HELMIKUUTA. 8 Pelastussuunnitelman tekoon uudet ohjeet s. RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! 10 /2 01 1 15.12. 28 2013 Jyväskylään kolme uutta asemaa ja lisää palomiehiä s. 19 Tilannekuva on johtamisen peruspilari s.24. PELASTUSTIETO 1/2012 ILMESTYY 9. Toimintavalmiusohjeelle vuoden lisäaika s
40 €/vsk. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena ja koskee vain uusia tilauksia. Tilaajalahjaksi heijastinliivi! Tarjouksemme on voimassa 23.12.2011 asti.. Osoitteesta www.pelastustieto.fi > tilaukset voit tulostaa lahjakortin lehden saajalle! Voit tilata myös numerosta 044 728 0400 tai meilata: tilaukset@pelastustieto.fi Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaik on työ... Mietitkö vielä, mitä antaisit lahjaksi. Vielä ehdit tehdä loistavasti lahjatilauksen, joka ennättää pukinkonttiin
Hyvä johtaja osaa myös tehdä hyvää yhteistyötä alaistensa kanssa ja käyttää heidän asiantuntemustaan oikealla tavalla hyödyksi. P.S. Ihminen on niin mukavuudenhaluinen tai muuten kiireinen, ettei oman asuinympäristön turvallisuus jaksa kiinnostaa. Kuvitteellisessa koneessa oli 220 matkustajaa, joista puolet kuoli heti. Siinä tarvitaan johtajalta hyvää ja oikeaa johtamisen osaamista ja otetta. Hän on itsekin ryhtynyt taloyhtiönsä turvallisuuspäälliköksi. On päivänselvää, että myös ylimmän virkamiehen on tunnettava johtamansa laitoksen asiat. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Helsinki-Vantaan lentoaseman lähestymisalueella järjestettiin lokakuun lopulla SAR 2011 -suurlento-onnettomuusharjoitus. Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon haettiin tänä vuonna pelastusjohtajaa, joiden kelpoisuusehdot määriteltiin pelastustoimesta annetun asetuksen mukaisesti. Ammattitutkinnon tarvetta perustellaan myös sillä, että siten on helppo saavuttaa henkilöstön luottamus. Taloyhtiöissä hallitus vastaa myös turvallisuudesta, mutta jokaisessa asuinyhtiössä olisi hyvä olla myös turvallisuuspäällikkö. Turvallisuus kiinnostaa myös poliitikkoja. Turvallisuusosaamiseen perehdytetään myös uudessa yhdistyksessä, joka perustettiin marraskuussa Espoossa. Pelastuskomentajan virasta haluttaisiin riisua erityisvaatimukset. RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! 10 /2 01 1 15.12. Nyt kannattaa alueilla valmistautua tulevaan vaalitaistoon ja tuoda turvallisuusasioita näkyvästi esille. PELASTUSTIETO 1/2012 ILMESTYY 9. Helsingissä virkanimike on pelastuskomentaja. 19 Tilannekuva on johtamisen peruspilari s.24 Johtamiseen tarvitaan oikeaa osaamista Lakiin perustuvat alueelliset pelastuslaitokset täyttävät vuoden vaihteessa seitsemän vuotta. Pelastusjohtajan viran kelpoisuusehdot ryöpsähtivät esille, kun Helsingissä erityisesti kokoomuslaiset halusivat muuttaa viran kelpoisuusvaatimuksia. Pelastuslaissa todetaan, että pelastustoimintaan osallistuvalta pelastuslaitoksen päätoimiselta päällystöltä vaaditaan virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto. Siinä sanotaan, että päällystöön kuuluva on suorittanut Pelastusopiston ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttaman palopäällystön koulutusohjelman ja siihen sisältyvän insinööri (AMK) -tutkinnon tai päällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa. HELMIKUUTA. Ensi vuonna on kunnallisvaalit. Suomeen perustettuja 22 alueellista pelastuslaitosta johtaa korkeimpana virkamiehenä pelastusjohtaja. Sellaisia esitellään toimittaja Kimmo Kaiston pelastussuunnittelua käsittelevässä jutussa. Miksi turvallisuus ei kiinnosta asukkaita. Pienimmätkin alueellisista pelastuslaitoksistamme ovat jo suurehkojen yritysten kokoisia. Oleellista on se, että ylin johtaja saa hommat johtamassaan laitoksessa sujumaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. 28 2013 Jyväskylään kolme uutta asemaa ja lisää palomiehiä s. Vapaaehtoisia joudutaan etsimään ”kissojen ja koirien” kanssa erilaisiin vapaaehtoisiin tehtäviin. Kunnat omistavat pelastuslaitokset. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 10 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. Ja se on myönteinen vaalikeskustelujen aihe.. Viime kesänä voimaan tulleessa pelastuslaissa määritetään pelastussuunnitelma vähintään kolme asuinhuoneistoa käsittäviin asuinrakennuksiin. 8 Pelastussuunnitelman tekoon uudet ohjeet s. Toimintavalmiusohjeelle vuoden lisäaika s. Koulutus on luonnollisesti hyvä väylä siihen, mutta asiaosaamisen voi saavuttaa muutenkin. Sellaisia ovat kaikkien maamme 22 laitoksen johtajat. Vapaaehtoisin hommaan on kaikille asukkaille kullanarvoinen ihminen. Pelastussuunnitelma on talon asukkaita varten tehty turvallisuuden varmistava asiakirja, ei yhtäkään viranomaista varten tehty dokumentti. Perusteluna on se, että laitoksen ylin virkamies ei osallistu operatiivisiin pelastustehtäviin, vaan on hallintovirkamies. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry
pelastuslaitos Päijät-Hämeessä pelastuslaitos toimii maakuntahallinnon alaisuudessa ja kokemukset siitä ovat hyvät. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 1/2012 ILMESTYY 9. 14 kalusto EK 105 on Suomen parhaiten varusteltu raivausauto. 19 Tilannekuva on johtamisen peruspilari s.24 Pahin mahdollinen on toteutunut: Ison luokan öljyonnettomuus ja tuuli kuljettaa öljyä kohti saaristoa Tukholman ja Nynäshamnin välillä. Ensimmäiseen hälytykseen raivausauto joutui vähän sen jälkeen, kun se oli esitelty lehdistölle. s. s. Rannikkovartiosto kartoittaa tilannetta. Toimintavalmiusohje elle vuoden lisäaika s. 45 SIVU 52 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 10 /2 01 1 15.12.2011 8 Toimintavalmiusohjeelle vuoden lisäaika 9 Toimintavalmiusohje asiakirja muiden joukossa 12 Pelastuskomentajan kelpoisuusehdoista kiistellään Keijo Himanen 19 Jäähyväiset homeloukuille Jyväskylässä Maria Markus 22 Oslon terroriteot pelastustoimen näkövinkkelistä Silvio Hjelt 24 SAR 2011 – haasteellista johtamista Matti Virpiaro 26 Timo Kaistinen kehuu aluelaitosjärjestelmää 28 Pelastussuunnitelman tekoon tulossa ohje 34 Varsinais-Suomessa päivitettiin paloasemien kunto Marianne Mäkitalo 36 Poliisien säästöt uhkaavat pelastajienkin turvallisuutta Tarja Ojala 38 Valtimoiden kunto kertoo ikäsi Harri Lindholm, Anne Punakallio, Sirpa Lusa 41 Nuorten leiri Satakunnassa 2014 Pauliina Kankare 42 Tampereen palaneen talon materiaalina yhä lasi Juhani Katajamäki 44 Suurten onnettomuuksien johtamista opettelemassa Mira Leinonen 50 Vääpelistä tuli kouluttajapalomestari Juhani Katajamäki 54 Pasi Hirvijärvi johtaa Dräger Suomi Oy:tä VAKIOT 27 Vieraanamme: Isto Kujala 47 Mirafoni: Mira Leinonen 48 Ulkomailta: Risto Lautkaski 55 Erilaisia vapaaehtoisia Kalle-Erik Vähäkylä 56 Turvallisuus romutetaan kansalaisten selän takana Raija Kuosmanen 56 Kalkkunajahtiinko palomiehiä tarvitaan. Valtaosa alueesta toimii sopimuspalokuntien voimin. Neljä viidestä vastasi ”ei”. Pelastustieto on myös Facebookissa. 8 Pelastussuunnitelma n tekoon uudet ohjeet s. RAUHALLIST A JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! 10 /2 01 1 15.12. 16 Poliittisista paineista huolimatta hätäkeskusuudistus etenee tehtyjen päätösten mukaisesti. Varusteineen ja arvonlisäveroineen 830000 euroa maksanut Scania on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kaikkien aikojen kallein hankinta. s. Pelastustoimen alueellinen järjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja siitä voisi sisäasiainministeri Päivi Räsäsen mielestä ottaa oppia. Risto Raitio harjoitus nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Ovatko pelastustoimeenkin tulevat uudet yksikkötunnukset tarpeelliset?”. – Juna oli jo edennyt niin pitkälle, että sen kulun muuttaminen olisi tullut liian kalliiksi. 28 2013 Jyväskylään kolme uutta asemaa ja lisää palomiehiä s. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. HELMIKUUTA . Aikaa avomeritorjunnalle ei juuri ole. s.32. Lahdessa on pitkät palokuntaperinteet sillä ensi vuonna vakinainen palokunta täyttää sata vuotta. Onneksi kyse on vain harjoituksesta
Palosuo jelukeskuksesta on saatavana mainittua ohjekirjoitusta jaet tavaksi asianomaisille. Arkistojen, museoiden ja taideym. laitosten ja kokoelmien vastuunalaisten hoitajien ja val vojien perehtyvän. Tässä tarkoi tuksessa Palosuojelukeskus on koonnut toisaalla lehdessäm me julkaistun ohjekirjoituk sen, johon toivomme erityises ti museoiden, valtion, kuntien ja lukuisten yhtymien arkisto jen jms. Maamme museot, arkistot, kirjastot sekä taide ja muut kokoelmat sisältävät suuret määrät sellaista yleis ja kult tuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta, jota ei voi da rahalla eikä työllä korvata ja jonka menettäminen tai tuhou tuminen esim. 10/2011 5. Museoiden, arkistojen ja eri laisten kokoelmien varjelemi seksi tulipalon vaaralta ja tu houtumiselta on tehtävä kaikki voitava. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Tulipalot tuhoavat käytän nöllisesti katsoen aina jotain sellaista, jolla on yleistä arvoa ja käytännöllistä merkitystä ja jonka menettäminen on suu rempi tai pienempi kansan talou dellinen tappio vaikka täl löin tuhoutunut omaisuus pys tyttäisiinkin korjaamaan tai uudelleen rakentamaan. Vähin menetys on tehdyn työn ja sii hen käytetyn ajan ja materiaa lin arvo. tulipalossa oli si korvaamaton tappio kansal lemme ja koko yhteiskunnalle. Tulen irtipääsyn mahdolli suus on eräs sellainen vaara, jota ei yleensä läheskään aina oteta riittävän vakavalta kan nalta, siitähän kertovat päivit täiset tulipalot ja palotilastom me vakuuttavalla tavalla. kokoelmien paloturvallisuus Vetoamme myös maamme paloviranomaisiin, palopäällik köihin ja palotarkastajiin täs sä asiassa, jotta he palotarkas tuksia suorittaessaan ja valvo essaan kiinnittäisivät tarkkaa huomiota tässä kosketeltuun asiaan yhteisten kulttuurihis toriallisten arvojen varjelemi seksi tulen tuholta. Olisi anteeksiantama tonta ellemme kiinnittäisi tu lipalon vaaraan ja torjuntakei noihin riittävää huomiota ja jos vaarasta piittaamattomuuden tai leväperäisyyden takia me nettäisimme tai päästäisimmie tuhoutumaan menneitten suku polvien meille jättämiä arvok kaita ja vaamattomia perintöjä. On sen tähden aiheellista kiinnit tää myös otsikossa mainituis sa tai vastaavissa laitoksissa ai van erityistä huomiota tulen ir tipääsyn vaaraan ja niihin varo keinoihin, joilla tulipalot voi daan ennakolta torjua tai ai nakin tehdä tulen irtipääsyn mahdollisuudet niin vähäisiksi kuin mahdollista
Malila pitää turvallisuuden järjestötoimintaa tärkeänä, kun uusi pelastuslakikin korostaa omatoimisuutta palotarkastuksissa. – Kalkkunan ulostetta oli joka paikassa, voi sanoa, että sitä oli ilma täynnä, Rajala kuvailee työskentelyolosuhteita. Teksti: Esa Aalto Kuva: Sirpa Ala-Rämi Turvallisuusosaaja Espoo ry on uusi yhdistys turvallisuusosaamisesta kiinnostuneille kansalaisille. Hanskat käsissä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tukee uutta turvallisuuden järjestötoimintaa ja Turvallisuusosaajat Espoo ry on hakenut myös Uudenmaan Pelastusliiton jäseneksi. – Eläimet saatiin pysymään paikoillaan ja odottelemaan uutta kuljetusta. Palomiehet joutuivat tekemään tapahtumapaikalla myös kalkkunoiden hätäteurastusta. Jorma Malila myös korostaa, että turvallisuuden järjestötoiminnassa näkökulma on laajempi kuin perinteisessä väestönsuojelutoiminnassa. Ei kuulu meidän päivittäisiin rutiinitoimintoihin, kertoi Kymenlaakson pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Juhani Carlson Yle uutisille. Voimme järjestää vierailuja yrityksiin, joissa pääsemme tutustumaan niiden turvallisuustoimintaan. Kampylobakteeri leviää ulosteessa. Maastoon sikoja ei ilmeisesti päässyt. Perustavassa kokouksessa mukana oli esimerkiksi poliiseja, isännöitsijöitä ja myös vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa mukana olevia. Eläimet olivat matkalla teuraaksi. Yhdistykseen voivat tulla mukaan kaikki, jotka tuntevat turvallisuusasiat omakseen. 6 10/2011. – Pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan arjen turvallisuuteen ja palvella sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita. Tartunta tulee puutteellisen hygienian seurauksena, kun palomiehet käsittelivät karanneita lintuja. Ulosajossa loukkaantuivat lievästi myös auton kuljettaja ja apumies. Yksi sairastuneista joutui korkean kuumeen takia sairaalahoitoon. Lisätietoa turvallisuuden järjestötoiminnasta: jorma.malila@kolumbus. Sairastuneet paranivat noin viikossa. Uusia yhdistyksiä toivotaan Malila myös toivoo, että Espoossa perustetun kaltaisia yhdistyksiä perustetaan myös muualle Suomeen. – Mukaan voisivat tulla esimerkiksi taloyhtiöiden talosuojeluhenkilöt tai turvallisuuspäälliköt. Erikoiseen eläinpelastustehtävään jouduttiin myös Kouvolassa, jossa eläinkuljetusauton ojaan ajossa yli 300 sikaa pääsi vapaaksi. – Pyrimme yhdistyksen avulla jakamaan laaja-alaisesti tietoa turvallisuudessa. Sairastuneet palomiehet olivat Kankaanpään ja Honkajoen paloasemilta sekä Karvian VPK:sta. Tehtävään osallistui useita kymmeniä vakinaisia palomiehiä ja sopimuspalomiehiä. Rajalan mukaan suojautumisesta kysyttiin eläinlääkäriltä, mutta asiantuntijan mukaan eläimet olivat puhtaita. – Elävien sikojen kiinni saaminen oli suhteellisen työlästä. Meillä oli valmius parempaan suojaustasoon, sillä lintuinfluenssan takia on hankittu laitokselle suojavarusteita. Palomiehet joutuivat jahtaamaan yli tuhatta kalkkunaa, sillä kuljetuksessa oli 1143 kalkkunaa. Kertakäyttöiset mikrokuitukankaiset suojavarusteet ja käsivarsiin ulottuvat hanskat olisivat olleet riittävät. Suurin osa sioista selvisi hengissä. Onnettomuus tapahtui myöhään illalla ja kalkkunat oli saatu pois seuraavana iltapäivänä. Turvallisuusosaajat – uusi järjestö turvallisuusalalle Turvallisuusosaajat Espoo ry:n perustavassa kokouksessa puheenjohtajana toimi Jorma Malila ja sihteerinä Tero Hanninen. – Tulemme vielä keskustelemaan siitä, miten vastaavassa tilanteessa pitää toimia, jos sellaiseen vielä joudutaan, Risto Rajala kertoo. – Yhdellä sairastuneella tauti todettiin varmasti kampylobakteerin aiheuttamaksi, mutta muillakin sama lääke tehosi, aluepalopäällikkö Risto Rajala kertoo. – Töitä tehtiin sammutusvarusteissa. K ymmenkunta palomiestä sairastui kampylobakteerin aiheuttamaan vatsatautiin Karvialla Satakunnassa, kun kalkkunoita kuljettanut rekka suistui ojaan. Järjestämme erilaisia turvallisuusalan esitelmätilaisuuksia. Yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Malila toivoo mukaan myös yrityksiä, jotka haluavat tukea turvallisuustoimintaa. Carlsonin mukaan eläimet Palomiehille vatsatauti kalkkunajahdissa olivat siirrettäessä varsin rauhallisia. fi tai 0500 843 791. Kalkkunoiden pelastaminen oli pitkäkestoista
Pelastusharjoitusalue on 37,6 hehtaarin kokoinen, ja siitä rakennetaan noin viisi hehtaaria. Porin lentokentän viereen rakentuvalla alueella ovat valmiina korkean paikan harjoituskenttä, savusukelluskenttä, liikenneonnettomuuskenttä ja ylijäämämaista rakennettu mönkijärata. Alueelle on tuotu pelastuslaitoksen lieskahdussimulaattori ja palotalo sekä käytöstä poistettuja kolariautoja liikenneonnettomuuksien harjoitteluun. Kuva: Jukka Lepistö Paloprofessuurista yhteistyösopimus Pelastuslaitosten henkilöstön urakehitystä on saatava viimeinkin eteenpäin alan toimijoiden laajalla yhteistyöllä. Alueen varusteluun ja myytävien palvelupakettien tuotteistukseen osallistuu muitakin tahoja, esimerkiksi Porin seudun kehittämiskeskus Posek. Porin pelastusharjoitusalue palvelee Länsi-Suomea Aalto-korkeakoulusäätiö (Aaltoyliopisto) ja Palotutkimusraati solmivat 5.12.2011 yhteistyösopimuksen paloprofessuurin perustamisesta. 10/2011 7 L änsi-Suomen pelastusharjoitusalue vihittiin käyttöön marraskuussa. Kolmevuotisen hankkeen kustannusarvio on 3,4 miljoonaa euroa. Ratkaisuja on haettava pelastuslaitosten, henkilöstöjärjestöjen ja kuntatyönantajan voimin, vaatii Palomiesliitto vuosikokouksen julkilausumassaan. Säätiön tarkoituksena on yleishyödyllisen pelastusharjoitustoiminnan kehittäminen, koulutustoiminnan järjestäminen ja pelastusharjoitusalueen rakennuttaminen sekä ylläpito Porin lentokentän alueella. Avajaisissa järjestettiin pelastusharjoitusalueen ensimmäiset harjoitukset. Hankkeen rahoittajina ovat Porin kaupunki, palosuojelurahasto ja pelastusharjoitusaluesäätiö. Vuonna 2013 rakennetaan teollisuuspalokenttä ja satamaonnettomuuskenttä. Vihityn osan rakennuskustannukset ovat noin 800000 euroa. Säätiö vuokraa aluetta ja tarjoaa pelastusharjoitustarpeisiin räätälöityjä koulutuspaketteja eri käyttäjäryhmille. Jos rahoitus toteutuu suunnitellusti, ensi vuonna alueelle valmistuvat sisäharjoittelun mahdollistava harjoitushalli, vaarallisten aineiden onnettomuuskenttä, rauniopelastamisen kortteli, kulissikaupunki, eläinten pelastamisen harjoitusalue ja kolmen harjoituskentän läpi kulkeva rautatie tasoristeyksineen sekä vapaakenttä. Pelastusharjoitusalueen rakentaminen jatkuu vaiheittain vuoteen 2014 asti. Tietyistä ehdoista pidetään kiinni: pelastustoimen välittömästä lähtövalmiudesta on huolehdittava, työtehtävien on oltava motivoivia pelastustoimen tehtäviä, ansiotaso on turvattava ja uusiin tehtäviin siirtyville on varmistettava työnantajan järjestämä koulutus. Maat on vuokrattu Porin kaupungilta. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue on Suomessa laatuaan toinen. Alueen suunnittelija ja rakennuttaja on Porin kaupungin tekninen palvelukeskus, ja maanrakennustyöt on urakoinut Maanrakennus Mykrä Oy. Professuurin aloittaminen ajoittunee 2013 vuodelle. Rahoituspohjan laajentaminen on vireillä. Harjoittelumahdollisuuksien paranemisen odotetaan lisäävän pelastusalan toimijoiden osaamista ja viranomaisten yhteistyövalmiuksia. Samalla pelastustoimen kustannusten nousu tulee hyväksyä, jos työurien kehittämisen kautta pelastuslaitokset tuottavat kansalaisille entistä parempaa palvelua.. Pelastusharjoitusalueen mahdollisia käyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi pelastuslaitokset, vapaapalokunnat, sairaanhoitopiirit, poliisi, puolustuslaitos, Finavia, turvayritykset, oppilaitokset, teollisuuslaitokset, Olkiluodon ydinvoimalaitos, lentoyhtiöt, maahuolintayhtiöt ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluetta hallinnoi pelastusharjoitusaluesäätiö. Määrärahasta puolet on teollisuuden ja järjestöjen lahjoitusta ja toinen puoli muodostuu palosuojelurahaston erityisavustuksesta. Pelastusopistossa on pelastusalan perusja jatkokoulutukseen tarkoitettu vastaava, mutta suurempi harjoitusalue. Palotutkimusraati osallistuu professuurin rahoittamiseen eri lahjoittajaosapuolilta keräämällään määrärahalla. Palomiesliitto on ollut aloitteellinen ikääntyneiden palomiesten työurien kehittämisessä. Lisäksi tilaisuudessa olivat mukana Jukka Lepistö, Palotutkimusraadin varapuheenjohtaja sekä Seppo Saastamoinen Aaltoyliopistolta. Kuvassa vasemmalta ovat sopimuksen allekirjoittaneet Esa Kokki (Palotutkimusraadin asiamies), Petri Varsta (Aalto-yliopiston dekaani) ja Seppo Pekurinen (Palotutkimusraadin puheenjohtaja). Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue palvelee koko Länsi-Suomea
Laitosten pitääkin nyt sitoutua toimimaan uuden ohjeen mukaisesti. Erityisesti pelastuslaitosten lausunnoissa korostui huoli siitä, miten ensitoimenpiteet pelastustehtävissä voidaan kirjata pitävästi tehdyiksi. Pelastusosaston pelastustoimintayksikön virkamiehistä koostuva työryhmä kirjoittaa ohjeen valmiiksi ja se julkaistaan todennäköisesti tammikuussa. – Ensitoimenpiteiden mitattavuus pitää saada kunnolla hoidettua ja siksi sitä on hyvä ensin kokeilla. Taito Vainio pitää tärkeänä, että vuoden aikana uutta ohjetta päästään kokeilemaan, jolloin siihen voidaan vielä tehdä tarvittavia muutoksia ennen kuin se virallisesti otetaan käyttöön. Toimintavalmiusohjeen tekee lopulliseen muotoonsa pelastustoimintayksikön päällikön, valmiusjohtaja Janne Koivukosken johdolla toimiva työryhmä. Tämä toimenpide vaatii koulutusta ja käytännön harjoittelua ja siksi sitä voidaan tehdä vuoden 2012 aikana. Se julkaistaan myös pelastusosaston nettisivulla. Osaston edustajat käyvät Toimintavalmiusohje otetaan kokeilukäyttöön Vuoden lisäaika Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Taito Vainio.. – PRONTOon on helppo tehdä tarvittavat tekniset muutokset, jotta laitokset voivat alkaa kirjata järjestelmään ensitoimenpiteeseen kuluvaa aikaa, uutta ohjetta valmistelleen työryhmän puheenjohtajana toiminut pelastusylitarkastaja Taito Vainio sisäasiainministeriön pelastusosastolta kertoo. Ennen kuin uusi ohje otetaan virallisesti käyttöön, halutaan siitä käytännön kokemuksia. Se tulee voimaan 1.1.2013. – Ensitoimenpiteiden tehdyksi tekeminen katsottiin useissa annetuissa lausunnoissa hankalaksi. Mitä tarkoittaa se, milloin ensitoimenpiteet ovat tulleet tehdyiksi. 8 10/2011 T oimintavalmiusohjeen voimaantulolle otetaan vuoden lisäaika. Toimintavalmiusajan määritelmää tullaan lausuntojen pohjalta vielä miettimään. Jos ja kun ensitoimenpiteet tullaan ottamaan tulevassa ohjeessa huomioon, pitää selventää, millä tavalla ensitoimenpiteet kuitataan järjestelmään tehdyksi. Työkaluna käytetään Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOa. Ulkopuolinen paine ei muuta voimaantuloa Taito Vainio korostaa, että toimintavalmiusohjeen voimaantuloa ei siirretä sen takia, että sitä kohtaan on kentällä ollut kova vastustus. Nyt laitoksissa voidaan vuoden aikana suunnitella kirjaamiskäytännöt. Myös onnettomuustyyppien erilaisuus vaikuttaa tähän ja siksi määritelmää täytyy ohjeessa tarkentaa
– Lausunnot ovat niin kaukana toisistaan tässä asiassa, että yksi mahdollinen ratkaisu on se, että palvelutasopäätöksissä kuntien omistamat pelastuslaitokset voivat päättää, millaisilla alueilla tarvitaan pelastussukelluskelpoisia henkilöitä. On vaikea nähdä, että tällaista asiaa voidaan kirjoittaa lakiin; mikä olisi esimerkiksi minimivaatimus henkilöstön määrälle. Silloin arvioidaan sitä, onko apua voitu antaa viivytyksettä tai onko se riskien mukaista. Tilaisuuteen kutsuttu ammattijärjestön edustaja jäi pois sairauden takia eikä tilallekaan ollut onnistuttu saamaan toista henkilöä. – Pelastustoimi on tarkoitettu palvelua saaville ihmisille ja siksi myös tulevassa ohjeessa on asiakasnäkökulman näyttävä selkeästi, Taito Vainio tähdentää. Ohje ei ole laki Porin apulaiskaupunginjohtaja ja Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Kamyös ensi vuoden aikana kaikissa laitoksissa esittelemässä ohjetta ja kertomassa, miten sitä on tarkoitus tulkita ja soveltaa. – Se on moraalitonta, kun kaikki tiedämme sen, että työryhmän esityksessä ei puhuta samasta toimintavalmiusajasta kuin nykyisessä ohjeessa. Ohjeen noudattamatta jättämistä ei voida sanktioida. – Se on asiakkaan ja pelastuslaitosten kannalta selkeämpi ilmaisu. Olen sanonut, että ohje ei ole sitova määräys. Hänen mielestä myös hätäkeskuksen toiminta-ajan pitää kuulua avunsaantiaikaan. Pelastusalan lainsäädäntö on jo pitkään ohjannut toimintaa ennaltaehkäisevään suuntaan ja sille pitäisi antaa suurempi painoarvo myös pelastusalan ammattijärjestöissä, Taito Vainio huomauttaa. Tilaisuuden aluksi kuultiin alustuksia, jonka jälkeen alustajat osallistuivat paneeliin, jonka puheenjohtajana toimi päätoimittaja ja liiton tiedottaja Pekka Koivunen. Kysymys onkin siitä, luotetaanko kuntien päättäjiin. – Ykkösja kakkosriskiluokissa se tulee pysymään samana. Voivatko ne käyttää esimerkiksi toimintavalmiusohjetta laskeakseen pelastustoimensa tasoa. Pelastuslaitosten johto puolestaan katsoo, että tämä on kohtuuton tason nosto. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi, että ohjeita on aikaisemmin kirjoitettu myös määräyksen muotoisina. Valvova viranomainen voi ääritapauksissa käyttää ohjetta mittatikkuna määrätessään esimeriksi uhkasakon, mutta lähtökohtana tällaisissa tilanteissa on se, että pelastustoimen lainmukaisuutta arvioidaan yksittäistapauksen tai tilastojen kautta, onko järjestelmässä puutteita. – Ihmisille pitää pystyä kertomaan se kokonaisaika, mikä kuuluu siihen, milloin saavat tehokasta apua. Se on ollut jotakin muuta kuin tähän asti voimassa ollut kuusi minuuttia. Ja asiakkaalle me olemme palveluamme antamassa. Se ei pidä paikkaansa. Taito Vainiota harmittaa se, että jotkut alan ammattilaiset sanovat toimintavalmiusaikaa pidennettävän. – Ne eivät puhu totta, kun väittävät, että ohje heikentäisi palokuntien toimintavalmiutta. – Perustuslainsäädäntöämme on muutettu siten, että ehdottomia määräyksiä voidaan antaa enää lailla tai asetuksilla. – On hyvä, että ne yhdessä etsivät yhteistä kantaa. Lähdemme siitä, että ohjeessa tulee määritellyksi se, että pelastustoimintaan on kykeneviä henkilöitä ja ensi vuonna annetaan asetus siitä, mikä on tehtävään osallistuvien kuntovaatimus ja taso, millä tehtäviin voidaan osallistua. Partasen mielestä valvovan viranomaisen, aluehallintovirastojen yhteistyö on tässä asiassa tarpeen. 10/2011 9 Toimintavalmiusohje ei ole laki, vaan asiakirja muiden joukossa. Perusasiat ovat kuitenkin hyvällä mallilla eikä siksi ole kiirettä saada voimaan uutta ohjetta. Ohjeella ei voida korjata tai parantaa laissa tai asetuksissa annettuja asioita. Toimintavalmiusohje on asiakirja muiden joukossa Teksti ja kuva: Esa Aalto. Alan ammattilaiset tietävät myös sen, miten kauan aikaa kuluu siihen, kun todelliset pelastustehtävät alkavat. – Minun on väitetty todenneen, ettei ohjetta tarvitse noudattaa. Mahdollisista oikeusratkaisuista löytyy lopulta ehdoton alaraja. Toivon, että edes yritettäisiin puhua totta. Esimerkiksi nykyisessä ohjeessa ei mainita mitään pelastussukelluskelpoisuudesta, kun uudessa ohjeessa todetaan, että ykkösriskiluokassa tavoitteena on neljä pelastussukelluskelpoista henkilöä. T ulevasta toimintavalmiusohjeesta puhuttiin Suomen Sopimuspalokuntien Liiton järjestämässä seminaarissa Forssan työväentalolla. Hän pitää toimintavalmiusohjetta toki tärkeänä asiakirjana palokunnille, mutta se herättää suuria intohimoja, koska se on operatiivista toimintaa ohjaava asiakirja. Se antaa suuntaviivat palvelutasopäätökselle, jossa pelastustoimen alueen laatutasostakin päätetään. – Sitä pidetään edelleen keskeisenä asiana palokunnissa, kun pitäisi nähdä laajemmin pelastustoimen kokonaisuus ja onnettomuuksien ehkäisy. Avunsaantiaika Ohjeluonnoksessa todettua toimintavalmiusaikaa ei Vainion mukaan tulla oleellisesti muuttamaan. Ammattijärjestöissä vaaditaan, että kaikissa riskiluokissa pitäisi olla kaikkien tehtävään osallistuvien pelastussukelluskelpoisia. On muistettava, että toimintakykyhankkeessa selvitettiin pelastussukelluskelpoisuutta ja silloin todettiin, että noin 87 prosenttia päätoimisista ja 34 prosenttia sopimuspalokuntalaisista oli pelastussukelluskelpoisia. Kolmosriskiluokan 20 minuutin toimintavalmiusaikaa saatetaan vielä tarkastella uudelleen ennen kuin lopullinen ohje annetaan. Ohjeilla voidaan tarkentaa sitä, miten suunnittelussa ja kenttätoiminnassa päästäisiin asetettuihin tavoitteisiin. Vainio ennakoi kuitenkin, että lopulliseen muotoon kirjoitettavaan ohjeeseen on tulossa joitakin muutoksia, koska erityisesti ammattijärjestöt tuovat voimakkaasti omaa näkemystään esille. Pelastustoimintaan osallistuvien vähimmäisvaatimukseksi ei voida asettaa pelastussukelluskelpoisuutta. Paneelin aluksi puitiin toimintavalmiusohjeen asemaa. Hänen mukaansa käsite toimintavalmiusajasta muutetaankin avunsaantiajaksi
