Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille
10. 11. Toivomme, että mahdollisimman vierailee verkkosivullamme ja kertoo mielipiteistään.. 12. Pumppu s.26 pahoihin paikkoihin Avoimesti itse tehden syntyy paras tulos Hallitus päätti rakennepaketin yhteydessä, että pelastuslaitoksilta pitää saada kuntien säästötavoitetta varten 7,5 miljoonan euron säästö. 19. 16. Paras tilanne on se, että ala itsessään avoimesti ja läpinäkyvästi perkaa kaiken sen, mistä kustannussäästöjä on saatavissa, kuten poliittinen päätöksentekijä nyt haluaa. 19. P.S. 8. 21. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Kuusiston VPK pääsi itse näisyys päiväviikonloppuna harjoittelemaan ensimmäistä kertaa uudella vesihuoltokalustolla. 16. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 10 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. 5. PT 1/2014 ILMESTYY 12. Hallitus ratkaisi asian siten, että 13 miljoonan euron säästötavoitteesta tingittiin 5,5 miljoonaa euroa. 4. Kuntien kuulemisen jälkeen valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen, todennäköisesti ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. 22. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio teki mittavan työn, jossa todettiin, että monin paikoin tehtävät syntyvät silloin, kun ihmiset ovat aktiivisia eli päiväaikaan. 8. 10. 14. 5. 2. 7. Kuraa lensi virkamiehen niskaan, kun moisia esitti. 21. Jos omistaja todella on sitä mieltä, että toimintavalmiutta pitää arvioida uudelleen, pitäisi avoimesti selvittää sekin – kaiken muun ohessa – voidaanko valmiutta arvioida uudelleen ilman, että palvelutaso kärsii eikä kansalaisten turvallisuus vaarannu. 13. 20. 20. Kuva: Hannu Lähteenmäki. Ohjaimissa varapäällikkö Kari Heinilä. 3. 14. Näinhän todettiin muutama vuosi sitten sisäministeriön toimintakykyhankkeessakin. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 40 10 2013 19 .1 2. 17. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. 2. 7. 6. Samanaikaisesti Kuntaliitto omistajan edustajana sekä monet pelastusjohtajat katsovat, että toimintavalmiutta pitäisi arvioida uudella tavalla. Lähtökohtaisesti poliisilaitosalueiden kanssa, mutta poikkeamiakin voi tulla. Sen jälkeen pitää solmia uudet sopimukset, jolloin perustetaan 11 pelastustoimen alueellista laitosta. Järjestämme nettisivullamme vuoden vaihteessa sähköisen mielipidekyselyn Pelastustiedon sisällöstä ja juttutyypeistä. Riskien mukaan. 18. 12. 6. 22. 11. 15. 15. 13. 18. 8 Paloturvallisuuskoulutusta maahanmuuttajille s. 3. HELMIKUUTA TEEMASIVUILLA VESIPELASTUS Alueet puolittamalla miljoonien säästöt s. Muutoin olisi ministerin mukaan jouduttu puuttumaan miehistövahvuuteen sekä toimintavalmiuteen. Päivä Paloasemalla goes lastenklinikat! s. 4. 9. 9. 16 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 17
4. 15. 40 turvallisuus ”Mistä tulipalot saavat sitten alkunsa?” Huone täyttyi puheensorinalla. 17. 3. Hallitus on pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan todennut vahvan tahtotilansa 11 laitoksen perustamisesta. 9. 9. 2. 2. 40 10 2013 19 .1 2. 18. 10. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 7. 6. 13. 13. 18. 20. 20. 5. 5. 17. 16. 10. 20. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 22. 19. 8 Paloturvallisuuskoulu tusta maahanmuuttajille s. HELMIKUUTA TEEMASIVUIL LA VESIPELASTU S Alueet puolittamalla miljoonien säästöt s. 13. 8. 10. 15. 17. 18 Mika Pukari Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta esitteli pienelle Väinä-pojalle paloautoa. 13. 6. 22. 22. 15. 9 10 /2 01 3 19.12.2013 8 Toimintavalmius ei saa heikentyä 11 Aluejako poliisien kanssa arveluttaa 18 Sata vuotta sammutusta Launo Päivätie 20 Joukkuelähtö, Heinolan pelastusasema, avajaisnauhan leikkaus... 16. 10. 7. 5. 19. s. 6. s. 21. 12. 11. 11. 18. 9. 7. 3. 12. 14. 4 10/2013 päivä paloasemalla tässä numerossa PT 1/2014 ILMESTYY 12. 16 SIVU 62 Päivitä tilaajatietosi kätevästi netissä! Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 11. 19. 2. 17. 7. 5. Laitinen muistaa miten kylmää kyytiä oli istua vaatteet märkänä avoauton lavalla. vpk toimii Konkarit muistelivat menneitä Joroisten palokunnan juhliessa 100-vuotistaivaltaan. 4. Päivä Paloasemalla -lastenklinikkakiertue kiersi marraskuussa viidessä eri lastensairaalassa viemässä iloa ja paloturvallisuusoppeja pienille potilaille. 8. Kiertueen miehistö vaihtui kaupungeittain, kun paikallisen pelastuslaitoksen palomiehet ja VPK:n sammutusmiehet tarttuivat ohjaksiin. Pumppu s.26 pahoihin paikkoihin Hallituksen rakennepakettiratkaisun yhteydessä päätetty pelastustoimen uusi aluejako etenee nyt siten, että pelastuslain mukaan ensin kuullaan kuntia ja sen jälkeen valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen asiassa. Rony Kivistö 22 Pohjoismaissa yhteinen huoli palomiesten työturvallisuudesta ja -terveydestä 24 Lappi 2013 -valmiusharjoitus perehdytti poikkeusoloihin Riitta Ahonen 26 Kuusiston VPK:n moottoriruisku kulkee pahoihinkin paikkoihin 30 Eläintuntemusta ja kumihepan hirnuntaa Piatta Rulja 34 FinnSec-messuilla neljästi pelastettu 35 Turva 2013 Tampereella Saku Rouvali 36 FinnSec 2013 – Hyvät messut! 38 Valvontaa neuvoen ja keskustellen 42 Päivä Paloasemalla Jyväskylässä Mika Rinne 43 VPK-sopimukset jäivät Keski-Suomessa rakennepolitiikan varjoon Mika Rinne 44 Asetyleenipullo tulipalossa Risto Lautkaski 46 Palopossu varoittaa vaaroista Esa Tuominen 52 Lauri Syrjä – näkijä Juhani Katajamäki 54 Mikä ihmeen Maltanristi. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 4. 4. 20. Brita Somerkoski VAKIOT 23 Vieraanamme: Sami Häkkinen 51 Käry & oikeus: Marko Partanen 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 61 Keskustelua 64 Tuotehakemisto aluejako nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Pitääkö pelastuslaitoksia olla jatkossa yhtä monta kuin poliisilaitoksia eli 11?” Selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että ei tarvitse olla. 14. 8. Kuvassa Pertti Laitinen ja hänen oma palomiehen pukunsa 1950-luvulta. 11. Ruuanlaitto ja tupakanpoltto vuoteessa sekä lasten luvaton tulenkäsittely tuntuivat heti ymmärrettäviltä syiltä tulipaloon. 22.. 14. 16 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 12. 14. 21. 18. Päivä Paloasemalla goes lastenklinikat! s. 12. 8. 2. 6. 15. 9. Mutta miksi saunassa ei pidä kuivata pyykkejä. 19. 16. 3. 3. 21. s. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti pyynnöstä paloturvallisuuskoulutusta maahanmuuttajille ja into oli kova! s. 21. 16
Näiden muodostelmien suunnitteluun ja perustamiseen liittyviä kysymyksiä johtaa sisäasiainministeriössä sainmutuskomppanioiden osalta paloasiainosasto ja kaukoapuosastojen osalta väestönsuojeluasiainosasto. Paineilmatorvet sijoitetaan joko nä kyviin, tai sitten "konepellin" alle. Mieluummin useampi harvaan nastoitettu rivi renkaassaan kuin sama nastamäärä vähemmässä rivimäärässä. 10078, su oraa n 660885 Varmistakaa talviaamujen pak kasstartitl SALAMA ON YLIVOIMAINEN Ylivoimainen sekä teholtaan että myyntiluvuiltaan. sisäänlentolinjan päässä törmäsi puunlatvoihin ja locatorin mastoon, päätyen lopulta metsään männyn juurelle selälleen. Palontorjunta 10/1963 · MOl4. On katsottu, että erityisesti pelastuspalvelun ja palontorjunnan kehittäminen mahdollisten suurtuhojen vaatimaan laajuuteen käy kunnille liian rasittavaksi. Ja syyt tähän ovat selvät: Salama-akun akkulevyt akun tärkeimmät osat valmistetaan Suomessa ja nimenomaan suomalaisia olosuhteita silmälläpitäen . Tätä tapausta on selostettu niin perusteellisesti ja tarkoin tiedotusvälineiden kautta, ettei sen enempi kertominen ole tässä yhteydessä tarpeen. Meidän väestönsuojelun yleisjärjestelmämme poikkeaa aivan oleellisesti muiden maiden vastaavista järjestelmistä. Nimenomaan palontorjuntaa ajatellen on toimialavastuun periaate selvin ja helpoimmin toteutettavissa. Hän vastaa myös väestönsuojelun toimeenpanossa sammutustoiminnan johtamisesta. Salaman antama kipinä on tehokas olivatp a sää olosuhteet mitkä tahansa. Se ei olisi tarkoituksenmukaista valtakunnan voimavarojen käytön kannaltakaan. Kunnan väestönsuojeluviranomaisen tehtävänä on koordinoida eri toimintamuodot siten, että niistä muodostuu kunnan suojelusuunnitelmassa ilmaistu kokonaisuus yleisen suojelupalvelun järjestämiseksi. PA LOAUTOJEN J A MUIDEN HÄLYTYSAJONEUVOJEN ÄÄNIM ERKKI LAIT T EET Niin kauan kuin sireehi vilkkuvaloineen oli "normaali" kaluste hälytysajoneuvoissa, oli sen sijoitus selvä vilkku valo pakotti sen näkyvään paikkaan, joka myös kuuluvuutta ajatellen oli hyvä. Palotoimi on toiminnallisesti selvästi yksilöity ja kuuluu normaalisti kunnallisiin toimialoihin. Aina lumitai maastorengas, jossa on riittävän tukevat kokonaiset lamellit henkilöauton ren gaskoon kyseessä ollen. Meillä kuten mm. Väestönsuojelun toimeenpanossa noudatetaan samaa periaatetta kuin sen valmistelussakin. Muut liikenteessä olijat kuulevat äänen heikompana peltivaipan vaimentamana. Yhteenvetona hankintaa varten: Mieluummin neljä harvaan nastoitettua rengas ta kuin sama nastamäärä kahdessa. Väestönsuojelu on meillä liitetty sangen kiinteästi kunnalliseen hallintojärjestelmään. Tästä johtuen kuuluu organisaatioon alueellisia, paikallista väestönsuojelua vahvistamaan tarkoitettuja muodostelmia: kaukoapuosastoja ja sammutuskomppanioita. Ylijohdon toimeenpano-organisaatiossa ovat paloasiainja väestönsuojeluasiainosastot rinnakkaisina osastoina yleisjohdon kuuluessa maan väestönsuojelupäällikölle. Vastaavasti voidaan sanoa, että mahdollisimman monien – jopa yksityisten kansalaistenkin – olisi tunnettava ainakin palontorjunnan aakkosia. Tapaushan oli siis sellainen, että laskeutumisaikeissa ollut DC-3 tyyppinen kone oli vielä selvittämättömästä syystä joutunut liian matalalle, jolloin se ns. Pelkästään paikalliselle pohjalle rakentuvaa väestönsuojeluorganisaatiota ei kuitenkaan ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Ilmeisesti äänen kantavuus ni menomaan eteenpäin heikkenee eniten, koska suunnattu ääni torven suusta kohdistuu peltivaippaan ja ääniaallot siitä läh tien edennevät kaikkiin suuntiin tasavoimaisina. Konepeliin alle sijoitettu paineilrnatorvipari )mulunee paremmin ohjaamossa istuvien korviin kuin katolla oleva, mutta he taitavat olla liikenteessä vähiten sitä tietoa tarvitsevat, jota äänitorvet torvi suorana huutavat. Kun kone ei normaalissa ajassa ollut ilmestynyt laskuun kiitoradalle, ryhtyi lennonjohtaja kutsumaan sitä radiolla, saamatta kuitenkaan vastausta... Valtaosa suomalaisista autoilijoista on valinnut ajokkiinsa S ala m a -kipinän tehkää Te sam oin ja onnistuu aina. Periaatteessa samaan tapaan on suunniteltu toimeenpanon johto aluetasolla. Yllä esitetyn periaatteen mukaisesti kunnan palopäällikkö vastaa siis ensisijaisesti palontorjunnan suunnittelemisesta ja kehittämisestä myös poikkeuksellisten aikojen tarvetta varten. On katsottu, että hoidettaessa väestönsuojelua kunnallisena tehtävänä voidaan monet paikallisen yleisen väestönsuojelun tehtävät suunnitella ja toteuttaa kunnallishallinnon eri toimialoihin liittyvinä. Täysin kesäkeliin ei tieten kään päästä varsinkaan mikäli kesäkelillä tarkoite taan kuivalla asfaltilla ajoa. VALMISTAJA: AK KUTEO LLIS U U S OY 547 Pelastuspalvelun toiminta Maarianhaminan lento-onnettomuuden yhteydessä Kulunut vuosi ympäri maailmaa on ollut täynnä erilaisia suuronnettomuuksia, joista eräät ovat vaatineet uhreikseen jopa tuhansia ihmisiä yhdellä kertaa. Sen sijaan palontorjunnan asema väestönsuojelussa ei tunnu olevan täysin selvä kaikille niillekään, jotka joutuvat työskentelemään näiden kysymyksien parissa. Eri toimialojen johtajat johtavat väestönsuojelukeskuksessa kukin omaa alaansa. P. Sensijaan palontorjuntaväkeä kiinnostanee kuulla yksityiskohtaisemmin millä tavoin pelastuspalvelu on toiminut onnettomuuden yhteydessä. Tärkeää olisi, että niin palokuin väestönsuojeluviranomaisetkin oivaltaisivat oikein meidän väestönsuojelujärjestelmämme vastuuperiaatteet. Yleensä siis varmistetaan mahdollisuus ajaa varmasti niin kuin ei "pääkallokeliä" olisikaan. Ruotsissakin alkaa olla nastarenkaita "siviili" -autojen alla jo niin runsaasti ja lisää hankitaan niin nopeata vauhtia, että ellei meillä hälytysajoneuvoissakin seurata tätä hyvää ?si merkkiä, tullaan siihen, että muissa ajoneuvoissa on nastat mutta hälytysajoneuvoissa ei. Mutta nyt kun on alettu käyttää erillistä vilkkumajakkaa ja erillisiä paineilmatorvia, ei sijoituspaikka ole enää lainkaan selvä. Silloin on helposti löydettävissä käytännön toimintamuodot palotoimen kehittämiselle poikkeuksellisten aikojen tarvetta vastaavaksi. Kuta suurempi ja kehittyneempi kunta on sitä selvempinä siellä löytyvät ne kunnalliset toimialat, joita kehittämällä voidaan rakentaa yleisen suojelupalvelun organisaatio. Paineilmatorvien oikea paikka on auton etuosassa pal jaana ohjaamon kattokin on vielä etuosaa torvien suut suunnattuna suoraan eteenpäin. Vuoden alkupuolelta muistamme Typpi Oy:n katastrofin, ja viimeksi marraskuun 8. Mieluummin kaksitai useamapilaippainen nas ta kuin yksilaippainen. Varjopuolena mainittakoon, että täysin paljaalla ja jäättömällä asfalttitai nupukivipinnalla ajettaessa on jarrutusmatka 7-10 % huonompi kuin ilman nas toja erään tutkimuksen mukaan. Ehkä mieluimmin aivan keskiosa renkaasta il man nastarivejä. Niinikään tiedämme, että normaaliaikojen tarvetta vastaava sammutusvoima ei silloin riitä kaikissa olosuhteissa. Väestönsuojelupäällikkö koordinoi suojelutoimenpiteet kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tämä edellyttää väes tönsuojelukoulutusta. Väestönsuojelu ja palontorjunta jopa allekin vapaa mahdollisuus pysähtyä pelkää mättä liikkeellelähdön epäonnistumista, hyvä vetokyky niin ettei tarvitse vauhdilla yrittää läpipääsyä, auto tukevasti "käsissä", peräheitot mukavasti oikaistavis sa, mahdollisuus käyttää ruuhkapaikkojen kapeita, vain jonkun sentin autoa leveämpiä, aukkoja läpi ajoon, vaikka tien pinta olisi luisukin jne. Niin selvä ala kuin palontorjunta ammatillisesti onkin, on kuitenkin muistettava, että tulevaisuuden sodankuvaan liittyy piirteitä, joiden tunteminen on välttämätöntä palontorjunnan menestykselliselle suorittamiselle niissä olosuhteissa. Mieluummin paineilmatyökalulla ammuttu tai muuten paikalleen lyöty nasta kuin valmiiseen reikään tai vulkanoitaessa paikalleen asennettu. c ·;u Winter Safety talviajoon Helppo nastoittaa Maahantuoja: Rengasosasto H elsinki, Te n nis p a l a t si, puh. päivän iltana keskeytyivät radion ja tv:n ohjelmat kertomaan Maarianhaminan lentokentän lähistöllä tapahtuneesta lento-onnettomuudesta, joka oli vaatinut 22 ihmisen hengen. Silloin sireeniem me ja paineilmatorviemme hälytysääni saa talvisin uuden merkityksen "pois alta olkaa hyvä en pysty pysähtymäänenkä muutenkaan hallitsemaan ajoneuvoani". Lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > arkistojutut 10/2013 5. 10/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Yleisesti tunnetaan – sen olemme kokeneet – että palontorjunta on eräs kaikkein tärkeimpiä toimintamuotoja pyrittäessä rajoittamaan sodankäyntivälineiden tuhovaikutuksia siviiliväestön keskuudessa. H
Kuvassa myös toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki ja Keslog Oy:n toimitusjohtaja Mika Salmijärvi (oik.). Ylijohtajan tehtävä painottuu enemmän kotimaisten asioiden hoitoon. Sisäministeriön pelastusosastossa muodostetaan vuoden alussa uusi organisaatiorakenne. – Paloauto on vetonaula, joka kerää huomiota turvallisuusalan tapahtumissa ja herättää kiinnostusta palokuntatoimintaan. Pohjanmaan Pelastusalan Liiton toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki kertoo, että palokuntanuoret käyttävät paloautoa toimintansa ja etenkin harjoitustensa elävöittämiseen. Kuva: Jere Pekurinen. Pelastustoimi ja varautuminen -yksikköä johtaa Janne Koivukoski, lainsäädäntö ja ohjaus -yksikköä Tarja Oksanen sekä kansainvälisten asioiden yksikköä Tiina Peltola-Lampi. 6 10/2013 Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki (vas.) luovutti sammutusauton Pohjanmaan Pelastusalan Liiton puheenjohtaja Janne Sankelolle 4.12. MAN 12-232 -sammutusauto pääsee uusiin tehtäviin Pohjanmaan Pelastusalan Liiton kalustossa. Pelastustiedossa 6/2013 julkaistiin näkyvästi juttu, jossa Keskon Vantaan Hakkilassa tehdaspalokunnan käytössä olleelle sammutusautolle haettiin kotia. Pekka Vänskän (oik.) tilalle tulee Kyösti Vesterinen, joka jäi vuosi sitten eläkkeelle Meripelastusseuran toiminnanjohtajan tehtävästä. Kesko ja K-kaupat ovat mukana myös nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä Nuorisotakuu-hankkeessa. (Kuva: Jari Pouta) SPEKin valtuuston puheenjohtaja vaihtuu. Turvallisuusverkkoyksikkö sulautuu hätäkeskusuudistuksen jälkeen pelastustoimintayksikköön. Ziegler on erikoistunut muun muassa lentokentillä ja tunneleissa käytettäviin pelastusajoneuvoihin. Viidestä yksiköstä tulee ensin neljä ja myöhemmin kolme yksikköä. Paloauton lahjoitus nuorisotyöhön sopii osaksi Keskon pitkäjänteistä vastuullisuustyötä. Hakemuksia tuli kaikkiaan 15. Pelastusosaston organisaatio uusiutuu Saksalainen paloautojen valmistaja Albert Ziegler GmbH & Co on myyty kiinalaiselle China International Marine Containers Group (CIMC) -yritykselle. Kiinalainen CIMC osti saksalaisen Zieglerin. Sillä on myös tärkeä rooli turvallisuusviestinnän kehittämisessä. Talousvaikeuksiin ajautunut Ziegler ostettiin tietotoimisto Reutersin mukaan 55 miljoonalla eurolla. Yrityksestä kerrotaan, että kaikki tuhat työpaikkaa säilyvät. – Keskolle on tärkeää, että sammutusauto on mahdollisimman laajasti mukana nuorten harrastuksessa. Pelastustoimen ja onnettomuuksien ehkäisyn yksikkö yhdistetään. Lahjoitus voi myös houkutella uusia vapaaehtoisia, Malkamäki iloitsee. Liiton toiminta-alue on myös laaja, joten sammutusauto kiertää tulevaisuudessa eri puolilla Pohjanmaata, Pelin sanoo. Pelastustiedon ja Palontorjunnan pitkäaikainen päätoimittaja, kymmenen vuotta eläkkeellä ollut Juhani Katajamäki sai SPEKin varautumisseminaarissa Palokunta Suomessa 175 vuotta -juhlamitalin. Vuonna 1990 hankittu sammutusauto on ollut osa Keskon sammutustyövalmiutta. Mitali voidaan myöntää henkilölle, joka on aloittanut jonkin uuden toiminnan, ja emerituspäätoimittaja on ansioitunut alan historian kirjoittaja. – Keskitymme omassa varautumisessamme ennakoivaan palosuojelutyöhön ja nopeaan alkusammutusvasteeseen, joten auto kävi meille tarpeettomaksi, kertoo Ruokakeskon ympäristöja turvallisuuspäällikkö Toni Pelin. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry. saa auton, koska se pystyi osoittamaan autolle monipuolista käyttöä nuoriKeskon paloautolle uusi ura nuorisotyössä sotyössä. pidetyssä tilaisuudessa. Apulaisosastopäällikön virkaresurssi on osoitettu kansainvälisten asioiden yksikköön
Ja rohkeutta kuvauksiin löytyi ihan heti, kun kalenteriasiaa tänä kesänä alettiin puhua hälytysosaston naisten kesken, kertoo Satu Airio. Silloin Keikyän VPK:n hälytysosastoon liittyivät ensimmäiset naiset ja meillä oli kova halu näyttää miehille, että naisilla on rahkeita pelastustyöhön. Myös ostajien kommentit ovat olleet pelkästään positiivisia ja kannustavia. Tapasin myös vanhoja sekä uusia tuttavuuksia; keskiuusmaalaisen kansanedustajan Antti Kaikkosen ja hänen puolisonsa Satu Taiveahon, kansanedustaja Kike Elomaan, Tuusulassa sijaitsevan Lottamuseon johtajan Saija Ylitalon miehineen sekä porilaisen kansanedustajan Ari Jalosen. Kalenteria myydään kymmenellä eurolla (postitoimituksena 12€). – Kuvaajana toimi Riku Jalo Keikyästä. Kalenteria voi tilata sähköpostilla satu. Kolme heistä käy sekä ensivasteettä paloja pelastuspuolen tehtävillä. Säiliöauton alusta on jo ostettuna ja projekti etenee hyvää vauhtia. Lopputyö käsitteli laatujohtamisen oppien hyödyntämistä kansainvälisessä Urban Search and Rescue -toiminnassa. – Kokonaisuutena todella hieno kokemus ja tietenkin suurin kunnianosoitus omalla uralla ja samalla todella hienoa edustaa näin juhlavassa ja arvokkaassa tilaisuudessa koko pelastustoimea. Kalenterin tuotto käytetään kokonaisuudessaan Keikyän VPK:n uuden säiliöauton hankintaprojektiin. Tarjoilu pelasi ja aiemmin linnassa juhlineiden mukaan Tampere-talossa on väljempää kuin linnassa, Mikko kertoi tunnelmistaan. 10/2013 7 Keikyän VPK julkaisi Päivä Paloasemalla -tapahtuman yhteydessä hälytysosaston naisten tekemän tyttökalenterin vuodelle 2014. VPK:n miehet olivat innolla avustamassa kuvausten teknistä toteutusta. Hän on ensivastevastaava ja 2. Kuvauksissa meillä oli erityisen hauskaa lehmäpellolla, lehmiä kun ei oikein saanut yhteistyöhön kuvaasettelussa, Satu Airio kuvailee. – Tarkastelen turvallisuusjohtamista yhteiskuntatieteiden näkökulmasta. Emme ole ennen kalenteria tehneet, mutta suunnittelussa kalenteri on ollut jo vuodesta 2009. – Maamme-laulu ja Finlandia-hymni loivat eniten tunnetta. Kuopion Kalpan kasvattina täytyi toki käydä vaihtamassa muutama sananen Hannu Kapasen ja hänen vaimonsa kanssa. Tyttökalenterilla säiliöauto Vuoden palomies 2010 Mikko Karvonen sai kutsun Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle Tampere-talossa. Kalenterilla on myös omat Facebook-sivut. Nykyään hälytysosastossa on jo viisi naista, joista neljällä on sairaanhoitajan koulutus. Pidin konsertista, jos valita pitäisi, niin valitsisinkin konsertin mieluummin kuin linnan tanssiaiset. – Projektissa on ollut koko VPK innolla mukana, myös myyntityössä. airio@sastamala.fi. – Siellä oli hienot puitteet ja se oli paikkana edustava. Erityisesti konsertista jäi mieleen Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija, jonka tekijä itse kuunteli yleisön joukosta. Mikko valmistui marraskuussa maisteriksi. Vastaanotto on ollut oikein myönteinen. Mikko ja Reija Karvonen presidentin itsenäisyysjuhlassa Mikko ja Reija Karvonen itsenäisyyspäivän juhlissa.. varapäällikkö
Säästöjen toteutuminen riippuu kuntien ja pelastuslaitosten päätöksistä. Mikä vaikutus on sillä, että alkuperäisestä säästötavoitteesta tingittiin 5,5 miljoonaa euroa. Johtavatko säästöt pelastustoimen toimintavalmiuden heikkenemiseen vai saavatko kansalaiset jatkossakin tarvitsemansa pelastustoimen palvelut samaan tapaan kuin nyt. Ja miksi näin päätettiin. Sisäasiainministeriössä on käynnistetty kaksi hanketta rakenteiden uudistamisen toimeenpanemiseksi ja tukemiseksi. Jos säästötavoite olisi ollut alkuperäinen 13 miljoonaa euroa, olisi tuo 5,5 miljoonaa euroa ollut säästettävä miehistötason tehtävistä. Pelastustoimen säästötavoitteeksi tuli 7,5 milj. Sisäasiainministeriön tavoitteena on tukea tarvittavien säästöjen aikaansaamista pelastustoimessa siten, että kuntalaiset saisivat avun yhtä nopeasti kuin nykyäänkin ja siksi alueiden määrää vähennetään. 8 10/2013 Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sanoo, että hallitus karsi 5,5 miljoonaa euroa alkuperäisestä säästötavoitteesta, jotta kansalaisten saama pelastustoimen palvelu ei vaarannu. Säästöt pyritään saamaan aikaan kolmella tavalla. Nyt säästöt haetaan hallintorakenteita muuttamalla; päällystöstä karsimalla, tilanneja johtokeskusten rakentamiskustannuksista sekä hankintojen keskittämisestä. Hallituksen periaatepäätös alueiden määrän vähentämisestä on välttämätön ehto säästöjen toteuttamiseksi, mutta se ei ole missään tapauksessa riittävä. Hallitus tinki 5,5 miljoonaa säästötavoitteesta Toimintavalmius ei saa heikentyä. Alkuperäisestä 13 miljoonan euron säästötavoitteesta päästiin 5,5 miljoonaa euroa pienempään säästötavoitteeseen, koska hallitus piti ehdottoman tärkeänä sitä, että säästöt eivät vaikuttaisi ihmisten saamaan apuun onnettomuuden tapahtuessa. Nyt on kuntien ja pelastuslaitosten aika näyttää, miten ne kykenevät toteuttamaan 7,5 miljoonan euron säästöt mahdollisimman tehokkaasti. Toiminnan tehostaminen nykyisellä aluejaolla tarkoittaisi sitä, että toimintamahdollisuudet olisivat rajallisempia kuin 11 pelastuslaitoksen mallissa ja tällöin säästöjä jouduttaisiin tekemään suoraan operatiivisten yksiköiden miehistövahvuuksista tai toimintavalmiusajoista. Toinen hanke on aluejaon muuttamista koskeva hanke, jossa valmistellaan valtioneuvoston päätettäväksi uusi pelastustoimen aluejako. Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassa laajasta paketista. euroa. Tarkoituksena on siis tehdä mahdolliseksi säästötavoitteen toteuttaminen hallintorakenteita muuttamalla. Kolmanneksi hankintoja pystytään vielä nykyisestä keskittämään ja sitä kautta saamaan suurempien tilauserien kautta kalustoa ja tarvikkeita jonkin verran halvemmalla kuin nyt. Pelkkä aluejaon muutos sinänsä ei saa aikaan säästöjä, vaan se mahdollistaa säästöjen hakemisen joustavammin kuin olisi nykyisessä järjestelmässä mahdollista. Tämä olisi vaikuttanut siis suoraan ihmisten saamaan palveluun joko miehistövahvuuden tai pidemmän toimintavalmiusajan muodossa. Toinen hanke on pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantahanke, jonka tehtävänä on seurata ja tukea valmistelun etenemistä. Toiseksi tilanneja johtokeskusten tarve supistuu yhteentoista ja sitä kautta niiden rakentamiskustannuksissa, tietoliikennekustannuksissa sekä henkilöstökustannuksissa saadaan aikaan säästöä. Hallitus myös päätti tässä yhteydessä siitä, että pelastuslaitosten määrää vähennetään yhteentoista ja ne noudattaisivat rajoiltaan pääsääntöisesti poliisin vuoden 2014 alussa voimaan tulevaa aluejakoa. Tämä ei voi olla ensimmäinen vaihtoehto silloin, kun mietitään, miten säästöjä kaikkein järkevimmin voidaan tehdä. Pelastuslain mukaan pelastustoimen alueiden kuntia on kuultava ennen kuin valtioneuvosto voi päättää uudesta aluejaosta. Alueiden määrää vähennetään, jotta olisi mahdollista tehdä säästöjä siten, etteivät ne kohdistu suoraan toiminnallisiin yksiköihin. Miten on tarkoitus saada aikaiseksi asetettu 7,5 miljoonan euron säästötavoite. Nyt tarvitaan koko toimialan ja kuntakentän hyvää yhteistyötä ja todellista tahtoa tehdä tarvittavat säästöt mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi. Tässä uudistuksessa pelastustoimen järjestelmä säilyy kunnallisena järjestelmänä. Ensiksi päällystön tarvetta pystytään vähentämään, kun yhdistetään ja tehostetaan hallintoa
Koskinen ymmärtää, että ylimmän johdon kannalta säästöhanke on raskas prosessi, mutta se voisi myös johtaa siihen, ettei tehtäisi mitään. Kuntien lausunnot voivat toki vaikuttaa, mutta olemme ilmoittaneet hallitukselle, että jos alueita on enemmän, säästöt ovat vähäisemmät. Mistä säästöt syntyvät. Pelastustoimi itsessään ei ole säästökohde, vaan se on joutunut mukaan, koska kuntatalous on kriisissä. 15. H allituksen rakennepakettiratkaisun yhteydessä päätetty pelastustoimen uusi aluejako etenee nyt siten, että pelastuslain mukaan ensin kuulla kuntia ja sen jälkeen valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen asiassa. 4. – Kunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä. – Ministeriössäkin on jo pidempään oltu sitä mieltä, että säästöjä on saatava aikaiseksi, mutta nyt eteen tuli poliittinen pakko. – Hyvä olisi nyt saada 7,5 miljoonan euron säästö; rakenteita järjestelemällä eikä perusvalmiudesta. 6. Ryhmän halutaan olevan läpinäkyvyyden tae ja yhteistyön edistäjä uudistusprosessissa. Hallitus on Koskisen mukaan todennut vahvan tahtotilansa 11 laitoksen perustamisesta. 16. 8. Jotta muutos saadaan parhaalla mahdollisella tavalla vietyä läpi, perustetaan asiaa valmistelemaan ja seuraamaan seurantaryhmä, johon tulee laaja edustus toimialalta; pelastuslaitokset, Kuntaliitto sekä ammattija vapaaehtoisjärjestöt. Jälkiviisaasti voidaan hänen mielestään ajatella, että alan itsensä olisi pitänyt aikaisemmin tarttua asiaan, koska aluerakenteesta on kuitenkin käyty keskusteluja menneiden vuosien aikana. Säästöjen tekeminen on kuitenkin omissa käsissä. 7. 18. 12. 7. 15. – Millainen vaikutus tällä on hätäkeskusten ja VPK:iden kanssa tehtävään toimin11 laitosta voi aloittaa 2 vuoden kuluttua Teksti: Esa Aalto Grafiikka: Peter Bange. 9. 22. 20. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. Tällä hallitus ymmärsi paitsi toimialan tärkeyden, myös sen, että ei jouduta tekemään hallitsemattomia säästöjä. 2. 2. – Toimintavalmiusohjeen tarkastelu voi tulla kysymykseen myös sen jälkeen, kun on avoimesti kehitetty rakenteita uudella tavalla. Sen jälkeen kunnat sopivat uusista alueista ja se voisi tapahtua vuoden 2014 loppuun mennessä. 19. – Näkisin, että ajankohta uudistukselle on myös hyvä, koska tietojärjestelmät ovat uusiutumassa, Esko Koskinen korostaa. 5. Se ilmaisee sen perusteella oman kantansa uudistuksesta. 11. Uudet alueet aloittaisivat tällöin vuoden 2016 alussa, pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo. 22. 13. Koskinen sanoo, että muutoksen on pelätty johtavan palvelutason heikkenemiseen. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mielestä nyt on nopeasti käytävä läpi, mitä hallituksen päätös merkitsee pelastuslaitoksille eikä se tuo ongelmia niiden toimintaan. 14. 18. 21. 3. 19. 20. 14. 9. – Alustava aikataulu on, että kuulemiset saataisiin tehtyä helmikuun loppuun mennessä ja valtioneuvoston päätös aluejaosta tehtäisiin kevään kuluessa. 10. Iso voitto meille oli se, että hallitus karsi 5,5 miljoonaa euroa säästötavoitteesta. Hän muistuttaa, että kunnat lopulta toteuttavat säästöt aluejaon perusteella. 17. – Kun todetaan, että säästöt saadaan aikaiseksi olemassa olevista rakenteita, voi joku tietysti huomata, että säästöpotentiaalia alalla olisi enemmänkin. 10. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Päivi Nerg, ryhmän varapuheenjohtajana toimiva Koskinen kertoo. – Seurantaryhmä ei tee päätöksiä, mutta se valmistelee ja arvioi uudistuksen vaikutuksia myös saatujen lausuntojen kautta. Jos alueet ovat suurempia, muutoskin on suurempi ja se vaati monipuolisemman valmistelun. – Jos halutaan jotain muuta, siihen pitää olla hyvät perustelut. 21. 12. 17. – Säästöt haetaan hallintorakenteesta sekä päällekkäisyyksiä karsimalla. 10/2013 9 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 5. 11. 3. 13. 4. – Jos lausunnot ovat yksimieliset, ne voivat vaikuttaa, mutta jos ovat ristiriitaiset, hallitus tekee päätöksensä kaavailemallaan tavalla. Hän huomauttaa, että poliisilaitosaluejaon noudattaminen täyttää myös kriteerin, että viranomaisten aluejako on samanlainen. 16. 6. 8
