TEEMALLA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa s.8 Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteet s.28 Onko asuntojen sprinklaus tämän päivän väestönsuojelua. PELASTUSTIETO 1/2013 ILMESTYY 7.2. s.40 Päivä Paloasemalla on paloautoja, turvatietoa ja kivoja kavereita! s.30 10 2012 20 .1 2.
”hyvää kannatti odottaa” ”erinoimainen näyttö” e7 TUPLAVOITTAJA 2012 T U T K A • N A V I G O I N T I L A I T T E E T • K A I K U L U O T A I N • M I T T A R I S T O • A U T O P I L O T T I • L Ä M P Ö K A M E R A • K O M M U N I K A A T I O • O H J E L M I S T OT • S Y S T E E M I T K E H I T Y S • L A A T U • L U O T T A M U S PÄIVITÄ 2 VUODEN TAKUUSI 3 VUODEN TAKUUKSI ILMAISEKSI KIRJAUDU WWW.RAYMARINE./FI VuoTTa TESTIVOITTAJA ”kiitämme langattomuuden uusia mahdollisuuksia””vertailun nopein zoomaus” TUPLAVOITTAJA 2012 Uudet kolmannen sukupolven monitoiminäytöt ovat nyt saatavilla 7, 9 ja 12" kokoisina; huippuunsa viritetty suorituskyky, erinomainen verkostoituminen ja mullistava käyttäjäkokemus. Uudella Raymarine Control ohjelmalla tabletista ja älypuhelimesta saadaan kaksisuuntaisesti toimiva toinen näyttö veneeseen! Tee reitti tai zoomaa karttaa, käynnistä tutka, katso mittaritietoja, täydellinen järjestelmä täydelliseen veneeseen. Sisäärakennettu WiFi-lähetin mahdollistaa näytön kuvan siirtämisen monitoiminäytöstä iPhoneen sekä iPadiin ja nyt myös Android sovellusta käyttäviin tabletteihin ja älypuhelimiin. U U s I New C and E 217 X 280 (Finland V2).indd 1 24/07/2012 12:08. U U s I New C and E 217 X 280 (Finland V2).indd 1 24/07/2012 12:08 ”hyvää kannatti odottaa” ”erinoimainen näyttö” e7 TUPLAVOITTAJA 2012 T U T K A • N A V I G O I N T I L A I T T E E T • K A I K U L U O T A I N • M I T T A R I S T O • A U T O P I L O T T I • L Ä M P Ö K A M E R A • K O M M U N I K A A T I O • O H J E L M I S T OT • S Y S T E E M I T K E H I T Y S • L A A T U • L U O T T A M U S PÄIVITÄ 2 VUODEN TAKUUSI 3 VUODEN TAKUUKSI ILMAISEKSI KIRJAUDU WWW.RAYMARINE./FI VuoTTa TESTIVOITTAJA ”kiitämme langattomuuden uusia mahdollisuuksia””vertailun nopein zoomaus” TUPLAVOITTAJA 2012 Uudet kolmannen sukupolven monitoiminäytöt ovat nyt saatavilla 7, 9 ja 12" kokoisina; huippuunsa viritetty suorituskyky, erinomainen verkostoituminen ja mullistava käyttäjäkokemus. Suljettu, lasilla laminoitu LED-LCD näyttö poistaa kondensaatioriskin sekä maksimoi värejä ja kontrastia. Superkirkas energiaa säästävä taustavalaistus käyttää jopa 40% vähemmän virtaa kuin aiempien sukupolvien näytöt. Uudella Raymarine Control ohjelmalla tabletista ja älypuhelimesta saadaan kaksisuuntaisesti toimiva toinen näyttö veneeseen! Tee reitti tai zoomaa karttaa, käynnistä tutka, katso mittaritietoja, täydellinen järjestelmä täydelliseen veneeseen. HybridTouch eli kosketusnäytöllä sekä napeilla ohjattavat näytöt ovat saatavissa sisäänrakennetulla ClearPulse kaikumoduulilla että ilman. Suljettu, lasilla laminoitu LED-LCD näyttö poistaa kondensaatioriskin sekä maksimoi värejä ja kontrastia. Superkirkas energiaa säästävä taustavalaistus käyttää jopa 40% vähemmän virtaa kuin aiempien sukupolvien näytöt. Sisäärakennettu WiFi-lähetin mahdollistaa näytön kuvan siirtämisen monitoiminäytöstä iPhoneen sekä iPadiin ja nyt myös Android sovellusta käyttäviin tabletteihin ja älypuhelimiin. HybridTouch eli kosketusnäytöllä sekä napeilla ohjattavat näytöt ovat saatavissa sisäänrakennetulla ClearPulse kaikumoduulilla että ilman
PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 10 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. TEEMALLA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa s.8 Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteet s.28 Onko asuntojen sprinklaus tämän päivän väestönsuojelua. Ennenaikaisesta eläköitymisestä koituu kunnille runsaan neljän miljoonan euron menot. Muutama päivä myöhemmin ammattijärjestön edustaja esitti huolensa, miten ikääntyvän pelastushenkilöstön myöhemmästä työurasta huolehditaan, kun palomies ei enää kykene fyysisesti raskaimpiin tehtäviin. s.40 Päivä Paloasemalla on paloautoja, turvatietoa ja kivoja kavereita! s.30 10 2012 20 .1 2. Automaattisiin sammutusjärjestelmiin suhtaudutaan vaihtelevasti. Strategiassa jatketaan: Teknologiaa hyödyntämällä voidaan lisätä turvallisuutta. Työurakysymystä on viety eteenpäin monin paikoin. P.S. PELASTUSTIETO 1/2013 ILMESTYY 7.2. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Ja heidän määränsä tulee jatkuvasti kasvamaan. Yksin asuvien vanhusten määrä lisääntyy, jolloin myös tulipalojen ja muiden kotiympäristössä tapahtuvien onnettomuuksien riski kasvaa, kirjoitetaan pelastustoimen uusimmassa strategiassa, joka ajallisesti ulottuu vuoteen 2025 saakka. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Paloauton kyydissä on jännää. Kaksi huolenaihetta Yleisradio uutisoi lyhyen ajan sisällä kaksi pelastustointa käsittelevää aihetta. Väestön ikärakenne muuttuu nopeasti eliniän pidentyessä ja syntyvyyden pysyessä alhaisena. Sprinklaustakaan ei unohdeta, mutta sitä tehdään harkiten, jotta kustannukset eivät karkaa käsistä. Vaikka laitoksissa edetään asiassa eri tahdissa, on toivottavasti huoli aiheesta pian aiheeton. Tämän lehden sivulla 24 on liikuttava juttu pienestä pojasta, joka viime kesänä loukkaantui vakavasti junan ajaessa hänen päälleen isoisän karmivan ratkaisun takia. Teknologia tuo myös uusia mahdollisuuksia kehittää pelastustoiminnassa tarvittavia välineitä. Valtiovaltaa, kuntia ja pelastuslaitoksia toivotaan avuksi. Väestönsuojelujärjestötoiminnan 85-vuotisjuhlassa väestönsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja Martti Lipponen lupasi säätiön rahoittavan sprinklereitä koskettavaa tutkimustoimintaa. Kuva: Mika Ahopelto. Hän kuvaili asuntojen sprinklausta nykypäivän väestönsuojeluksi. Päivä Paloasemalla -tapahtumassa Puistolan VPK:ssa kävivät Väinö Saarikivi (takana) sekä Elise ja Elias Ahopelto. Hyvää vauhtia kuntoutuva kolmevuotias poika kävi äitinsä kanssa tervehtimässä pelastajia Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella.. Turvallisuuden parantamisessa keskeisellä sijalla on hoitoja hoivalaitosten työntekijöiden turvallisuusosaamisen lisääminen. Onko sprinklaus nykypäivän väestönsuojelua. Helsingissä sosiaalivirasto ja pelastuslaitos ovat viime vuonna aloittaneet yhteistyön, jossa palotarkastaja työskentelee sosiaaliviranomaisten kanssa. Ensimmäisessä vapaaehtoissektorin edustajat toivat julki huolen siitä, miten tulevaisuudessa riittää väkeä sopimuspalokunnissa, erityisesti syrjäseuduilla, kun väki ikääntyy. Esimerkiksi automaattiset valvontaja hälytysjärjestelmät sekä sammutuslaitteistot parantavat mahdollisuuksia onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Esimerkiksi älyteknologia ja nanoteknologia voivat tuottaa pelastustointa hyödyttäviä sovellutuksia. Viimeksi kolme laitosta, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi ja Tampere saivat valmiiksi oman mallinsa joustavista työurista. Hoitoja hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten turvallisuudesta huolehditaan, vaikka teknisten ratkaisujen toteuttamisessa edetään eri tavalla eri puolilla maata. Pirkanmaalla ollaan puolestaan kärkipäässä sprinkleritoteutuksissa. Sen sijaan yksin kotona asuvien vanhusten turvallisuudessa on puutteita. Teknologian kehitystä ja hyödyntämismahdollisuuksia on tarpeen seurata ja arvioida jatkuvasti
Helsingissä 96-vuotias Vanhan Käpylän VPK vietti uuden paloaseman vihkiäisiä. Kaksi kaupungin virastoa lähti viime vuonna yhteisvoimin parantamaan erityiskohteiden asumisturvallisuutta Helsingissä. harjoitus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti yhdessä alueensa kuntien mittavan harjoituksen, jossa poikkeuksellisen rajun myrskyn seurauksena piti pystyä huolehtimaan väestön turvallisuudesta. 44–49 väestönsuojelu Väestönsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen ehdotti väestönsuojelujärjestötoiminnan 85-vuotisjuhlassa, että nykypäivän väestönsuojelutoimintaa olisi asuntojen laajamittaisempi varustaminen automaattisilla sammutusjärjestelmillä. TEEMALLA JÄLKIVAHINK OJEN TORJUNTA Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa s.8 Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteet s.28 Onko asuntojen sprinklaus tämän päivän väestönsuojelua. Sirpa Lusa, Anne Punakallio, Miia Wikström 38 40-vuotias SPLY esittäytyy 42 Tulevat ensihoitajat kuulivat Konginkankaan pelastutoimista Hannah Nemes 51 Roska päivässä -liike Pelastuskoulussa Jari Peltoranta 54 Matti Kaitala koki Tampereen molemmat suuronnettomuudet Juhani Katajamäki 50 Sekaisin palokalustosta 53 Harjunalustan VPK on 100-vuotias Antti Erola 58 Leo Pesosella merkittävä perustajarooli Juhani Katajamäki VAKIOT 35 Vieraanamme: Pekka Vänskä 54 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski asumisturvallisuus nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Saadaanko paloturvallisuusviikolla vaikutettua ihmisten turvallisuusasenteisiin?” Yli puolet uskoo tämän onnistuvan. Palotarkastaja työskentelee sosiaalivirastossa ja on linkkinä viraston ja pelastuslaitoksen välillä. Kaikkiaan 150 henkilöä kokoontui Siuntion kylpylään yhden päivän harjoitukseen. s.40 Päivä Paloasemalla on paloautoja, turvatietoa ja kivoja kavereita! s.30 10 2012 20 .1 2. 16 Palokuntanuoret ovat hyvässä asemassa Vahdossa, sillä VPK:n nuoriso-osasto on Suomen suurimpia kunnioitettavalla 58 nuoren joukollaan. Näin turvallisuutta ei paranneta käskyttämällä vaan aidolla yhteistyöllä. VPK:t toimivat tässä numerossa PELASTUSTIE TO 1/2013 ILMESTYY 7.2. s. 40 SIVU 55 Opinnäytteitä Pelastusopistosta. Kuopion VPK:n remontoidut tilat vihittiin uudelleen käyttöön marraskuun alkupuolella. s. s. s. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 12 10 /2 01 2 20.12.2012 8 Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa Ari Vakkilainen 14 Pelastustoimen rekisterit yhteen Pekka Kortelainen, Johannes Ketola 20 HELPE ry – 20 vuotta Stadin turvaksi Juhani Katajamäki 22 Nummelaan oikea paloasema 24 Pienen pojan ihmepelastuminen Ari Koivu 26 Ihmisen paras ystävä löytää hajullaan Mia Hemming 28 Sopimusnuohous jakaa mielipiteitä 30 Leipää ja sirkushuveja paloasemalla Riikka Ahopelto 33 Vilsketta ja vilinää paloasemilla Saku Rouvali 34 Salon VPK:lla ensimmäinen oma nostolava 36 Paraneeko fyysinen toimintakyky
Palontorjunta-Iehti valmistuu nykyisin 12.500 kappaleen painoksina. Ikivanhoista perinteistä johtuen ne ovat kenties välttämättömimmät apukeinot aidon joulutunnelman luomisessa, on vain aina muistettava niissä ja kaikessa avotulen käsittelyssä piilevä tulipalon vaara ja varotettava myös perheen nuorimpia siitä. pyyheliina, jolla mahdollisesti irtipäässyt tuli voidaan sammuttaa. Tätä uutista on hauska kertoa. Varatkaa joulukuusen lähelle pahimman varalle vettä, vesiämpäri ja siihen valmiiksi esim. Joulukuusi kuivuu huoneen lämmössä sangen nopeasti ruutikuivaksi. TAPAAMME ENSI VUONNA 10 KERTAA Palontorjunta-Iehti saapuu tilaajilleen ensi vuoden aikana kymmenen kertaa. Jos joulukuusessa käytetään aitoja kynttilöitä, niitä palavina – kuten yleensäkään avotulta -ei saa jättää valvomatta eikä myöskään lapsia saa päästää niiden lähelle leikkimään. Kuusen tuoreena pysymistä ajatellen on se huoneessakin pidettävä ”vedessä”. pumpuli syttyy ja palaa herkästi ja on sellaisena tähän tarkoitukseen sopimatonta. Joulukuusi ja kynttilät kuuluvat meillä sangen oleellisina tekijöinä jouluun. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten MUISTAKAAMME TULIPALON VAARA – JOULUNAKIN 10/2012 5 Joulu on ilon ja valon juhla. Esim. Moniin koteihin se joudutaan hankkimaan jo paljon aikaisemmin, jolloin se olisi säilytettävä ulkona tyvi vedessä tai lumihangessa. Vain tammija heinäkuussa lehti jää ilmestymättä. Aikaisemmin on lehtemme ilmestynyt kahdeksan kertaa vuodessa. Jos tuli pääsee irti, tehkää heti myös palokunnalle paloilmoitus. Hiukset, samoin kuin vaatteetkin ja jopa joulupukin parta, voivat syttyä kynttilän liekistä' silmänräpäyksessä tuleen ja aiheuttaa hengenvaaran. Joulukuuseen on valittava sellaisia koristeita, jotka eivät helposti syty. Rahanuudistus ensi vuoden alussa muuttaa tilaushinnan 10 markaksi. Sitä ei saisi tuoda tarpeettoman aikaisin huoneeseen, mieluimmin vasta aattopäivänä. Olisi mitä valitettavinta, jos yhdessäkään maamme kodissa jouluilo tulipalon johdosta muuttuisi mustaksi murheeksi ja epätoivoksi. Lehden tilaushinta on 1.000 markkaa. Toivotamme tuhansille ystävillemme Joulurauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta!
Alkujännityksen jälkeen oli oikein rento meininki, vuoden palomies kuvailee tunnelmia linnassa. Turun Sammutinhuolto Oy:n liikevaihto vuonna 2011 oli noin 0,9 miljoonaa euroa. Liittoon kuuluu yli 3400 jäsentä. Presto osti Turun Sammutinhuollon. Yritysoston myötä Presto vahvistaa valikoimaansa sammutusjärjestelmien huoltopalvelualalla ja asemaansa valtakunnanlaajuisilla huoltopalvelumarkkinoilla. Tarvainen on Suomen Pelastusjohtajat ry:n viides puheenjohtaja. Hallituksen varapuheenjohtajiksi liittokokous nimesi vihtiläisen Ilkka Mustakankaan ja torniolaisen Jyrki Savolaisen. Pelastusjohtajat kokoontuivat joulukuun puolivälissä. Suomen Leijonan komentajamerkki: Sisäasiainministeriön pelastusosaston apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Esko Koskinen. Turun Sammutinhuolto on erikoistunut laivoissa ja teollisuudessa käytettävien sammutusjärjestelmien sekä alkusammutuskaluston huoltoon ja kunnossapitoon. Yhtiön päätoimipaikka on Turussa ja sen toiminta-alue kattaa Varsinais-Suomen. luokan Vapaudenristi: Etelä-Suomen Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja Markku Haranne. – Muutamia tuttujakin tuli tavattu, muun muassa kansanedustajana toimivan, porilaisen paloesimiehen Ari Jalosen kanssa tuli juteltua. Ku va : Le ht ik uv a/ H ei kk i Sa uk ko m aa Presto Paloturvallisuus Oy on tehnyt sopimuksen Turun Sammutinhuolto Oy:n ostamisesta. Tasavallan presidentti on myöntänyt seuraaville pelastusalalla työskenteleville henkilöille korkean kunniamerkin. 2. Turun Sammutinhuolto Oy tulee jatkamaan liiketoimintaansa Presto Paloturvallisuus Oy:n tytäryhtiönä. Hallituksessa on 13 jäsentä. Uudet hallituksen jäsenet ovat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Pelastusjohtajien pj:ksi Simo Tarvainen Vänskä, joka vetää tukipalveluita sekä Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Anssi Parviainen, joka toimii pelastuspalveluiden puheenjohtajana. Hänen edeltäjänsä, ItäUudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olavi Liljemark toimii nyt varapuheenjohtajana. Yrityskauppa vahvistaa entisestään Preston kilpailukykyä ja asemaa yhtenä Suomen johtavista turvallisuuspalvelujentarjoajista, Presto Paloturvallisuus Oy:n toimitusjohtaja Juuso Blomqvist toteaa. Lisäksi yritysosto tukee Presto Paloturvallisuuden liiketoiminnan strategiaa, jonka tavoitteena on jatkuvasti kehittää lisäarvoa tuottavien palvelujen tarjontaa nykyisille asiakassegmenteille. Sihteerinä toimii kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Kuntaliitosta. Myös turvallisuutta vahtimassa olleiden Helsingin pelastuslaitoksen työntekijöiden kanssa vaihdoin muutaman sanan. Vuoden palomies linnan juhlissa – Toivottavasti vuoden palomies saa jatkossakin kutsun linnan juhliin, Tuomo Halmeslahti sanoo. – Turun Sammutinhuolto Oy:n huippuosaaminen sammutusjärjestelmien ja alkusammutuskaluston huoltopalveluissa sekä erinomaiset asiakassuhteet yhtiön markkina-alueella parantavat entisestään Preston huoltopalvelujen valikoimaa. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki: Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. Rovaniemellä järjestetty liittokokous äänesti yksimielisesti Nikulan myös seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2013?2014. Yrityksellä on tällä hetkellä seitsemän työntekijää. Hallituksessa jatkavat turvallisuuspalveluiden puheenjohtaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen ja ensihoitopalveluiden puheenjohtaja, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Esa Pulkkinen. – Mielenkiintoista oli nähdä tämä tapahtuma kokonaisuudessaan. Nikula jatkaa SPAL:n puheenjohtajana Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa oululainen Kim Nikula. Vuoden palomies, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti puolisonsa Niina Halmeslahden kutsuttiin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle. – Tanssimme linnan parketilla ja olihan sekin unohtumaton kokemus. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkko ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainio. 6 10/2012 K eski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen johtaa pelastusjohtajien yhdistystä seuraavan kaksivuotiskauden
Pelaajan tehtävänä on sammuttaa palo sekä antaa ensihoitoa loukkaantuneille ja kuljettaa heidät ambulanssilla sairaalaan. Letkuselvityksessä ensin selvitetään pääjohto autolta palokohteen läheisyyteen, jonka jälkeen jakoliittimeltä voidaan ottaa maksimissaan kolme työjohtoa sammutustyöhön. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös vaahtoa tai jauhetta. – Peli on suunnattu pääasiassa 16–35-vuotiaille strategiapelien harrastajille sekä yleisemmin kaikille pelastusalasta kiinnostuneille. Samalla neuvottelukunnan toimivaltaa lisätään siten, että pelastustoimen palvelutasoesityksen ja vuosittaisen talousarvioesityksen tekee jatkossa neuvottelukunta. Palkinto on saajalleen verotonta tuloa. Opimme monia erikoisiakin tapoja, kuinka palo voi levitä ja toivomme, että oppimamme näkyy myös pelin sisällössä. Aihepiiri on kiinnostanut pitkään ja mahdollisuus tehdä realistinen peli pelastustoiminnasta oli meille tilaisuutena erittäin motivoiva. Nimen muutoksella ei ole vaikutusta pelastuslaitoksen toimintaan eikä organisaatioon. Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava keksintö joka edistää tai tehostaa tulipalojen ehkäisyyn kohdistuvaa työtä tai pelastuslaitoksen/palokunnan toimintaa. Ajoneuvoissa ja vaatetuksessa oleva tunnuksen muoto säilyy, vain teksti muuttuu Pirkanmaan pelastuslaitokseksi. Rahapalkinnon suuruus on enintään 10000 euroa. Palkinnon saaja julkistetaan vuonna 2013 Pelastustoimen ajankohtaispäivillä. Jokainen pelin 50 pelastajasta ja ensihoitajasta on oma persoonansa ja kaikilla on oma luonteensa ja taustansa. Aseman arkea sattumuksineen kuvataan laajalti, palomieskulttuurin huumoria unohtamatta. Peli tulee aluksi Windowsalustalle, mutta myös Mac-versio julkaistaan ensi vuoden aikana. Yhteistyö saksalaisen julkaisijamme kanssa on ollut ensiluokkaista, he esimerkiksi järjestivät meille pääsyn seuraaKeväällä julkaistaan uusi pelastustoimintapeli Rescue 2013: Everyday Heroes Raitiovaunupalo kaupungin keskustassa. Lisätietoa: http://palosuojelurahasto.fi/innovaatiopalkinto Innovaatiopalkinto taas haettavana. Ehdotukset vuoden 2013 Innovaatiopalkinnoksi tulee lähettää viimeistään 31.3.2013 Palosuojelurahastoon joko postitse tai sähköpostitse. Tampereen aluepelastuslaitoksen nimi muutetaan Pirkanmaan pelastuslaitokseksi, mikä paremmin kuvaa pelastuslaitoksen toimintaympäristöä. Julkaisijana on saksalainen Rondomedia GmbH. Osana uudistusta pelastustoimen neuvottelukunnan muodostamistapaa muutetaan siten, että neuvottelukunnan muodostavat jatkossa luottamushenkilöt. Pelin kielet tulevat olemaan englanti, saksa, puola ja ranska. Asiantuntija-apua ovat antaneet myös muun muassa Tampereen VPK ja Helsingin Pelastuskoulu. Nimenmuutos liittyy vuoden alusta uudistettavaan pelastuslaitoksen johtosääntöön sekä kuntien väliseen sopimukseen pelastustoiminnan järjestämisestä. Pelissä pelaaja toimii paloaseman päällikkönä vastaten henkilöstön rekrytoinnista, aseman kalustamisesta, työvuoron tehtävien järjestämisestä ja hälytystehtävien operatiivisesta johtamisesta. – Ala on tullut vuosien varrella montaa kautta tutuksi, muun muassa pelin pääsuunnittelijalla on taustaa palokuntanuorissa. – Tuotannon alkuvaiheessa kävimme varsin perusteellisesti läpi Pelastustiedon arkistoja ja saimmekin paljon materiaalia pelastustoiminnasta erilaisissa tilanteissa liikenneonnettomuuksista rakennuspaloihin. maan Kölnin pelastuslaitoksen arkea, Sandblom iloitsee. – Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta opetuspelistä vaan kuluttajille suunnatusta viihdetuotteesta, jossa pelattavuus ja realismi kulkevat käsi kädessä, Teemu Sandblom kiteyttää. Tampereen aluepelastuslaitoksesta tulee Pirkanmaan pelastuslaitos Palosuojelurahaston hallitus on julistanut vuoden 2013 Innovaatiopalkinnon haettavaksi. Pelkästään Saksassa on yli miljoona vapaapalokuntalaista, toimitusjohtaja Teemu Sandblom kertoo. 10/2012 7 Suomalainen Fragment Production Oy kehittää pelastustoimintapeliä, joka julkaistaan maailmanlaajuisesti keväällä 2013. Pääpaino on arjen pelastustehtävillä: huoneistopalot, maastopalot, liikenneonnettomuudet ja ensihoitotehtävät muodostavat pelin toiminnallisen ytimen. Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto voidaan myöntää yksityisen henkilön, työryhmän, yrityksen tai yhteisön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt pelastusalan näkyvyyttä sekä arvostusta yhteiskunnassa. Lisätietoja: www.simuwelt.de Facebook: Fragment Production Ltd Tampereen aluepelastuslaitoksen nimi muuttuu Pirkanmaan pelastuslaitokseksi 1.1.2013. Päämarkkina on saksankielinen Eurooppa kahdesta syystä; tuon alueen pelaajakunta suosii vahvasti managerointiin ja strategiaan keskittyviä pelejä ja erityisesti pelastustoiminta ja palontorjunta ammatteina kiinnostavat saksalaisia suuresti. Myös yhteystiedot pysyvät ennallaan
Palopäällikön huone oli myös tuossa kerroksessa. 8 10/2012 Lasia on niin paljon paloautojen tallien edessä, ettei kaikkia yksiköitä saada ajettua ulos. Palomiehet olivat kokoontuneina vuonna 1938 rakennetun rakennuksen isoon saliin. Ikkunat tulevat räjähdyksen voimasta sisään, palomiehet heittäytyvät lattialle. Alakerran toimistossaan oleva pelastustoimen johtaja on täysin lasin peitossa. Hän näkee, kun Breivik juoksee aseistettuna ”poliisiasussaan”. Myös paloasemarakennuksen viidennessä kerroksessa olleet palotarkastajat selvisivät kuin ihmeen kaupalla, vaikka heidänkin huoneessaan ikkuna helähti rikki ja sinkoutui sisään karmeineen. Yksi Breivikin auton rautainen osa lentää myös samaan huonetilaan. Päivä oli normaali kesäloma-ajan työpäivä Oslossa, joka on rauhallista ja hiljaista aikaa myös palokunnassa. Hän ei kuin ihmeen kaupalla loukkaantunut ollenkaan. Ulos päästyään palomiehet laskevat, että kaikki selvisivät ulos ehjinä rakennuksesta. Lasia on niin paljon paloautojen tallien edessä, ettei kaikkia yksiköitä saada ajettua ulos. Kukaan heistä ei loukkaantunut, saati kuollut, sillä pommi-isku kohdistui myös heihin. Koska rakennus oli rakennettu toisen maailmansodan kynnyksellä, siihen oli rakennettu kumijalustat pommituksia varten. Puhelimeen vastannut palomies on entinen sotilas, joka kehottaa kollegoitaan poistumaan ryömimällä huonetilasta. Breivikin autoa katsomaan menossa olleet kaksi vartijaa kuolevat. Oslossa ei ole palkattuja vuosilomansijaisia kuten meillä, vaan työvuoro on sen verran vajaa kuin henkilöitä on lomalla. Oslon keskuspaloasema on hallituksen hallintokorttelissa, jossa kaikki kansalaiset voivat vapaasti liikkua autoineen. Ongelmia aiheutti suuri lasien määrä kaduilla ja rakennuksissa. Hyvä niin. He ovat Oslon keskuspaloaseman asemamestari Dag Skaseth ja paramedic Håvard Larsen Vestre Viken HF:stä. Henkilöstöstä kolmasosa oli lomalla. Kyllä. Tuo päivä oli Oslon palomiehille myös onnen päivä. Palomies näkee ikkunasta poliisiasuisen juoksevan… Yksi palomies saa puhelun ja hän menee puhumaan ikkunan eteen. Hän oli onnekseen vuosilomalla. Kun palomies on tämän todennut ja ottaa palokunnassa tyypillisesti tarjottavaa kakkua, hän katsoo samalla ikkunasta ulos ja silloin räjähtää. S ain haastatella Oslossa kahta alamme ammattilaista, jotka olivat pelastustoimen ja ensihoidon johtotehtävissä tuona surullisen kuuluisana päivänä 22.7.2011. Palomies näkee ikkunasta, kun ”poliisiasuinen” juoksee aseen kanssa… Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa Norjan terroritragedia säästi paloasemalla olleet henkilöt fyysisiltä vammoilta, mutta iskun jälkeiset pelastustehtävät olivat haasteelliset. Palomiehet olivat pesseet paloautoja ja paloasemalla oli juuri tehty suursiivous. Teksti: Ari Vakkilainen Kuvat: Oslon palolaitos. Poliisi johtaa pelastustoimia P3:n määräyksestä nostolava ja savusukellusyksiköt ajetaan keskustassa olevalle Jungin torille, johon myös muut Oslon yksiköt kokoontuvat. Dag istui toimistossaan, ja huomaa radioliikenteen kiihtyvän. Poikkeuksellinen tapahtumasarja antoi paljon opittavaa ja pohdittavaa myös pelastushenkilöstölle. Pelastustoimintaa Norjassa johtaa poliisi. Palomies toteaa: ”nyt tapahtuu jotain.” Tämä siksi, että Norjassa poliisi saa kulkea aseistettuna konetuliaseella vasta sitten, kun siihen on erillinen kirjallinen lupa ja asiasta on tehty päätös. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Pelastustoimen henkilön täytyy yhdessä poliisin kanssa sopia menettelytavoista
Yhteiskunnassa keskustellaan esimerkiksi siitä, olisiko syytä sulkea ja eristää hallintokorttelit. Virheitäkin sattui Dag arvioi omaa ja joukkojensa toimintaa välillä epärationaaliseksi. Kaikki ne laitettiin saman tien sivuun. Tämä on täysin ymmärrettävää. Logistiikassa oli ollut ongelmia. Tämä aiheutti kitkaa palomiesten kanssa, koska he halusivat päästä aikaisemmin tutkimaan rakennuksia, joissa oli sortumisvaara ja ihmisiä sisällä. Kaikki potilaat ja vainajat oli saatu tunnin sisällä paikallistettua. Tehtiin asioita, joita ei olisi tarvinnut tehdä. Palomiehet eivät rekisteröineet potilaita. Tikasyksikköä käytettiin rakennuksessa olevien palojen sammutukseen. Pelastuslaitoksen toimintaa on ylistetty. Automaattisia paloilmoituksia tuli nyt lähes yhtäaikaisesti 200. Palomiehet ajattelivat aluksi, että tekijä on muslimi. Palomiehet pääsivät erään rakennuksen sisälle sammuttamaan viidennessä kerroksessa ollutta tulipaloa vasta 40 minuuttia räjähdyksen jälkeen. Vain kahdesta tehtävästä tehtiin kirjallinen tehtäväseloste. Dag sanoi rehellisesti, että heidänkin toiminnassaan olisi ollut myös parantamisen varaa. Siellä mietitään nyt, minkälaisessa ja kuinka eristäytyneessä yhteiskunnassa halutaan elää. Poliisi käyttää Norjassa samaa 1+1-sääntöä, kuten Suomessa. He esimerkiksi unohtivat omia joukkojaan kokoontumispaikalle. Aggressiivinen media Median toiminta oli ollut erittäin aggressiivista. Poliisi on saanut ankaraa arvostelua. Tässä rakennuksessa arveltiin olevan paljon ihmisiä sisällä. Kenelläkään ei ollut aikaa kirjata mitään. New Yorkin terrori-iskulla oli oma vaikutuksensa ajattelutoiminnassa. He pyrkivät muuttamaan toimintaansa. Pitää muistaa, ettei kukaan osannut aavistaa tämän kaltaista tapahtumaa tapahtuvaksi. Kulku onnistuikin paremmin tikasyksikön kautta. Pommi räjähti vastapäätä näkyvän rakennuksen edustalla.. Norjassa palomiehet eivät tee 24 tunnin vuoroa, mutta nyt he joutuivat tekemään. Silti tilanteesta tehdystä paksusta raportista löytyy vain yksi sivu pelastustoiminnan osuudesta. Rakennuksen sisällä oli erittäin vaikea kulkea suuren lasimäärän ja rakenteiden rikkoontumisten vuoksi. Vaikeasti loukkaantuneita ihmisiä löytyikin esimerkiksi huonekalujen alta. Osa henkilöstöstä joutui tekemään yli pitkän työvuoron. Norjassa on alkanut oikeudenkäynnit, jotta löydettäisiin myös syyllisiä heikon viranomaistoiminnankin osalta. Keskuksessa oli tuolloin töissä kaksi päivystäjää. Pelastustoimen keskus ottaa vastaan pelastustoimen tehtäviä alueelta, jossa asuu 600000 ihmistä. Media yritti saada tietoja jopa palomiesten perhejäsenien kautta. Tämän vuoksi perustettiin pikaisesti niin sanottuja lehdisPommi aiheutti pahaa tuhoa myös vasemmalla näkyvälle Oslon paloasemalle. Tehtävän psyykkinen rasitus oli ollut niin kova, että 2,5 tunnin työskentelyn jälkeen henkilöstö oli aivan loppu. Kun on tarpeeksi suuri tilanne, ihmisen käsityskyky ei välttämättä sopeudu siihen tarpeeksi rationaalisesti. Palomiehet ovat lukeneet raporttia ja toteavat, että he tekivät osittain samoja virheitä kuin poliisi. Sen vuoksi poliisi halusi varmistaa tilannepaikkaa tutkimalla ja etsimällä mahdollista toista pommia. 10/2012 9 Jokaisella viranomaisella on oma hätäkeskuksensa. Sammutustyö viivästyi Pelastustoimen tehtäväksi tuli loukkaantuneiden henkilöiden siirtäminen hoitoon ensihoitopaikoille, ihmisten siirrot muille alueil le ja alueiden sulkemiset