Hän toivoi, että sellaiset olisivat joskus mahdollisia. Laatujärjestelmä käyttöön Kari Hannus toivoi, että pelastuslaitoksissa otettaisiin kunnianhimoisempi tavoite kuin minimin täyttäminen. Ville Bräysy totesi, että jos palvelutaso määrittelee laadunkin, niin miksei valvova viranomainen ota sitä työkalukseen. Yleisön joukosta Anjalan VPK:n päällikkö, teollisuudessa työskentelevä Markku Leinonen piti Hannuksen ajatusta hyvänä. Toimintavalmiusohje on vain yksi osatekijä eikä se ole vastaus kaikkiin kysymyksiin. Vai voimmeko luottaa kuntiin ja niiden päättäjien vastuuntuntoon, että pelastustoimen toimintakyvystä pidetään huolta. Tyrnäväläinen sopimuspalomies Ville Bräysy peräsi laadullisia mittareita. Kättennosto osoitti, että ainakaan saliyleisöllä sitä ei ole, sillä valtaosa ilmaisi epäluottamuksensa kunnissa päätöksiä tekeviin. Pekka Koivunen kysyi seminaariyleisöltä, luotetaanko kuntien päättäjien. Luotammeko päättäjiin. Alueellinen järjestelmä ohjaa siihen suuntaan ja ammattitaito alalla kasvaa. Taneli Rasmus ei suoraan innostu sertifioi. Taneli Rasmus vastasi valvontaa tehtävän lain ja ohjeen mukaisesti, toimitaanko viivytyksettä ja tehokkaasti. Sillä tavallako suojaamme pelastustointa sitä alas ajavien päättäjien toimintaa vastaan, Partanen kysyi. Kari Hannus totesi pelastustoimen alueellisen järjestelmän olevan monessa mielessä hyvän, myös siksi, että kustannukset jaetaan asukasluvun mukaan. – Toimintavalmiusohje on ohjaava asiakirja. – Siihen sisältyvä omavalvonta, myös laadun kannalta, on tärkeätä, Hannus sanoi. Taneli Rasmus totesi, että ohje ei sitä yksin ratkaise. – Toki pyrimme vaikuttamaan ohjeen sisältöön, että siihen ei tulisi mitään sellaisia vaatimuksia, joiden kanssa voisimme joutua käytännön työssä vaikeuksiin. – Jos yksinkertaistan, niin he haluaisivat ohjeen, jolla voidaan turvata työpaikat. Kenttä on moniulotteisempi. Se antaa reunaehdot valvonnalle. Pentti Partanen totesi ohjeluonnokseen liittyvän erimielisyyksiä; erityisesti ammattipalomiesten mielestä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviainen totesi ohjetta noudatettavan ja toteutettavan kentällä siten kuin viranhaltijakin pitää. Ohjetyöryhmän puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja Taito Vainio totesi, että kuntien omistamissa pelastuslaitoksissa tehtävässä palvelutasossa päätetään myös lopullinen laatutaso. – Kunnissa seurataan pelastustoimen palvelutason toteutumista, ja jos se ei jossakin kunnassa hoidu, siitä nostetaan heti meteli. – Voimmeko me määrittää ohjeella niin ehdottomasti tiettyjä asioita, mikä olisi myös realistista ja mahdollista. – Toivon, että koskaan ei näissä asioissa jouduta oikeuskäytännön mukaan ratkaisemaan asioita, mutta jos on tarpeen, niin lopullinen raja haetaan sitten vaikka sieltä. Pentti Partanen totesi pelastustoimen olevan menossa laatujärjestelmää kohti. On Korkein hallinto-oikeus joskus ratkaissut maa-aineslain perusteella senkin, mikä on kauniin maisemakuvan määritelmä. Toimintavalmiusohjeesta keskustelivat Pentti Partanen (vas.), Taito Vainio, Taneli Rasmus, Kari Hannus, Jorma Parviainen ja Ville Bräysy. – Onko yhdelläkään pelastuslaitoksella käytössä esimerkiksi sertifioitua laatujärjestelmään, hän kysyi. Palvelutason laadullisten määreiden toteutumista valvoo sen laatija eli kunnat. Siten saadaan laatu kuntoon. Minusta tämä on täsmällisesti kirjoitettu myös ohjeessa, mutta ellei siihen tyydytä mahdollisissa kiistatilanteissa, määrittely tehdään lopulta oikeudessa. Sellaiset järjestelmät ovat esimerkiksi teollisuudessa. Erilaiset onnettomuudet on kuitenkin otettava huomioon. Laatua ja valvontaa Riittävätkö sitten valvovan viranomaisen eväät työhönsä. Ohjetta valmistelleeseen työryhmään kuulunut Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Taneli Rasmus muistutti, että viranomainen valvoo pelastuslain toteutumista. Pentti Partanen huomautti, että pelastustoimen tehokkuutta pitää tarkastella laajemmin kuin vain onnettomuustilanteiden kautta. Onko meidän ainut keino turvata pelastuslaitosten toiminta ohjeella ja lainsäädännöllä. – Onnettomuustutkinta on yksi tärkeä tekijä ja myös pelastuslaitosten vertailtavuus, jota voimme alkaa paremmin tehdä tulevaisuudessa. – Se keskittyy tiettyihin määrällisiin ja ajallisiin mittoihin. Siinä sanotaan, että pelastustoimien on hoiduttava viivytyksettä ja tehokkaasti. – Laatujärjestelmä pitää ehdottomasti saada pelastustoimeenkin. Kun ottaa lähtökohdaksi jokaiselle insinöörille annetun kaavan; mitä, miten, millä ja ennen kaikkea miksi mittaa, vastaukset kyllä löytyvät. 10 10/2011 ri Hannus totesi Porissakin päättävissä luottamuselimissä jaetun väärää tietoa, kun on todettu pelastustoimessa toimitun lainvastaisesti, jos ei ole toimittu ohjeen mukaan
Ihminen valitsee missä haluaa asua, mutta silloin hänellä on myös vastuu siitä, millaisten palvelujen äärellä asuu. – Kunnan palopäälliköiden mielissä päällimmäinen asia oli laatu ja sille samalle ammatillisille kunnianhimon tasolle pitää päästä nytkin, Rasmus painotti. – Pitää huolehtia siitä, että pelastustoimi pysyy poliittisessa keskustelussa. Johtamista tutkittava Pelastustyön johtamisesta käydyssä keskustelussa Taito Vainio totesi, että pelastustyönjohtajan toimivaltuudet tulee määritellä tarkemmin. Iltajuhlassa Wipak Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Tiitola johdatti TPK:laiset paloalan terminologialla juhlatunnelmaan ja kiitti tehdaspalokuntaa yritykselle arvokkaasta turvallisuustyöstä. – Eri osissa kuntaa asuvilla on erilaiset palvelut. Pitäisi asettaa kyseenalaiseksi se, miksi meidän kunnassa ei ole esimerkiksi nostolavaa, jos on korkeita rakennuksia tai miksi meillä ei tehdä riittävästi palotarkastuksia. Perustamisen aikaisia jäseniä tehdaspalokunnassa ei enää ole, mutta joukossa on 34 vuotta mukana ollut sammutusmies. – Poikkeamat voidaan pelastustoimessa käydä jo nyt läpi esimerkiksi palontutkinnassa, Taneli Rasmus totesi. Hän myös painotti kokonaisuuden tarkastelua. Ensi vuonna on kunnallisvaalit ja siinä yhteydessä on tärkeää tuoda pelastustoimen kysymyksiä esille. tavasta laatujärjestelmästä, koska se on työläs toteuttaa, mutta laatujohtamisen keinoja pitää hyödyntää. Pidetäänkö palokuntaa niin itsestään selvänä. Muutoin sitä voi johtaa tilanteessa muu valtuudet omaava henkilö, joka toimii yhdyshenkilönä ja on ikään kuin operaatiota johtavan silmät ja korvat. Alueen voimavarat muodostuvat niin vakinaisista kuin vapaaehtoisesti ja niitä pitää käyttää järkevästi. Tehdaspalokunta perustettiin 10.11.1971, jolloin siihen liittyi 15 jäsentä. tikastyöskentely, välinesiirrot palonarulla sekä letkutyöskentelyä. Lisäksi TPK edesauttaa yrityksen turvallisuuskulttuurin kehittämistä muistuttamalla turvallisuuden välttämättömyydestä yhtenä tuotantotekijänä. Virheet saadaan pois, kun ne käsitellään. Pentti Partanen sanoi, että pelastustoimen johtamista pitäisi tutkia paremmin. – Resursseja ei vähennetä, mutta ei niitä kyllä lisätäkään. Wihuri Oy:n pakkausteollisuuteen kuuluvan Wipak Oy:n tehdaspalokunta vietti 40-vuotisjuhlaa 18.11. – Nykyinen ohjekaan ei totea sitä, että ne pitäisi tulla yhdestä ja samasta paikasta, Taito Vainio totesi. Juhlaillan aikana muisteltiin aikojen saatossa tapahtuneita ja hallintaan saatuja palonalkuja sekä muita urotöitä. Nopeasti paikalle Arvostelua on myös herättänyt se, että uuden ohjeen perusteella tehtävään osallistuvat yksiköt voidaan muodostaa tilanteeseen tulevista kelpoisuusvaatimukset täyttävistä henkilöistä. Tehdaspalokunnan juhlapäivä alkoi Nastolan paloasemalla harjoituksen merkeissä. Palkittuja olivat 30 vuotta palvelleet Martti Takanen ja Mauno Nissinen, 25 vuotta palvelleet Mikko Junttila, Pertti Lankinen, Olli Heinonen, Reima Kihlakaski ja Jorma Hallami sekä 20 vuotta palvelleet Arto Eklund, Mikko Hietanen, Veijo Ovaska, Ilkka Kamotskin ja Pekka Virtanen. Jäljempänä tulevien on tyydyttävä siihen, että apu kestää kauemmin. Tehdasalueen hyvin tunteva ja siellä ympäri vuorokauden toimiva TPK ja sen koulutetut jäsenet parantavat oleellisesti yrityksen alkusammutuskykyä palon alkutilanteessa ja toimivat pelastuslaitoksen apuna operatiivisessa toiminnassa. Neljässäkymmenessä vuodessa Wipakin tehdas on laajentunut lähes kymmenkertaiseksi 3500m2:n kohteesta 30000 m2:n omaisuuskeskittymäksi ja sen henkilöstömäärä on nykyään reilut 450. – Voisimme ottaa mallia lentoja meripelastustoiminnan johtamisesta, jossa varsinainen työn johtaja on paikalla jos tilanne sitä todella edellyttää. Ajankohtaisten kuulumisten jälkeen TPK siirtyi harjoittelemaan Leo Utelan suunnittelemia harjoitteita, joihin kuuluivat mm. Teksti ja kuva: Sampo Martiskainen Wipakin tehdaspalokunta harjoitteli ja juhli. Pentti Partanen myös huomautti, että pelastustehtäviä voi tulla monta yhtä aikaa. Hätäkeskusajan mukaan ottamista toimintavalmiuteen on arvosteltu, mutta yleisön joukosta puheenvuoron käyttänyt pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski Satakunnan pelastuslaitokselta totesi, että kokonaisuuden kehittämisen kannalta on tarpeen, että hätäkeskusaika käsitellään toimintavalmiuden yhteydessä. Kari Hannus puolestaan pitää parempana sitä, että 2-3 miestä lähtee tehtävään nopeasti kuin, että pitää odottaa enemmän väkeä ja se vie pidemmän ajan. Tapiola-ryhmän riskipäällikkö Sampo Martiskainen esitelmöi tehdaspalokunnan vaikutuksesta yrityksen paloturvallisuuteen. Kunnallisvaalien teemaksi Pentti Partanen totesi, että ohjeesta käytävässä keskustelussakin on tuotu pelko siitä, että sen varjolla pelastustointa ajetaan alas. Tehdaspalopäällikkö Antti Hakasen johdolla TPK palkitsi pitkäaikaisesta työstä TPK:ssa palvelleita. Yleisön joukosta, SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka puolestaan huomautti, että toimintavalmiusohjeella ei ohjata paloasemien rakentamista. Tällä hetkellä Wipakin tehdaspalokunnassa on 28 jäsentä ja se harjoittelee säännöllisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palomestari Risto Ijäs kertoi päivän alussa pelastusalan kuulumiset ja viimeisimmät muutokset toimintaan. Kari Hannus puolestaan uskoo, että pelastustoimi pärjää, vaikka kuntatalous kiristyykin muun muassa väestön vanhenemisen takia. Nastolassa. Jorma Parviainen painotti, että tärkeintä on avun saaminen ihmisille mahdollisimman nopeasti. Kari Hannus korosti poikkeamien käsittelyn merkitystä laatujärjestelmissä. Hämmästelen, että niin ei ole aikaisemmin tehty. Kari Hannus sanoo ajattelevansa pelastustoimen palvelua samalla tavalla kuin muitakin kunnallisia palveluja. Ensimmäiset kaksipäiväiset sammutusharjoitukset pidettiin viikon päästä TPK:n perustamisesta 17.–18.11.1971. Toimintavalmiusohjeeseen laadittu riskiluokitus on Taito Vainio mukaan rakennettu siten, että ykkösriskiluokan alueella on suuremmat riskit ja ne voivat aiheuttaa laajemmat vaikutukset
Asia nousi yllättäen esille kaupunginhallituksen kokouksessa 7. Normaalisti samalla päätetään viran auki julistamisesta. Muutosesityksen sai tällä kertaa tehdä kokoomuksen Laura Rissanen Rauhamäen kannattamana. Kokoomukselle se ei edelleenkään käynyt. Kaupunkisuunnitteluviraston päällikön on oltava arkkitehti, mutta muilta ammattitutkintoa ei edellytetä. marraskuuta, kun Lehtokangas protokollan mukaisesti haki eroa virastaan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Saurin mukaan se vain ei tullut mieleen. Sen puheenjohtaja Pekka Saarnio (vas.) pitää menettelytapaa käsittämättömänä. Yhdenmukaiset muiden kanssa Hankkeen taustalla on todellisuudessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.), joka kertomansa mukaan haluaa pelastuslaitoksen päällikön kelpoisuusvaatimukset yhdenmukaisiksi muiden virastopäälliköiden kanssa. Pelastuskomentajasta on tullut käytännössä hallintovirkamies ja operatiivista toimintaa johtaa pelastusjohtaja. Nyt vaihdettiin taktiikkaa ja kokoomus halusi kaupunginhallituksen päättävän vain Lehtokankaan erosta. Marssijärjestys on ollut täysin väärä, sillä lautakunnan tehtävänä on antaa muutosesitys. Siinä ei ole mitään outoa; onhan mies ikänsä puolesta eläkkeensä ansainnut. Kokoomus haluaa poistaa virastopäällikön eli pelastuskomentajan kelpoisuusvaatimuksista pelastusalan päällystövirkaan vaadittavan tutkinnon. Esitys tuli sen verran yllätyksenä vasemmistoryhmille, että vasemmistoliiton Outi Ojalan ehdotuksesta se jäi pöydälle. Esitys ihmetytti paitsi pelastuslaitoksen henkilöstöä myös pelastuslautakuntaa. Oker-Blom (r.), ja Osku Pajamäki (sd.). Jäljelle jäisivät vain ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemus hallintoja johtamistehtävistä. H elsingin pelastuskomentaja Kari Lehtokangas on jäämässä eläkkeelle ensi vuoden helmikuun alussa. Viran auki julistamista vastustivat SirPelastuskomentaja Kari Lehtokangas ja pelastuslautakunnan silloinen puheenjohtaja Juha Hakola tekivät paljon yhteistyötä myös silloin, kun Helsingin pelastuslaitoksella meni huonosti vuosikymmenen alussa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri periaatteessa ymmärtää Rautavan ajattelun, mutta siitä huolimatta hän ei lähtenyt Rautavan kelkkaan. Rautava myös muistuttaa, että pelastuskomentajan tehtävä ei ole enää operatiivinen, kun häneltä on poistettu päivystysvastuu. Tiukan äänestyksen jälkeen äänin 8–7 virkaa ei päätetty julkistaa avoimeksi. Helsingin pelastuskomentajan kelpoisuusehdoista käydään kiivasta keskustelua. Outoa sen sijaan on hänen seuraajansa valinnasta kehkeytynyt omituinen poliittinen farssi. Nykyisen käytännön kannalla olivat Arto Bryggare (sd.), Jussi Halla-Aho (ps.), Kimmo Helistö (vihr.) Tarja Kantola (sd.) Outi Ojala (vas.) Jan D. Nyt niin ei tapahtunut, vaan kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tatu Rauhamäki ehdotti vihreiden Elina Moision tukemana, että pelastuskomentajan virka pannaan hakuun vasta, kun pelastustoimen johtosääntöä on muutettu pätevyysvaatimusten osalta. Kokoomukselle kelpaa Helsinkiin myös ”epäpätevä” pelastusjohtaja Pelastuskomentajan kelpoisuusehdoista kiistellään Teksti: Keijo Himanen Kuva: Esa Aalto 12 10/2011. Pätevyysvaatimuksista päätetään myöhemmin. Viikko pöydällepanon jälkeen Lehtokankaan eroilmoitus oli uudestaan kaupunginhallituksessa alkuperäisenä eli virka julistettaisiin samalla avoimeksi entisin kelpoisuusehdoin. Hän ilmeisesti tajusi, että asioita ei voi viedä kokoomuksen haluamalla tavalla eteenpäin, vaan muutoksista olisi pitänyt päättää jo hyvissä ajoin ennen Lehtokankaan eläköitymistä. Osa poliitikoista haluaisi pelastuskomentajan vaatimuksista pois pelastusalan päällystövirkaan vaadittavan tutkinnon. Nyt kun pelastuslaitosta johtaa pelastustoimeen pätevöitynyt henkilö, tulevaisuuden päällikkö olisi siinä mielessä epäpätevä
Lähes täysin palanut joulukuusi oli tuottanut hetkellisesti suuren palotehon ja sytyttänyt tuvan kattoja seinäpaneloinnin. Tähtisadetikun kipinöiden lämpötila on yli 1000 °C (Pelastustieto 5/2010). Mutta ei nyt nähdyllä tavalla. Pekka Sauri on päättänyt siirtyä normaaliin päiväjärjestykseen eli hän kuulee pelastuslaitosta ja pelastuslautakuntaa ja päättää sen jälkeen, onko kelpoisuusvaatimuksia perusteltua korjailla. Ymmärrettävästi Helsingin pelastuslaitoksella ollaan huolissaan. Lopulta pelastuslaitoksen päälliköstä tuli pelastuskomentaja ja väestönsuojelukeskuksesta osasto pelastuslaitoksen sisälle. Se kesti hämmästyttävän kauan. Teksti: Esa Aalto loin kysymys ei enää ole pelastuskomentajan pätevyysvaatimuksista, vaan toiminnan uudelleen järjestelystä. Kun joulukuusen palojätteitä tutkittiin, löytyi kuuden tähtisadetikun metallilangat, joiden yläpää oli taivutettu. Osastoa johtaa väestönsuojelujohtaja. Hakolaa on pyydetty myös ilmaisemaan mahdollinen kiinnostuksensa tai kiinnostumattomuutensa virkaan, mutta hän ei halua sitä tehdä. Muun muassa pelastuslautakunnan entinen puheenjohtaja ja SPEKin hallituksen puheenjohtaja Juha Hakolan nimi on mainittu. – Pätevyysvaatimukset voivat tosin olla millaiset tahansa, mutta aina pitää tehtävään valita paras. Tjugofyra7 11/2011 Käännös: Risto Lautkaski Tähtisädetikut sytyttävät kuivia joulukuusia. Vuosina 2005– 2010 tähtisadetikut ovat sytyttäneet Ruotsissa keskimäärin neljä asuntopaloa vuodessa. Pidänkin hieman erikoisena, että minut on nimetty asiaan osalliseksi ilman, että kukaan on kysynyt minulta asiasta mitään. Vaikka hän myöntää, että erilaiset mielenkiintoiset tehtävät kiinnostavat, jos niitä on edellytyksiä hakea, ei hän ole harkinnut esimerkiksi poliittisista luottamustehtävistä luopumista, jota pelastuskomentajankin virka edellyttäisi. – Se voisi vaikuttaa viran kelpoisuusehtojen käsittelyyn. Tuvassa oli erilaisia syttymislähteitä, joista useimmat voitiin sulkea pois. Naapurit kertoivat, että talossa ei ilmeisesti ollut ketään. Kaupungilla huhutaan, että kokoomuksella olisi paikalle jo oma ehdokas, mutta sen väitteen Rautava tiukasti kumoaa. On toisaalta todettava se, että Helsingissä ei ole tällä hetkellä, yhtä lakisääteistä virkaa lukuun ottamatta, yhteenkään virastopäällikön tehtävään erityisiä pätevyysvaatimuksia, Juha Hakola sanoo. – Perehtyneisyys voi toki olla muutakin kuin alan koulutus. Terve järki sanoo, että pelastuskomentajalle ja koko laitokselle on suuri etu, jos pelastusala on päällikölle koulutuksen ja työkokemuksen kautta tuttu. Totta on sekin, että virastopäällikön ei tarvitse tietää, kuinka suihkuputkea käsitellään. Rautava jopa katsoi aiheelliseksi suosittaa Hakolalle, että tämä julkisesti ilmoittaisi, ettei hae virkaa. Sammutin löytyi portaiden yläpäästä, sen sokka oli poistettu ja vettä oli puolet jäljellä. Kun Helsingin palolaitos ja Helsingin väestösuojelukeskus yhdistettiin 1991, yhtenä vaihtoehtona oli uuden viraston päällikön paikan antaminen ”ulkopuoliselle”. Nyt siis yritetään kolmannen kerran. Oletettavasti he tulivat kotiin noin kello 16.30. Muutosehdotus lähtee lausunnoille ja päätyy lopulta lautakuntakäsittelyn kautta kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Jos hän vakuuttuu muutostarpeesta, alkaa uuden johtosäännön valmistelu. Periaatteessa olisi hyvä perusteellisesti ja julkisesti pohtia pelastuslaitoksen johtamistapoja. Se on hankkeessaan auttamattomasti myöhässä. Palo aiheutti myös oikosulkuja, jolloin varokkeita laukesi ja valoja sammui. Elvytys ei tuottanut tulosta. Sellainen olikin olemassa, mutta virallisesti hän ei kisaan lähtenyt. Avoimet portaat johtivat alakerran tupaan. Tuvassa oli yhä suuri koristeltu joulukuusi. Ostokuitin kellonaika oli 16.26. Tämä selittää, miksi ikkunat olivat pimeitä. Huoneilman alhaisen happipitoisuuden takia palo tuotti paljon savua ja tervaa, joka tiivistyi ikkunaruuduille niin, että ne pimenivät. Talon sisäänkäynnin luona säilytettiin sammutinta, jossa oli märkää vettä. Kun pelastuskomentaja Rainer Alho siirtyi reserviin, alkoi uuden komentaja etsiminen. Tämä osoittaa, että kaikki tähtisadetikut oli ripustettu kuusen oksille. Ei laki edellytä Helsingin poliisikomentajaltakaan poliisin ammattitutkintoa, mutta kuka vakavissaan uskoo, että Jukka Riikosen jäädessä ensi vuonna eläkkeelle, hänen tilalleen tulisi joku täysin ulkopuolinen. Esimerkiksi pitkä työskentely alalla tai alaan liittyvässä tehtävässä voi olla sellaista. Talossa asui eläkeläispariskunta, joka oli kutsunut 9-vuotiaan tyttärenpoikansa kylään riisumaan joulukuusen. Pelastuslaitokselle on saatava nopeasti uusi päällikkö, joka jatkaa entiseltä pohjalta. Noin kello 17 naapuri ihmetteli talon pimeitä ikkunoita. En ole osallinen Tukholma 13.1.2011. Vaari haki pojan koulusta ja paluumatkalla he poikkesivat lähikaupassa. Palo oli pian muuttunut happirajoitteiseksi ja sammunut ennen palokunnan tuloa. Kari Lehtokangas aloitti viransijaisena 1.3.1997, mutta hänet nimitettiin virkaan vasta marraskuussa. 10/2011 13 pa Asko-Seljavaara (kok.), Sanna Hellström (vihr.), Tatu Rauhamäki (kok.), Risto Rautava (kok.), Laura Rissanen (kok.), Lea Saukkonen (kok.), Johanna Sumuvuori (vihr.) ja Ville Ylikahri (vihr.). Kuten Lehtokangas sanoo, hyvä kaveri pärjää aina. Totta on, että pelastuslaki ei edellytä ammattitutkintoa. Viran pätevyysvaatimukset ovat sitä paitsi nyt sellaiset, että en voi edes olla hakemassa tehtävää. Ajatus ei saanut riittävästi poliittista kannatusta. Savusukeltajat murtautuivat sisään ja löysivät kolme uhria läheltä ovea. Se toki tiedetään, että ensimmäistä kertaa asia ei ole esillä. Jos muutoksia halutaan, ne on valmisteltava huolellisesti hyvissä ajoin ennen kuin uuden päällikön valinta tulee ajankohtaiseksi. Mutta: perehtyminen pelastusalaan vie sitä tuntemattomalta paljon aikaa, eikä ulkopuolisen ole helppo saada henkilöstön luottamusta. Asialle lisää aikaa Mitä seuraavaksi. Nopeimmillaankin valmista on joskus ensi vuoden puolella. Hakolan mielestä lähtökohdan erilaisiin tehtäviin pitää olla se, että valittavalla henkilöllä on siihen perehtyneisyys. Eri asia on, jos pelastuslaitoksen organisaatiota halutaan muuttaa uuteen suuntaan. Kokemukset paloista sekä tehdyt kokeet osoittavat, että riittävän kuiva joulukuusi voi syttyä tällä tavalla. Puolta tuntia myöhemmin ohikulkija näki pienten liekkien palavan ovenraossa. Kolmas kerta toden sanoo. En ole käynyt tästä asiasta keskustelua kokoomusryhmässä enkä oikeastaan muutoinkaan. Rinnetalon sisäänkäynti oli yläkerrassa. Kokoomus ei ansaitse menettelystään tyylipisteitä. – En halua millään tavalla ottaa kantaa koko asiaan. Palosyyntutkinta osoitti, että palo oli alkanut alakerran tuvasta ja levinnyt poikkeuksellisen nopeasti. SilHelsingin poliisilaitoksen ylikomisario ja viestintäyksikön johtaja Juha Hakola kiistää olevansa osallinen Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentajan viran kelpoisuusehdoista käytävään keskusteluun. Palokunta hälytettiin kello 17.28. Yhtenä syynä kauan kestäneeseen hakuprosessiin uskottiin olevan halu saada päällikkökandidaatiksi niin sanottu ulkopuolinen ehdokas. Sellaista halua kaupungin suurimmalla puolueella kokoomuksella nyt näyttää olevan. Virallisia esityksiä ei tehty, mutta fuusiotoimikunnan puheenjohtajana toimineen Hannu Hakalan tiedettiin ihastuneen ajatuksesta
Teksti: Esa Aalto Kuva: Hannes Victorzon Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: Hätäkeskuspäätöstä ei enää avata Poliittisista paineista huolimatta hätäkeskusuudistus etenee tehtyjen päätösten mukaisesti. Arviointiryhmä tuo hyvän lisän asiaankuuluvaan virkamiesvalvontaan. Räsänen muistuttaa, että hätäkeskusuudistus on lähes koko olemassaolonsa ajan ollut ristiriitaista ja historia on myrskyisä. Räsänen sanoo, että vaalitaistelussa annettuja tavoitteita ei voida kaikkia aina toteuttaa ja muistuttaa, että niin on erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Juna oli jo edennyt niin pitkälle, että sen kulun muuttaminen olisi tullut liian kalliiksi. Tiedän sen itse, sillä kotikaupunkini Hämeenlinna menettää hätäkeskuksen. Merkittävin oli tietojärjestelmähankinnasta tehty sopimus, joka oli tilattu kuudelle alueelle, eikä sitä päätöstä voinut enää muuttaa. – Erityisesti aluepoliittisia paineita on paljon. – Kyllähän se oli sydäntä riipaisevaa, kun esimerkiksi Kouvolan hätäkeskuksessa keskustelin henkilöstön kanssa. 14 10/2011 E dellisellä hallituskaudella tehty hätäkeskuspäätös ei tule nykyisen sisäasiainministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan muuttumaan, vaikka hallitus päätti perustaa poliittisen arviointiryhmän seuraamaan uudistuksen etenemistä. Ministeri kuitenkin korostaa, että ryhmällä ei ole mandaattia muuttaa tehtyjä päätöksiä. Laskelmia tehtiin Päivi Räsänen sanoo, että hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat sopineet, että sisäministerin tekemien linjausten mukaan edetään hätäkeskusuudistuksessa. – Se perustettiin hallitusohjelman mukaisesti ja sen tehtävä on arvioida ja tarkastella hätäkeskustoiminnan luotettavuutta erityisesti turvallisuuden, alueellisen tasapuolisuuden sekä hyvän henkilöstöpolitiikan näkökulmasta. Hänen mielestään on hyvä, että poliittinen arviointiryhmä päätettiin perustaa. Ministeri Räsänen vieraili ennen lopullista päätöksentekoa myös hätäkeskuksissa, joissa toiminta on päätetty lakkauttaa. – Hallituspuolueilla on ollut myös erilaisia näkemyksiä uudistuksesta ja henkilöstöltä on tullut aivan aiheellistakin palautetta uudistuksesta, joten on tärkeää, että uudistusta seurataan. – Esityksiä se voi tehdä. Tämä suuri uudistus koskee myös laajalti turvallisuusviranomaisia, joten on hyvä, että sen tarkastelu ei jää ainoastaan sisäasiainministeriön tehtäväksi. – Teimme ministeriössä syksyn aikana laskelmia ja skenaarioita erilaisista toimintamalleista. Hän myöntää, että päätöksen uuteen tarkasteluun on liittynyt poliittista painetta ja tyytymättömyyttä on vieläkin. Pelastustoimen alueellinen järjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja siitä voisi sisäasiainministeri Päivi Räsäsen mielestä ottaa oppia.. Käytiin läpi esimerkiksi 7–8 hätäkeskusalueen mallia, mutta lopputulos oli se, että päätetyn muuttaminen ei olisi etenkään talouden realiteetit huomioiden ollut mahdollista. – Hallitusohjelmassa todetaan hätäkeskusuudistuksen seuranta ja on tällaisia ryhmiä perustettu aikaisemminkin
Ne osoittavat jo nyt, että palokuolemien määrä on laskusuunnassa ja nyt ne ovat tulleet myös EU-tasoiseksi päätökseksi. – Selvitämme ministeriössä, onko tähän asiaan puututtava lainsäädännöllä, vai voidaanko yhteistyötä rakentaa ilman sitä. Turvallisuuteen suhtaudutaan hänen mukaansa myönteisesti päätöksenteossa. Pelastustoimen esimerkkiä voisi nostaa entistä enemmän esille. – Tässä joudutaan taiteilemaan, mutta luotan, että riittävät valmiudet voidaan säilyttää kriisinhallintakeskuksessa. Kokonaisturvallisuuteen liittyy sekin, että saamme taloutemme tasapainoon. – Olemme myös pohtineet sitä, mikä vaikutus sillä voi olla kentällä tapahtuvaan työhön ja myös viranomaisten yhteistyöhön. Turvallisuustoimijoista pelastustoimi on kuntien hallinnoimaa toimintaa, mutta sisäministeri Räsänen ei näe tässä minkäänlaista ongelmaa niiden tekemän yhteistyön kannalta. Siksi sen haittoja halutaan torjua myös kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, jonka hallitus polkaisi hiljattain käyntiin – Alkoholin aiheuttamat haitat näkyvät paljon myös pelastustoimen tehtävissä. Hän pitää erittäin tärkeänä myös sitä, että erilaisia turvallisuusuhkia pyritään ehkäisemään myös eri hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä voimavaroja järkevästi hyödyntäen. Nimenomaan tarkoitus on keventää hallintoa ja turvata käytännön kenttätyö. Suurempien kokonaisuuksien ansiosta asiantuntemus on lisääntynyt ja toimintaa on voitu kehittää paremmin. Jos emme saa, voi meillä olla edessä vaikkapa Kreikan tie, jossa poliisivoimia tarvittaisiin rauhoittamaan kaduilla mellakoivia kansalaisia. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuustoimintaa varten kokeiltiin Pohjois-Karjalassa ja Lapissa turvallisuustoimijoiden yhteistyötä ja siellä syntyi ministerin mukaan hyviä esimerkkejä. Kuntakokojen kasvattaminen on nyt ajankohtaista, joten siihenkin tästä voisi olla opiksi otettavaa. Hän korostaa, että turvallisuudesta ei tingitä, mutta taloudelliset tosiasiat on tunnustettava. Tarvitaanko lainsäädäntöä yhteistyöhön. – Olemme eläneet yli varojemme. Aluelaitoksista esimerkkiä Alueelliset pelastuslaitokset ovat toimineet jo lähes vuosikymmenen. Poliisien säästöjen vaikutusta selvitetään Poliisin toiminnoista pohdittavia säästöjä on ministeri Räsäsen mukaan mietitty myös kokonaisturvallisuuden kannalta. – Hankkeen aikana osoittautui kuitenkin, että yhteistyötä pystyttiin hyvin tekemään. 10/2011 15 Palopäällystöpäivät 2012 Aulanko 22.–24.3.2012 www.sppl.fi Alkoholi suurin turvallisuusuhka Sisäministeri pitää alkoholia suurimpana suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkana. Ministeri toivoo, että sisäisen turvallisuuden ohjelma tuottaa paljon konkreettisia esityksiä, joilla kansalaisten turvallisuutta voidaan parantaa. Sisäministeri Päivi Räsäsen taustalla edeltäjiensä kuvat.. Parhaillaan selvitetään, miten poliisin voimavarat voidaan tulevaisuudessa turvata ja samalla käydään läpi se, miten ne kohdennetaan erityisesti kenttätoimintaan. Mielestäni ei pidä nähdä asioita niin, että eri toimijat olisivat eripuolilla rintamaa riippumatta siitä, kenen omistuksessa ne ovat. Silti asian kanssa pitää ministerin mukaan taistella, sillä toimintaan ei saatu haettua määrärahaa. Ensi vuonnakin otamme seitsemän miljardia euroa lisää velkaa, vaikka säästämme koko ajan eri toiminnoista. Hän piti onnistuneena sisäasiainministeriön tehtävien rajausta sisäisen turvallisuuden tehtäviin, esimerkiksi maahanmuuton osalta. – Sisäasiainja puolustushallinnoilla on selkeät omat tehtävänsä ja se on hyvä lähtökohta järjestää toimintaa. Päivi Räsäsen mielestä Suomeen ei tarvita laajempaa turvallisuusministeriötä. Tämä kokonaisuus liittyy myös poliisin resurssikysymyksiin. Kaikki ovat samaa Suomea, hän korostaa. – Rajapintoja on aina ja esimerkiksi terveydenhuolto on kunnallista toimintaa, jonka kanssa pelastustoimi on tiiviissä yhteistyössä. Palveluakin on voitu parantaa. Kotouttamien ja muu maahanmuuton jälkihoito siirrettiin työja elinkeinoministeriöön. Toimintaa voidaan suunnata sinne missä on tarvetta. – Mielestäni edellisestä ohjelmasta tulleet itsestään sammuvat savukkeet ovat hyvä esimerkki. Päivi Räsäsen näkemyksen mukaan kokemukset niistä ovat olleet hyvät, vaikka alueellistamiseen pelkoja liittyikin. – Siitä ei pidä tinkiä, sillä siitä voi seurata suuria kustannuksia, sisäasiainministeri Päivi Räsänen painottaa. – Mielestäni ne voisivat olla esimerkkinä muille hallinnonaloille, joissa pohditaan suurempia kokonaisuuksia. Myös yhteistoimintaa on ja pitääkin olla, esimerkiksi rajavartiolaitoksen osalta. Kansainvälinen kriisinhallinta ja pelastustoiminta on luvattu turvata ja jopa vahvistaa hallituksen ohjelmassa
P äijät-Hämeen pelastuslaitos on Lapin ohella maamme pelastuslaitoksista toinen, joka toimii maakuntahallinnon alaisuudessa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos on jaettu kolmeen kuntaryhmään, joilla jokaisella on oma maksuosuuden kertoimensa. Lahden seutu on oma alue, jossa on enemmän kuin yksi pelastustoimen yksikkö hälytysvalmiudessa ympäri vuorokauden. Keskuskuntamallissa päätöksenteko keskittyy mielestäni ajoittain voimakkaammin yhteen kuntaan ja taloudellinen tilanne voi helpommin ohjailla päätöksentekoa. Valtaosa alueesta toimii sopimuspalokuntien voimin. Asukaslukupohjaisuutta mietitään Jari Hyvärinen kertoo, että Päijät-Hämeessäkin on käyty keskustelua pelastustoimen maksuosuuksista. Pelastusjohtaja Jari Hyvärisen mielestä kokemukset maakuntaliiton alaisuudessa toimimisessa ovat osoittaneet, että malli on hyvä ja toimiva. Hyvärinen näkee maakuntahallinnon alaisuudessa toiminnan myös demokraattisempana. Joillakin kunnilla maksuosuus jätettiin hänen mukaan erillisellä sopimuksella muita alhaisemmaksi, sillä näiden kuntien laskennalliset kustannukset pelastustoimen hoitamisesta olivat eri syistä johtuen alhaisemmat kuin muissa vastaavissa kunnissa. – Palvelutasopäätös ohjaa pelastustointa eikä alkuvuosien jälkeen ole esimerkiksi käyty sellaista keskustelua, että Lahteen alueen suurimpana kuntana panostettaisiin enemmän kuin muihin. Heti alussa ei haluttu nostaa rajusti sellaisten kuntien maksuosuuksia. Myös alueen kaikkien kuntien päättäjiin saadaan hänen mukaansa solmittua helpommin yhteydet. – Yhden suuren keskuskunnan sijaan päätökset tehdään maakuntavaltuustossa ja pelastuslaitoksen toimintakin on sitoutunut maakunnalliseen strategiaan. 16 10/2011 Päijät-Hämeessä pelastuslaitos toimii maakuntahallinnon alaisuudessa ja kokemukset siitä ovat hyvät. – Esimerkiksi maakuntakaavaan pääsemme myös vaikuttamaan nopeammin. – Paikallisessa turvallisuussuunnittelussa voidaan huomioida paremmin maakunnallisuus ja toteuttaa sitä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Toisessa ryhmässä ovat vakinaisen aseman paikkakunnat Hollola, Heinola, Nastola ja Orimattila. Niissä on jatkuvassa hälytysvalmiudessa ympäri vuorokauden vahvuudella 1+3 toimiva yksikkö. Lahdessa on pitkät palokuntaperinteet sillä ensi vuonna vakinainen palokunta täyttää sata vuotta. Kolmas ryhmä ovat kunnat, joissa toimii sopimuspalokunta ensilähdön valmiudessa. Maksuosuustoimikunta pohtii parhaillaan järjestelmän uudistamista. Maakuntahallinnon omistama pelastuslaitos toimii hyvin Päijät-Hämeessä Kuntien yhteinen laitos Teksti ja kuvat: Esa Aalto Jari Hyvärinen kertoo, että uuteen Niemen asemaan on haettu mallia Espoosta Mikkelän paloasemasta.. Maakuntahallintomallissa päätöksenteko on aidosti jakautunut laajemmalle, koska kunnat ovat osa maakuntahallintoa, Hyvärinen sanoo. – Päätöksenteossa on läpinäkyvyys ja kunnat voivat oikeasti päättää pelastuslaitosta koskevista asioista
