Koulutus parantaa työturvallisuutta tieliikennepelastamisessa s. 20 Pelastusopiston miljoonasäästöt leikkaavat käytännön opetusta s. 52 Koti on vaaraksi pelastuslainsuojattomille s.16 10 2014 17 .1 2.. 8 Vuoden sammutusmies löysi kadonneet lapset Torniossa s
TR-Vesitykit Oy on metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. (02) 2162 112 | faksi (02) 4692 115 sales@trvesitykit.fi | www.vesitykit.fi | esteri@veikkonummela.fi | www.veikkonummela.fi Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja Esteri vesihuoltoyksikkö Since 1968 SAMMUTUSVESIPUMPUT VESITYKIT Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Lahjoitimme joulutervehdyksiin varatut varat Aseman Lapset Ry:lle.. Liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen kotimainen ja kokenut valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. Kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella. LAATU YHDISTÄÄ! Nopea palvelu ja huolto vahvoilta kotimaisilta, nyt yhdestä osoitteesta. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh
Siksi, että sen vaikuttavuutta on vaikea arvioida eikä työ kerro tekijälleen samasta konkreettisuudesta kuin esimerkiksi tulipalon sammuttaminen. Markku Suominen ei löytänyt huomautettavaa Ritva ja Timo Virtasen kodista. Paljon on päästykin eteenpäin. Helsingissäkin, jossa närää on herättänyt se, että pelastustoiminta ei uudistuksen myötä saa entisenlaista tunnustusta. Uudistus on koskenut ensi vaiheessa palomestareita, joiden onnettomuuksien ehkäisytyötä on lisätty. Laissa todetaan myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Pirkanmaan pelastuslaitos kehittää keinoja auttaa. Vaikka onnettomuuksien ehkäisytyötä tehtäisiin kuinka paljon tahansa, aina niitä tapahtuu. Pääkirjoitus joulukuu 2014 Jokainen työ on tärkeää Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Monissa pelastuslaitoksissa onnettomuuksien ehkäisytyö on tärkeällä sijalla ja on kehitetty erilaisia hyviä toimintamalleja, joilla ihmisten turvallisuutta on pyritty parantamaan. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 8 Vuoden sammutusmies löysi kadonneet lapset Torniossa s. Tasapuolinen arvostus kaikkea työtä kohtaan johtaa myös siihen, että ymmärretään erilaiset työt tärkeinä, koko alan töinä. Kuva: Janne Ruotsalainen. Kansi Suomessa on tällä hetkellä satatuhatta itsenäisesti asuvaa, huonokuntoista vanhusta, joiden kotien paloturvallisuudessa on vakavia puutteita. 20 Pelastusopiston miljoonasäästöt leikkaavat käytännön opetusta s. Helsingin pelastuslaitoksella on tänä vuonna aloitettu uuden organisaation mukaiset työtehtävät. Onnettomuuden pelastustehtävät ja niiden ennaltaehkäisy ovat yhtä merkittäviä ja tärkeitä töitä. Jokainen tapahtumatta jäänyt onnettomuus on aina arvokas asia. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Palokuntien perinteiseksi toiminnaksi on mielletty onnettomuuksien pelastustoiminta; tulipalon liekkien taltuttamista ja ihmishenkien pelastamista. Koulutus parantaa työturvallisuutta tieliikennepelastamisessa s. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu YAP-Solutions Oy, 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Sen takia molemmat työt ovat arvokkaita. Kun työn onnistumisessa haetaan mittareita, on valitettavasti yksi mittareista tänä vuonna miinuksella. Kun esimiestaso on saatu sitoutettua uuteen tehtäväkuvaan, työtä alkaa tehdä miehistö eli palomiehet. Tärkeintä onkin, että jokainen työ pelastusalalla tunnustetaan tärkeäksi. 52 Koti on vaaraksi pelastuslainsuojattomille s.16 10 2014 17 .1 2.. Tärkeää onkin, että molemmissa töissä sen tekijä kokee olevansa asiantuntija ja tekevänsä merkityksellistä työtä. Pekka Myllyniemen viimeisin selvitys vuodelta 2010 kiteytti kaksi tehtävää tasa-arvoisiksi. Palokuolleiden määrä nousee tänä vuonna jo yli 80:n. Onnettomuuksien ehkäisy, perinteinen palotarkastus, on kuulunut myös paloviranomaisen työhön. Onnettomuuksien ehkäisy on vaikeaa työtä. Onnettomuuksien ehkäisytyön moni ymmärtää ja hyväksyy. Viime vuosina sitä on pyritty tuomaan voimakkaammin tehtäväkenttään
30 Vieraanamme Juhani Jyrkiäinen ????????????????????????????????????????????????31 Virka-apu ilmasta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????32 Tehokkuutta ja säästöä Helsingissä ???????????????????????????????????????????35 Itä-Suomen tilannekeskushanke jatkuu ????????????????????????????????????38 Kymenlaaksossa yhteinen tilannekeskus ????????????????????????????????. 16 Onnettomuuspaikka on pelastajalle vaarallinen ????????????????????????20 Suuronnettomuus lähellä Jämsässä ???????????????????????????????????????????22 Eläinkuljetusonnettomuus on pelastajalle vaikea paikka ?????????24 Uusi autotekniikka vaatii pelastajalta perehtymistä ?????????????????26 Uusi koulutus opettaa pelastamista ralliautosta ??????????????????????. Pääkirjoitus ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 40 Olli-Pekka Ojanen: Säästöt vaikuttavat palvelutasoon ?????????????42 TANKKI ottaa riskit haltuun ??????????????????????????????????????????????????????. ????????????????????????????????????????????????????????????. Kuvassa NH90:stä vinssataan pintapelastaja ja yksi henkilö Hamina-luokan ohjusveneelle. Tarvittaessa mukana kulkee niin öljyntorjuntapuomia, 2000 litraa vettä kuin miehistöä ja kalustoa. Kuva: PV/Niko Muukka. 3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Pelastusopiston miljoonasäästöt ??????????????????????????????????????????????????8 Työhyvinvointi tärkeä osa arkea ????????????????????????????????????????????????10 Työhyvinvointisuunnittelijat ??????????????????????????????????????????????????????. Vinssauksessa pyritään minimoimaan aika, jolloin vinssattavat henkilöt ovat kovan alustan päällä. Kuva on yhteistoimintaharjoituksesta Merivoimien kanssa kesältä 2014. 54 Maatilojen paloturvallisuudessa parannettavaa ????????????????????????56 Mirafoni ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????59 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 27 Marko Hasari on SPEKin uusi toimitusjohtaja ???????????????????????????28 Hälytysmäärät ennallaan ilotulituskiellosta huolimatta ??????????. 46 CBRNE – oletko valmis. 32 Sisällys Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonassa päivystää ympäri vuorokauden yksi NH90-helikopteri, joka tukee muita viranomaisia virka-aputehtävissä. 64 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????66. Ohjaajat siirtävät helikopteria kohteen päälle kuormamestarin ohjeiden mukaan, koska ohjaamosta ei näe paikkaa, johon henkilöt lasketaan. 44 Nuohoojat tarttuivat mittalaitteisiin ????????????????????????????????????????. 12 Työhyvinvointia ovat hyvät työkaverit ja tehtävät ????????????????????14 Pelastuslainsuojattomat ????????????????????????????????????????????????????????????. 48 Vuoden sammutusmies löysi kadonneet lapset ????????????????????????52 Käry ja oikeus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 60 Sveitsissä rakennetaan lisää väestönsuojia ???????????????????????????????62 Forssan VPK siirtyi entiseen autoliikkeeseen ????????????????????????????63 Esko Kulmala ja Juhani Riekkinen eläkkeelle ???????????????????????????
Sijoi%uminen onne%omuuspaikalle Ambulanssit valmiina kulje%amaan. s. Nuohouksen yhteydessä voidaan tehdä myös erillinen toimintakoe, jossa esimerkiksi uuni lämmitetään normaaliin tapaan ja lämpötilan muutoksia seurataan mittalaitteella. s. Yhdenmukaistaminen on avainsana, jolla toimintaa on viety eteenpäin. Raskaat pelastusyksiköt sijoittuvat onnettomuuskohteen molemmille puolille kohteen suojaus ja lyhyt selvitysmatka). Po?laiden kokoamis-. Mistä kaikesta ollaan valmiita maksamaan. 46 42 46 10/2014. s. 38 Ojanen Taloudellista niukkuutta jaettaessa pitää kaikesta huolimatta suhtautua positiivisesti tulevaisuuteen. Muistetaan kultainen tun?. Ambulanssit sijoittuvat sairaalan puolelle onnettomuuskohdetta. 20 ISTIKE Viiden itäisen pelastuslaitoksen yhteinen tilannekeskushanke on osoittanut toimivuutensa. Sopimuskausi päättyy vuoden lopussa, mutta itse toiminta ei. Nuohousalan Keskusliitto on tehnyt nuohoojille työohjeet, joiden avulla tarkastustoiminta on valtakunnallisesti mahdollisimman yhdenmukaista. Huomiota on kiinnitetty erityisesti työturvallisuuteen. paikka EKS 121 EKS 124 EKS 125 RKS 107 RKS 31 Tieliikennepelastamisen työryhmä 2013 38 20 Liikennepelastus Tieliikenneonnettomuudessa pe lastajien ja ensihoitajien tulisi taata oma turvallisuutensa. Samoin ensin pitää puhua toiminnan sisällöstä ja vasta sen jälkeen rakenteista eli pelastuslaitosten lukumäärästä tai vastuutahosta. s. On turha puhua säästämisestä ilman palvelutason käsittelyä. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kehitetty tieliikennepelastamisen koulutusta. 42 Nuohoojat Hellan, uunin ja muiden tulisijojen sekä hormien tarkastustoiminta tehostuu. Vakava liikenneonnettomuus: Katkaistaan liikenne pelastustöiden ajaksi! Miehistö-/johtoyksikkö ennakkovaroittamaan tarpeeksi etäälle. Pelastustoimen palvelutasosta on keskusteltava
Hän toimii myös Paloilmoitinsuositusryhmässä ja Erhe-seurantahankkeen työryhmässä. Koskela on toiminut SPEK:ssä yli 20 vuotta paloilmoitintarkastajana ja paloturvallisuuden kouluttajana. marraskuuta. Pidän vuodessa viitisenkymmentä kurssia, joista tietylle kohderyhmälle räätälöityjä on toistakymmentä”, hän arvioi. Sähköalan koulutusja tutkimussäätiö on myöntänyt koulutuspalkintoja vuodesta 1996 lähtien. ”Viime vuosina kauttani on kulkenut 600– 700 koulutettua vuosittain. Hän kokee antoisimmaksi työssään sen, että siinä oppii itsekin uusia asioita. Uudessa paloasemassa on yli tuhat neliötä enemmän kuin vanhassa. Laajasta kontaktiverkostostaan saamansa ajankohtaisen tiedon lisäksi Koskela kouluttaa itseään myös alan messutapahtumissa. AJASSA Riihimäen Kirjauksessa seisoo nykyisin uudenuutukainen paloasema. ”Käyttäjät ja suunnittelijat ovat olleet siihen tyytyväisiä.” Kivipadon mukaan merkittävin uudistus vanhaan rakennukseen verrattuna ovat laajemmat tilat. Lisäksi Koskela on ollut mukana teknisenä asiantuntijana lukuisten ohjeiden, asetusten ja lakien valmistelutyössä. Vuonna 1999 tarkastuksen vapauduttua hän oli viiden vuoden työn tuloksena luonut SPEKille tarkastustoiminnan laatujärjestelmän sekä kouluttanut järjestön johdon ja työntekijät sen käyttäjiksi. Aseman rakennutti Riihimäen kaupunki, Riihimäelle entistä ehompi paloasema ja rakentaminen maksoi seitsemän miljoonaa euroa. Työuransa alkuvaiheessa hän toimi muun muassa sähkösuunnittelijana ja paloilmoitinliikkeessä huoltopäivystyksen, tuotekehityksen, tuotesuunnittelun, myynnin ja markkinoinnin tehtävissä asiakkainaan sähkösuunnittelijat. Työura jatkui teletuotteiden tuotepäällikkönä Asea Skandialla ja edelleen Suomen palontorjuntaliitossa – sittemmin SPEK – paloilmoitintarkastajana. 6 10 ·2014. Paloturvallisuuden asiantuntijalle koulutuspalkinto Sähköalan koulutusja tutkimussäätiön tämän vuoden koulutuspalkinto annettiin Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin turvallisuusasiantuntija Kari Koskelalle (vas.). Vanha paloasema kävi pieneksi sekä aseman henkilöstölle että kalustolle. ”Nykyään koulutuksen rooli ja merkitys on ymmärretty, mikä näkyy siinä, että koulutettavat ovat nykyään aiempaa motivoituneempia”, Koskela vertaa. Paloaseman yhteyteen rakennettiin erillinen varastorakennus, harjoitustorni ja melueste. Koskela perehdyttää myös pelastusviranomaisia ja sopimuspalokuntien henkilöstöä paloilmoittimen toimintaan. Kaksikerroksinen asema nousi paikalle reilun vuoden rakentamisen jälkeen. 62-vuotias Kari Koskela hakeutuu vapaaajallaan mökkeilyn lisäksi liikunnallisiin harrastuksiin, kuten hiihtoon, uintiin, maastopyöräilyyn ja lasketteluun sekä lumilautailuun. Koskela on kirjoittanut useita paloilmoittimeen liittyviä oppaita, joita käytetään oppimateriaalina SPEKin ja pelastusliittojen kursseilla. Tunnustus jaettiin SLO Oy:n nimikkorahastosta ja palkinnon luovutti SLO Oy:n toimitusjohtaja Mika Höijer. Palkinnon luovutti SLO Oy:n toimitusjohtaja Mika Höijer. Koskela jäi kuitenkin työskentelemään SPEKiin sähköturvallisuuden, paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen kouluttajana. Se vihittiin käyttöön 26. Hän on kehittänyt paloilmoitinkoulutuksen harjoittelumalleja paloilmoitinsimulaattoreille ja rakentanut liikuteltavat harjoitusvälineet. Palopäällikkö Mika Kivipato kertoo, että asema on jo kahden viikon aikana osoittautunut toimivaksi. ”Silloin 1950-luvulla siellä oli kaksi äijää töissä, nyt meitä on 15–16 siellä ympäri vuorokauden.” Nyt tilat ovat riittävät kaikille eri toiminnoille, kuten kalustoja suojahuollolle. Vuonna 2005 Inspecta osti SPEKin tarkastustoiminnot ja tarkastajat siirtyivät sen palvelukseen. Palkittu Kari Koskela on koulutukseltaan sähkövoimateknikko. Alakerrassa ovat ajoneuvosuojat, varusteja kalustohuoltotilat, henkilökunnan sosiaalihuoltotilat ja väestönsuoja, yläkerrassa toimistotilat, valmiushuoneet, oleskelutilat, kuntosali ja tekniikan vaatimat tilat. Mittatekniikan keskuksen (MIKES) akkreditointipäätöksen tarkastustoiminnalle SPEK sai 30.12.1998. Tämän vuoden koulutuspalkinto annettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin turvallisuusasiantuntija Kari Koskelalle
”Kävimme tutustumassa tuotteisiin ja totesimme, että ne ovat erittäin laadukkaita. Kehitämme myös myyntija ostotoimintaamme koko ajan”, Martiskainen sanoo. Nyt aloitamme tositoimin niiden myymisen.” Nilssonin mukaan yritykset täydentävät toisiaan yhteistyön kautta. Yrityksellä on toinen toimipiste Tampereen Lahdesjärvellä. Myös rakennuksen julkisivu uudistettiin ja sisäänkäynti vaihtoi paikkaa. Ihamäestä puheenjohtaja Pelastusjohtajien seuraavaksi puheenjohtajaksi on nousemassa Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Yhtiö on erikoistunut erilaisten turvallisuustuotteiden lisäksi niihin liittyviin koulutusja huoltopalveluihin. Yrityksillä on jo vuosien yhteinen taival. Perheyrityksellä on tytäryhtiö Finsatec Oy Säynätsalossa ja osakkuusyritys Tamrex Ohutuse Oü Virossa. Laajennus toi yritykselle 265 neliötä lisätilaa. ”Me olemme pidemmän aikaa etsineet myyntisortimenttiimme letkupesulaitteita, ja nyt päätimme yhdistää voimamme asiassa”, Turvata Oy:n toimitusjohtaja Mika Nilsson kertoo. Tamrex Oy on vuonna 1978 perustettu turvallisuustavaratalo, joka tuo maahan ja markkinoi paloja työturvallisuustuotteita yksityishenkilöille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Lähes 40-vuotias kotimainen yritys on laajentanut Lielahden-tilojaan kahdessa vaiheessa. Valinta tehtiin Kuntaliiton tiloissa pidetyssä kokouksessa ennen tämän lehden painoon menoa. Turvallisuustuotteiden maahantuoja Turvata Oy ja sammutusvesipumppujen valmistaja Veikko Nummela Oy tiivistävät yhteistyötään. Tamrexilla on nyt Lielahdessa yhteensä lähes 1200 neliömetrin tilat. Yhtiön aputoiminimenä on Yritysvaatemarkkinointi, ja sillä on ISO 9001:2008 -sertifioitu laatujärjestelmä. ”Tavoitteenamme on tuplata liikevaihtomme kymmeneen miljoonaan euroon seuraavien viiden vuoden aikana. Yritykset alkavat tuoda yhdessä Suomeen automaattisia letkupesulaitteita. Nyt yhteistyö saa uusia ulottuvuuksia. Tamrex sai tilaa kasvaa Paloja työturvallisuustuotteita maahantuova ja markkinoiva Tamrex Oy juhli uudistuneen myymälänsä avajaisia Lielahdessa Tampereella marraskuussa. Tänä vuonna Tamrex on seitsemän prosentin kasvussa, ja liikevaihto ylittää kuusi miljoonaa euroa. ”Toimitusjohtaja Iivari Kalliomäen kanssa tuli ajatus, jos alkaisimme yhteistyössä tuomaan niitä maahan, myymään ja jälkimarkkinoimaan.” Nilssonin mukaan sopiva tuotteiden toimittaja löytyi Ruotsista. Tamrex työllistää 24 henkeä. Pelastustoiminnan palvelualueen puheenjohtajaksi valittiin Pohjois-Savon Jukka Koponen ja tukipalveluiden puheenjohtajaksi Oulu-Koillismaan Petteri Helisten Valinnat tehdään kaksivuotiskaudeksi. Turvata on myynyt Veikko Nummela Oy:n Esteri-pumppuja. ”Veikko Nummela Oy:llä on hyvin vahva tekninen organisaatio, huolto-, palveluja konepajateollisuus. ”Saimme kovasti kaivattua lisätilaa sekä fyysiset puitteet myymälässä ja varastossa sille tasolle, että yrityksemme kasvukyky vastaa nyt kasvuhaluamme”, kertoo toimitusjohtaja Anne Martiskainen. Kuluvana vuonna yritys on tehnyt jälleen hyvää tulosta ja lisännyt henkilöstöä. Turvata ja Veikko Nummela tiiviiseen yhteistyöhön 10 ·2014 7. Edellinen puheenjohtaja oli Keski-Suomen Simo Tarvainen. He pystyvät tekemään osia, meillä on taas hyvin vahva myynti.” Turvatan asiakaskuntaa on koko pelastusala Suomessa sekä poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Parhaillaan teemme suuria uudistuksia verkkokauppaamme, jonka uusi versio julkaistaan ensi vuoden alussa
Opisto joutuu säästämään käytännön harjoittelussa ja tuntiopetuksessa. ”Rahoitus laskee kolmasosaan. Pelastusopistolla on edessään vakavaa vyönkiristämistä. Tälle vuodelle opisto sai koulutuksen varsinaisiin toimintamenoihin 11,1 miljoonaa, viime vuonna 11,6 miljoonaa. Siitä voi jo päätellä, mitä se vaikuttaa.” Myös valtion myöntämä kehysrahoitus vähenee. Sitä leikataan hallituksen päätöksellä vuosittain puoli prosenttia. ”Siinä on kysymys todella isoista rahoista”, rehtori Mervi Parviainen sanoo. Savonia-ammattikorkeakoulu leikkaa tukeaan Pelastusopistolle yli miljoonalla eurolla. Miljoonasäästöt syövät opetusta Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto Mervi Parviainen on huolissaan erityisesti kädentaitojen opetuksesta Pelastusopistossa tulevaisuudessa. Summaa on laskettu usean vuoden ajan, ja vuonna 2017 tuki tulee olemaan vain 740000 euroa. Ensi vuonna rahaa tuntiopettajien palkkaamiseen on vain 50 prosenttia aikaisemmasta. Lisäksi opisto vähentää tuntiopettajien määrää. 8 10 ·2014. Opisto joutuu karsimaan radikaalisti etupäässä käytännön harjoittelua. Aikaisemmin Savonia on tukenut pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelmaa 2,1 miljoonalla eurolla vuosittain. ”Emme voi tehdä asioita samalla tavalla kuin aikaisemmin. Erityisesti se vaikuttaa käytännön opetukseen harjoitusalueella. Se tarkoittaa, että opisto joutuu säästämään, ja säästöjä haetaan esimerkiksi karsimalla käytännön opetusta. Myös kehysraha pienenee puoli prosenttia vuodessa. Opiston saamaa kehysrahaa ja Savoniaammattikorkeakoulun rahoitusta ollaan vähentämässä huomattavasti. Joudumme tarkkaan arvioimaan esimerkiksi sitä, mikä on riittävä harjoitusten määrä, koska entisiä määriä ei enää pystytä toteuttamaan”, Parviainen kuvaa
”Olen itse kovin huolissani kädentaidoista. Tämä linkki on nyt uhattuna.” Huoli kädentaidoista Parviainen sanoo, että käytännön harjoittelu ja tuntiopettajien määrä opetuksessa ovat ainoita asioita, joista opisto voi karsia. Käsin tekeminen on korostunutta kaikissa tutkinnoissa”, Parviainen sanoo. Ollaan toki säästetty ja leikattu opetuksessa ja menoissa, mutta ne säästöt ovat sen verran pieniä, etteivät ne ratkaise sitä koko hommaa. Sen huolen me täällä jaamme opiskelijoiden sekä henkilökunnan kanssa.” Työryhmä selvittää parhaillaan, pitäisikö päällystökoulutus siirtää Savoniasta Poliisiammattikorkeakouluun. 10 ·2014 9. ”Minun mielestäni se ei riitä, että saa todistuksen, vaan pitää myös tietää, mitä todistuksen takana on. Ainakin vuoteen 2017 saakka mennään näillä kuvioilla”, Parviainen sanoo. Itsenäistä opiskelua on yhä enemmän. Käytäntö joudutaan opettamaan ja työntekijöitä perehdyttämään tavallista enemmän työpaikalla, koska opiskelijat eivät saa koulutusta opistossa. ”Kun mietitään meidän kustannusrakennettamme, suurimmat kustannukset tulevat henkilökunnasta ja tiloista. Meidän täytyy leikata sieltä, missä me voimme säästää.” Opiskelijan kannalta säästöt vaikuttavat siten, että kirjatentit lisääntyvät ja tuntiopetus vähenee. Jokuhan opettamiseen ja perehdyttämiseen joutuu paneutumaan jossakin vaiheessa.” Parviaista huolestuttaa erityisesti se, saavatko opiskelijat riittävät valmiudet työelämään. ”Työryhmä työskentelee ensi vuoden loppuun saakka, siitä ei ole odotettavissa mitään nopeaa apua. ”Toki, jos tilanne menee niin pahaksi, ettei saada päällystökoulutusohjelman rahoitusta ratkaistua, niin joudumme tilanteeseen, ettemme voi ottaa ollenkaan uusia opiskelijoita.” Tyhjentävätkö säästöt Pelastusopiston käytävät. ”Millainen säästö loppujen lopuksi sitten on, on oma kysymyksensä. Myös harjoitusalueen käyttö on uhattuna. ”Tämä on huono homma siinä mielessä, että tuntiopettajat ovat tuoneet toisaalta käytännön tietoa meille, toisaalta vieneet meiltä sitä kentälle. Hän uskoo, että käytännön harjoittelun väheneminen tuo painetta työpaikoille. Käytännön harjoittelu ja tuntiopettajien määrä opetuksessa ovat ainoita asioita, joista Pelastusopisto voi karsia. Opisto ei ainakaan toistaiseksi aio ryhtyä karsimaan opiskelijoita, sillä henkilöstöja tilakustannukset pysyvät samoina
”Parhaillaan selvitetään Kari Tolvasen vetämässä työryhmässä ratkaisua sisäisen turvallisuuden rahoitukseen. Esko Koskinen korosti myös talouden merkitystä. ”Ollaan oikeasti ammatillisesti. Hyvä johtaminen on myös vuorovaikutustilanne. Näin perustettiin työhyvinvointihanke. Eläkeikä nousee, työelämä kiristyy, tarvitaan enemmän työpanosta vähemmällä henkilöstöllä. Lähdetään terveenä eläkkeelle”, Koskinen sanoi. Professori Marja-Liisa Manka painotti, ettei työhyvinvointi ole mitään akkojen hommaa. Se tarkoittaa, että henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja viihtyy työssään.” Työhyvinvointiryhmän puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen huomautti, että pelastustoimen työpaikoilla tulee käyttäytyä, kuten aikuisessa työyhteisössä kuuluu. ”Paljon on tapahtunut ja menty eteenpäin; aloitettu uusia asioita ja kevyin hallinnollisin toimenpitein.” Tärkeää on Koskisen mukaan se, että hyvät käytänteet tulevat kaikkien käyttöön valtakunnallisesti. Kun keskuskunnissa on menossa yhteistoimintaneuvottelut, niin pidä siinä huolta työhyvinvoinnista”, Pukkinen sanoi. Sisäiseen turvallisuuteen ei pelastusylijohtajan mukaan ole lisärahoitusta odotettavissa, vaan joudutaan laskemaan palvelutasoa. ”Tämän pitää olla osa arkista työtä. ”Työhyvinvointi on tärkeässä asemassa. Se luo omat haasteensa alalle. P elastusylijohtaja Esko Koskinen muisteli lähtölaukausta hankkeelle, kun hänen edeltäjänsä totesi alalle tarvittavan positiivista sykäystä negatiivisen eläkepäätöksen jälkeen. Työhyvinvointi voisi olla arvo. Työhyvinvoinnista keskusteltiin Pelastusopistossa järjestetyssä seminaarissa, jossa todettiin, että hyvälle alulle saadut asiat pitää saada jatkumaan koko pelastustoimessa. Muutoin joku muu täyttää turvallisuustyhjiötä. Rehtori Mervi Parviaisen mielestä työhyvinvointi ja johtaminen liittyvät toisiinsa. 10 10 ·2014. ”Työhyvinvointi on kahden kauppa. Työnantajalla ja työntekijällä pitää olla sama ajatus työhyvinvoinnista. Hyvä johtaminen on kannustavaa sparraamista ja tukemista. Asenne ratkaisee.” Asenteet muuttuneet Työurista puhuttiin myös paneelissa, jossa palomies Niki Haake puhui pelikentästä, jossa Työhyvinvointi tärkeä osa arjen työtä Tekstit ja kuvat: Esa Aalto Pelastustoimen työhyvinvointihanke polkaistiin käyntiin sen jälkeen, kun valtioneuvosto päätti nelisen vuotta sitten, ettei palomiesten eläkeikää muuteta. Kestävän rahoitusratkaisun vastineeksi on tultava myös muutoksia rakenteisiin ja toimintatapoihin.” Koskinen korosti myös alan yhteistä sitoutumista strategiaan. Työhyvinvointiin liittyy paljon muutakin kuin kehityskeskustelut ja työurakysymykset.” ”Valitettavasti elämme taloudellisesti hankalaa aikaa
Pelastusopiston yliopettaja Jari Vähäkainu huomautti, että muutostilanteessa on syytä asettua sen työntekijän asemaan, jolta terveyden pettämisen takia viedään tärkeä työ, kuten pelastussukellus. Samalla työntekijöiden urat pitenevät”, Manka huomautti. Silloin innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat, myös asiakkaisiin.” Manka painotti esimiehen roolia ja vastuuta yhteisöllisyydestä. Täydennyskoulutus järjestelmällisemmäksi Ismo Huttu korosti täydennyskoulutuksen paremmasta organisoimisesta pelastuslaitoksissa. ”Määritellään mitä organisaatio tarvitsee ja sen mukaan määritellään täydennyskoulutustarve”, Mervi Parviainen sanoi. Siihen velvoittaa työterveyshuoltolakikin. Hän ei enää ollut savusukelluskelpoinen. Sen avulla saadaan myös huolella täytetyt vahinkoilmoitukset. ”Eikä se ole mitään akkojen hommaa. Puuttumisrajat ovat käytössä harvoissa pelastuslaitoksissa. Työterveyshuollon ja pelastuslaitosten yhteistyötä pitää hänen mukaansa kehittää ja työterveyshuollossa tarvitaan myös pelastustoimen tuntemusta. ”Muutoksessa koetaan pelkoa, vihaa, surua ja lopulta myös iloa. ”Vielä Myllyniemen raportissa annetuissa vastauksissa nelisen vuotta sitten ei todettu omaa vastuuta tässä yhteydessä, mutta nyt työhyvinvointikyselyssä näin jo todettiin. ”Ei mennä pelkästään henkilöiden omien halujen mukaan. ”Ei ole kovin onnistunut järjestelmä”, Alanko ja paneelin puheenjohtaja, Varsinais-Suomen pelastuspäällikkö Mika Kontio sanoivat. Vain siten voidaan myös pitää huolta ammattitaidon ylläpitämisestä. Firefit-järjestelmä on muun muassa tuonut tähän muutoksen”, työhyvinvointiryhmään kuulunut Niki Haake totesi. Jaakko Pukkinen (vas.) ja Esko Koskinen korostivat työhyvinvoinnin merkitystä pitkän työuran varmistajana. Sen jälkeen päästään nopeammin iloon.” Palopäällikkö Kari Alanko kertoi, miten Varsinais-Suomessa on järjestetty uusia töitä, kun työntekijä ei enää kykene entiseen työhön. Askareet hoidetaan yhdessä. Täydennyskoulutus on kiinteä osa urapolkua.” Esko Koskinen muistutti myös koulutuksen johdonmukaisuuden merkityksestä. Keskusteluissa todettiin myös tarve esimiesten testaamiseen ja osaamisen todentamiseen. Nyt ei enää ole isoa väkeä käymässä keskusteluja, vaan asiat saadaan hoidettua helpommin.” Varsinais-Suomessa on 54 työtehtävää, joihin voidaan sijoittaa henkilö, kun vanha työ ei enää onnistu. Ei ole akkojen hommaa Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta kiteytti työhyvinvoinnin töiden sujumiseen. Kiusaamisen takia menee resursseja hukkaan ja henkinen väkivalta vie toimintakyvyn.” Manka toivoi lisää myönteisyyttä työpaikoille ja silloin innostus tarttuu. 10 ·2014 11. Esimieheen voi luottaa ja hän kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti. Kädet puuskassa oltiin. Tarvitaan myös yhdenmukaiset käytännöt koko maassa. Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu muistutti, että yksittäisellä palomiehellä on myös vastuu fyysisen kunnon huolehtimisesta. Tilanne on kummallinen.” Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala toivoi parempaa yhteistyötä työntekijöiden ja sopimuspalokuntalaisten kanssa. Työelämän kehittämisen asiantuntija Merja Rusanen Kuntatyönantajista sanoi, että sairauspoissaolojen hallinnassa tärkeää on seuranta ja varhainen puuttuminen. ”Johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle. peli onkin muuttunut sekä yhteisten sääntöjen merkityksestä. Ylipalomies Antti Oja (vas.), paloesimies Timo Aaltonen ja palomies Jukka Heikkilä viihtyvät samassa vuorossa Mellunkylän pelastusasemalla Helsingin pelastuslaitoksella. ”Se on raja, jonka palvelutasomme sallii.” Sen jälkeen on Alangon mukaan tarkasteltava kaikki siihen asti sijoitetut, ja arvioitava, onko heistä joku kykenevä siirtymään takaisin. Kujala esitti myös tapaturma-asiamiehiä pelastuslaitoksiin. ”En usko, että laki auttaa, mutta tarpeen vaatiessa sekin. Paavo Tiitta muistutti, että työyhteisössä hyvinvoivien hymynaamojen joukkoon on saatava mukaan myös pahoinvoivat ruttunaamat. Alanko kertoi kuuden vuoden takaisesta aloituksesta, kun 40-vuotiaalle palomiehelle etsittiin uusi työ. ”P3:n osaamistesti on olemassa ja sitä on käsitelty kumppanuusverkostossa”, Satakunnan pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski totesi ja muistutti yleisesti osaamisen kehittämisen tarpeesta. ”Emme tarvitse vain ahkeria, älykkäitä ja terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä.” ”Eurooppalainen työn terveyden ja turvallisuuden tutkimus osoitti, että työn uudelleenorganisointi tai epävarmuus ovat suurimmat stressin syyt.” ”Kunnallinen liikelaitos voi vähentää kustannuksiaan merkittävästi, kun se panostaa työkykyjohtamiseen. Esimiesten pitää puuttua ajoissa erityisesti pelko ja viha-vaiheeseen. Kun kuulee opiston ruokajonossa haukuttavan, ettei pelastusjohtaja enää luota, kun panee täydennyskoulutukseen, niin se hämmästyttää ja suututtaa. Hyvä työyhteisö on olennainen osa työhyvinvointia, sillä yhdessäoloaikaa kertyy palomiehen työssä paljon. ”Avauskeskusteluissa oli mukana iso porukka luottamusja terveydenhuoltohenkilöitä eikä työnantajan edustajakaan tiennyt miten oikein toimia. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja KeskiSuomen urapolkumallissa arvioidaan työkykyä liikennevalomallilla; vihreä sallii kaikki työt, keltainen suojaparina toimimisen, useimmiten kuljettajana ja punainen edellyttää uusien töiden etsimistä raskaimpien pelastustehtävien sijaan. Kuva: Kimmo Kaisto
Pidin kovasti työstäni.” ”Nykyiseen työhöni voin sanoa joutuneeni. Tulevaisuudessa teen liikuntaohjelmia ja ravitsemusohjelmia henkilöstölle.” ”Työhöni kuuluu olla mukana asiantuntijana työterveyshuollon kehittämisessä ja yhteistyössä. Toiminnan alkuvaiheessa kävin koulutuksia testauksiin liittyen ja tein alkuvuosina paljon kuntotestejä. Vertailun vuoksi pelastustoimelta vaaditaan 7,5 miljoonan euron säästöä. Minulle tuli noin 15 vuoden palvelun jälkeen selän kanssa ongelmia, jotka johtivat leikkaushoitoon sekä pitkäaikaisen kroonisen kivun kautta uudelleen koulutukseen. Seuraavana kehittämistavoitteenani on perehtyä työhyvinvoinnin kenttään laajemmin ja luoda yhtenäisiä käytäntöjä ja mittaristoja sen kehittämiseksi. Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula muistutti, että pelastustoimessa työkyvyttömyyden takia menetetään 15 miljoona euroa. Nykyisin koordinoin testauskäytänteitä ja jatkokoulutan itseäni tämän tehtävän mukaisesti. FireFit -testaus oli vielä uutta ja pelastuslaitos halusi ottaa sen mukaan päivittäiseen tekemiseen.” ”Työtehtäväni on monipuolistunut lähtötilanteesta merkittävästi. Kouluttamisessa annettujen eväiden hän totesi usein kokevan muutoksen työyhteisön perinteissä kiinni olevista tavoista. Työkenttä oli haastava ja miellyttävä eikä tarvinnut miettiä, onko työssä tarpeeksi haastetta vai ei. Keski-Suomen pelastuslaitoksella työhyvinvointisuunnittelijana työskentelevä Esa Vauhkonen on 49-vuotias perheellinen mies. Nikula painotti palomiehen ydintehtävää nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Savon riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta toi esille eräänä hyvänä työkaluna pelastustoimen ja ensihoidon riskienarviointityökalun PERAn. Niki Haake huomautti myös, että työhyvinvointiselvityksen ulkopuolelle on rajattu työn kannalta keskeiset asiat: työaika, koulutus ja palkka. Ensihoidon ja pelastustoimen yhteen nivoutuminen on tärkeää.” ”Kun haluamme edistää yhteistä hyvää, toivomus olisi, että voisimme yhteisesti päättää ja sitoutua asioiden kehittämiseen.” ”Kaikilla on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisessä; niin työntekijöillä kuin johdollakin. Kim Nikula ei ottanut kantaa työaikakysymykseen, mutta totesi kaikenlaisen vuorotyön olevan epäterveellistä. Esko Koskinen pohti yleisesti työaikaisen koulutuksen tukemista ja totesi työajasta, ettei pelastustoimessa tehtävä vuorokautinen työaika ole kenellekään terveellinen. Olen käynyt Personal trainer koulutuksen sekä käyn parhaillaan ravintovalmentajan koulutusta.” ”Tarkoituksenani on tukea henkilöstön toimintakykyä ja selviytymistä mahdollisimman laaja-alaisesti. Paloalan hän aloitti kesämiehenä Kanta-Hämeessä. 12 10 ·2014. ”Välittävä asenne koko organisaation tasoilla on tärkeää. Jos asenteemme ovat väärät, emme pääse eteenpäin.” ”Yksin emme pääse kovinkaan pitkälle vaan yhteisessä tekemisessä on voimaa. ”Ihmisten laaja-alainen koulutus tulee myös huomioida.” Työhyvinvointi on yhteistyötä ja sitoutumista Työhyvinvointisuunnittelijat Esa Vauhkonen (vas.) ja Jorma Hämäläinen tekevät paljon yhteistyötä. ”Hakeuduin ensin lääkintävahtimestarisairaankuljettajan koulutukseen ja siitä suoraan pelastajan opintolinjalle juuri avattuun Valtion pelastuskouluun.” ”Valmistuttuani pääsin töihin ensin Äänekosken palolaitokselle ja myöhemmin Jyväskylän palolaitokselle.” ”Ensihoidon muutoksen yhteydessä työkenttäni oli pääosin hoitotasoinen ensihoito ja pidin yllä vesisukeltajan taitojani. Hän muistutti myös, ettei rahalla voi kaikkea ostaa. Koulutusjohtaja Pekka Rantala muistutti, että koulutuksella valmennetaan nykyiset opiskelijat, jotka ovat työelämässä vielä 2050-luvulla. Tietysti työrukkasta saatetaan tarvita luotaessa jotain uutta toimintamallia, mutta työhyvinvoinnin edistäminen on loppujen lopuksi yksinkertaisista asioista kiinni. Tällä sektorilla olen vielä alussa.” Työhyvinvoinnissa ja sen edistämisessä Vauhkonen pitää tärkeimpänä välittävää asennetta, yhteistoimintaa ja sitoutumista. ”Kokemuksella työnantajalta saadusta tuesta on yhteys siihen, uskooko vastaaja pääsevänsä terveenä eläkkeelle nykyisestä työstään.” Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaha Pekka Vänskä puolestaan huomautti, että johtamista vaikeuttaa, kun esimies ei halua profiloitua työhyvinvoinnin vaarantajana. Sitä on kehitelty Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja nyt pilottihankkeessa on mukana kahdeksan pelastuslaitosta. Sen sijaan palkkaus sovitaan yleisten työehtosopimusten mukaan. Aina ei tarvita massiivisia rahallisia satsauksia kun peruspelisäännöt ovat selvät ja kunnioitetaan kaikki toisiamme ihmisinä”, Esa Vauhkonen sanoo. Työkyvyttömyyden takia menetetään miljoonia Mika Kontio kertoi havainnon valtakunnallisesta työhyvinvointikyselystä. ”Millainen on tulevien soteja muiden ratkaisujen jälkeen tulevaisuuden pelastuslaitos ja millaisia osaajia se tarvitsee.” Jaakko Pukkinen korosti Paloluotsin merkitystä koulutuksen huomioimisessa. ”Voidaanko näitä ratkaista ilman, että pelastustoimi valtiollistetaan”, hän kysyi. Kuntien eläkevakuutus (Keva) lähti minua uudelleen kouluttamaan ja päädyin sairaanhoitaja amkkoulutukseen.” ”Valmistuttuani esitin työnantajalleni kysymyksen: onko teillä käyttöä minun työpanokselleni ja sitä kautta muodostui työhyvinvointisuunnittelijan työ
Vastuu hyvinvointiin liittyvissä asioissa on koko työyhteisöllä. Mäntyharjun palokuntanuoriin liityin kymmenvuotiaana ja 18 vuoden ikäisenä huomasin olevani kesätöissä palolaitoksella." "Kuopion palolaitoksella kävin alueellisen koulutuksen ja valmistuin palomieheksi vuonna 1986. Työnantajan tehtävänä on kehittää ja luoda toimintamalli jonka avulla tuetaan työssä jaksamista nykyisien käytäntöjen lisäksi." "Pelastuslaitoksilla tulisikin olla työhyvinvointia ja terveysliikkumista edistävä työryhmä, jonka vastuulle työyhteisön hyvinvointiasiat kuuluvat. Työnantajan tulee ennakoida henkilöstön työkykyyn liittyviä valmiuksia ja riskejä. Lisäksi työnkuvaani kuuluu seurata ja ohjata henkilöstöä fyysisen toimintakykyyn sekä työhyvinvointiin liittyvissä asioita." "Tärkeänä näen verkostoitumisen esimerkiksi työterveyshuoltojen sekä toisten pelastuslaitosten välillä. Toimin myös pelastuslaitoksella kakkostason vesisukeltajana vuoteen 2013 saakka. Pidän tärkeänä yhteistyötä eri yhteistyötahojen ja pelastuslaitoksien välillä muun muassa henkilöstön työurahankkeita koskien", Jorma Hämäläinen sanoo. Isäni Veikko Hämäläinen otti minut mukaan puolivakinaisen palokunnan viikkoharjoituksiin Mäntyharjulla. Työnantajan velvollisuus on tarkkailla henkilöstön työssä kuormittuvuutta ja jaksamista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa." "Tärkeänä pidän, että työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa." "Henkilöstön oman vastuun ymmärtäminen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on tärkeää. Hyvänä esimerkkinä pidän yhteistyötä Keski-Suomen pelastuslaitoksen työhyvinvointisuunnittelijan Esa Vauhkosen kanssa. Palopäällystöpäivät – näköalapaikka tulevaisuuteen Katso ja ilmoittaudu: www.sppl.fi Palopäällystöpäivät 2015 Tampere 19.–21.3.2015 Sattuma johdatti Jorma Hämäläisen, 49, työhyvinvointisuunnittelijaksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Testaajan työtä oli kaavailtu työurapolkuna palomiehille, joiden työkyky olisi rajoittunut. Alan töitä hänellä on takana jo melkein 30 vuotta. Paloesimieskurssin kävin Pelastusopistolla 2006–07. Häneltä olen saanut hyviä vinkkejä oman työni kehittämiseen tulevaisuudessa." "Pelastusalan ja ensihoitajien työ on fyysisesti ja henkisesti varsin kuormittavaa. Siihen vaikuttavat esimerkiksi kuntoliikunta ja ravitsemus", Hämälainen korostaa. Kaikilla on vastuu työhyvinvoinnista 10 ·2014 13. Itsellänikin oli ollut pientä vaivaa lonkkanivelen sekä selkäni kanssa. Lähihoitajaksi valmistuin 2004 ja sairaanhoitajan opinnot ovat Mikkelin ammattikorkeakoulussa hieman kesken." "Pohjois-Karjalaan pelastuslaitoksella käynnistettiin Firefit-testaustoimintaa vuoden 2013 alkupuolella. Hetken asiaa mietittyäni päätin ottaa haasteellisen työtehtävän vastaan. "Kiinnostukseni paloalaan heräsi pienenä poikana. "Päämääränä on, että työhyvinvointi nähdään työpaikalla osana jokapäiväistä toimintaa ja johtamista. Palomiehen virkani muutettiin työhyvinvointisuunnittelijan viraksi." "Firefit-testaustoiminnan lisäksi teen myös polkupyöräergonomi-testausta henkilöstölle. Lisäksi olen käynyt monia paloalan koulutuksia, esimerkiksi paineilmalaitehuoltajaja puomitikaskurssin. Pelastusjohtaja Jorma Parviainen kysyi kiinnostusta lähteä vastamaan Firefit-toiminnasta pelastuslaitoksella
”Työhyvinvoinnissa toimiva työyhteisö on tärkein. Tekstit ja kuvat: Kimmo Kaisto 14 10 ·2014. En halua olla heikoin lenkki, jotta voin hoitaa oman tonttini. Lisätehtävät eivät saa olla muusta toiminnasta pois. Jos jollain on ollut selkäongelmia, on menty esimerkiksi keskusasemalle kuljettajaksi joksikin aikaa. Miehet eivät valita. Palomies Jukka Heikkilä, 29, on ollut alalla 8,5 vuotta. Otan oman paikkani ja jaksan tehdä sen työn, johon minut on palkattu. Heikkilä painottaa, että vastuu työhyvinvoinnista on työyhteisössä jokaisella. Aaltosen mielestä kynnyksen keskustella asioista työn arjessa pitää olla matala. ”Tärkeää on työyhteisön ja erityisesti oman työvuoron hyvä henki, joka ei ole itsestäänselvyys. Hyvä porukka ja mielekkäät työtehtävät antavat puhtia. Aaltosen mukaan ikähanketyöryhmä on tehnyt ehdotuksia vaihtoehtoisista tehtävistä, sillä kuljettajan hommia ei riitä kaikille. Hyvä johtamiskulttuuri näkyy ulospäin. Myös hyviä koulutuksia järjestetään. Nytkin söimme yhdessä tehdyn aterian.” ”Kerran vuodessa saamme rahaa tyhy-toimintaan eli työnantaja on talkoissa mukana. Väki myös vähenee koko ajan. Joka toinen vuosi 40 ikävuoden jälkeen tulee kutsu terveystarkastukseen röntgeneineen sekä puhallusja laboratoriokokeineen, Aaltonen kertoo tyytyväisenä. Ojan mielestä säännölliset kehityskeskustelut ja työterveyshuolto toimivat hyvin. Tehtävät lisääntyvät, väki vähenee ”On hyvä, että jo nyt nuorempana pidetään huoli fyysisestä toimintakyvystä. Poikkeavan työajan takia yhdessäoloa on palHelsingin pelastuslaitoksen Mellunkylän asemalla on haastatteluhetkellä töissä kolmosvuoro. Omalla työpaikalla puheyhteys toimii. Nyt yksi kaveri on menossa varikolle, Oja kertoo. On suunniteltu myös kuntoutusta ja muita tukitoimia. Meillä on lisäksi hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja pitää itsestä huolta. Mitä heille on työhyvinvointi. Työ on monipuolista. Kahdeksan vuoden aikana keikat ovat lisääntyneet ja pidentyneet ainakin sairaankuljetuksessa. Jukalla, Antilla ja Timolla on työvuosia yhteensä reilut 60, ja vielä pitäisi jaksaa pitkään. Haluan myös kehittää itseäni, jotta jaksan vielä pitkään.” Porukan nestorilla on saman verran työkokemusta kuin nuorimmalla ikävuosia. Myös työolojen pitää olla kunnossa, koska vietämme paljon aikaa asemapalveluksessa. Heikkilän mukaan omalla asemalla on paljon erityisosaamista muun muassa nostolavan, lääkeyksikön, konttien ja venetoiminnan takia. Ei ole mukavaa, jos tuntuu siltä, ettei hallitse työtehtäviään Esimiehenä kaikki lähtee omasta johtamisesta, käydyt kurssit eivät takaa hyvää lopputulosta”, Timo Aaltonen painottaa. hyvät työkaverit ja tehtävät Työhyvinvointi on monen summa, mutta tärkeintä ovat jon. Mietin, että miten jaksan 20 vuoden kuluttua, vaikka nyt meneekin hyvin”, Heikkilä pohtii. ”Uusia tehtäviä tulee myös riskienhallinnan ja valvonnan puolella. Huomatut epäkohdat pitää ottaa puheeksi saman tien. Paloesimies Timo Aaltonen, 51, on ollut alalla 29 vuotta. Mellunkylän asemalla työrajoitteisten määrä on jo maksimissaan kaikissa vuoroissa. Normivahvuus on 1+13, mutta harvoin luku on täysi. ”Jos työkyky on alentunut, olen itse velvollinen kertomaan siitä. ”Loppupeleissä kaikki työhön liittyvä vaikuttaa työhyvinvointiin, mutta tärkeimpiä ovat työtehtävät ja henki työyhteisössä.” Ylipalomies Antti Oja, 48, on työskennellyt alalla 25 vuotta
”Työhyvinvointi on yhteistyötä eri osapuolten välillä ja tavoitteena on pitää työntekijät terveinä sekä työkykyisinä koko työuran ajan”, kiteyttää aluepäällikkö Ari Hasanen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Hänen mukaansa työntekijän vastuulla on oman ammattitaidon ylläpito, terveydestä huolehtiminen, epäkohtiin puuttuminen ja omalta osaltaan viihtyisästä työympäristöstä huolehtiminen. Pienempiä ja suurempiakin epäkohtia on ratkaistu verrattain nopeasti, mutta huomattavia rahamääriä vaativat ratkaisut kestävät ymmärrettävästi kauemmin. Työnantajan tulisi jatkossa ottaa tarkempaan tarkasteluun työhyvinvointikyselyjen tulokset ja palautteet, Hasanen kertoo työnantajan roolista. Samoin työkykyä ja työssä jaksamista on seurattava. ”Työntekijöiden aloitteet ja esitykset käsitellään työyhteisössä. Tavoitteena on tehdä työtä turvallisessa ja viihtyisässä työpaikassa. Pelastuslaitoksen ikähanke on omalta osaltaan pyrkinyt parantamaan yhteyksiä työterveyshuoltoon, eri ikäisten fyysistä kuntoa seurataan paremmin, työuran kehitystä ja eri työaikamalleja kehitetään. Opas on ensiauttajina toimiville suunnattu opaskirja, joka vastaa nykyistä ensiauttajakoulutusta sekä ajankohtaisia hoitosuosituksia. alv) Ensiauttajan taskuopas.indd 1 6.11.2014 8:19:51 Palomies Jukka Heikkilä (vas.) ylipalomies Antti Oja (kesk.) ja paloesimies Timo Aaltonen viihtyvät samassa kolmosvuorossa Mellunkylän pelastusasemalla Helsingissä. Työhyvinvointi on yhteistyötä 10 ·2014 15. Koulutetut ensiauttajat kykeneät tutkimaan potilaan peruselintoiminnot sekä aloittamaan potilaan hoidon ennen ensihoitoyksiköiden saapumista. Asioista pitää voida puhua heti ja suoraan. 09 4761 1300 Tilaa myös Ensivastetoiminnan perusteet -opas, hinta 10,91 € (sis. Jokainen työntekijä pitäisi saada yhteisiin työhyvinvointitalkoisiin ja kaikki ne vaihtoehtoiset reitit, mitkä ovat käytössä työhyvinvoinnin edistämiseksi, tulisi kertoa jokaiselle.” Työnantaja tukee toimintaa omien mahdollisuuksin rajoissa ja kaikkiin ongelmiin tai epäkohtiin ei ole patenttiratkaisua. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Uutuus Ensiauttajan taskuopas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Hyvä työyhteisö ja mielekkäät työtehtävät ovat heidän mielestään olennainen osa työhyvinvointia. ”Työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yhteistoimintaa tulisi edelleen kehittää. Envivaste on osa hätätilapotilaan auttamisketjua. Tehtävät sitoivat Mellunkylän pelastusaseman yksiköitä huomattavasti pidempään, kun potilaita kuljetettiin ruuhkaisen keskustan läpi pohjoisesta etelään. Laitos tukee myös työvuorojen ja eri työpisteiden työhyvinvointipäiviä.” Hasanen määrittelee työhyvinvoinnin kokonaisuudeksi, jossa ovat mukana työnantaja, työntekijä, työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet. Opas soveltuu käytettäväksi operatiivisessa toiminnassa ensivastetehtävillä sekä ensiauttjakoulutuksessa opittujen asioiden omatoimiseen kertaamiseen. Ensivastetoiminnalla voidaan vaikuttaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan selviytymiseen lyhentämällä potilaan tavoittamisviivettä etenkin harvaan asutulla seudulla. Meripelastusseura, Suomen Punainen Risti ja SPEK, 2014, 136 sivua Hinta • 32 € (sis. Nyt uudistettu Malmin sairaala on avattu, ja se helpottaa toimintaa vaikuttaen myös työhyvinvointiin. Malmin sairaalan nelisen vuotta kestäneen remontin ajan suuri osa pohjoisen ja idän potilaista vietiin Marian sairaalaan
Valtakunnallisesti heitä on nyt noin satatuhatta, ja väestön ikääntyessä parinkymmenen vuoden päästä satoja tuhansia. Asukkaat itse joutuvat vastaamaan asioista, joihin heillä ei ole minkäänlaista kykyä”, Männikkö tiivistää. Männikkö vertaa vanhusten kotien paloturvallisuutta hoitolaitoksiin, joiden turvallisuuteen havahduttiin muutaman vakavan tulipalon jälkeen toistakymmentä vuotta sitten. Ei palokunta ehdi paikalle tarpeeksi nopeasti. Omakotitalossa on kaksi poistumisreittiä tulipalon varalta. Kysymyksen parissa on työskennellyt vuosia Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö. Männikön mukaan tämä luo uuden ongelman: yksityiskotien paloturvallisuus ei vastaa toimintakyvyltään merkittävästi alentuneiden henkilöiden tarvetta. Markku Suominen ei löytänyt huomautettavaa Ritva ja Timo Virtasen kodin paloturvallisuudesta. Siksi olemmekin ruvenneet käyttämään termiä pelastuslainsuojattomat.” Pelastuslainsuojattomat Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Janne Ruotsalainen Suomessa on tällä hetkellä satatuhatta itsenäisesti asuvaa, huonokuntoista vanhusta, joiden kotien paloturvallisuudessa on vakavia puutteita. Samaan aikaan kun hoitolaitosten turvallisuus on kohentunut, yhteiskunnassa on alettu tukea ajatusta, että vanhusten pitäisi pärjätä omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi Maaningalla palvelutalon tulipalossa menehtyi viisi ihmistä vuonna 1999. Onnettomuuksien jälkeen paloturvallisuutta parannettiin, eli asukkaiden alentunutta toimintakykyä alettiin kompensoida erilaisin turvalaittein. ”Vaikea dementia, rollaattori.” ”Herra on muistisairas, rouvalla huonot jalat, eivät kykene auttamaan toisiaan.” ”Skitsofrenia, ei puhu.” ”Lonkka leikattu, ei pysty liikkumaan ilman apua.” ”Sokea, ei palovaroitinta.” N ämä ovat Pirkanmaan pelastuslaitoksen luonnehdintoja omissa kodeissaan asuvista, huonokuntoisista vanhuksista. Hän painottaa, että asukas, oli hänen kuntonsa millainen tahansa, pelastuu kotinsa palosta vain silloin, jos pystyy poistumaan paikalta tarpeeksi nopeasti. Pelkästään Tampereella tällaisia vanhuksia on vähintään satoja. Kuinka ikäihmiset selviävät, jos heidän kodissaan syttyy tulipalo. Lainsäädäntö ei huomioi tätä paloturvallisuuden määrittelyssä. ”Ei meitä mikään muu pelasta. Pirkanmaan pelastuslaitos kehittää keinoja auttaa. Nyt esimerkiksi noin 3000 suomalaisessa hoitolaitoksessa on sprinklerit. Ulko-oven lisäksi myös terassin kautta pääsee turvaan. ”Kun ihmiset jäävät asumaan omaan asuntoonsa, alentuneen toimintakyvyn kompensaatiota ei ole huomioitu millään lailla. 16 10 ·2014. Henkilöt, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut, eivät pysty poistumaan
Meillä ei ole muistisairauksia, ja kuntoni on välttävä, vaikka olenkin kokenut kolhuja”, Timo Virtanen, 82, kertoo. Tällainen hanke on ollut esimerkiksi Caverion-sammutusjärjestelmä, joka palkittiin syyskuussa Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnolla. Lisäksi kodista toiseen kiertäessä olisi hyvä olla mukana vaikka paristoja palovaroitinta varten, että asian saa heti hoidettua”, hän pohtii. Esimerkiksi Tampereen kotihoito käyttää järjestelmää. Järjestelmän kehittivät Männikkö sekä turvatekniikka-asiantuntija Jukka Suoja. Kaupungin kotihoito käy avioparin luona kerran päivässä, muun ajan he pärjäävät kahdestaan. Kun pariskunta oli vielä terve, he liikkuivat paljon. Omakotitalossa on kolme palovaroitinta ja kaksi sammutuspeitettä. Sitten lähdin pakoon”, hän nauraa. Ritva Virtanen sulatti rasvaa liedellä ja unohti hetkeksi koko asian, kun meni olohuoneeseen katsomaan tv-uutisia. Vain sammutusjärjestelmä pelastaa Konkreettisia asioita iäkkäiden paloturvallisuuden parantamiseksi on tehty jo, ja erityisesti Pirkanmaalla on vireillä useita aiheeseen liittyviä hankkeita. Naapurukset tuntevat toisensa hyvin ja auttavat toisiaan niin paljon kuin pystyvät. Lisäksi häntä vaivaavat kihti, astma ja sydänongelmat. Menin keittiöön ja nokkelana ihmisenä laitoin liesituulettimen päälle, että palo leviää hormiinkin. Caverion-laitteiston suhteen moni käytännön asia on toistaiseksi auki: kuka laitteiston ja sen asennuksen maksaa, sekä milloin ja minkä tahon päätöksellä järjestelmä saadaan yksityisiin asuntoihin. Pelastuslaitoksen vastuulla on tällä hetkellä myös Pirkanmaan turvallisuusklusterissa käynnissä oleva laajempi kokonaishanke nimeltä Iäkkäiden henkilöiden asumisen paloturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen. Ritva Virtanen, 80, liikkuu suurimman osan ajasta pyörätuolin avulla, sillä hänellä on reuma, jota hän on sairastanut lähes 25 vuotta. ”Jos puhutaan turvallisuuden vaatimuksista, hyväksytäänkö se, että vain hyvällä tuurilla voi selviytyä?” Pelastuspäällikkö Seppo Männikkö toivoo, että vanhusten kotien paloturvallisuus nousisi pian julkiseksi puheenaiheeksi. Molemmat sairastavat diabetesta, ja Timo Virtasella on lisäksi ollut virtsarakon syöpä. Hankkeen alla on käynnissä monenlaisia eri projekteja, mutta merkittävin niistä on kansainvälisen RAI-arviointijärjestelmän soveltaminen siten, että sillä voitaisiin arvioida ikäihmisen toimintakykyä tulipalotilanteessa ja sen jälkeen hankkia koteihin tarvittavia turvajärjestelmiä. ”Ihmettelin, kun olohuoneeseen rupesi tulemaan savua. Jos tulipalo syttyisi, ulko-oven lisäksi myös terassinoven kautta voisi poistua. ”Meillä asiat ovat kuta kuinkin niin hyvin kuin voi olla. Pariskunnan mielestä kotonaan asuvien vanhusten paloturvallisuuden kartoittaminen on erittäin hyvä asia. ”Paloturvallisuuden kannalta tärkeintä on, että me olemme tajuissamme”, Timo Virtanen sanoo. Timo Virtanen tosin on huolissaan siitä, saavatko viranomaiset vanhuksia kuitenkaan lopulta sisäistämään turvallisuusasioita. Virtanen on vaimonsa omaishoitaja. Nyt pelastuslaitos kehittää yhdessä kotihoidon kanssa omiin tarpeisiinsa soveltuvaa, RAI-arviointiin liittyvää menetelmää, joka Timo ja Ritva Virtanen ovat asuneet omakotitalossaan Tampereen Korkinmäessä siitä lähtien kun talo rakennettiin, eli vuodesta 1967. ”Sen kun näkisi, että tämä kokkaa”, Ritva nauraa ja katsoo miestään. Isompaa huomautettavaa ei tuolloin löytynyt. RAI-järjestelmä on yleisesti käytetty hoitohenkilökunnan apuväline sen arviointiin, millaisia palveluita heidän iäkkäät asiakkaansa tarvitsevat. Naapurit ovat paras turva 10 ·2014 17. ”Vanhuksilla on muistisairauksia ynnä muuta. Hän painottaa, että vanhusten asuminen kotonaan niin, että koteihin asennetaan paloturvallisuutta lisääviä laitteita, tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin laitoshoito. Pariskunnalle on sattunut yksi läheltä piti -tilanne, mutta sekin tapahtui silloin, kun he olivat vielä nuoria ja terveitä. Järjestelmän avulla arvioidaan laajasti vaikkapa henkilön kykyä selviytyä päivittäisistä kotiaskareistaan, hänen kognitiivisia kykyjään ja liikkumiskykyään. Talvella he hiihtivät pitkiä lenkkejä, ja salilla tuli käytyä pari tuntia kerran viikossa. Timo Virtanen oli lähistöllä, ehti ajoissa paikalle ja sai palon sammumaan. Männikön mukaan laitteisto maksaa 5000–7000 euroa per asunto. Useimmiten he syövät tyttärensä tekemiä, esivalmistettuja aterioita. Männikkö sanoo, että kaikkein huonokuntoisimpia vanhuksia voi auttaa oikeastaan vain sammutusjärjestelmä. Pariskunta ei juurikaan laita itse ruokaa, joten kokkaamisesta ei koidu palovaaraa. Kaikki naapurustossa yhtä lapsiperhettä lukuun ottamatta ovat eläkeläisiä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen projektityöntekijä Markku Suominen vieraili vuosi sitten kotihoidon mukana Virtasilla tarkastamassa talon paloturvallisuuden. Suurimman turvan pariskunnalle tuo tiivis naapuriyhteisö. ”Minun kohdallani se lopetti aktiiviliikunnan”, hän pahoittelee
”On jo linjattu, että pelastuslaitoksen kotikäynnit ovat käytäntö kotihoidon kanssa”, Männikkö sanoo. ”Meillä on hyvä vauhti päällä. ”Toistaiseksi on määrittelemättä, millaisen vanhushoivan yhteiskunta takaa. Työtä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä viranomaisten yksittäisarviointeina, koska ikäihmisiä on niin paljon. Tavoite on luoda toimintamallit, arviointimenetelmät ja tekniset ratkaisut, joilla kotihoidon asiakkaiden paloturvallisuus taataan. Kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn arviointia on kehitetty. Hän arvioi esimerkiksi henkilön asumisolosuhteita, elintapoja, toimintakykyä ja asunnon turvallisuutta. On kättä päälle sovittu, että tästä lähtien et tupakoi sängyssä vaan keit tiön pöydän vieressä. Sammutusjärjestelmä huonokuntoisimmille, muille esimerkiksi liesivahti”, Männikkö kuvailee. Neljäsosa ei todennäköisesti pääse ulos, ja loput selviävät, jos heillä on onnea. Turvallista asumista iäkkäille Hankkeen tavoite on jalkauttaa paloturvallisuuden osaaminen Tampereen kaupungin kotihoidon päivittäiseen toimintaan. Suomisen tuntuma on, että noin neljäsosalla kotonaan asuvista vanhuksista on hyvät mahdollisuudet selvitä tulipalosta ulos hengissä. Työ alkoi noin vuosi sitten, ja tähän mennessä Suominen on käynyt noin 300 kodissa. Pelastuslaitoksen päämäärä on saada paloturvallisuus kiinteäksi osaksi RAI-järjestelmää, jolloin iäkkäiden paloturvallisuutta olisi helppo parantaa käytännön tasolla. Pirkanmaan turvallisuusklusterissa on jatkettu automaattisen huoneistokohtaisen sammutuslaitteiston tuotekehitystä yhteistyössä Caverion Oyj:n kanssa. Suominen arvioi, että merkittävä ongelma kodeissa on liika tavara. ”Sillä perusteella määritellään jatkossa hänen palvelutarpeensa. Kun se nousee keskusteluun, ei kukaan voi olla eri mieltä tämän tarpeellisuudesta.” ”Räikeimmät tapaukset tietysti jäävät mieleen. Jos on ikänsä tupakoinut, ei sitä lopeta, vaikka käskisin. Tampereen kotihoidolla on noin 2500 vanhusasiakasta. Sekin on askel eteenpäin”, Suominen kertoo. ”Seuraava isompi askel on tehdä Markun 300 käynnin otannasta tilastoanalyysi, jonka jälkeen sitten kerätään dataa edelleen lisää ja jatketaan analyysin tekemistä”, Jouni Honkanen kertoo. 18 10 ·2014. ”Se on hirvittävä työmäärä, mutta nyt saamme arvion ilman mitään lisätyötä. Usein sitä on niin paljon, ettei mahdu liikkumaan, vaikka hätätilanteessa pitäisi päästä nopeasti pois.” Pääsääntöisesti kodit ovat siistejä. Suominen pyrkii korjaamaan turvallisuuteen liittyviä ongelmia jo käyntiensä aikana ja ohjeistamaan talojen asukkaita. ”Tavaraa kertyy iän myötä. Ikäihmisten perhehoidon kehittämishankkeen (Tampereen Pekka) tuloksena ikäihmisten perhehoito vakiinnutettiin osaksi kaupungin ikäihmisten palveluja. Jatkossa luomme yhdessä painetta päättäjiin ja rahoittajiin.” RAI-järjestelmän kehittämisessä ovat mukana Pirkanmaan pelastuslaitoksen projektipäällikkö Jouni Honkanen ja projektityöntekijä Markku Suominen. Lähde: Seppö Männikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos ”Räikeimmät tapaukset tietysti jäävät mieleen. Hän tarkistaa esimerkiksi palovaroittimet, valaisimet ja sähkölaitteet. Sitä ei kuulu hyväksyä”, Seppo Männikkö painottaa. Honkanen työstää RAI-indeksin paloturvallisuusosaa Suomisen kentältä keräämien tietojen perusteella. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos. Tiiviissä yhteistyössä Tampereen kotihoidon kanssa on alettu kehittää RAI-arviointiin perustuvaa menetelmää, jolla asukkaan toimintakykyä tulipalotilanteessa voitaisiin ennakoida. Yksikin muistisairas lämmitti asuntoa silitysraudalla”, hän kertoo. Ohjelmistoon rakennetaan pieni lisäosa joka antaa sinne syötetyistä tiedoista myös paloturvallisuusindeksin”, Männikkö kertoo. Arviointiin on kehitteillä matemaattinen kaava, joka kertoo, kuinka paloturvallinen henkilön koti on. Siihen tarjotaan eriasteisia ratkaisuja. kuvaa henkilön toimintakykyä tulipalotilanteessa. Hankkeen tulokset tänä vuonna ja tulevat toimenpiteet: Kotihoidon henkilöstön ja perhehoitajien täydennyskoulutukset asumisen paloturvallisuusriskien arvioimiseksi ovat jatkuneet vuoden 2014 aikana. Yksikin muistisairas lämmitti asuntoa silitysraudalla.” Markku Suominen on usein törmännyt kotikäynneillään paloturvallisuutta vaarantaviin tavararöykkiöihin. Tampereen kaupungin kotihoidon henkilöstö on innokkaasti mukana kehittämässä näitä asioita. 300 kotia kartoitettu Markku Suominen kiertää Tampereen kotihoidon asiakkaiden kodeissa arvioimassa paloturvallisuutta ja asukkaiden kykyä selviytyä tulipalosta. Hän korostaa, että vanhusten kotien paloturvallisuuden pitäisi nousta yleiseen keskusteluun, jotta valtakunnallisella tasolla herättäisiin tekemään päätöksiä siitä, kuinka paloturvallisuutta parannetaan. ”Iäkkäät ihmiset ovat usein sellaisia, että he tietävät kaiken, mutta tapoja on vaikea muuttaa. ”Jos puhutaan turvallisuuden vaatimuksista, hyväksytäänkö sitä, että vain hyvällä tuurilla voi selviytyä
Tässä hän testaa Virtasten kodin palovaroitinta.. Markku Suominen on kiertänyt 300 pirkanmaalaiskodissa kartoittamassa paloturvallisuutta
Tieliikennepelastamisen työryhmän puheenjohtajana toimii asemamestari Ville Ala-Kokko Viitasaarelta. Siihen liittyy oikeaoppista kaluston käyttöä ja työturvallisuutta. ”Nyrkkisääntönä on, että pyritään aina varmistamaan oma työturvallisuus. ”Liikennettä pitää varoittaa hyvissä ajoin erityisesti, jos onnettomuuspaikka sijaitsee mäen alla tai mutkan takana. Esimerkiksi yhdistelmärekan pysähtymismatka voi olla satoja metrejä liukkaalla kelillä. Tämä merkitsee myös onnettomuusrisOnnettomuuspaikka on pelastajalle vaarallinen Teksti ja kuvat: Mika Rinne Kahden rekan nokkakolari Muuramessa, jossa toisen rekan kuljettaja jäi puristuksiin hyttiin. Sen vuoksi kannattaa ottaa käyttöön lisäresursseja varoittamaan liikennettä.” Auton ankkurointi tärkeää Raskaan liikenteen määrän odotetaan lisääntyvän Keski-Suomen pääteillä. Palomies Samu Kemppi on tieliikennepelastamisen kouluttaja Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Hänen mukaansa onnettomuustilanteessa suurin vaara on muu liikenne, sillä usein onnettomuuspaikan ohi ajetaan lujaa. Joka talvi seisova jono aiheuttaa lisäonnettomuuksien uhkaa. Koulutuspäivän aikana henkilöautosta pelastamista käydään läpi teoriassa ja käytännössä. ”Koulutuspaketissa on esimerkiksi erilaisia kaavioita ajoneuvojen sijoittamisesta erikokoisissa onnettomuuksissa. Työryhmään kuuluva palomies Samu Kemppi kouluttaa tieliikennepelastamista Seppälän paloasemalla Jyväskylässä. Pelastuslaitoksen tieliikennepelastamisen työryhmä on valmistanut yhden päivän kestävän koulutuspaketin, jonka on läpikäynyt tänä vuonna noin sata laitoksen kouluttajaa. Koulutus painottuu aluksi henkilöautopelastamiseen ja myöhemmin raskaan kaluston pelastustoimintaan. 20 10 ·2014. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos. Ennakkovaroittamispaikka on syytä olla riittävän kaukana onnettomuuspaikasta. Pääteillä pelastusyksikkö jätetään vinoon siten, että mikäli siihen törmää auto, niin se kimpoaa ojaan.” Kemppi muistuttaa, että liikenteen ohjaukseen pitää kiinnittää huomiota. Jono voi muodostua niin pitkäksi, että sinivilkut eivät näy jonon hännille. Tarvittaessa tieliikenne katkaistaan kokonaan ja ohjataan kiertotielle. Huomiota on kiinnitetty erityisesti työturvallisuuteen. Rekka tulee ankkuroida onnettomuuspaikalla ja hytti stabiloida ennen kuin kuljettaja irrotetaan esimerkiksi ketjuvetomenetelmällä. Liikenteen ohjaajalla tulee olla heijastinliivi, viestintävälineet ja riittävä valaistus. Esimerkiksi Nelostien rekkaliikenne kasvaa huomattavasti, jos Äänekoskelle rakennetaan biotuotetehdas. Viitasaaren asemamestari Ville Ala-Kokko toimii Keski-Suomen pelastuslaitoksen tieliikennepelastamisen työryhmän puheenjohtajana. Jokainen onnettomuus on tietenkin omanlaisensa, joten toimintamalleja pitää osata yhdistää ja soveltaa tositilanteessa,” Ala-Kokko tähdentää. Onnettomuuspaikalle ajettaessa autot sijoitetaan onnettomuuspaikan puoleiselle kaistalle siten, että voidaan työskennellä niiden suojassa. Tämän jälkeen kouluttajat saavat teoriapaketin, jonka avulla he pystyvät vetämään kolmesta neljään harjoitusta omissa palokunnissaan. Koulutuksen tarkoitus onkin lisätä työntekijöiden tietoja ja taitoja tieliikennepelastamisessa. Ajonopeuksia voidaan hillitä yksiköisen sijoittumisella sekä kartioilla ja liikennehidasteilla. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kehitetty tieliikennepelastamisen koulutusta. Tieliikenneonnettomuudessa pelastajien ja ensihoitajien tulisi taata oma turvallisuutensa
Sammuta ajovalot auton ollessa vasten liikenne%ä, tällöin sinivilkut näkyvät paremmin. Välineistöön kuuluvat hyvät hydrauliset pelastusvälineet, nostotyynyt, tukitangot ja työtaso. Sijoi%uminen onne%omuuspaikalle Liikenne ohjataan onne%omuuspaikan ohitse. Verhoilut pitäisi avata, jotta varmistetaan mistä kohdasta olisi turvallista leikata. Muistetaan kultainen tun?. ”Asennetaan airbag-suoja ja pysytellään poissa niiden laukeamissektorilta. Miehistön ensitoimenpiteitä onnettomuuspaikalla ovat: liikenteenohjaus, potilaiden hoitaminen, ajoneuvojen syttymisen estäminen ja virrattomaksi tekeminen. Pelastustyössä on tärkeää löytää akku ja panokset. Pelastustoiminnan johtajan pitää selvittää onnettomuustyyppi, onnettomuudessa osallisena olevat ajoneuvot, altistuneiden henkilöiden lukumäärä, onko joku vielä ajoneuvoissa sisällä, ja onko onnettomuudessa mahdollisesti osallisena vaarallisia aineita. Yksikönjohtaja tiedustelee kohteen a antaa tilannekuvan muille viranomaisille movi-1 puheryhmässä. Havainnekuvat: Samu Kemppi, Keski-Suomen pelastuslaitos. Tukitangolla estetään hytin liikkuminen alaspäin. Po?laiden kokoamis-. Ilman näitä toimenpiteitä on tapahtunut niin, että rekka on lähtenyt valumaan kesken pelastustöiden”, Kemppi kertoo. ”Ensihoitajat ovat lisänneet kypärän, silmäsuojien ja heijastinliivien käyttöä. Petrattavaa on vielä viiltosuojakäsineiden käytössä. Po?laiden kokoamis-. Vakava liikenneonnettomuus: Katkaistaan liikenne pelastustöiden ajaksi! Miehistö-/johtoyksikkö ennakkovaroittamaan tarpeeksi etäälle. Tässä paikantamisessa meillä on apuna pelastuskortti ja CRS-ohjelmisto. Ala-Kokko neuvoo kiinnittämään huomiota myös ajoneuvojen nykytekniikkaan. Ambulanssit sijoittuvat sairaalan puolelle onnettomuuskohdetta. Ajoneuvojen ankkurointi on tärkeää. kohde. ”Potilaan luokse ei voi mennä, jos auto on vaarassa kaatua. Onnettomuuspaikalle saavuttaessa Kemppi painottaa tiedustelun merkitystä. 10 ·2014 21. Esimerkiksi henkilöauton liikkuminen voidaan estää pyöräkiiloilla tai kuormaliinalla tilanteen mukaan. kien lisääntymistä, johon varaudutaan koulutuksen lisäksi kalustolla. Raskaat pelastusyksiköt sijoittuvat onnettomuuskohteen molemmille puolille kohteen suojaus ja lyhyt selvitysmatka). Kempin mielestä työskentelytaso on ehdoton työväline raskaan kaluston pelastustyössä, sillä rekan kuljettaja on hytissään noin kahden metrin korkeudella. Muun muassa näillä keinoilla luodaan edellytykset turvalliselle pelastustoiminnalle,” Ala-Kokko toteaa. Yksikönjohtaja tiedustelee kohteen ja antaa tilannekuvan muille viranomaisille movi-1 -puheryhmässä. Myös rekan hytin ankkurointi lisää työturvallisuutta. Raskaat pelastusyksiköt sijoittuvat onnettomuuskohteen molemmille puolille (kohteen suojaus ja lyhyt selvitysmatka). Kemppi muistuttaa, että ajoneuvon syttymisen varalta ensihoitajien pitäisi ottaa esille käsisammutin. paikka RKS 151 Tieliikennepelastamisen työryhmä 2013 EKS 121 Ambulanssit sijoittuvat sairaalan puolelle onnettomuuskohdetta. Nosta valomasto ja valaise onne%omuus-. Ilman näitä toimenpiteitä painava hytti voi kaatua pelastajien päälle.” Omat suojavarusteet kuntoon Tieliikennepelastamisen teema on esillä myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämisissä ensihoitajien koulutuksissa, joissa pelastuslaitoskin on mukana. ”Hytti pitää stabiloida, sillä se saattaa irrota rungosta törmäyksen voimasta. On myös tärkeää varmistaa riittävä kaluston ja henkilöstön määrä. Joskus heidät on laitettava pukemaan suojavarusteet päälleen.” Monesti ambulanssi on onnettomuuspaikalla ennen muita pelastusyksiköitä. Miehistön ensitoimenpiteitä onnettomuuspaikalla ovat: liikenteenohjaus, potilaiden hoitaminen, ajoneuvojen syttymisen estäminen ja virrattomaksi tekeminen. Hytin ylöspäin ja sivulle liikkuminen estetään sitomalla se runkoon kiinni. Ajoneuvon asento ja olosuhteet vaikuttavat pelastustoimintaan. Hälytysajoneuvot sijoi%uvat onne%omuuskaistalle. Sijoi%uminen onne%omuuspaikalle Ambulanssit valmiina kulje%amaan. Ensihoitajien pitäisi tiedostaa pelastustyön aikaiset riskit. Mikäli raskasajoneuvo on pyörillään tiellä, niin käsijarru laitetaan päälle ja pyöräkiilat asetetaan paikoilleen. Kempin visiona on, että raskaan kaluston operointiin tarvittava kalusto on sijoitettu siten, että yksiköt tavoittavat kohteen viimeistään noin puolessa tunnissa. Kempin mukaan varusteiden käytössä on parantamisen varaa. paikka EKS 121 EKS 124 EKS 125 RKS 107 RKS 31 Tieliikennepelastamisen työryhmä 2013 Aluksi onnettomuuspaikalla huomioidaan oma työturvallisuus sijoittamalla ensimmäinen yksikkö (RKS151) suojaamaan onnettomuuskohdetta. Aluksi onnettomuuspaikalla huomioidaan oma työturvallisuus sijoittamalla ensimmäinen ksikkö (RKS151) suojaamaan onnettomuuskohdetta
Tämän lisäksi ilman lastia ollut tukkirekka oli törmännyt VAK-ajoneuvoon. Paikalle hälytettiin Jämsän, Jämsänkosken VPK:n, Korpilahden VPK:n sekä Jyväskylän yksiköitä. marraskuuta hälytyksen suureen tieliikenneonnettomuuteen Valtatie 9:lle. 22 10 ·2014. Varmistui, että siinä oli yli 30000 litraa ferrisulfaattia, joka on syövyttävä neste. Päivystävä päällikkö (P2), Jyväskylän paloasemalla vuorossa ollut palomestari (P3) sekä vapaavuorosta hommiin rientänyt palomestari tukivat Manteretta (P34) etsimällä muun muassa tietokannassa olevaa tietoa säiliöauton kuormasta. Säiliörekan kuljettaja selvisi vahingoittumattomana ja pääsi omin avuin ohjaamosta pois ennen tukkirekan törmäystä. Tukkirekan kuljettaja sai lieviä vammoja törmätessään säiliöautoon ja hänet vietiin terveyskeskukseen tarkastettavaksi. ”Tilanne vaikutti aluksi todella pahalta. ”Toiminta helpottui kun selvisi, että kemikaalin suurin vaaratekijä pelastustyöntekijöille oli aineen syövyttävyys. Vasteen mukaan paikalle hälytettiin myös rajavartiolaitoksen helikopteri, joka peruttiin, koska sille ei ilmennyt tarvetta. Kaatuneen vetoauton säiliössä oli vuotoja. Säiliövuoto saatiin nopeasti tyrehdytettyä kiristämällä vuotavien miesluukkujen kansia. Ferrisulfaattia käytetään juomaja jäteveden käsittelyssä epäpuhtauksien poistoon. Tiedusteluja erikoistyövaiheessa käytettiin paineilmalaitetta ja kemikaalitai roiskesuojapukua, jonka lisäksi palosuoja-asua. Hätäkeskus määritteli hälytyksen suureksi säiliörekan vaarallisen aineen (kauppanimi PIX 105) vuoksi. Yhteensä onnettomuuspaikalla oli 12 pelastuslaitoksen ja kaksi ensihoidon yksikköä. Onnettomuuspaikka sijaitsi noin neljä kilometriä Jämsästä Jyväskylän suuntaan. Kaikeksi onneksi suuremmalta onnettomuudelta vältyttiin. Se padottiin hiekalla, imeytettiin absoliin ja neutraloitiin kalkilla,” Mantere kertoo. Aineen K-numero on 3262 ja vaaran tunnusnumero 80. Hieman kello yhden jälkeen yöllä tulleen hälytyksen alkutiedot kertoivat seuraavaa: vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvo; kärry katollaan, nuppi kyljellään, tukkinut koko tien, säiliöperävaunu kaatunut ojaan. Alueella käytettiin henkilösuojaimia. Tietokannasta ja onnettomuuspaikalta saatujen tietojen perusteella todettiin, että kemikaalin välitön vaaran alue on 10–25 metriä. Valtatie suljettuna pitkään Kemikaalin siirron ja onnettomuuspaikan raivaustöiden takia Valtatie 9 oli suljettuna pitSäiliörekka nurin, tukkirekka perään Suuronnettomuus lähellä Teksti ja kuvat: Mika Rinne Kaatuneeseen säiliöautoon törmännyt tukkirekka ja säiliöautosta vuotanut syövyttävä aine työllistivät pelastajia Keski-Suomessa. Jämsän toiminta-alueen päivystävä palomestari Markku Mantere sai 27. Säiliöstä ehti vuotamaan tielle muutamia satoja litroja ferrisulfaattia. Ensimmäisenä tulivat mieleen mahdolliset henkilövahingot, liikenteen pysäyttäminen sekä kohteen lähestyminen ja eristäminen, sillä ei ollut varmuutta säiliöauton kuormasta,” Mantere kertoo. Meidän ei tarvinnut eristää laajaa aluetta, eikä ollut pahoja henkilövahinkoja
Pelastustoiminta lopetettiin kello 13.50. Lähin säiliöauto, johon onnettomuusauton kemikaalia voitiin pumpata, oli Kuopiossa. Jämsänkosken paloaseman kemikaalin pump pauk seen soveltuva turbiinipumppu nopeutti säiliöiden tyhjennystä. Säiliörekka kaatui törmäyksessä. Lisäksi oli onni onnettomuudessa, että vuotaneella kemikaalilla ei ollut vaarallisempia ominaisuuksia. Kolarista ei myöskään aiheutunut tulipaloa ja vakavammilta henkilövahingoiltakin vältyttiin tällä kertaa. Läheltä piti -tilanteita on ollut” Onnea onnettomuudessa Säiliöiden tyhjennyksen aloittamista jouduttiin odottamaan. Säiliöauto Kuopiosta ja pumppuauto Jämsänkoskelta saapuivat onnettomuuspaikalle kello 6.30 tienoilla. 10 ·2014 23. kään, ja liikenne ohjattiin kiertotielle. Liikenteen sujuva ohjautuminen kiertotielle varmistettiin tukkimalla valtatie huomiovilkuilla varustetulla kuormaja pakettiautolla. Onnettomuuspaikalle saapunut ylikonstaapeli Raimo Rihkajärvi Jämsän poliisista kertoi, että hän on yleisesti huolissaan autoilijoiden välinpitämättömyydestä onnettomuuspaikalla työskenteleviä kohtaan. Tukkirekka on jo siirretty pois onnettomuuspaikalta. Pelastustoimet sujuivat olosuhteisiin nähden hyvin,” Mantere summaa tapahtunutta. Sen jälkeen Destia puhdisti ja korjasi vaurioituneen tien. ”Onneksi tukkirekalla ei ollut puulastia mukana, koska silloin se olisi aiheuttanut pahaa jälkeä. Valtatie 9 saatiin liikennöitävään kuntoon noin kello 16. Nosto siirtolavetille kesti vielä noin tunnin verran. Poliisi ohjasi liikennettä alkuvaiheessa, myöhemmin tehtävää jatkoi Destia. Tulevaisuuden pakettiauto on täällä – ja se täyttää kaikki kuljetustarpeesi Aivan uusi pakettiauto • Huippuluokan ajomukavuus • Luokkansa voimakkain moottori (205 hv) Iveco maahantuonti ja myynti: Iveco Finland Oy, Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo Suurasiakasmyynti: Raimo Haavikko, p. ”Ennen autoilijat hiljensivät vauhtia ohittaessaan onnettomuuspaikan, mutta liikennekulttuuri on muuttunut ja nykyisin ihmiset eivät malta hiljentää aina edes sinivilkkujen kohdalla, vaan ajavat kovaa vauhtia ohi. Tyhjennys ja säiliöperävaunun nosto jatkuivat puolille päivin. +358 45 320 7704, s-posti: raimo.haavikko@iveco.com Korpilahden VPKn Joonas Kivelä ohjaa liikennettä Jämsän onnettomuuspaikalla
Vauhkoontuneita sonneja on lähes turha yrittää saada hallintaan. Kymmenen vuoden aikana palomiesten eläinosaaminen on parantunut huomattavasti. ”Sonnimullikat ovat oikeasti vaarallisia. Kun esimerkiksi teurasauto ajaa kolarin, onnettomuuspaikalta pelastajia vastaan voi juosta vauhkoontuneita sonnimullikoita, jotka pitäisi saada mahdollisimman nopeasti hallintaan, etteivät ne aiheuta lisäonnettomuuksia. Eivät ne meidän kimppuun käy, mutta ovat peloissaan ja paniikissa, kuten hevosetkin. Ne ovat erittäin suuri työturvallisuusriski. ”Kun mullikka painaa tuonne metsään, annetaan mennä vain, se jäljestetään jossain vaiheessa.” Jälkikoirien kanssa ajaminen on oikeastaan ainoa ratkaisu saada kiinni karanneet eläimet. Palomiehet käsittelivät yli tuhatta kalkkunaa ja saivat puutteellisen hygienian takia kampylobakteerin. E läinkuljetusonnettomuudet ovat yleensä hektisiä tilanteita. 24 10 ·2014. Palokunnalla kun on tapana lähteä vähän soitellen sotaan.” Heti alkuvaiheessa pelastuslaitos aloittaa liikenteenohjauksen molempiin suuntiin. Pystyykö hän sitten hankkimaan meille korvaavan eläinlääkärin, on taas toinen juttunsa.” Eläinlääkärin tehtävä on päättää paikan päällä, mitkä eläimet hätäteurastetaan ja mitkä jatkavat matkaansa. Ensinnäkin palokunnan tulisi mennä liikenneonnettomuuspaikalle hitaasti ja rauhallisesti, etteivät pelästyneet ja siksi arvaamattomat eläimet säikkyisi lisää. Pelastustyöt jatkuivat vuorokauden. Eläimet menevät todella nopeasti todella pitkälle paniikissa”, sanoo ylipalomies ja eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitokselta. Nurmisen mukaan helpoin pelastettava liikenneonnettomuudessa on siipikarja, olivatpa ne mitä lintuja tahansa. ”Aika rajuja tilanteita ne ovat. Eläinlääkäri tarvitaan paikalle yleensä aina, mutta usein häntä voi joutua odottelemaan. Palokunnat ovat varautuneet eläintehtäviin eri tavoin, ja toisilla saattaa olla jopa mukanaan aitoja, joista voi rakentaa tilapäisen aitauksen. Sieltä varmaan löytyvät varmaan ne ikävimmät tehtävät”, Nurminen kuvailee. Ne pyritään saartamaan esimerkiksi Eläinkuljetusonnettomuus on pelastajille vaikea paikka Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Sirpa Ala-Rämi ja Kimmo Kaisto Eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen. ”Hygienian kanssa täytyy vain olla äärettömän tarkka.” Vaikeimmasta päästä taas ovat suuret eläimet. Hänellä on yleensä myös paras tieto siitä, mistä kannattaa hankkia korvaava eläinkuljetus.” Päätöksen eläinten lopettamisesta voi tehdä eläinsuojelulain perusteella kuka tahansa, mutta yleensä asiasta päättää poliisi tai eläinlääkäri. Uusien onnettomuuksien riski on suuri, kun vauhkoontuneet eläimet ryntäilevät tiellä. Vuonna 2011 kalkkunoita kuljettanut teurasauto ajoi myöhään illalla ojaan liukkaalla, pimeällä tiellä. ”Se ei yleensä onnistu sormia napsauttamalla. Jos onnettomuus on tapahtunut maaseudulla, hyvässä tapauksessa lähistöllä on laidun, jonne eläimet voi ajaa. Niitä voidaan yrittää ajaa suuntaan, jossa niistä on vähiten haittaa. Prioriteetti on pelastaa ensin ihmiset, jonka jälkeen voidaan keskittyä eläimiin. ”Eläinlääkärillä on ehdottomasti paras asiantuntemus eläinten senhetkisestä tilasta. Onnettomuuspaikalta karanneet eläimet pitää jäljittää ja koota yhteen paikkaan. ”Aikaisessa vaiheessa on viisasta esimerkiksi laittaa äänimerkit kokonaan pois, koska ne pelottavat eläimiä lisää. Jos eläinlääkäri on samaan aikaan esimerkiksi hankalassa poikimisessa, hän ei sieltä lähde mihinkään
En tiedä, että tällaista olisi tapahtunut miesmuistiin. Nurminen arvelee, että Suomessa on tällä hetkellä 50–60 palomiestä, jotka ovat käyneet eläinpelastuskurssin. Sinne ei missään tapauksessa mennä likaisina, ja tässä on nyt se pointti. Myös laumaviettiä voidaan käyttää hyödyksi. Nurminen painottaa, että eläinten pelastaminen on oma erikoisalansa, johon miehistöä pitäisi kouluttaa. Paikalle tullut eläinlääkäri tarkasti joka ainoan linnun ja päätti, mitkä hätäteurastettiin ja mitkä lähtivät edelleenkuljetukseen. ”Ne ovat aika herkkiä paikkoja meillekin, mutta olemme vastaavissa tilanteissa myös ihmisten kanssa, meidän pitää pystyä käsittelemään nekin tilanteet ihan yhtä lailla.” Kalkkunoiden pelastaminen vei palomiehet tiputukseen 10 ·2014 25. Voin vain kuvitella, että siellä otetaan hanskat pois kädestä ja voileipä lasketaan vaikkapa haalareille, jos istutaan auton astinlaudalla. ”Hevonen voi esimerkiksi tulla kaatuneen trailerin pienestä etuovesta ulos raamit kaulassa, jos oven menee varomattomasti avaamaan.” Eläintaidot vaihtelevat laitoksittain Palomiesten kouluttaminen eläinonnettomuuksien varalle vaihtelee paljon pelastuslaitoksittain. Autossa oli 1134 kalkkunaa, valtava määrä, josta menehtyi muutamia satoja. Mikään ei pysynyt miesten sisällä, he menettivät useita kiloja painoaan. Eivät onnettomuudet nyt niin harvinaisia ole Kehä Aluepalopäällikkö Risto Rajala, Satakunnan pelastuslaitos: ”Kalkkunoita kuljettanut rekka-auto suistui ojaan marraskuussa 2011. Esimerkiksi Helsingin laitoksella ei Nurmisen arvion mukaan ole yhtään palomiestä, joka ei olisi käynyt nelipäiväistä eläintenpelastuskurssia. Henkilöt, joka huolsivat itsensä paloasemalla eivät sairastuneet. Tämä on enimmäkseen kenttäarviota, ja perustuu mielestäni faktoihin siitä, kuka sairastui ja kuka ei. Tilannepaikalla itsensä huoltaneilla hygienia ei ollut mahdollista. Kun paloasemalle mennään, likaiset haalarit, saappaat ja käsineet riisutaan niille erikseen tarkoitettuun paikkaan, joka on yleensä pesuhallin päässä. He eivät osallistuneet ruoanlaittoon, käyttivät heille erikseen tarkoitettua wc:tä, elintarvikkeita ei säilytetty samassa jääkaapissa kuin muiden ja niin edelleen. Ensimmäinen palokunnan yksikkö vapautui vasta seuraavana aamuna kello kuusi. Ihmisillä on paljon kotieläimiä, tuotantoeläimiäkin löytyy. kallioleikkaukseen tai vastaavaan paikkaan ja rauhoittelemaan ruoalla. ”On tajuttu, kuinka paljon helpommalla keikoista selvitään, kuinka paljon turvallisemmin voidaan tehtävät suorittaa, kun tiedetään mallit, kuinka tulisi toimia.” Monissa pelastuslaitoksissa tuotantoeläinten käsittelyä käydään harjoittelemassa maatiloilla. Tältä oltaisiin vältytty, jos hygieniasta olisi pidetty parempaa huolta ja hengityssuojaimet olisivat olleet käytössä. Tilanne on joka tapauksessa parempi kuin vielä esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Huolto paloasemalla ei varmaan aina ole mahdollista, mutta jos se on, sitä tulisi käyttää.” III:n toisella puolella. Tilannepaikalla se tosin on varsin hankalaa. Tätä tietynlaista eristystä jatkui joitakin viikkoja. Alkuvaiheessa taudinaiheuttajaksi haettiin salmonellaa, koska oireet viittasivat siihen. ”Sekään ei ole helppoa hanskat kädessä, sammutuslaitteet päällä, kun hevonen pelkää laitteen suhinaa.” Nurminen muistuttaa, että tiloilla vierailu opettaa palomiehille myös paikallistuntemusta, josta voi olla hyötyä, jos onnettomuus tapahtuu. Kalkkunat olivat kaikki kyllä salmonellavapaita, mutta miehistä osa sairastui silti varsin vakavasti, niin vakavasti, että joutui keskussairaalaan tiputukseen. Laumaeläimet varsinkin pyrkivät toistensa seuraan.” Vauhkoontuessaan myös hevonen voi aiheuttaa vaaraa pelastajille ja tienkäyttäjille. Onnettomuuksiin on pakko varautua.” Palomiesten eläinosaaminen on parantunut juuri koulutuksen ansiosta. Tehtävä tuli meille kello 22.32 ja oli todella pitkäkestoinen. Tapaus opetti, että hengityksen suojaamiseen kiinnitetään ilman muuta huomiota ja yleensäkin hygieniaan. ”Onnettomuuden jälkeen on tajuttu, mitä kaikkea puuttuu, ettei osata oikein sitä tai tätä, ja asia on ehkä laitettu sitä kautta kuntoon.” Nurminen ei itse ole ollut mukana yhdenkään liikenteessä sattuneen tuotantoeläinonnettomuuden pelastustöissä, omien sanojensa mukaan onneksi. Tässä tapauksessa ei voida puhua niiden jahtaamisesta, ne olivat hyvin rauhallisia. Mikä eläin tahansa laskee alleen tuossa tilanteessa, joten ulostetta ja verta oli vähän siellä sun täällä. Kaikki itsensä tilannepaikalla huoltaneet eivät sairastuneet, mutta joka ainoa, joka yleensäkin sairastui, oli huoltanut itsensä tilannepaikalla. Palomiehillä oli perusvarusteet, kypärät, saappaat, hanskat ja haalarit, mutta mitään erityistä hengitystai muuta suojainta ei käytetty, koska erikseen kysyttäessä sanottiin, ettei sellaista tarvita. Syy löytyi, muttei heti. Minun tietoni mukaan ne eivät aiheuttaneet mitään ylimääräistä hässäkkää. Osa kalkkunoista oli vapaana suistuneen auton ulkopuolella, mutta jostain kumman syystä ne eivät lähteneet karkuteille, vaan ikään kuin odottivat, että pistäkää nyt ihmeessä joku meidät takaisin sinne kuljetuslaatikkoon. Sitten tuli tieto, että miehissä on kampylobakteeri. Sairastuneita oli viidestä kymmeneen, ja heistä kaksi tai kolme joutui tiputukseen. Heti alkuvaiheessa päivystävä pelastusviranomainen kysyi, tarvitaanko mitään erityistä suojautumista. Sen perusteella hommaa lähdettiin sitten tekemään. Vastaan Pohjois-Satakunnan pelastustoimesta ja päivystysalueen toiminnoista Satakunnan pelastuslaitoksessa, ja aloin omassa roolissani ihmetellä, kun miestä alkaa pudota kuin heinää. Sen jälkeen siirrytään hallin kahvipöytään, muttei ilman, että kädet on pesty, tai että ollaan sillä tavalla siistin näköisiä, että voidaan mennä yhteisiin sosiaalitiloihin. ”Siihen on pikkuhiljaa herätty. Vastaus oli, ettei tarvita, koska nämä kaikki ovat salmonellavapaita. Maatiloilla palomiehet harjoittelevat esimerkiksi hevosten hakemista pilttuusta täydessä varustuksessa. ”Yleensä eläimet haluavat kuitenkin olla kimpassa. Tämä oli erittäin poikkeuksellinen tilanne. Siinä sitten epäpuhtauksien siirtyminen sisuskaluihin on enemmän kuin mahdollista. Keli oli hyvin sumuinen, näkyvyys oli lähes nolla. ”Heidän tehtävänsä on ollut viedä asiaa eteenpäin, ja he taas ovat kouluttaneet omaa väkeään.” Usein paikkakunnalla sattunut eläinonnettomuus on saattanut havahduttaa pelastuslaitoksen kouluttamaan väkeään vastaisen varalle. Miehet, jotka sairastuivat, olivat poissa muusta työyhteisöstä, ja kun he palasivat takaisin töihin, teimme tiettyjä toimenpiteitä Kankaanpään paloasemalla
UATP-kiertue luotiin tällaisia tilanteita varten. Koulutuksen päärahoittaja on ollut Palosuojelurahasto. Teksti: Saku Rouvali Kuva: Markku Haikonen Uusi autotekniikka vaatii pelastajalta perehtymistä Pirkanmaan pelastuslaitoksen edustajat tutustuvat uutta tekniikkaa sisältäviin autoihin perusteellisesti. Korkeajännitekaapeleita kulkee autossa, eikä niitä pidä missään nimessä vahingoittaa. Koulutukseen osallistui reilut 400 alan ammattilaista. Koulutus toteutettiin eri puolilla Suomea päivän mittaisissa tilaisuuksissa, joita oli yhteensä 19. Koulutus koostui aamupäivän teoriaosuudesta ja iltapäivän autorastien tehtävistä. Rastiosuus täydensi teoriaa, ja niillä voitiin syventyä muun muassa Nissan Leafiin, pistokehybridi Toyota Priukseen ja maakaasukäyttöiseen Volkswagen Passatiin. Metropolian projektipäällikkö Markku Haikonen painottaa, että onnettomuustilanteissa tärkeää on pelastajien oma työturvallisuus sekä pelastettavien nopea ja turvallinen hoitoon saaminen. Koulutuksen sisältöön kuuluu sähköautojen, bioja maakaasuautojen sekä hybridiautojen tekniikka ja niistä pelastaminen. ”Koulutus oli saadun palautteen perusteella tarpeellista ja koulutusaineistoa voidaan käyttää pelastuslaitosten työvuorokoulutuksissa ja viikkoharjoituksissa sekä sopimuspalokuntien henkilöstön koulutuksessa”, Haikonen täydentää. Esimerkiksi sähköja hybridiautojen akuissa on korkea jännite. Autoissa on kaasusäiliöt sekä korkeapainekaasulinja moottorille. Kaasuautoissa on toisena polttoaineena maakaasu. Seuraukset voivat olla hengenvaaralliset. Uusien autojen vaarat Uusissa autoissa on erilaisia vaaran paikkoja, jotka pelastajien pitää pystyä tunnistamaan ja näin välttää tapaturmia. Muuttunut tekniikka vaatii uusia pelastustapoja. 26 10 ·2014. Koulutuksen toteutti Metropolia Ammattikorkeakoulun autotekniikka yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Pelastusopiston kanssa. Kaasusäiliöiden turvaventtiilien tehtävänä on pitää kaasu säiliössä tai päästää se hallitusti ulos, jos uhkana on esimerkiksi kaasun paineen nousu säiliössä liian suureksi auton palaessa. ”Koulutuksen tavoitteena on ollut tehdä tutuksi korkeajänniteakkuja sisältävien sähköja hybridiautojen sekä maakaasua käyttävien autojen tekniikkaa. Sähköauton tekeminen jännitteettömäksi turvallisesti oli yksi iltapäivän tehtävistä. Nimensä mukaisesti UATP-koulutuksessa tehtiin tutuksi uusinta uutta ajoneuvotekniikkaa pelastushenkilöstölle. Lisäksi käytiin läpi tieliikenneonnettomuuden pelastustyöhön liittyviä erityispiirteitä tilanteissa, joissa onnettomuuden osallisena on uuden autotekniikan autoja”, Haikonen kertoo. UATP tarkoittaa seuraavaa: uusi autotekniikka tutuksi pelastustoimessa. Autojen pitkälle kehittyneet turvalaitteet, suurlujuusmetallit ja erilaisilla polttoaineilla kulkevat autot ovat pian tätä päivää. Koulutuksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2013. Rastilla pohdittiin esimerkiksi sitä, ovatko korkeapainekaasulinjat esteenä raivaustyökalujen käytölle. Koulutusvastaavat koulutettavina Koulutukseen valittiin pelastuslaitoksien alipäällystö ja koulutuksesta vastaavat palomiehet. Samalla käytiin läpi toimintaja turvallisuusohjeita
Koulutus on nähty erittäin tarpeelliseksi, sillä Suomessa on useita erilaisia rallitapahtumia, joissa paikalla pitää olla pelastustoimen kalustoa. Tärkeintä on ymmärtää miten ralliautot on rakennettu ja millaisia haasteita kuljettajan pelastuksessa on.” Koulutusohjelmaan kuuluu teoriaosuuden lisäksi käytännön harjoittelua. Teksti: Saku Rouvali Kuva: Jarno Joensuu Lisätietoa aiheesta: www.sppl.fi ja www.autourheilu.fi Uusi koulutus opettaa pelastamista ralliautosta Ahtaasta autosta on erittäin hankala saada kuljettajaa pois turvallisesti. 10 ·2014 27. AKK-Motorsport Ry edustaa Suomea kansainvälisessä Autoliitto FIA:ssa. Ralliautot on rakennettu mahdollisimman kevyiksi mutta samalla turvallisiksi. Rallipäivystykset ovat lähinnä sopimuspalokuntien heiniä. Kilpailuissa jylläävät suuret massat ja kova vauhti saattavat johtaa vakaviin onnettomuuksiin. Vaikka autosta irrotettu ja poistettu liki kaikki turha, on siellä silti ahdasta. Koulutus on saanut erittäin paljon kiitosta ja sitä on toivottu laajasti käyttöön Suomessa. Siksi pelastustoiminnan pitää olla harjoiteltua ja tehokasta. Turvatekniikka aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa pelastajille, jos sattuu onnettomuus. Myös koko kansan tuntema ”Jokkis” eli Jokamiehenluokka kuuluu AKK-Motorsportin ohjeistuksen pariin. P Myös pelastustekniikoita harjoitellaan. Näissä kaikissa tilanteissa pitää huomioida mahdolliset rankavammat, jotka ovatkin erittäin yleisiä suurten liike-energioiden ollessa kyseessä. Myös autourheilun säännöt tulevat tutuksi opiskelijoille. Tällöin huomattiin kyseisen koulutuksen puute, ja sitä lähdettiin kehittämään”, kertoo yksi koulutuspaketin kehittäjistä, Satakunnan pelastuslaitoksen paloesimies Jarno Joensuu. Lisähaasteita tuo sekin, jos auto on pahasti rytyssä ja vaikka katollaan. Kuljettajan irrotus ajoneuvosta kesti melkein kaksi ja puoli tuntia. ”Koulutuksen ideana on saada samanlaiset toimintamallit, jotta onnettomuuspaikalla kaikki osaisivat toimia yhdessä ja puhuvat ”samaa kieltä”. Käytännön harjoittelussa otetaan kuljettaja autosta pois mahdollisimman yksinkertaisesti, kuitenkaan vahingoittamatta häntä. Järjestö ohjeistaa 15 eri alalajia, esimerkiksi Driftingiä, Off-Roadia, Rallisprintiä ja Rallicrossia. Turvaluokitellut kuppi-istuimet, niskatuet ja kuusipistevyöt turvaavat kuljettajaa eri tilanteissa. Räätälöityä koulutusta Suomalainen autourheilun kattojärjestö AKK-Motorsport Ry on yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa laatinut koulutuksen, jossa opetetaan ralliautosta pelastamista. Tämä vaikeuttaa ovien avaamista ja kuljettajan pelastamista autosta. Autossa on ahdasta ja katto sekä kyljet saattavat olla lumpussa. Scania Suomi Oy Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Puh 010 555 5273 www.scania.fi Suomessa on ajettu kilpaa vuosikymmeniä. Turvakaaret ja vahvikkeet kiertävät sisällä auton ohjaamossa ja suojaavat kuljettajaa, jos auto sattuu pyörähtämään ympäri. Teoriatunnilla käsitellään erilaisia onnettomuustilanteita ja keskustellaan pelastustaktiikoista. ”Reilut viisi vuotta sitten sattui erittäin vakava ulosajo, ja kuljettaja jäi autoon puristuksiin jaloistaan
Sisäinen muuttoliike, maahanmuutto ja väestön ikääntyminen vaikuttavat siihen, että eri alueiden turvallisuuden palvelutarpeet muuttuvat ja poikkeavat toisistaan.” Järjestöillä on hänen mielestään esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvissä asioissa tärkeä merkitys kotouttamisessa ja sitouttamalla heidät toimintaan. Marko Hasari on kotoisin Kuusankoskelta. Hasari on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Siten voidaan ehkäistä sisäisen turvallisuuden riskejä. Niukkenevien viranomaisvoimavarojen rinnalla tarvitaan vapaaehtoiset voimavarana.” Hasari muistuttaa myös, että maaseutualueilla merkittävä väestönosa ovat myös vapaa-ajan asunnoissa käyvät ihmiset.” Laajentuva turvallisuuskäsite Marko Hasari muistuttaa myös turvallisuuden laajentumisesta. toimitusjohtajana. ”Ilman kansalaistoimijoita turvallisuusjärjestelmämme jäisi kovin vajaaksi. Toiminnan sisältöjen tarkastelun ja kirkastamisen jälkeen on vaivatonta tarkastella jokaisen oma rooli. Yhteistyötä tukee kunkin toimijan tarpeiden ja roolien selvittäminen. Järjestökentän kannattaisi välttää turhaa kilpailua. Eikä kansainvälisiä kumppaneita tule myöskään unohtaa. Vapaa-aika on kulunut lasten harrastusten parissa, mutta kuntoliikunnan lisäksi kiinnostaa etenkin poliittinen ja sotahistoriallinen kirjallisuus. Ennen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä hän oli Suojelupoliisin palveluksessa ensin operatiivisena lakimiehenä ja sittemmin hallintopäällikkönä. Jos on tarkoituksenmukaista koota järjestöjä yhteen, sekin on mahdollista. ”Meidän pitää olla itse hoitamassa hyvin asiamme, ettei kukaan ulkopuolinen tule sanelemaan, miten meidän pitää toimia.” ”Rakenteita ei välttämättä tarvitse alkaa rukkaamaan, mutta jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, niin miksipä ei.” Kansalaiset tärkeä voimavara vapaaehtoistoiminnassa Kansalaisten rooli vapaaehtoistoimijoina on Hasarin mielestä merkittävä voimavara. Hänen mielestään voimavaroja ei järjestökentässä kannata uhrata turhalle kilpailulle eikä tarpeettomalle vastakkainasettelulle. ”Kuunteleva, perusteltuja mielipiteitä ja ihmisiä kunnioittava”. 28 10 ·2014. ”Maahanmuuttajat voivat olla merkittävä Marko Hasari johtaa nyt SPEKiä Turha kilpailu pois järjestökentästä Teksti ja kuva: Esa Aalto Suposta SPEKiin Oikeustieteen maisteri Marko Hasari, 43, tuli vuoden 2010 alussa hallintojohtajaksi SPEKiin. Hän on toiminut nyt vt. ”Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja on häilyvä. ”Lainsäädännössä on kehitettävää, jotta turvallisuudessa toimivilla on selkeät toimivaltasuhteet reagoida riittävän nopeasti erilaisissa tilanteissa.” ”Omasta säädösvalmistelukokemuksestani uskon olevan apua tuomaan esille SPEKin edustaman näkökulman.” ”Vapaaehtoissektorin merkitys erityisesti vähenevän ja vanhenevan väestön alueilla pitää tunnistaa ja tunnustaa. Nyt on yöpöydällä menossa FBI:n historiaa käsittelevä teos. ”Tiivis yhteistyö ja kumppanuuksien kehittäminen SPEKin jäsenien, muiden järjestöjen ja viranomaisten sekä elinkeinoelämän kanssa on merkittävä perusta yhteiskunnan turvallisuuden rakentamiselle nyt ja tulevaisuudessa. Hän on palvellut myös puolustusministeriössä hallitussihteerinä ja Puolustusvoimissa operatiivisena sotilaslakimiehenä. Sellaiseksi uusi toimitusjohtaja kuvailee itseään. Varsinkin kun kansalaisilla on vahva luottamus järjestötoimijoihin. Hasarin erikoisosaamiseen kuuluu kriisija valmiuslainsäädäntö. Niukkenevien viranomaisvoimavarojen rinnalla tarvitaan vapaaehtoiset voimavarana. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön uusi toimitusjohtaja Marko Hasari näkee johtamansa järjestön aktiivisena yhteistyökumppanina. SPEKin uuden toimitusjohtajan Marko Hasarin mielestä voimavaroja ei järjestökentässä kannata uhrata turhalle kilpailulle eikä tarpeettomalle vastakkainasettelulle. Tähän vaikuttavat niin luonnonilmiöt, onnettomuudet kuin rikollisuuskin, toisin sanoen laaja turvallisuuskäsitys”, hän toteaa. Siksi onkin oleellista, miten esimerkiksi palokuntatoimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää; jäsenmäärää kasvattaa muun muassa nuoriin panostamalla, koulutusta tehostaa ja siten satsata toimintavalmiuteen ja -kykyyn
Sen sijaan johtovastuu näissä tehtävissä on selkeästi pidettävä siviiliturvallisuudesta vastaavilla viranomaisilla. ”Ja jos pidetään huolta sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista, on huolehdittava myös muun muassa väestönsuojelusta.” Väestönsuojaamisen uhkakuvat hän näkee toisenlaisina kuin historiassa. voimavara myös maaseutualueiden turvallisuuden toimijoita.” Puolustusvoimat antaa virka-avun Puolustusvoimien kanssa tehtävän yhteistyön virka-avun antajana hän näkee tarpeellisena. Rauhallista Joulua ! Osa ei halunnut nimeään julki ”SPEKn hallituksen asettama työvaliokunta sekä myöhemmässä vaiheessa koko hallitus päättivät yksimielisesti, ettei toimitusjohtajaksi hakeneiden nimiä julkaista. Erityisesti olemassa olevien kunnossa pitämisestä. ”Myös Sopimuspalokuntien Liitto on meille tärkeä kumppani, jonka näkisimme mieluusti myös jäsenjärjestönämme.” 10 ·2014 29. Tämä siksi, että hakijoiden joukossa oli henkilöitä, jotka eivät nykyisten työtehtäviensä tai muusta syystä halunneet nimeään julkisuuteen. ”Miten voimme osoittaa sen. Siinä on suurin kysymys.” SPEKin jäsenistö voi Marko Hasarin mukaan laajeta esimerkiksi turvallisuusalalle tai sosiaalija terveysalalle. Hallituksella oli myös käytettävissä perustiedot kaikista 43 hakijasta.” Lopullinen valinta syntyi sisäisten keskustelujen sekä äänestysten jälkeen. Tärkeitä ovat myös hyvät ja toimivat kumppanuudet.” Esimerkiksi hän ottaa taannoin SPEKin jäsenyydestä luopuneen Kuntaliiton, jonka kanssa toimii hyvä yhteistyö. Myös tietoverkon haavoittamisuhat ovat nykyajan riskejä.” Väestönsuojien tarpeesta pitää myös hänen mielestään puhua. Hallitus kuuli hakuprosessia valmistelleen johtavan konsultin arviot hakeneista henkilöistä sekä haastatteli soveltuvuustesteissä olleet viisi hakijaa henkilökohtaisesti. ”Varautumisen viestintää on syytä tarkastella erityisesti niin, että hyödynnämme paremmin sosiaalista mediaa.” Onnettomuuksien ehkäisy säästää Onnettomuuksien ehkäisy on Marko Hasarin mielestä kustannustehokasta toimintaa. ”Hallitus on valinnut tehtävään hakeneista henkilöistä Marko Hasarin, joka täytti hallituksen näkemyksen mukaan parhaiten toimitusjohtajalle asetetut pätevyysvaatimukset.” ”Hakuprosessissa haastateltiin 43 hakijasta kymmenen, joista viidestä henkilöstä tehtiin soveltuvuusarvio. ”Jäsenjärjestön lisääminen ei ole välttämätöntä. ”Mahdollinen sodankäynti voi olla nopeatempoista, esimeriksi ohjusiskuin tapahtuvaa. Koska kyse ei ole viranhausta, ei velvoitetta nimien julkaisuun myöskään ole”, hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola sanoo
”Viime vuodenvaihde oli lumeton, se selittää osaksi asiaa. ”On se sitten viina, huumeet tai lääkkeet, ne menevät siihen samaan koodiin. Suurten kaupunkien keskustojen ja suurimpien puistoalueiden ilotulituskielto ei ole vähentänyt merkittävästi pelastuslaitoksen tehtäviä uudenvuoden aattona. Vaaratilanteita tuntuu olevan vähän liikaa. ”Jouluaattona on ollut kuolemanhiljaista sekä sellaista, että ei olla käyty moneen tuntiin huilaamassa asemalla. Yhteinen nimittäjä tehtäville ovat roska-astiat ja nuoriso”, Sihvonen luonnehtii. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi sää ja pitkien pyhien asettuminen. Kokonaismäärässä se ei kuitenkaan ole näkynyt mitenkään”, ensihoitopäällikkö Kari Porthan arvioi. ”Tilastollisesti merkittävää ilotulituksen vähenemistä kieltoalueiden jälkeen ei ole tullut. Se aiheutti vaaratilanteita.” Honkakunnas sanoo, että ihmisten käyttäytyminen voisi olla yksi peruste kieltää ilotulitus keskustassa. ”Ei se ole tehtävämääriä ole vähentänyt. Viime vuosina osa niistä on tehnyt partiointia oman varikon lähialueilla. Toki siellä edelleen on yksi kansalaisia kovasti askarruttava kysymys eli ympäristöhaitat, äänija roskaamiskysymykset, mutta ne eivät kuulu meidän toimivaltaamme”, Sihvonen sanoo. ”Se on todella hyvä asia. ”Vappu on vielä kiireisempi, mutta kyllä se niiden kiireisimpien päivien joukossa on.” Ensihoidon tehtävien kolmen kärjessä ovat samat kaatumiset, myrkytykset ja rintakivut kuin muinakin päivinä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnaksen mukaan pelastuslaitos teki muutama vuosi sitten laajan kartoituksen siitä, missä ilotulitteiden aiheuttamat pelastustoimen tehtävät sijaitsivat maantieteellisesti. Ehkä nyt tämä tuleva uusivuosi katsotaan, ja jos edelleen tulee negatiivista palautetta, sitten taas pitää lähteä käyttämään pykäliä ja kielletään ilotulitus ydinkeskustassa.” Honkakunnas todisti monia vaaratilanteita uudenvuoden juhlinnassa. Meillä ei ole tilastoa uudesta vuodesta, mutta omien kokemuksieni mukaan kielto on turvallisuustekijä.” Bruunin mukaan kielto rauhoitti varsinkin Kuopion toria. Ei ymmärretä varoittaa. Pelastuslaitoksella tuetaan ilotulituskieltoa. Palomestari Kalevi Bruun Pohjois-Savon pelastuslaitokselta on kiellon kannalla. Ne ovat olleet koko ajan kasvussa. Sihvonen näkee positiivisena asiana sen, että kieltoalueiden myötävaikutuksesta ihmisten ymmärrys ilotulitteiden riskeistä on lisääntynyt. ” Alkoholinkäyttö näkyy myrkytysten määrässä. Helsingin pelastuslaitos varautuu uuteen vuoteen siten, että kaikki sopimuspalokunnat ovat varikkovalmiudessa. Se voi olla puhtaasti sattumaakin, Sihvonen pohtii. ” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Hälytysmäärät ennallaan ilotulituskiellosta huolimatta 30 10 ·2014. Asiakaskunnasta aika moni on jonkun päihteen vaikutuksen alaisena uutenavuotena.” Ensihoito lisää miehitystään pääsääntöisesti kahdella tai kolmella yksiköllä uudenvuoden aattona. ”Näemme, että kielto on hyvä asia paikoissa, joissa on ihmiskeskittymiä.” Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tehtävien määrä uudenvuoden aattona vaihtelee vuosittain hyvin paljon. ”Ei voida sanoa, että sitä pitäisi kieltää pelastustoimelle aiheutuneiden hälytystehtävien takia, koska niitä on kuitenkin aika marginaalisesti. Esimerkiksi viime vuodenvaihteessa kello 18–03 pelastustoimella oli tehtäviä 45, kun taas vuodenvaihteessa 2012–13 niitä oli vain 22. ”Torilla on ollut paljon porukkaa, ja joskus sattui tapaturmia, kun torilla ammuttiin väkijoukosta raketteja. Viikolla väkijuoma ei näyttele hälytyksissä niin suurta roolia. ”Ne eivät tapahtuneet tässä ydinkeskustassa. Pelastuslaitoksen kiire joulun pyhinä ja uutenavuotena on vaihtelevaa. Ilotulittaminen siirtyy toisaalle, tulitteita myydään yhtä paljon”, Helsingin pelastuslaitoksen palomestari Seppo Sihvonen summaa. ”Ne ovat ne kolme yleisintä, eikä uusivuosi tuo hirveästi muutosta. Roskaaminen on toinen asia. Pelastusammattilaiset pitävät kaupunkien keskustojen ilotulituskieltoa hyvänä ratkaisuna, vaikkei kielto näykään hälytystehtävien määrässä. Onhan kielto voinut pudottaa niitä jollain tasolla, ja lisäys on voinut tulla muualta. Hänen mukaansa ilotulitteiden käyttö on kuitenkin rauhoittunut kieltojen myötä. Hän kertoo olleensa katsomassa Oulun kaupungin järjestämää ilotulitusta. ”Siinä yhteydessä oli aivan järjetöntä käyttäytymistä ilotulitteiden kanssa. Ilotulituskielto on ollut voimassa myös Kuopiossa muutaman vuoden. Ilotulitus on kiellettyä ainoastaan Rukan ydinkeskustassa, koska keskusta on lähinnä tiiviisti rakennettua, puupintaista majoituskompleksia. ”Kaupungin alueella olemme havainneet, että ilotulitteista aiheutuvat haitat ovat vähentyneet. ”Aikaisemmin ilotulitusta ei ole ollut tarvetta lähteä kieltämään, uusi lainsäädäntö on riittänyt ja rauhoittanut tilannetta.” Uuden lain vuonna 2010 voimaantulleiden rajoitteiden mukaan alle 18-vuotiaalle ei saa myydä tai luovuttaa mitään ilotulitteita. Ilotulituskielto ei ole vaikuttanut myöskään kaupungin ensihoidon tehtäviin. ”Enemmän rakennuspaloja on ollut omakotitaloalueilla, kun raketti on lentänyt räystään alle.” Oulussa saa paukutella keskustassakin Oulussa uudenvuoden ilotulitus on toistaiseksi sallittu myös keskustan alueella. ”Saatetaan paukuttaa päihtyneenä sellaisten katujen varrella, jossa kulkee ihan sen sytytetyn ilotulitteen vierestä henkilöitä. Uudenvuoden aatto on ensihoidossa vuoden kiireisimpiä aikoja. Honkakunnas kertoo, että viimeisin vuoden vaihtuminen keskustassa oli kuitenkin erittäin huolestuttava. Myös suojalasien käytöstä tuli pakollista. Jos niitä oli, roska-astioiden paloa ja muuta vahinkoa, ne olivat eri puolilla kaupunginosissa, eikä keskusta erottunut siinä mitenkään.” Honkakunnaksen mukaan tuolloin kysyttiin myös poliisilta, missä se joutuu puuttumaan ilotulitukseen, eikä keskusta poikennut muusta alueesta. Keskustan alue oli aikoinaan aika karmean näköinen.” Tulipalojen määrässä kielto kuitenkaan ei näy, sillä Kuopion keskusta on kivitaloaluetta
Valistusja neuvontatyö korostuvat erityisesti kohteissa, joissa huomataan, että toimintatavoissa on korjattavaa. Asuinrakennuksissa on nykyään melkoinen määrä erilaista tekniikkaa, jonka hallinta on välttämätöntä, jotta asuminen olisi turvallista. Ennen lämmitystä selvitetään savuhormin tiiveys ja tarkastuksen aikana mitataan muun muassa savukaasun lämpötila, tulisijan päästöt, hormin vedon määrä ja pintalämpötiloja. Hankinnassa on tärkeää ottaa huomioon, että tulisijasta lähtevien savukaasujen lämpötila ei ylitä sitä, minkä savupiippu on suunniteltu kestämään. Toisaalta nuohoojan ja pelastusviranomaisen ei pidä kuitenkaan unohtaa antaa positiivista palautetta asiakkaalle, kun hän on toiminut oikein niin paloturvallisuuden kuin energiatehokkuudenkin kannalta. Lisäksi savupiipun veto oli kaikissa tulisijoissa korkeampi kuin tulisijan ilmoitettu veto. Tänä päivänä tulisijojen käyttäjillä ei välttämättä ole samaa tietämystä kuin ennen. Vaarana lienee turtuminen reagoimaan ympärillä esiintyviin epäkohtiin liiallisen ohjauksen seurauksena. Nuohousalan Keskusliitto on kouluttanut kokeneita ammattitutkinnon suorittaneita nuohoojia tekemään erilaisten mittalaitteiden avulla uudenlaisia, lakisääteistä laajempia tulisijojen ja savuhormien tarkastuksia. Siksi ihmisiä pitääkin jatkossa aktivoida erilaisten kampanjoiden ja viestinnän avulla, jotta he joutuvat itse miettimään toimintamalleja mahdollisten onnettomuuksien varalle. Asuinrakennuksen ilmanvaihto ja tulisijan toiminta ovat käsi kädessä toimiva kokonaisuus. Eri järjestöjen yhteistyöllä saadaan varmasti tulevaisuudessakin hyviä tuloksia paloturvallisuuden edistämiseksi. Valistuksen ja neuvonnan kautta vahvistetaan sitä lenkkiä, josta asukas on itse vastuussa. Ammattitaitoinen nuohooja tarkastaa myös laitteiston kunnon ja osaa palamisjätteen perusteella opastaa asiakasta laitteiston käytössä. Arjen rutiineista vastuu lankeaa ehkä turhankin helposti näiden ”elämää helpottavien” sovellusten vastuulle. Lisäksi tuotteet on asennettava asianmukaisesti. Nuohooja opastaa myös, mitä muita käytännön asioita tulee ottaa huomioon. Paloja henkilöturvallisuuden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ei ole yksinkertaista sovellusta, vaan vastuu on edelleen ihmisellä itsellään. Teknistymisen pyörteissä normaaleja arjen rutiineja pyritään helpottamaan erilaisin teknisin sovelluksin. Myös tikkaiden ja kattoturvatuotteiden turvallisuus on kiinteistön omistajan vastuulla. Tällaisia ovat esimerkiksi tulisijan puhdistettavuus ja sijoittelu paloturvallisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmasta, oikea puun poltto sekä polttopuiden varastointi. Uuteen tulisijojen ja hormien kuntotarkastusmalliin sisältyy toimintatesti, jossa tulisijan ja savuhormin toimintaa tarkastellaan ja mitataan normaalin lämmityksen aikana. Tulisijaja savuhormivalinnoissa kannattaa olla jo heti suunnittelun alkuvaiheessa yhteydessä paikalliseen nuohoojaan, joka varmasti kertoo mielellään kuhunkin rakennustai saneerauskohteeseen sopivan tulisija-savuhormiyhdistelmän. Ympäristön tarkkailu ja ympärillä tapahtuvien asioiden havainnointi muuttaa muotoaan. Kannustus lisää motivaatiota. Kaikki havainnot todennetaan mittalaitteiden antamilla tuloksilla. Helppous ja helppokäyttöisyys, siinä ovat tämän päivän trendejä. VIERAANAMME Kirjoittaja Juhani Jyrkiäinen on Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Nuohoojat tulipaloja ehkäisemässä Ennen vanhaan tulen käyttö kotitalouksissa oli luontaista ja tulen käyttöön liittyvät taidot periytyivät sukupolvelta toiselle. Uuden menetelmän mukaisia tarkastuksia puoltaa myös juuri ilmestynyt Tampereen teknillisen yliopiston selvitys tulisijojen savukaasujen lämpötiloista todellisissa käyttöolosuhteissa. 10 ·2014 31. Tulisijasta lähtevien savukaasujen lämpötilat olivat useissa tulisijoissa korkeampia kuin mitä tulisijan CE-merkinnässä ilmoitettu lämpötila ja joissakin kiukaissa kyseiset lämpötilat olivat pitkiä aikoja korkeampia kuin turvallisuustestin korkein lämpötila. Tästä paloturvallisuusviikkoon sisältyvä Oma paloharjoitus -kampanja on oiva esimerkki. Nykypäivänä nuohoojaa voisi varmasti käyttää enemmänkin hyödyksi paloturvallisuusasioissa, onhan hänellä jo pitkien perinteiden tuoma kokemus ja tietämys laitteistojen toiminnasta. Tätä tärkeää sektoria hoitavat pelastusviranomaiset ja nuohoojat omassa työssään. Heikoin lenkki turvallisuusasioissa lienee kuitenkin ihminen, siis rakennuksen loppukäyttäjä. Tällä ainetta rikkomattomalla menetelmällä saadaan entistä tarkempaa tietoa esimerkiksi metallisten savuhormien eristeiden kunnosta. Nuohous ei ole pelkästään tuhkan ja noen poistamista tulisijoista ja savuhormeista. Tarvitaankin entistä tehokkaampaa valistusta sekä neuvontaa palonehkäisytyön avuksi. Sovellukset ovat helposti ladattavissa laitevalmistajien ylläpitämistä verkkokaupoista
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto 32 10 ·2014. Tarvittaessa mukana kulkee esimerkiksi tonnikaupalla öljyntorjuntapuomia rannikolle tai 2000 litraa vettä metsäpalon sammutukseen. Sammutustehtäviä on ollut 3, henkilöetsintöjä 11 ja muita tehtäviä 11. ”Suojaustasoon kuuluvat aina paineilmalaitteet, jos kopteri palaa tai tekee ”kovan laskun”. Nämä johtivat yhteen lähtöön MD500-kevythelikopterilla ja 22 lähtöön NH90:llä. Mahdollisten hätätilanteiden varalta Utin jääkärirykmentin sotilaspalokunnasta löytyy kolme vaahtoyksikköä ja uudenaikainen pelastusasema. Olemme harjoitelleet myös pelastamista helikopterionnettomuuden varalta. Tässä lastiksi on tulossa 1300 kilon paketti Expander-öljyntorjuntapuomia. NH90 soveltuu myös öljyntorjuntaoperaatioihin. Alkutoimenpiteiden jälkeen komposiittipöly sidotaan sumutteena levitettävällä vahalla. Utin uusi pelastusasema otettiin käyttöön marraskuussa 2013. Ensimmäiset NH90-kopterit saatiin Suomeen vuonna 2008 ja viimeinen 20:s tulee vuodenvaihteen jälkeen. Yhteistyötä tehdään myös Rajavartiolaitoksen, poliisin ja sairaanhoitopiirien kanssa. Muuna aikana miehistön on oltava työpisteellään kahdessa tunnissa. Miehistössä on kaksi Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonassa päivystää ympäri vuorokauden yksi NH90-helikopteri, joka tukee muita viranomaisia virka-aputehtävissä. Kuva: Puolustusvoimat. Viranomaistehtävissä sitä voidaan käyttää esimerkiksi kiireettömissä kuvausja aluetiedustelutehtävissä, kuten myrskytuhojen kartoittamisessa,” Tarkiainen valaisee.” Päivystävä NH90-kopteri on 30 minuutin toimintavalmiudessa virka-aikana klo 8–16. Virka-apua ilmasta K un Puolustusvoimien MI-8 -helikoptereille etsittiin seuraajaa, vaatimuksena oli helikopterin soveltuvuus myös pelastustoimintaan. Yhden palomestarimme vastuualueena on Utin kenttä ja ilmailutoiminta.” ”Jos NH90:lle sattuisi onnettomuus, todennäköisin paikka olisi kotikenttä Utissa, koska siellä lennetään eniten”, pataljoonaupseeri, majuri Tero Tarkiainen kertoo. Helikopteripataljoonalle tuli 29 hälytystä virka-aputehtäviin vuonna 2013. Kerran olemme siirtäneet kopterilla joukkoja sekä kalustoa. Koptereihin liittyviä pelastusharjoituksia on järjestetty Kymenlaakson pelastuslaitoksen lisäksi myös Helsingin ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Kahden sammutustehtävän lisäksi oli kuusi henkilöetsintää ja 15 muuta tehtävää. ”Olemme pitäneet vuosittain lento-onnettomuusharjoituksen Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa,” pelastusupseeri, yliluutnantti Antti Turunen kertoo. ”Kevythelikopterilla voidaan tehdä virkaaputehtäviä pyydettäessä, mutta se ei ole päivystysvalmiudessa. Saastuneet varusteet laitetaan säkkeihin.” Helsingin pelastuslaitoksen kanssa harjoiteltiin kesällä 2012 viemällä öljyntorjuntapuomeja luodoille. ”Mekin opimme harjoituksesta paljon ja saimme puomit luodolle oikein päin, Tero Tarkiainen kertoo. Vuosittain on 50–60 hälytystä, joista kymmenisen ensivastetta. Oulussakin on käyty. Omaan toimintaan liittyviä hälytyksiä on vähän. Omat pelastustoimet olisivat jo pitkällä, ennen kuin apua tulisi ulkoa. Marraskuun 18. Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että NH90koptereiden kanssa on harjoiteltu siitä lähtien, kun kalusto saapui Suomeen. ”Pelastusharjoituksia on vuosittain yksi tai useampi. Tuki muille viranomaisille on tärkeä osa Utin jääkärirykmentin tehtäviä kansallisen puolustuksen ja kansainvälisen kriisinhallinnan lisäksi. päivään mennessä vuonna 2014 on virka-aputehtäviin noustu 25 kertaa, kaikki NH90:llä
Lisäksi tulisi pohtia mahdollisuuksia nykyisen operatiivisen päällystön kouluttamista täydennyskoulutuksena. Komposiittirakenne ja omasuojajärjestelmät haasteina Erityisen tärkeätä on tiedostaa, että NH90:n hiilikuitukomposiittirakenne ja helikopterin nykyaikaiset omasuojajärjestelmät aiheuttavat vaurioituessaan uudenlaisia vaaroja sekä onnettomuuden uhreille, pelastushenkilöstölle, sivullisille sekä ympäristölle. Koneeseen voi asentaa yhdeksät paarit. Vuonna 2015 koptereista viimeisinkin saapuu Uttiin, jolloin kaikki hankitut 20 kopteria on otettu palvelukseen. Aiheesta löytyy siis jo runsaasti ammattiosaamista sekä tietoutta, mutta haasteena on sen hyödyntäminen valtakunnallisesti koko pelastusalalla. 10 ·2014 33. Koptereita on käytetty ja käytetään jatkossa enemmän koko valtakunnan alueella päivin ja öin. Erityisosaamista viranomaisyhteistyöstä tai toiminnasta mahdollisessa kopterionnettomuudessa on kertynyt Kymenlaakson pelastuslaitokselle sekä erityisesti Utin jääkärirykmentin sotilaspalokuntaan, joka osaltaan vastaa kopterien lentotoiminnan turvallisuudesta. Bambi-bucket -sammutusvesisäiliöön mahtuu enimmillään 2000 litraa vettä. Hän muistuttaa, että virka-apupyyntö kannattaa myös peruuttaa, jos tilanne muuttuu. Helikopteri sopii hyvin sammutustehtävään, kun ihmisiä tai omaisuutta on vaarassa ja palo ilmeisesti leviäisi ilman helikopteria. Ensimmäinen palveluskäyttöön otettava sotilashelikopteri, jossa on lujitemuovirakenne ja fly by wire -ohjausjärjestelmä (ohjaimista ei ole mekaanista yhteyttä roottoreille). Kypäränäyttöön liitetty lämpökamera ja valonvahvistimet, etsintävalonhoittimet. Mahdollisuudet hyödyntää koptereita osana pelastustoimintaa ja toimintatavat mahdollisessa kopterionnettomuudessa tulisi saada valtakunnallisesti koko pelastusalan tietoon. On muistettava, että mahdollisessa onnettomuudessa kopterin sisällä saattaa olla jopa 20 uhria miehistöineen ja kuljetettavineen. Käytännössä tämä tarkoittaisi tietouden levittämistä operatiiviselle päällystölle pelastusja puhdistustoiminnassa käytettävistä toimintamenetelmistä ja toimintaohjeista sekä tarvittavaa koulutusta, varustusta ja kalustoa. Pelastusvinssi, kuormakoukku – voidaan kiinnittää 3000 kiloa ulkoista kuormaa. Matkustamossa on virransyöttö lääkintävarustukselle. 16 törmäyksenkestävää matkustajaistuinta ja 4 hengen miehistö. Peräramppi ja kaksi liukuovea. Juha Höök tutustuu siihen, miten ihmiset saadaan turvallisesti ulos kopterista. Operatiivisissa tehtävissä kyytiin voidaan ottaa pelastustoimen väkeä ja kalustoa. TETRA-radio ulkoisella antennilla (ei vielä kaikissa yksilöissä). Järkevä lasti 1000–1500 kiloa. Kuva: Puolustusvoimat/Jaakko Ala-Hiiro. MaastoKuvassa NH90 noutaa vettä lammesta Rosoharjussa lähialueen metsäpalon sammuttamiseksi toukokuussa 2011. Pelastustyöntekijöiden työturvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan työmenetelmien edelleen kehittämistä, jo olemassa olevan tiedon sekä käytännön osaamisen levittämistä koko pelastusalalle. Suomessa vettä on aina lähellä. ”Käytännössä olemme virka-ajan ulkopuolella ilmassa jo noin tunnin sisällä, sillä me kaikki asumme lähellä”, Tarkiainen kertoo. 500 kg/t, polttoainetta max 2000 kg Valmistusmaa yhteiseurooppalainen Kaksi akselturbiinimoottoria, ripustimet lisäpolttoainetankeille, estevaroitusjärjestelmä ja säätutka. Hyvä liikehtimään erityisesti pienillä nopeuksilla. Juha Höök, paloesimies Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kopterin mahdollisuudet ja haasteet pelastusalalle NH90-kuljetushelikopteri Max lentoonlähtöpaino 10600–11000 kg Matkalento-/max nopeus 250/305 km/t Toimintasäde riippuu lastin ja polttoaineen määrästä Pituus/leveys/korkeus 19,56/16,30/ 5,2 m Matkustamon sisäkorkeus 1,58 m Miehistö 4 henkeä, max 16 matkustajaa Polttoaineen kulutus n. Pääroottorin lavat ja pyrstöpuomin voi taittaa kokoon. ohjaajaa eli päällikkö ja perämies sekä pintapelastaja ja kuormamestari. Samalle päivälle voi osua neljäkin maastopaloa ja näin saadaan apu oikeaan paikkaan. Yksi mahdollisuus jalkauttaa tämä tieto voisi olla NH90-kaluston monien pelastustoimen käyttömahdollisuuksien ja työturvallisuusriskien huomiointi osana Pelastusopiston palopäällystön ja alipäällystön perusopetusta. Virve-käsikapula päivystyskoneessa aina mukana. Omasuojajärjestelmä, jäänpoistojärjestelmä. Vuodesta 2008 on Utin jääkärirykmenttiin sijoitetut maavoimien uudet NH90-helikopterit nähty yhä useammin sinitaivaalla. Pelastustoiminnan kannalta uusi laitekokonaisuus tuo isoja haasteita
Valtakunnallisesti asiaa voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa”, Ruuska kertoo. 34 10 ·2014. Koneen komposiittirakenne voi aiheuttaa ”jousi-ilmiön”, jolloin myös koneen pyrstö on vaarallinen. Soihdut palavat vain muutaman sekunnin, mutta kuumuus on valtava. ”Pelastusopistolla on keskusteltu aiheesta. Uusi ohjeistus ilma-alusten käytöstä ”Puolustusvoimat osallistuu muun muassa NH90-koptereillaan pelastustoimintaan pelastuslain ja omien säädöstensä mukaisesti – osallistuu siis pelastustoimintaan, ei anna Edestä ja sivulta saa tarvittaessa ovet kokonaan pois. On kuitenkin huomioitava melko pitkä toimintavalmiusaika etenkin virka-ajan ulkopuolella.” ”Jos pelastustoimi tarvitsee helikopteria, otetaan yhteys meripelastuskeskus Turkuun (MRCC), joka koordinoi viranomaiskoptereita. Selkeät merkinnät ja samat hätäpoistumiskahvat löytyvät myös koneen sisältä. Ensimmäiset NH90-kopterit olivat perusversioita, joilla on saatu arvokasta kokemusta koulutuskäytössä. Ensimmäisten koptereiden varustusta on alettu päivittää hankintasopimuksen mukaiseksi. Poliisiammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä on jo tehtykin. Yksi roottorin lapa painaa noin sata kiloa. NH90-kopterin omasuojajärjestelmät voivat olla riski pelastajille. Tämä ”yhden luukun periaate” ja hälytysketju vahvistetaan lähiaikoina päivitettävässä ohjeessa ”Ilma-alusten käyttö pelastustoimen tehtäviin”. Vielä NH90-koptereille ei ole Suomessa sattunut edes läheltä piti -tilanteita. paloissa kopteri sopii vaikeakulkuiseen maastoon, jossa on sopiva vesistö lähellä. Patria tekee muutostyöt Suomessa. Päivystyshelikopterista löytyy muun muassa ensihoitoja paarivarustus sekä pintapelastusvälineet. Pitkäkestoisiin tilanteisiin voidaan vaihtaa päivystyskopterin tilalle paremmin kyseiseen tehtävään varusteltu kopteri. Suuren painon takia keskiosaa auki leikatessa mahdollisessa onnettomuustilanteessa runko on tuet tava erityisen hyvin. Mikäli Rajavartiolaitoksen kopterit ovat varattuja, muutoin estyneitä tai muusta syystä on järkevää hälyttää Puolustusvoimien NH90, MRCC hälyttää ne ohjeistuksen mukaan. Paikalle voidaan tuoda myös oma polttoaineajoneuvo. Ilmavoimilla on työn alla NH90-kopteria koskeva pelastus-cd. Pelastustoimessa varautuminen NH90kopteria kohtaavaan onnettomuuteen on nytkähtänyt hivenen eteenpäin. Polttoaine on kopterin lattian alla erillispusseissa enintään 2000 kiloa. pelkästään virka-apua”, korostaa pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä. Omasuojajärjestelmät voivat laueta tulipalossa tai rajussa alastulotilanteessa. Juha Höök on tehnyt aloitteen, että kyseiset asiat huomioitaisiin muun muassa alipäällystön ja päällystön koulutusohjelmissa. Kopteria on turvallisinta lähestyä etuviistosta, jolloin ei olla roottoreiden ja omasuojajärjestelmään kuuluvien soihtujen alueella. Kalustolla on takana jo kuusi tuhatta lentotuntia. Puolustusvoimien kopterit soveltuvat parhaiten miehistön ja/tai kaluston kuljettamiseen sekä suurten maastopalojen sammuttamiseen. Tilanne olisi harvinainen, sillä selkeästi merkittyjä hätäpoistumisteitä on edessä, keskellä ja takana. Utista Turkuun lentää 65–70 minuutissa. Operatiivisen henkilöstön osalta varautuminen sekä koulutukset menevät eteenpäin työpaikkakoulutuksena ja niistä vastaa kyseinen pelastuslaitos. ”Pelastustoimi käyttää ohjeistuksen mukaan ensisijaisesti Rajavartiolaitoksen koptereita silloin, kun niille on tarvetta. Lento Rovaniemeltä Ivaloon kestää noin 1,5 tuntia. Akun navat saa helposti irti kytkimellä ulkopuolelta. Majuri Tero Tarkiainen pitää ajatusta valtakunnallisesta koulutuspäivästä hyvänä. Muita tehtäviä voivat olla esimerkiksi lääkinnällinen ensiapu ja evakuointi, materiaalikuljetus ja nostotyöt sekä muiden viranomaisten kiireelliset kuljetustehtävät. Järeämpää Medevac-ensihoitovarustusta ei kannata asentaa päivystyskopteriin. Lavoille, moottorille ja vaihteistolle kertyy painoa noin 1800 kiloa. Päivystyskopteri voidaan tarvittaessa tilanteen jatkuessa korvata kopterilla, joka on varusteltu paremmin kyseiseen tehtävään. Ohjaamossa on master cut off -kytkin, joka katkaisee sekä virrat että polttoaineensyötön. Yhdellä tankkauksella voi lentää Rovaniemelle noin 2,5 tunnissa
Myös muista johtotehtävistä leikattiin siten, että vähennettiin osastopäälliköiden määrä neljästä kolmeen. Palomestarien uudella työnkuvalla tavoitellaan tehokkaampaa onnettomuuksien ehkäisyä ja siten niiden määrän vähentämistä. Onnettomuuksien määrän vähentäminen tavoitteena Helsingissä Tehokkuutta ja säästöjä Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Pelastuskomentaja Simo Weckstén vieraili virkakautensa aluksi kaikilla kaupungin paloasemilla. Helsingin pelastuslaitoksella työskentelee tällä hetkellä parikymmentä palomestaria. Päällikköpäivystäjillä oli vähän tehtäviä varallaoloaikana ja niistäkin useimmat hyvin pienimuotoisia ”, Weckstén sanoo. Aikaisemmin enemmän väkeä sisältänyt järjestelmä otettiin käyttöön myös pienemmissä tehtävissä ja se aiheutti turhia kustannuksia. Operatiiviseen toimintaan käytetään henkilötyömäärästä yli 60 prosenttia.” Komentaja kiistää, että onnettomuuksien ehkäisytyön lisääminen oli pois operatiivisesta työstä. Päällikköpäivystysjärjestelmää uusi komentaja rukkasi siten, että tehtävää hoitavat kokonaispalkkausjärjestelmässä olevat pelastuskomentaja (P1) ja pelastusjohtaja (P2). ”Palomiehet ovat ansiokkaasti toimineet esimerkiksi turvallisuuskouluttajina”, Weckstén muistuttaa. Turhaa varallaoloaikaa sen sijaan on karsittu. Siihen vaikuttaa laitoksen tiukka taloudellinen tilanne”. Ylimmän tason päällikköpäivystys on entisessä muodossa lakkautettu. ”Oleellista on nähdä se, mitä yhdellä henkilötyötunnilla saadaan aikaiseksi”. ”Haluamme tehtäviin eri taustan omaavia henkilöitä, joilla on kokemusta esimerkiksi valvontatehtävistä. Hänen mukaansa onnettomuuksien ehkäisytyöhön on uusien järjestelyjenkin jälkeen satsattu vasta vähän. Esimerkiksi yksi automaattikeikka on maksanut jopa 30 000 euroa”, Weckstén sanoo. Pienillä muutoksilla paljon aikaan ”Pienillä muutoksilla saadaan paljon aikaan. Olemme koulutuksella ja tehtäviä tarkistamalla päässeet paljon eteenpäin”, Wecksten painottaa. Se ei ole pelkkää palotarkastusta, vaan siinä pitää käyttää paremmin hyödyksi esimerkiksi sosiaalista mediaa. ”Uusi asia on herättänyt jonkin verran muutosvastarintaa, hämmennystä ja epävarmuutta. ”Erityisesti suuria tilanteita varten meillä pitää olla resurssit nopeasti käytössä.” ”Myös päivittäisiä onnettomuustilanteita varten pitää olla riittävä valmius. Nämä ovat kustannuksiltaan raskaita järjestelmiä. Myös erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä kouliintuneet henkilöt ovat päteviä toimimaan suurempien kokonaisuuksien johtotehtävissä”, Weckstén sanoo. He tulevat tehtävään täydentämään P1ja P2-tasoa.” ”Järjestelmä otetaan käyttöön suuremmissa tilanteissa, joissa tarvitaan johtamisvoimaa. 10 ·2014 35. He tekevät nyt onnettomuuksien ehkäisyä lisäävää valvontatyötä. Helsingin pelastuslaitoksella halutaan nyt satsata entistä enemmän onnettomuuksien ehkäisytyöhön ja jatkossa se tulee näkyvämmin mukaan myös palomiehen työhön. Päivittäisen pelastustoiminnan ja ensihoidon hän sanoo sujuvan hyvin Helsingissä. Palomiehen työssä onnettomuuksien ehkäisyllä pitää komentajan mielestä tavoitella oikeasti vaikuttavuutta. ”Onnettomuuksien ehkäisyyn on satsattu vain viisi prosenttia koko henkilötyömäärästä ja edellisvuoteen siinä on ainoastaan puolen prosentin kasvu. Tämän valmiusajan puitteissa työn sisältöä pitää kehittää.” Päivystyksen muutos laski kuluja Operatiivista johtamisjärjestelmää on muutettu. Myös tarpeettomat ylityöt on karsittu. Ei lisää työtä, mutta oikein suunnattua ja laadukasta. Varalla on P20-järjestelmässä neljä palomestaria hälytettävissä työehtosopimuksenmukaisin korvauksin. ”Päivystämisjärjestelmän muutos oli paikallaan, koska ei ollut järkeä, että päivystävät päälliköt toimivat automaattikeikoillakin palomestarien varamiehenä.” ”Palomestareilta ei ole otettu työaikaa valmistelutöistä. ”Operatiiviseen osaamiseen ja suuronnettomuusvalmiuden parantamiseen tarvitaan täydennyskoulutusta ja siihen tullaan satsaamaan. Myös vanhemmat palomestarit pystyvät oppimaan uusia asioita tai päivittämään ammattitaitonsa ajan tasalle”, pelastuskomentaja sanoo. ”Käymme kuukausittain johtoryhmässä läpi sitä, miten olemme työssämme onnistuneet. Kukaan heistä ei työskentele pelkästään vuorossa. Tätä strategiaa on viety eteenpäin. Hän myöntää, että uudistuksen läpiviennissä viestinnässä on varmasti parannettavaa, sillä väärätiedot ja käsitykset saavat liikaa sijaa. ”Olemme toteuttaneet sitä, mitä valtiovalta on säästövaatimuksissaan todennut”, Weckstén sanoo. Erityisesti muutos on koskenut palomestarien työtä. Helsingin pelastuskomentajana pari vuotta toiminut Simo Weckstén kiteyttää pelastuslaitoksen organisaatiouudistuksen siten, että kiireelliset tehtävät ovat välttämättömyys, mutta suurin säästö saadaan onnettomuuksien ehkäisyn puolella, kun toimenpiteet tehdään mahdollisimman oikein. Seuraamme toimintasuunnitelmien toteutumista ja ennen kaikkea taloutta.” Palomestarin virkoihin on rekrytoitu henkilöitä myös laitoksen ulkopuolelta. ”Organisaatiouudistus ei ole niinkään vaikuttanut palomiehen työhön. Tämän vuoden alussa pääkaupungin pelastuslaitoksen organisaatio muutettiin siten, että pelastustoimen osasto käsittää operatiivisen toiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn. Pelastuskomentaja korostaa, että valmiusorganisaatiosta eikä vuorokautisesta työajasta olla luopumassa, mutta 24 tunnin työaikaa pitää käyttää tehokkaammin. Malmin paloasemalla kuunneltiin mikä on komentajan viesti
