2 2016 30 .3 . 8 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT pureutuu uudistukseen s. HÄTÄKESKUKSEN kiireinen perusmaanantai s. 29 Pellingin VPK on kuin pieni perhe s. 48
OLEMME TEHNEET KAIKKIEN AIKOJEN PARHAAT TELTTAMME Keb Endurance 2. Hyvällä omallatunnolla. Fjällräven tuo tänä keväänä markkinoille 16 täysin uudistettua telttaa, jotka ovat kevyempiä ja vahvempia kuin koskaan aiemmin. Emme myöskään käytä kyllästeissämme pfc-yhdisteitä ja kaikki alumiini on anodisoitu ympäristöystävällisillä menetelmillä. Mutta kuten aina telttoja suunnitellessamme, työssämme on kyse muustakin kuin vain grammojen viilaamisesta. Lopputuloksena on kestäviä telttoja, joita voit käyttää pitkään, kaikissa maastoissa ja kaikkina vuodenaikoina. Kaikissa uusissa malleissa keveys ja erinomainen luotettavuus ovat täydellisessä tasapainossa – Fjällrävenin telttojen tulee toimia sekä luonnossa että vaa’alla. Lappi, Ruotsi www.fjallraven.fi/teltat Keb Endurance
Jos kuntoa ei ole, voisi tehdä tukitehtäviä ilman sukupuolisidonnaisuutta.” ”Tämä ei mene naisosastoon” Korkeamäki kertoo, että hänen on ollut aina suhteellisen helppo päästä palokunnassa operatiivisiin tehtäviin. ”Kyllähän naiselle yleensä ensimmäisenä esitellään, että meillä on täällä tällainen naisosasto. Mitä seuraavaksi tapahtuu. Haluttiin, että perustiedot ja -taidot ovat kunnossa ennen sitä. Ongelma onkin vallitseva oletus naisten roolista pelastustoiminnassa. Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Maahanmuutto on ravistellut ennenkokemattomalla tavalla koko Eurooppaa. Sopimuspalokuntatoimintaa on koko maassa. Ei pitäisi olettaa, että tukitoimet kiinnostavat kaikki naisia. Pääkirjoitus maaliskuu 2016 Toimittajan kommentti Sammutusja pelastustöihin haluavan naisen on edelleen vaikeaa lunastaa paikkansa paloasemilla. Vastaus oli neutraalihko jaa, no, tee sitten. Siitä pikkuhiljaa asetelma muuttui siihen, että kysyttiin, lähdetkö heti kyytiin, tule mukaan.” Korkeamäki muistuttaa, että monet naiset varmasti haluavat toimia nimenomaan tukitehtävissä. Korkeamäellä ei sinänsä ole mitään noita tehtäviä vastaan, leipomisesta hän pitää paljon. ”Se on aika automaattista. Palokuntanuorista eteenpäin siirryttäessä heidän oli ryhmän tuella yksittäistä naista helpompi päästä mukaan hälytystehtäviin. Naisten pitäisi kuitenkin olla helpompaa mennä mukaan myös miehistöön. Hän on pitkän linjan VPK:lainen Kangasalta, ensihoitaja, kätilö ja kolmen lapsen äiti. Se on asenteissa. Esa Aalto, päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Palokunnat maahanmuuttajien kotouttajiksi 2 ·2016 25 V PK-toiminnasta kiinnostunut nainen vierailee palokunnan avoimien ovien päivässä. Hän aloitti palokuntatoiminnan 19-vuotiaana kotikaupunkinsa Hämeenlinnan VPK:ssa. VPK:oissa naiselle tarjotaan vieläkin automaattisesti paikkaa huoltotoiminnassa, ja vaatii uskallusta sanoa haluavansa tulla koulutetuksi hälytysryhmään. Suomen kielen opiskelu on tärkeää, mutta ennen kuin vaikean kielemme oppii, pitäisi löytyä tapoja, joilla toisesta kulttuurista ja olosuhteista tulleet ihmiset kotoutetaan meidän omaksumillemme tavoille. Valitettavia ja tuomittavia ovat olleet esimerkiksi turvapaikanhakijamiesten seksuaaliset ahdistelut suomalaisia naisia kohtaan. Heistä suuri osa oli nuoria miehiä. Sitten kävin kouluttamassa nuoria ja miehistöharjoituksissa”, Korkeamäki kertoo. Vähemmän siinä tilanteessa kerrotaan, että tässä on meidän miehistö. Etualalla puolitoistavuotias Ella, pulkassa kolmevuotias Eetu.. ”Kyllä minullekin tupattiin alkuun tosi paljon sitä, että haluaisitko keittää kahvia, tai hoitaisitko ruokaa asemalle. Se selittyy sekä hänen pitkällä taustallaan että luonteellaan. Korkeamäki itse uskalsi sanoa. Kahvia voi keittää ja sitten vähän tehdä muonitusta”, vastaa Laura Korkeamäki. Heidät pitää yksiselitteisesti hyväksyä yhteiskuntamme jäseniksi. Viime vuonna Suomeen tuli 32476 turvapaikanhakijaa. Osaltaan ne ovat juttuja, joita tykkäsinkin tehdä, mutta huomasin, että niistä on pakko pyrkiä pois, mikäli haluaa jatkossa tehdä muutakin.” Monet naiset kokevat vaikeaksi hälytysosastoon mukaan pyrkimisen ja omasta roolistaan ulos murtautumisen: muonitushommista on vaikea kieltäytyä, ja vaatii uskallusta sanoa, että haluaisi tehdä muutakin. Omassa palokuntatoiminnassamme olisi yksi avain kotouttaa turvapaikanhakijat suomalaiseen yhteiskuntaan. On päivänselvää, että ammattiin pääsemisen ja vaativimpien palokuntatehtävien kannalta pitää olla kunnollinen ja riittävä suomen kielen taito. Todellisuutta on joka tapauksessa se, että turvapaikan Suomesta tulee saamaan aikaisempaa paljon suurempi määrä ihmisiä. Kielimuurin ei tarvitse olla este osallistumiselle. ”Hämeenlinnassa oli tapana pitää aloittelijaa muutama vuosikin miehistössä, ennen kuin nostettiin mukaan hälytyksiin. Palokuntatoiminta tarjoaa paitsi toimintaa myös kulttuurillista sivistystä, jonka avulla toisesta kulttuurista tulleet ihmiset opetetaan omaksumaan meille tärkeät tavat. Euroopan Unionin pitää ratkaista, mitä tehdään tällä hetkellä kurjissa oloissa Pohjois-Kreikassa eteenpäin pääsyä odottaville ihmisille. Laura Korkeamäki hoitaa lapsiaan kotona ja lisäksi tekee kätilökeikkaa Hämeenlinnassa sekä ensihoitovuoroja 9Lives-ensihoitopalveluyrityksessä Kangasalla. Liian moni nainen ei kuitenkaan uskalla. Eivät kaikki miehetkään ole fyysisesti parhaimmassa kunnossa, ja nykyään nuorisokin alkaa olla yhä heikkokuntoisempaa. Samaan aikaan mukaan tuli useita muitakin tyttöjä. Mikään ei muutu, ennen kuin yleiset asenteet muuttuvat. ”Jälkeenpäin ajatellen oli varsin luonnollista, että uutena sitä jää asemalle tai tulee myöhemmin kohteeseen. Turvapaikanhakijoiden määrä pelkästään meillä Suomessa kymmenkertaistui yhdessä vuodessa. Tasa-arvo paloasemilla vaatii koko yhteisöä. Vastaanottokeskuspaikkakuntien vapaaehtoisissa palokunnissa voitaisiin aktiivisesti tarjota mahdollisuutta tulla mukaan hyvään toimintaan. Korkeamäki ei myöskään koskaan ole osannut ajatella toimivansakaan muualla kuin miehistössä. Naisten asema pelastusalalla vaatii vielä paljon tehtävää. Uskallusta vaatii myös vaihtaa vaatteensa miesjoukossa tai tasapainotella sen suhteen, mennäkö mukaan saunailtaan vai ottaako riskin jäädä ulkopuoliseksi. Miehistö tekee sammutusta ja pelastusta, lähde mukaan.” Hyvä esimerkki naisten roolista palokunnassa on juuri kahvin keittäminen tai pullan leipominen eri tilaisuuksiin. Syrjintä on syvemmällä kuin sosiaalitilojen puutteissa. TAPASIMME Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä 24 2 ·2016 Tällä hetkellä VPK-toiminta on väistynyt perhe-elämän tieltä. ”Minulla on aina varmaan ollut joku putkinäkö, etten ole edes nähnyt muuta vaihtoehtoa.” Palokuntatoiminnassa hän tapasi myös tulevan aviomiehensä Jani Korkeamäen. Lue Laura Korkea mäen haastattelu sivulta 24. VPK:ssa mukana olevat miehet toivottavat hänet avosylin tervetulleeksi mukaan. Hän on nuorehko ja liikunnallinen, joten ainakin ensikatsomalta hän voisi ikänsä sekä kuntonsa puolesta sopia esimerkiksi hälytystoimintaan. Turvapaikanhakijoita voi tulla myös lisää. ”Voisivatko ne olla vaikkapa operatiivista tukitoimintaa, avoimia kaikille. Kädenojennus yhteiskuntamme uusille jäsenillä esimerkiksi palokuntatoiminnan avulla olisi myös alamme arvojen mukaista. Korkeamäen mielestä naisjaostot sellaisenaan voisikin lakkauttaa. Heitä tarvittaisiin lisää ja heidän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. PariLaura Korkeamäki ei mennyt naisosastoon Kun Laura Korkeamäki aloitti VPK-harrastuksen 19-vuotiaana, hän uskalsi sanoa haluavansa hälytysosastoon. Varmasti löytyy toiminnasta kiinnostuneille maahanmuuttajille tehtävää myös palokunnista
050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. 29 Pellingin VPK on kuin pieni perhe s. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh. Keskellä VPK:ta 20 vuotta johtanut päällikkö Kaj Eriksson. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija: Paloja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Seuraamme muun muassa hätäkeskuspäivystäjä Meri Myllymäen (vas.) vuoroesimies Taina Pälän, ylipäivystäjä Heidi Forsblomin ja hätäkeskuspäivystäjä Lily Niemen työvuoroa. 2 2016 30 .3 . Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. Heitä työllistää muun muassa rekan ja henkilöauton kolarointi Kehätiellä. 48 Vakiot Pääkirjoitus 3 Ajassa 6 Muistomerkki 66 Työn äärellä 68 Alan tuotteet 72 Mirafoni: 75 Ulkomailta 76 Palomestarin päiväkirja 78 50 vuotta sitten 82 Hälytysilmoituksessa vietetään 12 tuntia Keravan hätäkeskuksessa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kuva: Teemu Heikkilä.. Sivut 8–21 Hälytysilmoitus: perusmaanantainakin on kiire Lehdessä myös Tuottavuuden parantaminen 58 Pekka Rajajärvi 62 Pelastustoimen mittarit 64 Sulkavan hybridiyksikkö 70 Olavinlinnan palo 74 Aseman äiti 80 Pellingin VPK:n Peter Eriksson (vas.) ja Matias Lindroos (oik.) pintapelastusharjoituksen jälkeen. Sisällys Esa Aalto, päätoimittaja, puh. 8 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT pureutuu uudistukseen s. Vastaanotettuja hätäpuheluita kello 9–19 on 1677 kappaletta. HÄTÄKESKUKSEN kiireinen perusmaanantai s. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh
Sivut 54–57 Ari ”Kille” Lehtonen, 63, on valmistanut paloposteja jo yli 30 vuotta. Alue tutuksi: Pellingin VPK on saaristopalokunta ItäUudellamaalla Lähes satavuotiaan Pellingin VPK:n päällikkö Kaj Erikssonin mukaan palokuntalaiset ovat pieni perhe. VPK:ssa on mukana noin kaksikymmentä täysi-ikäistä henkilöä ja kolme 15–18-vuotiasta. huhtikuuta. 2·2016 Petteri Orpo: Pelastustoimi ei voi olla alisteinen muille Sisäministeri Petteri Orpo kertoo Palopäällystöpäivät-sivuilla näkemyksiään aluehallintouudistuksesta. ”Killen luo on helppo tulla kysymään neuvoa, jos tulee haastavampi tilaus”, kiittelee tuotantoja kehityspäällikkö Janne Piela. Sivut 42–53. Hän on myös toimittanut niitä asiakkaille ympäri Suomen. Sivuilla esittelemme päivillä käsiteltäviä aiheita, kuten maahanmuuttajia pelastustoimessa, pelastustoimen tulevaisuutta ja osaamisen johtamista. Sivut 30–41 Suomalainen kalusto: vesihuollon turvaajat Paloja vesitekniikka PA-VE Oy on keuruulainen yritys, joka valmistaa päätuotteenaan paloja vesiposteja, pumppaamoja ja laitekaivoja. Hän vierailee Palopäällystöpäivillä Turun Logomossa 7. Tavoite on, että 12 hengen ryhmässä kaikki osaavat kaikkea
Hollannin onnettomuustutkintakeskuksen hallituksen jäsen, Dr. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan tammikuun 2017 alussa. Nyt sairaanhoitopiirin ensihoitajat ovat siirtyneet kahteen 12 tunnin työvuoroon. ”Hälytysluonteisessa työssä on vaikea selvittää se, mihin poikkeuslupaa haetaan. Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja on Kari Lehtokangas. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin poikkeuslupahakemus evättiin äskettäin. ”Nyt kun luvat myönnetään, keskitetysti pyritään saamaan parempi kokonaisnäkemys, jolla hakijat ovat tasapuolisessa asemassa”, sanoo lakimies Vesa Ullakonoja LounaisSuomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Kimmo Himberg. HäPalopäällystö(AMK) siirtymässä Poliisiammattikorkeakouluun nen mielestään yhteistyöhön lähdetään pohtimalla koulutuksen synergiaetuja. ”Rekonstruoimme koneen ja siten selvitimme, miten kone pudotettiin alas.” Suomalainen onnettomuuksien tutkinta on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Lähtökohtana on, että merkittävä osa opetuksesta annettaisiin edelleen Pelastusopistossa. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg ei näe asiassa syytä huoleen. Hän päättää nyt poikkeusluvista. Sivuilla esitellään myös hankkeita, joita säätiö on avustanut. Rehtori Mervi Parviainen on huolissaan Pelastusopiston sanavallan säilymisestä tutkinnon sisältöön ja opiskelijavalintoihin, joista päättää Poliisiammattikorkeakoulun hallitus. Koulutuksen järjestää nykyisin Savonia yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Siinä katsottiin, että työaikalain mukaiset ehdot eivät täyttyneet, vaan oli liikaa aktiivityöaikaa 24 tunnin työajassa. Ullakonoja on 1970-luvun lopulta alkaen käsitellyt poikkeuslupahakemuksia. Poikkeusluvan käsittelyissä ei voida hakea yleistä linjausta, vaan se olisi lainsäätäjän tehtävä. Onnettomuustutkinta tehostunut 20 vuodessa AJASSA. Mervi Parviainen. Jo silloin ihmeteltiin, miten näin voidaan toimia ja samalla tavalla toimitaan edelleen. Lisätietoa löydät: www.pses.fi Sisäministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen palopäällystön ammattikorkeakoulututkinnon siirtämiseksi Savonia-ammattikorkeakoulusta Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle. Mikä on tehollista työaikaa ja kuinka paljon se ylittyy työaikalainsäädännössä määritellystä.” ”Kummallinen systeemi” Uudet verkkosivut Palosuojelun edistämissäätiön tavoittaa nyt entistä paremmin myös verkossa. ”Poikkeuslupajärjestelmä on kummallinen. Kun 2012 valmistuneiden tutkintojen keskimääräinen valmistumisaika oli vielä 564 päivää, 2015 ne valmistuivat noin 200 päivässä. Miksi ei poikkeusluvan vaatimaa työaikaa voida sopia valtakunnallisissa työehtosopimuksissa.” Valtaosa työajan poikkeuslupahakemuksista tulee pelastustoimesta. Marjolein van Asselt kertoi Onnettomuustutkintakeskuksen 20-vuotisjuhlassa, miten suomalaisen kollegavirastonsa kanssa samoista lähtökohdista toimiva virasto joutui kovaan kansainvälisen politiikan ja median pyöritykseen tutkiessaan Ukrainassa vuonna 2014 alas ammuttua matkustajakonetta. Hän toivoo, että hylätyistä hakemuksista valitettaisiin työneuvostoon, jotta saataisiin myös sen näkemys käytäntöihin. ”Parantunut turvallisuus – onnettomuusvahinkojen vähentyminen – pienentää kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä ja parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta”, totesi Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Johtava tutkija Kai Valonen sai Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarimerkin. Säätiön uudet verkkosivut on avattu. Myös Pelastustiedon ajankohtaiset uutiset on luettavissa säätiön verkkosivuilta. 6 2 ·2016 V uoden alusta alkaen poikkeusluvat työehtosopimusten ulkopuolisille työajoille myöntävässä Lounais-Suomen aluehallintovirastossa jokainen tapaus ratkaistaan erikseen. Tutkintojen keskimääräiset kustannukset ovat pienentyneet noin 40 prosenttia. Toistaiseksi hallituksessa ei ole mukana Pelastusopiston edustajaa. Sen luovutti johtaja Veli-Pekka Nurmi
Park Hotel Käpylä, Helsinki SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Pelastustoimen varautumisen ajankohtaisseminaari 6.4. Sokos Hotel Vantaa, Vantaa SPAL > Hallituksen kokous (Varsinaiset jäsenet) 6.4. klo 9.00, Karttulan yhteispalvelupiste, Karttula > Tieliikennepelastamisen kurssin opintopäivät 12.4.–ke 13.4. m/s Silja Serenade, Hki-Tukholma-Hki > Turvallisuusharjoitusten järjestäminen 10.5. Vantaa > Palomiesliiton ay-koulutuspäivä 7.4. Pohjoismaat ovatkin erittäin näkyvästi mukana toiminnassa. Valinnan teki jo viidettä kertaa Suomen palohenkilöstön urheiluliitto. Original Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna > Turvallisuusilta taloyhtiöille 14.4. kilpailuvuosi, mutta tykkään myös jääkiekosta, pyöräilystä ja juoksemisesta. Tapahtumaan odotetaan noin 140 osallistujaa muun muassa Yhdysvalloista, Japanista ja monista Euroopan maista. Kuva: Antti Kärppä, Oulu– Koillismaan pelastuslaitos Mikko Ronkainen on vuoden palomiesurheilija SPEK > Meidän turvallinen kylä – kylien turvallisuuskoulutus 2.4. Vantaa NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Tulisijaja hormitarkastuskoulutus 4.–8.4. Suomesta on edustaja 11 komissiossa. ”Urheilu auttaa jaksamaan sekä fyysisesti että henkisesti. klo 18–20, Radisson Blue Hotel, Oulu > Turvallinen työpaikka I – pelastussuunnittelu 19.–20.4. Logomo, Turku > Pelastustoimen työturvallisuusseminaari 19.–20.4. Seinäjoki Alalla tapahtuu Kansainvälinen pelastusalan järjestö CTIF haluaa olla jäsenmaidensa tiedonvaihdon foorumi. Ruotsalainen Eriksson on ensimmäistä neljän vuoden kauttaan presidenttinä. Kattojärjestössä toimii yhteensä 13 komissiota ja työryhmää, joissa käsitellään muun muassa uuteen teknologiaan, vaarallisiin aineisiin ja koulutukseen liittyviä asioita. Se on ollut järjestön päämäärä alusta asti, kun järjestö on perustettu vuonna 1900.” Suomalaiset ovat aktiivisesti mukana CTIF:n komissioissa. ”Saimme hälytyksen tulipaloon, mutta onneksi tuli sopivasti vaihtomies paikalle ja pääsin kakkukahville. Voimannosto tuo vaihtelua arkirutiineihin ja on hyvä treenata jotain tavoitetta varten.” Ronkaisen mukaan liikunta antaa työhön lisäpotkua, mutta on vähän tuuristakin kiinni, pysyykö aina treenikunnossa. CTIF jakaa tietoa Järjestön presidentti Tore Eriksson kävi Helsingissä kertomassa järjestön tuoreimmat kuulumiset.. jakso 11.–15.4. klo 11–16, Sokos Hotel Hamburger Börs, Turku > Palopäällystöpäivät 2016 7.–9.4. Järjestön presidentti Tore Eriksson korostaa, että yksi tärkeimmistä tehtävistä on työturvallisuuden edistäminen. Kyllähän se tuntuu hienolta saada tunnustusta voimannostolle, varsinkin kun palomiehissä on niin paljon eri lajien harrastajia. ”Haluamme edistää, jakaa ja vaihtaa erilaista ammattitietoutta. Oululainen palomies Mikko Ronkainen on vuoden 2015 palomiesurheilija. Laukaa > Asiakaspalvelu ja nuohousyrityksen johtaminen 1. Original Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna > Pintapelastuskurssin opintopäivät 13.4.–to 14.4. Scandic Vierumäki, Vierumäki > Opetusalan turvallisuusfoorumi 27.–29.4. Voimannostossa minulla on menossa 12. Niitä on tullut kohdalle usein”, Ronkainen kertoo. Talon johtoa kiinnostivat kovasti voimannostossa käytettävät varusteet ja doping-testit. Ronkainen oli Pelastustiedon soittaessa juuri palannut palkinnonjakotilaisuudesta Haukiputaan paloasemalle. Työnantaja Oulu–Koillismaan pelastuslaitos saa häneltä kiitokset hyvistä tiloista ja mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa. ”On kova haaste palomiehelle säilyä työkunnossa eläkeikään asti”, hän kiteyttää. Laukaa > Täydennyskoulutuspäivät 13.–14.5. 28-vuotias Ronkainen on moninkertainen voimanoston Suomen mestari ja MM-pronssimitalisti alle 83 kilon sarjassa. CTIF:n edustajakokous Delegates’ Assembly järjestetään syyskuussa Helsingissä
Hälytysilmoitus Hätäpuhelu kello 7.55: ”Tässä kävi äsken tosi paha onnettomuus just ennen Mestarintunnelia, rekka pamahti henkilöautoon, kuskinpuoleinen etuosa meni ihan lyttyyn, se henkilöauto lähti heittelehtimään ja ajautui siihen rekan eteen.” – Kehä I, Espoo. 22.2.2016 – 12 tuntia häkessä 8 2 ·2016
