48 ATK auttaa johtamaan – Kanta-Häme pilottina s. s. PELASTUSTIETO 3/2011 ILMESTYY 14. Pitääkö paloauton olla erilainen eri alueilla. 26. 14 2/ 20 11 10.3. 20 Tutkija: Pyromaani ei halua vahingoittaa s. HUHTIKUUTA Rantakangas: Valtiollistaminen hallitusohjelmaan s
Facebook on verkossa toimiva yhteisö, johon on tullut kutsuja allekirjoittaneellekin, vaikka en olekaan sen aktiivinen käyttäjä. P.S. Yksi puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Olemme alkaneet julkaista siellä Palontorjunnan ja Pelastustiedon vanhoja juttuja 60-vuotisen historian taipaleelta. Toivottavasti lainsäädäntö alkaa muuttaa tilannetta eivätkä paloautot enää yhtä paljon riennä pillit ulvoen kohteeseen, jossa ei todellisuudessa olekaan mitään hätää. 26 vv-auto_group_pelastustieto 18.2.2011 14:09 Page 1 Aiheettomat hälytykset yhä riesana Viime vuonna tehtiin PRONTOn mukaan 111800 pelastustai avunantotehtävää. Nyt yritetään asiaan vaikuttaa uudella asetuksella. Myös pelastusalalla mietitään sen käyttöä ja miten sen avulla voidaan jakaa turvallisuustietoa. Maatilojen suurpalot ovat lisääntyneet rajusti. Pelastustoimen tehtävien kokonaismääriin lasketaan mukaan myös yhteistoimintatehtävät. Pitääkö paloauton olla erilainen eri alueilla. Me olemme verkossa Sosiaalinen media on noussut voimakkaasti esille, vaikka se käsitteenä on monelle vielä vieras. Toivottavasti se myös aina tarkoittaa lähimpien yksiköiden hälyttämistä, myös sopimuspalokuntien. Siihen sisältyy jatkuvien aiheettomien hälytysten tuoma sanktio kiinteistön omistajalle. Tämä ei ole vierasta alallammekaan, sillä erilaisia sivustoja on olemassa, joissa keskustelu on aika ajoin varsin asiatonta. Vain muutamia vuosia sitten Tukesissa kiinnitettiin asiaan huomiota ja julkaistiin maatilojen sähköja paloturvallisuutta käsittelevä tutkimus. Erityisesti tehtävien määrää nostivat palovaroittimien ja automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävät eli niin sanotut aiheettomat hälytykset. Kasvu on prosentuaalisesti ollut huimaa, jopa lähes 60 prosenttia. Tällaisia tehtäviä oli aluelaitosten aloitusvuonna 2004 yhteensä 539, kun niitä viime vuonna, 2010, oli 1281. Kirjoita Facebookissa hakukenttään ”Pelastustieto” ja tykkää! Aiheesta lisää lyhyesti sivulla 7. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 2 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. s. Kuva: Esa Aalto. Internet on tuonut mukanaan myös epäterveitä ilmiöitä erilaisten keskustelupalstojen myötä. 14 2/ 20 11 10.3. Kannattaa käydä katsomassa ja liittyä mukaan. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Siellä voidaan nimettöminä heitellä ilmaan mitä tahansa. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen raivausyksikköön kehitettiin uudet järjestelmät tiedonhallintaan. Kiireellisiä niistä oli 59900 ja tehtävien kokonaismäärä nousi vajaalla 10000 tehtävällä. Silloin on naapurialueelta toiselle riennetty mukaan pelastustehtävään. 20 Tutkija: Pyromaani ei halua vahingoittaa s. Me täällä lehdessä olemme aktivoineet omaa Facebook-yhteisöämme. Järjestelmää esittelee paloesimies Markus Nuuttila. 48 ATK auttaa johtamaan – Kanta-Häme pilottina s. PELASTUSTIETO 3/2011 ILMESTYY 14. HUHTIKUUTA Rantakangas: Valtiollistaminen hallitusohjelmaan s. Toivottavasti palojen määrä alkaa nyt vähentyä.. Kehityssuunta on siis ollut hyvä ja voimavaroja on osattu tarpeen niin vaatiessa käyttää laajasti hyödyksi. Uusi pelastuslaki on tulossa voimaan vappuna
Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Ehdota meille, mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 40 Keskiviikko, 2.03 2011 10:25 Etusivu Palaute Sivukartta Tilaisitko Pelastustiedon maksullisena verkkolehtenä. ” Reilu enemmistö haluaa lukea vielä lehtensä paperiversiona. Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. 24 Tilannekuva haltuun nopeasti 26 Esimiehellä ja kuljettajalla omat päätteet 28 Alan tuotteita 30 Lahden VPK:lle tuliterä säiliöauto Jorma Honkala 32 Teki mieli puhkoa sen renkaat Juhani Katajamäki 34 Palontutkinta taiteesta tieteeksi Tuomas Pälviä 38 Opetustulos parani Esa Kokki 42 Kukin kantaa tavallaan huolta palomiehestä 44 Avaimia arkeen Petteri Kukkaniemi 46 Iloa ja energiaa palkattomasta työstä! Tuula-Maria Ahonen 48 Pyromaani ei halua vahingoittaa Esa Tuominen 50 Tietoturvariskit pelastustoimessa Rami Kokkala 55 Asemamestari Oulusta yrittää kolmatta kertaa 57 Alueelliset liitot kanava järjestäytyä 58 Vapaaehtoinen pelastaja Kuopiosta Juhani Kekäläinen 61 Unohtumaton palkintomatka Miia Savilampi VAKIOT 5 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 35 Vieraanamme: Juha Hakola 54 Katajamäki 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski turvallisuus nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Tilaisitko Pelastustiedon maksullisena verkkolehtenä. 48 ATK auttaa johtamaan – Kanta-Häme pilottina s. 8 SIVU 52 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 2 /2 01 1 10.3.2011 12 Rakennuspalovahingoissa 20 prosentin kasvu Johannes Ketola 14 Valtiollistaminen hallitusohjelmaan 20 Sammutusautot samasta muotista. s. s. kuukauden kasvot Anjalan VPK:n, pelastusalan ”akatemian” kasvatit Mira, 28 ja Miikka, 25 Leinonen ovat nuoresta iästään huolimatta huippukoulutettuja alan taitajia. 26 Etelä-Savon pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma päivitettiin yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaiseksi. 20 Tutkija: Pyromaani ei halua vahingoittaa s. Valmiussuunnitelma joutui välittömästi testiin. Pitääkö paloauton olla erilainen eri alueilla. s. HUHTIKUUTA Rantakangas: Valtiollistaminen hallitusohjelmaan s. koulutus tässä numerossa PELASTUSTIE TO 3/2011 ILMESTYY 14. 14 2/ 20 11 10.3. Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. Kun lapset ymmärtävät riskit kotona ja koulussa sekä niiden välttämisen tärkeyden, ongelmat ja niistä aiheutuvat vammat ja vahingot vähenevät. En 87.1% Kyllä 12.9% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. 16 Arjen taidot ovat tarpeen kaikille – ja niitä voi opettaa jo pienille lapsille esija alakoulussa. Tilaisitko Pelastustiedon maksullisena verkkolehtenä?. Tilaisitko Pelastustiedon maksullisena verkkolehtenä. Valitse kysely Tilaisitko Pelastustiedon maksullisena verkkolehtenä. s. s. Päivän teeman mukaisesti Ylivieskan päiväja iltatilaisuudessa korostettiin turvallisuuden merkitystä ihmisten arjessa, ja pohdittiin, mitä arjen sankaruus merkitsee. 36 arjen sankarit Valtakunnallisen 112-päivän päätapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Ylivieskassa. Turvallisuuskouluttaja Tita Becker on tehnyt Vaaran paikka! -opetusmateriaalin opettajille ja kasvattajille yhdessä Pelastuskoulun rehtori Matti Waitisen kanssa. Seuraavana yönä tykkylumi katkaisi sähkönjakelun – aamuun mennessä ilman sähköä oli noin 20 000 eteläsavolaista
Palopäivänä J. Suomen Palomiestuki r.y:n tarkoituksena on myös toimia palomiesten eri puolilla maata harjoitettavien, samoihin päämääriin pyrkivien toimintojen järjestäjänä, yhdyssiteenä ja tukijana. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on tukea maamme palomiehiä ja heidän työtään mm. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 2/2011 5 Mikkelin kaupungin vakinainen palokunta 50-vuotias Uudenvuoden yönä 1961 saavutti Mikkelin kaupungin vakinainen palokunta puolen vuosisadan iän. Ei ole tietoa oliko ko. Näin ajattelevat eivät laatineet tulevaisuutta varten todennäköisyyslaskelmia, jotka olisivat heille epämiellyttävästi osoittaneet, että, vaikka vuosikausia olikin päästy pienin vaurioin, oli kuitenkin asutuksen ja teknillisten laitteiden lisääntyessä myös valkean vaara kasvamassa. Naapuriapua on annettu yhteensä 62 kertaa, nokipaloja on ollut 410, sairaankuljetuksia yhteensä 8.392 kertaa. kertoo, että ”kiuas oli eristetty hirsiseinästä metrinkorkuisilla liuskakivilla”. 3x3 m suuruinen hirsinen lato oli kunnostettu saunaksi. kertoo tutkintapöytäkirjassa, että häneltä heinäkuussa 1960 oli palanut sauna, minkä takia n. Tähän mv. Sitä varten se varustettiin sisäänlämpiävällä kiukaalla, ja J. Tuli oli hirsiseinässä kiukaan yläpuolella ja jo niin voimakkaana, että veden ja lumen avulla suoritetuista sammutusyrityksistä huolimatta sauna oli palanut käyttökelvottomaksi. – Ensimmäisenä palomestarina oli kalastuskauppias Niilo Hartonen 1911– 1912. Sen johdosta, että samalla tilalla muutaman kuukauden sisällä oli palanut kaksi saunaa, vakuutusyhtiö tiedusteli kuka oli toiminut muurarina. Suomen Palomiestuki r.y. Mainittakoon, että Suomen Palomiestuki r.y. Jäsenistön muodostavat Palomiesten Avustuskassan jäsenet eikä yhdistys peri jäseniltään jäsenmaksuja. Suunnitteilla on myös Palomies-adressin valmistaminen yhdistyksen toimesta. Vakinaisen palokunnan perustamissuunnitelmat olivat vireillä vuosikausia satalukumme ensimmäisellä vuosikymmenellä. Mutta kun klo 18.30 mentiin kylpemään, olikin sauna tulessa. Kahden vakinaisen miehen palokunta on vähin erin kasvanut 17 miestä käsittäväksi vakinaiseksi palokunnaksi. Nykyinen palopäällikkö on Väinö Häkkinen. Kun VPK:llakin selvittiin, ei ollut toki syytä nostaa veroäyrin hintaa perustamalla huomattavia taloudellisia uhrauksia vaativa palolaitos ja pitämällä sitä pystyssä vuodesta toiseen. Palokunta on 50-vuotisen toimintansa aikana osallistunut yhteensä 1.096 palohälytykseen sekä lisäksi talvisodan aikaisiin pommitustulipaloihin. vastasi, että heinäkuussa palanut sauna oli vanha, eikä muurarista ole tietoa. oli itse lämmittänyt saunan, ja ennen kylpyyn menoa 13-vuotias poika oli vielä käynyt laittelemassa sitä kylpykuntoon. tulisija paloviranomaisten tarkastama ja hyväksymä.. Taloudellinen vahinkohan ei tässä ollut suuri, mutta tapaus osoittaa jälleen, ettei kuka tahansa kelpaa uunimuurariksi. Yhdistys on koko maassa palomiehet käsittävä, kotipaikkanaan Helsingin kaupunki ja se on marraskuun 23 päivänä 1960 rekisteröity. Ei käy selville oliko kiuas muutenkin liuskakivistä koottu. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii palokersantti Yrjö Sainio, rahastonhoitajana Mauritz Wiren ja sihteerinä Martti Narvanne. on hankkinut yksinmyyntioikeuden taiteilija Leo Laukkasen muotoilemaan Tulitaistelija-patsaaseen. Vakinaisena palomestarina oli Emil Höök v:sta 1924 ja palopäällikkönä 1934– 1943. seuraavasti: auttaa ja tukea onnettomuuden tai sairauden johdosta vaikeuksiin joutuneita palomiehiä ja heidän perheitään; tukea palomiesten ammattitaitoa ja fyysillistä kuntoa kohottavaa toimintaa avustamalla mahdollisuuksien mukaan palomiesten urheilutoimintaa. Varoja toimintaansa on yhdistyksellä tarkoituksena hankkia paitsi lahjoituksina, järjestämällä arpajaisia, keräyksiä, toimittamalla erilaisia julkaisuja,sekä harjoittamalla erilaisia liiketoimia. Joulukuussa palaneen saunan kiukaan hän oli muurannut itse. Palonsyyntutkintapöytäkirjat kertovat Palopaikka: 3.12.1960 Paikka: Juuka Palokohde: Saunarakennus Maanviljelijä J. Mainittakoon, että esimerkiksi Palomiesten pohjoismaisilla opintopäivillä pidetyistä ammatillisesti hyvinkin arvokkaista luennoista jää suurin osa suomeksi kääntämättä juuri varojen puutteen vuoksi. perustettu Palomiesten Avustuskassan ja muiden maamme palomiesten toimesta pidettiin lokakuun 14 päivänä 1960 Helsingin Pääpaloasemalla Suomen Palomiestuki r.y:n perustava kokous, jossa myös hyväksyttiin yhdistyksen säännöt. J
Kymenlaaksossa aiheettomia hälytyksiä on selitetty kovalla T yrnävän Ängesleväjoen varrella sijaitsevaa savusaunaa lämmitettiin niin tehokkaasti 112-päivän illalla, että sauna syttyi tuleen. VPK-toiminnan merkittävä kansantaloudellinen vaikutus käy ilmi Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset -tutkimuksesta, jossa yhtenä tutkittavana kohdejärjestönä oli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. VPK-toiminnalla säästetään 79 miljoonaa vuodessa Palokunta sammutti kuntaministerin savusaunan Kuntaministeri Tapani Tölli.. – Kokeneet maaseudulla kasvaneet käytännön miehet peittivät pääjohdon lumeen. Matkakorvauksia tai kulukorvauksia voidaan kuitenkin maksaa, ja lisäksi rahallista panostusta tarvitaan järjestöissä tehtävää organisointityötä varten. Tukesissa palovaroittimista vastaava ylitarkastaja Karoliina Meurman ei ole kuullut tällaisen aiheuttaneen ongelmia varoittimissa. Toisessa käsittelyssä laki on 15. maaliskuuta, jolloin se on tarkoitus hyväksyä. – Palokunta pitää huolta kaikkien kansalaisten turvallisuudesta, Teijo Parviainen sanoo. Palovaroittimia varten on voimaan astunut myös uusi ENstandardi, jossa vaatimukset ovat tarkentuneet. pakkasella ja sen aiheuttamalla kuivumisella ja staattisella sähköllä. Tulipaloa paristokäyttöiset, kodeissa yleisesti käytettävät varoittimet eivät ole haistaneet, vaan hälytykset ovat olleet aiheettomia. Lain käsittelyn viime metreillä pohdittiin myös lain perustuslaillisia ongelmia virkavastuukysymyksen vuoksi ja miten laissa on määritelty julkisen vallan käyttäminen. Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset -nimisen tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle aiheutuisi vuosittain 60– 97 miljoonan lisäkustannukset, jos julkinen sektori hoitaisi kaikki vapaaehtoispalokuntatoimintaan liittyvät tehtävät. Vapaaehtoinen palokuntatoimin ta säästää julkisia varoja keskimäärin 79 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä on hyvä eristyskyky. Selittämättömät palovaroittimien aiheuttamat hälytykset ovat juoksuttaneet viime viikkoina pelastuslaitosta muun muassa Kymenlaaksossa. Tutkimuksen tilasi OK-opintokeskus ja toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Jos näin olisi käynyt, lakia ei olisi ehditty antaa tällä vaalikaudella. Tämän suuruiset lisäkustannukset aiheutuisivat yhteiskunnalle, jos julkinen sektori hoitaisi kaikki vapaaehtoispalokuntalaisten tehtävät. 5–6 kilometrin päästä Tyrnävän paloasemalta lähti toimenpidepalkkaisten sammutusmiesten sammutusyksikkö vahvuudella 1+5 ja säiliöauto vahvuudella 1+2 sammuttamaan hirsirunkoista savusaunaa, mutta sauna roihusi niin, että vain runko jäi jäljelle rakennuksesta. – Lämpötilan vaihtelu aiheuttaa kosteutta ja se altistaa varoittimia vikahälytyksiin. Vastaavasti yhteiskunnalle syntyy samankokoinen säästö, kun toiminta hoidetaan vapaaehtoistyön muodossa. Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Pelastuslaki päätöksessä Laukaiseeko pakkanen palovaroittimet. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön piirissä vapaaehtoistyön tuntimäärä oli vuonna 2009 noin 7419000 tuntia ja keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,68 euroa. Sisäasiainministeriön antaman selvityksen ja tarkennuksen jälkeen laissa ei katsottu olevan perustuslaillisia esteitä eikä perustuslakivaliokunnan tarvinnut käsitellä sitä. Kalustonhoitaja Teijo Parviainen kertoo kovan pakkasen vaikeuttaneen sammutustöitä, sillä sammutuksessa käytettävä vesi jäätyy helposti. 6 2/2011 P elastuslaki vahvistettiin tällä viikolla hallintovaliokunnassa ja sen antamaa mietintöä käsiteltiin eduskunnan suuressa salissa tänään torstaina. Hänen edeltäjänsä, eläkkeelle jäänyt Risto Raitio kertoo Tukesin yhdessä VTT:n kanssa testanneen palovaroittimien kylmäkestävyyttä, mutta kylmyyden ja staattisen sähkön yhteisvaikutusta ei ole tutkittu. Jos laskennassa otettaisiin huomioon lisäksi pelastetun omaisuuden arvo, olisi toiminnan kansantaloudellinen vaikutus vieläkin merkittävämpi. Tämän mukaan laki tulisi voimaan 1. Vapaaehtoistyö tarkoittaa työtä, josta ei yleensä makseta palkkaa tai muuta rahallista korvausta. Savusaunan omistaa kuntaministeri Tapani Tölli, joka samana päivänä kävi Ylivieskassa järjestetyssä valtakunnallisessa 112-päivän tapahtumassa. toukokuuta eli samana päivänä kuin terveydenhuoltolaki
Kiitäessään pitkin Helsingin katuja viestitetään, että turvallisuus on yhteinen asiamme. juhlakilpailu. 49-vuotias Jaakko Pukkinen on työskennellyt pelastusalalla 17 vuotta. Kyseessä on 60. Ne löytyvät osoitteesta www.palokuntiensmkilpailut.fi. Pelastusosaston edustajina hallituksessa ovat varsinaisena jäsenenä Mika Kättö ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Taito Vainio, molemmat sisäasiainministeriöstä. Kuvia menneiltä vuosilta löytyy jo nyt Pelastustiedon Facebooksivulta (kirjoita Facebookissa hakukenttään ”Pelastustieto”). Helsingin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen Palopäällystöliitto järjesti pääkaupungin pelastuslaitoksen kaikkiin ajoneuvoihin tarrat, joissa kerrotaan alan yhteiset arvot: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti. Ovatko painopisteet ja strategiset päämäärät asetettu oikein. Perustuuko strategia oikeaan arvioon pelastustoimen tilasta. Edellytyksenä sille, että pelastustoimi menestyy tulevina vuosina, on tietty yhteinen näkemys siitä, millaisen pelastustoimen haluamme ja mitä se vaatii. Pääjärjestelyvastuun kantaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. mennessä: http://strategia.pelastustoimi.net.. Kuva-arkistoija Kristian Leppänen on marraskuusta alkaen siirtänyt toistatuhatta kuvaa sähköiseen muotoon ja 61-vuotiaan lehden mittavan kuva-arkiston läpikäyminen jatkuu. Pelastusjohtajan virkaa haki viisi henkilöä, joista yksi perui hakemuksensa. Pelastustoimen johdon foorumi ja sen työvaliokunta ovat Jaakko Pukkinen KeskiPohjanmaan pelastusjohtajaksi Palokuntien SM-kisojen nettisivut auki Palokuntien suomenmestaruuskilpailujen nettisivut ovat uudistuneet. Siinä keskusteluun johdattelevia kysymyksiä, millainen mielestäsi tulisi olla pelastustoimen strategian. Kerro mielipiteesi 21.3. Hän työskentelee tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkönä Seinäjoella. Antaako strategia sinulle ja organisaatiollesi perusteita oman toiminnan suunnittelulle. Facebookista on linkki lehden nettisivuilla oleviin juttuihin (PDFmuodossa). Strategialuonnoksessa on esitetty toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät tuleville vuosille. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastusjohtajaksi on valittu Jaakko Pukkinen. Seuraavat SM-kisathan järjestetään 28.5.2011 Oulussa. Tarkoitus on myöhemmässä vaiheessa avata sähköinen arkisto kaikkien vapaasti käytettäväksi. Muut jäsenet ovat kansanedustajat Leena Harkimo ja Elsi Katainen, pelastusjohtajat Jari Hyvärinen ja Piia Vähäsalo, kehittämispäällikkö Markku Haiko Kuntaliitosta sekä johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan Keskusliitosta. Hallituksen puheenjohtajana toimii Porin tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus. Kokkolan kaupunginhallitus valitsi Pukkisen tehtävään yksimielisesti. 2/2011 7 Paloja pelastusalan historiaa sähköiseen muotoon Pelastustiedossa on käynnistetty kuvien digitalisointi sähköiseen arkistoon. Sisäasiainministeriö on asettanut Palosuojelurahastolle hallituksen toimikaudeksi 1.3.2011-28.2.2014. Sivut täydentyvät pikku hiljaa, mutta jo nyt pääset niiden avulla tutustumaan kilpailuun. Strategia pyrkii antamaan perustaa tälle yhteiselle näkemykselle. Kari Hannus johtaa Palosuojelurahastoa Kerro mielipiteesi pelastustoimen strategiasta valmistelleet esityksen pelastustoimen strategiaksi vuoteen 2025. Jutut löytyvät myös suoraan: www.pelastustieto.fi > ARKISTO > LEHTIARKISTO. Palosuojelurahaston hallitus on vaihtunut
Kesällä oli lämmintä ja valoisaa, joten raivausja korjaustyöt päästiin aloittamaan heti aamuyöllä, sanoo pelastusjohtaja Seppo Lokka. Sähkönjakeluyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy tiedotti katkostilanteesta pelastuslaitokselle varhain tiistaiaamuna. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukainen valmiussuunnitelma testattiin Etelä-Savossa tuoreeltaan. – Ukkosmyrsky oli ohi tunnissa. – Valmiussuunnitelman laatiminen kannattaa ehdottomasti, sanoo pelastusjohtaja Seppo Lokka. Katkosalue laajeni seuraavan 12 tunnin aikana, ja sen muoto ja tila vaihteli loppuviikon ajan. Myös matkapuhelinverkoissa oli runsaasti häiriöitä. Lähes välittömästi pelastuslaitokselta otettiin tekstiviestillä yhteys kuntien johEtelä-Savon pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma päivitettiin yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaiseksi 24. Se vaatii vain aikaa ja ajatustyötä.. Korjaustyöt etenivät hitaasti, sillä upottava lumi haittasi liikkumista sähkölinjoilla. 8 2/2011 Tykkylumi katkaisi sähköt 32000 asukkaalta T ykkylumen sähkölinjoille painamien puiden aiheuttamat sähkökatkokset alkoivat Etelä-Savossa maanantain ja tiistain välisenä yönä. Erittäin vakavaksi tilanteen teki se, että pakkasta oli yli 20 astetta. Valmiussuunnitelma joutui välittömästi testiin. – Tammikuussa oli kylmää ja pimeää. Seuraavana yönä tykkylumi katkaisi sähkönjakelun – aamuun mennessä ilman sähköä oli noin 20 000 eteläsavolaista. tammikuuta. Viime kesän Asta-myrskyn jälkihoitoon verrattuna tilanne oli vakavampi
Hädän hetkellä ihmisistä löytyy uskomatonta yhteishenkeä! Vastaisen varalle Ristiinan kunta hankkii varavoimalat sekä terveyskeskukseen että palvelukeskus Vaarinsaareen. – Hän piti meidät hyvin tilanteen tasalla. – Kuntien johtoryhmät aktivoitiin hätäkeskuksen kautta ryhmätekstiviesteillä, kertoo Lokka. – Sen sijaan terveyskeskus ja koulut toimivat normaalisti. Tuossa vaiheessa sähkökatkosalue oli jo laaja, ja esimerkiksi Mäntyharjun kunta oli lähes kokonaan ilman sähköä. Pelastustoimen henkilökunta osallistui kylmenneistä asunnoista siirrettävien asukkaiden evakuointeihin ja teki tarkastuskierroksia syrjäkylillä. Pelastuslaitoksen vedenjakelusäiliöitä vietiin maatiloille, jotta eläinten hyvinvointi saatiin turvattua. – Kotipalvelun asiakkaat tiesimme tarkkaan, mutta muut riskiryhmään kuuluvat saimme selville vasta sitten, kun käytössämme oli kartat pimenneistä sähkölinjoista ja niiden vaikutusalueella asuvista yli 70-vuotiaista, kertoo Siekkinen. Jokaisen kunnan johtoryhmä sai oman alueensa tiedot. Kaikki ihmiset – nuoret sekä vanhat – olivat erittäin ymmärtäväisiä. Keskus toimi yhdessä sähköyhtiön ja kuntien kanssa. – Välitimme tilannekuvaa kaikille Etelä-Savon kunnille, Sm:n päivystäjälle, Itä-Suomen aluehallintovirastoon, naapuripelastusalueille ja muille viranomaisille, kertoo Seppo Lokka. Hirvensalmella jätevedenpuhdistamo seisoi ja neljä kyläkoulua oli suljettu. Kuntien johtoryhmiin kuului pelastustoimen henkilökuntaan kuuluva ”yhdysupseeri”, ja oma mies komennettiin myös sähkölaitoksen käyttökeskukseen. – Ne käydään pikapuoliin läpi sähkökatkoksen kokemusten pohjalta, sanoo Siekkinen. Pelastuslaitos myös tilasi maistraatista koko maakunnan yli 70-vuotiaiden asukkaiden osoitetiedot, jotka sitten yhdistettiin sähkökatkoskarttaan. – Olihan se poikkeuksellista, kun muun muassa kunnan palvelimet menivät nurin eikä tietoliikenne toiminut. Mikkelin paloasema toimi myös tiedotuskeskuksena. – Moottorikelkat ja sukset eivät kantaneet paksussa ja pehmeässä lumessa, kertoo Lokka. Paloasemalla johtokeskus Viiden päivän aikana sähkönjakelun häiriötilanteen langat olivat Mikkelin paloaseman viestija johtokeskuksen käsissä. 2/2011 9 toryhmiin, joita kehotettiin varmistamaan peruspalvelut. Ristiinassa noudatettiin varautumissuunnitelmaa Sähkölinjoille kertynyt tykkylumi pimensi Ristiinan kunnan tammikuun 25. Tieto sähkölinjoja korjanneen Järvi-Suomen Energian, pelastustoimen ja kuntien välillä liikkui hyvin, sanoo Siekkinen. Sähkökatkokset alkoivat aamuyöllä ja jatkuivat useamman päivän. Myös vesi alkoi vähetä vesitornissa, kun varavoimaa ei ollut käytössä, kertoo kunnanjohtaja Virpi Siekkinen. – Enemmän he tuntuivat olevan huolissaan kotitalon vesiputkista kuin itsestään, tuumaa Siekkinen. Sieltä lähetettiin tiedotteita valtakunnan medialle, jota eteläsavolaisten selviytyminen ilman sähköä yli 20 asteen pakkasessa kiinnosti kovasti. Häiriöalue Etelä-Savossa 25.1.2011 > noin 32000 asiakasta ilman sähköä > sähköhäiriöalueen laajuus noin 3800 km 2 > alueella noin 30000 vakituista asukasta > viisi vedenottamoa, kolme jätevedenpuhdistamoa > useita vanhainkoteja ja palvelutaloja > useita kouluja, joista osa suljettiin > kymmeniä pienteollisuuslaitoksia > kymmeniä maatiloja > kymmeniä rivija kerrostaloja > satoja kotihoidon asiakkaita > kymmeniä GSM-tukiasemia, muutamia VIRVE-tukiasemia > seuraavan vuorokauden pakkasennuste –25 astetta. Ristiinan palomestari Pekka Valtonen toimi linkkinä EteläSavon pelastustoimen johtokeskuksen ja kunnan johtoryhmän välillä. Se oli miehitettynä ympäri vuorokauden lauantai-iltaan asti. päivänä. Jonkin aikaa ennen poikkeustilaa päivitettyjen toimialakohtaisten varautumissuunnitelmien tarpeellisuutta tuskin kukaan kyseenalaistaa. Kylätoimikuntien edustajat velvoitettiin antamaan naapuriapua ja kiertämään katsomassa, ettei kenelläkään ole hätää. Virka-apua armeijalta Tiistai-iltaan mennessä olosuhteet olivat muuttuneet niin vaikeiksi, että johtokeskus päätti pyytää virka-apua puolustusvoimilta. Kello 10.55 pelastuslaitokselta lähetettiin Etelä-Savon radioon tiedote, joka luettiin kesken lähetyksen. Poikkeusolojen hallintaa varten perustettiin johtoryhmä. Tiistaina kello 12.00 Mikkelin paloasemalle perustettiin viestija johtokeskus. Mäntyharjulla, Pertunmaalla ja Ristiinassa alettiin valmistautua huonokuntoisten asukkaiden evakuointeihin. Kunnanjohtaja Virpi Siekkinen kiittää Etelä-Savon pelastuslaitosta sujuvasta yhteistyöstä. Pertunmaalla eivät toimineet puhelimet eikä Virve-verkko. Esimerkiksi Pertunmaalla yksi palomies kiersi lämmittämässä asuntoja. Tuolloin ilman sähköjä oli enää parikymmentä kotitaloutta. – Poikkeuksellinen tilanne hoidettiin hienosti, hän sanoo. Ristiinassa palvelukeskukseen jouduttiin evakuoimaan kymmenkunta vanhusta. Mäntyharjun terveyskeskukseen syntyi suorastaan ruuhkaa, kun toimittajat jonottivat päästäkseen haastattelemaan sinne evakuoituja vanhuksia. Aamulla Lappeenrannan maasotakoululta saapuikin telakuorma-autoja, joiden kyydissä sähköasentajat ja metsurit pääsivät sähkölinjoille. Paikalliset paloasemat huolehtivat juomaveden jakelusta asukkaille
10 2/2011 Poikkeustilanne 9 päivää Säätilaa tarkkailtiin Mikkelin paloasemalla normaalia tarkemmin Ilmatieteen laitokselta saatujen sääennusteiden perusteella. Yhteistyöstä kuntien sosiaalija terveysviranomaisten kanssa ei sovi tinkiä. Palvelutasoon kuuluvat myös suunnittelu, onnettomuuksien ehkäisy, väestönsuojelu sekä pelastustoiminnassa tarvittavat tukitoiminnot. Eduskuntavaalit & pelastustoimi Miten puolueenne mielestä Suomesta saadaan tavoitteen mukainen Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Pienten paloasemien valmiuksia on syytä parantaa. Rikosten määrä tulee saada vähenemään muun muassa puuttumalla mahdollisimman varhain syrjäytymiseen, koulukiusaamiseen ja perheongelmiin. Tätä varten on nostettava kansalaisten tietämystä ja taitoa mm. Sähköyhtiön miehet toivoivat suojasäätä, joka olisi sulattanut lumet puista. Pitäisikö viranomaisten välistä vastuuta tarkentaa ja toisaalta miten edesautetaan turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Emme näe, että yhteinen omistus olisi tae turvallisuustason paranemiseen. pelastustoimen järjestämällä koulutusja tiedotustoimintatilaisuuksia. Miten puolueenne mielestä onnettomuuksien ehkäisyä ja niihin varautumista tulisi entisestään terävöittää ja millainen rooli tässä on puolueenne mielestä pelastustoimella. Tavoitteena on saada Suomesta rikostilastojen perusteella Euroopan turvallisin maa. Pitäisikö puolueenne mielestä kaikki turvallisuustoimijat olla yhteisessä omistuksessa eli valtiolla. Turvallisuus perustuu kansakunnan terveeseen, kristillisiin arvoihin pohjaavaan moraaliin, rehellisyyteen ja yhteisvastuuseen, joka ilmenee hyvänä sosiaalitoimena ja riittävänä tulonjaon tasaisuutena. Vettä antaa palokuntalainen Aki Heiskanen. Tilanteen purkamisessa noudatettiin Etelä-Savon pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan kirjattua ohjetta ”Laaja ja pitkäkestoinen sähkökatkos”. Vuonna 2008 kaikista pahoinpitelyrikoksista 61 prosenttia tehtiin alkoholin vaikutuksen alaisena. Aluehallintovirastot voisivat myös vastata ja koordinoida turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä, erityisesti harvaan asutuilla alueilla Pitäisikö puolueenne mielestä valtion osallistua nykyistä enemmän turvallisuustoiminnan resursointiin myös kunnallisessa pelastustoiminnassa. Vielä kun saisimme Ylelle julkisena palveluna velvollisuuden auttaa viranomaisia poikkeustilanteissa, tiivistää Seppo Lokka. Sähkökatkosten aiheuttaman poikkeustilanteen katsottiin olevan ohi helmikuun 2. Uusintarikollisuutta voidaan vähentää huolehtimalla vankiloiden kuntouttavista resursseista. Riippuu mitä tarkoitetaan ”vastuulla”. päivänä kello 13.30. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa vastuu koko pelastusalan koulutuksesta, mukaan luettuna sopimuspalokuntalaisten tarvitsema koulutus. Tehtävien, esimerkiksi turvallisuustoiminnan mahdollinen siirtäminen kunnilta valtiolle, ei saa merkitä palvelujen heikkenemistä. Kd: Valtiolle voimakkaampi kehittäjän rooli. Vaikka pakkaset jatkuivat koko viikon, toimivat sähköt lauantai-iltana lähes normaalisti koko Järvi-Suomen Energian jakelualueella. Julkaisemme vastaukset tässä ja seuraavassa numerossa sekä lehden nettisivuilla www.pelastustieto.fi. Onhan sopimuspalokuntalaisten koulutuksesta vastaavat tahot velvollisia koulutusohjelmissaan noudattamaan voimassa olevia lakeja ja säädöksiä. Pelastusviranomaisten tehtävänä on ehkäistä tulipaloja ja osaltaan myös muita onnettomuuksia. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa selkeämpi rooli valtakunnallisen pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamisesta. Aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että pelastuslaitoksen palvelutaso on riittävä. Tilannepäiväkirjaan oli yhdeksän vuorokauden aikana tullut 261 merkintää. Markku Mättölä (oik.) hakee vettä Mäntyharjun paloasemalta. – Asiat sujuivat yllättävän hyvin. Onnettomuuksien ehkäisy on osa pelastustointa. Sellaiset tehtävät, joilla ei ole selkeää paikallisen päätöksenteon edellytystä ja joiden toteuttamiseen valtion paikallishallinnolla on mahdollisuudet, tulee siirtää pois kuntien vastuulta. Jokaisella kansalaisella on velvollisuus mahdollisuuksiensa mukaan pyrkiä ehkäisemään onnettomuuksia ja onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua osallistua kykynsä mukaan pelastustoimintaan. Sosiaalisista ongelmista ja lisääntyneestä päihteidenkäytöstä aiheutuneet ongelmat sekä ulkomailta tuleva rikollisuus ovat heikentäneet turvallisuutta. Valtion ja kuntien välinen tehtävien ja rahoituksen jako on syytä käydä huolella läpi. Pelastustieto esitti vaaleihin valmistautuville puolueille kysymyksiä pelastustoimesta. Kyllä, sisäasianministeriö voisi tässä asiassa olla aloitteellinen. Päihdeongelmien hoito on tehokasta rikostorjuntaa, sillä alkoholiin liittyviä tapaturmaja väkivaltakuolemia on vuosittain noin tuhat. Katkokset saatiin korjattua iltaan mennessä. Lauantaiyönä tuli sitten takapakkia, kun tuuli yltyi myrskylukemiin ja sunnuntaiaamuna ilman sähköä oli jälleen noin 12000 asiakasta. Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuusja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti
Se takaa parhaan paikallistuntemuksen, maantieteellisesti kattavan alueellisuuden sekä nuorilta sitoutumisen pitkäaikaiseen toimintaan. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa vastuu koko pelastusalan koulutuksesta, mukaan luettuna sopimuspalokuntalaisten tarvitsema koulutus. Valtio kantaa Pelastusopiston kautta päävastuun koulutuksesta, eikä suuria muutoksia nykyjärjestelmään tarvita. Oleellisinta on, että köyhyyden ja syrjäytyneisyyden kierre katkaistaan. Erillisen tutkimusja kehittämiskeskuksen luomiselle Pelastusopiston yhteyteen on vahvoja perusteita. Keinot löytyvät hyvinvointivaltiomme perusteiden takaamisesta, sillä suomalaisia uhkaavat asiat ovat usein hyvin arkisia. Väkivallan, alkoholihaittojen ja tietoverkkorikollisuuden torjuntaan on panostettava. Perheitä ja vanhemmuutta on tuettava. kansalaisjärjestöjen osallistumista vahvistamalla. Samalla täytyy pitää huoli pelastusalan riittävistä resursseista sekä toimijoiden jaksamisesta. 2/2011 11 Miten puolueenne mielestä Suomesta saadaan tavoitteen mukainen Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Turvallisuustarpeisiimme voidaan vastata hyvällä koulutuksella, terveydenhuollolla, perusturvalla, tiiviin ja hyvin rakennetun yhdyskuntarakenteen avulla ja ehkäisemällä ennakolta esimerkiksi mielenterveysongelmia. Viranomaisten vastuualueita on tarkennettu, ja yhteistyö sujuu pääosin hyvin. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa vastuu koko pelastusalan koulutuksesta, mukaan luettuna sopimuspalokuntalaisten tarvitsema koulutus. Sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmä toimii nykyisellään varsin hyvin. Pelastuslaitosten turvallisuutta edistävää roolia olisi mahdollista kasvattaa huomattavasti, esim. Harvaanasutuilla alueilla korostuu tietojärjestelmien yhteensopivuus sekä sopimuspalokuntalaisten osaaminen ja sitoutuminen. Miten puolueenne mielestä onnettomuuksien ehkäisyä ja niihin varautumista tulisi entisestään terävöittää ja millainen rooli tässä on puolueenne mielestä pelastustoimella. Tavoitteena on, että jokaisella suomalaisella olisi tunne kuulumisesta tähän yhteiskuntaan, mahdollisuus kokea osallisuutta ja varmuus siitä, että tarvittaessa myös yhteiskunta tulee avuksi. Pitäisikö viranomaisten välistä vastuuta tarkentaa ja toisaalta miten edesautetaan turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Tärkeintä on yhteistyö, mitä on kuluneella vaalikaudella pelastuslaitosten ja muiden turvallisuusviranomaisten osalta tiivistetty ja konkretisoitu. Pitäisikö viranomaisten välistä vastuuta tarkentaa ja toisaalta miten edesautetaan turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Kyllä. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa selkeämpi rooli valtakunnallisen pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamisesta. Siis lisää näkyvyyttä ja tietoa nuorille sekä kouluille että yhdistyksiin. Harvaanasutuilla seuduilla sopimuspalokunta harjoituksineen on suosittua nuorisotoimintaa. Suomi on jo nyt erittäin turvallinen maa. Kunnat ovat parhaita oman pelastustoimensa tarpeen määrittelijöitä. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion osallistua nykyistä enemmän turvallisuustoiminnan resursointiin myös kunnallisessa pelastustoiminnassa. Tätä työtä pitää tukea erityisesti kunnissa mm. Esimerkki tästä on vapaaehtoisten sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaaminen palauttamalla sopimuspalokuntalaisille työttömyyskorvauksiin 300 euron suojaosuus. Vihreät: Yhteistyöllä voidaan ehkäistä onnettomuuksia Miten puolueenne mielestä Suomesta saadaan tavoitteen mukainen Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. avaamalla paloasemat kansalaisille neuvontaa ja opastusta varten sekä lisäämällä yhteistyötä koulujen, yritysten tai vaikkapa taloyhtiöiden kanssa. Pitäisikö puolueenne mielestä kaikki turvallisuustoimijat olla yhteisessä omistuksessa eli valtiolla. 2/2011 11. Kunnalliselta pohjalta uudistettu pelastustoimen järjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Turvallisuusviranomaisten yhteistyöstä harvaan asutuilla alueille on jo saatu hyviä kokemuksia. Pelastustoimella on onnettomuuksien ehkäisyssä ja niihin varautumisessa aivan keskeinen rooli yhteiskunnassa. Edelleen tarvitaan hyvää yhteistyötä eri turvallisuusviranomaisten kesken sekä riittäviä voimavaroja ja tarpeellista kehitystyötä maaja merirajojen valvontaan ja rikostorjuntaan. Tämän yhteistyön tiivistymistä on rohkaistava. Yksi keino on yhteisöllisyyden vahvistaminen, mihin voivat parhaiten vaikuttaa ihmiset itse. Ongelmien ehkäisyssä on tärkeää, että saamme kaikki turvallisuusja pelastusalan toimijat tekemään entistä paremmin yhteistyötä myös ongelmien ennaltaehkäisyssä. Sisäministeriön asettama tavoite on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen saavuttaa. Pitäisikö puolueenne mielestä kaikki turvallisuustoimijat olla yhteisessä omistuksessa eli valtiolla. Yhteistyö kuntien järjestämän pelastustoimen ja yksityisten vartiointiliikkeiden kanssa sujuu nykyisin hyvin. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion osallistua nykyistä enemmän turvallisuustoiminnan resursointiin myös kunnallisessa pelastustoiminnassa. Hyväksi havaittuja käytäntöjä on syytä jatkaa ja mahdollisuuksien mukaan myös levittää muualle Suomeen. Valtio luo lainsäädännöllä ja normiohjauksella edellytykset pelastustoiminnan järjestämiselle mahdollisimman järkevällä ja tehokkaalla tavalla. Nykyjärjestelmä, jossa pienetkin paikkakunnat kantavat vastuunsa asiassa, toimii hyvin. Mikään muu organisaatio ei pysty yhtä asiantuntevasti tuomaan oman lähiyhteisönsä ihmisille ja toimijoille sitä onnettomuuksien torjunnan sekä onnettomuusriskien kartoittamisen asiantuntemusta kuin pelastuslaitos. Valtio osallistuu esimerkiksi valtionosuuksien kautta merkittävästi kuntien rahoittamiseen. Miten puolueenne mielestä onnettomuuksien ehkäisyä ja niihin varautumista tulisi entisestään terävöittää ja millainen rooli tässä on puolueenne mielestä pelastustoimella. Sitä voidaan edelleen parantaa tehostamalla tietojen vaihtoa sekä yhtenäistämällä viestintätapoja sekä tietojärjestelmiä. Poliisille, pelastustoimelle on turvattava riittävät voimavarat tähän työhön. Aluehallintovirastot voisivat ottaa aktiivisemman roolin viranomaisyhteistyön kehittämisessä. Organisointimuoto ei ole ratKokoomus: Kunnallinen pelastuslaitos toimii hyvin kaiseva. Kun puhutaan poliisin, rajavartioston, tullin ja hätäkeskusten toiminnasta, vastuu ja omistus pitää olla valtiolla. Sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava. Valtion pitää ottaa kuntien erityisluonne nykyistä paremmin huomioon valtionosuusjärjestelmässä, joka kaipaa uudistusta. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa selkeämpi rooli valtakunnallisen pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamisesta. Kuntien ja niiden muodostamien alueellisten pelastuslaitosten tehtävä on varmistaa voimavarat
12 2/2011 PRONTOn mukaan vuonna 2010 pelastuslaitoksilla oli 111800 pelastustai avunanto tehtävää, joista kiireellisiä oli 59900. Muiden tarkastusja varmistustehtävien määrä lisääntyi 12 prosentilla 9200 tehtävään. Yli 500000 euron omaisuusvahinkoja aiheutui 38 rakennuspalossa. Palovaroittimen aiheuttamien tarkastuskäyntien määrät lisääntyivät yli kolmanneksella 3000 tehtävään. Tulipalojen syttymissyistä salaman aiheuttamat onnettomuudet lisääntyivät eniten. Pelastuslaitokset onnistuivat pelastamaan IV-riskialueella vaarassa olleista selkeästi vähemmän kuin muilla alueilla vaarassa olleista. Puuttuvien palovaroittimien suh teellinen osuus on vähentynyt viime vuosina kymmenen prosenttiyksikköä. Poikkeukselliset sääilmiöt työllistivät pelastuslaitoksia, erityisesti kesän myrskyt ja talven runsas lumimäärä aiheuttivat runsaasti vahingontorjuntatehtäviä. Pelastuslaitosten tehtävät Pelastuslaitoksilla oli 111800 pelastustai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi oli kirjattu 59900. Yhteensä pelastuslaitos pelasti 4300 henkilöä ja evakuoi 5700 henkilöä. Kaksi uhria vaatineita tulipaloja syttyi vuoden aikana kuusi kertaa. Liikenneonnettomuudet ovat pysyneet määrällisesti edellisten vuosien tasolla, mutta niistä aiheutuneiden henkilövahinkojen määrä on pienentynyt. Tehtävien yhteismäärä on pysynyt 2006–2009 samalla tasolla, mutta nyt tehtävien määrää nosti erityisesti palovaroittimien ja automaattisten paloilmoittimien tarkistustehtävien sekä luonnonilmiöiden aiheuttamien tehtävien määrän kasvu. Eniten erheellisiä hälytyksiä aiheutui ruoan valmistuksen yhteydessä. Keskimääräinen pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika kiireellisissä tehtävissä pienentyi vuodesta 2006 vuoteen 2009 yli minuutilla, mutta vuonna 2010 keskimääräinen toimintavalmiusaika kääntyi lievään nousuun, ollen nyt 9:17 minuuttia. Jos palovaroitin oli, se toimi 72 prosentissa tapauksista. Tulipalot Pelastuslaitosten toimenpiteitä aiheuttaneiden tulipalojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla reilussa 15100 palossa. Tulipalojen omaisuusvahinkoja pelastustoiminta pelasti noin 9,5 miljardia (9547605000) euroa – ei sisällä pelastetun puuston arvoa. Kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta yhdeksän prosenttia, samoin kuin kiireellisten tehtävien määräkin. Maastopaloja syttyi puolet vähemmän kuin edellisenä kuivana kesänä 2006. Myös keskimääräinen lähtöaika nousi hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Tehtäviin lähteneiden ajoneuvojen määrä ei ole noussut edellisestä vuodesta aivan niin paljon kuin tehtävien määrä. Tehtävistä suurin osa kohdistui IV-riskialueelle. Rakennuspaloista aiheutuneiden omaisuusvahinkojen määrä kasvoi 20 prosenttia, 156 miljoonaan euroon. Näistä automaattisen paloilmoittimien aiheuttamia erheellisiä hälytyksiä oli 22500, joiden määrä lisääntyi edellisvuodesta 15 prosenttia. Suurimmat yksittäiset tulipalon omaisuusvahingot arvioitiin aiheutuneen liikekiinteistön palosta Vantaalla joulukuussa. Rakennuspaloista yli puolet oli asuntopaloja, joista hieman enemmän pientaloissa kuin kerrostaloissa. Siellä tapahtui myös vakavimmat onnettomuudet, kuolleiden lukumäärä suhteessa tehtävien määrään oli kolminkertainen muihin alueisiin nähden. Pelastusviranomaisen ensiarvion mukaisten palokuolleiden määrä laski viidenneksen, reiluun 80 kuolleeseen. Ensivastetehtävien määrä pysyi edellisten vuosien tasolla 27000 tehtävässä. Traagisin tulipalo oli Tampereen kolme uhria vaatinut liikehuoneistosta kerrostaloon levinnyt palo. Pelastuslaitosten tehtävistä 1300 oli toisen viranomaiseen avustamistehtäviä. Pelastustoimen ajoneuvot lähtivät pelastusja avunantotehtäviin 221200 kertaa. Lähes kaikki palokuolemat tapahtuivat rakennuspaloissa, ja yli puolet palokuolemista tapahtui pientalon paloissa. Kolmanneksessa asuinrakennusten paloista lain edellyttämä palovaroitin puuttui. Tulipaloista kaksi viidestä oli rakennuspaloja (6300 kpl), yksi viidestä maastopaloja (3100 kpl) ja joka kuudes liikennevälinepaloja (2400 kpl). Paloturvalliset savukkeet vähensivät koko vuonna 2010 savukkeiden aiheuttamien palojen määrää kymmenen prosenttia. Erilaisten tarkastusja varmistustehtävien määrä kasvoi 16 prosenttia 34500 tehtävään. Kuuma ja kuiva kesä vaikutti vain vähän maastopalojen määrään, pelastusviranomaiset kirjasivat 3200 maastopaloa. Määrä nousi edellisestä vuodesta 9500 tehtävällä. Omaisuusvahingot rakennuspaloissa arvioitin 156 miljoonakTeksti ja kaaviot: Johannes Ketola, Pelastusopisto Rakennuspalovahingoissa 20 prosentin kasvu Pelastuslaitosten pelastustehtävien määrä nousi 12 2/2011 60000 80000 100000 120000 Te ht äv ie n m ää rä Pelastustoimen tehtävät 1996–2010 Ensivastetehtävä Tarkastustai varmistustehtävä Virka-aputehtävä Avunantotehtävä Vahingontorjuntatehtävä Luonnononnettomuus Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Eläimen pelastaminen 20000 40000 60000 80000 100000 120000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Te ht äv ie n m ää rä Vuosi Pelastustoimen tehtävät 1996–2010 Ensivastetehtävä Tarkastustai varmistustehtävä Virka-aputehtävä Avunantotehtävä Vahingontorjuntatehtävä Luonnononnettomuus Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Eläimen pelastaminen Ihmisen pelastaminen Räjähdys/räjähdysvaara Muu tulipalo Maastopalo Liikennevälinepalo Rakennuspalo. R akennuspalojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla, rakennuspaloja oli 6300 kappaletta. Tulipaloissa loukkaantui 650 henkilöä
Uutena vuotena ilotulitteista syttyi 60 tulipaloa. Tästä huolimatta savukkeiden aiheuttamien tulipalojen määrä pysyi korkeana, savukkeesta arvioitiin alkaneen 763 paloa. Katso lisää tilastoja lehden nettisivuilta www.pelastustieto.fi. 2/2011 13 si euroksi, mikä on viidenneksen enemmän kuin viime vuonna. Maastopaloissa palanut metsäala oli yhteensä 530 hehtaaria. Salamat aiheuttivat poikkeuksellisen paljon paloja (580 kpl), joista 140 oli rakennuspaloja. Maastopalot ovat pienentyneet vuodesta 2008, keskimäärin palanut metsäala oli 0,36 hehtaaria vuonna 2010. Ihmisen pelastamistehtävien, tehtävien, joihin ei liity muuta onnettomuutta, määrä on lisääntynyt viime vuosina, erityisesti on lisääntyneet hissistä pelastamistehtävät. Tuotantoliikeja varastotilojen palojen arvioidut vahingot kasvoivat kolmanneksella 56 miljoonaan euroon. Ilotulitteista syttyneiden tulipalojen määrä pysyi viime vuoden tasolla, jolloin määrä romahti edellisiin vuosiin verrattuna. Eläimen pelastamistehtävien määrän useita vuosia kestänyt kasvu pysähtyi. Neljännes tulipaloista liittyi huolimattomaan avotulen käsittelyyn. Pelastusviranomaisten kirjaamien henkilövahinkojen määrä on vähentynyt viime vuosina. Yli puolet öljyvahingoista tapahtuu tieliikenteessä kaduilla ja maanteillä. yt -tehtävät) Pelastusopisto Ketola Johannes/21.2.2011 Pelastustoimen alue 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Helsinki 8 768 9 398 8 769 8 199 9 626 44 760 Länsi-Uusimaa 7 901 7 987 7 909 6 758 7 133 37 688 Keski-Uusimaa 6 060 7 251 7 676 7 232 8 101 36 320 Itä-Uusimaa 2 469 2 476 2 418 2 330 2 354 12 047 Varsinais-Suomi 7 926 8 361 8 619 8 383 8 870 42 159 Kanta-Häme 3 246 3 389 3 313 3 272 3 779 16 999 Päijät-Häme 3 817 3 957 3 913 3 991 4 470 20 148 Kymenlaakso 4 286 4 252 3 989 3 703 4 188 20 418 Etelä-Karjala 2 913 2 785 2 726 2 624 3 140 14 188 Etelä-Savo 4 422 3 720 3 750 3 688 3 975 19 555 Keski-Suomi 5 612 5 761 5 638 5 674 6 285 28 970 Pirkanmaa 11 361 10 404 9 401 9 634 10 744 51 544 Satakunta 4 660 5 107 4 949 5 121 5 703 25 540 Etelä-Pohjanmaa 4 724 4 628 4 532 4 979 5 470 24 333 Pohjanmaa 2 970 2 855 2 906 2 767 3 059 14 557 Keski-Pohjanmaa 2 307 2 321 2 259 2 378 2 693 11 958 Pohjois-Savo 5 500 5 051 5 072 5 379 5 755 26 757 Pohjois-Karjala 3 820 3 390 3 572 4 003 4 243 19 028 Pelastustoimen tehtävät pelastustomen alueittain (sis. Yhteensä liikenneonnettomuuksissa kuoli pelastuslaitosten ensitietojen mukaan 288 ja loukkaantui 8071 henkilöä. Kevättalven 2010 lumimäärä aiheutti sortumisesta tai sortumavaarasta aiheutuneiden tehtävien lukumäärän voimakkaan kasvun, näitä tehtäviä kirjattiin 170 kappaletta. Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennuspaloista. Paloturvalliset savukkeet vähensivät koko vuonna 2010 savukkeiden aiheuttamien palojen määrää kymmenen prosenttia. Liikennevälinepalojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla 2500 palossa. Paloturvalliset savukkeet tulivat pakolliseksi huhtikuusta alkaen. Kun alkusammutusta yritettiin, lähes joka toinen palo saatiin sammutettua ja kaksi viidesosaa saatiin rajoitettua. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot pysyivät lähes ennallaan, ollen 50 miljoonaa euroa. Joka kuudennella kerralla paikallaolijat eivät syystä tai toisesta käyttäneet alkusammutusvälineitä. Tulipaloista puolet oli ihmisen aiheuttamia. Pääosa liikenneonnettomuuksista oli tieliikenneonnettomuuksia, raideliikenneonnettomuuksia oli 130, maastoliikenneonnettomuuksia 100 ja vesiliikenneonnettomuuksia 60 kappaletta. Maastopaloja oli 3200 kappaletta, joista metsäpaloja 1500. Linja-autojen palojen määrä laski neljänneksen 56 paloon ja arvio linja-autojen paloista aiheutuneista vahingoista laski edellisvuodesta kolme neljäsosaa, kahteen miljoonaan euroon. yt -tehtävät). Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuuksien pelastuslaitoksille aiheuttamien tehtävien määrä lisääntyi vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen tehtävien määrä on ollut vuosittain 13500 tasolla. Pelastustoimen tehtävät pelastustoimen alueittain (sisältää yhteistoimintatehtävät) Pelastusopisto Ketola Johannes/21.2.2011 Pelastustoimen alue 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Helsinki 8 768 9 398 8 769 8 199 9 626 44 760 Länsi-Uusimaa 7 901 7 987 7 909 6 758 7 133 37 688 Keski-Uusimaa 6 060 7 251 7 676 7 232 8 101 36 320 Itä Uusimaa 2 469 2 476 2 418 2 330 2 354 12 047 Pelastustoimen tehtävät pelastustomen alueittain (sis. Muut onnettomuudet Luonnonilmiöiden aiheuttamien onnettomuuksien ja vahingontorjuntatehtävien määrä kaksinkertaistui 6300 tehtävään. Näistä valtaosa oli myrskyn aiheuttamia. Henkilöautopalojen määrä pieneni edellisestä vuodesta noin sadalla palolla 1450 paloon ja kuorma-autojen, ajoneuvoyhdistelmien ja työkoneiden palot lisääntyivät vastaavasti. Liikenneonnettomuuksista vakavin oli Joensuussa kuuden nuoren hengen vaatinut risteyskolari. Öljyvahinkojen ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien määrä laski kymmenisen prosenttia 2900 tehtävään. Tulipaloista joissa paloi liikenneväline, arvioitiin aiheutuneen 25 miljoonan euron omaisuusvahingot. yt -tehtävät) Pelastusopisto Ketola Johannes/21.2.2011 Pelastustoimen alue 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Helsinki 8 768 9 398 8 769 8 199 9 626 44 760 Länsi-Uusimaa 7 901 7 987 7 909 6 758 7 133 37 688 Keski-Uusimaa 6 060 7 251 7 676 7 232 8 101 36 320 Itä-Uusimaa 2 469 2 476 2 418 2 330 2 354 12 047 Varsinais-Suomi 7 926 8 361 8 619 8 383 8 870 42 159 Kanta-Häme 3 246 3 389 3 313 3 272 3 779 16 999 Päijät-Häme 3 817 3 957 3 913 3 991 4 470 20 148 Kymenlaakso 4 286 4 252 3 989 3 703 4 188 20 418 Etelä-Karjala 2 913 2 785 2 726 2 624 3 140 14 188 Etelä-Savo 4 422 3 720 3 750 3 688 3 975 19 555 Keski-Suomi 5 612 5 761 5 638 5 674 6 285 28 970 Pirkanmaa 11 361 10 404 9 401 9 634 10 744 51 544 Satakunta 4 660 5 107 4 949 5 121 5 703 25 540 Etelä-Pohjanmaa 4 724 4 628 4 532 4 979 5 470 24 333 Pohjanmaa 2 970 2 855 2 906 2 767 3 059 14 557 Keski-Pohjanmaa 2 307 2 321 2 259 2 378 2 693 11 958 Pohjois-Savo 5 500 5 051 5 072 5 379 5 755 26 757 Pohjois-Karjala 3 820 3 390 3 572 4 003 4 243 19 028 Jokilaaksot 2 706 2 686 2 647 2 830 3 210 14 079 Kainuu 2 065 1 969 1 702 1 439 1 625 8 800 Oulu-Koillismaa 4 517 4 233 3 671 4 318 4 259 20 998 Lappi 3 912 3 988 4 084 4 519 4 391 20 894 Yhteensä 105 962 105 990 103 516 103 340 113 074 531 882 Pelastustoimen tehtävät pelastustomen alueittain (sis. Yhteensä viime vuonna oli yli 2400 ihmisen pelastamistehtävää, joista 700 oli hissistä pelastamistehtäviä ja 400 vesipelastustehtäviä. yt -tehtävät) Pelastusopisto Ketola Johannes/21.2.2011 Pelastustoimen alue 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Helsinki 8 768 9 398 8 769 8 199 9 626 44 760 Länsi-Uusimaa 7 901 7 987 7 909 6 758 7 133 37 688 Keski-Uusimaa 6 060 7 251 7 676 7 232 8 101 36 320 Itä-Uusimaa 2 469 2 476 2 418 2 330 2 354 12 047 Varsinais-Suomi 7 926 8 361 8 619 8 383 8 870 42 159 Kanta-Häme 3 246 3 389 3 313 3 272 3 779 16 999 Päijät-Häme 3 817 3 957 3 913 3 991 4 470 20 148 Kymenlaakso 4 286 4 252 3 989 3 703 4 188 20 418 Etelä-Karjala 2 913 2 785 2 726 2 624 3 140 14 188 Etelä-Savo 4 422 3 720 3 750 3 688 3 975 19 555 Keski-Suomi 5 612 5 761 5 638 5 674 6 285 28 970 Pelastustoimen tehtävät pelastustomen alueittain (sis. Vuonna 2006 oli monin paikoin vastaavat olosuhteet, silloin maastopaloja kirjattiin puolet enemmän kuin viime vuonna. Mikäli alkusammutusta ei yritetty vaikka kohteessa oli ihmisiä, syy oli yleensä alkusammutusvälineiden puuttuminen. Kuolinpaloissa savukkeet ovat edelleen selvästi yleisin syttymissyy. Eläimen pelastamistehtäviä oli 2200, joista kahdessa kolmasosassa pelastettiin eläin tilanteesta, jossa ei ollut välitöntä vaaraa. Kevään ruohikkopaloja oli hieman edellisiä vuosia vähemmän ja kesän metsäpaloja hieman edellisiä vuosia enemmän, joten yhteensä maastopalojen määrä oli kuivasta kesästä huolimatta samalla tasolla kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Tahalliseksi arvioitujen palojen määrä väheni edellisvuodesta viidenneksen, 2200 paloon
Tällaisella järjestelmällä voitaisiin hänen mielestään parantaa myös turvallisuusviranomaisten synergiaa, vaikka yhteistyötä jo nyt tehdään varsin hyvin. Uskon, että eduskunnassa parhaillaan käsiteltävä suojaosuuskysymys on eräs yksityiskohta, joka parantaa erityisesti haja-asutusalueilla toimivien sopimuspalokuntalaisten mahdollisuutta pysyä toiminnassa. Kun meidän pitää turvata pelastustoimen palvelut koko maassa, pitää olmivan Antti Rantakankaan mielestä pelastustoimen valtiollistamista pitäisi selvittää seuraavan hallituksen ohjelmassa. Jotta valtakunnallinen yhdenmukaisuus toteutuisi parhaiten, valtion hoitama pelastustoimi antaisi siihen tietyn turvan. – Selvitin paitsi järjestön historiaa myös sen toiminta-ajatusta. Hän turvaisi sopimuspalokuntatoiminnan valtakunnallisen yhdenmukaisuuden siirtämällä pelastustoiminnan valtion vastuulle. – Sopimuspalokuntatoiminnassa on erityisenä haasteena saada mukaan uusia jäseniä. Se aiheuttaa kuntien taloudellisessa tilanteessa jatkuvaa vääntöä. Samassa yhteydessä olisi järkevää keskustella valtion ja kuntien työnjaosta ja siinä myös pelastustoimen hoitamisesta. Pidän hyvänä lakimuutoksena sitä, että palokuntatoiminnasta saatava korvaus ei heti vie osaa työttömyyskorvauksesta. Antti Rantakangas pitää hyvänä myös sitä, että uudessa pelastuslaissa kirjataan pelastuslaitosTeksti: Esa Aalto Kuva: Maria Salo Turvallisuuden ylläpitäminen tasalaatuisesti eri puolilla Suomea pitäisi olla keskeisin lähtökohta. Rahoituskysymyksin ratkeaisi Antti Rantakankaan mielestä pelastustoimen rahoituskysymyskin ratkaistaisiin tällä järjestelyllä. Itselläni ei ole palokuntataustaa, hän sanoo, mutta kertoo aikomuksistaan liittyä kotikuntansa Haapaveden VPK:hon. Haapaveden VPK saa uuden jäsenen Antti Rantakangas kertoo saaneensa usealta eri taholta pyyntöjä tulla sopimuspalokuntatoimintaan ajavan järjestön puheenjohtajaksi. Hän myös uskoo, että pelastustoimen havittelema valtakunnallinen kehittämiskeskuskin toteutuisi paremmin valtion pelastustoimessa. Kun viimeksi valtion ja kuntien hoitamia tehtäviä pohdittiin, olin kuntapäättäjänäkin sillä kannalla, että pelastustoimi olisi järkevää hoitaa valtion toimintana. la myös riittävästi koulutettua vapaaehtoisväkeä. 14 2/2011 N äin sanoo Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtajaksi viime vuoden lopulla valittu kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.). SSPL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas: Valtiollistaminen otettava hallitusohjelmaan. – Parhaiten sekin hoituisi valtion omistuksessa. Palokuntatoiminta on mielestäni merkittävää ja lähellä omaa ajatusmaailmaani. – Päästäisiin selkeämpään työnjakoon eikä olisi päällekkäisyyksiä. Kuntaliitto päätyi kuitenkin toiselle kannalle, koska erityisesti isot kaupungit olivat valtiollistamista vastaan. Haapaveden kaupunginvaltuuston puheenjohtajanakin toi– Valtion hoidolla päästäisiin selkeämpään tilanteeseen eikä tarvitsisi puhua siitä, miten valtion tulisi tukea kuntien hoitamaa toimintaa. Kuntiin liittyy valtavasti erilaisia paineita tulevina vuosina, jotka vaikuttavat myös pelastustoimeen. Normitalkoot ovat olleet esillä ja muutoinkin lainsäädännön keventäminen, jotta kuntien niukat resurssit riittäisivät. Valtio asettaa vaatimuksia ja on kiinni kuntien voimavaroista, miten niihin kyetään vastaamaan. Hän pitää tärkeänä myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen liiton 10-vuotisjuhlassa nostamaa ajatusta, että valtio ottaisi vastuulleen myös sopimuspalokuntalaisten kouluttamisen. – Tämä on oma kantani eikä siitä ole keskusteltu puheenjohtamassani liitossa. Sopimuspalokuntatoiminta on yhteiskunnan kannalta kustannustehokasta ja sen edellytyksistä on pidettävä huolta. Ei valtiollakaan toki ole ylimääräistä rahaa, mutta uskon, että lainlaatijan hartioilla tehtävän hoitamisessa ei olisi maantieteellisiä eroja, mikä olisi erityisesti sopimuspalokuntatoiminnan kannalta tärkeätä. – Tämä asia pitäisi ottaa muiden mukana selvitettäväksi seuraavassa hallitusohjelmaneuvotteluissa
Näkisin, että olisi hyvä nyt pelastuslain perustelujen yhteydessä selvittää asian laajuutta ja onko se oikeasti merkittävä ongelma. Kaikki esteet on purettava tämän toiminnan tieltä. – Nyt pitäisi selvittää, millainen tämä ongelma on todellisuudessa. Johtamansa liiton hän näkee edelleen vahvana edunvalvojana, joka joutuu kuitenkin toimimaan pienillä resursseilla. Päivälähtöongelman laajuus selvitettävä Antti Rantakangas on eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja. Hän ei yhdy nyt johtamansa liiton lakia kohtaan esittämään kritiikkiin, vaikka sanookin, että etujärjestöllä pitää olla aina tavoitteita katsoa pidemmälläkin tähtäimellä. Mielestäni kaikkien toimijoiden hyvällä yhteistyöllä tavoitteeseen voidaan yltää, Antti Rantakangas korostaa.. HE ADLINE SUBHE ADLINE TUEMME MAAILMAN TURVALLISUUDEN PUOLUSTAJIA. – Valtion roolia voidaan toki katsoa, mutta kyllä sen jatkossakin tulisi olla sopimuspohjaista eli työntekijän ja työnantajan välistä toimintaa. Visio 2020 rakenteilla Sopimuspalokuntien liitto tekee tänä vuonna sopimuspalokuntatoimintaa kymmenen vuoden päähän ulottavaa visiointia. Parhaillaan pelastuslakia käsitellään hänen johtamassaan valiokunnassa. – Suunnitelmatyö vuodelle 2020 on käynnissä ja siinä tullaan arvioimaan sitä, millaista sopimuspalokuntatoiminta on tulevaisuudessa. – Tässä on erilaisuutta eri puolilla maata. ten velvollisuus edistää sopimuspalokuntatoimintaa. Sopimuspalokuntien liitto olisi halunnut nostaa lakiin erityisesti päivälähtökysymyksen, eli velvoittaa työnantajia päästämään sopimuspalokuntalaiset hälytystehtäviin työaikana. Valtio on visioinut Suomesta Euroopan turvallisimman maan vuonna 2015. Tämän avulla toivottavasti saadaan parannettua alan eri toimijoiden välisiä suhteita. – Tiedämme, että sopimuspalokuntalaiset hoitavat laajoja alueita maassamme ja siksi tarvitsemme ammattitaitoista väkeä tähän toimintaan, uusia toimijoita ja ammattitaidon ylläpitämistä. Hänen mielestä kysymys ei ole kuitenkaan lakiin kirjattavasta asiasta. Kuntaliitosten myötä palokuntien ja sitä kautta liiton jäsenten määrä tulee vähenemään, mutta se ei välttämättä ole huono asia, sillä samalla syntyy myös vahvempia perusjärjestöjä. Miten tavoitteeseen yltämisessä sopimuspalokuntalaiset voisivat hänen mielestä olla mukana. Hänen mielestä sopimuspalokuntatoiminnan edellytysten esteet pitäisi kokonaisuudessaan purkaa pois. – Itse haluan olla vaikuttamassa muun muassa lainsäädäntöön, jotta siinä tulee myös sopimuspalokuntatoiminta turvattua. – Valiokuntakäsittelyssä voidaan tarkentaa tiettyjä asioita laissa, kuten erityisesti yhteistyötä laitosten kanssa. Pitäisi nähdä niin, että niin vakinaiset kuin vapaaehtoiset toimivat yhteisen päämäärän eteen ja ollaan kumppaneita. Itselläni ei ole käsitystä, kuinka laajaa se on. Haluan olla yhteistyön rakentaja ja omassa roolissani vahvistaa verkostoja liiton hyödyksi. Edellytetään valtakunnallisesti tasapuolista toimintaa. – Päivälähtöongelmakaan ei ehkä nyt ole akuutti, mutta työelämän haasteet kasvavat ja ne asettavat omat haasteensa myös palokuntatoiminnalle. Myös väestön neuvonta ja koulutustoiminta ovat mukana toiminnassa
Ihmisilläkin on tärkeä merkitys, koska asuinpaikan vaihdoksen myötä on aika korkea kynnys osallistua uuden paikkakunnan vpk-toimintaan, Mira sanoo, kokeiltuaan muun Mira ja Miikka Leinosen palokuntataival alkoi pelastusalan ”akatemiasta – jatkui ammattikoulutuksilla Huippukoulutetut alan taitajat Teksti: Esa Aalto Kuvat: Marjatta Leinonen Anjalan VPK:n, pelastusalan ”akatemian” kasvatit Mira, 28 ja Miikka, 25 Leinonen ovat nuoresta iästään huolimatta huippukoulutettuja alan taitajia.. Päällystötutkinnon jälkeen tuntui, että operatiivisen viran saaminen pelkällä AMK-tutkinnolla ei olisi ollut mahdollista lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä samaa koulutusväylää on suorittamassa toinen henkilö. Veljensä Miikka valmistui insinööriksi samaiselta palopäällystökoulutusohjelmasta vuonna 2009 ja saman vuoden elokuussa hän aloitti pelastajakurssin ja valmistui siltä viime vuoden joulukuussa. Miikka Leinonen on ilmeisesti ensimmäinen pelastusalalla päällystötutkinnon jälkeen pelastajatutkinnon suorittanut henkilö. – Olen aina sanonut, että tulen alalle palomieheksi. Sammumaton tiedonjano Sekä Mira että Miikka ovat isänsä Markku Leinosen innoittamana lähteneet jo nuorella iällä mukaan vpk-toimintaan. Toiminta on kyllä vienyt täysin mukanaan. Kymenlaakson pelastuslaitoksella palomiehenä sekä paloesimiehen viransijaisena työskentelevä Miikka kertoo, että päällystötutkinnon jälkeen hän halusi kehittää lisää itseään erityisesti operatiivisella koulutuksella. – Seitsemänvuotiaina olemme olleet mukana häärimässä. Voi sanoa, että siinä kiinnostaa toiminta ja ihmiset tasapuolisesti. – Hyvä olisi, jos laitokset voisivat testata henkilöitä ja varmistua siten, kenellä on valmius erilaisiin tehtäviin. – Laitokset eivät ole vielä valmiita rekrytoimaan operatiivisiin tehtäviin alan ulkopuolisille avatun päällystötutkinnon suorittaneita. – Olin Kympessä operatiivisissa tehtävissä paloesimiehen sijaisena jo ennen pelastajakurssia, mutta halu hankkia myös pelastajatutkinto pohjakoulutukseksi oli edelleen suuri. 16 2/2011 L änsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa pelastusylitarkastajana työskentelevä Mira on valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston teknistaloudellisesta tiedekunnasta erikoistuen turvallisuusjohtamiseen. Joukossa on myös sellaisia, jotka olisivat valmiita tarttumaan niihinkin tehtäviin, mutta on myös heitä, joilla sellaista valmiutta ei ole, hän sanoo. Hän valmistui viime vuoden joulukuussa myös Savonia ammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelmasta amk-insinööriksi. Erityisesti operatiivisissa tehtävissä mestarin työt kiinnostavat häntä ja ilman alan peruskoulutusta hän sanoo turhaan tavoittelevansa pitkäaikaista työpaikkaa pelastuslaitokselta
Miikka sanoo, että hänen koulutuksensa alalla on nyt käyty ainakin vähäksi aikaa, mutta Mira aikoo kouluttaa itseään lisää, sillä hänet hyväksyttiin tammikuussa Tampereen teknillisen yliopiston jatko-opiskelijaksi. Erityisesti toivon joskus voivani toimia operatiivisissa tehtävissä johtotehtävissä, myös suurempien joukkojen esimiehenä. Miikalle ammatinvalinta on ollut selvää siitä saakka, kun hän on ollut mukana vpk-toiminnassa. – Sain suorittaa päällystötutkinnon työn ohessa. Mira palopäällystön koulutusohjelmasta ja Miikka pelastajakursslta.. – 60-vuotias savusukeltaja on harvinaisuus. Ammatinvalinta ollut selvää Liikenteen turvallisuusvirastossa (Trafissa) työskennellessään hän keskittyi pelastustoiminnan asioihin ja sitä kautta silloinen esimies alkoi innostaa häntä jatkokoulutukseen. Hän pitää kuitenkin selvänä, että ikä asettaa esteet fyysisesti raskaammille töille. Ja joku on sanonut, että ammatti pilaa hyvän harrastuksen. Hän sanoo luisuneensa vähitellen mukaan pelastustoimen asioihin, vaikka ajatteli diplomiinsinööriksi kouluttautuessaan, ettei ryhdy niihin töihin. – Johtaminen kiinnostaisi. Mira ja Miikka Leinonen valmistuivat yhtä aikaa viime joulukuussa Pelastusopistosta. Miikka pitää kaikkia töitä tärkeinä ja naurahtaa olevansa niinkin naiivi, että uskoo omakotitalojenkin palotarkastuksista olevan hyötyä. – Aikoinaan koulussa opintoohjaajakin sanoi, että pidä palokuntatoiminta hyvänä harrastuksena. – Sammumaton tiedon jano siihen ajaa, Tampereelle palomiesavopuolisonsa kanssa muuttava Mira naurahtaa. 2/2011 17 HE ADLINE SUBHE ADLINE HE ADLINE SUBHE ADLINE EADS DEFENCE & SECURITY ON NYT: JA JATKAMME TYÖTÄ DEFENDING WORLD SECURITY. Tutkimusaiheeksi olen suunnitellut ottavani aluelaitoksen vaikutuksen pelastustoiminnan johtamiseen. * WWW.CASSIDIAN.COM * M a a ilm a n tu rv a lli su u d e n p u o le st a. Riittävästi koulutettu Omalla kohdallaan hän pitää tulevaisuuden urasuunnittelua helpompana, koska hän on jo nyt riittävästi koulutettu. muassa mukanaoloa Marjaniemen VPK:ssa. – Tavoitteenani on väitellä tohtoriksi ja aikataulunkin olen itselleni asettanut; vuonna 2014. Paperinpyörittäjäksi en halua