Palomiehet joutuivat tunkeutumaan kohteeseen tikasyksikön avulla. Työvuoron vaihdon (klo 17.00) henkilöstö saapui töihin jo ennen vuoron alkua. Poliisit lähtevät. Breivik luuli, että räjähdyksellä olisi sama vaikutus. Alla oleva parkkihalli pelasti räjähdyskohteena olevan talon, koska merkittävä osa räjähdysvoimasta suuntautui alaspäin. Ensimmäisenä tulleet sairaankuljetusyksiköt kuulevat automaattiaseen papatusta. Ambulanssit lähtevät. He yrittivät mennä Sundvollenin rannassa olevalle laiturille. Esimerkiksi se olisi voinut olla yksiköiden kokoontumispaikalla. Tässä vaiheessa luultiin, että ampujia on useita. Matkalla työpaikalle Håvard ei kuule tilanteesta vielä mitään autossa olevasta tavallisesta radiosta. Hänen joukkojensa sairaankuljetusyksiköistä kaksi oli Oslossa. Vapaavuorossa olleet palomiehet kokivat syyllisyyden tunteita siitä, etteivät olleet osallistuneet pelastustoimintaan. heistä yksi oli Kyproksella ja toinen oli Espanjassa. Utoya Håvard Larsenin mukaan tilanteen hoitamista auttoi se, että suuronnettomuustilanne oli ikään kuin jo päällä, kun alkoi tulla tietoa ampumistilanteesta. Lääkintäpuolen hätäkeskukseen alkoi tulla puheluita nuorilta, joiden mukaan he eivät osanneet toimia, ja olivat voimattomia, kun heitä ammutaan. Joukossa ei ollut ainoatakaan palomiestä. Loukkaantuneista siviileistä yksi kuoli tehtävän aikana. Palomiehet kokevat saaneensa paljon arvostusta. Oslon tilanne oli ollut päällä jo kaksi tuntia. Onneksi rakennuksen alapuolella oli parkkihalli, joka imi suuren osan räjähdysvoimasta ja pelasti rakennuksen. Tuolloin töissä oli yli sata miestä. Yhteishengestä antaa hyvän kuvan se, että Espanjassa ollut palomies tuli kesken lomansa töihin pitämään istuntoja. Yhteensä tilaisuuksia pidettiin 100. Palomiesten hyvä kaverihenki on auttanut selviytymään tilanteesta. Näissä tilaisuuksissa oli ollut 14–15 henkilöä. Poliisin pommikoirat saapuivat tälle paikalle 2,5 tuntia räjähdyksen jälkeen. Hän otti työkaverinsa kanssa varasakun tallista. Ratkaisu 1+1-säännön noudattamatta jättämisestäkään ei ole helppo. Håvard oli lomalla ja sai tiedon tapahtuneesta kuntosalille. tövastaavan tehtäviä. Resurssit Vuorovahvuus oli ollut tuolloin 47 miestä. Tämä henkilö pukee päälleen valkoisen liivin. Tämän talon pelasti räjähdyskohteen alla olevan pohjan onnekas pettäminen. Rakennuksessa oli samankaltaiset pylväät kuin Oklahoman terrori-iskun kohteessa. Läheiseen konferenssikeskukseen perustettiin evakuointikeskus. Median painostuksen koki varsin kovana eräs palomies, joka oli ollut aikoinaan Breivikin kaveri. Klo 18.05 paikalla oli kolme sairaankuljetusyksikköä. Kolmella palomiehellä oli debriefing-koulutus. Räjähdyksen seurauksena tilastollisesti 8500 ihmistä sai jonkinlaisia vammoja. Tilanteen jälkeen Oslossa oli ollut ruusukulkue, johon oli osallistunut arviolta 150000 ihmistä. Median painostus koettiin raskaana. Tieto ei ollut vielä levinnyt medialle. Palomiesten liikkuminen sisätiloissa oli vaikeaa. Ei uskottu mitä kuultiin. Palokunnan vesisukeltajat lähtevät. Pelastuslaitos käytti apunaan SOSCOM-yritystä keskustelutilaisuuksien pitämisessä. Nyt tapahtuu taas jotain. Myös paloasema kukitettiin. Håvard joutui vaihtamaan yksikkönsä toiseen paikkaan, jossa olikin paikalla ensimmäisenä. Norjassa ensimmäisenä paikalla saapuvan sairaankuljetusyksikön hoitajasta tulee automaattisesti tilanteen johtaja (ikään kuin L4). Tilanteessa aiheutti ongelmia se, että kaikilla muilla tehtävistä riippumatta oli ollut keltaiset liivit. Samoissa työtehtävissä – ja kohteissa olleet koottiin samaan keskusteluryhmään. Nuorten kertoman mukaan heitä on saarella 750. Klo 17.30 alkaa tulla ilmoituksia Utoyalta. Kuten todettua, ammattilainenkaan ei aina pysty sisäistämään saamaansa tietoa. 10 10/2012. Toinen pommi olisi tosin voinut olla missä vain. Poliisi antoi aluksi luvan ja perui sen saman tien. Kohteeseen hälytettiin kaikkiaan 50 sairaankuljetusyksikköä, kuusi lääkärihelikopteria, kaksi Sikorsky Sea King -pelastushelikopteria, kaksi sairaankuljetusbussia, yhdeksän anestesialääkäriteamia ja yksi ensihoitomoottoripyörä. Niin kävi jälleen. Tämä luulo säilyi pitkään. Hän joutui pakenemaan paikkakunnalta. Dag arvioi henkilökohtaisesti, että poliisin 1+1-sääntöä ei olisi tarvinnut noudattaa, koska ensimmäinen räjähdys oli ollut niin suuri, että mahdollinen toinenkin pommi olisi räjähtänyt samalla. Rakennuksen alaosassa oli samankaltaiset pylväät, kuin oli ollut Oklahoman terrori-iskun kohteenakin olleessa rakennuksessa. Tunne oli, että ollaan menossa sotatantereelle. Rakenteellinen ”suojaus” Suurimmassa rakennuksessa oli jäänyt ehjäksi kuusi ikkunaa, koska oikeusministerin ikkunat olivat särkymätöntä lasia. Räjähdysalueel la oli kaksi tulipaloa
Helikoptereita joko nousi tai laski kaiken aikaa. Armeija tutki auton eikä siellä ollut pommia. Tässä talossa oli 60 ihmistä, joista neljää oli ammuttu. Olivat sokissa. Poliisi ei ampunut yhtään laukasta koko operaation aikana. Håvardilla ei ollut tästä tietoa. Tämä haittasi ambulanssien liikennettä. Breivik saatiin kiinni klo 18.50. Vainajien kokoamispaikka jäi auttamatta liian pieneksi. Helikopterilääkärit hoitivat potilaita. Kuusi ikkunaa säästyi, koska vain ne oli erikoisvahvistettu.. Parhaimmillaan paikalla oli 30 helikopteria, kun lasketaan median kopterit mukaan. Heille annettiin peittoja. Tämä oli Håvardin mukaan se seikka, joka pelasti terveydenhoitohenkilöstön maineen. Osa pelastuneista luuli, että heidät vielä teloitetaan. Venymistä osoitti se, että nuoria aluksellaan evakuoinut mies oli nähnyt, kun hänen vaimonsa oli kuollut luoteihin. Varapaareja sairasautoihin oli ollut käytössä 50. Uimareita alkoi saapua. Asiaan kiinnitetään huomiota. Ruokahuoltoa pelastushenkilöstölle ei järjestetty. Toisen viranomaisen operatiiviset rutiinit on tunnettava. Menestystekijät Tärkeimpinä Håvard piti sitä, että kollegat tunsivat toisensa. Hankaluuksia Helikoptereiden aiheuttama meteli sai aikaan sen, ettei radioliikenteestä tahtonut kuulla mitään. Resurssit olivat olleet ehtymättömät. Osa terveydenhuoltohenkilöstöstä meni saarelle ilman lupaa auttamaan potilaita. Myös tässä Utoyan tilanteessa, kuten Oslossa, potilaiden rekisteröinti jäi tekemättä. Aiheutui viivettä. Esimerkiksi yhdelle ambulanssiasemalle tuli tilanteen aikana pommiuhkaus. Mitä toisin. Hoitokäsineet loppuivat jo kymmenen minuutin kuluessa tilanteen alusta. Poliisien Delta-ryhmän saapuessa kuului koko ajan saarelta sarjatulta. Oli huomioitava myös muut ensihoitoa vaativat tilanteet ja reservi muualla itäisessä Norjassa mahdollisesti tapahtuviin muihin tilanteisiin. Toinen seikka oli se, että potilaita saapui tasaisena virtana. Toiminta oli kurinalaista. Tämän takia potilaiden hoitopaikkaa jouduttiin siirtämään. Osa vainajista jäi näkyviin (69 vainajaa). Silti hän pystyi kuljettamaan nuoria turvaan. Erilaista hoitotavaraa alkoi tulla paikalle runsaasti. Kommunikointikykyä pitää parantaa niin omien joukkojen kuin muiden viranomaisten kesken. Tilannetta haittasi myös se, että poliisi luuli Breivikin autossa olevan pommin. Toimintapäiväkirja jäi pitämättä. Tilanteen aikana hän ei kuitenkaan tiennyt potilaiden kokonaismäärää. Lisäpaineita aiheutti se, että paikalle tulevat ambulanssit ja omaisten autot olivat sekaisin samalla tulokaistalla. Teloitus oli käynnissä. Potilaiden hoitolinja oli ollut yksinkertaisesti ikään kuin tuotantolinja. Hän ei myöskään tilanteen aikana saanut koskaan tietää, että tekijöitä oli ollut vain yksi. Perinteinen viestintäongelma toistui tässäkin tilanteessa; kolme hätäkeskusta ja viranomaisten erilaiset radiolaitteet (VHF ja Tetra). Läheisen hotellin saaminen käyttöön vahingoittumattomille oli hyvin tärkeää. Norjassa on johtamiskoulutus toistaiseksi heikommalla tasolla pelastustoiminnassa ja ensihoidossa kuin meillä. Potilailla oli ampumahaavoja, putoamisvammoja, hypotermiaa ja psyykkistä traumaa. Ensihoitohenkilöstö ja palomiehet muodostivat neljä ”potilasketjua”. Heidät ehdittiin hyvin lajittelemaan. Suuronnettomuusharjoituksista oli ollut hyötyä. Tämä pelasti tilanteen hoitamisen. Kukaan ammattilaisista ei ollut pyydettäessä kieltäytynyt tulemasta tilannepaikalle. Tilannepaikalle saapui yksiköitä koko itäisen Norjan alueelta. Evakuoiduista osa meni läheiseen omakotitaloon. Ongelmia aiheutui myös siitä, että yksi poliisi oli jättänyt poliisiauton hankalaan paikkaan ja oli mennyt avaimineen saarelle. Myös osa uimareista oli uinut karkuun auttajia saman luulon vuoksi. Tämä oli Håvardin mielestä kuitenkin hyvä asia, sillä aikaa säästyi. Tämän vuoksi kaksi asein varustettua poliisia oli potilaiden hoitopaikalla varmistamassa turvallisuutta. Vammautuneita potilaita kuljetettiin 35 Ringerike sykehusiin, 7 Baerumiin, 32 Ullevåliin, ja 7 Dremmeniin. Yhteydenotto eri viranomaisten kesken tapahtui keskustelemalla. Tätä ääntä kuului kauan
– Tilanne oli vaikea. Palotarkastaja Jukka Koivurannan työhuone on Helsingin sosiaalivirastossa Asumisturvallisuus paremmaksi viranomaisyhteistyöllä Palotarkastaja Jukka Koivuranta (vas.) työskentelee Helsingin sosiaalivirastossa. Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen kiittelee pelastuslaitoksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Siksi pitää etsiä myös muita keinoja, esimerkiksi lisätä yöaikaan henkilökuntamäärää, Koivuranta selvittää. 12 10/2012 Kaksi kaupungin virastoa lähti viime vuonna yhteisvoimin parantamaan erityiskohteiden asumisturvallisuutta Helsingissä. Palotarkastaja työskentelee sosiaalivirastossa ja on linkkinä viraston ja pelastuslaitoksen välillä. Kun uusi, entistäkin isompi sosiaalija terveysvirasto aloittaa vuoden alussa, tämä toiminta jatkuu entiseen tapaan. Tätä kaikkea pelastuslaitos on ollut mukana toteuttamassa määräysten antamisen sijaan. Turvallisuustaso meidän kohteissamme on jo nyt parantunut ja se tulee entisestään paranemaan, Voutilainen sanoo. Meille kuuluva vastuu on selkiytynyt. H elsingin kaupungin sosiaaliviraston erityisryhmien asumiskohteissa ilmeni vakavia turvallisuuspuutteita, ja saman kaupungin pelastuslaitos ryhtyi uhkasakolla vaatimaan turvallisuuden parantamista näissä kohteissa. – Olemme oppineet täällä virastossa paljon uutta turvallisuusajattelusta. Ratkaisu syntyi siten, että sosiaalivirastoon sijoittui pelastuslaitoksen palkkalistoilla oleva palotarkastaja. Hän tekee tiivistä yhteistyötä viraston johdon kanssa ja raportoi sosiaalijohtajalle. Näin turvallisuutta ei paranneta käskyttämällä, vaan aidolla yhteistyöllä. Nyt toiminta on vakiintunut. Hieman ennen kuin astui voimaan uusi pelastuslaki. On kuitenkin hyvä, että meidän ei tarvitse kantaa vastuuta yksin. Miten toteutuu poistumisturvallisuus Ongelma erityisryhmien, kuten vanhusten asuttamissa kohteissa liittyy Jukka Koivurannan mukaan poistumisturvallisuuden varmistamiseen. On merkittävää, että voimme yhdessä ratkoa tätä asiaa. Jos sitä alettaisiin parantaa pelkästään teknisin ratkaisuin, kuten sprinklauksella, se olisi taloudellisesti liian iso urakka. Samalla voitiin varautua myös uuden lain vaatimuksiin. Meillä on kuitenkin valtaisa rakennuskanta, jossa asuu erilaisia, vajaakuntoisia ihmisiä, kuten vanhuksia, sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen kertoo. – Ratkaisut näkee kovin eri tavalla, kun tarkastelee asiaa täältä toiminnanharjoittajan näkökulmasta. Sosiaalijohtaja Voutilainen ja silloinen pelastuskomentaja Kari Lehtokangas sopivat, että ongelmaa ryhdytään hoitamaan yhteisvoimin. Pelastuslaitos toimi tilanteessa aivan oikein, sillä tilanteemme oli huono. Meillä on haaste, ellei peräti ongelma ja on motivoivaa saada siihen apua kaupungin toiselta organisaatiolta. Kun tiedetään, että Helsingissä tällaisia kiinteistöjä on sadoittain ja niissä tuhansia asuntoja, ongelman mittaluokka on valtava. Yhteistyö käynnistyi vuonna 2011. – Se oli hieno ratkaisu. Teksti ja kuva: Esa Aalto Helsingin kaupungin sosiaalivirasto > Vuosibudjetti 1,3 miljardia euroa > Suomen suurin sosiaalialan toimija, noin 700 omaa toimipistettä, ostaa palveluja noin 600 palvelutuottajalta > Henkilökuntaa noin 14 000. Paavo Voutilainen kiittelee toimintatapaa. – Ratkaisua onkin haettu henkilökunnan lisäämisestä öisin, myös turvapuhelinjärjestelmää on kehitetty ja lisätty myös henkilökunnan ja asukkaiden paloturvallisuuskoulutusta. Tehtävää hoiti ensin Marja Tuomisto ja nyt puolen vuoden ajan palotarkastaja Jukka Koivuranta. – Jos turvallisuusselvityksessä todetaan, että onnettomuuden sattuessa poistumisajat ovat liian pitkät, täytyy etsiä keinoja parantaa tilannetta. – Yhteistyöhön perustuva tilanteen parantaminen on paljon parempi kuin uhkasakolla hoitaminen, Paavo Voutilainen sanoo
Kun ylin johto on asioiden takana, ne siirtyvät luontevasti myös muualle organisaatiossa, Paavo Voutilainen sanoo. Siksi ennaltaehkäisevät keinot on otettava ensin käyttöön ja muutoinkin arvioitava turvallisuuden parantamista kokonaisvaltaisesti. Emme jarruta asuntojen varustamista niillä, mutta sprinklauskaan ei ole ainut turvallisuutta parantava toimenpide. Me kyllä menemme sprinklaus kärkenä, kuten kaikkialla muuallakin maailmassa näytetään menevän, Männikkö toteaa. Usein on tilanne sellainen, että etukäteen voidaan nähdä että tulipalon syttyessä henkilöllä ei ole mitään mahdollisuuksia pelastua vaan hän kuolee. – Siksi tekemämme valvontasuunnitelma painottaa tätä asiaa ja haluamme antaa näiden kohteiden henkilökunnalle apua turvallisuusasioissa, Jukka Koivuranta korostaa. – Helsingin kaupungilla ei ole kielteinen suhtautuminen automaattisiin sammutusjärjestelmiin. Näistä 352 tarvitsee sprinklauksen ja tällä hetkellä 290 kohdetta on sprinklattu (82,4 %). 10/2012 13 Toinen viranomainen ei lätkäise meille paperia kouraan ja vaadi tekemään asioita, vaan kanssamme toimii asiantuntija, jonka kanssa keskustella ja ratkoa asioita. Emme ole myöskään kertaakaan ajautuneet pakkokeinojen tielle. Näiden ihmisten paloturvallisuuden ongelmaa ei ole pelastuslaissa eikä muuallakaan huomioitu. Tässä voisimme kokeilla Helsingin mallin mukaista yhteistyötä sosiaaliviraston kanssa. – Yhteiskunta ohjaa vanhusasumista parhaillaan entistä voimakkaammin tähän suuntaan. Ja näitä kohteita on myös tasaiseen tahtiin varustettu muun muassa automaattisilla sammutusjärjestelmillä. – Tulipalo on vaan niin nopea. Pienellä henkilökunnan määrän lisäyksellä saadaan ehkä turvallisuuden tunnetta vähän parannettua, mutta tositilanteessa siitä ei ole kovinkaan paljon apua, jos hoidettavia on enemmän kuin yksi hoitajaa kohti. Korjattavaa riittää Paavo Voutilainen painottaa, että puhutaan tuhansista huoneista tai asunnoista, joissa tällaiset ihmiset asuvat. Olemme aloittaneet Pirkanmaalla tähän ongelmaan puuttumisen, mutta siitä ei ole vielä juurikaan kerrottavaa, mutta mahdollisesti jo ensi vuonna. Näitähän on huomattavasti enemmän kuin laitoksissa asuvia. Tälle pitäisi tehdä nopeasti jotakin, mutta merkkejä siitä ei näy. – Toinen kysymys on sitten iäkkäät ja muut toimintarajoitteiset henkilöt, jotka asuvat omissa kodeissaan yhteiskunnan tukemana. Silti Helsingissä asuu yhä paljon vanhuksia tai muita vajaakuntoisia ihmisiä, jota asuvat poistumisturvallisuuden kannalta puutteellisissa kiinteistöissä. Pirkanmaalla erityiskohteiden turvallisuus hoidetaan sprinklaamalla. – Tämä on meidän kokemuksemme. – Olen saanut täällä hyvän vastaanoton. Muuten asian edistäminen tuntuu todella nihkeältä, Seppo Männikkö sanoo. Hän myös huomauttaa, että taloudellisesti jouduttaisiin umpikujaan, jos erityisryhmien asumiskohteiden turvallisuutta hoidettaisiin pelkästään sprinklaamalla. Kaikkiin uusiin erityisryhmien asumiskohteisiin tulee uusin tekniikka. Sprinklauksen hyötyä ei kiistetä, mutta hyödyt on myös pystyttävä arvioimaan. Nyt voimme teknisten ratkaisujenkin toteuttamista tehdä hallitusti ja parantaa turvallisuutta kustannustehokkaasti. Olen tietoisesti jättänyt virka-asun pois enkä tee perinteisiä palotarkastuksia tai anna määräyksiä. Turvallisuutta parannetaan myös pitkäjänteisen, tutkitun tiedon ansiosta. Jukka Koivuranta tietää, että sprinklausaihe on pelastusalalla kuuma asia ja myös uusi pelastuslaki painottaa poistumisturvallisuusselvitystä. Tässä meidät on usein ymmärretty väärin, pelastuspäällikkö Seppo Männikkö painottaa. Hän muistuttaa, että hoitoja hoivalaitoksiksi luokiteltavissa kohteissa pelastuslain mukaan toiminnanharjoittajan pitää tehdä poistumisturvallisuusselvitys ja jos siinä todetaan, että poistuminen ei onnistu riittävän nopeasti, on sprinklaus paras, tehokkain ja myös taloudellisin keino. – Ja työ jatkuu, sillä uuden suurviraston johtaja on myös täysillä tämän takana, Voutilainen toteaa. Floridalaisen rakennusyhtiön toimitusjohtaja tarjoaa rakentamiinsa asuntoihin ilmaisen sprinklerin, katso: http://www.firesprinklerinitiative.org/ resources/faces-of-fire/sam-davis.aspx tuntijaksi, tukitai yhteyshenkilöksi, miksei konsultiksikin. Kaikissa tapauksissa yhteisymmärrykseen on päästy perustelemalla tarve asiallisesti. Kun tässä tapauksessa kiinteistömassa on näin suuri, ei voida nopeasti ratkaista asiaa. Näin tehdään esimerkiksi kehitysvammaisten turvakodeissa, joissa turvallisuustason paranemista tarkastellaan auditoinnin ja riskiluvun perusteella. Toimeksiannot tulevat suoraan ylimmältä johdolta, mutta Jukan työhuone sijaitsee tässä aivan johtajan vieressä, joten asioista voidaan keskustella myös luontevasti. Kaikkiaan Pirkanmaalla on poistumisturvallisuusselvityskohteita noin 400. Hän kuvailee itseään sosiaaliviraston asianPirkanmaalla hoitoja hoivalaitosten turvallisuutta on parannettu jo 10 vuoden ajan systemaattisesti varustamalla nämä kohteet automaattisilla sammutusvälineillä. Tampere ja muu maakunta onkin ollut jo pitkään kärkipäässä toteuttamassa turvallisuusselvityksissä esiin tulleita paloturvallisuuspuutteita srpinklaamalla. Sprinklaaminen on esillä eri puolilla maailmaa. Vanhassa rakennuskannassa peruskorjausohjelma on maltillinen ja sen takia joudutaan näitäkin ratkaisuja miettimään. – Monessa yhteydessä on myös todettu, että henkilökuntaa pitää lisätä niin paljon, että siitä ajan myötä syntyvät kustannukset ovat moninkertaiset sprinklauksen kertakustannuksiin verrattuna. – Silloin puhuttaisiin satojen miljoonien eurojen kustannuksista. – Voidaan kysyä myös, kuinka paljon vastuuta toiminnanharjoittaja, esimerkiksi kaupunki voi sysätä henkilökunnan vastuulle rahanpuutteeseen vedoten. – Helsingin pelastuslaitoksella valmistuvassa valvontasuunnitelmassa tämä asia on keskeinen ja teknisiä ratkaisuja on oltava myös näissä kohteissa. – Meillä kaikki kaupungin poistumisturvallisuuskohteet on sprinklattu sairaaloista lasten turvakoteihin asti hyvässä yhteisymmärryksessä. Myös niitä voidaan tarvittaessa tehdä, Jukka Koivuranta sanoo. Epäonnistumisen riski on todella suuri ja vastuu siitä syystä sietämätön, jos riski todella ymmärretään. Sprinklaus ei voi olla ainut ratkaisu Voutilainen huomauttaa, että Helsingissä on myös muita yksiköitä, joissa voidaan toteuttaa sosiaalivirastossa luotua turvallisuusmallia. – Jukan työpanos on merkittävä ja hän osallistuu tapauskohtaisesti myös viraston esikunnan työskentelyyn. Muiden kuntien ja järjestöjen edustajat ovat olleet kiinnostuneita ja kyselleet paljon siitä, mitä olemme täällä tehneet. Merkittävä osa palokuolemista kohtaa juuri tähän väestöryhmään kuuluvia. – Myös valtakunnallisesti tämä antaa hyvää esimerkkiä. – Sprinklaus ei kuitenkaan meilläkään korvaa muita turvallisuustoimenpiteitä, vaan tulee niiden lisäksi
Vuoden 2013 alussa käynnistyvä VARANTO-hanke lähtee määrittelemään uutta järjestelmää eteenpäin. Keskitetty tietovaranto ja järjestelmät Pelastustoimen rekisterien yhdistäminen toteutetaan luomalla keskitetty tietovaranto ja siihen liittyvät järjestelmäpalvelut. 12 Pahin oli toteutua Valamossa s.8 3 2012 19 .4 Teksti: Pekka Kortelainen & Johannes Ketola Prontoon kirjatuista tehtävistä on kerrottu myös Pelastustiedossa.. Selvitystyön perusteella laadittiin toteutusmalli pelastustoimen keskitetystä tietojärjestelmästä. 28 Pelastusalan koulutuksen järjestäjä ei vaihdu s. Vuoden 2013 alussa käynnistyvä kaksivuotinen VARANTO-hanke lähtee määrittelemään tarkemmin pelastustoimen Pelastustoimen rekisterit yhteen PELASTUSTIETO 9/2012 ILMESTYY 22.11. 32 Virve ja resurssit koetuksella s.8 PELASTUSTIETO 3/2012 ILMESTYY 19. Honkilahden VPK:lla myrskytöitä tauotta s. ProntoX-hankkeessa hyödynnettiin ennakoiden julkishallinnon ja valtionhallinnon ICT-kehittämiseen liittyvää kokonaisarkkitehtuurityötä. TOUKOKUUT A TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Työuralle jatkoa siististä sisähommasta s. Hankkeessa ovat olleet mukana pelastuslaitokset, sisäasiainministeriö, aluehallintovirastot ja Hätäkeskuslaitos. 1/ 20 12 9.2. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s. 14 10/2012 P elastustoimen hajautuneet rekisterit keskitetään yhteen järjestelmäkokonaisuuteen. Hankkeessa tehtiin myös yhteistyötä hätäkeskusjärjestelmän ja viranomaisten kenttäjärjestelmän kehittämishankkeiden kanssa (TOTI ja KEJO) sekä valtionhallinnon turvaverkkohankkeen kanssa (TUVE). TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus s.18 Lisääntyneistä bussipaloista on selvitty osin tuurilla s.30 Sopimuspalokuntalaisen asema julkisen vallan käyttäjänä epäselvä s.34 Tulva peitti alleen tiet ja pellot Pohjanmaalla s.8 8 2012 25 .1 0. MAALISKUUT A. Vuoden 2012 aikana ProntoX-hanke selvitti pelastustoimen rekisterien ja tietojärjestelmien tulevaisuuden toteutusta. Pelastusopiston tutkimusyksikön luotsaaman ProntoX-hanke on selvittänyt vuoden 2012 aikana pelastustoimen rekisterien ja tietojärjestelmien tulevaisuuden toteutusta. 17 Kuntoilu auttaa jaksamaan myös työssä s. 58–61 Hankintojen tueksi toivotaan lisää koulutusta s. s. Toteutussuunnitelma on siten yhteensopiva sisäasianministeriön arkkitehtuurityön kanssa, jonka toteutussuunnitelma luovutetaan valtionvarainministeriön JulkICT-toiminnolle joulukuun lopussa 2012. Järjestelmäkokonaisuuteen kuuluu myös yhtenäinen tiedonsiirtoratkaisu, jonka kautta kommunikoidaan hätäkeskusjärjestelmän ja viranomaisten kenttäjärjestelmän kanssa sekä muihin valtakunnallisiin taustarekistereihin. PELASTUSTIE TO 2/2012 ILMESTYY 15. ProntoX-hankkeen esiselvitystöihin kuuluvat myös tietoturvaselvitys ja teknologiaselvitys, jotka valmistuvat erillisselvityksinä helmikuun lopussa 2013. Sisäasianministeriö asettama tiedonkeruun kehittämistyöryhmä yksilöi vuonna 2011 valmistuneessa raportissaan ongelmiin liittyvät kehittämistarpeet. 24 Saako harjoitukseen riittävästi lämpöä nestekaasulla. s. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3 PELASTUSTIE TO 4/2012 ILMESTYY 24. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. Järjestelmien uudistamistyön käynnistämisen taustalla olivat toimenpiderekisterin Pronto-järjestelmän ikääntyminen sekä Sisäasiainministeriön valvontasuunnitelmatyöryhmän esiin tuomat merkittävät ongelmat hajautetuissa tiedonkeruujärjestelmissä. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä
Samoin pelastustoimen kansallisessa strategiassa tavoiteltuun palokuolemien määrän vähentämiseen voitaisiin vaikuttaa. Taustalle tarvitaan tietenkin pelastustoimen tahtotila ja yhteinen näkemys kehittämistarpeista sisäasianministeriön kanssa. Laskelmien pohjalta näyttää siltä, että uuden järjestelmän toiminnalliset hyödyt tulisivat olemaan vieläkin suurempia kuin järjestelmän keskittämisestä saatavat hyödyt. Merkittäviä hyötyjä olisi kuitenkin nähtävissä siinä, että järjestelmät voitaisiin opetella jo koulutusvaiheessa. Keskistetty järjestelmäratkaisu toisi näihin palveluihin myös suurimpia säästöjä. Samoin järjestelmän ylläpitoon liittyvät nykyisin mo. Ehdotuksen mukaan uuden järjestelmän rahoitus pohjautuisi niihin palveluihin, joita järjestelmällä hoidetaan. Alustavasti järjestelmäuudistus on ajoitettu siten, että VARANTO-hankeen määrittelytyö ajoittuu vuosille 2013–2014. Lisäksi järjestelmän tietoarkkitehtuuri selkiytetään ja avataan käyttäjille läpinäkyväksi kokonaisuudeksi. Nähtävissä on, että hankittu ja teknisesti määritelty järjestelmä voisi olla käytössä aikaisintaan vuonna 2016. 10/2012 15 ninkertaiset tehtävät. Näin saisimme entistä valmiimpia pelastusalan ammattilaisia kenttätöihin jo koulun penkiltä. Julkistukseen liittyen järjestetään erillinen tiedotustilaisuus sisäasianministeriön järjestelemänä, jossa esitellään raporttia ja siihen liittyviä jatkotoimia. Pelastustoimen rekisterija tilastointijärjestelmien tarpeet ja toteutusmalli -raportti julkaistaan Pelastusopiston julkaisusarjassa. Selvitystyössä on toistaiseksi esitetty nykypalveluihin pohjautuen 50–50 prosentin rahoitusmallia kuntien ja valtion kesken. Erityisesti viime vuosina toteutettujen kohdekorttihankkeiden tuotokset on huomioitava. Palotarkastukset ja muut valvontatehtävät sekä varautumisen alue hoidetaan nykyisin alueellisilla ja paikallisilla järjestelmillä. Tiedon ja tietojen yhdistämisen tarve on myös laajin tällä alueella. Esiselvitysraportti luovutetaan vuodenvaihteen tienoilla sisäasianministeriölle ja aluepelastuslaitoksille. Palveluperustainen rahoitusmalli ProntoX-hankkeessa selvitettiin myös keskitetyn järjestelmän rahoitusta ja hallinnointia. Erityisesti VARANTO-järjestelmän toimintavarmuuteen tullaan kiinnittämään huomiota. Pronto-järjestelmää on käytetty toimenpidetietojen keruuseen yli kymmenen vuotta. Jos nykymallista poiketaan, pitäisi selkeästi pystyä esittämään perustelut palvelujen tai vastuiden muutoksena tulevaisuudessa. Tämä ei koske pelkästään pelastustoimen omia järjestelmiä, myös uusi viranomaisten kenttäjärjestelmä olisi hyvä saada osaksi koulutusympäristöjä. Hätäkeskustoimintaa ja kenttäjärjestelmiä ajatellen VARANTO-järjestelmästä täytyy saada informaatiota 24/7-periaatteella. Tällä alueella suuria hyötyjä saataisiin erityisesti riskiperustaisen valvontatyön kohdentamiseen. Hyötylaskelmien pohjana on käytetty Pronto-järjestelmästä saatavaa dataa ja vahinkojen kustannuslukuja sekä joitakin THL:lta saatuja hoitokustannusarvioita. Tämän jälkeen voidaan käynnistää hankintaan liittyvät tehtävät. Samaan tapaan voidaan lähestyä pelastustoimessa käytössä olevia palotarkastusohjelmia. Keskeinen kysymys tulee olemaan keskitetyn tietovarannon ja siihen liittyvien järjestelmien hankinta. Käyttöliittymiin ja teknologiaratkaisuihin pyritään hakemaan uusinta, mutta koeteltua tekniikkaa. Askelmerkit tulevaisuuteen Pelastustoimen rekisterien yhdistäminen konkretisoituu vasta sitten, kun järjestelmä hankitaan ja otetaan käyttöön. Tähän mennessä järjestelmiä on päästy opettelemaan vasta siinä vaiheessa, kun on siirrytty käytännön töihin pelastuslaitoksille. Kansallisten tilastojen luonti, aluehallintovirastojen ja sisäasianministeriön seurantapalvelut sekä tutkimustoimintaa liittyvät palvelut ovat olleet tähän mennessä selkeästi valtiollisia tehtäviä. Palveluperustaisessa rahoitusmallissa näiden palvelujen rahoitus säilyisi edelleen kunnallisena. Merkittävien kansallisten tietojärjestelmien hankintoja on rahoitettu Suomessa budjettivaroin ministeriön kehykseen liittyen tai valtionvarainministeriön erillisesti kohdistamilla määrärahoilla. Hyvät menettelytavat on syytä säilyttää. Laskelmissa järjestelmän toiminnalliset hyödyt on muutettu euroina mitattaviksi taloudellisiksi hyödyiksi. Järjestelmäuudistus on kuitenkin mahdollisuus uusien toimintatapojen ja ratkaisujen käyttöönottoon. Järjestelmän taustalta löytyvät tiedot vuodesta 1996 alkaen, jolloin tietoja kerättiin ONTIjärjestelmään. uutta järjestelmää. Vuosien varrella kerätty tieto ja tarkkaan mietityt luokitukset halutaan hyödyntää myös VARANTO-järjestelmässä. Hyvän käytännöt hyödynnetään Kehittämistyössä hyödynnetään nykyisten järjestelmien hyvät puolet ja yhdistetään ne uudistettuun järjestelmäympäristöön. Keskistetty ratkaisu tuottaa säästöjä Vaikkakin rekisterien ja järjestelmien yhdistämisen perustelut ovat lähtökohtaisesti toiminnallisia, kiinnostavat taloudelliset vaikutukset. Järjestelmäarkkitehtuuria modernisoidaan siten, että esimerkiksi tietovarantopalvelut ja sovelluspalvelut voidaan kilpailuttaa järjestelmään erikseen. Eräs hanketyössä esiin noussut asia on tietojärjestelmien yhdistäminen pelastusalan opetukseen. Eniten kehitettävää näyttäisi olevan tällä hetkellä varautumistehtävien saamisessa tietojärjestelmien piiriin ja resurssienhallinnan yhtenäistämisessä. Lisäksi järjestelmää voidaan hyödyntää aikaisempaa paremmin kansallisen tilannekuvan luomisessa, jos tällaisia palveluja halutaan rakentaa. Rajapintojen, taustarekisterien päivitysten ja järjestelmämuutosten kokonaismäärä tulisi vähenemään ratkaisevasti. Nykyisenä valtion talouden tarkan euron aikana ICT-toimintojen muutokselle täytyy myös pystyä esittämään taloudelliset hyödyt. ProntoX-hankkeessa on tehty alustavat kustannusja hyötylaskelmat, joiden mukaan keskitetty järjestelmäratkaisu on selkeästi edellisempi ylläpitokustannuksiltaan kuin kaksikymmentäkolme erillistä järjestelmää