Tätä pitäisi kriittisesti arvioida. On myös arvioitava, voiko uudistus aiheuttaa lisäkuluja. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtajana elokuussa aloittanut Jarmo Haapanen, 54, toimi vt. Toimintavalmius pitäisi saada riskien mukaiseksi. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kaksi aikuista tytärtä. Sitten voidaan arvioida, miten pitää edetä. Pelastuslaitokset ovat olleet jo kymmenen vuotta tehostamassa taloudellisesti toimintaansa. Hallinnosta ei saada sellaisia säästöjä aikaiseksi. Pelastuslaitoksilla on myös suuri vastuu kuntien sisäisen turvallisuuden tehtävissä. Pitää myös laskea mistä voi syntyä lisäkustannuksia. Hän otaksuu olevansa viimeinen pelastusjohtaja Jokilaaksojen pelastuslaitoksella. – En osaa sanoa, mistä säästetään tavoitteeksi asetettu 7,5 miljoonaa euroa. Palkkarakenne ohjaa tähän tasapaksuun toimintaan. Hän myös huomauttaa, että alan toimintoja pitäisi tarkastella uudella tavalla toimintavalmiuden kautta. Mutta ministeri ei siihen halunnut lähteä. – Onneksi päätöksessä on sana lähtökohtaisesti. – En osaa sanoa, onko uudistus hyvä näin kevyellä valmistelulla. Hän sanoo huomanneensa, että pelastustoimelle syntyy lisäkuluja siitäkin, kun poliisit eivät enää tule tilannepaikoille yhtä nopeasti kuin ennen. – Tämä järjestelmä on toiminut hyvin ja seuraava määräaikaistarkistus tulee vuonna 2015, Haapanen sanoo. Pelastustoimessa tehdään iso linjaus valmistelematta asiaa niiden ja omistajien kanssa. Onko tästä seuraus, että pelastuslaitokset siirretään valtiolle. Toimintavalmiutta ei poliittisten syiden takia haluta heikentää. – Henkilöstökulumme ovat pienemmät, koska tehtävämäärät ovat vähentyneet. – Pidin jo silloin tärkeänä, että rakenteelliset uudistukset eivät heikennä laitoksen palvelukykyä. Viisaus säästää tulee muualta Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen ei kehu hallituksen tekemää päätöstä. Kun ei päätöstä valmisteltaessa katsottu toiminnallista puolta, se on nyt tehtävä. Toivottavasti aluejakoakin voidaan vielä miettiä, sillä nyt päätös tehtiin liian pikaisella harkinnalla eikä valmistelu ollut asianmukaista. Työnantajalle työaika on edullinen ja työntekijät haluavat sitä tehdä. Jarmo Haapanen on suorittanut palopäällystötutkinnon lisäksi insinööri (amk) tutkinnon palopäällystön koulutusohjelmassa ja ylemmän insinööri ammattikorkeakoulututkinnon. Lisäisikö se lopultakaan kustannuksia, jos resursointia järjestettäisiin uudella tavalla. tilanteissa pitää olla väkeä johtoja esikuntaväkeä. Samalla olisi syytä arvioida poikkeusluvalla tehtävä vuorokautinen työaika uudella tavalla. – Rakenteellisilla muutoksilla ei välttämättä saavuteta säästöjä. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on yksi niin sanottu kasarmoitu paloasema, Raahessa, jossa tehdään vuorokautista työaikaa. – Yhteistyö poliisin kanssa on järkevää, mutta pitäisi tarkastella tässä yhteydessä myös tuleva sote-uudistus, joka on yhä auki. Onnettomuusfrekvenssi huomioiden kootaan resurssit. Simo Tarvainen huomauttaa, ettei suinkaan vastusta uudistuksia, mutta ne pitää tehdä järkevästi. – Se pitäisi saada tarkemmaksi, sillä usein tehtäviin lähetetään liian paljon yksiköitä. On kuitenkin harhaa, että päällystö on kaiken pahan alku ja juuri. Esitimme ministerille, että tätä alettaisiin pohtia osana säästöpakettia. – Aluerakenne pitäisi katsoa toiminnallisesti eikä jämähtää johonkin tiettyyn lukumäärään. Nyt viisaus etsiä säästöt tulee muualta; valtio sanoo, että kunnat säästäkööt. Pitkän linjan mies ei jämähtäisi lukumääriin 10 10/2013. Sama asia pitää ottaa huomioon nytkin, kun suunnitellaan jälleen alueellisia muutoksia. Hyviä ja perusteltuja päätöksiä odotetaan. taan. Aikaisemmin Haapanen on työskennellyt useissa pelastustoimen tehtävissä muun muassa Nivalassa, Kuortaneella ja Lapualla sekä Vaasan läänin palontorjuntaliitossa. – Pelastustoimi ei tarvitse rakenneuudistusta, vaan joku muu tarvitsee. Silläkö säästetään, että rakenteet muutetaan. Tätä ei ole lainkaan tutkittu. pelastusjohtajana. – Toivon, että emme nytkään tekisi turhaan uudistuksia. Haapanen ei innostu kaavailluista 11 uudesta pelastustoimen alueesta. Valmiutta pitää olla oikea määrä oikeaan aikaan, Tarvainen toteaa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa aloitettiin vuonna 2004 organisaatiorakenne, jossa johtavat virat sijoitetaan neljän vuoden määräajalle lukuun ottamatta pelastusjohtajan, hallintopäällikön ja ensihoitopäällikön virkoja. Kun tehtävien määrä ja myös laatu on muuttunut sellaisiksi, että ne eivät sido resursseja entiseen tapaan, olemme saaneet aikaiseksi kustannussäästöjä. Kietäväinen ei osaa sanoa, mistä hallituksen osoittama 7,5 miljoonan euron säästö saadaan aikaiseksi. Nyt olisi laitokset saatava viritettyä keskustelemaan, kuinka paljon ja mistä säästetään. Ottaisin aikalisän ja esimerkiksi kesään mennessä selvitettäisiin kokonaisuus. Tarvaista surettaa myös se, että tällaisella päätöksellä hyvään vauhtiin päässyt kehitystyö laitoksissa pysähtyy. Kietäväinen ei tässä vaiheessa ottaisikaan kantaa aluejakoon. Isoissa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Miksi tätä ei alun perinkään voitu tehdä yhdessä ja isoja linjapäätöksiä tehdään näin nopealla aikataululla. Tuore pelastusjohtaja Jarmo Haapanen sanoo, että säästöä kertyy arvioitua pienemmistä tuntija urakkapalkoista. Haapasen mielestä hätäkeskuksen riskinarvio pitäisi myös tarkastella uudelleen. – Muutoin toimintavalmiutemme perustuu sopimuspalokuntien hälyttämiseen. Perhetausta on vienyt hänet alalle, sillä hänen isänsä R. – Poikkeuslupa on aina poikkeuslupa. – Johtotehtävistäkö karsimalla ja pannaanko väkeä pihalle. Toimintavalmiusohjetta pitäisi keventää. Pitäisi katsoa myös toimintoja. – Pelastustoimen tilastointijärjestelmä on meillä huippuluokkaa. Jarmo Haapanen kehuu 10 vuotta toiminnassa ollutta alueellista pelastuslaitosta hyväksi, vaikka sanookin olleensa alussa kriittinen laajempaa aluetta kohtaan. Kaiken kaikkiaan hänen mielestään oleellisimmat säästöt saadaan aikaiseksi kehittämällä arjen työtä. – On myös tarkkaan pohdittava, millaisia alueita tehdään, jotta niistä tulee toimivat. Kun on töitä, on enemmän työntekijöitä. Sanotaan, että yöllä tilanteet voivat mennä pidemmälle, mutta silloin on myös saatavissa sivutoimista henkilöstöä tehtäviin. Haapanen toimi aikoinaan Lapuan palopäällikkönä. J. Onko pelastustoimi viimeinen toimiala jossa työnsuunnittelu on tasapaksu. Päiväaikaan on sen sijaan heitä vaikea saada. Muutos on iso asia. Viimeaikaiset suuret tehtävät ovat osoittaneet, että päällystöäkin pitää olla. – Pelastuslaitoksen väki on silloin kiinni tehtävässä pidempään ja joutuu hoitamaan esimerkiksi liikenteenohjausta. Pelastustoimen säästö on viimekädessä tukitoimintaa muille isommille säästöille. Siksi olisi kenties parempi saada ensin selviksi kuntarakenneuudistus ja tulevat sote-alueet, jotta sen niiden mukaan voitaisiin järjestää myös pelastustoimen uudet rakenteet. Haapasen mielestä on myös välttämätöntä, että kaikki toimijat ovat yhdessä suunnittelemassa toimintaa. Resursseja pitäisi voida käyttää kustannustehokkaammin. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palveluksessa Jarmo Haapanen on työskennellyt vuodesta 2004 alkaen palopäällikön, kehittämisja koulutuspäällikön sekä toimialueen päällikön tehtävissä. Esimerkiksi joitakin tehtäviä ulkoistamalla, kuten kemikaalivalvonta tai osia siitä, voidaan saada säästöjä aikaiseksi. Ei tiedä hyvää, jos vain päällystöstä aletaan karsia
Tuleeko nyt rakenneuudistuksen myötä säästöä säästön päälle. Tulevaisuudessa ehkä jo vuonna 2020 joudutaan hallinnonrakenteita arvioimaan uudestaan. Seinäjoen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman kautta, joka on hyväksytty aina vuoteen 2016, saisimme kokoon pelastuslaitoskohtaisesti jyvitetyn säästön omin voimin. Muuttuvia kustannuseriä tulee mm. Jukka Koponen Pohjois-Savo: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Kysyimme pelastusjohtajien mielipidettä hallituksen päätökseen muodostaa 11 pelastustoimen aluetta ja sen avulla saatavista kustannussäästöistä. Lisäksi aluejaossa tulisi huomioida pelastuslaitosten nykyiset ja hyväksi todetut toiminnalliset yhteistoiminta-alueet. Se tarkoittaa sitä, että verotuloja julkisen talouden tarpeisiin ei tule riittävästi. Kun kunta ja sote -rakenteiden muutokset ovat selvillä, olisi arvioitava pelastustoimen kannalta, analyysin kautta pelastuslaitosten uudet alueet ja selvitettävä muutoksen hinta, hyödyt ja haitat. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Pekka Vänskä Keski-Uusimaa: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Jos niin käy, se näkyy väistämättä palvelutasossa ja lopulta toimintavalmiudessa. Kaikilta osin ei ole tarkoituksenmukainen aluejako. Taloustilanne Euroopassa ei seuraavan 10 vuoden aikana tule paranemaan. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. palkkojen ja sopimusten harmonisoinnista. Harri Setälä Etelä-Pohjanmaa: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Pelastustoimen aluejako tulee arvioida muista lähtökohdista kuin poliisin tuleva aluejako. Jos säästövelvoite asetetaan, tulee se toteuttaa. Vesa Parkko Kymenlaakso: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Olisin toivonut myös, että pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tuotoksia ja selvityksiä olisi hyödynnetty enemmän valmistelussa ja päätöksenteossa. hitaan kasvun aikaan. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Säästötavoite 7,5 miljoonaa euroa saavutetaan. Perinteinen Itä-Suomen alue muodostuu Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnista. Se on lähtökohtaisesti oikea ja hyvä tapa, sillä poliisit ovat pelastustoimen tärkeä yhteistyökumppani. Suuria epäilyksiä herättää säästötavoitteen toteutuminen, tosin jotkut katsovat myös, että laitosta kohden 350000 euron säästösumma on kohtuullinen. Alue olisi hyvä, noin 570 000 asukkaan kokonaisuus muodostaa kolPelastusjohtajia arveluttaa aluejako poliisien kanssa. Mikäli tätä käytetään säästömenetelmänä, olisin toivonut tähän henkilöstösuunnitelmien yhteenvetoa 22 alueelta, jonka perusteella olisi voitu valmistella esitys luontaisen poistuman suunnitelmasta. Tämä voisi olla peruste hallitulle rakenneuudistukselle. Olisin toivonut, että ennen päätöstä olisi kattavasti selvitetty ja arvioitu 11 poliisilaitosaluejaon vaikutuksia nykyiseen järjestelmään toiminnallisesti ja taloudellisesti. Hyvää on myös säästöjen pienentyminen 13 miljoonasta eurosta 7,5 miljoonaan. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. 10/2013 11 Pelastusjohtajat toivovat, että aluejakouudistus syntyisi mieluummin pelastustoimen omista alueellisista tarpeista lähtien eikä kategorisesti poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Julkiset taloudet jatkavat velkaantumistaan. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Pelastustoimi vaatii selvitäkseen lakisääteisistä tehtävistään vähintään nykyisen paloasemaverkoston ja henkilöstön (sopimus+vakinainen). Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Hyvänä puolena hallituksen päätöksessä on se, että päätös mahdollistaa pelastustoimen palvelutason säilyttämisen. Erkki Hokkanen Etelä-Karjala: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Oletan, että kaikki 22 pelastuslaitosta ovat jo lähtökohtaisesti kustannustehokkaita, koska kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne näkyy myös pelastuslaitosten toiminnassa ja taloudessa. Aluejaon muuttaminen nyt, erittäin tiukan talouden aikaan, ei ole oikea toimenpide, sillä muutoskustannukset ovat arviolta noin 20 miljoonaa euroa. Sisäministeriön pelastusosaston ehdotuksessa 25.10.2013 todetaan 160 henkilötyövuoden säästö eläköitymisen myötä. Tulemme elämään ns. Pelastusalueet tulisi olla väestöpohjaltaan riittävän suuret, joka mahdollistaisi paremmin toiminnalliset ja taloudelliset resurssit palvelujen tuottamiseen. uusien laitosten ICT-infran rakentaminen, henkilöstökustannusten harmonisointi, kalusto ja paloasemaverkoston investointien ja vuokrauksen integrointi ja sopimuspalokuntien sopimusten harmonisointi. Säästöt kohdistuvat hallintoon, eikä ohjelmassa ole mainittu säästöjä pelastustoimen ydintehtävistä. Pelastustoimen tehtävät, organisointi, joukkojen määrä ja tarvittavat johtamistasot eroavat poliisista merkittävästi. Tätä edellyttävät riskianalyysit ja maantiede. Kustannuksia aiheutuvat mm. Päätös 11 alueen rakentamisesta on hallituksessa tehty. Se tarkoittaa noin 350 000 euroa laitosta kohden ja siihen kuuluu myös sellaiset fiktiiviset kuluerät kuten tilannekeskukset, joita ei tarvitse perustaa jos syntyy pelastustoimen alue jossa esimerkiksi yhdellä osapuolella on jo tilannekeskus tai vaihtoehtoisesti useamman laitoksen pelastustoimialue perustaa yhden tilannekeskuksen useamman sijasta. Muutoskustannuksista useampi miljoona jää käyttökustannuksiksi, joten aluejaon muutokselta vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö jää toteutumatta
Tehokkuutta on parannettu muiden muassa pelastustoimen alueellistamisen tuomilla hyödyillä jo 10 vuoden ajan, pelastuslaitosten yhteishankinnoilla, yhteistyöllä suunnitelmien ja koulutusmateriaalien tekemisessä sekä pelastustoiminnan yhteistyöllä. Itä-Suomen alue on pelastustoimelle toiminnallisesti ja maantieteellisesti selkeä kokonaisuus sekä toimintaympäristön kannalta melko samankaltaista aluetta. Esimerkkeinä varautuminen ja johtamisjärjestelmät suuronnettomuuksien sekä katastrofien varalle, onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminnan vasteet aidosti tutkimuksiin sekä riskianalyyseihin perustuviksi, hallintoorganisaatiot keveiksi ja tehokkaiksi. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. €): 16,2 59 €/asukas 12 Pirkanmaa Pelastusjohtaja: Olli-Pekka Ojanen Kuntia: 22 Pinta-ala (km 2 ): 14471 Väkiluku: 496568 Henkilöstö: Vakinaiset: 479 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1929 Nettomenot (milj. €): 12,8 63,4 €/asukas me maakuntaa kattava Itä-Suomen pelastuslaitos. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. €): 10,3 67,7 €/asukas 11 Keski-Suomi Pelastusjohtaja: Simo Tarvainen Kuntia: 23 Pinta-ala (km 2 ): 19952 Väkiluku: 275161 Henkilöstö: Vakinaiset: 279 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1053 Nettomenot (milj. Itä-Suomen pelastustoimella säilyisivät yhdenmukaiset aluejaot keskeisimpien yhteistyökumppaneiden kanssa. €): 12,2 67,2 €/asukas 9 Etelä-Karjala Pelastusjohtaja: Erkki Hokkanen Kuntia: 10 Pinta-ala (km 2 ): 7236 Väkiluku: 132355 Henkilöstö: Vakinaiset: 94 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 962 Nettomenot (milj. €): 24,9 53,2 €/asukas 6 Kanta-Häme Pelastusjohtaja: Esa Pulkkinen Kuntia: 11 Pinta-ala (km 2 ): 5706 Väkiluku: 175472 Henkilöstö: Vakinaiset: 244 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 430 Nettomenot (milj. €): 19,6 45,7 €/asukas 4 Itä-Uusimaa Pelastusjohtaja: Olavi Liljemark Kuntia: 7 Pinta-ala (km 2 ): 5 537 Väkiluku: 95142 Henkilöstö: Vakinaiset: 145 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1320 Nettomenot (milj. Tuo vaadittu säästö saavutetaan jo nykyiselläänkin. Pelastustoimen säästö on kuitenkin saavutettavissa, mikäli kaikki sitoutuvat säästötoimiin ja huomioivat tulevat säästöt mm. Selkeä aluekokonaisuus mahdollistaa esimerkiksi henkilöstön erikoistumisen tiettyyn osaamisalueeseen koko pelastuslaitoksen alueella. Pelastuslaitosten aluejaon suu. €): 7,8 59,2 €/asukas 10 Etelä-Savo Pelastusjohtaja: Seppo Lokka Kuntia: 17 Pinta-ala (km 2 ): 18768 Väkiluku: 153426 Henkilöstö: Vakinaiset: 209 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1020 Nettomenot (milj. Seppo Lokka Etelä-Savo Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Lisäksi pelastuslaitosten yhdistämiskulut pitää ottaa huomioon taloussuunnittelussa. Ensin tulisi selvittää mitä alalla oikeasti tulisi tehdä toiminnan tehostamiseksi ja sitten vasta rakennettaisiin alueet ja toiminnot sen mukaisesti. Tosin on ymmärrettävää, että kuntien säästötalkoissa myös pelastustoimen on esitettävä jotain. Simo Weckstén Helsinki: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Toimintamenoja saattaa lisätä esimerkiksi palkkojen ja sopimuskorvausten mahdollinen harmonisointi. Rakenneuudistuksessa ei tässä vaiheessa kannata mielestäni lukita alueiden määrää eikä aluejakoa. Säästöjen hakemista vaikeuttaa se, että pelastustoimi on tutkitusti jo tällä hetkellä tuottavuudeltaan hyvällä tasolla. €): 28,7 57,8 €/asukas 7 Päijät-Häme Pelastusjohtaja: Jari Hyvärinen Kuntia: 11 Pinta-ala (km 2 ): 6256 Väkiluku: 202548 Henkilöstö: Vakinaiset: 241 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 918 Nettomenot (milj. €): 8,4 47,8 €/asukas 8 Kymenlaakso Pelastusjohtaja: Vesa Parkko Kuntia: 7 Pinta-ala (km 2 ): 7417 Väkiluku: 181421 Henkilöstö: Vakinaiset: 208 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1896 Nettomenot (milj. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Myös pelastusalalla tarvitaan ”rakenneuudistusta”. €): 33,9 56,2 €/asukas 2 Länsi-Uusimaa Pelastusjohtaja: Veli-Pekka Ihamäki Kuntia: 12 Pinta-ala (km 2 ): 7855 Väkiluku: 438414 Henkilöstö: Vakinaiset: 409 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 890 Nettomenot (milj. €): 23,6 53,9 €/asukas 3 Keski-Uusimaa Pelastusjohtaja: Pekka Vänskä Kuntia: 8 Pinta-ala (km 2 ): 1986 Väkiluku: 429311 Henkilöstö: Vakinaiset: 414 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 520 Nettomenot (milj. hallinnon virkojen osalta jo vuodesta 2014 alkaen. Tässä tilanteessa nyt tehty esitys ei ole sen parempi tai huonompi kuin joku toinenkaan. €): 7,8 81,8 €/asukas 5 Varsinais-Suomi Pelastusjohtaja: Jari Sainio Kuntia: 28 Pinta-ala (km 2 ): 20539 Väkiluku: 468936 Henkilöstö: Vakinaiset: 570 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1848 Nettomenot (milj. Poliisilaitoksen lisäksi hätäkeskusalue ja terveydenhuollon erityisvastuualue sekä sairaanhoitopiirien alueet ovat yhteensopivia Itä-Suomen alueen kanssa. Säästöt edellyttävät hyvää suunnittelua ja kustannustehokasta yhteistoimintaa. luonnollisen poistuman (eläköitymisen) kautta. Koko aluejaon pohtiminen johtaa vähän harhaan. Kaikkia avoimeksi tulevia hallinnon virkoja ei täytettäisi, vaan tietyt tehtävät hoidettaisiin nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä koko pelastuslaitoksen alueella. Pohjois-Savon kannalta hallituksen päätöksen sisältämä Itä-Suomen alue on hyvä alue rakentaa isompi alueellinen pelastuslaitos. Säästö syntyy enimmäkseen hallinnon henkilöstökuluja pienentämällä ns. Lisäksi säästöjä olisi saatavissa keskitetyistä hallintotoiminnoista ja laajemman toiminnan tuoman volyymin avulla. Tähän listaan löytyy varmasti vielä paljon muutakin pohdittavaa. vuoden 2016 alussa ja säästö pitäisi olla toteutettuna jo saman vuoden lopussa. Mahdollisen kuntaja sote-rakenneuudistuksen vaikutukset tulisi ottaa pelastustoimen rakenneuudistuksessa etupainotteisesti huomioon. Vuoden 2014 alussa toimintansa aloittava Itä-Suomen poliisilaitos toimii samalla alueella. Jos toimintoja tarkastellaan, kuten edellisissä kohdissa on mainittu. 12 10/2013 1 Helsinki Pelastuskomentaja: Simo Weckstén Pinta-ala (km 2 ): 716 Väkiluku: 603968 Henkilöstö: Vakinaiset: 694 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 483 Nettomenot (milj. Edelliseen viitaten lähtökohtana tulisi olla toimintojen kehittäminen nykypäivän tarpeiden ja tuottavuuden mukaisiksi. Aluejaon uudistaminen ei ole vielä rakenneuudistusta. Säästöjen suhteen aikataulu saattaa olla kireähkö, mikäli uudet pelastuslaitokset aloittaisivat toimintansa esim
Toisaalta esitetyissä alueissa on varmaan pelastustoimenkin kannalta järkeviä kokonaisuuksia, ehkä jopa useimmissa, mutta osaa tarvitsee varmaan tarkastella uudelleen. Asian selvittämiseen pitää olla aikaa, tosin tällä tiedolla aikaa ei ole juurikaan käytettävissä. keskuskuntamalli ei enää liene toimivin tapa järjestää palveluja. Myllyttämällä nykyinen hyvin toimiva järjestelmä suuriin muutoksiin tulee tasapainoon säätäminen kestämään useamman vuoden. Tässä on perinteisen hyvä paikka katsoa, mitä kannattaa tehdä omana työnä, omistajan, kuntien toimesta tai yksityisen palvelun tuottajan toimesta. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Säästösumma oli alunperin 13 miljoonaa euroa. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Jos isommista alueista on seurauksena, että kunnat kokevat pelastuslaitoksen entistä etäisemmiksi, niin onko sillä väliä vai onko se jopa tarkoitus matkalla seuraavaan kehitysvaiheeseen. Rohkenen väittää, että kaikki pelastuslaitokset olisivat voineet säästää osuutensa tuosta summasta aivan hyvin nykyisellä rakenteella. Tuo 7,5 miljoonaa euroa pääsi ihan aidosti yllättämään. Jos tiukkoja säästötavoitteita asetetaan, niin kyllä ne tulevat kohdistumaan palvelutuotantoon ja –verkkoon. Tulevien alueiden tarkastelu tulee ensisijaisesti tehdä pelastustoimen lähtökohdista. Säästöt saataneen toteutettua esimerkiksi raskaan ajoneuvokalustohankintojen siirtämisellä, erilaisten päällystön varallaolo/päivystysjärjeste. Vastaavasti huomioitavaa on se, että keskuskuntamalli on toiminut hyvin tutussa maakuntapohjaisessa ympäristössä. Viime vuosien myrskyt, tykkylumi ja muut ilmiöt ja vaaratilanteet ovat osoittaneet pelastustoimen johto ja muiden järjestelmien toimivan vähintäänkin hyvin. keventämällä ja järjestelemällä hallintoa tehokkaammaksi. Sekä poliisilaitosja vielä suuremmissa malleissa ns. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Mielestäni alueiden määrää olisi tullut pohtia tarkemmin, eikä mennä suoraan poliisin aluejaon mukaan. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Herääkin kysymys, että suoriutuvatko uudelleen organisoidut suuremmat pelastuslaitokset yhtä hyvin vaativimmista tehtävistä kuin entiset pelastuslaitokset. Mahdollisesti perustettavan liikelaitoksen johtokunta tilaisi palvelualueilta palvelut kokonaishinnalla, jossa on jo huomioitu säästöjen osuus. On myös niin, että pohjaesitys tarvitaan, jotta asiaan voidaan ottaa kantaa. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. En usko, että pelkästään aluejaon muutoksella saavutetaan tarvittavia säästöjä. Pelastuslaitosten hallinto on jo nyt ollut silmiinpistävän kevyt, ei sieltä merkittäviä säästöjä saada. Pelastuslaitosten maakunnallinen kokoluokka tosin ”tasoittaa” kuntarakenteessa tapahtuvia muutoksia. Kuten todettua, se pitäisi tehdä pelastustoimen toiminnallisista lähtökohdista. Pelastuslaitoksissa on melko lailla ohut hallinto, josta yleensä useimmat asiaa kommentoivat nuo säästöt löytävät. Tosin tällöin olisi pitänyt karsia kovalla kädellä palvelutuotantoakin säästöjen saamiseksi. Kansalaiset ovat valmiita maksamaan avun saamisesta ja turvallisuuden tunteesta. Mielestäni tässä yhteydessä pitäisi voida pohtia myös muita vaihtoehtoja. Pelastuslaitosten ja SM:n kanssa voitaisiin miettiä kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisin aluejako. Lisäksi talouden ja tuottavuuden tunnusluvut pitää ottaa huomioon. Ei aluejaolla sinällään saavuteta säästöjä, päinvastoin alueiden suurentaminen saattaa kasvattaa kustannuksia, kun palkkoja ja muita kustannustekijöitä harmonisoidaan. Toimintojen yhdistäminen tuo tiettyjä suuruuden etuja, mutta karsinta tullee koskemaan myös toimintavalmiutta. Se ei ole oikea eikä hyvä tapa; myös toiminnalliset näkökohdat ja mahdolliset muut alueelliset rajat tulisi ottaa huomioon sekä tulevat kuntaja sote-alueiden muutokset. Onko 11 aluetta ”oikea” määrä. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Hallinnon keventäminen onnistuu varmasti, mutta kun nämä hallinnoijat kuten pelastusjohtajat, pelastuspäälliköt, riskienhallintapäälliköt ovat keskeisissä tehtävissä organisaatioissaan myös suuremmissa operatiivisissa tehtävissä. Vaikka pyrkimyksenä on ylipäätään tehdä näitä muutoksia niin, ettei kansalaisen turvallisuus vaarannu, on realismia ymmärtää määrärahojen karsinnalla olevan vaikutuksensa. Olisi ehkä kannattanut odottaa kuntarakenneuudistuksen vaikutukset kuntakenttään. Uudessa järjestelmässä voisi tulla kysymykseen liikelaitos-kuntayhtymä malli, tai puhuttaisiinko sitten tilaaja-tuottajamallista, jossa nykyiset pelastuslaitokset tuottaisivat pelastuspalvelut kutakuinkin nykyisille alueille. Mahdollisesti pitäisi tehdä vielä suuremmat alueet. Oma kysymyksensä on, miten ennakoitua pienemmät säästövelvoitteet keskustelevat mahdollisten tulevien tietojärjestelmäkustannusten kanssa. Aluejakoa pohdittaessa olisi tarpeen kuunnella paitsi pelastuslaitoksia, myös kuntia. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Martti Soudunsaari Lappi: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Olli-Pekka Ojanen Pirkanmaa: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Elettäessä taloudellisesti tiukkoja aikoja olisi ollut miltei ymmärrettävämpää, jos summa olisi tuplattu 26 miljoonaan euroon. Toimintamme sisältö on eri kuin poliisin, näin esimerkiksi pelastustoiminnan johtamisen osalta. Myös sopimuspalokunnat ovat elementti jota poliisissa ei ole. Pelastuslaitoksilla on ”tuotannossaan” toisistaan poikkeavia palveluja kuten ensihoito. Aluejaon muuttuessa säästö saadaan aikaiseksi käyttämällä juustohöylää ja jättämällä täyttämättä muutamia auki tulevia virkoja. Ehkä joku muu jako olisi toimivampi. Henkilökohtaisesti en usko, että asetettua säästötavoitetta saavutetaan esitetyillä muutoksilla. Keskeisin eroavaisuus tietysti on kunnallisen toiminnan perusta, joka heijastunee tulevaan ratkaisuun jollakin tavalla, mikäli kuntien rakenteessa muutosta tapahtuu. Alueilla voidaan päästä yhteismäärältään esitettyyn säästöön, mutta ei nyt esitettyjen toimenpiteiden ansiosta. Jorma Parviainen Pohjois-Karjala: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Säästäminen voidaan tehdä uudella rakenteella samoin kuin nykyiselläkin. Mikäli pelastuslaitoksilla, jotka yhdistyvät on erilainen palvelutuotanto, niin organisoituminen ei mielestäni missään tapauksessa voi mennä sen laitoksen mukaisesti, jolla on palvelutuotantoa vähiten. 14 10/2013 niitä vai onko seurauksena lisäorganisaatiotaso, joka syö säästöt ja kenties jopa kangistaa toimintaa. Aluejaon muutosten myötä tulee useita asioita, joista aiheutuu alkuvaiheessa lisäkustannuksia; palkkojen harmonisointi, erilaisten tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Jari Hyvärinen Päijät-Häme: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Tietohallinnon, henkilöstöhallinnon, kirjanpidon, palkanmaksun, liikelaitos voisi myös vaikka kilpailuttaa. Herääkin lievä epäilys siitä, että tehtiinkö tämä alamme näkökulmasta suuri päätös yksinomaan säästöjen takia. Muutos tehdään mm. Onneksemme avun tarvitsijan näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa näin ei päätetty tehdä
Viranomaisyhteistyössä yhteiset rajat ovat eduksi, mutta eivät edellytys. Alueita voisi olla myös vähemmän. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. 11 pelastuslaitoksen mallissa laitokset ovat kokonsa puolesta vielä helpohkosti hallittavissa olevia, ja johtamisjärjestelmään ja –organisaatioon tuskin tarvitsee muodostaa uutta väliporrasta. Poliisilaitosten rajat ovat hyvä keskustelun lähtökohta, mutta eivät ehdoton ratkaisu. Jari Sainio Varsinais-Suomi: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Anssi Parviainen Kainuu: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Ei saavuteta ainakaan ennen vuotta 2017, joskus myöhemmin ehkä. Poliisilaitosaluejakoon perustuvassa mallissa eitä tätä ristiriitaa ole Pohjois-Suomessa. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä päätöksiä. Muuten rakenneuudistuksen tavoite verrattuna tuloksiin on mennyt pieleen. Länsi-Uudellamaalla nykyiset rajat ovat hyvät. On tärkeää, ettei pelastustoimen alue jakautuisi useammalle hätäkeskusalueelle. Ei ole, vaan pitäisi edetä palvelujen kautta asiakaslähtöisesti kuntia kuullen. Keskeisempää olisi, että hätäkeskusalueiden rajat noudattaisivat sekä poliisiettä pelastuslaitosten rajoja niin, että yksikään laitos ei olisi kahden eri hätäkeskuksen alueella. Olisi iso vahinko pelastustoimelle, jos nyt tehtäisiin vähiin selvityksiin perustuva uudistus ilman riittäviä vaikutusten arviointeja, tiedotteessa todetaan.. Rakentamista vaikeuttaa annettu ennakkoasetelma, että pelastuslaitoksia pitäisi olla nimenomaan 11. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Poliisilaitosaluejakoon perustuva pelastustoimen aluejako ei ole hyvä valtakunnallisesti tarkasteltuna, mutta esimerkiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen näkökulmasta Oulu-Koillismaan, Jokilaaksojen ja Kainuun pelastuslaitosten yhdistäminen vaikuttaa toimivalta. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Toki kannattaa huomioida, että Varsinais-Suomessa poliisin tuleva alue on myös esimerkiksi sairaanhoitopiirin ERVA-alue, Länsi-Suomen pelastusliiton toiminta-alue ja AVI:n nykyinen alue, joten ei kyse ole pelkästään poliisin aluejaosta. Kun lähtökohta on, että alueiden määrä noin puolitetaan, niin poliisialuejako on yksi perusteltu tapa jakoa tehdä. Muualla Suomessa pelastuslaitosten aluejaon pitäisi noudattaa selkeämmin hätäkeskusaluejakoa. Kokonaisuutena 7,5 miljoonan euron säästön kohdistuvat pääosin henkilöstöön ja jonkin verran kalustoon ja kiinteistöihin, jos paloasemaverkko saadaan optimoitua. Toki puhtaasti pelastustoimen näkökulmasta tehty aluejako olisi paras ratkaisu, varsinkin jos muut yhteistyötahot vielä toimintaansa sen mukaisesti muokkaisivat. Mielestäni 7,5 miljoonan euron säästö on realistinen, jos uusi aluejako ja uudet pelastuslaitokset aloittavat vuoden 2017 alussa. Viitaten edelliseen vastaukseeni PohjoisSuomen osalta aluejako on hyvä. Paloasemaverkon sekä päivystysja varallaolojärjestelyjen tarkastelu todellisten tarpeiden mukaan on tervetullutta koko valtakunnassa ja sillä saataneen merkittäviä säästöjä. On tärkeää, ettei pelastusaluejako ole ristiriidassa hätäkeskusaluejaon kanssa – toisin sanoen, ettei pelastustoimen alue jakaudu useammalle hätäkeskusalueelle. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Kyseessä tulee olla pitkälle tulevaisuuteen kantautuva uudistus, jossa turvataan koko maan pelastustoimen palvelut. Lappi on jäämässä erilleen ja on siten väestömäärältään huomattavasti pienempi alue kuin muut, mutta Lapin erittäin laaja alue pitkine etäisyyksineen on erityistapaus. SSPL: Sopimuspalokuntien liitto ei vastusta muutosta, mutta haluaa muutoksen suunnan pohjautuvan luotettavaan tietoon ja huolelliseen harkintaan. Rakentaisin 11 uutta alueellista pelastustointa käyttäen kunkin alueen paikallista asiantuntemusta ja pelastuslaitosten vahvaa yhteistyötä. Olisi helppoa, mutta ei järkevää lähteä rakentamaan uusia alueita ja liittämään pelastuslaitoksia yhteen kaverin puolesta, mutta jääköön nyt tekemättä. Kyllä, toimintaa entisestään tehostamalla. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Alueet muodostuvat luonnollisesti, kun tuleva kuntarakenne on selvillä. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Aina kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu lopulta kuitenkin saavutetaan jonkinlaisella kompromissilla. SSPL toivoo kunnollisten selvitysten ja laskelmien tekemistä ennen kuin yhdistämisiin ryhdytään ja edellyttää myös muiden pelastustoimen järjestämisvaihtoehtojen tarkempaa selvitystä. Sisäasiainministeriön alkuperäisessä säästöehdotuksessa pelastuslaitosten määrän vähentäminen yhteentoista mahdollistaisi laskennallisesti 160 henkilötyövuoden vähentämisen, mikä pelkästään tuottaisi jo 8,8 miljoonan euron säästöt. Mahdollisesti, mutta säästö kohdentuu luonnollisesti vain osaan laitoksista eikä tapahdu yhdessä vuodessa. Jatkossa pelastuslaitokset ovat kooltaan pääsääntöisesti lähempänä toisiaan ja päästään kokonaan eroon hyvin pienistä laitoksista, esimerkiksi Kainuu. Jos halutaan oikeasti säästää, on purettava valmiutta. Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uusimaa Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Petteri Helisten Oulu-Koillismaa Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. SPAL: Palomiesliitto esittää vaihtoehtoista mallia, jossa pelastustoimea hallintoa kevennetään, johtamista ja toimintakulttuuria järkevöitetään, ikääntyvien palomiesten työuramahdollisuuksia parannetaan ja alan koulutusta kehitetään. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. – Pelastustoimen kokonaiskulut ovat vuodessa 420 miljoonaa euroa, josta pelastuslaitoksissa käytetään pelastuslain mukaisiin tehtäviin vain 350 miljoonaa. Säästön tulisi tällöin kohdentua hallintoelinten ja -rakenteiden purkamiseen, ei palvelutuotantoon eli onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn ja pelastustoimintaan. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna pelastuslaitosten aluejako tulisi katsoa muun kuin Pohjois-Suomen osalta uudelleen siten, että hätäkeskusalueet olisivat ohjaavampi kriteeri. 10/2013 15 lyjen yhteensovittamisella, jättämällä eläköitymisten yhteydessä virkoja täyttämättä, yhteistyön lisäämisellä ja muilla vastaavilla keinoilla. Rahan kohdentamista erilaisiin järjestötehtäviin ja palokuntamuotoihin on syytä perata kriittisesti, puheenjohtaja Kim Nikula esittää. Tässä yhteydessä pitäisi olla poliittista uskallusta muuttaa myös hätäkeskusalueiden rajoja. Olennaista nytkin on, että päätökset tehdään ja tehdään vielä nopeasti, jotta päätösten odottelu ja ihmettely ei halvaannuta kaikkea toimintaa lähivuosiksi. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Ilman toimintavalmiusohjeen muuttamista en usko, että päästään ainakaan alkuvaiheessa huomattaviin säästöihin. eläköitymispoistumaa. Tällöin kyetään hyödyntämään mm. Mielestäni 11 pelastuslaitosta on lukumääränä varsin optimaalinen
Tapaamisessa selkiytyi tavoite ja sovimme aikuisten koulutuksen paloturvallisuusviikolle, marraskuun viimeiselle perjantaille. Kerroimme, että hätätilanteessa aikuisenkin voi olla vaikea muistaa osoitettaan. Moni ei ollut miettinyt asiaa ollenPaloturvallisuuskoulutusta maahanmuuttajille Teksti: turvallisuuskouluttaja Leena Malinen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Leena Malinen ja Risto Vesalainen Shama Wazir näyttää muille esimerkkiä käsisammuttimen käytössä.. Pohdimme yhdessä, mihin tulta tarvitaan. Ensin kysymys tuntui vaikealta, mutta tulkkauksen ja selventävien kysymysten jälkeen vastauksia alkoi tulla. Tulipaloja syttyy, mutta miksi. Kysyessäni ryhmältä noin kolmasosa ilmoitti, ettei heillä ole palovaroitinta kotona. Koulutukseen saapui 15 naista ja yksi mies. ”Tulta tarvitaan tupakanpolttoon”. Savu nousee ensin ylös ja siksi varoittimen paikka on katossa. Ruuanlaitto ja tupakanpoltto vuoteessa sekä lasten luvaton tulenkäsittely tuntuivat heti ymmärrettäviltä syiltä tulipaloon. Kävimme läpi perusasioita palovaroittimesta, miten patteri asennetaan varoittimeen ja miten varoitin testataan. Huone täyttyi puheensorinalla. ”Kynttilän sytyttämiseen”. ”Miksi hälytin kattoon?” Palovaroittimista syntyi vilkas keskustelu. Halusin tietää koulutustoiveesta ja kohderyhmästä enemmän ja kävimmekin tapaamassa yhdessä kollegani Jukka Tuomilan kanssa yhdistyksen aktiiveja Länsimäen toimintakeskuksessa Vantaalla. ”Siitä saa tarvittaessa valoa esimerkiksi liikkuessa pimeällä metsässä”. Eleitä, kuvia, tulkkausta. Sopivankokoinen ryhmä, jossa useita eri kansallisuuksia ja kieliä. palavaa kynttilää ei saisi jättää valvomatta. Entä sähkölaitteet, mitä niistä pitää tietää. Muista kotiosoite Uudenmaan alueen pelastuslaitoksien syksyllä teettämässä koululaiskyselyssä selvisi, että kolmannes ekaluokkalaisista ei muista ulkoa kotiosoitettaan. – Keskustelimme rikkoutuneista ja päälle jäävistä sähkölaitteista, latureista ja jatkojohtovirityksistä. Koulutuskieli oli pääasiassa suomi, muutamia tarkennuksia teimme joillekin englanniksi. Kuulijat olivat vastaanottavaisia ja videon jälkeen ryhmä ymmärsi paremmin, miksi mm. Joukko kuunteli tarkkaavaisesti ja nyökytteli varovaisesti. ”Mutta miksi hälytin sitten pitää laittaa kattoon?” – Tähän kysymykseen kuulijat saivat vastauksen katsoessaan huoneistopalovideon. Kuulijat tulkkasivat tarvittaessa toisilleen asioita. Mistä tulipalot saavat sitten alkunsa. ”Viisi minuuttia ja huone palaa!” Video huoneistopalosta herätti jokaisen miettimään, miten nopeasti palo etenee ja miten vähän aikaa on pelastautua. 16 10/2013 V oisimmeko saada pelastusopastusta naisille ja lapsille. – Huomasi selvästi, että asioita ajateltiin ja pohdittiin. Silloin hätänumeroon soittaessa on helpompaa, kun osoitetiedot ovat näkyvillä. Joillekin oli uusi tieto, että Suomessa laki velvoittaa asunnon haltijaa huolehtimaan palovaroittimen asuntoonsa. Mutta miksi saunassa ei pidä kuivata pyykkejä. Tällä kysymyksellä lähestyi Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen psykologi ja perheneuvoja Mona Abdelgadir. Koska yhteistä kieltä ei kaikkien kanssa ollut, käytimme esityksessä paljon kuvia ja videonpätkiä, joilla pyrimme havainnollistamaan keskeisimpiä asioita. ”Tulta tarvitaan takan lämmitykseen, grilliin tai nuotioon”
Sen jälkeen sammutin pitää huollattaa. Hän kertoi saaneensa paljon tietoa koulutuksesta. Tällä kertaa sellaista ei näkynyt, vaan jokainen vuorollaan tarttui rohkeasti käsisammuttimeen ja sammutuspeittoon. Saako karvalankamattoa käyttää sammuttamiseen. Kerron sen heti lapsillenikin, että laturit ovat otettava pois seinästä, kun niitä ei käytä. Sen sijaan, että olisimme kertoneet, miksi rasvapaloa ei saa sammuttaa vedellä, uskoimme taas käyttämämme videomateriaalin voimaan. Jos yhteinen kieli ei kanna, saa sen kuvilla kerrottua. En ole koskaan kokenut tulipaloa, mutta oli tärkeää huomata, miten vähän aikaa on pelastautua turvallisesti. Luento-osuuden jälkeen siirryimme aurinkoiselle, mutta tuuliselle takapihalle harjoittelemaan alkusammutusta. Jukka kertoi käsisammuttimen käytöstä: Sokka irti, letkun päästä kiinni ja tähtää liekin juureen. – Paloturvallisuuskoulutus oli oikein hyvä kokemus. ”Tarkoittaako se päivämäärä sammuttimen kyljessä parasta ennen -päivää?” – Kyllä, sellaistahan se. Olen joutunut soittamaan hätänumeroon 112, kun lapseni oli sairas. Koulutus päättyi yhteiskuvaan ja paikalle tuomamme palovaroittimet löysivät tiensä niihinkin koteihin, joissa sellaista ei vielä ollut. – Sain tietoa, mistä saa apua. Saimme silloin nopeasti apua, toteaa Shama ja hymyilee tyytyväisenä. Saimme toimintakeskuksessa lämpimän vastaanoton, kiitos siitä Hakunilan kansainLuennolla keskusteltiin vilkkaasti paloturvallisuusasioista. Tiedän nyt, mitä tulipalotilanteessa pitää tehdä ja kerron perheellenikin oppimani. Turkista kotoisin oleva Güler Taskin, kuten valtaosa koulutusryhmästä, sai ensimmäistä kertaa elämässään paloturvallisuuskoulutusta. Osa koulutusryhmästä kokoontui lopuksi yhteiskuvaan. Saamassamme palautteessa asia mainittiin erikseen: The sticker with own address in case of fire is a good thing! Alkusammutustietoja ja -taitoja Keskustelu siirtyi alkusammutustaitoihin. Ja palo sammui! Opimme paljon uutta Koulutukseen osallistui myös Pakistanista kotoisin oleva Shama Wazir. väliselle yhdistykselle. Voiko öljypaloa sammuttaa vedellä. Hyvä opetus meille tälläkin kertaa. Koulutusryhmä oli erittäin aktiivinen ja innostunut ja uskomme, että jokainen sai uutta tietoa paloturvallisuudesta. – Opin paljon. En ollut koskaan kuullut, että puhelimen laturi pistorasiassa voisi olla vaarallinen. 10/2013 17. Hämmästys täytti huoneen, kun kuulijakunta näki, miten vesitilkka nostatti korkeat liekit ja palo roihahti kattilassa. Aikaisemmissa koulutuksissa olimme huomanneet, että maahanmuuttajataustaisilla kuulijoilla voi olla pelkoja tulta ja sammuttamista kohtaan. kaan ja niinpä sijaintitietotarrat, jotka jaoimme ja joihin ohjeistimme kirjoittamaan omat osoitetiedot, saivat hyvän vastaanoton. – Pidän oppimiani asioita tärkeinä. Palotarkastaja Risto Vesalainen seuraa ja ohjaa Güler Taskinin sammutuspeitteen käyttöä. Ymmärrän nyt, miksi palavaa rasvaa ei saa sammuttaa vedellä
Kerran palokunta hälytettiin viitostielle sammuttamaan savuavaa kuorma-autoa. Sairauslomalta hälytykseen lähtenyt palomies oli mukana pelastustöissä, mutta menehtyi sairauskohtaukseen paloauton istuimelle. ”P arasta on ollut saada touhuta mukavien ja samanhenkisten ihmisten parissa sekä kouluttaa nuoria vapaapalokuntalaisia, palomestari Esa Laukniemi sanoo. Vastuupalomestarin tehtävät jo nuoremmalleen jättänyt mestari jää ensi kesänä eläkkeelle. Yksi niistä on Järvikylän kartanon saunapalo. Konkareiden kohdatessa palokunnan juhlassa muisteltiin menneitä. Etelä-Savon pelastuslaitoksessa hänestä tuli vastuupalomestari. Silmäri on ollut yli 20 vuotta eläkkeellä, mutta pelastusperinteet suvussa jatkuvat. Sata vuotta sammutusta Teksti ja kuvat: Launo Päivätie Pertti Laitinen ja hänen oma palomiehen pukunsa 1950-luvulta. Hänen kuolemansa oli puolestaan järkytys meille muille. Laitinen muistaa miten kylmää kyytiä oli istua vaatteet märkänä avoauton lavalla.. Tärkeintä ei ole hallinto, vaan että toiminta pelaa. Koneen lentäjä menehtyi onnettomuudessa. Se oli hänen ensimmäinen vakituinen työpaikkansa. – Päivämäärä piti kyllä käydä tarkistamassa sen palomiehen hautakivestä, joka tuolla reissulla menehtyi, 83-vuotias Silmäri tunnusti. Kohtelias kartanonherra Palokunnan päällikkönä vuosina 1964–1966 ollut Anssi Tuomikoski muisteli aikaansa Joroissa lämmöllä. Enpä ole sen jälkeen niin kohteliaassa tulipalossa ollut. Noustuamme lavalle, näimme miten kuljettaja särki siellä kahden litran kaljapulloja ja valutti niistä olutta lavan alle. Pakokaasulla lämmitettävä lava oli käynyt käryämään, ja Mallasjuoman auto kun oli, neuvokas kuljettaja sammutti palon oluella. – Päästyämme palopaikalle vanha patruuna, herrasmies kun oli, tuli ja tervehti kaikki palomiehet kädestä pitäen, toivotti hyvät huomenet ja tervetulleeksi Järvikylään. Alueellisten pelastuslaitosten perustaminen 2004 oli Laukniemen mielestä hyvä uudistus. – Tiellä oli auto, mutta liekkejä ei näkynyt, eikä kuskiakaan. Ministeriön tervehdyksen Joroisiin toi tuore pelastusylijohtaja Esko Koskinen. Joroisista Tuomikoskella on monta mukavaa muistoa. Palaneen käryä kyllä ilmassa oli. 18 10/2013 Konkarit muistelivat menneitä Joroisten palokunnan juhliessa 100-vuotistaivaltaan. – Ehkä se oli hänelle liian kova järkytys. Tätä päivää ja tulevaisuutta tarkasteltiin juhlapuheissa. – Kun ennen jouduttiin pyytämään naapurista apua, sieltä tuli lasku perästä. Joroisten palokunnassa pitkän päivätyön tehnyt Laukniemi oli itseoikeutettu seremoniamestari palokunnan 100-vuotisjuhlissa. Kaasua ja dynamiittia Joroisten viimeisenä palopäällikkönä toimi Esa Laukniemi. Vanhin poika Jyri Silmäri on pelastuspäällikkönä Etelä-Savon pelastuslaitoksella ja nuorempi Jarmo Silmäri paloesimiehenä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella Varkaudessa. Siitä tehtävästä hän jäi toukokuussa. Nyt vastuupalomestarina on Jani Kasanen. Pelastajan perintö isältä pojille Tuomikosken jälkeen 24 vuotta palopäällikkönä olleen Eino Silmärin aikana taitolennolla ollut Ilmavoimien Mig-21 -hävittäjä putosi omakotitalon ulkorakennuksen päälle Joroisten kirkonkylällä toukokuussa 1970. – Kerman koskessa on niin isoja lohia, että selkäevät uidessa näkyvät, mies valottaa eläkepäiviensä suunnitelmia
Työhyvinvointiin huomiota Pelastusylijohtajana pari kuukautta sitten aloittanut Esko Koskinen on ensi töikseen nostanut esiin palokuntien työhyvinvoinnin. – Ei edes sadan vuoden aikajänteellä mitatun ajan yksi suurimmista myrskyistä saanut maata kaaokseen. Kaasupullon kappaleet lentelivät Säästökulman palossa, mutta väistivät sentään sammuttajat. Tärkeitä vuosia: 1913 Joroisten VPK perustetaan 1922 Hankitaan ensimmäinen moottoriruisku 1937 VPK lakkautetaan, kalusto kunnalle, soittokunnan torvet myydään suojeluskunnalle 1938 Puolivakinainen palokunta aloittaa 2004 Joroisten palolaitos liitetään Etelä-Savon pelastuslaitokseen 2013 Palokunta täyttää 100 vuotta Ansiokkaita palkittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansiomerkein. Eino Silmäri (oik.) oli Joroisten palopäällikkönä vuosina 1966–1990. Vasemmalta Jouko Kartano, Esa Keski-Petäjä, Erkki Jäppinen, Hannu Liikanen, Pertti Laitinen, Jani Kasanen, Tuomo Silmäri, Juha Rytkönen ja Markus Tarvainen. Vaaran vuoksi lähiseudun talot jouduttiin evakuoimaan asukkaista. Marraskuinen Eino-myrsky aiheutti pelastuslaitoksille yli 2200 tehtävää. Vain siten saadaan riittävästi tietoa hyvinvoinnin kehittämiseen. Koskinen sanoi toivovansa, että prosessi johtaa oikeasti työhyvinvoinnin tason nousuun olipa sen lähtötaso mikä tahansa. Siniministeriön tervehdyksen juhlivalle palokunnalle toi pelastusylijohtaja Esko Koskinen. 10/2013 19 Laukniemen aikana Joroisissa on sattunut muutama iso tulipalo: S-marketin palo 1999 ja Säästökulman palo vuotta myöhemmin. – On tärkeää, että kaikki kyselyn kohteet vastaavat siihen. Pelastuslaitokset selviytyivät tehtävistään Koskisen mielestä kuitenkin erinomaisesti. Säästökulman palossa räjähtelivät kaasupullot ja niiden kappaleita lenteli satojen metrien päähän. Koskinen odottaa paljon marras-joulukuun vaihteessa pelastuslaitosten henkilöstön keskuudessa tehtävältä työhyvinvointikyselyltä. Isä ja poika. Siitä on syytä osoittaa kiitos pelastuslaitoksille ja muille toimintaan osallistuneille. Jyri Silmäri on pelastuspäällikkönä Etelä-Savon pelastuslaitoksella.. Onneksi mitään vakavaa ei kuitenkaan ole sattunut, Laukniemi totesi. Hänen mielestään siihen on syytä tarttua aikaisempaa ripeämmin ottein. – Sellaiset tilanteet ovat jääneet mieleen, joissa palomiesten henkikulta on ollut vaarassa. – Toivon, että työpaikoilta saadaan pois kiusaaminen, vähättely, häirintä ja kaikki sellaiset ilmiöt, jotka eivät sinne kuulu. Esa Laukniemen mieleen ovat jääneet tehtävät, joissa palomiesten henkikulta on ollut vaarassa. Louhintayrityksen hallipalossa 2009 palomiehet joutuivat vaaraan, kun kesken sammutustöiden saatiin tietää, että varastossa oli 50 kiloa dynamiittia
E lokuun loppupuolella käyttöön otettu uusi pelastusasema, jonka rakennustyöt alkoivat syksyllä 2012, korvasi vanhan yli 60 vuotta käytössä olleen aseman. – Tilat eivät sopineet enää nykyaikaisen pelastustoimen käyttöön, toteaa Juha Kolu puheessaan. kaupunginjohtaja Pirjo Hepooja ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Juha Kolu lähtivät leikkaamaan avajaisnauhaa. Kokonaiskustannukset nousivat kuuteen miljoonaan euroon, avustuksia saatiin yhteensä 350000 euron edestä palosuojelurahastolta sekä öljyntorjuntasuojelurahastolta. Myös mahdollisesti tulevaisuudessa valmistuva Hollolan pelastusasema voi olla Haaslahden käsialaa. Pelastuslaitos on todella tyytyväinen ja iloinen, että sijainti on näinkin keskeinen. Aseman sijaintia arvottiin pidemmänkin aikaa, kunnes päädyttiin Jyrängön kaupunginosaan. 20 10/2013 Nämä sanat kaikuivat Heinolan uudella pelastusasemalla, kun aluepalopäälikkö Tapani Lehtinen, Heinolan va. Sieltä tavoitetaan nopeasti keskusta, raskaasti liikennöity moottoritie sekä Vierumäen kasvava tehdasalue. Kaikille löytyy omat tilat asemalta. Aseman sisäilmaongelmat ja ahtaus kävivät jo henkilökunnallekin haitaksi. Aseman suunnitellut Markku Haaslahti on ollut mukana myös Lahden Niemen pelastusaseman suunnittelussa. Asemakonsepti alkaa muodostua, kun Haaslahti on valittu myös vuoden päästä valmistuvan Lahden Paavolan pelastusaseman suunnittelijaksi. Sisäministeriön kansliapäälikkö Päivi Nerg hehkutti juhlapuheessaan, että reilun yhdeksän minuutin toimintavalmiusaika Heinolassa on huippuluokkaa. Tätä oli monasti koitettu laajentaa ja korjata. Heinolassa päivystää palomestari, pelastusyksikkö, säiliöyksikkö, sukellusyksikkö ja vuoden 2014 alusta myös puomitikasyksikkö, jonka käyttöön miehistöä juuri kouluteJoukkoelähtö, Heinolan pelastusasema, avajaisnauhan leikkaus... Heinolan asemalla on ainutlaatuista yhteistyötä, kun saman katon alla toimii kolme eri organisaatiota: Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Heinolan puolivakinainen palokunta sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu. Sijainti napakymppi Myös toimintavalmius on parantunut uudelta asemalta. Suomen modernein pelastusasema käyttöön Teksti ja kuvat: Rony Kivistö Heinolan pelastusaseman rakennustöistä vastasi Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy, ensimmäisen kerroksen pinta-ala on 2175 m 2 ja toisen kerroksen 865 m 2 .
Aseman vuorovahvuus on maksimissaan 1+1+4+2+2, päivähenkilöstöä on yhdestä neljään. – Ei tarvitse pelätä enää sitä, etteikö heräisi öisin hälytyksiin, sanoo Leppänen. Asemalle tuli uusi letkunpesukone – vanhalla asemalla ei ollut letkuhuoltoa lainkaan ja kaikki letkut toimitettiin 40 kilometrin päähän Nastolaan huoltoon. Vanhalla asemalla tallin ovet piti avata painamalla nappia oven vierestä. Paikalle saapui paljon kutsuvieraita. palomies Jesse Hildenin (vas.) ja palomies Jouko Leppäsen odotukset. Henkilöstö tyytyväistä – Vihdoin on kaikki kalusto yhden katon alla, toteaa palomies Jouko Leppänen. Uudelle asemalle saatiin kauko-ohjaimet autoihin, mikä nopeuttaa lähtöä huomattavasti. Juhlatilaisuudessa palkittiin pelastuslaitoksen henkilöstöä, joka oli menestynyt World Police & Fire Games -kilpailussa. – Tilaa löytyy paljon enemmän kuin vanhalta asemalta, mutta ei ylimääräistä, sanoo Tapani Lehtinen. Uusi asema on ylittänyt vs. 10/2013 21 taan. Tämän lisäksi on tallipaikat kolmelle tarkastusautolle ja puolilämmin ulkorakennus, jossa on yhdeksän peräkärrypaikkaa, viisi siirtolavapaikkaa, ison veneen talvisäilytyspaikka sekä varastotilat öljyntorjuntakalustolle ja -aineille. Miehistö odotti uutta asemaa jo tovin, mutta kärsivällisyys on vihdoin palkittu. Uusi keittiö on taivaallinen verrattuna vanhaan. Miehistön yleinen viihtyvyys on noussut selvästi kunnollisten tilojen myötä. Nykyaikaista paineilmalaitteiden huoltohuonetta, jossa on erikseen pullojen täyttöhuone, ei vanhalta asemalta löytynyt. – Meillä on oma sauna, koulutustilat ja yhteinen kuntosali vakinaisen väen kanssa, kehuvat puolivakinaisen palokunnan jäsenet. Lähin samanlainen letkunpesukone löytyy Tukholman keskuspaloasemalta.. Korjaustalli ja läpiajettava pesutalli kolmella samaan aikaan toimivalla painepesurilla on myös täysin uutta. Näin on, sillä aseman kalustohallissa on 12 ajoneuvopaikkaa, joista kolme ambulansseille ja yhdekän pelastuskalustolle. Vilkkuvat valot jokaisessa huoneessa ja käytävillä sekä voimakas äänimerkki varmistavat sen. Asemalle on sijoitettu myös sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen ambulanssit sekä puolivakinaisen palokunnan sammutusja säiliöyksikkö. Jokaisesta huoneesta löytyy kaksi sänkyä sekä hälytysjärjestelmä, jota miehistö pitää yhtenä aseman parhaista puolista. Heinolaan on odotettu puomitikasyksikköä jo pidempään, koska vanhan aseman oviaukosta ei mahtunut sinne sijoitettava puomitikasyksikkö. Jokaiselle vuorossa olevalle työntekijälle on oma makuuhuone
Usein emme uskalla tulla ulos autosta ennen poliisin saapumista, Davidson harmittelee. Pidän tarpeellisena vastaavien opintoviikkojen järjestämistä jatkossakin, Willman toivoo. Onko vain ajan kysymys milloin levottomuudet rantautuvat myös Suomeen. Palotarkastaja Markus Majuri Lapin pelastuslaitokselta valotti alueen erityispiirteitä ja haasteita, joita ovat muun muassa suuri pinta-ala, sää, turismi, raskas teollisuus, kaivokset, öljysatama, ilmavoimien tukikohta, syrjäiset tiet sekä tietysti pitkät välimatkat. Tilanne on pahin Malmössä. Pelastuslaitosten keskinäistä yhteistyötä Häkkinen kehui hyväksi. Palomiesten syöpäkuolemat herättivät Henrik Almind ja Michael Lohse Tanskasta kertoivat palomiesten syöpäaltistuksesta ja kysyivät muidenkin kokemuksia ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. Mellakat ja mielenosoitukset eivät ole meillä vielä ongelmia työturvallisuudessa, mutta valitettavasti näihin on jo Suomessakin varauduttava. Kehittämispäällikö Sami Häkkinen Palopäällystöliitosta kertoi pohjoismaisille osallistujille työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja ikääntymisongelmasta. Omassa palokunnassani turvaliivit ovat kuuluneet erikoissuojavarusteisiin jo jonkin aikaa, hän kertoo ja jatkaa. Esille nousi myös palomiesten altistuminen terveydelle haitallisille aineille ja niin sanottu Skellefteån malli. Suomessa palomiehet joutuivat kivija pullosateeseen sammuttaessaan VR:n makasiinien paloa Helsingissä vappuna 2006. Suojakäsineet niin nokisten varusteiden käsittelyyn kuin varsinaiseen käytön jälkeiseen huoltoon sekä tarvittavat pesua ja kemikaaleja kestävät käsineet ovat tärkeitä suojavarusteita. Pelastushenkilöstön henkilökohtainen turvallisuuskin voi olla vaarassa, jos kohtaa esimerkiksi väkivaltaisen asiakkaan. Vuoromestari Hannu Willman Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta oli yksi harvoista kourallisen yleisön joukossa. – Esimerkiksi Göteborgissa heitettiin jalkapallon kokoinen kivi paloautoa päin. Anders Jensen Århusin palokunnasta Tanskasta kertoi palomiesten työn vaarallisuudesta alueilla, joissa on paljon sosiaalisia ongelmia. Vain yksi palomies on saanut korvausta syövän takia 2007–2011. Hypotermia on suuri uhka ja haaste jopa kesällä, joten helikopteriambulanssit tulevat Norjassakin tarpeeseen. Tuo vanha ajattelumalli: ”Paloasemalla ja yksiköissä kuuluukin savun hieman haista” on aikansa elänyt. Olemme kentällä auttamassa, mutta ihmiset eivät halua apuamme, vaan heittävät kivillä ja katkovat paloletkuja. – Seminaarin esitykset olivat lyhyitä, ytimekkäitä ja informatiivisia. Suomessa ikääntyvä henkilökunta ei pysty enää raskaimpiin pelastustöihin eläköitymiseen asti. Pohjoismaisella palopäällystön opintoviikolla puhuttiin Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen pelastustoimen ajankohtaisista asioista. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto. Poliisin ja sosiaalitoimen kanssa on perustettu työryhmiä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Nyt autoihin on asennettu rikkoutumattomat lasit, jota vihreä laservalokaan ei läpäise. Myös muuttoliike isompiin kaupunkeihin aiheuttaa rekrytointiongelmia sopimuspalokunnille. Levottomuuksia on ollut erityisesti suurten kaupunkien Tukholman, Malmön ja Göteborgin seuduilla. Pitkien välimatkojen takia paikalla ei ole jopa tunteihin muita viranomaisia. Myös savuja asbestialtistukset ovat iso huolenaihe. Kiviä heitetään, letkuja katkotaan Palomestari Kent Davidson kertoi Ruotsin mellakoista ja tulipaloista. Tulipaloja sytyttävät jopa 13–14-vuotiaat lapset, joten käymme puhumassa kouluissa, kaduilla ja nuorisotaloilla. Husbyssä on paljon maahanmuuttajia ja mellakat saivat alkunsa toukokuussa, kun poliisi oli ampunut 69-vuotiaan miehen. – Aiemmin ehkä vähän pyyhkäistiin maskia ja kun tuli oli sammunut, töitä jatkettiin ilman paineilmalaitteita. 22 10/2013 Väijytyksiä, kivityksiä, polttopulloja, tahallaan sytytettyjä tulipaloja... Palokunnan autoissa on laminoidut lasit, kypärät visiireineen pitää pukea jo ajoneuvossa sisällä ja poliisin kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä. Tampereen Näsinkalliolla nuorisojoukko haittasi tönimisellään sammutustehtävää ja tehosti viestiä pullosateella vappuna 2010. Pari vuotta sitten huomattiin, että palomiehiä kuolee syöpään savualtistuksen takia. Palomiesten työturvallisuus ja altistumiset kuuma aihe Pohjoismaissa Pohjoismainen opintoviikko palopäällystölle (Nordisk studievecka för brandbefäl) järjestettiin nyt neljättä kertaa ja ensimmäisen kerran Suomessa. – Hieman yllättävä oli tuo mamu-ongelma eli pelastustoimi saa kärsiä ongelmista viranomaisorganisaationa muiden joukossa, kuten poliisit ovat saaneet ”siipeensä”. Yhteistä Suomen ja Norjan pelastustoimella ovat juuri pitkät välimatkat. Mielestäni hyvä läpileikkaus siitä, missä Pohjoismaissa mennään. Norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset vieraat tutustuivat muun muassa Pelastusopistoon harjoitusalueineen, pelastustoimeen Suomessa ja FinnSec-messuihin. – LUP:ssä puhdas paloasema -teemalla pyritään haitallisille aineille altistumisia pienentämään minimiin, mutta paljon on varmasti vielä tehtävissä. F innSec-messujen yhteydessä marraskuussa pidettiin myös Palopäällystöliiton syysopintopäivät. Nämä toimivat tehokkaasti Utöyan saaren potilaiden evakuoinnissa 2011. Kaikelta altistumiselta suojautuminen on tärkeä osa työsuojelua ja omasta terveydestämme huolehtimista. Paikalle mennään ilman sireenejä provosoinnin välttämiseksi. Tänä vuonna tilanne muuttui – paineilmalaitteita käytetään koko ajan lähellä tilannepaikkaa ja vaihtovaatteet ovat aina mukana, Lohse kertoo. Myös lämpökameraa käytetään uhkien paljastamiseksi. Pohjoismaisella palopäällystöllä oli karua kerrottavaa Ruotsista ja Tanskasta, jossa tahallaan sytytettyjä paloja sammuttavien palomiesten kimppuun hyökätään kivin ja polttopulloin. – Yhteistyö rajoilla toimii hyvin ja venäjänkin kanssa on vuosittain yhteisiä harjoituksia
Tulipalojen määrä vähentynyt Helsingissä P aloturvallisuusseurannan kehittäminen -hanke toteutettiin Palopäällystöliitossa ja siinä tuotettiin mittareita yhteiskunnan paloturvallisuuden, pelastustoimen toiminnan ja toimintaympäristön seurantaan. Tuli sijaja nokipalot muodostavat valtakunnallisesti merkittävän osan pientalopaloista. Tahallisten tulipalojen osuus on pysynyt ennallaan. Helsingissä sattui vain yksi suurpalo, eikä Helsingissä sattunut kuin vähän tulipaloja teollisuus-, maatalous-, oppilaitossekä suurissa kokoontumisrakennuksissa, joissa vahingot ovat yleisesti suuret. Helsingissä oli seitsemän palokuolemaa, aiempina vuosina keskimäärin kuusi. Väestön ikääntyminen on Helsingissä verraten maltillista. Palokuolemat aiheutuvat noin 85-prosenttisesti asuinrakennuspaloissa. Tämä antaa pelastustoimelle ja sen yhteistyökumppaneille muun muassa sosiaalija terveystoimessa selkeän signaalin keskittyä pienituloisiin lapsiperheisiin, asunnottomiin ja nuorisotakuuseen. Helsingissä vain 12 prosenttia asuinneliöistä on pientaloissa ja yli 80 prosenttia kerrostaloissa. Vaikka asuinrakennuspaloja on paljon, kuolemia ja loukkaantumisia on vähän. 10/2013 23 Vieraanamme Kirjoittaja Sami Häkkinen on kehittämispäällikkö Suomen Palopäällystöliitossa. Nuotioja grillipalot ovat laskeneet puoleen edellisvuosista ja kuuman esineen, tuhkan ja kipinän aiheuttamat palot yli kolmanneksella. Asunnottomuus on suurille kaupunkiseuduille ja erityisesti Helsingille tunnusomainen syrjäytymisen piirre. Lähes 90 prosenttia turvallisuusviestinnästä toteutetaan turvallisuuskoulutuksena. Alkusammutus on yleisin aihealue niin Helsingissä kuin valtakunnallisesti. Lasten sytyttämiä paloja oli vähän niin Helsingissä kuin valtakunnallisesti. Kotitalouksien ja teollisuuden sähkölaitteista ja koneista aiheutuu eniten tulipaloja. Vastakkainen ilmiö on havaittavissa ympäryskunnissa. Helsingissä tehdään turvallisuusviestintää vähemmän kuin muilla pelastustoimen alueilla. Helsingin väestömäärään suhteutetut tulipalot ovat vähentyneet yli neljänneksellä ja ovat merkittävästi alle verrokkiryhmän (KUP, LUP, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi) ja valtakunnallisen tason. Tupakkapalot ovat vähentyneet aiemmista vuosista lähes puoleen, mutta niitä on yhä paljon. Tulisijapaloja on Helsingissä hyvin vähän ja Helsinki on ainut pelastustoimen alue, jolla ei ollut nokipaloja vuonna 2012. Tämä siitäkin huolimatta, että Helsingissä syrjäytyminen on vakava ongelma. Mittarit, niihin liittyvä tutkimus sekä niiden pohjalta laaditut alueelliset ja valtakunnalliset paloturvallisuuskatsaukset ovat nettisivulla www.paloturvallisuusseuranta.fi/files ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston nettisivuilta www.pelastuslaitokset.fi > Palvelut > Paloturvallisuusseuranta. Kynttiläja ilotulitepalot ovat marginaalisia syttymissyitä sekä valtakunnallisesti että Helsingissä. Salamatai kulotuspaloja ei ollut Helsingissä vuonna 2012. Ero voi johtua siitä, että Helsingissä on enemmän nimenomaan kaikkein vanhimpia ikäluokkia. Ruoanvalmistuksesta aiheutuu valtakunnallisesti noin puolet kerrostalopaloista. Taso on kuitenkin yhä matala. Pitkäaikaistyöttömiä on saman verran kuin muualla. Ne ovat valtakunnallisesti merkittävin yksittäinen syy palokuolemien taustalla. Helsingissä turvallisuusviestintä kohdistuu hyvin turvallisuuden avainhenkilöille, erityisriskiryhmille ja muille kiinnostaville kohderyhmille. Helsingissä seuraavaksi eniten tehdään palonehkäisyja valmiussuunnittelukoulutusta. Messujen ja yleisötapahtumien osuus työajasta on hyvin vähäinen. Vertailuvuosina on 2009–2011:n keskiarvo. Helsingissä on paljon nuoria aikuisia, mutta vähän teinejä ja lapsia. Helsingissä määrä on kuitenkin laskenut ja taso on puolet valtakunnallisesta. Helsingin rakennuskanta on vanhaa, mikä on haaste rakenteellisen paloturvallisuuden kannalta. Loukkaantumisia oli Helsingissä huomattavan vähän aiempaan ja vertailukohtiin nähden, mutta loukkaantumiset olivat useammin vakavia. Esitelläkseni mittaristoa käytän seuraavassa esimerkkinä Helsingin pelastuslaitoksen vuoden 2012 lukuja. Valtakunnallisesti 55 prosenttia asuinneliöistä on pientaloissa ja 33 prosenttia kerrostaloissa. Ruoanvalmistuksesta aiheutuneet palot olivat syttymissyynä pudonneet Helsingissä neljänneksellä, mutta niitä sattui yhä verraten paljon. Alkoholin myynti on runsasta, mutta osa kulutuksesta on oletettavasti ulkopaikkakuntalaista perua. Taloudelliset vahingot ovat laskeneet ja ovat verraten vähäiset. Salamat liittyvät yleisemmin myrskyihin, jotka edellyttävät pelastuslaitokselta ja erityisesti kunnilta varautumista. Huostaanotettuja lapsia ja koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on huomattavan paljon. Näihin ryhmiin kuuluu muun muassa hoito-, päivähoitoja oppilaitosten henkilökunta sekä asuintalojen sekä hoitolaitosten pelastussuunnitelmien laatijat, maahanmuuttajat ja ikäihmiset sekä koululaiset ja yleisötilaisuuksien ja yritysten pelastussuunnitelmien laatijat.. Osaselitys voi olla kaupunkimaisuus ja pelastustoiminnan nopeat vasteajat. Vanhusten kotihoito on kaikkia vertailukohtia harvinaisempaa, mutta laitoshoito yleisempää. Helsingin onnettomuuspyramidi on matala. Kokonaisuutena syrjäytyminen on Helsingissä merkittävämpi ongelma kuin yhdelläkään muulla pelastustoimen alueella