Nopeampi valmius maksaa, puoli minuuttia tarkoittaa jopa useiden miljoonien eurojen kustannusta.” ”Jokainen vastaa omasta turvallisuudestaan. Meidän pitää löytää sellaista tutkimustietoa, joka auttaa meitä parantamaan ihmisten turvallisuutta. Hän huomauttaa, että työhyvinvointikyselyissä Helsingin pelastuslaitos on kaupungin keskiarvon paremmalla puolella ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Simo Weckstén puhuu lämpimästi tutkimustiedon merkityksestä. Jokainen ennalta estetty onnettomuus on voitto sinänsä”. ”Valtakunnalliset tutkimusja kehittämishankkeet eivät ole olleet tehokkaita, koska niistä on puuttunut kokonaan koordinaatiovastuu. Se on toki tärkeää tutkimustyötä, mutta ei anna tutkimustietoa pelastustoimen ennaltaehkäisytyöhön.” Ennaltaehkäisevään työhön eivät hänen mielestään auta myöskään sprinklerit tai auton turvatyynyt. Jos meillä olisi enemmän rahaa, voisimme satsata myös pelastustoimeen.” ”Mutta kun asiat menevät pieleen, viulunsoitto ei auta. Tärkein työ tehdään kuitenkin muualla. Organisaatiouudistusten yhteydessä kannattaa muistaa, että useat hallintoasiantuntijat ovat tutkimuksissaan tulleet siihen tulokseen, että isomman organisaatiomuutoksen onnistumista ja vaikuttavuutta voidaan pätevästi arvioida noin kolmen vuoden kuluessa. ”Nykyisillä järjestelyillä en usko, että sillä on haitallisia vaikutuksia operatiivisten tehtävien hoidolle. ”Toivoisin, että kaikki tärkeät vapaaehtoistoimijat saataisiin pelastustoimen sateenvarjon alle. Pelastusviranomainen tulee paikalle, kun vahinko on jo sattunut. Sillä ei ole ollut vaikutusta esimerkiksi ansiotasoon. ”Kaupunkilaisten turvallisuuden varmistamista sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöllä että hälytystilanteissa.” Pelastuslaitoksen uusi organisaatio ja sen mukanaan tuomat uudet tehtäväkuvat miellyttävät apulaiskaupunginjohtajaa. ”Ne vaikuttavat vasta sitten, kun vahinko on jo sattunut.” Wecksténiä viehättääkin se, miten saataisiin aikaiseksi yhteistyötä käyttäytymistieteisiin. ”Ennaltaehkäisyn ja riskienhallinnan aseman vahvistaminen uudessa strategiassa ja sen mukaisessa organisaatiossa on juuri sellaista toimintaa, jota kaupunki odottaa, toivoo ja edellyttää pelastuslaitokseltaan.” ”Helsingin pelastuslautakukunnan jäsenet tapasivat henkilökunnan edustajia ja keskusteluissa tuli esiin joitain yksittäistapauksia, missä henkilö on kokenut, ettei häntä ole huomioitu oikealla tavalla kun esimerkiksi organisaatiouudistusta on viety läpi ja se on synnyttänyt pahaa mieltä”, puheenjohtaja Mika Raatikainen kertoo. Simo Weckstén on puhunut myös nopeammasta toimintavalmiusajasta ja turvallisuuden tunteesta. ”Nykyistä toimintavalmiusaikaa ei voida olennaisesti nopeuttaa ilman merkittäviä lisäkustannuksia, vaan sen puitteissa pitää toimia ja se on hyvällä tasolla. Oikeaa työtä on vain se, kun saa ajaa pillit ulvoen ja tehdä keikkaa. Ketään ei saa laittaa tässä mielessä vastakkain. Lisäbudjettiin saatiin noin 340000 euroa lisää, mikä toivottavasti hiukan helpottaa edes hetkeksi.” ”Kaupunkilaiset ovat brankkareistaan ja muusta pelastuslaitoksen henkilökunnastaan erittäin tyytyväisiä, mikä on käynyt ilmi erilaisissa haastatteluissa ja tutkimuksissa.” ”Palomestarien ennaltaehkäisytyö on osa sitä toimintaa, mitä kaupunki odottaa ilman muuta. Työhyvinvoinnista on hänen mukaansa keskusteltu pelastuslautakunnassa, mutta työnjohdolliset asiat eivät Helsingin kaupungin johtosäännön mukaan kuulu pelastuslautakunnan käsiteltäviin asioihin. Ennaltaehkäisy on vaikuttavuuksiltaan ehkä vaikeammin mitattavaa kuin joku muu työ, mutta pidän sitä varsin tärkeänä. Tosin Helsinki voidaan tilastollisestikin osoittaa turvalliseksi asuinympäristöksi. Emme saa antaa väärää mielikuvaa kaikkivoipaisuudestamme. Mitä Helsingin kaupunki pelastuslaitokseltaan ja sen toiminnalta odottaa ja edellyttää. Helsingissä ammattitaitoa ja halua riittää eli uskon homman toimivan. ”Pelastustoimessa toimivilla ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla on hieman samanlainen ongelma. On luonnollista, että pientä viilaamista joudutaan alkuun tekemään, että saadaan systeemit toimimaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Silloin tarvitaan nopeaa, pätevää ja osaavaa toimintaa.” Yksittäistapauksissa pahaa mieltä 36 10 ·2014. ”Se on enemmänkin rakenteellista paloturvallisuutta. ”Olen keskustellut pelastuskomentaja Simo Wecksténin kanssa esiin tulleista mielipiteistä ja pelastuskomentaja tapasi keskustelumme jälkeen henkilöstön edustajat, mistä tapaamisesta laaditussa muistiossa käy ilmi, että jatkossa henkilöstön edustajat, luottamusmiehet tapaavat säännöllisesti pelastuskomentajan kuukausittain tiedonkulun edistämiseksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi.” ”Koska yhteiskunta elää ja vaatimukset myös pelastustoimen osalta ovat erilaisia kuin aikaisemmin, tarvitaan työn uudistamista. Vain sen avulla työhön saadaan vaikuttavuutta. Ei ole tarkoituksenmukaista tutkia pelkästään pisarakokoja, vaan sitä, mitkä ovat oikeasti vaikuttavia toimenpiteitä onnettomuuksien ehkäistytyössä.” Paloprofessorinkaan työ ei hänen mielestään ohjaa tämän tiedon äärelle. ”Keskustelua asiasta syntyy toki aika ajoin.” ”Seuraan tilannetta aktiivisesti ja otan komentajan kanssa puheeksi, jos asia nousee esille”, Sauri sanoo. Ja se työ pitää saada houkuttelevaksi ja osoittaa sen vaikuttavuus.” Työhyvinvointi kunnossa tutkimuksen mukaan Pelastustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoo, että Helsingin kaupungin työhyvinvointitutkimuksen mukaan pelastuslaitoksen työhyvinvointi on rakennusja ympäristötoimen virastojen ja laitosten keskiarvoa parempi. Jokaisella on oma tärkeä rooli, niin esimerkiksi sopimuspalokunnilla kuin vaikkapa Martta-järjestöllä.” SPEKin hän näkee tässä tärkeänä kokoavana voimana. ”Voidaanko sellaisesta tutkimustiedosta saada apua onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn.” Turvallisuustiedon juurruttamisessa kolmannella sektorilla on hänen mukaansa myös ehdottoman tärkeä merkitys. Helsingissä palomestarin tehtävät eivät ole myöskään sidottuja virkaan, vaan palomestarin työtä voi tehdä pätevyytensä mukaan myös ilman palomestarin virkaa. Yhteinen tahtotila Helsingin pitämiseksi mahdollisimman turvallisena on olemassa ja se on tärkeintä.” ”Helsingin kaupunki odottaa pelastuslaitoksen täyttävän sille asetetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla niillä resursseilla, jotka on annettu ja siinä pelastuslaitos on mielestäni onnistunut hyvin. Kotona ja omassa ympäristössään moni toimii turvattomasti
Niitä odotetaan yleisesti mielenkiinnolla. ”Minulle luottamusmiehenä ei ole omilta edustettaviltani tullut viestiä epäasiallisesta kohtelusta tai muutoin huonosta työilmapiiristä. Meidän on ymmärrettävä toinen toisiamme.” Reinikainen ei tee varsinaista valvontatyötä, mutta on pitänyt Osaamiskeskuksessa muutamia pelastuspuolen kursseja kumppanuusvirastoille. Onnettomuuksien ehkäisytyötä ei myöskään vastusteta, mutta nyt työhön liittyvä pisteiden keruu vie niin paljon aikaa, että se on pois muusta työstä. Nyt on paikallaan rauhoittaa tilanne ja antaa kaikille mahdollisuus miettiä, miten asioita viedään eteenpäin ja mikä on erityisesti henkilöstön merkitys.” Työtyytyväisyys pitää Lehtosen mielestä saada kuntoon ja porukka tekemään entistä paremmin töitä. Mikään työ ei saa syrjäyttää toista työtä. Eikä hälytyksiä saada valvontatyöllä loppumaan”, Lehtonen sanoo. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. Yleisellä tasolla ehkä jotain, mutta sellaiseen on vaikea tarttua ilman tutkimustuloksia. Ei ainakaan konkreettisia tapauksia. Onnettomuuksien ehkäisytyö on tulossa laajemmin myös palomiesten työhön, mutta Laine epäilee, miten tämä saadaan mahtumaan nykyisten työtehtävien oheen. ”Se on toki tärkeää työtä, mutta sitä ei saa tehdä muiden töiden kustannuksella.” Varapääluottamusmies, asemamestari Ilpo Lehtonen sanoo, että huono työilmapiiri koskettaa koko henkilöstöä. Asioita johdetaan, mutta ei ihmisiä.” ”Nykyaikaiseen henkilöstöjohtamiseen ei kuulu epäasiallinen käytös, kuten rähjääminen.” Hän on kuitenkin tyytyväinen siihen, että yhdessä johdon kanssa asiaan on tartuttu ja sovittu, että tulehtunutta tilannetta aletaan korjata. ”Kokoonnumme kuukausittain yhdessä johdon kanssa ja arvioimme tilannetta. www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. ”On myöskin vaikea käsittää, mistä pisteet muodostuvat.” Ilpo Lehtonen ei itse vielä tee valvontatyötä, mutta kertoo työn olevan tulossa omiinkin töihin. Onnettomuuksien ehkäisytyön määrän lisäämiseen suhtaudutaan varauksellisesti. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. www.tammivikkut.com www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Harjoitusaluemestari Asko Reinikainen toimii yhteistoiminta-asiamiehenä ja henkilöstön edustajana johtoryhmässä. Pääluottamusmies Mikko Laine edustaa Helsingin pelastuslaitoksella Suomen Palomiesliiton (SPAL) jäseniä, myös esimiehiä. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Tähän asiaan liittyen henkilöstö on huolissaan kaupunkilaisten turvallisuudesta ja omasta työturvallisuudestaan. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Työhyvinvointikyselyn tuloksia odotellessa Tarvitaan nykyaikaista henkilöstöjohtamista Aito vuorovaikutus auttaa. Ikääntyvän palomiehen urapolkutyönä se voi olla hyvä asia.” Se, että henkilöstö on ollut huolissaan pelastuslaitoksen ylityökiellosta, ei Laineen mukaan liity ylitöiden vähäisyydestä johtuvaan tulojen pienentymiseen, kuten julkisuudessa on virheellisesti väitetty. Palkkausasiat ovat asia erikseen, vaikka epäkohtia toki niissäkin on. Palomiehet kokevat sen mielekkääksi ja siihen on orientoiduttu. ”Ongelmat johtuvat huonosta henkilöstöjohtamisesta. Sillä tiellä aletaan kaventaa toimintavalmiusaikaa. ”Operatiivista työtä on paljon Helsingissä. ”Aidon vuorovaikutuksen avulla päästään hyvään lopputulokseen. Hän kertoo, että siellä on keskusteltu paljon organisaatiouudistuksesta. ”Tällä hetkellä kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti asioita. Hän ei osaa sanoa, mitä onnettomuuksien ehkäisytyön pitäisi olla, jotta se olisi mielekästä työtä. Pisteiden keruuta ei hänen mukaansa pidetä järkevänä, vaan se korostaa liiaksi määrää. Helsingin pelastuslaitoksella on seurattu ja tutkittu tarkoin työhyvinvointia, ja pääluottamusmies, palomies Mikko Laineen mukaan tulossa olevan tuoreimman kyselyn tulokset antavat perustaa tuleville keskusteluille päättäjien ja johdon kanssa. Uskon, että pystymme talon sisällä keskustelemalla hoitamaan asiat kuntoon.” ”Ei sellaista organisaatiouudistusta ole varmaan koskaan tehtykään, joka ei herättäisi myös vastustusta”, hän sanoo. ”Ja on päästävä eroon pelon ilmapiiristä.” ”Toivon ja uskon, että nyt asiat otetaan tosissaan.” ”Onnettomuuksien ehkäisytyö on tärkeää, mutta se ei saa viedä liikaa aikaa operatiivisesta työstä
”Ensimmäinen vuosi on ollut uuden oppimista. Pelastusjohtajat ovat päättäneet toiminnan linjaukset. ”Yksittäisen laitoksen ei kannata tilannekeskusta perustaa. Toiminnan vakiinnuttua on tilannekeskus osoittanut toimintakykyään. Kesä ja syksy ovat osoittaneet tilannekeskukselle olevan tarvetta. Tärkeää toiminnan toteuttamisessa on ollut myös koulutus. ”Sisältö ohjaa yhteistyöhön”, Lokka sanoo. Kehittämiset tullaan ottamaan myöhemmin esille”, Lokka kertoo. Alkuaikana hienosäätäminen toi omia toiminnallisia haasteita. ”Tärkeintä on ollut yhdenmukaistaa viiden laitoksen toimintamallia, niin johtamisjärjestelmän, viestiliikenteen kuin pelastustoiminnan osalta”, Lokka ja Markkanen sekä kehitystyöryhmän jäsen Etelä-Savon pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kertovat. Hän luettelee yhteisen tilannekeskuksen kolme tehtävää, joista tärkein on pelastustoimintaa johtavan viranomaisen tukeminen. Yhteinen resurssi on ollut yhteinen projektipäällikkö, valmiussuunnittelija Pasi Markkanen Pohjois-Karjalasta. Tilannekeskusyhteistyö on ollut ikään kuin jatkoa tälle. ”Jokaisella laitoksella on ollut omat johtokeskuksensa, joten on ollut helppoa muuttaa niiden toiminta tilannekeskuksen tarpeita vastaaviksi.” ”Ajattelutavan muutosta tämä on edellyttänyt.” Toiminnan rakentamista varten laitoksilla on ollut yhteinen kehitystyöryhmä. Koko alueen resurssit huomioidaan ja niitä voidaan käyttää sen mukaan, mitä erilaiset uhkakuvien mukaiset tilanteet edellyttävät.” Yhteinen tilannekeskus antoi jo toiminnan alkuvaiheessa hyviä kokemuksia siitä, miten pelastustoiminnan johtaja sai nopeasti tietoa tehtäväänsä varten. ISTIKE onkin ollut yhteisen laitoksen idea. ”ISTIKE-sateenvarjon alla olemme suunnitelleet myös yhteistyötä tulevaan KEJOja ERICA-järjestelmiin liittyen. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten yhteinen tilannekeskus ISTIKE (Itäja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten tilannekeskus) aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Yhteistyötä ilman rajoja Itäisillä alueilla on jo pidempään tehty yhteistyötä esimerkiksi hankinnoissa. ”Poikkeusolojen evakuointisuunnitelmissa ovat mukana myös alueen sotilaspiirit. Siihen Avausvuosi osoitti tarpeen Itä-Suomen yhteinen tike jatkuu 38 10 ·2014. ”Voi tässä nähdä hyötynä senkin, että joka viides viikko laitoksissa harjoitellaan pelastustoimen johtokeskustyöskentelyä.” Ja kun syntyy suurempi tilanne, siihen on olemassa valmis järjestelmä, jossa saadaan tukea toiselta laitokselta, joka tuntee yhteiset toimintamallit. ”Tilannekeskukseen liittyvää viestisekä tietotekniikkakoulutus ovat avainasemassa. Vain hallinnolliset rajat ovat säilyneet. Sopimuskausi umpeutuu vuoden lopussa, mutta itse toiminta ei pääty siihen. Aluerajoista riippumatta tehtäviin voi mennä lähin, tarkoituksenmukainen pelastusyksikkö. Vaarallisten aineiden onnettomuudessa tilannekeskuspäivystäjä jakoi tarvittavaa tietoa, jotta tilannetta kentällä johtava palomestari pystyi reagoimaan nopeasti siihen, millaisin keinoin voidaan ryhtyä pelastustyöhön. Yhdessä rakennettu järjestelmä Yhtenäisyyttä on haettu myös onnettomuuksien ehkäisyssä sekä poikkeusoloihin varautumisessa. Tilannekeskus auttaa myös kuntien kriisijohtamisen tukemisessa.” Itäinen alue käsittää myös laajan rajaalueen Venäjälle. Paljon on tullut esille ideoita toiminnan kehittämiselle, mutta jatkuva toimintamallin muuttaminen sotkee perusajatusta. ”Tilannekeskuksessa seurataan mahdollisimman laajasti eri lähteistä, mitä liki miljoonan asukkaan alueella tapahtuu ja pyritään ennakoimaan tilanteita, joilla on vaikutusta pelastustoiminnan tehtäviin. Viiden itäisen pelastuslaitoksen yhteinen tilannekeskushanke on osoittanut toimivuutensa. ”Kun aika kuluu, tilannekeskuksessa työskentelevät oppivat ja rutinoituvat työhön. Muutoinkaan ei aluerajoista ole piitattu ja resursseja saadaan tarpeen vaatiessa käyttöön kenttätyöhön. Yhdenmukaistaminen on avainsana, jolla toimintaa on viety eteenpäin. Toisaalta tasalaatuisuudesta huolehtiminen on haaste, koska järjestelmä on kiertävä. Pienet laitokset voivat lyödä hynttyyt yhteen ja sillä saavutetaan toiminnallista ja taloudellista etua”, Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo. Tarkoitus on hoitaa yhdessä näihin kokonaisuuksiin liittyviä tehtäviä. ISTIKEn toiminnasta on tehty pelastuslaitosten kesken toistaiseksi voimassa olevat sopimukset”, Lokka kertoo. Laitoksissa olevat kunkin osa-alueen erityisosaajat ovat kouluttaneet muita.” ”Tuottavuutta haetaan ja tämän avulla voidaan mahdollistaa vaikkapa yhteinen päällystöpäivystys”. Tilannekeskuksen päivystystä hoidetaan viikon vuoroissa kussakin pelastuslaitoksissa
Tilannekeskuksen päivystäjä saa myös sähköpostiin eri yhteistyötahoilta tietoja, joita hän voi hyödyntää työssään. Sen on tehnyt Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella työskentelevä Mika Keränen. Viestija tietoliikenneasioita on käsitelty erikseen omassa alatyöryhmässä. Hän jatkaa projektin vetäjänä myös ensi vuonna. Yhteisen tilannekeskuksen kokonaiskustannukset ovat kahdelta vuodelta 176000 euroa. Palosuojelurahasto tuki hanketta 88000 eurolla. Hankkeeseen on saatu palonsuojarahastolta avustusta. ”Esimerkiksi viestiliikenteen yhtenäistäminen on ollut vaikeaa. ISTIKE-malli voi olla vaikka yksi toimintamalli sote alueen toiminnassa. Hankkeen nettokustannukset jaetaan hankkeessa olevien pelastuslaitosten kesken. ”Esimerkiksi liikenneonnettomuuden pelastustehtävissä tilannekeskus voi tukea tehtävää antamalla tietoa eri automerkkien turvalaitteista tai muista pelastustehtävään vaikuttavista asioista.” Kartat ovat myös tärkeä työkalu. ISTIKE jatkaa toimintaa ja katsotaan mitä sote tuo tullessaan.” Teksti ja kuvat: Esa Aalto Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti esittelee Mikkelin paloaseman johtokeskustilaa.. Osittain myös tunnepuoleen liittyvistä asioista. Hän on pitänyt ISTIKE-työtä mielenkiintoisena. ”Voi sanoa, että tämän ansiosta kukin laitos säästää viiden henkilötyövuoden verran palkkakustannuksissa eli arviolta 300000 euroa”, Seppo Lokka sanoo. Myös käytössä ollutta yhteisesti todettua parasta toimintamallia on otettu yhteisesti käyttöön.” auttaa koulutus sekä monitorointi, jolla seurataan sitä, että esimerkiksi inhimillisen virheen kautta jonkin asia ei jää huomaamatta eikä tehtävä tekemättä.” Tilannekeskuksessa käytettävä tietojärjestelmä on syntynyt omana työnä. Tilannekeskuksessa voidaan seurata esimerkiksi koko alueen pelastusyksiköiden sijoittumiset. Samassa yhteydessä selvitetään se, mitä yhteistoimintaviranomaisella on annettavaa ISTIKElle.” Pasi Markkanen on työskennellyt palomiehenä ja opiskellut päällystötutkinnon. ”Aluejaon muutoksella ei olisi saatu sen enempää säästöjä.” ”Sosiaalija terveyspalvelujen uusi palvelurakennejärjestelmä (sote) tulee joskus ja sen toimintamallia ei vielä tiedetä. Hän on työskennellyt Pohjois-Karjalassa palomestarina, jolloin operatiivinen johtaminen on tullut tutuksi. ”Hyvä tahtotila on ollut luoda yhteistä ja kaikilla on tavoitteena ainoastaan hyvä lopputulos. ”Olen saanut perehtyä laitosten yhteistyöhön ja olla käytännön työssä kehittämässä ja toteuttamassa sitä”, käytännön työrukkaseksi omaa työtään kuvaileva Markkanen sanoo. Mitä se voi tuottaa ja olla hyödynnettävissä yhteistoimintaviranomaisilla. ”Siitä on ollut hyötyä tässä tehtävässä, kun uutta johtamista tukevaa tilannekeskusjärjestelmää on rakennettu.” Haastavimpana hän pitää yhteistyön hakemista. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.INSALKO.fi Hälytysja viestintälaitteet Työrukkasen antoisa projekti Pasi Markkasen kahden vuoden projekti saa jatkoa. ”Tämä on hyvä ja toimiva systeemi.” ”ISTIKE toimintaa on esitelty myös yhteistoimintaviranomaisille. Kyse on omista opituista tavoista ja järjestelmistä. Muutoin tilannekeskuksissa käytetään hyödyksi muiden verkkosivuja esimerkiksi sähköverkon, puhelinliikenteen ja säätilatietojen osalta. Näin niitä voidaan tarjota tehtäviin, kun tilanne syntyy
Ruuskanen ja Leinonen kertovat johtokeskustoimintaa kehitetyn nelisen vuotta. Uuden tilannekeskuksen rakentaminen ja ohjelmistojen järjestäminen on maksanut noin 40000 euroa. Hyödyksi käytetään erityisesti pelastustoimen kenttäjärjestelmää PEKEä. Erityisesti myrskyissä johtokeskusta on käytetty hyvin hyödyksi. Tärkeä työkalu johtoja tilannekeskuksessa työskentelevälle henkilölle on näyttörivistöiltä esiin tulevat alueen kartat. Kymenlaakson vuoro on joka viides viikko. Ne toimivat Leinosen mukaan hyvin ja karttaohjelmiston päivitys tapahtuu säännöllisesti. Osaamistaso voikin tässä olla pulmallisin kohta.” Johtokeskus on osoittanut jo käyttökelpoisuutensa. Etenkään, kun tähän ei saa tukea enää hätäkeskuksesta. ”Tilannekeskuksemme avulla pyritään ensisijaisesti tukemaan operatiivisessa tehtävässä yksikön johtajaa.” ”Tilat ovat päivittäisessä käytössä työvuorossa normaalina sisäisenä tukitoimintana sekä tilanneja johtokeskuksena toiminnan niin vaatiessa. Kouvolan paloasemalla sijaitseva tilanneja johtokeskus.. Samalla töitä uudelleen järjestämällä pyritään luomaan uusia resursseja. Pelastuslaitoksella on käytössä kahden P3:n järjestelmä. Tilanneja johtokeskus antaa mahdollisuuden myös varautua laajempia tehtäviä varten, jolloin sen voivat miehittää kuntien ja yhteistyöviranomaisten edustajat. Johtokeskus sijaitsi aikaisemmin alhaalla paloasemarakennuksessa, mutta maanalaisten tilojen jouduttua käyttökieltoon, oli johtokeskuksellekin mietittävä uusi paikka. Resursseja voidaan ohjata esimerkiksi tukemaan päivittäistä toimintaa, erityisesti johtamista. Tällä toiminnalla saamme yhä enemmän ajettua sisään ideaa maakunnallisesta pelastuslaitoksesta.” ”Koulutus on tässä tärkeää ja erityisesti laitteistojen käytössä tarvitaan opetusta, jotta sitä osataan käyttää tarpeen mukaan hyödyksi”, Leinonen ja Ruuskanen sanovat. ”Koska ajatus on toteuttaa mallia yhtenäisestä pelastuslaitoksesta, päivystysvuoron voi hoitaa niin Kotkassa kuin Kouvolassa sijaitsevassa johtokeskuksessa. Ymmärretään, että tämä on tärkeä tukityö. Tukitoimintaa tekevät vuorossa olevat asemamestarit ja palomestarit johtamisohjeen mukaisesti sekä virka-aikana käytettävissä oleva päällystö ja muu tehtävään sopiva henkilöstö.” ”Jos tulee sellainen tehtävä päivystysaikana, jossa tarvitaan erityisesti johtamiseen tukea, tulee pelastuslaitoksen toinen vuorossa oleva P3 mukaan tehtävään.” ”Hälytys saadaan napin painalluksella suoraan pelastusyksiköstä.” Viestintä hoidetaan pääosin Virven avulla, mutta viestinnän varajärjestelmä perustuu myös perinteiseen VHF-radioon, jonka tukiasemia on uudistettu. ”Palomestarit ovat työn ottaneet hienosti omakseen. Kotkan paloasemalla on kärsitty huonosta sisäilmasta. Kymenlaaksossa tilanneja johtokeskuksen ohjelmistoja on rakennettu paljolti omana työnä, jolloin on onnistuttu säästämään kustannuksissa. Oleellisinta onkin, että palomestarit osaavat työskennellä johtokeskuksessa ja hallitsevat siinä olevat laitteet ja ohjelmistot. Kun voimavarat ovat jo olemassa, niille voidaan suunnitella myös tarkoituksenmukaisempaa käyttöä. ”Myös väestöhälyttimien koesoitot ja käynnistäminen onnistuu tästä tilasta.” Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Kympe Kymenlaakson tilanneja johtokeskus tukee päivittäistä toimintaa 40 10 ·2014 Jukka Ruuskanen (vas.) ja Vesa Leinonen Kotkan paloaseman tilanneja johtokeskuksessa. Johtokeskustoimintaa on kehitetty Kymenlaakson pelastuslaitoksella niin, että laitoksen suurempien kaupunkien Kotkan ja Kouvolan paloasemille on perustettu samanlaiset tilanneja johtokeskukset. ”Paloaseman tiloja uudelleen järjestämällä saimme rakennettua johtokeskukselle toimivat tilat, joissa myös palomestarit voivat tarvittaessa työskennellä”, kertovat palopäällikkö Jukka Ruuskanen ja viestipäällikkö Vesa Leinonen. ”Toimivaksi ratkaisun tekee myös se, että nykyinen johtokeskus toimii keskeisellä paikalla, sisääntulokerroksessa paloasemalla.” Kymenlaakson pelastuslaitos on osa viiden itäisen pelastuslaitoksen ISTIKE-hanketta, jossa mukana oleva laitos vastaa vuorollaan koko alueen tilannekeskustoiminnasta
010 569 3628 Markku Andersson puh. Työaikavalvonnassa työsuojelu määritteli työaikalain nojalla, että pelastuslaitoksen työntekijöiden vuosittainen varallaolomäärä saa olla enintään 1650 tuntia. Päätettiin perustaa yhdistykselle nettisivut, jotka toimivat tiedonvälittäjänä yhdistyksen asioissa. Soita ja sovi tapaaminen. Perusteena oli, että varallaolon pituus ja toistuvuus eivät saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Työnantajan kuuluu tukea henkilöstön työssäjaksamista,” Koponen toteaa. Teksti: Mika Rinne Varallaolon valvonta muuttui Pohjois-Savossa Joukko Aurinkorannikolla aikaansa viettävää kolmannen iän pelastusalan ammattilaista perusti lokakuussa rekisteröimättömän yhdistyksen, jonka tarkoituksena on luoda mielekästä toimintaa palokuntahenkisten ihmisten keskuudessa. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. ”Muutoksen syynä oli se, että kunnallisessa työja virkaehtosopimuksessa on saman sisältöinen määräys, joten työsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa tämän säännöksen valvonnassa. Säännöt luotiin viitteellisiksi, jotta alaan läheisesti yhteyksissä olevien henkilöiden, kuten palokalustoliikkeiden edustajien liittyminen olisi mahdollista. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Paloja pelastusautot Palokunta-asut Nostolava-autot Itä-Suomen aluehallintovirasto on muuttanut kantaansa palokuntien varallaolojen määrän valvonnassa. Varallaolon kohtuuttomiin määriin ottaa kantaa tarvittaessa työnantajaja työntekijäliitot,” selvittää työsuojelun vastuualueen johtaja Maija van der Weij Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Varallaoloasioista on kerrottu Pelastustiedon numeroissa 7/2014 ja 8/2014. Pelastusjohtaja Jukka Koponen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta on tyytyväinen aluehallintoviraston uuteen linjaukseen. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Työnantajan pitää järjestää varallaolokäytännöt ja -määrät siten, että terveydelle mahdollinen vaara ja haitta pyritään ehkäisemään ennalta. Perustamiskokouksessa valittiin yhdistykselle klubimestari Bo Telenius, webmaster Matti Kovanen ja lippaanvartija Mauno Alasaari. Marraskuun lopussa Itä-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti, että työsuojeluviranomainen ei enää sido kuormittavan varallaolon määrää mihinkään tiettyyn tuntimäärään. Yhdistyksen sivujen nettiosoite on brankkariklubi.suntuubi.com. Jatkossa kiinnitetään huomiota varallaolomäärään ja jokaisen työntekijän kanssa tehdään arvio miltä varallaolo sekä muut tehtävät tuntuvat. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Monella palomiehellä varallaolomäärä täyttyi syksyn aikana ja muutamilla paloasemilla ei ollut enää riittävästi hälytyksiin lähtijöitä iltaisin ja viikonloppuisin. Monet pelastusalalla työskentelevät kokevat varallaolon kuormittavaksi ja osa tekee varallaoloja mahdollisimman paljon, sillä se nostaa ansiotuloja. Brankkariklubi Aurinkorannikolle. Yhdistykselle laadittiin säännöt, jotka määrittävät yhdistyksen tarkoitusperiä ja henkilöiden kelpoisuuden yhdistyksemme jäsenyyteen. 010 569 3623 HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Brankkariklubi toivottaa kaikki ammattiveljet ja –sisaret tervetulleeksi lomamatkalle Aurinkorannikolla ja tapaamaan klubilaisia. Aluehallintovirasto puuttui Pohjois-Savon pelastuslaitoksen liian suuriin varallaolomääriin aiemmin tänä vuonna. Jatkossa työsuojelutarkastuksilla seurataan miten työtuntien, hälytysten ja varallaolon määrä vaikuttavat kokonaisuudessaan työntekijöiden kuormitukseen. mukaan. ”Varallaolon suhteen on palattu normaaliin päiväjärjestykseen ja paloasemilla on jälleen riittävä miehitys
Selonteko voisi siten paremmin olla osaltaan pohjana pelastustoimen strategiaa laadittaessa. Nyt koko maan kattava pelastuksen valmiusorganisaatio ei sitä pian ole maaseutualueilla, jos siitä ei pidetä huolta ja harva-alueen muuttuvaa toimintaympäristöä huomioida. Me olemme valtakunnan kattava valmiusorganisaatio. ”Pelastustoimi on poikkeusja häiriötilanteissa kuntakentän toimintaa tukeva organisaatio. Olemme uudistamassa strategiaa ja eduskuntavaalit ovat tulossa. Pelko on, että poliittisessa keskustelussa ”oikaistaan” suoraan organisaation rakennekysymyksiin.” ”Pelastustoimella on sijansa ihmisten turvallisuuden tunteen tuottajana. Sen pitää myös elää ajassa, jolloin sitä voidaan tarjoilla paremmin poliittiseen päätöksentekoonkin. Voi olla niinkin, että se koetaan liian pehmeäksi asiaksi. ”Voisimmeko kouluttaa opettajat turvallisuuskasvattajiksi ja saada turvallisuus aiheena opetuksen sisältöön oppilaan koulutien eri vaiheissa. ”Meidän pitää tuoda selkeästi esille päättäjille, mikä on toimintamme sisältö ja mitä vaatii se, jos maan jokaisessa kolkassa huolehditaan riittävällä laajuudella kansalaisten turvallisuudesta.” ”Sisältö ensin eikä unohdeta asiakasta, kuntalaista. Valtiovalta ilmaisi tahtonsa 11 tilannekeskuksen rakentamisesta, joista viisi tulee tehdä yhteistyössä sote-alueiden kanssa. Vain tätä kautta voimme vahvistaa julkista kuvaamme yhteiskunnassa”, Ojanen painottaa. Mistä kaikesta ollaan valmiita maksamaan. ”Nyt on aika miettiä pelastustoimen sisältöä. T aloudellista niukkuutta jaettaessa pitää kaikesta huolimatta suhtautua positiivisesti tulevaisuuteen. Tarvitsemme tätä tukevaa uutta asennetta ja mahdollisesti uutta organisoitumistakin.” ”Muistaa täytyy, että jokainen onnettomuus maassamme sattuu jossakin kunnassa. Ero aikaisempaan on se, että talouden suuntaviivat osoittavat alaspäin eikä lähiajan näköpiirissä ole muutosta ylöspäin. Hän luonnehtiikin tulevaa vuotta mielenkiintoiseksi ja haasteelliseksi. Olli-Pekka Ojanen kantaa huolta koko maan kattavan valmiuden säilymisestä Säästöt vaikuttavat palvelutasoon Teksti: Esa Aalto Kuva: Janne Ruotsalainen 42 10 ·2014. Saataisiinko asiakokonaisuus vaikuttavammaksi?” ”Palomiesten haluttuja kouluvierailuja tämä ei kuitenkaan lopettaisi.” Selonteko paikallaan Olli-Pekka Ojanen kannattaa sisäisen turvallisuuden selontekoa ohjelmarakenteen sijasta. Pelastustoimen palvelutasosta on keskusteltava. Samoin ensin pitää puhua toiminnan sisällöstä ja vasta sen jälkeen rakenteista eli pelastuslaitosten lukumäärästä tai vastuutahosta. On turha puhua säästämisestä ilman palvelutason käsittelyä. ”Tästä näkökulmasta voimme hyvin kehittää toimintaamme, pyrkien vaikuttamaan kansalaisten turvallisuuskulttuuriin.” Hän ottaa esimerkiksi koulut, joissa tuleville polville annetaan turvallisuuskasvatusta. ”Totta on, että taloudennäkymät ovat niukat. Se vahvuus on tunnistettava ja pidettävä huolta, että sen apuun voidaan turvautua jatkossakin. Pirkanmaan pelastusjohtajan Olli-Pekka Ojasen mielestä alalla on tarpeettomasti ruokittu negatiivista ilmapiiriä. Asenteissa voi olla vikaa. Mitä se vaikuttaa pelastustoimeen. Mutta alan kehittämistä ei tule unohtaa, ei ankeinakaan aikoina. Meidän pitää löytää yhteinen sävel sosiaalitoimen kanssa. Mahdollisesti seuraavassa hallitusohjelmassa lausutaan jotakin myös pelastustoimeen liittyvistä asioista.” ”Toivottavasti olemme hereillä, kun päättäjät valmistautuvat vaaleihin.” Vanheneva väestö on yhteinen asia ”Suomen väestö vanhenee ja tämä on laaja asiakokonaisuus yhteiskunnassa. Ojanen toivoo, että pelastustoimen strategiassa annetaan pontta alan uudelle suunnittelulle. Tarvitaan myös toimintamme sisäistä tarkastelua ja muutoksia, jotka vastaavat taloudellista tilannetta pitkäjänteisesti.” Ojasen mielestä tämä tarkoittaa mahdollisuutta tarkastella asioita uudella tavalla. Meillä on olemassa selkeä tarve toiminnallemme. Sote-ratkaisu vaikuttaa ensihoidossa ja laajemminkin pelastustoimeen. Mutta näkisin enemmänkin, että emme ajattele työtämme riittävästi laajasti.” Ojasen mielestä strateginen päämäärä, ettei yhtään ihmisestä aiheutuvaa onnettomuutta satu, on kannatettava
Myös pelastustoimen pitää olla mukana vahvistamassa eurooppalaista yhteenkuuluvuutta. Kenties lopputulokseen vaikutti se, että hiljattain kahden muun keskeisen eurooppalaisen palokuntajärjestön, CTIF:n ja CFPA:n johtoon, valittiin pohjoismaalainen. Potilassiirrot tulee tarkastella erikseen. ”Olen ollut halukas vastuutehtäviin ja siksi pyrin puheenjohtajaksi. ”Tarvitsemme tulevaisuudessa laaja-alaisemman koulutuksen saaneita henkilöitä. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palopumput Rullapaloverhot Ja laajuudesta riippuen sillä on vaikutusta sekä kuntalaisiin että kuntaan organisaationa”, hän sanoo. Maailmalta saa hyvää tietoa. Toivottavasti tämä tuodaan selkeästi esille sekä taloutta että lainsäädäntöä tarkasteltaessa. Edelleen pelastuslaitoksia paremmin palveleva esimiesja päällystökoulutus olisi toivelistalla. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Näin voidaan saada tietoa kollegoilta eri maista. Se on hänen mielestään mitä parhainta oman alan kehittämistyötä. Olli-Pekka Ojanen oli perustajahahmoja, kun Tampereella Hotelli Ilveksessä laadittiin eurooppalaisen palopäällystöjärjestön FEU:n perustamisasiakirja 1990-luvulla. Hänen mielestään on tarpeen, että pelastustoimen kansainvälisistä toimintakenttää tarkastellaan aika ajoin ja kartoitetaan missä kukin menee omissa toiminnoissaan. Kuka tietää, kun toimitaan kansainvälisellä areenalla, on peli monitahoisempaa.” ”En ole pettynyt, mutta tosissani olin mukana. Myös sitä voidaan edelleen kehittää. ”Joissakin sairaanhoitopiireissä tosin todetaan, että se on pelastustoimen hoitamana kustannustehokasta, mutta onko se lainsäädännöllisesti mahdollista.” Ensivastetoiminta on Ojasen mielestä selkeä osa pelastuslaitosten toteuttamaa ensihoidon kokonaisuutta. Olli-Pekka Ojanen perää myös koulutuksen uudistamista. ”Kannustan myös nuorempia hakeutumaan alan kansainvälisiin tehtäviin, ja seuraamaan eurooppalaista pelastustoimen kehitystä”. Vaikka pelastustoimi on pieni toimiala, sen ei hänen mukaansa tarvitse olla uittopuu, vaan tukin uittaja. Monin paikoin se on se ensimmäinen potilaan kohtaaja harvaan asutussa maassamme. Ja muistaa täytyy, että Eurooppa ei ole ”ulkomaa” vaan kotimaa. Harmittaa toki, etten tullut valituksi.” Kansainvälistä toimintaa Ojanen ei jätä. Kun yli 70 prosenttia suomalaisista on pelastustoimen tekemän ensihoidon piirissä, olisi kummallista, jos tämän hyvin toimivan järjestelmä tilalle halutaan rakentaa jokin uusi järjestelmä.” Ojanen puhuu pelastustoimen osuudesta välittömän valmiuden ensihoidossa. Arjen työnjohdon opetus puuttuu lähes kokonaan opetussisällöistä. Tämä heijastuu esimies-alaistyöhön, töiden tavoiteasetantaan, työhyvinvointiin, ja ylipäätään työpaikan pelisääntöjen sisäistämiseen.” Ensihoito ei tarvitse uutta valmiusorganisaatiota Ojanen korostaa ensihoitotoiminnan merkitystä pelastuslaitosten toimintakokonaisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. ”Etenkään tässä taloudellisessa tilanteessa, mutta ei muutenkaan, ole tarkoituksenmukaista rakentaa maahan valmiusorganisaatiota, joka on jo pelastustoimessa olemassa. Aito strategiatyö olisi toimintatapa, jolla voidaan aidosti päästä eteenpäin. Nyt koulutuksenkin kärkenä on liikaa perinteinen pelastustyö vaikka se sinänsä on toiminnan keskeinen elementti. ”Kun osoitamme olevamme turvallisuuden keskeinen toimija, jonka toiminnalla on selkeä tarve, meitä ei tarvitse enää tyrkkiä kustannuseränä kenenkään syliin.” Siksi Ojanen näkisi mieluusti, että iänikuinen valtio–kunta-keskustelu vakioaiheena siirtyisi jo historiaan. Tästä aiheesta ei tarvita enää yhtään selvitystä. Tänä syksynä hän pyrki järjestön puheenjohtajaksi, mutta hävisi äänestyksessä Belgian Antwerpenin pelastusjohtaja Chris Addiersille
Vuosittain sattuu parisataa öljyvahinkoa, jotka ovat aina riski maaperän ja pohjaveden pilaantumiselle etenkin pohjavesialueella. TANKKI-hanke antaa työkaluja hallita riskejä. Riskin määrittämiseksi vastaukset on painotettu mahdollisen riskin perusteella. Ohjelma antaa myös vastausten perusteella kommentteja ja toimenpide-ehdotuksia. 44 10 ·2014 Vanha, maata vasten asennettu öljysäiliö oli syöpynyt puhki, mistä aiheutui öljyvahinko. Maanalaiseen bunkkeriin asennettu öljysäiliö on poistettu käytöstä öljyvahingon takia. Vastattuaan kaikkiin kysymyksiin öljysäiliön omistaja saa yhteenvedon antamistaan vastauksista sekä ohjelman esittämät toimenpiteet kootusti. Hankkeessa mukana olleiden kuntien pelastusja ympäristönsuojeluviranomaiset voivat hyödyntää työkalua neuvonnassa ja valvonnassa. Hankkeessa tuotetulla sähköisellä riskienhallintatyökalulla pyritään pienentämään öljysäiliöriskiä hankekunnissa Hattula, Hollola, Janakkala, Nastola ja Riihimäki. Osariskimittarit ja kokonaisriskimittari havainnollistavat vastauksista muodostuvaa öljysäiliöriskin suuruutta visuaalisesti. Työkalu on jatkossa muokattavissa muitakin kuntia koskeviksi. Sähköinen riskienhallintatyökalu TANKKI-hankkeessa tuotettiin sähköinen riskienhallintatyökalu öljysäiliön omistajille. TANKKI ottaa riskit haltuun Hämeessä on noin 10000 lämmitysöljysäiliötä, joista suuri osa on käyttöikänsä päässä. Kuva: Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010. Yhteenveto on helppo tulostaa ja pitää tallessa omaa käyttöä varten, tai sen voi toimittaa sähköpostitse tai paperilla kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai pelastuslaitokselle. Työkalun tavoitteena on antaa opastusta öljysäiliöiden omistajille muun muassa säiliön tarkastuksiin ja kunnossapitoon liittyen. Suunnittelun pohjana käytettiin vuonna 2013 TANKKI-hankkeessa toteutettua öljysäiliökyselyä. Ilmoitusvelvollisuus säiliön käyttöön ja muutoksiin liittyen on omistajalla tai haltijalla. Öljysäiliöriskiä määritettäessä oleellisia kysymyksiä ovat säiliön materiaali, tilavuus, sijainti, asennusvuosi, tarkastusväli, kuntoluokka ja varusteet. Riskienhallintatyökalussa käyttäjä vastaa esitettyihin kysymyksiin, jotka on ryhmitelty lämmitysöljyja farmarisäiliökohtaisiin sekä yleisiin kysymyksiin. Ympäristöriskin näkökulmasta suurimman uhan aiheuttaa käytössä oleva vanha ja tarkastamaton, puutteellisesti varusteltu ja metallinen maanalainen öljysäiliö pohjavesialueella. Kuva: Jake Lehtovirta.. Työkalun avulla säiliönomistajia ohjeistetaan toimimaan oikein eri tilanteissa öljyvahingon välttämiseksi. Kokonaisriski muodostuu osariskien perusteella ja työkalussa jokaisella öljysäiliöllä on oma riskimittarinsa. Lisäksi määritellään yleisriski, joka määräytyy farmarisäiliöja yleiskysymysten vastausten perusteella. Käyttäjä saa jo kyselyä täyttäessään lisätietoja aiheesta
Riittää kun muutetaan tietokannassa olevia tietoja. Vuosittain sattuu parisataa öljyvahinkoa, jotka ovat aina potentiaalinen riski maaperän ja pohjaveden pilaantumiselle etenkin pohjavesialueella. Työkalun tavoitteena on antaa opastusta öljysäiliöiden omistajille muun muassa säiliön tarkastuksiin ja kunnossapitoon liittyvissä asioissa. Kuva 1. Lisäksi määritellään yleisriski, joka määräytyy farmarisäiliöja yleiskysymysten vastausten perusteella. Huomioitavaa tässä toteutustavassa on erityisesti se, että kysymysten muokkaus, lisäys ja poisto eivät vaadi ohjelmakoodin muuttamista. 044 708 1516 tarja.asikainen@lamk.fi Käyttöön vuoden 2015 alussa Riskienhallintatyökalu toteutettiin opiskelijaprojektina tekniikan alan opintoihin integroituna. Käyttäjälle näkyvä www-sivu luodaan tallennettujen tietojen perusteella. Projektiryhmä oli koko kehitystyön ajan kiinteässä yhteydessä asiak kaaseen. Ilmoitusvelvollisuus säiliön käyttöön ja muutoksiin liittyen on omistajalla tai haltijalla. Käyttäjälle näkyvä www-sivu generoidaan tietokannan tietojen perusteella. Työkalu on jatkossa muokattavissa muitakin kuntia koskeviksi. Projektiryhmä oli koko kehitystyön ajan kiinteässä yhteydessä asiakkaaseen. Yhteenveto on helppo tulostaa ja pitää tallessa omaa käyttöä varten, tai sen voi toimittaa sähköpostitse tai paperilla kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai pelastuslaitokselle. Osariskimittarit ja kokonaisriskimittari havainnollistavat vastauksista muodostuvaa öljysäiliöriskin suuruutta visuaalisesti. Kehitysympäristönä käytettiin koulun omia palvelimia. Työkalun toteutus perustuu tietokannan käyttöön. Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Kirjoittajat: Sakari Halmemies yliopettaja, LAMK Matti Welin yliopettaja, LAMK Lisätietoja: Tarja Asikainen, projektipäällikkö, TANKKI-hanke, LAMK tarja.asikainen@lamk.fi Yläkuvassa riskienhallintatyökalun aloitusnäkymä ja alhaalla käyttöliittymä. Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) hallinnoimassa hankkeessa työkalun kehitystyöhön osallistuivat Hollolan, Nastolan, Hattulan ja Janakkalan kunnat sekä Riihimäen kaupunki, Hämeen ELY-keskus ja Kantaja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset. Käyttäjä saa jo kyselyn täyttämisen aikana lisätietoja aiheeseen liittyen, minkä lisäksi ohjelma antaa vastausten perusteella kommentteja ja toimenpide-ehdotuksia. Hankkeessa työstettiin myös riskienhallintatyökalu, jota pelastusviranomaiset ja hankekunnat voivat hyödyntää alueensa öljysäiliöiden valvonnassa. Riittää kun muutetaan tietokannassa olevia tietoja. Hankkeessa työstettiin myös riskienhallintatyökalu, jota pelastusviranomaiset ja hankekunnat voivat hyödyntää alueensa öljysäiliöiden valvonnassa. Suunnittelussa on lisäksi otettu huomioon se, että palvelu tullaan tulevaisuudessa siirtämään toiselle www-palvelimelle. Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) hallinnoimassa hankkeessa työkalun kehitystyöhön osallistuivat Hollolan, Nastolan, Hattulan ja Janakkalan kunnat sekä Riihimäen kaupunki, Hämeen ELY-keskus ja Kantaja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset.. Suunnittelun pohjana käytettiin vuonna 2013 TANKKI-hankkeessa toteutettua öljysäiliökyselyä. Hankkeessa mukana olleiden kuntien pelastusja ympäristönsuojeluviranomaiset voivat hyödyntää työkalua neuvonnassa ja valvonnassa. Kirjoittajat: Sakari Halmemies yliopettaja, LAMK puh. 050 403 6852 sakari.halmemies@lamk.fi Matti Welin yliopettaja, LAMK puh. Työkalun avulla säiliönomistajia ohjeistetaan toimimaan eri tilanteissa öljyvahingon välttämiseksi. Projekti tehtiin avoimen lähdekoodin työkaluilla. Öljysäiliöriskiä määritettäessä oleellisia kysymyksiä ovat säiliön materiaali, tilavuus, sijainti, asennusvuosi, tarkastusväli, kuntoluokka ja varusteet. Projektipalavereissa keskusteltiin eri vaihtoehdoista ja ratkaistiin eteen tulleita ongelmia. Kehitysympäristönä käytettiin koulun omia palvelimia. 017-368 4000 | www.peltaco.com Kemikaalinkestävä Eccotarp-ALLAS Pelastustarvikkeet Kilvet Väestönsuojat ja vss-varusteet Uusi työkalu öljysäiliöiden riskienhallintaan Yleistä Hämeessä on noin 10 000 lämmitysöljysäiliötä, joista suuri osa on käyttöikänsä päässä. Ympäristöriskin näkökulmasta suurimman uhan aiheuttaa käytössä oleva vanha, tarkastamaton, puutteellisesti varusteltu, metallinen, maanalainen öljysäiliö pohjavesialueella. Riskienhallintatyökalun aloitusnäkymä Riskienhallintatyökalussa käyttäjä vastaa esitettyihin kysymyksiin, jotka on ryhmitelty lämmitysöljyja farmarisäiliökohtaisiin sekä yleisiin kysymyksiin. Projektipalavereissa keskusteltiin eri vaihtoehdoista sekä ratkaistiin eteen tulleita ongelmia. Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat sähköisen www-palvelun TANKKI-hankkeen (asiakkaan) määrittelyiden perusteella. Riskienhallintatyökalun käyttöliittymä Riskienhallintatyökalun toteutus Riskienhallintatyökalu toteutettiin opiskelijaprojektina tekniikan alan opintoihin integroituna. Huomioitavaa tässä toteutustavassa on se, että kysymysten muokkaus, lisäys ja poisto eivät vaadi ohjelmakoodin muuttamista. Suunnittelussa on lisäksi otettu huomioon se, että palvelun voi tulevaisuudessa siirtää toiselle www-palvelimelle. Kaikki kysymystyypit sekä kysymykset vastauksineen, lisätietoineen ja ohjeteksteineen on talletettu tietokantaan. Vastattuaan kaikkiin kysymyksiin öljysäiliön omistaja saa yhteenvedon antamistaan vastauksista sekä ohjelman esittämät toimenpiteet koontina. Kuva 2. Kaksivuotisessa EAKR-rahoitteisessa TANKKI-hankkeessa paneuduttiin Hämeessä sijaitsevien öljysäiliöiden ympäristöriskeihin. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Hankkeessa tuotetulla sähköisellä riskienhallintatyökalulla pyritään pienentämään öljysäiliöriskiä hankekunnissa Hattula, Hollola, Janakkala, Nastola ja Riihimäki. Kaikki kysymystyypit sekä kysymykset vastauksineen, lisätietoineen ja ohjeteksteineen on talletettu tietokantaan. Kaksivuotisessa EAKR-rahoitteisessa TANKKI-hankkeessa paneuduttiin Hämeessä sijaitsevien öljysäiliöiden ympäristöriskeihin. Riskienhallintatyökalu julkaistaan vuoden 2015 alussa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen nettisivuilla ja osoitteessa www.lamk.fi/ tankki. Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat sähköisen www-palvelun TANKKI-hankkeen asiakkaan määrittelyiden perusteella. 050 384 3932 matti.welin@lamk.fi Lisätietoja: Tarja Asikainen Projektipäällikkö, TANKKI-hanke, LAMK Puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Katso video eri käyttötarkoituksista: www.peltaco.com/ altaat Tilavuus 25 35 000 l Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Riskin määrittämiseksi vastaukset on painotettu mahdollisen riskin perusteella. Kokonaisriski muodostuu osariskien perusteella ja työkalussa jokaisella öljysäiliöllä on oma riskimittarinsa. Riskienhallintatyökalu julkaistaan vuoden 2015 alussa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen www-sivuilla ja osoitteessa www.lamk.fi/tankki. Riskienhallintatyökalu TANKKI-hankkeessa tuotettiin sähköinen riskienhallintatyökalu öljysäiliön omistajille. Projekti tehtiin avoimen lähdekoodin työkaluilla
Nuohoojat tarttuivat mittalaitteisiin Nuohousalan Keskusliitosta valtakunnalliset työohjeet Teksti ja kuvat: Mika Rinne Kouluttaja Esa Karjalainen (edessä) ja nuohoojat Lasse Korteniemi, Teemu Myllynen ja Jani Grönfors tekevät savuanalyysia. Jatkossa esimerkiksi lämpökameralla nähdään pinnan alle ja voimme todentaa paloturvallisuusriskit asiakkaalle mittaustuloksilla, jos esimerkiksi hormia ympäröivien rakenteiden lämpötila nousee liian suureksi,” Karjalainen toteaa. ”Tarkoituksena on kehittää nuohousalan ammattitaitoa, jotta osataan kiinnittää huomiota paloturvallisuuden kannalta oikeisiin epäkohtiin,” sanoo Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja Tapio Lehtimäki Eurasta. Nuohouksen yhteydessä voidaan tehdä myös erillinen toimintakoe, jossa esimerkiksi uuni lämmitetään normaaliin tapaan ja lämpötilan muutoksia mitataan mittalaitteella. Karjalaisen mielestä nuohousala saa nyt niin sanotusti kättä pidempää faktaa kohteiden tarkastuksissa. Hellan, uunin ja muiden tulisijojen sekä hormien tarkastustoiminta tehostuu. Parisenkymmentä Lapin ja Satakunnan alueen nuohoojaa opetteli uusia työohjeita ja mittalaitteiden käyttöä Nuohousalan Keskusliiton järjestämässä koulutuksessa Laukaassa marraskuussa. Liki 40 vuotta nuohousalalla toiminut kuusamolainen Esa Karjalainen on kouluttanut nuohoojia 25 vuotta. Tarkastusmallissa tarkastajina toimivat Nuohousalan Keskusliiton koulutusohjelman suorittaneet nuohoojat. 46 10 ·2014. ”Aikaisemmin tarkastukset ovat perustuneet visuaalisen silmäilyyn, jolloin ei ole nähty tarkastuskohteen kunto kuin päällisin puolin. Nuohousalan Keskusliitto on tehnyt nuohoojille työohjeet, joiden avulla tarkastustoiminta on valtakunnallisesti mahdollisimman samankaltainen
”Meillä valmistuu vuosittain alle seitsemän taloa eli kiinteistöjä ei riitä isoon bisnekseen. Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja Tapio Lehtimäki mittaa hormin lämpötilaa. Uskon, että kysyntää löytyy, sillä meillä asuu ainakin uusimmissa taloissa nuorta väkeä. Lisäksi tarkastustoiminta suoritetaan saman kaavan mukaan ja se pystytään todentamaan mittalaitteiston avulla. ”Tarkastusmallissa määritelty laitteisto, koulutusohjelma, työohjeistus ja sähköinen ohjelmisto takaavat tasalaatuisen sekä keskenään vertailukelpoisen tarkastustoiminnan koko maassa. Kohteen tiedot syötetään tietokoneen tai tabletin avulla talteen varta vasten räätälöidyn tarkastusohjelman avulla. Kaksi eri nuohoojaa saa samasta paikasta samanlaiset tulokset eli ei pääse syntymään niin sanottua villiä toimintaa,” Lehtimäki perustelee. Juha Vuorinen (edessä), Janne Vuorinen ja Tapio Lehtimäki ovat syventyneet opettelemaan uutta ohjelmaa. Tarkastuksissa tuotettu tieto tallentuu valtakunnalliseen tietopankkiin. 10 ·2014 47. Ainakin Muoniossa nuohoojana työskentelevä Teemu Myllynen on varovaisella kannalla. Aimtec Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kauramäki esittelee lämpökameroita Teemu Myllyselle. ”On äärettömän tärkeää, että kalusto ja palvelu on laadukasta. Lehtimäen mukaan toimintakokeen asiakashinta muodostuu sen mukaan minkälainen tai kuinka monta tulisijaa kiinteistöstä löytyy. On kuitenkin aina hyvä kouluttautua valmiiksi mikäli tarvetta löytyy,” Myllynen sanoo. Asiakas saa raportin sähköisessä muodossa tai paperitulosteena. Lisäksi nuohoojan apuvälineenä on sähköinen tarkastusohjelmisto, jonka avulla jokainen tarkastuskohde muistetaan käydä järjestelmällisesti läpi. He ovat valveutuneita lapsiperheitä, joissa halutaan saada varmuus tulisijan turvallisuudesta,” Grönfors arvioi. Mittalaitteet tuhansia euroja Laukaassa koulutuksessa olleet nuohoojat pohtivat löytyykö mittalaitteilla tehtäville tarkastuksille tarpeeksi kysyntää, sillä laitteiden hankinta on useiden tuhansien euron investointi. Porissa jo kolmannessa polvessa nuohoustyötä tekevä Jani Grönfors suhtautuu luottavaisin mielin mittalaitteilla tehtävien palveluiden kysyntään. Nuohooja voi käyttää tarkastuksissa hormija lämpökameraa, endoskooppia, vuotomittaria, paine-eromittaria sekä savukaasuanalysaattoria. Sen hankinta on kuitenkin iso investointi, joten laitteille pitäisi olla jatkuvaa käyttöä. Grönforssin mielestä koulutus ja mittalaitteiston käyttö tarkastuksissa nostaa alan imagoa. Tarkastuksissa tuotettu tieto tallentuu valtakunnalliseen tietopankkiin, josta tieto on haettavissa raporttimuodossa. Tällä hetkellä yli miljoonassa suomalaisessa pientalossa on tulisija ja uusissa taloissa se on melkein sääntö kuin poikkeus
Murha-aseena oli oletuksen mukaan sateenvarjo, josta ammuttiin risiiniä sisältävä pieni kuula hänen jalkaansa. Biologinen tappaja voi olla jo sinussa, etkä edes tiedä sitä vielä. Todennäköisiä terroristien käyttämiä B-agensseja voisivat olla Anthrax – pernarutto, bruselloosi, rutto, tularemia – jänisrutto, Q-kuume ja isorokko. Välitöntä puhdistamista tehtävän jälkeen. päivänä 1995 terroristit levittivät valmistamaansa hermokaasu sariinia Tokion metroon aamuruuhkan aikana. Kyseessä oli onneksi vain kuviteltu esimerkki CBRN-tilanteesta. Kuvassa TYVEC-kertakäyttösuojapuku sekä maastopuku m/2005 ja alla aktiivihiiliväliasu. V-ryhmään kuuluvat VE, VM ja VX. Meillä tulisikin olla jonkinlainen tietämys alfa-, beeta-, gammaja neutronisäteilyn ominaisuuksista ja niiden vaikuttamistavoista ihmiseen. CBRNE – oletko valmis. Hermokaasut jaetaankin Gja V-tyypin hermokaasuihin rakenteensa mukaan. Klo 8.09 Ensimmäinen soitto hätäkeskukseen ambulanssin kutsumiseksi paikalle. Tämän takia noin 5500 henkilöä joutui vaaraan. Soittava henkilö kertoo, että osa ihmisistä voi pahoin ja heidän ihonsa punertaa, toiset taas valittavat vuotavia silmiään. Helsingin pelastuslaitos varautuu toisella tavalla edellä mainittuihin uhkiin kuin esimerkiksi Vetelin paloasema. On osattava tunnistaa käytetyt aineet ja vähentää niiden vaikutuksia. Jotkut urheilijoista ovat istahtaneet maahan, koska ”sydän takoo kuin pajavasara”. C-aseen osalta yleisimmät (taistelu)aineet ovat hermokaasut – sariini, tabuuni, somaani, VX ja niin edelleen, yleismyrkylliset kaasut – syaanivety ja kloorisyaani, ärsyttävät aineet – kyynelkaasut, tukahduttavat aineet – fosgeeni ja kloori, syövyttävät aineet –sinappikaasut, lewisiitti ja psykotaisteluaineet – BZ, LSD. G-ryhmään kuuluvat tabuuni – GA, sariini – GB, somaani – GD ja syklosariini – GF. Hyvä olisi ymmärtää myös säteilyyn liittyviä suureita, millainen määrä säteilyä on hengenvaarallista sekä miten eri tavoin säteilyrasitusta voi vähentää tai poistaa. CBRN-aineet aiheuttavat enemmän pelkoa kuin tavanomaiset aseet. Soittaja yrittää vielä kertoa jotakin, mutta hänen äänensä häviää käheyteen ja lopulta yhteys katkeaa. CBRNE-uhkilla tarkoitetaan kyseisiin aineisiin liittyviä onnettomuusuhkia sekä käyttöä vahingolliseen toimintaan, jolla tavoitellaan merkittävää fyysistä tai yhteiskunnallista vahinkoa tai tuhoa. Klo 11.00 Tokion poliisi ilmoittaa tiedotteessa, että käytetty kemikaali on mahdollisesti sariini. Soittaja on aivan paniikissa ja hänen selityksestään ei päivystäjä meinaa saada mitään tolkkua... Iso-Britannian kehittämää VX:ää pidetään tappavimpana hermokaasuna. Klo 8.21 Kemikaalionnettomuuksiin erikoistunut pelastusryhmä sai käskyn lähteä liikkeelle. Tämä tarina lienee useimmille tuttu, mutta harva tietää, että jo vuotta aiemmin oli tehty sariini-isku Matsumoton kaupungissa. Pitää tietää näiden aineiden ”tuntomerkit”, niiden vaikutusmekanismit, tiedustelutavat ja ilmaisu, puhdistaminen, (suojelu)ensiapu sekä osattava johtaa toimintoja. Pelastusalankin pitää pystyä tunnistamaan CBRN-uhkat ja ymmärtämään niiden vaikutukset. Kun osataan arvioida uhkat, voidaan määrittää oikeanlainen kalusto määrineen ja henkilöstön osaaminen. Hätäkeskus välittää tiedon eteenpäin. Lisäksi pitää määrittää riittävä osaamisen taso ja kalusto kullakin alueella. Mahdollinen B-aseen käyttö herättää paniikkia, sillä emme voi nähdä, haistaa tai kuulla taudinaiheuttajia. Hänet oletettavasti myrkytettiin poloniumin radioaktiivisella isotoopilla 210 – oletus perustuu hänen virtsanäytteestään havaittuun alfasäteilyyn. Hänet murhattiin risiinillä. Maailmassa on vuosittain satoja tapauksia, joissa käytetään tai uhataan käyttää kemiallisia, biologisia ja/tai radiologisia (säteileviä) aineita vaaran aiheuttamiseen. Ihmisillä kerrotaan olevan kummallisia oireita. Toiminta Tokiossa pelastustoimen näkökulmasta: klo 8.00 Levitys alkoi. Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista kemiallinen, chemical – kemiallinen, biological – biologinen, radiological – säteily, nuclear – ydin ja explosives – räjähteet. Tasajako ei ole taktiikkaa ja siksi riskianalyysit on syytä tehdä. 48 10 ·2014. Klo 8.30 Joukkosidontapaikan johtokeskus perustetaan. Sariini levitettiin 11 muovipussissa, kokonaismäärä oli kymmenisen kiloa. Säteilevien aineiden (R ja N) osalta moni muistanee tapaus Litvinenkon vuodelta 2006. Klo 23.11 Viimeinen potilas toimitetaan hoitoon metroasemalta Tokion tapahtumat herättivät ihmiset turvattomuuden tunteeseen: terrori-iskuja voi tapahtua missä ja milloin vain. 12 ihmistä kuoli, 17 sairastui vakavasti ja 3300 sai myrkytysoireita. Klo 8.35 Pelastusryhmä tunnistaa asetoninitriilin, sariinin valmistuksessa käytettävän liuottimen (tunnistusmenetelmä ei ole tiedossa). 1.6.2016 klo 14.20 hätäkeskus saa ilmoituksen, että liikuntahallissa on jokin hätä. Klo 12.50 Tokion kuvernööri kutsuu kokoon itsepuolustusorganisaation kemialliseen sodankäyntiin perehtyneet suojeluryhmät. Asiaan perehtyneet muistanevat listata myös botulinum-toksiinin. Terroristien sariini-isku Tokiossa -95 Marraskuun 20. Aihealue on tässä kirjoituksessa rajattu CBRNasekäyttöön terrorismin näkökulmasta. Esimerkkinä B-aseen käytöstä on toisinajattelija Georgi Markovin murha vuonna 1978. Klo 14.25 Metrovaunujen puhdistus alkaa. Kuva: Puolustusvoimat/Markus Iivarinen ja Antti Tikka
Uhkia ei pidä liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Olisi kummallista, jos me muut viranomaiset emme keskustelisi Puolustusvoimien edustajien kanssa kanssa tähän asiaan liittyvästä valmiudesta. Entä täydennyskoulutus. Puhdistamisen järjestämisessä viranomaisten pitää puhua yhteistä kieltä. Eri viranomaisilla on syytä olla yhtenäinen termistö käytössä toiminnan oikeellisuuden varmistamiseksi. Puolustusvoimilla ja poliisilla voi olla vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita meillä ei vielä ole. Jotkut CBRN-aineista voi puhdistaa pelkällä vedellä ja saippualla, mutta jotkut vaativat esimerkiksi emulsiokäsittelyä. Käytämmekö liikaa voimavaroja sellaiseen, mitä emme voi tarvittavassa määrin ennustaa tai arvioida. Kemiallisten aineiden ilmaisussa ChemPro 100:lla saadaan ilmaisu monesta eri taistelutai teollisuuskaasusta sen kaasukirjaston avulla. logistiikka) > Pelastustoiminta > Ilmaisu ja sen varmentaminen (tiedustelu= kokoonpano, välineet, suojautumistaso, minne näytteet toimitetaan analysoitavaksi?) > CBRNE-lääkintä (ml. Viranomaisista ainakin Puolustusvoimilla on hyvät valmiudet vastata CBRN-uhkiin. Painopiste pitää kohdentaa sellaisiin toimiin, joissa on arvion mukaan hyvät mahdollisuudet onnistua. Väitän kuitenkin, että yhtymäkohtia on enemmän kuin eroavaisuuksia. Tilanne vaikeutuu, jos ihmiset lähtevät altistuksen jälkeen liikkeelle. On ehkä hyväksyttävä se, että kaikkia ei voi pelastaa; jäännösriski on vain tosiasia. Siksi ei pidä keskittyä eroihin vaan siihen, missä voimme tehdä yhteistyötä. On myös huomioitava se, minne saastunut vesi tai emulsio päästetään sekä millaisen jälkikäsittelyn se ja varsinainen puhdistuspaikka vaativat. Joskus on niin, että pelkkä hyvä tahto riittää asioiden yhtenäistämiseen. Ratkaistavia kysymyksiä voi olla monta. Yli kymmenen vuoden CBRN-kokemuksella voin sanoa, että muutaman päivän täydennyskoulutus ei riitä, jos aiotaan vakavasti varautua CBRN:n pahimpiin uhkakuviin. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kaikkia avuntarvitsijoita ei tavoiteta, koska ihmiset saattavat hajaantua iskun tapahduttua. Toki viranomaiset tekevät CBRN-yhteistyötä, mutta mielestäni asia vaatii terävöittämistä. Mikäli kaikki CBRN-asevaikutuksen kohteeksi joutuneet ihmiset pysyvät paikoillaan, on esimerkiksi pelastaminen, lääkintä, puhdistuksen suunnittelu ja toteuttaminen helpompaa. Toimenpiteet eivät etene jäykässä aikajärjestyksessä, vaan niitä voi tapahtua yhtäaikaisesti. Basekäytön ilmaisussa vaikeaa se, että samalla ilmaisuvälineellä ei voida todeta useaa taudinaiheuttajaa yhtäaikaisesti tai ilmaisu voi olla epäluotettava. Mitä tarkoittavat esimerkiksi täydentävä ja perusteellinen puhdistaminen. Jos, niin millä tasolla liikutaan. Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan tarkoitettu jokaiselle pohdittavaksi ja kehitettäväksi. Kaikkia ei voi pelastaa – vai voiko. Säteilymittarit puolestaan taas ilmaisevat säteilyn eri tyyppejä. 10 ·2014 49. Jos toimimme eri ”hiekkalaatikoilla”, ei lopputulos ole yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta riittävä. Pitää myös miettiä, valitaanko mekaaninen, fysikaalinen vai kemiallinen puhdistusmenetelmä. Puhutaanko esipuhdistamisesta vai välittömästä puhdistamisesta. Puhdistaminen CBRN-aineista Saastuneet alueet, ihmiset ja materiaali täytyy puhdistaa. Näkökulmia aiheeseen toivottavasti riittää, koska siten valmiudet kohdata uhkia kehittyvät. Ensin pitää selvittää esimerkiksi mitä ja missä puhdistetaan, millä aineilla puhdistetaan, missä on likaisen ja puhtaan alueen raja, miten vammautuneet puhdistetaan, miten huolto ja tiedotus järjestetään ja niin edelleen. Viranomaisten osaamisen ”palapelin” palat olisi mahdollisimman pian yhdenmukaistettava, jotta saataisiin aikaan toimiva kokonaisuus CBRN-kriisitilanteiden varalle. Kirjoittaja, yliopettaja Jari Vähäkainu toimii Pelastusopistolla johtamisen yliopettajana sekä päällystöopetusyksikön päällikkönä. Tarkoitus oli herättää ajatuksia CBRN-kokonaisuuteen liittyen. CBRN-tilanteisiin voi liittyä tapahtumia, joissa isojen joukkojen hallinta ei ole välttämättä mahdollista. Tässä mielessä agenssit, joiden vaikutus näkyy vasta tuntien päästä, ovat pelastustoimintaa ajatellen haasteellisia. leviämisennusteiden laadinta) > Yleishuolto (ml. Toivottavasti varautumisemme tässä asiassa on kiitettävällä tasolla ennen mahdollista terrori-iskua – ei sen jälkeen. mahdolliset monivammapotilaat) > Puhdistaminen (kalusto/tilat sekä henkilöstö) > Vaaranhallinta (eristäminen, pääsyn rajoittaminen ja evakuointi leviämisennusteiden mukaan) > Jälkitoimenpiteet (esim. Jos termistö poikkeaa toisistaan, voi olla riski vahinkoon ja/tai vaaraan, kun toimitaan tilanteessa paineen alla. On todennäköistä, että yhtenäistämällä eri viranomaisten toimintaa myös CBRN-asioiden tiimoilta, voimme pelastaa entistä enemmän ihmisiä kriisitilanteen aikana. Vai yhdistelmä näistä. Lähteisiin voit tutustua osoitteessa: www.pelastustieto.fi TOIMENPIDE-ESIMERKKI Alla on esimerkki siitä, miten vastaavassa tilanteessa meillä voitaisiin toimia. Kun tiedetään itse aine tai aineet, dekontaminoivan aineen ja menetelmien valinta onnistuu. Puhdistamisen näkökulmasta onkin ensiarvoisen tärkeää tietää se, mitä puhdistetaan ja miten. Kirjoituksessa käsiteltiin asioita pääasiassa yleisellä tasolla eikä kaikkia CBRN-asioihin liittyviä seikkoja tuotu esille. viranomaisyhteistyö) ja pääsyn estäminen > Suojautuminen (henkilökohtainen ja kollektiivinen) ja varautuminen pelastamiseen > Alkuvaiheen pelastaminen ja ensiapu > Johtopaikkojen/vast. Cja R(ase)vaikutusten tiedusteluun on olemassa hyviä välineitä. Ihmiset saattavat mennä kotiin, tuttavien luo, eri terveysasemille ja niin edelleen. puhdistuspaikkojen dekontaminointi) > Hälytykseen johtaneet tekijät (tilanteen analysointi) > Tiedottaminen tilanteen päättyessä (tiedottaminen yleensäkin kestää koko tilanteen ajan) Automaattinen kemiallisten taisteluaineiden ilmaisin M90-D1-C. Näitä tapahtumia on syytä arvioida ja miettiä se, miten näihin tilanteisiin varaudutaan. Hän toimi upseerina Pioneerirykmentissä 1998–2009 ja Ilmavoimien esikunnassa 2010–2011 CBRN-asioiden parissa. Elleivät ihmiset hakeudu ajoissa hoitoon oireiden takia, ei heitä kotoa kaan kukaan hae. Haasteita riittää siitä lähtien, puhutaanko samoilla termeillä, yhdenmukaistetaanko kalustoa, kuinka paljon voidaan toimia samoilla menetelmillä erilaisissa tilanteissa, ketkä menevät ensin paikalle iskun sattuessa, minne otetut näytteet toimitetaan ja minne tulos ilmoitetaan ja eroaako taktiikka olennaisesti – esimerkiksi johtaminen, näytteenotto ja leviämisennusteiden laadinta. Altistuneiden määrästä riippuen sairaalat voivat kuormittua siten, että alkuvaiheessa jotkut voivat joutua odottamaan hoitoon pääsyä. Kuva: Puolustusvoimat. Kiitos Pioneerirykmentin (PIONR) suojelukomppanian (SLUK) päällikölle kapteeni Markus Iivariselle avusta artikkelin kirjoittamisessa. Olisiko teema nostettava esille jo peruskoulutuksessa. perustaminen (mm. Toimenpiteet CBRNE-tilanteissa, kun hätäilmoitus on vastaanotettu: > Varoittaminen, tiedottaminen (kriisiviestintä, ml. On totta, että viranomaisten näkemykset vaihtelevat. Ilmaisuvälineitä Toimivalla joukolla pitää olla tehtävään soveltuvat välineet
Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2015 toivottavat: P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Lapin pelastuslaitos Lappi gádjunlágádus Keski-Suomen pelastuslaitos Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta Turvallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta En trygg jul och ett Gott Nytt År Hyvää ja rauhallista joulua Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutt a Vuott a! Fridfull Jul och Gott Nytt År! SPEK lahjoittaa tänä vuonna joulutervehdysvarat kahdelle upouudelle VPK:lle, jotka ovat Jänkäsalon VPK ja Kumlinge Frivilliga Brandkår.
Pelastuspartiot etsivät mummolan pihalta kadonneita pikkulapsia huonoissa olosuhteissa: tiheä metsikkö, navakka tuuli ja kova lumipyry vaikeuttivat tehtävää. Lapset löytyivät juuri ennen pimeän tuloa. 52 10 ·2014. Karungin VPK:ssa noin vuoden mukana ollut Eelis Keränen, 22, löysi viisija kuusivuotiaat lapset, jotka olivat kadonneet mummolan pihalta Karungista viisi tuntia aikaisemmin. Eelis Keränen tutkii veljensä Janne Keräsen kanssa kartalta aluetta, jossa lapset harhailivat. Muut etsijät olivat tien toisella puolella alueella, jossa lapset olivat aikaisemmilla mummolareissuillaan usein leikkineet. Alueella on kaksi isoa järveä. Puolustusvoimatkin hälytettiin avuksi. Iltapäivällä tuuli oli yltynyt navakaksi ja lumipyry peitti jäljet maastosta nopeasti. Alue oli Keräselle aivan outo. Mukana oli myös Vapepa, muutamia hirvimiehiä ja kyläläisiä, yhteensä viitisenkymmentä henkilöä. Tapaus sattui lokakuun lopussa. Kolme poliisipartioita tuli paikalle tunnin kuluttua lasten katoamisesta. Vaaranpaikka olivat myös läheiset lietesäiliöt. Karungin VPK:lta lähti Keräsen lisäksi kahdeksan muuta etsijää. Keränen meni aluksi tutun paikallisen hirvimiehen mukaan, mutta lähti pian jatkamaan etsintää yksin. Poliisikin oli lähtenyt etsintään ilman alueelta tulostettuja ruudukVuoden sammutusmies löysi kadonneet lapset Torniossa Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Jyrki Nikkilä kokarttoja
POLTTOPISTEESSÄ PELASTUSTAIDOT HAASTA ALUEESI YLÄKOULUT MUKAAN: AKTIIVISIN PELASTUSLAITOS PALKITAAN! WWW.NOUHATA.FI VALTAKUNNALLINEN PELASTUSTAITOKAMPANJA JA -KILPAILU YLÄKOULULAISILLE • Valmiit opetusmateriaalit: lataa helposti verkosta • Näkyvyyttä netissä ja somessa: kisoja, videoita, pelejä • Kampanjassa mukana Biisonimafia ja Jontte Valosaari Eelis Keränen lähti vaistoonsa luottaen oikeille jäljille ja löysi pikkulapset näiden ehdittyä harhailla metsässä viiden tunnin ajan. He olivat huolissaan siitä, että löydetäänkö heidät ajoissa, kun isoveljellä oli seuraavalla viikolla seitsemänvuotissyntymäpäivä.” Keränen ilmoitti lasten löytymisestä heti Karungin VPK:n johtajalle Kyösti Määtälle. Kävelin pakettipellon läpi, ylitin ojan. Kotimatka käveltiin aluksi kolmestaan, loppumatkalla nuorempi sisaruksista halusi Keräsen syliin. Metsästyseuran johtajaan heti yhteys Eelis Keränen valittiin tapauksen jälkeen Karungin VPK:n vuoden sammutusmieheksi. Ne miehet tuntevat metsästysalueet kuin omat taskunsa,” sanoo Angeria. Siitä taidosta oli nyt hyötyä. Lapset olivat olleet omilla teillään jo useita tunteja. Kriteereinä olivat Keräsen aktiivisuus ja innostuneisuus. VPK-toiminta on jo antanut paljon. ”Lähdin kohti metsänreunaa, jossa oli mahdollista nähdä jotakin jälkiä. Niitä en heti löytänyt, mutta jatkoin eteenpäin ja tulin istutettuun pikku kuusikkoon. Lasten logiikka oli ehkä hiukan helpompi aavistaa. ”Toiminta on monipuolista. Ajattelin heidän omaisiaan, jotka olivat niin pitkään kaivanneet lapsiaan. Lunta oli jo melko reilusti. ”Tunne oli huojentunut, kun löysin heidät. Kaikista ei ole siihen, mutta jokaiselle löytyy jotain hommia. Juuri nyt hän on työttömänä ja hakemassa yhdistelmäajoneuvon kuljettajakurssille. Huojentunut tunne Keränen kuuli lasten ääniä ja lähti juoksemaan ääniä kohti. (09) 521 7300 | Fax (09) 521 2728 chemicals@telko.com | www.telko.com TELKOIMEYTYSAINEET • Mobiili Kitit -öljyntorjuntavaunut (eri kokoja) • Imeytyspuomit (mekaanisesti vahvistettuja ja vetolujuustestattu, useita eri kokoja) • PIG® Blu -sarja uusin imutehoisin • Sorbix-rouheet (unv kaikille nesteille) • Sorbix-Vulkanos WB 0/2 kelluva perliitti öljyille MEKAANINEN ÖLJYNTORJUNTA • Mekaaniset puomit ja pintakerääjät • A-puomit kompaktissa 19 kg 22 kg säkissä • Troiltankit eri kokoja (1.000 L 11.000 L) • Viemärinsulkumatot 2-komponentti ja rajoituspadot NouHätä!-kampanjan järjestävät pelastuslaitokset ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Opetushallituksen, Pelastusopiston, pelastusliittojen ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. ”Parasta näissä tapauksissa olisi heti ottaa yhteyttä paikallisen metsästysseuran johtajaan, joka hälyttää omat joukot. Veljistä 29-vuotias Janne on ollut pisimpään, 12 vuotta mukana, 27-vuotias Johannes yli 10 vuotta ja 17-vuotias Antti kolmen vuoden ajan. Eelis Keränen on koulutukseltaan ylioppilas ja putkiasentaja. Myös Tuomas Keränen oli aluksi Karungin VPK:ssa. Mukaan VPK-toimintaan hänen oli vuosi sitten helppo lähteä, kun siellä olivat kaverit ja peräti kolme veljeäkin. Lapset keskustelivat keskenään Keräsen löytäessä heidät. 10 ·2014 53. Eikä lasten tarvinnut jäädä metsään yöksi.” Lasten vanhemmat laittoivat myöhemmin paikalliseen sanomalehteen kiitoksen lasten löytymisestä. Tulin tiheämpään metsikköön, ylitin ojan, jonka pohjalla oli kymmenisen senttiä vettä ja jääkansi. Keräsellä on yhdeksän sisarusta, joten hän on kotonaankin tottunut huolehtimaan pienemmistä. Jääkannelta löysin lasten jalanjäljet, joista näin, mihin suuntaan lapset olivat kävelleet”, Keränen kertoo. Lasten löytymispaikalle oli linnuntietä matkaa noin 500 metriä katoamispaikalta. Esimerkiksi EA-kurssit harjoituksineen antavat varmuutta toimia omassa arjessakin menemättä paniikkiin, jos jotakin tapahtuu.” Halu VPK-toimintaan tulee Keräsen mielestä sydämestä. He olivat kiertäneet ilmeisesti kehää aika pienellä alueella. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto ja sitä tukee LähiTapiola-ryhmä. ”Minulle he sanoivat, että olivat yrittäneet huutaa apua ja palata omia jälkiään takaisin kotiin onnistumatta siinä. Maahantuoja Telko Oy, Ympäristötuotteet Lintulahdenkuja 10 | PL 80 | 00501 HELSINKI Puh. He olivat suhteellisen hyvässä kunnossa. Eelis Keränenkin on miettinyt alalle lähtemistä. Kovin usein ei lapsia onneksi katoa. 35 vuotta Karungin VPK:ssa mukana ollut Lasse Angeria ei muista vastaavaa omalta ajaltaan. Hälytysosastossa Keränen on ollut viime huhtikuusta lähtien. Nyt hän työskentelee Luodon paloasemalla Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella
Mitä jos ambulanssin kantotuoli laitettaisiinkin hoitotilan takaoveen, tällöin potilasta kuljetettaisiin aina turvallisesti kuljettamiseen suunnitellulla paikalla. Mielestäni turvallisuutta ei aina oteta suunnittelussa huomioon niin hyvin kuin pitäisi. Ja mikä parasta, kantotuolin paikalle ohjaamon takaseinään voitaisiin laittaa teline, joka taittuu sivuovelle. Yleisesti hyvin toimivaan paloautoon tai ambulanssiin on vielä pitkä matka, jos olemme sellaisia käyttäjiä, jotka eivät itse halua käyttää aikaa ja vaivaa suunnitteluun. Kassit ja laatikot ovat ahtaita niille tarkoitettuihin paikkoihin ja niitä saa survoa paikoilleen. Tai voi olla, että paarit pitää ottaa pois autosta, että saa jonkun lokeron auki. Profile on ambulanssien koreja valmistava yritys. Rankaa kuormittavat kiertoliikkeet vähenisivät. Laatikot, lokerot ja sivuovikaapit sullotaan niin täyteen, että ne on joskus hankala laittaa kiinni. Lisäksi ajan saatossa autoihin lisätään uutta kalustoa, mutta mitään ei jätetä pois, sekin on mahdoton yhtälö. Käyttäjä osallistuu suunnitteluun vaihtelevasti, joskus pelastuslaitokselta esitetään vain toive sijoittelun suhteen ja joskus taas työryhmän jäseniä on mukana kalustuksen sijoittelusuunnittelussa jopa useita päiviä. Kantotuoli sijoitetaan paikkaan, joka tukee virheellistä ja potilaalle riskialtista käyttöä. Muovilaatikkoon saatetaan laittaa väkisin jopa paineilmalaite tai jotain muuta, joka ei silmämääräisestikään siihen mitoiltaan sovi. Telineeseen voitaisiin asettaa reput otettavaksi kantoon suoraan oikealta korkeudelta. Ambulansseissa painavat hoitovälinelaukut sijoitetaan sellaiseen paikkaan, josta niiden selkäänotto tapahtuu liian usein ergonomisesti väärin. One size -muovilaatikoilla on heitetty vesilintua. Kalustuksen ohjenuorana on: painava alas, kevyt ylös, eniten tarvittu esille ja harvoin tarvittu taakse Työryhmät toki miettivät uusia ja turvallisia ideoita, joita käyttäjäyhteistyön ja tuotekehityksemme kautta on pystytty ratkaisemaankin. Case: Ahtaat autot Monesti paloautot ja ambulanssit ovat ahtaasti kalustettuja tai jokin ratkaisu on hankala käytössä. Loppulauselma On esimerkkejä varustelusta, jossa kalustolle suunnitellaan erikseen säilytysrasia tai salkku, joka sitten sijoitetaan autoon käytön kannalta järkevästi. Onko autoilla oikeita suunnittelutyöryhmiä vai tekeekö niitä sormista puhki oleva työrukkanen. Ambulanssien suunnittelu, ergonomia ja turvallisuus on tärkeää, niihin pitäisi enemmän keskittyä. Esimerkiksi letkuhyllyn käytettävyyden voi pilata, kun sinne laittaa yhdenkin ylimääräisen kehikon. Tai tavarat pakataan muovilaatikoihin, jotka on hankala ottaa pois korkealta hyllyltä. Siksi selvitysja suunnittelutyö ennen hankintaa on erittäin tärkeää, jotta saavutetaan hyvä lopputulos. 54 10 ·2014. Vieläkin ratkaisuja tehdään vanhan sapluunan mukaan, jossa kaapit ovat repuille liian ahtaita, reppuja täytyy pitää irrallaan hoitotilassa, kantotuolilla kuljetetaan potilaita ja laitteita on vaikea käyttää niiden telineissä. Kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. Kuka suunnittelisi myös sen, miten nämä autot pidetään sisältä oikeasti puhtaina. Autojen suunnittelussa tarvitaan moniammatillisia työryhmiä: muun muassa kokeneita duunareita, viimeisen opin nuoria duunareita, koritehtaan toteuttajia, ergonomian osaajia – ehkä fysioterapeutteja tai työhön perehtyneitä liikunnanohjaajia, hygienian ja puhtaanapidon osaajia ja muitakin tahoja. Rehellistä yhden tarkoituksen yksikköä kuten aiemmin sammutusautoa, ei enää ole, vaan yhteen yksikköön kalustetaan koko pelastuskalusto. Olemme pahassa välikädessä siinä, että meidän tulee tehdä ambulanssin tekninen rakenne niin kuin asiakas haluaa, mutta silti olemme turvallisuudesta vastuussa. Tai uskaltaisiko joku laittaa laikkaleikkurin johonkin muualle kuin takapyörän päälle hartiatasoon, tai onko maskuliiniselle palomiesmassalle nöyryyttävää, jos pyörillään kulkevalle savutuulettimelle olisikin ramppi. Joskus asiakkaat haluavat istuimet sijoitettuna niin, että niissä on hankala hoitaa potilasta, jos turvavyöt ovat kiinni. Pyrimme sijoittamaan aina kaluston ergonomisesti, mutta siitä joudutaan usein tinkimään, koska kalustoa on paljon suhteutettuna tilaan. Ehkä paloautojen letkukehikot juuttuvat toisiinsa ja niitä on hankala saada ulos ja ne ovat korkealla. Profile Vehicles Oy:n Marko Repo, Miksi ambulanssit ovat ahtaita. Tähän liittyy monesti ristiriitaisuuksia. Ongelmiin voi aina myös kysyä ratkaisuja – niitä ei tarvitse itse keksiä. Näistä asioista monesti voittaa asiakkaan halu siitäkin huolimatta, vaikka tarjoamme ergonomisempaa ja turvallisempaa vaihtoehtoa. Paloristikuulustelu Sammutin Oy:n Jari Suutari, Miksi paloautot ovat ahtaita. Monesti tilataan sitä, mitä on totuttu vuosikaudet tilaamaan ja muutos uuteen koetaan hankalaksi. Monesti hoitovälinelaukku sijoitetaan turvavyöllä hoitajan penkin jalkatilaan, jolloin se on aina väärässä paikassa, kun potilasta kuljetetaan. Sammutin Oy on paloautojen koreja valmistava yritys. KÄRY & OIKEUS Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Erityisesti esimiehen paikka alkaa tänä päivänä olla melkoinen multimediakeskus ja todella haastava varusteltava. Noin puolet valmistamiemme autojen irtokalustosta kiinnitetään kokonaan koritehtaalla ja loput autoista kalustaa käyttäjäkunta itse. Valmiiksi budjetoidun hankinnan rakennusvaiheessa ilmeneviä ongelmia on yleensä hankala ratkaista, koska rahan käyttö on rajattu ja erikoissovellukset aiheuttavat lisäkuluja. Jos se on asian mukaisesti kiinnitettynä, se haittaa hoitajan työtä ja jos se on lattialla kiinnittämättä, se aiheuttaa kaikille turvallisuusriskin. Monesti sama ongelma toistuu, vaikka auto uusitaan. Uusi auto on näköjään pääasia – ei se, miten autoa voi käyttää. Yhtälö ei yleensä mahdollista ergonomisesti parasta ratkaisua. Jotkut tavarat kuluvat ennemmin niiden sijoilleen runnomisessa kuin varsinaisessa käytössä. Ehkä painavaa laikkaleikkuria saa kurottaa kaukaa hartiatasossa. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja. Ehkä letkutkin laitetaan kantovälineisiin, joiden seinistä ne eivät pursua ulos
21. 17. Palomies altistuu henkensä kaupalla s.8–25 SUUR JULKAISU PAIKANNUKSEN uudet ratkaisut TOIMI OIKEIN JÄLKIVAHINGOISSA > murrot ja ilkivalta > paloja vesivahinko > tietoturva OSAAVA HENKILÖSTÖ turvaa sairaalan Lentokentällä TURVATEKNIIKKA kuukausimaksulla YMPÄRISTÖRIKOKSET kansainvälistyvät PELASTUSOPISTOON tutkimuksen keskus VAARALLISET työtehtävät Pelastusja turvallisuusalan 3/2014 5/2014 11 € Tu rva llis uus EA N-k ood it vuo del le 201 4 6 41 48 88 56 44 33 1 4 1 856443-14-01 6 41 48 88 56 44 33 1 4 2 856443-14-02 6 41 48 88 56 44 33 1 4 3 856443-14-03 6 41 48 88 56 44 33 1 4 4 856443-14-04 6 41 48 88 56 44 33 1 4 5 856443-14-05 6 41 48 88 56 44 33 1 4 6 856443-14-06 TU RV A LL IS U U S_ EA N _k oo di t_ 20 14 .in dd 1 9. 18. 10. 13. 8. 15. PT 10/2014 ILMESTYY 17. 12. Palokuntien SM-kilpailusta hyötyy koko palokunta s. PT 2/2014 ILMESTYY 12. 22 Vapaaehtoisvoimaa testattiin Pihlus-harjoituksessa s. 6. 3. SYYSKUUTA TEEMASIVUILLA VAPAA-AIKA Presidenttipari ihasteli palokunta nuorten reippautta s. 24–27 Hälytysilmoitus Mahdoton tulipalo s.8 Koulutus parantaa työturvallisuutta tieliikennepelastamisessa s. 58 3 2014 9. KESÄKUUTA 100-SIVUISENA ERIKOISJULKAISUNA Turvallisuus on huipussaan asuntomessujen tornitaloissa s. Perustele myös valintasi. VK O 20 14 -3 3 Jos laskuteline ei aukea, mitä tapahtuu TEHOKAS evakuointi 6 2014 27 .8 . 8. 20. Tuhopoltot piinasivat Kannonkoskea s.8 PT 5/2014 ILMESTYY 12. Arvomme äänestäneiden kesken yllätyspalkintoja. 38 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 64 Skotlannista halutaan entistä turvallisempi maa s. PT 8/2014 ILMESTYY 22. 46 Sankarieläke ei auta palomiehiä s.8 9 2014 19 .1 1. 1 5 9 2 6 10 3 7 4 8 Äänestä parasta! Äänestä parasta! Kerro meille, mistä vuoden 2014 Pelastustiedon numeron kannesta pidit eniten ja vähiten. 40 2 2014 12 .3 . 4. 16 Ensihoitomalli säästää miljoonia Pohjois-Karjalassa s. 19. 52 Koti on vaaraksi pelastuslainsuojattomille s.16 10 2014 17 .1 2. 7. 24 Sosiaalinen media palokunnan apuna s. 32 Ammattilaisen koti kätkee paljon turvallisuustekniikkaa s. 21. 17. Turha kiire jätettävä rannalle s.28 PT 3/2014 ILMESTYY 9. 34 Kiireellisten tehtävien toimintavalmius piteni puolella minuutilla s. 2. JOULUKUUTA TEEMASIVUILLA LIIKENNEPELASTAMINEN Palomestari päivystää Pirkanmaan tilanneja johtokeskuksessa s. 20 Poikkeuksellinen nostolavatehtävä s. MAALISKUUTA TEEMASIVUILLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Kilpilahden kaasuvuodossa varauduttiin pahimpaan s. 16. 8 Poistumisharjoittelusta iso hyöty Kouvolan koulupalossa s. 42 Tulimerellä ilakoi ennätysmäärä palokuntaväkeä s. PT 7/2014 ILMESTYY 24. 9. 8 Piikkiön VPK saa synttärilahjaksi uuden paloaseman s. 19. 22. 22. 1. 15. Lähetä vastauksesi sähköpostilla 31. 16. HUHTIKUUTA TEEMASIVUILLA VIESTINTÄ Ammatissa kehittyminen työhyvinvoinnin huolenaihe s. 3. 7. 18. 9. 20. MARRASKUUTA TEEMASIVUILLA KODIN TURVALLISUUS Ruotsin metsäpalo tuhoisin vuosikymmeniin s. 58 1 2014 12 .2 . 8 Vuoden sammutusmies löysi kadonneet lapset Torniossa s. 10. 38 Kymppitonni rikki Jyväskylässä s.23 8 2014 22 .1 0. Muista laittaa viestiin nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä tieto siitä, oletko lehden tilaaja. 14. 5. 4. 13. 16 112-sarja kertoo kaiken ihmisen auttamisesta s. 2. 14. LOKAKUUTA TEEMASIVUILLA ENSIHOITO JA ENSIVASTE Vuoden palomies tuntee puhtaan paloaseman s. 20 14 13 :5 4: 03 PA L. 11. PT 9/2014 ILMESTYY 19. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 28 Porissa 38 hehtaaria tilaa harjoitella pelastustehtäviä s. 20 Pelastusopiston miljoonasäästöt leikkaavat käytännön opetusta s. Hälytysajoon tulipalon takia yhä harvemmin s.14 PT 4/2014 ILMESTYY 14. TOUKOKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Säästöt haetaan pelastuslaitoksia vähentämättä s. 5. Mielipiteesi on tärkeä, kun kehitämme lehteä. 34 Normipalosta 20 palomiestä lääkäriin Jyväskylässä s. 8 Palokunnat lujilla Helsingin suurpommituksissa s. 11. 54 Oma palokunta vastaa ydinvoimalan turvallisuudesta s. 6. tammikuuta 2015 mennessä osoitteella toimitus@pelastustieto.fi (aihekenttään ”kansikisa 2014”) tai anna äänesi osoitteessa www.pelastustieto.fi > äänestä paras kansi -banneri. Kiitos! Tulokset tulevat myös nettiin: www.pelastustieto.fi Vaikuta & Voita! Vaikuta & Voita! 10 ·2014 55. 4. 12. 66 Pelastusnäytökset kruunaavat Turvallisuus-messut 7 2014 24 .9 . 40 4 2014 14 .5
Suomalaisista maatiloista jopa puolessa paloturvallisuus on heikko. Sähköalan ammattilaisten pitäisi arvioida, ovatko laitteet vielä riittäviä ja millaista kunnossapitoa ne tarvitsevat. ”Maatiloilla voi olla hyvinkin vanhoja sähköasennuksia, jotka ovat jo aikansa eläneitä, ja niiden kanssa koetetaan pärjätä.” Hatakka perääkin asennuksille ja -laitteille järjestelmällistä huoltoa sekä kunnossapitoa. ”Paloriskit syntyvät monenlaisista asioista: valaisimet ovat huonokuntoisia, sijoitettu vääriin paikkoihin, tai lämmittimet eivät ole sopivia käyttöympäristöönsä ja saattavat kaatua. ”Se on vaativa ympäristö, kun kosteus on tekemisissä sähkön kanssa. Ylitarkastaja Sakari Hatakka Turvallisuusja elintarvikevirastosta kertoo, että maatilojen palovaara johtuu yleensä sähkölaitteiden kosteasta ympäristöstä. Se johtuu siitä, että EU-aikana maatilojen koko on kasvanut. Orraisen mukaan maatilapalo voi syttyä viallisten sähköasennusten lisäksi myös lämmitysjärjestelmästä, joka saattaa pettää esimerkiksi savuhormin takia. ”Summittaisesti voidaan arvioida, että puolet koko maan lypsyja muussa nautakarjasta sekä hevosista, sioista, lampaista ja munituskanoista pidetään hyvin paloturvallisissa rakennuksissa”, Brännäs sanoo. Brännäsin mukaan uusien, kymmenen viime vuoden aikana rakennettujen maatilarakennusten turvallisuus puolestaan on parantunut, mikä johtuu ministeriön antamista, paloturvallisuutta koskevista asetuksista. Navetassa ollut isäntäväki ja eläinlääkäri saivat pelastettua eläimet aivan viime tipassa, kun navetan sisäosa oli täyttynyt jo savusta. Viranomaiset eivät voi valvoa Matti Orraisen näppituntuma on, että turvallisempaan suuntaan on menty. ”Karkeasti sanottuna noin puolet rakennuksista edustaa vanhempaa rakennuskantaa, jossa esimerkiksi sähköasennukset ovat vanhentuneet ja huonossa kunnossa, eikä palo-osastointia ole ollenkaan”, Maaja metsätalousministeriön suunnittelija Kjell Brännäs kertoo. Syy maatilarakennusten tulipaloihin on useimmiten väärin asennettu tai viallinen sähkölaite likaisessa ympäristössä. Palo saatiin hallintaan tukkiauton saavuttua paikalle ja avattua navetan peltikaton.. Suuret tilat kuuluvat yleensä tuetun rakentamisen piiriin, jolloin niissä on täytynyt entistä Maatilojen paloturvallisuudessa on paljon parannettavaa 56 10 ·2014 Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos Viallinen sähkölaite on suurin paloturvallisuusriski maatiloilla. Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä sanoo, että vanhoilla maatiloilla sähköasennuksissa ja siisteydessä on paljon parannettavaa. Esimerkiksi rakenteisiin on kerääntynyt vuosien saatossa herkästi syttyvää pölyä. Rantasalmella 2007 rehuvaraston rehumyllyn sähkömoottorista alkanut palo levisi nopeasti koko navettaan. Silloin korostuu erityisesti se, että laitteita pidetään kunnossa.” Hatakka painottaa erityisesti sitä, että niin sähköasennuksia, -laitteita kuin muutakin kiinteistötekniikkaa täytyy tarkkailla ja huoltaa. Moni tilanomistaja unohtaa asennuksen jälkeen laitteensa, vaikka niitä pitäisi huoltaa ja tarkkailla jatkuvasti. Moni tilanomistaja ei kiinnitä laitteisiin juurikaan huomiota enää sen jälkeen, kun ne on hankittu ja asennettu. Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mukaan vuonna 2012 Suomessa oli 59042 maatilaa. Asennukset, kaapelit, valaisimet ja sähkölaitteet saattavat yksinkertaisesti olla mekaanisesti kolhiintuneita”, Hatakka luettelee erilaisia riskejä
tai kalatalouden rakennus Turkistarha Kasvihuone Viljankuivaamo ja viljan säilytysrakennus Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms. Se vääristää tilastoa siinä mielessä, etteivät ne ole enää kotieläinrakennuskäytössä, vaikka ne virallisesti vielä ovatkin kotieläinrakennuksia. Kun sellainen palaa, se päätyy tilastoihimme.” Paloista aiheutuneissa omaisuusvahingoissa on iso vuosittainen hajonta. Kotieläinrakennusten tulipalomäärä on pysynyt aika lailla tasaisena. ”Nousu on todella pientä ja lähinnä kohdistunut muihin metsäja kalatalouden rakennuksiin. Ketolan mukaan yksittäisen palotapahtuman vaikutus tuntuu vahvasti kokonaismäärissä. Kahden ison navetan palaminen on jo monta miljoonaa.” Vanhat rakennukset vääristävät tilastoja Pelastustoimen tehtävät vuosittain maatiloilla Omaisuusvahingot euroissa Lähde: Pronto 10 ·2014 57. Ensinnäkin käyttäjien tulisi pitää laitteita silmällä. ”Entiset navetat ja sikalat ovat jääneet talojen pihaan. ”Kokonaismäärä huippuvuonnakin on ollut vain 16 miljoonaa euroa. Lisäksi seinien ja palo-ovien osastoivuudesta ja tiiviydestä huolehtiminen on tär keää. Maatilarakentamista koskevat Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimukset, ja lisäksi Maaja metsätalousministeriö valvoo omalla asetuksellaan yhteiskunnan tukea saavaa rakentamista. ”Ajatuksena on se, että tieto mahdollisimman nopeasti saataisiin päärakennukseen isännälle tai emännälle”, Orrainen sanoo. ”Siten oma väki pystyy laitteiston kautta saamaan tiedon ja sammuttamaan pienen tulipalon alun.” Pitää tarkkailla, huoltaa ja tarkastaa Paloturvallisuudesta huolehtiminen on erityisen tärkeää, koska maatilat sijaitsevat usein syrjäisissä paikoissa. ”Jokainen ymmärtää, että organisoidun avun eli palolaitoksen tulo paikalle on näissä kohteissa melko pitkä. Tuorein on Maaja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, ja se on annettu viime kesäkuussa. Orraisen mukaan sähkölaitteille tehdään tarkastuksia yhä useammin, ja niitä on myös uusittu vanhoilla tiloilla nykyvaatimusten mukaisiksi. NaveGa, sikala, kanala yms. Kohteessa pitää olla pelastussuunnitelma ja alkusammutuskalustoa helposti saatavilla. ”Pelastuslaitokset, vakuutusyhtiöt ja palotarkastajat ovat tehneet kovasti työtä ja vieneet asiaa eteenpäin.” Hatakka ei kuitenkaan näe, että viranomaiset pystyisivät säännöllisesti valvomaan jokaisen maatilan paloturvallisuutta erikseen. 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 10 000 000 12 000 000 14 000 000 16 000 000 18 000 000 20 000 000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Omaisuusvahingot (euroa) Omaisuusvahingot (euroa) Pelastusopiston suunnittelija Johannes Ketola kertoo, että viime vuosina maatilojen rakennuspalojen määrä yhteensä on hiukan noussut. ”Yleensä lähes kaikki tänä päivänä rakennettavat maatalouden tuotantoja varastorakennukset saavat yhteiskunnan tukea, ja siellä on tiukemmat vaatimukset”, Orrainen kertoo. Vaatimuksissa mainitaan esimerkiksi, että rakennuksiin on asennettava maatilakäyttöön soveltuva, savuun reagoiva palonilmaisulaitteisto. ”Jos he huomaavat jotakin, pyytävät sinne sähköalan ammattilaisen korjaamaan, elleivät itse osaa laittaa kuntoon.” Toiseksi laitteita pitäisi huoltaa säännöllisesti ja kolmanneksi laitteet pitäisi tarkastaa tietyin väliajoin. Hatakan mukaan tilanomistajien tietoisuus sähköturvallisuudesta on parempi kuin menneinä vuosikymmeninä. Erot ovat pieniä, ja ne voi laittaa vuosittaisen vaihtelun piikkiin.” Ketola huomauttaa, että maatalouden rakennemuutoksesta huolimatta vanhat maatalousrakennukset ovat edelleen olemassa, ja niiden palot näkyvät tilastoissa. paremmin huomioida paloturvallisuus. Sakari Hatakan mukaan sähköturvallisuuden voi jakaa kolmeen osaan. Siihen apuun on vähän vaikea luottaa”, Orrainen sanoo. Toiminnanharjoittajan velvollisuus on tuntea ne vaatimukset, jotka kohdistuvat toimintaan ja toimia niin, että sähköturvallisuusvaatimukset täyttyvät.” 50 100 150 200 250 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 Muu maa-?, metsä-. ”Se ei ole millään mahdollista
”Kyllähän se tosi hankalaa on. ”Ensimmäinen yksikkö oli sen verran nopeasti paikalla, että se pystyi katkaisemaan palon etenemisen. Ne tahtovat takaisin omaan pilttuuseen, koska se on niiden mielestä turvallinen paikka. Muuten noin 2000 neliön rakennus olisi tuhoutunut palossa kokonaan. Vietti omaan paikkaan on niin voimakas, etteivät ne välitä vaarasta.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos Uhkaava navettapalo alkoi hakekattilasta Viime lokakuussa Rantasalmella ollut navetan palo alkoi hakelämmityskeskuksesta. Palossa tuhoutui navetan ohessa ollut noin 400 neliön lisärakennus, jossa oli muun muassa lämpökeskus, rehuvarasto, paaleja ja koneita. Pitkäsen mukaan ongelmia tuottaa myös se, kuinka eläimet saadaan pysymään poissa palavasta rakennuksesta. Tuli ei ehtinyt levitä varsinaiseen navettaan, ja palomestarin mukaan eläimet pääsivät takaisin suojaan jo samana iltana. Palomestarin mukaan navetassa asunut karja, noin 60 emolehmää, säästyi palolta. ”Vanhat navetat on rakennettu vanhojen säädösten aikaan. Yleensä eläinten kuljettaminen ulos palavasta rakennuksesta on vaikeaa. Ensimmäinen yksikkö alkoi suojata viereisiä rakennuksia, ja sitä mukaa he siirtyivät rajoittamaan sitä, ettei loppuosa navetasta pääse syttymään”, päivystävä palomestari Ilpo Pitkänen kuvailee. 58 10 ·2014. Kattilan täytön yhteydessä luukku oli unohtunut auki, ja tuli levisi nopeasti muualle rakennukseen. ”Ne pyrkivät sinne, vaikka liekit löisivät. Pelastustoimi pystyi estämään palon leviämisen varsinaiseen navettasiipeen. Lehmät olivat jo ulkona navetasta palon alkaessa. Lisäksi monet eläimet ovat savulle hyvin herkkiä eivätkä kestä sitä pitkään. Esimerkiksi yläpohjia ei välttämättä ole osastoitu.” Rantasalmen tapauksessa karja oli jo ulkona palon syttyessä. Jos ne eivät lähde isäntien ja emäntien mukaan, meidän porukalle se on todennäköisesti vielä hankalampaa. Tilanomistajat huomasivat palon noin kello 8.30 aamulla ja tekivät siitä hälytyksen. Muussa tapauksessa koko valtava kompleksi olisi tuhoutunut täysin”, kertoo palomestari Kari Saarelainen Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Kari Saarelaisen mukaan rakennuksissa ei ollut minkäänlaista palosuojausta. Lisäsiivestä alkanut uhkaava navettapalo Rantasalmella Etelä-Savossa saatiin hallintaan vain, koska palokunta saapui paikalle nopeasti. Saarelainen kertoo, että palo syttyi navetan päädyn lämpökeskuksen hakekattilasta. Mitä vanhempi rakennus, sitä enemmän siellä on vaaranpaikkoja. Niissä on yllätyksiä. www.pelastusopisto.fi > Ensihoidon täydennyskoulutus Ensihoidon opetustiimi järjestää: Täydennyskoulutus keväällä 2015 • Ensihoitopalvelunhälytysajoneuvon kuljettaminen-Kouluttajakurssi20.-23.1.2015 • Simulaatio-ohjaajakurssi-Tavoitteista toteutukseen10.-12.3.2015 • Ensihoidonpäivittäistilanteidenjohtaminen 17.-19.3.2015 • Ensihoidontilannejohtaminen7.-9.4.2015 • Simulaatio-ohjaajanjatkokurssi28.-30.4.2015 • Hoitoelvytyskurssi18.-20.5.2015 Tarkemmattiedotkoulutuksistaverkkosivuillamme. Tapaus sattui lokakuun puolivälissä. ”Ensimmäisten yksikköjen tullessa syttynyt siipi oli jo menetetty, ja palo oli jo pikkuisen tarttunut viereisen piharakennuksen kulmaan. ”Palo-osastointeja tai paloturvallisuustekniikkaa ei ollut ollenkaan. Tässäkin tapauksessa eläimet pelastuivat, mutta noin 400 neliömetrin suuruinen lämmityskeskus, maitohuone ja navetan siipiosa tuhoutuivat täysin. Palo saatiin hallintaan melko pian, ja oli puolilta päivin jo sammutettu. Kyllähän siihen tiettyjä konsteja on, mutta se on eläimestä kiinni, lähteekö se liikenteeseen”, Ilpo Pitkänen kertoo. ”Siipi oli kokonaan puurakenteinen yhtä seinää lukuun ottamatta”, Saarelainen kertoo. Ilpo Pitkäsen mukaan varsinkin vanhoissa navetoissa palosuojaus on usein puutteellista. Rakennus oli hyvin vanharakenteinen”, hän kuvailee
Hätäkeskuspäivystäjät ovat myös aikuisikään ehtineitä, useimmiten perheellisiä tai juuri perheen perustavia ihmisiä, joiden on tehtävä elämässään ratkaisuja, joilla on vaikutusta heidän itsensä lisäksi myös esimerkiksi perheenjäseniin. Kaikki hätäkeskuspäivystäjät eivät pysy Hätäkeskuslaitoksella töissä, vaikka valmistuvat tuohon ammattiin. Puolitoista vuotta opintoja sullottuna vuoteen ja opiskelijatilastot näyttäisivät samalta, kun osa opiskelijoista uupuisivat siinä määrin, että toteaisivat, että tämä ei ole se oma pala kakkua. Nyt tehdyssä selvityksessä tuota tutkinnon pituutta esitetään pikaisella aikataululla lyhennettäväksi 60 opintopisteeseen, jotta Hätäkeskuslaitos voisi entistä paremmin vastata työvoimatarpeeseen ja opetuksen järjestämisessäkin saavutettaisiin kustannushyötyjä, kun opiskelijat kuluttaisivat penkkejä puoli vuotta lyhyemmän ajan. Muut viranomaiset ovat puolestaan hätäkeskustoimintaa julkisestikin riepotelleet ja riepottelun kohteena Hätäkeskuslaitos on ollut helppo, se kun ei ole lähtenyt asioita julkisesti kommentoimaan. Joustava ja ennakoiva tapa suunnitella koulutusta kuulostaa toki houkuttelevalta, mutta totuus on, että opettajien ja opetustilojen määrää on melko lailla vakio, se vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua – olettaen, että ainakin jostakin laadusta halutaan pitää kiinni. Mikäli 60 opintopisteen kokonaisuuteen lähdetään, käynnistetään samalla myös opetussuunnitelman yksityiskohtainen suunnittelu. Päätöstä ja suuntaviivoja työryhmän esityksestä hätäkeskuspäivystäjän tutkinnon määrälliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi odotellaan. Nyt kustannussäästöjen nimissä ollaan esittämässä sellaista ratkaisua, jolla mielestäni sahataan pahan kerran omaa oksaa. Hätäkeskuslaitos on ollut jo pitkään poliittisen pelaamisen ja päätöksenteon kohteena – päätöksien, joita se on parhaansa mukaan muutoksina koettanut toteuttaa. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Mihin hätäkeskustoiminta on matkalla. Hätäkeskuspäivystäjän tutkinto on nykyisellään 90 opintopisteen arvoinen ja se kestää 1,5 vuotta. Suomalainen hätäkeskustoiminta on aikanaan haluttu järjestää niin, että useamman eri viranomaisen tavoittaa hätäpuhelun kautta saman katon alta. Äkkiseltään malli vaikuttaa olevan kuin laihialainen tapa säästää: leikataan helmasta ja jatketaan hihoista. Opetusmateriaalin karsiminen ja kehittäminen vie aikaa. Panttasin siihen asti, kunnes luin ”Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen 2015–2018”. Puolisolle olisi löydyttävä myös sopivaa työtä paikkakunnalta eikä Keravan hätäkeskuksen aluetta lukuun ottamatta Porin, Kuopion, Oulun, Vaasan ja Turun alueiden työvoimatoimistojen sivut ainakaan pullistele mielenkiintoisista työpaikkatarjouksista. Muutos tulisi nyt niin nopeasti, ettei siihen ehdi kaiken järjen mukaan juurikaan reagoida – opintopisteitä on paperilla helppo vähentää, mutta sen tulee näkyä opetussuunnitelman lisäksi myös opetusmateriaalissa. Mikä tässä voisi taustalla. Tämä malli on ollut järkevä, tehokas ja maailmanlaajuisesti tunnustettu, myös viranomaisten yhteistoiminta on keskittyneen hätäkeskustoiminnan kautta maailmanlaajuisesti keskivertoa paremmalla tasolla. Nyt jos koskaan: jarrua tähän muutokseen! 10 ·2014 59. Hätäkeskuspäivystäjä on moniviranomaisrajapinnassa toimiva turvallisuusviranomainen, jolle on olennaista puhua ja kirjoittaa selkeästi ja yhtäaikaisesti, hallita vieraita kieliä, tunnistaa nopeasti avuntarve ja tuntea eri viranomaisten prosessit. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelua. Siinä missä muiden turvallisuusalan tutkintojen tasoa pyritään nostamaan ammattikorkeakoulutai yliopistotutkinnoksi, halutaan hätäkeskuspäivystäjän tutkintoa lyhentää ja kohdentaa koulutuksen aloituspaikkamäärä Hätäkeskuslaitoksen ilmoittamaan määrälliseen työvoimatarpeeseen. Perehdytys on toki lähtökohtaisesti työnantajan lakisääteinen velvollisuus, josta tupataan varsin usein myös väistää, sillä perehdytyksen saamista ei työsuojeluviranomainen ehdi valvoa. Lisäksi tuota opintovajetta paikattaisiin Hätäkeskuslaitoksen omalla perehdytyskoulutuksella, jolla parin sadan tunnin ohjatun harjoittelun sisältävällä perehdytyksellä paikattaisiin tuota lyhennettyä opetusta. Ennakoidaan, karsitaan, keskitetään, tiivistetään ja tehostetaan toimintaa siihen malliin, että kohta voidaan ottaa mallia eräästä toisesta suomalaisesta turvallisuusviranomaisesta, joka ensin ulkoisti puhelinpalvelunsa ja kilpailutuksen jälkeen kyseisen turvallisuusviranomaisen palveluihin vastaa nykyään iloinen asiakaspalvelija Espanjan Aurinkorannikolla. Syyt rivistä poistumisessa ovat usein varsin inhimillisiä, kun raaputtaa pintaa tilastoja syvemmältä. Mistä sitten uudistuksessa aiotaan eniten karsia. Jatkuva turbulenssi organisaatiossa, muutos ja epävarmuus omasta työpaikasta ja sijainnista ovat asioita, joiden vaikutusta ei voi aliarvioida. Tuo muutos on dramaattinen, mutta vielä radikaalimman muutoksen kokisi viranomaistoiminnan perusteet; entisen 15 opintopisteen sijaan kurssi olisi jatkossa vain 1,5 opintopisteen mittainen. Kaavailujen mukaan 40,5 tunnissa opiskelijoille pitäisi siis opettaa jatkossa pelastustoimen, sosiaalitoimen, viestiliikenteen ja tekniikan, poliisitoimen, varautumisen sekä terveystoimen perusteet, kun aiemmin tuon kokonaisuuden opetukseen on vaadittu 405 tuntia. Meno on ollut koko henkilöstön osalta kuin jatkuvassa linkopesuohjelmassa – kun pesuohjelma loppuu, niin uusi linkous on alkanut. On suunniteltu, että suomen kielen, viestinnän, ruotsin ja englannin opetus vähentyisi puoleen nykyisestä. Selvityksessä otetaan kantaa myös muun muassa opiskelijavalinnan kehittämiseen ja hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoihin. Yksi keskeisimmistä perusteista esittää hätäkeskuspäivystäjätutkinnon lyhentämistä on se, että jatkossa pystyttäisiin entistä paremmin vastaamaan työvoimatarpeisiin. MIRAFONI Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Hätäkeskustoiminnan arvostelu ilman tarvittavaa syvällisempää analyysia on ollut siinä määrin helppo aihe, etten ole siihen aiemmin tarttunut. Pahimmillaan tilanne tulisi olemaan niin, että uusimuotoista opetusta vedettäisiin läpi samalla sisällöllä ja opiskelijat saisivat vain vähemmän opintopisteitä palkkioksi ahkeroinnistaan. En ole ammatiltani opettaja enkä taikuri, mutta ensivaikutelman perusteella yhtälö on melko mahdoton toteuttaa, etteikö se näkyisi jo toiminnassa. En ollut väärässä. Epäilin saavani mielenkiintoista luettavaa tietäen nykyisen taloustilanteen ja resurssit sekä lupauksen kehittää tutkintoa niin määrällisesti kuin laadullisesti – siis adjektiivein, jotka ovat lähes toisensa poissulkevat, jos vanhaa sanontaa määrästä ja laadusta on uskominen
Tekstinä oli: ”Missä makaat mieluummin?” ja ”Vastaat itse paloturvallisuudestasi.” Eläkeläisille suunnatussa julisteessa kaksi lasta seisoo käsi kädessä katsellen palavaa taloa. Mätänevän ruumiin hajun vuoksi palomiehet käyttivät suodatinsuojaimia. Palokunta murtautui asuntoon ja näki siellä useita kiemurtelevia käärmeitä. Asiantuntija-apua pyydettiin eläintarhasta. Haagin alueen pelastuslaitos kutsui yli 1500 yksin asuvaa eläkeläistä lounaalle 23 paloasemalle. Keski-Hollannin pelastuslaitos valitsi opiskelijoille ja eläkeläisille suunnatun tiedotuskampanjan, jossa käytettiin sekä julisteita että TV-tietoiskuja. Lounaiden aikana yli 350 palomiestä ja poliisia kertoi heille paloturvallisuudesta. Kokeissa, joissa turbiinisammuttimella puhallettiin vesisumua tai ilmaa liekkeihin, ei juuri pystytty vaikuttamaan savupatsaaseen. Kokeita oli kuusi ja sääolosuhteet niissä olivat suunnilleen samanlaiset. Pysy poissa savusta!”. Seitsemän käärmettä oli vapaana ja 39 terraarioissa. Dieselöljyaltaalla simuloitiin suuren varastorakennuksen (20 m x 50 m) paloa. Ensimmäisessä opiskelijoille suunnatussa julisteessa näkyivät kahdet jalat peitteen alla. Hiekkatykkejä käytetään maastopalojen sammuttamiseen, mutta niiden kokeilu kaatui käytännön ongelmaan: tarvittavan hiekkamäärän hankintaan. Tutkimusta jatketaan nyt laboratoriokokeilla, joiden avulla pyritään selvittämään eri parametrien vaikutusta päästön leviämiseen. Pian selvisi, että asunnossa ei ollut myrkkyvaan kuristajakäärmeitä. Asukas oli kuollut luonnollisen kuoleman. Sairaankuljetusyksikkö oli paikalla. Laitteen teho vastaa kahta suihkuhävittäjän turbiinia ja sillä voidaan sammuttaa paloja etäältä, valella säiliöitä ja sitoa ammoniakkipäästöjä. Groningenin pelastuslaitos tarjossi eläkeläisille ilmaisia paloturvallisuustarkastuksia. Jos pystytään kehittämään magneetti, joka saa hiukkaset tarttumaan toisiinsa, savupatsas painuu alas. Tekstinä oli: ”Emmekö enää pääse vaarin ja mummin luo?” Brand en Brandweer 11–12/2013 Hollannin pelastusopiston IFV:n nykyinen opettaja Ricardo Weewer oli jo vuosia miettinyt, miten palosavun leviämiseen voitaisiin vaikuttaa. Päästön ohjailuun soveltuvia verhoja ei ollut saatavana; ei myöskään tarpeeksi suuria sammutuspeitteitä. Sähkömagneettisen kentän käyttö perustuu siihen, että savu koostuu hiukkasista, joilla on sähkövaraus. Delftin teknillinen yliopisto ryhtyi tutkimaan tätä ratkaisua nelivuotisessa projektissa. Ensiksi järjestettiin palokuntien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteinen aivoriihi. Teksti: Jolanda Haven Brand en Brandweer 11–12/2013 Savupäästön ohjailu on vaikeaa Palokunnat aktiivisina 60 10 ·2014. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Vainaja käärmeiden keskellä Straubing (Saksa). Toisessa vaiheessa monista ideoista valittiin lähemmin tarkasteltaviksi viisi: • päästön sitominen sähkömagneettisella kentällä • päästön sitominen vesisumulla • päästön ohjailu suurilla verhoilla • päästön kuumentaminen puhaltamalla liekkeihin ilmaa • päästön nopea lopettaminen hiekkatai jäätykeillä tai sammutuspeitteillä. Tutkimusprojekti tehtiin kolmessa vaiheessa. Käärmeet kuljetettiin Münchenissä olevaan vapaaehtoisten ylläpitämään matelijoiden vastaanottokeskukseen. ”Luulin, että Antwerpenissa sijaitsevalla kemiantehtaalla käytettävä turbiinisammutin ratkaisisi ongelman”. Seuraavassa mustuneet ja nimilapulla varustetut jalkaparit pistivät esiin valkoisen lakanan alta. Työnantaja ilmoitti, että työntekijään ei ole saatu yhteyttä. Feuerwehr-Magazin 10/2013 Hollannin tämänvuotisten palontorjuntaviikkojen tunnuksena oli ”Miten toimit tulipalossa. Palokunta auttoi asunnon tyhjentämisessä. Odotetun sadan sijasta tarkastuspyyntöjä tuli yli 350
Eräs vaahdotteen valmistaja asetti tutkimuksen kyseenalaiseksi ja vaati, että sen raportti poistetaan verkosta ja korjataan. Ensimmäinen sammutusyksikkö ilmoitti, että palo on levinnyt kolmeen asuntoon. Palokaasujen jäähdyttämistä ja sammutusta kokeiltiin harjoituskontissa sammutusja painevaahdolla sekä matalaja korkeapainesumulla. Puutarhojen, puistojen ja peltojen lisäksi kovakuoriaiset levisivät myös asuntoihin. Hän sai kuusi kuukautta ehdollista vankeutta kahdesta kuolemanja 22:sta ruumiinvamman tuottamuksesta. Lisäksi 18 matkustajaa sekä neljä palomiestä sai kolarissa vammoja. Parvekkeella olleet huonekalut ja muu materiaali muodostivat yhdessä huomattavan palokuorman. Kaksi bussin matkustajaa kuoli. Gelderlandin alioikeus on päätöksessään edellyttänyt, että NIFV poistaa raportista kyseisen lauseen. Kokeissa todettiin, että painevaahdon käyttö jopa tehosti palamista ja nosti lämpötiloja. ”Korostimme heille, että tulos koskee vain niitä palokuntia, jotka käyttävät tutkimuksessa mukana olleita sammutustekniikoita. Kokeissa käytettiin L-kirjaimen muotoista konttia, jonka haaraan sijoitettiin asuntopalolle tyypillinen palokuorma. Hälytysajossa ollut paloauto ajoi päin punaista valoa ja törmäsi paikallisliikenteen bussiin. Asukkaiden ottamista videoista näkyy, kuinka liekit nuolevat talon ulkoseinää useiden kerrosten tasolla, ja kuuluu järkyttyneitä sekä huolestuneita kommentteja. Palon leviämistä edistivät navakka tuuli sekä komposiittimateriaalista valmistetut parvekekaiteet, joiden muoviosat sulivat ja paloivat. Saksan korkein oikeus ei muuttanut tuomiota. Kokeissa mitattiin lämpötilat, veden ja vaahdotteen kulutus sekä muita parametreja. Sapeurs-Pompiers de France 10/2013 Parvekepalo levisi joka suuntaan 10 ·2014 61. Palo vaurioitti kaikkiaan yhdeksää asuntoa. Feuerwehr-Magazin 10/2013 Kovakuoriasvitsaus Liège (Belgia). Kirjallisuustutkimus ja kokeet osoittivat, että painevaahdon purskahduksilla ei asuntopalojen palokaasuja pystytä jäähdyttämään tarpeeksi. Osalla heistä vammat olivat vaikeita. Kun palo oli sammutettu kahden tunnin kuluttua, alkoi raivausja kuivausoperaatio, joka kesti melkein vuorokauden. Savua ei kuitenkaan päässyt porraskäytävään, jonka kautta kaikki asukkaat, 45 aikuista ja 20 lasta, poistuivat hälytyspäivystäjän ohjeita noudattaen. Muutamissa kerroksissa, varsinkin seitsemännessä, palo levisi parvekkeelta asuntoon. Seuraavassa tutkimuksessa kiinnitämme enemmän huomiota sammutustekniikkaan ja laadimme raportin toisella tavalla”, Weewer kertoo. ”Jokainen pelastuslaitos käytti suihkuja omien sammutustekniikkojensa mukaan. Yöllinen parvekepalo levisi ylösja alaspäin sekä vaakasuoraan. Videoiden sekä silminnäkijöiden kertomusten perusteella palon kulku pystyttiin selvittämään. Palokunta aloitti sammutuksen viidellä suihkulla. Heidän mukaansa raportissa sanotaan, että kyseinen valmistaja suosittelee tutkimuksessa käytettyjä sammutusteknikoita, mikä ei pidä paikkansa. Matalapainesumu tehokkainta asuntopaloissa Hollannin pelastusopisto NIFV järjesti 11 pelastuslaitoksen kanssa sammutuskokeita. Vaikka satojen hyönteisten äänekkäästi sirittivät parvet eivät aiheuttaneet vahinkoa eivätkä olleet aggressiivisia, ne pelottivat ihmisiä. Itse raporttia ei tarvitse poistaa verkosta. Tämä saattaa aiheuttaa vaaraa sammuttajille. Painevaahdon ja veden keskinäisestä paremmuudesta on kiistelty kansainvälisesti jo vuosien ajan. Kokeita tehtiin yhteensä 30 ja palokaasujen jäähdyttämisestä sekä sammuttamisesta vastasivat kokeeseen osallistuneiden pelastuslaitosten palomiehet. Oikeuden mukaan valmistaja ei pystynyt näyttämään, että tutkimus olisi väärin suoritettu tai että raportissa olisi tehty vääriä johtopäätöksiä. Sammutuskokeet ovat osa laajempaa NIFV:n ja Eindhovenin teknillisen yliopiston yhteisprojektia, jossa kehitetään tietokonemalli muun muassa palokaasujen määrän, lämpötilojen ja palotehon ennustamista varten. Asukkaat odottivat, että palokunta poistaisi vitsauksen, mutta se ei voinut tehdä mitään, koska kovakuoriaiset kuuluivat suojeltuun lajiin. Toinen sammutuskokeiden sarja tehtiin toukokuussa ja sillä tutkittiin, miten eri sammutustekniikat toimivat, kun paloa sammutetaan ulkoa päin. Kuusi niistä kärsi vain vähäisiä vaurioita ja kahden vuorokauden kuluttua asukkaat saattoivat palata koteihinsa. Parvekkeet olivat rakennuksen kahden, toisiinsa nähden kohtisuorassa olevan ulkoseinän välissä. ”Yllättävä tulos, koska yleensä korkeapainesumua on pidetty tehokkaimpana keinona jäähdyttää palokaasuja ja sammuttaa palo”, kertoo projektipäällikkö Rijk van der Dikkenberg. Tekniikat eivät aina olleet laitevalmistajan ohjeiden mukaisia. Heinäkuussa Liègen hätäkeskukseen tuli sekä kaupungista että sen ympäristöstä joka ilta kymmeniä ilmoituksia kovakuoriaisparvista. Putoava materiaali sytytti toisen palon ensimmäiseen kerrokseen, joka pian levisi toisen ja kolmannen kerroksen parvekkeille. Asukkaat evakuoitiin läheiselle koululle, jossa lääkäri, sairaanhoitaja sekä Punaisen Ristin vapaaehtoiset huolehtivat heistä. Teksti: Jolanda Haven Brand en Brandweer 9/2013 Ehdollista konemiehelle Hampuri (Saksa). Heinäkuun alussa julkaistu tutkimuksen loppuraportti tuotti yllätyksen eräille pelastuslaitoksille, nimittäin vaahtosammutuksen turvallisuudesta asuntopaloissa. Teksti Dominique Verlet. Kokeet tehtiin helmikuussa 2013 Tweten harjoitusalueella. Ainoastaan neljännen kerroksen parveke jäi palon ulkopuolelle. Oikeuden päätöksen mukaan konemies ei vähentänyt vauhtia ajaessaan päin punaista valoa. ”Palo syttyi seitsemännen kerroksen parvekkeella joko tahallisesti tai tuottamuksellisesti”, luutnantti Patrice Laurent kertoo. Tulosten käsittely on meneillään. Vaikka palo levisi nopeasti kerrostalon ulkopuolella, palokunta onnistui rajoittamaan sekä palon että palovahingot. Kokeissa havaittiin, että matalapainesumu oli tehokkainta tähän tarkoitukseen. Myös korkeapainesumu toimi hyvin, vaikkakaan ei yhtä tehokkaasti kuin matalapainesumu. Siksi kuvailimme mahdollisimman tarkasti käytetyt tekniikat, jotta väärinkäsityksiä ei syntyisi”, sammutustekniikan opettaja Ricardo Weewer kertoo. Asuntopalossa on sekä jäähdytettävä palokaasuja että sammutettava palo. Brand en Brandweer 9/2013 Deuil-la-Barre (Ranska). Tämän jälkeen liekit levittivät paloa kahden ylemmän ja palava sekä putoava materiaali kahden alemman kerroksen parvekkeille
Kantonit säätelevät suojarakentamista liittovaltion antamien perusteiden rajoissa.” Teksti: Markku Haranne Kuva: Johanna Hakola/Helsingin pelastuslaitos Stefano Bruno (kesk.) tutustui suomalaiseen väestönsuojelutoimintaan Helsingin pelastuslaitoksella. Koska suojien elinikä on monia vuosikymmeniä eikä niiden ylläpito ole kallista, on ehdottomasti järkevää säilyttää ne.” ”Tasa-arvoperiaatteen mukaisesti jokaisella sveitsiläisellä on oltava asuinpaikan lähellä myös suojapaikka sotilaallisen selkkauksen varalta. Suojarakentamisvelvoite pidetään voimassa, ja sen mukaisesti uudisrakennuksen yhteydessä on rakennettava suoja, varustettava se ja pidettävä se kunnossa. ”Siviilisuojelun käsite (Civil Protection Concept) on maan liittohallituksen vuonna 2001 määrittelemä ja vuonna 2004 lainsäädäntöön kirjattu. Yhteisen katon alla poliisi on vastuussa yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, ja se toimii Sveitsin kolmiportaisessa hallinnossa kantonien (osavaltioiden) ja kuntien tasolla. Silloin katse on ohittanut demokratian, rauhan ja hyvinvoinnin mallimaan Sveitsin, jossa suojapaikkoja on lähes koko väestölle ja jossa niitä silti rakennetaan lisää. Tämä toteutuu miesten palveluvelvoitteissa: asepalvelussa, siviilipalvelussa sekä suojaamisja tukipalvelussa, joihin kaikkiin puolustusvoimat sijoittaa omalla ratkaisuvallallaan osan asevelvollisista. ”Viranomaisten keskinäinen ja muukin yhteistoiminta on tärkeää. Uudet suojat on heti varustettava täysin kuntoon, ja vanhojen suojien varustamiseen on aikarajoja. Nyt oletetaan, että Sveitsiin kohdistuvaa hyökkäystä edeltäisi vuosien varoaika, joten suojien välitön käyttötarve on vähäinen. Ajoittain lämmenneessä keskustelussa Suomen väestönsuojista ovat rakentamisen kriitikot myös väittäneet Suomen olevan Albanian ohella Euroopan ainoan kolkan, jossa vielä rakennetaan suojia. Palotoimi vastaa pelastamisesta, myös suurissa luonnononnettomuuksissa, ja se toimii kantonihallinnossa. Tekninen toimi eri lohkoillaan, myös julkishallinnon ulkopuolinen, osallistuu infrastruktuuripalvelujen turvaamiseen kaikissa tilanteissa. Puolustusvoimien työ voi suuntautua pioneerialan tehtäviin sekä maaja ilmakuljetuksien hoitoon ja yhteiskunnan muiden turvallisuuspalvelujen tukemiseen.” ”Erillinen koordinoiva siviilisuojelun toiminto on kantonitasoinen suojeluja tukipalvelut, jonka vastuulla on suojarakentamisen valvonta, hälytysjärjestelmä sekä väestön ja kulttuuriomaisuuden suojaaminen kuten myös häiriöiden ja tuhotilanteiden aikaisiin tehtäviin osallistuminen. Siviilisuojelun rinnalla käytetään myös siviilipuolustuksen (Civil Defense) eli suomalaisittain väestönsuojelun käsitettä, esimerkiksi liittohallituksen strategioissa (Civil Protection and Civil Defense 2012).” Mitkä organisaatiot vastaavat väestön ja yhteiskunnan suojaamisesta rauhanajan suuronnettomuuksissa ja sotatilanteessa. Liittovaltio vastaa aseellisten selkkauksien sekä säteily-, patoja epidemiatilanteiden hallinnasta. Suojaamiseen kuuluvat myös riskienhallinta, hälyttäminen, suojien käyttö ja NRBC-suojelu. Miten väestönsuojelu ja väestön suojaaminen on määritelty Sveitsissä. Suojien pitäisi olla käyttökuntoisia myös sellaisten rauhanajan onnettomuuksien kuin radioaktiivisuuden nousun, maanjäristyksen ja uhkaavan lumivyöryn varalta. Sveitsin liittovaltion väestönsuojeluhallinnossa (BABS) tieteellisena erityisasiantuntijana työskentelevä filosofian tohtori Stefano Bruno luennoi Väestönsuojelusäätiön seminaarissa Helsingissä maansa ratkaisuista. Siviilisuojelu on pääosin kantonien toimivallassa liittovaltion määrittämissä puitteissa. Tehtävänä on turvata maan väestö ja elintärkeät toiminnot suuronnettomuuksissa, hätätilanteissa ja sotilaallisissa selkkauksissa huolehtimalla hallinnosta, suojaamisesta, pelastamisesta sekä vaikutuksien rajaamisesta ja lieventämisestä. Sveitsissä on jo nyt suojapaikka jokaisella asukkaalle, mutta paikallisia puutteita esiintyy, ja myös väestönkasvun vuoksi tarvitaan uusia suojia. Sveitsissä rakennetaan väestönsuojia ja maksetaan tarvittaessa suojaveroa 62 10 ·2014. Lisäksi väestöllä on merkittäviä velvoitteita suojarakentamisessa.” Miten suojien rakentamista säädellään. Järjestelmään kuuluvat myös kantonitasolla säädellyt palotoimen tehtävät. Suojeluja tukipalvelut rekrytoi puolustusvoimien johdolla henkilöstön kansallisen palveluvelvollisuuden kautta, ja liittovaltio päättää joukkojen koulutusta, varustamista, tehtäviä ja rahoittamista koskevat asiat.” ”Päivittäisten tilanteiden johto kuuluu niiden luonteen mukaan joko palotai poliisiviranomaiselle. Talonomistajat, jotka eivät rakenna suojaa tai joiden ei alueen hyvän suojatilanteen vuoksi tarvitse rakentaa suojaa, joutuvat maksamaan "väestönsuojeluveroa", joka vastaa suojarakentamisen kustannuksia ja ylläpitokuluja.” ”Kunnilla on velvollisuus rakentaa yleisiä suojia, jos suojapaikat eivät muutoin riitä. Samoin liittovaltio koordinoi kantonien tai valtiollisen rajan ylittäviä tilanteita.” Kohdistuuko väestöön velvoitteita. Sveitsi on pienenä, puolueettomana ja kansallisesta puolustuksestaan tiukasti kiinni pitävänä maana tärkeä vertailukohde Suomelle monessa asiassa, ehkä myös väestönsuojelussa. ”Väestönsuojaamistehtävissä tarvitaan paljon ei-ammattilaisia. Puolustusvoimat, joka on liittovaltiotason viranomainen, antaa siviilihallinnolle apua, mutta yleisesti vain, jos kantonien ja paikallishallinnon yhteiset voimavarat eivät riitä. Hän vieraili myös Helsingin väestönsuojelumuseossa Markku Haranteen ja väestönsuojelusuunnittelija Jari Markkasen kanssa. Kuitenkin on muistettava se, että maailmassa on käyttövalmiina paljon ballistisia ohjuksia ja joukkotuhoaseita, joiden vaikutusta Sveitsiin ei voida sulkea täysin pois.” ”Tärkeintä on kuitenkin pitkä ulottuvuus: suojien antamalle turvalle ei ole vaihtoehtoja, eikä niistä ei voida luopua, sillä uusien rakentaminen enää sotilaallisen selkkauksen uhatessa olisi varoajassa mahdotonta. Laajoissa tilanteissa perustetaan erillinen johtamisjärjestelmä, johon tarpeelliset tahot asettavat henkilöstön. Suojat ovat perusmenetelmä väestön suojamisessa ja siviilisuojelun toimintakyvyn säilyttämiseksi erityisesti joukkotuhoaseita mutta myös muita suoria ja epäsuoria asevaikutuksia vastaan. ”Sveitsin suuri kansainvälinen maine väestönsuojelussa alkanee siitä, kun vuonna 1971 säädettiin maanlaajuinen suojarakentamisvelvoite. Terveysviranomaiset ovat myös kantonitasoisia ja vastaavat muiden torjuntaja hoitotehtävien rinnalla henkisestä huollosta
”Ensimmäisen yhteydenoton aikana kävi selväksi, että meillä on tarjota paloasemaksi helposti muutettava tila. Muutto uudelle paloasemalle Muutto uudelle paloasemalle liki valmiisiin tiloihin tehtiin pääsiäisenä 2014. Päivä paloasemalla Päivä paloasemalla ja avajaisten ohjelma laadittiin huolella. Kaikki pinnat ovat likipitäen uutta. Vaatekaapit, varustekaapit, huoltopöydät ja pesupöydät ovat hallin puolella uutuuttaan kiiltäviä. Talkoolaisia oli paikalla kymmenkunta, muuttoautona toimi läheisen palokunnanjäsenen kuorma-auto. Vuosi sitten Forssan VPK joutui aloittamaan uuden paloaseman etsimisen, sillä palokunnan asematilana toimiva teollisuushalli oli myyty. Tunsin ennestään kyseisen palokunnan henkilöstön, joten asiassa ei ollut ongelmia. Tiiliverhoiltu, yksikerroksinen tila oli mahtava paikka alkaa jalostaa paloasemaa. Nuoriso-osastokin sai nyt oman tilansa, jossa varusteet ovat siististi naulakoissa ja hyllyillä. Selvää oli se, ettei VPK aio rakentaa itse uutta paloasemaa, vaan etsiä vuokratilan. Nämä kalvot estävät myös haitallista auringon sisään paistamista, mutta valo pääsee silti läpi. Remontissa maalattiin aseman seinät ja lattiat, rakennettiin väliseiniä, suihkut ja WCtilat uudistettiin. Tarjolla oli vanhaa sekä laajaa remonttia vaativaa huoltoasemaa ja teollisuushallia. Emme osanneet varautua tällaiseen yleisöryntäykseen. Keittiökaapistot investoimme itse, sillä halusimme myös niiden olevan uusia. Erilaisia vaihtoehtoja kartoitettiin ja esiteltiin Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle. On tärkeää, että vuokralaisina on tunnollisia toimijoita, ja mikäpä sen tunnollisempi kuin VPK” kertoo LO-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Juha Heinämäki. Perälautanostimella ja kylkiaukeavalla kaapilla varustettu kuorma-auto olikin erittäin hyvä peli muutossa, sillä se nopeutti todella paljon muuttotoimintaa. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Lisää kuvia ja päivän tunnelmia Forssan VPK:n Facebook-sivuilla Forssan VPK siirtyi entiseen autoliikkeeseen Poistumisrastilla kerrottiin, millainen tulipalotilanne on. Koripalloseura Forssan Alun tytöt olivat paistamassa sekä tarjoilemassa makkaraa kävijöille. Tämä oli yleisön mielestä todella hieno ja tarpeellinen tapahtuma. Lukemattomia talkootunteja tänne on tullut tehtyä oman ydinporukan kesken”, kertoo Forssan VPK:n päällikkö Kari Rönn. Samoin nurkkien kunnossapito ja siisteys on palokuntalaisten hyve. Päivä paloasemalla -tapahtumaa on vietetty monessa palokunnassa jo useamman kerran. Hyvä vuokralainen VPK on hyvä vuokralainen, sillä pelastuslaitos maksaa vuokran sovitusti ja homma toimii. Kymmentä vaille yksitoista oli pihalla jo noin 550 ihmistä, sisätiloissa lisäksi viitisenkymmentä. Lisäksi sosiaalitiloissa uutta ovat henkilökohtaisten varusteiden pukukaapit. Tämä helpotti huomattavasti paloasematilan käyttöönottoa. Myös vuokranantajan suopea asenne sopimuspalokuntatoimintaa kohtaan on eduksi. ”Valmiiksi oli tehty suunnitelma mitä sijoitetaan minnekin. ”Kaikki kalusteet ovat uusia. Uudet varustekaapit ja varastohyllyt oli kasattu valmiiksi. Tänä vuonna Forssan VPK oli mukana ensimmäistä kertaa. ”Oli todella hienoa että kävijöitä tuli reilusti. Tämän jälkeen harjoiteltiin poistumista pressutunnelia pitkin. Puitteet ovatkin nyt kunnossa, tilat toimivat eikä meillä ole ollut ennen näin hyviä asematiloja”, kehuu Forssan VPK:n hallituksen puheenjohtaja Kari Vainio. Varaamamme makkarat loppuivatkin ensimmäisen tunnin aikana ja lähdinkin niitä hakemaan välittömästi lisää, ostin kaupan tyhjäksi makkaroista” kertoo naureskellen Forssan VPK:n taloudenhoitaja Jaakko Henriksson. Pelastuslaitos valitsi vaihtoehdoista sopivimman, joka olikin pienten muutosten ja pintaremontin jälkeen erittäin toimiva ratkaisu. Onneksi meillä on omassa porukassa sähkösekä rakennusalan ammattilaisia, se helpotti kovasti tässä paloasemaprojektissa”, kertoo Kari Rönn. Autoliikkeestä paloasemaksi Parhaaksi ratkaisuksi valikoitui tila, joka oli rakennettu 1990-luvun alussa autoliikkeeksi ja korjaamoksi. 10 ·2014 63. Pääsimme pelastuslaitoksen kanssa hyvin sopimukseen vuokrasta ja vuokra-ajasta, joka onkin 15 vuotta. Kävijöitä oli koko neljän tunnin aika todella reilusti, 1100 henkeä. Tapahtuman lisäksi avattiin ovet Forssan VPK:n uusiin paloasematiloihin. Vakiorastien lisäksi ohjelmassa oli sammuttimien tarkastusta, museopalokaluston näyttely, Mercedes-Benz -esittelypaloauton esittelyä, paloaiheisten postimerkkien näyttely sekä palokypäränäyttely. Remontoinnista vastasi kiinteistön omistaja, LO-Kiinteistöt Oy. ”Remontti onnistui hyvin. Isoihin ikkunoihin asennettiin suojakalvot, ettei ulkoa näy sisään. Alkusammutuskoulutukseen ja sammuttimien tarkastukseen jonotettiin jatkuvasti. Varsinaista hengenhätää ei asialla kuitenkaan ollut, siitä piti huolen puolen vuoden irtisanomisaika. Nämä uudistukset ovat kaikki tehty omalla rahalla. Aikataulutus meni hyvin putkeen, kun vuokrasopimus pelastuslaitoksen ja kiinteistön omistajan kanssa saatiin tehtyä. Kaikki tavarat siirrettiin uudelle asemalle, ja sitten alkoikin tavaroiden paikoilleen laitto. Naapurina olevan sähköalan yritys Okkonen tarjosi uuden paloaseman kunniaksi riisipuuroa kävijöille. Ensimmäiset vieraat tulivat paikalle jo hieman yli yhdeksän, vaikka tapahtuma alkoi vasta kymmeneltä
Sillä on pitkä ja perinteikäs historia. Pelastustieto-lehti etsii osaavaa ja ahkeraa henkilöä myymään ilmoitustilaa osa-aikaisesti. Vasemmalla kalustosuunnittelija Heikki Seppälä, pyörän tekijä kalustonhoitaja Paavo Sihvonen ja Esko Kulmala. ”Raskaan kaluston osalta se on toiminut hyvin, mutta pienkalustossa kilpailuttamisessa on kehitettävää.” Hänen mielestään tarjouspyynnön teknisiä vaatimuksia on syytä tarkentaa, jotta tarjousten taso pysyy riittävän korkeana. Vuoden 2004 jälkeen vastuualue kasvoi 26 kuntaan.” Riekkinen toimi myös Pohjois-Savossa yhdyshenkilönä itäisten alueiden yhteishankinnoissa. 64 10 ·2014. Pelastustieto täyttää 65 vuotta. Veijo Kaján, tiedotuspäällikkö Pirkanmaan pelastuslaitos ELÄKKEELLE Alaistensa lahjoittaman ”Paavon pajalla” tehdyn polkupyörän ohjastaminen vaatii muutakin kuin mielenkiintoa. ”Hyvin on mennyt, vaikka toki vaatii totuttelua, kun kymmenen tuntia päivästä vapautuu omaan käyttöön”, Riekkinen hymyilee. Pian eläkejuhlien jälkeen Esko lähti vaimonsa Merjan kanssa kohti Kittilää hiihtokelien toivossa. Jussi Riekkinen jää eläkkeelle 64-vuotiaana. Kulmalan virkauran alussa pelastuslaitoksella oli 11 raskasta pelastusajoneuvoa, nyt niitä on noin 130 kpl. Eläkepäivät Eskolla kuluvat paljon liikunnan merkeissä. Paloteknikko Juhani Riekkinen hoiti hankinnat Pohjois-Savossa Paloteknikon virkaa PohjoisSavon pelastuslaitoksella hoitanut Juhani Riekkinen jää eläkkeelle 1.2.2015. Hänen aikanaan rakennettiin Pirkanmaalle 14 uutta paloasemaa sekä tehtiin mittavat saneeraukset keskuspaloasemalle ja Pispalan paloasemalle. Ota yhteyttä, niin kerromme mielenkiintoisesta työstä lisää. Olemme myös Facebookissa Tekninen päällikkö Esko Kulmala eläkkeelle 35 vuoden jälkeen Pirkanmaan pelastuslaitoksen tekninen päällikkö Esko Kulmala jää eläkkeelle vuoden lopussa. Yhteydenottoihin vastaa päätoimittaja Esa Aalto 050 562 0735 tai esa.aalto@pelastustieto.fi. Olisitko Sinä etsimämme henkilö. Juhlat kuitenkin vietettiin jo marraskuun 14. Hän on ollut päivittäisestä työstä pois huhtikuun lopusta alkaen, joten tulevia eläkepäiviä on jo voinut harjoitella. Kevyempiä autoja oli 20 kpl, nyt niitä on reilut sata. Hän vastasi Pohjois-Savon pelastuslaitoksella kalustosta ja hankinnoista. päivä keskuspaloaseman kalustohallissa, jonne oli saapunut reilut sata juhlijaa. Hän aloitti väestönsuojientarkastajana Kuopion kaupungilla vuonna 1984 ja hallintokuntien yhdistymisen jälkeen siirtyi palolaitoksen palvelukseen. ”Suurin muutos alalla oli, kun ensin vastasin 2–3 kunnan kalustosta ja hankinnoista. Työvuosia pelastusalalla kertyi 22. Haemme lisää voimavaroja ilmoitusmyyntiin. Palomies, ylipalomies, paloinsinööri ja tekninen päällikkö olivat Esko Kulmalan virkanimikkeet pelastuslaitoksen lähes 35 vuotta kestäneellä merkittävällä virkauralla, jota voidaan kuvailla kaluston ja rakennusten kautta muutoksen vuosiksi. Kiinnostaako myyntityö
Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto TILAUSHINNAT 2015 Kestotilaus 61 €/vsk., vuositilaus 68 €/vsk., opiskelija-/eläkeläistilaus 34 €, ½ vuoden kestotilaus 34 € TILAAJAPALVELU Yap-Solutions Oy, puh. 52 Koti on vaaraksi pelastuslainsuojattomille s.16 10 2014 17 .1 2. Perustettu vuonna 1950. 13.10. 15.9. 24.11. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. 2 1.4. 28.4. Pelastaminen 6 26.8. 7 30.9. Paloturvallisuus tekniikka, FinnSec-messut 9–10 16.12. 10.3. 0295 450 201. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 4.8. jakso 2.-13.2.2015 1860 12.1.2015 2. 8 Vuoden sammutusmies löysi kadonneet lapset Torniossa s. 8.9. Varaa ilmoituspaikkasi 27.1. 2.6. 21.4. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Nro ilmestyy varauspvm valmis aineisto teemasivut 1 18.2. Katso myös muut ilmestymispäivät ja teemasivut: www.pelastustieto.fi > mediatiedot. Koulutustarjontaamme alkuvuonna 2015 Ammatillinen täydennyskoulutus Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 27.1. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. helmikuuta tuhtina lukupakettina. Ensihoito, ensivaste 4–5 24.6. 9.6. 20 Pelastusopiston miljoonasäästöt leikkaavat käytännön opetusta s. 11.8. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto 1/2015 ilmestyy 18. 24.3. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Viestintä 3 13.5. 3.2. mennessä. 0295 453 492. Koulutus parantaa työturvallisuutta tieliikennepelastamisessa s. 20.10. Paloja pelastuskalusto 8 4.11. www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20361 Hälytysajoneuvon kuljettajakurssi 3.-5.2.2015 435 9.1.2015 20708 Hallipalot (toteutetaan uudessa monipalosimulaattorissa) 30.-31.3.2015 390 27.2.2015 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 23.-27.3.2015 620/880 27.2.2015 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikan kurssi 31.3.-1.4.2015 265 6.3.2015 20660 Eh-palvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttajakurssi 20.-23.1.2015 780 5.1.2015 20366 Simulaatio-ohjaajakurssi Tavoitteista toteutukseen 10.-12.3.2015 680 24.2.2015 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi (*viranomaisille maksuton) 27.-29.1.2015 445 * 7.1.2015 20099 Maatilojen palotarkastus 24.-26.2.2015 445 30.1.2015 20008 Palontutkinnan peruskurssi 15.-17.4.2015 750 27.3.2015 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus Hinta € Haku päättyy 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi, 1. jakso 9.-20.3.2015 20685 Sopimuspalokuntien ryhmänjohtajien pelastustoim:n johtamisen tk 7.-10.4.2015 600 20.3.2015 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 1.12. 10 ·2014 65
Paloasemien rakentamista onkin kuluvana vuonna avustettu 23 ja 16 tapauksessa vuonna 1963. Suurimmat vaikeudet ovat esiintyneetkin sen soveltamisessa, sillä lainsäädännön säätämiin avustustarkoituksiin ei ole osoitettu riittävästi varoja. Pelkkä usko ei kuitenkaan auta sillä palotorjunnan tukemiseen tarvitaan myös valtiolta enemmän rahaa kuin tähän asti. Kunnallisessa rakennustoiminnassa lienee vihdoin tullut paloasemien rakentamisen vuoro. Lähtemättä yksityiskohtaisesti tarkastelemaan, mitä kaikkea on tehty tai tekemättä jätetty, täytynee vain todeta, että itsenäisen paloasiainosaston perustaminen oli oikea toimenpide. Toivottavasti lähempi kosketus kuntiin ja tehostettu valistustoiminta korjaavat lähitulevaisuudessa pahimmat epäkohdat. Kunnat on saatava ymmärtämään, ettei yleinen palokunta ainoana kunnallisena palokuntana nykyaikaisessa yhteiskunnassa voi olla tyydyttävä ja oikeudenmukainen ratkaisu. Oulun palotoimi ja uudet alueliitokset 66 10 ·2014. Palopäällystöstämme tulee tehdä sellaisia palontorjunnan asiantuntijoita, joihin kunnassa luotetaan ja joita myös arvostetaan. Kokonaissuunnitelman mukaan sijoittuvat Oulun palokunnat kuuteen kohteeseen, jolloin mihinkään kaupungin alueen kohteeseen ei olisi yli 10 min ajomatka. F. 1. Oulun asukasluku nousee 80000:een ja kaupungin pinta-ala kasvaa 70 km 2 ...280 km 2 . – Kunnille on tehtävä selväksi palontorjunnan merkitys. Niiden valmistuminen on ollut odotettua hitaampaa, mikä johtuu sisäasiainministeriön paloasiainosaston liian pienestä virkamieskunnasta ja valmisteltavien määräysten perustavaa laatua olevasta vaikeudesta. Kunnallishallinnossa puuttuu vielä oikeata suhtautumista palotoimeen ja paljon on vielä tietämättömyyttäkin. 1965 liittyy Oulun kaupunkiin alueliitoksena Oulujoen kunta kokonaisuudessaan ja Haukiputaan kunnasta ns. Loppuaan lähenevä vuosi ei ole merkittävästi poikennut palontorjunnan kehityksen kannalta lähimmistä edellisistä vuosista. Mikäli kuitenkin kunnille myönnettäviä avustuksia varten ei valtion tuloja menoarvioon otettavia määrärahoja lisätä, tulee kehitys palokaluston uusimisessa pysähtymään. Tämä on ollut pettymys ei ainoastaan avustuksen hakijoille vaan myöskin asianomaisille virkamiehille, jotka ovat toimineet hyvässä uskossa ollessaan laatimassa avustusperusteita koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Yhtiön toimipaikka on Helsingissä ja sen vakinainen henkilökunta, lukuunottamatta kahta teknillistä johtajaa, on suomalainen. Tämä saattaa johtua paitsi varojen puutteesta myös siitä, että hyvä ja nykyaikainen moottorikalusto vaatii myös kunnolliset säilytystilat. Pääkirjoitus 10/1964: Erkki Jänne Vuodenvaihteen ajatuksia palontorjunnastamme Tammikuun alussa 1965 lisääntyy paloalalla toimivien yhtiöiden määrä maassamme jälleen yhdellä. Näin suuri alueliitos ei voi olla ratkaisevasti vaikuttamatta myös kaupungin palotoimen hoitoon. Yli 60 vuotta Oy Sandman Ab: n välityksellä toiminut Mather & Platt Ltd on perustanut Suomeen yhtiön nimeltä Oy Mather & Platt Ab. Kulumassa oleva vuosi on kalustohankintoihin nähden osoittanut vuoteen 1963 verrattuna taantumusta, mikä ei suinkaan johdu siitä, että meillä olisi palokalustoa riittävästi puhumattakaan siitä, että sitä olisi jo liian paljon. Uusi yhtiö palosuojelu teknilliseen toimintaan Reddaway lopetti – Patema jatkaa 1. Edellä olevan johdosta on Oulun kaupungin palolautakunta tehnyt kokonaissuunnitelman, jonka toteuttaminen riippuu pääasiassa siitä miten kaupungin päättävät elimet suhtautuvat asiaan ja myöntävät määrärahaa kaluston ja miehistön lisäämiseen. Tekeillä oleva tilasto kunnan palotoimen menoista suhteessa kunnan kokonaismenoihin nähden tulee selvästi osoittamaan ne kunnat, joissa palontorjunta ei ole tyydyttävällä tasolla. Viimeksi mainituista todettakoon monet puuttuvat rakenteellista paloturvallisuutta koskevat paloluokitustiedotukset. Luottamuksellisesti ja rohkeasti on kuitenkin uusi vuosi aloitettava. Avustukset on kuitenkin joten kuten voitu hoitaa palosuojelurahaston turvin. Yhtiö suunnittelee, toimittaa materiaalia ja tarvittaessa rakentaakin sprinklereitä, emulsiosuojasumuttimia, vesija vaahtoryöppysumutinlaitteita sekä suojavalelulaitteita. Reddaway & Co Ltd on luopunut harjoittamastaan liiketoimintamuodosta Suomessa ja tehnyt Oy Patema Ab :n kanssa sopimuksen, jonka mukaan viimeksi mainittu tulee toimimaan englantilaisyhtiön tuotteiden täysivaltaisena maahantuojana ja pääedustajana maassamme. Silloin on selvä, ettei osata myöskään oikein suhtautua palotoimen tärkeimpiin aloihin, sammutustoimeen ja ehkäisevään palontorjuntaan. – Palontorjuntahenkilöstön koulutusta on tehostettava. Kehitystä on tapahtunut myös ehkäisevän palontorjunnan alalla, vaikkakin tällä alalla on vielä paljon epäkohtia ja puutteita. Oulun kaupungin palokunta joutuu edelleenkin toimimaan vanhalta paloasemalta, josta etäisimpään kaupungin rajaan tulee matkaa lähes 28 km. Niiden suorittamisia laiminlyödään ja niitä toimittavat laittomasti määrätyt ja epäpätevät henkilöt. Pateniemen alue. Kuntien toimesta suoritettavissa palotarkastuksissa on kuitenkin edelleenkin suurimmat epäkohdat. Kun vuonna 1963 avustettiin 70 paloauton ja 116 moottoriruiskun hankintaa, ovat vastaavat luvut tänä vuonna tähän mennessä 50 ja 106. 50 VUOTTA SITTEN Uusi palolainsäädäntö on ollut voimassa runsaat kolme vuotta ja suunnilleen saman ajan on sisäasiainministeriössä toiminut paloasiainosasto, jonka tehtävänä on huolehtia palotoimen yleisestä järjestelystä, kehittämisestä ja valvonnasta. Lainsäädännössä olevista puutteista mainittakoon, että palontorjuntajärjestöille on asetettu velvoituksia, mutta niiden korvaamisesta ei ole säädetty mitään. Ylimmässä palohallinnossa kärsitään työvoiman puutetta tehtävien laajuuden vuoksi. Uusi palolainsäädäntö, vaikka siinä onkin jo ilmaantunut eräitä tulkintavaikeuksia ja aukkoja, on yleisesti katsoen täyttänyt tehtävänsä