2 ·2016 9 HÄLYTYSILMOITUS
Leppävaaran maantietunnelista ulos tullessaan hän näkee, kun vastaantulevalla kaistalla henkilöauto alkaa heittelehtiä, ja rekka törmää sen kylkeen. Forsblomin työvuoro alkaa vilkkaasti. Keravan hätäkeskuksessa puheluun vastaa ylipäivystäjä Heidi Forsblom. Ensimmäisen tunnin aikana hän hälyttää ambulanssin kiireiselle rintakipukeikalle, kolme ambulanssia kiireettömälle D-tehtävälle ja poliisipartion kiireettömälle omaisuudensuojaustehtävälle. Ennen seitsemää tiet ovat lumisateen jäljiltä vielä auraamatta. Ne saattaisivat hyvinkin tehdä työpäivästä kiireisen. Nopeahkosti hän päätyy hälyttämään: liikenneonnettomuus, keskisuuri. Hän asettuu ottamaan vastaan ensisijaisesti ruotsinkielisiä hätäpuheluita tunniksi. Perusmaanantainakin on kiire Ylipäivystäjä Heidi Forsblom ajaa maanantaiaamuna (22.2.) kohti työpaikkaansa, Keravan hätäkeskusta. 10 2 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS F orsblomin työt hätäkeskussalissa alkavat seitsemältä. Sen jälkeen työt jatkuvat tammikuussa taloon tulleen hätäkeskuspäivystäjä Lilly Niemen perehdytyksellä. Taskupuheluunkin Forsblom huhuilee pariin otteeseen: ”Hätäkeskus – Nödcentralen.” Ensimmäiseen työtuntiin mahtuu vielä yhdeksäs hätäpuhelu. Nainen jatkaa matkaansa kohti itää, mutta soittaa 112. Hänelle Forsblom antaa ohjeet mennä omalla kyydillä päivystykseen. Samoin käy eräälle ambulanssia haluavalle soittajalle. Forsblom on esimies seitsemälle päivystäjälle, tekee itsekin päivystäjän töitä ja tuuraa vuoromestaria.. Sitten ilmoitetaan pyörätielle kaatuneesta puusta, mutta Forsblom ei hälytä yksikköä. Forsblom pohtii, että olosuhteet ovat hyvin otolliset liikenneonnettomuuksille. Kehätiellä kolisee Nainen ajaa maanantaiaamuna kehäykköstä itään. Se tulee Kehä I-tieltä. Teksti: Marko Partanen Kuvat: Teemu Heikkilä Heidi Forsblom valittiin ylipäivystäjäksi 2014, sitä ennen hän ehti tehdä hätäkeskuspäivystäjän töitä seitsemän vuotta
Sen jälkeen Forsblom varmistaa vielä tapahtumapaikan ja lopettaa puhelun nopeahkosti, koska ilmoittaja ei pysähtynyt paikalle eikä hänellä ollut enempää tietoja. Hän tekee yhteistyötä toisen tese-päivystäjän kanssa, joka vastaa muusta Uudenmaan alueesta. Ensihoidon kenttäjohtaja Anssi Taavila panee merkille kuulemansa tiedot: rekan ja henkilöauton jonkinlainen kolarointi, ilmoitus ohikulkijalta, itse onnettomuuspaikalta ei hätäpuhelua. Haittaa liikennettä, jonkin verran. Tiedotteet hätäkeskuksen kautta ”Tilanne näytti tyypilliseltä kahden samaan suuntaan, suunnilleen samaa vauhtia ajavan ajoneuvon kolarilta. Tosin osallisten, henkilöauton ja täysperävaunurekan, kokoero oli luonnollisesti aiheuttanut sen, että pienempi ajoneuvoista oli muuttanut aika reilustikin muotoaan. Ensihoidon yksiköistä ELU5251 oli ensimmäisenä kohteessa, jolloin sain välittömästi ilmoituksen kahdesta vihreästä (kävelevä) altistuneesta. ”Niitä ei ollut antaa, koska kaikki soittajat olivat ohiajajia. Tarkkaavaisen tesen lisähälytys lähtee samassa ajassa kun hätäpuhelun vastaanottaneen Forsblomin hälytyskin. Osallisena 2 henkilöä, joista toinen kuljetettu jatkotutkimuksiin.” Hälytyksen tehnyt Forsblom oli pannut potilaskuljetuksen merkille jo, kun ensihoitaja valitsi ambulanssin statukseksi kiireettömän D-kuljetuksen. Kun Leppävaaran hööki ehtii paikalle, paloesimies ilmoittaa, että irrotettavia ei ole ja että rekan lastina on soraa. He ovat valmiina vastaamaan kolmeen pelastuksen ja kolmeen ensihoidon info-puHÄLYTYSILMOITUS. Liikenneonnettomuutta Kehä I:llä on seurattu hätäpuhelun ajan myös tehtävänseurantapöydässä (tese), jossa hätäkeskuspäivystäjä Meri Myllymäki lisää vasteeseen ensihoidon kenttäjohtaja Anssi Taavilan ja toisen ambulanssin. Lopuksi henkilöauto vinssataan höökin vinssillä tien reunaan. Forsblom keskeyttää puhelun hälyttääkseen paikalle apua, soittajan hän pyytää jäämään vielä linjalle odottamaan. Vaurioita oli henkilöauton hanttimiehenpuoleisessa kyljessä sekä rekan perävaunun etummaisissa renkaissa. Forsblom käsittelee puhelua 92 sekuntia. Onnettomuus näytti juuri siltä kuin hälytysilmoituksesta saattoi päätellä”, Varjonen kertoo. Täysperävaunurekan ja henkilöauton yhteentörmäys. Myllymäki kirjoittaa sanelun mukaan viestin ja lähettää sen medialle kello 8.53. Kaksi vihreää altistunutta Hälytetyt yksiköt jatkavat kohteeseen. Kahden kilometrin päässä onnettomuuspaikasta päivystävä Leppävaaran hööki ja ambulanssi ovat paikalla nopeammin. Myllymäki vastaa hätäkeskuksen radioliikenteestä ja lisähälytyksistä ensihoidon ja pelastuksen tehtävissä Helsingin ja Jorvin alueella. Ensihoidon kenttäjohtaja Taavila tiedusteli hätäkeskuksesta lisätietoja. Tämän ensiarvion perusteella annoin peruutuksen matkalla olevalle toiselle ambulanssille. Kun onnettomuus on hoidettu, Varjonen lähettää hätäkeskuksen kautta jatkotiedotteen. Hätäkeskuspäivystäjät kertovat soittajalta saamansa tiedot pyytämättäkin heti, kun he ehtivät ne puhelusta jäsentää. ”Koska ensimmäiset yksikkömme saavuttivat kohteen nopeasti, en ryhtynyt tivaamaan lisätietoja”, Varjonen sanoo. Palomestari Varjosen matka Niittykummun paloasemalta onnettomuuspaikalle kestää 14 minuuttia. Tese hälyttää lisää Forsblom on lopettanut puhelun Kehätielle, hän odottaa jo seuraavaa hätäpuhelua joltain toiselta avuntarvitsijalta. Täysperävaunurekan ja henkilöauton kylkikolari. Myllymäki kirjoittaa tiedotteen ja välittää sen medialle kello 8.15. ”Altistuneiden määrästä tai loukkaantuneista ei ollut tietoa. Peruin myös itseni tehtävältä”, Taavila kertoo. Yleensä lisätietoja ei tehtävän alkuvaiheessa ole muutenkaan antaa, sillä ensimmäinen hälytys tehdään mahdollisimman nopeasti, minkä jälkeen hätäpuhelu ja lisätietojen onkiminen jatkuu. Myös Varjonen kuulee ambulanssin ilmoituksen kahdesta altistuneesta. 12 2 ·2016 Kello 7.55 Forsblom ottaa vastaan hätäpuhelun Kehä I:ltä. Ilmoittaja kertoo onnettomuuspaikaksi länteen menevät kaistat ennen Mestarintunnelia, Espoossa. ”Altistuneiden määrästä ei ollut tietoa mutta oletettavasti heitä oli ainakin kaksi, koska osallisina oli kaksi ajoneuvoa”, Myllymäki perustelee. Yksiköt saavat hälytyksen vain 80 sekuntia puhelun alusta. 13 puheryhmää Hätäpuhelut ja tehtävät kirjautuvat hätäkeskussalin näytöille pitkiksi listoiksi. Onnettomuuspaikalta ei soitettu hätäkeskukseen ollenkaan. ”Nopean hälyttämisen kannalta oli hyvä, että ilmoittajalla oli hyvä havainto onnettomuudesta ja tarkka sijainti”, Forsblom sanoo. Kerroin vielä ensihoidon kenttäjohtajalle tehtävään hälytetyt ambulanssit”, Myllymäki sanoo. Palomiehet raivaavat ja siivoavat onnettomuuspaikan ja tekevät henkilöauton virrattomaksi, jotta lisävahinkoja ei synny. ”Kehä I, kaistat länteen, Vallikallion liittymän kohdalla. Forsblom hälyttää koodilla 203; liikenneonnettomuus, keskisuuri. Tilanteen kesto n. 2 kaistaa avoinna. Ilmoittajat eivät pysähtyneet Ensimmäisessä aallossa Forsblomin hälytyksen saavat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Tommi Varjonen, hööki, raivuri ja ambulanssi. Niiden lisäksi Meri Myllymäki seuraa kollegansa kanssa tese-pöydässä kymmentä Virven puheryhmää. Henkilöauto on alkanut heittelehtiä ja takaa tullut kuorma-auto on törmännyt siihen. Ilmoittaja jatkoi matkaansa pysähtymättä onnettomuuspaikalle kuten kaikki muutkin, jotka soittavat hätäpuhelun samasta onnettomuudesta. “Kehä I, kaistat länteen, Vallikallion liittymän kohdalla. puoli tuntia.” Viesti tavoitti kaikki mediat, jotka ovat ottaneet Hätäkeskuslaitoksen mediapalvelun käyttöönsä. Palomestari Varjonen sanelee hätäkeskukseen onnettomuuspaikalta hätäkeskuksen mediatiedotteen
Tese-pöydässä ote ei saa herpaantua, vaan tehtävien seuraaminen vaatii tarkkuutta. Kiireinen tese Maanantain (22.2.) tese-pöydästä Myllymäen mieleen jäi kiire: tehtäviä oli paljon ja varsinkin ambulanssiresurssit olivat tiiviissä käytössä. Syy on se, että kaksi henkilöä tese-pöydässä ei repeä moneen yhtäaikaiseen kutsuun, vaan niihin on vastattava tärkeysjärjestyksessä”, ylipäivystäjä Forsblom sanoo. Päätöksiä tehdään lähdönjohtajan kanssa. ”Erityisesti aamupäivällä oli moneen otteeseen tilanne, jossa piti miettiä, mikä ambulanssi tehtävän hoitaa.” Meri Myllymäki kuvassa vasemmalla. Keravan häke > Henkilöstöä 149, joista 135 operatiivista. Tämä on hankalampaa ensihoidossa, jos ensihoitajat ovat jo hoitamassa potilasta”, Myllymäki sanoo. Lisäksi heidän seurannassaan ovat pelastuksen yksi ja ensihoidon kolme anto-puheryhmää sekä kolme vähemmällä käytöllä olevaa puheryhmää. > Poliisi 62 %, terveystoimi 32 %, pelastustoimi 5 %, sosiaalitoimi 1 %. Parhaimmillaan sillä päästään muutaman metrin tarkkuuteen. Aina kun joku yksikkö huutaa niillä ”häke”, on siihen reagoitava nopeasti. On nopeasti pohdittava, ehtivätkö jotkut muut kuin hälytetyt yksiköt nopeammin paikalle. Vuosi 2015 > 791000 hätäpuhelua. ”Digian älypuhelimiin tekemä 112-sovellus on tarkka. ”Joskus yksiköissä olevat ihmiset eivät ymmärrä, kun he eivät saa hätäkeskukselta heti vastausta. Sen kautta soitetuista hätäpuheluista on Keravan hätäkeskuksessa hyviä kokemuksia”, Forsblom kertoo. ”Poliisin tese-pöydässä kiire on erilaista. ”Erityisesti aamupäivällä oli moneen otteeseen tilanne, jossa piti miettiä, mikä ambulanssi tehtävän hoitaa”, Myllymäki sanoo. > Erityiskohteita: Pääkaupunki valtiollisine insituutioineen, Helsinki–Vantaan lentokenttä, Loviisan ydinvoimala ja satamat. Vaikea paikannus Ja jos liikenneonnettomuuteen tehdyn hälytysilmoituksen jälkeen onnettomuuspaikka tarkentuukin eri sijaintiin, vaikkapa toisen kunnan alueelle, syntyy teseen hässäkkä. > 134000 paloimoitinlaitteisiin liittyvää testausja muuta puhelua. Sielläkin on usein pula partioista, mutta partion voi yleensä irrottaa kiireettömältä tehtävältä hoitamaan kiireellistä tehtävää. Siihen törmää varsinkin liikenneonnettomuuksissa, kun soittajat eivät itsekään tiedä minkä kunnan alueella ovat tai eivät edes osaa nimetä tietä, jolla ovat. 2 ·2016 13 heryhmään. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Forsblom ei muista, että niin olisi käynyt, mutta mahdollista se on. > Tuhansia paloilmoitinlaitteita. Hätäkeskuksista pystytään paikantamaan soittajan puhelin, mutta se ei aina ole autuaaksi tekevä keino, sillä tukiasemien paikannus voi heittää parikin kilometriä. 26 kuntaa, Uudenmaan alue. Täytyy miettiä, mitä yksiköitä hälytetään lisää ja mitkä perutaan. Isolla tiellä siitä on vähemmän haittaa, mutta Helsingin keskustassa se on auttamatta liian paljon. Pelastuksen ja ensihoidon tese-pöydän haasteet hänen mukaansa ovatkin resurssien riittävyys, kiire ja suuri alue. On esimerkiksi mahdollista, että yksiköstä huudettu status-viesti peittää alleen lisäavunpyynnön. Paikantaminen on hätäkeskuspäivystäjän työssä yksi vaikeimmista tehtävistä. > Alueen väkiluku 1600000
Karkeasti arvioituna hätäkeskuksen tehtävistä 50 prosenttia on poliisin, 45 prosenttia ensihoidon ja loput pelastuksen ja muiden tehtäviä. Hälytyksiä perehdytyksessä HÄLYTYSILMOITUS Hätäkeskuspäivystäjä Lilly Niemi aloittaa hätäkeskussalissa kello 8.00. Kun perehdytettävä on perehdyttäjän mukaan valmis itsenäiseen toimintaan, hänen viereensä salissa asetetaan aluksi kokenut päivystäjä, joka tekee omaa työtään, mutta pystyy sen ohessa vielä ohjaamaan aloittelijaa. Perehdytyksen kautta töihin tullaan niin koulunpenkiltä kuin pitkän poissaolonkin jälkeen. Uusilla päivystäjillä on aina vähän jännää, kunnes he löytävät itseluottamuksensa”, Forsblom sanoo. Jutuntekohetkellä Niemi on juuri siirtymässä tähän vaiheeseen. Hätäkeskuspäivystäjä Lilly Niemi on aloittanut työnsä valmistumisensa jälkeen tammikuun puolivälissä. Keravan hätäkeskuksessa perehdytys hoidetaan tarkan suunnitelman mukaan, mutta yksilöllisesti. Automurto käynnissä Hätäpuhelu tulee. Tekijä lopettaa aikeensa ja poistuu paikalta miehen nähtyään. Emme jätä yksin ennen kuin päivystäjä on varmasti valmis itsenäiseen työskentelyyn. Toinen saattaa tarvita siihen kolme viikkoa ja toinen kaksi kuukautta”, Forsblom sanoo. 14 2 ·2016 ”M eillä on tarkat ohjeet, mutta tarkkailemme silti perehdytettävän edistymistä. Ilmoittaja kertoo, että taloyhtiön parkkipaikalla joku yrittää murtautua ruuvimeisselillä hänen naapurinsa autoon. Puheluita sopivalla tahdilla Niemi ja Forsblom asettavat kuulokkeet korvilleen ja taivuttavat mikrofonit hyvään asentoon. Puheluita tulee tasaisesti ja rauhallisesti. Työt alkavat. ”Hätäpuhelu kesti muutaman minuutin, sillä sain heti puhelun alussa tärkeät tiedot eikä ilmoittajalla ollut antaa lisätietoja”, Niemi sanoo. Hän on uutena työntekijänä ylipäivystäjä Heidi Forsblomin perehdytyksessä. Teksti: Marko Partanen Kuvat: Teemu Heikkilä Hätäkeskuspäivystäjä Lilly Niemi aloitti työt tammikuussa.. Kiireisenä päivänä puheluun vastataan 2–5 minuutin välein ja rauhallisena päivänä 5–10 minuutin välein. Niihin mahtuu vain yksi pelastustoimen tehtävä, automaatti Kirkkonummella. Hätäkeskuksen järjestelmä ohjaa puhelun kauimmin vapaana olleelle päivystäjälle, Niemelle. Sekä tekijä että perään lähtenyt mies eivät ole enää ilmoittajan näköpiirissä. Tänään Niemi vastaa hätäpuheluun 49 kertaa 11 tunnin aikana. Niemi ottaa ilmoittajalta tekijän tuntomerkit ja poistumissuunnan ja hälyttää poliisipartion. Ilmoittajan mies on menossa ulos puuttumaan tilanteeseen. Forsblom kuuntelee kaikki tehtävät ja on valmis tarvittaessa auttamaan Niemeä puheluiden käsittelyssä. ”Koulutodistus on vähän niin kuin ajokortti, jonka jälkeen voi alkaa opetella tekemistä. Kiireisenä päivänä yksi päivystäjä saattaa vastata yli 80 hätäpuheluun
”Kuuntelin tehtävällä käytävää radioliikennettä, josta ilmeni, että poliisi oli löytänyt tuntomerkkeihin sopivan henkilön”, Niemi kertoo. ”Yritin saada selville, että hengittääkö potilas. Verta on paljon eikä potilas ole hereillä. Rauhoitu ja kuuntele Hätääntyneitä ilmoittajia pyydetään kuuntelemaan ja rauhoittumaan, jotta tapauksessa voidaan paremmin auttaa. Oli vaikea päästä kiinni tilanteeseen”, Niemi kuvailee. ”Kun olen saanut tiedot ja tehnyt riskinarvion, se riittää. Niemen korvaan tilanne kuulosti kaoottiselta ja siitä oli vaikea muodostaa tilannekuvaa. Myöhemmin poliisipartio valitsi statuksekseen: kuljettaa. Varmasti onkin, mutta siitä on samalla myös haittaa. En tiedä meneekö hätääntyneiltä ihmisiltä sanat ohi, kun kerromme, että pitää odottaa sulkematta puhelinta, kun apua hälytetään matkaan. ”Joskus puheillamme ei ole mitään tehoa. Sitten hän sai kontaktin soittajaan ja muutaman tarkentavan kysymyksen jälkeen hänellä oli antaa ambulanssille selkeämpiä tietoja: aivot eivät olleet portaikossa eikä käsi irti. Siitä tuli hyvä mieli”, Niemi kertoo. Niemi lopettaa puhelun ja jää seuraamaan, miten hänen hälyttämänsä poliisipartion kuvake liikkuu näytöllä olevalla kartalla. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Ilmoittaja sai sanotuksi, että potilas hengittää, mutta kuvasi samalla tilannetta, että potilaan aivot ovat tulleet ulos. Odottavan aika taitaa olla niin pitkä”, Niemi pohtii. Hän on aiemmalta ammatiltaan sairaankuljettaja, mutta päätti hakeutua hätäkeskuspäivystäjäksi. Verta ja aivoja portaikossa Niemi ottaa vastaan ensihoidon tehtävän. Yritin neuvoa ilmoittajaa laittamaan kättä suun ja nenän eteen tunnustellakseen ilmavirtausta, mutta ilmoittaja oli niin paniikissa, ettei kyennyt noudattamaan ohjeita eikä antamaan järkeviä vastauksia. Samalla on kerrottava, että kysymykset eivät viivästytä avun tuloa. Heille kerrotaan, että sitä varten on saatava muutamaan kysymykseen vastaus. Se oli vaihtelun kaipuuta sellaiseen, joka edelleen liittyy alkuperäiseen ammattiin. Hätäkeskuspäivystäjäksi ryhtyessään Niemi ajatteli, että ensihoitajataustasta olisi uudessa työssä hyötyä. Omasta ensihoitotaustasta ei juurikaan ollut hyötyä. ”Poliisi sai tekijäksi epäillyn kiinni, koska teosta ilmoitettiin nopeasti ja hänestä annettiin hyvät tuntomerkit. 2 ·2016 15 Hän yritti vielä soittaa ilmoittajalta saamaansa miehen puhelinnumeroon, mutta tämä ei vastannut. Vähän ajan kuluttua ilmoittaja lisäsi, että potilaan käsi on irti. Tavasta on päästävä irti ja löydettävä tasapaino hätäkeskuspäivystäjätyön kanssa”, Niemi sanoo. Ilmeisesti puhelin ei ollut miehellä matkassa. Joskus tulee kuitenkin halu selvittää lisää kuin olisin ambulanssitehtävällä. Ilmoittaja kertoo, että on löytänyt kerrostalon rappukäytävästä miehen makaamasta pää verilammikossa. ”Ilmoittaja oli paniikissa eikä kyennyt noudattamaan ohjeita.” –Lilly Niemi –. Toisille täytyy sanoa napakasti, mutta ei tylysti: kuuntele, ole hiljaa tai apua on tulossa
Tapahtumaan ei liity houkuttelua eikä mitään kontaktin yritystä. Thessman hälyttää paikalle ambulanssin B-kiireellisenä ja neuvoo kääntämään potilaan kyljelleen ja soittamaan uudestaan 112, jos potilas lakkaa hengittämästä tai saa uuden kohtauksen. Hätäkeskuspäivystäjät vastaavat keskimäärin 8000 hätäpuheluun vuodessa. Äiti on matkalla tapahtumapaikalle ja kertoo olevansa pian siellä. Poika on soittanut äidilleen, että punainen pakettiauto on seurannut heitä epäilyttävän tuntuisesti. Monenlaisia soittoja Se kuuluu niihin asioihin, jotka ajoissa tajuamalla hätäkeskuspäivystäjä voi pelastaa jonkun hengen. ”Tämä on asia, minkä täällä osaa jokainen”, Thessman painottaa. Puheluista suurin osa hoituu silti suomeksi. Ruotsinkielisiltä alueilta tulleet puhelut on priorisoitu ohjautumaan salissa ruotsin kieltä taitaville päivystäjille. Rekisterinumeron kirjaimet ovat selvillä. ”Reilussa seitsemässä tunnissa on tullut 1069 hätäpuhelua – muun muassa 12 peltikolaria, 5 rattijuopumusilmoitusta, 3 kuollutta ja kolme perheväkivaltatapausta. Hän kertoo, että alakouluikäiset pojat ovat matkalla koulusta kotiin. Thessman kysyy soittajalta, että onko tämä ollut yhteydessä ambulanssiin, joka kuljetti hänet. Thessman kannustaa edelleen kokeilemaan tuntuuko hengitys, sillä normaalissa kouristuskohtauksen jälkeen se tuntuu, mutta kouristus voi liittyä myös elottomuuteen. Thessman antaa tapahtumatiedot ja auton tuntomerkit poliisille tiedoksi. Häneltä on jäänyt ambulanssiin omaisuutta ja hän on tapahtuneen takia pettynyt palveluun. Vakavaa vai vaaratonta Seuraava soittaja on huolestunut äiti. Soittaja kertoo potilaan kouristuskohtauksesta, joka on potilaalle tyypillisiin kohtauksiin verrattuna poikkeuksellisen iso. Täälläkin hetkellä on 70 keikkaa menossa, silti salissa vaikuttaa siltä, että on hiljaista”, Thessman huomauttaa. Thessman on yksi heistä. Thessman katsoo aamuseitsemältä aloittaneen työvuoron tunnuslukuja kello 14.17. Niissä tilanteissa päivystäjän omien hälytyskellojen on soitava. Päivystäjän kellot soivat Puhelu tulee taas ja kuunteluoppilas on korvat höröllään. Ensin soittaa nainen, joka on ollut ambulanssissa potilaana. Tämä ei onnistu, koska potilas on auttajille liian iso ja istuu nojatuolissa. Soittaja kertoo tuntevansa potilaan hengityksen, mutta potilas ei ole kohtauksen jälkeen vielä hereillä. Autossa olevaa tai olevia ei pystytä erottamaan. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Hänen kokemuksensa sanoo kuitenkin, että tilanne vaikuttaa vaarattomalta. Jos hengitys ei olisi tuntunut, tehtävä olisi muuttunut korkeariskisemmäksi A:ksi (eloton) ja jos taas potilas olisi herännyt kohtauksestaan, tehtävä olisi muuttunut kiireettömäksi C-tehtäväksi. Thessman pyytää siirtämään potilaan selälleen, jotta he voisivat tunnustella hengittääkö potilas. 16 2 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS P ainopistevuorossa työskentelevän vuoromestari Stefan Thessmanin tehtävänä on tänään työskennellä ilmoitusten vastaanottajana. ”Tämä on normisetti yhden päivän saldosta, se kertonee siitä, että ei tää maailma pysähdy koskaan.” – Stefan Thessman – Teksti ja kuva: Marko Partanen Grafiikka: Peter Bange. Kun vastaus on ei, Thessman neuvoo soittajaa selvittämään alueen terveystoimen puhelinnumeron 118:sta ja soittamaan oi keaan paikkaan
Täälläkin hetkellä on 70 keikkaa menossa, silti salissa vaikuttaa siltä, että on hiljaista.” –Stefan Thessman–. • Vastaanotetut puhelut 1677 kpl • Virheelliset/tahattomat soitot 240 kpl • Asiattomat/ilkivaltaiset soitot 24 kpl • Neuvontatehtävät 436 kpl Keravan hätäkeskuksessa 22.2.2016 kello 7.00–19.00 • 3 ö ljy va h in ko a • 3 el ot to m uu tt a (7 00 ) • 2 ta jut to mu ut ta (70 2) • 24 he ng ity sva ike utt a (70 3) • 19 rinta kipu a (704 ) • 50 äkillise sti pahent unutta yleistila a (705) • 14 aivohalvausta (706) • 47 kaatumista (745) • 8 myrkyt ystä (752) • 5 soke ritas apain on häiriö tä (771 ) • 8 kou rist elu a (77 2) • 65 m uu ta sa ira stu m ista (77 4) • 8 ok se nt elu a/r ip uli a (7 75 ) • 10 va ts ak ip ua (7 81 ) • 17 se lk ä/ va rt alo /r aa ja kip u a (7 83 ) • 30 h o ito la ito ss iir to a (7 93 ) • 2 p o tk im is ta /h ak ka am is ta (0 33 ) • 6 va in aja a • 30 näp isty stä • 85 liik enn ete htä vää • 11 kad onn utt a ihm ist ä • 17 rat tiju opu mus ta • 20 pel tik ola ria • 6 ko tiv äki val tat ap au sta • 50 häi riö käy ttä yty mis tä • 9 au to m aa tt is ta pa lo ilm oi tu st a • 1 ke sk is uu ri ra ke nn us pa lo • 1 ra ke n n u sp al o m aa n al la • 8 va h in g o n to rj u n ta te h tä vä ä Pe las tuk sen tehtä viä mm: Po li is in te h tä v iä m m : E n sih o id o n te h tä vi ä m m : ”Reilussa seitsemässä tunnissa on tullut 1069 hätä puhelua – muun muassa 12 peltikolaria, 5 rattijuopumus ilmoitusta, 3 kuollutta ja kolme perheväkivaltatapausta
Poissaoloja on paljon, ja niitä pitää viedä järjestelmään ja hoitaa paikkaajia tilalle. Ylipäivystäjillä on omat pysyvät kuuden päivystäjän ryhmänsä. Koko ajan on jotain pientä käynnissä, joka pitää sovitta salin toimintakykyyn”, Pälä kertoo. 18 2 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS ”T ämä maanantai on ollut aika normaali päivä. Salin vahvuus elää paljon. Lisäksi häntä työllistää flunssa-aalto. Normaalirutiineilla pyritään selviämään mahdollisimman pitkään. Riittävästi väkeä oikeilla paikoilla Pälä kertoo, että vuoromestarin operatiivinen johtaminen on liikkunut yksittäisten tilanteiden johtamisesta askeleen etäämmälle. Nyt työ on varmistaa, että salissa on riittävästi väkeä ja oikeat ihmiset oikeilla paikoilla. Vaativampia tai pitkäkestoisia tehtäviä hoidettaessa voidaan salissa tehdä logistisia muutoksia, jolloin tietty tehtävä voidaan osoittaa jollekin hoidettavaksi. Yöllä on vähemmän väkeä ja kiireisiksi osoittautuneina aikoina enemmän – painopistehenkilöstöä. Joissakin tehtävissä saatan ottaa vastuuta, mutta sen täytyy olla rutiinista poikkeavaa”, Pälä kuvaa. Aamu on ollut tehtävien kannalta kiireinen, iltapäivään tultaessa on vähän rauhoittunut”, kertoo vuoromestari Taina Pälä. Työvuorossa on vuoromestarin lisäksi kolme ylipäivystäjää ja 18 hätäkeskuspäivystäjää. Vuoromestari pyrkii hallitsemaan salin kokonaisuuden. ”Pienemmät toiminnot, kuten perehdytys, vaikuttavat kokonaisuuteen. Vuoromestari vastaa salista "Vuoromestari ei enää sano, että hälytä tuo yksikkö, vaan hoida tämä työ.” – Vuoromestari Taina Pälä (takana) –. ”Toimintojen on oltava turvattuja, ettemme sido mihinkään liikaa tai liian vähän resursseja”, Pälä sanoo. ”Ennen vuoromestari tiesi jokaisesta tehtävästä kaiken. Vuoromestari ei enää sano, että hälytä tuo yksikkö, vaan hoida tämä työ
Jotkut voivat olla epävarmoja ja pyytää selvittämään vastaanottamansa puhelun. Toisaalta hän miettii, mikä on asioihin puuttumisen kynnys, sillä uutiskynnyksen ylittäviä virheitä syntyy harvoin. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Rutiinisti kuuntelen molempien alueen lääkäriyksiköiden keikat. Joskus ylipäivystäjät myös pyytävät Alasta keskittymään johonkin tiettyyn asiaan. Alanen myös kouluttaa ja perehdyttää henkilöstöä. Ei hänen tekemisiään koeta kyttäämisenä, vaikka porukka kyllä terästäytyy aina, kun Ari tulee saliin. Silloin puhelun käsittely vie enemmän aikaa ja avun hälyttäminen viivästyy. Kaikkia puheluita ei mitenkään pysty kuuntelemaan, Jo yhden päivän ensihoidon Cja D-tehtävien kuuntelemiseen menisi viikko”, Alanen kertoo. ”Jos menen vanhalle jermulle sanomaan, että hyvin teit rintakivun, hän ei välttämättä ota sitä vilpittömässä mielessä, kun taas aloitteleva päivystäjä ottaa sen innolla vastaan”, Alanen sanoo. Ja onhan se aina jännää, kun Arilta tulee postia – mitähän siellä on?” Ylipäivystäjät myös suodattavat Alasen huomioita: ehkä asia on jo käyty läpi tai jonkin yksittäisen asian läpikäyminen ei ole merkityksellistä. ”Aina kun menen saliin, niin kuiske käy: Alanen tuli saliin”, asiantuntija Ari Alanen sanoo. Vanhan maineensa vanki Alanen antaa epäkohdat tiedoksi ylipäivystäjille, jotka käyvät ryhmiensä kanssa tarvittaessa asiat läpi. Alanen kuuntelee hätäkeskuspäivystäjien vastaanottamia puheluja sekä livenä että jälkikäteen. Yksittäisiin virheisiin emme puutu, niitä tekee jokainen, mutta jos jonkun kohdalla virhe toistuu useasti, puutumme asiaan”, Alanen sanoo. Kiinnitän huomiota muun muassa hälytysaikaan, painelun alkamisaikaan, aloitusprotokollan noudattamiseen ja toimivuuteen”, Alanen sanoo. Useimmiten virhe liittyy haastattelutekniikkaan. Joskus Alanen pohtii epäkohdan löytäessään, kuinkahan paljon tätä tapahtuu. Hyvääkin palautetta Hyvääkin palautetta annetaan. Ylipäivystäjä Heidi Forsblom ei ajattele, että Alasen rooli saisi aikaan negatiivista virettä. Kerron ihmisille sen mikä on henki, ei voi tehdä mitä tahansa”, Alanen sanoo. Haastattelussa mennään epäolennaisuuksiin tai kysymysjärjestyksestä tulee epälooginen tai protokollan tuntemisessa on puutteita. Hän ei ole salissa kovin näkyvä. Kestoteemana on elottomuus. ”On puututtava toimintaan, jota jatkamalla jonain päivänä käy huonosti. ”Kerron mikä on henki” Mitä salissa mietitään Alasesta, joka etsii epäkohtia. Sitä tulee yleensä normaalista poikkeavista asioista. Kutsun tätä tehokkaaksi katumiseksi. ”Viiden viime vuoden aikana olen antanut negatiivista palautetta vain kerran, mutta aina kun menen saliin, niin kuiske käy: Alanen tuli saliin”. 2 ·2016 19 A siantuntija Ari Alasen työajasta 60 prosenttia on hätäpuhelunkäsittelyn laadunvalvontaa. Muuten kuuntelen teemaluontoisesti vaikkapa rintakipuja tai kouristuksia. Tehokasta katumista Epäkohdat löytyvät Alasen selvittelyn, kantelun ja tehokkaan katumisen kautta. Siinä keskittyy live-tilanteeseen ja miten vaikkapa tesen kommunikaatio toimii. Hänen töihinsä kuuluu hätäpuheluiden laaduntarkkailu.. Viime vuoden lopulla hän kuului työryhmään, joka antoi koulutusta 130 päivystäjälle elottomuuteen liittyvässä hätäpuhelutoiminnassa. Kuuntelen ja taulukoin kaikki elottomuudet. ”Ari tekee töitä taustalla. Kun kuuntelen viiveellä, olen tapahtumista vähintään päiviä jäljessä. ”Livenä kuuntelussa on se hyvä puoli, että näkee miten koko systeemi toimii. Ensin katson näyttävätkö ne ulkoisesti huonolta eli liittyykö niihin viiveitä. Asia on silloin ok, kun huomaa itse epäkohdan ja haluaa omatoimisesti puuttua siihen. Kestoteemana elottomuus Laaduntarkkailussa Alanen keskittyy ensihoitotehtäviin. Positiivista palautetta antaessa on tunnettava ihmiset. ”Hyvän palautteen annan aina itse henkilökohtaisesti ja kerron sen myös ylipäivystäjälle”, Alanen sanoo. Hän kertoo olevansa vanhan maineensa vanki. Pelastustoimen tehtävään täytyy tulla heräte jostain muualta, vaikkapa mediasta tai yksiköltä, jotta käyn kuuntelemassa sen. ”Monet huomaavat itse virheen ja ilmoittavat siitä minulle
Seppä johtaa keskusta edelleen. Eri alueiden erikoisosaaminen, kuten toiminta ydinvoimala-, lentokenttätai metro-onnettomuudessa koulutettiin kaikille. Vuonna 2005 Sepän johtama hätäkeskus oli yksi maamme 15 keskuksesta. Hän haki alleen auton, josta tuli hänen konttorinsa. ”Muualta ei tulla Keravalle valmiiseen pöytään ja toisaalta tiloissa työskennelleetkin aloittaa uudessa hätäkeskuksessa – työ on uutta. Onnistui odotettua paremmin Rakenneuudistus näyttää Sepän silmään onnistuneen odotuksia paremmin. ”Olemassa olevat hätäkeskuspäivystäjäryhmät hajotettiin. ”Viranomaiset ovat olleet hyvässä yhteistyössä ja meidät on otettu hyvin vastaan,” hän sanoo. Minä päätin, kuka menee mihinkin ryhmään ja ketä siihen laitetaan vuoromestariksi”, Seppä kertoo. Käsky Porista kuului: ”Hae Biliasta auto, vuokraa tilat, palkkaa henkilöstö ja perusta Itäja Keski-Uudenmaan hätäkeskus”. Hätäkeskusalueellamme on myös paljon sellaista, mitä muualla ei ole. Nopeasti löytyi vanha kirjasto, johon toiminta aluksi rakennettiin. Teksti: Marko Partanen Kuva: Teemu Heikkilä. Kymmenen vuotta myöhemmin rakenneuudistusten jälkeen hätäkeskuksien määrä on vähentynyt kuuteen ja Keravan hätäkeskus toimii tätä toimintaa varten rakennetuissa tiloissa. ”Meillä hätäkeskustyössä on haasteena muun muassa tehdä asianmukainen riskinarvio ja valita asianmukainen resurssi, kun taas pienemmillä paikoilla tehtäviä varten on vain yksittäinen tietty resurssi. Se koostuu luonnollisesta poistumasta, koulutuksista, Hätäkeskuslaitoksen muista mahdollisuuksista ja äitiyslomista. Keravalla henkilöstön rotaatio on vuosittain noin 15–20 työntekijää. Kaikki puhtaalle pöydälle Seppä sanoo, että Kerava tuli muutokseen jälkijunassa. Se saattoi ottaa mallia Oulussa ja Kuopiossa tehdyistä fuusioista. Henkilöstöä on nyt 150. Uusjako ei mennyt aivan keskusteluitta, mutta jälkeenpäin se on koettu hyväksikin asiaksi. Hyvistä väleistä on luonnollisesti ollut apua, kun kolme isoa keskusta yhdistyi ja alueesta muodostui laaja. Uudistuksessa Keravan hätäkeskukseksi yhdistyivät Itäja Keski-Uudenmaan, Helsingin ja LänsiUudenmaan keskukset. Hätäkeskus piti pystyttää Keravalle. Jokaiselle Keravalla jo valmiiksi työskennelleelle henkilöstölle annettiin vastuu tiloihin uutena tulevien vastaanottamisesta”, Seppä sanoo. Volvo-merkkisellä konttorillaan hän ajoi Poriin koulutukseen, joka kesti muutaman päivän. Pääkaupunkiseudun haasteet ovat joka päivä käsin Virka, Volvo ja Seppä HÄLYTYSILMOITUS Aluksi oli vain virka, Volvo ja Seppä. Keravalla tehtiin selväksi, että hätäkeskuksesta tulee kaikille uusi työpaikka. Jokaisen osaaminen punnittiin ja muodostettiin uudet osaamiseltaan tasavahvat ryhmät. 20 2 ·2016 V esa Seppä valittiin Itäja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen johtajaksi marraskuussa 2003
”Tapaus ensimetreillä vahvisti uskoani.". kosketeltavissa”, Vesa Seppä linjaa. Malli tosin vaihtui pienempään. Hänen mukaansa muutoksessa isompiin yksiköihin on ollut parasta toimintamallien valtakunnallinen yhdenmukaistaminen. Haastavinta ja parasta Kun Vesa Sepältä kysytään haasteellisinta ja palkitsevinta hetkeä hänen hätäkeskusjohtajan urallaan, ne nousevat esiin yksittäisten kenttätapahtumien kautta, mutta heijastuvat 2 ·2016 21 järjestelmän toimivuuteen ja haavoittuvuuteen. Poliisipartio sattui olemaan lähin yksikkö. Ajatko edelleen Volvolla. Niiden keskiössä on työntekijä. Mitä tapahtuu seuraavaksi. Uusi strategiakausi alkoi 2016, ERICA tulee 2017, Hätäkeskuslaitos verkottuu sekä organisaatio muuttuu tavalla tai toisella sekä vuoden 2020 jälkeen… Mikäli sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla seuraava Hälytysilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä sähköpostitse: marko. Mikä on pysyvää. Kun ensimetreillä sattui tällainen tapaus, se vahvisti uskoani uutta järjestelmää kohtaan”, Seppä kertoo. Pelastajien paikalle tullessa se olisi ollut jo liian myöhäistä. ”Nyt voimme kohdentaa resurssit oikein, kun ei ole liian pieniä yksiköitä, joissa saattoi olla siten, että hätäkeskuksen pienuuden (tehtävämääriin nähden) takia hätäkeskus oli yliresursoitu, jotta homma pyöri”, Seppä sanoo. ”Palkitsevinta oli se, kun Itäja Keski-Uudenmaan hätäkeskus oli juuri aloittanut toimintansa ja poliisin hätäpuhelut oli äskettäin ohjattu numeroon 112. Poliisit kävivät pelastamassa invalidin asunnostaan. Oli vaikea tilanne nähdä, miten ihminen on tapauksen kokenut”, Seppä kertoo. Kun uusi ohje tulee, ollaan hätäkeskuksissa paremmin valmiita ottamaan se vastaan. partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse: 0400 674 208. Virka-ajot kyllä. Syttyi kerrostalopalo, jossa vanhus oli sisällä. ”Haastavinta urallani on Jokelan kouluampumistapauksen defusing-tilanne. Jatkuva muutos. Samalla viranomaistyö on tullut järkevämmäksi, kun kaikki eivät kehitä omia mallejaan. Uuden järjestelmän takia partio voitiin hälyttää suoraan hätäpuhelusta matkaan. Puhelun vastaanottaja kuuli, kun puhelun aikana ihmisiä kuoli
Vuoden meripelastajaksi miehistö Pirkanmaalta räjälkeen ja osin yhtä aikaa. Helsingin pelastuslaitoksella oli ennätysmäärä ensihoitotehtäviä vuonna 2015. Peruselintoimintojen häiriöt, kuten sydämen, verenkierron, hengityksen ja tajunnan vakavat häiriöt muodostivat noin 40 prosenttia tehtävistä. heinäkuuta miehistö suoritti yhdeksän erilaista avustustehtävää peKuvassa vasemmalta Aki Lahtinen (päällikkö), Jasmo Hiltula, Saara Vento, Aki Leskinen, Petri Kinnunen. 22 2 ·2016 Suomen Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden meripelastajaksi 2015 pelastusvene 417:n miehistön Pirkanmaan järvipelastusyhdistyksestä Tampereelta. Tehtävätyypeissä ei sen sijaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tehtävien kasvu johtuu useista syistä, kuten pääkaupungin väestönkasvusta, ikääntymisestä ja kotihoidon lisääntymisestä. Lauantaina 4. Perusteena Vuoden meripelastajan valinnalle oli miehistön jäsenten esimerkillinen sitoutuminen vapaaehtoistyöhön sekä tinkimättömyys, jolla tehtävät suoritettiin pyyteettömästi ja omaa itseä säästämättä. Palkittavaan vapaaehtoismiehistöön kuuluvat Aki Lahtinen (päällikkö), Jasmo Hiltula, Saara Vento, Petri Kinnunen ja Aki Leskinen. Muita suuria yksittäisiä potilasryhmiä olivat kaatumiset (15 prosenttia) sekä äkillisesti heikentynyt yleistila (noin 13 prosenttia). Tehtävien kokonaismäärä oli 54596 hälytystä, joka oli 1381 tehtävää enemmän kuin edellisvuonna. Helsingissä ensihoitotehtäviä ennätysmäärä
Projekti sisältääkin lukuisia kokeiluja, kokeita ja testejä, joissa testataan olemassa olevia ratkaisuja ja arvioidaan niiden käyttökelpoisuutta. Projektille on asetettu kolme päätavoitetta. Projekti on yksi laajimmista kriisinhallinnan tutkimusja kehittämisprojekteista maailmassa: konsortiossa on mukana yhteensä 36 partneria yhteensä 15 maasta. Eurooppalaista kriisinhallintaa kehitetään tällä hetkellä monissa eri projekteissa. Standardi SFS 5900 koskee tulitöistä aiheutuvien henkilöja omaisuusvahinkojen torjumista tilapäisillä tulityöpaikoilla. Standardiuudistuksen taustalla on vuoden 2016 alussa tapahtunut tulityökoulutusten yhdistäminen. Kolmanneksi tavoitteena on kehittää yhteistä ymmärrystä kriisinhallinnasta rakentamalla esimerkiksi kriisinhallintatoimijoiden verkosto. Lue Teija Mankkisen artikkeli: pelastustieto.fi ja pses.fi Mistä tietoa eurooppalaisesta kriisinhallinnasta?. Yleiset työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset on määritelty lainsäädännössä ja viranomaisten ohjeissa, eikä niitä käsitellä tässä standardissa. SFS 5900:stä julkaistiin uusi painos maaliskuussa. 2 ·2016 23 Tulityöstandardi uusiutui Tulitöiden standardi uusitui. Yksi niistä on DRIVER eli Driving Innovation in Crisis Management for European Resilience. Projektin erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat innovaatioiden synnyttäminen ja edesauttaminen. Ohjeet koskevat myös ulkopuolisia urakoitsijoita ja kiinteistöjen hoidosta vastaavia henkilöitä. Standardissa annetaan ohjeita henkilöille, joiden tehtävänä on johtaa, valvoa ja tehdä tulitöitä. Ensimmäinen on rakentaa eurooppalainen testiympäristö, jossa olisi mahdollista tehdä paitsi erilaisia kokeita myös testata, mallintaa ja analysoida erilaisia kriisinhallinnan nykyisiä tai uusia menetelmiä ja ideoita. Standardissa esitetään toimenpiteet paloturvallisuuden lisäämiseksi asennus-, huoltoja korjaustöissä, joissa hitsataan, leikataan, hiotaan sekä tehdään muuta työtä avoliekillä tai muissa töissä, joista aiheutuu palovaara. Innovaatioita pyritään tuottamaan erityisesti kansalaisyhteiskunnan resilienssin, koulutuksen ja oppimisen sekä ammattilaisten toiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi esimerkiksi tilannetietoisuuden osalta. Tietopankkiin on tarkoitus koota lisäksi myös esimerkiksi standardeihin, yhteiskunnallisiin tekijöihin ja oppimiseen liittyviä kehittämisvälineitä/tietoa. DRIVER-projekti aloitettiin reilu vuosi sitten ja se päättyy vuonna 2018. Samalla uudistui standardi SFS 5991 kattoja vedeneristysalan tulitöiden turvallisuudesta. Tässä standardissa esitettävä tulitöiden turvallisuustutkinto ei korvaa työpaikkakohtaista turvallisuuskoulutusta tai perehdytystä. Toiseksi tavoitteena on kehittää DRIVER-tietopankki (portfolio), johon kootaan tieto olemassa olevista, mutta myös kehitteillä olevista kriisinhallinnan työkaluista
TAPASIMME 24 2 ·2016 Tällä hetkellä VPK-toiminta on väistynyt perhe-elämän tieltä. Laura Korkeamäki hoitaa lapsiaan kotona ja lisäksi tekee kätilökeikkaa Hämeenlinnassa sekä ensihoitovuoroja 9Lives-ensihoitopalveluyrityksessä Kangasalla. Etualalla puolitoistavuotias Ella, pulkassa kolmevuotias Eetu.
Osaltaan ne ovat juttuja, joita tykkäsinkin tehdä, mutta huomasin, että niistä on pakko pyrkiä pois, mikäli haluaa jatkossa tehdä muutakin.” Monet naiset kokevat vaikeaksi hälytysosastoon mukaan pyrkimisen ja omasta roolistaan ulos murtautumisen: muonitushommista on vaikea kieltäytyä, ja vaatii uskallusta sanoa, että haluaisi tehdä muutakin. Sitten kävin kouluttamassa nuoria ja miehistöharjoituksissa”, Korkeamäki kertoo. Miehistö tekee sammutusta ja pelastusta, lähde mukaan.” Hyvä esimerkki naisten roolista palokunnassa on juuri kahvin keittäminen tai pullan leipominen eri tilaisuuksiin. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Korkeamäki itse uskalsi sanoa. ”Voisivatko ne olla vaikkapa operatiivista tukitoimintaa, avoimia kaikille. VPK:ssa mukana olevat miehet toivottavat hänet avosylin tervetulleeksi mukaan. Mitä seuraavaksi tapahtuu. 2 ·2016 25 V PK-toiminnasta kiinnostunut nainen vierailee palokunnan avoimien ovien päivässä. Korkeamäellä ei sinänsä ole mitään noita tehtäviä vastaan, leipomisesta hän pitää paljon. Hän on nuorehko ja liikunnallinen, joten ainakin ensikatsomalta hän voisi ikänsä sekä kuntonsa puolesta sopia esimerkiksi hälytystoimintaan. ”Se on aika automaattista. Palokuntanuorista eteenpäin siirryttäessä heidän oli ryhmän tuella yksittäistä naista helpompi päästä mukaan hälytystehtäviin. PariLaura Korkeamäki ei mennyt naisosastoon Kun Laura Korkeamäki aloitti VPK-harrastuksen 19-vuotiaana, hän uskalsi sanoa haluavansa hälytysosastoon. ”Kyllähän naiselle yleensä ensimmäisenä esitellään, että meillä on täällä tällainen naisosasto. Mikään ei muutu, ennen kuin yleiset asenteet muuttuvat. Siitä pikkuhiljaa asetelma muuttui siihen, että kysyttiin, lähdetkö heti kyytiin, tule mukaan.” Korkeamäki muistuttaa, että monet naiset varmasti haluavat toimia nimenomaan tukitehtävissä. Heitä tarvittaisiin lisää ja heidän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Kahvia voi keittää ja sitten vähän tehdä muonitusta”, vastaa Laura Korkeamäki. Hän aloitti palokuntatoiminnan 19-vuotiaana kotikaupunkinsa Hämeenlinnan VPK:ssa. ”Jälkeenpäin ajatellen oli varsin luonnollista, että uutena sitä jää asemalle tai tulee myöhemmin kohteeseen. ”Minulla on aina varmaan ollut joku putkinäkö, etten ole edes nähnyt muuta vaihtoehtoa.” Palokuntatoiminnassa hän tapasi myös tulevan aviomiehensä Jani Korkeamäen. Vastaus oli neutraalihko jaa, no, tee sitten. Vähemmän siinä tilanteessa kerrotaan, että tässä on meidän miehistö. Korkeamäki ei myöskään koskaan ole osannut ajatella toimivansakaan muualla kuin miehistössä. Liian moni nainen ei kuitenkaan uskalla. ”Hämeenlinnassa oli tapana pitää aloittelijaa muutama vuosikin miehistössä, ennen kuin nostettiin mukaan hälytyksiin. ”Kyllä minullekin tupattiin alkuun tosi paljon sitä, että haluaisitko keittää kahvia, tai hoitaisitko ruokaa asemalle. Haluttiin, että perustiedot ja -taidot ovat kunnossa ennen sitä. Naisten pitäisi kuitenkin olla helpompaa mennä mukaan myös miehistöön. Hän on pitkän linjan VPK:lainen Kangasalta, ensihoitaja, kätilö ja kolmen lapsen äiti. Ongelma onkin vallitseva oletus naisten roolista pelastustoiminnassa. Eivät kaikki miehetkään ole fyysisesti parhaimmassa kunnossa, ja nykyään nuorisokin alkaa olla yhä heikkokuntoisempaa. Ei pitäisi olettaa, että tukitoimet kiinnostavat kaikki naisia. Samaan aikaan mukaan tuli useita muitakin tyttöjä. Se selittyy sekä hänen pitkällä taustallaan että luonteellaan. Jos kuntoa ei ole, voisi tehdä tukitehtäviä ilman sukupuolisidonnaisuutta.” ”Tämä ei mene naisosastoon” Korkeamäki kertoo, että hänen on ollut aina suhteellisen helppo päästä palokunnassa operatiivisiin tehtäviin. Naisten asema pelastusalalla vaatii vielä paljon tehtävää. Korkeamäen mielestä naisjaostot sellaisenaan voisikin lakkauttaa
Mutta varmasti olisi esitelty, jos olisin tullut uutena ihmisenä. 26 2 ·2016 kymppisenä hän muutti Kangasalle miehensä kotipaikkakunnalle ja siirtyi Kangasalan VPK:hon. Pystyin vetoamaan ohjeisiin. ”Heillä oli ehkä jo tieto, että tämä ei tule menemään naisosastoon. Se oli hänelle osaksi helppoa, sillä Hämeenlinnan ja Kangasalan VPK:iden toimintakulttuurit erosivat toisistaan, Korkeamäen eduksi. Mieleenpainuvin keikkasi VPK:ssa. Perheesi. Kyllähän joudun edelleen kuulemaan sitä, että ”jaksatko varmasti nostaa sen”, mutta se on ehkä enemmän hyväntahtoista. Hänen asemansa VPK:ssa on nykyisin hyvä. Asemien väki tiesi toisensa jo etukäteen palokuntanuorten kilpailuista ja leireiltä, joten Korkeamäen oli helppo aloittaa palokunnassa. Puoliso Jani, alle kouluikäiset lapset Jimi, Eetu ja Ella sekä perheen koira. NOPEAT ”Jos raskausaikana lähtee johonkin tulipaloon, pitää miettiä jo kaasujenkin vaikutukset sikiöön.”. ”Jos nuorelle naiselle sanotaan, että ”meillä on tässä tämmöinen hyllyrivi, tässä vaihdetaan vaatteet”, niin se ei ole kovinkaan luontaista kaikille. Monesti väänsinkin niistä, sillä mun mielestä asiat menevät niin kuin on opetettu”, hän naurahtaa. 29. Mikä sammuttaa. Ihan sama mitä sanotte, mutta tämä ei mene sinne. ”Kun tulin Hämeenlinnasta, teoriaosaamiseni oli vahvaa. Eikä sen kuulu olla niin, että tullakseen palokuntakulttuuriin, täytyy olla sinut alastomuuden kanssa.” Kuka olet ja mistä tulet. Hämeenlinnassa oli painotettu teoreettista osaamista, Kangasalla taas tehtiin, kuten käytäntö oli osoittanut parhaaksi. Perhe, ystävät ja nauru. Raskaana ollessa yhtäkkisesti sen tajuaminen, että tällä keikalla ei kyse ole enää vain minusta. Laura Korkeamäki Pirkanmaalta, Tampereen kupeesta. Minulle ei ole edes esitelty sitä vaihtoehtona. Korkeamäki toteaa, ettei kolmen lapsen äitinä arastele enää mitään, mutta ymmärtää, että ajatus vaatteiden vaihdosta miesten puolella voi tuntua hankalalta monelle naiselle. Uusilla paloasemilla naisille on jo omat sosiaalitilat, vanhoilla ei. ”Minulla ei enää ole mitään ongelmaa palokunnassa. En voi silti ajatella, että asiat olisivat hyvin, koska jos meille tulee joku uusi, kyllä hän joutuu todistamaan aika paljon osaamistaan, että kelpaa muille.” Koko yhteisö mukaan muutokseen Naisten VPK-toiminnan aloittamista voivat hankaloittaa paitsi asenteet, monet käytännön asiat, kuten kunnollisten sosiaalitilojen puute. Mikä sytyttää. Epärehellisyys ja liikunnan puute. Kyllä nykyäänkin naisille esitellään ensin naisosasto.” Uudessa palokunnassa Korkeamäen oli kuitenkin silti ansaittava paikkansa ja todistettava, että pystyy, jaksaa ja osaa. Ikäsi
”Jos raskausaikana lähtee johonkin tulipaloon, pitää miettiä jo kaasujenkin vaikutukset sikiöön. Savusukelluksen suhteen jo järkikin sanoo, että älä lähde. ”Se on ollut jännä fiilis. VPK:n sosiaalista kulttuuria voi yrittää muuttaa, mutta silloin koko yhteisön pitäisi lähteä mukaan. Saattaa olla, että esimerkiksi pitkään asemalla ainoana naisena ollut haluaa pitää osin tiedostamattaan kiinni vaivalla saavutetusta statuksestaan. Ei ole pakko mennä alasti juttelemaan. Meitä kannattaisi olla lisää.” Laura Korkeamäen ja hänen miehensä Janin vuorotyö mahdollistaa sen, että he hoitavat kolmea lastaan kotona. Arki on jatkuvaa sumplimista. Että mitä, jos oltaisiin samassa tilassa kaikki.” Jokaista lastaan odottaessaan Korkeamäki on käynyt isommillakin hälytystehtävillä yli puoleenväliin raskausaikaa. Jakkaralla istuu Jimi, 5.. Toiset lähtevät pitämään huolta toisista, se on äitimäinen lähestymistapa. Tätä palettia kun pyöritetään, kuskataan lapset ja hoidetaan työt… Se on minuuttipeliä”, Laura Korkeamäki kertoo. Että alkaa tiedostaa sen, että on oikeasti joku toinenkin ajateltavana.” Raskaudenaikaista ohjeistusta palokuntatyötä tekeville naisille ei vielä ole olemassa. ”Ei tarvitsisi olla hyvä äijä, ei äiti muille. Se vaatii sitä, että koko yhteisö lähtee siihen. ”Tärkeät keskustelut voi käydä vaatteet päälläkin. Hän tarkoittaa, että lista asioista joita saa tai ei saa tehdä, on todella pitkä, mutta yleensä neuvolalle on pelkästään kauhistus, jos raskaana oleva nainen on ollut mukana palokunnan hälytystehtävissä. Mihin saakka. Se vaatisi myös yhteistyötä naisilta. Kolmen tuuman terävä värinäyttö Kevyt (700 g) ja kestävä (IP 67) Toiminta-aika 4 tuntia yhdellä akulla Ja se hinta… nelinumeroinen ja alkaa ykkösellä DAFO OY | Puutarhatie 22 C | 01300 Vantaa | Finland Tel +358 10 666 5120 | info@dafo.fi | www.dafo.fi Tämä ja muut Flir-mallit esillä Palopäällystöpäivillä UUSI FLIR K2 -lämpökamera VPK-toimintaan olennaisena osana kuuluvat saunaillat voivat myös tuottaa hankaluuksia, jos nainen on ainoa laatuaan palokunnassa. Mikä on fiksua?” Ruotsissa ohjeet ovat jo olemassa, ja Pelastusalan naisverkosto arvioi paraikaa niiden käyttökelpoisuutta Suomessa. "Keskimmäinen käy kerhossa kerran viikossa, isoin käy kahdesti viikossa, ja vielä temppujumpassa. ”Kun on saavuttanut tietyn aseman, ei halua antaa sitä pois, mistään hinnasta. ”Mikään ei opasta siihen, mitä voi tehdä, mitä pitäisi jättää pois. Ei se välttämättä ole sellaista, että ”hei, sä et saa tulla tänne”, vaan se voi olla ihan pelkästään sitä, että on tehnyt kauhean kovan työn sinne päästäkseen ja ajattelee, että toinen voi tulla mukaan ihan vapaasti, jos selviytyy, mutta häntä ei ainakaan auteta.” Naisilla on erilaisia rooleja selviytymiseen miesvaltaisella alalla. Nyt meillä on pelastusalan naisverkosto, sitä pitäisi saada leviämään. Korkeamäki toivoisi naisille muitakin ohjeita, kuin perinteisen ”oman jaksamisen mukaan”. Neuvola toki sanoo kaikille, että makaa mielellään liikkumatta, mutta kävele paljon ettet saa diabetestä”, Korkeamäki vitsailee. Mutta saako olla pihalla tukitoimissa. Se vaihtelee niin paljon.” Roolien sijaan Korkeamäki painottaa, että jokaisen pitäisi saada olla palokunnassa sellainen kuin on. Korkeamäki näkee, että pelastusalan naisten pitäisi tukea toisiaan enemmän. Hän voi joutua odottelemaan yksinään, kun miehet saunovat, mutta toisaalta mukaan meneminenkin voi herättää kysymyksiä. ”Monet naisethan haluavat olla miehenä miesten joukossa. Viime vuonna perustettu Pelastusalan naiset -verkosto vastaa tähän tarpeeseen, mutta yhteishengen pitäisi näkyä myös asemilla. Sylissä 1,5-vuotias Ella ja 3-vuotias Eetu
