tai varmistustehtävä Muu pelastus. 8 Tiedottaminen synnytti paineita Laukaan maneesiturmassa s. 18 2 2013 14 .3 .. tai avunantotehtävä Vahingontorjuntatehtävä 20000 40000 60000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Te ht Vuosi Vahingontorjuntatehtävä Liikenneonnettomuus Tulipalo Kaikesta huolimatta sprinkleri pelasti asuntopalossa s. 32 60000 80000 100000 120000 140000 tä vi en lu ku m ää rä Pelastuslaitosten pelastus. TEEMALLA VIESTINTÄ Pelastustehtävät laskuun viime vuonna s. ja avunantotehtävät 1996–201 2 Ensivastetehtävä Tarkastus. PELASTUSTIETO 3/2013 ILMESTYY 18.4. 15 Näin pukeutuu palomies vuonna 2013 s
Toivottavasti paloturvallisuuden konkreettiseksi parantamiseksi ei tarvita yhteiskuntaa pysäyttävää kuolin uutista. tai avunantoteh tävä Vahingontorjun tatehtävä 20000 40000 60000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Te ht Vuosi Vahingontorjun tatehtävä Liikenneonnett omuus Tulipalo Kaikesta huolimatta sprinkleri pelasti asuntopalossa s. Yleensä vessan pytyssä on vettä, joten miten mahtoivat sanomalehdet palaa mukavuuslaitoksessa. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 2 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Kokonaismäärä putosi 14 prosenttia eli 17000 tehtävän verran. Onnettomuustutkintakeskus on viime vuosina tulipaloja tutkiessaan antanut suosituksia muun muassa rakennusten suojaustason parantamisesta. Sen sijaan ristiriitaista on tulipaloissa kuolleiden määrän kasvu, samaan aikaan kun tulipaloja meillä syttyy vähemmän kuin aikaisemmin. Mallina palomies Kari Sankkila. P.S. 8 Tiedottaminen synnytti paineita Laukaan maneesiturmassa s. 32 60000 80000 100000 120000 140000 tä vi en lu ku m ää rä Pelastuslaitoste n pelastus. Vuoden 2012 pelastuslaitosten tehtävätilastot kertovat puolestaan, että lähes kaikki pelastuslaitosten tehtävät vähenivät edellisvuodesta. Tulipalot vähenevät – palokuolemat lisääntyvät Tulipaloissa kuoli viime vuonna 83 ihmistä, joka oli toistakymmentä ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin. 15 Näin pukeutuu palomies vuonna 2013 s. ja avunantoteh tävät 1996–201 2 Ensivastetehtäv ä Tarkastus. Tehtäviä oli kaikkiaan 103000, joista kiireellisiä oli 78000. Myös tulisijan tai hormin vauriot ovat aiheuttaneet yhä useammin tulipaloja. 18 2 2013 14 .3 . Palo ei levinnyt pytyn ulkopuolelle ja palokunta sammutti palon. Laukaan surullisen maneesin sortumisen myötä herättiin huomaamaan rakennusten turvallisuus, joista Onnettomuustutkintakeskus antoi suosituksensa vain vajaat kolme vuotta sitten, kun Liedossa sortui vastaavanlainen halli. Tampereella palokunta hälytettiin keskisuureen rakennuspaloon. tai varmistusteh tävä Muu pelastus. Kun nyt ratsastusta harrastanut pieni tyttö menehtyi sortuneessa rakennuksessa, ryhdyttiin vaatimaan toimenpiteitä. Alkuvuoden tiedot kertovat, että palokuolleiden määrä on edelleen kasvussa. Yleensä varmistusja tarkistustehtävien määrä kuitenkin laski, joten käyttöön otettu sanktiomaksu näyttää purreen. Tiedotteessa kerrotaan, että asunnon vessan pytyssä oli poltettu sanomalehtiä. Yksittäisinä syttymissyinä on todettu useimmiten olleen ihmisen aiheuttama palo, joko tahallisesti tai tahattomasti. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. TEEMALLA VIESTINTÄ Pelastustehtävät laskuun viime vuonna s. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen Kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Mullistavia pelastajan pukeutumisessa ei tapahdu, mutta 2013 tuo lisää PBI-pukuja sekä eri työ tehtäviin räätälöityjä varusteita. Tämä vain osoituksena siitä, miten ihmeellisillä tavoilla me ihmiset kykenemmekään toimimaan! Ja ihmisten erikoisimpienkin aikaansaannoksien tuotoksia palomiehet joutuvat keikoillaan kohtaamaan.. PELASTUSTIETO 3/2013 ILMESTYY 18.4. Kuva: Kimmo Kaisto. Vain liikenneonnettomuuksien pelastustehtävät ja palovaroittimien aiheuttamat keikat lisääntyivät
80-vuotias Tammelan VPK on lounaishämäläinen palokunta parhaimmillaan ja naiset ovat vahvasti mukana toiminnassa. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. s. s. 44 SIVU 55 Opinnäytteitä Pelastusopistosta. Päijät-Hämeen nostolavatyötapaturmasta alkunsa saanut keskustelu on käynyt kuumana ja laineet ovat lyöneet välillä korkealle, eikä ylilyönneiltäkään ole vältytty. Rakkaalla ja kalliilla työkalulla on monta nimeä. 15 Näin pukeutuu palomies vuonna 2013 s. Tapaus osoitti hiomisen tarvetta eri viranomaisten välillä. 42 palomuseo Juhani Kostet muutti Helsinkiin kolmisen vuotta sitten Museoviraston pääjohtajaksi. 8 Tiedottaminen synnytti paineita Laukaan maneesiturmassa s. Talvivaaran kaivoksella viime marraskuussa sattunut kipsisakka-altaan vuoto olisi voinut pahimmassa tapauksessa muodostua laajaksi pelastustoiminnaksi, jossa esimerkiksi pelastusviranomaisilla olisi ollut myös tilanteen johtamisessa merkittävä rooli. tai avunant otehtävä Vahingonto rjuntatehtä vä 20000 40000 60000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Te ht Vuosi Vahingonto rjuntatehtä vä Liikenneonn ettomuus Tulipalo Kaikesta huolimatta sprinkleri pelasti asuntopalossa s. 18 2 2013 14 .3 . tai varmistu stehtävä Muu pelast us. vpk:t toimivat tässä numerossa PELASTUSTIE TO 3/2013 ILMESTYY 18.4. 12 2 /2 01 3 14.3.2013 8 Tulipaloja vähemmän Johannes Ketola 15 Karmea pauke, nyt savua ja vettä Katja Luoma 18 Pelastajan varusteet mallia 2013 Piatta Rulja 26 Alan tuotteita 28 Maskiradio vapauttaa kädet Piatta Rulja 30 TOKEVA 2012 valmistui Tarja Ojala 32 Puhetulva kuormittaa pelastustyönjohtajia Mika Rinne 36 Turvatoimet lisäävät riskin hallintaa Eeva Vänskä 38 Kuopion vakinainen palokunta täytti 100 vuotta 40 40-vuotias SPLY esittäytyy 41 Pumppuvalmistaja vaihtoi omistajaa 47 Filosofi puhui turvallisuudesta 48 Santahaminan sotilaspalokunta Saku Rouvali 50 Pelastusjohtajana ihminen Salla Tikkanen 52 Liekkivammat pahempia asuntopaloissa Brita Somerkoski 60 Pekka Marjamäen muisto elää Juhani Katajamäki VAKIOT 35 Vieraanamme: Kari Hannus 53 Käry & Oikeus: Marko Partanen 54 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 64 Tuotehakemisto talvivaara nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Arvostetaanko meillä riittävästi sopimuspalokuntia??” Selvä enemmistö vastasi kieltävästi. teema Puomi, lava, lifti, bronto, tikas. ja avunanto tehtävät 19 96–2012 Ensivastete htävä Tarkastus. 32 60000 80000 100000 120000 140000 tä vi en lu ku m ää rä Pelastuslait osten pelas tus. 24 Korotettu Portaalla, jatkettu Letkulla ja sitten viälä se Turpoo... Oikein käytettynä, työturvallisuus ja riskit huomioiden, nostolava on hyvä työväline jäähdytysaukon saamiseksi katolle. s. Paloja turvallisuusmuseon tavoitteena voisi olla turvallisuusviestinnän tarjoaminen ryhmille. s. TEEMALLA VIESTINTÄ Pelastustehtävät laskuun viime vuonna s. Kostetin mielestä olisi järkevää tehdä museoyhteistyötä muiden turvallisuustoimijoiden, kuten poliisin, ja erityisesti turva-alan yritysten kanssa
Tällä hetkellä on kortistossa 583 katua sekä lisäksi omassa osassaan asunto-osakeyhtiöt omilla nimikkeillään. S. Onko vuosien aikana tapahtunut jonkinlaista yhtymistä varastoilmassa leijailevien erilaisten ohenteiden kanssa, vai muuttuuko itse aine, olisi mielenkiintoista tietää. A. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten ITSESYTTYMINEN MAALIJAUHEESSA Tammikuun 28 pnä sattui erään teollisuuslaitoksen maaliainevarastossa harvinaislaatuinen itsesyttyminen. E. Otsikkokadun palopostien lisäksi on siihen merkitty myös lähimmät palopostit sekä muut vedenottopaikat. Näissä jokaisessa on 54 korttikoteloa, joten korttien enimmäisluku on 864. Tapaus on mielenkiintoinen ja varoittava, sillä mainittua ainetta löytyy varmasti monesta kauppaja maaliainevarastosta ja kenties voi aiheuttaa yllätyksen näissäkin. Aine hankittiin runsaat 15 vuotta sitten, mutta käyttö on ollut niin vähäista, että ainetta oli vielä 2/3 tynnyrillistä. Lahden kaupungin palolaitoksen katukortisto on laitettu Kardex-kaappiin, jossa on 16 ulosvedettynä nivelestä taipuvaa osaa. Koska katukortistoasiaa ei ole ainakaan liian usein käsitelty lehtemme palstoilla, rohkenen muutamalla sanalla selostaa Lahdessa käytössä olevaa systeemiä. Puutynnyrissä säilytettävä kuiva maalijauhe, kromioksidivihreä, syttyi palamaan – onneksi kuitenkin työaikana, jolloin tapaus huomattiin heti ja palava tynnyri siirrettiin välittömästi ulos sammutettavaksi. Kaupunkituntemus tosin kuuluu palokuntien koulutusohjelmiin, mutta tämä koulutus ei vielä yksin voi ratkaista kaikkia niitä pulmia, joita entisten lisäksi esim. tapauksessa, on arvailujen varassa. Mikä sitten on ollut lopullisen syttymisen aiheuttajana ko. Palomestari Matti Virtanen: Lahtelainen katukortistoratkaisu 2/2013 5. Kromioksidivihreä soveltuu sivelyväriksi sekä öljyettä vesivärinä, kestäen hyvin ilman ja lämmön vaikutusta. Sulattamalla kaliumbikromaattia ja boorihappoa ja sitten uuttamalla sulatettua massaa saadaan vahvasti vihreän väristä ainetta, joka sisältää kromioksidia erinäisiä kromioksidihydraatteja. asemakaavoituksen laajentumiset ja katunimistöjen jatkuvat muutokset aiheuttavat. Jauhe paloi matalalla liekillä aiheuttaen erittäin voimakkaan ja pistävänhajuisen savun. Korttiin on piirretty kartasta 1–10.000 vapaasti jäljennetty kartan osa, Tärkeimmän osan piirroksesta muodostaa otsikkokatu, joka on merkitty sekä mustalla että punaisella tushilla, sekä sitä ympäröivät kadut ja alueet. Siinä on alhaalla tekstattuna otsikoksi kadun sekä kaupunginosan nimet. Kortti on kooltaan 13x20 cm. Tämä on juuri intensiivisen väristä guignet-vihreätä, joka kaupassa esiintyy myös nimellä kromioksidivihreä, smaragdi-, mittler-, pannetier-vihreä. Myös keramiikkaja lasiteollisuudessa sitä käytetään. Palokuntiin saapuvien tulipalo-, tapaturmaja muiden onnettomuustapahtumien yhteydessä vaaditaan ilmoituksen tultua nopeata toimintaa. Se on tumman smaragdinvihreä, ilmaa ja valoa kestävä väri, jota esiintyy kaupassa joko puhtaana tai sekoitettuna sinkkikeltaan, jolloin se käy nimillä: viktorianvihreä, permanettivihreä ja nürnberginvihreä. Erittäin paljon sitä käytetään setelien ja arvopapereiden painatuksessa. Yhtenä tekijänä toiminnan nopeuttamisessa on saapuminen edullisinta ajoreittiä käyttäen hälytyskohteeseen. Kortit ovat omassa kotelossaan katujen nimien mukaan aakkosjärjestyksessä. Palokunnilla on oltava erilaisten karttojen lisäksi ajan tasalla oleva katuluettelo eli katukortisto. Aineen pinta tynnyrissä peitettiin vedellä, mutta aineen palaminen jatkui syvemmällä edelleen ja loppui vasta sitten, kun koko määrä saatiin hämmentämällä sekoittumaan veteen
Toisaalta 43 prosenttia nuorista vastasi ”kyllä” tai ”ehkä” kysymykseen ”Voisitteko kuvitella itse harrastavanne nuorisotoimintaa, naistoimintaa tai hälytystoimintaa VPK:ssa?” – Intoa vielä on, ja se on hyvä, palokuntajohtaja Petri Jaatinen sanoo. Yli kolmannes, 35 prosenttia, vastaajista ei tiedä, mitä toimintaa VPK:lla on. Yleisö pääsee tutustumaan palokuntatoimintaan muun muassa Päivä Paloasemalla -tapahtumassa.. Hälytystoiminnan tietävät parhaiten 50–64-vuo tiaat ja heikoimmin alle 25-vuotiaat. Yhdessä voimme lisätä tunnettuutta, jos esimerkiksi jokainen palokuntalainen kertoo harrastuksestaan edes yhdelle. Alueellisesti Yli kolmannes suomalaisista ei tunne VPK:iden toimintaa suurinta kiinnostus on pääkaupunkiseudulla. Kyselyyn haastateltiin 1001 henkilöä. Sen mainitsee heistä vain alle 10 prosenttia. 6 2/2013 Pelastusalalla pelastusja ensihoitotehtävissä työntekijät kohtaavat jatkuvasti henkisesti kuormittavia tapahtumia. Vapaaehtoiset ja sopimuspalokuntalaiset osallistuvat puoleen pelastustoimen tehtävistä. Lisätiedot: Tomi Timonen 040 588 3112, tomi.timonen@sppl.fi ja Salla Tikkanen, 050 400 4797 salla.tikkanen@pelastusopisto.fi Pelastusalalle henkisen työsuojelun toimikunta Y li kolmannes suomalaisista ei tunne vapaaehtoisten palokuntien toimintaa, vaikka vapaaehtoisja sopimushenkilöstö osallistuu 50 prosenttiin kaikista maamme hälytystehtävistä. Lähes kolmannes vastaajista voisi kuitenkin harkita harrastavansa nuoriso-, naistai hälytystoimintaa VPK:ssa. Näiden kokemusten tiedetään heikentävän niin työntekijöiden kuin koko työyhteisönkin työtehoa, samoin työssä jaksamista. Tehtävämäärä kasvaa koko ajan, mutta henkilöstömäärä ei kasva samassa suhteessa, Jaatinen korostaa. Toimikunta seuraa muun muassa henkiseen työsuojeluun liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja kehityssuuntia sekä alan henkisen työsuojelun tilaa. Työterveyslaki edellyttää työnantajalta työstä ja työympäristöstä johtuvien fyysisten haittojen ohella myös henkisten haittojen ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. Tutkimus liittyy Palokuntatoiminnan 175-vuotisjuhlavuoteen. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden palokuntalaisia ja pelastajia, mutta kyselyn mukaan alle 25-vuotiaat tuntevat heikoiten palokuntanuorisotoiminnan. Ikäryhmistä eniten kiinnostusta osoittavat alle 35-vuotiaat ja vähiten yli 65-vuotiaat. VPK:iden toiminta on maassamme merkittävässä asemassa, nyt ja tulevaisuudessa. Taloudet, joissa on lapsia, ovat hieman muita kiinnostuneimpia VPKtoiminnasta. – Tehtäviä on kaikkiaan yli 130 päivässä. Tehtävänä on tukea ja linjata liiton ja koko toimialan henkisen työsuojelun toimintaa, toimia liiton henkisen työsuojelun edustajana ja asiantuntijana, pitää yhteyttä sidosryhmiin sekä suunnitella ja tukea osaltaan liiton koulutusta ja tiedotusta. Valtakunnallisen henkisen työsuojelutoiminnan tukemiseksi Palopäällystöliitto on perustanut Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnan. – Tietoisuutta VPK-toiminnasta pitää kuitenkin vielä nuorten keskuudessa lisätä. Riittääkö palokuntalaisia tulevaisuudessa. Kysyttäessä kiinnostusta VPKtoimintaa kohtaan yli kolmannes vastaajista kertoo voivansa itse harkita osallistuvansa VPKtoimintaan. Toimikunnan kausi on kaksivuotinen siten, että puolet kerrallaan on erovuorossa. Naiset ovat hieman kiinnostuneempia osallistumaan VPK:iden toimintaan kuin miehet. Toimikunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimii Salla Tikkanen Pelastusopistosta ja muina jäseninä ovat Ilpo Lehtonen Helsingistä, Anssi Aunola Keski-Uudeltamaalta, Petri Liukkonen Satakunnasta ja Tarja Hjelt Kymenlaaksosta. Tämä on tärkeä viesti kaikille palokunnille. Kyselytutkimus tehtiin 14.–17.1.2013. Suomalaisista 49 prosenttia mainitsee SPEKin teettämässä tutkimuksessa tuntevansa VPKtoiminnasta hälytystoiminnan eli esimerkiksi tulipalojen sammuttamisen. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä tutkimuksesta
Osana tehokasta pelastustoiminnan johtamista, pelastuslaitoksella tulee olla tarkoituksenmukaisesti järjestetty tilannekeskus. Itäisille alueille yhteinen tilannekeskus ProntoX-projektin tuloksia esiteltiin sisäasiainministeriölle ja pelastuslaitoksille. Tilannekeskus-hankkeen tarkoituksena on valmistella yhtenäistä toimintamallia pelastustoiminnan johtamisen tueksi. Näiden tilannetietojen perusteella pelastuslaitos varautuu etupainotteisesti mahdollisiin uhkatilanteisiin. Hanketta varten on perustettu ohjausryhmä pelastuslaitosten pelastusjohtajista. Tilannekeskus-hankkeen kokonaiskustannukset ovat 176000 euroa ja siihen on saatu Palosuojelurahastolta 88 000 euron avustus. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2013. Hankkeen taustalla ovat opintososiaalisten etujen yhdenmukaistaminen muiden oppilaitosten opiskelijoiden kanssa ja taloudellisten säästöjen saavuttaminen. Hankkeen yhteydessä selvitetään myös muut pelastustoimintaan liittyvät yhteistoimintavaihtoehdot. Luovuttajina toimivat Kari Junttila ja Johannes Ketola Pelastusopistolta. Virkaan valittiin kaksi vuotta sitten arvalla Jarmo Haapanen. Tilannekeskus ylläpitää jatkuvasti tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Esko Koskinen sisäministeriöstä. Tilannekeskus toimii myös osana suuronnettomuuksien johtokeskusta ja avustaa päivittäin pelastustoimintaa onnettomuustilanteissa. Hallinto-oikeus sen sijaan hylkäsi pyynnön johtokunnan päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Johtajaprosessi nytkähti eteenpäin Etelä-Pohjanmaalla Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jossa ehdotetaan muutettavaksi Pelastusopiston opiskelijoiden opintososiaalisia etuja. Tilannekeskus ylläpitää pelastuslaitosten tarvitsemia järjestelmiä ja tiedostoja sekä mahdollistaa osaltaan pelastuslaitoksen tehtävien suorittamisen päivitetyin ja toimivin yhteyksin. Erikoistutkija Kari Junttila esitteli ProntoX-projektin perusteelSuuntaviivat kohti VARANTOa Tilaisuudessa luovutettiin ProtoX-loppuraportti pelastusylijohtaja Pentti Partaselle ja pelastusjohtajien puheenjohtaja Olavi Liljemarkille. Sen sijaan, että käytettäisiin tavanomaista projektiaikataulusuunnittelua, rohkaistiin käyttämään tehokkaampaa takaisinlaskentamenettelyä. Teksti ja kuva: Jari Soininen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajavalintaa käsitellään oikaisuvaatimuksen osalta uudelleen liikelaitoksen johtokunnassa. Hankkeen nettokustannukset jaetaan hankkeessa olevien pelastuslaitosten kesken. Ohjausryhmän apuna on kehittämistyöryhmä, joka koostuu pelastuslaitosten omista asiantuntijoista. Tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten välistä yhteistyötä sekä luoda pelastuslaitosten välille yhteinen toimintamalli tilannetiedon muodostamiseen sekä välittämiseen. Opintososiaalisiin etuihin muutoksia. Raportti esittelee yleisellä tasolla pelastustoimen toimintaympäristön nykytilaa ja muutostarpeita. 2/2013 7 Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitokset ovat aloittaneet yhteisen tilannekeskus -hankkeen. Tilannekeskus-hankkeen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet pelastustoimen viestiliikenteen ja erilaisten varoittamisjärjestelmien yhteensovittamisesta. Ympärivuorokautisena palveluna tilannekeskuksella on mahdollisuus palvella monipuolisesti myös alueen kuntia. Hankkeeseen palkataan määräajaksi projektipäällikkö. Hankkeessa muutettaisiin Pelastusopistosta annettua lakia. Tilannekeskusta ylläpitää kukin pelastuslaitos vuorollaan ja sen tehtävänä on seurata alueen turvallisuustilannetta ja siihen liittyviä muutoksia sekä informoida näistä alueiden pelastusviranomaisille ja muille ennalta sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Opiskelijoilta poistuisivat maksuton ruokailu ja maksuton asuminen Pelastusopiston asuntolassa, jolloin he kuitenkin tulisivat vastaavasti esimerkiksi asumislisän piiriin. Tilaisuudessa käydyssä keskustelussa tuli selkeästi ilmi, että VARANTO-hankkeen aikataulu on haasteellinen, sillä se on sovitettava sekä ERICAettä KEJOhankkeiden kanssa yhteen. Tällöin olennaista on tunnistaa kriittiset ajankohdat ja selvittää, mitä asioita tiettyyn ajankohtaan mennessä on mahdollista tehdä. Lisäksi se antaa suuntaviivoja uuteen rekisterija tilastointijärjestelmään (VARANTO) ja arkkitehtuurilinjauksia aina toteutusehdotuksiin saakka. Hankkeen valmistelussa huomioidaan opetusja kulttuuriministeriössä valmisteilla oleva opintotukilainsäädännön muuttaminen. Vaasan Hallinto-oikeus on kumonnut Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunnan tekemän päätöksen pelastusjohtajavalinnan oikaisuvaatimuksen käsittelemättä jättämisestä. Turvallisuustilanne tietoutta kootaan yhteistoimintaviranomaisilta, kunnilta sekä muilta sektoreilta. Hankkeen vastuullinen toimija on Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos. Luovutustilaisuudessa puhunut pelastusylijohtaja Pentti Partanen muistutti pelastuslaitosten yhteisestä tahtotilasta; miksi rakentaa kullekin erillistä järjestelmää, kun sen sijaan voidaan tehdä yksi yhteinen järjestelmä merkittävästi pienemmillä kustannuksilla. Hankkeen toimikausi on 15.2.2013– 31.12.2013. Hankkeen tarkoituksen ei ole perustaa Itäja KaakkoisSuomen pelastuslaitosta eikä se korvaa olemassa olevia pelastuslaitosten johtamiseen kuuluvia järjestelmiä. la syntyneen VARANTO-hankkeen. Projektin lopputuloksena on syntynyt raportti, jonka kirjoittajina ovat projektipäällikkö Pekka Kortelainen ja suunnittelija Johannes Ketola Pelastusopistosta. Muun muassa erilaisissa häiriöja onnettomuustilanteissa välitetään eri kuntien ja pelastuslaitoksen vastuuhenkilöille ilmoituksia varautumisesta ja onnettomuuksista
Pelastuslaitos pelasti välittömästä vaarasta 1500 ihmistä, joista puolet liikenneonnettomuuksissa, kolmasosa ihmisen pelastamistehtävissä ja joka seitsemäs rakennuspalossa. Erheellisten paloilmoitusten laskutusuhalla voisi olettaa olevan yhteys automaattisen paloilmoittimen tarkastusja varmistustehtävien määrän lasPelastuslaitosten tehtävämäärät laskivat yleisesti viime vuonna Tulipaloja vähemmän Teksti: Johannes Ketola, suunnittelija, Pelastusopisto Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Launo Päivätie Pelastuslaitosten viime vuonna tietoon tulleiden tulipalojen määrä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi. Pelastuslaitoksilla oli 103000 pelastustai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi oli kirjattu 78 000 tehtävää. Tehtävien kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta 17000 tehtävällä, joten pudotusta oli 14 prosenttia. Tarkastustehtävien vähentämisessä onnistuttu Erilaisten tarkastusja varmistustehtävien määrä laski 2400 tehtävällä 30800 tehtävään. Näistä automaattisen paloilmoittimien aiheuttamia tarkastusja varmistustehtäviä oli 20100, joiden määrä laski edellisvuodesta 1300 tehtävällä. Kiireellisissä tehtävissä ensimmäinen yksikkö oli tapahtumapaikalla keskimäärin 8 minuutin ja 49 sekunnin kuluttua hälytyksestä. 8 2/2013. Luvuissa ovat mukana kaikki vuoden 2012 pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien tehtävät, myös tehtäväselosteille kirjatut tehtävät. Niitä oli kuitenkin edelleen lähes kolmannes kaikista tehtävistä. Suurin pelastusmuodostelma oli teollisuushallin maatilan varastorakennuksen palossa Loimaalla joulukuussa, siellä vahvuus tapahtumapaikalla oli 83. Lähes kaikentyyppisten tehtävien määrä oli pienempi, ainoastaan liikenneonnettomuuksien ja palovaroittimien aiheuttamien tehtävien määrät nousivat. Keskimäärin pelastustehtäviin osallistui 1,50 pelastusajoneuvoa/tehtävä. Vuonna 2011 pelastustehtäviin osallistui 1,54 pelastusajoneuvoa/tehtävä, joten vuoden 2012 tehtävistä selvittiin hieman pienemmillä resursseilla. Vuodelle 2012 asetetut kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaikatavoitteet täyttyivät 80 prosentissa tehtävissä. Pelastuslaitos evakuoi 1800 ihmistä, joista puolet rakennuspaloissa. T iedot perustuvat resurssija toimenpidetilasto PRONTOon. Vähintään neljän henkilön vahvuinen pelastusryhmä oli tapahtumapaikalla keskimäärin 9 minuutin ja 25 sekunnin kuluttua hälytyksestä. Pelastuslaitos pelasti 2600 ihmistä tilanteesta, jossa ei ollut välitöntä vaaraa. Antti-myrsky aiheutti vuoden 2012 kiireisimmän päivän – 30.11.2012 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 1115 tehtävää. Pelastustoimen ajoneuvot osallistuivat pelastustehtäviin yhteensä 154300 kertaa, joka on 29900 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös lähes kaikkien muiden tehtävätyyppien määrät laskivat
Niitä oli viime vuonna 27000 tehtävää. Palokuolleiden määrä nousi takaisin vuoden 2010 tasolle, oltuaan vuonna 2011 selvästi pienempi. Tulisijaan tai hormiin liittyvien tulipalojen syiden määrä on lievässä kasvussa, niitä oli rakennuspaloissa yhteensä 1000 tehtävää. Ihmisen aiheuttamista paloista oli arvioitu tahalliseksi kolmannes (2000 paloa.) Koneiden tai laitteiden aiheuttamien palojen määrä on pysynyt vuoden 2011 tasolla (3500 paloa). Tulipaloja on ollut yhtä vähän viimeksi vuonna 2004 Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen määrä laski edellisistä vuosista selvästi. Tulipaloista eniten mediahuomiota aiheutti Valamon luostarissa sattunut palo maaliskuussa. Suurimmat yksittäiset tulipalon omaisuusvahingot arvioitiin aiheutuneen painolaitoksen palosta Tampereella helmikuussa. Tulipaloista yli puolet oli ihmisen aiheuttamia. Ensivastetehtävien määrä laski edellisestä vuodesta 1900 tehtävällä. Vaikka palovaroittimien tarkastustehtävien määrä hieman nousikin, yhteensä palovaroittimenja muita tarkastustehtäviä oli 1100 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2011. Palovaroittimen aiheuttamien tarkastuskäyntien määrä oli 2600 tehtävää ja muita tarkastusja varmistustehtävä oli 8100. Niistä aiheutui 3500 tehtävää. Lievästi loukkaantuneiden määrä nousi vuodesta 2011 sadalla henkilöllä, 530:een lievästi loukkaantuneeseen henkilöön. Kuitenkin edelleen neljäsosa kaikista pelastuslaitosten tehtävistä oli ensivastetehtäviä. Vuonna 2011 niitä oli 11900 kappaletta. 2/2013 9 15,3 21,6 22,9 15,1 13,8 23,7 19,1 24 18,5 21,5 21,9 17,4 Keski?Uusimaa (425 312 as.) Kymenlaakso (181 829 as.) Lappi (183 330 as.) Länsi?Uusimaa (433 668 as.) Oulu?Koillismaa (273 812 as.) Pirkanmaa (491 472 as.) Pohjanmaa (147 881 as.) Pohjois?Karjala (165 906 as.) Pohjois?Savo (248 130 as.) Päijät?Häme (202 236 as.) Satakunta (226 567 as.) Varsinais?Suomi (467 217 as.) Pelastustoimen tehtävät tuhatta asukasta kohti vuonna 2012 21,8 27,4 24 13,8 20,5 17,5 16,7 22 23,6 20 5 10 15 20 25 30 Etelä?Karjala (133 311 as.) Etelä?Pohjanmaa (193 735 as.) Etelä?Savo (153 738 as.) Helsinki (595 384 as.) Itä?Uusimaa (94 694 as.) Jokilaaksot (124 075 as.) Kainuu (81 298 as.) Kanta?Häme (175 230 as.) Keski?Pohjanmaa (99 709 as.) Keski?Suomi (274 379 as.). kuun. Suurin syy automaattisten paloilmoittimien antamiin hälytyksiin oli ruoan valmistus. Pelastuslaitosten tehtävistä 1300 oli toisen viranomaiseen avustamistehtäviä. Erityisesti on kasvanut niiden palojen määrä, Helsingissä ja Vantaalla 3.2.2012 tapahtuneessa kolarisumassa oli mukana pelastuslaitosten arvion mukaan yhteensä 690 ajoneuvoa ja 200 ihmistä loukkaantui lievästi. Tulipaloista puolet oli rakennuspaloja (5900 kpl), kymmenesosa maastopaloja (1100 kpl) ja viidennes liikennevälinepaloja (2300 kpl). Muut kuin automaattisen paloilmoittimen tarkastusja varmistustehtävät olivat useimmin savuhavainnon tarkistuksia. Vakavasti loukkaantuneiden määrä laski hieman 60 henkilöön. Kuolinpaloissa yleisin syttymissyy on edelleen savukkeet. Osin määrän lasku selittynee myös kirjaamisen tarkentumisella, mutta koska rakennuspalovaarojen määrässä ei ole ollut nousua, kirjaamisen muutokset eivät selitä koko laskua. Palossa vaurioitui vakavasti 1840-luvulta peräisin olevan vanha kartanorakennus. Pelastusviranomaisen ensiarvion mukaisten palokuolleiden määrä oli 83. Tulipaloissa lähes kaikki palokuolemat tapahtuivat rakennuspaloissa, ja kaksi viidestä palokuolemasta tapahtui pientalon paloissa
Mikäli alkusammutusta ei yritetty, syynä oli useimmin alkusammutusvälineiden puuttuminen. Tilastollisesti rakennuspalovaaraksi merkityt tapahtumat lasketaan rakennuspaloksi, joten ne ovat mukana näissä luvuissa. Asuinrakennuspalojen tyypillisin syttymissyy oli ruoanvalmistus (800 tehtävää) ja toiseksi tyypillisin syttymissyy oli sähkölaitteen vika (250 tehtävää). Yhteensä palaneeksi maastoalaksi vuonna 2012 arvioitiin 220 hehtaaria. Vuonna 2012 salaman aiheuttamia paloja oli vain 150, joista rakennuspaloja oli 85 ja maastopaloja oli 34. Nyt niitä oli 5900. Niissä tapauksissa joissa palovaroitin oli, se toimi 70 prosentissa tapauksista. Niitä oli 2400 paloa. Yli 500000 euron omaisuusvahinkoja arvioitiin aiheutuneen 34 rakennuspalossa. Vuosina 2007–2011 maastopaloja on ollut keskimäärin 2900 paloa/vuosi, joista metsäpaloja on ollut keskimäärin 1300 paloa/vuosi. joiden syy on ollut tulisijan tai hormin vaurio (120 tehtävää, nousua 30 %). Sateinen kesä säästi maastopaloilta Maastopalojen määrä romahti aikaisemmista vuosista sateisen kesän ansiosta. Suurin pudotus arvioiduissa omaisuusvahingoissa tapahtui teollisuusja varastotilojen palovahingoissa. Siten maastopaloja oli vähemmän kuin aikaisempina vuosina ja ne olivat lisäksi pienempiä. tai varmistustehtävä Muu pelastus. Yhteensä maastopaloja oli 1100, joista varsinaisia metsäpaloja 460. Lähes kolmanneksessa asuinrakennusten paloista puuttui lain edellyttämä palovaroitin. Nokipalojen määrä on pysynyt viime vuoden tasolla (320 tehtävää). Pientaloissa syttyi 1480 ja kerrostaloissa 1330 tulipaloa. Linja-autopalojen määrä pysyi edellisten vuosien tasolla 64 tehtävässä, mutta arvio linja-autojen paloista aiheutuneista vahingoista laski edellisvuodesta puolella 0,7 miljoonaan euroon. Muiden tulipalojen määrässä tapahtui myös selvää laskua. Rakennuspalot pienempiä Rakennuspalojen määrä laski sadalla palolla. Liikennevälinepalot aiheuttivat pelastuslaitoksille 2300 tehtävää. Yli puolet liikennevälinepaloista oli henkilöautopaloja. Määrä on pienentynyt vuosittain voimakkaasti vuodesta 2008, jolloin ilotulitteista syttyi 305 paloa. Teollisuusja varastotilojen palojen arvioidut vahingot pienenivät 11 miljoonalla vuodesta 2011, vuonna 2012 arvioitiin 30 miljoonan euron palovahingot. Liikennevälinepalojen määrä laski hiukan vuodesta 2011. Salamien aiheuttamia paloja on ollut vuosina 2010 ja 2011 poikkeuksellisen paljon, (vuosittain 580 paloa). Niitä oli yhteensä 2600, Antti-myrsky aiheutti vuoden kiireisimmän päivän. tai avunantotehtävä Vahingontorjuntatehtävä 20000 40000 60000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Te ht Vuosi Vahingontorjuntatehtävä Liikenneonnettomuus Tulipalo. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot pysyivät ennallaan, nyt 47 miljoonaa euroa. Uutena vuotena 2011–2012 ilotulitteista syttyi 42 tulipaloa. ja avunantotehtävät 1996–2012 Ensivastetehtävä Tarkastus. Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennuspaloista. Viidennes tulipaloista liittyi huolimattomaan avotulen käsittelyyn. Omaisuusvahingot rakennuspaloissa arvioitin 115 miljoonaksi euroksi, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Lähes aina tehdyllä alkusammutuksella oli vaikutusta, ja sillä saatiin palo sammutettua tai rajoitettua. Sekä keväälle tyypilliset ruohikkopalot että kesäisemmät metsäpalot vähenivät selvästi. Rakennuspalovaaraksi merkittyjen määrä oli edellisen vuoden tasolla (3500 paloa), joten määrän lasku kohdistui niihin paloihin, joissa palo on levinnyt syttymiskohdastaan. Liikennevälinepaloista arvioitiin aiheutuneen 23 miljoonan euron omaisuusvahingot. 10 2/2013 60000 80000 100000 120000 140000 tä vi en lu ku m ää rä Pelastuslaitosten pelastus. Ilotulitteista syttyi 85 tulipaloa. Rakennuspaloista yli puolet oli asuntopaloja. Maastopalojen keskimääräinen palanut maastoala putosi myös selvästi, kolmanneksella, nyt 0,2 hehtaaria/palo
Liikenneonnettomuuksissa kuoli pelastuslaitosten ensitietojen mukaan 249 ja loukkaantui vakavasti 1000 henkilöä. Ihmisen toiminta aiheutti vahingontorjuntatehtäviä tasaisesti koko vuoden (yhteensä 700 tehtävää). Niiden määrissä palattiin vuonna 2012 aikaisempien vuosien tasolle. Myrskyt lisäsivät vahingontorjuntatehtäviä Vahingontorjuntatehtävien määrässä oli vuonna 2011 selvä piikki. Vahingontorjuntatehtäviä aiheuttivat eniten tuuli tai myrsky (tammikuussa 480, kesäkuussa 400 ja marraskuussa 810 tehtävää), tulva tai sadevesi (heinäkuussa 210 ja lokakuussa 380 tehtävää) ja lumi tai jää (tammikuussa 480 tehtävää). Öljyvahingoiksi näistä oli kirjattu 2500 tehtävää. Öljyvahinkojen ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien määrä on aikaisempien vuosien keskiarvon tasolla, yhteensä niitä oli 2800 tehtävää. Liikenneonnettomuuksien osalta eniten tehtäviä aiheutti Helsingissä ja Vantaalla 3.2.2012 tapahtunut kolarisuma, jossa oli mukana pelastuslaitosten arvion mukaan yhteensä 690 ajoneuvoa ja loukkaantui lievästi 200 ihmistä. 2/2013 11 8000 10000 12000 14000 16000 lo je n lu ku m ää rä Tulipalot 2009–2012 Maastopalo Liikennevälinepalo Rakennuspalo 2000 4000 6000 2009 2010 2011 2012 Pa l Vuosi Rakennuspalo Muu tulipalo. Erityisesti eläimen pelastamistehtävien määrä laski Helsingissä, sekä niiden tehtävien määrä, jossa eläin ei ole ollut vaarassa. Hissistä pelastamisentehtävien (170 tehtävää) määrä oli samalla tasolla edellisvuosien kanssa. Ihmisen pelastamistehtävien, tehtävien, joihin ei liity muuta onnettomuutta, määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. joka on neljänneksen pienempi määrä kuin edellisenä vuonna. Raideliikenneonnettomuuksia kertyi 150, maastoliikenneonnettomuuksia 140 ja vesiliikenneonnettomuuksia 80 kappaletta. Sortumien aiheuttamien tehtävien yleisin syy oli helmija maaliskuun lumikuorma, vaikka näiden tehtävien määrä onkin pudonnut selvästi aikaisemmista vuosista. Eläimen pelastamistehtäviä oli vuonna 2012 yhteensä 1900. Näitä tehtäviä kirjattiin 50. Maastopelastustehtävien (310 tehtävää) sekä muiden ihmisen pelastamistehtävien määrässä oli lievää nousua. Vahingontorjuntatehtäviä oli 7200. Liikenneonnettomuudet lisääntyivät ruuhka-Suomessa Liikenneonnettomuuksien pelastuslaitoksille aiheuttamien tehtävien määrä lisääntyi muutamalla sadalla tehtävällä, 14200 tehtävään. Valamon luostarin palossa vaurioitui vakavasti 1840-luvulta peräisin oleva vanha kartano rakennus. Vesipelastustehtävien (350 tehtävää) sekä loukosta ja sortumasta pelastamistehtävien (50 tehtävää) määrä laski. Vakavien henkilövahinkojen määrä laski edellisestä vuodesta. Näitä tehtäviä oli 2200 kappaletta. Sortumisesta tai sortumavaarasta aiheutuneiden tehtävien määrä laski puoleen. Avunantotehtäviä oli yhteensä 3700, joista yli puolet oli ensihoidon avustamistehtäviä. Teknisistä syistä yleisin oli vesijohtoverkoston vika (yhteensä 640 tehtävää, joista helmikuussa 160 tehtävää). Yli puolet öljyvahingoista tapahtuu tieliikennevälineestä kaduilla ja maanteillä. Pääosa liikenneonnettomuuksista oli tieliikenneonnettomuuksia. Eläimen pelastamistehtävien määrä on muutamia vuosia ollut laskussa ja vuonna 2012 määrä laski edelleen. Tieliikenneonnettomuuksissa osallisiksi liikennevälineiksi oli kirjattu henkilöauto 16700, kuorma-auto 1500, moottoripyörä tai mopo 1000 ja linja-auto 270 kertaa. Lievästi loukkaantuneita kirjattiin selvästi enemmän kuin aikaisempina vuosina, nyt niitä oli 9100
Samaan aikaan vuoto-onnettomuuden kanssa Kainuun pelastuslaitos järjesti jo aikaisemmin sovitun yhteisharjoituksen Talvivaara Oy:n kanssa. Kaikkiaan 11 päivää kestänyt ympäristöonnettomuus tapahtui aamulla 4. Kalustoapua tarjottiin myös maan muilta pelastuslaitoksilta, Tamio kertoi. marraskuuta. Pelastuslaitokselta vietiin kipsisakka-altaalle kaksi venettä miehistöineen. – Seuraavana päivänä Talvivaaran kaivokselta pyydettiin pelastuslaitokselta veneitä vuotokohdan tiedustelua varten. Myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta toimitettiin venekalustoa. Kainuun pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Janne Tamio sai klo 9.49 Kainuun ELY-keskukselta tiedon Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodosta. Yli 50 talvivaaralaista oli kerrallaan kipsisakka-altaalla ketjussa siirtämässä bentoniittisäkkejä vuotokohtaan ja eristämässä sitä muusta altaasta.. Tilanteessa viranomaisyhteistyö ja viranomaisten vastuut joutuivat koetukselle. 12 2/2013 T alvivaaran kaivoksella viime marraskuussa sattunut kipsisakka-altaan vuoto olisi voinut pahimmassa tapauksessa muodostua laajaksi pelastustoiminnaksi, jossa esimerkiksi pelastusviranomaisilla olisi ollut myös tilanteen johtamisessa merkittävä rooli. Tilaisuuteen osallistui Kainuun ja sen naapurilaitosten edustajien lisäksi Talvivaara Oy:n, Puolustusvoimien, Kainuun ELYkeskuksen sekä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston edustajat. Kainuun pelastuslaitos halusi alueen isäntälaitoksena järjestää yhteistoimintaa käsittelevän tilaisuuden, koska tilanne Talvivaarassa oli pitkäkestoinen, haastava ja muutoinkin poikkeuksellinen. Harjoitus perustui ulkoisessa pelastussuunnitelmassa määriteltyyn Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto oli oppitunti myös viranomaisyhteistyölle Yhteistyössä on voimaa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Talvivaara Oy Palomestari Janne Tamio kertoi vuoto-onnettomuuden ensihetkistä toimiessaan tuolloin päivystävänä palomestarina. Lisäksi veneissä oli käytössä vedenalaiset kamerat. Tapaus kuitenkin osoitti hiomisen tarvetta eri viranomaisten välillä ja tämän takia Kainuun pelastuslaitos järjesti tammikuussa tilaisuuden, jossa eri viranomaiset arvioivat yhteistoimintaa tällaisessa ympäristöonnettomuudessa
Viisi päivää vuodon alkamisen jälkeen pelastuslaitos toimitti kaksi venettä lisää vuotoalueelle. Valtioneuvoston kansliassa on tätä varten valtioneuvoston tilannekeskus, joka tuottaa reaaliaikaista tapahtumatietoa ja toimivaltaisten viranomaisten tiedoista koottua tilannekuvaa valtionjohdon käyttöön. Hän osallistui sisäasiainministeriön pelastusosaston edustajana Kajaanissa käytyyn Talvivaara-tapauksen viranomaisyhteistyötilaisuuteen. Kuka johtaa operaatiota. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisenvastuualueen johtaja Pasi Ryynänen muistutti, että pelas– Pelastuslain mukaan vastuu pelastustoiminnan johtamisesta kuuluu alueen pelastustoimen pelastusviranomaisille. – Viranomaisen mahdollista johtamistoimintaa olisi tarvittu hyvin erikoisessa paikassa ja se olisi aluetta ja toimintaa tuntemattomalle pelastusviranomaiselle ollut hankala tilanne johdettavaksi. Paikallinen tilannekuva välttämätön valtionhallinnolle Pelastusjohtaja Anssi Parviainen kertoi pelastuslaitoksen roolista vuoto-onnettomuudessa. Lopulta Talvivaaraan tuli virka-apuna helikoptereita kalkitukseen sekä varusmiehistä koostuva virka-apuosasto. – Kohtuullisen hyvin ilmoituksia tulee jo nyt, vaikka ilmoituskäytännöissä onkin alueellisia eroja. Parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan aluehallintovirasto avustaa tarvittaessa tiedon hankinnassa ja tilannekuvan ylläpitämisessä. – Mitään lisäarvoa tilanteen hoitamisessa ei olisi saavutettu sillä, jos pelastusviranomainen olisi toiminut tilanteen johtajana, pelastusjohtaja Anssi Parviainen totesi. Tämä edellyttää sitä, että tieto suuremmista onnettomuuksista tai niiden uhasta ja muista erityistä huomiota herättävistä tapahtumista toimitetaan sisäasiainministeriölle riittävän aikaisin ja riittävässä laajuudessa, Helismaa muistuttaa. – Pelastustoimen viranomaiset ja Hätäkeskuslaitos on ohjeistettu tekemään ilmoitus sisäasiainministeriön pelastusosaston päivystäjälle sellaisista onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joilla saattaa olla merkitystä tilannekuvan muodostamisessa. Samalla pelastuslaitoksen ja kaivoksen edustajien oli mahdollista tehdä yhteinen arviointi vuoto-onnettomuudesta. Toiminnan harjoittaja tunsi tilanteen parhaiten ja pystyi siksi myös parhaiten johtamaan toimintaa. 2/2013 13 harjoitustarpeeseen. Sisäasiainministeriön johdolta, osastoilta, yksiköiltä ja valtion pelastusviranomaisilta edellytetään kuitenkin tilannetietoisuutta sekä joissain erityistapauksissa myös konkreettisia toimenpiteitä ja tehostettua viestintää, sanoo pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa. – Valtion ylimmän johdon tarvitsema tilannekuva koostetaan paikallisilta ja alueellisilta viranomaisilta sekä eri ministeriöiltä saaduista tilannetiedoista. – Nykyiseen ei tule suuria muutoksia; toki lailliset perusteet toiminnalle. Kyse ei ollut pelastuslain mukaisesta onnettomuudesta eikä pelastuslaitos toiminut tilanteessa johtajana.. Onneksi Talvivaara sai laajalti viranomaisten tukea, joka auttoi suunnattomasti tilanteen hoitamisessa, Talvivaara Oy:n viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen sanoi. Ilpo Helismaa painottaa, että pelastusviranomaiset eivät arkailisi ilmoituksen tekemisessä valtionhallinnolle. Lain mukaan pelastuslaitos saattoi olla virka-apupyynnön tekijä ja sen piti tehdä jopa useampi virka-apupyyntö Puolustusvoimille. Tilannekeskus yhdistää eri hallinnonaloilta saadut tiedot ja raportoi niiden pohjalta valtionjohdolle sekä toimivaltaisille viranomaisille ja muille viranomaisille. – Sisäasiainministeriön tehtävänä on vastaavassa tarkoituksessa huolehtia osaltaan valtioneuvoston tilannetietoisuuden ja tilannekuvan muodostamisesta. Laki tulee kansanedustajien käsiteltäväksi vielä kevätkaudella. Tilanteen muodostuessa yhä hankalammaksi käytiin keskustelua myös siitä, pitäisikö viranomaisen eli pelastuslaitoksen ottaa johtovastuu. Samalla Kainuun ELY-keskus pyysi virka-apua Puolustusvoimilta saamatta sitä. Voimassa olevan ohjeen mukaan tapahtumailmoitus valtioneuvoston tilannekeskukselle tulee tehdä kansalaisten turvallisuutta merkittävästi uhkaavasta vaarasta, merkittävää julkista mielenkiintoa herättävästä turvallisuustapahtumasta sekä valtioneuvoston toimenpiteistä mahdollisesti edellyttävästä uhkaavasta tapahtumasta, Helismaa korostaa. Ilpo Helismaa kuuluu lakia valmistelevaan työryhmään. Hyvin nopeasti myös sisäasiainministeriöstä viestitettiin, ettei siihen ole tarvetta
Sitä valui ympäristöön ja läheiseen vesistöön. Kaiken kaikkiaan kalustoavun saantia pitää terävöittää. Pelastuslaitosten vuonna 2015 käyttöön otettava kenttäjohtojärjestelmä luo tähän hyvän mahdollisuuden. Kipsisakka-altaan vuodon tukkimisoperaatioon osallistui 11 päivän aikana kaikkiaan 300 henkeä. Myös esimerkiksi yritysten ja viranomaisten välistä yhteistyötä on tiivistettävä. – Vesimassat piti saada pidettyä omalla alueella ja sitä varten rakennettiin patoa. Tilannekuvaa saatava paremmaksi Pelastuslaitoksella ei myöskään tiedottamisessa ollut aktiivista roolia. Koska allas sisälsi muun muassa erilaisia metalleja, sukeltaminen altaassa oli mahdotonta. – Kun kalustoa kiireellisesti tarvitaan, sitä pitää saada nopeasti tilannepaikalle. Vuotokohta piti löytää teknisin välinein. Avuksi saatiin muun muassa vedenalaisten hylkyjen etsintään käytettäviä viistokaikuluotaimia. Naapurilaitosten yhteistyötä pitää hänen mielestään jatkossa tiivistää, sillä nyt Pohjois-Savossa tilannetta seurattiin lähinnä median kautta. Pelastuslaitosten yhteistoimintaa on syytä hioa esimerkiksi suuronnettomuusharjoituksissa. Vettä oli valtavasti ja vuoto piti saada pikaisesti tukittua. – Vuotokohta oli halkaisijaltaan reilut pari metriä ja lopulta se saatiin tukituksi bentoniittimatoilla sekä bentoniitti/kivituhkalla. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Haverinen korosti myös avun saannin merkitystä muilta viranomaisilta. Tulevaisuudessa esimerkiksi perusteilla olevat maakuntajoukot voivat hoitaa virka-apuun liittyviä tehtäviä, Kaiponen totesi. Esimerkiksi virka-apupyynnöissä pitää vain noudattaa lainsäädännön mukaista toimintatapaa. Johtamisen tilannekuvajärjestelmää (JOTKE) ei käytetty tilanteessa, koska sen käyttämisellä ei nähty saatavan lisähyötyä. Kilpajuoksua ajan kanssa Talvivaara Oy:n kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen ja viestintäpäällikkö OlliPekka Nissinen kertoivat vuodon havaitsemisen jälkeisistä päivistä, jolloin taloudellisia ja henkilöstöresursseja säästämättä yritettiin saada kipsisakka-altaan vuoto kuriin. Siksi Puolustusvoimat ei voinut tarttua ELY-keskuksen pyytämään virka-apuun, vaan ikään kuin bulvaaniksi tarvittiin pelastuslaitos. – Kipsisakka-allas on 60 hehtaarin suuruinen, joten vuotokohdan paikantaminen oli vaikeaa. Myös yhteinen harjoittelu on tärkeää. Tarvittavat toimenpiteet olivat hoidettavissa kaivosyhtiön ja ympäristöviranomaisten toimenpitein, Ryynänen totesi. Ruokonen ja Nissinen sanoivat. Everstiluutnantti Jyrki Kaiponen korosti, että Puolustusvoimat haluaa ehdottomasti olla mukana auttamassa viranomaisten yhteistoiminnassa. Meille tullut kalustoapupyyntö veneistä saatettiin voimaan välittömästi. Kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen kuvailivat vuotokohdan etsintää hankalaksi, koska allas on 60 hehtaarin suuruinen.. Sitä ei nähty tarpeelliseksi. Myös kolmesta sopimuspalokunnasta oli väkeä paikalla. Se löydettiin viistokaikuluotaimella. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviainen olisi myös kaivannut tilanteesta enemmän tietoa. – Kaikkiaan vettä oli altaissa liki kuusi miljoonaa kuutiota. – Allas koostuu seitsemän metrin paksuisesta kipsisakasta, jonka päällä on pari metriä vettä. Palomestari Janne Tamion mielestä olisi hyvä, jos naapurialueiden pelastuslaitosten materiaali ja kalusto olisi paremmin tiedossa kullakin pelastustoimen alueella. Anssi Parviainen totesi kuitenkin, että pelastuslaitosten välillä on tärkeää saada yhä paremmin yhteinen tilannekuva aikaiseksi. Pelastuspäällikkö Antti Korhonen PohjoisSavon pelastuslaitokselta totesi, että kalustoavun saamiseksi ei tarvita kuin yksi puhelinsoitto pelastusjohtajalle. 14 2/2013 tusviranomainen voi ottaa johtovastuun, jos kyseessä on uhkaava tai jo tapahtunut onnettomuus, onnettomuus vaatii kiireellisiä toimenpiteitä tai toimenpiteitä ei voida hoitaa uhan kohteeksi joutuneen omin toimenpitein eivätkä ne kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. Tilaisuudessa puhunut everstiluutnantti Jyrki Kaiponen Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan osastopäällikkö ehdotti viranomaisten yhteisharjoitusta Talvivaarassa ensi vuonna. Tilanne oli alussa hyvin vakava, koska oli vaara, että altaan vedet valuvat luontoon. – Se ei ole oikea johtopäätös tässäkään tapauksessa, että Puolustusvoimat ei haluaisi olla mukana. – Tilanne Talvivaarassa ei ollut sellainen, että se vaatisi pelastuslaissa tarkoitettuja pelastusviranomaisen kiireellisiä toimenpiteitä. He tulivat pelastuslaitoksen hälyttäminä ja osallistuivat muun muassa betoniitti ja kivituhkan säkittämiseen sekä kalkin levitykseen. Viranomaisavun ansiosta voitettiin aikaa ja onnistuttiin saamaan pato ajoissa valmiiksi. Laajempi eri viranomaisten yhteinen harjoittelu on myös tarpeellista. Puolustusvoimille on tärkeää päästä riittävän ajoissa mukaan sellaisiin tilanteisiin, jossa sen kalustosta ja resursseista on apua. – Puolustusvoimien rooli esimerkiksi kalustoavussa on tämän perusteella hieman epäselvä. Yhteistyö on tärkeää Naapurialueiden pelastuslaitosten edustajat korostivat yhteistyön merkitystä erityisesti suuremmissa tilanteissa. Kaikkiaan 11 päivän pelastusoperaatio maksoi Talvivaaralle kymmenen miljoonaa euroa. Bentoniitti turpoaa vedessä. – Kaikkien torjuntatöihin osallistuneiden kannalta työturvallisuudesta huolehtiminen oli tärkeintä. – Pelastuslaitosten yhteinen tilannekuva on tarpeen
Yksiköt lähtevät matkaan lisätiedolla, että huoneistossa on kuulunut meteliä, piipannut palovaroitin ja nyt sieltä tulee savua ja vettä. Kyseessä on pelastuslaitoksellekin tutuksi tullut sprinklattu kohde – kaupungin tukiasuntoja. Palovaroitin ei enää hälyttänyt. Alkupalon sijainniksi voitiin päätellä olohuoneen nojatuoli ja palonsyyksi savuke.. Hätäkeskus saa ilmoituksen tulipalosta Vantaalla ”Karmea pauke, nyt savua ja vettä” Teksti: Katja Luoma, palotarkastaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 2/2013 15 Noustessaan pyörätuoliin asukas menetti tasapainonsa ja kaatui eikä enää päässyt ylös. Tovin kuulosteltuaan hän meni ulos tupakalle ja kuuli palovaroittimen äänen, jota ei sisälle asti kuulunut. Hätäkeskukseen tulee 15.11.2012 klo 22.36 puhelimella ilmoitus tulipalosta. Tiedustelun yhteydessä talon takaa löytyy ikkuna, josta tulee savua vettä ja vesihöyryä. Naapuri palasi kuitenkin sisään jatkamaan television katselua. Kaikki hallinnassa – teoriassa Kyseessä on vuoden 2012 kesäkuussa käyttöönotettu tukiasuntokohde, johon kaupunki sijoittaa vuokralaisia sosiaalisin perustein. Seuraavalla mainoskatkolla hän meni uudelleen tupakalle ja havaitsi naapurin ikkunasta tulevan savua ja vettä. Ei opastusta. Tällä kertaa hän teki hätäilmoituksen ja palasi sitten television ääreen. Ensihoito saa loukkaantuneen virkoamaan jo tilannepaikalla, mutta kyyti jatkohoitoon on taattu. Ensimmäisenä kohteen saavutti RKU101. Vesi tervehtii jo ovella pelastajia valuen kynnyksen yli. Tulipalo on jo sammunut. P alosta ilmoittaja oli naapuri, joka oli parhaillaan katselemassa televisiota havahtuen kovaan paukkeeseen, ”kuin paikkoja hajotettaisiin”. Etsinnän tuloksena pelastajat evakuoivat huoneistosta tajuttoman pyörätuolia liikkumiseensa käyttävän henkilön takaoven kautta terassille. Näkyvyys on savun ja vesihöyryn sekoittumisen vuoksi nolla niin ylhäällä kuin lattian rajassakin. Pelastuslaitoksen tehtäväksi jää enää murtautuminen sprinklerkeskukseen putkilukon puuttuessa, jotta vedentulo saadaan loppumaan sekä JVT-toimien käynnistäminen. Pelastajat murtautuvat huoneistoon
1. Sammutuslaitteiston suunnittelunperusteissa on hyväksytty tyypin 2 yhteys eli yhteys jatkuvasti valvottuun paikkaan/kiinteistövalvomoon ja siitä eteenpäin päivystävälle huoltomiehelle. Käyttöönottoa ei tulisi puoltaa ennen kuin rakennusluvan mukaisten hälytysjärjestelmien hälytysten jälleenannot on varmistettu. Pelastajat joutuivat murtautumaan sprinklerikeskukseen, jotta vedentulo saatiin lakkamaan. Jo selvityksessä toiminnanharjoittaja on todennut spinklauksen hyväksi vaihtoehdoksi. Sen lisäksi palovaroitin oli suoraan sprinklersuihkun edessä ja menetti toimintakykynsä pian sammutuslaitteiston lauettua. Kukaan ei kuitenkaan edelleenkään reagoinut toimimattomaan hälytysyhteyteen. Arvioidessa poistumisturvallisuusselvitysvelvollisissa kohteissa tarvittavaa suojaustasoa, tulee lähtökohtana olla kohteen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla ja automaattisella paloilmoittimella, ellei voida olla varmoja siitä, että palotilanteessa asukas joko kykenee pelastautumaan vaarallisesta tilasta itsenäisesti tai ulkopuolinen apu (henkilökunta) ehtii pelastamaan asukkaat ennen kuin olosuhteet muuttuvat hengenvaaralliseksi. 16 2/2013 Vuokralaiset ovat selvitysten mukaan itsenäiseen asumiseen kykeneviä, ja normaalissa vuokrasuhteessa eläviä ihmisiä. Hälytysyhteyden tulee olla vikavalvottu siitäkin huolimatta, että varsinaista automaattista hätäkeskusyhteyttä ei ole. Yksi suojaustasoista piti Sammutuslaitteisto sammutti palon ja antoi asukkaalle arvokkaita lisäminuutteja, joiden ansiosta hän selviytyi henkeä uhkaavasta tilanteesta yllättävän vähin vammoin; selällään maaten tajuttomana vesisuihkussa, monen sentin uima-altaassa. Pelastuslain 18§:n mukaisissa kohteissa, etenkin jos henkilökunta ei ole jatkuvasti paikalla eikä hätäkeskusyhteyttä ole, tulisi sprinklerkeskukseen olla pelastuslaitoksella pääsy putkilukon tms. Urakoitsija ei kertomansa mukaan saanut käyttöön yhteyttä kiinteistövalvomoon hänestä johtumattomista syistä, ja oikaisi siten laittamalla hälytyksen suoraan päivystävän huoltomiehen matkapuhelimeen tekstiviestinä. Tätä pöytäkirjaa ei koskaan tullut eikä pelastuslaitoksen valvonta reagoinut asiaan riittävästi, sillä äkillisen sairastapauksen vuoksi valvontaprosessi keskeytyi ja vastuunsiirto toiselle palotarkastajalle jäi toteutumatta. Huonoksi onneksi SIM-kortti oli vioittunut eikä yhteys tietenkään ollut edes vikavalvottu. Kohteen edustajilla oli nurja asenne tutkintaa kohtaan, kun tiedossa oli, että homma ei mennyt ”ihan putkeen”. 7. Hälytyksen tulee siirtyä kaikissa olosuhteissa jatkuvasti valvottuun paikkaan. 2. Piinallista piittaamattomuutta Erityisellä palotarkastuksella ennen käyttöönottoa oli määrätty urakoitsijan kännykkään kytketty hälytys ja muut tarkastuslaitoksen pöytäkirjassaan mainitsemat puutteet korjattaviksi. Pelastuslaitoksen tulisi tiiviimmin valvoa poistumisturvallisuusvelvollisten kohteiden valmistumista ja varmistaa tiedonkulku organisaation sisällä henkilöstön sairastapauksien ja muiden poissaolojen sitä vaarantamatta. Kiinteistön järjestelmien toimivuuden ja huollon osalta, yritti jokainen peitellä omia jälkiään ja tiedonsaanti oli työlästä. Pelastusviranomaisen tulisi suhtautua kriittisesti poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden osalta annettuihin tietoihin asukkaiden toimintakyvystä sekä henkilökunnan määrästä ja tarpeesta. Palontutkinnan tulokset hyötykäyttöön Tutkinnan johtopäätökset liittyvät niin pelastuslaitoksen valvontaprosessien vahvistamiseen kuin poistumisturvallisuusselvityskäytänteisiinkin. Pelastuslain 18§:n mukaisissa kohteissa, joissa asukkaat ovat itsenäiseen asumiseen kykeneviä, tulisi varmistaa riittävä asukkaiden turvallisuuskoulutus. Palovaroittimen sijoittelussa tulisi ottaa huomioon sprinklerisuuttimet, ja välttää mahdollisuuksien mukaan sijoitusta siten, että sprinkler lauetessaan tekee palovaroittimen toimintakyvyttömäksi. Pelastuslain 41 §:n mukaan poliisille on ilmoitettava palontutkinnan yhteydessä havaituista paloja henkilöturvallisuusrikkomuksista. Ei ole tarkoituksenmukaista, että arvio henkilökunnan vähäisestä tarpeesta, tai tarjottavien hoivapalvelujen niukkuus sellaisenaan mitoittaisi poistumisturvallisuuden vaatimusta. 4. Korjauksista määrättiin toimittamaan pöytäkirja pelastuslaitokselle alueen palotarkastajalle ennen käyttöönottoa. On selvää, että tutkinnassa esiin tulleet havainnot otetaan huomioon arvioidessa turvallisuutta vastaavan kaltaisissa kohteissa. Asukas olisi tosin kohtuullisen varmasti menehtynyt piinallisen tilanteen johdosta ilman avonaista ikkunaa, josta tuleva savu lopulta havahdutti naapurin tekemään hälytyksen. Todellisuudessa kohteessa oli sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, mutta ei palovaroitinjärjestelmää, kuten sammutuslaitteiston suunnittelunperusteissa on määritelty. Palontutkinnan aikana on esille tullut vakavia laiminlyöntejä kiinteistön laitteistojen ylläpidossa, joiden voidaan tulkita rikkovan pelastuslain 12 §:n vaatimusta rakennusten laitteiden kunnossapidosta. Pelastuslaitoksen tulisi tiiviimmin valvoa poistumisturvallisuusvelvollisten kohteiden valmistumista. Näistäkään vahingoista ei huoltomiehen matkapuhelimeen tullut hälytystä, vaan asukkaat ilmoittivat vahingoista. Pelastuslaitokselle tulisi luoda selkeät käytännöt sijaisuusmenettelystä mukaan lukien kohteiden valvonnan tilapäinen vastuunsiirto. 5. Ylläpidon epäonnistumisella oli vaikutuksensa myös palontutkintaan. Kiinteistössä oli jo aikaisemmin sattunut kaksi vesivahinkoa johtuen sprinklerin liitoksista. Lisäehdolla ”palovaroittimen kautta” on pyritty saamaan mahdollisimman aikainen ilmoitus palosta. avainratkaisun myötä. 6. 3. Kohdetta on kuitenkin pidetty pelastuslain 18§:n mukaisena poistumisturvallisuusselvitysvelvollisena kohteena, josta onkin esitetty turvallisuusselvitys rakennuslupavaiheessa. Pelastuslain 12 §:n rikkomisesta ei kuitenkaan ole säädetty rangaistusta. Ei ole kuitenkaan perusteltua ajatella, että poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden poistumisturvallisuuden mitoituksessa asukkaiden kyky toimia oikein onnettomuustai vaaratilanteessa olisi merkittävässä roolissa
Riskejä ja turvallisuutta parantavia laitteistoja tulee arvioida muutenkin kuin rakentamismääräysten kannalta. Orrainen myöntää, että vesivahinkoja sammutuslaitteistoista toki aiheutuu, mutta ihmettelee myös sitä, miksei sammutuslaitteistoja saada nopeammin suljettua, kuin mitä julkisuudessa on todettu tapahtuneen. Mielestäni uutisoinnissa pitäisi tuoda esille myös se, että sammutuslaitteisto on pelastanut paljon. Turun sairaalapalon ja sen onnettomuustutkinnan jälkeen on esitetty rakentamismääräyksiä muutettavaksi siten, että sairaalat pitäisi varustaa automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Meillähän syttyy joka päivä keskimäärin 16 rakennuspaloa. Tulipalo myös ympäristövahingon aiheuttaja Matti Orraisen mielestä meillä pitäisi keskustella myös siitä, millaisia ympäristövahinkoja isot tulipalot aiheuttavat. Sammutuslaitteistohan on vain tehokas alkusammutusväline. Matti Orrainen uskoo, että riskien arvioinnilla ja oikean suojaustason valinnalla Tuusulan ja Kauklahden kaltaiset tulipalotkin jäisivät ”pieniksi tulipaloiksi”. Rakentamisen tehokkuusvaatimukset palavine materiaaleineen saattavat aiheuttaa meilläkin ikäviä yllätyksiä pelastusviranomaisille, Matti Orrainen toteaa. On muistettava, että sammutuslaitteiston toiminnasta saadaan tieto välittömästi. Ruotsissa sikäläinen turvallisuusvirasto MSB teki äskettäin tutkimuksen, jonka johtopäätöksenä oli, että on kustannustehokasta varustaa sairaalat ja vanhusten tukiasunnot automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Esimerkiksi kaupan joulumyynnin, kuten taannoisessa Jumbon tulipalossa kävi. Ruotsissa Tukholmassa rakenteilla oleva suuri rakennuskompleksi Karoliininen sairaala varustetaan osastoituja hissikuluja lukuun ottamatta automaattisella sammutuslaitteistolla. – Osa tulipaloista on sellaisia, ettei niitä pystytä sammuttamaan. – Rikkoutunut sprinklerisuutin voidaan kiilata umpeen tai sprinklerikeskuksen kautta sulkea koko laitteisto. Tämänkin takia esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa paloala ja palomiehet ovat alkaneet suhtautua myönteisesti automaattisiin sammutuslaitteistoihin, koska niiden avulla on parannettu merkittävästi palomiesten työturvallisuutta. – Entä jos suurissa kohteissa ei olisi automaattisia sammutuslaitteistoja. – Kun tulipalossa ympäristöön vapautuu myös myrkyllisiä savukaasuja, ne vaikuttavat myös palomiesten työturvallisuuteen. Matti Orrainen huomauttaa, että Ruotsissa ja Norjassa uudistetut rakentamismääräykset edellyttävät muun muassa sairaaloiden varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla. – Myös CTIF on keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö. Sprinklaus tulee myös teho-osastoille ja leikkaussaleihin, Orrainen kertoo. – Automaattisilla sammutuslaitteistoilla varustettujen kohteiden tulipaloissa tarvitaan aina palomiehiä, pelastajia. Ajankohtaisia teemoja ovat Fire Prevention Commissionissa olleet muun muassa poistumisharjoituksen järjestämiseen liittyvä opas, erilaiset kohdekorttimallit sekä rakentamismääräysten yhtenäistäminen erityisesti uusissa Itä-Euroopan EU-maissa. – Huolta ovat aiheuttaneet esimerkiksi rakentamisessa yleisesti vallalla oleva energian säästö ja energiatehokkuus. Sen tieltä piti myös evakuoida paljon ihmisiä. Sammutustöihin osallistui sata palomiestä. – Suojauksen taso toteutetaan riskiperusteisesti paloteknisen suunnittelun pohjalta. – Pelastustiedossakin äskettäin laajasti esitelty Tuusulan hallipalo aiheutti myös ympäristöhaitan, kuten myös Kauklahdessa syttynyt teollisuusrakennuksen tulipalo. Heidän mielestään on yhteiskunnan vastuulla huolehtia sellaisten kohteiden turvallisuudesta, jossa riski ihmisillä on suuri. Kyse ei ole hitaasti tapahtuvasta piilossa olevasta vesivahingosta. R akentamisen ja asumisen paloturvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään muun muassa alan kansainvälisissä järjestöissä. Jos suojaustaso olisi rakennuksissa ollut parempi, tällaisilta tilanteilta voitaisiin välttyä. Ruotsi suojaa sairaalat Vilkasta keskustelua käydään myös erityiskohteiden suojaustasosta. Esimerkiksi Ranskassa syttyi taannoin tulipalo 18-kerroksisen talon toisen kerroksen parvekkeella, josta se levisi rajusti ulkoseinässä rakennukseen ylimpiin kerroksiin parissa minuutissa. Osaltaan tämän takia rakentamisessa on käytössä muun muassa herkästi palavia lämmöneristysmateriaaleja. Eurooppalaisen palontorjuntajärjestön CFPA-E Guideline Commissionin puheenjohtajana toimivan, SPEKin johtaja Matti Orraisen mukaan kansainvälisen tiedon jakamista on parannettava. Otsikoissa mainitut pienet tulipalot kehittyisivät tuhoisiksi ja vahingot olisivat suuria. Tällaisilla uutisilla olisi varmasti myönteistä vaikutusta kiinteistön omistajiin ja toiminnan harjoittajiin. Siten vahingot voidaan helposti hoitaa. – Meillä Suomessa on esitetty, ettei sprinkleri sovellu teho-osastoille ja leikkaussaleihin. 18-kerroksisen asuintalon tulipalosta löytyy kuvaaineistoa: http://nord-pas-de-calais.france3.fr/info/ exclu--l-incendie-de-roubaix-filme-par-un-voisin--73923176.html Lisätietoa: www.paloturvallisuus.info/ www.ctif.fi/index.jsp?pid=215 www.cfpa-e.eu/ Kansainvälisissä järjestöissä puhutaan rakentamisen ja asumisen paloturvallisuudesta Parempi suojaus estää suuremmat tuhot 2/2013 17 Teksti: Esa Aalto Kuva: Pelastustiedon arkisto Matti Orrainen puhui paloturvallisuudesta viime syksynä pelastustoimen ajankohtaispäivillä.. Sprinklereiden laukeamiset on äskettäin uutisoitu myös vesivahinkojen aiheuttajina. Ne ovat usein haasteellisia työtehtäviä pelastusviranomaisille. Muiden maiden kokemuksia voidaan hyödyntää täällä Suomessa. Tulipalossa kuoli yksi ihminen ja kymmenen loukkaantui
Vastassa meitä oli aurinkoinen, selvästi työstään nauttiva varusmestari Sanna Rasi. Eri tehtäville pitäisi olla erilaiset puvut, koska suurin osa pelastajan työstä koostuu erilaisista pelastustehtävistä lämpimän savusukelluksen sijaan. Rasin mukaan puku ehkäisee staattista sähköisyyttä ja suojaa hyvin kuumuudelta, mutta toisin kuin yleistyvissä rusehtavissa PBI-puvuissa, sinisestä NOMEXista ei huomaa pesuntarvetta kovinkaan herkästi. Varsinainen palopuku säilyisi nykyistä paremmassa kunnossa, kun sitä käytettäisiin vain sisäpaloihin. Vuosi 2013 tuo tullessaan yhä enemmän PBI-pukuja sekä eri työtehtäviin räätälöityjä varusteita. Palomestarin tehtävissä takki on tarpeettoman paksu ja yleensä sammutusasun housuja ei ole tarve käyttää, Siitonen sanoo. Hän on myös valinnut paikalla olevasta miehistöstä sopivat mannekiinit kuvauksia varten. Miellyttävyydestä ne saavat kehuja. – Kesällä puvussa tulee lämmin ennen kuin on varsinaista työtä päässyt aloittamaan. Palomies Kari Sankkilan, kuten myös Varsinais-Suomen varusmestarin Jan-Erik Engströmin mielestä ratkaisu voisi löytyä kaksista henkilökohtaisista varusteista. Lisäksi kysyimme kuulumisia aiheen tiimoilta sekä Varsinais-Suomen että Helsingin pelastuslaitoksilta. Keski-Uudellamaalla käytetään pääsääntöisesti Vikingin Scandinaviaa sinisellä NOMEX Tough -päälliskankaalla. – Vaatteiden täytyy olla mukavat, kun niitä riisutaan ja puetaan päivän aikana useaan otteeseen. – Kevennetty versio sopisi esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin ja maastopaloihin. Suojaustasoa ei saisi tästä enempää nostaa, muuten tulisi liian kuuma, kuvattavaksi valittu palomies Kari Sankkila toteaa. Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Kimmo Kaisto Palomies Pekka Martikainen esittelee teknisestä villa sekoitteesta tehtyä Sportwoolin kerrastoa.. Palopuvuissa on ilman muuta tärkeintä niiden toimivuus. 18 2/2013 PELASTAJAN varusteet L ähdimme Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle ottamaan selvää, kuinka pelastaja pukeutuu vuonna 2013. Lämpimistä oloista mainitsee myös Helsingin pelastuslaitoksella palomestarina, paloesimiehenä ja palomiehenä toiminut Mikael Siitonen. Puvussa täytyy pystyä työskentelemään kaikissa tilanteissa, ja sen lisäksi, että se täyttää turvallisuusstandardit, sen täytyy olla joustava ja kestää ahkeraa kulutusta. Toisaalta jotkut ovat ihasVarusteet mallia 2013 Kovinkaan mullistavia tuulia pelastajan pukeutumisessa ei puhalla, vaikka kehitystä tapahtuu koko ajan. Kahdeksan vuoden ajan pelastuslaitoksensa varusmestarina toiminut Rasi on luvannut esitellä meille Keski-Uudellamaalla käytettäviä varusteita
Lahjasukkia pelastajakaverille kutoessa onkin hyvä muistaa, että puhdas villa ei sovellu materiaaliksi aktiivisesti pesukoneessa pyöriville sukille.. Huoltovinkki: Villasukkien huolto meinaa monelta pelastajalta unohtua, pitäisihän nuo saapastäytteet ja lämmöneristeet pestä säännöllisesti. Palomies Kari Sankkilalla on jalassa Jalaksen antistaattiset S3 HRO -palosaappaat. Saappaissa on standardien mukaisesti alumiinikärki ja naulaanastumissuoja, minkä ohella ne muun muassa kestävät kuumuutta 300 °C. 2/2013 19 Palomies Pekka Martikainen ei normaalisti pue asemavaatetuksen kanssa sekaisin kerrastoa, vaan kyseessä on vaihtotilanne
PELASTAJAN varusteet Helsingissä ja Varsinais-Suomessa palopuku puetaan tehtävän tullen suoraan asemavaatetuksen päälle. 20 2/2013. Asemavaatetuksen kanssa käytetään turvakärjellisiä jalkineita siltä varalta, että kalustohallissa sattuisi tippumaan jotain varpaille. 20 2/2013 Pikkuhiljaa yleistyvistä PBI-puvuista huomaa helposti, jos ne ovat likaantuneet tehtävällä
Uudet puvut ovat niin teknisiä, raskaita ja lämpimiä, ettei niiden kanssa ole välttämättä tarpeen pukea mitään alle. Yhä useammalla pelastuslaitoksella on luovuttu 2000-luvulla niin sanotusta väliasusta. – Työterveyslaitoksen kanta on, ettei puuvillaista väliasua tarvita. 2/2013 21 tuneet vanhoihin pukuihinsa, joista näkyy menneiden keikkojen määrä, Sankkila pohtii. Jos takkia ei ole, lenksut saattavat jäädä ympäristöön kiinni. 020 7780 790, Faksi 09-524 509 Superabsorbentti kemikaalivahinkojen alkutorjuntaan. Pukujen teknistyessä menneiden vuosien aikana tarve pukea puvun alle eristettä on vähentynyt. Lisäksi koekäytössä on esimerkiksi Sievin, Haiksin ja Jollyn palokenkiä. Kalsareiden merkki ja malli puolestaan ovat jokaisen pelastajan henkilökohtainen valinta, eikä pelastuslaitos tarjoa niitä pakasta. Puuvillaisia väliasuja ei enää juuri näe Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella hankitaan jokaiselle pelastajalle vuoden 2013 aikana PBIpuku. Esimerkiksi Espoossa on käytössä kolmea eri mallia, joista miehistö saa valita, mutta meille täwww.peltaco.com Ylipainonukke 180/260 kg Vesipelastusnukke Lumivyörynukke UUT UUS ! Kokoontaitettavat monitoimialtaat Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Yleistyvissä PBI-puvuissa keskustelua on herättänyt pääasiassa niiden valjaat. Varsinais-Suomessa pelastajat ovat saaneet valita Act Safen ja Falconin väliltä sillä tuloksella, että kaksi kolmesta on valinnut valjaikseen Falconin. Aika yleisesti käytetään kuitenkin esimerkiksi teknisestä villasekoitteesta tehtyä Sportwoolin kerrastoa, Rasi kertoo. Saappaissa on standardien mukaisesti alumiinikärki ja naulaanastumissuoja, minkä ohella ne muun muassa kestävät öljyä ja kuumuutta 300°C. Jalkineissa, kypärissä ja käsineissä on valinnanvaraa Keski-Uudellamaalla pelastajat käyttävät Jalaksen antistaattisia S3 HRO -palosaappaita. Sekä Varsinais-Suomessa että Helsingissä palopuvun alle jätetään asemavaatetus. Asemavaatetuksenkin kanssa käytetään turvakärjellisiä jalkineita. Osan mielestä meillä koekäytössä olevien PBIpukujen Petzlin Falcon-valjaat ovat kömpelöt, kun vyötärönauha on paksu ja housujen ulkopuolella. Kemikaaliturvallisuutta! kemikaalisuoja-asut ”Jotkut ovat ihastuneet vanhoihin pukuihinsa, joista näkyy menneiden keikkojen määrä.”. – Toiset tykkäävät Act Safe -valjaista, ne kun ovat integroituina housun sisässä niin, että vain grigrirenkaat ja säätö jäävät ulkopuolelle. Ratkaistavaksi jää, kuinka varauduttaisiin tilanteisiin, joissa tehtäväkoodi vaihtuu matkalla tai jopa kesken tehtävän. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Pelastuslauta , lyhyt/pitkä Maahantuoja: ASTQ Supply House, Luoteisrinne 4 C 02270 Espoo www.astq.fi info@astq.fi Puh. Toisaalta valjas taas tukee ja lenkkeihin saa työkaluja, eli ei ole helppoa miellyttää kaikkia, Rasi virnistää. – Nämä nykyiset saappaat voisivat olla jykevämmät, varsinkin sammutustehtäviä varten. – Ainakaan menneiden kahdeksan vuoden aikana meille ei ole ostettu puuvillaisia väliasuja, mutta on toki edelleen niitäkin, jotka vannovat puuvillan nimeen, Rasi lisää
Ylioppilaspohjainen pukuompelija suunnittelee esimerkiksi pelastuslaitoksellaan palopukujen räätälöinnit. Varsinais-Suomessa on käytössä Sievin GT Fire -nahkasaapasmalli. – Nahkasaapas vaatii huoltoa, jottei se ala vuotaa. Teemme maahantuojien kanssa tuotekehityksenkin osalta yhteistyötä, Rasi kertoo. Varusmestari Sanna Rasi esittelee Petzlin Falcon-valjaita. Pelkät raidat kypärässä eivät ole riittävät, Siitonen sanoo. Pojat huoltavat itse aktiivisesti valjasrasvalla saappaitaan, varusmestari JanErik Engström kertoo. Rasin kautta pelastajat ja paloviranomaiset myös lainaavat Keski-Uudellamaalla pelastusalan juhlapukuja. Ongelmia saattaa tuottaa lähinnä keskimääräistä pelastajaa kookkaammat, vanhemmanpuoleiset pelastajat. Molemmilla laitoksilla varsinkin kypärän säätöominaisuuksiin ollaan oltu tyytyväisiä. – Helsingissä paloesimiehen kypärän tulisi olla punainen tunnistamisen helpottamiseksi. Helpointa on vaatettaa C52 – Mutkattominta on vaatettaa C52-koon pelastaja. Siitosen mielestä paloesimiehen kypärän pitäisi olla paitsi raidoitukseltaan, myös väritykseltään erilainen miehistön käyttämään kypärään nähden. 80 kiloa ja 175 senttiä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen varusmestarina toimiva Sanna Rasi pitää miehistön sekä heidän varusteensa napakassa kunnossa. 22 2/2013 Huoltovinkki: Hanskat kannattaa riisua sormenpäistä vetämällä, jotta vuori pysyy napakasti kiinni.. – Ambulansseissa sekä osalla päällystöä on käytössä Galletin kevyempi versio. Työtä tekemällähän se viimekädessä selviää, onko joku juttu hyvä ja mitä tuotteessa pitäisi parantaa. Laskeutumisessa Gallet ei ole paras, koska sitä ei voi nopeasti säätää keikkakohtaisesti. Helsingissä pelastajilta löytyy Gallet-palokypärät. Laskeutumista varten on Petzlin kypäriä muutama kappale, Mikael Siitonen kertoo. PELASTAJAN varusteet mä on ollut kustannustekijä. Palokäsineitä on tarjolla runsaasti eri tehtävätyypeille. 80 kiloa painavalle ja 175 senttimetriä pitkälle kaverille löytyy heti varusteet pakasta, Rasi kertoo. Sekä Keski-Uudellamaalla että Varsinais-Suomessa käytetään Rosenbauerin Heros Extreme -palokypäriä. – Palomiehen vaatetuksestahan on olemassa erilaisia standardeja, kuten SFS-EN 469, joka määrittelee palomiesten suojavaatetuksen ja palopukujen vaatimukset. – Palohanskoja ohuemmat talVarusmestari on pelastajan luottomies tai -nainen, mitä tulee ylipitkiin sammutusasun housunlahkeisiin, puhki kuluneisiin käsineisiin tai tarpeisiin osallistua varusteiden kehittämiseen. Kun pelastajalla on tarvetta sukeltaa syvyyksiin tai kiivetä korkeuksiin, varusteista vastaa varusmestarin sijaan kunkin varustetyypin ammattilainen. Keski-Uudellamaalla käytetään pääsääntöisesti Falcon-mallisia suomalaisen Oy Huhta Ab:n palokäsineitä, mutta myös muiden valmistajien merkkejä on kokeilussa. Varusmestari kilpailuttaa ja hankkii varusteet yleensä koko pelastuslaitokselle sekä vastaa niiden korjauksista ja huolloista. Kesällä voisi käyttää vetoketjullisia ja nauhallisia saappaita, talvella vähän enemmän saapasmallisia, Rasi pohtii. Standardien mukaan eletään ja onneksi Suomessakin on valikoimaa, niin saadaan koekäyttöön monia tuotteita
•Toimiilithium-fosfaattiakulla. (henkilökohtaisissalämpökameroissa) •Eitarvitseerikseenasennettua ohjelmistoatietokoneelle. – Ennen vanhaan palopuku pestiin pesukoneessa ja laitettiin kyllästyskoneeseen. 020 7768 505 e-mail: info.fi@procurator.net www.procurator.net uutuus O le mm e muka na Palokäsineiden alla käytetään puuvillahanskoja suojaamaan käsiä epäterveellisiltä paloyhdisteiltä. Riisuttaessa pukua ne myös estävät lian pääsemisen iholle. Sanna Rasi ojentaa Kari Sankkilalle tuoreet Falcon-malliset suomalaisen Oy Huhta Ab:n hanskat. (kuvatsiirretäänUSB:nkautta) •Kameranmuistiinmahtuujopa 1000kuvaa. •Paraskuvanlaatu. Talviviiltosuojahanskat ovat Guiden 358-mallia, ja hieman ohuempaan kesäkäyttöön löytyy kesämalli, Guide 301. – Osa jättää kypärän huonolle hoidolle, koska nokinen kypärä on paremman näköinen. •Paino750g. Sekä Keski-Uudellamaalla että Varsinais-Suomessa käytetään Rosenbauerin Heros Extreme -palokypäriä. Keski-Uudellamaalla on kokeilussa useita muitakin palokäsineitä, kuten Eskan Heat-stop-hanskoja. 2/2013 23 viviiltosuojahanskat hankittiin esimerkiksi kolaripaikoille helpottamaan työskentelyä ja toisaalta myös suojaamaan palohanskoja niiden varsinaista käyttöä varten. Tai sitten siihen kiinnitetään tarroja, jotka eivät kypärään kuulu, Mikael Siitonen kertoo. Nykypuvut ovat kuitenkin niin teknisiä, että meillä kyllästysaine suihkutetaan vain kriittisiin paikkoihin, kuten polvien kohdalle, Rasi kertoo pukujen huollosta. Henkilökohtainen varusteiden huolto on tärkeää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella miehistöllä on käytettävissään pesukoneita, ja pelastajat huolehtivat itse henkilökohtaisten varusteidensa puhdistuksesta. Talviviiltosuojahanskat helpottavat työskentelyä esimerkiksi kolaripaikoilla. Riisuttaessa pukua ne myös estävät lian pääsemisen iholle, Rasi kertoo. Argus Mi-Tic Jokaisen palomiehen henkilökohtainen lämpökamera •2,7tuumannäyttö. Molemmilla laitoksilla varsinkin kypärän säätöominaisuuksiin on oltu tyytyväisiä.. Helsingistä halutaan muistuttaa myös kypärän huollosta. 020 7768 502 Fax. Varsinais-Suomessa uusien pukujen pesu on keskitetty keskuspelastusasemalle. Procurator Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. Ne myös suojaavat palokäsineitä niiden varsinaista käyttöä varten. – Aikaisemmat puvut kyllästettiin joka viidennen pesun jälkeen, mutta nykyiset PBI-puvut kestävät kolmekymmentäkin pesukertaa, jonka jälkeen ne kyllästetään joka viidennen pesun jälkeen, varusmestari Jan-Erik Engström toteaa. Pesukoneille on vuoroissa melkeinpä jonoa. •Laturiontoimiisamallakolarinkestävänäautotelineenä. Varsinais-Suomessa erillisinä pelastuskäsineinä käytetään Finproteck Oy:n FP55 Soller -hanskoja. Kysy lisätietoja tai pyydä esittely! Paloja pelastusalan suojaimien asiantuntija. Valkoiset puuvillahanskat hankittiin suojaamaan käsiä palohanskojen alla palokeikoilla muodostuvilta epäterveellisiltä palokaasuilta, noelta ynnä muulta. Kuvankamerassastill-kuvaus,videojazoom-toiminnotsekävalinnaiset värinäytöt
Uusille kuljettajille järjestetään viiden päivänä koulutus, jonka jälkeen on vielä harjoittelujakso ennen kuin kuskit pääsevät varsinaiseen päivystysrinkiin. ”Koriorjan” tehtävät toki opetellaan ja lavan tekniikkaa myös teoriassa. Tässä nostolavan käyttö ja merkitys korostuu. Teksti: Isto Ojakangas, Esa Aalto Kuvat: Reijo Ronkanen Nostolavalta katto aukeaa hyvin Puristin kiinni kattoon. Olemme kehittäneet toimintaamme soveltuvia työvälineitä, kuten painepesurista muokatun ”köyhän miehen cobran”. Siellä PäijätHämeen tapaus käytiin seikkaperäisesti läpi ja todettiin heidän ohjeistuksen olevan kohdallaan, eikä muutoksia näin ollen tarvitse tehdä. – Karkuaukkoa varten tehdään vain 2 x 3 metrin aukko, koko kattoa ei lähdetä purkamaan. – Opiston harjoitusalueella on hyvät mahdollisuudet opetella eri työvälineiden ja menetelmien käyttöä, kertoo yksikön päällikkönä toimiva Ismo Huttu. Varsinainen nostolavakoulutus ei kuitenkaan kuulu peruskurssiin. Koulutukseen ja kuskien laatuvaatimuksiin panostetaan myös. Hallittu jäähdyttäminen ja sammuttaminen onnistuu tätä kautta. – Talon johto on hyvin mukana ja erikoiskaluston ominaispiirteet on ymmärretty. Oikein käytettynä, työturvallisuus ja riskit huomioiden, nostolava on hyvä työväline jäähdytysaukon saamiseksi katolle. – Katon aukaisu ei ole automaatio. Peltikatto aukeaa nostolavan avulla.. Siksi on ohjeistettu pystyttämään lava useammissa keikoissa, vaikka varsinaista tarvetta ei olisikaan ollut. Niitä on mahdollista käyttää vielä silloinkin kun köysien kanssa katolle ei ole enää mitään asiaa. Isompia tilanteita pyritään myös purkamaan porukalla, ei virheitä, eikä syyllisiä etsien, vaan vaihtoehtojen löytämiseksi ja kokemusten kartuttamiseksi. Rakkaalla ja kalliilla työkalulla on monta nimeä. Koulutus sisältää myös IPAF-henkilönostimen turvallisuusosion. Oikeanlainen käyttö korostuu myös heillä, toteaa Krister Lönnqvist, joka vastaa koulutusasioista Helsingin laitoksella ja osallistuu myös Pelastusopiston täydennyskursseille kouluttajana. Pelastajaoppilailla on mahdollisuus päästä tutustumaan lavan toimintaan esittelyajon muodossa ja joissain tapauksissa opettajan valvonnassa myös ajamaan sitä erilaisissa harjoituksissa. Vaihtoehtoisia menetelmiä on olemassa rajoittamiseen kuten esimerkiksi läpilyöntiputket. Kaikille kuskeille Pitää harjoitella ja tehdä maltilla, työturvallisuus muistaen Puomi, lava, lifti, bronto, tikas. Päijät-Hämeen nostolavatyötapaturmasta alkunsa saanut keskustelu on käynyt kuumana ja laineet ovat lyöneet välillä korkealle, eikä ylilyönneiltäkään ole vältytty. Kun puhutaan aukaisusta, tarkoitetaan savunpoistoaukon tekoa, ei katon purkua. Keikkamäärät ovat kuitenkin pieniä eikä rutiineja tahdo muodostua. Kaksi tärkeintä asiaa ovat työturvallisuus ja toimiminen laitteen valmistajan antamien ohjeiden mukaan, Heiskanen sanoo. 24 2/2013 P elastusopistolla Kuopiossa pelastajat käyvät korkeanpaikan työskentelyä läpi teoriassa ja käytännön harjoituksissa ja kattotyöskentely on osa tätä koulutusta. Helsingissä kehitetty työvälineitä Helsingillä suurimpana pelastuslaitoksena on myös eniten nostolavakalustoa. Varsinainen nostolavan kuljettajakoulutus on viisipäiväinen täydennyskoulutuskurssi asemilla toimivalle henkilöstölle. Lyhytkursseja opistolla vetävä Pekka Heiskanen korostaa näillä kursseilla turvallisuusasioiden ohella oikeanlaisten menetelmien etsimistä ja käyttöä. – Suunnitelmissa on ollut vähentää nostolavayksiköitä, jotta lopuille yksiköille riittäisi enemmän keikkaa ja näin myös kokemusta karttuisi lisää
– Helsingissähän tällaista järjestelmää on kehitetty ja mekin olemme sitä jonkin verran käyttäneet. Tarvitaan koulutusyhteistyötä, kalustoesittelyjä ja yhteisiä harjoituksia. Sen seurauksena nostolava-auto antoi periksi ja kori heilahti. Etelä-Savo tekee osittain, Päijät-Häme tekee toisella tavalla ohjeistuksia olisi myös hyvä koeponnistaa kentällä sekä muissakin laitoksissa, jotta ylilyönneiltä vältyttäisiin. Katto on aukaistu ja palokaasut purkautuvat ulos. Korissa olleet palomiehet sinkoutuivat tämän seurauksena ulos korista ja jäivät turvavaljaiden varaan roikkumaan. – Tämän jälkeen kielsimme käyttämästä tällaista menettelyä nostolavakalustolla katonaukaisuissa. Myös miehistötasolle, jotta lavan apumiehenä toimimisen tekninen ja taktinen taitaminen hoituu työturvallisuusasioita unohtamatta. Tarvetta on läpi koko komentoketjun. Voisi myös miettiä aktiivisempaa, ei hälytysluontoista käyttöä, jotta kallis kalusto ei seisoisi tallissa vikaantumassa ja kuljettajien rutiineja pystyisi muodostumaan todellisissa käyttötilanteissa ja eri olosuhteissa. Nykyään olemassa olevilla laitteilla koneen tulisi toimia henkilönostimena ja työtasona. Nosturit nostavat juurelta useita tuhansia kiloja ja ulottuvat yli kahteenkymmeneen metriin, Silmäri sanoo. 2/2013 25. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella viime vuonna sattuneessa teollisuushallin palossa kattoon oltiin aukaisemassa savunpoistoja jäähdytysaukkoa, kun kattopeltiä auki repiessä tarrain jäi kiinni peltiin. Pelastuspäällikkö Jyri Silmäri kertoo, että nostolavan käyttö katon aukaisussa ei ole valmistajan ilmoituksen mukaan hyväksyttävää ainakaan uusimmissa koneissa. Yhteistyötä tarvitaan Tällaisen erikoiskaluston osalta, kuin myös koko pelastustoimen osalta, tarvitaan enemmän yhteistyötä laitosten välillä, jotta tieto saadaan kulkemaan, eikä entisestään rajallisemmiksi jääviä resursseja tarvitsisi kuluttaa ruudin uudelleen keksimiseen. Meillä on kaksi tällaista ajoneuvoa, pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio kertoo. Mestaritasolle, jotta lavakaluston käyttömahdollisuudet olisivat paremmin selvillä. PELASTAJAN varusteet Tilaa uutiskirjeemme osoitteessa polarsafety.fi – pysyt ajan tasalla WWW.POLARSAFETY.FI UUSI SAVUSUKELLUSJÄRJESTELMÄ TULITAISTELIJALLE Interspiro QS II savusukellusjärjestelmä – Uudistettu kasvo-osan hihnasto ja soljet – Kasvo-osia saatavilla 3 eri kokoa – Uudistettu korkeussäädettävä selkäteline pelastus/kantohihnalla – Uudistettu säädinyksikkö huoltovapaalla pillivaroittimella Lue lisää: polarsafety.fi/interspiro ja pyydä tarjous on järjestetty vuosittain tasotestit, joilla on saatu esille koulutustarpeita ja on lisätty kuskien varmuutta, Lönnqvist kertoo. Uusia Etelä-Savon pelastuslaitoksella kattopalon äärelle jouduttiin viime talvena Valamon luostaripalon yhteydessä. Sen sijaan, että ruiskuttelemme vettä ulkoa ikkunoista sisään, tarvitsemme siihen myös tehokasta jäähdytystä ja savunpoistoa. Katonaukaisusta ei Päijät-Hämeessä ole kuitenkaan kokonaan luovuttu. Tarvitsemme nostolavakalustoa ja ammattitaitoisia kuskeja, jos aiomme olla etujoukoissa sisäsammutuksessa ja pelastaa tehokkaalla sammutustekniikalla sen mitä voimme. Tämän vuoksi meilläkin on käytetty tukkiautojen nostureita ja korkeimmissa kohteissa ajoneuvoihin sijoitettuja järeämpiä kappaletavaranostureita varustettuna tukkikouralla. Katon avausta ei kuitenkaan enää tehdä henkilönostoihin tarkoitetulla nostolavayksiköllä. Työ tehdään esimerkiksi raivausyksikön nosturipuomilla. Kattoa avaavat palomiehet eivät ole nostolavassa, vaan heidät ainoastaan nostetaan toisella nosturilla katolle. Tarpeen mukaan avausviiltoja peltiin tehdään myös työskentelemällä katolla. Esimiestasolle, jotta kaluston sijoittelussa pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon lavan vaatimukset ensimmäisestä yksiköstä alkaen
Siinä on useita tartuntakahvoja helpottamassa käsin siirtelyä. Nuken joustavuus ja liikkuvuus on luotu jakamalla paino puolen kilon painotaskuihin nuken pinnalla. Aluksessa on autettavalle oma kuljetustaso sekä nostoliina, jolla henkilö saadaan nostettua vedestä. Tiivistysaine voidaan helposti pestä pois renkaasta tai käyttää myös kierrätettynä edelleen. Ylipainonukke antaa todenmukaisen tuntuman tilanteesta. Lisätietoja www.excipio.fi. Järjestelmä on hankintahinnaltaan edullinen ja se on vaivaton myös jälkiasentaa ajoneuvoihin. Lisätietoja: www.tixbit.com Navi on pintapelastusalus, joka soveltuu vesistöpelastuksiin vaikeissa olosuhteissa. Sen varastointiaika on rajaton ja toimintapiste alle –35 celsiusastetta. Pelastuspartioiden täytyy pohtia, miten he käsittelevät uhreja tämän koon takia. Laitetta voidaan kuljettaa kevytperävaunulla. Lisätietoja: www.peltaco.com/harjoitusnuket SNP Light status-, navigointija paikannussovellus voidaan asentaa suoraan Actis 7 WiFi -älynavigaattoriin ja liittää VIRVE-radiopuhelimeen. Nukkeja on saatavilla kahta kokoa: 180 ja 260 kg. Lisätietoja www.elektro-arola.fi Air-Seal Products Armor-Seal Grade renkaan tiivistysaine sopii puhkaisussa vaurioituneen renkaan korjaamiseen. 26 2/2013 alan tuotteita Ylipainonukke on apuväline simuloitaessa ylipainoisen uhrin pelastusta. Actis 7 voi toimia ajoneuvossa myös peruutuskameran näyttönä. Valmistettu peruspuhkaisusuojaksi laitteille, joita käytetään muun muassa vaarallisissa olosuhteissa. Hälytystehtävien tiedot kohdekoordinaatteineen voidaan vastaanottaa automaattisesti hätäkeskuksen tai pelastuslaitoksen tietojärjestelmästä ja niihin päin lähetetään ajoneuvon omaa paikkaja statustietoa. Ne on suunniteltu 4–6 ihmisen tiimiharjoitukseen pelastustilanteeseen.Liikalihavuus on todellinen ongelma ympäri maailmaa ja ongelma pahenee. Pystyy tiivistämään kulutuspintareikiä 30 mm:iin asti pyörän yhden kierroksen jälkeen ilman huomattavaa paineen menetystä, tiivistäen ilmavuodot myös rengasreunan ja vanteen välillä. Vaikutelma on hyvin realistinen. Lisäksi se on myös syöpymistä torjuva rautaja keltaisille metalleille eikä se liimaa rengasta vanteeseen. Aluksen kantavuus on tuhat kiloa, joten sillä voidaan kuljettaa tarvittaessa useita henkilöitä. Ylipainonukkeen on kehitetty realistista liikkuvuutta painolle – se ei ole ainoastaan painava massakasa. SNP Light -statusohjelmistossa on samat toiminnot kuin jo useamman vuoden markkinoilla olleessa järeämpiin ajoneuvo-PC -laitteisiin tarkoitetussa SNP:ssä ja uutuutena se tukee SOSTERtehtäväkoodien lähettämistä. Alus kulkee vedessä, lumella ja jäällä muovipintaisten kellukkeiden varassa viisilapaisen potkurin työntämänä
Mesvac AK-120 on läpäissyt EN 1634-1 -standardin mukaisen palotestin ja saanut EI120-luokan hyväksynnän. Palonkestävyyden lisäksi ovi kestää isojakin paine-eroja, ovi on testattu tuulenpaineluokkaan 4 standardin EN 12424 mukaisesti. AK-120 on kevyt, kahdesta eristetystä teräsvahvisteisesta kangasovilevystä valmistettu palorullaovi. 2/2013 27 PELASTAJAN varusteet Kangaspalorullaovella saavutetaan EI-luokan palosuojaus, ilman sprinklausta. Kuoren materiaali kestävää kevlaria, korkean teknologian erikoiskuituja ja hartsia sisältävä komposiitti. Kullatulla visiirillä varustetuissa malleissa visiiri suojaa lämpösäteilyltä ja on muotoiltu kasvojen muodon mukaan. Pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitetulle kemikaalisuojapuvulle asetetaan lisävaatimuksia. Kypärä voidaan varustaa erilaisilla visiireillä; kirkkaalla silmäsuojalla, kirkkaalla visiirillä ja kullatulla visiirillä. Lisätietoja: www.teknosafe.fi Kemikaalisuojapuvun on oltava sopivan kokoinen ja sen on kestettävä käytön aikana ja sen tulee suojata pukemisvaiheesta riisuuntumisvaiheeseen asti. PROTEK-SYSTEM valmistaa pukuja seuraaville suojaustarpeille: myrkylliset hiukkaset, epäorgaaniset nesteet kuten hapot ja emäkset, orgaaniset liuottimet ja jopa myrkylliset kaasut. Lisätietoja: www.mesvac.fi FXT on kehitetty potilaan nopeaan ja turvalliseen ulos ottamiseen ahtaista paikoista, esimerkiksi autosta. Sisäosa avoin korvan kohdalta mahdollistaen helppokäyttoisyyden puhelimen kanssa. FXTpelastuslaudan kanssa tulee käyttää QHI-pikapääntukea. Yksiköt toimivat nopeasti; aina ei ole aikaa jäädä miettimään, minkälainen suojapuku voitaisiin valita millekin käytölle. Visiirin materiaali naarmuuntumatonta, huurtumatonta ja kuumankestävää polykarbonaattia. Kypärän muotoilu vaimentaa siihen kohdistuvan mahdollisen iskuenergian ja suojaa käyttäjän päätä ja niskaa. Ovilehdet rullautuvat synkronoidusti kahdelle akselille, niiden väliin jää 650–850 mm:n tiivis ilmatila. Hihojen ja lahkeiden on oltava sellaisia, että kädet ja jalat on helppo työntää niihin sekä riittävän pitkiä, jotta ne eivät haittaisi työntekoa tai paljastaisi ihoa. FXT on valmistettu komposiittimateriaalista ja on erittäin kestävä. Valikoimassamme on myös erikoismalleja, jotka maadoittavat käyttäjänsä ja siten estävät pukua aiheuttamasta räjähdyksen. Se ei siis saa revetä, aueta tai menettää suojausominaisuuksiaan esimerkiksi päätä käännettäessä. Lisäksi on tärkeää, että puku ei menetä tiiviyttään käyttäjän liikkuessa. FXT-pelastuslautaa voidaan käyttää kahdella tavalla: nopea pelastaminen hengenvaarallisissa tilanteissa, jolloin potilas voidaan yksinkertaisella tavalla kiinnitettynä ottaa ulos noin 30 sekunnissa, potilas otetaan ulos noin kahdessa minuutissa käyttäen täyttä kiinnitystä. Myös pukeutumisaukon, joka on yleensä varustettu vetoketjulla, tulee olla riittävän tiivis pukeutumisen jälkeen. Erittäin kevyt – paino alle 1,3 kiloa. Sisäosa varustettu pikasäädöllä ja siihen on valittavissa erilaisia visiirivaihtoehtoja. Paloluokituksen ja paineenkeston lisäksi AK-120 -palorullaoven etuina ovat pienet tilantarpeet oviaukon sivuilla ja yläpuolella, rakenteen keveys ja edullinen hinta verrattuna vastaavan luokan teräsrullaoviin. Lisätietoja: www.astq.fi. Materiaalin ominaisuudet ovat siis hyvin tärkeitä, mutta vain oikean materiaalin, mallin, koon ja viimeistelyn yhdistelmä voi tarjota riittävän suojan. Lisätietoja: www.fernonorden.fi Vaativaan ammattikäyttöön suunniteltu palokypärä. Puvut on suunniteltu tyypillisille käyttöalueille ja niiden tiiviysvaatimuksille
28 2/2013
2/2013 29 PELASTAJAN varusteet K eski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on ollut kolmisen kuukautta kokeilussa kolme kappaletta Interspiron SpiroCom-radioita. Suomessa vielä melko vieras radio aktivoituu puheesta, sietää voimakasta lämpöä ja vaimentaa ympäristön melua. Lisäksi voisi kuvitella, että vain remmimaskiin liitettävyys tuottaa päänvaivaa. Investointi olisi suuri, kun tuotteen kappalehinnaksi muodostuu 600–700 euroa. SÄÄDETTÄVÄ KAIUTIN ÄÄNENVAHVISTIN KESKUSTELUUN HÄDÄSSÄ OLEVAN KANSSA KÄYTTÄJÄN VAROITUSVALO (PTT/ PATTERI/VAIMENNUS) ÄÄNENVOIMAKKUUS PAINA-JA-PUHU (PTT) HELPPO AKTIVOIDA MYÖS OLKAPÄÄLLÄ TAI SEINÄÄ VASTEN MIKROFONI ON PUHEKALVON SISÄLLÄ Adapterirasia • SÄÄDETTÄVÄ RYHMÄNUMERO • NÄYTTÖ Radioadapterirasia • LIITÄNTÄ RADIOYKSIKKÖÖN • LANgATON • EI VAIKUTA MUIHIN RADION TOIMINTOIHIN Teksti: Piatta Rulja Kuva: Kimmo Kaisto. Yksikön jäsenet voivat puhua samanaikaisesti, ja ainoastaan esimies tarvitsee savusukellustilanteessa käsiradion. Koska radioita tarvitaan luonnollisesti myös savusukellustilanteiden ulkopuolella, sitä ei voisi hankkia käsiradion sijasta. Kokeilun aikana radio on koettu painavaksi, suurikokoiseksi ja hankalaksi. Nyt pohditaan, tilataanko radioita vai ei, paineilmalaitteiden huollosta vastaava palomies Sami Ranta KeskiUudenmaan pelastuslaitokselta toteaa. – Idea on hyvä, mutta vaatisi vielä kehittämistä. Maskiradio vapauttaa kädet ”Kahdenkymmenenkuuden vuoden kokemuksella toivoisi, että näitä radioitakin kehitettäisiin pienemmiksi”, palomies Sami Ranta Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta huokaa. Iso ja painava, mutta hyvä idea Käyttökokemukset asemilla 10, 20 ja 30 eivät ole olleet kovinkaan innostuneita, sillä kehittämisvaraa varusteella on. Kyseessä on remmimaskin sivuun kiinnitettävä radio, joka vapauttaa pelastajan kädet savusukellustilanteessa
Hakemistoissa on suorat linkit T-ohjeisiin, ainekohtaisiin OVA-ICSC ja KETU-tietoihin. Moniammatillista yhteistyötä Torjuntaohjeet on laadittu TOKEVA -projektissa vuosina 2009–2012 PalosuojelurahasTOKEVA 2012 on valmis Teksti: Tarja Ojala Kuva: Pohjanmaan pelastuslaitos. Mukaan lukien Pasi Saaren opinnäytetyöhön perustuva taktinen ohje korkeapaineiselle maakaasuverkolle ja Marko Villasen opinnäytetyöhön perustuva ohje LNG:lle. Aineistoon on liitetty myös Tokevan alkuperäisversion 2. Nimi ja YK-numerohakemistoissa on otettu käyttöön Mäkelän (SPEK 2007) Opas vaarallisten aineiden onnettomuustilanteiden pelastustoimintaan -kirjan hakemistologiikan mukainen T*-merkintä ja viittaus kirjan ohjenumeroihin. osan mukaiset luvut kemikaalipäästöjen leviäminen, kalustosuositukset, pelastustoimen kemikaalisukellusopas, harjoitusohjeet, torjunta vesistöissä, onnettomuustietoa, luettelo asiantuntijoista / yhteistyökumppaneista ja lähdeluettelo. Näiden lisäksi on tehty uusia ohjeita muun muassa radioaktiivisille aineille ja räjähteille, ohjeet henkilönsuojainten käytöstä, uhrien pelastamisesta ja suurten henkilöjoukkojen dekontaminaatiosta. Lisäksi paketissa on mukana ainekohtaisia lisätietoja: OVA-ohjeet ja kansainväliset kemikaalikortit, käyttöturvallisuustiedotteita (KETU-rekisterin tietoja) ja CBRNE-ohje. 30 2/2013 TOKEVA 2012 -toimintaohjeet kemikaalionnettomuuksien varalle on saatu valmiiksi. Merkittäviä lisäyksiä TOKEVA 2012 -ohjeet sisältävät merkittäviä lisäyksiä aiempiin ohjeisiin verrattuna. Yksi keskeinen lisä on YK-numero ja nimihakemistojen laajennus. Nyt ohjepaketti on valmis ja tulossa jakeluun. Aiemman noin sadan aineen nimikkeen sijasta hakemistot kattavat koko VAK 2011 tie -taulukon YK-numerot, noin 2700 numeroa ja 2900 riviä. Jokaiselle YK-numerolle on määritelty taktinen T-ohje ja ohjeeseen pääsee suoraan hakemistotaulukosta. Aiempia tekstejä on päivitetty ja aineistoon on lisätty raportti vuosina 2001–2010 Suomessa sattuneista vaarallisten aineiden vahinko ja uhkatilanteista. TOKEVA 2012:ssa on mukana taktiset torjuntaohjeet, niiden käyttöön tarvittavat hakemistot, menetelmäohjeet ja käyttäjän opas. Myös taktisissa ja menetelmäohjeissa on merkittäviä lisäyksiä. Ohjeet ovat saaneet entistä kattavammat hakemistot ja uuden ulkoasun. Aiempien Tokeva / eTokeva -ohjeiden sisältö on päivitetty, ohjeita on täydennetty ja lisätty. T OKEVA 2012 -ohjepaketti sisältää torjuntaohjeet kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden vaaratilanteille. Raportin sisällön tavoitteena on antaa pelastuslaitoksille lisätietoa riskien arvioinnin perustaksi
Kemikaalipäästöt kun eivät tunne rajoja. Päivitettyjen tietojen taustalla on moniammatillinen yhteistyö: Päivitysehdotuksia ja kommentteja on kerätty sekä pelastuslaitosten edustajilta, myös muilta vaarallisten aineiden asiantuntijoilta: Puolustusvoimilta, poliisilta ja muilta viranomaisilta, teollisuudesta ja muun muassa kuljetusalalta. Hankkeen aikana on kirjattu uusia ajatuksia ja ehdotuksia ohjeiden edelleen kehittämiseksi. Kehityshaasteita joka tapauksessa riittää: ohjeiden sisällön kehittäminen edelleen, mukaan lukien VR-spesifit ohjeet, mutta myös ohjeiden käännökset ruotsiksi ja englanniksi. TOKEVA 2012 tulee jakeluun kahtena versiona, julkisena ja viranomaisversiona. Nyt tehdyt päivitykset on tehty samoin projektirahoituksella. Salminen, Helisten, Mäkelä ja Tolonen ovat olleet ohjeiden synnyssä merkittävä kommentaattorija tukiryhmä. Valmis vai välitilinpäätös. TOKEVA 2012 -ohjeet on vapaasti käytettävissä sekä koulutus-, harjoitus-, että torjuntatilanteissa. Kaikki tiedosto – myös ainekohtaiset liitetiedostot – sisältyvät TOKEVA2012-ohjeisiin ja ne ovat käytettävissä ilman Internet-yhteyttä. Interaktiivisten ohjeiden lisäksi aineistossa on mukana tekstien tulostettavat versiot. Ruotsi tarjoaa työkalun sekä kotimaassa ruotsinkielisillä alueilla että yhteistyössä länteen. TOKEVAn osalta arvot – ohjeiden edut ja niiden kehitystyön kustannukset verrattuna vahinkokustannuksiin ja henkilövahinkojen riskiin – tulevat arvioitavaksi, kun mietitään TOKEVA jatkokehitystä. Lisäksi ohjausryhmässä ovat olleet mukana Kristine Jousimaa sisäministeriöstä, Arto Taskinen VR-Yhtymästä ja Juha Tuovila Työterveyslaitokselta. Julkinen versio tulee aiemman eTokevan tavoin vapaasti imuroitavaksi Pelastusopiston kotisivuilta. Närpiössä sattui uhkaava onnettomuus viime syksynä. Ei erityisiä laitevaatimuksia TOKEVA 2012 -ohjepaketti sisältää uuden ulkoasun interaktiiviset ohjesivut ja hakemistot. Tokeva-ohjeiden teko ja ylläpito on tähän saakka ollut projektiluonteista. Projektin loppuvaiheen koordinaattorina haluan kiittää kaikkia yhteistyöhön osallistuneita henkilöitä ja organisaatioita, erityisesti ohjausryhmää. Kaikki ohjesivut on tuotettu pdf-muotoon. Niiden käyttö edellyttää tietokoneelta vain tavanomaista käyttöjärjestelmää, ja Acrobat Readerin asentamista tietokoneelle. Tämän ansiosta pelastuslaitoksilla voidaan tarvittaessa tulostaa aineisto esimerkiksi sähkökatkosten tai IT-häiriöiden varalta ja ylläpitää perinteisiä TOKEVA-kansioita. Kemikaalit ja pelastustoimen työkalut kehittyvät koko ajan. Vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat vaarana säiliöautojen kuljettaessa erilaisia kemikaaleja. TOKEVA 2012 -ohjeissa on uusittu myös vaaraalueiden kuvat. Palaute ja mahdolliset korjaustai kehitysehdotukset ovat tervetulleita: tokeva@pelastusopisto.fi Pelastusopisto ja ohjeiden tekijät kiittävät kaikkia yhteistyöhön osallistuneita henkilöitä. Kentän asiantuntemusta ovat edustaneet Petteri Helisten, Markku Mäkelä ja Ilpo Tolonen. Englanti antaa työkalun sekä etelään, muun EU:n suuntaan että itään. Tällä hetkellä keskitytään ohjeiden jakeluun ja ohjeista saatavaan palautteeseen. Ainoa poikkeus on ohjepakettiin sisällytetty neutralointilaskuri, jonka käyttö edellyttää Excelin asentamista koneelle. Ohjeiden jatkuva kehittäminen olisi kuitenkin perusteltua: Vaarallisten aineiden ominaisuudet ovat haastavat. Säteilyturvakeskus on ollut asiantuntija-apuna radioaktiivisten aineiden osalta ja TUKES käyttöturvallisuustiedotteiden osalta. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet mukana Pelastusopistolta Hannu Rantanen, Esa Kokki tutkimusyksikön ja Jouni Salminen vaarallisten aineiden opettajien edustajana. Ensimmäiset Tokeva-ohjeet tehtiin 1990-luvun alkupuolella ja muutettiin sähköiseen muotoon eTokevaksi vuonna 2004. Resursseja pohdittaessa joudutaan arvottamaan asioita. Asiantuntemuksenne TOKEVA2012 -ohjeiden synnyssä on ollut korvaamaton. Kuvassa uusi vaara-alue 7, jota käytetään mm. Vaikka aineisto on paketissa ikään kuin kahteen kertaan, se on saatu sopimaan noin 0,2 megatavun kansioon ja toimii kätevästi vaikka vain megan muistitikulta. Viranomaiskäyttöön tarkoitettujen osien, CBRNE-ohjeen ja KETU-tietojen jakelu hoidetaan Pronto-tunnuksilla. Eri tavoin kerätty tieto on muokattu ohjeluonnoksiksi, jotka on kierrätetty asiantuntijana toimineiden henkilöiden ja hankkeen ohjausryhmässä mukana olleiden pelastustoimen ammattilaisten kautta ja muokattu kommenttien jälkeen lopulliseen muotoon. Molemmille olisi tilaus kansainvälisen yhteistyön varmistamiseksi sekä ennakoivassa työssä että vaaratilanteissa. 2/2013 31 ton ja Pelastusopiston rahoituksella. Henkilöturvallisuuden samoin kuin pelastustoimen työntekijöiden työturvallisuuden jatkuva parantaminen on välttämätöntä. maakaasulle: vuoto aiheuttaa vaaraa paitsi vuotokohdan ympäristössä ja tuulen alapuolella, myös ilmailulle.. Jatko on kuitenkin avoin
32 2/2013. Mediapsykologi Anu Mustonen on todennut, että onnettomuudet kiehtovat mieltämme, sillä niihin sisältyy pelkoa, joka on vastoin perustarpeitamme eli turvallisuuden tarvetta. Puhelutulvasta huolimatta pelastustoimet on saatu hoidettua. Sinä aikana ehdittäisiin käynnistää pelastustyöt ja palomestareilla olisi jotain kerrottavaa onnettomuudesta. Onnettomuus synnytti mediamylläkän, joka pani Keski-Suomen pelastuslaitoksen tiedotusvalmiuden lujille. Vastaavia tapauksia on tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Kaikki haastateltavat kertoivat ymmärtävänsä, että toimittajilla on tarve kertoa uutinen ensimmäisenä uutiskilpailun takia. Kaikki kysyvät samoja asioita.” Tietoa haetaan mistä vaan ”Aggressiivisuus” ilmenee myös siten, että toimittajat yrittävät päästä mahdollisimman läPuhelutulva kuormittaa pelastustyönjohtajia Teksti ja kuvat: Mika Rinne Onnettomuudet ovat medialle tärkeää uutismateriaalia, joten kuvaajia ja toimittajia kiirehti juoksujalkaa sortuneen maneesin luokse Laukaassa. Pelastustyönjohtajalle sateli toimittajilta kymmenittäin puheluita. helmikuuta 2013. Toimittajien käyttäytymistä kuvailtiin isoissa onnettomuuksissa ”taisteluksi” tiedoista: ”…se on jonkinlainen mediasota. Siinä tilanteessa koko ajan joku haluaa tietoa ja saa tietoja. 32 2/2013 L aukaan ratsastusmaneesin katto romahti 13. ”Mikä siinä on minun mielestä ongelma, niin ne soittaa tuohon minun kännykkään ja siinä ei pysty siihen asiaan keskittymään ja minä en välttämättä tiedä näitä asioita vielä siitä kertoo…, …kyllä toimittajista on ollut häiriöö.” Palomestareiden mukaan toimittajien pitäisi antaa heille 15–30 minuutin rauhoitusaika saadessaan hälytystiedon samaan aikaan kuin pelastuslaitos. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että palomestareiden mielestä toimittajien soitot häiritsevät pelastustyön johtamista. Turmassa kuoli kymmenvuotias tyttö. Seuraavissa esimerkeissä palomestarit kertovat anonyymisti kokemuksistaan. Siinä selvitettiin miten Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomestarit Jyväskylässä kokivat onnettomuusuutisoinnin. Lisäksi turmassa loukkaantui kolme lasta ja yksi aikuinen. Tutkin onnettomuusuutisointia Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008 valmistuneessa opinnäytteessä. Onnettomuudet kiinnostavat tiedotusvälineitä. Turmat herättävät lukijoiden, kuuntelijoiden ja katselijoiden mielenkiinnon, joten ne ovat medialla tärkeää materiaalia. Suuressa onnettomuustilanteessa toimittajien ”aggressiivisuus” tiedonhankinnassa kasvaa, jos he eivät ehdi tiedottamaan tapahtuneesta
”Media on syytä pitää loitolla. Laukaaseen saapui paljon joukkoja. Pelastuspäällikkö Risto Helminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta oli päivystävä päällikkö sortumisonnettomuuden sattuessa. Myös Laukaan tapauksessa puheluiden suuri määrä koettiin osittain häiritseväksi. Paikalle saapui parikymmentä toimittajaa ja kuvaajaa. Myös aluepalopäällikkö Hannu Kouhia Äänekosken paloasemalta avusti tiedottamisessa. Tilaisuus sujui rutiinilla. Helmisen mukaan poliisi eristi hyvin onnettomuuspaikan, mikä antoi pelastajille työrauhan. Jonkinlaiset inhimillisyyden rajat pitää olla.” Palomestarit tunsivat tarvitsevansa koulutusta tiedottamiseen. Palomestarit kertoivat, että toimittajat eivät välttämättä malta odottaa tiedotustilaisuutta, vaan tieto haetaan silminnäkijöiltä. Myöhemmin illalla poliisi vei toimittajat kuvaamaan romahtanutta rakennusta läheiselle tielle. Toimittajien kerrottiin rauhoittuvan kun he ovat saaneet ennakkotietoja ja he tietävät milloin varsinainen tiedotustilaisuus pidetään. Kaikkien haastateltujen mielestä viranomaisten pitää suojella onnettomuuden uhreja julkisuudelta. Tiedotustilaisuus järjestettiin Jyväskylän pääpaloasemalla kello 21.00. Palomestarille oli tullut siinä ajassa yli 50 puhelua, Helminen kuvailee. – Oltiin tiedottamisen osalta jatkuvasti myöhässä, sillä media sai tietoa jostain muualta koko ajan. Tämä heikentää viranomaisen lausunnon luotettavuutta. Helmisen mielestä jatkossa tiedottamista voisi parantaa niin, että jo onnettomuuspaikalla järjestettäisiin lyhyt infotilaisuus, joka rauhoittaisi toimittajien tiedonjanoa. 2/2013 33 Laukaan sortumisonnettomuuden uutisointi paljasti samantyyppisiä kokemuksia, kuin Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus. Nettiuutisointi ja sosiaalinen media ovat lisänneet kaikkien tiedotusvälineiden tarvetta saada mahdollisimman nopeasti tietoja. He pitivät tärkeänä että, uutisjuttuihin saadaan mukaan myös valistustietoa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä varten. Koko ajan tulee painetta, että pitäisi antaa haastatteluja, Helminen pohtii. Tiedottaminen synnytti paineita Laukaassa. Poliisi joutui pysäyttämään käskyttämällä yhden toimittajan, joka yritti päästä umpihangessa rämpien kuvaamaan maneesia. Omaisille saattaa tulla vakavakin trauma, jos menehtyneitä uhreja tai ruumiin kappaleita näkyy uutiskuvissa. Onnettomuuspaikan eristämistä pidettiin tärkeänä, jotta palomiehille saadaan työrauha ja vähennetään potilaiden stressiä kun ympärillä ei ole hirmuista ihmisjoukkoa. Jatkuva tiedottaminen saattaa haitata jossain tilanteessa yleisjohtamista. Pari mestaria piti erittäin vaikeana tilanteena tiedottaa sellaisesta onnettomuudesta, jossa on menehtynyt lapsi. Kannatan avointa ja nopeaa tiedottamista, mutta pääasia on kuitenkin edelleen ihmisten pelastamisessa. Päivystävä palomestari keskittyi niiden johtamiseen ja Helminen tiedottamiseen. Se oli tarpeen, sillä lapsen menehtyminen oli paikalle saapuneille omaisille ja myös pelastajille raskasta. Maneesi sortui noin kello 17.00 ja Helminen saapui paikalle puoli tuntia myöhemmin. Journalistiikan pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Huomasin, että oma kännykkä oli mennyt jumiin ja media ei päässyt läpi. Jossain vaiheessa ihmettelin miksei puheluita tule. Pelastuspäällikkö Risto Helminen esittelee Jyväskylän pääpaloaseman tilannekeskusta, josta pystytään tukemaan onnettomuuden aikaista tiedottamista. Heiltä saatuja lausuntoja saatetaan käsitellä totena ja niiden oikaisu koettiin vaikeaksi jälkeenpäin. ”No silloin se menee yleensä pieleen, jos meiltä ei anneta perustietoja niin, jos ne perustuvat niihin silminnäkijöiden tietoihin, kyllä se meidänkin osuus silloin vääristyy…” Tiedottamisessa korostuvat pyrkimykset faktoihin, avoimuuteen ja nopeuteen. – Medialle lähtenyt ensitiedote oli tehnyt tehtävänsä eli ilmoitus isosta sortumasta herätti uutistoimitukset eri puolilla Suomea. Onnettomuusuutinen palomestareiden silmin – Jyväskylän pelastuslaitoksen palomestareiden kokemuksia onnettomuusuutisoinnista. helle onnettomuuspaikkaa raflaavien kuvien saamiseksi
Palomestarit tiedottavat oma-aloitteisesti ja yleensä mekin maltamme odottaa vartin ennen kuin alamme kyselemään lisätietoja. Vuorinen kiittelee Keski-Suomen pelastuslaitosta siitä, että tiedotusvälineet ovat saaneet silloin tällöin sen kautta valokuvia onnettomuuspaikalta. Ymmärrän, että pelastustyöt pitää hoitaa. Yleensä palomestarit ovat kuitenkin kertoneet auliisti ja avoimesti onnettomuuksista, Vuorinen toteaa. Tilausasioitamme hoitaa YAP Solutions numerossa 0303 9778 tai s-postilla tilaukset@pelastustieto.fi Voit hoitaa tilausasioitasi myös osoitteessa www.pelastustieto.fi > ylläpidä tilaustietojasi Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan pelastusviranomaisten onnettomuustiedottaminen sujuu yleensä hyvin, mutta maneesin sortumisessa tiedottaminen ei saa kovin hyviä arvosanoja. Esimerkiksi toimituksemme sai enMedia kaipaa tietoa heti simmäiset uutistiedot silminnäkijältä, Hankilanoja kertoo. Liukkaalla kelillä tapahtuneessa kolarissa onnettomuuden syy on usein itsestään selvää. Pelkät tekstiviestit kertovat lähinnä miten monta yksikköä on matkalla ja mihin. Hankilanoja kertoo, että pelastusviranomaiset ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneita Keskisuomalaiselle. Tiedän, että puheluni tulee hankalaan paikkaan ja ymmärrän, että aina ei ehditä vastaamaan. Sen sijaan harvinaisissa onnettomuuksissa varoituksen sana on paikallaan ja näissä tapauksissa yhteistyö on sujunut hyvin, Vuorinen kiittelee. KU VA KA AP PA U KS IA IN TE RN ET IS TÄ. – Yhteistyö on yleensä erinomaista. Virallisen tiedon saaminen nopeasti olisi kuitenkin tärkeää, sillä huhut lähtevät nykyisin heti liikkeelle sosiaalisessa mediassa. Hankilanojan toiveena on, että viranomainen lähettäisi isossa onnettomuudessa lyhyen sähkeen kaltaisen tiedotteen mitä on tapahtunut ja milloin annetaan lisätietoa. Vuorinen muistuttaa, että aina kuitenkin pitää huolehtia siitä, että kuvissa ei ole tunnistetietoja. Tilaajapalvelumme Pelastustieto-lehti ulkoisti tilauspalvelunsa tammikuussa. Saimme vasta sairaalasta ensimmäisen virallisen tiedon menehtyneestä yli tunnin kuluttua sortumisesta. – Kyseessä oli valtakunnallisesti kiinnostava uutinen, mutta virallisen tiedon saaminen oli hidasta. Ilta-Sanomille kirjoittava äänekoskelainen toimittaja Terho Vuorinen kertoo, että nopeassa uutistyössä hän menee onnettomuuspaikalle harvoin. Hankilanojan mielestä Laukaan onnettomuuden tiedottaminen parani loppuiltaa kohden kun alkuhässäkästä oli selvitty. Olemme yleisön asialla ja turvallisuustiedon välittäminen on meille luontevaa, Hankilanoja sanoo. – Soitan päivystävälle palomestarille ja yritän saada tietoja. Keskisuomalaisen uutistuottaja Arja Hankilanoja oli työvuorossa Jyväskylässä, kun maneesin katto sortui Laukaassa. – Turvallisuustiedon jakaminen vaihtelee onnettomuudesta riippuen. Vuorinen toivoisi, että tämmöinen kuvapalvelu yleistyisi
Viime vuosien esimerkkejä uudenlaisista avustustavoista ovat esimerkiksi palosuojeluprofessuurin tukeminen sekä harjoitusalueiden ottaminen avustusten piiriin.. Rahasto hyödyntää sähköistä asiakirjahallintoa sekä mahdollisimman tehokkaita talousja henkilöstöhallinnon ohjelmistoja. Viestinnällä pyritään vaikuttamaan erityisesti paloturvallisuusasenteisiin sekä asuntojen paloturvallisuuteen. Strategialuonnoksen mukaan Palosuojelurahaston tarkoituksena on avustuksillaan mahdollistaa pelastustoiminnan ja palonehkäisyn kehittäminen sekä alan strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Avustusten painopisteitä harkittaessa otetaan huomioon niiden vaikuttavuus, todellinen avustustarve, vaihtoehtoiset toimintamallit sekä valtionapuviranomaisen velvoitteet. Rajuja leikkauksia ei ole odotettavissa nopealla aikataululla. Raskaan kaluston valtionosuudet ovat poistuneet jne. Avustuksia kohdennettaessa otetaan huomioon pelastustoimen alueiden näkemykset ja tarpeet kokonaisvaltaisesti. Jatkossa myös merkittävien tutkimusja kehittämishankkeiden osalta edellytetään ulkopuolisen vaikuttavuusarvioinnin kytkemistä kiinteäksi osaksi hankekokonaisuutta. Tarkoitus on, että lausunnoilla ja kommenteilla on todella vaikutusta strategian käsittelyssä. Pyrkimyksenä on jatkaa toimintaa mahdollisimman tehokkaasti. Avustustoiminnassa tullaan huomioimaan kirjoituksen alussa esittämäni toimintaympäristön muutokset, aluepelastuslaitosten vakiintuminen, Pelastusopiston asiantuntemuksen hyödyntäminen sekä vapaaehtoisjärjestelmän edellytysten turvaaminen. Rivien välistä on myös luettavissa periaate, jonka mukaan rahaa siirretään seinien rakentamisesta toimintojen tukemiseen. Seuraavassa esittelen luonnoksen ydinkohtia: Palosuojelurahasto on lailla säädelty rahasto ja sen tarkoitus on määritelty laissa. Strategiaprosessi on ollut vuorovaikutteinen. Tavoitteena on paras mahdollinen vaikuttavuus jokaiselle myönnetylle avustuseurolle, rakentava kumppanuus sekä laadukkaat ja modernit prosessit. Avustusten vaikuttavuus varmistetaan seurannan, mittaamisen, ulkopuolisten vaikuttavuusarviointien ja hakijoiden laatimien itsearviointien avulla. Rahasto on jo käynnistänyt ulkopuoliset vaikuttavuusarvioinnit. Pelastusalan toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina paljon. Onkin luontevaa, että Palosuojelurahasto edelleen tukee voimakkaasti sopimuspalokuntajärjestelmän toimintaedellytysten turvaamista. Alueellisiin pelastuslaitoksiin on koottu osaamista ja resursseja ja ne ovat vakiinnuttaneet asemansa pelastustoimen perusyksikköinä. Syksyllä kuultiin yhteistyötahoja ja strategian ensimmäinen versio valmistui marraskuussa. Lausunnot ja kommentit tulee toimittaa Palosuojelurahastolle 22.4.2013 mennessä. Alueelliset pelastuslaitokset tulevat olemaan tärkeitä yhteistyökumppaneita ja asiantuntijatahoja. Rahoitusta tullaan strategialuonnoksen mukaan siirtämään vähitellen yhä enemmän alaa tukevaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä turvallisuusviestintään. Strategialuonnoksen läpikulkeva ajatus on mielestäni vaikuttavuus. Pelastusopisto on vahvistunut ja sen ympärille on koottu kehittämistoimintoja. Hallintokulut pidetään aisoissa. Myös palotutkimuksen hyödyntäminen tulipaloista oppimisessa ja valistuksen kohdentamisessa on tärkeää. Tarkoitus ei siis ole päivittää vanhaa strategiaa, vaan kirjoittaa se kokonaan eri tavalla kuin aikaisemmin. Erityisesti tuetaan erityisryhmiin kohdistuvia valtakunnallisia toimenpiteitä. 2/2013 35 Vieraanamme Kirjoittaja Kari Hannus on Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Rahasto uusii strategiaansa – miten rahoitus muuttuu. Työ aloitettiin viime keväänä. Eurolla pyritään saamaan enemmän tuloksia rahaston päämäärien kannalta tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Palosuojelurahaston hallitus lähti uudistamaan strategiaansa ”puhtaalta pöydältä”. Yhteiskunnan muutoksessa on vapaaehtoisjärjestelmän turvaaminen entistä tärkeämpää. Strategialuonnokseen sisältyy lisäksi joitain rahaston sisäiseen toimintaan ja asiakaspalveluun liittyviä tavoitteita. Strategian uudistusprosessi kestää noin vuoden. Helmikuun hallituksen kokouksessa strategialuonnos hyväksyttiin alustavasti ja se lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Rahasto on kuitenkin valmis myös uudenlaisiin rahoituspäätöksiin, mikäli niiden katsotaan palvelevan strategiaa. Muutokset rahoituksessa tapahtuvat vähitellen. Järjestöjen yleisavustusten vaikuttavuusarviointi on tehty ja seuraavana on vuorossa rakennusavustusten vaikuttavuuden arviointi. Suomalaisen sopimuspalokuntajärjestelmän säilyttäminen ja kehittäminen on pelastustoimemme kriittisimpiä kysymyksiä. Turvallisuusviestinnän tukemisessa panostetaan valtakunnallisiin kokonaisuuksiin
M itä turvallisuus itse asiassa on. Professori Timo Airaksinen Helsingin yliopistosta sanoo, että systeemiturvallisuusriskit voivat olla tiedossa, mutta niihin ei silti välttämättä varauduta. Jossain noista mahdollisista maailmoista uhka toteutuu. Sen vuoksi ei voida koskaan saavuttaa täydellistä turvallisuutta. Uhkia ei siis ajatella, harrastetaan itsepetosta. Hän jakaa maailman tähän jossa elämme, ja josta kulkee reittejä kaikkiin mahdollisiin maailmoihin. Mutta on vaikea miettiä muita esimerkkejä siitä, miten turvatoimilla saavutettaisiin riskin häviäminen. Ihmisiin ei tehoa se, että kerrotaan tilastoja toteutuneista riskeistä. Miksi isojen sairaaloiden varageneraattorit sijaitsivat kellarissa. 346 sivua • 24,90 € (sis. Näin kävi esimerkiksi Yhdysvaltain Sandy-myrskyn aikaan, jolloin New Yorkin kaupunki kärsi ”odotetuista tulvista”. Onko turvallisuus nyt jotenkin hyvällä tolalla. Timo Airaksisen kirja pyrkii vastaamaan kysymyksiin selkeästi ja yksiselitteisesti sekä kuvaamaan ja selittämään yksilöturvallisuuden riskejä metodologisesti riittävän kehittyneellä tavalla. Kuitenkin vain harvoin turvatoimet poistavat uhan. Miksi riskit viehättävät. Kukaan yksittäinen ihminen ei ajattele itseään tilastolliTimo Airaksinen Yksilöturvallisuutta etsimässä Elämmekö me turvattomuuden kulttuurissa. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt uutuus Yksilöturvallisuutta etsimässä Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Onko maailmamme on nyt turvallisempi kuin koskaan, mutta ihminen on silti entistä pelokkaampi. Rapakon takainen esimerkki muistuttaa meitä talvisista sähkökatkoista ja muista suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusongelmista. Mitä riskit oikeastaan ovat. Airaksinen ihmettelee. Jos rotat levittävät tautia, niin tuhoamalla koko rottapopulaatio, päästään taudin leviämisvaarasta. Riskit on analysoitava, selitettävä, ennakoitava ja eliminoitava – vai pitäisikö joitakin riskejä myös sietää. Olemassa olevan maailman ja uhkan maailman välinen portti halutaan sulkea turvatoimilla. Se ei ole vain portteja ja vartiointia ja systeemien olotila, vaan myös yksilön kokemusta. Sen sijaan turvatoimet auttavat pitämään tilanteen hallinnassa. Turvatoimilla hallintaa Mutta ovatko suomalaiset peloissaan. 09 4761 1300 Turvatoimet eivät poista riskiä mutta Lisäävät riskin hallintaa Teksti & kuva: Eeva Vänskä Professori Timo Airaksinen kysyy, voisimmeko riskisiedättyä nykyistä paremmin?. Tulva hakeutuu luonnollisesti alakerroksiin, joten miksei generaattoreita sijoitettu ylemmäs. Ihminen uskoo luontaisesti, että kaikki menee hyvin. 36 2/2013 Haluamme varmistaa, että olemme turvassa, mutta toisaalta haluamme ottaa tietoisesti riskejä. Airaksinen ei tietenkään vastaa suoraan
Yhden seminaarikerran kesto on kaksi tuntia, joista ensimmäinen tunti sisältää teoriaosuuden ja toinen esitettyyn teoriaan liittyvää käytäntöä. Seminaarisarjan aikataulu ja aiheet: ke 20.3.2013 Tiedonhaku, kirjasto, lehdet ke 17.4.2013 Tieteellisen tekstin lukeminen ja journaaliartikkelien rakenne ke 15.5.2013 Tieteellinen kirjoittaminen ja lähdeviittaukset ke 12.6.2013 Tieteellisen tekstin kriittinen lukeminen (opponointi, evaluointi, review) ke 21.8.2013 Tutkimussuunnitelman laadinta ke 18.9.2013 Tutkimusotteet (tutkimustyypit) ke 20.11.2013 Tutkimusaineiston hankinta ke 18.12.2013 Hyvä tieteellinen käytäntö Pelastusopisto on saanut seminaarisarjan toteuttamiseen tukea Palosuojelurahastosta. Meidän pitäisi sietää enemmän riskejä. Ehkä se on se uhan hurmio. Myös opiskelijoilla on osallistumismahdollisuus. SPEK 2012. Miksi tänne kerätään joukkoja, mikä meitä uhkaa. Seminaarisarjassa käsitellään mm. Airaksinen kysyy, tarvitaanko turvatoimia ylipäätään paljon. Pelastustoimen Tutkimushautomo SEMINAARISARJA Maaliskuussa 2013 käynnistyy Pelastusopiston järjestämä kuukausittainen seminaarisarja. Koska valintoja on niin paljon, ihmisten pitää osata toimia riskisietoisesti. He lukitsivat alakerran oven avaimella, jota ei säilytetty lukossa. Jos yleiselle paikalle kerääntyy armeijan joukkoja, mutta ihmiset eivät tiedä miksi, turvattomuuden kokemus on vahva. Seminaarit ovat keskiviikkoisin kello 14:00–16:00 Pelastusopiston Auditoriossa, mikäli muuta ei ilmoiteta. Seminaaritilaisuuksia voi seurata etäyhteydellä tietokoneen välityksellä. Seminaaritilaisuudet nauhoitetaan, ja tallenteet ovat myöhemmin nähtävissä Pelastusopiston Moodlessa. 017 875 3409, esa.kokki@pelastusopisto.fi www.pelastusopisto.fi Olemme myös Facebookissa. Mutta vaikka täydellinen turvallisuus on mahdoton saavuttaa, niin yhteisöllisyys on yksilölle turvallisuutta silloin kun pelisäännöt toimivat ja ne osataan. Tavoitteena on tarjota tutkimusosaamisen kehittämisestä motivoituneille pelastusalan henkilöille mahdollisuus lisätä osaamistaan helposti ja joustavasti. Turvallisuutta ylläpitämään palkatut poliisit olivatkin itse uhka. Jos voisimme siirtää talvisten luunmurskajaisten asenteen muuhunkin elämään, se ei välttämättä olisi huono ajatus. Tämä johti holtittomaan ammuskeluun, jossa yhdeksän sivullista joutui luodeista sairaalaan. pelastuslaitoksista, aluehallintovirastoista, sisäasiainministeriöstä, pelastusalan järjestöistä sekä Pelastusopistosta. Tarvitaan siis riskien siedätyshoitoa. Ihmiset ottavat tiedostamatta ja tahallaan riskejä eri syistä. Liika pelkääminen tekee elämästä vaikeaa tai mahdotonta. On myös käytännön tilanteita turvattomuuden lisääntymisestä turvatoimilla. Ihminen tarvitsee uhan kuvitelmia ja leikkiä vaaran kanssa. Näkyvät turvatoimet, joiden merkitystä ei ole helppo hahmottaa, lisäävät turvattomuutta. 2/2013 37 sena oliona, vaan ainutkertaisena ajattelevana persoonana. Tässä voisi päteä apatia-asenne: kun talvella on liukasta, niin jalka saattaa katketa, mutta sitten katkeaa. Riskien torjunta on loputon tie, jossa kohta olemme torjumassa riskien torjunnasta aiheutuvia riskejä ja taas riskien torjunnasta aiheutuvien riskien torjunnan aiheuttamia riskejä. Ystävä vastasi, että enpä ole tullut tuota ajatelleeksi. Osallistumiset kirjataan, jolloin osallistujat voivat todentaa osallistumisensa ja mahdollisesti hyödyntää omiin tarpeisiinsa. tiedon hankintaa, tutkimustulosten kriittistä lukemista, tutkimusten suunnittelua, toteutusta ja raportointia. Timo kysyi, että mitä jos tulee tulipalo, löytyykö avain heti tarvittaessa. Tutkimushautomon tavoite Tavoitteena on lisätä pelastusalan henkilöstön valmiuksia sekä tehdä korkeatasoisempaa tutkimusja kehitystyötä että hyödyntää tutkimukseen pohjautuvaa tietoa mm. Timo Airaksinen oli käymässä ystävänsä kotona USA:ssa. Lukittu ovi voi suojata ulkoa tulevilta asiattomuuksilta, mutta toisaalta luoda turvaan pääsyn esteen sisäpuolelta. Seminaarisarjan toteutustapa Seminaarisarja käsittää kahdeksan seminaarikertaa. Seminaariin osallistuminen Seminaariin ovat tervetulleita tutkimuksesta kiinnostuneet henkilöt mm. Timo Airaksinen: Yksilöturvallisuutta etsimässä. Taas esimerkki Yhdysvalloista: työntekijä kävi kostamassa entiselle pomolleen ja ampui tämän työpaikalleen. opetuksessa ja päätöksenteon tukena. Lisätietoja: tutkimusjohtaja Esa Kokki, puh. Valistus ei siis toimi itsepetoksen takia ja pelottelu siksi, että emme ole tilasto-olioita. Turvattomuus lisääntyy Kaikkein kummallisinta on se, että turvatoimet usein lisäävät turvattomuutta. Turvatoimet voivat lisätä vaaraa myös sinänsä. Kun mies tuli ulos rakennuksesta, ulkona oleskelleet poliisit luulivat miehen ryhtyvän ampumaan heitä. Kääntyvätkö turvatoimet itseään vastaan
– Vuoden kulunkiarvioehdotus 20000 markkaa, saatiin riittämään toimintaan. – Pelastuslaitosten kustannustehokkuutta on parannettu jo usean vuoden ajan muun muassa ajoneuvojen, kaluston ja varusteiden yhteishankintojen avulla. 38 2/2013 Kuopion kaupungin vakinaisen palokunnan perustamisesta on sata vuotta. Ennenaikaista lienee joka tapauksessa yhtenä vuonna saavutettujen kokemusten perusteella käydä palokunnan tarkoituksenmukaisuutta ja työkuntoisuutta arvostelemaan”. Palotoimikunta toteaa ensimmäisessä vuosikertomuksessaan 28.2.1914 toiminnastaan seuraavasti: ”Palotoimikunta on jäävi arvostelemaan, onko ja missä määrin uuden palokunnan tähänastinen toiminta vastannut niitä uhrauksia, joita sen ylläpito on kaupungille tuottanut. P elastusjohtaja Jukka Koponen kertoi kaupunkilain velvoittamana Kuopioonkin perustetun yleinen palokunta, johon 1800-luvun loppupuolella kuuluin noin joka kolmas miespuolinen asukas, eli 1300 miestä. Laajempi yhteistyö kasvaa Viranomaistyön vahvuutena on Jukka Koposen mielestä hyvä yhteistyö ja kustannustehokas resurssien käyttö. HankintarenKuopion vakinainen palokunta juhli sataa vuottaan Kaupunkipalokunnasta osaksi aluelaitosta Teksti ja kuvat: Esa Aalto. Juhlaa vietettiin nyt Pohjois-Savon pelastuslaitokseen kuuluvassa Kuopiossa helmikuussa. – Kaupunkilain voimassa ollessa 1300– 1700-luvuilla tuskin puhuttiin omatoimisesta varautumisesta, mutta toiminnassa oli havaittavissa nykyisen varautumisen piirteitä muun muassa palonehkäisyn ja omatoimisen sammutustyön muodossa, Koponen sanoi. – Olisiko tuossa aineksia myös tämän päivän toimintakertomukseen, pelastusjohtaja Koponen kysyi. – Kuten tunnettua, tällä hetkellä Kuopion paloaseman henkilövahvuus on jonkin verran pienempi kuin tuolloin 1800-luvulla. Pelastuslaitoksen henkilöstövahvuutta tulee tarkistaa kaupungin kasvaessa ja riskien lisääntyessä, mutta perustelluista esityksistä huolimatta tuohon 1800-luvun miesvahvuuteen Kuopion paloasemalla ei taideta ihan heti päästä, hän totesi. Pelastusjohtaja kertoi saaneensa käsiinsä vakinaisen palokunnan ensimmäisen toimintakertomuksen ja se osoitti, että Kuopion vakinainen palokunta oli jo ensimmäisenä toimintavuotenaan kustannustietoinen
Joukkoja on tultava apuun, jotta tulipalo saataisiin sammutettua – apujoukoilla vain on muutakin kalustoa kuin vesisanko, kirves ja tikkaat. Nykyään se vain tehdään puhelimella. Kuopion kaupungin palokunnan 50-vuotisjuhlista kerrottiin Palontorjunta 2/1963:ssa.. Pohjois-Savon edellinen pelastusjohtaja Jorma Westerholm on ollut aktiivisesti kokoamassa paloaseman suojissa olevaa museotilaa. Samalla tavalla Kuopion palokunta on muuttunut 100 vuoden aikana, mutta sen perimmäinen kunniallinen tarkoitus – tarve suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä – ei ole hävinnyt. Muutos = kehitys Päivi Nerg totesi pelastustoimen kokonaisjärjestelmän muuttuneen lyhyessä ajassa merkittävästi. – Uutena yhteistyön muotona olemme parhaillaan suunnittelemassa Itäja Kaakkois-Suomen viiden pelastuslaitoksen yhteistä tilannekeskusta. – Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto toimii organisoidusti ja asioita valmistellaan yhdessä koko toimialan voimin. Muutos on käsitteenä sellainen, että ihmiset usein ajattelevat sen merkitsevän jotakin uhkaa omalle asemalle. Kehitys on aina mahdollisuus ja siihen liittyy se, että kaikki osapuolet hyötyvät. Tilannekeskus-hankkeen tarkoituksena on valmistella yhtenäistä toimintamallia pelastustoiminnan johtamisen tueksi. Ansioituneina muistettiin merkein ja mitalein seuraavia henkiöitä: va. Tulta on kielletty pitämästä, jos savupiippu on rikkinäinen. Rumpalin on edelleen hälytettävä apujoukkoja, mutta rumpalin tilalla on hätäkeskuspäivystäjä nykyaikaisine tekniikkoineen. Talonväen on edelleenkin parkaistava, kun tulipalo syttyy. Enää ei voida ajatella, että kun saamme tämän muutoksen tehtyä, voimme hengähtää. Työkyvyn ylläpitäminen on aiempaa suurempi haaste, koska pelastusalan henkilöstö ikääntyy. – Muutos onkin sellainen asia, joka nykyyhteiskunnassa on läsnä koko ajan. Ympärivuorokautisena palveluna tilannekeskuksella on mahdollisuus palvella myös alueen kuntia, Koponen huomautti Perusasiat eivät ole muuttuneet Juhlapuheen pitänyt kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoi pelastustoimen kehittyneen merkittävästi sitten 1800-luvun. On kuitenkin hienoa huomata, että eläkekeskustelusta on pelastustoimessa siirrytty yhä enemmän työhyvinvoinnin kehittämiskeskusteluun. pelastuspäällikkö Antti Korhonen, palomestari Kalevi Bruun, palomestari Hannu Hiekkalahti, palomestari Arto Lappi, paloteknikko Juhani Riekkinen, ruiskumestari Kari Antikainen ja palomies Pasi Rissanen. Muutoksen sijasta tulisikin puhua kehityksestä ja siitä, että toimintaa pyritään kehittämään siten, että saamme perustehtävämme hoidettua mahdollisimman hyvin ja vieläpä niin, että työhön tarvittava tai käytettävä aika olisi pienempi kuin aikaisemmin. – Työhyvinvoinnin parantaminen ja erityisesti fyysisen kunnon merkitys on pelastustoimessa tärkeää. Muutama vuosi sitten hän sai tiloihin Juhani Korhosen (vas.) kokoaman pienoismallin 1950-luvun Kuopion keskustasta. Siihen on tutustumassa hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen yhdessä pelastusjohtaja Jukka Koposen kanssa. 2/2013 39 kaassa on mukana kahdeksan maakunnan pelastuslaitokset ja Pelastusopisto. Päivi Nerg totesi olevansa tyytyväinen pelastuslaitosten väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on ylläpitää tilannekeskuksessa jatkuvaa tilannetietoisuutta ja pelastustoiminnan aikaista tilannekuvaa lähes 900000 asukkaan alueella. Pelastustehtävät edellyttävät hyvää fyysistä toimintakykyä. – Pelastustoimen perusasiat ovat kuitenkin edelleen samat kuin 1600-luvullakin. Yhteistyö ja uudenlaiset verkostot ovatkin yksi mahdollinen ratkaisu henkilöstön ikääntymisen ja taloudellisen tiukkuuden vaikutusten hallitsemiseksi, Nerg korosti myös työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin merkitystä myös pelastustoimen työtehtävissä. Teemme yhteistyötä lisäksi koulutusja suunnittelutyössä sekä hoidamme pelastustoimintaa yli maakuntarajojen
Tällä tavoin saamme käyttäjiltä arvokkaan tietotaidon, jonka pystymme sitten siirtämään suoraan valmistamiimme tuotteisiin.. Toimitamme tuotteitamme kaikille viranomaisryhmille Suomessa ja ulkomailla, varustamoille, telakoille, eri ammattiryhmille sekä siviilimarkkinoille. Haluamme kuunnella asiakkaita ja toteuttaa heidän toivomuksiaan. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. Kallionpään perhe perusti myymälän, jossa olivat esillä sukelluslaitteet, snorkkelit, räpylät sekä ajan hengen mukaisesti neopreeniset puvut. Tulevaisuus näyttää oikein hyvältä, olemme vahvistaneet asemaamme jo muutaman vuoden omalla asenteellamme. SPLY oli syntynyt. Pelastustieto julkaisi vuoden aikana lyhyet esittelyt jäsenyrityksistä ympäri Suomen ja uusien jäsenien myötä esittelyt jatkuvat vielä alkuvuodesta 2013. Ursuk Oy Myyntipäällikkö Lassi Lindstedt Ursuk Oy valmistaa URSUIT-merkkisiä kuivapukuja maalle, merelle ja ilmaan. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. Lisäksi tuomme maahan vahvoja sukellusvälinemerkkejä, kuten Suunto, Aqualung, Apeks, Metalsub ja Oceanreef. Ensi vuonna vietämme siis 50-vuotisjuhlavuotta. huhtikuuta 1972. SPLY on myös yksi kahdeksasta Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. Ursukin tarina alkoi vuonna 1964 Turussa. Lisäksi valmistamme esimerkiksi vesitiiviitä kasseja ja reppuja mittatilauksena. Kuivapuvut eli sukellus-, pintapelastus, pelastusja taktiset erikoispuvut ovat päätuotteitamme, muut välinemerkit tukevat mukavasti tätä pääryhmäämme. Alalla kovinta kilpailua ei käydä hinnalla, vaan huippulaadulla. Tuotanto-, toimisto ja esittelytilat ovat Turussa. Työntekijöitä on yli 50 henkilöä. Jälleenmyyjät ovat tärkeä yhteistyölenkki. 40 2/2013 SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. Myymälän takahuone toimi tehtaana, jossa puvut leikattiin käsityönä. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. SPLY täytti viime vuonna 40 vuotta. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Päämarkkinat ovat Skandinavia, KeskiEurooppa, USA ja Venäjä. Mottona meillä on: jonkun on näytettävä tie, jota muut voivat seurata. Kotimaan osuus on noin 35 prosenttia
– Myös Lähi-itä ja Keski-Eurooppa ovat tärkeitä markkina-alueita. Veikko Nummela Oy:ssä tehdään myös tuotekehitystä ja tuotevalikoiman laajentamista. 2/2013 41. Keski-Euroopassa saattaa löytyä paloautovalmistajia, jotka haluavat ostaa pumpun joltakin ulkopuoliselta ja suomalainen pumppuvalmistaja voi hyvinkin tässä kilpailussa pärjätä, Huttunen pohtii. – Toivottavaa olisikin, että palolaitokset kiinnittäisivät enemmän huomiota komponenttien alkuperään ja suosisivat kotimaista. yrityksen toimitusjohtajana. – Minulta kysyttiin aika ajoin yrityksen myymisestä ja muutamia neuvotteluja tässä käytiinkin. – Valtionosuutta ei autohankintoihin ole enää tänä vuonna maksettu ja tilauksia tehdään nyt vähemmän. Vapaa-aikaan mahtuu myös mökkeilyä.Veikko Nummela Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat Esteri palopumput, vesitykit, moottoriruiskut ja niihin liittyvät huolto-, asennusja varaosapalvelut. – Jopa 40 vuotta vanhoihin pumppuihin toimitamme edelleen varaosia, Leo Huttunen kertoo. Yrityksen toiminta jatkuu keskeytyksettä ja ilman muita muutoksia. Kun kyselyjä yrityksen myymisestä tuli, eivätkä jotkut neuvottelut johtaneet mihinkään, soitin Iivarille. Tässähän nämä kaikki toteutuvat, hän sanoo. Y li 30 vuotta Veikko Nummela Oy:n palveluksessa toiminut ja yli 20 vuotta yrityksen omistanut Leo Huttunen myi omistamansa osakekannan Iivari Kalliomäelle, joka aloitti 1.2. Iivari oli usein nähty vieras Veikon yrityksen tiloissa yhdessä pikkuveljensä Aleksin kanssa. Iivari Kalliomäki teki edellisessä työpaikassaan paljon töitä vientitoiminnassa. Myös se on ollut toiveena, että yritystoiminta olisi metallialalla. Perustaja Veikko Nummela oli uuden omistajan isoäidin aviopuoliso. Yritystoiminnan yksi edellytys on myös uudistuminen. – Ja takuu on edelleen ikuinen materiaalija valmistusvirheille, Iivari Kalliomäki toteaa. Iivari Kalliomäki on aiemmin toiminut salolaisen Arvo Piiroinen Oy:n kalusteliiketoiminnan liiketoimintajohtajana. – Yritin karkottaa mielestäni tämän sukutaustan, ettei se vaikuta päätökseeni. Iivari Kalliomäki kytkeytyy yrityksen historiaan vuosikymmenien ajalta. – Ja voi hyvinkin olla toiminnalle eduksi, että uusi vetäjä tulee alan ulkopuolelta. Alan ulkopuolelta yrityksen johtoon tullut Iivari Kalliomäki saa perehdytykseen apua paitsi edeltäjältään myös yrityksen palveluksessa 30 vuotta olleelta Esa Niemeltä. Hän kun pikkupoikana pyöri täällä jaloissa, Leo Huttunen naurahtaa. Leo Huttunen sanoo. Siksi koritehtailla on hiljaisempaa eikä pumppujakaan entiseen tahtiin mene. Teksti ja kuva: Esa Aalto Palopumppuvalmistaja vaihtoi omistajaa Leo Huttusen työtä Veikko Nummela Oy:ssä jatkaa Iivari Kalliomäki (oik.) Vuonna 1968 perustettu ja Kaarinassa toimiva Esteri palopumppujen ja niihin liittyvien tarvikkeiden valmistaja Veikko Nummela Oy:n entinen omistaja Leo Huttunen, 65 myi omistamansa osakekannan Iivari Kalliomäelle, 45. Haaveenani on ollut päästä mukaan yritystoimintaan, jossa liikevaihtoa olisi korkeintaan pari miljoonaa euroa, olisi muutama työntekijä, saa kuitenkin tehdä itse käytännön työtä ja olla erityisesti mukana vientitoiminnassa. Vaikka kotimarkkina ovatkin yritykselle tärkeät, niissä eletään juuri nyt haasteellista aikaa. Leo Huttunen sanoo Veikko Nummela Oy:n vientitoiminnassa Venäjän olleen aikaisemmin suuri markkina-alue suuremmille pumpuille. Tämä tapahtui viime marraskuussa ja nyt ollaan tässä, Leksa hymyilee. Ison työn sain tehdä urheilukatsomoiden kalusteita myyvässä yrityksessä, joka sai kolmen vuoden työni tuloksena kaupan aikaiseksi Sotshin olympialaisten katsomotuolien toimittajana, hän kertoo. Iivari Kalliomäki sanoo miettineensä suhtautumistaan Leo Huttusen kyselyyn. Vientitoiminnassa riittää töitä myös moottoripumppujen valmistuksessa. Hänen mottonsa oli, että Veikko Nummela Oy:n valmistamilla pumpuilla oli ikuinen takuu. Naantalissa asuva Kalliomäki on perheellinen mies, kolmen lapsen isä. Se on tärkeää niin huoltovarmuuden kuin työllisyydenkin vuoksi, Kalliomäki sanoo. – Venäjä on yksi merkittävistä vientikohteista. Leo Huttunen jatkaa yrityksessä sovitun siirtymäkauden ajan perehdyttäen uutta omistajaa. – Mutta perinteitä ei pidä unohtaa. Tunsin Iivarin entuudestaan. Pahinta on se, että jos uraudutaan ja tehdään asiat aina vanhaan malliin, Huttunen sanoo. – Uusista tuotteista tulee vinkkejä ja toiveita kentältä ja niitä luonnollisesti yritetään täyttää, kannattavuus toki aina mielessä, he sanovat. – Varaosapalvelun ja huollon pitää aina toimia hyvin. Hän pystyy näkemään asioita uudella tavalla. Isojen mahdollisuuksien maahan kannattaa hänen mielestään vientiä jälleen elvyttää. Veikko Nummela piti yritystoiminnassa kunnia-asiana, että huolto pelasi. – Tapasimme sattumalta muutama vuosi sitten Iivarin kanssa ja keskustelimme myös yrityksestä. Viennin ohella kotimarkkinat ovat meille erittäin tärkeät ja asiakkaista pidetään entiseen tapaan hyvää huolta, Iivari Kalliomäki sanoo. Hän harrastaa kilpa-autoilua, nyt erityisesti 11-vuotiaan poikansa kanssa
42 2/2013 Tammelan VPK:n syntyhetket eivät ole aivan tuoreessa muistissa eivätkä alkuperäiset perustajatkaan enää tarinaa kerro. Yli 200 hehtaarin metsäpalo työllisKorotettu Portaalla, jatkettu Letkulla ja sitten viälä se Turpoo... – Fyysisestä kunnosta pidetään myös hyvin huolta. 80-vuotias Tammelan VPK on lounais-hämäläinen palokunta parhaimmillaan ”Tammela on Suamen suurin pitäjä…” Teksti & kuvat: Saku Rouvali Tammelan VPK:n sammutusmiehet Leena Koivunen ja Terhi Aalto avustavat yhteistyössä Sonja Sillsteniä, 1 kk, läpäisemään "tulisimulaattoriradan".. Järjestämme ajoittain palokunnan sisäisesti ”Oulun mallin kuntotestin”, jossa vuoden kuluessa tarkkaillaan henkilöiden kuntoa. N ykyään Tammelan VPK on varsin vireä palokunta. Samalla harjoitellaan paineilmalaitteiden käyttöä, niiden käytönjälkeistä huoltoa ja toimintaa fyysisessä harjoituksessa, Koivunen listaa. 230 voltin ja 20 kilovoltin erot ovat huimaavat, varoetäisyydetkin kasvavat kymmenkertaisiksi, kertoo Tammelan VPK:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Koivunen. Erikoisuutena mainittakoon sähköntuntemuskoulutus, jossa alan ammattilainen kouluttaa ja kertoo, millaista sähköä kussakin ilmakaapelissa, maakaapelissa tai voimalinjassa kulkee. Suuri metsäpalo muistetaan Parhaiten Tammelan VPK on päässyt esille vuoden 1997 suuren metsäpalon jälkimainingeissa. Tammelan VPK oli nyt virallisesti syntynyt. – Se on todella hyödyllinen tieto, varsinkin keikkapaikoilla tiedostaa minkälaisia vaaroja lähiympäristössä on. Tammelan VPK tunnetaankin hyvin kouluttavana palokuntana, joka hankkii mahdollisimman paljon hyödyllisiä koulutuksia ja kurssituksia jäsenistölle. Viralliset Tammelan VPK ry:n alkusanat lausuttiin loppuvuodesta 1932, jolloin yhdistys rekisteröitiin yhdistysrekisteriin
Nuorin sammuttaja oli tammelalainen Sonja Sillsten, 1 kk. Harjoituksen vetäjä Tuomas Uutela näyttää mallisuorituksen kuinka "Oulun mallin kuntotesti" viedään läpi vaivattomasti.. 80-vuotias palokunta juhli avoimien ovien merkeissä 16.12.2012 Tammelan paloasemalla. Äiti Jenna Tuovila uumoileekin, että Sonja saattaa vanhempana liittyä palokuntaan – se kulkee suvussa. Jokainen tietenkin tietää omat heikkou tensa ja vahvuutensa, joiden mukaan toimitaan. Sankoruiskusta tuleva vedenpaine osuessaan kaatoi tulikeilat ja näin tuli oli sammutettu. Yhteistyön tuloksena Sonjalla oli kotiinviemisinä muovinen palokypärä. Tälläkin hetkellä naisia on hälytysosastossa kolme, joista yksi savusukeltajana. VPK:n puuhahenkilöt olivat rakentaneet ”tulisimulaattorin” eli kiinnittäneet liekin muotoon sahatut puupalikat vanerilevyyn saranoilla. Sammutusja ajoneuvokalusto Tammelassa on myös hyvällä mallilla. – Ensivastehälytyksiä meillä on noin kolmannes kaikista tehtävistämme, kertoo Heikki Koivunen Myös naiset on otettu palokunnassa lämpimästi vastaan. Se oli iso tapahtuma, joka yhdisti palokuntalaisia ja yhteistyö sai aivan erilaiset mittasuhteet. Yleisö tutustui palokunnan toimintaan vuosien varrella ja nykyaikaiseen kalustoon. Tammelan Vapaaehtoinen Palokunta ry > Perustettu 1932 > Jäsenmäärä 20 Hälytysosastossa 16 > Hälytykset vuonna 2012: Paloja pelastustehtäviä 86 kpl Ensivastetehtäviä 21 kpl Tammelan VPK Ry toimii Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensimmäisen asteen sopimuspalokuntana. Vesistöt eivät niinkään työllistä, vaan suurimpia palokunnan tehtäväalueita ovat rakennuspalot. Tarjolla oli mehua, kahvia pipareita ja kakkua. – Palokunnassa olemme kaikki tasavertaisia sammutusmiehiä, sukupuolieroja ei tunneta. Naiset vahvasti mukana Tammelassa on myös useita järviä. Lapset saivat toimia pikkupalokuntalaisina ja sammuttaa tulipalon. Palokuntatoiminta on mukavaa, samoin muukin ihmisten auttaminen, kertoo hälytysosastossa toimiva Leena Koivunen. 2/2013 43 ti palokuntia laajasti Etelä-Suomen alueelta. Itse tulin palokuntatoimintaan Tammelan suuren metsäpalon aikaan vuonna 1997. Sonja tosin sai apua suoritukseensa Tammelan VPK:n sammutusmieheltä Terhi Aallolta. Palokunnan käytössä on sammutusauto, säiliöauto, moottorivene ja tarkastusauto. 54 paloajoneuvoa ja 206 sammutushenkilöä oli sammutustehtävissä alueella. Mamma ja ukki ovat molemmat vahvasti toiminnassa mukana, ukki Forssan VPK:n päällikkönä. Tammelan VPK oli ensimmäinen hälytyksen saanut ja paikalle päässyt palokunta
44 2/2013 Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet on nykyisessä työssään näköalapaikalla, myös kirjaimellisesti. Lukkarinrakkaus pelastustoimen asioihin ja Turkuun on silti säilynyt.
Turkulaistunut oululainen muutti työn vuoksi Helsinkiin kolmisen vuotta sitten, Museoviraston pääjohtajaksi. – Ihan ensiksi täytyy sanoa, että minä en periaatteessa haluaisi uusia museoita Suomeen. Kun talo rakennetaan museoksi, päästään heti pohtimaan sitä, millaista esineistöä sisälle tulee. Ihanteellista olisi, jos museota varten voisi rakentaa aivan oman rakennuksen. Kostetin mielestä olisi järkevää tehdä museoyhteistyötä muiden turvallisuustoimijoiden, kuten poliisin, ja erityisesti turva-alan yritysten kanssa. Turvallisuusalalle yhteinen museo?. Yritykset voisivat olla myös merkittävässä rahoittajan roolissa. Sen sijaan olisi hienoa, jos yhä useammat museot voisivat erikoistua, Juhani Kostet sanoo ja ryhtyy kuitenkin pyynnöstä suunnittelemaan vaihtoehtoja palomuseon perustamiseksi. M oni kuvittelee, että museo tarkoittaa huoneita, joissa säilytetään vanhoja tavaroita. Kuuselan ideaan liittyi turvallisuusalan museo. Ala on pirstaleinen, sillä meillä on paljon pieniä museoita ja perinnehuoneita. 2/2013 45 Kun puhutaan pelastustoimen historiasta ja museoista, Juhani Kostetia ei voida sivuuttaa. Kostet kertoo pitävänsä erittäin hyvänä ideaa, jota turkulainen palotarkastaja Teuvo Kuusela ehdotti jo vuosia sitten. Tiloja tarvitaan kokoelmien säilytykseen, toimistotöille ja konservointiin. Jos nämä tilat ovat samassa rakennuksessa, vältytään kuljetusprosessilta, joka on sekä kallis että monimutkainen. Juhani Kostet korostaa, että pelastusalan toiminnallisuuskin voi näkyä museoesineiden näyttelyissä. Teksti: Brita Somerkoski Kuvat: Klaus Somerkoski Pikku kuva: Vanha höyryruisku 1900-luvun alusta on kunnostettu Turussa uudenveroiseksi. Yhteinen museo poliisin kanssa. Saadaanko Suomeen palomuseo. Mutta museo on paljon muutakin
Tästä Kostet mainitsee hyväksi esimerkiksi Tampereen Vapriikin. Paloesineistöön kuuluu kiinteästi pukuhistoria. 46 2/2013 – Suosittelen kaikille museokäyntiä vaikkapa Inarin Siidassa tai Kotkan Wellamossa. Säätiökin on hyvä, mutta säätiöllä pitää olla kunnollinen rahoituspohja. Tapahtuma liittyi Palontorjuntaliiton ja Palopäällystöliiton Palosuojelupäivään. Hyvä museo ei ole pelkästään esineiden säilytyspaikka, vaan toiminnan ydin tulee nimenomaan erilaisten, elävien näyttelyjen kokoamisesta. Nykyisin jotkut museot ovat osakeyhtiöitä. Yleensä sellaiset ovat vähän tylsiä. Palomuseotoiminnassa keskeinen osa ovat isot kulkuneuvot. Juhani Kostet muistuttaa, ettei kaikkia esineitä kannata entisöidä uudenkiiltäviksi. Kostet muistelee Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen museotila Kellarin kypärävalikoimaa. Esimerkiksi opetusja kulttuuriministeriön alaisesta museovirastosta vähennettiin sata virkaa valtion tuottavuusohjelman ja talousarvioon kohdistuneiden suurien määrärahaleikkausten seurauksena vuosina 2008–2012. Museoauton pitäisi olla sopivan kuivassa ja viileässä, joko renkaat täytettyinä tai nostettuna erillisille pukeille. Esitykset olivat hurjia; palomiehet sammuttivat torille tuodun talon, kiipesivät korkeille tikkaille ja hyppivät alas patjoille. Toisinaan voi olla hyvä katsella esineitä käyttäjän näkökulmasta. Kostet muistelee juhlavuottaan viettävän Turun VPK:n perinnehuonetta. Jos turvallisuusalan yritykset vastaisivat osasta rahoitusta, ja sisäasiainministeriöltä saataisiin tukea, hankkeella voisi olla paremmat näkymät. Tässä apuna voisivat olla vaikkapa draamaoppaat ja aikalaiskertomukset. Mitä olimme, mitä meistä tulee. Sinne Turun pelastustoimea palvellut Teuvo Kuusela on rakennuttanut asuintalon pienoismallin, josta selviää, miten palo leviää huoneessa. Pienen pojan silmin hän muistelee valtavia palonäytöksiä, joita silloisen kotikaupungin palokunta järjesti 50-luvulla Oulun kauppatorilla. – Sanotaan, että museon pitäisi kertoa siitä, mistä tullaan, mitä ollaan ja mihin ollaan menossa, Kostet tiivistää. Muistikuva on kantanut vuosikymmenten päähän. Kostetin mielestä useiden toimijoiden turvallisuusmuseossa voisi olla ideaa. Siinä on pari esimerkkiä todella hienoista museorakennuksista, Kostet sanoo. Enemmän nykyaikaa olisi sellainen näyttely, jossa tuodaan uutta näkökulmaa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Hän näkisi mielellään, miten kotikaupunki Turku rakennuttaisi maakuntamuseorakennuksen, johon saataisiin koottua kaupungin ja Varsinais-Suomen historiaa. Turussa museon varastoissa odottelee myös pelastustoimen esineistöä ja puoli miljoonaa muuta näyttelyesinettä sitä, että niiden tarinat tulevat kerrotuiksi. Käytäntö on tärkeää – paloautokin puhuttelee enemmän, jos luukut ovat auki, letkut esillä ja palomiehet sammutustöissä. Museoitavista autoista hän muistuttaa, ettei museoitavia paloautoja tulisikaan kiillottaa ja puunata kiiltäviksi. Samalla pääsylipulla voisi siis päästä katsomaan useampaa kokoelmaa. Varsinais-Suomen Museotila Kellarissa on esillä laitoksen ensimmäisiä palokypäriä. Valtionavustusrahoitus on hankala järjestää näinä aikoina heikon taloustilanteen vuoksi. Siellä kannattaisi vierailla, Kostet sanoo. Museon teko alkaa näyttelystä Museon rakentaminen alkaa näyttelysuunnitelman tekemisestä. Paloja turvallisuusmuseon tavoitteena voisi olla turvallisuusviestinnän tarjoaminen ryhmille. Museoesineen tarinaan kuuluu myös se, millaisessa kunnossa esine on tullut tiensä päähän. – Rahoitus on yksi keskeisiä ratkaistavia asioita. Turvamuseo Automuseon yhteyteen Kangasalle. Hänen mukaansa eletty elämä on merkittävä osa museoesineen historiaa. Esineen taustan selvittäminen on tärkeää. – Jos vapaasti voi ideoida, niin ajoneuvojen säilyttämisen ammattitaito on ilman muuta Kangasalan Mobiliassa, Kostet pohtii. – Suomessa ajankohtaiset aiheet näkyvät museoissa lähinnä erilaisina merkkivuosien teemoina. Samoin toivoisi käyvän myös pelastustoimen esineistölle ympäri Suomen. – Jos esine on vanha ja harvinainen, se voi olla museointimielessä arvokas, vaikkei käyttäjätietoja olisikaan saatavilla, Kostet summaa. Hyvä museotila on kuiva, viileä ja hämärä.. Kaikkiaan Kostet ehdottaa, että valtavaa synergiaetua ja lisää kävijöitä saadaan, jos palotai turvallisuusmuseo olisi liitettynä jo johonkin olemassa olevaan museokokonaisuuteen. Vapriikin vaihtuvat näyttelyt houkuttelevat asiakkaita vierailulle samaan museoon yhä uudelleen. Perusnäyttelyn lisäksi tarvitaan teemanäyttelyitä. Museoviraston neuvotteluhuoneessa pääjohtaja Kostetin sanoja kuunnellaan kriittisesti, sillä kuuntelijoina ovat tällä kertaa vain seinien muotokuvat, pääjohtajan edeltäjät museotoimen varhaisilta vuosilta. Tosin jokunen pelastustoimen ajokki voisi Kostetin mielestä olla ajettavassakin kunnossa, sillä kyllä punaisen auton kyydissä on omaa nostalgiaa siinäkin, Kostet sanoo. Näkisin kuitenkin, että pelastusalan sisällä on muutamia hyviä museoinnin puolestapuhujia, kuten pelastusylijohtaja Pentti Partanen. Virtuaalimaailma tekniikkoineen tuo Kostetin mukaan nykyisiin museoihin lisää mahdollisuuksia. Mukaan kokoelmiin otettaisiin lukitsemista, tietotekniikkaa, pelastustoimen historiaa ja työturvallisuutta. Turkulaisille Kostet lähettää terveisiä kirjaimellisestikin katsottuna näköalapaikaltaan Museoviraston pääkonttorista Helsingin Töölöstä. Millä rahoilla museo rakennettaisiin. Parhaillaan Kansallismuseossa on esimerkiksi 1900-luvun nostalgianäyttely. Museoihmiset puhuvat kontekstista: siitä, miten esinettä on käytetty, kuka sitä on käyttänyt ja kuinka harvinainen esine on. Unohtaa ei sovi myöskään museopedagogiikkaa
– Luovuus kärsii, kun vapaus ja seikkailu puuttuvat. – Ihmisten pitäisi itsensä parantaa turvallisuuttaan. Toisaalta siinä mielessä pelkoon vetoaminen voi olla myös tehokasta. – Entisaikojen kiinalainen lääkäri sai palkkaa, kun potilas pysyi terveenä. – Pelokas ihminen on kylläkin tehokas toimija, mutta sellainen tunne syö pidemmän päälle ihmistä. Jatkuva kauhu ei siksi ole hänen mielestään liikkeelle paneva voima. – Tunne ja tieto olisi saatava tässä mielessä lähentymään. Filosofi Maija-Riitta Ollila pohdiskeli turvallisuuden merkitystä TuKeVa II -hankkeen päätösseminaarissa. – Me olemme valitettavasti usein sellaisia, ettemme jaksa uskoa, että mistään tulisi mitään. Maija-Riitta Ollila ei kuitenkaan kannata sitä, että shokeeraavasti yritettäisiin ohjata ihmisiä turvallisemmiksi. Aivomme luovat meistä miellyttävämmän kuvan itsellemme. – Aivoissamme on tietynlaisia suojamekanismeja. Keskinäinen luottamus lisää turvallisuuttamme. Sen sijaan yhteiskunnallisen epäarvoisuuden kasvu lisää turvattomuutta. Meillä on oltava liikutus ja siinä pitää olla mukana myös tunnetta. Filosofi totesi huolestuttavaa olevan, että monille turvallisuus tarkoittaa liiaksi turvallisuuden tunnetta. Turvallisuusajattelu tarvitsee myös ahaaelämystä. Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen puolestaan totesi, että pelko voi parhaimmillaan johtaa riskitietoisuuden lisääntymiseen, jolloin turvallisuuden kannalta myönteiset arvot ja asenteet vahvistuvat. Maija-Riitta Ollila kysyi myös, mistä johtuu uhkatilanteiden ulkoistaminen ihmismielessä. Hänen mielestään valvonta-sana pitäisi turvallisuudesta puhuttaessa poistaa. – Meillä pitäisi olla kuitenkin motivaatio, liikkeelle paneva voima, toimia turvallisuuden hyväksi, Ollila totesi. – Me voimme tuntea erilaisia turvallisuuden lajeja. Määräykset voivat rajoittaa Maija-Riitta Ollila totesi kokeneensa paloturvallisuusmääräykset myös rajoittavina. Ojanen myös totesi, että ehkäisevässä toiminnassa olemme siirtymässä tarkastuksesta valvontaan. Jos potilas sairastui tuli lääkärin maksaa potilaalle, Ollila vertasi ennaltaehkäisyn ajatusta myös turvallisuuteen. – Valvonta voi kohdistua johonkin lähelläni olevaan turvallisuutta vaativaan asiaan ja siten saan itselleni turvallisemman ympäristön. Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén lisäsi, että uuden ajattelun mukaan myös jokainen itse valvoo ympäristöään ja sen turvallisuutta. – Omatoimisuus on silloin tuottanut tulosta. Kuvittelemme olevamme keskitasoa parempia. Pelastusalan toimijoista koostuvan yleisön joukosta Pirkanmaan pelastusjohtaja OlliPekka Ojanen huomautti filosofille, että valvonta voidaan nähdä myös tärkeänä asiana. – Sellainen ei saisi olla kauhuskenaario, vaan hallittu tilanne. Ajan kanssa se raunioittaa ihmisen. F ilosofi Ollila kuvaili turvallisuuden tunnettamme siinä mielessä harhaiseksi, että tunnemme itsemme turvalliseksi, jopa sellaisessa paikassa kuten koti, mutta kuitenkaan se ei sitä ole. Meillä on tietynlainen illuusio omasta haavoittumattomuudestamme. Onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuutta pohdittiin Helsingissä järjestetyssä Turvallisuuskulttuuria kehittävän valvonta-tutkimushankkeen päätösseminaarissa, jossa muun muassa VTT, filosofi Maija-Riitta Ollila pohdiskeli käsityksiämme turvallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta. Tarvitsemme siksi liikkeelle panevaa tunnetta eli emootiota. Muille voi vain tapahtua jotakin pahaa, ei meille. Filosofi Maija-Riitta Ollilan mielestä pelote on huono turvallisuuden ohjaaja Tarvitaan lupaus paremmasta Teksti ja kuva: Esa Aalto 2/2013 47. Hän pohdiskeli myös, että joskus meitä saattaa ympäröidä myös liiallinen turvallisuus. Motivaatio tällaiseen voisi olla esimerkiksi ihmisen osaaminen toimia oikein onnettomuuden ensihetkenä, kuten helsinkiläinen palopäällikkö Keijo Mökkönen totesi. – Mitä siihen sitten tarvitaan, filosofi kysyi ja vastasi: – Lupaus paremmasta
Sotaharjoitukset, ampumaleirit ja muut yhteisharjoitukset vaativat oman pelastusyksikön paikalle. Ensivastetoiminta, sammutustoimet, valmiustehtävät ja koulutus ovat samalla lailla tarpeellisia Puolustusvoimien alueilla kuin normaalissa siviilielämässäkin. Varsinaista sammutustoimintaa tehtiin sota-aikana pääosin palokunnilta käyttöönotetuilla paloautoilla ja muulla kalustolla. 48 2/2013 T iettävästi sotilaspalokuntien historian itsenäisessä Suomessa voi katsoa alkaneeksi vuonna 1923 lääkintäupseerien jatkokoulutuskurssilla saamansa kaasuluennon seurauksena. Asento! Lepo! Asento! Sammuta tuli! Sotilaspalokunta toimii kuten VPK-yhdistykset Teksti ja kuvat: Saku Rouvali 48 2/2013 Varusmieskuljettaja näyttää, miten punainen kukko taltutetaan. Motivoitunutta porukkaa Kaartin Jääkärirykmentin pelastusupseeri, yliluutnantti Mika Merenlahti toimii Santahaminan sotilaspalokunnan päällikkönä. Viikon kurssituksen aikana opittiin enemmän kaasuaseiden vaikutuksista, opittiin suojautumaan niitä vastaan ja puhdistamaan saastuneita materiaaleja. Uusin hankinta ovat myös katukuvassa näkyvät puhdistusajoneuvot, Pujot. Hän kiitteleekin hyvin motivoitunutta porukkaansa halukkuudesta toimia sotilaspalokunnassa. Nykyään sotilaspalokunnan toiminta on aivan samanlaista kuin ennenkin, paitsi sillä erolla, että Puolustusvoimat on satsannut todella paljon nykyaikaista kalustoa sotilaspalokuntien käyttöön. Sotilaspalokunnan tehtävä rauhan aikana onkin turvata varuskuntaalueen turvallisuutta tehokkaasti. Mikäpä sen kätevämpää kuin organisaation oma palokunta, joka tuntee harjoituksen kulun, vaaratekijät ja harjoituksissa käytettävät aineet sekä sekä kemikaalit. Varusmieskuljettajille opetetaan riskien minimoimista ja toimintaa vaaratilanteissa.
Se on myös todella hyödyllinen taito muutenkin. Nopeus on myös yksi vahSantahaminan sotilaspalokunta Perustettu 2000 Henkilömäärä 15 Sotilaspalokunnassa 12 OTO-palomiestä (oman työn ohella) 1 päätoiminen pelastusupseeri 1 päätoiminen pelastusaliupseeri 1 osa-aikainen 25 prosentin työajalla oleva sotilaspalomestari Hälytykset vuonna 2011: Paloja pelastustehtäviä 78 kpl Santahaminan sotilaspalokunta toimii Helsingin pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen mukaisena palokuntana. Helsingin vartiostoon sotilaspoliisialiupseeriksi tullessaan töihin Heporauta liittyi mukaan sotilaspalokunnan toimintaan. Osa-aikainen työ sotilaspalomestarina ei suuremmin rasita, sillä päätyökseni toimin sotilaspoliisien kenttäjohtajana, Heporauta kertoo. Työajan ulkopuolella tulevista hälytyksistä maksetaan palkka, mutta työaikana tulleet hälytykset kuuluvat normaalin palkan piiriin. Sotilaspalomestarina toimiva vääpeli Konsta Heporauta tuli sotilaspalokuntaan niin ikään harrastuksen kautta. Samat kurssit käydään myös Puolustusvoimien puolella ja teollisuuspalopäällikkö kurssi on varsinaisista palokuntakursseista korkein. – Sotilaspalokunnassa pääsee kouluttamaan varusmiehiä alkusammutuskoulutuksessa, ja näin jakamaan omaa tietotaitoa tulen sammuttamisesta ja tilanteen haltuunotosta. Lisäksi voi käydä erillisiä kursseja palonsyyntutkinnasta ja palotarkastuksista. Samoin sotaharjoituksissa sotilaspalokunnan rooli on todella suuri, sillä pelastusyksikön nopea paikalle saapuminen esimerkiksi kovapanosammunnoista syttyneestä maastopalossa estää palon laajenemisen nopeasti ja tehokkaasti, yliluutnantti Merenlahti kertoo. – Sotilaspalomestarin tehtäviin kuuluu tuurata pelastusupseeria tämän poissa ollessa ja toimia sotilaspalokunnan varapäällikkönä. 2/2013 49 – Sotilaspalokunta toimii melkein samalla periaatteella kuin VPK-yhdistykset. Tarkka ohjeistus ennen toimintaa on kaiken a ja o.. Sotilaspalokunta noudattaa ”Suojeluja pelastustoiminnan yleisohjetta” ja ”Ohje pelastustoiminnan järjestämisestä Maavoimien harjoitusja koulutustoiminnassa”. Minimivaatimus jokaisella jäsenellä on 40 tuntia vuodessa, Merenlahti kertoo. Sotilaspalokunnan vahvuudeksi Merenlahti luetteleekin kohdetuntemuksen ja kahden päätoimisen sotilaspalokunnan jäsenen mukanaolon. Mies palokunnan takana: Mika Kristian Merenlahti > Syntynyt: 1970 > Naimisissa, tytär ja poika > Vuosia palokunnassa 10 > Isosaaren linnakkeeseen OTO-sotilaspalomestariksi 2003 > Siirtynyt Kaartin Jääkärirykmentin pelastusupseeriksi 2010 > Koulutus: Ylioppilas, opistoupseerin jatkokurssi > Nykyinen ammatti: Yliluutnantti Kaartin Jääkärirykmentissä vastuualueenaan pelastusupseerin virka vuus, sillä kolmessa minuutissa paloasemalta on saavutettu kaukaisinkin Santahaminan takanurkka. – Harjoituksia järjestetään joka toinen viikko. Alkusammutuskoulutusta Tutustumishetkellä Merenlahti oli kouluttamassa varusmieskuljettajia alkusammutuksen saloihin. Varusmiehet olivat mielissään tästä harjoituksesta. Hattulan VPK:n kasvatti aloitti palokuntauransa jo 1980-luvulla. Se tuo heidän mielestään vaihtelua normaaliin palvelukseen. Sotilaspalokuntalaiset näyttivät mallisuorituksen kuinka roihuava kaasupalo sammutetaan jauhesammuttimella, jonka jälkeen varusmiehet pääsivät tekemään saman
Petteri on pitänyt tärkeänä mahdollisuutta edetä urallaan. Kaupunki oli kemijärveläiselle miehelle tuttu opiskeluajoilta. – Perheessämme on allergioita, mikä rajoittaa lemmikkieläimien hankintaa ja ylläpitoa. – Tärkeää on myös tehdä työtä, josta pidän ja jolla on merkitystä, hän lisää. Yritysjohtajien palkat ovat karanneet varsin lyhyessä ajassa käsittämättömälle tasolle. Työelämässä Petteriä ohjaavat, ”tietysti”, yleiset työelämän hyvät tavat ja arvot – pelastuslaitoksella myös pelastustoimen arvot. Lehdessä oli joskus 2000-luvun alkupuolella juttusarja kansanedustajien eksoottisista eläimistä ja yhdessä jutussa kansanedustaja Jyrki Kasvi esitteli afrikkalaista kääpiösiiliään. Perheen kaksi aikuista poikaa ovat opiskelemassa omilla tahoillaan. Tämä enkelinsilmäinen Bichon Frisé nimettiin Paavoksi. Petterin sydän oli kuitenkin myyty, kun hän sai ensimmäisen kerran valkoisen karvapallon syliinsä. Petteri asuu omakotitalossa vaimonsa kanssa. – En tavoittele pröystäilevää elämää, mutta kohtuullinen toimeentulo luo turvaa. Valitettavasti lemmikkisiilit eivät ole pitkäikäisiä, joten meilläkin on kuuden edesmenneen siilimme hautapaikka takapihallamme. Petteri opiskeli Oulun yliopistossa prosessitekniikkaa vuosina 1984–91 ja valmistui diplomi-insinööriksi. KUVA: MERJA HELISTEN. Bichon Frisé -harrastus alkoi vähän samasta syystä kuin siilitkin eli halusimme koiran, joka ei aiheuta allergiaoireita. 50 2/2013 Tekstit: Salla Tikkanen O ulu-Koillismaan pelastusjohtaja katselee työhuoneensa pöydältä koiriensa Paavon ja Teuvon sekä kääpiösiilinsä Niilon valokuvia. Hyvät tavat ja oikeudenmukaisuus Petteri kokee aluksi vaikeana määritellä, mitkä elämänarvot hänelle ovat tärkeimpiä, puhumattakaan siitä, miten ne ohjaavat elämää. Otimme sitten selvää, millaisesta otuksesta on kyse ja voiko kyseisen lajin edustajaa hankkia allergiaperheeseen. Tänä päivänä Suomessakin on vallitsevana ”arvona” suunnaton ahneus ja itsekkyys, arvioi Petteri. Mikä sai diplomi-insinöörin hurahtamaan siileihin ja koiriin. – Oikeudenmukaisuus vain tuntuu olevan kaukana, kun seuraa yhteiskunnan menoa: kuilu tavallisen kansan ja rikkaan eliitin välillä kasvaa päivä päivältä. Hetken mietittyään Petteri myötäilee, että ovat ne hänellekin merkittäviä asioita. Sittemmin perheeseen otettiin toinenkin samanrotuinen koira. Oulusta tuli Petterin kotikaupunki kaksi vuotta sitten. Siitä siiliharrastus sitten lähti ja suurimmillaan siilikatraaseemme on kuulunut samanaikaisesti neljä siiliä. – Oulu on Kuopion ohella paras paikka asua Suomessa, sanoo Petteri. Pelastusjohtajana ihminen Saanko esitellä – Petteri Helisten – Tähän kysymykseen varmaankin kaikki vastaavat, että ykkösasioita ovat lapset, muut läheiset ja terveys. Muutamia vuosia sitten Petteri ei osannut vielä aavistaa, että hänestä tulisi koiraihminen. Henkilökohtaisella tasolla Petteri nostaa oikeudenmukaisuuden ylitse muiden
Liikuntalajeiksi hän valitsisi kävelyn, sauvakävelyn, kuntosalin ja venyttelyn. – Pienoisrautatiet eivät kiinnosta, vaan oikeat rautatiet ja erityiV arsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainion vapaa-aika sujuu mieluisissa puuhissa Liedon omakotitalon pihapiirissä. Talvella hiihdetään ja kesällä golfataan, Jari kehaisee. Iloitsen aurinkoisesta talvipäivästä tai hiihtelystä keväthangilla. Petteri on kiinnostunut rautateistä ja Suomen rautateiden historiasta. sesti Suomen rautateiden historia. Talvella lumityöt ovat Petterille mieluisia. Tietenkin iloitsen myös muiden läheisteni positiivisista asioista ja menestyksestä. Kotiaskaretta ja kodin kunnossapitämistä niin sisällä kuin ulkona riittää vuoden jokaiselle päivälle. – Ilo nousee arjen pienistä asioista. – Minulle on tärkeää tulla kohdelluksi ja kohdella ihmisiä oikeudenmukaisesti. Jarille perhe on elämän arvokkain asia. Arki on iloitsemisen arvoista – Iloitsen elämässäni varsin arkisista asioista. Luen paljon myös sotahistoriasta kertovaa tietokirjallisuutta. Minulle tuottavat hyvää mieltä aamukahvi kesäaamuna ulkosalla tai kuulas syyspäivä sienimetsässä. Kerran opetellut askelja kuviosarjat eivät ole hävinneet muistista minnekään. – Ne eivät kuulu vapaa-ajan viettotapoihini, toteaa Petteri. Saanko esitellä – Jari Sainio KUVA: VELI-PEKKA IHAMÄKI. Suurin ilon aihe on tietenkin omien lasten opiskelujen ja urallaan etenemisen seuraaminen. Silloin mennään autotalliin nikkaroimaan puuja metallitöitä tai kunnostetaan kotia. Arkipäivän pienet onnistumiset tuntuvat mukavilta. Kymmenen vuotta Varsinais-Suomen pelastusjohtajana toiminut Jari kulkee mielellään työmatkansa pyöräillen. Jari pyrkii nauttimaan elämästään joka päivä, ja osaa löytää ilon arjen keskeltä. 2/2013 51 Hyötyliikkuva rautatieharrastaja Golfkentillä tai laskettelumäessä Oulu-Koillismaan pelastusjohtajaa ei tapaa. Tässä kolmelapsisessa perheessä harrastetaan paljon: salibandyä, laskettelua, jalkapalloa, ratsastusta ja golfia. Tanssikipinä pitäisi saada herätettyä uudelleen henkiin ja löytää tanssikaveri. Vapaa-aikana ei Petterin kotona pyöritellä sormia tai jäädä sohvalle makaamaan. – Tosin viime vuosina tanssiharrastus on hiipunut. Aktiivisten, 13-, 15ja 18-vuotiaiden lasten kuljettaminen harrastuksiin onkin nyt osa perheen arkea, Jari mainitsee. Sen sijaan koirat Paavo ja Teuvo saavat isännästään kävelykaverin lenkkipoluille ja kotipihalla kesäisin kasvava nurmi saa hyötyliikkujan hikoilemaan ruohonleikkuria työntäessä. – Liikuntaa harrastan liian vähän, vaikka joka vuoden alussa päätän aloittaa määrätietoisemman liikunnan, harmittelee Petteri. Olen itse hyvin työorientoitunut, joten työn onnistumiset ja työuralla eteneminen tuovat tietysti myös iloa elämään, sanoo Petteri. Lavatanssia Petteri on harrastanut aktiivisesti parikymppisestä lähtien. Myös terveys ja työ ovat tärkeitä, ystävistä puhumattakaan
-Jo yhden vakavan vammautumisen hoitokulut voivat olla satoja tuhansia euroja pelkän sairaalahoidon osalta. Kaikkiaan suurin osa tapauksista sattui sisätiloissa, esimerkiksi asuntopaloissa. Liekkivammalla tarkoitetaan tulen liekistä saatua palovammaa, jossa ihon kudokset ovat vaurioituneet lämmöstä tai hengitystiet savukaasujen myrkyllisistä aineista. Yleisin liekkivamma on palovamma, mutta nyt tehdyssä tutkimuksessa myös palokaasumyrkytys luokiteltiin liekkivammaksi. Kesä oli varsinkin miehillä sesonkiaikaa. Vakavien liekkivammojen hoito on keskittynyt Töölön sairaalan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan palovammakeskuksiin. Noin kolme neljäsosa tutkimuksen potilaista oli miehiä. Tutkijat päättelivät, että suurin osa (noin 95 %) liekkivammoista aiheutui onnettomuuksista. Silmät säilyvät usein vahingoittumattomina liekkivammapotilailla. Nuoremmilla ikäryhmillä palovammoja aiheuttaneet liekkivammat ovat vähentyneet seurantajakson aikana, tähän emme tiedä syytä, sanoo tutkija Kari Haikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Töölön sairaalaan palovammapotilaiden potilasrekisteriä käytettiin THL:n tutkimuksessa tarkentavana otoksena. Elämäntapa tai toimintaratkaisut ovat edesauttaneet liekkivamman syntyä. Joka vuosi Suomessa hoidetaan sairaaloiden vuodeosastohoidossa vajaata tuhatta palovammapotilasta. Näissä tuli aiheutti liekkivammoja useisiin kehon osiin. Teksti: Brita Somerkoski Tutkittua tietoa: Liekkivammat pahempia asuntopaloissa Liekkivammapotilaan profiili, suluissa vertailuluku prosenttia keskimäärin väestöstä • 27 % naimisissa (38) • 27 % eronneita (15) • 27 % työttömänä (8) • 14 % työkyvyttömyyseläkkeellä (9) • 46 % tupakoi (23) 52 2/2013. Kasvojen alueella liekkivamma aiheuttaa lähes aina pysyvän kosmeettisen vamman tai suun toiminnallisia häiriöitä. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että palovammapotilaiden hoidon ennuste on parantunut. -Tutkijoilla oli ennakkokäsityksenä, että alkoholilla olisi osuutta liekkivammojen synnyssä, ja niiltä osin saatiinkin odotettuja tuloksia. Liekkivammojen syntymistä voidaan ehkäistä tehokkaasti niin sanotuilla passiivisilla turvalaitteilla, kuten sprinklauksella. Liekkivammoja saadaan yleisesti tulen tai helposti syttyvän nesteen käsittelystä tai altistumisesta savulle, tulelle tai liekeille. Tutkimuksen jatko-osassa selvitetään, millaisia kuluja liekkivammat aiheuttavat yhteiskunnalle. Vaikeiden liekkivammojen hoito on kuitenkin pitkäkestoista ja kallista. Erikoislääkäri muistuttaa yleisistä ensiapuohjeista tilanteessa, jossa vaatteet ovat syttyneet palamaan. Palovammakeskukseen päätyneistä potilaista 15 % menehtyi hoidon aikana. Tutkijat arvelevat, että kesäkuukausien lisääntynyt ruuanlaitto tulella on lisännyt liekkivammoja. Tutkijat muistuttavat, että tyypillinen liekkivammapotilas on yksinäinen ja tupakoiva päihteiden käyttäjä. Palokaasuista aiheutuneet kuolemat tapahtuivat usein jo palopaikalla. Tämän perusteella 6–11-vuotiaiden lasten vammat olivat aiheutuneet esimerkiksi tupakansytytinleikeistä johtuneesta paidan syttymisestä, nuotiosta tai palavan nesteen käsittelystä. Yleisimmin liekkivammat olivat nimenomaan palovammoja; palokaasumyrkytyksen oli saanut 17 prosenttia tutkimuksen potilaista. – On hyvä muistaa, että tehohoitoa vaativat liekkivammat ovat alle 16-vuotiailla Suomessa todella harvinaisia, niitä on 4–5 vuodessa, Jyrki Vuola sanoo. Vuoden aikana sairaalan vuodeosastohoitoa vaatineita liekkivammatapauksia on noin 300, viime vuosina palovammojen kokonaismäärä on vähentynyt, varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä. Suojaava vaatetus, alkusammuttimet ja niiden käytön hallinta sekä ensiaputaidot ovat osa merkittäviä, aktiivisia turvallisuustoimia, joilla liekkivammoja voidaan estää tai lieventää vammautumisen seurauksia. Yleisesti ottaen lapset selviävät liekkivammoista paremmin kuin aikuiset ja varsinkin ikääntyneet, joilla yleiskunto on muutenkin huono. Tutkimus toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa viime vuonna. THL:ssä valmistuneessa tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten potilaiden sairaalan vuodeosastohoitoa vaatineita liekkivammoja kymmenen vuoden ajanjaksolta 2000?2009. Pieni osa tulipaloissa oli saanut muita vammoja, yleisimmin lonkkamurtuman tai pään vamman. Asuntopaloissa aiheutuneet liekkivammat olivat tyypillisiä keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. Alkoholin käyttö oli osallisena ainakin neljäsosassa tapauksista ja tupakointi reilussa kymmenesosassa. Hänen mukaansa makuulle asettautuminen on todella tärkeää, koska liekit pyrkivät ylöspäin. Liekkivammojen hoito on kallista Liekkivammoihin liittyvä tutkimus aloitettiin THL:ssä vuoden 2011 alussa. Ikääntyneillä tyypillinen sairaalahoitoa edellyttänyt liekkivamma johtui esimerkiksi kynttilän sytyttämisestä tai asuntopalosta. Tähän on ollut vaikuttamassa kehittynyt hoito kuten kirurgiset toimenpiteet, tehohoito, ihonsiirrot ja infektioiden hallinta. Silloin on usein kyseessä myös palokaasuista aiheutuva myrkytys, Jyrki Vuola sanoo. A suntopaloissa aiheutuu useimmiten laajempia palovammoja kuin muilla tavoilla vammautumisissa. Todennäköisimmin liekkivamman saa Suomessa yksin asuva, päihdekäyttötaustainen ja tupakoiva kansalainen. Tutkimusaineisto oli vuodeosastohoidon hoitoilmoitusrekisterin potilaat, joita oli 2953, sekä Töölön palovammaosaston 222 potilasta. Jo nyt voidaan sanoa, että liekkivammojen ehkäisy on taloudellisesti kannattavaa, Kari Haikonen pohtii. Lisäksi palokuolemista suurin osa on asuntopaloissa aiheutuneita. Liekkivammapotilaiden hoitoon on liitetty myös aktiivista fysio-, toimintaja psykoterapiaa, joilla pyritään sekä toiminnalliseen että esteettiseen lopputulokseen. – Melko usein kyseessä on liekkivammojen osalta tapahtuma, jossa henkilö on itse ollut myötävaikuttamassa tapahtuneeseen. Nämä kuolemat johtuivat useimmin palovammoista. On selvää, että liekkivammoista koituu melkoinen ekonominen taakka tapahtumismääräänsä nähden. Miehet saivat liekkivamman keskimäärin 41-vuotiaina, noin kymmenen vuotta naisia nuorempina. Grillauksen ja avotulen lisäksi myös herkästi syttyvien nesteiden käyttö oli osallisena liekkivammoissa. Näin voi olla esimerkiksi alkoholisteilla tai psyykkisesti sairailla, sanoo liekkivammapotilaita hoitanut osaston ylilääkäri Jyrki Vuola HYKS:n Palovammakeskuksesta. Nuorten liekkivammat johtuivat ilotulitteista sekä palavien nesteiden ja kaasujen käsittelystä, ja nuorten aikuisten lähinnä kokkojen sytyttämisestä tai grillaamisesta. – Erityisen hankalia ovat asuntopalot, joissa liekit voivat tulla muualtakin kuin omista vaatteista. Makuuasennossa pään alueen suojaaminen on tehokkaampaa. Viidessä prosentissa tapauksista saatiin viitteitä itsensä vahingoittamisesta. Tämä selvisi tutkimuksessa, jonka tekivät väitöskirjatutkija Kari Haikonen, yksikön päällikkö Pirjo Lillsunde, oikeuslääkäri Philippe Lunetta, kehittämispäällikkö Anne Lounamaa ja ylilääkäri Jyrki Vuola. Yhteys alkoholinkäyttöön selvä Liekkivammat ovat kausiluonteisia
Jari Suutari, koritehdas Sammutin Oy, Mitä lääkkeitä antaisit turvavyöongelmiin. Jossakin on tapana, että paineilmalaitteet sijoitetaan pois ohjaamosta, jolloin ne puetaan vasta onnettomuuspaikalla. Joissain pelastuslaitoksilta tulleissa tarjouspyynnöissä pyydetään vöitä, joita on helppo käyttää. – On ehkä väärää ammattiylpeyttä, kun tingitään omasta turvallisuudesta sen takia, että virkatehtävä saataisiin hoidetuksi. Paloerotuomari lopettaa asian käsittelyn. Entä vakuutus siinä tapauksessa. Toki se vie vähän aikaa, mutta kyllä tappovartti sen notkahtamatta kestää. Järki käteen ja turvavyöt päälle!. Kun turvavyön käyttöä pohditaan ja suunnitellaan, niin se varmasti saadaan toimimaan takapenkilläkin. Turvavöiden käyttämiseen kuluva lyhyt aikaviive pitää hyväksyä, tulipa viive asemalla tai onnettomuuspaikalla. Pääosan ajoajasta olen kuitenkin turvavöissä. Vaikkapa siten, että kun kuski etsii kartalta kohteen, niin muut pukeutuvat. Kolmipistevöihin on saatavilla myös pidennyskappaleita, joiden avulla vyöt varmasti riittävät. Poikkeus vahvistaa säännön: Satakunnan pelastuslaitoksen Porin pääpaloasemalla palomiehet vaativat, että uudesta höökistä vaihdetaan lannevyöt turvallisempiin kolmipistevöihin. Kolmipistevöitä ei pysty pukemaan ennen kuin laitteet on puettu, mutta puen laitteet joko heti lähdettäessä tai lähempänä kohdetta, jolloin nopeudet ovat jo pudonneet. Hyviä pointteja, mutta kukaan ei puhu turvavöistä. Siten ikävä varoitusääni saadaan kytkettyä pois päältä. Jos realisteja ollaan, niin kovin monta kertaa matkamittarin numerot eivät ehdi vaihtua sinä aikana, kun yhtaikaisesta turvavyön kiinnittämisestä ja paineilmalaitteen pukemisesta voidaan oikeasti puhua. Marginaalitouhua. Case: Turhavyö Rukkastuntumalla päätellen paloautoissa käytetään erityisen huonosti turvavöitä. Jotkut kuskit vetävät vyöt kiinni ennen kuin nousevat istuimelle. 2/2013 53 Käry & oikeus Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Paineilmalaitteen voi takapenkillä pukea kohteessa esimiehen tiedustelun aikana. Höökin huippunopeus on 120 km/t, ihan mielellään siinä lähtiessä vyön pukee. Hälytysajoneuvoissa ei ole pakko käyttää turvavyötä, se on asetuksella saneltu. Onko turvavyö turha vyö. Asetuksen suomaa vapautta käytetään paljon, mutta onko vapauden käyttäminen aina tarpeen. Paloasun voi pukea ennen autoon nousua. Muuten vöiden olemassaolo ja ominaisuudet ovat laissa määritelty. Viestintäpäällikkö Marko Luotonen, poliisihallitus, Valtioneuvoston asetuksen mukaan hälytysajoneuvossa ei tarvitse käyttää turvavyötä. Myöskään kypärää ei saa pitää koelaudalla samasta syystä. Käytännöllisyysongelmiin tarjoamme turvallisemman kolmipistevyön ohella lannevyötä, joka ei ole niin turvallinen, mutta se mahdollistaa paineilmalaitteen pukemisen matkan aikana. – Meillä vyötä käyttävät kaikki, jopa niin, että kessu kysyy liikkeelle lähdettäessä takatäkkiläisiltä, että onko kaikilla vyöt kytkettyinä. ”Turvaviive” on suuri satsaus henkilöstön puolesta. Se on yksittäisen palosotilaan oma ongelma, jos ei käytä – sylkeköön sitten ojanpohjalla hampaitaan, jos haveri sattuu. Nykyään palokunnissa paloautojen matkustusturvallisuutta pohditaan sillä tasolla, että miten käy palomiehelle, jos paloauto menee ympäri ja lattialla lojuva vesisukeltajan painovyö osuu paloauton matkustajaa päähän. Loppulauselma Yhtaikaisesta turvavyön käyttämisestä ja paineilmalaitteen pukemisesta tehdään naurettava ongelma. Paloristikuulustelu Palomies Paavo Lehti Satakunnan pelastuslaitos, käytätkö turvavyötä ja onko käyttäminen hankalaa. Sammutin Oy on korjannut ongelmaa värikkäillä turvavöillä ja turvavöistä muistuttavalla tarralla. Yritys on saanut kerran kommentin turvavöiden heikosta löydettävyydestä. Naurettavaa se on siksi, että vyön käyttöä ei haluta edes kokeilla, eivätkä pelastuslaitokset puutu vyön käyttöön. – Turvavyön käyttö ei parane, ellei työnantaja puutu siihen. Kuljettajat käyttävät vyötä vaihtelevan huonosti, samoin esimiehet, mutta takapenkillä ei käytetä vyötä ikinä. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja ja kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. – Pohtikoon sitten tilanteen jälkeen. Nopea nosto-ovensuukysely eri puolille maata kertoo, että muual la on toisin. Telineessä olevaan paineilmalaitteeseen pukeutuminen ei ole riittävä suoja törmäystilanteessa. Koritehdas Sammutin Oy:stä kerrotaan, että turvavyöpalaute on harvinaista. Porissa vöitä myös käytetään. Toisissa paikoissa vyöt ylettyvät huonosti tai eivät ollenkaan varustautuneen henkilön ympärille. Monien pitää erikseen tarkistaa höökistä, minkälaiset vyöt siellä on ja että riittävätkö ne tarvittaessa sammutusasuun pukeutuneen palomiehen ympärille
Uusia ajatuksia puolesta tai vastaan voi idean ympärillä herätä, mutta yhden asian toivon säilyttäväni – kyvyn haaveilla!. Aloittaessani avilaisena totesin, että ihminen on käynyt kuussa, mutta aluehallintovirastot eivät tee yhteistyötä. Teoriassa homma toimii, mutta käytännössä nykyisessä tilanteessa kukin aluehallintovirasto valvoo pelastustointa miten näkee parhaakseen ja miten kykenee, mikä ajaa tilanteen siihen, että valtakunnallista yhteistä linjaa ei ole eivätkä pelastuslaitokset tai siten myöskään kansalaiset ole keskenään tasavertaisessa asemassa. Tehtäviä on annettu näille kaikille kolmelle, mutta yksi yhteinen nimittäjä on: resurssit ovat pienet. Resurssien pienuudella perustellaan kaikkea tekemistä tai tekemättä jättämistä ja usein aluehallintovirasto on tässä kolmijaossa niin pieni toimija, että sen olemassaolo pelastustoimessa unohtuu. Valtion pelastusviranomaisten keskittäminen saman katon alle yhdessä Pelastusopiston henkilöstön kanssa toisi sellaisia synergiaetuja esimerkiksi pelastustoimen kehittämiseen ja tutkimustoimintaan, että rinta rottingilla voisi todeta suomalaisen pelastustoimen olevan tehokkaimmista tehokkain. Työskenneltyäni pari vuotta aluehallintovirastossa, selitettyäni lukemattomat kerrat mikä ihme se aluehallintovirasto onkaan, muutamaan otteeseen haaveiltuani lisäkäsistä töihin, pohdittuani sitä miten kehittäisin tätä toimintaa eteenpäin, niin havaitsin erään pelastustoimea koskevan haaveen heränneen henkiin: pelastustoimen keskusvirasto! Voisiko se joskus olla totta?” Tammikuussa valtionvarainministeriön valtiosihteeri, sittemmin Tampereen uudeksi pormestariksi siirtynyt, Anna-Kaisa Ikonen totesi kunnan tehtäviä tarkasteltuaan, ettei ole tarpeen selvittää pelastustoimen järjestelmän siirtämistä kunnalta valtiolliseksi toiminnaksi. Ajatusta pelastustoimen keskusvirastosta ajattelen puhtaasti alueellisella tasolla toimivana valtion pelastusviranomaisena niin toiminnallisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta. Uskon, että tässäkin asiassa olisi paljon kehitettävää ja yhtenäisen toteuttamismallin luominen tapahtuisi parhaiten saman katon alla. Toimintamallien yhtenäistämisessä on otettu vauvanaskelia eteenpäin ja toivoa sopii, että toiminta kehittyy edelleen henkilöstömuutoksista huolimatta. Keskusvirastoideaa voi pitää hölmönä ja nykyisen hallintomallin olemassaoloon keksitään varmasti monia hyviä perusteita, mutta yhtä lailla en näe järkevänä nykyistä toimintaa: pyörän keksimistä uudelleen vähintään kuuteen kertaan. Itse siirryn maaliskuun alusta lähtien unelmoimaan hetkeksi pelastustoimen uudelleenjärjestymisestä toisenlaisen hallintomallin organisaatioon, Poliisihallitukseen. Tehtävänä on kenttäjohtamisjärjestelmähankkeen projektipäällikkyys. Aluehallintovirastolle on annettu paitsi erilaisia erityistehtäviä, mutta myös esimerkiksi pelastustoimen osalta tärkeä tehtävä: valvonta. Tällä hetkellä valtakunnassa on kuusi tapaa lähestyä ja toteuttaa asiaa – taas painotukset vaihtelevat alueittain. Perustilanne on hyvä näin, mutta voisiko pelastustoimen organisoinnissa silti olla kehittämisen varaa. Jotkut virastoista toteuttavat sisäisen turvallisuuden ohjelmaa sellaisella pieteetillä, että jopa lakisääteisten tehtävien hoito on jäädä taka-alalle. 54 2/2013 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä Poliisihallituksessa ja toimii Anjalan VPK:ssa. Aluehallintovirastoja on valtakunnassa kuusi kappaletta ja henkilöstöä näissä virastoissa on 3–12 virkamiestä per aluehallintovirasto. On muistettava, että aluehallintovirastot ovat myös itsenäisiä, ylijohtajavetoisia virastoja, joiden yhdeksi tehtäväksi on annettu niinkin tärkeä tehtävä kuin omalta osaltaan sisäisen turvallisuuden ohjelman eteenpäin vieminen. Aluehallintovirastot ovat olleet olemassa nyt muutaman vuoden ajan, sitä ennen organisaatio tunnettiin lääninhallituksen pelastusosastona. Toistaiseksi pelastusalalla on tyydytty kolmijakoon: SM:n pelastusosasto – aluehallintovirastot – pelastuslaitokset. Aluehallintovirastoissa kaikki hallinnollinen työ tehdään nyt tällä hetkellä kuusinkertaisesti ja vastuualueiden johtajien työajasta kuluu merkittävä osa vain henkilöstöasioiden hoitamiseen ja vastuualueen pyörittämiseen. Keskusvirasto, mä susta haaveilen ”Rakas päiväkirja, muistelin tässä Pelastusopistossa opiskelukavereideni kanssa käymiäni keskusteluja, siis niitä naiivin idealistisia ja innovatiivisia hetkiä vailla kritiikkiä tai ideoiden alas ampumista, jolloin pohdimme, kuinka me kehittäisimme pelastustoimea. Ainakin yhteistyön tiivistämiseen on syytä niin aluehallintovirastojen kuin kaikkien valtion pelastusviranomaisten kesken. Sanomattakin on selvää, että pienillä henkilöstömäärillä varustettu organisaatio ei kestä miltään osin pitkiä poissaoloja, kun sijaisia ei ole
Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Tero Kuusisto ja Joonas Nuolioja Työn nimi: Pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn merkitys ja kehittäminen. Laskennallisesti suuronnettomuusharjoitukseen laaditut vaahtoiskut olisivat sellaisenaan haasteelliset toteuttaa. Fyysisestä toimintakyvystä on annettu pelastussukeltajille yksityiskohtaiset vaatimukset pelastussukellusohjeessa. Tutkimus osoitti, että säädösperustassa on puutteita. Tavoitteen saavuttamista rajoittaa muun muassa rakenteellinen seikka eräässä yksikössä, jolloin massiivisten vesivirtojen ajaminen sen läpi on ongelmallista; pumppujen tehot; jakotukin puute sekä imuletkujen liian pienet koot. Tällä tavoitteella tutkittiin pelastuslaitoksen valmiutta sammuttaa öljysäiliöpaloa, jos sataman merivesipumppaamo ei olisi käytettävissä. 2/2013 55. Tekijä: Timo Kuossari Työn nimi: Suurien vesimäärien siirtäminen Kymenlaakson pelastuslaitoksen kalustolla. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn merkitystä ja säädösperustaa. Toiminnallisessa osuudessa selvitettiin, minkälainen vaikutus tiiviillä ja lyhyen ajan kuluessa toteutetulla liikuntainterventiolla on pelastushenkilöstön fyysiseen toimintakykyyn. Tulosta voidaan pitää hyvänä motivointikeinona pelastushenkilöstölle ja mahdollistaa sitä kautta entistä useamman saavuttaa pelastussukelluskelpoisuuden. Tämä opinnäytetyö jakaantui teoreettiseen tarkasteluun ja toiminnalliseen osuuteen. Uuden mallin tavoite oli tuottaa 10000 litraa minuutissa vesivirta. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia Kymenlaakson pelastuslaitoksen kaluston kykyä siirtää suuria vesimääriä. Jatkuvan 20000 l/min vesivirran aikaansaaminen tämänhetkisellä kalustolla on erittäin haastavaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, onko laskennallisesti mahdollista toteuttaa Mussalon suuronnettomuusharjoitusta varten laaditut vaahtoiskut. Pelastussukeltajien kelpoisuus koostuu pelastussukellusohjeen mukaan riittävästä terveydentilasta, fyysisestä toimintakyvystä, koulutuksesta ja harjoittelusta. Harjoituksessa ei täysin päästy tavoitteeseen ja vedenkuljetuksen kehittämistä varten perustettiin pieni työryhmä. Myös palopäällystön koulutusohjelman valintaperusteisiin tulisi säätää fyysisen toimintakyvyn arviointi. Sen tulisi koskettaa kaikkia pelastustoimintaan osallistuvia aina sopimuspalokunnan sammutusmiehistä pelastustoimintaan osallistuvaan päätoimiseen päällystöön asti. Se liittyy paitsi henkilön omaan työturvallisuuteen, vireyteen ja motivaatioon, myös työn tulosten laatuun. Muutoin pelastustoimintaan osallistuvalle pelastushenkilöstölle ei ole säädetty minkäänlaisia fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia. Testiryhmä testattiin ennen ja jälkeen intervention. Laadittiin uusi selvitysmalli, joka pohjautui teoriaan ja käytännön kokeisiin. Uudella mallilla saatiin aikaan noin 7100 l/min vesivirta. Opinnäytetyön toiminnalliseen osuuteen rekrytoitiin 12 henkilön ryhmä. Toiminnallinen osuus osoitti, että liikuntainterventiolla voidaan merkittävästi parantaa fyysistä kuntoa lyhyessä ajassa. Tutkimus sai alkunsa Kotkasta, Mussalon satamassa järjestetystä suuronnettomuusharjoituksesta. Liikuntainterventiota varten laadittiin alkutestauksen perusteella henkilökohtainen liikuntaohjelma. Pelastustoimintakelpoisuus tulisi määritellä valtakunnallisesti yhteisellä tavalla. Lisäksi tutkittiin muita mahdollisia selvitysmalleja. Samoin korkealla työskentelevän pelastushenkilöstön fyysisestä kuntotasosta on ministeriön ohje. Tärkeä havainto oli, että vesitykin virtaamaa saatiin merkittävästi nostettua selvittämällä kaksi 110 mm:n letkua tykille yhden letkun sijasta. 2/2013 55 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Ryhmä toteutti noin kolme kuukautta kestäneen liikuntaintervention. Opinnäytetyössä avattiin fyysisen toimintakyvyn säädösperustaa, tuotiin esille epäkohtia ja ristiriitaisuuksia eri lainsäädännön, ministeriön ohjeiden ja pelastusalan koulutuksen välillä. Painehäviöt olisivat liian suuret, ja yhdestä 150 mm:n kokoisesta letkusta riittäisi vesivirtaa yhdelle tykille. Fyysinen toimintakyky on keskeinen asia puhuttaessa pelastushenkilöstön selviytymisestä päivittäisestä työstään. Yksi harjoituksen tavoitteista oli siirtää vettä 20000 litraa minuutissa käyttäen ainoastaan pelastuslaitoksen kalustoa. Tutkimusmenetelminä käytettiin vedenkuljetuksen laskentaperusteita sekä käytännön kokeita. Ohjelma laadittiin sillä periaatteella, että se palvelisi mahdollisimman tehokkaasti pelastussukellusohjeen mukaisOpinnäytetöitä opistosta ta testausmenetelmää. Pelastuslaitoksen tarpeita vastaisi esimerkiksi 20000 l/min tuottava liikuteltava pumppukontti
Palon syttymisen varmistaminen saattaa maksaa ihmishenkiä ja aiheuttaa suuria omaisuusvahinkoja. Läheisistä asunnoista evakuoitiin 35 henkeä. Kuvasta päivystäjä voi varmistaa hälytyksen ja tehdä hätäilmoituksen. Tjugofyra7 14/2012 Hälytyskeskukset valvovat koteja. Muutoin aiheettomien hätäilmoitusten riski on suuri. Jos yksi ilmaisin havaitsee palon, kaikki ilmaisimet hälyttävät puhetiedotteella ja äänimerkillä. Eräillä alueilla pelastuslaitos edellyttää, että hälytyskeskus varmistaa palon syttymisen soittamalla rakennuksen haltijalle tai lähettämällä vartijan paikalle. Teksti: Lars Brenden Brannmannen 4/2011 kaupungin keskustasta savun peitossa. Ilmaisin käynnistää kameran, jonka kuvasta mahdollinen palo sekä sen savu näkyvät. 56 2/2013 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Palo rajoitettiin kaivinkoneella Svolvär (Norja). Hän ajoi koneensa joen rantaan ja käänsi sen kauhan mökin ikkunan luo. Lähellä Tore Bakken oli purkamassa kaivinkoneella taloa. Sukeltajanpukuun pukeutuneet palomiehet nostivat vanhan miehen paareille ja edelleen kaivinkoneen kauhaan. Teksti: Roy Charlsen Brannmannen 5/2011 Joki meinasi viedä rantamökin, kaivinkone pelasti Useat Ruotsin vartiointiliikkeet tarjoavat asuntojen paloja murtovalvontapaketteja. Tulviva joki uhkasi viedä mennessään rannalla olevan mökin. Palovaroitinjärjestelmä koostuu toisiinsa kytketyistä savutai lämpöilmaisimista. Poika soitti hätäkeskukseen. Ruotsin pelastusviraston MSB:n kanta on, että palokunnan on lähdettävä mahdollisimman pian. Mökissä oli vuodepotilaana vanha mies sekä hänen poikansa. Pelastaminen sujui ongelmitta kekseliään palomiehen ja taitavan kaivinkoneenkuljettajan ansiosta. Svolvärin puutalokeskustassa 22.9.2011 syttyneen palon leviäminen pysäytettiin kaivinkoneella. Kahden tunnin kuluttua palon syttymisestä palo levisi palomuurin läpi viereiseen rakennukseen. Hälytys vanhan osuuskaupan palosta saatiin kello 0.34. Järjestelmään voidaan liittää kameroita, joiden kuvat välitetään hälytyskeskukseen. Tällöin palopäällikkö Svein Christensen päätti tilata kaupungin varikolta kaivinkoneen, jolla viereinen rakennus purettiin maan tasalle. Palokunnan tullessa kohteeseen palo oli jo pitkälle kehittynyt ja osa Espa (Norja). MSB laatii tätä koskevat ohjeet. ”Kun tulin paikalle, totesin että vaara kasvaa hetki hetkeltä eikä helikopteri ehtisi apuun”, kertoo Hedmarkin palokunnan palomies Thore Sandvoll. Tällä estettiin palon leviäminen muihin puutaloihin. Bakken siirsi paaripotilaan maalle ja vielä pojan mökistä. Edellisen kerran kaivinkonetta käytettiin Kabelvågin suurpalon rajoittamiseen 1990-luvun alussa. Savusukeltajat yrittivät tunkeutua rakennukseen, jonka alakerrassa oli kenkäkauppa ja yläkerrassa asunto, mutta tämä ei ollut mahdollista
• Kärkiyksikön johtajan ohjeistusta pitäisi täsmentää sellaisia tilanteita varten, joissa on tehtävä päätös savusukelluksesta, evakuoinnista ja sammuttamisesta. Joidenkin mielestä tämä haittasi ammattitaidon kehittämistä. Paloautoissa on esiin taitettavia pesualtaita. Yhdeksästä palosta kärkiyksikkö sammutti kaksi, kahdessa palossa se hälytti vahvennuksia ja viidessä palossa se oli ensimmäisenä kohteessa. Kaupungissa on myös suhteellisen vähän liikennettä. Kun tällainen tehtävä oli reuna-alueella, palokunnan valmius keskusta-alueella oli riittämätön. vfdb:n ohjeen 10/03 mukaan saastuneet vaatteet on riisuttava ja kasvot sekä kädet on pestävä puhtaassa ympäristössä, jossa ei ole nokea eikä savua. Paloautojen ja -kaluston valmistajat ovat kehittäneet sammuttajien puhdistautumista varten erilaisia ratkaisuja. • Hälytysohjetta muutettiin siten, että pelkkää kärkiyksikköä ei lähetetä asuntojen automaattihälytyksiin, vartiointiliikkeiden hälytyksiin eikä tietyistä riskialttiista kohteista tuleviin hälytyksiin. • Päävoimilla oli vähemmän lähtöjä. On laadittava selkeät toimintaohjeet sellaisia tilanteita varten, joissa hälytys ei vastaa suunnitelmaa. Lisäksi hälytykset eivät keskeytä harjoituksia niin kuin ennen. Eräät olisivat halunneet rikkoa määräyksiä aloittamalla savusukelluksen ennen vahvennusten tuloa. Vasta tämän jälkeen saa juoda, syödä ja tupakoida. Teksti: Christian Patzelt, kuva: Jann FWM 12/2011 kevytajoneuvolla. 2/2013 57 Kärkiyksiköllä joustavuutta toimintaan Drammen (Norja). Henkilönsuojaimet ja kalusto on puhdistettava palopaikalla ja suljettava pölytiiviisiin pakkauksiin tai ainakin kuljetettava paloauton miehistötilan ulkopuolella. Terveyshaitat ilmenevät yleensä vasta jälkeenpäin. Palokunnan luottamusmies Jan Erik Fevang, oletteko huolissanne palomiesten kasvaneesta työtaakasta, kun hälytysvahvuutta on pienennetty. Tällöin pääpaloaseman vahvuutta pienennettiin kymmenestä kahdeksaan ja Nedre Eikerin paloaseman kasvatettiin kolmesta neljään. Savussa seisseet ajoneuvot puhdistetaan palopaikalla. Meillä autoissa on tietty määrä erikokoisia puhtaita vaatteita”, Sicks kertoo. Vuonna 2010 palokunnalla oli 1600 tehtävää, joista 1200:aan lähetettiin kärkiyksikkö. Näistä 615 oli automaattihälytyksiä, joista 606 oli aiheettomia. ”Haitalliset kaasut imeytyvät vaatteisiin ja haihtuvat niistä paloautossa tai paloasemalla ja joutuvat hengityksen mukana elimistöön”, Schröder selittää. ”Aikaisemmin pieniinkin tehtäviin oli lähetetty pääpaloasemalta ainakin viiden miehen yksikkö. Muutoksen yhteydessä päätimme kokeilla järjestelyä, jossa pieniin tehtäviin ja automaattihälytyksiin, joissa henkilöriski on pieni, lähetetään vain kahden miehen yksikkö”, kertoo palopäällikkö Torgeir Andersen. • Hälytyssuunnitelma on otettava paremmin huomioon hätäkeskuksen ja pääpaloaseman välisessä viestiliikenteessä. Teksti: Lars Brenden Kuva: Drammenin palolaitos Brannmannen 6/2011 Sammuttajien puhdistus palopaikalla. ”Talvella sammuttajat eivät riisu kaikkia vaatteitaan. Vuonna 2009 Drammenin palokunnan hälytysvahvuutta oli pienennettävä yhdellä miehellä. Uudesta järjestelystä kysyttiin palomiesten ja päällystön mielipiteitä: • Kärkiyksikön työtä pidettiin rasittavana usein toistuvien hälytysten takia, mutta myös opettavaisena ja mielenkiintoisena. Kaluston valmistajilla on pesuvälinelaatikoita. Pesuvälinelaatikossa tulee standardin DIN 14800 mukaan olla • nestesaippuan annostelija, 500 ml • käsien desinfiointiaineen annostelija, 500 ml • paperipyyhkeitä vesitiiviissä pakkauksissa • vesihana sulkuliittimellä • vesihanaan 1,5 m pitkällä letkulla liitettävä pesuharja ”Yleisenä periaatteena on, että mahdollisimman harva sammuttaja joutuu kosketukseen savun ja noen kanssa. Saastunut kalusto puhdistetaan ennen paluumatkaa”, sanoo Salzgitterin palopäällikkö Arne Sicks. Haitalliset aineet pääsevät saastuneista vaatteista ja nokiselta iholta tai ravinnon kautta elimistöön”, sanoo Saksan palontorjuntaliiton vfdb ympäristönsuojelupäällikön sijainen Christian Schröder. ”Yksikönjohtajien työtaakka on tosiaan lisääntynyt, koska he lähtevät kärkiyksikön mukana kaikkiin hälytyksiin, mutta toisaalta he ovat tyytyväisiä siitä, että saavat enemmän johtamiskokemusta ja itsenäistä toimintaa. Myöhemmin paikalle saapuvat ajoneuvot sijoitetaan savuisen alueen ulkopuolelle ja niiden ovet pidetään kiinni. Yleensä kärkiyksikkö käyttää kevytajoneuvoa, mutta Drammenissa käytetään tavallista sammutusautoa, jolla on enemmän sammutusvettä ja kalustoa kuin ”Sammuttajien puhdistamista palopaikalla ei pidä laiminlyödä. Useimmat ovat tyytyväisiä uuteen järjestelyyn”
Hän on rauhallinen, uskottava ja häneen luotetaan. Silti palomiehet vuodesta toiseen ja kaikkina vuoden päivinä jatkavat uhrautuvaa työskentelyään. Hänen osaa perusammattinsa lisäksi useita eri työtehtäviä. Hyllystämme löytyy useita kovakantisia vuosikertoja. Ensihoito, vesipelastus, korkeanpaikan työskentely ja raskaan ajoneuvokaluston käsittely ovat erikoistaitoja, jotka ovat palomiehille arkipäivän rutiineja. Palokuolematilasto kertoo selkeää kieltä turvallisuuden haasteista – ikääntyvän väestön asumisen turvallisuudesta on pystyttävä huolehtimaan entistä paremmin. Alkusammutuksen jälkeen henkilökunta poistui palavasta tilasta, sulki oikeaoppisesti väliovet ja alkoi evakuoida asukkaita. Lisäksi Soikkeli on toiminut Keski-Suomen piirinuohoojissa ja Keski-Suomen Mestarikillassa. Piirinuohoojana Jyväskylässä toimiva Soikkeli palkittiin paitsi ammatillisista ansioistaan, myös esimerkillisestä paneutumisestaan alan kehittämiseen myös järjestötyössä. Su om ala in en pa lo m ie s m aa lla , m er ell ä ja ilm as sa JU H A VA LT A N EN Kirjaa myyvät 25 euron hintaan: Suomen Palopäällystöliitto www.sppl.fi/verkkokauppa tai puh. Valinta julkistettiin Nuohousalan Keskusliiton kevätkokouksen yhteydessä Mikkelissä. fi Oletko kiinnostunut vanhoista jutuista. Pitkän kokemuksensa ja ammatillisen osaamisensa hän on tuonut nuoren nuohoojapolven hyväksi toimiessaan nuohoojan ammattitutkinnon arvioijana. Rooman valtakunnan ajoista lähtien järjestäytyneen yhteiskunnan merkittävimpiä peruspilareita ovat olleet palokunnat ja ennen kaikkea palomiehet. Palokuolemien jakautuminen sukupuolten välillä on samanlainen kuin aiempinakin vuosina: noin kolmannes kuolleista on naisia, kaksi kolmannesta miehiä. Kerro, mikä vuosi itseäsi voisi kiinnostaa ja saat sen itsellesi postikulujen hinnalla! Ota yhteyttä: toimitus@pelastustieto.fi Nyt lähtee postikulujen hinnalla! Nuohoojamestari Heikki Soikkeli Jyväskylästä on valittu vuoden 2012 nuohoojaksi. Kuolleista 7 on ollut yli 65-vuotiaita. Ennen piirinuohoojaksi ryhtymistään vuonna 2003 Soikkeli työskenteli Jyväskylän kunnallisen nuohouslaitoksen palveluksessa. yritystoiminnan ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Tämän vuoden 15 palokuolemaa on 3 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. On valtava kirjo tapahtumia, jotka eivät ole saaneet onnellista loppua. keskivaikeasta muistisairaudesta kärsiviä vanhuksia ja fyysisesti apua tarvitsevia vanhuksia. Nykyajan palomies on monitaitoinen ammattimies – onnettomuuksien ehkäisijä ja osaava pelastaja. Paloilmaisin toimi ensin, sen jälkeen automaattinen sammutuslaitteisto. Sprinkleri sammutti palon. Hän on kekseliäs ja kätevä käsistään. Henkilökunta ja automatiikka toimivat tilanteessa esimerkillisesti. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurantaan. Palokuolleiden ikäjakautuma on selkeä viesti päättäjille: ikääntyvän väestön asumisen turvallisuutta täytyy pystyä kehittämään. Rakennuksessa asuu mm. Nuohousalan Keskusliiton jäsen hän on vuodesta 2003 lähtien. SPEK korostaa, että paloturvallisuutta voidaan selkeästi parantaa kartoittamalla ja poistamalla asunnon paloturvallisuusriskit sekä parantamalla asunnon suojaustasoa esimerkiksi sammutuslaitteiston avulla. Nuohousalalla hän on ollut 33 vuotta. Toissavuoteen verrattuna tulipaloissa on kuollut 2 enemmän. He tekevät sen, jotta muiden kansalaisten olisi turvallista elää. Myös materiaaliset tuhot jäivät vähäisiksi. Heikki Soikkeli suoritti nuohoojan ammattitutkinnon vuonna 1982, nuohoojamestarin tutkinnon vuonna 1987 ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon tammikuussa 2013. Ikäjakautuma on selkeästi viime vuosina muuttunut niin, että yhä useampi palokuollut on ikäihminen. Ikäihmisten osuus tulipaloissa kuolleista on selkeästi suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Tulipalot, liikenneonnettomuudet, vesipelastus, eläinten pelastaminen ja terrorikin työllistävät palokuntia kaikkialla. He vastasivat koko valtakunnan palosuojelusta. (09) 2522 9200 sekä Juha Valtanen 050 566 7960 juha.valtanen@saunalahti. Hänellä on riittänyt energiaa työn ohella myös järjestötyölle. Siellä heitä kutsuttiin nimellä vigiles, peräänantamattomat. 58 2/2013 Suomalainen palomies maalla, merellä ja ilmassa JUHA VALTANEN Ensimmäiset palomiehet tunnettiin jo Rooman valtakunnassa. Someron kaupungista Varsinais-Suomesta kuultiin helmikuun puolivälissä hyvä tulipalouutinen: Palvelutalon saunassa syttyi tulipalo. Aina ei onnistuta. Heikki Soikkeli on panostanut työssään mm. Tulipaloissa kuollut 15 ihmistä. Palosta ei seurannut henkilövahinkoja. Ensimmäiset palokunnat perustettiin Suomeen 1800-luvun loppupuolella, ja niistä ajoita lähtien palomiehet ovat osaltaan vastanneet kansalaisten turvallisuudesta niin rauhan kuin sodankin aikana. Tämä kirja kertoo suomalaisen palomiehen työstä. Henkilökunta havaitsi palon ja ryhtyi alkusammutukseen. Heikki Soikkeli on Vuoden nuohooja Tämän vuoden tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan helmikuun loppuun mennessä kuollut 11 miestä ja 4 naista. Kirjassa kerrotaan erityyppisistä työtehtävistä, joihin palomiehet ovat vuosien varrella joutuneet
Etsimällämme henkilöllä on hyvät tietotekniset valmiudet, erityisesti verkko-oppimisympäristöistä ja kirjalliset taidot. > Esittelyssä hätäkeskuksen uusi tietojärjestelmä. Etsimällämme henkilöllä on hyvät tietotekniset valmiudet ja kirjalliset taidot. Palokuntatoiminnan tuntemus luetaan eduksi. järjestöohjaaja.indd 1 3/6/2013 8:16:28 AM. Oletko etsimämme Etsimme järjestötyön ammattilaista, jolla on muutaman vuoden kokemus järjestötyöstä ja aineiston tuottamisesta. Hakemukset sähköpostitse 29.3.2013 mennessä osoitteella: rekry@spek.fi. > Varmista ilmoituspaikkasi 28.3.2013 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi > Viestintätekniikka: Virve ja VHF-radio. > Viranomaisten yhteiset viestintäjärjestelmät, KEJO, TOTI. Lisätietoja tehtävästä antaa järjestöpäällikkö Valtteri Tervala (09) 476 112. AMK-tasolla) ja aineiston tuottamisesta. teemalla viestintä. Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen tehtävän palokuntatoiminnan parissa. “Onko Sinusta Järjestöohjaaja näihin saappaisiin?” Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Koulutussuunnittelija E tsimme koulutussuunnittelun ammattilaista, jolla on näyttöjä tuloksekkaasta koulutussuunnittelusta (esim. Lisätietoja tehtävästä antaa koulutuspäällikkö Markku Savolainen (09) 476 112. Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen tehtävän palokuntien koulutuksen kehittämisessä. Pelastustieto 3/2013 ilmestyy 18.4. Tulevassa tehtävässäsi työskentelet vapaaehtoispalokuntalaisten lämminhenkisessä ja toiminnallisessa maailmassa keskusjärjestöpalveluita kehittäen. Ruotsinkielisyys, valmius kansainvälisiin tehtäviin ja palokuntatoiminnan tuntemus luetaan eduksi
Nimensä kirjoittivat myös joukkueen kapteeni Pertti Ansakorpi ja valmentaja Kalevi Numminen, Marjan entinen pakkipari. Jääkiekkoliiton Hall of Fame -kunniagallerian jäseneksi. Entisten kiekkotähtien päiväottelu kokosi satoja tamperelaisia, ja illan muistelugaala oli loppuunmyyty juhla. Mailan kotiinpaluun aika oli 2005. Huippuvuosi oli 1975, jolloin hänet valittiin Saksan MM-turnauksen parhaaksi puolustajaksi ja tähdistökentälliseen. Vaan ei Pekka Marjamäen maalintekotaito koskaan ollut mailan neliösenteistä kiinni. Tampere on uljas jääkiekkokaupunki. Pekan tavaramerkki, tulinen siniviivalämäri, oli senaikaisen suomaisen jääkiekon tehokkain yksittäinen ase. Pekka signeerasi, ja saman teki mailanvarteen toinen Mansen brankkari, laituri Jukka Alkula. Kirvesrinnat olivat ylivoimaisia, viimeiset 19 ottelua joukkue pelasi ilman ainuttakaan tappiota. Pete teki maalin, ja Jere kirjautti kaksi syöttöpistettä. Hänen saavutuksensa elävät kuitenkin muistoissamme, ja videoklipit, valokuvat ja muut dokumentit kiekkomuseossa tulevien pekkamarjamäkien kannustavina esimerkkeinä. Pakki ja palomies, viisikkopelaajia kumpikin. Ja se toinen Marjan bravuuri, valelaukaus, tuo omintakeinen pitkävetohämäys! Kuinka monta vastustajaa maailman huippuja myöten hän sillä harhauttikaan, “vei kahveille“, kuten Tampereella on tapana sanoa. Nostalgisen päivän päätti iltagaala, jossa muisteltiin palomies-jääkiekkoilija Pekka Marjamäkeä. Pekka menehtyi sydänkohtauksen jälkiseurauksiin 64 vuoden ikäisenä 10.5.2012. TaPU OLDTIMERS ja Tappara All Stars vilisivät kiekkoväelle tuttuja nimiä Janne Ojasesta alkaen. Se oli helmikuuta 1975. Pekan poika Petri, 35, lopetti aktiivikiekkoilun A-juniori-iässä, tyttärenpoika Jere,17, kiekkoilee Tapparan B-junnuissa. Käytävällä joukolla pelivälinettä ihmeteltiin. Pertti Ansakorpi oli Pekan monivuotinen joukkuetoveri ja Tapparan kapteeni muun muassa 1975. Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Juhani Katajamäki ja Pirkanmaan pelastuslaitos Mestarin maila – Voisi olla mukava muisto, Marja vihjaisi. Leppoisan pelin vei Tappara. Tapparan suomenmestaruus, “Marjan” ensimmäinen, oli sinettiä vailla, vaikka pelejä oli vielä jäljellä. Tapparan joukkueessa Pekan pelinumerolla 3 luisteli kaksi Marjamäkeä, Pekan poika Petri ja tyttärenpoika Jere. Juhani Katajamäki, 142 Päätoimittaja, Tamperelainen-lehden ja Kansan Lehden 70-luvun kiekkokolumnisti ja IS Urheilun jääkiekkoavustaja 80-luvulta lähtien. 60 2/2013. Pitihän se Marjan puinen Montreal saada. Jossakin vaiheessa Tampereen keskuspaloasemalle tekemäni juttureissun yhteydessä tokaisin mailan olevan yhä tallessa ja ikäisekseen priimakunnossa. Pekka oli nyt liiga-Tapparan valmennustiimin jäsen. Pekka Marjamäen muisto elää Pekka Marjamäki jäi eläkkeelle 35 vuoden palomiespalveluksen jälkeen 57-vuotiaana 2005. Illan huippukohtana oli Pekan TaPU:n pelipaidan numero 3 jäädyttäminen. Kokoero vuoden 2005 mailaan oli huikea, uuden lapa on vanhan rinnalla iso kuin leipälapio. Pelimies otti mailaansa tuntumaa ilmalämärillä. – Taidankin ripustaa tämän työhuoneeseeni. Jääkiekkourallaan hän saavutti viisi SM-kultaa ja edusti Suomea kymmenen kertaa MM-kisoissa ja kaksissa olympialaisissa. – Kauan tätä on odotettu, mutta nyt se näyttää tulevan, Pekka Marjamäki henkäisi, kun kaukalosta poistui ja Helsingin jäähallin pukuhuonekäytävällä treffasimme. Tappara tuli taas kerran IFK:n vieraaksi, ja tapasimme samalla pukuhuonekäytävällä kuin tasan 30 vuotta aikaisemmin. Viidakkorumpu ja yksi uutinen verkkolehdessä riittivät kansoittamaan Hakametsän jäähallin lehtereitä. T ampereen Palokunnan Urheilijat ry kunnioitti nimekkään jäsenensä muistoa tyylillä ja arvokkuudella ja samalla letkeän rennosti. ”Pekan kentällisessä” kesällä 1970 Unto Sahramäki, Olavi Kauhanen, Pekka, Jorma Keskinen, Rauno Hietala, Juhani Katajamäki ja Reijo Palmu. Jääkiekkomaila kirposi Pekan voimakkaista käsistä viime toukokuussa. Muistelugaala järjestettiin museokeskus Vapriikissa, jonka Jääkiekkomuseossa on Pekan uraa esinein ja kuvin esittelevä näyttely. Vuosikymmenet maila kulki mukanani kolmessa muutossa. Ei sillä mailalla pelata raatsinut, mitä nyt joskus vähän pihahöntsyä poikieni kanssa. Tappara oli juuri voittanut HIFK:n vieraissa. Hänet on aateloitu Kv
09 4761 1300 Tuulivoimaloiden_puoli_sivua.indd 1 3/1/2013 8:26:46 AM Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen juhli helmikuussa pyöreitä vuosia, kun 50 ikävuotta täyttyi. Suomen Palopäällystöliiton kustantamassa kirjassa on 210 sivua. Ja vaikka onnettomuuksia kirja käsitteleekin, tekijä ei ole halunnut unohtaa kepeyttäkään. Opas on tarkoitettu pääasiassa tuulivoimayhtiöiden, suunnittelijoiden, laitetoimittajien, vakuutusyhtiöiden ja hankkeisiin liittyvien viranomaisten käyttöön. Kirjassa esitellään suomalaista palomiestä erilaisten vuosien saatossa sattuneiden onnettomuuksien ja niissä tehtyjen pelastustöiden kautta. – Tarinat perustuvat paljolti muun muassa muutamien alan ihmisen haastatteluihin. Suomalaisen palomiehen työ pääroolissa uudessa kirjassa. – Alaa tuntematonkin voi tutustua kirjan välityksellä palomiesten työhön, jossa tehtäväkenttä vaatii monipuolista osaamista. Kirjaa tehdessäni havaitsin, etten ihmettele, miksi palomiehen ammatti on niin arvostettu, Juha Valtanen sanoo. Suositukset koskevat pääasiassa uudisrakentamista, mutta niitä voidaan soveltaa myös olemassa oleviin voimaloihin mahdollisuuksien mukaan. Opas perustuu julkaisuun CFPA-E No 22:2012 F Wind turbines, Fire protection guideline. Onnittelemassa kävi myös Pelastustieto-lehden edustajana päätoimittaja Esa Aalto. SPEK opastaa 28 • 29 sivua • 15,59 € (sis. 2/2013 61 Tuulivoimaloiden paloturvallisuus Oppaassa esitetään suosituksia tuulivoimaloiden paloturvallisuudesta. Suomalainen palomies maalla, merellä ja ilmassa on pelastusalalla pitkän työuransa tehneen Juha Valtasen toinen kirja. Kuva: Sirkku Jänis-Korhonen. Estonian onnettomuudesta kirjaan on saatu myös erään pelastuneen haastattelu, jonka veli työskentelee palomiehenä. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt uutuus Tuulivoimaloiden paloturvallisuus Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Kirjan sisältö on jaoteltu onnettomuustyypeittäin
Ratapihalla vaunujen välissä etsittiin lyijyplommeja ja veturimiehiä autettiin halkojen mättämisessä. 071 875 0201. Toukokuussa 1960 kokoontui 65 poikaa paloaseman pihaan. Tästa alkoi Tapsan ja usean muun innostus palokuntatyöhön. ruokailut ja majoitus) 12.8.-20.9.2013 2850 12.4.2013 Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla. Perheen muutettua Lapuan Siirilään Tapsa aloitti keskustan uudessa hienossa koulussa kolmannen luokan. Siinä rivissä seisoi myös Tapsa. 1950-luvun loppupuoli kului leikkien ja seikkailen. Seuraava merkittävä tapahtuma oli Palokuntien ensiapukurssi Patruunatehtaalla. 62 2/2013 Kuolleita Koulutusta www.pelastusopisto.fi Järjestämme keväällä 2013 mm. Tapsa oli ryhmän jäsen sen toiminnan loppuun asti. Sotaväki käytiin Oulun Hikkavaarassa. Koulutuksen myötä Tapsa ja me muut pojat osallistuimme kaikkiin palohälytyksiin Lapualla. seuraavat koulutukset: Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi paloesimiehille 8.-10.4.2013 420 15.3.2013 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 8.-11.4.2013 400 15.3.2013 20319 Eläinonnettomuudet 15.-17.4.2013 360 21.3.2013 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 15.-19.4.2013 695 27.3.2013 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakoulutus 6.-8.5.2013 360/600 12.4.2013 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 6.-8.5.2013 420 19.4.2013 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 20.-22.5.2013 420 26.4.2013 20567 Kun lapsi syntyy ennen synnytyssalia 23.5.2013 170 8.5.2013 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 3.-6.6.2013 520 3.5.2013 20022 Vesisukelluskurssi, syksy (hinta sis. Kuortaneen palokuntapoikaleirille kokoontuivat lähes kaikki palokuntapojat Vaasan läänistä. Siellä tapasin hänet ensimmäisen kerran. Sirkuksiin olimme valmiita talkoomiehiä vapaalippujen toivossa. Tapsa oli töissä ”Paukussa” eli Patruunatehtaalla ja lähti 1969 maalaiskuntien palopäällikkökurssille Valtion Palokouluun Otaniemeen. Tapio Ahti Kivistö Tapio Ahti Kivistö syntyi 29.3.1947 Lapualla. Ryhmä kilpaili ensiaputaidoissa valtakunnallisella tasolla. Ilmoittautumiset kursseille suositellaan tehtäväksi siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Elina Wilkunan kouluttamana ja johdolla muodostui Lapuan palokunnan ensiapuryhmä. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Vuonna 1970 Tapsa valittiin Ylihärmään. Kasvuympäristö oli virikkeellinen. Ryhmästä muodostui Lapuan palokunnan poikakerho, jonka sosiaalisen toiminnan sielu Tapsa oli elämänsä viimeisiin hetkiin. Haapakosken kylässä alkoivat elämän ensiaskeleet. Palopäällikö Rauni Haapanen pani pojat kolmiriviin ja palokuntapoikatoiminta Lapualla alkoi
16.3.2012 tuli tieto Tapsan sairastumisesta. Sitä järkyttyi, mutta ihme kyllä toimintakyky säilyi,” Tapio Kivistö muistelee tapahtumia Pelastustiedossa 3/2011. OLKILUODOSSA SUURTEN PROJEKTIEN VUODET Teollisuuden Voima on suomalainen ydinvoimayhtiö, jolla on laajaa kansainvälistä yhteistyötä toimintansa kaikilla osaalueilla. Työssäsi tulet tarvitsemaan suomen ja englannin kielien sujuvaa hallintaa. TVO panostaa henkilöstön kehittämiseen. Nurmon VPK toimi isäntänä Vologdan läänin pelastustoimen johdon vierailulla marraskuussa 2012. Jäähyväiskäynnille Vologdan pelastustoimen vieraaksi pyysin Tapsaa mukaan. Kun pian pääsimme paikalle, näky oli aivan kaamea. 1970-luvun lopulla Tapsa lisäsi ammattitaitoaan Valtion Palokoulussa ja alan koulutuksilla. Palotarkastustehtävät ja rakenteellinen palonehkäisy täyttivät arjen. Odotamme, että sinulla on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä työkokemus. Haemme Olkiluotoon Edellytämme asennetta ja toimintatapaa, jossa TVO:n arvot, vastuullisuus, jatkuva parantaminen, ennakointi ja avoimuus ohjaavat jokapäiväistä toimintaa ja yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten kumppanien kanssa. Yhtäkkiä kuului jymähdys ja sisin parvekkeen isoista ikunoista helähti asunnon lattialle. Eläkkeen lähestyessä Tapsa luopui raskaista päivystystehtävistä. Mieskuoro ja musiikki olivat sydäntä lähellä. Täytä hakemuksesi 25.3.2013 mennessä. Eläkkeelle hän jäi 1.9.2010. Nämä projektit ovat voimannäyte, joka sinetöi asemamme energia-alan edelläkävijänä. Häntä harmitti ettei monia toimenpidepalkkaisia pelastustyöhön osallistuneita pelastajia mitenkään huomioitu jälkeenpäin. Tajusin että jotain mahdotonta oli tapahtunut, koska sisäikkuna rikkoontui. Leinonen siirtyy projektipäällikön tehtävään Länsija Sisä-Suomen Aluehallintovirastosta. Vologdalaiset kyselivät löytyisikö tietoa VPK-toiminnasta Suomessa. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esim. Täältä sai alkunsa palokunnan poikakerhon kokoontuminen vuosittain jossain päin Suomea. Tapsa kävi palotarkastuksilla lähes kaikissa Lapuan kiinteistöissä, tapasi tuhansia lapualaisia ja antoi satoja lausuntoja rakennuslupiin. 13.4.1976 klo 7.41 Paukku räjähti. Jäimme Tapsan kanssa eläkkeelle samana päivänä. Energia-alan tuntemus on etu. 80-luvulla kokoontui Lapuan palokunnan Santalan ensiapuryhmä Rukalle Peltolan Raunon luokse. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Yrjö Sarkasuo, palokuntapoika Lapualla 1960 Nimityksiä POLIISIHALLITUS Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on nimittänyt KEJOhankkeen Toiminnallisen muutosprojektin projektipäällikön tehtävään ajalle 1.3.–31.12.2013 pelastusylitarkastaja Mira Leinosen. paloja pelastustoimen suunnittelu sekä organisointi, paloturvallisuusasiantuntijana toimiminen, käyttöja kunnossapitotoiminnan paloturvallisuustoimenpiteiden suunnittelu sekä ohjeiden laadinta paloturvallisuustoimintaa varten Posivan alueella. Palomestaria palopäälliköksi. 2/2013 63 Tehtäviisi kuuluvat mm. Loppiaisen aikoihin saraus alkoi ottaa ylivallan elimistössä. Hakemuslomake ja tarkemmat tiedot tehtävästä osoitteessa www.tvo.fi/rekrytointi. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 1971 Tapsa palasi Lapualle palotarkastajaksi. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaise veloituksetta!. 24.1.2013 iltapäivällä Tapsa nukkui pois. Häntä ihmetytti myös, ettei perusteellinen raporttikansio kiinnostanut ketään. Päällystöpäivystys piti huolen siitä, että pysyi onnettomuuksista ajan tasalla. 0500 723 687. Tapsan asiantuntemusta ja tapaa toimia arvostettiin suuresti myös Lapuan ulkopuolella. Tapsa oli keskeinen operaattori kerhossa. ”Asuin silloin noin 300 metrin päässä paukusta. Lisätietoja tehtävästä antaa palopäällikkö Vesa Katavisto, puh. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Tapsa totesi, että Nurmoossa on. Ellet vielä ole ydinvoima-alan asiantuntija, TVO:lla sinulla on mahdollisuus kehittyä sellaiseksi. Olkiluodossa on käynnissä suurten projektien vuodet. Marraskuussa Tapsa osallistui vielä vologdalaisten vierailuun. Tänä aikana modernisoimme käyviä laitosyksiköitä, rakennamme ja suunnittelemme kahta uutta ydinvoimalaitosyksikköä sekä louhimme loppusijoitustilaa käytetylle ydinpolttoaineelle
Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 010 569 3628 Markku Andersson puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 010 569 3623. Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 400 € + alv. Varaa ilmoituspaikkasi 28.3.2013 mennessä numerosta 044 728 0401. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu Erityismyynti • Paloja pelastusajoneuvot puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. 010 555 5273 • www.scania.fi Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. www.tammivikkut.com PT 3/2013 ilmestyy 18.4
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. Sammutusasut Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Pelastustarvikkeet Eläinpelastus Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. +358 9 664 639 • Gsm +358 40 759 1771 pia.vonkoch@heijastinasu.com • www.heijastinasu.com • koti-, • tuotantoja • villieläinten pelastukseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio puh. mukaan. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Sammuttimien myynti ja huolto 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Nostolava-autot Suojavarusteet Heijastinasu Oy Sahaajankatu 49, 00880 Helsinki Puh. Soita ja sovi tapaaminen. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (017) 368 4000 | www.peltaco.com ELÄINPELASTUSvälineet. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 2/2013 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta
vuosikerta. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. Hälytysajoneuvot ja kalusto 9 14.11. 3.5. 27.9. Viestintä 4 23.5. 22.2. 5.9. 28.2. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 4.4. JVT 2 14.3. Sportti 8 17.10. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... Ensihoito ja ensivaste 10 19.12. 24 %. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 3.10. Pelastusja autokalusto / Kalusto kiertoon 5 20.6. 200 € II/III-kansi ................................................................................... 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2013 Koko (sivua) ................. Pelastusvälineet Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2013 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Em. 2.8. 8.8. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 64. Ilmestymisajat 2013 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 1 7.2.2013 18.1. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. 31.5. 29.11. 24.1. Vesipelastus 6 22.8. AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 28.3. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Liikennepelastaminen 7 19.9. 31.10. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Pelastajan varusteet 3 18.4. Saatanan kierosilmä, tähtää ylemmäs! PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote 66 2/2013. 30.8. 10.5. 6.6. 25.10. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 5.12. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan
s. 17 Kuntoilu auttaa jaksamaan myös työssä s. Valintaa perusteltiin näin: ”Toimintaa, tunnelmaa ja laadullisesti hyvä kuva.”, ” Dramaattisuus.”, ”Lumoavan kauniit värit.” Pelastustiedon 10/2012 kansikuvan on ottanut Mika Ahopelto ja Pelastustiedon 1/2012 kansikuvan ikuisti Tuomo Hurme/Alasatakunta. s.40 Päivä Paloasemalla on paloautoja, turvatietoa ja kivoja kavereita! s.30 10 2012 20 .1 2. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä. Vuoden 2012 parhaan kannen valinta meni tiukaksi loppukiritaistoksi – viimeinen ääni nosti kannen 2/2012 tasapeliin kannen 3/2012 kanssa. Toiseksi tullut 10/2012 sai äänistä 16 ja kolmanneksi tullut 1/2012:n kansi 14 prosenttia. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s. Voittajille on ilmoitettu ja nimet löytyvät myös lehden FB-sivulta www.facebook.com/pelastustieto ja osoitteesta www.pelastustieto.fi. PELASTUSTIETO 1/2013 ILMESTYY 7.2. Honkilahden VPK:lla myrskytöitä tauotta s. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3 Loppukiri toi jaetun voiton. TOUKOKUUTA TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Työuralle jatkoa siististä sisähommasta s. TEEMALLA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa s.8 Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteet s.28 Onko asuntojen sprinklaus tämän päivän väestönsuojelua. 12 Pahin oli toteutua Valamossa s.8 3 2012 19 .4 PELASTUSTIETO 3/2012 ILMESTYY 19. Valintaa perusteltiin näin: ”Dramaattinen kuva, josta käy hyvin ilmi lumipyryketjukolarin sekava ja utuinen näkymä sekä tunnelma.” ”Kuvastaa pahimmillaan nykypäivän yhteiskuntaa.” ”Sinivilkut päällä oleva paloauto kaaoksen ja romun keskellä antaa myönteisen kuvan siitä, että kun kaikki muu on mennyt pieleen, niin pelastustoimeen voi aina luottaa. 28 Pelastusalan koulutuksen järjestäjä ei vaihdu s. Kansikuva liittyi juttuun Uudenmaan kolarisumasta 3.2.2012, joka oli lumimyräkkäinen liikenneonnettomuuksien päivä. Pelastustiedon 3/2012 kansikuvan on ottanut Launo Päivätie. MAALISKUUTA. PELASTUSTIETO 4/2012 ILMESTYY 24. Pelastustiedon 2/2012 kansikuvan on ottanut Jussi Nukari/Lehtikuva. 24 Saako harjoitukseen riittävästi lämpöä nestekaasulla. Tuli pääsi irti Heinävedellä Valamon luostarissa. 1/ 20 12 9.2. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. PELASTUSTIETO 2/2012 ILMESTYY 15. Molemmat saivat äänistä 23 prosenttia. 58–61 Hankintojen tueksi toivotaan lisää koulutusta s. s. Lehden lukijat ja muut nettivierailijat ovat puhuneet. 32 Virve ja resurssit koetuksella s.8 Kiitos kaikille äänestäneille! Onnetar on poiminut aktiivisten joukosta Pelastustiedon vuosikerran ja turvallisuusaiheisten palkintojen saajat