Pelastusala on 2000-luvulla kokenut suuren muutoksen ja Miikka muistuttaa, että aluelaitokset ovat toimineet vasta muutaman vuoden. Miikka huomauttaa, että erityisen tärkeää on turvata palvelut alueillakin eri puolilla. – Pelastusala pitäisi nähdä laajempana toimijana kuin vain palojen sammuttajana. Harjoittelu on tärkeätä Entisessä lääninhallinnossa, nykyisessä aluehallintovirastossa työt aloittanut Mira Leinonen haluaisi, että alueviranomainen olisi etupainotteinen alan toimija, joka ei reagoisi pelkästään tehtyihin kanteluihin. – Eräillä tähtilaitoksilla homma onkin hyvin hanskassa, mutta alaa ei pitäisi kehittää vain niiden ehdoilla, vaan ottaa huomioon erityisesti ne, joilla asiat eivät ole ihan yhtä hyvällä mallilla. Mira Leinonen kehottaa pelastuslaitoksia panemaan jäitä hattuun erityisesti valvontasuunnitelman ja siihen liittyvän tarkastustoiminnan maksullisuuden kanssa. Pelastuslaitos on kuitenkin ainut turvallisuusviranomainen, jolla on lähialueilla tällainen tavoitettavuus ja sitä pitäisi kunnan luottamushenkilöillekin korostaa. – Ensiksi pitäisikin hoitaa tämä oma tontti kunnolla ennen kuin aletaan puhua esimerkiksi kotija vapaa-ajantapaturmien ehkäisijän roolista. – Ja koko ajan puhutaan yhä muutoksesta. – Rahaa ei pitäisi liikaa tuijottaa, ettei olisi jollekin alueelle esimerkiksi mahdollisuutta perustaa uutta asemaa. – Tehostamisen tarvettakin toki on ja erityisesti asemapalvelu ja sen johtaminen on haasteellista, esimiehen töitä kokeillut Miikka Leinonen sanoo. Hänen lempiaiheensa on myös alan työturvallisuus. Mira on samaa mieltä jatkuvan muutoksen aiheuttamasta paineesta alalla, mutta huomauttaa, että alalla on myös yhä paljon muutosta vaativia asioita. Myös vpk:laisten rekrytointiin pitää panostaa. Miikka Leinonen puolestaan katsoo, että operatiivisessa työssä kehittymisen kannalta harjoittelu on tärkeätä. Molemmat sanovat, että turvallisuusviestintä vaatisi kunnollista tuuletusta eikä saisi tuijottaa vain valistusja tarkastusprosentteihin. Ja kuin yhdestä suusta molemmat sanovat, että valtion tulisi ehdottomasti vastata ja järjestää myös sopimuspalokuntalaisten koulutus. – Siksi pitäisi huolehtia siitä, että on hyvät edellytykset harjoitella. Sisarukset ovat olleet voittamassa myös useaan kertaan palokuntien SM-titteliä. Kun Tampereella kuoli pitseriatalon palossa kolme meidän ikäistä nuorta pakenemalla asunnoista savuiseen porraskäytävää, tuli tunne, että mitä me tässä on oikein tehty, kun ihmiset kuitenkin tuolla tavalla toimivat, Mira tuumii. – Kun maksuja aletaan periä, pitää toiminnan olla tasapuolisen tasokasta ja vaikuttavaa, että maksaja pitää sitä hyväksyttävänä. Sitä hän käsitteli myös opiskelujensa lopputyössä, jonka aiheena oli vaarojen tunnistaminen pelastustoimessa. 18 2/2011 – Voin sen ansiosta vaihtaa erilaisiin työtehtäviin eikä tarvitse enää myöhemmällä iällä miettiä kouluttautumista. – Erinäisissä toiminnoissa on myös yhä epätasaisuutta eri puolilla maata. Koulutustasoa nostettava Miran mielestä alan koulutustason nostamiseksi pitää tehdä jatkuvasti töitä ja esimerkiksi puutteena on pidettävä sitä, että alalla ei ole omia oppikirjoja. Alueelliset pelastuslaitokset ovat jo kuin isoja yrityksiä, joiden johtamisessa vaaditaan laaja-alaista osaamista. Hänestä olisi myös mielenkiintoista tietää, miten esimerkiksi sisäasiainministeriön suositukset ovat toteutuneet muutama vuosi sitten sattuneen Järvenpään työtapaturman jälkeen, jossa palomies Mikko Karvonen loukkaantui vakavasti. Kumppanuushanke on ollut kuitenkin järkevä tapa toimia ja toivoa sopii, että se antaa hyvät eväät valtakunnalliselle kehitystyölle. – Myös Pelastusopiston toimintaa pitää kehittää ja saada siitä yhä voimakkaampi valtakunnallinen alan kehittäjä, opiston koulutuksen läpikäyneet Leinoset sanovat. Pienet vpk:laiset esiintyivät Palontorjunnan mainoksessa reilut parikymmentä vuotta sitten.. – Siitä pitäisi oikeasti olla jotakin hyötyä. Toisaalta pyrkimys on kuitenkin pysyä hyvässä fyysisessä kunnossa pitkään, jotta kykenee näitä töitä tekemään. Puheita palomiesten ”istumisesta” asemalla hälytyksiä odottamassa he eivät täysin hyväksy.” Hälytykset ovat palomiehen työssä sitä tärkeintä työtä. Jäitä hattuun valvontasuunnitelman kanssa Uusi pelastuslaki tullee voimaan tämän kevään aikana
Tulityöhön liittyvät kriteerit ja menettelytavat on syytä kirjata tulityösuunnitelmaan. Tulityön määritelmään ei ole tullut mitään uutta, koska vastaava menettelytapa oli myös vanhassa tulityösuojeluohjeessa eli jos työssä ilmeni palovaaraa, kyseessä oli tulityö ja silloin noudatettiin tulityöjärjestelmää. Siinä määritetään myös turvatoimet tulitöistä aiheutuvien henkilöja omaisuusvahinkojen torjuntaan. Koulutusmateriaalin sisältö päivittyi uusittujen pelastuslain, tulitöiden turvallisuus-standardin ja tulityösuojeluohjeen mukaiseksi. Tulitöiden turvallisuus -standardi Tulitöiden turvallisuusstandardi on uusittu samassa yhteydessä kuin tulityösuojeluohje ja se toimii oleellisena osana suomalaista tulityöjärjestelmää. Tulityösuojeluohje edellyttää, että ko. Vuonna 2002 maassamme korvattiin vain yksi tulityösuurpalo. Lain perustelumuistossa on viittaus tulityöstandardiin, jossa annetaan ohjeita tulityötä tekeville ja sitä valvoville henkilöille. Standardissa haluttiin säilyttää velvoittavana viittauksena hitsaukseen liittyvät laiteturvallisuuden standardit sekä henkilöturvallisuuteen liittyvät suojavaatestandardit, koska missään muualla näitä ei suoraan edellytetä noudatettavan. Tulitöiden turvallisuusstandardi 5900 antaa käytännön ohjeita turvallisista työtavoista sekä tulityötä johtaville ja valvoville henkilöille että varsinaisille tulityöntekijöille. Vajaiden kymmenen viime vuoden aikana tulityövahinkojen osuus suurpaloissa on jälleen kasvanut. Erityisesti tulityöluvan myöntämisessä todettiin vakavia laiminlyöntejä, jopa välinpitämättömyyttä. Teksti: Sampo Martiskainen Tulityöt turvallisemmiksi 2/2011 19. 2/2011 19 T ulityöjärjestelmään kuuluviin tulityöstandardiin, tulityösuojeluohjeeseen ja tulityökurssinjohtajakoulutukseen tehtiin vuodenvaihteessa muutoksia. Uutena vaatimuksena on tulityöluvan myöntäjältä vaadittava voimassa oleva tulityökortti. SPEK valvoo myös kurssien laatua ja ohjaa kurssinjohtajien toimintaa yhdessä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Uusittu materiaali on ladattu verkkoon ja on siten aina kurssinjohtajien käytettävissä yhtenäisenä ja ajantasaisena. Noudattamalla standardin ohjeistusta, täytetään myös pelastuslain tulityölle asettamat huolellisuusvelvoitteet. Ryhdyttäessä tulityöhön… Uusi pelastuslakiehdotus otti tulityön omaksi kohdakseen, jossa korostetaan tulityön riskien huomioon ottamista, työn turvallisuuteen liittyvien vaarojen arviointia ja tulityöhön osallistuvien huolellisuutta tulityön toteutuksessa ja tulityön jälkeen. Jos palovaraa ei ilmene, ei myöskään tulityölupaa eikä tulityökorttia tarvita. FK:n tulityöturvallisuustyöryhmä totesi myös, että niin sanotut vähäisen palovaaran työt aiheuttavat runsaasti päänvaivaa ja kyselyjä, pitääkö tällaisessa tilanteessa noudattaa tulityöjärjestelmää. Standardi edellyttää, että tulityöluvan myöntäjä määrää paloriskin arvioinnin yhteydessä tulityökohteen alkusammutuskaluston, mutta se mainitsee myös suositeltavan minimikaluston kuten tulityösuojeluohjekin. Tulitöiden turvallisuus-standardista löytyy myös uuden muotoinen tulityölupakaavakemalli, johon on tullut lisää tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin osio. Suojeluohjeilla on siten samat tavoitteet kuin viranomaissäädöksillä, mutta suojeluohjeet annetaan vakuutussopimuslain perusteella vakuuttamiseen liittyen. Voidaan todeta, että uusi pelastuslakiehdotus auktorisoi myös viranomaistasolla nykyisen vakuutusyhtiöiden ja teollisuuden 1980-luvun suurten tulityövahinkojen pohjalta kehitetyn tulityöjärjestelmän. Nykyinen suomalainen tulityöjärjestelmä, joka lähes vastaavanlaisena on käytössä myös muissa Pohjoismaissa, on osoittanut hyödyllisyytensä tulityövahinkojen ehkäisyssä. Myös pedagogisessa mielessä koulutus on muuttunut yhteisöllisempään suuntaan eli päästään suurempaan vuoropuheluun kouluttajan ja koulutettavien kanssa sekä pyritään löytämän parhaita käytänteitä ongelmien ratkaisuun. Tällä muutoksella halutaan vaikuttaa siihen, että tulityöpaikalla tehdyssä tulityön vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa löydetään todella ne oleelliset tulityöhön liittyvät riskit ja määrätään niille vastaavat turvatoimet. Suojeluohje sitoo niin vakuutuksenottajaa kuin vakuutusyhtiötä. Lisäksi standardissa esitetään tulityökortin saannin edellytyksenä käytävän tulitöiden turvallisuustutkinnon päivitetty sisältö. Mikäli vakuutuksen ottajalla ei ole edellytyksiä myöntää tulityölupaa, voidaan siihen käyttää urakoitsijan tulityösuunnitelmassa mainittua henkilöä, joka voi olla myös tulityön tekijä. Tulityösuojeluohje Vakuutusyhtiön suojeluohjeilla asetetaan vakuutetulle velvoitteita vahinkojen torjumiseksi. Uudistuksella haluttiin osaltaan katkaista tämä nouseva vahinkokehitys. Tulityökurssinjohtajakoulutus Tulityökurssinjohtajakoulutus sai käyttöönsä uuden tulityökoulutusmateriaalin ja oppikirjan. Tulityöstä aiheutuneissa paloissa oli tyypillistä tulityöpaikan ja ympäristön huono soveltuvuus tulitöihin, tulityön suunnittelemattomuus sekä suojauksen ja tulityövartioinnin puuttuminen. Tulityösuojeluohjetta uudistettaessa Finanssialan Keskusliiton tulityöturvallisuustyöryhmässä selvitettiin tulityövahinkoja aiheuttaneiden tapausten taustat. Tällä varmistetaan tulityöluvan myöntäjän tietämys tulityöriskeistä ja osaaminen määrätä tilanteeseen soveliaat turvatoimet. Koulutuksen kehittämisessä on hyödynnetty kokeneiden tulityökouluttajien näkemyksiä ja kuultu elinkeinoelämän toiveita. Jos taas palovaara todetaan, noudatetaan tulityöjärjestelmää. Lainsäädäntö ei tuolloin pystynyt estämään tulityövahinkojen nousevaa kehitystä. Ensimmäinen tulityösuojeluohje laadittiin 1990-luvun alussa ja koko tulityökoulutusjärjestelmä kehitettiin tilanteessa, jolloin tulitöistä aiheutuneet vahingot olivat lisääntyneet jyrkästi ja tilanteeseen oli saatava ennalta ehkäiseviä toimia vahinkojen torjumiseksi. työtä tekevän havainnointikyky. Uudistetussa tulityösuojeluohjeessa puhutaankin esimerkein ja kriteerein vähäisen palovaaran työstä, jossa arvioidaan työmenetelmä, työstettävän materiaalin syttymisherkkyys ja ympäristön soveltuvuus sekä ko. Suojeluohje velvoittaa vakuutuksen ottajaa ja sillä varmistetaan tulityön tekemisen ”pelisäännöt”. Kuitenkin vajaiden kymmenen viime vuoden aikana tulityövahingot ovat lisääntyneet, mikä oli yksi syy päivittää järjestelmää. Koulutuksessa painotetaan vahinkojen ennalta ehkäisyä, muun muassa suojausharjoituksen merkitystä korostetaan aikaisempaa enemmän. Vahinkotilastoista voitiin pian todeta, että tulityövahingot saatiin tällä järjestelmällä vähitellen varsin hyvin hallintaan. Samaan aikaan uusittavana ollut pelastuslaki otti tulityön omaksi kohdakseen lakiehdotuksessa, jossa lain mukaan tulityötä tekevän on varauduttava riittävillä varotoimilla. Palopäällystöliiton tulityökurssinjohtajakouluttajilla Petri Lindhillä ja Raimo Rasijeffilla onkin hyvät välineet viedä tulityöturvallisuutta eteenpäin kurssinjohtajien kautta. turvallisuustutkinto on oltava Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) hyväksymä
Menossa on perusteellisempi varusteiden viikkotarkastus. Helsingissä autot ovat takavetoisia, dieseleitä ja automaattivaihteisia. 18 Miksi maamme pelastuslaitokset laitokset hankkivat erilaisia sammutusautoja. Tasauspyörästö on varustettava lukolla. Sammutusautot samasta muotista. Sammutusauton kaluston avulla tulee selviytyä osalähdön tehtävistä, kuten: sammutustoiminta savusukelluksineen, kuten esimerkiksi huoneistopalo, henkilöautopalo, jne. 2. Oppaan tavoitteena on yhdenmukaistaa kalustoa, edistää kaluston vaihtokelpoisuutta ja kierrätystä sekä helpottaa hankintaprosessia. Auto on yksi seitsemästä samanlaisesta vuonna 2008 hankitusta. s. H11:n alustana on Scania P340 ja korityöt teki Sammutin. Yhden auton alusta ja kortityöt maksoivat noin 310000 € ja kalusto noin 120000 € verollisena. Tällainen ominaisuus pyydetään yleensä ensin tarjouspyynnössä optiona. Tarvitaanko Lapissa nelivetoa ja Helsingissä erikoisjarruja. STANDARDIT, ASETUKSET JA OHJEET Nämä on esitetty tämän oppaan kohdassa paloja pelastusajoneuvojen SFSja EN-standardit, ks. Kuljettajan osalta tarvekohtainen harkinta. YLEISTÄ Sammutusauto on kiinteällä pumpulla, vesisäiliöllä, miehistötilalla (vähintään 1 + 3:lle) sekä sammutus-, pelastus-, raivaus-, kemikaalitorjuntaja ensivastetehtäviin tarkoitetulla kalustolla varustettu pelastusauto. Tietääkseni muilla pelastuslaitoksilla ei ole vastaavaa. Olisiko halvempaa ja järkevämpää tilata autot identtisillä ominaisuuksilla yhteishankintana. Alusta on Scanian P340. Keikan suhteellinen hinta voi olla pienempi kuin muualla, vaikVuonna 2008 Helsingin pelastuslaitos hankki kerralla seitsemän uutta pelastusautoa. Lämpöeristys ja lämmitys tulee toteuttaa siten, että +15 °C:n sisälämpötila saavutetaan alimmassakin käyttölämpötilassa. Se voi olla myös kalustettu vain esimerkiksi sammutusja pelastuskalustolla. Alustassa tulee olla riittävät voimanulosotot palopumpulle ja mahdollisille muille käyttölaitteille, kuten generaattorille ja vinssille. Paineilmahengityslaite sijoitetaan jokaiselle istuimelle tai sen läheisyyteen. Sähköistä versiota päivitetään jatkossa, kun määräyksissä tai ohjeissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. 5. – Käytämme lehtijousituksia ja kolmen pisteen kalustokehikLiite 1 SAMMUTUSAUTO 1. Järjestelmä on vähän kalliimpi, mutta kestää myös paremmin. Ne kestävät paremmin ja huoltotarve vähenee – ennen kului paljon tärinälukkoja. Tehoa on 250 kW/340 hv. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Toteutuksessa on huomioitava palopumpun ja generaattorin yhtäaikainen ja pitkä käyttöaika. kokiinnityksellä alustarunkoon. 4. Automaattivaihteistoa suositellaan. Laitoksella on myös pari nelivetoista ”pioneeriyksikköä”. Sähköinen versio on vapaasti kaikkien käytettävissä. Paineilmapullot eivät tärise ja pidä meteliä. ALUSTA Kantavuus on sovitettava auton varusteiden ja kaluston mukaan, yleensä alustan kantavuusminimi on 9 000 kg. Kiinnitysjärjestelmä sopii portaattoman korkeussäädön ansiosta eri pituisille miehille. Tässä oppaassa on maininnat ulosottoihin liittyvistä tekijöistä. Autossa on paljon erikoisratkaisuja, jotka säästävät muun muassa huoltokuluissa. 20 2/2011 H ankintapäällikkö Mårten Hellbom Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta esittelee pääpelastusasemalla Kalliossa kalustohallissa olevaa ”höökiä” H11. fi ja www.pelastustoimi.fi. Pelastusajoneuvojen yleisoppaassa esitetään pelastusautojen ominaisuuksiin, varusteisiin ja kalustoon liittyviä taustoja ja perusteita. OHJAAMO-MIEHISTÖTILA Ohjaamo-miehistötila tehdään vähintään 1 + 3 -miehistölle. Talvella käytetään nastarenkaita. savutuuletus pintapelastus raivaus ja murtaminen liikenneonnettomuus kemiallinen onnettomuus, tiedustelu ja pelastaminen ensivastetehtävä. Sammutusautossa tulee olla tässä oppaassa esitetyt pelastusauton ominaisuuksien ja kaluston vähimmäisarvot ja -määrät, jotta toimintaa johtava henkilö voi riittävällä tarkkuudella arvioida yksikön resurssit toimintatilanteessa. – H11:lle kertyy vuodessa noin 1700 keikkaa sekä harjoitukset. Oppaan on laatinut sisäasiainministeriön pelastusosaston toimeksiannosta Suomen Palopäällystöliiton paloautotyöryhmä, ja sen on rahoittanut Palosuojelurahasto. – Paineilmalaitteiden kiinnitys ilmapalkeilla oli meidän kehittelemä ja Saurus toteutti sen hyvin. 3. Sammutusauton ominaisuudet, varusteet ja irtokalusto määräytyvät paikkakuntaja toiminta-aluekohtaisten tarpeiden ja resurssien mukaan. Sen voi ladata kotisivuilta www.sppl. Akseliväli on 4100 mm, vesipumpun teho 2800 l/min ja vettä mahtuu mukaan noin 2000 litraa
Halpa voi tulla kalliiksi Mårten Hellbom kehottaa sammutusautoa hankkivia satsaamaan tarjouspyyntöön. – Joskus kuulee kommentteja ”Saatiinpa auto halvalla!”. – Sammutusautot ovat meillä seitsemän vuotta aktiivikäytössä, seuraavat seitsemän vuotta varaautoina ja sen jälkeen ne menevät yleensä sopimuspalokunnille, Mårten Hellbom kertoo. ka auto on kalliimpi. Kuvassa ilmapalkeita esittelee H11:ssä ylipalomies Ari Lampinen. Tietojen päivittäminen on jokaisen pelastuslaitoksen omalla vastuulla. Tarjouksen tekijä menee todennäköisesti siitä, mistä aita on matalin ja tämä voi kostautua lisäja muutostöinä, Hellbom kertoo. Olemme sikäli onnellisessa asemassa Helsingissä, että kaikki alan maahantuojat ovat kehä III:n sisäpuolella. Kannattaa kuitenkin jo tarjouspyyntövaiheessa miettiä sulakkeista lähtien, mitä autoon haluaa. Vetotikkaat sammutusyksikön katolla on suojattu säältä, joten ne pysyvät siistinä ja kunnossa pitempään. Vaadimme myös kokonaisvastuullisen takuun auton toimittajalta, vaikka komponentteja olisi muualta. Lisää aiheesta seuraavalla sivulla. Mukana on myös päällystöä ja lakimies apuna valmistelemassa tarjouspyyntöä. Uusissa autoissa on myös vesitiivis lattiamateriaali ja lattiakaivo miehistötilassa. Jos tehtäisiin todella isoja sarjoja, tapettaisiin ehkä pienet yritykset. Säästöä kertyy muun muassa huolloissa ja työturvallisuudessa. Helsingin pelastuslaitoksella on käytössä sisäinen standardi ja tarjouspyynnön liitteenä voi olla 15-sivuinen tekniset määreet -osio. Nelivedolle on varmasti käyttöä tietyissä oloissa. Pelastusopisto Ketola Johannes/23.2.2011 Pelastustoimen alue Lukumää rä Keski-ikä (vuotta) Yli 20 vuoden ikäiset Lukumäärä Keski-ikä (vuotta) Yli 20 vuoden ikäiset Lukumää rä Keski-ikä (vuotta) Yli 20 vuoden ikäiset Helsinki 11 19 7 2 13 54 10 5 Ensilähdön ajoneuvokalusto Ensilähdön sammutusautot Ensilähdön säiliöautot Ensilähdön muut ajoneuvot Länsi-Uusimaa 49 11 6 17 8 1 54 9 6 Keski-Uusimaa 20 13 6 10 17 4 51 10 2 Itä-Uusimaa 28 14 8 8 12 1 22 12 4 Varsinais-Suomi 98 21 58 51 25 39 179 15 45 Kanta-Häme 24 13 4 16 17 7 34 9 6 Päijät-Häme 27 14 8 14 11 2 74 12 15 Kymenlaakso 36 14 11 30 15 10 34 7 3 Etelä-Karjala 37 20 17 18 20 11 111 13 27 Etelä-Savo 44 23 23 24 22 16 106 16 32 Keski-Suomi 58 18 21 33 20 17 178 12 38 Pirkanmaa 80 15 26 27 20 14 21 13 7 Satakunta 72 14 26 31 17 15 136 12 23 Etelä-Pohjanmaa 48 19 25 30 21 17 130 10 16 Pohjanmaa 34 17 12 21 17 11 113 14 31 Keski-Pohjanmaa 27 16 9 18 16 6 89 11 18 Pohjois-Savo 40 15 13 26 17 13 150 14 47 Pohjois-Karjala 24 14 6 16 15 6 102 9 10 Jokilaaksot 35 15 9 22 21 14 34 10 4 Kainuu 14 17 5 7 15 3 16 13 4 Oulu-Koillismaa 29 14 6 13 14 5 42 9 4 Lappi 58 21 31 35 20 17 188 13 48 Yhteensä 893 17 337 469 18 229 1918 12 395 PRONTOsta löytyy tietoa ja tilastoja myös ajoneuvokalustosta. – Olemme vaatineet vähintään kymmenen vuoden varaosatakuun. 2/2011 21 Pelastuskalusto & -varusteet Teho 3000 W DMX-ohjainvalmius (4 kanavaa: tiheys, kesto, vaihtelu, auki/kiinni) Irroitettava 6 l säiliö savun tuotto 1130 m 3 /min kaukosäädin LCD-näytöllä SAVUKONE SCANIC 3000 Peltacon valikoimista myös 400 ja 1500 W savukoneet sekä savunesteet. Hintaa kertyy hankintavaiheessa tavanomaista enemmän, mutta turha huoltotarve vähenee ja järjestelmä on hiljainen kovassakin menossa. Ulkomaiset valmistajat olisivat samalla viivalla, jos täyttävät vaatimukset. Miehistö on ollut alusta lähtien mukana suunnittelemassa. Esimerkiksi generaattorin ominaisuudet vievät yhden sivun. – Olisi vaikeata yhdenmukaistaa sammutusautokalustoa koko maassa, koska yksityiskohtia on niin paljon. Myös vesisäiliön pitää olla isompi palopostiverkoston ulkopuolella. Se pitää tehdä ilman ”porsaanreikiä”. Helsingissä kaikkien sammutusautojen on mahduttava kaikille asemille, joten Käpylän asema matalimpana on siirtänyt valopaneelit pois katolta. Hellbomin mukaan EU:ssa kaikki saavat vastata tarjouspyyntöön. Sammutusautojen ilmastointi pitää miehet virkeinä. SAVUKONE SCANIC 3000 Paineilmalaitteiden kiinnitys ilmapalkeilla on Helsingin pelastuslaitoksen kehittelemä ratkaisu. Pelastuskomentaja esittää ja pelastuslautakunta tekee henkintapäätökset. – Hankintatyöryhmässä voi olla 5–10 henkeä hankkeesta riippuen. Kilpailu on aina tervettä ja pitää yllä kehitystyötä. Tämä vaatisi tosin ison satsauksen myös huoltoja varaosaverkostoon. Kyselyjä on tullut esimerkiksi Sloveniasta, Italiasta ja Saksasta, mutta ei varsinaisia tarjouk sia. – Olemme tehneet autoista kertasopimuksia, mutta hankkineet aina isompia sarjoja – identtisiä autoja
– Ajoneuvojen uusiminen aloitettiin 1970-luvulla käyttöön otetuista ajoneuvoista ja uusimista on jatkettu poistamalla iältään vanhimpia ja huonokuntoisimpia. Yleisin merkki on Scania, mutta myös Mercedes-Benzejä on muutama vanhemmassa kalustossa. Veroton hinta kaikkine kalusteineen kokonaisuudessa on noin 310000 euroa. Muutaman kerran on järjestetty toimittajien kalustoesittelyt, Riekkinen kertoo. Seuraava sammutusauto valmistuu vuoden 2011 syksyllä. – Ajoneuvoista on olemassa tekniset määreet, joiden perusteella hankintaa myös valmistellaan. Vuoden 2010 alussa tulivat sammutusja säiliöautohankintoihin mukaan Kainuun, KantaHämeen, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset sekä Pelastusopisto. –KK Itä-Suomen aluepelastuslaitokset ovat kunnostautuneet jo pitkään pelastusajoneuvokaluston yhteishankinnoissa. Yhteishankinta sairasautohankinnoissa on jatkunut vain Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pelastuslaitosten osalta, kertoo paloteknikko Juhani Riekkinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Automaattivaihteisia nelivetoja – Meillä on yhdet tekniset määreet koko alueelle ja malli on erittäin toimiva. Valinta tehdään hinnan, referenssien, käyttökokemusten, huoltomahdollisuuksien ja takuun perusteella. – Yhteishankintojen valmistelu aloitettiin vuoden 2004 aikana ja aluksi mukana olivat EteläSavon, Etelä-Karjalan, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitokset. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on 34 sammutusautoa. Osa vanhemmista autoista on peruskunnostettu ja sillä saadaan käyttöikää lisää. Kunkin hankintavuoden ajoneuItä-Suomen yhteishankinta. Investoinneista tekee päätöksen pelastusjohtaja. Kilpailua on ollut eri toimittajien kesken, korityöt ovat olleet kotimaisia, mutta alustat ovat tulleet Ruotsista. Tämän hetkinen hankintasopimus on kestoltaan 3+1 vuotta. Tarjouskilpailu toteutetaan voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti ja tarjouksia on tullut alustan toimittajilta ja korityön tekijöiltä, Myllymäki kertoo. Uudet sammutusautomme ovat nelivetoja ja kaikkiin uusiin raskaisiin ajoneuvoihin hankitaan automaattivaihteisto. Vanhat auto myydään tarjousten perusteella. Tarjouspyyntöjä suunniteltaessa olemme hyödyntäneet SPPL:n julkaisemaa Pelastusajoneuvojen yleisopasta. Toimittajaksi on valittu tarjouspyynnön mukaisen pisteytyksen mukaisesti kokonaistaloudellisin vaihtoehto. 22 2/2011 Pelastuskalusto & -varusteet Pelastuspäällikkö Jarmo Myllymäki Jokilaaksojen pelastuslaitokselta valmistelee sammutusautohankinnat apunaan kalustotiimi, jossa on osaamista eri henkilöstöryhmistä. – Hankinnan pohjaksi on kehitetty taulukkomuotoon tekninen erittely -lomake, johon on koottu mahdollisimman paljon nimikkeitä. Autoissa on aluekohtaisia eroja ja hienosäätöjä. – Sammutusautoinvestointi käsittää alustan ja korityön, kalusto hankitaan käyttötaloussuunnitelman puitteissa. Valtaosa Scanioita Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on yhteensä 38 sammutusautoa, joista Scanioita on 71 prosenttia ja loput ovat Sisuja ja Mersuja. Kokonais määrä raskaissa ajoneuvoissa on 62 kpl ja kaluston ikä vaihtelee. Tänä vuonna on tulossa yksi uusi sammutusauto Scanian alustalla. – Ehkä huomioväritys on joissain ulkomaisissa autossa parempi, hän pohtii. Osa on esimerkiksi nelivetoisia, osa automaattija osa manuaalivaihteisia. Tiimi tarkistaa tarvittaessa tekniset määreet ennen hankinnan aloitusta. Korityötarjouksia on saatu Kulkeva Oy:ltä sekä Sammutin Oy:ltä ja alustatarjouksia Veholta ja Volvolta. Lomaketta käytetään tarjouspyyntöasiakirjana ja hintatiedot on ilmoitettava tällä lomakkeella. Suomalainen sammutusautokalusto on Myllymäen mielestä kansainvälisessä vertailussa suhteellisen hyväkuntoista, joillain alueilla vain todella vanhenevaa. Kaikki automme kalustetaan samalla tavalla ja se helpottaa käyttöä, kouluttamista, Jokilaaksojen pelastuslaitos hankintaa ja kaluston kierrätystä, sillä kierrätämme vilkkaampien asemien autoja hiljaisimmille asemille, Myllymäki kertoo. Alustat ruotsalaisia, korityöt kotimaisia – Noudatamme hyvin pitkälle Pelastusopiston mallia sammutusauton kalustamisessa. Yhteishankinnat koskivat aluksi sammutus-, säiliöja sairasautohankintoja. Sammutusautojen suunniteltu käyttöikä on 25 vuotta. Hankintaan on sisällytetty varusteita määrärahan puitteissa, esimerkiksi vinssi, hiekoittimet, peruutuskamerat, kiinteät generaattorit jne. Päätöksen laitoksemme hankinnasta tekee pelastusjohtaja. Vuositasolla yhteistyölaitokset hankkivat 13– 15 autoa. Aloitteellisia yhteishankintojen kehittämisessä olivat näiden alueiden pelastusjohtajat. Lisäksi on säiliöautoja, nostolava-autoja sekä kemikaalintorjuntaja koukkulava-auto. Valmistelen hankkeen yhdessä ajoneuvon sijoitusaseman edustajien kanssa. Käytöstä poistetut ajoneuvot on myyty huutokaupassa tai käyttökuntoiset luovutettu VPK:lle. Raskaan kaluston hankintaa pyörittää Pohjois-Savon pelastuslaitos. Sammutusautojen keski-ikä on 14,3 vuotta ja uusimistahti on 1–2 autoa vuodessa. Tarjouskilpailun julkaisun on hoitanut Kuopion seudun hankintatoimi meillä laadittujen asiakirjojen perusteella
Suomalainen sammutusauto kestää hyvin vertailun ulkomaisiin. Vaikuttaa varmasti käyttövarmuuteen, huoltoon ja jopa hankintakustannuksiin, Juhani Riekkinen uskoo. – Vuoden alusta perustettiin hankintatyöryhmä, johon kuulun minä oto-hankintapäällikkönä ja kolme jäsentä. Tulevaisuudessa pyrimme varustamaan ajoneuvot yleisoppaan mukaisella kalustuksella jo uushankinnan yhteydessä, tällä hetkellä siihen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. –KK 2/2011 23. – Emme ole juurikaan käyttäneet yhteishankintamalleja muiden pelastuslaitosten kanssa, mutta Lapin pelastuslaitoksen kaikki raskaan kaluston ajoneuvot kilpailutetaan yhteishankintana. 2/2011 23 Pelastuskalusto & -varusteet Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Heidän tehtävänään on valmistella hankinnat sekä hoitaa kilpailutus ja hankinnan aloitus. – Hintaesimerkkinä voi mainita Tornion pelastusauton T11, jonka hankintahinta oli 260000 euroa (alv %) vuonna 2003. Ajoneuvojen uusimisikä ykköslähdön ajoneuvoissa on noin 10–15 vuotta, jonka jälkeen se siirtyy kakkoslähdön vara-autoksi. Vaihteistojen osalta kannattaa harkita kustannusten säästämiseksi automaatin sijaan vaihtamisautomaattia. Sammutusautosta löytyvät muun muassa hydrauliset pelastusvälineet, armatuurikalustoa, palopostikalusto, vaahtolaitteita, imeytysaineita, moottorisahoja, laikkaleikkurit, aggregaatti, savutuuletin, sarjaja vetotikas, pintapelastuslautta, pieni moottoriruisku, kattotyöskentelyvarusteet, valaisinkalustoa, kirveitä, sahoja ja porakoneita. – Ruotsin Haaparannan kanssa meillä on yhteistoimintasopimus, jonka perusteella kuulumme kumpikin toistemme hälytysvasteisiin päivittäisissäkin toiminnoissa. Hän on palopäällikkönä Torniossa ja toimii myös Läntisen toimialueen päällikkönä. Alueen vakinainen henkilöstövalmius 24/7 on 1+2+8–10 henkilöä ja asukkaita noin 65000 henkilöä, Heikki Laitinen kertoo alueen erityspiirteistä ja jatkaa. – Sammutusautojen valtamerkkinä on Scanian kaksiakselinen pitkällä tai extrapitkällä hytillä riippuen ajoneuvon sijoituspaikasta. Pääsääntöisesti autot varustetaan perusvälineiden osalla lähes identtisesti, mutta erojakin on. Ykköslähdön sammutusautojen keski-ikä on noin 5–8 vuotta ja uusia autoja on hankittu viimeksi maaseutukuntiin, kuten Ranualle, Simoon ja Pelloon. Meillä on Haaaparannan kanssa yhteinen puomitikasauto vuosimallia 2010 ja muuta pienempää kalustoa. Laitosten yhteistyö vaikuttanut hintoihin ja työmäärään – En usko, että aluelaitosuudistus sinänsä on vaikuttanut hintoihin, mutta yhteishankinnat ovat vaikuttaneet siten, ettei samoja kilpailutustoimenpiteitä ole tarvinnut tehdä jokaisella laitoksella erikseen. Emme ole saaneet tarjouksia ulkomaisilta valmistajilta. – Vilkas rajaliikenne luo omat riskinsä Kemi–Tornion alueelle. Hankintavaiheessa kuullaan myös sijoituspaikan henkilöstöä. – Omalla alueella hyödynnämme Pelastusajoneuvojen yleisopasta ja olemme jo nyt yhdenmukaistaneet ajoneuvoja. Alueella on lentokenttä, kaksi satamaa, kaivos ja kolme suurta tehdasta. Uusia raskaita autoja tulee vuosittain 2–3 kpl koko pelastuslaitoksen alueelle. Perusvälineet lähes identtiset, mutta tuntureilla nelivetoa Maastolliset vaatimukset vaativat tunturiseuduille nelivetoisia sammutusja säiliöautoja. Rakenteilla on myös yhteinen palotaloharjoitusalue, Laitinen kertoo. Hankintapäätöksen perusteena on pisteytys, jossa hinnan osuus on enintään 80 ja teknisten ominaisuuksien enintään 20 pistettä. –KK Lapin pelastuslaitos vot tilataan samalla tilauksella. Kaupunkija kirkonkyläpaikkakunnilla on lähinnä pelkkiä takavetoisia sammutusautoja. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Teknosafe Lämpökamerat Kysy lisää, pyydä esittely! Heikki Laitinen vetää hankintatiimiä Lapin pelastuslaitoksella. – Alueellisiin eroihin sammutusautoissa vaikuttavat mielestäni enemmän paikalliset ja henkilökohtaiset mieltymykset kuin varsinaiset tarpeet. Mielestäni laitoksen sisällä ajoneuvojen pitää olla perusrakenteeltaan samanlaisia, ei ole järkevää suunnitella aina uusia ratkaisuja. Luulen hankintarenkaamme koon olevan maksimissaan tällä valmistelijamäärällä. – Alueella vakinaisen yksiköt on varustettu kemikaalisukellusvalmiudella sekä tehtaiden luomien erityisvaatimuksien mukaisesti. Varusteet hankitaan tarvehankinnan perusteella. Niin sanotulla harvaalueel la ajoneuvojen varustus on enemmän peruspelastusajoneuvokalustoa eli letkua, suihkuputkea, raivauskalustoa ja muuta päivittäin tarvittavaa. – Emme ole hyödyntäneet sammutusautojen suunnittelussa Pelastusajoneuvojen yleisopasta kovinkaan paljon, joissakin erikoisjutuissa kylläkin. Uskon, että yhteishankinnoilla on ollut tilaajalle myönteinen vaikutus hintoihin ja hankintojen aiheuttamaan työmäärään. Sammutusauton kokonaishankintahinta on ollut noin 200000 euroa (alv %), josta alustan osuus noin 40 prosenttia ja korityön 60 prosenttia. Pohjoisessa ja maaseudulla esimerkiksi neliveto saattaa olla paikallaan, mutta tuskin kaupungissa. Ulkomaiset toimittajat eivät ole lähestyneet meitä tarjouskilpailujen yhteydessä, Laitinen kertoo. Tyypillinen säiliöpaloauto Lapissa maksaa noin 150000–200000 euroa
Lisäksi Kymenlaakson alueel la tällä menetelmällä voidaan toiselta päivystysalueelta olla helpommin johtamisen tukena. Varsinkin päiväsaikana välittömässä lähtövalmiudessa on aina porukkaa. Kaikki tieto johtajan hyödyksi Johtamista on lähdetty Kymenlaaksossa kehittämään, koska vaativissa tilanteissa johtaminen tarvitsee tukea välittömästi hälytyksen jälkeen. 24 2/2011 Pelastuskalusto & -varusteet P äällikköpäivystäjän (P2) mukana kulkee kannettava tietokone tarvittavine lisälaitteineen salkussa, jonka avulla hän saa entistä nopeammin tilannekuvan hahmotettua syntyneestä onnettomuustilanteesta. 24 2/2011. Kannettava tietokonesalkku pitää sisällään erilaisia ohjelmia, joilla pelastustoiminnan johtaja pystyy hahmottamaan tilannetta myös visuaalisesti ja käyttämään erilaisia tietokantoja, jotta saa tarvittavaa tietoa kohteesta. Leinonen kuitenkin huomauttaa, että pelastustoiminnan johtajan on reagoitava monenlaisiin asioihin vain minuutin kuluttua hälytyksestä. – Tälle työlleen hän saa tukea tietotekniikasta, kun sitä osataan käyttää. Näin hyödynnetään myös laajemmin alueellisen pelastustoimen johtamisresursseja. – Kyse on uudenlaisesta toteuttamismallista, jonka käyttöönotto vaatii myös uudenlaista asennoitumista. – Langaton kuvansiirto onnettomuuspaikalta on osa tilannekuvan muodostamista ja kuvansiirrossa on hyödynnetty olemassa olevaa tekniikkaa. Nyt vaihdon tekivät palopäälliköt Jukka Ruuskanen, joka luovutti päivystysvuoron Tero Vanhamaalle. Salkku päivystäjältä toiselle P2-päivystys hoituu Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella kuuden päällystöviranhaltijan voimin. Menetelmällä pyritään myös ehkäisemään mahdollisten virheiden syntyminen. Tässä ei ole kysymys mistään suuresta innovatiivisesta keksinnöstä, Leinonen sanoo. – Tärkeää on kyetä hyödyntämään myös mahdollisimman tehokkaasti muiden organisaatiossa toimivien tieto, taito ja kokemus. Kymenlaaksossa kamera välittää paloauton katolta reaaliaikaista kuvaa Tilannekuva haltuun nopeasti Teksti ja kuva: Esa Aalto Tietoteknisten järjestelmien paremmalla haltuun ottamisella on alettu kehittää pelastustoiminnan johtamisen tukemista Kymenlaakson pelastuslaitoksella. – Jos kyseessä on suurempi ja pitkäkestoisempi tilanne, silloin voidaan miehittää johtokeskus, jossa tilannetta johdetaan. Alueellamme on esimerkiksi paljon erityiskohteita, joista yksittäisillä ihmisillä on tietoa ja tilannetietoa jakamalla erityisesti virka-aikana saadaan tietoa Tero Vanhamaa (vas.) saa päällikköpäivystäjän tietokonesalkun Jukka Ruuskaselta, joka päätti viikon pituisen päivystysvuoronsa. – Ajoaikaa onnettomuuskohteeseen on yleensä 4–20 minuuttia ja hyvin nopeasti pitää muodostaa tilannekuva, aloittaa johtaminen, huolehtia dokumentaatiosta sekä tiedottamisesta ja myös joukkojen huollosta ja toiminnan jatkuvuudesta. Toimintamenetelmä tukee operatiivista pelastustoiminnan johtamista ja hyvää on se, että toiminta ei edellytä sijoittumista johonkin tiettyyn paikkaan. Heistä kukin on vuorollaan viikon päivystyksessä ja tietokonesalkku vaihtaa omistajaa. Viestipäällikkö Vesa Leinonen puhuu johtokeskustoiminnan ”nykyaikaistamisesta”. Sitä pitää toki myös harjoitella, jotta siitä saadaan tositilanteessa paras hyöty irti. Pelastustoiminnan johtajan tehtävät ovat tilanteessa moninaiset. Tarkoituksena on saada kaikki johtamiseen tarvittavat resurssit jo kohteeseen mentäessä käyttöön
Kahteen uuteen autoon niitä on myös tulossa. – Kuvallista informaatiota voidaan välittää suoraan kohteesta johtokeskukseen, jopa lämpökameran kuvan, jolla voidaan tarkkailla myös savusukellustyötä ja työturvallisuuden toteutumista. – Viranomaiset tarvitsisivat oman mobiililaajakaistaverkon käyttöönsä. ”Tärkeää on kyetä hyödyntämään myös mahdollisimman tehokkaasti muiden organisaatiossa toimivien tieto, taito ja kokemus.” 2/2011 25. – Aikaisemminhan tuli käytettyä Pekeä eli pelastustoiminnan kenttäjohtamisjärjestelmää sekä virveä, mutta nyt puheen ja peke-tiedon lisäksi käyttöön tullut visualisointi on parantanut tilannekuvan hahmottamisessa, Jukka Ruuskanen sanoo. – Lämpökameran langattomassa kuvansiirrossa saattaa kiinteistöjen seinärakenteet haitata tai jopa estää kuvan välittymisen ja aina pitää olla sähkövirtaa saatavilla, jotta järjestelmä toimii. – Meillä on nyt kahdessa sammutusyksikössä sekä johtokeskusautossa kamerajärjestelmät, joiden avulla voidaan välittää kuvaa onnettomuuspaikalta. – Kaikki mikä lisää ja nopeuttaa tilannetietoisuuden hahmottamista, on tervetullutta. Päällikköpäivystäjän salkku toimii tosin ilman verkkovirtaa kolmisen tuntia. Aluelaitoksen resurssit käyttöön Aluelaitoksen laajemmat resurssit saadaan myös jouhevasti käyttöön, sillä muilla toiminta-alueilla pelastustoiminnan johtajat, kuten P3, pystyy seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa osallistuakin siihen antamalla tietoja ja tukemalla tehtävässä olevaa. Ruuskanen ja Vanhamaa pohtivat myös järjestelmän rajoittavia tekijöitä. 2/2011 25 Pelastuskalusto & -varusteet nopeasti käyttöön. Käytössä on nyt erilaisia kaupallisia sovelluksia esimerkiksi sähköisissä karttaohjelmissa, kuten ilmaja viistovalokuvissa ja katunäkymissä. Palomestari Jaakko Hämeenniemi toimii P3:na ja hän sanoo järjestelmän palvelevan myös omaa työtään. Tällä hetkellä ”kameralliset” autot ovat Kouvolassa ja Haminassa ja uusiin ne tulevat Kotkaan ja Kuusankoskelle. – Tämä onkin parhaimmillaan johtamisen tukemista auttava välineistö, Tero Vanhamaa kiteyttää. P2:n ”salkku” liitäntämahdollisuuksineen. Visualisointi auttaa tilannekuvassa Palopäälliköt Jukka Ruuskanen ja Tero Vanhamaa ovat P2-päivystyksissään käyttäneet uutta järjestelmää ja kokemukset ovat positiivisia. Tero Vanhamaa toivoo lisää kameroita pelastusajoneuvoihin ja tietotekniikan hyötykäyttöä. Tietoliikenneyhteyksien ohella johtamisen-, tilannekuvanja dokumentaation välineinä ovat normaalit viestivälineet eli matkaja VIRVE-puhelimet. Haavoittuvakin se voi siis olla. Vesa Leinonen pitää hyvänä sitä, että tietotekniikan avulla johtajalla on käytössään mahdollisimman nopeasti todelliset ja laajat tiedot onnettomuustilanteesta ja toivottavasti tulevaisuudessa kaikki siihen liittyvä tieto tallentuu automaattisesti ja on heti täydellisesti eri viranomaisten käytettävissä tilannekuvan luomiseksi. Vesa Leinonen parantaisi viranomaisten valmiutta käyttää tietoverkkoja hyödyksi työssään. – Meillä on myös heti yhteys tilanteeseen ja voimme tarvittaessa auttaa P3:ta, sillä P2 voi heti olla virtuaalisesti mukana hälytettävässä vasteessa, vaikka häntä ei olisi vielä hälytettykään. – Viestiliikennettä jää pois, kun P2 saa kuvallista ja muutakin informaatiota tilanteesta ja P3:n resursseja on mahdollisuus käyttää täysipainoisesti operatiivisen tilanteen johtamiseen. P2:n tietokonesalkku pitää sisällään tarvittavat tietoliikenneyhteydet, gps-paikantimen, sähköja VIRVE-liitännät sekä liikkuvan kuvan katselusovelluksen. Dokumentaatio puolestaan hoituu digitaalisten tallentimien ja videokameroiden avulla sekä erillisellä tallentimella johtamistilassa. Myös tiedotusvoimaa saadaan nopeasti käyttöön, jos sitä tarvitaan. – Tilannejohtajalla voi olla esimerkiksi videoneuvotteluyhteys johtokeskukseen, Leinonen sanoo. Myös niitä on hyödyllistä käyttää tilannejohtamisen tukena
Helppokäyttöinen Järjestelmä voidaan sijoittaa joko paloautoon tai ambulanssiin. VIRVEn kautta vastaanotetaan hätäkeskuksesta saapuva kohdekoordinaatti dataviestinä ja molemmat navigaattorit aloittavat opastuksen kohteeseen automaattisesti sekä näyttävät myös saapuneet hälytystekstiviestit. Ohjelmistojen graafinen käyttöliittymä ja puheopastus ovat suomenkielisiä. – Osasimme siksi ottaa heihin yhteyttä ja esitellä heille ideaamme. Auton käyttäjät alkoivat pohtia, miten tiedonsiirtojärjestelmiä, kuten status ja navigointiohjelmistoja voitaisiin käyttää paremmin hyödyksi. Molemmat kytketään samaan VIRVE-radiopuhelimeen Elektro-Arolan tarkoitukseen kehittämällä liitäntäyksiköllä. Elektro-Arolalta löytyikin sopivat tuotteet jo valmiina, laajalti käytössä olevina erillissovelluksina, mutta niiden kytkeminen yhteiseen ajoneuvon VIRVE-päätelaitteeseen ja asentaminen samaan yksikköön oli uusi innovaatio. – Tämä onkin hyvä, sillä näin ei olla pelkän osoitteen varassa. Auto pysyy kokemusten perusteella myös hyvin kartalla, laitteiston herkkyys on hyvä ja järjestelmä löytää paikannussatelliitit, Nuuttila sanoo. Esimies voi käyttää tietokonetta myös muuhun toimintaan kuljettajan navigointinäytön tästä häiriintymättä. Nuuttila on ollut idean isä ja hankkeen eteenpäinviejä. Kanta-Hämeen raskasyksikköön ideoitiin paremmat tiedonsiirtojärjestelmät Esimiehellä ja kuljettajalla omat päätteet Oy Scan-Auto Ab Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi 26 2/2011. KH-15:n kuljettajalla on nyt käytössä oma SKL-statuspaneeli ja siihen kytketty Actis-älynavigaattori. Paloesimies Markus Nuuttila esittelee KH-15:n ohjaamossa olevaa navigaattorijärjestelmää (vas.) sekä esimiehen kannettavassa käyttämää tiedonhallintajärjestelmää. Navigaattori on yleisesti autoissa käytettävien navigaattorien kaltainen ja siksi kuljettajille tuttu ja helppokäyttöinen. T urengin paloaseman naapurissa toimii hälytysja viestintätekniikan sovelluksia kehittävä Elektro-Arola Oy, joka on tehnyt aikaisemminkin yhteistyötä naapuriaseman palomiesten kanssa. Miten kuljettaja ja vieressä etupenkillä istuva esimies saisivat omat päätteensä ja järjestelmänsä, paloesimies Markus Nuuttila kertoo. 26 2/2011 Teksti ja kuva: Esa Aalto Kanta-Hämeen pelastuslaitos hankki pari vuotta sitten käyttöönsä raskaan pelastusajoneuvon KH-15, joka sijoitettiin Janakkalaan Turengin paloasemalle. Esimiehellä on kosketusnäytöllinen PC-tietokone, jossa pyörii SNP/PC Navigator -ohjelmisto
Järjestelmä mahdollistaisi Arolan mukaan myös muun muassa ovija liikennevalo-ohjauksen VIRVE-verkkoa hyödyntäen , kunhan tarvittava infrastruktuuri rakennettaisiin vastaanottopäähän, kuten joillain alueilla onkin jo tehty. Tietokoneen navigaattorin karttapohjalla voi olla käytössä myös muiden yksiköiden sijaintija statusseuranta SNP:n lisäominaisuuden kautta. 0207 119 600 Faksi 0207 119 611 asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi. 2/2011 27 Pelastuskalusto & -varusteet Ajoneuvo antaa myös oman statusja paikkatiedon hätäkeskukseen ja muihin tarvittaviin tietojärjestelmiin. – Tätä tietoa voidaan siirtää myös muille pelastustoiminnan johtajille. www.draeger.fi Dräger Suomi Oy PL 33, 00391 Helsinki Puh. Kahden laitteen varmistus Markus Nuuttila pitää tietojärjestelmää hyvänä, sillä sen avulla tilanteeseen saapuva esimies ehtii matkan aikana koota tarvitsemaansa tietopakettia tilanteesta ja kohteesta. Teknologiaa elämän puolesta. – Saimme itsellemme tästä hyvän pilottikohteen, jossa olemme voineet testata kehittämäämme järjestelmää, Kalle Arola kertoo. Auto hankittiin myös palvelemaan laajaa pelastustoimen aluetta, jolloin sillä voidaan ajaa yli 50 kilometrin päähän kotiasemalta. KH-15 lähtee hälytyksiin vahvuudella 1+3 ja se on Turengin paloaseman kärkiauto, jolla viime vuonnakin oli keikkoja nelisensataa. – Käytettävyys on hyvä ja kohdeopastus navigaattorissa selkeä. Jatkokehityksenä KH-15:een markkinointijohtaja Kalle Arola esittää, että esimies voisi tietojärjestelmän avulla seurata muiden pelastusyksiköiden sijaintia ja statusta samalla karttapohjalla sillä SNPohjelmiston laajempi versio tukee tätäkin ominaisuutta. VIRVE:n kautta vastaanotettava hälytysviesti ja koordinaattisanoma välitetään sekä Actikselle että PC Navigatorille, jolloin sekä kuljettajalla että esimiehellä on jatkuva opastus kohteeseen käytettävissään, mutta tietokonetta voidaan käyttää myös muuhun häiritsemättä kuljettajan toimintaa. Kun Turengin paloasemalla alettiin miettiä, miten uudessa raskasyksikössä langatonta tiedonsiirtoa voitaisiin käyttää aikaisempaa paremmin hyödyksi, esitettiin ideaa pelastuslaitoksen johdolle ja naapuriyritykselle, joka tarttui mielenkiinnolla hankkeeseen. ACTIS navigaattori VIRVE-radiopuhelin VIRVE Muuten toiminnallisuus kuten erillisasennuksissa, mutta paikkatiedon ja statusten lähetys määritellään tapahtuvaksi joko SKL:stä tai SNP:stä ja toinen on mukana passiivisella rinnakkaiskytkennällä ottamassa vastaan hälytyksiä. HÄTÄKESKUKSEN TIETOJÄRJESTELMÄ PELASTUSLAITOKSEN TIETOJÄRJESTELMÄ HÄLYTYSAJONEUVO SKL / SNP SOVELLUKSET ASENNETTUNA SAMAAN PELASTUSYKSIKKÖÖN SNP / NAVIGATOR statusja navigointiohjelmisto SKL Pro statuslähetin RS232-7 sarjaporttihaaroitin Dräger. Luotan varusteisiini, koska ne ovat Drägeriltä. Hän voi myös tarvittaessa auttaa kuljettajaa navigoinnissa ja kertoa millaisiin olosuhteisiin sammutusyksikkö on menossa. – Silloin hyvä navigointijärjestelmä tulee tarpeeseen, kun emme liiku tutuilla kulmilla, Markus Nuuttila sanoo. Järjestelmä otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten kesällä, ja palaute on Markus Nuuttilan mukaan ollut positiivista. Kahden laitteen järjestelmää Nuuttila ja Arola pitävät myös hyvänä siksi, että ne varmistavat toisiaan mahdollisissa häiriötilanteissakin ja etenkin isommassa ohjaamossa kosketusnäyttöjen sijoittelussa ei tarvitse tehdä kompromisseja yhteiskäyttöä ajatellen
Pikalukitusmekanismi helpottaa laikkojen vaihtoa. OCTOPUS yhdistää neljän eri tuotteen parhaat ominaisuudet ja tehden niistä yhteensopivia – niitä voi käyttää yhdessä. Tämän vuoksi leikkuri on hyödyllinen apuväline myös liikennepelastamisessa. Molempiin malleihin on valittavissa useita halkaisijaltaan erikokoisia laikkoja, haPowerPlate sopii uusien Profix Max -tukien pohjalevyksi. Laikkojen välinen voitelu ja samalla jäähdytys hoituu puoliautomaattisella leikkaus-/jäähdytysnesteen syötöllä integroidusta nestesäiliöstä. Mondial Premium -työntöalustaa on kahta lastauskorkeutta: 64 cm ja 70 cm. Pidemmät käyttäjät voivat lastata ja purkaa käyttäen yläosapaarin jalkatuen tankoa. Nimensä mukaisesti leikkurin toiminta perustuu kahteen vastakkaiseen suuntaan pyörivään kovapalalaikkaan. Smart-Load -teknologian EZ Load -järjestelmä laukaisee jalkojen vapautusmekanismin erikseen ja automaattisesti, jonka ansiosta lastaaminen ja purkaminen on helppoa ja varmistaa sen, että jalat aina kannattelevat potilaan painon. Se on suunniteltu jakamaan suuria kuormia alustaan tai tukipaloihin sekä estämään kapasiteetin menetys käytettäessä NTnostotyynyjä. Myös tankolevitin voidaan yhdistää osaksi OCTOPUS-järjestelmää. Lisätietoja: www.finsatec.fi. Se sopii yhteen PowerPlate-levyn kanssa ja lisäksi on saatavana monipuolisia OCTOPUS-järjestelmän lisävarusteita. Leikkaustapahtuma on kipinöimätön, leikkausjälki purseeton ja tuottaa perinteiseen leikkaustapahtumaan verrattuna vain murto-osan lämpöä. Lyhyemmät käyttäjät voivat lastata ja purkaa käyttäen työntöpaarin tankoa. Leikkaus tapahtuu nopeasti ja helposti. Paarin teleskooppisten kahvojen ansiosta ergonominen asento on optimaalinen. Valikoimassa on sekä sähkö(230V, 50Hz) että polttomoottoriversiot. Uuteen Mondialtyöntöpaariin on suunniteltu Smart-Load -lastausteknologia helpottamaan työtä sujuvalla, yksinkertaisella ja ergonomisella toiminnoilla lastattaessa ja purettaessa sitä ambulanssista, sekä nostettaessa ja laskettaessa potilasta paareilla. Järjestelmän perusta on PowerPlate-levy. Ominaisuudet eivät lopu uusimmankaan ajoneuvoteknologian rakenteita leikattaessa. 2/2011 29 Pelastuskalusto & -varusteet RESQTEC on tuonut markkinoille uuden OCTOPUS-järjestelmän. Lisätietoja www.fernonorden.com WEBER-HYDRAULIK GMBH on tuonut markkinoille monikäyttöisen ja tehokkaan TWIN SAW -pelastusleikkurin. Leikkuri soveltuu kaikille koville materiaaleille paitsi betonille ja kivelle. Lisätiedot: www.tamrex.fi lutun leikkaussyvyyden mukaan. RESQTEC NT -nostotyynyt käyttävät PowerPlate -levyä nostettaessa terävän tai pienialaisen nostopinnan tarjoavasta kohdasta. Toimintaperiaatteen vuoksi leikkuri on rekyylivapaa, mikä lisää osaltaan työturvallisuutta. OCTOPUS integroi hydraulityökalut voimakkaimpiin ja monipuolisimpiin nostoja stabilointivälineisiin. Se tarjoaa yhdellä järjestelmällä ratkaisun kaikkiin raskaspelastuksen tilanteisiin. Profix Max -tukien kapasiteetti on 14 tonnia (turvakerroin 4:1) ja niiden automaattilukitus tekee käytöstä helpompaa ja turvallisempaa
Kustannusten selvittyä VPK:lle myönnettiin anottu 50000 euron avustus. Myös palosuojelurahasto tuki hankintaa. Auton alusta tilattiin Oy Scan-Auto Ab:ltä. Vanhasta säiliöautosta pumppu, kalusto ja hälytyslaitteet VPK:n hallitus teki päätöksen uuden säiliöauton alustan sekä koritöiden ostosta 14.5.2010. Asiasta neuvoteltiin myös PäijätHämeen pelastuslaitoksen kanssa. Lahden VPK:lla on ollut hyvät olosuhteet toimia, sillä palokunnan onneksi on Lahden Vapaaehtoiseen Palokuntaan hakeutunut kutsumuksen omaavia tehokkaita ja osaavia henkilöitä, jotka ovat kehittäneet VPK:n toimintaa suurella sydämellä. sarjatikkaat • 30 2/2011. auton, kun VPK hankki uuden säiliöauton. Auton varustelu alkoi Säynätsalossa vuodenvaihteessa ja valmis auto oli Lahden VPK:lla helmi–maaliskuun vaihteessa tänä vuonna. U utukaisella korvattiin siliöpaloauto Scania 142 H400, jonka palokunta hankki vuonna 2000. Korityö tehtiin Saurus-tuotemerkistä tunnetussa Sammutin Oy:ssä Säynätsalossa. • Suorituskykyinen 13-litrainen 400 hevosvoiman moottori, joka täyttää Euro 5 -päästönormit ilman lisäaineita • Vaihteistona 12-vaihteinen automaattisella kytkimellä varustettu opticruise-vaihtamisautomatiikka • Auton tekniikassa ja varusteissa on noudatettu sisäasiainministeriön laatiman Pelastusajoneuvojen yleisoppaan ohjeistuksia • Ulkoiselta olemukseltaan auto on yhdenmukainen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen autojen kanssa • Vesisäiliön materiaalina on komposiitti ja sen tilavuus on 12000 litraa • Tehokas Esteri LK-6000 palopumppu (vanhasta autosta siirretty ja kunnostettu) • Kiinteä vesitykki katolla, jonka sumukärki voidaan tarvittaessa irrottaa pikakiinnityslaipasta maajalan kanssa käytettäväksi • Kompakti ja suurituottoinen irtoruisku Rosenbauer Otter imuletkuineen, jolla auton säiliö täyttyy noin 12 minuutissa • Perussäiliöauton varustelun lisäksi varusteina mm. Kulut Lahden VPK:lle ovat huippuluokkaa, joten VPK joutui nostamaan myös pankkilainaa. Autot vaihtuvat ikääntyessään ja myös miehistö uusiutuu luonnon sanelemin ehdoin. Lahden VPK:lle tuliterä säiliöauto Teksti: Jorma Honkala Kuva: Juha-Matti Kirkonpelto Faktaa uuden säiliöautosta • Scanian P-sarjan kolmiakselinen alusta ohjaavalla taka-akselilla varustettuna • Kolmipaikkainen päiväohjaamo • Edessä on lehtija takana ilmajouset. Lainan takaisinmaksu tietää jäsenistölle talkootoiminnan jatkuvuutta myös runsaasti tulevina vuosina. Avustus, tukea ja pankilainaa Uuden säiliöpaloauton hankinnan suunnittelu aloitettiin nelisen vuotta sitten. 30 2/2011 Pelastuskalusto & -varusteet Lahden VPK sai yli 130-vuotisen historiansa 19. Auton hankintaa varten nimettiin oma toimikunta, jossa olivat mukana Marko Nieminen, JuhaMatti Kirkonpelto ja Vesa Levo. Vanhasta säiliöautosta irrotettiin pumppu, kalusto ja hälytyslaitteet. Lahden VPK – Lahden vanhin yhdistys Lahden VPK:ssa on vapaaehtoista palontorjuntatyötä tehty Lahden kauppalan ja Lahden kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja paloturvallisuuden puolesta jo kolmella eri vuosisadalla ja kahdella eri vuosituhannella. Tämä auto oli vuonna 1986 muutettu tukkiautosta säiliöpaloautoksi
044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi PROTEK SUIHKUPUTKET JA VESITYKIT Täydellinen tuotevalikoima vastaamaan tarpeitasi. f i n s a t e c . f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. 2/2011 31 Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w
32 2/2011 Se oli melkoinen organisaatio jo syntyessään, ja parissa vuodessa siitä tuli maan viidenneksi parhaiten varustettu palokunta. Kahden tunnin pituisia harjoituksia pidettiin ensin joka toinen, sittemmin joka viikko. Perustamisasiakirja allekirjoitettiin, ja säännöt laadittiin. Toimintakertomus 1922 kehaisi: “palokuntamme on maan viidenneksi parhaiten varustettu, ja jos kaupungit jätetään laskuista pois, palokuntamme on en“Yksykkönen ”, miehistö ja palokunnan harjoitustorni 1920-luvulla. Iso hälytysosasto ja tuhti kalusto Palokuntaan liittyi 35 miestä. Benz oli luonnollisesti palokunnan ja paikkakunnan ylpeys. Lapsia auto ja rivakka toiminta kiinnostivat, kuinkas muutoin.. Huippumoderni “yksykkönen” Palohenkilöstön innostus nousi sfääreihin 1922, kun palokunta osti ensimmäisen paloautomobiilin. S e perustettiin 27.2.1920 sen jälkeen, kun kaksi viikkoa aikaisemmin paikkakunnan mahtimies oli painokkaasti todennut: seutukuntamme ihmisiä ja omaisuutta suojelemaan tarvitsemme oman palokunnan. Niihin osallistuttiin aktiivisesti. Palokunnan tarkoituksena oli ”harjoittaa miehistöä hengen ja omaisuuden pelastamiseen tulen vaaralta“. Olihan Helsingin iso ja mahtava palokunta saanut kaksi samanlaista Saksassa valmistettua tehokasta ja suomalaisittain harvinaista paloautoa vasta samana vuonna. Kalustorivin komistukseksi ja tehopakkaukseksi ajettiin upouusi Benz Gaggenau. Kolme päällystöön kuuluvaa saivat asiaankuuluvat palokuntapäähineet. Kalustoksi hankittiin hevosvetoiset pikapaloruisku (300 litraa minuutissa), moottoriruisku (600 litraa minuutissa), miehistörattaat talviajoon ja kolmet letkurattaat. Sammutustyötä varten oli 200 metriä hamppuTeksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustiedon arkisto ”Teki mieli puhkoa sen renkaat” …eli kuinka maamme parhaiten varustettu maaseutupalokunta herätti kateutta… letkua pikaliittimillä, neljät hakatikkaat ja yhdet viisiosaiset jatkotikkaat. Jos kaupunkipalokunnat jätetään pois, se oli ykkönen. Vormutakit ja palovyöt hankittiin, 26 palokypärää samoin. Harjoitusohjelmaan kuuluivat myös voimistelu sekä urheilukilpailut kesällä ja talvella. Miehistö toimi kolmessa osastossa: sammutus-, pelastussekä ruiskuja letkuosastossa. Palopiirin eri rakennuksiin sijoitettiin 50 Pluviusja 10 Minimax-alkusammutinta. Sen autoruiskua varten mukana kulki 700 metriä letkua, kaksi jakoliitintä ja kymmenen suihkuputkea. Auton varustukseen kuului myös hiilihapporuisku
Kukapa olisi onnettomuuden sattuessa paras ensi-iskun tekijä ja alueellisen lisävoiman opastaja kuin tehdassalinsa läpikotaisin tunteva tehdaspalokuntalainen. Niin, se “renkaanpuhkoja”. Palokunnan yhteydessä toimi myös 14-miehinen torvisoittokunta.. Tampereeltakin savupiipputeollisuus on lähes tyystin kadonnut. Mikä palokunta. Voisi olla isonkin kaupungin palokunta, mutta… Pelastuskalusto & -varusteet simmäinen“. 1970-luvulla palokunta tunnettiin kestomenestyjänä Jehumalja-kilpailuissa. P.S. Nurmi. Iso naapuri sai ensimmäisen autonsa vasta 1923. Muutamassa niissä TPK elää vielä sammutusryhminä. Ihmeellistä on, että tuon voimavaran on annettu ruostua. Lielahti oli mahtikylä Ylöjärven pitäjässä. 2/2011 33 Paloauton ja hevosvetoisen kaluston yhteiseloa 1920-luvulla. Myöskään Lielahden sellutehtaan piipusta ei savu tuprua, ja tehtaan palokunta on liitetty lakkautettujen joukkoon. Tulitöiden vartiointi ja ennalta ehkäisevä palosuojelutyö työllistävät. Auto palveli 30 vuotta. Automobiili oli kivi naapuripalokunnan kengässä. Kertomuksen palokunta oli pitäjän ensimmäinen ja sen toimintapiiriin kuuluivat myös Nokia, Tampereen ympäristö ja jopa Valkeakoski. Sen myöhempi palopäällikkö lohkaisi kerran juhlapuheessaan: “Teki mieli puhkoa sen renkaat, mutta kun ne perkeleet olivat umpikumia”. Tänään Lielahti on yksi Tampereen kaupunginosista Pispalan naapurina. Enqvist. Mutta olihan palokunnalla yksi tarkoitus yli muiden, suojella selluloosatehdasta. Savupiipputeollisuus lähes kadonnut Tehdaspalokuntia ei enää monta ole. Enimmillään Tampereella oli 11 tehdaspalokuntaa. Jatkossa palokunnan nimi muuttui Lielahden Wapaaehtoiseksi palokunnaksi, JW Enqvist Oy:n tehdaspalokunnaksi, Serlachius Oy:n Lielahden tehtaan palokunnaksi ja viimeksi Metsä-Serla Lielahden TPK:ksi. Palokunnassa panostettiin koulutukseen. Tämän Lielahden Celluloosatehtaan palokunnan syntysanojen takana oli 1914 perustetun sulfiittiselluloosatehtaan tirehtööri, tehtailija J.W. Hän oli tietysti Tampereen palopäällikkö Einar V
Lisätietoja: www.nfpa.org Palontutkinta taiteesta tieteeksi Tunnista tarve Määrittele ongelma Kerää aineisto Analysoi aineisto Muodosta hypoteesi Testaa hypoteesi Vahvista lopullinen hypoteesi 34 2/2011 Ensimmäinen vaihe on erittäin oleellinen ja usein aivan liian vähällä huomiolla eli peruskysymys siitä miksi tulipaloja tutkitaan. Teksti: Tuomas Pälviä. Vasta yksittäisten havaintojen analysoinnin jälkeen tulee muodostaa ensimmäinen olettamus eli hypoteesi syttymissyystä ja paikasta. Tehtävistä selviytyminen on jaettu kolmeen osa-alueeseen: itse suoritettavaan tehtävään, tarvittaviin tietoihin ja tarvittaviin taitoihin. Jos taas tutkinnalle haetaan lisäarvoa selvittämällä esimerkiksi rakenteelliseen paloturvallisuuden kehittämistä, on tutkinta monimutkaisempaa. NFPA 921 – Miten tulipalot tutkitaan NFPA 921 Ohje paloja räjähdystutkinnasta on yli 300-sivuinen dokumentti, joka kattaa laajasti tulipalojen ja räjähdysten tutkintaa. Jos selvitetään pelkkää syttymissyytä, on tutkinta hyvin suoraviivaista ja vastaus yksinkertainen. Yksinkertaisissa tulipaloissa päästään nyrkkisäännöilläkin kohtuulliseen tulokseen mutta mitä haastavampi tulipalo on kyseessä, sitä monipuolisempaa tietoa ja erityisesti menetelmiä tarvitaan. Parhaiten materiaalia pystyy hyödyntämään tutustumalla perusteisiin ensin ja käymällä yksityiskohtia läpi omien palontutkintojen yhteydessä. Ongelman määrittelyyn kuuluu tapahtuman perustietojen selvittäminen, paloalueen määrittely ja alustavan tutkintasuunnitelman laatiminen. palontutkinnan perusteita, tieteellistä menetelmää, palofysiikan perusteita, tutkinnan suunnittelua ja hallintaa sekä palojälkien tulkintaa. Poliisilla, pelastuslaitoksella ja vakuutustutkijalla on osittain hyvin erilaiset tarpeet tutkita tulipaloja ja tarve määrittää sen mihin kysymyksiin pitää saada vastaus. Sen rinnalla on määräys 1033, määrittää palontutkijoiden osaamisvaatimukset. Palontutkinnan tieteellinen menetelmä on jokaisen palontutkijan sovellettavissa. Analyysivaiheessa jokainen yksittäinen havainto käydään läpi ja muodostetaan näkemys siitä mistä suunnasta palo on levinnyt. 34 2/2011 Palontutkijoiden koulutusseminaari Orlandossa – osa 3 P alontutkintaa on kehitetty tieteelliseen suuntaan ja palontutkinnan tieteellinen menetelmä on esitetty NFPA ohjeessa 921. Tiedolliset vaatimukset ovat kameroiden, salamalaitteiden, erilaisten filmien ja muiden tallennusvälineiden tuntemus sekä edellä mainittujen heikkouksien ja vahvuuksien tietäminen. Rakenteeltaan kirja ei ole selittävä oppikirja, vaan asiat on kasattu hyvin tiiviiseen muotoon ja edellyttää kohtuullisia taustatietoja lukijalta. Osa näistä tiedoista pitää paikkansa, osa on sinne päin ja osa täysin virheellistä. Osaltaan tällaisen rakenteen on tarkoitus helpottaa ohjeeseen viittaamista palontutkintaraporteissa. Käytännössä NFPA 1033:a voitaisiin ryhtyä suoraan hyödyntämään Suomessa, se tarjoaa erinomaisen rungon esimerkiksi palontutkijoiden koulutusohjelmaksi. Nykyisin päätelmiä perusteellaan usein vanhoilla nyrkkisäännöillä, ”mutu-tuntumalla” sekä perinnetiedolla. Kirja jakautuu 28 kappaleeseen, joissa käsitellään mm. Esimerkiksi palopaikan valokuvaamisen osalta on määritelty että palontutkijan tulee pystyä valokuvaamalla dokumentoimaan palopaikka tarkasti ja muita havaintoja tukien. Taidollinen vaatimus on kameroiden ja salamalaitteiden käytön hallinta. NFPA 1033 on velvoittava määräys palontutkijan osaamisvaatimuksesta. Aineiston kerääminen etenee rakennuspaloissa ulkopuolelta sisälle ja lievistä vahingoista kohti vakavimpia vahinkoja. Asiakirja ottaa pelkkää osaamisvaatimusta laajemman katsantokannan asiaan ja määrittää pelkkien muodollisten vaatimusten ne tehtävät joista palontutkijan tulee selvitä, eli käytännössä palontutkijan työn suoritusvaatimukset (JPR, Job Performance Requirements). Esimerkiksi kohdassa 6.2.4.4.3 todetaan että tulipalon kestoa ei voi päätellä puun hiiltymäsyvyyden perusteella. Ensimmäisessä vaiheessa testataan hypoteesia arvioimalla aineiston sopivuutta havaintoihin: voiko tästä paikasta syystä syttynyt palo levitä näin. Yksittäisen tutkijan kannalta erityisen hyödyllisiä ovat kappaleet, joissa on esitelty tietynlaisten tulipalojen tutkintaan liittyviä erityisseikkoja: henkilövahinkoihin johtaneet tulipalot, ajoneuvo-, veneja maastopaloista on kustakin omat kappaleensa. Noudattamalla tätä päättelyketjua saadaan hyvin perusteltu syttymissyy ja –paikka ja vaihtoehtoiset syttymissyyt on suljettu pois. Näiden dokumenttien noudattaminen on USA:ssa käytännössä pakollista. Jos joku muukin skenaario sopii palojälkiin on hypoteesia arvioitava uudestaan kunnes vain yksi vaihtoehto on jäljellä. Aineiston kerääminen tapahtuu muun muassa palopaikalla palojälkiä havainnoimalla, laatimalla kohteessa piirroksia tai kaavioita ja ottamalla valokuvia sekä haastattelemalla tilanteen nähneitä henkilöitä. NFPA 1033 – Mitä palontutkijan tulee osata. Niiden sisältöä soveltamalla olisi mahdollista kehittää palontutkintaa Suomessa suurin harppauksin. Tieteellinen menetelmä Tieteellisellä menetelmällä tarkoitetaan tutkinnan suorittamista noudattaen perinteistä tieteen tekemisen mallia, joka tässä on jaettu kuuteen eri vaiheeseen. Se ei edellytä simulointiohjelmien soveltamista tai laboratoriotestauksia, vaan tarkoittaa palopaikan systemaattista tutkimista ja johtopäätösten perustelemista tieteellisesti tutkituilla faktoilla. Oleellista ei ole kaikkien mahdollisten tutkintamenetelmien käyttäminen vaan lopputulosten tieteellinen perustelu. Jos vastaus on myönteinen, käydään aineisto ”takaperin” läpi: voiko jostain muusta syystä ja paikasta syttynyt tulipalo aiheuttaa samanlaiset jäljet. Kappaleet ovat hyvin lyhyitä ja alakappaleita saattaa olla useitakin. Materiaalia on hyvin laajasti ja yksityiskohtaisesti, joten kirja on raskas lukea kerralla ja omaksuminen hankalaa