– Myös poliisin edustaja oli pelastuslaitoksen johtokeskuksessa. Saimme kuitenkin samaan tilannekuvaan liitettyä naapurilaitokset sekä hätäkeskuksen. Näin saimme ajantasaista tilannekuvaa, esimerkiksi sähköhäiriöistä. – Annoimme myös aikaisempia tilanteita herkemmin apua kunnille ja ilmoitimme tilanteesta kunnanjohtajille. Pelastuslaitos voi toimia tiedon välittäjänä, mutta etenkin naapurikuntien keskinäinenkin yhteydenpito on tärkeää. – Yritimme saada kunnat liikkeelle, mutta reagointi oli kuntien välillä hyvinkin erilaista. Samanaikaisuutta pitäisi saada tehostettua. Jokaisen oman tilannekuvan muodostamista olisi myös syytä harjoitella säännöllisesti. Palopäälliköt Heikki Kervinen ja Stig Granström sanovat, että harjoitus osoitti muun muassa sen, että kriisijohtamisen käynnistäminen mahdollisimman nopeasti on välttämätöntä. Se oli parannus viime vuodenvaihteen myrskyihin nähden, Kervinen ja Granström kertovat. Kuntien ja pelastuslaitosten välillä on sovittava myös pelisäännöistä ja siitä, missä vaiheessa reagoidaan tapahtuneeseen kriisijohtamisen käynnistämiseksi. Kynnys reagoida omassa organisaatiossa oli nyt kuitenkin matalampi, ja esimerkiksi johtokeskus pystytettiin helpommin, Granström kuvailee marraskuun viimeisen päivän myrskyn tapahtumia. – Kuntien yhteistyö on myös tärkeää, sillä yksin jokaisella on kuitenkin rajalliset resurssit. Teksti ja kuvat: Esa Aalto. – Tässä tilanteessa hyödynsimme myös Pelastustoimen johtamisja tilannekuvajärjestelmää (JOTKE), vaikka sen kehitystyö onkin vielä kesken. Myös naaAleksis Kivi -harjoituksen oppeja käyttöön Antti-myrskyssä Kynnys reagoida mataloitui Palopäällikkö Heikki Kervinen johti harjoitusta. H arjoitus antoi paljon kehitettävää, jota pelastuslaitos toteuttaa yhteistyössä kuntien kanssa. Lokakuinen Aleksis Kivi-harjoitus nimettiin kansalliskirjailijan nimikkopäivän mukaan, mutta vajaa parikuukautta myöhemmin riehunut Antiksi ristitty oikea myrsky siirsi harjoiteltuja asioita myös käytäntöön. Meillä oli yhdyshenkilö muun muassa sähköyhtiön tiloissa sekä muutamissa kunnissa. Kaikkiaan 150 henkilöä kokoontui Siuntion kylpylään yhden päivän harjoitukseen. – Sen helpottamiseksi on tarpeellista, että kaikilla on käytössään samansisältöiset työjärjestykset. Tämän tilannekuva saatoimme välittää myös valtionhallintoon, jolloin valtioneuvoston tilannekeskus sai ajantasaista tietoa. 16 10/2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti yhdessä alueensa kuntien mittavan harjoituksen, jossa poikkeuksellisen rajun myrskyn seurauksena piti pystyä huolehtimaan väestön turvallisuudesta. Kuntien yhteistyö tärkeää – Myös yhteisen tilannekuvan luomisesta, siirtämisestä ja ylläpitämisestä on sovittava yhteinen toimintatapa
– Erilaisille onnettomuustyypeille luodaan kolme erilaista toimintavaihtoehtomallia. Tilannekuvan luomisessa JOTKEn käyttöönotto on tärkeä, mutta Heikki Kervinen huomauttaa, että pelkästään sen varassa ei saa olla. Muutoin saatetaan kuvitella, miten asiat sujuvat. – Työjärjestyksessä huolehditaan tehtäväsuunnitelmasta, että tilanteessa on selvää, mikä on kenenkin vastuulla olevaa toimintaa, Heikki Kervinen toteaa. Tarkkailijana toiminut pelastusylitarkastaja Matti Virpiaro Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta seuraa, miten pelikeskuksesta annetaan tehtäviä johtokeskukseen. Vaikka analysointia ei olekaan tehty marraskuun viimeisen päivän Antti-myrskystä, näkee Nurmi, että menneistä tilanteista on jotakin opittu. Tätä tietoa tarvitsevat kunnissa toimivat, Granström sanoo. Veli-Pekka Nurmen mielestä poikkeusoloissa tilannekuvaksi ei riitä se, että raportoidaan sitä, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty. (jatkuu sivulla 18) Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja VeliPekka Nurmi toimi Aleksis Kivi -harjoituksessa tarkkailijana ja piti näkemästään. – Erityisesti myönteistä oli, että järjestettiin näinkin laaja harjoitus, johon osallistui paljon yhteistyöviranomaisia. Onnettomuustyyppikohtainen ohjeistus – Pelastustoimen johtokeskuksen (PEL-JOKE) työjärjestys on uusittu ja se antaa puitteet kaikelle toiminnalle. Hyvää oli myös se, että harjoituksessa kokoonnuttiin yhteiseen paikkaan, jossa myös viranomaisten välinen vuorovaikutus oli mahdollista. Asiat pitää miettiä etukäteen sikseenkin elävästi Harjoituksen tarkkailijana toiminut Onnettomuuskeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi keskustelee pelikeskustoimintaa vetäneet palopäällikkö Stig Granströmin kanssa. 10/2012 17. Granströmin mielestä harjoituksessa toiminnan tuleekin olla sellaista, että tehtäviä tulee riittävästi. – Tässäkin harjoituksessa kuntien edustajat olisivat voineet paremmin harjoitella keskinäistä yhteistyötään. Jos sähköverkko takkuilee, pitää olla käytettävissä myös varajärjestelmä. – Pitää pystyä kokoamaan myös analyyttistä tietoa siitä, mitkä ovat tilanteessa mahdolliset kehityssuunnat. – Siksi yhdyshenkilöiden saaminen eri paikkoihin onkin tärkeää. Samaa oppia oli otettu vuoden 2010 Astaja Veeramyrskyistä sekä tykkylumipulmasta itäisessä Suomessa. – Myös tilanteiden visualisoiminen helpottaa tietojen välittämisessä. – Esimerkiksi sähköverkossa ei ollut vakavia häiriöitä, vaikka myrsky olikin raju. Harjoitustehtäviä pitää olla runsaasti Länsi-Uudenmaan harjoituksessa koottu pelikeskus syötti tehtäviä, joita johtokeskuksessa käsiteltiin. – Useasti voidaankin sortua harjoittelemaan mahdottomia, mutta tässä harjoituksessa kuviteltu syysmyrsky ja sen seurauksena polvilleen menneen infrastruktuurin koimme esimerkiksi viime vuodenvaihteen myrskyissä. Aleksis Kivi -harjoitus ei hänen mielestä kaikilta osin ollut riittävän realistinen. – Johtamisen tueksi tarvitaan myös tietoa, jotta tilanteen kehittymistä voidaan ennustaa. purilaitosten pitäisi suurissa tilanteissa vaihtaa keskenään tietoja. – Erityisesti se liittyi evakuointeihin. Ensi vuonna on tarkoitus tehdä onnettomuustyyppikohtaisia ohjeita, joka on työkalu pelastustoiminnan johtajalle (P20) suuremmissa tilanteissa, Stig Granström sanoo. – Myös tilannekuvan hahmottamisessa yhteistyö auttaa. Näin saadaan tietoa jaettavaksi ja voidaan myös ennustaa tilanteen kehittymistä. Muutonkin, jos jouduttaisiin tekemään laajoja evakuointia, minne ihmiset sijoitettaisiin. Asioita ei voida hoitaa vain pelastuslaitoksen yhteyshenkilön kautta, vaan kuntien johtoryhmien ja muiden toimijoiden on oltava myös keskenään yhteydessä. Nurmen mielestä on tärkeää varautua erityisesti siihen, miten tiedonkulku tällaisissa poikkeusoloissa varmistetaan. Nurmen mielestä ei poikkeustilanteita varten voi olla olemassa myöskään vain yhtä toimintasuunnitelmaa, vaan oltava myös varasuunnitelma ja jopa hätäsuunnitelma. Esimerkiksi se, miten pakkaseen radalle tiettömien taipaleiden taakse hyytyneen junan matkustajat kyettäisiin riittävän nopeasti evakuoimaan. Jos evakuointipaikatkin ovat sähköttömiä, ei ihmisiä voi sinne viedä, vaan minne. – Laajan sähkökatkon olemme jo joutuneet kokemaan. – Yhteistyöllä voidaan myös tukea mahdollisesti pahimpaan tilanteeseen joutunutta kuntaa. Erityisesti naapurikuntien johtoryhmien pitää tehdä tiivistä yhteistyötä, jolloin resurssejakin voidaan ohjata paremmin. – Erilaisia tilanteita pitää suunnitella ja harjoitella. Esimerkiksi mahdollisia evakuointeja varten tarvitaan tällaista tietoa, Kervinen sanoo. – Ei tämä mitään rakettitiedettä ole, vaan ohjenuorana voi olla esimerkiksi Veikko Huovisen luoman kirjallisen hahmon, ajattelija Konsta Pylkkäsen toteamus: Asiat pitää miettiä etukäteen sikseenkin elävästi, VeliPekka Nurmi sanoo. Silloin on vaikeuksia käyttää yleensä käytössä olevia viestintävälineitä, joten on saatava harjoitusta, miten toimitaan sellaisissa olosuhteissa. Silloin voi todellisessa tilanteessa johtaminen viivästyä ratkaisevastikin. Myrskytilanteissa esimerkiksi sähköverkossa tapahtuvien häiriöiden kestoa pitää kyetä arvioimaan. Ennakoivan johtamisen tueksi tarvitaan tällaista tietoa. Hänen mielestä harjoituksen skenaario oli realistinen. Erityisesti Uudellamaalla ja läntisessä osassa maata otettiin opiksi Tapanija Hannumyrskyistä. Näin ne voidaan yksinkertaisella tavalla tuoda ymmärrettäväksi kaikille tilanteessa toimiville, hän huomauttaa
Pohjois-Karjalassa on koottu jo aikaisemmin eri viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajista noin parinkymmenen henkilön valmiusryhmä, joka kokoaa yhteen eri toimijoiden varautumista ja kehittää myös yhteistoimintaa. Lisäksi pelastuslaitos tukee tarpeiden mukaisesti kuntien varautumisharjoituksia, osallistuu turvallisuusvastaavien palavereihin sekä osallistuu aktiivisesti kuntien valmiussuunnittelun johtoryhmiin ja tarvittaessa tukee niiden työn käynnistämistä osana kuntien johtoryhmien työtä, Jaakko Pekki selvittää. – Aleksis Kivi-harjoituksessa harjoiteltiin erityisesti yhteisen toimintamallin luomista sekä edistettiin kaikkien toimijoiden välistä verkostoitumista ja vuoropuhelua, kehittämisyksikön päällikkö Jaakko Pekki sanoo. 18 10/2012 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on ollut yksi edelläkävijöistä varautumisasioissa. Perusteellisempi asian käsittely edellyttää harjoitukseen sitoutumista ja motivoitumista, Kervinen ja Granström sanovat. Pohjois-Karjalassa lähdetään myös viemään kuntiin tietoa Pelastusopistossa valmistellun valmiussuunnitelman yleisen osan mallista. Uudessa mallissa keskiössä on alueellinen yhteistyö, yhdessä tekeminen ja verkostojen luominen. – Valtakunnallisesti kuntien varautumisen tukeminen on nostettu vuodesta 2012 alkaen yhdeksi pelastuslaitosten kärkihankkeeksi. Yhteistyö käynnistyy esimerkiksi poikkeuk sellisissa myrskytilanteissa siten, että pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö määrittelee VAARA-tiedotteisiin perustuen ennustetulle säälle vaaratason, jonka perusteella tehdään tarvittaessa paikalliset ennakkotiedottamisja hälyttämistoimenpiteet. Ryhmässä käsitellään erityisesti normaalioljen suuronnettomuuksien ja häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varautumiseen liittyviä asioita. – Perustoimintamalli on suunniteltu. Suuronnettomuustilanteet herättävät tosipaikan tulleen myös tiedotusvälineet paikalle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tavoitteena on olla tämän työn kärkipäässä uudistetulla varautumisen tukemisen mallillaan. Kuntien yhteistoimintaa pyrimme myös tehostamaan muodostamalla viidelle palvelualueelle oman valmiusryhmän, jolloin kunnat alueen muiden viranomaisten kanssa voivat – Mieluummin enemmän, kuin että toiminnan olisi mahdollista ajautua tyhjäkäyntiin. Länsi-Uudellamaalla järjestettiin ensimmäistä kertaa näin suuri kuntien yhteinen harjoitus. Myös johtamisja viestintätapoja sekä toimintamalleja on kehitetty. Oleellista on pyrkiä saamaan kustakin tilanteesta paras hyöty mahdollista oikeaa tilannetta varten. – Tehtävien tulee harjoituksessa olla myös sellaisia, joissa joudutaan ratkomaan suurempia kokonaisuuksia, ettei jumiuduttaisi vain johonkin yksittäiseen tapaukseen, Kervinen huomauttaa. Esimerkiksi PEL-JOKEn työjärjestystä on muokattu muiden laitosten kokemusten mukaan. – Useasti se voi olla liian aliarvostettua toimintaa. Jo pelikeskustoiminnan suunnitteluvaiheessa siihen osallistuvat saavat arvokasta tietoa harjoituksesta. Varautumista harjoitellaan pienissä ryhmissä Pohjois-Karjalassa tehdä entistä parempaa yhteistyötä. Granström sanookin pelikeskuksen olevan tärkeä osa harjoituksen kokonaisuutta. Varautumisja yhteydenottokynnys on vaaratilanteissa madaltunut ja toiminnot on vastuutettu selkeämmin. – Aloitamme sen jalkauttamisen Kiteeltä, joka yhdistyy nyt Kesälahden kanssa. Toinen päätavoite seminaarilla on verkostoituminen yli kuntaja palvelurajojen varautumisen toimijoiden kesken. Länsi-Uudenmaan harjoituksessa eräs yksityiskohta oli myrskyssä keskelle suoaluetta hyytynyt IC-juna, jossa 300 matkustajaa joutui kylmyyden armoille. – Vuosina 2013–2015 pelastuslaitos järjestää vastaavat seminaarit kuntien keskushallinnon valmiussuunnitteluun, sosiaalija terveystoimen valmiussuunnitteluun, sivistystoimen valmiussuunnitteluun sekä teknisen toimen valmiussuunnitteluun. Tärkein anti ei ole itse suunnitelma tai asiakirja, vaan yhteinen suunnitteluprosessi ja tämän tuotoksena syntyneet toimintamallit ja yhteystyösuhteet. Varautumista kehitetään Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on muun muassa palvelutasopäätöksessään sopinut kuntien varautumisen tukemisesta. Viitaniemi kiittelee myös Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteistyötä, jolloin resurssit on saatu hyvin yhteiseen käyttöön. Yhteistyötä on tehty muun muassa erilaisten varautumiseen liittyvien suunnitelmien laadinnassa ja koulutuksessa. Harjoituksen tilanteet voidaan käsitellä myös eri tavalla. Poikkeustilanteita varten on tehty tiiviimpää yhteistyötä niin varautumisessa kuin operatiivisessa toiminnassakin. Pelastuslaitoksella on keskeinen rooli varautumisen koordinoinnissa ja toiminnan yhteen sovittamisessa, Markus Viitaniemi sanoo.. – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjestää kunnille valmiussuunnitelman päivitysseminaarin kuutena alueellisena työkokouksena sekä kokousten välillä työryhmittäin tehtävinä valmistautumistehtävinä. Joku toinen voi käyttää asian käsittelemiseen pidemmän ajan, ja miettiä, miten pakkasen armoille jääneistä matkustajista pidetään huolta ja mitä heidän olosuhteidensa turvaamiseksi pitää tehdä. – Tätäkin harjoitusta oli tarkoitus järjestää heidän kanssaan, mutta se jäi aikataulusyistä. Seminaarissa ovat aktiivisesti olleet mukana alueen kunnat, pelastuslaitos, poliisi ja puolustusvoimat sekä aluehallintovirasto ja ELY-keskus. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti pari kertaa vuodessa ja muulloin myös tarvittaessa. Jatkossa yritetään niin tehdä, he sanovat. Pelastuslaitoksen rooli on tukea kuntien toimintaa erilaisissa kriisitilanteissa. – Joku saattoi hoitaa asian 30 sekunnissa ja pyytää virka-apua Puolustusvoimilta. Heidän kanssaan harjoittelun moni Aleksis Kivi-harjoitukseenkin osallistunut näkisi tarpeelliseksi. Kuntien varautumisen tukemisen tavoitteena on, että alueen kunnat kykenevät tunnistamaan varautumistarpeensa, havaitsemaan toiminnan riskit ja kehittämään oma-aloitteisesti varautumistaan. Se vaatii osallistujiltaan myös mielikuvista. Valmius päällikkö Markus Viitaniemi kertoo, että yhteistyö kuntien kanssa on säännöllistä ja poikkeustilanteisiin varautumista on harjoiteltu pienemmissä ryhmissä. – Näin on pystytty entistäkin paremmin tuomaan tietoa kuntien edustajille varautumisasioissa ja ne ovat olleet hyviä koulutustilanteita. Tässä käytetään apuna Ilmatieteenlaitoksen vaara-tasoja, joille on suunniteltu erikseen paikalliset toimenpiteet. Seminaarin päätavoitteena on parantaa sekä kehittää yhteistyössä pelastuslaitoksen alueen kuntien henkilöstön kanssa kuntien varautumista ja kunnan yleisiä valmiussuunnitelmia. Mallia on haettu muista pelastuslaitoksista, joissa on vastaavia järjestetty. Lisäksi kuntien varautumisen tukemisessa pelastuslaitoksen tavoitteena on edistää toimijoiden välistä verkostoitumista ja vuoropuhelua sekä yhteisten toimintamallien kehittämistä
– Viranomaisten välinen viestintä onnistui harjoituksessa varsin hyvin. Esimerkiksi paikallistasolla olisi hyvä, että viranomaisella ja medialla on toimiva kontaktiverkosto. Tällainen sääilmiö luotiin pohjaksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen historian suurimmalle harjoitukselle, joka nimettiin Aleksis Kiveksi. Sähkön takaisinkytkentä saattaa kestää osalle vähintään kaksi viikkoa. Matalapaineeseen liittyy voimakas sadealue, sateet tulevat aamuyön ja aamun aikana vetenä ja räntänä, aamupäivän aikana jäätävänä vesisateena ja sään kylmetessä päivällä ja iltapäivällä lumena. – Harjoitus oli vaikuttava kaikessa laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. – Tämä ei suinkaan ole moite harjoitusta kohtaan, vaan vain havainto. Lännenpuoleinen tuuli voimistuu Suomessa ja on voimakkaimmillaan aamun ja iltapäivän aikana siten, että voimakkain tuulialue on aamulla maan länsiosassa sekä Selkämerellä ja siirtyy iltapäivän aikana myös kaakkoisiin maakuntiin. Puita kaatui talojen ja autojen päälle, kattorakenteita ja yksittäisiä rakennuksia vaurioitui. Sähköverkon korjaamista hidasti runsas lumisade ja tukkeutuneet tiet. Esimerkiksi Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Otaniemen Rajaja merivartiokoulu ovat järjestäneet viranomaistiedottamiskoulutusta täydennyskoulutuksena. Myrsky katkoi sähköjä pitkiksi ajoiksi. – Uskon koulutukseen. Pelitapahtumien pohjalta tilannehuoneessa pystyttiin muodostamaan selkeä tilannekuva ja sen pohjalta tehtiin edelleen oikeita ratkaisuja. – Yleisesti viranomaistiedottaminen on kehittynyt ja edistynyt paljon muutamassa vuodessa. Ei riitä, että järjestää tiedotustilaisuuksia, joissa media esittää kysymyksiä viranomaisille. Viestintä nähdään aiempaa useammin keinona ratkaista kriisitilanne, ei enää niinkään välttämättömänä pahana. Vuorokauden sademäärät ylittävät 15 mm, paikallisesti sademäärä voi olla jopa 30 mm. Eikä tiedotusvälineiden ottaminen mukaan ole kovinkaan yksinkertaista. Pohjois-Atlantilla kehittyy alkuviikosta erittäin voimakas matalapaine, jonka keskus liikkuu Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Islannin ja Brittein saarten välistä Norjanmerelle ja edelleen Pohjois-Pohjanmaan yli itään. Suurin osa sähkönjakelun kantasekä paikallisverkkoa pelastustoimen alueella vaurioitui ja osa tuhoutui kokonaa. Sähkönsiirrosta vastaava valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid sekä paikalliset Fortum ja Elenia varoittivat viranomaisia ja kansalaisia siitä, että sähkökatko ainakin viisi vuorokautta. Tosin sille tuottaa haastetta se, että kentällä toimivien viranomaisten määrä on niin suuri, että koulutus ei välttämättä tavoita kaikkia. – Vaikutelmakseni kuitenkin jäi, että harjoitustilanteessa keskityttiin erityisesti viranomaisten väliseen viestintään ja tiedonkulkuun, eikä niinkään tilanteesta tiedottamiseen kansalaisille. – Todellisessa tilanteessahan lukuisat mediatalot pommittaisivat pelastusviranomaisia tai sähköyhtiön tai vaikkapa VR:n edustajia haastatteluja kommenttipyynnöillä ja lisäksi viranomaisten taholta järjestettäisiin ehkä tiedotustilaisuuksia. Myrsky aiheutti pahoja tuhoja. 10/2012 19 Y le Radio Suomen vastaava tuottaja Minna Hannula osallistui Aleksis Kivi-harjoitukseen tiedotusasioiden tarkkailijana ja hänen mielestä harjoitus oli toteutettu hyvin ja esimerkiksi pelitilanteet oli valmisteltu huolella. Tässä suhteessa koulutuksella tulee olemaan merkittävä rooli. Vielä joitakin vuosia sitten tällaisilla kursseilla saatettiin kysyä, että "miksi minun pitäisi viestiä tilanteesta", mutta nykyisin kysytään lähinnä, että "miten minun kannattaa viestiä, jotta saan viestini perille mahdollisimman nopeasti ja selkeästi". Aleksis Kivi -myrsky iski läntiselle Uudellemaalle. – Kun naamat ja nimet ovat tuttuja, niin tieto kulkee sujuvammin myös kriisitilanteissa, Minna Hannula tähdentää. – Ja uskon myös yhteistyöhön, jota rakennetaan muulloinkin kuin kriisien aikaan. – Uutta haastetta tiedottamiselle voi tuoda kesäkuussa voimaan astuva vaaratiedotelaki, joka tulee muuttamaan nykyistä viranomaistiedottamisen käytäntöä. Pitäisi myös olla myös jonkinlainen ”harjoitustiedotusväline”, esimerkiksi harjoitusradio, joka taas välittäisi median keräämiä tietoja ”yleisölle”. Toki harjoituksessa oli mukana muutama tiedotusväline, mutta ainakaan minun nähdäkseni median rooli ei vastannut sellaista tositilannetta, jota harjoitus pyrki kuvaamaan. Olen käynyt luennoimassa Taistelukoululla alueellisilla maanpuolustuskursseilla ja huomannut, että niin viranomaisYleisöviestintää pitäisi päästä harjoittelemaan ten kuin yleensäkin esimerkiksi kuntien viranhaltijoiden suhtautuminen viestintään on muuttunut varsin lyhyessä ajassa. Tällä tavalla päästäisiin kokemaan, miten viesti kansalaisille oikein kulkeekaan. Vakavimmin ongelma koski Pohjois-Espoota, Kirkkonummea, Lohjaa, Vihtiä ja saaristoalueita. Käsittääkseni koulutuksia on tarkoitus uudistaa vaaratiedotelain mukaiseksi ja jatkaa ensi vuonna. lokakuuta. Myrskykeskus runteli koko läntistä Uuttamaata. Tuhojen laajuudelta ja vakavuudelta Aleksis Kivi -myrsky oli vakavampi, koska myrskytuulen lisäksi alussa satoi jäätävä vesisade, joka vähitellen muuttui lumisateeksi. Harjoitus järjestettiin kansalliskirjailijamme syntymäpäivänä 10. Vastaava tuottaja Minna Hannula seurasi Aleksis Kivi -harjoitusta ja keskusteli pelikeskuksessa paloesimies Mikko Routalan kanssa. Aleksis Kivi arvioitiin tuulen voimakkuudeltaan samanlaiseksi kuin viime vuoden vaihteessa tuhoja aiheuttanut Tapani-myrsky
Se määritteli liiton tarkoitukseksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön jäsenyhdistyksenä edistää kansalaisten ja yhteiskunnan valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta normaalija poikkeusoloissa. Eläkkeelle jääneen Ilkka Kiannon jälkeen yhdistyksen toimintaa on helmikuusta 2012 lähtien vetänyt toiminnanjohtaja Olli-Veikko KurTeksti ja kuvat: Juhani Katajamäki HELPEn ensimmäisen erityisansioristin juhlassa saaneen Rainer Alhon keskustelukumppaneina pelastuslautakunnan puh.joht. päivänä 1992. Yhdistyksessä oli tuhat henkilöjäsentä eli yhtä paljon kuin kaupungin VPK:issa yhteensä. Väestönsuojeluyhdistyksen vahva rooli pohjautuu historiaan. Syksyllä aloitti toimistosihteerinä Jaana Kivistö, nykyinen HELPEn koulutuspäällikkö. Unto Lemmetty (takana vas.) ja entinen puheenjohtaja, kauppaneuvos Nils Elfving. Lääkärinkadun kalliosuojatiloissaan se julkaisi 20-vuotishistoriikkinsa, vastaanotti onnitteluja sekä kuuli ja kuunteli muisteluja, juhlapuheen ja Helsingin Palokunnan soittokuntaa. Muut hallituksen jäsenet olivat Esko Huovio ja Matti Lahtinen paloja pelastusalan sekä Anneli Salo ja Greta Nikkilä väestönsuojelun piiristä. Uusi toimintaorganisaatio maaliskuussa 1994 aloitti yhden päätoimisen työntekijän voimin, kun toiminnanjohtajan tehtävään valittiin Suomen Palontorjuntaliitosta tuttu osastopäällikkö Ilkka Kianto. Itsenäisenä jatkavalla Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksellä oli enää yksi päätoiminen työntekijä, koulutuspäällikkö Arto Aremo. HELPE Ry kattojärjestö, HELPE Oy tytäryhtiö Tänään Helsingin Pelastusliitto ry on kaupungissa toimivien palo-, pelastusja väestönsuojelutyöhön rekisteröityjen yhdistysten kattojärjestö. Kankea startti Yhdistymistapa oli muun Suomen tilanteesta poikkeava, kun toimintansa lopetti palopuolen yhteisö, ei väestönsuojelusektorin yhdistys. Kytky purettiin, entiset tilat irtisanottiin ja Väestönsuojeluyhdistyksen henkilökunta siirtyi pääosin eläkkeelle. Se antaa perusja täydennyskoulutusta Helsingin sopimuspalokunnille yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen kanssa sovitulla tavalla. H elsingin Pelastusliitto HELPE ry on maan pelastusliittoperheen nuorin. Ehtona oli, että sen jäsenmaksu tuli suoraan oman kaupungin sopimuspalokuntien ja väestönsuojeluyhdistyksen hyväksi. Sen palveluksessa on kaksi päätoimista henkilöä. Helsingin Pelastusliitto ry kutsuvieraineen juhli kahden vuosikymmenen taivalta syntymäpäivänään 3. (Pitää myös muistaa, että vielä uuden organisaation aloittaessa Helsingin Pelastusliiton antamasta koulutuksesta 70 prosenttia oli väestönsuojelukoulutusta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi kokous valitsi toimistopäällikkö Pekka Vänskän. Sen laajuudessa HELPE poikkesi muista pelastusliitoista.) HELPEn aloittaessa Väestönsuojeluyhdistyksen henkilökunta (5-7) hoiti sekä omaa yhdistystään että entisen palokuntapiirin VPK:ita. Helsingin kaupunki, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin (lakkautuneen Palokuntapiirin) silloiset 14 sopimuspalokunta-VPK:ta allekirjoittivat Helsingin Pelastusliitto ry – Helsingfors Räddningsförbund rf -yhdistyksen perustamisasiakirjan joulukuun 3. Pelastusliiton uutena puheenjohtajana aloitti vanhempi hallitussihteeri Matti Lahtinen. Kaupunki jättäytyi pois monista yhdistyksistä, mutta oli lopulta valmis jatkamaan palokuntayhteisössä. HELPE ry – 20 vuotta Stadin turvaksi 20 10/2012. Helsinki halusi oman alueliiton Helsinki oli Uudenmaan Palontorjuntaliiton jäsen ja suurimpana kuntana myös sen suurin maksaja. HELPEllä on keskeinen rooli jäsenjärjestöjensä kouluttajana, ohjaajana ja toiminnan koordinoijana. Kummisetänä oli pelastuskomentaja Rainer Alho. Liitto syntyi, kun Helsingin Palokuntapiiri ja Helsingin Väestönsuojeluyhdistys yhdistivät toimintansa 1992. Käytäntö ei ollut toimiva. Pekka Saarnio, HVSSY:n varapuh.joht. Pääkaupunki koki raskaat pommitukset ja on väestönsuojelun näkökulmasta aina erityiskohde. joulukuuta
Sen ammattilaisilta HELPE on saanut merkittävän kouluttajapanoksen. Yhdistyksen 20-vuotishistoriikin toimittanut ja esitellyt Ilkka Kianto oli HELPEn ensimmäinen toiminnanjohtaja 1994–2011, juhlavuoden alussa ruoriin tarttui Olli-Veikko Kurvinen. Pöydän ääressä “kummisetä” Rainer Alho ja Esko Huovio takanaan muu hallitus sekä jäsenjärjestöjen, 14 sopimuspalokunnan ja HVSSY:n edustus. Pelastusliiton puheenjohtaja on Pekka Koskikari (2004–), vpj. – Yksi eniten mieltäni askarruttaneista asioista on ollut huomata, että varautumisen ja pelastustyön kiinteyttä ei kentällä ole täysin oivallettu. Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n paikallisyhdistys Helsingin Palohenkilöstö ry SPAL on maan ensimmäinen vakinaisen pelastustoimen henkilöstöyhdistys, joka on hakenut jonkun pelastusliiton jäseneksi. HELPEn kaupunkilaisille kohdistaman omatoimisen varautumiskoulutuksen tarkoituksena on edistää asuinympäristön turvallisuutta, lisätä tietoa ja osaamista yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautumisessa sekä ehkäistä arjessa tapahtuvia onnettomuuksia. Operatiiviset toimijat HELPEn operatiivisena runkona toimivat kaupungin 15 sopimuspalokuntaa ja Helsingin Väestönsuojeluyhdistys. Pääkaupunkimedian mittava uutisointi oli ratkaiseva tekijä: talosuojelukoulutukseen alkoi suorastaan tulvia oppilaita. Tällä rintamalla vuosi 2004 oli merkittävä. Uuden pelastuslain mukaan talojen pelastussuunnitelmat piti olla kunnossa vuoden loppuun mennessä. HELPE vahvistaa myös kaupungin liike-elämän turvallisuusympäristöä. Neuvottelukunnan (pj apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri) ja työvaliokunnan (pj. Pelastusliiton jäsenkunta on alkuvuosien jälkeen kasvanut. Lähteet: Kianto, Ilkka (toim.): Helsingin Pelastusliitto 1992–2012, Edita Prima Oy 2012. Yhdistys järjesti useita ylimääräisiä kursseja. Varautuminen on laaja käsite Liiton teettämässä tutkimuksessa jäsenkunta on ilmaissut tyytyväisyyttä liittoon ja kokenut saavansa lisäarvoa toiminnalleen. Vanha ja uusi. 10/2012 21 vinen. Vuoden aikana se koulutti lähes tuhat talosuojelujohtajaa, joka normaaliin verrattuna oli kaksinkertainen määrä. Unto Lemmetty ja jäsenet Greta Nikkilä, Mika Paavilainen ja Jani Winter. Sen palveluksessa ovat koulutuspäällikkö (Viljami Vuorela) ja oto. Helsingin Pelastusliiton perustamisasiakirja allekirjoitettiin 3.12.1992 klo 18.32. Koulutuspäällikkönä jatkaa Jaana Kivistö. Onhan osoitettu, että huolellisesti suunnitellut ja toteutetut onnettomuuksia estävät varautumistoimenpiteet vähentävät pelastajien työtä ja palokaluston käyttötarvetta, Kurvinen kirjoittaa historiikissa. turvallisuusasiantuntija (Petri Korhonen). HELPEn normaalit kurssitukset eivät riittäneet alkuunkaan. Tyytyväinen on myös liittoa vajaan vuoden luotsannut toiminnanjohtaja O-V. Esko Heikkisen johtama Big Band -kokoonpano yllätti muun muassa Indiana Jones -elokuvan tunnussävelmällä Kadonneen aarteen metsästäjät. Koskikari) lisäksi liitossa toimii omien sektoriensa koordinoijana neljä valiokuntaa: koulutus (Toni Folin), naistyö (Anneli Sarlin ja Paula Starck), nuorisotyö (Samuel Siliin) ja veteraanit (Kauko Köykkäri). Muita uusia jäseniä ovat HVSSY:n alajaos Helsingin Etsintäja Pelastuskoirat HEPeKo, Arctech Helsinki Shipyard (Stx Europe) TPK ja Niinisaaren vapaaehtoinen TPK. Yhdistyksen sataprosenttisesti omistama HELPE Oy, turvallisuuskonsultointia ja -koulutusta yritysten ja liikelaitosten tarpeisiin tuotava tytäryhtiö perustettiin 2002. Pääkaupunkiseudun palokuntajuhliin liittyy olennaisesti Helsingin Palokunnan soittokunta. (Pt 10/1992). Turvallisuus on yhteinen tavoitteemme ja yhteinen asiamme, juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Koskikari (vas.) ja Helsingin uusi pelastuskomentaja Simo Weckstén kumpikin puheenvuoroissaan korostivat. Talouskin koheni kerralla. Tästä se alkoi. – Turvallisuusviestinnän, varautumisen ja väestönsuojelun kokonaisvaltainen kehittäminen yhdessä muun pelastustoimen kanssa olkoonkin yhteinen tahtotilamme kaikkien alan toimijoiden keskuudessa. Katajamäki, Juhani: Aatteen paloa – arjen turvaa, Tammer-paino Oy, 2006. HELPE kouluttaa ja neuvoo asuintalojen isännöitsijöitä, hallituksia ja turvallisuushenkilöstöä kaupungin turvallisuusja pelastusympäristön parantamiseksi ja kehittämiseksi. Ostopalveluja yhdistykselle tuottaa Softemis Oy. Kurvinen, mutta parantamisenkin varaa on
22 10/2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen luoteisosassa sijaitsevan Vihdin kunnan suurin taajama Nummela sai uusitun paloaseman, jossa työntekijät ovat voineet tehdä töitään jo puolentoistavuoden ajan. – Huomionarvoista on, että Vihdin kunnan alueelle tulee vuosittain noin 500 pelastustoimen hälytystä. Näistä tehtävistä noin 30 on ensivastetehtäviä. N ummelan paloasemalla on yksi pelastusyksikkö, jolla on vuodessa 800–900 kiireellistä tehtävää. Nummelan paloasemalta yli 40 prosenttia hälytyksistä suuntautuu Vihdin kuntarajojen ulkopuolelle. Tätä on alueellinen pelastustoimi, kuntarajoilla ei ole merkitysNummelan palomiehet pääsivät parakista oikealle paloasemalle tä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki sanoo. – Toisaalta Vihtiin myös tullaan muualta, esimerkiksi Lohjan, Karkkilan tai Espoon Mikkelän paloasemilta. Pelastuslaitos vietti joulukuun alussa perinnepäiväänsä juhlistamalla samalla uusittua paloasemaa. Vuonna 2002 Vihti, Espoo ja Kirkkonummi sopivat pelastustoiminnan yhteistyöstä Teksti ja kuvat: Esa Aalto Paloasema sai seinälleen kunnan vaakunan, sen ojensi kunnanjohtaja Sami Miettinen palomestari Tapio Perkolalle, vierellä myös pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki.
