Yhteisin voimin > S. 4 . 8. 36 PELASTUSLAITOKSILTA puuttuu yhteinen ohjaus s. 2 2015 1. 16–27 KESKI-POHJANMAALLA VIRVE KUULUU PIAN älykännykässä s
Kone mahdollistaa erikoistuotteiden painamisen. Julkaisu voi sisältää erilaisia rikasteita, kuten videoita, kuvakollaaseja, linkkejä, ostokori-ikkunoita tai muuta internetistä tuttua sisältöä. Painamme tuotteita ykköskappaleista aina miljoonapainoksiin. Modernia painamista PunaMusta julkaisee painetut lehdet myös sähköisesti. Käyttöönottoon ei tarvita asiakkaalta omaa organisaatiota, me toteutamme palvelun kokonaisuutena. Tulostus on mahdollista suoraan levylle tai rullamateriaaleille. Painolaitoksiamme on Joensuussa, Tampereella ja Nurmeksessa. Miltäpä kuulostaisi perinteisen sanomalehtitabloidin välissä oleva kiiltävä liite tai sanomalehti kiiltävin kansin. Erityisesti meidät tunnetaan vahvasta osaamisestamme aikakauslehtien painajana. Voimme tulostaa lähes kaikille materiaaleille ja leikkauspaksuus voi olla jopa 50 mm. Sanomalehtipainamisemme vahvistuu, kun uusi sanomalehtipainokone aloittaa tuotannon vuoden vaihteessa. Sähköä julkaisuun Uusia tulokkaita PunaMustan konekantaan ovat myös suurkuvatulostukseen tarkoitetut laitteet. Suuren hyötyleveyden ansiosta voimme tulostaa ja muotoonleikata tuotteet yli kolmen metrin leveyteen saakka. Helsingin myyntikonttorimme yhteydessä sijaitsee myös samaan konserniin kuuluva Paperityö Oy, joka tunnetaan tarraja etikettipainona. Mikäli tarpeesi on palapeli tai tulostus kankaalle, toteutamme nekin. Voimme leikata, jyrsiä, porata, oskilloida ja nuutata useimpia eri materiaaleja. Palveluun voi tutustua osoitteessa www.lukusali.fi tai lataamalla Lukusali 24/7 iPad -sovellus AppStoresta. Painotalo PunaMusta Oy Painotalo PunaMusta toimii neljällä paikkakunnalla, 115 vuoden kokemuksella. 010 230 8400 PunaMusta Oy kuuluu Laakkonen-yhtiöihin.. Suuria kuvia JOENSUU | HELSINKI | TAMPERE | NURMES www.punamusta.com | p. Lukusali 24/7 palvelu mahdollistaa ilmaisten tai maksullisten lehtien sähköisen julkaisun edullisesti ja nopeasti. Suurkuvayksikössämme valmistamme perinteiset tuotteet aina opastekyltistä messuosastoon ja sisustamiseen
Toivottavasti pelastustointa koskevat selvitykset tehdään rivakasti. Erityisesti nyt, kun ensimmäistä kertaa parlamentaarisesti laaja kansanedustajien työryhmä pohti sisäisen turvallisuuden ja oikeushallinnon tulevaisuutta ja resursseja. Voimme leikata, jyrsiä, porata, oskilloida ja nuutata useimpia eri materiaaleja. Painamme tuotteita ykköskappaleista aina miljoonapainoksiin. Ilman sen arviointia ei tosin voi rakenneratkaisuja tehdäkään, toivottavasti. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Lukusali 24/7 palvelu mahdollistaa ilmaisten tai maksullisten lehtien sähköisen julkaisun edullisesti ja nopeasti. Suurkuvayksikössämme valmistamme perinteiset tuotteet aina opastekyltistä messuosastoon ja sisustamiseen. Painolaitoksiamme on Joensuussa, Tampereella ja Nurmeksessa. Kansanedustajien pohdintapaperi sisälsi monta jatkoselvitettävää asiaa. Yksi iso kysymys on pelastustoimen rooli ensihoidossa. 16–27 KESKI-POHJANMAALLA VIRVE KUULUU PIAN älykännykässä s. Pääkirjoitus huhtikuu 2015 Ei jäädä tuleen makaamaan Eduskuntavaalit ovat parin viikon kuluttua. Alueet kulkevat kovin eri jalkaa ja erityinen huolenaihe ovat syrjäseutujen palvelut. Pelastustoimen valtiollistamisesta on tullut kuin keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä. Kestävyysvaje tarkoittaa, että tulomme eivät riitä menoihin. Rakennekeskustelu seuraa alati. 8 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Painotalo PunaMusta Oy Painotalo PunaMusta toimii neljällä paikkakunnalla, 115 vuoden kokemuksella. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Esimerkiksi alati huolen aiheena olevasta käytännön toiminnan valmiudesta ja resursoinnista kaikilla on yhteinen näkemys: siitä ei saa leikata! P.S. Päättäjien keskuudessa on ymmärretty, että ennen rakenneratkaisuja pitää selvittää pelastustoimen tehtävät ja asema yhteiskunnassa. Säästöpaineissa on mukana myös pelastustoimi. Kansi Keski-Pohjanmaalla ei anneta periksi ja talkoohenki on vielä voimissaan. Yhteiskuvassa Bosund FBK:n puheenjohtaja Anders Sundelin ja tp. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Nytkin kansanedustajat nostivat sen esille. Kone mahdollistaa erikoistuotteiden painamisen. Suuren hyötyleveyden ansiosta voimme tulostaa ja muotoonleikata tuotteet yli kolmen metrin leveyteen saakka. Julkaisu voi sisältää erilaisia rikasteita, kuten videoita, kuvakollaaseja, linkkejä, ostokori-ikkunoita tai muuta internetistä tuttua sisältöä. Sanomalehtipainamisemme vahvistuu, kun uusi sanomalehtipainokone aloittaa tuotannon vuoden vaihteessa. Yksimielinen pohdintapaperi sisältää kunnallisen toimijan, pelastustoimen osalta vaatimuksen valtakunnallisesti nykyistä paremmasta yhdenmukaisuudesta ja ohjauksesta. 4 . Suuria kuvia JOENSUU | HELSINKI | TAMPERE | NURMES www.punamusta.com | p. Miltäpä kuulostaisi perinteisen sanomalehtitabloidin välissä oleva kiiltävä liite tai sanomalehti kiiltävin kansin. Modernia painamista PunaMusta julkaisee painetut lehdet myös sähköisesti. Julkisen talouden ongelmat ovat jatkuvasti esillä. 2 2015 1. Yhteisin voimin > S. Vasta sitten keskustelu päättyy, kun se on toteutettu. Palveluun voi tutustua osoitteessa www.lukusali.fi tai lataamalla Lukusali 24/7 iPad -sovellus AppStoresta. Hän vastaa siitä, että homma toimii kuudella sopimuspalokunnan asemalla. Pahinta on, jos joudutaan jäämään tuleen makaamaan. Valtiovaihtoehto pitää jälleen kerran selvittää. Pelastustoimi todetaan keskeiseksi toimijaksi, mutta kokonaisuuden kannalta koneesta pitäisi saada enemmän irti. Siitä todettiin viestiseinällä: ei eläkeläistä selvitysmieheksi, vaan puolueeton asiantuntija. Kansanedustajien työryhmä tunnustaa pelastustoimen keskeisen aseman ensihoidon palvelutuottajana, mutta puolueiden vastauksissa erityisesti lokoomus ja keskusta jättävät portin auki sille, että lopullisesti sote-ratkaisun yhteydessä arvioidaan kokonaisuus, jossa ei saa unohtaa vapaatakaan kilpailua. Sote-ratkaisua puolueet eivät saaneet maaliin, vaikka valmistelemassa olivat kaikki puolueet, oppositiosta alkaen. Tulostus on mahdollista suoraan levylle tai rullamateriaaleille. Kuva: Kimmo Kaisto. Joku voi nähdä sen niin, että kone on käynyt vajaateholla, mutta alueellinen järjestelmä on tässä mielessä osoittanut toimivuutensa. Helsingin myyntikonttorimme yhteydessä sijaitsee myös samaan konserniin kuuluva Paperityö Oy, joka tunnetaan tarraja etikettipainona. Sähköä julkaisuun Uusia tulokkaita PunaMustan konekantaan ovat myös suurkuvatulostukseen tarkoitetut laitteet. Käyttöönottoon ei tarvita asiakkaalta omaa organisaatiota, me toteutamme palvelun kokonaisuutena. Voimme tulostaa lähes kaikille materiaaleille ja leikkauspaksuus voi olla jopa 50 mm. 36 PELASTUSLAITOKSILTA puuttuu yhteinen ohjaus s. Pelastuslaitoksissa on maksettu viime vuoden osalta takaisin kuntamaksuosuuksia. Erityisesti meidät tunnetaan vahvasta osaamisestamme aikakauslehtien painajana. Kaikesta huolimatta parasta on se, että pelastustoimi on itse viemässä asiaansa eteenpäin. Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. Valtiolliset vaalit ovat aina merkittävä asia, myös pelastustoimelle. Palopäällystöpäivien viestiseinällä otettiin kantaa esillä olleisiin ajankohtaisiin asioihin. Pelastustieto kysyi nykyisiltä eduskuntapuolueilta ajatuksia sisäisen turvallisuuden tulevaisuudesta. Mikäli tarpeesi on palapeli tai tulostus kankaalle, toteutamme nekin. asemamestari Malin Åminne. 010 230 8400 PunaMusta Oy kuuluu Laakkonen-yhtiöihin.
40 Puolustusvoimat raikastaa koulutuskulttuuria ????????????????????????. 46 Sukelluskouluttaja Jouko Askola aloitti 40 vuotta sitten ???????. 8 Sisällys Kansanedustajien työryhmän puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) luovutti sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tilaa ja tulevaisuutta käsitelleen raportin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) ja sisäministeri Päivi Räsäselle (kd.). 12 Keski-Pohjanmaalla yhteistyössä on voimaa ????????????????????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Pelastusylijohtaja puolustaa valtakunnallista ohjausta ??????????????8 Veli-Pekka Ihamäki uudistaisi pelastustoimea sisältö edellä ????10 Kysyimme puolueilta ??????????????????????????????????????????????????????????????????. 50 Päivystävät palotarkastajat lunastivat paikkansa ?????????????????????53 Kolme pointtia ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????55 Alan tuotteet ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????56 Muistomerkki ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 57 Tutustu uuteen pelastustieto?fi-sivustoon ????????????????????????????????58 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 16 Malin Åminne on kuuden aseman mestari ?????????????????????????????????20 Bosund FBK:ssa tärkeintä on auttaminen ??????????????????????????????????22 Kewatec: veneitä kovaan käyttöön Kokkolasta ???????????????????????. 48 Standardi takaa yhtenäisen kaluston ???????????????????????????????????????. 26 VIRVEn älypuhelinsovellus on tulevaisuutta ??????????????????????????????36 Viestintä pelastuslaitoksissa: pois sisäinen salaus ????????????????????38 Suojavarustekontti säteilyonnettomuuksiin ????????????????????????????. 60 Ylipalomiehen päiväkirja ?????????????????????????????????????????????????????????????62 Veijo Nuppola jäi eläkkeelle ????????????????????????????????????????????????????????63 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????66. Raportissa toivotaan pelastustoimelta parempaa valtakunnallista yhdenmukaisuutta ja ohjausta. 44 Työn äärellä: ruiskumestari johtaa työvuoroa ?????????????????????????
Pelastuslaitoksella sairauspoissaolot ovat pudonneet hurjasti. Pelastusjohtaja ei ole varma, malttaako edes jäädä eläkkeelle ensi syksynä. Kokkolassa rakennetaan hienoja paloveneitä kovaan käyttöön Suomeen ja vientiin. 32 Pekka Vänskä parantaa maailmaa Pekka Vänskä on paitsi KeskiUudenmaan pelastusjohtaja, myös intohimoinen pyöräilijä, juristi ja teknologiauskovainen maailmanparantaja. s. 32 Yhteistyötä ja talkoohenkeä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alue yllättää positiivisesti. s. ”21 laitosta 22:sta on sosiaalisessa mediassa, mutta ongelma on, että turvallisuusviestintä ei ole kovin mediaseksikästä”, erikoissuunnittelija Janne Leinonen Pirkanmaan pelastuslaitokselta sanoo. Hän visioi tulevaisuuteen rohkeita siirtoja: paloasemien ja ammattipalomiesten määrän vähentämistä sekä ammattilaisten tueksi sopimuspalokuntalaisten verkoston rakentamista. Leinosen mukaan pelastusala tarvitsee seuraavaksi tarkkaa tilastoa, josta nähtäisiin, kuinka paljon some tavoittaa ihmisiä. s. Yhteistyön voimaan luotetaan ja yritykset arvostavat turvallisuuskulttuuria. 16–27 16–27 2·2015 28. 28 Pelastuslaitokset menivät someen Lähes kaikilla pelastuslaitoksilla on oma Facebook-sivu, innokkaimmat hyödyntävät jo täyttä päätä Instagramia. Bosund FBK:sta löytyy vielä talkoohenkeä. Frank Björkström (kuvassa vas.), Elis Björkström ja Otto Ahlö ovat kaikki sitä mieltä, että palokunta on kiva ja hyödyllinen harrastus
Petri kertoi arvostavansa valintaa kovasti, joskin olleensa myös yllättynyt. Valinnalla on kuitenkin omat kriteerinsä ja yleisen sarjan maailmanmestaruus oli viime vuoden saavutuksista paras. Rullakiekko tuli jossain vaiheessa kuvioihin ja innostusta riitti niin, että poikaporukka perusti Vuorelan Veikot -joukkueen, jolla on Suomen mestaruuksiakin jo kaksi ja mitali viimeiseltä seitsemältä vuodelta, kaksi hopeaa ja kolme pronssia mestaruuksien lisäksi. AJASSA Pelastustieto-lehti juhli 65-vuotista taivaltaan perjantaina 20. Hän on ollut aktiivinen pelastustoimen kansainvälisessä järjestötoiminnassa, muun muassa CTIF:n ja FEU:n eri tehtävissä. ”Kun eläkeikä on nostettu 65 vuoteen, vaatii se paljon treenaamista ja tuntuu käsittämättömältä nuorestakin miehestä. Aiemmin on palkittu 2011 Mikko Salo, lajina crossfit, 2012 Mikko Tiensuu, penkkipunnerrus ja 2013 Tomi Muhonen, voimanosto. Määräaikaisena palomiehenä ja joukkuelajien edustajana hän ei arvannut valinnan kohdistuvan itseensä. Kalpan kasvattina Petri on pelannut jääkiekkoa jo 23 vuotta. Kiertopalkinto ja henkilökohtainen muistoplakaatti luovutetaan perinteisesti 112-päivän yhteydessä Lohjalla. Leinonen tuntee olevansa kovassa seurassa. Mira Leinonen pokkasi Palokärjen Leinonen on ollut mukana pienestä pitäen sopimuspalokuntatoiminnassa ja valmistunut palopäällystön koulutusohjelmasta insinööriksi. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työskentelevä Petri Partanen, 28, voitti rullakiekon maailmanmestaruuden viime vuonna ollen Tsekin turnauksen loppuottelussa Kanadaa vastaan ottelun paras pelaaja kahdella maalillaan. Tilaisuus oli arvokas, mutta välitön”, lehden päätoimittaja Esa Aalto luonnehti. Tilaisuudessa jaettiin Palokärki-palkinto, jolla palkitaan pelastusalalla ansioitunut henkilö. Palkinnon puisen jalustan ovat rakentaneet Forssan palomiehet ja itse pokaaliosa on Alpon omia hiihtopalkintoja. Petri kertoo urheilleensa aina ja ehkä siksi hakeutuneensa myös tälle alalle. 6 2 ·2015. Se, että palkinnolla on tarina, oli Petristä hienoa. Vuonna 1950 ilmestyi ensimmäinen Palontorjunta-lehden numero. ”Tunnelma oli hyvä, kun lukuisa joukko Pelastustiedon ystäviä ja yhteistyökumppaneita kokoontui juhlimaan pitkän historian omaavaa lehteä. helmikuuta. Palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Petri ansaitsi kiinnityksen Alpo Kinnusen nimeä kantavaan muistopokaaliin ensimmäisenä joukkuelajien edustajana, muiden aiemmin palkittujen ollessa voimailijoita. Työpaikkaliikunnan, kuntosalin, salibandin ja jalkapallon lisäksi sujuvat muutkin palloilulajit, muun muassa tennis. Palomiehen työssä fyysinen kunto on ensiarvoisen tärkeää ja siitä pyritään huolehtimaan myös työpaikkaliikunnalla. ”Pelastustoimi ja kirjoittaminen ovat olleet minulle aina tärkeitä. Alpo Kinnunen menehtyi äkillisesti rakkaan harrastuksensa hiihdon parissa vain 55-vuotiaana. ”Kun kuuntelin listaa henkilöistä, jotka palkinnon ovat aikaisemmin saaneet, ajattelin, että tuntuu hienolta liittyä sellaiseen joukkoon.” Palkinnon ovat saaneet aikaisemmin Helsingin pelastuslaitos vuonna 1987, Espoon palopäällikkö Matti Ylätupa vuonna 1990, Hämeenlinnan palopäällikkö Jouko Allinniemi vuonna 1996, Pelastusopiston vanhempi opettaja Markku Aarnio vuonna 2000 ja silloisen Tampereen aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján vuonna 2010. ”Olen sen verran sinut niin kirjoittamisen kuin pelastustoimen kanssa, etten ole epäröinyt laittaa mielipiteitäni keskustelulle alttiiksi.” Pelastustieto-lehden virallinen syntymäpäivä on 15. helmikuuta lehden toimituksessa Pasilassa. Valinnan tekee Suomen palohenkilöstön urheiluliiton hallitus. On hienoa, että olen pystynyt yhdistämään molemmat”, Leinonen kertoo. Lähihoitajan opinnot vievät paljon aikaa, ja kun kotana on vielä pieni, puolitoistavuotias Aava-tytär, niin aika tahtoo olla tiukalla.” Teksti: Isto Ojakangas Kuvat: Tuukka Hollo Petri Partanen on vuoden palomiesurheilija K uv a: K im m o K ai st o Petri Partaselle palkinnon luovuttivat Isto Ojakangas (vas.) ja Ari Ketola. Arvostusta kiertopalkintoa kohtaan lisäsi vielä tieto pokaalin taustasta. Tällä kertaa Palokärjen sai Poliisihallituksen projektipäällikkö, pelastusylitarkastaja Mira Leinonen tunnuksena aktiivisesta tiedotustoiminnasta pelastustoimessa. Alpo Kinnunen oli innokas ja innoittava urheilumies Lohjan 3-vuorossa ja otti aina uudet kaverit siipiensä suojaan. Katso kuvia 65-vuotisjuhlien iloisesta tunnelmasta: www.pelastustieto.fi Petri Partanen on valittu vuoden 2014 palomiesurheilijaksi
Huonoa asennetta ei ainakaan meidän suunnalla ole havaittavissa. Sinne pääsee noin 15 henkeä ja hakijoita on kolme kertaa enemmän. Meidän kauttamme on mahdollista saada jopa aluekohtainen erittely. Pelastusylijohtajat kokoontuivat yhteiseen kuvaan: Pentti Partanen, 1992–2013 (vas.), Pekka Myllyniemi, 1986–1991, Pentti Ruuhonen 1975–1985 ja Esko Koskinen 2013 alkaen. Tarvitsemme lisää vuoropuhelua kysynnästä ja tarjonnasta. Tosi positiivisena on ymmärretty se, että on se tuki taustalta, kun tulee isompia tehtäviä. Vuosi vuodelta menee paremmin. Nyt meille tulee lisää vastuuta: Pronton täyttäminen ja Tike P3. Siinä mielessä ainakin Oulu-Koillismaa-alueella on kaikki tosi hyvin. Olen ollut mukana VPK-toiminnassa yli 20 vuotta. Asiaan täytyy saada muutos. Täytyy sanoa, että meillä Pirkanmaan pelastuslaitoksella on hyvät suhteet. Ouluun tulin 2000-luvun alussa. Koulutus hiertää mielestäni tällä hetkellä kaikista eniten. Päällystötasolla tällaista ei ole, kentällä kyllä. Kun oli kunta-aika ja päätöksenteko lähempänä kenttää, oli paljon helpompaa. Me emme saa riittävästi kursseja esimerkiksi sammutustyöstä. Nyt 40 vuotta myöhemmin keskustellaan pelastustoimen tehtävän sisällön laajentamisesta toimimaan siviiliturvallisuuden kansallisena koordinaattorina. Vakinaisia on sen verran vähemmän kuin etelässä.” Isto Kujala, Suomen sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja: Kyllä mielestäni suhteellisen tosissaan ottaa. Pelättiin, että paloasiat jäävät väestönsuojelun jalkoihin. Koko ajan meillä on siellä tehtävää ja parannettavaa. Yleisesti asenteista: onhan edelleen koulukuntaa, jolle Pirkanmaan alueellakin sopimuspalokunnat ovat vihollisjoukkue, joka vie työn ja palkan. Löytyy sitä miehistöä ja väkeä niihinkin tehtäviin. Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen Ottavatko pelastuslaitokset sopimuspalokuntien toiminnan tosissaan. Mutta aina on parannettavaa. Parantamisen varaakin on, ja yksi sellainen mahdollisuus parantamiseen olisi se, että pelastuslaitos tarkastelisi sopimuspalokuntabarometrin kyselyn tulokset, miettisi, mitä nousee esiin, ja käsittelisi sitä alueellisesti palokuntalaisten kanssa yhdessä. Tiedottaminen on aina ollut ongelma. Sisäministeriön pelastusosasto täytti 40 vuotta maaliskuun alussa. K uv a: P er tt u V ep sä lä in en 2 ·2015 7. Yleinen asenne sopimuspalokuntalaisia kohtaan on parantunut ja tulee varmaan parantumaan vielä enemmän. Tällä hetkellä olen yksikönjohtajan tehtävissä pelastuspuolella, sitten nuorisopuolen tehtäviä, koulutustehtävissä. Yhteisellä tekemisellä kunnoitus toisiamme kohtaan paranee. Kun oltiin lähempänä toisiamme, voitiin puhua kasvokkain, mitä haluamme. Aloitin pienemmällä paikkakunnalla vuonna 1998. Pirkanmaan alueella eniten ongelmia on miehistön koulutuksessa. Me keskustellaan jo aika avoimesti ja paljon laitoksen kanssa. Kysymys on siitä, että teemme yhä enemmän yhteistyötä, mikä tuo paremman käsityksen siitä, mitä toiset tekevät. Tieto ei kulje kumpaankaan suuntaan. Paloasiain osasto ja väestönsuojelusosasto yhdistettiin pelastusosastoksi ja se herätti silloin vilkasta keskustelua. Jos toimitaan samalla asemalla, kiistellään jopa siitä, missä kohtaa asemaa saadaan olla, kun ei ole hälytystä.” Matti Soutua, yksikönjohtaja, Kuoreveden VPK:n puheenjohtaja: ”Kyllä ne ovat viime aikoina alkaneet ottaa. Kurssille pääsemisen perusteissa on välillä vähän ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi jotta pääsee pelastustyön kurssille, pitäisi olla käytynä jo ensivastekurssi, mutta kaikilla palokunnilla ei ole ensivastetoimintaa. Kaivataan avoimuutta ja keskustelua enemmän sopimuspalokuntien ja niiden yhteyshenkilöiden kanssa. Nyt vain pitää joko sähköpostitse tai puhelimitse ottaa asia esille ja sitten se ei välttämättä mene aina oikeille ihmisille, se tieto tai palaute.” Teppo Rinne, Oulun VPK:n yksikönjohtaja: ”Kyllä minun nähdäkseni ottaa. Ari Jylhäsalo, Ylöjärven VPK:n puheenjohtaja, Hämeen Pelastusliiton puheenjohtaja: ”Määrätyiltä osilta ottaa. Pelastusosasto täytti 40 vuotta Kysyimme Palopäällystöpäivillä VPK:laisten näkemyksiä sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten suhteesta
”Toisaalta ymmärrän sopimuspalokuntahuolen, sillä äärimmilleen vietynä taloudellinen ahdinko ajaa lopettamaan koko toiminnan, jolla on suuressa osassa maata iso merkitys. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen on tyytyväinen, että pelastustoimea käsiteltiin kansanedustajien raportissa. Koskisen mielestä säästöt rapauttavat koko järjestelmää. ”Pelastuslaitosten kunnille palautettavista maksuista muodostuu jo vaaditun säästön verran. ”Toivon, että tällainen selvitys tehdään heti vaalikauden alussa ja sen perusteella tehdään jämäkästi päätös eikä jäädä vatuloimaan asiaa.” ”Rekisteröimätön yhdistyskö johtaa pelastuslaitoksia?” Valtakunnallista ohjausta tarvitaan Teksti ja kuva: Esa Aalto Pelastusylijohtaja epäilee, onnistuuko kunnallisessa järjestelmässä toteuttaa poliitikkojen vaatima valtakunnallinen yhdenmukaisuus ja ohjaus. Toki liian pitkälle viedyt säästöt heikentävät toimintaa.” Raportissa kannettiin huolta sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuudesta, kun taloudellinen ahdinko painaa päälle. Voi toisaalta tietenkin vain toivoa, että emme ajaudu Skotlannin tielle, jossa hurjien säästövaatimusten seurauksena jouduttiin jopa irtisanomaan väkeä.” Valtioselvitys jälleen Kansanedustajat tuovat raportissaan julki jälleen tarpeen selvittää pelastustoimen valtiollistamisvaihtoehto. ”Siinä todetaan selkeästi hätäkeskustoiminnan resurssitarve tulevaisuudessa. Pelastustoimen osalta kansanedustajien raportti perustuu siihen, että 7,5 miljoonan euron säästövaateesta luovutaan ja vuoden 2017 jälkeen tilannetta arvioidaan uudelleen. Hätäkeskuslaitos on säästänyt jo nyt paljon ja nyt olisi syytä päästä hätäkeskustoiminnassa vakaan kehittämisen aikaan käyttöön otettavan uuden tietojärjestelmän kanssa”, Koskinen sanoo. Nähtäväksi tosin jää, mitä isäntäkunnat vaativat pelastuslaitoksilta. Pääasia, että myös kunnallinen toimija pääsi mukaan yhteiseen tarkasteluun.” Koskinen on tyytyväinen myös Hätäkeskuslaitoksen osuuteen raportissa. ”Se kertoo myös siitä, että säästöjä voidaan aina tehdä. ”Toki pelastustoimi on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta, mutta kun tarkastellaan rahoitusta, katse kääntyy helposti valtion budjettiin ja siinä keskeisinä ovat turvallisuuden valtiolliset toimijat. 8 2 ·2015. Hän kyseli seminaaripuheessaan, kuka johtaa pelastuslaitoksia: pelastusjohtajien rekisteröimätön yhdistyskö. Saattaa olla, että tiukassa kuntataloudessa myös pelastuslaitosten säästövaateet pysyvät yllä.” Koskinen toteaa myös, että kuntamaksupalautukset kertovat osaltaan siitä, että pelastuslaitoksissa on ollut löysää, joka voidaan nyt ulosmitata
Näin toimivat eurooppalaiset kollegat.” Hänen mielestään palomiesten kannattaa jatkossakin pelastaa kissoja puusta. Asiaa selvittävässä työryhmässä on yksimielisesti myönteinen kanta. ”Valtio ei esimerkiksi lähde rahoittamaan pelastustoimen tietojärjestelmiä, jos kunnat omistavat laitokset.” Muitakin ratkaisuja on mietittävä. ”Se olisi hyvä saada Poliisiammattikorkeakoulun yhteyteen. Työnantaja toki määrittelee ansiotason, mutta erilainen palkkaus voi johtaa myös epäterveeseen kilpailuun.” Suomen Palomiesliiton Turvallinen Suomi -seminaarissa ylijohtaja kysyi, kuka oikeastaan johtaa pelastuslaitoksia. Silti VPK tuottaa lähiturvaa ja on arvokasta vapaaehtoistoimintaa, johon osallistuvat laajat kansalaispiirit.” Erilaisuus ei ole hyväksi Hän ymmärtää poliitikkojen huolen siitä, että pelastustoimen valtakunnallisesti yhdenmukainen kehitys ja ohjaus eivät toimi. ”Maakuntapohjaisessa järjestelmässä ei itsehallinto ole niin suurta kuin peruskunnassa. Pelastustoimi on ainut valtionhallinnon toimija, jolla ei ole omaa virastoa. Tällaiset asiat eivät niinkään näy arjen työssä, mutta haittaavat yhtenäistä kehitystä”, Koskinen sanoo. ”Tosin, on todettu, että keskustelu ei pääty ennen kuin pelastustoimi on siirretty valtiolle.” Koskisen mielestä kunnallisessa järjestelmä ei pystytä tekemään sitä valtakunnallista yhdenmukaistamista, mitä poliitikot edellyttävät. ”Soten yhteydessä julkituotu ajatus on hySisäministeriö muutti pariksi vuodeksi evakkoon Erottajalle. Nyt on paljastunut heikkous, että valtakunnallinen suorituskyky ei ole riittävää.” Koskinen pohtii perustuslaissa säädetyn kunnallisen itsehallinnon käsitteen muuttuneet tiukemmaksi. ”On väärin sanoa, että poliisi olisi jotenkin huonosti hoidettu. Se osoittaa viranomaiselta hyvää tahtoa ja on arvo sinänsä. ”Ei saa sulkea silmiä ja toivoa, että kukaan huomaa meitä, kun ei avata keskustelua. Tätä ei pidä tulkita niin, että välttämättä seurauksena on valtiollistaminen.” Koskisen mukaan on myös arvioitava, aiheutuuko valtiojärjestelmästä ongelmia paikalliselle toiminnalle, joka on ollut kunnallisen pelastustoimen vahvuus. ”Hallinnon tehostaminen ja keskittäminen on edelleen ajankohtaista.” Hänen mielestään tosiasiat pitää hyväksyä avoimesti. Keskusvirasto on hänen mielestään vastaus myös näihin toiveisiin. ”Onko se pelastusjohtajien rekisteröimätön yhdistys?” Pelastustoimeen tarvitaan pelastusylijohtajan mielestä kunnolliset resurssit omaava keskusvirasto. Pientä organisaatiota ei huomata.” Koskisen linja on viedä pelastustoimen huolet ja tarpeet suoraan päättäjille eikä huudella niistä julkisuudessa. Ja esimerkiksi rajavartiolaitoksessa on tehty suuria rakenteellisia uudistuksia.” Hän korostaa, että mahdollisessa valtioomistajuudessakaan ei pelastustoimen läheisyyttä saa hävittää. Nyt toivomme, että rahoitus koulutuksen siirtämiseksi Savoniasta Poliisiammattikorkeakouluun toteutuu.” Kyse on hänen mukaansa 1,7 miljoonasta eurosta. ”Kansallista koordinaatiota varten tarvitaan lisäresursseja. Siviiliturvallisuuden asiantuntija Tärkeimpänä Esko Koskinen pitää sitä, että pelastustoimen asema yhteiskunnassa selvitetään. Sitä vain toivon, ettei eteemme tulee mitään pahempaa.” 2 ·2015 9. Ne visiot on nyt pitänyt unohtaa. ”Jos päättäjät haluavat tehdä isomman aluehallintoremontin, kokonaisuutta toki arvioidaan uudelleen.” Pelastusylijohtaja joutui virkakautensa alussa puolitoista vuotta sitten rakenneuudistusmylläkkään. ”Henkilöstöhallinnossa on erilaisuutta ja kysyä voi, miksi palkat ovat erilaiset eri laitoksissa. Hän ei allekirjoita puheita pelosta, miten valtio on hoitanut poliisinsa. ”Sillä on niin selkeä arvo. Myös tietojärjestelmät erilaistuvat, kun jokainen tekee omansa. Jos tämä toteutuu, saadaan sillä Pelastusopiston tilanne rauhoitettua.” Koskinen toivoo, että päättäjät katsovat tämän sopivan myös ajatukseen laajemmasta turvallisuusalan koulutusyhteistyöstä. Esko Koskinen sanoo, ettei vastusta ajatusta. Sen jälkeen niitä on vaikea yhdistää. Tärkeä on myös sisäisten turvallisuuden selonteko, jossa päätetään strateginen linja ja mahdollisesti myös siihen liittyvä rahoitus.” Alan kannalta strategiatyö on hänen mielestään tärkeä, ja nyt siihen on mahdollista vaikuttaa, kun se tehdään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. ”Vain vaikuttamalla päätöksentekijöihin saadaan paras lopputulos. Ellemme itse tee tarvittavia asioita ja uudistuksia, joku muu tulee ja tekee ne meidän puolestamme. Meidän asiamme on saatava ensin hallitusohjelmaan ja sen jälkeen toimenpideohjelmaan. Sen seurauksena jalkoihin jäävät tutkimusja kehittämistoiminta sekä kansainvälinen vaikuttaminen. Ylijohtaja Esko Koskinen pakkasi tavarat muuttolaatikkoon. ”Se on hyvä asia. Sen takia meitä ei noteerata laajemmin yhteiskunnassakaan. Kun laajenevaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkuvaa mietitään, on hänen mukaansa kuitenkin varmistettava hyvä yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Jos päättäjät suovat, että pelastustoimi voi poliisikouluun viedä mukanaan tämän rahoituksen, amk-tutkinto tehdään vuonna 2017 yhdessä poliisien kanssa. ”Palvelut eriytyvät, kun kunnat saavat tehdä haluamallaan tavalla. vä, mutta pitää perustaa kokonaan uudet keskukset ja lakkauttaa nykyiset.” Amk-koulutus tarvitsee 1,7 miljoonaa Turvallisuusalan yhteisen oppilaitoksen selvittämistä tuodaan myös esille. Hänen mukaansa elinkeinoelämä ja muut viranomaiset ovat myös ihmeissään, kun pelastuslaitoksilla on 22 tapaa tulkita vaatimuksia ja käytäntöjä. Tähän ohjausmalliasiaan tavallaan kaatui sote-ratkaisukin. Hän ei ole turhautunut asian saamasta kohtelusta ja toteaa, että asia olisi alun perinkin ansainnut paremman valmistelun. Sisäministeriön ja sosiaalija terveysministeriön yksituumaisuus tässä asiassa on myös hyvä.” Tilannekeskusten osalta Koskinen toteaa, että viranomaisten yhteiset keskukset eivät 22 pelastustoimen alueen järjestelmään sovi. ”Toivon, että siitä tulee vahvempi toimija asiantuntijatehtävissä, esimerkiksi varautumisessa ja yleensä siviiliturvallisuudessa. Kansanedustajat kirjoittivat raporttiinsa varsin yksiselitteisesti pelastuslaitosten roolin ensihoidon keskeisenä tuottajana. VPK:lla on muutakin merkitystä kuin hälytystehtävät, vaikka aiheellisesti voikin kysyä, mitä ovat sen muut lähipalvelut. Ajankohtaisempi asia hänelle on kuitenkin ammattikorkeakoulutuksen turvaaminen Pelastusopistossa. Siksikin pelastustoimi saa kansalaisilta hyvän arvosanan. Siitä on yhteiskunnallisesti paljon hyötyä. ”Se vaatii korjauksen lainsäädäntöön. ”Aluelaitokset olivat radikaali uudistus ja toivat paljon hyvää kehitystä. ”Jospa se nähtäisiin pesämunana turvallisuusalan oppilaitokselle.” ”Kun kyse ei ole lisärahoituksesta, toivon asialle pikaista käsittelyä, eikä se jäisi odottamaan näitä suurempia selvityksiä.” Avit tekemään yhteistä hyvää Virkakautensa alussa Esko Koskinen maalaili aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen resursseista tukijalkaa tutkimusja kehittämistoimintaan. Koskisen mielestä pelastustoimen ikuisuuskysymys tulisi nyt saada ratkaistua. ”Ja yhteistyö erityisesti poliisien kanssa.” Aluehallintoresurssien hän toivoo olevan paremmin käytettävissä yhteiseksi hyväksi pelastustoimen tehtävissä valtionhallinnossa