Moodle koettiin harjoituksessa hyväksi välineeksi, sanoo Aalto. Kun kunnat tulivat mukaan, lähetettiin päivän aikana noin 170 viestiä. Tilanne oli uusi esimerkiksi pelastuslaitoksille. Viestiliikenteen käynnistyminen vaati oman aikansa niin että se lähti sujumaan. Se pani kaikki toimijat tekemään töitä, ja harjoitus koettiin tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. marraskuuta osallistui 240 henkilöä. Pelastusopisto asetti jokaiseen kuntaan oman ohjaajansa, joka opasti viranomaisia. Harjoitukseen osallistui kuusi muuta lappilaista kuntaa: Sodankylä, Kolari, Muonio, Kittilä, Inari ja Enontekiö. Myös elinkeinoelämän edustajia sekä vapaaehtoistoimijoita osallistui harjoitukseen. Tunturija Pohjois-Lapin kuntien edustajien lisäksi harjoituksessa olivat mukana Pelastusopisto, Lapin ELY-keskus, Lapin pelastuslaitos, Lapin poliisilaitos, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Lapin sairaanhoitopiiri sekä SPR. Muuten käytettiin normaaleja viestintävälineitä, mukana sähköposti, puhelin ja Virve. Myös kuntien tilannekatsaukset siirrettiin sinne. Otimme käyttöön valmiuslain ja testasimme valmiussuunnitelmiemme sekä eri toimijoiden yhteistoimintojen toimivuutta poikkeusoloissa, kertoo Lapin aluehallintoviraston johtaja Jari Aalto. Harjoituksen johtokeskus oli Rovaniemellä Lapin aluehallintoviraston tiloissa. Moodle alustana Tavoitteena oli harjoitella ja kehittää myös osallistuvien organisaatioiden kriisijohtamisen toimintamalleja ja siihen liittyvän tilannetietoisuuden periaatteita sekä kriisiviestintää. Kunnan tasolla harjoituksia tehdään 3–4 vuoden välein. Tämäkin koettiin harjoituksessa hyödylliseksi asiaksi. – Kolmen päivän harjoitus oli aika nopeatempoinen. Tähän on osaltaan syynä se, että kuntien evakuointisuunnitelmat ovat vanhentuneita. – Oppimisalustana oli Pelastusopiston moodle, jonka sivuille siirrettiin kaikki tiedotteet ja myös johtoryhmän pöytäkirjat. 24 10/2013 Lapin aluehallintovirasto ja Pelastusopisto järjestivät Lappi 2013 -valmiusharjoituksen, jossa testattiin sodanuhkatilanteen aiheuttamia toimenpiteitä ja eri toimijoiden valmiuksia toimia poikkeusoloissa. Aalto suunnitteli harjoituksen yhdessä Pelastusopiston kanssa. Ensimmäinen pääteema harjoituksessa oli väestön evakuointi Utsjoen ja Inarin alueilta Kittilä–Muonio-alueille. L appi 2013 -valmiusharjoitukseen 19.– 21. Lappi 2013 -valmiusharjoitus perehdytti poikkeusoloihin Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Timo Lindholm. Esimerkiksi Muonion ja Utsjoen kunnissa kunnanjohto on vaihtunut viime vuosien aikana eikä nykyinen johto ollut vielä ehtinyt harjoitella tällaista tilannetta. Aamuja iltapäivän johtoryhmän kokouksissa laadittiin koko Lapin alueen väestölle tiedote liittyen evakuointiin ja sen valmisteluun sekä yleistilanteeseen, kertoo Aalto. – Avin omat viestintäpalvelut olivat mukana harjoituksessa. Tämä harjoitus osoitti Aallon mukaan selvästi sen, että vaikka sisäasiainministeriö on vahvistanut, että kaikilla kunnilla pitäisi olla ajankohtaiset evakuointisuunnitelmat käytössään, näin ei käytännössä ole. Vastaavaa harjoitusta ei ole järjestetty Lapissa 2000-luvulla vielä kertaakaan. – Tavallisesti valmiusharjoitusten teemana on ollut esimerkiksi myrskystä ja sähkökatkoksesta johtuva poikkeustilanne, tällä kertaa teemana oli sodan uhka
– Harjoitus osoitti yhteisen, tunnuksilla saavutettavan tilannekuvajärjestelmän tarpeellisuuden. Valmiuspäällikkö Ari Soppelan mukaan Lapin pelastuslaitoksella on nyt kuntien kanssa edessään evakuointisuunnitelmien päivitys. Lapin aluehallintoviraston johtaja Jari Aalto suunnitteli Lappi 2013 -valmiusharjoituksen Pelastusopiston kanssa.. Etenkään pienillä kunnilla ei ole henkilöresursseja hoitamaan varautumiseen liittyviä suunnitelmia. Lappi 2013 -harjoitus paljasti muutenkin eroja valmiudessa kuntien välillä. WEB-pohjainen pelastuslaitoksen oma tilannekuvajärjestelmä on kehittämiskelpoinen, mutta haavoittuvainen eri häiriötekijöille, jatkaa Soppela. Toisen päivän aikana johtoryhmät ja asiatuntijat harjoittelivat tahoillaan tilannekuvan muodostamista, kriisijohtamista ja kriisiviestintää poikkeusoloissa. Kuvassa Lapin aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Seppo Lehto, Lapin ELY-keskuksen liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona, Lapin aluehallintoviraston taloussuunnittelija Leea Kangasvieri ja Lapin aluehallintoviraston osastosihteeri Raija Sarén. Harjoituksessa annettiin Soppelan mielestä hyvin tiedotteita evakuoinneista, mutta evakuointien tiedottamisen koordinoinnissa, kuntien tiedottamisen tukemisessa ja ohjeistusten yhtenäistämisessä olisi voitu päästä parempiin tuloksiin ennakkosuunnittelulla sekä voimavaroja yhdistämällä. Valmiusharjoituksen ennakkoseminaari pidettiin Rovaniemellä kesäkuussa ja harjoitukseen valmentavia koulutuksia pidettiin eloja syyskuussa. Harjoiteltavana häiriötilanteena oli myös pakolaismassojen hallinta ja kuinka ottaa vastaan maahan tulevat tuhannet pakolaiset. Evakuointisuunnitelmien päivitys edessä Ensimmäisen harjoituspäivän aikana kuntien johtoryhmät ja asiantuntijatahot kokoontuivat käsittelemään omia valmiussuunnitelmia ja materiaaleja. 10/2013 25 Vaihtuva henkilöstö luo puutetta taidoista ja osaavista henkilöistä. – Kolmannen harjoituspäivän aikana yhdistettiin edellisten vaiheiden aikana syntyneet toimialakohtaiset päätelmät ja käytiin läpi toimenpidetarpeet ja laadittiin organisaatiokohtaiset toimenpiteet, raportit ja selvitykset. Harjoituksessa pelastuslaitos ei tukeutunut valmisteluja oppimisalustaksi tarkoitettuun moodleen, koska se ei tositilanteessakaan ole käytössä, vaan käytti normaaleja tiedonvälityskanavia sekä piti omaa web-pohjaista, kaikille toimijoille saavutettavaa tilannekuvaa. Evakuointiin liittyvien lainsäädäntöjen tuntemisessa ja soveltamisessa riitti laajalti työkenttää, sanoo Soppela. JOTKE-järjestelmää ei Lapissa käytetä eikä se rajoitettujen käyttöoikeuksien osalta olisi täysin soveltunutkaan kuvattuun tilanteeseen. Kunnat olivat motivoituneesti mukana harjoituksessa ja harjoitus loi otollisen ilmapiirin yhteiseen jatkotyöskentelyyn. – Vaikka kyse oli nyt poikkeusolotilanteen harjoittelusta, oli mahdollista samalla harjoitella toimintaa normaaliolojen erityistilanteissa, sanoo Jari Aalto. Lappi 2013 -valmiusharjoituksen tilannekeskus, josta oltiin yhteydessä harjoituksessa mukana olleisiin ja tiedotettiin tilanteesta johtoryhmälle. Samalla asiantuntijatahojen edustajat varautuivat kiertämään asiantuntijoina johtoryhmien kokouksissa. – Uusia ohjeita odotellessa harjoitus antoi hyviä eväitä suunnitelmien päivitykseen
– Myös letkuselvitysten teko on hankalaa erityisesti runsaslumisina talvina. Myös pelastuslaitos tuki oman alueen sopimuspalokunnan kehitystyötä ja antoi välineistöä käyttöön. Jotta saatiin konkretisoitua se, millaista oltiin hankkimassa, ryhtyivät kuusistolaiset tekemään viime keväänä testiajoja moottoriruiskuilla ja mittamaan erilaisten ruiskujen vedentuottoja. 26 10/2013 T ähän asti vettä on pumpattu Veikko Nummela Oy:n yli 30 vuotta sitten valmistamalla Kulkurilla, eli telalla kulkevalla moottoriruiskulla. – Vaikka Kulkuri on yhä toimiva peli, ei sen avulla suurpalon sammuttajia enää pitkään ruokita. Kulkurin vedentuotto ei ole ollut enää täysin riittävä, Kuusiston VPK:n päällikkö Hannu Lähteenmäki ja varapäällikkö Kari Heinilä kertovat. Nykyiset vesihuoltoryhmän pumput ovat olleet myös liian tehottomia. Hangessa tarpominen on vaikeaa ja Kulkurilla ajo vaatii paljon voimaa ja taitoa. Suomalainen ja omalla paik. Sellaisen joka saadaan vietyä mahdollisimman monenlaisiin paikkoiUusi, kotimainen, entistä tehokkaampi Kuusiston VPK:n moottoriruisku kulkee pahoihinkin paikkoihin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Hannu Lähteenmäki hin. Sellaista kalustoa ei ole kuitenkaan ollut valmiina saatavilla. Se sitoo tehtävään myös vähintään kolme miestä. – Olemme jo useamman vuoden ajan pohtineet uuden moottoriruiskun hankintaa. Entistä tehokkaammalle pumpulle on ollut kuitenkin tarvetta, ja myös sellaiselle, jonka voi helposti kuljettaa luonnonvesilähteen viereen. Jos haluaa oikeasti kehittää hommaa, tarvitaan tueksi analysoitua ja tutkittua tietoa, Kari Heinilä sanoo. – Tarvitsimme tutkittua tietoa ja laskelmia siitä, paljonko vettä saadaan pumpuista. – Tulokset osoittivat, ettei vettä saada luultua määrää. Testiajoja ja mittauksia Niinpä Kuusistossa ryhdyttiin toteuttamaan hanketta
– Vinssin avulla pumppua voidaan laskea maahan ja nostaa takaisin telatraktorin lavalle, jolloin sen käyttö ja siirtäminen onnistuu paitsi helposti myös työturvallisuus huomioiden. Ohjaimissa varapäällikkö Kari Heinilä.. – Yksikkö valmistettiin ja telatraktori varusteltiin palokuntakäyttöön Veikko Nummela Oy:n tehtaalla Kaarinassa. Veikko Nummela Oy ideoi kuusistolaisten toiveesta ylipainesuojan joka suojaa paineletkua paineiskuilta. VPK:lla on vuosittain keskimäärin 35 vesihuoltotehtävää vuodessa. Parantaa myös työturvallisuutta Esteri JD 3000K -moottoriruisku kulkeutuu tehtäviin Kuusiston VPK:n vuoden ikäisen miehistönkuljetusauton perässä vedettävällä Veikko Nummela Oy:n valmistamalla alumiiniperävaunulla. Ylipainesuoja tehtiin tälle pumpulle 4”:n paineletkua varten, mutta jatkossa niitä on saatavilla muillakin letkumitoilla. kakunnalla toimiva palopumppuvalmistaja Veikko Nummela Oy tulivat mukaan pumppuhankkeeseen ja pian pumppuvalmistaja alkoi yhdessä Kuusiston VPK:n kanssa suunnitella uuden, tehokkaamman moottoriruiskun rakentamista. – Päätimme hankkia Veikko Nummela Oy:ltä täydellisen moottoriruiskupaketin, johon kuuluvat täydellisen moottoriruiskun lisäksi kalustonkuljetusperävaunu sekä Hankkija Oy:ltä hankittava telatraktori, Hannu Lähteenmäki kertoo. Uudella pumppuyksiköllä ja sen lisävarusteilla halutaan parantaa myös työturvallisuutta. – Niiden toiminta on hyvä lisä pelastuslaitokselle ja tästä toiminnasta ollaan oltu kiinnostuneita myös muilla pelastuslaitoksilla. Alanko sanoo, että pelastuslaitos ei ole suoranaista rahallista tukea antanut VPK:lle, mutta sammutussopimuksen yhteydessä on tämäkin asia huomioitu. Kun aikaisemmin paineiskut ja letkurikot ovat aiheuttaneet jopa vakaviakin loukkaantumisia, saadaan Esteri ylipainesuojan avulla vedensiirto tehtyä turvallisesti. Sopimuspalokuntalaiset ovat alueellaan turvaamassa vesihuollon palopaikoilla. Kaikki eivät esimerkiksi pysty osallistumaan savusukellusta vaativiin tehtäviin. Se nopeuttaa raskaan veden saantia vaikeammissa olosuhteissa. Vesihuoltotoiminta on ollut VPK:lle hyvää toimintaa, sillä se mahdollistaa mahdollisimman monen osallistumisen. – Kaarinan VPK hoitaa pääasiassa kaupunkiolosuhteissa tapahtuvien tilanteiden vesihuollon, kun Kuusiston VPK on erikoistunut hankalammissa maasto-oloissa tapahtuviin tehtäviin. Kuusiston VPK on toiminut vanhan navetan alakerrassa, jossa kalustoja sosiaalitilat ovat puutteelliset. Kuusiston VPK pääsi itsenäisyyspäiväviikonloppuna harjoittelemaan ensimmäistä kertaa uudella vesihuoltokalustolla. Ensi vuoden alussa Kuusiston VPK saa oman tilan Kaarinan paloasemalta. – Meidän tehtävämme on tehdä sellaisia laitteita, joita asiakas tarvitsee ja että vettä saadaan luotettavasti liikkeelle tarvittava määrä. 10/2013 27 PELASTUSvälineet Nopeuttaa vesihuoltoa Aluepalopäällikkö Kari Alanko Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta pitää kahden sopimuspalokunnan raskaan vedenhuoltoa yhtenä parhaista erikoistumistoiminnoista, joita VPK:t tekevät. – Siksikin tämä Kuusiston VPK:n uuden moottoriruiskun hankinta on meillekin tervetullut asia. Asetimme ruiskun taKaarinan ja Kuusiston VPK:t ovat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella erikoistuneet jo useamman vuoden ajan vesihuoltotoimintaan
Pumppua on kätevä liikutella vinssin avulla. – Tämä parantaa tuntuvasti vesihuoltotoimintaamme. Moottoriruisku ja telatraktori kulkevat mukana alumiiniperäkärryssä, joka on myös valmistettu Veikko Nummela Oy:ssä. Toiminta-aika lyhenee puolen kilometrin matkalla neljännekseen nykyisestä. – Tässä on täysin kotimainen, uusi moottoriruisku, hän esittelee Esteri JD 3000 K -merkkistä moottoriruiskua. Paino luiskahti 19 kg yli ja 3000 l/min toteutuikin 10 barin paineella, joten olemme tyytyväisiä lopputulokseen, kuvailee Iivari Kalliomäki pumppuidean toteuttamista. – Nelitahtisessa on enemmän vääntöä, jolloin vettäkin saadaan liikkeelle enemmän. Aikaisemman kolmen miehen sijasta selvityksen tekee nyt kaksi miestä. Pumppuja letkuselvitykset toteutuvat aikaisempaa nopeammin. Tässä tapauksessa paineilma otetaan savusukelluksessa käytettävästä paineilmasäiliöistä. 28 10/2013 PELASTUSvälineet voitearvoiksi, kun tuotekehitys aloitettiin, maksimipainoksi noin 300 kg ja tuotoksi 3000 l/min/8 bar. Ruisku on varustettu Veikko Nummela Oy:n paineilmakäyttöisellä alkuimulaitteella. Kuusiston VPK hankki moottoriruiskuyksikön omarahoituksella. Kuusiston VPK päällikkö Hannu Lähteenmäki (oik.) seuraa, kun varapäällikkö Kari Heinilä kokeilee uutta laitetta.. Nelitahtimoottori Pumpun valmistaja suunnitteli ja toteutti kokonaan alumiinisen moottoriruiskun nelitahtisella moottorilla. – Suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen vei puoli vuotta, mutta nyt näitä voidaan asiakkaille valmistaa 4–8 viikon toimitusajalla, hän kertoo. Kokonaisuus on räätälöitävissä asiakkaan mukaan, mikäli asiakkaalla on erityistoiveita toteutuksen suhteen. Mukana yksikössä kulkee myös kahdeksan metriä imuletkua
X-sarja yhdistää loistavan kuvanlaadun kestävään, pieneen ja kevyeeseen rakenteeseen. Tehokas. Saatavana videotallennuksella ja lähettimellä. Erinomainen. Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki luovuttaa uuden kotimaisen moottoriruiskun amerikkalaisvalmisteisessa telatraktorissa Kuusiston VPK:n Hannu Lähteenmäelle ja Kari Heinilälle.. lentokuljetukseen) paino 319 kg Kuljetuskalusto: John Deere Gator XUV855D PS Moottori Yanmar 3-syl. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Uusi. Tyytyväisiä ilmeitä. Yhteistyön tuotos on käyttövalmiina. Nyt entistäkin parempi. Lämpökamera x380 Pumppuyksikkö: Esteri 3000K moottoriruisku: 3000 L / min /10 bar, mitattu 3 m:n imusyvyydellä 4-tahti moottori, 117 kw, vesijäähdytys sähköstartti työvalot painemittarit moottorin valvonta/mittarit suoraveto ilman kytkintä paineilmatoiminen imulaite (Ilma pullosta) kuivasumppuvoitelu nostolenkit 4 kpl (esim. Kompakti. 10/2013 29 Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. diesel, 854 cm 3 4 WD kumiteloilla tasauspyörästönlukko variaattori alennusvaihteella sähkökippi rekisteröidään traktoriksi hyvä etenemiskyky kauko-ohjattavat sähkövinssit edessä, takana ja lavalla työvalot eteen ja taakse hälytysvilkuilla Esteri Firewagon 2700 teräksestä valmistettu apurunko lavarakenne ja ajosilta alumiinia Led-valot hälytysvilkut takakulmissa 2-akselirakenne kokonaispaino 2700kg kantavuus 2200kg Kokonaisuuden hankintahinta varusteluista riippuen 72000–80 000 €
Tämän työn arvoa on pitkään väheksytty. Valkon ohella pelastuslaitokselle hankittiin myös hevoskuljetustraileri. Valko opettaa ison eläimen kanssa toimimista Valkoksi ristitty kumiori onkin mielenkiintoinen tuttavuus ja tällä hetkellä Suomessa ainoa laatuaan. Ystävällinen ja asialleen omistautunut olemus sekä sanavalmius kertoa helposti tarttuvia tarinoita kertovat myös omalta osaltaan siitä, ettei kyseessä ole Nurmisen aivan ensimmäinen haastattelu. Lähes saman tien alkoi myös tietoinen eläinpelastuksen julkisuuskuvan rakentaminen. Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Kimmo Kaisto. – Hevonen on aivan loistava, yksi parhaista harjoitusvälineistä, joita meille on hankittu viime vuosina, Nurminen iloitsee. Nyt huoltoja korjaustoimenpiteiden jälkeen se soveltuu sekä Valkon että elävän hevosen kuljetukseen, minkä lisäksi sillä voidaan harjoitella mahdollisimman todenmukaisesti hevosen pelastamista kaatuneesta trailerista. Aikoinaan autokoulun opettajansa vaikutuksesta alalle kannustettu Vesa Nurminen kypsyi Helsingin pelastuslaitoksella 90-luvun puolivälissä siihen, että eläinpelastustehtävät lisääntyivät, mutta tarjolla ei ollut minkäänlaista koulutusta. Valko ei ole kuluneen vuoden aikana jäänyt talliin seisoskelemaan, vaan sitä on vuokrattu aktiivisesti myös Helsingin pelastuslaitoksen ulkopuolisille toimijoille, kuten Pelastusopistolle. 30 10/2013 – Ensimmäinen lehdistötilaisuus meillä oli jo vuonna 1997. Sen avulla on helppo opettaa ison eläimen turvallista kohtaamista ja pelastamista vaikeistakin olosuhteista, kuten avannosta tai suosta. Tänä syksynä hänen kauttaan otsikoihin on päässyt muun maussa pelastuslaitokselle vuoden sisään hankittu kumihevonen. Taito on tärkeä, sillä Helsingissä asuu pysyvästi noin kuusisataa hevosta, minkä lisäksi Vermo, yliopistollisen eläinsairaalan hevosklinikka sekä suuret lauttayhteydet Keski-Eurooppaan takaavat sen, että hevosia kulkee kaupungin läpi runsaasti. Eläinpelastuksen harjoittelu Helsingissä ei suinkaan rajoitu Valkon kanssa toimimiseen, sillä esimerkiksi jokainen pelastajaoppilas on vuodesta 1998 alkaen päässyt nelipäiväisen eläinpelastusharjoittelun aikana riimuttamaan hevosen, taluttamaan sen Eläintuntemusta ja kumihepan hirnuntaa K ertomus lienee monelle tuttu. Pian jokaiselle asemalle nimettiin oma eläinpelastusvastaava ja Nurminen alkoi luoda koulutusmateriaalia. Nykyään saan joulukortteja täysin tuntemattomilta ihmisiltä, ja silloin tällöin joku tunnistaa kadulla ja tulee taputtelemaan selkään, Nurminen kertoo. Julkisuus on ollut harkittua, onhan se tuonut eläinpelastukselle näkyvyyttä ja hyväksyntää. PELASTUSvälineet Vaihtokorvilla pystyy muuttamaan Valkon ilmettä harjoitustilanteeseen sopivaksi. Hän pyysi palomestarilta lupaa paneutua aiheeseen, ja niinhän siinä kävi, ettei projekti jäänyt pelkäksi näpertelyksi
Palkitsemista perusteltiin muun muassa sillä, että Nurminen on tuonut julkisuuteen eläinten avun tarpeen ja muuttanut sekä suuren yleisön että viranomaisten asenteita myönteisemmäksi vahingoittuneita luonnonvaraisia eläimiä kohtaan. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Ylipainonukke 180/260 kg Vesipelastusnukke Lumivyörynukke Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Turvallista Joulua ja Menestystä Vuodelle 2014! Naisten vanhoista rintaliiveistä saa tehtyä hevoselle silmälaput. Ylipalomies Vesa Nurminen • Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen palkittiin vuonna 2012 Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Vuoden eläinsuojeluteko -palkinnolla. Valetun kumipinnan alta löytyy teräskehikko. 10/2013 31 www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Sen säkäkorkeus on viisitoista kämmenleveyttä ja korvat huiskivat 2,2 metrin korkeudessa. • Tunnettu kasvo myös Suomen rajojen ulkopuolella. Valkon nivelet ja kaula liikkuvat kuin oikealla hevosella. Tärkeintä on, että koulutuksen aikana saadaan jonkinlainen kosketuspinta eläinten kanssa toimimiseen ja ymmärretään, ettei Valko vastaa painoltaan ja kooltaan nuorta hevosta: Se painaa kaksisataa kiloa ja sillä on pituutta 1,6 metriä. nelijalkaisiakaan ole syytä pelätä. Jalat ovat myös lukittavat, joten hevonen jaksaa seistä omilla kavioillaan.. • Kehittänyt eläinpelastukseen käytettävää välineistöä ja kouluttanut pelastuslaitosten väkeä eläinpelastustehtäviin jo yli viidentoista vuoden ajan. Hevosen nivellukon voi avata työntämällä nivelestä pehmustetulla laukaisuvarrella. Esimerkiksi hevosen rauhoittelemiseksi ja toisaalta myös sen turvan pinnassa kulkevien hermojen suojaamiseksi on olemassa erilaisia ulos karsinasta ja palauttamaan takaisin. Eläinpelastuskoulutusta odotetaan, vaikka se antaakin aiheesta vain pintaraapaisun. Hevosten kanssa toimimiseen käytetty kalusto on sekin kehittynyt vuosien varrella. Suhteet maailmalle ovat kunnossa, ja moni työväline ja -tapa onkin päätynyt Nurmisen sovelluksena muualta Suomeen. Kuppikoolla ei ole niin väliä, mutta rinnanympäryksen on hyvä olla vähintään 85 senttimetriä
Happea saaneet lemmikit selviävät muita todennäköisemmin, ja esimerkiksi kuluvan syksyn aikana on onnistuttu elvyttämään onnistuneesti kaksi koiraa. Paperilla hätistely on fiksumpaa kuin palohanskojen heittely kattorakenteisiin. – Kyllä minä olen sillä silmällä seurannut eläinpelastussarjoja, että voisiko niistäkin oppia jotakin. 2012 2013 pehmustettuja huppuja, joista saa tarvittaessa silmät piiloon. Älä suotta juokse linnun perässä, vaan valitse tyynesti suunta, johon aiot motittaa sen rauhallisesti kävellen. Minun tehtävänäni on ollut kerätä ja koota tietoa sekä jakaa sitä eteenpäin. tä sillä voidaan kouluttaa. Kaikista muista eläimiin liittyvistä asioista ohjataan ilmoittamaan pelastuslaitosten tilannekeskuksiin. Motita pikkujyrsijä talouspaperirullaan Pidä karkuteillä olevaa pikkujyrsijää päivä nälässä ja tarjoile sille sitten makupala talouspaperirullan lieriön sisällä. HE 1095 • Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa sairaita, loukkaantuneita tai hätään joutuneita eläimiä yli viisisataa kertaa vuodessa. Kaupunkilainen saattaa suhtautua puluun kuin kotieläimeen, ja ilmoittajakin on usein asiakas, joka tarvitsee rauhoittelua. Hän myös ansaitsee kuulla totuuden siitä, ettei kaikkia loukkaantuneita eläimiä viedä hoidettavaksi Korkeasaareen. Syy lienee hätäkeskuslaitoksen kesällä 2012 tekemä linjaus, jonka mukaan yleiseen hätänumeroon ilmoitetaan vain eläinasiat, jotka koskevat ihmisten turvallisuutta, tuotantoeläimiä tai isoja riistaeläimiä. Mellunkylän pelastusasemalta löytyy tarvittaessa myös järeää kalustoa suurten eläinten pelastamiseen. Muista myös terve lähdekritiikki pyydystäessäsi lemmikkikäärmettä: varsinkin kerrostaloissa omistajan saattaa olla vaikeaa myöntää käärmeensä myrkyllisyys. Oikeanlaiset pihdit sopivat rantakäärmeen siirtelyn lisäksi myös esimerkiksi kobrien, kalkkarokäärmeiden ja pytoneiden kiinniottoon. Nurminen oli ratkaisevassa asemassa, kun yksikkö perustettiin vuonna 2006. – On paljon ihmisiä, jotka tietävät lähes kaiken jostakin tietystä eläimestä. • Itse autolla on pian ikää kymmenen vuotta, sillä se hankittiin alun perin lintuinfluenssan torjuntaan. • Kalustona on muun muassa erilaisia eläinoppaita, rintanappeja ja muita jaettavia mainoksia, papukaijapihdit, erilaisia suojainvälineitä, iso ja pieni koirahäkki, teleskooppitikkaat, joutsenpussi ja -huppu, käärmesäkkejä, koiran pantoja ja hihna, tilapäisriimu, erilaisia verkkoja, kuten rastasverkko, teleskooppivapa, joutsenkoukku, käärmepihdit ja -koukku sekä sikajarru. Muista myös terve lähdekritiikki pyydystäessäsi lemmikkikäärmettä: varsinkin kerrostaloissa omistajan saattaa olla vaikeaa myöntää käärmeensä myrkyllisyys. Suurin osa käärmeistä on vaarattomia, mutta koska lajien tunnistaminen on vaikeaa, lähde aina siitä olettamuksesta, että käärme on myrkyllinen. Oikeanlaisissa pihdeissä on jousikuorma, joka estää käärmeen liiallisen puristumisen ja vahingoittumisen. Täytyy kuitenkin sanoa, etÄlä juokse päättömänä kanana lintujen perässä Jos pikkulintu on tarkoitus saada lentämään ulos korkeasta tilasta, avaa ongenvapa täysin auki ja teippaa sen yläpäähän paperilappu. Nyt sirpaleinen tieto on saatu kohtuullisen hyvin sellaiseen pakettiin, etKäärmepihtejä väheksytään aivan suotta. sopivat rantakäärmeen siirtelyn lisäksi myös esimerkiksi kobrien, kalkkarokäärmeiden ja pytoneiden kiinniottoon. Toki toimintatavoissa tulee aina olemaan paikallisia eroja ja monet palokunnat ovat jo ottaneet eläinpelastuksen asiakseen, Nurminen kertoo. Toisaalta, ehkä nykyaikana pitäisi tehdä ainoastaan videoita ja jakaa niitä internetissä, Nurminen pohtii. Loimien ja riimujen lisäksi löytyy siirtolevyjä, sidontaja nostoliinoja, pehmusteita, jalkahihnoja, köysiä ja sakkeleita.. Kokonaista kirjaa varten olisi materiaalia, mutta vielä ei ole löytynyt kustantajaa. Jokaiselta asemalta löytyy muun muassa haavi, jonka silmäkoko tai pussi ei ole liian pieni, sikajarru pehmustetulla eläimen hampaita suojelevalla varrella ja joutsenkoukku, jonka avulla vahvan linnun voi napata muutaman metrin turvaetäisyydeltä. – Eläinpelastus on selkeästi yksi kasvava palokuntien toimintaan ja imagoon sopiva toimintamuoto. Kaikkea knoppitietoa ei kuitenkaan voi jakaa, eikä oppikirjoja löydy. Korkeasaarelaiset paitsi hoitavat luonnonvaraisia loukkaantuneita eläimiä, myös jakavat monen muun toimijan ohella tietoa eläinten kanssa toimimisesta. Kun nälkäinen eläin vilistää kohti herkkua, sulje ulostuloreitit kämmenilläsi. Nurmisen työpäivät kuluvat sen verran tehokkaasti kouluttamisen ja hallinnon parissa, ettei hän enää itse hoida päivittäisiä pelastustehtäviä. Välineet pestään ja desinfioidaan kerran viikossa sekä tarpeen mukaan. Eläinja luonnonsuojelulain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Hankalille keikoille hän kuitenkin lähtee edelleen mukaan vielä seuraavat kolme vuotta ennen eläkepäiville siirtymistä. • Yksikkö lähtee mukaan myös tulipaloihin, joissa on mukana lemmikkejä. tä kyllä me osaamme täällä niin kuin nuo tuolla isossa maailmassakin, Nurminen virnistää. Pahoin vahingoittunutta eläintä voidaan auttaa vain lopettamalla sen kärsimykset, eikä Helsingissä eläimiä niin vain lopeteta kadulla ihmismassojen keskellä. Syy lienee hätäkeskuslaitoksen kesällä 2012 tekemä linjaus, jonka mukaan yleiseen hätänumeroon ilmoitetaan vain eläinasiat, jotka koskevat ihmisten turvallisuutta, tuotantoeläimiä tai isoja riistaeläimiä. • Yksikön lisäksi Helsingissä eläinpelastustehtäviä hoitaa myös moni muu pelastuslaitoksen yksikkö ja vuoroviikoin kymmenen vapaapalokuntaa. Neuvo 3: Motita pikkujyrsijä talouspaperirullaan Pidä karkuteillä olevaa pikkujyrsijää päivä nälässä ja tarjoile sille sitten makupala talouspaperirullan lieriön sisällä. Kun nälkäinen eläin vilistää kohti herkkua, sulje ulostuloreitit kämmenilläsi. Isomman linnun kanssa kannattaa selvittää, onko kyseessä saalistaja vai saalistettava, jotta osaat ennakoida sen käytöstä. 32 10/2013 Eläinpelastustehtävien tilastoissa näkyy Helsingissä selkeä notkahdus vuosien 2009–2011 keskiarvosta (788 tehtävää) vuoden 2012 tehtävämäärään (545 tehtävää). Toivoisin, että tämä otettaisiin kautta linjan Suomessa vakavasti. Kirja eläinpelastuksesta. 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Eläimen pelastamistehtävät 2009-?2011 k.a. Irrotettava ja poltettava takaosan sisäkori on selkeästi erotettu puhtaasta ohjaamosta. Lemmikkikäärme on lemmikki siinä missä muutkin, eikä luonnonvaraistakaan luikertelijaa ole tarkoitus vahingoittaa. KUVAEHDOTUKSET TAITOLLE JA KUVATEKSTIT Eläinpelastustehtävien tilastoissa näkyy Helsingissä selkeä notkahdus vuosien 2009–2011 keskiarvosta (788 tehtävää) vuoden 2012 tehtävämäärään (545 tehtävää). Kaikista muista eläimiin liittyvistä asioista ohjataan ilmoittamaan pelastuslaitosten tilannekeskuksiin. Suurin osa käärmeistä on vaarattomia, mutta koska lajien tunnistaminen on vaikeaa, lähde aina siitä olettamuksesta, että käärme on myrkyllinen
Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Tilaajalahjaksi heijastinliivi! Tarjouksemme on voimassa 31.12.2013 asti.. Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaik on työ... Mietitkö mitä antaisit lahjaksi. Loistava tapa muistaa on tilata Pelastustieto-lehti joululahjaksi! 32 €/vsk. Voit tilata numerosta 0303 9778 tai meilata: tilaukset@pelastustieto.fi Tilausta tehdessäsi muista mainita ”JOULULAHJA”
Moni yleisössä mietti ääneen mitä itse tekisi osuessaan ensimmäisenä onnettomuuspaikalle. Kaikki työvaiheet tehtiin ”hidastetusti” sekä tarkasti selostaen mitä ja miksi tehdään. Lappeenrantalaisen vuoromestarin Mikko Saastamoisen juontamissa näytöksissä tulivat tutuiksi muun muassa akkukäyttöisen pelastusvälinesarjan keskusyksikkö työkaluineen, stabilointiportaat, turvatyynysuojat sekä tieliikennepelastamisen eri työvaiheet. turvalaitteiden sijainnin ja laadun, akun sijoituksen ja korin vahvistukset. Näin näkee kertasilmäyksellä mikä on ryhmän ”vastus”. Näyttävää toimintaa järjestivät yhteistyössä Suomen Palopäällystöliitto, Helsingin Pelastuskoulu ja Helsingin pelastuslaitos. – Toiminta alkaa ajoneuvon stabiloinnilla, näin auto ei muuta muotoaan, kun leikataan poikki kantavia rakenteita...kajahtaa kaiut timista. Hän esitteli kiinnostuneille katsojille tabletilla CRS-ohjelmaa (Crash Recovery System), joka kertoo pelastajille tärkeät kohteet ajoneuvossa. Isot katumaasturit ovat ihan oma lukunsa. Vanhoissa autoissa ovien saranat voivat puolestaan olla yllättävänkin tiukassa. Metalli taipuu hydraulisten pelastusvälineiden vahvoissa leuois sa. 34 10/2013 PELASTUSvälineet Neljästi pelastettu Potilasta tieliikennepelastamisen näytöksissä esitti ansiokkaasti Suvi Juhas. Ohjelma kertoo mm. Viiltosuojahanskat ovat tarpeen suojalaseista puhumattakaan. Uhria ei kannata siirtää, ellei auto pala ja ole välitöntä hengenvaaraa. Potkua tarvitaan myös hartioissa, kun irtileikattu katto muuttaa vanhan Micran avoautoksi. Kyllä yleisöä ihan pikkuisen jännitti miten tässä käy. Neljä tieliikennepelastamisen näytöstä kiinnostivat yleisöä suuresti FinnSec-messuilla marraskuussa Helsingin Messukeskuksessa. Vauhdissa nähtiin Helsingin pelastuslaitoksen pioneeriyksikön pelastusryhmä vahvuudella 1+4. – Oli jännää, kun ei tajunnut mitä ympärillä tapahtui, mutta pelastajat selostivat koko ajan mitä tekevät, hän kertoo. Suomessa ei päästä harjoittelemaan uudenkarheilla menopeleillä, joten vanhat nissanit ja pösöt saivat kyytiä neljässä näytöksessä kahden päivän aikana. Sekä potilasta että pelastajia suojataan joka vaiheessa. F innSec-messuilla Helsingissä marraskuussa riitti säpinää myös jättimäisen messuhallin perukoilla asti. Vaikka kyse on näytöksestä niin turvallisuudesta ei tingitä. Jos autossa on ihminen, ennen hätänumeroon soittoa kannattaa tarkistaa, mikPaloesimies Pertti Rantamäki johti pelastusryhmän toimintaa näytöksissä. Yleisö taputtaa, kun näytöksissä uhria esittänyt Suvi Juhas saadaan turvallisesti takakautta ulos autosta. Työkalut vaihtuvat yhdestä seuraaviin huomattavasti hitaammassa tempossa kuin oikeassa tilanteessa. Pelastusnäytöksissä esitettiin vaiheittain tieliikennepelastamisen eri työvaiheita ja tekniikoita autojen purkuun. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. sei tämä ole tullut autosta ulos