– Pelastuslaitos on antanut toiminnastaan erittäin ammattitaitoisen kuvan, hän totesi ja lisäsi pelastuslaitoksen toimineen tehokTyytyväistä väkeä Myös palomies Markus Laitinen on tyytyväinen. Paloaseman kakkosvaihe – vakinaisen henkilöstön tilat – piti toteuttaa viimeistään vuonna 2005, mutta hanke siirtyi. Nummelan paloaseman ykkösvaihe – tilat kalustolle ja Nummelan VPK:lle – valmistui syksyllä 1998. Pelastuslaitoksella on yli 400 työntekijää ja yli 1000 vapaapalokuntalaista. Ennen ei näin ollut, vaan Vihdissä ollut omakotitalo saattoi palaa, kun naapurikunnassa ollut paloauto ei voinut ylittää kuntarajaa, Päivi Nerg totesi. – Nyt apuun tulee aina lähin yksikkö. kaasti marraskuun lopun Antti-myrskyn aikana. Länsi-Uudellamaalla alueellisen pelastuslaitoksen kustannukset ovat reilut 60 euroa asukasta kohden. – Tilat ovat hyvät, ja on myös hyvä, että sopimuspalokunta toimii samoissa tiloissa. Laajennuksen ja saneerauksen kustannukset olivat 3,12 miljoonaa euroa. Antti-myrskyssä homma toimi Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen kiitti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta hyvästä työstä. – Kuntosali on hyvä ja yleinen viihtyvyys on parantunut kunnollisten tilojen myötä, kymmenen vuotta asemalla työskennellyt Mäkelä sanoo. Vuoden 1990 alussa alettiin suunnitella keskuspaloaseman rakentamista Nummelaan, koska pelastustehtävät painottuivat pääasiassa sinne. Osana valtakunnallista paloja pelastustoimen alueellistamista vuodesta 2004 lähtien Vihti on kuulunut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokseen. Pelastuslaitokseen kuuluu 12 kuntaa. Järjestely on varsin ainutlaatuinen, vain Tammisaaren paloasemalla on vastaava järjestely. Nergin mukaan lukujen valossa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on onnistunut työssään erittäin hyvin ja saavutetuista tuloksista voi olla ylpeä. Kaikkiaan asemalla työskentelee 25 henkeä. Nummelan paloaseman kokonaistilat ovat noin 1100 neliötä, josta uuden osan osuus on 800 neliötä. Kustannusarvio oli 4,8 miljoonaa markkaa. Päivystystilat olivat parakissa aina vuoden 2011 helmikuuhun saakka. Tämän vanhan toteamuksen allekirjoittavat varmasti Nummelan paloaseman työntekijät, sillä paloaseman laajennus saatiin valmiiksi alkukesästä 2011 yli puoli vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Palomies Samu Mäkelä kehuu tiloja. Ei ole vain Nummelan paloasemaa, yhtä pelastusyksikköä ja neljää palomiestä ympärivuorokautisessa valmiudessa vaan 12 paloasemaa, kaksi sivutoimista yksikköä ja 41 sopimuspalokuntaa. Palopäällikkö Pekka Hynynen (takana) esittelee uuden paloaseman kuntosalia kansliapäällikkö Päivi Nergille, Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtajalle Varpu-Leena Malmgrenille, kunnanjohtaja Sami Miettiselle sekä edelliselle pelastusjohtajalle Heikki Paajaselle. Laajennusosan valmistuminen myöhästyi, koska hankkeen alkuperäinen pääurakoitsija ajautui konkurssiin. Yhteydenpito toimi hyvin. 10/2012 23. Alueella on 12 vakinaista paloasemaa ja yli 40 vapaapalokuntaa. Turvallisuus kohentunut Vihdissä nähdään, että pelastuslaitoksen toiminta on parantanut vihtiläisten turvallisuutta. Paloaseman laajennus on ollut monen mutkan takana. Palomestari Tapio Perkola jakaa tyytyväisyyden henkilöstön kanssa. Kärsivällinen odotus palkitaan joskus. – Tilojen suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon sekä vakinaisen henkilöstön että sopimuspalokuntatoiminnan yhteensovittaminen tilojen osalta. Paloaseman suojissa on nyt tyytyväistä väkeä. kolmen kunnan alueella. Nerg perusteli näkemyksensä sillä, että vihtiläisten apuna ja turvana ovat nyt kaikki läntisen Uudenmaan paloja pelastusammattilaiset. Miettinen totesi myös, että Nummelan paloasemalla toteutetaan ainutlaatuista yhteistyötä: saman katon alla toimii vakinainen palokunta ja vapaaehtoinen sopimuspalokunta Nummelan VPK. Nummelan asemalla toimitaan vuorovahvuudessa 1+3, aika ajoin vahvuus kasvaa yhdellä palomiehellä. Myöskin eristyksiltään kunnollinen rakennus on hyvä, eivät äänet, meteli ja kylmyyskään ole riesana kuten ennen, sanoo parakkiajan elänyt, 11 vuotta asemalla työskennellyt palomies. Esimerkiksi koulutustila ja kuntosali ovat yhteiset. – Kun meillä ei ole minimivahvuutta vuorossa, sopimuspalokuntalaiset miehittävät säiliöauton, Perkola kertoo. Keittiötilat ovat parakkielämän jälkeen asianmukaiset. Toiminta-alueella asuu yli 430000 ihmistä. Juhlassa puhunut sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg toi esille juuri vihtiläisten kohentuneen turvallisuuden. Vapaalta juhlaan tullut palomies Markus Laitista muistettiin ansiomerkillä juhlassa. Nummelan paloaseman väki joutui pitkään työskentelemään ahtaissa, väliaikaisesti tarkoitetuissa parakkitiloissa noin kymmenen vuoden ajan. – Kuntosali on hyvä ja paljon parempi kuin entinen
Myöhemmin hoitojen aikana Ville irrotettiin hengityskoneesta äidin toivoessa parasta ja vain huomatakseen, että Ville oli lopettanut hengittämisen heti koneen irrotuksen jälkeen. Tämä pieni poika joutui ilman omaa syytään onnettomuuden uhriksi. Sitkeä pieni taistelija Sitkeä pieni taistelija toipui kuitenkin vastoin monia ennusteita siten, että pystyi jo elokuun puolivälissä istumaan. Kotiutumisen jälkeen Villen äiti lähestyi sähköpostitse Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta, jotta hän voisi poikansa kanssa kohdata pelastajat kasvotusten ja kiittää pelastustöihin osallistuneita. lokakuuta ja odotti kovasti paPienen pojan ihmepelastuminen – kuntoutus hyvässä vauhdissa Teksti: Ari Koivu, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ”Ville” paloauton ohjaamossa.. Ensimmäisenä paikalle saapuneella partiolla oli suuri rooli Villen pikaiseen pelastamiseen junan alta hoitohenkilökunnan huomaan ja siitä edelleen sairaalaan. Puhekykykin palautui vähitellen. Ensitutkimusten jälkeen havaittiin vakava vamma päässä, joka aiheutti ulkoisen suuren haavan lisäksi myös kallon sisäisen verenvuodon. Lääkärit eivät olleet toiveikkaita pojan puhekyvyn ja kävelykyvyn palautumiseen, jos ylipäätään pysyisi edes hengissä. Aivosähkökäyrät eivät luvanneet hyvää tulevaisuutta. Lisäksi raajat saivat leikkaushoitoja vaativia vammoja. kesäkuuta hälytyksen raideliikenneonnettomuuteen, kun Länsi-Vantaalla pienen pojan ja sukulaismiehen yli ajoi lähijuna. Pieni poika Ville (nimi muutettu) joutui sairaalahoitoon kolmeksi kuukaudeksi. Iloisin yllätys oli, kun hän pystyi jo syyskuun lopulla kotiutumaan sairaalasta ja kävelemään itse. Mies kärsi molempien alaraajojen täysamputaation ja menehtyi saamiensa vammojen aiheuttamiin komplikaatioihin parin viikon kuluttua onnettomuudesta tajuihinsa tulematta. 24 10/2012 S aimme aamupäivällä 26. Otin pyynnön vastaan ja välitin operatiivisen työvuoron yksikönjohtajien lisäksi kutsun myös sekä FinnHems 10:lle että Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle. Ville menetti myös onnettomuuden takia puhekykynsä sekä kävelykykynsä. Elämäniloisella pojalla hyvä ennuste Ville saapui pelastuskeskukseen tuulisena iltapäivänä 16. Onnettomuus sattui Vantaankosken rataosuudella Myyrmäen ja Louhelan asemien välissä. Molemmat loukkaantuivat vakavasti onnettomuuden seurauksena
21 vuotta itsekin alalla olleena ja 16 vuotta operatiivista työtä tehneenä voin sanoa että tätä keikkaa – enkä tuota poikaa – unohda koskaan. 10/2012 25 Tammenterhometsän pikkuväen haaverit – toimintaohjeita todellisiin tilanteisiin Kirja käsittelee arkielämän pieniä tapaturmia ja antaa nimensä mukaisesti oikeanlaisia ohjeita hätätilanteessa toimimiseen. Meitä oli Villeä vastaanottamassa itseni lisäksi onnettomuudessa mukana olleista auttajista lääkintäjohtajana toiminut Pasi Hiitomaa, pelastusyksikönjohtajana ollut Sami Saarikoski sekä kaksi konstaapelia poliisista. Tai miten ennaltaehkäistä kodin onnettomuuksia. Villen äiti lupasi tulla vielä käymään uudelleenkin poikansa kanssa paloautoja katsomaan. 09 4761 1300 loautojen näkemistä, koska äidin mukaan Villen suosikkisarja televisiossa on Palomies Sami. Sitten otimme muutaman yhteiskuvan muistoksi tapahtumasta ja halasimme hyvästeiksi. Tuota poikaa en unohda koskaan Olimme kaikki pelastustöihin kuuluneet henkilöt yhtä mieltä siitä, että tällaista tunnetta ei rahalla saa ostettua: Näimme juna vaunun alta pelastetun ja nyt hyvin toipuneen pojanvesselin täynnä elämäniloa ja hyvää vauhtia kuntoutumassa. Iloisten eläinhahmojen ja selkeän kuvituksen avulla kirja antaa mahdollisuuden käsitellä lapsen kanssa yhdessä tilanteita, joihin kuka tahansa voi joutua. Hyvästit olivat tunteikkaat. Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Punaisen Ristin kanssa. Siirryttyämme kalustohallin puolelle, konstaapelit antoivat Villelle poliisien paidan sekä pienoisauton, pelastuslaitoksen väki puolestaan nimikoidun oikean palomieskypärän. Onnettomuudessa mukana olleet poliisit keskustelivat Villen äidin kanssa sekä itse tapahtumasta että muistakin asioista. Villen äitiä kiinnosti muutama asia itse onnettomuuteen liittyen ja me auttajat luonnollisesti halusimme tietää Villen kuntoutuksen suunnan ja ennusteen. Vasemmalta vanhempi konstaapeli Juha Ali-Rantala, lääkintäesimies Pasi Hiitomaa, palomies Sami Saarikoski, ”Ville” sekä palomestari Ari Koivu Iltapäivälehden lööppi pääsi kehykseen muistoksi traagisesta päivästä. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt uusi turvallisuuskirja lapsille! Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. 91 sivua • Hinta 27 € (sis. Vierailuajankohta oli myös Villen 3-vuotissyntymäpäivä ja olimme varautuneet pienillä lahjoilla. Hänellä on tällä hetkellä erittäin hyvä ennuste, kuulemma suurelta osin hänen elämänilonsa ja pirteytensä ansiosta. Kuinka toimia, kun käärme puree tai tulipalo syttyy. Alun esittelyjen jälkeen Sami esitteli Villelle sekä hänen mukanaan tulleelle serkkupojalle Jopelle (nimi muutettu) paloautoja ja muuta kalustoa
Se on yllättänyt eniten kaikista niistä asioita, mitä harrastuksessa on kohdannut. Tiidan koulutuksessa keskitytään parhaillaan sen opettelemiseen, miten Tiida ilmaisee ohjaajalle löytäneensä etsityn ihmisen. S anna Kolehmainen on hurahtanut etsintäkoiraharrastuksessa hajujen maailmaan. Luonnossa liikkumisen lisäksi Kolehmaisen veti aikoinaan pelastuskoiratoimintaan nuorelle koiralleen mielekkään harrastuksen saaminen. 26 10/2012 Pelastuskoirat ovat monessa mukana – enemmässäkin voisivat olla Ihmisen paras ystävä löytää hajullaan. Kallio toimii myös ryhmän kouluttajana ja tarvittaessa johtaa hälytysryhmää. Kallion espanjanvesikoira Pilkku on jo taitava pelastuskoira, ja Kolehmaisen lapinporokoira Tiida vielä harjoittelee etsintätaitoja. Parhaillaan oman koiran tulkitseminen askarruttaa Kolehmaisen mieltä. – Saattaa olla, että Tiidan valmistuminen venähtää yli tavallisen neljän vuoden. Kolehmainen on myös oppinut tuntemaan lähes kaksivuotiaan lapinporokoiransa Tiidan paremmin uudenlaisten yhdessäolohetkien myötä. Ylipäänsä koirien mielenliikkeet ovat tulleet tutummiksi, sillä koulutuksessa harjoitellaan muidenkin koirien kanssa kuin omansa. – Tositilanne tuntui ensimmäisellä kerralla aika sekavalta, sillä koira ja ohjaaja liikkuvat nopeasti. En vielä lähtisi keskelle metsää käymään jotakin aluetta läpi, Kolehmainen sanoo. Kolehmainen on käynyt ensiapukurssin, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) etsintäkurssin sekä käynyt läpi Tampereen seudun etsintäkoirat ry:n koulutusta. Mari Teksti: Mia Hemming Kuvat: Niklas Oikarinen ja Mia Hemming Sanna Kolehmainen ja Mari Kallio ovat molemmat mukana hälytysryhmässä. Ohjaajan ja koiran koulutus vie oman aikansa Sanna Kolehmainen on kuulunut varsinaiseen hälytysryhmään viime keväästä lähtien. Juoksut ovat välillä estäneet harjoituksiin osallistumisen, ja haukkumalla löytämisen ilmaiseminen ei ole merkeistä helpoimpia opittavia. – Ja olen aina tykännyt liikkua luonnossa. – Olemme harjoitelleet sitä toistaiseksi parkkipaikalla ja vähitellen siirrytään metsiin. – Se ei ole mikään selvä ele, jonka koira tekee, kun se saa etsittävästä hajujäljen. Nyt pelastuskoirakoksi kouluttautuminen on kestänyt parilla runsaat puolitoista vuotta. Hän on ollut kerran mukana suunnistamassa ja parissa etsinnässä koirakon apuna ylimääräisenä silmäparina. Koiran täytyy olla fyysisesti terve, ja se ei saa olla pelokas tai aggressiivinen. – Ei mennä rastilta toiselle, vaan pitää ihan erilailla osata tulkita maastoa. Kolehmainen valitsi Tiidalle haukkumisen merkiksi. Kolehmainen ei tiedä, milloin Tiida on valmis hälytysryhmään. On vielä vaikea tietää, milloin on se tilanne, että minun pitääkin lähteä koiran mukaan. 26 10/2012 Etsintäkoirat ovat pelastuskoiria, joita käytetään ihmisten etsintään. Pelastuskoiraksi soveltuu ihan tavallinen koira Pelastuskoirakoulutukseen ei koiralta vaadita ihmeitä. – Koiran hajuaisti on ylittänyt kaikki ennakko-odotukseni, Kolehmainen sanoo. Muutenhan se on toisinpäin. Lisäksi toiminta samanhenkisten harrastuskavereiden kanssa virkistää mieltä. Etsintäkoirat toimivat Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmissä. Vasta-alkajana en ollut saanut vaikeaa aluetta, mutta silti etsintä tuntui vaikealta. Kolehmainen on joutunut harjoittelemaan suunnistustaitoakin, ja sekään ei ole ollut ihan helppoa. Mutta ihan hyvä, että saan vielä harjoitella suunnistusta ilman koiraa, siinä riittää vielä minulle opittavaa. Sanna Kolehmainen on ollut mukana hälytysryhmässä keväästä asti
Ohjaajan koulutuksessa harjoitellaan etsintäsuunnitelman tekoa, koiranlukutaitoa ja suunnistusta. – Ohjaaja käy viikoittain muutaman tunnin harjoituksissa. Hän toivoisi, että pelastuslaitosten ja pelastuskoiratoimintaa toteuttavien yhdistysten yhteistoiminnasta koottaisiin valtakunnallisesti kokonaiskuva kehittämisehdotuksineen ja -ohjeineen. 10/2012 27 Kallio kertoo, että koiran rakenteelta edellytetään vain, että koira pystyy vaivattomasti liikkumaan maastossa. Viime vuonna Pirkanmaalla oli kuusitoista hälytystä etsintään, johon koirapartio lähti mukaan. Niistä yhdessä etsinnässä koirapartio löysi kadonneen. Välttämättömiin perusvaatimuksiin kuuluu myös ensiapukurssi ja VaPelastuskoiria koulutetaan myös pelastustoimen avuksi raunioetsintätehtäviin poikkeusolojen varalle. – Koiran tulee myös tulla toimeen sekä ihmisten että koirien kanssa. Keränen kertoo pelastuskoirien hyödyntämisen pelastustehtävissä edellyttävän varustehankintoja, koulutusta sekä hälytys-, korvausja vastuuasioista sopimista. – Pirkanmaalla on jo pitkään vallinnut hyvä yhteistyö poliisin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) välillä. – Lisäksi yhteistyötaidot ovat tärkeitä, koska tämä ei koskaan ole sooloilua. Pelastustoimessa rauniokoirat enemmän hyödyksi 10/2012 27. – Kuten sellaisissa pelastusviranomaisen johtovastuulla olevissa tehtävissä, joissa ihmisiä on mahdollisesti loukussa tai hukassa. – Koiran koulutus aloitetaan alkeisharjoituksilla opettamalla palkkioiden avulla etsimään ihminen. Pikku hiljaa vaikeutetaan harjoituksia, ja koiralle opetetaan sille sopivin ilmaisutapa, jolla se viestii löytäneensä kadonneen. Osallistumme etsintöihin vain poliisin hälyttämänä, ja poliisi hälyttää meidät aina Vapepan kautta. – Voitaisiin perustaa selvitystyöryhmä, joka miettisi miten nykypäivän haasteisiin parhaiten vastattaisiin ja hyödynnettäisiin olemassa olevia resursseja. – Hälytykset eivät tule säännöllisesti pitkin vuotta, esimerkiksi keskitalvella saattaa olla hiljaista. Keränen toimii Väestönsuojelupelastuskoiraryhmänjohtajana sekä pelastuslaitoksen pelastuskoirayhteyshenkilönä. Koiran valmistuminen hälytysryhmään kestää keskimäärin kolme vuotta. Myös ohjaajan tulee pystyä liikkumaan tarvittaessa pitkiäkin aikoja joskus vaativissa maastoja sääolosuhteissa. Koiran ohjaajalta vaaditaan halua auttaa ja olla tarvittaessa käytettävissä. Palomies Jarno Keränen Oulusta näkee, että myös normaaliolojen pelastuspalvelutehtävissä voisi käyttää koulutettuja rauniokoiria ohjaajineen. Kun pakolliset kurssit on käyty, hän pääsee hälytysryhmään ilman koiraa ja koiran valmistuttua koiran kanssa. Erilaisissa luonnonvoimien aiheuttamissa onnettomuuksissa kuten lumivyöryissä, myrskyja tulvatilanteissa, tai pelastuslaitosten suorittamissa vesistöetsinnöissä, Keränen havainnollistaa. Koulutetut rauniokoirat ovat osa kunnan väestönsuojeluorganisaatiota. Rodulla tai roduttomuudella ei ole merkitystä, Kallio Tampereen Seudun Etsintäkoirista selvittää. paaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) etsintäkurssi
Pelastuslaitoksilla pitää jatkossakin olla mahdollisuus valita omalle alueelleen toimivin nuohousjärjestelmä. – Pidän kuitenkin tärkeänä, että pelastusNuohousalan Keskusliitto juhli 80 vuottaan Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteitä Teksti: Esa Aalto Kuvat: Juha Ahvenharju 28 10/2012. Jos jollakin alueella valitaan sopimusperusteinen nuohoustoiminta, pyrimme luomaan siitä sellaisen toiminnan, jossa pelastuslain henki toteutuu. Hintojen käyttäytymisestä tällaisessa toiminnassa on mahdotonta sanoa mitään, mutta laadun tasosta on pidettävä aina huolta ja sitä on parannettava. Vakinaisessa käytössä olevan asunnon savuhormit on nuohoutettava vuosittain. – Hyvä on tietenkin se, että asiakkaalla on mahdollisuus sopimusperusteisessa toiminnassa valita palveluntuottaja. Sopimusperusteisesta järjestelmästä meillä on pitkällä aikavälillä kokemusta vain parista kunnasta. Liitto on ollut perinteisesti piirinuohouksen kannalla. Lain tarkoittamat velvollisuudet koskevat myös tätä toimintaa eikä asiakas voi sopimusperusteisessa toiminnassakaan itse valita nuohousväliä, Virranta muistuttaa. On kuitenkin muistettava, että Suomi on harvaan asuttu maa eikä tänne sovi liian tiukkakaan ohjaus. Lainsäädännöllä on pitkät perinteet eikä se ole aikojen saatossa paljoakaan muuttunut. Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja Petteri Virranta sanoo, että sopimusperusteinen nuohous herättää nuohoojien keskuudessa ristiriitaisia ajatuksia. – Tärkeintä on löytää jokaiselle alueelle paras ja toimivin nuohoustapa. – Kuten tekemässämme kyselytutkimuksessakin tuli esille, sopimusperusteisen toiminnan vapaa nuohous voidaan käsittää myös väärin. Tämän perusteella järjestelmän laajempaa toimivuutta on vaikea vielä arvioida. Ei suuria muutoksia Sisäsianministeriössä tehtävästä nuohoustoiminnan esiselvityksestä nuohoojat eivät Virrannan mukaan odota merkittäviä muutoksia toimintaan. On selvää, että nuohoustoiminta kehittyy ja tässä kehityksessä meidän pitää olla mukana. Tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden kokemuksia nuohouksesta, asiakastyytyväisyyttä ja mielipidettä piiritai sopimusperusteisesta nuohousjärjestelmästä. – Aika näyttää, mitkä mahdollisesti ovat ministeriön jatkotoimenpiteet. T utkimuksessa haastateltiin 499 vastaajaa lokakuussa 2012 Itä-Uudenmaan ja Asikkalan/Lappeenrannan alueella. – Valtaosa vastustaa, mutta on myös heitä, jotta sitä kannattavat. 28 10/2012 Nuohousalan Keskusliiton Taloustutkimus Oy:llä teettämässä tutkimuksessa ilmeni, että vain hieman yli puolet vastanneista oli huolehtinut hormin nuohouksesta kuluneen vuoden aikana
Nyt voimme asiaan lain turvin puuttua, kun aikaisemmin asia oli rakentamismääräyskokoelmassa. – Viime aikoina on puhututtanut sopimusperusteisen nuohouksen lisääntyminen. Sopimusperusteinen puhututtaa Nuohousalan Keskusliiton 80-vuotisjuhlassa puhunut sisäasiainministeri Päivi Räsänen kertoi, että ministeriössä tehtävässä nuohoustoiminnan esiselvityksessä kartoitetaan nuohouspalvelujen järjestämisen nykytilanne. Asiakaspalveluammatti Ministeri Räsänen muistutti myös tavoiteltaessa pelastustoimen strategista päämäärää ehkäistä onnettomuuksia tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa, on nuohoojilla tässä keskeinen asema. Laura Löppönen ja Elisa Laamanen olivat sanoittaneet tuttuja lauluja hauskasti nuohoojista kertoviksi värssyiksi. Turvallisuusviestijä, ok Nuohoojat suhtautuvat Petteri Virrannan mukaan positiivisesti omaan rooliinsa turvallisuusviestijänä. 10/2012 29 laitokset säilyvät jatkossakin valvovana viranomaisena eikä sopimusperusteisessa toiminnassakaan tämä suhde saa katketa. Katoilla työtä tekevän nuohoojan työturvallisuus on ollut useasti huonoa. varapuheenjohtaja Esko Penttilä (vas.). – Uskomme, että lain ansiosta työturvallisuutemme paranee ajan kanssa, vaikka vielä puutteet ovat jokapäiväistä arkea, Petteri Virranta toteaa. Nuohouskin pitää nähdä katsastuksena, ja vaikka ei olisikaan mitään huomautettavaa, se on pelkästään hyvä asia. Koska nuohoojan ammatti on ennen kaikkea asiakaspalveluammatti, tulee havainnosta huomata kertoa viranomaisten lisäksi myös asiakkaalle. Nuohousalan Keskusliiton 80-vuotisjuhlassakin esille nousi nuohouksen vertaaminen autokatsastukseen. Myös sääntelyn toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita arvioidaan ottaen huomioon vaikutukset nuohouspalveluiden tarjontaan ja saatavuuteen, valvontaan, sisältöön, hintaan sekä laatuun unohtamatta maksavan asiakkaan näkökulmaa. Eikä ole myöskään montaa sellaista viranomaista, joka näin säännöllisesti käy asunnoissa tai muissa kohteissa huolehtimassa paloturvallisuuteen liittyvistä asioista. Ellei näin ole, nuohooja voi antaa vikailmoituksen. Nuohoojat juhlatuulella.. – Se on ihan hyvä vertaus. Nyt on mahdollista saada laajempaa kokemusta tästä järjestämistavasta ja sen vaikutuksista nuohouspalveluihin. Viimeisen vuoden aikana usea pelastustoimen alue on vapauttanut enemmän nuohouspiirejä vapaalle kilpailulle. Asiakkaan nuohoojalta saadut käytännön neuvot ja ohjeet esimerkiksi puunpoltosta ovat kirjaimellisesti rahan arvoisia, ministeri Räsänen painotti. Samalla nuohousta koskevien olemassa olevien säädösten toteutumista testataan käytännössä eri näkökulmasta kuin aikaisemmin. Myös me odotamme Ruotsissa valmistuvaa lakiuudistuksen seurantaraporttia. – Se nostaa myös oman alamme arvostusta. – Voi olla myös mahdollista lisätä osaltamme sellaista toimintaa, vaikka työhömme jo nyt kuuluu opastus ja neuvonta. – Muuttuva toimintaympäristö asettaa vaatimuksia myös nuohoojan ammattitaidolle. Voice of Finland -laulukilpailusta tunnetuksi tullut Kim Koskinen on toiminut myös nuohoojana. – Suomeen verrattavissa olevaa nuohousta tehdään myös Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa nuohousta uudistettiin merkittävästi vuonna 2004, jolloin nuohoustyön sisällöstä erotettiin omiksi kokonaisuuksikseen hormin puhdistus ja tulisijan sekä savuhormin kunnon tarkastaminen. Toivon, että tulevaisuudessakin pelastusviranomaiset voivat luottaa nuohoojien asiantuntijuuteen erottaa virheelliset ja turvalliset asennukset toisistaan sekä nuohoojien aktiivisuuteen ilmoittaa havaitsemistaan vioista. Usein nuohousta saatetaan sanoa turhaksi rahastukseksi, jos ei olekaan mitään vikaa nuohottavaa kohteessa. Sillä saattaa olla jotain uutta annettavaa säädösten kehittämistyöhön, toiminnan tehostamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Ensimmäistä kertaa lainsäädännössä on pelastuslaissa kirjattu, että kattotikkaat ja katon turvavälineiden pitää olla kunnossa ja ne ovat kiinteistön vastuulla. Molemmissa naapurimaissamme pohditaan parhaillaan nuohoussäädösten toimivuutta. Nuohoojamestarit Matti Virranta ja Mauri Leinonen saivat vuosikymmeniä kestäneestä yrittäjäurasta Yrittäjäristin Timanttiristin. Nuohous pitää ehdottomasti nähdä myös ennaltaehkäisevänä palontorjuntana. Sen ojensivat puheenjohtaja Petteri Matinpoika Virranta ja 1. Tosin enemmän se on nyt tulisijojen käyttöön liittyvää, mutta siihen voisi sisältyä toki muutakin, esimerkiksi palovaroittimiin liittyvää turvallisuustyötä. Autoja katsastettaessakin on mieluummin hyvä, jos auto saa heti hyväksynnän. Hän esiintyi entisten kollegoidensa edessä, liiton 80-vuotisjuhlassa yhdessä säestäjänsä Mikko Salovaaran kanssa. – Valitettavasti se on sitä yhä, vaikka vähitellen tilanne alkaakin parantua
Toiset lapset saattavat innostua pelkistä paloautoista, mutta jos tapahtumassa vierailee useampana vuonna, olisi tapahtuman hyvä tarjota muutakin. Oli kiva huomata, että paikallinen yhteistyö toimii, vaikka valtakunnallisesti If ei enää olekaan mukana tukemassa tapahtumaa. Näin sanoo pikkupoika innokkaalla äänellä kampanjan radiomainoksessa. Lapset olisivat halunneet jäädä Puistolan VPK:n vieressä sijaitsevaan leikkipuistoon, jäihän sinne kavereita telmimään myös. Siellä tapasimme ystäviämmekin, toisia sovitusti, toisia sattumalta, lapsiperheitä hekin. Hauska tapahtuma, lapset tykkäävät ja syötävääkin siellä on hyvässä lykyssä tarjolla. Päivä Paloasemalla -tapahtumalle kannattaakin hakea paikallisia yhteistyökumppaneita, ja saada siten tapahtumasta monipuolisemman ja värikkäämmän. Tunnelma paloasemalle saavuttaessa oli kuin olisi saapunut isommallekin festarialueelle. Pieniä ihmisiä ja punaisia ilmapalloja vilisi ympäriinsä, aika kaukanakin paloasemasta. Jouduin vielä muutamaan kertaan innostamaan testiryhmää lupaamalla konttaamista savun alta, kynttilöiden sammuttamista, joulukalenterit, glögiä ja pipareita. Paloauto oli pop. Väkeä oli kuin pipoa ja toimittajiakin oli paikalla. Puistolassa oli ilmaiseksi tarjolla sisätiloissa mehua, glögiä, kahvia ja pipareita. Haagan VPK arvioi kävijämääräksi liki 600 henkeä. Puistolan VPK:lla oli Ifin edustajat Tikkurilan konttorista jakamassa esitteitä ja heijastimia. Johan muuttui ääni kellossa ja lauantain suunnitelma oli selvä. Mikä on menestyksen salaisuus. Pelastautumista ja punaisia ilmapalloja Seuraavaksi lähdimme Haagan VPK:hon. Paloautot kiinnostivat yllättävän vähän. Värväsin testiryhmään mieheni ja nelivuotiaat kaksosemme, ja lähdimme ottamaan asiasta selvää. 30 10/2012 Ä iti, nyt lauantaina on taas Päivä Paloasemalla -tapahtuma, kai mekin mennään. Tapahtuman alkamisesta alle tunnissa oli jaettu 200 ilmapalloa ja myyty 100 lasten palomieskypärää. Todellisuus oli ainakin meidän perheessä hieman toinen: Minä: ”Lapset, mennäänkö lauantaina käymään paloasemalla?”. Puistolan VPK kertoi päivän kävijämääräksi ennätykselliset 508 henkeä. Molemmat lapset kuorossa: ”Nooo, ääääh, eeei, mitä muuta voitaisiin tehdä?”. Päivän oppi nro 1: Päivä Paloasemalla -tapahtuman pitää tarjota muutakin kuin paloaseman ja paloautoja. Leipää & sirkushuveja paloasemilla Sitähän Päivä Paloasemalla -tapahtuma pitkälti on. Päivän oppi nro 2: Kyllä se paloautokin jo pelkästään innostaa lapsia melkoisen paljon. Puistolassa ei ollut oikeastaan tehtävärasteja. Testiryhmä alkoi siis hiipua jo ennen starttia. Teksti: Riikka Ahopelto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Kuvat: Mika Ahopelto, Riikka Ahopelto, Hannu Timonen. Pieneksi ”kyläksi” se on melkoinen saavutus. Lapset tykkäsivät ja ”kahviosta” sai mukaansa myös joulukalenterin. Kattilapaloa olisi demonstroitu jossakin vaiheessa, mutta emme malttaneet odotella. Siihen päälle vielä mehu ja pipari, niin muuta ei välttämättä tarvita. Suosittu tapahtuma jatkaa nousuaan ja yleisöä oli tänä vuonna lähes yhtä paljon kuin viime vuonna, vaikka paloasemia oli mukana melkein sata vähemmän. Otin käyttöön ensimmäisen porkkanan: ”Sieltä kyllä saisi ilmapalloja…”. Kaiuttimista kantautui selostus jo pitkälle, joten ei ollut vaikea löytää perille. Osa yleisöstä kertoi löytäneensä paikalle sattumalta, kun oli kuullut kuulutukset läheiseen leikkipuistoon. Lauantaiaamuna testiryhmä kuitenkin puhkui intoa ja lähdimme matkaan iloisin mielin. Paloauto! Mehua! Glögiä! Pipareita! Kavereita! Innostus oli aikamoinen, kun saavuimme kiertueemme ensimmäiselle etapille, Puistolan VPK:lle. Mutta velvollisuus kutsui testiryhmää, joten muistutin lapsia paloautoilmapalloista, joita Haagan VPK:lla oli jaossa, ja taas mentiin
Tapahtuman suunnittelussa onkin kiinnitetty erityistä huomiota eri toimijoiden rooleihin. Päivä Paloasemalla -tapahtuma toteutettiin tänä vuonna jo viidennen kerran. Tapahtuman Facebook-sivulla on yli 10000 fania. Savukoneesta tuli savua ja lapset ryömivät ryöPäivä Paloasemalla tapahtumissa on vieraillut jo viisi prosenttia suomalaisista. Huh helpotus! Pienten testiryhmäläisten silmät loistivat heidän saatuaan ilmapallot. Menimme sisälle konttiin ja nuori naispuolinen palokuntalainen kehotti meitä istumaan kontin perällä olevalle sohvalle. Ensimmäisten neljän vuoden ajan vakuutusyhtiö If toimi tapahtuman pääyhteistyökumppanina. Vuosittainen Päivä Paloasemalla -tapahtuma perustuu yhteiseen, etukäteen suunniteltuun konseptiin. Upeaa on ollut huomata, että palokunnat elävöittävät tapahtumiaan omilla erikoisuuksillaan. Päivä Paloasemalla on vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävimmistä turvallisuusviestinnän kampanjoista Suomessa. Lapset olivat innoissaan myös tehtävärasteista, mutta rasteille oli aika paljon jonoa, joten päätimme jättää osan rasteista viimeiselle etapille. Erityiskiitokset kuuluvat niin ikään Palosuojelurahastolle, joka on tukenut tapahtumaa vuosittain 50 prosentin osuudella. Monille ihmisille tapahtuma on ollut ensi kosketus palokuntaan ja sen toimintaan. 10/2012 31 Onneksi SPEKin järjestöpäällikkö Valtteri Tervala, joka on myös Haagan VPK:n päällikkö, oli laittanut lapsillemme syrjään pari ilmapalloa. Se antaa mahdollisuuden kerrata paloturvallisuusPäivä Paloasemalla on menestystarina vailla vertaa asioita sekä tutustua uusiin asioihin, joihin ei välttämättä kotona ole aiemmin kiinnittänyt huomiota. Tänä vuonna omarahoitusosuudesta huolehtivat pelastuslaitokset, palokunnat ja SPEK. Osa palokunnista tarjoaa vierailijoille ilmapalloja, hernekeittoa ja makkaraa. Palokuntien ja palokuntatoiminnan tunnettavuus alueellaan on lisääntynyt merkittävästi. Tapahtuma on todellinen elämys lapselle ja toivottavasti jättää ”siemenen” turvallisuusasioista sekä palokuntanuorten toiminnasta mieleen itämään”. Pelastautumisrasti oli hitti. Täten toivoisikin, että entistä useampi palokunta näkisi yhteisen konseptin tuoman lisäarvon ja ottaisi tapahtuman ohjelmistoonsa. Teksti: Petri Jaatinen, SPEK Elias harjoittelee kynttilöiden sammuttamista Asolan VPK:lla.. Yhteistyö ja yhteinen konsepti tuo lisäarvoa ja lisää vaikuttavuutta. Hän kyseli lapsilta, miten pitää poistua savun alta ja kyllä tämä äiti oli vähän polleana, kun lapset vastasivat reippaasti: kontaten! Sitten harjoiteltiin sitä savun alta konttaamista. Monissa palokunnissa tapahtumaa on hyödynnetty myös rekrytoinnin apuna. Tavoitteet tähtäävät kodin paloturvallisuuden parantamiseen. Viimevuonna kävijäpalautteeseen vastanneista 40 prosenttia ilmoitti hankkineensa sammutuspeitteen tapahtuman innoittamana. Kävijöille jaettavan joulukalenterin kääntöpuolella olevat lautapelit, piparkakkupaloauto-ohjeet ja erilaiset yleisökilpailut, kuten sammutuspeitteen säilytyspussin tuunauskilpailu, lisäävät turvallisuusviestin siirtovaikutuksia. Tapahtuman opit välittyvät koteihin erilaisten tapahtumaan suunniteltujen ”kotitehtävien” myötä. ”Paloaseman henkilökunta oli huomioon ottavaa ja suuresta ihmismäärästä huolimatta aikaa tuntui riittävän kaikille! Iso kiitos PALOMIEHILLE!” ”Tapahtuma on tärkeä kaikin tavoin. Paloturvallisuusoppeja jakaa vuosittain nelisen tuhatta pelastusalan henkilöä. Muun muassa Pohjois-Karjalassa parisen vuotta sitten järjestettyjen tapahtumien tiimoilta rekrytoitiin yli viisikymmentä uutta sammutusmiestä heille varta vasten järjestettyjen sammutustyökurssien myötä. Kuluneiden viiden vuoden aikana on järjestetty 1157 tapahtumaa, joihin on osallistunut yli neljännesmiljoona suomalaista. Tapahtumissa tarjotaan mahdollisuutta paloautoajeluun ja kahvitteluun. Tapahtuman myötä lähiseudun asukkaat ovat saaneet tärkeitä käytännön taitoja siitä, miten ehkäistä tulipaloja ennalta ja miten toimia mahdollisessa tulipalotilanteessa. Tämä helpottaa suuresti paikallista työtä. Tapahtuman myötä saatu julkisuus nostaa koko pelastusalan arvostusta. Yhteistyökumppaneiden rooli on merkittävä tapahtuman toteuttamisen kannalta. Kävijät antavat kiitosta. Onpa joissakin tapahtumissa vieraillut itse joulupukkikin. SPEK suunnittelee tapahtumakokonaisuuden yhteisesti asetettujen vuosittaisten vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti, pelastusliitot toimivat alueellisena koordinaattorina, pelastuslaitokset ja palokunnat varsinaisina tapahtumien järjestäjinä. Valtakunnallinen tiedotus ja markkinointi, radio, lehti ja internet mainoksineen tuo kävijät paloasemille kuin itsestään
Kokonaisuudessaan rasti oli aivan loistavaa, konkreettista ja henkilökohtaista paloturvallisuuskoulutusta. Kun se lopulta syttyi, oli esitys kaiken odottamisen väärti. Ensi vuonna nähdään taas! Valtteri Tervala opastaa sammutuspeitteen käytössä Haagan VPK:lla. Tapahtuma tarjoaa siis loistavat puitteet paloturvallisuusviestinnälle: aina yhtä kiinnostavat paloautot houkuttelevat koko perheen paloasemalle ja jännittävät tehtävärastit opettavat tärkeitä paloturvallisuusasioita niin lapsille kuin aikuisillekin. Lopuksi seurattiin vielä rasvapalonäytöstä. Päivän oppi nro 4: Väsyneelle lapselle paloturvallisuusasioita – tai mitään muutakaan – on turha yrittää opettaa. Action kiinnostaa lapsia ja aikuisia, joten näytökset ovat hyviä. Kaikille paloasemilla vierailleille ja erityisesti rasteja suorittaneille lapsille ja aikuisille jäi varmasti mieleen tärkeitä turvallisuusoppeja päivästä. Sitä harmiteltiin, että harrastusta ei voi aloittaa aikaisemmin. Pienetkin lapset voivat tapahtuman avulla oppia huolellisuutta ja varovaisuutta tulipalojen ehkäisemiseksi sekä toimimista tulipalotilanteessa. Testiryhmäkin palasi paloasemalle. Vastaukset tulivat epäröimättä: Eliaksen mielestä kivointa oli savun alta konttaaminen ja Elisen mielestä paloautossa istuminen. 7-vuotiaana joku toinen harrastus on ehtinyt jo viedä mennessään. Testiryhmä ei siis ollut enää parhaassa vireessä saapuessamme Asolan VPK:lle. Perhekeskeisyys ja lasten kanssa yhdessä harrastaminen on nouseva megatrendi, jonka myötä palokuntatoiminta voi alkaa kiinnostaa entistä enemmän – tarjoaahan se parhaimmillaan toimintaa koko perheelle. Testiryhmän kanssa paloasemilla vieraileminen vahvisti uskoani siitä, että olemme oikealla ja hyvällä asialla. Haagan VPK:lla näimme myös, miten sammutuspeitettä käytetään oikeaoppisesti sekä ostimme vielä äijämakkarat ja jatkoimme matkaa kohti viimeistä etappia, Asolan VPK:ta. Lähialueen muut paloasemat eivät järjestäneet tapahtumaa, joten yleisöä tuli Asolaan kauempaakin. Rastilla sai hengittää paineilmaa kasvo-osan kautta. mimistunnelin läpi ja poistivat esteitä kulkureitiltä. Pari viikkoa tapahtuman jälkeen kysyin lapsilta, mikä oli parasta Päivässä Paloasemalla. Näytös teki varmasti kaikkiin vaikutuksen ja sen nähneet muistavat ikuisesti, että rasvapaloa ei tosiaankaan pidä yrittää sammuttaa vedellä. Rastilla sai hyvää henkilökohtaista opastusta siihen, miksi kynttilät pitää sammuttaa kynttilänsammuttimella eikä puhaltamalla ja miksi kynttilöitä ei saa polttaa ihan vierivieressä. Paloasemalla vierailu ja nuorten palokuntalaisten näkeminen herättää kiinnostuksen harrastusta kohtaan. Telttaan otettiin kerralla parisenkymmentä henkeä ja siellä kerrottiin havainnollisesti, miten palovaroitin reagoi savuun ja miten tulee poistua hätäuloskäyntimerkkejä seuraten ulos tulipalotilanteessa. Iso kiitos kaikille tahoille, jotka teette tapahtuman mahdolliseksi: palokunnat, pelastuslaitokset, SPEK, pelastusliitot ja PSR. Lapset kuuntelivat keskittyneesti ja kiinnostuneesti. Mitä jäi mieleen. Riikka Ahopellon reippaaseen testiryhmään kuuluivat kaksoset Elise ja Elias Ahopelto. Päivän oppi nro 5: Yhteistyössä on voimaa. Ilmapallo tai muu jakotavara on toisarvoinen, mutta kuitenkin innostava lisä, ja kenties se tarvittava porkkana. Asolassa oli ilmaiseksi tarjolla itsetehtyä hernekeittoa, makkaraa, kahvia ja mehua. Sen jälkeen iski levottomuus ja oli parempi päästää testiryhmä riehumaan viereiseen leikkipuistoon. Rasva leimahti vedestä niin korkeaksi tulipatsaaksi, että yleisö oli aivan ihmeissään. Konttiin otettiin aina perhe kerrallaan saamaan oppia paloturvallisuudesta. Se on turvallisuusviestintää, mutta samalla myös konkreettista turvallisuuskoulutusta. Kävin itse vielä harjoittelemassa pelastautumista teltassa, jonka Asolan VPK oli lainannut Uudenmaan pelastusliitolta. Palautetta onkin tullut siitä, että palokuntatoiminta voisi alkaa jo varhaisemmalla iällä vaikka leikin varjolla ja ennaltaehkäisevänä toimintana. Asolan VPK arvioi kävijämääräksi 500 henkeä, mikä on 150 enemmän kuin edellisvuonna. Päivä Paloasemalla on ainutlaatuinen kampanja ja tapahtuma. 32 10/2012. Söimme herkullista hernekeittoa ja sen jälkeen lapset kävivät harjoittelemassa kynttilöiden sammuttamista. Jokaisella asemalla kuulin yleisön puhuvan palokuntanuorisotoiminnasta. Hui, sehän leimahti! Matka oli sen verran pitkä, että lapset ehtivät melkein nukahtaa autoon päiväunille rankan päivän jälkeen. Tapahtuma järjestettiin Koivukylän aluetoimikunnan tuella. Kaikki lapset yleisön joukossa jaksoivat seurata esitystä hämmästyttävän hyvin, vaikka rasvaa ei meinattu millään saada syttymään. Päivän oppi nro 3: Pienetkin lapset oppivat ällistyttävän hyvin paloturvallisuusasioita, kun opetusmenetelmä on riittävän kiinnostava. Olli Wedenojan pitämä rasti oli yksi suosituimmista Helsingin VPK:n tiloissa
Kävijöitä oli noin 250 henkeä. – Tällaisena päivänä palokunta saa konkreettisen muodon kun ihmiset pääsevät tutustumaan palokuntaan, sen kalustoon ja toimintaan. Naisja hälytysosastoonkin kaivataan aina uutta verta, ja tämä on oiva tilaisuus tuoda toimintaamme julki, Mattila sanoo. Toijalan naapurista, Kurisjärven VPK:n koulutuspäällikkö Pekka Jaakola kertoo että osallistujia tapahtumassa oli toistasataa, ja vilskettä oli kokopäivän. Virtanen kertoo itsekin aikoinaan liittyneensä Sodankylän VPK:n Vuotson kyläosaston hälytysosastoon. Paloautot kiinnostava pikkuväkeä Sodankylän palopäällikkö Markku Lehtinen on tyytyväinen päivän tapahtumaan ja yleisömäärään. Kodin turvallisuusrata oli myös osallistujilla mahdollisuus suorittaa. Kahvija mehupöydässä oli myös pipareita ja pullaa tarjolla halukkaille. Paikalla suoritettiin myös piparipaloauton arvonta, ja onni suosi Anni Rantasta. Muutama uusi jäsen Länsi-Suomessa Vahdon VPK osallistui myös samaiseen tapahtumaan. Palomestari Ari Virtanen Sodankylän pelastuskeskukselta myhäilee Mattilan kertomukselle, ja on samaa mieltä. – Mukavasti porukkaa kävi päivän aikana, ja positiivista palautetta tuli. Pikkuväkeä opetettiin myös ryömimään savuisessa tilassa, etteivät he saa savua. Vahdon VPK:n päällikkö Jani Konki kertoo paloasemalla olleen toistasataa vierailijaa päivän aikana. 10/2012 33 S odankylän pelastuskeskuksella oli 24.11.2012 hurja vilske, kun yli kaksisataa henkilöä kävi tutustumassa palokuntatoimintaan. Nyttemmin harrastuksesta on tullut ammatti, ja Ari Virtanen työskentelee Lapin pelastuslaitoksella palomestarin virassa. Palovaroittimen käyttöä opastettiin, samoin toimintaa savuisessa huoneistossa olemisessa. Palokunnalla oli kalustoesittelyä, paloautoajelutusta, ensiapukoulutusta, alkusammutusta sammutuspeitteellä, jauheja vesisammuttimilla. Kävijät saivat tutustua savusukellusrataan ja kodin paloja murtohälytinlaitteistoihin. Kävijät kiittelivät kovasti mahdollisuudesta tutustua palokunnan toimintaa ja kalustoon sekä olivat myös mielissään että kylällä järjestetään tällaisia tapahtumia. Vilskettä ja vilinää Lapissa ja Länsi-Suomessa Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Markku Lehtinen. Nuoriso nautti mehua ja pipareita, vanhempi yleisö kahvia ja pullaa. Sodankylän VPK:n nuoriso-osastonjohtaja Marko Mattila kertoo että tapahtuma oli varsin onnistunut ja kiitettävää palautetta tuli roimasti. Esillä olevat paloautot, sekä uudenkarhea paloasema kiinnosti myös yleisöä. Lisäksi yleisö sai suorittaa alkusammutusrastin, kodin turvallisuusradan, sekä Oulun-mallin kuntotestin. Esitteillä oli Toijalan VPK:n sekä Toijalan vakinaisen palokunnan kalusto, miehistö sekä paloasematilat. Alkusammutuksen ohella myös oli pieni leikkimieleinen kisa siitä kuka kaataa useamman limsapullon vesisammuttimen suihkulla. VPK:n hälytysosaston jäsenet suorittivat myös autopalon sammutusnäytöksen. Yli odotusten Pirkanmaalta Toijalan VPK:n päällikkö Markku Laaki kertoo että Päivä Paloasemalla -tapahtuma onnistui yli odotusten. – On aina ilo kun ihmiset kiinnostuvat toiminnasta, sillä nuorissahan tämän alan tulevaisuus on, palopäällikkö Lehtinen kertoo. Yritämme parhaamme mukaan kannustaa nuoria tähän palokuntaharrastukseen mukaan, ja siinä samalla tulee palokuntatoiminta tutuksi myös vanhemmille. Sodankylässä esiteltiin monipuolista palokunnantoimintaa, ja paikalla oli myös erilaisia tehtävärasteja, joista alkusammutusrasti oli suurin. Palokunnan naisosasto huolehti vieraiden kestityksestä, tarjolla oli mehua ja kahvia, samoin piparia ja pullaa. Jani Konki kehaisee että taidettiin saada muutama uusi jäsen porukkaan, niin nuoriso-osastoon kuin hälytysosastoonkin. Tarjolla oli vierailijoille kahvia, ja mehua, piparia sekä pullaa. Myös kodin turvallisuusrata oli mukana. Markku Lehtinen kertookin että lapset olivat varsin innoissaan tapahtumasta, sillä ainahan paloautot kiinnostavat pikkuväkeä. Sodankylässä VPK tekee tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen henkilöstön kanssa, ja yhteistyö toimii saumattomasti. Palokunta myös myi palovaroittimia, sammutuspeitteitä, jauhesammuttimia ja ulkotulia. On kiva kuulla, että kävijät viihtyvät ja pitävät järjestämästämme ohjelmasta. Myös sankoruiskulla sammuteltiin pieniä tulipaloja
Se tapahtui jo vuonna 1980. Nostolaite on alkuperäinen, mutta käytössä on nyt kolmas alusta. Palokunta tekee sillä myös varainhankintaa toimintamenojensa kattamiseksi. Janne Nurmi kertoo, että Salon VPK:ssa on kaksi miestä valjastettu nostolavan käyttöön. – Meille nosturista saatavat tulot ovat elintärkeitä myös paloaseman kulujen kattamiseksi. – Yritykset työllistävät autoa myös mainoksien laitoilla, lampun vaihdoilla ja erilaisilla remonteilla. Se on oiva esimerkki VPKhengestä tänä vaikeana aikana, jolloin kaikkia menoja palotoimessakin pyritään karsimaan rahan puutteen takia. Salon VPK:lla ensimmäinen oma nostolava Teksti: Esa Aalto Kuvat: Sami Seppänen Nostolavaa käytetään muun muassa lumenpudotuksissa katoilta. – Nosturia markkinoidaan nettisivuilla myös erilaisiin palveluihin esimerkiksi puunkaatoihin, joissa puu pitää pilkkoa paikoillaan eikä voi pitkänä kaataa. He voivat ajaa keikkaa päivisin ja heille maksetaan siitä tuntipalkkaa. – Onnittelen Tammisalon VPK:ta suuresta hankkeesta. – Tammisalon laite on hieman suurempi kuin meidän, sillä esimerkiksi nostokorkeutta meidän laitteessa on 25 metriä, Nurmi kertoo. Tämä tieto on virheellinen, koska Suomen ensimmäinen VPK:n hankkima nostolava-auto löytyy Salon VPK:n tallista. Pelkän sammutussopimuksen turvin emme pärjäisi, Janne Nurmi sanoo. Kaupunkialueilla sitä hommaa riittää. Auto on VPK:lle hankittu jo vuonna 1980 ja se oli Salon kaupungissa ensimmäinen palotoimen käytössä oleva nostolava-auto, palokunnan päällikkö Janne Nurmi kertoo. – Nosturi on edelleen aktiivikäytössä Salon alueella ja Kemiönsaaren kunnassa. Siinä mainittiin, että se on Suomen ensimmäinen sopimuspalokunnan itse hankkima laite. Sekin nielee rahaa, kun vaatii ikänsä takia korjaamista. Nostolava keikalla solumuovitehtaan palossa Muurlassa vuonna 2008.. – Pelastustieto-lehdessä 9/2012 oli juttu Tammisalon VPK:n hankkimasta nostolava-autosta. 34 10/2012 S alon VPK hankki ensimmäisenä oman nostolava-auton
Teknisillä määräyksillä on tehty osastointeja, jotka estävät palon etenemisen tehokkaasti. Tämä on täyttä totta. Tällaiseen olioon knv-toiminta ei pure. Mitä enemmän on asukkaita, sitä enemmän on onnettomuuksia riippumatta suoritetuista palotarkastuksista ja knv-tilaisuuksista. Mitään lineaarisia muutoksia ei edes kulmakertoimen osalta ole havaittavissa. Nykyään vain noin 300 henkilöä. Liikenteessä kuoli 30 vuotta sitten vuosittain yli 1000 henkilöä. Teknologia mahdollistaa ihmisten erheet ja virheet luomalla toimintaympäristön, joka sietää ja tarvittaessa korjaa ihmisen virheellisen toiminnan. Kun katselee onnettomuustilastoja, voi havaita, että onnettomuuksien määrä on suorassa suhteessa asukaslukuun. Ihmisen toimintaympäristö tulisi rakentaa ihmisen erheet ja häiriöt sietäväksi. Preventiivisen toiminnan keinot olivat aluksi kaavaja rakentamismääräykset. Nykyään yksi asunto muodostaa niin sanotun paloteknisen osaston. Palovaroitin oli ensimmäinen koko kansan tekninen suoja, joka mahdollistaa ainakin rakennuksesta poistumisen ja mahdollisen alkusammutuksen tai yrityksen. Nykyään enää noin 50 henkilöä. Toisaalta Suomessa on pohjoismaiden parhaat vahinkotilastot, jotka kertovat, että operatiivinen toiminta on tehokasta ja vaikuttavaa. Kuten me kaikki tiedämme, ihminen on muutakin kuin rationaalisesti käyttäytyvä olio. Jotta Suomi olisi Euroopan turvallisin maa, se vaatii radikaalia muutosta nykyiseen strategiaan. Uusilla turvallisilla työvälineillä ja työpaikoilla sattuu vähemmän työtapaturmia. Tämä ei tarkoita sitä, että tarkastusja knv-toiminta olisivat tarpeettomia. Näyttää siltä, että palotarkastusja knv-toiminnan vaikuttavuus lyhyellä aikavälillä on ollut heikkoa. Sisäasiainministeriön pelastustoimen edellisessä strategiassa oli asetettu visioksi, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Sen näkee, kun vertaa vanhoja valokuvia 1960–70-luvulta nykyisiin 2000-luvun koteihin. Ihminen on erehtyväinen, tekee virhearviointeja, hosuu, kiirehtii, on huolimaton ja välinpitämätön, laiska ja mukavuudenhaluinen olio. Vasta 1990-luvulla keinovalikoima lisääntyi koulutus-, neuvonta ja valistustoiminnalla (knv). Ja syykin on selvä. Pelastustoimen 6 minuutin toimintavalmiusaika ei riitä pelastamaan ihmisiä huoneistoista kuin poikkeustapauksissa. Ainakin Turku, Helsinki ja Oulu ovat palaneet useamman kerran. En tiedä syytä aikataulun myöhentämiselle. Koska tämä on reaalinen tilanne, tulee preventiivistä keinovalikoimaa laajentaa. Nykyisten paloasemaverkostojen palveluntarjonta ei ole riittävää kuin aivan lähialueiden asukkaille. Vielä sata vuotta sitten tulen päästessä irti saattoi palaa koko kaupunki, mutta nykyään se on käytännössä mahdotonta. Nykyisen strategian keskeisin heikkous on siinä, että se ei huomioi jo nyt käytössä olevaa turvallisuusteknologiaa ja eurooppalaisia käytäntöjä. Toinen tekninen suojaus on ollut itsestään sammuvat savukkeet. Liikenneturvallisuudessa teknologialla on luotu entistä turvallisempi liikenne. Mielestäni ne sopivat pelastustoimeen varsin hyvin. Puhutaan pelastustoimen reaktiivisesta ja preventiivisestä osasta – tai operatiivisesta ja ehkäisevästä puolesta. Asuinhuoneistoissa oleva tavaran määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Ajan kuluessa tuo tavoite ei ole muuttunut, mutta sama asia voidaan hoitaa myös etukäteisjärjestelyin ja paljon halvemmalla. Sitten aloitettiin palotarkastustoiminta, jolla haluttiin tarkistaa rakennuksen toimintakyky tulipalon sattuessa. Mutta myös tavalliset ihmiset ja heikommassa asemassa olevat kansalaiset tarvitsevat nykyistä tehokkaampaa suojaa. Ne ovat yksinkertaiset ja ymmärrettävät. Työtapaturmissa kuoli 30 vuotta sitten yli 100 henkilöä vuosittain. Mitä vähemmän vahinkoja, loukkaantuneita ja kuolleita on, sitä turvallisempaa on. Pääoman edustajat ovat aina osanneet suojata tuotantolaitoksensa, omaisuutensa ja itsensä. Toiminnan kohteeksi knv-toiminnassa tuli rakennuksen sijaan rationaalisesti käyttäytyvä ihminen. Käytännössä tuli tuhoaa nykyään aina yhden paloteknisen osaston, jos sammutustyö on hoidettu oikeaoppisesti. Ihmettelen vain millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa 2025. Vuosien saatossa osastoinnin koko on pienentynyt. Sen tulee olla nykykäytännön mukaan resilentti eli häiriön kestävä tai poikkeamasta mahdollisimman pikaisesti ja joustavasti toipuva. Mittaristo muodostuu välittömistä vahingoista, loukkaantuneista ja kuolleista. Korttelin yhden talon palaessa ei pala korttelin muut talot puhumattakaan toisen korttelin taloista. Pelastustoimessa ei ole hyödynnetty teknologiaa riittävästi eikä tiedostettu teknologian merkitystä turvallisuuden luojana arjen elämässä. Ilman teknologiaa ei luoda turvallisuutta, mutta toisaalta turvallisuus ei ole pelkkää teknologiaa, todetaan VTT:n sloganissa. Myös tutkimusta näistä asioista on tehty vähän. Ne ovat hyödyllistä ja järkevää toimintaa, vaikka niiden vaikuttavuutta ei ole toistaiseksi kyetty mittaamaan. Pelastustoimen onnettomuusja uhriluvuissa ei ole tapahtunut kehitystä alaspäin juuri lainkaan ponnisteluista huolimatta. Pelkillä palotarkastuksilla ja knv-toiminnalla Suomesta ei tule Euroopan turvallisinta maata vuonna 2025. Toimintavalmiusajan nopeutuminen, teknisesti parempi kalusto ja henkilöstön parempi osaaminen eivät näy tilastoissa suoranaisesti. Nykyajattelun mukaan palotekninen osastointi estää 30 minuutin ajan tulen leviämisen seuraavaan osastoon – jos asukas on toiminut oikein. Yksi vaihtoehto turvallisuusmittareiden löytämiselle voisi olla kopiointi. Tämän johdosta pelastustoimi on toimintatapojen mukaisesti jaettu kahteen osaan. Teknologiaa hyödynnetään jo monilla muillakin turvallisuuslohkoilla kuten rikollisuuden torjunnassa ja maanpuolustuksessa. Ongelmana on, että meillä ei ole yhteisiä mittareita, joilla turvallisuutta mittaisimme. Voisimme kopioida Euroopan yhteiset liikenneturvallisuuden mittarit pelastustoimeen. Yhteismitallisuuden johdosta mittarit tulisi suhteuttaa vaikka 100000 asukasta kohden. Nämä edistysaskeleet eivät näy, koska asuinhuoneistojen pintamateriaalit ja tavaran määrä asunnoissa ovat leikanneet edistysaskelilla saatavat hyödyt. Molemmat ovat olleet menestystarinoita suomalaisessa pelastustoimen historiassa. Niin nopeaa on palon ja savun kehittyminen huoneistopaloissa. Uusimmassa strategiassa tavoiteaikataulu on muutettu vuoteen 2025. Aina näin ei ole ollut asian laita. Nykytasoinen operatiivinen toiminta, palotarkastukset, knv-toiminta ja teknologia tekevät Suomesta Euroopan turvallisimman maan, jos niin halutaan.. 10/2012 35 Vieraanamme Kirjoittaja Pekka Vänskä on pelastusjohtaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella Tekniikka parantaa turvallisuutta P elastustoimen tärkein tehtävä on ollut aina pitää ihmiset hengissä onnettomuuden sattuessa. Nykyiset pintamateriaalit ovat herkästi syttyviä ja palavia
Yksi suosituksista oli luoda pelastusalalle hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö. Tänä syksynä on pidetty ensimmäinen täydennyskoulutustilaisuus. Pelastusjohtajat tekivät päätöksen järjestelmän valtakunnallisesta käyttöönotosta 2010. Järjestelmä sisältää myös perusteellisen terveydellisten riskien arvioinnin. Harjoittelun ohjeet pohjautuvat paloja pelastustyön vaatimuksiin. Järjestelmän on tähän mennessä hankkinut 14 aluepelastuslaitosta, FireFit-testaajien peruskoulutuksen on käynyt 148 pelastuslaitoksen, 56 työterveyshuollon ja 6 tehdaspalokunnan edustajaa sekä 2 liikunnanohjaajaa kaikkiaan 18 pelastuslaitoksesta. Järjestelmä pohjautuu Pelastussukellusohjeeseen (2007). Samalla työnantaja saa luotettavan tiedon turvallisen työtoiminnan edellytyksistä ja sitä kautta koko yhteiskunta hyötyy. FireFit-järjestelmän kehittämisessä on meneillään kolmas PSR:n rahoittama vaihe, jossa tarkoituksena on liittää mukaan kehonja FireFit-järjestelmä eilen, tänään ja tulevaisuudessa Paraneeko fyysinen toimintakyky. Teksti: Sirpa Lusa, Anne Punakallio, Miia Wikström, Työterveyslaitos Kuvat: Kimmo Kaisto. Järjestelmään on kahdessa PSR:n rahoittamassa hankkeessa kehitetty usean pelastuslaitoksen tarjoaman pilotoinnin myötä aerobisen ja lihaskunnon harjoittelun ohjelmointiosat. Yhdessä kehittämällä parempaan tulokseen. Lisäksi edistyivät tavoitteet arviointikäytäntöjen yhtenäistymisestä, testauksen laadun parantamisesta, työterveyshuollon asiantuntemuksen käytön lisäämisestä sekä terveellisiin elintapoihin kannustamisesta. FireFit-järjestelmää kehitettiin osana pelastuslaitosten ja henkilöstön toimintakykyhanketta (2007–2009) ja sen kehittäminen sai hallituksen iltakoulun tuen (19.5.2010). Sisällön kehittämisessä on ollut mukana TTL:n asiantuntijoiden lisäksi Ari Mänttäri ja Juha Koskela UKK-instituutista. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että FireFit-järjestelmä on win–win-periaatteella toimiva järjestelmä, jossa erityisesti testattava itse yksilöllisesti hyötyy tarkoista testaukseen perustuvista harjoitteluohjelmista sekä lihaskunnon, hengitysja verenkiertoelimistön että kehonkoostumuksen osalta. 36 10/2012 F ireFit-järjestelmän (Pelastajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto ja seurantajärjestelmä) kehittäminen sai alkunsa Pelastushenkilöstön työssä jaksamisen työryhmän raportista (11.1.2006), jossa korostettiin henkilöstön fyysisestä ja henkisestä toimintakyvystä huolehtimista sekä henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun kehittämisestä
Tähän asti opittua ja tulevaisuudessa tulevaa Historiansa ensimmäiseen FireFit-täydennyskoulutukseen osallistuneilta testaajilta kysyttiin alustavia kokemuksia FireFit-järjestelmän toimivuudesta ja sen roolista testaustoiminnan kehittäjänä. Erityisesti testausprosessin tietokoneohjaus ja kattavat palauteosiot koettiin sekä hyödyllisiksi että testauksen laatua parantaviksi tekijöiksi. Lisäksi menetelmän koettiin selkeyttäneen ja yhtenäistäneen testaukseen liittyvä käytäntöjä sekä tiivistäneen pelastuslaitoksen ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Osalla testeistä on ennustearvoa työkykyyn ja tapaturmiin nähden. Pitkien työvuorojen aiheuttama kumuloiva kuormitus heikentää tasapainoa työvuoron edetessä. Miksi huomiota kehonja liikkeidenhallintaan. FireFit-järjestelmä eilen, tänään ja tulevaisuudessa Paraneeko fyysinen toimintakyky?. Testien tuli olla riittävän haastavia, mutta yksinkertaisia kenttätestejä. Pilotoidut testit ovat laajasti käytössä ja niiden luotettavuus on hyvä. Tulokset käyttäytyvät johdonmukaisesti eri-ikäryhmissä ja ikäryhmien välisessä vertailussa. Ikääntymismuutosten myötä kehonhallinnan ongelmat, TULE -oireet ja sairaudet korostuvat. Liukkaat pinnat, pelastustyö korkealla ja huonoissa valaistusolosuhteissa haastavat erityisesti tasapainonhallintajärjestelmää. Palomiehillä on paljon liikkumiseen liittyviä tapaturmia. Kyselytutkimus ja käytännön kokemukset osoittavat, ettei pelastajien liikuntaharjoittelu tällä hetkellä juurikaan sisällä puhtaasti lihashuoltoa, lämmittelyä, venyttelyä tai kehonja liikkeidenhallintaa kehittäviä osia. vaihe, jonka yhteydessä FireFit-menetelmän hankkineille pelastuslaitoksille tullaan lähettämään menetelmän käytettävyyttä ja jatkokehittämistä koskeva kysely. Testipalaute myös ”herätti” pelastajia pohtimaan venyttelyn ja keskivartalonhallinnan merkitystä oman hyvinvoinnin kannalta. Yhteensä 97 20–59-vuotiasta pelastajaa testattiin. FireFit-menetelmän käyttöönoton vaikuttavuutta pelastuslaitosten fyysisen toimintakyvyn testauskäytäntöihin tullaan kartoittamaan huomattavasti laajemmin vuoden 2013 aikana. Tämä ennaltaehkäisee tapaturmia ja vaikuttaa pelastajien toimintaja työkyvyn ylläpysymiseen työuran kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi nostamisja kantamistilanteissa sekä työskenneltäessä hankalissa työasennoissa hyvä keskivartalonhallinta on osaltaan estämässä tukija liikuntaelimistön ylikuormittumista. Testeistä kaksi on pääasiassa urheilijoilla käytettyjä. Vastaavasti liikehallintakykyjen, keskivartalon lihasten hallinnan ja liikkuvuuden kehittäminen vähentää tapaturmariskiä. Tällöin käynnistyy FireFitin 4. Toivomme aktiivista osallistumista tähän kyselyyn sekä hyvien käytäntöjen että mahdollisten kehittämiskohteiden havainnoimiseksi. Testejä pilotoitiin Tampereella ja Keski-Uudellamaalla FireFit 3 -hankkeessa valittiin kirjallishaun ja asiantuntijaraadin avustuksella ketteryys-, tasapaino-, liikkuvuus ja kehonhallintatestit tutkittaviksi miten ne toimivat pelastuslaitosympäristössä eri ikäisten pelastajien arvioin nissa. Alustavien analyysien mukaan myös uudemmilla ”urheilijatestien” tuloksilla havaittiin yhteyksiä työkykyyn. FireFit 3 -vaiheen testien ja harjoitusohjeiden hyödyntämisen toivotaan vaikuttavan pelastajien liikuntakäyttäytymisen muuttumiseen siten, että edellä mainitut asiat tulevat oleelliseksi osaksi harjoittelua. Alustavien havaintojen mukaan onnistunut käyttöönotto vaatii: • sitoutumista ja riittävää resursointia sekä pelastuslaitoskohtaisen käytännön luomiseen, että järjestelmän käyttöön kouluttautumiseen • suunnitelmallista pelastuslaitoksen sisäistä tiedottamista riittävän ajoissa ennen käyttöönottoa • kesken työuran käyttöönotto asteittain (toimii parhaiten kun käytössä rekrytointija koulutusvaiheessa sekä koko työuran ajan) • (yhteis)työn kehittämistä erityisesti työterveyshuollon kanssa • kokonaistilanteen huomioimista (sairaudet, elämäntilanne, työuran vaihe) Avainasemassa on asenne ja itsensä kehittäminen! Fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen on kaikkien yhteinen asia. 10/2012 37 liikkeidenhallinnan sekä liikkuvuuden testaamisen, seurannan ja palautteenannon osiot sekä harjoittelun ohjelmoinnin perusta. Pääsääntöisesti käyttökokemukset olivat erittäin positiivisia. Liikkuvuustestit olivat selän sivutaivutus, eteenkurotus istuen ja yläraajojen liikkuvuus. Valtaosasta on kokemusta käytöstä pelastusalallakin. Heikentynyt kehonhallinta on TULE-tapaturmien ja myös työkyvyn heikkenemisen riskitekijä. Pilotoidut testit olivat: dynaaminen tasapainotesti savusukellusvarustuksessa, joka sisälsi liikkumista noin 10 cm korkealla puomilla, T:n muotoinen ketteryysrata, ja toiminnallinen liikekartoitus, joka koostui seitsemästä kehonhallintaa ja liikkuvuutta kartoittavasta tehtävästä. Testatut vastasivat myös kyselylomakkeeseen, jossa tiedusteltiin muun muassa tapaturmia, koettua työkykyä ja liikunta-aktiivisuutta. Ketteryydestä on hyötyä ahtaissa paikoissa liikuttaessa ja normaalit liikelaajuudet mahdollistavat jouhevan työvälineiden käytön erilaisissa työasennoissa ja olosuhteissa. Lisävaatimusta kehonhallinnalle tuo myös palonsuojavarustuksen käyttö. Syvällisempi tulosten analyysi osoittaa vuoden 2013 aikana, mitkä pilotoiduista testeistä soveltuvat FireFit-järjestelmään ja kuka niitä toteuttaa: työterveyshuolto vai testaajat
Yrityksessä on kahdeksan työntekijää. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. Asiakkaitamme ovat pääasiassa kotimaiset pelastuslaitokset ja näille kalustoa valmistavat ja myyvät yritykset. Itse valmistamiemme tuotteiden ohella tuomme maahan Tohatsu Corporationin valmistamia moottoriruiskuja ja Rud. SPLY oli syntynyt. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. Lisäksi tuotantoon kuuluvat vesitykit, imuletkujen liittimet sekä palopumppujen lisävarusteet. Koulutustilaisuuksiin pitää saada jäsenyrityksistä tähänastista laajempi osanotto, jotta tieto saadaan tehokkaaseen käyttöön. Viime vuosina pumppauskalustoa on tarvittu myös veden siirtoon kevätja sadetulvien yhteydessä. Ilmaston muuttumisen takia nämä tilanteet saattavat toistua entistä useammin. Vientiä on vuosien varrella ollut säännöllisen epäsäännöllisesti lähinnä yhteistyökumppaniemme kautta lähes ympäri maailman. Säilyttääksemme asemamme markkinoilla joudumme jatkuvasti kehittämään tuotettamme ja toimintojamme. 38 10/2012 40-vuotias SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. Näillä palveluilla olemme pystyneet pitämään yllä kotimaista tuotantoa tuontituotteiden puristuksessa. Olennainen osa yrityksen toimintaa on huoltoja varaosapalvelu. Julkisten hankintojen osapuolten yhteistyön ja ymmärtämisen kehittäminen on myös yhdistyksen suuri päämäärä.. SPLY on myös yksi yhdeksästä Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. Kansainvälisen kaupankäynnin avautuminen ja helpottuminen on haaste, johon joudumme koko ajan paneutumaan. SPLY täytti tänä vuonna 40 vuotta. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Tuli sammuu vastaisuudessakin vedellä sammutustekniikoiden ja -taktiikoiden kehittymisestä huolimatta, joten veden siirtoon tarvitaan kalustoa. Yleisen turvallisuutemme takia kaluston on siis oltava kunnossa ja siinä me voimme olla avuksi. Veikko Nummela Oy Toimitusjohtaja Leo Huttunen Veikko Nummela Oy on Kaarinassa vuodesta 1968 asti toiminut konepaja. Jatkuvasti ikääntyvän kaluston ylläpito vaatii kykyä toimittaa huoltoja varaosapalvelut nopeasti ja kattavasti. huhtikuuta 1972. Yritys valmistaa päätuotteenaan Esteri-palopumppuja. Pelastustieto on julkaissut vuoden aikana lyhyet esittelyt jäsenyrityksistä ympäri Suomen ja uusien jäsenyritysten myötä esittelyt jatkuvat vielä alkuvuodesta 2013. Prey GmbH:n valmistamia letkunhuoltolaitteita. SPLY:n vaikuttavuutta asiantuntijaelimenä pitää nostaa lisäämällä jäsenmäärää niin, että se kattaa alan toimijat mahdollisimman monipuolisesti. Kiinteästi asennettavia pumppuja Veikko Nummela Oy on valmistanut 44 vuotta ja asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi toimitamme kaikkiin tuotteisiimme tarvittavat varaosat. Tuotteiden ja palvelujen kehittäminen luovat toisaalta mahdollisuuden hakea jalansijaa omien rajojemme ulkopuolelta. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972
Tulevaisuuden näkymät on valoisat. Konsernissa on noin 1700 työntekijää. Yritys valmistaa erilaisia pelastautumisjärjestelmiä merija offshore-alalle, muun muassa evakuiontisukkia, liukumäkiä ja pelastuslauttoja sekä myy kaikkea merellä tarvittavia pelastustuotteita. Yhtenäisiä koulutuksia tai tietopaketteja voitaisiin järjestää alan tapahtumissa. Olennaisen osan kokonaispalvelua muodostavat varmat varaosatoimitukset ja toimitettujen laiteratkaisujen turvattu huolto kautta maan. Näissä on päästy kokeilemaan varusteita ja välineitä. Pelastuslaitosten keskuudessa näyttää vahvasti siltä, että ollaan siirtymässä uuteen väritykseen (kultainen) sammutusasujen kohdalla ja näen tässä suuren mahdollisuuden olla mukana toimittamassa kyseisiä asuja. Asiakkaamme ovat oikeastaan kaikilta teollisuuden aloilta. Tuotevalikoiman takana ovat suuret, luotettavat ja kansainvälisesti arvostetut valmistajat. Yritys työllistää noin 50 henkeä. Omia toimipisteitä on 60 ympäri maailmaa minkä lisäksi vielä 270 muiden omistuksessa olevaa huoltoja myyntipistettä. SPLY:n toiminta on tällä hetkellä varsin kattavaa ja palvelee jäsenyritysten tarpeita sangen hyvin. Esimerkiksi ajoneuvopuolella voidaan aina siirtää joitakin hankintoja tai toimia yhteistyössä naapurilaitosten kanssa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Esbjergissä, Tanskan länsirannikolla ja itse olemme Turun naapurikunnassa Liedossa. Palopuolen suurin asiakaskunta ovat pelastuslaitokset, sen lisäksi toimitamme myös sammutuspukuja eri maiden asevoimille sekä muille viranomaisille. Mielestäni meillä päin olevat opintopäivät eivät valitettavasti ole oikealle kohderyhmälle suunnattuja, siinä suhteessa meillä olisi naapurilta opittavaa. Tekninen tukkukauppa kuvaa hyvin liiketoimintamme sisältöä. Olen myös seurannut joitakin vuosia alaa Ruotsissa, missä pienimuotoiset messut ovat olleet erittäin onnistuneita. Yrityksessä työskentelee 72 henkilöä. Päätuotteet ovat paloja pelastuskäyttöön soveltuvat henkilönostimet. Viennin osalta kasvua on tasaisesti ja uusia markkina-alueita on saatu ja saadaan avattua kaiken aikaa. Vema Lift Oy on osa sataprosenttisesti kotimaisessa omistuksessa olevaa Kiitokori-konsernia. Olemme toimineet alalla jo vuodesta 1977, joten tunnemme toimintaympäristön erinomaisesti. Emoyhtiö on perustettu vuonna 1960, ja Suomeen avattiin tytäryhtiö vuonna 1990. Yleinen markkinatilanne on haaste kaikille yrityksille, mutta asiassa on myös aina toinen puoli. Maailmanlaajuinen taloudellinen lama aiheuttaa haasteita. Valmistamme nostolava-autoja, puomitikkaita ja sammutusmastoja. Kaivosmarkkinat ovat suuri liiketoiminnan osa. En usko tulevaisuuden tuovan suurta muutosta tilausten kannalta, päätuotteemme palopuolella kun on henkilökohtainen suojavarustus ja samalla kulutustavara. Lisäksi valmistamme sammutusasuja, pelastusliivejä sekä pelastautumispukuja ammattikäyttöön. Suunnittelemme toimitettavat ratkaisut yhdessä asiakkaidemme kanssa heidän tarpeistaan lähtien. Viennin osuus tuotannostamme on yli 90 prosenttia maailmanlaajuisesti. Useita hankintoja lykkääntyy tulevaisuuteen. na mahdollisuus kehittää omaa liiketoimintaa ja omalla aktiivisuudella saavuttaa uusia asiakkaita.. 10/2012 39 Viking Life-Saving Equipment Oy Myyntipäälllikkö Sami Suojanen Vema Lift Oy Myyntipäällikkö Jarmo Muuriaisniemi YTM-Industrial Oy YTM-Industrial Oy tarjoaa teknisesti korkealuokkaisia ratkaisuja, laitteita ja komponentteja kolmella päätoimialallaan, jotka ovat koneiden ja laitteiden komponentit, virtaus tekniikka sekä teollisuuden kunnossapito. Kaivosteollisuus kasvaa vahvasti seuraavina vuosina Suomessa ja myös YTM-Industrial Oy keskittyy liiketoiminnassaan tuolle sektorille. Taloudellisessa taantumassa on aiMyyntipäällikkö Simo Jylhänkangas Vema Lift Oy valmistaa ja markkinoi VEMAtuotemerkillä henkilönostimia pääasiallisesti paloja pelastustoimen käyttöön. Pääpaikka sijaitsee Kaarinassa. Olemme olleet osa kansainvälistä Indutrade-ryhmää vuodesta 1987 alkaen. Suomen konttorin 17:sta suurin osa työskentelee huollon puolella. Tuomme maahan useita laadukkaita merkkejä. Ainoa konttorimme sijaitsee Vantaan Petikossa. SPLY:ssä pitäisi saada jäsenet aktiivisemmiksi, siis myös ne jotka eivät välttämättä jo entuudestaan istu hallituksessa tai työryhmissä. Jo liikenteessä olevien alusten pelastuslaitteiden huolto on taas kansainvälisissä laeis sa määritelty ja jokavuotista. Vema Lift Oy:llä on kolme toimipistettä Turun talousalueella. Meripelastuspuolella asiakkaitamme ovat laivayhtiöt, telakat, viranomaiset, puolustusvoimat ja moni muu. Maan palokalustomyyjät ovat yhteistyössä pelastuslaitosten ja alan järjestöjen kanssa järjestäneet vuosittain erilaisia koulutus-/näyttelytapahtumia lähinnä operatiiviselle henkilökunnalle. VIKING Life-Saving Equipment Oy on osa tanskalaista VIKING Life-Saving Equipment A/S -konsernia. Yritys on perustettu vuonna 1990. Laivapuolella kilpailu on kovempi ja jotkut laivanomistajat saattavat siirtää uusien alusten rakentamista
Suomen murheellista kuolintilastoa katsottaessa meilläkin lienee tässä peiliin katsomisen paikka. Väestönsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen ehdotti väestönsuojelujärjestötoiminnan 85-vuotisjuhlassa, että nykypäivän väestönsuojelutoimintaa olisi asuntojen laajamittaisempi varustaminen automaattisilla sammutusjärjestelmillä. Tänä päivänä tätä edeltäjiensä työtä jatkaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Siksi kysynkin – retorisesti – kumpi näistä vaihtoehdoista edustaa väestönsuojelun kannalta enemmän tätä päivää ja kummalla saavutetaan suurempi kansalaisten turvallisuuden peitto. – Totta, jos asiaa katsoo pelkästään rakennusliikkeiden katteiden kautta. Kuitenkin katson, että väestönsuojelua koskevassa keskustelussa se saa aika ajoin liian suuren painon ja sen taakse jäävät väestön arkipäivän suojaamistarpeet erityisesti normaaliolojen häiriötilanteissa, luonnon katastrofeissa sekä yleisessä turvallisuuskuvassa. Vastaavasti kokonaisen asuinrakennuksen sprinklaus maksaa tästä noin puolet eli keskimäärin kaksi prosenttia. Amerikkalaiset katsovat, että sprinklaus pelastaa omaisuutta, mutta sen pääasiallisena tarkoituksena on kuitenkin ihmishenkien pelastaminen. päivä 1927 perustettiin Suomen Kaasupuolustusyhdistys, jonka toiminnasta voidaan katsoa suomalaisen väestönsuojelutyön saaneen alkunsa. Tehtyjen tutkimusten mukaan väestönsuojien rakentaminen nykyisellä normiohjauksella lisää rakennuskustannuksia keskimäärin neljällä prosentilla. Me voimme käyttää omaisuuden asuntojemme materiaaleihin, kaapelointeihin sekä viihtyvyyden lisäämiseen, mutta ne eivät lisää hädän hetkellä perheiden turvaa tulipalon yllättäessä, Lipponen tähdensi. Pitäisikö ja kenen tehtävänä olisi saada tuo liike aikaiseksi. Valitettavasti meillä on niin pieni joukko toteutuneita hankkeita, etteivät niiden perusteella vakuutusyhtiöt ole liikahtaneet tässä mihinkään suuntaan. Hyödyn sprinklauksesta pitäisikin tulla toista kautta, esimerkiksi vakuutusyhtiöiden alentuvien vakuutusmaksujen seurauksena. 40 10/2012 mIKÄ YHDISTYS. Työ siviilien suojelemiseksi jatkui myöhemmin Suomen Kaasusuojelujärjestön ja Suomen Väestönsuojelujärjestön nimellä. Hyötyjänä sprinklauksesta on myös asukas ja rakennusVäestönsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja Martti Lipponen: Sprinklaus on tämän päivän väestönsuojelua Teksti: Esa Aalto Kuvat: SPEK. Tarvitaan lain muutosta Sprinklaukseen liittyvään keskusteluun kuuluu hänen mukaansa olennaisena osana se, että rakennusliikkeet valittavat tuon kahden prosentin kululisäyksen jo sinällään nostavan hintoja ja hyydyttävän asuntomarkkinat. Marraskuun 20. ”E n ole väestönsuojien vastustaja – päin vastoin. – Asuntojen sprinklaus on erityisesti Pohjois-Amerikassa saanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana suuren painoarvon palokuolemien ennalta ehkäisyssä
Erityisesti on kiinnitettävä huomiota myös viestinnässä tiedonkulun parantamiseen sekä hallinnonalojen sisällä että niiden välillä. Valtionhallinnossa pelastustoimi nähdään osana kansalaisten kokonaisturvallisuutta. Väestönsuojelujärjestötoiminnan 85-vuotisjuhlassa muistettiin ansioituneita kunniamerkein. – Yhtenä perusteluna sille, että väestönsuojat eivät olisi enää tarpeen, on sanottu, ettei nykyinen sodankäynti tai nykyaikaiset täsmäaseet aseta siviilejä vaaraan. Muodoltaan kirja on artikkelikokoelma. Varautumisseminaarissa ja järjestötoiminnan 85-vuotisjuhlassa julkistettiin myös kirja Vaara ohi?. Vaara ohi. Hän huomautti myös että väestönsuojiin ja niiden tarpeellisuuteen liittyy myös joukko myyttejä, joita ei ole Suomessa riittävästi tutkittu. – Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa tekemiemme laskelmien mukaan yhden vakituisen paloaseman ylläpidon hinta on noin kolme miljoonaa euroa eli merkittävä kustannussäästö elinkaarensa aikana. – Selvää on, että väestönsuojarakentamisen pitkän aikajänteen vuoksi merkittävien uudelleen arviointien tekeminen edellyttää perusteellista selvitystyötä ja syvällistä harkintaa. Aihetta olisi syytä tutkia myös alan korkeakouluissa. Uskon kansalaisten hyväksyvän tämän oman arkensa turvallisuuden lisäämiseksi, sillä juuri siitähän tässä kaikessa on kysymys. Olkoon se meidän syntymäpäivälahjamme 85-vuotiaalle sekä erityisesti huomenlahja suomalaiselle väestölle, jonka suojelusta on muodostunut meille jokaiselle kunnia-asia, säätiön puheenjohtaja totesi. Siis miksipä ei, olisiko aika kypsä laajempaan rakennusja maankäyttölainsäädännön, pelastuslainsäädännön sekä vakuutuslainsäädännön muutokselle. – Kirja ei ole perinteinen järjestöhistoria, vaan katsaus erään alan, väestönsuojelun, lähimenneisyyteen ja tulevaisuuteen. Teos koostuu historiantutkijoiden ja väestönsuojelun ammattilaisten kirjoittamista tutkimusartikkeleista, katsauksista ja puheenvuoroista ja se jakautuu sisällöllisesti kolmeen osaan, esitteli tuoretta teosta SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen.. Olemme valmiit rahoittamaan osana toimintaamme näitä aihepiirejä koskevaa tutkimustyötä tarpeen mukaan useamman vuoden ajan. Tarvitsemme asenteidemme muutosta ja arjen turvallisuuden näkemistä suurkatastrofin uhkan rinnalla, Martti Lipponen korosti. Hyötyjänä on myös yhteiskunta, sillä paloturvallisuuden lisääminen vähentää palokuntien tarvetta vastinaikojen pidentyessä alkusammutuksen järjestyessä sprinklrauksen kautta. Ympäristöministeriön kesällä 2012 tekemän tutkimuksen mukaan väestönsuoja nostaa rakentamisen hintaa 30 €/m2 ja saunan rakentaminen oin 50 €/m2. – Väestönsuojien rakentaminen nähdään myös kustannuskysymyksenä ja syynä muun muassa rakentamisen kalleuteen. Tiedonkulkua saatava paremmaksi Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen totesi, että parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä, jolla säädetään valtioneuvoston tilannekeskuksen tiedonsaantioikeudesta ja viranomaisten tiedonantovelvollisuudesta. – Myös esittämääni sprinklaukseen liittyy joukko olettamuksia ja uskomuksia, jotka on syytä suomalaisittain selvittää. Nyt mahdollisesti tehtävien virhearviointien korjaaminen saattaa edellyttää kymmenien vuosien työtä. Norjan tapahtumat ja Talvivaaran tapaus osoittivat, että erilaisten kriisitilanteiden varalta on edelleen tiivistettävä tilannekuvatoiminnan ja viestinnän yhteistyötä kaikilla tasoilla. Valtioneuvoston tilannekeskuksen toiminta vakiinnutetaan ensi vuoden alusta osaksi valtioneuvostonkanslian toimintaa, ja sitä tukeva lainsäädäntö pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian. Tuleva ostaja saa siis 1450000 euroa maksavan kerrostaloasuntonsa 3000 euroa halvemmalla, jos siinä ei ole normaalioloissa varastotilana toimivaa väestönsuojaa, Esko Koskinen huomautti. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen piti tilaisuudessa juhlapuheen. Tämä taas antaa haasteen arkkitehdeille suunnitella asunnot uudelta pohjalta hyötyneliöiden lisäämiseksi. 10/2012 41 liike itse, koska paloturvallisuuden seurauksena rakennusoikeutta voidaan kohteisiin lisätä palokujien käytyä tarpeettomiksi. Väestönsuojelusäätiö voisi tulla pieneksi avuksi tähän tutkimustyöhön. Väestönsuojille vähäinen vaikutus kustannuksiin Hallitusneuvos Esko Koskinen kertoi sisäministeriön asettaman väestönsuojien rakentamisen nykytilaa selvittävän työryhmän tehtävänä olevan myös arvioida väestönsuojaamisessa huomioon otettavat uhkakuvat ja periaatteet ottaen huomioon turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon linjaukset. Lehtiartikkelissa kerrottiin Töölönlahden rannalle rakennettavasta asunnosta jonka neliöhinta oli 14500 euroa. Olisivatko kunnat valmiit kaavoituksessaan huomioimaan sprinklauksen vaikutukset ja olisivatko rakennusvalvonnan asiantuntijat valmiit työhön. – Jokaisen kriisin jäljiltä on katsottava, mitä opittavaa ja parannettavaa meillä on. Enempään asiaan tässä paneutumatta voin vain todeta, etteivät ainakaan viimeviikkoiset uutiskuvat Lähi-idästä näytä tukevan tätä käsitystä. Ja nimenomaan pelastustoimi on eräs konkreettisimmista yksittäiselle kansalaiselle näkyvistä ja vaikuttavista kokonaisturvallisuuden toimijoista, valtiosihteeri Heinonen korosti
Pienemmistä onnettomuuksista oli sekä johtajalla että pelastustoimella hyvinkin kokemusta. Ensihoidon työharjoitteluissa moni ensihoitajaopiskelija onkin jo saattanut kohdata tällaisen moniviranomaistehtävän, ja saanut näin hieman käytännön kokemusta. Kaikki pelastustoimen sekä ensihoidon henkilökunnasta tekivät varmasti parhaansa auttaakseen potilaita Konginkankaalla ja siksi onkin surullista kuulla, että selvittely kesti niin kauan. Hän teki työparinsa kanssa aluksi suunnitelman, jonka mukaisesti he kiersivät bussin yhdessä molemmin puolin tehdäkseen mahdollisimman tarkan tilannearvion. Leppäsen mukaan alueellisia toimintaohjeita tällaisille suuronnettomuustilainteille ei ollut tällöin vielä laadittu. Päätavoitteena oli potilaiden nopea kuljetus sairaalaan. Luennoitsija esitteli myös huumekoiransa. 42 10/2012. Huumausaineet poliisin sekä ensihoidon näkökulmasta Kuulimme myös huumausaineista poliisin ja ensihoidon näkökulmasta. Jos tulevaisuudessa joudumme vastaavaan tilanteeseen, uskoisin Jari Leppäsen ohjeiden olevan hyvin mielessämme. Kokemuksemme moniviranomaistehtävistä karttuu kuitenkin hitaasti, joten asioiden teoreettinen kertaaminen ja koulutus ovat äärimmäisen tärkeitä. Leppäsen pitämä luento oli todella mielenkiintoinen ja hyvin opettavainen. Hän kertoi, kuinka he toimivat, kun esimerkiksi kohtaavat asiakkaan, avaavat kohteen ovea tai miten kulkevat kerrostalon rappukäytävässä. Tällaisia onnettomuuksia Suomessa sattuu harvoin, joten kokemuksen kartuttaminen lääkintäjohtajana on vaikeaa. Tie suljettiin, tapahtumatiedot ja potilaiden lukumäärä selvitettiin sekä lisää yksiköitä tilattiin. Luennolta jäi suuronnettomuustilanteiden johtamisen kulmakivet hyvin mieleen: tilannearvion luominen, johtajuuden ottaminen ja itseluottamus, selkeät käskyt/ohjeet ja varmistus, että niitä noudatetaan, potilasmäärien kirjaaminen, raportin tekeminen heti tilanteen jälkeen ja perusperiaate, ettei johtajan tule itse osallistua potilaiden hoitoon. Leppänen kertoi kahden vuoden prosessista, johon kuului tapahtumien tarkka selvittely ja käsittely. Tulevat ensihoitajat kuulivat Konginkankaan pelastustoimista Teksti ja kuvat: Hannah Nemes Paloesimies-ensihoitaja (AMK) Jari Leppänen kertoi omista kokemuksistaan Konginkankaan onnettomuudessa. Koulutuksessa käymme hyvin suppeasti läpi huumausaineita ja niiden vaikutusta ihmisissä, ja siksi koimmekin tämän luennon erityisen hyödylliseksi. Hän kertoi olleensa oman yksikkönsä kanssa ensimmäisten joukossa kohteessa, ja ottaneensa lääkinnällisen johtovastuun heti. Paloesimies Leppänen kertoi tapahtumista lääkintäjohtajan näkökulmasta. Ensihoitajaopiskelijapäivien järjestäjät olivat ennen luentojen alkua piilottaneet ympäri luentosalia ”huumekätköjä”, ja tämä huumekoira komennettiin etsimään ne. Ympäri Suomea ammattikorkeakoulujen ensihoitajaopiskelijat kutsutaan osallistumaan luentopäiville. Luentopäivät kestävät kaksi päivää ja eri ammattikuntien edustajat pitävät luentoja. Hän kertoi omasta kokemuksestaan tapahtumista lääkintäjohtajan näkökulmasta. Konginkankaan tieliikenneonnettomuus Luentopäivät olivat tänä vuonna todella onnistuneet ja paluumatkan keskusteluista selvisikin, että selvästi mielenkiintoisin luento oli Konginkankaan tieliikenneonnettomuus, josta kertoi Keski-Suomen pelastuslaitoksen paloesimies-ensihoitaja (AMK) Jari Leppänen. Ensimmäisen luennon piti vanhempi konstaapeli huumausaineista kentällä. Hän kertoi eri huumausaineista ja siitä, kuinka tunnistaa eri huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevat potilaat. Tänä vuonna päivät järjestettiin Kuopiossa. Paperirullalastia kuljettanut täysperävaunullinen kuorma-auto törmäsi linja-autoon, jossa oli 36 matkustajaa. Luentojen aiheet olivat huumausaineet kentällä, poliisin taktiikkaa sovellettuna ensihoitoon sekä intoksikaatio ensihoidossa. Luentojen aiheita olivat ensihoitolääkärin rooli monipotilastilanteessa, Konginkankaan tieliikenneonnettomuus 2004, moottoritieonnettomuus Kallansillat 2011 sekä kriisinhoito tehtävän jälkeen. Koulumme opetusohjelma sisältää vain vähän teoriatai simulaatio-opetusta siitä kuinka toimia esimerkiksi pelastustai poliisijohtoisissa tehtävissä. Lisäavuksi kutsuttiin lääkärikopterit sekä Kuopiosta että Oulusta, mutta kumpikaan ei sääesteen takia kyennyt lentämään. Jälkiselvittely vei pitkään Valitettavaa oli kuulla, että tällaisen onnettomuuden jälkiselvittelyt olivat pitkät ja raskaat. Ensimmäisen päivän teema oli monipotilastilanteet – kokemuksia kentältä. Vaikeutena oli kuitenkin onnettomuuspaikan hankala sijainti ”keskellä ei mitään”, hoitovälineistön vähäisyys sekä 70 kilometrin matka vastaanottavaan sairaalaan. Hän johti tilannetta ja työpari luokitteli potilaat. 42 10/2012 E nsihoitajaopiskelijapäivät pyritään järjestämään joka vuosi eri ammattikorkeakoulussa, jossa on tarjolla ensihoidon koulutusohjelma. Toisen luennon piti Kuopion piirin konstaapeli, joka kertoi poliisin taktiikasta ja kuinka sitä voi soveltaa ensihoitoon. Toisen luentopäivän teema oli huumausaineet poliisin sekä ensihoidon näkökulmasta. Samoja tekniikoita hän oli soveltanut ensihoitoon ja näytti meille kuinka toimia turvallisesti potilasta lähestyttäessä. Konginkankaan suuronnettomuus tapahtui maaliskuussa 2004
Nimi: Reino Tissari, ikä: 24 Luokka: SE10S1 (3.vuoden opiskelija) Mitä mieltä olit tämän vuoden ensihoitajaopiskelijapäivistä. Asiat olivat osittain kertausta, mutta eri näkökulmasta ja eri tavalla kerrottuna. Vaikea sanoa, joko poliisin työturvallisuusluento tai huumausaineet ensihoidossa. Potilasluokittelua ei ole aiemmin käsitelty koulussa. Saitko uutta tietoa yhteistyöstä pelastustoimen kanssa. Tämän vuoden luennot tukivat oppimista hyvin. Päivien teemat ovat olleet viime vuosina saman suuntaisia, mutta alueelliset erot ovat tuoneet omaleimaisuutta ja täydentänet sopivasti toisiaan. Sain oikeastaan paljon uutta tietoa, mikä pitkälti johtuu siitä, että olen ensimmäisen vuoden opiskelija eikä tietopohjaa vielä sen suuremmin ole. Huumausaineet ensihoidossa –luento oli myös hyvin pidetty ja se syvensi jo aiemmin opittua tietoa. Luentojen aiheet keskittyivät monipotilastilanteisiin, jossa painopiste oli tänä vuonna eri onnettomuuksien ensihoidon johtajien kokemuksissa. Mielenkiintoisin luento oli Konginkankaan tieliikenneonnettomuudesta. Tapahtuma jo yksistään on varmasti ollut kova henkinen koettelemus, ja tähän pitää lisätä vielä kaksi vuotta kestänyt virallinen tapahtumien selvittely. Ruokailujen järjestämisestä plussaa, myös iltaohjelman tarjoilu oli hyvä. Ei voi kuin nostaa hattua, että kyseinen henkilö jaksaa jakaa kokemuksiaan avoimesti eteenpäin. Minulla on vahva sopimuspalokuntatausta, joten omaan varmasti ”tavallista” nuorisopuolen ensihoitajaopiskelijaa kattavammat tiedot pelastustoimesta ja heidän taktiikastaan. Saimme käytännön tietoa huumeista ja niiden vaikutuksista. Tällaisesta näkökulmasta on kuitenkin aina hyötyä, vaikka mitään yksittäistä asiaa on erittäin vaikea sanoa. Luennot olivat mielenkiintoisia ja aikataulutus oli hyvin järjestetty. muuden lääkintäjohtajan kokemuksista. Minkä luennon koit hyödyllisimmäksi ja miksi. 10/2012 43. Saimme tietoa monesta eri lääkkeestä ja koen siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa. Siitä sai käsityksen, millainen tilanne suuronnettomuus voi todella olla. Iltaohjelma oli viihdyttävä. Meillä oli luento Konginkankaan tieliikenneonnettomuudesta. Kyllä. Suurin hyöty oli varmasti Konginkankaan onnettoMinkä luennon koit hyödyllisimmäksi ja miksi. Nykyinen järjestely oli myös hyvä. Nimi: Mira Peltonen, ikä: 23 Luokka: SE12S1 (1.vuoden opiskelija) Mitä mieltä olit tämän vuoden ensihoitajaopiskelijapäivistä. Aion jatkossakin osallistua tällaisille päiville, sillä päivillä jaettu tieto on hieman laajempaa kuin mitä koulutunneilla annetaan. Saitko uutta tietoa yhteistyöstä pelastustoimen kanssa. Kuitenkin tärkein ”kotiin vieminen” on erilaisten toimintamallien ja ajatusten herääminen, joista toimivimmat toivottavasti tulevatkin mieleen, mikäli vastaavaan asemaan joskus joudun. Nämä konkretisoivat hyvin tämän päivän MOPOja SURO -tilanteiden tutut teoriat ja organisaatiokaaviot sekä näkökulman, että näitäkin asioita tulee ja pitää tarpeen tullen soveltaa. Vastaanotto oli lämmintä. TyöNimi: Tuomas Salvisto, ikä: 22 Luokka: SE09S1 (4.vuoden opiskelija) Mitä mieltä olit tämän vuoden ensihoitajaopiskelijapäivistä. Ajatuksia heräsi myös siitä, millaiseen ”rumbaan” kyseinen lääkintäjohtaja oli joutunut onnettomuuden jälkeen. Meillä oli luento Konginkankaan tieliikenneonnettomuudesta. Kokonaisuutena päivät olivat jälleen kerran onnistuneet, niin järjestävän koulun, kuin oman koulumme järjestelyiden osalta. Koin kaikki luennot mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi. Tämän vuoden luennot eivät tarjonneet itselleni kovin paljon uutta lääketieteellisen osaamisen näkövinkkelistä katsoen. Meillä oli luento Konginkankaan tieliikenneonnettomuudesta. 2012 Kuopiossa järjestetyt ensihoitajaopiskelijapäivät olivat neljännet ensihoitajaopiskelijapäivät, joille osallistuin. Saitko uutta tietoa yhteistyöstä pelastustoimen kanssa. Myös poliisin pitämät luennot huumeista ja poliisin taktiikoiden soveltamisesta ensihoitoon olivat varsin hyödyllisiä ja ajatuksia herättäviä, sillä koulutuksemme aikana aiheita ei ole juurikaan muualla käsitelty. Käytännön järjestelyt toimivat, ja informaatio oli selkeää ja riittävää. Sain uutta tietoa viestiliikenteen kulusta ja toiminnasta sekä monipotilastilanteista ja potilasluokittelusta. Mielestäni luento Konginkankaan bussiturmasta oli paras ja hyödyllisin. Luennosta sain uutta tietoa, ja se oli selkeästi ja hauskasti esitetty. Minkä luennon koit hyödyllisimmäksi ja miksi. turvallisuusluento oli ajatuksia herättävä sekä käytännöllinen/hyödyllinen tulevaa ammattiamme miettien. Itse olisin toivonut, että iltaohjelma olisi ollut sellaisessa tilassa, jossa olisimme voineet olla koko illan omalla porukalla ilman ulkopuolisia
Lähdemme automaattisesti liikkeelle, kun hälytystehtävä on vähintään keskisuuri rakennuspalo. – Avustamme erilaisissa hälytystehtävissä Pohjois-Savon pelastuslaitosta. – Kuopion VPK:lla on vuosittain 70–100 erilaista hälytystehtävää, hälytysosastossamme on aktiivisia jäseniä 25. Yhteistyöllä saatiin nykyaikaiset tilat Yhteistyötä remontin tekijöiden kanssa tehtiin tiiviisti jo suunnitteluvaiheessa ja Kuopion VPK:n päällikkö Jorma Miettinen voi iloita uusituista tiloista, ne ovat mieleiset. K orjaustöiden suunnitteluvaiheessa urakan budjetiksi arvioitiin 255000 euroa, mutta se ylittyi kosteusvaurioiden vuoksi jonkin verran. On mukava jatkaa tästä eteenpäin kaikin puolin. – Nyt meillä on todella nykyaikaiset tilat. Remontissa uusittiin lisäksi sähköistys ja ilmastointi, rakennettiin pakokaasulaitteisto autoille, korjattiin palo-osastointia, vaihdettiin toimistoja kerhotilojen varapoistumistien ikkuna ja pintoja uusittiin ja maalattiin. Kuopion VPK:lla on käytössään yksi sammutusauto, yksi säiliöauto ja kaksi miehistönkuljetusautoa. Auton vuosimalli on 2003 ja se on erittäin hyväkuntoinen. VPK:n tilojen huono kunto Kuopion Kelloniemessä vaikeutti palokunnan toimintaa ja kesällä 2011 tilat olivat kokonaan poissa käytöstä. Huonokuntoiset Kuopion VPK:n tilat olivat jo tyystin pois käytöstä Nyt kelpaa remontoidulla asemalla Teksti ja kuvat: Jussi Kekäläinen Valtteri Korhonen valmistautuu kuljettamaan harjoitusväkensä Volttitien pääpaloasemalle.. – Saimme juuri marraskuun alussa uudemman sammutusauton Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Olemme erittäin ylpeitä autostamme, pystymme vastaamaan meille annettaviin hälytystehtäviin luottavaisin mielin, Jorma Miettinen kertoo. 44 10/2012 Kuopion VPK:n remontoidut tilat vihittiin uudelleen käyttöön marraskuun alkupuolella. Syksyllä tilat otettiin vielä käyttöön varastointia ja ajoneuvojen säilytystä varten. Miehistön osalta kapasiteetti on aika täynnä, mutta Miettisen mukaan väkeä tarvitaan varsinkin nuorisopuolelle. Lisäksi meillä on myös oma vastealueemme. Alun perin alettiin korjata lattian kallistuksia, mutta kustannuksia lisäsi se, että saniteettitilat jouduttiin purkamaan kokonaan ja rakentamaan uudelleen vuoden 2012 aikana
Nuoriso-osastoa ohtaa Juho Pohjola Kuopion VPK:n nuoriso-osaston johtaja Juho Pohjola on ollut tehtävässään pari vuotta. Aku Sinisalo tuli yhden kerran VPK:n harjoituksiin ja sillä tiellä hän on edelleen. – Tehtäviin kuuluu olla yhteyksissä niin nuorten vanhempiin kuin palokunnan päällystöönkin ja tietenkin pitää olla mukana vetämässä harjoituksia. Rekrytointi ei vaadi poppakonsteja Nuorten rekrytoiminen mukaan VPK:n toimintaan ei Valtterin mielestä vaadi mitään erityisiä poppakonsteja, ainoastaan hieman vaivannäköä. Nuoremmat kuuntelevat mitä vanhemmilla on kerrottavana illan ohjelmasta. – Parasta on se, jos me lähdetään jonnekin ja sitten on vaikka häkkirataa pääpaloasemalla. Jokainen on mukana omista syistään, mutta hyvä yhteishenki, mielekäs ja monipuolinen toiminta sekä itsensä kehittäminen ovat varmasti niitä syitä miksi harjoituksiin tullaan aina uudestaan ja uudestaan. Koko touhu tuntuu kiinnostavalta, vaikka enhän kaikesta voi vielä tietääkään. Hän aloitti 12-vuotiaan palokuntatoiminnan. Mikko tuli mukaan tänä syksynä kun luki lehdessä jutun uusitusta VPK:sta.. Miska Hänninen (oik.) mielestä häkkiradalla oli jännää ja todentuntuista. Akusta kaikkein mukavinta on lähteminen jonnekin. Juho Pohjola on ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja ja tekee työtä ambulanssissa. – Aloitin viime viikolla. Tällä hetkellä Valtteri opiskelee päällystötutkintoa Pelastusopistossa Kuopiossa. Sohvi tuntee olevansa VPK:ssa oikeassa paikassa. Miska on ollut vuoden vpk:lainen. Joulukuun alun harjoituksessa siirryttiin harjoittelemaan Volttikadun pääpaloasemalle. – Kukapa sitä jaksaisi aina sitä samaa letkun heittoa ja narujen solmimista, vaan toiminnassa pitää päästä kehittymään. Valmistumisen jälkeen hän toivoo työllistyvänsä jollekin pelastuslaitokselle. – Ei pidä jäädä odottamaan sitä, että joku ottaa yhteyttä, vaan pitää olla itse aktiivinen ja avata toimintaa ulkopuolisille. – Yhtä tärkeää on mahdollisuus vaikuttaa ja opettaa nuorille nykypäivänä tärkeitä turvallisuusja kädentaitoja. Eihän sitä koskaan tiedä vaikka isona pyrkisin paloalalle. Tuorein nuoriso-osastolainen on Sohvi Lehmuskoski, joka oli mukana toista kertaa. – Yöllä oli hälytyksiä just, kun olin nukahtamassa. Juho pääsi 16-vuotiaana hälytysosastoon sammutusmiesharjoittelijaksi ja alkoi myös kouluttaa varhaisnuoria. Kaiken kaikkiaan VPK:n touhut viehättävät. Hän aloitti palokuntatoiminnan vuonna 2002, jolloin liittyi VPK:n varhaisnuoriso-osastoon ja iän salliessa nuoriso-osastoon. Vaikka nuoren ura palokunnassa kestäisi vain vuoden, jää siltä taipaleelta käteen muun muassa ensiapuja alkusammutustaitoja, Juho Pohjola muistuttaa. Tärkein ja paras keino saada nuoret pysymään harrastuksessa kiinni on Juhon mielestä nousujohteiset ja tavoitteelliset harjoitukset, jotta nuoret eivät päästä kyllästymään. Olen jo kuusivuotiaasta halunnut aloittaa VPK:ssa, mutta ei ole ollut aikaisemmin siihen aikaa. Välillä on ollut hiljaisempia kausia, välillä taas innokkaita on ollut jopa niin paljon, että nuoria on kehotettu palaamaan asiaan puolen vuoden päästä. Miska Hänninen pääsi säätämään veden tuloa Volttikadun pihalla. Valtteri Korhonen toimii nuorten ohjaajana tiistaisin. Nuorten kanssa toimiessa on tärkeää pystyä vastaamaan toiminnalla siihen, mitä he ovat tulleet hakemaan harrastukselta. Valtteri on Juhon tapaan pitkän linjan sammutusmies. Pari vuotta myöhemmin hän meni mukaan viralliseen hälytystoimintaan, kun sammutustyönkurssikin oli jo käyty. Ikävintä Akun mielestä on ollut se, kun hän aikaisemmin syksyllä pidetyllä viikonloppuleirillä väsyi aika nopeasti. Aion luonnollisesti jatkaa palokuntauraani niin nuorisotoiminnassa kuin hälytysosastossakin. Se tuntui kyllä aika oikealta eli semmoista se elämä on. 10/2012 45 Nuoriso-osasto harjoittelee tiistaisin VPK:n nuoriso-osasto kokoontuu tiistai-iltaisin. Nuorten määrä vaihtelee Nuorten määrä on usein hyvin vaihtelevaa. – Silloin harrastus oli erikoinen, samanlaista ei ollut muilla kavereilla. Vastuukouluttajan toimenkuvaan kuluu huolehtia homman toimivuudesta. Nuoriso-osaston perimmäisenä ja alkuperäisenä ajatuksena on ollut tuottaa palokuntaan uusia jäseniä; ne ovatkin tärkeä osa toimintaa. Mikko Martikainen oli Miskan parina häkkiradalla
> Hälytykset vuonna 2011: Paloja pelastustehtäviä 50 kpl. Nykyään Vahdon VPK kuuluu VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntiin, ja on edelleen turvaamassa vahtolaisten turvallisuutta. VPK onkin kylällä tarpeellinen, sillä isoja työllistäjiä sekä riskikohteita ovat VAK Oy, Suomen Hoitolatukku sekä isot suoalueet. Näin sai Vahdon VPK alkusysäyksensä. On rakennusmiehiä, ammattipalomiehiä sekä ambulanssihenkilöstöä. 46 10/2012 Vahdon kunnassa elettiin vuotta 1953. Palokunnanpäälliköksi valittiin kokouksessa vahtolainen Pauli Puisto. Myös palokuntanuoret ovat hyvässä asemassa, sillä VPK:n nuoriso-osasto on SuoVahdon VPK:n nuorisoosasto on Suomen suurimpia. Ensivastetehtäviä 54 kpl. Kunnan päättävät henkilöt päätyivät tulokseen että kuntaan tarvitaan oma maastokykyinen paloauto. > Perustettu 1954, nuoriso-osasto 1991 > Jäsenmäärä 117 Hälytysosastossa 34 Nuoriso-osastossa 58 Veteraaniosastossa 14 Naisosasto 3 Nuorten tukiryhmä 8 Tukiryhmä toimii muun muassa nuorison apukouluttajana ja huoltotehtävissä. Myös runsaat pohjavesialueet sekä isot sora-alueet tuovat omaa huolen aihettansa asiaan. Kuntaan siis tarvitaan myös oma palokunta autoa käyttämään. Palokuntaan kuuluvat sairaanhoitajat ja ensihoitajat ovatkin Vahdolle suuri etu, sillä välillä ambulanssin tulo kestää liki puoli tuntia. VPK:n päällikkö tulisi toimimaan myös kunnan palotarkastajana. Palokuntaan kuuluukin monen eri ammattialan osaajia. Maaliskuussa 1954 lausuttiinkin Vahdon Vapaaehtoinen Palokunta Ry:n nimi ensimmäistä kertaa virallisesti palokunnan perusVahdon Vapaaehtoinen Palokunta Ry. Vahdon VPK Ry toimii Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensimmäisen valmiusasteen sopimuspalokuntana. T ähän asti kunnan palokalustoa oli ripoteltu eri paikkoihin, ja kalusto koostui yhdestä hevosvetoisesta ruiskusta, ja lisäksi oli myös pienempiä miesvoimaruiskuja säilytyksessä palokunnanpäällikön kotona. Samassa kokouksessa todettiin että kunnalla ei ole myöskään järjestäytynyttä palokuntaa, vaan hajanainen joukko henkilöitä (Vapaamuotoinen palokunta vuodesta 1939), jotka lähtivät paloa sammuttamaan kutsun käydessä. Lisätietoja: www.vahdonvpk.net Vahdon VPK – ei pieni vaan pippurinen tamiskokouksessa
18 euron hintaista kalenteria onkin saatu hyvin myytyä. Kouluttajia varhaisnuorilla on mukavasti, sillä heitä on peräti neljä. Ei ole helppoa kouluttaa liki kuuttakymmentä nuorta ja jatkuvasti keksiä uusia mielekkäitä harjoituksia. 10/2012 47 Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella on haettavana KOULUTUSSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ Koulutussuunnittelijan tehtävän kuvaus • Turvallisuuskouluttajana toiminen • Turvallisuusja varautumiskoulutusten järjestäminen • Turvallisuusviestinnän koordinointi (sosiaalinen media, internet, kampanjat, tapahtumat yms.) • Koulutustilaisuuksien määrän ja laadun seuranta sekä koulutusryhmän toiminnan organisointi • Kouluttajakoulutuksien järjestelyt • Koulutusmateriaalin tuottaminen, ylläpito ja hankkiminen sekä koulutusauton tarvesuunnittelu ja kalustosta vastaaminen • Turvallisuusviestinnän laadun kehittäminen ja erilaiset tilastot • Lopullinen tehtävänkuva sovitaan henkilön osaamisen ja koulutuksen perusteella Katso tarkemmat tiedot Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen internetsivuilta www.phpela.fi. Mari Tanninen kertoo myös että Vahdon VPK on varsin hyvin kerännyt omien talkoiden kautta yhdistykselle rahaa, ja lähinnä juuri nuorten käyttöön. Kampanjaa tukee LähiTapiola –ryhmä. Nuoret ovat todella motivoituneita ja keskittymiskykyisiä. Varhaisnuorten kouluttaja Mari Tanninen kertoo että lapsia on tasaisesti poikia ja tyttöjä. Palokunnanpäällikkö Jani Konki kehuukin nuoriso-osaston ohjaajia ja kouluttajia pitkäjänteisyydestään ja motivoituneisuudestaan. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali. Varhaisnuorisotyönjohtaja Virpi Hurula toimii pääkouluttajana, kouluttajana Mari Tanninen ja uusina tulokkaina tiimiin on saatu Heidi Kivelä ja Sari Teräsjärvi. Nyt uusimpana tempauksena on palokuntanuorten tekemä seinäkalenteri, joka sisältää kuvia nuoriso-osaston harjoituksista. On järjestetty renkaidenvaihtotapahtumaa, myyty pipareita, sukkia, paristoja, ja joulun alla kynttilöitä. Varhaisnuorille opetetaan kalustotuntemusta, ensiapua, solmuja, pienten palojen sammuttamista ja muita palokuntataitoja. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto. Vahdon VPK:n nuoriso-osastoon vuonna 1991 Siirtynyt hälytysosastoon 1993 Palokunnan varapäällikkönä 2008–2010 Palokunnanpäällikkönä 2010 ja edelleen Koulutus: leipuri Nykyinen ammatti: rakennustyöntekijä www.pelastustieto.fi men suurimpia kunnioitettavalla 58 nuoren joukollaan. pelastuslaitokset OLETTEHAN MUKANA KAMPANJASSA YLÄKOULUJEN KANSSA! WWW.NOUHATA.F I Mies palokunnan takana Jani Tapani Konki Syntynyt: 1977 Avoliitossa, kaksi tytärtä Vuosia palokunnassa: 21. Kalenteria voi tiedustella myös www.vahdonvpk.net Vuodesta 2009 Vahto on kuulunut Ruskon kuntaan, mutta ”vahtolaisuus” ei asukkaistaan katoa. Palokuntanuoret on jaettu kolmeen eri ryhmään alkaen varhaisnuorista, toisena hieman kokeneemmat ja kolmantena hälytysosastoon valmentama ryhmä. Silloin tietää onnistuneensa kouluttajana kun nuoret jaksavat keskittyä koulutuksen aiheeseen, eivätkä häslää omiaan kertoo Mari Tanninen. Avoimia virkoja & toimia TULENPALAVAA ASIAA PELASTUSTAIDOISTA! TULOSSA TÄYSIN UUTTA: Sähköinen Kampanjaopas Opettajanopas, Oppilasaineisto Palokorttipeli, YouTube-videot, virtuaalinen Training Camp, Game Zone Nou Hätä! –kampanjan järjestävät pelastuslaitokset ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, yhteistyössä sisäasiainministeriö, opetushallitus, Pelastusopisto, pelastusliitot ja Suomen Palopäällystöliitto
Seuraavana vuonna Helsingin kaupunki myönsi 500000 euron lainan, jonka vakuudeksi palokunta asetti palokunnan hallinnoiman vuokraoikeuden tonttiinsa rakennuksineen. Paikalla jo varhaisista vuosista sijainneen tanssilavan tuotoilla on rahoitettu palokunnan toimintaa. – Tämä paloasemarakennus on loistava esimerkki vapaaehtoisesta palokuntatoiminnasta. Vanhan-Käpylän VPK:si palokunnan nimi muuttui vuonna 1951. Mittavan talkootyön mahdollisti vpk-työn suuri rikkaus, jäsenistön siviiliammattien monipuolinen kirjo. marraskuuta toi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Kun vielä rakennustoimikuntaan kuuluneet Winter ja palokunnanpäällikkö Dick Hallbäck ovat koulutukseltaan kiinteistöja rakennusalan insinöörejä, työt sujuivat kaiken aikaa paitsi ammattitaitoisesti myös omasta takaa olevan osaavan työnjohdon alaisuudessa. A lun perin Kottbyn vapaaehtoinen palokunta perustettiin 1916 silloisen Oulunkylän kunnan alueelle. Nyt valmistuneen aseman hanke oli vireillä pitkään. Käytännön tasolla suunnittelu alkoi 2009. Ulkopuolista urakoitsijaa tarvittiin vain osaan toiminnoista. Suurten talkooponnistelujen jälkeen tontille kohosi paloasemarakennus 1961. – Jäsenistö teki 2860 talkootuntia eli 381 täyttä työpäivää, ja kaiken rakennuskiireen keskellä hoitelimme myös 35 hälytyskeikkaa, palokunnan puheenjohtaja Jani Winter ylpeänä kertoi uutta asemaa esitellessään. Sen rakennuspiirustukset olivat peilikuva Haagan VPK:n paloasemasta. On ilahduttavaa, että VPK-liike elää pääkaupungissamme hyvin. Tuusulantie on myöhemmin erottanut alueen Käpylästä, mutta perinteistä nimeä ei ole haluttu muuttaa, vaikka 1980-luvulla pohdittiin nimivaihtoehtoa Metsälän VPK. Tontti lahjoituksena, rakennukset talkootyönä Uusi paloasema sijaitsee samalla tontilla missä alkuperäinen kalustovajakin. Puuhamiehinä olivat Kottbyn kylän huvilanomistajat, jotka jo 1909 perustivat turvakseen palosuojelukomppanian ja hankkivat sille yhteisostona käsiruiskun, letkukalustoa ja hevosvetoiset kärryt. Palosuojelurahasto myönsi rakennushankkeelle 40 prosentin avustuksen Vanha rakennus purettiin talkoovoimin, ja uusi kohosi harjaan samoin konstein. Arkkitehtitoimisto Pet Michael Oy:n suunnitteleman aseman rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2011, ja jo syyskuun lopulla 2012 operatiivinen toiminta voitiin aloittaa uudella paloasemalla. “Loistava esimerkki vpk-toiminnasta” Helsingin kaupungin onnittelut ja kiitokset vihkiäistilaisuuteen 23. – Nuorten rekrytoinnissa on tänä päivänä vaikeuksia monilla aloilla. Tulen pitämään huolta, että sopimuspaHelsinkiläis-VPK rakensi uuden paloaseman Teksti ja kuvat: Juhani Katajamäki 48 10/2012. Rakennusta remontoitiin 80-luvulla. Rakennusvaiheen ajan VPK:n ja sen hälytyskaluston tukikohtana oli Pakinkylän VPK:n paloasema Länsi-Pakilassa. 48 10/2012 Helsingin sopimuspalokuntaperheessä vietettiin marraskuussa harvinaista juhlaa, uuden paloaseman vihkiäisiä. Asialla oli 96-vuotias Vanhan Käpylän VPK, yksi pääkaupungin 15 sopimuspalokunnasta. Tontin oli lahjoittanut paikkakunnan napamiehiin kuuluva Alex Lönngren
Samoin harjoitellaan pintasukellusta, kiitos palokunnassa toimivien aktiivisten urheilusukeltajien. Helsingin hätäkeskus hälyttää osaston Virve-verkon välityksellä ja GSM-ryhmätekstiviestillä. Hymy oli herkässä nauhaa leikattaessa: vasemmalta palokunnan puheenjohtaja Jani Winter, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja pelastuskomentaja Simo Weckstén. Monipuolinen autoduo Paloaseman ovien takaa löytyy VPK:n ykkösnyrkki Scania 93M, 250 hv:n pelastusyksikkö operatiivisena tunnuksenaan HE431. Palokunnan ajoneuvot, pelastusyksikkö HE431, Scania 93M ja miehistönkuljetus/huoltoyksikkö HE437, Volkswagen Caravelle.. Tukipalokunnan status VPK:lla on voimassaoleva palokuntasopimus Helsingin kaupungin kanssa. Sopimuksen vaatimiin tehtäviin palokunnan vaste on 15 miehen hälytysosasto. Autossa on 2800 litran tankki ja Esteri D240 -nokkapumppu. Katutasossa on myös pukutila saunoineen sekä korkeintaan 25 hengen viihtyisä koulutusja kokoustila pienoiskeittiöineen, joka tarvittaessa muuntuu monitoimitilaksi myös ulkopuoliseen käyttöön. Se harjoittelee ensivastetta alueen yleiseen tasoon nähden runsaasti, vaikka ensivaste ei toistaiseksi kuulu Helsingin sopimuspalokuntien tehtäviin. Ajoneuvon toimintaidea on, ettei siihen ole asennettu mitään kiinteästi. Kahden tallioven takaa avautuu 292 neliömetrin kokoinen, viitisen metriä korkea yhtenäinen halli, jonka takaosassa on kaksikerroksinen varusteja huoltotila. Volkkari voidaan varustaa vaikkapa pienissä pumppausja puunkaatotehtävissä itsenäisesti toimivaksi. Eräänlaiseksi missiokseen VPK on kirjannut: ”Tiedostamme paikkamme ja tehtävämme Helsingin pelastustoimessa. Kaupunkisopimuspalokunta-ajattelun mukaisesti VPK on 90-luvun loppupuolelta asti normaalien tehtäviensä lisäksi pyrkinyt erikoistumaan. Se liittää palokunnan osaksi Helsingin yleistä pelastustoimea ja täydentämään Helsingin pelastuslaitoksen palveluita. Palokuntasopimus määrittää lähtöajaksi korkeintaan 30 minuuttia arkisin klo 17–07 ja viikonloppuisin ympäri vuorokauden. Vaihtoehtoisesti voidaan asemalta ottaa mukaan paineilmalaitteiden huoltovälineitä vaikkapa pienimuotoisen huoltopaikan perustamiseksi tilannepaikalle. Varustuksena on lähinnä alkusammutusja ensiapuvälineitä. Laadulliset vaatimukset täyttävät palokunnat luokitellaan tukipalokunniksi, muut reservipalokunniksi. Helsingissä sopimuspalokunnat auditoidaan kalustonsa, toimintavalmiutensa ja henkilöstönsä määrän ja koulutuksen perusteella. 10/2012 49 lokuntien asema tulee pysymään elinvoimaisena ja vakaana jatkossakin, ja uskon uuden pelastuskomentajankin olevan samaa mieltä, Sauri sanoi pelastuskomentaja Simo Wecksténin pontevan nyökkäyksen saattelemana. Pyrimme harjoittelemaan mahdollisimman laaja-alaisesti, jotta niinä kertoina kun apuamme tarvitaan, pystymme siihen parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan.” – Toinen puoli ison kalustohallin takaosasta toimii kaksikerroksisena huoltoja varustilana, esitteli palokunnanpäällikkö Dick Hallbäck. Aseman virallinen käyttöönotto tapahtui perinteisesti nauhan katkaisulla. Vanhan Käpylän VPK:n uusi paloasema Helsingin Metsälän kaupunginosassa vihittiin käyttöönsä 23. Ajoneuvossa on laaja valikko pelastusja raivaustyövälineitä (pelastussakset, levittimet ja useita sahoja), viidet paineilmalaitteet, vaahtosammutusvälineitä, kolme uppopumppua, korkean paikan työskentelyvarusteet viidelle, radioita, GPS, VIRVEja GSM-puhelimia, ym. Virka-ajan sisällä tapahtuviin hälytyksiin enimmäisaikaa ei sovelleta. Toisena ajoneuvona on miehistönkuljetus/huoltoyksikkö Volkswagen Caravelle HE437. marraskuuta. Miehistön henkilökohtaisina varusteina ovat väliasut ja erikoiskuiduista valmistetut, valjailla varustetut palopuvut sekä ajanmukaiset palokypärät, palosaappaat ja palokäsineet. Miehistötilan penkitkin ovat irrotettavissa pienellä työllä. Vanhan Käpylän VPK:n status on tukipalokunta
Kaikki tilauksiin liittyvät asiat voitte meilata kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi tai puhelimitse numerossa 0303 9778. Tiedoksi lukijoillemme Minna 044 728 0401 Esa 050 5620 735 Kimmo 044 728 0402 Pelastustieto-lehti ulkoistaa tilauspalvelunsa 1.1.2013 alkaen. Kiitämme lukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta sekä toivotamme Hyvää Joulua ja Iloa vuodelle 2013! Löydät meidät osoitteesta www.pelastustieto.fi. Tilausasioitamme hoitaa jatkossa YAP Solutions Oy
Jollakulla oli jopa koira, jonka harrastuksena oli McDonaldsin hampurilaispussiroskien kerääminen. klo 19.30, paluu Turkuun seuraavana päivänä klo 18.05. Vahvatekoinen kierrätyspurkki kestää käytössä vuosia.. Tupakassa on todettu yli 40 syöpävaarallista ainetta, jotka jäävät tupakantumppiin. Tämä on todettu eri tutkimuksissa. Tottakai, totesi eturivissä istuva oppilas. Liikkeen jäsenet jakavat ihmisille diabeetikkojen kierrätetyistä koeliuskapurkeista tuunattuja miniroskiksia, jotka koristellaan kaunilla luontokuvilla tai muulla kullekin sopivalla tavalla. – Roska päivässä liikkeen jäseneksi pääsee keräämällä päivittäin ainakin yhden roskan ja haastamalla jonkun toisenkin mukaan toimintaan. muodossa. Varaa matkasi: Matka-Vekka Turku, puh. Kaatuminen ja luunmurtumat vievät vanhuksen helposti sairaalaan, jossa toimintakyky laskee nopeasti liikkumattomuuden vuoksi. Palvelumaksu 12 €/varaus. Roskiin liittyy myös toinen arkinen turvallisuusongelma – roskien liukkaus. Roskaamisen ehkäisy on turvallisuustyötä – Roskainen ja töhritty ympäristö antaa alueesta viestin, että täällä ei välitetä. Tilaisuuden jälkeen Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen ilmoitti, että Pelastuskoulu ottaa Kuopiolaisten haasteen vastaan Roska päivässä -toiminnan muodossa. Ensin koira leikkii pussilla ja antaa sen sitten pyydettäessä isännälle. LOPPU UNMY YTY! Janne Kataja Esteri Tigers Jore Marjaranta Tulimer i.fi Tulimeri on maailman suurin palokuntalaisristeily Yhteistyössä: Aikataulu: lähtö Turusta SIlja Europalla 18.1. 10/2012 51 18.1.2013 Silja Europalla JO 16. Tulimeriristeilyn hinnat hlöä/hytti De luxe A-hytti B-hytti B2-hytti C-hytti 1 190 € 128 € 86 € 2 115 € 76 € 61 € 56 € 53 € 3 58 € 49 € 39 € 4 51 € 42 € 29 € Tulimeri on kaikkien palokuntalaisten yhteinen vuoden aloitustapahtuma. Tupakantumppien heittelyn ehkäisemiseksi Roska päivässä -liikkeessä on syntynyt idea henkilökohtaisesta miniroskiksesta, johon tupakoitsija voi laittaa tupakantumppinsa tai minkä tahansa muunkin pienroskan, kuten purkan tai karkkipaperit. Kun ympäristö siistitään ja töhryt poistetaan, on sillä ilkivaltaa ja rikollisuutta ehkäisevä vaikutus. Kuopiolaiset ovat heittäneet myös Helsingin pelasuslaitoksen Pelastuskoululle vapaaehtoistyöhaasteen, mikä oli osavirikkeenä Tuula-Maria Ahosen puhujakutsulle. Tilaisuudessa kävi ilmi, että Kuopion Pelastusopisto tekee vapaehtoistyötä auttamalla paikallisia vanhuksia. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa ympäristön roskaisuus kaksinkertaisti eräässä koejärjestelyssä tehdyt varkaudet. Toimi nopeasti! Kysy mahdollisia peruutuspaikkoja muihin hyttiluokkiin. Roskan päälle astuttaessa jalat lähtevät alta, ja kaatumisella voi olla vakavat seuraukset, varsinkin vanhuksille Ahonen totesi. Moni muukin vastasi myönteisesti. Vahvasta muovista tehty purkki kestää vuosikausia käytössä. HUOM! Viimeisiä paikkoja viedään jo. Miniroskikseen voi kätevästi laittaa tupakantumpit, purkat ja muut pienroskat. 020 120 4851 (ma–pe 9–17) tai tulimeri@matkavekka.fi. Tämä ehkäisee luonnollisella tavalla häiriöitä ja ilkivaltaa alueella, minkä ansiosta hyvinvointi kohenee muutenkin kuin pelkän siistimmän ympäristön osalta. Siisti ympäristö vahvistaa yhteisön järjestäytyneisyyden tunnetta ja vahvistaa ihmisten epävirallisia valvontamekanismeja omassa arkiympäristössään. Yleisimmän roskan ehkäisyä Tupakantumpit ovat maailman yleisin roska, vaikka Pelastuskoulun ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista ei kukaan ilmoittaudu tupakoijaksi. Pelastukoulun oppilaatkin saivat tuunata tilaisuudessa itselleen ja lahjaksi miniroskiksia. TULIMERIRISTEILY! Hinnat €/hlö, sisältävät risteilyn valitussa hyttiluokassa. – Viattoman näköiset erilaiset karamellipaperit ja suklaiden käärepaperit ovat talvella petollisen liukkaita lumisessa maassa. Teksti ja kuva: Jari Peltoranta Roska päivässä -liike saapui Pelastuskouluun Tiedoksi lukijoillemme Kurssinjohtaja Vesa Hyvönen sai henkilökohtaisen miniroskiksen, kuten kurssilaisetkin. Myrkyllisiä tumppeja heitetään huolettomasti maahan, josta esimerkiksi pikkulapset ja koirat voivat ottaa niitä suuhunsa ja syödä niitä. Ateriat lisämaksusta. Epäjärjestys myös lisää rikollisuutta. Tumpeista leviää myös myrkkyjä vesiin ja maahan. Roskat kutsuvat luokseen lisää roskia ja ihmiset kokevat tällaisen ympäristön turvattomaksi, Ahonen sanoi. Risteily on tarkoitettu niin vapaaehtoisille, kuin päätoimisillekin pelastusalalla toimiville. – Minä ainakin kerään roskia ulkoa kulkiessani. Ilmatiiviiseen purkkiin voi panna tupakantumpin palavanakin, koska tumppi sammuu hetkessä hapettomassa tilassa. Maksat vähemmän, kun ostat etukäteen! R oska päivässä -liikkeen perustaja, helsinkiläinen toimittaja TuulaMaria Ahonen kävi esittelemässä liikkeen toimintaa Helsingin pelastuslaitoksen Pelastuskoulun ensimmäisen vuosikurssin oppilaille sekä haastamassa koulun oppilaita mukaan arkipäivän ympäristönpelastustoimintaan. – Kuinka moni teistä muuten kerää roskia maasta. Seurauksena voi olla pysyvä liikuntakyvyttömyys ja pahimmillaan ennenaikainen kuolema. Jäseniä on kaikkialla Suomessa ja jopa kaikilla maailman mantereilla, Ahonen kertoi. Tulimeren ohjelma sisältää viihdettä, niin tähtiartistien kuin palokuntalaisten itsensä toteuttamana sekä sopivassa suhteessa myös asiaa luentojen tms
Sen piti olla varma merkki terveydentilasta. Olihan mies terve, kun hänet oli lääkäri asepalvelukseen hyväksynyt. Tuohon aikaan riitti, Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Joka toinen päivätyövuoro oli 9–16.45, mistä ajasta tunti oli vapaata. Viimein tornivahti lakaisi alas tullessaan portaat Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Tampereen aluepelastuslaitos. Kaitalan vuosina palomestarina (=palopäällikkö) oli K.A. Summasta 100 mk meni suoraan pankkiin mahdolliseksi sakkorahaksi tehdyistä virheistä. M atti (Matias) Kaitala syntyi 25.5.1899 Viljakkalassa. Kuri oli sotilaallisen ankara, ja mieskato sen mukainen. Matti Kaitala haki ja kelpuutettiin palosotilaaksi 16.11.1922. Aamulla oli palontorjuntaharjoittelua, illansuussa voimisteltiin. Pääsykokeeksi riitti sotaväki Keväällä 1922 tamperelaisissa päivälehdissä oli pysyvä ilmoitus: palokuntaan otetaan miehiä. Miehet asuivat paloasemalla, poikamiehet isoissa kämpissä, perheelliset paloaseman viereisen Sukkavartaankatu 2:n perheasunnoissa. Lokakuussa 1927 elokuvateatterin palossa sai surmansa 21 katselijaa, syyskuussa 1929 höyrylaivan haaksirikossa hukkui 138 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Hänestä tehtiin nuorempi korpraali 6.7.1924, ja vanhemman palokorpraalin palkka alkoi juosta 1.1.1940. Puolen toista vuotta kului maatöissä synnyinkunnassa, sen jälkeen tie vei Tampereelle. Täysihoidosta palohenkilöstö maksoi 225–325 mk (72–104 €) kuukaudessa. Vaan ei palosotilas Matti Urbanus Kaitala. Miehiä tuli ja meni. Päivävuorolaisten herätys oli 6.30, lumiaamuina 6.00. Palovahti portilla ja tornissa, työtä vuorotta Palosotilaan kuukausipalkka oli 1100–1200 markkaa (365–385 nykyeuroa). Summaan sisältyivät virkapuku (siviilipuvun harva itselleen teetti, se maksoi enemmän kuin kuukauden palkka), saappaat, pyykkihuolto, ruoka ja asunto. Minun alkuaikanani 33 miehestä vain yksi oli kaupunkilainen, Matti Kaitala kertoi 1973. Paloasema oli asunto ja työpaikka, työpaikka ja asunto. Joku saattoi jättää kamppeet vartiokopille ja lähteä sen tien. Niemi. Porttivartiosta vastasi päivisin kolmen miehen ryhmä vuorollaan, tornivahdissa iltayhdeksästä aamukuuteen oli samoin kolme miestä. – Maaseudultahan me kaikki tulimme. Muu henkilöstö oli kaksi palomestaria, kolme ruiskumestaria, kolme kersanttia ja 33 palosotilasta (joista muutama oli palokorpraali). Hän pääsi sotaväestä siviiliin 1919. Työpäivä oli 8-tuntinen. Matti Kaitala koki Tampereen molemmat suuronnettomuudet että hakija oli käynyt sotaväen. Tampereen palolaitoksen palohenkilöstö joutui kahden vuoden sisällä kohtaamaan enemmän surua ja kuolemaa kuin heidän jälkeiset kollegansa virkauriensa aikana yhteensä. Lyhyitten lomatuntienkin aikana oli velvollisuus kiirehtiä hälytyksiin. Asunto, sananmukaisesti
– Sammutuksessa ja jälkisammutuksessa oli pakko käyttää paljon vettä. – Olimme auttamassa sairasvaunujen kanssa Mustanlahden satamassa. Filmikelan vaihdon yhteydessä nitraattifilmi syttyi räjähdysmäisesti. Tuulen voimakkuus oli 11 boforia. Vuonna 1929 palokunnat olivat palokuntia – sananmukaisesti. ja puhdisti lumesta vahtipaikkansa. Näky oli suorastaan kamala, kun hämärälle pihamaalle ilmestyi muodottomaksi palaneita ja käpertyneitä ruumiita”, kuvaili Aamulehden järkyttynyt toimittaja etusivun kattavassa uutisraportissa. Kello 18 illallisen jälkeen päivävuorolaisilla oli lomaa 24:ään saakka. Oli lauantai-iltapäivä 7.9.1929, ja laiva lähes täynnä: 148 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. – Huomasin, etteivät penkkien selustarivat olleet ehtineet palaa. Sammutushyökkäys vm 1927 1920-luvun lopulla palokunnan hyökkäyskalustona oli neljä paloautoa ja yksi irtomoottoriruisku. Kaksi meistä lähti paikalle. Matti Kaitala oli rannalla kokemassa tämänkin onnettomuuden kauhuja. Ensimmäisen sellaisen palokunta sai alkuvuonna 1930. Teatteriin oli jäänyt elokuvaa katsomassa olleita henkilöitä, joista 20 menetti henkensä ja 28 loukkaantui ja vietiin sairaaloihin. Palomiesjoukossa keskenään asioita puitiin – jos puitiin. Palokunta sammutti tulen neljällä 52 mm:n vesijohtoletkun suihkulla. Palotoimen alkuvuosikymmeninä kaupunki ei ollut iso, joten kulloinenkin tornivahti oli mitä suuremmissa määrin palotähystäjä. Peräti 138 ihmistä hukkui Näsijärven syvyyksiin. Höyrylaiva Kuru lähti Mustanlahden satamassa normaalille reitilleen kohti Kurua. Tuolle ajalle kuvaavaa on, että kun kaupunki Kuru-onnettomuuden jälkeen hankki pelastusalus Siilinkarin 1930, se ei tullut palokunnan vastuulle. Tulipalo ja sen levittämät kaasut surmasivat 21 katselijaa. Niiden kalustossa ei ollut pelastuskalustoa, venekalustosta pu10/2012 53 humattakaan. Hälytysmatka ei ollut pitkä., mutta Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun kulmauksessa sijainneen elokuvateatterin palo oli voimakas. ”Edustajamme käydessä palopaikalla illalla klo 9:n ajoissa osa palomiehistöstä suoritti jälkisammutusta rakennuksen katolla toisen osan kantaessa teatterista ulos ruumiita. Elokuvateatteri Imatrassa esitettiin täydelle salille Gloria Swanson -elokuvaa Mustalaislegioonalaisen tytär. (Hevosiakin palokunnalla vielä oli, muun muassa sairaankuljetusvaunun vetäjänä.) Tällaisella palokalustolla varustettu palokunta kiirehti Tampereen kaupungin kaikkien aikojen kohtalokkaimman tulipalon sammutukseen illansuussa 23.10.1927. Palokunnan Kuru-raportti on lyhytsanainen: ”Hl Kurun kaatumisen johdosta kutsuttiin palokunta antamaan apuaan. Palokuntaelämää 1920-luvulla, kun palokunta oli paitsi työpaikka myös koti. Ruokailuhetki paloaseman ruokalassa. Työ oli Kaitalalle ja kumppaneille henkisesti raskas. Kun venettä hivutettiin ruumista kohden, se riistäytyi käsistä ja särkyi rantakalliota vasten. Palokunta ei vielä ollut pelastuskunta Kaksi vuotta myöhemmin Tamperetta kohtasi uusi, edellistäkin kohtalokkaampi onnettomuus. Ilman sitä moni olisi pelastunut. Jouduimme tekemään lattiaan reiän. Myrskyisällä Näsin selällä laiva kaatui. Siihen ei ollut mitään pakkoa, ja moni kieltäytyi. “Näky oli suorastaan kamala” – Palomestari Sillanpää tuli luokseni ja kysyi hiljaisella äänellä lähtisinkö kantamaan ruumiita. “Kannamme Imatran uhria hautaan”, Matti Kaitala on kirjoittanut tämän valokuvan selkäpuolelle.. Palokunnan raportti kertoo: ”Rouva Tirkkosen talossa olevan Määtän ja Mäkisen omistama elokuvateatteri Imatra oli sisältä kokonaan tulessa palokunnan saapuessa paikalle. Mitään ei ollut tehtävissä, silloinen nuorempi palokorpraali (28 v) Matti Kaitala on muistellut 74-vuotiaana 1973. Heistä kuoli vielä 1 henkilö sairaalassa.” – Kun vihdoin pääsimme sisään ja nousimme parvekkeelle, rappujen yläpäässä makasi mies ja hänen alapuolellaan viisi tyttöä. Kaitala pöydän päässä oikealla. Vieläkin näen silmissäni, kuinka ruumiita pyörii vedessä. Räjähdysmäisesti palavaan rakennukseen ei sen aikaisilla varusteilla ollut heti hyökkäämistä. Minä ja muutama muu lähdimme ja kannoimme ruumiit huopiin käärittyinä ulos, Kaitala on kertonut. Paloruumiita salissa oli 20, joista 18 parvekkeella. Matti Kaitala jäi eläkkeelle 55-vuotiaana 1954 ja kuoli 97-vuotiaana 1996. Sen hoitaja oli Naistenlahden satamapalvelija. Joku tuli sanomaan, että Särkänniemen takana kelluu ruumis. Ennen sitä palokunta kuljetti sairaita hevosvetoisilla sairasvaunuilla terveydenhoitolautakunnan lukuun. Palokunnan puolesta annettiin apua pelastuneille ja kuljetettiin loukkaantuneet sairashuoneelle ja pidettiin vartiota rannoilla mahdollisen tarpeen varalta.” Sairasautojakaan ei palokunnalla vielä ollut. Ihmisiä huumaantui rajun filmipalon seurauksena syntyneisiin eetterikaasuihin. Nykyisenkaltaisesta debriefingjälkihoidosta ei ollut tietoakaan
Kaiken kaikkiaan toivoisin esiintyjien pysähtyvän suomaan ajatuksen sille, millaisen satsauksen osallistujat ja erityisesti heidän työnantajansa ovat tehneet tullessaan kuuntelemaan juuri sinun esitystäsi. Omalta osaltani olen pyrkinyt aina antamaan palautetta koulutustilaisuuksista, aina kun sitä on kysytty. Yhtä lailla järjestäjän vastuulla on pitää huolta, että laadittu aikataulu pitää, jos esiintyjät innostuvat puhumaan yli heille annetun ajan. Minun täytyy myöntää, että olen ajatellut noin useasti erinäisissä seminaareissa ja koulutuksissa, en vain pelastustoimen tilaisuuksissa, vaan seuraavat lainalaisuudet ovat alasta riippumattomia. Entistä paremmin käytettyä työaikaa, kiitos! Oletko koskaan istunut seminaarissa tai koulutustilaisuudessa ja pohtinut mielessäsi, että mitä ihmettä sinä tilaisuudessa oikein teet ja olisiko senkin ajan voinut käyttää jotenkin viisaammin. Kokosin tähän muutamia ajatuksia niin tilaisuuksien järjestäjille, esiintyjille kuin osallistujille, joita olen vuosien varrella kerännyt kuluttaessani auditorioiden penkkejä. Näiden ajatuksien myötä toivon edelleen saavani kutsuja erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja todistamaan mitä inspiroivimpia esityksiä, käyttämään siis sitä työaikaani entistä paremmin!. Hyvän koulutustilaisuuden tunnistaa siitä, että ohjelma on laadittu yleisön tarpeista ja kiinnostuksesta lähtien, ei ylhäältä sanellen. Parahin tilaisuuden järjestäjä! Muistathan valita esiintyjät tilaisuuteesi asian ja esiintymiskyvyn, ei pelkän tittelin perusteella. Arvosta sitä, älä aliarvioi. Jos tietokonetta pitää räplätä kaiken aikaa, vastailla sähköposteihin ja tehdä muita töitä, niin herää kysymys: mikset sitten jäänyt työpaikallesi. Annathan myös järjestäjälle palautetta, kun sellaista kysytään. Pieni johdanto aiheeseen on aina tarpeen. Tiedemiehet eivät myöskään ole turhaan tehneet tutkimuksia siitä, kuinka kauan ihmisten keskittymiskyky pysyy hyvänä – yhden oppitunnin pituus on ehdoton maksimi ja tämä on hyvä pitää mielessä aikataulua laatiessa. Koeta asettautua yleisön asemaan ja mieti, mitkä keskeiset asiat haluat esitykselläsi välittää. Vaikka jokin esitys ikävystyttäisikin ja luomet tuntuvat raskailta, on kohteliaampaa poistua hetkeksi paikalta ja käydä virkistäytymässä kuin nuokkua puoliunessa yleisön joukossa. Kuullessani edellä mainitut lausahdukset ajatuskulkuni lähtee kulkemaan samaa rataa: miksi sitten edes puhut aiheesta ja mitä ihmettä minä istun täällä kuuntelemassa ääneen luettuja powerpoint-kalvoja, kun olen sisälukutaitoinen ihan itsekin. 54 10/2012 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Muista, että tauot ovat pyhiä ja niistä nipistäminen on myös yksi osallistujien viihtyvyyden kannalta tuskastuttavimmista asioista. Palautetta harvoin kysytään ja sitten vain ihmetellään seuraavalla kerralla osallistujamäärän vähentymistä ja perustellaan sitä huonolla ajankohdan tai järjestämispaikan valinnalla. On myös täysin hyväksyttyä vastata esitettyihin kysymyksiin, ettei tiedä vastausta, mutta ottaa selvää ja palaa asiaan. Esiintymiskoulutusta onkin alallamme tarjolla valitettavan vähän, vaikkakin kyse on pelastustoimen kannalta erittäin olennaisesta asiasta, pelastusviranomainen esiintyy jatkuvasti. Asiantuntijuus tai asema ei tee henkilöstä automaattisesti hyvää esiintyjää, vaan esiintymistäkin pitää harjoitella. Hoi sinä esiintyjä! Muistathan, että esiintymisesi eväät ovat aika lailla valmiiksi syödyt, jos aloitat esityksesi toteamalla jotakin niinkin kuolematonta kuin ”tämä ei ole tekemäni esitys, mutta katsotaan, mitä tästä tulee” tai ”en valitettavasti ole tämän aiheen asiantuntija”. Tilaisuuden järjestäjänä olet varmasti joutunut pohtimaan tilaisuudelle mielenkiintoista ohjelmaa. Tauota, tauota, tauota! Ja lopuksi: hyvät naiset ja herrat siellä yleisössä! Kun kerran olet päättänyt tehdä työaikasi suhteen satsauksen ja olet vaivautunut paikalle, niin malta kuunnella kaikessa rauhassa esitykset ja ilmaannu taukojenkin jälkeen paikalle. Aina silloin tällöin tulee todistettua myös nukkumatin vierailevan yleisön joukossa. Kirjainlyhenteitä vilisee alalla kuin alalla, mutta käytä esityksessäsi mahdollisimman vähän erinäisiä kirjainlyhenteitä ja äläkä rakastu omaan ääneesi, vaan pysy annetussa aikataulussa, se on kohteliaisuutta tilaisuuden niin järjestäjää kuin yleisöä kohtaan. On hienoa, että mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen tarjotaan, mutta silti monesti samat asiat rassaavat tilaisuudesta toiseen. Itsekin syyllistyn toisinaan kännykän näppäilyyn esityksen aikana, niin on kuitenkin kohteliasta esiintyjää kohtaan pitää kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet suljettuina ja hoitaa viestintä ulkomaailmaan taukojen aikana. Toinen tuskastuttava esiintymistekninen asia on hypätä suoraan asiaan vailla johdantoa – sinut on pyydetty paikalle puhumaan asiantuntijana, mutta älä oleta yleisön olevan asiantuntijuudessa samalla tasolla
S uomen maaperällä ja sisävesillä tapahtuu vuosittain lähes 2500 öljyvahinkoa. Johtamisohjeen avulla pelastustoiminnan johtaja pystyy priorisoimaan tehtävät sekä määrittelemään tarvittavat resurssit. Tavoitteena oli myös löytää kehityskohteita, joihin huomiota kiinnittämällä voitaisiin varautumista suuriin öljyvahinkoihin parantaa kaikilla viranomaistasoilla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen maa-alueilla ja sisävesillä tapahtuvien öljyvahinkojen torjunnassa toimivat viranomaiset, sekä vetää rajoja näiden välisiin vastuunja tehtävänjakoihin kyseisissä tilanteissa. 10/2012 55 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Jani Kasanen Työn nimi: Pelastustoiminnan johtaminen lento-onnettomuudessa. Suunnittelun puute ja epätietoisuus omista tai muiden yhteistyöviranomaisten tehtävistä voi johtaa torjuntatyön tarpeettomaan viivästymiseen, ympäristövahingon laajenemiseen ja kustannusten nousuun. Kaikkien öljyntorjuntaan osallistuvien toimijoiden tulee tietää tehtävänsä sekä vastuunsa, jotta torjuntatyö onnettomuuden sattuessa olisi mahdollisimman nopeaa, tehokasta ja ympäristöä säästävää. Vaikka suurin osa tapahtuneista öljyvahingoista voidaan luokitella pieniksi, tuntee historia vakaviakin tapauksia, joiden jälkiseurauksia on saatu puida pitkään. Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin johtamisohje lento-onnettomuuksiin. Käytännön otetta työhön haettiin case-esimerkillä, jossa käsiteltiin yhtä merkittävää, aiemmin tapahtunutta öljyvahinkoa ja siihen liittyvää viranomaisten välistä tehtävänjakoa sekä onnettomuuden jälkiseurauksia. Lentokone kohteena tulisi tuntea, jotta työskentely onnettomuuspaikalla olisi turvallista ja sujuvaa. Aiheeseen perehtyminen etukäteen antaa hyvät valmiudet suoriutua pelastustoiminnasta lento-onnettomuupaikalla. Lisäksi tässä työssä tutustuttiin lentoasemajärjestelmään, joka pitää sisällään lentoaseman alueet, lennonjohdon, pelastuspalvelun ja henkilöstön. Työ toteutettiin aineistoanalyysinä, joka pohjautui erityisesti öljyntorjuntaan liittyvään lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin sekä muuhun kirjalliseen materiaaliin. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin liikeja matkustajalentokoneisiin ja niiden ominaisuuksiin. Tekijä: Riikka Oravainen Työn nimi: Viranomaisvastuut öljyvahinkojen torjunnassa maa-alueilla ja sisävesillä. Matkustajakoneille tapahtuu harvoin onnettomuuksia, ja todennäköisyys joutua lento-onnettomuuteen on vain 1:850 000. T ämän opinnäytetyön aiheena oli luoda johtamisohje pelastustoiminnan johtajalle lentoonnettomuuksissa. Suurien öljyvahinkojen torjuntatilanteisiin osallistuu viranomaisia eri organisaatioista, joilla jokaisella on oma vastuunsa ja tehtävänsä sekä varsinaisessa öljyntorjuntaettä jälkitorjuntatilanteessa. Pelastuslaitokset ovat velvollisia tekemään öljyntorjuntasuunnitelmia alueilleen, mutta vastaavaa ei vaadita muilta viranomaisilta, jotka kuitenkin ovat lain mukaan velvollisia osallistumaan öljyvahinkojen torjuntaan. Opinnäytetöitä opistosta 10/2012 55. Tehtävät, sekä viranomaisten että muiden toimijoiden osalta, on koottu kahteen taulukkoon, joita voidaan käyttää myös sellaisenaan torjuntatilanteiden muistilistana tai esimerkiksi koulutusmateriaalin tukena. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jossa käytettiin kvalitatiivisiä tutkimusmenetelmiä. Lento-onnettomuuksista ei ole aiemmin tehty opinnäytetyötä, mikä olennaisesti vaikutti aiheen valintaan. Myös pelastuslaitoksien tiivis yhteistyö ja yhteiset harjoitukset lentoaseman kanssa antavat hyvät edellytykset sujuvaan toimintaan. Tutkimuksessa käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja asiantuntijoiden haastatteluja
Simulaattorissa voidaan harjoitella yhtä hyvin ajoa keskustan kapeilla kaduilla kuin ohittamista maantiellä. Käynnistän simulaattorin nappia painamalla. Raudoitus oli ensin irrotettava kairausvasaroilla ja taltoilla ja sitten katkottava polttoleikkauksella. Tehtävä osoittautui vaikeaksi, koska palkin pinnalla oleva 35 mm paksu raudoitus esti betonimoottorisahan käytön. Nelituntiseen koulutusjaksoon osallistuu viisi palomiestä. Myös erilaisia sääolosuhteita, kuten sadetta, lumipyryä ja sumua, voidaan simuloida. Simulaattorin ohjelmiston on tehnyt Würzburgin liikennetutkimuslaitos ja IFE Systems GmbH on toimittanut laitteet. Aloitan hälytysajon. Rautateiden kiskoilla liikkuva kaivuri poisti lopulta palkin kappaleet radalta. Tämän jälkeen palkki voitiin paloitella betonimoottorisahalla. Nuhteet kuitenkin unohtuivat pian. Sinun olisi pitänyt odottaa, että jono antaa tietä.” Siihen päättyi ajoni. Tavoitteena on kehittää keskittymisja ennakointikykyä sekä turvallista ajoa. Ohitan sen vastaantulevan liikenteen kaistalla. Ajaja voi valita ajoreitin kohteeseen. Et saa ajaa vastaantulevan liikenteen kaistalla edes risteyksessä. Se tarvitsee 25 m2 lattia-alaa ja pistorasian 16 ampeerin sulakkeella. FWM 2/2011 Betonipalkki radalla Schwerte (Saksa). Myöhemmin he osallistuvat kertausja täydennysjaksolle. Kolmesta isosta näytöstä näen eteen ja sivuille. Kokonaiskustannukset olivat 200000 euroa ja ne on tarkoitus kerätä takaisin kurssimaksuilla. ”Kaikki osaavat ajaa, mutta hälytysajoa ei voi harjoitella liikenteessä”; Duesmann sanoo. 56 10/2012 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Vilkku päälle ja vauhtia! 56 9/2012 Steinfurt (Saksa). Tavarajunan vaunusta putosi radalle 14 m pitkä ja 10 tonnia painava betonipalkki. Istuudun hälytysajosimulaattorin istuimelle. Piirin palomestari Bernhard Duesmann istuu kouluttajan paikalla oman näyttönsä ääressä. Äkkiä vasemmalta tulee eteen auto, johon törmään. Nyt on edessä risteys, jossa autojono odottaa vihreää valoa. ”Paha virhe. Unna-Schwerten tekninen pelastuspalvelu hälytettiin poistamaan este mahdollisimman nopeasti. Viisi palokuntaa hälytettiin sammuttamaan paloa, joka aiheutti 100000 euron vahingot; talo tuhoutui. Yksi harjoitusajo kestää noin viisi minuuttia. FWM 10/2011. Palo levisi puuseinään ja ullakolle. Teksti ja kuvat: Stephan Kanjer. Hiomakoneella ei saatu toivottua tulosta. FWM 12/2011 Toinen kerta toden sanoi Stolzenau (Saksa). Kouluttaja pystyy järjestämään simulaattoriin kaikenlaisia yllättäviä tilanteita: henkilöja kuorma-autoja, busseja ja jalankulkijoita tulee eteen. Kaksi pientä näyttöä kuvaavat sivupeilejä. Kolmen minuutin kuluttua rautatiesillalla olevan palkin yli ajoi matkustajajuna. Tällä hetkellä erilaisia tilanteita on 32 ja niitä kehitetään edelleen. Tämän jälkeen kouluttuja näyttää ajon kulun eri näkökulmista ja se voidaan pysäyttää milloin tahansa. Näen jalankulkijoita, mutta ajan suojatien yli. ”Eikö 55 km/h ole vähän liian suuri nopeus suojatiellä?”, kouluttaja kysyy. Edessäni on ohjauspyörä, mittaritaulu, automaattivaihteiston valitsin sekä vilkun ja hälytysäänen kytkimet. Leikkiä jatkettiin kaverin kotona, jossa he sytyttivät sohvalla olevia lehtiä. Simulaattori voidaan koota ja käynnistää tunnissa. Vanhemmat yllättivät viisija kuusivuotiaat kaverukset kesken tulitikkuleikin. Lattialla on kaasuja jarrupoljin. Simulaattoria vuokrataan toisille palolaitoksille, se liikkuu pyörillä ja mahtuu kalustoautoon
Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa ehkä tunnistamaan skenaarioita suojauksen lähtökohdaksi. Kemikaalisukeltajat kävivät asunnossa hakemassa tölkin, jonka he pakkasivat muovipussiin. Rakenteet ja muotoilu. Tromsön poliisilaitos pyysi pelastuslaitoksen apua miehen pidättämisessä, koska tämä mahdollisesti oli itsemurhatarkoituksessa ottanut risiiniä, joka on eräs kaikkein myrkyllisimmistä aineista. Rakennuksen palosuojaus. Ovatko vaadittavat toimenpiteet kohtuullisia. Millainen suojaus rakennuksella alun perin oli ja mitä toimintaa varten. Miehen kuolintapa tuki hänen kertomustaan, mutta se ei todistanut, että hän todella oli ottanut risiiniä. Ruotsin pelastusviraston MSB valmisteleman palotarkastuskäsikirjan yhdessä luvussa on kuvattu menetelmä, jolla kohtuullinen palosuojaus voidaan todeta. Poliisi ja palomies menivät kemikaalisuojapukuun pukeutuneina ja paineilmahengityslaitetta käyttäen miehen asuntoon. Rakennuslain mukaan rakennuksilla on oltava kohtuullinen palosuojaus. Tämä riippuu puutteellisuuksista. 4. Jos rakennuksen omistaja valittaa päätöksestä, tuomioistuin ratkaisee, mikä on kohtuullista", sanoo Björn Johansson. Tämän jälkeen poliisi pyysi pelastuslaitosta pakkaamaan asunnossa olevat esineet, kantamaan huonekalut ulos hävitettäviksi sekä puhdistamaan asunnon. Riskikuva ja skenaariot. Kolmen päivän kuluttua saimme tiedon, että mies oli kuollut sairaalassa. VPK:n varikon sisäänkäynnin luona on pieni (370×400×45 mm) taulu, jossa on 36 nimeä. Asunnossa käytetty suojavarustus pakattiin muovisäkkeihin, kuljetettiin paloasemalle, huuhdeltiin ja pestiin. 6. Häntä kauhistutti ajatus, että kaikki hävitettäisiin. Jokaisen nimen edessä palaa valodiodi. Esimerkiksi, onko rakenteilla oleva talo rakennus vai rakennelma. 5. Vastaus näyttää ilmeiseltä, mutta toisinaan sitä sopii harkita. Samanlainen taulu on käytössä myös Gera-Mitten palokunnassa. Teknisen ja organisatorisen palosuojauksen kokonaisarviointi. Jos muutkin ovat kiinnostuneet, voimme valmistaa niitä lisää”, Kortus kertoo. Rakennuksen kartoitus. Palokunnan päällikön sekä joukkueenja ryhmänjohtajien nimet on kirjoitettu punaisella ja konemiesten sinisellä. 3. 2. Neubertilta ja Dirk Kortusilta kului puoli vuotta taulun kehittämiseen ja valmistamiseen ja kustannukset jäivät alle 300 euron. ”Pelastustoiminnan johtaja näkee heti, selviydymmekö omin voimien vai pitääkö hälyttää vahvistuksia. 7. Poliisin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen puimme äidin suoja-asuun ja veimme hänet asuntoon, jotta hän saattoi nähdä, mitä siellä oli. Toisaalta ei pidä asettaa tiukempia vaatimuksia kuin mitä nykyinen rakennuslaki asettaa eikä ilman perusteluja. Savusukeltajat on merkitty punaisella täplällä. ”Vihreä valo tarkoittaa, että henkilö voi tulla varikolle, ja punainen, että ei voi”, kertoo sammutusjoukkueen johtaja Uwe Neubert. Tältä se näyttää: 1. Asunnossa ei ollut ketään, mutta mies tuli paikalle ja kertoi sairaankuljettajille nauttineensa risiiniä lasitölkistä, joka oli astianpesukoneessa. Rakennuksen alkuperäinen ja nykyinen käyttötarkoitus. Teksti: Jan-Erik Hegemann Kuvat: Uwe Neubert. Tekninen suojaus saattaa olla tehotonta ellei henkilöstö tiedä, kuinka sitä käytetään. Entä konemiehiä tai savusukeltajia. Tällaisia perusteluja ovat esimerkiksi: • palosuojaus ei vastaa rakennuksen nykyistä käyttöä • palosuojaus poikkeaa tavanomaisesta • palosuojaus poikkeaa huomattavasti nykykäytännöstä. "Viime kädessä kysymys on harkinnasta. Kerroin tämän mukana olleilla, kuvasin heille risiinimyrkytyksen oireet ja sanoin, mitä heidän pitäisi tehdä, jos heille tulisi tällaisia oireita. Kysymys saattaa tuntua turhalta, mutta on tärkeää tietää, miten menetellä tarkastuksessa. FWM 6/2011 Henkilöstötilannetaulu Tromsö (Norja). Jos ei voida, tarkastusta jatketaan ja riskejä täsmennetään. ”Jos olen käytettävissä, soitan 'vihreään numeroon', jos en, soitan 'punaiseen numeroon'. Milloin rakennettu ja milloin muutettu. Münchenbernsdorf (Saksa). Taulussa on kaksi GSM-modeemia. Seuraavana päivänä tyhjensimme asunnon, pyyhimme kaikki pinnat 10-prosenttisella hypokloriittiliuoksella ja pesimme ne saippualiuoksella. Mitä saattaa tapahtua, mikä uhka kohdistuu siihen, mitä suojataan. Toiset palomiehet valmistautuivat puhdistamaan miehen ennen ambulanssiin siirtoa. Tällä välin sairaankuljettajat olevat vieneet miehen sairaalaan ennen kuin hänet ehdittiin puhdistaa. Miehen äiti ei antanut lupaa tehdä tätä. Mikroprosessori vertaa soittajan puhelinnumeroa palokuntalaisen tallennettuun numeroon ja sytyttää joko vihreän tai punaisen valon”, Norbert selittää. Vilkaisu henkilöstötilannetauluun riittää. Mitä tilastot sanovat. Menetelmä koostuu viidestä perusja kahdesta arviointiaskeleesta. Jokainen palokuntalainen on tallentanut matkapuhelimeensa kaksi numeroa. 10/2012 57 Paloturvallisuuden seitsemän askelta Poikkeuksellinen tehtävä Karlstad (Ruotsi). Taulu näyttää pelastustoiminnan johtajalle myös käytettävissä olevien palokuntalaisten pätevyyden. Jos suojausta voidaan pitää kohtuullisena, kun tunnistetut riskit ja skenaariot otetaan huomioon, palotarkastus voidaan ehkä lopettaa. Taulu on aina ajan tasalla. Jos on tarpeen asettaa lisävaatimuksia, niille on esitettävä perustelut. Onko muutoksia tehty. Teksti Per Larsson Tjugofyra7, 10/2011 Tuleeko hälytykseen tarpeeksi sammuttajia. Miten ajateltavissa olevat palot kehittyvät ja leviävät. Suureksi avuksi meille oli nykyään Oslon pelastuslaitoksessa työskentelevä entinen työtoverimme Jörn Kristiansen, joka hankki tarvittavan asiantuntija-avun. Mitä tulee suojata. Suojataanko sitä, mitä tulee suojata. Rakennus vai rakennelma. Vaatimusten tulee myös olla kohtuullisia taloudellisessa mielessä. Teksti Inge Jakobsen Brannmannen 3/2011. Seuraavanlaisia kysymyksiä saattaa tulla: Missä rakennus alkaa ja loppuu
58 10/2012 Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2013 toivottavat: P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
10/2012 59 Päijät-Hämeen pelastuslaitos Toivotamme Toivotamme Yhteistyökumppaneillemme Yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua Rauhallista Joulua ja Onnellista ja Onnellista Uutta Vuotta Uutta Vuotta 2013 2013 Etelä-Savon pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Helsingin PaloHenkilöstö Helsingin Palomestarija PaloesimiesyHdistys esPoon PaloHenkilöstö länsi UUdenmaan PelastUslaitoksen esimieHet lUPe Vantaan PalomiesyHdistys itä-UUdenmaan PaloHenkilöstö tUrUn seUdUn PalomieHet kanta-Hämeen PelastUsHenkilöstö laHden PalomiesyHdistys ry mikkelin Vakinaiset PalomieHet saVonlinnan PalomiesyHdistys sPal Pieksämäen seUdUn PaloHenkilöstö PsPH keski-sUomen PelastUsalan ammattiHenkilöstö tamPereen PaloHenkilöstö sPal länsi Pirkanmaan PalomiesyHdistys tamPereen PaloesimieHet Porin PaloHenkilöstö sPal seinäjoen alUeen PaloHenkilöstö Vaasan PaloHenkilöstö keski-PoHjanmaan ja Pietarsaaren PelastUsalan ammattilaiset kUoPion PalomiesyHdistys sPal PoHjois karjalan PelastUsHenkilöstö jokilaaksojen PalomiesyHdistys sPal kajaanin PalomieHet sPal -97 oUlUn PalomiesyHdistys laPin PaloHenkilöstö sUomen HätäkeskUsammattilaisten liitto Hal Rauhallista Joulua! ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS _______________________________ Laadukasta turvallisuutta lakeudella _____________________________ Osoite: Puhelin: Faksi: Nurmontie 7 06 416 2111 (kaup.keskus) 06 416 2820 60550 Sähköposti: Internet: Nurmo etunimi.sukunimi@seinajoki.fi www.seinajoki.fi/pelastuslaitos
60 10/2012 LähiTapiola toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta. Turvallista Joulua Toivottaa Presto Paloturvallisuus Oy
10/2012 61 Haluamme toivottaa kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua sekä Turvallista ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2013 Volvo Trucks toivottaa Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Vuotta 2013! Tänä vuonna tuemme Lastenklinikoiden kummit ry:n toimintaa. Driving Progress 121123-191VF-JOULU_Ilmo184x65.indd 1 23.11.2012 10:30:43 Turvallista Joulua ja Menestystä Vuodelle 2013! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. (02) 2162 112 • Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi • esteri@veikkonummela.fi. (017) 368 4000 info@peltaco.com / www.peltaco.com Kiitämme asiakkaitamme sekä yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulua sekä onnea vuodelle 2013 Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA Puh. Volvo Trucks
62 10/2012 Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2013 toivottavat:
071 875 0201. 2760* 8.2.2013 20022 Vesisukelluskurssi 12.8.-20.9.2013 väh. 1740* 11.1.2013 Kurssin hintaan sis. seuraavat koulutukset: Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20234 Kemikaalisuojapukujen huoltajakurssi 28.-30.1.2013 390 11.1.2013 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 5.-7.2.2013 420 11.1.2013 20361 Hälytysajon kouluttajakoulutus 19.-21.2.2013 420 25.1.2013 20099 Maatilojen palotarkastus 26.-28.2.2013 420 8.2.2013 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikka 20.-21.3.2013 255 22.2.2013 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 25.-27.3.2013 375 1.3.2013 20022 Vesisukelluskurssi 22.-25.4./6.5.-7.6. 11.-22.3.2013 (2. Ilmoittautumiset kursseille suositellaan tehtäväksi siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 4.-15.2.2013 (1.jakso) väh. väh. 2760* 12.4.2013 Sukelluskurssien hintaan sis. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. myös majoitus. ruokailut ja majoitus. Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2013 toivottavat: Ilmoittautuminen on alkanut! PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Mikkeli 14.–16.3.2013 www.sppl.fi Pelastustietolehti_185x75_PPP.indd 1 11/28/12 10:05. *HUOM! Hinta tarkistetaan vuoden vaihteessa. jakso) *HUOM! Kurssin hinta tarkistetaan vuoden vaihteessa. 10/2012 63 Koulutusta www.pelastusopisto.fi Järjestämme keväällä 2013 mm
HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. 017-368 4000 | www.peltaco.com ÖLJYNIMEYTYStuotteet. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. www.tammivikkut.com PT 1/2013 ilmestyy 7.2. Varaa ilmoituspaikkasi 18.1.2013 mennessä numerosta 044 728 0401. www.pelastustieto.fi PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu • Matot • Liinat • Puomit • Setit Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Soita ja sovi tapaaminen. mukaan. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. 20 1/ 20 11 10.2. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. . TEEMALLA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa s.8 Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteet s.28 Onko asuntojen sprinklaus tämän päivän väestönsuojelua. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. s.40 Päivä Paloasemalla on paloautoja, turvatietoa ja kivoja kavereita! s.30 10 2012 20 .1 2. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet Pelastustarvikkeet PELASTUSTIETO 1/2013 ILMESTYY 7.2. Missä se taas on...?!. Tilaa numerosta 044 728 0400. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. / . 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.fi KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä
044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. Ensihoito ja ensivaste 10 19.12. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. Pelastusvälineet Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Aamen. 28.2. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Vesipelastus 6 22.8. Hälytysajoneuvot ja kalusto 9 14.11. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... 8.8. 3.10. 24.1. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). Em. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 5.9. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. Ja lopuksi yleensä ja erikseen: varjele noita ministeriön pamppuja, etteivät he aina löisi tyhmiä päitään yhteen. Koska on jo joulu, lienee paikallaan lukea rukous tällekin touhulle. 27.9. Viestintä 4 23.5. 31.10. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 23 %. 6.6. 3.5. 30.8. 10.5. 28.3. 5.12. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 200 € II/III-kansi ................................................................................... Kuutamokeikat vapailla olisivat tervetulleita pienen palkan riittämisestä aiheutuvan jännityksen lieventämiseksi. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Ilmestymisajat 2013 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 1 7.2.2013 18.1. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... Kyytimiehistä ei ole niin suurta lukua. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ JVT 2 14.3. Liikennepelastaminen 7 19.9. Pelastajan varusteet 3 18.4. 66 10/2012. 2.8. Anna vaan mielekästä keikkaa, jotta automaatit eivät turhauttaisi liiaksi. Sportti 8 17.10. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. 22.2. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. Pelastusja autokalusto / Kalusto kiertoon 5 20.6. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. vuosikerta. 25.10. Suojele palomiehiä, ylipalomiehiä, esimiehiä ja suurempiakin kihoja mikäli sinulla aikaa riittää. 044 728 0400, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2013 Koko (sivua) ................. Varjele meitä ministeriön juonilta ja ennenkaikkea sen työryhmiltä sekä erikoistarkastajiltaan. 29.11. 31.5. Muonatauko saisi olla jonkin verran pitempi, mikäli katsot sen työhyvinvoinnin kannalta tarpeelliseksi. 4.4. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen
Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Tilaajalahjaksi heijastinliivi! Tarjouksemme on voimassa 31.12.2012 asti.. Osoitteesta www.pelastustieto.fi > tilaukset voit tulostaa lahjakortin lehden saajalle! Voit tilata myös numerosta 044 728 0400 tai meilata: tilaukset@pelastustieto.fi Tilausta tehdessäsi muista mainita ”JOULULAHJA”. Mietitkö mitä antaisit lahjaksi. Loistava tapa muistaa on tilata Pelastustieto-lehti joululahjaksi! 40 €/vsk. Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaik on työ..