Mukana koordinaatiotyössä ovat tässä vaiheessa SPEK, MPK ja SPR. Onhan väestön hyvinvointi aivan oleellisesti riippuvainen siitä, miten pelastustoimi tehtävänsä pystyy hoitamaan eri tilanteissa. Tilanteeseen liittyi jossain vaiheessa jännitteitäkin, mutta näistä on onneksi päästy ylitse. Järjestöjen rooli sisäisen turvallisuuden kentässä on merkittävä ja tämä on tuotu hyvin esille YTS:ssä. Pelastusalan keskusjärjestönä SPEK paitsi edustaa jäsenistöään ja valvoo sen etua, myös palvelee koko alaa.. SPEKissä kirjoittajatyöskentelyn taustaryhmänä toimi väestönsuojelutoimikunta. Nimen muutosta itse kukin voi miettiä tykönään, mutta olennaista on, että strategia tähtää yhteiskunnan ja väestön hyvinvoinnin ja toimivuuden turvaamiseen kaikissa olosuhteissa, laajan turvallisuuskäsityksen kentässä. Sisäinen turvallisuus on yksi elintärkeistä toiminnoista, joita ylläpidetään niiden alle kuuluvin strategisin tehtävin. Sisäisen turvallisuuden alaiset strategiset tehtävät ovat etupäässä sisäasianministeriön hallinnonalaa, käsittäen poliisin, rajan ja pelastustoimen sekä maahanmuuton. Kysymys ei kuitenkaan pelastustoimen osalta ole mistään uutuudesta, vaan alan syvistä perinteistä. Aikaisempiin strategioihin nähden pelastustoimen tehtäväkokonaisuus on niputettu yhden strategisen tehtävän alle, joka kattaa pelastustoiminnan maalla ja merellä että poikkeusolojen väestönsuojelun. Valtioneuvosto vahvisti yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) joulukuun puolivälissä ja vuoden lopussa Korkeimman oikeuden presidentin, Pekka Hallbergin johtama komitea jätti selvityksensä yhteiskunnan varautumisesta. Uudet uhkat eivät myöskään ole täysin korvanneet vanhoja ja myös aseellisen hyökkäyksen uhka kuuluu edelleen suomalaisen yhteiskunnan varautumista ohjaavaan uhkamallistoon. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on lupautunut tukemaan keskeisten varautumisen alan järjestöjen yhteistyötä kuluvan vuoden aikana ja tarjoaa omaa toimihenkilöpanostaan järjestöyhteistyön sihteeristöksi. 2/2011 35 Vieraanamme Kirjoittaja Juha Hakola on kansanedustaja (kok.) sekä SPEKin hallituksen puheenjohtaja. Päinvastoin uusi pelastuslaki korostaa varautumisessa velvollisten yhteisöjen omatoimisuutta ja vastuuta. Pelastusopiston, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin, SPR:n sekä MPK:n kesken solmittu varautumiskoulutuksen valtakunnallinen yhteistyösopimus linjaa selkeästi eri toimijoiden tehtävät ja vastuut eikä näihin ainakaan tällä hetkellä liity tarkistuksen tarvetta. Lisäksi työssä voitiin hyödyntää järjestön laajaa pelastusalan sidosryhmäverkostoa. Tällä on merkitystä myös jatkon järjestöyhteistyölle. Sisäisen turvallisuuden tavoitetilassa painottuu ennaltaehkäisy. Yhteistyötä tarkasteltiin viimeksi helmikuun puolivälissä Pelastusopiston johdolla. Näihin liittyen keväällä 2010 valmistui myös nk. Tarvittaessa kuitenkin onnettomuuksien seuraukset on voitava hallita ja niiden vaikutuksia rajoittaa. Varautumisen järjestökenttä on laajentunut parin viime vuosikymmenen aikana ja uusia toimijoita on tullut mukaan. Väestönsuojelun perustana olevassa omatoimisessa varautumisessa vapaaehtoisuus on ollut aina keskeinen elementti eikä näköpiirissä ole, että tässäkään tapahtuisi olennaista muutosta. Jalaksen työryhmän raportti elinkeinoelämän varautumista koskien. Tämä on varmasti ollut osaltaan perusteltu virtaviivaistus, mutta ei välttämättä tee oikeutta pelastustoimelle. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllä oli etuoikeus olla edustettuna YTS:n kirjoittajaryhmässä yhdessä SPR:n sekä MPK:n kanssa. Myös kuntien asema on tunnistettu aikaisempaa paremmin ja tuotu selvästi esille. Elintärkeistä toiminnoista yhteiskunnan turvallisuuteen H äiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen alalla viime vuosi oli monella tapaa merkittävä. Sekä YTS että Hallbergin komitean selvitys ovat hyvin saman suuntaisia häiriötilanteisiin varautumista koskien; yhteiskunnalla on käytettävissä vain yhdet resurssit kaikissa tilanteissa ja vaikeimmatkin tilanteet on voitava hoitaa normaaliolojen organisaatioiden varaan rakentaen. Kummassakin asiakirjassa korostetaan myös elinkeinoelämän sekä järjestöjen kasvavaa merkitystä yhteiskunnan valmiuden rakentajana sekä toimijoina mahdollisissa kriisitilanteissa. Koordinaatiota kuitenkin tarvitaan nyt ja jatkossa, jotta yhteistyö järjestöjen kesken on sujuvaa ja järjestöt sekä viranomaiset kykenevät hedelmälliseen yhteistyöhön. Myös puolustusministeriön alainen turvallisuusja puolustusasiain komitea liittyy osaltaan olennaisesti järjestöyhteistyöhön. Kirjoittajaryhmään osallistuminen mahdollisti paitsi järjestöjen roolin esille tuomisen yhteiskunnan turvallisuudessa, myös pelastusalan odotusten ja näkemysten välittämisen. Kirjoitustyön kautta muodostunut asiantuntemus YTS -strategiaan palvelee jatkossa koko alaa. VPK:t ovat aina olleet ja tulevat olemaan pelastustoiminnan keskeinen voimavara ja poikkeusolojen reservi. Tässä yhteydessä voitiin todeta, että järjestely on toimiva. YTS -strategian uhkamallit ovat suurin piirtein samat kuin YETTS:ssä – kriittinen infrastruktuuri ja sen turvaaminen saavat varsin suuren painoarvon, mutta mukana ovat myös luonnononnettomuudet, ympäristötuhot ja suuronnettomuudet. Sisällöllisesti YTS ei radikaalisti eroa edeltäjästään Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategiasta
Turvallisuuskouluttaja Tita Becker on tehnyt Vaaran paikka! -opetusmateriaalin opettajien ja kasvattajien käyttöön yhdessä Pelastuskoulun rehtori Matti Waitisen kanssa. Opettajan opas on jo tenttikirjana Tampereen yliopiston alaisessa Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa.. Teksti: Tuula Ketola Kuva: Kimmo Kaisto Lisää tietoa Tehokaksikko työstää parhaillaan työntekijän turvallisuusopasta. Vuonna 2012 kaksikko julkaisee turvallisuusosaamisesta kirjan ylä-asteikäisille, ammattikoululaisille ja lukiolaisille. Kaksikko esitteli tuoretta opetusmateriaalia liiton osastolla Educa-messuilla tammikuussa Helsingissä. – Siitä ei ole paljon hyötyä, jos hyviä käytäntöjä ei siirretä opettajien arkeen. Kun lapset ymmärtävät riskit kotona ja koulussa sekä niiden välttämisen tärkeyden, ongelmat ja niistä aiheutuvat vammat ja vahingot vähenevät. Palossa menehtyi viisi nuorta. Waitisen mukaan koulussa turvallisuuskasvattamisesta on kouluissa helppo luistaa. Lisäksi ongelmana on ollut tämän neljän lapsen isän mielestä se, että opettajankoulutuksessa ei ole turvallisuusopetusta. – Eikö turvallisuus ole sitä. Aineistolle on tarvetta, koska esimerkiksi Naantalin palossa vuonna 2009 koulu ei ollut opettanut nuorille, miten toimia tulipalon syttyessä. Hän on itse kolmen lapsen äiti. – Jos asiat eivät ole lapsille tuttuja, ne ovat heille vaikeita, toteaa Becker kokemuksesta. Kuitenkin perusopetuslain mukaan koulun pitää opettaa elämälle tärkeitä taitoja. Koulujen pelastussuunnitelmia on kuitenkin päivitetty ympäri Suomea Jokelan ja Kauhajoen traagisten tapahtumien jälkeen. 36 2/2011 Arjen taidot ovat tarpeen kaikille – ja niitä voi opettaa jo pienille lapsille esija alakoulussa. Materiaalin julkaisi viime syksynä Suomen Palopäällystöliitto. Yleensä ei sovi, mies pohtii. Se, mitä he pieninä oppivat, kantaa murkkuikäisenäkin, turvallisuuskouluttaja Tita Becker sanoo. Nyt on otollinen aika puhua turvallisuusasioita, toteaa Waitinen. – Siinä tarkastellaan onnettomuuksia ja niiden seurauksia sekä annetaan oikea toimintamalli, Tita Becker ja Matti Waitinen kertovat. Eikä opettajilla myöskään ole ollut opetusmateriaalia lasten opettamiseen. Hän on tehnyt Vaaran paikka! -opetusmateriaalin opettajien ja kasvattajien käyttöön yhdessä Pelastuskoulun rehtori Matti Waitisen kanssa. Waitinen kysyy. – Siitä on helppo luistaa, koska se otetaan esiin, kun sopii. ”L apset ovat kiinnostuneita oppimaan uusia asioita. Turvallisuustaitoja 6–12-vuotiaille: Miten selviytyä vaaran paikoista. Tilannetta ei helpota sekään, että peruskoulun uudessa tuntijaossa ei ole turvallisuusopetusta
Lapsilta tekijät eivät ole vielä palautetta ehtineet kerätä. Opettajan opas on tenttikirjana Tampereen yliopiston alaisessa Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa. Testattu kerhoissa Opetusmateriaali on testattu koulujen kerhoissa eri puolella Suomea. Kirjan rakenne seuraa edellä mainitussa järjestyksessä lapsen elämän laajenemista: Vaaranpaikat kotona, koulumatkalla ja koulussa. Jos pystyy käsi sydämellä ruksimaan jokaisen kohdan, koti on turvallinen paikka. Opasta ovat olleet tekemässä opetushallituksen lisäksi muun muassa OAJ, poliisi, Pelastusopisto, Vantaan kaupunki, rehtorit, Kuntaliitto ja oppilashuolto. Meillä maalla ammattiavun tuleminen voi kestää pitkäänkin, Becker kertoo. – Menemme kouluihin havainnoimaan, mitä lapset tykkäävät turvallisuustehtävistä, Waitinen kertoo. – Karkkilassa toimii Vaaran paikka -kerho! Haukkamäen koulu ja sen opettaja Leena Malinen ovat hyvin aktiivisia turvallisuusasioissa, Waitinen kehuu. – Aiemmassa oppaassa ei ollut taajamanäkö kulmaa, mutta tässä on nyt. Esikoululaisesta kiinnostavinta oli tieto, miksi karhua ei saa tuijottaa silmiin. Työkaluja turvallisuusviestijöille Vaaran paikka! Turvallisesti arjessa, koulussa ja kotona -opetusmateriaali sisältää opettajan oppaan ja siihen liittyvän CD:n, joka on laadittu 6–12-vuotiaiden turvallisuusosaamisen kartoittamiseksi. Kun lapsi on tehnyt tehtävät oikein, hän saa turvallisuusdiplomin. Heidän on oltava oma-aloitteisia, jos jotakin sattuu. Esimerkiksi tehtävät eri-ikäisille lapsille on kätevä monistaa CD:ltä. Lapset viettävät tunteja yksin kotona iltapäivisin vanhempien ollessa vielä töissä. Kirjan tiedot ja opastus ovat kuin kouluissa kauan sitten kuopatun Kansalaistaidon parhaita paloja päivitettyinä nyky-Suomeen. Koulujen turvallisuusopas on luettavissa toukokuusta lähtien opetushallituksen nettisivuilla osoitteessa www.oph.fi. Mies teki jo kymmenen vuotta sitten kirjan nimeltä Turvallisesti kotona ja koulussa. Lisäksi hädän hetkellä ulkopuolisen avun saaminen kestää kauan. Oppaan sisältö antaa riittävän ohjeistuksen koulujen turvallisuussuunnitelmien laatimiseen kunnille, kuntayhtymille ja säätiöille. Tuula Ketola Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijosen mukaan vaaralliset trendit pitää tiedostaa Suomessa ja niihin pitää varautua. Opetusneuvos Pekka Iivonen kertoo, että tämän opetushallituksen oppaan taustalla on sisäasiainministeriön Oppilaitosten turvallisuus -työryhmän raportti vuodelta 2009. Palautetta opetusmateriaalista tekijät ovat jo ehtineet saada opettajilta. Matti Waitinen kertoo, että tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa lapset ovat enemmän yksin kotona kuin muissa maissa. Waitisen mukaan elvyttämistä voi opettaa hyvin nuoremmillekin lapsille. Työryhmä ehdotti raportissaan opetusministeriölle, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjille ja niiden alaiselle henkilöstölle laaditaan turvallisuusopas, jossa annetaan käytännön ohjeita koulujen riskien arviointia ja turvallisuussuunnittelua varten. – Ensiaputaidot ovat tärkeitä lapsille. – Tänä keväänä opiskelijoille järjestetään Hämeenlinnassa ensimmäinen turvallisuuskurssi ja tentti materiaalista. Sekä Becker että Waitinen ovat Suomen tietokirjailijayhdistyksen jäseniä. Tenttikirjana Hämeenlinnassa Palopäällystöliitto lähetti tammikuussa tietoa uudesta oppimateriaalista 5000 oppilaitokseen ympäri Suomea. Putsaanpa tässä nyt alkajaisiksi leivänpaahtimen kunnolla ja otan jatkossa aina kahvinkeittimen johdon irti lähtiessäni juttukeikalle. Kotonahan meille aikuisillekin tuppaa usein vahinkoja sattumaan. Yksi opettajankoulutuslaitos on jo ottanut kirjan tenttivaatimuksiinsa. – Eri turvallisuusoppaat, kuten opettajille ja kasvattajille tehty Vaaran paikka ja tämä meidän nettiopas, tukevat toisiaan, toteaa Iivonen. Elinpiirin laajentuessa tapaturmia sattuu myös koulumatkalla, koulussa ja harrastuksissa. 2/2011 37 Koulujen ja oppilaitosten turvallisuusopas ilmestyy toukokuussa. Opetushallitukselta tulossa nettiopas Kansalaistaitoja 2000-luvulla. Yksin oleminen lisää riskejä Tapaturmat ovat lasten ja nuorten yleisin kuolinsyy Suomessa. – Esimerkiksi koulujen tuhopoltot ovat yleisiä Ruotsissa juuri nyt, hän kertoo. Erityisesti oppaasta jäi mieleeni sen ensimmäinen luku: Vaaranpaikat kotona. Iivonen on ryhmän sihteeri. – Tämä opas on ehkäisevää työtä, hän painottaa. Opetusmateriaali on tehty mahdollisimman helppokäyttöiseksi opettajille. Waitinen lisää: – Lapsi osaa laittaa tajuttoman kylkiasentoon ja soittaa hätänumeroon. NFPA:n Risk Watch -ohjelmassa 2000-luvun alkupuolella lapsille opetettiin kouluissa terveyskasvatuksen tunneilla turvallisuustaitoja esimerkiksi tulipalon syttyessä. – Tätä on kaivattu, he ovat sanoneet meille. Oppaassa käsitellään myös namusedät ja internetin vaarat. Tarkoitus on saada kirja käyttöön muihinkin oppilaitoksiin, Waitinen kertoo. – Lapset touhuavat keskenään koulun jälkeen kotona ja apu on kaukana. Maalla on suurin tapaturmavaara kaikista asuinpaikoista; työkoneita on kotipihassa, pimeitä teitä riittää eikä jalkakäytäviä pahemmin ole. Oppaan eri-ikäisille oppilaille tehdyt kysymykset kannattaa silmäillä ja vastata niihin mielessään. Tarkistuslistoja, esimerkiksi Kodin turvatarkastuslistaa, on hyvä käydä läpi kynä kädessä. Marraskuussa 2010 opetushallitus muodosti työryhmän tekemään opasta. Vaaratekijät ovat erilaiset taajamissa ja maalla kuin kaupungeissa, Becker huomauttaa. Ensimmäisinä elinvuosina lasten tapaturmat sattuvat useimmiten kotona tai kotipihalla. – Joskus lähin apu voi olla paikallinen taksi, toteaa Becker. Opetusmateriaalin laatiminen ei ollut uutta Waitiselle. Tuula Ketola Vaaran paikka! -kirja on hyödyllistä lukemista kaikille. Beckerin ja Waitisen tekemä opetusmateriaali on laajempi kuin USA:ssa NFPA:n vuosia sitten tekemä samantyyppinen materiaali. Oppaassa opastetaan myös hätäensiavun antamiseen, kerrotaan paloturvallisuudesta ja vesiturvallisuudesta sekä vaaranpaikoista luonnossa. Beckerin mukaan maalla elämä on toisenlaista, ja riskejä on enemmän kuin kaupungissa. – Tämä selittää tapaturmien määrän. Elvytystä opetetaan Suomen Punaisen Ristin kursseilla aikuisille ja yläasteikäisille. Maalla on luotettava naapuriapuun
Samoin rakennuspalojen harjoituksien suhteen olisi hyvä pienentää alkutilanteen vahvuutta, ettei kaikki ole yhtaikaa kohteessa.” Viime vuonna Pelastusopisto toisti vuonna 2007 tehdyn kyselytutkimuksen, jonka tavoite oli selvittää kuinka hyvin Pelastusopiston tutkintojen sisällöt vastaavat työelämän tarpeita ja kuinka hyvin valmistuneet opiskelijat osaavat opetussuunnitelmissa mainitut asiat. Vastausprosentit vaihtelivat 26 prosentista 44 prosenttiin. Monessa vastaajan kommentissa todettiin, että harjoituksissa käytetyt vahvuudet eivät vastaa todellisia tilanteita kentällä. Tutkinnon suorittaneet eivät pitäneet valistusta ja palotarkastusta tärkeänä asiana. Tutkinnon suorittaneiden esimiesten mielestä nämä olivat kuitenkin tärkeitä asioita. Aluksi ainakin olisi hyvä olla vain yksi pelastusyksikkö kohteessa ennen muiden tuloa. Työnantajien mielipiteet kysyttiin lähettämällä vastaava kysely vastaajien nimeämille lähimmille esimiehille. Vuonna 2007 tutkinnon suorittaneet pitivät näitä vielä tärkeinä asioina. Kyselytutkimuksen raportti on julkaistu kokonaisuudessaan Pelastusopiston tutkimusraportit-sarjassa.. Jollakin pelastuslaitoksella ei kuulemma edes mahdu pelastusyksikköautoon kuutta henkilöä, kun istuimia on vain viidelle henkilölle. Valistus, palotarkastus, varautuminen ja vpk-toiminnan tuntemus ei kiinnosta pelastajia Pelastajatutkinnon sisältöä pidettiin tärkeänä työelämän kannalta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. ”Pelastustoiminnan harjoituksissa on liian isot vahvuudet, mitä normaalityössä ei ole. Tulosten tulkinnassa kannattaa huomata, että tutkimusongelman toiseen kysymykseen, kuinka hyvin valmistuneet osaavat opetussuunnitelmassa mainitut asiat, saatu vastaus ei välttämättä kerro kuinka hyvin asiat on opittu tai opetettu Pelastusopistossa. Näitä voidaan siis pitää hyvinä tarkennuksina tutkintoon. Vuonna 2007 toteutetussa tutkimuksessa tutkinnon suorittaneet pitivät vielä valistusta tärkeänä asiana. Vuonna 2007 nämä aiheet oli opittu hyvin. Pelastajantutkinnon yleisenä kehitysehdotuksena mainittiin tutkinnon saaminen terveydenhuollon ammattinimikkeisiin. Pelastajatutkintoon uusina tulleet kolme tutkintotavoitetta olivat kaikki valmistuneiden mielestä erittäin tärkeitä tavoitteita. kahden henkilöauton liikenneonnettomuuden harjoituksessa oli heti noin 8 miestä ja kaksi ambulanssia kohteessa, mitä normaalielämässä ei yleensä ole. Pelastajatutkinnon suorittaneet olivat oppineet tärkeinä pitämänsä asiat hyvin. Teksti: Esa Kokki, Pelastusopisto Kuva: Jyrki Nikkilä Kuten vuonna 2007 toteutetussa tutkimuksessa, edelleen toivottiin, että käytännön harjoitteet toteutettaisiin työelämää vastaavilla vahvuuksilla. Pelastusopiston opetuksen toinen arviointi – tulos parani Pelastusopistolla Kuopiossa pidettävät avoimet ovet -tapahtuman suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastaavat opiston opiskelijat. Sen sijaan omatoimista varautumista ja yleistä väestönsuojelua sekä vpk-toiminnan perusteiden tuntemista eivät pitäneet tärkeänä tutkinnon suorittaneet eivätkä heidän esimiehensä. Palotarkastus ei palautteen perusteella kuulu kaikkien pelastuslaitosten miehistön tehtäviin, mikä voi vaikuttaa tulokseen. Esim. Sen sijaan omatoimista varautumista ja yleistä väestönsuojelua sekä vpktoiminnan perusteiden tuntemista valmistuneet eivät olleet oppineetkaan hyvin. 38 2/2011 T utkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka lähetettiin 2–4 vuotta sitten opistolta valmistuneille
Opetuksen tason voidaan arvioida parantuneen, sillä peräti 11 tutkinnon 26 tavoitteesta oli opittu keskimäärin paremmin kuin vuoden 2007 tutkimuksessa, nyt erittäin hyvin. Valmistuneet pitävät asioita tärkeämpinä ja ovat oppineet asiat paremmin kuin kolme vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa. Alipäällystön tutkinnossa varautumisen perusteiden tuntemista ei pidetty tärkeänä asiana, kuten ei vuonna 2007 toteutetussa tutkimuksessakaan. Teknisten taitojen opetusta toivottiin myös lisättäväksi ja vastaavasti teoriaopetusta vähennettäväksi. Aivan kuten vuoden 2007 tutkimuksessa, päällystötutkinnossa on huomattavaa, että valmistuneiden mielestä tutkinnon tavoitteita ei saavutettu niin hyvin kuin miten tärkeinä niitä pidettiin. Opetuksen järjestämisellä Kuopiossa, Helsingissä tai monimuoto-opetuksena ei ollut vaikutusta tuloksiin. Valmistuneiden mielestä tavoitteita ei saavutettu aivan niin hyvin kuin miten tärkeinä niitä pidettiin. Päällystöopiskelijat edelleen (itse)kriittisiä Päällystötutkinnossa ruotsinkielen taitoa ei pidetä edelleenkään tärkeänä asiana. Toisaalta ei kannata unohtaa tarkastaa kyseisten aiheiden opetuksen tasoa, onko se riittävä nuorisokursseille annettuna. Alipäällystötutkinnon tavoitteet opittu aiempaa paremmin Alipäällystötutkintoon uusina tulleet kolme tutkintotavoitetta olivat kaikki valmistuneiden mielestä erittäin tärkeitä tavoitteita. Tämän lisäksi viittä muuta aihetta pidettiin nyt erittäin tärkeinä aiheina, tärkeämpinä kuin vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnossa ilmeni sama piirre kuin päällystötutkinnossa. Nuorisokursseilta valmistuneet vastasivat saavuttaneensa aikuiskursseilta valmistuneita paremmin esimiestehtävissä toimimiskyvyn ja osaavansa englanninkielisen viestinnän. Tutkinnon suorittaneet ovat joko kriittisempiä tai realistisempia itseään kohtaan kuin pelastajat ja alipäällystö. Sen sijaan paloaseman vastuuhenkilönä ja pelastuslaitoksen toimi-/toiminta-alueen vastuullisissa erityistehtävissä toimiminen ymmärrettiin nyt tehdyssä tutkimuksessa tärkeäksi asiaksi toisin kuin vuonna 2007. Annetusta palautteesta ei ole enää luettavissa kriittisyyttä saatua opetusta kohtaan. Alipäällystöopetuksen tason voidaan arvioida parantuneen, sillä neljä tutkinnon tavoitteista oli opittu keskimäärin paremmin kuin vuoden 2007 tutkimuksessa. riskien hallintaan ja rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyvät asiat. Tutkinnon suorittaneiden suhtautumisessa tutkinnon tavoitteisiin oli eroja aikuisja nuorisokurssilaisten välillä. Tutkinnon suorittaneet ovat joko kriittisempiä tai realistisempia itseään kohtaan kuin pelastajat ja alipäällystö. Opetuksessa lisättäväksi toivottiin yhteisten harjoitusten järjestämistä pelastajien, päällystön ja hätäkeskuspäivystäjien kanssa, siten että alipäällystöopiskelijat toimivat yksikön johtajina. Myös tutkinnon tavoitteiden osaamisessa tai saavuttamisessa oli eroja aikuisja nuorisokurssin suorittaneiden välillä. 2/2011 39. Hätäkeskusopetus parantunut Kaikkia hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tavoitteita pidettiin tärkeinä. Sen sijaan monikansallisessa ja -kulttuurisessa ympäristössä toimimista pidettiin tässä tutkimuksessa tärkeänä asiana, toisin kuin vuonna 2007. Tämän voi osaltaan selittää aikuiskursseilla opiskelleiden aiempi työkokemus alalla. Harjoitusaluetta toivottiin enemmän myös alipäällystöopiskelijoiden käyttöön. Näitä voidaan siis pitää hyvinä tarkennuksina tutkintoon. Alipäällystöja hätäkeskuspäivystäjäopetuksessa tulokset ovat parantuneet vuoden 2007 tutkimukseen verrattuna. Kolmas vaihtoehto on, että opetuksen taso ei vastaa opiskelijoiden odotuksia tai vaatimuksia. Toimialan tulevaisuuden kannalta erikoista on, että ennaltaehkäisevää työtä, valistusta ja palotarkastusta, ei pidetty tärkeinä. 2/2011 39 Opetusaiheista toivottiin lisättävän ensihoidon osuutta. Toinen yleinen tarve oli PRONTOn opetuksen lisääminen jo opiskelun aikana eikä vasta työelämässä. Kuitenkin vielä kahdeksan tutkinnon tavoitteista, joita pidettiin erittäin tärkeinä, ei ole opittu niin hyvin kuin muita yhtä tärkeinä tavoitteita. Käytännön opetusta toivottiin lisättävän jo heti opintojen alussa, ei vasta teoriaopetuksen jälkeen. Tilanne oli sama vuonna 2007 toteutetussa tutkimuksessa. Onnettomuuksien ja ikävien seurausten vähentämisen kannalta olisi suotavaa, että onnettomuuksien ennaltaehkäisy koettaisiin tärkeänä asiana. Nyt myös palotarkastuksia nuorisokursseilta valmistuneet pitivät yhtä tärkeinä kuin aikuiskursseilta valmistuneet. Näistä pelastusyksikön toiminnan suunnittelu ja johtaminen onnettomuustilanteessa sekä esimiehen asemassa toimiminen oli opittu nyt erittäin hyvin. Nyt hätäkeskuspäivystäjätutkinnon suorittaneet olivat myös oppineet tärkeinä pitämänsä asiat hyvin, toisin kuin vuoden 2007 tutkimuksessa. Näitä olivat mm. Toinen vaihtoehto on, että he ovat kriittisempiä saamaansa opetusta kohtaan. Käytännön harjoittelua, kädentaitojen harjoittelua, työvälineiden käyttöä ja käsittelyä toivottiin myös lisättävän. Aikuiskursseilta valmistuneet hallitsevat nuorisokursseilta valmistuneita paremmin riskienhallinnan ammattialan laaja-alaiset perustiedot ja tutkimustiedon ja työtapojen soveltamisvalmiuden uusissa tilanteissa. Kaiken kaikkiaan kahdeksan tutkinnon aihetta oli sellaisia, joita nuorisokursseilta valmistuneet pitivät tärkeämpinä kuin aikuiskursseilta valmistuneet. Lisäksi Pelastusopistosta valmistuneet opiskelijat osaavat hyvin tai erittäin hyvin opetussuunnitelmissa mainitut asiat. Pelastustoimen opetusta toivottiin enemmän käytännön työn mukaiseksi. Vastaavatko resurssit tutkinnon tavoitteiden laajuutta. Tutkinnon suorittaneet ovat joko kriittisempiä tai realistisempia itseään kohtaan kuin pelastajat ja alipäällystö, aina voisi osata paremmin. Kaiken kaikkiaan alipäällystötutkinnon uudistus näyttää onnistuneen. Poliisin toimialan opetusta, ”poliisin keikkoja”, toivottiin lisättäväksi. Kolmas usein mainittu lisättävä aihe oli yleinen johtamisen opetus. Alipäällystötutkinnon suorittaneet olivat oppineet tärkeinä pitämänsä asiat hyvin. Hätäkeskuspäivystäjien opetuksen parannusehdotuksena mainittiin useasti käytännön harjoittelun lisääminen. Kielitaidossa kannattaa pohtia, onko annettavalla opetuksella vaikutusta eri taustoilta tuleville opiskelijoille. Myös omatoimisen varautumisen ja yleisen väestönsuojelun sekä vpktoiminnan perusteiden tuntemisen vähättely on toimialan tulevaisuuden kannalta sangen mielenkiintoinen ilmiö, varsinkin kun entistä useammin vakinainen henkilöstö tekee käytännön yhteistyötä ei-vakinaisten toimijoiden kanssa. Opetus tarkoituksenmukaista Yleisesti ottaen Pelastusopiston tutkintojen sisällöt vastaavat hyvin tai erittäin hyvin työelämän tarpeita
Perusasia on, että emme vähättele. Laajoilla alueilla on oman väestömäärän lisäksi miltei läpi vuoden runsaasti matkailijoita. Ohjeilla, rajoituksilla ja kielloilla pyritään välttämään yhteiskunnalle sekä ihmisen terveydelle ja taloudelle haitallisia vahinkoja ja onnettomuuksia. Sillä asialla, mistä fyysisestä tilasta hätäpuheluun vastataan, ei ole merkitystä. Hyvinvointiyhteiskuntamme vakava ongelma niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin on Töllin mukaan yhteisöllisyyden mureneminen. Väestömäärältään Oulu–Lappi-alue on pienin koko Suomessa. 40 2/2011 Valtakunnallisen 112-päivän päätapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Ylivieskassa. Olemme valmiita ottamaan askeleen taaksepäin tarvittaessa, jotta voimme mennä eteenpäin. Yhteisöllisyydellä on varsin suora yhteys siihen, kuinka kykenemme luomaan turvallisen elinympäristön. Viranomaiset eivät voi korjata niitä yksinäisyyden ja eristäytymisen aiheuttamia ongelmia, jotka johtuvat ihmisten välisen normaalin kanssakäymisen ja välittämisen puuttumisesta. Arjen sankari ei kulje ohi Sisäasiainministeri Anne Holmlund muistutti, että arjen turvallisuus on usein ihmisistä itsestään kiinni. – Usein ajatellaan, että tuo ei ole minun migreenini, mutta usein se kyllä on. 40 2/2011. – Turvallisuus ei vaarannu missään vaiheessa. miten toimia ja auttaa. Yhteisön jäsenille turvallisuutta tuo tietoisuus siitä, että hädän sattuessa saatavilla on asianmukaista viranomaisapua. Monet tapaturmat, tulipalot ja rikokset ovat vältettävissä suunnitelmallisella toiminnalla, sanoi Holmlund. Hätäkeskusuudistus on herättänyt paitsi paljon julkista keskustelua myös pelkoja siitä, miten esimerkiksi Lapin ja Oulun läänien ihmisten avun tarpeeseen vastataan tulevaisuudessa. Se pätee myös turvallisuudesta puhuttaessa. Merkitystä on sillä, että vastaaja on asiantuntija ja pystyy nopeasti hälyttämään sen yksikön, joka lähtee paikalle, vakuutti Holmlund. Päivän teeman mukaisesti Ylivieskan päiväja iltatilaisuudessa korostettiin turvallisuuden merkitystä ihmisten arjessa, ja pohdittiin, mitä arjen sankaruus merkitsee. 112-numeron kautta on joulukuusta 2008 lähtien saanut yhteyden hätäkeskukseen missä tahansa EU:n alueella. Maantieteelliset seikat tai hankalat tunturiolosuhteet eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet hätäkeskusuudistuksen suunnitteluun. Tölli kertoi, että lainsäätäjän näkökulmasta turvallisuus on riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. – Vähemmälle huomiolle jäänyt peruskysymys on yhteiskunnan ja yksilön vastuun rajan määrittäminen. Suomessa 91 prosenttiin hätäpuheluista vastataan 10 sekunnissa ja 96 prosenttiin vastataan 30 sekunnissa. Siinä ei tarvita Töllin mukaan sankaritekoja, vaan se koostuu melko pienistä asioista kuten välittämisestä, huolehtimisesta ja asioihin puuttumisesta. Turvallisuus on asia, jota emme voi sivuuttaa olankohautuksella, kuvaili Tölli. Hän ei kulje ohi, kun on nähnyt ihmisen, joka on joutunut tapaturmaan. – Erään traagisen tulipalon jälkeen median edustaja soitti ja sanoi, että lakia pitäisi muuttaa, vaikka ei vielä edes ollut selvillä, mikä palon aiheutti, Holmlund paheksui. Ongelma on se, että yli neljäsosa hätäkeskukseen soitetuista puheluista ei kuulu sinne. – Jokainen alue on muodostettu sillä perusteella, että se on riittävän suuri. Niistä suurin osa on tahattomasti soitettuja virhepuheluita, mutta joukkoon mahtuu myös peräti yli 100000 ikivaltaisesti soitettua puhelua. – Arjen sankari tietää. Valtiovarainministeriössä onArjen sankaruus haussa Ylivieskan 112-päivän vietossa Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Olli-Pekka Rissanen 112-numeron takaa löytyy auttajien ketju, josta myös teatteriesitys kertoi. Hänen mielestään ei kuitenkaan ole välttämättä oikea tapa tarjota lainsäädännön muutosta rutiinihoidoksi eri asioihin. Ongelma on hänen mielestään se, että samalla kun ihmisten turvallisuustaidot ovat rapautuneet, jännittäviä kokemuksia halutaan yhä enemmän. K untaja hallintoministeri Tapani Tölli luonnehti arjen sankaruutta vastuuksi itsestään ja toisistaan. Meidän on vahvistettava ihmisen omaa vastuuta elämästään, omista elämäntavoistaan ja vastuuta lähimmäisistään. Tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Se on taito tehdä vaaratilanteissa oikeita päätöksiä. 100000 ilkivaltaista puhelua Holmlund otti esille hätäkeskusuudistuksen, josta tuli myös yleisökysymys. Samaan aikaan alueratkaisun kanssa olemme uusineet tietojärjestelmiä, kertoi Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori
Meillä jokaisella on arjen turvallisuudessa parantamisen varaa. Omat asenteet lähtökohtana 112-päivän valtakunnallista päätapahtumaa olivat ideoimassa ja valmistelemassa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen lisäksi poliisi, hätäkeskuslaitos, Länsi-Suomen merivartiosto ja peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Määrä on nyt pudonnut siitä puoleen. Tällaisissa nuorisoporukoissa sankaruudeksi koetaan se, että uskaltaa ajaa mopolla tai moottoripyörällä poliisia karkuun liikenteen seassa, juoda itsensä humalaan ja soittaa suutaan poliisia ja vanhempia ihmisiä kohtaan, sanoo Laakso. – Näistä sankareista riittää tarinoita, jotka saattavat mykistää kuulijansa. – Onnettomuus sattuu usein olosuhteissa, joissa on jotain poikkeavaa. Vanhempi konstaapeli Toni Laakso Jokilaaksojen poliisilaitokselta sanoi partiopoliisin mielipiteenä arjen sankarin olevan sellainen henkilö, joka hoitaa asiansa siten, että oma elämä on kunnossa. Hyvin käyttäytyviä nuoria voi hyvällä syyllä kutsua arjen sankareiksi. 2/2011 41 Ajoneuvopakkaus rullattuna Ajoneuvopakkaus avattuna Öljyntorjuntalaatikko Saatavilla öljynimeytysarkit, rullat ja -puomit pilssipuomi öljynimeytyspakkauksia Konto öljynimeytyshuopa Imee öljyä 15-20 kertaa kuivapainonsa Kelluva ja kestävä Ekologinen, kotimainen ja patentoitu UUTUUS! Kotimaiset öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Testattu Kuopion Pelastusopistolla kin valmisteilla valtakunnallisen julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelun perustaminen, jolla toivotaan voitavan vähentää myös kiireettömiä puhelinsoittoja hätänumeroon. – Kun olin 35 vuotta sitten Keski-Pohjanmaalla töissä, kuoli Suomen liikenteessä vuosittain noin 600 henkilöä. Onnettomuuden sattuessa ihminen ei välttämättä ole tässä ja nyt, hänen viretilansa ei ole kunnossa. Riittävät lepoajat tärkeitä Pelastusylijohtaja Pentti Partanen nosti esille ryhmän arjen sankareita, jotka vapaa-aikanaan antavat apuaan aina, kun sitä tarvitaan. Hän ennakoi ja välttää rauhallisemmalla toiminnallaan vaaran paikat. Kaikki lähtee omista asenteista, elämäntavoista ja lähimmäisenrakkaudesta, sanoo Lepistö. Palomiehet joutuvat usein työssään toteamaan, kuinka arjen turvallisuus on pettänyt ja kuinka piittaamattomuus muista tiellä liikkujista on johtanut kuolonkolariin tai unohdus johtanut perheen kodin tuhoutumiseen. Perustuslaki velvoittaa Onnettomuustutkintakeskuksen evp. Silloin voimme puntaroida omia onnistumisiamme ja ottaa korjaavia kursseja kehittämistä vaativissa asioissa. – Sivutoimiset ja vapaaehtoiset palokuntalaiset sitoutuvat lähtemään liikkeelle viiden minuutin aikana arkena tai pyhänä, aina kun pilli soi. Tärkeä on myös palokunnan nuorisotoiminta, jossa pyörii 10000 nuorta. – 112-päivänä juhlitaan heitä kaikkia, jotka omilla toimillaan edistävät omaa ja yhteistä turvallisuutta. Kari Lehtolan puheen voi kuunnella osoitteesta: http://www.jokipelastus.fi > Onnettomuuksien ehkäisy > Yleistä. Alkuun tosin vastustettiin kovasti, kun ensimmäinen kattonopeuskokeilu aloitettiin. Hän halusikin välittää viestiä arjen sankareille siitä, että pitämällä huolta itsestään voi auttaa myös muita. Hän muistutti myös siitä, kuinka paljon liikenneonnettomuuksia on saatu vähenemään nopeusrajoitusten, asennekasvatuksen ja autojen laadun parantumisen myötä. Vapaaehtoisten toiminta on jatkossakin tärkeä. johtaja Kari Lehtola piti viimeisen julkisen puheensa iltatilaisuudessa. Totta hänen mukaansa onkin, että toisen ihmisen hengen ollessa vaarassa herää palomiehen sisään rakennettu halu tehdä kaikkensa auttaakseen hädässä olevaa. Arjen sankarin tunnistaa Lepistön mielestä siitä, että hän tulee toimeen itsensä kanssa ja huomioi kanssaihmisiään. – Jostain syystä pieni osa nuorisosta on sitä mieltä, että tässä yhteiskunnassa voi tehdä mitä haluaa, eikä tarvitse noudattaa sääntöjä ja tapoja. Hän muistutti perusturvallisuuden olevan jokaisen oikeus ja velvollisuus. Tämän päivän palomieheen saattaa törmätä tulipalojen lisäksi liikenneonnettomuuksissa, luonnonkatasrofien yllättäessä tai muissa vastaavissa onnettomuuksissa. Työntekijöille olisikin annettava riittävät lepoajat, huomautti Lehtola. He kaikki laativat tiedotteen, jossa selvittivät omia näkemyksiään arjen sankaruudesta. Perusturvallisuusaiheisessa paneelikeskustelussa olivat mukana myös ylijohtaja Sakari Karjalainen Opetusja kulttuuriministeriöstä sekä poliisijohtaja Sauli Kuha Poliisihallituksesta. Perustuslaki velvoittaa yhteiskunnan huolehtimaan ihmisten turvallisuudesta, mutta jokaisella on myös velvollisuus noudattaa esimerkiksi työpaikan turvaohjeita. Tilaisuuden juontanut Jokilaaksojen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö myönsi itsekin aloittaneensa palokuntanuorista. Riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö Jokilaaksojen pelastuslaitokselta kertoi, että palomiehiä on totuttu pitämään sankareina
– Meillä on kiitettävästi ollut yhteistyötä sisäministeriön ja pelastusjohtajien kanssa, mutta Kuntaliitolta odottaisimme aktiivisempaa roolia, Nikula sanoi. – Nyt kaikki riippuu toiminnan järjestämisestä vastaavasta sairaanhoitopiiristä ja miten se näkee pelastuslaitosten roolin ensihoitotoiminnassa. Pelastuskomentaja evp. Seminaarin järjestäneen Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula toivoo, että pelastustoimen työnantajien ja työntekijöiden niin sanotut pyöreän pöydän neuvottelut voivat jatkua, vaikka nyt pidetäänkin hengähdystauko. Keskustelua käytiin myös siitä, onko pelastuslaitoksiin varaa palkata uusia palomiehiä. Parhaillaan käydään hänen mukaansa keskusteluja sosiaalija terveysministeriön kanssa ensihoidon koulutustasovaatimuksista; onko perustason sairaankuljettaja riittävä taso tulevaisuudessa. 42 2/2011. Sen ojensivat SPAL:n varapuheenjohtaja Ilkka Mustakangas, puheenjohtaja Kim Nikula ja tiedottaja Tuula Ruusumaa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki torjui väitteen, ettei olisi varaa. Rainer Alho sai Turvallinen Suomi -tunnustuksen. Turvallinen Suomi-seminaarissa puitiin pelastustoimen asioita Kukin kantaa tavallaan huolta palomiehestä Teksti ja kuvat: Esa Aalto Turvallinen Suomi -seminaarissa käsiteltiin laajasti pelastustoimen ajankohtaisia asioita, paitsi alan toimijoiden myös kansanedustajien muodostamissa paneeleissa. Työssä jaksaminen, pelastustoiminnan valmius sekä ajankohtaiset lakihankkeet nousivat esille. 42 2/2011 P elastusylijohtaja Pentti Partanen korosti erityisesti terveydenhuoltolaissa saavutetun torjuntavoiton, kun valmisteltavassa asetuksessa pelastuslaitosten toiminta ensihoidossa tulee turvattua
Ihamäki totesi, ettei se ole vaihtoehto nykyiselle 1+3:lle, mutta ympärivuorokautiselle vahvuuksille on etsittävä laitoksissa myös muita vaihtoehtoja. 2/2011 43 – Yhteiskunnalla on nyt tilausta tukea turvallisuutta ja uutta väkeä palkataan erilaisiin tehtäviin, mutta ei välttämättä operatiivisiin tehtäviin. Lounais-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Ilkka Horelli huomautti, että olisi aika kehittää palomiehen työnkuvaa. Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jyrki Hyttinen kertoi, että esimerkiksi Kouvolassa kuntaliitosten yhteydessä pelastuslaitos on saanut olla rauhassa, kun palveluverkkoa on jouduttu miettimään uudelleen. Kim Nikula painotti sitä, miten kannetaan vastuu operatiivisesta työstä pudonneesta palomiehestä. Ihamäki korosti, että osaamisen kehittäminen jatkuu myös työssä ollessa. Mitä kaikkea muuta palomies voisi työvuorossa tehdä kuin osallistua raskaisiin pelastustehtäviin. – Aluelaitos on ollut hyvä uudistus ja kuntien välinen yhteistyö toimii. Paloesimies Ari Jalonen Satakunnasta toi esille keskustelun vahvuuksista; onko 1+1 tai 1+2 uusi vahvuuskäsite. Nyt tarvitaan alalla asennemuutosta, sillä tehtäviä on myös muissa töissä ja silloin voidaan ottaa huomioon myös ikääntymisestä seuraavat erilaiset uravaihtoehdot, Ihamäki totesi. Työvuorosta pois jäävän palomiehen palkka putoaa nykyisessä järjestelmässä jopa 40 prosenttia. Näkemyksen tulee olla laaja-alaisessa turvallisuustyössä, jossa ensihoito on tärkeä osa työtämme. SPAL:n varapuheenjohtaja Jukka Vigren painotti, että muutoksen hallintaa alalla ei saa kaataa yksin kuntiin, ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat ns. Pentti Partanen huomautti, että kunnat eli työnantajat olivat sillä kannalla, ettei palomiesten eläkeikää voida alentaa. Työnantaja päätti eläkeiästä Sanailua käytiin muun muassa eläkeikäpäätöksestä ja kuka oli päätöksen takana. varhe-maksutkin rasittavat pelastuslaitosten ja niiden omistajien eli kuntien taloutta. Veli-Pekka Ihamäki muistutti, että ikääntyvä palomies ei enää jaksa fyysisesti raskaissa tehtävissä, mutta on myös muita töitä. Pienemmillä vahvuuksilla niihin varautuminen on mahdotonta. Selvityshanke on aloitettu. Nikula muistutti, että onnettomuustyypit eivät ole vähentyneet tai muuttuneet vähemmän vaarallisiksi ja meidän pitää varautua myös niiden muuttumiseen. Esteenä vain on palkkaus, jossa peräti puolet on niin sanottuja haittalisiä. Pentti Partanen totesi, että alan koulutus tullaan nyt käymään perusteellisesti läpi. Horelli painotti vahvuuskysymystäkin ohjaavan palvelutasopäätöksen, jolla pelastuslaitos vastaa alueensa haasteisiin. Partanen totesi tästä vastaavan alan tekijät ja omistajat. – Siinä palvelutasopäätös ja nyt myös valvontasuunnitelma ovat perusta sisällön suunnittelulle. Uusi suunta pitää nähdä laajasti, mutta eläkeikäkysymys on jo unohdettava, Hakala sanoi. Panelistit Jyrki Hyttinen (vas.), Jukka Vigren, Veli-Pekka Ihamäki, Ilkka Horelli, Pentti Partanen ja Kim Nikula pohtivat pelastustoimen ajankohtaisia asioita.. Nikula toi esille nyt käsillä olevan siirtymäajan uuteen ja miten se henkilöstö huomioiden voidaan rakentaa laitoksissa. – Millaisia palomiehiä yhteiskuntamme tulevaisuudessa tarvitsee. Mitä yhteiskunta tarvitsee Yleisöstä keskusteluun osallistunut Helsingin pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Taisto Hakala painotti, että alan kehitystyön lähtökohta pitää olla siinä, mitä yhteiskunta tarvitsee
44 2/2011 Hätänumeroon soittamisen opettelua, alkusammutukseen tutustumista ja omaan elämään liittyvien riskien tunnistamista...Tässä otteita Avaimia arkeen -kurssin sisällöstä joulukuun ensimmäiseltä viikonlopulta Turusta. Viisivuotisessa (RAY 2008–2012) projektissa kehi. Itsenäisyys yhdistää Kurssin osallistujat olivat toisilleen jo entuudestaan tuttuja. • Kehitysvamma tarkoittaa vaikeutta ymmärtää ja oppia uusia asioita. Kurssilla opittiin ja kerrattiin, miten toimia oikein esimerkiksi pankkiautomaatilla asioidessa, kuinka varautua ja estää polkupyörän varkaus ja mitä tehdä, jos huomaa savua oman kodin rappukäytävässä. K aksitoistahenkinen osallistujajoukko kerääntyi yhteen kolmen päivän ajaksi pohtimaan turvallisuuteen liittyviä teemoja, kuten tulipalo, liikenneja henkilön omaa turvallisuus. • Kehitysvammaisuus ei ole sairaus. Keväästä asti yhteen säännöllisin väliajoin kokoontuva ryhmä on saanut nimekseen Itsenäiset. lähde: Kehitysvamma-alan verkkopalvelu http://verneri.net asuvat omassa kodissaan ihan itse ja yksin. • Kehitysvamma rajoittaa vain osaa ihmisen toiminnoista. Ihmisille, joilla on kehitysvamma, on oppiminen ja muistaminen vaikeampaa kuin muille ihmisille. Itsenäiset-ryhmä on osa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asumisen yksilölliset tukimallit -projektia. Ihmiset, joilla on kehitysvamma, oppivat monia asioita samalla tavalla kuin muut. Jokaisen tulee saada tukea, jotta voi löytää omat mahdollisuutensa. • Ihmisillä on erilaisia vahvuuksia ja kykyjä. • Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään vaikeuteen oppia asioita. • Suomessa on 30000–40000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Vertaisryhmätoiminnassa oleellista ei ole ryhmän osalta kehitysvammaisuus tai tuen tarve, vaan osuva nimi kertoo ryhmän jäseniä yhdistävästä asiasta: lähes kaikki Avaimia arkeen – turvallisuustietoa kehitysvammaisille Teksti: Petteri Kukkaniemi Kuvat: Sanna Kekki ja Petteri Kukkaniemi Mitä kehitysvaMMaisuus on
Asumisja paloturvallisuuden osuudessa erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, mitä tehdä, kun huomaa rappukäytävässä olevan savua. Erään mukaan ”nämä asiat ovat tärkeitä, että tiedetään miten pitää toimia, jos jotain pahaa tapahtuu”. Itsenäiseen elämään ja asumiseen kuuluu vapauden lisäksi vastuu, sen ryhmäläiset tietävät. Erityisen tärkeää on vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden oman äänen kuuluvuutta. Asiantuntemusta arvostetaan Turvallisuusaiheisia kursseja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on järjestänyt vuodesta 2007 lähtien Raha-automaattiyhdistyksen tukemana (Turvallisuuskoulutus 2007–2009, Asumisen ja elämisen turvallisuuden hanke 2009– 2010). Osallistujien antama palaute oli positiivista. HYÖDYLLISTÄ TIETÄÄ: Papunet-sivustoon on kerätty suuri määrä tietoa kommunikointikeinoista. Paloja pelastustoimea paikalla edusti Kaarinan VPK. Alusta alkaen tärkeänä on pidetty asiantuntijoiden mukanaoloa kurssin suunnittelussa ja toteutuksessa. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa keskustelemaan asumisen, elämänhallinnan, turvallisuuden ja itsenäisyyden teemoista. Itsenäiset-ryhmä perustettiin yhteistyössä Turun kaupungin vammaispalveluiden kanssa. Vaaroja ei voida estää pelkillä kielloilla, vaan on ymmärrettävä riskien ja hallitun riskinoton liittyvän täysivaltaiseen elämään. Kuten Avaimia arkeen -kurssillakin, Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä toimintaa ohjaavat tärkeät ja ajankohtaiset teemat kehitysvammaisten ihmisten yksilölähtöisen ajattelutavan edistämisestä, valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä ja oman äänen kuulemisen edistämisestä. MPK:lla on osansa monella kurssilla koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ryhmässä on mahdollisuus keskustella elämän tärkeistä asioista ja pohtia yhdessä ratkaisuja haasteellisiinkin arjen pulmiin. Tavoitteiden aiheet löytyivät esimerkiksi raha-asioiden hallinnasta, omista oikeuksista kiinni pitämisestä ja työssä jaksamisesta. Hanna Heikkilä kertoo että Itsenäiset-ryhmän toiminnan tavoitteena on vahvistaa ryhmäläisten sosiaalisia kontakteja ja osallisuutta sekä luoda aito vaikuttamisen foorumi. 2/2011 45 tetään ja mallinnetaan erilaisia asumisen ja tuen ratkaisuja erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Tämän kautta osallistujat pääsivät myös pohtimaan erilaisia henkilökohtaisia tavoitteita itselleen. Palvelusäätiö on kentällään valtakunnallinen omaisjärjestötaustainen palvelujen kehittäjä, joka toiminnallaan tukee kehitysvammaista ihmistä ja hänen läheisiään. Kurssin ohjelmaa kiiteltiin ja käsiteltävät asiat koettiin tärkeiksi. Esa Laine Kaarinan VPK:sta painotti oikeanlaisen alkusammutusvälineistön olevan halpa henkivakuutus. Kurssilaiset pohtivat, mitkä asiat ovat elämässä hyvin ja mikä voisi olla paremmin. Yhteinen mielipide oli, että viikonlopun mittainen kurssi on aivan liian lyhyt aika turvallisuusaiheen käsittelyyn, kurssi saisi kestää vaikka viikon tai kaksi! Taru Luotonen ja Markku Laurell pääsivät näkemään miltä poliisin ajoneuvo näyttää sisältä päin katsottuna. Ryhmän taustatukena toimii Hanna Heikkilä Asumisen yksilölliset tukimallit -projektista. Tärkeää on taitojen harjoittelu ja esimerkiksi sammutuspeitteen käyttöön tutustuminen ennakkoon, että osaisi toimia oikealla tavalla hätätilanteessa. Avaimia arkeen -kurssilla mukana oli VarsinaisSuomen maanpuolustuspiiristä Yrjö-Antti Helenius. Turvakursseilla tärkeäksi yhteistyökumppaniksi on muodostunut Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Vinkkejä selkokielellä puhumiseen: http://papunet.net/selkokeskus/vuorovaikutus ilmainen kuvapankkija työkaluohjelma kuvallisen materiaalin valmisteluun: http:// papunet.net/tietoa/materiaalit/ kuvatyokalu.html. Alkusammutusvälineisiin tutustumisen yhteydessä kävi ilmi, että vain yhdeltä osanottajalta löytyy kotoa sammutuspeite. Positiivista riskienhallintaa ja tavoitteita elämään Kurssin osallistujat pohtivat elämäänsä liittyviä riskejä erilaisin työmenetelmin
Friskis tarjosi yli 40 tuntia liikuntaa ilman ennakkoilmoittautumisia. – Työvuorot ovat 12-tuntisia ja asiat, joita joudun käsittelemään, ovat pääsääntöisesti ikäviä ja haasteita. Kymmenen vuotta sitten löysin lehti-ilmoituksen perusteella Friskis ja Svettis -jumpat ja menin mukaan, Tarja kertoo. – Kun näen ympärilläni muutama kymmenen hikistä ja hymyilevää naamaa, saan ihan mielettömästi energiaa. Onnekseni ymmärrän sitä kuitenkin kohtuullisen hyvin, joten kurssilla olin vain normaalia hiljaisempi, Tarja hymyilee. Aloin innostua jumpista myös ohjaajan näkökulmasta. Mutta Tarjalla on toinenkin, palkaton työ, mikä lataa ja antaa voimaa palkkatyöhön. Lempijumppaohjaajani ja tyttäreni kannustivat, ja niinpä rohkenin mennä ohjaajakoulutukseen, joka pidetään Ruotsissa ja ruotsiksi. – Mukana oli naisia ja miehiä, eri ikäisiä ihmisiä. Jumpat noudattavat rakennetta, jossa on alkulämmittely ja -venyttely, lihaskuntoja hapenotto-osuus sekä lopuksi jäähdyttely ja huolellinen loppuvenyttely. – Tein silloin matkatyötä enkä pystynyt sitoutumaan säännöllisiin aikoihin. ”O len koko aikuisikäni harrastanut liikuntaa. Jumpan jälkeen endorfiini virtaa ja olo hymyilyttää, Tarja hehkuttaa. Ohjaaja valitsee musiikin makunsa mukaan ja käyttää omanlaistaan liikekieltä. – Mutta jokainen jumppa on ohjaajansa näköinen ja tuntuinen. Endorfiini virtaa ja olo hymyilyttää! Tarja on nyt toiminut jumppaohjaajana yhdeksän vuotta. – Ruotsiksi opiskelu asetti omat haasteensa, sillä en puhu ruotsia kovin hyvin. Iloa ja energiaa palkattomasta työstä! Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kuvat: Jari Peltoranta 46 2/2011. 46 2/2011 Töissä on jatkuva kiire, mikä lisääntyy vuosi vuodelta, toteaa helsinkiläinen hätäkeskuspäivystäjä Tarja Tomming
Tarjan ohjaajakollega Timo Saarinen harrastaa asennekasvatusta lopetellessaan jumppaa. ”Nyt seuraa jumpan tärkein osuus, eli venyttely”, tapaa tämä raavas mies sanoa. – Musiikki on hirveän iso osa jumpasta ja ehdottomasti valitsen mielimusiikkiani mahdollisuuksien rajoissa. Nyt kun jouduimme muuttamaan Keravalle, sieltä ei löydy enää tiloja jumpalle, Tarja pahoittelee. – Ennen kaikkea kanssajumppaajat tekevät jumpan, olen ehdottomasti joukkoliikuntaihminen, en yksin puurtaja, Tarja sanoo. Paikalla oli edellisen vuoron jumppaajia, joiden keskuudessa vallitsi iloisen leppoisa ilmapiiri. Niissä on paljon valinnanvaraa, kuten lihaskuntopainotteisia voimasportteja, joita itsekin vedän, sekä vauhdikkaampia spurtteja. Huomasin oman maailmani pienuuden ja siirryin jo ennen jumppaa mukavampaan ja avarampaan olemisen tilaan. Liikuntaseura Friskiksen jumppaohjelmat vaihtuvat kaksi kertaa vuodessa, ja ohjaajalla on ilo ja haaste kehittää aina uusi kokonaisuus. 2/2011 47. – Jumpat lisäävät liikkuvuutta ja kehittävät sellaisia lihaksia ja koordinaatiota, mitä monet niin sanotut miehiset lajit eivät tee, Tarja kertoo. Ainoastaan ennen uuden jumppaohjelman ”lanseeraamista” on vatsassa vähän perhosia. Tarjan vetämässä voimasportti-jumpassa lihaskuntoliikkeet ovat tärkeitä. Itsekin Friskis-jumppaajana huomasin kerran eron selvästi, kun tulin pukuhuoneeseen stressaantuneen kireänä. Friskis ja Svettis www.jumpat.fi Rasitusvamma kädessä ei estä iloisen jumpan vetämistä. Joustavien ihmissuhteiden maailmaa – Vuorotyöhön siirtymisen jälkeen pelkäsin, etten enää pystyisi ohjaamaan, koska en voi ottaa säännöllistä viikkotuntia, Tarja kertoo. Ehdottomasti myös miehille! – Muutama työkaveri on kokeillut jumppaamista Friskiksen tahtiin, ja vedin myös töissä viime vuonna Kallion pelastusasemalla viikkotuntia. – Myös toisten ohjaajien tunteja valitessa tulee usein mentyä sellaisille tunneille, jossa on mieleistä musiikkia liikkeisiin. Liikuntaseura Friskis ja Svettiksen ohjaajat edustavat kumpaakin sukupuolta. Ja kun on jo näin kauan ohjannut tunteja, ei enää edes paljon jännitä. – Jumpat sopivat ehdottomasti myös miehille. – Asia kuitenkin ratkesi niin, että otin kaksi puolikasta tuntia ja olen saanut ohjaajakavereiksi ihania, joustavia ihmisiä, jotka ovat olleet valmiit sovittelemaan ohjausvuorot minun työvuorojeni mukaan. Musiikin pitää myös olla riittävän lujalla, jotta liikkeisiin saa energiaa ja voimaa. Nämä tunnit eivät ole koreografialtaan vaikeita tai monimutkaisia, mitä useimmat miehet pelkäävät. 2/2011 47 – Siihen jää niin sanotusti koukkuun. Nykyisessä kiireen maailmassamme ihmissuhteisiin helposti hiipii kireys
48 2/2011 ”P yromaani on usein hiukan ruppana, hänellä ei ole töitä, perhettä tai harrastuksia. Tuhopolttoihin voidaan syyllistyä hetken mielijohteesta, huvin vuoksi tai esimerkiksi vihamiehen vahingoittamiseksi. Häkkänen-Nyholm korostaa, että kaikki tuhopolttajat eivät suinkaan ole pyromaaneja. Hän oli perheellinen eikä vaikuttanut mitenkään omituiselta. Pyromaani saa nautintoa liekkien näkemisestä. Minulla oli tuolloin pieni lapsi ja me muutimme talosta pois. Häkkänen-Nyholmin asumassa kerrostalossa paloi useamman kerran. Hän on myös kriminaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa. – Pyromaniassa on kysymys mielen sairaudesta. – Talostamme alkoi palojen jälkeen joukkopako: kuka muutti kesämökille, kuka pyrki eroon asunnostaan. Tosin näyttöä henkilöä vastaan ei ollut. – Hän ei pyri välttämättä tuhoamaan ihmisiä tai omaisuuksia. – On äärimmäisen raskasta elää pelon ja odotuksen ilmapiirissä miettien, mitä pitäisi yrittää pelastaa ja mitä ei, jos palo seuraavana yönä syttyisi. Usein hän myöhemmin jopa häpeää tekoaan eikä oikein osaa selittää, miksi toimi niin kuin toimi. Minulle tämä on tuttua, koska olen hyvin suurella todennäköisyydellä asunut samassa talossa pyromaanin kanssa. – Vaikka ”oikeita” pyromaaneja on vähän, voi heihin silti törmätä arkielämässä. – Kysymyksessä on vähän samanlainen ilmiö kuin seksiriippuvuus tai pelihimo. Näin luonnehtii pyromaania keskusrikospoliisin erikoistutkija Helinä Häkkänen-Nyholm. – Myöhemmin henkilö, jota aiemman rikostaustan johdosta epäiltiin tulipaloista, muutti talosta pois ja asukkaat huokasivat tietysti helpotuksesta. Kun hän sitten sai kuulla, että muuan talon asukkaista oli aikaisemmin tuomittu tuhopoltosta, loksahtivat palaset kohdallaan. Siihen tosin tarvitaan tulipalon kokoista liekkimerta, pelkkä takkatuli ei ahdistuksen lievittämiseen riitä. Impulssikontrollissa on häiriöitä ja tulen näkeminen lievittää ahdistusta. Hänen tohtorinväitöskirjansa käsitteli liikennekäyttäytymistä. Sen välikerroksissa oli sahanpuruja, joten tunsin olevamme todellisessa vaarassa. Tämä surullinen tapaus ei johtanut Häkkänen-Nyholmia tutkimaan pyromaaneja, vaan hän oli perehtynyt aiheeseen jo aikaisemmin. Pyromania kiehtoo häntä siksi, että siihen liittyy paljon selittämätöntä. sesti tulipaloja sytyttävistä henkilöistä noin kymmenen prosenttia on naisia – oli sytyttänyt uudessa osoitteessaan tulipalon, mutta pahaksi onnekseen jäi palon keskelle jumiin ja kuoli. Pyromaaneja on määrittelytavasta riippuen muutama prosentti tahallisen tulipalon sytyttäjistä. Tarina sai traagisen lopun: nainen – tahalliPyromaani ei halua vahingoittaa Keskusrikospoliisin erikoistutkija Helinä HäkkänenNyholm on selvitellyt, mikä liekeissä viehättää joitakin ihmisiä niin, että heidän on pakko sytyttää yhä uudelleen. ”Asuin pyromaanin naapurissa” Erikoistutkija Helinä Häkkänen-Nyholm tutkii keskusrikospoliisissa monenlaisia rikollisuuden ilmiöitä. Omakohtainen kokemus antoi hänelle kuitenkin sellaista tuntumaa pyromaniaan, jota ei välttämättä saa tieteellisen tutkimuksen menetelmin. Toistuviin tuTeksti ja kuva: Esa Tuominen ”Kysymyksessä on vähän samanlainen ilmiö kuin seksiriippuvuus tai pelihimo. – Kyseinen asukas oli minulle hyvän päivän tuttu. Impulssikontrollissa on häiriöitä ja tulen näkeminen lievittää ahdistusta.” 48 2/2011
Maataloudessa tapahtuneet suurpalot ovat aiheuttaneet tarpeen kehittää maatalousrakentamiseen ja maatilan ylläpitoon liittyvää paloturvallisuuden ohjausta ja opastusta. Opas painottuu uudisrakentamiseen. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Kesto 3 x n. Hänelle liekit, itse tulipalo, on tärkeintä. Mankkinen Teija, Akateeminen väitöskirja,Tampereen yliopisto, Yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö, 338 sivua, 2011 Väestönsuojan tarkastaminen videossa näytetään, kuinka suojan vuosihuolto ja tarkastus tehdään. – Pyromaani ei yleensä halua aiheuttaa aineellisia tai henkilövahinkoja. – Periaatteessa pyromaniasta voi parantua niin kuin monesta muustakin sairaudesta. Niinpä tulipalo sytytetään tyypillisesti oman elinympäristön piirissä. – Nämä harvatkin tapaukset ovat kuitenkin ikävä juttu ammattikunnan kannalta, koska ylivoimaisesti suurin osa vapaaehtoisista tekee arvokasta työtä ja auttaa ihmisiä käytännöllisesti katsoen ilman korvausta. Yksi pyromaani poltti tulipalossa jopa omaa omaisuuttaan, missä on tietenkin hyvin vaikea nähdä minkäänlaista logiikkaa – semminkään, kun kysymyksessä ei ollut vakuutuspetos. Hän ei hae taloudellista hyötyä eikä hän myöskään rehvastele teollaan. ”Alalle” voi tulla kuitenkin aina uusia ihmisiä eikä edes tunnettujen pyromaanien toimintaa pystytä koko aikaa kontrolloimaan. Mitä avoimempia ollaan, sitä helpompi on ammattikunnan mainetta puolustaa. Heidän on vaikea päästä irti riippuvuudestaan, koska irtipääsyn ensimmäinen ehto on, että myöntää ongelmansa. 2/2011 49 lipalon sytyttämisiin tuomitun henkilön uusintariski on suhteellisen korkea ja heidän hoitoennusteensa on tyypillisesti huono. Lisäksi neuvotaan tiiveyskokeen tekeminen. Opas on tarkoitettu avuksi erityisesti rakennussuunnittelijoille sekä rakennusvalvontaja pelastusviranomaisille. Häkkänen-Nyholm suosittelee, että pelastusalan piirissä keskusteltaisiin pyromaniasta avoimesti, koska salailu vain pahentaa asioita. Siksi realistisesti arvioiden on odotettavissa, että tällainen henkilö joskus elämässään sytyttää tulipalon uudestaan. (09) 4761 1300, Faksi (09) 4761 1400 verkkokauppa.spek.fi www.spek.fi UUTUUKSIA Hintoihin sisältyy alv. Hänelle voidaan antaa lääkehoitoa tai terapiaa. – Kun pyromaaneja on haastateltu, he usein kiistävät, että heillä olisi minkään asteista psyykkistä ongelmaa. Pyromaani valitsee usein kohteensa niin, että hän voi seurata sytyttämäänsä tulipaloa muina miehinä katselijoiden joukossa. Tämä selittyy hänen mukaansa yksinkertaisesti sillä, että samaan tapaan kuin seksiriippuvaiselle ihannetyöpaikka voisi olla seksitavarakauppa tai kleptomaanille tavaratalo, myös pyromaani haluaa olla lähellä ”taipumuksensa kohdetta”. Video on valmistettu avuksi kiinteistön omistajalle, huoltoyhtiölle ja väestönsuojan hoitajalle eli kaikille niille, joiden tehtävänä väestönsuojan kunnosta huolehtiminen on. 15 min. Selkeästi ja havainnollisesti esitetään, kuinka ilmanvaihtolaitteistot, hätäpoistuminen sekä muut tilat ja laitteet tarkastetaan, huolletaan ja koekäytetään. uusitussa painoksessa annetaan paloturvallisuusohjeita maatalousrakennusten, erityisesti eläinsuojarakennusten, suunnittelua sekä korjausrakentamista, muutosja laajennustöitä varten. Sillä psyykkisestä sairaudestahan pyromaniassa on kysymys. 74 sivua, 2010 Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana kirjassa tarkastellaan niitä tapoja, joilla palomiehet yhdessä rakentavat ymmärrystä menneestä ja nykyisestä palomiestyöstään, yhteisöstään sekä identiteetistään. Valitettavasti vain kysymyksessä on hyvin vaikeahoitoinen sairaus. Tällaisesta yhteydestä on myös ulkomailta ollut jo pitkään tiedossa tutkimusnäyttöä. Tosin pelastuslaitoksilla on usein tieto henkilöistä, joilla on pyromaanisia taipumuksia – aivan kuten poliisilla on tieto rikokseen syyllistyneistä henkilöistä. Hinta 25,50 € Hinta 29 € Hinta 32 € Uutuudet maaliskuu.indd 1 2/28/2011 12:17:00 PM ”Jos kerrostalossa on sytytetty tahallinen tulipalo, löytyy sytyttäjä hyvin usein talon asukkaiden joukosta.”. Aivan kuten muutkin riippuvaiset, esimerkiksi alkoholistit, usein kiistävät ongelmansa viimeiseen asti. Tosin näistäkin aktiiveista vain hyvin harva on todella pyromaani. Jos kerrostalossa on sytytetty tahallinen tulipalo, löytyy sytyttäjä hyvin usein talon asukkaiden joukosta. Palokuntalaisissakin pyromaaneja Erikoistutkija Helinä Häkkänen-Nyholm on pannut merkille, että yllättävän moni pyromaani on palokuntalainen. Huoltotoimet käyydään läpi erikseen eri vuosilta (1958-1963, 1963-1971, 1971-) peräisin olevissa väestönsuojissa. Kirja osoittaa, että palomiesten kokemukset työstään ovat ristiiriitaisia; näkökulmasta riippuen samoja tehtäviä voidaan pitää joko turhina tai luontevana osana palomiestyötä. Vapaaehtoisuuteen perustuviin tehtäviin pääsevät helpommin mukaan myös sellaiset henkilöt, joilla on pyromaanisia taipumuksia. Maatilan paloturvallisuusoppaan 2. Ehkäisy vaikeaa Pyromaanien tuhotöitä on vaikea ehkäistä ennalta. – Vakinaisiin pelastusalan virkoihin on nykyään aika tiukka seula, jota eivät läpäise henkilöt, jotka pyrkivät palomiehiksi esimerkiksi vain hakeakseen jännitystä elämäänsä
Tarkastelussa keskitytään erityisesti IT:n merkitykseen liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnassa. Tutkimuksen perusteella tietoturvariskien hallintamallien mukaisilla vaatimuksilla tai suosituksilla ei näytä olevan erityisen suurta tai vähäistä merkitystä pelastuslaitosten tietoturvariskien hallinnan toteutuksella millään standardin ISO/IEC 27005 mukaisen hallintaprosessin osa-alueella. Riskienhallintaa käsitellään kokonaisuutena, joka ottaa huomioon myös muiden yritysriskien vaikutukset IT-riskeihin sekä IT:n vaikutuksen muihin yritysriskeihin. Tietoturvariskien hallinnan toteutuksen perusteella voitiin kartoitukseen osallistuneet pelastuslaitokset jakaa kahteen ryhmää. Toiseen ryhmään kuuluvissa pelastuslaitoksissa voidaan hallinnan katsoa standardiin verrattuna olevan vähintään välttävällä tasolla. Pelastuslaitosten keskinäisessä vertailussa koolla on merkitystä siihen, miten tietoturvariskien hallintaa on organisaatiossa toteutettu. Valtiovarainministeriön yleisohjeen [3] mukainen tietoturvallisuuden hallintamallin lähtökohtana taas on tiedon eheyden, luotettavuuden, käytettävyyden varmistaminen. Työn tavoitteena oli selvittää, miten riskienhallintaa on pelastuslaitoksissa toteutettu, sekä mitä hallintaan vaikuttavia tekijöitä pelastuslaitokset pitävät keskeisinä organisaation tietoturvariskien hallinnan kannalta. Kirjallisuustutkimusosassa selvitettiin tietoturvallisuuden ja IT-riskien hallintaan liittyviä tekijöistä eri hallintamallien esittäminen vaatimusten ja suositusten pohjalta. Kartoituksen pohjana käytettiin standardissa ISO/IEC 27005 sekä Jordanin ja Silcockin riskienhallintamallissa esitettyjä tietoturvariskien hallinnan vaatimuksia ja suosituksia. Kyselytutkimusosassa tutkittiin pelastuslaitosten tietoturvariskien hallinnan toteutusta ja verrattiin sitä ISO/IEC 27005 -standardin [1] mukaiseen tietoturvariskien hallintaprosessiin. Kyselytutkimus tehtiin marraskuun 2009 aikana sähköisen kyselylomakkeen avulla, ja oli suunnattu kaikille 22 pelastuslaitokselle. Epäonnistunut tietoturvariskien hallinta vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuuden, ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia sekä tuotannollisia tappioita. Tuloksista voitiin kuitenkin havaita, että niissä pelastuslaitoksissa joissa tietoturvariskien hallinta oli keskivahvalla tai vahvalla tasolla, arvioitiin myös vaatimusten ja suosiTietoturvariskit pelastustoimessa Kuva 1: Tulokset koko hallintaprosessin osalta pelastuslaitoksittain. Tietoturvallisuutta uhkaavien riskien jaottelu perustuu teknisiin, hallinnollisiin sekä muihin toimenpiteisiin, sen mukaan, mitä menetelmillä pyritään suojaamaan ja varmistamaan. Tutkimuksen perusteella suurissa pelastuslaitoksissa tietoturvariskien hallinta on keskimäärin pienempiä laitoksia korkeammalla tasolla kaikilla prosessin osa-alueilla (Kuva 2). Näistä 11 osallistui kartoitukseen määräaikaan mennessä. Tietoturvallisuuden hallintaa käsitellään yhteiskunnallisen varautumisen näkökulmasta, tietojen, palvelujen, järjestelmien sekä tietoliikenteen turvaamiseksi ja varmistamiseksi normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Diplomityössäni tutkin pelastuslaitosten tietoturvariskien hallinnan toteutusta. IT -palveluiden toteutusmallilla taas ei pelastuslaitosten keskinäisen vertailun perusteella voitu katsoa olevan vaikutusta tietoturvariskien hallinnan toteutukseen. Lisäksi jopa yllättävänä tuloksena voidaan pitää viestintään liittyvien vaatimusten ja suositusten toteutuksen heikkoa tasoa. Selkeinä yksittäisinä puutteina voitiin tuloksista löytää tietoturvariskien hallinnan päämäärän ja tavoitteiden sekä riskien tunnistamiseen, arviointiin, käsittelyyn, hyväksyntään liittyvien prosessien ja työkalujen puuttuminen. Pelastuslaitosten vahvimpina osa-alueina taas voitiin kartoituksen perusteella pitää lakeihin, säädöksiin ja sopimuksiin liittyvien vaatimusten ja suositusten sekä toiminnan organisoinnin toteutusta. Positiivisena poikkeuksena trendeihin oli yhden kartoitukseen osallistuneen pelastuslaitoksen tietoturvariskien hallinnan standardiin verrattuna erinomaisella tasolla. Osallistuneet pelastuslaitosten edustajat oli valittu pelastuslaitosten tietohallinnosta sekä riskienhallinnasta vastaavaan henkilöstöön kohdistettuna suunnattuna otantana. Pelastuslaitokset arvioivat kaikilta osin kartoituksessa esitettyjen vaatimusten ja suositusten merkityksen kohtalaiselle tasolle (Kuva 3). Kartoituksen tulosten (Kuva 1) perusteella voitiin todeta, että tietoturvariskien hallinta pelastuslaitoksissa ei vastaa standardissa ISO/IEC 27005 tai Jordanin ja Silcockin riskiportfoliossa esitettyjä vaatimuksia ja suosituksia. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvissa pelastuslaitoksissa standardin mukainen tietoturvariskien hallinta oli alhaisella tasolla tai sitä ei ollut toteutettu lainkaan. Työ jakautui kahteen osaan. Kartoitukseen osallistuneista pelastuslaitoksista muun muassa vain kolmannes ilmoitti laatineensa normaaliolojen tai häiriötilanteiden viestintäsuunnitelman. Hallintamalleista Jordanina ja Silcockin riskiportfolioon [2] pohjautuva IT-riskienhallinta tarkastelee tietoturvallisuutta organisaation liiketoimintaprosessien hallinnan kautta. 50 2/2011 T ietoturvariskien hallinnalla on keskeinen merkitys tehokkaan tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän luomisessa sekä organisaation tietoturvavaatimusten tunnistamisessa. Teksti: Rami Kokkala 50 2/2011
West Sussex: John Wiley & Sons Ltd. Kartoitukseen osallistuneista pelastuslaitoksista vain kolmannes ilmoitti laatineensa normaaliolojen tai häiriötilanteiden viestintäsuunnitelman.. Pelastuslaitoksissa tulisi selkeästi määritellä ja ymmärtää IT:n liiketoiminnallinen rooli sekä tunnistaa sen strateginen merkitys. Toiminta on suunniteltava kaikilta osin siten, että sen on mahdollista mukautua organisaatiossa tapahtuviin strategisiin muutoksiin kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. (2005). (2007) VAHTI 3/2007, Tietoturvallisuuden tuloksia – yleisohje tietoturvallisuuden hallintaan ja johtamiseen. Organisaa tioon kohdistuvien liiketoimintariskien tunnistamiseksi pelastuslaitosten tulisi toiminnallisiin tavoitteisiinsa perustuen kerätä tietoa kaikista sellaisista aineellisista sekä aineettomista kohteista, joilla voidaan katsoa olevan liiketoiminnallista arvoa. Kuva 2: Pelastuslaitosten koon mukainen vastausten keskiarvojen vertailu. Tietoturvariskien hallinnan ydin on tietoinen päätöksenteko. 55 s. Lisäksi tunnistetut kohteet tulisi arvioida niiden haavoittuvuuksien, näitä mahdollisesti hyödyntävien uhkien, tietoturvahäiriöistä aiheutuvien seurausten tunnistamiseksi. Yksinkertaistettuna voidaan tutkimuksen tulosten perusteella löytää pelastuslaitoksille neljä avaintekijää, joiden jatkuvan, järjestelmällisen ja tehokkaan toteutuksen kautta pelastuslaitosten tietoturvariskien hallintaa on mahdollista kehittää standardia vastaavalle tasolle. Kaikkea ei tarvitse eikä voi saada kerralla kuntoon. Geneve 2008, ISO/IEC. Strateginen IT -riskien hallinta. Hallinnan jatkuvuudella pelastuslaitosten tulisi varmistaa tietoturvatoiminnan ylläpito ja jatkuva kehittäminen. Tietoturvallisuuden ja tietoturvariskien hallinnan tulee olla jatkuva prosessi. [3] Valtiovarainministeriö. 2/2011 51 tusten merkitys korkeammalle tasolle (Kuva 4). Pelastuslaitosten on luotava prosessit, toimintatavat ja käytännöt joiden avulla organisaatioon kohdistuvat tietoturvariskit voidaan tunnistaa, arvioida, käsitellä, hyväksyä, ja joilla niitä voidaan tarkkailla. Tämä edellyttää organisaation toimintaympäristön määrittämisistä sekä ympäristön merkityksen ymmärtämistä tietoturvariskien kannalta. VIITTEET [1] ISO/IEC. Tulosten perusteella pelastuslaitosten tietoturvallisuuden ja tietoturvariskien hallinnassa on huomattavasti kehitettävää verrattuna tässä työssä esiteltyihin tietoturvallisuuden ja tietoturvariskien hallinnan viitekehyksiin. Edellä mainittujen toimintojen ja vaatimusten järjestelmällinen ja tehokas toteuttaminen edellyttää pelastuslaitoksilta työkaluja, joilla se pystyy ymmärtämään ja hallitsemaan tapaansa käyttää tietotekniikka. Kuva 4: Vaatimusten ja suositusten merkitys pelastuslaitosten tietoturvariskien hallinnassa keskivahvojen ja vahvojen pelastuslaitosten osalta. Helsinki:Valtiovarainministe riö. Pelastuslaitosten johdon tulisi tunnistaa tietoturvallisuuden ja tietoturvariskienhallinta osaksi organisaation kokonaisriskienhallintaa ja sitoutua sen kehittämiseen. [2] Jordan, E ja Silcock, L. Nämä neljä avaintekijää ovat: • Johdon sitoutuminen • Toimintaympäristö • Hallintajärjestelmä • Jatkuvuus Tietoturvallisuuden ja tietoturvariskien hallinnan perusta luodaan johdon sitoutumisen kautta. Tärkeintä olisi luoda organisaatioon toistettavissa olevat prosessit, joita kehittämällä pystytään vaikuttamaan tietoturvallisuuden ja tietoturvariskien hallinnalla saavutettuihin tuloksiin. 292 s. 111 s. Menetelmät tulisi integroida päivittäiseen toimintaan, ja niiden asianmukaisuutta sekä tehokkuutta tulisi seurata jatkuvan valvonnan ja katselmointien avulla. Kuva 3: Prosessin ja osa-alueiden vaatimusten ja suositusten merkitys pelastuslaitosten tietoturvariskien hallinnassa. ISO/IEC 27005:2008, Information technology – Security techniques – Information security risk management
Aiheen valinta perustui todettuun tarpeeseen, sillä aihetta ei ole käsitelty aiemmin. 52 2/2011 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Pelastustoiminnan yhteydessä myös pelastajille on tapahtunut vaaratilanteita. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Anna-Mari Kosunen Työn nimi: Henkilöstöjohtamisen laatu Keski-Suomen pelastuslaitoksessa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia ongelmakohtia ja vahvuuksia henkilöstöjohtamisen osa-alueella on. Työ oli toiminnallinen opinnäytetyö. T ämän opinnäytetyön aiheena oli luoda johtamisohje pelastustoiminnan johtamiseen rautatieonnettomuudessa. Tekijä: Mira Leinonen Työn nimi: Pelastustoiminnan johtaminen rautatieonnettomuudessa. Työssä käytettiin lähdemateriaalina henkilöstöjohtamisen laatupalkintomallin arviointiperusteita, jotta tuloksia voidaan luetettavasti verrata muihin julkisiin organisaatioihin. Organisaatiosta löytyi niin ongelmia kuin positiivisia asioita. Opinnäytetyön tuloksena syntyi johtamisohje rautatieonnettomuuksiin. Vuosittain tapahtuu noin 270 rautatieonnettomuutta. Organisaation vahvuuksiksi nousivat työn arvostus, työn haastellisuus sekä työntekijöiden osaamisen ja työtehtävien vastaavuus. Perehtyminen rautatiejärjestelmään ennaltaehkäisee vaaratilanteiden syntymistä ja kehittää pelastustoiminnan työturvallisuutta. Kysymykset pohjautuivat laatupalkintomallin arviointiperusteisiin. Kysely koostui neljästä osa-alueesta: johtajuudesta, toimintaperiaatteista ja strategioista, henkilöstöstä sekä henkilöstötuloksista. T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia henkilöstöjohtamisen laatua Keski-Suomen pelastuslaitoksessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja ja laajaa kirjallisuuskartoitusta. Tekijä: Sami Muuronen Työn nimi: Nostolavan työturvallisuus pelastustoimessa. Suurimmiksi ongelmiksi organisaatiossa koettiin huono tiedon kulku, esimiesten tavoitettavuus sekä henkilöstön huomioiminen muutostilanteissa. Saatuja tuloksia voidaan verrata laatupalkintomalliin sekä mahdollisesti muiden pelastuslaitoksien tuloksiin. Tutkimus toteutettin lähettämällä kysely viidelle paloasemalle. Rautatiejärjestelmä muodostuu radasta, liikkuvasta kalustosta, henkilöstöstä ja säännöistä. Kyselystä saatujen vastauksien, vapaiden keskustelujen sekä omien havaintojen avulla muodostettiin kuva henkilöstöjohtamisen nykytilanteesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella. Työn tavoitteena oli nostaa esille vuoden 2009 alusta voimaan astunei52 2/2011. Työtä on mahdollista hyödyntää jatkossa laaja-alaisesti, koska henkilöstöjohtaminen kuuluu jokaiseen organisaatioon. Ongelmakohtien löytymisen myötä oli tarkoitus löytää sellaisia asioita, joiden avulla organisaation toimintaa voidaan kehittää jatkossa. Johtamisohje auttaa pelastustoiminnan johtajaa sekä määrittelemään riittävän vasteen pelastustoiminnalle että päättämään pelastustehtävien prioriteeteista. T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia, miten pelastuslaitokset huomioivat työturvallisuuteen liittyvät tekijät nostolavan käytön yhteydessä. Vastaavanlainen kysely voidaan toteuttaa muissa pelastuslaitoksissa. Tapahtuneet vaaratilanteet ovat osoittaneet, ettei rautatiealue ole tuttu toimintaympäristö pelastustoimelle. Tämä opinnäytetyö määrittelee rautatiejärjestelmän osat, jotka pelastustoimen tulisi tuntea
Lisäksi pelastusja rakennusvalvontaviranomaisille, vakuutusyhtiöille sekä muille palokatkojen kanssa tekemisissä oleville toimijoille tehtiin pienimuotoinen kysely, jossa yritettiin selvittää palokatkojen nykytilaa eri toimijoiden keskuudessa. Tekijä: Otto Pohjola Työn nimi: Korkeiden rakennusten paloturvallisuussuunnittelu Suomessa. O pinnäytetyön aiheena oli selvittää palokatkojen osuutta ja vaikutusta rakennuksien paloturvallisuuteen. Opinnäytetyössä on tuotu esille palokatkojen nykytila sekä niissä ilmenevät ongelmakohdat. Yleisesti nostolavan käyttäjien osaaminen ja henkilönostimien hallinta on monipuolisissa pelastustehtävissä hyvällä tasolla, mutta yksittäisiä käyttäjäkohtaisia eroja on paljon. Tutkimuksen tulosten mukaan pelastuslaitosten nostolavojen käytön suhteen toimintatavat vaihtelevat. Pelastustehtävät tulevat kehittymään monipuolisemmiksi ja erilaiset tekniset apuvälineet lisääntyvät myös pelastustoimessa. Lisäksi aineistoa on täydennetty paloturvallisuutta käsittelevillä julkaisuilla sekä artikkeleilla. Nykytilan selvityksessä on esitelty tämänhetkisiä palokatkotuotteita sekä niiden asennusmenetelmiä, joilla läpiviennit voidaan tiivistää osastoivaa rakennetta vastaavaksi. Läpivientien tiivistäminen on edelleen hyvin puutteellista, vaikka palokatkotuotteita, tietoa ja palokatkojen tekemiseen erikoistuneita yrityksiä on vuosien aikana tullut paljon lisää. Rakenteellisen paloturvallisuuden osa-alueella palokatkot näyttelevät hyvin pientä, mutta tärkeää osaa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka rakennusten korkeus vaikuttaa niiden paloturvallisuussuunnitteluun, sekä esittää toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla voidaan suunnitella turvallisia ja korkealaatuisia korkeita rakennuksia Suomeen. Nostolava on yksi kalleimmista pelastuslaitosten yksittäisistä kalustoinvestoinneista ja sen käytön osaaminen sekä hyödyntäminen on ratkaisevassa osassa tehtävien onnistumiseksi. Tämän kerrosluvun jälkeen rakennukselta vaaditaan paloturvallisuusmääräyksissä parempaa turvallisuustasoa kuin matalammilta. Nostolavan hyödyntäminen pelastustoimessa koettiin tärkeäksi ja mahdolliseen lisäkoulutukseen suhtauduttiin myönteisesti. Ongelmakohtina on esitelty yleisimpiä asennusja suunnitteluvirheitä sekä selvitetty asioita, jotka mahdollisesti edesauttavat sitä, että palokatkoja suunnitellaan ja asennetaan edelleenkin väärin. Pelastuslaitosten operatiivisissä tehtävissä toimiville henkilöille suunnatulla kyselyllä kerättiin tietoa liittyen pelastuslaitosten nostolavojen käyttöön ja niiden käytön osaamiseen. 2/2011 53. Tekijä: Tuomas Pylkkänen Työn nimi: Palokatkojen osuus rakennuksien kokonaisturvallisuudesta. Korkeaksi rakennukseksi on opinnäytetyötä varten määritetty yli 8-kerroksinen rakennus. Työturvallisuusnäkökohdat korostuivat kyselyn vastauksissa, mutta työturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi oli vaihtelevia tapoja. Opinnäytetyötä varten tehtiin tutkimus, jossa selvitettiin Pelastustoimen resurssija onnettomuustilastosta (PRONTO) tulipalojen leviämistä puutteellisten läpivientien kautta palo-osastosta toiseen vuosina 2004– 2009. Suomalaiset rakennukset ovat perinteisesti olleet matalia ja laajoja. Lopuksi on esitelty parannusehdotuksia ja toimintamalleja, joiden avulla palokatkotietämystä voitaisiin lisätä niin viranomaisten keskuudessa kuin rakennusteollisuudessa toimivienkin parissa. Koulutusvaatimuksissa ja käytön osaamisen todentamistavoissa pelastuslaitosten kesken on myös eroja. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja yrityksen yhdyshenkilönä on toiminut Juha-Pekka Laaksonen (L2 Paloturvallisuus Oy). Tämän lisäksi on esitelty säädöksiä sekä ohjeistuksia, jotka asettavat palokatkoille tietyt vaatimukset niin rakentamiseen kuin testaukseenkin liittyen. R akennustilan puute jo entuudestaan tiiviisti rakennetulla alueella on johtanut kasvavaan kiinnostukseen tehdä korkeita rakennuksia myös Suomeen. Opinnäytetyö on selvitys korkeiden rakennusten paloturvallisuussuunnittelusta Suomessa. Samalla työn tarkoituksena oli kerätä tietoa mahdollisen lisäkoulutuksen tarpeesta. Korkeiden rakennusten paloturvallisuussuunnittelun näkökulmasta opinnäytetyössä on käsitelty suunnitteluprosessia, korkeiden rakennusten erityispiirteitä sekä erialaisten suunnittelutapojen vaikutusta turvallisuuteen. Palokatkoilla tarkoitetaan palo-osastoitavien rakenteiden läpi kulkevia läpivientejä, mahdollisia aukkojen tukkimisia sekä saumojen tiivistyksiä. Yhteistyö, koulutukset ja erilaiset seminaarit ovat keinoja parantaa tiedonkulkua ja kehitttää toimintatapoja. Palokatkojen tuleekin olla kunnossa, koska niiden kautta levinnyt tulipalo voi aiheuttaa vakavia henkilötai omaisuusvahinkoja. Aineistona opinnäytetyössä on käytetty suomalaisia sekä ulkomaisia määräyksiä, ohjeita ja standardeja. 2/2011 53 den valtioneuvoston päätösten edellyttämät uudet entistä tarkemmat työnantajan velvoitteet. Korkeista, etenkään yli 16-kerroksisista, rakennuksista ei ole juurikaan kokemusta
Viimeisimpänä keinona ovat itsesammuville vuoteessa tupakoitsijoille tarkoitetut itsesammuvat savukkeet. Juuri näin kävi Rukalla helmikuisena lauantaiyönä. Minun mielestäni myös shokkihoitoa tarvitaan. Kännykkäkuvista tuli poliisille korvaamaton apu rinneravintolan palonsyyntutkinnassa. Palovaroittimien vähäinen vaikutus kuolonlukuihin on ollut iso pettymys. 54 2/2011 Katajamäki Kirjoittaja Juhani Katajamäki oli Pelastustieto-lehden ja sen edeltäjän Palontorjunta-lehden päätoimittaja 1977–2003 Enemmän kuin tuhat sanaa, osa 2 S aman otsikon alla kerroin edellisessä kolumnissa, kuinka kaksi vastapäisen talon asukasta oli kuvannut Tampereen pitseriapalon ensihetkiä digija videokameroilla. Nyky-Suomessa vältetään realististen onnettomuuskuvien julkaisemista. Pitseriapalossa sai surmansa kolme Hämeenkatu 10:n asukasta. Kun väki joulukuussa 2009 lopputekstien soljuessa poistui hämäristä elokuvasaleista, moni silmä noteerasi uudella tavalla hätäpoistumisopasteet, joku ehkä ensimmäisen kerran.. Aivan sen naapurissa, Hämeenkatu 12:ssa, menehtyi 21 ihmistä elokuvateatteri Imatran palossa 83 vuotta aikaisemmin, 23.10.1927. Palokuolema luvut eivät kuitenkaan laske. Rakennuksen tuho oli totaalinen, mutta ohikulkijoiden ottamat alkuvaiheen kuvat paljastivat syttymiskohdaksi nopeas ti ja varmuudella terassilla olevan lukitun kylmätilan. Alamme järjestöjen ideoima minielokuva päättyy patologian laitoksen operaatiopöydällä makaavaan tunnistamattomaan paloruumiiseen. Imatran palo nosti 1920-luvun lopulla kiivaan keskustelun elokuvateattereiden ja muiden kokoontumishuoneistojen poistumisjärjestelyistä. Viestini oli, että lähes aina kun jotain sattuu julkisella paikalla, läsnä on myös joku kännykkäkameran tai digipokkarin kantaja. Ennen ei totuutta kavahdettu. Turvallisuusviestintämmekin on sopeutettu sen mukaisiin keinoihin: varoitamme, opastamme, luotamme tekniikkaan. Hyvä aloitus oli joulukuussa 2009, kun elokuvateattereissa pyöri kuukauden ajan 45 sekunnin tietoisku ”Tässä olen minä” (Pt 1/2010). Yhä useammassa tapauksessa kuva siirtyy muutamassa hetkessä mediaan, joka saa kovaa uutisaineistoa, kuvan lähettäjä kuvapalkkion ja viranomaiset ainutlaatuista tutkintamateriaalia heti tai viipeellä. Yhteiskunta raaistuu, mutta yritämme elää pehmeiden arvojen varassa. Tamperelaisen Kansan Lehden etusivulla ilmestyi oheinen neljän palstan valokuvalla varustettu uutinen, ei sensaatiota etsivänä, vaan arkisen toteavana: ”Elokuva teatteri Imatran palossa surmansa saaneiden 21 henkilön ruumiit eilispäivänä tunnettu”
Ilmianna itsesi, me teemme sinusta jutun. Jarmo Haapaniemi kannattaa pelastuslaitoksen pitämistä kuntien vastuulla. Nuoret joutuvat myös olemaan työttöminä, kun vanhoja roikutetaan työelämässä. Myös työssä jaksamista pitää tukea. – Meillä Kempeleessä perustettiin erilaisiin asioihin turvallisuustiimit, joilla yritettiin vaikuttaa ja vastata ihmisten turvallisuustarpeisiin. J armo Haapaniemi pyrkii eduskuntaan SDP:n listoilta. – Uskon, että pitkä kunnallispoliittinen urani auttaa vaalimenestyksen saavuttamisessa. – Suuremmissa se olisi hankalampaa ja esimerkiksi kasvottoman valtion omistuksessa pelastustoimi hukkuisi muiden joukkoon, Jarmo Haapaniemi sanoo. – Muuten käy kuin suurkunnissa, joissa Teksti: Esa Aalto Kuva: WesArt Asemamestari Oulusta yrittää kolmatta kertaa pienemmät jäävät isompien jalkoihin. Hänen mielestä turvallisuuden eteen olisi paljon tehtävää kunnissa. Turvallisuudesta vastaaminen on muutakin kuin peruspalveluista huolehtimista. Ota yhteyttä: toimitus@pelastustieto.fi. Huolta hän kantaa hieman oman puolueensa tulevasta vaalimenestyksestä. Mihin työtehtävään työntekijä sijoitetaan, kun hän ei enää tietyssä tehtävässä jaksa eikä kykene siitä suoriutumaan. Tästä aiheutuu kunnille myös turhia kustannuksia. Näin on myös pelastustoimen laita, kun sitä tehdään yhteistyössä muiden kanssa. – Tilanne onkin nyt uusi. Oulun vaalipiiristä valittiin edellisissä eduskuntavaaleissa kaksi sosialidemokraattia, joista molemmat, Liisa Jaakonsaari ja Matti Ahde luopuvat. – Liityin kymmenvuotiaana Kempeleen VPK:hon, nyt 47-vuotias asemamestari kertoo. Hän toimii tällä hetkellä kotikuntansa valtuuston puheenjohtajana ja kunnanhallituksessakin hän on toiminut vuodesta 1997. Hän on ottanut vaaliteemoikseen työn, turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Esimerkiksi meidän alalla puhutaan työurien kehittämisestä ja pidentämisestä, mutta vähän on sen eteen tehty. Myös Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokuntaan kuuluva Haapaniemi sanoo tällaisenkin kokonaisuuden olevan vielä hyvin hallittavissa. – Työtä pitäisi saada erityisesti nuorille, että he eivät syrjäytyisi. Jarmo Haapaniemi on saanut tukiryhmäänsä mukaan Liisa Jaakonsaaren. – Työurien suunnittelun pitäisi alkaa yksilöistä ja heidän tilanteensa huomioon ottamisesta. 2/2011 55 Yli 20 vuotta kunnallispolitiikassa Kempeleessä toiminut asemamestari Jarmo Haapaniemi yrittää kevään eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi. Politiikkaan Haapaniemen houkutteli silloinen, nyt jo edesmennyt työkaveri. Kun tehdään yhteistyötä, myös pienemmät saavat ääntään kuuluville. – Virheratkaisujakin on aiemmin tehty, mutta nyt on tarjottava uutta vaihtoehtoa äänestäjille. Paloalalla toimiva, oletko lähdössä ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. – Lähdin ehdolle valtuustoon ja äänestäjät äänestivät minut sinne. Moni turvallisuutta parantava toimenpide jätetään tekemättä, vaikka muuta luvataan. Asemamestarina hän työskentelee Oulun keskuspaloasemalla ja tie ammattialalle on kulkenut VPK-toiminnan kautta. Heidän äänensä ovat uudelleen jaossa. Hän on työskennellyt Oulussa vuodesta 1986 alkaen ja alipäällystötutkinnon hän suoritti vuonna 1993
Iltapäivällä sattuneen huoneistopalon jälkeen kerrostalon asukkaat joutuivat evakkoon. Jos 12 kuukauden aikana yrityksestä tulee kolme aiheetonta ilmoitusta, palomestari ilmoittaa tapauksesta palonehkäisyosastolle, jonka edustaja käy tarkastamassa yrityksen paloturvallisuusjärjestelyt sekä suosittelee toimenpiteitä aiheetto mien hälytysten ehkäisyä varten. Tuomari voi vielä muuntaa tuomion elinkautiseksi vankeudeksi. He aikoivat tyhjentää naapurien asunnot arvoesineistä. ”Aseellista hyökkäystä ei ole odotettavissa jäljellä olevan käyttöiän, 3–4 vuoden, aikana. Ympäristön ambulanssit hälytetään viemään onnettomuuden uhrit sairaalaan. Osoittautui, että puhelut oli soitettu tästä liittymästä. Sitten poliisit kuulivat vastapäisen talon ylimmäisestä kerroksesta kovaäänistä naurua. Valamiehistö tuomitsi viidestä taposta kuolemaan 38-vuotiaan miehen, joka oli sytyttänyt Kaliforniassa useita metsäpaloja, joissa kuoli viisi palomiestä. FWM 6/2009 Soita vielä! Witten (Saksa). Nuorempi mies kiipesi katolle ja pudottautui sieltä parvekkeelle. Uusien ohjeiden mukaan palomestari ottaa yhteyttä yrityksen vastuuhenkilöön, luovuttaa hänelle kirjalliset ohjeet ja tarjoaa neuvonta-apua aiheettomien hälytysten vähentämiseksi. Vanhempi jäi katolle kahdeksan metrin korkeudelle. Kun poliisit nousivat ylimpään kerrokseen, asunnosta kuului: ”Soita vielä ja sano, että täällä on puukkotappelu”. Sivulliset hälyttivät poliisin. Poliisin saavuttua miehet yrittivät paeta. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla: • Paloilmoitin kytketään irti niinä vuorokauden aikoina, jolloin paikalla olevien ihmisten vaara joutua tulipaloon on vähäinen ja henkilökunta pystyy selvittämään ilmaisimen laukeamisen syyn sekä tarvittaessa tekemään hätäilmoituksen. Ärsyttävä savu aiheuttaa vammoja 46 palokuntalaiselle sekä 11 ohikulkijalle. Johtopäätös oli väärä: yhteen sopimattomat kemikaalit (epoksiliima ja hartsi) reagoivat muodostaen myrkyllistä savua. Tänä aikana Timmerdorfer Strandin palokunta on vain rajoitetusti toimintakykyinen ja tarvitsee naapuripalokuntien tukea. Rakennuksesta nousee savua; ilmeisesti kysymyksessä on kytevä palo. Asunnossa oli neljä nuorta miestä ja 18-vuotiaalla oli yhä kännykkä kädessä. FWM 6/2009. • Ilmaisimien tyypin vaihtaminen tai siirtäminen kohteissa, joista on tullut aiheettomia paloilmoituksia. Palokunta hälytetään sunnuntai-iltapäivänä sammuttamaan varastorakennuksessa syttynyttä tulipaloa. Seuraavana yönä tulivat murtovarkaat. Uusien ja peruskorjattujen rakennusten paloilmoituslaitteisiin liitettiin entistä enemmän ilmaisimia ja vanhojen rakennusten laitteisiin tuli järjestelmävikoja. • Paloilmoitinpainikkeiden asianmukainen suojaus ilkivallalle alttiissa kohteissa (esim. FWM 6/2009 Tulipalon jälkeen tulivat murtovarkaat Bremen (Saksa). koulut, julkiset rakennukset, sairaalat, hoivalaitokset). Osoittautui, että molemmat olivat talon asukkaita. Teksti Per Larsson Tjugofyra7, 6/2010 Ruotsi poistaa käytöstä 7,3 miljoonaa suodatinsuojainta Mies vain nauroi Elmstein (Saksa). Hän myös varmistaa, että neuvoista ei aiheudu haittaa rakennuksessa oleville ihmisille eivätkä ne lisää palokunnan riskejä hälytystilanteessa. 56 2/2011 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Timmerdorfer Strand (Saksa). Palokunta tunkeutuu rakennukseen ja kantaa savuavat säiliöt ulos. Kaikki voidaan kuitenkin kotiuttaa kahden vuorokauden kuluttua. Ennen neuvojen antamista palotarkastaja varmistaa, että kiinteistön turvatoimet ovat sopivat ja riittävät. Hän vain luki hauskaa kirjaa ja nauroi yhä uudelleen äänekkäästi. Vuonna 2009 projekti laajennettiin kattamaan pelastuslaitoksen koko toiminta-alue. Teksti Ian Bell. Nainen soitti hätäkeskukseen: ”Metsikössä istuva mies on jo kolme tuntia huutanut!” Hätäkeskus lähetti paikalle poliisin partioauton lisäksi pelastushelikopterin. FWM 2/2009 Kaasuonnettomuus: 46 palokuntalaista sairaalaan Newcastle-upon-Tyne (Englanti). Pelastusvirasto MSB ehdottaa, että loputkin suojaimet hävitettäisiin. Vanhentuneiden suojainten poistamista varten kaikki laatikot pitäisi käydä lävitse”, sanoo Helén Jarlsvik. FWM 6/2009 Tuhopolttajalle kuolemantuomio Riverside (USA). Näistä 70 prosenttia on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun ja hallitus on päättänyt poistaa ne käytöstä. Poliisi sanoi nuorelle miehelle, että lasku tulee perässä. Poliisi epäilee työntekijän, joka sekoitti kemikaalit lattian pinnoitusta varten, aiheuttaneen onnettomuuden. Vuonna 2007 neljän paloaseman alueella käynnistettiin kokeiluprojekti aiheettomien ilmoitusten vähentämiseksi. Suodatinsuojaimet ovat 250 varastossa eri puolella maata. Hetkeä myöhemmin tuli toinen puhelu, jossa liekkien kerrottiin lyövän katon läpi. Vuosina 2006–2007 Tyne and Wearin pelastuslaitos sai 6232 automaattista paloilmoitusta, joista yli puolet tuli toimistoja liikerakennuksista. Fire, September 2009 Vähemmän aiheettomia automaattihälytyksiä Kylmän sodan aikana 1969–94 Ruotsi hankki väestölleen suodatinsuojaimet. Palokunnan tikasautolla mies haettiin katolta poliisiautoon. Kun palokunta ja poliisi saapuivat ilmoitettuun osoitteeseen, palosta ei ollut merkkiäkään. Nämä vähenivät kuusi prosenttia. Mies vakuutti pelastajille, että hänellä ei ollut mitään hätää. Hätäpuhelussa ilmoitettiin asuntopalosta
2/2011 57 Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisjohtajana viime vuoden marraskuusta alkaen toiminut Karim Peltonen pitää tärkeänä, että keskusjärjestö voisi varautumiseen liittyvissä asioissa olla yhteistyön rakentaja kansalaisten ja viranomaisten välillä. Heistä voisimme saada hyvän vastaparin viranomaisille niin arjen turvallisuuteen kuin häiriötilanteiden hallintaankin. Väestönsuojakysymystä on Peltosen mukaan syytä pohtia laajemmin osana valtakunnan turvallisuuspolitiikkaa. Hänen mielestään kaikilla pitäisi yhtenä ja ainoana tavoitteena olla, miten voidaan toimia parhaiten kansalaisten hyväksi. – Varautumisen voikin nyt sanoa muuttuneen sodanuhkasta päivittäisiä onnettomuuksia suurempiin tilanteisiin varautumiseksi. – Vain sillä on merkitystä ja vain siten voimme perustella olemassaolomme, hän sanoo. Varautumisessa uudenlaiset uhat Karim Peltonen sanoo, että varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvät asiat ovat alati ajankohtaisia, vaikka aikaisemman käsitteen mukaan sodanuhkasta meidän ei tarvitsekaan nyt kärsiä. Pitää olla myös tietoinen siitä, ettei ihmisille anneta vääriä odotuksia. – Väestönsuojarakentamista on nyt pohdittu vain tässä ajassa, kun sitä pitäisi tarkastella pikemminkin koko rakennuksen elinkaaren aikaisena ja silloin tarkasteluaika on vuosikymmenien pituinen. Viranomaisten ja kansalaisten on häiriötilanteissa kyettävä toimimaan yhteen. – Olemme panostamassa myös tutkimustoimintaan ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan rooliin häiriötilanteissa ja myös elinkeinoelämän roolia varautumisessa haluamme selvittää. – Viimeaikaiset lumikaaokset ja viime kesän rajuilmat ovat näistä yksi esimerkki. Keskusjärjestöllä on tässä tehtävässä oma roolinsa ja alueellisilla järjestöillä omansa. Kyse on myös huomattavan pitkästä aikahorisontista. Väestönsuojelujärjestelmä on yksi mahdollisuus, tätä haluamme tuoda esille. – On monenlaista toimijaa ja erilaisilla sektoreilla. Hän odottaa kovasti muun muassa sitä, että saataisiin organisoitua sellainen valtakunnallinen puhelinpalvelu, josta ihmiset voisivat saada palvelua muita kuin akuutteja hätätilanteita varten. SPEK:n varautumisjohtaja Karim Peltonen haluaisi kaikki vapaaehtoistoimijat paremmin mukaan Alueelliset liitot kanava järjestäytyä Arkeologi, FM Karim Peltonen, 42 aloitti SPEK:ssä varautumispäällikkönä 1.1.2010. ”E rityisen tärkeää on, että järjestötoiminta tekee saumatonta yhteistyötä. Heidät pitäisi saada mukaan väestönsuojelutoimintaan esimerkiksi järjestäytymällä alueellisten liittojen kautta. – Lähtökohdan pitää kuitenkin olla, se että emme ole työntämässä vastuuta tästä toiminnasta ihmisille itselleen, vaan kysymys on yhteistyöstä. Hän työskenteli aikaisemmin Museovirastossa.. – Tärkein tieto ihmisille olisi se, miten he osaavat toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Viranomaiskentän hajanaisuus luo Peltosen mielestä omat haasteensa varautumiseen ja väestönsuojeluun. Karim Peltosen mielestä ei ole kuitenkaan väliä sillä, mikä on tällaisessa toiminnassa järjestäytymisen muoto, vaan se, että saadaan aikaiseksi vaikuttavaa toimintaa. – Meillä on olemassa esimerkiksi taloyhtiöissä vapaaehtoispohjalta toimivia turvallisuusja suojelujohtajia. SPEK on Peltosen mukaan ryhtynyt vahvistamaan myös väestönsuojelun ja varautumisen toimintaa. Epäselvää on monasti se, kuka vastaa mistäkin. – Nyt kukaan ei valtakunnallisesti kanna huolta tällaisesta väestönsuojelun potentiaalisesta joukosta. Kaikki vapaaehtoistoimijat mukaan Hänen mielestä pelastusalan vapaaehtoiset toimijat pitäisi saada myös paremmin mukaan varautumiseen liittyvään toimintaan. Puhutaan häiriötilanteista, joissa yhteiskunnalta ja sen eri toimijoilta edellytetään tavanomaisesta poikkeavia toimintatapoja. Yhteistyötä pitäisi terävöittää ja huomioida tilanteet kokonaisvaltaisesti. Sitä voisi kuvailla siten, että keskusjärjestö on tukkukauppias ja alueelliset toimijat vähittäiskauppiaita. On tärkeätä, että yhteiskunta varautuu tällaisiin häiriötilanteisiin ja pitää myös yllä tiettyä valmiutta. Varautumisjohtajaksi hänet nimitettiin 1.11.2010
Kaikenikäisiä etsitään Lapsia tai vanhuksia, kaikenikäisiä etsitään. Meillä on yhdyshenkilö, joka vastaa ryhmän paikalle kutsumisesta, ja kerää kulloinkin tarvittavan porukan. 58 2/2011 K uopiolainen Juha Ruotsalainen toimii vapaaajallaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan tehtävissä. Johtoryhmä määrittää avuntarpeen ja tarvittaessa mukaan tulevat myös koiraryhmät. Pakkasta oli silloin jo –15 astetta ja etsinnöillä oli jo. Toni Kumpulainen sen nimen keksi, eikä Juha siitä ole pahoillaan. Sinä aikana hän on osallistunut kahteen etsintään. Etsittävillä voi olla Teksti ja kuva: Jussi Kekäläinen Vapaaehtoinen pelastaja Kuopiosta Autopajalla Juha Ruotsalainen (vas.) nimettiin Isä Mitroksi. Minuutin sisällä tulevat ohjeet; missä kokoontuminen on, missä johtopaikka ja mistä tilannetta lähdetään vetämään. Virkapyyntö tarvitaan Juha on ollut mukana Vapepan toiminnassa vajaat kaksi vuotta. Jos Vapepasta tulee etsintäpyyntö, vastaan siihen joko e tai k eli pääsen tai en pääse. Osaavien auttajien verkosto osallistuu vuosittain satoihin hälytystehtäviin ympäri maata. Esimerkiksi dementiapotilaita, jotka ovat lähteneet kotoaan, mutta eivät enää löydä sinne takaisin. Suomen Punaisen Ristin koordinoima 50 järjestön yhteenliittymän tehtävänä on tukea viranomaisia erityisesti paljon pelastushenkilöstöä vaativissa tehtävissä. Nopeaa toimintaa Juha Ruotsalainen kuuluu Vapepaan Kuopion reserviläisten kautta. monenlaisia sairauksia. Nimi sopiikin hänelle hyvin, vaikka tukan malli ei ihan samanlainen olekaan. – Pyynnön Vapepalle tekee aina virkamies. – Toimin reserviläisten hälytysryhmässä ja pidän sitä varten puhelimeni avoinna. Meidän ryhmän ensisijainen tehtävä on kadonneen etsintä. – Reilu vuosi sitten Kuopiossa eräänä viikonloppuna talvella demantiapotilas oli lähtenyt kotoaan illalla
Sain armeijassa vuonna 1982 lääkintäaliupseerikoulutuksen ja selkärangassa on myös aikoinaan käyty palomieskurssi. Oppia tuli, mutta töitä ei riittänytkään Juha Ruotsalainen teki töitä välillä eri autoliikkeissä autonasentajana, kunnes sai kutsun Kuopion palolaitokselle vuonna 1985. Molemmissa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Sen jälkeen palolaitokselta ei sitten työtä löytynytkään, sitä ei yksinkertaisesti ollut. Juhlassa palkittiin ansioituneita palokuntalaisia pitkästä ja uhrautuvasta työstä pelastustoimen hyväksi. Soita tai meilaa päätoimittaja Esa Aallolle, 050 562 0735, esa.aalto@pelastustieto.fi.. Kuvasta puuttuvat: Sami Inkiläinen, Anssi Lomperi, Kimmo Martikainen, Markku Nieminen, Jukka Peltonen, Raine Räisänen, Tommi Sihvola ja Janne Tuominen. Korjausmestari Yrjö Saastamoinen oli hyvä oppi-isä muiden palomieskonkareiden ohella. Potilasta etsittiin se yö, ja kun aamu valkeni, minäkin astuin ruotuun, Juha täsmentää. WANTED Etsimme paloja pelastusalaa tuntevia hyviä kirjoittajia lehden avustajiksi, valokuvaustaito on plussaa. Mukana on auttamisen halua ja se, että niissä tehdään hyvää työtä. Menin taas autonasennushommiin ja olin niissä tehtävissä vuoteen 1991 Kuopiossa. On aina ikävä juttu, jos etsittävä löytyy vainajana. Vapepan väkeä tarvitaan muihinkin tehtäviin Vapepan väkeä voidaan hälyt tää muihinkin kuin etsin tä teh täviin. – Menin sinne vuonna 1980 ensimmäisen kerran autonasentajana. Koulutuksesta ja työkokemuksesta valmiuksia Juha Ruotsalaisen koulutus sekä työkokemus antavat hyviä valmiuksia Vapepan tehtäviin. Itselleen voi myös suunnitella uraa hakeutumalla töihin oppisopimuksella. Suoritettuna ovat myös työja paloturvallisuuskurssit. Hän korostaa myös hyviä yhteydenpitovälineitä, muuten homma ei pelaa. Hän oli vain mennyt väärään taloon ja hakeutunut lämpimään rappukäytävään. Ne molemmat ovat olleet hyvin lähellä sydäntäni. Juhla aloitettiin ottamalla kuva Ankkapurhan teollisuusmuseossa 1897 käynnistetyn Suomen ensimmäisen jatkuvakäyttöisen kartonkikoneen äärellä otetulla yhteiskuvalla. Niistä muodostuu tarvittava kokonaisuus. – Muistaakseni puolilta päiviltä tuli ilmoitus, että etsinnät lopetetaan. Pajalla heille annetaan suuntia tulevaa työuraa silmälläpitäen. Minun toimintaaikanani ei onneksi ole sellaista tapausta vielä sattunut. Ansioristi: Pekka Kotiranta, Kari Kujala, Ari Malminen, Markku Malminen (henkilöt em. Silloin tehtäviä pystytään jaottamaan, ja silloin kaikki myös jaksavat paremmin. Armeijan jälkeen olin kaksi päivää vapaalla, sitten pääsin takaisin palolaitokselle töihin, olinhan ollut ennen armeijaa siellä myös sijaispalomiehenä. Voi myös pyrkiä suoraan työelämään, jos on jo ammatillinen koulutus, Juha Ruotsalainen kertoo. 2/2011 59 Stora Enson Anjalankosken tehtaiden tehdaspalokunta juhlisti 110-vuotiasta taivaltaan 3.12.2010 juhlapäivällisellä tehtaan Klubilla. Kadonnut oli löytynyt hyvissä voimissa. Heitä on kutsuttu muun muassa liikenneonnettomuuksiin, tulipalotilanteisiin ja ympäristöonnettomuuksiiin. – Elanto tulee työvalmentajan toimesta ja muut tehtävät ovat vapaa-ajan tehtäviä. Työpajalta tukea ja suuntaa elämälle Tukeva-työvalmennussäätiön autopajalla Kuopiossa koetetaan tukea, kehittää ja valmentaa työympyröistä vähän erkaantuneita ihmisiä ja nuorisoa. Autonasentajana palokuntaan Juha valmistui autonasentajaksi 1970-luvun loppupuolella ja teki asennushommia 1990-luvun alkuun asti Kuopion eri liikkeissä ja myös Kuopion palolaitoksella. Ylärivissä vasemmalta: Karri Tani, Kari Kujala, Tomi Valtonen, Harri Relander, Ari Malminen, Pekka Nurmivaara, Markku Malminen, Petri Laapas ja Sampsa Nieminen. – Autopajalla selvitetään halua lähteä koulutukseen, jos henkilö on vaikka kiinnostunut autoista. – Ensiapukurssi ykkönen on käyty ja keväällä päivitetään ensiapu kakkonen. Juha tykkää olla ihmisten kanssa Juha tykkää Vapepan työstä ja myös nykyisestä päivätyöstään Tukeva-työvalmennussäätiön palveluksessa. Paljon vapaaehtoisia – jaksetaan toimia Juhan mielestä tärkeää onkin se, että vapaaehtoisia on paljon. Tehtäviini kuuluivat palokaluston kunnostus ja autojen huollot ja niiden kunnossapito yleensä. 2/2011 59 Stora Enso Anjalankosken tehtaiden TPK täytti 110 vuotta Kaakkois-Suomen Pelastusalan liiton myöntämät tunnustukset: Ansiomitali: Petri Laapas. Juhan mielestä Vapepan toiminnan pitää olla hyvin organisoitua. Hyviä muistoja Kuopion palolaitokselta jäi. Koulutetut vapaaehtoiset ovat antaneet ensiapua loukkaantuneille, järjestäneet onnettomuuksien uhreille ensihuoltoa, majoitusta, vaateapua sekä henkistä tukea. kiire. Alarivissä vasemmalta: Mikko Lekander, Harri Parta, Rauno Harju, Harri Nousiainen, Olavi Pesonen, Juha Aalto, Pekka Kotiranta, Sami Ukkola ja Juha Pinoniemi. järjestyksessä). – Kävin palomieskurssin Kuopiossa, koulutukseeni kuului myös sairaankuljettajakurssi
Remes oli kehottanut vaimoaan hälyttämään apua numerosta 112 ja lähtenyt itse kohteeseen. Sirpa Suomalainen on palannut SPEK-Pohjanmaan aluejohtajan tehtäviin. Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri. + Citykuva!” ”Hyvä yleiskuva rakennuspalosta.” Kiitos kaikille äänestäneille! Onnetar on poiminut äänestäneiden joukosta Pelastustiedon vuosikertojen ja heijastinliivien saajat. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. Pohjois-Savossa palkittiin vuoden pelastusteko. Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto myönsi myös kaksi kunniamainintaa: Kunniamaininta palomestari Risto Taskiselle ja Nilsiän kaupungille ansiokkaasta työstä maatilojen pelastautumisja paloturvallisuuden kehittämiseksi. Koulutukseltaan hän on turvallisuusalan tradenomi. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMAKALENT ERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. PELASTUSTIETO 10/2010 ILMESTYY 23.12. Nimityksiä Paras kansi on valittu Lehden lukijat ja muut nettivierailijat ovat puhuneet. Järjestöpäällikkö Heli Kari on palannut takaisin tehtäviensä pariin Etelä-Savon alueyksikköön. 58 9/ 20 10 25.11. SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Veera Heinonen on aloittanut Suomen Palopäällystöliitossa koulutusja viestintäkoordinaattorina 24.1.2011. Remes toimi erittäin ansiokkaasti ja pelasti todennäköisesti naapurinsa hengen omakotitalon tulipalossa 22.3.2010. 60 2/2011 Nimityksiä SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Riikka Immonen aloitti SPEKin palokuntanaistyön järjestöohjaajana 1.1.2011. Palomiehillä on tärkeä rooli Savonlinnan oopperassa s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. 12 PELASTUSTIETO 8/2010 ILMESTYY 28.10. Teija Mankkinen väitteli helmikuussa tohtoriksi. TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Hän toimi aiemmin SPR:n kotimaan valmiustiimissä valmiuskoulutussuunnittelijana vastaten mm. Iäkäs naapuri oli yrittänyt poistua palavasta talosta siinä onnistumatta. Hän koordinoi SPEKin julkaisujen tuotantoprosessia sekä huolehtii muun muassa niiden taittotyöstä. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Hän oli soittanut naapurilleen Remekselle. Vuoden 2010 parhaaksi nousi selvästi Pelastustieto 5/2010:n kansi 33 prosentin ääniosuudella. Lisäksi hän tarjoaa vielä kuluvan vuoden toiminnanjohtajapalvelut Pohjanmaan Pelastusalan Liitolle. Remes rikkoi yhden makuuhuoneen ikkunan ja auttoi naapurinsa tätä kautta ulos palavasta rakennuksesta. Pelastettu sai palovammoja ja myös Remes sai haavoja auttaessaan. SPEKin järjestöohjaajana aiemmin toiminut Mia Kunnaskari siirtyi kansainvälisten asioiden koordinaattoriksi vuoden alusta. Koulun wc:ssä syttyi saippuateline tuleen ja se synnytti paljon savua. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. Anjalan VPK on kylän Palomiehillä on tärkeä rooli Tutkimus: Onnettomuustutkinnan suositukset toteutuvat harvoin s. Palo oli vaarassa levitä muihin rakenteisiin. Hänen vastuullaan ovat myös keskusjärjestöpalvelujen kehittämishankkeen koordinaattorin tehtävät. Kannen ilma kuva koski juttua, jossa hampurilaisravintolan rasvakeittimestä syttynyt tulipalo oli tuhota historiallisen arvokiinteistön Tampereen keskustassa. Vapepa-koulutusjärjestelmän kehittämisestä ja päivittämisestä sekä kouluttajaja johtajakoulutuksen kehittämisestä. / . Koulutusja viestintäkoordinaattorin työtehtäviin kuuluvat koulutusja viestintätoiminnan suunnittelu ja toteutus sekä osallistuminen liiton jäsentiedotteen tekoon, messuja näyttelytoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, tuotteiden ja palveluiden myyntija markkinointityöhön sekä jäsenpalveluiden tuottamiseen. Kuivuus ei lisännyt maastopaloja s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Kunniamaininta Ahmon koulun henkilökunnalle ansiokkaasta toiminnasta hätätilanteessa koululla tehtyjen pelastussuunnitelmien ja varautumistoimien mukaisesti. Nilsiän kunta kustansi ja palomestari suunnitteli yhdessä elinkeinotoimen kanssa jokaiselle kunnan 160 maatilalle pelastustaulut. Voittajille on ilmoitettu ja nimet löytyvät myös lehden Facebook-sivulta ja osoitteesta www.pelastustieto.fi. TEEMALLA ENSIHOITO JA -KALUSTO Anjalan VPK on kylän yhteinen juttu s. Teija Mankkinen nimitettiin 1.2. / . Terhi Kannisto siirtyi helmikuussa keskusjärjestön julkaisutoimittajaksi. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. . Ilona Nuutinen aloitti helmikuun alussa SPEKin varautumiskoordinaattorina. Aiemmin hän toimi SPEKissä erikoistutkijana. alkaen SPEKin tutkimusja kehittämispäälliköksi. Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto on myöntänyt vuoden 2010 pelastusteko-palkinnon Väinö Remekselle Kiuruvedeltä. . Toiseksi tullut 9/2010 sai äänistä 24 ja kolmanneksi tullut 7/2010 14 prosenttia. Reijo Malkamäki on siirtynyt vuoden alusta SPEK-Pohjanmaan varautumispäällikön tehtäviin. Voittaneen kannen pääkuvan on ottanut Hannu Vallas. Taustalta oli kuulunut palovaroittimen ääni. Koulun oppilaat ja henkilökunta evakuoitiin nopeas ti ja henkilökunta teki asianmukaiset alkusammutustoimet tehtyjen suunnitelmien ja harjoiteltujen pelastustoimien mukaisesti. Perusteluissa todettiin mm.: ”Samaan kuvaan saatu sovitettua palomiehen erillaisia tehtäviä, korkealla, ahtaassa ja vielä keskellä kaupunkia, ihmisvilinässä.” ”Hyvä kuva merkittävästä tapahtumasta.” ”Erilainen kuvakulma, ala selviää kuitenkin hyvin
Ne olivat aivan erilaisia kuin meidän automme ja kalustomme. Kaikkien mielestä palkintoreisTurvallisuuspäällikkö Ants Muna kertoo vpk-nuorille Tallinnan satamasta. Illastimme sataman lähellä ravintolassa, jossa oli haarniskoja ja vanhanaikaisia pyöriä. Luokka, jossa olimme, oli täynnä erilaisia pommimalleja ja kaikkea pioneeriyksikön toimintaan liittyvää. Osallistumme kilpailuun varmasta ensi kerrallakin, katsotaan, mitä sitten käy! Espoon VPK:n voittajajoukkueeseen kuuluivat huoltajana Miia Savilampi sekä palokuntanuorista Jesse Saarinen, Jesper Honkonen, Aurora Grönstrand sekä Zäinäb ja Leila Gharghour. Huippujutuksi paljastui wc:n vessakoppien naamiointi kidutustuoleiksi. Kävimme myös Tallinnan hätäkeskuksessa. Nuoret pääsivät kokeilemaan myös miinakenkiä ja olkapäällä pidettävää sinkoakin. Meille näytettiin myös Virossa pyörivä valistusvideo, kuinka voi käydä jos itse alkaa sorkkia räjähtämätöntä pommia. Sataman turvallisuuspäällikkö Ants Muna kertoi meille Viron satamien turvallisuudesta, hiukan historiasta ja toimintatavoista. Räjähdyksiin kuolee vuosittain satoja ihmisiä. Teksti: Miia Savilampi. Mustamäellä tutustuimme tekniseen paloasemaan, jossa meille esiteltiin paloautoja ja kalustoa. Seuraavat päivät vietimme hauskaa pitäen kylpylässä ja shoppailen Tallinnan kaupoissa. Virossa pääsimme tutustumaan Tallinnan matkustajasatamaan. He pyrkivät seuraamaan Suomen esimerkkiä ja saamaan poliisin järjestelmään mukaan. Matkanjohtajana palkintomatkalla oli Alpo Tapanainen Kaspelista. Ennen kuin pääsimme tutustumaan itse hätäkeskukseen, meille esiteltiin Viron pelastuslaitoksen pioneeriyksikön toimintamallit. Koko maassa niitä on vain neljä. Espoon VPK:n voittajajoukkue Miia Savilampi, Jesse Saarinen, Jesper Honkonen, Aurora Grönstrand sekä Zäinäb ja Leila Gharghour Mustamäen teknisellä paloasemalla. Koko porukasta huokui iloisuus Rescue Racen voitosta. Sunnuntaina oli kotiinlähdön aika. Myös wc:n edessä oli jäljitelmä sähkötuolista, jota jokainen kävi vuoronperään kokeilemassa. Meille esitteli asemaa nainen, joka johtaa koko maan nuoriso-osastojen toimintaa. Muutenkin kaikki tuntui olevan päinvastaista kuin Suomessa. 2/2011 61 R escue Race 2010 -kilpailun voittaneen Espoon VPK:n joukkueen jäsenet tekivät palkintomatkan Suomenlahden eteläpuolelle, Viroon. Unohtumaton palkintomatka! Satama ja paloasemat Espoon VPK-nuorten tutustumiskohteina su oli unohtumaton ja meillä oli järjettömän kivaa. Tämä ongelma on erittäin suuri koko maassa. Saimme kuulla, miten järjestelmä toimii. Pääsimme kävelemään ”tullin” katoilla meneviä käytäviä pitkin ja näkemään koko satamaalueen yläilmoista
0400 520596 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Palopumput Paloja pelastusautot Palokunta-asut Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. mukaan. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Koulutustarvikkeet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio | www.peltaco.com Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. P. www.tammivikkut.com PT 4/2011 ilmestyy 19.5. 62 2/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. teemalla pelastajan varusteet ja kalusto. Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Varaa ilmoituspaikkasi numerosta 044 728 0401. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Turvakilpiä. 08-442 131 Uusi kuvasto hintoineen. 040 358 8936 ja 040 561 7689 MYÖS HÄLYTYSVALOT!. Soita ja sovi tapaaminen. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop
TURVALLISUUS 2010 | KIINTEISTÖTURVALLISUUS 2010 | TYÖHYVINVOINTI 2010 | 8.–11.9.2010 TUHTI MESSULEHTI Turvallisuus -messuilla Näin suunnistat NYT AUKI MYÖS LAUANTAINA 11.9.! PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. kuivapaino Kelluva ja helppo käsitellä Kotimainen uutuus. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 2/2011 63 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. . 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. 8 Missä se taas on...?!. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Imukyky 15-20 krt. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. PAINA liitin kiinni » PIKALIITIN TW154 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. / . Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 20 1/ 20 11 10.2. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. / . 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om
Muista pelastusjohtajan tehtävistä ja ratkaisuvallasta on määrätty Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitosliikelaitoksen johtosäännön 6 pykälässä. Minna on työskennellyt Pelastustiedossa vuodesta 2002 hoi taen lehden tilausmarkkinointia. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toiminta kattaa Etelä-Pohjanmaan alueen kunnat. Palkkaus 3338,23 €/kk. Koulutustehtävän ohella opisto koordinoi pelastustoimen tutkimus ja kehittämistoimintaa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tehtävissä onnistumisen edellytys. Viran palkkaus määräytyy voimassaolevan kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimuksen palkkaryhmä III perusteella. Virka täytetään 1.6.2011 alkaen tai sopimuksen mukaan. (06) 416 2200, 0400 664 250, tai kansliapäällikkö Raija Ranta, p. Sisäasiainministeriö julistaa haettavaksi PELASTUSOPISTON REHTORIN VIRAN Pelastusopiston rehtorin tehtävänä on johtaa opiston toimintaa ja vastata siitä, että opistolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. (06) 416 2129, 040 591 0968. Kuoreen tunnus ”pelastusjohtaja”. 64 2/2011 Avoimia virkoja & toimia www.pelastustieto.fi www.seinajoki.fi SEINÄJOEN KAUPUNKI Pelastusjohtaja johtaa ja kehittää pelastuslaitoksen toimintaa ja vastaa siitä, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta hakee PELASTUSPÄÄLLIKKÖÄ vakituiseen virkaan Ouluun. Hakuaika 25.3.2011 klo 16.15 mennessä. Työavain 2005711 ohjaa suoraan tehtävään. Pelastusjohtajan kelpoisuusehdot määräytyvät pelastustoimesta annetun asetuksen (787/2003, 12 §) mukaisesti. Opiston henkilöstömäärä on noin 130 henkilöä. Hakemukset voi myös toimittaa osoitteella Sisäasiainministeriö, kirjaamo, PL 26, 00023 Valtioneuvosto. Lisäksi pelastusjohtaja huolehtii pelastuslaitoksen hallinnosta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Minnan tavoittaa numerosta 044728 0401 sekä osoitteesta: ilmoitukset@pelastustieto.fi Ilmoitusmyynti Minnalle. Lisätietoja ja sähköinen hakemus osoitteessa www.valtiolle.fi/avoimet työpaikat/työavain 200-75-11. Lisätietoja virkaan liittyen antavat johtokunnan puheenjohtaja Jorma Kivimäki, p. Hakemukset tulee toimittaa 21.3.2011 klo 16.15 mennes sä ensisijaisesti valtion työnhakusivustolle osoitteeseen www.valtiolle.fi. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitos julistaa haettavaksi PELASTUSJOHTAJAN VIRAN www.pelastusopisto.fi Pelastusopisto on Kuopiossa sijaitseva valtion ylläpitä mä pelastusalan valtakunnallinen oppilaitos ja tutkimus keskus. 040 565 7881, toimialajohtaja Markku Kujanpää, p. Hakemuksia ei palauteta. Pelastusjohtaja toimii johtokunnan esittelijänä. Tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää hallinnollista ja organisaation johtamisesta hankittua kokemusta ja riittäviä tietoteknisiä valmiuksia. Vaadittavan koulutuksen ohella myös muu koulutus/loppututkinto luetaan hakijalle eduksi. Pelastusopisto järjestää pelastustoimen ammatillista pe rus ja täydennyskoulutusta, hätäkeskuspäivystäjien koulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkea koulututkintoon johtavaa koulutusta sekä varautumis koulutusta. Paikanhaun yhteydessä saat vastattavaksi myös tehtäväkohtaisia kysymyksiä. Markkinointisihteeri Minna Kamotskin vastaa Pelastustietolehden ilmoitusja tilausmarkkinoinnista 1.3.2011 alkaen. Pe lastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus (CMC) vastaa siviilikriisinhallinnan koulutus ja tutki mustoiminnasta sekä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoi den rekrytoinnista. Lisätietoja ja hakemukset www.valtiolle.fi, hakuavain 250-124-11. Hakemukset opintoja työtodistuksineen on toimitettava Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnalle osoitettuina 31.3.2011 mennessä osoitteella PL 215, 60101 Seinäjoki
”Vanha päällikkö” olikin tuttu vieras harjoitusiltaisin paloasemalla. 044 794 3850 ja Palopäällikkö Pekka Piirainen puh. Kauko Koivunen seurasi ja kommentoi aktiivisesti maailman menoa heikentyneestä terveydentilastaan huolimatta. Virat täytetään 1.6.2011 alkaen tai sopimuksen mukaan. Valmiussuunnittelijan tehtävänä on osallistua normaalija poikkeusolojen pelastustoiminnan suunnitteluun sekä koordinoida Etelä-Savon kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua. Valmiussuunnittelijan tehtävänä on osallistua normaalija poikkeusolojen pelastustoiminnan suunnitteluun sekä koordinoida Etelä-Savon kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua. Kauko Koivunen valmistui merkonomiksi Porin kauppaoppilaitoksesta vuonna 1950. Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on pelastusoppilaitoksessa suoritettu virkaa tai tehtävää vastaava tutkinto (pelastuslaki 468/2003 17 §) sekä BC-luokan ajokortti. Hän siirtyi yhtiöön Amway Finlandista. Kauko Koivunen suoritti maalaiskuntien palopäällystökurssin Helsingin palopäällystökoulussa 1956. Paloasemaryhmän päällikkö kuuluu pelastuslaitoksen johtoryhmään ja hänellä on myös koko laitoksen toimintoihin liittyviä erityistehtäviä. Pelastuslaitoksen henkilöstöpalvelulle osoitetut hakemukset opintoja työtodistuksineen tulee toimittaa 11.4.2011 klo 12.00 mennessä osoitteella: Mikkelin kaupunki Etelä-Savon pelastuslaitos Jääkärinkatu 16 50130 Mikkeli Lisätietoja saa pelastuslaitoksen henkilöstöpalvelusta: Palopäällikkö Pekka Piirainen puh. 044 794 3651 Mikkelissä 1.3.2011 Seppo Lokka pelastusjohtaja Etelä-Savon pelastuslaitos hakee palvelukseen PALOPÄÄLLYSTÖÄ Etelä-Savon pelastuslaitos julistaa haettavaksi kaksi päällystövirkaa pelastustoimen johtotehtäviin. Hakijan eduksi katsotaan hyvät ATKtaidot sekä tuntemus erilaisiin paikkatietoja karttasovelluksiin. Kingspan Suomi Oy kuuluu maailmanlaajuiseen Kingspan-konserniin. Paloasemaryhmän päällikkö kuuluu pelastuslaitoksen johtoryhmään ja hänellä on myös koko laitoksen toimintoihin liittyviä erityistehtäviä. 044 794 3653 Mikkelissä 1.3.2011 Seppo Lokka pelastusjohtaja Avoimia virkoja & toimia P itkän elämäntyön niin vpk:ssa kuin Pomarkun kunnan palopäällikkönäkin tehnyt Kauko Koivunen kuoli leikkauksen jälkiseurauksiin lauantaina 29.1.2011 Porissa. Virkoihin valittujen on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Eläkkeelle palopäällikön virasta Kauko Koivunen jäi vuonna 1994. Virat ovat Mikkelin kaupungin virkoja ja niiden työpisteet virkasuhteiden alussa ovat: 1. Hakijan eduksi katsotaan hyvät ATKtaidot sekä tuntemus erilaisiin paikkatietoja karttasovelluksiin. Hän oli 81-vuotias, syntynyt Pomarkussa 3.11.1929. Hänet tunnettiin erinomaisena varautumissuunnittelijana ja operatiivisten tilanteiden johtajana. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Järjestöelämä on tullut tutuksi pursiseuran kautta. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Sotilasarvoltaan Koivunen oli yliluutnantti. Vuonna 1953 hänet valittiin Pomarkun VPK:n päälliköksi ja seuraavana vuonna kunnan sivutoimiseksi palopäälliköksi. Viran täyttämisessä noudatetaan Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaista koeaikaa. Pekka Koivunen Kuolleita 3.11.1929–29.1.2011 Palopäällikkö Kauko Koivunen KINGSPAN SUOMI OY Heikki Lahdenperä, 44, on nimitetty myyntipäälliköksi. Yhtiö kehittää ja valmistaa FIREsafe seinäja kattoelementtijärjestelmiä.. Valmiussuunnittelija Mikkelin paloasema 1. 2. Päätoimiseksi paloja väestönsuojelupäälliköksi Kauko Koivunen nimettiin vuonna 1976. 2. Nimityksiä UUDENMAAN PELASTUSLITTO RY UPL:n hallitus on valinnut koulutuspäälliköksi tradenomi, ylempi AMK Johanna Vuorensyrjän Vantaalta. Virat täytetään 1.6.2011 alkaen tai sopimuksen mukaan. Palopäällikön tehtävänä on toimia Pieksämäen paloasemaryhmän päällikkönä ja vastata alueellaan pelastustoimintaja turvallisuuspalvelujen tuottamisesta. Virkojen palkkaus määräytyy kunnallisen teknisen virkaja työehtosopimuksen mukaan ja työaika on yleistyöaika. Virat ovat Mikkelin kaupungin virkoja ja niiden työpisteet virkasuhteiden alussa ovat: 1. Virkojen palkkaus määräytyy kunnallisen teknisen virkaja työehtosopimuksen mukaan ja työaika on yleistyöaika. PALOPÄÄLLYSTÖÄ Etelä-Savon pelastuslaitos julistaa haettavaksi kaksi päällystövirkaa pelastustoimen johtotehtäviin. Valmiussuunnittelijan virka on pelastuslaitoksen uusi virka ja sen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ammatillinen koulutus ja riittävä perehtyneisyys pelastustoimen tehtäviin sekä B-luokan ajokortti. Hän toimi aiemmin myyntipäällikkönä Saint Gobain Glass Finland Oy:ssä. Palopäällikkö Pieksämäen paloasema 2. Viran täyttämisessä noudatetaan Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaista koeaikaa. Palopäällikkö Pieksämäen paloasema 2. Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on pelastusoppilaitoksessa suoritettu virkaa tai tehtävää vastaava tutkinto (pelastuslaki 468/2003 17 §) sekä BC-luokan ajokortti. 2/2011 65 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Valmiussuunnittelija Mikkelin paloasema 1. Hänellä on aiemmasta työelämästä koulutuksien ja kurssien organisointija järjestelykokemusta. Valmiussuunnittelijan virka on pelastuslaitoksen uusi virka ja sen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ammatillinen koulutus ja riittävä perehtyneisyys pelastustoimen tehtäviin sekä B -luokan ajokortti. Koivunen osallistui 1950–70luvuilla aktiivisesti palopäällystön ja palokuntien yhteistoimintaan Satakunnassa. Anneka Palm, 34, on aloittanut yhtiön asiakaspalveluvastaavana. Myös hänelle tyypillinen pilke säilyi silmäkulmassa ja puheissa viime hetkiin saakka. Päällystövirkaan kuuluu velvollisuus osallistua pelastustoimintaan ja tarvittaessa suorittaa vapaamuotoista päällystövarallaoloa. Samana vuonna päättyi myös hänen 40–vuotinen kautensa Pomarkun VPK:n päällikkönä. Virkoihin valittujen on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Aivan viime vuosiin saakka häntä kuitenkin kiinnosti palokunnan nykymeno. Pelastuslaitoksen henkilöstöpalvelulle osoitetut hakemukset opintoja työtodistuksineen tulee toimittaa 31.3.2011 klo 12.00 mennessä osoitteella: Mikkelin kaupunki Etelä-Savon pelastuslaitos Jääkärinkatu 16 50130 Mikkeli Lisätietoja antavat: Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti puh. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Kauko Koivusen eläkepäiviä himmensi näkökyvyn huomattava heikkeneminen, mikä vaikeutti hänen monia rakkaita harrastuksiaan kuten hanurinsoittoa ja postimerkkeilyä. Päällystövirkaan kuuluu velvollisuus osallistua pelastustoimintaan ja tarvittaessa suorittaa vapaamuotoista päällystövarallaoloa. 044 794 3651 ja Henkilöstösihteeri Päivi Närhi puh. Palopäällikön tehtävänä on toimia Pieksämäen paloasemaryhmän päällikkönä ja vastata alueellaan pelastustoimintaja turvallisuuspalvelujen tuottamisesta
31.3. Ammatillisia opintomatkoja luokka on sen jälkeen tehnyt paitsi lukuisiin Euroopan maihin, myös Amerikan mantereelle ja Kauko-Itään 1980-luvulla. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. Opiskeluaikainen opistonjohtaja, pelastuskomentaja Rainer Alho on paitsi kutsuttu jäseneksi, myös saanut yhdistyksen ylipalomestari-arvonimen kunniakirjan kera. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 3 14.4. 5.5. 9.6. PELASTUSTIE TO 3/2011 ILMESTYY 14. 14 2/ 20 11 10.3. 4 19.5. 9 17.11. 3.6. 29.4. joulukuuta. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) Mustav. Kehitä lehteä! Arvomme joka kuukausi palkintoja vastanneiden kesken! Voit osallistua myös osoitteessa www.pelastustieto.fi > PARAS JUTTU. HUHTIKUUTA Rantakangas: Valtiollistaminen hallitusohjelmaan s. Ensimmäiset ikipalomestarit Valtion Palokoulu muuttui Valtion Paloopistoksi 1.4.1970. 7 22.9. Siinä he poseeraavat, ensimmäisen palomestariluokan oppilaat Bo Telenius, Viktor Heinilä, Kalevi Laakso, Risto Heikkinen ja Matti Talasniemi. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Opistoaikainen opintomatka suuntautui bussilla Ruotsin kautta Englantiin ja Saksaan. Valituiksi tulivat palomies Jaakko Aaltonen (27) Lahdesta, vt. Kaikki saivat todistuksen, ja palomestaritutkinnon suorittaneina heillä oli oikeus käyttää palomestarin perinteikästä titteliä virasta riippumatta ja eläkkeelläkin ilman merkintöjä ent. 2.9. Vakanssit tulevat ja menevät mutta tutkinnot säilyvät. Tällä hetkellä heitä on viisi, joista palomestari Jouni Arvonen on yhdistyksen sihteerirahastonhoitaja. 6 25.8. Idearikkaan Mikko Lehtosen johdolla luokka perusti 1980 Punainen Kukko ry:n, jonka hallituksen nykyinen puheenjohtaja on Pentti Kittelä. Aika velikultia! Palomestarioppilas Bo Telenius naamaritestaajana 1970 ja eläkkeellä läänin pelastustarkastajan virasta 2010. Yhdistyksen jäseniksi voi hallituksen päätöksellä valita henkilöitä palomestariluokan ulkopuoleltakin. Osoite: Sähköposti: Olen lehden tilaaja PARAS JUTTU. 28.10. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Puh. PARAS JUTTU. E läkkeellähän he kaikki ovat, ja joukosta ovat jo poistuneet Kotkan aluepalopäällikkö Keijo Asplund, Helsingin palomestari Lauri Lilja, Porin apulaispalopäällikkö Tuomo Soraluoma ja Tampereen palomestari Veijo Vienonen. Luokka kokoontui juhlimaan 40:ää vuottaan Helsinkiin 18.joulukuuta. 25.11. Luokalle oli tungosta. Miten he sijoittuivat. Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa järjestää jäsenilleen täydennyskoulutusta ja toimia yhteistyössä alan järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. 441 612 Painotuote AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Pelastustieto 1/2011:n kiinnostavimmaksi äänestettiin sivulta 48 alkanut juttu ”Kukonpojat 1970” – mitä heille kuuluu tänään. ”Kukonpo jat 1970” – mitä heille kuuluu tänään. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Vasemmalta Risto Heikkinen, Viktor Heinilä, Pekka Rikkonen, Paul Lassila, Matti Talasniemi, Bo Telenius, Pentti Kittelä, Sakari Lehtinen, Juhani Simola, Jaakko Aaltonen, Jouko Järvinen ja Kalevi Laakso. 1.12. Onnea heijastinliivin saajalle! 48 1/2011 1/2011 49 Hyväkuntoisia I-Palomestariluokan jäseniä 40-vuotisjuhlassa Tornin näköalaravintolassa 18. Kuusikymmentäluvulla alkaneet palopäällystöluokat jäivät historiaan, kun tilalle tuli uuden oppilaitoksen johtajan, varatuomari Rainer Alhon räätälöimä 10 kuukauden palomestariluokka. Läsnä oli 12 luokan jäsentä, kunniapalomestari, kolme ulkojäsentä ja kutsuvieraana pelastusylijohtaja Pentti Partanen. 8.9. 30.9. Onnetar suosi Jaakko Aaltosta Hyvinkäältä. Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Juhani Katajamäki, Kalevi Laakso ja Pelastustiedon arkisto Valtion Palo-opiston johtaja 1970, luokan kunnia ylipalomestari ja ulkojäsen Rainer Alho muisteli 1970-luvun yhteisiä aikoja. 3.11. Mitä heille ja heidän luokkatovereilleen kuuluu 40 vuotta myöhemmin. palomestari Keijo Asplund (35) Kotkasta, palomies Leif Eriksson (28) Turusta, opiskelija Pekka Harjanne (28) Varkaudesta, palomies Risto Heikkinen (24) Kuopiosta, palomies Viktor Heinilä (30) Oulusta, palokersantti Jouko Järvinen (35) Helsingistä, apulaispalopäällikkö Pentti Kittelä (28) Hyvinkäältä, palokersantit Kalevi Laakso (37) ja Paul Lassila (38) Helsingistä, palokorpraali Sakari Lehtinen (28) ja palosotilas Mikko Lehtonen (24) Tampereelta, palokersantit Lauri Lilja (47) ja Osmo Nurmio (39) Helsingistä, opiskelija Seppo Puroaho (26) Pietarsaaresta, palokorpraali Pekka Rikkonen (26) Lappeenrannasta, palokersantti Juhani Simola (28) Salosta, palokorpraali Tuomo Soraluoma (35) Porista, palomiehet Tapio Suhonen (30) Turusta, Matti Talasniemi (30) Espoosta ja Bo Telenius (27) Hangosta sekä luokan nestori, ruiskumestari Veijo Vienonen (50) Tampereelta. 66 2/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen Puh. Matkasta jäi pysyvä kipinä. Palo-opiston ensimmäinen palomestariluokka valmistui 18.12.1970. 25.3. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Vastaanottaja maksaa postimaksun Paloja pelastustieto ry/Pela Tunnus 5007562 00003 VASTAUSLÄHETYS Kirje LE HD EN Kiinnostavin juttu oli sivulla otsikolla Perustelut: Vähiten kiinnosti juttu sivulla otsikolla Perustelut: Näistä asioista haluaisin lukea lisää/terveisiä toimitukselle: Nimesi: Puh. tai evp. PEFC/02-31-162. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. Vuosien mittaan jokainen pääsi koulutustaan vastaavaan virkaan, osa aivan huipulle asti. Alkamassa on partasuisen ja pulisonkikasvoisen laitesukeltajan kasvo-osan tiiviystesti 1970. Moni heistä on vaikuttanut alan järjestötoiminnassa ja joku on jatkanut työuraansa koulutustehtävissä. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 5.8. Punainen Kukko ry I-Palomestariluokka on pitänyt ahkerasti yhteyttä ja kokoontunut säännöllisesti. Ensimmäinen palomestariluokka aloitti 23.2.1970. 20 Tutkija: Pyromaani ei halua vahingoittaa s. 11.8. 66 8/2010 Edellä mainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). ”Kukonpojista” siivilöityi tiivis yhteisö. 48 ATK auttaa johtamaan – Kanta-Häme pilottina s. I-Palomestariluokan palomestareista neljä on kuollut, mutta kahdeksantoista 6581 -vuotiasta senioria viettää eläkepäiviä eri puolilla maata: Aaltonen jäi eläkkeelle palopäällikkö/vss-päällikkönä Hyvinkäällä 1999, Eriksson palomestarina Turussa 2003, Harjanne palomestarina Varkaudessa 1998, Heikkinen palomestarina Kuopiossa 2006, Heinilä aluepalopäällikkönä Joensuussa 2001, Järvinen operatiivisen jaoksen päällikkönä ja koulutuskeskuksen opetustoimiston palomestarina Helsingissä 1990, Kittelä aluepalopäällikkönä Lappeenrannassa 2003, Laakso palomestarina Helsingissä 1990, Lassila palomestarina Helsingissä 1989, Lehtinen aluepelastuspäällikkönä Tampereella 1996, Lehtonen palomestarina Lappeenrannassa 2009, Nurmio sairaankuljetuksen jaospäällikkönä Helsingissä 1989, Puroaho palomestarina Pietarsaaressa 2004, Rikkonen apulaispalopäällikkönä Lappeenrannassa 2003, Simola aluepalopäällikkönä Salossa 2000, Suhonen palomestarina/vakuutusyhtiön vahingontorjuntapäällikkönä Turussa 1994, Talasniemi aluepalopäällikkönä Varkaudessa 1997 ja Telenius läänin pelastustarkastajana Turussa 2005. Maapallon ympäri osa luokkalaisista kiersi 1990. Usea Kukko on palkittu alan huomionosoituksin. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 23.6. 050 5123 369 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin Puh. s. 6.10. 23 %. Keskiikä on 70,7 vuotta. Pitääkö paloauton olla erilainen eri alueilla. Jäljellä olevista 18:sta nuorimmat ovat 65-vuotiaita, ja kaksi on ylittänyt 80 vuoden ikäpyykin. 26 Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 2/2011:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12
071 875 0201. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Pelastustieto on nyt myös Facebookissa. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Liity ryhmään, osallistu keskusteluun, kerro mistä haluaisit lehdessä lukea ja anna arvokasta palautetta!. opetuksen, majoituksen ja ruokailut kurssipäivinä. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 16.–18.5.2011 300 € 29.4.2011 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 16.–20.5.2011 485 € 18.4.2011 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 6.–10.6.2011 485 € 6.5.2011 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 23.–28.5.2011 500 € 29.4.2011 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 23.–25.5.2011 300 € 29.4.2011 20034 Korkealla työskentelyn jatkokurssi 30.5.–1.6.2011 285 € 27.4.2011 Järjestämme keväällä 2011 mm. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 4.–7.4.2011 320 € 18.3.2011 20285 Yhdistystoiminnan perusteet ja käytännön yhdistystoiminta 14.–15.4.2011 240 € 25.3.2011 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi paloesimiehille 12.–14.4.2011 300 € 18.3.2011 20236 ATV-maastoajoneuvojen kuljettajakurssi 26.–28.4.2011 480 € 25.3.2011 (jos oma ajoneuvo mukana, hinta 285 €) 20319 Eläinonnettomuudet 26.–28.4.2011 285 € 25.3.2011 20022 Vesisukelluskurssi, kevät 26.4.–3.6.2011 *) 2.760 € 15.3.2011 20022 Vesisukelluskurssi, syksy 8.8.–16.9.2011 *) 2.760 € 15.3.2011 *) Kurssimaksu sis
26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. 8 Vuositilaus 56 €/vsk Kestotilaus 50 €/vsk Eläkeläistilaus 28 €/vsk Nuoriso-/opiskelijatilaus 28 €/vsk Soita numeroon 044 728 0400 tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi www.pelastustieto.fi – tutkitusti luettu ja luotettava ammattilehti PELASTUSTIE TO 2/2011 ILMESTYY 10. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. / . . arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ALAN JOHTA VA AMMA TTILEH TI – TEEMA NA PELAS TAJAN KALUS TO JA VARUS TEET Paloasemie n homeonge lma voi viedä työkyvyn s. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. . arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Paloasemie n homeonge lma Rutiinikeik asta pullosade s. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. TURVALLISUUSM ESSUJEN ERIKOISNUMER O ILMESTYY 31. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Onko tilauksesi vielä uusimatta. / . Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. 20 1/ 20 11 10.2. Uudet puhelinnumerom me ovat: Kirjanpitäjä Sinikka Toivonen 044 728 0400 Markkinointisihte eri Minna Kamotskin 044 728 0401 Toimittaja Kimmo Kaisto 044 728 0402 Kuva-arkistoija Kristian Leppänen 044 728 0403 Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen 050 512 3369 Päätoimittaja Esa Aalto 050 562 0735. 8 Pelastusop iston harjoitusal ue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantote htaan sammutus töihin s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. – Pelastusop iston harjoitusal ue rakennettu EU-tuella s. MAALISKUUT A TEEMALLA HÄLYTYSAJO NEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om