Lisäksi mukana olivat monet tutut henkilöt ympäri Etelä-Suomea. Messuvierailla oli myös mahdollisuus puhaltaa tarkkuusalkometriin Intoximetersin osastolla ja näin tarkistaa messukuntonsa. Messuilla juontotehtävät hoitivat Heidi Suomi ja Tomi Tuominen. Erilaiset ohjelmanumerot, ja tanssiryhmä Tigersin näyttävä lavashow sai todella paljon huomiota. Pelastustiedon osastolla tehtiin vilkkaasti tilauksia ja pelailtiin Speden Spelejä. – Hienoa että ihmiset löysivät tänne messuille ja saivat uusia ideoita kalustoja muiden suunnitelmien tekoon. Pelastustiedon osastolla pelailtiin Speden Spelejä ja palkittiin hyvät tulokset Turva 2013 -messut Tampereella PELASTUSvälineet saaneet henkilöt. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Tuleva toimitusjohtaja Mika Nilsson näytti luottavansa johtamansa yrityksen tuotteisiin. 10/2013 35 Korjaamo 2013 -messujen yhteydessä oli myös Turva 2013 -messut. Kotimaisia tuotteita esittelivät muun muassa Ursukin Lassi Lindsted sekä Telkon Ari Virtanen. Myös muilla osastoilla oli erilaisia kilpailuja joissa mitattiin tarkkuutta, voimaa ja nopeutta. Holikin käsineitä oli esittelemässä tsekkiläinen Jiri Kucera. Samaan aikaan järjestettyt Korjaamo 2013 -messut toivat uutta väkeä myös paloalaan tutustumaan. Tanssiryhmä Tigers viihdytti messuilla yleisöä, tässä esiinnytään pikkujouluissa.. Glorian sammuttimia ja Brandschtztechnik Müllerin sammuttimien huoltolaitteita esittelivät Lena Borowska ja Sabine Raue. Hyvin näyttää kestävän roikkumista. Pelin valaisintuoteperheestä oli kertomassa Tanskalainen Klaus Rosenkrantz. Turva 2013 -messujen takana oli Turvata Oy ja Korjaamo 2013 -messujen takana Oy Örum Ab, molemmat samaa yritysrypästä. Ohjelmaa moneen makuun Messuilla ohjelmasta vastasivat taikuri Keke Pulliainen ja tanssiryhmä Tigers. Alastarolainen autokorjaamoyrittäjä Harri Välimäki tempaistiin mukaan tanssiryhmän vauhdikkaaseen esitykseen. Pikkujoulut kruunasivat messut Totuttuun tapaan Korjaamomessujen lopuksi lauantaina järjestettiin pikkujoulut, joihin myös Turva 2013 -messuilijoilla oli mahdollisuus osallistua. Leveästä hymystä päätellen tämä ei ollut kauhean vastenmielinen kokemus Välimäelle. Saimme todella paljon positiivista palautetta, ja näin ollen järjestämme myös ensi vuonna vastaavat messut. Myös Pelastustieto oli mukana omalla osastollaan ja siellä ihmisiä tervehtivät Minna Kamotskin ja Saku Rouvali. Positiiviset kokemukset Turvata Oy:ssä toimitusjohtajana 1.1.2014 aloittava Mika Nilsson oli yhtenä henkilönä messujärje-telyiden takana. Ulkomaisia esittelijöitä Mukana oli myös ulkolaisia tuote-esittelijöitä. Saadun positiivisen palautteen perusteella tässä myös onnistuttiin, kertoo Mika Nilsson. Ensimmäistä kertaa järjestetyt kaksipäiväiset Turva 2013 -messut kokosi Tampereen Messukeskukseen yli 3000 alasta ja sen uutuuksista kiinnostunutta henkilöä. Vierailipa messuilla myös rallitähtemme Mikko Hirvonen, joka kävi ajamassa Citroenin rallisimulaattoriin pohja-ajan. Näillä messuilla oli tarkoitus koota eri toimijoita ja pelastuspuolella työskenteleviä henkilöitä yhteen tutustumaan uusiin paloalan tuotteisiin
Messuilla kouluttajina toimineet Ari Piela ja Pasi Halmisto esittelivät kolmen päivän aikana erilaisia pelastamistaktiikoita niin syvältä kuin myös korkealta pelastamisessa. Kuvassa Panelian VPK:n Mikko Heine ja Mikael Anttila ovat tutustumassa narutyöskentelyyn ja erilaisiin pelastustaktiikoihin. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Seminaarien lisäksi messualueen Plazalla järjestettiin päivittäin tietoiskuja ja keskusteluja. Kehittämisehdotuksena hän mainitsee, että olisi hyvä saada enemmän paloja pelastuspuolen sidosryhmiä osallistumaan messuille. Keskiviikkona messujen sulkemisajan jälkeen oli järjestetty sopimuspalokuntalaisille oma perehdytysilta, jossa VPK-laiset saivat koulutusta ja näkivät pieniä käytännön jippoja. Hän on Finnsecurity ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä Securitas Oy:n varatoimitusjohtaja. 36 10/2013 KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA SEITSEMÄN AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ SÄHKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. AV-messuilla häntä kiinnostivat lähinnä uudet langattomat mikrofonit ja Finnsec-messuilla tietenkin paloja pelastuskalusto. Hyvät messut! Teksti: Kimmo Kaisto & Saku Rouvali Kuvat: Kimmo Kaisto. Messuilla oli positiivinen vire. Samoin tekstiviestipalvelut saa uusiin radiopuhelimiin.” Messuilla oli esillä uusia ja vanhoja radiopuhelimia. AITOJA ELÄMYKSIÄ. ”Nykypäivänä on radiopuhelimien digitalisointi kovassa nousussa. Kuvassa hänen kädessään on kovia kokenut – betonimyllyssäkin pyörinyt – kymmenvuotias toimiva VHF-radiopuhelin. Messujen yhteydessä järjestettiin myös Suomen Palopäällystöliiton syysopintopäivät. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. – Useat näytteilleasettajayritykset ovat kertoneet, että kauppoja on tehty paljon. Neljä tieliikennepelastamisnäytöstä kiinnostivat suurta yleisöä. Ammattilaisille on tarjolla seminaareja, tietoiskuja ja tuoteuutuuksia henkilöturvallisuudesta palosuojeluun ja sähköisistä turvajärjestelmistä riskienhallintaan. nnsec.. Peltolan mukaan myös vanha ja huollettu radiopuhelin toimii. Paloja pelastuspuolelta kiinnostivat henkilökohtaiset suojaimet ja PETZL:n turvavarusteet, joista Hurula saikin uusia ideoita viikkoharjoituksiin. Ari Piela mainitseekin vastapainotekniikan hyödyntämisen merkittäväksi eduksi pelastustehtävissä. klo 9–16 Päämediakumppani: Vandernet Oy edustaa ja tuo maahan PETZL-merkkisiä turvavarusteita. Erilaisten kameraja kulunvalvontalaitteistojen iso valikoima pisti silmään. Yritykset ovat kohdanneet oikeanlaisia asiakkaita. Bandercom Oy:n Pete Peltola kertoo, että messuille osallistuminen vaatii aina paljon niin henkilökunnalta kuin budjetiltakin. Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.. Kuvassa Kalle Arola esittelee uutta sukupolvea edustavaa henkilöhakulaitetta eli tutummin ”piipparia”. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Kansainvälinen FinnSec 2013 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. Muissa alan seminaareissa käsiteltiin tietoturvaa, tahallisten palojen ennaltaehkäisyä, erheellisen paloilmoitusten maksullisuutta, parempaa työhyvintointia ja turvallisuusjohtamista sekä tulitöitä ja yritysturvallisuutta. Marko Hurula Vahdon VPK:sta osallistui FinnSecja AV-messuille. V uoden tärkein turvallisuusalan tapahtuma FinnSec keräsi 10915 kävijää eli hieman enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Aukioloajat: keskiviikko 13.11. Vastapainotekniikan avulla saa 80-kiloinen auttaja helposti nostettua 120-kiloista uhria. Voimme olla siis tyytyväisiä tapahtumaan, summaa Esa Oksanen. klo 9–17 • perjantai 15.11. Suomen Mestarivartija 2013 -kilpailu ratkesi Ilmari Kamilan voittoon. Ohessa messukuulumisia. Kalle Arola Elektro-Arolasta kertoo messuilta tulleen myönteistä palautetta ja on myös itse tyytyväinen messuihin. ja torstai 14.11. . Tervetuloa oppimaan lisää! OIKEITA KOHTAAMISIA. PETO-ohjelma mahdollistaa hälytysten levittämisen maailmalle helposti eri laitteisiin, kuten matkapuhelimeen, Virveen ja hakulaitteeseen
Kovimman tuloksen 202 naputteli vikkeläsorminen Tero. Pelastusylitarkastaja Katja Ahola Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ja ylitarkastaja Teemu Luukko sisäasiainministeriöstä testasivat nopeuttaan ja muistinystyröitään Pelastustiedon osastolla. Päätoimittaja Esa Aalto toimi virallisena valvojana. 10/2013 37 Vartija Mikael Mäkitalo teki messuilla tutuksi Rikosseuraamusalan koulutuskeskusta ja rekrytointia. Samanaikaisesti järjestettiin Kiinteistö-, Julkisivu-, Väri ja Pinta-, ViherTek-, Audiovisualja easyFairSÄHKÖ -tapahtumat. Seuraavan kerran FinnSec järjestetään 18.–20.11.2015. Panther S2,5 6x6 on vielä prototyyppi, isompi kolme metriä leveä malli on jo tuotannossa. Vuoden 2008 Miss Suomi Satu Tuomisto kelpaisi hyvin konemieheksi hienolla tuloksella 71. 10/2013 37. 700-heppaisen Volvo D16 -moottorin huolto on helppoa auki liukuvan peräosan ansiosta. Ketään ei tarvitse enää pakottaa tulityökursseille ja kurssinjohtajatkin ovat motivoituneita kouluttamaan kentällä, Soutua iloitsee. Marko Grabner Rosenbauerilta Itävallasta ja Satu Tuomisto esittelivät Veljekset Kulmalan osastolla uutta, pienille ja keskisuurille lentokentille tarkoitettua raskasta pelastusautoa. Hän työskentelee Vantaan vankilassa ja on myös seurallisen huumekoira Simon ohjaaja. FinnSec-messut on hyvä paikka solmia uusia tuttavuuksia ja tavata vanhoja tuttuja. Omalle palokunnalle hän toivoisi jo työturvallisuudenkin takia auton stabilointiin tarkoitettuja tukitankoja. Puheenjohtaja Matti Soutua (vas.) ja päällikkö Olavi Lehtomäki Kuoreveden VPK:sta kävivät messuosastojen lisäksi myös tulityöseminaarissa. – Koulutus on kehittynyt hyvin 25 vuodessa. Peli oli monelle tuttu ”Speden spelinä”. – Harva tietää, että Suomen vankiloissa on koiria, mutta niitä on reilut parikymmentä. 132 yritystä esitteli muun muassa sähköisiä turvallisuusjärjestelmiä, yritysturvallisuutta, paloja pelastustoimea sekä työturvallisuutta. Vuoden tärkein turvallisuusalan tapahtuma FinnSec keräsi 10915 kävijää eli hieman enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Messuosastolla riitti kuhinaa, kun Saku Rouvalin isännöimä nopeus-/muistipeli paljasti olisiko pelaajassa jopa päällikköainesta. Ohjaamoon mahtuu 1+4. Yhteensä tapahtumissa kävi vajaat 25000 vierasta. Kaksi vetreää eläkeläistä eli Pelastustieto-lehden pitkäaikainen päätoimittaja Juhani Katajamäki ja Helsingin pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Pentti Grönroos vaihtoivat kuulumisia Pelastustiedon messuosastolla. Sammutuslaitteiston teho on sama kuin raskaimmissa malleissa, mutta pienempi koko tekee autosta ketterän
Lähiopiskelu on järjestetetty Helsingin Pelastuskoululla. ”Hiace-firmoista” suuryrityksiin Intensiivisten ryhmätöiden lomassa palomestari Kari Ursin Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoi kokemuksiaan koulutuksesta. Koulutus tapahtuu töiden ohessa, joten se on iso satsaus myös pelastuslaitoksille. Pitää kyetä suhteuttamaan omat ajatuksensa yrityksen mukaan ja vetää raja sille, mikä on isossa yrityksessä pienin asia, johon kiinnitetään huomio ta. Näiden jaksojen välillä tehdään etätehtäviä omassa työympäristössä kurssin ohjaajien ja työpaikkaohjaajien tukemana. Koulutuksesta saa hyvät eväät kehittää omaa työtä. Opetuksessa hyödynnetään myös verkko-oppimisympäristö Fronteria ja etäluentoja. – Valvonta on iso osa päivittäistä työtäni ja on hienoa, että tuli mahdollisuus kehittää näin osaamistaan. Kurssilla kouluttajanakin toiminut suunnittelupäällikkö Tuomas Pylkkänen Helsingin pelastuslaitokselta korostaa, että asiois ta pitää keskustella ja perustella ne asiakkaalle. Isommissa pitää mietTurvallisuuskulttuurin tukemisen mahdollisuudet viranomaisvalvonnassa -koulutus toteutetaan osana Onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvittavan osaamisen kehittäminen -hanketta. Valvontatyössä kentällä korostuu entistä enemmän myös pelastusviranomaisen persoona, vaikka keskeistä toki on tasapuolisuuden periaate ja yhdenmukaiset toimintatavat. Kyseessä on Palosuojelurahaston avustuksella 2012–2014 toteutettava hanke, jota koordinoi Helsingin pelastuslaitos. Mukana ovat myös Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset. Hänen mukaansa onnettomuuksien ehkäisytyössä korostuu ajatus turvallisuuskulttuuriin vaikuttamisesta. – Valvonta on ehkä painottunut liikaa tekniikkaan. – Nyt laskutamme valvontatyöstä ja asiakkaan pitää saada rahalleen vastinetta. Vanhoja hyviä oppeja ei kuitenkaan hylätä, mutta kehitetään uusia rinnalle. – Nyt on menossa koulutuksen kolmas teema eli paljon keskustelua herättävä Asiakkuuksien hoito valvontatyössä. Valvontaa neuvoen ja keskustellen Palomestari Kari Ursinin mielestä uuden pelastuslain myötä valvontatyö on muuttunut. Työhön kuuluu muun muassa kiinteistöjen palotarkastusta, yritysten henkilökunnan turvallisuuskulttuurin ja rakenteellisen turvallisuuden arviointia sekä kiinteistön, laitteiston kunnon ja henkilöstön toimien arviointia. – On tuhansien henkien yrityksiä ja isän sekä pojan ”hiace-firmoja”. Työ on monipuolista ja asiakkaat erilaisia. Elokuussa 2013 alkanut koulutus sisältää neljä kaksipäiväistä lähiopetusjaksoa ja päättyy helmikuussa 2014. Esille nostetaan asiakas kohdeajattelun sijasta – ei vain valvontaa ja määräyksiä, vaan neuvontaa ja ohjeistusta. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Ajattelemme asioita enemmän asiakkaan näkökulmasta, kertoo projektipäällikkö Annukka Saine-Kottonen Helsingin pelastuslaitokselta. 38 10/2013 Palotarkastuksissa myös oma persoona on vaikuttamisen väline Palotarkastaja saattoi aiemmin keskittyä valvonnassa enemmän tekniikkaan ja rakenteisiin, mutta jatkossa arvioidaan turvallisuutta enemmän kokonaisuutena pitkäjänteisesti ja yhteistyössä asiakkaan kanssa. M eneillään on pilottikurssi Turvallisuuskulttuurin tukemisen mahdollisuudet viranomaisvalvonnassa, jossa on mukana 33 osallistujaa 14 pelastuslaitokselta ympäri maan Helsingistä Lappiin. Pienessä yrityksessä on helpompi huomata esimerkiksi poistumistiekyltin palanut merkkivalo. Hankkeen puitteissa järjestetään toinenkin koulutus, mutta hieman eri kohderyhmälle. Ohjausryhmässä on jäseniä useista pelastuslaitoksista ympäri Suomea sekä Kuntaliitosta, Pelastusopistosta ja sisäasiainministeriöstä
alv) Hanki myös SPEK opastaa aiemmin ilmestyneet: SPEK opastaa 29 Leirintäalueen turvallisuusopas SPEK opastaa 28 Tuulivoimaloiden paloturvallisuus SPEK opastaa 27 Työmaaparakkien paloturvallisuus SPEK opastaa 26 Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt Alkusammutuskalusto -opas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. – Viime vuosina työpaikalla on alkanut olla mentorointia ja sisältökoulutusta, mutta ajankäyttö on aina haaste. Saari esitti Pelastuskoululla tutkimuksensa tuloksia siltä osin kuin ne liittyvät asiakkaiden kokemuksiin pelastusviranomaisten palveluista. 10/2013 39 Opas on tarkoitettu avuksi kaikille, jotka valitsevat ja sijoittavat alkusammuttimia erilaisiin rakennuksiin ja muihin kohteisiin, kuten kaivoksiin, tulityöpaikoille, leirintäalueille ja ajoneuvoihin. Käsisammuttimien luokittelussa on otettu huomioon käsisammutinstandardin SFS-EN 3-7 ohjeet. Ryhmiä sekoittamalla opitaan tehokkaasti kollegoilta muilta pelastuslaitoksilta. – Työhön on kehitetty hyviä toimintamalleja, jotka helpottavat vuoropuhelua asiakkaan kanssa. Tutkimus liittyy omaan mielenkiintoon ja työtehtäviin eli paikalliseen turvallisuussuunnitteluun. Aiemmissa teemoissa on perehdytty organisaatioturvallisuuteen ja riskienhallintaan sekä onnettomuuksien ehkäisytyön palvelukokonaisuuteen. Määräysten ja tekniikan rinnalle nostetaan neuvonta ja ohjeistus. Tarkoitus ei ole etsiä yksittäisiä vikoja vaan katsoa vahvuudet ja selvittää, miten yritykset selviävät turvallisuuden kanssa kokonaisuutena. Yritykset voisivat myös hyödyntää viranomaisten osaamista paremmin. Valvontatyön nykykäytännössä on hänen mielestään hyvää tapa vaihtaa kohdetta valvova henkilö tietyin väliajoin ”sokeuden” välttämiseksi. Seuraava lähiopetusjakso Pelastuskoululla järjestetään tammikuun lopulla 2014. painos, 2013 SPEK opastaa 5 51 sivua • 19,23 € (sis. Tutustu myös Pelastustiedossa 7/2012 julkaistuun Anssi Kuhlmanin artikkeliin ”Palotarkastajan osaamiseen pitää panostaa”. Hän on työskennellyt Helsingissä palotarkastajana kuusi vuotta. Asiakas saa tutustua samaan materiaalin jo ennen tarkastusta. – Elinkeinoelämä arvostaa pelastusviranomaisia, mutta keskustelua toivotaan meiltä lisää. > www.pelastustieto.fi Pelastusviranomaista arvostetaan Projektipäällikkö Annukka Saine-Kottonen on vetovastuussa osaamishankkeessa, jossa perehdytään turvallisuuskulttuurin tukemisen mahdollisuuksiin viranomaisvalvonnassa. Suurimmalla osalla yrityksistä on lakisääteinen pelastussuunnitelma, mutta niissä on Saaren mukaan paljon päivitettävää. Valvontaa neuvoen ja keskustellen. Tarkoitus on oppia lisää viranomaisten asiakastyötä ohjaavista säädöksistä ja kyetä ratkaisemaan mahdollisia ristiriitoja. Opas on tarkoitettu avuksi kaikille, jotka joutuvat valitsemaan ja sijoittamaan alkusammuttimia erilaisiin rakennuksiin sekä eräisiin muihin kohteisiin (kaivokset, lossit, moottoriajoneuvot, työkoneet, veneet ja leirintäalueet). Ursinin mukaan turvallisuuskulttuurin ytimessä on totuttu tapa toimia ja sen määrittelee yrityksen johto. ja ehtii miettiä harvemmin, mutta lähimpien työkavereiden kanssa vaihdetaan tietoja päivittäin. Näitä ovat esimerkiksi kauppaliikkeet, jakeluasemat ja päiväkodit. Isoja linjoJohdon koordinaattori Elviira Saari Helsingin pelastuslai tokselta viimeistelee opinnäytetyötään Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusosaamisen koulutusohjelmassa (ylempi amk). Osallistujat 14 pelastuslaitokselta pohtivat työryhmissä muun muassa sitä, mitä hyviä käytäntöjä palotarkastuksissa voidaan säilyttää ja miten toimintaa voidaan kehittää enemmän asiakkaan näkökulmasta. 4. Valvonnassa yritetään kysymällä ja keskustelemalla selvittää, millä mallilla asiat ovat. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa elinkeinoelämän ja pelastusviranomaisten yhteistyötä, pelastusviranomaisten roolia elinkeinoelämän turvallisuudessa, pelastustoimintaa yritysturvallisuuden osa-alueena sekä elinkeinoelämän ja pelastusviranomaisten yhteistyötä valtakunnallisissa turvallisuuteen liittyvissä ohjelmissa ja strategioissa. Teemana on tällöin asiakaslähtöinen valvonta. 09 4761 1300 Alkusammutuskalusto_Pelastustieto.indd 1 12/9/2013 9:40:34 AM tiä laajempia järjestelmiä ja kokonaisuuksia. Tutkimus valmistuu vuoden 2014 alussa ja tällä hetkellä sen otsikkona on Elinkeinoelämän ja pelastusviranomaisten yhteistyö. On myös hyödyllistä valvoa tietyn omistajan kohteita kokonaisuutena
Paikalla on Turun VPK:n palokuntanuoria ja VarHelsingin lastenklinikan osastolla K4 palomies Saku Kaipainen ja palomies-sairaankuljettaja Niklas Kaukonen tapasivat kolmivuotiaan teuvalaisen Stella Penttilän. Päivät eivät välttämättä eroa paljonkaan toisistaan. Teemu-nalle ja pari projektipäällikköä kulkivat kiertueen matkassa Suomen läpi. Ainoa ero on se, että ollaan paloaseman sijaan sairaalaympäristössä ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiehet ovat juuri lähdössä osastokierrokselle. Kiertue rantautuu Suomen Turkuun. Kuopion VPK joutuu rakentamaan leirinsä klinikan sisäpihalle. Kuopiossa on hiljaista. Sairaalan etupiha on työmaa-aluetta, eikä sinne saa ajaa paloautoa. Päivä Paloasemalla GOES LASTENKLINIKAT! Mahtuihan se Teemu-nallekin paloautoon! Kuopion yliopistollisen sairaalaan piha-alueella otetussa kuvassa myös Valtteri Korhonen Kuopion VPK:sta. Tuulikin puhaltaa jäätävän kylmästi, joten potilaat pysyttelevät sisätiloissa. Oulussa on lunta. Ulkoilemaan päässeet lapset hulluttelivat ja nauroivat sankoruiskurastilla. Melkoinen muutos lähtöpisteestä Helsingistä, jossa satoi vettä. Teemu-nalle päättää kokeilla palomiehenä olemista ja mahtuu kuin mahtuukin paloauton kyytiin. 117 paloasemaa keräsi Päivä Paloasemalla -tapahtumissa varoja lastenklinikoiden potilaiden viihtyvyyden parantamiseen. Tästä se alkaa: Päivä Paloasemalla goes lastenklinikat! Kuopion yliopistollinen sairaala 6.11. Junassa on hetki aikaa hengähtää ja muistella niitä hymyjä, joita palomiehet OYS:ssa saivat pienten potilaiden kasvoille. Teksti ja kuva: Riikka Ahopelto, SPEK Lastenklinikoilla on paljon pikkuväkeä, joka joutuu olemaan sairaalassa pitkiäkin aikoja. Onnistuneen Oulun lastenklinikkavierailun jälkeen on aika vaihtaa Pohjois-Suomi JärviSuomeen. Lastenklinikkakiertueen tavoitteena oli ilahduttaa potilaita ja viedä Päivä Paloasemalla -tapahtuma pienimuotoisena niille lapsille, jotka eivät pysty osallistumaan varsinaiseen tapahtumaan paloasemilla. Turun yliopistollinen keskussairaala 7.11. Nähtiinpä myös palokuntanuoria. Oulun yliopistollinen sairaala 5.11. Onpa hienoa, että täällä ei sada, sillä ehkäpä nyt potilaat pääsevät ulkoilemaan. Stella sai muistoksi hienon t-paidan. KUVA: MATTI HANNULA, KUMMIT-LEHTI. Kiertue toteutettiin yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Ihana päivä. Tässä on erään projektipäällikön matkakertomus ikimuistoisesta kiertueesta. Ihan kuin pieni Päivä Paloasemalla -tapahtuma. Tapahtuman banderolli on paikallaan, paloauto on asemissa sairaalan pihalla, Oulun VPK:n sammutusmies on ahtautunut Teemu-nallen puvun sisään ja muut palokuntalaiset ovat valmiina sankoruiskurasteineen. Palomiehen ammatti kiinnosti kovasti osastoilla. Kiertueen miehistö vaihtui kaupungeittain, kun paikallisen pelastuslaitoksen palomiehet ja VPK:n sammutusmiehet tarttuivat ohjaksiin. Jokunen lapsi kuitenkin löytää tiensä pieneen Päivä Paloasemalla -tapahtumaamme ja iloitsee sankoruiskurastista. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palomies ja ensihoitaja ilahduttavat osastokierroksella lapsia viemällä heille pikku palomiehen kypärät sekä puuhakirjat ja värikynät. VPK:n väki ei hetkahda ”yleisön” puuttumisesta, ollaanhan tässä niin hyvällä asialla kuitenkin. 40 10/2013 P äivä Paloasemalla -lastenklinikkakiertue kiersi marraskuussa viidessä eri lastensairaalassa viemässä iloa ja paloturvallisuusoppeja pienille potilaille
Pirkanmaan pelastuslaitoksen sankoruiskuja sammutusrastit ovat suosittuja. Kaikissa kuvissa välittyy hyvän mielen tunnelma ja lasten iloiset ilmeet. Tampereen yliopistollinen sairaala, 14.11. Kiitos siitä kuuluu Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle ja Oulun VPK:lle, Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Kuopion VPK:lle, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle ja Turun VPK:lle, Helsingin pelastuslaitokselle sekä Haagan VPK:lle, Lauttasaaren VPK:lle ja Helsingin Pelastusliitolle, Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja Ylöjärven VPK:lle, yliopistollisten sairaaloiden henkilöstölle ja potilaille perheineen, Lastenklinikoiden Kummeille sekä Paloturvallisuusviikon työryhmälle. Tapahtumaa on helppo markkinoida yleisölle yhtenäisen ja hauskan visuaalisen ilmeen, jakomateriaalien ja mediakampanjan avulla. ”No huhhuh!”. Tämän jälkeen varmasti muistetaan, että rasvapaloa ei kannata sammuttaa vedellä. Se on hienoa, sillä onhan Paloturvallisuusviikko koko alan yhteinen teemaviikko ja Päivä Paloasemalla keskeinen osa viikkoa. Lapsiperheet ovat paloturvallisuusviestinnän helpoimmin tavoitettava kohderyhmä. Lauttasaaren ja Haagan VPK:t ovat saapuneet lastenklinikalle ja laittavat tapahtumaa pystyyn klinikan leikkipihalle. Vanhemmat ovat valveutuneita ja haluavat varmistaa perheensä turvallisuuden. Mutta Suomi on iso, vielä mahtuu joukkoon mukaan. Tapahtuma yhdistää Suomen paloasemia – ja sen näkee myös Päivä Paloasemalla -FB-sivun lähes 12000 tykkääjää. – Yllättävää oli tilojen ahtaus. Palokuntalaiset toivottavat toisille asemille hyvää päivää ja onnistunutta tapahtumaa. Paloturvallisuuskasvatusta pienestä pitäen Tapahtuma lisää suosiotaan vuosi vuodelta ja yhä useampi lapsiperhe löytää tiensä paloasemille. Lämmin kiitos koko työryhmän puolesta kaikille tapahtuman järjestäneille paloasemille ja muille tapahtuman järjestelyihin osallistuneille tahoille. Sisällä Helsingin pelastuslaitoksen palomiehet kiertävät osastoilla kauan. Kuva: Juha Hassila. Yhä useam mat pelastuslaitokset ovat viime vuosina lähteneet mukaan tähän menestyksekkääseen turvallisuusviestinnän tapahtumaan. Se saa samaan aikaan liikkeelle noin 70000 ihmistä ympäri Suomen oppimaan paloturvallisuudesta ja tutustumaan palokunnan toimintaan. Norovirus jyllää ja osastot ovat täynnä potilaita, joilla on liikkumiskielto. Päivä Paloasemalla yhdistää koko Suomen Onni sammutti oikeaa tulta Kaarinan VPK:n alkusammutusrastilla. Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala 13.11. Se järjestetään joka vuosi noin 300 paloasemalla samana päivänä lähes samalla kellonlyömällä ja samalla konseptilla. Päivä Paloasemalla -konsepti toimii tässä tarkoituksessa mitä parhaimmin: paloasema on oikea paikka opettaa paloturvallisuusasioita, ja se on samalla mielenkiintoinen vierailukohde. Jos tapahtuma järjestettäisiin Cheekin konsertin tapaan olympiastadionilla, kaikki halukkaat eivät edes mahtuisi mukaan. Yksikin hymy riittää Ennen kiertueelle lähtöä asetimme tavoitteeksi yhden hymyn. Vielä mahtuu mukaan Yleisöltä on tänä vuonna tullut melko paljon negatiivista palautetta siitä, että tapahtumaa ei järjestetä joka paikassa. Paloauto, palomiehet ja Teemu-nalle kiinnostavat ohikulkijoita, mutta leikkipiha on aidattu, eikä sinne helposti pääse poikkeamaan. Siksipä he ovat erityisen ilahtuneita Ylöjärven VPK:n sammutusmiesten osastovierailusta. Suloinen Väinä-poika viettää äitinsä kanssa ulkotapahtumassa pitkän tovin ja tutustuu palomies Mikan opastuksella paloautoon ja palomiehen työvälineisiin. Kuva: Elias Kivelä. Päivä Paloasemalla on harvinaislaatuinen tapahtuma. 10/2013 41. Pihalla puolestaan on sairaalapäiväkodin lapsia ja lähialueen päiväkotiryhmiä ulkoilemassa. ja se avasi valtakunnallisen Paloturvallisuusviikon. Facebookissa käy kuhina, kun Päivä Palosemalla -tapahtumien järjestäjät lähettävät kuvia tapahtumistaan eri puolilta Suomea. Tapahtuma kiinnostaa myös mediaa: Radio City/Iskelmän, Turun Sanomien ja Aamuset-lehden toimittajat ovat paikalla tekemässä juttua. Rasvapaloesitys Asolan VPK:lla kohahdutti yleisöä. Päivä Paloasemalla -tapahtuma järjestettiin taas lauantaina 23.11. Toivottavasti tapaamme taas ensi vuonna! Teksti: Riikka Ahopelto, SPEK sinais-Suomen pelastuslaitoksen palomiehiä. Nyt sitä vasta tajusi, miten pienissä tiloissa lasten vanhemmatkin joutuvat viettämään pitkiäkin aikoja, toteavat molemmat palomiehet. Täällä pääsee sammuttamaan elävää tulta! Toimittajiakin tapahtuma kiinnostaa ja Yle Tampereen Radion toimittaja haastattelee syöpäosaston pientä potilasta ja hänen äitiään. 281 paloasemaa ympäri Suomen avasi ovensa yleisölle – aina eteläisestä Tammisaaresta Utsjoen tuntureille saakka. Lapset saavat kokeilla myös palomiehen varusteita. Vielä on monia alueita, joilta tapahtumaa ei löydy. Paloturvallisuusasenteisiin ja -kasvatukseen kannattaa pyrkiä vaikuttamaan jo pienestä pitäen. Pihalla ulkoilee jonkin verran lastenklinikan potilaita. Jos tempauksemme nostaa edes yhden hymyn pienen potilaan kasvoille, olemme onnistuneet. Sankoruiskurasti villitsee täälläkin ja ulkoilevia potilaita on paljon. Osastoja on monta ja potilaita paljon, mutta palomiehet jaksavat vierailla joka paikassa. Yhdessä saimme aikaan monta pientä hymyä! . Tavoitteemme ylittyi monikymmenkertaisesti. Tampere onkin hyvä paikka kiertueen grande finalelle, sillä pikkuisia potilaita on paljon, niin pihalla kuin osastoillakin. Päivä Paloa semalla on siis yhä enemmän VPK:iden tapahtuman lisäksi kaikkien paloasemien tapahtuma
Partasen mukaan kaksi vuokrattua pomppulinnaa olivat niin suosittuja, että harkittavaksi tulee pitäisikö asemalla olla valistustapahtumia varten oma pelastusaiheinen pomppulinna. 42 10/2013 L asten riemukkaat kiljahdukset ja aikuisten puheensorina täyttivät Keski-Suomen paloasemat Päivä paloasemalla -tapahtumassa. Palomestari Pentti Partanen joukkoineen vastasi päivän käytännön järjestelyistä Jyväskylän pääpaloasemalla. – Tämä tapahtumapäivä on sattunut työvuorolleni ainakin neljä kertaa, joten kokemusta on kertynyt. Välillä yleisön joukossa meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun, kun joku sammutusauton kyytiin nousseista lapsista löysi sireenin napin ja sen jälkeen torvet raikuivat autohallissa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen arvion mukaan yksistään Jyväskylän pääpaloasemalla kävi noin 1500 ihmistä. – Olen käynyt aiemmin poikani kanssa tässä tapahtumassa ja nyt otettiin tytärkin mukaan. Jyväskyläläinen Jarno Sauri saapui tapahtumaan lastensa kanssa. On mielenkiintoista nähdä paloaseman kalustoa. Lapset totesivat kuin yhdestä suusta mikä oli hauskinta päivässä. Lisäksi vieraat saivat tutustua ajoneuvoihin. Kaikkiaan Keski-Suomessa oli avoimien ovien päivä yhteensä 32 paloasemalla. Arvostan palomiehiä, sillä he tekevät hyvää työtä, Sauri sanoo. Järjestimme eri ikäluokille piirustuskilpailun, jonka voittajat selviävät myöhemmin, Partanen kertoo. Saurin lapset Kia ja Aleksi Sauri olivat innoissaan kun he pääsivät istumaan minipaloauton kyytiin. Tapahtuma oli suunnatPaloasemilla väkeä tungokseen asti Päivä paloasemalla -tapahtuma keräsi Jyväskylän pääpaloasemalle noin 1500 kävijää. Kaiken kaikkiaan Partanen on tyytyväinen päivään, sillä yleisö antoi siitä hyvää palautetta. Vieraille oli tarjolla muun muassa rasti palovaroittimesta ja poistumisopastusta savutehostein höystettynä. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Kia ja Aleksi Sauri pääsivät Jyväskylän pääpaloasemalla minipaloauton kyytiin Päivä paloasemalla -tapahtumassa.. – Pomppulinna oli parasta kun siellä sai pomppia, Kia ja Aleksi Sauri sanoivat hymyssä suin. tu lapsiperheille ja vieraita kävi edellisvuosien malliin runsaasti. Tapahtumat vetivät puoleensa tuhansia ihmisiä tutustumaan palomiesten tehtäviin ja kalustoon. Väkeä oli päivän aikana pilvin pimein ja paikalla oli erityisesti nuoria perheitä
Nyt noin 450 palomiehen työnantaja toimii juridisesti VPK-yhdistys. Pelastuslaitos on laskenut, että nykyinen menettely aiheuttaa sille vuosittain 10000– 20000:n Kela-korvausten menetykset lakisääteisistä työterveyshuollon menoista. marraskuuta. – Tuo aluejaon laskennallinen säästö on mitätön summa ja se kuluu käytännössä aluejaon harmonisoinnista syntyviin palkkakuluihin, Tarvainen arvioi. Keski-Suomen Sopimuspalokunnat ry:n puheenjohtaja ja Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen toivoo, että pelastustoimen aluejaon vaikutukset kohdistuvat vain hallintoon ja kentällä käytännön työ jatkuu ennallaan. Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvaisen mukaan asian käsittelyllä ei ole kiire, sillä pelastustoimessa on tapahtumassa suurempia muutoksia. VPKyhdistykset ovat tyrmänneet pelastuslaitoksen esityksen, sillä ne pelkäävät vapaaehtoistyön näivettyvän mikäli VPK:laiset siirtyvät kaupungin työntekijöiksi. Teksti ja kuva: Mika Rinne Keski-Suomen pelastuslaitoksen johdon ja VPK-yhdistysten päälliköiden tapaamisessa keskusteltiin pelastustoimen aluejaosta.. Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen suhtautuu kriittisesti säästöihin. Ohjelmassa mainitaan, että ”Toteutetaan pelastustoimen hallintoon kohdistuva rakenneuudistus. Uudistetaan VPK-sopimukset jäivät rakennepolitiikan varjoon pelastustoimen aluejakoa vähentämällä alueita 22:sta 11:een lähtökohtaisesti ensi vuonna voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti.’’ Uudistuksella on laskettu saavutettavan 7,5 miljoonan euron säästö pelastustoimeen vuoden 2017 tasolla. Asiasta kerrottiin Pelastustiedon numerossa 9. K eski-Suomen pelastuslaitos on esittänyt, että Keski-Suomen VPKyhdistysten työsuhteessa olevat palomiehet siirtyisivät suoraan työsopimussuhteeseen pelastuslaitoksen kanssa. 10/2013 43 Keski-Suomen pelastuslaitos järjesti vuosittaisen tapaamisen alueen VPK:laisten kanssa 22. Keski-Suomen VPK:laisten ja pelastuslaitoksen tapaamisessa nousi keskusteltiin miten Suomen hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta vaikuttaa pelastustoimeen. Heidän työantajavelvoitteet hoitaa kuitenkin pelastuslaitos eli Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän pääpaloasemalla järjestetyssä tapaamisessa ei syntynyt keskustelua kuohuntaa aiheuttaneesta VPK-sopimuksiin liittyvästä esityksestä. Pelastuslaitoksen johtokunta jätti VPKsopimuksiin liittyvän esityksen pöydälle lokakuun kokouksessa
Vaikka asetyleenin hajoaminen tuottaa paljon vähemmän lämpöä kuin palaminen, se voi nostaa painetta niin paljon, että pullo repeää. Tämän johdosta Englannin palokunnat laativat uudet torjuntaohjeet tulipalon kuumentamien asetyleenipullojen käsittelyä varten. Lisäksi asetyleeni on liotettu asetoniin ja pullon korkein käyttöpaine on vain 19 bar [1]. Pullo sijoitettiin lautapinon päälle. BAM:n tutkimus Englannin teollisuus ja viranomaiset antoivat vuonna 2008 saksalaisen BAM-tutkimuslaitoksen tehtäväksi selvittää kuumenevien asetyleenipullojen käyttäytymistä uusien toimintaohjeiden laadintaa varten. Kolmannessa vaiheessa tehtiin kenttäkokeita asetyleenipulloilla, joiden tilavuus oli 9, 10 tai 50 litraa. Veden alla olevan pullon ympäristöä ei eristetä. Pullon ympäristö on eristettävä 200 metrin säteellä. Asetyleenimolekyyli C 2 H 2 voi kuitenkin hajota vetymolekyyliksi H 2 ja kahdeksi hiiliatomiksi 2C. Teksti: Risto Lautkaski, erikoistutkija, VTT Kuva: Sean Vatcher E nglannin uudet torjuntaohjeet perustuvat laboratorioja kenttäkokeisiin sekä kokeiden numeeriseen simulointiin. Englannin vanhat torjuntaohjeet Vuonna 1987 repeävä asetyleenipullo surmasi yhden palomiehen ja aiheutti palovammoja kuudelle. Autoklaavin ulkopinnan lämpötila nostettiin 600 °C:een ja täyteaineen lämpötilaa mitattiin kahdeksalla lämpöparilla [3]. Vasta kun pulloa on valeltu vuorokauden ajan, pullo voidaan siirtää turvalliseen paikkaan. Toisessa vaiheessa simuloitiin numeerisesti laboratoriokokeita ja tulossa olevia kenttäkokeita. Viidessä kokeesAsetyleenipullo tulipalossa – tutkittua tietoa 44 10/2013. Uusien ohjeiden mukaan sen jälkeen, kun pullon pinnan on kostutuskokeella todettu pysyvän viileänä, pulloa voi lähestyä turvallisesti, mutta sitä ei saa liikuttaa. Jotta hajoaminen ei käynnistyisi, asetyleenipullo on täytetty huokoisella aineella, joka estää tehokkaasti lämmön ja aineen siirron. Englannin poliisipäällystöliiton kanta on, että poliisi ei voi ampua pulloja ennen kuin lakia on muutettu [2]. Tämän jälkeen pullon pinta kostutetaan vedellä. Torjuntaohjeita muutettiin vuonna 2004. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin laboratoriokokeita kahdella 3 litran autoklaavilla, joista toisessa oli huokoista ainetta ja toisessa huokoista ainetta ja asetonia. Jos vesi ei höyrysty kostutetulta pinnalta, pullo kannetaan vesialtaaseen ja pidetään veden alla vuorokauden ajan. Ohjeiden mukaan tulipalon kuumentamaa asetyleenipulloa on valeltava tunnin ajan. Paineenkevennysaukkojen puhkaisua kuumenneeseen pulloon ampumalla ei Englannissa ole otettu käyttöön, koska poliisin aseiden käyttö on tiukasti lailla säädeltyä. Asetyleenin hajoaminen Asetyleeni on palava kaasu, toisin sanoen se reagoi hapen kanssa tuottaen lämpöä. Vuoden 2004 ohjeiden noudattaminen tuotti kuitenkin suuria vaikeuksia ja aiheutti huomattavia taloudellisia menetyksiä Lontoossa, jossa asetyleenipulloja oli tulipalossa useammin kuin kerran kuussa. Kahdeksassa kokeessa polttoa jatkettiin pullon repeämiseen saakka
Sattuneissa onnettomuuksissa heitteitä on lentänyt yli 100 metrin etäisyydelle. Tämä pätee myös silloin, kun pullossa on sen asetonitäyte. BAM Reseach Report. http://www.bcga.co.uk/preview/ cif.php 2. Asetyleenin hajoaminen alkaa 350 °C:n lämpötilassa. Mitä paikalla olijat kertovat. BAM:n kirje 2010-11-12. Lähteet 1. UK Fire Service protocol for Acetylene cylinder fires. Ferraro, F. 3, 2008, s. S. Ferraro, F. ym. 2. Journal of Loss Prevention in the Process Industries, vol. 361–372. On erittäin epätodennäköistä, että pullo kuumenee kostutuskokeiden välillä tai ylipäätään tänä aikana. Kokeet ja simuloinnit osoittivat, että pullon huokoinen täyte estää erittäin tehokkaasti asetyleenin hajoamista sekä sisällön kuumenemista ulkopuolisen lämmönlähteen vaikutuksesta. Jos ulkoista lämmönlähdettä ei ole, asetyleenin hajoaminen ei enää voi alkaa. Lautkaski, R. Fire and rescue services operational guidance: Incidents involving hazardous materials. 634–661. Joissain kokeissa repeäminen johtui asetyleenin hajoamisesta, joka havaittiin kaasutilan lämpötilan nopeasta noususta. Uusien torjuntaohjeiden mukaan toimitaan seuraavasti [5]: 1. Jos höyryä muodostuu tai kasteltu pinta kuivuu nopeasti, jatka valelua tunnin ajan. Asetyleenipullot kuumentavat tunteita Englannissa. 5. Aloita mahdollisimman pian pullon valelu turvallisesta paikasta käsin vesitykillä tai sidotulla suihkulla. Kuitenkin pelastustoiminnan johtajalla tulee olla vapaat kädet tarkkailun toteutuksessa [6]. Jatka valelua tunnin ajan palon sammuttamisen jälkeen. 23, 2010, s. Nämä ajat vastasivat erittäin hyvin simuloimalla saatuja. Koska tähän tarvittava lämpö tulee ulkopuolelta, mahdollinen hajoaminen alkaa pullon vaipan lähellä. 4. Preventing the explosion of acetylene cylinders involved in fire with help of numerical modeling. Useimmissa tapauksissa pullon sisältö paloi tulipallona, jonka halkaisija oli 20–30 metriä. Pullo on repeämisvaarassa vain, jos palo on iso ja aivan lähellä pulloa. 3. Toisissa kokeissa pullo repesi paineen nousun ja teräksen heikkenemisen yhteisvaikutuksesta. 4. https://www.gov.uk/government/publications/hazardousmaterials-operational-guidancefor-the-fire-and-rescue-service 6. Valelulla estettiin pullon repeäminen kahdessa kokeessa viidestä. 3. Jos pullon on osaksi palojätteen tai maan peittämä (ts. 25, 2013, s. Jos höyryä ei muodostu eikä kasteltu pinta kuivuu nopeasti, toista kastelukoe 15 minuutin välein tunnin ajan. Jos pulloon tuli pieni repeämä, siinä oleva asetyleeni paloi muutamassa minuutissa loppuun muutaman metrin pituisena pistoliekkinä. Jos on, älä siirrä pulloa, eristä 200 m joka suuntaan, pyydä valmistajalta asiantuntija-apua. Keskeytä valelu, kastele pullon pinta suihkulla. Jos esimerkiksi puolet pullon vaipasta on näkyvillä, voit harkintasi mukaan pidentää valeluaikaa aina kolmeen tuntiin. Jos pullo on liekkien ympäröimä, valelu on aloitettava viimeistään 3–4 minuutin kuluttua. 7. 8. 10/2013 45 sa palo sammutettiin vähän ennen arvioitua repeämishetkeä ja pulloa valeltiin viiden suuttimen vesisuihkuilla. Repeämishetkellä vaipan lämpötila oli 342–570 °C ja pullon paine 28–126 bar [4]. Joissakin tapauksissa asetyleenin hajoaminen oli edennyt niin pitkälle, että tulipalloa ei muodostunut. Executive Summary. Jos pullo pysyy viileänä tunnin ajan eikä vuoda, repeämisvaaraa ei ole ja se voidaan luovuttaa käyttäjälleen. Englannin uudet torjuntaohjeet BAM:n tutkimus osoitti, että valelu vuorokauden ajan on tarpeetonta. Jos ei muodostu, kuivuuko kasteltu pinta parissa minuutissa. Ovatko lipukkeet palaneet, onko maali kärventynyt, onko pullossa pullistuma tai muita kuumenemisen merkkejä. Heitteet lensivät enintään 85 metriä. Jos vuoto on iso, jatka pullon lämpötilan tarkkailua. Pullot joko repeytyivät auki tai hajosivat enintään kolmeksi kappaleeksi. BAM:n kanta oli, että vuorokauden eristyksestä luopuminen ei huononna palomiesten turvallisuutta. ym. Pulloon jäänyt asetoni saattaa palaa tunteja pienellä liekillä. Jos pullo on osaksi palojätteen tai maan peittämä tai pulloja on useita lähekkäin, esillä olevien osien valelu ei ehkä riitä jäähdyttämään pulloa. Numeeriset simuloinnit vahvistivat tämän. Journal of Loss Prevention in the Process Industries, vol. Pelkkä mekaaninen isku (pullon putoaminen tai kaatuminen) ei pysty käynnistämään asetyleenin hajoamista [1]. Liekkien täysin ympäröimä pullo repesi 5–15 minuutin kuumennuksen jälkeen. Jos pullo vuotaa, anna sen tyhjentyä turvallisessa paikassa. Pullot on valmistettu sitkeästä teräksestä, josta ei voi muodostua sirpaleita. Acetylene cylinders in a fire, phase 3. Muodostuuko höyryä. Kuumentuneen pullon lämpötila ja paine saatiin laskemaan turvalliselle tasolle alle 30 minuutin valelulla. Modeling the heat transfer in acetylene cylinders during and after the exposure to fire. 5. 6. Lämpötila mitattiin lämpöpareilla pullon vaipasta, pulloventtiilin alla olevasta kaasutilasta sekä täyteaineen kuudesta kohdasta. http://www.bcga.co.uk/preview/cif.php Useimmissa tapauksissa pullon sisältö paloi tulipallona, jonka halkaisija oli 20–30 metriä.. 9. kuivana), harkitse valeluajan pidentämistä. 23–25. BAM:n lausunto Työryhmä kysyi BAM:n mielipidettä uusista torjuntaohjeista. Kokeista pääteltiin, että pullon repeäminen voidaan ehkä estää, jos valelu aloitetaan ennen kuin paine on noussut 40 baariin. Tunnin tarkkailuaika ja kostutuskokeiden tekeminen 15 Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pave.inet.fi • www.pa-ve.fi Kalvi palokalusteet minuutin välein oli BAM:n mielestä varotoimi. 295–333. Onko pullossa merkkejä kuumenemisesta, takatulesta tai liekin kosketuksesta. 8 s. Kokeiden ja simuloinnin perusteella pääteltiin, että pulloa voidaan suojata tehokkaasti vesivalelulla, jos liekit eivät kosketa pulloa, vaan palavat kauempana. Pelastustieto, no. Koska täyteaine on erittäin hyvä lämmöneriste, hajoaminen ja kuumeneminen vain pullon akselin lähellä eivät ole mahdollisia
Jo pitemmän aikaa hänen mielessään oli kytenyt ajatus leikkisästä hahmosta, Palopossusta, joka kertoo lapsille tulipalon vaaroista ja siitä, miten tulipalo voitaisiin estää. Kirjaa on tähän mennessä jaettu noin 6000 kappaletta. Nyt on takana parinkymmenen vuoden virkamiesura palomiehenä, palopäällikkönä ja palomestarina. Minä näytin tyttärelleni palovaroittimen, kerroin, miten se toimii ja lupasin, että isi sammuttaa tulipalon, jos sellainen syttyy. – Viisivuotias tyttäreni pelkäsi tulipaloa. Hän järjestää turvallisuusalan koulutusta yrityksille, mutta sen ohella hän on ryhtynyt myös – kirjailijaksi! Palopossu ”pelastaa maailman” Timo Silvan sanoo aina pitäneensä kirjoittamisesta. – Sitten ajattelin, että nämä samat asiat voisi kertoa kaikille lapsille, hauskassa muodossa. Näin syntyi kirja Palopossu ja palovaroitin. Silvanin kotikaupungissa Ylöjärvellä on Palopossu-esiintyjä käynyt päiväkodeissa kertomassa palontorjunnasta ja samalla jakanut kirjaa. Sinne ei kuitenkaan päässyt, joten seuraavaksi mieluisin oli paloasema. 46 10/2013 ”K un yläasteella piti valita paikka, jossa haluaa tutustua työelämään, minä olisin halunnut poliisiasemalle. Palopossu varoittaa vaaroista Timo Silvan on entinen palopäällikkö, joka kirjoitti lapsille kirjan nimeltä Palopossu ja palovaroitin. Hän toivoo, että vanhemmat lukisivat kirjaa päiväkoti-ikäisille lapsilleen. Teksti ja kuvat: Esa Tuominen. Tällä hetkellä Silvanin virkamiesura on jäänyt taakse ja mies kokeilee siipiään yrittäjänä. – Voisi jopa sanoa raflaavasti, että se viikko muutti elämäni suunnan. Sen jälkeen minulle oli selvää, että haluan palopäälliköksi. Palopossu on muistuttanut lapsia tulitikkuleikkien vaaroista, näyttänyt miten palovaroitin toimii ja opastanut lapsia poistumaan sisätiloista oikein silloin kun tuli uhkaa. Jopa niin paljon ettei tahtonut saada yöllä unta. Ja palopäällikkö Timo Silvanista myös tuli
Palopossusta on luotu myös elävä versio, joka on kierrellyt ylöjärveläisissä päiväkodeissa kertomassa tulipalon estämisestä. Kampanjaa tukee LähiTapiola –ryhmä. Silvan melkein tuohtui, kun joku oli mennyt nimittämään hänen Palopossuaan satukirjaksi. Ajatus on, että isä ja äiti lukisivat Palopossu-kirjaa lapsille. 10/2013 47 B ngaa Nou Hätä! –kampanjan järjestävät pelastuslaitokset ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, yhteistyössä sisäasiainministeriö, opetushallitus, Pelastusopisto, pelastusliitot ja Suomen Palopäällystöliitto. – Jos oikein hyvin käy, niin lapset rupeavat kyselemään vanhemmiltaan, miksei kotona ole palovaroitinta siellä missä pitäisi… Sormet syyhyävät näppäimistölle Ensimmäisen, painetun Palopossukirjan jälkeen Timo Silvanin tietokoneesta on lähtenyt jo pari muutakin kirjaa, jotka vielä odottavat painattamistaan. Ensin alkuun Palopossu kertoo tulipalon vaaroista suomalaisille lapsille. Palopossu-hahmo esittelee ylöjärveläisessä päiväkodissa lapsille, miten palovaroitinta kokeillaan.. Mikään muu ei tunnu Silvanista niin hienolta kuin se, että lapset tykkäävät Palopossusta. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto. Niiden nimet ovat Palopossun pakolaukka ja Palopossu sammutustöissä. Myöhemmin Silvan haaveilee vievänsä hahmoaan ulkomaille. Hän ei myöskään halua pelotella lapsia. – Ensin mainitun idea oli kypsynyt päässäni niin hyvin, että kun istahdin näppäimistön äärelle, niin 55 minuutin kuluttua teksti oli valmis! Silvan kertoo välttävänsä lapsille suunnatussa tekstissä liiallista tekniikan kuvausta. Tärkeimmässä asemassa on tarina, jonka kautta lapset oppivat, että tulen kanssa pitää olla tarkkana. – Se ei ole satua vaan asiaa! Lapsille kirjoitettu ja kuvitettu, mutta ei siinä missään nimessä satuilla. Se tarkoittaa, että sanoma menee läpi. – Venäjäksi se ensimmäinen kirja on jo käännetty. pelastuslaitokset POLTTOPISTEESSÄ PELASTUSTAIDOT HAASTAkAA ALUEEnnE yLÄkOULUT mUkAAn! WWW.nOUHATA.FI nOU HÄTÄ! -kAmPAnjAA vAUHDITTAvAT: • valtakunnallinen pelastustaitokilpailu • Helposti ladattavat ja muokattavat oppisekä opetusmateriaalit • nou Hätä! -pelit ja -videot • Hauskat kisat sosiaalisessa mediassa – Kirja on oikeastaan suunnattu lasten vanhemmille. Ja Venäjällä jos missä palontorjunnassa on varmaankin vielä paljon opittavaa
Lainsäädännön rajoitteiden ja poliisin rakenneuudistusten vuoksi viestijärjestelmä ei toimi alkuperäisessä palontutkintatietojen kyselytarkoituksessa enää, mutta PRONTOn sisällä se toimii hyvin. PRONTOn hyvä perintö tulee olemaan merkittävä myös pitkälle tulevaisuuteen. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemisen perusta alkaa hälytystehtävistä kerättävän tiedon analysoinnin mahdollistamisella mm. Savolainen) jää eläkkeelle. Kuvassa Seppo Saariselän Kiilopään huipulla järjestelmäryhmän kokouksen aktiviteetin yhteydessä. – Myös omatoimisuuteen satsaaminen on hyvä asia ja verkottumista muiden toimijoiden kanssa kannattaa kehittää jatkossakin, Einari Kapiainen sanoo. Einari Kapiainen toivoo myös onnettomuuksien ehkäisyn kehittyvän suotuisasti. En ymmärtänyt PRONTOsta mitään, mutta aina kun soitin Pauhan Sepolle, hän hyvin rauhallisesti ja kärsivällisesti selitti sen toiminnasta ja ominaisuuksista niin pitkään, että asia tuli selväksi. Mika Viertola, Pohjois-Karjalan pel.laitos Erityisesti mieleeni ovat jääneet monella ta. Nykyinen pelastuslakikin ohjaa toimintaa siihen suuntaan ja se mitä näemme nyt tapahtuvan, on jatkumo lainsäädännölle ja tulevalle kehitykselle. Kiitos Seppo erittäin hyvästä työstä ja leppoisia eläkepäiviä! Johannes Ketola, Pelastusopisto Ensimmäisiä tehtäviä PRONTO-järjestelmäryhmän jäsenenä oli laatia palontutkintaselosteen alustavat tietotarpeet ja vaatimusmäärittely. Tulevaisuuden järjestelmiin tullaan varmuudella ottamaan paljon ominaisuuksia PRONTOsta, esimerkiksi uudistettu tilastointi tulee näyttämään mallia monipuolisuudellaan. Kapiaisen ura alkoi Kymen lääninhallituksessa, jatkui Etelä-Suomen läänissä ja päättyi Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen yksikössä. – Uskon yhä, että se päivä vielä koittaa. muotoutuivat käytännöksi. Kun suuri määrä tietoa on kerätty, alkaa raporttien muodostaminen ja tulostaminen eri pelastustoimen organisaatioiden käyttöön. PRONTOn keskeisin tekninen luoja ja ylläpitäjä Seppo Pauha (ent. Muistelen, että esimerkiksi nykyisen PRONTOn viestijärjestelmän esisuunnittelun tapahtuneen huhtikuussa 2006 paluumatkalla järjestelmäryhmän kokouksesta. palontutkinnassa, pelastustoimen ja rakennuspalojen tutkimustoiminnassa sekä pelastuslaitosten turvallisuusviestinnässä. Jarkko Jäntti, Keski-Suomen pelastuslaitos Tuskin kukaan pelastustoimen ammattilainenkaan on niin kattavasti perillä pelastustoimen järjestelmästä ja hälytystoimintaan liittyvistä teknisistä yksityiskohdista kuin Seppo Pauha. Hälytystehtävän operatiivisen perustan ymmärtäminen on tilastointijärjestelmän kehittäjän keskeinen alue. Minä muistan, kun aloitin PRONTOn järjestelmän vastuuhenkilönä. Einari Kapiainen on tunnettu myös aktiivisena lähialueyhteistyön vaikuttajana. Alusta alkaen tiivis yhteistyö ja kimppakyydit Muuramesta Sepon kanssa Pauhaava Savolainen PRONTOn luoja Seppo Pauha (ent. Savolainen) jäi eläkkeelle. Hän toivoo, että lähialueyhteistyötä ei romuteta, vaan se voisi jatkua ja kiinteytyä. Oheen on koottu Seppo Pauhan kanssa työskennelleiden PRONTOn kehitystyössä mukana olleiden henkilöiden muistelmia. – Sen ansiosta voimme raja-alueilla toimia tehokkaammin erilaisissa tehtävissä. Asemapaikkana oli Kouvola. Kansalaiset saavat parhaan mahdollisen pelastustoimen palvelun omistajasta riippumatta. – Nyt koettavat muutokset aluehallinnossa kirjoitettiin jo vuonna 2011 voimaan tulleessa pelastuslaissa. – Eniten toivon sitä, että muutokset eivät vaikuta heikentävästi palvelutasoon. Kattava osaaminen alkaa hätäkeskuksen hälyttämisjärjestelmän ja virve-teknologian teknisen perustan ymmärtämisellä, paloasemien erilaisten hälytyskäytäntöjen sisäistämisellä siirtyen matkalla kohteeseen tapahtuvaan tietojen siirtoon ja tallentamiseen. On aina hyvä, ettei onnettomuuksia syntyisi. Einari Kapiainen totesi Virolahden VPK:n Läänin miehellä takana yli 30 vuoden ura uuden asemarakennuksen vihkiäisissä puolitoista vuotta sitten, että pelastustoimi tulee vielä olemaan valtion hoitamaa toimintaa. Kuva: Jarkko Jäntti. Siinä todetaan, että aluehallintovirasto toimii ministeriön tukena. 48 10/2013 Eläkkeelle Pelastustoimen keskeisin tietojärjestelmä PRONTO on suunniteltu vuonna 2000 ja se on edelleen erittäin aktiivisessa käytössä. Se on arvokasta työtä. Pelastusylitarkastajana aluehallinnossa runsaat 33 vuotta toiminut Einari Kapiainen jäi eläkkeelle marraskuun alussa. Pelastustoimen rakenteiden muutosta hän pitää välttämättömänä ja sanoo linjaorganisaation vastaavan tämän ajan vaatimuksia
ja 2. Seppo oli aina auttavainen ja osasi kertoa asioista perusteellisesti. Koska kehitysehdotuksien määrä lisääntyi huomattavasti Seppo Pauha lisäsi PRONTOon muutoslokitoiminnon, jonka avulla aiemmin lähes kaoottinen kehitysehdotusten hallinta saatiin toimivaksi ja läpinäkyväksi. Sepon kanssa oli helppo tehdä yhteistyötä. 10/2013 49 www.pelastusopisto.fi Koulutustarjontaamme keväällä 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 7.-9.1.2014 435 18.12.2013 20641 Pelastustoimen II-tason vesisukeltajan näyttökoe 5.-6.2.2104 500 10.1.2014 20361 Hälytysajon kuljettajakoulutus 11.-13.2.2014 426 24.1.2014 20099 Maatilojen palotarkastus 25.-27.2.2014 435 5.2.2014 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 24.-28.3.2014 610/865 28.2.2014 20022 Vesisukelluskurssi 22.4.-6.6.2014 2850 7.2.2014 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikan kurssi 2.-3.4.2014 259 7.3.2014 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 7.-10.4.2014 408 14.3.2014 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 8.-10.4.2014 381 14.3.2014 20001 Palotarkastus ja valvonta pienkohteissa 7.-11.4.2014 715 14.3.2014 20579 Lastensuojelutarve tunnista ja toimi oikein 7.-8.4.2014 200 14.3.2014 20567 Kun lapsi syntyy ennen synnytyssalia 16.4.2014 170 28.3.2014 10578 Ensihoidon tilannejohtaminen 22.-24.4.2014 650 28.3.2014 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi, 31.1.-2.2./22.-23.2./31.3.-4.4.2014 1000 31.12.2013 (1. Yksi merkittävä aikakausi Pronton historiassa on tullut päätökseen. Pauhan yksi vahvuus järjestelmän kehittämisessä oli hänen ilmiömäinen kykynsä hahmottaa kokonaisuuksia. Tuon välisen ajan hän oli osa-aikaisesti joka toisella viikolla töissä. Hakuajan päättymisen jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Esa Kokki, Pelastusopisto Ehdin olla Sepon Pauhan kanssa tekemisissä valitettavan vähän aikaa. Työ kuitenkin jatkuu hyvällä sykkeellä Seppo toisen jatkaessa siitä mihin Seppo ensimmäinen työnsä päätti. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme, kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Mukavassa seurassa vapaassa ja usein rönsyileväsäkin keskustelussa virisi uusia ideoita ja toteuttamistapoja. 0295 453 492. Haikein mielin kiitän Seppoa pitkästä, mukavasta ja monella tavalla antoisasta yhteistyöstä! Merja Nenonen, Itä-Suomen AVI Aloitin PRONTOn vastuutehtävissä tammikuussa 2006. Koulutusta paa antoisat Pronto-työkokoukset Tiedon majalla Saariselällä. jakso 3.-14.2.2014 1800 10.1.2014 2. Tämän seurauksena kehitysehdotusten määrä lisääntyi ja painotus muuttui hieman aiemmasta seurannasta enemmän kehittämisen puolelle. Seposta huokui vahva asiantuntemus ja osaaminen, olihan hän työskennellyt Pronton kanssa koko sen olemassaolon ajan. 0295 450 201. Aloitin päätoimisen PRONTOn parissa työskentelyn heinäkuussa 2013 ja syyskuussa Seppo jo jäikin eläkkeelle. Nämä olivat todella työkokouksia, joissa aamusta alkaen iltamyöhään pähkäiltiin, miten Prontosta saataisiin entistä parempi ja toimivampi työväline. Sepolla riitti aina aikaa kuunnella ja puntaroida sekä erinomaisesti ja mahdollisesti laajastikin perusteltuja että mahdollisesta hetken mielijohteesta tulleita korjauksia ja ehdotuksia. jakso Kuopiossa) 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi, 1. Järjestelmäryhmän kokouksissa on käsitelty perinteisesti havaittuja virheitä ja kehittämisehdotuksia. jaksot pidetään Kouvolassa ja 3. Vuonna 2006 järjestelmäryhmän rakennetta muutettiin siten, että pelastuslaitosten edustusta lisättiin. Häntä oli helppo lähestyä ja mielelläni olisin jatkanut yhteistyötä pidempäänkin, mutta on hienoa, että hän saa nauttia eläkepäivistään täysin rinnoin. Toinen Sepon vahvuus on hänen lehmänhermonsa. Emme ehtineet tavata edes kasvokkain kertaakaan yhteistyömme aikana, mutta puhelimitse ja sähköpostitse homma toimi aina erittäin hyvin. Jukka Taskinen, Pelastusopisto. jakso 10.-21.3.2014 Kaikki koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus
50 10/2013 Eläkkeelle Lähes 25 vuotta ensin Palo-opistossa ja sitten Pelastusopistossa opettajana toiminut Heikki Nupponen jää eläkkeelle vuoden alussa. Auditoivaa palotarkastusta ja omavalvontaa hän pitää hyvinä asioina, tosin siinä voi myös käydä niin, että hyvät hoitavat asiansa jatkossakin hyvin, kun huonojen osalta ongelmat jatkuvat. Heikki Nupponen opiskeli rakennusinsinööriksi. Uutena työntekijänä Espoon toimipisteessä on aloittanut myyntiassistentti Tia Hynönen. Tapiola-yhtiössä hän oli ideoimassa yhdessä Seppo Pekurisen ja Reijo Järvisen kanssa pelastusalan toimijoille pääkaupunkiseudulla järjestettävää petankkikisaa, joka perinne on jatkunut nykyäänkin. Heikki Nupponen on kotoisin Tohmajärveltä. Samanaikaisesti kaikki Turvata Oy Ab:n toiminnot siirtyvät Espoon Juvanmalmin toimipisteeseen. Heikki Nupponen toivoo, että onnettomuuksien ehkäisytyöstä tulee luonteva osa palokuntien työmaata ja erityisesti tehtävän jalkauttaminen on tarpeellista. – Nuohoojien työn merkitys on tässä tärkeä. Nimityksiä TURVATA OY AB lut nuohoojien ammattitutkintonäytön vastaanottajana ja nähnyt hyvän kehityksen. Teksti ja kuva: Esa Aalto ”Poistumisturvallisuuden parantamiseksi on alalla tehty paljon.”. Heidän työnsä on kehittynyt paljon. Nupposen palokuntaura alkoi vuonna 1975 Palontorjuntaliitossa ja sen jälkeen hän työskenteli parisen vuotta Tapiola-yhtiössä ennen siirtymistä opetustehtäviin. Olen olHeikki Nupponen toimi lähes neljännesvuosisadan onnettomuuksien ehkäisyn opettajana. – Myös palomies voi olla valistaja. Niinpä sitten liityin. Sprinklereitä pitkän linjan rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntija pitää hyvänä keinona asumisturvallisuudessa, mutta elleivät kohteessa olosuhteet ole muuttunee, ei pelastusviranomainen voi kategorisesti pakottaa kohdetta varustamaan sprinklerijärjestemällä. – Tärkeää on, että olemme herättelemässä ihmisiä turvallisuusasioissa ja myös yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on onnettomuuksien ehkäisytyössä erittäin tärkeää. Onnettomuuksien ehkäisyssä edetty isoin harppauksin Mika Nilsson on nimitetty 1.1.2014 alkaen Turvata Oy Ab:n toimitusjohtajaksi. Siitä on menty valtavasti eteenpäin ja opettajakunta on tänä päivänä osaavaa. Aikaisemmin se oli vain lähes yksinomaan aihe juhlapuheissa. – Pesäpallojoukkueessamme oli paljon palokuntalaisia ja kun heille tuli keikka jäin yksin kentälle odottamaan. Nupponen on pitänyt loukkaavana sitä, että opiston on väitetty kampanjoineen sprinklerivastaisuudella. Nuohoojat käyvät säännöllisesti kiinteistöissä, jolloin he voisivat auttaa kiinteistön omistajaa omavalvontalomakkeen täyttämisessä. Myös pelastuslaitoksissa on alettu ymmärtää onnettomuuksien ehkäisytyötä. Opetusalalle hänet houkutteli Erkki Jaakkola ja Nupponen työskenteli rakenteellisen paloturvallisuuden opettajana. – Kun opetus siirtyi Kuopioon, olin ainoa opettaja onnettomuuksien ehkäisyn yksikössä. Palotarkastajia on tähän asti pidetty toisen kerroksen väkenä, mutta uskon, että asenteet muuttuvat. Palokuntatoimintaan hän tuli pesäpalloharrastuksen kautta. En tosin pysty vielä sanomaan, onko se tasavertainen työ operatiivisen työn kanssa, kuten Pekka Myllyniemi työuria käsittelevässä raportissaan viitoitti alan töitä. Hänellä on vahva kokemus alalta ja konsernista usean vuoden ajalta. Joukkueemme johtaja totesikin, että olisi varmaankin parempi, että minäkin voisin liittyä palokuntaan. Myyntiassistentti Merja Muikkula jää pois yrityksen palveluksesta 31.12.2013. Nykyinen toimitusjohtaja Kauko Mannerjärvi luopuu yrityskauppasopimuksen mukaisesti vähemmistö-osakkuudestaan ja jättää toimitusjohtajan tehtävät 31.12.2013. – Poistumisturvallisuuden parantamiseksi on alalla tehty paljon ja esimerkiksi SPEKin jo vuosia sitten tekemä poistumisturvallisuusopas on hyvä työkalu
Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula, Mitä mieltä olet erivapauskäytännöstä. Se on vanhanaikainen ja tarpeeton. Kaikissa tapauksissa hakijoita on vertailtava toisiinsa ja hakijoiden oikeusturvan kannalta virkaan pitäisi valita paras henkilö. Loppulausunto Paloerotuomari on ihmeissään. 10/2013 51 Käry & oikeus Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen ei halua kommentoida asiaa. Miksi haluat virkoihin ammattikouluttamatonta väkeä. Jos alalle ei löydy tarpeeksi ammattitaitoisia henkilöitä, niin pitää tarkastella koko prosessia ja tehdä tarvittavat muutokset. Ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialojaan siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin. Joku näissä lausunnoissa mättää tai sitten myöntämiskäytäntö. – Periaatteessa lähden siitä, että ei pitäisi ohittaa. Hän kuuli koko erivapausmenettelystä ensimmäisen kerran vasta hiljattain. Ministeriö on tänä vuonna vastaanottanut 24 hakemusta, kahdeksan henkilöä on saanut myöntävän päätöksen. On vaikea ymmärtää sitäkin, että ministeriö myöntää erivapauksia henkilöille, joiden hakemusta aluehallintovirasto ei puolla ja jonka alueen pelastusjohtaja ilmoittaa, että laitoksessa on kielteinen kanta ammattikouluttamattomiin henkilöihin. Case: Ei mitään erivapauksia O n olemassa pykälä, jonka mukaan henkilö voi hakea erivapautta työskennellä palomiehen virassa ilman ammattikoulutusta. Olisi aika hassu tilanne, jos sattuisi niin, että henkilö ei läpäise Pelastusopiston pääsykoetta, mutta voisi tästä huolimatta toimia virassa. – Kantamme ammattikouluttamattomiin henkilöihin on ollut lähtökohtaisesti kielteinen. Vielä käsittämättömämpää on, että ammattilaisiksi itseään tituleeraavat johtajat palkkaavat riveihinsä erivapaushenkilöitä. Koetko, että vpk:t painostavat sinua. Arvostan ammattikoulutusta, olen itsekin palomieskoulutettu. Jos näin ei jossain tapahdu, niin kysymykset kannattaa osoittaa kyseisten henkilöiden nimittäjille. Koskinen pohtiikin: Mitä tämä säteilee meille (SM), se jää nähtäväksi. Erivapausmenettelyä ei ole tarkoitettu ohituskaistaksi tai Pelastusopiston ohittamisväyläksi. Pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan julkinen hallinto ja kunnatkin ovat yleisesti sitä mieltä, että laissa ja asetuksissa ei tulisi olla virkojen kelpoisuusehtoja, vaan ne pitäisi voida päättää tapauskohtaisesti kunkin avoimen viran yhteydessä. pelastusjohtaja Harri Setälä, alueellasi on palkattu palomiehen virkoihin ammattikouluttamattomia henkilöitä, jotka ovat saaneet SM:n erivapauspäätöksen. Olen aina ollut sitä mieltä, että virat pannaan hakuun ja hakijoista valitaan paras eikä huonoin tai jonkun sukulainen. Pelkään hieman sitä, että kun erivapaus saadaan, löytyykö enää innostusta ja motivaatiota hankkia tutkinto Pelastusopistosta. Paloristikuulustelu Pelastusylijohtaja Esko Koskinen, Onko oikein, että erivapaushenkilö ohittaa virkaan valittaessa kokeneen palomiehen. – Ei missään tapauksessa. – Jos erivapauskäytäntöön joudutaan turvautumaan, on korostetun tärkeää, että työnantaja huolehtii hyvästä perehdytyksestä ja tarjoaa myöhemmin täydennyskoulutusta. En tunne näitä tapauksia. On myös ihmeellistä, jos päteviä hakijoita jyrätään erivapauspapereilla, tällöinhän ammattikoulutukselta on pohja pois. Se on meidän työtämme. Painavia kysymyksiä tulee pelastuslaitoksen hallintoon joka päivä. Hakemus tulee osoittaa sisäministeriön pelastusosastolle, joka päättää asiasta. Pirkanmaan pelastuslaitoksen erivapauskäytännöistä on valitettu hallinto-oikeuteen. – Eivät painosta. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja ja kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. Virkaannimittämisiä on riitautettu oikeusasteisiin ja Palomiesliitto on kannellut sisäministeriön toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Näin kävi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Käsittämätöntä, miten tällaista voi olla olemassa. Ammattikouluttamattomia, erivapauden saaneita henkilöitä on palkattu virkaan, vaikka hakijoina on ollut myös ammattikoulutettuja kokeneita henkilöitä. Erivapausmenettely on tarkoitettu niitä alueita varten, joissa virkoihin ei saada päteviä hakijoita. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen, onko pelastusalan osaamiselle ja tason säilyttämiselle hyväksi, että virkoihin palkataan ammattikouluttamatonta väkeä. On myös kummallista, että pelastusjohtajan takki kääntyy, kun erivapauspaperit ovat kourassa – tervetuloa virkaan. Toivottavasti säteilee ainakin sen verran, että erivapauksia ei enää myönnetä, vaan virkaan vaaditaan koulutus.. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo, että erivapauden myöntäminen ei tarkoita sitä, että kyseinen henkilö pitäisi automaattisesti valita virkaan, vaan sitä, että henkilön nimittämistä virkaan voidaan harkita. – Käytännöstä pitäisi päästä eroon. Palomiesliiton mukaan erivapauden saaneille henkilöille ei ole tehty soveltuvuusarviota. Erivapauden tarve on paloasemilla, jotka muuten jäisivät miehittämättä, mutta tällöinkin henkilöä tulisi kannustaa suorittamaan tutkinto. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen, miten suhtaudut erivapauskäytäntöön, onko se ristiriidassa ammattikoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kanssa. Jos jollekin alueelle ei saada houkuteltua henkilöitä töihin, on työnantajan katsottava peiliin. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vt
– Ei heissä palomiestä ollut kuin nimike. – En silti malta olla toistamatta periaatettani, kun neljäs tai viides sairasauto lähetettiin kiireelliseen sairaankuljetukseen ja valmius muihin tehtäviin vaarantui uhkaavasti. Syrjän aloittaessa Joensuun palomiehet tekivät työpäivänsä kaupungin korjaamolla. Haastattelut ja kuvat: Juhani Katajamäki. Siksi hälytysvalmiuden nostamiseen pitää varautua päivittäin, veteraani painottaa. Lauri ”Lasse” Syrjä tuli alalle nuorena miehenä 1951. – Se sopi palolaitokselle ja sopii hyvin yhä tänään pelastuslaitokselle, se on yhteiskunnan kannalta ollut järkevä ja taloudellinen ratkaisu. A ktiivinen palopäällikkö oli rakentamassa maan ensimmäistä ahk:ta Poriin. Minun jälkeeni päällikkökunta alkoi kiihtyvällä vauhdilla nuorentua, Syrjä muisteli eläkehaastattelussa tammikuussa 1990. Lauri Syrjä seuraa pelastustointa virkeänä sukujuurillaan Hämeessä, Kangasalla. 52 10/2013 Kerran brankkari, aina brankkari. Alipäällystöluokan hän suoritti 1962, päällystöluokan 1964. Tampereen palolaitos sai 18-vuotiaan, Orivedellä syntyneen nuorukaisen kesämieheksi kahdeksi vuodeksi. En olisi uskonut näin nopeaan etenemiseen. – Sitä se oli. – Alkoi koulutus ja palomiehen itsetunnon kohottaminen. Palomiehen virka aukesi 1953. Edellyttäen tietysti, että ihmishenki on kysymyksessä. – Olen seurannut nykyistä kehitystä vilpittömästi ihaillen. Se on jopa välttämätön osa pelastuslaitoksen toimintaa, varsinkin kun sen tärkeä ja näyttävä osuus potilaan hoitoketjussa hyväksytään merkittävänä lisäarvona laitoksen tehtävissä. Syrjän valinta avasi tulpan Lauri Syrjä oli melkoinen outolintu sen ajan päälliköiden joukossa: 34-vuotias ja palokorpraalin virasta valittu. Olen käynyt toteamassa, että kehitystä on tapahtunut ”yli toivoin”, kuten Kalle Päätalo sanoisi. – Siitä ei pidä luopua. helmikuuta 1990. Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Syrjä ehti olla paloalalla miltei 40 vuotta. Ensi töikseni, keneltäkään kysymättä, otin miehet verstaalta pois ja sanoin ettei sinne enää mennä. Kahden kaupungin 81-vuotias palopäällikkö evp. Onhan ihmishenki aina saman arvoinen, menetetään se sitten sydänkohtauksen seurauksena tai tulipalossa. Joensuun vuodet jäivät puoleentoista, hänet valittiin Porin palopäälliköksi kesällä 1968. Eräiden alipäällystövirkojen lipuminen ohi Tampereella suivaannutti Syrjää sen verran, että hän haki ja tuli valituksi Joensuun kaupungin palopäälliköksi 1966. Olin päänavaaja. Eläkkeelle Syrjä jäi Porin kaupungin palopäällikön virasta 1. Se oli mittava ura 57 vuoden ikäiselle. Lauri Syrjä – näkijä Virkamies, Porin palopäällikkö Lauri Syrjä ennakoi hätäkeskuskehityksen jo 1976. Hätäkeskuskehityksessä hän oli näkijä, joka ennusti tulevan jo 1976. Hyvin hoidettu sairaankuljetus oli – kuten tämän päivän ensihoito – laitoksen toiminnoista näkyvin: minun vuosieni 8000 kuljetusta vuosittain näkyi ja kuului. Osuutensa lienee silläkin, että asiat ovat selkeytyneet lainsäädännön tasolla. Päälliköt olivat laidasta laitaan ikämiehiä. Sairaankuljetuksesta ensihoitoon Porin palolaitos oli sairaankuljetuspalokunta. Minun aikoinani kunnan terveysviranomaiset ja keskussairaalan väki lähinnä vain seurasivat katseella. Sanoin huolestuneelle palomestarille, että hoidetaan kiireelliset tehtävät siinä järjestyksessä kun ne tulevat. Lauri Syrjä korostaa, että hyvin hoidettu ensihoito on paras käyntikortti mitä ikinä voi olla. Vuosia 72000 asukkaan Satakunnan pääkaupungissa kertyi yli 21. Miehillä oli todellinen nälkä saada koulutusta
Palomiehen työrupeama on edelleen 24 tunnin pituinen. Järjestömies, puheenjohtaja Lasse Syrjä avaa Suomen Palopäällystöliiton kevätliittokokouksen Palo-opistolla Espoossa 20. Vuonna 2013 Syrjä muistelee hymyssä suin, kuinka joutui taistelemaan ahk:n miehityksestä. Se on edellyttänyt toimintatapojen ja sääntöjen uudistamista. Itsepetos on melkoinen, jos päättäjät eivät noin tehdessään ymmärrä alentavansa ihmisten turvallisuustasoa valtavasti. Ne on aikoinaan perustettu juuri oman paikkakunnan turvaksi, veteraani pohtii. Ministeriön mielestä yksi päivystäjä oli riittävä. – Jo vuonna 1976 sanoin mielipiteenäni, että aluehälytyskeskuksia on puolet liikaa. Ihmeekseni porilaiset palasivat vanhaan työaikaan. – Se mitä sanoin 1990 pätee yhä. Ei ollut hälytysmestariakaan moneen vuoteen, hän sanoi 1990. Yksi per lääni toimi Ruotsissa, miksi ei Suomessa. – Jos laitosten lukumäärä puoliintuu, ajomatkat karkeasti laskien kaksinkertaistuvat. maaliskuuta 1981. Niin on valtiontalouden säästösuunnitelmien vuoksi käymässä myös pelastustoimen alueille. Mitä mieltä olet pelastustoimen järjestötoiminnan tilasta tänään. – Täydellisessä umpihangessa joutui kahlaamaan. Kerroin mielipiteenäni, että paikallistuntemuksen puute pitää korvata tekniikalla ja pelastuslaitosten henkilöstön paikalliskoulutuksella. Jo toisen kunnan osalta ei voi luottaa omaan muistiin tai tietämykseen, vaan tiedetään, että kyseisen kunnan brankkarit osaavat ja tuntevat kuntansa. Tuollaiset ajat asettamalla päättäjät pesevät vain kätensä, Lauri Syrjä sanoo ja pelkistää: – Kun palokunta toimintavalmiusaikojen puitteissa ehtii paikalle ja jos siihen mennessä joku ehtii turmassa kuolla, se ei ole kenenkään syy. – Kuntien Palopäällystö ry:n kohdalla on havaittavissa sama kehitys. – Työaika on menossa niin pahasti poskelleen kuin suinkin. jaoston johtokunnan jäsen ja puheenjohtaja. Syrjän arvion mukaan säästötkin ovat kyseenalaisia, kun asemia tarvitaan lisää ja samaan aikaan niitä jäisi tarpeettomiksi. Toimenpideluettelon kohta 29: ”Uudistetaan pelastustoimen aluejako vähentämällä alueita 22:sta 11:een lähtökohtaisesti ensi vuonna voimaan tulevan poliisilaitosjaon mukaisesti.” Arvioitu säästö vuoteen 2017 mennessä 7,5 miljoonaa euroa. – Palopäällystöliitto on pysynyt vahvasti ajan kehityksessä mukana. Kuka vain voi osoittaa sormella – kuten se pikkupoika keisarin uusia vaatteita katsellessaan – että työrupeamaahan sitä pitää raskaassa työssä lyhentää, eikä kerätä vapaapäiviä jonoon, Syrjä ihmetteli 1990. Säästöt ovat itsepetos Hätäkeskusten lukumäärä laskee kuten ennustit. Työaika ihmetyttää yhä Palomiesten työajasta Syrjällä oli selkeä mielipide 1990. – Kyllä ainakin kaksi piti saada välttämättä, Syrjä kertoi kamppailusta ministeriön kanssa. Tällaisella paluulla menetetään puheoikeus vuosikausiksi eteenpäin. Mitä tapahtuisi vpk-toiminnalle, sitä voi vain arvailla. Järjestömies Lauri Syrjä Lasse Syrjä on ehtinyt olla aktiivinen ammattiyhdistysmies ja aatteellisen järjestön keulahahmo: hän oli Kuntien palopäällystö KTV ry:n puheenjohtaja kahdeksan vuotta ja Suomen Palopäällystöliitto ry:n puheenjohtaja viisi vuotta ja sitä ennen monet vuoden liiton I. Puheet siitä, ettei päivystäjä voi tuntea vieraan kunnan maantiedettä ja homma ei sen vuoksi onnistu, on väärä peruste. Itsepetos on melkoinen, jos päättäjät eivät noin tehdessään ymmärrä alentavansa ihmisten turvallisuustasoa valtavasti.”. Koulutus järjestyi juohevasti, samoin työpalvelu. Liiton arvostus on mielestäni jopa kasvanut muutosten myötä ja ansiosta. – Taidanpa olla samaa mieltä edelleen. – Palokunnat, erityisesti sopimuspalokunnat, etääntyvät ja vieraantuvat asukkaista. Mitä mieltä olet siitä. On käsittämätöntä, että raskasta ja vaarallista työtään korostaneet palomiehet nyt tässä raskaassa ja vaarallisessa ammatissaan ovat palaamassa ylipitkään työaikaan, 24 tunnin mittaiseen työrupeamaan. Mitä mieltä Lauri Syrjä on tänään. ”Jos laitosten lukumäärä puoliintuu, ajomatkat karkeasti laskien kaksinkertaistuvat. Porissa siirryttiin minun aikanani suhteellisen kivuttomasti 2-vuorotyöhön. Millä mielellä arvioit sanomaasi tänään. 10/2013 53 Ensimmäinen ahk tuli Poriin Aluehälytyskeskukset tulivat Suomeen 1976 voimaan tulleessa laissa. Olin huomaavinani, että etenkin nuoret perheelliset palomiehet oppivat arvostamaan klo 8.00 ja 17.00 vaihtuvia työaikoja. PS. Kun tämä ajattelu hyväksytään, ei ole mitään rajaa kuntien lukumäärällä, Syrjä pohti 1990. Porin ahk:n perustamispäätös tehtiin sisäministeriössä vielä saman vuoden puolella. Eihän maallikko voi ymmärtää, että joku työ voi olla niin raskas, ettei siitä toivu kuin useamman vuorokauden jälkeen. Palokuntien toimintavalmiusajat on jo nyt määrätty vaarallisen pitkiksi, enimmillään 20 minuutiksi. – Kovasti olivat tuolloin ulkona käytännön ahk-työstä. VPK:t saattavat kuihtua pois. Esimerkiksi paikantamistekniikka on kehittynyt omista ajoistani valtavasti, Syrjä perustelee. Uusia epäkohtia ja hoidettavia asioita pukkaa jatkuvasti, mutta rutinoitunut porukka näyttää selviytyvän niistä hyvin, ajan hermolla yhä oleva veteraani arvioi. Haastattelun jälkeen hallitus on antanut päätöksen rakennepoliittisen uudistuksen toimeenpanosta. Eletään vuotta 2013. Runsas vuosi myöhemmin aloitti seuraava ahk, Lauri Syrjä kertoi eläkehaastattelussa. – Aluepelastuslaitosten vähentämistä säästöperustein on vastustettava jyrkästi. Eihän päivystäjän muistissa voi olla kuin korkeintaan yksi kunta. Sama koskee omaisuusarvoja. Näkijä 1976 Lauri Syrjä oli melkoinen näkijä 39 vuotta sitten
Mikä ihmeen Maltanristi. Jäljelle jääneet taistelivat urhoollisesti liekkien keskellä, sammuttivat tulta ja pelastivat loukkaantuneita tovereitaan. Kahdeksansakarainen muoto oli alun perin eteläitalialaisen pikkuvaltion, Amalfin tunnus. U seat pelastusalalla toimivat kantavat puvussaan merkkiä, jossa esiintyy kahdeksankärkinen symmetrinen ristikuvio, maltanristi. 54 10/2013. Kun Maltan saari luovutettiin ritarikunnan asuinpaikaksi vuonna 1530, ritarikunnan lipun kuvio sai nimen Maltan Risti. Sittemmin risti on saanut uusia merkityksiä; se kertoo kantajansa auttamishalusta, rohkeudesta ja uhrautumisesta. Tunnuksen ristikuvio oli symmetrinen ja sen kahdeksan kärkeä ovat pareittain liittyneet tyvestään yhteen. Ritarikunnan tunnuslause on ”Tuitio Fidei et Obsequium Pauperum – uskon puolustamiseksi ja hädänalaisten auttamiseksi”. Tähti muistuttaa pelastusalalla toimivien periaatteista: hienotunteisuus, sitkeys, urheus, uskollisuus, taitavuus, tarkkuus, huomiokyky ja myötätunto. Sadat ritarit paloivat kuoliaiksi. Tyylitelty risti on ollut käytössä lähes tuhannen vuoden ajan. Johanniittain ritarikunta -järjestön toiminta alkoi vuonna 1080 perustetun sairaalan pohjalta. Sairaalassa oli tiettävästi yli 2000 vuodepaikkaa ja oma synnytysosasto. Vuonna 1252 paavi antoi järjestölle luvan käyttää ristiä tunnuksenaan. Maltanristi on yleinen tunnusten ja logojen pohja pelastusalalla. Johanniittain ritarikunta on vastaava protestanttinen järjestö, jonka alaisuudessa toimii muun muassa Johannitat-järjestö, jolla on omaa sairaankuljetustoimintaa. Rististä tuli sankaruuden ja palvelun merkki. Merkki esiintyy myös vaakunoissa ja joidenkin maiden lipuissa. Maltanristi on kehittynyt kristittyjen symbolista, joka on ollut käytössä tiettävästi jo 1100-luvulla. Tarina kertoo, miten taistelussa arabeja vastaan Jerusalemissa hyökkääjien niskaan satoi palavaa nestettä ja soihtuja. Merkit ovat keräilijä Tuomo Hintikan kokoelmista. Pyhän Johanneksen eli Maltan ritarikunnalla on nykyisin 12 000 jäsentä ja se harjoittaa järjestäytynyttä hyväntekeväisyyttä eri puolilla maailmaa. Teksti: Brita Somerkoski Kuva: Klaus Somerkoski Aluepelastuslaitosten hihamerkkien pohjana on usein Maltanristi. Kahdeksansakarainen risti kuvaa kansainvälisen veljestön kahdeksaa kielikuntaa ja kahdeksaa ritarillista hyvettä, kuten köyhyys, siveys, hoivatyö, heikkojen suojeleminen ja totteleminen. Maltanristi on vieläkin ritarikuntien tunnus. Historiansa aikana johanniitat ovat joutuneet muuttamaan pääpaikkaansa muun muassa Jerusalemista Kyprokselle, Rhodokselle ja viimein 1530 Maltalle. Myöhemmin muun muassa britannialaiset ja ruotsalaiset kunniaritarikunnat ovat ottaneet tunnuksen käyttöönsä. Ristiä pidetään rohkeuden ja kunniallisuuden merkkinä ja sellaisen voi nähdä maailmallakin monissa pelastuslaitosten hihamerkeissä ja virkapaidoissa. Järjestö alkoi osallistua ristiretkiin
Itse työnantajana olisin tyytyväinen, jos alaiseni osoittaisivat kykyä muodostaa omia ajatuksia ja mielipiteitä, sillä mikään ei kehity, jos kaikki kulkevat kuin sopulilaumana eteenpäin eikä kukaan sparraa oppositiossa. Erilaisia näkökulmia aiheesta oli esitetty ja opinnäytetyön tehneitä opiskelijoita oli haastateltu. Tämä vetoaminen johtaa arkuuteen ilmaista omia mielipiteitä, kun pelätään, että oma työpaikka on vaarassa. * * * Sananvapaus on jokaisen suomalaisen perustuslaillinen oikeus. Tämä sai minut ajattelemaan asiaa hieman laajemmin, sananvapauden näkökulmasta. Mielipiteiden ilmaiseminen tai tässä tapauksessa opinnäytetyön julkaisemisen negatiivinen vaikutus työllistymiseen pelastusalalla kertoo mielestäni enemmän niistä potentiaalisista työnantajista ja pelon ilmapiiristä kuin opinnäytetyön tekijöistä. Ratkaisun mukaan Riihimäen kaupunki oli loukannut opettajan sananvapautta. Saako pelastusviranomaisella olla mielipiteitä. 10/2013 55 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. * * * Oikeusasiamies on huomauttanut useampia julkisia organisaatioita virkamiestensä sananvapauden rajoittamisesta. Monelta opiskelijalta jää opinnäytetyö jopa tekemättä. On kuitenkin muistettava, että myös virkamiehellä on sananvapaus. Sinällään kyse oli vain taas yhdestä myrskystä vesilasissa ja omalta osaltaan alan varsin seesteisestä ilmapiiristä kertoo se, että viime aikoina raikkaimmat keskustelun avaukset ovat tulleet nimenomaan Pelastusopiston opinnäytetöiden kautta; milloin kyse on toimintavalmiudesta tai nyt tässä tapauksessa sprinkleröinnistä. * * * Tarkennuksena on mainittava, että tämä kolumni ei ole kannanotto sprinklereistä, vaan sananvapaudesta. Tämän vuoksi virkamiestenkin sananvapauden rajoja on arvioitava perusoikeusmyönteisesti.” * * * On selvää, että pelastusviranomaisellakin on olemassa sananvapautensa. Toisinaan kansalaisen, virkamiehen tai viranhaltijan tehtävässä toimivan henkilön, ja hänen työnantajanaan toimivan organisaation intressit voivat erota toisistaan. Työelämässä erilaisia mielipiteitä on opittava sietämään ja erilaisiin kannanottoihin on vastattava vasta-argumenteilla eikä menemällä henkilötason arvosteluun. Vaikka virkamiehen tulee osoittaa työnantajaansa kohtaan lojaalisuutta, pidättyvyyttä ja harkintakykyä, toi oikeusasiamies esiin selkeän marssijärjestyksen lojaalisuuden ja perustuslaillisen oikeuden välillä: ”Virkamiehen sananvapaus ja lojaalisuusvelvoite eivät Suomen lainsäädännössä ole yhteismitallisia, koska ensiksi mainittu oikeus on turvattu perustuslaissa perusoikeutena jälkimmäisen perustuessa lähinnä tavallisen lain säännöksiin tai niistä tehtyihin vakiintuneisiin tulkintoihin. Keskustelun käynnisti Pelastusopistossa tehdyt kaksi opinnäytetyötä. Mielenkiintoinen kysymyksenasettelu, johon pystyin helposti samaistumaan. Linjaukset, joilla on asialliset perusteet, kestävät vastarannan kiiskien näkemyksetkin. Opiskelijoiden haastatteluissa huomioni kiinnitti kuitenkin heille esitetty kysymys siitä, kuinka he näkevät opinnäytetöiden tekemisen ja niiden aiheuttaman kohun vaikuttavan heidän työllistymismahdollisuuksiinsa pelastustoimessa. Pelastustiedon 8/2013 keskeisenä aiheena oli alkusyksystä kuumana käynyt keskustelu sprinklereistä. Virkamiehen sananvapaudelle ainoa selkeät rajat asettava tekijä on salassapitovelvoite. Se on vapautta pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa että levittää tietoja ja ajatuksia rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Olen myös itsekin törmännyt tuohon, kun minulta on kysytty jopa suoraan, miten näen näiden kolumnieni vaikuttavan mahdolliseen uraani pelastustoimen parissa. Pelkästään se, että jonkin opinnäytetyön julkaisemisella tai kolumnin kirjoittamisella olisi negatiivinen vaikutus töiden saamiseen, on ajatuksena pöyristyttävä. Julkisilla varoilla ylläpidettävät organisaatiot haluavatkin usein rajoittaa työntekijöidensä sananvapautta vetoamalla lojaaliuteen työnantajaansa kohtaan. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Sananvapaus – saako virkamiehellä olla mielipiteitä. Pelastusviranomainenkin on vain ihminen, jolla on perustuslailliset oikeudet – ja ihmisillä tuppaa olemaan erilaisia mielipiteitä.. Useimmiten näissä keskusteluissa opinnäytetyöt alkavat elää omaa elämäänsä, kun joku lukee opinnäytetyön, muutama lause erotetaan asiayhteydestä, nämä lauseet toistetaan seuraavalle ja näin lumipallo alkaa vyöryä. Huhtikuussa 2012 oikeusasiamies antoi ratkaisun asiasta, jossa Riihimäen kaupunki oli antanut kirjallisen varoituksen opettajalle Aamuposti-lehden yleisönosastokirjoituksesta. Siihen, että alamme korkein tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto eikä opinnäytetyöllä ole juurikaan tieteellistä painoarvoa, eivät opiskelijat ole syyllisiä. Opinnäytetöiden ohjaajien ammattitaidon julkinen vähättely kertoo myös enemmän sanojista kuin parhaansa tekevistä opettajista, joiden voin omaan kokemukseeni perustuen sanoa olevan Pelastusopiston kärkipäästä
Näytöllä vaihtelevat tekstiosiot, videot, animaatiot ja kuvat, joita täydennetään puheella. Vertailunäytteet otettiin käyttämättömästä paloasusta. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Pesu ei poista syöpävaarallisia aineita Ålesund (Norja). ”Meille on kerrottu, että paloasut tulee kuivata erillisessä tilassa. Ålesundin palolaitos hälytettiin raivaustöihin. Kemikaalisukeltajat ohjasivat imuletkua kannelta käsin. Mutta tämä ei olekaan tarpeen syöpäriskin välttämiseksi. Tjugofyra24, 16/2012 Paloturvallisuus on hauskaa! Ruotsin palontorjuntaliitto (Brandskyddsföreningen) on aloittanut vuorovaikutteisen paloturvallisuuskoulutuksen. ”Tutkimme, mitä syöpävaarallisia aineita on tarttunut paloasuun. ”Tavoitteen saavuttamiseksi eri esitystapoja on yhdistelty ja oppilasta aktivoidaan valintatehtävillä. Pelkän istumisen ja kuuntelemisen sijasta työntekijät opiskelevat aktiivisesti. palopäällikkö Håkan Fehne. Västeråsin paloasemalla tehty tutkimus on osa laajaa palomiesten työympäristötutkimusta. Ensimmäisenä on valmistunut kodin paloturvallisuutta opettava tietokoneohjelma ”Brandsäkerhet i hemmet”, joka on ilmaiseksi käytettävissä osoitteessa www.brandskyddsbanken.se. Myös ajoneuvohallin ilmasta otettiin näytteitä kahdeksan tunnin ajan, mutta tutkittujen aineita ei juuri havaittu niissä. Näytteet otettiin paloasuista heti harjoituksen jälkeen ja toiset näytteet sitten, kun paloasut oli pesty. Hänen tärkein neuvonsa koskee hengityksensuojainta: ”Hengityksensuojainta tulisi käyttää myös pienissä paloissa. ”Koulutukseen osallistuja oppii ehkäisemään tulipaloja, toimimaan oikein palon syttyessä ja näkee palon seuraukset. Paikalle hälytetty imusäiliöauto imi ruumasta 13000 litraa vaarallisia nesteitä. Kun kemikaalien ominaisuudet oli saatu selville, otimme yhteyttä maahantuojiin ja Erik Blekeniin Norjan pelastusvirastosta (DSB), jotta saisimme selville, aiheuttaako kemikaalien sekoittuminen vaaraa”, kertoo pelastustoiminnan johtaja Atte Haraldsvik. Paloasun puhdistamista on siis tehostettava joko imuroimalla ennen pesua tai pesemällä useassa vaiheessa. Jätehuoneen palon savu on vaarallisinta, koska siellä on kaikenlaisia aineita ja alhainen ilman happipitoisuus.” Vaikka tulokset ovat alustavia, niihin suhtaudutaan vakavasti. Torjunta kesti 12 tuntia ja siihen osallistui 20 palomiestä. Imeytysainetta käytettiin liukkauden torjuntaan kannella sekä nesteen imeyttämiseen ruumassa. Aluksesta oli varmuuden vuoksi katkaistu sähköt. Hän istuu tietokoneen ääressä silloin, kun hänelle sopii ja oppii omaa tahtiin”, kertoo koulutussuunnittelija Lukas Svärd. Yritykset voivat tilata liitolta todellisiin tiloihinsa ja tarpeisiinsa sovitetun tietokoneohjelman. Teksti Lars Brenden Brannmannen 2/2013 Vaarallisia kemikaaleja vuoti 15 000 litraa Västerås (Ruotsi). Jokainen voi käyttää ohjelmaa niin usein kuin haluaa.” Teksti Lina Broström, BrandSäkert 7/2012 56 10/2013. Esimerkiksi hänelle näytetään poistumissuunnitelma, minkä jälkeen hänen löydettävä poistumisreitti valitsemalla oikeat ovet. Myös kaupungin ympäristönsuojeluvirasto osallistui työhön. Lisäksi on käytettävä puhdasta alusasua”, Malmsten sanoo. Tervayhdisteet kiinnittyvät hiukkasiin ja ovat rasvaliukoisia. Otamme yhteyttä pesukoneiden valmistajiin ja teemme erilaisia kokeita. Tämä opettaa, että on tärkeää perehtyä poistumissuunnitelmaan kaikessa rauhassa eikä vasta tulipalon sytyttyä”, Svärd sanoo. 1000 litran muovitynnyreissä oli kahta vaarallista kemikaalia, joista toinen oli myrkyllinen ja toinen syövyttävä. Ne myös tunkeutuvat helposti ihon lävitse”, kertoo dosentti Curt Malmsten. Alusta kallistettiin autonosturilla sen verran, että nesteet valuivat ruuman reunalla olevaan kaivoon. Kovassa merenkäynnissä rahtilaivaan tuli lastinsiirtymä, minkä seurauksena vaarallisten kemikaalien pakkaukset (yhtä lukuun ottamatta) puhkesivat. ”Saimme tietää vain kemikaalien vaaraluokat. Kemikaalisukelluspari meni alukseen kameran kanssa kuvaamaan tynnyrien varoituslipukkeet, koska rahtikirjoissa ei ollut tarkempia tietoja. ”Tavanomaiset kurssit ovat kalliita ja vievät paljon työaikaa, kun taas vuorovaikutteinen opetus vaatii vain puoli tuntia. Onko vika pesuohjelmassa vai käytämmekö väärää pesuainetta. ”Tutkimus osoitti, että paloasuun tarttuu paljon hiukkasia ja vain puolet niistä irtoaa pesussa. Joka tapauksessa lopetamme muiden vaatteiden pesemisen samassa koneessa paloasujen kanssa”, kertoo vs. Peruskoulutuksessa kuvataan rakennusta, jossa oppilas liikkuu hiiren avulla
Poliisi katkaisi molempien ajoratojen liikenteen. Palleahengitys Kurssilaiset oppivat hengittämään syvemmin ja käyttämään tähän vähemmän lihasvoimaa. Palleahengitystä harjoitellaan ensin istuallaan, sitten makuulla ja vähitellen se tulee tavaksi. Kurssilaiset oppivat kierrättämään ilmaa oikean ja vasemman keuhkon välillä erityisen yläruumiin kiertoliikkeen avulla. Siten kumpikin on paremmassa turvassa. Tällöin pulssi alenee ja sydänlihaksen hapenkulutus vähenee. Kurssin käyneiden ja vastaavanlaisen palokuntalaisten ryhmän jäsenille tehtiin fysiologisia kokeita testiradalla. Hengitystekniikoiden välitön hyöty Ensimmäiselle kurssille tammikuussa 2010 osallistui sekä kokeneita että aloittelevia savusukeltajia. Pelastuslaitoksen mielestä hälytyspäivystäjän neuvo oli väärä ja aiheutti vakavan vaaran talon asukkaille. Normaalissa hengityksessä käytetään vain osaa keuhkorakkuloista. Tällöin sisäänhengitys on helppoa, koska vatsanpeite painuu alaspäin. 4. Tätä toimintaa harjoitellaan pareittain, jotta tositilanteessa se sujuisi itsestään. Kun pallea rentoutuu, se vetäytyy takaisin uloshengityksen aikana. Kierrätys Ilman happi siirtyy keuhkorakkuloiden kalvon lävitse veren punasoluihin. Väsyminen Kaikki kurssin käyneet kertoivat, että testiradan kiertäminen väsytti vähemmän kuin ennen. Samalla puhelin soi ja vartiointiliikkeen hälytyspäivystäjä kertoi, että heille on tullut paloilmoitus. FWM 10/2012 Bitumi syttyi asfalttikoneessa 10/2013 57. Tjugofyra7, 14/2012. Kuumennut paristo oli muovipussissa toisten käytettyjen paristojen kanssa. Huomasin, että jaksan juosta pitempiä matkoja ja väsyn vähemmän”, kertoo palokuntalainen Michael Heintz. Palovahinkoja oli vain keittiössä, mutta savu levisi koko taloon. Ruumiillisen rasituksen aikana hengityslihakset, sydänlihas ja aivot kuluttavat 80 % hengitetystä hapesta. Keittiön ikkunasta näkyi liekkejä. Koulutus annetaan päivän aikana 8–14 savusukeltajan ryhmälle. Tässä asennossa hänen tulee äännellä, mikä rauhoittaa vegetatiivista hermojärjestelmää. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä bitumi syttyi asfalttikoneessa, jossa oli useita nestekaasupulloja. Pelastuslaitoksen tutkimus osoitti, että eteisen savuilmaisin hälytti ensimmäisenä. Jos savusukeltaja toteaa hengitysvajauksen uhkaavan itseään, hänen tulee taivuttaa ylävartalonsa vaakasuoraan tai mennä nelinkontin. Jos toveri on vaarassa, hänen tulee kiertää toinen kätensä tämän hartioiden ympärille ja taivuttaa ylävartalo vaakasuoraan asentoon. Hän soitti hätänumeroon, herätti pienen poikansa ja molemmat menivät ulos odottamaan palokuntaa. Puolen tunnin kuluttua voitiin moottoritie jälleen avata liikenteelle työn alla olevaa kaistaa lukuun ottamatta. 2. Hengitysilman kulutus Kurssin käyneet kuluttivat 30 % vähemmän hengitysilmaa kuin vertailuryhmään kuuluneet. Puheterapeutti ja palokuntalainen Michael Wolf kouluttaa savusukeltajia hengittämään kehittämällään tekniikalla, joka perustuu hengitysfysiologiaan. Uloshengitystä rajoitetaan antamalla keuhkojen tyhjentyä supussa olevien huulten välistä. Ne on helppo liittää taktiikkaan ja niistä tulee pysyviä sekä automaattisia. ”Kurssin hyöty ei rajoitu savusukellukseen. Palokunta sammutti palon vaahdolla ja samanaikaisesti valeli kaasupulloja. 4. Hengitysvajaus Hengitystekniikat laskevat pysyvästi pulssia ja nostavat veren happikyllästeisyyttä. Keuhkorakkuloissa ilman happipitoisuus on alentunut ja hiilidioksidipitoisuus noussut. 2. Vaaraan joutunut savusukelluspari voi tällä tavalla vähentää hengitysilman kulutustaan turvaparia odottaessaan. Pallean tehokas käyttö pienentää osaltaan hapen kulutusta. Rata koostui seuraavista vaiheista: portaiden nousu, totuttautuminen 280 °C:n lämpötilaan, 10 min tauko ja totuttautuminen 800 °C:n lämpötilaan 1. 3. Hengitysvajaus voi johtaa tajuttomuuteen ja sydänpysähdykseen. Se vähentää hengitysilman kulutusta, alentaa pulssia, vähentää verenkiertojärjestelmän kuormitusta ja nostaa veren happikyllästeisyyttä. Teksti Michael Wolf Feuerwehr-Magazin 11/2012 Hengitystekniikka savusukeltajan turvaksi Omakotitalossa asuva mies heräsi palohälytykseen klo 4.30. Palokunta tuuletti talon ja kantoi palojätteet ulos. Palo oli saanut alkunsa käytetystä 9 voltin paristosta, jonka navat olivat joutuneet oikosulkuun. Happikyllästeisyys Hengitystekniikat parantavat lihasten hapensaantia rasituksen aikana eikä niihin muodostu maitohappoa. Savusukeltajat sammuttivat palon. Hengityksen pidättäminen Kurssilaiset oppivat alentamaan hengitystaajuuttaan ja pidättämään hengitystään. Mittaukset osoittivat, että kurssin käyneiden veren happikyllästeisyys vaihteli vain vähän testin aikana, kun taas vertailuryhmän jäsenillä se aleni selvästi rasitusten aikana. Kun mies palasi kellarista keittiöön, savua oli enemmän. Puhelin soi klo 4.30 Goldbach (Saksa). Moottoritien asfaltti oli uusittavana 4 km matkalla. Mies totesi, että keittiön tiskipöydän alta tuli savua. Keittiön lämpöilmaisin ei hälyttänyt, koska lämpötila sen luona ei ollut tarpeeksi korkea. Seurauksena on hengenahdistus, pulssin tihentyminen ja verenpaineen nousu. 3. Tarvittaessa yksi paineilmahengityslaite riittää molemmille. Toisella kädellä tulee tunnustella toverin palleaa ja tukea hänen uloshengitystään. Kosketus rauhoittaa ja vähentää stressiä. Sisäänhengityksessä pallea painuu alas ja vatsanpeite työntyy eteenpäin. Vahingoiksi arvioitiin 300000 euroa. Tämä tehostaa hapen saantia ja vähentää jopa 20 % hengitysilman kulutusta. Kuormituksen keventäminen Henkisesti ja ruumiillisesti kuormittava tilanne saattaa johtaa hengenvaaralliseen hengitysvajaukseen. Pidättämisen aikana he kierrättävät ilmaa keuhkojen välillä. Päivystäjä kehotti häntä katkaisemaan virran pääkatkaisimesta. Hengitysvajaus johtuu joko siitä, että korkea pulssi lyhentää veren viipymisaikaa keuhkorakkuloissa, tai siitä, että veren happikyllästeisyys alenee. Lisäksi kenenkään pulssi ei noussut yli 120:n, kun vertailuryhmän jäsenillä se nousi jopa 175:een. Kurssin sisältö Kurssilla opetetaan neljä, toinen toisiaan tukevaa hengitystekniikkaa: 1. Savusukeltaja oppii tunnistamaan toverinsa uhkaavan hengitysvajauksen ja toiminnallaan estämään sen. Kaapissa oli palavaa jätettä. Savusukeltaja pystyy pienentämään hengitysvajauksen riskiä yksinkertaisen hengitystekniikan avulla
58 10/2013 Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2014 toivottavat: Keski-Suomen pelastuslaitos P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Lapin pelastuslaitos Lappi gádjunlágádus Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS _______________________________ Laadukasta turvallisuutta lakeudella _____________________________ Osoite: Puhelin: Faksi: Nurmontie 7 06 416 2111 (kaup.keskus) 06 416 2820 60550 Sähköposti: Internet: Nurmo etunimi.sukunimi@seinajoki.fi www.seinajoki.fi/pelastuslaitos 58 10/2013
Oikein turvallista joulua :lle, sekä :sta :lle ja :lle ja :ta unohtamatta! :lle 10/2013 59
Päijät-Hämeen pelastuslaitos Toivotamme Yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 Etelä-Savon pelastuslaitos Hyvää ja rauhallista joulua Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 60 10/2013 Rauhallista Joulua & Turvallista Uutta Vuotta! Fridfull Jul & Gott Nytt År
Siitä huolimatta kaiketi haluamme, että palokunnat kykenevät auttamaan ihmisiä erilaisissa hätätilanteissa vähintäänkin yhtä hyvin kuin tähänkin asti. On järkevää pohtia myös rakenteita, mutta se pitäisi tehdä sen jälkeen, kun kuntien tehtävien normistoa on kevennetty. Säästöjä syntyisi 8,8 miljoonaa euroa. – Kreikankielen sana ”krisis” tarkoittaa käännekohtaa, tienhaaraa, jossa on valittava, mihin suuntaan on jatkettava. – Tuskin sitä katsottaisiin hyvällä, jos pelastustoimi ei olisi mukana näissä yhteisissä talkoissa. Kun aikataulu säästöjen toteuttamiseksi on tiukka, vuonna 2017, on se valtiolle siirtämisessä liian nopea aikataulu. Itä?Uudenmaan poliisilaitos . Ennen muuta tarvitaan pelastusalan toimijoiden yksituumaisuutta. Tämän takia sisäasiainministeriö esittää rakenteellisia muutoksia pelastustoimen järjestämiseen. Tarvitaanko asennetason päivittämistä. Kahdelle asialle ei nyt ole sijaa tästä muutosvaiheesta selvitäksemme. Länsi?Uudenmaan poliisilaitos . Millaisia paloautoja palokunnilla oli puoli vuosisataa sitten. 10/2013 61 V altiovarainministeriö on käskenyt pelastustointa osallistumaan 13 miljoonan euron säästöillä valtiontalouden tervehdyttämiseen. Tilannekeskuksiin tarvittavat tietoliikennejärjestelmien integrointikustannusten on arvioitu olevan 300 000 euroa tilannekeskusta kohden. Vaativuusja tuloksellisuusohjelmassa tehdyn esityksen mukaisesti aluehallintovirastoissa olevat noin 30 henkilötyövuotta siirrettäisiin Pelastusopiston yhteyteen perustettavaan tutkimusja kehittämiskeskukseen. Nimenomaan kaksi viimeksi mainittua kulkevat käsi kädessä, jos puuttuu toinen, puuttuu toinenkin. Suhteellinen tosiasia taas on se, miten paljon ja mistä tehtävistä tuota heikentymistä tapahtuu. Parempi kuitenkin tuollainenkin säästö kuin työpaikkojen vähentäminen muuten kuin eläköitymisen kenties mahdollistaessa. Joku voi silloin kysyä, onko järjestelmä jotenkin epäkelpo ja riittävästi johdettavissa, jos mitään ei tapahdu. Voisin tuosta asiasta jotakin kertoa, mutta sanon vain, että kaluston kehitys noista ajoista tähän mennessä on ollut niin suurta, että mitään romahdusta palokuntien toimintaan ei syntyisi, vaikka kaluston hankinnoissa pieni notkahdus tulisikin. Tämän lisäksi pelastustoimen organisaation suurentaminen mahdollistaisi ministeriön mukaan hankintojen paremman suunnittelun sekä suurempien hankintamäärien kautta saatavat alennukset hankintahinnoissa. Uudet pelastuslaitokset aloittaisivat toimintansa vuoden 2015 alusta. Tehokas toiminta edellyttää riittäviä henkilöstöja kalustoresursseja ja etupainotteista toimintataktiikkaa. Esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksesta vähennetään sata henkeä eikä toimintoja ajeta alas, vaan se tehdään palvelutaso säilyttäen, mutta tinkien kustannustasosta, Esko Koskinen sanoo. Drucker (1909–2005) oli itävaltalainen hallintotieteisiin ja johtamiseen perehtynyt professori. Jos tilannekeskukset rakennetaan 22 pelastuslaitoksen sijasta 11 pelastuslaitokselle, saataisiin tietoliikennekustannuksista 3,3 miljoonan euron kertasäästö, jonka lisäksi ylläpitokustannuksista saataisiin arviolta vähintään 3,3 miljoonan euron kustannussäästö. Vallankäyttö on aina lopulta taloudellisen vallan käyttöä ja tuo valta halutaan nykyisen keskittämisen ja suuruuden ihannoinnin aikana keskittää vain harvoihin käsiin, niin pelastustoimessa, Suomessa kuin EU:ssakin. Tämä ei tarkoita sitä, että tuo virka olisi ollut tarpeeton, vaan sitä, että virkaan kuuluneet työtehtävät sijoitellaan pelastusosastolla uudella tavalla. – Tulevaisuudessa on varmaankin tarkoituksenmukaista vähentää pelastuslaitosten määrää, mutta ei ministeriön esittämässä aikataulussa. Tarvitaanko asennetason päivittämistä, kysyn. – Pelastusalueiden määrän vähentäminen ei ole vastaus valtiovarainministeriön kysymykseen vähentää kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Alussa jo siteeraamani Simo Tarvainen arvioi, että palokuntien palvelutasosta voitaisiin säästää, käytännössä kaiketi siis etupainotteisuudesta tinkimällä. Ei ole vastaus Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mielestä hyvää on se, että pelastustoimen säästöistä puhuttaessa ei esille nosteta valtiollistamista. Yhtäällä siis menoissa säästäminen merkitsee toisaalla tulojen vähentymistä, noin se on. Pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnin laskentaperusteena on käytetty sitä, että nykyisten 22 pelastuslaitoksen sijasta olisi 11 pelastuslaitosta. Järjestelmämuutos mahdollistaa ehdotuksen mukaiset kustannussäästöt, mutta vaatii kuntien sitoutumista säästötoimenpiteisiin. Toimintakulut ovat käsittääkseni edellisiin verrattuna vähäinen kuluerä. Sitä en pidä hyvänä, että alueita suurentamalla päätöksenteko viedään kauemmas.” (Pt 9/2013) Säästövaatimuksen mukaan on toimittava ja absoluuttinen tosiasia onkin, että vaaditun kokoinen resurssien vähentäminen varmasti heikentää pelastustoimen tehokkuutta. Sisäministeriö ei pidä mahdollisena näiden kahden turvallisuuden kannalta keskeisen normin kumoamista. > Herravihalla ei pelastustoimen vaikeuksia ratkaista. – Säästöjen toteuttaminen tällä tavalla ja tässä ajassa ei ole mahdotonta. Rakenneuudistus ei itsessään sitä tee, vaan siihen tarvitaan kuntien päätöksiä. Sisäministeriön 13 miljoonan euron säästötoimenpide valtiovarainministeriön vaatimukseen ei saa Timo Kietäväisen hyväksyntää. – On myös ensin pohdittava koko kunta-alan rakenteiden tulevaisuus, jonka jäl9/2013 25 Jotain pitää tehdä, mutta tämä ei ole oikea tapa Esko Koskinen.. Sisäministeriö ehdottaa: Pelastuslaitokset puolittamalla 13 miljoonan euron säästö 11 poliisilaitosaluetta . Tämän lisäksi järjestämällä hallintotehtäviä tehokkaammin voidaan päällystövirkoja sijoittaa uudella tehtäväkuvalla siten, että yhteensä organisaatiouudistus mahdollistaisi 60 henkilötyövuoden säästön vuoden 2016 loppuun mennessä. Mikä tahansa muutos edellä kuvattuun tilanteeseen on järkevästi perusteltavissa vain kahdessa tapauksessa: suorituskykyä saadaan kasvatettua tuosta sadasta suuremmaksi resurssien pysyessä edelleen sadassa, tai: resurssien pienentyessä tuosta sadasta saadaan suorituskyky kuitenkin pysymään sadassa. Saman hankintamäärän hankkimisen nykyistä keskitetymmin ministeriön laskee alentavan investointimenoja 3 prosenttia eli 900000 euroa suurempien hankintaerien määräalennusten kautta. Nyt jää nähtäväksi, uskooko poliittinen päätöksentekijä, että kunnat tekevät tarvittavat säästöt myös pelastustoimessa. Kaakkois?Suomen poliisilaitos . Kunnilla pitää olla pelastuslaitos ja riittävät valmiudet riskeihin nähden. Sairaankuljetusta ja ensihoitoa koskevaan lainsäädäntöön ei tarvitse tehdä muutoksia vaan toiminnot jatkuvat nykyisen lainsäädännön pohjalta. Tämä voi edellyttää lainsäädännön tarkistamista. Pelastusosasto kuitenkin näyttää hyvää esimerkkiä: Esko Koskiselta vapaaksi jäänyttä virkaa ei täytetä. > Luultavasti pienen, mutta sitäkin äänekkäämmän, ammatillisesti koulutettujen palomiesten joukon harrastamalla vapaaehtoisen palokuntakentän jyrsimisellä ei myöskään pelastustoimea rakenneta. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen torjuu ajatuksen: ”Säästöt eivät pelastustoimessa synny alueiden määrää vähentämällä, koska siihen sisältyy paljon muuta järjestettävää.” Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen on samaa mieltä: ”Palvelutasoa heikentämällä niin paljon kuin ohjeet antavat myöten, säästöt saavutettaisiin. Pelastuslaitoksia yhdistämällä vapautuisi ministeriön mukaan 11 alueelta suoraan 33 päällystövirkaa uudenlaisiin tehtäviin. Veikko Lindberg Wanha Brankkari Savukoskelta Keskustelua Muutos on mahdollisuus, kriisi on käännekohta 24 9/2013 Sisäministeriö ehdottaa pelastuslaitosten määrän puolittamista kuntatalouden säästökeinona. Hämeen poliisilaitos . – Pelastustoimen on vain oltava yhtenä kunnallisena toimintana mukana tässä. Sisäministeriö seuraisi ja arvioisi pelastuslaitosten toimenpiteiden riittävyyttä. Sivistynyt työnantaja pitää palkollisiaan voimavarana eikä kulueränä, näin tulee olla myös pelastustoimessa koko kentän laidasta laitaan. Sisä?Suomen poliisilaitos . Kuntaliitto ei toistaiseksi ole ottanut kantaa sisäministeriön esitykseen, mutta Timo Kietäväinen sanoo oman arvionsa olevan, että sellainen on toimenpiteenä liian raju. – Itse en halua olla sellaisen ajatuksen takana, Koskinen korostaa. Jos tilannekeskus miehitetään yhdellä henkilöllä ympärivuorokautisesti, se vaatii 6 henkilötyövuotta toimiakseen. Pelastustoimen kehittämiselle olisi vahingollista, jos alettaisiin jälleen puhua omistajuudesta. – Meillä ei ole pelastustoimessa sellaisia velvoitteita, joista voitaisiin säästää. – Halusimme antaa esittämillämme rakenteellisilla uudistuksilla tilaa sille, että kunnat voivat löytää pelastustoimesta tarvittavat säästöt. Helsingin poliisilaitos Lappi Oulu Itä?Suomi Pohjanmaa Sisä?Suomi Lounais?Suomi Häme Kaakkois?Suomi Itä?Uusimaa Helsinki Länsi?Uusimaa 11 poliisilaitosaluetta ja 11 pelastustoimialuetta. Sisäministeriö esittää myös, että pelastustoimessa siirryttäisiin kaksiportaiseen johtamisjärjestelmään. Esko Koskisen mielestä nyt tehty esitys säästöistä ei merkitse pelastustoimen alasajoa. Sisäministeriö toteaa, että aluejakomuutos on mahdollista tehdä nykyisen pelastuslain mukaan, jos valtioneuvosto päättää asiasta. Peter F. Sisäministeriö ehdottaa säästöjen saamiseksi pelastuslaitosten lukumäärän puolittamista yhteentoista. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että pelastusalueet omilla päätöksillään toteuttavat edellä mainitut toimet. Pohjanmaan poliisilaitos . Mitä tavoitteita pelastustoimen piirissä asetetaankin ”kriisistä”, tienhaarasta eteenpäin jatkettaessa, niin oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus ovat hyviä työvälineitä, ne nimittäin puolustavat ihmistä ja hänen arvoaan – niin kuin koko pelastustoimikin tekee. – Olisiko säästöjen toteuttaminen helpompaa valtion järjestelmässä, voidaan kysyä. Rakenteellisella uudistuksella kunnat voivat Koskisen mukaan pystyä tavoiteaikataulussa tekemään säästöt. Hän muistuttaa, että sisäministeriön ja pelastustoimen osuus, 13 miljoonaa euroa, on pieni osa miljardista. Aluejaon muutos ei ministeriön mukaan edellytä varsinaisesti lainsäädännön tarkistamista. Kaksiportainen johtamisjärjestelmä Esitetyt säästöt voitaisiin ministeriön mielestä saada aikaan hyödyntäen vuoden 2016 loppuun mennessä tapahtuvaa eläköitymistä. Jos kumpikaan edellisistä ehdoista ei toteudu, ovat muutokset pelkkää puuhastelua. Lounais?Suomen poliisilaitos . Pelastustoimiorganisaation voimavaroja on käsketty pienentää 13 miljoonalla eurolla. Simo Tarvainen: ”Sitä en pidä hyvänä, että alueita suurentamalla päätöksenteko viedään kauemmas.” Roomalainen sananlasku sanoo asiasta näin: ”Minui iura quotiens gliscat potestas” eli oikeudenmukaisuus vähenee vallan keskittyessä, sananmukaisesti: ”oikeudet vähenevät aina kun valta kasvaa.” Pelastustoimialueitten koon kasvattaminen olisi johdonmukaista jatkoa jo pitkään toteutetulle läheisyysperiaatteesta luopumiselle – ja yhteiskunnan demokraattisen rakentamisen heikentämiselle. Sisäministeriön osuus tästä on 13 miljoonaa euroa. Säästöjen saavuttaminen ja toteuttaminen siten, että kansalaisten saamat pelastustoimen palvelut eivät heikenny edellyttää Teksti: Esa Aalto Grafiikka: Sisäministeriö sisäministeriön vahvempaa ohjausta. Onhan niitä ”pomoja” paljon, mutta kaiketi heille on töitäkin ajateltu olevan, kun kerran virat on perustettu. Laskentaperusteena tässä ehdotuksessa on käytetty sitä, että pelastuslaitokset käyttäisivät investointeihin saman verran rahaa kuin todellisuudessa käyttivät vuonna 2012 eli 30 miljoonaa euroa. Tämä tavoite olisi mahdollista saada aikaan karsimalla paloasemaverkkoa ja päivystysjärjestelyjä palvelutuotannon tarpeen perusteella. Antiikin Kreikan neljä perushyvettä olivat rohkeus, viisaus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Niihin emme halunneet kajota, Koskinen sanoo. On tärkeää, että pelastustoimi on osa kunta-alaa ja se on ollut myös Kuntaliiton lähtökohta. – Se ratkaistiin jo Paras-hankkeen alussa. Valtiovarainministeriö halusi ministeriöiden kokoavan miljardin euron edestä säästöjä kuntien normeja ja velvoitteita karsimalla. Oulun poliisilaitos . Jos mitään ei tehdä, voi eteen tulla pohdinta, pystytäänkö tarvittavat päätökset tekemään keskitetymmässä järjestelmässä. Ja sitähän meidän maassamme on harrastettu – organisaatioiden jatkuvaa muuttelua, jota joku viisas on pitänyt kulttuurin kuihtumisen merkkinä. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo sisäministeriöllä olleen velvollisuus tehdä jonkinlainen esitys valtiovarainministeriölle, koska 13 miljoonan euron edestä on säästettävä. Mutta tähän liittyy tietysti se, että säästäminen esimerkiksi paloautojen hankinnoissa merkitsee työllisyystilanteen huononemista paloautojen valmistajien keskuudessa. Takavuosina oli Pt:ssa tulipaloselostuksia, joissa kerrottiin, miten paljon taloudellisia arvoja saatiinkaan pelastettua palokuntien tehokkaalla toiminnalla. On oltava selvä tavoite ja on valittava tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tehokkaat työmenetelmät ja -välineet. VPK:t eivät vakinaisen väen työpaikkoja uhkaa, uhka tulee aivan muualta! Kaksi kuluerää Pelastustoimen kaksi merkittävintä kuluerää ovat henkilöstökustannukset ja kaluston hankinta. Itä?Suomen poliisilaitos . S isäministeriö totesi omassa esityksessään, että pelastustoimen osalta velvoitteet, joilla on kustannusvaikutuksia, olisivat olleet lähinnä kunnan velvoite järjestää pelastustoimi sekä mitoittaa se riskien mukaisesti. Koskinen sanoo, että esillä oli myös pelastustoimen valtiollistaminen, mutta valtiovarainministeriö ei sallinut esittää säästöjä toimintoja siirtämällä. Tilannekeskuksista säästöjä Vuonna 2015 toteutuvan uuden hätäkeskustietojärjestelmän suunnittelun perusteena on tällä hetkellä se, että jokaiselle 22 pelastuslaitokselle rakennettaisiin tilannekeskus. Tutkimusja kehittämiskeskuksen tuella pystyttäisiin kehittämään pelastuslaitosten toimintamenetelmiä ja toiminnan tehokkuutta sekä esimerkiksi valtakunnallisia järjestelmiä ja saada aikaan kustannushyötyjä, joiden suuruutta ei voida vielä arvioida. – Sisäisen turvallisuuden asiantuntijuus kuntasektorin osana tuo uusia haasteita pelastusalalle. Sisäministeriölle asetettu 13 miljoonan euron säästötavoite edellyttäisi tämän lisäksi noin 100 henkilötyövuoden vähentämistä. Lapin poliisilaitos . Hänen mukaansa ”Organisaation tuottavuutta voi lisätä muun muassa vähentämällä voimavaroja tai tuottamalla entisillä voimavaroilla enemmän ja parempia palveluita.” Tuo tarkoittaa siis seuraavaa: merkitään pelastustoimemme nykyistä suorituskykyä luvulla sata ja samalla luvulla sata myös kaikkia niitä nyt käytettäviä resursseja, joilla tuo suorituskyky on aikaansaatu. Säästöjä haetaan monesta muustakin toiminnasta. Tämän lisäksi tulisivat tilannekeskusten investointikustannukset sekä ylläpitokustannukset
Kätevää ja vaivatonta. Seuraavaksi avautuu tilajaapalveluosio, jossa voit muokata omia tietojasi. Sisäänkirjaus opastetaan tässä kohdassa. 3. PÄIVITÄ TILAAJATIETOSI KÄTEVÄSTI NETISSÄ Nyt voit tehdä muutoksia tilaustietoihisi. Eli klikkaa ”Omat tiedot”. Avaa www.pelastustieto.fi Klikkaa etusivulta ”Ylläpidä tilaustietojasi” 2. Voit käyttää palvelua milloin ja missä tahansa. Käyttäjätunnus on oma nimesi ja salasana asiakasnumerosi. teemalla VESIPELASTUS Varmista ilmoituspaikkasi 22.1.2014 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. 1. Sen löydät laskusta tai lehdessä olevasta osoitteesta. Pelastustieto 1/2014 ilmestyy 12.2
Julmasti kohdeltiin sairaankuljettajien, palomiesten ja sukeltajien lisäksi kaikkiaan 135 ammattinimikkeen haltijoita. Palomiehistä ja sukeltajista aikoinaan tehtyjen tutkimusten mukaan sopivin eläkeikä olisi ollut 53 vuotta, sittemmin 55 vuotta. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaise veloituksetta!. Århusin väestöstä jo 12 prosenttia on maahanmuuttajia. Olisi nyt olettanut – esimerkiksi – että jokaisesta aluepelastuslaitoksesta olisi tilaisuuteen kilvan rientänyt ainakin työturvallisuusvastaava tai hänen edustajansa. Professori Louhevaaran ja muiden arvokkaat tutkimustulokset heitettiin kolmikannassa romukoppaan, koska Kuntien eläkevakuutuksesta oli päässyt vallalle yhden eläkenumeron politiikka. Lähetä kuva – paras palkitaan M arraskuiset FinnSec-messut tarjosi nähdyn lisäksi mielenkiintoista kuultavaa. Esiintyjiä oli enemmän kuin kuulijoita. Vääryyttä käyttäen ja elämän realiteeteista piittaamatta, nostettiin eläkeikä kaikille 65 vuoteen, vaikka palvelussuhteen kuluessa kertynyt oikeus ammatilliseen eläkeikään oli varallisuusarvoinen etuus eikä sitä olisi saanut muuttaa ilman perustuslainsäätämisjärjestystä. Paikalle oli kutsuttu Ruotsin, Norjan ja Tanskan isojen pelastuslaitosten asiantuntijoita. Kävin seuraamassa Palopäällystöliiton syysopintopäivien jälkimmäisen päivän aamuseminaaria palohenkilöstön työturvallisuudesta: Fire fighter safety in Nordic countries, challenges and best practices. Kaikki uhrattiin tämän päämäärän alttarille. Painavat työvuodet jättävät jälkensä: selän välilevyissä on repeytymiä, polvia ja lonkkia on operoitava, verenpaine on koholla, ja sydän lujilla raskaissa työtehtävissä. Syöpäkin uhkaa karsinogeenisille yhdisteille altistumisen vuoksi. Miksikö hävetti, kysytte. Poliittisten päättäjien edessä työterveyslaitoksen tutkijat joutuivat 1980-luvulla nostamaan kätensä pystyyn. teemalla VESIPELASTUS Varmista ilmoituspaikkasi 22.1.2014 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi Ota ja lähetä meille kuva, joka liittyy jollain tavalla paloja pelastusalaan. Pelastuslaitokset ovat oman työturvallisuutensa vuoksi laatineet varautumissuunnitelmia, jollaisia muutama vuosi sitten ei olisi voinut kuvitella ikinä tarvittavan – ei edes laatia. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Vuoden 1989 päättäjien olisi kuulunut mennä työskentelemään sairasautoihin ja paloasemille ainakin kahdeksi viikoksi, jotta olisivat saaneet jonkinlaisen käsityksen näiden ammattikuntien työn raskaudesta. Kolmikannan aiempi virhepäätös olisi helppo korjata nykyistä eläkejärjestelmää uudistettaessa. Ettei kokemuksille ollut kuulijoita: naapurimaittemme ja omien asiantuntijoidemme työturvallisuussanomaa oli järjestäjien ja median lisäksi kuulemassa vain kourallinen kiinnostuneita. 10/2013 63 Pelastustieto 1/2014 ilmestyy 12.2. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esim. Monet tulleista ovat maista, joissa virkapukuinen ja kypäräpäinen -sanojen välissä aina nähdään yhtäläisyysmerkki: poliisi mikä poliisi. Ammatillisten eläkeikien palauttaminen tai sopeutumiseläke muillekin kuin kansanedustajille olisi oikeus ja kohtuus. Palkitsemme kuukauden kuvan ottajan lehden vuosikerralla. Se mitä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa tänään, se huomenna Suomessa. Sincerelly John Juniperhill K un eläkesysteemejä uusittiin 1980-luvulla, eläkeyhtiö kehotti valitsemaan uuden eläkemuodon, koska vain se sisälsi mahdollisuuden yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. Kuva voidaan julkaista vapaasti Pelastustiedon printtilehdessä, nettisivulla ja Facebookissa. Se voi olla kuva palomiehen arjen työstä: keikkapaikoilla, palotarkastuksissa, paloasemilla…tai oman palokuntasi viikkoharjoituksesta, tapahtumasta, yleensäkin arjen askareista sopimuspalokuntatoiminnassa. FM Raija Kuosmanen, Palotar 112 Hyvinkää Ammatilliset eläkeiät saatava takaisin Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Toki lupa pitää olla kuvan mahdolliselle julkaisemiselle kuvassa olijoilta. Seminaarikieli oli englanti. Jos maahanmuuttajien kotouttaminen ei onnistu, seuraukset ovat pahimmillaan kerrotun kaltaisia. Porkkanana käytetty YVE on eläkkeiden valikoimasta kokonaan poistettu, ja uudemman eläkemuodon valinneet sairaankuljettajat ja palomiehet kokevat tulleensa raskaasti eläkeyhtiön pettämiksi. En tiedä, onko kaikista tehty seurantatutkimusta. Kolmeja nelihenkiset ryhmät kertoivat sanoin ja kuvin kokemuksiaan. Sammutustöihin rientävää henkilöstöä ja heidän ajoneuvojaan kivitetään, polttopullot lentävät. Olipa hyytävää kuultavaa. Kirjoita myös 250–1000 merkin selostus, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä kuvassa on. Tämän vaihtoehdon mukaan sairaankuljettaja tai palomies olisi päässyt 58-vuotiaana eläkkeelle, jos kroppa pettää. Tukholman, Malmön ja Århusin kaupungeissa useiden, jopa kymmenien ajoneuvojen tuhopoltot Keskustelua Hävetti! ja muut massiiviset tahallaan sytytetyt palot ovat arkipäivää. Hyväehtoinen sopeutumiseläke olisi tarpeen myös kaikille niille raihnaisen ruumiinsa ja fyysisesti vaativien työtehtäviensä ristitulessa kamppaileville ammatinharjoittajille, joilta poistettiin ammatillinen eläkeikä vuonna 1989. Raihnaisella keholla pitäisi selviytyä oman ammattityön vaatimuksista eläkeikään asti, mutta raihnaisena muuttuu vaaraksi itselleen, autettavalle ja työkumppanilleen. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Monet kansanedustajat myönsivät jälkeenpäin tehneensä väärän eläkepäätöksen, mutta heistä suurin osa on jo eläkkeellä eduskunnasta, joko vanhuuseläkkeellä, tai ”sopeutumiseläkkeellä”
(03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 010 555 5273 • www.scania.fi Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Kilvet Erityismyynti • Paloja pelastusajoneuvot puh. 010 569 3628 Markku Andersson puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. 010 569 3623 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. www.tammivikkut.com LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 64 10/2013 www.pelastustieto.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh
050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. +358 9 664 639 • Gsm +358 40 759 1771 pia.vonkoch@heijastinasu.com • www.heijastinasu.com • koti-, • tuotantoja • villieläinten pelastukseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Pelastustarvikkeet Eläinpelastus Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. Sammutusasut Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Sammuttimien myynti ja huolto 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Nostolava-autot Suojavarusteet Heijastinasu Oy Sahaajankatu 49, 00880 Helsinki Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. mukaan. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. (017) 368 4000 | www.peltaco.com ELÄINPELASTUSvälineet. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 10/2013 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. Soita ja sovi tapaaminen. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta
vuosikerta. Vesipelastus 2 12.3. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 6 27.8. – Siellä on koulutettu kaikki; vanhat ämmäkkin. Kodin turvallisuus 10 17.12. 30.4. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2014 Koko (sivua) ................. Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. Em. – Kyllä kai. Viestintä 4 14.5. 22.5. Turvallisuusmessut 7 24.9. 29.10. 23.4. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... Liikennepelastaminen Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2013 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2014 Kestotilaus 61 €/vsk, vuositilaus 68 €/vsk, opiskelija-/eläkeläistilaus 34 €, ½ vuoden kestotilaus 34 € Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. 22.1. 26.2. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 28.5. 29.1. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 200 € II/III-kansi ................................................................................... 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 3.9. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. – Suomalainen palomies vastaa kymmentä veparia. 19.2. Pelastusvälineet 5 12.6. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. 26.3. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... 2500 € IV-kansi ....................................................................................... 24 %. 19.3. Ilmestymisajat 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 1 12.2. 10.9. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). 6.8. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 66 10/2013. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 64. – Sata palomiestä pyyhitään pois muonavahvuudesta ja tilalle tulee vepareita, siinä porukassa riittää amisiooni. Mutta mitä sitten tehdään, kun tulee se yhdestoista. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 26.11. 8.10. 3.12. 1.10. 13.8. Vapaa-aika 8 22.10. 5.11
s.8 PT 10/2013 ILMESTYY 19. 16 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 26 Asuntoministeri ei innostu sprinkleripakosta eikä väestönsuojista s. Mielipiteesi on tärkeä, kun kehitämme lehteä. 19. TEEMALLA VESIPELASTUS Nykytekniikalla potkua sisäiseen viestintään s. PT 6/2013 ILMESTYY 22. 13. 3. s. 20. Päivä Paloasemalla goes lastenklinikat! s. 14. Kiitos! Tulokset tulevat myös nettiin: www.pelastustieto.fi Vaikuta & Voita! Vaikuta & Voita!. HELMIKUUTA TEEMASIVUILLA VESIPELASTUS Alueet puolittamalla miljoonien säästöt s. Lähetä vastauksesi sähköpostilla 31. 17 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos hankki uusia sammutusautoja s. TEEMALLA VIESTINTÄ Pelastustehtävät laskuun viime vuonna s. 24 Tulimeri veti taas laivan täyteen iloista palokuntaväkeä s.58 Kuppikuntaisuus ja sisäiset ristiriidat kiusaavat palokunnissa s.40 Raju hallipalo vaati järeän sammutuksen s.8 1 2013 7. PT 9/2013 ILMESTYY 14. 50 9 2013 14 .1 1. SYYSKUUTA SPORTTI-TEEMASIVUILLA Miten turvata 51000 juhlijan rockfestari. 24 5 2013 20 .6 . 22. Arvomme äänestäneiden kesken yllätyspalkintoja. 11. 9. 2. 2. 7. MARRASKUUTA TEEMASIVUILLA ENSIHOITO JA ENSIVASTE Uusi ylijohtaja siirtäisi AVIen voimavarat tutkimukseen s. 16. 42 175 vuotta valoisa katse tulevaisuuteen s. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. PT 8/2013 ILMESTYY 17. Miksi sprinkleri kuumentaa tunteita. 5. 10. 44 3 2013 18 .4 . 8. PELASTUSTIETO 3/2013 ILMESTYY 18.4. 16. 6. 8. 15 Näin pukeutuu palomies vuonna 2013 s. 13 Turvallisuus huipussaan Suomen MM-rallissa. 34 Sukellustehtävä voi rasittaa myös henkisesti s. 4. 40 10 2013 19 .1 2. 18. s. PT 7/2013 ILMESTYY 19. 18 2 2013 14 .3 . 12. 10 130 tonnia nousi ojasta keskellä yötä s. Tosi tilanne tutussa paikassa! – Isä ja poika jään alla s.8 PT 1/2014 ILMESTYY 12. 20. 32 60000 80000 100000 120000 140000 tä vi en lu ku m ää rä Pelastuslaitosten pelastus. ELOKUUTA. 9. MUKANA MYÖS PALOTUTKIMUKSEN PÄIVIEN ERIKOISLEHTI Palokunta pelasti pätsistä satoja sikoja s. PELASTUSTIETO 2/2013 ILMESTYY 14.3. JOULUKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Kittilän VPK:lla yli sata ensivastekeikkaa vuodessa s. 26 Jontte & Tony keikkakesä kutsuu laulavia palomiehiä s. 8 Tiedottaminen synnytti paineita Laukaan maneesiturmassa s. 8 Loviisa 13 – mittava yhteisharjoitus s. tai varmistustehtävä Muu pelastus. ja avunantotehtävät 1996–201 2 Ensivastetehtävä Tarkastus. Pumppu s.26 pahoihin paikkoihin 1 5 9 2 6 10 3 7 4 8 Äänestä parasta! Äänestä parasta! Kerro meille, mistä vuoden 2013 Pelastustiedon numeron kannesta pidit eniten ja vähiten. PELASTUSTIETO 4/2013 ILMESTYY 23.5. 16 6 2013 22 .8 . 4. 21. PELASTUSTIETO 5/2013 ILMESTYY 20.6. LOKAKUUTA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO -TEEMASIVUILLA Palokunta taisteli rajua tulvaa vastaan Pyhäjoella s. 10. Muista laittaa viestiin nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä tieto siitä, oletko lehden tilaaja. 3. 24 VPK:laisten siirto kaupungille närkästyttää Jyväskylässä s. 12. TEEMALLA PELASTUSJA AUTOKALUSTO / KALUSTO KIERTOON Ketterä ERICA korvaa ELS:n hätäkeskuksissa s. 22 K E M I J Ä R V E L L E Monipotilastilanne hoidettiin Kainuussa hyvällä yhteistyöllä s. 17. 15. 22. 13. 38 4 2013 23 .5 . 2. 7. 21. 8 Tirilän VPK kahmaisi Jehumaljan neljännen kerran s. tammikuuta 2014 mennessä osoitteella toimitus@pelastustieto.fi (aihekenttään ”kansikisa 2013”) tai anna äänesi osoitteessa www.pelastustieto.fi > äänestä paras kansi -banneri. Perustele myös valintasi. 19. 14. 8 SPAL muisti perustajiaan ja puhui innovaatioista s. 8 175 vuotta arvokasta palokuntatoimintaa s. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JVT kehittynyt isoin harppauksin viime vuosina s. 18. 28 Nykyautoissa piilee työturvariski s. 18 Punkaharjun VPK:ssa aatteen palo ei sammu s. 17. s. tai avunantotehtävä Vahingontorjuntatehtävä 20000 40000 60000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Te ht Vuosi Vahingontorjuntatehtävä Liikenneonnettomuus Tulipalo Kaikesta huolimatta sprinkleri pelasti asuntopalossa s. 48 Mitä opimme Vihtavuoren vaaratilanteesta. 36 Jyväskylän uusi johtoauto on Suomen nykyaikaisin s. 28 Pelastuslaitosten karsinta puoleen säästökeinona tyrmätään s. 40 8 2013 17 .1 0. 32 7 2013 19 .9 . 6. 8 Paloturvallisuuskoulutusta maahanmuuttajille s. 15. 5. 8 Vuoden Palomies Seppo Hiltunen iloitsee uudesta urapolustaan s. 11
Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta yhteistyökumppaneillemme! SUOMEN PALOKALUSTOLIIKKEIDEN YHDISTYS R.Y. (05) 680 7700, fax (05) 680 7750 www.sply.fi ATEXOR OY BRONTO SKYLIFT OY AB DRÄGER SUOMI OY ELEKTRO-AROLA OY FINSATEC OY KIDDE FINLAND OY KURIKKA T. & CO OY LAMOR CORPORATION AB PELTACO OY PIG-FARMI OY PIG ENVIRO PIVASET OY POLARSAFETY OY PRESTO PALOTURVALLISUUS OY PROCURATOR OY AB RAUPLAN OY SAMMUTIN OY SAMMUTUSTEKNIIKKA OY SARCO OY SAVON PALOKALUSTO KY SCANIA SUOMI OY SEA SAFETY SCANDINAVIA OY Ltd TAMREX OY TEKNOSAFE OY TELKO OY YMPÄRISTÖTUOTTEET TR-VESITYKIT OY TURVATA OY URSUK OY VEHO GROUP OY AB VEIKKO NUMMELA OY VEMA LIFT OY VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY VOLVO FINLAND AB (Volvo Trucks) YTM-INDUSTRIAL OY