Hän ei halua ottaa siihen kantaa, mutta pitää tärkeänä, että nyt selvitetään kunnolla se, mitkä ovat pelastustoimen tehtävät tulevaisuudessa. Esimerkiksi pelastustoimen alueet tulee miettiä samankaltaisuuden avulla. Ensihoidon tulevaisuus ratkeaa lopulta sosiaalija terveyspalvelujen rakenneuudistuksen yhteydessä.” Hän toivoo, että ensihoidossa tehdään tulevaisuudessa hyvää yhteistyötä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Pääasia on kansalaisen saama palvelu.” Kansanedustajien raportissa puhuttiin pelastustoimen välttämätön tason turvaamisesta. Ensihoito sai hyvän sijan Veli-Pekka Ihamäki on tyytyväinen, että parlamentaarikkojen paperissa ensihoito todettiin selkeäksi osaksi pelastustoimen järjestelmää. ”Sopimuspalokunnan yksikkö voi olla hyvinkin ensimmäisenä kohteessa. Ihamäki ei puhuisikaan sopimuspalokunnista kolmantena sektorina. Viranomaisista meillä on kattavin palveluverkosto ja välitön lähtövalmius koko maassa.” Pelastustoimen alueellinen järjestelmä on tuonut paljon myönteistä kehitystä. ”Katson, että sitä on samankaltaisissa olosuhteisissa asuville samanlaisten palvelujen turvaaminen.” ”Haja-asutusalueella asuva ei voi odottaa saavansa samanlaista palvelua kuin taajamassa asuva.” Ikääntyvä väestö tarvitsee erilaisia palveluja ja hänen mielestään yhteiskunnan pitää arvioida, miten tähän varaudutaan. ”Jos yhdenmukaisuutta edellytetään, pitäisi toimintaan käytettävät rahat olla samassa paikassa”, hän sanoo. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat paras tapa. Kansanedustajien tekemää selvitystä sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista hän kehuu hyväksi. ”Omistajilta eli kunnilta pitää tulla ohjaus ja niin tapahtuukin. Paljon on kuljettukin matkaa siitä, kun Veli-Pekka Ihamäen taustalla olevan kuvan kaltaista hälytyskeskustoimintaa harjoitettiin. ”Länsi-Uudellamaalla näin jo tapahtuu. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Pohjoismaiden suurin laitos voi olla liian suuri muille laitoksille. Sen jälkeen voidaan pohtia parasta organisaatiota toteuttajaksi. ”Se voidaan säätää laillakin.” VPK tärkeä osa järjestelmää Pelastuslaissa määritellään pelastustoimen järjestelmä, johon kuuluvat osana myös sopimuspalokunnat. Veli-Pekka Ihamäki ei innostu ainaisesta järjestelmäkeskustelusta Sisältö ennen rakenteita 10 2 ·2015. Asukasluvultaan ja resursseiltaan samanlaiset laitokset voivat kehittää valtakunnallisestikin parhaiten toimintaansa. ”Onnettomuuksien ehkäisyssä huomioidaan jo nyt asumisturvallisuus, mutta palomies voi omalta osaltaan olla tukemassa esimerkiksi sitä, että vanhusväestö voi asua omissa kodeissaan. Nyt odotetaan lopullista päätöstä sekä EU-komission kantaa asiassa. Parhaillaan menossa oleva strategiatyö on juuri tällaista.” ”Sisäministeriö pystyy säädöksin ohjaamaan toimintaa.” Ihamäki ihmettelee, miksi jälleen pitää puhua valtiollistamisesta. ”Siinä otetaan kantaa myös pelastustoimen säästöihin ja todetaan, että ne eivät ole kestävät.” ”Vuoden 2014 kustannusten taso ei välttämättä riitä nykyisen palvelutason ylläpitämiseen jatkossa”, hän huomauttaa. Tässäkin pitää toimia ainoastaan asiakkaan parhaaksi.” Ihamäen mielestä olisi hyvä, että kaikilla pelastustoimen alueilla tehtäisiin ensihoitotehtäviä. Etenkin kun ottaa huomioon toteutuksen aikataulun. ”Se on kustannustehokasta toimintaa ja antaa myös asiakkaalle parhaan palvelun.” ”Hyvää on myös se, että sosiaalija terveysministeriöllä sekä sisäministeriöllä on yhteneväinen käsitys pelastuslaitosten palvelutuotannon roolista. Pelastustoimen rakenteet pitää uudistaa toiminnan sisällön kautta. Ne ovat osa järjestelmää, josta vastaa alueellinen pelastustoimi. Valtakunnallinen yhdenmukaisuus ja ohjaaminen on tarpeen nostaa esille pelastustoimessa, mutta Veli-Pekka Ihamäki muistuttaa, että alun perinkään alueelliset pelastuslaitokset ei ole rakennettu linjaorganisaatioksi, vaan ne ovat omia itsenäisiä, hallinnollisia yksiköitä. Veli-Pekka Ihamäki toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana ja aloitti vuoden alussa pelastusjohtajien yhdistyksen puheenjohtajana. Myös pelastuslaitosten muodostama kumppanuusverkosto ohjaa valtakunnallisesti yhdenmukaiseen toimintaan.” ”Laitokset eivät voi toistensa puolesta päättää asioista eikä pakolla parasta tulosta välttämättä synnykään. Kilpailutuksesta tehtyyn valitukseen saatiin myös korkeimman hallinto-oikeuden väliratkaisu, joka ei määrännyt julkisen toimijan palvelutuotantoa keskeytettäväksi
Paikallisella tasolla tapahtuva poliittinen Yksituumaisuus on iso asia päätöksenteko ei ohjaa valtakunnalliseen ohjaukseen. Työuran etenemisen kannalta olisi hyvä, että alan koulutus antaisi siihen mahdollisuudet. ”Olemme arvioineet yhteisen tilannekuvan ja pidämme tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden ja oikeushallinnon voimavarat turvataan. Pelastustoimessa on valmistumassa uusi strategia ja se määrittelee toiminnan suuntaviivat. ”Toivottavasti rahoitus saadaan järjestettyä. ”Se sitoo kaikkia puolueita, olivatpa seuraavassa hallituksessa ketkä tahansa. ”Toimintatavat ja resurssit vaihtelevat. Kari Tolvasen mielestä olisi hyvä, jos pelastusalan amk-insinöörikoulutus voitaisiin toteuttaa yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Olisi katastrofi, jos tätä työtä ei otettaisi huomioon.” Pelastustoimen osalta työryhmä peräsi parempaa valtakunnallista yhdenmukaisuutta ja ohjausta. Sen pitää olla päättäjien tavoite.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) luovutti puheenjohtamansa työryhmän raportin sisäministeri Päivi Räsäselle (kd.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.).. Taloudellinen tehostaminen on kuitenkin toiminnassa keskeistä myös jatkossa”, Tolvanen sanoo. Hän tietää, että pelastustoimessa on viimeisen reilun vuosikymmenen aikana tehty kaksi isoa selvitystä, joissa on pohdittu muun muassa valtiollistamista. Joillakin alueilla näin voi tapahtua, mutta vaarana on myös, että säästöt rapauttavat pelastustoimen muutakin toimintaa. ”Tämä nousi esille erityisesti työryhmän jäsenen kansanedustaja Antti Rantakankaan (kesk.) aloitteesta”, Tolvanen sanoo. ”Kysymys on kuitenkin rahoituksesta. Hän kannattaa myös Viron mallin kaltaista turvallisuusalan yhteistä oppilaitosta. ”Uskon, että löytyy hyödyllisiä opintokokonaisuuksia, joita voidaan toteuttaa yhteistyössä. Sijoittaa koulutus Tampereelle. ”Sitä tehdään laajalla yhteistyöllä. Paikallaan olisi varmistaa valtakunnallinen rahoitus tällaisille hankkeille.” Koulutuksen osalta yhteistyö Poliisiammattikorkeakoulun on hyvä asia. Myös pelastuslaitosten lukumäärää on syytä selvittää, toimitaan sitten kunnallisessa tai valtiollisessa järjestelmässä.” Tolvasen mielestä pelastustoimen ongelma on alueellinen erilaisuus. Yhtenen tahtomme on myös, että kunnallisen toimijan pelastuslaitosten 7,5 miljoonan euron säästövaade nyt perutaan. Viranomaisyhteistyön olisi hyvä näkyä myös yhteisessä koulutuksessa.” Pelastusalan koulutus on muutoin hänen mielestään hyvällä mallilla, mutta alipäällystötutkinto olisi hyvä saada vastaamaan yleisiä koulutusvaatimuksia. Näin esimerkiksi Pelastusopiston harjoitusalueinvestoinnit eivät ole valumassa hukkaan. Tämä on paras hyöty alueellisesta laitoksesta.” Veli-Pekka Ihamäki kuuluu pelastustoimen strategiaa valmistelevaan työryhmään. Kari Tolvanen uskoo, että ensihoidossakin myös yksityiselle palvelutuotannolle riittää työtä. ”Nyt pitää perusteellisesti selvittää, voidaanko tämä saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko sellainen ainoastaan siirtämällä pelastustoimi valtiolle. Kustannustehokas toiminta uhkaa rapautua ”Tässä on alueellisia eroja. Rantakangas on myös Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja. Läheisyysperiaate pitää hänen mielestään ottaa tietoisesti huomioon, jos aletaan muuttaa pelastustoimen järjestelmää. ”Esimerkiksi pelastustoimessa hallinto on jo nyt varsin kevyt, joten siitä on vaikea löytää enemmän säästöjä.” Parlamentaarikot kantavat huolta pelastustoimen talouden rapautumisesta ja erityisesti siitä raportin mukaan kärsii kustannustehokas sopimuspalokuntatoiminta. Se on ollut Ihamäen mielestä hyvä asia. ”Mielestäni on tärkeää, että ensihoito on osa pelastustointa, suuronnettomuusvalmiudenkin vuoksi. Se tulee olemaan osa kokonaisuutta sisäisen turvallisuuden ohjelman ja selonteon kanssa.” Strategian jalkautumista pidetään tärkeänä. Budjettisäästöt vaikuttavat erityisesti henkilöstökustannuksiin.” Kustannustehokkuutta on saavutettu alueellisessa järjestelmässä. Kansanedustajat selvittivät muutamassa kuukaudessa laajan asiakokonaisuuden ja siksi Tolvasen mukaan moni asia todetaan jatkoselvitettäväksi. On hieno juttu, että on voitu löytää taloudellista tehokkuutta. Nykyinen järjestelmä toimii hyvin”, hän sanoo. ”Poliiseilla on esimerkiksi paikalliset neuvottelukunnat ja koordinaattorit.” Tietojärjestelmät tarvitsevat rahoituksen Pelastustoimen yhdenmukaisessa kehittämisessä nostetaan esille tietojärjestelmien erilaisuus. Esimerkiksi juridiikan koulutus voi olla sellaista. Paloesimiehen työhön tutkinto on hyvä, mutta ei anna joustavuutta muuhun.” Kansanedustajien raportissa kannetaan huolta pelastustoimen säästöjen vaikutuksista sopimuspalokuntajärjestelmään. Kokoomus on korostanut yksityisen yritystoiminnan merkitystä. ”Sellainen olisi pitänyt tehdä jo parikymmentä vuotta sitten. Mutta oli hyödyllistä, että nyt ensimmäistä kertaa näin laajasti parlamentaarinen työryhmä pohti sisäisen turvallisuuden tulevaisuutta. ”Sote-ratkaisun yhteydessä lopullisesti päätetään myös ensihoidosta.” Tolvasen mielestä on tarpeen selvittää myös turvallisuusalan yhteisen oppilaitoksen hyödyt ja haitat. Tutkimusja kehittämistoiminnassa on löydettävissä kaikkia palvelevaa hyötyä.” Tolvanen totesi muun muassa Palopäällystöpäivillä, että yhteistyöllä ei hävitetä oppilaitosten nykyistä infrastruktuuria. ”Jos ne eivät ole aikaisemmin jalkautuneet, voidaan kysyä, onko niissä ollut mitään jalkautettavaa.” Teksti ja kuva: Esa Aalto 2 ·2015 11 Sisäisen turvallisuuden tulevaisuutta pohtineen kansanedustajatyöryhmän puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) pitää tärkeänä raportin yksituumaisuutta. ”Voidaan toki myös todeta lyhyen pohdinnan jälkeen, että aikaisemmat selvitykset pätevät edelleen.” Kansanedustajat kirjasivat ensihoidon varsin yksiselitteisesti pelastustoimen tehtäväksi. ”Kustannukset eivät ole lisääntyneet ja silti on tullut lisää henkilöstöä ja on voitu korjata paloasemia. ”Selvitystyö olisi ollut tarpeen saada käyntiin jo viime kesänä, kun sitä esitettiin. Veli-Pekka Ihamäki huomauttaa, että yhtenäisiäkin tietojärjestelmiä tehdään jatkuvasti. Myös henkilöstöhallinnosta löytynee synergiaa. ”Palotarkastajan pätevyysvaatimuksena on useimmiten kuntien itsensä määrittelemänä soveltuva korkeakoulututkinto ja alipäällystötutkinto ei anna kelpoisuutta siihen. Myös sopimuspalokuntatoiminta tuo oman haasteensa pelastustoimeen.” Hän sanoo myös vierastavansa poliittisen päätöksentekijän roolia pelastustoimessa
Työryhmä katsoo, että sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kokonaisuuteen tulee palauttaa viime kevään kehyspäätöksen säästöjä vastaavat määrärahat. Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista. Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta. Hallituksen päättämät sisäisen turvallisuuden toimijoihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset vuosille 2015–2018 johtaisivat kestämättömään tilanteeseen, kuten parlamentaarisen työryhmän maaliskuussa julkistamassa raportista käy hyvin ilmi. Keskustan mielestä olisi perusteltua, että Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaavalla ministerillä olisi paikka hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Keskusta kantaa huolta pelastustoimen kokonaisuudesta, jossa ammattipalokuntien ohella sopimuspalokunnilla on erittäin keskeinen tehtävä. Keskusta on valmis osana Suomen johtamisen uudistamista tarkastelemaan ennakkoluulottomasti myös ministeriöiden työnjakoa Kd: Ohjaus hoituu nykyjärjestelmässäkin Keskusta: Soten taattava tehokas ensihoito 12 2 ·2015. Puolueet vastaavat Pelastustieto kysyi kahdeksalta suurimmalta eduskuntapuolueelta pelastustoimeen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Valtakunnallista ohjausta voidaan kehittää nykyisenkin järjestelmän puitteissa mutta se vaatii myös alueellisten pelastuslaitosten sitoutumista yhteistoimintaan ja ohjaukseen. Tarvitsemme myös parempaa koordinaatiota esimerkiksi suuronnettomuuk sien varalta. Pelastustoimi on olennainen osa sisäistä turvallisuutta niin ennaltaehkäisevässä työssä, onnettomuustilanteissa kuin osana sisäisen turvallisuuden toimijoiden ketjua. Valtakunnallista ohjausta tarvitaan lisää pelastustoimessa. Tärkeintä on kuitenkin lisätä ja parantaa yhteistyötä eri ministeriöiden välillä liittyen rakentamisen valvontaan ja turvallisuuteen. Kannatamme sisäisen turvallisuuden parlamentaarisen ryhmän esitystä. Kriisitilanteita varten tarvitaan julkisten pelastuslaitosten vahvaa valmiutta myös ensihoidon puolella. Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Olisi yhteiskunnan resurssien hukkaamista olla hyödyntämättä pelastuslaitoksia ensihoidon tehtävissä ja sairaankuljetuksissa. Ilman toimintavalmista ja hyvin varustettua pelastustoimea yhteiskunnan perustoimintoja ei voida turvata. Perusturvallisuuden tunnetta lisää tieto siitä, että apua on saatavissa kun sitä tarvitsee. Kansainvälinen terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus sekä kyberuhat ovat esimerkkejä Suomen rajojen ulkopuolelta tulevista uhkakuvista, jotka vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen. Kyllä. Se helpottaisi koulutusta ja yhteistyötä eri laitosten välillä. Mikäli ympäristöministeriön roolia tulevaisuudessa muokataan ja/tai se yhdistetään maaja metsätalousministeriöön voi olla aiheellista pohtia mikäli rakentamisen turvallisuuteen liittyvät toimet siirrettäisiin sisäministeriölle takaisin. euroa. Oikeusministeriöllä on oma tärkeä roolinsa lainsäädännön osalta. Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Samalla on tärkeää turvata pelastustoimen henkilökunnalle puitteet suoriutua työtehtävistään asianmukaisesti. Keskustan talouslinjassa on tavoitteena luopuminen sisäisen turvallisuuden ja oikeushallinnon uusista määrärahaleikkauksista, jotka olisivat tulevina vuosina yhteensä 75 milj. Keskusta kannattaa erillistä sisäisen turvallisuuden selontekoa, joka annettaisiin vuoden 2016 aikana. Kriisitilanteissa, suuronnettomuuksissa ja luonnonkatastrofien yhteydessä pelastustoimen merkitys kasvaa huomattavasti. Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”. Siina arvioitaisiin sisäisen turvallisuuden tilanne muuttuvassa toimintaympäristössä ja tarvittavat voimavarat. Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä. Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisäja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta. On tärkeää varmistaa, että pelastustoimen järjestelmät toimivat saumattomasti hätäkeskuksen ja muiden viranomaisten järjestelmien kanssa. Sisäisestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset tukevat omalla toiminnallaan Puolustusvoimia kriisitilanteessa ja päinvastoin. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden merkitys on kasvussa ja ne kietoutuvat aiempaa vahvemmin toisiinsa. Arjen keskellä pelastustoimen tekemä työ on kansalaisen näkökulmasta äärimmäisen tärkeää. Lainvalvonta ja oikeushallinto on hyvä pitää erillään. Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa. Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa. Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Nykyaikainen hybridisodankäynti, josta olemme nähneet esimerkkejä Ukrainassa, lisää entisestään sisäisen turvallisuuden valmiuden merkitystä. Yhteisen tietojärjestelmän käyttö olisi kaikkien etu. Aivan ensiksi tulee huomioida se, ettei meillä ole varaa minkäänlaisiin säästöihin sisäisen turvallisuuden osalta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kävelevät käsi kädessä. Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä myös pelastustoimen iskukyvystä on huolehdittava. Se helpottaisi pelastustoimen kehittämistä ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Emme voi laiminlyödä kumpaakaan. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää. Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Niiden palauttaminen valtion budjettiin on välttämätöntä poliisin, rajavartioston, pelastustoimen, tullin, syyttäjälaitoksen, oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon kannalta, jotta niiden toimintaedellytykset säilyisivät edes tyydyttävällä tasolla. Mahdolliset kehittämiskulut kuuluvat mielestämme valtiolle mutta käyttökustannukset pelastuslaitoksille. Pelastustoimen merkitys on keskeinen. Pelastuslaitoksen roolia pitäisi sote-ratkaisun yhteydessä entisestään vahvistaa. Uudistuksissa lähtökohtina pitää olla tavallinen kansalainen ja kuinka hän kohtaa pelastustoimen palvelut omassa arjessaan
Miten saadaan yhteiset tietojärjestelmät. Suomessa eri turvallisuusviranomaisten toiminnassa ongelmana ovat yhteensopimattomat tietojärjestelmät. Kokoomukselle ei kuitenkaan ole itseisarvo, kuka palvelut tuottaa ja monipuolinen tuotantorakenne on usein yhtä tapaa parempi. Valtakunnallinen ohjaus todennäköisesti yhdenmukaistaa ohjeita, mutta paikallisten olosuhteiden tuntemista pitää korostaa. Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä. Tätä hajanaisuutta pyritään poistamaan äskettäin säädetyllä lailla turvallisuusverkkotoiminnasta, jonka tarjoamiin tietoja viestintäteknisiin palveluihin olisi tarkoitus liittää ainakin uusi hätäkeskustietojärjestelmä Erica sekä turvallisuusviranomaisten kenttäjohdon tietojärjestelmä KEJO. Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”. Kokoomuksen mielestä organisointimuoto ei ole ratkaiseva tekijä, vaan tärkeintä on huolehtia siitä, että pelastustoimi toimii koko maassa tehokkaasti ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun asuinpaikasta riippumatta. Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Tämän yhteydessä voidaan pohtia myös pelastustoimen hallintoa sekä järjestämisvastuun siirtoa kunnilta valtiolle. Pelastustoimen ohjauksessa ja toimintojen yhdenmukaistamisessa on todettu olevan heikkouksia, joihin on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota. Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa. PORA-hankkeen myötä poliisihallintoa on paisutettu ja kenttätyötä tekevien poliisien määrä on vähentynyt. Sen sijaan pelastuslaitosten lukumäärä ja niiden vähentäminen eivät ole itseisarvoja. Ongelma ovat kuntien ja kuntayhtymien 2 ·2015 13. Tulevalla vaalikaudella keskus-, alueja paikallishallintoon kohdistuu voimakkaita uudistuspaineita. Saatujen linjausten perusteella varsinaiset hallinnonalakohtaiset uudistukset toteutetaan vaalikauden aikana erillisvalmistelussa. turvallisuusviranomaisten kanssa sekä hankkeille on turvattava riittävä rahoitus. Pelastustoimen rakenneuudistus ja strategiatyö on parhaillaan käynnissä ja tässä vaiheessa ei kannata sulkea mitään kehittämismahdollisuutta pois. Perussuomalaiset: Paikallisuus säilytettävä Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta. Tavoitteena tulee olla ministeriöiden välisten raja-aitojen purkaminen, jolloin ministeriöt olisivat nykyistä enemmän osa valtioneuvostoa. Suomen turvallisuus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä sisäinen että ulkoinen turvallisuus. Kustannukset tulee jakaa oikeudenmukaisesti, monestihan se mikä maksaa kunnalla euron, maksaa valtiolla kaksi. Tavoitteena tulee olla yhdenmukainen palvelutaso koko maassa. Lähtökohtina harkinnassa ovat toiminnalliset lähtökohdat sekä kustannustehokkuus. Pelastustoimessa on huolehdittava alueellinen näkökulma, sillä paikallinen tuntemus on osa sisäistä turvallisuutta. Miten valtakunnallinen ohjaus voidaan saavuttaa. Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä. Kokoomus: Ensihoito katsotaan sote-uudistuksessa Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta. Sisäinen turvallisuus on kokonaisuus, joka muodostuu useista eri viranomaistoimijoista. Esimerkiksi aluejaon puolittaminen nykyisestä ei olisi taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää, kuten päättyvällä vaalikaudella on hyvin käynyt ilmi. Tällä hetkellä keskeistä on huolehtia siitä, että yhteistyö esimerkiksi sisäja oikeusministeriön välillä toimii. On tällä hetkellä sairaanhoitopiirien vastuulla päättää, miten palvelut alueellisesti tuotetaan, sote-uudistuksen yhteydessä asiaa on tarkasteltava uudelleen. ja ministeriörakennetta. Lisäksi pelastustoimi pystyy tuomaan oman lähiyhteisönsä ihmisille ja toimijoille asiantuntemusta onnettomuuksien torjunnasta sekä onnettomuusriskien kartoittamisesta. Keskustan mielestä eri hallinnonaloihin kohdistuvat suuret uudistukset olisi linjattava kokonaisuudessaan parlamentaarisessa työryhmässä heti vaalikauden alussa ja ripeällä aikataululla mahdollisten myöhempien ristiriitojen välttämiseksi. Pelastustoimen resurssien mahdollisimman tehokas käyttö edellyttää myös nykyrakenteiden tarkastelua. Se on otettava huomioon tulevassa sote-uudistuksessa. Totta kai Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Pelastustoimen häiriöja kriisivalmiutta tulee edelleen kehittää siten, että se pystyy myös tulevaisuudessa palvelemaan yhteiskunnan häiriönja kriisinkestoa sekä normaaliettä poikkeusoloissa. Pelkästään päivystysasetus tuottaa haasteita kaikille toimijoille. Kokoomuksen mielestä ministeriörakennetta tulee selkeyttää siiloutumisen ehkäisemiseksi. Yksityinen vaihtoehto tulee jatkossa saattaa myös mahdollisuudeksi kilpailutuksen kautta. Miten valtakunnallinen ohjaus voidaan saavuttaa. Vaadimme resursointiin suunnanmuutosta, jotta myös kansalaisten rapautunutta turvallisuudentuntoa voidaan parantaa. Ensihoidon tehokas ja laadukas hoitaminen on keskustan tavoitteena. Eri turvallisuusviranomaisilla on jo nykyisin soveltuvin osin kyselyoikeus toistensa tietojärjestelmiin. Monessa asiassa näitä kahta osaaluetta ei voi edes täysin erottaa toisistaan. Turvallisuusviranomaisten yhteinen tietojärjestelmä tulee olla pitkän aikavälin tavoitteena. Pelastustoimen valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset päivittäisistä onnettomuuksista suuronnettomuuksiin asti, joten se on keskeinen toimija sisäisen turvallisuuden alalla. Kokoomukselle on tärkeää, että jokainen viranomainen pystyy huolehtimaan sille asetetuista tehtävistä. Keskusta pitää hankkeita kannatettavina ja korostaa, että vaativia tietojärjestelmähankkeita on johdettava määrätietoisesti, hyvässä yhteistyössä ao. Miten saadaan yhteiset tietojärjestelmät. Hätäkeskusuudistus on kompuroinut ja sairaankuljetuksen osalta on tehty vakavia virheitä. Pelastustoimi on perussuomalaisten mielestä yksi tärkeimmistä julkisen vallan tehtävistä. siiloutunut ja tämä ei tue kokonaisvaltaista päätöksentekoa. Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”. Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa. Miten saadaan yhteiset tietojärjestelmät. yksiköiden monikäyttöisyyden ja suuronnettomuuksiin varautumisen vuoksi. Tällä hetkellä kansalaisten turvallisuuteen liittyvät asiat ovat ripoteltu eri hallinnon aloille ilman että yhteistä suunnitelmallisuutta löytyy ja päätöksenteko lainsäädäntöineen on ns. Voisi olla hyvä idea. Kokoomuksen mielestä tällaista kehitystä pitää jatkaa ja laajentaa, koska toiminnassa pitää keskittyä entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Monet pelastuslaitokset tuottavat laadukkaita ensihoidon palveluita ja monissa tapauksissa on järkevää yhdistää pelastustoiminta ja ensihoito mm. Tarvitsemme nykyistä selkeämmät ja yhtenäisemmät ohjausjärjestelmät. Samassa yhteydessä on perusteltua arvioida nykyisen järjestelmän toiminnallinen tehokkuus, kustannustehokkuus ja laatu
Valtion ohjaus on ainoa järkevä, jos halutaan koko maan kattava järjestelmä. Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä. Samalla on syytä muistaa, että nykyjärjestelmässä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa on keskeinen. Silti sitäkään ei tule sulkea pois yhtenä vaihtoehtona, mikäli riittävien turvallisuuspalvelujen turvaaminen kaikkialla Suomessa sitä joskus tulevaisuudessa vaatii. Apua on saatava silloin kun sitä tarvitaan. Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”. Tietenkin pelastuslaitos on osa ensihoitoa ja SoTea, yhteistyössä. Ne on tulevaisuudessakin syytä pitää omina ministeriöinään. Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä. Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu. Siksi alkavalla vaalikaudella tehdään sisäisen turvallisuuden strategia. RKP: Tietojärjestelmät erillisrahoituksella SDP: Arjen turvallisuus taattava Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta. KEJO-hankkeen myötä toteutetaan poliisin, pelastustoimen, sosiaalija terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Kaikilla pelastustoimen alueilla tulee huolehtia ensivastevalmiudesta. Kansainväliset maa-arvioinnit (EU, YK ja OECD), yhteiskunnan ja kansalaisten odotukset pelastustoimelta ovat ristiriidassa resurssien leikkaamisen kanssa. Kuntien ja valtion asettamat säästövelvoitteet ja tavoitteet rapauttavat pelastustoimen palvelutasoa, erityisesti heikentämällä jo nyt kustannustehokasta sopimuspalokuntajärjestelmää. Samassa yhteydessä pelastuslaitoksen nykymalli todettiin toimivaksi ja tehokkaaksi. Miten saadaan yhteiset tietojärjestelmät. RKP suhtautuu varauksellisesti tähän ajatukseen. Järjestelmä hankitaan viranomaisten yhteishankintana, jolloin hankintakustannukset jaetaan viranomaisten kesken sekä järjestelmän hallinnointi voidaan toteuttaa keskitetysti, jolloin hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset jakautuvat järjestelomat tietojärjestelmähankkeet, jotka eivät välttämättä keskustele keskenään vaan rakentuvat ohjelmistokehittäjäkeskeisesti ja markkinaehtoisesti. Tarve huolehtia yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, pelastustoimesta ja hätäkeskuksista Suomessa ei ole kadonnut minnekään. Esimerkiksi poliisin, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinlaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen välisessä tiedonvaihdossa toimintaa on mahdollista tehostaa uusien jo toteutumassa olevien tietojärjestelmähankkeiden myötä. Linjatun palvelutason saavuttamiseksi tulee poliittisesti sitoutua takaamaan myös riittävät resurssit. Sisäiseen turvallisuuteen liittyvät viranomaistahot ovat vahvassa murroksessa, niitä on uudistettu voimakkaasti. Ehdottomasti. Talouden niukentuessa nykyinen rakenne johtaa vielä lisääntyvässä määrin palvelutason vielä suurempaan vaihteluun eri alueiden välillä. Pelastuslaitosten rakenneuudistuksen toteuttaminen nykyisellä aluejaolla oli oikea päätös. Oikeusministeriö vastaa esimerkiksi yksityisoikeutta ja valtiosääntöoikeutta koskevasta valmistelusta, eli osa-alueista, joiden ei voi katsoa kuuluvan sisäisen turvallisuuden alaan. Pelastustoimen nykyinen organisointimalli ei ole johtanut resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja toiminnassa tarvittavan välttämättömän kehittämisen toteutumiseen, vaan entisestään on mahdollistanut pelastustoimen ja sen palveluiden eriytymistä. Pelastuslaitos on täydentänyt ensivasteella ensihoitoa ja siitä on hyviä kokemuksia. Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa. Oikeusministeriön ja sisäministeriön hallinnonalat poikkeavat tietyiltä osin merkittävästi toisistaan. SDP jakaa työryhmän huolen sisäisen turvallisuuden resursseista ja edellyttää resurssien tarkistamista valtiontalouden mahdollistamissa rajoissa. Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä. Tämä puoltaa alueilla tehtävää ennakkoluulotonta kustannustarkastelua ja ensihoitopalvelun tuottamismallista päättämistä sen pohjalta. Asiaa on syytä vielä selvittää lisää muiden ensi vaalikaudella tehtävien rakenteellisten uudistusten yhteydessä. SDP tukee sisäistä turvallisuutta pohtineen parlamentaarisen työryhmän näkemystä siitä, että pelastustoimi ensihoitopalvelun tuottajana tuo yhteiskunnalle säästöjä henkilöstön hajasijoituksen ja monipuolisen käytön ansiosta. Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Pelastuslaitos on hoitoketjua täydentävä, myös ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Kansalaisten turvallisuuspalveluihin ja niiden tasoon merkittävästi vaikuttavat valinnat pitää linjata poliittisella tasolla. Uusiin tietojärjestelmiin tarvittavat investoinnit tulee rahoittaa erillisrahoituksella. Sen lähtökohtana tulee olla arjen turvallisuuden takaaminen koko maassa. Kehitys kulkee kohti viranomaisten yhteisiä tietojärjestelmiä. Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista. Tämä on syytä huomioida kun sote-uudistusta jatketaan, valittavasta mallista riippumatta. Nyt on päivitettävä kuva kokonaisuudesta. Pelastustoimen tulee kuitenkin näkyä ja toimia siellä missä ihmiset luontaisesti liikkuvat – kunnissa. Oikeudenhoidon ja sisäisen turvallisuuden resurssit tulee nostaa esille tulevissa hallitusneuvotteluissa, riippumatta siitä, mitkä puolueet neuvottelupöydissä istuvat. 14 2 ·2015. Hankkeen yhteydessä tehdyn kustannushyötyanalyysin perusteella yhteisen tietoverkon myötä on mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä niin taloudellisesta kuin toiminnallisestakin näkökulmasta. Hyviä käytäntöjä voidaan jatkaa, sillä julkinen sektori etsii myös säästöjä. Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Valtakunnallisesti kattavan ja yhteensopivan toimintaympärisitön aikaansaaminen olisi järkevää mutta hallitusti rakentaen niin ettei resursseja saati varoja tuhlata. Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta tulee joka tapauksessa parantaa ja tämä aiheuttaa väistämättä tarpeen nykyrakenteiden kriittiseen tarkasteluun. Tämä myös esimerkiksi siksi, että poliisille sallituista pakkokeinoista keskusteleminen on hyvä käydä avoimesti eri ministeriöiden välillä sen sijaan, että se tapahtuisi yhden ainoan ministeriön sisällä. Tulevaisuuden hankkeiden osalta keskeistä ei ole se, että kaikki viranomaiset käyttävät yhtä samaa tietojärjestelmää, vaan se, että eri tietojärjestelmät ovat toistensa kanssa yhteensopivia. Harvaan asutussa maassa on välttämätöntä jatkossakin täydentää ensihoitopalvelua ensivastetehtäviin kykenevillä yksiköillä. Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Sisäinen turvallisuus kuuluu oikeudenhoidon ohella valtion ydintoimintoihin. Kaikkein tärkeintä on tietenkin taata parhaalla tavalla, että potilas saa ensihoitoa, ei se millaiset rakenteet meillä on. Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta. Miten saadaan yhteiset tietojärjestelmät. Pelastustoiminnan siirtäminen valtiolle olisi erittäin haastava prosessi ja se vaatisi perusteellisen valmistelun
Pelastustoimella on merkittävä rooli onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä. Luonteva voisi olla maakuntiin perustuva aluejako, varsinkin jos maakuntien roolia päästään vahvistamaan nykyisestä ja maakuntien määrä ehkä hieman vähenee. Ympäristökatastrofit (Talvivaarasta öljyonnettomuuteen Suomenlahdella), suuronnettomuudet, ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka, nopeasti leviävät globaalit tartuntataudit ja vastaavat ovat uhkina todellisia, ja niihin pitää varautua. Linjaukset resurssien mitoituksesta tulee päättää vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, jolloin ne voidaan sovittaa yhteen muiden yhteiskunnan kannalta olennaisten resurssitarpeiden kanssa. Puolueessamme ei ole käsitelty turvallisuusministeriön perustamista kysymyksessä esitetyssä muodossa. Vihreät: Ei valtiolle, vaan maakuntiin Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta. Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Turvallisuutta luodaan varmistamalla, että viranomaisilla on toimintavalmius kaikissa tilanteissa. Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Puolueemme päätöselimet eivät ole ottanut kantaa näihin esityksiin. Miten saadaan yhteiset tietojärjestelmät. Vasemmistoliitto: Pelastustoimi tärkeä osa arjen turvallisuutta Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta. On tärkeää muistaa, että Suomen tärkeimmät uhat eivät edelleenkään ole sotilaallisia. Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat Suomessa kokonaisuuden, jonka valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset päivittäisistä onnettomuuksista suuronnettomuuksiin asti. Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista. mää käyttävien viranomaisten kesken. Pelastustoimi on tärkeä osa yhteiskuntamme sisäisen turvallisuuden takaamisessa. Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida. Valtion tulisi vastata kustannuksista. Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle. Miten valtakunnallinen ohjaus voidaan saavuttaa. Pelastustoimen rooli arjen turvallisuudesta huolehtimisessa on erittäin keskeinen erilaisissa onnettomuustilanteissa ja ensihoidon tehtävistä huolehtimisessa. Ei. Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa. Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisäja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta. Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”. Puolueemme päätöselimet eivät ole ottaneet kantaa parlamentaarisen työryhmän esityksiin, mutta työryhmässä Vasemmistoliiton edustajana toiminut Aino-Kaisa Pekonen on tukenut työryhmässä näitä linjauksia. Suomen tulee kehittää keinoja torjua esimerkiksi väärien tai tarkoitushakuisten tietojen levittämistä, pelottelua, kyberhyökkäyksiä ja sisäisten levottomuuksien lietsomista. Valtion keskushallinnossa on kehittämisen varaa ja ministeriöiden roolia on tarkasteltava. Tietojärjestelmät sisältävät Suomessa asuvia ihmisiä koskevia, osin arkaluonteisia tietoja. Pelastustoimen toiminnan tuloksena kansalaisten turvallisuus arjessa lisääntyy merkittävästi. Vihreät eivät kannata turvallisuusministeriön perustamista. Siksi sisäisen turvallisuuden resursointi on monessa mielessä kysymys hyvinvointivaltion peruspalvelujen resursoinnista. Myös sotilaallisen varautumisen yhteys sisäiseen turvallisuuteen on erittäin keskeinen uudenaikaisen hybridisodan torjumisessa. Poliisi-, tulli-, pelastus-, rajavartio-, oikeus-, sekä vankeinhoitoviranomaisten voimavarat on turvattava. Idea turvallisuusministeriöstä on tervetulleen ennakkoluulotonta ajattelua, mutta parempi tulos voitaisiin ehkä kuitenkin saavuttaa nostamalla sisäisen turvallisuuden painoarvoa sisäministeriössä sekä parantamalla poikkihallinnollista yhteistyötä. Asia on syytä huomioida myös tietojärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä. Vihreät eivät kannata pelastuslaitosten siirtämistä valtiolle. On muistettava, että sisäinen turvallisuus rakentuu tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jossa ehkäistään syrjäytymistä ja ongelmiin joutuneita ihmisiä autetaan ajoissa. Kyseessä olisi jälleen iso muutos kun edellisestä rakenneuudistuksesta on vain kymmenen vuotta. Vihreiden mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa on sote-ratkaisun yhteydessä vastaava kuin nykyisin. Ensihoidon järjestämisvastuu tulee sote-alueille, jotka voivat hoitaa ensihoidon itse tai hankkia palvelun pelastuslaitoksilta tai muilta tuottajilta. Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää. Suomi tarvitsee hyvää yhteistyötä keskenään tekeviä turvallisuusviranomaisia eri hallinnonaloilla, ei jättimäistä turvallisuuskoneistoa, jollaiset eivät yleensä lupaa hyvää demokraattiselle yhteiskunnalle. Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä. Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa. 2 ·2015 15. Pelastustoimi myös pelastaa ihmiset onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ja turvaa tärkeät toiminnot sekä rajoittaa onnettomuuksien seurauksia. Ehdottomasti. Pelastustoimen alueiden määrää voitaisiin vähentää nykyisestä 22:sta. Sisäisessä turvallisuudessa tärkeää on luottamus viranomaisten toimintaan ja tasapuolinen mahdollisuus saada tarvitessaan apua. Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista. Yhteiset tietojärjestelmät voisivat pidemmällä aikavälillä olla järkevä ratkaisu. Sisäisen turvallisuuden organisaatioilla on sotilaallisen kriisin yhteydessä oma tärkeä roolinsa väestön suojaamiseksi sekä liikekannallepanon toteuttamisessa. Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Koska sote-uudistus lykkääntyi tulevalle vaalikaudelle, kysymys tässä vaiheessa lienee ennenaikainen. SDP:llä ei kuitenkaan ole vielä erityistä kantaa tähän. Pelastustoimen ensihoitoyksiköitä tarvitaan varmasti myös sote -uudistuksen jälkeenkin. Puolueellamme ei ole tähän kantaa, mutta ehdotukseen sisältyy sekä haittoja että hyötyjä, joita pitää punnita tarkkaan
Asemalla on vuokralla myös sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus. Ahtaista ja vanhanaikaisista tiloista huolimatta asemalla on rento meininki. On tärkeätä tuntea ihmiset ja yritykset. Hän vilkuttaa vieraan tervetulleeksi Kokkolan paloaseman takapihan parvekkeelta. Alueella on paljon riskikohteita teollisuudessa, mutta hyvä turvallisuuskulttuuri pitää tosikeikat minimissä. Kaksikerroksiseen asemaan tulee kaikkine tiloineen runsaat 3000 neliömetriä. Paloesimies Mats Åstrand on mukana uuden paloaseman suunnittelutyöryhmässä. ”Länsi-Suomen alueen pelastuslaitosten tekniset päälliköt ovat kokoontuneet säännöllisesti jo vuodesta 2004. Kokkolan paloaseman ensimmäinen osa valmistui vuonna 1957 ja sitä on laajennettu 1976. Samalla on hyvä päivittää omaa osaamista, koska kaikilla laitoksilla on venehenkintoja, kertoo apulaispelastusjohtaja Matti Koivisto. Yhteistyössä on voimaa Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. ”Tämä on pieni ja intiimi asema. Nyt menemme tutustumaan kokkolalaiseen veneteollisuuteen, josta olemme todella ylpeitä. Ensihoito siirtyi vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirin vastuulle. Uusi paloasema valmistuu nykyisen paikalle Kustaa Aadolfinkadulle vuonna 2017. Hän kehuu, että henkilöstöä on kuultu hyvin tilaratkaisujen suunnittelussa. 16 2 ·2015 K eski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitosta luotsaa pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen. Olisimme halunneet esitellä ylpeytemme eli uuden nostolava-auton KP 116, mutta se oli harmillisesti juuri huollossa. Aseman toiseen päähän tilannekeskukseen kuljetaan näiden tilojen läpi. Uusi auto piti mitoittaa tämän vanhan aseman mukaan.”, Pukkinen kertoo. Myös henkilöstöpolitiikka lienee kunnossa, sillä KeskiPohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen sairauspoissaolot ovat pudonneet kolmannekseen parissa vuodessa. Haussa ovat sopivat väistötilat. Olemme vierailleet alueiden yrityksissä. Uutta paloasemaa suunnitellaan parhaillaan ja se valmistuu samalle paikalle vuonna 2017. Tilat ovat ahtaat ja vanhanaikaiset, joten takapihan kolme toimistoparakkia ovat tarpeen. Yhteistyön voimaan luotetaan! Ahtautta lisää vielä se, että asemalla on vuokralla toukokuuhun asti Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus ambulansseineen. Kokkolan vanhalla paloasemalla kokoonnutaan pirteinä apelliin aamukahdeksalta. Opastus onkin tarpeen, jotta parkkipaikalta löytää tien oikealle ovelle toimistoparakkien lomasta. Laitokset kilpailuttavat yhdessä Ihmisiä kuunnellaan ja tieto kulkee laitoksen sisällä, mutta myös pelastuslaitosten välillä
Esimerkiksi korkeiden rakennusten takia teollisuus maksoi 55 metriin ulottuvan nostolava-auton viimeiset metrit. Kokkolan suurteollisuusalueen yritysten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Sataman kupeessa pelastuslaitoksella on öljyntorjuntavarasto ja savusukelluskontti kuumiin harjoituksiin. Teollisuus hoitaa turvallisuusasiat hänen mukaansa hyvin. Löytyy myös Freeport Cobalt, Oy Woikoski Ab, Yara Suomi Oy sekä Pietarsaaressa OSTP Finland Oy Ab ja UPM. Periaate on, että kun yksi alue kilpailuttaa jotain, muut pääsevät mukaan. Onnettomuusja tulipalovahingot ovat aivan marginaalisia”, pelastusjohtaja Pukkinen iloitsee. Pelastustoimen alueella toimii vaarallisten kemikaalien käsittelylaitoksia. Taustalla punakylkinen Sotka KP 108 odottaa jäitä sulavaksi Kokkolan öljyntorjuntasataman asemalla KP10.. Jaakko Pukkisen mukaan pelastuslaitoksia on julkisuudessa kritisoitu siitä, että tehtäviä jää tekemättä. 2 ·2015 17 Pelastusalue muodostuu 11 peruskunnasta. Rakennukset ovat korkeita ja palava materiaali voi olla esimerkiksi kemikaaleja, rikkiä, puutavaraa ja öljyä. Arvostamme alan korkeatasoista kotimaista teollisuutta ja haluamme tuntea ostajina myös vastuuta markkinoista.” Kokkolassa on paljon suurteollisuutta, jossa riittää riskikohteita. ”Tämä on suurin epäorgaanisen kemian keskittymä Pohjois-Euroopassa. Alueellisen pelastustoimen isäntäkuntana toimii Kokkola, jonka hallinnon alaisuudessa toimii ylikunnallinen pelastuslautakunta. Vuonna 1620 perustettu Kokkola sijaitsee Pohjanlahden rannalla, asukkaita on 47031 (2013/2014). Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos ”Yhteistyö näkyy myös hankinnoissa eli sammutusasut ja kalustoa olemme hankkineet Varsinais-Suomen kilpailuttamalla puitesopimuksella. Vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevät tuotantolaitokset ja varastot on sijoitettava niin, ettei niistä voi onnettomuustilanteissa aiheutua henkilö-, ympäristötai omaisuusvahingon vaaraa niitä ympäröivissä kohteissa. Meidän alueellamme asia kas on saanut palvelua nopeasti, valistus on toiminut ja toiminta-ajoissa olemme yksi nopeimmista maan pelastuslaitoksista.” ”Toimintavalmius on hyvä, koska asemaverkosto on hyvä suhteessa riskeihin, asemat Ahtaiden tilojen yksi hyvä puoli Kokkolan paloasemalla on se, että henkilökunnasta kouliintuu mestareita halliin peruuttamisessa. Meillä on yksi asiaan vihkiytynyt kemikaalitarkastaja”, kertoo pelastuspäällikkö Jouni Leppälä. Sopimuspalokuntia on 18 ja päätoimisten paloasemat ovat Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Kemikaalija räjähdyslainsäädännön alaiset asiat kuuluvat riskienhallintaosastolle. Ruotsinkielisiä väestöstä on 13,1 prosenttia. Homma on kääntynyt onneksi niin päin, että tutustumme yrityksiin vierailemalla hälytysten sijaan. Pelastuslaitoksen henkilöstö muodostuu 106 päätoimisesta viran tai toimen haltijasta sekä noin 430 vapaaehtoisesta sopimuspalokuntalaisesta. ”On hyvä kuulla näkemyksiä myös muilta pelastuslaitoksilta”, pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieri kiittää. Kokkolasta alueen itärajalle on noin 130 km. Esimerkiksi Boliden Kokkola on tuotantokapasiteetiltaan Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Yhteistyö yritysten kanssa on jatkunut vuosikymmeniä. Kokkolan aseman vähimmäismiehitys on 1+5 ja uudehkon Pietarsaaren aseman 1+4. . Pelastuslaitoksen toimintaan kuuluu myös vapaaehtoistoiminnan puolella naisosastojen ja nuoriso-osastojen aktiivista toimintaa. Pelastuslaitos on puolestaan toimittanut alueelle jauhesammutusja vaarallisten aineiden auton”, Koivisto kertoo. Alueella on myös isoja maatiloja sekä turvetuotantoa. On mukavampi käydä vierailuilla kuin hälytyskeikoilla. Alueen tehdaspalokuntien kanssa harjoitellaan säännöllisesti ja vuosittain on 1–3 suuronnettomuusharjoitusta, johon osallistuvat yleensä kaikki yritykset. Molemmissa on selkeyden vuoksi käytössä samat vuoronumerot. Yritysten hyvän turvallisuuskulttuurin lisäksi kiitosta saa myös pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, jossa jaetaan tietoa ja verkoston ansiosta kehittyi esimerkiksi erheja omavalvontatyö. ”Turvallisuuskulttuuri on täällä arvossaan, jatkuva vuorovaikutus pitää keikat vähäisinä. Kokkolassa suurteollisuuspuistossa on pinta-alaa nelisensataa hehtaaria ja noin tuhat yrityskohdetta. Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen (vas.), pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieri ja apulaispelastusjohtaja Matti Koivisto iloitsevat siitä, että turvallisuuskulttuuria arvostetaan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen yrityksissä. Riskikohteita ovat myös esimerkiksi pääjunarata, kolme valtatietä, satama ja puinen vanha kaupunki. Yrityksillä hyvä turvallisuuskulttuuri Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen muistuttaa, että Kokkolassa on myös kaksi satamaa, kaksi ratapihaa ja 11 Seveso-kohdetta, jotka ovat velvollisia laatimaan turvallisuusselvityksen. ”Jos jotain töitä on jäänyt tekemättä, niin voi kysyä ovatko ne sellaisia, joilla on kansalaiselle merkitystä. Pinta-alaa on yhteensä 9116 km 2 ja asukkaita 99922 (vuonna 2013). ”En muista kuin yhden kivijalkaan palon. Vaarallisia aineita myös kuljetetaan sekä maanteitse että rautateitse. Ouluun on matkaa 198 km ja Helsinkiin 483 km. Vuonna 2013 avunsaantiajan mediaani oli 12:58, kun koko maan keskiarvo oli 14:46 (Pelastustoimen taskutilasto)
Uudet palokuntasopimukset ”Aiemmin alueella on ollut muutama palokuntasopimuksella palvelua tuottava sopimuspalokunta ja loput suorassa työsuhteessa olevia sopimuspalokuntia. Tavoite on saada nuoriso-osastotoimintaa kaikille asemille. Pelastuslaitos siis vastaa sopimuspalokuntalaisten työnantajavelvoitteista ja maksaa yksittäiselle palokuntalaiselle suoraan korvaukset hälytyksistä, harjoituksista ja koulutuksista. ”Valtakunnassa ei ole sellaisia vehkeitä, joilla pääsee ylös, jos vaikkapa huoltomiehelle tulee sairaskohtaus. 18 2 ·2015 Tehtävät onnettomuustyypeittäin 10 000 asukasta kohti 2005 2014 3 10 20 30 40 50 60 70 Keski-Pohjanmaa Koko Suomi Tehtävät onnettomuustyypeittäin 10 000 asukasta kohti 2005 2014 3 10 20 30 40 50 60 70 Keski-Pohjanmaa Koko Suomi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen tehtävät onnettomustyypeittäin vuosina 2005– 2014 verrattuna koko Suomeen 10000 asukasta kohti. Organisaatiosta on höylätty hallintoa pois ja portaat laitoksen johtoon ovat lyhyet. Asemavastaa vien pohja on kuntien palopäällikkömallissa. Alueella on 17 palokuntasopimusta. Ensivastetehtävissä näkyy vilkkaiden liikenneväylien vaikutus, ne ovat kuitenkin laskussa. Parhaillaan pelastuslaitosta työllistävät uutena kohteena tuulivoimalat muun muassa lausuntojen antamisina ja ympäristövaikutusten arvioimisina. Vuodesta 2014 alkaen kaikki ovat päässeet katsomaan omia tietojaan, harjoituksiaan ja suoritteitaan. ”Automaattikeikat” korostuvat, koska alueella on paljon yrityskohteita. VPK:n ja sopimuspalokunnan käsitteistä pitäisi puhua selkeästi valtakunnallisesti, etteivät ne mene sekaisin. Vuoden 2014 alusta selkeytimme vastuita niin, että kaikilla on samanlaiset palokuntasopimukset ja olemme suoraan työnantajavastuussa koko sopimushenkilöstöstä,” pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieri kertoo. Kokkolassa on jo toiminnassa muutamia tuulimyllyjä, mutta isoja tuulivoimalapuistoja rakennetaan myös Perhoon, Kannukseen, Toholammelle, Lestijärvelle ja lisää myös Kokkolaan. Tällä hetkellä aktiivista toimintaa on vähän yli puolella. Sen lisäksi maksetaan yhdistyksille korvaus, jolla nämä voivat ylläpitää toimintaa ja palokuntahenkeä asemalla. Päätoiminen henkilöstö kiertää ja kouluttaa sopimuspalokunnissa. Palkkausta ei juuri viilattu, mutta kelpoisuuslisillä haluttiin motivoida pitämään huolta kunnosta. ”Sopimuspalokunnissakin voivat itse tarkistaa, laittoikohan se ryhmänjohtaja harjoitustunnit ylös, ”Kangasvieri kertoo esimerkiksi.. Hänen mukaansa myös esimerkiksi tuleva Pyhäjoen ydinvoimala aiheuttaa lisää paperitöitä, koska pitää varautua naapurialueen mahdollisiin riskeihin. Kuusi henkilöä vastaa 20 aseman toiminnasta. Vuosittain tehtäviä on noin 2200, joista Kokkolan ja Pietarsaaren asemat hoitavat puolet ja sopimuspalokunnat loput. Se vaatii omatoimista varautumista. ”Alueella ei ole enää yhtään ”puhdasta” VPK:ta. ovat tarkasti riskiruutujen päällä ja henkilöstöä on tarpeeksi, Terho Pylkkänen kertoo. Järjestelmällä hoidetaan myös työvuoroja varallaolosuunnittelu sekä palkanlaskenta. Virka-ajan lähtörahaa korotettiin, koska päivälähtöihin on vaikeampi saada väkeä. Tilannehuone.fi-sivustolta poimittu onnettomuusuutinen osoittaa, että tämäkin tilanne oli satama-alueen työntekijöillä hallinnassa. ”Valmisteluihin ja kierroksiin sopimuspalokunnissa kului 1,5 vuotta. Palosuojelurahaston rahoitusta saavat VPK:t, mutta eivät palomiesyhdistykset. Toiminta on tehostunut, kun kaikkien asemien tiedot saadaan hetkessä muutamalla klikkauksella. Kokkolassa ja Pietarsaaressa ovat alueen ainoat toisen lähdön sopimuspalokunnat, jotka eivät tuota ensivastepalvelua”, Kangasvieri kertoo. Nimestä riippumatta pyöritetään kuitenkin samaa toimintaa”, pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen muistuttaa. Metsäpalojen riski myös kasvaa, koska voimalat rakennetaan kuivalle maalle”, pelastuspäällikkö Jouni Leppälä valaisee. Kaupunkien Promeron henkilöstöhallintaohjelma saa kiitosta pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieriltä. Halusimme avata kaikille, mitä sopimuksilla todella tarkoitetaan. Pelastuslaitoksella arvostetaan alueen yritysten korkeaa turvallisuuskulttuuria
Yksityisyyttäkin pitää joskus olla. ”Teemme materiaalit aina ruotsiksi ja suomeksi. Uusi kaksikerroksinen asema nousee entisen paikalle vuonna 2017 puhtaan paloaseman periaattein. Palomies Aleksi Pylväinen ”Hyvä asema on toimiva, käytännöllinen ja viihtyisä – työhyvinvointi on tärkeä asia. Toimintaa ei pidä keskittää ja tehdä keskiarvojen mukaan. Asemamestareiden työkin helpottuu, kun ei tarvitse hommata sijaisia ja miettiä näiden kelpoisuuksia. Pitäisi löytyä hyvät tilat esimerkiksi letkujen ja paineilmalaitteiden huoltoon. Itse valmistuin vuonna 1988 ensimmäiseltä. Kalustolle pitää olla järkevät varastotilat, nyt siirrämme kamoja sinne sun tänne. Tosi paljon toimivia ideoita ja vinkkejä on saatu Jyväskylästä, kiitos sinne! Hyvät tilat pitää olla myös ylläpitävälle ja kehittävälle koulutukselle hyviä liikuntatiloja ja punttisalia unohtamatta. Kustannukset ovat noin 75 euroa hengeltä vuodessa. Nykyiset tilat ovat liian pienet ja ahtaat. Tulkkia käytetään tarvittaessa. Kun jotain sattuu, siihen tartutaan heti. Olen mukana uuden paloaseman suunnittelutyöryhmässä ja henkilöstöä on kuultu paljon tilaratkaisujen suunnittelussa.” Paloesimies Mats Åstrand 2 ·2015 19 ympärillä riittää houkutuksia palokuntatoiminnan kanssa kilpailemaan. Pyrimme havaitsemaan asiat ajoissa kehityskeskusteluissa ja käytämme työn vaativuuden arviointia”, Jaakko Pukkinen kuvailee. ”Odotan, että uusi paloasema on toimiva, selkeä ja yksinkertainen. Jo nyt yhteishankinnat alueiden kesken tuovat isoja säästöjä. ”Viime vuonna päällystöllä oli lomautuksia. Palomies Jari Puhakka ”Uudella paloasemalla pitää olla hyvät liikuntatilat ja kaikki muukin kunnossa. Komennot toimivat hyvin rinnakkain molemmilla kielillä. Kuntaomistajat ovat täällä tyytyväisiä pelastustoimen työhön ja tuloksellisuuteen. Toimintakykyyn ja työhyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomiota.” Pelastuslaitos loistaa Kokkolan tulosalueen parhaana sairauspoissaoloillaan. Kuuluisiko omistajan ääni, jos päätöksenteko etääntyy?” Koivisto epäilee. Pelastusalueiden yhdistämisen kariutuminen ei harmita. Hyvin pääsin läpi surkealla kielitaidolla. Minkälainen on hyvä paloasema. Sairauspoissaolot ja kulut kurissa Nykyinen aluepelastuslaitosjärjestelmä on Matti Koiviston mielestä hyvä. Hyvät saunatilat ja toimivat keittiö kokkailuun ovat tärkeitä.” Palomies Jari Luokkala ”Hyvällä paloasemalla sisälogistiikka on suunniteltu tämän päivän tarpeisiin – ei kuten nyt, että on komeroita, varastoja ja huoneita siellä sun täällä. Hyvällä paloasemalla on väljää ja viihtyisää. Paikallinen päätöksenteko tuo paremmat tulokset kuin keskitetty ohjaus. ”Olemme päässeet hyviin tuloksiin parantamalla työhyvinvointia esimerkiksi varhaisen tuen keskusteluilla. Myös kustannukset olisivat nousseet. Asemaa on myöhemmin laajennettu. Pitää olla asialliset ja turvalliset huoltotilat, koska hoidamme kahdeksan aseman paineilmalaitteet ja letkut. Kuntopuolta on meillä painotettu ja sen harjoittamiseen pitäisi olla hyvät edellytykset. Puhdas paloasema on myös tärkeä muistaa. Miehistössä ja alipäällystössä on paljon kaksikielisiä, mutta päällystöön heitä on ollut vaikea löytää. Isäntäkunnille palautimme viime vuonna yhteensä miljoona euroa”, Pukkinen sanoo. Mielipiteitämme on kuunneltu hyvin” Palomies Tarmo Sillanpää ”Pitää olla hyvät korjaamotilat, jossa voi ylläpitää kädentaitoja. ”Se antaa mahdollisuuden räätälöidä ratkaisuja erilaisille alueille tarpeiden mukaan. Puhdas paloasema on myös hyvä tavoite, siitä on puhuttu työpaikalla paljon.” Palomies Tomy Timonen Kokkolan paloasema sijaitsee keskustan tuntumassa alun perin vuonna 1957 valmistuneessa rakennuksessa. ”Jokaisella alueella on omat kasvukäyrät, suunnitelmat ja kehittämistarpeet. Isoa kieliongelmaa ei silti ole. Pelastusopisto on järjestänyt paikallisten vetäjien voimin Pietarsaaressa ja Kokkolassa kolme ruotsinkielistä miehistökurssia. Päivän askareet on otettava huomioon ja tarvitaan hyvät huoltotilat. Kokkolan tiiviisti rakennettu vanha kaupunki puutaloineen on yksi riskikohteista.. Työhön paluuta tuet aan ja työsuojeluun satsataan. Kysyimme, mitä 3-vuoron palomiehet odottavat uudelta asemalta. Vuonna 2012 niitä kertyi 2368 päivää, mutta viime vuonna enää 949. Ylityöt pidetään kurissa hyvällä työvuorosuunnittelulla. ”Odotan uudelta paloasemalta parempaa kuntosalia, nykyinen on aivan naurettava. Nykyinen kollega Koiviston Matti oli yksi opettajista”, Pylkkänen muistelee. Pelastusalueiden yhdistäminen on enemmänkin aluepoliittinen kysymys. Puhdas paloasema on yksi tärkeä tavoite, kun toivon mukaan ensi vuonna aletaan rakentaa uutta asemaa
Teen myös raportit ja merkinnät keikoista Prontoon.” Malinin edeltäjä jäi eläkkeelle noin vuosi sitten. Yleensä olen yhden viikon siellä ja taas kolme viikkoa täällä. Ei tarvitse savusukeltaa niin paljon, kun voidaan sammuttaa paloja ulkoa päin. Miehen vanhemmat asuvat aivan vieressä”, Malin iloitsee. Palokunnasta löytyi myös nykyinen aviomies, jonka kanssa hänellä on kymmenvuotias tytär. Palokuntatoimintaan ovat osallistuneet myös miehen isä ja veli sekä Malinin isä ja Kuuden aseman mestari 20 2 ·2015 Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. ”Lähdin alipäällystökurssille (räddningsledning B) Ruotsiin, koska minulta puuttuu muodollinen pätevyys. Touhukas Malin Åminne työskentelee Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella tp. Käytössä on myös sammutuskranaatteja. Nykyinen työ kestää näillä näkymin vuoden loppuun, mutta hän uskoo ja toivoo sen jatkuvan. Ruotsissa esimerkiksi korkeapainesammutusjärjestelmiä on joka paikassa. Jos on ollut hälytys, yksikönjohtajat täyttävät tunnit henkilöstöhallintaohjelmaan ja hyväksyn ne tarkistuksen jälkeen. Hälytysilmoitys Kruunupyy tyttö tokaisee ja sitten lähdetään fammulle hoitoon. ”Laadin vastuullani oleville sopimuspalokunnille harjoitusohjelmat ja myös vedän harjoituksia joskus itse. Hänellä riittää intoa myös alipäällystöopintoihin Ruotsissa ja päivystykseen Kronoby FBK:ssa. ”Olen ollut paikan päällä kerran, etäopiskelua on paljon. Kaksi vuotta asemamestarin työssä viihtyneen Malin Åminnen työ on monipuolista ja yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa sujuu loistavasti. Tytärkin on oppinut laittamaan kumpparit jalkaan heti Virven hälyttäessä. ”Ihan sopivasti puhutaan työasioista kotona. Aion jatkaa myöhemmin myös palopäällystön ammattikorkeakoulututkintoon Kuopiossa.” Palokunnassa mies, isä, veli... helmikuuta ja päättyy toukokuun lopulla. Kruunupyyläinen Malin aloitti palokuntatoiminnan Kronoby FBK:ssa 20 vuotta sitten ja päivystykseen hän osallistuu vieläkin. Vaikka puhunkin suomea, on helpompi opiskella omalla äidinkielellä.” ”On mielenkiintoista nähdä, miten näitä asioita tehdään muualla. asemamestarina. Sen näkee, kun ihminen nauttii työstään. Yhdeksän opintopisteen kurssi alkoi 16. Hän vastaa työssään siitä, että homma toimii kuudella sopimuspalokunnan asemalla. Sitten olen asemamestari, jos saan vakinaisen viran. Toisaalta Suomessa ollaan melkoisesti edellä läpilyöntisuihkuputkien käytössä”, Malin kiteyttää. Porukalla on hyvä henki ja kaikki tulevat juttuun
Perhesuhteet: Aviomies ja kymmenvuotias tytär. Iso tulipalo, jossa oli kaasupulloja sisällä. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Ikä: 38. Tuli herätti kunnioitukseni. Tytär pelaa myös jääkiekkoa. Kun tietää, että kotona ja töissä pitäisi tehdä enemmän. Kaikilla on sama tavoite auttaa. Mieleenpainuvin työtilanne. Malin Åminne. Päivystän myös Kronoby FBK:ssa viikko kerrallaan. Kotoa Teerjärvelle tulee 45 km, Bosundiin 15 km. Saimme palon sammumaan eikä kukaan onneksi loukkaantunut. Toinen mieleen jäänyt oli ensimmäinen savusukellus omakotitalon tulipalossa Kruunupyyssä. Hän on ainoa nainen ja suomalainen alipäällystökurssilla Ruotsissa lähellä Malmötä. ”Ei ole koskaan ollut vaikeata olla se ainoa nainen”. LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 6450 Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. ”En käy asemilla aivan joka päivä. Porukka on koulutettua ja motivoitunutta. Mikä sytyttää. asemamestari Malin Åminnen mielestä yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa sujuu hyvin. Jos aikaa jää yli, niin luen mielelläni kirjoja”, Malin naurahtaa toiveikkaana. Kun yhteistyö sujuu, on helppo tehdä töitä ja tulee hyvä mieli. Joskus on vaikea saada aika riittämään, mutta kun on hauskaa, niin aikaa löytyy. Lisätietoja alan koulutuksesta Ruotsissa oheisesta QR-koodista tai nettiosoitteesta: www.msb.se/sv/Utbildning--ovning/Utbildning/Har-utbildar-vi/MSB-Revinge 2 ·2015 21 Kuka olet ja mistä tulet. Tämä on oikeastaan elämäntyyli. Homma kuin homma tehdään loppuun asti, tuli palkkaa tai ei.” Bosundin lisäksi Malinin vastuuasemia ovat Kronoby, Alaveteli, Teerjärvi, Luoto ja Pietarsaaren VPK. Silloin tajusin, että tämä on minun työni. Kaikki tuntevat toisensa, ja pienissä kylissä elämä on vielä yhteisöllistä. Olin silloin ollut Kronoby FBK:n hälytysosastossa muutaman vuoden. Mikä sammuttaa. Kun aika ei riitä kaikkeen. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Malin on myös ainoa nainen Kronoby FBK:n hälytysosastossa. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. Malin Åminne Kruunupyystä. veli. Täällä palaa harvoin, joten se jäi mieleen. Ne pamahtivat ja lensivät katosta ulos. ”Myös Bosund FBK:n asemalla on hyvä talkoohenki. LAMOR PIKAPUOMI Tp. Työhuone on Kruunupyyn kunnantalolla
Myös Luodon kunta on auttanut hyvin. Helmikuussa 2005 allekirjoitettiin uusi sopimus nykyisen aluepelastuslaitoksen kanssa. Viime vuonna Bosund FBK sai uuden hydraulisen pelastusvälinesarjan. 22 2 ·2015 Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto S ammutustyökurssi järjestettiin jo samana syksynä. Ne ovat mielestäni hyvät ja kohPelastuslaitos haluaa varustaa alueen sopimuspalokunnat tasapuolisesti. Ensimmäinen moottoriruisku hankittiin käytettynä Karlelan VPK:sta. Kaikki mahtuu pieneen tilaan kätevimmin jalon veneenrakennuksen periaatteita noudattaen.. Ensimmäinen sammutusauto, Fargo vuosimallia 1971, ostettiin 25000 markalla sponsorituella. Sama talkoohenki ja yhteistyö on yhä voimissaan, periksi ei anneta. ”Yhteistyö Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen kanssa on toiminut todella hyvin. tärkeintä on auttaminen Bosund FBK:ssa elää talkoohenki: Kolmekymmentä innokasta miesti pisti toimeksi ja perusti Bosund FBK:n maaliskuussa 1994. Jakoliitin, suihkuputki, letkut, kymmenen sammutuspukua ja kuusi kypärää ostettiin uutena ahkeran työn ja sponsorien avulla. Pietarsaarelaiset ovat tukeneet meitä projekteissamme. Ensimmäinen palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa Pietarsaaressa tuli voimaan 1995. Itse hankittu paloauto on myös varustettu omin voimin, sillä Anders Sundelinin mielestä valmistajat hukkaavat tilaa. Aluepelastuslaitosjärjestelmä helpotti toimintaa niin kaluston kuin koulutuksen osalta. Bosundin kylä oli heidän mielestään pelastustoiminnassa ”tyhjä alue” ja nuorisolle haluttiin kehittää hyödyllistä toimintaa. Olemme saaneet hyödyntää Pietarsaaren aseman ammattitaitoa ja harjoitusaluetta. Oma paloasema vihittiin käyttöön 1998. Oman veneen, trailerin ja miehistöauton Bosund FBK hankki vuosina 1998–99. Taloudellista tukea tuli Luodon kunnalta ja Palosuojelurahastosta, loput rahoitettiin pankkilainalla ja työt tehtiin talkoina. ”Kaikki palokuntasopimukset uusittiin viime vuonna. Olemme vetäneet samaan suuntaan eli asiakas on keskipisteessä”, Bosund FBK:n puheenjohtaja Anders Sundelin kiittää
Loput maksoimme itse, lainaa on jonkin verran jäljellä. Asennamme sille kiinnitystelineen auton katolle”, Sundelin kertoo.. Vetovastuu kiertää hälytysosastossa. Lasikuiturunkoon uppoaa 8500 litraa vettä ja 400 litraa vaahtonestettä. KP 252 ei ole puhdas sammutustai tankkiauto. ”Hankimme juuri itse myös noin 2800 euron arvoisen Resca-laudan. ”Varustimme Scania P340:n itse, sillä valmistajat tuhlaavat tilaa. Runko maksoi noin 180000 ja kalusto 70000 euroa. Tällä seudulla melkein kaikki ovat veneenrakentajia ja tila osataan käyttää hyödyksi, Sundelin virnistää. Autoon mahtuu 1+5 henkeä. Tärkeintä on auttaminen, kaikki muu jää toiseksi, Sundelin kuvailee. Nyt toin tänne tuliaisina pitkävartisen oksaleikkurin”, Åminne kertoo. ”Tältä asemalta puuttuvat tällä hetkellä vain korkeapainetyynyt”, tp.asemamestari Malin Åminne Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta kertoo. Bosund FBK:n nuoriso-osastossa on nyt 18 jäsentä ja harjoitukset joka toinen viikko. Kaikki on yksinkertaista ja toimivaa. ”Viime vuonna laitos hankki uudet Holmatron pelastusvälinesarjat. Tässä näkyy pohojalaanen luonne eli periksi ei anneta. Yritämme saada kaikille paloasemille yhtä hyvän kaluston. Palosuojelurahastolta saimme 45000 ja Luodon kunnalta 50000 euroa. Tällä kertaa harjoiteltiin pintapelastamista. Tuttu tekijä on töissä Kangasalan paloasemalla. 2 ·2015 23 televat kaikkia sopimuspalokuntia tasapuolisesti.” Sammutusauto hankittiin itse ”Sammutusauton hankimme muista sopimuspalokunnista poiketen itse uutena vuonna 2009. Varusteissa on kaikki tarvittava raivauskalusto ja Bosund FBK sai viime vuonna pelastuslaitokselta uudet hydrauliset pelastusvälineet
”Malin Åminne on pelastuslaitoksen päällystöstä ainoa, jolla on ruotsi äidinkielenä. Hyvin on kuitenkin selvitty keikoilla, eikä ole tullut kieliriitoja. Anders Sundelin näyttää kartalta, miten Keski-Pohjanmaan ja Pietaraaren alueella riittää myös meren ja järvien tuomia haasteita. On vaikea saada kaksikielistä henkilökuntaa, koska ruotsiksi on ollut niin vähän koulutusta. asemamestarina. Meillä on se hyvä tilanne, että kaikki asuvat tässä lähellä, Sundelin kertoo.” Suomeksi vai på svenska. Yhteistyö on toiminut tosi hyvin ja sitä on helppo tehdä, koska meillä on kaikilla sama tavoite. 24 2 ·2015 Vuonna 1994 perustettu Bosund FBK on hankkinut paljon kalustoa itse ja talkoohenki on voimissaan. Päivystävän henkilökunnan pitäisi ehkä uskaltaa puhua rohkeammin. Minut otettiin tosi hyvin vastaan Bosund FBK:ssa pari vuotta sitten, kun aloitin tämän asemamestarin työn kuudella asemalla. Kolme on jatkanut täältä Pelastusopiston kautta vakinaisiksi palomiehiksi”, Sundelin iloitsee. Vetäjiä ei ole löytynyt helposti suomenkielisillekään kursseille”, Åminne valaisee. Jokainen hälytysosaston jäsen kouluttaa nuoria vuorollaan. Saman verran on keskimäärin muillakin sopimuspalokuntien asemilla. Kuormittaisi liikaa, jos koulutus olisi vain yhden tai kahden henkilön harteilla. Hälytysosastossa on reilut 20 jäsentä. Bosundissa tehdään homma kuin homma loppuun asti, Malin Åminne tietää. Sitä käytetään miehistönkuljetuksessa ja ensivastekeikoilla. Uusia innokkaita tarvitaan, koska ajan myötä lähdetään muualle opiskelemaan ja armeijaan. Mitään vastakkainasettelua kieliasioissa ei ole”, Åminne vakuuttaa. Mersun Sprinter on 11 vuotta vanha, mutta toimii hyvin, Anders Sundelin kertoo. ”Bosund FBK:n nuoriso-osastossa on 18 jäsentä. Nuoriso-osaston päällikkö asuu Vaasassa ja hän tekee koulutusohjelmat. Naisosastoa meillä ei ole, mutta joskus muutama on osallistunut toimintaan”, Sundelin kertoo. Päällystöstä löytyy kyllä pari, jotka puhuvat myös ruotsia. Pelastuslaitoksen tavoitteena on saada nuorisotoimintaa joka asemalle, nyt sitä on vähän yli puolella. Kun puhutaan toiveista, niin Sundelin kaipaisi enemmän palokuntakoulutusta ja asemahallikin alkaa jo käydä pieneksi. Sähköpostilla homma toimii hyvin myös ruotsiksi”, Sundelin kertoo. Tämä on haaste koko Suomessa. Viime vuonna pidettiin ruotsinkielinen, ammattipalomiesten vetämä pelastustyökurssi täällä Bosundin asemalla. Venettäkin joudumme nyt säilyttämään ulkona.” ”Nyt on tulossa sammutustyökurssi ja syksyllä savusukelluskurssi ruotsiksi. Iäkäs mies oli lähtenyt kävelemään mökiltä pois.. ”Kaipaisimme lisää hallitilaa, kunnon punttisalin sekä koulutusja sosiaalitilat. ”KP 257 on pelastuslaitoksen auto. Miten pärjätä yhteydenpidossa ja keikoilla, kun osa puhuu suomea vain vähän, ja osa ei ruotsia juuri ollenkaan. Åminne työskentelee KeskiPohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella tp. On myös hyvä saada koulutukseen eri näkökulmia ja kokemuksia. Suurin osa hälytysosaston jäsenistä on tullut nuorisotoiminnan kautta. Bosund FBK:n asema KP25:n kalustoon kuuluu säiliöpaloauto KP 252, miehistöauto KP 257, Buster-vene KP 258 trailerilla ja moottorikelkka KP 2599. Tehtävät vaihtelevat suuresti asemittain ja on huoli saada tarpeeksi väkeä hälytyksiin. ”Kun täällä tarvitaan jotain, FBK:n päällikkö Markus Svenlin tai Anders soittaa minulle. Näistä puolet tekee noin 75 prosenttia harjoitustunneista. Nuorisotyö tärkeää ”Nuorisotyö on meille todella tärkeää. Alueen sopimuspalokunnissa on merkitty hälytysosastoissa aktiivisiksi 396 henkeä. Kierto on toiminut hyvin jo pari vuotta. ”Resca-lauta on erittäin tärkeä työkalu palokunnalle rannikolla”, Åminne jatkaa. ”Tilanteesta riippuen meillä on 6–10 savusukelluskelpoista. ”Pelastuslaitos on oikeasti yrittänyt näyttää olevansa kaksikielinen. Savusukellustestit ovat juuri menossa. Hän vastaa työssään siitä, että homma toimii kuudella sopimuspalokunnan asemalla. On hyvä edetä alhaalta ylös. Puheenjohtaja Anders Sundelin testaa Malin Åminnen ”tuliaisina” tuomaa oksaleikkuria. Vesistökeikkoja ei ole siihen nähden paljon, mutta jokin aika sitten tuli elvytyskeikka keskelle jäätä. Se on pieni ongelma, kieli vaihtuu helposti englanniksi
Nuoriso-osastojen henkilöstövahvuus on yhteensä 172 nuorta. Halusin oppia palokunnasta ja vähän olen oppinutkin”, Elis vakuuttaa. Palokunta antaa poikien mielestä mahdollisuuden kivaan ja hyödylliseen harrastukseen. Yhteiskuvassa haluavat poseerata samaan aikaan palokuntaan tulleet Frank Björkström (kuvassa vas.), Elis Björkström ja Otto Ahlö. Viidelle peruskurssille osallistui yhteensä 56 henkilöä. Pidin hänet paikallaan ja rauhallisena. Onneksi veli ei loukkaantunut vakavasti”. Soitin varalta ensin isälle, koska hän oli lähellä. Tavoite on saada nuorisotoimintaa joka asemalle. On ollut kiva oppia alkusammutusta sekä liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen niskan tukemista”, Otto kertoo. ”Uskon, että palokuntakokemuksesta on hyötyä myös työelämässä. ”Tämä on mielenkiintoista eikä yhtään liian raskasta.” Joel opiskelee parhaillaan ensimmäistä vuotta ammattikoulussa rakennuslinjalla. Haastateltavista pitää jopa karsia, kun innostus on niin kova. ”Pikkuveli kaatui pyörällä ja kasvot olivat veren peitossa. Sopimuspalokuntalaisten perusharjoittelua järjestettiin 12139 tuntia vuonna 2014. Koulussa on opiskeltu myös ensiapua ja melkein kaikki on jo ollut tuttua.” Veli kaatui pyörällä Joelin mielestä on hienoa pelastaa henkiä ja omaisuutta. Se on vain hyvä asia ja kiinnostuin toiminnasta ihan itse.” ”On hauska kouluttaa nuoria eikä vastuu pelota minua. Olen kasvanut täällä isäni kanssa, joka on Bosund FBK:n päällikkö Markus Svenlin. Joel Svenlin oli mukana vetämässä nuoriso-osaston pintapelastusharjoitusta Bosund FBK:n pihalla iltahämärissä. Kuulin palokunnasta kaverilta. Veli hengitti normaalisti, mutta isä soitti vielä varalta hätänumero 112:een. He ovat innokkaita 11-vuotiaita ystävyksiä sekä myös luokkakavereita Bosundista. Naisosastoissa on 40 henkilöä ja määrää halutaan lisätä. Osa nuorista on aivan haltioissaan kaikesta ja siitäkin, kun pääsee paloauton kyytiin.” Joel aloitti vuodenvaihteessa sammutusharjoittelijana palokunnan hälytysosastossa ja hän saa olla mukana harjoituksissa. Hengenpelastus on kivointa ja letkujen rullaaminen ainoa ikävä homma”, Frank kertoo. ”Olen ollut mukana palokunnassa kymmenvuotiaasta. Seuraava askel on käydä sammutustyökurssi, joka kestää noin 60 tuntia. Taulukossa on tehtävämäärät asemapaikoittain vuonna 2014. Kieli vaihtuu pakosta ruotsiin, kun nuoriso-osaston harjoitus on ohi. Tulevaisuudessa mielessä on käynyt Nuori mies on asemalla kasvanut myös Pelastusopisto Kuopiossa, mutta hän ei silti usko hakevansa sinne. ”Löysin mainoksen palokuntatoiminnasta postilaatikosta ja tulin mukaan. ”On tärkeää oppia pintapelastusta, kun asuu saaristokunnassa. Palokuntataidot ovat olleet käytössä perheen sisälläkin. Jos en tiedä jotain, kysyn neuvoa vanhemmilta. pa lo ilm oi tti m en ta rk as tu s/v ar m is tu st eh tä vä P al ov ar oi tti m en ta rk as tu s/v ar m is tu st eh tä vä M uu ta rk as tu s/v ar m is tu st eh tä vä Ta rk as tu st eh tä vä t E ns iv as te te ht äv ä Ih m is en pe la st am in en E lä im en pe la st am in en V ah in go nt or ju nt at eh tä vä A vu na nt ot eh tä vä V irk aap ut eh tä vä Yh te en sä Yh te en sä ilm an ev yj ä Eskola 1 2 3 2 8 5 5 1 1 2 9 1 25 16 Jakobstad FBK 2 9 2 13 3 3 1 3 4 20 20 Bosund 2 6 8 4 4 4 2 6 5 1 2 1 1 28 23 Lestijärvi 1 1 5 1 8 8 1 9 1 1 2 30 1 1 3 2 56 26 Kaarlelan VPK 11 6 2 3 22 1 2 3 1 3 4 29 29 Lohtaja 2 1 9 1 13 5 1 6 5 2 7 13 2 3 1 45 32 Ullava 2 1 6 2 11 4 1 5 5 3 2 10 9 3 1 3 42 33 Halsua 3 8 1 1 13 6 1 7 6 1 5 12 24 2 2 1 61 37 Teerijärvi 3 2 3 1 1 10 11 1 12 11 1 12 21 1 1 3 60 39 Alaveteli 4 4 1 4 13 9 9 2 3 5 23 1 9 2 1 63 40 Larsmo 3 9 6 1 19 6 6 11 6 17 13 1 1 1 58 45 Kälviä 2 3 7 2 1 15 12 3 1 16 13 7 20 37 7 1 96 59 Toholampi 2 5 4 7 4 22 12 1 13 16 2 18 23 2 2 4 1 1 86 63 Kaustinen 8 4 13 1 2 28 11 2 13 21 1 22 26 4 93 67 Veteli 6 3 16 1 6 32 9 9 14 5 19 22 2 3 3 3 93 71 Kruunupyy 5 10 2 4 21 11 1 12 23 1 5 29 22 8 2 94 72 Perho 2 2 20 1 4 29 9 2 11 22 5 27 23 2 1 22 115 92 Kannus 4 4 10 7 3 28 16 3 19 31 14 45 41 16 1 4 154 113 Pietarsaari 4 24 12 5 9 54 48 6 54 205 7 32 244 37 20 2 21 7 17 456 419 Kokkola 14 30 14 8 15 81 78 13 4 95 177 19 54 250 39 39 5 40 11 10 570 531 17-vuotias Joel Svenlin aloitti vuodenvaihteessa sammutushajoittelijana Bosund FBK:n hälytysosasastossa. ”Olen ollut mukana puolitoista vuotta. 2 ·2015 25 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen noin 2200 vuosittaisesta tehtävästä vuorokausirytmissä olevat Kokkolan ja Pietarsaaren vakinaisten asemat hoitavat puolet ja sopimuspalokunnat loput. Omasta säiliöpaloautosta löytyy kaikki tarpeellinen tieliikennepelastamiseen.. Tehtävät asemapaikoittain 2014 4 Asemapaikka R ak en nu sp al o R ak en nu sp al ov aa ra M aa st op al o Li ik en ne vä lin ep al o M uu tu lip al o Tu lip al ot Li ik en ne on ne tto m uu s Ö ljy va hi nk o V aa ra lli st en ai ne id en on ne tto m uu s R äj äh dy s/ rä jä hd ys va ar a S or tu m a/ so rtu m av aa ra O nn et to m uu de t A ut om . Haastattelu Joelin kanssa onnistuu hyvin suomeksi, vaikka asemalla käytetäänkin vain ruotsia
Kolmasosa kotimaahan Aiemmin myynti on jakautunut tasan kotimaan ja viennin suhteen, mutta nyt tuotannosta menee kotimaahan vain kolmasosa. Vastaavanlaisia öljyntorjuntaja paloveneitä on toimitettu myös Helsingin, Jokilaaksojen, Etelä-Savon ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle. He ovat auttaneet kommunikoinnissa. Hyödynnämme olemassa olevia suunnittelupohjia ja muokkaamme niitä asiakkaan tarpeen mukaan”, kertoo Kewatec AluBoatin toimitusjohtaja Jens Ahlskog. ”Runko kasataan ylösalaisin rautajigissä, jotta se pysyy varmasti suorana”, kertoo toimitusjohtaja Jens Ahlskog. Vuokrafirman sähköasentajat ovat erikoistuneet juuri laivasähköön. Alus on sijoitettu Kalajoelle. RJO 1484 on 20-metrinen F-luokan öljyntorjuntavene, joka toimitettiin Jokilaaksojen pelastuslaitokselle viime vuonna. Tässä luokassa kilpailevat yritykset voi laskea yhden käden sormin. Sisällä on hiljaisempaa kuin autossa – täydellä teholla melu jää alle 60 desibelin.. Olemme valmistaneet aluksia esimerkiksi troolaukseen, merenpohjan mittaukseen sekä öljynja palontorjuntaan. Liikevaihto vuonna 2014 oli kahdeksan miljoonaa euroa. pienemmille pulpettiveneille ja Saksassa on myyntiagentti. Matkustaja-aluksia on toimitettu esimerkiksi Tukholman saaristoon ja Norjan etelärannikolle. ”Yksi runkosuunnittelijamme on alun perin Hollannista ja myyntisihteeri Belgiasta. Kun mukaan lasketaan säännöllinen vuokratyövoima ja muu yhteistyöverkosto, veneiden parissa työskentelee noin 80 henkeä. Merialumiini taipuu ammattitaidolla moneen muotoon troolausaluksista öljyntorjuntaja paloveneisiin. ”Työveneiden määritelmä on laaja. Hollannin palovenetoimituksesta kilpaili kuusi valmistajaa. Kewatec AluBoatilla on 50 omaa työntekijää. Yksi henkilökunnasta seuraa koko ajan listoja julkisista hankinnoista. Pienempiä luotsiveneitä yritys voisi rakentaa jopa kymmenen vuodessa. Ne varustetaan muun muassa Lamorin viiksipuomeilla ja harjakerääjillä, HIAB 022 -kuormausnosturilla sekä Esteri D-16 -palopumpulla. Samoin sisustajat ovat laivaja veneteollisuuden ammattilaisia. Taustalla näkyvät Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyntorjuntaveneet valmistuvat 8–10 kuukaudessa tilauksesta. Isommassa hallissa tehdään sähkötöitä kahteen Hollantiin toimitettavaan paloveneeseen. 26 2 ·2015 Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Lähtökuva: Kewatec AluBoat Kovaan käyttöön Kokkolasta Uudenkarheissa tuotantotiloissa rakennetaan juuri kahta E-luokan öljyntorjuntavenettä Kymenlaakson pelastuslaitokselle. Hytti on täysin vaimennettu kumiprofiilein. Tämän luokan veneissä toimitusaika on noin vuosi.” Kewatec AluBoatin valmistamien työveneiden pituus on yleensä 10–24 metriä. Ruotsissa on jälleenmyyjä Kokkolalaisen Kewatec AluBoatin työja matkustajaveneet kyntävät meriä, järviä ja jokia niin Suomessa kuin maailmalla
Ilman ”vesikilpeä” alumiini sulaisi palavan aluksen kyljessä. 1980-luvulla valmistetut paloveneet ovat yhä käytössä. Yritys hyödyntää kokkolalaista veneosaamista ja valmistaa siellä samantyyppisiä veneitä kiinalaisille viranomaisille. Kannen liian iso kitka voi kuluttaa öljyntorjuntapuomeja liikaa, Ahlskog kertoo. Tarvitaan esimerkiksi pelastusmattoja ja paareille ohjaamoon kiinnityskiskot. Kaikki veneisiin löytyy lähialueelta ”Saamme kaiken tarvittavan lähialueelta ikkunankarmeista lähtien. Lisätietoja: www.kewatec.fi Hitsaaja Kirsi Wikström Kälviältä ja alumiinipuolen työnjohtaja Mika Kainu Vetelistä varmistavat, että öljyntorjuntaveneen kansiluukku sopii tarkasti paikoilleen.. Istutamme tarvittaessa veneeseen sammutuslinjaston, jonka kautta vettä saadaan tykille. Kaikki on suunniteltu tarkasti etukäteen ja venettä voidaan tarkastella kolmiulotteisena tietokoneohjelmassa. Toimitus on keväällä 2015. Palomiehillä on paljon tarvikkeita, joten säilytystilaa pitää olla enemmän kuin normiveneessä.” Hengenpelastus ei vaadi veneiltä muuta erityistä kuin tiettyjä varusteita. Julkisissa hankinnoissa toimittajat voivat haastaa toisiansa oikeuteen. Vuonna 2013 Kewatec AluBoat ja kiinalainen Conglin Group perustivat yhteistyöyrityksen Kiinaan. Moottoreiden tulee kestää pitkää rasitusta ja ympärillä pitää olla hyvät huoltotilat. Kewatec AluBoat on perustettu vuonna 1998. Isommassa hallissa varusteltiin Hollantiin kahta melkein 20-metristä palovenettä laivapalojen sammuttamiseen Waal-joella. Paloveneen pitää soveltua palon sammutuksen, mutta myös pelastamiseen ja avustamiseen.” Työveneet voidaan myös varustaa leikkaavalla keulaportilla, joka antaa paremmat merenkulkuominaisuudet aallokossa ja pienentää kulutusta. Odotamme juuri vastausta tarjoukseen neljän paloveneen toimittamisesta Saksaan”, Ahlskog paljastaa. Toimitus on kesällä 2015. Palapelin kokoamisessa tärkeä osuus on tuotannonohjausjärjestelmällä. Riskitiloissa on myös paloja sammutuspostit. Avomerellä sammuttaminen on erilaista kuin sisäjärvillä. Ahlskogin mukaan voi hyvin puhua 3D-palapelistä. Runko ja kansi viimeistellään asiakkaan toiveiden mukaan. Täällä on kaikki alan erikoisosaaminen.” Yhdessä veneessä on tuhansia laserleikattuja osia. ”Lähtökohtana on vene hyvillä meriominaisuuksilla. Toiminnan juuret ulottuvat kuitenkin paljon kauemmas. Vesisuihkulaitteet tehdään Rolls Roycella 200 metrin päässä ja maalaamo on erillinen yritys aivan vieressä. 2 ·2015 27 Kymenlaakson pelastuslaitos Kaksi E-luokan öljyntorjuntavenettä > Pituus, 14,7 m, leveys 4,5 m, syväys 1,2 m > Uppouma 14 t, nopeus 18 solmua > Pääkoneet 1 x Scania DI 13, koneteho 331 kW > Miehistöä 6, luokka: liikennealue II > Varustettuna Lamorin viiksipuomeilla ja harjakerääjillä > Raymarinen navigointilaitteisto > HIAB 022 -kuormausnosturi > Esteri D-16 -palopumppu (1500 l/min) Hollannin VRGZ-pelastuslaitosyksikkö Kaksi palovenettä laivapalojen sammuttamiseen > Pituus 19,8 m, leveys 5,4 m, uppouma 32 tn > Nopeus 22 kn, syväys 1 m, miehistöä 10 > Pääkoneet 2 x Scania DI13, 551 kW, apukoneet Kubota Nanni 20 kA, Mase 25 kVA > Rosenbauer-palopumput 2 x 5000 l/min, 3 kauko-ohjattua TFT-tykkiä > Atex-suojavarustus ja mahdollisuus toimia kaasupilvessä > Lagendijk-erikoisnosturi, johon asennettu sammutustykki ja lämpökamera, Alphatron-navigointilaitteisto Kewatec AluBoatin uusissa tuotantotiloissa Kokkolassa kasattiin ku vaushetkellä kahta Kymenlaakson pelastuslaitokselle menevää E-luokan öljytorjuntavenettä. Koko tehdas paloi vuonna 1991. Jotkut tarjouskilpailun hävinneet ottavat silloin tällöin herneen nenään ja joudumme turvautumaan lakimiehiin täysin perusteettomien väitteiden takia. Sen jälkeen hiotaan ja pinnan viimeistelee 2-komponenttimaali. Hyvän työveneen pitää olla turvallinen, ergonominen ja helppo navigoida. Tiimeillä on omat vastuualueensa. On ostettava oikeat osat ja niiden on oltava paikallaan oikeaan aikaan. Samoissa tiloissa oli sisusteiden valmistusta, pölyä ja alumiinin hitsausta, joten paloriski oli suuri. ”On tärkeää saada lisätietoa asiakkaalta kaikista käyttötarpeista. Vuonna 1978 Charles Lindholm ja nykyisen Kewatec AluBoatin pääomistaja Karl-Erik Wargh perustivat yhdessä Ab Alumina-Varvet Oy:n, jonka toimialana oli tuolloin alumiiniset työveneet. ”Ala on kilpailtu. Alumiinipalat hitsataan yleensä kiinni sekä sisäettä ulkopuolelta. Tuotannossa turvallisuutta haetaan esimerkiksi sillä, että hitsatessa samoissa tiloissa ei tehdä muuta tai säilytetä ylimääräistä tavaraa. Aluksen reunoissa kiertää suuttimin varustettu vesiputki
”Olen teknologiauskovainen. Autot ja tiet muuttuvat koko ajan paremmiksi”, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja sanoo. ”Kiipesin palomiehen itsevarmuudella ylös, mutta pohja petti ja tikas liukui alas. Minunhan pitäisi olla hirveän koulutettu ja fiksukin jossain määrin.” Kestävyysurheilija Vänskä loukkasi lonkkansa ja joutui jättämään pidemmät lenkit. ”Paloaseman järjestämiin tilaisuuksiin tulevat vain innokkaimmat. Sydämeltään 1970luvun hippi uskoo syvästi teknologian voittokulkuun. Tietoa turvallisuusriskeistä Vänskältä ei pitäisi puuttua. Näitä ovat lähiöiden pubit täynnä.” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Maailmanparantaja Pekka Vänskä uusisi ronskilla kädellä pelastustoimen organisaatiota. Erehdymme, mutta teknologia voi tulla meitä vastaan. Eihän liikenneturvallisuuskaan ole pelkän valistamisen varassa. Samalla tavalla Vänskä uskoo ihmisten turvallisuudesta huolehtimisenkin kehittyvän tekniseen suuntaan. Sanoa: tee parannus. Tästä voidaan vetää johtopäätös: tavoitti turvallisuusviestintä ihmisen tai ei, hän tekee virheitä joka tapauksessa. Vänskä ei kannata holhousyhteiskuntaa, mutta hänen kantansa on selvä: jos yhteiskunta ei huolehdi heikommista, se on heille sama kuin heitteillejättö. ”Teknologia tulee vääjäämättä!” Vänskä povaa. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä vietti tämän ajatuksen parissa hetken, kun putosi tikapuilta kolmen metrin korkeudesta muutama kuukausi sitten. Jotta valistus, nykytermein turvallisuusviestintä menisi perille, pelastuslaitoksen pitäisi mennä sinne missä ovat he, joita ei muuten tavoiteta. ”Nämä heikommat kaipaavat yhteiskunnan suojelua ja vaativat kovan turvatekniikan ympärilleen, kun eivät kykene huolehtimaan itsestään. Kilpapyöräilyn 14-vuotiaana aloittanut Vänskä pyöräilee edelleen kesät talvet, noin 10000 kilometriä vuodessa.. Arkielämän virhearvioinnit pystytään hänen mielestään eliminoimaan melko pitkälle tekniikan avulla. Kun menet kotia, vedä viimeinen rööki ulkooven edessä, äläkä ala kännissä kokkaamaan.” Mutta koska näin ei tapahdu, avuksi täytyy ottaa teknologia. Esimerkiksi yksin asuvat vanhukset voivat saada turvakseen kaikenlaista teknologiaa, asuntosprinklereitä ja älyliesiä. Maassa aloin miettiä, miten mulle näin kävi. Sitä pitäisi mennä tuonne ravintoloihin, kun jengi nojaa baaritiskiin. 28 2 ·2015 I hminen on erehtyväinen. Palomiesten ja pelastuslaitosten määrän vähentäminen ei ole hänelle arka aihe
”Mun pitää aina vähän provosoida, olen katujen kasvatti.” ”Pelastuslaitos on yliorganisoitu” Vänskä provosoi mielellään myös pelastusalaa. Kuinka monta johtajaa heille pitää olla. Usein kahden miehen panos on riittävä.”. ”Harvassa tehtävässä tarvitaan yli neljän ammattimiehen toimintaa. 2 ·2015 29 Lähiöt ovat tuttuja Vänskälle. Ja sopimuspalokuntalaisia on 15000. Suuria laitoksia ei Vänskän mukaan pitäisi pelätä. Hän on sitä mieltä, että pelastuslaitoksia on nykyisin liikaa. ”Meillä on 4500 ammattilaista. Homma saadaan silti toimimaan. Hän on työläiskodin poika, paljasjalkainen Kallion kundi, joka muutti 12-vuotiaana Itä-Helsingin Myllypuroon. Hän muistuttaa myös, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri pystyy toimimaan yli 20000 työntekijällä. Hän huomauttaa, että Lontoon ja New Yorkin paloasemilla palomiehiä on 10000. Riittääkö vähempi kuin 22?” Vänskä kysyy
Pekka Vänskä, stadilainen. Vänskä uskoo, että ammattipalomiesten määrä on nyt suurimmillaan. 30 2 ·2015 ”Mikä estää pelastustoimea tekemästä samaa. ”Katsokaapa Ruotsia. ”Julkinen sektori joutuu kovan sopeutumisen kohteeksi. Tuolla hinnalla ammattipalomiehelle pitäisi tulla vähintään yksi hälytys vuorokaudessa. ”Jos katsotaan Prontosta tuhat viime tehtävää, enimmäkseen ne ovat olleet pieniä tai melko pieniä. Niitä on ihan liikaa välillä ympärillä. Ja se on vaikea asia. Uudet ajatukset. Hän puhuu julkisen sektorin toiminnan tehostamisen ja uusien innovaatioiden puolesta. Kaksi poikaa asuu kotona, toinen täytti juuri 18. Vänskä puhuu suuruuden ekonomiasta ja yksikkökustannuksista, jotka pitäisi huomioida pelastustoimen organisaatiota suunnitellessa. Se oli aika iso muutos. Se, kun siirryin palomiehestä jaospäälliköksi. Operatiivinen puoli taas olisi hajautettu. Vähemmälläkin pärjättäisiin. Harvassa tarvitaan yli neljän ammattimiehen toimintaa. Emme kykene optimoimaan tilannetta uudelleen. Me olemme kiinni kasvun teoriassa. Uudet näkökulmat. Kuka olet ja mistä tulet. Pitäisi luopua jostain, järjestää asia uudella tavalla. Urasi käännekohdat. Tulevat muutokset eivät olisi niin kovia, jos tehtäisiin rakennemuutoksia ennakoiden nyt.” Vänskä näkee, että paloasemaverkoston uudistaminen säästäisi rahaa, kun massiivisten pelastusasemien sijaan tehtäisiin pienempiä valmiusasemia. Sen huomaa aina, kun ilmapiiri kylmenee kaksi astetta. Ammattipaloaseman vuosittainen hinta on kahdesta kolmeen miljoonaa euroa, yhden VKP:n puolestaan 40–50 tonnia. Toinen, kun lähdin Helsingistä pois, kun minut valittiin Vantaan palopäälliköksi. Ikä: 62 Perhesuhteet: Vaimo, kolme aikuista lasta ja yksi alaikäinen. Mihin meillä on varaa?” Vänskän unelmamalli pelastustoimen rakenteeksi olisi yksi hallinto, jossa hoidettaisiin keskitetysti henkilöstöasiat, viestintä ja niin edelleen. Tällä turvattaisiin kokonaiskuva onnettomuuksista ja tapaturmista sekä kansalaisten elintärkeiden toimintojen jatkuvuus. Vantaan paloasemakin piti katsoa kartasta. Kysymys on vain siitä, millainen organisaation pitää olla. On myös paikkakuntia, joihin ei ole taloudellisesti mielekästä rakentaa ammattipalomiehiin perustuvaa pelastustoimen järjestelmää, vaan se rakentuisi juuri toimenpidepalkkaisten ja sopimuspalokuntalaisten varaan. Pekka Vänskä ”Mun pitää aina vähän provosoida, olen katujen kasvatti.” Pekka Vänskä ei vielä ole päättänyt, jääkö eläkkeelle ensi syksynä. ”Emme pysty tarkastelemaan sitä kriittisesti. Hänen mukaansa ammattipalomiesten miehittämien paloasemien määrää ja kokoa pitää miettiä uudelleen. Haluamme vain kasvaa. Hän arvelee olleensa pelastusjohtajana kenttäuskottava ja ulospäinsuuntautunut.. Puhun slangia tarvittaessa. Ankeuttajat. Mikä sytyttää. Muuten pelastuslaitos yliarvioi riskit. Se mietitytti pitkään, koska olen aina ollut stadilainen. Ruotsi on pohjoismainen kansakunta, siellä on 6000–7000 ammattipalomiestä ja melkein 10 miljoonaa asukasta.” Vänskä arvelee, ettei pelastuslaitosten tai pelastushenkilöstön määrää haluta arvioida uudelleen, koska ne ovat saavutettuja etuja, joita ei haluta menettää. Se on vaikeaa. ”Se ei kasva ainakaan kymmeneen vuoteen.” Hänen mielestään pelastuslaitosten toimenkuvaa voisi laajentaa siten, että pelastusviranomaisten koordinoimistehtävää eri viranomaisten välillä vahvistettaisiin. Pidetään heikkouden merkkinä, jos joku ilmoittaa, ettemme tarvitsekaan viittäsataa palomiestä, kolmesataa riittää.” Harmaan arjen asialla Pelastusjohtaja näkee yhtenä alan kohtalonkysymyksenä juuri talouden. Jaksan aina innostua niistä. Usein kahden ammattimiehen panos on riittävä.” Vänskä esittää, että ammattipalomiesten tueksi pitäisi rakentaa toimenpidepalkkaisten ja sopimuspalokuntalaisten verkosto. Yksi ammattipalomies maksaa 55000 euroa. Mikä sammuttaa. Suomessa on nyt 60–70 miehitettyä paloasemaa, ja joka asemalla vähintään neljästä kuuteen palomiestä
Vänskä kiinnostui aiheesta ja osti kirjat itselleen seuraavana aamuna. Muutamat hänen nuoruuden kavereistaan ovat istuneet vankilassa. Olin töissä koko ajan palomiehenä. Ydinvoimaonnettomuuksiin osallistutaan, muttei enää Talvivaaran kaltaisiin ympäristöonnettomuuksiin.” Vänskä on harmaan arjen asialla. ”En olisi voinut kuvitellakaan, että elämässäni tulee käymään näin. ”Haluan elämässä harmaata arkea. Olen kenttäuskottava, koska olen ollut palomiehenä ja -mestarina.” Jos hän päättää jäädä eläkkeelle, hän jää kiltisti sivuun, eikä aio huudella ohjeita tulevalle seuraajalleen. Päinvastoin, innostun kaikesta uudesta ja kehittämisestä.” Aikoinaan Vänskä nimitettiin pelastusjohtajaksi suoraan. Olin vähän aikaa palomies-lakimies-yhdistelmä. ”Olen maailmanparantaja. Olin valmistunut palomieheksi, sitten luin itseni juristiksi. ”En tiedä itsekään, jäänkö. Kun hän oli 14, hän hurahti kilpapyöräilyyn, mikä piti hänet pois Itä-Helsingin kaduilta pyörimästä. Hänelle pelastusjohtajana oleminen ei tunnu työltä. Äitini on varmaan kaikkein hämmästynein urastani. Tämän pitäisi näkyä selvemmin lainsäädännössä.” ”Nyt on hieman epäselvää, mitkä kaikki tehtävät kuuluvat pelastustoimelle. Onnettomuudet tuovat säpinää yhteiskuntaan, mutta mitä vähemmän paloautot liikkuvat, sitä parempi.” Palomiehestä juristiksi Nuorena Vänskää ei kiinnostanut mikään muu kuin urheilu. ”Mulle työ ei ole paha asia. Uskon, että olemme täällä siksi, että teemme hyvää. ”Kai ne katsoivat, että pärjään henkilöstön kanssa kohtuullisen hyvin. Nykyisin Vänskä pyöräilee aktiivisesti kymmenen kilometrin työmatkansa ja muutenkin, noin 10000 kilometriä vuodessa. Teen päätöksen varmaankin vasta touko-kesäkuussa”, Vänskä sanoo. Valmistuin vuonna 1985. Isällä on varmaan jotain toiveita ollut. Uutta teknologiaa visioiva, idealistisiin ajatuksiinsa eksyvä Vänskä ei vaikuta tyypilliseltä pelastusjohtajalta. Mun veli sanookin, että olen 1970-luvun hippi.” Lue Pekan ajatuksia pelastustoimen tulevaisuudesta: www.pelastustieto.fi ”Kai ne katsoivat, että pärjään henkilöstön kanssa kohtuullisen hyvin. Se oli kätevää, hoidin palomiesten asioita.” Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana Vänskä on toiminut vuodesta 2003. Olen kenttäuskottava, koska olen ollut palomiehenä ja -mestarina.”. Luin kaikkea hömppää, en mitään fiksua ja johdonmukaista.” Hömppää, nimittäin Tex Willeriä, Vänskä luki myös keväällä 1977 eräässä päivystysvuorossaan. Haluan tehdä hyvää. ”Luin tiiviisti ja pääsin sisään kerralla. Vänskästä sen sijaan tuli ensin palomies, sitten juristi, jaospäällikkö, palomestari ja pelastusjohtaja. Ensi syksynä hänen olisi mahdollista jäädä eläkkeelle. Hänen ambulanssikaverinsa sen sijaan pänttäsi oikeustieteellisen pääsykoekirjoja. Hän treenasi maajoukkueryhmässä vuosina 1970–75. Olin aika laiha ja tykkäsin lukemisesta. Nuorempana kilometrejä kertyi vuosittain 20000. 2 ·2015 31 ”Pelastuslaitokset ovat mukana kaikissa vakavissa onnettomuustilanteissa ensitoimenpiteiden osalta
S ukelluskoulutus, kakkukahvit, tulipalon sammutus, paloauton pesu… Instagramin kuvavirta esittelee paloaseman elämää ammattitoiminnasta rennompiin tilanteisiin. Useimmiten pelastuslaitokset päivittävät sosiaaliseen mediaan alan asioita niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Häkkinen perusti laitokselle profiilin lokakuussa 2013, ja sen jälkeen se on kerännyt liki 300 seuraajaa. Instagram taas on kuvapalvelu, johon käyttäjät voivat ladata omia kuviaan ja seurata muiden kuvia. Se on minun näkemykseni, se mitä haluan tuoda julki toiminnastamme”, Häkkinen kertoo. Jouni Häkkinen myöntää, ettei itsekään ensin oikein tiennyt, mikä Instagram on. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kaisu Puranen ja Esa Aalto 32 2 ·2015. ”Mitä me touhutaan, mitä meille on sattunut. ”Läsnäolo somessa on siinä mielessä hyvä, että 21 laitosta 22:sta on siellä, mutta ongelma on, että turvallisuusviestintä ei ole kovin mediaseksikästä”, luonnehtii erikoissuunnittelija Janne Leinonen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Sen sijaan profiilissa on paljon kuvamateriaalia pelastusaseman päivittäisistä askareista. ”Olen meidän Instagramin ainoa ylläpitäjä. Kysymyksessä on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen Instagram-profiili, jonka takana on palomies Jouni Häkkinen. Pieni pilke silmäkulmassa. Onnettomuuskuvia pelastuslaitoksen profiilissa ei juurikaan ole, sillä niiden julkaisu on aina hieman ongelmallista. Saattaa esimerkiksi olla, ettei niitä saisi julkaista tutkinnallisista syistä. Myös lehtien kirjoittelua seurataan. Nykyisin hänellä on tietyt periaatteet kuvien julkaisemisesta. Suurin osa pelastuslaitoksista käyttää vähintään Facebookia, innokkaimmat muitakin palveluja. Muita Twitterin ja Instagramin haltuunsa ottaneita laitoksia ovat ainakin Pirkanmaa ja Länsi-Uusimaa. EteläKarjalan pelastuslaitoksella somesta huolehtii yksi, tehtävään vihkiytynyt palomies Jouni Häkkinen. Leinonen on työskennellyt vetäjänä Pelastustoimi sosiaalisessa mediassa -hankkeessa, kouluttanut alan toimijoita mukaan sosiaaliseen mediaan ja toiminut aktiivisesti sekä laitostasolla että pelastustoimen yhteisellä somesivulla. Toisilla on sosiaalista mediaa varten kokonainen tiimi. Kuvat, joissa Pelastuslaitokset hyödyntävät somea kirjavasti Etelä-Karjala valloitti Instagramin Jouni Häkkisen näkemys selfiestä
Kun pelastuslaitokset rupesivat vuonna 2010 perustamaan Facebook-sivuja, julkisuutta sai huomattavasti helpommin kuin nykyään. Hän arvelee saaneensa kysymyksiä, joita ihmiset eivät kysyisi pelastuslaitoksen virallisilla Facebook-sivuilla. ”Miten pitkälle jotakin viestikeskustelua voi jatkaa, mikä ei enää ole virkaprofiiliin kuuluvaa?” Hän kertoo, että muutamat ihmiset Facebookissa aloittavat keskustelun tuttavallisesti melkein joka aamu kysymällä kuulumisia. Otin sen itselleni niin, että se henkilöityisi minuun”, Perttu Mukkala kertoo. Vastasin että käy, jos sen saa CE-hyväksyttynä. ”Pelastustoimi ja kaikki mitä siellä tapahtuu, kiehtoo ihmisiä. Profiili perustettiin, koska tarvittiin jokin taho, joka tulisi lähemmäksi tavallisia ihmisiä, ja jolle olisi helpompi kirjoittaa viesti kuin pelastuslaitoksen viralliselle Facebook-sivulle. Rohkeammin vain uusia palveluja käyttöön ja hyödyntämään niitä”, hän kehottaa. Mukkala uskoo, että strategia on toiminut, ja palotarkastaja on madaltanut ihmisten kynnystä ottaa yhteyttä pelastusviranomaiseen. ”Media elää koko ajan ja käyttäjät muuttuvat. ”Minulta on kyselty, käykö steam punk -henkinen kaasunaamari väestönsuojeluun. palotarkastusinsinööri Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Hän kokee työn mielekkääksi. En usko, että jäykkä teksti kiinnostaa ketään. Viimeksi hän twiittasi tasavallan presidentin kanslialle siitä, että Pirkanmaalla hyödynnetään jo hoitajien tietoja ikäihmisten asumisturvallisuudesta. Hän aloitti ensimmäisenä Suomessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Facebook-sivut ollessaan siellä töissä. Nyt muut palvelut ovat nousseet tasavertaisiksi. Häkkinen myöntää olevansa somekoukussa itse. Häntä kiinnostavat sosiaalisen median palvelut ja niiden käyttäminen. Perttu Palotarkastaja tuli mukaan toiseksi henkilöksi, ja siitä sitten lähdettiin omaa profiilia luomaan. Kerromme asiat kevyesti, ihmisläheisesti, omin sanoin.” Instagram tavoittaa myös nuoret, ja Häkkinen on huomannut, että pelastustoiminta kiinnostaa heitä. (03) 733 0700 | fax (03) 733 0547 www.bandercom.fi | www.bander.com info@bander.com on vähän huumorintynkää, ovat olleet suosittuja”, Häkkinen kertoo. Some-palotarkastaja miettii yksityisen ja julkisen rajaa. Mukkala on saanut humoristisiakin viestejä. ”Viime kesänä palomestari Tero esiintyi joissain Pirkanmaan pelastuslaitoksen kuvissa antamassa ohjeita. Presidentin puhe sairaanhoitajapäivillä oli koskenut asiaa. Profiilin myötä Mukkalan on pitänyt pohtia, mihin vedetään raja yksityisen ja julkisen minän välillä. 2 ·2015 33 Perttu Palotarkastaja on antanut neuvoja ja jakanut sisältöä Facebookissa melkein vuoden. ”Ne olivat merkinneet viestin suosikiksi, siis noteeranneet.” Mukkala näkee, että sosiaalinen media vaatii pelastuslaitoksilta hereilläoloa ja panostusta. VARMISTAMME VIRVE-VERKON TOIMIVUUDEN VAIKEISSA KOHTEISSA Hakakatu 2, 15520 Lahti puh. Kysyjä oli vähän pettynyt, kun sanoin, ettei kukaan tule kirjoittamaan sakkolappua.” Mukkalalla on pitkä kokemus sosiaalisesta mediasta. Vielä ei ole ilmaantunut sellaisia hauskoja, räikeitä persoonia.” Palotarkastaja otti selfien. Hänellä on profiili myös Twitterissä, joten päivitykset siirtyvät palvelusta toiseen. Sitten on kysytty, minne voi käräyttää tuttavansa, jolla ei ole palovaroitinta. Mukkala tekee Facebookissa alaan liittyviä päivityksiä laidasta laitaan. Hän vastaa myös pelastuslaitoksen Twitterja Facebook -sivujen päivittämisestä. Se on yksi uusi tapa, jolla pelastuslaitos voi lähestyä ihmisiä, pääasiassa oman kunnan asukkaita mutta muitakin. Profiili perustettiin viime kesänä, tosin nettipoliisien innoittamaa hahmoa suunniteltiin jo muutama vuosi sitten. Palotarkastaja on koko nimeltään Perttu Mukkala, vs. Lisäksi kannattaa muistaa, että se mikä oli pinnalla vuonna 2010, ei ole enää. ”He haluavat nähdä toimintaa.” ”Alalla ei ole nähty sanaseppoa. ”Päivittäisten kuulumisten vaihtoon aika ei ehkä riitä, eikä sydänystäväksi voi ruveta kenellekään.” Mukkalalle läsnäolo sosiaalisessa mediassa on positiivinen kokemus
Sen sijaan laitos seuraa viranomaisia ja yhteistyökumppaneita, kuten Kaakkois-Suomen poliisia ja muita pelastuslaitoksia. ”Väki seurasi sitä kautta tiedottamistamme. ”Lähestulkoon jokaisella on älypuhelin ja jokainen on Facebookissa. Twitter on hyvä nimenomaan nopeaan tiedottamiseen.” Lukuisista eri some-palveluista huolimatta pelastuslaitos hakee vielä palvelujen käytön luontevaa tapaa. Ihmiset saavat viestit lähes samantien kun onnettomuus on tapahtunut, ja odottavat lisätietoa. ”Somen käyttö on myös henkilösidonnaista. Toisilla puolestaan näkyvyys somessa on yksittäisten, asiasta kiinnostuneiden työntekijöiden varassa. Siihen pitäisi kylläkin olla joku muu ihminen kuin operatiivisessa toiminnassa oleva. ”Meillä on paljon yksityiskohtia, jotka voisivat kiinnostaa ihmisiä, mutta olemme tulleet sokeiksi, koska näemme ne päivittäin. Tieto onnettomuuksista kiinnostaa Etelä-Karjalan pelastuslaitos ei seuraa Instagramissa yksittäisiä ihmisiä, koska se olisi Häkkisen mukaan loputon suo. Opetellaan ja katsellaan, mikä kiinnostaa.” Haussa somen sanaseppo Laitosten sosiaalisen median hyödyntäminen on toistaiseksi erittäin kirjavaa. Janne Leinosen mukaan toisissa, suuremmissa laitoksissa kuten Varsinais-Suomessa ja Helsingissä aiheeseen saattaa olla vihkiytynyt kokonainen tiimi. ”Siten voitaisiin perustella tarvittavuutta, että sosiaalisella medialla on merkitystä.”. Toiset ovat innokkaita luonnostaan, mutta jos hommaa joutuu tekemään pakolla, se on tietenkin työlästä.” Leinonen painottaa, että seuraavaksi pelastustoimi tarvitsisi valtakunnallisen, vertailukelpoisen mittarin, jolla saataisiin selville, kuinka paljon sosiaalisella medialla tavoitetaan ihmisiä ja kuinka vaikuttavaa se on. Somea pystytään kyllä hyödyntämään. Pari vuotta sitten joulun alla pelastuslaitos tiedotti myrskyistä Facebookin kautta, mikä keräsi sivuille kävijähuippuja. Se on nopea tapa. Palopaikalta on aika huono twiitata.” Häkkinen kehuu myös sosiaalisen median nopeutta. Toisinaan Häkkinen julkaisee Facebookissa ennakkotietoa liikenneonnettomuuksista
Leinonen näkee, että sosiaalinen media on tullut pelastustoimeen jäädäkseen. Toiveissa sellainen tietenkin olisi. Nettipoliiseja on monia kymmeniä, ja poliisihallituksen virkamiehetkin ovat Twitterissä.” Lisäksi poliisi kiinnostaa ihmisiä. Monessa laitoksessa työntekijät päivittävät somea omien töidensä ohessa. ”Kun joku poliisilaitos aloittaa Facebookissa, siitä tykätään päivässä enemmän kuin kauemmin siellä olleista pelastuslaitoksista.” Leinonen mainitsee, että pelastustoimi tarvitsisi myös sosiaalisessa mediassa näkyviä persoonia samaan tapaan, kuin esimerkiksi poliisitiedotteet runomuodossa laatinut hämeenlinnalainen rikoskomisario Ilkka Iivari. UUSITTU PAINOS! Muutoksia, mm. ”Kysymys on suoraan resursseista. Leinonen kertoo, että Pirkanmaalla pelastuslaitoksen somenäkyvyydestä huolehtii viestintäryhmässä hän itse sekä tiedottaja Elina Haapala. ”Meillä on luottamusperäinen perusta. Siihen ei tarvita laitteita tai kiinteistöjä, joten siinä mielessä kaikilla on samat lähtökohdat.” Pelastustoimen sosiaalisen median näkyvyyttä verrataan usein poliisiin, joka on onnistunut pääsemään ihmisten lähelle myös verkossa. ”Toisaalta se ei vaadi kuin ajallista panostusta. ”Alalla ei ole nähty sanaseppoa. Perttu Palotarkastaja on hyvä kokeilu”, Leinonen viittaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen Facebookissa toimivaan nettipalotarkastajaan Perttu Mukkalaan. Leinosen mukaan Pirkanmaalla aiheesta on suunnitelmia ja myös Helsinki on kiinnostunut asiasta. Katso ennakkotilausedut netistä! Suomen Kalenterit mm 127 € + alv 10 % PALOJA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2015 Toistaiseksi konkreettisen datan kerääminen on alkutekijöissään. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. Somen tarvetta pitäisi perustella siksi, että sosiaalisen median päivittäminen saataisiin laitoksilla osaksi työaikaa. Leinonen myöntää, että erilaiset sosiaalisen median käytännöt asettavat pelastuslaitokset eriarvoiseen asemaan sen mukaan, kuinka paljon niillä on käytettävissä henkilöstöä. • poistumisturvallisuusselvitys • kantavat rakenteet • tuettavaa rakentamista koskevat palotekniset vaatimukset • maakaasun käsittelyn turvallisuus • päätös räjähdystarvikkeista + paljon muuta Tilaa heti • puh. • pelastuslaissa • öljyvahinkojen torjuntalaissa • laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta Uudet asetukset, mm. Vielä ei ole ilmaantunut sellaisia hauskoja, räikeitä persoonia. • www.suomenkalenterit.. Toiminta somessa ei välttämättä ole suurta, mutta ihmiset pitävät meitä luotettavana ja jakavat tietoamme.” Janne Leinosta kiinnostaa, kuinka paljon sosiaalisella medialla tavoitetaan ihmisiä ja kuinka vaikuttavaa se on. 2 ·2015 35
”Hälytysjärjestelmä olisi hyödynnettävissä kaikenlaisissa päivystysluonteisissa tehtävissä, jolloin hankinta on mahdollista tehdä esimerkiksi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.” TETRA-järjestelmästä apu hälyttämiseenkin VIRVEn älypuhelinsovellus tulevaisuutta Pelastustoimen käytössä oleva VIRVE-teknologia on kehittynyt, mutta tulevaisuudessa viranomaisverkkoa voidaan käyttää mahdollisesti älypuhelinsovelluksena. Esimerkiksi verkon vanhimpia elementtejä, kuten tukiasemia pitää uudistaa. Tällainen hybridiverkko on kuitenkin mahdollinen erityisesti taajaan asutuilla alueilla. Siitä voisi tulla ratkaisu sopimuspalokuntalaisten hälyttämisjärjestelmäksi. Parhaillaan LTE-teknologiaa varten olla tekemässä standardointia”, Virtanen kertoo. Pelastustoimi on suurin yksittäinen käyttäjä. ”Esimerkiksi pelastuslaitoksilla käytössä olevissa johtoautoissa on sellaista älytekniikkaa, jotka vaativat suurempaa kapasiteettia tietoliikenteessä ja tätä varten haetaan uudenlaista valmiutta,” Harri Virtanen sanoo. Sen piirissä on 10500 käyttäjää. Nytkin on viranomaisten viestintään tulossa uutta. Esimerkiksi yksittäiset kunnat. Palvelu on suunnattu viranomaisille sekä muille turvallisuuskriittisille toimijoille, jotka tarvitsevat liikkuvaa laajakaistaa käyttääkseen omia tietojärjestelmiään sekä yhteisiä kenttäjohtamisjärjestelmiään. Harvaan asutuilla alueilla hyödynnetään TETRA-palveluja vielä pitkään. LTE-teknologiaa (long term evolution) odotellessa VIRVE-verkon varmentamiseen ja kehittämiseen on osoitettu 40 miljoonan euron määräraha käytettäväksi vuosina 20152018. Uusi VIRVE-strategia hahmottelee suuntaviivoja tulevaisuuden teknologiavaihtoehdoista. Syksyllä viranomaisten datasiirto hoituu myös langattomana laajakaistapalveluna. ”Laitteen pitää olla kaksisuuntainen, jolloin siinä on tavoitettavuus hälytettävään ja hälytettävä voi ilmoittaa osallistumisestaan tehtävään. Tänä vuonna päätetään EU:ssa harmonisoidusta viranomaisille saatavasta omasta laajakaistataajuudesta. Käytännön tuntumaa VIRVEen saa myös palvelupäällikkö Harri Virtanen. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Tulevaisuudessa VIRVE-teknologia kehittyy niin, että 2020-luvulla viranomaiset voivat viestiä älypuhelinsovelluksen avulla omalla taajuudellaan. Päätelaitteen lisäksi järjestelmän ja sovelluksen pitää olla kunnossa. Pelastustoimen tehtävistä VIRVEn kehittämistöihin tullut Virtanen toimii edelleen päällystöpäivystysringissä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. K uv a: K im m o K ai st o 36 2 ·2015. Hallintakeskuksesta voidaan välittää myös tietoa pelastustoimen tilannekeskuksiin. Hallintakeskuksessa valvotaan viranomaisverkon tilaa ja puututaan heti esimerkiksi vikatilanteisiin. Kevään aikana saamme tulokset ja sen jälkeen voidaan asiaa viedä eteenpäin ja etsiä sopivin sovellusratkaisu”, Virtanen toteaa. Parhaillaan selvitetään myös TETRA-järjestelmään sopivaa hakulaitetta, joka soveltuu sopimuspalokuntalaisten hälyttämiseen. Kun Saksassa otettiin käyttöön TETRAjärjestelmä, mukaan liittyi suuri joukko käyttäjiä ja se on mahdollistanut tämän kehitystyön. ”Kun uusi teknologia otetaan käyttöön, pitää olla kunnossa tarpeelliset suojaukset. TETRAjärjestelmän toimivuutta hakulaitekäytössä selvitetään myös parhaillaan. ”Ennen kuin palomies voi viestiä tilannepaikalla omalla älypuhelimellaan, pitää palvelun saatavuus ja luotettavuus turvata. Hänen mielestään hankinnassa olisi hyvä löytää valtakunnallinen kokonaisratkaisu, jossa on mahdollista hyödyntää myös naapurialueen resursseja. Palvelupäällikkö Harri Virtanen Suomen Erillisverkot Oy:stä sanookin, että VIRVEllä on vielä jäljellä paljon käyttöikää. TETRA hälyttämiskäyttöön VIRVE-palveluja käyttää tällä hetkellä 130 erilaista organisaatiota
Näin syntyy ainoastaan yhdenmukainen käsitys tilanteesta. Radiopuhelimet ovat myös kehittyneet ja siten yhteydetkin toimivat nykyisin paremmin.” Harri Virtanen kuitenkin painottaa, että VIRVE-laitteen käyttöä pitää harjoitella. Viestiliikenne ei sujunut kunnolla ja palomies ei saanut sisällä olevilta savusukeltajilta tietoa katon haperuudesta. VIRVEn käyttäjiksi on tulossa myös uusia toimijoita. Hän on mukana päällystöpäivystysringissä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella.. Viestinnästä voi nostaa esille muutamia asioita. Esimerkiksi kypärään kiinnitetty savusukellussetti helpottaa viestintää. Tämä aiheutti jonkin verran häiriötä VIRVE-puheliikenteessä. Mineriittikatolle mennyt palomies rojahti läpi katon ja paloi pahasti. Palvelupäällikkö Harri Virtanen käyttää VIRVEä myös pelastustoiminnan tehtävissä. Esimerkiksi Tapani-myrskyn yhteydessä tukiasemille katkesi sähköjakelu. Viestin toistaminen todetaan sekä valtakunnallisessa että paikallisissa viestiohjeissa.” Verkkokoulutusaineisto tekeillä ”Olemme tekemässä verkkokoulutusaineistoa, jonka avulla asiakkaamme voivat yhdenmukaisesti harjoitella perusteista alkaen. Tässä maakaapeloinnilla on suuri merkitys”, Harri Virtanen sanoo. ”Veronmaksajien kannalta tämä ei ole hyvä. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Kilvet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Sammutusasut Laatua toiminnassa VIKING tekninen palopuku VIKING LIfe-SaVING equIpmeNt Oy, fINLaNd pääskykalliontie 13, fI-21420 Lieto, finland tel: +358 (0)2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.VIKING-LIfe.fI Erillisverkkojen Virveverkko on testannut järjestelmää yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Hallintakeskus auttaa ja korjaa vikatilanteet Jyväskylässä on ympärivuorokautisesti toimiva hallintakeskus, jossa valvotaan viranomaisverkon tilaa. Myös viestintää kannattaa harjoitella säännöllisesti. Olemme kansallisesti tehneet keskitetyn viranomaisradiojärjestelmän ja verovaroja käytetään verkon ylläpitoon.” Viranomaisradioverkon kustannukset herättävä aika ajoin närää, mutta Harri Virtanen muistuttaa, että ne ovat pelastuslaitosten budjetissa vain parin prosentin verran. Tilanteessa samalla työpisteellä työskentelevien olisi pitänyt viestiä samalla suorakanavalla. ”Lähtökohtaisesti myös VIRVE-verkon palvelua varmennetaan parhaiten varmentamalla sähkönjakelua. Nyt ovat myös käytössä olevat lisälaitteet kehittyneet. Helsingin Energian HelenNetin käyttäjät ovat suurelta osin siirtyneet VIRVEen. Sieltä voidaan välittää esimerkiksi pelastustoimen tilannekeskuksiin tietoa erilaisista asioista, joilla voidaan luoda tilannekuvaa poikkeustilanteissa. On hyvä säännöllisesti esimerkiksi vuosittain harjoitella perusteita ja kerrata taitoja.” Alalla käytetään edelleen myös VHFradioita, vaikka käyttäjiä onkin vähän. ”VIRVE on merkittävä osa johtamisjärjestelmää. ”Niin kuin yleensä, tämäkin onnettomuus oli useamman asian summa. Nyt hallintakeskuksessa valvotaan tukiasemien toimintaa ja mahdollisiin häiriötilanteisiin voidaan puuttua nopeasti. Se on operatiivisessa toiminnassa tärkeä työväline ja myös viranomaisten välisessä yhteistyössä.” ”VIRVE on myös helppokäyttöinen, mutta työturvallisuuden kannalta siinä on tärkeitä ominaisuuksia, kuten hätäkutsupainike”, Harri Virtanen muistuttaa. Rautatietoimijat ovat myös siirtymässä GSM-R -järjestelmästä VIRVEen. ”Vastuu viestin perille menosta on lähettäjällä ja vastaanottajan pitää toistaa saamansa käskyt ja tärkeät viestit. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Sen merkitys on suurempi kuin siitä aiheutuvat kustannukset. VIRVE-puheliikenteen ongelmat konkretisoituivat muun muassa vuonna 2006 sattuneessa palomiehen vakavassa työtapaturmassa
Tärkeintä on osata asettua viestin vastaanottajan saappaisiin: milloin ja mistä viesti otetaan vastaan ja miten siihen reagoiKytketään pois sisäinen salaus Teksti: Marko Partanen Kuva: Esa Aalto 38 2 ·2015. Aloita viestintä heti Pelastuslaitosten olisikin syytä pohtia, miksi joudutaan nopeisiin päätöksiin, miksi ei ole aikaa valmistella asioita huolella. Keskustelua, väliaikatietoja asian valmistelusta tai mitään muutakaan ei asiasta ole aiemmin kuultu – nyt käsissä on vain paperi, jota pitää noudattaa. Suunnitteluun ei välttämättä ole pakko käyttää aikaa, korjauksiin on. Konflikti nousi, asia lähti väärätahtiselle laukalle. Tulikomento annettiin vähin keskusteluin tai jopa ilman keskustelua. Se, miten päätetty asia toimii käytännössä, jää nähtäväksi. Viestinnässä kannattaa siis olla etupainotteinen. Päätöksen negatiiviseksi kokeneesta palomiesryhmästä vaikutti, että korjausliike oli tehty ajatellen pelkästään toista ryhmää. Aamulla saattaa sähköpostista löytyä Word-dokumentti, jossa kerrotaan uudesta työohjeesta. Pois poukkoilusta Sanelupolitiikka on tuttua myös päällystön kesken. Se kannattaa kytkeä pois ensi tilassa. Miksi sisäinen viestintä unohdetaan. Epävarmuus aiheuttaa epäluottamusta, ja taas lähtee liikkeelle armoton palokuntahuhu, joka on vaikea katkaista. Usein kuulee, että pelastuslaitoksissa on päällä sisäinen salaus. Alkuperäisiä päätökseen ja ongelmaan liittyviä argumentteja ei palomiespiireissä liikkunut. Palomiesryhmä, jolle päätös oli mielekäs, puhui omin argumentein, jotka poikkesivat päätöksen toimeenpanoargumenteista. Edellä kerrottu esimerkki kuvaa hyvin sitä, mitä heikosti tehty sisäinen viestintä voi saada aikaan. Poukkoilulla pelastuslaitos saavuttaa tilan, jossa sen yksiköt ovat epävarmoja siitä, mihin toiminnalla pyritään. Perustelut eivät aina liittyneet varsinaiseen ongelmaan. Sitten asiasta keskustellaan hammasta purren, manataan kumppanien suhtautumista, eikä vieläkään ymmärretä, että konflikti olisi voitu välttää tai sitä olisi ainakin voitu lieventää ajoissa tehdyn sisäisen viestinnän keinoin. Palomiesryhmä, jolle päätös oli epämieluisa, ei sulattanut toisen ryhmän argumentteja. Palomiehet saivat lukea uudesta työjärjestelystä sähköpostista. Työn uusi järjestely ja siitä syntynyt keskustelu aiheutti suukopua ja kaivoi taistelukuopat saman talon palomiesten välille. Ei ehkä ymmärretä, että puutteellisesti valmisteltu asia kuluttaa säästettyjä työtunteja prosessin loppupäässä. Iso syy on todennäköisesti myös kuviteltu ajanpuute. Päätös hyödytti osaa palomiehistä, osaa ei. Viesti oli tulostettu, ja siinä kerrottiin asiasta ”näin tehdään” -tyyppisesti. Pahimmillaan asiassa palataan lähtöruutuun, jossa kohtaavat henkilöt, joilla on jo valmiiksi tulehtuneet välit. Palokuntahuhun mukaan liikkuvatkin oli jo vedetty taakse, jos kohtaaminen sattuisi pimeällä kujalla. Siihen kuluu aikaa ja vaivaa, mutta se kannattaa. On totta, että kaikilla on kiire tehdä asioita, siksi niitä tehdään liian nopeasti. Uusi työjärjestely oli oikeasti vain yksi korjausliike isompaan ongelmaan. Ongelmista voitaisiin kertoa mahdollisimman laajasti heti kun niistä näkyy merkkejä. Aiheesta keskusteltiin puhelimessa ja sähköposteissa. Sitä ei palomiespiireissä tiedetty eikä ymmärretty. Ja jottei asia menisi liian helpoksi, saattaa seuraavana aamuna olla sähköpostissa paperi, joka kumoaa äsken tulleen paperin sisällön. Osaksi syy on varmaankin hierarkkisessa perinteessä, jonka mukaan ”asiat on aina määrätty näin”. Kun asioista ja niiden valmistelusta ei keskustella riittävästi, saattaa syntyä sisällissota. Kaikki perustelivat päätöstä tai sen alasajoa omasta näkökulmastaan. Päätös voi syntyä hyvinkin nopeasti, mutta siihen liittyvät korjausliikkeet ja jälkipuinti ottavat varmasti oman aikansa. Sitä aikaa ei monesti yhdistetä aikaan, joka nopealla päätöksellä saatiin viestinnästä säästettyä. Kun asiat ovat joutuneet kielteiseen valoon, on niiden perustelu työläämpää ja hankalampaa
Asiasta alustanut pelastusjohtaja evp. Piia Vähäsalo totesikin, että laitoksissa ei kulje tieto, vaan huhut. Viestintä on vuorovaikutusta, jossa jokainen osapuoli tekee oman osansa. ?????????????????. Esimerkiksi pelastuslaitoksen sähköpostin lukemiselle voidaan määritellä työvuorosta aika, jolloin henkilön tulee lukea työpaikkaa koskevat sähköpostit. Tärkeintä on, että esimies on reilu, tasapuolinen ja tiedostaa olevansa työnantajan edustaja. Jos voiteluainetta ei ole, se leikkaa ennen pitkää kiinni. ??????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet ?????????????????. ??????. Asioista perillä oleva työntekijä motivoituu, voi paremmin ja tekee paremman tuloksen. Kaikki päätökset eivät välttämättä ole esimiehenkään mieleen. ??????. ??????????. Kuva: Kimmo Kaisto. Tällöin on hyvä olla kanava, jonka säännöllinen seuraaminen voidaan määrätä työtehtäväksi. On siis tärkeää, että esimies toimii talon ohjeiden mukaisesti. Työntekijälläkin on vastuu Myös yksittäisellä työntekijällä on vastuu viestinnästä. ?????????–???????????????????. Päämäärän tunteminen helpottaa työntekijän työskentelyä. ????????. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Älä epäröi kommentoida asioita, mutta muista avata suusi myös silloin, kun asiat ovat hyvin. Se voi synnyttää ryhmien välillä ristiriitoja. daan. Jos esimies poikkeaa talon ohjeista, hänen ryhmänsä voi toimia moitteettomasti, mutta kokonaisuuden kannalta sooloilu ja säännöistä poikkeaminen voi asettaa muun henkilöstön eriarvoiseen asemaan. Sisäinen viestintä voi hoitua myös näin. oik.), paloesimies Jarkke Lahti, rehtori Mervi Parviainen ja SPAL:n johtaja Kim Nikula.. Lähiesimies tärkeässä roolissa Lähiesimiesviestinnän on todettu olevan tärkein osa sisäistä viestintää. ????????. Hän saa tietenkin lausua oman mielipiteensä, mutta silti hän vastaa siitä, että hänen alaisensa noudattavat talon ohjeita. ??????-????????. Jos viesti on epämieluisa, on tarkoilla perusteluilla aina tärkeämpi sija. Tai ohjeet ja tiedotteet voidaan kehottaa itsenäisesti hankkimaan tiettynä aikana tietystä paikasta. Aidossa vuoropuhelussa ja viestinnässä on aina vähintään kaksi osapuolta molemmat voivat kommunikoida. Paneelissa aiheesta keskustelivat pelastusjohtaja Jari Sainio (2. Hyvällä voiteluaineella kone toimii moitteettomasti. ?????-???????. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Palopäällystöpäivillä keskusteltiin muun muassa henkilöstöjohtamisesta, jossa sisäinen viestintä ja lähiesimiestyö ovat keskeisessä asemassa. Olisikin jo aika myöntää, että sisäinen viestintä on tärkeä, toimiva ja jopa välttämätön johtamisen työkalu. Työhönsä sitoutunut henkilöstö tekee parhaan tuloksen, kun taas epätietoinen väki hämmentyy ja työteho kärsii. Tärkeä johtamisen työkalu Sisäisen viestinnän menetelmät tulisi hallita ja tarve ymmärtää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiat suunnitellaan tarpeellisten tahojen kesken, sitä varmemmin voidaan saada myös asiaan liittyviä ideoita ja palautetta. Kaikkia asioita ei voida eikä ole tarkoituksenmukaistakaan kertoa henkilökohtaisesti ja suusanallisesti. Sisäisen viestinnän tarkoituksena on lisätä henkilöstön tietoa talon tapahtumista ja siitä, mitä henkilöstöltä odotetaan. Hyvää sisäistä viestintää on verrattu koneen voiteluaineeseen. Mitä paremmin asioista viestitään, sitä helpompi henkilöstön on niihin sitoutua
Harjoituksen lisäksi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Porvoon pelastusasemalla on muutenkin tavallista enemmän tungosta. Itä-Uudellamaalla konttihankkeesta on vastannut palomestari Mika Siitonen. Onneksi kyse on vain Johto 15 -harjoituksen skenaariosta. ”Säteily ei pelota. Kiinnostaa myös ulkomailla ”Tämä on Suomen ensimmäinen tällainen kontti ja se on kiinnostanut Keski-Eurooppaa ja USA:ta myöten. Vasemmalla oleva säteilymittausportti, portaalimonitori, kasvaa tarvittaessa myös ajoneuvoille sopivaksi. Jatkuvan vuodon lisäksi ilmenee vakavia lisävikoja, joiden takia reaktoriin ei saada lisävettä. Loviisan voimalaitoksella syntyy vuoto höyrystimessä. Meiltä on voimalaitokselle 15 kilometriä, joten on loogista, että kontti tuli Loviisan VPK:lle.” Savusukelluskelpoinen Tikander on kuulunut palokuntaan yhdeksän vuotta. Säilytys Loviisan VPK:n palovarikolla Suojavarustekontti on sijoitettu Loviisan VPK:n palovarikolle. Sähköstä huolehtii oma 10 kVA:n aggregaatti. Tilanne uhkaa kehittyä vakavaksi reaktorionnettomuudeksi... Toivotaan ettei konttia koskaan tarvita, silloin olisi jotain pahasti pielessä, sanoo palomestari Petri Lyttinen. Hän kertoo, että myös tytärpalokunta Hardom FBK koulutetaan kontin käyttöön. 40 2 ·2015. Monelle meistä tulee paljon uutta opiskeltavaa mittalaitteista ja yksiköistä. Tämä on kiinnostava lisä palokuntatyöhön. Kontti on sijoitettu Loviisan VPK:n palovarikolle. ”On kyse niin erikoisosaamisesta, että se on parempi pitää yhden sopimuspalokunnan hallussa. Portti soveltuu nopeutensa puolesta hyvin isojen ihmismäärien mittaamiseen, ja se voidaan laajentaa helposti myös ajoneuvoille sopivaksi. Koulutamme väkeä ja kokoamme kontista perustietopaketin. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa kontin varastoinnista ja ylläpidosta yhteistyössä Loviisan voimalaitoksen kanssa. Suojavarustekontti säteilyonnettomuuksiin Suojavarustekontti saadaan toimintakuntoon noin kolmessa tunnissa. Kontti toimii liikuteltavana suojavarustevarastona, josta voidaan jakaa henkilökohtaiset suojavarusteet voimalaitokselle onnettomuustilanteessa saapuville valmiusorganisaation jäsenille sekä viranomaisille. Loviisan alueella sopimuspalokuntana toimivan Loviisan VPK:n henkilöstöä koulutetaan kokoamaan järjestelmä ja käyttämään teknisiä laitteita. Toimintavalmius aika on noin yksi tunti, ja järjestelmä on kolmessa tunnissa käyttövalmiina jakamaan suojavarusteita Loviisan alueella. Suomen ensimmäinen ja ainoa säteilyonnettomuuksia varten rakennettu suojavarustekontti toimitettiin tammikuussa. Koulutukseen liittyy myös tietoa säteilystä ja mittaustulosten tulkinnasta. Tilanteen sattuessa pelastuslaitoksen oma päällystö olisi muissa tehtävissä. Kontti on virka-apupyynnön perusteella kaikkien viranomaisten käytössä koko Suomen alueella. Kannettavan kaluston lisäksi on myös säteilymittausportti, jossa voidaan nopeasti mitata onko pelastusalueelta palaavan henkilön varusteilla tai iholla radioaktiivista kontaminaatiota. Kontin sisällön arvo on noin 90000 euroa. Taivaalle noussut radioaktiivisia aineita sisältävä päästöpilvi on kulkeutumassa tuulen mukana Loviisan suuntaan. Eilen harjoituksessa oli mukana viiden, tänään kuuden pelastuslaitoksen väkeä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa kontin varastoinnista sekä ylläpidosta yhteistyössä Fortum Loviisan voimalaitoksen kanssa. Hän piti Johto 15 -harjoituksen osallistujille lyhyen esittelyn kontista ja pari kertaa hän on käynyt myös Loviisan VPK:ssa ja voimalaitoksella. Se on virka-apupyynnön perusteella kaikkien viranomaisten käytössä koko Suomen alueella. Sininen iso kontti sivutelttoineen, pöytineen ja ulos nostettuine varusteineen on vallannut tilan ambulansseilta ja parilta höökiltä. Kontin sisältöä tutkivat Kari Forsberg (vas.) ja Timo Kontio Fortum Loviisan voimalaitokselta, palomestari Petri Lyttinen ja Emil Tikander Loviisan VPK:sta. Kontti on kolmen vuoden projektin ja yhteistyön tulos. Kontissa on säteilymittausvälineistöä säteilyn annosnopeuden, säteilyannoksen sekä kontaminaation mittaamiseen. Kontti siirretään pelastuslaitoksen koukkulava-autolla määrättyyn paikkaan. Vanhempi sammutusmies Emil Tikander touhuaa innoissaan kontin luona. Toivottavasti varusteita ei tarvita onnettomuustilanteessa, mutta vanhenemaan ne eivät Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Suojavarustekontissa on henkilökohtaisia suojavarusteita noin sadalle henkilölle viikon ajaksi ja monipuolinen säteilynmittausvälineistö. Tämä oli yksi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisiä kehittämiskohteita, joita yhteistoimintatyöryhmä on jalkauttanut”, suojeluinsinööri Kari Forsberg Fortumin Loviisan voimalaitokselta kertoo
Lisäkoulutusta ja -tietoa kaivataan muun muassa väestön evakuoinnista säteilyonnettomuudessa, suojautumismenettelyistä ja suojavarusteiden käytöstä. Johto 15 -harjoituksesta saatiin 51 palautelomaketta harjoittelijoilta ja 8 palautelomaketta tarkkailijoilta. Kemikaalisuojapukuja kontissa ei ole. Mittalaitteiden käyttökoulutus pelastuslaitokselle on vielä kesken. Harjoitus esiteltiin kattavasti Pelastustiedossa 3/2013. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Hälytysja viestintälaitteet Letkut ja letkunhuoltolaitteet TÄYSAUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Loviisan voimalaitos/ K Forsberg 5.3.2015 1 (1) Osoite PL 23 07901 LOVIISA Fortum Power and Heat Oy Puhelin 010 45 55011 Telefaksi 010 45 54435 Y-tunnus 0109160-2 ALV-NRO FI01091602 Kotipaikka Espoo Organisaatio Ensihoito Fortum Loviisa Pelastus Poliisi STUK Muut Yhteensä (7) (9) (9) (6) (11) (7) (3) (51) Keskiarvot vastauksista Täysin eri mieltä (1) Täysin samaa mieltä (5) Sain lisätietoa säteilyonnettomuustilanteesta 4,00 3,38 4,22 4,17 3,64 2,71 3,67 3,68 Sain lisätietoa turvallisuustilanteesta 4,14 3,63 3,78 3,67 3,45 3,14 3,33 3,59 Tarvitsen lisäkoulutusta ko.asioista 3,57 2,75 4,00 4,50 3,64 2,71 3,33 3,50 Organisaationi tarvitsee lisäkoulutusta ko. Loviisa 13 -harjoitus testasi pelastustoimintaa ydinvoimalaonnettomuudessa. Lisäksi he pitivät hyvänä, että päivä oli riittävän tiivis. Tarkkailijoita oli myös Helsingin, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Satakunnan pelastuslaitoksilta sekä Olkiluodon voimalaitokselta”, kertoo suojeluinsinööri Kari Forsberg Fortumin Loviisan voimalaitokselta. Hän oli harjoituksen suunnittelutyöryhmän puheenjohtaja. Pelastusviranomaisilta tuli paras yleisarvosana harjoituksesta. Pääsääntöisesti harjoittelijat pitivät tällaisesta harjoittelumallista, jossa kaikki osallistujaorganisaatiot olivat samassa tilassa. Toimijoina olivat Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja poliisi, Säteilyturvakeskus, HUS ensihoito, Loviisan kaupunki ja Fortum Loviisan voimalaitos. Haasteena on järjestää koulutus kaikille ja ylläpitää osaamista, koska sitä ei normaalissa pelastustoiminnassa tarvita päivittäisessä työssä.” Kontin varusteita voi hyödyntää muissakin onnettomuuksissa, joissa tarvitaan suojausta. Johto 15 -harjoitus: tekijät tutuiksi. Kumpikin tilanne oli jaettu alkuja jatkotilanteeseen. Pelastuslaitos voi tarvittaessa toimittaa puhdistuspisteen. He harjoittelivat suunnitteluryhmän tekemien tilanteiden pohjalta voimalaitoksella tapahtunutta säteilyonnettomuutta ja niin sanottua rikosperusteista tilannetta. Tarkoitus oli oppia myös yhteistyöviranomaisen toimintatapoja ja tehdä ihmiset tutuiksi. Osa tarvikkeista puuttuu vielä. Osa kontissa olevista mittareista on kotimaisia. Yhteistyössä kontin osalta toimivat Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Itä-Uudenmaan poliisilaitos, Fortum Power and Heat, Loviisa, Säteilyturvakeskus, Huoltovarmuuskeskus, Teollisuuden Voima ja Loviisan VPK. Säteilysuojelupäällikkö Timo Kontio Fortumin Loviisan voimalaitokselta tuntee säteilymittauslaitteet. Toki kehittävääkin löytyi harjoitusjärjestelyistä. ”Voimalaitoksilla on käytössä samanlaista kalustoa. Pystyi hyvin samaan kuvan toisen organisaation toiminnasta. Konttiin mahtuu vain varusteita, joten pesumahdollisuus puuttuu. Asiat etenivät jouheasti ilman turhaa joutoaikaa. Mittaustuloksia pitää osata tulkita oikein. asioista 4,29 3,00 4,22 4,50 3,64 2,57 3,67 3,70 Organisaationi ohjeet ja suunnitelmat ovat ajan tasalla 3,43 4,13 2,78 3,50 4,09 4,29 3,00 3,60 Harjoituksen ohjelma ja aikataulutus olivat toimivia 4,00 4,25 4,25 3,83 4,36 4,29 4,00 4,14 Harjoituksen yleisjärjestelyt olivat toimivia 4,57 4,38 4,00 4,33 4,18 4,71 4,00 4,31 Yleisarvosana 4,00 3,64 3,89 4,07 3,86 3,49 3,57 3,79 silti pääse. Kaksipäiväisen harjoituksen päivät olivat sisällöltään samanlaisia, mutta osallistujat vaihtuivat, jotta mahdollisimman moni saisi lisätietoa. ”Harjoiteltiin johtamista luokkahuoneharjoituksena, jossa kaikki toimijat ovat samassa tilassa. Ne kierrätetäään käyttöön voimalan vuosihuollon yhteydessä. Ne huomioi daan seuraavissa harjoituksissa
Ilmapiiri pidetään myönteisenä, pienetkin asiat halutaan esiin, säilytetään ammattimainen ote ja huomataan onnistumiset. Havaitut puutteet arvioidaan, riskit poistetaan 6. Seuraavassa työvuorossa kokenut palomies kertoi, että töistä kotiin pyöräillessä oli keikkahuomioita alkanut tulvia mieleen niin, että hän oli meinannut soittaa Nurmelalle kotiin vapaalta. Teksti ja kuva: Marko Partanen PTR opettaa keikkojen avulla Lisää turvallisia työskentelytapoja ja hiljainen tieto talteen Paloesimies Esa Nurmela teki opinnäytetyönään Pelastustyön riskit (PTR) -mittausjärjestelmän. Nurmela muistaa aina myös tapauksen, kun hän oli pitänyt palautetilaisuuden ja työvuoro oli jo päättynyt. Tehtävän jälkeen henkilöstölle jaetaan yksinkertaiset lomakkeet ja annetaan reilusti aikaa vastata. 42 2 ·2015 PTR-mittausmenetelmä toimii näin: 1. ”Silloin tajusin, mikä potentiaali on kokeneissa palomiehissä, jotka eivät kenties vedä leukoja, mutta ovat silti ammattimiehiä. Näin kokemus ja hiljainen tieto saadaan yksilöiltä yhteisön hyväksi”, Nurmela sanoo. Aamulla kokenut kaarti pyysi palautetilaisuutta. Lopulta eräs kokeneista palomiehistä halusi, että lomakkeita kopioidaan lisää ja toimintaa jatkettaisiin. 5. Se perustuu VTT:ltä lainattuun havainnointija palautemenettelyyn. 3. Todetaan mikä meni hyvin. Kirjataan havainnot havaintolistaan. ”Kun turvalliset työtavat lisääntyvät, tapaturmat ja vaaratilanteet vähenevät. Hyödystä jo näyttöä Nurmela on varma, että PTR-järjestelmästä on hyötyä. En ole ikinä lähtenyt niin hyvällä fiiliksellä töistä kotiin”, Nurmela sanoo. Palautekeskustelussa käydään havainnot läpi: todetaan mikä meni hyvin ja arvioidaan sekä poistetaan havaitut puutteet. ”Se kertoo, että tässä on potkua”, Nurmela sanoo. Työvuorossa Nurmela on teettänyt PTR-järjestelmän mukaisen menettelyn viitisentoista kertaa. Lomakkeisiin kirjataan anonyymisti havaintoja keikan eri osa-alueista. Palomiesten antama positiivinen palaute on yllättänyt hänet. Paloesimies Esa Nurmela teki opinnäytetyönään Pelastustyön riskit (PTR) -mittausjärjestelmän. 4. Kun se sitten pidettiin, tieto alkoi vaihtaa omistajaa. Se pyrkii vaikuttamaan tehtävänaikaiseen käyttäytymiseen siten, että hyviä käytäntöjä vahvistetaan ja puutteelliset käytännöt korjataan. Kerran Nurmela teetti illalla työvuorossa havainnointikaavakkeet ja oli unohtaa palautetilaisuuden. PTR-järjestelmä pyrkii vaikuttamaan tehtävänaikaiseen käyttäytymiseen siten, että hyviä käytäntöjä vahvistetaan ja puutteelliset käytännöt korjataan. Palomiesten suhtautuminen ja heidän antamansa palaute on pääasiassa positiivista. Tavoite: Turvalliset työtavat tehtävillä lisääntyvät.. Palautekeskustelu on myös oppimistilanne. Hänellä on siitä kokemusperäistä näyttöä noin 15 keikalta. Ensin työvuoro saa oppitunnilla perehdytyksen PTR-järjestelmästä. Sopivan keikan tullen tilannepaikalla tehdään työturvallisuushavaintoja. Tehdään tilannepaikalla työturvallisuushavaintoja. Palautekeskustelussa käydään havainnot läpi. ”Se oli osoitus tämän menettelyn voimasta”, Nurmela sanoo. ”Tavoitteena on parantaa omaa toimintaa ja lisätä turvallisia työtapoja. Tämä on yksinkertaista matematiikkaa”, sanoo KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Esa Nurmela. 2
Työtavat Yksi järeä suihku + yksi työsuihku, erinomainen ja toimiva ratkaisu! Johdonmukaisia palomiehen perustaitoja. Rautakanki luukkujen repimiseen. Oli riittävä. Varauduttiin myös mahdolliseen korkealla työskentelyyn hälyttämällä nostolava. ”Siksi juuri tätä kannattaa tehdä”, Nurmela sanoo. Epävarmaa lähteekö säiliöauto ollenkaan, koska ei ollut ensimmäisessä kuulutuksessa, ei päässyt korjaamaan, kun oli paljon radioliikennettä. Meinasi tulla liekkiä ja lasia vastaan kun toinen yksikkö sammutti toiselta puolelta mutta onneksi oli maski jo kasvoilla. Piti päästä autolla pois säiliön ja hööki välistä, nostettiin 3”-letkua, etttä auto pääsi ali Valaistusta olisi kaivannut lisää. Kaikilla asianmukaiset pi-laitteet ja sammutusasu. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Tarpeiden mukaan. Havaintoja kertyi muuten varsin tasaisesti jokaisesta havaintokohteesta”, Esa Nurmela pohtii. 5. ”Käymällä läpi kaikki kohdat, voidaan todeta, että puutteet ympäristön turvallisuudessa johtuvat liian lähelle tulleesta yleisöstä. Hän on myös huomannut, että kun hän työskentelee sellaisen työvuoron kanssa, jolle PTR-ajatusmaailma on tuttu, he eivät ota riskejä. Alkuvaiheessa kohteeseen paras mahdollinen ajoreitti ei selvinnyt kunnolla. www.vehotrucks.fi Havaintokohde + 1. Alussa oli epäselvää minkä talon takana paloi ja mistä olisi suorin reitti palopaikalle. Perustyövälineitä, joita osattiin käyttää. Toisaalta koko Keski-Uudenmaan alueella niitä sattuu jatkuvasti. Niistä on suoraan nähtävissä, että työturvallisuus on pääkohdiltaan hyvällä tasolla. Sammutusparilla + esimieshellä kaikki suojavälineet käytössä, suojavälineet olivat riittävät. Yksikkö jätettiin tarpeeksi kauas. Pelastustoiminnan johtaja korjasi vasteen kuntoon. Pelastustoiminnan johtaja korotti vastetta. Suojavälineitä käytettiin hyvin”, Nurmela luettelee. Tutustu havainnointeihin oheisessa lomakkeessa.. Raivuri päästettiin pois liian aikaisin. 4. Häkeltä olisi voinut pyytää opastuksen (portti esti suoraan kohteeseen pääsyn). Jos olisi ollut enemmän repimistä, olisi höökin hydraulivälineet otettu käyttöön. Ei moitittavaa. 2. Kaikilla lähellä palopaikkaa oli pi-laitteet. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Suojavälineet Mielestäni alueella toimivat pelastushenkilöt olivat suojautuneet asianmukaisesti. Yksiköillä riittävästi tilaa pihalla ja ajotiellä. 3. Saimme esimieheltä ohjeet ennen kuin hän siirtyi tiedustelemaan. Kunnon valaistus alkuvaiheessa ja palo aiheutti paljon paukkumista eikä ollut tietoa kaasupulloista yms. Järeän suihkun olisi voinut viedä lähemmäksi palopaikkaa ennen paineistamista. Rekyylinalennin puuttuu kalustosta, helpottaa järeän suihkun hallintaa. Vaste Resurssit olivat mielestäni riittävät. Tosin järeän suihkun liikuttelu aiheutti hankaluuksia. Nurmela peräänkuuluttaa ammattitaidon säilyttämistä ja kehittämistä. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Järeä suihku. Olisiko alkuvaiheen räjähtelyä (renkaat, ovipumput?) varten pitänyt suojautua. Nurmelan mukaan tämä on PTR:n käytön tärkein peruste. Suihku ok. Savupari oikeaoppisesti esimiehen avustamana selvisi aluksi ”suihkuttamalla”. Yksiköitä olisi voinut opastaa enemmänkin parkkipaikalle. ”Emme harrasta tätä työtä, vaan tehdään työ niin hyvin kuin pystytään.” PTR rakennuspalossa ”Rakennuspalossa työskennelleet palomiehet kirjasivat tehtävällään taulukossa olevat havainnot. Vaste oli riittävä ja saatiin nopeasti palo sammutettua. Pelastustoiminnan johtaja antoi selkeät tehtävänjaot. Sivullisia uteliaita rupesi liikkumaan isolla tiellä. 6. Vaste korjattiin kuntoon, johtaminen on ollut johdonmukaista, työtavat olivat perustyötä. Kattopeltien repimiseen alettiin ottaa höökin vinssiä, mutta palomiehet ehtivät repiä käsin. johtaminen koura). Työvälineet olivat turvalliset. Aluksi ”maastopalo pieni” vain yksi hööki hälytetään, kuitenkin Peken tehtävälistalla joukkuelähdön esitys. Lasista johtuvia letkurikkoja tuli, mutta ei aiheuttanut vaaraa. Selkeää ja ajantasaista. Ympäristö Muuten avointa tilaa P-paikalla. Ympäristön turvallisuus on koettu puutteelliseksi. Siksi niitä kannattaisi tehdä, muuten tietoa ei kerry. Työn tekeminen on ohjautunut turvallisempaan suuntaan. Tehtäviä, joissa PTR-mittaus kannattaa tehdä, on yhtä palomiestä kohden aika harvoin. Raivaus käsin (ks. 2 sammutusparilla palo saatiin nopeasti haltuun. Aluksi ei, vaikka häke tiesi… Kaiuttimista ei kuulunut puhetta hälytyksen tullessa, ei tiennyt mille yksikölle ja mikä tehtävä. Uteliaita paljon, olivat hiukan tiellä. Järeä selvitys ei ole niin jokapäiväinen ja letkun painoa ei tullut siirrettäessä otettua huomioon. Hööki tuli kohteeseen, esimies tiesi tilanteen ja stoppasi meidät ettei menty liian lähelle. Pienenä hankaluutena on se, että totuttelu PTR:n käyttöön vie aikaa. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Moottoriruiskut Since 1968 TEHOKKAAT ESTERI-TO MOOTTORIRUISKUT WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Uusi Atego. Johtaminen Yritin huomioida, että suojavarusteet ovat asianmukaiset ja huomautin miehistölle varovaisuudesta. Työvälineet Käytettiin asianmukaisia työvälineitä
Koulutuskulttuurin kehitystä ja siten myös opetuksen laadun kehittymistä hidastavat muun muassa resurssien tai oppimisympäristön muuttumattomuus, hierarkkisuus, perinteiset ajatteluja toimintamallit, kouluttajien pedagogiset taidot sekä organisaation tai toimintaympäristön jatkuva muutos. Onnistuneen koulutustapahtuman keskeinen edellytys on suunnitteluvaihe, johon ei aina ole käytössä riittävästi aikaa, tai se tehdään liian ylimalkaisesti. Koulutuskulttuuri on muodostunut organisaatioon pitkän ajan kuluessa arvojen, perinteiden, normien, kirjoittamattomien sääntöjen ja vakiintuneiden käytänteiden muodostamasta kokonaisuudesta. Kaikki koulutustapahtumat olisi nähtävä ja niitä olisi tarkasteltava sekä kouluttajan johtaman opetusprosessin että koulutettavan oppimisprosessin näkökulmasta. Vallitseva koulutuskulttuuri vaikuttaa ohjaavasti kouluttajien ja koulutettavien ajatteluja toimintamalleihin. Tähän on vaikuttanut ja tätä on osaltaan vauhdittanut yhteiskunnassa ja toimintaympäristösPuolustusvoimat raikastaa koulutuskulttuuria sä tapahtuneet muutokset sekä koulutettavien muuttuneet valmiudet. Vaikka koulutettavalla itsellään on lähtökohtaisesta vastuu oppimisestaan, kouluttajan toiminta on kuitenkin tärkeässä roolissa. Viime vuosina puolustusvoimat on pyrkinyt aktiivisesti ja suunnitelmallisesti kehittämään palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusta. Kohti kehittyvää opetusja oppimiskulttuuria Puolustusvoimien koulutuskulttuuria on usein pidetty vanhakantaisena, jäykkänä, hierarkkisena ja hitaasti muuttuvana. Kehitykseen saattaa vaikuttaa myös se, että koulutusta ohjaavat asiakirjat, esimerkiksi koulutussuunnitelmat tai ohjeet, ymmärretään tai halutaan ymmärtää liian kahlitseviksi toiminnan tai luovuuden kannalta. Opetuksen suunnittelun kokonaisuuteen tulisi liittyä ainakin osaamistavoitteiden määrittäminen (mitä koulutettavan odotetaan osaavan koulutustapahtuman jälkeen), opiskelija-analyysi (osaamisen taso, motivaatio ja 44 2 ·2015. Valitettavan usein kehittymisen esteenä on kouluttajien tiedostettu tai tiedostamaton pyrkimys säilyttää aikaisemmin omaksutut toimintamallit, joita ei haluta tai osata kyseenalaistaa
pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. mukaan. Ehkä suurin oppimisympäristöön tehty muutos liittyy verkko-oppimisympäristön (PvMoodle) kehittämiseen. Tämä tapahtuu sulautuvan opetuksen ja oppimisen periaatteiden mukaisesti, jossa perinteiseen lähiopetukseen yhdistetään verkko-oppimisympäristön ja sosiaalisen median keinovalikoiman käyttö. Tästä yksi esimerkki on erilaisten simulaattoreiden ja peliteknologian lisääntyvä käyttö erilaisten koulutustapahtumien osana. Tämä on välttämätön, mutta samalla positiivinen haaste kaikille koulutusalan toimijoille. Edellä kuvatuilla toimilla voidaan vaikuttaa muun muassa myönteisen oppimisilmapiirin ja koulutettavien aktiivisuuden kehittymiseen sekä taistelukentällä tarvittavien ajatteluvalmiuksien, oma-aloitteisuuden ja osaamisen kehittymiseen. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Teoria ja käytäntö pyritään yhdistämään joustavasti koulutettavan osaamista parhaiten edistävällä tavalla. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue Revontie 13 90830 Haukipudas oppimisvalmiudet), aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT), opetussisältöjen ja -menetelmien valinta, oppimisympäristön rakentamisen suunnittelu sekä kuormittavuuden ja oppimisen arviointi. Teksti: Evl, KT Pekka Halonen Koulutuspäällikkö Maanpuolustuskorkeakoulu. Moodlen käytöllä voidaan edistää kouluttajan ja koulutettavien vuorovaikutusta, yhteistä tiedon rakentamista, itsenäisesti suoritettavien tehtävien eri toteutusmuotojen käyttöä, tenttivalikoiman laajentamista sekä opetusmateriaalien jakamista ja saatavuutta. Moodlen mobiilikäytön mahdollistuminen ja sen laajeneminen tuo monia uusia mahdollisuuksia erityisesti asevelvollisten koulutukseen. Puolustusvoimissa painotetaan avointa vuorovaikutusta kouluttajan ja koulutettavan välillä sekä aktiivisten opetusmenetelmien käyttöä. Verkko-opetus osaksi kaikkea koulutusta Puolustusvoimissa on viime vuosina satsattu erilaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Palkatun henkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutuksessa Moodlea käytetään kaikissa koulutustapahtumissa. Koulutustapahtumat pyritään aina kytkemään aitoihin tilanteisiin ja haasteisiin. Koulutettavia kannustetaan ja toisaalta heiltä edellytetään sekä itseohjautuvuutta että yhteistoiminnallisuutta. Soita ja sovi tapaaminen. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Since 1968 KOTIMAISET ESTERI SAMMUTUSVESIPUMPUT Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Oppimisympäristö pyritään aina rakentamaan ennen kaikkea koulutettavan oppimista tukevaksi pedagogiseksi kokonaisuudeksi
”Ennen vuotta 2004 Päijät-Hämeessä oli sekä paloesimiehiä että ruiskumestareita, mutta aluepelastuslaitosten harmonisoinnin yhteydessä kaikista tuli ruiskumestareita”, Kokki sanoo. Ruiskumestari johtaa työvuoroa 46 2 ·2015. Viran historiasta hänellä on jonkinlainen käsitys. Vuoro alkaa sillä, että aamulla kokoonnutaan kalustohalliin. ”Olen joskus lukenut jostain, että ruiskumestari olisi ollut jo viime vuosisadan alkupuolella se kaveri, joka on ohjannut vesisuihkua, kun muut ovat heittäneet vettä pumppuun. Konemies katsoo esimerkiksi, että autossa on polttoainetta, se käy kunnolla ja niin edelleen. Ne ovat molemmat alipäällystöja ryhmänjohtajan virkoja”, Kokki kertoo. Sitten keskittyy kirjanpitoon, tulevien harjoitusten suunnitteluun ynnä muihin paperihommiin. ”Lähtevä työvuoro kertoo, jos on jäänyt jotain ilmoitettavaa. TYÖN ÄÄRELLÄ Esimiestyö kiinnosti Jouni Kokkia, koska työn sisältöön voi itse vaikuttaa. ”Virka on teoriassa sama kuin paloesimiehen. Heinolassa yksi vuoro kestää 24 tuntia aamukahdeksasta seuraavan päivän aamuun, jonka jälkeen työntekijät ovat vapaalla kolme päivää. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Sen jälkeen tarkistetaan sammutusauto ja henkilökohtaiset turvavälineet. Heinolassa ruiskumestareita on ollut kautta aikojen. Onnettomuusselosteet ynnä muut ovat yhä enemmän aikaa vieviä.” Ruiskumestari Jouni Kokki koordinoi työvuoroja Heinolan paloasemalla. Nuoruudessaan hän teki tehdastöitä, mutta hakeutui ensin puolivakinaiseen palokuntaan ja sitten palo-opistoon. Hän on kuitenkin ollut se ryhmän tärkein henkilö: hänellä on iso kypärä ja hän ruiskuttaa vettä”, Kokki naurahtaa. ”Harmittaa, että kun tulin tähän työhön 10 vuotta sitten, ei tarvinnut täällä toimistossa kauan olla. Kokki arvioi, että yhden vuoron aikana palomiehille tulee keskimäärin kaksi keikkaa. Jokaisessa vuorossa on viisi palomiestä, neljä sairaankuljettajaa ja yksi palomestari. Siinä menee puolisen tuntia.” Kello yhdeksän kahvitauolla Kokki antaa miehille päivän työohjelman. Hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta Heinolan paloaseman ruiskumestarina. Meille on vyörytetty niin paljon hallinnollisia tehtäviä. Hän koordinoi myös paloaseman käytännön työtä ja työvuoroja. Nykyisin ruiskumestarin tärkein tehtävä on valvoa henkilöstön työn turvallisuutta ja tehokkuutta. Uusi juttusarja esittelee mielenkiintoisia paloalan ammatteja. Nyt täältä ei enää tahdo päästä pois
Haittalisillä sitä saadaan nostettua, mutta ne ovat lisä, eivät palkka.” Pitkät vapaat kompensoivat rankkaa työtä. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Kun hän oli ollut töissä noin kymmenen vuotta, hän hakeutui esimieskurssille Pelastusopistoon. ”Keikalla kaikkein tärkein työ on valvoa, että työ on laadukasta ja turvallista”, hän kertoo. Erikoisuus on, että kaupungin sopimuspalokunta on samoissa tiloissa. ”Työn luonne on kuitenkin kiinnostava. Siihen vaikutti myös se, että monet olivat odotelleet virkoja vuositolkulla ja olleet jonossa. Kun keksii mielekkäitä harjoituksia, joista itse tykkää, pojatkin harjoittelevat mielellään.” Hänen mielestään alalla on yleisesti varsin mukavaa ja reipasta porukkaa. Haluan myös hiukan jopa kehittää toimintaa, jakaa tietoa.” Heinolan uusi asema valmistui vuonna 2013. Mitä tulee työn huonoihin puoliin, Kokki näkee, että ainoa sellainen on palkkaus. Toisaalta Kokki joutuu olemaan kaikki juhlapyhät töissä, kun muu perhe on vapaalla. Palomiehenä hän hankki erityispätevyyksiä ja kävi muun muassa pelastussukelluskurssin sekä laivuritutkinnon. Kokin mielestä se on hyvä asia, sillä vuorovaikutus on helppoa, samoin koulutusten antaminen. Kokki halusi esimieheksi, koska saa itse suunnitella työprosessit ja vaikuttaa työhönsä. ”Aina kun töihin lähtee, ei kertaakaan ole ketuttanut. ”Siinä on vähän parempi palkka, ja vastuun ottaminen sekä työn kehittäminen kiinnostaa minua. Turvavälineiden käytöstä ei voi tinkiä rutiinikeikallakaan. ”Palomiehen palkka on pikkuisen alle 2000 euroa. Ohjaan asioita mielelläni ja olen niistä kiinnostunut. Se jono oli juuri ehtinyt purkautua.” Kokki mietti jo tuolloin, että haluaisi jossain vaiheessa esimiestehtäviin. 017-368 4000 | www.peltaco.com Vesitykit KOTIMAISET TR-VESITYKIT WWW.TRVESITYKIT.FI WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1981 Jos tulee hälytys, Kokki hyppää sammutusautoon kuljettajan viereen ja johtaa yksikköä. Vain joka neljäs viikonloppu on kokonaan vapaa, muuten hän on töissä lauantain tai sunnuntain. Voin myös vaikuttaa asioihin.” Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen. Työn luonne sopii minulle. Sieltä hän valmistui vuonna 2001. Sattuman kautta hänen kotikaupungissaan Heinolassa avautui palomiehen virka juuri tuolloin. ”Olin juuri päässyt pois koulusta, ja sain sen saman tien. Vallan ja vastuun suhde on hyvä. ”Ei yhtään samanlaista keikkaa” Kokki valmistui palomieheksi 1990-luvun alussa. Työt toistuvat, mutta yhtään samanlaista keikkaa ei ole
Merivoimien sukelluskoulutus oli korkeatasoista. Jouko Askola napattiin Merivoimien sukeltajakoulusta kehittämään paloalan sukelluskoulutusta 40 vuotta sitten. Kokemus oli unohtumaton.” Se oli niin unohtumaton, että Jouko tahtoi sukeltajakouluun varusmiespalvelukseen. Palolaitoksissakin sukelsivat joko kouluttamattomat tai merivoimien sukelluskoulutuksen saaneet henkilöt. Hän ryhtyi yhdessä opiston opetusta kehittäneen Gunnar Broforsin kanssa viemään eteenpäin oraalla ollutta paloalan sukelluskoulutusta. Hänen mielestään sellaiset ovat tarpeellisia. Kun valtion paloopiston sukelluskoulutusta lähdettiin viemään eteenpäin, halusi opiston johtaja Erkki Saksa harjoitusmestariksi ylikersantti Jouko Askolan. Oli syntynyt selvä tarve saada koulutettua työvoimaa myös su48 2 ·2015. Muta pöllähti ja maskin edessä ui ahvenia. Perustelin halukkuuttani sukellusja purjehdusharrastuksillani.” Askolan ura jatkui myöhemmin Merivoimien sukeltajakoulussa opetusupseerina. Merivoimien luolista hän siirtyi Otaniemeen uuden valtion palo-opiston tiloihin. ”Erilaiset kaluston käyttöön liittyvät koulutustilaisuudet ovat selvästi vähentyneet”, hän harmittelee. Valtion palo-opistossa sukelluskoulutusta perustanut Jouko Askola toivoo, että nykyisessäkin opetustoiminnassa kouluttajilla on mahdollisuus erikoistua eikä opettajien tarvitsisi olla ”jokapaikanhöyliä”. ”Sukeltajakoulun paikat olivat tiukassa ja ensisijaisesti niihin otettiin Kymenlaaksosta rannikkoalueelta Kotkasta esimerkiksi merillä jo töissä olleita. Hän toivoo myös, että alan nuoret osaajat saataisiin entistä paremmin jakamaan tietoa alalle. Yksi merkittävimmistä on jälleen tulossa, kun ensi kesänä Saksassa järjestetään maailman suurimmat paloalan messut. ”Toivottavasti sinne menee väkeä hakemaan uutta tietoa ja toivottavasti sitä jaetaan meille täällä runsaasti”, Jouko Askola sanoo. Merisotakoulussa opiskellut Askola sai esikunnan toimistopäällikkönä työskennelleeltä Raimo Tiilikaiselta komennuksen lähteä auttamaan valtion palo-opistoa sukelluskoulutuksen suunnittelussa. ”Työturvallisuudesta ei saa säästää.” Muta pöllähti parissa metrissä Sukeltamisharrastuksen ensimmäiset kosketukset nuori Jouko sai kotikonnuillaan Kuusankoskella. Jouko Askola on paloalan sukelluskoulutuksen pioneereja Nyt tarvitaan uuden tiedon jakajia Teksti ja kuva: Esa Aalto ”Isäni työkaverit puhdistivat sukeltamalla rantoja ja kysyivät, jos haluaisin kokeilla sukeltamista. Niissä jaetaan tietoa paitsi välineistön käytöstä myös huoltotarpeesta, kehittämisestä sekä työturvallisuuteen liittyvistä seikoista. Siitä tulikin hänen työpaikkansa 11 vuodeksi. Muistan hetken, kun puin senaikaiset sukellusvarusteet ylleni ja painuin parin metrin syvyyteen. Askolan mielestä kyse on niin tärkeästä asiasta, että siitä laistamisen syynä ei saa olla taloudellinen taantuma. Uutta tietoa pitää ammentaa myös kansainvälisistä tapahtumista
ilmoitukset@ pelastustieto.fi Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Silloinen sisäministeri, varsinaissuomalainen Jan-Erik Enestam (rkp) ei asiaa puoltanut, mutta lopputulos oli kuitenkin se, että vuonna 2000 vanhassa väestönsuojelukoulussa avattiin Meriturvan koulutuskeskus. Pelastussukellus käsitteeksi Sukelluskoulutus kehittyi suopeasti, sillä opistoon hankittiin oma painekammiojärjestelmä. Koulutus organisoitiin tuolloin uudestaan ja alettiin puhua pelastussukellustoiminnasta. Askola on kouluttanut ammattisukeltajia myös paikallisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Teimme paljon harjoituksia ja niistä saatiin hyvää palautetta.” Yrittäjäksi 30 vuotta sitten Jouko Askola jätti pelastusalan sukeltajakoulutuksen vuonna 1985. Kiinteän painekammion lisäksi järjestelmään kuului siirrettävä kammio, jota voitiin hyödyntää sukelluspaikoilla. Näin aloitettiin yhden kuukauden pituinen sukeltajakoulutus, jossa annettiin perustietous sukeltamisesta teoreettisen opetuksen ja käytännön harjoitusten avulla. Opiston johtaja Erkki Saksa piti huolen, että oppia päästiin hakemaan ja varmisti, että uusi opetus saa myös tarvitsemansa resurssit. Kurssin tavoite oli kouluttaa oppilaat toimimaan pelastussukeltajan tehtävissä 10–15 metrin syvyyteen asti. Pitkän kouluttajakokemuksensa perusteella Jouko Askola kehuu palomiehiä motivoituneimmiksi opiskelijoiksi. Jouko Askola täytti tammikuussa 70 vuotta.. Tällainen koulutustapa otettiin ensiksi käyttöön sukellustoiminnassa.” ”Myös hengityssuojainkoulutus tuli mukaan ja kehittyi. Rannikkokaupunki Turussa ei lohjalaisten aloitetta katsottu suopeasti. Näin saatiin kentältä osaavia kouluttajia kouluttamaan uusia palomiehiä. ”Koulutustoimintaa vietiin eteenpäin kouluttamalla kuntiin kouluttajia. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet kellustehtäviin. ”Kun ryhdyttiin puuhamaan opiston siirtoa Kuopioon, jäin pois opistosta. Askola kävi Broforsin kanssa muun muassa Englannissa hakemassa oppia sikäläisestä alan koulutuksesta. Jouko Askolalla on yhä tallessa ensimmäiset sukelluslaitteensa. Vesisukelluksen lisäksi siihen tuli mukaan savusukellustyö sekä sittemmin kemikaalisukellus. En ollut halukas siirtymään Kuopioon, koska vaimolla oli täällä hyvä työpaikka ja olimme juuri muuttaneet Vihdin Nummelaan uuteen rivitaloasuntoon.” Hän on sen jälkeen neljännesvuosisadan ajan kouluttanut sotilaita, palomiehiä ja ammattisukeltajia. Taustalla seinällä katselee mustavalkoisessa kuvassa parikymppinen sukeltajan alku samaisissa varusteissa. Hän kiinnitti huomiota myös vanhan väestönsuojelukoulun tiloihin ja viestitti Lohjan kaupungin johdolle, että kannattaisi tarjota niitä valtakunnallisen meriturvallisuuskeskuksen koulutustiloiksi. Merivoimat oli myös uusimassa painekammiojärjestelmää, jolloin hankinta yhtenäistettiin, jotta voitiin tarpeen tullen hyödyntää molempien järjestelmiä. ”Ehdottomasti paras koulutettava porukka.” Jouko Askola toivoo, että pelastuslaitosten harjoittelumahdollisuudet paranisivat nykyisestä. ”Alueellisia harjoituskeskuksia tarvitaan,” hän painottaa. Kolmisenkymmentä vuotta hän on pyörittänyt omaa sukelluslaitteiden ja kompressorien käyttöön ja huoltoon erikoistunutta yritystä Vihdin Nummelassa. Rullapaloverhot Kysy tarjous koko vuoden ilmoittelusta tälle paikalle
Poikkeuksellista on, että kilpailijat hiovat standardeja yhdessä sopiviksi. Standardit määrittelee Euroopan standardisoimiskomitea CEN eli European Committee for Standardization. Standardi takaa yhtenäisen kaluston Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kaisu Puranen ja Kimmo Kaisto Suomen on tärkeää saada äänensä kuuluviin komiteassa, koska Suomessa on sellaisia erityisolosuhteita, jotka pitää huomioida esimerkiksi paloautojen valmistamisessa. Niissä on mukana kalustojen valmistajan ja käyttäjien edustajia. Kaikilla on yhteinen intressi: saada standardi hyväksytyksi tietynlaisena myös Euroopan standardisoimiskomiteassa CEN:ssä. Paloalan kaluston standardoiminen nykyisessä muodossaan alkoi 1980-luvun lopussa ja liittyy EU:n sisämarkkinoiden luomiseen. Standardisoimistyöryhmät päättävät siitä, millaista kalustoa palokunnat ympäri Euroopan käyttävät. Työryhmiä ovat esimerkiksi Paloautot ja pelastusautot sekä Nostolavat ja tikasautot -ryhmät. SFS:n asiantuntija Kati Heiskanen ja Palokuntakalustojaoston puheenjohtaja Mikko Särmä tuntevat standardisoinnin kiemurat. Niiden lopulliseen muotoon pääsevät vaikuttamaan kaikki jäsenmaat. Sitten standardi sieltä jalkautuu käytäntöön”, Palokuntakalustojaoston puheenjohtaja, tekninen päällikkö Mikko Särmä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta kertoo. Valmis standardi otetaan käyttöön kaikissa Euroopan maissa sellaisenaan. 50 2 ·2015. Suomen kalustostandardit eivät saa olla ristiriidassa eurooppalaisten standardien kanssa. ”Esimerkiksi pakkanen, lumi, liukkaus työskentelytasolla ja sen kaltaiset asiat ovat Suomen ja Pohjoismaiden piirre”, sanoo SFS:n asiantuntija Kati Heiskanen. Jaoston alla toimivat työryhmät ovat jokainen erikoistuneet johonkin kalustoon. Palokuntakalustojaoston työryhmissä standardit tehdään eurooppalaiselle tasolle. Komitea tekee aktiivista yhteistyötä Suomen Standardisoimisliiton SFS ry:n Palokuntakalustojaoston kanssa. Prosessi on hidas: yhden lauseen kirjoittaminen voi viedä puoli päivää. Lähtökohta standardeissa on turvallisuus. ”Sinne voi periaatteessa kuka tahansa esittää jotakin standardisoitavaksi, uusiakin kohteita. Käyttäjät ja valmistajat hiovat standardeja yhdessä
Kokonaisturvallisuuden sanastoon on koottu yhteiskunnan varautumisen kannalta keskeisiä käsitteitä, kuvattu niiden keskinäisiä suhteita sekä annettu suomenkieliset termisuositukset ja näille ruotsinja englanninkieliset vastineet. uusittu painos Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas, hinta 20 € (sis. ”Lähtötilanne on yleensä se, että siellä on viidestä kuuteen saksalaista, pari ranskalaista, Englannista, Suomesta ja Hollannista yhdestä kahteen edustajaa. Koko sinä aikana, kun Palokuntakalustojaosto on ollut olemassa, on julkaistu vain 37 standardia. Siten eri maiden edustajat ovat tasavertaisia. Komitean kokouksissa käydään läpi kaikkien työryhmien tilanteet ja ratkaistaan ongelmia. Se, että jokin tuote saa oman standardin, kestää kolmisen vuotta. Mitä sanastossa käsitellään. Palokuntakalustojaosto huolehtii siitä, että tärkeimmät alan standardit käännetään suomeksi. Sitä hiotaan niin kauan että siitä tulee kaikille sopiva, tai sitten kohta jätetään pois. alv). Asiat päätetään konsensusperiaatteella. Ensin ihmettelin, että onpas omituinen systeemi, mutta kun sitä rupeaa miettimään, ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa”, Särmä sanoo. Sanasto on tarkoitettu käytettäväksi niin opetustyössä, alan kansainvälisissä yhteyksissä kuin käytännön varautumistyössäkin. Mihin sanasto on tarkoitettu. Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen on kahden viime vuosikymmenen aikana kehittynyt suuresti. Standardia tekevien työryhmien kokoontumisessa on yleensä mukana edustajia muutamista, tietyistä EU-maista. ”Kun siellä päätetään jotain, sovimme, miten se kirjoitetaan niin, että se sopii kaikille. Särmä mainitsee, että yhdessä kokouksessa yhden lauseen kirjoittamiseen voi mennä puoli päivää. SPEK ja Sanastokeskus TSK, 142 sivua, 2014 Hinta • 17 € (sis. Kokouksissa kommunikoidaan englanniksi. ”Hitaus on ollut ongelma. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Uutuus Kokonaisturvallisuuden sanasto Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Kokonaisturvallisuuden sanasto ilmoitus.indd 1 4.2.2015 12:27:30 2 ·2015 51. Tämä on tuonut uusia käsitteitä ja muuttanut vanhojen merkityksiä. ”Hitaus on ongelma” Heiskanen huomauttaa, että standardi täytyy saada mahdollisimman hyväksi jo työryhmävaiheessa. Niissä ryhmissä missä itse olen ollut, (Toimiala CEN/TC 192 Fire and Rescue Service Equipment) Puheenjohtaja: Mikko Särmä, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Työryhmät vuonna 2014: WG1 Letkut, liittimet WG 2 Pumput WG 3 Paloautot ja pelastusautot WG4 Nostolavat, tikasautot WG 5 Irtotikaskalusto WG 6 Palopostit WG 7 Hydrauliset pelastusvälineet WG 8 Suihkuputket Palokuntakalustojaosto >> Suomen on tärkeää saada äänensä kuuluviin komiteassa, koska Suomessa on sellaisia erityisolosuhteita, jotka pitää huomioida esimerkiksi paloautojen valmistamisessa. Kaikkien täytyy olla samaa mieltä päätöksistä. ”Jos se on jo lähtökohtaisesti sellainen, että tiedetään monen maan olevan sitä vastaan, ei se tule menemään läpi. Ja vaikka se menisi läpi, ei se tulisi käyttöön, koska moni maa vastustaisi.” Koko prosessi on hyvin hidas. 09 4761 1300 Tilaa myös juuri ilmestynyt 3. Niinpä myös paloalan sanasto täytyy kääntää täsmällisesti englanniksi, jotta varmistutaan kaikkien puhuvan samasta asiasta. On sellaisiakin standardeja, joita on tehty kuin Iisakin kirkkoa”, Heiskanen sanoo. Oppaassa on mukana muistikortti, jolla tarvittavat lomakkeet suomeksi ja ruotsiksi
Tyypillisesti työryhmässä pyritään tuomaan eri maanosien standardeja lähelle toisiaan. Ensimmäisestä osasta selviää, kuinka palokuntien letkuliitinten standardisointi sai alkunsa. ”Olen huomannut 15 vuodessa, että jos standardille on tarve, se syntyy. (017) 368 4000 | info@peltaco.com VAATERIPUSTIN Pelastustoimen tarpeisiin suunniteltu vaateripustin on kestävä ja monikäyttöinen apuväline pukujen ripustamiseen ja kunnossapitoon. • kylmäsuojapuku • laitesuojahuppu • roiskesuojahaalari • väri vihreä • selässä teksti “Harjoitus”. Ihmishenkiä ei onneksi menetetty. Kukaanhan meistä ei saa palkkaa tehdystä työstä. ”Jos standardissa on minimivaatimukset, joiden mukaan laite tehdään, se on ainakin tarpeeksi turvallinen, ja vältetään isoimmat sudenkuopat”, Heiskanen kertoo. Sitten ehdotus viedään Euroopan standardisoimiskomitea CEN:ään, jossa kartoitetaan siihen liittyvät EU:n säädännöt ja standardit. Ei siellä ole päiväkotimentaliteettia, vaan aikuiset ihmiset tekemässä töitä sen eteen, että asiat ovat helpompia tulevaisuudessa.” Hänen mielestään se, että jokainen valmistaja ajaisi omaa etuaan, on taaksejäänyttä elämää. Kotimaisten huolto toki pelaa paremmin”, Särmä kertoo. Lisäksi kalusto pitää joka tapauksessa lain mukaan kilpailuttaa. Palon jälkeen aloitettiin letkuliittimien standardisointi. Lähde: Jyrki Alanko, SFS www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Kaikilla aloilla ei todellakaan ole näin hyvä tilanne”, Heiskanen sanoo. Standardisoimiskriteerejä ei voi tehdä siten, että niihin sopisi vain yksi tuote. Jos halu on, se tehdään”, Heiskanen sanoo. Kaikki ovat tekniikan miehiä ja naisia, samalla asialla. Ensimmäinen standardi julkaistiin jo vuonna 1905. Yllättävän hyvin se toimii”, Särmä kertoo. Helmikuussa vuonna 1904 paloi Baltimoren kaupunki Marylandissa Yhdysvalloissa. Standardin avulla on helpompi valmistaa tuotteita, verrata niitä keskenään ja säädellä niiden ominaisuuksia sekä tuotteen turvallisuusaspekteja.” Paraikaa työryhmä rakentaa runkoa pelastustyökalujen vaihtoehtoisten voimanlähteiden standardeille. Sartovuon mukaan työ ei kuitenkaan ole turhauttavaa. Sartovuon mukaan standardien laatiminen tai niihin muutosten tekeminen on vasta alkusysäys. ei ole jyräämismentaliteettia. Sartovuon mukaan päätöksenteko toimii hyvin. Sisäministeriö näkee hallinnonalaansa kuuluvan kaluston standardisoimistyön niin tärkeänä, että se rahoittaa Palokuntakalustojaoston työtä. Mutta standardista pitää päästä laadittaessa konsensukseen.” ”Kaikilla on yhteinen tavoite” Palokalustoyhtiö Dafo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Sartovuo on puheenjohtaja Palokuntakalustojaoston suomalaisessa työryhmässä WG7 Hydrauliset pelastusvälineet. Apua tuli kaikkiaan 21 kaupungista aina New Yorkista asti. Joidenkin standardien syntyminen tai päivittäminen voi olla takkuavaa, mutta jos standardia oikeasti tarvitaan, se myös tehdään. Sitähän se on. ”Jokainen on tässä mukana rakkaudesta lajiin. Se tarkoittaa, että työryhmän jäsenet ovat aidosti kiinnostuneita tekemään asialle jotain, kehittämään standardeja.” Baltimoren palo käynnisti palokaluston standardisoinnin SFS-tiedotuksen juttusarjassa kerrotaan standardeihin liittyviä tarinoita. ”Ministeriö on vuosittain rahoittanut parikymmentä kokousmatkaa sekä standardisointityötä. ”Jos valmistajalla on jokin voimakas etu, nehän tulevat sinne ryhmään. Standardisoiminen lähtee ennen kaikkea turvallisuudesta. ”Meillä on hyvin suuri tahtotila asioiden eteenpäin viemisestä. HARJOITUSASUT Karpet Myös Facebookissa! 52 2 ·2015. Heti kuitenkin huomattiin, että muiden paikkakuntien palokuntien letkuliittimet eivät sopineet toisiinsa eivätkä paloposteihin. Heiskasen mukaan työryhmissä on arkipäivää, että valmistajat haluavat tehdä standardeista sellaisia, että ne ovat mahdollisimman lähellä heidän omia tuotteitaan. Paloletkujen liittimissä eri puolella maata oli käytössä 600 erilaista mitoitusta. Lisäksi hän toimii Suomen edustajana kansainvälisessä CEN TCI192/WG07 -standardisoimistyöryhmässä. Palossa tuhoutui 70 korttelia ja 1500 rakennusta kaupungin liikekeskuksessa. Palon takia 35000 kaupunkilaista menetti työpaikkansa. Tällainen standardi on esimerkiksi EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa käytössä oleva NFPA. Sartovuo kertoo, että työryhmät ovat toimialansa aktiivisimpia, sillä hydrauliset pelastustyökalut ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina. ”Ei niinkään ole kyse pelkästään siitä, miten jokin tekninen spesifikaatio luodaan, tai millaista lisäarvoa se antaa, vaan siitä, että pystymme luomaan järjestelmän ja standardin, joka pätee yleiseurooppalaisesti koko EU:n alueella, huomioi eri toimialojen direktiivit ja luo turvalliset sekä tehokkaat laitteet käyttäjille”, Sartovuo kertoo. ”On olemassa esimerkiksi akkukäyttöisiä pelastustyökaluja, joissa ei ole standardia akun ominaisuuksille tai toiminta-ajalle.” Standardin päivittämiseen tai uuden luomiseen voi mennä pitkä aika, muutamakin vuosi. ”Kaikilla on yhteinen tavoite. ”Protektionismia ei saisi harrastaa, mutta kyllä aika usein Saksassa ostetaan saksalaisia ja Suomessa suomalaisia autoja
Palvelevia palotarkastajia, jotka vastaavat virka-aikana puhelimeen ja antavat neuvoja, on muuallakin Suomessa, mutta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa lähdettiin rohkeampaan kokeiluun elokuussa 2013. Rantanen selvittää, ettei räjähdysvaaraa ole. Myös jälkihoitoa Hannu Rantanen on yksi viidestä päivystävästä palotarkastajasta. Palotarkastaja Janne Aso vetää VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen päivystävien palotarkastajien tiimiä. Palon syttymispaikka löytyy, ja P3 saa tietoa kiinteistön rakenteista jo tilanteen aikana. Vuorossa oleva Hannu Rantanen haastattelee kiinteistön omistajaa ja silminnäkijöitä sekä valokuvaa kiinteistöä. Laaja-alaiset päivystävät palotarkastajat lunastivat paikkansa Teksti ja kuvat: Sari Järvinen Palomestari Reijo Salminen (2. Silloin haastateltava muuten puhuu useammin totta, sillä ei ole ehtinyt miettiä sanojaan”, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävien palotarkastajien tiimin vetäjä, palotarkastaja Janne Aso sanoo. Hän voi myös käydä kohteessa jälkikäteen, jos pelastustoiminnan johtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Halikkolainen maatalousrakennus palaa rytinällä, savu nousee kuustenlatvojen yläpuolelle. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella pelastustoiminnan ja riskienhallinnan välinen yhteistyö tiivistyi päivystävien palotarkastajien myötä. ”Riskienhallinta ja operatiivinen puoli elivät molemmat omaa elämäänsä. P3 ei aina ehdi tilanteen alkuvaiheessa kuulla kiinteistön omistajaa, mutta nyt on ehditty hälyttää paikalle päivystävä palotarkastaja. 2 ·2015 53. oik.) pitää päivystäviä palotarkastajia Jaripetri Kinnusta (vas.) Jukka-Pekka Aaltoa, Hannu Rantasta, Jarkko Aaltosta ja Janne Asoa erinomaisena lisänä operatiivisella puolella. Päivystävä palotarkastaja on hälytystilanteissa tarvittaessa mukana joko viestikeskuksessa tai paikan päällä”, Aso kertoo. Samalla heidän työnsä laajeni operatiivisen toiminnan puolelle. P3 ja sammutusyksiköt ovat paikalla, mutta kukaan pelastusviranomaisista ei tiedä, onko sisällä lannoitteena käytettävää räjähdysaltista ammoniumnitraattia. Niiden välinen yhteys oli liian kaukana. ”Tilannejohtajalla on parempi kokonaiskuva, kun omistaja ja silminnäkijät haastatellaan heti paikan päällä
Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Tämä materiaali ja siihen liittyvä kouluttajien käyttöön tarkoitettu yhden koulutuspäivän opetusmateriaali on laadittu työpaikan henkilöstön turvallisuusasioiden osaamisen kartuttamiseksi. > Välittää asiakkaiden palvelupyynnöt vastuutarkastajille.. Otin yhteyttä sosiaalitoimeen, sillä mies ei selvästikään ymmärtänyt tilannetta eikä olisi pärjännyt yksin”, päivystävä palotarkastaja Jarkko Aaltonen sanoo. > Automaattisten paloilmoittimien toteutuspöytäkirjat. Luppoaikaa ei kuitenkaan löytynyt, joten miehet jatkavat tavallisia tehtäviään päivystysviikon jälkeen. Yllättävä kyllä, varsin harvat työntekijät tiedostavat vastuunsa osana työpaikkansa turvallisuusjärjestelmää. ”Riskienhallinta ja operatiivinen puoli elivät molemmat omaa elämäänsä.” 54 2 ·2015 Päivystävän palotarkastajan tehtäviä ovat muun muassa: > Tekninen ja rakenteellinen tuki pelastustoiminnan palvelualueen operatiivisissa tehtävissä. op.kannet 2015.indd 1 25.2.2015 12.44 Kevään turvallisimmat kirjat verkkokaupastamme ”Erään palaneen omakotitalon omisti vanha, yksin asuva mies. , www.sppl.. > Myrskyja luonnononnettomuustehtävissä kuntien tilannekuvan yhdyshenkilö. > Paloja viranomaistarkastuksia sekä tarvittaessa muiden viranomaisten katselmuksia ja tarkastuksia. Jokainen työntekijä, joka ei osaa huolehtia omasta ja lähimmäistensä turvallisuudesta silloin, kun jotakin odottamatonta tapahtuu työpaikalla, on pahimmillaan merkittävä turvallisuusriski koko työyhteisölle. Päivystävien palotarkastajien piti tehdä omia palotarkastajan töitään silloin, kun päivystystehtäviä ei päivystysviikon aikana ole. > Neuvonta-, tiedotusja valistustehtävät, tutustumiskäynnit. > Riskienhallinnan ja pelastustoiminnan yhteistyön kehittäminen. Ainakin riskienhallinnan puolelta asioita on saatu viety eteenpäin”, Aso toteaa. Työntekijät ja asiakkaat pitävät itsestään selvänä, että työpaikan turvallisuusasiat ja niihin liittyvä suunnittelu ja koulutus on hoidettu asianmukaisesti. Ympäristömme riskejä vähätellään, ja usein luotetaan vain hyvään tuuriin tai siihen, että jokin ulkopuolinen taho, kuten esimerkiksi viranomaiset, rientää aina nopeasti apuun. Päivystävän tarkastajan käydessä myöhemmin kohteessa lattialla oli reilusti vettä eikä vesikattoa ollut. ”Voin suositella päivystävän palotarkastajan toimen perustamista. Yhteisessä autossa kulkee liikuteltava välineistö, kuten tablettikone, raivaus-, alkusammutusja kevyt ensiapukalusto. Iso Roobertinkatu 7 A 5 00120 Helsinki Työntek. Turhien riskien välttäminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy kannattaa kuitenkin aina! Kolmen turvallisuusalan ammattilaisen Matti Waitisen, Erkki Ripatin ja Tita Beckerin yhdessä laatiman materiaalin on kustantanut Suomen Palopäällystöliitto, ja se on tarkoitettu käytettäväksi työpaikoilla järjestettävissä turvallisuuskoulutuksissa opetusta tukevana oppilaskohtaisena materiaalina sekä jälkeenpäin jokaisen työntekijän turvallisuusasioiden käsikirjana. Erillisiä resursseja toiminnalle ei ole”, riskienhallintapäällikkö Petri Tassila kertoo. Ajoneuvo varusteineen siirtyy seuraavalle, kun viikon päivystysvuoro vaihtuu perjantaisin. Liian harvat myöskään ymmärtävät omakohtaisen varautumisen merkityksen henkilökohtaiselle ja lähimmäisten turvallisuudelle. Päivystysviikon aikana toisena esimiehenä päivystävillä palotarkastajilla operatiivisissa tehtävissä on päivystävä päällikkö P2. > Kansalaisneuvonta pelastuslaitoksen päivystävän palotarkastajan palvelunumeron ja sähköpostin kautta. > Ilmoitukset pelastusteihin liittyvistä ongelmista. Suomen Palopäällystöliitto toimisto@sppl.. • Asukkaan turvallisuusopas • Työntekijän turvallisuusopas • Turvallisuuskävelyopas • Poistumisturvallisuusopas Lisätiedot ja tilaukset: www.sppl.fi/verkkokauppa Työntekijän turvallisuusopas Matti Waitinen Erkki Ripatti Tita Becker Työntekijän turvallisuusopas Turvallisuudesta ei yhteiskunnassamme koskaan puhuta liikaa. Päivystysviikon aikana päivystävät palotarkastajat työskentelevät pääsääntöisesti keskuspaloasemalla Turussa mutta työtehtävien vaatiessa koko Varsinais-Suomen maakunnan alueella. ”Päivystysvuorot on pyritty ottamaan palotarkastajan työkuormassa huomioon. Riskienhallintapäällikkö toimii tiimin esimiehenä. Mies pohti, voisiko kytkeä sähköt ja lämmöt jo päälle. Tieto seuraa mukana Kun päivystävä palotarkastaja tulee paikan päälle, tieto seuraa mukana
Mentäessä plusasteiden puolelle alkaa varsinkin paksumpi malli olla jo liiankin lämmin. Kolme Pointtia vastaa: Soveltuvat, hyvin! M28-työkäsineet Kesä-/talvimalli | Lisätietoa: www.kurikkayhtio.fi. Ota yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi Soveltuvatko M28-työkäsine et pelastuskäyttö ön. 3. 2. Molemmissa käsinemalleissa on touch screen -pinta, joka mahdollistaa kosketusnäytön käytön. Kevyemmässä kesämallissa on fleecevuori, mutta ei suojakalvoa. Varsinkaan kevyemmän mallin hinnan ei luulisi pelastuslaitoksia pelottavan. Molemmilla käsinemalleilla nappuloiden ja vipujen käsittelyä vaativat konemiesja nostolavatyöt onnistuivat mukavasti. Paksummassa talvimallissa on Thinsulate-vuori ja Porelle-kalvo, jotka suojaavat tuulelta ja kosteudelta. Kokeilu osoitti, että molemmat käsinemallit toimivat palomiehen työssä hyvin sammutushanskojen rinnalla. 2 ·2015 55 1. kolme pointtia Onko yritykselläsi tuote, jonka haluat antaa käyttökokeiluun ja esiteltäväksi tällä palstalla. Varsinkin kevyemmillä käsineillä saa työkaluista tukevan otteen, silti paksummillakin käsineillä onnistui melko hyvin myös köysien käsittely ja laskeutuminen sekä Virve-radion käyttö
Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytysja laukaisualustalla, jota voidaan nostaa trukilla ja siirtää esimerkiksi trailerilla. VIKING kevytasu (Technical Rescue Suit) on tarkoitettu pelastustehtäviin, jotka eivät vaadi savusukellusta. MEKA EI30-palonsuojaikkunan maksimimitat ovat leveydessä 2000 mm ja korkeudessa 3000 mm. MOB1:n lähettämä AIS-hätäkutsu näkyy kaikissa lähistöllä olevissa aluksissa, joissa on AIS-vastaanotin. Lisätietoa: www.merikartat.fi Fiksu lenkkikaveri Ambit3 Run on Bluetooth® Smart -yhteensopiva GPS-kello juoksijalle. Numerossa 1/2015 esitellyn letkunkannattimen tuotekehittäjät ovat Jukka Parviainen, Matti Laakso ja Tapani Saarela Pelastusopistolta. Se voidaan asentaa suoraan paukkuliiveihin, jolloin se laukeaa automaattisesti liivin auetessa. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa. Mobiili hätälähetin John Nurminen Marine Oy ja Ocean Signal ovat aloittaneet yhteistyön GMDSS-hätävarusteiden jakelun osalta Suomen markkinoilla. Uuden tyyppihyväksyntäpäätöksen myötä avattavien palonsuojaikkunoiden lisäksi voidaan rakentamisessa käyttää huomattavasti suurempia kiinteitä palonsuojaikkunoita. Puku soveltuu erinomaisesti myös säiliöauton ja päivystävän palomestarin kuljettajille sekä palotarkastajille, jotka esimerkiksi pitävät alkusammutuskoulutusta. Lisätietoa: www.suunto.com Keveyttä ja näkyvyyttä VIKING on vastannut haasteeseen ja kehittänyt yhteistyössä joidenkin pohjoismaiden pelastuslaitosten kanssa kevytasun, joka soveltuu suurimpaan osaan pelastustehtävistä. Lamor pikapuomi Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Tuotanto Peltaco Oy. Soittoja tekstiviesti-ilmoitukset näkyvät halutessasi suoraan kellossa. Näin saadaan vahinkopaikalle nopeasti ensimmäinen puomitus esimerkiksi haverialuksen ympärille estämään öljyn leviäminen laajemmalle. Puomilla on hyvä torjuntakyky myös merenkäynnissä. Kangas ei kerää säteilylämpöä, mutta suojaa staattiselta sähköltä sekä kylmältä ja sateelta. Esimerkiksi RescueME MOB1 on 92-grammainen tehopakkaus, joka toimii AIS MOB-hätälähettimenä, mutta laukaisee myös DSC-hätäkutsun oman aluksen DSC-VHF-radioon. Hatrickille on myönnetty tyyppihyväksyntäpäätös kiinteälle ulkokäyttöön soveltuvalle EI30-palonsuojaikkunalle. Lisätietoja: VIKING Life-Saving Equipment (02) 489 500 tai ss@viking-life.com Kiinteä palonsuojaikkuna Hatrickin valikoima paloikkunoiden valmistajana laajenee. Käytännössä alue on enimmillään viisi merimailia merenpinnasta lähettävällä laitteella. Voit tehdä reitistäsi myös toistettavan videotiedoston. Lisätietoa: www.lamor.com Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Kulkusyvyys on 560 mm, varalaita 350 mm ja kokonaiskorkeus on 910 mm. Sisäänrakennettu kirkas valo näkyy pimeässä etsintöjä helpottaen. Puku on tehty heijastavasta materiaalista ja täyttää vaatimukset joko 2tai 3-luokan näkyvyyden osalta. Sen saa omakseen 349 eurolla. Näkyvä, hengittävä, paloja vedenkestävä asu on valmistettu GORE-TEX:in VARDE-kankaasta. Se soveltuu erinomaisesti päällystötehtäviä suorittaville, jotka arvostavat näkyvyyttä ja keveyttä. Ohjelmistopäivityksen jälkeen voi verrata juoksusuoritusta 30 edellispäivän keskiarvoon ja analysoida palautumista. Uutuuskellon avulla voit luoda ja noudattaa yksityiskohtaisia intervalliharjoituksia Suunto Movescount App -sovelluksessa. Movescount-sovelluksella voit muokata Ambit3-kelloasi ja jakaa tietosi liikkeellä ollessasi. Takin saa myös kokonaan keltaisena tai oranssina. Lisätietoa: www.hatrick.fi 56 2 ·2015. ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 metriä puomia purkautuu alle minuutissa. GPS-ominaisuuksien ansiosta voit suunnitella reitin etukäteen verkossa ja ladata sen kelloon. Erillistä heijastinliiviä ei enää siis tarvita liikenneonnettomuuksissa. Valmiuspakkausta voidaan hinata veneen tai aluksen perässä jopa 20 solmun nopeudella. Lähetin on vesitiivis kymmeneen metriin asti. Akku kestää 15 tuntia viiden sekunnin GPS-tarkkuudella ja yhden minuutin tarkkuudella sata tuntia
Graniittikiven metallikilvessä on muistotekstin lisäksi 39 pientä ristiä. Radio sekä lehdet eivät saaneet kertoa turmasta – kuten eivät kahdeksan vuorokautta aiemmin 31 kuolonuhria vaatineesta toisesta junaonnettomuudesta muutaman kymmenen kilometrin päässä Iittalassa (Pt 5/2014, s. Sotilaat kuuluivat 71. Kuolleita oli 26. Myöhemmin vammoihin menehtyi viisi. Samoihin aikoihin tavarajuna numero 53 oli matkalla Riihimäeltä Tampereelle. Aamuyöllä harjoittelija PR loikoili sohvalla puhelimen ääressä. Sen jälkeen hän oli ilmeisesti nukahtanut, ja sotilasjuna ohitti Harvialan. Loukkaantuneita oli 69. Vaunujärjestys lisäsi uhrien määrää Sotilasjunan vaunujärjestys vaikutti kuolonuhrien lukumäärään. Kummankin junan kuljettaja ehti tehdä hätäjarrutuksen, mutta suuret massat eivät noin vain pysähdy. Tavarajuna tuli toisesta suunnasta 25–30 km:n nopeudella. Törmäys oli raju. Se oli lähtenyt Riihimäeltä kohti Tamperetta klo 4.32. 85). Aamuyöllä asemalla työvuorossa ollut rautatievirkamiesharjoittelija oli puhelimella antanut Hämeenlinnan asemalle luvan sotilasjunan lähtöön. Korvauksia langetettiin maksettavaksi runsaasti. Oikeuden tuomiopäätöksen mukaan PR oli syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen ja lukuisiin kuolemantuottamuksiin. Tuohon aikaan ei vetureihin ollut puhelinyhteyksiä. Hän antoi luvan ja kertomansa mukaan ilmoitti asiasta myös OS:lle. Sotilasjuna oli päässyt lähtemään Toijalasta lähes 1,5 tuntia myöhässä. Mitään ei enää ollut tehtävissä. päivän aamuyöllä Harvialan ja Turengin välisellä rataosuudella sattuneessa sotilasjunan ja tavarajunan yhteentörmäyksessä sai surmansa 39 sotilasta. kuormastokomppaniaan, joka turman vuoksi kerralla kutistui 19 mieheen. Junassa oli 52 tavaravaunua ja konduktöörivaunu. Hänen ilmoittaessaan asiasta myös OS:lle tämä kiroten ihmetteli, mikä sotilasjuna sieltä taas tulee, kun vasta juuri äsken yksi meni. Sotasensuuri pimitti onnettomuuden julkisuudelta. Tapahtumat etenivät kohti traagista loppua hyvin nopeasti. Kun toinen Harvialan päivystäjä, asemamies OS kuuli tästä, alkoi selvitä, että sotilasjuna oli muutamia minuutteja aikaisemmin jo ohittanut Harvialan. Koska matka oli kohti Viipuria, junan vaunujärjestys muuttui Toijalassa: peräpäästä tuli etupää, ensimmäisistä vaunuista viimeiset. PR antoi kertomansa mukaan luvan ja ilmoitti samalla, että tavarajuna kohtaisi Harvialassa sotilasjunan. Historiamme pahin junaturma talvisodan viimeisenä päivänä Lähes päivälleen 75 vuotta sitten, vuoden 1940 maaliskuun 12. 2 ·2015 57 Muistomerkki on kirjoitussarja unohtuneista, vanhoista tai erilaisista suuronnettomuuksista. Sotilasjuna lähestyi Turengin asemaa noin 40 km:n tuntinopeudella. Turengin asema kysyi klo 5.22 lähtölupaa tavarajunalle. Oman kertomuksensa mukaan hän oli ollut valveilla, kun Hämeenlinnasta oli kysytty lupaa sotilasjunan lähettämiselle kohti Harvialaa. Kaksi vuotta vankeutta Virkamiesharjoittelija otti onnettomuudesta kaiken vastuun. Harjoittelijan ”horkkauni” Harvialan asemalla työvuorossa olleet virkamiesharjoittelija ja asemamies olivat kuluttaneet rauhallista yötä jutustelemalla. Sotilasjuna, joka PR:n mukaan oli vielä tulematta, olikin hänen tietämättään sivuuttanut Harvialan, ja sivuutuksen oli aiheuttanut PR:n ”horkkauni”. Tuomio oli sota-ajan lakien mukaan lopullinen, eikä siitä voinut valittaa. Helsinki–Tampere-radan noin 40 km väli Turenki–Kuurila on Suomen kohtalokkain rataosuus. Junan lähtiessä Loimaalta hevosja kuormavaunut olivat etummaisina, matkustajavaunut taaimmaisina. Teksti: Juhani Katajamäki Kuva: Alexius Manfelt/Wikipedia Lähde: Laitilan Sanomat 12.3.1990 Janakkalan seura ry:n pystyttämä junaonnettomuuden muistomerkki paljastettiin Turengin asemalla vuonna 2000. Karu totuus paljastui, kun Turenki vahvisti, ettei mistään sotilasjunasta ole ollut puhettakaan, eikä PR ollut mitään lähtölupaa sotilasjunalle kysynyt. Heti veturin perässä oli nyt kolme miehistönkuljetusvaunua: yksi matkustajavaunu ja kaksi niin sanottua härkävaunua. Sodan takia pimennetyin valoin ajaneiden junien yhteentörmäystä klo 5.28 ei voinut estää nyttemmin lakkautetun Turengin sokeritehtaan kohdalla. Hämeenlinnasta Riihimäen suuntaan kulkeneen sotilasjunan ja Riihimäeltä Tampereelle matkalla olleen tavarajunan piti kohdata Harvialan asemalla. Seuraavana yönä klo 1 solmittiin rauhansopimus, joka päätti talvisodan klo 11.00.. Tuomio oli runsaat kaksi vuotta vankeutta. Loimaalta Toijalan kautta Viipuriin matkalla olleen sotilasjunan matkustajista sai surmansa välittömästi 34. Molemmat kuljettajat säilyivät hengissä, mutta sotilasjunan henkilövaunut murskautuivat oman veturin perään kohtalokkain seurauksin. Iittalan ja Turengin onnettomuuksien 70 kuolonuhrin jatkoksi kaksi matkustajajunaa törmäsi Kuurilassa 1957. Kuolleita 39, loukkaantuneita 69 Kun Turengin asemalta klo 5.22 kysyttiin lupaa tavarajunan lähettämiseen pohjoiseen, virkamiesharjoittelija oli antanut luvan ja kertonut, että tavarajuna kohtaisi sotilasjunan Harvialassa
Käy lukemassa aseman esittely sivuiltamme. J os alan ammattilaisten näkemykset kiinnostavat, pelastustieto.fi on oikea osoite. J uttumme Palopäällystöpäiviltä kysyy, voisiko Suomessa syttyä yhtä massiivinen metsäpalo kuin Ruotsissa kesällä 2014. Kun luet verkkosivujamme, tiedät, mitä alalla tapahtuu ja mistä siellä puhutaan. J ulkaisemme päivittäin uusia juttuja pelastusalalta. S euraamme kiinnostavia blogeja pelastusalalta. T iesitkö, että Suomen modernein paloasema sijaitsee Askolassa. Hinnalla saat lukuoikeuden kaikkeen verkkosisältöön sekä digilehteen. V oit tilata koko verkkosisällön 48 euron vuosihintaan. S ivullamme pääset lukemaan uusimman lehden ja kaikki julkaistut lehdet vuoteen 2007 saakka digitaalisessa muodossa. M iten palomiehet selvisivät 80 metriä korkean teollisuustornin sammuttamisesta. Henkilöhaastatteluissa muun muassa pelastusjohtaja Piia Vähäsalo kertoo vaikeasta tiestään miesvaltaiselle alalle ja Pekka Vänskä hahmottelee pelastusalan tulevaisuutta. J ulkaisemme jatkuvasti suosittuja, kiinnostavia arkistojuttuja eri vuosikymmeniltä. Se selviää sivuiltamme. Paraikaa esimerkiksi Satakunnan pelastuslaitos kertoo eskarivalistuksesta, Marko Partanen puhuu keikkojen tärkeydestä ja Pelastustieto-blogimme kannustaa pelastuslaitoksia ottamaan sosiaalinen media haltuun. Tutustu uuteen pelastustieto?fi-sivustoon 58 2 ·2015. Voit muistella esimerkiksi Porin Puuvillan paloa vuodelta 1981 tai Hartwallin tehdasalueen paloa vuodelta 1992
Yksi komitean komissioista on vuonna 1998 perustettu palokuntahistoriaja palomuseokomitea (CTIF History Commission). Komissio kokoontuu parittomina vuosina Tsekin Pribyslavissa ja parillisina vuosina jossain jäsenmaassa. Luulen, että tähän ei kukaan osaa vastata muuta kuin ”musta tuntuu”näkökulmasta. MIRAFONI Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. kehittää ja johtaa CTIF-dokumentointia ja arkistointia CTIF:n kansainvälisessä (dokumentointi,arkistoja kirjasto-)keskuksessa (Fire Service Movement Centre) Tsekin Pribyslavissa, seurata jäsenmaiden tutkimustoiminnan tuloksia ja jakaa niitä jäsenmaille. Selosteiden sisältö vedetään lopulta stetsonista, kun keikoista ei tehdä minkäänlaisia muistiinpanoja. Toimintaa kehitettäessä olisikin ensin toki selvitettävä edes se taso, missä tällä hetkellä liikutaan eikä tilannetta voi selvittää norsunluutornista tähystämällä. Jos tehtävä kiinnostaa ja englannin kieli ja saksakin sujuu, ota yhteys Suomen Pelastusalan Keskusliiton kansainvälisen toiminnan koordinaattoriin: Taina Hanhikoski, puh. Laatujärjestelmät ovat olleet valmistavan teollisuuden käytössä jo vuosikymmenien ajan. Tämän kehittämisen tulokset näkyisivät lopulta johtamisessa, organisaationsa tavoitteet tuntevana ja tavoitteellisesti toimivana henkilöstönä, tyytyväisinä asiakkaina, kohdennettuna koulutuksena, pidempi-ikäisenä kalustona ja rakennuksina sekä jatkuvana toiminnan parantamisena. Pelastustoimi on paljon muutakin kuin tulipalojen sammuttamista. Jos kiinnostaa, lue lisää. Pelastuslaitosten henkilöstö ei tiedä, miksi Prontoselosteita täytetään. Kalustoa on paljon, mutta sille ei ole kunnossapito-ohjeita tai -ohjelmaa. Siinä kuullaan noin 10 minuutin lyhennelminä jäsenmaitten “viralliset” esitykset. Henkilöä, joka oikeasti kelloa apuna käyttäen mittaa hälytettävien yksiköiden lähtönopeuksia, pidetään tiukkapipoisena nillittäjänä. Jos oikein kovasti kiinnostaa, tartu tilaisuuteen. Suomi on toiminnassa vahvasti mukana. Pelastustoimen kehittämisen pysähtymisestä on keskusteltu jo tovi. Komission jäsenmaat ovat Hollanti, IsoBritannia, Itävalta, Kreikka, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Venäjä. Kongressin kaikki esitykset julkaistaan kokonaisuudessaan vuosikirjana. Laatujohtamisen ottaminen käyttöön pelastustoimessa vaatisi asiaan perehtymistä, kouluttautumista ja periaatteiden sovittamista pelastustoimeen soveltuviksi, mutta uskallan väittää, että laatujohtamisen periaatteilla voisimme kehittää koko alaa. Olen ollut Suomen edustaja kuluneet viisi vuotta. Laatuun kiinnitetään huomiota viimeistään siinä vaiheessa, kun todetaan jonkin tapauksen olevan ”väärin sammutettu”. Toimintamalli hyväksytään, kun sitä toista palotarkastajaa ei kiinnosta onnettomuuksien ehkäisy ja romaanin mittaisen palotarkastuspöytäkirjan kirjoittava tarkastaja on taas virkaintoinen. Se on laatinut palomuseoille ohjeistuksen, jonka mukaista sertifikaattia on voinut hakea vuodesta 2007 lähtien. Palotarkastuspöytäkirjojen sisältö ja niissä asetetut korjaustoimenpiteet vaihtelevat lähes tyhjästä pöytäkirjasta romaanin mittaiseen dokumenttiin. Hiljalleen laatuajattelu, -johtaminen ja -järjestelmät ovat rantautuneet myös julkishallintoon, mutta pelastustoimelle aihepiiri on vieras. Pelastustoimessa luotetaan siihen, että palomies pysyy edelleen yhtenä arvostetuimpana ammattina Valittujen palojen tekemässä tutkimuksessa eikä sen enempää tutkita toiminnan laatua kokonaisvaltaisesti kaikissa pelastuslaitoksen tuottamissa palveluissa. Toki aina voi kysyä, onko tällaisten mallien apinoinnista mitään hyötyä pelastustoimelle – kuinka moni tulipalo onkaan jäänyt sammuttamatta. 040 590 8002 tai taina.hanhikoski@spek.fi. Komissio järjestää kokouspäivien yhteydessä kansainvälisen kongressin etukäteen sovitun historia-teeman pohjalta. Se, ettei yksikään tulipalo ole jäänyt palamaan, on enemmänkin fysiikan lakien ja ajan kuin sinällään pelastustoimen ansiota. Haluan antaa tilaa nuoremmille ja jätän tehtävän omasta pyynnöstäni. Komission tehtäviä ovat myös: tehdä arviointeja ja suosituksia museopaloajoneuvo (Fire Fighting Oldtimer) -luokituksiksi, johtaa ja tukea kansainvälisen historiatyöryhmän (Working Group on the History of Fire Service and Fire Prevention) toimintaa. Tietokirjailija, Pelastustieto-lehden emerituspäätoimittaja Juhani Katajamäki 2 ·2015 59. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Millaista laatua pelastustoimi tuottaa. Edellä mainitut asiat ovat vain muutamia esille nostamiani esimerkkejä, joissa laatujohtamiselle olisi todella tilausta! Millaista laatua pelastustoimi sitten tuottaa. CTIF on yli 30 jäsenmaan ja niiden noin 50 jäsenjärjestön kansainvälinen paloja pelastusalan järjestö, jolla on laaja asiantuntijaja informaatioverkosto. Suomen edustus avoin Suomi on ollut komission jäsen vuodesta 2010. Suomi on ollut mukana vuodesta 2010. Jokaisen onnettomuustutkinnan piiriin joutuvan tapauksen jälkeen pelastuslaitos huokaisee helpotuksesta, ettei sen toimintaan puututtu tutkinnan lopputuloksissa. Kiinnostaako sinua kansainvälinen palokuntahistoria. Laadun kehittämiseksi olisi paljon tehtävää, sillä asioita tehdään vähintään 22 kertaa
Palokunta ei tiennyt, että tiilijulkisivun takana oli puutalo. (Rommien alkoholipitoisuus on yleensä noin 40 % ja leimahduspiste 28 °C. Oikosulku kuumentaa akun korkeaan lämpötilaan. Heidät vietiin helikopterilla sairaalaan. Isäntä tarjosi heille kierroksen litran rommipullosta. Viimein päivystävä huoltomies toi yleisavaimen. Jos litiumionimakku on pitkähkön ajan yli 100 C:n lämpötilassa, se saattaa räjähtää. Puoli tuntia myöhemmin räystäs putosi maahan ja suuret alueet katosta romahtivat. Viisi asiakasta sai palovammoja ja heidät kuljetettiin sairaalaan. Teksti: Jørgen Lie Andersen Brannmannen 5/2013 Palovammoja baaritiskiltä Val d'Isere (Ranska). Yksi asiakkaista aikoi sytyttää savukkeen, mutta sytyttikin rommilammikon. Ullakkopalo oli sytyttänyt soirot ja palo pääsi etenemään välitilan palokatkon ohitse. Suomentajan huomautus.) Sapeurs-Pompiers de France 2/2014 60 2 ·2015. Viisikerroksinen opiskelijaasuntola valmistettiin pinoamalla 65 puurakenteista 24 m2:n asuntomoduulia päällekkäin. Liekit ja palokaasut levisivät liesituulettimen kautta hormiin. Niitä täydennettiin käytävillä, kattorakennelmalla ja tiilijulkisivuilla. Älä heti poista akkua tietokoneesta. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Litiumioniakut Liesipalo tuhosi kerrostalon Luleå (Ruotsi). Moduulien välissä oli pystysuorat raot, joiden yläreunassa oli soirojen (45 mm × 200 mm) välissä 100 mm korkea, mineraalivillasta valmistettu palokatko. Erityisväkevien, drinkkeihin lisättävien rommien alkoholipitoisuus on 75 % ja leimahduspiste 20 °C. Lähde: Fördjupad olycksundersökning. Veden paino romahdutti yläpohjan osastoivan rakenteen (kipsilevyt) ylimmän kerroksen asuntoihin. Tällaisessa palossa pelastustoiminnan johtajan tulee päätöksenteossaan ottaa huomioon sammuttajien turvallisuus. Julkisivun takana palo eteni aina toiseen kerrokseen asti. Rakennuksen huippuimuri ylläpiti hormipaloa. Tjugofyra7, 21/2014 Litiumioniakkuja on jo useita vuosia käytetty matkapuhelinten, kannettavien tietokoneiden ja työkalujen virtalähteenä. Ullakkopalo rajoitettiin ja sammutettiin vesitykeillä. Sitä ennen hän täytti pullon viiden litran kanisterista. Älä koskaan käytä voimaa litiumioniakun irrottamiseen paikaltaan. Eräät akkutyypit pakataan painesäiliöihin, joiden repeäminen lisää sammuttajiin kohdistuvia vaaroja. Joissain tapauksessa voidaan sammutteena käyttää natriumkarbonaattia tai hiekkaa. Pelastustoiminta päättyi kello 19. Jos käyttäjä ei ole katkaissut virtaa tietokoneestaan tai irrottanut sen virtajohtoa pistorasiasta, savusukeltajien on tehtävä tämä. Työssämme kohtaamme litiumioniakkuja eri tilanteissa. Puolelta öin joukko asiakkaita tuli laskettelukeskuksen ravintolan baaritiskille maksamaan laskunsa. www.lulea.se. Palokunta sammutti lieden yläpuolella olleen maustekaapin. Liekki vetäytyi kanisteriin, josta purkautui pistoliekki kohti asiakkaita. Esimerkiksi soittaja kertoo, että hänen kannettava tietokoneensa haisee tai savuaa ja hän on huonovointinen. Brand i flerbostadshus Luleå Klintvägen. Siksi kannettavan tietokoneen tai vastaavan laitteen palo tulee sammuttaa hiilidioksidilla tai tähän tarkoitukseen kehitetyllä LITH-X-jauheella. Tämä johtuu siitä, että akun kennoissa on oikosulku. Kattilassa kuumennettu ruokaöljy syttyi palamaan viidennessä kerroksessa. Opiskelija sammutti palavan öljyn ja hälytti palokunnan kello 2.11. Palo levisi ullakolle ilmeisesti hormin paloeristyksen saumoista. Litiumioniakun kennoissa olevat aineet reagoivat kiivaasti veden kanssa. Ulkoseinien lämpöeristyksenä oli palavalla muovilla paketoitu mineraalivillalevy. Kaasu tai savu on erittäin myrkyllistä. Rakennus jouduttiin purkamaan. Sitten havaittiin, että palo levisi alaspäin moduulien välissä ja tiilijulkisivun takana, minne palokunnan oli vaikea päästä. Tällöin on huomattava, että litium reagoi veden kanssa muodostaen vetyä, mikä kiihdyttää paloa. Teksti: Per Larsson. Tällöin hän läikytti vähän rommia baaritiskille. Palokunta tilasi autonosturin purkamaan tiilijulkisivua ja muutamia moduuleja, jotta palopesäkkeet voitiin sammuttaa. Palomiehiltä kului aikaa sen varmistamiseen, että lukittuihin asuntoihin ei ollut jäänyt ketään. Seitsemän minuutin kuluttua havaittiin ullakon ja katon palavan asunnon yläpuolella. Liekki kosketti kahdeksaa kasvoihin ja käsiin. Ravintoloitsija sammutti palon sammuttimella. Varo taivuttamasta, puristamasta tai iskemästä kennoja. Jos varaston tai kuorma-auton täydessä palossa on paljon litiumioniakkuja, sammutukseen voidaan käyttää runsaasti vettä tai vaahtoa. Siksi palomiesten on suojauduttava paineilmahengityslaitteella ja mitattava myrkyllisen kaasun (fluorivedyn) pitoisuus huoneilmassa. Eteneminen alaspäin kesti kuitenkin 10–16 tuntia. Kaksi pahimmin loukkaantunutta sai vammoja myös ruokatorveensa
Hallissa olevat ihmiset kuulevat merkkiäänien ohella valmiit poistumisohjeet. Ilmeisesti palautettu asetyleenipullo ei ollutkaan tyhjä. Kolmivuotias poika leikki vanhempiensa paperisilppurilla. Järjestelmässä ei ollut putkirikkoventtiiliä, minkä vuoksi se tyhjeni palon aikana. Teksti: Marco van der Leest Brand en Brandweer 1–2/2014 München (Saksa). Useat henkilöt voivat samanaikaisesti harjoitella toimintaa tilanteessa, joka näkyy kahdella laajalla näytöllä sekä videotykin kuvassa. Harjoitukset pidetään omassa luokassaan, jossa on 21 työpistettä. Jos sähköt katkeavat, hallissa on varavoimakone”, Wildeman kertoo. Laitteiston toimintaa eri puolilla hallia syttyvien tulipalojen tapauksessa tutkittiin numeerisella virtaussimuloinnilla. Ohjelma on pelastuslaitoksen ja hollantilaisen E-Semble-yhtiön yhdessä kehittämä. Rakennuksen katto paloi kokonaan. Hevosen kavioihin kiinnitettiin kahleet ja palomiehet vetivät köysillä eläimen tielle levitetyn peitteen päälle. Eläinlääkäri irrotti säärystimet ja totesi, että jaloissa ei ollut vammoja. Kun lääkkeen vaikutus alkoi mennä ohi, hevonen nousi jaloilleen. Teksti: Isabelle Grünenwald 118 swissfire.ch 4/2014 Hevonen kolarissa 2 ·2015 61. Ohjelma perusideana on, että kouluttaja voi itse suunnitella harjoitustilanteet. Tjugofyra7, 20/2013 Tehdaspalo asetyleenipullosta Marraskuussa 2013 valmistui Rotterdamiin 750 auton maanalainen pysäköintihalli, jonka alin taso on 18,5 metriä merenpinnan alapuolella. Samassa palo-osastossa oli myös 3 m 3 :n nestekaasusäiliö, jonka päälle putoili palavia palojätteitä. Kehitystyö kesti seitsemän vuotta. Eläin siirrettiin paikalle tuotuun hevosperävaunuun. Teksti: Michael Rüffer Feuerwehr-Magazin 11/2013 Käsi silppurissa Bern (Sveitsi). Feuerwehr-Magazin 12/2013 Virtuaalinen katastrofi Frankfurt am Main (Saksa). Todellisessa palossa savunpoisto käynnistyy vasta kolmen minuutin kuluttua, jotta hallissa olevat ehtivät turvallisesti poistua. Paikalle hälytetty eläinlääkäri antoi hevoselle rauhoittavan ruiskeen. ”Halliin oli joka tapauksessa rakennettava pakokaasujen poistolaitteisto. Lastenklinikalla tehty tutkimus osoitti, että kädessä oli vain ruhjevamma. Tehoa kasvattamalla sillä voidaan poistaa myös palokaasut. Laite oli pysähtynyt ennen kuin pojan sormet ulottuivat leikkuuteriin. Bernin pelastuslaitos hälytettiin moottoritiellä sattuneeseen kahden henkilöauton kolariin. Kouluttaja näkee tilanteen yläviistosta ja voi tarvittaessa muuttaa tapahtumien kulkua”, Lohman kertoo. Eläimen silmät peitettiin ja korvat tukittiin vanulla. Työntekijät eivät yrittäneet sammuttaa paloa. Tämä ei sinänsä ollut ongelma. Vaihtoehtoisesti useat koulutettavat voivat ohjelman avulla harjoitella yhteistoimintaa. Kun lääke alkoi vaikuttaa, palomies irrotti perävaunun muovikaton pistosahalla. Jokaisessa kerroksessa on 60 metrin välein palopostit. Kuljetuksen ajaksi hevosen jalat oli suojattu säärystimillä. Kaksi työntekijää sai palovammoja, mutta he pystyivät poistumaan ulos. Sammutus voidaan aloittaa 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. Frankfurtin pelastuslaitos on uudessa harjoituskeskuksessaan ottanut käyttöön XVR-simulointiohjelman. Toinen autoista veti hevosperävaunua, joka oli kaatunut oikealle kyljelleen. Hallin paloturvallisuusratkaisut teki pelastuslaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston työryhmä. Pelastuslaitos vapautti pojan rautasahan ja ruuvitaltan avulla. Savunpoisto on suunniteltu siten, että palokunta voi aina lähestyä paloa savutonta reittiä. Palokunnan sammutusta vaikeutti tieto, että rakennuksessa oli paljon palavia nesteitä ja kaasuja. Räjähdys katkaisi hydrauliikkaletkun ja ulos suihkuava öljy kasvatti liekkejä, jotka sytyttivät palavasta materiaalista valmistetun välikaton. Viereisessä huoneessa kouluttaja sopeuttaa tilanteen vastaamaan harjoituksen tavoitteita. Hallissa on myös kaksi palokuntahissiä. Rakennuksessa tarkastettiin ja kunnostettiin tyhjiä kaasupulloja. Vuotava kaasu syttyi ja räjähdyksenomainen palo levisi suureen osaan rakennusta. Lähtökohtana on joko ohjelman kirjastosta valittu valmis tai tyhjä ympäristö. Porraskäytävät ylipaineistetaan puhaltimilla. Ei myöskään tiedetty, mitkä kaasupullot olivat tyhjiä ja mitkä täysiä. Luokkaopetuksessa kouluttaja voi itse tehdä päätökset, jolloin koulutettavat näkevät niiden seuraukset. ”Kaikki kerrokset ovat pitkiä ja avoimia ja sen seurauksena palo-osastot ovat suuria. Lopuksi simuloinnin tulokset todennettiin 4 MW:n alkoholipalon ja savukoneiden avulla tehdyllä kokeella”, kertoo Gerard Wildeman. Meillä oli kaksi vaihtoehtoa: joko sprinklerit tai savunpoisto ja savuton hyökkäysreitti. ”Palokunta näkee ilmoitinkeskuksen taulusta, mitkä ilmaisimet hälyttävät, ja voi sen perusteella valita hyökkäysreittinsä. Kaupunki valitsi jälkimmäisen ja halvemman vaihtoehdon”, kertoo Mark van Houwelingen. Hänen vasen kätensä juuttui paperinsyöttöaukkoon. Viisikerroksisen hallin suunnittelu alkoi vuonna 2005 ja työt aloitettiin 30 kuukautta myöhemmin. ”He näkevät tilanteen omilta näytöiltään virtuaalihahmonsa näkökulmasta. ”Tavoitteemme oli kehittää ohjelma, joka pystyy simuloimaan kaikkia mahdollisia tilanteita ja jossa päätösten seuraukset näkyvät heti”, kertoo asiakaspäällikkö Steve Lohman. Kun ympäristö on valmis, kouluttaja valitsee koulutettavien virtuaalihahmot. Sitten hän täyttää sen kiinteillä ja liikkuvilla objekteilla, kuten rakennuksilla, tehtailla, ajoneuvoilla ja uhreilla sekä pelastusajoneuvoilla ja pelastajilla. Hollannin syvin pysäköintihalli Attunda (Ruotsi)
9:00 NouHätä! -pelastustaitokampanjan käytännön kokeiden pito Tenetin koululla. Niinpä jaoin tätä tietoa illan harjoituksessa myös sopimuspalomiehille. 17:30 Sopimuspalomiesten viikkoharjoitukset alkavat. Tuuletimme koko talon perusteellisesti, ja talon asukkaat lähtivät sairaalaan jatko-hoitoon. Lisäksi olen varallaolossa seuraavaan aamuun asti. Jussi-Pekka Oravala Ylipalomies Kainuun Pelastuslaitos K uv a: P ek ka A ga rt h 62 2 ·2015. Neljällä eri rastilla testataan joukkueiden osaamista muun muassa tajuttoman henkilön kohtaamisessa ja toimimisessa tulipalotilanteessa. Ilmoitan ensihoitoyksikölle lyhimmän reitin kohteeseen moottorikelkalla latu-uraa pitkin. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan 400 ppm mittarillamme mitattuna. Kun ensihoitajat menivät sisälle, hoitorepussa oleva häkämittari oli ruvennut heti piippaamaan, ja ensihoitajat hälyttivät meidät kohteeseen. Edellisenä päivänä vakituisille oli ohjelmassa hissiyhtiö Otiksen koulutus heidän Sotkamossa huollossa oleville hissityypeilleen. Kohteeseen saapuessamme kuulin kahden talossa olleen saaneen voimakkaan häkämyrkytyksen. 21:02 Hälytys 401, asunnossa hengenvaarallisia pitoisuuksia häkää. Lähdemme liikkeelle sammutusautolla ja nelivetoauton perään laitamme moottorikelkkakärryn. Asukas oli kertonut ensihoitajille lämmittäneensä uunia päivällä ja laittaneensa pellit kiinni. Voittajajoukkue erottuu muista joukkueista rastilla, jossa kysyttiin yleisestä vaaranmerkistä ja siihen liittyvistä toimista. Vuokatin hiihtoladuilla ja kävelyreiteillä on turvapaaluja, joiden numero kertoo tarkan sijainnin pelastuksen yksiköille. Jälleen kerran tämä numerojärjestelmä osoittaa toimivuutensa. Ensimmäinen tehtävä on selvittää, missä hiihtäjä on. Aiheena oli rastikoulutuksia, kuten hissipelastaminen, nostotyynyjen käyttö ja kertauksena tuolihissistä pelastaminen. Matkalla sain lisätietoja, että kohteessa sisällä olleet henkilöt oli saatu ulos eikä palon merkkejä ollut. Onnea voittajajille! 13:11 Hälytys 485, hiihtäjä kaatunut ladulla ja loukannut polvensa. Olen tänään yksikönjohtana. Ensiarvion mukaan hiihtäjä selviää vähäisin vammoin. Kaksi ensihoitajaa lähtee kelkan kyytiin kuskimme lisäksi. Hiihtäjä saadaan tuotua onnistuneesti ambulanssin luokse. Matkalta soitan ilmoittajalle ja varmistan hiihtäjän sijaintia. Nyt on hyvä väli treenaukselle ennen illan harjoituksia, joten suuntaan salille. 16:00 Työpäivä loppuu ja varallaolo alkaa. Tavaraa kertyy kannettavaksi paljon, ja kaikkien näiden välineiden pyöritteleminen hissin vaijerissa roikkuen 20 asteen pakkasessa ja tuulen tuivertaessa vaatii tietoa ja taitoa. Vuokatin laskettelurinteet tuovat oman erikoisuutensa korkealla työskentelyn harjoitteluun. Ambulanssien varustukseen häkämittari on kuulunut vuoden alusta, ja tässä tapauksessa se oli hengenpelastuksen arvoinen. Illalla ohjelmassa sopimusmiesten viikkoharjoitukset, joiden vetäminen kuuluu yksikönjohtajapäivystäjälle. Kohteeseen oli alun perin hälytetty ambulanssi sairaskohtaukseen. Jos jumiin jäänyt tuolihissi joudutaan tyhjentämään, tarvitaan köysipelastuskalustoa. YLIPALOMIEHEN päiväkirja Kaatunut hiihtäjä ja häkämyrkytys 8:00 Työpäivää alkaa. Kaksi viikkoa aiemmin pidetyn teoriatunnin tietoja on testattu kirjallisilla kokeilla ja jokaiselta luokalta paras kolmen hengen joukkue osallistuu käytännön kokeisiin
Myös monia yhteistyöviranomaisia oli paikalla. Tuoreina kunniamerkkeinä rintapielessä Helsingin Pelastusliiton Ansioristi sekä Suomen Palopäällystöliiton Tuliristi nro 103, joka hänelle myönnettiin merkittävästä alueellisesta ja valtakunnallisesta työstä pelastusalan hyväksi. Viimeiset työpäivät 44 vuoden työuralla ovat käsillä. Kunnanjohtaja oli myötämielinen yhteistyölle Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa. ”Halusin nähdä pelastusalaa ja elämää muuallakin kuin Helsingissä”, Nuppola pohtii. Kalusto parani ja henkilöstöä tuli lisää. Vuonna 1980–81 hän kävi päällystökurssin ja hänet valittiin Nurmeksen palopäälliköksi 1984. ”Hän ehdotti, että hakisin kesämieheksi Helsingin palolaitokselle. Sopimuspalokuntien kanssa käytiin myös pitkälliset neuvottelut. Hän aloitti palomieskurssin Helsingissä 1.3.1972 Haagan paloasemalla. Veijo Nuppola haki kurssille ja pääsi sisään. Muu Suomi seurasi sitten perässä”, palopäällikkö tuumailee. ”Se oli uudenlainen kokemus. Vuonna 2001 aloitti Espoon aluepelastuslaitos. Metsäpaloa saatettiin lähteä sammuttamaan ruokakaupan kautta. Kuvassa Rannikkoprikaatin Marko Honkala onnittelee työuransa päättävää Nuppolaa. ”Se oli sellainen valtavan iso Mersu. Ruokahuollosta oli huolehdittava pitkien etäisyyksien ja keikkojen keston vuoksi”, Nuppola muistelee. ”Muutos vaati paljon töitä ja palavereja, jotta saatiin kaikki toimimaan yhteen. Vuosi oli 1969. Kaksi kesää kului kesämiehenä.” Helsingin palolaitos oli päättänyt ensimmäisen palomiesluokan perustamisesta vuonna 1971. Eläkepäivät koittivat maaliskuun puolivälissä. Palolaitoksen asema kuntakentässä ei ollut vielä vakiintunut. Yksikössä oli kaksi palomiestä ja lääkäri sekä sairaanhoitaja virka-aikana. Muutos oli merkittävä, kun osa alueen kunnista oli aiemmin ollut sopimuspalokuntien varassa ja nyt koko aluetta hoiti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.” Muutosten läpiviemisessä palopäällikkö ELÄKKEELLE Palopäällikkö Veijo Nuppolan 44-vuotinen ura vaihtui eläkepäiviksi Palomiehen työ monipuolistunut Teksti ja kuvat: Susanne Vuorinen Palopäällikkö Veijo Nuppola eläkejuhlassaan 13.3.2015 Leppävaaran paloasemalla Espoossa. 2 ·2015 63. Olimme ehtineet jo osin oppia toimimaan isommassa yksikössä”, Nuppola toteaa. Talousarvio oli pieni ja välillä sai käydä tiukkaa taistelua riittävien resurssien saamiseksi. Siellä hälytysmatkat olivat pitkiä, muttei useinkaan niin kiireisiä. Palomiehen uralle Veijo Nuppolan vinkkasi oma isä. Valmistuttuaan hän työskenteli Erottajan asemalla ja oli mukana lääkäriambulanssissa 1,5 vuotta. Hän on ollut kehittämässä pelastusalaa eri luottamustehtävissä muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallituksessa ja Uudenmaan Pelastusliitossa. Yksikkö meni kohteeseen, hoiti potilasta ja tarvittaessa kuljetti sairaalaan.” Käytyään esimiesluokan Nuppola työskenteli esimiehenä muun muassa Suomenlinnassa. Palopäällikkö Veijo Nuppola istuu hyväntuulisena Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Leppävaaran paloasemalla Espoossa. ”Siitä se ura sitten alkoi ja kaikenlaista on mahtunut matkan varrelle”, Nuppola toteaa. ”Alueellista yhteistyötä oli selvitelty naapurikuntien kanssa jo 1990-luvun puolivälissä mutta asiat eivät edenneet. Veijo Nuppolan eläkekahvitilaisuudessa kävi lähes 200 henkeä. Alueellinen suunnittelu alkoi kuitenkin vahvasti 2000-luvun alussa. ”Vietimme perheen kanssa reilu seitsemän vuotta Nurmeksessa. ”Yhteistyö Espoon aluepelastuslaitoksessa oli hyvää harjoittelua laajemmalle yhdistymiselle, joka tapahtui vuonna 2004, kun muutkin Länsi-Uudenmaan kunnat tulivat mukaan samaan organisaatioon, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokseen. Länsi-Uusimaa vakiintui kotipaikaksi Vuonna 1986 Veijo Nuppola valittiin Vihtiin palopäälliköksi. Vuonna 1979 hän sai palomestarin viran Nurmeksesta. Työ sisälsi myös paljon kehittämistä”, Nuppola kertoo
Jatkossa voin tavata enemmän ystäviä ja sukulaisia. Koko ajan työskennellessä oli pelko, jos jotain tapahtuu. Ehkä ihmisten omatoimisuus on myös hieman vähentynyt ja suhde luontoon vieraantunut. Lisäksi tehtäviin kuuluvat myös suuronnettomuusvalmiuksia kehittävä alueellinen toiminta (erityisalueena suurlento-onnettomuudet) sekä pelastuspalvelukoulutusja harjoituskoordinaattorin tehtävät. Alalla ollaan kuin yhtä perhettä ja toivottavasti näin on tulevaisuudessakin.” Veijo Nuppola on ollut erittäin pidetty esimies. Ne tilanteet tuntuvat aina epäreiluilta, koska lapsilla harvoin on vastuuta tapahtuneesta.” Pitkä loma edessä ”Ei ole tarkoitus jämähtää kotiin. Hyvin vähän oltiin mukana esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteissa. Pääkaupungissa hän oli tottunut isoon organisaatioon ja Pohjois-Karjalassa pitkiin etäisyyksiin. Selvisin savupiipun levennyksen ansiosta. Keikka kesti 13 tuntia. Hän näki alueellisen yhteistyön mahdollisuudet jo silloin, kun monilla vielä oli epäilyksiä uusien järjestelyiden suhteen. Osa kuljetusastioista oli vaurioitunut ja ne olivat alkaneet lämmetä. Putosin alakerran katon läpi ja jäin kainaloistani kerrosten väliin riippumaan. Onneksi mitään vakavaa ei sattunut”, palopäällikkö kertaa keikan muistoja. Nyt palomiehen tulee olla monitoimiosaaja. Viime viikkoinakin tehtävät ovat vaihdelleet portaikon sortumisvaarasta, kerrostalon vesivahinkoon, tulvivaan peltoon ja eläinpelastustehtäviin”, Nuppola pohtii. Lasten ja lastenlasten kanssa olisi tarkoitus puuhailla yhdessä.” ”Työ on antanut paljon. Olen saanut hyvää mieltä onnistuneista tehtävistä. Perustehtävänä on alueellisten maanpuolustuskurssien kehittäminen, toimeenpano ja johtaminen. Pojat olivat juuri sammuttaneet alapuolella olevan huoneen ja työnsivät minut jaloista takaisin ylös.” ”Ojaan ajaneen kaliumia kuljettaneen auton pelastustöissä oli riskinä räjähdysvaara. Kalusto ja varusteet ovat kehittyneet. Elämänrytmi muuttuu omaehtoisemmaksi. Varautumisen ja ennaltaehkäisevän työn rooli on myös kasvanut, esimerkiksi myrskyihin varautumisessa pelastuslaitos tekee merkittävää yhteistyötä sähkölaitosten ja kuntien kanssa.” Lattia on pudonnut alta kaksi kertaa Työuraan on mahtunut monenlaisia kokemuksia. Polttopuiden tekoa ja pientä rakennusprojektia on tiedossa kotona Vihdin Irjalassa. Työnkuva on laajentunut huimasti ”Ala on muuttunut valtavasti. Työvuorot Espoon eri asemilta kävivät onnittelemassa eläkkeelle jäävää palopäällikköään paloesimies Juha Höökin johdolla. Kun mietin urani alkuvuosia, palomiehen työ oli lähinnä tulipalojen sammuttamista. Pelastuslaitos hälytetään usein esimerkiksi pelastamaan luonnonvaraisia eläimiä, joilla ei oikeasti ole mitään hätää.” ”Tehtävänkuvan laajentumisen lisäksi merkittävä muutos on ollut esimerkiksi laitosten välisen yhteistyön lisääntyminen. Seisoin sen päällä ja pidin piipusta kiinni. Tämä on vähän kuin pitkä loma olisi edessä. Lisätietoja: Johtaja Kimmo Kohvakka, p. Tehtäviin lähetetään aina lähimmät ja tarkoituksenmukaisimmat yksiköt laitosrajoista riippumatta. ”Paljon iloisiakin asioita on työn varrelta jäänyt, esimerkiksi kiitoskirje, jonka mukana sulhanen lähetti hääkuvansa ja kiitti henkensä pelastamisesta ja siitä että voi opiskella ja saada perheen.” ”Surullisina asioina mieleen ovat jääneet lapsille tapahtuneet tai heihin kohdistuneet onnettomuudet. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta www.valtiolle.fi > työavain 300-84-15 Hakuaika päättyy 8.4.2015 klo 16:15. Saimme siirrettyä aineet pois kuorma-autosta. ”Jos ennen erityyppisiä tehtäviä oli kymmenkuntaa sorttia, nyt niitä on ainakin yli kolmeakymmentä lajia. Räjähdysvaara oli todellinen. 64 2 ·2015. Erään kaksikerroksisen rivitalon sammutuksessa yläkerran lattia petti altani. Hienojen palomiesten kanssa olen saanut työskennellä kaikilla eri paloasemilla. AVOIMIA VIRKOJA Etelä-Suomi Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueella on haettavana PELASTUSYLITARKASTAJAN vakinainen virka Tehtävä on sijoitettu Helsinkiin. 0295 016 244 Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue Nuppolalle oli hyötyä Helsingin ja Nurmeksen vuosista. Jos tälle alalle lähtee, pitää olla takaraivossa halu auttaa ja pientä hulluuttakin pitää olla mukana. ”Nurmeksessa olimme sammuttamassa koulupaloa ja olin tarkastamassa talon yläkertaa, kun lattia yhtäkkiä putosi alas veden painosta. Kalium kun voi räjähtää reagoidessaan kosteuden kanssa ja taivaalta satoi märkää räntää
Yhteisin voimin > S. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 15.9. 11.8. 2 1.4. Varaa ilmoituspaikkasi 21.4. 4 . 24.11. mennessä. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto 3/2015 ilmestyy 13.5. Viestintä 3 13.5. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 7 30.9. 20.10. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 28.4. 2 2015 1. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto TILAUSHINNAT 2015 Kestotilaus 61 €/vsk., vuositilaus 68 €/vsk. 2.6. 0295 450 201. Pelastaminen 6 26.8. 8.9. Ensihoito, ensivaste 4–5 24.6. 13.10. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. (03)4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Nro ilmestyy varauspvm valmis aineisto teemasivut 1 18.2. 8 www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 27.-29.4.2015 375/620 7.4.2015 20234 Kemikaalisuojapukujen huoltajakurssi 18.-20.5.2015 390 29.4.2015 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 2.-4.6.2015 405 8.5.2015 20707 Rajatun tilan palon kouluttajakurssi 8.-10.6.2015 550 15.5.2015 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 8.-11.6.2015 530 15.5.2015 20022 Vesisukelluskurssi 10.8.-18.9.2015 3060 10.4.2015 20684 Hoitoelvytyskurssi 18.-20.5.2015 440 27.4.2015 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 6.-8.5.2015 445 10.4.2015 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 11.-13.5.2015 445 17.4.2015 20001 Palotarkastus ja valvonta pienkohteissa 18.-22.5.2015 730 24.4.2015 20007 Palontutkinnan täydennyskurssi 8.-10.6.2015 650 22.5.2015 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 11.-12.6.2016 350 22.5.2015 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 4.-6.5.2015 580 28.4.2015 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. nuoriso-/opiskelija-/eläkeläistilaus 34 € TILAAJAPALVELU Puh. Paloja pelastuskalusto 8 4.11. Koulutustarjontaamme keväällä 2015 Ammatillinen täydennyskoulutus Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/Pelastusopisto 2 ·2015 65. 10.3. Katso myös muut ilmestymispäivät ja teemasivut: www.pelastustieto.fi > ilmoittajalle. 17.3. teemasivuilla ensihoito, ensivaste. 1.12. 16–27 KESKI-POHJANMAALLA VIRVE KUULUU PIAN älykännykässä s. 9.6. 36 PELASTUSLAITOKSILTA puuttuu yhteinen ohjaus s. 27.1. Perustettu vuonna 1950. Paloturvallisuus tekniikka, FinnSec-messut 9–10 16.12. 0295 453 492. 3.2. 4.8. 21.4
Pääkirjoitus, Palontorjunta 2/1965 Paloalan työturvallisuus VTT:n paloteknillisen laboratorion rakennustyöt alkoivat Otaniemessä Paloteknillinen laboratorio toimii nykyisin neljässä eri rakennuksessa Kalevankadun ja Lönnrotinkadun varrella Helsingissä. Ylin palosuojeluviranomainen on tässäkin tapauksessa sisäaasiainministeriö, jossa on erityinen paloasiainosasto. Työolot ovat paloalalla poikkeukselliset. Palomiesten tapaturmatiheys ei ole ollut työn laadun huomioon ottaen huolestuttava. Palopaikat ovat yleensä olosuhteiltaan sellaisia, ettei niiden kaltaisissa sallita normaalisesti työskenneltävän ja vaikka jotkut palopaikalla tavattavista haitoista eivät ole työelämässäkään vältettävissä, on työntekijä suojattava silloin tehokkaalla tavalla. kirjoittaa oikeasta asiasta. että moottori kuormittuu tarpeeksi ja pakokaasu on riittävän kuumaa. Hyvä ratkaisu on tietysti suojata ruisku teltalla (hyvin monella palokunnalla ei sellaista ikävä kyllä ole). On myös miellyttävää todeta, että ruiskuihin on kiinnitetty ns. Yksityisissä palokunnissa on parannuksia tosin saatu aikaan, eräät palokaluston valmistajat ovat olleet yhteydessä työturvallisuusviranomaisiin, mutta asian tärkein puoli on yhä hoitamatta: palotoimen hoidossa tarvittavilta varusteilta ja välineiltä edelleenkin puuttuvat erikoisesti alan vaatimukset huomioon ottavat turvallisuusnormit sekä ohjeet käytöstä, hoidosta ja myöhemmistä kuntotarkastuksista. Nyt kun on odotettavissa vihdoin tuntuvaa parannusta työskentelymahdollisuuksiin, mahdollisuudet myös paloteknillisen laboratorion varsinaiseen erikoistutkimustyöhön sekä perusja sovellettuun tutkimukseen suuresti paranevat. Voitaneen sanoa, että palomiehiin ovat paloja onnettomuuspaikoilla vaikuttamassa kaikki ne vahingolliset tekijät, joiden varalta työturvallisuuslakimme ja sen nojalla annetut säännökset sisältävät määräyksiä. palotoimen hoidossa käytettävien varusteiden ja laitteiden osalta varattu palosuojeluviranomaisille mahdollisuus omien määräysten laadintaan. Tehot ovat jatkuvasti suurentuneet, vaikka itse pelit näyttävät pienenevän. valaistukseen, erityiseen kosteuteen, vetoon, lämpötilaan, valoon ja säteilyyn, pölyyn, savuun, kaasuun, höyryyn, myrkyllisiin tai muutoin terveydelle vaarallisiin aineisiin, meluun, tärinään, ilmanpaineeseen, sähköön ja sähkölaitteisiin, putoamis-, liikenneja hukkumisvaaraan, räjähtäviin, tulenarkoihin ja syövyttäviin aineisiin, koneisiin ja laitteisiin sekä henkilökohtaisiin suojeluvälineisiin ja vaatetukseen, pääryhmiä luetellaksemme. Jos ruiskua käytetään pienellä kuormituksella, jää lämmittävä vaikutus helposti olemattomaksi. Tontille, joka sijaitsee Valtion palokoulun pohjoisnaapurina, nousee ensimmäisen rakennusvaiheen aikana koepolttohalli ja siihen liittyvä 2-kerroksinen osa. Toinen ja varmasti tapaturmien torjunnan veroinen yleistä kehittämistä kaipaava puoli on työterveyskysymys. Kyllä on mukava katsella uusia moottoriruiskuja, kun kehitys näyttää menevän vinhasti eteenpäin. Parhaimpana ratkaisuna pitäisin kuitenkin sitä, että painemittarit siirrettäisiin takaisin pumppujen kylkeen, ellei parempaa ratkaisua ole näköpiirissä, sillä vanhempien ruiskujen mittarit eivät yleensä ole jäätyneet. Ruiskun ulkonaista aistikkuutta tavoiteltaessa ovat mittarien yhdysputket jääneet jäätymisvaaralle alttiiksi. Näin pahimman talven jälkeen joutuu kuitenkin toteamaan, ettei pakkanen – palomiehen paha vihollinen – tunnu hyväksyvän mittariston pitkiä letkuja, vaan jäädyttää ne helposti joskus hyvinkin pienellä pakkasella, varsinkin jos on tuulinen vedenottopaikka ja ilmajäähdytteinen moottori. Teltta tai kehikon varaan pingoitettu suojavaate on myös hyvä suojakeino varsinkin tuulisella paikalla sekä ruiskulle että konemiehelle. L. edellä luetellut tekijät vaikuta normaalisesti työvuoron alusta loppuun, saatetaan palopaikalla olla useiden tässä lueteltujen tekijöiden vaikutuksen alaisena samanaikaisesti ja ilman, että voidaan edes helposti määritellä haitan tai suoranaisen uhan vaarallisuusastetta tai eräissä tapauksissa edes tietää haitan tai uhan olemassaoloa. Siitä syystä ja koska palomiesammatissa on pakko sille luonteenomaisen vaarallisuuden vuoksi sallia erinäisiä poikkeuksia työturvallisuuslain yleisistä säännöksistä, on esim. – Kehitys vie meitä kuitenkin jatkuvasti kohti vaikeammin hallittavia paloja onnettomuustilanteita ja silloin on vähin mitä voidaan vaatia, että käyttämämme varusteet ja välineet ovat tehokkaita ja luotettavia. Käytännössä tämä voitaisiin ehkä suorittaa toimikunnassa, jossa olisi edustajia myös paloalan järjestöistä ja valtion teknillisestä tutkimuslaitoksesta. Paloalan työturvallisuuden kaikinpuoliseksi parantamiseksi olisi suotavaa, että sisäasiain ministeriö voisi yhteistyössä sosiaaliministeriön kanssa ryhtyä toimenpiteisiin alan työturvallisuudelle asetettavien vaatimusten selvittämiseksi ja erilaisten varusteiden ja välineiden turvallisuusvaatimusten määrittelemiseksi. kojelauta, kuten autoissa konsanaan ja keskitetty siihen kaikki vivut ja mittarit käytännölliseksi kokonaisuudeksi. Työturvallisuuslaki kiinnittää huomiota mm. Kyseiseen epäkohtaan olisi nähdäkseni joka tapauksessa syytä kiinnittää huomiota ja saada parannusta aikaan. 50 VUOTTA SITTEN Paloalan työturvallisuuden puutteisiin on kiinnitetty huomiota eri yhteyksissä, mutta toistaiseksi ei ole päästy toivottuihin tuloksiin. Koska alan omia vahvistettuja vaatimuksia ei ole ollut, ei työturvallisuusasia ole liioin voinut saada tarpeellista kantavuutta. Nimimerkki A. TOIMITUS Nimetön 1 1 24.3.2015 10:41:50 66 2 ·2015. Lämmittävä vaikutus tuntuu riittävän, mikäli veden tarve on tarpeeksi suuri, ts. A.L. Jäätymistä on pyritty estämään käyttämällä hyväksi moottorin pakokaasua. Molempien edelleen kehittäminen voi olla tarkoituksenmukaista yhteispohjoismaiseltakin pohjalta, jolloin laajemman alueen kokemukset saataisiin käytetyksi palomiestemme hyväksi. Kokenutta ”masinistia” eivät mittarit, jäätyneetkään, paljon rasita, mutta mukavahan mittarien lukemia olisi silloin tällöin käytön aika tarkkailla. Sattumaa ja hyvää onneako. Näin saatavat normit hyväksytään virallisesti ja sen jälkeen on valtion teknillinen tutkimuslaitos velvollinen suorittamaan pyydettäessä tarvittavat koestukset, samalla kun sosiaaliministeriö voi alaistensa valtion ammattien tarkastajien välityksellä helpommin valvoa, ettei työturvallisuuden suhteen ole huomauttamista. Vaikka palomiehiin eivät esim. Työturvallisuuslain 9 §:n 1 momentti, jota pidetään lain perussäännöksenä, säätää, että "työnantajan on tarkoin otettava varteen kaikki mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijäin ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen." – Laki koskee myös paloalaa. Haittaa voi jossain määrin pienentää suojaamalla putket jollakin hyvällä eristysaineella, jota kierretään putkien ympärille