Päijät-Hämeessä kaavailtu kuntaliitosasia voi vielä tulla toteutettavaksi. 10/2011 17 – Olemme maksuosuudessa pohtimassa erilaisia vaihtoehtoja, joista yhtenä mahdollisena on asukaslukupohjaisuus. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa työskentelee 250 päätoimista työntekijää ja sopimuspalokuntalaisia on runsaat 500. Heinolaan on tulossa uusi paloasema. – Uudet asemat sijoitetaan siten, että toimintavalmius pysyy ohjeen mukaisena kaikkiin osiin kaupunkia. – Sopimuspalokunnat ovat meille tärkeitä ja pidämme niihin säännöllisesti yhteyttä. Päijät-Hämeessä toimii kaikkiaan 22 sopimuspalokuntaa. Kuntien välisistä maksuosuuksista on hänen mukaansa käyty aika ajoin keskustelua. Täällä on jo pohdittu uuden suurLahden perustamista, mutta se ei toteutunut. Alueellista pelastuslaitosta perustettaessa Lahden kaupunki olisi nähnyt keskuskuntamallin itselleen parempana, mutta konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen sanoo, että yhteistoiminta Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa on sujunut hyvin. – Jos toiminta ei vastaa sopimusta, korvausta voidaan myös alentaa. Palokuntasopimuksia tarkistetaan neljän vuoden välein, mutta korvauksia tarkastellaan vuosittain. – Myös sitä seurataan, mitä kuntakentässä tapahtuu. – Olemme valtakunnallisesti keskiarvon tuntumassa, Hyvärinen toteaa. Kuntaliitokset muuttavat järjestelmää Uuden Niemen paloaseman kalusto odottaa lähtövalmiina hälytykseen.. Valtaosassa pelastustoimen aluetta toiminta onkin niiden varassa. – Lahdessa riskit ovat kuitenkin suuremmat eikä suoraan väestöpohjaan perustuva kustannusten jako ole tasapuolinen. – Mielenkiintoista on seurata, miten uusi ohje tulee käytännössä toimimaan. Olemme liikelaitos ja se asettaa omat vaatimukset toiminnallemme. Päijät-Hämeessä pelastustoimen menot ovat keskimäärin 72 euroa asukasta kohden. Pelkkä asukaslukuun perustuva malli on Lahden kaupungin osalta selkeästi kalliimpi kuin nykyinen. – Toisaalta voisi myös pohtia sitä, onko toimintavalmiusaika hyvä määrite, sillä ohjeeseen tuleva 13 minuuttia käsitetään helposti heikennykseksi nykyiseen ja päättäjät voivat ajatella, että pelastustoimen resursseja voidaan supistaa. On myös huomioitava se, että Lahdesta annetaan vuosittain jopa 500 kertaa apua muihin kuntiin pelastustoimen tehtävissä. – Pelastustoimen kustannusten nousu on ollut aavistuksen verran nopeampaa kuin olisi keskuskuntamallissa, mutta mitään erityistä tyytymättömyyttä Lahdessa ei ole tätä järjestelmää kohtaan. Myös pelastuslaitoksen toimintamalli olisi tullut uudelleen tarkasteltavaksi. – Sopimuksen mukaan kaikille valmiuspalokuntien hälytysosastoon kuuluville maksetaan henkilökohtainen korvaus osallistumisesta palokuntatoimintaan. Kompromissien hakeminen on tärkeätä. Mäkinen korostaa palvelutasopäätöksen merkitystä toiminnan ohjaajana. Hyvässä yhteistyössä haluamme hoitaa niiden kanssa kaikki asiat, erityisesti sopimusneuvottelut. Nähtäväksi jää, joudummeko joissakin paikoin lisäämään virkoja, mutta uusia ympärivuorokautisia paloasemia emme perusta. Uusittava toimintavalmiusohje ei Jari Hyvärisen mukaan tule muuttamaan oleellisesti heidän toimintaa. Tiedonkulkua parannettava Onnettomuuksien ehkäisytoiminta hoituu Päijät-Hämeessä suhteellisen hyvin vaikka viime vuonna palotarkastustavoitteissa tapahtuikin pieni notkahdus. Uusia asemia nousee Uusia paloasemia on valmistumassa lähivuosien aikana Päijät-Hämeeseen. Lahdessa, Nastolassa ja Hollolassa sopimuspalokunnat ovat valmiusja täydennyspalokuntia. – Se pitää osata määritellä oikein, sillä se on tärkeä asiakirja, joka ohjaa pelastuslaitoksen toimintaa. Maakunnallinen kuntayhtymämalli on toimiva. Toiminnan on oltava taloudellisesti kunnossa ja tultava niin sanotusti toimeen omillamme. Jos maksuosuuksia muutetaan kuntien kesken, sillä ei saa olla vaikutusta Lahden maksuosuuteen. Parhaillaan Suomen kuntakentän uudistamista pohditaan. Miten uusi ohje toteutuu käytännössä. Lahteen valmistui tänä vuonna uusi Niemen paloasema Vesijärven rannalle. Sekin tulee muuttamaan osaltaan meidän toimintaamme. – Menokuri pitää olla kaikessa toiminnassa, mutta kun perustelee hyvin tarvittavat lisäinvestoinnit, niille on helpompaa saada päättäjien hyväksyntä. Mika Mäkinen ei pidä sitä Lahden kannalta hyvänä. Asikkalassa ja Heinolassa toimivat toimenpidepalkkaiset palomiehet. Olemme tähän järjestelmään suostuneet, jotta saamme jatkossakin riittävästi väkeä sopimuspalokuntatoimintaan. – Se on johtunut vajeesta henkilöstöresursseissa, Jari Hyvärinen sanoo. Lopulta hanke kaatui. Jos syntyy uusia suuria kuntia, alkaa nykyinen maakunnallisuus kadota, Hyvärinen pohtii. Pitääkö siellä olla parempi valmius. Päijät-Hämeessä valmisteltiin viime vuonna yhdeksän kunnan yhteenliittymistä. Lahti saa uuden keskusaseman, kun Paavolaan valmistuu paloasemarakennus tämänhetkisen suunnitelman mukaan vuonna 2013. – Sitä me täällä odotamme ja sen jälkeen kuntayhtymän ylläpitämiä organisaatioita pitää miettiä uudelleen, Mika Mäkinen toteaa. – Sitä on seurattu, pysyvätkö kustannukset kurissa. Maksuosuuksia pohdittaessa on esillä myös kokonaan asukaslukuun perustuva järjestelmä. Kunnan ja maakunnan rajat olisivat olleet miltei yhteneväiset, Mäkinen sanoo. – Jos se olisi toteutunut, sillä olisi ollut vaikutusta kuntayhtymiin. – Haja-asutusalueella sillä saattaa olla vaikutusta
– Perinteistä järjestelmää on vaikea muuttaa, mutta nyt sitä kuitenkin yritetään tehdä. Nyt aloitettu kehittämishanke kestää vuoden 2012 loppuun saakka, jonka jälkeen päätetään hankkeen jatkosta. Palomiehille riittää omassa työssään paljon tekemistä, kuten harjoittelemista, ja he osallistuvat myös esimerkiksi päiväkotien ja vastaavien valistustilaisuuksiin. – Varsinaisessa toiminnassa meillä on mukana noin 15 henkeä, joten aika paljon on tekemistä pienellä väellä, kun hälytystehtäviä on melkein parisataa vuodessa. Tarhonen kehuu pelastuslaitoksen johtoa, jonka kanssa yhteistyö toimii hyvin. – Siitä huolimatta meillä on käytössä hyvä kalusto ja koulutuskin toimii lähes moitteettomasti. – Päijät-Hämeen alueella toimii 22 sopimuspalokuntaan ja niistä 10 on valmiuspalokuntia, 10 täydennysja 2 tukipalokuntaa. Koskaan ei ole ollut liikaa porukkaa. Se on viidessä minuutissa 1+3. Uusi kun on aina uusi. Sen jälkeen on sitouduttava toimintaan osallistumalla hälytystehtäviin ja koulutukseen. – Ne ovat vaikeita. MeilSopimuspalokuntatoiminnan kannalta PäijätHäme on hyvä alue toimia, vaikka aina on toki myös parannettavaa. Päivisin on monista työpaikoista hankala lähteä hälytystehtäviin ja monet ovat myös töissä niin kaukana, että matkaa tehtävään kertyisi liikaa. – Olemme muutoinkin panostaneet henkilöstömme koulutukseen. – Käyttöön tuleva toistuvien erheellisten hälytysten maksullisuus tulee vähentämään tehtäviä, mutta siitä liikenevä aika voidaan käyttää esimerkiksi erittäin tarpeelliseen harjoitteluun. Onnettomuuksien ehkäisyssä meillä riittääkin haasteita tulevassa toiminnassa. – Kun toiminnasta aletaan periä maksu, sen pitää olla laadukasta. Ongelma on lähinnä ollut siinä, että onnettomuuksien ehkäisytoimintaakin koskevia päätöksiä ei ole ymmärretty, kun niistä ei ole riittävästi kerrottu ja tiedotettu, Jari Hyvärinen sanoo. – Meillä on henkilöstön kanssa yhteinen näkemys ja se on hyvä. Hartolan palokunta on myönteinen poikkeus siinä, että sen riveissä on hyvin väkeä ja tulevaisuuskin näyttäisi olevan turvattu. Onneksi pelastuslaitos järjestää myös paikallisesti koulutusta, jolloin ei tarvitse lähteä kauas koulutukseen. Jari Hyvärinen pitää myös välttämättömänä, että valvontasuunnitelma tehdään huolellisesti. Jyrki Tarhonen kuitenkin painottaa, että Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella sopimuspalokuntatoimintaa pyöritetään edullisesti. – Hankaluuksia saattaa tulla myös tulevaisuudessa siitä, kun sammutusautolla joudutaan ajamaan ensivastetehtäviin. Jotkut sopimuspalokuntatoiminnassa mukana olevat voivat myös olla mukana päätöksenteossa. Tiedonkulun osalta on hieman vikaa myös vastaanottajissa, toisaalta tietotulvaankin voi joskus kuvainnollisesti jopa hukkua. Jari Hyvärinen on tyytyväinen, että Vesijärven rannalle saatiin uusi paloasema.. Vielä olemme onnistuneet saamaan kasaan sopimuksen mukaisen valmiuden. Välillä on pitänyt jännittää, tuleeko väkeä riittävästi, kun on asemalla ollut ensimmäisenä. lä eivät esimerkiksi palomiehet tee palotarkastuksia, sillä palvelu ei ole silloin asiakkaan kannalta hyvää, jos palomiehet joutuvat kesken tarkastuksen lähtemään hälytystehtävään. Tiedon kulkua on pyritty parantamaan, jotta ainakaan heikon tiedon kulun takia ei toiminta jää tehottomaksi. Maaseudulla ensivastetehtävä voi myös viedä pienillekin sivuteille. Maakuntavetoinen pelastuslaitos on ollut myös sopimuspalokuntalaisten mieleen. Lisäksi vuosittain pidetään yli 50 harjoitusta. Pelastuslaitoksen toimintamenoista vain 12,4 prosenttia menee sopimuspalokuntien kustannuksiin, valtakunnan keskiarvon ollessa 18,2 prosenttia. Päällekkäisiä toimintoja on karsittu ja vastuutettu selkeästi toiminnat. – Eteen on tullut tilanteita, että pelastuslaitoksella on valmisteltu asioita eikä niistä ole kysytty mielipidettä ennen kuin asia on tuotu valmiina toteutettavaksi. Hänen mielestään henkilöstöjohtaminen on pelastusalalla ollut hiukan hakoteillä. 18 10/2011 Myös Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella laaditaan parhaillaan uuden pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaa ja samalla uusitaan onnettomuuksien ehkäisytoiminnan organisaatiota. Kaikilla ensivastetehtäviin koulutetuilla ei ole edes kuorma-autokorttia puhumattakaan kokemusta isoilla autoilla ajamisesta. – Tarkastustoiminta on erikoisala, jota voivat tehdä siihen erikoistuneet henkilöt. Harjoitusalue suunnitelmissa Hälytystehtävien määrä on kasvanut erityisesti Lahdessa. – Palokuntatoiminnassa vain liittyminen on vapaaehtoista. Nuoriso-osastostakin nousee uutta voimaa hälytysosastoon. Näkisin maakuntamallin toimivammaksi kuin esimerkiksi keskuskuntamallin. Esimerkiksi meillä täällä Hartolassa palokunnalla on noin 200 tehtävää vuodessa. On tärkeää ymmärtää, että kaikkien panostusta tarvitaan. Alueellinen näkökulma pelastuslaitoksen kehittämisessä on varmasti toteutunut näin hyvin, Jyrki Tarhonen sanoo. Meillä yhtenä valttikorttina on toimiva varavalmius muihin toimijoihin verrattuna. Hoidamme näitä tehtäviä aika itsenäisesti, sillä päivystävä palomestari tulee tänne 47 kilometrin päästä Heinolasta. – Silti parantaa voisi tiedonkulkua ja asioiden valmistelua yhteistyössä. – Olemme lisänneet aluepalopäälliköiden määrän kahdesta neljään ja samalla on lisätty vastuuta onnettomuuksien ehkäisyyn. – Meillä on suorat ja hyvät vaikutusmahdollisuudet päättäjiin. Merkittävin ongelma hänen mielestä ovat päivälähdöt. Harjoitusaluetta olemme suunnitelleet Orimattilaan. Toivomme, että voimme olla ensihoidossa merkittävä toimija vuoden 2013 alussa. Jyrki Tarhonen sanoo alueellisen pelastuslaitoksen tuoneen paremmat mahdollisuudet sopimuspalokuntatoimintaankin. Kalusto ja koulutus kunnossa Ruiskumestari Timo Kaivola kehuu uutta asemaa. – Kalusto ja koulutus ovat paremmat kuin aikaisemmassa peruskunnallisessa toiminnassa. – Sairaanhoitopiiri on valmistelemassa palvelutasopäätöstä. Monesti olen itsekin ollut yksikön johtajana isoissakin tehtävissä, joissa johdettavana on ollut useita sammutusyksikköjä. Päijät-Hämeen pelastuslaitos on käynyt paikallisen sairaanhoitopiirin kanssa neuvotteluja uuden terveydenhuoltolain mukaisen ensihoidon järjestämisestä. Hartolan palokunnan päällikkö ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton alueosaston puheenjohtaja Jyrki Tarhonen sanoo, että vertailtaessa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toimintaa moneen muuhun alueeseen, sopimuspalokuntien kannalta yhteistyö toimii hyvin
Tälle vuodelle osuu kahdet harjannostajaiset ja ensi vuonna on kolmannen aseman vuoro. Teksti ja kuvat: Maria Markus Pelastusjohtaja Simo Tarvainen on tyytyväinen Jyväskylän uuteen keskuspaloasemaan. Päätöksen teki Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta, joka edustaa koko maakuntaa. – Päätöksen taustalla on tietysti riskien arviointi. Niinpä asia päätettiin laittaa kerralla kuntoon. – Kiinnitimme erityistä huomiota logistiikkaan ja sellaisiin yksityiskohtiin, että esimerkiksi nokisia vaatteita ei tarvitse viedä sisälle puhtaisiin tiloihin. Laskelmien mukaan vuonna 2013 Seppälän aluepaloaseman valmistumisen jälkeen Jyväskylän seudulta saavutetaan kuudessa minuutissa 104000 asukasta. J yväskylän pelastustoimi sinnitteli vuosikausia varsin surkeissa tiloissa. Vaikka kyseessä on suuret rahasummat, investointipäätös meni läpi melko helposti. 10/2011 19 Jyväskylän pelastustoimeen investoidaan urakalla. Jyväskylä maakunnan riskikeskittymä Voi hyvin sanoa, että päätös lähes parikymmentä miljoonaa euroa maksavasta investointipaketista ja sen sisältämistä rakennushankkeista tuli viime hetkellä. Kulunut vuosi onkin sekä Jyväskylässä että Vaajakoskella mennyt ankeissa väistötiloissa. Jyväskylän pelastustoimen laajan investointipaketin kolmas ja viimeinen osa toteutuu ensi vuonna Seppälän aluepaloaseman valmistuessa. – Oikeastaan rakennushankkeisiin ryhdyttiin jopa hieman myöhässä, myöntää Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja ja kaupungin pelastustoimesta vastaava virkamies Timo Koivisto. Keski-Suomen pelastuslaitoksen uusi lippu vihittiin käyttöön samana päivänä kuin keskuspaloasemakin. Mutta koko ei ole aina tärkein määre, jos suunnittelutyö tehdään hyvin ja homma toimii. Puhdas paloasema -periaatteella Jyväskylän Ristonmaalle rakennettu keskuspaloasema on noin tuhat neliötä pienempi kuin vanha pääpaloasema Jyväskylän keskustassa. Lisäksi 1960ja 1980-luvuilla rakennetut ja lähes täysin saneeraamattomat tilat kävivät auttamatta ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Jyväskylä on maakunnan riskikeskittymä. Mutta uudet asemat eivät hyödytä vain Jyväskylän seutua, sillä keskuspaloasemalta tavoittaa esimerkiksi Keuruuntien kohteet nykyistä paremmin, Koivisto kertoo. Niin Jyväskylän keskusasema kuin Vaajakosken aluepaloasemakin olivat silmin nähden homeessa ja henkilöstö kärsi hankalista sisäilmaongelmista. Vaajakosken aluepaloaseman väistötiloistakin päästään korkkaamaan aivan uusi asema vielä tämän vuoden aikana, joulukuun yhdeksäntenä päivänä. Jäähyväiset homeloukuille Teksti ja kuvat: Maria Markus. Nyt tilanne on vihdoin korjaantumassa, sillä Keski-Suomen pelastuslaitoksen keskuspaloaseman henkilökunnan evakkokausi päättyi syyskuussa uuden aseman valmistumisen myötä. Jyväskylä on kasvanut voimakkaasti, eikä vanhoista tiloista enää pystytty tavoittamaan tiettyjä alueita riittävän nopeasti. – Aseman suunnitteli Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy, mutta pääsimme itse hyvin suunnittelutyöhön mukaan, eli prosessin aikana käyttäjää kuunneltiin hyvin, Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen sanoo. Uudessa rakennuksessa hukkatila on minimoitu ja suunnittelussa on noudatettu ”puhdas paloasema” -periaatetta
Pelastusjohtaja odottaa kuitenkin toiveikkaana uusia tiejärjestelyjä, jotka parantaisivat tilannetta. Avainlukuja Jyväskylän keskusasema valmistunut: 9.9.2011 budjetti: 10980000 € neliömäärä: 5840 m2 henkilöstö (operatiivinen): noin 20 Vaajakosken paloasema valmistuu: 9.12.2011 budjetti: 3664000 € neliömäärä: 1762 m2 henkilöstö (operatiivinen): 6 Seppälänkankaan paloasema arvioitu valmistumisaika: vuoden 2012 loppuun mennessä budjetti: 4170000 € neliömäärä: 1673 m2 henkilöstö: 6 (oper.) + 2–3 koulutusyksikön työntekijää Ylitystä alkuperäiseen budjettiarvioon on tulossa noin puoli miljoonaa. Vaajakosken asema rakennetaan Vaajakosken Sulunperälle ja aseman tiloissa toimii myös Vaajakosken VPK. Sijainniltaan asema ei ole yhtä toimiva kuin Jyväskylän kaksi muuta uutta paloasemaa, sillä hyvän tontin saaminen oli ongelmallista. Toimistosihteeri Aila Wikberg odottelee vielä viherkasveja työpistettään piristämään. Näillä pyritään vähentämään kuulutusten määrää. Nykyaikaista tekniikkaa on hyödynnetty esimerkiksi asentamalla eri puolille rakennusta televisioruutuja, joissa pyörii tärkeitä tiedotteita ja muuta informaatiota. Myös Vaajakosken aluepaloaseman kustannukset ovat pysyneet kohtalaisesti hallinnassa. Toki uudelta asemalta löytyvät myös palolaitosten perinteiset vakiovälineet liukutangosta lähtien. Jyväskylän keskusasemalta hoidetaan koko maakuntaa koskevia vesipelastustehtäviä.. – Täältä pääsee nopeasti liikkeelle. Alkuperäisessä kustannusarMyös toimistoväki kehuu uusia työtilojaan. Ja huoltotoimienkin voisi olettaa sujuvan sukkelasti, kun aseman omassa korjaamossa laitteet hohtavat uutuuttaan ja käytössä on esimerkiksi uusi iso autonosturi, jolla saadaan jopa 25000 tonnia painava auto ilmaan. Kustannuksia alensivat ennen kaikkea rakennusvaiheessa vallinneet suhdanteet, eli rakennuttaminen oli tuolloin edullista ja tekijöitä löytyi. Simo Tarvaisen mukaan aseman henkilökunta on kiittänyt etenkin väljiä ja toimivia pukeutumistiloja sekä moderneilla kuntosalilaitteilla varustettua treenisalia. Seppälän aluepaloaseman budjetti ei ole pitänyt aivan yhtä hyvin. Pääsemme omaa ramppia pitkin suoraan moottoritielle pohjoisen suuntaan. Onneksi pihalla näyttää olevan hyvin lääniä. Se on noin miljoona euroa kustannusarviota vähemmän. – Esimerkiksi Jyvälän kansanopiston tuhopolton sammutustöissä nostolava meni rikki ja auto joutui odottamaan pihalla huoltoa, Tarvainen kertoo. Simo Tarvainen kertoo, että rakennuksessa oli koko urakan ajan huput päällä, jotta se ei joutuisi hetkeksikään taivasalle altistumaan kosteusvaurioille. 20 10/2011 Periaatteet eivät lopu tähän: rakennusurakka tehtiin alusta loppuun ”terve talo” -periaatteen mukaan, sillä enää ei haluttu toistaa vanhoja virheitä. Pelastusjohtaja itse on tyytyväinen varsinkin uuden aseman sijaintiin Jyväskylästä etelän suuntaan kulkevan moottoritien läheisyydessä. Etelään päin lähtö on aavistuksen hitaampaa. Seiniin on kiinnitetty myös pieniä hälytysvalopylväitä, jotka kertovat kulloisestakin hälytystilanteesta. Kokonaisbudjetti hallinnassa Keskuspaloaseman kokonaishinnaksi muodostui hitusen alle 11 miljoonaa. Jos jotain negatiivista pitää keksiä, tulee pelastusjohtajalle mieleen se, että rakennukseen ei ole korjaamon yhteyteen varattu erityistä parkkitilaa isoille autoille
Pelastusjohtaja Simo Tarvainen onkin sitä mieltä, että kannattaa harkita tarkkaan, lähdetäänkö vanhoja rakennuksia saneeraamaan vai tehdäänkö saman tien aivan uutta. Ja vaikka eletäänkin laman kurimuksessa, Jyväskylän seudulla rakennetaan nyt paljon, ja se lisää rakennuskustannuksia, Simo Tarvainen kertoo. Uuden rakentaminen kun ei aina tule edes juuri sen kalliimmaksi kuin vanhan korjaaminen. Vuoden 2012 aikana tulee ajankohtaiseksi vähintään kymmenen henkilön rekrytointi, jotta uuden aseman miehitys saadaan kuntoon. Jyväskylän pohjoispuolelle hyvien yhteyksien varrelle sijoittuvan Seppälän aluepaloaseman rakennustyöt on aloitettu syyskuussa ja valmista odotetaan ensi vuoden loppuun mennessä. 10/2011 21 viossa Seppälän aseman hinnaksi määriteltiin 2,9 miljoonaa euroa, mutta nyt kustannusarvio on noussut jo lähes 4,2 miljoonaan euroon. Pelastustoimen johtokeskus Keski-Suomen pelastuslaitoksen keskuspaloasemalla on varustettu uudella tekniikalla ja esimerkiksi videotykkejä on viisi kappaletta. Kokonaisbudjettikin on pitänyt lopulta varsin hyvin suhdanteet huomioon ottaen. – Kustannuksia lisäävät muun muassa rahoituskulut ja tontin vuokrakulut. Näyttää siltä, että Jyväskylässä ollaan kaikin puolin tyytyväisiä uusiin tilaratkaisuihin. Oman osansa Seppälän aluepaloaseman budjettiylitykseen tuo myös uusi koulutusyksikkö, joka perustetaan vakinaisesti aseman yhteyteen. Koulutusyksikön tilat simulaatiotiloineen lisäsivät alkuperäisiä kustannuksia noin 300000 euroa. f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. f i n s a t e c . Koulutusyksikössä tullaan kouluttamaan oman henkilökunnan lisäksi esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimeksiannosta maakunnan ensihoitajia. 044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi ESTERI 650-TO PALOPUMPPU WEBER PELASTUSVÄLINEET Uudistunut tehopakkaus Tuoreöljyvoitelu ja paineaukko palloventtiilillä RSX 200-107 pelastussakset. Kuvanottohetkellä johtokeskuksessa kokoustaa EteläSavon pelastuslaitoksen päällystöä yhdessä keskisuomalaisten kollegojen kanssa. Ja miksipä ei oltaisi, kun pitkä odotus palkitaan nyt uutuutta kiiltävillä tiloilla. Keskuspaloaseman auditorio on ollut ahkerassa käytössä, sillä asemalla on käynyt syksyn aikana paljon väkeä vierailulla. Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w
Haavoitetuista osa hoiti itse itsensä. Missä määrin pelastushenkilöstön tulee ottaa sellaisia riskejä, joiden edessä siviilit eivät emmi, on asia, joka puhuttaa kauan Suomessakin. Tilanteen alussa kukaan ei tiennyt, kuka oli tekemässä mitäkin ja oliko mahdollisesti jotain muutakin tekeillä. Tehtiin se, mikä pystyttiin, saatavissa olevan tiedon perusteella. Päävastuu oli poliisija sairaanhoitoviranomaisilla, ja Nordbergin tehtävänä oli niiden tukeminen. Hänen ensimmäinen raporttinsa tuli klo 15:29. Pari minuuttia myöhemmin puhelin soi: Hallitusrakennuksen edessä oli sattunut räjähdys. Jälkihoito – jälleenrakentamisen keskeinen osa Psyykkinen jälkihoito katsottiin niin tärkeäksi, että se oli kaikille pakollinen. Näin luotiin yhdenmukainen tietovirta ja vapautettiin muu henkilöstö tiedotuksen paineesta. Paloasema sijaitsee hallitusrakennuksen korttelissa, ja vuorossa oleva palohenkilöstö sai kirjaimellisesti sylinsä täyteen lasia. Oslon terroritapahtumat pelastustoimen näkökulmasta Todellisuus oli täydellinen yllätys Teksti: Silvio Hjelt Kuvat: Silvio Hjelt ja Paal Audestad Scanpix Norway/Lehtikuva. Vähitellen kävi selväksi, että siellä tapahtui jotain muutakin. Esikunta toimi Raatihuoneella, joka sekin saattoi olla iskun kohteena, mutta sille ei mahtanut mitään. Tämä jatkui operatiivisen tilanteen jälkeenkin, jolloin vielä nimettiin tietyt "mediapersoonat" esiintymään. Yhteydet tiedotusvälineisiin – osa jälkihoitoa Esitys havainnollisti hyvin Oslossa käytettyjä toimintamalleja, joista saattaisi olla hyötyä meilläkin. Alkoi kuulua huhuja, että jotain oli tapahtumassa Oslonvuonossa sijaitsevalla Utøyan saarella. Ensimmäinen automaattihälytys tuli klo 15:26. Oslon tapauksessa pelastustoimi ei ollut ainoastaan hallinnollinen toimija vaan myös osa itse tapahtumaa, ja siksi median paine kasvoi tavanomaista suuremmaksi. Väärien huhujen ja johtopäätösten riski oli huomattava, samoin henkilöstöön kohdistuva henkinen paine. Onni onnettomuudessa, että räjähdys tapahtui pysäköintikannella. Lisäksi käsiteltiin kaksi yleisempääkin teemaa eli yhteydet tiedotusvälineisiin ja psyykkinen jälkihoito. Jälkihoidon osana valtakunnan ylin poliittinen johto vieraili paloasemalla. Näiden siviilien ja palolaitoksen sukeltajien ansiosta ainoastaan yksi henkilö hukkui, muut kuolleet menehtyivät ampumavammoihin. Ja koska Norja oli joutunut kansainväliseen valokeilaan, muodostuivat yhteydet tiedotusvälineisiin haasteellisiksi. Sillä aikaa kun poliisija pelastusviranomaiset vielä empivät, kuulasateen edessä siviilit veneilijät poimivat, oman hengen uhallakin, uivia nuorukaisia veneisiinsä. Nordberg itse oli viettämässä lapsenlapsensa syntymäpäivää kun liki varttia yli kolmelta kuului kaukana jyrinä. Oslon keskusta evakuoitiin. Uimarit olivat terroristia pakenevia nuoria. A lan ruotsinkielistä väkeä oli runsain mitoin kokoontunut Raaseporiin marraskuussa kuulemaan Oslon paloja pelastuslaitoksen osastopäällikkö Rolf Nordbergin esitystä Oslon tapahtumista 22.7.2011. Kuulijat saivatkin hyvän katsauksen moniviranomaisesikunnan työhön, jossa yhtenä ongelmana oli tehtävien päällekkäisyys. Muita kuljetettiin sairaalaan muun muassa ”linjalta takavarikoiduissa” kaupunkibusseissa. Tehtävänä muiden tukeminen Vain yhdessä paikassa tapahtuneen aikana oli tulipalo, joten esitys keskittyi johtamisja esikuntatoimintaan. Sillä ei ollut juurikaan merkitystä, koska kuolleet olivat kuolleet ja kohteen tiedustelu tapahtui päivystävän mestarin toimesta jalan. Nyt oli kuitenkin mukana joukko toimijoita aivan toisenlaisilta mediakulttuureilta, ja tilanne oli aivan muu kuin mihin oli totuttu. Osa räjähdyksen voimasta pääsi siten purkautumaan alaspäin, joten itse rakennus kesti sortumatta. Oslon paloja pelastuslaitoksen osastopäällikkö Rolf Nordberg kertoi Oslon terrori-iskusta Suomen Palopäällystöliiton ja Finlands Svenska Brandoch räddningsförbund FSB:n järjestämisllä ruotsinkielisillä opintopäivillä. Oslossa oli harjoiteltu kaikenlaisten terrori-iskujen torjuntaa, mutta vaikka oli mielikuvitusta käytetty, oli todellisuus silti täydellinen yllätys: tekijäksi osoittautui syntyperäinen norjalainen, joka oli valmistanut tonnin verran räjähdysainetta, tarkoituksenaan "järjestelmän vahingoittaminen". Siihen osallistui kaikki, vanhat "kaiken nähneet" konkarit mukaan lukien, sekä myös ne, jotka eivät päässeet mukaan. 22 10/2011 Palokunta ei joutunut tulipalojen sammutustöihin Norjan heinäkuisessa terrori-iskussa, mutta sen sijaan valtava mediahuomio työllisti ennen kokemattomalla tavalla myös pelastustointa. Oslon keskustassa toteutettu ruususeremonia taas osaltaan kuvasi kansakunnan vahvuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Norja yhteiskuntana osoitti kestävänsä sellaistakin, jota ei millään voitu ennalta aavistaa. Siviilit pelastivat Erityisesti Nordberg kehui vapaaehtoisten toimintaa. Aseistettu terroristi oli systemaattisesti ampumassa paniikissa olevia kesäleiriläisiä. Aikaisessa vaiheessa nimettiin kaksi tiedotusvastaavaa, muiden pysyessä vaiti. Kesti kaksitoista minuuttia ennen kuin ensimmäiselle yksikölle oli raivattu ovet auki. Perinteisesti Oslon pelastustoimella on hyvät suhteet tiedotusvälineisiin, koska se on osa yhteiskuntaa, jota ei haluta taikka voida välttää. Kyseessä oli maailmanlaajuinen uutinen ja mediakeskittymä valtava. Paljon ihmisiä oli nähty uimassa. Nyt kuolonuhreja oli kahdeksan ja satakunta sai erilaisia vammoja
Hallituskorttelissa syttyi yhdessä rakennuksessa tulipalo.. 10/2011 23 Kuva on otettu muutamia minuutteja pommi-iskun jälkeen
Teksti: Matti Virpiaro, pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kuvat: Lassi Rinne. Toiminta-alueen johtaminen vaatii kaiken kaikkiaan riittävät Pimeys ja säätila tuovat haastetta pelastustoimintaan. Koska nämä asiat ovat kunnossa, ne antavat hyvät lähtökohdat onnistua mahdollisen suurlento-onnettomuuden tapahduttua. Johtamistoimintojen määrätietoinen kehittäminen on ollut punainen lanka valmiutta kehitettäessä. Erityisen tarkkailtiin muun muassa tukitoimintojen johtamista. P3 kiinni varsinaisessa pelastustoiminnassa Toiminta-alueen johtaminen on haasteellinen urakka. 24 10/2011 Haasteellista johtamista SAR 2011 -harjoituksessa Finnairin Airbus 333 putoaa maahan ennen laskeutumistaan Helsinki–Vantaan lentokentälle. Vuosien aikana kehittämämme johtamismalli, jossa edellä mainittujen sekä heidän omaistensa ”hoidon” suhteen toimitaan, on pääosin toimiva, mutta se vaatii yhä pientä viilausta. Harjoituksen jälkeisen analyysin perusteella jouduimme toteamaan, että toiminta-alueen johtaminen edellyttää pelastuspalvelujohtokeskuksen tapaan yleisjohtajan. Kyky hyödyntää tehokkaasti selkeästi ennakolta sovittuja yhteistoimintaperiaatteita ja voimavaroja on oleellisen tärkeää. Tämänkertaisessa harjoituksessa testattiin muun muassa johtamiseen liittyviä valmiuksia. Tähän johtopäätökseen päädyimme, koska P3:n voimavarat sitoutuvat varsinaiseen pelastustoimintaan ja omien joukkojen operatiiviseen johtamiseen. Käsiä ja ihmistä tarvitaan katastrofin keskellä. Tässä asiassa odotetaankin valtakunnallisten ratkaisujen toteutumista. Ikuisuuskeskustelu siitä, kuinka suuronnettomuuteen joutuneiden ”loukkaantumattomien” tai ”vähäisesti loukkaantuneiden” suhteen onnettomuusalueella toimitaan, jatkuu edelleen. Yksittäiset tekniset ratkaisut antavat operatiivista tilannetietoa, mutta se ei yksin riitä. lokakuuta Helsinki–Vantaan lentoaseman lähimaastossa Tuusulassa, Vantaan rajan tuntumassa. 220 matkustajasta kuolee heti puolet. S AR 2011 -harjoitus järjestettiin 27. Johtamiseen on luotu uusia elementtejä, joita olisi tarkoituksenmukaista hyödyntää myös valtakunnallisesti. Näinhän usein on myös todellisuudessa. Tarkkailussa painotettiin myös tilannekuvan välittymistä ja tilannetietoisuuden merkityksen ymmärtämistä johtamisen yhtenä peruspilarina. Tilannekuvajärjestelmien eräänlaisen kehittymättömyyden takia yhteisessä tilannekuvassa ja sitä kautta tilannetietoisuuden välittymisessä on paljon kehitettävää. Tämänkertaisen harjoituksen jälkeen jouduimme toteamaan, että johtamiseen liittyy suuronnettomuustilanteessa eräitä ongelmia, jotka on syytä ratkaista. Onneksi on kyse vain harjoituksesta. Organisaatiomallin on kehittänyt SAR-työryhmä. Vaikka harjoitus toteutettiinkin alueella, jolla on takana vuosien kokemus ja paljon valtakunnallisesti merkittävää johtamiseen liittyvää kehitystyötä, on resurssien tietty rajallisuus tälläkin alueella iso tekijä. Perusasiat kunnossa Harjoituksen jälkeisissä arviointitilaisuuksissa todettiin, että perusasiat hoidetaan kaikilla tasoilla vahvalla otteella. Toinen muual la vielä tuntematon johtamisorganisaation osa, hallinnollinen johtoryhmä ja sen työskentely, oli myös tarkkailun ja kehittämisen kohteena. Harjoitusolosuhteet olivat vaativat pimeän vuodenajan, kylmän ja sateisen sään sekä vaikeahkon maaston takia
Lennon toinen kapteeni loukkaantuu vakavasti. Suomalainen järjestelmä tutuksi muille Kansallisten lentoyhtiöiden lisäksi tulee myös muut yhtiöt sitouttaa paremmin mukaan varautumistoimintaan. On tärkeätä kertoa, että suomalainen järjestelmä poikkeaa suurestikin muiden maiden vastaavista. Tapahtumakuvauksessa noudatetaan reaaliaikaista säätilaa. Yhden harjoituksessa mukana olevan ”heikon lenkin” sooloesitys harjoituksessa vie pohjaa ja motivaatiota koko orkesterilta. 10/2011 25 resurssit ja tähän liittyvä kehittämistyö käynnistyy välittömästi. Helsinki–Vantaan lentoasemalla on hyvä valmius tukea pelastusviranomaisia. Matkustajat edustavat kahdeksaa eri kansalaisuutta: Venäjä, Kiina, Espanja, Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa ja USA, matkustajista 200 on jatkamassa matkaansa Suomesta edelleen. ONNETTOMUUSKUVAUS 27.10.2011 klo 18 Finnairin Airbus 333 -tyyppinen matkustajalentokone putoaa lähestymislinjalle 15 ennen laskeutumistaan Helsinki–Vantaan lentokentälle. 10/2011 25. Haastetta ja kehittämistä riittää, mutta se jos mikä innostaa meitä. Tällaisen koneen mahdollinen joutuminen onnettomuuteen tuo lisähaastetta. Suomalainen vahva perinne viranomaisyhteistyössä, jossa mukana on myös kolmas sektori sekä luonnollisesti kansalliset lentoyhtiöt ja lentoasema, on muualla oudompi käsite. Lentokone ei syty palamaan. Kentällä ei välttämättä ole kyseisen yhtiön huolinnasta vastaavaa organisaatiota, joka olisi yhtiön ja viranomaisten tukena onnettomuuden pelastustehtävissä. Kaksi matkustamomiehistön jäsentä sekä kapteeni (CDR) menehtyvät välittömästi. Pitkät kantomatkat sitovat runsaasti voimavaroja. Helsinki–Vantaan lentoaseman tavanomaisen liikenteen lisäksi haasteita tuo se, että kyseinen kenttä on myös käytettävissä Suomen yli liikennöivien jumbojen laskeutumispaikkana, mikäli jokin tekninen ongelma kohtaa konetta Suomen ilmatilassa tai naapurimme alueella. Tekniikkaa on johtamisen tueksi, mutta kuinka sitä voidaan hyödyntää maastossa. Helsingin pelastuslaitoksen suuronnettomuusvarusteyksikkö H19 oli kovassa testissä. Toimintatapamallien ja resurssien hyödyntämistä valtakunnallisella tasolla pitää kehittää myös silloin, kun onnettomuus tapahtuu muualla kuin Helsinki–Vantaan lentoaseman lähialueella. Koneessa on 220 matkustajaa sekä 12 hengen miehistö (3+9). Tarkoituksena on muun muassa kehittää operoivia lentoyhtiöitä varten palvelupaketti, josta ilmenevät eri viranomaisten toimintatapamallit ja prosessit mahdollisen lento-onnettomuuden yhteydessä. Kaikki me suurlentoonnettomuusvalmiuksia kehittävässä SARtyöryhmässä toivomme, että joku joskus takertuisi heittämäämme täkyyn ja käynnistäisi työn tiedon ja kokemuksen hyödyntämiseksi valtakunnan tarpeisiin. Onnettomuuspaikalla vallitsee syttymisvaara. Pelastusalan eettiset periaatteet tärkeät Aina silloin tällöin harjoituksen jälkeen täytyy palauttaa mieliin pelastusalan eettiset periaatteet – niitä ei sovi unohtaa edes harjoitustilanteessa. Onnettomuudessa matkustajista kuolee heti 110 henkilöä, 60 saa eriasteisia vammoja, lievästi loukkaantuneita tai loukkaantumattomia käveleviä henkilöitä on 50. Työ on jo käynnistynyt, mutta tässä asiassa ollaan vasta taipaleen alussa. Tähän haasteeseen on jo tartuttu ja siinä tehdään vahvaa yhteistyötä lentoaseman sekä eri viranomaisten kesken. Harjoitukset ovat usean viranomaisen ja sidosryhmän yhteistoimintaa, jossa on mukana satojakin ihmisiä. Lentoyhtiöllä ja huolintayhtiöllä on merkittävä rooli yhteistyössä viranomaisten kanssa onnettomuuden tapahtuessa. Tämä on tarpeen, koska yhä enemmän uusia yhtiöitä operoi Helsinki–Vantaan lentoasemalla
Muuramessa vuonna 1951 syntynyt Kaistinen aloitti palomiestyönsä kesämiehenä vuonna 1970 Riihimäellä. – Turhaa päällekkäistä työtä ei ole tehty ja on saatu kaikkien laitosten käyttöön asiantuntemusta, jossa tietyt henkilöt ovat voineet keskittyä hankintatoimintaan. He ovat ammattitaustansa ansiosta monen eri alan taitajia ja asiantuntijoita. Osaaminen arvokasta VPK:ssa – Eläkepäivinä kiinnostaa seurata Riihimäelle valmistuvan uuden paloaseman rakennustöitä, hän sanoo. Ne on työnantajan kuitenkin väistämättä toteutettava ja uskon, että aikaa myöden ne osataan omaksua oikealla tavalla. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä toimii 26 sopimuspalokuntaa, joista 11 on viiden minuutin lähtövalmiudessa. – Miehityssiirrot asemalta toiselle ovat yhä korkean kynnyksen takana. – Kuntoa ikä kaikki, voisi sanoa. Kokemukset alueelliset yhteistyöstä ovat hänen mukaansa olleet hyvät ja kun syntyi Kanta-Hämeen pelastuslaitos, oppia oli saatu jo kahden kunnan yhteistyöstä. Hän korostaa fyysisen toimintakyvyn huolehtimisessa myös omatoimisuuden merkitystä. Eläkepäivinään Timo Kaistinen aikoo toimia muun muassa Suomen Palopäällystöliiton ja Hämeen Pelastusliiton veteraanitoiminnoissa. – Ei voi olla niin, että edellytykset toteuttaa sitä ovat kiinni vain työnantajan antamasta mahdollisuudesta. Pelastustoiminta on monin paikoin niiden varassa. Myös kolme lastenlasta on mielissään, kun papalla on nyt enemmän aikaa heille. Hyvä kunto kaikille tärkeä Timo Kaistinen korostaa myös työkyvyn ylläpidon merkitystä. – Erittäin hyvä kokemus oli myös virkavaatteiden yhteishankinta sähköisellä hankintamenettelyllä. Se on nähtävä tärkeäksi meille kaikille, myös päällystölle. Kaistinen jäi eläkkeelle 1. Maakunnallista pelastuslaitosta Timo Kaistinen pitääkin hyvänä ja toimivana ratkaisuna. Timo Kaistinen pitää tärkeänä, että paloasemaverkosto säilyy yhtä tiiviinä kuin tähän asti. Palokuntauransa hän aloitti jo vuonna 1963 Lammin VPK:n nuoriso-osastossa. joulukuuta 45 työvuoden jälkeen. Timo KaisTinen Riihimäen palolaitos: palomies 1975–81 paloesimies 1981–84 palomestari 1984–92 palopäällikkö 1992–99 Hyvinkään-Riihimäen aluepelastuslaitos: aluepalopäällikkö 1999–2003 Kanta-Hämeen pelastuslaitos: pelastuspäällikkö 2004–2011 Timo Kaistinen siirtyi viettämään eläkepäiviä Aluelaitos lisännyt yhteistyötä. Vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa palokuntauransa aloittanut Timo Kaistinen arvostaa sopimuspalokuntien toimintaa. Se on hyödyttänyt kaikkia ja myös henkilöstön määrän lisääminen on onnistunut hyvin alueellisessa järjestelmässä. Vuonna 1999 perustettiin Hyvinkään ja Riihimäen yhteinen aluepelastuslaitos, jonka aluepalopäällikkönä hän toimi. – Arvokasta on myös osaaminen, jota on vpk:laisilla. Toimintakyvystä huolehtiminen on tärkeää fyysistä työtä tekeville, että viisikko saadaan aina kentälle eikä kukaan joudu huonon kunnon takia jäämään ”vilttiketjuun”. 26 10/2011 Teksti ja kuva: Esa Aalto A lueellisten pelastuslaitosten välinen yhteistyö ja laitosten toteuttamat yhteiset kalustoinvestoinnit KantaHämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikön tehtävästä eläkkeelle siirtynyt Timo Kaistinen näkee suurena hyötynä alueellisesta pelastuslaitostoiminnasta. Suurimpana haasteena hän pitää henkilöstöresurssien kohdentamista alueellisesti järkevästi. Siellä hän on tehnyt palokuntatyönsä, sillä palomiehen, paloesimiehen ja palomestarin virkojen jälkeen hän aloitti vuonna 1992 Riihimäen kaupungin palopäällikkönä. Kotipesä aletaan nähdä laajemminkin kuin oman tutun aseman kautta. Paloasemilta annetaan kansalaisille läheltä tulevaa palvelua ja on tärkeää, että toimintavalmius tulevaisuudessakin säilyy yhtä hyvänä
Mutta muun kuin savusukeltavan sopimushenkilöstön pakottaminen testeihin ei ole järkevää ja se vie palokunnilta hälytyskelpoisia jäseniä. Tähän kehitykseen on pelastusalalla ja erityisesti pelastuslaitoksissa syytä osallistua sillä monitoimityöpaikkaan voi liittyä myös toimiminen sopimuspalokuntalaisena. Vastustan myös sitä, että sopimushenkilöstö pakotettaisiin osatestiin. Sopimuspalokuntalainen on nyt ja tulevaisuudessa useimmiten myös vapaaehtoinen palokuntalainen. On voitava hyväksyä, että nykyistä ammattiajattelua on muutettava. Lain kohta kuuluu: ”Pelastustoimen viranomaisten tulee mahdollisuuksiensa mukaan edistää pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä”. Tämä kehitys johtuu mm. Vähentämistä pyritään tekemään eläkkeelle siirtymisten kautta, mutta se ei riitä vaan olemme myös irtisanomisten edessä. Edelleenkin ihmisiä siirtyy työn takia asumaan maaseudulta kasvukeskuksiin. Harvaan asutun maan realiteetit Suomen pinta-alasta yli 80 prosenttia on harvaan asuttua aluetta. Sosiaalija terveysalan työpaikkoja on sitä vastoin lisättävä merkittävästi. Sitä vastoin pidän tärkeänä, että henkilöstölle, joka ei savusukella, annetaan mahdollisuus vapaaehtoisesti osallistua testeihin. 10/2011 27 Vieraanamme Kirjoittaja Isto Kujala on Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja. Väestö vanhenee maaseudulla ja tarvitsee siellä lisää palveluja saamaan aikaan kun palvelujen loppuminen uhkaa laajaa aluetta Suomessa. Toiminnan laatu ja tehokkuus ovat tarkastelun kohteena. Julkisen puolen kestävyysvaje on sitä luokkaa, ettei sitä voida enää sallia vaan on lähdettävä reippain ottein leikkaamaan julkista toimintaa. Harvimpaan asutulla alueella tarvitaan jatkossakin pelastustoimen palveluja. Pelastusalan resurssien ja nykyisten työpaikkojen puolesta on koko pelastusalan kamppailtava yhdessä. Käsitteiden selkeyttämiseksi on puhuttava sopimuspalokuntalaisista ja sopimuspalokunnista – silloin kun tarkoitetaan sopimushenkilöstöä, jotka toimivat operatiivisissa pelastustehtävissä yhdistystai henkilökohtaisen (työ-) sopimuksen perusteella. Hän on Lappeenrannan VPK:n, Jyväskylän VPK:n ja Espanjassa, Teneriffalla sijaitsevan Adejen VPK:n jäsen. Uudenlaista ajattelua kaivataan harvaan asutulle alueelle kipeästi. En usko, että pelastusalan rahoitus tulee lähivuosina kasvamaan. Työelämän vaatimukset ja vapaa-ajan arvon lisääntyminen tekee jäsenhankinnasta haastavaa. Realiteetit kannattaa tunnustaa Talouden realiteetit Valtion ja kuntien toimintaan vaikuttaa tiukkeneva talous. Sitoutuminen tapahtuu jos on tapahtuakseen – tietenkin tulijan omilla ehdoilla. Sen sijaan kovia paineita on rahoituksen leikkaamiseen. VPKja palomiesyhdistyksissä tapahtuva vapaaehtoinen harrastustoiminta on mahdollistamassa sopimuspalokuntatoimintaa esimerkiksi taloudesta ja hallinnosta huolehtimalla, huoltotoiminnalla, nuoriso-, nais-, harrastusja veteraanitoiminnalla. Tosiasiat kannattaa tunnustaa ja toimia niiden mukaisesti.. Tämä työ on välttämätöntä ja myös lainsäätäjän arvostamaa – sillä voimassa oleva pelastuslaki (52 §) edellyttää pelastuslaitoksilta vapaaehtoisen toiminnan tukemista. väestön vanhenemisesta, vapaa-ajan asunnoista ja siitä, että liikenne harvaan asutulla alueella tuskin tulee vähenemään. Jos uusi jäsen on kiinnostunut sopimuspalokuntatoiminnasta, on hänen päästävä tähän toimintaan helposti mukaan. Näissä harvaan asuttujen alueiden palveluammateissa toimivat ihmiset eivät ole yliopistotai ammattikorkeakoulutasoisesti koulutettuja, eikä vain yhden alan edustajia. Uuden jäsenen tultua palokunnan riveihin yritetään hänet sitouttaa toimintaan mukaan. Realiteetti on, että jos koulutusta ei hälytystehtäviin ole mahdollista saada kohtuuajassa, kiinnostus toimintaan uhkaa vähetä. Sopimuspalokunnan nimeksi sopii oikein hyvin edelleenkin esimerkiksi Ruskon VPK tai Kauhavan palokunta. Jäsenhankinnan ja hälytyskelpoisen henkilöstön pysyvyyden kannalta kriittinen tekijä on fyysisen kunnon uudistunut FireFittestausjärjestelmä. Myös liian pitkä sisääntulokurssi vaikeuttaa tällä hetkellä palokuntien jäsenhankintaa. Harvimpaan asutulle alueelle on löydyttävä monialaisia osaajia toisen asteen tutkintojen perusteella. julkisen sektorin työpaikkojen määrän vähenemistä. On kohtuullista, että savusukeltajat testataan tällä järjestelmällä. Asialle ollaan tekemässä korjausta sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää uudistettaessa. Näille koulutetuille ”peruspalvelijoille” on tehtävä monitoimityöpaikkoja, jotka rahoitetaan yhdessä esimerkiksi valtion, kuntien ja yksityisyrittäjyyden pohjalta. väestön ikääntymisestä. Näin muut julkisen puolen työpaikat joutuvat vielä lisävähennysten kohteeksi. Vastustan ehdottomasti pakollista kaikkien testaamista. Tämä johtuu mm. Tämä realiteetti olisi kaikkien hyvä vihdoin sisäistää. Tämä merkitsee mm. Myös pelastusalaan tiukkeneva talous vaikuttaa. Käsitteiden realiteetit Olen viimeaikoina puhunut ja kirjoittanut siitä, ettei Suomessa vapaaehtoiset henkilöt toimi pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä, vaan nämä tehtävät huolehditaan ammattija sopimushenkilöstön toimesta. Henkilöstöön liittyvät realiteetit Nykyisin on palokuntayhdistyksissä tehtävä jatkuvasti suunnitelmallisesti jäsenhankintaa
Painotus arjen turvallisuudessa Ensimmäistä kertaa pelastussuunnittelun tarkoitusta määritellään keskeisiltä osiltaan jo lain tasolla. Palovaroitinkin löytyy ja sen toiminnan tarkastamisen voi sopia esimerkiksi huoltoyhtiölle. Ylimmän kerroksen savunpoistoluukut ovat käsikäyttöisiä ja katolta avattavia. Talosuojeluun on vaikea innostaa ketään, vaikka kyse on asukkaiden omasta turvallisuudesta. Sisäasiainministeriö on laatinut ohjeluonnoksen asuinkiinteistön pelastussuunitelman laadinnasta. 28 10/2011 Keravalainen kolmikerroksinen ja hissitön kerrostalo on rakennettu vuonna 1985. Opas julkaistaan todennäköisesti viimeistään alkuvuodesta. Tärkeätä on nimen omaan arPelastussuunnitelman tekoon tulossa ohje Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Materiaalit ajan tasalle ja koulutus yhdenmukaiseksi. Palopäällikkö Yrjö Jalava suosittelee vaihtamaan ne porraskäytävästä avattaviksi mahdollisen remontin yhteydessä. Uusi pelastuslaki määrittelee nyt ensi kertaa pelastussuunnittelun tarkoitusta jo lain asteella. H einäkuussa 2011 voimaan tulleiden pelastuslain (379/2011) sekä valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (407/2011) onnettomuuksien ennaltaehkäisyä koskevilla muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia pelastussuunnitelmien laadintaan. Asuinrakennuksista pelastussuunnitelma tulee nyt laatia niissä asuinrakennuksissa, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Vastaavasti asetustason määrittelyä on supistettu. Pelastussuunnitelma tukee asuinkiinteistökohtaista riskien tunnistamista, turvallisuustyötä sekä varautumista onnettomuustilanteisiin. Velvoite on rakennuskohtainen. Turvallisuuspäällikön tehtäviin ei ole tunkua
Ainoa miinuspuoli oli hieman ahdas luokkahuone, mutta hyvinhän me pärjättiin sielläkin. Talvisin huoltoyhtiö tekee isommat lumityöt. Yhtiössä on vain neljä vieraspaikkaa ja osalla on kaksi autoa. – Olit vapaaehtoisin, isännöitsijä Mika Mäkelä naurahtaa. Tarkoitus olisi saada asukkaat kiinnostumaan turvallisuustyöstä, Tervo jatkaa. jen turvallisuus, jota luovat esimerkiksi kunnollinen valaistus ja hiekoitus talvella. – Taloyhtiössämme on kaksi rivitaloa, joissa on 16 huoneistoa ja asukkaita noin 26. Tarkoituksena on jatkaa kehitystyötä edelleen siten, että jatkossa julkaistaan opas asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laadinnasta sekä päivitetään koulutusjärjestelmää aineistoja vastaavilla sisällöillä. Marttala on jo jakanut asukkaille esitteen turvallisesta kynttilöiden käytöstä.. Runsaslumisina talvina talorivin edustalle pysäköidyt autot voivat olla hälytysajoneuvon tiellä. Se antoi hyvät valmiudet tähän tehtävään, vaikka olen aiemminkin käynyt erilaisia kursseja, joita meillä on töissä suojeluvalvojille järjestetty. Hän kävi Uudenmaan Pelastusliiton järjestämän turvallisuuspäällikön kurssin Keravan paloasemalla lokakuun lopulla. – Se on minulla vielä työn alla. Edellinen suunnitelma oli vuodelta 2004 ja nyt se päivitetään. Olen työpaikallani kerroksen yksi suojeluvalvojista. Eli paikoitellen asiat olivat minulle itsestään selviä. – Kurssi oli hyvä ja kattava. He kiinnittivät esimerkiksi huomiota siihen, miten varmistetaan pelastussuunnitelman ajantasaisuus, kertoo työryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo sisäasiainministeriöstä. Yksi työpaikan suojeluvalvojista – Työskentelen assistenttina eräässä suuressa suomalaisessa yrityksessä, joka ei liity mitenkään palo-, pelastus tai turvallisuusalaan. Tokihan meillä turvallisuusasiat otetaan myös töissä huomioon. – Mukana olivat myös Isännöintiliiton ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n edustajat. Kurssin käynyt ja motivoitunut turvallisuuspäällikkö on tässä iso apu. Omatoimisen varautumisen velvoite koskee asuinkiinteistöä Isännöitsijä Mika Mäkelä ja turvallisuuspäällikkö Lisbeth Marttala Järvenpäästä ottavat turvallisuus asiat tosissaan. Taloyhtiössä asuu ainoastaan yksi lapsi eikä yhtään vanhusta. Sisäasiainministeriö asetti toukokuussa 2011 työryhmän asuinkiinteistöjen pelastussuunnittelun ohjausta varten. 10/2011 29 Lisbeth Marttala asuu järvenpääläisessä rivitaloyhtiössä. – Turvallisuusasioihin suhtaudutaan meillä kyllä hyvin, vaikkakin taloyhtiössä asuu muutama vastuuntunnoton asukas, jotka eivät ota välttämättä turvallisuusasioita huomioon. Tarkoitus on yhdenmukaistaa alan kurssien sisältöjä eri puolilla Suomea ja varmistaa, että käytössä on hyvä ja ajanmukainen materiaali. Näin ne sitten saattavat tukkia pelastustiet. Hallitus ja isännöitsijä suhtautuvat turvallisuusasioihin tosissaan, Marttala kiittää. Isännöintiliiton mukaan pelastussuunitelman laatii taloyhtiön hallitus yhdessä isännöinnin kanssa. – Tulin kurssille, koska yhtiökokouksessa isännöitsijä ilmoitti, että yksi vapaaehtoinen pitäisi löytyä. Asuntomme ovat sen verran pieniä että lapsiperheillä ei olisi oikein tilaa. Pelastussuunnitelman sisältö ei ole vakio vaan vaihtelee kiinteistön erityispiirteiden mukaan. Mika Mäkelä kertoo, että talon harjalla olevat kulkusillat ovat puuta ja ne vaihdetaan turvallisempiin. Kurssimateriaali oli tosi kattava ja tietoa oli siellä hyvin löydettävissä, osa tosin vähän vanhentunutta. Talotikkaat näyttävät asiallisilta eikä pelastustielle ole pysäköity autoja. Suostuin, kun muita halukkaita ei ollut. Kurssin pituus oli sopiva eli ainoastaan kolme iltaa. Muita riskejä ovat Marttalan mukaan esimerkiksi televisiot ja jokaisessa asunnossa oleva sauna eli miten kuivataan pyykkiä ja toimiiko ajastin. Pelastussuunnitelma jo 2000-luvun alussa Mäkelä kertoo, että pelastussuunnitelma tehtiin 2000-luvun alussa eli taloyhtiö on ollut edelläkävijoitä. Esimerkiksi joulun alla on hyvä muistuttaa paloturvallisuudesta ja kynttilöiden turvallisesta käytöstä. Nostolava-auto ei mahdu ajamaan pihaan. Keskimäärin talossamme asuu varmaan noin 30-vuotiaita. ”Vapaaehtoisin hommaan” Palopäällikkö Yrjö Jalava tutustuu keravalaiseen kerrostaloyhtiöön. Taloyhtiön hallitus yhä vastuussa Vaikka taloyhtiöllä olisikin oma turvallisuuspäällikkö, taloyhtiön hallitus on viime kädessä vastuussa pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja tiedottamisesta. Tarkoitus olisi saada se tehtyä mahdollisimman pian, Marttala kertoo. – Meidän taloyhtiössämme on aika huonosti parkkipaikkatilaa, jolloin autoja voi välillä olla paikoissa, missä ei pitäisi. Heiltä saimme hyviä näkökulmia alan ulkopuolelta. – Noin 60 prosentilla asuinkiinteistöistä oli pelastussuunnitelma, kun asiaa viimeksi tutkittiin. Lisätöinä toimin järjestyksenvalvojana erilaisissa tilaisuuksissa, Marttala kertoo ja jatkaa. Kiinteistöhuollossa yhtiö on omatoiminen
30 metrin letku yltää ylimpään eli kolmanteen kerrokseen. Muutenkin toiminta pitäisi testata kerran vuodessa, hän muistuttaa.. – Pelastustie on nyt pysynyt paremmin vapaana, kun keskustelin sille muutaman kerran pysäköineen nuoren miehen kanssa. yhteisönä, mutta pelastuslaissa on myös jokaista asukasta koskettavia yleisiä velvoitteita. Olemme ajatelleet pyytää pelastuslaitokselta jonkun käymään turvallisuusasioita yhdessä läpi. Yhteenvedossa on muun muassa kaikkien keskeisten henkilöiden ja huoltoyhtiön yhteystiedot. Taloyhtiön häkkivarastoon ja autohallissa oleviin autoihin on murtauduttu useasti. Olemme myös vaihtamassa huoltoyhtiötä huonosti hoidettujen töiden takia. pelastuslaitokselle. Uudenmaan Pelastusliitto järjesti Keravan paloasemalla kolmipäiväisen ja yhteensä yhdeksän tunnin talon turvallisuuspäällikön kurssin. Myös väestönsuojan ja poistumisteiden merkintöjä on parannettu. Suurin osa asukkaista on työssäkäyviä ja vähän iäkkäämpiä. – Pelastussuunnitelmaa ei ole jaettu kaikille, mutta se löytyy kuntosalina toimivasta kerhohuoneesta. Huoltoyhtiö vaihtoon – Kulkureitit asiattomien vieraiden varalta pitää tukkia vielä paremin. Toisin sanoen jokainen asukas on esimerkiksi velvollinen vaaratilanteessa tekemään hätäilmoituksen, varoittamaan vaarassa olevia sekä ryhtymään kykyjensä mukaan pelastustoimenpiteisiin, noudattamaan yleistä huolellisuutta tulipalojen ja muiden onnettomuuksien välttämiseksi sekä noudattamaan erityistä huolellisuutta tulen ja vaarallisten aineiden käsittelyssä. Roskakatoksen avoimet kohdat kannattaisi verkottaa ja laittaa lukitus oveen. – Yhdysletku voi olla murtunut. Väestönsuojanhoitaja on vaihtunut kerran, mutta Timo Alihanka toimii yhä turvallisuuspäällikkönä. Ulko-ovesta löytyy oikeaoppisesti huoltoyhtiön yhteystietotarra. Helsingin Pelastusliiton järjestämä kurssi oli hyvä, Alihanka kiittelee. Pelastussuunnitelma tehdään taloyhtiötä ja sen asukkaita varten, ei Timo Alihanka ei pidä talon turvallisuuspäällikön tehtävää rasitteena vaan mielenkiintoisena. Talon osoite ja talot/raput on tässä merkitty asianmukaisesti. Nämä kannattaa korjata seuraavan remontin yhteydessä. Käyttövesisulut on merkitty selkeästi ja löytyvät nopeasti mahdollisen vesivahingon yllättäessä. – On ollut puhetta siitä, miten olisi parasta tiedottaa turvallisuusasioista uusille asukkaille. On hyvä, että turvallisuushenkilöstö keskustelee muiden asukkaiden kanssa esimerkiksi pihatalkoissa ja yhtiökokousten yhteydessä. Kurssin veti kokeneesti palopäällikkö Yrjö Jalava Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Keravan paloasemalta. Suunnitelman teki alan yritys. Joditabletit vaihdettu Väestönsuojasta löytyvät kaikki tarpeelliset varusteet ja myös vanhentuneet joditabletit on uusittu. Terveydenhoitajan koulutuksesta ja armeijastakin on hyötyä, sillä ei ihan helposti panikoidu tiukassakaan tilanteessa. Talossa asuu yksi näkövammainen ja on ollut vaaratilanteita huonosti hoidettujen lumija hiekoitustöiden takia. 30 10/2011 Kiinnostava pesti Helsinkiläinen taloyhtiö Vuosaaren Aurinkolahdessa sai pelastussuunnitelmansa vuonna 2005. Näitä ovat jokaisen toimintavelvollisuus, yleinen huolellisuusvaatimus sekä velvollisuus varovaisuuteen tulen käsittelyssä. Kurssilla oli parisenkymmentä tiedonjaPalopäällikkö Yrjö Jalavan mukaan kerrostalojen porraskäytävien pikapalopostit ovat keravalainen ilmiö. Vuonna 2003 valmistuneen talon kaksi alkuperäistä asukasta olivat vapaaehtoisia väestönsuojanhoitajan ja turvallisuuspäällikön hommaan. Pelastuslaitokselle toki yleensä toimitetaan yhteenveto pelastussuunnitelmasta. Katos ”aukeaa” väärään suuntaan eli taloon päin. Naapuritaloyhtiön iso pensas tosin peittää näkyvyyden. – Suostuin, koska myös muita vastuutehtäviä oli tarjolla ja tämä tuntui kiinnostavalta ja käytännönläheiseltä pestiltä. Kun talo valmistui, väestönsuojan hätäpoistumistie oli tukittu ilmastointiputkella. Itse pelastussuunnitelmaa ei ole päivitetty, mutta olemme tehneet säännöllisesti katselmuksen kaksirappuisessa talossa ja raportoineet epäkohdista isännöitsijälle. Pelastussuunnitelma löytyy taloyhtiön kerhohuoneesta, joka on myös ahkerassa kuntosalikäytössä
Usein ruutupaperi ja kynä ovat parhaat työkalut. Taloyhtiöille pitää saada selkeä ja kuvitettu ohje, sillä talosuojelutehtäviin on muutenkin vaikea saada väkeä. Kaikki IL-800 sarjan valaisimet on saatavana luonnonmukaisella MICA CRI-90+ värintoistoindeksillä. Puh: +358-9-561 7666 Email: info@mica.eu www.mica.eu Optiona CRI-90+ värintoistoindeksi Zone ja Zone 1 -versiot Karkaistu 5mm lasilinssi Kaksi valotehoa Ergonominen kahva Antistaattinen runko, IP-67 Optiona: vilkutussekä turvavalotoiminto 3 x suurteho LED Pannuhuone ei ole maalien ja kemikaalien varastopaikka! noista toimittaja mukaan lukien. Lisäksi asunnoissa tapahtuu vuosittain yli tuhat sellaista vaaratilannetta, jossa palon alku uhkaa levitä rakennuksessa. Porraskäytäviin voi asentaa oma ilmoitustaulu turvallisuusasioille.. Ohje on sinänsä hyvä, mutta sanasto saisi olla maanläheisempää. MICA ELEKTRO OY LTD. Luku vaihtelee alueittain, kuten Pelastustiedon 3/2008 kyselyssä selvisi. Turvallisuuspäällikön kurssilla asioita on mukava pohtia yhdessä. Kotivakuutuksista vastaavia vahinkoja korvataan miltei 70 miljoonalla eurolla vuosittain. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella meillä on nyt oma kouluttaja joka kunnassa, Jalava iloitsee. – Muistutan vielä, että pelastussuunnitelma kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa päivittää säännöllisesti sekä tiedottaa kaikille asukkaille. Pelastussuunnitelmassa kannattaa painottaa arkipäivän uhkatilanteita. TäSuomessa syttyy yli 2000 asuntopaloa vuodessa. Isot kivenmurikat väylän sivussa ovat riski ambulanssille. hän uusi ohje ja materiaali tuo varmasti apua. IL-800 valaisimilla on kansainvälinen IECExsekä eurooppalainen ATEX-sertifikaatti. Kurssilla saa hyvät perustiedot toiminnasta myös poikkeusoloissa, mutta paljon opiskeltavaa riittää tämän jälkeenkin. Jalavan mukaan Keravalla on valtakunnan tasollakin tunnollista väkeä, sillä pelastussuunnitelma löytyy jo ainakin 80 prosentissa taloyhtiöitä. Turvallisuutta parantaisi huomattavasti yksinkertainen peili, joka näyttää kulman takaa lähestyvän auton tai ihmisen. Asuinkiinteistöjen kiinteistöja kotivakuutukset korvaavat tuhansia vahinkoja vuosittain. Kotivakuutukset korvaavat vuosittain yli 20000 vuotovahinkoa, joiden korvaussumma nousee yli 80 miljoonan euron. Kurssimateriaalia tuli paljon, mutta valitettavasti osa oli vanhentunutta muun muassa liitteenä olevan pelastuslain osalta. Väylä on kapea ja autot ovat monasti törmäyskurssilla ihmisistä puhumattakaan. Sisäasiainministeriön ohje oli meilläkin lausuntokierroksella. Asuinkiinteistöjen kiinteistövakuutuksista korvataan palovahinkojen aiheuttamia omaisuusvahinkoja vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla. Kiinteistövakuutuksista korvataan vuosittain yli 10000 vuotovahinkoa ja yli 40 miljoonan euron korvaussumma. Paperi ja kynä parhaat työkalut – Uutta koulutusmateriaalia käydään nyt läpi Uudenmaan pelastusliiton kanssa. 10/2011 31 Uusi MICA IL-800 Ex -valaisin on saatavana ZONE sekä ZONE 1 tilaluokissa. Esimerkkinä arjen turvallisuudesta Jalava mainitsee keravalaisen taloyhtiön pihan, jossa autokatokset ovat taloa vastapäätä. Nyt järjestettyä kurssia Jalava kehuu erittäin aktiiviseksi ja kouluttajallekin mukavaksi, sillä kysymyksiä sateli koko ajan palotarkastuksista aina lemmikkieläimiin väestönsuojassa. Tulipaloissa menehtyy ja vakavasti loukkaantuu noin sata henkilöä vuodessa, kotija vapaa-ajan tapaturmissa menehtyy yli 2000 henkilöä ja vammautuu kymmeniä tuhansia
Ylipalomies Petteri Pekari pitää kirjaa ja palomies Antti Vihtonen ottaa Häkkiselle aikaa. 32 10/2011 EK 105 on Suomen parhaiten varusteltu raivausauto. Lappeenrannan keskustan omakotikorttelissa palaneen puutalon sammutus sujui nopeasti, kun liekeissä olleen talon katto saatiin revittyä 21 tonnimetrisellä Hiabilla irti. Hankintaa pohjustettiin pitkään ja hartaasti. Riittävän etuakselipainon vuoksi nosturi on sijoitettu puoliksi takimmaisen teliakselin päälle. Auto tilattiin kokonaishankintana Saurus Oy:ltä. Kun kappaletavaranosturia käytetään tulipaloissa kattopurkutilanteissa, siihen kiinnitetään Loglift RX31 -energiakoura terotetuilla kärjillä. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen EK 105 on Suomen parhaiten varusteltu raivausauto. – Kaikki 30 miestä koulutetaan, kertoo palomestari Heikki Liimatainen. Koko maakuntaa palveleva pelastusajoneuvo on sijoitettu Lappeenrannan paloasemalle. Valtionavustusta siihen saatiin 170000 euroa. Kilpailutuksen hoiti Etelä-Karjalan hankintapalvelut. Auto maksoi varusteineen ja arvonlisäveroineen noin 830000 euroa. Auto on rakennettu täysin eteläkarjalaisten toiveiden mukaan omana projektina. Ylipalomies Kari Buuri on puolestaan ollut raivausauton kanssa sammutustehtävissä. Varusteineen ja arvonlisäveroineen 830000 euroa maksanut Scania on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kaikkien aikojen kallein hankinta. Ensimmäiseen hälytykseen raivausauto joutui vähän sen jälkeen, kun se oli esitelty lehdistölle. Kauko-ohjaimella hän ohjaa kouran tukkipinon päälle, poimii järeän yksilön ja siirtää sen merkittyyn paikkaan. Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Ulla Ylönen. Raivausauton ensimmäinen pelastustehtävä oli Kuutostiellä sattunut auto-onnettomuus. Kun nosturin tuet ovat paikoillaan, Häkkinen kiipeää auton katolle ja vaihtaa Hiabin koukun tilalle keltaisen kouran. Tulimme myös siihen tulokseen, että nosturin paikka on auton perässä eikä ajohytin takana, kertoo kalustoesimies Matti Oikkonen. P alomies Jouni Häkkinen peruuttaa uutuuttaan hohtavan Scanian oranssien liikennekartioiden väliin. Sitten hän kapuaa ulos, kävelee auton taakse ja asettaa nosturin aluslevyt maahan. – Scania valittiin hieman edullisemman hinnan vuoksi. Hän on myös käyttänyt uuden auton laitteita kahden auto-onnettomuuden purkamisessa. Työryhmän jäsenet saivat kollegoiltaan hyviä vinkkejä. Runsaasti uusinta tekniikkaa EK 105:n nosturiksi valittiin Hiab XS 211 E-8 HiPro, jolla hydraulisin jatkein ulottuu 21 metrin päähän. Kun ne sitten yhdistettiin oman kulmakunnan erityistarpeisiin, tilaukseen laitettiin lähes täydellinen pyörillä liikkuva ”raskaan sarjan työkalupakki”. Auton merkistä tuli tarjous Volvon FMX D13 6x6:sta sekä Scania P400 CB 6x6 HHZ:sta. Palomiehet ovat harjoitelleet sillä päivittäin syyskuun lopusta lähtien. Valmistelu alkoi vuonna 2009 Scania-merkkinen ajoneuvo on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kaikkien aikojen kallein hankinta. Raivausauton käyttökoe on Pekarilla vielä edessä, Vihtonen on sen jo läpäissyt. Neljän ja puolen tonnin painoinen nosturi maksoi saman verran kuin auton alusta; lähes 120000 euroa. Kaikilla kuudella pyörällä vetävän Scanian moottorissa jyllää 400 hevosvoimaa. Autossa on Allison-autoEtelä-Karjalan pelastuslaitokselle hankittiin raivausauto kaikilla herkuilla Uuden raivausauton hankintaa perusteltiin muun muassa raskaan kaluston liikennemäärillä, jotka ovat Etelä-Karjalan maanteillä lisääntyneet viime vuosina huomattavasti. – Toisessa onnettomuudessa auton kuljettaja oli jäänyt pahasti puristuksiin. Nosturin suurin nostovoima on 6700 kg/2,6 m ja vielä 320 kg 21 metrin etäisyydellä ilman kouraa. Häkkinen hyppyyttää kouralla narun päässä roikkuvaa sählypalloa, kuljettaa vesiämpäriä ja tekee muutaman muunkin tarkkuustehtävän. Lisäksi pelastuslaitoksen vanha raivausauto oli jo aikansa elänyt. MIKSI. – Oululaiset suosittelivat meille isompaa kappaletavaranosturia kuin mitä heidän autossaan on. Palomestari Heikki Liimataisen johtama työryhmä, johon kuuluivat kalustoesimies Matti Oikkonen, vuoromestarit Mikko Saastamoinen, Sami Talka ja palomies Jari Torvi, kävi eri puolilla Suomea tutustumassa muiden pelastuslaitosten raivausautoihin. Uusilla vehkeillä hänet saatiin nopeasti ja turvallisesti irti, kertoo Vihtonen
60 kVA:n sähkögeneraattori ottaa kardaanilla voiman auton moottorista. Antti Vihtonen kiteyttää monen palomiehen ajatukset toteamalla, että oli jo aikakin päästä oikealle vuosituhannelle. Kahdesta valomastosta toinen on ajohytin takana, toinen, neljään suuntaan valoa antava masto, nousee paineilmalla keskeltä auton kattoa. 24 voltin työvalot ovat kaikki kirkkaita xenon-valoja. Lähiaikoina Sisu kuitenkin myydään huutokaupassa, kuten Lappeenrannan paloaseman pihalla seisovat muutkin täysin palvelleet ajoneuvot. Korkealta ja syvältä pelastamiseen tarkoitettu kalusto on normaalia järeämpää tekoa, samoin käsityökalusto. Matti Oikkonen esittelee. Nosturi Hiab XS 211 ulottuu 21 metrin päähän auton perästä. Kattava kalusto Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen raivausauton pelastusvälineistöön kuuluu täydellinen hydraulinen Holmatro-pelastuskalusto kiinteällä ja kahdella kannettavalla pumppuyksiköllä, joissa on uudet Core-yksiletkujärjestelmät. ”Jo oli aikakin” Viimeisen päälle varustellun ajoneuvon vastaanottotarkastus kesti tehtaalla kaksi päivää. Kalleimpiin yksittäisiin hankintoihin kuuluu hyppytyyny, jollaista Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella ei ennen ollut. Autossa on myös 230-volttinen ruuvikompressori, joka tuottaa tuhat litraa paineilmaa minuutissa. – Sillä saadaan myös erittäin hidasta ja tasaista vetoa ilman riuhtomista voiman pysyes sä maksimina ja tasaisena. Hoitokalustoon kuuluu myös defibrillaattori ja sähkökalustoon kannettavat Hondan 2 kw:n aggregaatit. Auton perässä on myös standardi vetokita, johon voidaan tarvittaessa liittää onnettomuuspaikoilta pois hinattavia kuorma-autojen perävaunuja. Myös säilytystilojen ovien pieliin on kiinnitetty lednauhat. maattivaihteisto ja ihan perinteinen jousitus. 10/2011 33. Turvallisuutta lisäävä valaistus Raivausauton valoilla voi valaista vaikka pienen urheilukentän. Kaikki raivausauton vilkut toimivat ledtekniikalla täyspitkää paneelia myöten. Siihen voidaan liittää muun muassa porausja piikkaustyökaluja. Auton keulassa on kymmenen tonnin kauko-ohjattu hydraulinen propokaraventtiileillä varustettu Sepson-vinssi. Autossa on monipuolinen nostoja tukemiskalusto, alkusammutuskalusto sekä liikenteenohjaus-, veto-, sähköja sahauskalustot. Se maksoi kymppitonnin. Yhteydenottojen perusteella eteläkarjalaisten uusi pelastusyksikkö kiinnostaa kovasti myös muiden pelastuslaitosten henkilökuntaa. Jos esimerkiksi myrskyn repimän katon tilalle tarvitaan uutta kattoa, voivat palomiehet kiinnittää sen paineilmalla toimivalla naulapyssyllä. Se kestää rankoissakin olosuhteissa, mutta on ajettavuudeltaan silti hyvä, kun etuakselipainon riittävyyteen kiinnitettiin huomiota jo suunnitteluvaiheessa, kertoo Oikkonen. Jotta autoon saatiin sopimaan kattava määrä pelastusvälineitä, siihen ei suunniteltu vesisäiliötä. – Nyt kun autosta on jo saatu käyttökokemuksiakin, on palaute ollut pelkästään myönteistä, kertoo Matti Oikkonen. Vakiovarusteisiin kuuluu myös 1600 watin invertterilaturi, Atex-suojatut käsivalaisimet, Panasonic Toughbook navigointiohjelmistolla sekä värillinen peruutuskamera. Paineilmalla kajauttavat lisätorvet on asennettu katolle. Raivausauto on kompakti paketti, jossa on kevyesti ulos liukuvat hyllyt. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vanha raivausauto on toistaiseksi käytössä vara-autona. Myydään eniten tarjoavalle Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen raivausauto valomastoineen. Vinssi on hyvä peli muun muassa kolarinpurkutilanteissa, ankkuroinnissa ja monessa muussa, kertoo Oikkonen
– Käytössämme on vuokrattua pinta-alaa 50000 neliömetriä. Kunnat taas odottivat, että määrittelemme vuokrausten yleisperiaatteet mahdollisimman pian, muistelee pelastuspäällikkö Mika Kontio turvallisuusja kuntokartoituksen alkusykäystä. Kontion mukaan tilanne ei kuitenkaan vielä ole kriittinen, mutta Varsinais-Suomessa päivitettiin paloasemien kunto Teksti ja kuva: Marianne Mäkitalo Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos kartoitti paloasemiensa kunnon pelastuspäällikkö Mika Kontion johdolla. Hankerahoituksella kartoitettiin 33 paloasemaa ja kaksi palokuntataloa. Lisäksi kiinteistöihin tehtiin tarvittaessa sähköasennusten määräaikaisja palotarkastukset. Kontion mukaan päivittämistä kaipasi muun muassa se, millaisia lämmitysmuotoja rakennuksissa oli käytössä ja millaisia peruskorjaustarpeita ja niistä syntyviä kustannuksia jatkossa on mahdollisesti tulossa. – Paloasemien vuokrakulut ovat henkilöstömenojen jälkeen suurin yksittäinen menoero. Tarpeen oli myös saada tarkempaa tietoa siitä, miten turvallisesti rakennukset palvelevat paloasemina. Loppuraportti valmistui elokuussa. 34 10/2011 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos kartoitti paloasemiensa turvallisuuden ja kunnon. Hankkeen ulkopuolelta kartoitettiin lähes vastaava määrä kiinteistöjä omarahoitteisesti. Kaikkiaan hankkeen aikana kartoitettiin 83 kiinteistöä. V arsinais-Suomen pelastustoimi aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Kartoitus aloitettiin viime vuoden joulukuussa ja päätettiin tämän vuoden helmikuussa. Alueella toiminnassa olevien reilun kahdeksankymmenen paloaseman kunnosta ei ollut yhtenäistä tietoa. Rakennusten peruskunnosta ei ollut tarpeeksi selkeää käsitystä. Mahdollisten tulevien peruskorjausvelkojen lisäksi hankkeen tarkoituksena on löytää keinoja tehostaa kiinteistöjen käyttökustannuksia. Kartoituksessa tietoa kerättiin muun muassa rakennusten peruskunnosta, mahdollisista, kosteusongelmista ja lämmitykseen liittyvistä vaihtoehdoista. Projektissa ilmeni, että paloasemien yleiskunto on heikompi verrattaessa vastaavan ikäiseen muuhun rakennuskantaan. Tulevaisuuden remontit tietokoneohjelmassa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos toteutti hankkeen EAKR:n (Euroopan aluekehitysrahaston) tukemana. Hankkeessa arvioitiin myös asemien kulttuurihistorialliset arvot.. Meillä vuokrakulut ovat kokonaisbudjetistamme noin kaksitoista prosenttia. Hanke toi tietoa tulevista peruskorjaustarpeista ja työturvallisuuden parantamisesta sekä vinkkejä rakennusten käyttökustannusten alentamiseen
CE-serti oitu, EM 3-7 normien ja laivavarustedirektiivin (MED 96/98/EC) mukainen. Projekti toi vinkkejä, miten energiankulutusta pystyy vähentämään merkittävästi esimerkiksi talotekniikkaan tehtävillä parannuksilla. Nykyinen autokalusto sopii monin paikoin vain niukasti kiinteistöihin, Kontio sanoo. Tilojen käyttötehokkuus on heikko ja muun muassa vanhentunutta ja käytöstä poistunutta palokalustoa on varastoitu ja kertynyt pieniin koloihin ja huoltoja korjaustöitä tehdään yleisesti niihin soveltumattomissa tiloissa. – Toivomme kiinteistöjen omistajien reagoivan korjausvaateisiin raportin esittämässä aikataulussa. Nykyvaatimuksiin verrattuna energiankulutus on suuri. TEHOLUOKKA: 55A / 233B C Rosterinen 6kg:n sammutin, joka vastaa teholtaan normaalia 12kg:n sammutinta! Optimaalinen valinta työkoneisiin ja haastaviin tai vaikeisiin työolosuhteisiin. Hankkeen yhteydessä kartoitettiin myös kiinteistöjen mahdolliset kulttuurihistorialliset arvot yhteistyössä Varsinais-Suomen maakuntamuseon kanssa.. Enemmän tehoa, vähemmän painoa ja tilantarvetta! Varustettuna heavy duty -telineellä. Tämän jälkeen huomio kiinnittyy lämpöja energiatalouteen. Perusasioiden kuntoon saattamisessa Raatikaisen mukaan listalla on ensimmäisenä työturvallisuuspuutteiden korjaaminen. tieto mahdollistaa varautumaan paloasemien tulevaisuudessa vaatimiin peruskorjauksiin. 10/2011 35 Tiesitkö, että myös käsisammuttimissa on laatueroja. Kiinteistöt ovat yleisesti suuria, mutta tilat ovat ahtaita ja toiminnallisesti hankalia. Tarkennamme toimintatapoja koulutuksella. Varsinais-Suomen pelastuslaitos toimittaa turvallisuusja kuntokartoituksen loppuraportin kiinteistöjen omistajille. – Hankkeessa rakennettiin excel-pohjainen tietokoneohjelma. Kontio kertoo olevansa tyytyväinen siihen, miten lämmitysja energiakulujen pienentämisellä syntyy suoraan säästöä rakennusten käyttökustannuksiin. Tehokkuudella käyttökustannuksia alas Projektissa keskityttiin myös kestävään kehitykseen. Paloasemia on runsaasti. YTM FireStop ® -jauhesammutin YTM-Industrial INDUTRADE GROUP www.ytm.. – Työturvallisuudessa taas on kyse pukeutumis-, tikas-, huoltomonttuja asennoitumisturvallisuuden parantamisesta. Rakennuksina Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen käytössä olevat asemat ovat vanhoja ja aikansa energiavaatimusten mukaisesti eristettyjä. Kartoitamme myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja peruskorjauksille, kuten esimerkiksi Palosuojelurahaston tukea, Raatikainen linjaa. Toimitamme myös turvallisuusohjeita niille paloasemille, missä on tarve työsuojelullisesti rajoittaa toimintoja, Raatikainen jatkaa. Korjauksissa pitää kuitenkin huomioida kuntien taloudellinen tilanne. Työturvallisuus ensin kuntoon Ensimmäisinä toimina hankkeen jälkeen on perusasioiden kuntoon saattaminen sekä rakennusten hoitovastuiden selvittäminen. Osassa kiinteistöjä on jo tehty sähköasennusten määräaikaistarkastukset. – Näin esimerkiksi varoja pystyy siirtämään mahdollisiin tuleviin isompiin peruskorjauksiin. Raportin mukaan asemilla vallitsee kaksijakoinen tilanne. Huoltotoimiin pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota ja päivittää, koska useimmissa kohteissa käyttäjänä on sopimuspalokunta, vuokraajana on pelastuslaitos ja kiinteistön omistajan kunta. Korjaamiseen on varattava aikaa. Ohjelmaan saa kartoitettua yksityiskohtaiset tiedot paloasemista ja sen avulla saamme arvioitua ennusteita korjausrakentamiseen liittyvistä kustannuksista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. – Operatiivisen toiminnan kannalta ongelma on kalustohallien pieni koko. Varsinais-Suomen pelastuslaitos suoritti kiinteistöjen kuntokartoituksen yhdessä Tate-Rap Oy:n kanssa. – Realistinen tavoite on nyt vähentää pelkästään jo lämmityksen, ilmanvaihdon ja automatiikan muutoksilla energialaskuamme noin 25–30 prosenttia seuraavien kymmenen vuoden aikana, sanoo projektin hankevastaava, palomestari Kari Raatikainen
Poliisien määrän vähentämisellä voi olla laajemmat seuraukset Uhrien ja pelastajien turvallisuus uhattuna Teksti ja kuva: Tarja Ojala, Safety Futures 36 10/2011. Poliisin puuttuminen turvallisuusriski Vakkilaisen mukaan poliisin määrän vähentäminen voi vaarantaa väkivallan uhrien nopean avunsaannin. Jos poliisin tulo viivästyy, uhrin auttaminen viivästyy. Varuskuntien lakkauttaminen voi puolestaan heikentää puolustusvoimien valmiutta auttaa muita viranomaisia poikkeustilanteissa ja mm. Kun kahden toimijan resursseja leikataan, voi leikkausten vaikutus muiden osapuolten toimintaan olla arvaamaton. Valtion ensi vuoden budjetin mukaan poliisitoimesta ollaan vähentämässä 200 henkilötyövuotta. Odottaminen voi olla vaikea päätös. Samalla se vaarantaa sairaankuljettajien työturvallisuuden. Leikkausten seurauksena on ilmeisesti yksittäisten varuskuntien lakkauttaminen. kadonneiden etsinnässä. Vakkilainen käyttää konkreettisena esimerkkinä puukotustilannetta: Väkivallan uhri tarvitsee välitöntä ensihoitoa ja sairaankuljetusta. Budjettiesitys näyttäisi kuitenkin olevan tuon tavoitteen kanssa ristiriidassa: Samaan aikaan poliisien määrää vähennettäisiin 200 henkilötyövuodella. V altion ensi vuoden budjetissa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Pelastustoimessa ollaan huolissaan vähennyksen vaikutuksesta sekä potilaiden että oman henkilöstön turvallisuuteen. Turvallisuustoimijat, pelastustoimi, poliisi, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ovat toimineet tiiminä, jolla on oma tasapainonsa. Tampereen aluepelastuslaitoksen komentotoimiston päällikkö Ari Vakkilainen on huolissaan leikkausten vaikutuksesta pelastusalan työntekijöiden työturvallisuuteen ja kansalaisten turvallisuuteen. Tämän lisäksi Puolustusvoimien määrärahaa leikataan. – Uhria pitäisi mennä auttaAri Vakkilainen on huolissaan poliisin määrän vähentämisen vaikutuksesta turvallisuuteen. Jos väkivallan tekijä on vielä tekopaikalla, potilaan luokse ei voida mennä ennen poliisin tuloa
Osa tehtävistä voi olla pitkäkestoisia, jolloin lähtöjen määrä ei kerro koko totuutta. 10/2011 37 www.fasterworkboats.. – Tampereella selviämisaseman sijoittaminen Hatanpäälle, lähelle keskustaa on lyhentänyt päihtyneiden siirtomatkoja ja helpottanut tilannetta. Poliisien määrän vähyys siirtää vastuuta palokunnalle myös onnettomuustilanteiden yhteydessä liikenteenohjauksessa. Tähän saakka pelastuslaitoksen palvelut on tuotettu kohtuullisella hinnalla. Vakkilainen puhuu kokemuksesta. Mikäli käytössä olevaa mittaria ei korjata, poliisin määrän leikkaukset tulevat näkymään myös sairaankuljetuksen tehokkuuden laskuna, jonka todellinen aiheuttaja ei tule näkyviin. – Sen sijaan pelastaja ei voi toimia poliisina. Siitä huolimatta kadulle sammuneiden päihtyneiden tilanteen tarkistaminen ja siirto sairaankuljetuksena ei pääsääntöisesti ole perusteltua, Vakkilainen toteaa. Vakkilainen ei pidä poliisin määrän vähentämisen seurauksia tietoisena tavoitteena siirtää turvallisuuskustannuksia valtiolta kunnille, vaan olettaa, että asiaa ei ole vain ajateltu loppuun saakka. Ari Vakkilainen toimii Tampereen aluepelastuslaitoksen komentotoimiston päällikkönä. – Jos poliisien määrää vielä vähennetään, on jatkossa vaarana, että ambulanssi saadaan kyllä paikalle, mutta yhä useammin apu ei tavoitakaan uhria ajoissa, koska auttajat joutuvat odottamaan poliisia, Vakkilainen toteaa. Perinteisesti poliisi on käynyt tarkistamassa tilanteen ja hoitanut tarvittaessa henkilön säilöön. Kun poliisi ei nykymiehityksellä aina ehdi tilannetta tarkastaa, samasta henkilöstä saattaa tulla kymmeniä soittoja. Tampereen keskuspaloasemalle sairaankuljetustehtävästä palanneen palomies-sairaankuljettajan mukaan poliisia odotellaan jo nyt yksittäisissä kaupunginosissa viikonloppuisin – ja auttaminen viivästyy. Poliisien niukkuus haittaa jo nyt Poliisien määrän niukkuus on jo nyt haitannut paitsi joissakin väkivaltatilanteissa, myös suuremmissa tulipaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Vakkilaisen mukaan pelastustoimen kustannukset ovat olleet alle 70 euroa asukasta kohden vuodessa. Jos rajanveto hämärtyy, voi auttaminen muodostua joissakin tapauksissa mahdottomaksi, Vakkilainen sanoo. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE maan, mutta työturvallisuutta ei voi vaarantaa. Tulipalojen osalta tilanne on korjaantumassa vuodenvaihteessa, jolloin muun muassa palopaikalla tapahtuvaan vaikkapa letkujen ja varusteiden levittämisen kuluva aika aletaan kirjata. Poliisi on poliisi. Tällä hetkellä pelastustoimessa mitataan vasteaikaa hälytyksestä siihen hetkeen, kun palokunta tai ambulanssi on perillä kohteessa. Sekä poliisi että ambulanssi voi olla kaukana ja rajavartioiden tehtävänkuvan laajennus ensivasteeseen on hätätapauksissa perusteltua. Pelastuslaitoksella on oma roolinsa puolueettomana auttajana. Näin siitä huolimatta, että Tampereella palvelutaso on syrjäseutuihin verrattuna korkea. Hän on itse työuransa alkupuolella auttanut puukotettua henkilöä, kun humalainen puukottaja oli vielä paikalla asunnossa. Poliisi tarvitaan turvallisuuden varmistamiseksi. Nykyisessä muodossa sairaankuljetuksessa pyritään ensihoitoon, jolla potilaan tarvitsema kiireellinen hoito aloitetaan jo ennen kuljetusta. Sen vuoksi on välttämätöntä, että poliisi ottaa ensin haltuunsa väkivaltaisen henkilön, sanoo Vakkilainen. Poliisin määrän niukkuus on ollut nähtävissä jo ennen odotettavissa olevia leikkauksia. Vakkilainen pitää rajavartioiden tehtävien laajennusta ymmärrettävänä. Odotusajoista tai niiden vaikutuksesta ei ole olemassa luotettavaa tietoa. Vaikka humalaisen tekijän kanssa voitaisiin vielä ehkä jotenkin tulla toimeen, erityisesti sekakäyttäjien tai huumeiden käyttäjien reaktiot voivat olla täysin arvaamattomia. Voitaisiinko odotettavissa olevaa tilannetta helpottaa laajentamalla sairaankuljettajien roolia poliisin tehtävien suuntaan. Kustannusten nousu vai palvelutason lasku. Roolijako on ehdoton, siitä ei voi tinkiä. Vaihtoehtoisesti poliisien määrän vähentämisellä aikaansaatu ”säästö” voi johtaa kustannusten nousuun ja potilaiden tilanne tulee entistä ongelmallisemmaksi. Jos sairaankuljetusyksikkö joutuu odottamaan virka-apua usein, kasvaa paine sekä henkilöettä kaluston määrän lisäämiseen. Sairaankuljettaja ei ole poliisi Rajaseudulla on saatu hyviä kokemuksia, kun rajavartioille on annettu ensihoitokoulutusta. Mahdollista viivettä perille pääsyn ja toimenpiteiden välillä ei mitata. Poliisin ja palokuntien välillä on ollut tasapaino, joka nyt on järkkymässä. Aluepelastuslaitos hoitaa muun työn ohella sairaankuljetusta / ensihoitoa viiden kunnan alueella ja ensivasteen muodossa lähes koko Pirkanmaan alueella. Väkivaltaisen, saati päihteitä käyttäneen väkivaltaisen ihmisen käytöstä on erittäin vaikea ennakoida. Sille ei ole lainsäädännöllistä tukea, eikä sitä voi hyväksyä. Rajavartija voi koulutuksen jälkeen vastata potilaasta ambulanssin tuloon saakka. Muussa tapauksessa voidaan olla entistä useammin tilanteessa, jossa uhri odottaa, yksikkö odottaa virka-apua ja kaiken lisäksi samaan aikaan jossain muualla on potilas, joka jonottaa apua ja jolle viive avun saamisessa voi olla kohtalokasta. Jos poliisia ei saada paikalle, ennen pitkää hätäkeskuspäivystäjä rauhoittaa tilanteen lähettämällä paikalle ambulanssin. Jos poliisien määrää vähennetään, palvelutaso voi laskea. Jos pelastuslaitoksilla ja sairaankuljetuksissa mitataan vain lähtöjä, mittari on väärä. Sairaankuljetuksen puolella kohteessa mahdollisesta odotuksesta syntyvää viivettä ei mitata, eikä viiveiden keston mahdollista kasvua tai yleistymistä ole seurattu. Lisäksi poliisin määrän niukkuus näkyi kesällä päivittäin päihdeongelmaisten talteenoton ongelmina: Ulkopuoliset soittavat hälytyskeskukseen ja ilmoittavat epämääräisessä tilassa olevasta, kadulla makaavasta henkilöstä ja pyytävät tälle apua. Syrjäseudulla palvelutaso on kasvukeskuksia alempi. Tilanne oli sekä uhrille että auttajille vaarallinen. Viivettä ei tilastoida
Tarvitaan vastapainoksi kestävyyskuntoharjoittelua. Sydämen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöiden varhainen tunnistaminen ja riskitekijöiden seuranta on tärkeä osa palomiesten terveystarkastuksia. Tuoreiden tutkimusten mukaan terveillä ja nuorilla, mutta ylipainoisilla palomiehillä valtimoseinämien kimmoisuus heikkenee joksikin aikaa raskaiden pelastustehtävien jälkeen. On jopa sanottu, että ihminen on niin vanha kuin hänen valtimonsa ovat. Elastinen eli kimmoisa suonen seinä pehmentää ja hidastaa pulssiaallon nopeutta isoissa valtimoissa. Valtimoiden seinämät jäykistyvät kaikilla ihmisillä iän myötä. Palomiehen työtehtävät edellyttävät riittävää lihasten sekä hengitysja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Hetkittäin voidaan työskennellä suorituskyvyn äärirajoilla. Valtimokovettumien ja -ahtaumien vaara kasvaa, jolloin jopa palomiehen äkillisen sydänkohtauksen riski lisääntyy kovissa rasitustilanteissa. 38 10/2011 V erisuonten hyvä kunto ylläpitää terveyttä ja työkykyä. Valtimoseinämän kalkkeutumisen varhaisasteita voidaan tunnistaa muun muassa pulssiaallon nopeuden ja muodon tarkoilla analyyseillä. Vuorotyö, siihen liittyvä valvominen, äkilliset hälytykset ja onnettomuustilanteisiin liittyvä henkinen stressi nostavat terveenkin verenpainetta ja kiihdyttävät pulssia. Yksi tapa on mitata missä ajassa sydämen lähettämä veriaalto etenee nilkan tasolle. Normaalia nopeammin jäykistyvä verisuonen seinä kerää herkemmin kalkkia kuin kimmoisana säilynyt suoni. Miten valtimoikää mitataan. Pelastussukellus, raivaustyöt, raskaiden työkalujen käyttäminen ja potilassiirrot kuormittavat elimistöä. Valtimotoiminnan häiriintyminen on osallisena monien keskeisten työkykyä uhkaavien sairauksien synnyssä (kuva 1). On syytä kuitenkin huomata, että yksinomaan harrastettu raskas yksipuolinen lihaskuntoharjoittelu alkaa pitkään jatkuessaan jäykistää valtimoita. Lihaskuntoharjoittelu osaltaan vähentää metabolisen oireyhtymän riskiä ja lisää siten valtimoiden hyvinvointia. Mansettiantureita kiinnitetään myös molempiin olkavarsiin ja tarvittaessa polven seutuun, jotta saadaan nopeusmittauksiin enemmän vertailupisteitä (VaSera, Fukuda, Japani, kuva 2). Verisuonten on oltava kunnossa pystyäkseen palautumaan tehokkaasti. Se saattaa voimistaa työhön ja elintapoihin liittyvien riskitekijöiden vaikutuksia. Hyvä fyysinen kunto suojaa verisuonia. Palomiehen työ on fyysisesti ja henkisesti stressaavaa. Jäykässä putkessa virtausnopeTeksti: Harri Lindholm, Anne Punakallio, Sirpa Lusa, Työterveyslaitos Kuva: Ilkka Luoma Palomies ikääntyy – ikääntyvätkö verisuonet. Monipuolinen riskitekijöiden hallinta on tärkeää uran alusta lähtien. Lähtöhetki rekisteröidään rintalastan päälle asetetulla mikrofonilla ja loppuhetki nilkan ympärille kiedotussa mansetissa olevalla anturilla. Sydämen ja verenkierron on kyettävä sopeutumaan sekä fyysiseen rasitukseen että poikkeaviin olosuhteisiin kuten kuumuuteen ja kylmyyteen. Seurantatutkimuksen tuloksia Valtimoiden kunto kertoo ikäsi
Valtimot nuortuvat. Vuorotyö, siihen liittyvä valvominen, äkilliset hälytykset ja onnettomuustilanteisiin liittyvä henkinen stressi nostavat terveenkin verenpainetta ja kiihdyttävät pulssia. Kyselyt sisälsivät osiot koetusta terveydestä, lääkärin toteamista sairauksista, koetusta työkyvystä, elintavoista sekä työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Maksimaalinen hapenkulutus ja lihaskunnon testitulokset jalkakyykkyä lukuun ottamatta laskivat vuodesta 1996 vuoteen 2009. 10/2011 39 us kasvaa. Liikunta ja terveellinen ravinto vaikuttavat tehokkaasti verisuonen seinämien kimmoisuuteen. Kestävyyskunto arvioitiin mittaamalla hengityskaasuista maksimaalinen hapenottokyky polkupyörergometrilla suoritetun rasituksen aikana. Kuva 2. Liikunta ja terveellinen ravinto vaikuttavat tehokkaasti verisuonen seinämien kimmoisuuteen. Tarkempaan analyysiin otettiin ne 65 palomiestä, joista oli saatavissa kaikilta seurantatutkimuksen tutkimuskerroilta kyselytutkimuksen tieto ja fyysisen kunnon mittaustiedot vuosina 1996, 1999 ja 2009 sekä pulssiaaltomittaus vuonna 2009. Yli kolme kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrastavien osuus lisääntyi merkitsevästi 29:stä 42 prosenttiin. Seurantatutkimuksen tuloksia Harri Lindholm, Anne Punakallio, Sirpa Lusa Valtimoiden kunto kertoo ikäsi Verisuonten hyvä kunto ylläpitää terveyttä ja työkykyä. Joskus elintavat ovat jo terveelliset ja tarvitaan esimerkiksi kolesterolitai verenpainelääkitystä. Lihaskuntotestit olivat pelastussukellusohjeen mukaiset toimintakykytestit: penkkipunnerrus, istumaannousu, jalkakyykky ja käsinkohonta. Onnistuneet elintapamuutokset, työperäisten tekijöiden hallinta ja tarvittaessa lääkehoito voivat korjata tilannetta. Tulos ilmaistaan indeksinä nimeltä CAVI (cardio-ankle vascular index). Tarkempaan analyysiin otettiin ne 65 palomiestä, joista oli saatavissa kaikilta seurantatutkimuksen tutkimuskerroilta kyselytutkimuksen tieto ja fyysisen kunnon mittaustiedot vuosina 1996, 1999 ja 2009 sekä pulssiaaltomittaus vuonna 2009. Kuntoliikuntakertojen keskiarvo viikossa kuitenkin lisääntyi seurantajakson aikana. CAVI-arvoa voidaan verrata iänmukaisiin viitearvoihin. Mitä korkeampi on CAVI-lukema, sitä jäykempi on suonisto. Hetkittäin voidaan työskennellä suorituskyvyn äärirajoilla. Saatetaan todeta esimerkiksi kalenteri-iän olevan 40 vuotta, mutta valtimoiden jäykkyyden vastaavan 55-vuotiaan valtimoita. Sydänja verisuonisairaudet Tukija liikuntaelinsairaudet Masennus, kognitiiviset häiriöt Uusia terveysriskin tunnistajia • Verisuonijäykkyys • Tulehdusmerkkiaineet • Krooninen stressi/ylikuormitus Perinteiset riskitekijät • keskivartalolihavuus • alentunut kestävyyskunto • rasvaja sokerihäiriöt Suojaavat tekijät: • liikunta • ravinto • hyvä uni • sosiaalinen verkosto Työperäiset tekijät Fyysinen rasitus, savut, pienhiukkaset, kemikaalit, kuumuus, kylmyys, henkinen stressi, vuorotyö Perintötekijät Geenit Perintötekijät Geenit Kuva 1. Pulssiaallon painekäyrästä voidaan laskea muitakin verisuonen kuntoa kuvaavia muuttujia. Pelastussukellus, raivaustyöt, raskaiden työkalujen käyttäminen ja potilassiirrot kuormittavat elimistöä. Sydämen ja verenkierron on kyettävä sopeutumaan sekä fyysiseen rasitukseen että poikkeaviin olosuhteisiin kuten kuumuuteen ja kylmyyteen. Lihaskunnolla tai absoluuttisella hapenottokyvyllä ei ollut selkeää korrelaatiota valtimojäykkyyteen, mutta vähäinen kuntoliityöperäisten tekijöiden hallinta ja tarvittaessa lääkehoito voivat korjata tilannetta. Pulssiaallon nopeuden mittaus ja valtimoseinämän jäykkyyden arviointi. Työikäisillä voidaan yleissääntönä pitää, että CAVItaso yli 8 viittaa heikentyneeseen valtimoseinämien kimmoisuuteen ja CAVItaso yli 9 edellyttää jo monipuolisia toimenpiteitä. Koska esimerkiksi käsinkohonnan ja vastalihastestin tulokset huononivat, johtuu painoindeksin nousu todennäköisesti enemmän rasvamassan kuin lihasmassan noususta. Lihaskuntotestit olivat Pelastussukellusohjeen mukaiset Kuva 1. Valtimoseinämät menettävät kaikilla ihmisillä kimmoisuuttaan iän myötä, mutta alle 60-vuotiailla tason pitäisi olla kuitenkin alle 8. On jopa sanottu, että ihminen on niin vanha kuin hänen valtimonsa ovat. Kimmoisuus huononi iän myötä. Palomies ikääntyy ikääntyvätkö verisuonet. Todennäköisesti ensisijaisena syynä olivat iän myötä ilmenneet työkykyä rajoittavat sairaudet. Tutkittavien keski-ikä vuonna 2009 oli 48 vuotta (keskihajonta 4,8 vuotta) ja he olivat tehneet palomiestyötä keskimäärin 27 vuotta. Valtimotoiminnan häiriintyminen on osallisena monien keskeisten työkykyä uhkaavien sairauksien synnyssä (kuva 1). Kuva 2. Tämä johtunee pääosin siitä, että mittauksiin osallistuneet palomiehet tupakoivat tai käyttivät alkoholia vähemmän kuin esimerkiksi suomalaiset miehet keskimäärin. Valtimotutkimuksen palomiesten fyysinen kunto ja liikunnan harrastus Osana palomiesten 13 vuoden seurantatutkimusta (http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Palomiesten_terveys.pdf ) tehtiin osallistujille pulssiaaltoanalyysi viimeisen tarkastuksen yhteydessä. Tupakointi tai alkoholin käyttö eivät tässä tutkimusjoukossa olleet yhteydessä korkeisiin CAVI-lukemiin. Palomiehen työ on fyysisesti ja henkisesti stressaavaa. Verisuonten on oltava kunnossa pystyäkseen palautumaan tehokkaasti.. Pulssiaallon nopeuden mittaus ja valtimoseinämän jäykkyyden arviointi. Palomiesten valtimoiden kunto Valtimojäykkyyttä kuvaavan CAVI-lukeman keskiarvo oli tutkimusjoukossa 7,4 (keskihajonta 0,9), joka on normaali. Työikäisillä voidaan yleissääntönä pitää, että CAVI-taso yli 8 viittaa heikentyneeseen valtimoseinämien kimmoisuuteen ja CAVI-taso yli 9 edellyttää jo monipuolisia toimenpiteitä. Kuitenkin joka viidennellä palomiehellä (21,5 %) lukema oli yli 8, joka viittaa verisuonten jäykistymiseen. Verisuonten kuntoon vaikuttavat tekijät ja työkykyä uhkaavat sairaudet palomiehillä. Verisuonten kuntoon vaikuttavat tekijät ja työkykyä uhkaavat sairaudet palomiehillä. Valtimotutkimuksen palomiesten fyysinen kunto ja liikunnan harrastus Osana palomiesten 13 vuoden seurantatutkimusta (http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/ Documents/Palomiesten_terveys.pdf ) tehtiin osallistujille pulssiaaltoanalyysi viimeisen tarkastuksen yhteydessä. Valtimot nuortuvat. Jos jäykkyyden lisääntyminen havaitaan varhain, sen etenemistä voidaan hidastaa ja jopa palauttaa osin sen kimmoisuutta. Joskus elintavat ovat jo terveelliset ja tarvitaan esimerkiksi kolesterolitai verenpainelääkitystä. Taulukossa 1 on esitetty fyysiseen kuntoon liittyviä tuloksia. Painoindeksi nousi. Koettu työkyky suhteessa työuran parhaaseen laski. Tutkittavien keski-ikä vuonna 2009 oli 48 vuotta (keskihajonta 4,8 vuotta) ja he olivat tehneet palomiestyötä keskimäärin 27 vuotta
Taulukko 1. Koska esimerkiksi käsinkohonnan ja vastalihastestin tulokset huononivat, johtuu painoindeksin nousu todennäköisesti enemmän rasvamassan kuin lihasmassan noususta. Taulukossa 1 on esitetty fyysiseen kuntoon liittyviä tuloksia. 4. Sitä apuna käyttäen voidaan tarvittaessa antaa valtimoidenkin kuntoa parantavia yksilöllisiä liikuntaohjeita. (2011). Cardiovascular disease in US firefighters – a systematic review. Terveet elintavat ja säännöllinen liikunta suojaavat tehokkaasti verisuonia. Valtimojäykkyyden tutkimusjoukkona olleiden palomiesten (N=65) fyysinen kunto ja liikunnan harrastus 13 vuotta kestäneen seuranna alussa vuonna 1996 ja lopussa vuonna 2009. Keskiarvo Minimimaksimi 1996 2009 1996 2009 P-arvo Koettu työkyky suhteessa työuran parhaaseen (0-10) 8,2 7,3 4,-10 2-10 <0,001 Kehon painoindeksi (BMI) Kuntoliikunta, kertaa/viikko 26,2 2,9 27,6 3,2 21,934,4 1-5 22,834,7 1-5 <0,001 <0,001 Maksimaalinen hapenkulutus l/min 4,0 3,4 3,04,9 2,24,9 <0,001 Jalkakyykky, kertaa/min 31,1 30,8 1553 17-45 > 0,1 Penkkipunnerrus, kertaa/min 31,5 29,7 1060 9-50 <0,001 Vatsalihastesti, kertaa/min 41,7 37,7 1062 10-57 <0,001 Käsinkohonta, kertoja 8,2 6,5 0-21 0-16 <0,001 P-arvo < 0,05 on tilastollisesti merkitsevä ero. 5. doi:10.5551/jat.7716. Association of cardio-ankle vascular index with physical fitness and cognitive symptoms in aging Finnnish firefifghters. Merkittävä havainto oli ikää nopeammin laskevan kestävyyskunnon yhteys valtimoseinämien jäykistymiseen (kuva 3). Kehon painoindeksi ei selittänyt laskua, joten kyseessä oli todellinen ikää nopeampi kestävyyskunnon lasku. http:// www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Palomiesten_ terveys.pdf. 6. DOI:10.1007/s00420-011-0681-0. Säännöllinen liikunta suojaa valtimoiden kuntoa Palomiehen työ edellyttää hyvää verisuoniterveyttä. Kova fyysinen rasitus, lämpökuormitus, henkinen stressi ja palokaasujen epäpuhtaudet vaikuttavat valtimoseinämiin. Se on todennäköisesti yksi selitys sille, että erittäin korkeat jäykkyyslukemat olivat heillä harvinaisia. Appl Ergon 38:45-52. Työterveyslaitos, Helsinki. Shirai K, Hiruta N, Song M, Kurosu T, Suzuki J, Tomaru T, Miyashita Y, Saiki A, Takahashi M, (2011, epub). Valtimotutkimuksen palomiesten (N= 65) keskimääräinen maksimaalisen hapenottokyvyn (VO 2 max, ml/min/kg) vuotta kohden laskettu muutos vuodesta 1996 vuoteen 2009 ja sen yhteys valtimojäykkyyttä kuvastavaan sydämen ja nilkan välillä mitattuun pulssiaallon etenemisnopeuteen (CAVI= cardio-ankle vascular index). Tätä voidaan pitää nopeutuneena palomiehillä, joiden työ vaatii kestävyyskunnon säilyttämistä koko työuran ajan. max, ml/min/kg) vuotta kohden laskettu muutos vuodesta 1996 vuoteen 2009 ja sen yhteys valtimojäykkyyttä kuvastavaan sydämen ja nilkan välillä mitattuun pulssiaallon etenemisnopeuteen (CAVI= cardio-ankle vascular index). Valtimotutkimuksen palomiesten (N= 65) keskimääräinen maksimaalisen hapenottokyvyn (VO. Cardio-Ankle Vascular Index (CAVI) as a Novel Indicator of Arterial Stiffness: Theory, Evidence and Perspectives. Kestävyyskunto arvioitiin mittaamalla hengityskaasuista maksimaalinen hapenottokyky polkupyörergometrilla suoritetun rasituksen aikana. 40 10/2011 toimintakykytestit: penkkipunnerrus, istumaannousu, jalkakyykky ja käsinkohonta. Maksimaalinen hapenkulutus ja lihaskunnon testitulokset jalkakyykkyä lukuun ottamatta laskivat vuodesta 1996 vuoteen 2009. Valtimoiden jäykistyminen on hidas ja pitkään oireeton prosessi. Cardiol Rev; 19: 202–215. Palomiehen työkyvyn arviointeihin perehtyneissä erityisyksiköissä saattaisi -3 -2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0,5 1 5 6 7 8 9 10 CAVI VO 2 m ax la sk u (m l/m in /k g) kunnan harrastus (alle 3 kertaa viikossa) selitti kuitenkin noin 30 prosenttia alentuneesta verisuonien seinämien kimmoisuudesta. Valtimoiden kunto säilyi paremmin, jos hapenottokyvyn lasku vuodessa oli alle 1 prosenttia. Positiivista oli tutkittujen kuntoliikunnan määrän lisääntyminen. 3. Kyselyt sisälsivät osiot koetusta terveydestä, lääkärin toteamista sairauksista, koetusta työkyvystä, elintavoista sekä työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Classification of metabolic and respiratory demands in fire fighting activity with extreme workloads. (2011, painossa). (2007). Taulukko 1. Tämän tutkimuksen tärkeitä havaintoja oli kestävyyskunnon muutosten merkitys. Palomiesten valtimoiden kunto Kuva 2. Yli 45-vuotiaan palomiehen hapenottokyvyn putoaminen nopeasti hyvästä keskitasolle voi olla verisuonille haitallisempaa kuin kunnon pitäminen tasaisesti normaalina. Kova fyysinen rasitus, lämpökuormitus, henkinen stressi ja palokaasujen epäpuhtaudet vaikuttavat valtimoseinämiin. Iän myötä kaikkien verisuonissa seinämien kimmoisuus alkaa heiketä. Kuntoliikuntakertojen keskiarvo viikossa kuitenkin lisääntyi seurantajakson aikana. Soteriades E, Smith D, Tsismenakis A, Baur D, Kales S. Holmér I, Gavhed D. Yli 45vuotiaan palomiehen hapenottokyvyn putoaminen nopeasti hyvästä keskitasolle voi olla verisuonille haitallisempaa kuin kunnon pitäminen tasaisesti normaalina. Valtimoterveyden seurantaa tukevat säännölliset terveystarkastukset ja niihin liitetyt toimintakyvyn mittaukset esimerkiksi alalle kehitetyllä Firefitjärjestelmällä. 2. Tässä tutkimuksessa lasku oli keskimäärin 1,1 prosenttia. Positiivista oli tutkittujen kuntoliikunnan määrän lisääntyminen. Normaalisti maksimaalinen hapenkulutus laskee noin 1–1,5 prosenttia vuodessa. Terveet elintavat ja säännöllinen liikunta suojaavat tehokkaasti verisuonia. Sitä apuna käyttäen voidaan tarvittaessa antaa valtimoidenkin kuntoa parantavia yksilöllisiä liikuntaohjeita. Se on todennäköisesti yksi selitys sille, että erittäin korkeat jäykkyyslukemat olivat heillä harvinaisia. Iän myötä kaikkien verisuonissa seinämien kimmoisuus alkaa heiketä. Lindholm H, Lindqvist-Virkamäki S, Lusa S, Punakallio A, Ilmarinen R, Mäkinen H. Ki m m o Ka ist o. Koettu työkyky suhteessa työuran parhaaseen laski. Int Arch Occup Environ Health. Palosuojelurahaston loppuraportti. Valtimoterveyden seurantaa tukevat säännölliset terveystarkastukset ja niihin liitetyt toimintakyvyn mittaukset esimerkiksi alalle kehitetyllä Firefit-järjestelmällä. Valtimojäykkyyden tutkimusjoukkona olleiden palomiesten (N=65) fyysinen kunto ja liikunnan harrastus 13 vuotta kestäneen seuranna alussa vuonna 1996 ja lopussa vuonna 2009. Lindholm H, Punakallio A, Lusa S, Sainio M, Ponocny E, Winker R. Säännöllinen liikunta suojaa valtimoiden kuntoa Palomiehen työ edellyttää hyvää verisuoniterveyttä. (2009). Yli 3 kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrastavien osuus lisääntyi merkitsevästi 29 %:sta 42 %:iin. Lähdeviitteet 1. Pelastushenkilöstön terveystarkastukset – hyvät käytännöt. Punakallio A, Lusa S, toim. Palomiehen työkyvyn arviointeihin perehtyneissä erityisyksiköissä saattaisi pulssiaaltoanalyysiin perustuva valtimoiden kunnon ja iän arviointi olla hyödyllinen lisätyökalu. Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: 13 vuoden seurantatutkimus. Valtimoiden jäykistyminen on hidas ja pitkään oireeton prosessi. J Atheroscler Thromb. Kuva 3. Tämän tutkimuksen tärkeitä havaintoja oli kestävyyskunnon muutosten merkitys. (2011). Nopeutuneen laskun ja valtimoiden kimmoisuuden vähenemisen välinen yhteys korostui yli 45-vuotiailla. Painoindeksi nousi. Todennäköisesti ensisijaisena syynä olivat iän myötä ilmenneet työkykyä rajoittavat sairaudet
10/2011 41 Teksti ja kuva: Pauliina Kankare V altakunnallisen palokuntanuorisoleirin järjestelyille kuuluu hyvää. He tulevat siis saamaan joka tapauksessa paikan leiriorganisaatiossa. Olinkin positiivisesti yllättynyt, kun hakijoita oli niin monen liiton alueelta. Leirin toimialapäälliköitä haettiin valtakunnallisella haulla loppukesän ajan ja hakemuksia saapui yhteensä 23 henkilöltä. Leirialueiksi oli tarjolla parikin eri paikkaa, joista leirin ohjausryhmä päätyi Porin keskustan tuntumassa sijaitsevaan Kirjurinluotoon. 2014-leirin pitopaikkakunnaksi oli jo aiemmin valittu Satakunnan pääkaupunki Pori. Leirityöryhmä aloittaa työskentelyn kokoontuessaan ensimmäisen kerran tammikuussa. Sinne on helppo tulla eivätkä tiet mene tukkoon alueen väylien vuoksi. Suurin osa hakijoista oli kokeneempia leirintekijöitä, mutta ilahduin siitäkin, että nuorempikin polvi uskaltautui hakemaan paikkoja. Leiriä tehdään ympäri Suomen Syksyn aikana on tehty myös toimialapäälliköiden valinnat. Etusijalla ovat kuitenkin toimialapäällikköhaussa mukana olleet. – Kirjurinluoto Arenalla eli muun muassa Pori Jazzien konserttialueella on valmis infrastruktuuri. Toisena vaihtoehtona leiripaikaksi oli hiljattain käyttöön vihitty Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue, jota tullaan käyttämään myös leiriläisten koulutuksessa. Varapäälliköiden myötä pelastusliittojen edustus leirityöryhmässä tullee kasvamaan entisestään. Leirin etenemistä päästään seuraamaan reaaliajassa, kun leirin nettisivut aukeavat ensi vuoden alkupuolella. Meidän ei siis tarvitse rakentaa sähkö-, vesija viemäröintiliitäntöjä, mikä on leiribudjetin kannalta hyvä asia. Myös lento-, junaja linja-autoasemat ovat alle kolmen kilometrin etäisyydellä, perustelee valintaa leirin projektivastaava Terhi Kivijärvi. Kun mahdollisimman monen pelastusliiton alueelta on tekijöitä, saamme valtakunnallisen palokuntanuorisotyön näkökulman leiriin. Lisäksi alue on logistisesti järkevä ja helposti saavutettavissa kaikkialta Suomesta. Odottava tunnelma oli ainakin LSPeL:n Rauman alueen alueleirillä kesällä 2009.. Terhi Kivijärven mukaan päälliköt haluttiin valita mahdollisimman kattavasti koko Suomesta. – Halukkaat voivat ottaa yhteyttä suoraan toimialapäälliköihin. Sitä odotellessa voi käydä tutustumassa 2014-leirialueeseen netissä osoitteessa www.maisa.fi/kokoukset-jatapahtumat/kirjurinluoto. Valtakunnallinen nuorisotyövaliokunta nimeää vielä myöhemmin leirityöryhmään leiriläisten edustajan. Silloin myös Pelastustiedossa tutustutaan tarkemmin leirityöryhmään. – Teemme koko Suomen leiriä. Toimialojen varapäälliköt nimetään ensi kevään aikana. LEIRI 2014 2014-leirityöryhmä: Leirinjohtaja Kai Vainio Kiukaisten VPK Koulutuspäällikkö Mikko Rauhanen Maarian VPK Huoltopäällikkö Jani Vilkman Lammin VPK Ruokahuoltopäällikkö Hillevi Kiema Kauttuan Tehtaiden VPK Järjestelypäällikkö Matti Lehtonen Pihlavan VPK Ohjelmapäällikkö Jarno Markkanen Jäppilän VPK Turvapäällikkö Mika Gröndahl Veikkolan VPK Kansainvälisten asioiden päällikkö Kalle Lehtonen Rantakulman VPK Tuotepäällikkö Pirjo Soini Porin VPK Toimistopäällikkö Toni Alatalo Kotkan VPK Tiedotuspäällikkö Eija Holmberg-Lehto Tammisalon VPK Palokuntanuoret valtaavat Kirjurinluodon 2014 Valtakunnallisen palokuntanuorisoleirin tekijät täyttävät palokuntanuorten odotukset mainiosta leiristä. Valmisteluissa on edetty aikataulun mukaisesti, kun Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton hallitus vahvisti marraskuisessa kokouksessaan leiripaikan sekä toimialapäälliköt
A B C D D E F G Hämeenkatu 10 Porttikäytävä on nyt oma palo-osastonsa, mutta seinäja ovimateriaalina yhä lasi Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Juhani Katajamäki ja Tampereen aluepalastuslaitos. A) pitseria Juliet, tuhotyön kohde; B) pitseria Day & Night, jonne palo levisi; C) porttikäytävä; D) lasiseinät; E) ovi porrashuoneeseen; F) kalteriovi Hämeenkadulle; G)=käynti Fat Ladyravintolaan. 42 10/2011 Tampereen ydinkeskustan kerrostalopalosta on kulunut vuosi. O nnettomuustutkintalautakunnan raporttia odotellessa Pelastustieto kävi katsomassa, miten kohtalokas porttikäytävä on korjattu palonkestäväksi. Kuolonuhreja vaatineen palon korjaustyöt ovat viimeistelyä vailla
Kun kahden vierekkäisen pitserian kevyt väliseinä antoi periksi, palon voima iskeytyi myös toisen pitserian puolelle, rikkoi sen julkisivulasit ja purkautui kadulle rajusti palavin liekein. Pitsa-ravintola on saanut antaa tilaa rock-vaatteisiin ja vaihtoehtomuotiin erikoistuneelle liikkeelle. Palonkestolasin takana ravintola Fat Ladyn sisäänkäyntiaula. Vasemmalla palonkestolasilla varustettu ovi porrashuoneeseen. Aamukuudelta kumpikin ravintolatila oli tyhjillään. Kun porttikäytävän kolmas sivu, metallikehyksinen lasiovi räjähdysmäisen tulipalon ja kovan kuumuuden seurauksena nopeasti menetti palonkestonsa, kuumuus ja savu tunkeutuivat myös porrashuoneeseen. Valkoinen numerokyltti osoittaa käynnin porrashuoneeseen porttikäytävän kautta. Lukittava kalteriportti erotti U-muotoisen ulkosyvennyksen Hämeenkadusta. Kulku syvennyksestä kadulle ei enää käy kalteriportista vaan metallikehyksisestä lasiovesta. Räjähdysmäinen palo rikkoi kohtalokkain seurauksin seiniä ja muita rakennelmia. Kuva porttikäytävästä korjaustyön viimeistelyvaiheessa. 10/2011 43 Varhain aamulla 22. He menehtyivät porrashuoneen kerrostasanteille. A-portaan huoneistoissa nukkui tai oli aamuaskareillaan viitisenkymmentä asukasta. Vasemmalla autojen välissä käynti iltaravintolaan. Liekit ja sankka savu kiertyivät rikkoutuneista aukoista ylös, sivuille ja ulos. Lasi myös nykyinen materiaali Korjaustyö on viittä vaille valmis. Räjähdysmäinen palo Palonsyyksi varmistui tuhotyö. Katutason ikkunat porttikäytävästä oikealle kuvan ulottumattomiin rikkoutuivat räjähdysmäisen palon paineaallon seurauksena. Korjausrakentamisessa on pitäydytty “vanhassa”, mutta turvatekniikan puolella on uusia ratkaisuja. Äkkiseltään ajattelisi, että korjausrakentamisessa on pyritty lasia mahdollisimman paljon välttävään ratkaisuun. neen ruokapaikan uudessa tilankäytössä. Vakuutuspetokseksi suunnitellussa tuhopoltossa käytettiin peräti 40 litraa palavia nesteitä. marraskuuta syttyneessä palossa sai surmansa kolme nuorta aikuista. Ainoa iso ulkoinen muutos on tuhoutuHämeenkatu 10. Hämeenkatu 10 A-portaan porttikäytävänä toimineen ulkosyvennyksen pitserian vastainen lasiseinä rikkoutui heti. Lopputulos on kuitenkin ulkoisesti katsoen entisenlainen: porttikäytävän seinät ovat lasia, ja käynti porrashuoneeseen kulkee lasioven kautta. Oikealla palonkestolasin takana entinen pitseria, nykyinen muotiliike ja sen varauloskäytävä. Valtaosa asukkaista malttoi pysyä huoneistoissaan, mutta kolme porraskäytävän kautta ulos yrittänyttä menehtyivät savukaasuihin. Lehti palaa aiheeseen Onnettomuustutkintakeskuksen raportin valmistuttua.. Muutos on se, että porttikäytäväsyvennys muodostaa nyt oman palo-osaston, kun sen seinien ja porraskäytävän oven materiaalina on 60 minuutin palonkestolasi. Palo oli hetkessä täyden palamisen vaiheessa. Porttikäytävän toinen sivu. Kohta perään hajosi syvennyksen toinen lasiseinä, jonka takana on porraskäynti toisen kerroksen iltaravintolaan. Liikehuoneistot on varustettu automaattisilla paloilmaisimilla, ja porrashuoneet koneellisella savunpoistolla
Suurten onnettomuuksien johtamista opettelemassa Johtokeskustyöskentelyä suuronnettomuusharjoituksessa.. Osallistuin itse opintokokonaisuuteen avoimen ammattikorkeakouluopintojen kautta ja käsittelen tässä artikkelissa kurssia ja loppuharjoitusta osallistujan näkökulmasta. Pelastustoiminnan johtamista tulee harjoitella mielestäni ensin matalalla kynnyksellä oman tutun kurssin kanssa, mutta jos aina harjoitellaan niin sanotusti oman porukan kesken, madaltuu kynnys lopulta niin, ettei harjoittelemisesta voi enää puhua. Pelastusopiston varautumisopetusyksikön vetämät valmiusharjoitukset toimivat paljolti samalla konseptilla ja mielestäni Krisuja valmiusharjoituksen yhdistämistä olisi ehdottomasti syytä harkita. Jokainen opiskelija koki tukun erilaisia onnettomuustyyppejä ja opetteli käytännön kautta yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa. Pelastusopiston opiskelijoita harjoitukseen osallistui yhdeltä pelastajakurssilta ja yhdeltä päällystökurssilta. Havaintoja harjoituksesta Krisu-harjoitus oli todellinen pelastustoiminnan johtamisen opintojen ”loppusota”. Krisu2011-harjoituksesta Lokakuun kolmantena päivänä palopäällystökurssin N8:n 21 opiskelijaa yhdessä kolmen avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa aloittivat kurssin loppuharjoituksen. Kurssin vastuuopettaja Matti Honkanen kertoi jo kurssin alkuvaiheessa opiskelijoille, että loppuharjoitus tulee testaamaan sitä, kuinka oma persoona muuttuu väsyneenä. Varsinainen Krisu-harjoitus kestää 2,5 vuorokautta yhtä putkeen ja siinä pyritään viemään opiskelijat jaksamisensa äärirajoille, tutustumaan omaan persoonaansa väsyneenä työskennellessä. Yhteisharjoituksia jo pelkästään Pelastusopiston opiskelijoiden kesken tulisi ehdottomasti lisätä, sillä niitä on opintojen aikana kovin vähän. Kurssi on 7 opintopisteen laajuinen (yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia työtä). Opiskelijat joutuivat priorisoimaan ja arvioimaan pelastustoimen resursseja. Harjoituksen parhainta antia oli ehdottomasti yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa, kun luennoilla opetetut asiat jalkautuivat käytäntöön. Kahden ja puolen vuorokauden mittainen harjoitus oli todella uuvuttava, mutta ennen kaikkea antoisa. Maanantai-iltapäivänä loppuharjoitus sitten pyörähti käyntiin ja todellinen tehtäväsuma alkoi saman tien. Kurssilla luennoi useita yhteistyöviranomaisia puolustusvoimista sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastustoimintayksikköön ja kurssilla kuulee useimpia vierailevia luennoitsijoita ensimmäistä kertaa koko päällystöopintojen aikana. Pelastustoiminnan johtamisen opintokokonaisuudesta Johtaminen suuronnettomuusja kriisitilanteissa -kurssi on päällystöopintojen pelastustoiminnan opintokokonaisuudessa viimeisin kurssi ja se kuuluu vapaasti valittavien kurssien piiriin. Pelastusopisto voisi harkita ”Johtaminen suuronnettomuusja kriisitilanteissa”-kurssin avaamista täydennyskoulutuksen tarjontaan, sillä kuten alussa mainitsin, suuronnettomuuksia tapahtuu Suomessa – onneksi – hyvin harvoin, mutta pelastustoiminnan johtamisen tietojen ja taitojen päivittäminen näinkin laajan kurssin muodossa palvelisi koko alaa. Harjoituksen aikana suuronnettomuuksia tapahtui niin rautateillä, merellä kuin laaja-alaisesti metsäpaloina ja myrskyinä. Pelastusopistolla on Krisu-harjoituksessa sellainen tuote, jota jatkojalostamalla olisi helppo markkinoida laaja-alaisemmin eri organisaatioiden käyttöön. Kaiken kaikkiaan Krisu-harjoituksessa oli mukana yli 200 henkilöä. Koska kurssi on todella monipuolinen ja kun suuronnettomuuksia tapahtuu Suomessa verrattain harvakseltaan, tulisi tällaisen erittäin kattavan tietopaketin mielestäni ehdottomasti kuulua päällystöopintojen pakollisiin opintojaksoihin. Oman paineensa mukaan toivat noin 20 viestinnän opiskelijaa Turun ammattikorkeakoulusta sekä yksi ammattitoimittaja ja he yhdessä hiillostivat johtokeskusta ja komppanioiden johtoa kysymyksin ja haastatteluin. Kurssi muodostuu niin luennoista kuin käytännön johtamisharjoitteista ja sen tavoitteena on perehdyttää opiskelija johtamaan erilaisia pelastusmuodostelmia. Ja mitä siihen harjoituksen aiheuttamaan väsymykseen ja sen vaikutukseen omaan käytökseeni harjoituksen aikana voi sanoa on, että olisi varmaan pitänyt olla väsynyt useammin myös opiskellessani. Paineensietokykyä todella koeteltiin antamalla tehtäviä useita päällekkäin ja peräkkäin. Pelastustoiminnan johtaja piti yhdessä tiedotuspäällikön kanssa tasaisin väliajoin tiedotustilaisuuksia, joissa myös englannin ja ruotsin kielten taidot punnittiin. 44 10/2011 Teksti: Mira Leinonen Kuva: Matti Honkanen K uluneena syksynä Pelastusopistolla järjestettiin jo kolmas perättäinen niin sanottu Krisu-harjoitus, joka toimii loppuhuipentumana ”Johtaminen suuronnettomuusja kriisitilanteissa”kurssille
Paneelikeskustelu Suomesta paneeliin osallistuivat tarkastaja Jari Rintamaa Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE) ja pelastuspäällikkö Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Nynäshamnissa Ruotsissa järjestetyssä BOILEX-öljyntorjuntaharjoituksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa myös kansainvälisen rantatorjuntaoperaation järjestämistä. Tuuli on rannikolle päin. Yhteensä harjoitukseen osallistui 350 henkilöä. Torjuntaharjoitus Harjoituspäivän aamuna tarkkailijat lastattiin vesibussiin ja kuljetettiin merelle. Venäjä ja Viro myös odottavat Ruotsin avunpyyntöä. Säiliöissä on yhteensä 20000 tonnia raakaöljyä ja näyttää siltä että vuotoa ei saada tukittua. Aikaa avomeritorjunnalle ei juuri ole. BOILEX 2011 Itämeren yhteinen öljyntorjuntaharjoitus Teksti: Teemu Koski, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos / EnSaCo-hanke Turun ammattikorkeakoulu Kuvat: Tanja Hallenberg Rannikon tuntumassa ja matalissa vesissä veneen keulalle asennettu skimmeri kerää öljyn veneessä olevaan astiaan tai säkkiin. Onnettomuusaluksen virkaa toimitti jo mainittu merenkulkuoppilaitoksen alus, josta veteen oli ”vuotanut” suuri määrä popcornia. Veteen oli ”vuotanut” suuri määrä popcornia.. Päivä 1. Paneelissa läpikäytiin eri maiden toimenpiteitä, kun tieto mahdollisesta suuronnettomuudesta on saatu. Ruotsi käynnistää valtioiden välisen POLREP-prosessin (Pollution Reporting System). Pahin mahdollinen on toteutunut: Ison luokan öljyonnettomuus ja tuuli kuljettaa öljyä kohti saaristoa Tukholman ja Nynäshamnin välillä. Tukholman eteläpuolella, noin kymmenen kilometrin päässä rannikosta on sattunut kahden aluksen yhteentörmäys ja pian selviää että toinen onnettomuusaluksista on täydessä lastissa oleva öljytankkeri. Syyskuun 27.–29. Toisen päivän ohjelmaan kuului käytännön harjoitus ja viimeisenä päivänä käytiin läpi harjoituksen tuloksia. Ruotsissa rantatorjunta on kunnallisten pelastusviranomaisten vastuulla ja he varautuvat operaatioon omalla alueellaan. Rannikkovartiosto kartoittaa tilannetta ja ryhtyy valmistelemaan torjuntaoperaatiota. Tällä kertaa kyseessä on onneksi vain harjoitus: Onnettomuusalus on Ruotsin merenkulkuoppilaitoksen rahtialus kyydissään puolitoista tonnia popcornia. Pelastusalukset ja tiedustelulentokone lähtevät matkaan saman tien ja päivystäjä aloittaa varautumisen öljyonnettomuuden varalta. Pohjoismaat ovat velvollisia avustamaan toisiaan öljyvahingon torjunnassa muun muassa Kööpenhaminan sopimuksen mukaan. Ruotsissa öljyntorjunnan avomerioperaatioista vastaa rannikkovartiosto, jota tarvittaessa avustaa ”Yhteiskuntasuojan ja valmiuden virasto” (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, MSB). Tankkerin kaksi säiliötä ovat vaurioituneet ja mereen vuotaa aluksesta öljyä. Paikalle oli kutsuttu avomeritorjunnan kalustoa Suomesta ja Ruotsista sekä rannikon pelastuslaitosten väkeä Itämeren rannikkovaltioista. Ja paikalla sattuu olemaan torjunta-aluksia Ruotsista ja Suomesta. Ruotsissa kansainvälisen avunpyynnön lähettää merialueella rannikkovartiosto ja maaoperaatioissa MSB maakunnan hallintolautakunnan pyynnöstä. 10/2011 45 M AYDAY! MAYDAY! MAYDAY! Ruotsin meripelastuskeskuksen päivystäjä vastaanottaa hätäsanoman syyskuisena aamuna. Kolmipäiväisessä harjoituksessa ensimmäisen päivän aikana käytiin paneelikeskustelu, johon osallistui edustajia Ruotsista, Suomesta, Venäjältä ja Virosta. Toimiin ryhdytään vasta Ruotsin esittäessä avunpyynnön. Suomessa toimenpiteistä vastaa SYKE, joka seuraa ja arvioi tilannetta. Päivä 2
Nytkin järjestetty harjoitus liittyy HaagaHelian vetämään EnSaCo-hankkeeseen (Environment and Safety Management Cooperation on Shoreline Oil Spill Response), jonka tavoite on kansainvälisen öljyntorjuntavalmiuden parantaminen Itämeren alueella. Avomerellä operaatiosta vastaa rajavartiolaitos ja rannikolla kunnan pelastuslaitos omalla alueellaan. Yhteenveto ja mitä akuutin vaiheen jälkeen seuraa Kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen öljyä ei enää ole vedessä, mutta rantojen puhdistus on edelleen pahasti kesken. Näin syntynyt verkosto on hyödyksi myös Saaristomeren SÖKÖ hankevalmistelussa ja toteuttamisessa. Harjoituksessa ongelma ei tullut esille, mutta tosipaikan tullen jokaisella pelastuslaitoksella (kunnalla) on suurin huoli omista alueistaan, eikä resurssien jakaminen välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Täällä toimintaa johti Torsten Kjell Södertörnin pelastuslaitokselta. alv) Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Harjoituksen yhteenvetona ope raatiota johtaneet Björn Meier (Ruotsin rannikkovartiosto) ja Torsten Kjell mainitsivat rantatorjunnan organisoinnin sujuneen yllättävän hyvin, vaikka paikalla oli suuri joukko väkeä eri maista ja organisaatioista. Seuraavaksi meidät vietiin takaisin satamaan ja bussikuljetuksella rantatorjunta-alueelle. On ilmiselvää, että kaikkea öljyä ei saada kerättyä ennen talven tuloa. Suomalaiset Halli, Tursas ja Linja olivat paikalla tukenaan jäänmurtaja Kontio. 46 10/2011 Tilaa nyt uudistettu Ensivastetoiminnan perusteet Jokaisen ensivastetoimintaan osallistuvan käyttöön tarkoitettu kätevä, taskukokoinen ja helposti selattava opas. Myös Varsinais-Suomen pelastuslaitos on osallisena hankkeessa ja hanketyötä varten pelastuslaitos on näpistänyt kaksi työntekijää osaaikaiseksi Turun ammattikorkeakoululta. 93 sivua, 2011 • Hinta 23 € (sis. 09 4761 1300 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Ennen saapumistamme paikalle oli jo ehtinyt Ruotsin rannikkovartioston alus, joka oli ottanut onnettomuusaluksen kyljelleen. Talvi on tulossa ja operaatioon osallistuva henkilöstö ja vapaaehtoisjärjestöt ovat uupuneita. Operaatio jatkuu jälleen keväällä etupäässä urakoitsijoiden toimesta. Suomessa suuren öljyvahingon torjunta ja vastuu on jaettu siten, että avomeritorjunta on SYKE:n vastuulla ja rantatorjunnasta vastaa pelastuslaitos omalla pelastustoimialueellaan. Tämän lisäksi paikalla oli pienempiä ruotsalaisia veneitä, jotka olivat levittäneet alueelle öljypuomeja. Päivä 3. Ruotsin toimintamalli eroaa suomalaisesta lähinnä operaation johdon osalta. Tarvittaessa, jos öljy on levinnyt useammalle pelastustoimialueelle voi SYKE ottaa koko operaation johdon haltuunsa tai nimetä operaatiolle johtajan. Paikalla oli myös WWF:n Suomesta tuotu linnunpuhdistusyksikkö täydessä toiminnassa. Kosteutta kestävät sivut. Hanketausta Suomessa ja koko Itämeren alueella öljyntorjuntavalmiuksia on kehitetty paljon hankerahan turvin ja yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tiedustelulentokone keräsi tilannekuvaa vahingon laajuudesta. Jäljellä ovat kunnan pelastuslaitokset, yksityiset urakoitsijat ja vapaaehtoisjärjestöt. Avomerija rantatorjunnan yhteistyössä olisi ollut parantamisen varaa ja ruotsalaiset itsekin myönsivät, että Ruotsin hajautettu johtomalli ei välttämättä toimi, varsinkaan rantatorjunnan alkuvaiheen aikana. Maiden välinen viranomaisyhteistyö on käytännön tasolla päättynyt. Tässä suhteessa Suomen keskitetysti johdettu malli on toimivampi. Rannan tuntumassa kolme venettä keräsi ”öljyä” keulaan asennetuilla harjaskimmereillä ja osa rannasta oli suojattu puomein. Eräs lahdelma oli uhrattu ”taktiseksi keräyspisteeksi” ja rantaviiva oli peitetty suojakankain. Meidän seuratessa sivusta suomalaiset alukset virittivät keräyslaitteistonsa kuntoon ja puskivat muodostelmassa päin popcornlauttaa. Ruotsin hajautettu johtomalli ei välttämättä toimi.
