s. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä. PELASTUSTIETO 3/2012 ILMESTYY 19. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s
Juttuja lisätään koko ajan, joten surfaa vaikka joka päivä osoitteeseen www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto. Linkit juttuihin löytyvät myös Pelastustiedon Facebook-sivulta. Arkistojutut. Klikkaa ja ”tykkää”! > Jos sinulla on mielessä joku vanha aihe, josta haluaisit lukea, meilaa meille osoitteeseen arkisto@pelastustieto.fi. Sukella historiaan! > Palontorjunta-Brandvärnja Pelastustieto-lehden sähköinen arkisto vie lehden lukijat aikamatkalle merkittäviin onnettomuuksiin ja tapahtumiin vuosikymmenien varrelta
Erityisesti pohjoisosissa maata ollaan kuitenkin sitä mieltä, että valtion ohjauksessa turvallisuus tulisi harvaan asutuilla alueilla jouhevammin hoidetuksi, kun tehtäviä muiden, valtion turvallisuusviranomaisten kanssa saataisiin paremmin hoidettua. Kuntarakennetta mietitään nyt uudelleen, mutta samalla on käynnissä myös selvitys kuntien hoitamista tehtävistä tulevaisuudessa. helmikuuta 2012. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. Presidentti haluaa selvittää, onko jotakin tehtävissä, jotta ongelmaan löytyisi apua. Erityisesti terveydenhuollon tulevaisuus on tässä mielessä merkityksellistä. P.S. Viimeksi viime vuoden eduskuntavaalien yhteydessä jokainen puolue ilmoitti kannattavansa kunnallista pelastustoimea. Palokuntamaailmassa on hyvä esimerkki, miten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen on yritetty saada apua. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. On vain muutamia vuosia siitä, kun PARAS-hankkeen aloituksen yhteydessä samaa asiaa selvitettiin ja päädyttiin siihen, että kunnat ovat paras isäntä pelastustoimelle. Sielläkin tosin odotetaan nyt jatkorahoitusta hankkeelle, jotta sitä voidaan viedä eteenpäin. Pohjanmaalla ja Oulussa käynnistettiin viitisen vuotta sitten SPEKin hanke Yli Hyvä Juttu, jossa kohderyhmänä olivat 7–17-vuotiaat lapset ja nuoret, joilla oli taustalla erilaisia ongelmia. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 2 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Useiden autojen kolarisuma Lahdenväylällä Helsingissä 3. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3 Palokuntamaailmasta esimerkkiä syrjäytymisen ehkäisyyn Uusi tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti voimakkaasti esille syrjäytyneet nuoret. Toimintamallia ei saatu ulotettua koko maahan, vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos otti hankkeen siipiensä suojiin. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä. Julkisuuteen putkahtikin jo otsikko: ”Palomiehet ja ambulanssikuskit ehkä valtion leipiin”. Siksi tuntuu merkilliselle, että samaan asiaan on jälleen palattava. Yli Hyvä Juttu antoi rohkaisevia kokemuksia siitä, että palokuntataitojen harjoitteleminen antaa hyvät mahdollisuudet ehkäistä ongelmia. Jälleen kerran. Kun asiaa selvitettiin viimeksi 6–7 vuotta sitten, on vaikea nähdä, että mikään olisi tässä mielessä niin radikaalisti muuttunut, että perusteet omistajavaihdokselle olisivat olemassa. Tämän vuoden joulukuun 1. Nyt ideoimaan palokunnissa, miten päivää pitäisi viettää, jotta se näkyisi ja kuuluisi.. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari PELASTUSTIETO 3/2012 ILMESTYY 19. Taloudellinen panostus siihen kantaisi varmasti tulevaisuuteen. Pelastustoimi on pieni tekijä siinä kokonaisuudessa, jos suurempia rakenteita aletaan järjestää uudestaan. päivä vietetään ensimmäistä Pohjoismaista palovaroitinpäivää. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on todettu keskeisinä haasteina syrjäytyminen ja väestöryhmien väliset suhteet. Tätäkin varten perustettiin Yli Hyvä Juttu. Nyt kun tasavallan päämieskin on todennut syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin tarttumisen välttämättömyyden, olisi palokuntien Yli Hyvä Juttu yksi sellainen varteenotettava toimintamuoto, jonka tulevaisuus pitäisi turvata. s
Lähes 70000 ihmistä kävi opettelemassa, miten tulipalotilanteessa tulisi toimia. Hänen mielestään CrossFit on omiaan palomiehille sen monipuolisuuden takia. s. Mitä jos onnettomuuspaikalta löytyy hybridiauto?. Perinteisesti pelastustoimia on totuttu johtamaan hierarkkisella linjaorganisaatiomallilla ja puolisotilaallinen johtamistyyli on tuttua. Yli 4100 palokuntalaista järjesti mittavan turvallisuustapahtuman 317 paloaseman avatessa ovensa kaikenikäisille paloturvallisuudesta ja palokuntatoiminnasta kiinnostuneille ihmisille. Paloalan Järjestö Juhani Katajamäki 60 Paloaseman odotettu remontti Pyhtäällä Timo Kouki 61 Pelastustoimessa kuudella vuosikymmenellä Marko Partanen 63 Meidän näköinen Viksu-leiri Pauliina Kankare VAKIOT 35 Vieraanamme: Kauri Lindström 54 Mirafoni: Mira Leinonen 55 Ulkomailta: Risto Lautkaski teema nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Tekevätkö pelastuslaitokset paljon sellaisia tehtäviä, jotka eivät niille tosiasiallisesti kuuluisi?”. 56. s. Vuonna 2010 Suomessa oli rekisteröitynä arviolta 4000–5000 hybridiautoa. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. 50 Maailman kovakuntoisin ihminen (CrossFit MM 2009) Mikko Salo on valittu Vuoden 2011 palomiesurheilijaksi. Suomen Palohenkilöstön Urheiluliiton myöntämä tunnustuspalkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran. 44 päivä paloasemalla Marraskuun lopulla 2011 vietettiin valtakunnallista Päivää Paloasemalla. tulevaisuus Varsinais-Suomessa haetaan muutosta pelastustoimia tyypillisesti leimanneelle johtamistavalle. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3 Hybridiautojen lukumäärä kotimaisessa tieliikenteessä kasvaa sellaista tahtia, että sellaisen kohtaaminen onnettomuuspaikalla on vuosi vuodelta todennäköisempää. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 3/2012 ILMESTYY 19. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. s. s. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s. Niiden lukumäärä kasvaa liki tuhannen kappaleen vuositahtia. s. Porilainen 32-vuotias paloesimies Mikko Salo pitää tunnustusta luonnollisesti hienona asiana. Reilu enemmistö vastasi ”kyllä”. 24 SIVU 53 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 2 /2 01 2 15.3.2012 8 Tilannekuva hukkui lumipyryyn Marko Partanen 11 Laitoksen ja koulun yhteistyö arvokasta 12 Omistajuuden jakolinja etelässä ja pohjoisessa 14 Tapaninpäivän myrsky nosti uuteen ennätykseen Johannes Ketola 17 Ykkösen ja alumnit koolla Mervi Parviainen 20 Kaksi suurinta Helsingissä ja Porvoossa Tapio Tihtonen 27 Säiliöauton päällä ei kannata turhaan kävellä 28 Peräkärry vaihtui kemikaalintorjuntayksiköksi 30 Alan tuotteita 32 Valtion pelastuslaitos kurjistaisi Helsinkiä 36 Täyttä häkää vanhoilla lämmitystavoilla Esa Kokki 38 40-vuotias SPLY esittäytyy 40 Palomiesten työn imu ja psyykkinen työhyvinvointi Auli Airila, Jari Hakanen, Sirpa Lusa, Anne Punakallio 43 Vanhusten elämään lisää turvallisuutta Ulla-Maija von Hertzen 48 Vilho Nuoreva – Mr
E. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Törkeitä rakennusvirheitä Otaniemessä järjestetyssä tilaisuudessa luovutti Volkswagenwerk AG yhteistoiminnassa edustajansa Oy Transporter Ab:n kanssa Valtion Palokoululle palontorjunnan opetustyössä käytettäväksi hal kileikatun VW-teollisuusmoottorin, koska tästä monelle autosta tutusta moottorista on muodostunut myös keskiraskaiden moottori ruiskujen suosittu voimanlähde. Seuraavassa pari esimerkkiä syistä, jotka laadullisesti ovat niitä kaikkein karkeimpia. Täytteet menivät luonnollisesti myös tähän avoimeen hormiinkin. Piippu oli muurattu pohjakerroksesta alkaen läpi kahden kerroksen ja vasta sitten huomattu, että hormeja on tulossa liikaa. Palamisjäljet osoittivat aivan selvästi, että palaminen oli alkanut juuri tästä. Palon tapahtumapäivänä oli matalapaine, ja on hyvin ilmeistä, että keskuslämmityshormista oli jokin kipinä pudonnut alas tähän käyttämättömään hormiin aiheuttaen syttymisen. Syttymissyytä tutkittaessa tehtiin yllättävä havainto. Palokunta avasi lattian, sam mutti palavat täytteet ja havaitsi, että välipoh jan kohdalla oli avoin hormi. Valvoja ei liene asiaa huomannut ja timpureille kun asia ei kuulu, niin pantiin täytteet paikalleen ja lattiat um peen. Tapaus2: 19.7.61 sattui vastaavanlainen tapaus eräällä kansakoululla. A. Tapaus3: Kolmas vastaavanlainen, joskin vieläkin räikeämpi tapaus sattui paria vuotta aikaisemmin eräässä yhdistystalossa, jossa on elokuvateatteri ja liikehuoneis toja. Tapaus1: Erään liiketalon yläkerrassa olevassa asuinhuoneistossa syttyi palo, jossa palokunnat joutuivat repimään välipohjia, lattioita, kattoja ja vesikattoakin ennen kuin kaikkiin syntyneisiin pesäkkeisiin päästiin käsiksi. Piip pua jatkettiin ylöspäin kavennettuna ja välipohjan kohdalle päättyneet horminpäät peitettiin pinkopahvilla! Tämän päälle vain täytteet ja lattia paikoilleen! Muutostöitä suori tettaessa tarvittiin pohjakerroksessa saunalle savuhor mia ja tähän tarkoitukseen katsottiin sopivaksi ”il manvaihtohormi”. Tulos havaittiin pian kerrosta ylempänä, kun lattian alta alkoi tulla savua. Kesän aikana suoritettiin koululla kunnostustöitä ja eräs korjausmies havaitsi pohjakerrok sessa olevassa ilmanvaihtoventtiilissä runsaasti pölyä ja päätti poistaa sen polttamalla hormissa paperia. Ellei rakentajilla itsellään, niin esi merkit osoittavat, ole vastuuntunnetta, niin se on korvattava juuri tarkoituksenmukaisilla tarkastuksilla. Salo 2/2012 5. Palokunta löysi lattiaa tunnustellen palopesäk keen ja onnistui sammutuksessaan hyvin löytäen yl lättävän syttymissyynkin. Myös maaseudullakin olisi suoritettava perusteellistarkastuksia uusissarakennuksiss aerirakennusvaihei den aikana. Syistä ilmenee tietämättömyyttä, tör keätä huolimattomuutta, leväperäisyyttä jne. VW-teollisuusmoottori Valtion Palokoululle Tulipalojen syttymissyitä tarkasteltaessa ilmenee usein sellaisia seikkoja, jotka tuntuvat suorastaan tyrmistyttäviltä. Veto ei ollut kehuttava, mutta eipä tuloskaan, sillä ylimmän väli pohjan täytteet syttyivät. Kaikki allakerrotut ovat sattuneet Jyväskylän mlk:n alueella, viimeisin 28.2.62. Säleventtiili irroitettiin ja horminvetoa kokeiltiin polttamalla paperia. Muurari oli kai lukenut ”tuumatukkinsa” väärin, koskapa hormin liitäntäaukko sattui juuri välipohjan keskikohdalle. Keskuslämmitteisen talon yläkertahuoneeseen oli ken ties suunniteltu sijoitettavaksi joskus hella tai muu tulisija ja sitä varten varattiin tälle savuhormi
Pelastuskomentajan virkaa ei ole julistettu avoimeksi. Lisäksi olemme panostaneet viimeisen 10 vuoden ajan pelastusalan tuoteja menetelmäkehittelyyn, voidaksemme tarjota pelastusalan ammattilaisille turvallisempia ja tehokkaampia ratkaisuja työhön, kertoo Tarja Vartiainen. Messut avaa sisäasiainministeri Päivi Räsänen ja juhlapuheen pitää Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jorma Löhman. Kaupunginhallituksen jäsen Juha Hakolan nimeä on väläytelty komentajaspekulaatioissa. Turvallisuus-messut toteutetaan nyt jo 13. Huomionosoitus annettiin tunnustuksena ansiokkaasta ja pitkään jatkuneesta kehitystyöstä pelastusalalla. Lautakunnan mielestä pelastuskomentajan nykyiset viran kelpoisuusvaatimukset ovat olennaisella tavalla sidoksissa pelastustoimen järjestämiseen ja pelastuslaitoksen organisoitumiseen HelHelsingin pelastuskomentajan kelpoisuusvaatimuksia käsitellään kaupunginhallituksessa. Sen johdosta pelastuskomentajan kelpoisuusvaatimuksia ei ole mahdollista alentaa tarkastelematta samalla pelastuslaitoksen organisaatioja johtamismallin muuttamista. Tapahtuman sisältöä on kehitetty vastaamaan teknisten ratkaisujen ohella yhä kokonaisvaltaisemmin tämän päivän tarjontaa turvallisuusratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden osalta. Messuille rakennetaan Turvatalo, joka esittelee turvallisuutta sekä rakennusteknisten ratkaisujen osalta että yksilöturvallisuuden näkökulmasta. Niiden pitää olla samanlaiset kuin muilla kaupungin virastopäälliköillä. Huomionosoituksen vastaanotti liiton 60-vuotisjuhlassa Kuopiossa Peltacon hallituksen puheenjohtaja, talousjohtaja Tarja Vartiainen. Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusalan suurmessutapahtuma järjestetään Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa ensi syksynä. Risto Rautava: Kelpoisuusehtoja pitää muuttaa singissä. – Pitää nyt miettiä, mikä on perusteltu esitys pätevyysvaatimuksiin. Niiden rinnalla pidetään neljännen kerran Työhyvinvointi-messut sekä Security-messut, jotka aiemmin tunnettiin nimellä Kiinteistöturvallisuus. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ammattilaiset kokoontuvat kansainvälisille Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointimessuille 5.–7.9.2012. Asia tulee lähiviikkoina ratkaistavaksi, Sauri toteaa. Kh:n pj. Uutuutena on Turvataloon toteutettava turvahuone (Panic Room). Peltaco Oy on panostanut viime vuosina koko henkilökunnan voimin yrityksen valtakunnalliseen kasvuun ja kehittämiseen. Kiinteistöturvallisuus-messut on järjestetty Turvallisuus-messujen yhteydessä vuodesta 2006 lähtien. Tänä vuonna tapahtuma toteutetaan uudistuneena ja uudella nimellä. Pohjois-Savon Pelastusalan liitto ry on myöntänyt Peltaco Oy:lle Vuoden 2011 Pelastusteko -palkinnon. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan (kok.) mielestä pelastuskomentajan kelpoisuusehtoja pitää muuttaa. Turvatalo tarjoaa tietoa ja tuotteita yleisten turvallisuusratkaisujen ohella myös erityisryhmien tarpeisiin sekä seniorija palveluasumiseen. Turvallisuutta kattavasti esittelevässä tapahtumassa tullaan nostamaan monipuolisesti esille myös työhyvinvointiin liittyvät asiat. Olemme myös erittäin iloisia siitä, että työmme on huomattu yhteisössämme. – Vaikka kelpoisuusvaatimuksissa ei enää olisikaan pelastusalan tutkintovaatimusta, se ei luonnollisestikaan sulkisi pois sitä, että myös tällainen henkilö voidaan valita tehtävään, jos hän muuten täyttää kelpoisuusvaatimukset, Risto Rautava painottaa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin esitystä asiassa odotetaan. – Yrityksemme on määritellyt neljä toimintaamme ohjaavaa arvoa; asiantuntevuus, kumppanuus, innovatiivisuus ja yhteisöllisyys. – Syksyn Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messujen valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Hän ei ole mukana operatiivisessa toiminnassa, Rautava huomauttaa. Tämä Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusalan suurmessutapahtuma tuo Tampereelle jälleen noin 250 näytteilleasettajaa ja tuhansia alan ammattilaisia. Turvallisuus-messut nyt Security. 6 2/2012 H elsingin pelastuskomentajan valintaprosessi on yhä auki. Meille on tärkeää paitsi toimia yrityksenä tässä yhteiskunnassa myös tarjota yhteisöllemme tietoa ja turvaa, jotta jokaisen meistä olisi turvallisempaa elää ja työskennellä, Vartiainen toteaa. – Pelastuskomentajan tärkeintä työmaata ovat viraston johtaminen ja taloudenpito. pelastuskomentajana toimii pelastusjohtaja Jorma Lilja 31.7.2012 saakka. – Siihen mennessä virka pyritään täyttämään, Pekka Sauri sanoo. Puheenjohtaja Risto Rautava haluaisi muuttaa niitä. Messutapahtuman avajaispäivänä julkistetaan myös Vuoden Palomies 2012. – Security on enemmän kuin vain nimenmuutos. Kaupunginhallitukselle asian esittelevä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoo, että asiaa kelpoisuusvaatimusten osalta valmistellaan. Pelastuslautakunta päätti joulukuussa käsitellessään asiaa, että pelastuskomentajan viran kelpoisuusvaatimuksia ei ole syytä muuttaa nykyisestä eikä johtosääntöä näiltä osin muuttaa. Security-nimi kuvaa paremmin tulevan messutapahtuman sisältöä, jossa kiinteistöjen turvallisuustekniikan lisäksi tullaan esittelemään laajasti alan tuoteja palvelutarjontaa ulottuen myös henkilöturvallisuuteen liittyviin ratkaisuihin. – Tämän kasvun onkin mahdollistanut innostunut ja asianJuhliva liitto palkitsi Peltaco Oy:n tunteva henkilöstö, sekä kumppanuus asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Messuosastojen lisäksi tapahtuma tarjoaa tietoa seminaareissa, tietoiskuissa ja työnäytöksissä, sanoo projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali Tampereen Messut Oy:stä. Kokonaisuudessaan näyttelytiloista on myyty jo noin 70 prosenttia. Helsingin pelastuslaitoksen va. Haluamme korostaa sitä, että turvallisuus on kaikkien asia ja turvallinen ympäristö merkitsee ihmisille yhä enemmän, kertoo projektipäällikkö Mikael Wänskä Tampereen Messut Oy:stä. kerran
Kyselyn löydät osoitteesta www.palokuntaan.fi/motivaatiotekijakysely. Myös jatkuva yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on antoisaa ja auttaa kehittymään tässä työssä. Pyydämme sinua vastaamaan 22.3.2012 mennessä. Miksi SINÄ olet mukana palokuntatoiminnassa. Suurin haaste itselleni oli pystyä antamaan henkilöstölle omaa tukea ja kannustusta kaiken uuden oppimiseen ja omaksumiseen, hän toteaa. – Pitkästä aikaa tuntuu siltä, että alamme pysyä kiskoilla ja juna menee hitaasti oikeaan suuntaan. Kyselytutkimuksesta vastaa PhD Sanna Malinen johtamisen laitokselta Canterburyn yliopistosta Uudesta-Seelannista. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan. Muutos oli työntekijöille iso ja raskas. Kolmen ikä ei ilmennyt mediatiedoista. SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuoden aikana tulipaloissa menehtyneistä yli kolmannes on yli 65-vuotiaita. Hätäkeskusmaailmassa vuodesta 1996 lähtien työskennellyt Marko Piipponen on uransa aikana nähnyt toiminnan kehittymisen suuret askeleet 112-toiminnan siirtyessä ensin valtiolle ja nyt meneillään olevan toisen suuren hätäkeskusuudistuksen myötä. Piipponen urakoi viime syksynä päivystyshenkilöstön koulutuksen parissa uudessa OuPRO 112 -palkinnon Marko Piipposelle luovuttivat sisäasiainministeri Päivi Räsänen, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori sekä viime vuoden palkittu Titta Lindholm. – Toiveeni on ollut, että pääsisin joka vuosi kuukaudeksi päivystämään, jotta kyky toimia hätäkeskuspäivystäjänä säilyisi. Jy rk i Ve sa Vuoden PRO 112 -palkinnon saaja Marko Piipponen, 41, on hätäkeskusurallaan osallistunut aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Auta turvaamaan palokuntatoiminnan jatkuvuus Nyt SINULLA on henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa palokuntatoiminnan epäkohtien löytämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Kahden sukupuoli ei ilmene mediatiedoista. Hätäkeskuslaitoksen muutoshankkeessa sekä toiminnan ja tietotekniikan hankkeessa viime vuosina työskennellyt Piipponen ylläpitää ammattitaitoaan viettämällä paljon aikaa päivystyssalissa. Omakotitalot ovat tänäkin vuonna olleet yleisin kohtalokkaiden tulipalojen tapahtumispaikka. Mitä toiminta sinulle antaa. Muiden hätäkeskustoimintaan liittyvien viranomaisten kanssa yhteistyössä valmistelluilla ohjeilla pyritään suuntaamaan hätäkeskuspäivystäjien keskittymistä ydintyöhön, kehittämään ja yhdenmukaistamaan salitoimintaa sekä edesauttamaan ammatinhallintaa ja johtamista. 2/2012 7 Tuntuuko siltä, että palokunta tarvitsee sinua enemmän kuin sinä palokuntaa. Heistä viisi menehtyi helmikuun aikana. Kyselyn täyttäminen kestää noin 15 minuuttia. Mikä saa sinut osallistumaan palokuntatoimintaan. 17 kuollut tänä vuonna tulipaloissa. Marko Piipposelle PRO 112 -palkinto lun hätäkeskuksessa ja pääsi sitä kautta toteuttamaan konkreettisesti meneillään olevaa hätäkeskusuudistusta. – Virheistä on onneksi opittu ja toiminnan kehittäminen on nyt hyvässä mallissa. PRO 112 -palkitun pitkäaikainen kokemus päivystystyöstä, syvällinen ymmärrys hätäkeskustoimintaa ohjaavista säädöksistä ja strategisista tavoitteista sekä taito toimia haastavissa vuorovaikutustilanteissa erottuivat edukseen muutostilanteessa. Kiitos osallistumisestasi! Lisätietoja antaa Teija Mankkinen, jonka tavoitat parhaiten meilitse teija.mankkinen@spek.fi tai puhelimitse 040 161 7787. Arvostetun kiertopalkinnon saaja on työssään edistänyt Hätäkeskuslaitoksen ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tukenut myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistamista. Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan tänä vuonna kuollut 17 ihmistä helmikuun loppuun mennessä. Tämän vuoden 17 palokuolemaa ovat neljä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Mitä toiminta sinulta edellyttää. PRO 112 -palkittu Piipponen on työssään ollut vastaamassa muun muassa operatiivisen salityöskentelyohjeen, vuoromestariohjeen ja poliisin hälytystoimintaan liittyvän käsikirjan valmisteluista. Alkuvuoden tilanne on kuitenkin parempi kuin vuosina 2006– 2010 vastaavaan aikaan. – Minusta oli hieno seurata, miten kahden hätäkeskuksen toimintaa saatettiin yhteen ja miten positiivisesti suurin osa henkilöstöstä suhtautui muutokseen. Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia Pelastustoimen tilinpäätöshankkeessa palokuntalaisten motivaatiotekijöitä käsittelevällä kyselytutkimuksella. Hätäkeskustoiminta on tähän asti ollut mielestäni liian heikosti ohjattua, eikä toiminnan tarkkailuun ole valtakunnallisesti puututtu riittävästi, Piipponen pohtii ja sanoo olevansa luottavainen tulevaisuuden suhteen. On hienoa olla mukana ja nähdä tämän toiminnan kehityksen kaari pitkältä aikaväliltä. Hätäkeskuslaitoksen toimintaohjeita on uudistettu ja yhdenmukaistettu hätäkeskusuudistuksen myötä. Yhdeksän palokuolemaa on sattunut niissä, kerrostaloissa kuusi. Palokuolleista kymmenen on miehiä
Samalla kaistalla kolaroivat myös Puolustusvoimien Pasi-miehistönkuljetusauto sekä bussi. 8 2/2012 3.2.2012 oli Uudellamaalla liikenneonnettomuuksien päivä. Pian hälytettiin myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt, onnettomuuspaikka oli myös Kehäkolmosella, mutta länteen päin vievillä kaistoilla. Sitten alkoi kolista takanakin. Palomiehet vinssasivat kolarirekan tien sivuun, jotta hinausauto pääsi paikalle. Helsinkiin ja Vantaalle perustettiin pelastustoiminnan johtokeskus (PEL-JOKE). Johtoauto saarroksissa Rekkakolari tukki koko Kehäkolmosen itään päin vievät kaistat. – Kopteri olisi paras apu tilannekuvan luomisessa, mutta sekään ei joka keliin pääUudenmaan kolarisumissa TILANNEKUVA hukkui lumipyryyn Teksti: Marko Partanen Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Ensimmäinen suma muodostui Helsinkiin Lahdenväylälle, missä etelään päin vievällä kaistalla autosta poistunut henkilö jäi pakettiauton yliajamaksi. Käveltyään jonkin matkaa hän totesi, että autoja on silmän kantamattomiin, hänen arvionsa mukaan 200–300. Vähän ajan kuluttua johtoauton edessä tömähti monta kertaa. Siitä kehittyi nopeasti kolareiden suma. Rekat osuivat henkilöautoon, ja onnettomuus tukki itään päin vievät kaistat. Valtaväylille muodostui onnettomuussumia, kuten seitsemän vuotta sitten tai viime vuonna Kuopion Kallansilloilla. – Totesimme kuljettajani kanssa, että ihmiset ajavat kovaa, sillä meidän vauhti moottoritiellä oli noin 60 km/t ja ihmiset ohittelivat oikealta ja vasemmalta. Ihmiset eivät osanneet ajaa huonossa kelissä. Samaan aikaan sattui Kehäkolmosella länteen päin vievillä kaistoilla onnettomuus, johon palomestari Kimmo Tuominen vapautti Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt. HEP40 jatkoi Hämeenlinnan väylältä suoraan Lahden väylälle, minne syntyi kolarisuma. Myös Kehäkolmoselle muodostui kolarisuma, jota hoiti Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari (KUP3). Kehäkolmonen oli katki idässä muutaman kilometrin matkalta ja Lahden väylä katkaistiin liikenteeltä molempiin suuntiin Kehäkolmosen ja kehäykkösen väliltä. Tuominen jalkautui autosta. Helsingin raivausyksikkö ajoi kohteeseen vastakarvaan ja teki tilaa sumaan juuttuneelle hinausautolle. Tuominen lähti paluumatkalle asemalle. Päivystävät palomestarit kertoivat, että tilannekuvaa oli hankala hahmottaa. Hän ei tiennyt Lahden väylällä olleista onnettomuuksista ja päätti palata sen kautta. Potilaita tuli hänen tietoonsa vain kaksi. H elsingin palomestari (HEP40) oli hoitamassa liikenneonnettomuutta Hämeenlinnan väylällä, kun toinen palomestari (HEP30) hälytettiin Kehäkolmoselle kahden rekan ja yhden henkilöauton onnettomuuteen. He olivat päässeet suman hännille ja jäivät sinne mottiin. – Tilannekuvan luominen oli todella hankalaa. Tuomisen kuljettaja sai juuri ja juuri auton pysäytettyä, ettei johtoauto ollut samassa nipussa. En esimerkiksi tiennyt, että toinen Helsingin mestari johtaa tilannetta puoli kilometriä edessä päin samalla kaistalla tai sitä, että samalla kaistalla oli myös bussin ja Pasimiehistönkuljetusauton törmäys. Lähes samanaikaisesti kaksi rekkaa kolaroivat Helsingin ja Vantaan rajalla Kehäkolmosella
Koivu piti kasvotusten palaveria säännöllisesti poliisin kanssa, lääkintäesimieheen hänellä oli radioyhteys. Tilanteessa voisi olla hyötyä nostolavasta. – Kun näin kohteessa kolariautojen suman ilmoitin ääni miltei falsetissa hätäkeskukselle suuronnettomuudesta, Koivu sanoo. Ajattelin, että minusta on enemmän hyötyä, kun seuraan radioliikennettä tarkasti rauhallisessa paikassa kuin että lähtisin taskut täynnä virvekapuloita lumipyryyn. Näin kävi esimerkiksi lämpöpuhaltimien kanssa, jotka pyydettiin ruuhkaan juuttuneisiin busseihin, joihin käskettiin ihmisiä säältä suojaan. Myös videokuvauksesta olisi apua, jos sen saisi välitettyä suoraan johtokeskukseen. Paikka oli HEP30:n hoitamasta tehtävästä hieman itään päin vastaantulevilla kaistoilla. – Kaistat pitäisi katkaista molempiin suuntiin, jolloin toinen kaista pyhitettäisiin pelastusja ensihoitoajoneuvojen tarpeisiin. Johtokeskukseen Koivu sai radioitse hyvin yhteyttä, mutta resurssipyynnöt jäivät selvitettäviksi pitkähköksi aikaa. Ambulanssi motissa – Autojen välistä puikkelehti KUP:n ambulanssi, joka toi potilasta Kehäkolmosen onnettomuudesta, mutta tie oli jumissa eikä eteenpäin enää päässyt. Ei ehkä pitäisi empiä valtaväylänkään katkaisua. 2/2012 9 se. Ambulanssi lähti ajamaan moottoritietä takaisin vastakarvaan, mutta pian matka tyssäsi. Tosin tässä lumipyryssä ei nostolavastakaan välttämättä olisi nähnyt kovinkaan paljon. Sitä materiaalia voisi myöhemmin käyttää myös tutkinnan apuna, Tuominen pohtii. Ensihoitajat näkivät livenä peräänajojen sarjan. – Logistiikka ja huolto noussevatkin tällaisia onnettomuuksia hoidettaessa keskeiKopteri olisi paras apu tilannekuvan luomisessa, mutta sekään ei joka keliin pääse.. Tuominen pohtii, että jatkossa tällaisessa kelissä valtaväylätkin pitäisi katkaista mahdollisimman ajoissa ja etäältä onnettomuudesta. Suma Kehäkolmosella Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Ari Koivu (KUP3) hälytettiin Kehäkolmoselle liikenneonnettomuuteen. Siitä aiheutuva liikennehaitta on kuitenkin pienempi paha, Tuominen sanoo. Jos sen saisi ajettua sopivaan paikkaan, niin sieltä voisi tähystää. Ilmoitus aktivoi päällikköpäivystäjä Jarmo Kivistön Hyvinkään paloasemalta. Kivistö puolestaan määräsi pelastustoiminnan johtokeskuksen perustettavaksi ja Hyvinkäällä päivystävän palomestarin (KUP4) siirtymään Koivun avuksi Vantaalle perustamaan toiminta-alueen johtoelimen (TOJE). Ambulanssi oli motissa ja potilaalle oli pyydettävä toinen kuljettava yksikkö. – Päätin etten jalkaudu autosta
Hän pohti suuronnettomuusyksikön hälyttämistä, mutta vain siksi, että siinä olisi ollut tarvittaessa paljon välineitä potilaan lämpimänä pitämistä varten. Potilaiden lisäksi myös pelastajat hyytyvät pitkästä pakkasessa olosta, Kivistö sanoo. Koivu kiittelee säiliöauton miehittäneitä palomiehiä, jotka lounaspaikasta tarjoutuivat radiolla itse tehtävään. Toinen lumimyräkkä sotki liikennettä muutama viikko myöhemmin. Koivun mukaan tehtävästä jäi hyvää kokemusta resurssien organisoinnista. – On aina pidettävä mielessä ulkona vallitsevat olosuhteet, jotka helposti johtokeskuksessa ja johtoautossakin unohtuvat. Myös yksikönjohtajien ja pelastajienkin on osattava toimia. Sähköinen luettelo voitaisiin avata tarvittaessa johtoautossa, tilannekeskuksessa tai missä tahansa missä on internetyhteys. – Harjoituksen kannalta suuronnettomuussovellusta olisi ehkä kuitenkin pitänyt käyttää, Taskinen sanoo. Lahdenväylällä työskennellyt lääkintäesimies Antti Taskinen puolestaan sanoi, ettei siirtynyt Merlot Medi -tietojärjestelmässä suuronnettomuussovellukseen, kun arveli käytössään olleiden kahdeksan ambulanssin riittävän hyvin. Hän on peräänkuuluttanutkin nopeasti selattavaa sähköistä kalustoluetteloa, josta löytyisi aakkosjärjestyksessä kaikki oman alueen ja naapurialueiden pelastustoimen laitteet ja mistä ne löytyvät. Tilanteessa hän arveli, että ajokelin heikentyessä vauhdit putoavat niin, että isoja vahinkoja ei enää satu. Ensihoidolle kolarisumat eivät olleet suuronnettomuus. 10 2/2012 seen osaan. Kuvakaappaus mtv3.fi-sivustolta.. Yksikönjohtajat eivät saa omatoimisesti pyytää apua hätäkeskukselta tai pysäyttää vapaana olevaa ambulanssia. Ja kun TOJE jotain resurssia PEL-JOKE:sta pyytää, on asiaa hoitavan tahon hyvä ilmoittaa jonkinlainen aika-arvio resurssin saapumisesta kohteeseen, muuten jää epätietoisuus, että onko pyydetty resurssi tulossa, Koivu sanoo. Potilaiden lisäksi myös pelastajat hyytyvät pitkästä pakkasessa olosta. Silloin vältyttiin pahemmilta kolarisumilta. Ihmisiä pitää saada pois onnettomuuspaikalta ja onnettomuuspaikalle tarvitaan välineitä. – Tällaisessa tilanteessa kaikki pyynnöt kulkevat tilannejohtajan kautta. – Tällaisen onnettomuuden vasteessa säilöautoa ei hälytetä, mutta siellä tarvitaan joka ainoa käsipari, Koivu sanoo. Pyyntö on aina tultava tilannejohtajan kautta, joka pitää näpeissään resursseja, muuten resurssit eivät ole johdettavissa, Koivu sanoo. Resurssit riittivät Kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, että resursseja oli riittävästi. On tiedettävä kuka on ensihoidon ja pelastustoimen tilannejohtaja. Kivistö kouluttaisi kaikki palomestarit ja osan paloesimiehistä JOKE-tehtäviin, mihin hänen mielestään tarvitaan lisää operatiivista osaamista. – Koko ajan oli tunne, että tällä porukalla pärjätään, Kivistö sanoo
Oppilaitos ja työelämä tarvitsevat kumppanuutta. Juhlapuheen pitänyt HUS:n ylilääkäri Teuvo Määttä korosti ensihoidon olevan mutakin kuin sankaritekoja. Muita koulutuksen kehitykseen vaikuttaneita henkilöitä ovat olleet Keijo Mökkönen (vas.), Markku Rissanen, harjoitusmestarit Jouko Järvinen ja Leo Riihelä, entinen rehtori Erkki Jaakkola sekä juuri eläköitynyt pelastuskomentaja Kari Lehtokangas. Päivittäisen pahoinvoinnin, yksinäisyyden, päihteiden ja syrjäytymisen kohtaaminen kuluttaa nuorta pelastajaa, ensihoitajaa. Pelastustoimi ja pelastaja näyttävät saaneen valtuutuksen toimia jatkossakin ensihoidossa, hoidon ammattilaisena. Opetuksen ja työn jatkuva ja välitön vuorovaikutus on ollut erinomaista. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Koulun perustamiseen ja toimintaan voimakkaasti vaikuttaneita henkilöitä palkittiin juhlassa: Rainer Alho (polvistuneena) oli keskeisin vaikuttaja, kun Helsinkiin päätettiin perustaa koulutuskeskus, josta sittemmin tuli pelastuskoulu. Viranomaiset ja julkisuus seuraavat toimiamme, Määttä totesi. Ilman koulun antamaa ensihoitokoulutusta osaaminen vajoaisi alaspäin. Palopäällikkö Veijo Nuppola muisteli juhlassa ensimmäistä koke-kurssia, jossa hän oli oppilaana. 2/2012 11 H elsingin Pelastuskoulun 40-vuotisjuhlissa puhunut apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri pitää tärkeänä, että Helsinki kouluttaa jatkossakin omat palomiehensä. Järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alusta sairaanhoitopiireille. Ei yhdelle tarkoin valitulle potilasryhmälle, vaan koko elämän kirjolle. Toisaalta Pelastuskoulussa voidaan antaa peruskoulutuksen lisäksi hyödyllistä varautumisja täydennyskoulutusta. – Terveydenhuoltoa on viime vuosina uudistettu ja innovoitu. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen korosti pelastuskoulun tärkeää roolia alan koulutuksen tuottajana. Laitoksen ja koulun yhteistyö arvokasta Meillä on tuore terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalvelusta. – Todellisuus on toisenlainen. Maailma muuttuu ympärillä ja muutos on jatkuvaa. Rainer Alho piti alusta alkaen tärkeimpänä sitä, että oman laitoksen väki kouluttaa uutta palomiespolvea. Ensihoidolta odotetaan toisinaan ihmeitä. – Pelastuskoulussa hyvää on myös työelämäyhteys pelastuslaitoksen kanssa. Monet ovat nähneet hoitajavastaanoton ratkaisuna. Rehtori Matti Waitinen kiittää juhlapuheen pitänyttä ylilääkäri Teuvo Määttää. Koulun entinen rehtori Erkki Jaakkola kuvaili toimintaa soihdun kantamisella, jonka liekki uhkasi monta kertaa sammua, kun koulun toimintaa asetettiin kyseenalaiseksi. Tarkka valinta, hyvä koulutus, ajantasainen osaaminen ja selkeät toimintaohjeet auttavat jaksamaan, mutta työyhteisön, työnantajan ja lähiesimiesten tukea ne eivät korvaa. – Pelastuskoulun ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö on erinomaista. Ensihoito on murroksessa. Arvostus ja kiitoskin auttavat, mutta usein ne unohtuvat. Asetus määrittelee ensihoidon ammattilaisen kelpoisuuden. Ensihoidossa se on ollut arkea jo vuosia. Pelastuskoulun lakkauttamisesta koituisivat vähäiset taloudelliset hyödyt. – Alan koulutuksesta myös Pelastuskoulussa tehtävä auditointi antaa mielenkiintoisen perustan kehittää koulutustoimintaa. HUS:n ensihoidon ylilääkäri Markku Kuisma korosti laadukkaan opetuksen merkitystä, sillä ilman sitä, toiminta ei ole perusteltua. Pekka Sauri kehui pelastuskoulua myös turvallisuusviestinnän kärkiosaajaksi. Laitoksen henkilöstö kouluttaa uusia työntekijöitä. Liekki uhannut sammua Myös koulun perustaja, pelastuskomentaja evp. – Me jouduimme Helsingin erityispiirteiden, kuten 30 vuotta sitten tulleen metron vuoksi, antamaan koulutusta enemmän kuin valtio edellytti. 2/2012 11. Palvelutasoon on kirjattu vaatimukset ja tavoitteet. Ihmisten odotukset kasvavat
Kuntien terveyskeskusten kanssa asioita hoitaessa tilanne ei ollut tällainen. – Sen takia pelastustoimi tarvitsee tiheämmän hallintorakenteenkin ja mielestäni tämän takia 22 pelastustoimen alueen järjestelmä on toimiva. Erityisesti haja-asutusalueilla toiminta perustuu pääasiassa sopimuspalokuntien toimintaan. Kunnat nähdään mieluusti pelastustoimen omistajina, vaikka pohjoisosissa maata näkemys on myös toisenlainen. – Vaikka toimijat olisivat eri omistajilla, Mikä on pelastustoimen asema muuttuvassa kuntakentässä. – Sairaanhoitopiirin kanssa nyt uuden lain aikana neuvoteltaessa on jo tullut tunne, että olemme eri puolilla. Sen työ päättyy kahden vuoden kuluttua. – Perusturva oli kovalla koetuksella ja pelastustoimi, kokonaisuutena, auttoi siinä tilanteessa merkittävästi. – En pidä valtiollistamisajatuksesta, vaan pelastustoimi on luonteva kunnallinen palvelu. Hannus ei myöskään näe, että ensihoidossa pitäisi muuttaa järjestelmiä, jos esimerkiksi valtio ottaisi terveydenhoidon vastuulleen. 12 2/2012 Pelastustoimen asemaa pohditaan muiden mukana kuntien tehtäviä kartoittavassa työryhmässä. Jos valtio omistaisi pelastustoimen, näkisin sen heikentävän juuri tätä toimintaa. Hän sanoo, että Satakunnassa vuodenvaihteen myrskyt osoittivat, millainen turvallisuustekijä VPK:t ovat kunnille. Hannus muistuttaa myös, että pelastustoimessa päivystysjärjestelmä ulottuu jokaiseen kuntaan. Näin esimerkiksi ei ole valtion hoitamassa poliisitoimessa. – Tämä osoitti, että VPK:t ovat ainut toimiva järjestelmä haja-asutusalueilla ja pysyvät auttamaan poikkeusoloissa kuntia. P orin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, joka toimii myös Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtajana, katsoo, että myös tulevaisuudessa pelastustoimen tulisi olla kuntien hoitama tehtävä. Omistajuuden jakolinja etelässä ja pohjoisessa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto, Esa Aalto, Oulun kaupunki, Helsingin kaupunki. Terveydenhuoltoviranomaiset ovat yrittäneet saada toimintaa pois pelastuslaitoksilta ja aikaisempaan verrattuna synergiahyötyjä on menetetty
– On voitava mennä myös reilusti rajojen yli ja joustavasti toimia laajemmilla alueilla. – Olemme täällä Oulu-Koillismaalla todenneet aikaisemmissa lausunnoissamme, että pelastustoimi voisi olla valtion hoitamaa toimintaa. Pennanen myös korostaa, että päätöksenteon ja rahojen pitää olla samalla toimijalla. Hänen mielestä siinäkin tapauksessa pelastustoimi voi olla kunnallista, jos valtio ottaisi terveydenhuollon hoitaakseen. Valtio turvaisi haja-asutusalueen toiminnan Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen kuuluu valtiovarainministeriön asettamaan työryhmään, joka pohtii kuntien tehtäviä tulevaisuudessa. Päätöksiä ei enää tehtäisi paikallisesti, Kari Hannus sanoo. Miten siinä syntynyt toimijoiden välinen hyvä synergia hoituu myös jatkossa. Myös kuntaomisteisen sairaanhoitopiirin kanssa tehtävä yhteistyö sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa on perusteltua. Pennanen perustelee valtio-omistajuutta muun muassa yhteistyöllä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. Uusi suurempi Helsingin pelastuslaitos Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri pitää kiinnostavana kysymystä, mikä on kunnallisen pelastustoimen asema kuntauudistuksessa. Kuntarakenteen muuttuessa pitää hänen mielestä miettiä uudella tavalla myös 22 pelastustoimen alueen järjestelmää. sairaankuljetus ja ensihoito hoituvat selkeiden sopimusten avulla. Kari Hannus otaksuu, että valtio-omistaja rationalisoisi sairaankuljetuksen pois pelastustoimelta. Lipposen mielestä hyötyä syntyy, kun pelastustoimi voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi kunnan rakennustoimen, maankäytön ja rakennusvalvonnan kanssa. Jonkinlainen ensivastetoiminta varmaankin jäisi, koska päivystysjärjestelmä pelastustoimessa on niin tiheä. Se olisi siinä tilanteessa toimivaa. Siinä tilanteessa pitää monien muiden hallintorakenteiden asema miettiä uusiksi, joten ei nyt mennä tässä ainakaan pelastustoimi edellä, Martti Lipponen sanoo. Kuntatyöryhmään sisäasiainministeriön edustajana kuuluva pelastusosaston apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen sanoo, että yksi keskeisistä kysymyksistä on se, mitä tapahtuu sairaankuljetukselle. – Erityisen haasteen harvaan asutuille alueille tuo väestön ikääntyminen. – Ei ymmärretä, millaisissa olosuhteissa elämme. Muu Uusimaa jatkaisi omana erillisenä alueena tai sitten sitä pitäisi miettiä kokonaan uudella tavalla. – PARAS-hankkeen yhteydessä tätä jo selvitettiin ja silloin palaute oli, että pelastustoimi säilytetään kunnallisena toimintana. Sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten yhteistyöhön ensihoidossa hän ei näe tarvetta muutoksiin, jos valtio hoitaisi terveydenhuollon, mutta pelastustoimi säilyisi kunnallisena. Myöskään pääkaupunkiseudun kuntaratkaisulla hän ei halua spekuloida. Se merkitsisi rajua muutosta pelastustoimelle. Valtio kilpailuttaisi toiminnan yksityiselle toimijalle. Nopean avun saaminen paikalle säilyisi. Hän on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla pelastuslaitoksen toiminta jatkuu kaupunkivetoisena, tapahtui mitä tahansa. Olemme tilanteessa, jossa kaikkea on pohdittava ennakkoluulottomasti. On huomioitava se, miten hoidetaan suuronnettomuusvalmius, jos pelastustoimi ei olisi hoitamassa sairaankuljetustoimintaa. Meidän on katsottava koko laajaa aluetta ja silloin ei ole ainoastaan yhtä mallia, jolla kaikki asiat voidaan toteuttaa. – Tiedän, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tätä asiaa tarkastellaan eritavalla, mutta nyt on järkevää pohtia, kuka hoitaa mitäkin. Suoranaista tarvetta ei ole silloin myöskään muuttaa nykyistä pelastustoimen alueellista järjestelmää. Matti Pennanen sanoo, että syrjäseutujen edustajia kyllä kuunnellaan, mutta ei niinkään ymmärretä. Se tuo meidän alueelle aivan omat haasteet. – On tarpeetonta luoda uutta järjestelmää, kun on olemassa jo toimiva. Hänen mielestä perusja hoitotason sairaankuljetusyksiköiden ei tarvitse olla suoraan sairaanhoitopiirin omistuksessa, vaan palvelusopimuksen avulla pelastuslaitokset hoitavat toiminnan, jota tilaaja eli sairaanhoitopiiri valvoo ja koordinoi. Martti Lipponen pitää ennenaikaisena pohdintaa siitä, mitä pelastustoimelle tapahtuu tulevassa kuntarakennemuutoksessa. En halua ottaa kuitenkaan asiaan minkäänlaista kantaa, sillä pelastustoimi on tässä yksi muiden toimijoiden joukossa. Se onkin ainoa kuntarahoitteinen turvallisuustoimija. Samalla tavalla, jos terveydenhuolto siirtyisi valtiolle, olisi pelastustoimen mentävä mukana. – Voisivat olla eri toimijoilla. Meillä ei ole kykeneviä nuoria tällaiseen toimintaan. – Nythän ei ole esitetty yksittäisten kuntien jakamista eikä maakuntarajojen muuttamista. Kun pelastustoimemme perustuu vahvasti sopimusperusteiseen toimintaan, on ikääntyminen uhka turvallisuudelle. Silloin valtio päättäisi valtakunnallisesti pelastustoimen resursseista ja valmiudesta. Toimintaa voidaan tukea yksityisen palvelutuotannon avulla. – Valtio ei hoitaisi sellaista toimintaa. – Uudessa suuremmassa pääkaupungissa Helsingin pelastuslaitos kattaisi koko alueen. Matti Pennanen painottaa, että kuntatyöryhmän työ on vasta alussa eikä mitään yksityiskohtia ole toistaiseksi mietitty. – Nythän homma näyttää menevän puhtaasti terveyspalvelujen ehdoilla. Hänen mielestä tähän tarvitaan viranomaisten välistä yhteistyötä. Kuntien hoitamaa Myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen kannattaa pelastustoimen säilymistä kunnallisena toimintana. Tähän tarvitaan lainsäädäntöä tueksi. Päätöksenteko ja talous pitää olla samalla toimijalla, oli se sitten valtio tai kunnat, Matti Pennanen sanoo. Esko Koskinen painottaa myös, että työryhmässä ei ole käyty minkäänlaisia yksityiskohtaisia keskusteluja. – Valtion läsnäoloa on myös ennakkoluulottomasti pohdittava. Säilyvätkö pääkaupungissa kiitävän paloauton kyljessä myös tulevaisuudessa Helsingin omat tunnukset ja yhteystiedot?. – Siinäkään tilanteessa sillä ei välttämättä tarvitse olla vaikutusta pelastustoimen asemaan. – Olisi varmaankin hyvä, että se olisi samalla toimijalla. – Tarkastelukulmat tässä ovat laajat ja tänä vuonna ei varmastikaan jaeta tehtäviä mihinkään suuntaan. Tilaaja-tuottaja-mallilla edettäisiin, Pekka Sauri sanoo
T apaninpäivän ja sen jälkeisen päivien myrskyt aiheuttivat pelastuslaitokselle erittäin runsaasti tehtäviä, kolmessa päivässä pelastuslaitoksille tuli lähes kymmenen prosenttia koko vuoden tehtävistä. Salamien aiheuttamia paloja on ollut kahtena edellisenä vuotena Pelastuslaitosten tehtävät 2011: Tapaninpäivän myrsky nosti uuteen ennätykseen Teksti ja kaaviot: Johannes Ketola, Pelastusopisto Kuva: Tuomo Hurme/Alasatakunta.. Yksittäisistä syttymissyistä eniten laski nokipalojen määrä, niiden määrä laski sadalla tehtävällä 300 tehtävään. Lähes kaikki palokuolemat tapahtuivat rakennuspaloissa, ja kolmannes palokuolemista tapahtui pientalon paloissa. Myrskyn aiheuttamista tehtävistä valtaosa oli vahingontorjuntatehtäviä, myrskyn vaikutus tulipalojen tai liikenneonnettomuuksien määrään oli vähäinen. Pelastusviranomaisen ensiarvion mukaisten palokuolleiden määrä laski edellisiin vuosiin nähden selvästi, 65 kuolleeseen. PRONTOn tietojen perusteella järjestelmän käyttöön ottaneissa pelastuslaitoksissa automaattisten paloilmoittimien tarkistusja varmistustehtävät vähenivät enemmän kuin kaikissa pelastuslaitoksissa keskimäärin. Kuolinpaloissa yleisin syttymissyy on edelleen savukkeet. Tulipaloista eniten huomiota aiheutti Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sattunut palo syyskuussa, jossa pelastuslaitos pelasti 168 henkilöä. Palokuolleiden määrä on nyt vain miltei puolet muutaman vuoden takaisista määristä. Keskimäärin pelastustehtäviin hälytettiin 2.1 pelastusajoneuvoa/tehtävä. Pelastustoimen ajoneuvot osallistuvat pelastustoimintaan tapahtumapaikalla 183300 kertaa, joista 144300 siirtyi kiireellisenä tehtäväpaikalle. Vuonna 2011 niitä oli 14800 kappaletta. Yli 500000 euron omaisuusvahinkoja aiheutui 29 rakennuspalossa. Pelastuslaitosten Pelastustehtäviin hälytettiin yhteensä 251300 pelastustoimen ajoneuvoa, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna. Osassa pelastuslaitoksista otettiin käyttöön laskutus toistuvista erheellisistä paloilmoituksista. Savukkeesta arvioitiin alkaneen 750 paloa. Tulipalojen määrä laski Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen määrä laski edellisistä vuosista hieman. Suurimmat yksittäiset tulipalon omaisuusvahingot arvioitiin aiheutuneen lekaharkkotehtaan palosta Hausjärvellä heinäkuussa. Tehtävien yhteismäärä nousi edellisestä vuodesta 7600 tehtävällä. Tulipaloista puolet oli ihmisen aiheuttamia. Tulipalojen sekä paloilmoittimien tarkistustehtävien määrä pieneni ja vahingontorjuntatehtävien määrä kasvoi. Kaksi uhria vaatineita tulipaloja syttyi vuoden aikana kymmenen kertaa, enemmän uhreja vaatineita tulipaloja ei sattunut. 14 2/2012 PRONTOn mukaan vuonna 2011 pelastuslaitoksilla oli 119000 pelastustai avunantotehtävää, joista oli kiireellisiä 84700. Tulipaloissa loukkaantuneiden määrä putosi viidenneksellä 530 henkilöön. Tulipaloista kaksi viidestä oli rakennuspaloja (6000 kpl), yksi viidestä maastopaloja (2900 kpl) ja joka kuudes liikennevälinepaloja (2500 kpl). Neljännes tulipaloista liittyi huolimattomaan avotulen käsittelyyn. Tahalliseksi arvioitujen palojen määrä oli edellisen vuoden tasolla (2300 paloa.) Paloturvalliset savukkeet tulivat pakolliseksi vuonna 2010 ja niiden aiheuttamien tulipalojen määrä on laskenut, mutta on silti edelleen korkea. Eniten tehtäviä oli 26.12.2011, 6200 tehtävää
Omaisuusvahingot rakennuspaloissa arvioitin 131 miljoonaksi euroksi, mikä on viidenneksen vähemmän kuin viime vuonna. Yhteensä vahingontorjuntatehtäviä oli viime vuonna 16700. Tulipaloista joissa paloi liikenneväline, arvioitiin aiheutuneen 20 miljoonan euron omaisuusvahingot. Pelas-tuslaitokset kykenivät hoitamaan 26.–28.12. Palovaroittimen aiheuttamien tarkastuskäyntien määrä kääntyi 1000 1500 2000 2500 26.12.–28.12.2011 tehtävät yhteensä Tehtävät yhteensä 500. Maastopaloja oli 2900 kappaletta, joista varsinaisia metsäpaloja 1300. Avunantotehtäviä oli yhteensä 3700, joista yli puolet oli ensihoidon avustamistehtäviä. Jos palovaroitin oli, se toimi 75 prosentissa tapauksista. Henkilöautopalojen määrän hidas pieneneminen jatkui, niitä oli 1400. Liikenneonnettomuuksista merkittävin oli Kuopiossa 24.3.2011 tapahtunut ketjukolari, jossa oli mukana noin 70 ajoneuvoa. reen yhtäaikaiseen tehtävämäärään hyvin ja se edesauttoi koko yhteiskunnan toipumista myrskyn aiheuttamasta tilanteesta. Osassa pelastuslaitoksista otettiin käyttöön laskutus toistuvista erheellisistä paloilmoituksista ja se näyttäisi vähentäneen erheellisiä hälytyksiä. Öljyvahinkojen ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien määrä nousi vuoden 2010 laskun jälkeen takaisin aikaisempien vuosien tasolle 3200 tehtävään. Mikäli alkusammutusta ei yritetty vaikka kohteessa oli toimintakykyisiä ihmisiä, syynä oli useimmin palon pienuus tai sen hankala sijainti. Pientaloissa ja kerrostaloissa syttyi palo yhtä usein, yhteensä näitä oli viisi kuudesosaa kaikista asuntopaloista. Tuotantoliikeja varastotilojen palojen arvioiduissa vahingoissa oli 31 miljoonan euron nousu vuonna 2010 ja vuonna 2011 palattiin aikaisempien vuosien 65 miljoonan euron vahinkojen tasalle. Maastopalojen keskimääräinen palanut maastoala pysyi viimeisten vuosien tasolla, ollen 0,3 hehtaaria. Liikennevälinepalojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla 2500 palossa. Liikenneonnettomuuksien aiheuttamat tehtävät ennallaan Liikenneonnettomuuksien pelastuslaitoksille aiheuttamien tehtävien määrä lisääntyi muutamalla sadalla tehtävällä 13 700 tehtävään. Liikenneonnettomuuksissa kuoli pelas-tuslaitosten ensitietojen mukaan 282 ja loukkaantui 8095 henkilöä, joka on vastaava määrä kuin viime vuosina. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot pysyivät lähes ennallaan, ollen 51 miljoonaa euroa. Erheellisten paloilmoitusten laskutus näyttää vaikuttavan Erilaisten tarkastusja varmistustehtävien määrä laski 1600 tehtävällä 33000 tehtävään, eli niitä oli edelleen lähes kolmannes kaikista tehtävistä. Kolmanneksessa asuinrakennusten paloista puuttui lain edellyttämä palovaroitin. Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennuspaloista. Kevään ruohikkopaloja oli edellistä vuotta enemmän ja kesän metsäpaloja vähemmän. Linja-autojen palojen määrä nousi hieman 68 paloon, mutta arvio linja-autojen paloista aiheutuneista vahingoista laski edellisvuodesta kolmanneksen, 1,4 miljoonaan euroon. Uutena vuotena 2011–2012 ilotulitteista syttyi 70 tulipaloa. Erityisesti tähän vaikutti maatalousrakennusten omaisuusvahinkojen kasvun päättyminen, maatalousrakennusten palojen arvioidut omaisuusvahingot putosivat 40 prosenttia 9 miljoonaan euroon. Pääosa liikenneonnettomuuksista oli tieliikenneonnettomuuksia, raideliikenneonnettomuuksia oli 120, maastoliikenneonnettomuuksia 130 ja vesiliikenneonnettomuuksia 50 kappaletta. Sortumien aiheuttamista tehtävistä kolme neljästä oli tammi-, helmija maaliskuun lumikuorman aiheuttamia. Ilotulitteista syttyi 110 tulipaloa, joka on vain kolmannes vuoden 2008 määrästä. Yli puolet öljyvahingoista tapahtuu tieliikenteessä kaduilla ja maanteillä. Eniten erheellisiä hälytyksiä aiheutui ruoan valmistuksen yhteydessä. välisenä aikana yhteensä 10000 tehtävää. Pelastuslaitokset kykenivät vastaamaan suuTapaninpäivän myrsky riehui pahiten Länsi-Suomessa. Sortumisesta tai sortumavaarasta aiheutuneiden tehtävien määrä laski kolmanneksen, näitä tehtäviä kirjattiin 110. Vuonna 2010 luonnonilmiöt aiheuttivat pelastuslaitokselle tehtäviä eniten elokuussa, vuonna 2011 kesän vahingontorjuntatehtävien piikki oli pienempi. 2/2012 15 poikkeuksellisen paljon, vuosittain 580 paloa. Satakunnassa Honkilahden VPK raivasi tauotta myrskyvahinkoja. Myrskyt työllistivät Vahingontorjuntatehtävien määrä nousi merkittävästi. Yhteensä maastopalojen määrä oli samalla tasolla kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Kun alkusammutusta yritettiin, lähes joka toinen palo saatiin sammutettua ja kaksi viidesosaa saatiin rajoitettua. Näistä vuonna 2011 oli maastopaloja 270 ja rakennuspaloja 210. Kuormaautojen, työkoneiden ja muiden raskaiden ajoneuvojen palot lisääntyivät hieman. Rakennuspaloista yli puolet oli asuntopaloja. Tapaninpäivän ja sitä seuraavien päivien myrskyt aiheuttivat vahingontorjuntatehtävien lisäksi lisäyksen automaattisten paloilmoitusten, muiden tarkistusja varmistustehtävien ja avunantotehtävien määrään, mutta sen vaikutus tulipalojen tai liikenneonnettomuuksien määrään oli vähäinen. Näistä automaattisen paloilmoittimien tarkistusja varmistustehtäväksi oli kirjattu 21500, joiden määrä laski edellisvuodesta 1000 tehtävällä. Tämä johtuu lähes yksinomaan tapaninpäivän ja sitä seuraavien päivien myrskyjen aiheuttamista vahingontorjuntatehtävistä, joita oli 9100
Ensivastetehtävien määrä nousi edelleen, ollen nyt 28700 tehtävää. Pelastuslaitosten tehtävistä 1300 oli toisen viranomaiseen avustamistehtäviä. 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 Te ht äv ie n lu ku m ää rä Pelastusja avunantotehtävät 2010 ja 2011 2010 2011 Onnettomuustyyppi 2011. Vesipelastustehtäviä oli 400 ja ihmisen pelastamistehtäviä maastosta oli 300 kappaletta. 16 2/2012 pitkään jatkuneen nousun jälkeen laskuun, niitä oli 2400 tehtävää. Hissistäpelastamistehtävien määrä laski vuodesta 2010 sadalla tehtävällä 600 tehtävään. Ihmisen pelastamistehtävien, tehtävien, joihin ei liity muuta onnettomuutta, määrä kääntyi monen vuoden kasvun jälkeen laskuun. Eläimen pelastamis-tehtävien määrän useita vuosia kestänyt kasvu pysähtyi vuonna 2010 ja vuonna 2011 määrä laski edelleen. Muut tarkistustehtävät olivat useimmin savuhavainnon tarkistuksia. Yhteensä viime vuonna oli 2200 ihmisen pelastamistehtävää. Muiden tarkastusja varmistustehtävien määrä pysyi 9200 tehtävän tasolla. Lähinnä laski tehtävien määrä, joissa ei ollut välitöntä vaaraa, niiden yhteismäärä laski viidenneksen. Eläimen pelastamistehtäviä oli 2 100, joista kahdessa kolmasosassa pelastettiin eläin tilanteesta, jossa ei ollut välitöntä vaaraa
Ollaanko täältä oltukaan pois, kolmikko nauroi. Nimittäin kolmiriviin jaon mukaisesti lähdettiin tutustumaan simulaatio-opetusympäristöihin. Pienestä yhteisöstä, jossa kaikki tunsivat ja tiesivät toisensa, on kasvanut monen sadan opiskelijan ja yli sadan henkilökunnan edustajan yhteisö. Retrolounas 20 vuoden takaa Lounaalla palattiin aikaan 20 vuotta sitten, tarjolla oli retroruokaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta pelastustoimen opetuksen aloittamisesta Pelastusopistolla. Tällaisia kommentteja kuultiin ykkösten ja alumnien kokoontuessa Pelastusopistolle ystävänpäivänä. Paikalle oli saapunut myös Amican Kaisa Salmela, joka oli mukana huolehtimassa ykkösten ruokahuollosta. Oli mukava tavata teitä kaikkia, kiitokset osallistujille ja päivän järjestelyistä vastanneille. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta pelastustoimen opetuksen aloittamisesta Pelastusopistolla. Samoja opettajia näkyy olevan vielä, vaikka paljon on uusia kasvojakin, Parkkinen summasi ensivaikutelmiaan ja totesi, että vaikka aikaa onkin jo kulunut, olivat mutkat ja suorat matkalla Kuopioon vielä hyvin muistissa. Onko siitä todella niin pitkä aika. Pelastusopisto on ollut sekä opiskeluettä työpaikka. Sammutusveden kulutus on kaksi miljoonaa litraa. Alueella on 30 simulaattoria, ja siellä kuluu vuosittain 50000 litraa polttonestettä, 6000 kiloa lastulevyä ja 10000 kiloa puhdasta puuta. Osallistujien mietteitä Palomestari Lari Parkkinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta on valmistunut AmkN1-kurssilta vuonna 2005, lisäksi hän on pelastaja vuosimallia 1998 kurssilta 22. Kutsun vastaanottaneen noin 50 henkilön joukosta jotkut olivat tuttuja, säännöllisesti tuntiopettajina toimivia, mutta olipa joukossa sellaisiakin, jotka eivät valmistumisensa jälkeen olleet käyneet kertaakaan tontilla. Päivän päätteeksi kuultu ehdotus, että Pelastusopisto ryhtyisi viettämään omaa vuosipäiväänsä, on otettu vakavaan harkintaan. Ääni on tuttu, naamassa on tuttua, nimi vaan ei muistunut mieleen. – Puitteet ovat kasvaneet. Päivän huipennukseksi väki koottiin bussiin ja suunnattiin Korvaharjuun. Toivottavasti porukka on vielä rivissä, kun vietetään 30-vuotisjuhlia. Oppilaiden yleinen olemus on jotenkin muuttunut, mukana on nyt enemmän naisia. Hän tuli taloon ensin opettajaksi, oli sitten opiskelijan roolissa ja jälleen opettajana. Jotakin toiminnan laajuudesta kertoo sekin, että kirjattuja paineilmapullojen täyttöjä on vuosittain yli 12000. Opetusmenetelmät ovat kokeneet suoranaisia mullistuksia sitten ykkösten. – Jouluna -98 valmistuttiin, 14 vuotta sitten. Ensimmäiseltä hätäkeskuspäivystäjäkurssilta valmistuneet Anne Pienräihä, Jaana Korpula ja Sari Tallberg olivat varsin nostalgisissa tunnelmissa. Kolmiriviin järjestyminen hieman takkuili, mutta lopulta sekin onnistui. Vähän on pidetty yhteyttä, enemmänkin olisi voinut olla. Juhlavuoden kunniaksi ensimmäisiltä ammattikursseilta valmistuneet ja Pelastusopiston alumnit kutsuttiin koolle. ”H ei, sinäkö se oletkin. Vaikka opisto ja toiminta ovatkin laajentuneet, ihan kuin kotiin olisi tullut. Nyt on ensimmäisenä vartija vastassa sisään tullessa. Kolmiriviin järjesty! Ihan kaikki opit eivät olleet pysyneet syvällä selkäytimessä. Hieman erilaisesta taustasta päivään osallistui vanhempi opettaja Juha-Pekka Iso-Ilomäki. Kun ei ole ollut mitään asiaa. Hän osallistui ykköspäivään, koska halusi nähdä, mitä opistolle kuuluu tänään. Ensihoitosimulaattori, Kallan hätäkeskus ja JHS synnyttivät kommentteja ja kysymyksiä. Mukana olivat myös Jorma Parviainen, Lari Parkkinen, Antti Korhonen ja Osmo Turunen. Tapaamisiin jälleen Pelastusopistolla! Teksti: Mervi Parviainen, rehtori Kuvat: Kari Kumpulainen Ykköset ja alumnit koolla Kaisa Salmela oli pukeutunut 20 vuoden takaiseen asuunsa. Läskisoosi kirvoittikin monella muistoja, harva tuntui nauttineen sitä opiskelujen jälkeen. Jälleennäkemisen riemua oli runsaasti ilmassa. Aamupäivä oli omistettu nykypäivän opiston toiminnan esittelyyn. Iso-Ilomäki tiivisti päivän puheenaiheita toteamalla, että jutut ovat erilaisia kuin 20 vuotta sitten. – Nyt jaetaan kolotukset ja lääkitykset, aika on tehnyt tehtävänsä. 2/2012 17. Ykköset ja alumnit kokoontuivat Pelastusopistolle ystävänpäivänä. Harjoitusalue on eurooppalaisittainkin vertailun kestävä ylpeyden aiheemme. Useille olivat aivan uutta tutkimusja kehittämisyksikön toiminta sekä viisi vuotta opiston yksikkönä toimineen Kriisinhallintakeskuksen toiminta
Yöllä klo 01.24 havaitsin valvontakameroista kattoterassimme olevan tulessa. www.cassidian.com DEFENDING WORLD SECURITY PALVELINKESKUKSIA MAAILMASS A: 3 000 000 VAHINGOT YHDESTÄ TIETOMURRO STA: 2 500 000 € YKSI KUMPPANI TURVALLISUUSRA TKAISUISSA Tulipalosta 28 asiakasta pelastaneet hoitajat palkittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön myöntämällä Auttavat Kädet -veistoksella. – Savua oli asuinkerroksissa paljon, ja jos ihmisiä olisi jäänyt Sirkka Immonen (toinen vas.) ja Heini Mäkelä (kolmas vas.) olivat vastaanottamassa tunnustusta SPEKin koulutuspäällikkö Riitta Piiroiselta ja toimitusjohtaja Kimmo Kohvakalta. Huomion osoituksella haluttiin muistaa heidän ripeää ja neuvokasta toimintaansa vakavassa tulipalotilanteessa. Kaikki ihmiset molemmilta osastoilta oli evakuoitu ennen palokunnan saapumista. Hoitajat palkittiin Auttavat Kädet -veistoksella. Kun ottaa huomioon asiakaskunnan, joka oli normaalia haastavampi, se oli loistosuoritus, palomestari Kimmo Tuominen sanoi. Hän oli myös henkilökunnan palkitsemisen kannalla. Soitin hätäkeskukseen klo 01.27 ja tein ilmoituksen tulipalosta. Globalisoituneessa maailmassa hallitukset, yhteisöt, yritykset ja viranomaiset jakavat tietoa IT-järjestelmissä ja tietoliikenneverkoissa. Samanaikaisesti soitin omalla puhelimella huumevieroitusosastolle 5. Tässä vaiheessa terassi oli jo ilmiliekeissä. Asiakkaat olivat hyvin järkyttyneitä.” – He toimivat hyvin ja nopeasti. Viime kesäkuussa Diakonissalaitoksella tapahtuneessa tulipalossa Heini Mäkelä, Pirjo Koski, Sirkka Immonen ja Petri Paavola evakuoivat asiakkaat kahdelta osastolta. Kuva: Markku Niskanen nukkumaan huoneisiinsa, olisi osa heistä varmasti menehtynyt. Kyseisessä kerroksessa olivat Petri Paavola ja Pirjo Koski työssä, osastolla oli 18 asiakasta, joista yksi pyörätuolissa. Lähihoitaja Heini Mäkelä kuvaa tapahtumia yöllä 9.6.2011 näin: ”Valvoimme yötä lyhytaikaisessa majoituksessa, joka sijaitsee rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö myönsi huomionosoituksen lähihoitaja Heini Mäkelälle, lähihoitaja Pirjo Koskelle, päihdetyöntekijä Sirkka Immoselle ja sairaanhoitaja Petri Paavolalle. Olemme luotettu ja asiantunteva kumppani: autamme organisaatioita parantamaan kyberturvallisuutta. Menimme pikaisesti työparini kanssa paikalle katsomaan. Minulla oli käsisammutin mukana,mutta tuumasin ääneen, ettei tätä paloa enää tällä sammuteta. Kun osasto oli tyhjennetty, ilmoitin hätäkeskukseen olevani viimeinen osastolla ja poistuvani paikalta. 18 2/2012 KYBERTURVALLISUUS. Samalla kyberuhkat lisääntyvät: elintärkeisiin tietojärjestelmiin hyökätään, luottamuksellisiin tietoihin kajotaan ja tietoa varastetaan yhä enemmän. Työparini Sirkka Immonen evakuoi lyhytaikaista majoitusta, jossa oli 10 asiakasta. kerrokseen ja annoin evakuointikäskyn
– Virkamiehen irtisanominen viimeisenä keinona on tässä muutostilanteessa myös mahdollista, mutta tätä ennen selvitämme kaikki muut työllistymisen vaihtoehdot. – Mikkelissä työskentelevän henkilöstön kanssa aloitettiin siirtymiseen liittyvä toinen muutoskeskustelukierros helmikuussa. Palvelu on tarkoitus käynnistää kevään 2013 aikana. 2/2012 19 KYBERTURVALLISUUS. Tämä tarkoittaa sitä, että hätäkeskustoiminta lakkaa PohjoisKarjalan hätäkeskuksessa Joensuussa, Etelä-Savon hätäkeskuksessa Mikkelissä sekä KaakkoisSuomen hätäkeskuksessa Kouvolassa vuoden loppuun mennessä. Kouvolan, Mikkelin ja Joensuun hätäkeskusten henkilöstöllä on mahdollisuus hakeutua myös yleisneuvontapalvelun tehtäviin. www.cassidian.com DEFENDING WORLD SECURITY PALVELINKESKUKSIA MAAILMASS A: 3 000 000 VAHINGOT YHDESTÄ TIETOMURRO STA: 2 500 000 € YKSI KUMPPANI TURVALLISUUSRA TKAISUISSA Hätäkeskusuudistus etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kaikille Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen hätäkeskustyöntekijöille tarjotaan jatkossakin töitä Hätäkeskuslaitoksessa, mutta työskentelypaikkakunta tulee olemaan Kuopio, Hassinen toteaa. Kouvolaan on kaavailtu yleisneuvontapalvelua, jota valmistellaan tällä hetkellä valtiovarainministeriössä. – Kartoitamme tämän kevään muutoskeskusteluissa myös henkilöstömme halukkuutta hakeutua töihin tähän yleisneuvontapalveluun, Hassinen sanoo. Jos henkilöllä ei ole mahdollisuutta siirtyä uudelle paikkakunnalle, käydään keskustelussa läpi mahdollisia muita vaihtoehtoja työllistymisen tukemiseksi, kertoo Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen ja ennakoinnin johtaja Teemu Hassinen. Yhteistoimintamenettely Joensuussa, Mikkelissä ja Kouvolassa sijaitsevissa hätäkeskuksissamme alkaa huhtikuussa 2012, Hassinen jatkaa. Keskusteluissa kartoitetaan henkilöstön halukkuutta siirtyä Kuopioon. Hätäkeskusuudistus etenee Itäja Kaakkois-Suomessa. Muutos konkretisoituu seuraavaksi Itäja Kaakkois-Suomen alueella, jossa hätäkeskustoiminnot keskitetään uuteen Kuopion hätäkeskukseen tämän vuoden loppuun mennessä. Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen tiloissa käynnistetään kevään 2013 aikana yleisneuvontapalvelu, jonka toimintaa valtiovarainministeriö kartoittaa ja suunnittelee. Itäja Kaakkois-Suomen alueen hätäkeskuspalvelut tuotetaan tämän vuoden loppuun mennessä yhdestä pisteestä, Kuopiosta. – Niille, jotka eivät voi muuttaa työn mukana uudelle paikkakunnalle, tarjotaan erilaisia tukitoimenpiteitä. Samalla kyberuhkat lisääntyvät: elintärkeisiin tietojärjestelmiin hyökätään, luottamuksellisiin tietoihin kajotaan ja tietoa varastetaan yhä enemmän. Sijoittumiskeskustelut jatkuvat Joensuussa ja Kouvolassa sijaitsevissa hätäkeskuksissa. Henkilöstön aseman järjestäminen viraston muutostilanteessa tehdään valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtion virkamieslain mukaisesti. Globalisoituneessa maailmassa hallitukset, yhteisöt, yritykset ja viranomaiset jakavat tietoa IT-järjestelmissä ja tietoliikenneverkoissa. Tukitoimilla autetaan työllistymistä valtion muihin virastoihin tai muiden työnantajien palvelukseen. Olemme luotettu ja asiantunteva kumppani: autamme organisaatioita parantamaan kyberturvallisuutta. Hanke on esiselvitysvaiheessa, ja sen tulokset valmistuvat helmikuun loppuun mennessä
Kyllähän aluepelastuslaitoksen seitsemän puomitikkaan laivastoon pitäisi yksi seitsemänkymmentämetrinen saada. Vastausta Näsijärven rannalta odotellaan... Vedenpitävä totuus etenemiskyvystä on, että se pyörä joka ei vedä, jarruttaa. Helsinkiin hankittiin 500-heppainen Sisu 10x2-alustalla. Ja se nousee ylös myös 36 tonnin kokonaispainolla. 20 2/2012 K aksi suurinta nostolavaautoa löytyy nyt Porvoosta ja Helsingistä. ilKyllä nousee, mutta vetääkö perille asti. 1.4.ja 5 akseli ovat rautajousilla ja 2. Kolmas akseli nousee myös, joten liukkaalla startataan kolmas ja viides akseli ylhäällä, jolloin vetävälle akselille kohdistuu yli 20 tonnin paino. Ilmajousia voi hyödyntää auton petaamisvaiheessa. Se tienaa varmasti hintansa jonakin kiireisenä talviyönä. Kolme ensimmäistä pyöräparia kääntyy, neljäs ja viides muodostavat perinteisen paripyörätelin, joista etummainen vetää ja takimmainen nousee. Minkälainen alusta pitäisi nostolavassa olla. Suomen suurimmat nostolalava-autot Porvoossa ja Helsingissä 2 SUURINTA Teksti ja kuvat: Tapio Tihtonen Helsingin nostolava-auton nostoketju ja pakkolaukaistava koukku.. Laitetta voi hyödyntää myös alamäessä jarrutettaessa. Siis 8x4 teli keskellä ja viimeinen akseli on kääntyvä sekä kevennettävä. Telissä on tietysti ristilukot ja uutuutena hiekoituslaite vetävien pyörien välissä. Porvoossa valittiin 400-heppainen neliakselinen Scania läpivetävällä telillä. Vuodenvaihteessa 2010–2011 käyttöön otettu IU 106 Porvoossa oli valmistuessaan korkein 55 metrin työskentelykorkeudellaan. sekä 3. Mutta missä olivat tamperelaiset. Etuakselissa on rautajouset ja muut pyörät ovat ilmajousitettuja. Mennäänpä eteen tai taakse niin aina saadaan sepeliä vetävän pyörän eteen. Helsinki sai keväällä 2011 61-metrisensä HE 106:n ajoon ja näin kisa Suomen suurimmasta oli taas hetkeksi rauhoittunut
Talvipakkasella kellarit tulvivat ympäri kaupunkia. Pelastusteille ”unohtuneet” pikkuautot ja ”jälkiasennetut” grillikatokset voisi keikan jälkeen pyyhkiä kyljistä vaikka painepesurilla. Kaikki pyöräthän ovat ilmassa lavaa käytettäessä ja ”ylimääräisen” akselin tuoma lisäpaino mahdollisimman alhaalla. Ennen loppuu piskiltä kusi kuin lavamiehiltä konstit. Lahden kaksi kuolonuhria vaatineessa kerrostalopalossa tapaninpäivänä 1996 puomitikasauto rikkoontui ratkaisevalla hetkellä. Kyytiin on päässyt niin Greenpeacen kannattajia kuin polttarisankareitakin. 2/2012 21 Porvoon autossa on hiekoituskone vetävän telin keskellä.. Keikkaa oli jonoksi asti eikä vapaana ollut kuin H 16. Helsingin koneen sivu-ulottuma 20 metrin korkeudessa on 31 metriä 325 kilon korikuormalla. 2/2012 21 Hälytysajoneuvot & -kalusto majousitettuja. Koska autossa oli sähköpneumaattinen järjestelmä hydraulipumpun kytkemistä varten, apulaitepiirin paineen laskiessa voimanottoa ei saatu kytketyksi päälle. Sisäasiainministeriön tutkimusryhmä suositteli selvityksessään 4.4.1997, että nostolavakaluston haavoittuvuus tulee minimoida. Molemmat ovat Tampereella sijaitsevan Bronto Skyliftin valmistamia. Itsensä räystään ulkopuolelle pudottaneet lumenpudottajat ovat aina yhtä iloisia lavan nähdessään. Se on potilaallekin mukavampaa kuin kuljettaminen rappukäytävän kautta. Mutta mikä on se keikka, jota satojatuhansia autosta maksanut veronmaksajien edustaja ei edes pikkujoulussa arvaisi nostolavaautolla tehtävän. Rautatiekatujen kuilusta haetaan potilaita korissa olevaa vinssiä hyödyntäen ja sukeltajien apuna toimitaan satamassa. Kun pikkuvarren zoom on sisällä, korikuorma kasvaa 500 kiloon. Pitäisikö puskurin peittää keula suuremmalta alalta ja voisiko kylkiä sekä alustaa vahvistaa niin, että tärkeät osat kestävät reipasta etenemistä kohteeseen. Nostolavan puomi oli käyttökelvoton ja seitsemännen kerroksen parvekkeella roikkunut tyttö putosi asfaltille klo 1.26 kohtalokkain seurauksin. Kuusi kellaria ehti H 16 sinä päivänä pumpata. Pusketaanko perille asti . Kuljettana toiminut ylipalomies kantoi varakalustosta uppopumppuja nostolavan kyytiin. Se tapahtui Helsingissä 1980luvulla. Todellinen multiskill-yksikkö Tärkein tehtävä on luonnollisesti ihmishenkien pelastaminen, mutta ainakin Helsingissä se on pieni osa kokonaiskeikoista. Mutta kyllä niitä tarvitaankin uusiin haasteisiin. Sen takia etupuskuri rikkoontui ja sen sisällä ollut paineilmaletku irtosi takaiskuventtiilistä. Teräs on aika halpaa eikä muutama sata kiloa ylimääräistä teräspalkkia tunnu näin painavassa autossa. Niin sanotussa pikkuvarressa ja tukijalkojen varsissa on zoomit molemmissa. Onko puomissa eroja. Öljypuomiakin on vedetty. Vuoden 2010 Kirkkokadun pikkujouluissa kun keksittiin nämä nykyiset yksikkötunnushirviöt palomiesten toimintaa sekoittamaan ja asiakkaiden avunsaantia hidastamaan. 26 asteen pakkasessa kohteeseen klo 1.18 saapunut puomitikasauto työnsi henkilöautoa sivuun. Siis tyyliin Risto Helsinki 60942 Risto Helsinki 1062 kutsuu... Toisinaan itsetuhoa suunnittelevia jututetaan mitä erilaisimmissa paikoissa. Auto voi olla pitkä, mutta radioliikenteen pitää olla lyhyttä. Kohteessa ilmoittaja kertoi nostolavan nähdessään, että vesivahinko on kyllä kellarissa eikä ullakolla. Ajallisesti eniten töitä tehdään ullakkopalojen katonavauksessa ja myrskyvauriokeikoilla. Joskus kerrostalon yläkerrassa on niin painavia potilaita, että heitä haetaan ikkunan kautta lavalla. Sillä saralla riittää vielä tehtävää, mutta ainakin Porvoon autossa ja Lahden 44 metrin autossa on erillinen teräspuskuri muovipuskurin edessä ajovalojen alapuolella. 5-akselisen etuina on pienempi pintapaine ajettaessa kerrostalojen pihakansilla sekä suurempi vastapaino keikkapaikalla. Myrskyvaurioista yleisimpiä ovat puukeikat ja kattorakenteiden vauriot. 61-metrisen pelin olisi voinut rakentaa myös 4-akseliselle alustalle
Porvoon uudella lavalla ei toistaiseksi revitä peltejä, mutta Helsingissä se on arkipäivää. Tekijämies avaa kymmeniä neliöi tä peltikattoa muutamassa minuutissa.. Se on nopeampaa ja työskentely turvallisempaa niissä taloissa, joihin koura ulottuu. Rantakäärme on naapuriaseman eli Käpylän R HE 401:een sijoitetun Cobra-sammutinleikkurin pikkuveli. Työssä on riskinsä ja siksi esimerkiksi Porvoossa hommaa varten löytyy hydraulinosturit tukkikouralla varustettuna. On myös tuuletin, kroppapaari ja raitiovaunun ajojohtimen maadoitusvarusteet. Noin metrin tai parin levyiset suikaleet vedetään isolla varrella irti harjalta räystäälle asti. Tarvitaan myös käteen käyvät työkalut. Ehkä Helsinkiinkin hankitaan tulevaisuudessa koura, jos rahakirstunvartija suo. Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Koriin on asennettu hydraulitoiminen painepesuri tavallisella sekä läpilyöntisuihkuputkella varustettuna. 22 2/2012 Hälytysajoneuvot & -kalusto Kaksi kättä ja… 700000 euron nostolava ei yksin riitä. Cobran letkua varten on puomissa kuusi kannatilenkkiä, jotka estävät sen, ettei 300 barin korkeapaineletku hankaa räystäspelteihin. ”Vetoketju” on kiinni korin pohjassa olevassa pakkolaukaistavassa koukussa. Paineilmalaikalla tai sähkömoottorisahalla tehdään peltiin alkuviillot ja sitten tarrain tai ”lusikka” kiinni. Kouran mitta on suoraan verrannollinen kourassa oleva voimapaperinippuun. Jos isoveli on toisella keikalla tai huollossa voi 50 barin paineeseen kykenevällä suihkulla hillitä alkavaa ullakkopaloa tai seinän välissä etenevää punakukkoa. Revitäänkö peltikatto. Tekijämies avaa kymmeniä neliöi tä peltikattoa muutamassa minuutissa. Se takaa painetta myös 55 metrin korkeuteen – siis silloin, kun Helsinki on laajentunut Porvooseen ja keskustan 20-kerroksisen tornitalon näköalasauna liekehtii. Jälleen niitä hommia, jossa tarvitaan kokemusta ja näppituntumaa. Vesi syöksyy kuin Kalle Palander Porvoon autosta löytyy harvinainen ratkaisu: kiinteä pumppu 110 mm:n Stortz-liittimillä niin imukuin painepuolella. R HE 106:n työkalulista on pitkän kehitystyön tulos. Paineilmalaikkaleikkurikin löytyy sekä uusinta uutta edustava ”rantakäärme”. Kyydissä on niin sähkö-, hydraulikuin polttomoottorisaha sekä impulssija paineilmanaulain. Liikenneonnettomuuksiin suunniteltu • Lyhyt ja pitkä lauta • Niskatuki • Kiristysvyöt Katso esittelyvideo: www.peltaco.com/ pelastuslauta PELASTUSLAUTASETTI 22 2/2012 Helsinki 401:n Cobra ylhäällä ja 106:n rantakäärme alla. Kiinteä generaattori, paineilmakompura ja hydraulipumput antavat käyttövoimaa. Helsingin lavamiehen lusikka ja tarrain. (017) 368 4000 asiakaspalvelu@peltaco.com Sairaalat, virastot, valvomot... Siinäpä kysymys, joka ei jätä lavamiehiä sanattomiksi, mutta ullakolle rapusta pyrkivällä sammutusparilla voi jutut vähetä, jos kattoa ei aukaista ripeästi. Toinen todennäköinen kohde on Sköldvikin öljyjalostamo Porvoon länsipuolella
Amerikassa mikään ei korvaa kuutiotuumia, mutta Kappelin terassilla pitkästä varresta on aina iloa. Niin sanottu toispuoleinen ajo ei tullut kysymykseen. www.palokamu.fi Espoo: Sammutinhuolto E. Havantola Oy, puh. Saari Ky, puh. Joskus sisäkurvinpuoleinen telipyörä oli ilmassa, kun kokeneet korpraalit pyrkivät pysymään letkan perässä. Siinähän sitä sitten ollaan kuin grilliritilällä juhannusaattona. Hälytysajossa Helsingin halki riitti kytkimen polkemista ja kepin heiluttelua, kun vaihteita piti vaihtaa joka korttelin matkalla yhtenään. 010 4252 100 Turku: Turun Sammutinhuolto Oy, puh. Korkeuksien historiaa Porvoon nostolava-auton Rosenbauerin pumppu yltää 4000 litraan minuutissa 14 barin paineella. 2010-luvulla on tikkaat jätetty isommista peleistä pois ja keskitytty varren pituuden lisäämiseen. (02) 822 0230 Rovaniemi: Sammutinhuolto Avap Oy, puh. (09) 295 3021 Kouvola: Turvatarvike Oy, puh. 1990-luvulla tuli markkinoille uusi malli, puomitikasauto. Tähän päivään mennessä ei ole koriin ketään tiettävästi kärventynyt eikä sitä sihteeriopiston pikkujouluristeilyäkään ole päästy olympialaiturilla evakuoimaan. Konehuoneessa kehräsi 320 hv:n Rolls Royce ja vaihteet valittiin suorahampaisesta Fullerin laatikosta. Keikkapaikalla vaadittiin paljon tilaa, koska tukijalat olivat sivulta suoraan alas kääntyvää mallia. (06) 831 1488 Kuopio: Savon Palokalusto ky, puh. (017) 264 7220 Lahti: Lahden Palokalusto Oy, puh. (03) 873 0150 Pori: Porin Sammutinhuolto Ky, puh. Varret olivat ilman zoomia ja niinpä pituutta yksikölle oli kertynyt 14 metriä vaakatasossa lepotilassa. Tikkaat nähtiin turvavarusteena korissa työskentelijöille, jos kone ”tilttaa” palavan talon päälle ja vesikatkokin sattuu samaan aikaan. Korikuormaa sallittiin 320 kg ja vesitykki kuului tietysti kalustoon. 2/2012 23 Hälytysajoneuvot & -kalusto V uonna 1982 suurinta kalustoa edusti kolmivartinen kolmekymmentämetrinen nostolava Helsingin Kallion paloasemalla. Kolme jäykkää vartta vaati myös hyvää kolmiulotteista hahmottelukykyä. Ehkä suunniteltiin myös lemmenlaivan 2000 matkustajan evakuointia satamassa. 020 746 3740 Auttaa pelastamaan Vermeet kunnossa. (02) 646 3160 Rauma: Rauman Sammutin Oy, puh. (05) 312 2215 Kokkola: Sammutinhuolto S. Alustana oli kolmiakselinen Jyry-Sisu nostotelillä. Pian on.
Olemme aina jälkijunassa turvavarusteiden suhteen, sillä pelastusyksiköisMitä jos onnettomuuspaikalta löytyy hybridiauto. Ohjauskeskus ja päävirtakytkin ovat usein auton takaosassa, jonne on hankala päästä peräkolarin jälkeen, Nevala huomauttaa. Pelastaja joutuu ottamaan työssään riskejä, mutta vaarat voidaan huomioida, Lönnqvist niputtaa. – Hybridiauto ei saa olla punainen vaate palomiehille. Palomies Mikko Nevala sanoo, että hybridin sähkömoottorista saa virrat pois kojelaudan power-nappulasta, mutta vain jos sen löytää. Paloesimies Topi Varho sanoo, että hybridiautojen harvalukuisuudesta johtuen kokemuksia niiden parissa työskentelemisestä ei juuri ole. – Kovassa auringonpaisteessa virtanappulaa voi olla vaikea nähdä. Niiden lukumäärä kasvaa liki tuhannen kappaleen vuositahtia. Teksti: Juha-Pekka Honkanen Kuvat: Juha-Pekka Honkanen ja Esa Aalto – Toyotan ”kansanauton” Aurisin saa myös hybridinä. Ulkoisesti eron tunnistaa ainostaan hybridimerkeistä, ellei niitäkin ole erikseen irrotettu.. 24 2/2012 H ybridiautojen lukumäärä kotimaisessa tieliikenteessä kasvaa sellaista tahtia, että sellaisen kohtaaminen onnettomuuspaikalla on vuosi vuodelta todennäköisempää. Tampereen aluepelastuslaitoksen palomestarin Tommi Lönnqvistin mukaan tärkeimpänä ohjeena on kuitenkin eteneminen potilaan ehdoilla auton käyttövoimasta riippumatta. Vuonna 2010 Suomessa oli rekisteröitynä arviolta 4000– 5000 hybridiautoa. Tampereen aluepelastuslaitoksen paloasemista Nokian kalustohallissa etenkin hybriditekniikan tunnistaminen mietityttää. Ihmisen pelastaminen hybridiautosta poikkeaa joiltakin osin totutuista rutiineista. – Koska hybridien lukumäärä on niin vähäinen, ei ole ollut painetta opiskella asiaa. Kun auto on tunnistettu hybridiksi, siitä pitäisi saada virrattomaksi. Tampereen aluepelastuslaitos on tutustunut hybridiautoihin autokaupasta lainatulla Toyota Priuksella. Pelastustyö tehdään aina potilaan eikä olosuhteiden ehdoilla
Mikäli akkuun ei päästä käsiksi, Lönnqvist ohjaa irroittamaan sulakkeet isoimmasta aloittaen. Tärkeintä on tiedostaa mitä riskejä onnettomuuspaikalla on. Kyllä joku ne laittaa sitten takaisin. – Useimmissa hybridiautoissa on vaihtoehtoisesta voimanlähteestä kertova merkki. – Täytyy älytä, että vaikka auto on täysin hiljainen, se voi lähteä yhtäkkiä liikenteeseen esimerkiksi potilaan herättyä ja hänen painaessaan kaasupoljinta. 2/2012 25 Hälytysajoneuvot & -kalusto Scania Suomi Oy Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi sä ei ole läppäriä ja pääsyä automallien varusteiden tietokantaan, Varho sanoo. Vaaranpaikkojen paikantaminen tärkeintä Hybridiauton äänetön sähkömoottori voi yllättää ja sen käyttämät suurjänniteakut ovat onnettomuustilanteissa ainakin teoriassa vaarallisia. Sen mukaan ensimmäinen toimenpide on kojelaudassa olevan power-napin paikantaminen. Miten hybridiautoja neuvotaan lähestymään Keski-Euroopassa, missä niiden osuus henkilöautoista on Suomea suurempi. Jos auton turvatyyny ei ole lauennut, potilaan ja ratin väliin meneminen on yhtä vaarallista auton käyttövoimasta riippumatta. Lönnqvist pohtii, että kalustohalliolosuhteissa hybrideihin tutustuminen lisää ennen kaikkea tietoisuutta siitä, että niitä on tieliikenteessä. – Hybridiautovalmistajat ovat ilmoittaneet, että turvatyynyjen laukeaminen johtaa korkeajännitejärjestelmän sulkemiseen autossa. – Maailmassa tehdään tuhansia autoista pelastamisia päivittäin ja osa näistä ajoneuvoista on hybridejä tai sähköautoja. Myös virta-avain poistetaan. Jos autossa on erillinen käsijarru, se kytketään päälle. Tampereella hybridiautoihin käsikopelolla tutustumisesta on hyviä kokemuksia. En silti ole kuullut pelastajille tapahtuneista onnettomuuksista ja tieto niistä leviäisi nopeasti. – Tästä on puhuttu niin paljon, että turvatyynyn suojuksen asentaminen muistetaan ja sitä osataan käyttää, Lönnqvist toteaa. Riskejä on, mutta ne ovat hallittavissa. – Kun onnettomuusauto on tunnistettu hybridiksi, kaikille pelastusryhmän jäsenille on kerrottava asiasta. Lönnqvist huomauttaa, että mikäli älyavain on potilaan taskussa, häntä nostettaessa älyavaimen painikkeet voivat painua. Auton laukeamattomat turvatyynyt tehdään turvalliksi etsimällä auton 12 voltin järjestelmän akku ja irrottamalla sen miinusnapa. Kaasupolkimen painuessa, konepellin alla akkua etsivällä palomiehellä on tukalat oltavat, Lönnqvist sanoo. – Onnettomuusautoja on totuttu lähestymään edestä, jotta voidaan seurata etteivät loukkaantuneet käännä päätänsä. Jos kuljettajan jalka lipsahtaa jarrulta tai painaa kaasua, pelastaja on vaarassa joutua yliajetuksi. Läpäiseviä leikkauksia ei kuitenkaan tulisi tehdä alueille, joissa epäilee olevan oranssin värisiä korkeajännitekaapeleita. – Olen sanonut, että jos autoa ei saada jännitteettömäksi, kaikki sulakkeet otetaan pois. Älyavain voi kytkeä autoon uudestaan virrat päälle metrien päästä, joten se tulee toimittaa 5–10 metrin etäisyydelle autosta. – Yleisimmistä hybridiautomalleista kannattaa olla ajan tasalla. Jos sitä ei näy tai paikka on vauroitunut, tieto voi löytyä auton sisältä. Hollantilaisen pelastusvälinevalmistajan Holmatron kouluttajalla Ian Dunbarilla on takanaan mittava kokemus pelastustyön kehittäjänä Isossa-Britanniassa. ”Riskit ovat hallittavissa” Paloesimies Topi Varho lähtee hälytysajoon Nokian paloasemalta.. Lönnqvist vertaa, että kesäkuumalla bensaa vuotava perinteinen polttomoottoriauto on vaarallinen sekin. Neljän neuvon sääntö Kun onnettomuuspaikalta löytyy kolaroitu hybridiauto, Tampereen pelastuslaitoksella käytetetään neljän nyrkkisäännön ohjetta. Autoihin voi tutustua paikallisten jälleenmyyjien luona. Kojelaudan näytössä voi näkyä merkki ”ready” tai akkujen tilasta kertova ”battery status”. Myös rengaskiiloja voi käyttää tasaisella maalla. Useimmiten automaattivaihteisten hybridiautojen vaihdekeppi pukataan asentoon P, eli parkkiin. – Korin leikkaamisessa noudatetaan samaa varovaisuutta esimerkiksi turvatyynyjärjestelmien suhteen kuin muissakin ajoneuvoissa
26 2/2012 – Muuten palomies tutustuu hybridiautoon ensimmäistä kertaa onnettomuuspaikalla. Autoliikkeet ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti pyyntöön saada auto iltapäiväksi, Lönnqvist kiittelee. Tällä hetkellä pelastuslaitokset saavat mallikohtaista tietoa maahantuojien toimittamista huoltotiedotteista. Lönnqvist arvioi, että onnettomuuspaikalle ei todennäköisesti tulla missään vaiheessa saamaan täysin luotettavaa tietoa esimeriksi auton turvatyynyjen ja akkujen sijainnista. Palomiehemme ovat katsoneet omien autojensa tietoja ja huomanneet, että jo väärä vuosiluku voi antaa väärän tuloksen auton varusteista. Vaikka power-nappi löytyy tuliterästä autosta helpommin kuin lasinsirujen ja veren peitosta, Lönnqvistin mukaan painike tapaa olla hybridistä toiseen samalla suunnalla. Tilanne on erilainen, kun se on katollaan ja kolaroituna lumihangessa. – Hybridiautot käynnistetään start-painikkeesta. Määrätynlainen epävarmuus jää silti jäljelle. – Maahantuojien pitäisi paljastaa tietoja jo ennen kuin ensimmäinenkään auto on liikenteessä. Kolariautosta mallia tai valmistusvuotta voi olla erittäin vaikea tunnistaa. Lönnqvist sanoo, että esimerkiksi Toyota Priuksen manuaalissa on merkitty erikseen katon leikkauspisteet. Sen takia yleisohje on käytössä aina. Tiedotteet tulevat siinä vaiheessa, kun uudet automallit ovat jo tovin nielleet kilometrejä Suomen tiestöllä. Menettelytapaohjeista tulisi koota valtakunnallinen ja helposti käytettävä tietopankki. – Rahalla saa tietokannan, josta merkin, tyypin ja vuosimallin perusteella päästään lähelle oikeaa tietoa. Menettelyohjeet on Hälytysajoneuvot & -kalusto tehty autokorjaamoita mielessä pitäen. Suomen yleisimmän hybridiauton Toyota Priuksen tunnistaa tieliikenteessä helposti. Meidän pitäisi ehdottomasti päästä kastomaan asentajan kanssa mitä hybridiauto pitää sisällään. – Hybridiauton tunnistaa kojelaudan näytössä olevasta korkeajänniteakun varauksen ilmoittavasta merkistä. Nappikäynnistys on käytössä myös useissa uusissa polttomoottoriautoissa.
On turhaa seisottaa kalliita nostureita paikalla. – Säiliöauton kylkeen voidaan reikä tehdä väärään paikkaan. – Jos tarvetta on, nostokalustoa saadaan paikalle hyvinkin nopeasti. Siksi toivotaan, että pelastustöissä ei kalustolle aiheutettaisi lisävahinkoja. Vainio toimii Pohjola Vakuutus Oy:n autovahinkoyksikössä raskaan kaluston teknisenä asiantuntijana. Tässä näkyy niin sanottu kalliimpi poraus. Joskus näkee tilanteita, joissa niitä seisoo paikalla jopa kaksi. Usein kun raskaan kaluston ajoneuvoja ei lunasteta, vaan ne pyritään kunnostamaan. Onnettomuuksiin ollaan siis riskialttiimpia. – Kalusto on myös kallista ja korjaukset ovat kalliita ja pitkäaikaisia, Vainio totesi. Hän kuitenkin ymmärtää sen, että kiireellisessä tehtävässä voidaan joutua toimimaan niin, että tätä ei voida ottaa huomioon. – Esimerkiksi säiliöautojen päällä kävellään, jolloin aiheutetaan säiliön pintamateriaalille sellaista vahinkoa, että ne joudutaan uusimaan. – Esimerkiksi jalostamo vaatii kuljetettavaksi entistä enemmän litramääriä ja kuljetuksen on tapahduttava yhä nopeammassa aikataulussa. Omat riskinsä aiheuttavat teknisen asiantuntijan Tapani Vainion mukaan myös autoissa oleva liikkuva kuorma sekä keliolosuhteet. 2/2012 27 Raskaan kaluston, kuten vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuksien pelastustöissä voidaan harkitsemattomilla toimilla aiheuttaa myös vahinkoa. – Kokenut tielle vetäjä osaa sanoa, millaista apua tarvitaan, jos tarvitaan. Hitsauksen ja saumakuvauksen lisäksi joudumme vaihtamaan eristyksen ja pintapellin. – Harmittavinta näin vakuutusyhtiön näkökulmasta asiaa tarkasteltuna on se, että nostoon ryhdyttäessä havaitaankin tarvittavien lisäpainojen puuttuminen, jolloin työ edelleen viivästyy. Tapani Vainio huomauttaa myös, että palomiehet voivat hektisessä pelastustilanteessa aiheuttaa onnettomuusautoille lisävahinkoja. Onnettomuusautosta pitää ympäristölle vaarallinen neste pyrkiä poistamaan, mutta tässäkin toimenpiteessä pelastustöitä tekevät voivat aiheuttaa lisävahinkoja. Tapani Vainio opastaa pelastuslaitoksia hankkimaan raskaan kaluston onnettomuuspaikalle aina ensin hinauksen. Lisähintaa tulee lisäksi maalauksesta.. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tapani Vainio Raskaan kaluston pelastustehtävissä voidaan aiheuttaa lisävahinkoja Säiliöauton päällä ei kannata turhaan kävellä Jos mahdollista, niin mielellään ei porata eristettyyn vaippaan reikää. Tässä on porattu luukun sisäpuolelle, jossa päästään ainoastaan reiän paikkauksella ja saumakuvauksella. Jos mahdollista, mielellään ei reikää porata eristettyyn vaippaan, Tapani Vainio sanoo. R askaan kaluston onnettomuuksissa, kuten erityisesti säiliöautojen onnettomuuksissa ympäristövahingot ovat usein merkittävät. Onnettomuuksien välttämisessä kuljettajan kokemus sekä taito ovat merkittäviä, mutta tilaajat aiheuttavat kiirettä luomalla painetta kuljetuksiin. Tapani Vainio kertoi vakuutusyhtiön toiveista ja näkökulmista Dafo Oy:n järjestämässä tieliikennepelastamisen seminaarissa
Paitsi että yksiköllä hoidetaan VR:n pelastustehtäviä, konepajan tehdaspalokunta on tehnyt yhteistoimintasopimuksen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Siihen sijoitettiin jo peräkärryssä ollutta kalustoa. VR:n pelastuspalvelun käyttöön hankittiin Iveco Finland Oy:ltä kevytkuorma-auton alusta ja korityöt autoon teki Paja Viher-Vehmas Ky. Kemikaalintorjuntayksikkö otettiin käyttöön viime vuoden huhtikuussa. 28 2/2012 H yvinkään konepajan tehdaspalokunnan kemikaalintorjuntayksikkö korvasi vanhan miehistöautolla vedetyn peräkärryn. Nyt tilannepaikoille päästään vaivattomammin. Muistan, että toissa kesän Rotenhahn-messuilla näitä esiteltiin paljon, Taskinen sanoo. – Onhan tämä huomattavasti monikäyttöisempi kuin vanha systeemi, kun miehistöautolHyvinkään konepajan tpk ajelee uudella autolla Peräkärry vaihtui kemikaalintorjuntayksiköksi Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Arto Taskinen Pumppukalusto on sijoitettu auton takaosaan.. Yksikön hankintahinta oli noin 65000 euroa. Tällaisia ratkaisuja näkee paljon muun muassa Saksassa. – Vuoden vaihteen myrskyissä meidät hälytettiin tekemään raivaustehtäviä, palokunnan päällikkö Arto Taskinen kertoo. Peruuttaminen ahtaista tiloista hoituu nyt hyvin. – Hinta-laatu-suhde tässä on hyvä. Palokunnan ensimmäinen varapäällikkö Kari Vilkman ja kalustonhoitaja Risto Hakoluoto kehuvat uuden menopelin toimivuutta. Ja erityisesti niistä pois, kuten esimerkiksi tunneleista, joita yksikön toiminta-alueella alkaa olla yhä enemmän
– Erityisesti toivottiin suojaisaa pukeutumispaikkaa, kun suojapuku pitää pukea ylle. puhtaalle puolelle, jossa säilytetään paineilmalaitteita, Risto Hakoluoto kertoo. Myös vuoto-onnettomuuksia varten löytyy erilaista torjuntakalustoa. – Keskimäärin meillä on vuosittain 50-60 keikkaa. Tehdaspalokunta osallistuu sopimuksen mukaisesti pelastustoimen alueen tehtäviin Hyvinkään alueella vaarallisten aineiden torjuntatehtäviin keskisuuressa ja suuressa vasteessa. Sen suojissa pelastustehtäviin osallistuvat voivat pukeutua tarvittaviin suojavarusteisiin.. Tässä välineistö ja tarvikkeet ovat hyvässä järjestyksessä. – Myös tietoa toiminnan kohteeksi mahdollisesti tulevasta vaunukalustosta on saatavilla ja auto varustetaan myös kannettavalla tietokoneella, josta voidaan tietoa hakea sähköisesti, kun hälytys kohteeseen tulee. Sopimuksen mukainen toimintavalmius on palokunnalla 1+3 ja työaikana läheisestä konepajasta tulevat palokuntalaiset pääsevät lähtemään hälytyksiin alle viidessä minuutissa. – Olemme tarjonneet ratkaisujamme myös sammutusauton alustaksi. Arto Taskinen esittelee tuulimittaria, jolla saadaan selville tuulen suunta kemikaalionnettomuudessa. Hydraulinen pelastusvälinesarja on käytettävissä, mutta lisäksi autosta löytyy myös käsityökalut. – Ala kiinnostaa, kalustomestarina Espoon palolaitoksella aikoinaan työskennellyt Haavikko kertoo. 600 litraa minuutissa syöttävän kemikaalipumpun lisäksi autossa on kemikaaliluppopumppu sekä tynnyripumppu. Kaluston sijoittelussa on otettu huomioon myös ergonomiset lähtökohdat. Sellaista ollaan pian ottamassa mukaan varusteeksi. Yläkuvassa on niin sanottu puhdas puoli, jonka päälle voidaan vetää myös markiisi. Hälytysajoneuvot & -kalusto – Raskaampi kalusto on sijoitettu alas, jotta ne on helpompaa ottaa käyttöön, he kertovat. Autoon on sijoitettu kolme erilaista pumppauskalustoa. Torjuntatöitä varten autosta löytyvät muun muassa teräsja muovialtaat. Lisälämmittimiäkin autosta löytyy. Kilpailu paloautomarkkinoilla on kovaa, Raimo Haavikko kertoo. Kemikaalintorjuntayksikön sivuilta löytyvät eri pelastusvälineet. Palokuntalaiset saaneet vaikuttaa Auton varustelussa kysyttiin myös palokuntalaisten mielipidettä. Rautateillä tapahtuvia kemikaalionnettomuuksia varten autossa on tarvittava pelastuskalusto, esimerkiksi säiliövaunun sulkuvälineistö. Muina aikoina toimintavalmiusaika on hieman pidempi. Sähkönsyötön turvaamiseksi autossa on myös 10 kilovolttiampeerin aggregaatti. Koska kyse on kemikaalintorjuntayksiköstä, siihen tarvitaan myös sääasema tuulen suunnan varmistamiseksi. VR:n pelastustehtävissä yksikkö on mukana koko eteläisen Suomen alueella. 2/2012 29 Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE BRONTO SKYLIFT OY AB puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla la vedettiin keikoille peräkärryä. Iveco Finland Oy:n suurasiakasmyynnistä vastaava myyntipäällikkö Raimo Haavikko sanoo, että heillä on halukkuutta kyetä laajentamaan toimintaansa myös paloautoihin. – Sellainen palokunnan perussetti, Arto Taskinen hymyilee. Sitä varten autossa on markiisi, joka vedetään auton ns. Viime vuonna niitä oli 61, Arto Taskinen kertoo. Autoon mahtuu miehistövahvuus 1+5. Varusteet kompaktisti Autossa on toimivasti tilaan sijoitettu esimerkiksi kemikaalisuojavarusteet paineilmalaitteilla. Palokunnan kokonaisvahvuus on 26 henkilöä, mutta hälytysvahvuus on noin 12 henkilöä
Lisäksi SimPadillä voidaan ohjata potilasvalvontalaitetta langattomasti. Simulaation avulla oppiminen on tullut olennaiseksi osaksi terveydenhuollon koulutusta pyrittäessä turvallisempaan potilaiden hoitoon. Asennusvaihtoehtoina on pintaja jalallinen asennus. Ruuhkavilkut sinisenä ja amberina ovat R65-hyväksyttyjä ja muilla väreillä on EMC-hyväksyntä. Ponneaineena on typpi N2/15 bar. Sammutuksen laukaisee CE-Springler, jossa on lämpösulake +68 celsiusastetta ja painemittari. Ruuhkavilkku on pienikokoinen ja sillä on laaja valaisukulma. Ruuhkavilkun rungon perusvärit ovat musta ja valkoinen. Hälytysvalossa on kahdeksan kirkasta led-valoa. Ruuhkavilkkuja on saatavana sinistä, amber (keltaista), punaista, vihreää ja valkoista valoa tuottavia ledejä. Käyttölämpötila on -30...+60 celsiusastetta ja sammutusaika 15–20 sekuntia. Suurimmassa sammuttimessa on 12 kg ABCE-jauhetta. Liivillä on hyväksyntä EN471 luokka 2. PaloHäly on tilannekuvajärjestelmä, joka on luotu vastaanottamaan saapumisilmoituksia hälytykseen osallistuvilta palokunnan hälytysosaston jäseniltä. Selässä on tarrapohjat selkäkyltille ja yksikkötunnustarralle. SimPad järjestelmää voidaan käyttää Auto-tilassa käyttämällä valmiiksi suunniteltuja skenaarioita tai Manual-tilassa, jolloin ohjaaja itse muokkaa simulaatiota. SimPadillä simulaatio on kätesi ulottuvilla – milloin ja missä vain sitä tarvitset. SimPadissa on intuitiivinen ja interaktiivinen kosketusnäyttö, jonka avulla simulaatiota voidaan ohjata helposti ja tehokkaasti. YTM-FireStop 12 kg:n springlersammuttimella suojaat 10 neliön alueen. Laerdal Medical on esitellyt uuden SimPad-simulaatiojärjestelmän. Kynätaskut ja tarrapohja irrotettavalle yksikkötunnustarralle ovat vasemmassa rinnassa. Koulutatpa simulaattorilla, koulutusvälineellä tai standardoidulla potilaalla SimPad vastaa tarpeisiisi joustavasti ja auttaa sinua luomaan simulointikokemuksesta parhaan mahdollisen. Ruuhkavalosta on sekä pystyettä vaaka-asennusmallit. Järjestelmä ei vaadi varsinaista huoltoa, mutta on hyvä kuitenkin ajoittain varmistaa, että laite on toimintakuntoinen. 200-300XX SimPad -järjestelmä Sisältö: SimPad, Link Box, 2 AC-virtalähdettä, uudelleenladattava litiumioniakku, ranneke SimPadiin, potilasnuken ranneke liitäntäpäätteeseen, potilasnuken adapterikaapeli, SimPad-kotelo, USB-kaapeli ja käyttöohjeet. Langattomat potilasmonitorivaihtoehdot: 200-092XX 12” Kovaan käyttöön suunniteltu potilasmonitori 200-092XX 12” Potilasmonitori 200-09350 17” Potilasmonitori Langaton kosketusnäytöllinen potilasmonitori ja ohjelmisto (valinnainen) simuloi useita muuttujia kuten sykkeen, SpO2-arvon, lämpötilan, EKG:n ja paljon muuta E R I T E L M Ä T. PaloHälyn näyttö on käytännössä mikä tahansa laite, jossa on verkkoselain ja yhteys internetiin. Kun palokunta saa hälytyksen hätäkeskukselta, sen jäsenet soittavat järjestelmään, jos saapuvat palokunnan lähtöaikavaatimuksen edellyttämässä ajassa asemalle. Liivissä on virvetaskut vasemmassa ja oikeassa rinnassa sekä kaksi isoa vetoketjullista säilytystaskua edessä keskimmäisten heijastimien takana. Muita värejä ovat punainen, keltainen ja sininen. Springler-sammuttimeen on saatavilla säädettävä riipputeline 80–150 cm. Runko on valmistettu kestävästä alumiinista. Tuotetta markkinoi Visisystems Oy YTM Industrial Oy:n maahantuoma YTM-FireStop -automaattinen springlerjärjestelmä sopii työkoneiden ja ajoneuvojen luotettavaksi kohdesammutusjärjestelmäksi. Myöhemmin saapuvat voivat lähettää tekstiviestin, joka näyttää ajan mihin mennessä saapuvat asemalle. Käyttökohteita ovat muun muassa hälytysajoneuvot, veneet, moottorikelkat, kuormaja pakettiautot sekä muut työkoneet. 30 2/2012 alan tuotteita Liivi sos johtaja on uusi ensihoitajien suunnittelema liivi monilla käytännöllisillä yksityiskohdilla. Järjestelmä toimii Linux-verkkopalvelimessa, joka muodostaa sisään tulevasta tietovirrasta (Hälytysviestit, saapumiskuittaukset, VIRVE, Haka) palokuntakohtaiset tilannekuvat jotka lähetetään verkon yli asemien näyttöruuduille. Valkoista valoa voidaan käyttää myös työvalona vaativissa olosuhteissa. Tuotetta markkinoi SOS-Asu Ky Sarco Oy on valmistanut kotimaisen SWL-S ruuhkavilkun. Järjestelmä näyttää hälytystehtävään saapuvat henkilöt ja samalla näkyy myös jäsenen koulutustaso
MSA:n AlphaFP-kokovaljaat soveltuvat pelastustoimiin muun muassa suurissa korkeuksissa sekä kaivoksissa ja tunnelitöissä. Patjan yläosa on muotoiltu siten, että ensihoitaja voi hoitovaatimuksista riippuen sijoittaa käden kahteen eri asentoon. Litiumioniakun ansiosta kameraa voidaan käyttää yhtäjaksoisesti jopa neljä tuntia. Kotelo on pölyja vesitiivis luokkien IP 66 ja IP 67 mukaan. Patjan sivuilla olevissa lievekkeissä on kummallakin puolella viisi tukevaa ja helppopääsyistä kantokahvaa, joten patjaa voi turvallisesti käyttää myös siirtovälineenä. Moottorinohjaus on elektroninen ja pumpussa on myös tyhjäkäyntiautomatiikka, tämä minimoi polttoainekulutuksen. Se on ATEX-hyväksytty käyttöön räjähdysvaarallisilla alueilla. AlphaFP:n maahantuoja on Turvata Oy Ab Vetoketjullinen ADR-olkakassi pitää sisällään välttämättömät imeytystuotteet ja henkilösuojaimet, joita ADRkohteissa tarvitaan. Tuotetta markkinoi PIG-Enviro PIG-Farmi Oy Kannettava Holmatro SPU 16 PC on markkinoiden ensimmäinen ja ainoa 3-vaihepumppu. Allas kestää nesteet, kiinteät aineet ja useat kemikaalit. Tukivyössä ja reisihihnoissa ovat pikakiinnitykset, jotka helpottavat ja nopeuttavat pukeutumista. nopealla jalkapumpulla. Hiljaisen Honda-moottorin ansiosta melutaso on 72dB, mikä helpottaa kommunikointia onnettomuuspaikalla. Tuotetta markkinoi Peltaco Oy Dräger UCF 7000 on ammattikäyttöön suunniteltu uuden sukupolven lämpökamera. Varastointi vie vähän tilaa ja allas on nopea saattaa käyttövalmiiksi. Käyttötilan voi valita tilanteen mukaan. Laitetta markkinoi Dräger Suomi Oy. Valjaan kiinnitys on rintaosan Dlenkissä. Pakkauksessa on mukana imeytysmattopaloja, imeytystyynyjä, imeytyssukkia sekä henkilösuojainpaketti, jossa haalari, suojalasit, hanskat sekä kenkäsuojat. Yhdellä pukemisella saat yllesi nopeasti sekä kokovaljaat että PI-laitteen. Materiaali on PES ja PVC-pinta, väri on punainen. Yläselän, niskan ja pään paremman tuen takaa patjan muotoilun ja vahvistetun pohjan lisäksi myös sisäänrakennettu puinen tukilevy. Paineilmahengityslaitteen ja putoamissuojaimen käyttöä edellyttävät tilanteet ovat yleensä hyvin haasteellisia. 2/2012 31 Hälytysajoneuvot & -kalusto Uudessa EasyFix-tyhjiöpatjassa on vartalonmuotoinen rakenne, joka optimoi patjan käyttökapasiteetin ja samalla säästyy 20 % varastointitilaa. alphaFP sopii yhteen MSA:n AirGo ja AirMaxx -PI-laitteiden kanssa. Jokaisessa tuotteessa on myös sisäänrakennettu nestemäärän mittari. Myös imuventtiilin paikka on harkittu helposti käytettäväksi esim. Tuotetta markkinoi Ferno Norden Oy MSA on tuonut ensimmäisenä markkinoille putoamissuojainvaljaat, jotka voidaan integroida paineilmahengityslaitteisiin. EasyFixin täytekuulat ovat sisäpusseissa, jonka ansiosta täyte on aina tasaisesti jakautunut. Lämpökamerassa on myös integroitu laserosoitin ja vakiona integroidut videoja äänitallennustoiminnot sekä USB 2.0 -liitäntä lämpökameran konfigurointiin, lämpökuvan siirtoon tietokoneen näyttöön ja tallennettujen videoiden ja kuvien siirtoon tietokoneelle. 160 x 120 pikselin tarkkuus ja 2-kertainen zoom antavat yksityiskohtaisen tilannekuvan. Siinä on integroitu valaistus ja led-valot pumpun etuosassa Tuotetta markkinoi Dafo Oy Liikuteltava ja kokoontaitettava Eccotarp-allas soveltuu lyhytaikaiseen varastointiin öljytuotteille ja kemikaaleille. EasyFixin pikalukollisten, värikoodattujen ristivöiden avulla potilas saadaan tuettua nopeasti ja luotettavasti tyhjiöpatjaan. AlphaFP täyttää seuraavat hyväksynnät (yhdistettynä MSA:n PI-laitteeseen): EN 137:2006 luokka 2 (hengityslaite palontorjunnassa), EN 361 (putoamissuojaus), EN 358 (työasento) sekä EN 813 (istumavaljaat). PI-laitteen pukeminen kokovaljaiden päälle vie aikaa ja on varsin hankalaa – etenkin ahtaissa tiloissa. Kevyt ja ergonominen pumppu painaa 16 kiloa
– Joka muuta väittää, haluaisin kuulla siihen perustelut. Jos valtio hoitaisi pelastustoimen, sillä olisi hänen mukaansa erilaisia vaikutuksia eri puolilla maata. Kari Lehtokangas kehottaakin puolustamaan kuntien omistajuutta pelastustoimessa. – Näkisin, että isoissa kaupungeissa asuville, kuten Helsingissä, se merkitsisi huononnusta nykyiseen. Näin on tapahtunut niin asiakkaiden kuin yhteistyöviranomaistenkin näkökulmasta. Kenelle nyt mikäkin on pitkä aika, mutta siitä on kulunut vain seitsemisen vuotta. – Nyt meillä on moderni ja hyvä kalusto, mutta valtion omistuksessa niin ei välttämättä olisi. Pienemmissä puolestaan ne ovat parantuneet. Hän kuitenkin myöntää, että alun hankaluuksien jälkeen valtion hoitama hätäkeskustoiminta on parantunut, mutta ei ole edelleenkään samalla tasolla kuin ennen valtiollistamista. Hankintarahat suunnattaisiin sinne, missä on huonompi kalusto. 32 2/2012 Helsingin pelastuskomentajan tehtävästä helmikuun alussa eläkkeelle jäänyt Kari Lehtokangas pohtii, että tulevaisuudessa pelastustoimeakin varjona seuraava valtio-kunta-keskustelu voi olla historiaa. – PARAS-hankkeen jälkeen todettiin, että nyt asia jätetään pitkäksi aikaa. Hätäkeskuspalvelut heikentyneet Kari Lehtokangas ottaa esimerkiksi myös valtiollisen hätäkeskuksen. Olen keskustellut aikanaan Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas viettää nyt eläkepäiviä Valtion pelastuslaitos kurjistaisi Helsinkiä Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Kimmo Kaisto, Helsingin pelastuslaitos. Tätä tukee Kari Lehtokankaan mielestä poliisien kokema esimerkki. Kun on sama taloudellinen liikkumavara, suurempien paikkakuntien resurssit eivät entiseen tapaan kehittyisi. Uushankinnat esimerkiksi pääkaupungissa hidastuisivat. – He ovatkin usein sanoneet meille, että on meille eduksi, että kunnat ovat omistajiamme. – Henkilöstöäkään ei valtiolla saataisi lisää. Ja kun kunnallisen pelastustoimen valtiollistamisesta puhutaan, se tarkoittaa myös suuren omaisuusmassan siirtämistä toiselle toimijalle. ”K untia voi joskus olla niin vähän, että ei enää erotella kuntien ja valtion tehtäviä. – Isojen kuntien hätäkeskuspalvelut ovat huonontuneet. Päättäjämme ovat lähellä meitä ja pitävät huolen palvelutasostamme. Lehtokangas vakavoituu ja pitää harmillisena, että aina vain sama asia nousee aika ajoin esille; kuka hoitaa pelastustointa. Palvelutasopäätökset kenties säilyisivät, mutta eivät nykyisenkaltaisina. – Valtio haluaisi tasalaatuistaa toimintaa eri puolilla maata, ja pitkällä aikavälillä, noin 10–15 vuoden kuluessa helsinkiläisten pelastustoimen palvelut heikkenisivät. – En usko, että kunnat korvauksetta siirtäisivät rakennusja väestönsuojakantaa valtiolle. Kehittymättömimpien alueiden resursseja nostettaisiin suurempien keskusten kustannuksella. Valtiolla ei ehkä olisi erilaisille alueille tehtyjä palvelutasopäätöksiä, vaan kaikkia tarkasteltaisiin yhdenmukaisesti
Pätevyysvaatimukset pidettävä ennallaan Kari Lehtokankaan seuraajan valinta on edelleen auki. Syksyllä heräsi kiistaa siitä, millaiset pitäisi olla viran hoitajan pätevyysvaatimukset. – Johtajuus on ollut erilaista ja henkilöstössä on paljon sellaisia, jotka muistavat myös aikaisempaa toimintaa. Hän itse sanoo, että nyrkkiä voi lyödä monella tavalla ja monessa paikassa. Komentajan täytyy ottaa kantaa moniin sellaisiin asioihin, joissa tarvitaan alan koulutustausta eikä voida lähteä siitä, että hänen alaisensa olisi se henkilö, joka voisi tehdä päätökset tällaisista asioista. Monissa asioissa pelastustoimen edustajat ovat Lehtokankaan mukaan liian kilttejä. Virkaan tullessaan päättäjät halusivat toisenlaisen komentajan kuin oli hänen edeltäjänsä. Voin kuitenkin nyt sanoa, että tälläkin tavalla on saatu aikaiseksi hyviä tuloksia. Tällaista ei olisi näinä taloudellisesti vaikeina aikoina kaivattu. Sen on mahdotonta nähdä vaikuttavan toimintamme laatua parantavasti. – Ei välttämättä kuitenkaan salamavalojen räiskeessä. Sen ovat ennen häntä saaneet edeltäjänsä Rainer Alho sekä palopäälliköt Ilmari Vesihiisi, Ilmari Juvakoski sekä toimitusjohtaja Herman Lindgren. Eikö taloudesta vastaaminen ole juuri sitä tärkeintä johtajan työtä. Yksikkötunnusuudistus kummastuttaa Pelastustoimeakin koskeva, uuden hätäkeskusjärjestelmän takia laadittu yksikkötunnusuudistus kummastuttaa myös Kari Lehtokangasta. Hätäkeskus on viime vuosien aikana teettänyt Helsingin pelastuslaitokselle paljon töitä. Hälytysmäärät ovat kasvaneet eikä mikään itse toiminnassa tapahtunut selitä Kari Lehtokankaan mukaan sitä. – Tällainen aiheuttaa kunnille kustannuksia. Esimerkiksi Helsingissä on puhuttu muutamista kymmenistä tuhansista euroista. Lehtokangas sanoo, ettei kuntaomistajakaan ole asiassa älähtänyt. Hän sanoo pitäneensä virheenä sitä, että komentajalta vietiin päivystävän päällikön tehtävät. Hän myöntää myös, että pelastuskomentajan merkitys ja arvo pienenee, jos hänellä ei ole operatiivista tai poikkeusolojen johtamispätevyyttä. Henkilöstöresurssejakin on saatu 15 vuodessa paljon lisää. – Jos niin halutaan, kaikki on mahdollista, mutta suuria ongelmia se tuottaisi, Kari Lehtokangas sanoo aikeista muuttaa komentajan pätevyysvaatimuksia. – Miksi pelastustoimi suostui siihen, on hyvä kysymys; kun olemme vieläpä osa kunnallista toimintaa. Komentajan pätevyysvaatimuksista keskusteltiin jo 15 vuotta sitten, kun Kari Lehtokangas valittiin virkaan. Myös henkilöstön suhde alan toimista ”riisuttuun” komentajaan olisi hankala. Moni pieni asia vaikuttaa tähän. Kari Lehtokangasta on arvosteltu siitä, ettei hän komentaja-aikanaan ollut näkyvä ”nyrkinlyöjä”. Laki ei puutu esittelijän toimivaltuuksiin, vaan hän saa muotoilla esityksensä haluamallaan tavalla. Ei laitosten välinen kumppanuushankekaan ole tuonut mukanaan mitään sellaista. – Hyvä mies tai nainen pärjää jokaisessa työssä, mutta tässä tapauksessa kysymys on myös johtamisjärjestelmästä. Ilmoitin, että esittelen asian nykyisten pätevyysvaatimusten mukaisesti. Samassa tilaisuudessa Suomen Palopäällystöliiton tuliristin sai pelastuspäällikkö evp. – Toimin lain mukaan pelastuslautakunnan esittelijänä ja sain pyynnön, että esittelisin asian siten, että kelpoisuusehtoja muutettaisiin. Kari Lehtokangas huomauttaa, että viran pätevyysvaatimusten muuttamisessa ei ole kysymys ainoastaan viranhoitoon liittyvistä asioista. Pelkkiä talouslukuja miettivällä pelastuskomentajalla ei ole samanlaista arvoa ja merkitystä. Kari Lehtokankaan kassissa on pelastusalan varusteet, kypärä mukaan lukien. – Rahaa uudistukseen on löydyttävä, mutta mitään lisärahaa sitä varten ei saada. – Kaiken huipuksi esimerkiksi yksikkötunnusuudistuskin aiheuttaa meille kustannuksia. Osa poliitikoista halusi tehtävän pätevyysvaatimukseksi ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon. – On hyvä kysymys, miksi viran kelpoiKari Lehtokangas on toiminut Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajana. Tässä näkee kenen ehdoilla mennään. Tehtävän sisältö, esimerkiksi poikkeusolojen johtamistehtävissä, edellyttää sitä, että pelastuskomentajalla on myös pelastusalan ylin tutkinto. Sellaista ei olisi komentajalla, jolla ei tarvitsisi olla pelastusalan tutkintoa.. Sitä voi verrata yhden ihmisen vuosipalkkaa vastaavaksi summaksi, kun auton kylkeen saadaan uusi numerosarja. Ei siis ole epäselvyyttä siitä, että Helsinki ainakin haluaa omistaa pelastuslaitoksensa. – Komentajan pitää tietää ja tuntea, mitä laitoksessa tapahtuu. – Kyllä, mutta on paljon sellaisia tehtäviä, joihin tarvitaan alan pätevyyttä. – Emme lyö nyrkkiä pöytään, emmekä yhtenäisesti. Koskaan aikaisemmin ei ole saatu näin paljon uusia paloasemarakennuksia tai korjattu vanhaa. Hän sai liiton korkeimman huomionosoituksen, suurristin. 2/2012 33 tästä asiasta kaupunkimme johdon kanssa ja he ovat kaikki yksimielisesti olleet kunnallisen järjestelmän kannalla. Timo Kaistinen
Tutkimusta ja koulutusta tarvitsemme erityisesti ihmisen käyttäytymiseen ja yleensä toiminnan vaikuttavuuteen liittyen. Myös tehokkuutta voitaisiin saada aikaiseksi. Ne olisivat kuin pörssitiedot, joita media odottaa. Eläköityneestä pelastuskomentajasta Kari Lehtokankaasta julkistettiin muotokuvataulu. Ja kun katsoo kehitystä menneen 40 vuoden ajalta, niin onhan se ollut huimaa. – Ihmisille se on aika vaikea ymmärtää, mutta en näe, auttaisiko siihen nimen vaihdoskaan. Jos rahat eivät professuurin kehittämiseen riitä, mielestäni tekniikan voi jättää siitä kokonaan pois. Nyt on isommalla järjestelmällä voitu parantaa pelastustoimen tasoa jokaisessa kunnassa ja näkisin, että suurin osa Suomea on hyötynyt tästä. 34 2/2012. – Se on ollut olematonta, sillä sen avulla voidaan saada uskomattomia mahdollisuuksia kehittää koko alaa. suusehtojen muuttamista ei ole otettu esille näiden 15 vuoden aikana, vaan vasta nyt. Voidaan hyvin esimerkiksi kysyä, tarvitaanko niissä pelastustoimen tehtäviä. Järjestöyhteistyötä terävöitettävä Alan järjestötoimintaa pitää järjestöissä keskeisesti vaikuttaneen Kari Lehtokankaan mielestä tarkastella aina kriittisesti. Tai montako tulipaloa, tai onnettomuutta on kuukauden aikana ollut. Hyvään suuntaan on viime vuosien aikana menty. – Erityisesti pelastustoimen ja poliisien alueellista toimintaa pitäisi yhdistää. – Pitäisi miettiä vielä niiden tehtäviä. – Jokaisella on olemassa oma paikkansa, mutta esimerkiksi SPEKin ja Palopäällystöliiton keskinäistä suhdetta on tarkasteltava entistä enemmän ja yhteistyötäkin on syytä terävöittää. Tiedotustoimintaa pitäisi aktivoida, mutta ei ole olemassa yhtä keinoa joka auttaisi. – Pelastusala on hyvinkin ”timmissä” kunnossa, kun tulemme vuoteen 2020. Kari Lehtokangas näkeekin pelastustoimen tulevaisuuden valoisana. Oleellisempaa hänen mielestä on saada aluejaotukset yhteneväisiksi muiden viranomaisten kanssa. Yhdistämällä saataisiin toimivampia ja tarkoituksenmukaisempia kokonaisuuksia. Olen varma, että nuoremmilla on paremmat mahdollisuudet omaksua uutta ja heihin pitää luottaa. – Emme tarvitse toista VTT:n palotekniikan kaltaista laboratoriota. Tiedän, että Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa pohditaan näitä samoja asioita. SPEKin luottamustehtävissä toiminut Lehtokangas toivoisi keskusjärjestöltä imagon nostoa. Ennen meillä oli 450 palokuntaa ja joukossa oli paljon sellaisia, joiden toiminta oli puutteellista. Alan professuuri herättää hänessä myönteisiä ajatuksia, mutta toivomus on, ettei oppituolin sisältöä rakenneta tekniseen suuntaan. Järjestöjen yhdistämistä Kari Lehtokangas ei kannata, mutta sen sijaan hän näkisi edelleen mieluusti, että järjestöt sijoittuisivat saman katon alle. Aikaa ja mahdollisuuksia olisi ollut, sillä johtosääntöäkin on tänä aikana uudistettu. Pelastustoimen 22 alueellisessa laitoksessa on lukumäärän osalta Kari Lehtokankaan mielestä pientä viilaamiseen varaa. Suurin kysymys Lehtokankaan mielestä on se, että kehitys jatkuu eikä jumiuduta vallitsevaan. – Tässä tutkittuun tietoon perustuvalla aineistolla on tärkein merkitys. Emme saa jäädä ”mutuun” (musta tuntuu) tai siihen, että tehdään, kuten ennenkin on tehty. – Aluelaitokset ovat olleet hyödyksi alalle, vaikka Helsinki ei uudistuksessa ollutkaan osallisena. Esimerkiksi joka kuukausi voitaisiin tiettynä ajankohtana antaa kuukauden palokuolemaluvut. Kotikutoisesta maailmasta on luotu oikea pelastuslaitos, myös täällä pääkaupungissa. Eläköityvä heitettiin perinteiseen tapaan pelastuslaitoksen altaaseen. Yhteiset alueet poliisin kanssa Kari Lehtokankaan uran varrelle sattui alan yksi suurimmista uudistuksista, kun perustettiin 22 alueellista pelastuslaitosta. Kaiken kaikkiaan Lehtokankaan mielestä alan tutkimustoimintaa pitää entisestään kehittää. Järjestöjen yhteinen talo voi toteutua vain ja ainoastaan kohtelemalla kaikkia yhdenvertaisesti. – Tiedotusvälineet pitäisi tehdä riippuvaisiksi jostakin asiasta. – Joukossa on vielä liian pieniä laitoksia. Lehtokangas ei pidä tarpeellisena pohtia aluenäkökulmaa esimerkiksi kuuden aluehallintoviraston kautta. Heille pitää antaa riittävästi vastuuta. Mielestäni ne tehtävät voitaisiin hoitaa ministeriössä tai jakaa tehtäviä pelastustoimen tutkimustoiminnan kanssa, jota on ansiokkaasti kehitetty Pelastusopistossa. – Palotalossa olisi näkyvät valomainokset, jotka kertovat, mitä toimintaa talossa on
Yhteistyöllä lisätietoa turvallisuudestamme P elastusalalla on tehty useita kyselytutkimuksia, joissa vastaajina ovat olleet alan asiantuntijat. Tämä mahdollistaa, että aineistoja analysoidaan monipuolisesti. Tärkeää on, että pelastusalan kontekstissa kerätystä kyselyaineistosta on mahdollista tehdä monipuolisesti raportteja ja tutkimuksia. Palovara-kyselyä täyttäessään vastaaja saa palautteen kotiympäristönsä paloturvallisuustilanteesta ja ehdotuksen parannustoimenpiteistä. Molemmat edellä mainitut tutkimukset antavat hyödyllistä tietoa suomalaisten turvallisuudesta pelastusalan kontekstissa. Niiden aineistot ovat kuitenkin suhteellisen pienet, joten perusteellista tutkimustietoa esimerkiksi väestöryhmittäisistä eroista niiden avulla ei saada. Tällöin esimerkiksi alueelliset toimijat pystyisivät hyödyntämään osa-aineistoja toimintansa kehittämiseen. SPEK on toteuttanut kolmesti kyselytutkimuksen, jonka teemat ovat lähellä Pelastusasenteet-tutkimusta. Varautumista tutkittaessa olisikin hyvä tarkastella myös sitä, mitkä ilmiöt kulloinkin aiheuttavat eniten huolestuneisuutta. Toistuvia teemoja kyselyissä olivat kotitalouksien turvallisuusvarustus, vastaajien saama turvallisuuskoulutus ja tiedonsaanti turvallisuusasioista. MTS on jo vuodesta 1964 lähtien kerännyt kyselytietoa kansalaisten näkemyksistä Suomen ulko, turvallisuusja puolustuspolitiikkaa kohtaan. Merkittävä seikka poliisin turvallisuustutkimuksessa on se, että aineistot ovat Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (FSD), josta niitä voi tilata tutkimuskäyttöön. Selvityksessä tarkasteltiin, kuinka pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisyä ja varautumista on viime vuosina kyselyiden kautta tutkittu. Kyselyn avulla piilorikollisuudesta on saatu rekisteritietoja kattavampi kuva. Kansalaisten omatoimista varautumista SPEKin tutkimuksessa on käsitelty kuitenkin laajemmin. Esimerkiksi seitsemästi toteutetussa Pelastusasenteet-kyselyssä on tiedusteltu suomalaisten turvallisuuskäsityksiä ja varautumisen tasoa. Siten pelastusala voi osallistua entistä tehokkaammin koko suomalaisen turvallisuustutkimuksen kehittämiseen.. Vastaajan kannalta kysely on kuitenkin mielenkiintoinen, koska sitä täyttäessä saa samalla hyödyllistä tietoa. 2/2012 35 Vieraanamme Kirjoittaja YTM Kauri Lindström on tutkija Tampereen yliopistossa. Poliisin turvallisuustutkimus on tästä hyvä esimerkki. Hän teki aiheesta selvityksen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle. Nykyisin tehdään useampia pienempiä tutkimuksia, jotka menevät osittain päällekkäin. Myös MTS:n aineistot ovat saatavilla tutkijoiden ja opiskelijoiden analysoitaviksi. Nämä liittyvät esimerkiksi kansalaisten luottamukseen eri viranomaisia kohtaan ja yleiseen koettuun turvallisuuteen. Pelastusalan kannalta on kiinnostavaa, että MTS:n kyselyssä on viime vuosina käsitelty kansalaisten näkemyksiä siitä, kuinka Suomessa yleisesti on varauduttu erilaisiin uhkiin. Pelastusalalla olisikin runsaasti annettavaa suomalaiselle turvallisuustutkimukselle myös kansalaisten näkemysten selvittämisessä. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyllä puolestaan on pitkä historia. Samalla tutkimuksessa on käsitelty turvallisuutta laajempana ilmiönä. Varautumisen konkreettisesta tasosta tutkimuksella on saatu hyvin tietoa, mutta huolestuneisuutta uhkia kohtaan ei ole kysytty. Monipuolisen tutkimuksen tulisi sisältää kysymyksiä niin konkreettisista seikoista, kuten palovaroittimien määrästä kuin kokemuksiinkin liittyvistä asioista, kuten huolestuneisuudesta eri uhkakuvia kohtaan. Oppia muilta sisäisen turvallisuuden toimijoilta Pelastusalalla tehtyjen kyselyiden lisäksi selvityksessä tarkasteltiin muilla sisäisen turvallisuuden sektoreilla toteutettuja kyselytutkimuksia. Sen sijaan tavallisilta kansalaisilta ei ole kerätty tietoa riittävän systemaattisesti. Koetun turvallisuuden kehitystä tutkittaessa on haasteena se, että uusia turvallisuusilmiöitä nousee keskusteluun aika ajoin ja nämä muuttavat kyselykokonaisuutta. Pelastusasenteet-tutkimuksessa muutoksen haasteeseen on onnistuttu vastaamaan melko hyvin. Lisäksi julkisesti saatavilla oleva ja kattava aineisto voi innostaa uusia ihmisiä turvallisuustutkimuksen pariin. Lisäksi selvityksessä hahmoteltiin sitä, millaiselle kyselytutkimukselle tulevaisuudessa on tarvetta. Mahdollisen uuden kyselyn sisältöön antavat jo tehdyt pelastusalan kyselyt ja kysymysmallit osviittaa. Nämä seikat luovat epävarmuustekijöitä kyselyn tieteelliselle luotettavuudelle. Tutkimuksessa on käsitelty myös suomalaisten yleiseen turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä turvallisuuteen liittyviä tulevaisuuden näkymiä. SPEK rahoitti vuonna 2012 selvityksen, jossa käsiteltiin lähivuosina Suomessa tehtyjä pelastusalan kansalaiskyselyitä. Tutkimuksellisesti Palovara eroaa perinteisistä kyselytutkimuksista tiedonkeruutavan ja valistustavoitteensa myötä. Mielenkiintoinen avaus turvallisuustutkimuksessa on VTT:n kehittämä Paloportti. Kullakin turvallisuuden toimialalla on omat tutkimukselliset erityiskysymyksensä ja näkökulmansa, mutta on olemassa myös toimialojen rajat ylittäviä kysymyksiä. Aiemmista pelastusalan kyselyistä mallia tulevaisuuteen Pelastusalalla on tehty jonkin verran kansallisia ja alueellisia kyselyitä, joilla on kerätty turvallisuustietoa suoraan kansalaisilta. Kyselyn ansiona on erityisesti pitkäjänteisyys, joka näkyy tutkimuskertojen lisäksi kysymysten vertailtavuutena eri vuosina. Myös poikkeusoloihin varautuminen esiintyy eri konteksteihin sijoittuvissa kyselyissä. Se on verkkosivusto, jonka tarkoituksena on samaan aikaan sekä valistaa suomalaisia paloturvallisuusasioissa että kerätä tietoa vastaajien paloturvallisuustietoudesta. Yhteistyöllä kattava tutkimusaineisto Pelastusalalta puuttuu poliisin turvallisuustutkimusta vastaava kysely, jolla voitaisiin kartoittaa kansalaisten kokemuksia kattavasti. Tehokasta yhteistyötä tarvitaan sekä aineiston keräämiseen että sen monipuoliseen hyödyntämiseen. Alan tutkimusrakennetta selkeyttämällä ja yhteistyötä tehostamalla olisi mahdollista kerätä aineisto, jonka myötä turvallisuuden tilasta saataisiin vertailutietoa niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Turvallisuuteen liittyvillä kyselytutkimuksilla pyritään yleensä täydentämään rekisteritietojen antamaa kuvaa kansalaisten turvallisuudesta
Nämä ovat oireita, joita ei välttämättä helposti yhdistetä häkäaltistumiseen. Vuoden 2010 aikana Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomestari Jukka Taskinen otti yhteyttä Pelastusopistoon ja ehdotti tutkimushankkeen aloittamista. Asuintalojen häkäpitoisuuksia koskeva raportti on julkaistu kokonaisuudessaan Pelastusopiston tutkimusraporttisarjassa ja löytyy sähköisenä versiona Pelastusopiston www-sivuilta. Erillisen häkähormin kytkennän ja erillisen tuloilma-aukon yhteyttä alhaisempiin häkäpitoisuuksiin haTäyttä häkää vanhoilla lämmitystavoilla Teksti ja kuvat: Esa Kokki, virkavapaalla Pelastusopistolta Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomestari Jukka Taskinen näyttää kuinka häkäpitoisuuksia mitattiin kaikissa asuintiloissa lattiasta kattoon.. Suurina annoksina häkä voi aiheuttaa rintakipua, hengitystieinfektioita, astmaa ja allergiaa, keuhkoahtaumatautia, silmäsairauksia sekä pahimmassa mahdollisessa tapauksessa keuhkosyöpää. Uusin sisäilmastoluokitus vuodelta 2009 sallii tyydyttävän huoneilman häkäpitoisuuden olevan korkeintaan 7 ppm. Käyttäjän iän ja käyttökokemuksen yhteyttä haluttiin selvittää, koska oli epäilys, että toisaalta kokemattomat tulisijan käyttäjät voivat tehdä virheitä, jotka aiheuttavat häkäpitoisuuksien kohoamista. Tulisijan ominaisuuksilla epäiltiin olevan yhteyttä kohonneisiin häkäesiintymiin. Tällaisia ovat esimerkiksi savuhormin sulkupellin säätäminen pienemmälle häkäkaasuja tuottavan palamisen aikana tai pellin sulkeminen kekäleiden hehkuessa palamisajan lisäämiseksi tai lämmönhukan estämiseksi. Sisäilmayhdistys ry on ylläpitänyt vuodesta 1995 alkaen sisäilmastoluokitusta, jonka tarkoitus on entistä terveellisempien ja viihtyisempien rakennusten rakentaminen. Tulisijan ja savuhormin iällä epäiltiin myös olevan mahdollisesti yhteyttä kohonneisiin häkäpitoisuuslöydöksiin. Riippumatta tulisijan tai rakennuksen kunnosta tai iästä, rakennuksessa voi esiintyä kohonneita häkäpitoisuuksia, mikäli tulisijaa käytetään väärin. Ohjausryhmän pohdintojen perusteella tehtiin kyselylomake, jonka avulla selvitettiin rakennusten, tulisijojen ja niiden käyttäjien mahdollisia yhteyksiä kohonneisiin häkäesiintymiin. Palosuojelurahasto on rahoittanut hanketta. Sen vaikutusta häkäesiintymiin haluttiin selvittää. Uudisrakentamisessa savuhormin sulkupeltiin vaaditaan häkäkaasujen poistumisen mahdollistava aukko. Tutkimushankkeelle koottiin asiantuntijoista ohjausryhmä, johon kuului Pelastusopiston ja edellä mainittujen pelastuslaitosten lisäksi edustajat sisäasiainministeriön pelastusosastosta, SPEKistä, Tukesista, Nuohousalan Keskusliitosta ja Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. Roskien polttaminen polttopuiden yhteydessä voi olla myös tapa, joka on tavallisempaa iäkkäämpien tulisijojen käyttäjien keskuudessa. Aineiston keruuseen houkuteltiin naapuripelastuslaitokset Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta ja EteläKarjalasta. Pahimmassa tapauksessa palotarkastajien häkämittarit huusivat niin isoja lukemia, että asunto piti tuulettaa ennenkuin tarkastusta voitiin jatkaa. 36 2/2012 P ohjois-Karjalan palotarkastajat havaitsivat kohonneita häkäpitoisuuksia palotarkastusten yhteydessä talvella 2009–2010. Sosiaalija terveysministeriö on määrittänyt terveydelle haitalliseksi häkäkaasun pitoisuuden raja-arvoksi 75 ppm 15 minuutin ja 30 ppm 8 tunnin aikana. Paikalla muurattujen ja tehdasvalmisteisten tulisijojen välillä arvioitiin voivan olla eroja häkäesiintymissä. Toisaalta oli epäilyksiä, että ikääntyneellä väestöllä on tulisijojen käyttöön liittyviä perinnetietona opittuja tapoja, jotka voivat kohottaa häkäpitoisuuksia. Kyselylomakkeella selvyyttä kohonneisiin häkäesiintymiin Syksyllä 2010 hankkeen ohjausryhmä pohti eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa asuintalojen kohonneisiin häkäpitoisuuksiin. Pieninä annoksina häkä aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, väsymystä, huimausta ja hengitystieoireita. Salakavala kaasu Häkä on salakavala kaasu, sillä sitä ei haista, maista eikä näe
Myös hormin nuohoamattomuuden yhteyttä kohonneisiin häkäesiintymiin haluttiin selvittää. Lukuisista vaivoista, oireista tai sairauksista ainoastaan huimaus oli oire, jota ilmeni normaalia enemmän henkilöillä, joiden asunnoissa mitattiin kohonneita häkäpitoisuuksia. Asukkaat olivat kuitenkin vanhempia kuin henkilöt, joiden asunnoissa ei havaittu häkäesiintymiä. Näiden lisäksi 30 prosenttia vastaajista oli saanut opastusta perinnetietona. Toimenpidesuosituksia Hankkeen ohjausryhmä kokosi tutkimuksen tulosten perusteella joukon toimenpidesuosituksia, joiden avulla tulisijallisten asuintalojen asumisturvallisuutta voidaan parantaa: • Pelastuslaitosten tulee jatkaa palotarkastuksia ja kohdentaa asuinrakennusten tarkastuksia lämmityskaudelle häkämittausten näkökulmasta • Palotarkastajien ja nuohoojien tulee opastaa tulisijojen käyttäjiä oikeaoppiseen tulisijojen käyttöön • Palotarkastajien, nuohoojien, kotisairaanhoitajien, kotipalvelua tekevien ja muiden, jotka vierailevat työssään ihmisten asunnoissa tulee hankkia kannettavat häkämittarit ja mitata häkäpitoisuuksia asiakaskäyntien aikana • Savuhormin sulkupelti on pidettävä täysin auki koko palamisen ajan siihen saakka kunnes kekäleet eivät enää hehku • Kaikkien, myös vanhojen, savuhormien sulkupeltiin tulee tehdä aukko täydellisen tiiveyden estämiseksi • Ammattinuohoojan tulee nuohota asuinrakennusten savuhormit vähintään kerran vuodessa • Tulisijallisiin asuinrakennuksiin tulee hankkia häkävaroitin palovaroittimen lisäksi ja varoitin tulee sijoittaa oikein asunnon tulisijat ja ilmanvaihto huomioon ottaen. Myöskään tulisijan viimeisimmän käytön ajankohdalla palotarkastukseen nähden ei ole yhteyttä häkälöydöksiin. Tulisijojen lukumäärällä tai savuhormin iällä ei ole yhteyttä häkäesiintymiin. Häkää joka kymmenennessä ja varoitin joka kolmannessa asuintalossa Tutkimuksen aineisto kerättiin tavanomaisten palotarkastusten yhteydessä neljän pelastuslaitoksen alueella. Häkähormiliitoksia ja tulisijakohtaisia tuloilma-aukkoja oli vähän, eikä niillä ollut yhteyttä häkäesiintymiin. Näissä kohteissa ei havaittu kohonneita häkäpitoisuuksia. Häkämittari mittaa hälytysrajan ylittäviä pitoisuuksia, vaikka tulisijassa on vain vähän hehkuvia hiiliä. Yli 20 vuotta vanhojen ja paikalla muurattujen leivinuunien yhteydessä havaittiin kohonneita häkäpitoisuuksia. Myöskään nuohouksen ajankohdalla tai nuohoamattomuudella ei ollut yhteyttä häkäesiintymiin. Palamisen pitkittämisellä säätämällä savuhormin sulkupeltiä pienemmälle tai pellin liian aikaisella sulkemisella on yhteys kohonneisiin häkäpitoisuuksiin. Vastaajista 44 prosenttia ei ole saanut opastusta tulisijan käyttöön. Rakennusten ominaisuuksista haluttiin selvittää iän, ilmanvaihdon ja ikkunoiden tiiveyden yhteyttä kohonneisiin häkäpitoisuuksiin. Joka kymmenennessä kohteessa lakisääteisestä nuohouksesta oli kulunut yli vuosi. Satunnaisen tulisijan käytön yhteydessä ei havaittu kohonneita häkäpitoisuuksia. Toisaalta koneellinen ilmanvaihto voi kierrättää häkäpitoista ilmaa muihin huoneisiin. Kaikille palotarkastajille hankittiin samanlaiset kannettavat häkämittarit mittaustulosten vertailtavuuden varmistamiseksi. Ilman häkäpitoisuus laimenee, kun ilmanvaihto voimistuu. Näin ollen rakennuksen ilmanvaihdolla voi olettaa olevan yhteys häkäesiintymiin. Puolet varoittimista on asennettu seinälle ja puolet kattoon. Asunnon rakennusvuodella ei ole yhteyttä häkäesiintymiin. Kohonneita häkäpitoisuuksia mitattiin niin lämmityksen yhteydessä kuin tilanteissa, joissa lämmityksestä oli kulunut aikaa vuorokausi tai enemmän. luttiin myös selvittää. Tulisijan käyttöasteella ei ole yhteyttä kohonneisiin häkäpitoisuuksiin. Mitä vanhempi ja kokeneempi tulisijan käyttäjä on, sitä useammin asuinrakennuksessa ilmenee kohonneita häkäpitoisuuksia. Leivinuunin iällä ja valmistustavalla on yhteys kohonneisiin häkäpitoisuuksiin. Koska häkäkaasuille altistuminen aiheuttaa terveysvaikutuksia, haluttiin selvittää onko kohonneilla häkäesiintymillä yhteyttä asumisterveyteen. Koska häkää voi syntyä asuinhuoneistoon myös muista syistä kuin tulisijojen käytöstä, tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan muut mahdolliset häkäkaasujen lähteet. Ainoastaan takkojen yhteydessä häkäaukon puuttuminen oli yhteydessä häkäesiintymiin. Myöskään ikkunaremontilla tai ikkunoiden tiivistämisellä ei löydetty yhteyttä kohonneisiin häkäpitoisuuksiin. Tulisijan käyttökokemuksella on yhteys häkäesiintymiin. Muiden tulisijojen kohdalla yhteyttä ei havaittu. Lähes kaikissa omakotitaloissa tulisijaa käytetään päivittäin tai viikoittain lämmityskaudella. Häkää mitattiin koko tarkastuskäynnin ajan. Silti häkävaroitin on hankittu ainoastaan joka kolmanteen asuntoon. Sulkupellin häkäaukolla ei ole yleisesti yhteyttä kohonneisiin häkäpitoisuuksiin. 2/2012 37. Asuinrakennusten pääasiallinen häkäkaasujen lähde on tulisija, useimmiten leivinuuni. Tutkimusaineistossa ei ollut myöskään kohteita, joissa maakellarin tai läheisen autotallin olisi havaittu tuottaneen kohonneita häkäpitoisuuksia asuinhuoneistoon. Tutkimusaineistossa oli vähän asuintaloja, joissa oli nestetai maakaasulaitteita käytössä. Joka kymmenennessä omakotitalossa mitattiin kohonneita häkäpitoisuuksia. Yleinen terveydentila oli asukkaan itsensä arvioimana useammin huonompi, jos kohteessa mitattiin kohonneita häkäpitoisuuksia. Etukäteisolettamus oli, että painovoimaisen ilmanvaihdon omaavissa kohteissa ilma vaihtuu niin hyvin, että häkäesiintymiä ei havaita. Vastauksia saatiin yhteensä 754 asuinkohteesta. Ilmanvaihtojärjestelmällä, sen remontoinnilla tai säädöllä ei havaittu yhteyttä häkäesiintymiin. Opastuksen saamisella tai roskien polttamisella ei ole yhteyttä häkäpitoisuuksiin. Aineisto kerättiin 1.1.–30.4.2011. Toisaalta oli esitetty epäilyksiä, että painovoimaisessa asunnossa ilmanvaihtuminen voi olla hidasta, ilmanpaineesta, ikkunaremontista tai ikkunoiden tiivistyksestä johtuen
Lisäksi meillä on Pacificin kevlarista tehdyt paloja pelastuskypärät, Haixin kengät ja Respirexin kemikaalipuvut. Pelastustieto on korkeatasoinen ammattilehti, joka osaltaan tukee toimintaamme.. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. Vuonna 2007 Procurator AB osti yrityksen Karskeen perheeltä, siitä lähtien olemme olleet osa Procurator-konsernia. Pohjoismaissa Procurator Ab työllistää yli 500 henkeä, joista paloja pelastuspuolella noin 30 asiantuntijaa. Olemme paloja pelastuspuolen markkinoilla kohtuullisen nuori yritys ja ikään kuin haastajan asemassa. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. huhtikuuta 1972. Tavarantoimittajien ja pelastuslaitosten hankkijoiden vuoropuhelu ja yhteinen koulutus hankintalain uusista mahdollisuuksista oli juuri sitä toimintaa, jossa SPLY:n merkittävä rooli nousee keskeisesti esiin. Pelastustieto julkaisee vuoden aikana lyhyet esittelyt kaikista jäsenyrityksistä ympäri Suomen. Kuntien säästöpolitiikka saa aikaan aaltoliikettä hankinnoissa Suomessa. SPLY on myös yksi yhdeksästä Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. Scottilla on myös uusi lämpökameraja kaasumittarivalikoima, toinen lämpökameramerkkimme on Argus. Tällä hetkellä suurin haasteemme on kiertää uusia asiakkaita kentällä. Yritys on perustettu 1948. SPLY täyttää tänä vuonna siis 40 vuotta. Yhdistys juhlii pitkää taivaltaan Turvallisuusmessuilla Tampereella syyskuussa. Tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Samoin Worksafe-tuotemerkillä valmistettavat erilaiset henkilökohtaiset suojaimet. Kattotyöskentelytuotteissa suurin yhteistyökumppanimme on saksalainen Skylotec. Paloja pelastuspuolella Bragen palopuvut, ambulanssivaatteet, väliasut ja käsineet ovat omaa tuotantoamme. Suomessa asiat on hoidettu hyvin ja SPLY:n toiminnasta voisi ehkä jopa ottaa oppia muissakin Pohjoismaissa. Siihen kuuluu tänä päivänä muun muassa oma koulutusosasto. Vahva etumme on siinä, että voimme toimittaa suuria kokonaisuuksia. SPLY oli syntynyt. Pohjoismaisesta näkövinkkelistä katsottuna voimme olla ylpeitä SPLY:n toiminnasta. Suomessa karskelaisia/procuratorilaisia on 20, joista kolme toimii päätoimisesti paloja pelastuspuolella. Meillä on vahva ja osaava tiimi ympärillämme. Asiakkainamme ovat paikalliset jälleenmyyjämme, pelastuslaitokset, VPK:t ja tehdaspalokunnat. Tuoteasiantuntija Jukka Hannula Karske Oy Ab K arske Oy Ab on Helsingissä toimiva Suomen vanhin suojainalan tukkuliike. Viime hankintaseminaari Laajavuoressa oli hyvin järjestetty tilaisuus. 38 2/2012 Karske Oy Ab 40-vuotias SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. Toimimme kaikissa Pohjoismaissa yhteistyössä paineilmahengityslaitteita valmistavan Scottin kanssa
Esimerkkinä pakolliset verkkovirtaan kytkettävät palovaroittimet uusissa ja remontoitavissa asuinrakennuksissa. Erityistyön perusteena on oltava yleinen turvallisuus, pelastustoiminta tai muu yhteiskunnallisesti merkittävä syy. Myös hankintojen keskittäminen vaikuttaa monella tapaa. Asiaton oleskelu rautatiealueella on kiellettyä. Pelastusviranomaisille kyseinen ohje kertoo tarkemmin rautatietoimijoiden keskinäisistä järjestelyistä. Liikennevirasto on julkaissut ohjeen erityistyöstä rautatiealueella. Kidde Finlandin pääpaikka on Vantaan Petikossa ja työntekijöitä on tällä hetkellä 20. Liikenneviraston ohjeen tavoitteena on tehdä tunnetuksi edellä mainituille viranomaisille ja yhteistyötoimijoille rautateihin liittyvät erityispiirteet ja turvallisuustoimenpiteet, joita tulee noudattaa joka tilanteessa rautatiealueella. 2/2012 39 Kidde Finland Oy K idde Finland Oy on palosuojelun monialayritys, joka on erikoistunut sammutinja pikapalopostihuoltoon, pikapaloposteihin ja kuluttajatuotteisiin. Toivottavasti uusia jäseniä saadaan lisää nopeasti. Esimerkkinä Kouvolan VAK-ratapiha. Rautatiealueen erityistöistä päivitetty ohje. Kidde Finland on alan veteraanien Samteknon ja Torrexin ”liiton” tulos. Lainsäädäntö kehittää myös palosuojelua. Samteknon edeltäjä on perustettu joskus 1960-luvulla. Lisää jäseniä SPLY:hyn tarkoittaa lisää vaikutusmahdollisuuksia. Se on noin 200000 kertaa enemmän kuin esimerkiksi pelastuslaitoksia. Torrex puolestaan 1955. Ohje on kohdennettu viranomaisista pelastustoimelle, poliisille, hätäkeskuksille, ensihoitopalveluille, turvallisuustutkinnalle, rajavartiolaitokselle, tullille ja puolustusvoimille. Opinnäytetyön on laatinut Jussi Hannukari ja se käsittelee VAK-ratapihojen kiinteitä sammutusjärjestelmiä. Julkaisuun on suositeltavaa tutustua kaikkien VAK-ratapihojen kanssa työskentelevien henkilöiden. Ohjeen nimessäkin esiintyvällä erityistyöllä tarkoitetaan siis tässä yhteydessä viranomaisen tai yhteistyötoimijan rautatiealueella suorittamaa kiireellistä tai kiireetöntä työtä. Työturvallisuuslain mukaisesti viranomaisten perehdyttämisestä vastaa työnantaja, mutta nyt julkaistulla erityistyöohjeella pyritään tuomaan esille rautatiealueella toimimisen suhteen ne toimintatavat ja menettelyt, joita noudattamalla työ voidaan suorittaa turvallisesti. Jokainen meistä on myös kuluttaja – ratkaisemme asioita kotimme ja työpaikkamme turvallisuuden puolesta – ilman tarjouskilpailuja ja pisteyttämisiä. Ohje kertoo eri viranomaisille ja yhteistyötoimijoille turvallisesta työskentelystä rautatiealueella. Mitä tulee ottaa huomioon. Muuta ajankohtaista Liikennevirasto on ohjeistanut myös rautatietoimijoita rautatieonnettomuuksissa toimimisesta. Yhteistyötoimijoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä rautatieyrityksen pelastusja raivauspalvelujen henkilöstöä. Huomioon otettavia asioita ovat muun muassa rautatieliikenteeseen ja sähkörataan liittyvät vaaratekijät. Tämän OVRO-ohjeen pohjalta myös toistaiseksi Suomen ainoa rautatieyritys, VR Group, on antanut oman OTRO-ohjeensa ja toimittanut sen tiedoksi pelastuslaitoksille. Ohjeet löytyvät osoitteesta: www.liikennevirasto.fi > julkaisut > 2011 16/2011 Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin 18/2011 Ohje erityistyöstä rautatiealueella Opinnäytetyö löytyy osoitteesta: www. Esimerkkikohteena opinnäytetyössä on käsitelty Kouvolan VAK-ratapihaa. Kyseinen julkaisu käsittelee laajasti VAK-ratapihoja ja esittää erilaisia ratkaisumahdollisuuksia kiinteiden sammutusjärjestelmien osalta. liikennevirasto.fi > julkaisut > Tutkimuksia ja selvityksiä > 2011 45/2011 Selvitys kiinteän sammutusjärjestelmän valintaan vaikuttavista tekijöistä vaarallisten aineiden ratapihalla. Myyntipäällikkö Antti Soininen Kidde Finland Oy Suomen valtion omistaman rataverkon haltijana toimiva Liikennevirasto on päivittänyt rautatieonnettomuuksiin liittyvää ohjeistustaan. Suurin haaste on halpatuonti ja sen vaikutukset. Jokainen heistä tekee päätöksen hinnan ja laadun perusteella tässä ja nyt. Toimitamme paloalan tuotteita kaikille ja kaikkialla Suomessa, mutta päämarkkinat ovat Etelä-Suomessa. Sillä alueella on myös uusia innovaatioita. Meillä on Suomessa nelisen miljoonaa potentiaalista kuluttajaa SPLY:n jäsenistön tuotteille. Liikenneviraston julkaisukokoelma täydentyi lokakuun lopulla yhdellä Pelastusopiston päällystöopintojen opinnäytetyöllä. Ala kasvaa hitaasti palovaaratietoisuuden lisääntymisestä johtuen. Ohje tunnetaan nimellä OVRO: Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin. Liikennevirasto pyytää myös toimijoita ilmoittamaan sille havaituista vaurioista ja vaaratilanteista rautatiealueella. Kiinteät sammutusjärjestelmät ovat voimakkaassa kasvussa. Kuluttajille ei tarvitse jättää tarjouksia eikä jännätä tuloksen puolesta
Myös työn voimavaratekijöillä, kuten työn imulla, on merkitystä palomiesten terveyden ja työkyvyn kannalta. Tarmokkuus viittaa kokemukseen energisyydestä, haluun panostaa työhön, sinnikkyyteen ja ponnistelun haluun vastoinkäymisiä kohdatessa. Työn imua tarkastelevan osion aineistona ovat ne työssä olevat palomiehet (n=403), jotka ovat vastanneet kyselytutkimukseen vuosina 1999 ja 2009. tarkemmin Punakallio & Lusa 2011). Uppoutuminen taas on syvä keskittyneisyyden tila, paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto. Omistautuminen liittyy merkityksellisyyden, innokkuuden, inspiraatioiden, ylpeyden ja työn haasteellisuuden kokemuksiin. Työnkuvan muuttuminen tulipalojen sammuttamisesta ensihoitoon ja muihin pelastustehtäviin on lisännyt kuormittavuutta, ja nostanut psyykkisen toimintakyvyn keskeiseksi palomiehen työkykyyn vaikuttavaksi tekijäksi. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunneja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jota kuvaavat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Psyykkistä hyvinvointia tarkastelevassa osiossa on hyödynnetty koko 13 vuoden seuranta-aineistoa, ja tutkimusaineiston muodostavat ne palomiehet, jotPositiivinen ilmapiiri parantaa työn imua Työn imu ja psyykkinen hyvinvointi -seurantatutkimuksen tuloksia Teksti: Auli Airila, Jari Hakanen, Sirpa Lusa ja Anne Punakallio,Työterveyslaitos Kuva: Ilkka Luoma Palomiesten työn imuun yhteydessä olevat työn voimavaratekijät sekä työn imun yhteys terveyteen, työkykyyn sekä elämään tyytyväisyyteen.. Toiseksi tarkastellaan palomiesten psyykkistä hyvinvointia ja siihen liittyviä muutoksia 13 vuoden seurantajakson aikana. Tässä artikkelissa tarkastellaan ensinnäkin palomiesten kokemaa työn imua, työn imuun yhteydessä olevia tekijöitä sekä työn imun myönteisiä vaikutuksia palomiesten terveyteen, elämään tyytyväisyyteen ja työkykyyn. 13 vuoden seurantatutkimus Artikkeli perustuu Työterveyslaitoksen toteuttamaan laajaan eriikäisten palomiesten terveyttä ja työkykyä tarkastelevaan 13 vuoden seurantatutkimukseen, joka toteutettiin vuosina 1996, 1999 ja 2009 (ks. Seurantatutkimuksen tuloksia on raportoitu jo aiemmissa Pelastustieto-lehden numeroissa (numerot 6/2011, 8/2011, 10/2011, 1/2012). 40 2/2012 P alomiesten työ on henkisesti kuormittavaa
Miten edistää työn imua. 2/2012 41 www.fasterworkboats.. Tämä tulos osoittaa, että palomiesten työkyvyn edistämiseksi on hyvä kiinnittää huomiota myös positiivisen työn imun kehittämiseen työolotekijöiden ja elintapatekijöiden kehittämisen ohella. Joka viidennen palomiehen työn imu asettui kohtuulliselle tasolle. Uppoutumisen kokemukset olivat muita ulottuvuuksia harvemmin korkealla tasolla. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu useiden työhön liittyvien voimavaratekijöiden, kuten vaikutusmahdollisuuksien, hyvien esimies-alaissuhteiden ja sosiaalisen tuen, olevan yhteydessä työn imuun. 2009) selvitettiin palomiesten kokeman työn imun yhteyttä elämään tyytyväisyyteen ja koettuun terveyteen. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE ka ovat osallistuneet kyselytutkimukseen jokaisena kolmena tutkimuskertana (n=360). Toisaalta reilu kolmannes palomiehistä koki tarmokkuuteensa hyvin matalaksi tai matalaksi. Miten paljon palomiehet kokevat työn imua. Työn imun ulottuvuuksista palomiehet kokivat eniten tarmokkuutta. Hyvät psyykkiset voimavarat Tutkimuksessa selvitettiin myös palomiesten psyykkisissä voimavaroissa, stressissä, paineensieto. (taulukko 1). Lisäksi palomiehen ikä oli yhteydessä uppoutumiseen: 45–49-vuotiailla oli muita vähemmän uppoutumisen kokemuksia, ja ero oli merkitsevä suhteessa 50–54-vuotiaisiin ja yli 55-vuotiaisiin. Esimerkiksi epäonnistumisen ja virhesuoritusten pelko, liian vaativat työtehtävät ja liian vastuullinen työ selittivät alhaisempaa työn imua. Koko tutkimusaineisto on kuvattu tarkemmin muun muassa Pelastustieto-lehden 6/2011 artikkelissa ”Eri-ikäisten palomiesten terveyden ja toimintakyvyn 13 vuoden seurantatutkimus”. Myös palomiehillä työtehtäviin liittyvät voimavaratekijät ja työntekijöiden väliset suhteet olivat myönteisesti yhteydessä työn imuun. Erityisesti hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, mahdollisuus käyttää tietoja ja taitoja työssä sekä palaute työssä onnistumisesta olivat työn imua selittäviä tekijöitä. Liki 40 prosentilla palomiehistä työn imu oli tasoltaan keskimääräistä korkeampaa tai korkea. tarkemmin Airila, Hakanen, Punakallio, Lusa & Luukkonen 2012). Iästä riippumatta ne palomiehet, jotka kokivat työn imua, olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin vähemmän työn imua kokevat palomiehet. Palomiehet jakautuivat toisaalta paljon ja toisaalta vähän työn imua kokeviin. Tutkimus osoitti lisäksi työn imun olevan yhteydessä palomiesten työkykyyn. Sen sijaan työn liialliset vaatimukset olivat kielteisesti yhteydessä palomiesten työn imuun. Myös hyvät työntekijöiden väliset suhteet ja hyvä yhteistyö työyhteisössä selittivät palomiesten työn imua. Työn imun myönteinen yhteys työkykyyn oli merkitsevä senkin jälkeen, kun useat elintapatekijät (kuten uni, liikunta, tupakointi, alkoholin käyttö), työhön liittyvät tekijät (työn vaatimukset, työn fyysinen kuormittavuus, esimies-alaissuhteet) oli huomioitu (ks. Työn imun kokevat arvioivat myös oman terveytensä paremmaksi kuin vähemmän työn imua kokevat. Vastaavasti runsaalla 40 prosentilla työn imu oli matalalla tai hyvin matalalla tasolla. Myönteiset vaikutukset Poikkileikkausaineistossa (v
Palomiesten stressituntemukset nousivat vuodesta 1996 vuoteen 1999, mutta vähentyivät vuodesta 1999 vuoteen 2009. Kielteiset mielialat kasvaneet, tarmokkuus lisääntynyt Palomiesten mielialoissa tapahtui merkitseviä muutoksia vuodesta 1996 vuoteen 2009. Palomiehet viettävät paljon aikaa yhdessä sekä työssä että vapaaajalla, mikä mahdollistaa työn imun välittymisen työntekijältä toiselle. Kuvaan 1 on koottu yhteen tässä artikkelissa tarkastellut tulokset palomiesten työn imuun yhteydessä olevat tekijöistä sekä työn imun myönteisestä yhteydestä terveyteen, työkykyyn sekä elämään tyytyväisyyteen. Ei lainkaan stressiä kokevien osuus kasvoi 6 prosenttiyksikköä siten, että runsas kolmannes palomiehistä ei kokenut lainkaan stressiä vuonna 2009. Työterveyslaitos, Helsinki. Johtopäätökset Työn imun myönteisistä vaikutuksista on raportoitu useissa aiemmissa tutkimuksissa, ja tämän tutkimuksen tulokset palomieskontekstissa vahvistivat aikaisemmat havainnot näistä työn imun myönteisistä vaikutuksista. Työn imun arviointimenetelmä. Int Arch Occup Environ Health. Pelastusalalla näillä työn imun myönteisillä seurauksilla on suuri merkitys. Löytyy internetistä: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Palomiesten_terveys.pdf 42 2/2012 Valtaosa palomiehistä koki psyykkiset voimavaransa hyväksi tai keskitasoiksi.. Jos työn imua kokevat palomiehet välittävät myönteisyyttään, energisyyttään ja innostuneisuuttaan muihin työntekijöihin, heijastuu positiivinen työn imu koko työyhteisöön. Lähteet Airila A, Hakanen J, Punakallio A, Lusa S & Luukkonen R (2012). Is work engagement related to work ability beyond working conditions and lifestyle factors. Paineensietokyvyssä kehitettävää Palomiesten paineensietokyky heikentyi merkitsevästi 13 vuoden seurantajakson aikana. Muutokset stressituntemuksissa vähäisiä Vuonna 1996 noin joka viides palomies koki jonkin verran tai paljon stressiä. Toisaalta työn imu oli osalla palomiehistä matalalla tasolla, joten työn imua edistävän ja tukevan työympäristön tukeminen on tärkeää. Vastaajat arvioivat psyykkisiä voimavarojaan kolmella kysymyksellä: onko kyennyt nauttimaan päivittäisistä toimista, onko ollut toimelias ja vireä ja onko tuntenut toivorikkautta tulevaisuuden suhteen. Myös kuormittavien työtilanteiden hallintakeinojen kehittäminen on olennaista. Esimiestyöllä on edellä mainituissa asioissa merkittävä rooli muun muassa sopivan vastuullisten ja kuormittavien työtehtävien määrittelyssä. Muutokset palomiesten psyykkisissä voimavaroissa olivat melko vähäisiä 13 vuoden seuranta-aikana. Myös työntekijöiden välisten hyvien ja tasa-arvoisten suhteiden ylläpito ja kehittäminen on tärkeää työn imun kannalta. Työn voimavaratekijöitä kehittämällä voidaan vaikuttaa myönteisesti yksittäisten palomiesten ja koko työyhteisön työn imuun, ja edelleen palomiesten hyvinvointiin. Myös tarmokkuus oli vuonna 2009 alemmalla tasolla kuin vuonna 1996, vaikkakin se oli parantunut merkitsevästi vuodesta 1999 vuoteen 2009. Hyviä psyykkisiä voimavaroja ennakoivat hyvä paineensietokyky, alhainen stressi, hyvät tietojen ja taitojen käyttömahdollisuudet sekä etenemismahdollisuudet. Lisäksi selvitettiin, mitkä vuoden 1996 yksilölliset ja psykososiaaliset tekijät olivat yhteydessä psyykkisiin voimavaroihin vuonna 2009. Vuonna 2009 noin joka neljännellä palomiehellä oli kohtalainen tai huono paineensietokyky stressaavissa paloja pelastustilanteissa. Työn imulla on myönteinen yhteys palomiesten terveyteen, työkykyyn ja elämään tyytyväisyyteen. Näiden tekijöiden kehittäminen työyhteisöissä on olennaista. Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: 13 vuoden seurantatutkimus.Työterveyslaitos, Helsinki. Punakallio A & Lusa S (toim.) (2011). kyvyssä ja mielialoissa tapahtuneita muutoksia 10 ja 13 vuoden seurantajakson aikana. Ikä oli merkitsevästi yhteydessä palomiesten paineensietokykyyn: iän myötä paineensietokyky heikkeni. Hakanen J (2009). DOI 10.1007/s00420-012-0732-1. Kielteiset mielialat, kuten masentuneisuus, ärtyvyys ja väsymys, lisääntyivät. Vuodesta 1996 vuoteen 2009 paineensietokykynsä erittäin hyväksi kokevien osuus oli vähentynyt lähes seitsemän prosenttiyksikköä. Valtaosa palomiehistä koki psyykkiset voimavaransa hyväksi tai keskitasoiksi, eikä iällä ollut yhteyttä psyykkisiin voimavaroihin. Työn imu -menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validiointi ja viitetiedot Suomessa. Kaikkiaan muutokset stressituntemuksissa 13 vuoden aikana olivat pieniä, eivätkä ne olleet merkitseviä. Erityisesti vaikutusmahdollisuudet työtehtävien sisältöön, mahdollisuudet käyttää tietojaan ja taitojaan työssä sekä työstä saatu palaute olivat yhteydessä työn imuun. Kaikkina kolmena tutkimuskertana valtaosa palomiehistä koki psyykkiset voimavaransa hyviksi tai keskinkertaisiksi. Psyykkisten voimavarojen edistämisen ja ylläpidon kannalta hyvä paineensietokyky, tietojen ja taitojen käyttömahdollisuudet sekä etenemismahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä
Teksti ja kuvat: Ulla-Maija von Hertzen. Hän toteaa, että suurin paloturvallisuusriski vanhainkodeissa ja yleensäkin vanhusten asumisessa on heidän ikänsä. Ikä aiheuttaa paloturvallisuusriskin – Kynttilöiden polttaminen on täällä kielletty ja asunnoissa ovat turvaliedet. Suunnitelmat on tehnyt kotkalainen Insinööri Studio Oy. Toimintaa Sinisaloilla riittää. 2/2012 43 V uonna 1977 sattunut tuhoisa tulipalo oli käännekohta. Ensi kesään mennessä paloturvallisuus lisääntyy merkittävästi. Paloturvallisuus kohenee Erittäin tärkeä asia elämässä on turvallisuus. Vuonna 1977 elämä Koskenrinteellä järkkyi, kun kynttilän kaatumisesta alkanut, nopeasti levinnyt tulipalo vaati kaksi kuolonuhria. Osassa taloista se on jo olemassa. Hoivayksikössä, jossa asuu muistisairaita, ei keittomahdollisuutta ole. Koskenrinteellä allekirjoitettiin lokakuun puolivälissä sopimus, joka tuo sen eri rakennusten kaikkiin huoneisiin uuden pelastuslain edellyttämän sprinklerijärjestelmän. Aina on vaarana, että tilanne pahenee, Eeva-Liisa Säisä painottaa. Nyt ollaan menossa ikinuorten kokoontumiseen, jossa kahvitellaan, jutellaan ja jännitetään arpajaisissa. Hellan levyt jäävät helposti päälle, ruuat palavat pohjaan ja seurauksena voi olla tulipalo. – Olemme asuneet täällä kohta kymmenen vuotta ja hyvä on olla, kertovat Bertta ja Usko Sinisalo ja esittelevät Koskenrinteen B-talossa Metsolassa sijaitsevaa kotiaan. Erikoista on, että tämä asunto oli pariskunnalle tuttu jo paljon aikaisemminkin. Turvana kaikissa Koskenrinteen taloissa on 1980-luvun alusta lähtien käytössä ollut automaattinen palonilmaisinjärjestelmä. – Omat vanhempani asuivat aikanaan tässä samassa asunnossa, Usko Sinisalo kertoo. – Sen jälkeen alkoi jatkuva henkilökunnan koulutus, kertoo Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n johtaja Eeva-Liisa Säisä. Ennen työn alkua on tehty perusteellinen turvaselvitys. Sopimuksen allekirjoittaminen oli juhlallinen tilaisuus. Niissä on vuokra-asuntoja, palveluasuntoja, ryhmäkotiasuntoja ja senioriasuntoja, joissa asuu yhteensä noin 300 vanhusta. Kaikkien talojen sprinklerijärjestelmän rakentaminen maksaa yhteensä noin 570000 euroa. Sen jälkeen on sattunut yksi pikaisesti tukahdutettu sohvapalo, jonka aiheutti talossa kielletty tupakanpoltto. – Ja turvarannekkeiden avulla saa nopeasti hoitajan paikalla, jos jotakin sattuu, Usko Sinisalo lisää. Toinen tärkeä asia on turvaliesi. –Turhia hälytyksiä ei ole. Raha-automaattiyhdistykseltä on saatu avustusta tähän 40–70 prosenttia kohteesta riippuen. Lasitetulta parvekkeelta näkyy syksyiselle pihalle, ja keltaiset ja punaiset krassit loistavat vielä täydessä kukassa. Vaikka kynttilöiden polttaminen ja tupakointi ovat kiellettyjä, huonomuistinen vanhus voi unohtaa kaikki kiellot ja seuraukset voivat olla tuhoisat. Koulutusta ja turvaa lisättiin, ja nyt kotkalaisen Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen kaikkiin asuntoihin tulee automaattinen vesisammutusjärjestelmä. Sprinklerijärjestelmä, joka kaikkiin Koskenrinteenkin taloihin on nyt tulossa, pelastaa asukkaan, kertoo johtava palotarkastaja Rauno Nyström. Rauno Nyström on 37 vuoden aikana nähnyt työssään paljon, ja kokemusta vanhainkotienkin palotilanteista on kertynyt. Kotkalaiset Bertta ja Usko Sinisalo viihtyvät kahden huoneen ja keittiön kodissaan Kotkan Metsolassa Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen B-talossa. Vanhusten elämään lisää turvallisuutta – Automaattinen vesisammutusjärjestelmä on aivan ehdottoman hyvä vanhainkotiin ja vanhusten asumiseen yleensä, vaikkei se vielä toistaiseksi pakollinen olekaan. Turhia hälytyksiä ei ole Henkilökunta saa heti tiedon hälyttävästä tilanteesta. – Ja kaikki naapurit ovat ystäviä, ei täällä mitään sanaharkkaa ole koskaan. Tuhoisa tulipalo vuonna 1977 Koskenrinteellä on Kotkassa neljä toimipistettä. Kuvassa ovat istumassa myyntipäällikkö Lasse Talka (vas.), Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen puheenjohtaja Erkki Mäkelä ja johtaja Eeva-Liisa Säisä. – Ja turvarannekkeiden avulla saa nopeasti hoitajan paikalle, jos jotakin sattuu, Usko Sinisalo lisää. 1980-lähtien joka asunnossa on ollut käytössä automaattinen palonilmaisinjärjestelmä. Me tunnemme olevamme turvassa täällä, kertovat Bertta ja Urho Sinisalo. Joinakin päivinä on jumppaa, pelikerhoa, laulua, seurakunnan kerhoa ja kävelyä. Automaattinen vesisammutusjärjestelmä takaa paloturvallisuuden tehokkaasti. Kun vanhan ihmisen muisti on heikentynyt, ruuat voivat palaa hellalla ja onpa lieden levyllä paistettu makkaroitakin. – Palohälytin, joka ilmoittaa vaarasta suoraan hälytyskeskukseen, on aivan ehdoton kaikille kotonaankin asuville vanhuksille. Kotonaan asuvien vanhusten omaisten kannattaisi varmistaa, että vanhuksen kotona on nimenomaan turvaliesi
Lajista ovat innostuneet palomiehet toTeksti ja kuvat: Pauliina Kankare 44 2/2012. Näitä kaikkia harjoitetaan muun muassa erilaisilla voimaja painonnostoilla, telinevoimisteluliikkeillä ja sykettä nostavilla lajeilla kuten juoksulla, uinnilla, pyöräilyllä jne. 44 2/2012 Vuoden palomiesurheilija on hyvässä iskussa läpi vuoden Maailman kovakuntoisin ihminen (CrossFit MM 2009) Mikko Salo on valittu Vuoden 2011 palomiesurheilijaksi. Hän tutki kollegansa, ylipalomies Juha Kangasniemen kanssa lajia esittelevää nettisivustoa, jossa oli paljon malleja ja esimerkkejä erilaisista liikkeistä. Varteenotettava palomieslaji Salon ja Kangasniemen myötä tietoisuus ja into lajista on levinnyt myös porilaisten palomiesten keskuuteen. P aloesimies Mikko Salo löysi tien CrossFitin pariin netin avulla neljä vuotta sitten. Mikko Salo harjoittelee tällä hetkellä kaksi kertaa päivässä, kolmesta neljään kertaa viikossa. Hän löysää tahtia kolme viikkoa ennen vuotuisia maailmanmestaruuskisoja. Porilainen 32-vuotias paloesimies Mikko Salo pitää tunnustusta luonnollisesti hienona asiana. CrossFitissä siis kehitetään voimaa, nopeutta, kestävyyttä, koordinaatiota, ketteryyttä ja tasapainoa. Näitä yhdistellen jokainen harjoituskerta on erilainen. Tyypillinen harjoituspäiväni sisältää esimerkiksi olympianostoja, punnerruksia, soutua ja lopputreeninä metcon-harjoituksen, jossa on 400 metrin juoksu, 21 kahvakuulaheilautusta ja 12 leuanvetoa. Näitä tehdään kolme kierrosta niin nopeasti kuin pystyy. CrossFit tempaisi heti Satakunnan Pelastuslaitoksen Porin toimipisteellä työskentelevät miehet mukaansa. Ideana on olla hyvässä iskussa läpi vuoden. Hänen mielestään CrossFit on omiaan palomiehille sen monipuolisuuden takia. Suomen Palohenkilöstön Urheiluliiton myöntämä tunnustuspalkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran. CrossFitissä tehdään jatkuvasti vaihtelevia, monen nivelen liikkeitä korkealla intensiteetillä aikaa vastaan, Mikko Salo kertoo. Crossfit vaikutti mielenkiintoiselta, sillä olen urheillut 14-vuotiaasta lähtien CrossFit-tyyppisesti mutten kuitenkaan sitä harrastaen
2/2012 45 Mikko Salo löysi CrossFitin vuonna 2008. palomiehen ammatissa. Liiton mukaan valintaa puolsi hänen urheilulajinsa kovuus ja monipuolisuus, joita vaaditaan mm. Suomen Palohenkilöstön Urheiluliitto valitsi Mikko Salon Vuoden palomiesurheilijaksi. 2/2012 45. Seuraavana vuonna hän voitti lajin maailmanmestaruuden ja perusti kahden muun kanssa Poriin oman CrossFit-salin
46 2/2012. lomiestä ja crossfittaajaa, nauraa Mikko Salo. – Laji on otettu palomiehille sopivaksi harjoitusmenetelmäksi ja se on hyvä. Harjoittelu keskeistä työssäkin Porin keskuspaloaseman kolmannen työvuoron paloesimiehen vastuualueena on vesisukellus. Menen töihin aina todella mielelläni. Yksinkertaisesti vain tykkään ja olen tosi ylpeä työstäni. Vasta sen jälkeen tulevat aseman kunto ja valistus. Se yhdistää paCrossFit > Kaliforniassa kehitetty harjoitusmenetelmä, kehittäjänä entinen voimistelija Greg Glassman > Tavoitteena kehittää tasaisesti kaikkia fyysisiä ominaisuuksia; lihasvoimaa, kestävyyttä, nopeutta ja notkeutta harjoittaen liikkeitä ja liikkumista > Harjoitteet sisältävät mm. aan ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Olen iloinen, että talossamme on harjoittelu palautettu kunniMikko Salolle palkinnon luovuttivat Ari Ketola ja Juha Barck Palomiesurheiluliitosta. poliisien ja ammattisotilaiden keskuudessa >Maailmanmestaruuskilpailut (World’s Fittest Human) kilpaillaan vuosittain Yhdysvalloissa Lähteet: Wikipedia, www.crossfitpori.com Paloesimies Mikko Salo > Syntynyt 30.8.1979 > Asuu Porissa kihlattunsa kanssa > Valmistunut palomieheksi 2003 ja paloesimieheksi 2009 > Töissä Satakunnan Pelastuslaitoksella Porin toimipisteessä > Yksi CrossFit Porin kolmesta omistajasta > Vuoden 2009 Crossfitin maailmanmestari > Oli vuoden 2010 MM-kisoissa viides ja 2011 kuudes > Osallistuu MM-kisoihin jälleen heinäkuussa USA:ssa > Juoksee cooperissa 3700 m, vetää 69 leukaa ja nostaa maasta 240 kg ”Mitä tulee kestävyyteen ja kapasiteettiin, en usko kenenkään voittavan Mikkoa. Tästä hyvänä esimerkkinä on uusi Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue, joka on meille iso asia, Mikko Salo iloitsee. maastavetoa, jalkakyykkyjä, punnerruksia, leuanvetoja, köyttä pitkin kiipeämistä, käsilläseisontaa, juoksemista, soutamista, uimista… > Palomiesten ohella levinnyt myös mm. Pääasiana kolmannen polven ammattipalomies pitää kuitenkin operatiivista toimintaa ja siihen valmistautumista. Lajin kehittäjän, amerikkalaisen Greg Glassmanin mukaan CrossFiturheilija on samanaikaisesti voimistelija, painonnostaja ja pikajuoksija. Maailman kovakuntoisimmalla ihmisellä on kova motivaatio kehittää työssäkin itseään kuin myös työvuoroaan ja koko järjestelmää. CrossFit lisää työssä vaadittavaa toimintakykyä ja fyysistä kapasiteettia. – Täytyy olla vähän tasaisen paska – ei liian hyvä missään mutta osata kuitenkin kaikkea. 46 2/2012 ki muuallakin Suomessa ja esimerkiksi Pelastusopistolta tulee CrossFit Porin yrittäjille varusteja koulutuspyyntöjä. Mikko Salon mielestä palomiehen tulee olla terve ja tasapainoinen kunnoltaan eli kestävyys, voima, kehonhallinta ja tasapaino ovat balanssissa. Toisaalta taas työ antaa hyvää vastapainoa harjoittelulle. Tietenkään CrossFit ei ole yksi ja ainoa sopiva urheilumuoto ammattikunnallemme mutta varteenotettava. – Harjoittelemme joka työvuorolla muun muassa vesisukellusta ja tieliikenneonnettomuuksissa toimimista. Lisäksi Mikko Salon työvuoro tekee valistustyötä yrityksille ja yhteisölle. Hän ei ole tältä planeetalta” (kommentti Mikko Salosta YouTubessa). – En missään nimessä näe työtäni vain fyysisyyden kautta, mutta en voi sanoa, että minulla olisi hirveä kutsumuskaan ihmisten pelastamiseen
Niinpä lohjalaisilla palomiehillä oli yleensä runsas edustus eri lajien kisoissa. Innostus hiihtoon oli perua jo lapsuusvuosilta ja tämä into siirtyi koko perheeseen. Paikallisten ammattiveljienkään apu ei enää auttanut, vaan Alpon elämä päättyi sukset jalassa – tavalla, jolla hän varmaan oli halunnutkin. Vuoden palomiesurheilija -kiertopalkinnolla haluamme kunnioittaa Alpon mittavaa palomiesurheilu-uraa. Pokaali on peräisin Alpon palkintokaapista, ja se jaetaan jatkossa vuosittain vuoden palomiesurheilijalle. Kurssin jälkeen hän sai töitä Fiskarsista hitsaajana. Kun Alpo sai urheilumyyjän paikan Lohjalta, siitä tuli perheen pysyvä kotipaikka. Molemmat pojat, Aki ja Ville, hiihtivät kilpaa lapsesta asti. Samalta seudulta Alpo löysi itselleen puolison Hillevin. Hän kilpaili maakuntaja SM-tasolla yleisessä sarjassa ja edusti TUL:n hiihtojoukkuetta muun muassa Neuvostoliitossa ja Saksassa järjestetyissä kilpailuissa. Monilla työkavereilla oli Alpolta saadut välineet ja valmennusohjeet. Ei olisi uskonut, että ne olivatkin Alpon viimeiset kisat: Alpo tuupertui ladun varteen kannustaessaan poikaansa voittoon juuri ennen maalia. 2/2012 47 Kolminkertaista turvallisuutta! Pohjoismaiden suurimmat TURVALLISUUSMESSUT 5.–7.9.2012 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.turvallisuusmessut.fi www.securitymessut.fi www.tyohyvinvointimessut.fi Turvallisuus, Security, Työhyvinvointi Alpo Kinnunen syntyi 8.8.1955 Suomussalmella. Joulukuussa 1982 Alpo siirtyi Lohjan paloasemalle töihin ensin sijaiseksi, vakinaisen palomiehen paikan hän sai vuonna 1984. Alpo suoritti Espoossa palo-opiston palomieskurssin 1/89. Hän oli innokas puuhamies kokoamaan joukkoja pyöräily-, juoksuja soutukisoihin. Myös PM-kisoissa Alpolle tuli menestystä. Siellä hän oli eräänlainen ikoni, joka oli aina paikalla, kun pokaaleja jaettiin. Viimeisten vuosien aikana Alpo kärsi mystisistä oireista, jotka rajoittivat liikkumista ja muutakin elämää. ”Tykkää” niin pysyt ajan tasalla!. Hän työskenteli palomiehenä LänsiUudenmaan pelastuslaitoksella Lohjan paloasemalla kuolemaansa asti. Moniin muihinkin urheilutapahtumiin Alpo osallistui innokkaasti. Työpaikkaliikunta oli AlpolKiertopalkinto kunnioittaa innokkaan palomiesurheilijan muistoa le tärkeää ja omalla esimerkillään hän kannusti siihen muitakin. päivän aamuna 2011 Alpo lähti vielä iloisena töistä ja suuntasi perheensä kanssa poikansa Villen hiihtokilpailuihin Loimaalle. Vuosikausia Alpo hiihti aktiivisesti kilpaa Lohjan Louhessa. Teksti: Ari Ketola, Matti Peipinen Pelastustieto on myös Facebookissa. Palomiesten SM-kisoihin Alpo osallistui niin yleisurheiluun kuin hiihtoonkin. Olo vaikutti pitkästä aikaa paremmalta. Jo 17-vuotiaana hän muutti Poriin, jossa hän suoritti hitsaajakurssin. Helmikuun 26. Työssään hän oli tunnollinen ja vastuuntuntoinen, kaikkien arvostama ja suuresti pitämä työkaveri
ton talous saatiin kuntoon. ”Hänen tarmokkaan, aloiterikkaan toimintansa tuloksena liiTällaiseen Vilho Nuorevaan paloala ei koskaan tutustunut, HNMKY:n maailmankisojen juoksijamestariin… … mutta tällaisena hänet tunsi koko järjestökenttä, milloin mitäkin hanketta vireille panemassa ja sen jälkeen toteuttamassa. Hänen työpanoksestaan on vuoronperään ja yhtä aikaakin saanut nauttia koko palontorjunnan aatteellinen järjestökenttä. Eikä valtakunnallisen Jehumalja-kilpailun lukuisia kiertopalkintoja ja erikoispystejä pystynyt vuosikausiin hallitsemaan kuin yksi ainoa henkilö. Kirjoituksensa SPY:n päätoiminen toiminnanjohtaja ja lehden sivutoiminen päätoimittaja Heinrichs lopetti: ”Tuskin sellaista koko palontorjuntarintamaa koskevaa toimintaa on ollut olemassakaan, missä Vilho Nuorevan nimi ei olisi pilkahtanut – useimmiten vielä työn varsinaisena suorittajana”. Paloalan Järjestö ja mies, joka toi koripallopelin Suomeen Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Janne Suvitie/HNMKY ja Pelastustiedon arkisto Liiton tehtävistä Ville jäi ”eläkkeelle” 1976. Kun Palosuojeluyhdistys ja Palokuntien Keskusliitto vuonna 1968 yhdistyivät Suomen Palontorjuntaliitoksi, Nuorevan työ jatkui uuden liiton julkaisupäällikkönä. Villen täyttäessä 60 vuotta Palontorjunnan päätoimittaja Bertil Heinrichs kirjoitti työtoveristaan: ”Hänen ansionsa lehtemme perustamisvaiheessa ja sen jälkeen ansaitsevat mitä suurimman kiitoksen ja tunnustuksen. Omalla persoonallisuudellaan, ystävällisellä olemuksellaan, kunnioitettavalla aloiterikkaudellaan sekä uupumattomalla työllään hän loi lehdelle vankan perustan ja hankki jakamattoman kannatuksen koko palokentässä”. Samalla järjestyi huoneiston rahoitusasiat, ja liitto pääsi ensi kertaa omiin toimitiloihinsa 1974”, Vil. SPY huolehti myös koulun toimistotyöt. Päätoimestaan Suomen Palontorjuntaliitosta hän jäi eläkkeelle 67-vuotiaana 1972, mutta ei hän töitä jättänyt. Vilho Nuoreva – Mr. Sadat ovat ne teokset ja painotuotteet, jotka hänen työpanoksellaan on alan kenttäväen oppikirjoiksi ja muihin käyttötarkoituksiin saatettu. Kun hän kesällä 1962 jätti toimitussihteerin työt, takana oli 12,5 vuotta ja tasan 100 Palontorjunnan numeroa, yhteensä lähes 5000 toimitettua sivua. Julkaisujen monitoimimies SPY:ssä Nuorevan vastuulla oli julkaisutoiminta ja valistus. 48 2/2012 Lähes 93 vuoden ikään ehtinyt Vilho Nuoreva teki poikkeuksellisen pitkän ja ansiokkaan päivätyön paloalan järjestöjen palveluksessa. vuonna 1905 syntynyt Nuoreva tuli paloalalle 1934, jolloin hänet valittiin Suomen Palosuojeluyhdistyksen (SPY) konttoripäälliköksi legendaarisen toiminnanjohtajan ja Palopäällystökoulun johtajan, varatuomari Leo Pesosen alaiseksi. Parhaiten Vilho ”Ville” Nuoreva tuli koko alan tuntemaksi 1952, kun energinen järjestömies 47 vuoden ikäisenä otti monien töidensä lisäksi lehdentekijän roolin Pelastustiedon edeltäjän, Palontorjunta-lehden toimitussihteerinä ja usein vielä ilmoitushankkijanakin. H elsingissä lokakuun 3. Sivutoimista toimitussihteeriyttä hän hoiti 10 vuotta ja jatkoi ilmoitushankkijana vielä muutaman vuoden enemmän. Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) oli oppinut tuntemaan hänet sivutoimisena monitoimimiehenä jo 50-luvulla ja vuodesta 1964 lähtien liiton oto rahastonhoitajana ja myöhemmin myös oto toimistoja julkaisupäällikkönä
Vuosikausia kesti ennenkuin Suomessa ryhdyttiin valmistamaan virallisia koripallotelineitä. Historiaprojekti oli viedä voimat Vilho Nuoreva ei työtuntejaan laskenut eikä virka-aikaa tuntenut. 2/2012 49. Paloala suhtautui hankkeeseen varauksellisesti. Helsingin NMKY:n urheilusihteerinä 1932–74, Suomen NMKY:n Liiton taloudenhoitajana 1932–76 ja aktiivina luottamusja rivijäsenenä elämän ehtoopuolelle asti. Tietojen ja aineistojen kerääminen sekä varsinainen toimitus olivat vaativa työrypäs, mutta veteraani ei antanut periksi. Se alkoi 10-vuotiaana pyramidivoimistelulla, jatkui mm. Kokonaisuus on valtaisa lähdeaineisto jälkipolville. ”Toin pelin Suomeen ja otin sen heti ohjelmaan johtamillani NMKY:n muokkaus-voimistelutunneilla Eläintarhan ja myöhemmin Käpylän uuden kansakoulun voimistelusaleissa.” Ensimmäiset koritelineet olivat vaatimattomia, pelkkä korirengas korkeushyppytelineen päässä ilman takalevyä. Vilho Nuorevalla ja HNMKY:llä on museossa yhteinen vitriini. Hänet oli saatu sijoittamaan hankkeeseen omia varoja, talokin oli kiinnitetty. Nuori Ville Nuoreva oli monipuolinen ja menestynyt urheilija. Toi koripallopelin Suomeen “Kisojen ohjelmassa oli yleisurheilun ja uinnin ohessa myös koripalloja lentopallopelit, Amerikan NMKY:ssä keksityt ja sovelletut hienot urheilumuodot. Villen urheiluminä Vaikka Vilho Nuoreva oli monessa mukana, hän mielellään pysytteli pois parrasvaloista. NMKY:n 100-vuotisjuhlakirjassa hän kertoo voittaneensa Namikan talvipäivillä nuorten ja miesten hiihtomestaruudet 1923 ja lakonisen niukkasanaisesti luettelee: “NMKY:n mestaruuksia olen voittanut alun kolmattakymmentä hiihdossa, jalka-, pesä-, jääja koripallossa sekä yleisurheilussa 100, 200, 400 ja 1500 metrin juoksuissa sekä 5-ottelussa“. Hänen luonteessaan oli nöyryyttä, joka selkeimmillään heijastui hänen toiminnassaan NMKY-liikkeessä. Hanke oli viedä veteraanin voimat ja rahat. Edellä sanotusta johtuen kuin itsestäänselvyys oli, että hän vielä vanhoilla päivillään suostui vaativaan ja aikavievään projektiin, Suomen palontorjunnan historian toimittamiseen: kokoamaan alan historia yksiin kansiin ja laatimaan henkilöhakuteos paloja pelastustoimen parissa työskentelevistä ja toimivista. Jos oli paloala tärkeä työikäiselle Vilho Nuorevalle, Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen toiminta oli sitä hänelle koko elämän ajan. Helsingin Namikan Kuukausilehden viime vuoden kevätnumerossa esiteltiin vierekkäisillä sivuilla kaksi Namika-legendaa, oman aikansa kivikovat vaikuttajat, Saksan maajoukkueen MM-pronssille 2002 johdattanut, Suomen miesten koripallomaajoukkueen nykyinen päävalmentaja Henrik Dettman ja Vilho Nuoreva. 2/2012 49 Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. hon monivuotinen työpari, toiminnanjohtaja Vilho “Ville” Pesälä kirjoitti 1976. Ja kun nahka oli säännöstelty materiaali, virallisia koripalloja saatiin Suomeen vasta vuosien päästä. Nuoreva ihastui näkemäänsä. Ei siis ihme, että tämä lahjakas moniottelija valittiin 22-vuotiaana Suomen NMKY:n yleisurheilujoukkueeseen NMKY-liikkeen ensimmäisiin maailmankisoihin Kööpenhaminaan 1927. Paloalan ja edellä lueteltujen NMKY-järjestöjen ja Koripalloliiton aloitteesta hänelle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvonimi 1977. Hän oli näkymätön uurastaja. Työ oli valtaisa ja kesti vuosikausia. Amerikan NMKY:n koripallojoukkue oli koottu kookkaista ja teknillisesti taitavista sekä valoisista, hymyilevistä pelaajista, jotka voittivat kaikki vastustajansa ylivoimaisin numeroin ja jo olemuksellaan valloittivat katsojat”. Paloristin ja Suomen Urheilun kultaisen ansioristin. Nuoreva oli kutsuttu sekä Palopäällystöliiton että Koripalloliiton kunniajäseneksi. Suomen Koripalloliitto perustettiin 1939. ”Meidän pojilla on tänään matsi“, oli tuttu lause alkuiltojen tilaisuuksissa. Villen kiinnostus lajiin oli elämänmittainen. Suomalaisen koripallon ”isä” sai viime vuonna julkisen tunnustuksen, kun Vantaan Energia Areenan yhteydessä avattiin pienimuotoinen koripallomuseo. Viimeisimmän teoksen saatesanoja kirjoittaessaan Vilho Nuoreva oli 75-vuotias! Upea saavutus. Hädän hetkellä veteraania ei jätetty, paloalan järjestökenttä tunsi vastuunsa ja tuli eri keinoin apuun. Sen voin myös henkilökohtaisesti vakuuttaa. Museotoimikunnan primus motor Sulo Savander ja HNMKY:n pääsihteeri Timo Laulaja paljastivat Vilho Nuorevan ja HNMKY:n vitriinin koripallomuseossa Vantaan Energia Areenalla. Koska Vilho Nuoreva ei itseään esille nostanut, paloalalle jäi täysin tuntemattomaksi hänen urheilullinen taustansa. Kustantaja oli yksityinen yrittäjä, palokuntakentän ulkopuolinen yritys. Kisojen anti tuli olemaan paljon enemmän kuin yksittäisen urheilijan mahdollinen henkilökohtainen menestys. Uudenmaan läänin ja Kymen läänin hakuteos (761 s) ilmestyi 1977, Hämeen läänin ja Turun ja Porin läänin hakuteos (756 s) 1978 ja Suomen palontorjunnan historia (948 s) 1980. Sitä seurasi kohtelias irtautuminen poikien tai miesten sarjan Namika-pelin pariin. Yhtenä perustajajäsenenä oli Vilho Nuoreva, liiton tuleva toiminnanjohtaja 1944–45. Tuloksena oli kolme isoa teosta. Sosiaalineuvos ja Namika-legenda Vilho Nuoreva ehti saada paloalan ja urheiluelämän korkeimmat tunnustukset, mm. Lisäksi Nuorevan rintapieltä ehtivät koristamaan paloalan järjestöjen monien ansioristien rinnalla SVUL:n kultainen ansiomerkki, Suomen NMKY:n Liiton ja NMKY:n Urheiluliiton kultaiset ansiomerkit ja Suomen Koripalloliiton kultainen merkki
3. 75 sivua • Hinta 29,50 € (sis. alv) • Paloturvalaitteet ja järjestelyt Opas muistuttaa rakennuksen omistajaa ja eri tilojen haltijoita paloturvalaitteisiin liittyvistä lakisääteisistä vastuista ja toimenpiteistä. Opas soveltuu mm. Organisaatiorakenteet ovat nykypäivänä kehittyneet enemmän asiantuntijaorganisaatiomalleihin. uudistettu painos 2011. 09 4761 1300 • Palovaroitinopas Opas auttaa valitsemaan huoneistoon tarkoituksenmukaiset palovaroittimet ja antaa neuvoja niiden tarpeellisesta määrästä, oikeasta sijoituksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Esityksen tavoitteena on johtamistavan muutoksen lisäksi tavoittaa yhtenäinen ja tasavertainen organisaation sisäinen viestintämalli. 2. pelastusja rakennuslupaviranomaisille, suunnittelijoille, asentajille, kiinteistöjen turvallisuushenkilöille, majoitusliikkeiden ja hoitolaitosten toiminnanharjoittajille sekä palovaroittimien maahantuojille. – Pelastustoimen on kyettävä myös muihin johtamismalleihin, esimerkiksi asiantuntijaosaamispääoman johtamiseen. Syksyllä käynnistynyt uusi hanke auttaa osaltaan näiden tavoitteiden saavuttamisessa. – Halusimme siis työyhteisöllemme pitkän tähtäimen vision, johon pyrimme toimintastrategiamme ja palvelutasopäätöksemme avulla. Kontion mukaan pelastustoimien johtamisen malli ei välttämättä enää toimi toivotulla tavalla. Eri johtamismallit taas vaikuttavat siihen, miten sisäinen viestintä toteutetaan. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella muutosvoima ovat ihmiset. Teksti: Marianne Mäkitalo Kuvat: Toni Koskinen Varsinais-Suomessa haetaan muutosta pelastustoimia tyypillisesti leimanneelle johtamistavalle. On tärkeää, että johtaminen ja sisäinen viestintä toteutuvat koko työyhteisön tasolla samoja arvoja noudattaen, jotta muun muassa henkilöstön tasapuolinen kohtelu toteutuisi. 42 sivua • Hinta 19 € (sis. Perinteisesti pelastustoimia on totuttu johtamaan hierarkkisella linjaorganisaatiomallilla ja puolisotilaallinen johtamistyyli on tuttua. alv) • Alkusammutuskalusto Opas on tarkoitettu avuksi kaikille, jotka valitsevat ja sijoittavat alkusammuttimia erilaisiin rakennuksiin ja muihin kohteisiin, kuten kaivoksiin, tulityöpaikoille, leirintäalueille ja ajoneuvoihin. Työtyytyväisyys paremmaksi Varsinais-Suomen pelastuslaitos on teettänyt jo pidemmän aikaa määräajoin henkilöstölleen kaksi kyselyä, joista ensimmäinen on koskenut ikää ja työssä jaksamista, toinen kysely on käsitellyt työtyytyväisyyttä. Hanki ammattikirjat nyt – pysyt ajan tasalla! Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Hän sanoo pelastuslaitoksen tehneen heti alkuun asiakkuusprojektin, jota kautta siirryttiin laajempaan valmistelutyöhön. Lopputuloksena tulee olemaan Pelastuslaitoksen strategia vuonna 2020. Opas on tarkoitettu käsikirjaksi erityisesti isännöitsijöille ja isännöintiliikkeille sekä pelastusviranomaisille. 51 sivua • Hinta 18,50 € (sis. Tähän Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos hakee muutosta viime syksynä käynnistyneellä Strategia toimeksi – muutosvoimana ihmiset -kehittämissuunnitelmalla. uudistettu painos 2011. uudistettu painos 2012. 3. Aseman pihalla vasemmalta: Kari Kanervo, Vesa Halonen, Esko Survonen, Pether Rönnberg, Raimo Kallonen, Janne Murtola, Ossi Järvinen ja Aleksi Pulkkinen edessä.. – Molemmat kyselyt ovat nostaneet esille kehittämistarpeen. 2/2012 51 ”P elastustoiminnan kiireellisten tehtävien hoitamiseen malli tietenkin sopii hyvin, mutta on tärkeää huomioida, että pelastuslaitokset tuottavat paljon muitakin palveluja, sanoo pelastuspäällikkö Mika Kontio Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta. Kontio kertoo Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen käynnistäneen strategiansa uudistamisprosessin jo vuonna 2008. Samalla tämä kehittää työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia, Kontio pohtii
Päämäärien ymmärtäminen taas edesauttaa hahmottamaan, mikä merkitys työyhteisön arvojen mukaisella työn tekemisellä on. – Kun strategian 2020 toteutumisessa jokainen ymmärtää tehtävänsä ja sen toteutuksen, saavutamme yhteisen tavoitteen. 52 2/2012 Työntekijöille yhteinen arvomaailma Kontion mukaan syksyn uusi suunnitelma mahdollistaa työyhteisöä tiedostamaan organisaation yhteiset päämäärät. Esimiehille työstetään opas keskustelevan, vuorovaikutteisen kulttuurin kehittämiseksi, dialogisen kehityskeskustelun hyvistä käytännöistä sekä palautekulttuurin ja palautekäytäntöjen kehittämisestä. Arvojen merkitys korostuu taas lisäksi esimerkiksi siinä, että asiakkaat saavat palvelujamme tasapuolisesti. • • • • • • • • Keskijohdolla merkittävä rooli Haasteeksi muutokselle Kontio määrittele vanhoista toimintamalleista pois oppimisen ja uuden mallin omaksumisen. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä on hyvä asettaa tutuille ja totutuille toimintatavoille kysymyksiä, miksi näin tehdään, voisiko asian tehdä jollakin toisella tavalla paremmin ja tehokkaammin. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta osallistuu Strategia toimeksi – muutosvoimana ihmiset -toimintaan henkilöitä keskijohdosta sekä asiantuntijoista. – Pelastustyö on yksi osa kokonaisuuttamme, mutta esimerkiksi mediassa hyvin näkyvä osa. Prosessin aikana on tarkoitus muun muassa suunnitella pelastuslaitokselle sekä ryhmäettä yksilötason kehityskeskustelumalli. Työ saadaan päätökseen ensi vuoden keväällä. Sisäisen johtamisen ja viestinnän apuvälineiksi valmistuu muun muassa sähköinen ideapankki, joka tukee koko henkilöstön osallistumista työyhteisön ja työn kehittämiseen ja tuo kehittämistyön näkyväksi. – Ajattelutapa ”näin on aina tehty” täytyy saada kitkettyä pois. – Toteuttamisen tueksi olemme uudistaneet myös johtoja toimintasääntömme. – Tällä on esimerkiksi työhyvinvoinnin kehittämisessä erittäin merkittävä vaikutus ja myös siihen, että jokainen työntekijä sisäistää yhteisömme arvomaailman. Hankkeen aikana työstetään myös DVD, joka käsittelee muun muassa pelastuslaitoksen arvoja eri ammattiryhmien näkökulmasta. – Kehittäminen edellyttää vuoropuhelua ja juuri tässä keskijohto on merkittävässä roolissa, Kontio jatkaa. Strategia toimeksi – muutosvoimana ihmiset -hankkeen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos tekee yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Bioalat ja liiketalous -tulosalueen kanssa. Kontio määrittelee osallistujien olevan tärkeässä roolissa työyhteisön sisäisen viestinnän kannalta, jotta viesti etenee yhteisössä joka suuntaan oikeana. Asiantunteva viestintä pitää esillä arvojemme mukaista työtämme ja kertoo totuudenmukaisen kuvan tapahtumien kulusta ja luo osaltaan turvallisuutta laajalle yleisölle. Jo käsitys yhteisestä tavastamme tuottaa palveluja on osa työhyvinvoinnin kehittämistä. Hän toteaa, että pelastuslaitoksen toimintamalleissa se ei ole helppoa ja vaatii aikaa. Hanketta tukee Työsuojelurahasto (TSR). Kontio toteaa, että hyvällä sisäisellä viestinnällä on tärkeä merkitys myös pelastustoimen työnkuvan kanssa. Vierellä palotarkastaja Hanna Laaksonen.. Pelastuspäällikkö Mika Kontion (taustalla) mielestä kehittäminen edellyttää vuoropuhelua
Tällä hetkellä tilannejohtaminen toteutuu sangen itseohjautuvasti ja tutkimukseen liittyvän kyselyn pohjalta vain 32 prosentilla ensihoito-organisaatioista on ohjeistus päivittäisten ensihoitotilanteiden johtamiseen, kun taas 79 prosenttia vastanneista katsoi sitä kuitenkin niihin tarvittavan. Kehitysehdotukset painottuivat erityisesti seurannan ja arvioinnin vaiheelle. Lisäksi kyselyn avulla selvitettiin, miten ensihoidon tilannejohtaminen toteutuu päivittäisissä tehtävissä valtakunnallisesti. Suunnitteluun osallistuminen on merkittävä edistysaskel viranomaisyhteistyön parantamiseksi. O pinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnittelua pelastuslaitoksen näkökulmasta katsottuna. Yksi merkittävä kehitysehdotus jatkotyölle on, että turvallisuussuunnittelulla tulee varmistaa valmiussuunnitelman olemassaolo ja ajantasaisuus. S uomessa ensihoidon kenttäjohtamisen edelläkävijä on ollut Helsinki. Turvallisuussuunnitteluun osallistuminen ja sen koordinointi on pelastuslaitoksen merkittäviä tukitoimintoja, joilla tuotetaan hyötyä omistajille eli kunnille. Opinnäytetyössä käsitellään tämän vuoksi myös strategisen johtamisen perusteita ja sen tuomia haasteita turvallisuussuunnittelutyölle. Siellä kenttäjohtamista on alettu harjoittaa 1980-luvun alussa ja vasta 1990-luvulla se laajeni alueellisesti myös muualle. 2/2012 53 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Turvallisuussuunnittelu on osa pelastusviranomaisen laajaa tehtäväkenttää, jota toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Se on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla. Aineistoina käytettiin pääasiassa sisäasiainministeriön laatimia raportteja, tutkimuksia sekä asiakirjoja, jotka koskevat paikallista turvallisuussuunnittelua. Tekijä: Joona Övermark Työn nimi: Pelastuslaitoksen osallistuminen paikalliseen turvallisuussuunnitteluun. Opinnäytetöitä opistosta 2/2012 53. Tällaisia tehtäviä ovat eri alueilla tilanteet, joissa mahdollisia potilaita on enintään viisi, mutta korkeintaan kolme heistä vaatii välitöntä ensihoitoa eli on niin sanottuja hätätilapotilaita. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Jarno Majaniemi Työn nimi: Ensihoitotehtävän johtaminen päivittäistilanteessa. Tämä opinnäytetyö käsitteli johtamista ensihoidon päivittäistilanteissa. Tavoitteena oli vahvistaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen roolia paikallisen turvallisuussuunnittelun tukemisessa ja koordinoimisessa. Opinnäytetyöllä haluttiin osoittaa ensihoidon kenttäjohtamisen tärkeys myös päivittäisissä ensihoitotehtävissä, mihin on myös ensihoidon koulutuksessa kiinnitettävä huomiota. Pelastusviranomaisen tulee jatkossa tuottaa laadukkaampaa tilastotietoa PRONTOn ja muiden tilastojen kautta toimintaympäristön analyysin tueksi. Kuntien kokonaisturvallisuuden vaatimustaso turvallisuuspalveluiden osalta on paljon suurempi kuin pelkästään pelastuslain edellyttämät perustehtävät. Uusi Terveydenhuoltolaki ja sen nojalla annettu sosiaalija terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta ohjeistavat ensimmäistä kertaa ensihoidon johtamista. Johtopäätöksinä todetaan, että Kauhavan kaupungin turvallisuussuunnitelma vastaa todella hyvin sisäisen turvallisuuden ohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Opinnäytetyö rajattiin käsittelemään päivittäisiä ensihoitotehtäviä. Näiden lakien myötä ensihoidosta vastuullisiksi nousevat uudet ensihoitokeskukset, joissa kenttäjohtajat toimivat, mutta päivittäiset tilanteet hoitaa yhä pääosin yksittäinen ensihoitoyksikkö. Vastuu suunnitelmien laatimisesta kuuluu kunnille. Tehtävämäärät ovat kuitenkin kaikkiin ensihoitotehtäviin nähden pieniä ja näin ollen perustason ensihoitoyksiköiden henkilöstöt hoitavatkin valtaosan päivittäisistä ensihoitotehtävistä. Pelastuslaitoksen rooli kuntien turvallisuussuunnittelussa vaihtelee alueittain, joissakin se on huomioitu osana pelastuslaitoksen strategista kokonaisuutta. Pelastustoimen ammattitaidolla on suuri merkitys kuntien yleiselle kehittymiselle. Kenttäjohtamista toteutetaan pääasiassa hätätilapotilaiden hoidossa ja monipotilastilanteiden aikana. Päivittäisten ensihoitotilanteiden johtamista on ohjeistettu vähän. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kirjallisuuden pohjalta perusta ensihoidon päivittäisen toiminnan tilannejohtamiseen ja sen tarpeellisuuteen. Työn pohjalta laadittiin kehitysehdotukset turvallisuussuunnittelun jatkotyölle. Onnettomuuksien ehkäisy tulisi sisällyttää turvallisuussuunnitelman yhdeksi painopistealueeksi
Poliisi on nimennyt erityiseksi ongelmakohdakseen yli sadan kilometrin etäisyydellä sijaitsevat päihtyneet asiakkaat – siis tyypillisesti etäisyydellä, joka ei ole aivan niin sanottua ykkösriskialuetta ja näin ollen mitä suurimmalla todennäköisyydellä aluetta, jossa sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä. Punaiset piipaa-autot on totuttu näkemään aina silloin, kun hätä on suurin ja apua saadaan pyyteettömästi. Kuitenkin muutaman viime kuukauden aikana viitteitä entistä suuremmista muutospaineista pelastustoimea kohtaan on ollut ilmassa. Taas muutaman vuoden tauon jälkeen ja ensimmäisenä muutospaineita pelastustoimen suuntaan loi poliisiylijohtaja Mikko Paatero alaisineen, jotka resurssipulaan vedoten ehdottivat päihtyneiden henkilöiden kuljettamista jonkun muun tahon kuin poliisiviranomaisen tehtäväksi. Tästä syystä pelastajiin on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta suhtauduttu aina kunnioituksella ja arvostavasti. Tarkemmin poliisin tehtävämääriä tuntematta voisin kuvitella, että näiden vähiten pidettyjen keikkojen osalta päihtyneet henkilöt muodostavat suurimman asiakaskunnan. Nyt kuitenkin päätöksentekijät ovat alamme ulkopuolella ja mediasta luettavista kannanotoista päätellen edes alamme rakennetta ei tunneta. Tutustuttuani useamman maan pelastustoimeen voin todella allekirjoittaa väitteen suomalaisen pelastajakoulutuksen erinomaisuudesta. Pelastaja sammuttaa tulipalot, tekee palotarkastuksia, valistaa ja kouluttaa sekä kaiken nupiksi on koulutettu työskentelemään ambulanssissakin. Kuvailtaessa alkoholikulttuuriamme, voidaan sanoa, että suomalainen päihteiden käyttö pitää valitettavasti usein sisällään aggressiivista käytöstä ja jopa väkivaltaa. Pelastustoimen osalta maantieteellisesti katsottuna sopimuspalokuntalaiset hoitavat suurimman osan pelastustoimen tehtävistä ja vaikka kuinka sopimuspalokuntalaisia tarpeettomasti vähätellään, rakentuu pelastustoimemme vahvasti etenkin haja-asutusalueiden osalta vapaaehtoisten varaan. Oma lukunsa päihtyneiden kuljetuskysymyksessä on pelastustoimen toimijat – meillä on toiminnassa niin vakinaisia kuin sopimuspalokuntia. Vaikka en olekaan juristi, niin voisin silti arvata, ettei tällainen tehtävä sovellu vapaaehtoissektorille. Alueellisen pelastustoimen muodostamisesta on vasta alle kymmenen vuotta ja esiteiniikään ehtinyt alueellinen pelastustoimi on päässyt vasta pois lastentaudeistaan. Näistä syistä päihtyneiden kuljettaminen ei ole pelastustoimen tehtäviä, sillä pelastajat eivät raudoita asiakasta ja lähde kuljettamaan tätä neljällä pyörällä kulkevassa yleisessä käymälässä. Näillä etäisyyksillä päihtyneiden kuljetustehtävät olisivat tehtävämuutoksen myötä nimenomaisesti sopimuspalokuntien tehtäviä. Molempien muutospaineiden suhteen on nyt, jos koskaan, vaikuttamisen aika. Paljon kohutun uuden kuntakartan alle peittyi erillinen valtionvarainministeriön toimesta toimeenpantu työryhmä, joka pohtii parhaillaan, mitä tehtäviä kunnille kuuluu nyt ja tulevaisuudessa. Mitä uusi syvästi pelastustoimen rakenteisiin vaikuttava muutos tekisi alallemme. Pelastustoimen kodille pallotellaan paikkaa; onko se kunnan vai valtion tehtävä. Toinen muutospainetta aiheuttava hanke eli kuntauudistus on parhaillaan käynnissä. On aika avata suu, ottaa kantaa sekä lobata, lobata ja lobata. Päihtyneitä kuljettaville henkilöille voimankäyttö on lähes arkipäiväistä eikä humalatila ole hätätilanne tai sairaus, josta henkilö tulisi pelastaa. Pohdittaessa puolestaan toimijoita kunnan puolelta, ketkä voisivat hoitaa poliisilta mahdollisesti poisjäävän tehtävän, on sormella osoitettu pelastustoimea. S uomalainen pelastaja on todellinen moniosaaja. Mahdollisista muutoksista huolimatta totuus on se, joka ei tulessa pala – pelastustoimen perustehtävät ovat edelleen ennaltaehkäisy ja pelastustoiminta ja asiakkaitamme ovat edelleen ne apua tarvitsevat kansalaiset.. Kannanotto muotoiltiin niin, että kunnan tulisi huolehtia näiden sosioekonomisesti rajoittuneiden henkilöiden kuljettamisesta. Työryhmä on toiminut jo tovin, kaikessa hiljaisuudessa. Päihtyneiden henkilöiden kuljettamisen problematiikka ainakin ratkeaisi valtion leipiin mennessä, mutta miten kävisi esimerkiksi vapaaehtoissektorille. Valtiontalouden kurimuksen takia ammattipelastajien määrää ei ainakaan tultaisi nostamaan eikä arvokasta sopimuspalokuntatyötä saisi kadottaa valtiollistamisen myötä. Tyypillisesti pelastusalalla ei pidetä meteliä mistään, keskustelut käydään alan sisäisesti. Vaikka pelastajat ovat moniosaajia, ei päihtyneiden henkilöiden kuljetus yksinkertaisesti sovi pelastustoimen tehtäväkenttään. 54 2/2012 Mirafoni Vain muutos on pysyvää Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Sopimuspalokuntalaiset ovat sellainen henkilöryhmä, jota muilla turvallisuusviranomaisilla ei ole. Suomalaista pelastustoimea on viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty enemmän kuin koskaan historiassa aikaisemmin. Valtiontalouden ollessa kuralla myös poliisin määrärahoista on jouduttu supistamaan
Omistaja vaati kaupungilta 7000 euroa korvauksena autotallille koituneista vaurioista. Useat läsnäolijoista järkyttyivät, kun heidän omaisensa vedettiin suojapeitteellä peitetyn kolariauton mukana hinausauton lavalle. Kun palokunta murtautui sisään, palo kyti hapen puutteen takia. Näissä kaikissa oli uusi puhelinnumero. Kun esitteet tulivat painosta, he jakoivat niitä ystäväperheilleen. Paloriski on kuitenkin pieni. Akut voivat kuumeta vain silloin, kun niiden jäähdytys on estetty. Hätäkeskuksessa ihmeteltiin, miksi niin moni soittaja kyselee lastenvaatteista. Tjugofyra7, 6/2010.. Kahden henkilöauton kolarissa toisen auton kuljettaja kuoli heti ja hänen vieressään istunut matkustaja jäi puristukseen. Vainajan irrottaminen järkytti sukulaisia Kalmar (Ruotsi). Laitoksen turvahenkilöt sammuttivat palon, mutta usea kuulija ehti videoida tapahtuman matkapuhelimillaan. Sen jälkeen, kun USA:ssa oli sattunut kaksi samanlaista paloa, valmistajan oli vedettävä takaisin kaikki litiumakkunsa koko maailmasta. Mies ei ollut kotona, mutta naapuri havaitsi palon. Kaikesta päätellen akkujen jäähdytys oli tehotonta. Yhtäkkiä verkkovirtaan liitetty luennoijan sylimikro syttyi palamaan isoilla liekeillä. Heidän yllätyksekseen puhelimeen vastasikin Wuppertalin palokunnan hälytyspäivystäjä. Kolariauton kuljettajan ja matkustajan sukulaiset kuulivat hälytysajoneuvojen äänen ja tulivat onnettomuuspaikalle. Palvelunumeron nainen vakuutti, että vaikka numero 1122 on melkein sama kuin hätäkeskuksen 112, ne ovat silti eri numeroita. Kissa oli pudonnut talon ja autotallin väliseen rakoon. Kissa katosi paikalta eikä sen omistajaa saatu selville. Akku lähetettiin puolueettoman laboratorion tutkittavaksi. Lausunnossa todettiin mm., että yksi akun 12 kennosta oli avautunut ja sen elektrolyytti oli palanut suurella teholla. Tämä viittaa jonkinlaiseen vikaan, mutta ei voi pitää mahdottomana, ettei tällainen vaurio olisi syntynyt vasta tulipalossa. Onneksi asukas heräsi ja pääsi ulos. Tjugofyra7, 2/2009 Wuppertal (Saksa). FWM 12/2009 Kaupunki korvasi kissanpelastajien aiheuttaman vahingon Pari vuotta sitten Ruotsin poliisi tiedotti sylimikron sytyttämästä asuntopalosta Växjön lähellä. Giovanni Vorrasi soitti jälleen puhelinlaitokselle. Tutkimus osoitti palon syyksi litiumakkujen ylikuumenemisen. Kolmasosa sohvasta oli palanut ja palojätteiden joukossa oli osaksi sulanut sylimikro. Videoita esitettiin lukuisilla televisiokanavilla ja ne saivat aikaan lähes hysteeristä pelkoa. Mies palasi kotiin ja kertoi, että mikro oli ollut päällä, mutta ei kytkettynä sähköverkkoon. Toisen auton kuljettaja loukkasi jalkansa, mutta pystyi poistumaan autosta. Siellä vainaja voitaisiin irrottaa ilman, että ympärillä olisi uteliaita katsojia. Palvelunumeron nainen vakuutti, että numero 1122 oli todellakin varattu heille ja asentaja tulisi sovittuna päivänä kytkemään liittymän. Kolme kuukautta ennen lastenvaateliikkeensä avajaisia Giovanni ja Lisa Vorrasi menivät puhelinlaitokselle tilaamaan liittymää. Lukuisten yhteydenottojen ja ensimmäisten uutisten jälkeen puhelinlaitos suostui korvaamaan painotuotteiden uudelleenpainatuksen vastuuvakuutuksestaan. Koska ystävät vitsailivat uuden numeron ja yleisen hätänumeron yhtäläisyydestä, Giovanni Vorrasi soitti puhelinlaitokselle. Kustannukset nousivat satoihin miljooniin euroihin. Siirto kuitenkin viivästyi, koska lääkärin oli ensin todettava uhrin kuolleen. Palokunta vapautti kissan hydraulisella levittimellä. Teksti Thomas Reichert. Virkailija tarjosi numeroa 1122, ”jota jokainen pitsataksi kadehtisi”. Mikron päällä oli kokoon taitettu huopa. Palosyyntutkija otti yhteyttä tietokoneen valmistajaan, joka kertoi, että he eivät käytä markkinoilta vedettyä akkutyyppiä. Harjoitusalueella irrotus tehtiin ”norjalaisella menetelmällä” vetämällä auton puoliskot irti toisistaan kettingeillä. Alioikeus tuomitsi kaupungin maksamaan 4000 euroa. Valitettavasti tämä takaisinveto ei poistanut palovaaraa, koska sylimikroja ja niiden akkuja on lukuisia eri malleja. Luentosalissa oli satoja kuulijoita. Mies oli laskenut toimivan sylimikronsa nahkapäällysteiselle sohvalle. Teksti Peter Fichte, FWM 11/2009 Moers (Saksa). Suunnilleen samanlainen palo oli sattunut USA:ssa. Kun molemmat loukkaantuneet oli siirretty ambulansseihin, pelastustoiminnan johtaja päätti, että kolariauto kuljettajineen vedetään hinausauton lavalle ja siirretään palokunnan harjoitus alueel le. Liittymän asentamisen jälkeen eräät ystävät päättivät kokeilla, toimiiko se. 2/2012 55 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Sylimikropaloja Miksi puhelin ei soi. Viimeisin palo sattui KeskiRuotsissa tänä vuonna. Vasta kun hän ilmoitti asiasta tiedotusvälineille, puhelinlaitos otti yhteyttä ja palautti liittymismaksun. Sen sijaan kuolleen kuljettajan irrotus olisi ollut huomattavan vaikeaa. Palo syttyi keskellä yötä. Akut räjähtivät, lensivät kolme metriä ja polttivat syvät kolot parkettiin. Tällainen palo sattui Staffanstorpissa syksyllä 2009 ja siinä menetettiin viisi ihmishenkeä. Palokunta sai pahoin loukkaantuneen matkustajan irrotettua. Liittymäsopimuksen tehtyään nuoripari painatti kirjepaperia, käyntikortteja, esitteitä ja mainoksia lehtiin sekä tilasi ikkunateippauksen. Vorrasi valitti puhelinlaitokselle, että hänen saamaansa liittymään ei voi soittaa ja vaati numeron vaihtoa. Mikro oli latauksessa kangaspäällysteisellä jalkajakkaralla
Vuoden 2011 Päivä Paloasemalla -tapahtuman teemana oli etsiä jokaisen kodin pieni tai vähän isompikin palopäällikkö, ja opettaa niin lapsia kuin aikuisiakin toimimaan oikein tulipalon yllättäessä. Yli 4100 palokuntalaista järjesti mittavan turvallisuustapahtuman 317 paloaseman avatessa ovensa kaikenikäisille paloturvallisuudesta ja palokuntatoiminnasta kiinnostuneille ihmisille. Viime vuoden tapahtumajärjestäjiltä kerätyn palautteen mukaan yhdessä Päivä Paloasemalla -tapahtumassa oli keskimäärin yhdeksän palokuntatoiminnasta kiinnostunutta henkilöä, mikä tekee yhteensä lähes 3000 potentiaalista uutta palokuntalaista. 56 2/2012 Lauantaina 26.11.2011 vietettiin valtakunnallista Päivää Paloasemalla. Tapahtuman jälkeen onkin järjestetty useita ylimääräisiä sammutustyökursseja uusille tulokkaille. Tapahtumaa tukee Palosuojelurahasto. If ei tule jatkossa toimimaan tapahtuman yhteistyökumppanina. Lähes 70000 ihmistä kävi opettelemassa, miten tulipalotilanteessa tulisi toimia. 40 prosenttia palautekyselyyn vastanneista kertoi, että kampanja innoitti heidät hankkimaan kotiinsa sammutuspeitteen. V iime vuonna neljättä kertaa järjestetty Päivä Paloasemalla on kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä turvallisuusviestinnän kampanjoista. Sen lisäksi, että Päivä Paloasemalla on suosittu turvallisuusviestintäkampanja, se tekee tunnetuksi myös sitä tärkeää työtä, jota palokuntalaiset kautta maan tekevät. Päivä Paloasemalla 2011 -palautekyselyyn (N=708) vastanneista suurin osa koki mieleenpainuvimmaksi turvallisuusviestinnäksi sen, että pääsee oikeasti harjoittelemaan esimerkiksi sammutuspeitteen käyttöä. Hauskoilla tehtävärasteilla lapset oppivat tunnistamaan ja Teksti: Riikka Ahopelto Kuvat: Joonas Malinen, Salla-Mari Uurtamo, Eija Holmberg-Lehto ja Rauno Suomalainen Päivä Paloasemalla opettaa lapsia toimimaan tulipalossa Helmi Uurtamo valmiina alkusammutusharjoitukseen Meltauksen VPK:lla.. Kuka on kotisi palopäällikkö. Kampanja on valtakunnallinen mediakampanja paloturvallisuuden edistämiseksi, mutta sitäkin enemmän se on konkreettista paloturvallisuuskoulutusta. Useilla alueilla tapahtumaa on menestyksekkäästi käytetty myös rekrytoinnin apuna. Uusia yhteistyökumppaneita tapahtumalle haetaan parasta aikaa. Tapahtuman ovat järjestäneet paikalliset palokunnat, pelastuslaitokset, pelastusliitot, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja If Vahinkovakuutusyhtiö
Opetusta antaa sopimuspalomies Jenni Puronaho Kesälahden paloasemalla.. Nyt asemalla käynnin jälkeen oli varma, ettei aio niin toimia :)” ”Erityiskiitos pelastushenkilökunnalle, joka osasi erinomaisesti viestiä lapsille ikätasoisesti!” ”Lapsille suunnattua turvallisuusviestintää tulee lisätä. Kuva Pitkäjärven VPK:lta. Jonain päivänä tämäkin tyttö saattaa taidoillaan pelastaa ihmishengen. 2/2012 57 käyttämään alkusammutusvälineitä sekä harjoittelemaan hätäpuhelun soittamista ja poistumista savuisesta tilasta. Sammutuspeitteeseen uskaltaa tarttua tositilanteessa helpommin, kun sen käyttöä on ensin saanut turvallisesti harjoitella. 98 prosenttia yleisöpalautekyseen vastanneista vastasi osallistuvansa tapahtumaan myös seuraavana vuonna. Minkä nuorena taitaa… Koskaan ei ole liian aikaista tutustua palovaroittimen toimintaan ja harjoitella paristojen vaihtamista. Kyselee jo, koska pääsee uudelleen. Mikä sitten saa ihmiset saapumaan Päivä Paloasemalla -tapahtumaan yhä uudestaan ja uudestaan. tietää kuinka toimia mahdollisessa palotilanteessa, mutta hän aikoi palata sisälle hätäpuhelun jälkeen hakemaan omat pelikoneensa ja tärkeät lelunsa. Kotiin päästyä halusi heti harjoitella pimeässä pehmolelun pelastamista ja ovelle löytämistä, harmi vaan kun piti odottaa iltaan pimeää :) Paikalla oleille palomiehille superiso kiitos kärsivällisyydestä! Jaksoivat vastata pienen lapsen hassuihinkin kysymyksiin, esitellä kalustoa ja antaa tehdä tehtäviä useaan kertaa.” ”Toimin vanhusten parissa kotihoidossa, ja nyt asiasta innostuneena aion viedä oppimiani asioita heille työni ohessa.” ”Poikani 8 v. Palkinnoksi päivästä lapset saivat diplomin ja joulukalenterin. Kuva Jokelan VPK:lta. Hirmu tärkeää hänelle, että pääsi juttelemaan oikeiden palomiesten kanssa ja sammuttamaan oikeaa tulta. Myös aina niin tärkeitä ensiaputaitoja on hyvä opetella pienestä pitäen. Yleisöltä saadut palautteet viestivät siitä, että tapahtuma koetaan tärkeäksi ja hyödylliseksi, mutta myös hauskaksi: ”Lapsen sanoin maailman paras päivä, eikä muusta enää puhukaan. Hernekeiton äärellä kerrataan tehtävärasteilla opittuja paloturvallisuusasioita. Turvallisuusvalistus tulee aloittaa ruohonjuuritasolta, jotta asenne turvalliseen huomiseen saadaan iskostettua ihmisten arkeen.” ”Tällaiset päivät ovat mukavia ja olen varma, että niin aikuiset kuin lapsetkin muistavat toimia palotilanteessa oikein, kun ovat saaneet opastusta esimerkiksi sammutuspeitteen käytöstä kattilapalossa.” 2/2012 57 Pitkäjärven VPK:lla käy kuhina, kun lapset ja vanhemmat jonottavat päästääkseen kurkistamaan paloauton sisälle
Hän uskoo tapahtuman myös lisänneen palokunnan tunnettuutta Oulun alueella ja ihmisten kiinnostusta yleensä palokuntatoimintaa kohtaan. Hälytykseen lähtevien paloautojen näkeminen oli kuitenkin pienelle pojalle mahtava kokemus. Yleensä turvaudutaan myös VPK:n henkilöstöön Oulun vakinaisilla paloasemilla. Päivä Paloasemalla -yleisöllä oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä seuraamaan läheltä palomiesten lähtemistä keikalle. Yleisöltä tuli tapahtumasta positiivista palautetta: – Ihmiset kokivat saaneensa tapahtumasta tärkeää tietoa ja heistä oli mielenkiintoista nähdä pelastustoimea läheltä, kertoo Heikkinen. Oulussa Päivä Paloasemalla -tapahtumaan valmistautuminen aloitettiin jo hyvissä ajoin, kertoo palotarkastaja Jarkko Heikkinen Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitokselta. Tapahtumamateriaalien kasaaminen aloitettiin myös reilusti ennen tapahtumaa. Odotukset tapahtuman suhteen olivat Heikkisen mukaan korkealla: paljon yleisöä, mielenkiintoisia keskusteluja ihmisten kanssa ja kokonaisuudessaan mieleenpainuva lastentapahtuma. Tehtävärastien paikat piti miettiä etukäteen, tilata tarjoilut tapahtumaan ja kasata PowerPoint-esitykset, jotka pyörivät non-stopina paloasemalla tapahtumapäivänä. Lisäksi tapahtumassa järjestettiin sammutintarkastusta, paloaseman kaluston esittelyä, ambulanssin esittelyä ja talvikisa, jossa arvottiin turvallisuusaiheisia tuotepaketteja. Itse tapahtumassa oli pelastuslaitoksen riskienhallinnasta paikalla neljä henkilöä ja VPK:sta viisi henkilöä. Tapahtumapäivänä oli Oulun alueella melkoinen myrsky, joten hälytyksiä oli koko tapahtuman ajan. Päivää vauhdittivat Oulun alueella riehuneen myrskyn aiheuttamat lukuisat hälytykset. Oulun paloasemalla järjestettiin kaikki tehtävärastit, joihin oli annettu ohjeistus SPEKin tuottamassa tapahtumajärjestäjän oppaassa. Se vaikutti myös valitettavasti tapahtumapäivän henkilöstöresursseihin – vaikkakin hälytykset olivat samalla myös näyttävä ohjelmanumero. – Onhan se näyttävää, kun useampi paloauto lähtee hallista. Oliver sai päivästä muistoksi paloturvallisuusaiheisen joulukalenterin, jonka luukut avattiin joulukuisina aamuina innolla. Teksti: Riikka Ahopelto Kuva: Joonas Malinen Oulun malli Päivästä Paloasemalla: Myrskyä, hälytyksiä, mehua ja pipareita Pitkäjärven VPK:lla pienet palomiehenalut pääsivät harjoittelemaan tulipalon sammuttamista käsisammuttimella Eetu Tarkamon opastuksella.. Heikkinen uskoo, että Oulussa riehuva myrsky vaikutti yleisömäärän, koska edellisenä vuonna kävijöitä oli ollut vielä enemmän. – Olen käynyt tapahtumassa monena vuonna ja nyt ensimmäistä kertaa lähtivät keikoille tapahtuman aikana, Willberg kertoo. Sen ikäiselle mielenkiintoisinta tapahtumassa oli tietysti paloauto, vaikka Oulun VPK:n varapäällikön poikana Oliver onkin päässyt näkemään paloauton jo useamman kerran. Muutenkin yleisö oli hänen mukaansa innostunutta ja kaikilla tehtävärasteilla oli koko ajan jonoa. Mahtava kokemus kaksivuotiaalle SPEKin Oulun alueyksikön aluejohtaja Patrik Willberg vieraili Oulun Päivä Paloasemalla -tapahtumassa kaksivuotiaan poikansa Oliverin kanssa. Hänen mukaansa myös muu yleisö oli seurannut hälytyksiin lähtemistä mielenkiinnolla. Lasten suosikki oli savuteltta, savulla täytetty pelastuslaitoksen ilmakaariteltta, jonka sisällä lapset saivat käydä kokemassa, kuinka savu vaikuttaa liikkumiseen. Tapahtumaa markkinoitiin ennakkoon valtakunnallisen mediakampanjan lisäksi internetissä ja Oulun alueen paikallislehdissä. 58 2/2012 O ulussa vietettiin viime vuonna hieman erilaista Päivää Paloasemalla. Tapahtumayleisön iloksi pelastuslaitos tarjosi myös pipareita ja mehua. Tapahtuman järjestämiseen tarvittavat resurssit täytyy miettiä etukäteen, kuten kuinka paljon kullekin asemapaikalle tarvitaan väkeä. Jarkko Heikkisen karkea arvio Oulun paloaseman Päivä Paloasemalla -tapahtumassa vierailleiden ihmisten määrästä on huikeat 1400
Mikäpä olisi sen parempi keino löytää itsestään se potentiaali, jota saatetaan joskus tarvita todellisen vaaran uhatessa. Varsinaisissa alkusammutusharjoituksissa sammutettiin elävää tulta, mutta perheen pienimmät harjoittelivat kattilapalon sammuttamista ilman oikeita liekkejä ja alkusammutusvälineiden tunnistamista. Monelle heistä se oli varmasti ensimmäinen kerta ottaa oikeasti tuntumaa sammutusvälineeseen ja kokeilla sen toimintaa. H aagan VPK:lla kuhisi jo ennen tapahtuman virallista alkamisaikaa, aamukymmentä. Sitä vastoin lyhytkin käyttökokemus oikeista välineistä on aidosti turvallisuutta lisäävää aktiivista toimintaa. Paloauton kalusto kiinnostaa lasten lisäksi myös isiä.. Haagan VPK:n Päivä Paloasemalla -tapahtumassa vieraili yhteensä noin 450 henkeä. Vasta silloin henkilö osaa toimia esillä olevan sammutusvälineen kanssa, kuten lakia säätävä taho on asian ajatellut. Hyväkään asia ei toteudu, ellei sitä saateta ihmisten tietoisuuteen. Se, että lailla säädetään jotakin turvallisuudesta, on kuitenkin yksittäisen ihmisen kannalta melko passiivista. Lapsia ja aikuisia opetettiin toimimaan tulipalotilanteessa viidellä eri rastilla, joilla harjoiteltiin toimintaa tulipalojen ennaltaehkäisemisestä alkusammutukseen. Siihen voidaan vaikuttaa niin taloyhtiöille järjestettävällä alkusammutuskoulutuksella kuin yleisötapahtumillakin. Kävijöillä oli myös mahdollisuus tutustua paloautoon ja sen kalustoon. Paloturvalliseen huomiseen käytännön harjoittelulla Tällaisen valtakunnallisen tapahtuman merkitys nousee suureksi silloin, jos halutaan ajatella jokaisen valmiuksia toimia vaaran uhatessa. Teksti: Martti Valli Kuvat: Salla-Mari Uurtamo ja Joonas Malinen 2/2012 59 Meltauksen VPK:n nuoriso-osasto järjesti tapahtumayleisölle upean suihkutusnäytöksen. Lisäksi yleisölle järjestettiin nuoriso-osaston toimintanäytös, jossa demonstroitiin roskakoripalon sammuttamista työjohtoselvityksellä sekä elottoman potilaan kohtaamista ja elvytystä. Vaikka tuskinpa kukaan työtä teki vain tunteja laskeakseen, vaan tärkeän asian vuoksi ja yhteisöllisen tekemisen hengessä. Lasten ja nuorten kiinnostus paloturvallisuusasioihin saadaan ympärivuotiseksi tarjoamalla mahdollisuus liittyä palokunnan nuorisotoimintaan, ja tätä mahdollisuutta tulee myös aktiivisesti tarjota erilaisten tapahtumien ja median kautta. Myös median kiinnostus tapahtumaa kohtaan oli huomionarvoista. Yleisöä oli kerääntynyt palokunnan tontille ja sen liepeille näkemään ja kokemaan sen, mihin Haagan VPK:laiset olivat jo pitkään valmistautuneet. Vaikka tuntuisi itsestäänselvyydeltä, että rasvapalon sammuttamiseen keittiössä ei käytetä vettä, vaan kattilankantta tai sammutuspeitettä, ei asiaan perehtymätön ihminen välttämättä toimi yllättävässä tilanteessa oikein. Olipa hän sitten lapsi tai aikuinen, on hän Päivä Paloasemalla -tapahtuman kautta voinut hankkia uusia taitoja ja nähnyt oman lähialueensa palokuntalaisia. Tapahtumaa oli järjestetty yhteensä yli 250 tuntia 43 palokuntalaisen voimin. Ylen radiotoimittaja kävi Haagan VPK:lla tekemässä haastattelun tapahtuman tiimoilta ja näin myös jatkon kannalta palokunnan näkyvyys lisääntyi. Käsisammutinrastille osallistui noin 200 ihmistä ja sammutuspeitteellä sammuttamista kokeili noin 70 henkeä. Oikeat välineet ja toiminta Oikeat välineet ja toiminta ratkaisevat sen, muuttuuko uhkaava palonalku todelliseksi katastrofiksi. Alkusammutusrastille osallistui myös paljon aikuisia
Lisäksi anoimme Palonsuojelurahastolta avustusta, mutta viime keväänä saimme hylkäävän päätöksen. Hallitus Kahvipöydän äärellä istuu tyytyväisiä palokuntalaisia Pyhtään VPK:n paloasemalla. Paloaseman odotettu remontti oli iso ponnistus Pyhtään VPK:lle. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 14 §:n mukaiset asiat. – Pohdimme eri mahdollisuuksia mutta totesimme, ettei vaihtoehtoja rahoitukselle oikein ole. – Täällä asemalla on nykyään paljon useammin porukkaa myös iltaisin vaikka ei ole harjoituksia, palokunnan sihteeri Kalle Hartikka kertoo. Lisäksi tilannetta hieman helpotti Pyhtään kunnan antama kymmenen tuhannen euron avustus palokunnalle remonttia varten. Myös kahvipöydän virkaa toimittama koulutustilan pöytäkin on uusi. Nurmon kunnantalo), Nurmontie 7, Seinäjoki. Pyhtään VPK:n tapauksessa Palonsuojelurahastolle osoitettu avustusta ei puollettu aluehallintovirastossa. Vuosia haaveena ollut paloaseman remontti alkaa olla valmis. Pyhtäällä sopimuspalokunnat hoitavat itse pelastustehtävät ja ovat pääsääntöisesti ensimmäisinä onnettomuuspaikalla. Asemaa laajennettiin 1975, jolloin tänne rakennettiin paikka toiselle ajoneuvolle sekä nämä sosiaalija koulutustilat. – Kuitenkin tuntuu, ettei sitä aina huomioida rahaa jaettaessa, Tero Kiiski pohtii ja kertoo kuitenkin ymmärtävänsä ettei kaikille ole antaa avustuksia. – Ikkunoiden vaihtamiset sekä ilmalämpöpumpun asentaminen jäävät vielä ensi keväälle, puheenjohtaja Nieminen kertoo. Talkootunteja kertyi lähes 1200 eikä maksettua työtä ollut muuta kuin sähköja LVI-asennukset. – Ja se on palokunnan etu, kun hälytyksen sattuessa väkeä on valmiiksi jo asemalla, Jarmo Nieminen lisää ja nauraa päälle, että ”kyllähän tämä aina kotiolot voittaa”. Pyhtään VPK toteutti remontin puhtaasti pankkilainalla, jolle saatiin pitkä laina-aika. Tämän jälkeen mietimme hetken myös EU-rahoitusta, mutta sen saamiseen liittyvät ehdot eivät istuneet tähän meidän projektiin, Kiiski selvittää. Kokouksen yhteydessä pidetään ajankohtaisinfo. Ennen kokouksen alkua on kahvitarjoilu. Sen jälkeen mitään erityisempiä remontteja ei ole tehty, Nieminen jatkaa. – Mielestäni se kertoo vain sen, ettei hankkeemme ollut avustuskelpoinen, Tero Kiiski sanoo ja jatkaa. Päätimme rahoittaa remontin 50000 euron pankkilainalla. ”P äätimme remontin yhteydessä uusia myös näitä koulutustilan kalusteita, kertoo Pyhtään palokunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen. Kokouspaikkana on Nurmotalo (ent. Teksti ja kuva: Timo Kouki Palokunnanpäällikkö Tero Kiiski pohtii palokuntien rahoitusvaihtoehtoja uusitussa pesuhuoneessa. Jotkut harvemmin, toiset useammin, Jarmo Nieminen kiittelee. 60 2/2012 SSPL:N VUOSIKOKOUS Suomen Sopimuspalokuntien Liiton vuosikokous pidetään Seinäjoen Nurmossa lauantaina 31.3.2012 klo 11.30 alkaen. Paloaseman autotallipuoli on rakennettu vuonna 1939. Ja syy hymylle näkyy kaikkialla ympärillä. – Kaikkiaan talkoissa kävi väkeä varmaan viisikymmentä eri henkilöä. Ulkopuolinen rahoitus tarpeen Pyhtääläiset aloittivat paloasemansa remonttiprojektin syksyllä 2011, jolloin hankkeelle laadittiin kustannusarvio. – Omaa pääomaa ei vain kerta kaikkiaan ollut riittävästi, palokunnanpäällikkö Tero Kiiski huomauttaa. Oli tyydyttävä pintaremonttiin Paloaseman remontissa pyhtääläiset tyytyivät vain pintojen uusimiseen koulutusja peseytymistiloissa. Remontointi oli iso ponnistus Pyhtään VPK:lle niin rahallisesti kuin työmäärällisesti. Alusta lähtien oli selvää, että palokunnan on turvauduttava ulkopuoliseen rahoitukseen. Pyhtääläisiä surettaa nykyinen tilanne palokunnille myönnettävissä avustuksissa. Rakenteellisia uudistuksia ei tehty. Tehty työ on myös näkynyt palokunnan toiminnassa. – Täällä oli aikaisemmin seinillä aika voimakkaat väri ja tunnelma suoraan 1970-luvulta. – Ihmettelen vain, että miten palokuntien on mahdollista pitää paloasemiaan kunnossa, jos ne eivät kuulu oikein minkään tuen piiriin
Kaikki tiedämme, että pelastusja sairaankuljetusten tehtävät lisääntyvät samassa suhteessa väkimäärän kanssa, mutta palomiesten määrää ei ole lisätty. Muuten hyvä keskiuusmaalaisten yhteistyö tökki päätöksenteossa. Kurssilla hän tapasi entisen tuttunsa, Tuusulan kunnan palopäällikön Tuomo Hintikan, joka tarjosi tilapäistä palotarkastajan virkaa. Toimintaa organisoidessaan Hietaniemi esitti johtokunnalle, että Vantaan palopäällikkö Pekka Vänskä valitaan pelastusjohtajaksi. Ypäjän päällikkö Pelastustoimen ammatillinen peruskoulutus käynnistyi Suomessa 70-luvun alussa, jolloin Hietaniemikin hakeutui silloiselle kessukurssille. Kuntien yhteistoimintasopimus aluelaitoksesta allekirjoitettiin 16.1.2003. Puhevallan käyttö ilmeisesti hoitui kohtuudella, koska yhtään valitusta ei kokeiluin aikana tullut. Tietokoneita ja lakkoilua Vuonna -85 hänen työpöydälleen pamahti ensimmäinen tietokone. Vuosi oli 1969. Isojen tilanteiden kuten myrskyjen tai useiden samanaikaisten suurien liikenne-onnettomuuksien hoitaminen ei entisellä kuntakohtaisella järjestelmällä sujuisi kuten nyt. Tapio Hietaniemi työskenteli pelastustoimessa kuudella vuosikymmenellä. Virka vakinaistettiin samana vuonna. Joskus aiemmin Hietaniemi oli ajatellut pitää 50-vuottisjuhlansa Tuusulan ja Keravan yhteisasemalla, mutta tuo asema on vieläkin rakentamatta. Toisen polven palopäällikkö eläkkeelle Pelastustoimessa kuudella vuosikymmenellä iso murros, seitsemän sisäänpäin lämpiävän ammattipalokunnan oli opeteltava yhteiset sävelet. Vastasin silloin Tuusulan palolautakunnan ja väestönsuojelulautakunnan puhevaltaan kuuluvista asioista, kunnanvaltuuston delegoinnilla. Ammattipalokuntia oli vielä vähän, koska silloinen palolaki edellytti vakinaista toimintaa vain yli 8000 asukkaan kaupunkeihin ja kauppaloihin. Kokeilun jälkeen monissa kunnissa päätöksentekoa virtaviivaistettiin, Hietaniemi kertoo. Silloin palomiesten ja sopimuspalokuntalaisten yhteistyö oli itsestään selvää. Puolen vuoden kurssilla oppilastoverina oli muun muassa Vantaan palopäällikkönä myöhemmin toiminut Reijo Rajala. Kunnallisesti toimien tuskin näin olisi. Vuosikymmenen lopulla monissa kunnissa aloitettiin vapaakuntakokeilu, jonka tarkoitus oli keventää kunnallista päätöksen tekoa. Ei tarvittu enää kirjoituskoneita, jotka nekin toki kehittyivät olan takaa hakattavista sähköisiin ja jopa korjausnauhallisiin versioihin. Silti rahastakin on ollut jatkuvasti tiukkaa. Hietaniemi palkattiin maaliskuussa 2002 hankepäälliköksi KUP:n perustamista varten. Silloin päättäjät kunnissa ja valtiolla alkoivat pohtia, että pelastustoimelle piti tehdä jotain. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoskin hoitaa aluettaan pelastustoiminnassa samalla henkilötyön panoksella kuin 2004. Hietaniemi aloitti niin ikään Juupajoella, palotarkastajana. A pulaispelastusjohtaja Tapio Hietaniemi on toisen polven brankkari, hänen isänsä työskenteli Juupajoen kunnan palopäällikkönä. Vuonna 1973 Hietaniemi teki ensimmäisen palopäällikön sijaisuutensa Tuusulassa. – Vapaakuntakokeilu on urani parhaita muistoja. 90-luvulta Hietaniemi muistaa lakot. Hänelle 70-luku näyttäytyy ajanjaksoksi, jolloin ammattipalokuntia alkoi syntyä. Hietaniemi oli kurssilla ainoa, joka oli kotoisin maalaiskunnasta, ja jyväskyläläiset kämppäkaverit Pera ja Leksa, tituleerasivat hänet ”Ypäjän päälliköksi”. Parasta oli vapaakuntakokeilu 1980-luvulla ja hitainta kuntien yhteistoimet. Alueel listaminen on myös mahdollistanut tilannekeskusten synnyn. Hyvään suuntaan Hietaniemi arvioi, että KUPkunnille aluepelastuslaitos on ollut taloudellisesti erinomainen asia. – 50-vuotispuheessani 1998 esitin samoja asioita kuin Pekka Myllyniemi esitti myöhemmin kuuluisassa raportissaan, josta saivat alkunsa aluepelastuslaitokset. Teksti ja kuva: Marko Partanen 2/2012 61. Alueellisen johtamisjärjestelmän Hietaniemi näkee suurena kehityksenä. – Aluelaitoksen aloitus 2004 oli Tapio Hietaniemi haluaa kiittää kaikkia uraansa liittyneitä henkilöitä. Hänestä tuli laitoksen ensimmäinen virkamies. Työt alkoivat Tuusulassa heinäkuussa 1970. Vänskä aloitti tehtävässä 1.7.2003. Hietaniemi suoritti Valtion palokoulussa maalaiskuntien palopäällikkökurssin 1968 ja palotarkastajan kurssin 1969. Vaikka päätoimisten palomiesten perustehtävä oli sairaankuljetus, heillä oli aina mukanaan myös palomiesvarustus ja he osallistuivat VPKyksikön mukana myös pelastustoimintaan, mikäli perustehtävä sen salli. Palomestarikurssin hän suoritti 1978. Hän on nähnyt kunnallisen päätöksenteon joustavuuden ja jähmeyden. Pelastustoimi 60-luvulla on jäänyt hänen mieleensä vahvana sopimuspalokuntien aikakautena. AHK:t hiljensivät kellohuoneet Aluehälytyskeskusten aikaan saaminen oli 80-luvun juttu. Keikoille lähdettiin asemille ja hakulaitteisiin tulleiden vieraanoloisten keskuskuulutusten saattelemina. Aluepelastuslaitosten aika koitti 2000-luvulla. Yhteistoimintasopimuksen mukainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta aloitti työnsä keväällä 2003. – Yhteistyö on ollut mukavaa ja eteenpäin on menty. Vuonna 1975 Hietaniemi valittiin Tuusulan kunnan palopäälliköksi. Keravallekin saatiin perustetuksi Keski-Uuttamaata palveleva aluehälytyskeskus 1982, ja kuntien omat ”kellohuoneet” hiljenivät. Tuusulaankin perustettiin -71 neljä palomiehen virkaa. – KUP:n alueella asukasmäärä on kasvanut 40000 henkilöllä eli pienen kaupungin väkimäärän verran siitä, kun aluepelastuslaitos aloitti toimintansa
30 CrossFire Helsingissä: Teräsnaisia ”Kansi on hyvä, rajoja rikkova! Aiheutti keskustelua siitä onko sopivaa vai pilaako pelastusalan mainetta, kun on viesti on humoristinen. Kumimatoista sankkaa savua Kehäradan tunnelipalossa s. Nimityksiä SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Pasi Uurasmaa on nimitetty koulutuspäälliköksi 1.8.2012 lähtien. SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin järjestöpäälliköksi 1.3.2012 alkaen on nimitetty Valtteri Tervala. Kisat ovat sitten sikälikin hyviä, että yleisö kiinnostuu niistä ja niitä varten harjoitellessa kunto ja taidot työtäkin ajatellen kasvavat.” Kiitos kaikille äänestäneille! Onnetar on poiminut äänestäneiden joukosta Pelastustiedon vuosikertojen ja heijastinliivien saajat. Minusta aivan loistava =)” ”Munamies poikkeuksellisen piristävä kansikuvahahmo. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. s. 62 2/2012 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Rasvakeittimen viasta sitkeä kattopalo s. PELASTUSTIETO 6/2011 ILMESTYY 25. www.pelastustieto.fi. Voittajille on ilmoitettu ja nimet löytyvät myös lehden Facebook-sivulta ja osoitteesta www.pelastustieto.fi. SYYSKUUTA TEEMALLA ENSIVASTE JA SAIRAANKULJETUS Pelastusopiston uusi rehtori: koulutamme kentän tarpeisiin s. Toiseksi tullut 3/2011 sai äänistä 20,9 ja kolmanneksi tullut 6/2011:n kansi 18,6 prosenttia. Uurasmaa on toiminut vuodesta 2006 lähtien Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä koulutuspäällikkönä. Voittajan valintaa perusteltiin: ”Kattotyöskentely vaikeissa olosuhteissa on oikeaa työtä.” ”Ryhmätyö tulee esille kansikuvasta sekä kuvasta näkyy ammatin vaativuus.” ”Sopivasti äksöniä selkeällä asettelulla ja hyvällä kuvan rajauksella.” ”Noi univormut on vain niin vetäviä...” Munamies-kansi kertoi Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuodesta. Paras kansi on 5/2011 Julkaisemme veloituksetta... 12 5/ 20 11 23.6. 33 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa s. Munamies, näyttelijä Riku Nieminen osallistui vapaaehtois toimintaan ja tilitti VPK:lle 42 tuntia. Suosikkihahmon oli ikuistanut Laura Riihelä. Lehden lukijat ja muut nettivierailijat ovat puhuneet. Hän vastaa yhtiön kolmesta BtoB -jakelukanavasta eli Turvanasi-jälleenmyyntiketjusta, uudesta Palokamu-jälleenmyyntikonseptista sekä suoramyynnistä julkisille hankintayksiköille. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin palokuntakoulutuksen koulutuspäälliköksi 1.6.2012 alkaen on nimitetty Markku Savolainen. Sopimuspalokuntatoiminta on edullista laitoksille s. Palokuntakin teki JVT-työtä kerrostalon kattopalossa s. Nimityksiä TURVATA OY AB Mika Nilsson on nimitetty myyntijohtajaksi 20.1.2012 lähtien. 14 Kallistuva lentobensiini uhkaa kesän kulolentoja s. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. 30 Uusi ohje: Pelastusryhmä voidaan koota kohteessa s.8 PELASTUSTIETO 4/2011 ILMESTYY 19.5. 44 Munamies tarttuu letkuun PELASTUSTIETO 7/2011 ILMESTYY 22. Kuvan oli ottanut Kimmo Kaisto. 12 6/ 20 11 25.8. 30 Patruunatehtaan räjähdys oli pelastajan painajainen s. Kansikuva liittyi juttuun jossa Helsingin Herttoniemessä parvekegrillauksesta syttynyt tulipalo tuhosi pahoin kerrostalon kattoa. ”Liian vähälle huomiolle jääneet naiset pelastajina!” (miehen kommentti) ”Hyvä kuvakulma, hyvä kuva.” ”On tärkeää, että pelastustoimen ihmiset puhaltavat samaan hiileen. Lehdellä on myös nuoria lukijoita.” Teräsnaiset kuvattiin palom iesurheilijoiden CrossFire-kilpailussa Helsingin Rautatientorilla. Voittaneen kannen pääkuvan on ottanut Ilkka Luoma. Hän vastaa ensisijaisesti pelastustoimen koulutuspalveluista. ELOKUUTA Piteneekö pelastajien koulutus tulevaisuudessa. 12 3/ 20 11 14.4. Vuoden 2011 parhaaksi nousi selvästi Pelastustieto 5/2011:n kansi 27,9 prosentin ääniosuudella
Töitä tehdään tuhansille 2014-leiri on edeltäjiensä mukaan myös kansainvälinen. – Valtakunnallisen leirin tekeminen ei ole pieni juttu. Viksu Mustavaris näkyy leirin mainonnassa sekä leirillä olemalla yksi palokuntanuorista. Leirityöryhmä hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti ja alkoi oitis pohtia, miten Viksusta saataisiin palokuntanuoren näköinen. Nimen tarkoituskin selveni, kun Terhi (Kivijärvi, leirin projektivastaava) kertoi Viksun tarkoittavan satakuntalaisittain fiksua. Huoltopäällikkö Jani Vilkman Lammin VPK:sta (Hämeen Pelastusliitto) kertoi odottavansa mukavaa ja hyvää leiriä niin, että yhteistyö kaikkien toimialojen kanssa toimii. Leirityöryhmään kuuluvat Mika Gröndahl (ylhäällä vas.), Matti Lehtonen, Jani Vilkman, Terhi Kivijärvi, Pirjo Soini, Kalle Lehtonen, Mikko Rauhanen (edessä vas.), Kai Vainio, Eija Holmberg-Lehto sekä Hillevi Kiema. Hänen mukaansa ruuanlaittoon, sen jakeluun ja hygieniaan panostetaan. Teen parhaani turvallisen leirin eteen. Suuri työsarka on myös ruokahuoltopäällikkö Hillevi Kiemalla (Kauttuan Tehtaiden VPK, LSPeL), kun 4000–5000 suuta on ruokittavana nelisen kertaa päivässä. Keittiön kanssa tiiviissä yhteistyössä ennen leiriä ja etenkin sen aikana on huolto. Näin ollen Viksua voisi käyttää sekä leirin nimessä että sloganissa, palokuntanuoret kun ovat fiksuja. V arsinainen leirityöskentely on jo toimialoilla käynnistetty linjavetoja piirtämällä ja väen rekrytoinnilla. Sittemmin yhteistyöstä ja Viksun käyttämisestä on sovittu Porin Seudun Matkailu Oy:n Maisan kanssa ja julkistettu myös medialle. Huolto esimerkiksi huolehtii leirin siisteydestä ja viemäröinnistä. – Leirin nettisivut ovat työn alla, jotta tietoa alettaisiin saada liikkeelle mahdollisimman pian, hän kertoi. Holmberg-Lehto oli myös miettinyt leirille nimeä ja logoa, jotka löytyivätkin helposti hänen tutkaillessaan Porin Kirjurinluodon nettisivuja. Vaikka kukin toimialapäällikkö valmistelee omaa sarkaansa, kaikilla on yhteinen tavoite: tehdä hyvä leiri! – Leiristä tehdään tekijöidensä näköinen. Veikkolan VPK:sta (Uudenmaan Pelastusliitto) tulevalla turvapäällikkö Mika Gröndahlilla on kosolti kokemusta leiriläisten turvallisuudesta. – Kiitosta on tullut viime valtakunnalliselle leirille osallistuneilta aikuisilta, jotka työskentelivät muun muassa kanttiinissa ja ohjelmatoimiston tapahtumissa. Leirityöryhmä kokoontui toisen kerran helmikuun lopulla, jolloin he tutustuivat Kirjurinluotoon, yhteistyökumppaneihin sekä Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueeseen. Aiempina vuosina leirivieraita on saatu muun muassa Saksasta ja Virosta. Kanttiinista ja kaikesta muusta leirille myytäviksi tulevista tuotteista vastaa tuotepäällikkö Pirjo Soini Porin VPK:sta (LSPeL). Uskon, että tällä joukolla peli toimii ja työ etenee, vaikkakin olemme jo aikataulusta erinäisten syiden vuoksi jäljessä, huomautti leirinjohtaja Kai Vainio (Kiukaisten VPK, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto) järjestäytymiskokouksessa. Meidän näköinen Viksu-leiri. ”Viksu palokuntalainen pärjää aina” Leirin tiedotuspäällikkönä toimiva Eija Holmberg-Lehto Tammisalon VPK:sta (Helsingin Pelastusliitto) on jo ehtinyt koota joukkonsa. Turvallisella leirillä homma toimii Koulutuspäällikkö Mikko Rauhanen Maarian VPK:sta (LSPeL) kertoi etsivänsä toimialalleen väkeä ympäri Suomen, koska he tuntevat parhaiten alueidensa ihmiset ja koulutustavat. Usealla LSPeL:n leirillä turvapäällikkönä toiminut Gröndahl toteaa 2014-leirin olevan näytön paikka. Kanttiinista hänellä on kokemusta usealta vuodelta ja porilaisena hänellä on tarvittavat verkostot valmiina. Suurin osa joukosta ja toisensa tunsikin mutta kokoontumisen tarkoituksena oli tutustua vielä lisää. – Kirjurinluodon maskottina on Viksu Mustavaris. Pihlava on yksi Porin kaupunginosista, joten Lehtonen tuntee Kirjurinluodon, sen massatapahtumat ja paikkakuntalaiset tahot. Leirin järjestelypäällikön Matti Lehtosen (Pihlavan VPK, LSPeL) tehtävänä on tehdä yhteistyötä kaikkien toimialojen kanssa ja olla siellä missä tarvitaan. Kuvasta (ja jutusta) puuttuvat toimistopäällikkö Toni Alatalo Kotkan VPK:sta (Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto) sekä ohjelmapäällikkö Jarno Markkanen Jäppilän VPK:sta (PohjoisSavon Pelastusalan Liitosta). 2/2012 63 Teksti ja kuva: Pauliina Kankare Palokuntanuorten valtakunnallisen leirin tekijät kokoontuivat yhteen ensimmäistä kertaa tammikuussa. Kansainvälisten asioiden päällikön Kalle Lehtosen (Rantakulman VPK, LSPeL) mukaan ulkomaisten vieraiden tarkoituksena on muiden muassa osallistua leirinkulkuun ja koulutukseen
pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. 64 2/2012 www.pelastustieto.fi PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. mukaan. 017-368 4000 | www.peltaco.com HUIPPUUUTUUS! www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi. Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. www.tammivikkut.com PT 3/2012 ilmestyy 19.4. Varaa ilmoituspaikkasi 30.3.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet Kokoontaitettava Eccotarp-ALLAS Allas ja muut pelastuskalustouutuudet PELTACOLTA! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Soita ja sovi tapaaminen
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 20 1/ 20 11 10.2. 58–61 Hankintojen tueksi toivotaan lisää koulutusta s. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Honkilahden VPK:lla myrskytöitä tauotta s. 1/ 20 12 9.2. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. MAALISKUUTA. . Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 32 Virve ja resurssit koetuksella s.8 Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 2/2012 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 17 Kuntoilu auttaa jaksamaan myös työssä s. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.fi KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. / . arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 8 Missä se taas on...?!. Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet Pelastustarvikkeet PELASTUSTIETO 2/2012 ILMESTYY 15. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om
30.8. 1.6. 10.5. 16.8. ............Pelastajan varusteet ja kalusto 5 21.6. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 11.10. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. ................ Ensivaste ja sairaankuljetus 8 ..... 24.5. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. 23 %. – Kyllä tästä ilmoitus mennyt on, mutta apua kiellettiin pyytämästä, koska sitä ei ole antaa. 13.9. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S 66 2/2012 Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. ................ 4.5. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. On painettava hätäkutsu, ja sanottava heti kärkeen, että täällä ei riitä taas joku puoliksi leikattu Karhu-ryhmä. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. ..............10.8. 30.11. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. 8.11. 25.10. – Jaa, se on sitten eri asia.. 200 € II/III-kansi ................................................................................... – Meinaan. 7.12. Sieltä ei tule, pojat, yksi ravintola. 5.4. 5.10. 7.6. Ilmestymisajat 2012 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 3 19.4. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 9 22.11. Ei asia mulle kuulu, mutta kello on puoli kaks. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 7.9. .............. vuosikerta. 2.11. ................ ............ Pelastuskalusto ja -varusteet 10 ... 4 ....... > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... Jos tässä jotakin varmaa on, niin se on kumminkin, että meidät sotketaan tähän. .............. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 6 ....... 20.12. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 30.3. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... ................ 2500 € IV-kansi ....................................................................................... ............Turvallisuus 2012 -messut 7 27.9
Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 20 Pelastustieto 3/2012 ilmestyy 19.4. 34 Johdoton on hetkessä selvitetty s. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. 8 4/ 20 11 19.5. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi PELASTUSTIETO 5/2011 ILMESTYY 23. 071 875 0201. KESÄKUUTA Vanhukset evakuoitiin saunapalon alta Joutsenossa s. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 2.–5.4.2012 360 € 18.3.2012 20366 Simulaatio-oppimistapahtuman järjestelmällinen 2.–4.4.2012 540 € 23.3.2012 rakentaminen – suunnittelusta käytäntöön 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi paloesimiehille 10.–12.4.2012 380 € 16.3.2012 20319 Eläinonnettomuudet 17.–19.4.2012 300 € 23.3.2012 20236 ATV-maastoajoneuvojen kuljettajakoulutus 24.–26.4.2012 500 € 30.3.2012 (jos oma ajoneuvo mukana, hinta 300 €) 20025 Lentosammutustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus 24.–25.4.2012 252 € 4.4.2012 20430 Rakenteiden tukeminen pelastustoiminnassa 2.–4.5.2012 354 € 10.4.2012 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 8.–10.5.2012 380 € 20.4.2012 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 14.–16.5.2012 380 € 27.4.2012 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 21.–25.5.2012 630 € 27.4.2012 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 29.–31.5.2012 350 € 27.4.2012 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 4.–8.6.2012 500 € 11.5.2012 Ensihoito 12 -opintopäivät 11.–12.5.2012 250 € 1.5.2012 Teema: Ensihoitopalvelu muutoksessa Järjestämme kevätkaudella 2012 mm. 12 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia s. Timo Kietäväinen: Valtio tukee heikosti lakisääteistä tehtävää s. Varmista ilmoituspaikkasi 30.3.2012 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi