008 Pelastusjohtajalle osoitetut hakemukset liitteineen tulee toimittaa 10.1.2011 klo 15.00 mennessä osoitteella: Jokilaaksojen Pelastuslaitos, Puusepäntie 2, 84100 Ylivieska. Vapaalantie 2 A 7, 01650 Vantaa tai sähköpostilla markku.virtanen@upl.fi. Organisointikyvyn ja atk-taitojen lisäksi edellytämme hakijalta tehtävään soveltuvaa koulutusta. Lisätietoja antavat: Pelastusjohtaja Piia Vähäsalo 3.1.2011 alkaen, puh. Virat on otettava vastaan viimeistään 1.4.2011 alkaen. Pirkkalan kunta Tekninen osasto Myydään käytöstä poistettu paloletkujen vaakahuoltolaitteisto tarjousten perusteella . Lisäksi tehtäviin tulee kuulumaan koko pelastuslaitosta koskevia muita tehtäviä. Välittöminä alaisina toimialueiden päälliköillä on paloasemaryhmien päälliköt. Virkoihin valittavat ovat virkasuhteessa Ylivieskan kaupunkiin. Palomestarin viran ja samalla haettavana olevan määräaikaisen johtoryhmätason tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää vahvaa osaamista ihmisten johtamisessa, kokemusta pelastuslaitoksen hallintoja kehittämistehtävistä, hyviä tietoteknisiä valmiuksia, kykyä viedä suunnitelmat käytäntöön sekä hahmottaa kokonaisuuksia. 64 10/2010 Nimityksiä SPEK Markku Savolainen aloittaa SPEKissä 1.1.2011 alkaen pelastusalan vapaaehtoistoiminnan koulutussuunnittelijan tehtävässä. Virkavalinnassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. 044-429 6001 Hallintopäällikkö Tuomo Kallio, 23.12.2010 saakka, puh. Tehtävä on uusi. Palkkaus määräytyy kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimuksen mukaisesti. Työaika on yleistyöaika 38,25 h/vko ja virkaan sisältyy velvollisuus osallistua tarvittaessa vapaamuotoiseen varallaoloon
Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Kurssimaksu sis. ilmoitettu, hinta tarkentuu vuodenvaihteessa. ilmoitettu, hinta tarkentuu vuodenvaihteessa. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. ja *) 950 € 7.1.2011 (kaksi ensimmäistä jaksoa Kouvolassa ja viim. Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20041 Pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi 14.–18.2.2011 500 € 21.1.2011 sopimuspalokunnan yksikönjohtajille 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi (1.jakso) 7.–18.2.2011 *) 1600 € 7.1.2011 (kurssin hintaan sis. 071 875 0201. myös majoitus) (2. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. opetuksen, majoituksen ja ruokailut kurssipäivinä. jakso) 14.–25.3.2011 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi, alueellinen 4.–6.2./26.–27.2. Kuopiossa) 21.–25.3.2011 *)Kurssimaksu väh. Järjestämme alkukeväällä 2011 mm. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Olkiluotoon haetaan palopäällikköä! Katso www.pelastustieto.fi > Avoimet virat ja toimet. 10/2010 65 Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20227 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 7.–8.2.2011 200 € 21.1.2011 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 8.–10.2.2011 350 € 21.1.2011 20076 Hälytysajoneuvon kuljettajakurssi 9.–11.2.2011 330 € 7.1.2011 20361 Hälytysajon kouluttajakoulutus 23.–25.2.2011 330 € 21.1.2011 20099 Maatilojen palotarkastus 28.2.–2.3.2011 300 € 11.2.2011 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 8.–10.3.2011 260 € 4.2.2011 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 14.–18.3.2011 450/680 € 11.2.2011 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikka 15.–16.3.2011 185 € 11.2.2011 20366 Simulaatio-oppimistapahtuman järjestelmällinen 22.–23.3.2011 300 € 11.2.2011 rakentaminen – suunnittelusta käytäntöön 20033 Myrskyonnettomuudet 30.3.–1.4.2011 285 € 25.2.2011 20022 Vesisukelluskurssi 26.4.–3.6.2011 *) 2600 € 15.3.2011 *) Kurssimaksu väh
6.10. Syttyvän kaasun poistoimureita on kaksi. 38 10 /2 01 23.12. Kuvasta puuttuvat palomestari Timo Tähtinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja palomestari Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta. (09) 2293 3815 Kirjapaino: 2010 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Vastaanottaja maksaa postimaksun Paloja pelastustieto ry/Pela Tunnus 5007562 00003 VASTAUSLÄHETYS Kirje LE HD EN Kiinnostavin juttu oli sivulla otsikolla Perustelut: Vähiten kiinnosti juttu sivulla otsikolla Perustelut: Näistä asioista haluaisin lukea lisää/terveisiä toimitukselle: Nimesi: Puh. Yhteinen kemikaalintorjuntayksikkö on ensimmäinen hankinta, johon jokainen pelastuslaitos osallistuu maksajana. K errankin on positiivista tiedotettavaa. 9.6. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 11.8. Alueella on noin sata vaarallisten aineiden tehtävää vuodessa. 3.11. Vielä ei ole eritelty yksittäisten kuntien maksuosuutta. Yhteishankinnan tulos kemikaalintorjuntayksikkö KU38 vasteisiin joulukuussa Ylipalomies Antti Laatikainen esittelee harvinaista vesiturbiinikäyttöistä savutuuletinta. 5.5. Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset hankkivat yhdessä kemikaalintorjuntayksikön. Raimo Laakso kannattelee noin viiden tuhannen euron varustelaatikkoa. Vantaan pelastuskeskus eli asema 3 valittiin keskeisemmän sijainnin takia lähellä valtaväyliä. Aihe oli kiinnostava ja juttu toi paljon uutta tietoa. Pelastusopisto konsultoi – Kemikaalisukellus kuuluu kaikkien pelastajien peruskoulutukseen ja järjestämme lisäksi täydennyskoulutusta. 4 19.5. Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistyö tehostaa pelastustoimintaa riippumatta siitä, millä alueella onnettomuus on tapahtunut. Reikälevyjen ja hyllyjen ansiosta tiloja on helppo muunnella. Pelastuslaitosten yhteistoimintasopimus on lunastanut paikkansa, Lilja jatkaa. KU38 vie erikoiskalustoa paikalle, jossa ensimmäiset pelastusyksiköt ovat yleensä jo alkaneet hoitaa onnettomuutta. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. 5.8. KU38 lähtee keskisuuriin ja suuriin onnettomuuksiin. Meritse tulevissa konteissa voi muhia yllätys pitkän laivamatkan jälkeen. Haluamme tuoda turvallisuutta arkeen ja KU38 tukee tätä työtä, iloitsee pelastusjohtaja Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Alue kattaa 31 kuntaa ja lähes koko EteläSuomen. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 1 10.2. 3.6. PELASTUSTIE TO 1/2011 ILMESTYY 10. 18.2. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 14.4. HELMIKUUTA . Hankkeen budjetti on 480000 euroa, josta valtion osuus 122000 euroa. 1.12. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. Kaluston hankinnassa konsultoimme Pelastusopistoa, joka järjesti myös pelastuslaitosten henkilöstölle yksikön kalustoon perustuvan räätälöidyn kurssin, kertoo palomestari Raimo Laakso Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Onnea heijastinliivin saajille! 12 9/2010 9/2010 13 Pelastuskalusto & -varusteet Sähkökeskusmoduuli Rasvapalomoduuli Langallinen kaukosäädin Sähkökeskusmoduuli Alkusammutuskärry Sisältää kaiken tarvittavan alkusammutuskoulutukseen! Kärry on erittäin tasapainoinen ja helppo vetää Saatavana 6 erilaista helposti vaihdettavaa moduulia: sähkökeskus-, rasvapalo-, paperipalo-, spraypullo-, PC-moduulija roskakorimoduuli Kaikki koulutuks een tarvittava varustus! Voimalla neljän laitoksen Kuvassa kemikaaliyksikön hankintatyöryhmän jäsenistä palomestari Raimo Laakso ja ylipalomies Ari Laatikainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä paloesimies Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastulaitokselta. Varusteita lisätään kokemusten ja tarpeiden mukaan. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Erilaisia kemikaalipumppuja on kolme, joista kaksi EX-suojattuja. Kunkin pelastuslaitoksen osuus on tasajaolla 89500 euroa. Langattomalla yhteydellä voimme tarkkailla pitoisuuksia jopa kilometrin päästä ja helpottaa evakuointisuunnitelmia, palomestari RaiVaarallisten aineiden onnettomuudet ovat sen verran harvinaisia, että noin puolen miljoonan euron investointi erikoisyksikköön on liian iso yksittäiselle pelastuslaitokselle. Uusi liikkuva kemikaalin torjunta yksikkö KU38 palvelee kontteja täydentävänä ensisijaisesti kyseisten pelastuslaitosten 31:tä kuntaa, mutta apua annetaan tarpeen tullen kuntarajojen ylikin. ”Työaikamalliin kanta perehtymisen jälkeen” s. ”. Osoite: Sähköposti: Olen lehden tilaaja PARAS JUTTU. Yhteistyötä on tehty hankittaes sa muun muassa lämpökameroita, pelastusyksikköjä ja virka-asuja. Käyttökohteita ovat esimerkiksi viemäriverkostoon joutuneet syttyvät kaasut tai huoltoasemalla kaivoon lorahtanut bensiini. 14 Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 10/2010:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 7 22.9. Kehitä lehteä! Arvomme joka kuukausi palkintoja vastanneiden kesken! Voit osallistua myös osoitteessa www.pelastustieto.fi > PARAS JUTTU. Yhteistoiminta on maailman vaikein asia, mutta Uudellamaalla pelastuslaitosten yhteistyö toimii hyvin. Letkut ovat antistaattisia ja tietysti kemikaalinkestäviä. Alueen itäisin kunta on Ruotsinpyhtää, pohjoisimmat Hyvinkää ja Mäntsälä sekä läntisin Hanko. 80-asteinen kaukolämpövesikään ei ole ongelma. Haastavinta ovat olleet erikoinen kalusto ja siirtopumput. 29.4. Alueella sijaitsevat liikenteen valtaväylät ja paljon kemikaalituotantoa. 8.9. RAUHALLIST A JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Pääskylahden VPK sammui miehistöpulaan s. 2 10.3. Tämä on varmistettu hätäkeskusten ohjeistuksella, kertoo pelastusjohtaja Jorma Lilja Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Keskeinen sijainti Vantaalla Helsingin pelastuslaitoksen asema 5 Malmilla oli toinen vaihtoehto KU38:n sijoitukselle. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. 6 25.8. 16 Tavoitteena oltava nolla työtapaturmaa s. – Yksikään pelastuslaitos ei selviä suuronnettomuustyyppisestä tilanteesta yksin. KU38 on minuutin lähtövalmiudessa ja kohteeseen lähtee aina mukana kahden hengen miehistö, joka tuntee auton erityislaitteet. Vaarallisia kemikaaleja liikkuu miljoonia tonneja vuodessa. Nämä soveltuvat käyttöön räjähdysvaarallisissa tiloissa. TOIMINTA-ALUE JA ASUKASMÄÄRÄT: -Helsinki noin 590000 -Keski-Uusimaa noin 420000 -Itä-Uusimaa noin 95000 -Länsi-Uusimaa noin 444000 Yhteensä toiminta-alueella asuu 31 kunnassa noin 1,55 miljoonaa asukasta. – ”Naapuriapua” annettiin viime vuonna 307 kertaa ja vuosina 1995–2009 yhteensä 5748 kertaa. Imuletkujen erikoisvalmisteiset adapterit maksavat. 25.3. Tavoitteena on täydentää varustusta vaarallisten kaasujen mittauskalustolla, jota tarvitaan esimerkiksi tehdaspaloissa. Osa budjetista on vielä käyttämättä ja varustusta täydennetään kokemusten ja tarpeiden mukaan. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 23.6. 28.10. Yksikön paikalle vievät käyttävät autoa ja opastavat pelastustoimen johtajaa yksikön käytössä. 25.11. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. KU38:n toiminta-alueella on noin 1,55 miljoonaa asukasta. 23 %. 66 10/2010 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 61. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. 2.9. 30.9. – KU38:ssa on muun muassa vaarallisten aineiden torjuntaan soveltuvaa pumppaus-, tuuletusja mittauskalustoa sekä kymmenen kemikaalisuojapukua. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mie66 8/2010 luiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). – Koritehtaan kanssa kaikki on toiminut hyvin. Tarvittaessa Malmilta tulee miehitys KU38:aan, jos Vantaalla kaikki ovat hälytyksessä. PARAS JUTTU. Pelastuslaitosten isäntäkunnat ovat Espoo, Helsinki, Porvoo ja Vantaa. 20 Kemikaalit iso riski liiketalon palossa Muhoksella s. 480000 euroa, osa valtiolta Kemikaalintorjuntayksikön yhteishankintaa alettiin suunnitella toukokuussa 2008. 24.2. Omalla toiminta-alueella yksikkö voidaan hälyttää myös ensilähtöön. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. 31.3. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 441 612 Painotuote AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Pelastustieto 9/2010:n kiinnostavimmaksi äänestettiin sivulta 12 alkanutta juttua neljän laitoksen yhteisestä kemikaalintorjuntayksikkö KU38:sta. 27.1. Onnetar suosi arvonnassa Tauno Riihimäkeä Tampereelta ja Petteri Helisteniä Kuopiosta. Laatikainen on ollut rakentamassa yksikköä. Tällä puolella on jo täyttä, mutta käyttötilasta on vielä noin 20 prosenttia vapaana. (09) 2293 3811 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) Mustav. 9 17.11. 21.1. Alueella on noin 100 vaarallisten aineiden tehtävää/vuosi, öljyntorjuntatehtäviä noin 1200/vuosi
(05) 680 7700, fax (05) 680 7750 www.sply.fi BRONTO SKYLIFT OY AB DRÄGER SUOMI OY EVIRTA OY FERNO NORDEN OY FINNSA OY FINSATEC OY KARSKE OY KIDDE FINLAND OY KURIKKA T. Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta yhteistyökumppaneillemme! SUOMEN PALOKALUSTOLIIKKEIDEN YHDISTYS R.Y. & CO OY LAMOR CORPORATION AB MICA ELEKTRO OY Ltd PELTACO OY PIG-FARMI OY PIG ENVIRO PIVASET OY POLARSAFETY OY PRESTO PALOTURVALLISUUS OY RAUPLAN OY SAMMUTIN OY SAMMUTUSTEKNIIKKA OY SARCO OY SAVON PALOKALUSTO KY SCAN-AUTO OY AB SEA SAFETY SCANDINAVIA OY Ltd TAMREX OY TEKNOSAFE OY VEHO GROUP OY AB VEIKKO NUMMELA OY VEMA LIFT OY VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY YTM-INDUSTRIAL OY ÖRUM OY AB. Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh