HUHTIKUUTA TEEMASIVUILLA VIESTINTÄ Ammatissa kehittyminen työhyvinvoinnin huolenaihe s. Hälytysajoon tulipalon takia yhä harvemmin s.14. 16 112-sarja kertoo kaiken ihmisen auttamisesta s. 8 Poistumisharjoittelusta iso hyöty Kouvolan koulupalossa s. 40 2 2014 12 .3 . PT 3/2014 ILMESTYY 9
Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja John Deere Gator 855D Kaiken toimintamme tärkein tavoite on tyytyväinen asiakas. Palonsammutusvälineiden osaavat ammattilaiset palveluksessasi. Tuotteidemme kehittely lähtee useimmiten liikkeelle asiakkaittemme esittämistä toiveista. Yrityksen on perustanut Tauno Rantanen, ja alkujaan yritys toimi nimellä Konepaja T.Rantanen Ky. laadun tunnistat tuotemerkistämme Esteri 3000K vesihuoltoyksikkö. TR-Vesitykit Oy on Kaarinassa toimiva metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. | www.veikkonummela. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. Erittäin kestävät kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella. p. Kotimaisen laadun tunnistat tuotemerkistämme vesitykissäsi. VAADITHAN KOTIMAISTA! Palvelu ja huolto ovat aina lähelläsi. Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. Korkean laadun ja ympäristöystävällisyyden takaamme huolellisella suunnittelulla ja työntekijöidemme hyvällä ammattitaidolla, laadukkailla ja ympäristöystävällisillä materiaaleilla, valmistamiemme tuotteiden perusteellisella testauksella sekä koko henkilökuntamme sitoutumisella tämän laatupolitiikkamme noudattamiseen. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. (02) 2162 112 faksi (02) 4692 115 | esteri@veikkonummela. Tuotevalikoimaamme kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. Terätie 4 • 20760 Piispanristi p. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.
Palomies osaa työnsä ja se näkyy. Kuva: Kimmo Kaisto. Puhutaan alaistaidoista tai työyhteisötaidoista. Motivaatio on kohdillaan ja työvälineet kunnossa. Pelastuslaitosten rakenneuudistus –”saaga” jatkuu: Vaikuttavatko kuntien lausunnot hallituksen lopulliseen päätökseen. Taustatiedot kertovat, että ensisijainen työtehtävä on pelastustoiminnassa 55 prosentilla vastaajista. HUHTIKUUTA TEEMASIVUILLA VIESTINTÄ Ammatissa kehittyminen työhyvinvoinnin huolenaihe s. Kyselyn tulokset kertovat paljon hyvää. Vastauksista osa saadaan pian, osa vasta vuosien kuluttua.. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 2 /2 01 4 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, perustettu 1950 TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Esimies tarvitsee koulutusta ja tukea vaativaan työhönsä. Turussa kuvauksia odotettiin innokkaasti. Keikoilla johtaminen hoituu, mutta asemapalveluksessa, henkilöjohtamisessa, syntyy ongelmia. Hyvä työyhteisö on toimiva tiimi, jossa jokaisella on paikkansa ja asemansa. Siinä voi olla perinteiden painolastia, tietämättömyyttä tai asioihin tarttumattomuutta. Tällainen epäily ja luottamuspula on ikävää ja huolestuttavaakin. Toivottavasti kyselyn tulosten julkistamisessa ollaan mahdollisimman avoimia. PT 3/2014 ILMESTYY 9. Juttu löytyy sivuilta 40–43. Mistä se kumpuaa. Saavutetaanko säästöt, joita tavoitellaan. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Subilta tulevaa 112-sarjaa on kuvattu muun muassa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Siten on parhain tapa saada ne myös vietyä hyviksi käytännöiksi. Kyselyn tulokset antavat myönteisen kuvan siitä, miten työntekijät suhtautuvat työhönsä. Ei ihme, että palomies on suosittu erilaisissa ammattikyselyissä. 8 Poistumisharjoittelusta iso hyöty Kouvolan koulupalossa s. Paljonko uudistus maksaa. Hälytysajoon tulipalon takia yhä harvemmin s.14 Työpaikoilla on kyse myös työyhteisötaidoista Kaikissa pelastuslaitoksissa tehty samanlainen työhyvinvointikysely on hyvä asia. Tosin, varjon kyselyn ylle heittää se, että hyvästä vastausprosentista huolimatta (48 % kaikista vastaajista), kyselyn avasi 1528 potentiaalista vastaajaa. Kun, toivottavasti, vastaavanlainen kysely uusitaan, silloin tulokset kertovat, että ongelmakohdissa on päästy eteenpäin. Avoimella asioiden hoidolla on tervehdyttävä vaikutus. Jokainen myös tuntee ja tietää sen. Hyvä käytännön esimerkki on tässä lehdessä esiteltävä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen yhteistyöprosessi, jolla käyttöön saatiin uusi työaikamalli. Se toteutettiin yhteistyössä koko henkilöstön voimin. Ratkaisut tehdään kevään kuluessa. P.S. 16 112-sarja kertoo kaiken ihmisen auttamisesta s. He jättivät vastaamisen taustoittavien kysymysten jälkeen, koska moni epäili henkilöllisyytensä paljastumista. Työhyvinvointikyselyn tuloksia on tarkasteltava myös siitä näkökulmasta, miten pelastuslaitoksissa työskentelevät eri ammattiryhmät ovat edustettuina vastaajien joukossa. Siihen löytyy varmasti hyvä keino, mutta mitään ranking-listaa ei tarvita. Mutta, samalla kun korostetaan esimiehen asemaa, on muistettava kaikkien työyhteisössä toimivien asema. Ei pitäisi myöskään arkailla julkistamasta tietoja pelastuslaitoskohtaisesti. Tärkeintä on kuitenkin purkaa patoutuneetkin väärinkäsitykset ja luottamuspulaa aiheuttavat asiat. 40 2 2014 12 .3 . Esimiestyö saa kritiikkiä. Se on toivottavasti lähtökohta uudenlaiselle ajattelutavalle pelastuslaitosten työyhteisöissä, jossa perinteestä kumpuava autoritäärisyys on yhä varsin leimallista
Uudessa mallissa tehdään pääsääntöisesti vuorokausi töitä, jonka jälkeen seuraa kolme vuorokautta vapaata s. teema Keski-Suomen pelastuslaitokselle on hankittu uusi nostolava-auto, joka on sijoitettu Jyväskylän keskuspaloasemalle. s. Pelastustehtävissä noudatetaan vastaajien enemmistön mielestä työsuojeluja työturvallisuusmääräyksiä. Kun opiskelijan voimavarat ovat lopussa, pitäisi jonkun ohjata hänet avun piiriin. Hälytysajoon tulipalon takia yhä harvemmin s.14 Pelastuslaitosten valtakunnalliseen työhyvinvointikyselyn vastaukset osoittavat, että työn turvallisuuteen ja fyysisiin tekijöihin vaikuttavat asiat ovat kunnossa. HUHTIKUUTA TEEMASIVUIL LA VIESTINTÄ Ammatissa kehittyminen työhyvinvoinnin huolenaihe s. 4 2/2014 työaika tässä numerossa PT 3/2014 ILMESTYY 9. Aslak Länsman lähti parikymppisenä Inarista opiskelemaan Kuopioon palopäällystön koulutusohjelmaan. 8 Poistumisharjoittelus ta iso hyöty Kouvolan koulupalossa s. 18 kuukauden kasvo Vahvakaan motivaatio ei aina auta, jos elämä lyö opiskelijaa. Ensisijaisesti oppilaitoksen henkilökunnan pitäisi olla kiinnostunut opiskelijoidensa jaksamisesta ja hyvinvoinnista. 52 SIVU 62 Päivitä tilaajatietosi kätevästi netissä!. 40 2 2014 12 .3 . s. 8 2 /2 01 4 12.3.2014 12 Rakenneuudistus jakaa mielipiteitä 14 Vuonna 2013 vähemmän tulipaloja Johannes Ketola 16 Poistumisharjoituksen opit auttoivat Kouvolan koulupalossa Ulla Ylönen 24 Värillä on väliä Saku Rouvali 26 Myös vanha toimii! Saku Rouvali 28 Sähkökäyttöinen paloauto on nykyaikaa Saku Rouvali 30 Pohjolan suurin ambulanssivalmistaja Saku Rouvali 32 Älykännykällä häiriökuvaa kansalaisilta Launo Päivätie 34 Porissa palokunta-aiheinen keskustelutilaisuus Saku Rouvali 36 Turvallisuusmessut tulossa Juhani Costiander 37 Tapio Lehtimäki johtaa nuohoojia 38 Onkkaalan VPK 130 vuotta Saku Rouvali 39 Tuohikotin VPK 100 vuotta Saku Rouvali 40 112-kuvaukset Turussa 44 Tilannekuvaa ilmasta 46 Luonnononnettomuudet opintopäivien aihe Islannissa Timo Tähtinen 48 Pelastusjohtajana ihminen – Jarmo Haapanen Salla Tikkanen 49 Pelastusjohtajana ihminen – Tero Mäki Salla Tikkanen 50 Veteraanin ääni – Bertil Heinrichs Juhani Katajamäki 59 Savunpoiston alustava suunnittelu Pekka Kallioniemi VAKIOT 21 Vieraanamme: Ari Jalonen 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 58 Käry ja oikeus: Marko Partanen 61 Keskustelua: Veikko Lindberg työhyvinvointi nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Onko mielestäsi poliisialuejako oikea pelastuslaitoksille?” Selvä enemmistö vastasi kieltävästi. s. 22 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien operatiivisen henkilöstön työaika muuttuu toukokuun alussa. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Scania kuorma-auton alustalle rakennettu nostolaitteisto vie pelastushenkilökunnan nopeasti nostokorissaan aina 46 metrin korkeuteen saakka. Vanha, vuodesta 2005 lähtien käytössä ollut 2-vuorojärjestelmä, korvataan uudella työaikamallilla, joka perustuu yleisesti käytössä olevaan vuorokausirytmiin. 16 112-sarja kertoo kaiken ihmisen auttamisesta s. Työvälineet ovat kunnossa ja turvalliset
Ennakkotietojen mukaan tilastosta voi tulla hyvinkin öljykamiinamääräysten tarkistamista ehdottaneiden käsityksiä tukeva. 2/2014 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Kolmen vuoden kuluttua öljykamiinoiden luku ylittää maassamme 3oo.ooo:n kappaleen rajan Hiljainen kysymys paloalalle: Hallitaanko uusi tilanne. Eri asia on vaan, etteivät nämä yksin riitä takaamaan öljykamiinoiden lämmössä elävien turvallisuutta. Sisäasiainministeriö on antanut rakennusten palonkestävyydestä annetun päätöksen nojalla 21.9.1962 kaksi öljykamiinoita koskevaa yleisluontoista paloluokitustiedotusta, joissa tarkemmin määrätään öljykamiinan rakenne, hyväksyminen, sijoitus, savuhormin rakenne ja öljykamiinan käyttämät polttoaineet. PALOKUNNILLE SAATAVA PAREMPIA SUOJAVARUSTEITA Kehitys palokalustoalalla on jatkunut hyvin myönteisenä maassamme jo vuosikausia. Mutta vesi ei mennytkään tuleen, vaan suoraan palopäällikön naamaan. Toisaalta on varmistuttu virallisella koestuksella, että kaikki sisäasiainministeriön hyväksynnän saaneet myyntiin asetetut öljykamiinamerkit täyttävät rakenteelliset paloturvallisuusvaatimukset. Kipinöimättömät työkalut on valmistettu erittäin kovista pronssiseoksista, jotka eivät saa aikaan tulipaloja eivätkä räjähdyksiä aiheuttavia kipinöitä. Silloinkos minulle tuli kiire pakoon. ” ”Silloin on tulen vaara, jos näyttää irtotulella valoa, kun toinen vaihtaa kaasupönttöä. Yli 100.000 savuhormiin yhdistettävää öljykamiinaa arvioidaan jo myydyksi maassamme. Hupaisia pätkiä koululaisten palontorjunta-aineista ”Minä sytytän harvoin metsän tuleen, sillä minä pelkään, että tuli ei tule minulta kunnolla sammutetuksi.” ”Jos tulipalo syttyy ei pidä, eikä saa lähteä juoksemaan pitkin kyliä. Erään ryhmän näistä muodostavat henkilökohtaiset suojavarusteet kuten sammutustakit, kypärät, -jalkineet ja -käsineet. Viimeistään kolmen vuoden kuluttua öljykamiinoiden määrä ylittää 300.000 kappaleen rajan, minkä jälkeen myynnin oletetaan hidastuvan, todetaan lehdellemme öljykamiinoiden valmistajien ja maahantuojien taholta. Eri tahoilla, aina eduskuntaa myöten, onkin jo esitetty mielipiteitä, joissa kehoitetaan ryhtymään määräysten tarkistusten ja lisäysten avulla toimenpiteisiin ennen kuin öljykamiinan katsotaan täyttävän sille jatkuvakäyttöisenä tulisijana asetettavat vaatimukset. ” ”Kuokkasin sangolla vettä ja nakkasin veden pois sangosta. Lue koko Palontorjunta 2/1964:n juttu www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto > arkistojutut Kipinöimättömiä työkalusarjoja Maailman suuri kipinöimättömien työkalujen valmistaja Ampco Metal Inc., Milwaukee, USA on kehittänyt 2 erikoistyökalusarjaa, joita useiden maiden palokunnat käyttävät. Täydellä syyllä voidaan puhua öljykamiinasta varteenotettavana lämmitystavan muuttajana. Muutaman vuoden aikana saadut kokemukset ovat osoittamassa öljykamiinan sen näennäisestä yksinkertaisuudesta ja mainostetusta käytön ja hoidon helppoudesta huolimatta asennusvaiheen aikana asiantuntemusta tarvitsevaksi sekä myöhemmin varsin huolellista käyttöä ja hoitoa vaativaksi. Tulenarkojen kaasujen ja nesteiden käyttö etenkin teollisuudessa on vuosien mittaan tullut yhä yleisemmäksi. paikoissa. Paitsi näitä työkalusarjoja amerikkalainen tehdas on valmistanut jo useita vuosikymmeniä erityyppisiä kipinöimättömiä työkaluja, joita nykyään käytetään esimerkiksi öljyteollisuudessa, tankkialuksissa, väritehtaissa ym. Jos palokunta olisi kutsuttu heti, olisi talo voitu pelastaa.” ”Yksi voi heti soittaa palokunnalle. On kuitenkin eräitä varusesineitä, joiden olisi toivonut kehittyvän nopeammassa tahdissa kuin mitä ne ovat tehneet. Nykyään sattuu varsin usein, että palokunnat hälytetään paikoille, joissa on räjähdysvaara. Myönteinen kehitys jatkuu edelleenkin. Ilmoittamisen on tapahduttava nopeasti, eikä mitään turhia lepertelyjä.” "Jos talossa on vaikka spriitä, on se kannettava pois ennen kuin palomiehet tulevat." 2/2014 5. Ensimmäiset palo, tilastot, joissa öljykamiinan aiheuttamat vahingot eritellään, on saamamme tiedon mukaan valmistumassa. – Kuulin, että palokuntakin oli kutsuttu vasta sitten, kun tuli oli päässyt valloilleen
Sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet henkilöstölle terveyshaittoja ja osa heistä on ollut sairauslomalla oireiden vuoksi. Enemmistö vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 74 % kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Sitä ennen henkilöstö joutuu olemaan hajautetuissa väistötiloissa ja konttiratkaisuissa, Tiitta kertoo. 6 2/2014. – Kalustohalli on siinä kunnossa, että siellä voidaan tehdä välttämättömimmät keikan jälkeiset työt eli huoltaa paloauto ja täydentää kalustoa. Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Teksti ja kuva: Mika Rinne Palomestari Risto Taskinen (vas.) ja paloesimies Tero Keinänen siirtyvät si säilmaongelmien takia neljästä toimistokontista tehtävään väistötilaan paloaseman vierelle. Valtaosa vastaajista ei karsisi mielellään mitään kunnallisia palveluita. Asuinrakennuksissa pelastussuunnitelmatieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Muutostyöt vaativat oman aikansa. Väistötilat antaisivat lisäaikaa uuden paloaseman suunnittelulle ja aikataululle. Toimistotilat eivät ole käytössä. – Meillä on tiedossa Nilsiän keskusta-alueen tuntumassa sijaitseva liikekiinteistö, joka olisi muunnettavissa pidempiaikaiseksi väistötilaksi. Pelastuslaitos on esittänyt Kuopion kaupungille, että uuden aseman suunnittelua ja rakentamista kiirehdittäisiin jo ensi vuoteen. Tiitan mukaan lopullinen tavoite on kokonaan uusi paloasema. Paloasema on kuitenkin niin huonossa kunnossa, että sitä ei kannata korjata enempää. Melkein kaikkien mielestä sen toiminta on luotettavaa, ammattitaitoista Vakavien sisäilmaongelmien takia Nilsiä paloaseman henkilöstö on joutunut siirtymään väistötiloihin. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuusja vaaratilanteissa toimimiseksi. Sisäministeriön tutkimukseen vastasi yli tuhat kansalaista. Taloustilanteen vuoksi uuden paloaseman rakentamista voidaan joutua odottamaan. S uomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastustointa, joka auttaa erilaisissa onnettomuusja vaaratilanteissa. LÄ H D E: TN S G AL LU P 20 14 Palokunta evakkoon Nilsiässä lat ovat käytössä vasta ensi syksynä. Sairaankuljetukseen ja pelastustoimeen kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan. Uuden paloaseman rakentamishanke on ollut pelastuslaitoksen rakennushankkeiden esityslistalla vuodelle 2017. Vaikka muutos onnistuisikin ja tarjoaisi nopeasti kohtuullisilla kustannuksilla käsillä olevia vaihtoehtoja parempia tiloja, isolla tontilla sijaitsevat tiLähde: TNS Gallup 2014 34 28 26 24 21 18 5 4 4 3 1 4 3 3 5 3 6 1 1 1 1 62 69 70 71 75 75 94 94 96 96 98 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Puolustusvoimat Liikuntapalvelut Kirjastot Ympäristönsuojelu Sosiaalitoimi Väestönsuojelu Koulutoimi Poliisi Lääkäripalvelut Palokunta Sairaankuljetus MITÄ PALVELUJA ON VALMIS KARSIMAAN (%) Karsisi Ei osaa sanoa Ei karsisi Enemmistö luottaa pelastuslaitokseen ja tehokasta. Edessä saattaakin olla rakennuksen purkaminen, kertoo palomestari Risto Taskinen Nilsiästä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta painottaa, että Nilsiän paloasema ja sen väistötilojen järjestelyt ovat tärkeysjärjestyksessä ykköstilalla laitoksen paloasemaverkoston asialistalla. Paineilma-laitehuolto ja sammutusletkujen pesut on siirretty alueen toiselle paloasemalle. Suomalaisten luottamus asuinkunnan pelastusjärjestelmään on pysynyt vakaana ja parantunut huolimatta järjestelmään tehdyistä muutoksista vuodesta 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan. Nilsiän paloaseman kalustohalli on korjattu siten, että siellä voidaan oleskella tilapäisesti esimerkiksi keikalle lähtiessä ja sieltä palatessa. Ajoneuvokalusto ja varusteet säilytetään edelleen paloasemalla kalustohallissa, jonne on tehty rakenteiden korjauksia ja tilojen desinfiointi. Pelastuslaitosten vahvuutena on tehokas, nopea, ammattitaitoinen ja luotettava toiminta. Pelastushenkilöstölle on tuotu ensihätään kontteja aseman viereen ja toimistoväki työskentelee kunnanvirastossa. Vain 43 % sellaisista vastaajista, jotka asuvat vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli nyt tietoinen oman talonsa pelastussuunnitelmasta. 62 % vastaajista toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Uuden rakentamisprojekti kokonaisuudessaan kestäisi arviolta noin kolme vuotta, joten väistötiloissa joudutaan työskentelemään joka tapauksessa useita vuosia, Tiitta toteaa. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastuslaitosten toimintaa tehokkaana. Asuinrakennusten ja työpaikkojen pelastussuunnitelmat ovat nyt tutumpia kuin kolme vuotta sitten. Kalustohallin katosta on poistettu terveydelle haitallisia kattoeristeitä ja tilat on desinfioitu. Vuonna 2014 vastaajista 98 % arvioi pelastustoiminnan luotettavaksi, 99 % ammattitaitoiseksi ja 98 % tehokkaaksi. Kymmeniä vuosia vanhan paloaseman rakenteisiin on ajautunut ulkoapäin kosteutta, joka on vahingoittanut rakenteita. Oman asuinkunnan pelastustoimen tehtävistä tehokkaimmin hoidettuina pidetään toimintaa asuntopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Vuonna 2011 vastaava prosenttiluku oli 35. Asemalla on kolme vakinaista viranhaltijaa ja tiloja käyttää myös noin 30 sopimuspalokuntalaista. 55 % pitää säteilynvalvontaa erittäin tärkeänä, 60 % ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinkleristä. Sen toiminnallisuutta, kustannusarviota ja vaadittavia muutostarpeita selvitetään. Näissä tehtävissä useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastustoimen suorituskykyä tehokkaana. Väestönsuoja on sitä 38:lle ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 52 % vastaajista. Kahdet piirustukset on jo saatu, ja kaupunki on sitoutunut ratkomaan ongelmaa. Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. – Kuopion kaupungin tilakeskus ja sen hankesuunnittelijat selvittävät nyt väistötiloja liikekiinteistöön. Nilsiä kuuluu kuntaliitoksen myötä Kuopion kaupunkiin, jonka taloustilanne ei ole kehuttavalla mallilla
Opiskelija oppii opinäytettä tehdessään palopäällystökohtaisia ja yleisiä työelämävalmiuksia. Huoltotiloja tarvitaankin ahkerasti, sillä tähän Meriturva on kouluttanut jo yli 70000 henkeä. Alipäällystöopiskelija laatii opiskeluittensa aikana kehittämishankkeen, jonka laajuus on 4 opintopistettä. Luku on 10 enemmän kuin viime ja toissa vuonna samaan aikaan. Meriturva kouluttaa merenkulkijoita ja muita vesilläliikkujia. Palokuolemien määrä on ollut vähentymään päin tällä vuosikymmenellä. Ohjaaja auttaa opiskelijaa työn tekemisessä. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Pelastusopiston amk-opinnäytetyöt löytyvät netistä kalustoon tai tietoteknisiin ratkaisuihin kohdistuva tutkimus-, suunnittelutai kehittelytehtävä pelastuslaitoksen tiettyyn, konkreettiseen toimintaan kohdistuva tutkimus-, suunnittelutai kehittämistehtävä empiirinen kyselytai haastattelututkimus muu opinnäyteohjaajan hyväksymä aihepiiri. Opiskelija tekee itsenäisen työn, jossa hän yhdistelee, soveltaa ja hyödyntää opintojensa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. Meriturvalla on koulutusyksiköitä kaksi, Upinniemen Palokoulutusyksikkö, sekä Lohjalla Pelastautumiskoulutusyksikkö. Opinnäytetyö voikin olla aiheeltaan erilainen: pelastustoiminnassa tarvittaviin välineisiin, materiaaleihin, Upinniemeen uusi ja nykyaikainen palokoulutusyksikkö lotalon suunnittelu alkoi jo viisi vuotta sitten. Opistolla on käytössä aihepankki, jonne voi tarjota opinnäytetyöaiheita. Neljä vuotta sitten alkoi varsinainen suunnitelmien laatiminen. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on olla työelämälähtöinen. PaPelastusopistolla tehdään palopäällystön koulutusohjelmassa vuosittain 30-40 opinnäytetyötä. Yksi opintopiste tarkoittaa 27 tuntia opiskelijan tekemää työtä. Lupa myydä vain itsestään sammuvia savukkeita, palovaroittimien määrän lisääntyminen kodeissa ja tehostunut paloturvallisuusviestintä ovat johtaneet tilanteen parantumiseen. Laajuudeltaan opinnäytetyö oli aiemmin 15 opintopistettä, amkN13:n opetussuunnitelmasta lähtien työn laajuus on 17 opintopistettä. Kehittämishankkeet tehdään pelastuslaitoksen esittämiin aiheisiin. Teksti: Raija Honkanen yliopettaja Alkuvuoden palokuolematilanne synkkä Suomessa on tänä vuonna helmikuun loppuun mennessä SPEK:n mediaseurannan mukaan kuollut tulipaloissa 22 ihmistä. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy analysoimaan oppimaansa ja arvioimaan omaa toimintaansa. Alkuvuosi 2014 on kuitenkin ollut synkkä. Suomen ammattikorkeakoulut julkaiset opinnäytetöitä sekä muita julkaisuja verkossa, Theseuksessa. Meriturva toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Lähistöllä sijaitseva koulutusalue on myös moderni, ja siellä pystytään kouluttamaan savusukellusta sekä laivapalojen sammutusta esimerkiksi konetilatai autokansipalon varalta. Palotalossa on nykyaikaiset huoltotilat paineilmalaitteille, sekä pullojen täyttöön. Sekä opinnäytetöitä että kehittämishankkeita ohjaa Pelastusopiston opettaja tai joku muu opiston henkilökunnasta. Muutosten taustalla voidaan nähdä myös valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka on määritellyt erilaisia toimia tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Käyttäjäkunta on ollut kokoajan mukana suunnittelussa, jolloin palotalosta saatiin monipuolinen ja toimiva Palokoulutusyksikön johtaja Leif Johansson onkin ylpeä uudesta monitoimipalotalosta. Tämä tarkoittaa, että töiden aiheiden toivotaan tulevan pelastuslaitoksilta tai muilta pelastustoimea läheltä olevilta organisaatioilta. Alkuvuoden palokuolematilanteen perusteella näyttää siltä, että vastoin muutaman viime vuoden trendiä tänä vuonna ollaan menossa huonompaan suuntaan. Niin omassa kodissa kuin vaikkapa lähipiirin ikäihmisten kodeissa käytäessä on syytä yrittää ehkäistä paloriskit, testata palovaroittimet ja huolehtia siitä, että kaikki tuntevat ainakin kaksi tietä turvaan.. Opinnäytetyöopintojen tavoitteena on oppia tunnistamaan ammatillisen tehtäväalueen keskeisiä ongelmakokonaisuuksia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksia ja soveltamaan oman alan tutkimustietoa ja työtapoja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin (Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa 2006). 2/2014 7 Upinniemessä toimii valtion oppilaitos Meriturva. Ohjaus on opastavaa ja kannustaa, opettajan tehtävänä ei ole ratkaista opiskelijan puolesta eteen tulevia ongelmia. Uudessa palokoulutusyksikössä sijaitsee myös Suomenlahden meripuolustusalueen Upinniemen sotilaspalokunnan paloasema eli talo palvelee molempia käyttäjiä kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyö on pakollinen osa opintoja. Palopäällystön koulutusohjelman opinnäytetyöt ovat osa Savoniaammattikorkeakoulun opintoja. – Koulutustiloissa pystytään kouluttamaan yhtäaikaisesti noin kolmekymmentä henkeä, joten tila on erit-täin tehokkaassa käytössä. Siksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaakin suomalaisia huolehtimaan paloturvallisuudesta. Palvelun tarjoaa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Palokuolleiden lukumäärä on ollut laskussa tämän vuosikymmenen. Opinnäytetyöt löytyvät osoitteesta www.theseus.fi. Työelämän edustaja on linkki organisaatioon, hänen näkökulmanaan hankkeeseen on organisaation tarpeet
Noin kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, ettei oman työn ja pelastuslaitoksen tulevaisuudesta ja kehityksestä saa riittävästi tietoa. Sen sijaan työtilat eivät ole turvalliset ja terveelliset. Työvälineet ovat kunnossa ja myös työntekijä, joka pitää itsensä kunnossa. Työn rasittavuus ei vastausten perusteella aiheuta ongelmia siviilissä ja huomionarvoista on sekin, että vastaajat eivät juurikaan ole kokeneet kiusaamista työyhteisössään. Työturvallisuus näyttää vastausten perusteella olevan hyvällä mallilla ainakin työntekijöiden mielestä, sillä esimerkiksi jopa runsaat 80 prosenttia vastaajista oli sieltä mieltä, että tietää riittävästi työnsä vaaratekijöistä. Vastausten perusteella työntekijän hyvinvoinnista huolehtimisessa työnantajalla on paljon parannettavaa. Erityisesti sisäilmaongelmat ovat viime vuosina vaivanneet paloasemien työntekijöitä ja tämä varmasti näkyy kyselyn vastauksissa. Vaikka suuri enemmistö tietääkin, on näinkin suuri tietämättömien osuus tällaisessa asiassa huolestuttava. Lisää koulutustakin väkivalta ja muiden tilanteiden varalta tarvitaan; näin vastaajista runsaan 40 prosentin mielestä, mutta runsas neljännes vastaajista ei osannut sanoa mitään tällaiseen koulutustarpeeseen. Tosin peräti 40 prosenttia vastaajista ilmoitti kohdanneensa henkistä väkivaltaa työtehtävissä. Sen sijaan oma työ ja sen sisältö tunnetaan erinomaisesti. Palkkauk sen perusteiden ei koeta olevan tasapuoliset. Työnohjauksessa puutteita Kolmannes vastasi, ettei tiedä, mistä saa turvallisuuteen liittyvää tietoa työpaikallaan. P elastuslaitoksissa työskentelevä kokee osaavansa työnsä ja ilmoittaa aktiivisesti työssään kohtaamista turvallisuuspuutteista. Alkoholi ei vastausten perusteella aiheuta ongelmia työpaikoilla. Jopa reilu puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei ole saanut työnantajaltaan tällaista ohjausta. Urasuunnitteluun pitäisi nykyistä paremmin satsata ja osaamista sekä perehdytystä vahvistaa. Työhyvinvointikyselyssä paljon hyvää ja runsaasti kehitettävää Johtamisessa kehitystarpeet – osaaminen kohdillaan Teksti: Esa Aalto Arkistokuva: Kimmo Kaisto 8 2/2014. Myöskään fyysisen kunnon suhteen ei ole ongelmia, sillä yli 80 prosenttia vastaajista totesi nykyisen fyysisen terveyden ja kunnon riittävän hyvin työn tekemisessä. Pelastuslaitosten valtakunnalliseen työhyvinvointikyselyn vastaukset osoittavat, että työn turvallisuuteen ja fyysisiin tekijöihin vaikuttavat asiat ovat kunnossa. Pelastustehtävissä noudatetaan vastaajien enemmistön mielestä työsuojeluja työturvallisuusmääräyksiä. Esimiestoiminnassa parannettavaa Työssä kohdatut ikävät tilanteet eivät vastaajien mukaan kuitenkaan ahdista. Se on lähes yhtä paljon kuin fyysisen väkivallan tai sen uhan kohtaaminen. Yli 40 prosenttia vastaajista oli eri mieltä tämän väittämän kanssa. Suurin hajonta vastauksissa nousi siinä, miten on koettu työssä fyysinen ja psyykkinen väkivalta tai sen uhka. Työtehtävien haastavuus ei tuota tekijöille suuria ongelmia. Tulevaisuus askarruttaa pelastuslaitoksissa eikä siitä ainakaan vastausten perusteella jaeta riittävästi tietoa. Palautteen antaminen työn tuloksista sekä tuen antaminen työhön liittyvissä kysymyksissä ja ammatillisessa kehittymisessä saavat myös kritiikkiä. Palkkaerot samasta työstä harmittavat eikä eläkkeelle uskota päästävän terveenä. Pelastuslaitosten johtamisen ei koeta olevan avointa ja oikeudenmukaista. Valtaosa vastaajista ei ole havainnut siitä aiheutuvia myöhästymisiä tai päihtyneenä esiintymistä työpaikoilla. Oman työn hallinnassa puutteita on vastaajien mielestä erityisesti työnohjauksessa ja työurasuunnittelussa. Esimiestoiminnassa ja johtamisessa on kyselyn mukaan parannettavaa. Työssä jaksamisesta kertovissa tuloksissa silmiinpistävintä oli vastauksissa noussut puute eri yksiköiden ja työvuorojen välillä tapahtuvassa yhteistyössä. Jopa 90 prosenttia totesi myös ilmoittavansa havaitsemistaan terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista tekijöistä esimiehelleen. Ja ainakin vastausten perusteella ikävistäkin asioista puhutaan työpaikoilla ja siten tuetaan toinen toista. Sen sijaan erityisesti henkilöstöjohtamisessa on puutteita. Myöskään työntekijöiden perehdyttämisestä ei huolehdita riittävästi. Turvallisuus ja fyysinen tekijä -asiakokonaisuudessa ainut selkeä poikkeama oli erimielisyys väittämästä, että vastaaja uskoo jäävänsä nykyisestä työtehtävästään terveenä eläkkeelle. Se ei ole riittävän avointa eikä oikeudenmukaista
Kun asiat otetaan esille jo siellä ja voidaan tuoda esille myös yksilön vastuu omassa työyhteisössä, voimme varmasti lisätä myös alaistaitoja. Erityisesti tästä saadaan hyvää aineistoa työurakeskustelua varten. Vastausprosentti oli 48. Työpaikalla ei voi toimia miten tahansa ja esimiestaitojen ohella tarvitaan myös alaistaitoja. 2/2014 9 Työhyvinvointikysely suunniteltiin sisäministeriön, pelastuslaitosten valtakunnallisen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen alatyöryhmän sekä MIF Koulutus Oy:n yhteistyönä. Henkilöstöjohtamista Tarvainen pitää haasteellisena pelastuslaitoksissa. – Tuloksissa ei ollut mitään yllättävää. – Hienoa, että opistossa on opetussuunnitelmaan otettu tätä mukaan. – Valitettavasti välillä tuntuu, että pelastuslaitosten henkilöstö ei ymmärrä ympäröivää maailmaa, vaan edelleen vaaditaan monia sellaisia asioita, jotka ovat vieraita monelle muulle ammattialalle. – Lakisääteiset koulutuksetkin pitäisi voida hoitaa muutoin kuin ylitöinä. – Työyhteisössä toimimista varten tarvitaan selkeät pelisäännöt. Poimintoja sanallisista palautteista: ”Tykkään työstäni ja olen avoin uusille ideoille ja työskentelymenetelmille” ”50–60-vuotiaalta ei voi vaatia samaa kuntoisuusluokkaa kuin 20-vuotiailta” ”Tiedottaminen ontuu joka portaassa eikä liiku työvuorojen välillä riittävästi” ”Omaan osaamiseen ja omaan työhön liittyviin asioihin vaikuttamiseen pitää olla paremmat mahdollisuudet” ”Virkavalinta tapahtuu pääsääntöisesti jonotusperiaatteella, ei valitsemalla parhaita” ”Organisaatio on jakautunut omiksi porukoikseen: päällystö vs. – Oman työn kehittäminen on hyvä asia ja esimiehen pitää osata ottaa palaute oikein vastaan, mutta ei voi olla niin, että kaikki esitetyt asiat ovat sellaisia, jotka voidaan ja pitää ottaa huomioon. Esimiestaidon ohella muistettava myös alaistaidot Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen urapolutalatyöryhmän puheenjohtajana toimivan Varsinais-Suomen pelastuspäällikkö Mika Kontion mielestä on tärkeää saada työhyvinvointikyselyn tiedot hyviksi käytännöiksi. Faktorit olivat: Turvallisuus ja fyysiset tekijät, Oman työn hallinta, Jaksaminen, Haastavien tilanteiden kohtaaminen, Esimiestoiminta ja johtaminen sekä Lopuksi-osio. – Eläköitymisen haasteet ovat olemassa, mutta niitäkään ei pidä ylidramatisoida. En ole kuitenkaan tästä huolissani. Tulokset hyviksi käytännöiksi Sitoutuneisuus ilahduttaa 2/2014 9. – Esimiesvalmennukseen pitää satsata ja tehdä sitä säännöllisesti. Tähän pitää myös alan koulutuksessa kiinnittää huomiota. Saadaanko niistä riittävästi vertailtavuutta ja kyetäänkö intimiteettisuoja turvaamaan. Pelastuslaitoksissa on jatkossa paneuduttava paremmin yksilöllisempään johtamiseen. Sitä pitää tehdä myös yhteistyössä laitosten kesken kumppanuushankkeen tapaan. Kyselyn avasi, mutta jätti vastaamatta 1528 pelastuslaitosten työntekijää. Kun saadaan vielä tarkempia, pelastuslaitoskohtaisia tietoja, alatyöryhmän jäsenet vierailevat jokaisella pelastuslaitoksella kertomassa kyselyn tuloksista. Kritiikkiä tulee henkilöstöjohtamista kohtaan ja Pukkinen sanoo, että pelastuslaitosten johtamisen perinteissä oleva autoritäärisyys verrattuna demokraattisuuteen on varmaankin valinkauhassa. Erityisesti Pukkista miellyttää se, että pelastuslaitoksia työpaikkana arvostetaan ja työhön ollaan sitoutuneita. – Tästäkin kyselystä voidaan vetää johtopäätös, että niin sanottu keikkaosaaminen on kunnossa, mutta henkilöstöjohtamiseen meidän on kiinnitettävä huomiota. Vastauksista huokuvat pelastustoimen arvot ja niihin sitoutuminen. – Olen kuitenkin myönteisesti yllättynyt saaduista vastauksista ja ne vastasivat hyvin odotuksia. Vastaukset kuvastavat niitä asioita, jotka ovat eniten olleet esillä työyhteisöissä. Myös työaika pitäisi rytmittää niin, että töitä tehdään, kun niitä on enemmän. Pukkinen korostaa myös alaistaitojen merkitystä esimiestaitojen ohella. – Nyt tehty kysely on hyvä lähtölaukaus uuden kehittämiselle, mutta tämä on sukupolven mittainen työ, hän painottaa. Ainahan meidän kaltaiseen linjaorganisaatioon perustuva johtamisjärjestelmä saa osakseen arvostelua. Hänen mielestä on tärkeää, että kyselyn tulokset nyt saadaan kunnolla käytäntöön. Hänen mielestä on tärkeää, että kaikki asiat voidaan sopimalla järjestää työyhteisössä. Ongelmaksi muodostuu hänen mielestä myös se, ymmärtääkö esimies oman asemansa. Simo Tarvainen painottaa myös työurasuunnittelun merkitystä. Tulevaisuuden kehittämiseksi tästä saatiin hyvää aineistoa. Mahdollisimman suuri läpinäkyvyys on tärkeää ja tämän kyselyn ei ole tarkoitus jäädä ainutkertaiseksi, jolloin saadaan myös vertailtavuutta tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi Tarvainen ottaa työajan ja siinä joustamisen. Kontion mielestä pelastuslaitos moniosaajaorganisaationa on haasteellinen työyhteisö henkilöjohtamisen kannalta. – Vastuu aineiston jalkauttamisesta ja siirtämisestä hyviksi käytännöiksi on nyt pelastuslaitoksilla. Tarvainen korostaa Pelastusopiston roolia myös johtamiskoulutuksen antajana. – Mutta siitä harhasta pitäisi päästä eroon, että pelastuslaitokset ovat jotenkin suojattu linnake ympäröivässä yhteiskunnassa. Etenkin, kun esimieheksi voidaan nousta työntekijätasolta. – Sellainen ammattiylpeys sieltä on nostettavissa ja sekin on hyvä asia, että vastauksissa todetaan työvälineiden olevan kunnossa. – Pohdittavaksi tulee sekin, voidaanko jollakin tavalla julkaista myös pelastuslaitoskohtaiset tiedot. Kysely sisälsi yhteensä 53 kysymystä kuudessa eri faktorissa. Päinvastoin, meidän toimintamme rahoitetaan veroeuroilla ja toimintamme rahoittaja katsoo tarkasti, miten me niitä käytämme. – Pelastuslaitoksissa työskentelee monen erilaisen koulutustaustan omaavia ihmisiä; ensihoidossa, pelastustehtävissä, riskienhallinnassa ja tukipalveluissa. – Siksi tarvitaan erilaisia johtamisen keinoja ja erityisesti tarvitaan henkilöjohtamisen tukemista. operatiivinen” ”Ambulanssit kuuluu sairaaloille eikä pelastuslaitoksille” ”Hyvä kysely, mutta anonymiteetti katosi jo ensimmäisellä sivulla” Työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen pitää kyselyä onnistuneena. – Tässä on paljon vartijana alamme ammattikoulutus. Esimiestyön heikkous voi syntyä siitä, ettei osata olla esimiehiä; yritetään ehkä miellyttää liiaksi kaikkia. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen kehuu työhyvinvointikyselyä hyväksi, mutta nostaa esille myös ongelmia, joita työyhteisössä yhä esiintyy. Sellaisesta johtamisesta syntyy myös epäselvyyttä miehistötasolla. Vastauksia 2257 (pelastuslaitosten henkilöstö 4661). Mitään laitosten ranking-listaa ei ole tarkoitus julkaista, mutta mielestäni olisi hyvä, että soveltuvin osin laitoskohtaisia tietoja voitaisiin julkaista
– Meillä on edelleen varsin autoritäärinen johtamismalli, johon pitäisi voida vaikuttaa uudella tavalla koulutusjärjestelmässä. – Palkkauksen suhteen esitettiin paljonkin toiveita. Erityisesti vastaajat ovat ilmaisseet huolensa henkilöllisyyden säilymisestä vastauksissa. Samasta työstä voi saada hyvin erisuuruisen palkan, mikä tietysti ihmisiä kismittää ja tässä mielessä korostettiin tasapuolisuutta. – Olemme olleet mukana kehittämässä Alkon työhyvinvointia ja äskettäin perinteinen toimija sai laatupalkinnon työhyvinvoinnin kehittämisestä. Kun opetus on ”P elastuslaitoksella moni asia on hyvin, mutta johtajuudessa on haasteita. Tämä sopii koulutusjohtaja Pekka Rantalan mukaan hyvin henkilöstöja organisaatiojohtamisen opetukseen. Pelastusopiston yhteyteen kootaan myös opiston ja laitosten edustajista pelastusalan kehittämisen työryhmä, joka antaa tukea työurasuunnittelun perehdyttämiselle. Kun puhutaan vastausten perusteella esimerkiksi työhön sitoutumisesta, niin kenen työhön sitoutumisesta silloin puhumme. – Tästä on tärkeätä pitää koko ajan huolta. Moni olisi halunnut myös kirjoittaa enemmän omista kokemuksistaan työssä ja työyhteisössä. Nyt on hetki modernisoida työyhteisö – Toivottavasti pelastusalan työyhteisöön saadaan luotua olosuhteet avoimuudelle. Ne koskettavat jokaista työyhteisössä toimivaa. Kim Nikulan mielestä pitää ehdottomasti julkaista pelastuslaitoskohtaiset tiedot. – Omakohtaisia kokemuksia työurasta käyvät kertomassa muun muassa alalla työskentelevät ihmiset ja tästä on pidetty. Vastaajilla tuntui olevan myös huoli, jäädäänkö kuitenkaan terveenä eläkkeelle, tutkimuksen tehneen Management Institute of Finland (MIF) johtaja Marjaana Suutarinen sanoo. Esimerkiksi terveydenhoitoala antaa käytännön työn kautta mahdollisuuksia työurasuunnitteluun ja myös alan täydennyskoulutuksesta kerrotaan. – Yksikin tällainen esitetty huoli on huolestuttava. Työyhteisö on terve, kun jokainen osaa käyttäytyä oikein työyhteisössä; tunnetaan ja tunnustetaan oma asema, Suutarinen sanoo. – Olen tosin huolestunut siitä, että jouduin ottamaan vastaan muutamia kyselyitä laitoksista, uskaltaako kyselyyn vastata vai vaarantuuko henkilöllisyys. – Haluan paremmin paneutua ja analysoida kyselyn taustoja. Tärkeää on myös puhua työyhteisötaidoista. On tärkeää tunnistaa kehittämiskohteet. Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja ja työhyvinvointia kehittävään yhteistyöelimeen kuuluva Kim Nikula ei halua vielä ottaa kantaa kyselyn vastauksiin. Kenen työhön sitoutumisesta kysely kertoo?. – Tämä kielii siitä, ettei alan toimintakulttuurissa ole vallalla avoin keskustelu. – Opintokokonaisuus on kaikkiaan 27 tunnin pituinen ja siinä perehdytetään opiskelija tuntemaan palomiehen työn sisältö myös työurasuunnittelun kannalta. – Nyt on se hetki, josta kannattaa pitää kiinni ja lähteä avoimesti kehittämään johtajuutta. Samoin vastauksista käy ilmi se, että eläkeikä samoilla vaatimuksilla kuin nuoremmilla mietityttää. Toivottavasti pelastuslaitoksissa voidaan toteuttaa samanlainen työyhteisöllinen uudistus, Marjaana Suutarinen sanoo. Työura-asiat nyt opetussuunnitelmassa käytännön läheistä ja pystytään konkreettisesti kertomaan, millaisia vaihtoehtoja työuralle on, se herättää myönteisen kiinnostuksen, Ismo Huttu kertoo. Näin alalla voisi kehittyä ja päästä eteenpäin. Huttu johtaa ensihoitoja pelastustoimintayksikköä Pelastusopistossa. – Jo ensimmäiset opetusjaksot ovat saaneet opiskelijoilta hyvän vastaanoton. Olin näiden yhteydenottojen jälkeen yhteydessä ministeriöön ja sieltä luvattiin, että anonymiteetti turvataan. Moni ilmeisesti jätti kovin yksityiskohtaisten taustatietokysymysten jälkeen vastaamatta kyselyyn, koska pelkäsi henkilöllisyytensä paljastuvan. Käytännön hyville esimerkeille on oppitunnin päätteeksi jopa aplodeerattu, Huttu hymyilee. Uusi sukupolvi tulee vaatimaan entistä enemmän yksilöllistä, sparraavaa, valmentavaa esimiestä. Työn ja vapaaajan yhteensovittaminen hoituu pelastusalalla muita aloja paremmin, Suutarinen kertoo. – Ikävää, jos luottamuspula on näin suurta. Hänen mukaan fyysisen ja psyykkisen kunnon sekä oman työn ja osaamisen arvostus on korkealla pelastusalalla. 10 2/2014 Pelastajatutkinnon opetussuunnitelmaan on tämän vuoden alusta alkaen lisätty yhden opintopisteen kokonaisuus, jossa tuleville palomiehille kerrotaan ammattija työura-asioista. On valitettavaa, että peräti 1528 vastaajaa avasi kyselyn, mutta jätti kesken eikä vastannut kysymyksiin. Nikula pitää erinomaisen hyvänä, että alalla päästiin nyt tekemään valtakunnallinen työhyvinvointikysely. Alipäällystöja päällystötutkinnon opiskelijoille vastaavaa opetusta annetaan johtamisopintojaksojen yhteydessä. – Positiivisesti yllätti myös, että vastaajilla oli jopa toiveita heidän osaamisensa ja oppimishalunsa käyttämisestä enemmän hyväksi esimerkiksi uransuunnittelussa. Esimerkiksi miten koko ammattikunnasta puolet vastanneet jakautuvat eri ammattiryhmien kesken. Tämä muutos on tapahtunut jo usealla toimialalla ja nyt näyttäisi olevan pelastusalan vuoro. – Päättyvien kurssien opiskelijoille annettiin aiheesta puolen päivän perehdytys viime vuonna, mutta nyt se on virallisesti opetussuunnitelmassa, yliopettaja Ismo Huttu kertoo. – Ja jos on riittävän suuri vastaajamäärä, niin myös työvuoroittain ja ammattiryhmittäin. Nikulan mielestä esimerkiksi kyselyssäkin esille noussut henkilöstöjohtamisen kehittämisen tarve pitää huomioida alan koulutuksessa. Sen sijaan vastauksista tulee voimakkaasti esiin uudenlaisen, nykyaikaisen johtajuuden tarve ja nimenomaan silloin, kun ei olla hälytystehtävissä. – Tämä oli ilo huomata tuloksista. Työn vaatimukset eivät vastaa osaamista. Lisäksi korkeahko ammattiylpeys ja itsetunto omasta osaamisesta ja sen riittävyydestä oli mielestäni poikkeuksellisen korkea muihin vastaaviin kyselytutkimuksiin verrattaessa. – Useilla aloilla kipuillaan juuri riittämättömyyden tunteen kanssa
Tämän työryhmän työssä on otettu aikalisä, jotta indeksin tasojen määrittämisen perustaksi saataisiin FireFit-hankkeesta lisää tutkimustietoa. Tämän hankeosion pilottimittaukset tehtiin noin sadalle palomiehelle Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksista. Tutkittavista laitoksista voi vielä tämän kevään aikana lähettää suostumuksia Työterveyslaitokselle. FireFit-järjestelmän käyttöönotosta päätettäessä todettiin yleisesti järjestelmän toimivan win-win -periaatteella: eniten hyötyy työntekijä itse yksilöllisillä ja täsmällisillä terveystai kuntoliikuntaohjeilla ja työnantajalla on varmuus työntekijöiden fyysisestä työkyvystä. Tämän lisäksi yhteiskunnassa on toimintakykyisiä työssään jaksavia sekä jatkavia työntekijöitä. Miten FireFit-järjestelmää kehitetään. 2/2014 11 T yöterveyslaitoksella on meneillään kaksi erillistä FireFit-järjestelmää kehittävää hanketta. Ohjeessa on tarkoitus määritellä fyysisiä vaatimuksia muutenkin kuin vain pelastussukellustyötä tekeville. Liikekartoituksen avulla voidaan myös ennaltaehkäistä tapaturmia osoittamalla liikehallinnan puutteet. Teksti: Sirpa Lusa, Anne Punakallio, Miia Wikström, Työterveyslaitos; Taito Vainio, sisäministeriö Kuva: Kimmo Kaisto. Erityisesti liikekartoitus, joka koostuu seitsemästä kehonhallintaa ja liikkuvuutta kartoittavasta tehtävästä, on osoittautunut lupaavaksi. Tällä hetkellä mittaustuloksia on saatu noin 900 palomieheltä. Tämä osuus raportoidaan myöhemmin. Tuloksista toivotaan olevan hyötyä työkykyjohtamisen prosesseja rakennettaessa esimerkiksi uusissa tilanteissa tulevaisuudessa. Kokonaisvaltaisempaa fyysisen toimintakyvyn arviointia. Tuloksia käsitellään täysin tunnistamattomina. Kehonhallinnan ja tasapainon testaaminen ovat myös hyvä heräte liikunnan harrastamisen monipuolistamiseen ja motorisia taitoja kehittävään liikuntaan. Kehonhallinnan kehittämisen hankkeessa on meneillään tulosten analysointi. Tulosten käytölle tutkimuskäyttöön vaaditaan jokaisen testatun henkilökohtaisesti antama ja allekirjoittama suostumus, koska on kyseessä terveystietoihin rinnastettavia tietoja. Indeksi pyritään muodostamaan niin, että jatkossa esimerkiksi yksittäinen suorituskerta ei ratkaise, vaan hyvä tulos yhdessä testissä voi tiettyyn tasoon saakka kompensoida toista huonomman testin tulosta, unohtamatta kuitenkaan työturvallisuutta. Mitä enemmän on tuloksia käytettävissä, sitä luotettavammaksi indeksi muodostuu. Taito Vainio toimii fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ohjeistamista kehittävän työryhmän puheenjohtajana. Pelastussukellus ei ainoa kriteeri Tavoitteena on määritellä indeksin tasot (esim. Väestön, mukaan lukien palomiehet, päivittäisen liikunnallisen elämäntavan muuttuessa passiivisemmaksi on vaara, että kehonhallinta ja liikkuvuus sekä tasapaino ja koordinaatio huononevat altistaen erityisesti fyysisesti raskasta työtä tekevät työntekijät kasvavassa määrin tapaturmille. Molempia hankkeita toteutetaan kiinteässä yhteistyössä pelastusalan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tukija liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisy onkin ensiarvoisen tärkeää, koska ne aiheuttavat suurimman osan palomiesten ennenaikaisista eläköitymisistä. Kirjoitus on osa juttusarjaa, jossa käsitellään pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen ja sen alatyöryhmien toimintaa. Tämän aikaisemmin lähinnä urheilijoilla, mutta myös palomiehillä ja poliiseilla käytetyn testin tuloksilla havaittiin selkeä yhteys palomiesten tukija liikuntaelinten oireisiin sekä pelastustyön mukaiseen fyysiseen työkykyyn. Hankkeella on ohjausryhmä, jossa erilaisia vaihtoehtoja pohditaan yhteistyössä pelastusalan asiantuntijoiden ja toimijoiden sekä tutkijoiden kesken. Toivomme, että tutkimuksemme edistävät järjestelmän toimivuutta tulevaisuudessakin. Tuloksia tullaan käyttämään SM:n koordinoimien työryhmien työn tukena. Parempaa kehonhallintaa. Hankkeisiin on saatu rahoitusta PSR:lta. Joistakin pelastuslaitoksista suostumuksen antoivat kaikki, joistakin vain osa. Joissain pelastuslaitoksissa onkin jo alettu kiinnittää huomiota myös näiden ominaisuuksien kehittämiseen. Työryhmän työtä on tarkoitus jatkaa siten, että ohje fyysisen toimintakyvyn arvioinnista valmistuisi tämän vuoden aikana. Järjestelmän käytön takaaminen pelastuslaitoksissa vaatii niin testaajilta kuin työterveyshuolloilta säännöllistä yhteistyötä ja toimintakyvyn arvioinnin sekä kehittämisen taitojen päivittämistä positiivisen vireen ylläpitämiseksi. Tällöin ainoa kriteeri fyysiselle toimintakyvylle ei olisi pelastussukelluskelpoisuus, jos työhön ei kyseisiä tehtäviä sisälly. kolme eri tasoa) työn fyysisten vaatimusten mukaan. FireFit-indeksin muodostamista varten on saatu mittaustuloksia kaiken kaikkiaan 13 alueelliselta pelastuslaitokselta ja yhdeltä tehdaspalokunnalta. Ensimmäisessä hankkeessa kehitetään kehonhallintaa ja toisessa FireFit-järjestelmää. Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu myös osa, jossa kyselyja haastattelututkimuksella selvitetään sitä miten järjestelmä on käytännössä toiminut pelastuslaitosten ja työterveyshuoltojen yhteisenä työvälineenä. Työväestön ikääntyminen osaltaan myös lisää tapaturmariskiä vaikuttaen heikentävästi liikkuvuusja ketteryysominaisuuksiin
Ei synny säästöjä, vaan kustannuksia Tekstit: Esa Aalto. Sitten pelastustoimi onkin valmis siirrettäväksi valtion hoitoon. Myös uudistuksen kustannukset tuodaan esille. – Valtioneuvoston tahto viedä asiaa pikaisesti eteenpäin toi tiukan aikataulun, mutta mitään valmistelua ei tehty hätäisesti. Toteutetaanko ne poliisipiirien mukaisesti. – Pelastuslaitoksissa ollaan aidosti huolissaan siitä, että omistajien eli kuntien rahat ovat vähissä. Meidän pitää nyt saada aikaiseksi yhteinen näkemys pelastustoimen kustannuksista vallitsevassa tilanteessa sekä suunnitellun uudistuksen jälkeen. Ne ovat jo nyt pelastuslaitoksissa kaavailtua suuremmat, Timo Kietäväinen sanoo. – Esimerkiksi palkkojen harmonisointi lisää kustannuksia kuntatyönantajalle. – Joudumme ehkä odottamaan valtioneuvoston päätöstä aluejaosta, ennen kuin uuden suunnitteluun todenteolla päästään. Olemme tekemässä tietoon perustuvaa uudistusta, jonka onnistuPäivi Nerg: Päätöksen mukaan edetään mista voidaan selkeästi arvioida muutaman vuoden kuluttua. Uskon, että kunnat vastahankaisuudesta huolimatta pystyvät tekemään yhteistyösopimukset uusissa alueissa, mutta ellei sekään onnistu, tekee valtioneuvosto myös sen. Kansliapäällikkö kiistää, että sisäministeriössä rakenneuudistus nähtäisiin palkkojen harmonisointiprojektina. – Sitä voidaan vielä arvioida, miten alueet rakennetaan. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo, että uudistuksessa tavoiteltava säästö ei ole konkretiaa ja syntyvät kustannukset eivät ole selvillä. – Meidän arviomme on, että tämä lisää kustannuksia, vaikka kukaan ei juuri nyt pystykään laskemaan todellisten kustannusten määrää. 12 2/2014 P elastustoimen rakenneuudistuksen seurantatyöryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Päivi Nerg kiittelee työryhmän avauskokouksen hyvää keskustelua, mutta on toisaalta pettynyt siihen, että yhteistä halua ei näytä olevan rakentaa pelastustoimea valtioneuvoston hyväksymällä, suunnitellulla rakennemallilla. Pelastuslaitosten toimintavalmius on Kietäväisen mukaan yhä mitoitettu rakennuspalojen mukaan ja niiden määrä on vain parin prosentin luokkaa kaikista lähdöistä. – Siitäkin on todettu, kannattaako aluejakoon puuttua lainkaan ja onko se oikea tapa etsiä säästöjä pelastustoimesta. – Voi olla, että joku näkee tämän niinkin, mutta on tärkeää läpivalaista tämäkin, kun asiassa päästään eteenpäin. On yleisesti tiedossa, että palkkojen harmonisointi ja tietojärjestelmä aiheuttavat kustannuksia, mutta kustannuksia syntyy ilman uudistustakin. – Olen jonkin verran ehtinyt tähän mennessä perehtyä annettuihin lausuntoihin, eikä voi sanoa, että ne olisivat tiettyyn suuntaan yhdenmukaisia. Nyt vasta mietitään kokonaisuutta ja halutaan muut siihen työhön mukaan. Monissa kunnissa on esitetty esimerkiksi lomautussuunnitelmia. He ovat tässä asiantuntijoita, Timo Kietäväinen sanoo. Timo Kietäväinen sanoo, että hallitus tekee lopullisen päätöksen asiassa, mutta uskoo ja toivoo, että ennen päätöksentekoa, poliitikot tarkastelevat huolella sitä, toteutuuko todellakin tavoiteltava säästö näillä pelastustoimea koskevilla ratkaisuilla. Kuntaliiton mielestä säästöjä pitäisi hakea esimerkiksi valmiusmääräyksistä. Kuntaliitossa suhtaudutaan edelleen kriittisesti pelastustoimen rakenneuudistukseen. – Ehdottomasti pitää puhua myös nettosäästöistä. En kuitenkaan epäile pelastusjohtajien esittämiä arvioita. Kritiikkiä on hänen mukaansa annettu 11 alueen jakoon; miten siihen on päädytty. Pelastuslaitokset ovat kunnissa merkittävä sisäisen turvallisuuden toimija. – Pelastustoimen rakenneasioista on myös käyty julkista keskustelua esimerkiksi kumppanuusverkostossa ja kuntatöiden velvoitteita pohtivassa työryhmässä. – Uudistuksessa huoli on myös se, miten yhteistyö kuntien kanssa voi toteutua. Päivi Nerg muistuttaa, että faktisesti on sovittu 11 pelastustoimen alueen muodostamisesta. Tähän asti kustannusten arviointi ei ole perustunut todelliseen tietoon. – Tällä tavalla rakenneuudistus toteuttaen syntyy kustannuksia enkä usko, että hallituksen kaavailemalla tavalla saadaan aikaiseksi tavoiteltava säästö vuonna 2017. Tämä tuntuu myös palkannosto-projektilta. – Tämä koski koko rakennepoliittisen ohjelman valmistelua. On harmillista, että kielletään koko asia eikä tehdä yhteisrintamassa töitä uudistuksen eteen. – Toki jos nousee perusteltuja, riittävän yksimielisiä kannanottoja, niin päätökseen voidaan esittää muutoksia. – Aika paljon on alettu ottaa kantaa, että muutoksen jälkeen pelastustoimi valtiollistetaan. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen on myös ihmeissään uudistuksen valmistelusta ja siitä, että kustannusten vaikutusta verrattuna esitettyihin säästöihin ei ole selvitetty valmisteluvaiheessa. Nerg ei hyväksy väitettä pelastustoimen rakenneuudistuksen hätäisestä valmistelusta. – Kun kustannuksista puhutaan, pitää olla perustellut tiedot siitä, mistä puhutaan. Tiedossa on myös ollut, että sisäasiainhallinnon osalta pelastustoimi on ainut kunnallinen sektori, Päivi Nerg sanoo. Pelastuslaitoksissa on arvosteltu rakenneuudistuksen salaista valmistelua ja etteivät ulkopuoliset saaneet siitä etukäteen mitään tietoa. – Poliisipiirijakoa oleellisempaa olisi tarkastella pelastuslaitoksia sairaanhoitopiirien ja tulevien sote-alueiden osalta. Väite valmistelutyöstä yhden viikonlopun aikana ei pidä paikkansa. – Tällainen toimintatapa on demokratiassa aika ainutkertaista. Kansliapäällikön mukaan pitää olla hyvät asiaperustelut, jos valtioneuvoston pelastustoimea koskevaa päätöstä aletaan muuttaa. Siitä ei ulkopuolisille saanut kertoa ennen valtioneuvoston tekemää päätöstä. Nyt palkat harmonisoidaan ja se aiheuttaa kustannuksia kunnille. Olen pettynyt ainakin avauksen perusteella seurantatyöryhmään, jossa en usko yhteistä näkemystä uudistuksesta syntyvän, koska siihen ei näytä olevan haluakaan. Julkisuudessa on esitetty 20 miljoonan euron kustannuksia pelastustoimen rakenneuudistukselle. – Toivon, että pelastusalalla ymmärretään, että tietyt päätökset on tehty ja pitää olla selkää faktaa, jos jotakin muutosta halutaan. – Esimerkiksi kustannusten selvittäminen on tärkeää, kun kuntien lausunnoistakin tehdään yhteenveto
Kujala on yllättynyt siitä, miten paljon valtiollistaminen on noussut esille sopimuspalokuntien kannanotoissa. Hän pitää kaiken kaikkiaan tärkeimpänä sitä, että julkisen talouden säästöjen takia tehtävät pelastustoimeakin koskevat toimenpiteet vaikuttavat mahdollisimman vähän kansalaisten turvallisuuteen. – Säästäminen sinänsä tärkeällä yhteiskunnallisella turvallisuuspalvelun alueella on jo toinen kysymys. – Tämä antaa toki myös hyvän perustelun tarkastella alueellista järjestötoimintaa uudesta näkökulmasta. Olisin toivonut, että pelastustoimi olisi ennättänyt toteuttaa uhkiin perustuvan kokonaisarvioinnin järjestelmän kansallisesta suorituskyvystä ja tehdä pelastustoimen strategiatarkistuksessa johtopäätökset muun muassa tulevista taloudellisista panostuksista. Ari Keijonen muistuttaa myös, että pelastuslaitosten päällystötehtävien kirjo on moninainen ja niissä toimii monenlaisen taustan omaavia ihmisiä. Tämä vain lisää Palopäällystöliiton mahdollisuuksia tarjota koulutusta, kun järjestömme missionakin on osaamisen kehittäminen, toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Tämä jää siis joka tapauksessa tulevina vuosina toteutettavaksi. Tärkeää sopimuspalokunnille on hänen mukaansa myös se, että päätöksenteko on selkeää laitoksissa. – Huoli siitä on turha, että valtion omistama pelastuslaitos hylkäisi sopimuspalokuntatoiminnan. – Tärkeintä on turvata operatiivinen valmius, kun neuvotellaan yhteistyösopimuksista. Jotkut vähentäisivät laitosten määrän hätäkeskusten tapaan kuuteen. – Hyvä tapa toimia ei ole hallinnon rakenteista kiinni. – Kun säästöjä pitää etsiä, on tämä malli näissä olosuhteissa paras mahdollinen. – Päinvastoin. SPEK toteuttaa osaltaan arviointia kansalaisnäkökulmasta, Kohvakka sanoo. Osaamisen kehittämiseen pitää entisestään satsata ja henkilöstön osaamistaso vaikuttaa myös pelastustoimen palvelutasoon ja kilpailukykyyn. Suomen Palomiesliiton mielestä rakenteelliset uudistukset pelastustoimessa ovat tärkeitä, jotta pelastuslaitokset pärjäävät myös tulevaisuudessa taloudellisesti ja toiminnallisesti. – Päällystöä ei saa yksinkertaistaa vain tiettyyn ryhmään, vaan sitä on niin hallinto-, valvonta,turvallisuusviestintä kuin operatiivisissakin tehtävissä ja kaikkia tarvitaan. – Kannustamme alueellisia jäseniä olemaan aktiivisesti mukana omalta osaltaan suunnittelemassa uudistusta. Se on juuri saanut Palosuojelurahastolta rahoituksen lähiesimiesvalmennusta varten, jossa työnjohtotasolle annetaan koulutusta henkilöstön työyhteisötaitojen ja muutoksen hallintaan. – Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon kokonaisuus kaikkien julkisten palvelujen osalta on myös erittäin tärkeä analysoitava pelastustoimen ja turvallisuuden julkisten ja järjestökentän palvelujen osalta. Pelastustoimen rakenneuudistus ei Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Kimmo Kohvakan mielestä automaattisesti tarkoita vaikkapa heikennyksiä tai huolestumista järjestökentän osalta. Mahdollisesti voidaan perustaa uusia laajempia alueellisia järjestökokonaisuuksia, Kimmo Kohvakka toteaa. Ilman sopimuspalokuntia ei suomalaisessa pelastustoimessa pärjätä, oli omistaja kuka tahansa, Isto Kujala korostaa. – Vastuuta pitäisi jakaa laitoksissa niin, että päätöksentekijä löytyy aina helposti eikä sopimuspalokuntaa pompotella pienissäkään asioissa päättäjältä toiselle. Ainakaan toistaiseksi ei vielä ole ollut julkisuudessa kokonaistarkastelua, jossa vaikkapa sote-palveluihin vaikuttavien säästöjen merkitystä turvallisuudelle olisi käsitelty. – Nyt on hyvin pieniinkin asioihin vaikea löytää päätöstä ja se hankaloittaa turhaan palokuntien toimintaa, jota tehdään myös oman toimen ohella. Puheenjohtaja Kim Nikulan mielestä nyt on valtioneuvoston viitoittamaa suunnitelmaa vietävä positiivisesti yhdessä eteenpäin. Osa haluaa pelastuslaitosten jatkavan nykyisellään, osa haluaa muutosta aluekokonaisuuteen, jopa pienempää määrää kuin esitetty 11. Palopäällystöliitto satsaa myös henkilöjohtamisen koulutukseen. Osa kannattaa nykyisen kunnallisen järjestelmän säilyttämistä ja osa siirtäisi pelastustoimen valtiolle. – Siitä olemme yksimielisiä, että toteutuksen pitää perustua hyvään suunnitteluun, Kujala sanoo. Paras malli näissä olosuhteissa VPK:t eivät vierasta valtiota Osaamisen merkitys kasvaa Ei heikennä järjestökenttää. – Jäsenistön näkemykset jakaantuvat paljon. Hän ei näe mitään syytä, miksi pelastustoimen alueiden määrän mahdollinen vähentäminen vaikuttaisi liiton jäsenmäärään. – Palkkakysymykset tulevat pohdittavaksi kun asiassa päästään eteenpäin, mutta tässä yhteydessäkin noudatetaan voimassa olevia virkaja työehtosopimuksia. Toisaalta Nikulan mielestä voidaan myös arvioida, miksi 11 aluetta olisi parempi kuin esimerkiksi 6-7 pelastustoimen aluetta. 2/2014 13 Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ei toiminnanjohtaja Isto Kujalan mukaan ota järjestönä kantaa pelastustoimen rakenneuudistukseen. – Päällystötehtävien määrä ei ole kuitenkaan radikaalisti vähenemässä. SPEK koostuu myös alueellisista järjestöistä ja Kohvakka ymmärtää huolen siitä, miten hyvä yhteistyö uudessa pelastuslaitosrakenteessa voi jatkua. Suomen Palopäällystöliitossa katsotaan, että ehdotettu rakenneuudistus ei ainakaan vähennä henkilöstön osaamisja koulutustarpeita
rakennuspalovaaroja), oli 3400 kappaletta. Suurin syy tulipalojen määrän pienenemisessä on vahingossa tai huolimattomuudella aiheutettujen tulipalojen määrän lasku. Uutena vuotena 2012–2013 ilotulitteista syttyi 97 tulipaloa. Salamien aiheuttamia paloja on ollut vuosina 2010 ja 2011 poikkeuksellisen paljon, vuosittain 580 paloa ja vuonna 2012 poikkeuksellisen vähän, vain 150. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot putosivat 4 miljoonalla 42 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 vähemmän tulipaloja Teksti: Johannes Ketola Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennus paloista. Rakennuspalojen määrä on laskenut, koska ihmisen huolimattomuuden tai varomattomuuden aiheuttamien palojen määrä on laskenut. Rakennuksessa olleista paloista puolet oli asuinrakennuspaloja, ja niiden määrä on laskenut kolmen edellisen vuoden keskiarvosta 140:llä. Palokuolleiden määrä on historiallisen pieni, pitkän ajan keskiarvo on ollut noin 100 palokuollutta vuodessa. Vuonna 2013 salaman aiheuttamia paloja oli 480. Omaisuusvahingot rakennuspaloissa arvioi tiin 126 miljoonaksi euroksi vuonna 2013, mikä on 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosina 2010–2012 keskimäärin. Pientaloissa syttyi 1400 ja kerrostaloissa 1330 tulipaloa. Ilotulitteista syttyi 140 tulipaloa. Syttymiskohdastaan levinneitä rakennuspaloja oli 2300 ja rakennuspaloja, joissa palo ei levinnyt syttymiskohdastaan (ns. Loput palokuolemista tapahtui rivitaloissa ja muissa rakennuksissa tai rakennusten ulkopuolella. 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Rakennuspalo (levinnyt) Rakennuspalo (ei levinnyt, ns. Jo vuodesta 2008 asti jatkunut ilotulitepalojen määrän pieneneminen pysähtyi ja paloja oli selvästi enemmän kuin vuonna 2012. Palokuolemista 46 oli tapaturmaisia. rakennuspalovaara) Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Te ht äv ie n lu ku m ää rä Tulipalotyyppi Tulipalot 2010 – 2013 2010 2011 2012 2013 14 2/2014. Aikaisempien vuosien pienin tapaturmaisten palokuolemien määrä on vuosilta 1964 ja 2001, näinä vuosia oli 52 tapaturmaista palokuolemaa. Rakennuspalot Rakennuspalojen määrä verrattuna vuosien 2010–2012 keskiarvoon laski 300 palolla, niitä oli 5700. Pelastustoimen onnettomuustilasto PRONTOn mukaan vuonna 2013 pelastuslaitosten tietoon tuli 13600 tulipaloa. Vakavasti loukkaantuneiden määrä laski hieman kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna ollen 51 henkilöä. Tahalliseksi arvioituja rakennuspaloja on hieman enemmän kuin aikaisempina vuosina. Suurimmat yksittäiset tulipalon omaisuusvahingot arvioitiin aiheutuneen terästehtaan palosta Imatralla toukokuussa. P alokuolleiden määrä vuonna 2013 oli 58. Lähes kaikki palokuolemat tapahtuivat rakennuspaloissa. Kolmannes palokuolemista tapahtui pientalon paloissa ja toinen kolmannes kerrostaloissa. Lähes kolmanneksessa asuinrakennusten paloista lain edellyttämä palovaroitin puuttui. Yli 500000 euron omaisuusvahinkoja arvioitiin aiheutuneen 33 rakennuspalossa. Lievästi loukkaantuneiden määrä nousi vuosien 2010–2012 keskiarvoon verrattuna 60 henkilöllä, ollen 570 lievästi loukkaantunutta henkilöä. Tulipaloista lähes puolet oli rakennuspaloja (5700), reilu viidennes maastopaloja (2900) ja vajaa viidennes liikennevälinepaloja (2300). Palovaroitin toimi 70 prosentissa niistä tapauksista, joissa palovaroitin oli
Liikennevälinepalot Liikennevälinepalojen määrä on aikaisempien vuosien tasolla, ne aiheuttivat pelastuslaitoksille 2300 tehtävää. Maastopaloja oli vuonna 2012 kostean kesän takia erityisen vähän, vuonna 2013 palattiin pitemmän ajan keskiarvon tuntumaan. Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennuspaloista. Yli puolet liikennevälinepaloista oli henkilöautopaloja. Liikennevälinepaloista arvioitiin aiheutuneen 18 miljoonan euron omaisuusvahingot. Niissä tapauksissa, joissa alkusammutusta olisi tarvittu ja paikalla olisi ollut ihmisiä, syynä alkusammutuksen yrittämättä jättämiseen oli tyypillisesti alkusammutusvälineiden puuttuminen. Koneet ja laitteet aiheuttivat 1740 rakennuspaloa, näistä 710 oli sähkölaitteen vian ja 700 muun laitteen vian aiheuttamia. Maastoa paloi yhteensä 850 hehtaaria, josta metsää 570 hehtaaria. Arvioidut omaisuusvahingot ovat laskusuunnassa, määrä on 4 miljoonaa euroa pienempi kuin kolmena edellisenä vuotena keskimäärin. Muista tulipaloista 440 oli ison (240 l tai yli) roska-astian ja 390 pienen (alle 240 l) roska-astian paloa. Maastopalot Maastopalojen määrä vaihtelee voimakkaasti säästä riippuen. Maastopaloja oli 2900, joista 1500 oli varsinaisia metsäpaloja. Yli puolessa maastopaloista syttymissyynä on avotuli. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 22344 21428 20113 Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 2997 2395 2641 Muu tarkastus-/varmistustehtävä 9176 9364 8057 Ensivastetehtävä 27104 28804 26953 Ihmisen pelastaminen 2437 2225 2199 Eläimen pelastaminen 2195 2052 1896 Vahingontorjuntatehtävä 5911 16688 7197 Avunantotehtävä 3444 3638 3688 Virka-aputehtävä 1284 1292 1144 Yhteistoimintatehtävä 3 7 Tietoa ei ole kysytty 2 5 Yhteensä 111810 119506 102841 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Pientalo Rivitalo Kerrostalo Vapaa-ajan asuinrakennus Liike-, toimistoja liikenne Hoitoala, kokoontuminen ja opetus Teollisuusja varasto Maatalous Muu rakennus Te ht äv ie n lu ku m ää är ä Rakennustyyppi Rakennuspalot rakennustyypeittäin 2010 2011 2012 2013 Pelastustoimen alue Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Tulipalot yhteensä Helsinki (603968 as.) 11 24 9 11 18 73 Keski-Uusimaa (429311 as.) 11 16 10 16 22 74 Länsi-Uusimaa (438414 as.) 13 22 13 12 22 82 Pirkanmaa (496568 as.) 17 26 14 16 20 93 Oulu-Koillismaa (276892 as.) 17 21 18 21 20 97 Varsinais-Suomi (468936 as.) 17 19 22 15 27 101 Keski-Suomi (275161 as.) 20 30 19 18 20 107 Pohjanmaa (148351 as.) 21 34 16 18 20 109 Kanta-Häme (175472 as.) 19 27 22 18 23 109 Pohjois-Savo (248233 as.) 22 30 21 20 16 110 Itä-Uusimaa (95142 as.) 20 28 23 17 23 112 Keski-Pohjanmaa (99922 as.) 23 36 17 17 19 112 Päijät-Häme (202548 as.) 20 31 18 22 26 116 Etelä-Karjala (132355 as.) 23 25 23 21 28 119 Kymenlaakso (181421 as.) 19 26 25 20 32 122 Etelä-Savo (153426 as.) 28 27 27 19 23 124 Pohjois-Karjala (165754 as.) 25 28 25 23 23 125 Satakunta (224934 as.) 25 30 21 22 28 126 Etelä-Pohjanmaa (194058 as.) 28 29 24 23 23 127 Kainuu (80685 as.) 27 27 31 24 21 131 Jokilaaksot (123778 as.) 30 30 30 24 21 135 Lappi (182844 as.) 29 38 34 30 21 152 Koko maa (5398173 as.) 19 26 18 18 22 103 Tulipalojen lukumäärä vuonna 2013 suhteutettuna väkilukuun (10 000 asukasta kohti) 2/2014 15. Niitä oli yhteensä 2600, joka on 500 tehtävää vähemmän kuin vertailuvuosien keskiarvo. Vaikka ruuanvalmistuksen aiheuttamien palojen määrä on laskenut selvästi, niitä oli silti kuudesosa paloista (920 tehtävää). katos) 280 tehtävässä. Lähes aina tehdyllä alkusammutuksella oli vaikutusta, ja sillä saatiin palo sammutettua tai rajoitettua. rakennuspalovaara) 3488 3484 3508 Maastopalo 3080 2869 1071 Liikennevälinepalo 2444 2481 2285 Muu tulipalo 3306 3489 2624 Liikenneonnettomuus 13500 13677 14189 Öljyvahinko 2349 2605 2457 Vaarallisten aineiden onnettomuus 300 318 322 Luonnononnettomuus 3468 Räjähdys/räjähdysvaara 27 27 31 Sortuma/sortumavaara 161 106 52 Autom. Koneiden tai laitteiden aiheuttamien palojen määrä on edellisten vuosien tasolla. Nokipalojen määrässä tapahtui isompi pudotus pari vuotta sitten ja sen jälkeen niiden määrä on pysynyt 300 tehtävässä. Eniten maastopaloja sattui toukokuussa, 790 paloa. Raskaan liikenteen ja traktoreiden tulipalot lisääntyivät 13 prosenttia verrattuna kolmen edellisen vuoden keskiarvoon, niitä oli yhteensä 470 paloa. Lasten tulen käsittelystä johtuvien palojen osuus on laskenut (80 paloa, 3 % maastopaloista), mutta nuotiosta tai grillistä levinneiden maastopalojenosuus on 7 prosenttiyksikköä suurempi kuin aikaisempina vuosina (580 paloa, 20 % maastopaloista). Muut tulipalot Muiden tulipalojen määrässä tapahtui selvää laskua. Puutai muu eloperäinen aineskasa/pino oli tulessa 460 tehtävässä ja kiinteä rakennelma (esim. Onnettomuustyyppi (ensisijainen) 2010 2011 2012 Rakennuspalo (levinnyt) 2790 2552 2414 Rakennuspalo (ei levinnyt, ns
Oppilaiden siirtyessä ulos ikkunat jo poksahtelivat kuumuudesta ja liekit löivät ulos saakka. Tositilanteessa poistuminen kesti hieman kauemmin. Savun muodostuminen oli voimakasta ja tuli levisi nopeasti kattorakenteisiin. – Olin juuri puhelimessa kiinteistönhoitajan kanssa, kun liikuntasalissa tapahtui jonkinlainen räjähdys. 1960-luvulla rakennetussa koulussa ei ollut automaattista paloilmoitinjärjestelmää. päivänä harjoitusten opit joutuivat koetukselle, sillä koulu syttyi tuleen kesken koulupäivän. Koulussa oli kuitenkin paljon ihmisiä, joten tilanne oli vakava. Kello 11.46 hätäkeskukseen tuli ilmoitus, että Kouvolan yhteiskoulussa palaa. Katutasosta kolmanteen kerPoistumisharjoitusten opit auttoivat pelastautumisessa Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Kymenlaakson pelastuslaitos ja Ulla Ylönen Lukion oppilaat pääsivät kevätlukukaudeksi Lyseon lukioon, yläkoululaiset on hajasijoitettu eri puolille Kouvolaa. – Tanssiharjoitukset olivat päättyneet liikuntasalissa noin kymmenen minuuttia aikaisemmin, kertoo rehtori Karvonen. Palo oli voimakkainta liikuntasalin toisessa päässä sijainneella näyttämöllä. Lukion rehtori Tapio Kar vonen ei vielä tiedä, missä koulutyötä syksyllä jatketaan. Koulu tyhjeni muutamassa minuutissa Edellisenä syksynä järjestetyssä poistumisharjoituksessa 600 oppilaan koulu tyhjennettiin 2,5 minuutissa. 16 2/2014 Kouvolan yhteiskoulun tulipalo osoitti karulla tavalla, että hyvin harjoitellusta evakuoinnista on tositilanteessa hyötyä. Harjoituksia ei koskaan pidetä yllättäen, vaan henkilökunnalle ja oppilaille kerrotaan niistä aina etukäteen. Harjoitusten pohjana on rehtorin laatima pelastussuunnitelma. Salpausselänkadulta ja viereiseltä urheilukentältä oppilaat ja henkilökunta evakuoitiin läheiseen Kankaan kouluun. Palo alkoi liikuntasalista Tyhjästä, 400 neliön liikuntasalista alkanut tulipalo levisi nopeasti koko kouluun. Yläkoulun rehtori hoiti kuulutukset keskusradion kautta. Ilmoituksen teki ulkopuolinen henkilö, mutta pian hätäkeskukseen soitettiin koulultakin. Kuva: Ulla Ylönen Kouvolan yhteiskoulun liikuntasalisiivestä alkanut tulipalo syttyi 112päivänä puolilta päivin. – Tarkoitus on harjoitella tärkeää asiaa, ei järkyttää kenenkään arkipäivää, sanoo Kouvolan yhteiskoulun lukion rehtori Tapio Karvonen. Sammutustyöt jatkuivat seuraavaan aamuun asti.. K ouvolan yhteiskoulussa järjestetään poistumisharjoitukset joka vuosi. Sanoin kiinteistönhoitajalle, että soita palokunta! Itse läksin juoksemaan luokkia läpi, kertoo Karvonen. Jokaisessa luokassa on myös poistumisohje, johon on merkitty poistumisreitti ja -suunta. ”Koulussa palaa!” Helmikuun 11. Oppilaat jättivät koulun niin räväkästi, että useimmilta kirjat ja päällysvaatteet jäivät koululle
Syyskuussa Kouvolan ratapihalla järjestettiin suuronnettomuusharjoitus, jossa vaarallista kaasua levisi kaupungin ylle, ja myös yhteiskoululla harjoiteltiin sisätiloihin suojautumista. Siellä toimi yläkoulu ja lukio. Luokissa on paristokäyttöiset paloilmoittimet. Automaattista paloilmoitinjärjestelmää kun ei vanhoihin koulurakennuksiin vaadita. Haasteita aiheuttivat myös palavan koulun sijainti aivan kaupungin keskustassa sekä kadulla parveilleet uteliaat kaupunkilaiset. Onnettomuustutkintakeskus käynnisti palosta tutkinnan. Lähellä sijaitsevat jäähalli, uimahalli, kansalaisopisto ja kaupunginteatteri suljettiin, koska niiden ilmastointia ei voitu käyttää ja savukaasut pyrkivät sisään rakennuksiin. Tulipalossa pahoin tuhoutunut Kouvolan yhteiskoulu oli valmistunut vuonna 1963. Lähteet: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto. Tarkastuspöytäkirjassa edellytettiin muun muassa varoittimien asentamista majoitusluokkiin ja poistumisreiteille sekä hälytysosoitetietojen lisäämistä näkyville paikoille. Palon syttymissyy ei vielä helmikuun loppuun mennessä ollut tiedossa. Pelastuslaitoksen savusukeltajat ohjasivat kaksi viimeistä luokkaa ulos, muut olivat jo pihalla. Palovaroitinjärjestelmää ei ollut Hälytyskeskus sai ensimmäisen ilmoituksen yh teiskoulun palosta klo 11.46. Oppilaat ja henkilökunta saivat myös kriisiapua. Koulussa ei ollut automaattista paloilmoitinjärjestelmää. Palon tutkinta kesken Seuraavana päivänä koulun oppilaille ja henkilökunnalle järjestettiin palautepalaveri, jossa pelastuslaitos kävi läpi tapahtumien kulkua. Rakennus on luovutettu kaupungille, ja arviot siitä, puretaanko se vai rakennetaanko uudelleen, ovat kesken. 50 vuotta sitten valmistuneen koulun ilmastointi on rakennettu jälkeenpäin ja monessa vaiheessa, joten ilmastoinnin sammuttaminen yhdestä paikasta oli mahdotonta. Marraskuussa koululla tehtiin ylimääräinen palotarkastus. – Siksi poistuminen tositilanteessa sujuikin niin hyvin, sanoo paloinsinööri Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Carlsonin mukaan toimintamallit eri tilanteiden varalta on kiteytetty hyvin koulun turvaohjeisiin. Ensiapua annettiin yhdeksälle henkilölle, mutta vakavia vammoja ei saanut kukaan. Pelastuslaitos on suositellut palovaroitusjärjestelmien parantamista, mutta muutoksia ei ollut tehty. – Olosuhteisiin nähden pelastussuunnitelmaa noudatettiin hyvin. 2/2014 17 Jos Kouvolan yhteiskoulussa olisi ollut automaattinen paloilmoitin, olisivat vahingot saattaneet jäädä pienemmiksi. Syynä olivat kaksi katutasossa sijaitsevaa luokkaa, joita käytetään satunnaisesti erilaisten isojen urheilutapahtumien tai turnausten majoitustiloina. Liikuntasali tuhoutui täysin. – Pelastussuunnitelmassa kerrotaan selkeästi, milloin suojaudutaan sisälle ja milloin poistutaan rakennuksesta, hän sanoo. Lokakuussa suoritetun varsinaisen palotarkastuksen pöytäkirjassa kehotetaan muun muassa parantamaan poistumisteiden valaistusta. rokseen asti avoin aulatila vauhditti palon etenemistä ja savun leviämistä. Henkilökunta toimi niin kuin pitikin, sanoo Carlson. Koulutyö turvallisemmaksi > Pelastussuunnitelma kuntoon ja ajan tasalle > Poistumista harjoiteltava kerran lukukaudessa > Automaattiset paloilmoittimet, vaikkei laki vaadikaan > Nou Hätä! -kampanja yläkoululaisille > Bongaa EXIT -mobiilipeli opastaa hätäpoistumista; SPEK > Exit – Tie turvaan; Suomen Palopäällystöliiton turvallisuusvideo > Poistumisharjoitusoppeja myös Palopäällystöliiton Poistumisturvallisuusoppaasta > Opetusalan turvallisuusfoorumi 7.–9.4.2014 Suomessa syttyy vuosittain noin sata koulupaloa. Poistuminen sujui hyvin Sammutustöitä johtaneen päivystävän palomestarin mukaan koulun henkilökunta toimi tulipalossa esimerkillisesti. Pelastuslaitoksella ei ole tietoa, onko ehdotetut muutokset tehty. Koulun toisesta päädystä palokunta pelasti kaksi ihmistä. Liikuntasali oli 13 minuutissa täysin tulessa. Poistumisreiteissä tai niiden siisteydessä ei sen sijaan ollut huomauttamista. Pelastautumisharjoituksia Kouvolan yhteiskoulussa on sen sijaan järjestetty säännöllisesti. Kaksi palotarkastusta syksyllä Viime syksynä Kouvolan yhteiskoulussa tehtiin kaksi palotarkastusta. Lisäksi syksyllä järjestettiin poistumisharjoitus. Vanhan rakennuksen ongelmat vastassa Erillisen palo-osastojen puute vaikeutti sammutustöitä
Työajan muutosta mietittiin ja asiasta neuvoteltiin jo ennen Helistenin tuloa. Ensihoidon henkilöstöön muutos ei vaikuta, vaan he jatkavat edelleen omalla työajallaan. Työajan muutoksesta on usein neuvoteltu 2-vuorojärjestelmän aikana ja asia nostettiin esille, kun pelastusjohtaja Petteri Helisten aloitti tehtävässään maaliskuussa 2011. Yhteistyöllä paluu normaaliin päiväjärjestykseen Oulu-Koillismaa uuteen työaikamalliin Teksti ja kuvat: Patrik Willberg Palomiehet Pasi Mänty, Mika Pääkkö ja Petri Rautio.. Miehistöllä ja alipäällystöllä on vuodessa kaksi perusvaihtovuoroa, jotka vaihdetaan kuuteen kahdeksan tunnin päivävuoroon. – Lisäksi ensin uusittiin pelastuslaitoksen palvelutasopäätös, taustoittaa pelastusjohtaja Helisten. Pian kuitenkin selvisi, ettei työaikaa voida muuttaa ilman perusteellista selvitystyötä. Lisäksi tarvittaessa voidaan niin sanotuilla lisävaihdolla muuttaa päivävuoroiksi miehistöllä ja alipäällystöllä kolme työvuoroa ja päällystöllä neljä työvuoroa. Sopimuksessa sovittiin säännöllisen työajan työaikakorvausten kokonaiskorvauksesta, jossa haittalisäprosentti on 41. 18 2/2014 O ulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien operatiivisen henkilöstön työaika muuttuu toukokuun alussa. Miehistön ja alipäällystön vaihtovuorot tehdään arkipäivänä ennen varsinaista työvuoroa. Oulun kaupunginhallitus, pelastuslaitos ja järjestöt ovat hyväksyneet paikalliset sopimukset. Vanha, vuodesta 2005 lähtien käytössä ollut 2-vuorojärjestelmä, korvataan uudella työaikamallilla, joka perustuu yleisesti käytössä olevaan vuorokausirytmiin. – Aika muutokselle ei vain ollut kypsä aiemmin, toteaa pelastuspäällikkö Mika Haverinen ja tarkentaa, että pelastuslaitoksen johto teki lopullisen aloitteen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt kahden vuoden pituisen poikkeusluvan uudelle mallille. Päällystöllä perusvaihtoja on vastaavasti viisi. Uudessa mallissa tehdään pääsääntöisesti vuorokausi töitä, jonka jälkeen seuraa kolme vuorokautta vapaata. Viides pelastusyksikkö valmiuteen arkena Uusi työaika sisältää kaikilla perusvaihtovuorot, jolloin työvuoroja (24 h) vaihdetaan päivävuoroihin. Lisävaihtoja voidaan käyttää esimerkiksi pitkiin harjoituksiin, ulkopuolisissa koulutuksissa käymiseen, kouluttajana toimimiseen ja projektiluontoisiin erityistehtäviin. Työntekijät ovat kokeneet nykyisen järjestelmän raskaaksi etenkin kahden perättäisen yövuoron takia. Nykyinen, vielä huhtikuun loppuun saakka käytössä oleva työaika on sisältänyt peräkkäin kaksi päivävuoroa (klo 7.30–16.30) ja kaksi yövuoroa (16.30–7.30), minkä jälkeen on ollut neljä vapaapäivää
– Palkkojen kehittämistyöryhmä ja työajan seurantaryhmä ovat myös tärkeitä, toteaa Mänty. Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Pääosin odotukset uutta järjestelmää kohtaan ovat positiivisia. Miehistö oli neuvottelujen aikana aktiivinen ja heidät pidettiin ajan tasalla neuvottelujen kulusta. Neuvottelujen aikana käytiin läpi mahdolliset vaihtoehdot ja neuvottelut etenivät hyvässä hengessä. – Asioista voitiin puhua niiden oikeilla nimillä, kertoo Kauppinen. Neuvottelut alkuun työryhmätyöskentelyllä Työajan muutoksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2012 työryhmätyöskentelyllä ennen varsinaisia neuvotteluita. Syksyllä 2013 päätettiin neuvotella erillinen sopimus palomestareille. Työntekijän suostumuksella on mahdollista, että joitakin työvuoroja voi tehdä pelastuslaitoksen paloPalomies, Oulun palomiesyhdistys ry:n puheen johtaja, Joel Kauppinen.. Mänty myöntää, että alussa oli tunne, ettei muutosta saada, koska neuvottelut työryhmätyöskentelyineen oli pitkä prosessi. Varsinaiset neuvottelut alkoivat keväällä 2013. Oulun palomiesyhdistys teki jäsenilleen ZEF-kyselyn, jolla kartoitettiin työntekijöiden mielipiteitä neuvottelujen perustaksi. Neuvotteluissa hyvä ilmapiiri – Uuteen työaikaan ollaan tyytyväisiä, toteaa nykyisin luottamusmiehenä toimiva palomies Petri Rautio. Työryhmätyöskentelyn avulla luotiin pohjaa neuvotteluihin käymällä keskusteluita muun muassa palomiesten työstä ja sen arvostuksesta sekä mitä työajalta ylipäänsä halutaan. 2/2014 19 Kseries_184x135_EN_SE.indd 1 24/02/14 14:32 Haverinen kertoo, että työajan muutoksella on lisäksi tarkoitus varmistaa viidennen pelastusyksikön lähtövalmius virka-aikana keväästä syksyyn ulottuvalla ajanjaksolla. – Neuvottelut kuitenkin etenivät hyvin ja nyt tuntuu, että voidaan keskustella muistakin isommista asioista, toteaa Mänty ja kertoo yhdeksi tulevaisuuden haasteeksi työhyvinvoinnin suunnittelun. Oulun palomiesyhdistys ry:n puheenjohtaja, palomies Joel Kauppinen on myös tyytyväinen. – Tämä oli isompi juttu kuin pelkkä työaika, toteaa palomies Pasi Mänty, joka osallistui neuvotteluihin työsuojeluvaltuutetun roolissa. Uuden työajan odotetaan laskevan myös kustannuksia, kun ylitöitä tulee vähemmän. Uusi sopimus on joustava. Työntekijät odottavat työajan vaihtumista ja siirtymistä kokonaispalkkaukseen, joka mahdollistaa uuden mallin joustojen toteuttamisen. Neuvottelut olivat työläät ja vaativat, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna niiden ilmapiiri oli hyvä. Sopimus on aiheuttanut paljon keskustelua työntekijöiden piirissä
– Toivon kärsivällisyyttä uuden työajan käyttöönotossa, toteaa pelastusjohtaja Helisten ja uskoo, että ensimmäisen vuoden jälkeen toinen vuosi menee jo helpommin. Pelastuspäällikkö Mika Haverinen ja pelastusjohtaja Petteri Helisten. Pelastuslaitoksen johdolla ja työntekijöillä on tahtotila, että uusi työaikamalli jatkuu vielä kahden vuoden jälkeen.. Harjoitusmahdollisuudet paranevat Uusi työaikamalli parantaa harjoitusmahdollisuuksia. Palomestari Marko Hottinen oli neuvotteluissa palomestareiden edustajana ja kehuu neuvotteluja. Ammattitaitomme vaatii harjoittelua, tiivistää Mänty. Pelastuslaitoksen johdolla ja työntekijöillä on tahtotila, että uusi työaikamalli jatkuu vielä kahden vuoden jälkeen. Uutta työaikamallia kehitetään yhteistyössä. Työryhmän muodostaa neljä työnantajan ja neljä työntekijöiden edustajaa. Työntekijöiden luottamusta uutta järjestelmää ja seurantatyöryhmää kohtaan rakennetaan. Se seuraa työajan käyttöä ja ratkoo uudessa järjestelmässä ilmeneviä ristiriitatilanteita. – Asun itse Tyrnävällä, enkä pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena, että voisin joskus käydä töissä siellä tekemässä muutamia työpäiviä, toteaa palomies Mika Pääkkö, joka toimi neuvotteluissa miehistön ja alipäällystön luottamusmiehenä. Rautio täydentää, että muutos mahdollistaa myös harjoitusten laadun ja monipuolisuuden parantamisen. Työntekijöiltä tulleen palautteen myötä on jo tehty muutoksia muun muassa työvuorolistoihin. Kun työvuoron vahvuus on korkeampi arkena, se mahdollistaa erilaisten vaativien ja paljon aikaa vievien harjoitusten toteuttamisen paremmin. Palomestari Marko Hottinen. – Henki oli hyvä ja saimme avointa keskustelua aikaiseksi, toteaa Hottinen. Palomestareiden työaikaan kuuluu uudessa työaikamallissa myös 20 minuutin raportointiaika ja työvuoroon valmistautumisaika ennen varsinaisen päivystysvuoron alkua. – Uuden työajan työvuorojen ja lomien suunnittelu on käynnissä sekä tietojärjestelmiin tarvittavat muutokset ovat myös työn alla, toteaa pelastuspäällikkö Haverinen. Kahden vuoden pilottijakson aikana kerätään kokemuksia, kehitetään toimintatapoja ja arvioidaan työaikamallia. Uutta työaikamallia kehitetään yhteistyössä Työajan muutosta varten on perustettu työajan seurantatyöryhmä. Palomestarit vaihtavat vähintään viisi työvuoroa päivävuoroihin, mikä helpottaa muun muassa palavereiden pitämistä virka-aikaan muiden toimijoiden kanssa sekä erilaisten harjoitusten suunnittelua. Palomestareille myös päivävuoroja Palomestareiden kanssa neuvoteltiin loppuvaiheessa oma sopimus, koska tarpeet työajan joustavuuden ja käytön sisällön kehittämisen suhteen olivat hieman erilaiset. 20 2/2014 asemilla, jotka eivät ole ympärivuorokautisesti miehitettyjä. – Jokainen palomestari voi vaikuttaa itse, milloin työvuoronsa tekee, täsmentää Hottinen ja toteaa uudessa työaikamallissa työajan suunnitteluun käytetyn ajan korostuvan. – Harjoitusmäärä ja -tarve on kasvanut viime vuosina
Monessa paikassa hallinto on kasvanut ja tavoiteltavat säästöt tulevat kohdistumaan operatiiviseen puoleen. Mielestäni olisi huomattavasti järkevämpää tehdä kunnon selvitykset pelastustoiminnan muutostarpeista ja tulevaisuuden näkymistä. Aluejaon myötä pelastustoimi tulee jakaantumaan 11 alueeseen. Kuntien tehtäväkartan muutoksista ei vielä tässä vaiheessa tiedetä paljoakaan, jolloin sieltäkin voi nousta tehtäväalaamme liittyviä yksityiskohtia esille. Kuntien valtuustoissa on harmittavan vähän väkeämme ja tämä asiantuntemuksen puute johtaa huonoihin päätöksiin. Jaria edeltävä pelastustoimen edustaja oli kansanedustajana noin 30 vuotta sitten. Säästöjen kohdentaminen onkin sitten aivan toinen asia. Vastaavasti vanhemmille ammattilaisille on haastavaa löytää sopivaa tehtävää. Yrityksistä on jo aikaa sitten vähennetty hiemankin ylimääräiset työntekijät pois, ja yhdistettynä eläkeiän nostoon ja pelastustoimen vaatimuksiin on sopimuspalokuntapuolella jo nyt vaikeuksia saada liikkeelle sopimuksen mukaiset vahvuudet. Tulen edelleenkin suosittelemaan perusteellisten selvityksien tekemistä, sillä pohdittavia aiheita riittää. Säästöjen löytäminen on tavoite, joka tulisi olla kaikkien hallituksien ja kunnanvaltuustojen asialistalla. Henkilökohtaisesti olen huolestunut palomiesten syöpäkuolleisuuden yleisyydestä suhteessa muuhun väestöön. Entistä vanhemmalla ja sairaammalla pelastustoimen henkilöstöllä tulee olemaan kasvavissa määrin vaikeuksia päästä läpi kaikista vaadituista testeistä. Huomattavaa tässä vaiheessa on, että olen eduskunnan ainoa pelastusalan ammattilainen ja edellisessä eduskunnassa ainoana oli Jari Larikka. Säästön ollessa määräävänä syynä voi itse toiminnan tehokkuus unohtua. Olen hieman epäileväinen päätöksen toimivuudesta, sillä hätäilemällä ei yleensä synny mitään hyvää. Sote-uudistus ja kunta-uudistus tuovat tullessaan oman haasteensa. Valmis pohja ja säästövaatimukset ovat aluejaon syitä, toiminnat ovat olleet sivuseikkana eikä syvällisempää pohdiskelua ole käyty. Pelastustoimihan on alan arvostuksesta huolimatta vain menoerä ja unohduksissa, kunnes syntyy tarve soittaa numeroon 112.. Työturvallisuus on kehittynyt alallamme jatkuvasti; saman kehityksen toivon jatkuvan. Erittäin suurella todennäköisyydellä kyseessä on väliaikaisratkaisu, joka tulee maksamaan aina oman osansa, kuten hätäkeskusuudistuksesta tiedetään. Yrityksissä niin sanottu koneen hiominen on jatkuvaa ja aloitettu jo vuosia sitten. Uudistuvassa tehtäväkentässä vaatimukset taasen tulevat muuttumaan – onko pelastustoimi silloinkin kunnan organisaatio, vai onko kaikki viranomaiset tulevaisuudessa saman katon ja ministerin alla. Lyhyehköllä pohdinnalla ratkaisuksi päätettiin aluejako ja sen toteuttaminen valmiilta pohjalta poliisien aluejaon mukaisesti, näin ei tarvittu uusia poliittisia taisteluita. Puolustusvoimauudistus on säästötoimenpide siinä kuin poliisitoimen uudistuskin. Eläkeiän noston seuraukset tulisikin selvittää sekä ammattilaisettä sopimuspalokuntien osalta. 2/2014 21 Vieraanamme Kirjoittaja Ari Jalonen on kansanedustaja (ps.) sekä paloesimies. Kuskin paikkoja kun ei riitä kaikille. Vaatimukset alalla ovat kasvaneet jatkuvasti, niin henkilöstön pätevyyden kuin kaluston laadunkin suhteen. Nämä tuskin tulevat tippumaan nykyisestä tasostaan. Veikkaan tiivistyvän viranomaisyhteistyön tuovan mukanaan omat haasteensa. Toimialasta riippuen muutoksien seuraukset ja niiden havaitsemisen ajankohta poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon. Useimmat niistä voivat toimia pienemmällä hallinnolla tai ilman hallinnon kasvamista, mutta parin alueen koko voi jopa kasvattaa hallintoa. Palkkojen, sopimuksien, tietojärjestelmien ja toimintojen yhdentäminen tulee kasvattamaan menoja, eivätkä asetetut tavoitteet ole realistisia. Alallamme on siis varsin paljon avoimia kysymyksiä, joihin tulisi löytää vastaukset ja vasta sitten tehdä perusteellisen analysoinnin pohjalta päätökset. Muutokset eri viranomaisten toiminnassa ja henkilöstön määrässä vaikuttanevat myös pelastusalaan ja tehtäväkenttäämme. Tarvitaan kunnon selvitys ennen muutoksia Hallitus on tällä kaudella etsinyt säästöjä lähes joka yhteiskunnan toiminnasta, juuri näin pitääkin toimia. Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset ovat jatkossa erityisen haastavat, ja kun tiedetään VPK-pohjaisen toiminnan merkitys koko Suomen pelastustoimelle, olemme suuren haasteen edessä. Puolustusuudistuksen todellista muutosta emme toivoakseni joudu koskaan kokeilemaan, mutta uskottavan puolustuksen ylläpitäminen säästöjen jälkeen voi tulla todella kalliiksi. Olen keskustellut asiasta sisäministeri Päivi Räsäsen kanssa, mutten ole toiveikas säästövaatimuksen perumisesta ja selvityksen käynnistämisestä. Poliisitoimen uudistus (pora 3) taasen tehtiin ennen kuin edellinen pora 2 ja sen seuraukset oli kunnolla analysoitu, ja jo nyt kuuluu viestejä uudistuksen epäonnistumisesta. Pelastustoimen aluejako tulee puhtaasti säästösyistä: hallitus päätti kohdentaa 7,5 miljoonan euron säästövaatimukset pelastustoimen sektorille
Hankintaprojekti käynnistyi tammikuussa 2012 ja auto luovutettiin pelastuslaitokselle viime marraskuussa. Takaylitys on neljä metriä, joten pitää olla tarkkana etteivät postilaatikot tempaudu mukaan. Aikaa säästyy kun enää ei tarvitse hakea erikseen työkaluja sammutusautosta. Ajoneuvoa on käytetty tuoreeltaan erityisesti myrskyjen kaatamien puiden raivaamisessa. Maavaraa voidaan kuitenkin nostaa ilmajousilla, Korhonen toteaa. – Vesi saadaan otettua suoraan palopostista nostolavaan, ja paineenkorotuspumpulla voidaan korottaa painetta tarpeen mukaan esimerkiksi vesitykkiin. – Auto on ketterä ja se kääntyy pienessä tilassa. 22 2/2014 K eski-Suomen pelastuslaitokselle on hankittu uusi nostolava-auto, joka on sijoitettu Jyväskylän keskuspaloasemalle. Myös paineenkorotuspumpun ansiosta ei tarvitse olla välttämättä säiliöauton kanssa tekemisessä. Hän on tyytyväinen, että uudessa autossa on isommat kalustotilat kuin vanhassa autossa. – Auton avulla päästään entistä korkeammalle ja sivu-ulottuvuus on aiempaa parempi. Kuoppaisella tiellä ajettaessa pitää huomioida, että vesiputki on autossa alimmaisena. Meillä on esimerkiksi metallisirkkeleitä, joita on kevyt käyttää kun joudutaan tekemään vaikka peltiseinään aukko, Koski kuvailee. Nostolava-autolla on jokaisessa työvuorossa neljä nimettyä kuljettajaa yhden Pelastuslaitos ulottuu entistä korkeammalle Keski-Suomessa Teksti ja kuvat: Mika Rinne Ylipalomies Timo Korhosen mielestä työkorin ohjaaminen sujuu hyvin elektronisen ohjausjärjestelmän avulla.. Scania kuorma-auton alustalle rakennettu nostolaitteisto vie pelastushenkilökunnan nopeasti nostokorissaan aina 46 metrin korkeuteen saakka. Nyt ei tarvitse mennä esimerkiksi niin lähelle palavaa rakennusta, kertoo autoa kuljettava ja sen hankintaan osallistunut palomies Harri Koski Jyväskylän pääpaloasemalta. Nostolava-auton hinta on kalustoineen 626000 euroa. Ketterä kulkemaan Jyväskylässä tulee lähes joka työvuorossa nostolava-autolle hälytyksiä. Kaluston osalta karsittiin raskaita työkaluja. – Hankimme autoon aika paljon akkutyökaluja ja nyt niiden käyttökelpoisuutta testataan. Kosken mukaan autoon otettiin mallia Tampereen ja Kotkan nostolava-autoista. Tämä parantaa auton sijoitusmahdollisuuksia keikalla. Hommat ovat nopeutuneet ja ylimääräinen viestittely säiliöauton kuljettajan kanssa on jäänyt pois, Koski sanoo. Korhosen mukaan pelastuslaitos on panostanut kuljettajakoulutukseen. Ylipalomies Timo Korhosen mielestä noin 26 tonnia painava auto on melko ketterä peli liikenteessä
Myös kalusto uusittiin. Uusi tyyny täyttyy paineilmapulloilla 30 sekunnissa ja siihen pystyy hyppäämään 16 metristä. Nyt auto uudistettiin ja sijoitettiin Äänekosken paloasemalle. Tämä parantaa auton sijoitusmahdollisuuksia keikalla. Mercedes-Benzin alustalle rakennettuun puomitikasautoon uusittiin teippaukset ja siihen lisättiin työvaloja. Sen paino on 55 kg, kun aiempi oli lähes 150 kg. – Olemme saaneet auton käyttäjäkoulutusta Jyväskylän miehiltä, mutta opetus on vielä vaiKeskiSuomen pelastuslaitoksen uusi nostolavaauto otettiin käyt töön marraskuussa. Auto on sijoitettu Äänekosken palo asemalle. heessa. Autoon hankittiin uusi, mutta entistä pienempi hyppytyyny. 2/2014 23 Hälytysajoneuvot & KALUSTO Nostolava KS106 – Scania P 400 3-akselinen yksi vetävä taka-akseli ja yksi ohjaava tukiakseli, palopumppu esteri 240 D Työskentelyalue: suurin työskentelykorkeus on 46 m, suurin korkeus korin pohjaan on 44 m, suurin sivu-ulottuma korin reunaan on 29,7 m, ulottuma alaspäin on noin 6 m Korikuorma: suurin sallittu korikuorma on 500 kg (5 henkilöä + 50 kg) (130–500 kg), suurin sallittu sivuttaisvoima on 500 N Kuljetusmitat: pituus on ~10 m, korkeus on ~3,7 m, leveys on <2,5 m, paino on ~26 t Tukijalat: suurin tukijalkaleveys on 8 m, suurin tukijalkavoima on 180 kN Lähde: Keski-Suomen pelastuslaitos Puomitikas KS206 – Mercedes-Benz Econic Työskentelyalue: suurin työskentelykorkeus on 37 m, suurin korkeus korin pohjaan on 35 m, suurin sivu-ulottuma korin reunaan on 18 m, ulottuma alaspäin on noin 2,5 m Korikuorma: suurin sallittu korikuorma on 325 kg (3 henkilöä + 50 kg) (130–325 kg), suurin sallittu sivuttaisvoima on 500 N Kuljetusmitat: pituus on ~9,5 m, korkeus on ~3,05 m (299–330), leveys on <2,5 m, Paino on ~18 t Tukijalat: suurin tukijalkaleveys on 5,7 m, suurin tukijalkavoima on 130 kN Lähde: Keski-Suomen pelastuslaitos toimies sa vuorovastaavana, joka tietää autosta muita enemmän. Palomies Harri Koski kertoo, että uuden nostolavaauton korkeus ja sivuulottuvuus on suurempi kuin vanhassa puomitikasautossa. Kuvassa on meneillään kattopalon sammutus harjoitus Jyväskylässä purkutuo mion saaneella koululla. Autoon on han kittu runsaasti akkutyökaluja.. Vanha auto uudistettiin Jyväskylän vanha puomitikasauto on hankittu vuonna 1999 aikansa vaatimuksiin. Paloesimies Jari Rossi Äänekoskelta kertoo, että kuljettajien osalta on meneillään vielä koulutusvaihe. Itse auto on iskukunnossa, mutta vielä ei ole tietoa milloin se otetaan vasteeseen, Rossi sanoo. Jyväskylän vanhan puomitikasauton teippaukset uudistettiin sekä valais tusta ja työkalujen määrää lisättiin
Pienet valot on helppo asetella hälytysajoneuvojen kriittisiin ääreispisteisiin, jolloin näkyvyys on ulkopuolisille on erinomainen. Mutta hollantilaisilla hälytysajoneuvoilla on yhteistä samankaltainen raitateippaus ajoneuvojen etuosassa. Niiden osalta ajoneuvojen ulkoasut voivat käytännössä olla lähes mitä tahansa. Tullissa väri on tummansininen ja rajalla on sekä tummansinisiä sekä valkovihreitä, joissa on vartiolaivoista tuttu oranssi kaksoisviiva. Myös muutamilla yrityksillä, yhdistyksillä sekä myös yksityisillä on olemassa hälytysajoneuvoja. Poliisin osalta asiassa ei ole ongelmaa, silloin kun kyse on tunnuksellisesta ajoneuvosta. Tieliikennelainsäädännön mukaan hälytysajoneuvolla on muutamia erityisoikeuksia verrattuna muihin tiellä liikkujiin riippumatta siitä, onko hälytysajoneuvo kiireellisellä tehtävällä vai ei. Eivätkö valot ja ääni riitä. Entä miten on paloauton tai ambulanssin osalta. Niissähän on kuitenkin siniset valot ja huomiota herättävä räikeä ääni, joten muut väistäkööt. Isoja poikkeuksia löytyy myös pelkistä paloautoista keskenään, saatika ambulansseista. Kuvassa on kolmen eri viranomaisen ajoneuvoja. Onko sillä sitten väliä miltä hälytysajoneuvo näyttää. Tämännäköinen auto on helposti tunnistettavissa terveystoimen ajoneuvoksi. Tämän auton nähdessä liikenteessä ei todellakaan tule mieleen että ky seessä on ambulanssi. Jos erityyppisiä paloautoja on vähintäänkin kymmeniä, niin sairasautojen osalta tilanne on vieläkin villimpi. H aagin kadulla tulee vastaan poliisiauto, ambulanssi ja paloauto. Sotilaspoliisien autot ovat mattavihreitä tai maastokuvioituja. Tätä mahdollisuutta ei ennen led-tekniikka ollut mahdollista hyödyntää. Bussikaistalla ajo on yksi esiHälytysajoneuvot & KALUSTO Värillä on väliä 24 2/2014 FinnHEMSlääkäriyksikön väritys on näkyvä ja näyttävä. Näin on ollut 1990-luvulta saakka, kun poliisi siirtyi nykyiseen valkoiseen pohjaväriin ja kahteen tummansiniseen pystypalkkiin ajoneuvovärityksessään. Pelastustoimen ajoneuvot ovat Suomessa olleet aina punaisia. Hyvin poikkeuksellista, sillä harvassa maassa viranomaisten ulkoinen näkyvyys on samanlaisesti yhtenevää kuin Hollannissa. Pohjaväritykseltään tuttujen keltaisen ja valkoisen lisäksi Suomessa on ollut vihreitä, sinisiä ja jopa mustia ambulansseja. Poliisiauto eroaa radikaalisti palo ja pelastus toimen sekä terveystoimen ajoneuvosta. Tämän vuoksi maanteillämme huristeleekin kymmeniä ulkonäöllisesti toistaan eroavia paloautomalleja. Suomen viranomaisista selkeimmin yhteinen ulkoasu ajoneuvoissa on poliisilla. Mieleen tulee väistämättä poliisiauto. Hälytysajoneuvoja on lisäksi myös Tullilla, Rajavartiolaitoksella ja sotilaspoliisilla. Ne ovat pohjaväriltään vastaavia kuin Suomessakin eli valkoinen poliisiauto, keltainen ambulanssi ja punainen paloauto. Aiemmin puutteellinen valotekniikka korvattiin hälytysajoneuvojen mahdollisimman huomiota herättävällä ulkoasulla. Mutta miten tavallinen kansalainen pystyy aina tunnistamaan viranomaisen hälytysajoneuvon silloin, kun se ei ole hälytysajossa. Ovatko nämä ajoneuvot aina tunnistettavissa liikenteessä myös silloinkin, kun ne eivät ole piipaa-ajossa. Periaatteessa Suomen paloautot noudattelevat tuota samaa värimaailmaa nykyäänkin, mutta käytännössä suomalaisia paloautoja on yhtä paljon erilaisia kuin on niiden tilaajiakin. Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali, Pasi Pouri, Erno Notko ja Aki Leppänen. Niihin tuli muutamia vuosikymmeniä sitten lisäyksenä valkoinen vaakaraita. Nykyään onkin hyvin kehittynyttä valotekniikkaa saatavilla hälytysajoneuvoihin, jonka vuoksi entisaikojen sinisen valon näkyvyysongelmia ei juurikaan ole – kiitos led-valojen
Keltainen pohjaväri ja sinipunahuomioraidoitus tekevät autosta hyvin erottuvan ja tunnis tettavan hälytysajoneuvoksi. Tyypillinen Hollantilainen am bulanssi. Poliisi varjelee omaa ulkoasuaan eikä yksityisten ole soveliasta jäljitellä heitä. Näin ollen poliisilta näyttävä ajoneuvo liikenteessä on todennäköisesti juuri poliisi. 2/2014 25 Alankomaiden kuningaskunnan liit tovaltioon kuuluva Curaçaon saa ren paloauto. Ajoneuvon ulkoasun pitäisi pystyä palvelemaan koko tuon ajan. Sairasautoissa – erityisesti yksityisellä puolella – on tekstikin usein ”ambulance”. Ongelmana on pelastusajoneuvojen pitkä käyttöikä. Lisäksi olisi viranomaisten sekä heihin rinnastettavien tahojen olisi pyrittävä erottumaan selkeästi muista tienkäyttäjistä. Pelastusja sairaankuljetusalalla ajoneuvojen väritys ja ulkoasut poikkeavat keskenään kaikkein eniten kaikista viranomaisista, jotka suorittavat hälytysajoa. Suomessa viralliset kielet ovat kuitenkin suomi ja ruotsi. Paloauto saattaa palvella helposti jopa 30 vuotta. Julkaistuissa uusissa ulkoasuissa poliisin ajoneuvot noudattelevat pääosin entisiä linjoja, mutta pienin modernisoinnein. Ja jos ajoneuvon kyljessä on vain operatiivinen tunnus sekä omistajan logo, niin onko oletettavaa, että kaikki varmuudella tiedostavat kyseessä olevan paloauton tai ambulanssin. Liikkuessaan viranomaisen olisi siis oltava helposti tunnistettavissa. Tänä aikana ihmiset ovat oppineet tunnistamaan poliisin ajoneuvon ja siten kovin suuret muutokset eivät olisikaan järkeviä. Useissa taajamissa on vastaavasti pelastustoimi sopinut pysäköinninvalvonnan kanssa pelastusajovojen pysäköinnistä erikseen. Olisko järkevää, että pelastustoimessa ja sairaankuljetuksessa ulkoasuja yhtenäistettäisiin enemmän. Vanha malli olikin voimassa noin 20 vuotta. merkki ja etuajo-oikeus lautalle toinen. Se pitäisikin ottaa huomioon, kun suunnitellaan pelastusajoneuvojen ulkoasuja, etteivät pelastusajoneuvojen ulkoiset poikkeamat kasvaisi tuona aikana liiaksi toisistaan ja siten yhtenäinen linja kärsisi. Valmista ja tunnettua brändiä ei kannata hylätä. Autossa on Hollannil le tyypillinen huomioraidoitus. On huomioitava, että nykyisin monien hälytysajoneuvojen hälytysvalot eivät ole sinisiä, vaan paneelit ja valot ovat vaaleita silloin, kun ne eivät ole käytössä. Poliisi uudisti ilmeensä Poliisi uudisti ajoneuvojensa ilmettä talvella 2014. Lisäksi joillakin viranomaisilla on oikeus pysäköidä viranomaisajoneuvo tehtävällä vastoin pysäköintimääräyksiä liikennettä haittaamatta ja ilman, että ajoneuvossa on oltava hälytysvalot kytkettyinä. Näitä saman värityksen autoja näkee jon kin verran Suomessakin.
Tämä Scania kiinnosti jo heti alkuunsa meitä kovasti, kertoo palokunnanpäällikkö Markku Juslin. Sieltä sen bongasi vuonna 1985 Ylöjärven palolautakunta ja Scanian uusi elämä alkoi paloautona Ylöjärven pelastustoimessa. Kaikki autolla ajetut kilometrit näkyvät siinä. Lassi Drake kuitenkin vaihtoi korjatun auton melko pian uuteen ja kunnostettu tukkiauto siirtyi Scanian vaihtoautoriviin. Vuonna 2002 tehtiin päätös hankkia palokunnalle oma säiliöauto, jolla olisi lisävesi tulipalopaikoilla turvattu. Autoilija Lassi Drake vastaanotti auton vuonna 1982. Vuonna 1984 auto pyörähti täydessä tukkilastissa ympäri ja se korjattiin maahantuojalla täysin kuntoon. Saavuttuamme näimme edessämme todella ryhdikkään, hyväkuntoisen ja vähän ajetun säiliöauton. Säiliöautoksi valittiin Elimäen kunnalle vuonna 1974 valmistunut Scania LS-85 Super. 26 2/2014 P ortaan VPK:ssa oli oltu pelkästään sammutusauton sekä miehistöauton varassa vuosikymmeniä. Autoa pystyttiin siis käytMyös vanha toimii! Portaan VPK osti jo toistamiseen itselleen käytetyn säiliöauton Mittari sen kertoo. Saimme sovittua auton omistajan kanssa auton näytöstä ja kiinnostuneena lähdimme kohti Nokian Siuroa. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali. – Useampia vaihtoehtoja kävimme katsomassa, mutta sopivaa ei vaan tuntunut löytyvän. Portaan VPK oli taas vailla säiliöautoa ja uusi oli nopeasti hankittava tilalle. Auton etsintää Sopivan auton löytäminen olikin aikamoinen haaste. Auto palveli kesään 2013 asti, jolloin se tuhoutui kolarissa. Hän oli myös uranuurtajia tukinajossa Venäjältä Suomen puolelle. Paloaseman talli asetti tietyt rajoitukset valittavalle autolle, ja kesäkuumalla ei muutenkaan ollut tarjolla montaakaan säiliöautoa. Portaan Vapaaehtoinen Palokunta Ry > Perustettu: 1907 > Jäsenmäärä: 14 ja kaikki hälytysosastossa > Hälytykset vuonna 2013 Paloja pelastustehtäviä 49 kpl Ensivastetehtäviä 28 kpl Portaan VPK Ry toimii Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensimmäisen asteen sopimuspalokuntana. Ohjaamossa oli paikat neljälle miehelle, joilla kahdella oli myös savusukellusvarusteet autossa. Erään erittäin aktiivisen palokuntatutun kautta saimme vinkin Siurossa olevasta hyväkuntoisesta paloautosta, joka mahdollisesti olisi myynnissä. Auto tulikin loppuvuodesta 2002 palokunnalle ja operatiiviseen käyttöön heti alkuvuodesta 2003. – Auto olikin varsin passeli Ylöjärven paloja pelastustoimelle. Varsinaiseen käyttöön Eurotankin varustama säiliöauto tuli alkuvuodesta 1986. Scania R142H Scania on alkuaan tilattu vuonna 1981 tukkiautoksi Ilomatsin Hattuvaaraan, joten varustelistalta oli rastittu makuuhytti, teliveto ja neljäsataahevosvoimainen V8moottori
Auto pystyy toimimaan siis tarvittaessa itsenäisenä yksikkönä tai perustamaan lisävedenottopaikan palopostista tai vaikka metsälammen äärestä. Tilalle laitettiin aurinkolippaan, sen sivuihin sekä maskiin led-vilkkuja, jotta auto myös näkyisi liikenteessä. Talkootyön avulla ostettiin auto vuonna 2013 ja talkootöillä tehty asema valmistui 2003.. Kertaus: Nostotekniikat Ilmoittaudu: marko@heavyrescue.se SÄILIÖAUTO-ONNETTOMUUS! Öljyntorjuntakoulutus ja säiliön tyhjennysadapterit RMK Safety Work Oy www.safetywork.fi pekka.moilanen@safetywork.fi tel. Lopputulos onkin varsin onnistunut ja tehokkaat vilkut näkyvät hyvin myös päivällä. Hetimiten alkoivat auton pienet muutostyöt, jotta auto saataisiin talliin sisään. Säiliöauto olikin käytössä vuoteen 2010, jolloin Pirkanmaan pelastuslaitos luopui autosta. 040 777 2919, 0400 621 090 Hälytysajokoulutus > teoriaosuudet > ajoneuvon käsittelyja ajokoulutus > ratakoulutukset www.liikenneopisto.com pekka.moilanen@liikenneopisto.com 0400 621 090 tämään sammutusauton sijasta tai sen rinnalla myös miehistön kuljetukseen, kertoo auton hankinnassa Ylöjärven pelastustoimeen mukana ollut Pirkanmaan pelastuslaitoksen ylipalomies Reijo Palin. RKH833 Marraskuussa 2013 Scania saapui uuteen kotiinsa Tammelan kunnan Portaan kylään. Valmiina hälykseen Scania on tällä hetkellä varustettu tarpeellisella armatuurikalustolla, irtoruiskulla, raivauskalustolla sekä runsaalla määrällä letkua. Taakse lisättiin säiliön päälle toinen vilkkumajakka. Vastaavissa muissa vanhoissa tukkija maitoautoissa, jotka on rakennettu myöhemmin paloautoiksi, on mittari jo mennyt kertaalleen ympäri – takana on siis jo toista miljoonaa kilometriä. Liikenneturvallisuutta parannettiin ostamalla autoon uudet nastarenkaat vanhojen kovettuneiden tilalle. 2/2014 27 Hälytysajoneuvot & KALUSTO KEV-ED HEAVY RESCUE FINLAND järjestää 3 päivän raskaan kaluston pelastuskurssin Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella Porissa 6.–8.5.2014 Aiheena: Kuorma-autojen rakenteet, kuorma-autosta pelastaminen sekä ketjupelastaminen. Autoon asennettiin myös lisää työvaloja helpottamaan pimeässä työskentelyä ja myös muutamia vesiventtiileitä uusittiin. VPK:n uusi säiliöauto on jyhkeä ja uskottavan näköinen peli. Tämän jälkeen auto siirtyi Siuroon, josta Portaan VPK osti auton itselleen. Määrä ei ole suuri, kun ajattelee että auto on tehty kestämään. Operatiiviseen käyttöön auto otettiin joulukuussa 2013, kun matkamittarissa oli lukema 255000 kilometriä. Katolla olevat vilkkumajakat piti poistaa, jotta auto mahtuisi uuteen kotiinsa. Varsinaisia tulipalokeikkoja autolla on uudessa elämässään takana jo kaksi ja molemmissa on auto todettu erittäin tarpeelliseksi
– Maahantuoja on asentanut autoon tutkimuslaitteiston, joka kerää ja välittää tietoa ajoneuvon käytöstä koko sopimuskauden ajan. Auto edustaa mahdollisimman ekologista vaihtoehtoa. – Ympäristö on lähellä meitä kaikkia eikä sen merkityksen tulisi olla kenellekään nykypäivänä epäselvä. Tämä laitteisto ei näy autossa eikä vaikuta auton käyttöön. Leasingrahoituksen päätyttyä auto palautuu Saksaan Mercedes-Benzin tehtaalle ilman itsellelunastusmahdollisuutta, kertoo palopäällikkö Janhunen. Sähköauto ei tuota minkäänlaisia paikallisia päästöjä ja on meille luonnollinen valinta. Laite pitäisi pientä ääntä auton liikkuessa, jolloin muut kulkijat osaavat varoa sitä. Lisäksi auton mukana on latausjohto, joka mahdollistaa auton latauksen mistä tahansa 220 V:n pistokkeesta. Ainutlaatuinen Suomessa Arctech Helsinki Shipyardin palopäällikkö Jouni Janhunen kertoo auton hankinnan olleen täysin sähkökäyttöisenä melko helppo päätös. Ainoa ääni, jota auto pitää talvella, on narskuva lumi renkaiden alla. Tosin ahtaalla telakka-alueella on kaikkien kulkijoiden oltava jatkuvasti valppaana ilman eri ärsykkeitäkin. Auton sähköakusto on sijoitettu tavaratilan lattian alle, jolloin se on pois sa tieltä. Paloasemalla on autolle kiinteä latauspiste. Auto on numeroitu ”ysiksi” tarkoituksella, sillä auton pääasiallinen käyttötarkoitus on ensivasteja tukiyksikkö. Mercedes-Benz Vito IR219 IR219-tunnuksella liikkuva sähkö-Vito on näyttävä punaisine teippauksineen. Rahallinen hintaero on olematon siihen nähden, että voimme olla mukana kehittämässä kestäviä ratkaisuja. Sähköisen ajoneuvon pääomakustannuksiin saamme 30 prosenttia työja elinkeinoministeriön energiainvestointitukea. Sähköauto on ekologinen vaihtoehto ja se toimii hyvänä sekä näkyvänä esimerkkinä telakalla muistuttamassa turvallisuusajattelusta ja ympäristönsuojelusta. Päällepäin autossa ei ole mitään poikkeavaa muista paloautoista kuin pieni teksti ”ZERO EMISSION”. Tämän tuen turvin sähköisen ajoneuvon kustannukset eivät ole huomattavan paljoa suuremmat vastaavaan perinteiseen verrattuna. Tosin vaaratilanteitakin tällainen täysin äänetön auto saattaa tuoda, siksi Vitoon on harkittu samantyylistä äänihälytintä kuin joissain sähkötrukeissa. Autoon on saatu sijoitettua hyvin ensivastevälineet sekä muut pelastamis ja hoi tovälineet. Hälytysajoneuvot & KALUSTO A rctech Helsinki Shipyard Oy:n telakalla on Suomen ensimmäinen sähkökäyttöinen paloauto. Hankimme auton neljän vuoden leasingrahoituksella, jolloin auton sähköakustojen uusiminen ei ole ajankohtaista meidän aikanamme. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali 28 2/2014 Sähkökäyttöisessä autossa korkeajännitejohdot on merkattu oranssilla värillä. Hyvin on pelastuspulkkakin löytänyt paikkansa auton sivussa. Sähkökäyttöinen auto onkin paikallisesti täysin päästötön vaihtoehto. Teksti ei kerro paljoakaan tavalliselle tallaajalle, mutta huomion saattaa kiinnittää auton äänetön ohilipuminen. Ajoneuvo varusteltiin täysin Sähkökäyttöinen paloauto on nykyaikaa Vuonna 2013 käyttöönotettu sähkö-Mersu on kätevä peli SähköVito on pohjaväriltään val koinen ja auto on teipattu punai seksi, ei heti uskoisi. Tilaa jää myös tavarankuljetukseen.
Autossa ovat mukana myös telakka-alueen kartat. – Mikäli tarvitsemme lisäapua on Helsingin pelastuslaitos, heidän tehtävätilanteestansa riippuen, pääportillamme 5–15 minuutissa. Vuonna 2013 rakenteilla olevissa aluksissa syttyi kolme tulipaloa. Paikallistuntemus ja erittäin nopea vasteaika mahdollistavat poikkeavan tilanteen haltuunoton ja lisävahinkojen estämisen. Vaihtuvuus on vähäistä. Se julkaistiin Juhani Katajamäen Veteraanin ääni -juttusarjassa Pelastustiedossa 8/2011. Palokunnassa on palopäällikkö, palomestari, viisi paloesimiestä ja kuusi palomiestä. Ajoneuvokalustoa on telakalla leasingrahoituksella Man-sammutusauto, Mercedes-Benz -tukiajoneuvo ja pieni (oma) Buster-vene. Enimmäkseen näkyy kaikille tuttuja sammuttimia joka paikassa, samoin sankoruiskuja. Kuvassa kuljettajana koneenkäyttäjä Flink ja esimiehenä Antti Leskinen. 2/2014 29. Telakan palokunta hoitaa myös ensivastetehtäviä alueellaan. Akkuparistolla toimiva auto kuljetti yhdellä latauksella 25 km maksiminopeuden ollessa 35 km/h. Leudon talven merkitystä voi arvailla, mutta minkäänlaisia olosuhteista johtuvia ongelmia ei ole ilmennyt. Palokunnan rooli on kurssittaa ja opastaa henkilöstöä sekä tuotannon ulkopuolisin silmin havainnoida ja raportoida mahdollisia vaaratilanteita – näin pyrkien estämään kaiken vaarallisen tapahtuman jo ennen kuin se pääsee syntymään. Lähtökipinän palokunnan perustamiseen antoi 1965 telakalla rakenteilla olleen autolautta M/S Finnhansan raivokas tulipalo. Sähkö-Vito on varustettu ensivastekalustolla, potilaan tutkimisen sekä siirtoon soveltuvalla kalustolla sekä paineilmalaitteilla ja muulla tarvittavalla kalustolla. Tämän vuoden painopiste on oman valmiuden ylläpidon kehittämisessä, ei välttämättä henkilömäärää lisäämällä vaan tekemisen tasoa parantamalla. JVT-kaluston siirtelyyn tämä on osoittautunut hyväksi. tehtäviä vuonna 2013 3 alkupaloa 26 muu tulipalo, palovaaran tarkistus tai automatiikka 19 ensivaste tai terveysaseman-avustus 29 jälkivahingontorjunta Lisätietoa: www.arctech.fi 2010-luvulla kohistaan sähköautosta tulevaisuuden ajoneuvona. normaalisti, meille tarpeen mukaiseksi. Se on kuitenkin vanha keksintö. Palokunta onkin telakalla varsin kiinnostava työpaikka, sillä pisin työsuhde palokunnassa on kestänyt jo yli neljäkymmentä vuotta. Toistaiseksi olemme siihen todella tyytyväisiä. Nykyään varsinaisia tulipaloja telakalla onneksi sattuu harvoin. Telakalla on runsaasti palokalustoa. matta vähäiselläkin koulutuksella. Autoa käytetään tarpeen mukaan ja se toimii tarvittaessa myös johtotilana. Telakalla pyritään täysin tapaturmattomaan sekä vahingottomaan toimintaan ja lopputulokseen. Paikallisen koulutuksen ja valvonnan on oltava kattavaa, korkealaatuista ja jatkuvaa. Samoin yhteistoiminnassa Helsingin pelastuslaitoksen kanssa olisi käytävä läpi ne asiat, joissa voimme vielä parantaa toimintaa nykyisestä – niin operatiivisen ryhmän kuin ennaltaehkäisyja riskienhallintaryhmien kanssa, kertoo palopäällikkö Janhunen. Helsingin palokunnan ensimmäinen moottoriajoneuvo ihmetytti ja ihastutti kaupunkilaisia vuonna 1909. Tämä on vähän verrattuna siihen, kuinka paljon alueella tehdään tulitöitä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Kuva: Helsingin pelastuslaitos, palomuseon kokoelmat. Toimittajien haastaminen itselle tärkeistä näkökulmista kannattaa. Palokunnassa kaikki ovat päätoimisesti töissä eli eivät toimi missään muussa tehtävässä. Tehdaspalokunta työskentelee 24/7 ja vahvuus on pienimmillään esimies + palomies. Palomestari Seppo Rokkanen muistuttaa sankoruiskun olevan hyvä apu vielä tänäkin päivänä, koska sitä pystyy käyttämään kansalaisuudesta riippuMercedes-Benz Vito E-CELL > Vuosimalli 2012 > Teho: 60 kW, 280 Nm > Kokonaispaino: 3050 kg > Kantavuus: 850 kg > Huippunopeus 80 km/h > Kiihtyvyys: 0–50km/h 6,5 s, 0–80km/h 11,1 s > Toimintasäde: 130 km > Kulutus NEFZ/100km: 22 kWh > Latausaika 0-100 % (400 V, 16 A): 5–6 h Lisätietoa: Veho Oy, Salminen Asko Arctech Helsinki Shipyard Oy:n teollisuuspalokunta > Perustettu: 1967 > Henkilömäärä: 12 > Hälytykset mm. Palokunta telakalla Telakan palokunta on perustettu vuonna 1967. Ilmoitukset välitetään omalle palokunnalle, joka tarkistaa tilanteen ja aloittaa tarvittavat toimet. Laiva paloi todella pahoin ja sen luovutus asiakkaalle viivästyi huomattavasti. Auto oli varustettu hiilihapporuiskulla ja veti perässään letkurattaita. Tämän tapahtuman jälkeen on säästytty näin suurilta onnettomuuksilta. Potilaan siirtoajoa omaa, alueella sijaitsevaa, terveysasemaa pidemmälle pyritään välttämään. Telakalla on oma hälytyskeskus, johon kaikki alueella tapahtuvat hälytysilmoitukset tehdään
Yritys on valmistanut erilaisia erikoisajoneuvoja jo yli kahdeksantuhatta ja suurin osa näistä on ambulansseja. Ambulansseja ja muita erikoisautoja valmistettiin useita vuosia ja vuonna 2002 Iikori Oy:n nimi muutettiin kansainvälisemmäksi Profile Vehicles Oy:ksi. Profile nimi myös kuvastaa yhtiön valmistamien autojen korkeaa laatua eli profiilia. Hälytysajoneuvot & KALUSTO Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Pohjolan suurin ambulanssivalmistaja I isalmelainen Profile on valmistanut ambulansseja ja palokunnan johtoautoja reilut kolmekymmentä vuotta. Ambulansseja valmistetaan jatkuvalla syötöllä ja konsernin liikevaihto lähentelee tänä vuonna 25 miljoonaa euroa. Suomalaista osaamista. Iisalmelainen Profile Vehicles kasvanut 30 vuodessa 30 2/2014. Työvalot saadaan myös näin hyvin suojattua. Integroidut häly tysvalot tekevät auton aerodynaamisen näköiseksi ja myös pienentävät polttoai neen kulutusta. Monet iisalmelaisyrityksen hälytysajoneuvot ovat käytössä eri puolilla maailmaa, sillä yrityksen tuotannosta vientiin menee merkittävä osa. Tänä päivänä kansainvälinen perheyhtiö Profile Vehicles sisaryhtiöidensä kanssa on Pohjoismaiden sekä Baltian suurin ambulanssivalmistaja. Iisalmen tehtaalla on tuotantotilaa noin 4700 neliötä. Profilella on tunnettu erityisesti ambulanssien valmistuksesta ja kehitystyöstä. Ambulanssienvalmistus alkoi vuonna 1982 nimellä Iikori Ky. Ajatuksena oli olla globaali erikoisajoneuvojen valmistaja. NykyaikaisisYli kolmenkymmenen vuoden kehityksen tulos: Suomessa suomalaisille tehty ambulanssi
Kilpailu on kovaa myös kotimaassa ja ambulanssien valmistuksessa onkin jatkuva taisto muutaman valmistajan kesken. Pyrimme valmistamaan autot mahdollisimman kustannustehokkaasti sekä hyödyntämällä isompia valmistussarjoja. – Säästöjä saadaan omalla kehitystyöllä ja tuotantoa tehostamalla. Scania Suomi Oy Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Puh 010 555 5273 www.scania.fi sa tuotantotiloissa on huomioitu työntekijöiden työasentojen ergonomisuus. Yhdenmukainen laatujärjestelmä on sertifioitu ISO 9001:n mukaisesti kaikille tehtaille, myyntija markkinointijohtaja Jari Mononen sanoo. Oman osavalmistuksemme ja kokoonpanolinjan työpisteillä materiaalit työkalut ovat entistä paremmin saatavilla ja niiden hakemiseen kuluva aika minimoidaan – ”kaikella on paikkansa ja kaikki paikalla”. Autojen hinnat pyörivät samoilla nurkilla, sillä työtavat ovat suhteellisen samanlaiset ja työ Suomessa maksaa aina. Unkariin 178 Profile ambulanssia Vuoden 2013 lopulla Profile solmi jättikaupat Unkarin valtion omistaman OMSZ-sairaankuljetuspalvelun kanssa. – Jatkuva kehitystyö sekä laaduntarkkailu ovat erittäin tärkeitä osioita myös tällä alalla. Selkeät jaksottaiset työvaiheet edesauttavat myös laadunvalvontaa huomattavasti. Uudet määräykset ja ajoneuvovalmistajien tekemät mallimuutokset tuovat aina pientä haastetta tuotekehitykseen, mutta me olemme täällä tottuneet muokkaamaan konseptiamme vastaamaan muuttuAutocadohjelman avulla suunnitellaan juuri sellainen teippaus kuin asiakas haluaa. Autot on tilattu Mercedes-Benz Sprintersekä Volkswagen Crafter -alustoilla, ja ne kootaan Profilen Unkarin tehtaalla. Unkarin ambulanssikalustoa uusitaan nyt kovalla kädellä EU-rahoituksella. Laatua ja siisteyttä Profile on viimeisen vuoden aikana toteuttanut mittavan tuotantojärjestelmien uudistuksen, jolla haetaan kilpailukykyä ja laatua entisestään kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Profile Konserni Emoyhtiö: Profile Vehicles Oy – SUOMI Perustettu 1982 Tytäryhtiöitä viisi: Profile Vehicles Service Oy Profilcomponent Sweden AB – RUOTSI Profile Vehicles Baltic OÜ – VIRO Profile Vehicles, Magyarországi Fióktelepe – UNKARI Reanimobile Profile Ltd – VALKO-VENÄJÄ Lisäksi Puolassa on Profile Vehicles Oy:n konttori Liikevaihto vuonna 2013: 22,5 miljoonaa euroa Henkilökuntaa konsernissa: 173 henkilöä Lisätietoa: www.profilevehicles.com Ambulansseja valmistuu kuin liukuhihnalta. 2/2014 31. Näin materiaalien tuotantoon ajoittaminen tarkentuu, nopeutuu ja tehostuu. Hän onkin ylpeä yrityksen tuotteista ja niiden laadusta. Valmiiksi suunnitellut ja valmistetut komponentit laskevat hintaa ja näin pystymme toimittamaan asiakkaalle kilpailukykyisen, mutta silti laadukkaat ja edistykselliset ambulanssit, Jari Mononen toteaa. Sama tuotantokonsepti on käytössä myös muissa tuotantoyksiköissämme Tallinnassa Virossa ja Budapestissa Unkarissa. On voitava kehittyä yhteiskunnan vaatimusten mukaan ja samalla kehittää vielä paremmaksi jo ennestään hyvää tuotetta. Tilaus on jatkoa jo aiemmin toimitetuille 83 ambulanssille OMSZ-yhtiölle. – Olemme myös kiinnittäneet huomiota tuotantotilojen siisteyteen, järjestykseen ja visuaalisuuteen. via määräyksiä sekä muuttuvia ja yksilöllisiä asiakastarpeita. Uudessa järjestelmässä tuotanto etenee tuotantolinjoilla tahtiaikaisesti modulaaristen työvaiheiden osalta, asiakaskohtaisten räätälöintien painottuessa tuotantolinjan loppuosaan. Konsernin toimintojen ohjaus ja suunnittelu toteutetaan Iisalmesta. Kaikki tuotannon työvaiheet ovat vaiheistettuja ja selkeiksi suunniteltuja, jonka ansiosta tuotannon ohjattavuus ja ennustettavuus on nostettu uudelle tasolle. Suomeen jättitilaus vaikuttaa materiaalitoimitusten sekä suunnitteluja kehitystyön lisääjänä. Tark kasti suunnitellut työvai heet ja laadunvarmistus takaavat sen, että maail malle lähtee toimintavar moja työkaluja
Palvelu toimii sekä älypuhelimiin ladattavalla sovelluksella että internetissä. T estikäytössä oleva palvelu tarjoaa myös kansalaisille uuden mahdollisuuden ilmoittaa havaitsemistaan häiriöistä eteenpäin. Kansalaiset puolestaan saavat sen kautta tilannetietoa ja sitä myös kerätään heiltä. Varoittaa vaikka heikoista jäistä Sähkönjakeluyhtiöillä on omat häiriökarttansa ja -palvelunsa, mutta ihmiset eivät välttämättä tiedä minkä yhtiön alueella juu. Lokka korostaa, ettei uusi palvelu ole hätäkeskuksen korvike. Heitä palvelu kiinnosti, vaikka eivät olleet sitä vielä ladanneetkaan omiin puhe limiinsa. Hätätapauksissa pitää edelleen soittaa hätäkeskukseen. Mikkeliläiset Carlo Repo (vas.), Henri Huuhta nen ja Eetu Marttinen arveli vat, että uudesta palvelusta on hyötyä arjen ongelmis sa. Tilannekuvan ”ei-viranomaisversio” on myös palveluun rekisteröityneiden kansalaisten nähtävissä internetissä. Älykännykällä häiriökuvaa kansalaisilta Teksti ja kuvat: Launo Päivätie Kännykkäsukupolvi ei hai rio.infon kaltaista palvelua vierasta. Palvelun sovelluksia ovat olleet kehittämässä innovaatioja teknologiakeskus Miktech sekä Observis Oy. Pilottihankkeessa ovat mukana Etelä-Savon pelastuslaitos, sähkönjakelijat Järvi-Suomen Energia ja Etelä-Savon Energia sekä Savonlinnan puhelinyhtiö BLC ja Mikkelin Puhelin. – Se ei korvaa mitään olemassa olevaa. Laajat metsätuhot ja sähkökatkokset ovat työllistäneet pelastuslaitosta ja sähkönjakeluyhtiöitä. Palvelun esittelyssä on käytetty esimerkkinä sähkölinjalle kaatunutta puuta. Häiriöstä tulee merkintä verkkopalvelun karttapohjaiseen tilannekuvaan, joka on kaikkien palvelussa mukana olevien käytettävissä. Astan, Tapanin ja Einon tuhoista on selvitty hyvin, kiitos kantapään kautta opitun yhteistyön. Sovelluksen älypuhelimeensa ladannut henkilö ottaa vikapaikalta kuvan ja lähettää sen hairio.info-palveluun. 32 2/2014 Etelä-Savossa kehitetty palvelu parantaa viranomaisten keskinäistä sekä sähköja puhelinyhtiöiden välistä tiedonkulkua arjen häiriöissä. Viimeaikaiset myrskyt ovat kourineet Etelä-Savoa kovin ottein. Tietoa kansalle ja kansalta Viranomaisille uusi palvelu antaa paremman tilannekuvan ja tehostaa heidän välistä tiedonkulkuaan. – Ihmisiä helpottaa jo tieto häiriön kestosta, vaikka sen korjaus ei olisikaan heti mahdollista. Kansalaisten hairio.info on tarkoitettu sellaisiin arjen häiriötilanteisiin, joista ei aiheudu välitöntä hengen tai omaisuuden vaaraa. Siellä viesti moderoidaan järjestelmään, ja kenen tehtäviin vian korjaaminen kuuluu, ottaa sen hoitaakseen. – Viranomaisyhteistyö on toiminut, mutta viranomaisten ja kansalaisten välinen tiedonkulku on ontunut, koska sopivia välineitä ei ole ollut, Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo. 32 2/2014 Hairio.info-palvelun kehittämistyö on käynnistynyt tätä aukkoa paikkaamaan hänen aloitteestaan. Tilannekuvaan kirjataan myös tieto häiriön arvioidusta kestosta
ri heidän kulutuspisteensä on. Kansalaisten hairio.infoon lähettämät kännykkäkuvat voidaan liittää palvelun tilanne kartalle, kunhan ne eivät loukkaa kenenkään yksityisyyttä. Lokan mukaan palvelua kehitetään pilottivaiheen kokemusten perusteella. Yksittäisiä kolarikuvia ei palvelussa näytetä eikä kenenkään yksityisyyttä loukata. Vaikka palveluun voi lähettää kuvia kuka tahansa siihen kirjautunut, kaikki eivät tule julki. Kun kaikilla on yhtä aikaa käytettävissään kokonaisvaltainen tilannekuva, niin puhelinmiehet voivat kirjata järjestelmään havaitsemansa sähköviat ja päinvastoin. – Eräälle tukiasemalle tuli kolmen eri organisaation miehet tuomaan varavoimaa, kun yksikin olisi riittänyt. Hyödyistä Forsman kertoo käytännön esimerkin myrskyn aiheuttamasta sähkökatkoksesta viime vuonna Savonlinnassa. Toni Leikasta uusi palve lu selvästikin kiinnosti. 2/2014 33 Pelastuspäällikkö Jyri Silmäri näytti kännykällään, kuinka hairio.info toimii. – Kehitystyössä mennään sähköyhtiöt edellä, mutta olemme neuvotelleet huoltovarmuuskeskuksen kanssa, josko tästä voisi tulla ajanoloon valtakunnallinen palvelu, Lokka sanoo. – Lähetetyt tiedot moderoidaan ja sitä työtä tekevät viranomaisvastuulla toimivat henkilöt. EteläSavossa kehitetty palvelu on ainutlaatuinen Suomessa. Palvelun käyttäjän ei tarvitse välttämättä edes olla häiriöalueella. – Ensimmäiset vaikeudet ovat ajattelumallissa; miten jakaa sellaista meillä olevaa tietoa niin että se hyödyttäisi muita. Tavoitteena on laajentaa palvelu koko maahan. Heille on tärkeää tietää, onko mökillä sähköt ja ovatko vaikka vesijohdot jäätymisvaarassa. Uuden järjestelmän sisäänajon vaikeudet tiedetään. Nämä asiat on käyty läpi tietosuojavaltuutetun kanssa. Palvelu sovittaa yhteen niiden kaikkien tilannekuvat sekä kansalaisille että pelastusviranomaisille ja sähköyhtiöille, Lokka selvittää. Australiassa vastaavanlaisella palvelulla ihmisiä varoitetaan muun muassa maastopaloista. Näin saavutetaan tehokkuutta, josta hyötyvät kaikki.. Jatkossa järjestelmässä voidaan varoittaa esimerkiksi heikoista jäistä, vedenjakelun häiriöistä tai julkisen liikenteen ongelmista. Ja omaisten on hyvä tietää, miten maalla yksin asuvat vanhukset pärjäävät poikkeustilan keskellä. Forsmanin mukaan järjestelmän kännykkäversio on pyritty tekemään käyttäjälleen mahdollisimman yksinkertaiseksi. Palautteen perusteella sitä kehitetään edelleen. Hairio.infopalvelu on pelastusjohtaja Seppo Lokan idea. – Meillä on paljon vapaa-ajan asuntoja, joiden omistajat asuvat muualla. – Etelä-Savossa on monta verkkoyhtiötä. Ei onnettomuuksien facebook Palvelua kehittämässä ollut projektipäällikkö Harri Forsberg korostaa, ettei hairio.info ole mikään onnettomuuksien facebook
Vakinaiset ja vapaaehtoiset keskustelivat yhteistyöstä Porissa Avoimuudesta pontta yhteistyöhön Raha ratkaisee Mikä on järkevin tapa jakaa paloja pelastustoimen budjettia, jotta saadaan mahdollisimman toimiva mutta kuitenkin edullinen turvallisuus alueelle. ALUEPALOMESTARIN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Rauman toimialue 8. Keskusteluraadissa oli kuusi jäsentä. 34 2/2014 P orin keskuspaloasemalla järjestetyssä paneelikeskustelussa puhuttiin avoimesti vakinaisen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten yhteistyösuhteesta. ASEMAMESTARIN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Meri-Porin paloasema Rauman toimialueella: 7. – Sopimuspalokuntien savusukelluskurssi kestää 30 tuntia, ja Pelastusopistossa vastaavasti savusukellusta opetetaan ja harjoitellaan 180 tuntia. Jos muuten hyvässä fyysisessä kunnossa oleva henkilö ei läpäise polkupyöräergometri-testiä, suoritus katsotaan epäonnistuneeksi. Työturvallisuutta ei saa heikentää Yleisesti todettiin, että työturvallisuutta ei saa heikentää päätoimisella, eikä myöskään sopimuspalokuntapuolella. Ideana oli kaventaa sopimuspalokuntalaisten ja vakinaisen henkilöstön välistä kuilua. VALVONTAPÄÄLLIKÖN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Kehittämisja hallintoyksikkö/Kanta-Porin paloasema 2. LÄÄKINTÄESIMIES, 4 virkaa, ensimmäinen sijoituspaikka Kanta-Porin paloasema 5. Savusukellus tikunnokassa Savusukelluskelpoisuudesta keskustellaan kovasti, ja usein siitä tehdään kynnyskysymys. Tilaisuudessa todettiin myös, että savusukellustestit ovat olleet käytössä pitkään ja niiden mukaan on toimittu ja henkilö on saanut sen perusteella savusukelluskelpoisuuden. Tilaisuudessa kysyttiin myös, miksi sopimuspalokuntalaiset saavat palkkaa vapaaehtoisesTeksti ja kuvat: Saku Rouvali Satakunnan pelastuslaitos > Kuntia: 21 > Pinta-ala: 11636 km2 > Väkiluku 224934 > 52 paloasemaa joilla toimii 49 sopimuspalokuntaa > Päätoimisesti miehitettyjä paloasemia 7 > Paloja pelastustehtäviä vuonna 2013: 5395kpl, noin 21000 ensihoidon tehtävää www.satapelastus.fi SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSELLA ON TULOSSA haettavaksi seuraavat virat kesäkuussa: Porin toimialueella: 1. Tätä asiaa pohdittiin Porin keskustelutilaisuudessa ja sitä pitää myös kehittää jatkuvasti, sillä tilanteet muuttuvat ja riskikohteet muuttuvat samoin kuin palokuntien henkilöstö ja heidän osaamistasonsa. LÄÄKINTÄMESTARIN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Kanta-Porin paloasema 6. Nykyisen testausmuodon mukana tullut polkupyöräergometri-testi pudotti ison osan savukelpoisia henkilöitä pois rivistä. ALUEPALOMESTARIN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Kaakkois-Satakunnan toimialue Näiden osalta pyydämme seuraamaan työvoimatoimiston nettisivuja.. ALUEPALOPÄÄLLIKÖN viransijaisuus 31.12.2009 asti, ensimmäinen sijoituspaikka Porin toimialue 3. Tämä on myös hyvä pitää mielessä, paloesimies Jarno Joensuu totesi. Monen pelastuslaitoksen alueella tätä ohjetta ei noudatetakaan pilkulleen. Mikäli sopimuspalokunnat lopetetaan, ei Suomessa pystytä järjestämään paloja pelastustoimintaa siitä säästettävällä summalla. Tämä asenne tulisi poistaa ja kehittää toimintaa turvallisemmaksi. Työturvallisuus pitää tuoda paloasemalle asti, eli käytäisiin sopimuspalokunnan asemalla kertomassa mitä työturvallisuus tarkoittaa ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Keskustelu oli jatkoa kesällä Suomi-Areenan ”Riittääkö rahaa sopimuspalokunnille” -tapahtumaan. Sopimuspalokunnat ovatkin kaikkein edullisin muoto järjestää lakisääteinen paloja pelastustoiminta. Savusukelluskelpoiset tekevät savukelpoisuuden vaatimia tehtäviä, ja ei-savukelpoiset tekevät vastaavasti muita tukitehtäviä. Työturvallisuus on parantunut huomattavasti aluepelastuslaitosten aikana, kun on selkeät terveystarkastukset ja ohjeet asioista. Puheenjohtajana toimi Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus. Vuositasolla Suomessa sattuu noin 13500 tulipaloa, joissa Pelastusopiston tekemän tutkimuksen mukaan varsinaista savusukellusta tarvitaan vain 1,9 % tehtävistä. PALOMIES, 2 virkaa, ensimmäinen sijoituspaikka Rauman paloasema Kaakkois Satakunnan toimialueella: 9. Tarkoituksena oli tuoda esiin myös näkemyksiä sopimuspalokuntalaisten ja vakinaisen henkilöstön tehtäväkentästä. Monessa palokunnassa vallitsee edelleen mentaliteetti: ”Näin on aina ennenkin tehty ja tehdään vastakin”. Monessa palokunnassa on myös kalusto parantunut huomattavasti verrattuna kunta-aikaan. Yleisö osallistui myös keskusteluun esittämällä kysymyksiä raatilaisille. Pelastussukellusohje on vain ohje, ei määräys, asetus tai laki. ALUEPALOMESTARIN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Porin toimialue 4. Muut jäsenet olivat Kai Vainio Kiukaisten VPK:sta, Arto Perttula Kokemäen VPK:sta, Reijo Tiihonen Honkajoen VPK:sta sekä palomestari Markku Rintala ja ylipalomies Asko Mansikkamäki Satakunnan pelastuslaitokselta. Paineilmalaitteen käyttöä tarvitaan useamminkin, esimerkiksi autopalojen ja roskiksien sammutuksessa
Näihin asioihin pitäisin paneutua yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa myös sopimuspalokunnissa, tilaisuudessa todettiin. Sopimuspalokunnat hälytetään vasteiden mukaisesti ja joskus päivystävä palomestari saattaa lisätä vasteeseen lisää palokuntia, joiden tietää olevan lähellä tai omaavan soveltuvan kaluston. Olisiko tällöin toimenpidepalkkainen palokunta oikeampi nimitys. Jos vakinaisella ja sopimuspalokunnilla on omat vakiintuneet asenteet joissa ei arvosteta toista osapuolta, ollaan pahasti metsässä. Jokaisen palokunnan ja palokuntalaisen pitää pyrkiä tekemään annetut tehtävät mahdollisimman hyvin ja huolellisesti. puh. ”Tärkeintä on että kuntalainen on tyytyväinen saamaansa palveluun.”. Vastuukysymyksistä täytyisi tehdä selkeä rajanveto. Monta kertaa vastuukysymyksistä ei ole tietoa ja asioita arvataan tai pelätään ottaa itse vastuuta tietyistä asioista. Tosin poikkeuksia näihin tulee väistämättä, sillä jotkin erikoisvarusteet ja/tai tietotaito on pelkästään tietyillä paloasemilla. Yhteen hiileen puhalletaan ja jos toisin toimitaan, ei toiminta kansalaisen edun mukaisesti. – Tärkeintä on että kuntalainen on tyytyväinen saamaansa palveluun, totesi tilaisuuden lopuksi aluepalomestari Jorma Kenttä. – Asiat pitää pystyä puhumaan avoimesti ja niiden oikeilla nimillä. Myös tässä asenteet ratkaisevat. 2/2014 35 ta harrastuksesta ja mainostavat olevansa vapaaehtoisia, vaikka todellisuudessa saavatkin siitä palkkaa. Reijo Tiihonen (vas.), Asko Mansikkamäki, Kari Hannus, Kai Vainio, Arto Perttula ja Markku Rintala vastailivat kes kustelutilaisuuden kiperiin kysymyksiin. On kaikkien edun mukaista, että pystymme turvaamaan yhteisön turvallisuutta hyvässä yhteistyössä niin päätoimisia kuin myös sopimuspalokuntia käyttäen, pelastusjohtaja Tähtinen toteaa. Asenteita pitäisi voida muuttaa avoimempaan suuntaan ja arvostaa toista osapuolta. Mitä vastuita on hälytysajoneuvonkuljettajalla, yksikönjohtajalla sekä tilannetta johtavalla pelastusviranomaisella. Keskustelutilaisuuden osanottajat kuuntelivat tarkkaavaisesti ja kysyivät raatilaisita ahkerasti. Miksi paloauto ajaa häTutustu KALVI-paloposteihin Palopäällystöpäivillä Jyväskylässä 20.–22.3. Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen oli tyytyväinen keskustelun kulkuun ja siinä esille tulleisiin asioihin. Mikäli tehtäviä alkaa olla parinsadan päälle, voitaisiin katsoa palokuntatoiminnan olevan jo täysin toinen työ, josta voitaisiin maksaa palkkaa. Tällaisia enemmänkin Panelisti Kai Vainio Kiukaisten VPK:sta oli mielissään, että tällainen keskustelutilaisuus järjestettiin ja keskusteltiin kipeistäkin asioista. – Tällaisia tilaisuuksia pitäisi olla enemmänkin, sillä näissä tulee hyödyllistä tietoa, jolloin pystytään puuttumaan epäkohtiin heti kun ne ilmenevät. Näin ei pitäisi päästä käymään missään tapauksessa, vaan aina pitäisi hälyttää lähin tarkoituksenmukainen yksikkö. 020 719 9700 | www.pa-ve.fi Kestävän vesihuollon kumppani lytysajossa hälyttämättömän paloaseman ohitse. Sopimuspalokunnat tarvitsevat vakinaista palohenkilöstöä ja myös päinvastoin. Väillä hälytysvasteet hämmästyttävät. Palokuntien eriarvoisuudesta keskusteltiin myös ja siitä, miksi joku toinen palokunta saa erilaisia erivapauksia tai on suosiossa. On hyvä nostaa kissa pöydälle ja puhua sekä selvittää asiat, ennen kuin ne aiheuttavat lisää kitkaa, Vainio sanoi. Ja vastattiin: Mikäli hälytyksiä on alle sata, niin toiminta voitaisiin katsoa vapaaehtoiseksi ja tulot ohjata palokunnan hyväksi. Rahalla voitaisiin ostaa esimerkiksi lisää uutta kalustoa tai järjestää koulutuksia sekä tehdä opintomatkoja. Asenteet kuntoon Asenteista keskusteltiin paljon
Ensimmäistä kertaa Turvallisuusmessujen historiassa messuilla ovat kaksipäiväiset sisäministeriön ”Pelastustoimen ajankohtaispäivät”. Lukuisilla yrityksillä on myös omia toimintanäytöksiä. Messu alue täyttyi kalustosta ja Pa lontorjuntalehdellä oli oma osastonsa niilläkin messuilla. Sammutusnäytöksissä voi tutustua myös eri yritysten uutuustuotteisiin. OTO-turvallisuushenkilöt luennossa ovat järjestäjinä mukana SPEK, SPPL ja EK. Mukana on lukuisia yrityksiä uutuustuotteillaan. Esimerkiksi peruspalveluministeri Susanna Huovinen luennoi aiheesta ”Sote-uudistus ensihoidon ja -vasteen osalta”. Turvallisuusmessut 2014 pidetään Jyväskylässä 3.-5.9.2014. Perinteinen ”Tulityöseminaari” kuuluu myös messujen ohjelmistoon. Esitys ei pääty ohjelmapaikalle, vaan esimerkiksi potilaan kuljetus sairaalaan ja siellä edelleen hoitotoimenpiteisiin näytetään messuyleisölle. Jyväsjärven rajoittuminen messualueeseen on luonut monipuoliset edellytykset erilaisiin näytöksiin. Uutta on myös esitysten taltiointi ja näyttö sisätiloissa messujen aikana. Mukana on myös uuden öljynkerääjäveneen esittely. Kuten edellä kerrotusta voi todeta, ei tulevilla Turvallisuusmessuilla riitä perinteinen muutaman tunnin kiertokävely messuosastoilla, vaan aikaa kannattaa varata riittävästi. Kyseistä materiaalia tullaan käyttämään myöhemmin myös koulutuksessa ja valistustilaisuuksissa. 36 2/2014 Vuoden 2014 laaja-alaisin ja kattavin turvallisuusalan messutapahtuma Suomessa lähestyy. S amanaikaisesti Jyväskylässä järjestetään myös perinteiset Tekniikkamessut sekä ajankohtainen KyberTurvallisuus -messutapahtuma. Täysin uudistuneet Turvallisuusmessut 2014 H-hetkeen aikaa 175 päivää Teksti: Juhani Costiander, Turvallisuusmessutoimikunta Kuvat: Pelastustiedon arkisto Samoin päivittäiset liikenneonnettomuusnäytökset toteutetaan ammattivoimin eikä niissä pilkota pelkästään autoja, vaan tuodaan esille myös uutta pelastustaktiikkaa ja -tekniikkaa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen vastaa ajankohtaisesta seminaarista ”Pelastuslaitokset murroksessa”. Turvallisuusmessuilla ovat perinteisesti mukana muun muassa työturvallisuus/työsuojelu, työhyvinvointi, ensihoito, kulunvalvonta ja rakenteellinen palontorjunta sekä paloja pelastustoimi. Nyt on huomioitu messukävijöiden vuosikausien toive tutustua tuotteisiin myös toiminnassa sekä painotettu luennot ja seminaarit ajankohtaisiin aiheisiin. Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämä päivittäinen ”Simulaatio-oppiminen” -koulutus on jo tässä vaiheessa herättänyt kiinnostusta. Suurimpana kokonaisuutena on päivittäinen veneonnettomuusnäytös, jonka toteuttaa Keski-Suomen pelastuslaitos. Ne keräävät paikalle runsaasti alan asiantuntevia osanottajia. Tämä kokonaisuus on otettu näytteilleasettajien taholta erittäin innostuneesti vastaan ja siitä osoituksena yli 500 yritystä on messuilla edustettuna jo tässä vaiheessa. Ensihoito ja -vaste yhteiskunnan tukena -päivittäinen luentosarja, jonka asiantuntijana sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu on osa mielenkiintoista messuohjelmaa. Ohjelma on alustava ja siihen voi tulla muutoksia tai ainakin laajana mielenkiinnon takia lisäyksiä.. Pelastustoimen työturvallisuus/altistuminen on myös ajankohtainen aihealue ja asiantuntijana Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta yhdessä Työturvallisuuskeskuksen edustajan kanssa. Luennot, seminaarit, tietoiskut ja oheisohjelmat ovat olennainen osa eri toimialojen ohjelmatarjontaa. Jyväsjärvellä pörräävät hydrokopterit, ilmatyynyalukset sekä erityyppiset pelastusveneet. Ensimmäistä kertaa Turvallisuusmessujen historiassa messuohjelmaa on toteuttamassa kymmeniä alan asiantuntijoita ja se näkyy varmasti tarjonnassa. Turvallisuusmessut järjestet tiin edellisen kerran Jyväsky lässä 32 vuotta sitten. Messuosastoa emännöi silloi sen toiminnanjohtajan Seppo Palon missitytär MarjaLeena
Myöskin ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta on Lehtimäen mukaan tullut merkittävä osa nuohoojien työmaata. Se tuo työhön hyvän, uuden lisän. varapuheenjohtajana vuoden 2013. Lehtimäki on toisen polven yrittäjä ja nuohoojamestari. – On samalla myös todettava, että piirinuohousjärjestelmä on kuitenkin hyvä ja toimiva järjestelmä. 2/2014 37. 2/2014 37 N uohoojamestari Tapio Lehtimäki sanoo, että nuohoojien työn tämänhetkiset haasteet liittyvät tulisijan oikeanlaisen käytön opastukseen. Nuohoustoimintaa on viime aikoina alettu muuttaa avoimemman kilpailun suuntaan. Liiton toimistoa puheenjohtaja kehuu myös ansiokkaasta työstä jäsenistön hyväksi. – Se on myös hyvä asia. Se on myös nuohoojien koulutuksessa otettu huomioon. – Lopulta vasta todellisuus eli syntyneet vahingot kertovat, mihin suuntaan olemme menTapio Lehtimäki johtaa nuohoojia neet. Hänellä on nuohousalan yritys yhdessä kahden veljensä kanssa. Liitto voi hyvin ja nuohousalan edunvalvonta on hyvällä mallilla. Liiton toimistoa hän kehuu ansiokkaasta työstä jäse nistön hyväksi. – Nuorempi polvi on tottumattomampi käyttämään tulisijoja, joten neuvonnalla ja valistuksella on tässä tärkeä merkitys. Nuohoojamestari Tapio Lehtimäki, 52 Eurasta on Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja. – Oleellista on aina se, että asiakas saa laadukkaan palvelun, mistä hän on valmis maksamaan. Tapio Lehtimäki sanoo, että häntä ei kilpailulle avoin nuohoustoiminta kauhistuta, sillä palvelutarjonnan haasteisiin pitää aina vastata. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Nuohousalan Keskusliiton uuden puheenjohta jan Tapio Lehtimäen mukaan oleellista on, että asiakas saa aina laadukkaan palvelun. – Ongelmia syntyykin helposti siitä, jos emme pysty tavoittamaan niitä, jotka eivät toimi tulisijansa kanssa turvallisesti ja huolellisesti eivätkä pidä tulisijaansa kunnossa. Nuohousalan Keskusliiton uusi puheenjohtaja kiittelee edeltäjiensä työtä. Lehtimäki muistuttaa, että piirinuohousjärjestelmä toimii myös siltä osin, että voidaan ennaltaehkäistä syntyvät vahingot. Monipuolinen ammattiosaaminen on tärkeää nuohoojille. Toivottavasti kehityssuunta ei tältä osin ole kielteinen. Nuohousalan Keskusliiton hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2009 lähtien ja liiton 2. Piirinuohousjärjestelmä on edelleen yleisintä. Hän pitää tätä nuohoojan työn kannalta hyvänä kehityssuuntana. Siinäkin on kyse paloturvallisuudesta. Muutokset ovat hänen mielestään aina haastavia ja jos nuohoustoiminnan toteuttaminen jää liikaa asiakkaan vastuulle, on vaarana, että tulisijan nuohousta ei tehdä riittävän usein. Hän on toiminut nuohousalan yrittäjänä yli 30 vuotta
Samana vuonna sai myös alkunsa nykyinen perinne näytelmätoiminta, joka tuolloin kulki nimellä ”Näytelmälliset arpajaishyvit”. Kilpailu oli erittäin tasaväkinen, nuorisojoukkue tosin veti kuitenkin pidemmän korren kilpailussa. Onkkaalan VPK:hon on voinut luottaa jo yli 130 vuotta Teksti ja kuva: Saku Rouvali Onkkaalan Vapaaehtoinen Palokunta Ry > Perustettu 1883 > Jäsenmäärä 80 Hälytysosastossa 30 Nuoriso-osastossa 20 Naisosastossa 7 Veteraaniosastossa 12 Tukiosastossa 13 Hälytykset vuonna 2012: Tehtäviä yhteensä 153, joista Paloja pelastustehtäviä 88 kpl Ensivastetehtäviä 65 kpl Onkkaalan VPK Ry toimii Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensimmäisen asteen sopimuspalokuntana. Näytelmät osa historiaa Näytelmä kuuluu olennaisena osana Onkkaalan VPK:n historiaan ja sitä historiaa vaalittiin tänäkin vuonna esittämällä maalaisidylliin sopiva näytelmä ”Herra tarkastaja”. Vuonna 1888 oli palokunnalla jo oma soittokunta, joka suoritti ensimmäisen esiintymisensä julkisesti 26. Tanssilava on rakennettu 1907 ja se on Suomen vanhin toiminnassa oleva tanssilava. Juhlaparaatin jälkeen oli tanssilavalla vuorossa palokunnan palkitsemiset. Palokunnan 130-vuotisjuhlat alkoivat päivällä palokunnan järjestäytymisellä, jonka jälkeen oli vuorossa palokunnan juhlaparaati. Juhlijat ajattelivat, että kyseeessä on jokin vauhdikas ohjelmanumero. Onkkaalan VPK onkin yksi tehokkaimmista ja nykyaikaisimmista sopimuspalokunnista, se toimii Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensimmäisen lähdön sopimuspalokuntana. 130-vuotias palokunta Nyt vuonna 2013, 130-vuotta VPK:n perustamisen jälkeen Onkkaalan VPK on vireä palokunta. Tansseihin tulikin paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet päiväjuhlassa mukana, vaan tähtäsivät pelkästään tansseihin. Ja mikäs niitä on järjestää, puitteet ovat kunnossa ja kaikki näyttää vanhaan maalaismaisemaan sopivalta. Esittelemme myös niin käytössä olevaa kuin museokalustoa, kertoo VPK:n puheenjohtaja Markku Ruokonen. Tuennan jälkeen leikattiin kattopilarit poikki ja tehtiin pelastajille tilaa, jotta nämä pääsevät pelastamaan uhria. Palokunnan tarve oli niin kova, että sitä alettiin puuhaamaan toden teolla. Kunniamerkkejä sekä huomionosoituksia jaettiinkin useita. 38 2/2014. Oma ajoneuvokalusto ja paloasemakiinteistö ovat osoitus toimeliaisuudesta ja vahvasta yhteishengestä. Näytöksessä esitettiin kuinka katollaan oleva auto tuetaan oikeaoppisesti ja näin varmistetaan työturvallisuus. – On hienoa, että tällainen talkoohenki elää edelleen ja kaikki haluavat puhaltaa yhteen hiileen. Jälleen tuli nähtyä, että Onkkaalan VPK on tuiki tarpeellinen. Haluttu juhlapaikka Puffetti oli koko päivän tarjolla ja illalla juhlat huipentuivat tanssiaisiin. www.ovpk.fi Palokuntalaiset valmistautuvat marssimaan. Juhlaparaatissa nähtiin palokunnan kaikki osastot nuorisosta veteraaniosastoon marssimassa. Vieraat ja osa palokuntalaisista katsoi kuinka palokunnan sammutusauto lähti sinivilkut leiskuen hälytykseen. – Yritämme tehdä myös täällä juhlissa vieraiden olon mahdollisimman mukavaksi, ja kerromme halukkaille palokunnan värikkäistä vaiheista. Näytelmä kertoi pienen maalaiskoulun pelosta koulutoimentarkastajaa kohtaan ja kuinka sopivasti paikalle tulikin tarkastaja, tosin palotarkastaja. Vuonna 1884, vuosi perustamisen jälkeen, oli Onkkaalan VPK:ssa jo 68 jäsentä sekä oma paloruisku. Vauhdikas ohjelmanumero Kesken juhlien lähti osa juhlakansasta juoksemaan rivakkaasti pois tanssilavan luota. Yhdessä näitä juhlia aina järjestetään ja yritetään tehdä mahdollisimman hyvät sekä viihdyttävät juhlat koko perheelle. Leikkimielisen hetken jälkeen olikin vuorossa pelastusnäytös, jossa henkilöauto oli kolarissa pyörähtänyt katolleen. Marssikulkueen perällä tulivat VPK:n omistamat sammutusauto ja säiliösammutusauto. 38 2/2014 O nkkaalan VPK:n syntyhetki ajoittuu vuoteen 1883, jolloin ihmiset kokivat kylällä tarvittavan palokuntaa. Ohjelmaa koko perheelle Virallisen ohjelman jälkeen vuorossa oli leikkimieleinen kalustokilpailu, jossa olivat vastakkain veteraanit ja nuoriso. Orkesteri soitti niin nopeita kuin hitaitakin kappaleita ja juhlakansa oli tanssituulella. Palokuntaaate oli siis kylällä vahva ja näin Onkkaalan Vapaaehtoinen Palokunta Ry:n perustussanat oli lausuttu 6.5.1883. Onkkaalan VPK:n omistama tanssilava, jota kutsutaan ”Vilpolaksi” onkin haluttu kohde järjestää juhlia kesällä. Juhlaparaatin otti vastaan Onkkaalan VPK:n päällikkö Pasi Munne. Näytelmässä oli hauskoja käänteitä, nauraa sai koko ajan. Ja se todella olikin, sillä Onkkaalan VPK sai oikean hälytyksen, jonne palokuntalaiset kiiruhtivat. Lapsille on järjestetty omia tehtävärasteja, ongintaa ja kilpailuja, sanoo VPK:n päällikkö Pasi Munne. elokuuta palokunnan vuosijuhlassa
Käsiruiskulla käyntiin, säiliöautolla kärkeen Alkuun palokunnalla oli sangen vähän palokalustoa. Palokunta jatkoi nuorisoseuran aloittamaa työtä ja 26.7.1914 vietettiin uuden vastavalmistuneen palokunnantalon avajaisia. Coctail-tilaisuudesta tansseihin Virallisen ohjelman päättyessä oli ulos järjestetty coctail-tilaisuus. 2/2014 39 J uhannuksen alla 11.6.1912 pidettiin alustava kokous koskien vapaaehtoisen palokunnan perustamista. Palokunta myös jakoi kunniamerkkejä ansiokkaasta ja pyyteettömästä työstä, jota palokuntalaiset olivat tehneet palokunnan hyväksi. Vuonna 1951 kalustoon saatiin ensimmäinen oma auto, joka tuli Selänpään VPK:lta. Paavo Vainikka kertoi Tuohikotin VPK:n vaiheista. Tuohikotin VPK:n kalusto oli esillä koko päivän juhlakansalle.. Väliajalla kuultiin musiikkia ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Tiitinen piti puheen sekä onnitteli satavuotiasta palokuntaa. Kouvolan soittokunta otti vastaan musiikin siivittämänä kaikki vieraat. Tanssiyhtye Väliaikainen piti ihmisten tanssijalat notkeana. Se kertoo ihmisten kannatuksesta ja luottamuksesta palokuntaa kohtaan. Vuonna 1933 palokuntaan tuli omahankintainen moottoriruisku ja vuonna 1940 toinen moottoriruisku. Tuohikotin VPK sata vuotta Omaa VPK:ta juhlittiin tanssien Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Tuohikotin Vapaaehtoinen Palokunta Ry > Perustettu 1913 > Jäsenmäärä 40 Hälytysosasto 28 Nuoriso-osasto 10 Hälytykset vuonna 2012: Paloja pelastustehtäviä 41 kpl Ensivastetehtäviä 25 kpl Tuohikotin VPK Ry toimii Kymenlaakson pelastuslaitoksen ensimmäisen asteen sopimuspalokuntana. Virallinen perustamiskokous pidettiin vasta 5.1.1913 Inkilän Taavin talossa. Tuohikotin VPK:n puheenjohtaja Joni Kemppainen lausui tervehdyssanat ja toivotti vieraat tervetulleeksi. Tässä nähdään kuinka tärkeä oma paikallinen VPK on myös kyläläisille. Nykyään Tuohikotin VPK:lla on sammutusauto, säiliöauto, miehistöauto, mönkijä ja vene. Viralliset juhlat päättyivät lopulta koko kylälle avoimiin tansseihin. On hienoa, että kyläläiset ja palokuntalaiset ovat hyvissä väleissä. Paloasema eli ”Ruuttakoppi” oli koulun ja rukoushuoneen rajalla. Uskon, että onnistuimme tässä hyvin, sillä kaikki tuntuvat olevan hyvällä tuulella ja tanssijoitakin riittää kokoajan, Marko Vainikka kertoo. Hankinta helpottui huomattavasti, kun juuri lakannut nuorisoseura Oras luovutti tontin ja juuri valetun kivijalan Tuohikotin omalle palokunnalle. Illalla palokunta järjesti tanssit koko kylälle ja tanssikansaa saapuikin mukavasti paikalle. Palokunnantalolla alkuun Palokunnan ensimmäisenä toimintavuonna jäsenmäärä läheni sataa henkilöä. Käsikäyttöinen miesvoimaruisku sekä palosangot olivat Tuohikottilaisten aseina taistossa tulta vastaan. Vuonna 1971 kalusto täydentyi pelastusautolla ja 1981 säiliöautolla. Auton käyttöikä oli sangen lyhyt ja sen jälkeen palokunta oli paikallisten autoilijoiden varassa Vuonna 1963 tuli kalustoon Valkealan kunnan hankkima uusi Ford-sammutusauto. Juhlat alkoivat tervehdysten vastaanotolla ja kahvitarjoilulla. Tuoreessa muistissa oli 1900-luvun alussa Sarkasen sahan mittava tulipalo ja huoli oli kyläläisillä valtava. – Tämä on pieni kiitos palokunnalta henkilöille, jotka ovat tehneet pyyteetöntä talkootyötä palokuntamme hyväksi. – Tavoitteemme oli pitää sellaiset juhlat, joissa jokainen viihtyy. Kiitos lukemattomista talkootunneista Kauniina kesäpäivänä pidettiin satavuotiaan palokunnan kunniaksi juhlat. Pelkät sanat eivät riitä kertomaan kiitoksia ja niitä lukemattomia talkootunteja, joita ansioituneet ovat palokunnan hyväksi tehneet, kertoi palokunnan päällikkö Marko Vainikka. Alusta saakka oli tiedossa, että palokunta tarvitsee myös tukikohdakseen palokunnantalon. Perustamisasiakirjaan kirjattiin palokunnan perustehtäviksi erilaisten rakennusja metsäpalojen sammuttaminen Tuohikotin ja sen lähialueen kylien alueella
40 2/2014 40 2/2014
”Jee, nyt päästään taas Tapion kanssa heilumaan! Kuvauksia oikein odottaa,” iloitsee ensihoitaja Kristina Locher Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. – Sukelluskoulutus vaikuttaa sijoituksiin asemilla, mutta 90-prosenttisesti olemme täällä keskuspaloasemalla. – Tämä 112 ei mene niin henkilökohtaiseksi, mutta kyllähän ohjelman jälkeen Facebookissa kuittailtiin ja pari kaveria soittikin. Dokumentaarinen 112-ohjelma kuvaa koko auttamisen ketjua aina hätäkeskusvirkailijan työstä kentälle palokunnan, ensihoidon ja poliisin silmin. Televisiossa oli juuri viikko sitten esitetty jakso syksyllä 2013 kuvatusta materiaalista, joten Pelastustieto pääsi haastattelemaan tuoreita ”filmitähtiä”. Raisiossa oli liikennevälinepalo, jota selvittämään lähtivät Länsi P3, Naantali 11, Raisio 11 ja varalta myös EVS1211 – Nyt kuvattiin tilannetta ensihoidon silmin. Oli myös läheltä piti -rakennuspalo, jossa hella oli jäänyt päälle ja kaapit olivat jo ehtineet turmeltua, Leivo muistelee. Turkulaiset valmistuivat palomiehiksi vuonna 2002. Ehkä autossa oli vähän vakavampia ilmeitä eikä herja lentänyt tuttuun tyyliin, miehet muistelevat. Toisella keikalla haimme Aurajoesta pois tukin, joka olisi voinut huonolla tuurilla hajottaa joel la liikkuvan veneen potkurin. Muuten Turku on aivan tavallinen kaupunki, mutta vesipelastuskeikkoja tulee eniten Suomessa, Isometsä tietää. – Samaa palomiehen perustyötä tein Espoossakin, mutta siellä joutuu miettimään ajoreittejä enemmän ruuhkien takia, Leivo kertoo. Taidolle onkin tarvetta meren ja joen takia. Palaute on ollut pelkästään positiivista, Leivo iloisee. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Sarja alkoi 14.1.2014 ja se näh dään tiistaisin klo 21. Meille sattui normikeikat eli ensimmäiseksi liikenneonnettomuus, jossa autosta tihkui bensaa. – Itse työ ei ole muuttunut miksikään kuvaamisen takia. – Tuurista on kiinni minkälaisia keikkoja kuvauspäivälle osuu. Subilla. Palomiehet Jussi Leivo ja Jarkko Isometsä ovat vaatimattomia miehiä eivätkä kaipaa niin isoa roolia henkilöhaastatteluineen, kuten Pelastajat-sarjassa. 112 on kotimainen do kumentaarinen sarja, jossa seurataan hä täkeskuksen, poliisin ja pelastuslaitoksen toimintaa sekä yh teistyötä eri puolilla Suomea. Mitään tärkeää ei ole jätetty pois tai lisätty. Sarjaa teh dään yhteensä 20 tun nin mittaista jaksoa. 2/2014 41 112 K uvaaja ja ohjaaja Tapio Sovijärvi suuntasi kameroineen taas Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle Turun keskuspaloasemalle, jossa hän seurasi ykkösvuoron pelastajien ja ensihoidon arkea parina päivänä. Isometsä sanoo, että kuvaukset eivät ole vaikuttaneet työntekoon mitenkään normaalia totisempia ilmeitä lukuun ottamatta. Miesten mielestä ohjelma antaa keikoista ja alasta totuudenmukaisen kuvan. Kyseessä oli viranomaisyhteistyö, joten Palomiehet Jussi Leivo (vas.) ja Jarkko Isometsä olivat juuri nähneet tammikuun lopulla televiosta ensimmäisen 112jakson, jossa he esiintyvät. Viranomaisyhteistyötä ensihoidon silmin Ambulanssi EVS1211 kurvaa takaisin keikalta keskuspaloasemalle. Sekä Isometsä että Leivo ovat molemmat myös pelastussukeltajia. Tarvittaessa he hyppäävät myös ambulanssiin
42 2/2014 todennäköisesti se päätyy 112-ohjelmaan, kuvaaja Tapio Sovijärvi arvelee. Esimerkiksi incar-kamerat lähtevät käyntiin pelkästään yhtä nappulaa painamalla. RUUDUNKAAPPAUS: WWW.TILANNEHUONE.FI Päivystävänä palomestarina toiminut paloesimies Vesa Halonen kiittää Tapio Sovijärveä am mattimaisesta työstä kuvauksesta leikkaukseen. Alkuun kuvaustilanteessa olin ehkä normaalia hiljaisempi, mutta nyt menee jo tavalliseen tapaan, vaikka onkin lisäksi kuvaaja mukana, ensihoitaja Kristina Locher kertoo. Jos lasketaan vielä jokainen kypäräkamera erikseen, suhdeluku on moninkertainen. Klo 16:07 , B761 (verenvuoto suusta, Turku). Kuvauspäivänä Sovijärvi vietti klo 8–17 ensihoidon matkassa ja siitä aamukasiin palomiesten toimia seuraten. Kuvauskenttä oli Tapio Sovijärvelle tuttu entuudestaan Pelastajista ja Lainvalvojista. Päivystävä lääkintäesimies Markku Himanen ja ensihoitaja Kristina Locher Varsi naisSuomen pelastuslaitokselta tarkistivat kartasta kohteen sijainnin ja Tapio Sovijärvi kameroi neen lähti keikalle mukaan. Palomiesten käyttöön tarkoitettujen kameroiden ja muiden välineiden valinnassa on tärkeä kriteeri ollut niiden helppokäyttöisyys ja etenkin käynnistämisen nopeus. – Jokaista ohjelmassa näkyvää minuuttia kohti on tallessa noin sata minuuttia kuvattua materiaalia. – On hyvä olla yksi ”virallinen valvoja” mukana. Jokaisessa seurattavassa paloautossa ja ambulanssissa on tuulilasin sisäpuolelle kiinnitettynä niin sanottu incar-kamera, joka kuvaa päähenkilöiden kasvoja ajomatkan aikana. Raisiossa oli liikennevälinepalo, jota selvittämään lähtivät Länsi P3, Naantali 11, Raisio 11 ja varalta myös EVS1211. Palokunta on palokunta ja ensihoito ensihoitoa minne sitten meneekin. Suuri osa päähenkilöistä on varustettu langattomilla mikrofoneilla, joiden lähettämä ääni tallentuu Tapio Sovijärven käyttämälle pääkameralle. Jännittävät ekat hälytykset – Kuvauksissa on ollut meiltä mukana 10–15 Kameroita voi olla paloasemalla kuvattavassa työvuorossa parhaimmillaan jopa kymmenen. – Tarina kulkee yksi yhteen todellisuuden kanssa, mutta tietysti nopeutetussa aikataulussa. Lisäksi autojen kyljissä on usein kamerat kuvaamassa ajomatkaa eteenpäin. Klo 11:39 , A745 (kaatuminen, Turku). Nyt tietää mihin vero rahoja käytetään ja miksi häkepäivystäjä kysyy niitä asioita mitä kysyy.. – Pelastajat-sarjaan verrattuna nyt on mukana enemmän paikkakuntia. – On kiva nähdä keikoilla myös kuvaajan näkökulma asioihin. Ambulanssin tehtävät olivat: Klo 8:25 , A702 (tajuttomuus, Turku). Ammatti-ihmisenä Tapio osaa olla keikoilla todella huomaamaton, päivystävä lääkintäesimies Markku Himanen kertoo. Valitsin pääkameraksi Sonyn XDCAM HD422 -sarjan kameran, jonka uskoin aiempien tuotantojen pohjalta kestävän myös näin rankan rasituksen. Sammutusyksikön miehistöllä on yleensä jokaisella omat (max 4 kpl) kypäräkameransa valmiiksi kiinnitettynä. Klo 14:35 , liikennevälinepalo, varmistus, Raisio). Himanen on ollut mukana 112sarjan kuvauksissa jo syksystä lähtien ja Locherille tämä oli toinen työvuoro. Kivaa ja rentoa porukkaa on ollut joka puolella. On myös kiinnostavaa kuulla koko hätäpuhe lu, sillä häkepäivystäjä joutuu tiivistämään kuulemansa vielä meillekin
– Tulimme tänne lakki kourassa. Kuvattavat ovat ammattilaisia omassa työssään, joten joudun ”painimaan” vain itseni kanssa, Sovijärvi kuvailee. hälytys, Turku 14:30:14 Liikennevälinepalo, Raisio 16:12:38 Autom. – Huumorilla on otettu yhteyttä muiltakin laitoksilta ja sanottu, että tiettyihin osuuksiin pitäisi laittaa tekstitys. – Jee, nyt päästään taas Tapion kanssa heilumaan! Kuvauksia oikein odottaa, Locher riemastuu.. – Ensihoidossa tilannepaikka on usein ihmisen kotona. Tapio Sovijärvi iloitsee siitä, miten hyvin hänet on otettu vastaan 112-sarjaa tehdessä. paloilm. Yhteistyöviranomaiset ovat suhtautuneet hienosti ja joustavasti, samoin työkaverit ja talon johto. Takissa olevan mikrofonin käynnistäminen vie kolmisen sekuntia, mutta kaikki muu hoituu ajon aikana, kertoo päivystävänä palomestarina toiminut paloesimies Vesa Halonen. – Ohjelman teko tuo kivasti uutta työhön ja on ollut mukava lisä normaaliin puurtamiseen. Muutamia toimittajia on käynyt tekemässä juttua ja pelastuslaitoksen omat tiedottajat ovat tuoneet näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Ohjelman myötä ko tonakin ymmärretään minua paremmin, Ro stedt naurahtaa. Poliisin kanssa kuvaamme vain julkisilla paikoilla ja ihmiset käsitellään tunnistamattomiksi, Sovijärvi kertoo. hälytys, Turku 17:51:06 Autom. VarsinaisSuomen aluepelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta 28 kunnan alueella MannerSuo men läntisimmässä kolkassa. – Se kuvaa tehtäviä laidasta laitaan ja to dellisuutta hyvin. 2/2014 43 Yksiköiden Länsi3 ja T11 tehtävät kuvauspäivänä 22.1.2014 10:36:22 Rakennuspalo, Raisio 11:06:39 Liikenneonnettomuus, Turku 14:01:03 Autom. paloilm. Päivystävän lääkintäesimiehen Markku Himasen mukaan mitään ei ole lavastettu eivätkä keikat mene kuvaamisen ehdoilla. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita kuuden terveyskeskuskuntayhtymän alueella. Välissä on ollut vaikea selittää ajatuksia tehtävästä selkosanaisesti, mutta tehtäviä kuvaus ei ole mitenkään häirinnyt tai hidastanut. Meiltä voi myös kysyä lisätietoja ja varmistamme vielä, että kuvattava ymmärtää mihin on antanut luvan. Ohjelmaa on ollut antoisa kuvata eikä siinä ole mennyt kauan, kun ihmiset ovat unohtaneet kameran. 112-ohjelmassa mukana olevat viranomaiset: HÄTÄKESKUS (valtakunnallisesti) PELASTUSLAITOKSET: • Varsinais-Suomen pelastuslaitos (Turku) • Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Espoo) • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (Vantaa) • Pirkanmaan pelastuslaitos (Tampere) • Pohjois-Savon pelastuslaitos (Kuopio) POLIISILAITOKSET: • Pohjois-Savon poliisilaitos (Kuopio) • Länsi-Uudenmaan poliisilaitos (Espoo) • Itä-Uudenmaan poliisilaitos (Porvoo) Palomestari Marko Rostedt pitää ohjelmas ta, koska siinä on koko auttamisen ketju mu kana. paloilm. Maasta eivät ensihoitotehtävät lopu ja tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus seurata näin tärkeää työtä. Ohjelma on aina mielessä, kun tulee mielenkiintoisia keikkoja. Noin kolmesta miljoonasta puhelusta vain alle puolet johtaa hälytykseen, Sovijärvi kertoo. Ekat hälytykset olivat jännittäviä, kun tuntui olevan niin paljon muistettavaa: mikrofonit, kypäräkamerat, kamerat autossa päälle jne. Harmittaa ettei silloin ole kuvaaja mukana. – Toivoisin näkeväni lisää hätäkeskuspäivystäjän työstä sitä, miten paljon turhaa työtä heille aiheutuu. Turussa 1-jaos palopuolelta oli jo valittu valmiiksi talon sisältä, joten ”casting” oli helppo. Työ vaatii paljon miettimistä ja ennakkojärjestelyjä, jotta esimerkiksi sairaaloissa ei yllätytä, kun tulee paikalle kameran kanssa. – Autoissa on järjestetty minulle hyvin tilaa, jotta mahdun kameran kanssa. 24hvalmiudessa olevia paloasemia alueella on kymmenen ja 8hval miudessa olevia paloasemia kolme. On tietenkin sattumaa minkälaisia keikkoja tulee kohdalle. On kiin nostavaa kuulla keikoista myös hätäpuhelu, lähtötiedot voivat olla sekavatkin ennen kuin päästään kohteeseen. Tapiolla on ammattiylpeyttä eikä häntä ole tarvinnut odotella keikalle lähtiessä. Myös ensihoitaja Kristina Locher on nauttinut kuvauksista. Pelastuslaitoksen toimintaalue on reilut 20000 neliökilometriä. Hätätilanteessa on muutakin mietittävää. – Sitä on lisää tulevissa ohjelmissa. Palomiehen työ ei ole vain liekkien sammuttamista, vaan esimerkiksi tukin hakua Aurajoesta. hälytys, Turku 19:57:57 Rakennuspalo, Masku 20:21:47 Liikenneonnettomuus, Turku henkeä. En voi mennä sisään kameran kanssa ennen kuin hoitohenkilökunta on varmistanut luvan siihen. Ihmisillä on oikeus kieltäytyä kuvatun materiaalin esittämisestä myös kuvauksen jälkeen. Varsinkin kiireettömillä keikoilla ihmisiä ovat kamerat kiinnostaneet. Autossa oleva kamera kuvasi myös matkalta juttuja ja tunnelmia. Hänen mielestään on hienoa kuulla turkua ja savvoo samassa jaksossa. Kolarikeikalla otimme kuvat onnettomuusautoista ennen pois siirtoa liikennettä häiritsemästä, sillä tunnemme poliisin toiminnan tarpeeksi hyvin, Halonen kertoo. Palaute on ollut myönteistä, mutta kaupungilla on saanut vielä kävellä rauhassa, Halonen naurahtaa. – Olemme keikoilla heti kertoneet miksi ja mitä kuvataan, ihmisten yksityisyyttä on suojeltu
Pääpaino UAV-laitteen kehityksessä on reaaliaikaisen kuvan tuottamisessa pelastustoimen maayksikölle. Tutkimushankkeessa on tarkoitus koota markkinoilla olevista järjestelmistä tutkimustarkoitukseen parhaiten soveltuva järjestelmä. – Vaaratilanne Laukaan Vihtavuoressa 2013 oli tavallaan tämän idean lähtölaukaus. Konetta voitiin lennättää välittömään vaaraan rajalta käsin, jolloin saatiin hyvää ja tarkkaa kuvaa reagoivasta kontista. Hankkeen varsinaisena tarkoituksena ei ole tuottaa omaa lenSopivatko miehittämättömät ilma-alukset pelastustoimen avuksi. – Pienoishelikopterin etu oli muun muassa sen helppokäyttöisyys tiedustelussa. 44 2/2014. Lisäksi SLPS:llä on toimiva hälytysjärjestelmä. Tästä syntyi ajatus, että UAV-toiminta vaaratilanteissa voisi sopia hyvin SLPS:n toimintaan, kertoo Esko Pajari. Vihtavuoren kokemusten perusteella kehittäisimme esimerkiksi reaaliaikaista tiedonsiirtoa ilma-aluksesta pelastustoiminnan tietojärjestelmiin, lentolaitteen toimintasädettä sekä laitetta operoivan tahon vakiointia ja koulutusta, Heinonen ja Paterno kertovat. Hänen mukaansa epäilijöitä riittää, mutta mielipide on muuttumassa. Seminaarissa kuultiin myös poliisin, Finavian, Trafin, Forcitin ja operaattorin edustajaa. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Juhani Mikkola VideoDrone Fin land Oy:stä kertoi seminaarissa kamerakopterin mahdollisuuksista erilaisissa etsinnöissä ja onnetto muustilanteissa. Heidän lisäkseen tutkimusryhmään kuuluvat Lauri Holappa, Matti Väyrynen ja Jussi Paterno. – UAVtutkimusryhmämme edus tajana tarkoitus oli saada katsaus ai heesta ja myös verkostoitua muiden UAVtoimijoiden kanssa. SLPS:lle seminaari muodosti työvälineen mietittäessä jatkotoimia. Keski-Suomella oma hanke – Olemme hakeneet Palosuojelurahastolta avustusta tutkimukseen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa pelastustoimen käyttöön tarkoitetun lennokkijärjestelmän ominaisuuksista ja käytettävyydestä. Tilannekuvaa ilmasta K eski-Suomen pelastuslaitos hyödynsi ensimmäisen kerran kameralla varustettua miehittämätöntä pienoishelikopteria Laukaan Vihtavuoren Forcit Oy:n räjähdetehtaan vaaratilanteessa heinäkuussa 2013. Hän oli toinen järjestelyistä vastannut Kimmo Hantulan ohella. Myös kuvan välittäminen pelastustoiminnan johtokeskukseen oli nopeaa, kun vertaa tilannetta muilla lentoaluksilla tapahtuvaan tiedusteluun, kertovat palomestarit Timo Paterno ja Jaakko Heinonen. RPAS Remotely Piloted Aircraft Systems UAS Unmanned aerial/aircraft system, miehittämätön lentävä / ilma-alusjärjestelmä UAV Unmanned Aerial Vehicle, unhabitated aerial vehicle, miehittämätön autonominen ilma-alus Palomestari Jaakko Heinonen Keski Suomen pelastuslaitokselta tutki ute liaana miehittämättömiä lentolaitteita Suomen Lentopelastusseuran järjestä mässä seminaarissa. Yrityksen kehittä mä kamerakopteri sai tulikasteensa Vihtavuoren vaaratilanteessa. Nykyteknologia tuo paljon uusia mahdollisuuksia. SLPS kouluttaa nyt lentäjiä ja tähystäjiä moottorikoneella tapahtuvaan lentoetsintään. – Seminaarin aihealue oli hyvin laaja ja tarkoitushan oli heittää palloja ilmaan ajatuksella, että joku ottaa niistä kiinni. Heinonen osallistui Suomen Lentopelastusseura SLPS ry:n järjestämään UAS-/RC-seminaariin Vantaalla helmikuussa
Tilaisuuden avannut Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen totesi, että tilanteessa korostuivat yhteisja johtokeskustoiminta sekä tiedottaminen. Vaara-arvion jälkeen peJSaario 2013 Tilannekuva selkiytyy . Vaaratilanne tapahtui kesäloma-aikaan. – Näiden järjestelmien hyvinä puolina voidaan mainita muun muassa korkeariskiset tiedustelutehtävät. – Miehittämättömiä ilma-aluksia ja niiden palveluita kaupataan Forcitin onnettomuusvaaran uutisoinnin jälkeen ahkerasti myös pelastustoimelle. Tähän samaan sisäministeri Päivi Räsänenkin viittaa blogissaan 5.2.2014 ilma-alusten vastuullisesta käytöstä. Kontin lämpötila nousee . Itse kiinnittäisin huomiota lennätystoiminnasta tehtäviin sopimuksiin, jotta niin lennättämisestä vastaavan operaattorin kuin palvelun ostaneen viranomaisen vastuut/ oikeusturva toiminnasta olisivat kohdallaan, Teemu Veneskari painottaa. Sen hoitamiseen tarvittiin suuri evakuointi sekä laaja yhteistyö viranomaisten ja vapaaehtoisten kesken, Tarvainen sanoo. L aukaan Vihtavuoressa Forcit Oy:n räjähdetehtaalla sattui vakava vaaratilanne 9. Uutisrintamalla oli hiljaista, joten median mielenkiinto kohdistui täydellä voimalla Vihtavuoren tapahtumiin. Ehkä tulevaisuudessa kun erilaisia työryhmäkutsuja tulee eri aihealueis ta ministeriön pelastusosastolle, voisi niitä esimerkiksi kumppanuusverkoston kautta jalkauttaa kentälle. Veneskarin mielestä tärkeintä olisi hallita tätä UAS/RPASilmiö tä kokonaisuudessaan. – Meille kerrottiin, että siellä olisi 20 konttia. Tehtävistä oppiminen ja jälkipuinti voisivat myös olla käyttökohteita. Savuava kontti kuului Forcit Oy:lle, joka tuottaa emulsioräjähteitä, ANFOja ja räjäytysnalleja. Hämäläisen mielestä pelastustyönjohtamista haittasi alkuvaiheessa asiantuntijuuden puute, sillä Forcit Oy:ltä ei saatu oikeanlaista tietoa kohteesta. Alustava päätös toimintataktiikasta . Lisäisin tulevien UAStyöryhmien rahoituskenttään myös kansalliset, eri toimialojen rahoitusmekanismit, jotka kohdennettaisiin yhteisiin päämääTutkimusta tarvitaan Teemu Veneskarin palopäällystön koulutusohjelman opinnäytetyö (Savonia ammattikorkeakoulu) ”Miehit tämättömät ilmaalukset pelastusviranomaisen tilannekuvan muodostamisessa valmistui vuonna 2011. Jyväskylän messukeskuksessa pidettyyn seminaariin osallistui noin 180 henkilöä. Itse konttia jäähdytettiin vesitykin avulla ja lämpötilaa seurattiin lämpökameralla, joka oli paikalla heti alkuvaiheessa. Näin pelastustoimen edustus olisi valtakunnallisesti laajempi asiantuntijuutta vaativissa työryhmissä. – Päästyämme paikan päälle määräsin konttien vieressä olleen varaston kohdekortin perusteella alueelle 350 metrin varoetäisyyden, tilannetta johtanut palotarkastaja Juha Hämäläinen kertoo. Laaja evakuointi Räjähdysvaarassa ollutta konttia seurattiin läpi yön. Käytössä oli myös Puolustusvoimien raivaajia ja robotti, jonka avulla konttiin ammuttiin reikä, jotta sen jäähdytys tehostuisi. Noin kymmenen minuuttia hälytyksestä ensimmäiset pelastusyksiköt ryhmittyivät tehtaan portille. Upotetussa pikkukuvassa näkyy tilanteen kehittyminen. Keski-Suomen pelastuslaitos järjesti päivälleen kaksi kuukautta tapahtuneen jälkeen ”Vihtavuoren vaaratilanne 9.–10.7.2013 – mitä opimme?” -seminaarin. Keski-Suomen pelastuslaitos sai hälytysilmoituksen savuavasta räjähdejätekontista tiistai-iltana kello 23.03. – Päivi Räsänen viittaa blogissaan juuri tähän aktiiviseen yhteistyöhön sekä EU:n tasoisten rahoitusmekanismien hyödyntämiseen. Kuten kaikki olemme nähneet esimerkiksi olympialaisten lumilautailun televisioinneista, minihelikopterit ovat täällä jäädäkseen, Jaakko Heinonen uskoo ja jatkaa. 2/2014 45 – Miehittämättömien ilma-alusten käyttöä eri pelastustoimen onnettomuustyypeissä tulee tutkia. – Pitää ymmärtää, että näiden laitteiden ostaminen on hyvinkin helppoa, mutta kun pelastusviranomaisina käytämme niitä, tulee ottaa huomioon niin oma lainsäädäntö kuin ilmailuun liittyvät lait monelta eri kantilta. Räjähdysvaara Vihtavuoren ruutitehtaalla Tehtävään osallistuneet: • Pelastustoimi (35 henkilöä) • Poliisi (30 henkilöä) • Hätäkeskus • Puolustusvoimat (35 henkilöä) • Kirkon henkinen huolto (6 henkilöä) • Laukaan kunta • Kriisikeskus mobile (3 henkilöä) •Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (39 henkilöä, 25 varalla) Lähde: Keski-Suomen pelastuslaitos ”Vihtavuoren vaaratilanne 9.–10.7.2013 – mitä opimme?” -seminaarin esitykset ovat ladattavissa pelastuslaitoksen turvallisuustietosivuilta: www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/ turvallisuus#Vihtavuori Pienoishelikopterilla tehtiin Vihta vuoressa yli 10 tiedustelulentoa. Juttu oli Pelastustiedossa 7/2013.. – Tehtävä oli poikkeuksellinen ja pitkäkestoinen. Tehtaan asiantuntijat kertoivat aamulla, että kontin sisäinen reaktio voi johtaa kontin kuumentumiseen ja räjähtämiseen. Mukana oli pelastus-, poliisi-, valvontaviranomaisia, vapaaehtoista pelastuspalvelua, kuntien johtoa, henkistä huoltoa sekä Vihtavuoressa toimivia yrityksiä. SM-UAS työryhmä luovutti 4.2.2014 Poliisihallitukselle oman raporttinsa. tilanne pahentuu . ”Turvallisuusja ilmailuviranomaisten välillä tulisikin sopia säädösmuutoksista ja menettelyistä, joiden avulla miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä voidaan käyttää kansalaisten turvallisuutta uhkaavien tekijöiden torjumisen näkökulmasta riittävän nopeasti lentoturvallisuutta vaarantamatta.” 118 96 92 87 80 77 67 63 60 71 82 82 90 79 82 95 87 75 10 18 19 17 37 31 33 42 53 1 3 6 5 3 7 5 6 12 50 100 150 200 tiedustelun tekeminen tilannekuvan muodostaminen painopistealueiden jakaminen resurssien ryhmitykset resurssien tarpeen arvioiminen toimintasuunnitelman tekeminen toimintakaistojen jaottelu tilanteen dokumentointi työturvallisuuden tarkkailu Vastaajien arviot operatiivisen sammutus ja pelastustehtävän johtamiseen A rv io ita va as ia Erittäin tärkeä Tärkeä Jonkinverran tärkeä vain vähän tärkeä Ei tärkeää 42 7/2013 7/2013 43 Laukaan Vihtavuoren räjähdetehtaalla syntynyt räjähdysvaara aiheutti suurimman evakuointioperaation Suomessa viime sotien jälkeen. Viivettä aiheutti se, että kopterilla kuvattu materiaali tallentui muistikortille ja se piti toimittaa lennon jälkeen johtokeskukseen. Karjalasta evakuoitiin sodan aikana yli 400000 ihmistä ja Lapin sodan jaloista 170000 ihmistä. Forcit Oy:n riskienhallintajohtaja Matti Vähäpassi ihmetteli seminaarissa yhtiön saamaa kritiikkiä ja sanoi heidän antaneen kaikki tiedot mitä heiltä osattiin kysyä. Tuossa vaiheessa kukaan ei arvannut kuinka poikkeuksellinen tehtävästä muodostuu. Tehtaan asiantuntijoiden vaara-arvion perusteella suoja-aluetta laajennettiin 1,5 kilometriksi, sillä tehtyjen laskelmien mukaan konttien räjähdys oli aiheuttanut kuulovaurioita noin 1,3 kilometrin päässä ja heitteet olisivat yltäneet vielä kauemmaksi. Evakuointi saadaan suoritettua 12:38 12 6 3 9 Kuvattu klo 4:40 Kuvattu klo 7:20 Vihtavuoren vaaratilannetta puitiin yhteisvoimin Pääroolissa johtaminen ja tiedottaminen Teksti: Mika Rinne Kuvat: Mika Rinne ja Keski-Suomen pelastuslaitos Kontteja jäähdytetään ja siirtoa valmistellaan. Alueella toimii kolme yhtiötä, jotka valmistavat räjähdysaineita ja ammuksia. Edustettuina olivat poliisi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos. Tiedustelu apuvälinettä käyttäen on pelastustoiminnan johtajalle paljon mieluisampaa kuin henkilöstön vaarantaminen. Merkityksellistä työryhmässä oli Veneskarin mukaan sen kokoonpano, jossa kaikki sisäministeriön hallinnonalan turvallisuusviranomaiset oli saatu pohtimaan yhteismitallisesti UAS-kokonaisuutta. Räjähdysvaaran takia Keski-Suomen keskussairaalassa oli leikkaussaleja valmiina vastaanottamaan mahdollisen räjähdysonnettomuuden uhreja. Yhtiö myös hävittää räjähdysaineita tehdasalueella. Kenttäkokeisiin on tarkoitus ryhtyä kesän 2014 aikana, mikäli rahoitus ja hankinnat onnistuvat aikataulun mukaisesti. Saimme puolen yön jälkeen paikalle kauko-ohjattavan ja kameralla varustetun pienoishelikopterin. Tutkimuksen avulla saadaan oleellista tietoa siitä onko näistä järjestelmistä – missä tapauksissa ja millä sensoreilla – konkreettista hyötyä pelastustoiminnassa, kertoo UAS-seminaarissa puhunut kehittämispäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitokselta. – En edustanut UAS-työryhmässä omaa pelastuslaitostani, vaan koko pelastustoimea. Seminaarista hyvä kokonaiskuva – Seminaari antoi hyvän kokonaiskuvan siitä, missä mennään UAV-laitteissa. Alueella liikkunut vartija huomasi, että räjähdejätekontista nousee savua. heinäkuuta, kun räjähdejätettä sisältänyt säiliö alkoi kuumentua. Tilaisuudessa tarkasteltiin vaaratilannetta sen hoitamiseen osallistuneiden näkökulmasta. Esimerkkikaaviossa ilmasta otetun kuvan hyödyllisyys pelastustoimen johtamiselle vastaajien arvion mukaan. Sairaanhoitopiirin kenttäjohtajalle tiedotetaan tilanteesta . Alueella on tapahtunut useita räjähdysonnettomuuksia, joissa on myös menehtynyt työntekijöitä. Vaaran suuruus paljastuu Vihtavuoren tehdasalueen koko on 350 hehtaaria. Hämäläinen piti hyvänä oivalluksena käyttää pienoishelikopteria. Tarjontaa riittää Ilmakuva antaa mahdollisuuden parantaa tilannekuvaa. Sillä tehtiin yli kymmenen tiedustelulentoa, joiden avulla johtokeskuksessa oli noin puolen tunnin viiveellä kuva tilanteesta. Kesän metsäpalot ja syksyn suuronnettomuusharjoitukset kerryttävät kokemuksia. Vihtavuoressa evakuoinnin kohteena oletettiin olevan 2000–3000 ihmistä, mutta lopullinen määrä jäi huomattavasti pienemmäksi. Korkeariskisen tiedustelun voi tehdä ihmisiä vaarantamatta. Lisätietoa: www.trafi.fi/ilmailu/organisaatioluvat/miehittamattomat_ilma-alukset Sisäministeri Päivi Räsäsen blogi: www.intermin.fi > ajankohtaista > blogi > Miehittämätön ilmailu – varteenotettava voimavara riin tehokkaamman lopputuloksen saavuttamiseksi. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, vaan lämpötilan laskettua Keuruun Pioneerirykmentin raivaaja asensi konttiin pistosuihkuputken. Lentotiedustelu paljasti, että jätekontteja olikin 200, Hämäläinen äimisteli. Tarkoituksena oli saada vettä kontin sisälle jäähdyttämään sitä. Pelastuslaitoksella oli tiedossa kohteen riskit. Sitä voi tiedustella Pelastusopistosta. Tarkoituksena on myös tutkia missä tehtävissä ja millä johtamistasolla lennokeista on hyötyä. nokkijärjestelmää, vaan tietoa pelastustoimen kannalta tärkeistä ominaisuuksista sekä käytettävyydestä. Sisäministeri Päivi Räsänen toteaa helmikuisessa blogissaan, että miehittämätöntä ilmailua koskevat säädökset ovat jääneet osin jälkeen yhteiskunnan tarpeista. Lisäksi konttien vieressä oletettiin olevan varastoituna 80 tonnia räjähdysainetta eli yhteensä vaarallista ainetta oli alueella noin 140 tonnia
Opintopäivät järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1937 ja siitä lähtien niitä on pidetty vuosittain, lukuun ottamatta sotavuosia 1937–1945. 46 2/2014 Palomiesten vuosittainen pohjoismainen tapaaminen järjestettiin viime vuonna Islannissa Reykjavikissa, jonne kokoontui runsas sata palomiestä eri pohjoismaista. Ylijohtaja Björn Karlsson (Iceland Construction Authority) luennoi palonkehittymisen teoriasta. Voimassa olevissa säännöissä päivien tarkoituksesta mainitaan seuraavasti: ”Opintopäivien tarkoituksena on koota ammatillisesti järjestäytynyt, vakinainen paloja pelastushenkilöstö, eri pohjoismaista perehtymään ammatillisiin kysymyksiin ja opintoihin sekä näin antaa osallistujille mahdollisuus tutustua toistensa työolosuhteisiin kehittäessään ammattitaitojaan. O pintopäivien alkuperäisenä ajatuksena on ollut jakaa yhteistä osaamista ammattialalta. Islantilai nen ”kärkiyksikkö”; moottoripyörä pelastusteh täviä varten. Johtokeskusautossa varustus on monipuolinen, erityisesti viestitekniikkaan löy tyy välineistöä. Päivien teemaksi oli valittu luonnononnettomuudet ja niiden erityispiirteet Islannissa. Islannissa voidaan välittää vaa ratiedote rajatulla alueella tekstiviestitse.. Perustajayhdistyksiä ovat olleet Tukholman, Göteborgin, Helsingin, Kööpenhaminan ja Oslon palomiesyhdistykset. Viimeisimpänä mukaan ovat tulleet Reykjavik 1966 ja Bergen 1993. Karlsson on tunnettu Luonnononnettomuuksiin varautuminen pääosassa Pohjolan palomiehet kokoontuivat Islannissa Teksti ja kuvat: Timo Tähtinen Jäätikköolosuhteissa ja muissa erityisolosuh teissa käytettävä pelastusajoneuvo
Islantilaisilla on pitkä kokemus geotermisen lämmön hyödyntämisestä. Tämän jälkeen se hyödynnetään lämpöenergiana, vaikkapa kylpylässä. Suomesta osallistui toistakymmentä henkeä paloalan opintopäiville Islannissa. Tämä jos mikä luo pohjaa, että islantilaiset ovat asettuneet hyvin epävakaalle saarelle, mutta kotiutuneet hyvin ja ymmärtävät saaren erikoisen luonteen. 2/2014 47 Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 myös Suomessa, yksi Aalto-yliopiston paloprofessorin valitsijaryhmästä. Aluksi osanottajat jaettiin kolmeen eri ryhmään, jotta toimintojen sujuvuus kyettiin takaamaan. Ympäri maapalloa on seitsemän suurempaa merkittävää geotermistä aluetta, joten sitä hyödyntävällä tekniikalla on kysyntää. Saaren pinta-alasta noin kymmenen prosenttia on jäätikköä ja neljäsosa on vulkaanisesti aktiivisia alueita. Ihmiset liikkuvat paljon jäätiköillä ja niillä sattuu usein vakavia onnettomuuksia. Paloasemalle oli rakennettu kalustonäyttely, jossa erikoiskalusto oli etusijalla. Kööpenhaminassa tänä vuonna Opintopäivien viimeiselle päivälle palomiehet olivat valmistelleet hyvin monipuoliset ohjelman. Todettakoon, että tilanteet ovat poliisijohtoisia. Näin voitiin todeta, millainen on reaalinen ostovoima palomiehillä eri pohjoismaissa. Merta, jäätikköä ja tulivuoria Kolmas päivä oli merkittävä islantilaisen elämän asenteen ymmärtämiseksi. Jäätikölle ja lumeen voidaan tehdä kulkuuraa pelastusvaunulla. Reykjavikilaiset palomiehet olivat paneutuneet aktiivisesti opintopäivien järjestelyihin. Myös pelastuskalusto on mitoitettu jäätiköllä soveltuvaksi. Taulukosta voidaan päätellä, että oslolainen palomies käyttää vähiten aikaansa hyödykekorin ansaitsemiseksi, eniten reykjavikilaiset ja helsinkiläiset ovat keskiviivan tuntumassa. Kari Taavitsainen kutsuttiin järjes tön kunniajäseneksi. Kenneth Eriks son oikealla.. Sitä hyödynnetään puutarhoilla ja pidetään tiet sulina ympäri vuoden. Lämpölaitoksen ydin ovat maahan poratut putket, jotka ulottuvat peruskallioon noin 1000–2300 metrin syvyyteen, josta kuuma 240–320-asteinen vesi johdetaan maanpinnalle ja sekoitetaan viileämpään veteen. Näillä päivillä pääasiassa oli luonto sen monessa muodossa, hieman vähemmällä olivat letkut ja liittimet. Yksi islantilaisten harrastus on ajella superjeepeillä jäätiköllä. Aluksi oli pelastuspalvelun johtokeskustyöskentelyn esittelyä hyvin monipuolisesti aina vapaaehtoisjärjestöistä meripelastajiin. Islanti sijaitsee Pohjois-Atlantin ja Euro-Aasian laattojen yhtymä kohdassa. Islantilaiset ovat rakentaneet pari suurempaa lämpökeskusta palvelemaan yhteiskunnan tarpeita. Seuraavat opintopäivät järjestetään Kööpenhaminassa tämän vuoden keväällä. Opintopäivien ohjelmassa oli myös tutustuminen lähialueisiin muun muassa Eyjafjallajökul (E15) tulivuoren purkautumisalueelle. Maakohtaisissa palkkaja palvelussuhde-esityksissä esiteltiin edellisillä opintopäivillä kerätystä materiaalista tehty yhteenveto arkiseen toimeen tuloon tarvittavien hyödykkeiden kustannuksista ja ne oli suhteutettu palomiehen ansiotuloon ja käytettyyn työaikaan. Vaaratilanteita sattuu kun ajoneuvo suistuu lumen peittämään railoon. Niillä lämmitetään niin yksityiset kuin yhteiskunnan ylläpitämät rakennukset. Tekniikkaa on kehitetty jatkuvasti ja se kiinnostaa maailmanlaajuisesti. Samalla kuulimme väestön varautumisen järjestelyistä luonnononnettomuuden uhatessa. Laatat erkanevat toisistaan keskimäärin 2 cm vuodessa, miljoonassa vuodessa 20 km
– Elämän tarkoitus on tuottaa lähiympäristölle hyvää ja myös suojata sitä, Haapanen painottaa. Minä olen se nuorin ja vanhin on Seinäjoen silloinen palopäällikkö Eemeli Koskela. Lokakuussa tuli nimitys virkaan ja itsenäisyyspäivänä Haapanen ylennettiin sotilasarvoltaan majuriksi. 48 2/2014 Saanko esitellä – Jarmo Haapanen Pelastusjohtajana ihminen V uosi 2013 oli Jokilaaksojen pelastusjohtaja Jarmo Haapaselle mieluinen. Parin vuoden koulutuspäällikkönä toimiminen ja miltei neljän vuoden pelastusjohtajan viransijaisuus huipentui pelastusjohtajaksi nimittämiseen lokakuussa 2013. Haapanen suoritti alemman päällystökurssin, päällystösekä palopäällystöinsinööri (amk) tutkinnot. Haapanen on ehtinyt toimia pitkän uransa aikana muun muassa Vaasan läänin Palontorjuntaliiton toiminnanjohtajana, Kuortaneen paloja vss-päällikkönä sekä Nivalan palopäällikkönä. Vuonna 1969 Haapanen liittyi Lapuan palokunnan poikaosastoon. Synnytyslaitokselta minut vietiin Kauhavan paloasemalle, jossa asuin vuoden. Vapaa-aika kirjojen parissa Haapanen asuu vaimonsa kanssa 70-luvulla rakennetussa omakotitalossa, jossa riittää puuhaa remontoinnin ja pihatöiden parissa. – Sen avulla pystyy hoitamaan asiat siten, ettei soudeta ja huovata vähän väliä mihin tahansa suuntaan. Syntymäkotina palolaitos Haapanen on miltei syntynyt pelastuslaitoksella. Seuraavaksi muutimme Lapuan paloasemalle. – Ongelmat ja vastoinkäymiset ovat vain ratkaistavia haasteita, joista oppii uusia asioita. Kuva: Tuula Haapanen.. Tekstit: Salla Tikkanen 48 2/2014 Jarmo Haapanen Pariisissa vuonna 2010. Luovuus ja uudet ajatukset ovat Haapasen mielestä tervetulleita työyhteisölle. Seitsemän vuoden työskentely yksityisellä sektorilla 1980-luvulla innosti jälleen opiskeluun. Haapanen on perusluonteeltaan positiivinen ihminen. – Parin viimeisen vuoden aikana olen lukenut lähes 50 kotimaista pokkaria aina Reijo Mäestä Jari Tervoon. – Vuoden 1964 Palontorjuntalehdessä on valokuva, jossa on palokuntapoikaleirin nuorin ja vanhin. Viisi vuotta myöhemmin, täytettyään 15 vuotta, Haapanen pääsi mukaan hälytystehtäviin ensimmäisen kerran. Koko työyhteisön on helpompi toimia kun pelastusjohtaja on toiminnassaan linjakas. – Pidän avoimista ja kriittisistä sekä rakentavista keskusteluista, varsinkin jos ytimessä ovat pelastustoimen asioiden kehittäminen ja edistäminen. Onnistumiset ilahduttavat Haapasen saavat iloiseksi perhe ja omat lapset sekä ystävien ja työtovereiden onnistumiset. – Olen kait saanut ”savua jo syntyessäni”. Empaattisuutta ja huumorintajua löytyy yllin kyllin. Haapanen oli ensimmäisen kerran mukana palokuntapoikaleirillä olleessaan vasta 2,5-vuotias. Haapanen pitää toiminnassaan tärkeänä linjakkuuden pitämistä. Haapasen isä toimi Kauhavalla sivutoimisena palopäällikkönä ja sitten Lapualla päätoimisena palopäällikkönä. – Kyky olla oikeudenmukainen, määrätietoinen ja johdonmukainen ovat tärkeitä pelastusjohtajan ominaisuuksia. Luovuuden kannattaja Haapanen haluaa olla luottamuksen arvoinen pelastusjohtaja, joka luottaa myös itse työtovereihinsa. Vuonna 2011 valmistui ylempi insinööri amk-tutkinto. Ylioppilaslakin Haapanen kävi noutamassa vuonna 1978 ja suoritti sen jälkeen merkonomin tutkinnon. Matkailu ja kirjojen lukeminen ovat tulleet viime aikoina harrastuksiin mukaan
Haluan, että ihmiset uskaltavat avoimesti tuoda asioitaan esille. Mökki merellä rauhoittaa Mäen perhe asuu kaupungissa, mutta sydän sykkii edelleen lapsuusmaisemiin maaseudulle. 2/2014 49 Saanko esitellä – Tero Mäki P ohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Tero Mäki sanoo olevansa paljasjalkalainen vaasalainen, sillä miltei koko ikänsä hän on asunut Vaasassa. Kävely ja pyöräily sekä kuntosalilla harjoitteleminen kuuluvat myös oleellisena osana vapaa-aikaan. Urakeskeiseksi Mäki ei itseään ensiharkinnalla nimeä, mutta toteaa, että työ on ollut ”iso osa elämää” ja se on vaikuttanut monenlaisiin tekemisiin elämässä. Pelastusjohtajana ihminen 2/2014 49 Kuva hiihtolenkiltä Marcia longan ladun varrelta Ziano di Fiemmessä. Vähäluminen talvi on aiheuttanut lisätyötä muun muassa harjoittelulatujen löytämisessä. Kuva: Tomi Vuorinen.. Kuusi vuotta sitten suoritettu kauppatieteiden maisterin tutkinto oli pontimena myös uralla etenemiseen. Nuorimmainen voitti juuri 20-vuotiaiden sprintin MMpronssia Val di Fiemmessä. Kolme vuotta myöhemmin tämä sattumalta pelastusalalle lähtenyt nuorukainen oli jo palomiehen virassa. Helposti lähestyttävä Pelastusjohtajana Mäki haluaa olla helposti lähestyttävä johtaja. Vuonna 1992 hän valmistui palomestariksi ja sai seuraavana vuonna nimityksen apulaispalopäälliköksi. Avoimuus ja rehellisyys ovat olleet mottojani iät ja ajat. Mäen 19ja 26-vuotiaat pojat hiihtävät kilpaa. – Pääsin poseeraa maan nuoren hiihtäjän Leevi Vuorisen kanssa, Tero Mäki kertoo. Mäki toimii paikallisen hiihtoseuran johtokunnassa ja EteläPohjanmaan liittopiirin puheenjohtajana. – Liekö sillä ollut vaikutusta ammatin valintaan, Mäki tuumii. Mäki valittiin pian sen jälkeen pelastusjohtajaksi vuonna 2009. – Arvostan työtovereiden kokemusta ja erilaisia näkemyksiä. Elämänsä suuntaa vielä etsien Mäki kävi opiskelemassa rakennusinsinöörin tutkinnon ja toimi samalla muun muassa hälytysmestarina Vaasan aluehälytyskeskuksessa. – Olen aina ollut sitkeä puurtaja. – Vietämme kesäviikonloput mökillä meren ääressä vaimon kanssa saunapuita tehden ja saunoen. – Pojan kilpailureissujen kuljetuslogistiikka on haastavaa, Mäki sanoo. Sitkeys punnittiin jo pienenä poikana, kun Mäki oli mukana sammuttamassa kaupungissa roihunnutta suurta maastopaloa. Lisäksi hän on hiihtoliiton liittovaltuuston jäsen. Palomiesten kesämieskurssi vuonna 1980 Mäki viitoitti tiensä pelastusalalle jo vuonna 1980, jolloin hän suoritti palomiesten kesämieskurssin. MM-mitalistin isä Mäen vapaa-aika kuluu pääsääntöisesti hiihtämisen parissa, vaikka itse ei ladulle usein ehdikään
Hänen palokuntansa oli Grankulla FBK 1929 – 36. Asiat etenivät ripeästi. Järjestöt ja lehdet hajallaan Palolaitoksesta tie kulki Suomen Palosuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajaksi 1949–65. Helposti se ei kuitenkaan käynyt. Hänet valittiin Helsingin palolaitoksen toimistonhoitajaksi 1946. Siksi ei voi ihailematta sivuuttaa sitä aikaansa edellä olevaa kaukonäköisyyttä, jota paloalan vastuulliset järjestöjohtajat osoittivat luopuessaan omista lehdistään ja kokoamalla henkiset ja aineelliset resurssit yhden lehden taakse. Oman järjestölehden profiloiva merkitys on tavattu nähdä itseisarvona, josta täytyy pitää kiinni. Divisioonan eli kuuluisan ”Kolmen Kannaksen Koukkaajien” komentajana. Hän oli ensin mm. Hän osallistui itärintaman taisteluihin kunnes 1918 palasi vänrikkinä Suomeen. Sellainen oli Palosuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajaksi valittu Bertil Heinrichs. Kolmen Kannaksen koukkaaja Kesken ylioppilasvuotta 1915 hän lähti kolmen veljensä perässä jääkärikoulutukseen Saksaan. – Muualta tulleena minua ei vielä oltu ehditty sijoittaa mihinkään määrättyyn karsinaan tässä kaikkien sodassa kaikkia vastaan. Tarvittiin voimakastahtoinen persoona. Veteraanin ääni Sodan päättymisen 70-vuotismuiston maaliskuinen veteraani on tuttu lehden varttuneimmille lukijoille: sotilas, paloalan järjestökentän ja sen lehdistön eheyttäjä, järjestöjohtaja, kouluttaja, palokuntapoliittinen vaikuttaja ja Pelastustiedon edeltäjän, Palontorjunta-lehden ensimmäinen päätoimittaja Bertil Heinrichs. Talvisodassa hän toimi Pellingin rannikkolohkon komentajana Vironlahdella, jatkosodassa ensin Jääkärirykmentti 24:n komentajana ja jonkin aikaa 8. Sen kaikki osapuolet tunnustivat. Ilman tätä opintoaikaa tuskin olisin uskaltautunutkaan vastaanottamaan minulle tarjottua Suomen Palosuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajuutta, Heinrichs muisteli 70-vuotissyntymäpäivähaastattelussa Palontorjunta-lehdessä 1967. Palokunta tutuksi Kauniaisissa ja Helsingissä Heinrichsin tuntuma palokuntatoimintaan syntyi sotilasvuosina. poikaosaston johtaja ja vuodet 1934 – 36 palokunnanpäällikkö. ”Ulkopuolelta” tulleeseen toiminnanjohtajaan suhtauduttiin varauksella. Kauniaisten palolautakunnan jäsen hän oli 1929–38, josta ajasta puheenjohtaja vuodet 1933–36. Jo marraskuussa 1949 allekirjoitettiin sopimus, jolla SPY, Suomen Yleinen Palokuntaliitto, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen NuohoojamesBertil Heinrichs – sotilas ja brankkari Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustiedon kuva-arkisto ja SA-kuva on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Ajatuksen paloalan järjestövoimien kokoamisesta esitti ensi kerran julkisesti Bertil Heinrichs. Toisaalta ulkopuolisuus antoi tilaa. Kaksi ensimainittua kituuttelivat toimeentulorajalla, muut kolme ilmestyivät kannattamattomina vain muutaman sadan levikein. J arl Anton Bertil Heinrichs syntyi kuuluisan sotilassuvun nuorimpana veljeksenä Helsingissä 10.4.1897. Tie kulki Kadettikoulun ja Sotakorkeakoulun kautta ensin luutnantiksi 1919, ja kapteeni-, majurija everstiluutnanttiylennysten jälkeen everstiksi 1940. – Kun olin neljässä sodassa tekemisissä tuhoamisen ja kuoleman kanssa, ryhdyin mielelläni rauhanomaiseen, rakentavaan toimintaan, hän on kertonut. Tämä tosiasia oli edukseni, ja sen ansiosta minulle alan järjestöjen taholta annettiinkin anteeksi puutteelliset paloalan ammattitietoni, Heinrichs muisteli loppusyksyllä 1974. Hän ehdotti asiaa 1959, kahdeksan vuotta ennen kuin Suomen Palontorjuntaliitto syntyi. 50 2/2014. Vuonna 1949 ilmestyi viisi paloalan lehteä: Palosuojeluyhdistyksen Palovartija – Brandvakten, Suomen Kunnantyöntekijöiden Palomies, Turun piirin Palopäällystöyhdistyksen Paloviesti, Palokuntaliiton Tiedotuksia ja Suomen Nuohoojain lehti. Oli yhteisen lehden tarve. Erottuaan puolustusvoimien vakinaisesta palveluksesta kolmenkymmenen sotilasvuoden jälkeen 1945 eversti Heinrichsilla oli edessä lähes yhtä pitkä työrupeama palotoimen parissa. Sotien jälkeen hänestä tuli Tuusulan sotilaspiirin komentaja, kunnes erosi vakinaisesta palveluksesta 1945. – Siellä ollessani varsinaisesti opin tuntemaan tulentorjujien uljasta joukkoa. Eheyttäjä, joka osasi katsoa tulevaisuuteen Järjestökenttä oli hajallaan
tammikuuta itsenäisen Suomen 75-vuotisjuhlavuonna 1992. ”Keitäs me tänään ollaan” Heinrichsin toiminnanjohtajakauteen osui useita merkittäviä merkkipaaluja: uuden palolain aikaansaaminen sekä sisäasiainministeriön paloasiainosaston, Palosuojelurahaston ja Valtion palokoulun perustaminen. – Valtiovalta harasi paloasiainosaston perustamista vastaan, ja paloalan järjestöt joutuivat turvautumaan jopa parlamentaarisiin keinoihin osaston saamiseksi. Kun oppilaitoksen nimeksi tuli Valtion Palokoulu 1958, hänestä tuli päätoiminen koulunjohtaja ylimenokauden ajaksi, viideksi kuukaudeksi. Helsingin rautatieasemarakennus paloi 1950, Kuurilan-Iittalan junaonnettomuudessa 1957 sai surmansa 26, Köyliön varavankilan palossa 1959 menehtyi 16 vankia, Lapinlahden vanhainkodin mielisairaalaosaston palossa sai surmansa 15 potilasta. Päätoimittaja Heinrichs ja toimitussihteeri Vilho Nuoreva tekivät lehteä muun työn ohessa, alkuvaiheessa jopa ilman palkkiota. Muistosanat lausui puolustusvoimain edellinen komentaja, kenraali Jaakko Valtanen. Eheyttäjän rooli hänellä oli myös järjestökentän yhdistämisessä. Kaikista muista onnettomuuksista lehti raportoi paitsi junaonnettomuudesta. Muistotilaisuudessa Katajanokan Kasinon suuressa salissa muistosanat lausui paloalan puolesta toiminnanjohtaja Paavo Heikkonen. – Sen sijaan ensimmäinen palolaki 1933, vanha Palopäällystökoulu ja palosuojelurahasto ovat lähinnä yhden miehen, Leo Pesosen aikaansaannoksia. Heinrichs toimi vanhan Palopäällystökoulun ja Palokoulun oto johtajana Leo Pesosen jälkeen 1950–57. – Järki ja yhteistyöhalu vei voiton, ja seurauksena oli elinvoimainen ammattilehti, joka siitä lähtien on ollut eräänlainen yhteistyön tunnus ja tienviitta paloalalla, Heinrichs muisteli 1967. – Kysymykseen paloalan eri järjestöjen osuudesta alan keskeisimpiin aikaansaannoksiin on vastattava Palontorjunta-lehden arvostetun pakinoitsijan (Einar V. Sen oto. – Palolain muutosvaihe ja vuoden 1960 palolaki kuuluvat niihin aikaansaannoksiin, jotka yksinkertaisesti on luettava valtiovallan ja paloalan järjestöjen yhteissaavutuksiin ketään erikoisesti esille nostamatta. Päätoimittaja toteutti lehden linjan ja kirjoitti pääkirjoitukset sekä johtavat artikkelit. Onnettomuuteen ei liittynyt tulipaloa. Vuonna 1952 myös Palomies-lehti ja sen silloinen kustantaja Palosuojelun Edistämissäätiö lähtivät yhteisen lehden taakse. Erik Heinrichs eteni jalkaväenkenraaliksi ja puolustusvoimain komentajaksi. Jääkärien seppeleen laskivat kenraaliluutnantti Väinö Valve ja vänrikki Albinus Johansson, kaksi vielä jäljellä olleista kolmesta jääkäristä, puolustusvoimien seppeleen laskivat puolustusvoimain komentaja, amiraali Jan Klenberg ja yleisesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Gustav Hägglund. Mutta tekijät tunsivat kenttänsä. Hän esitti Palokuntien Keskusliiton ja SPY:n yhdistämistä jo Palontorjunta-lehden 10-vuotisjuhlassa 1959. päätoimittajaksi valittiin Bertil Heinrichs. – Kun ikihonka kaatuu, niin metsä hiljenee, pelkisti muistosanansa Bertil Heinrichsin veljenpoika Pehr. Nurmi) sanoin, joiden mukaan eri järjestöjen ”johtoelimet siinä määrin muistuttavat toisiaan, että kokouksen osanottajan täytyy vilkaista kokouskutsuaan saadakseen selville minkä poppoon napahenkilöt pöydän ääressä tällä kertaa istuvat”. Toimitussihteeri hoiti kaikki käytännön asiat kirjoittaja-avustajien kanssa – jotka lähes poikkeuksetta olivat paloalalla toimivia henkilöitä – ja hoiti jutut ja yhteydet kirjapainoon ja tietysti kirjoitti itsekin. Lehdellä oli takana julkaisijajärjestöjen moraalinen tuki ja lupaus, että ne osallistuvat kukin määrätyllä osuudella mahdollisesti syntyvään tappioon. Kului kuitenkin vielä lähes 10 vuotta ennen kuin Suomen Palontorjuntaliitto ry näki päivänvalon 1967. 2/2014 51. Palokunta ei vielä ollut pelastuskunta. Vasemmalta Erik, Olof, Gunnar ja Bertil. Palokunta oli – palokunta Heinrichsin päätoimittajavuosina Suomessa sattui useita kohtalokkaita tulipaloja ja onnettomuuksia. Heinrichsin veljessarja, kenraali ja kolme jääkärieverstiä. Kouluttaja ja lehtimies Heinrichsin kädenjälki näkyy myös koulutuksessa. – Tästä tosiasiasta myös johtuu, että on sangen vaikeata ratkaista, onko herrojen X:n, Y:n ja Z:n erinomainen aloite luettava tämän tai toisen järjestön aikaansaannokseksi, koska mainitut herrat kuuluvat useimpien järjestöjen johtoelimiin samanaikaisesti. Helsingin Meritullinkadulla yli 4500 brankkaria sai oppinsa ennen kuin koulutus siirtyi yhteiskunnan perustamaan ja ylläpitämään Palokouluun Espoon Otaniemeen. Kaiken edellä kerrotun ajan 1949–1967 Heinrichs toimi Palontorjunta-Brandvärn -lehden päätoimittajana oman toimen ohella. tarien liitto yhteisvastuulla ja tasavertaisina osapuolina 1.1.1950 alkoivat julkaista Palontorjunta-Brandvärn -nimistä paloalan aikakauslehteä. Oman tervehdyksensä ystävänsä paarien ääreen toi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Työnjako oli selkeä. Ei siis mikään erityisen rohkaiseva alku. Sinä sivussa hän hoiti myös ilmoitushankintaa. Pitkää ja monipuolista elämäntyötä kunnioitti täpötäysi Temppelinaukion kappeli. Lähtö oli hyvä, eikä edes ensimmäinen ilmestymisvuosi tuottanut tappiota. Aloite osaston perustamisesta tuli järjestöjen taholta, mutta ilman eduskunnan myötävaikutusta sen perustamisessa ei olisi onnistuttu. Paloalan viimeisen tervehdyksen jättivät alamme keskusjärjestöt, Helsingin pelastuslaitos ja Paloja pelastustieto ry. Alan yhteisellä lehdellä oli sananmukaisesti tilaus. Bertil Heinrichsin ansioista ja arvostuksesta puolustusvoimissa kertoo omaa kieltään jääkärieverstin arkulle vuorollaan kumartunut sotilasjohto. Palosuojeluyhdistyksen johtamassa Palopäällystökoulussa opetus oli alkanut 1935. Varsin kunnioitettava saavutus oli lehden toimittaminen sivutyönä. Heinrichsin päätoimittama lehti lähti liikkeelle sananmukaisesti tyhjin käsin 1950. Kun ikihonka kaatuu Bertil Heinrichs kuoli 95-vuotisikävuotensa kynnyksellä 19
Kun opiskelijan voimavarat ovat lopussa, pitäisi jonkun ohjata hänet avun piiriin. Lääkäri suositteli asuinpaikan vaihtoa. Kun ylioppilaskirjoitusten ja Ivalon rajajääkärikomppaniassa suoritetun asevelvollisuuden jälkeen opiskelupaikan haku tuli ajankohtaiseksi suositteli palopäällikkö hänelle Pelastusopistoa. Pelastusopisto myönsi myöhemmin ongelmat ja teKun auttaja ei osaa pyytää eikä saa apua Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Timo Lindholm. Pian alkoi ilmetä terveysongelmia. Hän oli 16-vuotiaasta asti ollut Inarin VPK-toiminnassa mukana ja toimi 18-vuotiaana jo yksikön johtajana. A slak Länsman lähti parikymppisenä Inarista opiskelemaan Kuopioon palopäällystön koulutusohjelmaan. Sairastelu loppui. Ensisijaisesti oppilaitoksen henkilökunnan pitäisi olla kiinnostunut opiskelijoidensa jaksamisesta ja hyvinvoinnista. 52 2/2014 Vahvakaan motivaatio ei aina auta, jos elämä lyö opiskelijaa. Kuumetta, ylähengitysoireita, tulehdusarvot olivat koholla. Pääsykokeet menivät hyvin ja opiskelumotivaatio oli alussa korkea, sanoo Länsman. Edestakainen matka Inarista Kuopioon on 1750 kilometriä – selvää oli, että parikymppinen mies asui Pelastusopiston asuntolassa. Pelastusopisto kiisti asuntolan sisäilmaongelmat. Kun Aslak Länsman ilmoitti joutuvansa lopettamaan opiskelun, ellei asiaan saataisi korjausta, hän pääsi asumaan kurssihotelliin. – Hän näki minussa ainesta alalle ja sanoi taitojeni ja tietojeni viittaavan päällystöpuolelle
Opinto-oikeus meni vuodeksi Opinto-oikeus alkoi loppua. Kun ne opitaan opiskeluaikana, siirtyvät ne myös työelämään. Miehen oli pakko pysähtyä miettimään, miten hän oli päätynyt tähän tilanteeseen. Länsmanilta meni kuitenkin vuosia hukkaan elämästä. Ympärillä ei ole normaaleja työpaikan turvaverkkoja, jotka huomaisivat, jos asioita alkaa kasaantua liikaa kestettäväksi. Länsman hakeutui töihin Lapin pelastuslaitokselle ja aloitti Kittilässä palotarkastajan työt. Opiskeluajan asenteet siirtyvät työelämään Monien mutkien ja paperisodan jälkeen kautta Länsman sai viime syksynä opintooikeutensa takaisin ja sai jatkaa opinnäytetyön tekemistä. Viime syksynä Länsman juoksi täysmaratonin aikaan 5,30, mikä antoi itseluottamusta omiin kykyihin sitoutua ja saattaa asioita päätökseen. Niistä oli luovuttava. Enkä ole suinkaan ainoa korkeakouluopiskelija, jolle tulee esteitä opiskelun loppuvaiheessa. – Opinto-ohjaajan ja psykologin kanssa olisi syytä käydä asioita läpi heti tuoreeltaan. Länsman halusi selvittää työntekijöiden ja turvallisuusvastaavien toimintavalmiuden liMiehen oli pakko pysähtyä miettimään, miten hän oli päätynyt tähän tilanteeseen.. – Toinen opiskelija sai opinnäytetyön plagioinnista puoli vuotta karenssia, minua rangaistiin vuoden karenssilla. Länsman suunnitteli lähtemistä muualle opiskelemaan. Toivon, että kukaan muu opiskelija ei joutuisi läpikäymään sitä, mitä minun kohdalleni sattui. Samalla hän etsi näkökulmaa opinnäytetyöhön. Pelastustoimen yksiköiden toimintavalmiusaika vie vähintään kuusi minuuttia, jolloin työntekijöiden oikealla toiminnalla on merkitystä pelastustoiminnan onnistumisen kannalta. – Aika oli henkisesti tosi raskasta. Opiskelijan turvaverkko voi olla vieraalla paikkakunnalla ohut ja silloin hän tarvitsee erityistä tukea vaikeuksien kohdatessa. Olen auttaja, mutta en osannut pyytää apua, kun itse sitä tarvitsin. Turhautuneisuus ja voimattomuus lisääntyivät. Motivaatiota ei juuri ollut ja Kuopion suunta opiskelupaikkana alkoi tuntua raskaalta. Opintopisteitä oli vielä suorittamatta. Pian opiskelu muuttui monimuoto-opiskeluksi ilman jatkuvaa läsnäolovelvoitetta. Omalta kohdaltani olen tyytyväinen, että pystyin vaikeiden aikojen keskellä elämänhallintaan. Nyt puuttuu enää parikymmentä opintopisteitä ja valmistuminen on lähiaikoina edessä. Länsman sai tehtyä opinnäytetyöhön kyselytutkimuksen Kittilässä, mutta ei saanut työtä valmiiksi. Meni kuukausia, että en jaksanut keskittyä opiskeluun ollenkaan. Omien vahvuuksien ja heikkouksien kohtaaminen antaa Länsmanin mukaan kuitenkin varmasti valmiuksia tulevaisuuden työtehtävien kohtaamiseen. Suuri vaara on ilman tarvittavaa tukea ajautua tuuliajolle. Tehtäviin kuului myös päällystöpäivystäjän työ, jossa hän huomasi automaattisten palohälytysten suuren määrän majoitusliikkeissä. Perheeseen syntyi toinen lapsi. Kun elämä lyö, vahvempikin sortuu ja seuraukset voivat olla vakavat. Oman alan töitä ei ollut tarjolla ilman loppututkintoa. Kun asiat pitkittyvät, ne mutkistuvat ja kynnys jatkaa opintoja on yhä korkeampi. Yritykset keskustella solmuja auki avopuolison kanssa menivät usein riitelyksi, mikä vaikutti vahvasti muutenkin kuormittavaan tilanteeseen. – Uin todella syvissä vesissä. Vaikka olin nähnyt kuolemaa työssäni, oli ystävän menetys todella suuri järkytys. Taakka harteilla kasvoi. Länsmanin mielestä oppilaitoksen edun mukaista olisi olla kiinnostunut opiskelijoidensa hyvinvoinnista ja jaksamisesta. – Itseluottamukseni oli tosi matalalla. En ollut osannut hakea apua, kun hommat eivät edenneet. Samoihin aikoihin syntyi oma esikoinen, jolla todettiin vakava syntymäsairaus. Hän on sitä mieltä, että jos olisi saanut ajoissa apua, ei tähän tilanteeseen olisi tultu. 2/2014 53 ki asuntolan ilmanvaihtojärjestelmään remontin. Länsman lähti joksikin aikaa tienaamaan reissutöihin paloja pelastusasiantuntijaksi Kevitsan kaivokselle. Aikaa kului ja sitten Länsman menetti opinto-oikeuden vuodeksi. Uusi alku tuntui helpoimmalta tavalta päästä tilanteen yli. Töiden päätyttyä hän alkoi työstää opinnäytetyötä. Samoihin aikoihin hän hoiti lapsia kotona ja pyöritti omaa turvallisuusalan yritystä. Kun kuormittavia juttuja alkoi tulla päälle, olisi ollut ensiarvoisen tärkeää, että minut olisi ohjattu keskustelemaan niistä heti jonkun ammattiauttajan kanssa. Monimuoto-opiskelun aikana opiskelija on yksin. Lapsen syntymän aikoihin sain lisäksi tiedon hyvän lapsuudenystäväni tapaturmaisesta kuolemasta. – Asenteiden pitäisi lähteä jo opiskeluajalta. – Nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Tuli vuoden pakkorako miettiä elämää. Majoitusliikkeiden henkilökunta kaipaa turvallisuuskoulutusta Aslak Länsmanin opinnäytetyön ”Majoitusliikkeiden työntekijöiden toimintavalmius palohälytystilanteissa” taustalla on Länsmanin työskentely palotarkastajana 2009 Kittilässä. Uskon, että minulla on nyt aivan erilaiset valmiudet kohdata työelämän vaatimukset kuin ilman näitä kokemuksia. Pian tuli tieto äidin sairastumisesta syöpään. – Aloin oivaltaa, että opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan ja avun hakemisesta, jos tulee tiukkaa. Mukaan oli mahtunut myös muutama turha ja kallis reissu Inarista ja Rovaniemeltä Kuopioon tapaamaan ohjaavaa opettajaa ja puuttuvien opintojaksojen opettajaa
Neljän tuuman värinäytöltä näkee helposti keskipisteen lämpötilan ja näkymää voi zoomata kaksinkertaisella digitaalisella zoomilla. Psykologipalvelujen tarjoaminen toisen asteen opiskelijoille paranee tänä vuonna, kun niitä takaava laki tulee voimaan elokuussa. FLIR K-sarjassa on kaksi mallia, K40 ja K50. Kestävän mallin mukaista on opettaa auttajia huolehtimaan hyvinvoinnistaan. FLIR-lämpökamera toimitetaan kovassa kuljetuslaukussa. Huotari Pelastajat eivät ole ”james bondeja”. Lähiesimiesten pitäisi olla vastuullisia ja aktiivisia alaistensa reagoinnin tunnistamisessa poikkeuksellisten työtehtävien jälkeen ja normaaliarjessa sekä jatkoapuun ohjaamisessa. Ainoastaan ajoneuvolaturi on erikseen tilattava lisävaruste. Suurin löydös oli se, että henkilökunta näkee tärkeänä oman toimintansa merkityksen ja kokee saavansa liian vähän turvallisuuteen liittyvää koulutusta niin ammattiopiskelussa kuin työpaikallaan. Lämpökameraa voi käyttää kolmella painikkeella myös sammutuskäsineillä. Kenelle tahansa voi tulla elämään kuormittavia tekijöitä, jotka voivat lähteä kumuloitumaan vailla asianmukaista tukea ja hoitoa. Se on tärkeää tietoa työssä, jossa on poikkeuksellisen suuri traumatisoitumisen riski. Teksti: Riitta Ahonen Kuva: A-M. Tähän koulutuksessa pitäisi antaa eväät. Jeffrey Michell kehitti kriittisten tilanteiden stressin hallinnan mallin, jonka yksi menetelmä on debriefing juuri siitä syystä, että pelastustehtävissä työskentelevillä palomiehillä oli suuri vaihtuvuus eikä stressinhallintaan oltu kiinnitetty huomiota. 24 prosenttia vastaajista ei ollut harjoitellut toimintaa palohälytystilanteessa ollenkaan. Kyseiset lämpökamerat on suunniteltu vaativaan paloja pelastuskäyttöön. Ihanne olisi, että koulutusvaiheessa saataisiin valmius työn aiheuttaman stressin hallintaan ja auttajien auttamisen malli olisi sama oppilaitoksissa ja pelastusalan organisaatiossa kentällä, toteaa Poijula. Lisätietoja: www.dafo.fi FLIR K-sarjan esittelyvideon voi katsoa osoitteessa: www.youtube.com/watch?v=lhriMdyOGfE Uusi lämpökamera Suomen markkinoille säksi myös henkilökunnan näkemyksen majoitusliikkeiden turvallisuuskoulutuksen riittävyydestä. Parannusehdotuksina ehdotettiin muun muassa kaikille uusille työntekijöille pakollista tutustumista pelastussuunnitelmaan ja yhteisiä pelastusharjoituksia esimerkiksi paikallisen VPK:n kanssa sekä pakollista paloturvallisuuskoulutusta myös osa-aikaisille työntekijöille. Pelastusopiston opiskelijoilla on nykyisin 1,5 opintopisteen psykologian opintojakso, jossa käydään läpi auttajan omaa selviytymistä, uhrin käyttäytymistä ja toimintaa akuutissa traumaattisessa tilanteessa. 53 prosenttia oli kokenut työssään tulipalon ja 90 prosenttia automaattisen palohälytyksen. 54 2/2014 Lämpökameravalmistaja FLIR Systems Inc. Huoneistotalon palohälytyksestä menee vastaajien mukaan tieto niin, että palokunta menee huoneistotalon sijasta hotelliin. FLIR-lämpökamerassa on toimintatiloja tulipalon eri vaiheissa käytettäväksi. Traumasta selviytynyt ihminen on tietoinen inhimillisestä haavoittuvuudestaan ja on myös kokemuksen vahvistama. K50 tarjoaa paremman erottelukyvyn 320x240 pikselin sensorillaan. Oppilaitoksissa täytyy olla tieto ja järjestelmä, jolla puututaan asioihin, jos opiskelijan elämässä tapahtuu raskaita asioita, sanoo psykologi Soili Poijula. tuo yhdessä Dafo Oy:n kanssa uudet K-sarjan lämpökameransa Suomen markkinoille. Myyntipakkaus sisältää kameran lisäksi muun muassa kaksi akkua, pöytälaturin, kantohihnat ja tietokoneohjelmiston. – Hoitamaton trauma on riskitekijä, joka voi nousta pintaan uudessa traumatisoivassa tilanteessa. Kaksi akkua takaa kahdeksan tunnin toiminta-ajan. Tutkimuksessa on mukana viisi matkailukeskusta ja kolme kaupunkimaista paikkakuntaa Lapin lisäksi myös muualta Suomesta. Jos hän huomaa uupumusta ja paineita työssä, hänen on osattava tunnistaa tilanne ja haettava apua. – Auttajalla täytyy olla aktiivinen suhtautuminen omaan henkiseen hyvinvointiin. FLIR-lämpökamerat ovat pölyja vesitiiviitä (suojaus IP67) ja kestävät pudotuksen betonilattialle kahden metrin korkeudesta. – Jotta todellinen jaksaminen voisi siirtyä työpaikoille on auttajan osattava ja hänellä on myös oltava oikeus pitää itsestään huolta. Niitä voi hyödyntää myös esimerkiksi henkilöetsinnässä ja pintapelastuksessa. Kameran muistiin mahtuu 200 kuvaa, jotka saa liitettyä raportteihin suomenkielisellä tietokoneohjelmistolla. Tällä autetaan opiskelijoita ymmärtämään, että pelastajat eivät ole mitään james bondeja vaan inhimillisiä ihmisiä ja siksi haavoittuvia. Oppilaitos on avainasemassa välittämään huolenpidon mallia, mikä välittyy myös työpaikoille
Esimiehenä olemista voi opetella ja siinä voi kehittyä, mutta ennen kaikkea henkilöstön johtamisessa on kyse siihen soveltuvasta luonteesta, kaikista siihen ei ole – eikä se ole mikään häpeä.. Esimiestyö on vaativa ja erityinen tehtävä eikä siihen liittyviä vaatimuksia alaiset aina kykene hahmottamaan. Samalla siirrolla aiheutetaan organisaatioissa työtyytymättömyyttä, kun taidoton esimies laittaa kuviot uusiksi ja koettaa saada maailman valmiiksi hetkessä. Monesti tämäntyyppiset esimiehet ovat myös niitä, jotka luikkivat ongelmien tai ristiriitatilanteiden edessä takavasemmalle eivätkä muista, että heitä ei ole valittu johtamaan vain hyviä, vaan erityisesti niitä huonoja tilanteita. Myös kokemus usein silottaa esimiehen pahimpia särmiä, mutta koska olemme inhimillisiä ihmisiä, on todettava, ettei kaikista ole yksinkertaisesti esimiestehtäviin tai organisaation johtajiksi. Jos tätä mallia ei halunnut noudattaa, jäätiin palomieheksi ja ylentyen loppu-uralla ylipalomiehen tehtäviin. Työnohjaus on ammatillisen kehittymisen muoto, jota käytetään erityisesti vaativissa ihmissuhdetöissä. Monet esimiestehtävissä toimivat henkilöt kaipaisivatkin työnohjausta. Tämä automaatiotason luulo omista kyvyistään ajaakin usein hyvin narsistiseen esimiestyöskentelyyn: esimies on sitä mieltä, että kaikki ennen hänen aikaansa on hoidettu päin prinkkalaa, hän kuvittelee olevansa lakien ja asetuksien yläpuolella, hän vetää alaistensa tekemisiä omiin nimiinsä antamatta asianmukaista kunniaa niille, keille se kuuluu ja kiillottaa omaa kuvaansa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Moni erinomainen asiantuntija, mutta henkilöstöjohtamisessa kyvytön henkilö, menetetään siirtämällä heitä tehtäviin, jotka sisältävät esimiesasemaa. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Kaikista ei ole esimiehiksi …ja se on ihan okei! Pelastustoimi oli vuosikymmenet ala, jossa uralla eteneminen perustui pitkälti siihen, että toimit ensin työntekijätehtävissä ja sitten iän, kokemuksen ja mahdollisesti koulutuksen karttuessa siirryit organisaatiossa orrelta yhtä ylemmälle ja siitä eteenpäin. Työntekijän ja esimiehen vuorovaikutus vaatii kuitenkin toimiakseen muutakin kuin tulikomentoja sähköpostitse – se vaatii aikaa ja läsnäoloa. Pelkälle esimiestyölle tulisi raivata kalenterista edes pieni siivu aikaa, olla vain läsnä ja alaisten tavoitettavissa. Erityisesti muilta aloilta työkokemusta keränneet henkilöt, jotka tulevat työskentelemään pelastustoimen pariin, tekevät havainnon puutteellisista tai kokonaan puuttuvista taidoista henkilöstöjohtamisessa. Tiedon pimittäminen, itselleen henkilökohtaisen esikunnan luominen, mielen äkkiarvaamaton muuttaminen jatkuvasti ja aina oikeassa oleminen ovat tällaisen esimiehen ominaispiirteitä. Toisilla heistä on ollut sellaisia taitoja, jotka olen halunnut poimia työkaluiksi omaan taitopakkiin – toiset esimiehet ovat puolestaan tuoneet esiin niitä esimerkkejä esimiestaidoista, joita sinne pakkiin ei missään nimessä kannata poimia. Tästäkin syystä pelastustoimessa on syytä pohtia entistä laajemmin urapolkumahdollisuuksia eikä vain nähdä, että ainoa tapa pelastustoimen uralla etenemisessä on siirtyä organisaatio-orrelta ylemmälle. Usein kuitenkin on niin, että hyvä pelastustoimen asiantuntija pitää joko itse itseään tai häntä pidetään automaattisesti myös hyvänä ihmisten johtajana. Tämän opin itse aloittaessani koko työurani esimiestehtävissä. Kokemus esimiehenä toimimisesta oli opettavainen, mutta sai minut myös parikymppisenä diplomi-insinöörin alkuna tähyämään asiantuntijatehtäviin ja kasvattamaan omaa ammatillista osaamistani. Viime vuonna toteutettu pelastustoimen valtakunnallinen työhyvinvointikysely nosti kehityskohteiksi johtamisen avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden. Nykyisin tilanne on toinen pelastustoimen esimiesasemaa sisältävissä tehtävissä; edellä mainitun tavan lisäksi esimieheksi saatetaan edetä nopeasti tai esimiestehtäviin saatetaan tulla alan ulkopuolelta ilman pelastustoimen ammatillista koulutusta. Tämä unohtuu usein kaiken kiireen ja jatkuvien muutoksien keskellä. Esimiestaitoja on mahdollista oppia. 2/2014 55 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Viestinnän siirtyessä entistä sähköisempään muotoon muuttuu henkilöstöjohtaminenkin entistä enemmän sähköpostin ja muiden toimintojen varaan. Henkilöstöjohtaminen taitaakin olla yksi viime vuosien suosituimmista opinnäytetyöaiheista Pelastusopistolla ja yleensä se, että opiskelijoilla on into oma-aloitteisesti jotakin tutkia, kertoo siitä, että aiheen osalta koetaan olevan aidosti kehitettävää. Olen työurani aikana työskennellyt monella alalla ja saanut kunnian olla useamman esimiehen alaisuudessa. Inhimillinen viestintä luo työhyvinvointia
Nur Sekunden später spricht die Sicherheitseinrichtung an und das bren nende Gas wird mit einer rund drei Meter hohen Stichflamme abgeblasen. Saksassa on 6600 nesteja 900 maakaasun tankkauspistettä. Toinen autoilija hälytti palokunnan. Vakuutusyhtiö vaatii palokuntaa korvaamaan turhaan murretusta ovesta 50000 kruunua (6250 euroa). ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski USA:n paloviraston (U.S. Feuerwehr-Magazin 4/2013 Tulikuuma karavaani Reutlingen (Saksa). Miesten ruoan laitto aiheutti tulipalon paljon todennäköisemmin kuin naisten. Bei Neuenhaus brennt ein gasbetriebener Pickup. Teksti Thor Martin Bjerke, Brannmannen 4/2013. Feuerwehr-Magazin 1/2013 Nachrichten Gasbetriebener Pickup in Vollbrand Neuenhaus (NI) Ein Mann ist mit seinem Ford FlSO bei Neuenhaus (Graf schaft Bentheim) unterwegs. Douglasie im Dachstuhl Ratzeburg (SH) Sturmtief "Lennart" zieht über Norddeutschland hinweg. Paloista 94 prosenttia rajoittui kattilaan tai paistinpannuun. Kahdella työsuihkulla tehty sammutus onnistui vain osittain. Lisäksi sen ovessa ja ikkunoissa oli varoitusmerkit. 45 prosenttia asuntopaloista, joihin palokunta hälytettiin, aiheutui ruoanlaitosta. Weitere Verkehrsteilnehmer haben zwischenzeit lich den Notruf gewählt. Plötzlich reagiert das Gaspedal nicht mehr. Keittiöpalot sattuivat useimmiten kello 17– 20. Erst nach dem Erlöschen der Flamme können die Nachlöscharbei ten durchgeführt werden. Pelastustoiminnan johtaja neuvotteli poliisin sekä jäteyhtiön kanssa ja päätyi epätavalliseen ratkaisuun. Liekit löivät häntä vastaan. Tätä varten laadittu aineisto on saatavana viraston verkkosivuilta www.usfa.fema.gov/fireservice/prevention_ education/strategies/cooking Fire Engineering 3/2013 Vaarallinen itsemurha Padborg (Tanska). Eine der beiden Douglasien, die im Garten stehen, konnte den Böen nicht mehr standhalten und ist auf das Haus ge kippt. Laajempia vahinkoja aiheuttaneissa paloissa rasva tai öljy syttyi palamaan 51 prosentissa tapauksista. Als im Gebäude erschos sene Hunde aufgefunden werden, ziehen sich die Behördenvertreter sofort zurück, ein größerer Polizeieinsatz läuft an. Foto' Feuerwehr Kein Routineeinsatz Kronach (BY) Telefonisch wird die Feuerwehr Kronach (Oberfranken) zu ei nem Routineeinsatz alarmiert. Der Autofahrer bringt seine beiden Hunde aus dem Wa gen in Sicherheit und kuppelt einen An hänger ab. Sunnuntaiaamupäivänä Flekkefjordin palokunta hälytettiin myymäläpaloon. Rauch verrät Diebe Innsbruck (Österreich) Verhängnis voller Fehler einer Einbrecherbande in Innsbruck: Die drei Männer hatten es sich mit einem Lagerfeuer im Keller eines Ab bruchhauses gemütlich gemacht doch der aufsteigende Qualm fiel einer Poli zeistreife auf. Ihm schlagen Flammen entgegen. Ystävän ja poliisien lisäksi kuusi fluorivedylle altistunutta pelastajaa kuljetettiin sairaalaan tarkastettaviksi. Bei den Arbeiten kommen unter anderem eine Drehleiter und ein Kran des Technischen Hilfswerkes zum Einsatz. (Säiliön pitkästä tyhjenemisajasta voi päätellä, että polttoaineena oli nestekaasu eli propaanin ja butaanin seos. Palomestari Terje Glendrangen mukaan tuuli oli navakka ja palon leviämisriski suuri. Palokunnalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin murtaa ovi. Der Einsatz endet nach rund dreieinhalb Stunden. Erst danach kann die Bergung des umgestürzten Baumes be ginnen. Palokunta hälytettiin auton luo, jossa olevan miehen luultiin tehneen itsemurhan pakokaasulla. Palokunta hälytettiin sammuttamaan palavaa jäteautoa. Myymälä oli suojellulla puutaloalueella. Yli puolet vammoista syntyi, kun asukkaat yrittivät itse sammuttaa paloa. Avopakettiauton kuljettaja totesi, että kaasupoljin ei toiminut. Jälkisammutus voitiin aloittaa vasta, kun kaasuliekki oli sammunut. Auch dieser Baum ist umsturzgefährdet und muss gefällt werden. Die Feuerwehrkameraden öffnen die Tür. Palopäällikkö Svein Gunnar Larsen sanoo, että palokunta ei tiennyt järjestelmästä eikä hyväksy korvausta, koska se ei tehnyt mitään väärin. Kun palokunta saapui, mies kertoi, että hän oli juuri tankannut auton polttoainesäiliön täyteen kaasua. Jätepuristinta ei saatu avattua eikä sammutusvesi päässyt kierrätysjätteeseen. Palavan jätteen sammutus ei tuottanut ongelmia. Hän ajoi pysäköintipaikalle ja avasi konepellin. Palava jäteauto ajettiin poliisin ja palokunnan saattamana jäteyhtiön varikolle. Muutamaa sekuntia myöhemmin polttoainesäiliön lämpövaroke laukesi ja purkautuva kaasu paloi 3 metriä pitkällä pistoliekillä. Sie entdecken weitere Hunde mit Schussverletzungen sowie die Hundehal terin. Osoittautui, että mies oli käyttänyt fluorivetyhappoa. Siellä jätepuristin avattiin autonosturilla ja kuorma tyhjennettiin. Vuosina 2008–2010 ruoanlaitto aiheutti vuosittain keskimäärin 164500 tulipaloa, 110 palokuolemaa, 3525 loukkaantumista sekä 309 miljoonan dollarin (238 miljoonan euron) aineelliset vahingot. Myymälä näytti savun täyttämältä, mutta todellisuudessa vesisumujärjestelmä oli lauennut vian takia. Palokunta sammutti autopalon vaahdolla, mutta kaasu paloi vielä puolen tunnin ajan. Bei der Überprüfung des vermeintlichen Gebäudebrandes stießen die Polizisten auf die Bande, die sich gera de mit dem Diebesgut aus dem jüngsten Beutezug beschäftigte. Sie hat sich selbst erschossen. Suomentajan huomautus.) Feuerwehr-Magazin 4/2013 Kaasuauton palo Vaarallinen keittiö Vahingonkorvaus. In Ratzeburg sitzt ein Ehepaar gerade beim Frühstück, als es laut knallt und Glas split tert. Mies päästi autossa olleet koiransa ulos ja irrotti perävaunun. Die Feuerwehr löscht das Fahrzeug weitgehend mit Schaum ab die Gasflamme muss jedoch von alleine erlöschen. Die Feuerwehr kümmert sich zunächst um die zweite Douglasie. Der Fahrer stoppt den Pickup auf einem Park platz tmd öffnet die Motorhaube. Einige Stunden später gehen Beamte eines San dereinsatzkommandos (SEK) in das Haus vor. So ist es möglich, den Stamm Stück für Stück abzutragen. Fire Administration) raportin mukaan ruoanlaitto on edelleen yleisin asuntopalojen sekä kotona saatujen vammojen syy. Lasten ja vanhusten riski kuolla keittiöpalossa oli suurempi kuin muiden ikäryhmien. Virasto suosittelee palokuntia tiedottamaan alueensa asukkaille paloturvallisista ruoanlaittotavoista, joilla vältetään palot, palovammat ja -kuolemat. Der Stamm hat Teile des Dachstuhls zertrümmert und einen Wintergarten demoliert. Vertreter des Landkreises, des Vete rinäramtes sowie Polizeibeamte wollen ein Gebäude kontrollieren, nachdem es Hinweise auf eine nicht artgerechte Hun dehaltung gibt. Foto' Nlmtz 10 I Feuerwehr-Magazin 412013 dass es sich um ein gasbetriebenes Fahr zeug handelt und er gerade vollgetankt habe. Vakuutusyhtiön mielestä palokunnan olisi pitänyt tietää, että myymälässä oli tällainen järjestelmä. Mit ei nem Schaumangriff karm die Feuerwehr das brennende Fahrzeug zwar weitge hend löschen, doch es dauert noch rund 30 Minuten, bis das Restgas aus dem Tank verbrarmt ist. Neuenhaus (Saksa). Kun miehen ystävä rikkoi auton sivuikkunan saadakseen oven auki, hän sekä paikalle hälytetyt poliisit saivat ärsytysoireita. Eine Tür öffnung im Stadtteil Friesen eine Amts hilfe. Als die Feuerwehr eintrifft, in formiert der Autofahrer den Einsatzleiter, Feuerwehrleute und THW-Helfer beseitigen in Ratzeburg einen Baum, der auf ein Wohnhaus gestürzt ist
Soitin hätänumeroon ja ehdin juuri kertoa olinpaikkani ennen kuin puhelin mykistyi” nainen kertoi. Harjoitusalueellamme jatkamme tämän menetelmän hiomista.” Rakennuksen tunteminen oli toinen tärkeä tekijä. ”Tätä sammutusmenetelmää olimme harjoitelleet, mutta emme kertaakaan käyttäneet. Kiinnostavin näistä on Lesnoi dozor (Metsävartio) -valvontajärjestelmä, joka matkapuhelinten tukiasemien mastoihin sijoitettujen videokameroiden avulla havaitsee ja paikantaa syttyneet palot. Sapeurs-Pompiers de France 3/2013 Koira auttoi palokuntaa Harderwijk (Hollanti). Tämän jälkeen on ryhdytty toimenpiteisiin, jotta metsäpalot voitaisiin havaita ja sammuttaa varhaisessa vaiheessa. Neljä palokuntalaista veti puuhun kiinnitetystä köydestä ja viides käytti moottorisahaa. Brand en Brandweer 1/2013. Nyt meillä oli tilaisuus käyttää sitä. Poliisipartio löysi auton, jossa vesi ulottui naisen leukaan asti. Jo yli 1,5 miljoonaa katsojaa on nähnyt videon, joka löytyy Youtubesta hakusanoilla ”Harderwijk” ja ”hond”. kerroksen ullakkohuoneistossa. Kytkimen tarkkaa sijaintia ei kuitenkaan tiedetty. Kun järjestelmä on havainnut savua, päivystäjä varmistaa, että savu on peräisin metsäpalosta. Teksti Jildou Visser, Brand en Brandweer 2/2013 Palo 31. Olemassa olevat ohjelmat oli suunniteltu havaitsemaan terroristeja tai lukemaan autojen rekisterinumeroita. Jackrusselinterrieri lähti ajamaan kettua. Aluksi hän teki tovereidensa kanssa iltaisin töitä kotinsa kellarissa. Siksi paloja ei tarvitse tarkkailla öisin. ”Päällystö tiesi, millainen ilmoituskeskus on ja että siellä olevalla kytkimellä voidaan sammutusvesi ohjata tiettyyn kerrokseen. Koiran luokse ei kuitenkaan päästy. Vuonna 2009 alueen metsäviranomaiset tiedustelivat, voisiko videokameroilla havaita ja paikantaa syttyneet palot. Muuna aikana yksi kamera pystyy havaitsemaan 25 aarin palon 15–30 kilometrin etäisyydeltä. Nopean toiminnan ja huoneiston ovien automaattisulkimien ansiosta tavoite saavutettiin. Rakennuksessa oli myös palokuntahissi, jota yksi kolmannen sammutusyksikön palomiehistä käytti. ”Tämä tuntui jännittävältä. ”Jotta kameroita voitaisiin käyttää oikein, oli välttämätöntä tehdä tarkoitukseen soveltuva tietokoneohjelma. Ivan Shishalov on yksi järjestelmän kehittäjistä. Jos sammuttaminen ei olisi kuitenkaan onnistunut, olisimme käyttäneet painevaahtoa. Kun halkeamaa oli laajennettu porakoneella, kaksi köysipelastajaa laskeutui 5–6 metrin syvyyteen, missä koiran haukunta kuului selvästi. Kehitämme sitä edelleen”, Shishalov kertoo. Nyt yrityksellä on 20 työntekijää. Sapeurs-Pompiers de France 3/2013 Kuuloke pelasti Rochefort (Ranska). Paikallinen yrittäjä lainasi viemärien kuvaukseen tarkoitettua videolaitetta, jonka avulla yli 8 metrin syvyydessä oleva koira paikannettiin. Mastot olisi pitänyt pystyttää sekä liittää sähköja tietoliikenneverkkoon. Jos olisimme aloittaneet vuonna 2005, tukiasemia ei olisi ollut tarpeeksi. Vuoden 2010 metsäpalojen jälkeen presidentti Dmitri Medvedev antoi tukensa projektille. Hän kertoi sammutustyöstä, rakennuksen palonehkäisystä sekä siitä, miten asukkaat voivat vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Terrieri kuitenkin juuttui pystysuoraan halkeamaan. ”Kun ajan yöllä, pidän aina matkapuhelinta kytkettynä kuulokkeeseen. ”Tilastojen mukaan melkein kaikki metsäpalot syttyvät valoisaan aikaan. BrandSäkert 3/2013 Kamerat havaitsevat metsäpalot Eindhoven (Hollanti). Tällä tavalla jokaiseen kerrokseen saadaan tarvittava sammutusveden määrä. Paikalla otetusta videosta näkyy, kuinka palokuntalaisten lemmikki Rocky-koira käy kiinni köyteen ja auttaa näin puunkaadossa. Oomen päättikin järjestää samanlaiset tilaisuudet myös muiden yli 70 metriä korkeiden asuintalojen asukkaille. kerroksessa Koira ketun luolassa Castelnau-Montratier (Ranska). Nainen oli palaamassa kotiin kello 2.30, kun hänen autonsa joutui rankkasateessa vesiliirtoon ja suistui tien vieressä olevaan kanavaan katolleen. Eihän niitä ollut koskaan testattu käytännössä! ”Hälyttäminen ja tehtävien jako tapahtuivat suunnitelman mukaisesti. Pelastaja pystyi silti videokuvaa seuraavan terrierin omistajan neuvojen mukaan sujuttamaan köysisilmukan koiran ympärille ja vetämään sen luokseen. Päätimme hyödyntää tukiasemien mastoja, koska ne olivat sähköja tietoliikenneverkossa. Järjestelmä havaitsee metsäpalon savun. Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä 20 alueella. Ensimmäinen yksikkö vastasi sammutuksesta, toinen sammutusvesihuollosta ja kolmas logistiikasta”, Oomen kertoo. 96 metriä korkean tornitalon ylimmässä kerroksessa sammutetun asuntopalon jälkeen kollegat kaikkialta maasta ovat kyselleet sammutusta johtaneelta palomestari Ramon Oomenilta neuvoja. He halusivat tietää, miten palo sammutettiin. Viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana tukiasemien lukumäärä on kuitenkin kasvanut 20–30-kertaiseksi”, Shishalov kertoo. 2/2014 57 Kesän 2010 metsäpalot olivat Venäjän historian pahimpien joukossa. Siksi se ei toimi pimeällä. Emme ajatelleet mitään suurisuuntaista”, Shishalov kertoo. Olivatko vuosia käytetyt palonehkäisyratkaisut riittäviä. Tavoitteena oli estää palon leviäminen muihin huoneisiin. ”Asukkaat olivat hyvin tyytyväisiä tiedottamiseen ja ottivat neuvot mielellään vastaan”. Toimivatko tavanomaiset menetelmät näin korkeassa rakennuksessa. Palo oli ylimmän, 31. Palokunta hälytettiin kaatamaan puu. Palomestari Oomen järjesti tiedotustilaisuuden asukkaille kolme viikkoa palon jälkeen. Sade rajoittaa näkyvyyttä, mutta metsäpalot eivät koskaan syty sateella. Myrskytuuli uhkasi kaataa ison puun rivitalon päälle. He onnistuivat saamaan hänet ulos vahingoittumatto mana. Koska rakennuksessa oli kaksi porraskäytävää, asukkaiden poistuminen palohälytyksen jälkeen ei haitannut palokunnan toimintaa. Lesnoi dozor ei vielä ole valmis tuote. Meillä on joka autossa valmius tähän”. Ne aiheuttivat 10 miljardin euron vahingot ja ainakin 55000, pääasiassa iäkkään, ihmisen arvioitiin kuolleen helteen ja savun yhteisvaikutuksesta. Kun kettu meni luolaansa, koira seurasi perässä. Valvontakamerat hankittiin Ruotsista. Valmistuttuaan Nizhni Novgorodin yliopistosta hän oli mukana projektissa, joka kehitti 1,3 miljoonan asukkaan kaupungille liikenteen valvontajärjestelmää. Irrotin turvavyön, vedin kuulokkeen johdosta ja sain märän puhelimen käteeni
Case: Palokuolema – huono referenssi V iime vuonna pelastustoimen sosiaalisen median työryhmä pohti, että pitäisikö tehdä palokuolemalaskuri. Ainakin sisäministeriön pelastustoimi ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) päivittävät vuoden mittaan useasti palokuolematilanteen. Ehdotan, että palokuolematilasto julkaistaan kerran vuodessa, edellisen vuoden osalta aina tammikuussa. SPEKin tiedote nostettiin myös SM:n ylläpitämille pelastustoimi.net -verkkosivuille. Nämä tiedot voidaan myös yhdistää muuhun tietoon. Rytmi on liian tiheä, kerran vuodessa taitaisi riittää. Hyvä, että asiasta keskustellaan. Mielenkiintoinen kysymys. Mikään itseään kunnioittava organisaatio ei pidä noin suurta ääntä siitä, mikä organisaatiossa ei toimi. – Tällainen tilastointi puolustaa paikkaansa vertailtavuuden suhteen, vaikkapa palokuolemia muihin tapaturmaisiin kuolemiin tai palokuolemien kehitykseen vuosien mittaan. Jos on, niin mitä. Kas kun emme osta lehdistä palokuolinilmoituksia. Muita laskureita ei tarvita. On tärkeämpää, että ihmiset palon hetkellä tietävät, miten alkusammutus tai palohälytys tehdään kuin kuinka monta kansalaista viime vuoden neljännellä kvartaalilla kuoli. Loppulauselma Järjettömän tiuha palokuolemista tolkuttaminen on epätoivoista huomion hakua. Paloristikuulustelu Sisäministeriön yli-insinööri Kirsi Rajaniemi, Onko tiuhasta palokuolema-viestinnästä hyötyä pelastustoimelle vai pitäisikö se korvata vaikkapa onnistuneista alkusammutuksista tiedottamisella. Laskuria katsomalla jokaisen uhrin omainen saattaa nyt todeta, että yksi noista pääkalloista kuului minun läheiselleni. Se on hyvä referenssi pelastustoimelle. Kerrotaan miten usein ihmiset ovat alkusammuttaneet ja minkälaisin tuloksin he ovat toiminnallaan päässeet. Tästä jäänyt aukko täytetään Prontosta helposti saatavalla alkusammutustilastolla ja -tiedolla. Se alkoi julkaista säännöllisesti päivitettävää palokuolemalaskuria, siinä jokainen tulipalossa menehtynyt kuvataan pääkallolla ja ristiin asetelluilla sääriluilla. Sellainen, johon aika ajoin vuoden mittaan päivitetään senhetkinen palokuolematilanne. Palokuolemien määrä on konkreettinen, helposti tilastoitava ja helposti ymmärrettävä. Palokuolema on brutaali tulos siitä, kun ennaltaehkäisy ja operatiivinen pelastustoimi ei ole toiminut toivotulla tavalla. Tätä kirjoitettaessa SPEK on tiedottanut tammikuun 14 palokuolemasta, helmikuu oli vielä kesken. 58 2/2014. Osa syy tähän uutisointiin olemme itse, koska tuputamme tietoa kuolemista. Onnistuneista alkusammutuksistakin on kerrottu, mutta media tarttuu palokuolemiin paremmin. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja ja kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. Palokuolemien määrä on monessa paikassa yhtenä mittarina kertomassa paloturvallisuustyön vaikuttavuudesta, siksi siitä varmaankin tiedotetaan. Jatkuva palokuolemista toitottaminen tuskin on edes strategian mukaista viestintää tai sitten pelastustoimella on aika huono strategia. Ehkä jonkun koti ei palanutkaan, koska oli varauduttu ja osattiin alkusammuttaa. Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg, Mitä mieltä olet palokuolemaviestinnästä ja sen tiheydestä, voitaisiinko ihmisiin vaikuttaa paremmin toisenlaisella viestinnällä. Tilastojen tekeminen on helppoa. Pronton ylläpitäjä, suunnittelija Johannes Ketola, Pelastusopisto, Onko Pronto-tietokannasta mahdollista poimia tietoja siviilien suorittamasta alkusammutuksesta. Kun emme muulla tavalla saa palstatilaa, niin kerrotaan sitten kuolemista. Näkemyksiä on monia, mutta varsinaisia linjauksia asian suhteen ei tietojeni mukaan ole. – Palokuolemien määrästä viestiminen kyseenalaistetaan aika ajoin, välillä kehutaan ja välillä haukutaan. Ennakoiva viestintä on tässäkin tapauksessa ylivertaista. Pelastustoimi viestii ansiokkaasti muutakin kuin palokuolemia, itse asiassa palokuolemat on pieni osa viestintää, mutta turhan näkyvä. Viranomaiset panivat uhkauksensa toteen Facebookin Pelastustoimi-sivulla. – On mahdollista. Käry & oikeus Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Hyvä aihe jutulle. Taustakuvaksi suunniteltiin jonkun palavaa kotia. Palokuolema ei ole pelastustoimen referenssi. Palava koti ei päässyt lopulliseen versioon. Prontosta saisi seuraavia tietoja: oliko kohteessa alkusammutuskalustoa, yritettiinkö alkusammutusta, millä kalustolla yritettiin sammuttaa, vaikuttiko alkusammutus, miksi alkusammutusta ei yritetty, lisäksi on vapaa tekstikenttä, jossa kerrotaan tarkemmin alkusammutuksesta. Operatiivisella puolella harmitellaan sitä, että hyvin menneistä keikoista kerrotaan vain kuolemat ja vahingot, eikä sitä mikä on pelastustöillä pelastunut. Kuinka paljon palokuolemahehkuttamisesta on pelastustoimelle hyötyä tai onko se jopa organisaatiolle vahingollista tai olisiko se korvattavissa järkevämmällä tavalla
Poistumisen ja henkilöiden pelastamisen turvaaminen . Poistumismatkat palosavulohkon alueelta saadaan riittävän lyhyiksi. Suuntapainepuhallusta käyttämällä saadaan aikaan tehokas ilmanvaihto esimerkiksi tunneleissa ja maanalaisissa tiloissa. Pienissä ja matalissa tiloissa savunpoisto perustuu pääosin savun laimentamiseen savutuuletuksella, koska savuton vyöhyke niissä säilyy hyvin lyhyen ajan palon syttymisen jälkeen. Savunpoistolaittei den koko elinkaari on hyvä pitää esillä hankkeen tarve selvityksestä lähti en /1/.. Siinä määritetään savunpoistoon liittyville rakenteille ja laitteille suunnitteluperusteet. Savunpoistolla saadaan savu pysymään oleskeluvyöhykkeen yläpuolella poistumiseen tai palokunnan toiminnan alkamiseen tarvittavan ajan /1/. Tällöin on hyödyllistä selvittää käytettävissä olevat savunpoiston vaihtoehdot riittävän turvallisuustason aikaansaamiseksi. Savunpoiston suunnittelu Savunpoiston suunnittelu on osa paloturvallisuussuunnittelua. Savu leviää savupatjassa koko savulohkon alueelle. . Savunpoiston tehtävät ja tarkoitus Savunpoistolaitteistojen tehtävänä on poistaa savua ja lämpöä: . Savulohkon koolla on raja-arvot, jotka perustuvat kahteen pääperiaatteeseen: . 2/2014 59 T ässä artikkelissa tarkastellaan savunpoiston suunnittelua rakennuksen suunnitteluprosessin alkuvaiheessa Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisuun RIL 232–2012 ”Rakennusten paloturvallisuus – Savunpoiston suunnittelu, laitteiston asennus ja ylläpito” /1/ perustuen. 6. Omaisuusja ympäristövahinkojen torjuminen Suurissa tiloissa savunpoisto perustuu siihen, että savu nousee palopesäkkeestä ympäröivää ilmaa kevyempänä huoneen yläosaan ja leviää katon rajassa. 5. Siinä määritetään savunpoistoon liittyville rakenteille ja laitteille suunnitteluperusteet. 3. Savunpoistolla saadaan savu pysymään oleskeluvyöhykkeen yläpuolella poistumiseen tai palokunnan toiminnan alkamiseen tarvittavan ajan /1/. Palo-osastoinnilla ja jakamalla rakennus savutiiviillä tai savun leviämistä estävillä rakenteilla osiin estetään savun leviäminen syttymishuonetilasta laajemmalle alueelle 2. Pienissä ja matalissa tiloissa savunpoisto perustuu pääosin savun laimentamiseen savutuuletuksella, koska savuton vyöhyke niissä säilyy hyvin lyhyen ajan palon syttymisen jälkeen. Savukaasujen jäähtyminen rajoitetaan, jotta ne eivät painuisi savusulkujen alapuolelle. Kuva 1. Huoneen yläosaan muodostuu savupatja. tilasuunnittelua varten. sammutusvaiheessa palokunnan toiminnan helpottamiseksi sekä palon jälkeen savutuuletuksella torjua jälkivahinkoja. Savuton tila saadaan aikaan paineistamalla suojattava tila puhtaalla ilmalla. . . Savunpoiston suunnittelu aloitetaan mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa, jolloin halutun turvallisuustason saavuttamiseksi on käytettävissä paljon vaihtoehtoisia ratkaisuja. Palon sammuttamisen jälkeen savutuuletuksella laimennetaan savukaasuja ja näin saavutetaan riittävä ilman puhtaus. Siinä määritetään savunpoistoon liittyville rakenteille ja laitteille suunnitteluperusteet. Savunhallinnan keinot Savuvirtausten hallintaan palotilanteessa käytetään seuraavia keinoja: 1. Laimentamalla savukaasupitoisuutta saadaan huonetilassa aikaan siedettävät olosuhteet. Savusuluilla hidastetaan savun leviämistä savulohkoa laajemmalle alueelle. Savunpoistotasossa I savunpoistopintaalojen ja ilmavirtojen laskenta perustuu tiSavunpoiston alustava suunnittelu Teksti: Pekka Kallioniemi, riskienhallinta-asiantuntija, Piikallio Oy Savunpoistolla saadaan savu pysymään oleskeluvyöhykkeen yläpuolella poistumiseen tai palokun nan toiminnan alkamiseen tarvittavan ajan /1/. Savunpoiston suunnittelu aloitetaan mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa, jolloin halutun turvallisuustason saavuttamiseksi on käytettävissä paljon vaihtoehtoisia ratkaisuja. Huoneen alaosaan luodaan savuton vyöhyke poistamalla savua huoneen yläosasta ja johtamalla puhdasta korvausilmaa huoneen alaosaan. 4. Savunpoiston suunnittelu Savunpoiston suunnittelu on osa paloturvallisuussuunnittelua. Savunpoiston suunnittelu Savunpoiston suunnittelu on osa paloturvallisuussuunnittelua. Poistumismatkat palosavulohkon alueelta saadaan riittävän lyhyiksi. Suunnittelun alkuvaiheessa on hyödyllistä suorittaa savunpoistolaitteiston alustava mitoitus mm. Kuva 1. Savu muodostuu palokohteen yläpuolelle syntyvässä palopatsaassa, jossa palokaasut sekaantuvat ympäröivään ilmaan. Lisäksi käsitellään savunpoiston alustavaa mitoitusta savunpoistotason I ja II tiloissa. Savunpoiston alustavassa suunnittelussa perustana on savunpoistotason määrittely. palon alkuvaiheessa ihmisten poistumisen turvaamiseksi ja pelastamiseksi . Savunpoiston päätehtävien tärkeysjärjestys on seurava : . Savunpoiston suunnittelu aloitetaan mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa, jolloin halutun turvallisuustason saavuttamiseksi on käytettävissä paljon vaihtoehtoisia ratkaisuja. Pienissä ja matalissa tiloissa savunpoisto perustuu pääosin savun laimentamiseen savutuuletuksella, koska savuton vyöhyke niissä säilyy hyvin lyhyen ajan palon syttymisen jälkeen. Poistumismatkat palosavulohkon alueelta saadaan riittävän lyhyiksi. Palokunnan toiminnan turvaaminen
Olennaista on, että palokunta voi nopeasti käynnistää sammutusja pelastustehtävän edellyttämät savunpoistolaitteet. RIL 232-2012, Rakennusten savunpoisto. Suojaustason 3 rakennuksissa on automaattinen sammutuslaitteisto. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E1, 2011, Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet, Helsinki, ympäristöministeriö. Alkupalon sammutus savunpoistotason II huonetilassa /4/. Kuva 5. Savola Raimo, Savutuuletus pelastustyössä, Pelastusopiston julkaisu, A-sarja: Oppimateriaalit 2/2010 Kuva 4. Taso I on perustaso, joka vaaditaan aina. Olennaista on, että palokunta voi nopeasti käynnistää sammutusja pelastustehtävän edellyttämät savunpoistolaitteet. Savunpoistotason III valinta tulee kysymykseen käytettäessä savunpoistolaitteistoa henkilöturvallisuussyistä. normaalit asuinhuoneistot ja toimistohuoneet kuuluvat tähän tasoon. Savunpoiston mitoitus on esitetty RIL 2322012 julkaisun kohdassa 4.3.6. Alkupalon sammutus savunpoistotason II huonetilassa /4/. Suojaustason 2 rakennuksissa olevat tilat on tarkoituksenmukaista suunnitella savunpoistotasoon II tai III. Savunpoistotason II tiloissa savunpoistolaitteet helpottavat palokunnan sammutusja pelastustoimintaa (E1 kohta 11.4.4 /2/). Savunpoistotason III valinta tulee kysymykseen erityisistä syistä. Savunpoistotason III tiloissa on automaattinen savunpoistolaitteisto, joka toimii savuilmaisimen antaman herätteen perusteella. Aukkoprosenttia valittaessa otetaan huomioon lisäksi palavan materiaalin savunmuodostus-ominaisuudet, tilan huonekorkeudet ja savusulkujen käyttö. 4. Tasoa III edellytetään tiloilta, joissa henkilöturvallisuus perustuu ratkaisevilta osin savunpoistoon. Laitteisto tulee olla laukaistavissa myös käsin painonapista tai muulla tavalla. Tason I savunpoisto ei edellytä erityistoimia, jos tilojen ikkunaja oviaukkoja voidaan käyttää savunpoistoon tai savu voidaan poistaa palokunnan toimin (E1 kohta 11.4.1 ohje) /2/. Paloilmoittimen ansiosta palokunta saapuu kohteeseen palon alkuvaiheessa (savunpoistotaso II). Se turvaa palon alkuvaiheessa ihmisten poistumisen palotilasta rakennuksen ulkopuolelle sekä auttaa pelastushenkilöstöä ihmisten pelastamisessa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E2, 2005, Tuotantoja varastorakennusten paloturvallisuus Ohjeet, Helsinki, ympäristöministeriö. Savunpoistotason III valinta tulee kysymykseen käytettäessä savunpoistolaitteistoa henkilöturvallisuussyistä. Laitteisto tulee olla laukaistavissa myös käsin painonapista tai muulla tavalla. Paloilmoittimen ansiosta palokunta saapuu kohteeseen palon alkuvaiheessa (savunpoistotaso II). Mitoituspalo valitaan poistumiseen tarvittavan ajan perusteella. Niissä olevat tilat voidaan suunnitella pääsääntöisesti savunpoistotasoon I. Savunpoistotason II tiloissa savunpoistolaitteet helpottavat palokunnan sammutusja pelastustoimintaa (E1 kohta 11.4.4 /2/). Suojaustason 3 rakennuksissa on automaattinen sammutuslaitteisto. Savunpoistotason II tiloissa savunpoistolaitteet helpottavat palokunnan sammutusja pelastustoimintaa (E1 kohta 11.4.4 /2/). Pienten tilojen savu voidaan poistaa viereisten tilojen kautta. Mm. Tällöin savutuuletuksen suunnittelussa otetaan huomioon palo-osastointi ja käyttötarkoitus ja erityisesti henkilöriskit. Savunpoistotason III tiloissa on automaattinen savunpoistolaitteisto, joka toimii savuilmaisimen antaman herätteen perusteella. Automaattisen sammutuslaitteiston vaikutuskerroin on 0,5 (savunpoistoluokka 1) tai 0,25 (savunpoistoluokat 2–4) Savunpoistotason III tilojen savunpoiston mitoitus perustuu ensi vaiheessa vakiopalotehoon. Paloilmoittimen ansiosta palokunta saapuu kohteeseen palon alkuvaiheessa (savunpoistotaso II). Laitteisto tulee olla laukaistavissa myös käsin painonapista tai muulla tavalla. Savunpoistotason II laskentakaavoissa savunpoiston mitoitukseen vaikuttavina tekijöinä ovat tilan savunpoistoluokka (savunmuodostusominaisuudet), savulohkon pinta-ala, tilan korkeus ja savuttoman vyöhykkeen korkeus, joka määräytyy savusulkujen korkeudesta (RIL 232, kohta 4.3.5). Savunpoistotason III tiloissa on automaattinen savunpoistolaitteisto, joka toimii savuilmaisimen antaman herätteen perusteella. Suojaustason 2 rakennuksissa olevat tilat on tarkoituksenmukaista suunnitella savunpoistotasoon II tai III. Savunpoistotason III valinta tulee kysymykseen käytettäessä savunpoistolaitteistoa henkilöturvallisuussyistä. Savutuuletus suihkuputkea käyttäen savunpoistotason I huonetilassa /4/. Savunpoistotasot Rakennukseen tulee suunnitella ja rakentaa sen eri tiloihin soveltuva riittävä mahdollisuus savunpoistoon (E1 kohta 11.4.1) /2/. Suojaustason 1 (E2 /3/) rakennuksissa savunpoistolle ei aseteta erityisvaatimuksia. Kustannustehokkainta on aloittaa riskitarkastelut suunnittelun alkuvaiheessa yksinkertaisilla riskikartoituksilla ja tarkentaa niitä suunnittelun edetessä. Suojaustason 2 rakennuksissa olevat tilat on tarkoituksenmukaista suunnitella savunpoistotasoon II tai III. Suojaustason 3 rakennuksissa on automaattinen sammutuslaitteisto. Lisäksi tulee ottaa huomioon kaikki muut sivutilat, jotka liittyvät savutuuletuksen vaikutusalueeseen. Siinä olevat tilat suunnitellaan pääsääntöisesti vähintään savunpoistotasoon II, koska kysymyksessä on yleensä suuret tilat ja automaattisen sammutuslaitteiston toimintavarmuus edellyttää myös savunpoistolaitteiden toimintavarmuutta. Kuva 5. Tällöin automaattisen savunpoiston ja sammutuslaitteiston yhteistoimintaan liittyvät riskit on arvioitava tapauskohtaisesti. Se turvaa palon alkuvaiheessa ihmisten poistumisen palotilasta rakennuksen ulkopuolelle sekä auttaa pelastushenkilöstöä ihmisten pelastamisessa. Savunpoisto voidaan toteuttaa tason I mukaisesti silloin, kun määräysten E1 edellyttämä rakennuksen osastointi, poistumistiet sekä rakennusten ja rakenteiden luokkavaatimukset täyttyvät eikä henkilöturvallisuuden tai omaisuuden suojelun takia ole tarpeen käyttää parempaa tasoa. Siinä olevat tilat suunnitellaan pääsääntöisesti vähintään savunpoistotasoon II, koska kysymyksessä on yleensä suuret tilat ja automaattisen sammutuslaitteiston Savutuuletus suihkuputkea käyttäen savun poistotason I huo netilassa /4/. Savutuuletus suihkuputkea käyttäen savunpoistotason I huonetilassa /4/. Kirjallisuutta 1. riskienarviointia apuna käyttäen. Tämän vaatimuksen saavuttamiseksi ja suunnittelun ohjeistuksen helpottamiseksi RIL 232-2012 julkaisu luokittelee tilat savunpoiston vaatimustason mukaan savunpoistotasoihin I, II ja III. 3. Mitoituksen perustana on yleensä saada aikaan palon alkuvaiheessa tilan alaosaan savuton vyöhyke, joka turvaa ihmisten poistumisen palotilasta. Kuva 4. Olennaista on, että palokunta voi nopeasti käynnistää sammutusja pelastustehtävän edellyttämät savunpoistolaitteet. Se turvaa palon alkuvaiheessa ihmisten poistumisen palotilasta rakennuksen ulkopuolelle sekä auttaa pelastushenkilöstöä ihmisten pelastamisessa. Siinä olevat tilat suunnitellaan pääsääntöisesti vähintään savunpoistotasoon II, koska kysymyksessä on yleensä suuret tilat ja automaattisen sammutuslaitteiston Alkupalon sammutus savunpoistotason II huonetilassa /4/.. 2. 60 2/2014 lan suojaustasoon ja palovaarallisuusluokkaan (RIL 232, kohta 4.3.4). Suunnittelu, toteutus ja ylläpito, Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto r.y
Milloin tulee raja vastaan?” Mira Leinonen kysyy oikeita asioita ja etäjohtamisen problematiikkaan tulisikin paloalalla tosissaan paneutua. Eduskunnan tahdonilmaisu siitä, miten pelastustoimi on maassamme järjestettävä ja hoidettava. Yhteiskunnassamme suunnitellut ja toteutettavat toimenpiteet erilaisten onnettomuuksien ja niiden uhkien torjumiseksi. Viimeksi mainitusta kertokoot seuraavat kaksi näkökulmaa. Sama koskee myös pelastuslaitosta ja yksittäistä palokuntaa. Syynä etäjohtajan vähäisiin mahdollisuuksiin onnistua johtamistehtävässään on jo sekin, että P3 etäjohtajana joutuu tekemään tilannearvionsa ja päätöksensä toisen käden tietojen varassa, ei itse tilannepaikalla omia arvioitaan tehden. Johtamiskoulutus, johtamisvälineet, P3:n auton kuljettaja, alijohtajien johtamisvalmiudet – näitäkin osa-alueita Leinonen kolumnissaan tarkasteli. Kysyn kuitenkin lopuksi, kumpi ylläpitää ja jopa lisää motivoituneisuutta, läheisyysperiaate vai ”kaukaisuusperiaate”, siis vallan keskittäminen yhä harvemmille ja yhä kauemmaksi niistä, joita vallankäyttö koskee. – Etäjohtamisessa hukataan läheisyysperiaate. Kerrataan joitakin paloalan termejä. Sanojen valinnoillamme me vahvistamme tai heikennämme läheisyysperiaatetta! – Pelastus-alkuisten sanojen käyttöä on joskus perusteltu sillä, että palokuntien tehtäväkenttään lisättiin vuoden 1975 laissa paloja pelastustoimesta sammutustehtävien lisäksi myös pelastustehtävät ja että palokuntien tehtävistä kenties suurin osa nykyisin onkin erilaisia pelastustehtäviä. – Antiikin Kreikassa tunnetuista kuudesta erilaisesta hallintomallista demokratiaa, ”paheellisen kansan yhteishallintoa” pidetään sen vioista huolimatta länsimaisen kulttuurin alueella parhaana mahdollisena hallintomallina. Edelleenkin Saksassa on Feuer wehr, Englannissa Fire department ja Ranskassa Sapier-Pompiers. Lapin Kansa kertoi 26.1. 290, presidentin aseman kritisointia): ”Tulos oli sama kuin silloin, kun väitetään samassa valtiossa voitavan toteuttaa yhtä aikaa sekä kansanvaltaa että keskitettyä johtoja suunnitteluvaltaa. Demokratian toteuttamisen vaikeudesta joitakin ajatuksia. Keskustelua Subsidiariteetti oli paljon käytetty sana kaksikymmentä vuotta sitten, kun maassamme keskusteltiin siitä, tulisiko Suomen liittyä EU:n jäseneksi. Suomalaisen kansanvallan historiallinen analyysi” (s. Toinen elementeistä jää käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi.” ”Motivaatio on väline strategisiin päämääriin pääsemiseksi” opetti minua kerran eräs auktoriteettinani pitämäni paloalan henkilö. – Pelastustoimi. Pelastuslaitoksen operatiivinen, toimiva osa. – Kirjailija Samuli Paronen (1917–1974) ilmaisee demokratiavajeen aforismikokoelmassaan ”Maailma on sana”: ”Kun valta keskittyy, muuttuvat kansalaiset alamaisiksi ja heidän elämästään tulee anottava asia.” Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota historioitsija Heikki Ylikangas kirjassaan ”Mennyt meissä. Sanoja voidaan käyttää selkeästi tai tarkoituksellisestikin epäselvästi, palvellen tai halliten. Tällä kertaa hän tarkasteli murroksessa olevaa pelastustoiminnan johtamista. Demokratian tärkein piirre Läheisyysperiaatteen säilyttäminen tai hylkääminen ei ole yhdentekevä asia, vaan kuuluu paljon suurempaan asiaan, nimittäin demokratian toteutumiseen tai toteutumattomuuteen. EU:ssa läheisyysperiaatetta ei kuitenkaan ole noudatettu eikä sitä noudateta enää kansallisellakaan tasolla, mutta siltä nyt näyttää, että paloalallakin läheisyysperiaate on hylätty. – Mira Leinonen ilahdutti Pelastustiedossa 1/2014 taas lukijoita hienolla kolumnillaan. Läheisyysperiaate on ehdottomasti yksi demokratian keskeisimmistä piirteistä, kenties kaikkein tärkein piirre. Suomeksi tuo sana tarkoittaa läheisyysperiaatetta, siis sitä, että julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita päätökset koskevat. – Pelastustoimella yhteiskuntamme eräänä merkittävänä osa-alueena on strateginen päämäärä ja se on kaiken aikaa pidettävä tietenkin päivitettynä. Tietyllä alueella pelastustoimesta hallinnollisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti vastaava organisaatio. Veikko Lindberg Wanha Brankkari Savukoskelta Läheisyysperiaate hylätty 2/2014 61. koko sivun uutisessaan asiasta muun muassa näin: ”Poliisin hälyttämät pelastusviranomaiset saapuivat paikalle ripeästi”, siis paikallinen palopäällikkö ja päivystävä palomestari Kittilästä, sitäkö tarkoitettiin. – Pelastuslaitos. – Pelastuslaki. Vaikka P3:lla olikin 86 kilometrin ajomatka tilannepaikalle päästäkseen, hän tuli paikan päälle sammutustyötä johtamaan. Oikein! Leinosen käyttämä termi etäjohtaminen on paloalalla uudissana, joka kertoo siitä, että joku johtovastuussa oleva (P3) on jossakin muualla kuin tilannepaikalla ja yrittää johtaa tilannetta niiden tietojen varassa, joita tilannepaikalla todellisesti johtajana toimiva henkilö hänelle viestittää. Palokunnista ei uutisessa mainittu sanaakaan, vaikka Sodankylän palokunnan lisäksi hälytyksen saivat myös Pelkosenniemen, Pyhätunturin ja Kittilän palokunnat. Oletan, että brankkarit noissa maissa ovat ylpeitä organisaatioittensa nimestä. ”Kun pelastuslaitos pääsi paikalle, oli Kehtomaantien päätyhuoneisto jo ilmiliekeissä.” – Väärin, pelastuslaitos ei tässäkään tapauksessa saapunut yhtään minnekään, mutta palokunnat saapuivat! Sanoilla on aina merkityksensä ja me muovaamme maailmaa sellaiseksi, millaisia ovat sanojemme sisällöt. – Palokunta. Ihmiset kokevat, että on ”meidän oma palokuntamme”, josta me tämän seudun asukkaat olemme ylpeitä ja johon me hädän tullen turvaudumme. ”Milloin alue ja tehtävät tulevat niin laajoiksi, ettei yksi ihminen voi enää niitä hallita. Etäjohtaminen on epäjohtamista Toinen näkökulma. Tammikuun lopulla tuhoutui Sodankylän kirkonkylässä kokonaan kuuden huoneiston rivitalo. Tarvitaan siis motivoituneita toimijoita pelastustoimen kaikilla tasoilla. ”Palokunta” jos mikä ilmentää jo sananakin läheisyysperiaatetta ja turvallisuutta. ”Yksiköitten” saapumisesta tosin kerrottiin, mutta ”palokunta”-sanaa ei käytetty kertaakaan. Mutta demokratia on vaikeaa eikä se toteudu itsestään, sitä pitää puolustaa. Mutta tekeväthän palokunnat muissakin maissa pelastustehtäviä eivätkä ole ruvenneet nimiään muuttamaan. Hän kirjoittaa muun muassa: ”Nykyinen trendi pelastustoiminnan johtamiseen osoitetuissa resursseissa ajaa entistä enemmän kohti etäjohtamista.” – Trendi on ehdottomasti väärä! Etäjohtaminen on oikeastaan epäjohtamista. Etäjohtajalla on sataprosenttinen johtovastuu, siitä hän ei irti pääse, mutta johtamistyössä onnistumisen mahdollisuudet eivät ole lähelläkään sataa prosenttia – ellei hänellä satu olemaan erityisen taitava todellinen johtaja siellä tilannepaikalla. Onko sanalla ”pelastuslaitos” samanlaista merkitystä vai kertooko se jostakin etäisestä, tuntemattomasta ja kasvottomasta. Sodankylän tulipalon sammutustyötä johdettiin paikan päällä, ei etäjohtamisena
1. 3. Avaa www.pelastustieto.fi Klikkaa etusivulta ”Ylläpidä tilaustietojasi” 2. Käyttäjä tunnus on oma nimesi ja salasana asiakasnumerosi. teemalla viestintä Varmista ilmoituspaikkasi 19.3.2014 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. Sen löydät laskusta tai leh dessä olevasta osoitteesta. Eli klikkaa ”Omat tiedot”. Seuraavaksi avautuu tilajaa palveluosio, jossa voit muokata omia tietojasi. Voit käyttää palvelua mil loin ja missä tahansa. 62 2/2014 PÄIVITÄ TILAAJATIETOSI KÄTEVÄSTI NETISSÄ Nyt voit teh dä muutoksia tilaustietoihi si. Sisäänkirjaus opastetaan tässä kohdassa. Kätevää ja vaivatonta. Pelastustieto 3/2014 ilmestyy 9.4
jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. 0295 450 201. 0295 453 492. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. 2/2014 63 Avoimia virkoja & toimia PIONEERIRYKMENTTI Pelastusaliupseeri 2 kpl Lisätietoja: www.valtiolle.fi Nimityksiä Ari Tuomi on nimitetty myyntijohtajaksi 1.2.2014 alkaen. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Pelastustieto 3/2014 ilmestyy 9.4. SARCO OY www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 7.-10.4.2014 408 14.3.2014 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 8.-10.4.2014 381 14.3.2014 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 8.-10.4.2014 310 14.3.2014 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 26.-28.5.2014 396 2.5.2014 20644 Palotarkastus ja valvonta pienkohteissa 7.-11.4.2014 715 14.3.2014 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 13.-15.5.2014 435 25.4.2014 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 20.-22.5.2014 435 25.4.2014 20007 Palontutkinnan täydennyskoulutus 26.-28.5.2014 600 2.5.2014 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 5.-6.6.2014 350 13.5.2014 20579 Lastensuojelutarve tunnista ja toimi oikein 7.-8.4.2014 200 14.3.2014 20567 Kun lapsi syntyy ennen synnytyssalia 16.4.2014 170 28.3.2014 10578 Ensihoidon tilannejohtaminen 22.-24.4.2014 650 28.3.2014 20153 Ensihoito 2014 -opintopäivät ”Tohtorit tulessa” 6.-7.6.2014 280 23.5.2014 20283 Pelastustoiminnan johtamisen täyd.koulutus paloesimiehille 7.-9.4.2014 435 14.3.2014 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 3.-5.6.2014 570 20.5.2014 20022 Vesisukelluskurssi, syksy 11.8.-19.9.2014 2850 17.4.2014 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Koulutustarjontaamme alkuvuonna 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus Koulutusta Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä, muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Riitta Kuuselan siirtyessä eläkkeelle Ari on valittu jatkamaan Riitan työtehtäviä. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esim. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. teemalla viestintä Varmista ilmoituspaikkasi 19.3.2014 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaise veloituksetta! Nimityksiä Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastuksen ja varautumisen vastuualueen pelastusylitarkastajaksi on valittu pelastustarkastaja, insinööri Markku Kirvesniemi Kouvolasta 1.12.2013 lähtien
020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. www.INSALKO.fi. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 010 569 3628 Markku Andersson puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. 010 569 3623 Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. www.tammivikkut.com PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.
(02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Nostolava-autot Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 044 728 0401 2/2014 65. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Pelastustarvikkeet Katso video eri käyttötarkoituksista: www.peltaco.com/ altaat Tilavuus 25 35 000 l Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 017-368 4000 | www.peltaco.com Kemikaalinkestävä Eccotarp-ALLAS www.pelastustieto.fi Koko vuosi 2011 & 2012 kovissa kansissa 1 kirja à 20 € 2 kirjaa yhteensä 30 € – Hintoihin lisätään alv. + postimaksu Tilaus: toimitus@pelastustieto.fi tai puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Soita ja sovi tapaaminen. mukaan. Väestönsuojat ja vss-varusteet Palokunta-asut HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Kilvet PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta
Vesipelastus 2 12.3. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti perustettu 1950. 19.2. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 200 € II/III-kansi ................................................................................... Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. 26.3. Kehitä lehteä kanssamme! PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Viestintä-teemasivut: > Virve-verkko ja välineistö > VHF-radion käyttö palokunnissa sekä Marko Partasen hälytysilmoitusjuttu 66 2/2014 Tirilän VPK jatkaa valmistautumistaan Jehu-kisaan. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 1.10. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Turvallisuusmessut 7 24.9. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Vapaa-aika 8 22.10. 30.4. Ilmestymisajat 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 1 12.2. 3.9. 22.1. Liikennepelastaminen Pankkiyhteys: Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 3.12. Seuraavassa numerossa. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 10.9. 26.11. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. Pelastusvälineet 5 12.6. 19.3. 8.10. 6 27.8. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2014 Koko (sivua) ................. Em. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2014 Kestotilaus 61 €/vsk, vuositilaus 68 €/vsk, opiskelija-/eläkeläistilaus 34 €, ½ vuoden kestotilaus 34 € Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 5.11. 28.5. 13.8. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. Viestintä 4 14.5. 29.1. Kodin turvallisuus 10 17.12. 22.5. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 6.8. 24 %. 29.10. 23.4. 26.2
Hinta • 10,28 € (sis. Materiaali: 97% puuvillaa ja 3 % lycraa. Paloruisku_Pelastustieto.indd 1 2/27/2014 2:34:01 PM ÄLÄ VAARAN NA TURVAL LISUUTT ASI PELASTA ESSASI MUITA! HEIKOT JÄÄT OVAT RISKI MYÖS SINULLE www.airboats.fi Arctic Amphibian PE70 Panther 16 Rescue Arctic hydrokopterit ja Panther veneet ovat valmistettu HMW-polyeteenistä hitsaamalla. Vanhanajan paloruiskun on suunnitellut ja valmistanut seppämestari Marko Anttila. 09 4761 1300 Hanki myös alkukevään viimoja vastaan 24365 -pipo. 14,5 cm ja kokonaisleveys 27 cm. Lahjavalikoimaame on saatu uusi, näyttävä uutuus. Paloruisku on kiinnitetty liuskekiveen, johon tarvittaessa voi kiinnittää laatan. Turvallista kalustoa kovaan käyttöön! Tel: 0400 431025. Saatavana mustana tai valkoisena. Pipo on valmistettu Suomessa. alv) Verkkokaupastamme hankit kätevästi alan muita lahajaesineitä, tutustu ja tilaa. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Lahjaesine uutuus Paloruisku Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Pesu 60 astessa. Hinta • 280,00 € (sis. Paloruiskun korkeus on n. Ne kestävät jäiden ja kivien yli ajamisen naarmuuntumatta
Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2014 -arvonimen saajaksi. Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2014. Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. www.vuodenpalomies.fi esitykset@vuodenpalomies.fi Vuoden Palomiestoimikunta c/o SPEK, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Nyt valitaan Vuoden Palomies 2014 -arvonimen saaja.. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! 31.7