34 Vuoden palomies Raimo Silvander muutti pysyvästi alan käytäntöjä s. 42 2/ 20 10 18.3.. 8–20 WWW.PELASTUSTIETO.FI > ÄÄNESTÄ VUODEN 2009 PARAS KANSI JA VOITA YLLÄTYSPALKINTOJA Poistumista harjoiteltiin maaja metsätalousministeriössä s. Pelastustieto juhli 60 vuottaan s. 32 Kahdeksan VPK:ta irtisanoi sammutussopimuksen Lapissa s
BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 5900 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 yli 100 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Huolto lähellä ja nopeaa Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2
Pääministeri Matti Vanhanen toi valtioneuvoston onnittelut. Tilaisuuden juonsi vauhdikkaiden esitysten kera Juha Poikela. Samoin SPPL:n, SPEK:n ja pilottikohteena olevan Kymenlaakson pelastuslaitoksen yhdessä tekemä poistumisturvallisuutta selvittävä tutkimus kertoi karua kieltään esimerkiksi alkusammutusvälineistä kotitalouksissa. helmikuuta. Kun meillä viime vuonna oli 42 tulipaloa päivässä, joka kolmannesta asunnosta puuttui pakollinen palovaroitin. Esimerkiksi savun tappavuutta ei riittävästi tunneta. Sen jälkeen Suomessa saa myydä vain itsestään sammuvia savukkeita. Pian hallitus antaa eduskunnalle käsiteltäväksi uuden pelastuslain. Tästä holtittomuudesta aiheutuvien tulipalojen ja tapaturmien määrä putosi roimasti kieltojen ansiosta. P.S. Kaikki saivat tiedon tapahtuneesta reaaliaikaisesti, kun tilanteeseen hälytetyt pelastusyksiköt riensivät tapahtumapaikalle ja etujoukoissa myös pelastusjohtaja Seinäjoelta. Sen ohella asiasta päättänyt sisäasiainministeri Anne Holmlund kertoi huomioidun myös kielikysymykset sekä eräitä muita sijaintipaikan valintaa tukevia erityisperusteita. Uudet hätäkeskuspaikkakunnat on valittu. Perusteluina on mainittu tilojen soveltuvuus sijaintipaikkaa määriteltäessä. Huolestuttavinta on PRONTOsta kerätty tieto, että viime vuonna vain kahdessa kolmasosassa asuinrakennuspalokohteista oli pakollinen palovaroitin, mutta näistäkään liki kolmasosassa se ei toiminut. Tavoite on, että vuonna 2015, kun Suomi on Euroopan turvallisin maa, meillä kuolee tulipaloissa 50 henkeä. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Pelastustieto-lehti vietti 60-vuotisjuhliaan Finlandia-talolla 15. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Sen pitäisi antaa pelastusviranomaisille uudenlaiset työkalut puuttua esimerkiksi asumisen paloturvallisuusongelmiin. Kuvat: Tapio Sovijärvi. Valtioneuvoston hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on tavoitteeksi asetettu palokuolemien määrän vähentäminen 50:llä nykyisestä tasosta. Musiikista vastasi Kellokosken VPK:n soittokunta. P.S. Kauhajoen koulusurmien tutkintaraportti on pelastustoimelle maireaa luettavaa. Siitä hyvä esimerkki on rakettien ampumisen rajoittaminen uutena vuotena. Silmiinpistävää on läntisen Suomen vahva edustus hätäkeskuspaikkakuntien joukossa. Pelastusjohtaja Esko Jokisaaren nopea tilannetiedottaminen erityisesti valtionhallintoon, sisäministeriön pelastusosastolle tulee esille raportissa kerrotun tapahtumakulun perusteella. Nähtäväksi jää, onnistutaanko siinä. Traagisesta tapahtumasta huolimatta on aiheellista tässäkin nostaa esille Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja sen pelastusjohtajan toiminta. Suomestako Euroopan turvallisin maa. Hän välitti tiedon pelastusylijohtajalle, jonka välittämänä tieto kulki ministeriön johdolle sekä muihin ministeriöihin ja myös valtioneuvoston tilannekeskukseen.. Huhtikuun alussa astuu voimaa uusi tupakkalaki. 2. Sen uskotaan vähentävän 10-15 palokuolemaa vuodessa. Niukasti yli puolella kyselyyn osallistuneista ei ollut sammutuspeittoa tai käsisammutinta kotona. Määräyksiä ihmisten toiminnan ohjaamisessa kaiken valistuksen keskellä tarvitaan. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 2 /2 01 Palo-, pelastusja vss-alan johtava ammattilehti 61. 1. Ihmisten tietoisuus paloturvallisuusasioissa paljastuu aika ajoin yllättävänkin heikoksi. Vain Kuopiossa on itäiseen Suomeen sijoittuva hätäkeskus. Viime vuonnakin tulipaloissa kuolleita suomalaisia oli yli sata
FRF-toiminnassa on mahdollisuus päästä käytännössä toimimaan ja auttamaan suuronnettomuustilanteissa, testata miten oppi on siirrettävissä käytäntöön. Mikä olisi mielekkäin työ ikääntyvälle palomiehelle, joka ei enää pysty pelastussukellukseen. 42 / . Espoon kaupunginmuseon suositun Savua ja tulta -näyttelyn yhteydessä järjestetään Päivä palomiehenä -työpajaopastuksia. 34 Vuoden palomies Raimo Silvander muutti pysyvästi alan käytäntöjä s. Tällä kertaa matka vei Haitin maanjäristysalueelle. 52 Veljekset Elias ja Eetu taistelevat kelloa ja nopeasti etenevää tulta vastaan, kun navetta on vielä tulessa, maatilan kissakin pitää pelastaa. Vuoden 2009 paras kansi on mielestäni: Mielestäni Suomen pelastustoimi on vuonna 2025?. Mielestäni Suomen pelastustoimi on vuonna 2025. Nyt voi testata olisiko minusta oikeasti palomieheksi. s. Opittavaakin paljastui. tässä numerossa Pelastustieto juhli vuottaan s. Poistumista harjoiteltiin maaja Kahdeksan VPK:ta irtisanoi Vuoden palomies Raimo Silvander Apua jopa sadalle päivä palomiehenä Onnea onnettomuudessa oli sekä lentäjillä että pelastajilla Siilinjärvellä, kun voimajohtoja tarkastamassa ollut pienkone joutui tekemään pakkolaskun. Vuoden 2009 paras kansi on mielestäni: Mielestäni Suomen pelastustoimi on vuonna 2025. Saadaanko palokuolemaluvut tavoitetasolle, 65 kuollutta (2011) ja 50 kuollutta (2015). Jens Stubenraum 29 ”Hullun keräilijän kokoelmat” 30 Saimaalle öljyvahinkojen torjuntakomppania Launo Päivätie 32 Ministeriö laittoi suunnitelma tulikokeeseen Sari Järvinen 34 Korvauksista kiista – sammutussopimukset irtisanottu Nina Willman 37 Sopimustilanne eri puolilla maata 42 Vuoden 1989 palomiehen työ muutti alan käytännöt pysyvästi Riitta Ahonen 45 Turvallisuutesi puolesta Juha Höök 56 TOTI 2 – viranomaisille yhteinen kenttäjärjestelmä Lauri Jaakkola 58 Ensihoitajat huolehtivat kotisairaalan potilaista öisin Mikkelissä Ulla Ylönen 60 Palokuolleiden määrä yhä yli sadan Esa Kokki 64 Suonissa palomiehen ja keksijän verta VAKIOT 3 Pääkirjoitus 21 Vieraanamme: Arto Latvala 55 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten Suomalaiset Haitissa keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa mielipidettä Suomen pelastustoimesta vuonna 2025. – WWW.PELAS TUSTIETO.FI > ÄÄNESTÄ VUODEN 2009 PARAS KANSI JA VOITA YLLÄTYSPAL KINTOJA Poistumista harjoiteltiin maaja metsätalousministeri össä s. Lentäjä onnistui ohjaamaan koneen hiihtoladulle eivätkä koneessa olleet kaksi henkilöä loukkaantuneet vakavasti. Nyt kevätretkelle mars, sillä VPK-ryhmät saavat ilmaisen näyttelyopastuksen etukäteen sovittuna. 22 SIVU 51 Opinnäytetöitä opistosta 2 /2 01 18.3.2010 8 Pelastustoimessa aika panostaa sisältöön 11 Eniten luettu, jolta eniten odotetaan 14 Alan ammattilehti on aina ollut jotain pysyvää muutoksen keskellä 15 Ammattilehti – läheinen ja odotettu 18 Turvallinen viestintä ja inhimillinen tiedonkäsittely 23 Valtio pompotti pelastustoimen taloutta koko 1980-luvun 25 Vettä vai märkää vettä. Runko oli takaosastaan katkennut täysin poikki, mutta ohjaamo näytti lähes ehjältä. Yli puolet valitsi neljästä vaihtoehdosta sopivimmaksi tulevaisuuskuvaksi ”Valtion pelastuslaitoksen”. Valtion pelastuslaitos 51.4% Laaja turvallisuusvaikuttaja 22.9% Pieni palojen sammuttaja 22.9% Maailman tehokkain 2.9% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Saadaanko palokuolemaluvut tavoitetasolle, 65 kuollutta (2011) ja 50 kuollutta (2015). 46 Keskuspelastusasemalta Helsingin Kalliosta löytyy nykyisin yhdestä suuronnettomuusvarusteyksiköstä kaikki tarvittava sadan ihmisen hoitamiseen suuronnettomuuksissa. Viimeksi uutta yksikköä käytettiin tammikuussa junan syöksyessä päin seinää Helsingin rautatieasemalla. . Mikä olisi mielekkäin työ ikääntyvälle palomiehelle, joka ei enää pysty pelastussukellukseen. s. s. Valitse kysely Mielestäni Suomen pelastustoimi on vuonna 2025. s. 32 Kahdeksan VPK:ta irtisanoi sammutussopimukse n Lapissa s. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Tiistai, 9.03 2010 08:30 Etusivu Palaute Sivukartta Mielestäni Suomen pelastustoimi on vuonna 2025. 54 Raimo Rasijeff on ollut mukana FRF-toiminnassa heti alusta alkaen eli vuodesta 1993
SPEK Opastaa 22, 48 sivua, 2009. Rakennusten turvamerkit Oppaan tarkoituksena on helpottaa pelastusviranomaisten, suunnittelijoiden, kiinteistöjen edustajien ja asentajien suorittamaa poistumisopasteiden ja palontorjunnan turvamerkkien neuvonta-, valintaja asennustyötä sekä auttaa yhtenäistämään turvamerkkien käyttöä ja antaa ohjeita niiden sijoituksesta, koosta ja materiaalista. Tämä opas on kirjoitettu helpottamaan tapahtuman suunnittelijoiden ja toteuttajien työtä. Kirjan mukana toimitetaan CD, jolla on kouluttajan materiaali. Hinta 18,50 euroa, sis. Joukkomuonitusopas Joukkomuonitus on muonitustyön peruskurssi. Hinta 23 euroa, sis. Kurssia täydentää palokunnissa ja palokuntatapahtumissa tehtävä harjoittelu. Kerttu Tyrväinen, Leena Mustonen ja Mia Kunnaskari, 108 sivua ja CD. Sarja Oppaita palokuntalaisille 1, 62 sivua. alv. alv.. alv. Lisätietoja messuista: www.turvallisuusmessut.fi Merkitse kalenterii si! Suomen johtavat ammattimessut Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 8.-11.9.2010 Vuoden tärkeimmät päivät! Saman katon alla myös: TaMe_turvallisuus_pelastustieto180310_90x270.indd 1 25.2.2010 15:53:59 R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Järjestäjillä tulee olla tapahtuman tavoite, palokunnan arvot ja tavat sekä vieraanvaraisuus kirkkaasti mielessä. Tapahtuman järjestämiseen kannattaa paneutua. Tapahtumat ovat keskeinen osa palokuntakulttuuria. Hinta 15 euroa, sis. Oppaassa annetaan yleisiä neuvoja myös poistumisreittien turvavalaistuksen tarkoituksenmukaiseen sijoittamiseen. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi LUE AMMATTIKIRJA Palokuntatapahtuman järjestäjän opas Palokunnat omaavat pitkät perinteet tapahtumien järjestämisessä. Tämä kirja on tarkoitettu sekä kouluttajan että kurssilaisten käyttöön, ja sitä voivat soveltaa muonitustyössä muutkin kuin palokuntanaiset
Rakennuksen alakerrassa asuneet kaksi miestä, selvisivät palosta pakkaseen puolipukeissa. Savukaasut aiheuttivat palokuoleman Nurmossa Yöllisen palon uhri löytyi raunioista Sinustako avaruuteen. Tavoitteena on löytää Finnautti-miehistön jäseniksi henkilöitä, joilla voisi olla edellytyksiä toimia avaruuden äärimmäisissäkin olosuhteissa – niin naisia kuin miehiä, eri-ikäisiä, erilaisin taustoin. Yksipäiväinen koitos koostuu tieto-, taitoja kalustokilpailusta. Lisätietoa löytyy osoitteessa: www.finnautti.fi Etelä-Savon pelastuslaitos ja Suomen Palopäällystöliitto järjestävät Palokuntien SM-kilpailut 2010 Mikkelin Paloaseman, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Urheilupuiston koulun alueilla. Rakennuksen alakerta ja kellaritilat tuhoutuivat sammutusvedestä sekä sen jäätymisestä. – Palo pureutui voimakkaasti puurunkoisen ja purueristeisen talon rakenteisiin ja katon alapohjaan, Hakala kertoo. Jäätyvä sammutusvesi aiheutti vaurioita palon ohella rakennukselle, valumalla muun muassa kellarikerrokseen. Palokuntien SM Etelä-Savossa F innautti on kuusiosainen ohjelmasarja TV1:ssä syksyllä 2010, joka tekee tutkimusseikkailun ihmiskehon toimintaan ja kehon eri ominaisuuksien testaamiseen. Julkisella haulla valittu Finnautti-miehistö (viisi henkilöä) testataan niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti asiantuntijoiden opastuksella. – Teimme sammutushyökkäyksen yläkerran toiseen päätyyn, vaikka rakennuksen keskiosa paloi jo avopalona, kertoo päivystävä palomestari Veli-Matti Hakala Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Kuuden hengen joukkueet kisaavat Jehumaljasta ja Suomen parhaimman palokunnan tittelistä lauantaina 22. – Tullessani paikalle olivat yksiköt Seinäjoelta, Ylistarosta ja Lapualta paikalla. Palosta pelastuneet kertoivat yhden naishenkilön jääneen rakennuksen yläkertaan ja palomiesten sammuttaessa yläkerran toista päätyä, löytyi keski-ikäinen nainen menehtyneenä yhdestä yläkerran huoneistosta. YLE TV1 järjestää julkisen haun helmi–maaliskuussa 2010. klo 23.59. Liekit valtasivat toisen kerroksen melko nopeasti. Perjantaina puoliltaöin alkaneen palon huomasi naapuri, joka ryntäsi herättämään nukkuvaa pariskuntaa. Ohjelmasarjan kuvaukset sijoittuvat huhti–kesäkuuhun 2010. miten asukkaat ovat palon havainneet. Poliisi tutkii Ylistarossa helmikuussa tapahtunutta rakennuspaloa murhapolttona. Palossa menehtyi talossa asunut keski-ikäinen nainen. – Savunmuodostus oli voimakasta ja tuli oli levinnyt harjakattoisen rakennuksen välipohjaan. – Palokunnan tullessa paikalle rakennuksen terassi paloi avopalona. Yksi yläkerran asukkaista oli hypännyt ikkunasta pakoon nopeasti edennyttä paloa ja loukkaantunut lievästi. Myös talon asukkaat olivat päässeet omin avuin pois palavasta rakennuksesta. – Yläkerrassa oli voimakas savunmuodostus ja lämpöä. Teksti ja kuva: Pauli Mörsky P uolitoistakerroksisen omakotitalon alakerrassa sijainneen sähkökeskuksen arvellaan aiheuttaneen tulipalon Nurmossa helmikuussa. Jouduimme purkamaan lähes koko katon, selvittää Seinäjoen paloaseman päällikkö Hannu Puranen. Vuonna 1952 rakennetun talon yläkerrassa asui viisi ihmistä. toukokuuta. Rakennuksen sammutuksen jälkeen löytyi raunioista menehtynyt keski-ikäinen nainen. Talosta pääsi ulos menehtyneen naisen puoliso, mutta uhrin pelastamiseksi ei voitu tehdä mitään. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 16.4. Hän kertoo palomiesten tehneen savusukelluksen rakennuksen yläkertaan ja tuolloin löytyi yksi savuun menehtynyt henkilö. – En tiedä. Jälkisammutus kesti pitkälle seuraavaan päivään. Hakuaika päättyy 20.3. – Ilmeisesti sähkökeskus oli palanut jo jonkin aikaa ulkoterassilla, ennen kuin tuli pääsi talon rakenteisiin. Hänellä ei ole varmuutta siitä, oli ko rakennuksessa palovaroittimia. Tänä vuonna kilpailun teemana on ”Luonnonvoimien aiheuttamat onnettomuudet”. –Talon rakenteet olivat palosta niin heikossa kunnossa, että siirryimme sammuttamaan paloa talon ulkopuolelta. Apuun tullut naapuri kertoi kuulleensa alakerrasta palovaroittimen ääntä, Sen sijaan ei ole tietoa oliko palovaroittimia myös yläkerrassa. Tavoite on ymmärtää ihmiskehon manuaalia ja suorituskykyä – äärimmäisissäkin oloissa. 6 2/2010 A amuyön palo tuhosi asuinkelvottomaksi kaksikerroksisen puurakenteisen liikeja asuintalon Etelä-Pohjanmaalla Ylistaron keskustassa helmikuussa. Finnautti-miehistö tulee tutuksi suurelle yleisölle elokuun lopusta lähtien. Palopaikalla vallinnut lähes 25 asteen pakkanen ei palomestari Hakalan mielestä aiheuttanut merkittävää ongelmaa. Poliisi kuitenkin tutkii tapausta murhapolttona. Lisätietoja: www.palokuntiensmkilpailut.fi tai raimo.ikonen@espl.fi, puh. Teksti ja kuva: Pauli Mörsky Runsaat palokaasut koituivat omakotitalon asukkaan kohtaloksi helmikuussa Nurmossa Etelä-Pohjanmaalla. Pelastuslaitos järjestää SM-kisojen yhteydessä Mikkelin paloasemalla mittavan turvallisuus-päivän, jossa myös yhteistyökumppanit esittelevät toimintaansa. 0447943724.. – Joistakin säiliöautoista alkoivat venttiilit jäätyä ja ne kävivät paikallisella paloasemalla lämmittelemässä. Vetonaulaksi järjestetään vanhojen paloautojen näyttely. SM-kisat on koko kansan ja perheen vauhdikas tapahtuma esimerkiksi pomppulinnoineen
– On neuvottelun alla mitä ensivasteelle tulee tapahtumaan. Laurila muistuttaa, että peli on tehty lapsille ja nuorille. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Esko Jokisaari tiedusteli ministeri Risikolta siirtyykö ensivastetoiminta sairaanhoitopiireille tulevassa lakiuudistuksessa. Tehtävänä on leikkimielinen soveltuvuuskoe jompaan kumpaan ammattiin. Soveltuvuuskokeessa koulussa vierailee poliisin ja pelastuslaitoksen edustaja. Nettipeli opastaa lapsia turvalliseen arkeen ”P elastuslaitosten osaamista ei saa hukata, vaikka terveydenhuoltolakia ollaan uudistamassa, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko 112-päivän yleisötapahtumassa Seinäjoella. Pelastusjohtaja Jorma Westerholm sai ajatuksen, että miksi ei valistamista muuhunkin turvallisuuteen voisi tehdä internetin välityksellä, kertoo pelityöryhmän puheenjohtaja, palomestari Kauko Laurila. – Alkulaukauksena voidaan pitää sitä, että Pohjois-Savon pelastuslaitokselle tehtiin opiskelijavoimin pelastuslaitoksen museosta internet-ympäristössä oleva esittely. Ministeri suitsutti pelastustoimen ammattitaitoa Suomessa ja totesi ministeriön tehneen turvallisuusohjeet muun muassa päiväkodeille. Olen kantanut huolta erityisesti siitä, että pelastuslaitosten osaaminen täytyy hyödyntää. Lakiuudistus tulee eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa. –Toivomme, että jokaisessa päiväkodissa, sairaalassa ja koulussa olisi turvallisuussuunnitelma. – Pelistä on tullut myönteistä palautetta. Pelin toteutus on graafisen viestinnän opiskelijan Tuomas Karhusen käsialaa. Kuopiossa alakouluikäisille lapsille ja nuorille julkistettu tietokonepeli Arjen sankarit opettaa toimimaan oikein hätätilanteessa ja ehkäisemään onnettomuuksia erilaisissa arjen tilanteissa niin kotona, koulussa kuin vapaa-aikana. Hän lisäsi myös, että valtionhallinnossa on sisäisenturvallisuuden ohjelma, jota kaikki miRisikko 112-päivänä: pelastuslaitosten osaamista ei saa hukata nisteriöt toteuttavat. Ministeri Risikko toi esille tilastotiedot, jotka osoittavat Suomen olevan Euroopan johtava maa kotitapaturmissa. Numero on käytössä 27:ssä Euroopan unionin maassa. – Emme myöskään unohda yksityisiä yrityksiä, jotka ovat kehittäneet toimintaansa ja näin kenellekään ei tule monopoliasemaa. Mielestäni kotitapaturmien ehkäisyssä kodin tai vanhempien malli on tärkein opettaja. Teksti ja kuva: Pauli Mörsky Peruspalveluministeri Paula Risikko sai Seinäjoella lapsilta ohjeita, miten päin palomieskypärä pitää päähän laittaa. – Meidän työryhmämme on selvittänyt säädöksiä, jotta terveydenhuoltolain päätökset ovat varmasti kestäviä suhteessa EU:n direktiiveihin. Pelissä harjoiteltavia tehtäviä ovat muun muassa tulipalo alakerrassa, tv-palo, auto lähtökuntoon, tulipalo retkellä, koulukiusaaminen, kodin turvariskit, kodin turvavarusteet, polkupyörä ajokuntoon, nuotiolla ja soveltuvuuskoe. 2/2010 7 U sein viesti menee parhaiten perille leikin ja huumorin avulla. Peruspalveluministeri Risikko myöntää, että kilpailuttamiseen tulee selkeästi painetta EU:sta. Muutamia ”ammattilaisten” antamia kommentteja ovat olleet muun muassa ”miksi olohuoneessa ei ole ovia” ja muita sen tyyppisiä asioita”. Joissakin kaupungeissa juuri pelastuslaitos hoitaa ensihoidon ja sairaankuljetuksen. Terveydenhuoltolakiuudistus eduskuntaan huhtikuussa Seinäjoen 112-päivässä vieraillut peruspalveluministeri selvitti myös meneillään olevan terveydenhuoltolain käsittelyä. Sisätiloissa oli tarjolla kuvin ja sanoin tietoa 112-päivästä sekä ensiapuesityksiä harjoitusnukella. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ja Pohjois-Savon poliisilaitoksella on ollut pitkään yhteistyötä monella eri osa-alueella. Oma näkemykseni on, että sairaankuljetuksen ja ensihoidon tulee olla terveydenhuollon käsissä. Tapahtuman suojelija Paula Risikko tiesi kertoa, että 112-päivää vietettiin Euroopassa nyt toista kertaa. Peli löytyy osoitteesta: www. – Joulukuussa 2009 mietittiin pelin julkaisemista ja päädyttiin siihen, että tempaistaan 112-päivänä pelastuslaitoksen, poliisin ja hätäkeskuksen yhteistyönä. – Terveydenhuoltolakia valmisteleva työryhmä on esittänyt lain tulevan koordinoitavaksi sairaanhoitopiireille. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, poliisi sekä puolustusvoimat esittelivät pelastusja hälytyskalustoa kauppakeskuksen pysäköintialueella. Aurinko ja lähes parinkymmenen asteen pakkanen loivat lavasteet 112-päivän tapahtumaan Seinäjoella. kuopio.fi/arjensankarit. Lapset saivat piirtää pelastusaiheisia taideteoksia, jotka olivat näytillä kauppahallin käytävän seinällä ja kaikki saivat mukaansa sen punaisen palomieskypärän ja ilmapallon. Hauskasti toteutetun nettipelin ääressä viihtyy varttuneempikin käyttäjä. – Eniten tapahtuu ikäihmisille ja toinen ryhmä on kolhut alkoholin vaikutuksen alaisena. Harvaan asutuilla alueilla pelastuslaitosten osaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Arjen sankareita oli pelattu vajaan kuukauden aikana yli 8000 kertaa, mikä on hyvä määrä tällaiselle pelille
8 2/2010 ”On onniteltava pelastusalaa siitä, että se on kyennyt 60 vuotta sitten kokoamaan voimat yhteen.” 8 2/2010
– Useimmat itseään kunnioittavat yhteenliittymät pitävät yhteyttä oman lehtensä kautta. Nyt on aika panostaa toiminnan sisältöön ja tuloksellisuuteen. Hankkeesta erillisenä asetettiin selvitysmies Pekka Myllyniemi selvittämään pelastushenkilöstön vaihtoehtoisia urapolkuja. – Kun määrät ovat näin suuret, on onniteltava pelastusalaa siitä, että se on kyennyt 60 vuotta sitten kokoamaan voimat yhteen. Keskuksiin tulee vuosittain noin kolme miljoonaa hätäpuhelua, joista vain muutama kymmenen johtaa valitukseen tai kanteluun ja kuten olemme aivan viime viikkoina saaneet lukea, asiakaskyselyjen mukaan tyytyväisyys kesdeksi luokiteltavaa lehteä. Suomea järkyttäneet koulusurmat ja nyt viimeksi Sellon ampumisdraama ovat kohdistaneet huomiotamme koulujen ja muidenkin erityiskohteiden turvallisuuteen. Pääministeri huomautti, että järjestörunsauden seurauksena Suomi on myös maailman ykkönen ammattija järjestölehtien julkaisijana. – Uskonpa, että järjestölehti onnistuessaan muodostaa käsiarkiston vuosien aikana syntyneille tiedoille ja kysymyksille. Tähän asiaan liittyviä mitoitus, toimintakyky ja muita kysymyksiä selvittämään sisäministeriö asetti laajan hankkeen, jonka tulokset ovat hiljattain valmistuneet. Ammattija järjestölehtien yhteenlaskettu levikki oli uusimman, vuodelta 2008 peräisin olevan levikkitiedon mukaan huikeat 2342067 kappaletta. – Kotiin kannettavien aikakauslehtien volyymista ammattija järjestölehtiä on siis lähes puolet. 2/2010 9 ”M eillä arvioidaan olevan noin 28000 liittoa tai järjestöä. Ohjelmassa hallitus asetti pääministerin mukaan myös tavoitteeksi pelastuslaitoksen toimintaja palvelukyvyn turvaamisen pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikärakenteen takia. Senkin tulokset valmistuivat äskettäin ja tuntumani on, että se sisältää monia tärkeitä mahdollisuuksia pelastushenkilöstön työn kehittämiseksi. Myös tämä luku on maailmanennätys, kun luku suhteutetaan väestön määrään. – Nykyiselläänkin hätäkeskusten toimintavarmuus ja palvelukyky on hyvällä tasolla. – Vertailun vuoksi Suomessa ilmestyy kaikkiaan noin 3400 vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvää aikakauslehteä. Sellaisena aikana ja sellaisessa paikassa kuin jäsenelle sopii, Vanhanen korosti. Yhä edelleen nimenomaan painetun lehden kautta, sillä nettiä ei koeta samalla tavalla konkreettiseksi jäseneduksi kuin kädessä hypisteltävää julkaisua. – Ammatti-, järjestöja jäsenlehtien kautta järjestöjen johto pystyy puhuttelemaan kaikkia jäseniään. Mistään muualta ei löydy maata, jossa olisi asukasta kohden yhtä paljon järjestöjä. Tieto säilyy painettuna lähellä ja on haluttaessa tavoiteltavissa. Hätäkeskuksiin ollaan tyytyväisiä Hallitus lupasi Matti Vanhasen mukaan myös varmistaa hätäkeskusten toimintavarmuuden ja nopeuden. Jäsenlehti yhdistää; se ylläpitää yhteistä tietoisuutta; se on foorumi keskustelulle ja tavoitteiden muodostamiselle; sen kautta alan tai järjestön jäsenet oppivat laajalti tuntemaan toisiaan, pääministeri totesi. Pidimme tärkeänä myös väestönsuojelua koskevien määräysten arviointia ottaen huomioon turvallisuuspoliittisessa ympäristössämme tapahtuneet muutokset. Nyt on entistä painokkaammin huolehdittava eri ehdotusten viemisestä käytäntöön. – Elävä elämä tuo mukanaan myös uusia haasteita. Pääministeri Matti Vanhanen toi valtioneuvoston onnittelut Pelastustiedolle ”Pelastustoimessa aika panostaa toiminnan sisältöön” Juhlapuheen Pelastustieto-lehden 60-vuotisjuhlaseminaarissa pitänyt pääministeri Matti Vanhanen sanoi Suomen olevan yhdistysten ja järjestöjen luvattu maa. Alueelliset pelastuslaitokset ovat vakiinnuttaneet toimintansa. Kappalemääräisesti Itella toimitti tuolloin työtai kotiosoitteisiin lähes 168 miljoonaa ammattilehti -kappaletta. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa korostettiin paikallisen turvallisuussuunnittelun sekä turvallisuuskasvatuksen ja -koulutuksen tärkeyttä ja haluttiin edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä erilaisiin vaaroihin varautumisessa. – Itellan vuodelta 2007 oleva tilaston mukaan Suomessa ilmestyi 1892 ammattitai järjestölehVahvan kehityksen aika Pelastustoimessa eletään pääministerin mielestä vahvan kehityksen ja muutoksen aikaa. Nyt sitä tehdään muualla yhä enemmän, pääministeri Matti Vanhanen sanoi. Pääpaino on alkuvuosina ollut organisoinnissa ja järjestelmissä. Lainvalmistelu on edistynyt suunnitellusti ja hallituksen esitys uudistetuksi pelastuslaiksi on viimeistelyvaiheessa, hän kertoi. 60-vuotisjuhlakuvat: Tapio Sovijärvi. – Laajakantoisin pelastustointa koskeva hallituksen tavoite on ollut pelastuslain uusiminen erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn ja asumisturvallisuuden näkökulmasta
Meidän järjestelmämme kiinnostavat myös muissa maissa, pääministeri painotti. Haitin kokemuksen perusteella olen vakuuttunut siitä, että myös Euroopan Unionin sisällä käynnistyy tai on jo käynnistynyt keskustelu siitä, millä tavalla myös EU:n yhteisiä toimintavalmiuksia pelastustoimintaan liittyen voitaisiin parantaa. Hyvä toimintakyky ja taloudellisen tehokkuuden vaatimus edellyttävät järjestelmien jatkuvaa kehittämistä. Osa joidenkin maiden pelastushenkilöstä teki avustustyöt omin päin. – Pelastustoimi pystyy aloittamaan hädän lievittämisen ulkomaisella onnettomuuspaikalla jo vuorokauden kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. On myös hyvä pyrkiä oppimaan toisilta ja jakamaan omia kokemuksiaan muille. Ne päättivät kuusi vuosikymmentä sitten alkaa yhteistyöllä toteuttaa vaativaa alan ammattijulkaisutoimintaa. Maan suurimmat pelastuslaitokset sopivat jo kahdeksantoista vuotta sitten sisäasiainministeriön kanssa yhteisistä toimenpiteistä kansainvälisen etsintäja pelastusyksikön perustamisesta. – Kehittyvä tietoja viestitekniikka luo uusia mahdollisuuksia. Perustoiminnon rinnalle on syntynyt kenttätoiminnan kokemusten ja kansainvälisten järjestöjen toiveiden mukaisesti katastrofitilanteiden hallintaan soveltuvia kevyempiä asiantuntijaryhmiä ja tukiyksiköitä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman samankokoiset alueet, joilla myös toimintamallit ja tekniikka voivat olla yhteneviä. Kansainvälisellä tasolla tämä on näkynyt erityisesti EU:n ja YK:n lähentymisenä ja yhteisoperaatioina, joissa YK:n globaali toimivalta tunnustetaan. Samaan jatkumoon voidaan tilanteen mukaan sisällyttää myös kriisinhallinta, kehitysapu ja erilaisia yhteiskunnan kehittämistehtäviä. Kuvassa vasemmalta Kirsti Lonka, Kimmo Kohvakka, Matti Vanhanen ja Esa Aalto. 10 2/2010 kusten palveluihin on lisääntynyt ja on varsin korkealla tasolla. Tässä mielessä pelastuspalvelun koordinoinnissa ja avustustyön yhteensovittamisessa on vielä tehtävää. Toivon, että lehden toimitus, omistajatahot ja lukijakunta pitävät jatkossakin huolen siitä, että perinne jatkuu vahvana, mutta sisältö uudistuu ajan vaatimusten mukaan. Hätäkeskuslaitoksessa onkin käynnissä laaja vuoteen 2015 ulottuva kehittämishanke, jossa toimintamallit ja tietojärjestelmät uusitaan sekä keskukset järjestetään verkostoksi, jossa ne voivat ongelmatilanteissa tukea toisiaan ja auttaa avun tarvitsijoita ja kentän viranomaisia entistä paremmin. – Onnittelen lämpimästi juhlivaa lehteä, pääministeri Matti Vanhanen toi valtioneuvoston onnittelut 60-vuotiaalle Pelastustieto-lehdelle. Sisäasiainministeriö päättää lähiaikoina keskusten sijaintipaikat alueilla. Suomen pelastustoimi seuraa aikaansa ja on aina tehnyt niin. – Finn Rescue Finland on ehtinyt osallistua pelastustoimintaan muun muassa useissa maanjäristystilanteissa. Jokainen asiallinen kriisi antaa aiheen pohtia voitaisiinko jotakin tehdä nopeammin, tehokkaammin ja yhteistyötä paremmin rakentaen kuin on tähän asti tehty. ”Suomen pelastustoimi seuraa aikaansa ja on aina tehnyt niin.”. Suomi on kunnostautunut tuhojen arviointiin ja operaatioiden koordinaatiotehtäviin tarvittavien asiantuntijoiden kouluttamisessa sekä esimerkiksi tietotekniikkaja tietoliikennemoduulien kehittämisessä. Tämä työ jatkuu ja kehittyy ajassa, pääministeri Matti Vanhanen sanoi. – Osana tätä kehittämistä valtioneuvosto päätti äskettäin uudesta hätäkeskusaluejaosta, jossa alueiden määrä vähenee viidestätoista kuuteen. Pidempikestoisen humanitaarisen avun organisointi kestää kokemusten mukaan kauemmin, mutta toimintavastuun siirtäminen sujuu varsin ongelmattomasti ja vieläpä niin, että pelastushenkilöstö voi jäädä tukemaan humanitaarista operaatiota. – Minkä tahansa toiminnan kehittäminen vaatii tutkimusta, ideointia ja keskustelua. Turvallisuusalan keskeinen tiedonvälittäjä – 60-vuotiasta Pelastustieto-lehteä julkaisee Paloja pelastustieto ry, jonka jäseninä taas toimivat alan keskeisimmät järjestöt. Koordinointia tarvitaan Silmiinpistävää viime aikojen kehityksessä on Vanhasen mukaan ollut ymmärryksen kehittyminen tarpeesta koordinoida ja linkittää keskenään kriisinhallintaan suuronnettomuustilanteessa osallistuvien toimijoiden ja toimintamuotojen tarjoamia palveluja. – Suomalaiset pelastusalan asiantuntijat osallistuvat Haitin maanjäristyksen pelastustoimintaan maamme voimavaroja vastaavalla tavalla tukemalla alueella suoritettavia pelastustoimenpiteitä ja humanitaarista toimintaa, majoittamalla kansainväistä henkilöstöä sekä rakentamalla tietoliikenneyhteyksiä. Suomessa tämä näkyy sisäasiainministeriön ja ulkoasiainministeriön hyvässä yhteistyössä unohtamatta myöskään yhteistyötä alalla toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Tästä on syytä antaa tunnustus kaikille asianomaisille, hän totesi. – Haitin esimerkkiin viitaten voi myös todeta, kuinka hyvin kansainvälisen avun koordinointi onnistui. Alan ammattijulkaisu on kehittynyt moderniksi aikakauslehdeksi – turvallisuusalan keskeiseksi tiedonvälittäjäksi. – Pelastustieto-lehti edeltäjineen on ollut palontorjunnan ja pelastustoimen ykköslehti maassamme. EU:n pelastuspalvelua parannetaan – Suomen pelastustoimen palveluista puhuttaessa ei pidä unohtaa kansainvälistä toimintaa. EU:n sisällä on kehitetty pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun muodostamaa jatkumoa. – Samaan aikaan kun pelastustoimi on kehittynyt yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti, on Pelastustieto-lehden sisältö laajentunut kattamaan koko laajan turvallisuussektorin
– Seuraan alan lehdistöä – niin kansainvälistä kuin tietysti kotimaista – hyvin suurella kiinnostuksella ja intensiteetillä. Uskon, että ratkaisu oli oikea, tuskin sisäasiainministeriö enää pelastusalan printtilehteä perustaa. – Sisäasiainministeriön pelastusosastolla oli aikanaan oma, varsin vaatimaton, lehti: Pelastusosaston tiedotuksia. Terrorismi ja uudet uhat ovat ilmiselvästi luoneet uusia markkinoita tällaisille lehdille. – Osaamisen kehittämisessä tiedonvälitys ja keskustelu ovat avainasemassa. Verkkoon ja sosiaaliseen mediaan Paljon on pelastusylijohtaja Partasen mielestä vielä kuitenkin tekemättä. Jollei mielipidekirjoituksia tule pyytämättä, on mentävä ihmisten luo ja kysyttävä, Partanen sanoi. Parannusta on kuitenkin suunnitteilla. Vanhan teknologian ja tiedonvälityksen aikana oppien ja ajatusten vaihto oli varsin hidastempoista. Osa lehdistä on selvästi palontorjuntaan keskittyviä, mutta yhä useammat käsittelevät pelastustointa ja varautumista hyvinkin laajalta pohjalta. Siitä luovuimme silloin kun päätimme omassa viestinnässämme ottaa käyttöön muut, uuden teknologian mukanaan tuomat välineet. Tietoa välitetään ja keskustelua käydään monissa eri yhteyksissä ja monilla eri foorumeilla. – Aika tulee näyttämään, millaiseksi tilanne pelastusalan lehdistössä maassamme jatkossa muodostuu ja miten uuden teknologian mahdollisuuksiin ja uusien sukupolvien odotuksiin osataan vastata. – Näillä ajatuksilla haluan monikymmenvuotisena lukijana ja avustajana välittäjää sekä henkilökohtaiset että sisäasiainministeriön onnentoivotukset ja samalla parhaat kiitokset kaikille niille, jotka vuosien varrella ovat pitäneet huolta siitä, että meillä on hyvä ja lukemisen arvoinen ammattilehti. – Pelastusalan ammattilehtiä ilmestyy varmastikin joka maassa. – Jo kauan on alallamme käyty ulkomailla ottamassa oppia ja kehitetty itse uusia toimintatapoja ja -välineitä sekä kerrottu kokemuksista koulutusja vastaavissa tilaisuuksissa. Tiedonvälityksen ja keskustelun foorumit muuttuvat ajan kuluessa, hän huomautti. Onnetonta olisi, jollei olisi minkäänlaista kilpailua ja vaihtelua. Ulkomaisista lehdistä hyödyllisimmiksi ja kiinnostavimmiksi ovat osoittautuneet ruotsalaiset Räddningsverketin Sirenen, joka on nyt korvautunut uuden pelastusviraston MSB:n lehdellä, joka on nimeltään Tugofyrasju, Brand och Räddning sekä Räddningsledaren ja englantilaiset Fire ja Crisis Response. Niitä julkaisevat niin alan järjestöt (palontorjuntaja palopäällystöliitot sekä palomiesten ammattijärjestöt), viranomaiset keskushallinnosta ja paikallistasolta kuin myös kaupalliset kustantajat. – Me emme ole verkossa ja sosiaalisessa mediassa niin aktiivisesti kuin voisi ja pitäisi olla. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen: ”Eniten luettu, jolta eniten odotetaan” 2/2010 11. Tämä vaatii asioiden osaamista, hyvää uutisnenää ja rohkeutta. Yksityiset yritykset ovat näiden palvelujen pohjalta kehittäneet innovatiivisia uusia palveluja, jotka ovat aivan viime päivinä saaneet merkittävää julkista tunnustusta, Partanen korosti. – Keskustelua ei ilmeisestikään – nettifoorumeja lukuun ottamatta – ole helppo saada aikaan. Kaikki tämä vaatii osaamista ja sen soveltamista käytännön työhön, pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi puheessaan Pelastustietolehden 60-vuotisjuhlaseminaarissa. – Pelastustieto-lehti alan suurimpana ja vanhimpana on tietysti se, jota eniten luetaan ja jolta eniten odotetaan. Journalistisen otteen tärkeyttä haluan korostaa. Nykyään on käytössä ällistyttävän nopeita välineitä ja foorumeja, myös pelastustoimen alalla. Kirjallisessa muodossa oppia ja mielipiteitä on välitetty lehdissä ja kirjoissa. Ne eivät ole pelkästään sisäänpäin lämpiäviä järjestölehtiä tai vain tekniikkaa, kalustoa ja operaatioita esitteleviä palokuntalehtiä niin kuin eräät amerikkalaiset ja ranskalaiset lehdet ovat, vaan niissä käydään kiinnostavia keskusteluja ja niissä on monesti useita yleistä mielenkiintoa herättäviä ja uutta luovia artikkeleita, Partanen totesi. Yrityksestä ei kuitenkaan pidä luopua. Lehti on ilman muuta täyttänyt paikkansa ja vuosikymmenten mittaan se on välittänyt paljon tietoa ja antanut tietoa alalla valitsevista käsityksistä. Tavoitteena on myös hyvä varautuminen poikkeusoloissa tarvittavia valvonta-, hälytys-, suojautumisja pelastustoimia varten. Toisena syynä luopumiseen oli se, että saatoimme uskoa voivamme saada osaston ja sen virkamiesten ajatuksia levitetyksi vähintään yhtä hyvin alalla ilmestyvien ammattilehtien – ja tarvittaessa tietysti myös muiden julkisten tiedotusvälineiden – välityksellä. 2/2010 11 ”P elastustoimen tavoitteena on mahdollisimman vähäinen määrä onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia henkilö-, ympäristöja omaisuusvahinkoja sekä hyvä valmius ja toimintakyky onnettomuusja vaaratilanteissa. Kansainvälisessä vertailussa se kuuluu vakaaseen kärkijoukkoon. On mentävä ja kysyttävä – On hyvä, että alallamme ilmestyy useita lehtiä ja onneksi lehtikentällä tapahtuu. – Sisäasiainministeriö on osaltaan pyrkinyt olemaan teknisen kehityksen kärjessä ja on uskoakseni onnistunut siinä varsin hyvin. Olimme viranomaisten joukossa ensimmäisiä internetin ja siihen oleellisesti kuuluvien keskustelupalstojen käyttöönottajia, olemme luoneet hätäkeskuksiin ja pelastuslaitoksiin nojaavan reaa liaikaisen onnettomuusilmoitusja raportointijärjestelmän ja siihen nojaavan tilannekuvan ja tilastoinnin sekä niitä hyväksi käyttäen olemme pelastustoimen mediapalvelun (entisen 112-Infon) avulla luoneet välineen, jolla media ja suuri yleisö saavat reaaliajassa tiedon käynnissä olevista pelastustehtävistä. Rohkenen kuitenkin sanoa, että on sillä ulkomaisista kollegalehdistään opittavaakin
12 2/2010 P aloja pelastustustieto ry:n viides Palokärki-tiedotuspalkinto annettiin Pelastustiedon 60-vuotisjuhlassa Tampereen aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kajánille. Palkinnon vastaanottanut Kaján totesi mainoksen sanoin: ”En mää nyt tiedä. Mutta on hyvä huomata, että joku osaa katsoa ja arvioida asioita siten, että osaa Palokärki-palkitut: Helsingin pelastuslaitos 1987 Espoon palopäällikkö Matti Ylätupa 1990 Hämeenlinnan palopäällikkö Jouko Allinniemi 1996 Pelastusopiston vanhempi opettaja, DI Markku Aarnio 2000 Veijo Kajánille viides Palokärki poimia positiiviset seikat. Ja toden totta, kyllä sieltä niitä positiivisia signaaleja on matkan varrelta löytynyt. Hän on ollut aktiivisesti kehittämässä myös pelastustoimen valtakunnallista tiedotustoimintaa. Ilpo Tolonen (vas.) Kymenlaakson pelastuslaitokselta, Tapani Valanto Tukesista ja Anssi Tuomikoski, äskettäin Metsä-Botnialta eläkkeelle siirtynyt. Tiedottamiseen ja viestintään liittyvä työ on – niin kuin moni muukin työ – sellaista, että epäonnistumiset huomataan helposti. Alueellisten pelastuslaitosten perustamisen yhteydessä on ollut tarkoitus kehittää myös pelastustoimen tiedotustoimintaa perustamalla laitoksiin tiedotusvastaavien tehtäviä. Teemu Tumelius Helsingin pelastuslaitokselta sekä Raimo Ikonen ja Ari Tissari Puolustuvoimista. Palokärki-palkinnon Veijo Kajánille (oik.) antoivat puheenjohtaja Kimmo Kohvakka (kesk.) ja toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen. Matti Waitinen (vas.) Helsingin pelastuskoulusta ja Mikael Siitonen Helsingin pelastuslaitokselta sekä etualalla Anna Helminen Teknosafesta ja Anssi Aapola Evirta-yhtiöstä. Kajánilla on takanaan mittava palomiehen ura ja itseään kouluttamalla hän on suuntautunut pelastustoimessa uusiin tehtäviin. Sellasta pientä puuhastelua se työnteko on ollut.” – Tällä tavallahan useimmat meistä suhtautuvat, kun saavat positiivista palautetta työstään. Jos mahdollista, saamani tunnustuksen jälkeen olen vieläkin innostuneempi, Palokärki-palkittu sanoi. Hän on toiminut usean vuoden ajan tiedotuspäällikkönä Tampereen aluepelastuslaitoksessa ja on kehittänyt edustamansa pelastuslaitoksen tiedotustoimintaa. Veijo Kaján kykenee paloalan työhistoriansa ansiosta toimimaan asiantuntevana tiedottajana ja antamaan siten merkittävän lisäarvon pelastuslaitoksen toimintaan. Palkinto myönnettiin tunnustuksena hänen aktiivisesta tiedotustoiminnastaan pelastustoimessa. Kahvijonossa Erik Nummelin Veljekset Kulmalalta sekä Pertti Uurasmaa, jonka ensimmäinen kirjoitus julkaistiin Palontorjunnassa yli 50 vuotta sitten.. Itsekin syyllistyy siihen, että poimii palautteista aina negatiiviset asiat. Itsekin havahduin ja aloin miettiä menneitä vuosia. Olen aina ollut innostunut työstäni ja saamani tunnustus merkitsee minulle hyvin paljon
Tiina Peltola-Lampi sisäministeriön pelastusosastolta, Pekka Vänskä KeskiUudenmaan pelastuslaitokselta, Markku Haranne Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ja Teija Mankkinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Kimmo Markkanen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta(vas.), Rami Ruuska ja Veikko Peltonen sisäministeriön pelastusosastolta sekä Jari Wilén Keski-Suomen Pelastusalan Liitto. Veli-Matti Sääskilahti (vas.) Finavialta ja Arto Taskinen VR:ltä. Veli-Matti Heininen (vas.) Kymenlaakson pelastuslaitokselta, Veli-Matti Mukari Puolustusvoimista, kansanedustaja Jari Larikka ja Jussi Nieminen Puolustusvoimista. Bernt Hoffren (vas.) Oy Interenergy Ltd Presso Center:stä, Risto Raitio Tukesista ja Ilpo Leino SPEK:stä. Matti Orrainen SPEK:stä ja Erkki Jaakkola, Helsingin pelastuskoulun entinen rehtori. 2/2010 13. 2/2010 13 Helena Borisov Hätäkeskuksesta. Etualalla Marja-Leena Vilhunen Uudenmaan Pelastusliitosta sekä Sinikka Toivonen Paloja pelastustiedosta sekä Seppo Palo, yhdistyksen entinen toiminnanjohtaja
Tuossa suhteessa minä ja uskoakseni nykyinenkin päätoimittaja voimme olla kateellisia. helmikuuta, ilmestyi ensimmäinen Palontorjunta-lehti, nykyisen Pelastustiedon edeltäjä. Siinä on käynyt ilmi, että kaikki eivät ymmärrä alamme kokonaisjärjestelmää eikä siinä toimivien henkilöstöryhmien roolia ja merkitystä kokonaisuuden kannalta”. Suomen Palosuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Bertil Heinrichs oli lehden sivutoiminen päätoimittaja ja saman järjestön konttoripäällikkö Vilho Nuoreva toimitussihteeri. Kunnallinen pelastustoimi on muuttunut alueelliseksi, mutta täysammattilaisuuteen perustuva palokuntamuoto ei vieläkään – eikä varmaan koskaan – ole taloudellinen mahdollisuus pelastustoimen alueiden isojen kuntien ulkopuolella. A ina kun puhuu lehtemme alkuvaiheista, ei voi ihailematta sivuuttaa sitä aikaansa edellä olevaa kaukonäköisyyttä, jota paloalan järjestöjen edusmiehet reilut 60 vuotta sitten osoittivat. Palokuntien kiireellinen sairaankuljetus uhattuna Henkeä pelastava toiminta on koko sen palokuntatoiminnan ydin, jonka kuntalaiset ovat parhaiten oppineet tuntemaan – avun joka on tullut ja tulee paikalle punaisilla autoilla. Maaseutu autioituu, ja jäljelle jäävän nuorison mielenkiinnosta kilpaillaan. Edes ensimmäisenä vuotena lehti ei tuottanut tappiota. Vuonna 1992 lehden sisältöaines kasvoi, kun Väestönsuojelulehti yhdistyi Palontorjunnan kanssa palo-, pelastusja väestönsuojelualan ammattilehdeksi. Jatkossa levikki ehti olla vieläkin korkeampi. Tämän päätöksen pitkäjännitteisyyden ovat myös heidän jälkeensä tulleet järjestöjohtajat sisäistäneet, joskin jonkin verran rajanvetoerimielisyyksiä on ollut. Täysammattilaisuuden vaihtoehto Aihetta sivusi myös pelastusylijohtaja Pentti Partanen juhlapuheessaan 10 vuotta sitten: ”Päätoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön suhteista on käyty keskustelua. Mukavuuskulttuuri ja visioita Mitä monipuolisempaa kiireellistä ja puolikiireellistä apua palokunta kansalaisille pystyy antamaan, sen harvemmiksi ja tarpeettomimmiksi käyvät puheet teettää niillä ties mitä tehtäviä. Pelastustoimen koko kentän tehtävä on valistaa päättäjiä siitä, mitä sairaankuljetuksen avoimesta kilpailuttamisesta voi pahimmillaan seurata. Laajentuneen sisällön vuoksi lehden nimi muutettiin 1993. Päivälleen 60 vuotta sitten, 15. Ensihoito ja kiireellinen sairaankuljetus paitsi sopivat erinomaisen hyvin ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa olevalle organisaatiolle, ovat myös elintärkeitä toimintamuotoja palokuntien tulevaisuuden kannalta. Lehteä toimitettiin aluksi oman toimen ohella. Tekijät tunsivat kenttänsä. Puolikiireellisellä avulla tarkoitan tässä sellaisia turvalliPäätoimittaja Juhani Katajamäki: Alan ammattilehti on aina ollut jotain pysyvää muutoksen keskellä 14 2/2010. He lakkauttivat omat vähälevikkiset järjestölehtensä ja kokosivat henkiset voimavarat ja materiaaliset resurssit uuden yhteisen lehden taa 1949. Oli vain julkaisijajärjestöjen moraalinen tuki ja lupaus, että ne osallistuvat mahdollisesti syntyvään tappioon kukin määrätyllä osuudella. On tärkeätä, että sopimuspalokuntien toimintaedellytykset pystytään turvaamaan myös jatkossa. Suomalainen järjestelmä – kaupunkikunnissa ammattipalokunnat ja maaseutukunnissa vapaaehtoiset ja puolivakinaiset palokunnat – on ollut toimiva kokonaisuus. ”Maantiedettä emme voi muuttaa”, presidentti Kekkonen lausui aikoinaan yksiselitteisen tosiasian, joka pätee myös pelastustoimintaan. Ensivaste puolestaan on tuonut palokunnille uuden toimintamuodon, myös sopimuspalokunnille. Lehden sisältö oli pitkälti kiinni avustajakunnan aktiivisuudesta. Lehti ja sen tekijät lähtivät liikkeelle sananmukaisesti tyhjin käsin. Avun tultava läheltä Kymmenen vuotta sitten lehden 50-vuotisjuhlaseminaarissa, pelastustoimen järjestelyvaihtoehtomalleja pohtinut selvitysmies Pekka Myllyniemi esitteli tuoretta raporttia, jonka hän viimeisteltynä luovutti valtioneuvostolle. Ammattipalokunnat eivät voi korvata sopimuspalokuntia, jotka vielä 172 vuotta ensimmäisen perustamisen jälkeen yhä ovat henkeä pelastavan toiminnan auttavat kädet valtaosassa kuntiamme. Tehtävä ei ole helppo. Tuo mainio yhdyssana kristallisoi tehokkaan pelastustoiminnan ydinvaatimuksen harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassamme. Myllyniemi toi pelastustoimen käsitteistöön sanan läheisyysperiaate. Pelastustieto on alun makustelun jälkeen ollut osuva nimi yhteiselle lehdelle. Näin se oli ja vieläkin pelastusylijohtajan kertomia kaikuja kuulee. Vuoden 2010 taitteessa painettujen sivujen yhteisluku oli 35660. Juuri ilmestyneen Pelastustiedon juhlanumeroon olen nostanut taakse jääneiltä vuosikymmeniltä kultakin esille yhden ison tapahtuman tai asian sekä puhuttaneen onnettomuuden. Kaikki alan keskeiset järjestöt olivat lehden takana viimeistään 1953. Niin voi kuitenkin tapahtua terveydenhuoltolain uudistuksessa. 14 2/2010 Palontorjunnan ja Pelastustiedon vuosien 1977–2003 päätoimittaja Juhani Katajamäki palautti mieliin lehden vaiheita. Palomies-sairaankuljettaja -koulutuksen täällä Helsingissä tai Kuopiossa saanut ja työhönsä sitoutunut ensihoidon taitaja on upeinta ammattitaidon kehitystä mitä minun aikanani on pelastusalalla tapahtunut. Henkeä pelastava ovat ydinsanat myös toiselle palokuntatyössä, sille yhä enemmän esille nousseelle ja jatkossa yhä olennaisemmaksi nousevalle mutta myös uhatuksi joutuneelle työsaralle – ensihoidolle. Kokonaisuus ymmärretään yhä paremmin entisen barrikadin molemmilla puolilla. Kun lehti täytti 50 vuotta, takana oli 28608 Palontorjunnan ja Pelastustiedon sivua. Läheisyysperiaatetta ovat meillä aina toteuttaneet kuntiin perustetut palokunnat, jo vuodesta 1838 lähtien. Oma-aloitteinen lähestyminen on ollut yllättävän vähäistä, eikä spontaania keskustelua ole lehden sivuille syntynyt kuin niukanpuoleisesti. Kun palokunnan operatiivisen toiminnan ydin on henkeä pelastava toiminta, avun pitää tulla läheltä. Juttuja toki kentältä on saanut, mutta usein vasta melkoisen vonkaamisen jälkeen. Heinrichsin ilmoituksen mukaan kirjoitustarjonta oli ilahduttavan runsas. Kuitenkin vähemmän kuin ennen. Täyshintainen tilauskanta oli yli 5000, vuonna 1951 jo 6000. Vuosikymmenen lopulla tilaajia oli 10500. Palomies-ensihoitaja, ensihoitaja-palomies – siinä synergia, jota suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa menettää. Sairaankuljetus ei enää pitkään aikaan ole todellakaan ollut vain sairaan kuljetusta ja vaatimatonta ensiapua, vaan tehokasta ensihoitoa potilaan luona kotona, työpaikalla tai liikenteessä. Arvio 3000 kpl:n levikistä ylittyi heti yli 50 %:lla. Se on konsultointia lääkärin kanssa, vaativaa lääkitystä ja teknisten hoitovälineiden käyttöä
Toimituskunta-nimellä toiminut luottamuselin hoiti aikaisemmin kaiken lehden toimintaan, myös sisältöön liittyvät asiat. Näin on huolehdittu alan tiedonvälityksen tarpeista kentän hyväksi, hän painotti. Kirjoittajaksi oli merkitty Nolla/nolla/nolla. Pienestä kasvanut ammatillinen aikakauslehti – Jäsenyhdistykset ovat sitoutuneet alan julkaisutoimintaan solmimalla yhteisen julkaisusopimuksen. Se tarkoittaa paljon tilaajia ja ilmoitustuloja. En tee sitä paljastamisen halusta, vaan antaakseni julkisen kiitoksen miehelle, jolle kiitos terävistä, välillä pisteliäistä mutta myös kuivan humoristisista mielipiteistä kuuluu. – Pienestä alkanut lehden julkaisutoiminta kehittyi ja kasvoi kentän voimakkaan tuen ansiosta. Kolme vuotta lehden perustamisen jälkeen kaikki tuolloin keskeiset järjestöt olivat mukana julkaisemassa alan uutta ammattilehteä. – Paloja pelastustieto-yhdistyksen säännöissä todettiin, että sen tarkoituksena on toimia valtakunnallisten palontorjuntajärjestöjen ja -yhteisöjen sekä paloalalla toimivaa henkilöstöä edustavien valtakunnallisten yhdistysten työelimenä sekä huolehtia jäsenistön toiminnan kannalta tarpeellisten yhteisten paloja pelastusalan ammattilehtien julkaisutoiminnasta, Kohvakka sanoi. Vuonna 1976 asetettu työryhmä selvitti erilaisten julkaisuyhteistyömuotojen hyötyjä ja haittoja. Erilaisia lehtiä yritetään, etenkin nykyaikana, perustaa täyttämään ihmisten vapaaaikaa, mutta ammatillisen julkaisutoiminnan tarpeellisuus on tullut toteen näytetyksi hyvän ja perustellun sisältönsä ansiosta, hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kohvakka totesi. Yhdeksän jäsenjärjestön järjestö – Uusi julkaisuyhteisö, Paloja pelastustieto-yhdistys perustettiin vuonna 1977, josta pian perustamisensa jälkeen tuli rekisteröity yhdistys. ”Ammattilehteä seurataan aktiivisesti ja sillä on myös tärkeä koulutuksellinen ja valistava merkityksensä.”. Nopeassa uutisoinnissa se jää häviölle, mutta taustojen selvittäjänä, tutkitun tiedon julkistajana ja syventävien johtopäätösten tuottajana se on jatkossakin korvaamaton”, kirjoitin. Kiitos tulee postuumisti. 2/2010 15 P elastustieto-lehden 60-vuotisjuhlaseminaarin avannut Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kohvakka sanoi, että Palontorjunta-Brandvärn -lehden synty vuonna 1950 perustui julkaisusopimukseen, joka lopetti paloalan järjestöjen lehtikirjavuuden. Paloalan julkaisutoiminnalla on siis pitkät perinteet, jota aluksi Palontorjunta-Brandvärn ja vuonna 1993 nimimuutoksen jälkeen Pelastustieto on ansiokkaasti jatkanut. Menestyvän tiedotusvälineen edellytyksenä on vankka talous. Moni yritti udella hänen henkilöllisyyttään. Oman alan ammattilehti otettiin myönteisesti vastaan ja siinä on vuosikymmenten aikana julkaistu laajasti erilaisia ammattialan asioita käsitteleviä artikkeleita. Sen jälkikirjoituksessa pohdiskelin, josko sähköinen tiedonvälitys nujertaa painetun sanan. – Lehti on teettänyt useita lukijatutkimuksia, joista uusin on tehty vuonna 2007. – Pelastustieto-lehden 60-vuotinen taival kertoo siitä tiedonvälityksellisestä tarpeesta, jota ammattialalla on vuosikymmenten saatossa ollut ja tulee aina myös olemaan. Se osoitti jälleen, että Pelastustietoa luetaan ahkerasti, lehden lukemiseen käytetään aikaa ja lehden numerot myös säilytetään myöhempää käyttöä varten. Niin on käynyt, ja niin myös meidän lehtemme kohdalla. Suomi oli silloin henkilökohtaisten tietokoneiden ja internet-yhteyksien lukumäärissä maailman johtavia maita. ”Uusi media on tullut jäädäkseen ja vie osan perinteisten tiedotusvälineiden markkinoista. Ammattilehdestä tuli kentän ääni. Vuonna 1982 Palontorjunta-lehden sivuilla alkoi ilmestyä Roiskeita-palsta. Vertailussa ”yhdistys vai osakeyhtiö” yhdistyspohjainen ratkaisu sai suuremman kannatuksen. Tärkeätä on, että alan järjestöt kokevat oman ammattilehden yhtä tärkeäksi kuin sitä perustettaessa 60 vuotta sitten ja yhteistyö jatkuu yhtä hyvänä kuin tähän asti. Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kohvakka: Ammattilehti – läheinen ja odotettu suuteen liittyviä tehtäviä, jotka luontevasti nivoutuvat palokunnan hoidettavaksi. Paino sanalla luontevasti. Voimat koottiin yhteisen lehden taakse. Teräväsanainen nimimerkkikirjoittaja ihastutti ja vihastutti. 60 vuotta ilmestynyt ammattilehti on vuodesta toiseen ollut jotain pysyvää kaiken muutoksen keskellä. Koska juhlavieraiden joukossa on useita heitä, joita 000:n henkilöllisyys on kiinnostanut, kerron sen nyt. – Tänään Paloja pelastustieto ry:n kuuluu yhdeksän jäsenjärjestöä: Finanssialan Keskusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Nuohousalan Keskusliitto, Palosuojelun Edistämissäätiö, Suomen Paloinsinööriyhdistys, Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys, Suomen Palomiesliitto, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Kuka hän oli. – Pienin voimavaroin käynnistyneestä ammattilehden julkaisutoiminnasta on vuosien saatossa kehittynyt merkittävä ammatillinen aikakauslehti, jonka sivuilta olemme saaneet lukea monet ammattialamme kannalta keskeiset ja tärkeät asiat. Tällaiseen ratkaisuun päädyttiin, koska kyseessä oli yhdistysten muodostaman toimielimen lehti eikä lehden tarkoitus ole ollut tuottaa voittoa omistajilleen, vaan lehden mahdollinen tuotto on täysimääräisesti käytetty lehdentekoon. – Ammattilehti on läheinen ja odotettu. Todennäköisesti ammattilehdistö on kuitenkin se osa painettua sanaa, joka parhaiten säilyttää asemansa uuden tulokkaan rinnalla. Vahva ammattilehdistö kestää netin ahdistelun Lehden 50-vuotishistoriikki julkaistiin 10 vuotta sitten. Uusi julkaisuyhteisö otti hoitaakseen lehden talousja hallintoasioiden käsittelyn ja lehden sisältöön liittyviä asioita perustettiin hoitamaan erillinen toimituskunta. helmikuuta kuluneeksi 112 vuotta. Merkillepantavaa on Kohvakan mielestä se, että pitkän historian omaavassa palokuntatoiminnassa aloitettiin lehden julkaisutoiminta jo 1800-luvun viimeisinä vuosina, vuonna 1898. – Toimintaresurssien kasvaessa heräsi 1970-luvun puolivälin jälkeen tarve tarkistaa julkaisuyhteisön toimintamuoto ja oikeudellinen asema. Sitä seurataan aktiivisesti ja sillä on myös tärkeä koulutuksellinen ja valistava merkityksensä, Kohvakka korosti. Kilpailu on kuitenkin kovaa, ja tilausja ilmoitustuottoihin perustuvan ammattilehden varainhankinta kova urakka joka vuosi. Kepeät mullat yhä haudallesi, Erkki – pelastustarkastaja Erkki Raski. Itse asias sa Palotorvi-Brandlurenlehden ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli 28
Einari Kapiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Kari Rauhaniemi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Jorma Lyyjynen Leppävaaran VPK:sta. Mukana Vesa Parkko Kymenlaakson pelastuslaitokselta ja Mika Kontio Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 16 2/2010 Päätoimittaja sai Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Jari Sainiolta Turusta Suomen Palopäällystöliiton ja Turun piirin Palopäällystöyhdistyksen julkaiseman Paloviestin viimeisen numeron vuodelta 1949, jossa kehotettiin liittymään mukaan kirjoittajaksi ja lukijaksi perustettavaan Palontorjunta-lehteen. Jorma Lilja Helsingin pelastuslaitokselta ja Markku Virtanen Uudenmaan pelastusliitosta. Tilaisuuden aluksi Pelastusopiston vanhempi opettaja Ilkka Kaarakainen piti turvallisuusinfon tilaisuuteen osallistuneille. Juhlan musiikkiannista huolehti Kellokosken VPK yhdessä ylipalomies Juha Poikelan kanssa. KU VA : KI M M O KA IS TO. Professori Kirsti Longan esitys kirvoitti muun muassa Sopimuspalokuntien liiton Isto Kujalan kysymään luennoitsijalta
2/2010 17. 2/2010 17 Pelastustiedon juhla kokosi Finlandia-taloon lähes 200 vierasta. Olavi Keski-Rahkonen (vas.) ja Pekka Myllyniemi. Matti Virpiaro (vas.) Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ja Timo Härkönen valtioneuvoston kansliasta. Kimmo Kohvakka ja Pekka Vänskä pääministeri Matti Vanhasen seurassa. Aimo Salminen, entinen alueasiamies Raumalta, kirjoittaa vieraskirjaan. Matti Koivisto (vas.) Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta sekä Timo Kaistinen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta ovat kurssikavereita. Kari Kiiski (vas.) ja Matti Salonen Helsingin VPK:sta sekä Jaana Kivistö Helsingin pelastusliitosta ja Markku Savolainen Uudenmaan pelastusliitosta
Terveet aivot eivät ole toimintaamme ennalta määräävä järjestelmä, vaan niiden muovautuvuus on uskomaton. Usein myös aiemmat väärät hälytykset tai koneviat saavat ihmiset Professori Kirsti Lonka: Turvallinen viestintä ja inhimillinen tiedonkäsittely Kirsti Lonkan esitys Pelastustiedon 60-vuotisjuhlassa herätti mielenkiintoa ja keskustelua.. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan merkitystä myös ihmisen korkeimmissa toiminnoissa. Yksi paha turvallisuusriski on se, että ihminen juuttuu vanhoihin ajatusmalleihinsa. Myös kunnioitus muita ammattikuntia kohtaan saattaa olla heikkoa, mistä seuraa kommunikaatioongelmia. Professori Riitta Hari on kuuluisa suomalainen aivotutkija, joka on tutkinut ns. Aivot eivät ole mikään tietoa käsittelevä tietokone. On tärkeää pystyä kuvittelemaan erilaisia mahdollisia maailmoja ja oppia käyttämään mielikuvitustaan. Tämä seikka korostuu erityisesti lentoturvallisuudessa, jossa epäselvät kuulutukset ovat selkeä turvallisuusriski. peilisolujen toimintaa. Kun turvallisuus pettää, tilanteeseen liittyy yleensä kiire, valmistautumattomuus, kommunikaatiokatkokset ja tekniset ongelmat. Koulutustilanteissa asioita pitää tarkastella monista eri näkökulmista, eikä tällaista voi yksin harjoitella. Liikkeiden lisäksi myös tunteita ja kasvojen ilmeitä ”peilataan”, mikä tarkoittaa sitä, että liikkeen katsojan aivoissa aktivoituvat samat motoriset aivojen osat kuin liikkeen tekijällä. Vaikka joillain USA:n tiedustelupalvelussa oli tietoa mahdollisista 9/11-suunnitelmista, oli hyvin vaikeaa uskoa ajatusta, että joku todella käyttäisi matkustajalentokonetta itsemurhaiskussa. Y leensä riskitilanteissa ei ole kyse siitä, että yksi ihminen aiheuttaisi onnettomuuden, vaan riskit kasautuvat vähitellen. Ratkaiseva onnettomuuteen johtava ketju alkaa jo pitkän aikaa ennen varsinaista onnettomuutta tai turmaa. Nykyään tiedämme aivojen toiminnasta paljon enemmän kuin ennen. Peilisolujärjestelmät ihmisen aivoissa mahdollistavat sanattoman viestinnän ihmisten (ja myös nisäkkäiden välillä). Tällaisten järjestelmien toimintaa ei vielä tunneta kovin hyvin, mutta ne selittävät erilaisten pelastustiimien saumattoman yhteistoiminnan sellaisissakin tilanteissa, kun sanallinen viestintä ei ole mahdollista. Peilisolujärjestelmät auttavat siis ennakoimaan ja tulkitsemaan muiden ihmisten tuntemuksia. Oppimista tapahtuu läpi elämän ja ihmisen aivotoiminta pystyy sopeutumaan juuri siihen tarkoitukseen, mihin aivoja olisi tarkoitus käyttää. Aikuisen ihmisen ajattelussa on paljon sisäänrakennettua konservatiivisuutta. Asiantuntijat tiivistävät päättelynsä usein eräänlaisiksi kokonaishahmoiksi tai käsikirjoituksiksi, joiden avulla he tunnistavat esimerkiksi tyypillisiä vaaratilanteita. Ihmiset eivät välttämättä osaa käyttää koneita tai laitteita, kukaan ei lue ohjekirjaa, eikä kukaan kuittaa, onko viesti mennyt perille. Hänen on vaikea kuvitella sellaista, mitä ei koskaan ennen ole tapahtunut. Ihminen kiinnittää tarkkaavaisuutensa sellaisiin asioihin, jotka ovat hänen omasta näkökulmastaan tärkeitä. Aivot ovat ikään kuin iso hypoteesia testaava elin, joka sivuuttaa aikaisempaan ymmärrykseen sopimatonta tietoa ja suosii ennestään tuttua. Yhä monikulttuurisempi toimintaympäristö edellyttää, että turvallinen viestintä ottaa huomioon myös kulttuurien välisiä eroja kommunikaatiossa. Ihminen ulkoistaa osan älyllistä ja sosiaalista toimintaansa erilaisille apuvälineille, mutta hän myös luo jatkuvasti uusia välineitä ja sosiaalisia käytäntöjä, joiden avulla hän uudelleen jäsentää omaa toimintaansa. Tiimin työskentelyssä ryhmän toisiaan täydentäviä ihmisiä pitää yhdessä improvisoida tietty suoritus – usein paineen ja kiireen keskellä. Ryhmän pitää myös oppia tietyt automatisoituneet rutiinit, mutta niitä on hyvä opetella vaihtelevissa oloissa, jotta toiminta osataan sopeuttaa monenlaisiin yllättäviin tilanteisiin. Tällaisten peilautumisjärjestelmien avulla voi automaattisesti asettua toisen ihmisen asemaan ja näin ymmärtää toisten aikeita sekä tuntemuksia. 18 2/2010 Turvallisuutta tukevassa viestinnässä korostuvat yhä enemmän inhimillisen tiedonkäsittelyn rajoitukset ja niiden ylittäminen. Ihmisen älykkyys ja mieli on ilmeisesti hajautunut paitsi muiden ihmisten, myös käytettyjen apuvälineiden kanssa. Aiemmat ajattelumallit ohjaavat havaintojamme ja muistiamme. Työtoverit ja pelastettavat eivät enää ole vain pellavapäisiä, suomenkielisiä henkilöitä. Tällainen järjenvastainen suunnitelma oli hyvin vaikea torjua ennalta ja se perustuikin täydelliseen yllätykseen. Ihminen turvautuu aikaisempiin ajattelumalleihinsa ja on näkevinään tutun hahmon sellaisissakin asioissa, joihin se ei sovi. Usein riskitilanteissa ihmiset joko ylitai aliluottavat erilaisiin teknisiin laitteisiin. Onnettomuuden taustalla on kasauma riskejä, jotka muodostavat ketjun. Tiimissä toimiminen edellyttää, että pystyy ottamaan muiden ihmisten näkökulman asioihin, katsomaan asioita toisin. Ihminen on biologisesti kulttuurinen olento, jolle on lajityypillistä luoda uusia kulttuurisia käytäntöjä. Ihminen ei aina usko, mitä näkee, vaan pikemminkin näkee, mitä uskoo. Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan näkemisen että sen tekemisen yhteydessä. Tällaisella kokemukseen perustuvalla tehokkaalla ajattelulla on kuitenkin myös varjopuolensa
Lonka on myös vieraileva professori Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa. Hänet nimitettiin virkaan vuonna 2005, jolloin hänestä tuli myös Kasvatuspsykologian tutkimusryhmän johtaja. Ruotsissa on erikoistuttu moniammatillisten tiimien kouluttamiseen jo peruskoulutuksen aikana, mitä Suomessa ei juuri harrasteta. Lohjan Meriturvan upea simulaatiokeskus on hyvä esimerkki siitä, kuinka voidaan harjoitella pintapelastusta ja muita merellä tapahtuvia operaatioita turvallisesti ja samalla hyvin aidoissa olosuhteissa, joissa harjoituksen vaikeusastetta voidaan vaihdella osallistujien taitojen mukaan ja tehdä vähitellen yhä haastavammaksi. Tämä ala kaipaisi kipeästi kansainvälisen tason tutkimusja kehitystyötä. Kirsti Lonka on suosittu luennoitsija ja tunnettu muun muassa radioja tv-ohjelmista. Työvuoron vaihtumiset ja niihin liittyvät kommunikaatiokatkokset ovatkin tyypillisiä potilasturvallisuutta mahdollisesti vaarantavia tekijöitä. Jokaista kansalaista voidaan myös kouluttaa tietoiseksi turvallisuusriskeistä ja vaaratilanteista, jotta hän pystyy toimimaan myös vaikeissa ja yllättävissä tilanteissa. Olen itse työskennellyt vierailevana professorina sekä Karoliinisessa Insituutissa Ruotsissa että lääketieteen oppimiskeskuksessa Groningeissa (UMCG). Hänen tutkimusryhmänsä on vastuussa tulevien opettajien psykologisista opinnoista Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että jokainen kansalainen on aktiivinen toimija, joka pystyy luomaan uutta tietoa ja uusia tapoja toimia. Vuorosta juuri lähtevä hoitaja ei ilmeisesti huomannut punaista valoa ja uuteen työvuoroon tullut hoitaja luuli varoitusvalon vain olevan epäkunnossa, eikä mennyt tarkastamaan tilannetta. Hän on Helsingin yliopistossa Opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja sekä CICERO Learning -verkoston varajohtaja (www.cicero.fi). Uusi niin sanottu nettisukupolvi on syntynyt kännykkä ja tietokoneen hiiri kädessä. Hän oletti, että edellinen olisi tarkistanut asian, jos olisi todella jotain huolta. Parhaimmillaan ihminen on loppumattoman utelias ja leikkisä olento, homo ludens, jota motivoi uusi ja joka jatkuvasti tarvitsee uusia haasteita. Tunteet ja motivaatio ovatkin elimellinen osa ihmisen älyllistä toimintaa. Ruotsissa esimerkiksi eräässä vanhustenhoitolaitoksessa iäkäs potilas oli tuupertunut lattialle, mutta ehti painaa hälytintä. Molemmissa simulaatioita käytetään jo laajamittaisesti. Turvallisuustietoisuutta tulee kasvattaa ilman, että maalaillaan kauhuskenaarioita. Älyllisen evoluution taustalla on pyrkimys siihen, että toiminta on ihmiselle riittävän haastavaa, ja että hän samanaikaisesti tuntee pystyvänsä vastaamaan haasteeseen. Valitettavasti tämä nuori sukupolvi usein istutetaan pulpettiin ja heiltä viedään kaikki se, mikä heitä mahdollisesti voisi motivoida. Uusin oppimistutkimus on alkanut ottaa huomioon tunteet. Interaktiivinen uusi digitaalinen maailma, jota kutsutaan nimellä Web 2.0, asettaa lisähaasteita. Liiallinen stressi ja ahdistus heikentävät tiedonkäsittelyä ja aiheuttavat pahimmillaan niin sanottua tunnelinäköä, jolloin tarkkaavaisuus kapenee vaarallisella tavalla, eikä ihminen kykene hahmottamaan monimutkaisia tilanteita. Laaja kirjallinen tuotanto, kansainvälisiä ja kotimaisia tieteellisiä artikkeleita, lukion ja yliopiston oppikirjoja, kongressiesityksiä, kolumneja, kirjan lukuja, lehtiartikkeleita ym. Oppimiseen vaikuttavat myös motivaatio ja tunteet. Näin stressitilanteessa korkean tason aivotoimintaa vapautuu itse pelastustehtäviin ja potilaiden hoitoon. Tämän sukupolven edustajien on entistä vaikeampaa istua ja kuunnella muita, he kaipaavat aktiivista toimijan roolia yhteiskunnassa. Seuraava hoitaja teki saman virheen ja laittoi valon taas pois. Jo aivotoiminnan tasolla tunnekeskukset ovat hyvin läheisessä yhteydessä älylliseen toimintaan. Tässä on tärkeää ottaa huomioon tunteet, eikä ihmisiä saa pelotella turhan takia. Ihminen motivoituu helpoimmin oppimaan, kun hänellä on itsellään aktiivinen rooli, hänen aiemmat tietonsa ja taitonsa otetaan huomioon ja tavoitteet ovat läpinäkyvät ja ymmärrettävät. Esimerkiksi paloturvallisuuden kannalta olisi hyvä, että jokainen koululainen automaattiPALOMIEHEN TRAGEDIA Tyypillinen monisyinen riskitilanne syy1 Katto ei ollutkaan tiilestä tuntematon riski syy2 Virve-kommunikointi ei toiminut kommunikaatioongelma 3 Til ök ii l i syy3 Tilanteeseen syöksyttiin valmistautumatta kiire Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka on koulutukseltaan psykologian tohtori. Tulevien lääkärien, hoitajien, ensihoitajien, fysioterapeuttien ja muiden ammattilaisten tulisi oppia toistensa ammatillisista rooleista sekä ajattelutavasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta he pystyisivät turvalliseen potilastyöhön. Potilas virui usean työvuoron ajan huoneensa lattial la ja kuoli, ilmeisesti nesteen ja ravinnon puutteeseen. Siksi simulaattoreilla on arvokas tehtävä, kun monimutkaisia tilanteita voidaan harjoitella suhteellisen turvallisissa olosuhteissa, automatisoida tietyt oikeat ratkaisut ja käydä ne mielikuvissa läpi etukäteen. Hypermonimutkaisuus on tyypillistä nykyisille oppimishaasteille, koska toimintaympäristö ja siihen liittyvät monimutkaiset järjestelmät kehittyvät jatkuvasti. Potilasturvallisuuden kannalta elintärkeitä ovat puolestaan potilassimulaattorit, jotka yleistyvät nyt Suomessakin. Koulutamme tänään ihmisiä selviämään sellaisessa yhteiskunnassa, jota ei vielä ole edes olemassa. 2/2010 19 luulemaan, että järjestelmässä on vikaa, eivätkä he usko todelliseen vaaratilanteeseen. Suomen Akatemian rahoittama tutkimushankkeemme yhdessä professori Kai Hakkaraisen ja professori Katariina Salmela-Aron kanssa käsittelee yliopisto-opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista, motivationaalisia tiloja, akateemisia tunteita ja toimijuuden kehittymistä. Harjoitukset vaikeutuvat, kun lisätään myrskyä, kylmennetään vettä ja lopulta sammutetaan valot, jolloin pelastusoperaatio tulee suorittaa pilkkopimeässä. 2/2010 19. Olisi kovin uskaliasta kuvitella, että meillä on valmiita reseptejä tällaiseen tehtävään. Suomessa potilassimulaatioita on lähinnä ammattikorkeakouluissa, pioneereina muun muassa Arcada ja Laurea. Tällaista tasapainotilaa kutsutaan myös motivaatiotutkimuksessa virtaustilaksi (flow). Ilmeisesti aiempien väärien hälytysten takia hoitajat eivät luottaneet varoitusvalojärjestelmään. Simulaatioihin perustuva koulutus on yhä tärkeämpää, koska ihmisen toiminta ja kommunikaatio pitää saada hitsattua yhteen uusien teknisten ja teknologisten apuvälineiden kanssa. Hyvänä esimerkkinä ovat lentosimulaattorit – esimerkiksi Airbus-lentokoneita ei kukaan enää opettele ohjaamaan oikeilla lentokoneilla, se tulisi aivan liian kalliiksikin. Meidän on lakattava ajattelemasta oppimista pelkästään tiedon hankkimisena, jotta pystyisimme oikein ymmärtämään sitä, mitä ihmisyys, oppiminen ja kehittyminen ovat
Pahinta ovat paniikkiin menevät ihmisjoukot, joiden peilisolujärjestelmät stimuloivat toisiaan järjettömiin reaktioihin. Näin sanoi Kung-Fu-Tse • Kun kuulen, unohdan. • Kun näen, muistan. 20 2/2010 Sinikka Kimmo Esa Minna Veijo KIRJANPITÄJÄ PÄÄTOIMITTAJA MARKKINOINTISIHTEERI TOIMINNANJOHTAJA TOIMITTAJA Kiitos! Pelastustiedon väki kiittää kaikkia lukijoitaan 60 vuoden varrelta. Tällöin on tärkeää fokusoida yksilöiden hyvinvointiin, tiimin toimintaan, varustukseen, ”proteeseihin” ja laitteisiin, koulutukseen, suunnitelmiin ja muistilistoihin. 20 2/2010. Koulutuksen avulla ammattilaisille kehittyy taitoja, joiden avulla he pystyvät sammuttamaan omia automaattisia peilautumisreaktioitaan. Koska Japanissa osataan varautua maan äärimmäisen hankaliin oloihin sekä rakennusettä turvallisuussuunnittelun avulla, siellä menehtyy harvinaisen vähän ihmisiä erilaisten luonnonkatastrofien yhteydessä. Japanissa koululaiset esimerkiksi totutetaan maanjäristyksiin leikinomaisesti simulaattorien avulla, jolloin he eivät joudu paniikkiin vaan osaavat automaattisesti toimia vaaratilanteissa. Turvallisuuskoulutus on siis myös eräänlaista psyykkistä valmennusta vaaratilanteita varten. Tarvitsemme yhä enemmän sen kaltaisia vartijoita, jotka osasivat käytöksellään ja toiminnallaan tyhjentää tammikuussa 2010 Helsingin rautatieaseman laiturin numero 13, jota karanneet junavaunut olivat lähestymässä. Monimutkaisissa teknologian avulla kehitetyissä ympäristöissä on ymmärrettävä ihmisen toimintaa uppoutuneena toimintaympäristöön ja -kulttuuriin. Tavallinen ihminen saattaa esimerkiksi peilata toisen ihmisen kipua omien aivojensa kipukeskuksissa, mutta tällainen reaktio on ammattilaisten opeteltava sammuttamaan. Lehteä tehdään juuri teille. Uusi digitaalinen maailma edellyttää, että kehitämme uusia sosiaalisiaja tietokäytäntöjä. Antoisia lukuhetkiä myös jatkossa! Kuvassa kahvittelevat Veijo Pursiainen (vas.), Pentti Partanen, Esa Aalto, Kimmo Kohvakka, Matti Vanhanen ja Juha Hakola. Ihmisten suhtautuminen on myös rauhallista ja filosofista tällaisiin uhkiin. Koulutus ja kokemus muokkaavat ihmistä hyvin kokonaisvaltaisesti, eivätkä oppimistulokset rajoitu tiedolliselle tasolle. Voimme pyrkiä minimoimaan turhat ja vaaralliset tapahtumaketjut, joissa kommunikaatio pettää, inhimillinen kapasiteetti ylittyy ja tunne-elämä tekee tepposet. Suomalaisilla on etunaan usein hitaasti lämpiävä temperamentti, joka auttaa meitä säilymään rauhallisena vaikeissakin tilanteissa. Hyvä johtaja osaa rauhoittaa itsensä ja myös muut. Oppiminen on ehtymätön ja kiinnostava luonnonvara, joka auttaa meitä uusiutumaan tässäkin asiassa. sesti tietäisi, miten toimia tulipalon syttyessä. Vaikka ihmisen mieli on uskomattoman hieno ja monimutkainen järjestelmä, se vaatii tuekseen koulutusta ja erilaisia ulkoisia apuvälineitä. • Kun teen, niin opin! Vesa Parkko (vas.) kättelee Markku Rissasta ja seurassa myös Keijo Mökkönen
Yksinkertainen kahvipannulla vedellä sammuttaminen ei juolahda mieleen tai sitä ei uskalleta tehdä. viranomaismääräykset täyttäviin pelastussuunnitelmiin, jossa riskikartoituksen pääpaino on kaasuvaarassa, säteilylaskeumassa, pernarutossa tai poikkeusoloissa. riskikohteiden suunnittelussa ja tarkastuksissa. Täyty muistaa, että mm. 2/2010 21 Kirjoittaja Arto Latvala on palomestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Riskeistä puuttuu kokonaan päivittäisen toiminnan oleelliset ja todennäköiset tapahtumat mm. Tuosta aiheesta kirjoitin laajemmin Pelastustiedossa 1/2008 ja oli oikein mukava saada myönteistä palautetta. Monissa kohteissa on käytetty rahaa kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja rakennuksen ulkonäköön ja atriumtilassa saattaa olla kymmenien tuhansien viherkasvit, joita hortonomi hellii monet kerrat viikossa ja moista huolenpitoa ei kukaan kyseenalaista. Nuo edellä mainitut esimerkit ovat vain murto-osa vastaavista tapauksista, joihin olen itse törmännyt tai kollegoilta kuullut. Kokonaiskustannukset voivat olla hieman kalliimmat, mutta useimmat tekniset toteutukset voidaan tehdä ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kun ne on suunniteltu etukäteen. Yritysten ja kiinteistöjen toimintamalli ei voi olla sellainen, jollaisen havaitsin hiljattain eräässä ”miljardibusinesta” pyörittävässä yrityksessä; ”kun paloilmoitin hälyttää ennakkoa, tieto ei mene mihinkään ja kun laite hälyttää paloa, kellot soivat koko alueella kaikissa rakennuksissa, kalliit prosessit ajetaan alas ja koko henkilökunta menee ulos kokoontumispaikoille”. vieraanamme N äin olemme vuodesta toiseen saaneet kuulla omista tiedotusvälineistä sekä kollegoiden suusta. Ovatko pelastusviranomaiset luoneet kansalaisille sellaisen käsityksen, että tulipalo tai jopa vain automaattinen paloilmoitus on niin vaarallinen juttu, että ”mattimeikäläiselle” on parempi vain evakuoitua ulos ja mihinkään ”palokunnan” paloilmoittimeen tai sprinkleriin ei saa koskea. Olen kauhulla ajatellut evakuointitilannetta jouluruuhkassa, jolloin perheet ovat ostoksilla ja vanhemmat sekä lapset erillään pitkin kauppakeskusta, päällysvaatteet kenties autoissa pysäköintihalleissa. poliisipsykologi Lasse Nurmi on kiteyttänyt oleelliset asiat kansainvälisistä tutkimuksista ja omista kokemuksistaan kirjassaan ”Kriisi, Pelko, Pakokauhu” (kirjaa myy mm. Samalla kuvia lähetellessään he tukkisivat puhelinverkot viranomaiskäytöstä. Napakymppinä pitäisi olla rakennus, jonka turvallisuustekniikka palvelee ensisijaisesti niitä käyttäviä ihmisiä. Mitä suomalaisille opetetaan käytännön turvallisuusasioista kouluissa ja eri ammattioppilaitoksissa, jos me olemme niin avuttomia, että astianpesukoneen alkaessa silmiemme edessä kärytä tilanne karkaa käsistä ja koko koti tuhoutuu. Lisäksi tuossa sekamelskassa ryntäilisivät innokkaat kännykkäkamerakuvaajat, jotka haluaisivat 50–100 euron palkkion tilannekuvasta. paloilmoittimet ja sammutuslaitteet eivät ole palokuntaa varten, vaan ensisijaisesti kiinteistössä olevia ihmisiä varten ja puhelu hätäkeskukseen on hätätilanteessa vain yksi tehtävä.. ennakkovaroitus ei välity mihinkään. Kuinka paljon yritykset ja kiinteistöt ovat oikeasti valmiita satsaamaan kiinteistöjen turvallisuustekniikkaan ja henkilöstönsä turvallisuuskulttuuriin. SPEK). Mistä saataisiin tähän päivittäisen elämän rakentamiseen samanlainen puhti, jotta tämä jatkuva näennäisturvallisuus loppuisi ja suunnittelun sekä rakentamisen tavoitteet olisivatkin sellaiset, jossa oikeasti ajatellaan turvallista työpaikkaa, kotia, hotellia, jne.. Onko meillä viranomaismääräykset ja valvonta oikealla tasolla, vai pitäisikö niitä joiltakin osin tiukentaa, sillä edelleen 2000-luvulla on rakennettu upeita lasipalatsirakennuksia, joissa turvallisuustekniikan lopputoteutus on jäänyt puolitiehen. Noissa kohteissa voi kytevän palon savu täyttää tilat laajalta alueelta ja hälytys voi viivästyä tai sitä ei tule ollenkaan. Vieläkin yleisempää on se, että nykyaikaisesta paloilmoitinjärjestelmästä on jätetty monet helposti toteutettavat oheiskytkennät pois ja mm. Meidän operatiivisten ja onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijoiden keskeinen rooli on motivoida yrityksiä ja kiinteistöjä luomaan järkevä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusorganisaatio, joka voi tehdä jopa samoja toimenpiteitä kuin pelastuslaitos tulipalotilanteessa. Näkisin, että meillä operatiivisen puolen edustajilla olisi merkittävämpi rooli mm. Kun tavallisille kansalaisille annetaan turvallisuuskoulutusta tai kiinteistöön laaditaan pelastussuunnitelmaa, tulisi lähtökohtana olla nuo Lassen kirjassa mainitut ihmisten käyttäytymismallit ja samat asiat tulisi huomioida myös rakentamisessa. Eikö jo tuohon voitaisi puuttua aktiivisesti jälkikäteen määräyksellä siinä, missä väestönsuojien välineiden puutteisiin. Länsi-Euroopan tyhmin kansa turvallisuusasioissa. On ollut sääli törmätä rakennuksiin, jossa on automaattisen vesisprinklerisammutusjärjestelmän varjolla jätetty kaikki tilat kattava savuilmaisinjärjestelmä rinnalta pois. automaattisen paloilmoittimen ennakkovaroitus tai automaattinen paloilmoitus. isossa kauppakeskuksessa. Silloin pelkällä sammutuspeitteellä tumpeloiminenkaan ei johda mihinkään. Mistä moinen aika yleinen käytäntö koko Suomessa on peräisin. Neuvonta tulee ovelle vastaan pelastuslaitosta, joka tulee ”perimätiedon mukaan” hetkessä paikalle. Meillä Suomessa on rakennettu väestönsuojia määräysten mukaan vuosikymmeniä jotain sellaista varten, joka ei ole päivittäinen riski ja vuodesta toiseen me pelastusviranomaiset olemme uskollisesti valvoneet, että väestönsuojille on nimetty vastuuhenkilöt ja suojia tarkastetaan sekä huolletaan säännöllisesti. Myös me pelastusviranomaiset voisimme parantaa yhteistyötämme. Liian usein olen törmännyt ns. Palokellot voisi erhehälytyksessä vaientaa tai sprinkleriventtili sulkea ennen palokunnan saapumista. Evakuointikäsky laajalla alueella saisi varmasti aikaiseksi kaaoksen ja sen sijaan, että ihmiset poistuisivat ulos, vanhemmat alkavat etsiä lapsiaan, lapset vanhempiaan, ystävät toisiaan jne. On totta, että me pelastusviranomaiset emme voi määrätä turvallisuustekniikalle juurikaan muuta kuin minimitason, mutta mistä löytyisi eväät ja rohkeus, jotta noita määräyksiä saataisiin joissakin asioissa järkiperäistettyä ja tiukennettua, edes tapauskohtaisesti. Huomioitavaa on myös se, että turha evakuointi voi olla riski jopa tuhansille ihmisille esim. Uskomattomalta tuntuu myös se, että automaattisella vesisprinklerisammutusjärjestelmällä suojatun tavaratalon liikkeen vaaterekin palaessa, henkilökunta pinkaisee pihalle evakuointipaikalle odottelemaan palokuntaa ja kukaan ei yritä alkusammutusta. Suuri haaste on, että rakennuttajat, suunnittelijat sekä rakentajina eri urakoitsijat saataisiin tähtäämään yhteistyössä samaan maaliin. On myös paljon muita teknisiä ratkaisuja, joita voitaisiin tehdä paremmin, mutta ikävä kyllä monista eri syistä näin ei toteudu. Jotenkin minusta tuntuu, että aliarvioimme yleisesti ihmisten toimintakykyä. Sitä sanomaa yleisölle jakamalla ei kovinkaan kummoista tilastomuutosta ole tullut. Tekniikan tulee palvella myös kiinteistön turvallisuusorganisaatiota sekä huoltoa ja myös pelastuslaitos on yksi tärkeistä käyttäjistä. Silloin kun nuo kaikki edellä mainitut on huomioitu projektissa, niin lopputuote toimii varmasti. Alkoholin vaikutuksen alaisena tunnetusti törttöillään. Ympäri maailmaa on tutkittu ihmisten käyttäytymistä erilaisissa onnettomuustapauksissa sekä niiden uhkatilanteissa ja mm
– Kalusto oli hajallaan ja varusteet jouduttiin aina keräämään erikseen jokaista tilannetta varten, Porthan kertoo. Lääkintämestari Tuomas Taskinen, Kari Porthan ja HUS ensihoitoyksiköstä Markku Kuisma olivat suuronnettomuuskonferenssissa Lontoossa. Lisäksi järjestelmä on erilainen Lontoossa. – Vaikka tällä yksiköllä on pieni käyttöaste, tämä yksikkö on tärkeä, lääkintäyksikön päällikkö Kari Porthan sanoo.. Siellä pelastuslaitos ei hoida sairaankuljetuksia, vaan sen tekee kaupungin amKeskuspelastusasemalta Helsingin Kalliosta löytyy nykyisin yhdestä suuronnettomuusvarusteyksiköstä kaikki tarvittavat varusteet sadan ihmisen hoitamiseen suuronnettomuuksissa. Viimeksi uutta yksikköä käytettiin tammikuussa junan syöksyessä päin seinää Helsingin rautatieasemalla. Suomalaisten oma keksintö – suuronnettomuusvarusteyksikkö VALMIINA LÄHTÖÖN Vuoden 2007 alussa alkoi sitten lopultakin tapahtua. Tarvetta sellaiselle löytyi jatkuvasti, koska Helsingissä järjestetään paljon suuria yleisötapahtumia, kuten esimerkiksi kansainvälisiä kokouksia ja urheilukilpailuita. Suurkaupungilla on paljon kokemusta massiivisten onnettomuustilanteiden hoitamisesta mallikkaasti, kuten esimerkiksi metropommitusten uhrien hoitamisesta kesällä 2005. – Tyhjästä piti kuitenkin lähteä liikkeelle, koska saimme briteiltä kyselyihimme vastaukseksi vain varustelistoja Excel-taulukkoina, muistelee Taskinen nauraen. Teksti ja kuvat: Tuula Ketola Lääkintämestari Tuomas Taskisen mukaan uusi yksikkö on suur– onnettomuuksissa yhtä elintärkeä kuin säiliöauto palopuolella. 22 2/2010 HÄ LY TY SA JO NE UV OT & KA LU ST O L ääkintäyksikön päällikön Kari Porthanin mukaan yksikkö suuronnettomuuksia varten on ollut pelastuslaitoksen toiveena jo kymmenen vuoden ajan
Suomen ilmastossa niistä ei voi tinkiä. 2/2010 23 HÄ LY TY SA JO NE UV OT & KA LU ST O Microbus MPC?3 ja LINX Puuttuva linkki tehokkaaseen työskentelyyn Kriittisen viestinnän varmistamiseksi on markkinoille tuotu MICROBUS MPC?3 ajoneuvotietokoneet ja ”ruggeroitu” LINX. Nimet on valittu harkiten: Suuronnettomuusvarusteyksikkö eikä suuronnettomuusyksikkö. Lämpöalustat ja huovat vievät paljon tilaa, mutta ne ovat välttämättömiä tavaroita potilaille Suomen säässä.. Esimerkiksi jos metropalo leviäisi kahdelle asemalle, Taskinen havainnollistaa. Tuomas Taskinen näyttää, että suurimman osan tilasta vievät tavarat, jotka pitävät potilaat lämpöisenä: huovat ja lämpöalustat. Osa tavaroista on hyllyissä ja osa rullakoissa. tablet PC. Kahteen kohteeseen Lämpöalustat, huovat, lääkkeet ja muut varusteet ovat yksikössä hyvässä järjestyksessä pakattuina laukkuihin ja laatikoihin. Auton arvo varusteineen on noin 100000 euroa. Neljän vuoden tuotekehittelyn jälkeen uusi yksikkö otettiin käyttöön Helsingissä kesäkuussa 2009. Ruotsinkielisessä käännöksessä vältettiin katastrofersanaa. Näin ne eivät pääse vanhenemaan ja kustannuksissa säästetään. Yksikkö on rakennettu siten, että hoitolaukuissa on tavarat 50:lle ja muuttolaatikoissa tavarat toiselle 50:lle. – Näin voidaan toimia samanaikaisesti kahdessa eri hoitopaikassa. – Muut tavarat jaetaan kolmeen kategoriaan; hengityshoito, nestehoito ja sidetarpeet. OY INSALKO AB Niittyläntie 5, 00620 HELSINKI puh 09 6850920, fax 09 6853870 www.insalko.fi insalko@insalko.fi bulanssipalvelu London Ambulance Service. Yksikköauto on uusiokäytössä – se on nimittäin tuunattu vanhasta Volvo FL250 kuorma-autosta. Ne on suunniteltu kestämään kovaa käyttöä ja vaativia olosuhteita sekä ajoneuvoissa esiintyviä tärinöitä (MIL?STD810F). Suomessa pelastuslaitos ja HUS alkoivat yhdessä kehitellä uutta yksikköä. LINX on saatavana myös sisäänrakennetulla VIRVE?modeemilla. Kaksikko antaa erityiskiitoksen suunnitteluun osallistuneelle työtoverilleen lääkintämestari Martti Mäkelälle, joka on nykyisin eläkkeellä. MICROBUS tuotevalikoimasta löytyy myös ajoneuvoihin tarkoitetut kamerat. Rullakoiden lisäksi tavaroita pystytään helposti kuljettamaan hankaliin paikkoihin yksikössä olevien kärryjen avulla. Kysy lisää. Yksikkö tuottaa tarvittaessa itse sähkönsä. Yksikössä olevia päivittäistavaroita kuten nesteitä ja lääkkeitä kierrätetään päivittäiskäytössä. Rullakkolaatikoiden etuosasta löytyvät tarkat selostukset laatikoiden sisällöstä
24 2/2010 HÄ LY TY SA JO NE UV OT & KA LU ST O Pelkkä epäily riittää Suuronnettomuusvarusteyksikkö on 60 sekunnin lähtövalmiudessa 24/7. Kehittämistä riittää Yksikön käyttämisestä on kokemusta vasta runsaalta puolelta vuodelta. f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. Yksikkö ei kuitenkaan seiso tyhjän panttina Kalliossa. – Jos auto olisi teltan sisällä, potilaat pysyisivät paremmin lämpöisinä. Yksikköön kuuluu kuljettaja, eikä siinä hoideta potilaita. 044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi ESTERI 650-TO PALOPUMPPU Uudistunut tehopakkaus Tuoreöljyvoitelu ja paineaukko palloventtiilillä Itseimevä, ilman imuletkuja Imu käynnistyy automaattisesti Paino vain 20 kg Tuotto 300 l / min / 5 ba r WATEROUS KELLUPUMPPU Kari Porthan (oik.) ja Tuomas Taskinen ovat olleet suunnittelemassa suuronnettomuusvarusteyksikköä.. Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w . Auto on yhteiskäytössä Etelä-Suomen alueella normaalin virka-apumenettelyn kautta, mutta muut pelastuslaitokset eivät ole vielä tarvinneet sitä. Niitä voidaan sijoitella useampaan paikkaan niiden helpon siirrettävyyden ansiosta. – Miehistö ylläpitää sitä ja harjoittelee sillä jatkuvasti tositilanteita varten, Porthan kertoo. Tuomas Taskisen mukaan maallikon soittaessa ja päivystäjän jo pelkästään epäillessä kyseessä olevan suuronnettomuuden, hätäkeskus lähettää yksikön heti onnettomuuspaikalle. Käyttöaste on ollut vielä vähäistä, mikä tietysti on hyvä: suuronnettomuuksia on ollut vähän. Hänen mukaansa yksikköön mietitään parhaillaan jonkinlaista telttaratkaisua, että sitä voisi käyttää nopeammin liikenneonnettomuuksissa. Autoja ei tarvita lisää pääkaupunkiseudulle. – Yksi tällainen yksikkö riittää tämän seudun käyttöön, koska tieja raideliikenneonnettomuudet ovat kaikista todennäköisimpiä onnettomuuksia tällä alueella, Taskinen tuumii. Hoitopaikan perustaa siihen varattu pelastusyksikkö. Yksikkö sijoittuu hoitopaikalle hoitojohtajan alaisuuteen. Hoitopaikan henkilöstö käyttää yksikössä olevia välineitä. f i n s a t e c
P alokuntalaiset ovat käyttäneet vettä palojen sammuttamiseen jo vuosisatojen ajan. Sammutteena vesi on edullinen, helppo kuljettaa, sitä on paljon ja sillä on hyvä jäähdytysvaikutus (ominaislämpö). Useimmat laajalti käytössä olevat monitoimivaahtonesteet tai A-luokan vaahdotusaineet hajoavat 90-proVettä vai märkää vettä?. Vaahtonestekustannukset ovat vain pieni osa sammutuksen kokonaiskustannuksista. Tällöin myös sammutusautojen pumppujen käyntiajat lyhenevät. Kaikki vaahdotteet ovat nykyään biologisesti hajoavia. Entä ympäristönäkökohdat. Veden pintäjännitystä alentavan lisäaineen käyttö ja sen edut Märän veden valmistukseen tarvitaan vaahdonsekoitin, jolla sammutusveteen annostellaan vain 0,2–0,5 prosenttia vaahdotetta. Myös jälkisammutustyöt ja jälleensyttymiset vähenevät tai niiltä säästytään täysin. Veden haittapuoli on korkea pintajännitys, jonka vuoksi se muuntuu helposti pisaratai pallomaiseksi ja pystyy vain vaivoin tunkeutumaan kiinteiden aineiden sisään. Seurauksina saattavat olla sammutusveden aiheuttamat vahingot. 2/2010 25 HÄ LY TY SA JO NE UV OT & KA LU ST O Teksti: Jens Stubenraum Yhä useammin palokunnat käyttävät vaahtonestettä kiinteiden aineiden sammutukseen ja katkaisevat siten ikivanhan perinteen, jossa tulipalojen sammuttamiseen käytetään runsaasti vettä. Kun sekoitussuhde on 0,2 prosenttia, tarvitaan tuhatta vesilitraa kohden vain kaksi litraa vaahdotetta. Lisäksi parannetulla sammutusteholla ja siten pienemmällä kulutuksella minimoidaan vedenkuljetuksesta aiheutuvia kuluja ja palontorjuntaan kuluvaa aikaa. Tämän syvyysvaikutuksen ansiosta palavasta kohteesta voidaan poistaa huomattavasti enemmän energiaa kuin sammutusveden vaOy SCAN-AUTO Ab Erityismyynti Olli Heikkinen Puh 010 555 5271 www.scania.fi luessa pintaa pitkin alas. Entä vaahdotteen kustannukset. Kun kiinteitä aineita (paloluokka A) sammutetaan pelkällä vedellä, suurin osa sammutusvedestä valuu kontaminoituneena ja hyödyttömänä pintaa pitkin alas eikä tunkeudu palavan aineen sisään. Metsäpaloissa vedenkuljetuksen logistiikkatyö jää selvästi pienemmäksi ja sammutustyöt vievät vähemmän aikaa. Vesivahinkoja voidaan selvästi vähentää märän veden käytöllä, koska sammutukseen tarvitaan vähemmän sammutusainetta. Samalla säästetään rahaa ja kunnioitetaan ympäristöä. Kuinka sammutusveteen liittyvä logistiikkatyö pystytään minimoimaan ja kuinka sammutteen tehokkuutta voidaan samalla lisätä. Tällöin vesi menettää luonnollisen pintajännityksensä ja pystyy tunkeutumaan paremmin palavaan kohteeseen. Hajoamisprosessiin tarvittava aika saattaa kuitenkin vaihdella käytetystä vaahdotteesta riippuen. Vedenkulutuksella on vain harvoin merkitystä, sillä sammutusvettä on yleensä riittävästi käytettävissä. Mutta miten on, jos esimerkiksi metsäpalojen sammutusta varten pitää tehdä melkoinen määrä sammutusveteen liittyvää logistiikkatyötä. Veteen verrattuna märän veden käyttö on noin kaksi kertaa tehokkaampi. Palotapauksessa vahinkoja ei aiheuta pelkästään tuli, vaan myös valuva sammutusvesi. Entä jos vesivahingot on pidettävä mahdollisimman vähäisinä rakennusten sisään mentäessä
> Sellaisilla laitteilla, joita ei tarvitse huuhdella, on selkeitä etuja. – Olin Saksassa tutustumassa laitteeseen ja hyvältähän se näytti. Vain niin voidaan taata, että jo ensimmäisestä pisarasta lähtien käytettävissä on haluttu sammute kulloinkin säädettyine sekoitussuhteineen. Testit osoittavat, että testatuissa vaahdotteissa sekoitussuhteet 0,2 % (1-prosenttinen A-luokan vaahto) ja 0,5 % (3-prosenttinen AFFF-vaahtoneste) ovat optimaalisia märän veden valmistukseen. Pelastusopistoon on viime syksynä hankittu kyseinen saksalainen paineensekoitusjärjestelmä. Perinteisten synteettisiä tensidejä sisältävien vaahtonesteiden lisäksi valittavana on myös täysin luonnonmukainen vaahtoneste. Järjestelmä kiinnostaa sen ympäristöystävällisyyden takia.. Pumppujen käyttövoimana on yleensä tietyllä toiminta-alueella toimiva sähkömoottori, jolloin saadaan minimija maksimikierrosluvut. Kun vaahdotteen vähimmäissyöttömäärä on 1 l/min, voidaan 0,2 prosentin sekoitussuhde toteuttaa vasta sitten, kun sammutusveden tilavuusvirta on 500 l/min. Mitä pitää ottaa huomioon vaahdonsekoitustekniikassa. Vedestä voimaa Saksalainen paineensekoitusjärjestelmä toimii – päinvastoin kuin muut painesekoitusjärjestelmät – ilman ulkoista energiaa ja siten se ei rasita ajoneuvoOpisto kokeilee järjestelmää Saksalainen, Hampurissa sijaitseva vaahtonesteiden valmistaja ja asiantuntijayritys Sthamer on mitannut testien avulla sammutusveden sekoitussuhteista riippuvaa ns. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensiksi sekoitetaan vain vettä veteen tai imetään vaahdotusainetta, eikä haluttu sammute ole heti käytettävissä. Fysiikan oikut on otettava huomioon: painekäyttöisissä vaahdonsekoittimissa käytetään lähes ainoastaan hammaspyöräpumppuja tai mäntäpumppuja sammutteen lisäaineiden syöttöön. Esimerkki: Sammutusveden tilavuusvirtaan, joka on 150 l/min (tai 50 l/min pienessä suihkuputkessa), tulee annostella 0,2 prosenttia vaahdotetta vaahtonesteen valmistusta varten. Märän veden käyttö kuormittaa ympäristöä luonnollisesti vähemmän myös ajoneuvojen pienempien pakokaasupäästöjen ansiosta, koska pumppujen käyntiajat lyhenevät ja sammutusveteen liittyvä logistiikkatyö on vähäisempää. 26 2/2010 HÄ LY TY SA JO NE UV OT & KA LU ST O senttisesti noin 14 päivän kuluessa. Tällöin voidaan todeta, miten pitkälle veden luonnollinen pintajännitys on alentunut. Jos vaahdonsekoitin huuhdellaan käytön jälkeen, ovat kaikki komponentit aluksi joko täytetty vedellä tai niistä on poistettu vesi. Kaikki palokuntien käyttämät vaahdonsekoittimet eivät suinkaan sovellu vaahtonesteen valmistukseen. Bioversal QF on ympäristöystävällinen, ekotoksikologisesti vaarattomasti todistettu, uuden teknologian vaahtoneste, joka soveltuu sammutuksen lisäksi myös muun muassa öljyjäämien luonnonmukaiseen käsittelyyn niin maaperässä kuin vesistössä. Tarkemmat tiedot löytyvät kunkin vaahdotteen teknisestä erittelystä. Vaahdonsekoitusjärjestelmän tulee täyttää seuraavat edellytykset: > Toiminta-alueen tulee alkaa 150 l/min (50 l/min) kohdalla – parhaimmassa tapauksessa jo tämän arvon alapuolella. Bioversal QF. > Sekoituspumpun vähimmäissyöttömäärän tulee olla 0,3 l/min (0,1 l/min, kun 50 l/min) tai pienempi. Sitä on kokeiltu alustavasti vasta yhden kerran, mutta maaliskuun lopulla opisto järjestää koulutuksen, jossa järjestelmää kunnolla kokeillaan. Useimpien sähkölaitteiden vähimmäissyöttömäärä on 1 l/min tai 0,5 l/min. Tuloksena ovat valtavat yliannostukset. Käytön jälkeen laitteiden huuhdonnasta aiheutuu lisävaivaa ja vedenkulutusta. Siksi se pitää ajaa glykoolia avuksi käyttäen järjestelmään, vanhempi opettaja Timo Väisänen kertoo. > Sähkökäyttöisille painesekoitusjärjestelmille on yleensä tunnusomaista hitaus ja tietyt säätöominaisuudet, jotka johtavat suuriin yliannostuksiin. upotuskastuvuutta. Käytännössä yliannostus voi olla enemmän kuin 100 prosenttia. Juju piilee yksityiskohdissa: vaahdotusainetta on lisättävä erittäin vähän (0,2–0,5 %) suhteessa muuttuvaan sammutusvesi-tilavuusvirtaan paineesta tai vastapaineesta riippumatta. Ongelmaksi saattavat muodostua myös kylmät talviolosuhteet, sillä mäntäpumpussa vaahtonesteliuos jäädessään pumppuun hajottaa sen. Käytettävien sekoituspumppujen syöttömääriä koskevat samat rajoitukset. Siinä on paljon etuja, vaikka sen hankintakustannukset ovatkin aika korkeat
Hydraulimoottori ja mäntäpumppu ovat volymetrisiä järjestelmiä. Kun laitetta käytetään suurimmalla mahdollisella tilavuusvirralla, painehäviö on noin 1,8 baria. Kierrosluvun muutos aikaansaa mäntäpumpun syöttömäärän muutoksen, mutta tilavuusvirtojen vaihdellessa sekoitussuhde pysyy prosentuaalisesti vakiona – ilman aikaviivettä. Kun käyttöaste on 2/3, on painehäviö jo selvästi alle yhden barin. Kaikenlainen tekniikka tarvitsee myös ylläpitoa ja huoltoa. Mikäli laitteeseen jää vaahdotusainetta, vaahdon tai vaahtonesteen annostelu tapahtuu koneen käyttäjän asettaman sekoitussuhteen mukaan heti seuraavan käytön alussa. Vaahdonsekoitusjärjestelmien käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi. Järjestelmä ei tarvitse rauhoitettua virtaamaa toimiakseen oikein. Putkiasennuksessa T-kappaleet, putkien eri nimellissuuruudet ja putkikäyrät ovat mahdollisia joko juuri ennen hydraulimoottoria tai heti sen jälkeen. Koneen käyttäjän tehtäväksi jää vain halutun sekoitussuhteen säätö ja vaahdotevaraston tarkkailu. Laitemallista riippuen tarvitaan yleensä vain pienen suodatinelementin puhdistus ja mäntäpumpun öljynvaihto noin 500 käyttötunnin välein. nehäviö. Siksi muodostuu lineaarisia ominaiskäyriä ja järjestelmillä pystytään toteuttamaan rajoituksetta sekä pienempiä kuin myös suuria sekoitussuhteita koko tilavuusvirran toiminta-alueella. Käyttöön tarvittava energia saadaan sammutusveden tilavuusvirrasta itsestään, joka johdetaan hydraulimoottorin läpi. Mikäli käyttötilat muuttuvat käytön aikana, paineja vastaMÄRÄN VEDEN EDUT Alhaiset sekoitussuhteet = 0,2–0,5 % Ympäristö = helposti hajoava = määrät vähäisiä Vaikutus = erinomainen tunkeuma = sammutustehon parantuminen Kuljetus/varastointi = vähäinen tilan tarve kuljetuksessa ja varastoinnissa. Kannettavia laitteita voidaan asentaa mihin tahansa letkujohdon kohtaan ja ne voidaan myös jakaa juuri ennen vaahdonsekoitinta tai heti sen jälkeen. Käytön loputtua vaahdonsekoitinta ei tarvitse huuhdella. Ajoneuvoihin, rullakontteihin tai kiinteisiin sammutuslaitteisiin kiinteästi asennettujen vaahdonsekoittimien ohella on olemassa myös kannettavia järjestelmiä. Mäntäpumpun käyttöön tarvittava energia saadaan sammutusveden tilavuusvirrasta, jolloin syntyy paipaineista riippumaton toiminta takaa parhaimman mahdollisen joustavuuden. Ne toimivat järjestelmän paineista riippumatta, ja hydraulimoottori reagoi vaihteleviin tilavuusvirtoihin suoraan kierrosluvun muutoksella. Ominaiskäyrät osoittavat eron Järjestelmän vaahdonsekoittimien pumpuissa ei ole minimitai maksimisyöttömääriä. Vaahdon tuottamiseen voidaan käyttää kaikkia tavanomaisia vaahtolaitteita ja myös suihkuputkia. Se toimii samankaltaisesti kuin siipipumppu ja on mekaanisesti kytketty mäntäpumppuun, joka pystyy sekoittamaan kaikki pisaramaiset nesteet. Hydraulimoottorin kierrosluku toimii ilman aikaviivettä suhteessa sammutusveden tilavuusvirtaan ja pitää mäntäpumppua käynnissä. Käytettävän öljyn kustannukset ovat vain muutamia euroja litralta. 2/2010 27 HÄ LY TY SA JO NE UV OT & KA LU ST O jen sähköjärjestelmiä. Artikkeli on käännös Feuerwehrlehdessä 12/2009 julkaistusta jutusta. Siten työskentely eri korkeuksissa on mahdollista myös vähäisellä vaahtosekoituksella
Kemikaaliyksikön kokonaishinta on 480000 euroa, ja kustannukset jaetaan tasan kaikkien neljän pelastuslaitoksen kesken. 28 2/2010 HÄ LY TY SA JO NE UV OT & KA LU ST O Maahant uonti siirtynyt Dafolle 1.7.2009 alkaen! Nopea, helppo ja turvallinen Holmatro Core TM Core-järjestelmässä on vain yksi kaksisuuntaisesti toimiva letku, jossa työkaluja voidaan vaihtaa letkun ollessa paineistettuna. Kemikaalien torjuntayksikkö on parhaillaan varusteltava koritehtaalla. 42-metrinen nostolavauutuus palopumpulla Etelä-Savoon. Laitosten pelastustoiminnasta vastaavat päälliköt päättävät kemikaaliyksikön lopullisesta sijoituspaikasta. Työskentelykorkeus on 42 metriä ja palopumpulla vedenpaine riittää työskentelykorkeuteen asti. Puutarhatie 22 C, 01300 Vantaa Puhelin 010 666 5120 www.dafo.fi Teknosafe Oy | Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Kaluston sijoittamisen jälkeen auto tulee sijoituspaikkaansa vielä ennen kesää. Kaikkien osakkaana olevien pelastuslaitosten henkilöstö koulutetaan yksikön käyttöön. Autossa on kiinteät generaattorit ja palopumppu. Kysy lisätietoja myös muista malleista! Etelä-Savon pelastuslaitoksen Savonlinnan paloasema sai käyttöönsä maaliskuussa uuden nostolava-auton tyypiltään Bronto Skylift F 42 RPX. Hankinnan valmistelusta huolehtii sitä varten asetettu laitosten yhteinen työryhmä. Materiaalit laskutetaan omakustannushintaan siltä pelastuslaitokselta, jonka alueella onnettomuus on tapahtunut. Alustana onScania P 320 LB 6x2, erikoisuutena Suomen ensimmäinen paloautokäyttöön toimitettu SCANIA CP 19 matalalattiaohjaamolla. Pääkaupunkiseudulle yhteinen kemikaalien torjuntayksikkö Helsingin, Itä-Uudenmaan, KeskiUudenmaan ja LänsiUudenmaan pelastuslaitokset hankkivat yhteisen kemikaalientorjuntayksikön. Kun yksikköä käytetään pelastustoiminnassa, huolehtii yksikön sijoituspaikan pelastuslaitos kalustotäydennysten tekemisestä. Auton hinta oli 515000 euroa. Kustannukset jaetaan tasan, ja kaikkien laitosten henkilöstö koulutetaan yksikön käyttöön. Sen avulla parannetaan laitosten valmiutta kemikaalionnettomuuksien torjunnassa. Pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset ovat sopineet hankkivansa yhteisen kemikaalien torjuntayksikön. Ajoneuvo rekisteröidään yhteiseksi. Näin jokainen laitos maksaa yksiköstä 120000 euroa. Syksyllä alkaa henkilöstön käyttökoulutus ja operatiiviseen käyttöön kemikaalien torjuntayksikkö on tarkoitus ottaa vuodenvaihteen tienoilla. Mikkelissä on samanlainen 38-metrinen nostolava-auto vuosimallia 2005 ilman palopumppua. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Teknosafe Cupola Lightweight D EK O N TA M IN A A TI O SU IH K U T Kehikko: kumipinnoitettu polyamidi Sivuseinät: PVC Pohja: PVC-pinnoitettu polyesteri Korkeus: 2400 mm Pituus: 2000 mm Leveys: 2140 mm Suuttimia: 7 kpl; 30 l/min (3 bar) Ilmatäytteinen dekontaminaatiosuihku. 4-pylväinen kehikko, suojaseinissä 2 ovea, 2 tarkastusikkunaa ja kiinteät suojakäsineet dekontaminaatiossa avustamiseen
S e, että nimesin kokonaisuuden museoksi, on osin itseironiaakin, sillä voiko tällaista esittää pelkästään vakavalla naamalla... Kokoelmien kautta tekijän henkilökohtainen lapsuuden nostalgia peilautuu yhteiskunnan pelastumisfantasiaan: sankaruuteen ja tarpeeseen säilyttää ja pelastaa. Apokalyptisen julistekokoelman liittäminen aiempaan keräilyaineistoon mahdollisti muokata niiden synnyttämästä kokonaisuudesta yhteiskunnallinen taideteos. Bunkkerissa oli neuvostoaikana toiminut väestönsuojelunja palotorjunnan koulutusnäyttely. Siis riippumatta siitä, tutkiiko kaikkia yksityiskohtia. Löydettäessä aineisto oli luonnonvoimien ja vandalismin armoilla. toukokuuta asti nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä. Kokoelman kautta tekijän henkilökohtainen nostalgia peilautuu yhteiskunnan pelastumisfantasiaan, sankaruuteen ja tarpeeseen säilyttää ja pelastaa. Kokoelman funktio on ollut nostalginen unelmointi, ja vaikka keräilijä on taiteilija, hän on aiemmin pitänyt sen tiukasti erillään taiteellisesta esittämisestä. Tämän ei todellakaan ole tarkoitus olla postmodernia interaktiivisuutta, jossa voi tehdä jatkuvia pakovalintoja kyllästymisen torjumiseksi kuten tietokoneen ääressä. Neuvostoaikainen juliste opettaa, miten ydinlaskeuman uhrin pitää peseytyä. – Jos nyt ajatellaan sitä, mikä on nykyaikaisen museon ihanne, kaikkine pedagogisine ja vuorovaikutteisine ulottuvuuksineen (ja nyt en puhu taidemuseosta). Teksti ja kuvat: Esa Aalto 2/2010 29. Aineis”Hullun keräilijän kokoelmat” ” Paloja pelastusmuseo esittelee Jussi Kiven palokuntaharrastusta ja neuvostoaikaisia ydinsodasta pelastautumisen valistusjulisteita. ARS Fennica 2009 -palkitun Jussi Kiven näyttely Fire & Rescue Museum – Paloja pelastusmuseo koostuu kahden erillisen esine-, materiaalija kuvakokoelman yhdistelmästä. Sen tarkoitus on kertoa intohimoisesta kiinnostuksesta samantyyppisellä intensiivisyydellä, kuin mitä on ollut tämä kiinnostus, siis tekijänsä intohimoisuus asiaan, että on vähän niin kuin olisi oltu tosissaan, kun johonkin on ryhdytty. – ”Museoni” ei siis ole kovin pedagoginen, mutta siinä voi tehdä löytöretkiä – jos jaksaa, eikä ole jo hukkunut litistettyyn paljouteen. Fire & Rescue Museum koostuu runsaasta palokunta-aiheisesta keräilymateriaalista, muun muas sa neuvostoaikaisista julisteista, joissa annetaan ohjeita kuvin ja sanoin ydinlaskeuman ja kemiallisen sodankäynnin varalta. 2/2010 29 ”Fire & Rescue Museum – Palo ja pelastusmuseo ei ole museo vaan taideteos, joka käyttää museaalista kieltä, edes sen viesti ei ole museologinen, sanoo Jussi Kivi, jonka näyttely on 16. Ja sitä se kuvaa myös, että sekin mahdollisuus on, että maailma voi kaatua päälle, siis se voidaan kaataa päälle, pelastukoon ken voi. Esille olevat julisteet ovat neuvostoliittolaisen pedagogis-propagandistisen julistetaiteen kokoelma, joka havainnollistaa joukkotuhoiskuun varautumista ja siihen liittyviä palontorjuntaja pelastustoimia. Siis vastakohtana klassiselle museolle, joka on täynnä pölyttyvää tavaraa sen tavaran itsensä takia, niin sillä pedagogisen ja klassisen museon akselilla museoni on tietenkin museon pölyinen irvikuva. Pitkän ajan kuluessa syntynyt keräilykokoelma perustuu Jussi Kiven jo pikkulapsena heränneeseen pakkomielteiseen kiinnostukseen kaikkea palokuntaan liittyvää kohtaan. Tarkoitan, että kokonaisuuden on tarkoituskin kaatua päälle. to löytyi hylätystä maanalaisesta väestönsuojasta taiteellis-maantieteellisellä tutkimusretkellä Itä-Virossa keväällä 2008. Teoksen perustana on Jussi Kiven pitkäaikaisen harrastuksen myötä syntynyt kokoelma palokunta-aiheista aineistoa. Hullun keräilijän yksityinen amatöörimuseo, jossa kaikki on pitänyt saada esiin, joka tyrmää ja hukuttaa katsojan informaatiolla. Näyttelyn lapsivieraat ovat olleet pienoismalleista erityisen innostuneita. Ydintuhon uhrin kädet
Uhkien torjumiseksi tarvitaan kaikkien tiivistä yhteistyötä. Paitsi säästöä, hankintojen keskittämisellä parannetaan kaluston yhteensopivuutta ja vältetään päällekkäisyyksiä. Tätä korostettiin myös johtamiskoulutuksessa. Se on haaste logistiikalle ja öljyisen jätteen loppusijoitukselle. Tavoite on saada nopeasti ja riittävästi öljyntorjuntaan varustettuja, koulutettuja ja harjoitettuja joukkoja mihin hyvänsä SaiNeljän pelastuslaitoksen yhteistyö tiivistyy Saimaalle öljyvahinkojen torjuntakomppania Saimaan alueen pelastuslaitoksen päällystölle järjestettyyn johtamiskoulutukseen osallistui väkeä Eteläja Pohjois-Savon sekä Eteläja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksilta. Mutta silti. Riskiä ei sovi vähätellä. Pelastusviranomaiset kaipaavatkin Saimaalle luotettavia menetelmiä, joilla öljyn leviämistä onnettomuustilanteissa voitaisiin edes kohtuullisen luotettavasti mallintaa. Raskaan polttoöljyn kuljetukset lopetettiin jo 1980-luvulla. Ongelmia on myös eri pelastuslaitosten kaluston yhteensopivuudessa. Veden virtaukset, syvyyserot ja tuulet ovat Saimaalla arvaamattomia riskejä öljyvahingon sattuessa. Öljyntorjuntakalusto Saimaalla on vähintäänkin kohtuullinen. Jo 5000 litraa kevyttä polttoöljyä veteen Saimaan vuolaissa kapeikoissa on torjuntajoukoille vähintäänkin haasteellinen tehtävä. Kalusto riskipaikoille Saimaan vesistöalueella on 26 vaaranpaikkaa, jotka on merkitty alueen öljyntorjunnan operatiiviseen karttaan. Ajatus komppanian perustamisesta syntyi Saimaan alueen pelastuslaitosten henkilöstölle järjestetyn johtamiskoulutuksen yhteydessä. Apua myös merialueelle Öljyvahinkojen torjuntakomppanialla haetaan lisätehoa Saimaan öljyntorjuntaan. Vuoden mittaisen koulutuksen loppuseminaari järjestettiin tammikuun lopulla Savonlinnassa. Siihen osallistui päällystöä Eteläja Pohjois-Savon sekä Eteläja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksilta. Burtsoffin mukaan kaluston siirtoa vähemmän tärkeistä paikoista kriittisiin paikkoihin vaikeuttaa jonkin verran vielä asenteet. Alueelle ollaankin perustamassa hankintarengasta, jolle pelastuslaitosten kalustohankinnat keskitetään. Vakavilta vahingoilta vältytty Saimaalla liikkuville syväväyläaluksille sattuu vuosittain puolenkymmentä pohjakosketusta. Tähän mennessä pahimmalta on vältytty. N eljän maakunnan pelastuslaitosten yhteistyönä Saimaan alueelle kootaan parhaillaan öljyvahinkojen torjuntakomppaniaa. Kun öljy ajautuu rantaan, sen saastuttamia maita joudutaan korjaamaan talteen 18-, jopa 20-kertainen määrä. Ja kun oikein huono tuuri käy, pilaantuneiden maiden puhdistus saattaa kestää vuosia, pahimmassa tapauksessa vuosikymmeniä. – Meidän vene on ollut tällä paikalla jo 15 vuotta. Mahdollinen öljyvahinko Saimaalla koskettaa siis myös mitä suurimmassa määrin ympäristöviranomaisia ja kuntien teknistä toimea. Tankkereita Saimaalla ei enää kulje. 30 2/2010 Saimaan alueen öljyntorjunnassa on julistettu liikekannallepano. Kalusto on vielä paljolti kunta-aikaisissa sijoituskohteissa, eikä niissä ole huomioitu koko alueen riskikartoitusta. Sitä ei saa siirtää mihinkään, Burtsoff kuvaili asenteita. Etelä-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikön Ahti Burtsoffin mielestä riskipaikoille olisi saatava kiinteät puomiankkurit, sillä öljyvahingon sattuessa aikaa ei ole hukattavaksi. Suuressa rahtialuksessa on polttoainetta jopa 30000 litraa. Toivomisen varaa sitä vastoin on sen sopivuudessa ja sijoituksessa. Iskuvalmiudessa erikoisjoukot ovat viimeistään syyskesällä Taipalsaarella järjestettävän suurharjoituksen jälkeen. – On niin paljon muuttuvia tekijöitä, että vasta paikan päällä nähdään, mihin öljy leviää, palomestari Ilpo Hartikainen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta kuvaili. EnSaCo-Saimaa koulutushankkeesta vastasivat Maailman Luonnonsäätiö WWF Suomi ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Maailmalla sattuneiden suurkatastrofien kaltaisten onnettomuuksien riski Saimaalla on pieni. Teksti ja kuvat: Launo Päivätie
Öljyvahinkojen torjuntakomppania muodostetaan niin, että jokainen pelastuslaitos kokoaa ja varustaa alueensa palokunnista yhden joukkueen. Kunkin joukkueen vahvuus on 1+3+15. Liisa Rohweder WWF: Edistysaskel Saimaan suojelulle panian vahvuudeksi tulee näin noin 60 erikoismiestä. Komppanian ensimmäinen yhteistoimintaharjoitus on määrä järjestää Taipalsaaren Kyläniemessä loppukesästä. Suurharjoitus loppukesästä Öljyvahinkojen torjuntakomppanian taistelukuntoa vaalitaan säännöllisillä harjoituksilla, mikäli niihin riittää rahaa. Sitä toteutetaan yhdessä Suomen, Ruotsin, Viron ja Venäjän viranomaisten kanssa. Projektipäällikkö Kenneth Kumeniuksen mukaan Itämeri-hankkeessa hyödynnetään aikaisempien EnSaCo-koulutusten kokemuksia. Pohjois-Karjalassa pisimmällä Joukkue valmiina lähtöön Ennen Saimaata vastaava koulutus on järjestetty ulkorannikon pelastuslaitoksille. – Harjoitusten tärkeys kyllä tunnustetaan, mutta jos vanhat merkit eivät petä, ainakin meillä on jo kesäkuussa ylityökielto, Saastamoinen ennakoi. WWF:llä on öljyntorjuntajoukoissaan Suomessa 5000 vapaaehtoista. Hän oli käynnistämässä EnSaCo-koulutusta ollessaan yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Tarvittaessa komppania on valmis antamaan apuaan myös Suomenlahdelle. – Peruskoulutus joukkueella jo on, mutta lisäkoulutustarvetta ja mahdollista kalustuksen täydentämistä tarkastellaan vielä kevään aikana, Viitaniemi sanoo. Harjoitukset joudutaan yleensäkin tekemään ylitöinä. – Onnettomuus aiheuttaisi paitsi ekologisia, myös huomattavia taloudellisia vahinkoja. Ahti Burtsoff ja Liisa Rohweder olivat EnSaCo Saimaa johtajakoulutuksen ”sieluja”. Joukot varustetaan ja koulutetaan niin, että komppania voi toimia myös pienemmissä kokoonpanoissa, vahingon laadusta ja laajuudesta riippuen. Päiväharjoituksen kustannukset ovat noin 10000 euroa/pelastuslaitos. Haaga-Helialla on käynnissä EnSaCohanke myös Itämeren alueella. Joukkue on valmiuspäällikkö Markus Viitaniemen mukaan paitsi paperilla, myös lähtövalmiina hälytyksen sattuessa. Hänen mielestään komppania on tervetullut apu paljon miehistöä vaativiin tehtäviin, paitsi öljyvahinkojen torjuntaan, myös esimerkiksi metsäpalojen sammutukseen. Suurin osa heistä on rannikkoalueella, Saimaalle heitä aiotaan hankkia lisää. Sen avun turvin pelastuslaitokset pystyvät suuronnettomuuden sattuessa huolehtimaan alueensa muista tehtävistä, Viitaniemi sanoo. Joukkueet koostuvat johtajasta ja kolmesta öljyvahinkojen torjuntayksiköstä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Erkki Asikaisen mukaan merialueella on kiinnostusta yhteistyöhön Saimaan joukkojen kanssa. Saimaa 2010 -harjoitus on Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon pelastuslaitosten rajat ylittävä harjoitus. – Kaikki pitää olla valmiiksi mietittyä ja etukäteen harjoiteltua. – Komppaniasta on iso apu tilanteissa, joissa tarvitaan paljon miehistöä. – Koemme yhteistyövalmiuksien kehittämisen öljyntorjuntatyössä hyvin tärkeäksi. Niitä on suunniteltu käytettäväksi myös esimerkiksi metsäpalojen sammutuksessa. Sen kustannukset kuitenkin huolestuttavat Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palomestari Yrjö Saastamoista. Joukot pystyvät operoimaan sekä maalla että vesillä. Koko kompÖljyvahinkojen torjuntajoukkueen perustaminen otettiin Pohjois-Karjalassa työn alle viipymättä. Öljyvahinkojen torjuntakomppanian perustaminen Saimaalle on suuri edistysaskel ainutlaatuisen järvialueen suojelulle. Tätä mieltä on Maailman Luonnonsäätiön WWF:n Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Joukkue perustettiin Hammaslahden, Joensuun, Liperin, Reijolan, Viinijärven ja Ylämyllyn paloasemien henkilöstöstä ja kalustosta. Yhteistoimintaharjoituksia öljyvahinkojen torjuntakomppanialle on suunniteltu pidettäväksi kolmen vuoden välein. Sen lisäksi joukkueet osallistuvat pelastuslaitosten järjestämiin harjoituksiin vuosittain. Vähäisiä eivät myöskään olisi sen sosiaaliset vaikutukset Saimaan virkistyskäytön ja matkailun kannalta, Rohweder sanoo. Toimittaja Ahti Koskinen haastatteli aiheesta pelastuspäällikkö Erkki Asikaista Ylen Itä-Suomen alueuutisiin.. 2/2010 31 maan alueella. Rohwederin mielestä Saimaan järviluonto norppineen on niin arvokas ja ainutlaatuinen, että laaja öljyvahinko siellä olisi katastrofi. WWF on ollut mukana koulutuksessa alusta alkaen
Tietoa oli kerätty tunnollisesti mappeihin vuosikaudet, mutta käytännössä niitä ei ole koskaan testattu. Maaja metsätalousministeriössä ei taanTaantuma on vähentänyt harjoituksia Ministeriö laittoi suunnitelmat tulikokeeseen Teksti ja kuvat: Sari Järvinen Maaja metsätalousministeriössä hätäpoistumisharjoituksen suunnittelu alkoi puoli vuotta ennen tapahtumaa. – Aiemmin vakuutusyhtiöt järjestivät harjoituksia. Paloilmoitus sähköpostilla HELPE aloitti puolentoista tunnin hätäpoistumisharjoituksen valmistelut puoli vuotta ennen tapahtumaa. 32 2/2010. Maaja metsätalousministeriön kiinteistöissä Mariankatu 23:ssa ja Liisankatu 8 A:ssa työskentelevälle henkilökunnalle järjestettyä hätäpoistumiskoulutusta seurataan tarkkaavaisesti. Eräässä yrityksessä kukaan ei soittanut harjoituksissa apua, ei edes siihen koulutettu vartija. Harjoitukseenkin kannattaa suhtautua vakavasti. – Eräässä yrityksessä sanottiin, että meillä ei tarvita kuulutussysteemiä. Tarve olisi tuhat kappaletta vuodessa, toimitusjohtaja arvioi. Ajatus käytännön harjoituksesta syntyi, kun MMM:n ylitarkastaja ja suojelupäällikkö Gunnar Lundqvist peri apulaisosastopäälliköltä viisi kiloa turvallisuutta käsitteleviä papereita. Survonen ei tee mitään, sillä tulipalo tapahtuu onneksi vain videolla. – Kansliapäällikkö Jarmo Vaittisen kannustava suhtautuminen oli hyvin tärkeää. Ensin uusittiin suojeluorganisaation pelastussuunnitelma ja päivitettiin henkilölistat. Laitamme tulipalosta kaikille tiedon sähköpostilla, Kianto päivittelee. – Jotkut haluavat yllätysharjoitukset. Toisaalta kouluampumiset ovat lisänneet niiden määrä. Toimitusjohtajaa harmittaa, että taantuman myötä harjoituksia on järjestetty entistä vähemmän. Huudetaan ”tulipalo”, painetaan paloilmaisen nappia, soitetaan hätänumeroon. Järjestämme suunniteltuja ja valmisteltuja harjoituksia korkeintaan kymmenkunta vuodessa. Pian huone on niin musta, ettei edes ulko-ovi erotu. – Sain ahaa-elämyksen siitä, kuinka nopeas ti tuli leviää. Haasteeksi ovat nousseet automaattisesti sulkeutuvat ovet ja sinisilmäinen luottamus nykytekniikkaan. Ilman sitä emme olisi päässeet näin hyvään tulokseen, Lundqvist kertoo. Katonraja tummuu savusta ja sohva leimahtaa riehuvaksi paloksi. Koulutus lisäsi motivaatiota, sillä ennen paloturvallisuus on ollut kuin välttämätön paha, Survonen sanoo. Eikä nytkään rynnätty suinpäin harjoituksiin. Kiannon mielestä henkilökunta kannattaa kouluttaa ennen testiä. Helsingin Pelastusliitto HELPEn toimitusjohtaja Ilkka Kianto ohjeistaa perusasiat. Kaikki ajattelivat, että joku muu soittaa. Perusteellinen pohjatyö paljasti kehittämiskohteita ja motivoi henkilökuntaa ajattelemaan turvallisuutta. Yli sadan hengen poistuminen ministeriöstä sujui rauhallisesti ohjeiden mukaan. 32 2/2010 Y litarkastaja Mika Survonen tuijottaa vaiti kytevää sohvaa
– Tiedustelin ensin, mitä on tapahtunut. — Huomasin, kuinka tärkeää tiedonkulku hätätilanteessa on. Ihmismassa soljuu pihalle juoksematta, ja se hermostuttaa yhtä työntekijää. Kokoonnuimme kaikki oven suulle. Sammutusyritys jää yritykseksi. • Saapuvalle pelastusyksikölle annetaan pohjapiirros sokkeloisista rakennuksista sekä yleisavain. Hälytyksestä oli myös tehty ilmoitus valtioneuvoston valvomoon. HELPE:n koulutuspäällikkö Viljami Vuorela istuu savukoneen vieressä kuudennessa kerroksessa ja ilmoittaa harjoituksesta hätäkeskukseen. Nyt ymmärrän, kuinka haastavaa palomiehen työ oikein on, eräs oranssiliivinen virkamies kertoo harjoituksen jälkeisessä palautetilaisuudessa. Hänen huonetoverinsa maatalousekonomisti Pekka Pihamaa tarttuu palosammuttimeen ja astuu parinsa kanssa syvemmälle savuun. Henkilökunnan kokoontumispaikka sovittiin Liisanpuistoon. Se oli tärkeä tieto, päällikkö Toni Korhonen sanoo. Kello on 13.34. Poistuminen oli jo hoidettu eikä henkilöitä ollut rakennuksessa. – Varmistan, että sekä valtio ja kunta ovat molemmat tilanteen tasalla, Vuorela sanoo ja painaa savukoneen nappia. HELPEn toimitusjohtaja Ilkka Kiantoa harmittaa, että taantuma on karsinut harjoituksia. • Kuudennen kerroksen hätäpoistumistienä ovat hankalakulkuiset kierreportaat. Nämä huomattiin: • Liisankadun ja Mariankadun yhteinen sisäpiha on ahdas, varsinkin kun pelastusyksikkö tarvitsee tilaa. Vanhojen rakennusten paloturvallisuudesta saatiin yllättäen uutta tietoa jo marraskuussa Hallituskadulla pidettyjen harjoitusten kautta. Pukinmäen VPK:lla on tilanne hallussa. Toimintamallien pitää olla selkäytimessä. VPK etulinjassa Pukinmäen VPK kaartaa Liisankadun kapeista porteista sisään savusukelluskykyisenä vahvuudella 1+4. Vaikka se on oikeaa tulipalon katkua läpinäkyvämpää, miehet eivät pääse pitkälle. Kuin oppikirjassa Liisankatu 8 A:ssa harjoitus sujuu lopulta kuin oppikirjassa. – Eikös meidän pitäisi poistua nopeammin! – Ei, ei saanut panikoida eikä rynnätä, vieressä kulkeva rouva rauhoittelee. – Kun savua tuli näkyviin lähdin parin kanssa huoneesta. Siniliiviset tarkkailijat seuraavat, kuinka portaikko täyttyy ihmisistä. Valvojilta oli kerätty ilmoitukset kunkin rakennuksen ja kerroksen tilanteesta yhteen muutamassa minuutissa. Hengenvaarallisiin urheilusuorituksiin ei tarvitse ryhtyä. Osa kiinteistön paloilmaisimista sijaitsi naapurirakennuksessa. Kianto antaa kuitenkin pisteitä reippaasta toiminnasta. – Jos Hallituskadulla olisi syttynyt tulipalo, yläkerroksissa olisi jatkettu työskentelyä normaalisti. Kukaan ei yritäkään ulos hissillä. Harjoitus on heille tervetullut, sillä VPK pääsee harvoin etulinjaan Helsingissä. • Alakerran kapeat käytävät olivat paikoittain täynnä pahvilaatikoita. Kukaan ei tiennyt, että rakennuksessa oli ylimääräinen kytkentä. • Väärin kytketty paloilmoitin päätettiin korjata. – Tilanteessa huomasi, kuinka äkkiä kaikki tapahtuu. Jotta niille pääsee, olisi kuljettava jonkin matkaa katolla. Ei saa jäädä miettimään, vaan on toimittava, Survonen sanoo. Ne sovittiin siirrettäväksi pois kulkureitiltä. Suojelupäällikkö Marjatta Koskinen tarkistaa, että kerros on tyhjentynyt ihmisistä.. Automatiikka olisi hälyttänyt naapurikiinteistöstä, jolloin se olisi tyhjennetty, vaikka naapurissa palaa, Kianto kertoo. Käytävät tulivat savun myötä sotkuisiksi ja niissä meinasi eksyä. Samansisältöinen puhelu lähtee päivystävälle palomestarille. Viljami Vuorela soittaa päivystävälle palomestarille pian alkavasta poistumisharjoituksesta. Teatterisavu suhahtaa käytävään. Ilmoituksen teko oli mielessä ja yksi työkavereistani soitti hätänumeroon. Mika Survonen kiinnostui turvallisuusasioista poistumisharjoituksen myötä. Tarkistimme, että kaikista huoneista tulivat ihmiset ulos, keltaisen liivin päälleen pukenut suojeluvalvoja Mika Survonen kertoo. • Paloilmoittimen hoitajat saivat arvokasta käytännön oppia harjoituksen myötä. 2/2010 33 tuman kuitenkaan annettu haitata. Epätietoisuus valtaa ihmiset nopeasti. Kianto kiittää MMM:n suojelujohtoa oma-aloitteisesta toiminnasta
– Alkuun haluan korjata, ettei tilanne ole missään nimessä se, että olisimme vaatimassa toisille korvausten pienentämistä, Kumpula painottaa. Nyt irtisanoutuneet VPK:t toimivat määräajan umpeuduttua aikaisemmin sovitun linjan mukaisesti, Kumpula perustelee sopimusten irtisanomista. Pöydällä on kopioita lehtijutuista ja Lapin pelastuslaitoksen selvitys tilanteesta. Näissä seitsemässä VPK:ssa toimii noin 150 vapaapalokuntalaista. Pian kävi ilmi, että näin ei kuitenkaan ollut. – Tuntuu kohtuuttomalta, että tässä tilanteessa meitä on nimitetty radikaaliliikkeeksi, Kumpula ihmettelee. – Sillä rahalla saisi tuskin puolikkaan vakituisen palomiehistön yhteen kuntaan, neljä miestä vuodeksi. Joulukuussa 2005, juuri ennen sopimusten allekirjoittamista meille luvattiin, että korvaukset ovat kaikille samat. Asiasta päätettiin helmikuun alussa Äkäslompolossa pidetyssä TunturiLapin VPK:iden yhteiskokouksessa. – Eikä kyse ole rahasta, vaan tasapuolisuuden periaatteesta, Äkäslompolo jatkaa. Ilmeet ovat vakavat, ja niin on asiakin. Kallis ratkaisu Kumpulan ja Äkäslompolon mukaan ideaaliratkaisu, ja oikeastaan ainoa ratkaisu olisi, että päivystyskorvaukset nostetaan kaikille samalle tasolle. Korvauksista kiista – sammutussopimukset irtisanottu Teksti: Nina Willman Kuvat: AV-Lappi/Timo Veijalainen Moottorikelkka on paras tapa saavuttaa latuonnettomuuspaikka nopeasti.. Viimeisin määräaika korvausten yhdenmukaistamiseksi oli annettu tammikuun loppuun. 34 2/2010 K olarin VPK:n puheenjohtaja Keijo Kumpula ja Äkäslompolon VPK:n päällikkö Hannu Äkäslompolo istuvat Kolarin paloaseman kahvihuoneessa. Asiaa on pyritty korjaamaan nyt viisi vuotta. Parin viimeisen viikon ajan Kumpula on saanut kommentoida useankin lehden toimittajalle tilannetta. Päivystyskorvauskiistan vuoksi seitsemän Tunturi-Lapin vapaapalokuntaa sanoi sammutussopimuksen irti Lapin pelastuslaitoksen kanssa. Tämän on arvioitu tarkoittavan Lapin pelastuslaitokselle noin 200000 euron vuosittaista lisämenoa. – Kyllä mielipide on ollut samanlainen muuallakin Lapissa, että korvaukset pitäisi yhdenmukaistaa. Kumpula ja Äkäslompolo näkevät korvausten nostamisen samalle taTunturi-Lapin VPK:t pelastavat kuntalaiset ja matkailijat – vielä jatkossakin
> Tunturi-Lapin vpk:t esittävät kaikkien Lapin VPK:den varallaolokorvausten nostamista samalle tasolle. Hiihtokelien aikaan Ylläkselle saattaa tulla lomaa viettämään henkilöstöä muista vapaapalokunnista. – Kolarissa on 3860 asukasta. – Ei tätä hommaa tehdä rahan takia, Äkäslompolo sanoo. – Vuoden 2011 helmikuun toisen viikon jälkeen auttajia ei tule, Kumpula sanoo totisena. Vapaapalokuntien ja kuntien väliset sopimukset siirtyivät sellaisenaan Lapin liitolle, aluepelastuslaitokselle. Saunailtojakin pidetään. > Sopimuksen irtisanoneiden VPK:den mukaan kyse on yhdenvertaisuudesta ja siitä, että luvatut samansuuruiset korvaukset eivät ole toteutuneet neuvotteluista huolimatta. > Sopimuksia päivitettiin ja uudet sopimukset allekirjoitettiin vuoden 2005 lopussa. Kolarin paloasemalle kokoontuu keskiviikkoisin koulutettavia parinkymmenen aktiivijäsenen keskuudesta.. Mistä on kysymys. Lapin erityispiirteet Usealla alueella Lapissa vapaapalokunta on alueen ainoa palokunta. > Lapin pelastuslaitoksen selvityksen mukaan kiista on syntynyt uusien sopimusten tulkinnasta. Pelastustehtäviä oli viime vuonna Kolarin kunnan alueella 207, joista Äkäslompolossa 157. Kolarissa vakituiseen palohenkilöstöön kuuluvat palopäällikkö ja palotarkastaja, eikä kaksi miestä ehtisi tehdä kaikkea. lukunnissa tilanne on nurinkurinen – miehistöä on niukalti jo vakituiseen asukasmääräänkin suhteutettuna, ja matkailun piikkikausina kunnan väkiluku moninkertaistuu. > Lapin pelastuslaitoksen selvityksen mukaan vapaapalokunnat haluavat itse määritellä varallaolon tarpeen, mikä on ristiriidassa näiden palveluntarjoaja-aseman kanssa. Kumpula näkee, että neuvotteluissa on koetettu tulla vastaan. > Lapin pelastuslautakunta on esittänyt, että valtio voisi varata rahaa kunnille niin, että niillä olisi mahdollisuus ylläpitää pientä vakinaista pelastuslaitosta. 2/2010 35 solle koko Lapin alueen kattavana ratkaisuna ja huomattavasti edullisempana verrattuna siihen, mitä koko palokuntatoiminnan uudelleenjärjestäminen vaatisi. Tekemisen motivaatiota on osoitettu oma-aloitteisella ensivastesopimuksella. Moottorikelkka-, latuja rinneonnettomuudet ja maastoon kadonneiden retkeilijöiden etsinnät työllistävät talvisin. Ei rahan takia, vaan velvollisuudentunnosta Kolarin VPK:n toimintaan kuuluu oman porukan koulutus joka keskiviikko. – Onhan meillä yksi nainen, Äkäslompolo huomauttaa. > Varallaolokäytäntöä ei ole noin puolella Lapin vapaapalokunnista. Eikä sitä erotusta ole koskaan karhuttu pelastuslaitokselta. Kiistaa ovat aiheuttaneet myöhemmin ilmenneet eroavaisuudet korvausten määrissä. Useimmiten hälytyksen aiheuttaa tulipalo tai liikenneonnettomuus. Äkäslompolon mukaan nyt pitäisi katsoa tulevaisuuteen sopimuksissa – yhdenmukaistaminen ja kaikkia pitkälle tyydyttävä ratkaisu olisi tarpeen, sillä muutosprosessit sopimuksiin ovat hitaita. – Eivät korvaukset kata ansionmenetystä työpäivältä. Pelastustehtävien lisäksi palokunnalle kuuluu myös liikenteenohjausta ja lumien pudottelua katolta. – Tosin aivan liian harvoin, Äkäslompolo toteaa. > Varallaolosta maksetaan useimmille VPK:ille 30% koulutuksen mukaisesta tuntipalkasta, mutta Ivalossa ja Sodankylässä 50 %. > Neuvottelut jatkuvat maaliskuussa. He saavat asua palokunnan tiloissa päivystystä vastaan ja ovat apuna hälytystehtävissä. Kolarissa vapaapalokunta on päässyt viimeaikoina vähän erikoisempiin tehtäviin – mukaan Dome Karukosken Napapiirin sankarit -elokuvan tekoon ja järkeä uhmaavien Extreme Duudsonien temppuilujen turvaksi Ylläkselle. Irtisanomisaika on vuosi ja 7 päivää. > Lapin pelastuslaitoksen mukaan kyseistä menoa ei ole varattu tämän vuoden budjettiin. Vapaapalokuntaharrastus vaatii ymmärHannu Äkäslompolo ja Keijo Kumpula ovat osa sitä Kolarin joukkoa, jotka hälytyksen sattuessa lähtevät sammuttamaan, pelastamaan tai etsimään. > Lapin pelastuslaitoksen mukaan yhdenkään VPK:n sopimus ei ole huonontunut kunta-aikaisista sopimuksista, eikä sopimukset ole huonompia muihin Suomen vapaapalokuntien sopimuksiin verrattuna. Kumpula ihmettelee asennetta, että tasapuolisuutta ei saisi vaatia. Kiista varallaolokorvauksista: > Neuvotteluja on käyty vapaapalokuntien varallaolon ajasta ja peruskurssien aikaisista koulutuspalkkioista, mutta suurin kiistakapula on ollut varallaoloajan korvaukset. – Mutta hän kuuluukin miehistöön, Kumpula täsmentää. Äkäslompolossa lähellä Ylläksen hiihtokeskusta on paljon ensivastetehtäviä. Naisosastoa Kolarissa ei ole. Nuoriso-osasto kokoontuu harjoittelemaan torstaisin. Sopimuksen halutaan päästävän, mutta mitä sitten jollei sopimusta tule. Mikä ratkaisuksi. > Kolarin, Äkäslompolon, Kittilän, Muonion ja Enontekiön 7 VPK:ta irtisanoi sopimuksen 1.2.2010 Äkäslompolossa pidetyssä yhteiskokouksessa. > Tällöin Tunturi-Lapin vpk:iden mukaan kaikille oli luvattu samansuuruiset korvaukset. Sesonkiaikana täällä on kerralla parhaimmillaan 25000 henkilöä, miehet laskeskelevat. Ne tulivat voimaan vuoden 2006 alusta. Kuitenkin yleisesti matkaiTaustalla: > Lapin alueella on reilut 30 vapaapalokuntaa, joissa toimii yhteensä 500 vapaapalokuntalaista. > Käytännössä irtisanominen tarkoittaa, että jollei sopua löydy ja sopimuksia uusita helmikuuhun 2011 mennessä, apua palokunnan töihin vapaapalokunnilta ei enää tule. Kolarin noin kahdellekymmenelle ja Äkäslompolon kahdeksalle aktiivijäsenelle kuuluu kaikki palokunnan normaalit työt. > Vuoden 2004 alussa pelastustoimi alueellistettiin
Siihen on jäänyt koukkuun eikä ilmankaan osaa olla. – Lääninhallituksesta painostettiin että Äkäslompoloon on perustettava oma osasto vuonna 1993, ja siinä jouduin mukaan melkein tahtomattani, Äkäslompolo muistelee. Velvollisuudentunto pitää mukana, ja kun on pieni ja tiivis porukka, niin parhaansa haluaa tehdä. Tai sitä, mikä vapaapalokunnan rooli on täällä, Kumpula pohtii. Siellä houkuteltiin mukaan. – Tänään otetaan kelkkaharjoitus, lähdetään ihan alkeista etenemään, Kumpula kuuluttaa. (017) 368 4000 Fax (017) 368 4020 /asiakaspalvelu@peltaco.com www.peltaco.com VÄLIASUN PUSERO / 3041 • vahvikkeet olkapäissä • peukalolenkit ja pitkät resorit • rintatasku vetoketjulla ja tarralla • tarrapohja nimikyltille • ripustuslenkki niskassa VÄLIASUN HOUSU / 3040 • vetoketjulliset sivutaskut • vahvikkeet polvissa • joustava vyötärö ja kiristysnauhat • lahkeen suussa kuminauhalenkit • ripustuslenkit Meiltä tuotteisiin myös tyylikkäät brodeeraukset! VÄLIASU Suojaa ja mukavuutta, joka kestää! VÄLIASU Suojaa ja mukavuutta, joka kestää!. Kumpula kuitenkin kritisoi ehdotusta: poliisit ovat yhtälailla harvalukuisia ja täysin työllistettyjä, eikä tilannetta auta, jos poliisin paikalle saapuminen voi viedä parikin tuntia. Kumpula ja Äkäslompolo muistelevat Kittilän lentokentän paloa, jossa meni vuorokausi, ellei toistakin. – Jospa aloitettaisi tämän porukan kanssa ihan potkukelkasta, joukosta huudellaan. Aluksi se oli ihan harrastusta, ja nyt tietenkin pientä tienestiä saa tästä lisäksi, Mika Laakso kertoo. Työkseen kelkkaa käyttävä Äkäslompolo on lupautunut kouluttamaan. 36 2/2010 rystä siviilityönantajalta. Monet miehistä ovat tulleet vuosia, jopa vuosikymmeniä sitten mukaan vpk-toimintaan ja pysyneet aktiivisesti mukana. Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio / Puh. Kyllä ratkaisu varmasti löytyy, nuori mies toteaa, ja keskittyy seuraamaan kelkkaopetusta kiristyvässä pakkasessa Kolarin palolaitoksen pihalla. Laaksoilla harrastus on siirtynyt sukupolvelta toiselle, Reijon poika Mika liittyi nuoriso-osasKolarin vapaapalokuntalaiset testasivat moottorikelkan jarrutusmatkoja eri nopeuksissa. On ehdotettu, että harvaan asutuilla seuduilla poliiseja varustettaisi ja koulutettaisi paremmin ensiaputehtäviin. – Porukan matkassa on hyvä olla, yhdessä on hankittu halli ja kalustoa Äkäslompoloon. – Satuin menemään 1990-luvun alussa seuraamaan metsäpaloa. – Siitä asti olen ollut aktiivisesti mukana, kun kaverit ja isä kulki täällä myös. – Sitä on tottunut näihin keskiviikkoharjoituksiin niin, että ei sellaista kotihommaa ole, jonka takia ne väliin jättäisi. Jokin harrastuksessa pitää otteessaan. Usealla alueella Lapissa vapaapalokunta on alueen ainoa palokunta. – Aika kaukaiselta kuitenkin tuntuisi, että koko homma olisi kerrasta poikki ja hyvä harrastus tyssäisi siihen. Sopimuskiistatilannetta hän pohtii vakavana. – En tiedä, ymmärretäänkö etelässä ja kaupungeissa näitä välimatkoja, mitä meillä laajoissa, harvaanasutuissa kunnissa on. Ja kun täytin 16 vuotta, oli luonnollista siirtyä nuoriso-osastosta varsinaiseen toimintaan. Yllättävän pitkiä liukumisia nähtiin. Kolarin vapaapalokunnan päällikkö Reijo Laakso kertoo, että tuli tänne ensimmäisiin tai toisiin harjoituksiin, eikä ole sen jälkeen irti päässyt. toon vuonna 1999. – Monesti ollaan yö pelastustehtävissä, käydään kotona vaihtamassa pikaisesti vaatteet ja mennään päivätöihin. Arvokas ja motivoiva harrastus Kolarin paloasemalla on keskiviikkoharjoitukset alkamassa. Sopimuskiista-asiasta huolimatta tilan täyttää pikku hiljaa koveneva miehekäs puheensorina, ja ystävälliset heitot lentelevät pöydän ympärillä vapaapalokuntalaisten kootessa rivejään. Kaveriporukka motivoi pysymään mukana, Kumpula kuvailee
Meillä Etelä-Savossa yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on toiminut erinomaisesti alusta alkaen, tehtyjen soNäin kysyimme Ovatko alueellanne palokuntasopimusneuvottelut ajankohtaiset ja jos ovat, miten ne ovat mielestänne sujuneet. teet, toimitilat, kalustoja varusteasiat sekä koulutus. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari: ”Ilman VPK:ta emme pärjää” Teksti: Esa Aalto 2/2010 37. 2/2010 37 Sopimustilanne eri puolilla maata Sopimuspalokuntien sopimustilanne on hyvin erilainen eri puolilla maata. Voisiko mielestänne tehdä valtakunnallisesti yhdenmukaiset sopimukset jokaiselle alueelle. Hänen mielestä sopimuksia ei voi tehdä valtakunnallisesti yhdenmukaisiksi, koska eri puolilla maata toimivilla VPK:oilla on erilaiset historialliset taustat niin toiminnan kuin omaisuuden ja myös muiden seikkojen vuoksi. Palokuntasopimukset ovat hänen mukaansa näillä näkymin kunnossa, eikä muutoksiin ole paineita. Esitimme sopimustilanteen selvittämiseksi kysymyksiä niin aluelaitosten kuin alueellisten vapaaehtoistoimijoiden edustajille. Palokuntanaisten sopimusta on uusittu vastikään ajanmukaisemmaksi, eli sopimukset ovat tyydyttävällä tasolla. saavutettu etu, josta he pitävät kiinni. Neuvotteluaikaa meillä on, sillä irtisanottujen sopimusten voimassaolo päättyy Pelkosenniemeä lukuun ottamatta ensi vuoden helmikuussa. A luelaitosjärjestelmä on nyt ollut toiminnassa kuusi vuotta ja vieläkin entiset kuntakohtaiset VPK-sopimukset hankaloittavat neuvotteluja joillakin alueilla. Meillä on 31 VPK:sta 18 kunnassa ensilähdön palokunta eikä ilman heitä pelastustointa voida hoitaa. Jos kiista ratkaistaan VPK:den haluamalla tavalla, siihen tarvitaan Soudunsaaren mukaan lisää rahaa 200000 euroa vuodessa. Martti Soudunsaari pitää tilannetta juuri nyt erittäin vaikeana, mutta pitää välttämättömänä, että ratkaisu syntyy. Lapin 31 vapaapalokunnasta lähes puolella ei ole ollenkaan varallaoloa. Osalla vapaapalokuntia ei ole ollenkaan varallaoloa, osalle korvaus on ollut 30 prosenttia perustuntipalkkiosta ja kahdelle vapaapalokunnalle 50 prosenttia tuntipalkkiosta. Teksti: Esa Aalto – Sopimukset toimivat mielestäni tällä hetkellä vähintäänkin kohtuullisesti eikä ole tarvetta muuttaa sopimusta. Vapaapalokuntien vaatimus on ollut, että varallaolokorvauksen tulee kaikilla olla samansuuruinen. Näin siitä syystä, koska eri yhdistyksillä on ollut omien kuntiensa kanssa vanhoissa sopimuksissa joitakin erityispykäliä, jotka on otettu uuteen palokuntasopimukseen, SSPL:n alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Esko Hurri kertoo. – Kukin sopimuspalokunta, VPK, palomiesyhdistys ja palokuntanaisyhdistys on uusinut vanhat sopimukset siten, että uusissa sopimuksissa on sovitettu yhteen vanhojen sopimusten joitakin osia. Kiistanalaisin asia Lapissa on vapaapalokuntien varallaolon aika ja korvaukset. Siksi sitä vaihtoehtoa ei ole olemassa, että palokuntalaiset löisivät rukkaset naulaan, Soudunsaari sanoo. Yhtenäiset sopimukset tehtiin vuonna 2007. Tietysti voisihan se lisätä vertailtavuutta, jos valtakunnassa olisi samalle pohjalle tehdyt sopimukset. Tämä vapaapalokuntien varallaolo perustuu menneisyyden käytäntöön ja tarpeisiin 1960ja 1970-luvuilta, jolloin palokuntien hälyttäminen perustui kiinteisiin lankaliittymiin eli aikaan, jolloin ei ollut käytössä henkilöhakulaitteita saati nykyisiä mobiiliyhteyksiä. Ovatko sopimukset kannaltanne tyydyttävät vai onko niissä jotakin toivomisen varaa. Poliittisten päättäjien eli maakuntahallituksen täytyy ottaa kantaa asiaan. – Jos raha annetaan, se on pois muusta eli toiminnallisista tarpeista, kuten kalustosta ja varusteista. – Lukkiutuneelta tilanne nyt vaikuttaa, mutta täytyy uskoa, että tilanne saadaan kuntoon. Seuraavassa vastaukset alueittain, ensin ne alueet, joista saimme vastaukset sekä laitosten että vapaaehtoisten edustajilta. Varallaolon tuntikorvauksessa on ero palokuntien välillä ollut kaksi euroa tunnilta. Lapin kaltaista ongelmaa ei muualla ole, mutta paikoitellen sopimustilanne on varsin takkuinen. Pääasiassa sopimuksia saadaan syntymään hyvässä yhteistyössä. Sopimustilanteeseen ratkaisuksi ei nähdä kovinkaan yleisesti valtakunnallisesti yhdenmukaisten sopimusten tekemistä. Pelastuslaitos lähtee pelastusjohtajan mukaan siitä, että vapaapalokuntien varallaolon tulee perustua todelliseen tarpeeseen, jonka pelastusviranomainen eli työnantaja ja maksaja määrittää eikä palvelun tuottaja siis vapaapalokunta. Etelä-Savossa on voimassa aluesopimus vuodelta 2004, jossa on sovittu muun muassa toiminnan perusteet, korvausperiaatL apin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Martti Soudunsaari on käynyt tiiviisti neuvotteluja Tunturi-Lapin sopimuspalokuntien kanssa, jotta kiista varallaolokorvauksen suuruudesta saataisiin sovittua. Jos tarkoitetaan sisällön yhdenmukaistamista, niin en usko, että se on edes mahdollista, Seppo Lokka sanoo. Vapaapalokunnat haluavat siis itse määritellä varallaolon tarpeen ja määrätä korvauksista. – Mielestäni yhdenmukaisten sopimusten tekeminen ei ole välttämätöntä. Etelä-Savossa ei pelastusjohtaja Seppo Lokan mukaan ole menossa sopimusneuvotteluja. Ne palokunnat, joilla varallaolo on, katsovat varallaolon olevan ns. alueen riskeihin ja matkailun kausivaihteluihin ja todellisiin tilanteisiin. – Lisäksi on olemassa paikkakuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Kahdeksan sopimuspalokunta on irtisanonut sopimuksen. Pelastuslaitoksen varallaolon tarpeen määrittely perustuu mm
– Olemme pyytäneet ja esittäneet laitokselle ensivastesopimuksen tekemistä, mutta vasta marraskuussa 2009 pelastuslaitos otti asian ”kiireellisenä” esille, koska viime syksynä pelastuslaitos teki uudet sopimukset terveydenhoitoviranomaisten kanssa ensihoitopalveluista ja siihen liittyen piti saada sopimukset myös ensivastetoimintaa tekeville sopimuspalokunnille. Ei siitä toki haittakaan olisi, Anssi Parviainen sanoo. Valmius-, täydennys-, tukija reservipalokuntiin jakoa voisimme tarkistaa ja käydä keskustelut ilman sopimusten irtisanomismenettelyä, mikä tarkoittaa, että nykyisten sopimusten sisältöä ja tai käytäntöä voitaisiin muuttaa ilman ”vastakkainasettelua”, Kaistinen tähdentää. – Koulutuksessa on ollut vakavia puutteita jo useamman vuoden ajan, kurssitusvaje on hälyttävä monessa palokunnassa. 38 2/2010 kyseeseen, Risto Salo sanoo. Kanta-Hämeessä ei alueosaston puheenjohtajan Juha Tuomiston mukaan ole neuvotteluja käynnissä, mutta ensivastesopimuksista on vuodenvaihteen tienoilla neuvoteltu. Nykyinen SSPL:n ja Kuntaliiton sopimusmallipohja ei ole ajan tasalla. Myös pelastuslaitoksen hankkima viestintävälinekalusto on huippuluokkaa, Salo kiittelee. Kursseja pitää saada lisää, muuten ajaudutaan nopeasti siihen tilanteeseen, ettei sopimuspalokunnilla ole edellytyksiä pitää sopimuksistaan kiinni kun väkeä ei riitä. – Alueen sopimuspalokunnista lähinnä valmiuspalokunnilla on ensivastetoimintaa ja tietääkseni suurin osa näistä on jo allekirjoittanut ensivastesopimuksen, mutta kaikilla sitä ei vielä ole. Myöskään hälytysajossa kuluvaa polttoainetta ei pelastuslaitos korvaa, Salo kertoo. SSPL-Kainuun puheenjohtaja Hannu Karjalainen kertoo, että alueella sopimus on voimassa eikä ole tarvetta uusille neuvotteluille. Parviaisen mielestä toivomisen varaa sopimuksissa aina toki on esimerkiksi sopimusteksteissä, mutta asiat on sovittu voimassa olevissa virkaehtosopimuksissa. – Tällä tarkoitan koulutusja suojavarustevelvoitteita ja -hankintoja. Lukuisista yhteydenotoista huolimatta asioita ei saatu kuntoon ja sopimuksen irtisanominen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi saada asioita eteenpäin, ehkäpä tämä kuvaa neuvottelujen sujumista. Pelastuslaitos arvioi tilannetta vuosittain ja tarkastaa täyttävätkö VPK:t annetut kriteerit. Tällä hetkellä Kanta-Hämeessä sopimusneuvottelut eivät ole ajankohtaiset. On muistettava, että myös sopimuspalokuntien resurssien käyttö yli pelastustoimen aluerajan on tarkoituksenmukaista ja vaikkakin ne on jo huomioitu vaste-ehdotuksissa, niin muutkin käytännöt olisi hyvä olla yhtenevät, Timo Kaistinen huomauttaa. Onneksi operatiivisella tasolla yhteistyö sopimuspalokuntien ja vakituisen henkilöstön kesken on toiminut koko pelastuslaitoksen olemaspimusten mukaisesti joustavasti. Voidaan puhua ensivastetehtävien romahdusmaisesta vähenemisestä. Käsitteen VPK alla toimii sopimuspalokuntia, joiden toiminta on täysin vapaaehtoispohjaista tai lähes ammattimaisiin palokuntiin verrattavaa ja sitten on palokuntia siltä väliltä, Lilja painottaa. – Kainuussa ei ole varsinaisia VPK-sopimuksia, vaan on tehty henkilökohtaiset työsopimukset. – Erilaisten palokuntamuotojen vuoksi yhdenmukaiset sopimukset eivät tule kysymykseen, Karjalainen toteaa. Nyt sopimustekstiin saatiin vastuut ja velvoitteet täsmennettyä, kun ne aikaisemmin oli ilmaistu aika suurpiirteisesti. Valtakunnallisesti ei hänen mielestään voida tehdä yhtäläisiä sopimuksia, koska on paljon erilailla toimivia sopimuspalokuntia. Näiden lisäksi on vielä yhteistoimintasopimus puolustusvoimien kolmen muun yksikön kanssa ja Järvipelastajien kanssa. Helsingissä VPK:t on jaettu nyt viiteen reservija kymmeneen tukipalokuntaan. Tukipalokunnissa täytyy esimerkiksi olla riittävä pelastussukellusvalmius. – Ainakaan Kainuussa valtakunnallinen sopimus ei tällä hetkellä ole tarpeellinen, koska asiat sovittu virkaehtosopimuksissa. Hänen mielestä sopimustilanne alueella on tyydyttävä, tosin laitoksella on toki vielä työtä omien velvoitteiden kuntoon saattamisessa. 22 sopimuspalokunnan lisäksi on voimassa yksi sopimus tehdaspalokunnan kanssa ja yksi sopimus puolustusvoimien aluevaraston palokunnan kanssa. Uusia palokuntalaisia ei saa mukaan kun ei ole koulutusta ja nekin harvat jotka ovat mukaan tulleet, joutuvat roikkumaan mukana ilman välttämättömiä kursseja. Alueosaston puheenjohtaja Risto Salo kertoo, että ensimmäisen kerran Helsingissä tehtiin aluesopimus ja lisäksi palokuntakohtaiset sopimukset. Risto Salon mielestä sopimuspalokunnat ovat niin erilaisia eri puolilla maata, ettei ole mahdollista tehdä hyvin yksityiskohtaista valtakunnallista sopimusta. Herää tietysti kysymys, saadaanko näin alueen asukkaille taattua paras mahdollinen palvelu, Tuomisto kysyy. Myös varusteja kalustoasioissa on ollut pulmia ja monista luvatuista ja sovituista asioista ei ole pidetty kiinni. Lisäksi olemme huomanneet viime aikoina välinpitämättömyyttä työturvallisuusasioiden hoitamisessa ja se on vakava puute. Timo Kaistisen mielestä voitaisiin valmistella yhdessä uusimuotoiset sopimuspohjat ja varsinkin kun valmisteilla oleva toimintavalmiusohje ja laki on selvillä. – Perusteena sopimukselle oli monimuotoisuusselonteko, jossa arvioitiin palokuntien toimintaedellytykset. – Sopimusneuvottelut ovat olleet palokuntakohtaisia, mutta yhtenäinen linja on ollut lähtökohtana. Nimenomaan palokaluston huoltoon olisimme tarvinneet pelastuslaitoksen tukea, mutta nyt meidän tarvitsee itse jossakin järjestää tämä toiminta. – Yksi palokuntasopimus on tällä hetkellä Kanta-Hämeessä katkolla, sillä Kalvolan VPK on irtisanonut kalustonhoidon puutteiden takia sopimuksen ja se päättyy 31.12.2010. Sopimusta hän luonnehtii hyväksi. Tämän vuoden alusta 1.1.2010 saatiin uudet ensivasteyhteistyösopimukset voimaan niiden valmiuspalokuntina toimivien sopimuspalokuntien kanssa, joilla on evytoiminta ja valmius siihen. Sopimukset ovat Kanta-Hämeessä olleet Juha Tuomiston mukaan sisällöltään pääosin tyydyttäviä, lukuun ottamatta näitä kalustonhoitoon liittyviä ongelmia. Meillä sopimuspalokuntalaisten edustajat toimivat aktiivisesti pelastuslaitoksen eri työryhmissä sekä johtoryhmässä, Esko Hurri sanoo. Sopimuspalokuntajärjestelmää on kehitettävä selkeämmin suuntaan, jossa alueellinen pelastustoimi ostaa ja sopii "hälytysosaston" palveluista. – Valtakunnallinen keskustelu ja mallinnus olisi paikallaan. Odotamme pelastuslaitoksen laittavan kalustonhoitoasiat kuntoon vuoden loppuun mennessä, koska vastaava tilanne on myös parilla muulla palokunnalla, mutta muut eivät ole ainakaan toistaiseksi irtisanoneet sopimuksiaan. Erikoisinta tilanteessa on se, että tässä on kyse pelastuslaitoksen omistamasta kalustosta ja varusteista. Sopimustilannetta luonnehtisin suhteellisen rauhalliseksi, pelastuspäällikkö Timo Kaistinen sanoo. – Sen sijaan aluesopimus tuo myös paljon uusia hyviä asioita, kuten terveystarkastukset savusukeltajille. Hänen mukaansa sopimuksen noudattamisessa on ongelmia. Kainuussa neuvottelut eivät pelastusjohtaja Anssi Parviaisen mukaan ole tällä hetkellä ajankohtaiset. Ensivastetoiminta on kuitenkin jatkunut, mutta kummallista kyllä sopimuspalokuntien ensivastetehtävien hälytysmäärät ovat pudonneet todella paljon aiemmista vuosista vuodenvaihteen jälkeen, eikä kyse ole vain jostain yksittäisestä palokunnasta. – 22 sopimuspalokunnan palokuntasopimukset saatiin voimaan 1.1.2008 alkaen ja myöskin aluesopimus on voimassa. Se on pelastusjohtaja Jorma Liljan mukaan hyvä ja tyydyttävä. – Ainut asia, jota emme sopimukseen saaneet olivat korjaamopalvelut. Helsingissä uusi sopimus allekirjoitettiin helmikuussa. – Aluesopimuksen kaltainen raamisopimus voisi tulla hyvin 38 2/2010
Lisäksi tuntuu olevan yleinen käytäntö, että jokainen pelastuslaitos tulkitsee lakeja, ohjeita ja muita määräyksiä oman mielensä mukaan. – Kymenlaakson alueella palokuntasopimukset on laadittu siten, että ensimmäinen sopimuskausi oli 2004–07. – Oulun VPK:n kanssa sopimus uusittiin viime vuonna ja neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. On pelastuslaitosten asia järjestää toiminnot, mutta tässä on haluttu asia näin käsitellä, koska se on nähty erittäin merkityksellisenä ansiona, jota ei noin vain ole voitu poistaa. Hän ei pidä valtakunnallista sopimusmallia tällä hetkellä tarpeellisena. Ensi vuonna aloittamme taas neuvottelut hyvissä ajoissa keväällä kolmannelle kaudelle 2012–2015, jotta sopimukset ovat kunnossa ennen vuoden vaihdetta, alueyhdistyksen puheenjohtaja Markku Leinonen kertoo. Oulu-Koillismaalla sopimukset ovat pelastuspäällikkö Mika Haverisen mukaan voimassa. ykköslähdön palokunta, Mika Haverinen sanoo. Nykyisten palokuntasopimuksien uusinta ensi vuonna tehdään ilmeisesti nykyinen sopimusteksti päivittämällä, Tiitinen kertoo. – Käsittääkseni Suomen kokoisessa maassa on hyvin erilaiset tarpeet. Sopimus allekirjoitettiin aluelaitoksen kanssa vuonna 2005. En tällä hetkellä kannata valtakunnallisesti yhtenäistä sopimusmallia, koska silloin mentäisiin asioissa liikaa tilastollisten keskiarvojen mukaan ja ajauduttaisiin tilanteeseen, jossa asiat ovat ”keskimääräisesti sekaisin” joka puolella maata, Juha Tuomisto painottaa. Nyt on menossa toinen sopimuskausi 2008–11. Yhdenmukaistavat sopimukset tuovat tullessaan ”tasapäistämistä”, joten tällaiselle alueelle ne sattuvat huonosti, Markku Leinonen sanoo. – Periaatteessa varallaolojärjestelmästä ei pitäisi edes neuvotella. Kymenlaaksossa palokuntasopimukset sorvattiin heti uusiksi aluelaitoksen aloittaessa toimintansa. – Ajatuksena on kerätä puutteita sopimuksista tämän vuoden aikana ja mahdollisesti päivittää sopimusta lisäliitteellä vuonna 2011. – Sopimusneuvottelut ovat sujuneet molemmilla kerroilla hyvässä yhteisymmärryksessä. – Mielestäni Kymenlaakson palokuntasopimukset tyydyttävät molempia osapuolia. Ilmeisen tyytyväisiä ollaan, niin laitoksen kuin sopimuspalokuntien puolella. 2/2010 39 Streamlight Fire Vulcan LED Atex • Enemmän tehoa vähemmän painoa • Oy Veljekset KULMALA Ab puh 09 875 1800, fax 09 875 1801, www.veljeksetkulmala.fi • Ainutlaatuisen hyvä teho-/painosuhde • Lithium akkuteknologian ansiosta ei muistiilmiötä eikä varaustilan purkautumista • Huoltovapaa LED-polttimo • Markkinoiden tehokkain Atex-hyväksytty ladattava valaisin saolon ajan. Oulu-Koillismaalla sopimusneuvottelujen päivittäminen on alueen vapaaehtoisten puheenjohtajan Hannu Poussun mukaan alkamassa. Alueelliset erot johtavat Mika Haverisen mielestä väistämättä erilaisiin lopputuloksiin lähtökohtaisten tarpeiden pohjalta, joten valtakunnalliset sopimusmallit eivät toimi. Sopimukset ovat hänen mukaansa pääosiltaan hyvät, mutta aluesopimuksessa on vähän täsmennettävää ja tarvetta hienosäätöön. Yhteisesti asiat on kuitenkin saatu sovittua, joskaan kummallekaan osapuolelle ei varmaan kaikki tavoitteet täyttynyt, mutta sopimuksethan syntyvät kompromissien tuloksena. – Sopimuksissa voi pohjimmiltaankin olla eroja. – Jokaisella alueella pitää olla oma aluesopimus, koska hallintomallit ja rakenteet pelastuslaitoksissa eroavat toisistaan hyvin paljon. Nyt on jo menossa toinen, vuoteen 2011 ulottuva sopimuskausi. Uusien sopimusten neuvottelut käynnistetään kuluvan vuoden lopulla. Sopimuksien pohjalta tapahtuvassa käytännön työssä on havaittu parannettavia asioita, mutta nekin ovat asioita, jotka johtuvat niitä tekevistä ihmisistä, ei sopimuksista. Erittäin tiukat neuvottelut on Haverisen mukaan käyty viime vuonna varallaolojärjestelmän muuttamisesta. Kahdet haalarit palokuntaa kohden ei paikkaa sitä, että meillä on palokuntia, jotka kulkevat kirjaimellisesti eriparihanskoilla ja resuisilla haalareilla palanut kypärä päässä. – Meidän oma työstämämme malli sopii meille. Hyvä että sentään osassa pelastuslaitoksia asiat tuntuvat toimivan. Jos lähtisimme muuttamaan sopimustekstiä nykyisestä, olisi se huomattavasti suurempi työ kuin nykyisten palokuntasopimuksien jatkaminen päivittämällä, Juha Tiitinen sanoo. Kun sopimukset vuonna 2007 uusittiin, niin sopimustekstiin ja sopimuksen mukaisiin velvoitteisiin ei juurikaan tehty oleellisia muutoksia. Monessa palokunnassa ei ole vuosiin saatu riittäviä varustetäydennyksiä, Juha Tuomisto huomauttaa ja toteaa, ettei ole yllättynyt, jos sopimuspalokunnat sanovat lisää sopimuksia irti Kanta-Hämeessä. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa palkanmaksu VPK:n jäsenellekin on erittäin perusteltua eikä yksittäistä VPK:ta ole perusteltua jättää ilman korvauksia, vaikka ei olisikaan ns. Kolmen tehdasja kahden sotilaspalokunnan palokuntasopimukset ovat erilaiset. – Nyt vuodenvaihteessa luvatut varustehankinnat ovat toteutuneet siten, että palokuntiin on keskimäärin saatu kahdet uudet sammutusasut, muttei kokonaisia sammutusvarustepaketteja kuten aikanaan oli puhuttu. – Kymenlaakson alueella on alueellisen pelastustoimen alusta saakka palokuntasopimukset laadittu samalla tekstipohjalla kaikille 30 sopimuspalokunnille. Valtakunnallinen palokuntasopimusmalli on hänen mielestä vaikea saada sellaiseksi missä huomioitaisiin suuretkin alueelliset erot sopimuksen sisällössä. Tosiasia lienee kuitenkin se, että aikojen kuluessa sopimukset muistuttavat sisällöiltään toisiaan aiempaa enemmän. Sopimusneuvottelut eivät pelastuspäällikkö Juha Tiitisen mukaan ole nyt Kymenlaaksossa ajankohtaiset. Meidän alueellakin on jouduttu turvautumaan niin sanottuihin erilliskorvauksiin muutamissa yhdistyksissä, Han. Asialla ei ole haettu suoraa säästöä, vaan pitkässä juoksussa tavoite on kohdistaa varallaoloja uudelleen ja saada siitä irti mahdollisimman suuri todellinen hyöty. – Nykyiset palokuntasopimukset ovat voimassa vuoden 2011 vuoden loppuun saakka
Muutoin sopimukset ovat kutakuinkin tyydyttävät, vaikka korvausten kokonaismäärä kasvoikin yhteensä noin 600000 euroa. – Aina on näissä sopimuksissa parantamista ja tarkentamista. Tulevaisuudessa tultaneen kiinnittämään entistä enemmän huomiota toiminnan laatuun ja tasoon, Tähtinen sanoo. Toisekseen on asiallista keskustella yksityiskohdista ensin sopimuskumppanien kanssa yhteistyössä ennen kuin niitä avataan julkisuudessa, Haapanen toteaa. Pohjanmaalla ei pelastusjohtaja Tero Mäen mukaan varsinaisia neuvotteluja käydä tällä hetkellä. Edelleen useat maakunnan muut sopimuspalokunnat, joilla siis jo on uusimuotoinen sopimus, ovat ilmoittaneet, että yksikönjohtajavarallaolo tai muu ei-tasapuolinen menettely ei ole mahdollista. Toimintaympäristö eri pelastustoimialueilla poikkeaa melko merkittävästi toisistaan. – Todennäköisesti tähän ei kuitenkaan ole osassa maatamme paluuta, vaan toiminta tulee perustumaan toimenpidepalkkaisuuteen. Pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle kertoo, että Etelä-Karjalassa palokuntasopimuksia tarkistetaan vuosittain tarkoituksena selvittää saadaanko vastine sopimuksessa sovituille asioille. Myös toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti, Kari Koskela huomauttaa. Satakunnan alueosaston puheenjohtaja Kari Simula katsoo, että palokuntasopimuksia pitäisi ehkä tarkastella vielä kuluvan vuoden aikana. Palvelua ei hänen mukaansa voida yksinomaan muotoilla valtakunnallisen sopimuksen varaan, koska alueelliset tarpeet ja rakenteet eroavat toisistaan. – Kaikilla palokunnilla ei ole kiire tarttua asiaan, mutta tiedän, että toimenpidepalkkaiset haluaisivat asialle tehdä jotakin mahdollisimman pian. pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mukaan neuvoteltu vuosina 2005–2006 siten, että yhtenäiset kaikkia sopimuspalokuntia ja puolivakinaisia palokuntayhdistyksiä koskevat sopimukset astuivat voimaan vuoden 2007 alussa. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella palokuntasopimusneuvottelut ovat pelastusjohtaja Kari Koskelan mukaan todennäköisesti ajankohtaisia tänä vuonna. – Viisi näistä on irtisanonut sopimuksensa päättymään tämän vuoden lopussa, joten asetelma on tiukka. Satakunnassa sopimusneuvottelut ovat pelastusjohtaja Pekka Tähtisen mukaan periaatteessa päättyneet, mutta todellisuudessa vielä väännetään seitsemän Pohjois-Satakunnan sopimuspalokunnan kanssa yksikönjohtajavarallaolojärjestelmän tarpeellisuudesta ja tulevaisuudesta. On nähtävillä, että pelastuslaitokset painottavat sopimusja toimenpidepalkkapalokuntatoiminnassaan eri asioita ja näiden yhteensovittaminen on ilmeisen mahdotonta. – Juuri nyt sopimusneuvottelut eivät ole ajankohtaisia, mutta loppuvuodesta 2010 on tavoitteena aloittaa eräiltä osin sopimusten tarkistamiseen tähtäävät neuvottelut. Meillä on yhteiset tavoitteet. Pisteytyksen painopistettä tulisi painottaa enemmän toimivan ja tehokkaan palokunnan toimintaa silmälläpitäen. – Sopimukset ovat nyt hyvinkin tyydyttävät. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella palokuntasopimukset astuivat voimaan vuosi sitten. Muutostarpeita on todennäköisesti pääosin tekstiosan tarkistamisessa. – Mielestäni valtakunnallisesti ei voida tehdä täysin yhdenmukaisia sopimuksia jokaiselle alueelle, koska alueet ovat niin erilaisia, perusperiaatteet voivat olla samanlaisia mutta soveltavia osioita tulisi käyttää, Kuivamäki sanoo. Varmasti muutos tässä mielessä vaatii vain aikaa, Kari Simula sanoo. – Pelastuslaitosten organisaatiot ja yhteistyösopimukset ovat aivan erilaisia eri puolilla Suomea. Työkykyä tulisi painottaa enemmän ja sen pitäisi olla korvausten maksuperusteena. – Alueellisia eroavaisuuksia täytyy toki huomioida sopimusta tehtäessä. On lisäksi nähtävillä, että palokuntien toiminta ja tavoitteet poikkeavat toisistaan, jolloin laajan sopimuskirjon myötä ”kaikilla kukilla on kukkimismahdollisuus”, Pekka Tähtinen painottaa. Nyt toki saamme ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden tulokset, jotka osoittavat miten sopimus on toiminut, pelastuspäällikkö Peter Johansson toteaa. On myös sovittu eräistä sopimustarkasteluista tämän vuoden aikana. – Sopimus on aina kompromissi, ja nykyisellään ne ovat mallillaan. Pohja on hyödynnettävissä aluesopimusten rungoksi, joka voisi samalla täyttää tulevan lain hengen, joka velvoittaa pelastuslaitoksia huolehtimaan vapaaehtoistoiminnasta. Kari Simulan mielestä olisi hyvä, jos palokuntasopimuksia tehtäisiin valtakunnallisesti yhdenmukaisen pohjan mukaisesti. – Nykyiset sopimukset ovat pääosiltaan tyydyttävät. Pohjanmaalla ei SSPL:n alueosaston puheenjohtajan Jukka Kuivamäen mukaan käydä sopimusneuvotteluja ja nyt voimassa olevat ovat melko tyydyttävällä tasolla. Eivät valtakunnallisesti yhdenmukaiset sopimukset ole mielestämme tarkoituksenmukaisia eivätkä tavoiteltavia. Taulukossa on joitain asioita, jotka olisi muutettava ja järkeistettävä. Hän ei kannata valtakunnallisesti yhdenmukaisten sopimusten tekemistä. Yhteistoiminnan kehittäminen on agendalla, jossa painopiste on YT-ryhmän kokoaminen ja sen tehtävän kohdistaminen tulevien haasteiden ratkaisujen tekemiseen. Toki on huomattava, että ne ovat oman aikansa tuotteita ja siltä osin joitain pienehköjä tarkistamisen tarpeita on havaittavissa. – En usko, että valtakunnallisesti täydellisen yhdenmukaiset sopimukset ovat mahdollisia useistakaan käytännön syistä. Ne tulevat näillä näkymin painottumaan vuoteen 2011. Jokilaaksojen alueella palokuntasopimukset on vs. Neuvottelut ovat sujuneet hyvin. Jarruna tällaisessa kehityksessä lienee se, että jotkut saavat henkilökohtaisen korvauksen vapaaehtoistyöstä. Meillä 37 sopimuspalokuntaa saa sopimuskorvausta palokunnalle ja viidessä toimenpidepalkkaisessa palokunnassa henkilöstöllä on henkilökohtaiset työsopimukset. En tässä yhteydessä halua mennä tarkistamistarpeiden osalta yksityiskohtiin, sillä todella syvälle luotaavaa analyysiä eri yksityiskohdista ei ole kuitenkaan vielä tehty. Koskelan mielestä ei ole tarpeen tehdä valtakunnallisia tai yhdenmukaisia sopimuksia. – Sopimuksessa on liitteenä pisteytystaulukko, joka lienee valtakunnallisesti sovittu. Olemme kehittämässä asemaluokitusta, jonka tarkoituksena on selkeyttää osaltaan sopimusten rakentamista tulevaisuudessa omistajapolitiikan edellyttämällä tavalla. Toimintaympäristö on eri puolilla niin erilaista, ettei yhdenmukaisten sopimusten tekeminen ole järkevää. – Aluesopimuksen neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja kaikki palokunnat ovat so. – Yksikönjohtajavarallaolovaade ja -järjestelmä ei ole mielestämme perusteltu. Keski-Uudenmaan alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Taskinen kertoo uusitun aluesopimuksen astuneen vuoden alussa voimaan ja sen perusteella uusitaan tämän vuoden aikana palokuntasopimukset. Westerstråhlen mielestä sopimuspohja voisi olla valtakunnallisesti samanlainen, mutta aluekohtaisesti siihen olisi mahdollisuuksia tehdä muutoksia. Lisäksi sopimuspalokuntia ja vanhoja puolivakinaiseen järjestelmään rinnastettavia palokuntajärjestelmiä on vielä useita erityyppisiä, Jarmo Haapanen huomauttaa. 40 2/2010 40 2/2010 nu Pous su kertoo. Tähän vaikuttaa olennaisesti alueen kuntien taloudellinen kehitys ja maksuvalmius, Mäki kertoo. – Keskustelut ovat aina olleet hyviä ja asiallisia. Hänen mielestä valtakunnallisesti yhdenmukaiset sopimukset voisi periaatteessa tehdä, mikäli ne tukisivat aitoa vapaaehtoistoimintaa. – Suuri osa maamme sopimuspalokunnista saa korvausta suoritetusta työstä
– Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen alueella, pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien väliset sopimukset yhdenmukaistettiin vuonna 2006, jolloin tehtiin alueja palokuntasopimukset. Pirkanmaalla palokuntasopimukset uusittiin pelastuspäällikkö Esko Kauton mukaan yhdenmukaisiksi korvausperusteiltaan aluepelastuslaitoksen ja 45 vapaaehtoisen palokunnan välillä vuonna 2007. Nykyiset korvausperusteet on tarkoitus muuttaa siten, että ne ohjaavat palokuntia yhteistyöhön toisten palokuntien kanssa, valmiusperusteiseen korvausmuotoon sekä valitsemaan oikean valmiustason palokunnan todellisen valmiuden ja suorituskyvyn mukaan. – Nyt ollaan valmistelemassa ehdotusta sopimusten tarkistamiseksi ja korvausperusteiden muuttamiseksi. Päivitettävää ja parannettavaahan aina löytyy ja asioita pitää tarkastella vuosittain mm. palokuntien toimintakertomusten kautta. Alueelliset erot eri pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien toiminnassa vaihtelevat ja niihin pitää myös sopimuksen sisällössä olla mahdollisuus vaikuttaa. Täysin yhdenmukaisiin sopimuksiin hänen mielestään tuskin päästään, koska alueet ovat kuitenkin melko erilaisia. – Sopimusten sisältö on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan sopimuspalokuntien edustajien kanssa ja aluepelastuslaitoksen kannalta ei toistaiseksi ole isompia muutostarpeita. Alueilla on kuitenkin erilaisia sopimuskumppaneita, joten sopimukset eivät olisi yhdenmukaisia valtakunnallisesti ajatellen. Arto Taskisen mielestä tietyistä perusasioista voitaisiin tehdä valtakunnallinen yhdenmukainen linjaus. Päijät-Hämeessä on pelastusjohtaja Jari Hyvärisen mukaan aloitettu helmikuun aikana neuvottelut sammutussopimusten tarkistamiseksi. Esko Kauton mielestä ei ole tarkoituksenmukaista laatia valtakunnallisesti yhtä yhtenäistä sopimusmallia. Valtakunnallisesti yhdenmukaiset sopimukset ovat Pietikäisen mielestä tietysti teoriassa mahdollisia, mutta hän uskoo siihen kuluvan vielä paljon aikaa. Tuolloin laadittiin pelastuslaitoksen ja viiden vapaapalokunnan välinen yhteinen puitesopimus eli aluesopimus, jolla sovittiin periaatteet ja toimintamallit sopimuspalokuntien asemasta. Uudistetut palokuntasopimukset ovat hänen mukaansa osoittautuneet hyvin toimiviksi, eikä muutostarpeita tällä hetkellä ole näköpiirissä. puolivakinaisen palokuntamuodon ympärille, jonka toimivuudella on suuri merkitys kuntalaisten saamissa pelastustoimen operatiivisissa palveluissa, Esko Hätinen toteaa. Joidenkin sopimuspalokuntien osalta tullaan harkitsemaan toiminnan vähäisyyden takia sopimuksen irtisanomista. Valtakunnallinen perusrunko voisi hänen mielestä olla. Sopimukset ovat Hyvärisen mukaan asialliset, joitain tarkennuksia lähinnä lähtövalmiuksien osalta tullaan toteuttamaan. Valtakunnalliset, yhdenmukaiset sopimukset eivät Kontion mielestä ole välttämättömyys alueellisten erojen ja sopimuspalokuntien erilaisten toimintojen ja toimintatapojen takia. Pohjois-Karjalassa on pelastuspäällikkö Esko Hätisen mukaan palokuntasopimukset uudistettu vuoden 2006 loppupuolella. Tavoitteena on, että uusitun sopimuksen tulee ohjata molempia sopijapuolia asetettujen tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Neuvottelut saatetaan loppuun huhtikuun loppuun mennessä. Pohjois-Savossa ei pelastusjohtaja Jorma Westerholmin mukaan olla tällä hetkellä päivittämässä palokuntasopimuksia, koska esitystä ei ole tullut kummaltakaan taholta. Haastetta silti molemmin puolin riittää. Tarkistamisesta on sovittu aiempia sammutussopimuksia sovittaessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Olli Pietikäinen kertoo, että nykyiset palokuntasopimukset on irtisanottu päättyväksi vuoden 2010 loppuun. – Palokuntien pisteytys on mielestäni mahdollista toteuttaa samalla tavalla, mutta sopimusten lopullinen muoto riippuu paljon alueellisen pelastustoimen tarpeista sopimuksen sisällön suhteen. Pohjois-Karjalassa vapaaehtoistoiminta on rakentunut aikanaan ns. Organisaatioomme kuuluva sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä seuraa tilannetta ja valmistelee muutoksia lähinnä tarvittaessa ja varsinkin säädösten päivitystarpeesta johtuen, Kautto kertoo. – Toivomisen varaa on kiinteistökorvauksissa, jotka ovat riittämättömät. Neuvotteluja käydään tarkistetun sopimuksen pohjalta. – Muutoksia ei toistaiseksi ole tehty eikä juurikaan vaadittu. Palokuntakohtaisissa sopimuksissa sovitaan yksityiskohtaisemmin valmiudesta, korvauksista ja muista vastaavista asioista. – Aluesopimuksen ja palokuntasopimusten asiakohdat on laadittu yhteistyössä pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien edustajien kanssa. Joillakin alueilla sopimuspalokuntien toiminta on merkittävämmässä asemassa kuin toisilla alueilla. Sopimukset ovat ainakin pelastuslaitosta pääosin tyydyttävät. Palokuntasopimuksen dynaaminen osa tarkastetaan määrävälein, mutta varsinaiset palokuntasopimusneuvottelut eivät ole ajankohtaiset, pelastuspäällikkö Mika Kontio kertoo. Tästä hyvänä esimerkkinä on jo nyt osana pelastuslaitosten kumppanuushanketta tehty selvitys eri alueiden palokuntasopimusten sisällöstä, Esko Kautto sanoo. – Aluesopimuksen hyväksymisen jälkeen pelastuslaitos teki jokaisen sopimuspalokunnan kanssa palokuntasopimukset, jossa sovittiin tarkemmin jokaisen vapaapalokunnan tehtävistä, roolista ja pelastuslaitoksen maksamista korvauksista. Nyt tarkistetaan sopimusten ajantasaisuus sekä tarkennetaan jonkin verran palokuntien pistetystä. Esimerkiksi meidän alueella on vain viisi sopimuspalokuntaa, joista yhdellä on niin sanottu ensilähdön palokuntasopimus. – Nykyiset sopimukset ovat vähintäänkin tyydyttävät, mutta parannettavaa löytyy nyt, kun meillä on takana parin vuoden kokemukset niistä. Uudet sopimukset on tarkoitus saada voimaan 2011 alusta alkaen. Sopimukset ovat niin sanottuja ”könttäsopimuksia” eli pelastuslaitos maksaa vuosittain tietyn kokonaissumman kullekin sopimuksen tehneelle palokunnalle. Joillakin alueilla palokunnat erikoistuvat ja toisilla alueilla erikoistumista on vähemmän, Jari Hyvärinen sanoo. Esimerkiksi VPK:lla on hyvin erilaisia rooleja tai työtehtäviä pelastustoimen alueesta riippuen. – Tällä hetkellä sopimukset ovat asianmukaiset. – Yhdenmukaistamista tapahtuu varmasti koko ajan eli siihen suuntaan mennään. 2/2010 41 pimuksen hyväksyneet. Muutoin ollaan näkemykseni mukaan kohtuullisen tyytyväisiä. Korvausperusteina olevien palokuntakohtaisten suoritteiden kirjaamiseen sopivan järjestelmän, Haka-rekisterin käyttöönottoa valmistellaan parasta aikaa Pirkanmaalla, hän sanoo. – Yhdenmukaisten valtakunnallisten palokuntasopimusten tekeminen on varmasti haasteellista. – Neuvottelujen alku on sujunut hyvin ja neuvottelijaosapuolten näkemykset ovat suhteellisen lähellä toisiaan, eli taloudelliset reunaehdot on sisäistetty. – Kuitenkaan mitään suoranaista estettä yhtenäisille sopimuksille ei ole, sillä erilaisuudet voidaan toki huomioida palokuntasopimuksen dynaamisessa osiossa ja näin tehtynä varsinaisen sopimuksen asiasisällöt voisivat olla valtakunnallisesti ainakin samankaltaisia, Mika Kontio toteaa.. – Sen sijaan sopimuksen yhteneväisiä asiakokonaisuuksia, mitä sopimukset sisältää ja mitä niissä sovitaan sekä sopimusperiaatteita voidaan valtakunnallisesti pelastuslaitosten kesken miettiä ja valmistella. Neuvottelut sujuivat hyvässä yhteistyöhengessä
– Me emme olleet tienneet mitään tällaisesta. Itselläni oli ylläni Suomessa käytössä ollut ja hyväksytty sammutusasu, sarkahaalari ja sen alla ”jotakin”. Ne muuttivat täydellisesti kaikki aikaisemmat sammutuskäytännöt. Vuoden 1989 palomiehen työ muutti alan käytännöt pysyvästi Raimo Silvanderin, 60, ansioiksi mainittiin 21 vuotta sitten pitkäaikainen ja ansiokas työ kouluttajana, erityisesti savusukelluskouluttajana ja savusukellukseen liittyvän työturvallisuuden ja varustuksen kehittäjänä. Hän toi Ruotsista Suomeen täysin uudenlaiset käytännöt, joiden voi varmuudella sanoa tänä päivänä pelastaneen jo lukuisia ihmishenkiä. Kouluttajat kävivät läpi teorian, jonka jälkeen menimme simulaattoriin. Me sen sijaan olimme sammuttaneet vanhoilla opeilla ja varustuksilla nykypäivän tulipaloja Suomessa yli 20 vuotta, Silvander sanoo. – He antoivat ilmiöille uudelleen nimet ja toivat ne teoriassa ja käytännön koulutuksessa oppina palomiehille. Ilmiöille nimet Ruotsissa palomiehiä oli ryhdytty kouluttamaan lieskahdussimulaattorin avulla kolme vuotta aikaisemmin. Kontissa tehdyssä harjoittelussa tavoitteena oli luoda osallistujille omakohtainen elämys. palomestarina työskennelleen Raimo Silvanderin ensikosketus ruotsalaisten käytössä olleisiin uusiin sammutusmenetelmiin tapahtui vuonna 1988. 1960-luvulla alkoi tulla bitumipohjaisia materiaaleja, muoveja, synteettisiä materiaaleja, joiden energiamäärät olivat kymmenkertaiset vanhanaikaisiin tulipaloihin verrattuna. Näin omin silmin kuinka liekit saatiin alas suihkuputken 2–3 nopealla vesisuihkulla, Silvander muistelee. Käsissäni oli kumihanskat, etteivät kädet kastu. Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Mika Ahonen. Silvanderin ensimmäinen reaktio oli häpeä. Ruotsalaisten kehittämien ajanmukaisten sammutusmenetelmien takana olivat Lundin teknillisessä korkeakoulussa opin saaneiden paloinsinöörien tekemät tutkimukset ja käytännön sovellutukset. Ruotsalaiset olivat kehitelleet uutta sammutusasuaan tanskalaisen valmistajan kanssa ja heidän suojavarusteidensa taso oli aivan toinen. – Sain mahdollisuuden osallistua Luulajassa Norrsken-harjoitusalueella järjestettyihin harjoituksiin. Käynti vaikutti heti Silvanderiin syvällisesti. Kontin seinät ja katto verhoiltiin lastulevyillä, jotka sytytettiin ja annettiin lieskahduksen tapahtua. 42 2/2010 T ornion vs. Teoriaopetuksen vahvistamiseksi näytettiin lieskahdusilmiön syntyminen, oikean varustuksen ja palonhallinnan merkitys
Laitteella harjoitellaan kaasumaisen tai nestemäisen nestekaasupalon eri hallintataitoja. Tornion Outokummun tehtaalta, Sauli Kumpulan toimesta rakennettiin Suomen ensimmäinen nestekaasupalon hallintaan rakennettu harjoituslaite. Täyden palamisen vaihe olikin neljästä viiteen minuuttia, Silvander kertoo. Työturvallisuus tärkein Kun Silvander palasi Luulajasta kotimaahan, hän kertoi heti vaimolleen löytäneensä jotain, mistä ei pääse enää irti. Seuraavat laitteet Kumpula rakensi Valtion palo-opistolle Espooseen ja Upinniemen laiva-palokoulutuskeskukseen. – Aiemmin asian ymmärtäminen teoriassa olisi vaatinut palomiehiltä korkeamman fysiikan ja kemian oppimäärää. – Olin itse ensimmäinen opetuslapsi Ruotsissa, ja siitä aloin kiertää ympäri Suomea opettamassa näitä asioita. Asian tärkeys työturvallisuudelle poisti ”markan kuvat” silmien edestä, vaikka niihin aikoihin perheemme oli taloudellisesti tiukoilla pankin nostettua asuntovelan korkoa, Silvander muistelee. Seuraava simulaattori valmistui Helsinkiin. Myös vesivahingot olivat tuntuvia. Luulajan harjoituksiin osallistui myöhemmin Torniosta myös Jukka Hakasalo, joka ruotsinkielentaitoisena auttoi teoriatietojen käännöksissä. Juuri käytännön harjoituksen seuraaminen kontissa ja purkutaloissa oli myöhemminkin se, joka avasi yhä useampien suomalaisten palomiesten silmät. – En hullaantunut pelkästään uuteen toimintatapaan, vaan kovin juttu oli oma ja työkavereiden turvallisuus. Kaksikerroksista konttia käytetään tehtaan sammutusryhmien koulutukseen Outokummun-tehtailla. Palomiehille tapahtui onnettomuuksia, joista jotkut johtivat kuolemaan. Riittämättömät suojavarusteet, uudet materiaalit ja tutkimaton sammutustekniikka ja -taktiikka olivat vaarallinen yhdistelmä. Myöhemmin Luulajassa vieraili silloisen Valtion palo-opiston sammutustekniikan vanhempi opettaja Veli Hyttinen seurueineen. Suomen ensimmäinen lieskahduskontti palvelee koko maakuntaa. Hakasalo käänsi myös aiheesta pari oppikirjasta. Raimo Silvanderin kädessä on palomiehen ase, jonka käyttöön tarvitaan vain kaksi kättä Rovaniemeläinen palomies Kalevi Järvensivu teki piirrossarjan turvallisen sammuttamisen eri vaiheista. Nyt annettiin ilmiöille nimet, joten ne oli helppo ymmärtää. Kuitenkin olosuhteet olivat aivan toiset. Tämä mahdollisti sen, ettei minun tarvinnut ihan pelkästään omalla ajallani tätä valistustyötä tehdä. – Uuden opin ymmärtämisen idea kohdallani oli se, että tutustuin siihen käytännössä osallistumalla ruotsalaisten harjoituksiin. Silvander kävi 1996 Chicagossa kolmen viikon aikana kertomassa Flash over -koulutuksesta, jossa esiteltiin Swedish Boxia, kuten niitä siellä alettiin nimittää. Ruotsalaiset olivat aikaisemmin esitelleet ideaansa suomalaisille teoriassa, mutta minulla oli mahdollisuus päästä seuraamaan asioita käytännössä. Kuvat olivat Silvanderilla mukana koulutustilaisuuksissa.. Suomen ensimmäinen lieskahdussimulaattori valmistui Tornioon 1989, mistä lähtien se on ollut kovassa käytössä. 2/2010 43 – Muistan, kuinka 1974 ollessani palomiesluokalla Valtion palo-opistossa Espoossa meille opetettiin huonetulipalon kehittymisen täyden palamisen vaiheeseen kestävän noin 20 minuuttia. Siitä alkoikin vuosien työ Suomessa ja opit levisivät ympäri Eurooppaakin. Sisäasiainministeriö palkkasi minut määräaikaiseksi koulutusvastaavaksi
Rupesimme Tuulaniemen Jukka-Pekan kanssa miettimään, mistä saisimme hankittua vastaavanlaisen kontin meillekin. Kaksikerroksista konttia käytetään tehtaan sammutusryhmien koulutukseen. – Silvander sai ”herätyksen” tähän asiaan, hän uskoi siihen ja jaksoi vakuuttaa ja sai muut mukaan. Ajattelin, että Silvanderin kotikaupunki Torniohan on suhteellisen lähellä Haukipudasta, mutta uskaltaisiko sellaista herraa lähestyä, muistelee Paavola. Paavolan mielestä näiden koulutusten merkitys on ollut siinä, että ne ovat kasvattaneet merkittävästi työturvallisuuden lisäksi myös ammattitaitoa ja varmuutta. Tavoitteena oli, että Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen asemamestari Timo Kajaste vie oppeja Oulun alueen palokuntiin. Sen jälkeen Silvander on toiminut palomiehenä, paloesimiehenä, pelastussukeltajakurssin kouluttajana Valtion palo-opistolla, palotarkastajana, palomestarina, paloja väestönsuojelupäällikkönä ja kouluttajana. Sittemmin hän kävi Silvanderin ja Tuulaniemen kanssa pitämässä kymmeniä koulutuksia ympäri Suomea. – Simulaattorikoulutus mahdollisti sen, että palomiehen ei tarvitse olla neuvoton sammuttaessaan sisäpaloa, joissa tehdyn virheen korjaaminen voi olla mahdotonta. – Raimo Silvanderin työ on merkittävä siinä, että hän uskoi asiaan ja toi nämä tiedot Suomeen. Takana on 50 vuotta työtä palokunnassa sisältäen tulon Tornion VPK:n nuoriso-osastoon 1959. Koulutus kasvattaa merkittävästi työturvallisuutta, ammattitaitoa ja varmuutta. – Huoneistopalot ovat aina stressaavia tilanteita. Miehet saivat aikansa etsittyään hankittua eräältä teollisuushallilta vanhan katottoman kontin ja hitsasivat siihen Virpiniemen öljysatamasta hankituista vanhoista öljysäiliöistä leikatut palat. Purkutalon polton Jämijärvellä vuonna 1995 ikuisti Pertti Paavola. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen asemamestari Timo Kajaste uskoo, että Silvanderin työ muistetaan tässä maassa.. Vielä 1980-luvun alun savusukelluskoulutuksissa Suomessa ei puhuttu mitään palokuormasta tai vedenkäytöstä sammutuksessa. Hänen mukaansa virallisen tahon kautta asia ei olisi levinnyt ympäri Suomea. Hän kohtasi myös ammattipalomiehiä, jotka eivät olleet viiteen vuoteen sammuttaneet yhtään tulipaloa. Tänä päivänä Raimo Silvander työskentelee Tornion Outokummun-tehtaiden turvapäällikkönä. Samalla hän tuli vilkaisemaan tekeillä ollutta konttiamme ja totesi, että kun saatte sen valmiiksi, hän tulee pitämään koulutuksen, Paavola kertoo. 44 2/2010 Silvanderin mielestä niillä reissuilla oli yllättävää tavata palomiehiä, jotka olivat sammuttanet kymmeniä tulipaloja, mutta heillä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta opettaa kokemattomille sammuttajille, miten toimia eri sammutustilanteissa. Hintaa tälle kokonaisuudelle tuli vain 3500 markkaa. Se kulunein kontti on se Suomen ensimmäinen lieskahduskontti. Pyörillä varustettu kontti palvelee maakuntaa. Tällä koulutustavalla saavutettiin myös vapaapalokuntalaiset. Uutena ostettuna sellainen olisi maksanut 140000 markkaa, mikä olisi ollut liian suuri summa kunnan maksettavaksi. – Silvander tuli sitten käymään Haukiputaalla tutkiakseen rivitalopaloa, jossa menehtyi neljä lasta. Haukiputaan pelastuslaitoksella palomies/ kalustonhoitajana työskentelevä Pertti Paavola muistaa myös hyvin ensikosketuksensa uusiin sammutusmenetelmiin. Näiden koulutusten jälkeen ei palomiehiä ole menehtynyt huoneistopaloissa. Yhteistyötä syntyi Haukiputaalla harjoitusten puitteissa myös merivartioston kanssa. ”Silvan” herätys muutti kaiken Silvanderin mielestä on tärkeää, että ympäri Suomea löytyi ennakkoluulottomia, uusista toimintatavoista kiinnostuneita sammuttajia, kuten Jari Korkiamäki, Raimo Askola, Jorma Parviainen, Pertti Paavola ja Timo Kajaste. Hän osallistui kuitenkin pian Haapavedellä järjestettyyn konttikoulutustapahtumaan. Kun osaa ennakoida ja tietää, mitä tapahtuu ja osaa ulkoapäin tulkita tulipaloa, on huomattavasti levollisempi olo. Uskon, että Silvan työ muistetaan tässä maassa. On vaikeaa uskoa, kuinka pienestä tämä lähti liikkeelle ja kuinka suuri merkitys sillä on ollut savusukelluksille ja huonepalosammutuksille, sanoo Kajaste. Palomiehen pitää oppia tuntemaan ja havainnoimaan sisäpalon eri kehittymisvaiheet. – Luin silloisesta Palontorjunta-lehdestä Silvanderin lieskahduskoulutuksista tehtyjä juttuja ja kiinnostuin. Moni olisi useassa vaiheessa jo luovuttanut, mutta Raimo ei, Paavola sanoo. Tällöin voidaan valita tilanteen vaatima, oikea ja turvallinen sammutustekniikka ja -taktiikka, Silvander sanoo. – Se oli kiinnostava reissu. Raimo Silvanderin nykyisen työnantajan Outokummun alueella löytyy kolme konttia. – Raimo Silvanderin työ on merkittävä siinä, että hän uskoi asiaan ja toi uudet sammutusmetelmät Suomeen, hän kiteyttää
Kannattaisiko siis tästä lähtien kirjata ns. Työturvallisuuden verkkokurssi (TyVe) www.ttl.fi www.nolla.fi Turvallisuutesi puolesta Esimerkki poikkeamaraportointikaavakkesta (Työturvallisuuskeskus). Turvallisuuspoikkeamien tutkinta on myös keino oppia turvallisempia työtapoja muilta paloasemilta. • Miten havaituista työturvallisuusriskeistä informoidaan työpaikallasi. • Toimiiko työnohjaus työpaikallasi. Alkaisiko työtehtävistä muodostua kokonaisvaltaisempi kuva myös alan ulkopuolisille. Miltä työnkuva alkaakaan näyttää kun aktivoidutaan kirjaamaan ylös työtehtävissä koetut työturvallisuuden poikkeamat. Kirjausta helpottaa toimiva poikkeamaraportointikaavake… Jos mielenkiintosi heräsi, tässä luettelo jonka kautta voit itse aluksi pohtia miten työturvallisuusasiat sinun työpaikallasi on hoidettu: • Miten poikkeamaraportointi (läheltä piti) toimii sinun työpaikallasi. Miksi nolla tapaturmaa ei voisi olla pelastusalan tavoitteena. • Miten uudet työntekijät perehdytetään työpaikallasi. 2/2010 45 Teksti: Juha Höök Työpaikan työturvallisuuteen voidaan vaikuttaa monin keinoin. 2008 Työturvallisuuskeskus. Kun raportoinnin merkitys vahinkoja ennaltaehkäisevänä työkaluna sisäistetään on muut ongelmat varmasti ratkaistavissa. • Minne tai kenelle poikkeamaraportointikaavake palautetaan. Raportoinnilla ei kuitenkaan ole merkitystä jos raportteja ei käsitellä. N olla tapaturmaa -ajattelu liittyy keskeisesti nykyaikaiseen turvallisuusjohtamiseen, jonka lähtökohtana on työtapaturmien torjuminen ennakolta. Lisäksi työnantajan tulee kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. 2007, Tutkimusraportti 2/2007, Pelastusopisto Työturvallisuuslaki 738/2002 Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. Työkaverin turvallisuudesta välittäminen on yhtä tärkeätä kuin omasta työturvallisuudestammekin. Mitä laki sanoo Työturvallisuuslaissa (738/2002) 19§ todetaan, että työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Olisihan tuo nyt pitänyt tajuta Perinteinen jälkiviisastelu ja moittiminen ei tapaturmien torjunnassa auta. Kun nolla tapaturmaa otetaan päämääräksi, on edellytyksenä johdon ja henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen, vaaratilanteista oppiminen, jatkuva turvallisuustyö sekä seuranta. Itse asiassa, huolehtiessa kaverista me huolehdimme myös itsestämme. Mikä poikkeamaraportointi ja miksi ihmeessä Mikä sitten on turvallisuuspoikkeama ja mistä pitäisi raportoida – liukastuminen, nostaminen, putoaminen, hälytysajo, pelastussukellus, väkivaltatilanne vai esimerkiksi melu. Tapaturmien torjunnassa on usealla työpaikalla otettu käyttöön "nollavisio", jonka tarkoituksena on saada työtapaturmien määrä ja vakavuus jatkuvaan laskuun. • Kuka on työpisteesi työsuojelupäällikkö, entä työsuojeluvaltuutettu. Jokainen tapaturma on liikaa ja jos sen riskiä voidaan laskea, miksi emme ryhtyisi toimeen. Toisin sanoen, ei homma nyt niin vaativaa kai sitten olekaan. Samalla voidaan arvioida esimerkiksi työmenetelmiä sekä työpaikkakoulutuksen tarvetta, sisältöä ja vaikuttavuutta. Huttunen, H. Siksi on pohdittava miten raporttien käsittelyprosessi työpaikalla etenee ja miten se saadaan palvelemaan yhteistä turvallisuutta. Tärkeintä on ymmärtää, että poikkeamaraportoinnilla ei haeta syyllistä vaan työturvallisuuspuutteet työpaikalla, työskentelytavoissa, koulutuksessa, pyritään huomaamaan ennen kuin vahinko ennättää tapahtua. Turvallisuuspoikkeama on tapahtuma, joka johti tai jolla oli mahdollisuus johtaa tapaturmaan tai onnettomuuteen. Yksi loistava keino on käsitellä raporttien tulokset yhdessä (työntekijät + työnjohto) säännöllisissä työpaikkaja työvuoropalavereissa. Keskeinen työkalu tapaturmien vähentämiseksi on toimiva turvallisuuspoikkeamaraportointi (läheltä piti). • Toimiiko poikkeamaraportointijärjestelmä halutulla tavalla. Täytyy löytää siis yhteinen tahtotila tälle tärkeälle asialle. Miksi sitä ei löytyisi, kyseessähän on yhteinen etumme, työpaikan viihtyvyys ja viime kädessä meitä jokaista henkilökohtaisesti koskeva kysymys. Voisiko oman työturvallisuuden huomioiminen tehostaa työhyvinvointia. Kun ei ole raportteja, ei ole ongelmiakaan – eikö niin. Jatkuvasti käydään keskustelua pelastusalan eläkeiästä, palkkauksesta, työvuorovahvuuksista, työajasta, työterveyshuollosta, yms. • Mistä löydät työpaikkasi poikkeamaraportointikaavakkeen. Julkisuudessa vakuutellaan kuinka vaativaa ja rankkaa pelastajan työ on sekä kerrotaan minkä ikäisinä palomiehet keskimäärin kuolevat. 2/2010 45. Pelastustoimen yhtenä arvona on ”Ammatillisesti”, joka työturvallisuuden kannalta tarkoittaa turvallisten työtapojen hallintaa osana ammattitaitoa. poikkeamat ylös. Tärkeää on, että raportointi huomioi kaikki pelastuslaitoksen toimijat (pelastus, ensihoito, ennaltaehkäisy, hallinto, sopimuspalokunnat, jne). Lähdemateriaali: Höök, J. Työturvallisuuspoikkeamista ilmoittaminen on tärkeä keino saada tietoa työpaikan riskeistä ja helpottaa epäkohtiin puuttumista. Suuri haaste on saada luotua pelastuslaitoksien poikkeamaraportointiin myönteinen ilmapiiri. Tärkeää on ennen kaikkea tehdä raportoinnista niin helppoa, että kaikilla on siihen tarvittaessa mahdollisuus. Onko nolla tapaturmaa mahdollista edes teoriassa. Entä toimisiko poikkeamaraportointi yhtenä tukipilarina työn vaativuuden kuvastamisessa. Tulisiko nolla tapaturmaa ottaa tavoitteeksi myös pelastusalalla. Jotta epäkohdat työturvallisuudessa voitaisiin korjata, tulee kaikki turvallisuuspoikkeamat tutkia
Monitaitopelastajat Tapio Sirén ja Marko Laurila toimivat aikaisemman kokemuksensa perusteella trukkikuskeina.. Raimo Rasijeff johti suomalaista FRF-ryhmää Haitissa Telttahotellia auttajille rakentamassa Telttahotelliin rakennettiin miesten suihkutilat
Kari Kumpulainen toimi puolestaan YK:n pelastusmuodostelmien johtokeskuksessa, ”osokissa” – suomalaisittain lausuttuna (On-site Operation and Coordination Center) vastaavissa tehtävissä joka oli sijoitettu noin kahden kilometrin päähän lentokentästä. tammikuuta Naton rahtikoneella, mukanamme yli 40000 kg leiritavaraa. Laskeuduimme sinne paikallista aikaa aamulla ja näky oli varsin lohduton. Ensivaikutelma kentällä oli sekava ja edelleen kaoottinen. Karri Nieppo toimi lentokentän alueella YK:n kansainvälisten pelastusmuodostelmien, USAR teamien (Urban Search and Rescue) koordinointikeskuksessa (SubOSOCC) mm. Jo aikaisemmin FRF-operaatioihin osallistunut Rasijeff toimi ryhmän vetäjänä, sillä muut avustustyöhön lähteneet eivät olleet tätä ennen osallistuneet tämänkaltaiseen avustus-tehtävään. Sen jälkeen ilmoittauduimme YK:n/EU:n vastaanottopisteessä (Reseption and Departure Center) sekä tuhojen arviointikeskuksessa (OSOCC) mistä lähdimme selvittämään riittävän laajaa ja turvallista aluetta, mihin voisimme perustaa leirin noin 200:lle YK:n työntekijälle. Kenttärakennus ja lennonjohtotorni olivat osittain sortuneet ja sotilaat olivat lentokentällä pitämässä yllä järjestystä. Laurila ja Siren pääsivät Haitiin päivän viiveellä – Islannin, Kanadan ja Dominikaanisen Tasavallan kautta. – Päivää aikaisemmin alueelle olivat saapuneet kaksi aiemmin lähtenyttä suomalaista. Pohjoisosat olivat säästyneet massiivisimmilta tuhoilta. tammikuuta tuhoalueella lähtivät UNDAC supportit Karri Nieppo Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Kari Kumpulainen Pelastusopistosta. Pari päivää aikaisemmin 14. Ensimmäiseksi yöksi pystytimme teltan omalle 44 henkilön joukkueellemme meluisan ja pölyisen lentokenttärakennuksen viereen. – Laskeuduimme Port-au-Prince lentokentälle 18. – Sopivan turvallinen ja laaja-alainen peltoalue leirille löytyi noin viiden kilometrin päästä lentokentästä. Hygienia oli surkeata ja maasta poispyrkiviä haitilaisia ja loukkaantuneita jonotti kentällä lentoja. Suomalaiset lensivät tuhoalueelle Haitiin yhdessä ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja virolaisten IHP-kumppanuusmaiden edustajien kanssa. Perustan rakentaminen jalkapallokentän kokoiselle leirialueelle sujui hienosti YK:n siellä jo olleella raskaalTeksti: Esa Aalto Kuvat: Raimo Rasijeff ja Tapio Sovijärvi Suomalaiset olivat mukana IHP-ryhmässä rakentamassa massiivista telttahotellia. Siellä ylläpidettiin mm. Suomesta tähän IHP-maiden (International Humanitarian Partnership) avustusoperaatioon osallistuivat Kuopiossa sijaitsevan Kriisinhallintakeskuksen, CMC (Crisis Management Centre) Finland lähettämänä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta Raimo Rasijeff ja Marko Laurila, Tapio Sirén Helsingin pelastuslaitokselta ja Jukkapekka Patoluoto Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. 2/2010 47 CIA World Factbook T ammikuun alussa maa järisi Haitissa ja pian maahan alkoi virrata kansainvälistä apua. Rasijeff ja Patoluoto lensivät Boing C17 -rahtikoneella välitankkauksen ja lentäjien pakollisen levon jälkeen suoraan Haitiin, sen pääkaupungin Port-au-Princen lentokentälle. – Tämä oli samalla matkaan lähteneille oppimismatka. Raimo Rasijeff Port-au-Princen lentokentällä.. – Ensimmäinen tehtävä meillä oli kuljetuskoneiden tyhjentäminen mahdollisimman nopeasti. Suomalaisten neljän hengen Base Camp -ryhmä jakautui kuitenkin kahtia, sillä myös tarvikkeet vietiin kahdessa erässä ja näin suomalaisryhmä kulki tavaroidensa kanssa samalla kyydillä. – Suurimmat tuhot maanjäristys oli aiheuttanut pääkaupungin alueella ja maan eteläosissa. tilannekuvaa tuhoalueesta ja koordinoitiin kaikkien kansainvälisten avustusjärjestöjen toimintoja. Tehtävänä telttahotellin rakentaminen Meidän IHP-maiden edustajien tehtävänä oli siis rakentaa YK:n ruokajärjestön (WFP) tilaamana avustustyöntekijöiden käyttöön tilapäisesti kolmeksi kuukaudeksi tarkoitettu majoitus-, hygieniaja sosiaalitilat yms., voidaan sanoa niin sanottu telttahotelli. ATK -toimintojen ylläpitäjinä eli supportina
– Sortumatilanteissa pelastustyö kestää helposti jopa vuorokausia ja luonnollisesti näin talvella aika tekee hommasta haastavan, kun hypotermia kenties tappaa loukkaantumattomia ihmisiä sortuman alla, huomauttaa palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Kalustoa ja koulutettua henkilöstöä voidaan käyttää kotimaassa tapahtuvissa onnettomuuksissa pelastuslain 10§:n mukaisesti. Testaamassa rakentaja Raimo Rasijeff.. Useat YK:n työntekijät olivat menettäneet järistyksessä kotinsa ja omaisuutensa muun muassa YK:n Haitin päämaja tuhoutui, siinä menehtyi vajaa sata YK:n työntekijää. Kriisihallintakeskus on kouluttanut henkilöstöä näiden välineiden käyttöön ja näiden avulla tapahtuvaan operatiiviseen toimintaan sekä johtamistoiminnan tukemiseen. Kustannuksista vastaa pelastuslain nojalla lähtökohtaisesti avun tilaaja. Työpäivät aloitettiin aamukuudelta ja työtä jatkettiin puoleen päivään, kuumimpaan aikaan oli pakko pitää fyysisestä työstä muutaman tunnin tauko. Puhdistettava vesi tuodaan leiriin paikallisilla säiliöautoilla päivittäin, Rasijeff kertoo. YK:n ruokajärjestö (WFP) laskuttaa telttahotellin käyttäjiä 40 dollaria yöltä. Vettä puhdistetaan pesuja juomavedeksi leirin asukkaille noin 30000–40000 litraa päivässä. Tarvittaessa sammutusvesi leirille tai esimerkiksi leirin ympärillä uhkana olevassa ruohikkopalossa saadaan kolmesta raakavesisäiliöistä, kukin 20000 litraa. – Koska toimintaa ei ole vielä suunniteltu kotimaan onnettomuuksia varten, se ei ole kunnolla organisoitua eikä siksi tehokasta ja nopeaa. Haitissa on ollut jo vuosia ennen maanjäristystä toiminnassa Minustah-rauhanturva-ohjelma, jonka takia maassa oli jo ennestään paljon YK:n kalustoa, Rasijeff kertoo. Heidän vaihtomiehensä saapuivat Haitiin leirin hommiin kahdeksi kuukaudeksi viime viikolla. Pian YK:n alainen Maailman elintarvikeohjelma (WFP) nosti käyttäjien määrää sadalla. – Leirin henkilökuntaan on rekrytoity ja koulutettu rutiinitoimintojen pyörittämiseen runsaasti paikallista väkeä. – Leirialue sijaitsi sellaisessa paikassa, jossa turvallisuudesta kyettiin huolehtimaan hyvin. Puolitoistaviikkoa rakensimme pitkiä päiviä telttakylää, johon tuli jokaiselle asukkaalle omat tilat sekä tarvittava määrä saniteettija muonitustiloja. ”Paloasemamme” vieressä oli ensihoitoteltta, leirissähän oli ruotsalainen lääkäri ja useampia sairaanhoitajia, myöhemmin paikalle saatiin myös ruotsalainen ambulanssi. Pahimmillaan viiden kilometrin matka Käyttöön tuli 28 vesivessaa. Kuuman työpäivän kruunasi suihkussa käynti, sitten kun ne oli rakennettu. Resurssit on hälytettävissä käyttöön Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen kautta. Sortuman purku ei hänen mielestään voi olla yltiöpäistä nostureiden ja raivausvälineiden käyttöä, vaan siinä vaaditaan erityistaktiikkaa: Ensin koirakoita merkkaamaan sortuman alla olevia ihmisiä, sitten kuunteluja katseluvälineitä, sekä tuentaa. Majoituskapasiteetti on Rasijeffin mukaan mitoitettu tällä hetkellä yli 300 henkilölle, leiri on täynnä. Kriisinhallintakeskus anoi vuosi sitten keväällä määrärahaa tällaista selvitystä varten Palosuojelurahastolta, mutta ei rahaa saanut, Latvala pahoittelee. Suomalaisista uusi porukka lähti matkaan helmikuun alussa ja sitä johti Marko K attosortumien yhteydessä sisäministeriön pelastusosasto muistutti pelastuslaitoksia siitä, että tarpeen tullen avustustöissä voitaisiin käyttää myös FRF-joukkoja. – Telttahotelli tilattiin aluksi 200 hengelle. Sitä mukaan kun leiri valmistui, myös oma hyvinvointimme parani. – Pystytimme alueelle yli 30 suurta telttaa, jokaisessa teltassa oli 16 sisätelttaa, asukkaille tuli tavallaan omat huoneet. Erikoiskalusto käsittää muun muassa välineistöä etsintään (kuuntelulaitteet, katselulaitteet, koirakot), korkeanpaikan pelastukseen (köysipelastus), betonin läpi tunkeutumiseen (sahat ja leikkurit) ja tukemiseen (sortumien tukeminen, työturvallisuus). – Ensimmäiset viikot tehtiin Iltaisin töitä niin pitkään kuin jaksettiin. Haastavat olosuhteet Alkuvaiheessa tuhoalueelle matkasi 44 avustustyöntekijää, mutta määrä on myöhemmin pudotettu yli puoleen ja nyt siellä on enää leirin ylläpitotoiminnoissa 10 IHP-henkilöä. – Telttahotelliin rakennettiin myös täydellinen tanskalais-ruotsalainen laitoskeittiö. Myöhemmin tilasimme leiriin moottoriruiskun ja 500 m paloletkuja. – Olosuhteet aluella olivat haastavat, sillä yöllä lämpötila oli noin +20 astetta, mutta päivisin se nousi jopa +43 asteeseen. Nyt on suunniteltu, että leiri on alueella vähintään puoli vuotta, Rasijeff kertoo. Lentokentälle vievän reitin varrella oli Yhdysvaltain lähetystö, jossa viisumia hakevaa väkeä oli päivisin aina jonottamassa. Se oli poispäin pahimmalta tuhoalueelta. Tällaista kalustoa ja osaamista on FRF:llä. Ruokaa leiriläisille valmistivat neljä päätoimista kokkia. Suomalaisten vastuulla oli muun muassa leirin turvallisuus, erityisesti paloturvallisuusasiat, pelastussuunnitelma, hätäohjeet, ja henkilökunnan koulutus. Telttojen ulkopuolelle oli sijoitettu käsisammuttimet ja teltoissa sisällä palovaroittimet. 48 2/2010 la konekalustolla. Lisäksi on koulutettu koirakoita toimimaan ryhmän osana. Jokaisella oli sisäteltassaan oma sänky, pieni hylly säilytystilaksi, valot sekä sähköpistoke. Valtion rahoituksella on hankittu erikoiskalustoa käytettäväksi vaativissa onnettomuustilanteissa esimerkiksi sortumissa. FRF käyttöön myös kotimaassa Rostedt Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. – Suomalaisten oma majoitusteltta toimi alkuvaiheessa niin sanottuna paloasemana, olimme tarvittaessa valmiina sammutuspelastusja ensihoitotehtäviin alueella. Koulutetun henkilöstön työnantajina ovat pelastuslaitokset ja yksityiset yritykset. Resurssien koordinoija ottaa yhteyttä avun pyytäjään ja sopii kaluston ja henkilöstön tarpeesta. Keittiönkin vesihuolto on turvattu omalla vedenpuhdistusjärjestelmällä, josta vastasivat ruotsalaiset. Leirialueen rakentamisessa pohjatöillä oli tärkeä merkitys, sillä paitsi että alueen pitää olla tasainen, maaperän pitää myös kestää ja imeä hyvin kosteutta, alueelle on muutaman kuukauden kuluessa tulossa sadekausi, jolloin tuulee 30–40 m/s ja vettä tulee rankasti. Henkilöstö on hoitanut ja kuljettanut kenttäsairaaloihin myös useita paikallisia potilaita. Aikaisempaan verrattuna maanjäristysalueen uhrien auttajat saivat siedettävämmät olosuhteet, sillä sitä ennen he asustelivat lentokentällä keskellä melua ja saniteettitilat ja WC:t olivat kortilla, esimerkiksi käytössä oli noin tuhannelle henkilölle yksi suihku, Rasijeff kuvailee tilannetta
Myös työturvallisuus ja teamwork nousevat keskeisesti esille. – Vaikeissa olosuhteissa toimiminen opettaa nöyryyttä ja kärsivällisyyttä. – Toimin siihen aikaan laitoksella koulutusvastaavana ja siitä syntyi innostus myös tähän. Päivien ja viikkojen kuluessa se näytti toimivan hyvin, kuuleman mukaan jopa paremmin kuin ennen maanjäristystä. Suomalaisten ylläpitämä paloasema. FRFmuodostelman tavoitteeksi on asetettu myös YK:n alaisen INSARAG-järjestelmän mukainen keskiraskas Medium USAR (Urban Search And Rescue) tai raskas Heavy -testin läpäisy vuonna 2012. punaiselle alueelle (vaatii YK:n turvamääräysten mukaisesti sotilassaattueen) ei mieluusti olisi halunnut pysähtyä, saati jäädä olemaan. Oman maan luonnon vakaita olosuhteita oppii varmasti arvostamaan. Onnistunut FRF pelastustai avustustehtävä palkitsee aina tekijänsä mielen vuosiksi eteenpäin. – Tiestö tällä alueella oli yllättävänkin hyvässä kunnossa, kun vain kivenheiton päässä tästä tuho oli melko totaalista. Siviilikriisinhallintalain perustella lähdetään reissuun ja tehdään työsopimus Kriisinhallintakeskuksen kanssa. pareittain ja ainoastaan autolla. – Lentokentän ulkopuolella saimme liikkua min. On tavallaan sukupolven vaihdoksen aika. Suomeakin paljon etäämpää oltiin nopeasti liikkeellä. – Suosittelen tätä kaikille, jotka ovat kiinnostuneista kansainvälisestä pelastustyöstä, mutta pitää korostaa sitäkin, että FRF-joukkoja käytettäisiin tarpeen tullen myös kotimaassa. – Itse olin ensimmäisessä avustusoperaatiossa pariin otteeseen Turkin maanjäristysalueella 11 vuotta sitten, vastaavissa leirin perustamistehtävissä olin maanjäristyksen jälkeen Pakistanissa 2005, Raimo Rasijeff kertoo. Pelastajat eivät ole enää FRF-tehtävissä kuntien työntekijänä. Finn Rescue Finland (FRF) kansainvälisen pelastuskomennuskunnan toimintaan liittyvät operatiiviset tehtävät ovat siirtyneet viideltä (Helsinki, Tampere, Turku, Espoo, Vantaa) pelastuslaitokselta ja sisäasiainministeriöstä Kriisinhallintakeskukseen. Alkuvaiheessa siellä havaittavissa oli jonkin verran myös levottomuuksia, jotenka ns. Joillain alueilla oli levotonta muun muassa avustuspaikoille pelastusmuodostelmat kuljetettiin autoilla ja usein sotilaiden vartioimana. YK:n alaisuudessa toimivassa UNDAC -ryhmässä on aktiivisesti mukana tällä hetkellä kolme suomalaista. Pekka Tiainen, Marla Nykyri ja Ville Estlander, itse olen ollut vuoden ”jäähdyttelemässä” näistä tehtävistä – Tämä ryhmä työskentelee tuhoalueen kansainvälisessä koordinointikeskuksessa eli muun muassa valmistelee ja arvioi tuhoalueen avustustarpeen. – Tässä pääsee myös näkemään, miten turvallisuusasiat hoituvat kansainvälisesti ja millaista on johtaminen suuronnettomuustilanteissa. Turvallisuustilanne Haitissa oli YK:n määrittelyn mukaan asteikolla 1–5 tasolla 3. Mukana alusta asti Raimo Rasijeff on ollut mukana FRF-toiminnassa heti alusta alkaen eli vuodesta 1993. – Siellä oli lähes 2000 pelastajaa yli 50 maasta ja pelastuskoiriakin oli lähes 200. – Yhdysvaltain armeija ja YK vastasivat alueen turvallisuudesta ja muun muassa heidän ja YK:n helikopterien avulla avustustyöntekijät kartoittivat avun tarvetta alueella ja hoitivat avustustarvikkeiden jakelua haitilaisille. Tämä tukee erinomaisesti muun muas sa pelastajan päivittäistä pelastus-, joskus sammutustyötä ja erityisesti johtamistoimia omassa työssäni. Nyt Naton sotilaskoneen saaminen onnistui aika hyvin – liekö syynä se, että taloudellisen taantuman aikana myös siviilipuolen kapasiteettia oli vapaana. Telttahotelliin rakennettiin laitoskeittiö, johon tarvikkeet tulivat Ruotsista.. Suomalaiset kuljettivat tavaraa lentokentältä ja leirin välisiä tavarakuljetuksia ja muutaman kerran poikkesimme tutulta reitiltä, joka kulki pahimmalla tuhoalueella ja siellä näky oli aika karmea. 2/2010 49 kentälle saattoi kestää jopa puolitoista tuntia, hän kertoo. Haiti oli myös tälle toiminnalle tähän mennessä suurin yksittäiseen maahan kohdistunut avustusoperaatio, Rasijeff kertoo ja jatkaa. FRF-joukot olivat ensimmäisen kerran auttamassa Latvian metsäpaloissa 1990-luvun puolivälissä. Haiti oli suurin avustus-operaatio missä itse olen koskaan ollut mukana. – Tärkeintä on toimia yhteisen päämäärän hyväksi eli auttaa paikallista väestöä. Koulutusohjelmat on ajanmukaistettu ja toiminta-kalustoa on uudistettu ja hankittu lisää. Pelastajat siirtyvät tilapäisesti valtion ”leipiin” ja ovat yleensä FRF-tehtävissä päätoimestaan virkavapaalla. – Kuten todettua, ongelmana tällaisissa tilanteissa on yleensä kuljetuskoneen saaminen. Esimerkiksi Islannista pelastusryhmä tuli paikalle hyvin nopeasti. Välineistö, koulutus ja harjoittelu tähtäävät erikoistilanteissa toimimiseen ja tämä tuo motivaatiota arkityöhön ja antaa nimenomaan valmiutta toimia erilaisissa suuronnettomuustilanteissa, kuten sortumissa, tukemisessa, etsinnässä, tulvissa, korkeanpaikan pelastustehtävissä ja metsäpaloissa. Myös YK:n sekä amerikkalaisten sotilaiden ja haitilaisten siviilien yhteistyö parani. Ensimmäiset ulkomaiset avustusryhmät olivat tuhoalueella jo vuorokauden kuluttua maanjäristyksestä. Raimo Rasijeff sanoo, että nyt on aika FRF:ssä alkaa ajaa uusia kavereita mukaan. FRF-toiminnassa on mahdollisuus päästä käytännössä toimimaan ja auttamaan suuronnettomuustilanteissa, testata miten oppi on siirrettävissä käytäntöön. Yhteisen päämäärän hyväksi Pitkään kansainvälisissä avustustöissä mukana ollut Raimo Rasijeff pitää välttämättömänä, että avustustyön koordinointi hoituu hyvin YK:n ja muiden toimijoiden kuten EU:n välillä jotta pelastajat ja avustustarvikkeet saavuttavat avun tarvitsijat mahdollisimman nopeasti
– Aika pian päätös pitäisi kuitenkin tehdä – mieluiten tämän vuoden aikana. – Vuoden 2012 testissä tavoitteen saavuttamista arvioidaan isossa parin vuorokauden arviointiharjoituksessa, jossa FRFmuodostelman kaikkien USARosa-alueiden toimintoja arvioi kansainvälinen arviointiryhmä. Myös kuuntelukalusto on uusittu ja koirakot on testattu. Valmiutta voidaan nostaa Haitin avustustyöhön lähteminen herätti meillä jälleen keskustelua siitä, pitäisikö FRF-joukkojen valmiutta alkaa heti nostaa, kun jossakin tapahtuu jotakin sellaista, johon apua voidaan tarvita. – Paikkahan on erinomainen, sillä se on aivan lentokentän tuntumassa ja avustustehtäviin lähtöä varten henkilöstön ja pelastusyms. Me olemme tavoittelemassa keskiraskaaseen luokkaan pääsemistä. Kotimaassakin voidaan käyttää FRF-toimintaa pyritään nyt myös laajentamaan siten, että erityisalojen asiantuntijat voivat osallistua siihen. Tätä varten on jo täydennetty ja hankittu lisää betonin läpäisykalustoa. Harjoituksen hyväksytty suorittaminen mahdollistaa sen, että Suomi voi tulevaisuudessakin lähettää kansainvälistä YK:n hyväksymää pelastusapua maanjäristysalueelle ja tilaajamaa tietää laadullisesti ja kalustollisesti, mihin FRF-muodostelma kykenee, Raimo Rasijeff kertoo. YK on luonut avustusjoukoille myös oman luokitusjärjestelmän, jonka perusteella apua pyytävä maa tietää, mitä on mistäkin saamassa. Toisaalta hankalinta avustustyössä on kuljetuksen hankkiminen, sillä ulkomaan tehtävässä käytettävää sotilastai siviililentokonetta ei ole helppoa saada käyttöön, koska jokainen avustusorganisaatio on katastrofitilanteessa samoilla markkinoilla. Näissä äkillisissä tilanteissa selkeän tilannekuvan luominen on hankalaa. Esimerkiksi Suomesta ei puolustusvoimien kuljetuskonetta ole tähän mennessä kertaakaan saatu käyttöön. FRF tavoittelee pelastustoiminnassa korkeampaa luokitusta Kalustolle tarvitaan pian lisätilaa Raimo Rasijeffin mielestä niin voitaisiin tehdä, ainakaan siitä ei ole mitään haittaa. Rasijeff kertoo matkaan päästävän nykyisin jouhevasti, jos lähtöpäätös tehdään lyhyellä viiveellä ja kuljetusväline saadaan nopeasti. FRF-muodostelma ja avustusmodulit ovat tällä hetkellä 6–12 tunnin lähtövalmiudessa kaikkialle maailmaan, oli sitten kysymyksessä luonnononnettomuus tai muu humanitäärinen tehtävä. Logistiikkakeskuksessa pitäisi hälytystilanteessa olla suhteellisen ripeästi pakkaamassa, hän katsoo. – Luokitusjärjestelmä koostuu kevyistä, keskiraskaista ja raskaista pelastusmuodostelmista. – Nyt on myös jo hankittu korkean paikan pelastamisvälineitä ja järjestetty koulutusta. Neuvotteleva virkamies Harry Frelander sisäministeriön pelastusosastolta, että nyt on taloudellisesti mahdotonta vuokrata lisää tilaa eikä hänen mielestään siihen ole juuri tarvettakaan. Autosuojasta osa on ollut FRF:n käytössä, mutta käytössä oleva tila on käynyt ahtaaksi. – Kriisinhallintakeskuksen sivuilta löytyy rekrytointilomake ja se kannattaa täyttää, jos tuntee kiinnostusta tällaiseen toimintaan. Evaluointiharjoituksen eli luokitustestin vuoksi suunnitelmissa on hankkia FRFtoimintaan lisää kalustoa vuonna 2012, jolloin myös lisätilan tarve aikaisintaan tulee kyseeseen, Frelander sanoo. Sekä ulkoettä kotimaan tehtäviin lähdetään pääsääntöisesti apua tarvitsevan maan tai viranomaisen pyynnöstä. FRF:n toiminnassa mukana oleva palomestari Raimo Rasijeff LänsiUudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, että olisi hienoa jos koko tila voisi olla vuokrattavissa FRF:n käyttöön. FRF-henkilöstö on ollut sammuttamassa laajoja metsäpaloja Latviassa ja Virossa, miksei sitten myös kotimaassa. Teksti: Esa Aalto Kuva: Raimo Rasijeff Jukkapekka Patoluota matkalla Haitiin Boeing C-17:n rahtitilassa.. Kaikki toimintamme tähtää nyt siihen, että vuonna 2012 saavutamme tämän tason ja läpäisemme siinä vaadittavan YK:n luokitustestin, Rasijeff kertoo. 50 2/2010 F inn Rescue Finlandin logistiikkakeskus, kalustovarasto siirtyi Vantaalle toukokuussa 2009. Toiminnan pitää olla ammattimaisempaa kaikilla osa-alueilla ja päätoimista henkilöstöä on Kriisinhallintakeskuksessa. Asiakirjavalmiutta on Raimo Rasijeffin mukaan yhä uusittava ja kalusto varastoitava asianmukaisesti; se pitää myös inventoida, luetteloida ja rekisteröidä paitsi suomeksi, myös venäjäksi ja englanniksi. – Uutta henkilöstöä on jo rekrytöity lisää, koska muodostelmassa on oltava 30–50 henkilöä. Rasijeff pitää tätä hyvänä, mutta uskoo, että toiminnan runko tulee pääosin muodostumaan kuitenkin tähänkin asti mukana olleista viiden pelastuslaitoksen henkilökunnasta. Erityisesti kevyitä muodostelmia on yleensä liikaa tarjolla ja se aiheuttaa ongelmia erityisesti logistiikalle tilanne-alueella. Tämä keskus sijaitsee FinnAvian tiloissa Vantaan pelastuskeskuksessa. – Etsintäja pelastustehtäviin tarvitaan osaaminen, mutta toiminta on paljon muutakin. – Jos nykyiseen tilaan sijoitettaisiin korkeita hyllyjä, sillä voitaisiin saada enemmän tavaraa säilytykseen. Myös tullimuodollisuudet saadaan hoidettua sujuvasti ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Rakenneasiantuntijoita on rekrytoitu ja myös koulutusta on tehostettu. Raimo Rasijeff sanoo, että tilakysymyksen ratkaisun täytyy luonnollisesti olla myös taloudellisesti järkevä. – Esimerkiksi Haitiin kuljetetut tavarat saatiin pakattua ja lastattua matkalle kolmessa tunnissa. välineiden saaminen lentotai rahtikuljetukseen onnistuu yleensä nopeasti ja hyvin, Rasijeff sanoo. Niin ikään toiminnassa on mukana lääketieteellistä ammattitaitoa. Valtaosalle operatiiviseen pelastustoimintaan osallistuville välttämätön peruste on mielestäni pelastajan tutkinto. Eikä toiminnan tarvitse ulottua yksinomaan ulkomaille suuntautuviin pelastustehtäviin, vaan FRFjoukkoja voitaisiin käyttää myös kotimaan poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi rakennussortumissa, kuunteluja etsintätehtävissä tai vaikka pohjoisessa mahdollisesti tapahtuvien lumivyöryjen tai Suomenlahdella sattuvan öljyvahingon torjuntaja pelastustehtäviin. – Lähtövalmiuden kohottaminen ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä kustannuksia ja sitten oltaisiin nopeammin valmiina, jos avustettavan maan virallinen avunpyyntö saapuu ja lähettämispäätös sisäasiainministeriöstä tulee
Yksittäisen henkilön VIRVE-osaaminen voi osoittautua viestinnän ja johtamisen kannalta erittäin tärkeäksi. Kyselytutkimukseen valittiin viisi pelastuslaitosta eripuolilta Suomea – siten saatiin yleiskuva VIRVE-osaamisesta pelastustoimessa. Siksi tässä tutkimuksessa perehdytään yksittäisen henkilön VIRVE-osaamisen tasoon, mutta tutkimuksen luonteesta johtuen se on tehty täysin anonyymisti. 2/2010 51 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Työn tulokset koottiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön 2009–2010 aikana julkaistavaksi oppikirjaksi, Pelastustoiminta linja-auto-onnettomuudessa, jossa esitetään vaihtoehtoisia toimintamalleja linja-auto-onnettomuuksien pelastustoimintaan. Tavoitteena oli selvittää VIRVE-radiopuhelimien käytön osaamisentaso käyttäjien itsensä arvioimana, laajalla otannalla. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 255 vastaajaa. VIRVE-radiopuhelimien käyttö ja osaaminen onkin ratkaisevassa roolissa operatiivisissa pelastustoimen tehtävissä. Sillä selvitettiin raskaankaluston pelastamisen tämänhetkistä koulutustilannetta, johon myös linja-autokaluston kanssa toimiminen kuuluu. T ämän opinnäytetyön aiheena oli VIRVE-radiopuhelimien käytön osaaminen pelastustoimessa. Tutkimus tehtiin empiirisenä tutkimuksena kvalitatiivisia tutkimusmetodeja käyttäen. Tekijä: Hanne Vänskä Työn nimi: Pelastustoiminta linja-auto-onnettomuudessa. Tuloksista saadaan yleiskäsitys VIRVE-osaamisesta pelastustoimessa. Tutkimus on toteutettu strukturoidulla kyselyllä. Oikeita toimintatapoja käyttämällä voidaan pienentää aineellisia vahinkoja ja ennen kaikkea saada paremmat mahdollisuudet pelastaa ihmishenkiä. 2/2010 51. Työssä huomioitiin mekaanisten onnettomuuksien lisäksi linja-autopalot ja pohdittiin myös pelastushenkilöstöltä ja -kalustolta vaadittavia ominaisuuksia. Oppikirjan tarkoitus on täydentää raskaan kaluston pelastamisen koulutusmateriaalia ja lisätä aiheesta olevaa tietoisuutta etenkin pelastushenkilöstön keskuudessa. Koulutuksen määrä oli yleisesti ottaen vähäistä ja koulutusmateriaalia kaivattiin lisää. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Pasi Lamminaho Työn nimi: VIRVE-radiopuhelimien käytön osaaminen pelastustoimessa. Taustatutkimuksen mukaan raskaan kaluston pelastamisen koulutusta kuului pelastuslaitosten sisäisiin koulutusohjelmiin vain 9 pelastuslaitoksella 22:sta. Tutkimusta ja tuloksia voidaan hyödyntää pelastuslaitoksien VIRVE-koulutuksen suunnitteluun sekä pelastusalan ammatilliseen koulutukseen. Pelastustoimen operatiivinen viestiliikenne tapahtuu lähes kokonaan VIRVE-verkossa. Lisäksi pelastuslaitoksille tehtiin taustatutkimuksena kysely. Lisäksi huomattiin, että pelastustoimintaa voidaan nopeuttaa tuntemalla ajoneuvon rakenteelliset ratkaisut ja käyttämällä tarkoituksenmukaisinta kalustoa. T ämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli selvittää linja-autojen rakenteellisten ratkaisujen vaikutus onnettomuustilanteiden pelastustoimintaan ja koota yksinkertaistettu toimintamalli onnettomuuteen, jossa osallisena on vähintään yksi linja-auto. Teemahaastatteluista ja osallistuvasta oppimisesta saaduista tuloksista selvisi linja-auton rakenteilla olevan merkittävän vaikutuksen linjaautopalojen ja -onnettomuuksien pelastustoimenpiteisiin. Aineiston keruun pääpaino oli osallistuvassa oppimisessa sekä linja-autojen koritehtaiden edustajille ja pelastusalan ammattilaisille toteutetuissa teemahaastatteluissa
Ennen kohteeseen lähtöä kertasimme vielä tehtävien jaon. päivä klo 11.29 annettiin hälytysilmoitus Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Siilinjärven toimipisteelle. Koneessa olleet hyvässä kunnossa Klo 11.41 ensimmäiset yksiköt SI-3, SI-17 ja SI-11 pysähtyivät kyseisen hiihtäjän luo. Meidän tuli myös ehkäistä Onnea onnettomuudessa lentäjillä ja pelastajilla Siilinjärvellä Pienkone teki pakkolaskun hiihtoladulle Teksti: Matti Ulmanen Kuvat: Pohjois-Savon pelastuslaitos Kone oli pysähtynyt muutamia puita katkottuaan hiihtoladun viereen kyljelleen siivet irti repeytyneenä.. Välittömänä uhkana näytti olevan vain koneesta maastoon vuotava polttoaine. Kaiken varalle P4 pyysi nopeasti tuomaan paikalle kaksi 12 kg:n alkusammutinta ja tietenkin keräilykalustoa vuotoa varten. Tämän jälkeen hän oli mennyt opastamaan palokunnan paikalle. Pelastushenkilöstön onnistui myös tavoittaa koneen hylky nopeasti. Alustavien havaintojen jälkeen miehistö näytti olevan päällisin puolin kunnossa ja vain kylmissään. Hiihtäjän havaintojen mukaan kone oli lentänyt hänen ylitseen tosi matalalla moottori pätkien ja sitten pudonnut ladun varteen. Sää oli kirkas ja pakkanen paukkui -20 asteen tuntumassa. Ensimmäinen tieto kertoi pienestä lento-onnettomuusvaarasta kentän läheisyydessä ja keskustan tuntumassa. Kohteelle päästyään hämmästyneet pelastajat tapasivat miehistön siirtelemässä tavaroitaan koneesta pois. Karjalan Lennostosta Rissalasta hälytyksen lähti Laivue(L) 351 1+0+4 ja L 301+ moottorikelkka ahkioineen 0+1+1. Lentäjä sai päälleen palomiehen paksun sammutustakin ja niin matka alkoi ripeästi pelastajien saattelemana kohti L 4:n johtamia sairasautoja. Syttymiseen viittaavaa paikallaolijat eivät havainneet rajusta maahan tulosta huolimatta. Kone varmistui 6-paikkaiseksi TU 206 Cessnaksi. Klo 11.31 Yaran tehdaspalokunnasta lähti SI21 vahvuudella 0+0+3. Etsintään lähti työvuoro SI 11 vahvuudella 0+1+1 ja vapaavuorosta asemaltamme SI-17 klo 11.36 Kuopion ruiskumestarin ja kahden sivutoimisen voimin. Oletuksena oli koneen pakkolasku jäälle. Kone oli pudonnut Siilinjärven taajaman ja noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Rissalan lentokentän väliselle alueelle. 52 2/2010 Voimajohtoja tarkastamassa ollut pienkone joutui tekemään pakkolaskun Siilinjärvellä. Havainnon tehnyt hiihtäjä oli mennyt läheiseen taloon ja pyytänyt hälyttämään apua. Lähes heti tieto tarkentui nelipaikkaisen pienkoneen putoamiseksi ja katoamiseksi lennonjohdolta. Näiden tietojen pohjalta SI P3 palomestari Sami Nurminen alkoi johtaa tilannetta SI-3:sta käsin. Koska P3:lla ei ollut vielä täyttä varmuutta pelastettavien tilasta, hän pyysi varmuudeksi ottamaan huopia ja kiirehtimään nopeasti kelkalla koneen luo. Itse vapaavuorosta tulleena sain P3:lta tehtäväksi ottaa SI-12:n perään moottorikelkan ahkioineen ja lisähuopia. Hoitotason sairasauto SI-190 ja perustason SI-191. Lentäjä onnistui ohjaamaan koneen hiihtoladulle eivätkä koneessa olleet kaksi henkilöä loukkaantuneet vakavasti. Tilannetieto potilaista ei heti tavoittanut P3:sta, koska virve-puhelin oli jäänyt epähuomiossa lentäjälle annetun takin taskuun. Kahden pelastusyksikön lähtiessä hälytykseen koneen miehitys varmistui kahdeksi. Kolme pelastajaa lähti kiireesti arviolta 300 metrin päässä olevalle putoamispaikalle. Koneessa oli 1–4 henkilöä. Etsintäalueen laajuuden takia P3 lähti itse kohti kenttää käskien SI-11:n miehistön läheisen Siilinlahden tarkastukseen. Onneksi jo muutaman minuutin kuluttua silminnäkijän ilmoituksen perusteella hätäkeskus tarkensi putoamispaikaksi yleisen hiihtoladun Lehdontien tuntumassa. Lähdimme kohteeseen klo 11.47 vahvuudella 0+1+2. Koneen luo hiukan myöhemmin saapunut SI P4 tutki koneen ja putoamisalueen. T ammikuun 20. Tulokynnyksellä tapaamamme P3 pyysi meitä jatkamaan matkaa moottorikelkalla ja jättämään automme siihen
Opittavaa Tilanteen takia radioliikenne olisi pitänyt hoitaa yhteistoimintaohjeen mukaisesti. Vain säännöllisillä harjoituksilla turvataan oikeita toimenpiteitä näissä hälytyksissä. Jäin koneen välittömään läheisyyteen vanhemman sammutusmiehen kanssa. Koneen osia ja puun silppua oli ympäriinsä. Siinä kameraa haettaessa selvisi, että lentäjä ja matkustaja ovat jo saatettu hoitoon SI-190:aan. 2/2010 53 koneen syttyminen ja varautua mahdollisiin vuotoihin. Asensimme vuotokohtiin siiven alle rakennusmuovirullasta kuusi metriä pitkän rännin ja keräilyastiana oli 50 litran saavi. Pelastustyönjohtajan on varauduttava tiedottamiseen huolella yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Työtehtävän takia kone lensi niin matalalla, että pakkolaskupaikka tuli valita muutamassa sekunnissa. Onnea tässä onnettomuudessa oli monella tavalla. Kone ei syttynyt palamaan, vaikka romuttuneessa koneessa oli satoja litroja bensiiniä. Maaperäkonsultin mittausten perusteella hiekkamaata piti kaivaa 1,7 metrin syvyyteen asti. Seuraava päivänä kone siirrettiin Rissalaan metsäkoneen ja lennoston kaluston avulla. Hän lisäsi myös, että tulisin toimimaan laitoksemme puolesta asiantuntijana SARja palolentäjän kelpuutuksien takia. Miehistö ei loukkaantunut vakavasti eikä jäänyt puristuksiin. Lento-onnettomuus kiinnostaa mediaa poikkeavuudellaan tavanomaisia hälytyksiä enemmän. Nyt kaikki yksiköt toimivat samassa puheryhmässä, jolloin viestiliikenne osittain puuroutui. Saimmekin talteen noin 85 litraa loput 150– 200 litraa pääsi lumeen ja maaperään. Klo 15.00 kävi Siilinjärven kunnan ympäristötarkastaja Matti Nousiainen yhdessä P3:n kanssa sopimassa jatkotoimista. Heidän koiratutkan tapaiselle vastaanottimella totesimme myös koneen ELT-lähettimen aktivoituneen. Tässä vaiheessa ei vielä ollut tietoa huomioonotettavasta pohjavesialueesta. Varsinkin onnettomuuksissa, jotka poikkea vat päivittäisistä tilanteista, on epäinhimillistä odottaa pelastustyönjohtajalta oppikirjamaista toimintaa. Ensimmäisenä kohteeseen menevän pelastajan tulee ottaa mukaansa alkusammutuskalustoa, ensihoitovälineitä ja valaisin. Samassa yhteydessä sovittiin poliisin kanssa, että puolustusvoimat hoitaa yövartioinnin. Puolustusvoimat osallistui myös koneen siirtoon. Poliisi oli jo eristänyt koneen toisella nauhalla noin 60 metrin säteellä koneesta. Maastoetsijät olivat kulkeneet taimikossa vain kymmenen metrin päässä koneesta sitä huomaamatta. Silminnäkijähavainnot auttoivat löytämään koneen nopeasti. Myös lennoston pelastushenkilökunta oli paikalla tukemassa tilannetta omalla asiantuntemuksellaan. Runko oli myös takaosastaan katkennut täysin poikki. Maaperä puhdistettiin huolellisesti öljystä ja bensiinistä.. Kuopion paloaseman viestikeskus miehitettiin ohjeen mukaisesti. Bensaa lirisi hiljalleen toisen siiven säiliöstä. Toisen siiven polttoainetilanne oli epäselvä. Latu-ura oli hyvä vaihtoehto ja hiihtäjiä oli pakkasen takia vähän kyseisellä latuosuudella. 30 tonnia pilaantunutta maata jouduttiin siirrättämään ongelmajätelaitokselle. On syytä muistaa, että ilma-aluksen etsintä kuuluu ilmailuviranomaiselle eikä pelastusviranomaiselle tai poliisille. Yliluutnantti Hannu Heikkisen johdolla hyvin varustettu ja koulutettu lennoston yksikkö avusti palokuntaa sekä poliisia. Koneen löytäminen metsästä on usein haasteellista. Keskityimme erittäin huolella tehtäväämme, kun P3 kertoi, että operoimme tärkeällä pohjavesialueella. Lento-onnettomuuksiin syytä varautua Lento-onnettomuuteen tulee varautua jokaisella pelastuslaitoksella. Kaikkien muiden tuli ehdottomasti olla poliisin kanssa sovitun ensivaiheen eristysnauhan ulkopuolella. Sovittiin, että en esimerkiksi sittenkään yritä mennä ohjaamoon katkaisemaan mahdollisesti päälle jäänyttä päävirtaa tai yritä tehdä konetta muutoin virrattomaksi. Hän oli usein johtanut useita lento-onnettomuusharjoituksia. Koneen etuosakaan ei ollut osunut mihinkään järeämpään esteeseen. Kahdessa siipitankeissa on kummassakin 150 litraa polttoainetta. Staattisen syttymisen vaara oli ehdottomasti huomioitava pakkasesta huolimatta. Kiireellisintä oli saada vuodot hallintaan ja eristää paikka sivullisilta. Pienillä miehistövahvuuksilla toimittaessa pelastustyöjohtaja joutuu erityisen paineen alle. Ohjaamo näytti lähes ehjältä. Syrjäisen paikan takia siviilejä ei paikalle kertynyt yksittäisiä hiihtäjiä lukuun ottamatta. Syttymiseen viittaavaa ei edelleenkään ollut. Lopulta helikopteri oli löytänyt koneen. Koneessa oli ollut polttoainetta noin 300 litraa. Samanaikaiset tehtävät kuten hälytysajo, viestittäminen ja useiden yksiköiden odottamat käskyt asettavat pelastustyönjohtajan haastavaan asemaan. He muun muassa eristivät paikan ja dokumentoivat sitä myös omilla välineillään. Kone siirrettäisiin pois seuraavana päivänä ja sen jälkeen maapohja tutkittaisiin tarkemmin. Uskollisena myös valokuvaukselle kävin nopeasti nappaamassa tienlaidassa olleesta SI11:stä digikameran. Cessna putosi taajaman tuntumaan, jolloin riittävä apu saatiin nopeasti paikalle. Keskus tukee pelastustoimenjohtajaa monin tavoin. Paikalla olivat myös onnettomuustutkijalautakunnan edustajat ja kunnan ympäristötarkastaja. Taitava ja onnekas pakkolasku P3:na ja poliisinkenttäjohtajana toimineen Juha Taskisen kanssa totesimme koneen lentäjän tehneen taitavan mutta myös onnekkaan pakkolaskun. Ilmailupiireistä tuntemani poliisin kenttäjohtajan kanssa oli helppo sopia tehtävistä. Odottaisimme rauhassa paikalle tulevaa onnettomuustutkija Hans Tefkeä. Esimerkiksi Suomussalmella kesällä 2006 pienkone putosi metsään ja kaksi ihmistä kuoli. Kone oli lopulta pysähtynyt muutamia puita katkottuaan hiihtoladun viereen kyljelleen siivet irti repeytyneenä. Lento-onnettomuuksiin on laadittu valtakunnallisia – ja mahdollisesti paikallisia toimintaohjeita. Huomioimme myös, että kyseessä erittäin herkästi syttyvää oikeaa bensiiniä eikä lentopetrolia
asti., ryhmille tilauksesta myös muina päivinä. Reippaat sammutusmiehet eivät ehdi levätä, sillä myös viereinen metsä on syttynyt palamaan ja autosta on vesi loppu. Minkälaista oli palomiehen työ ennen ja nyt. – Alle minuutissa sammutus on hyvä suoritus! – Nyt olette sammuttaneet tulipalot, mutta maatilan kissa on pelästynyt ja ryöminyt ahtaaseen putkeen. Pitää kytkeä oikeat letkut paloautoon, jotta päästään sammutushommiin. Kolme käsiparia heiluu taas mallikkaasti ja mullikat ovat turvassa. 4,5-vuotias Jan Hellsten pokkaa jo toisen diplominsa minustako palomies -testistä. Eetun kestosuosikki kirjastossa on vanhemmanpuoleinen hälytysvideo, jossa harjoitellaan sammuttamista. Ajat kannattaa tarkistaa tapahtumakalenterista: www.espoonkaupunginmuseo.fi VPKryhmät saavat ilmaisen näyttelyopastuksen etukäteisvarauksella. Onko palomiehen aina pakko olla mies. Kaksi letkua vielä liittämättä. Koulusta tuli toive puhua asiasta myös kotona, Jouni Lehmonen kertoo. Palosimulaattori on pienten ja isompienkin suosikki. Itse näyttelyssä on kiertänyt helmikuun loppuun mennessä yli 26000 kävijää. Me olemme se palokunta, joka hälytetään paikalle, museo-opas Malin Ekebom kehottaa sammutusmiehiä toimeen. Jan on nähnyt näyttelyn jo kymmenen kertaa. – Nyt saavutaan palopaikalle, päärakennus on tulessa. No huh, nyt saatiin päärakennus sammutettua. Pian on kissakin turvassa ja palomiehet ovat syystäkin ylpeitä! Työpajaopastukset ovat olleet todella suosittuja. Minustako palomies. Nyt siitä voi ottaa itse selvää Espoon kaupunginmuseon työpajaopastuksessa. – Koska sankoruiskutkin ovat tyhjiä, pitää tehdä vanhanaikainen sammutusketju ämpäreillä. Mutta voi – navettakin on liekeissä ja lehmät on pelastettava. -työpajassa palomiehenalut pääsevät tositoimiin, jossa testataan reippautta, rohkeutta ja tiimityötä. Minustako palomies. Tarvitaan noin 50 pumppausta sankoruiskuilla. – Vielä kypärä päähän pojat, Malin muistuttaa ja kertoo, että oikea palomiehen kypärä painaa reilut kaksi kiloa. Työpajaopastuksia järjestetään viikonloppuisin 18.5. – Toissa kesänä Mankkaalla asuessamme talon lähellä oli iltamyöhään metsäpalo, jossa paloi 150–200 metrin kaistale metsää. Jan Hellsten (vas.) sekä Eetu ja Elias Lehmonen hallitsevat letkuliittimet. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Minkälainen palomiehen pitää olla. 54 2/2010 Nyt VPK:t kevätretkelle – ilmainen opastus Espoon Savua ja tulta -näyttelyssä PÄIVÄ PALOMIEHENÄ S avua ja tulta -näyttelyssä perheen pienimmät tutustuvat ensin oppaan avustuksella tulen hyviin ja huonoihin ominaisuuksiin sekä palomiesten elämään, työhön ja varusteisiin. Veljekset Eetu, 8 vuotta ja Elias, 11 vuotta ovat selvästi parasta palomies-ainesta. Klonk, klonk... Malin Ekebom kannustaa ja kehuu ripeitä sammuttajia.. Koululaisille kerrotaan enemmän myös historiaa. Koulussa on myös puhuttu tulella leikkimisestä, kun joku oli esitellyt sytkäriä koulun vessassa. Ensimmäinen pelastaja kiinnittää paloköyden ja toiset tulevat perässä. Jaksatteko vielä pelastaa kissan?, Malin kysyy. Isä Jouni Lehmonen on vieraillut poikien kanssa myös Niittykummun paloasemalla. – Hälytyskeskus antaa juuri hälytyksen, maatilalla on päärakennus syttynyt palamaan
2 tunnin kuivumisen jälkeen (20–40 o C) on liitos valmis. Innostus osoittaa, että Kemin ja Tornionseudun palopäällystö haluaa pysyä kehityksen tasalla, johon yhteistoiminta kerhon piirissä tulee varmasti tarjoamaan omalta osaltaan hyviä mahdollisuuksia. Pikaliittimen sitominen letkuun on näin ”korkeapaineaikakaudella” vaativa työ, jossa on oltava sekä välineitä, että kokemusta. veneiden ja lakkojen valmistuksessa. 80 kg/mm 2 , mistä johtuen on syytä uskoa letkun halkeavan ennenkuin liitos pettää, jos vahvistus on tehty asiallisesti. mukaan saa, jollei rakennusjärjestyksessä ole toisin määrätty, asemakaavan ja rakennuskaavan ulkopuoleIla olevaIle alueeIle ilman lupaa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maanviljelystilaan kuuluvan talousrakennuksen. Sekä letkuun, että liittimen kaulaan levitetään em. Kerhon perustava kokous, johon osallistui 21 palopäällystöön kuuluvaa henkilöä, pidettiin Kemin Pirtillä joulukuun 2. 2/2010 55 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 10/2009 55 Kysymys: Kannetaanko palokuntatakissa palvelusvuosimerkit kaikki, esim. N. E. – Kumpaakin tapaa näkyy olevan käytössä. Tavalliseen lankasidokseen verrattuna liimaus on sekä nopeampi, että helpompi vahvistaa toivomusten mukaan. Kunnan palopäällikkö Vastaus: 16. Toimitus Kysymys: Onko nykyisen rakennuslain mukaan hankittava rakennuslupa kaikille rakennuksille vaiko vain uusille asuinrakennuksille . navetan saisi rakentaa minkälaisen tahansa ja mihin tahansa. palokunnassa suoritetut kokeet, joissa liittimet yksinkertaisesti liimataan letkuun polyesterimuovilla, joka on sangen käytetty aine esim. Olen yhden, korkeimman merkin kannalla. K. Jonkin verran valoisampia näkymiä tarjoaa Lahden kaup. Kerhon nimeksi päätettiin ottaa ”Kemin ja Tornion seudun Palopäällystökerho ry.” Ennakkoilmoitusten mukaan todettiin, että kerhon jäsenmäärä tulee nousemaan lähes 40 jäseneen. Koskinen kutsunut Kemin ja Tornion seudun palopäällystöä neuvottelukokoukseen keskustelemaan palopäällystökerhon perustamisesta läänin I:n ja II:n kaukoavustusalueen palopäällystön yhteistoiminnan ja palokuntatyön tehostamisen merkeissä. Läänin rakennustarkastaja on ilmoittanut, että navettaja talousrakennukset eivät tarvitse rakennuslupaa. vk. Tässä tarkoituksessa polyesterimuovin kemiallinen ja mekaaninen kestävyys on letkuihin nähden erinomainen. E. Mikäli letku on löysä liittimen kaupaan, voidaan se vahvistaa ensin lasikuitukankaalla ja muovilla. Todennäköisesti liimaussysteemi tulee osaltaan auttamaan palokuntia ”punaisen kukon” likvidoinnissa. p:nä. Minusta tämä on hieman ihmeeIlistä, sillä käytännössähän tämä merkitsisi sitä, että esim. Polyesterimuovin vetolujuus lasikuituvahvistuksin on n. Kumeeratusta letkusta on kumeeraus ensin raaputettava pois liimauskohdasta. 70–100 kg/mm 2 ja pellavan n. Liitos vahvistetaan kiertämällä pari kierrosta samalla muovilla siveltyä lasikuitukangasta liittimen kaulaan. 1958 annetun Rakennuslain 7 §:n 2 mom. muovia, johon on sekoitettu kovettajaa ja kiihdyttäjää oikeassa suhteessa ja liitin työnnetään paikalleen. 8. Kokeissa on liimaus pitänyt moitteettomasti 2” ja 3” :n letkuissa, jotka ovat revenneet 40–50 ik:n paineissa, jota tavallinen lankasidos ei kestä. p:nä -59 oli Lapin läänin I:n kaukoavustusalueen aluepalopäällikkö A. S. Toimitus LAPIN LÄÄNIN ENSIMMÄINEN PALOPÄÄLLYSTÖKERHO PERUSTETTU Lokakuun 14. A. ” Joa” Vastaus: Palokuntien Keskusliiton kunniamerkkiohjesäännön 5 § :ssä sanotaan: ”Myönnetyistä kunniamerkeistä kannetaan vain korkeinta”. PIKALIITTIMIEN LIIMAUS LETKUUN POLYESTERIMUOVILLA. 10-, 15-, 20-vuotismerki yhtä aikaa, vai korkeinta yksinään. E
Hätäkeskusten uusi toimintamalli edellyttää, että tunnusjärjestelmä toimii niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti yksiselitteisesti ja loogisesti koko maassa sekä turvallisuusviranomaiskentässä. Tavoitteena onkin tältä osin saavuttaa kenttäjärjestelmien ja hätäkeskusjärjestelmän välillä interaktiivisuudessa aivan uusi taso. 56 2/2010 H ätäkeskusuudistus etenee usealla rintamalla. Tällaisia ovat esimerkiksi hätäpuheluiden tunnisteet tai hätäpaikannuksen automaattisuus. Kuuluvatko esimerkiksi palotarkastustietokannan käyttö tai pelastusautojen telematiikkatietojen keräys yhtä luonnollisena osana kenttäjärjestelmään kuin poliisin kuulustelupöytäkirjojen teko, jää nähtäväksi. Yhtä aikaa poliittisella taholla on tehty valtion tehostamisohjelman mukaisia päätöksiä, joilla hätäkeskusten määrää vähennetään. Samalla olisi myös erinomainen tilaisuus muokata kenttäjärjestelmät hätäkeskusjärjestelmään mahdollisimman hyvin sopiviksi. Yhtä aikaa, kun tehdään päätöksiä hätäkeskusalueiden yhdistämisestä, on käynnistynyt tulevaisuuden tietojärjestelmän kilpailutus sekä käytännön tason ohjeiden ja koulutussuunnitelmien laadinta. Osin epäselvää on vielä, kuinka pitkälle hallinnolliselle puolelle nämä määrittelyt ulotetaan. Itse hankinnan toteutus venynee menettelyn takia vuoden 2011 puolelle. Hankinta ja käyttöönoton valmistelun projekti HAKA Uuden järjestelmän hankintapro jekti HAKA on lähtenyt käyntiin Jukka Sulkusen (HALTIK) vetämänä. Toti 2 -hankepäällikkönä toimii Tapio Saarinen hätäkeskuslaitokselta. Samoin tulee mietittäväksi kenttäjärjestelmään tuotetun tiedon käyttö hallinnollisiin tai tutkinnallisiin tarkoituksiin. Uuden järjestelmän kannalta oleellista on kilpailutuksen aloittaminen sekä hätäkeskusten toimintojen ja ohjeistojen saattaminen käytännön tasolla tukemaan uutta toimintakonseptia. Kenttäjärjestelmän määrittelyprojekti KEJO Kenttäjärjestelmien määrittelyprojekti KEJO pyrkii määrittelemään kaikille viranomaisille yhteisen kenttäjärjestelmän vaatimukset. Tämän ongelman ratkaiseminen helpottaisi jo nykyisellään varsin monia ongelmia. Varsinainen hankintailmoitus julkaistaan myöhemmin, sen pohjalta valitaan lopulliset kilpailuun osallistujat. Lisäksi pyritään löytämään kullekin viranomaiselle luoneenomaiset tietotarpeet, jotka olisi järkevää tuottaa keskitetysti. Hätäkeskuslaitos aloitti saman tien hankeen toisen vaiheen suunnittelun. TOTI 2 -tehtävien tulisi olla valmiina viimeistään kesäkuun 2011 loppuun mennessä. ytr. Käyttöönoton valmistelujen osalta HAKA-projekti pyrkii vaikuttamaan uuden järjestelmän edellyttämiin muutoksiin viranomaismääräyksissä. Hieman ennen joulua saatiin päätös, että hankinta toteutetaan julkisena hankintana. Erilaisia automaattisia ilmoitinlaitteita koskevat määräykset ovat myös joko varsin levällään tai puuttuvat kokonaan. ytr) kanssa, päätti perustaa TOTI 2 -hankkeen. Vuoden 2009 loppua kohti havaittiin hätäkeskusrajapinnalla toimivien viranomaisten keskuudessa tarve ja TOTI 2:n yhteydessä sopiva hetki saattaa viranomaisten kenttäjärjestelmät yhtenäiseen tilaan nykyistä tehokkaamman yhteistoiminnan takaamiseksi tulevaisuudessa. Tehtäviksi on määritelty uuden hätäkeskusjärjestelmän kilpailutus ja käyttöönotto (HAKA), viranomaisten yhteisen määrittelytyö (KEJO) sekä hätäkeskusten toiminnan kehittäminen (TOKE). Pelastustoimen kannalta tältä osin oleellisin kysymys on päästä osalliseksi sellaiseen tietoverkkoon, jota muutkin 112-toimijat käyttävät. On tarkoin harkittava kuinka paljon esimerkiksi palkanmaksun, koulutusrekisterin tai muita hyödyllisiä tietoja tullaan käyttämään kenttäjärjestelmissä. Osanotosta aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin osallistuva taho itse, hätäkeskuslaitoksen vastatessa hallinnoinnista ja toimitiloista. Edellä kerrotuista aineksista Hätäkeskuslaitos, yhdessä kaikkia viranomaisia edustavan valtakunnallisen yhteistyöryhmänsä (valt. TOTIn ensimmäinen vaihe, jossa tehtiin tulevaisuuden hätäkeskusjärjestelmän määrittelytyö ja tarvittavien toiminnallisten muutosten kartoitus sai työnsä päätökseen aikataulussa vuoden 2009 lopulla. Lopullisen neuvottelumenettelyn aikana on tarkoitus, että eri toimialat osallistuvat neuvotteluihin, jotta riittävä ymmärrys toimialojen erityispiirteistä tulee huomioiduksi. Hankinnassa käytetään neuvottelumenettelyä ja siitä onkin jo lähtenyt ennakkoilmoitus sekä tietopyyntö, joilla kartoitetaan kiinnostusta markkinoilla. Koko hanketta koordinoi Hätäkeskuslaitos ja sen ohjausryhmänä toimii valt. Tulevaisuuden kenttäjärjestelmän käyttäjäksi on ilmoittautuHätäkeskusuudistus etenee – TOTI 2 käynnistyi, viranomaisille yhteinen kenttäjärjestelmä Teksti: Lauri Jaakkola 56 2/2010. Toinen hallittava ulottuvuus on hallinnollinen suunta. Määrittelytyöhön käytettiin noin 20 henkilötyövuotta. KEJOn tehtävänannossa on myös monia tunteita nostattavia aiheita, kuten kaikkien turvallisuusviranomaisten tehtävä-, kutsuja yksikkötunnusten uudistaminen ja yhtenäistäminen. Päätavoitteena on löytää se ydin, joka on kaikille viranomaistoimijoille yhteistä. Kenttäjärjestelmämäärittelyjen ehdottomasti haastavin osuus on juuri skaalautuvuuden hallinta. Tällaisen yhteisen kenttäjärjestelmän luonnolliseksi määrittelijäksi nähtiin sama taho, joka on määrittänyt tulevan hätäkeskusjärjestelmänkin, eli TOTI-hanke. Molemmat mahtuvat silti hyvin kenttäjärjestelmän nimikkeen alle. Kejon vetämisestä on ottanut vastuun Poliisihallitus palkkaamalla projektipäälliköksi Markus Asikaisen. Näitä asioita kehitetään Hätäkeskuslaitoksen TOTI 2 -hankkeessa, jossa lisäksi pyritään määrittämään hätäkeskusjärjestelmään integroitavan viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän vaatimukset mahdollista tulevaa kilpailutusta varten. Yksittäisen palotarkastajan tai puomitikasauton kuljettajan tehtäväkohtaiset tarpeet ovat hyvin erilaiset kuin vaikkapa sisäministeriön pelastusosaston päivystäjän tilannekuvan tarpeet. Muita kokonaisrakennelmaan liittyviä osia ovat ainakin poliisin toiminnanohjausjärjestelmä sekä viranomaisten yhteiset karttapalvelut
Tässä osaprojektissa on myös tärkeää tarkastella, kuinka hätäkeskuspäivystäjän tutkinnossa voitaisiin huomioida pelastustoimesta kertynyt osaaminen, jotta halukkailla pelastajilla olisi mahdollisuus urasiirtymään myös hätäkeskusten suuntaan. Uutta järjestelmää määritettäessä lisäksi riskinä on, että hukataan joitakin nykyisten kenttäjärjestelmien ominaisuuksia. Myös TOTI 1 yhteydessä perustettua pelastustoimen asiantuntijapoolia on tarkoitus käyttää projektin edetessä. Tämä on tarpeen, koska tulevaisuudessa pelastustoimi pääsee varsin itsenäisesti määrittämään vasteita ja valtaosa perustietojen ylläpidosta siirtynee myös pelastuslaitoksissa suoritettavaksi. Samalla on tarkoitus jatkaa prosessien kuvaamista ja tarkentamista erityisesti hätäkeskusten verkottumiseen ja 112-toimijoiden rajapinnalle liittyvien tilanteiden osalta. Toiminnan kehittämisen TOKE Toiminnan kehittämisen projektia TOKEa vetää Marko Nieminen hätäkeskuslaitokselta. TOTI:n ensimmäisessä vaiheessa tehdyn ohjeistokuvauksen perusteella. Ensimmäinen osaprojekti on yhtenäisriskinarvio. Tässä osaprojektissa laaditaan myös tulevaisuuden ammattikuva hätäkeskuksen päivystyssalin eri rooleihin ja osallistutaan eri henkilöstöryhmien työnkuvan päivittämiseen. Tästä syystä pelastustoimen osalta asiaa pohtii varsinaisen hankkeen tukena PEKEn (pelastuksen kenttäjärjestelmä) ylläpitoja kehitysryhmä. Näin hälyttäminen voidaan tehdä joutuisasti sekä tarvittaessa useammassa erässä tietojen tarkentumisen myötä. Osaprojektissa valmistellaan koulutussuunnitelmia sekä osallistutaan koulutusympäristön suunnitteluun ja sen toteutuksen valmisteluun yhteistyössä eri tahojen kanssa. Itse toimin toistaiseksi ainoana päätoimisesti hankkeeseen palkattuna pelastustoimen edustajana, mutta erilaisia taustaryhmiä on perustettu ja tullaan perustamaan kunkin osion vaatimassa laajuudessa. Hankkeesta on tarkoitus informoida säännöllisesti myös niille pelastuslaitosten kumppanuushankeen tuottamille palvelualueille, joita kulloinkin käsiteltävät asiat koskevat. TOTI 2 -organisointi Hät ä keskuslaitoksen valtakunnallinen yhteistyöryhmä toimii koko hankkeen ohjausryhm änä Hankejohtaja ja muu hankkeen johto SM:n ja STM:n ylin johto TURJO Hankkeen johtaminen ja ohjaus Raportointi hankkeesta Yhtenäisriskinarvio Koulutussuunnittelu Toimintojen ja ohjeistuksen kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen Jory ja muut elimet Kenttäjärjestelmän määrittelyprojekti (KEJO) Hätäkeskuslaitoksen johtaja Toiminnnanja ohjeistuksen kehittämisen osaprojekti (TOKE) Hankintaja käyttöönoton valmistelun projekti (HAKA). Pelastustoimen osalta on ajateltu, että ryhmä, jonka on tarkoitus päivittää nykyistä riskinarvio-opasta, ottaisi osaa myös tulevaisuuden työkalun suunnitteluun. Pelastustoimen hankkeelle on haettu palosuojelurahaston avustusta tai vaihtoehtoisesti kehittämishankkeille tarkoitettua valtionosuutta. Pelastustoimen osalta osallistuminen TOTI 2 rahoitetaan pelastuslaitosten yhteisenä projektina, jonka ohjausryhmänä toimii pelastusjohtajien hallitus. Myös muu rajan yli tapahtuva viranomaisyhteistyö voi asettaa vaateita tunnusjärjestelmälle. Se jakautuu kolmeen varsinaiseen osaprojektiin sekä niitä täydentäviin viranomaisten omiin osioihin. Toimintojen ja ohjeistuksen kehittämisen osaprojektin tehtävänä on jatkaa toimintamallien määrittelyä kullakin toimialalla tulevaisuuden hätäkeskusjärjestelmästä tietoon tulleiden muutosten perusteella. Itse uuden kenttäjärjestelmän kilpailutus tai hankinta ei kuulu KEJOn tehtäviin. Pelastustoimen osalta keskitytään pitkälti hätäkeskustoiminnan ja vastesuunnittelun opiskelun lisäämiseen vähintäänkin päällystötutkinnossa. Koulutus on tarkoitus toteuttaa vuorovaikutteisesti hätäkeskusten ja niiden palveluja käyttävien viranomaisten kanssa. Tehtävä on osin päällekkäinen Riskiarvio-osaprojektin kanssa. Ryhmään kuuluvat kaikki oleelliset pelastuksen toimijatahot, pelastusosasto, pelastuslaitokset, pelastusopisto sekä HALTIK (hallinnonalan tietotekniikkakeskus). Tässä osaprojektissa kehitetään myös tarpeelliselta osin yhtenäisiä viestiliikennemalleja yhteistyössä Virven pääkäyttäjäryhmän kanssa. Lisäksi osaprojetin tehtävänä on analysoida ja tuottaa hätäkeskuksen nykyisten operatiivisten ohjeiden päivitykset mm. Yhtenäisrikinarvion osaprojektissa pyritään saamaan aikaan päivystäjän työkalu, jolla avuntarvitsijan kertomat tiedot voidaan kerätä yli toimialarajojen mahdollisimman helposti talteen ilman ylimääräistä kysymysten toistoa. Toinen TOKEn osaprojekti on koulutuksen osaprojekti. 2/2010 57 nut 112-toimijoiden ohella myös Rajavartiolaitos, joten jonkinlainen tunnusten sovittaminen tulee kyseeseen myös maan rajoilla. Kenttäjärjestelmän ratkaisut ovat laajavaikutteisia ja vaikeasti hallittavia. Pelastuksen osalta tärkein tehtävä on kuitenkin osallistua kaikkiin edellä lueteltuihin projekteihin ja niiden osaprojekteihin. Kolmantena on Toimintojen ja ohjeistuksen kehittämisen osaprojekti. Näin voitaisiin ehkä välttää epäjatkuvuuskohtia vanhojen ja uusien työtapojen välillä. Tehtävänä on laatia yleissuunnitelma uuden tietojärjestelmän koulutuksen toteuttamiseksi Hätäkeskuslaitoksessa sekä uuden tietojärjestelmän kutakin toimialaa koskevien elementtien koulutuksen toteuttamiseksi toimialoilla tai niiden oppilaitoksissa. 112-toimijat työn täydentäjinä Näiden kolmen osaprojektin lisäksi kukin toimiala pyrkii pyörittämään omaa osaprojektiaan, joissa on tarkoituksena paikata ne osuudet 112-toiminnan ohjeistuksesta, jotka eivät muutoin osu TOTI 2 -tehtäväkenttään
58 2/2010 E telä-Savon pelastuslaitoksesta tuli vuodenvaihteessa Mikkelin kotisairaalan päivystysyksikkö. Virka-aikana tipan käy laittamassa kotisairaanhoidon sairaanhoitaja. Toistaiseksi pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköillä on ollut vain muutamia sovittuja potilaskäyntejä illan ja yön aikana. Illalla ja yöllä häntä käyvät lääkitsemässä pelastustoimen ensihoitajat. – Yksi tiputuskerta kestää noin puoli tuntia. – Nyt voin olla tietokoneella, katsella telkkaria, ja kaveritkin voivat tulla käymään, mihin aikaan tahansa. – Hoitava lääkärihän viime kädessä ratkaisee, voidaanko potilasta hoitaa kotona vai Ensihoitajat huolehtivat kotisairaalan potilaista öisin Mikkelissä Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Vanhuspalveluiden kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro ja ensihoitopäällikkö Jari Kalin pitävät palavereja joka viikko. Kanyylia asettaa ensihoitoyksikön sairaanhoitaja Janne Ikonen.. Jos tätä hoitomahdollisuutta ei olisi, olisin joutunut jäämään sairaalaan neljäksi tai viideksi päiväksi noin kahden tunnin päivittäisten hoitojen takia, kuvailee Kyllönen. Ikonen ja Tiihonen jäävät Kyllösen luo tiputuksen ajaksi, katsovat, että kaikki on kunnossa ja tulevat kuuden tunnin päästä uusimaan hoidon. Kotisairaalahoidosta vastaava ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Mikkelin terveyskeskuksesta arvelee toiminnan kuitenkin vilkastuvan viimeistään sen jälkeen, kun uutta toimintamallia on käyty esittelemässä sekä keskussairaalan että terveyskeskuksen lääkäreille. Iltayhdeksän ja aamuseitsemän välillä annettavasta kotisairaalahoidosta vastaavat Etelä-Savon pelastuslaitoksen ensihoitajat. Kyllösen mielestä järjestely on erinomainen, sillä toki hän mieluummin sairastaa kotona kuin makaa sairaalassa. Pelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö vastaa kotisairaalapotilaiden puheluihin kello 21:n ja 7:n välillä ja käy tarvittaessa katsomassa, mikä on hätänä. Mikkeliläinen Lasse Kyllönen (21) toipuu kotona jalkaan iskeneestä ärhäkästä tulehduksesta. – Tänä yönä meillä ei muita potilaita olekaan, ellei sitten joku kotisairaalapotilas ota erikseen yhteyttä, kertoo Tiihonen. Mikkelin kaupungin sosiaalija terveystoimi ostaa kotisairaalan iltaja yöpalvelut Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Kotona toipuva Lasse Kyllönen saa antibiootti tiputuksen neljä kertaa vuorokaudessa. – Homma on lähtenyt käyntiin mutkattomasti, he kertovat. Kotisairaalan potilaat ovat pääasiassa saattohoitoa, suonensisäistä lääkitystä tai nesteytyshoitoa saavia potilaita. Ensihoitoyksiköt tekevät kotikäynnit kotisairaalan laatiman aikataulun mukaan. Inhimillinen ja kustannuksia säästävä Kotisairaalatoiminnan osalta pelastuslaitoksen kapasiteetti riittää noin 20 potilaan hoitamiseen. Sillä aikaa kun sairaanhoitaja Janne Ikonen sekoittaa lääkkeen valmiiksi, virittää palomies Tuomas Tiihonen tippapussitelineen paikoilleen. Tulehduksen hoitoon käytetään neljä kertaa vuorokaudessa annettavaa suonensisäistä antibioottia
Ensihoitajat tekevät työtä vuorokauden ympäri. Päivittäin kotisairaalan ja pelastustoimen välillä pidetään yhteyttä puhelimitse ja sähköpostilla. kaiutin päälle?/?pois * Painike suojarenkaalla esim. Ei haittaa pelastustoiminnalle Koulutusta uusiin tehtäviin ensihoitajat ovat saaneet kotisairaanhoitajilta. Entä miten silloin toimitaan, jos samaan aikaan ennalta sovitun kotikäynnin kanssa sattuukin iso pelastustai hälytystehtävä. * IP65 * Saatavissa myös ATEX-versiona CT-MultiCom: Ceotronicsin käyttö-yksikkö radiopuhelimille sisäänrakennetulla kaiuttimella ja mikrofonilla, sekä liitäntä kommunikaatiojärjestelmälle. hälytystoiminto * 4-napainen jakki * 3,5 mm jakkiliitin korvakuulokkeelle * LED näyttö toiminnoille * Pallo-suuntakuvioinen mikrofoni * Paloturvallinen ja iskunkestävä kotelointi * Vyöpidike 360. – Tärkein tietokanava on terveyskeskuksen Effica-tietojärjestelmä. Terveyskeskuksessa hoitopäivän hinnaksi tulee 120– 140 euroa, mutta kotisairaalahoidossa kustannukset jäävät noin sataseen. Vuoden vaihteesta lähtien Mikkelin sosiaalija terveystoimi on ostanut pelastustoimelta kolmen hoitajan palvelut. onko parempi, että hän jää sairaalaan, Jaakkola sanoo. Hoitopäivä erikoissairaalassa maksaa yhteiskunnalle noin tuhat euroa. – Tietenkin tämä edellyttää erittäin selkeitä ohjeita. Kotisairaalan päivystyksen järjestäminen nykyisellä tavalla olisi edellyttänyt viiden uuden vakanssin perustamista kotisairaanhoitoon. Ensihoitopäällikkö Jari Kalinin mukaan yhteistyö kotisairaalan kanssa on käynnistynyt hyvin. Säästöä erikoissairaanhoidon kustannuksiin verrattuna syntyy 400000–500000 euroa. Jaakkolan mielestä uusi järjestely on ennen kaikkea inhimillinen. Kotisairaalavaihtoehdon käyttöönotto edellyttää lääkäreiltä enemmän suunnittelua kuin potilaan passittaminen sairaalaan. – Hyväkuntoisille toipilaille kotisairaalahoito sopii myös hyvin, sillä kotona tulee liikuttua ja toimintakyky säilyy paremmin kuin sairaalassa, Jaakkola lisää. Mikkelissä on laskettu, että nykyisillä resursseilla kotisairaalassa voidaan hoitaa vuosittain noin 480 potilasta. Kotisairaalan vastaavan lääkärin Marja-Riitta Jaakkolan mielestä potilaat hyötyvät uudesta hoitomuodosta eniten.. Sillä on nyt käytettävissään kolme ympärivuorokautista ensihoitoyksikköä ja yksi päiväaikainen ensihoitoyksikkö. – Kaivattua kustannussäästöä syntyy eniten, jos potilaita saadaan siirrettyä nykyistä aiemmin erikoissairaanhoidosta kotihoitoon. Kolme ensihoitajaa vakinaistettiin Mikkelissä kotisairaalan ja pelastustoimen yhteistyötä perustellaan myös toiminnallisten resurssien ja osaamisen hyötykäytöllä. Potilaan hoidossa tarvittavat lisäohjeet saamme terveyskeskuksesta, kertoo Kalin. – Jos kotisairaalan potilas tarvitseekin osastohoitoa, häntä ei tarvitse viedä päivystykseen, vaan ensihoitoyksikkö kuljettaa hänet suoraan akuuttiosastolle, Kalin kertoo. – Esimerkiksi monet saattohoitopotilaat haluavat olla mieluummin kotona kuin sairaalassa, hän sanoo. Sinne on tallennettu potilastiedot ja hoito-ohjeet, ja sinne päivitetään myös tiedot kaikista kotikäynneistä, kertoo Jari Kalin. 2/2010 59 lasse.backman@kolumbus.fi • Phone +358 50 3233 476 www.ceotronics.com Uusi: CT-MultiCom Monitoiminen: * Iso selkeä PTT-painike * Painike esim. Pelastustoimi puolestaan vahvisti rivejään vakinaistamalla kolmen ensihoitajan vakanssit. – Jos kaikki yksiköt ovat samanaikaisesti kiinni ensihoitotehtävissä, niin kotihoidon oma yöpartio käy sitten asiakkaan luona, kertoo Kalin
Palovaroitin on ollut pakollinen kaikissa asuinrakennuksissa vuodesta 1999 lähtien. Mikäli alkusammutusta ei yritetty vaikka kohteessa oli ihmisiä, syy oli yleensä alkusammutusvälineiden puuttuminen. Muun koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti oli syttymissyy 1370 palossa. Vuoden alussa PRONTO:on tehtiin luokittelumuutos, jolloin rakennuspalovaaraksi alettiin kirjata syttymiskohdastaan leviämättömät rakennuspalot, joista ei haluttu kirjata rakennusselostetta. Rakennuspaloista kolmasosassa yritettiin alkusammutusta. Traktoripalojen määrä lisääntyi 120 paloon. Linja-autopalojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla vajaassa 80. Todennäköisesti uuden asetuksen ansiosta määrä on suorastaan romahtanut. Kun alkusammutusta yritettiin, useampi kuin joka toinen palo saatiin sammutettua ja lähes joka kolmas palo saatiin rajoitettua. Näistä erilaisten onnettomuuksien aiheuttamia tehtäviä oli 18000 kappaletta. Tehtävien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Uudelleen luokiteltuna kaksi viidestä tulipalosta oli rakennuspaloja (6 300 kpl). Näistäkään lähes kolmasosassa palovaroitin ei toiminut. Tulipaloista hieman yli puolet oli arvioitu pääasiallisesti ihmisen aiheuttamiksi. Ihmisen aiheuttamista tulipaloista joka kolmas, 2800 paloa, on arvioitu tahallaan sytytetyiksi. Viime vuonna vain kahdessa kolmasosassa asuinrakennuspalokohteista oli palovaroitin. Yli puolet öljyvahingoista tapahtuu tieliikenteessä kaduilla ja maanteillä. Tulipaloissa kuoli viime vuonna yli sata henkilöä. Rakennuspaloista hieman yli puolet oli asuntopaloja, joita pientaloissa oli hieman enemmän kuin kerrostaloissa. Öljyvahinkojen ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien määrä pysyi ennallaan 2900 tehtävässä. Metsäpalojen paloala oli keskimäärin 0.5 hehtaaria. Tilanne ei ole juurikaan parantunut 90-luvun puolivälistä, jolloin palovaroitin löytyi 60 prosentissa asuinrakennuspaloista. Viime vuonna vain kahdessa kolmasosassa asuinrakennuspalokohteista oli palovaroitin. Tulipalo tappaa keskimäärin kaksi ihmistä joka viikko. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot pysyivät lähes ennallaan, ollen 50 miljoonaa euroa. Ilotulitteista syttyneiden tulipalojen määrä viime uutena vuotena oli 54 tulipaloa. Metsäpaloissa palanut pinta-ala arvioitiin vajaaksi 600 hehtaariksi, mikä oli 250 hehtaaria vähemmän kuin vuonna 2008. Liikennevälinepalojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla 2400 palossa, joista henkilöautopaloja oli edelleen yli puolet, 1500 kappaletta. Maastopaloista 1200 oli metsäpaloja. Maastopalojen määrä väheni 13 prosentilla edellisvuoteen verrattuna, 2700 paloon. Tupakka oli syttymissyynä joka kuudennessa palossa. Sähkölaitteen tai sähköasennuksen vika, Palovaroitin toimi 34 % Palovaroitin ei toiminut 15 % Toiminnasta ei tietoa 18 % Kohteessa ei ollut palovaroitinta 33 % Palovaroittimen toiminta asuinrakennuspaloissa 2009 häiriö tai huollon laiminlyönti oli arvioitu syttymissyyksi 1050 tulipalossa viime vuonna. Rakennuspalojen arvioidut euromääräiset vahingot pienenivät lähes kolmasosan, 131 miljoonaan euroon. Nokipaloja oli 390, missä on lisäystä kolmasosa edellisvuoteen verrattuna. Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneista paloista tullaan kokoamaan edellisvuosien kaltainen yksityiskohtainen raportti myöhemmin keväällä. Näistä joka toinen palo saatiin sammutettua ja joka kolmatta paloa saatiin rajattua. Teollisuusrakennuspaloja oli yhteensä 590 ja liikerakennuspaloja 390 kappaletta. Liikenneonnettomuuksien aiheuttamien hälytysten lisääntyminen pysähtyi ensimmäistä kertaa 2000-luvun aikana. Muista kuin tahallaan sytytetyistä paloista 53 prosenttia liittyi huolimattomaan avotulen käsittelyyn. Rakennuspalojen arvioidut euromääräiset vahingot olivat 131 miljoonan euron luokkaa. Ensivastetehtävien määrä pysyi 42 tulipaloa päivässä, joka kolmannesta asunnosta puuttui pakollinen palovaroitin Palokuolleiden määrä yhä yli sadan Teksti: Esa Kokki, Pelastusopisto. Tulipaloissa arvioitiin loukkaantuneen ainakin 729 henkilöä. Tulipaloista traagisin oli Naantalin 5 nuorta uhria vaatinut asuinrakennuspalo. Hälytyksiä liikenneonnettomuuksiin tuli yhteensä 13300 kappaletta. Joka viides ihmisen aiheuttamista paloista syttyi ruoan valmistuksen yhteydessä. Muita tehtäviä 86000 Pelastuslaitosten hälytystehtävistä muita kuin tulipalojen aiheuttamia tehtäviä oli yhteensä 86000 kappaletta. Tulipalot Pelastuslaitoksille hälytyksiä aiheuttaneiden tulipalojen määrä pysyi edellisten vuosien tasolla, noin 15000 palossa vuonna 2009. Palokuolemista lähes kaikki tapahtuivat rakennuspaloissa, joista traagisin onnettomuus oli Naantalin 5 uhria vaatinut tulipalo. Palokuolleiden määrä pysyi edelleen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Tiedot perustuvat PRONTO:sta kerättyihin tietoihin. Myös toimisto-, hoitolaitosja kokoontumisrakennusten palojen euromääräiset vahingot oli arvioitu edellisvuotta pienemmiksi. Teollisuusrakennuspalojen omaisuusvahingot arvioitiin 47 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin edellisenä vuonna. Ilotulitteista syttyneiden tulipalojen määrä romahti edellisiin vuosiin verrattuna. Muista autotyypeistä kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien palojen määrä väheni yhteensä noin 200 paloon. Näistäkään lähes kolmasosassa palovaroitin ei toiminut. Myrskyjen ja muiden luonnononnettomuuksien määrä väheni 20 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, 1 800 tehtävään. Kahtena edellisenä vuodenvaihteena ilotulitteista aiheutuneiden tulipalojen määrä on ollut nelinkertainen. 60 2/2010 Vuonna 2009 pelastuslaitoksilla oli 101 000 hälytystehtävää. Uutena vuotena ilotulitteista syttyi 54 tulipaloa, kun kahtena edellisenä vuodenvaihteena tulipalojen määrä on ollut nelinkertainen. Ennakkotietojen mukaan palokuolleiden määrä oli 106, eikä sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteen mukaista vähenemistä ole havaittavissa. T ulipalojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla vajaassa 15000. Joka kuudennella kerralla paikallaolijat eivät syystä tai toisesta käyttäneet alkusammutusvälineitä. Rakennuspaloista kolmasosassa yritettiin alkusammutusta
Hänen tuttavansa oli nyt tunnistanut sen polkumiinaksi. Partiot raportoivat tunnistamistaan riskeistä paikallisille viranomaisille, joiden tehtävänä on poistaa ne. Palovaroittimen aiheuttamien tarkastuskäyntien määrät lisääntyivät 18 prosentilla 2 200 tehtävään. Mutta minne siirretään päiväkodin 50 lasta. Rakennustyömaalta löytyi räjähtämätön 120 kg:n englantilainen lentopommi. Vain noin 300 koulussa 28000:sta on sprinklerit. Epäilemättä tämä tulipalo oli tuhoisa isku paikkakunnalle ja varoitus muille kouluille.” Koulujen paloriski on suurimmillaan lomien aikana, jolloin rakennukset ovat tyhjillään. St Felixin 400:n oppilaan peruskoulu tuhoutui täysin tulipalossa. Kokin tarjoama riisipuuro maistui vieraille. (Fire Magazine 9/2008) Koulujen sprinklaus tärkeää ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski. Hounslowin kaupunginosassa menestyksellisesti päättyneet kokeilun jälkeen Lontoon palolaitos on päättänyt laajentaa pyöräilevien palomiestensä toiminnan 11 muuhun kaupunginosaan. Erilaisten tarkastusja varmistustehtävien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. (FWM 4/2009) 2/2010 61 Newmarket (Englanti). Vajaasta 2 300 tehtävästä kuudesosa oli vesipelastustehtäviä. Auton ympäristö eristettiin ja Düsseldorfista hälytettiin paikalle räjähdeasiantuntija. Armeija hälytettiin purkamaan pommi. (FWM 8/2008) Miinahälytys poliisiasemalla Bochum (Saksa). Jokaisessa työvuorossa on neljä työparia, joiden partiointialue koostuu kolmesta kaupunginosasta. Palolaitoksen yhteiskunnan turvallisuudesta vastaavan osaston apulaispäällikkö Steve Turk sanoo: ”Sen ohella, että partiot ehkäisevät sekä tulipaloja että tuhopolttoja, ne myös tarjoavat meille mahdollisuuden esitellä toimintaamme ja välittää asukkaille palonehkäisyn sanomaa.” (Fire Magazine 8/2008) Lontoon pyöräilevät palomiehet Bath (Englanti) Bathin paloaseman yksikkö hälytettiin aprillipäivänä 2008 aamuruuhkan aikaan moottoritielle, jossa yhdeksää henkilöautoa kuljettanut rekka oli vaarassa kaatua. Palokunta hälytti paikalle autonosturin Tauntonista 110 km:n päästä, jolla ylätasolla olleet autot voitaisiin nostaa tielle. Hän tunnisti sen sata vuotta sitten käytetyksi vuoteenlämmittimeksi. Automaattisten paloilmoittimien aiheuttamat erheelliset hälytykset vähenivät vajaalla tuhannella 19 300 tehtävään, mikä on kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin sisäasiainministeriön kolmen vuoden takainen tavoite. Englannin sprinkleriyhdistyksen edustaja Stewart Kidd sanoo: ”Viime vuodesta lähtien uusista kouluista on pitänyt tehdä täydellinen riskianalyysi sprinklereiden ja muiden paloehkäisyn toimenpiteiden tarpeen selvittämistä varten. Nainen tuli poliisiasemalle kertomaan, kuinka hän oli kymmenisen vuotta sitten löytänyt metsästä metalliesineen ja käyttänyt sitä pitämään ovea auki. edellisen vuoden tasolla 26 500 tehtävässä. Muiden tarkastusja varmistustehtävien määrät vähenivät hieman, 7 900 tehtävään. ”Onneksi sillä puolella, jonne rekka kallistui, oli vahva betonimuuri. Reilusta 2 400 tehtävästä kahdessa kolmasosassa pelastettiin eläin tilanteesta, jossa ei ollut välitöntä vaaraa. Innoissaan olevat lapset lennätettiin palolaitoksen busseilla lähimmälle paloasemalle, jossa päiväkodin henkilökunta ja palomiehet huolehtivat heistä. Eniten erheellisiä hälytyksiä aiheutui ruoan valmistuksen yhteydessä. Kun poliisit näkivät naisen auton tavarasäilössä olevan esineen, he eivät voineet taata, ettei se ollut räjähde. Lontoon poliisilaitos on kouluttanut pyöräilevät palomiehet, jotka partioivat aukeilla paikoilla ja puistoissa etsien mahdollisia tuhopolton kohteita sekä tunnistavat paloriskejä muilla alueilla, kuten hylättyjä autoja, vartioimattomia autiotaloja, hylättyjä kaasupulloja sekä alueita, joissa on jälkiä tuhopolton yrityksistä. (Fire Magazine 8/2008) Autojenkuljetusrekka vaarassa kaatua Päiväkotilapsilla oli jännittävä päivä Frankfurt am Main (Saksa). Joka viikko Englannissa syttyy noin 30 koulupaloa ja havaitaan jopa 20 tuhopolton yritystä. Kun nosturi saapui paikalle, se nosti auton kerrallaan rekasta tielle. Meidän oli jatkuvasti tarkkailtava tilannetta. Ihmisen pelastamistehtävien, joihin ei liity muuta onnettomuutta, määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Hallituksen näkemyksenä oli, että analyysi johtaisi useimmissa tapauksissa sprinklerien asentamiseen. Tällä välin yksiköt yrittivät tukea romahtavaa rekkaa vintturilla. St Felixin palon syytä tutkitaan vielä, mutta tiettävästi poliisi on kuulustellut kahta nuorta miestä epäiltynä sen sytyttämisestä. Yksikkö esti rekkaa kallistumasta enempää pönkittämällä ja tukemalla sitä. Kun ylätasolla olleet autot alkoivat huojua, rekan kuljettaja pysäytti moottoritien rampille ja teki hätäilmoituksen. Ennen sitä ympäristö oli tyhjennettävä. Saatoimme sijoittaa tukipalkit rekan ja muurin väliin. Vuonna 2006 näistä aiheutui yli 80 miljoonan euron vahingot. Palokunnan mukaan tuho oli täydellinen, koska palo saattoi edetä esteettä sprinklaamattoman yksikerroksisen koulurakennuksen ullakkotilassa. Eläimen pelastamistehtävien määrä lisääntyi 17 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Avonin pelastuslaitoksen vasta perustettu etsintäja pelastusyksikkö saapui vahvuudella 1+10 suorittamaan ensimmäistä tehtäväänsä. Sen jälkeen kun nosturi oli saapunut, meidän oli otettava huomioon, että rekan kuormajakauma muuttui joka kerta, kun auto nostettiin siitä pois”, asemamestari Simon Shilton kertoo. Opetusministeri Jim Knight ilmoitti vuonna 2007, että kaikkien uusien ja peruskorjattavien koulujen on tehtävä riskianalyysi sprinklerien tarpeen selvittämistä varten. Työparin palomiehet liikkuvat palolaitoksen tunnuksilla merkityillä maastopyörillä. Kun pommi oli purettu, lapset kuljetettiin samalla tavalla takaisin
mukaan. Whelen Hälytysvalot . www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . 040-561 7689 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet SINUNKIN ILMOITUKSESI NÄKYISI TÄSSÄ – HYVÄSSÄ SEURASSA! TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . Soita ja sovi tapaaminen. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500. Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Ferno Paarit
Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. . Kampin keskuksen bussipalo paljasti puutteita turvallisuudessa s. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. 34 9/ 20 09 18.11. ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . 34 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa niemen ja Hakaniemen välissä.” TEEMANA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET s 1950, 1960, 1970, 1980, 1990, 2000, 2010... Seuraava lehti ilmestyy 22.4. 6.2.2008 1/2008 Anakonda kiukutteli – palomiehet apuun 6500 evakuoitiin Nightwishin konsertista Sprinkleri sammutti ja kasteli kauppakeskusta TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. Pelastusviranomaisen hallittava ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa Naantali oli keikoista raskain ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa PELASTUSTIETO 60 VUOTTA – ENSIMMÄINEN PALONTORJUNTA–BRAN DVÄRN ILMESTYI 15.2.1950 Alan vaikuttajat kertovat millaiselta näyttää pelastustoimi vuonna Selvitysmies: Pelastuslaitoksista turvallisuusalan tavarataloja s. / . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisas. . Kolmen VPK:n kimppatreenit s. kolme uusittua säädöstä s. / . 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa niemen ja Hakaniemen välissä.” s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. Naantali oli keikoista raskain TEEMANA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET s.18–28 s. 50 Pelastusviranomaisen hallittava kolme uusittua säädöstä s. / . Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. s. Pelastustarvikkeet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Missä se taas on...?!. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv.
Esimerkiksi eräoppaat tai partiolaiset voivat tehdä tulet turvallisesti sinnekin, missä ei ole valmiita nuotiopaikkoja. Maasto jää tulistelun jälkeen alkuperäiseen kuntoon ja mahdolliset hiilet kulkevat kätevästi mukana pakkauksessa. Aluepelastuslaitosuudistus saa kiitosta kaluston uusimisen ja kierrätyksen osalta, mutta... Kokoa kehikko asettelemalla palikoita kuvan 2 osoittamalla tavalla tyynyn päälle. Kangas jää nuotion pohjaksi. Revi osa paperipussista alkusytykkeeksi kehikon sisälle. Valavuo toimi yhteensä 38 vuotta Rauman puolivakinaisessa palokunnassa ja lopetti ohjesäännön mukaan 55-vuotiaana. Olkiluoto ykkönen palaa! Palokuntakeikoista Valavuon mieleen on jäänyt hyvin tulipalo ydinvoimala Olkiluoto ykkösen rakennustyömaalla 70-luvun alussa. Valavuo on opettanut lapsenlapsiaan muun muassa raapaisemaan tulitikkuja turvallisesti. Suurimmillaan kirjavahvuus oli jopa 50 miestä ja valvonta ontui. Valavuo seuraa yhä alaa tarkasti. Siitä syntyi kipinä tähän keksintöön. – Toinen rappu oli minun valvonnassani ja raportoin suoraan sammutustyönjohtajalle. Kaasupulloja piti jäähdyttää, seinät paukkuivat kuumuudessa vääntyessään kuin ukkonen, Valavuo muistelee tulisia hetkiä. KUVA 3 Aseta lopuksi yksi koivupalikka kehikon päälle ja sytytä nuotio. kuva 5). Olen opettanut lapsenlapsille myös alkusammutusta ja he ovat olleet kovasti kiinnostuneita vanhoista palokuntakuvista, isoisä iloitsee. Pakkauksen koivupalikat sopivat pienen nuotion polttopuiksi tai isomman loimun sytykkeiksi. Iskun myymälänjohtajan tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 2004. Rakennustyömaalla oli paljon kaasupulloja. Polta Cleancamp-nuotionalustalla koivusta tehtyjä palikoita (max.15 cm). Keksintö on saanut hyödyllisyysmallitunnuksen ja myös Metsähallitus on näyttänyt vihreää valoa. – Puolivakinainen palokunta oli vakinaisen palokunnan reserviä. Vuosina 2002–03 kehittelin ideaa pitemmälle. Kiiltävän turvakankaan sisällä on tyyny, jonka päälle nuotio kootaan. CleanCampia voi käyttää uudestaan vähintään kymmeniä kertoja. – Moni tulitikkuleikki on kohtalokas, koska lapsi pelästyy leimahdusta ja tikku tippuu palavana maahan. Keksinnöstä kiinnostuneet voivat kysyä lisää esimerkiksi meilitse: seppo@valavuo.net 64 2/2010. Kokoja on neljä. KUVA 2 Paperipussissa on koivupalikoita, joiden avulla kootaan varsinainen nuotiokehikko. Kekäleitä tuli ulos tornin täydeltä. Nykyään iso osa potilaista saa hoitoa jo paikan päällä. Yksi esimies sanoi, että potilas pitää kuljettaa mahdollisimman nopeasti sairaalaan kuntoa huonontamatta. Teksti: Kimmo Kaisto, kuvat: Seppo Valavuon albumi ja Kimmo Kaisto Rakkain muisto palokunta-ajoilta on Valavuon jo kesämiehenä kantama palokirves. Meillä kolmella veljeksellä neljästä oli jo 5–6-vuotiaina oma letkulaatikko, joiden kanssa kisasimme. Se oli suurta kehityksen aikaa. Eläkkeelle jäätyään hän on kehittänyt luontoa säästävän CleanCamp-nuotioalustan. Avaa kiiltävä turvakangas kokonaan auki (kiiltävä puoli maata vasten). Alla olevassa vanhassa kuvassa Valavuo on oikealla ja juuri lähdössä öljyntorjuntaharjoituksiin. CleanCamp-nuotioalustan kaikki tarvikkeet mahtuvat kuljetuspussiin. 64 2/2010 Suonissa palomiehen ja keksijän verta KUVA 1 Ota kuljetuspussista kaikki CleanCamp-nuotionalustan tarvikkeet nuotion tekoa varten. Tornin alaosassa alkoivat polvet notkahdella, koska ilma loppui voimakkaan vedon takia. – 2000-luvun alussa oli paljon metsäpaloja, jotka saivat alkunsa nuotiosta. Jos Rauman satamassa tapahtuu vaikka öljyvahinko, matka vie liki puoli tuntia ja itse ajaessa pitäisi tutkia kohdekorttia ja puhua puhelimessa. Ensin oli paikalla vapaapalokuntalaisia ja sitten me puolivakinaiset kaukoapuna. Tulta ei tarvitse pelätä vaan käsitellä oikein. Seppo Valavuo ei sentään syntynyt palokirves kädessä, mutta epäilemättä verenperintö vei hänet esimieheksi Rauman puolivakinaiseen palokuntaan. Silloinen palopäällikkö halusi kehitysehdotuksia. Mukana kehittelyssä on ollut koko ajan raumalainen TEXpro Oy, joka tekee lämpösuojauksia esimerkiksi laivoihin, Seppo Valavuo kertoo. Ehdotin puolivakinaisille omaa esimiesjärjestelmää ja vuonna 1968 minut nimitettiin esimieheksi. Kiiltävä turvakangas avataan maata vasten ja kangas jää nuotion pohjaksi. – Kaksi kesämiestä hoiti tuolloin päivystyksen ja oli sairasautossa apumiehenä. Hän sai sen omaksi muistolaatan kera täyttäessään 50 vuotta. Hyvin lämpöä eristävän turvakankaan sisällä on tyyny, jonka päälle nuotio kootaan. KUVA 4 Turvakangasta voidaan tarvittaessa käyttää tuulisuojana nostamalla reunaa narun avulla (vrt. Toimimme vakinaisten kalustolla samalla asemalla ja sieltä tulivat myös kouluttajat. 16-vuotiaana menin Raumalla kesämieheksi ja parin vuoden päästä velipoika seurasi, Valavuo muistelee. – Isä tuli 1944 Viipurin palokunnasta Raumalle ruiskumestariksi ja jäi palomestarina eläkkeelle 60-vuotiaana vuonna 1967. Lisää palikoita nuotioon palamisen aikana. Turvakangas toimii tarvittaessa myös sammutuspeitteenä. – Se oli mahtava näky, kun ajoimme paikalle. – Rauman palomestarit päivystävät 40 km:n päässä Eurassa
Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. Nyt on vain muutamia kavereita, jotka ovat hyviä siinä ja he ylikuormittuvat niistä tehtävistä. Aluepalopäällikkö kuuluu myös johtoryhmään. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. – Työsuunnittelu on vaikeaa, koska väki nääntyy alati kasvavien töiden alla ja se lisää myös työuupumusta. Teksti: Esa Aalto nimityksiä Kaakkois-Suomen Pelastusalanliittto ry:n toiminnanjohtajana on aloittanut 1. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. Ensihoitopäällikkö johtaa pelastuslaitoksen ensihoitopalveluita, joihin kuuluvat mm. Pelastuspäällikkö johtaa pelastustoimintaa, toimii pelastusjohtajan ensimmäisenä sijaisena ja kuuluu pelastuslaitoksen johtoryhmään. 044 794 3724. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta eläkkeelle Kalervo Laaksosella lähes 40 vuoden työura ”Valta ja politiikka kehityksen jarruna” Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto ry. Kehitysprosessin tehostamiseksi on liikelaitoksen johtokunta tehnyt joukon päätöksiä. Jotta urapolkusuunnittelussa esitetyt asiat todella toteutuvat, niihin pitää saada sitoutettua suorittava porras ja toisaalta kyse on sukupolven mittaisesta työstä. Hän toimii yhä Kotkan VPK:ssa vanhempana sammutusmiehenä mahdollisuuksien mukaan. ensihoitotiimi, ensihoidon tulevaisuustyöryhmä ja ensivastetoiminta. 2007–2009 Jäntti oli projektipäällikkönä Pelastusopistolla tutkimusja kehittämisyksikössä sekä 2006 syksyllä ylitarkastajana sisäasiainministeriön pelastusosastolla. Ensihoitopäällikkö kuuluu myös pelastuslaitoksen johtoryhmään. – Esimerkiksi valistustehtäviin pitää väkeä kouluttaa. Valtio hoitaisi kuntoon nämä asiat, joita pelastustoimessa on nyt esitetty tehtäväksi. Hän myöntää, että myös työn tehostamista pitää järkevästi tehdä, mutta kun töitä joudutaan niukoilla resursseilla tekemään, ei asioita saada heti kunnolla tehdyksi. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Palokuntien SM 2010 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Mikkeliin lauantaina 22.5.2010. Keski-Suomen pelastuslaitos on uudistunut asiakaslähtöiseksi prosessiorganisaatioksi, johon kuuluu hallinto-, kehitysja palveluprosessi. On helppo kirjoittaa raportteja, mutta suuri työ saada ne siirrettyä hyviksi käytännöiksi, kertoo Kalervo Laaksonen, joka jäi syyskuussa eläkkeelle Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikön tehtävästä. Aluepalopäällikkönä jatkaa Hannu Kouhia, jonka vastuualueeseen kuuluvat KeskiSuomen maakunnan seitsemän, palveluprosessiin kuuluvaa toiminta-aluetta. Hän on toiminut aiemmin Keski-Suomessa palotarkastajana ja palomestari-palotarkastajana. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Mikkelissä 15.2.2010 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. – Suurin haaste on saada nyt esitetyt asiat siirrettyä käytäntöön. Hän myös epäilee, saadaanko pelastusalalle suunnitellut toimintakykyja urapolkusuunnitelmat viedyiksi käytäntöön, sillä hyvistä aikeista ja suunnitelmista huolimatta hän pelkää niiden kaatuvan poliittisessa päätöksenteossa. Hallinnollisesti Keski-Suomen pelastuslaitos kuuluu Jyväskylän kaupungin organisaatioon liikelaitoksena. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi tai raimo.ikonen@espl.fi, puh. Hän on toiminut Kotkan VPK:n yksikönjohtajana sekä varapäällikkönä. Aaltosen palokuntaura alkoi 1978 Rauman VPK:n nuorisoosastossa, josta hän siirtyi aikanaan hälytysosastoon. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Keski-Suomen pelastuslaitos Uuden aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajaksi on nimitetty: Etelä-Suomeen Markku Haranne, Itä-Suomeen Leevi Pajunen, Länsija Sisä-Suomeen Taneli Rasmus, Lounais-Suomeen Ilkka Horelli 31.5.2010 saakka, Pohjois-Suomeen Mauno Mäkäräinen ja Lappiin Jari Aalto.. Hän on ollut myös Rauman puolivakinaisessa palokunnassa, Teollisuuden Voiman laitospalokunnassa, yhden kesän Raumalla sijaispalomiehenä sekä yhden kevään Tampereen VPK:ssa. – Siksi mielestäni järkevästi tehty pelastustoimen valtiollistaminen voisi olla aivan hyvä ratkaisu. Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallintapäälliköksi (uusi virka) 1.4.2010 alkaen on valittu insinööri (ylempi AMK) Jarkko Jäntti. Hän tuli liittoon koulutuspäällikköksi 1.9.2008. Kilpailun järjestää Etelä-Savon pelastuslaitos. Osallistumismaksu on 200 €/joukkue ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. 2/2010 65 L ähes 40 vuotta Porissa työskennellyt pelastuspäällikkö Kalervo Laaksonen on huolissaan, miten pelastustoimen käy, kun resursseja niukennetaan koko ajan ja toisaalta lainsäädännöllisiä velvoitteita lisätään. – Esimerkiksi uusien virkojen täyttäminen on äärimmäisen hankala ja pitkä prosessi. Laaksosen mielestä perusongelma syntyy siitä, että kunnallisessa järjestelmässä politikointi ohjaa liikaa pelastustoimeakin. Palveluprosessi on myös järjestetty uudelleen seitsemäksi toimialueeksi. Sairaankuljetusesimies Risto Ylösen nimike on muutettu ensihoitopäällikön nimikkeeksi 1.2.2010 alkaen. Riskienhallintapäällikkö johtaa riskienhallintaa ja kuuluu pelastuslaitoksen johtoryhmään. – Joko lisätään resursseja tai helpotetaan vaatimuksia, muutoin yhtälö on mahdoton toteuttaa pelastustoimen töitä parhaalla mahdollisella tavalla. Teemana on: ”Luonnonvoimien aiheuttamat onnettomuudet” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 16.4.2010 osoitteella: Etelä-Savon Pelastuslaitos, palomestari Raimo Ikonen, Maljalantie 1, 79700 Heinävesi tai raimo.ikonen@espl.fi. Pelastuspäälliköksi on 1.2.2010 alkaen siirretty aiemmin eteläisen toimialueen aluepalopäällikkönä toiminut Risto Helminen, jonka aikaisempi virka on samassa yhteydessä lakkautettu. Kun valta astuu kuvaan mukaan, se estää asioiden etenemisen. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. maaliskuuta Veli-Matti Aaltonen. Aiemmin hän on toiminut Kaakkois-Suomen hätäkeskuksessa päivystäjänä, vuoromestarina, asiantuntijana ja viestipäällikkönä. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla
Pekkaa jäivät kaipaamaan lähimpinä pojat Jukka ja Ville perheineen, muut lähiomaiset sekä valtava joukko Pekan ystäviä ja työtovereita. Lapsenlapset olivat kaikki kaikessa. Pekka oli syntynyt 21.12.1947 Pyhäjärvellä. Tuolloin hän oli Suomen nuorin palopäällikkö. Pekka hoiti mm. 8.4. 10.6. Muistan eräänkin tapauksen, missä Pekka esitteli meidät molemmat vähätukkaiset – pilke silmäkulmassa – entisiksi ja huonosti menestyneiksi Tuulitukkashampoon konsulenteiksi. 14.10. 6 31.8. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK). VPK toiminta johti Pekan myös Eurooppatason kilpailutoimintaan. (09) 2293 3815 Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8369 Aikakauslehtien liiton jäsen 66 2/2010 Palomies ja herrasmies Kuolleita P ekka Lamminaho kuoli 28.1.2010. Ilmestymisajat 2010 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 3 22.4. Tapahtumakalenteri 2011 Pankit: Nordea 205818-11830 Sampo 800019-1393075 Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. Pekka siunattiin haudan lepoon Säynätsalossa 13.2.2010, Pekan oman toivomuksen mukaisesti, lähiomaisten läsnäollessa. Juha Markko, monivuotinen ystävä ja entinen työtoveri Pekka Lamminaho 1947–2010 441 612 Painotuote. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 23.12. Pekka hoiti tätä samaa virkaa kuolemaansa asti. Pekka piti työstään ja hoiti tärkeän virkansa tunnollisesti, mutta matalalla profiililla. Tässä tosipaikassa on kuitenkin turvauduttava rukouk seen ja pyydettävä Korkeimman siunausta edesmenneelle Pekalle ja voimia sureville omaisille ja ystäville. Sen jälkeen Pekkaa kutsuivat alan opetustehtävät silloisessa Valtion Väestönsuojelukoulussa ja Valtion Palo-opistossa. Hän oli suosittu opettajana; vaativa, mutta huumorintajuinen. Usein kuultu vastaus miten menee -kysymykseen oli: ”mitäs kunhan näitä läpyköitä kääntelen”. 12.5. Pekka oli myös mukaansatempaava seuramies ja herrasmies. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. 8 28.10. 66 2/2010 Palo-, pelastusja vss-alan johtava ammattilehti 61. 7.10. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. Seuraava virka oli Kiuruveden kunnan palomestarin virka. Hän osallistui useita kertoja menestyksekkäästi C.T.I.F-kilpailuihin. 11.11. Muiden toimien ohella hän järjesti yhteistyössä sotilasviranomaisten kanssa lukuisia alueellisia maanpuolustuskursseja. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 4.11. 3.6. Ne olivat yleensä lämminhenkisiä ja hauskoja tapahtumia, joissa muisteltiin kavereita ja hauskoja sattumuksia. valtion pelastusviranomaisena kunnille myönnettävän kalliin pelastuskaluston valtionavustusasioita jne. Vakavat kurssinaloitusilmeet vaihtuivat nauruksi. Viimeinen virkanimike oli pelastustarkastaja ja organisaationa Länsija SisäSuomen aluehallintovirasto. Palomiehen uralle hän lähti Pyhäjärven VPK:n nuoriso-osastossa. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 Koko (sivua) Mustav. Seuraava vaihe Pekan elämässä oli siirtyä, vuodesta 1988 alkaen, silloisen Keski-Suomen läänin pelastustoimiston apulaispelastustarkastajan virkaan. Ensihoito ja -kalusto 9 25.11. 2.12. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. 9.9. 6.8. Pekka itse kuitenkin antoi, tyypilliseen tapaansa, sellaisen kuvan, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan, ja että hän palaa töihin vielä kevään aikana. 16.9. 9.12. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. Pari viikkoa aiemmin olin sattumalta tavannut Pekan paikallisessa liikennemyymälässä veikkaamassa. Yksi tärkeä tehtävä oli järjestää joka kesä entisen Länsi-Suomen läänin metsäpalolentotoiminta. 4 27.5. 22 prosenttia. Huumori oli useimmiten tilanteisiin sidottua ja harkittua. Pyhäjärveltä hän sai myös ensimmäisen vakinaisen pelastusalan viran. Pekan vapaa-ajan viettoon kuuluivat lukeminen, penkkiurheilu, toiminta Säynätsalon kirkkohallinnossa, Hakatien pihaparlamentti ja vanhemmalla iällä erittäin mieluinen ukkina toimiminen. Pekan yksi mielilause kurssinaloituksissa oli: ”tosipaikan tullen teitä ei auta rukous, ei loitsu, vaan tieto ja siihen perustuva taito”. 6.5. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Turvallisuus 2010 -messut 7 30.9. 1.4. Tiedossani oli, että Pekkaa oli vaivannut syksystä lähtien erittäin vakava sairaus. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 24.6. Useasti sain olla todistamassa Pekan ja jonkun hänen entisen palomiesoppilaan kohtaamisia. 13.8. Pekan päätehtävä oli toimia valtion pelastusviranomaisena Keski-Suomen alueella. Hänet valittiin Pyhäjärven kunnan palopäälliköksi vain 25-vuotiaana
Henkisen ensiavun täydennys18.–19.5.2010 350 € 3.5.2010 kurssi auttamistyötä tekeville 20329 Toiminta hoitoryhmän jäsenenä 26.–27.4.2010 310 € 9.4.2010 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 19.–23.4.2010 500 € 26.3.2010 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi paloesimiehille 20.–22.4.2010 300 € 26.3.2010 20236 ATV-maastoajoneuvojen kuljettajakurssi 27.–29.4.2010 480 € 26.3.2010 (jos oma ajoneuvo mukana, hinta 285 €) 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 4.–6.5.2010 300 € 16.4.2010 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 18.–19.5.2010 200€ 29.4.2010 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 31.5.–4.6.2010 485 € 30.4.2010 20022 Vesipelastuskurssi 9.8.–17.9.2010 2600 € 3.5.2010 (kurssimaksu sis. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi koulutusta Ilmoitukset & linkit alan palveluihin osoitteessa www.pelastustieto.fi. Nro Kurssi Aika KurssiHakuaika maksu päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 6.–9.4.2010 320 € 12.3.2010 20319 Eläinonnettomuudet 21.–22.4.2010 180 € 19.3.2010 20286 Kuka auttaa auttajaa. 071 875 0201. opetuksen, majoituksen ja ruokailut kurssipäivinä) Sivutoimisen & vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20285 Yhdistystoiminnan perusteet ja käytännön yhd.toiminta 13.–14.4.2010 200 € 26.3.2010 Järjestämme keväällä 2010 mm. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä
– Tilaa ja ahmi oma lehtesi: www.pelastustieto.fi – Ahmittavan HYVÄ EVÄS tiedonnälkään Miksi luen Pelastustietoa. Keikkajutut kiinnostavat myös; miten niissä on toimittu ja miten ne on hoidettu: hyvin vai huonosti. ”Olen kiinnostunut uusista työmenetelmistä ja -järjestelmistä sekä niissä tapahtuvasta kehityksestä. Ammattijutut kiinnostavat sekä alaan vaikuttavat uudet säännökset.” Paloesimies Pasi Nissilä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Niko 6 kk