Kaikissa tapauksissa kuitenkaan sen kakkosduunin valinta ei ole täysin onnistunut: ei ole ymmärretty hakeutua riittävän pitkälle omasta virasta, toimitaan yrityksen nimissä oman alan tehtäväkentässä tai ainakin liepeillä ja näin ollen kakkosduuni heittää viranhoidon ylle esteellisyyden varjon. Tällä tavoin media ja kansa pitävät niin luottamustehtävissä toimivia henkilöitä kuin viranomaisia hereillä. Joustava työaikamuoto ja matala palkkaus ajavat pelastusalan ammattilaiset tähyilemään vapaa-ajalleen niin sanottua kakkosduunia. Mervi takoi päähäni, että hallintolain mukaan viranomaisen on oltava muun muassa puolueeton ja riippumaton ja pyrittävä aina oikeellisuuteen. Joskus on vain tyydyttävä siihen kuuluisaan pitkään ja kapeaan leipään, koska leipää ei saa laventaa viran hoitamisen kustannuksella. Julkisuudesta voi bongata useamman pelastusalan ammattilaisen siinä toisessa duunissaan – on esimerkiksi remonttikoordinaattoria, meteorologia ja kanavaääntä. Turvallisuusviranomaissektorilla tällaiseen mediapeliin ei ole syytä joutua ja ennakkotapauksia esteellisyyden suhteen löytyy niin Rajavartiolaitoksesta kuin poliisista. Perheelle hankittava leipä on siis pikkuleipien muodossa eli pirstaloituneena maailmalle ja ne pikkuleivät haalitaan kasaan eri osoitteista. Jääviydelle on olemassa erilaisia perusteita, on esimerkiksi olemassa intressi-, palvelussuhde-, toimeksiantoja osallisuusjääviyttä. Muiden turvallisuusviranomaisten osalta – puolustusvoimissa ja poliisissa työskenteleviltä henkilöiden – odotetaan käyttäytyvän virkansa mukaisesti myös vapaa-ajallaan eikä yksittäisen virkamiehen sivutoimi voi vaikuttaa siihen kuvaan, jonka ulkopuoliset saavat viraston toiminnasta. Jääviydestä keskustellaan enemmän ja sen toteutumista vahditaan. Pelastuslaitoksilla ja valtiolla työskentelevät viranhaltijat ja virkamiehet ovat viranomaisia. Näistä esimerkeistä jokainen voi varmasti miettiä, mitä nämä tarkoittavat pelastusalalla. 10/2011 47 Mirafoni Leipä pirstaleina maailmalla Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Pelastustoimen ammattilaiset luovat mitä moninaisimpia toisia uria ja nämä tehtävät ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka muillakin elämänaloilla lahjakkaita henkilöitä meillä pelastusalalla onkaan töissä. * * * Viranomaisena toimiminen vaatii selkärankaa. Mitkä sitten ovat näitä huonoja kakkosduunivalintoja. Jos tällaisia sivuvaikutteita toiminnassa on, tulee viranomaisesta jäävi toimimaan tehtävässään, hallinnon objektiviteettiperiaatetta rikotaan. Esteellisyysasiat ovat nyt enemmän kuin ajankohtaisia, kun esimerkiksi kansanedustaja Ilkka Kanervan toimia punnitaan oikeusasteissa. Esteellisyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Selkeää ja yksiselitteistä, eikö. Tunnetusti pelastustoimen tehtävät eivät ole niitä parhaiten palkattuja tehtäviä. Alamme resurssit ovat pienet ja kapeat emmekä missään olosuhteissa saa vaarantaa riippumattomuuttamme tai uskottavuuttamme kansalaisten silmissä huonojen kakkosduunivalintojen muodossa. Kakkosduunit parhaimmillaan edistävät työhyvinvointia, tukevat viranhoitoa tuomalla uusia näkökulmia ja toimintatapoja eikä niitä missään tapauksessa tule yksioikoisesti kieltää. Poliisi voisi myös edellyttää kansalaista tekemään jonkinlaisen turvallisuusselvityksen, jota hän viranomaisena itse valvoisi, mutta tarjoutuisi sivulauseessa tekemään selvityksen itse pikkukorvausta vastaan. Alan palkkaus on lähes virassa kuin virassa laihanlainen ja laahaa kaiken aikaa hintakehityksen perässä. * * * Pelastusopiston nykyinen rehtori Mervi Parviainen toimi opiskeluaikanani hallinnon yliopettajana ja opetti hallintolaista yhtä sun toista. Jos ottaa esimerkiksi sisarusviranomaisemme poliisin, tekisi poliisi itsestään esteellisen määrätessään ensin viranomaisstatuksella johonkin paikkaan vartioinnin ja tullessaan seuraavana päivänä tarjoamaan kyseistä palvelua oman yrityksensä toimesta. On vain punnittava: mihin vedetään esteellisyyden raja?. Esteellisyyden viran toimittamiseen tulee aina ensisijaisesti todeta viranhaltijan tai virkamiehen itse ja oma-aloitteisesti. Toisena vaihtoehtona on tyystin sen toisen uran valinta. Hallintoasioissa viranomaisen on suljettava pois kaikki asiaankuulumattomat sivuvaikutteet. Pelastustoimen osalta niin sanotut kakkosduunit kaipaavat peiliin katsomista viranhaltijoilta ja virkamiehiltä itseltään sekä selkeää ohjeistusta kaikkien organisaatioiden osalta. Pääasiallisena tarkoituksena on turvata toiminnan riippumattomuus eli objektiivisuus. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian ratkaisemiseen, käsittelyyn tai olla läsnä asian ratkaisussa. Osassa pelastuslaitoksia asia on jo ohjeistettu ja toiminta on selkeää
40 m hyppytyynylle liikaa Kohde valaistaan puomitikasauton työkorista käsin sekä paloauton valomastolla. Korkean paikan pelastajien saavuttua pelastustoiminnan johtaja saa tiedon, että johtimet ovat jännitteettömiä sillä puolella pylvästä, jolla mies on. Kumpikin lähetti edustajansa paikalle. Pelastustoiminnan johtaja päättelee hälytyksen olleen ilkivaltainen. Ensimmäinen pelastaja nousee miehen luo ja pukee pelastusvaljaat miehen ympärille ja kiinnittää ne liitosköydellä pylvääseen. Puhelimella ei voi antaa ohjeita, koska miehen matkapuhelimen akku on tyhjentynyt. Lyöneet vetoa kaverin kanssa Ambulanssilääkäri toteaa, että mies oli kylmissään, mutta muuten terve. Sunnuntai kello 0.30. Hän joutuu kuitenkin korvaamaan palokuntien monituntisen operaation kustannukset ja lisäksi maksamaan sakon julkisen laitoksen toiminnan häiritsemisestä. He eivät kuitenkaan voi aloittaa työtään ennen kuin voimajohto on tehty jännitteettömäksi. Heidän tehtävänään on pitää mies paikoillaan siihen saakka, kunnes sadan kilomterin päästä hälytetyt Oldenburgin palolaitoksen korkean paikan pelastajat ehtivät apuun. Hänen alapuolellaan on useita 110 kV:n johtimia. Jo kaksi tuntia pylväässä Tässä vaiheessa mies oli ollut pylväässä jo kaksi tuntia. Voimayhtiön edustaja sanoo, että maadoitusta ei voi näin nopeasti tehdä. Hän voitti vedon, koska kaveri luovutti. Käännös: Risto Lautkaski.. Pelastustoiminnan johtaja tarkkailee miestä kiikarilla. Pylvääseen kiivennyt mies on kuitenkin nähnyt paloauton ajavan ohi ja soittaa uudelleen hätäkeskukseen. Perillä palokunta toteaa, että pylväässä ei ole ketään eivätkä ohikulkijat ole havainneet mitään. Pitkän suostuttelun ja rauhoittelun jälkeen mies uskaltaa irrottaa otteensa mastosta ja laskeutua yhdessä pelastajan kanssa maahan. Pylvääseen voi silti turvallisesti nousta. Palokuntalainen ottaa häneen yhteyttä kovaäänisellä. Toinen pelastaja nousee 45 mterin korkeudelle ja laskee sieltä työja varmistusköyden sekä laskeutumislaitteen. P aikka on seitsemän kilomietrin päässä lähimmältä paloasemalta. 48 10/2011 Kiipesi liian korkealle Dörverden (Saksa). Palokuntalainen pyytää alkoholin vaikutuksen alaista miestä pysymään paikoillaan. Nuori mies on 40 metrin korkeudella olevalla orrella. Nuori mies soittaa hätäkeskukseen. Hänelle myös kerrotaan kovaäänisellä, mitä seuraavaksi on tarkoitus tehdä. Hänen levottomat liikkeensä osoittivat, että hänen olonsa oli käynyt epämukavaksi ja putoaminen oli yhä todennäköisempää. Teksti ja kuvat: Michael Klöpper. 22-vuotias mies kertoo lyöneensä kaverinsa kanssa vetoa 80 euroa siitä, kumpi uskaltaa kiivetä korkeammalle. Hätäkeskus otti yhteyttä sekä voimaettä verkkoyhtiöön, kun oli epävarmaa, kummalle asia kuului. Hän kertoo kiivenneensä voimajohtopylvääseen, mutta ei uskalla tulla alas. Palokuntalaiset ovat tällä välin varustautuneet putoamissuojaimilla ja valmiita kiipeämään pylvääseen. Keskellä maissipeltoa Pylväs on keskellä maissipeltoa, 50 metrin päässä tiestä. FWM 4/2010. Tällä välin mies oli lähtenyt liikkeelle ortta pitkin, mutta jäi maston luo istumaan. Koska korkean paikan pelastajat olivat valmiita, pelastustoiminnan johtaja antoi heidän tehtäväkseen varmistaa mies ja laskea hänet alas. Pellolle viedään hyppytyyny. Kaikki ymmärtävät, että putoaminen 40 metristä olisi liikaa vaadittu hyppytyynyltä, mutta tarkoituksena onkin rauhoittaa palokunnan toimintaa seuraavaa miestä. Kun palokunta tulee oikean pylvään luo, sieltä näkyy pieni heiluva valo: matkapuhelimen näyttö. ”Pitäisikö minun nyt yrittää tulla alas?”, mies kysyy ja lähtee kohti tikkaita
Hän kuunteli radiota kuulokkeilla, mutta kuuli silti palovaroittimen äänen. Tjugofyra7, 3/2009 Ohikulkija kuuli palovaroittimen äänen. Sitten tukkinosturi kohotti kuorma-auton nosturin puomia niin, että se voitiin sitoa auton lavaan. Tarkoituksena oli estää auton polttoaineja voiteluöljysäiliöitä syttymästä. Hain makuuhuoneesta päiväpeitteen palon tukahduttamista varten”, Sara Borg kertoo. Osoittautui, että pihanpuoleisen naapuritalon asukas oli kuullut äänen ja hälyttänyt palokunnan. Paloasema oli vain sadan metrin etäisyydellä. Naapuri tiesi, että asunnossa asui iäkäs tupakoiva mies. Pian saatiin ilmoitus, että liikenne rataosalla oli keskeytetty ja virta katkaistu ajojohtimesta. Puomi osui ajojohtimeen ja auto syttyi välittömästi palamaan. Oli ruuhka-aika, lukuisat pyöräilijät ajoivat ohi eikä kukaan pysähtynyt. Kukaan ei vastannut, mutta Sara päätti selvittää asian. Autoa ei kuitenkaan saatu liikkumaan, koska nosturin hydrauliset tukijalat olivat uponneet sulaneeseen asfalttiin. Noin 45 minuutin kuluttua molemmat rautateiden edustajat saapuivat ja hätämaadoittivat johtimen. Valvomo hälytti molempien edustajat hätämaadoitusta tekemään. Opettaja Sara Borg palasi pyörällä töistä. Palohälyttimen ääni ei kuulunut porraskäytävään. Savusta huolimatta naapuri ryntäsi asuntoon ja palasi pian kertoen, että vanhus oli keittiössä. Auton omistaja pyysi paikallista yrittäjää siirtämään kuormaauto suurella traktorilla, mutta se liikkui vain muutamia senttejä. 10/2011 49 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Palava kuorma-auto tukki tasoristeyksen Rakennusliike käytti radan varrella olevan talon korjauksessa Unimog-kuorma-auton nosturia. Valitettavasti 85-vuotias mies kuoli palovammoihinsa sairaalassa. Alaovi oli lukossa, mutta talon eräs asukas tuli juuri paikalle ja Sara pääsi porraskäytävään. Sillä välin toiset valelivat vettä miehen päälle ja rauhoittelivat häntä. Ratapiirin johtaja pyysi palokuntaa siirtämään kuorma-auton pois tasoristeyksestä, jotta liikenne voitaisiin aloittaa. Kuljettaja hyppäsi ulos. Vaikka puomi ei enää koskettanut ajojohdinta, se oli kuitenkin kolmen metrin suojaetäisyyttä lähempänä sitä. Sara palasi takaisin ja kysyi ohikulkijoilta, voisiko ääni tulla palovaroittimesta. Kun palokunta saapui, auton moottoritila, ohjaamo ja eturenkaat paloivat. Sitten hän näki kerrostalon toisen kerroksen parvekkeen ovesta tulevan savua, mutta ajatteli, että se tulee rasvakeittimestä. Maahan tukeutuva nosturin puomi osaltaan esti siirtämästä autoa. Palo voitiin lopulta sammuttaa. Tasoristeys oli kahden ratapiirin rajana. Hajasuihkun suojaetäisyys on viisi metriä. Onneksi miehen asunnon ovi ei ollut lukossa. Nosturin puomi oli vielä ylhäällä, kun mies siirsi autoa tasoristeyksen yli. Hän oli ilmeisesti sytytellyt piippuaan keittiön pöydän ääressä, mutta pudottanut tulitikun, joka sytytti hänen vaatteensa. Tämän jälkeen tukkinosturi kohotti kuorma-autoa ja hinausauto veti sen pois tasoristeyksestä. Liekit olivat vahingoittaneet hydrauliikkaletkuja, minkä seurauksena nosturin puomi painui maahan. Hätäkeskus ilmoitti palosta rautateiden valvomoon. Ryömimme kaikki kolme sisään, avasimme parvekkeen oven ja ikkunat. ”Kun avasimme oven, savua tulvahti vastaan. FWM 1/2010 Karlstad (Ruotsi). Miehen vaatteet paloivat. Teksti: Martin Hagen, kuvat: palokunta. Poliisi määräsi siirtoyritykset keskeytettäviksi ja tilasi neliakselisen hinausauton, joka ei kuitenkaan saanut kuorma-autoa liikahtamaan. Pelastustoiminnan johtaja antoi luvan käyttää hajasuihkua palon sammuttamiseen
Leskinen oli vaativa palokuntakouluttaja, jonka kokemus ulottui Helsingin palolaitoksen ulkopuolelle. Koulutusympäristö oli karu, mutta opetuskalusto autojen osalta ajanmukainen. Kuopion entinen palopäällikkö Jorma Sirola, joka kolmisen vuotta oli Leskisen alaisena koulun toisena palokersanttina, on sanonut Leskisen edustaneen auktoriteettia sanan varsinaisessa merkityksessä. Vakinaisen opettajakunnan muodostivat palomestari, ruiskumestari, kaksi palokersanttia ja konemestari. Valtioneuvoston päätös 8.2.1934 määräsi sisäasianministeriön esittelystä, että ”valtion viranomaisten paloteknillisinä asiantuntija-avustajina toimivat ja paloteknillisestä koetoiminnasta huolehtivat Suomen Palosuojeluyhdistys sekä sen ylläpitämä paloteknillinen toimisto ja kokeilulaitos sekä että huolenpito palopäällystön koulutuksesta on uskottu Suomen Palosuojeluyhdistyksen ylläpitämälle Palopäällystökoululle”. Tuntiopettajia oli 15. Auktoriteetti uhkui hänen ulkoisessa olemuksessaan. Illaksi koulun kurssisali muuntui kalustejärjestelyin oleskeluja lukutilaksi. 50 10/2011 Palomestari Antti Leskinen jäi 62 vuoden ikäisenä eläkkeelle Helsingin palolaitoksesta 1935. Palosuojeluyhdistys valitsi koulun johtajaksi SPY:n dynamon ja yhdistyksen palosuojelukeskuksen johtajan, varatuomari Leo Pesosen. Leskisestä kaksinkertainen palomestari Koulu aloitti 26.3.1935. Ensimmäisenä vuotena ehdittiin pitää yhdeksän kurssia: neljä 3-viikoista A-kurssia kuntien palopäällystölle, kaksi 2-viikoista B-kurssia VPK:n päällystölle, yksi 2-viikVääpeli ja palomestari, josta 62-vuotiaana tuli vielä kouluttajapalomestari Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustiedon kuva-arkisto Antti Leskinen, osa 3 50 10/2011. Koulun ylpeytenä olivat maan ensimmäiset kaksi katettua paloautoa, ja sen miehistöautosta kehitettiin Suomen ensimmäinen radiopuhelimella varustettu yksikkö, kutsuna A 1. Hän oli usein käytetty kurssikomppanian päällikkö Palosuojeluyhdistyksen päällystökursseilla Leskisen ”omalla paloasemalla” Kalliossa 1920-luvulla. Työura, joka oli alkanut jo Suomen Kaartissa 1892, jatkui vielä kolmannella pitkällä kaudella, kun Leskinen siirtyi Palopäällystökoulun kouluttajapalomestariksi. Opettajakunnan ykkösmieheksi Pesonen pyysi entuudestaan tuntemansa palomestari Antti Leskisen: – Ja niinpä hän, jouduttuaan ikävuosien nojalla eläkkeelle, ei suinkaan asettunut lepokotiin, vaan tuli Palopäällystökoulun palomestariksi ja siinä puuhassa näytti mallia nuoremmilleen, Pesonen on luonnehtinut luottomiestään. Vaatimattomat tilat, ajanmukainen kalusto Palopäällystökoulu toimi Meritullinkadulla, Helsingin vanhalla pohjoisella paloasemalla, joka vaatimattoman kuntonsa vuoksi oli jäänyt tyhjilleen. V uoden 1933 palolaki nosti aatteellisen yhdistyksen poikkeuksellisen suureen rooliin yhteiskunnalle kuuluvan vastuun hoitajana ja kehittäjänä. Kaikissa palokunnan ja koulun aikaisissa valokuvissa – myös tämän kirjoitussarjan kuvissa – seisoo tai istuu ryhdikäs henkilö, jonka aristokraattisen olemuksen rinnalla muut kalpenevat. Koulutus oli jo tuolloin kurssimuotoista. Palokoulun piha harjoitustorneineen oli avara ja mahdollisti monipuolisen äksiisiharjoittelun, tikasvoimistelun sekä kiipeilyharjoittelun ja hakatikkailla kerroksiin nousun
Koulutettavia oli kaikkiaan 192. Täyttäessään 80 vuotta 1953 hän oli lukuisten huomionosoitusten kohteena. Tikasosaa monipuolisesti käsittelemällä voitiin harjoituttaa lähes kaikkia lihaksia. Eipä ollut punttisaleja eikä kuntosali -sanaa ollut olemassakaan. Siinä palokunta onnistui. 10/2011 51 Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Koulu hälytettiin ensimmäisenä vajaana vuotenaan kaikkiaan 78 tulipaloon, joissa se 17 tapauksessa osallistui sammutustyöhön. Ryhdikkäänä vielä 80-vuotiaanakin Antti Leskinen otti vieraita vastaan 1953. Antti Leskinen täytti 77 vuotta 21.1.1950 ja jäi koulusta eläkkeelle 1.7. Vainajan arkku peittyi Vanhan Kaartin veteraanien sekä palokuntien ja niiden keskusjärjestöjen sekä koulun kymmenistä seppeleistä ja kunnan kokonaisuudessaan. koinen D-kurssi tehdaspalopäällystölle, yksi 2-viikkoinen E-kurssi rautatiepäällystölle sekä yksi yhdistetty A–B-kurssi. Koulun johtaja Leo Pesonen näyttää mallia, peräpään valvoja on Antti Leskinen. Kaartin vääpeli rekrytoitiin vielä kahdesti maanpuolustukseen – Ja kun sodat alkoivat, niin kelpasipa Antti Leskinen taas rintamapalvelukseenkin ja jo kahdessa sodassa hän on monia r----n sytyttämiä tulipaloja sammuttanut, Pesonen on myöhemmin värikkäästi kuvaillut. Koulun sadas kurssi oli vuorossa 1947. Harjoituksen johtajana Antti Leskinen. Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Hetki oli kuin eletty elämä, suorilta jaloilta arvokkaasti viimeiselle matkalle. Hälytys tuli yöllä kello kahden aikaan 24.8.1935. Leskisen siunaustilaisuus 12.2.1953 oli vaikuttava surujuhla. Koulun historian pisin hälytysajo, 130 km, oli edessä heti ensimmäisenä vuotena, kun kurssipalokunta työskenteli kuuden tunnin ajan Tornator Oy:n puunjalostustehtaan suurpalossa Lahdessa saakka. Koulu oli myös palokunta Kokeneelle palomestarille oli käyttöä paitsi kouluttajana myös sammutustyönjohtajana, sillä kokeiluja harjoitustarkoitustensa vuoksi 1) koulu hälytettiin kaikkiin tulipaloihin Helsingin ympäristössä, 2) suuriin tulipaloihin koko läänin alueella sekä 3) kurssien aikana kaikkiin tulipaloihin Helsingin kaupungissa. Talvisodan alla valtiovalta rekrytoi sekä yhdistyksen toimiston että koulun henkilöNäin otsikoi Palovartija-lehti, kun Antti Leskinen täytti 75 vuotta. Ensimmäinen sodan jälkeinen kurssi Maailmanennätys aktiivipalveluksessa kukkalaitteista. Hän jäi eläkkeelle hyväkuntoisena ja sellaisena hän otti vieraita vastaan kotonaan 80-vuotispäivänään. Kuva: Taina Leskisen kotialbumi.. Paluumatkalla kylmänä syyspäivänä märät kurssilaiset kiittelivät koulun täyskatettuja paloajoneuvoja. Leskinen määrättiin Helsingin palokunnan Töölön lohkoryhmän päälliköksi. Jatkosodan alkaessa koulun ajoneuvokalusto siirtyi ensin puolustusvoimien käyttöön ja syyskuussa 1943 Viipurin kaupungin käyttöön. Koulun opettajakunta, Leskinen muiden mukana, palasi sota-ajan tehtävistään loka–marraskuussa 1944. SPY:n ja koulun muistosanat ”2500 tulentorjujan kouluttajalle” esitti koulun johtaja Bertil Heinrichs. Kurssimuodostelma etenee rivakasti harjoitustilanteessa. aloitti 1945. Ennätys piteni vielä lähes kolmella vuodella, kun hän 77,5 vuoden ikäisenä jäi eläkkeelle Palopäällystökoulun palomestarin toimesta. Hälytysten ennätysmiehen viimeinen lähtö oli kuitenkin lähellä. Hänen työuransa alkoi 19-vuotiaana Suomen Kaartissa (1892–1902) ja päättyi Helsingin palolaitoksen (1903–1935) ja Palopäällystökoulun (1935–1950) vuosien jälkeen 77,5 vuoden iässä. Palo oli mittava ja opettava. Kaksi viikkoa myöhemmin hän kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen kotonaan. Se tarkoittaa, että Leskiselle kertyi lähes 58 työvuotta, josta paloalalla 47. ”Kappale erästä aikakautta on siirtynyt hänen kerallaan menneisyyteen”, sanoi siunauspuheessaan rovasti Rolf Tiivola. Kurssilaisten tehtäväksi määrättiin tehdasalueen korkeiden propsipinojen varjeleminen liekeiltä. Hieman huvittavaltahan tuo tänä päivänä näyttää, mutta tikasvoimistelulla oli erittäin suuri rooli 30-luvun palokuntakoulutuksessa. Koulun johtaja Pesonen ilmoitti tehtävästä palomestarille, mutta määräsi miehet ensin syömään ja vasta sitten kohti Lahtea
Lisäksi työssä selvitettiin ratapihahenkilöstön tämän hetkinen koulutustaso vaarallisten aineiden onnettomuuksien torjuntatöihin. Tällä opinnäytetyöllä pyrittiin löytämään vastaukset kysymyksiin, jotka vaikuttavat kiinteän sammutusjärjestelmän valintaan ja käyttöedellytyksiin. Vertailussa selvisi, ettei koulutus ole sellaisella tasolla, että ratapihahenkilöstö pystyisi turvallisesti aloittamaan vaarallisten aineiden torjuntatyöt kiinteää sammutusjärjestelmää käyttäen. Kuvausta tarvittavasta henkilöstöstä voidaan käyttää harjoitusorganisaation suunnittelun pohjana. Tilannekeskus on varustettu asianmukaisilla tietojärjestelmillä ja tietoliikenneyhteyksillä, jotta se voi seurata pelastustoimen alueen turvallisuustilannetta jatkuvasti. Vaarallisten aineiden ratapihat ovat rautatielainsäädännön perusteella turvallisuusselvitysvelvollisia kohteita. Sen toimintoja ovat esimerkiksi pelastustoimen alueen tilannetietoisuuden ylläpito, tilannekuvan jakaminen kunnille ja sidosryhmille sekä pelastustoiminnan johtamisen tukeminen. Suomessa on 13 VAK-ratapihaa. Tasoa verrattiin sittemmin sammutusjärjestelmien käyttäjiltä vaadittavaan osaamiseen. O pinnäytetyö käsitteli rautateiden vaarallisten aineiden ratapihojen kiinteitä sammutusjärjestelmiä. Yksityiskohtaiset raporttimallit toimivat tarvittavan tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyn osana ja voivat siten helpottaa pelastuslaitoksen ja ohjelmistotoimittajan yhteisen käsityksen saamista. Tietojärjestelmäkuvaus esitettiin yksityiskohtaisesti raporttimalleina, joita toimiva prosessi tarvitsee tuekseen. P elastuslaitoksen tilannekeskuksen päätehtävä on pelastustoiminnan johtamisen tukeminen. Tällä hetkellä yhtäkään VAK-ratapihaa ei ole varustettu automaattisilla sammutusjärjestelmillä. Pelastustoiminnan harjoittelulla voidaan saavuttaa se osaamisen taso, jota pelastustehtävät edellyttävät. Työn tarkoituksena oli luoda malli pelastuslaitoksen tilannekeskuksen tietoteknisistä ratkaisuista Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Tekijä: Sampsa Lintunen Työn nimi: Pelastustoiminnan harjoitusjärjestelmämäärittely Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle. Työ oli luonteeltaan toiminnallinen opinnäytetyö. Tavoitteena oli luoda määrittely pelastustoiminnan harjoitusjärjestelmästä. T ässä opinnäytetyössä perehdyttiin pelastustoiminnan harjoittelua ohjaavaan valtakunnalliseen ohjeistukseen sekä oman pelastuslaitoksen ohjeisiin ja käytäntöihin. Opinnäytetyössä tarkasteltiin ratapiha ympäristöön soveltuvia erilaisia vuotojen havaitsemisjärjestelmiä ja sammutusjärjestelmiä sekä niiden yhdistelmiä. Tilannekeskuksen tehtävät määrittävät tietoteknisten ratkaisujen toiminnalliset vaatimukset. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tietoteknisillä ratkaisuilla tilannekeskus voi tukea pelastustoiminnan johtamista. Opinnäytetyö toteutettiin Liikenneviraston toimeksiantona ja työtä varten tehtiin kirjallisuuskatsauksia ja asiantuntijahaastatteluja. Työn tuloksena syntyi kuvaus pelastustoiminnan harjoitusjärjestelmän prosessista, tarvittavasta henkilöstöstä sekä tietojärjestelmästä. Tietojärjestelmien ja tietoliikennetekniikan ominaisuudet taas määrittävät teknisten ratkaisujen toteutuksen rajoitukset. Haastateltavat henkilöt olivat Suomesta, Ruotsista sekä Italiasta. Harjoitusjärjestelmämäärittelyn on tarkoitus toimia ohjaavana asiakirjana pelastuslaitoksen pelastustoiminnan harjoittelun kehittämisessä. Tekijä: Eero Moilanen Työn nimi: Pelastuslaitoksen tilannekeskuksen tietotekniset ratkaisut. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Jussi Hannukari Työn nimi: Selvitys kiinteän sammutusjärjestelmän valintaan vaikuttavista tekijöistä vaarallisten aineiden ratapihalla – Esimerkkinä Kouvolan VAK-ratapiha. Tarkastelukohteena oli Kouvolan VAK-ratapiha. 52 10/2011 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin osana Keski-Suomen pelastuslaitoksen tilannekeskushanketta. Prosessikuvausta voidaan käyttää hyödyksi harjoitustoiminnan kokonaisuuden ja merkityksen hahmottamisessa. Selvitys toteutettiin haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin kolmen pelastuslaitoksen, poliisi52 10/2011
Miten tilannekeskus ylläpitää tilannekuvaa ja tilannetietoisuutta. 2. Suunnitelmassa on kuvattu tilannekeskuksen tavoitetila ja tietoturvallisuusjärjestelyt sekä esitetty tilannekeskuksessa tarvittavat tietoliikenneyhteydet, laitteistot ja ohjelmistot. Pelastuslaitoksen päällystöpäivystäjän tulee tuntea laitoksella oleva torjuntakalusto, tietää kaluston sijainti laitoksella ja osata organisoida torjuntatyön ensitoimenpiteet vahingon tapahduttua. Opinnäytetyön tarkoituksena oli esitellä uutta öljyntorjuntaan liittyvää lainsäädäntöä ja selvittää alusöljyvahinkojen torjuntatyössä esiintyviä haasteita. Kyselylomakkeella haettiin vastauksia laajuudeltaan vähäisten ja laajamittaisten kohteiden valvontaan ja valvonnan organisointiin. Tutkimustulosten perusteella pelastuslaitosten kemikaalivalvonnan tasossa on parantamisen varaa kaikilla osa-alueilla. Näiden lisäksi tilannekeskuksissa on käytössä muita tietojärjestelmiä viestintään, resurssien hälyttämiseen sekä tilannekuvan ylläpitoon ja jakamiseen. Lisäksi selvitettiin viranomaisyhteistyötä muiden viranomaisten kanssa sekä vaarallisia kemikaaleja koskevan vaarojen arvioinnin ja onnettomuuksien ehkäisyn onnistumista valvonnassa. Ennen varsinaisen tutkimuksen toteuttamista käytiin kokonaiskuvan hahmottamiseksi läpi pelastusviranomaisen onnettomuuksien ehkäisy, kemikaaleja valvovat viranomaiset sekä kemikaaleja koskeva lainsäädäntö. Työssä tuotiin esille puomikaluston optimaaliset varastopaikat ja selvitettiin, miten torjuntakalusto toimitetaan nopeimmin ja varmimmin vahinkopaikalle. Tekijä: Jesse Nurmela Työn nimi: Pelastuslaitosten kemikaalivalvonta. Tämän uudistuksen myötä oletettiin vähäisten kemikaalikohteiden valvonnan tehostuvan. Pelastuslaitokselle tulee hankkia tulevina vuosina runsaasti lisää meriolosuhteisiin soveltuvaa öljyntorjuntakalustoa. Lisäksi työn tuloksia ja niistä tehtyjä päätelmiä voidaan hyödyntää pelastuslaitosten kemikaalivalvonnan tason tarkastelemiseksi ja kehittämiseksi. Ö ljyvahinkojen riski on merkittävästi kasvanut merialueillamme viime vuosina. Työssä on esitelty öljyntorjuntatyötä tekevät viranomaiset ja heidän tehtävänsä öljyvahingon sattuessa. 3. 10/2011 53 laitoksen ja merivartioston tilannekeskusten avainhenkilöitä. Suomen ympäristökeskus on tehnyt selvitystyötä merialueidemme riskeistä ja selvittänyt eri viranomaisten kalustotarpeita vahingon torjumiseksi. 10/2011 53. Tämä opinnäytetyö toimii myös päivystystyötä tekevän viranhaltijan perehdyttämismateriaalina Satakunnan pelastuslaitoksella. Mitä tietovirtoja tilannekeskuksen kautta kulkee. Suurimmat öljyvahingot merialueilla tapahtuisivat säiliöaluksen karilleajon seurauksena. Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli arvioida pelastuslaitosten kemikaalivalvonnan tasoa ja selvittää siihen liittyviä kehittämiskohteita, kun uudistuksesta oli kulunut jo yli kuusi vuotta. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan Satakunnan pelastuslaitoksen tulee pystyä estämään alueellaan öljyn leviäminen puomittamalla alueelle kolme kilometriä öljynrajoituspuomia 12 tunnin kuluessa hälytyksestä sekä pystyä avustamaan naapuripelastuslaitosta 24 tunnin kuluessa vahingosta ankkuroimalla sinne lisää merija rannikkopuomia noin 10 kilometriä. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisilla menetelmillä. Lisäksi viranomaisyhteistyötä on tiivistettävä ja osaamista kehitettävä, jotta valvonnasta saataisiin tehokasta ja laadukasta. Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin Keski-Suomen pelastuslaitokselle suunnitelma pelastuslaitoksen tilannekeskuksen tietoteknisistä ratkaisuista. Tutkimus toteutettiin kyselynä, jonka kohderyhmänä olivat kaikkien pelastuslaitosten kemikaaliyhteyshenkilöt. Tekijä: Markku Rintala Työn nimi: Satakunnan pelastuslaitoksen öljyntorjunnan kehittäminen alusöljyvahingoissa. Tilannekeskusten tietoliikenneratkaisut perustuvat VIRVEverkkoon, jonka tukena käytetään IP-, PeIP-, GSM-, VHFsekä lankapuhelinverkkoa. Suomenlahdella on arvioitu suurimman öljyvahingon suuruudeksi 30000 tonnia, joka syntyisi aluksen kahden säiliölohkon repeämisestä. L aki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta tuli voimaan vuonna 2005. Kemikaalivalvonta on huomioitava pelastuslaitoksissa osana valvontatyötä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja arvioida Satakunnan pelastuslaitoksen nykyistä öljyntorjuntavalmiutta alusöljyvahingoissa. Mitä tietojärjestelmiä tilannekeskus käyttää. Tuolloin vain paloja räjähdysvaarallisia kemikaaleja valvoneelle pelastusviranomaiselle siirrettiin myös terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit valvottavaksi kunnan kemikaaliviranomaiselta. Selvityksessä pyrittiin löytämään vastaus kolmeen keskeiseen tutkimuskysymykseen: 1. Mereen päässyt öljy tulisi pystyä keräämään avovesiaikana pois merestä kolmen vuorokauden aikana ja jääolosuhteissa 10 vuorokauden aikana. Selvityksen perusteella tilannekeskuksen tärkeimmät tietojärjestelmät ovat kenttäjohtamisjärjestelmä ja turvallisuustilannekuvajärjestelmä, joilla ylläpidetään tilannetietoisuutta. Työn avulla voidaan parantaa kokonaiskäsitystä kemikaalien valvontakentästä. Saaristomerellä Varsinais-Suomen ja Satakunnan pelastuslaitoksen alueella on suurimman mahdollisen onnettomuuden kooksi arvioitu 15000 tonnia
– Se ei välttämättä ole eduksi, että hankintojen pisteytyksissä hinnalle annetaan liian suuri painoarvo. Pasi Hirvijärvi johtaa Dräger Suomi Oy:tä Huolto ja koulutus tärkeää ” Pasi Hirvijärvi, 44, on koulutukseltaan energiatekniikan insinööri. Huomio pitäisi kiinnittää siihen, että hankittava tuote sopii parhaiten käytäntöön ja myös sen jatkohuolto on turvattu. On suuri arvo se, että olemme osa tätä suurta kokonaisuutta ja saamme esimerkiksi tuotekehittelyn hedelmät suoraan omaan käyttöömme. Markkinat ovat kuitenkin niin pienet, että vain isoilla on mahdollisuus pärjätä. – Pienet toimijat tulevat häviämään. Hän on opiskellut markkinointia ja kauppatieteitä Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. 54 10/2011 Teksti ja kuva: Esa Aalto Dräger Suomi Oy:n toimitusjohtajana syyskuussa aloittanut Pasi Hirvijärvi korostaa huollon ja koulutuksen merkitystä asiakaspalvelussa. – Siksi on tärkeää, että tuotekehittely ja tuotteen jatkohoito ovat laadukkaita. Pasi Hirvijärvellä on kokemusta toiminnasta julkisissa kilpailutuksissa. Palokalustomarkkinat muuttuvat Pasi Hirvijärvi uskoo, että viiden vuoden kuluessa suomalaiset palokalustomarkkinat tulevat muuttumaan melkoisesti. Yrityskaupoista on turhaa puhua mitään, sillä en näe, että saavuttaisimme sillä minkäänlaista lisäarvoa. – Tässä on hyvä mahdollisuus kehittää toimintaa, kun takana on vahva kansainvälinen yritys, jolla on tuotanto omissa käsissä. P elkkä tuotteen myyminen ei riitä eikä se keskiössä voida edetäkään. Jälleenmyyjillä tulee toki olemaan jatkossakin jonkinlainen rooli ja tällaisen kumppanuuden kautta myös me tulemme toimintaamme järjestämään. – Paitsi turvallisuudesta huolehtivien palomiesten käyttöön hyviä ja toimivia välineitä, myös esimerkiksi ihmisten terveyden kannalta välttämättömiä sairaalateknologiaan liittyvää välineistöä. Emme saa epäonnistua siinä, sillä se olisi kohtalokasta koko toiminnalle. Asiakkaasta on pidettävä huolta ja me olemme tekemisissä sellaisten tuotteiden kanssa, joiden elinkaari on pitkä ja siksi asiakassuhteen jatkohoito on meille tärkeä. ”Technology for life” Drägerin slogan on ”Technology for life” eli teknologiaa elämää varten ja tämä Hirvijärven mukaan kuvaa hyvin sitä, millaisia tuotteita yritys valmistaa. palopäällikkönä.. Hän sanoo, että Drägerin toiminnassa paloja pelastusalan välineet tulevat olemaan toinen kivijaloista. Pelastustoiminnassakin yritys on mukana julkisissa hankinnoissa. Hän työskenteli aikaisemmin lämpöpumppuja valmistavan yrityksen toimitusjohtajana. Hirvijärvi kertoo vastanneensa hyvin nopeasti myöntävästi, kun häntä kysyttiin turvallisuusteknologiaa valmistavan, kansainvälisen yrityksen johtajaksi. Hintaakaan ei saa toki unohtaa. – Siihen tulemme jatkossakin panostamaan. Palotoiminta on tuttua upseeriajoilta miinalaiva Pohjanmaalta, jossa hän toisena konemestarina toimi myös oto
Tehtäviä on kuitenkin yleensä sen verran, että jonkinlaista rasitetta muodostuu yksityiselämään. Myös ammattimiesten henkilökohtainen työturvallisuus nousee, kun enää ei tule kahden miehen lähtöjä. Kokemusta saisi enemmän, sillä ei olisi enää arpapeliä ehtiikö autoon ja vuoron kanssa voisi harjoitella niitä taitoja jotka juuri itseltä uupuvat. Näin säilytämme mielekästä työtä ikääntyville palomiehille, emmekä siirrä heitä pois hälytystoiminnasta ja silti samalla kasvatamme pelastusvalmiutta alueella. Jatkuvasti pidetään yllä minimimäärä miehiä asemalla. Hakulaitteen soidessa palokuntalaiset luonnollisesti lähtevät asemalle milloin mistäkin puuhistaan. Aktiivinen ykköslähdön palokunta kenties ajattelee, että sadan alle olisi liian hiljaista ja haitallista rutiinille, mutta liian korkea määrä kuormittaa liikaa normaalia elämää. Virka-ajan jälkeen jää kaksi vuorokausirytmissä olevaa palomiestä ja vapaaehtoisten vahvuus nousee lähes 15. Ammattipalomiehet, vuoroon asetetut vapaaehtoiset ja asemalla asuvat vapaaehtoiset yhdessä luovat kiireiselle kaupunkipaloasemalle vahvuuden, jolla voidaan pitää liikkeessä useita ajoneuvoja hyvillä vahvuuksilla. Miksi me emme siis laittaisi näille asemille vapaaehtoisia savusukelluskelpoisia, C-kortillisia, kaikki peruskurssit käyneitä palokuntalaisia vapaaehtoiseen lähtövalmiuteen. Tässä välissä juostaan päivän useilla kymmenillä hälytystehtävillä. 24 tuntia viikossa tai kahdessa, esimerkiksi jaettuna 6–12 tunnin panostukseen asemalla. Mikäli miehiä riittää paikalla enemmän, lisätään autoja valmiuteen tarpeen mukaan. Prinssi Georgen Piirikunnan Palolaitoksella Marylandissa Yhdysvalloissa on maan kiireisimmät vapaaehtoisasemat. Onko se kenties ammattiliitto joka pelkää menettävänsä mahdolliset uudet virat. Se on yleensä aina samaan aikaan viikosta. Vapaaehtoiset eivät voi niitä tehdä. Jokaisella valmiudessa olevalla on oma istuinpaikkansa yksikössä. Yksiköitä on valmiudessa vähintään aina yksi ambulanssi, yksi sammutusauto ja pelastusauto. Mikäli vapaaehtoisvuoron vahvuus laskee esimerkiksi sairauden tai muun tärkeän menon vuoksi, on ensisijaisesti vuoroon lupautuneen miehen vastuu selvittää vaihtomies. Suomessa on paljon asemia, joissa on esimerkiksi kaksi ammattimiestä valmiudessa. Jos kuitenkin juoksee tehtävillä hurjaa kyytiä viikot läpeensä, lähtien aina mistä milloinkin, niin eikö sen voisi vaihtaa ennalta järjesteltävään vuororytmiin. Jokainenhan tietää, ettei siitä mitään tulisi. Päivisin he käyvät usein koulua. Erilaisia vapaaehtoisia 10/2011 55. Vapaaehtoiset eivät ole myöskään menossa Pelastusopistoon opiskelemaan, sillä lähtijöitä ei kovin montaa olisi, ellei siitä saisi rahaa. Vaikka päivisin väenpaljoutta ei enää ehkä ole, iltapäivällä voi asemalla hyvinkin palloilla suurin osa hälytysryhmästä pelastusauton lähtiessä matkaan neljällä miehellä. Mikään ei tosin estä sitä, että tulee asemalle milloin vain, ilmoittaa esimiehelle ja pyytää istuinpaikan. Vuoroon määrättyjen vapaaehtoisten lisäksi asemalla on siellä asuvat niin kutsutut ”livein volunteers”. Mikäli kyse on sairaudesta, jää se taas esimiehelle. Jotkut ovat harvemmin, esimerkiksi 24 tuntia joka toinen viikko. Suurin osa vapaaehtoisista miehistä tekee viikon aikana vähintään yhden 24 tunnin työrupeaman. Yleensä ratkaisu löytyy soittamalla hallintopaloasemalle, josta kysytään parhaiten miehitettyä asemaa. Yhdellekään kolmesta paloasemasta valmius ei ole kotipäivystyksen varassa, vaikka ne ovat sataprosenttisesti vapaaehtoisten miehittämiä. Keskustelua Yhdistyspohjalta toimivan sopimuspalokunnan “sopivaksi” hälytysmääräksi ajatellaan meillä usein jotakin lukua sadan ja kahdensadan väliltä. Jos ne hälytetään kotoa, on ammattiyksikkö lähes aina kätevämpi, eivätkä tehtävämäärät nouse suuriksi pelkästään poikkeustilanteista. Vastineeksi ilmaisesta asunnosta ja ruoasta he ovat paloasemalla läsnä vähintään neljä iltaa ja yötä viikosta. Tehtäväthän eivät häviä, päinvastoin lisääntyvät. On selvää, että uusia virkoja ei tule. Kiireisistä ”kylmäasemista” voitaisiin kenties tehdä välittömän lähtövalmiuden asemia, joissa ikääntyvät palomiehet toimisivat kuljettajina ja esimiehinä siten, että valmiudessa olevat palokuntalaiset muodostaisivat tarvittavan savusukellusresurssin. Ne ovat myös piirikunnan kiireisimmät. Toisaalta, mitä jos juuri tänä päivänä eivät ne muut tulekaan, ja nyt minua tarvitaan. On myös asemia, joissa on jopa 10000 tehtävää. Asemalla valmiudessa ollessa on vuoroin koulutusta ja kalustohuoltoa. Monilla asemilla tehtävämäärät ovat vuosittain yli 5000. Alueen turvallisuus nousee kun pelastusyksikkö rullaa ovesta ulos minuutin sisällä, entisen viiden minuutin sijaan. Tiedot kirjoitetaan koneeseen ja vahvuus nousee. Kaupungissa olevia sopimuspalokuntia taas käytetään harvakseltaan. Vapaaehtoinen käy saman kattavan koulutuksen kuin ammattimies eikä vapaaehtoinen hoitotason palomies, eli palomies-paramedic tai palomies-sairaanhoitaja, ole mikään harvinaisuus. Vaikka sattumanvaraisesti paikalle saapuvia käytetään hyödyksi, ei minimivahvuudesta koskaan tingitä. En tarkoita, että kaupunkiasemien ammattimiehet pitäisi heittää pellolle ja päästää veparit sisälle leikkimään. Kuka voi rehellisesti sanoa menettävänsä tällaisessa esimerkkitilanteessa mitään. Siellä on virka-aikaan kuusi ammattipalomiestä ja 6–8 vapaaehtoista palomiestä. Silti vaimon jättäminen illallispöydän ääreen on tarpeen, sillä kahdella miehellä pelastusyksikköä ei oikein saa muodostettua. Tämän jälkeen soitetaan sinne ja pyydetään lähettämään yhden omistaan täydentämään toisen vajetta. Lähtöaikakin on välitön sammutusautolle ja säiliöautolle. Kolme eri resurssia muodostaa asemalle sen selkärangan. Asemalla asuvat sopivat keskenään menoistaan siten, että päivystykset ja vapaat jakautuvat tasaisesti. Varsinkin asemalle jääneille lähes jokapäiväiset hälytykset muuttuvat kuormittaviksi. Hälytysmäärät ovat vuodessa 6000–13000. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi A-vuoro on niin kutsuttu ”Thursday Crew”. Tästä voidaan ajatella, että jos tehtäviä ei ole paljon, tarvitaan ammattimiehiä jatkuvasti. Takapenkki täytetään sopimuspalokuntalaisilla, jotka tulevat asemalle kotoaan. Kenties VPK, jolta ”viedään keikat pois”. PGFD:n miehistössä on 800 ammattipalomiestä ja 1100 vapaaehtoista palomiestä, joilla päivittäinen pelastus-, sammutusja ensihoitovalmius turvataan 834560 asukkaan piirikunnalle noin viidenkymmenen paloaseman voimin. Suurimmalla osalla maamme vapaaehtoisista ei ole minkäänlaisia valmiuksia oikein mihinkään eikä ainakaan kiireisen paloaseman miehittämiseen välittömässä lähtövalmiudessa. Pelastuslaitostakin ajatus voi miellyttää. Olen eri mieltä. Kotoa tehtäviin lähdettäessä 7000 hälytystä on suuri määrä, mutta ei silloin, jos ollaan asemalla 90 sekunnin lähtövalmiudessa. Asema on nykyään vahvuudella 1+5, joista savukelpoisia on neljä. Esimerkkinä Hyattsvillen paloasema, jossa on konetikasauto, kaksi ambulanssia, kaksi sammutusautoa ja raskas pelastusauto. Veronmaksajallekaan ei tulisi lisäkuluja, sillä nämä miehet ovat jo olemassa, eikä heille tarvitse maksaa palkkaa. Miksi lähteä, jos he eivät kuitenkaan ehdi
Miten me siis säilytämme vahvuudet ja savusukelluskelpoisuudet ikääntyvillä asemilla. Haluan myös selvittää kuinka moni palomies työskentelee yli 55-vuotiaana paloja pelastussekä sairaankuljetustehtävissä ja kuinka suuri osaheistä kokee fyysisen kuntonsa hyväksi. FM Raija Kuosmanen, Palotar 112 Hyvinkää Kalkkunajahtiinko palomiehiä tarvitaan. Testaaminen olisi tärkeää, koska fyysisesti raskas työ edellyttää hyvää fyysistä toimintakykyä. Tutkimuksessani haluan tarkastella onko fyysisen kunnon testin suorittaneilla palomies-sairaankuljettajilla paremmat edellytykset selviytyä sairaankuljetustehtävistä turvallisemmin ja vähemmällä fyysisellä kuormituksella kuin testaamattomilla sairaankuljettajilla. Itse kuulin ihan sattumalta, että tavallinen kansalainenkin saa lausua asiasta mielipiteensä, ja ehdin ennen deadlinea 10.10. Pelastustoimikin elää säästökuurissa ja palomiehemme ikääntyvät. Radikaaleja keinoja tarvitaan kulujen säästämiseksi ja pelastustoimen tulevaisuuden turvaamiseksi tehokkaana ja alati valmiudessa olevana. Onko kalkkunajahti todella sitä tärkeää palomiesten hommaa tänä päivänä. Asiasta Olen syönyt parinkymmenen vuoden ajan jouluna kalkkunaa. Lopputulos on VPK-toimintaan sopiva, vaikka olisi pitänyt tehdä kaksi erillistä toimintavalmiusohjetta, vakinaisille oma ja VPK:laisille oma. Pidän huolestuttavana, että paloja pelastusalalla tukija liikuntaelinsairaudet johtavat eniten ennenaikaiselle eläkkeelle. Kirjoittaja, helsinkiläinen Kalle-Erik Vähäkylä on 21-vuotias savusukelluskelpoinen opiskelija ja vpk:lainen, jolla on kosketusta pelastusalaan Suomen lisäksi Yhdysvalloista Marylandista, jossa hän on osallistunut pelastus-, valistus ja ensihoitotoimintaan. Saamani käsityksen mukaan työryhmän kokoonpano oli yksipuolinen. Tuolissa istuu kirjoittaja, sairaankuljettaja Markus Höglund. Ei kai pelastusosasto yksinään voi päättää toimintavalmiusajasta ja -ohjeesta. En ole myöskään kalkkunan syömisestä sairastunut, jostain muusta kylläkin. Jos tarkoitus on vastaisuudessa sammuttaa tulipalot vain ulkoapäin, ei meillä potentiaalisilla pelastettavilla ole enää mitään toivoa. Onhan sydänpotilaankin selviäminen minuuteista kiinni, ja myös häkä tappaa hetkessä. 169:sta ensihoitotyötä tekevästä 85 prosenttia kärsi alaselkäkivuista vuoden aikana. Kysely tehdään täysin puolueettomasti ja tutkimus on ehdottoman luottamuksellinen. Turvallisuus romutetaan kansalaisten selän takana on kokoontunut niin sanottu työryhmä, ja niin sanottu lausuntokierros on käyty, mutta kansalaisena olisin toivonut avoimempaa toimintaa. Tutkimus työn fyysisestä kuormittavuudesta. Etualalla kantamassa sairaankuljettaja Atte Antikainen ja ambulanssissa sairaankuljettaja Sami Granlund Oulu-Koillismaan Pelastusliikelaitokselta. 56 10/2011 Asemavalmiudessa voitaisiin tarjota nuorille, savusukelluskelpoisille sopimusmiehille oma huone asemalta. En ole siis kinkkufani. Uusia virkojakaan ei kannata odottaa. Mutta suurin osa kansasta ei tiedä asiasta yhtään mitään, eikä siten ole voinut lausuakaan asiasta yhtään mitään. Koulunkäyntiin jää enemmän aikaa, kun ei tarvitse huolehtia vuokrasta. Sekä vastaajien henkilöllisyyttä tai työpaikkaa ei vastausten perusteella voi tunnistaa. Mitään turvallisuuttamme lisääviä perusteita en kyseiselle nostolle pysty keksimään. Pidän myös hälyttävänä löydöksenä ensihoitajien kokemien alaselkäkipujen esiintyvyyttä. Miten pidämme palomiehet mielekkäissä tehtävissä. Kuinka paljon opiskelija säästäisikään, jos saisi asunnon, veden, sähkön ja ruoan vastineeksi esimerkiksi vanhemman sammutusmiehen pätevyydestä ja neljästä illasta viiKansalaisena olen enemmän kuin huolissani suunnitelmista nostaa pelastuslaitosten toimintavalmiusaikaa 6 minuutista varttituntiin. Keskustelua kossa asemavalmiudessa. Jos olet saanut sähköpostia ja et ole vielä vastannut kyselyyn, niin vielä on mahdollisuus vastata 31.12.2011 saakka. Koskettaahan asia meidän jokaisen turvallisuutta. Työuralla olevien palomiesten keski-ikä on jo yli 40 vuotta. Tutkimustulokset analysoidaan tapahtuu keväällä 2012. Tutkimukseen osallistuminen tapahtuu sähköpostiviestin kautta saatua linkkiä klikkaamalla. Ja työryhmässä kuuluisi olla edustettuina myös vakituista operatiivista henkilöstöä, joka kaiken raskaan työnkin suorittaa ja ymmärtää siksi parhaiten myös töiden käytänteet. Vaikka ensihoitajat kokivat terveytensä sekä toimintakykynsä hyväksi, niin heillä oli runsaasti alaselän kipuoireita verrattuna muuhun työikäiseen väestöön. Asia pitäisi palauttaa uudelleen valmisteluun, koska mielipiteet ovat kovasti ristiriitaisia. lähettää pelastusosastolle ajatukseni. Kyselyn vastaamiseen menee aikaa viitisen minuuttia. Suomessa paloja pelastustehtäviin osallistuvien fyysinen kunto testataan hyvin, mutta miksi pelkästään sairaankuljetustyöhön osallistuvien fyysistä kuntoa testata ollenkaan. Kuvaaja: Esko Meriläinen. Luin lehdistä, että kymmenkunta palomiestä sairastui, kun ajoivat kalkkunoita takaa pitkin pöheikköjä. Teen opinnäytetyönä tutkimusta pelastuslaitoksien operatiiviseen toimintaan osallistuvien henkilöiden kokemasta fyysisestä kunnosta ja työn fyysisestä kuormittavuudesta. Kun olin vielä viime vuonna työelämässä, palomiehillä oli paljon tärkeämpiäkin tehtäviä! Risto Raitio, Helsinki 56 10/2011 Olen sairaankuljettajana Oulu-Koillismaan Pelastusliikelaitoksella ja opiskelen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ensihoidon koulutusohjelmassa
Juhlissa oli mukana myös palokuntamme kunniajäsen, 87-vuotias Karl Heikkinen. vanhin toiminnassa oleva palokunta, Kotkan Vapaaehtoinen Palokunta ry perustettiin teollistuvaan Kotkaan 8.11.1876, kolme vuotta ennen kuin edes itse kaupungille on myönnetty kaupunkioikeudet. Palokunnan oma 135-vuotisjuhla järjestettiin 12.11. Kymmenisen vuotta hän työskenteli Tampella Power Oy:ssä ja Kvaernerilla. Jussi Rintala ehti tulla monelle pelastusalalla toimivalle tutuksi toimiessaan pelastustoimen kalustosta vastaavana aluemyyntipäällikkönä Aluemyyntipäällikkö Juha-Pekka Rintala 1.10.1962–5.10.2011 Brontolla. Palokunnan 135-vuotisjuhlan kohokohta oli, kun Heikkiselle luovutettiin kultainen 75-vuotispalvelusvuosimerkki sekä palomiesreliefi kunnianosoituksena elämäntyöstä palokunnassa. Bo Winqvistin uraan liittyy monia merkittäviä vaiheita, mutta ehkä kaksi niistä nousee ylitse muiden. Kari Lehtokangas, pelastuskomentaja Suomen 12. toimintavuosi palokunnan jäsenenä. päivänä 2011. Bo Winqvist oli palomiessuvun vesa ja hänen isänsä Armas Winqvist toimi laitoksessamme muun muassa ruiskumestarina, apulaispalomestarina ja palomestarina. Hän jäi eläkkeelle 1.4.1991 erityissuunnittelijan tehtävästä. Tämän mahdollistaakseen hän hankki itselleen laajan ja monipuolisen koulutuksen muun muassa Helsingin ja Kansasin yliopistoissa. Omaisten toivomuksen mukaan Bo Winqvist siunattiin hiljaisuudessa omaisten kesken. lauantaina, jolloin jäsenistöä kokoontui lämminhenkiseen illanviettoon, luonnollisesti palokunnan talolle. Hän on liittynyt palokuntaan 16.8.1937, ollessaan 13 -vuotias, joten Karlilla on menossa 75. Molemmista hankkeista on syntynyt mitä arvokkain pysyvä ja edelleen kehittyvä toiminta alallemme. Kalle, kuten häntä kutsutaan, on ollut korvaamaton palokunnan muille jäsenille kun arkistoa on käyty läpi ja palokunnan historiaa on saatu luovutettua kaupungin museon arkistoihin . Hän oli pelastuskomentaja Rainer Alhon luottohenkilö suunniteltaessa ja toteutettaessa maamme ensimmäistä palomies-sairaankuljettajan ammattitutkintoa ja koulutuskeskusta Helsingin palolaitoksen yhteyteen. Bo Winqvist omistautui urallaan voimakkaasti pelastustoimen ja laitoksemme kehittämiseen. Hän oli syntynyt Nakkilassa 1.10.1962. Jussi Rintala otti aktiivisesti osaa myös alan yrittäjien yhdistystoimintaan. Hänen ansioluettelostaan löytyvät merkinnät tilapäisen palomiehen, vanhemman palomiehen, palokorpraalin, palokersantin, ruiskumestarin, palomestarin, koulutuspäällikön, jaospäällikön viroista ja toimista sekä palopäällikön viransijaisuudesta. Iso osa yhdistyksen tuloista tuleekin toimitalon vuokraustoiminnasta. Jäsenistö osoitti kunnioitustaan antamalla raikuvat aplodit seisoviltaan. Hän oli pidetty yhteistyökumppani asiakkaidensa keskuudessa. Vielä vuosituhannen vaihteesta aivan viime vuosiin Heikkinen huolehti palokunnan arkistojen ylläpidosta ja tietojen taltioinnista. Edelleen hyvässä kunnossa oleva Karl nouti kunnianosoitukset itse ja kehotti kiitospuheessaan meitä olemaan aktiivisia ja hyvänä esimerkkinä. 10/2011 57 Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen erityissuunnittelija Bo Winqvist nukkui pois lokakuun 25. Kuolleita 2.5.1932–25.10.2011 Erityissuunnittelija Bo Winqvist Bronto Skylift Oy Ab:llä aluemyyntipäällikkönä kesään 2010 asti työskennellyt Juha-Pekka (Jussi) Rintala kuoli 5.10.2011. Koulutuskeskusta nimitettiinkin palomiesten keskuudessa Winkan lyseoksi. Merkkivuoden tapahtumat alkoivat jo syyskuussa kun palokunnan juhlavuoden kunniaksi järjestettiin XXVI yleinen palokuntalaiskokous Kotkan VPK:n 122 vuoden ikäisellä palokunnantalolla. Kotkan VPK on edelleen aktiivinen toimija niin pelastustoimessa kuin Kotkan kaupungissa muutenkin – lähes kaikille kaupunkilaisille on tuttu keskustassa, Isonpuiston laidalla seisova VPK-talo. Valmisteluvaiheessa silloinen palokersantti Bo Winqvist toimi valmistelevan työryhmän sihteerinä ja hankkeen valmistuttua hänet valittiin koulutuskeskuksen ensimmäiseksi johtajaksi. Rintala työskenteli hieman vajaat 10 vuotta Brontolla ja sitä ennen hän työskenteli muutaman vuoden metalliteollisuudessa Refimex/Kontram Oy:ssä. Illan aikana muistettiin aktiivisia ja ansioituneita palokunnan jäseniä, sekä muisteltiin kuluneita, työntäyteisiä vuosia. Hän toimi lähes kymmenen vuoden ajan Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen hallituksessa ja oli pari vuotta yhdistyksen varapuheenjohtaja. Näiden kahden päivämäärän väliin mahtuu 42 vuotta työntäyteistä aikaa. Uran toinen merkittävä huippukohta osui pelastuskomentaja Alhon avustamiseen valmisteltaessa Suomen pelastustoimen kansainvälisen avun organisoimista kriisialueille. Bo Winqvist tuli palolaitoksemme palvelukseen ensin palomiehen vuosilomasijaisena 1.6.1949 ja teki uransa läpi lähes kaikkien operatiivisten nimikkeiden ja tehtävien. Häntä saamme kiittää siitä, että moni historiaan jäänyt esine, asia tai tapahtuma on taltioitu jälkipolvia varten. 75 vuotta palokuntalaisena Karl Heikkinen saamansa palkinnon kanssa.
58 10/2011 Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2012 toivottavat: P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
10/2011 59 Päijät-Hämeen pelastuslaitos Toivotamme Yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Etelä-Savon pelastuslaitos Hyvää Joulua ja turvallista vuotta 2012
60 10/2011 Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja Helsingin PaloHenkilöstö Helsingin Palomestarija PaloesimiesyHdistys esPoon PaloHenkilöstö länsi UUdenmaan PelastUslaitoksen esimieHet lUPe Vantaan PalomiesyHdistys itä-UUdenmaan PaloHenkilöstö tUrUn seUdUn PalomieHet kanta-Hämeen PelastUsHenkilöstö laHden PalomiesyHdistys ry mikkelin Vakinaiset PalomieHet saVonlinnan PalomiesyHdistys sPal Pieksämäen seUdUn PaloHenkilöstö PsPH keski-sUomen PelastUsalan ammattiHenkilöstö tamPereen PaloHenkilöstö sPal länsi Pirkanmaan PalomiesyHdistys tamPereen PaloesimieHet Porin PaloHenkilöstö sPal seinäjoen alUeen PaloHenkilöstö Vaasan PaloHenkilöstö keski-PoHjanmaan ja Pietarsaaren PelastUsalan ammattilaiset kUoPion PalomiesyHdistys sPal PoHjois karjalan PelastUsHenkilöstö jokilaaksojen PalomiesyHdistys sPal kajaanin PalomieHet sPal -97 oUlUn PalomiesyHdistys laPin läänin PaloHenkilöstö sUomen HätäkeskUsammattilaisten liitto Hal Vernissakatu 6, 01300 Vantaa | puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi | www.palomiesliitto.fi Suomen Palomiesliitto SPAL SPAL Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2012 toivottavat:
Hyvää Joulua ja TurvallistaUuttaVuotta Turvallista Joulua ja Menestystä Vuodelle 2012!. 10/2011 61 Otamme sen henkilökohtaisesti
62 10/2011 Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2012 toivottavat: Pelastustieto kiittää kuluneesta vuodesta! Antoisia lukuhetkiä myös vuonna 2012!
jakso) 12.–23.3.2012 Ennakkotieto: Ensihoito 12 -opintopäivät 11.–12.5.2012 Teema: Ensihoitopalvelu muutoksessa (Hintaja ilmoittautumistiedot tarkentuvat myöhemmin) Järjestämme alkukeväällä 2012 mm. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Pelastustieto 1/2012 ilmestyy 9.2., Varmista ilmoituspaikkasi 20.1.2012 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Surfaa myös nettisivuillemme www.pelastustieto.fi. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. 071 875 0201. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. / . . myös majoitus) (2. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi Dräger 17.–19.1.2012 275 € 15.12.2011 20227 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 7.–8.2.2012 260 € 20.1.2012 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 7.–9.2.2012 350 € 13.1.2012 20361 Hälytysajon kouluttajakoulutus 21.–23.2.2012 350 € 20.1.2012 20099 Maatilojen palotarkastus 28.2.–1.3.2012 380 € 3.2.2012 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 20.–22.3.2012 300 € 24.2.2012 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikka 21.–22.3.2012 210 € 24.2.2012 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 26.–30.3.2012 500 € 2.3.2012 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20041 Pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi 13.–17.2.2012 500 € 20.1.2012 sopimuspalokunnan yksikönjohtajille 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi (1.jakso) 6.–17.2.2012 1740 € 9.1.2012 (kurssin hintaan sis
Fire Dos -järjestelmien asennus Bronto Skylift Oy:n valtuuttama huolto Mobile Lift Oy Piilipuunkatu 11, 21200 RAISIO Tel. Varaa ilmoituspaikkasi 20.1.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. perusteelliset tarkastukset . (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Koulutustarvikkeet Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 64 10/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Kartanonkatu 6 70700 Kuopio Puh. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. 0400 520596 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. Scanic 3000 DMX Savukoneet ja savunesteet. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Nostolava-autot . 010 3878 877 | 040 7624 560 www.mobilelift.fi Suoritamme nostolava-autojen Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. vuositarkastukset . 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. huoltoja korjaustyöt . Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. 017-368 4000 www.peltaco.com esim. www.tammivikkut.com PT 1/2012 ilmestyy 9.2
Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. 20 1/ 20 11 10.2. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Imukyky 15-20 krt. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pelastustarvikkeet. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. . kuivapaino Kelluva ja helppo käsitellä Kotimainen uutuus www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. Missä se taas on...?!. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Soita ja sovi tapaaminen. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. / . Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput Palokunta-asut -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. 10/2011 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. mukaan. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh
441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanista. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 24.5. ............10.5. 16.8. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Pelastuskalusto ja -varusteet 10 . ..............1.3. 66 10/2011 T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S – Helsingin pelastuskomentajaksi kelpaa kuka tahansa akateeminen kansalainen. – Eipäs! – Juupas! – Hiljaa rivissä! Tämä ei ole mikään punakaarti, jossa johtajat valitaan huutoäänestyksellä! – Anna meitille voimaa puolustaa kapitalistin rahapussia.. 66 10/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. 2 .....15.3. 1.6. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Vuositilaus 64 €/vsk , kestotilaus 57 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. .......... 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 7.9. 13.9. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ................................2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). .........Turvallisuus 2012 -messut 7 27.9. 5.10. 6 ....30.8. 2.11. Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 7.12. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 23 %. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. 9 22.11. 26.1. ........... Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. .......... 200 € II/III kansi .....................................................................................2500 € IV kansi.........................................................................................2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Ilmestymisajat 2012 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 1 9.2. 7.6. 20.12. 11.10. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 ...25.10. 20.1. 4 .... 5.4. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... vuosikerta. 30.3. 8.11. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. .........Pelastajan varusteet ja kalusto 5 21.6. ..........10.8. ............4.5. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. .........Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 19.4. .........30.11. ........... ..........24.2. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen
Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta yhteistyökumppaneillemme! SUOMEN PALOKALUSTOLIIKKEIDEN YHDISTYS R.Y. (05) 680 7700, fax (05) 680 7750 www.sply.fi BRONTO SKYLIFT OY AB DRÄGER SUOMI OY FINSATEC OY KARSKE OY KIDDE FINLAND OY KURIKKA T. & CO OY LAMOR CORPORATION AB MICA ELECTRO OY Ltd PELTACO OY PIG-FARMI OY PIG ENVIRO PIVASET OY POLARSAFETY OY PRESTO PALOTURVALLISUUS OY RAUPLAN OY SAMMUTIN OY SAMMUTUSTEKNIIKKA OY SARCO OY SAVON PALOKALUSTO KY SCAN-AUTO OY AB SEA SAFETY SCANDINAVIA OY Ltd TAMREX OY TEKNOSAFE OY TURVATA OY VEHO GROUP OY AB VEIKKO NUMMELA OY VEMA LIFT OY VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY YTM-INDUSTRIAL OY