Uusi palokypärä Dräger HPS 7000 Toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi 2016. Sopii Sinulle ja tehtäviisi
4. – 9 . 4 . 36 Pilaako etiketti juhlatunnelman. 2 1 6 2016 Sisältö Sisäministeri Petteri Orpo 30 Puheenjohtajan tervehdys 32 Juontaja tutuksi 33 Maahanmuuttajat pelastusalalla 34 Pelastustoimi vuonna 2019. PA LOP ÄÄLLYSTÖPÄIV ÄT PA LO PÄ Ä L LY S TÖ PÄ I VÄT T U R K U 7 . 37 Turvallisuus biojalostamossa 38 Miten osaamista johdetaan. 41. – 9 . T U R K U 7
”Jos apu ei tulekaan enää, Suomessa on perustavanlaatuisesti järkkynyt jotain, johon olemme tottuneet luottamaan.” Orpo korostaa, että sisäinen turvallisuus on pohja myös talouskasvulle. ”Jos minä saisin päättää, se olisi päätetty jo 10 kuukautta sitten, kun aloitin.” Orpo toivoo, että ratkaisu soteen saataisiin kahden, kolmen viikon kuluessa. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) painottaa, että myös nykyisessä tiukassa tilanteessa pelastuslaitosten toiminta täytyy turvata. Turvallisuudesta ei pidä tinkiä.. Pelastustoimen säästöt syntyvät alueiden yhdistämisestä. Selvitysmies Lauri Tarasti ehdotti tammikuussa pelastuslaitosten lukumääräksi 12:ta. ”Pelastustoimen uudistusta ei pitäisi rakentaa muulla kuin sillä perusteella, mikä on asioiden hoitamisen kannalta järkevintä. ”Näen, että yhteiskunnan pitää pystyä huolehtimaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden riittävistä määrärahoista”, Orpo sanoo. ”Jos perusasiat eivät olisi näin hyvässä kunnossa, sillä olisi suuri vaikutus investointeihin Suomeen. Laitokset perustettaisiin päivystyssairaaloiden yhteyteen. Ei Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Petteri Orpo pelastustoimen uudistuksesta: ”Perusasioista ei saa leikata” Sisäministerin mukaan pelastusuudistuksessa on edettävä pelastustoimen tarpeet edellä, ei alueuudistuksen. Siksi niistä ei saa leikata.” Ministerin mukaan edelleen on auki se, kuinka monta pelastuslaitosta Suomessa on alueuudistuksen jälkeen. ”Tietenkin toivon, että olkoon itsehallintoalueiden määrä mikä tahansa, pelastuslaitosten määrä olisi alhaisempi kuin 18.” Hän näkee, että pelastustoimen uudistus pitää tehdä nimenomaan pelastustoimen lähtökohdista, niin, että pelastustoimi päättää itse aluejakonsa, joka sitten kytketään soteen. 30 2 ·2016 P erusasioista, kuten kansalaisten turvallisuudesta ei pidä säästää, tapahtui Suomen taloudessa mitä tahansa
Julkisen talouden tilanne vain on niin karmea, että jos pystymme meidän leikkausosuutta hoitamaan rakenteellisella uudistuksella, niin väkeä ei tarvitsisi vähentää.” Orpo näkee pelastustoimen uudistamisen niin tärkeänä, että se toteutuisi joka tapauksessa, tapahtui ympärillä mitä tahansa. Järjestämisvastuun tulee olla julkisella sektorilla. Hän myöntää, ettei ole ehtinyt virkakautensa aikana perehtyä pelastustoimen asioihin niin hyvin kuin olisi halunnut. Siinä täytyy olla riittävät takuut sille, että resurssit ovat riittävät. Hän korostaa, että pelastustoimen täytyy saada ne resurssit, jotka se tarvitsee. ”Se on poikkeuksellista, yleensä se on aina toisinpäin.” Orpon mukaan sisäministeriön pelastusosastoa täytyy vahvistaa, jotta valtakunnan vahvempi ohjaus ja koordinaatio toteutuvat. ”Toivon, että ensihoidossa on mahdollisimman suuret alueet. Hän sanoo yllättyneensä siitä, että pelastustoimen kentälläkin korostetaan ministeriön vahvaa roolia alueiden ohjaamisessa. Että pelastustoimen apparaatti hyötyisi isommista kokonaisuuksista. Siitä ylöspäin pitää ruveta kysymään, että miksi.” Mitä ensihoitoon tulee, Orpon mielestä sen täytyy olla tulevaisuudessa hyvin synkronoitu koko sote-järjestelmään. ”Pelastustoimi ei voi olla alisteinen jollekin muulle. ”Mitä tiiviimpään yhteistyöhön päästään päätoimisten kanssa, sen parempi. Laitoksilla, jotka ovat isompia ja vahvempia, pitää olla riittävä toimivalta ja resurssi hoitaa alueellista kehittämistehtävää, koordinointia ja kokonaisuutta.” Orpo korostaa myös kolmannen sektorin merkitystä pelastustoiminnassa. ”Tärkeintä on voimien kokoaminen. Pelastustoimessa suuruus tuo laatua.” Pelastustoimen yhteyden kuntiin ei tarvitsisi olla niin vahva kuin nykyisin. Viisi olisi varmaan paras, mutta 12 on järkevä. ”Jos maakunta tai isompi toimija tulee isoon rooliin, tämä vaatii ajattelun muutoksen. Ne eivät pysty tähän, eikä kuntapohjaisuudessa ole järkeä”, Orpo toteaa. Ilman sopimuspalokuntia meidän apparaatti ei ole kuuna päivänä näin hyvä.” Orpo korostaa myös sopimuspalokuntajärjestelmän kustannustehokkuutta. Uudistus tehdään pelastustoimen ehdoilla, ja se puoltaa pienempää aluemäärää. Meillähän on aivan liikaa kuntia. Mitä enemmän pystytään nostamaan kolmannen sektorin tasoa, sitä parempi. ”Uudistuksen yhteydessä syntyy isompia alueita, joista syntyy säästöä. Lähden asiaperusteista. Orpo korostaa selvää työnjakoa tulevissa itsehallintoalueissa. Joka tapauksessa rahan pitää tulla järjestämisvastuussa olevalta itsehallintoalueelta.” ”Viisi on paras, 12 järkevä” Orpo myöntää, että hänen mielestään viisi pelastuslaitosta koko Suomeen olisi hyvä määrä. ”Se, mistä olen pahoillani on, etten ole ehtinyt kentälle. 2 ·2016 31 siihen saa vaikuttaa maakuntahallinnon rakentaminen.” Orpon mukaan pelastustoimen rahoitus tulee sieltä, missä on soten järjestämisoikeus. Hän on kuitenkin käynyt monia keskusteluja alan ihmisten kanssa. Vastuullisena ministerinä en haluaisi nähdä yhtään leikkausta omalla sektorillani. Säästöjen suhteen ministeri laskee paljon rakenteellisen uudistuksen varaan. Sitten katsotaan, millainen rooli olisi yksityisen sektorin toimijoilla.” Hallituksen toimenpideohjelman mukaan pelastustoimesta säästetään 48 miljoonaa euroa sillä, että tehtävät siirretään kunnilta uusille itsehallintoalueille. ”Hyvän perusteen antaa, että tässä näyttää olevan yhteinen halu. Haluaisin päästä tapaamaan pelastusalan ammattilaisia työssään.” ”Soten järjestäjä rahoittaa pelastustoimen.” Petteri Orpo puhuu Palopäällystöpäivillä torstaina 7.4.. ”Sanon kyllä viidelle alueelle, mutta suojelen neuvotteluprosessia. Hänen mukaansa vapaaehtoispalokunnat ovat välttämätön osa pelastustoimintaa, ja ministeriössä on vahva halu toiminnan kehittämiseen. ”Jos soteuudistus kaatuisi, mitä en todellakaan toivo, oltaisiin tilanteessa, että pelastustoimi uudistettaisiin omana kokonaisuutenaan.” Suuruus tuo laatua Orpon mukaan tärkeintä koko uudistuksessa on nykyistä yhtenäisempi pelastustoimi koko maahan
Tärkein merkitys on tuoda uudistusprosessiin henkilökohtaisia näkemyksiä tukemaan valmistelua. Todennäköisesti niitä nyt kevään aikana joka tapauksessa tulee, joten ajankohta on hyvä. Miksi Turkuun kannattaa tulla kauempaakin. Olen vähän jäävi tässä, kun olen siellä itse ikäni ollut, mutta varmasti on hauskaa iltaohjelmaa tiedossa. Mikä on Palopäällystöliiton tekemän Pelastustoimi 2019 -kyselyn tärkein merkitys ja tavoite. 32 2 ·2016. Hallintouudistus, hallintouudistus ja hallintouudistus. Joko ne kerrotaan siellä, tai ne on juuri kerrottu, että niitä voidaan ruotia. Sitten tietenkin on hyvä käydä käytäväkeskustelua ohjelman lomassa. Kolme pointtia ohjelmasta. Se on erittäin kriittisessä vaiheessa tietenkin aikataulun osalta, sen pitäisi alkaa näillä näppäimillä 2019, ja koskee pelastustoimeakin laajasti. Jos ei Turussa viihdy, niin kyllä se on itsestä kiinni. Paikalla ovat kaikki ministereistä lähtien, parhaat puhujat kertomassa missä juuri nyt mennään. Jos ei Palopäällystöpäiviin mennessä ole tullut mitään valtakunnallisia linjauksia, niin sitten rupeaa olemaan jo aika iso kiire. Paljon. Mitä odotat iltaohjelmalta. Turkuun on ainakin helppo tulla. Siellä on pitkät ja vahvat pelastustoimen perinteet. Mitään ratkaisuja, linjauksia, päätöksiä joita on nyt odotettu tässä koko alkuvuosi, ei ole tullut. Puheenjohtajan kolme pointtia: ”Hallintouudistus, hallintouudistus, hallintouudistus” Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sainio, miksi Turku on paras paikka järjestää Palopäällystöpäivät. Ajankohtaiset aiheet, hyvät alustajat, liittyen sitten vaikkapa pelastustoimen tulevaisuuteen, strategiaan ja näihin valtakunnan hallinnon uudistuksiin
Emme mekään tienneet, mitä ollaan tultu tekemään. Olen kasvanut ja käynyt kouluni Tammisaaressa. 2 ·2016 33 Näyttelijä, juontaja Nicke Lignell, millä mielin Palopäällystöpäiville. En ole ollut, mutta koulukaverini alakoulussa olivat. Oli vähän pahempi metsäpalo, ja meitä oli kuutisenkymmentä varusmiestä mukana sammuttamassa. Kun on tuhansia kertoja pyöräillyt palolaitoksen ohi, kyllä siitä on jäänyt tiettyjä lapsuudenkuvia. Se oli siihen aikaan pieni kaupunki, jossa palokunta sijaitsi suht keskustassa. Mainitsit lapsuuden ja VPK:n, oletko ollut mukana VPK-toiminnassa. Me jäimme päivystämään yhtä palorintamaa. Sana valmius tulee vahvana mieleen. Tietysti lapsuudenmuistojen kautta vapaapalokunta. Aikuiselämän myötä on tullut tiukka kuva hyvin virittyneestä koneistosta, jonka pitää olla valmis vaikka mihin. Metsäpalo on tietysti aika erikoinen juttu palokunnassa. On aina kiva tutustua uuteen yhteisöön, joka ennakkotietojeni mukaan on aika tiivis, vaikkakin iso. Mikä on läheisin kosketuksesi pelastustoimintaan. Se oli meille improvisoitua, vaikka joku tietysti hoiti meille käskynannon ylhäältä päin. Olen ollut sammuttamassa metsäpaloa armeija-aikana 1980-luvun puolivälissä Raaseporissa, Pohjan metsissä. Olimme savuisia ja väsyneitä, kun tultiin takaisin. Moni muu viranomaisorganisaatio on joutunut aikamoiseen myllerrykseen viime vuosina, ja pelastustoimessakin pitää kyetä samaan kuin ennen, pienemmällä budjetilla. Juontaja sammutti Raaseporissa metsäpaloa. Minulle on varmaankin tulossa paljon uutta faktaa. Se oli rankka viikonloppu. Olin päivystysvuorossa aliupseerikoulussa yhden viikonlopun. Tiedän myös, että tällaiselle erikoisalalle on yksi vuoden kohokohta, kun pääsee tapaamaan kollegoita. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta palokunta
Olen itse oiva esimerkki: olen Teneriffalla palokunnan jäsen. Sitä kautta ei ole tullut ensimmäisen polven maahanmuuttajia, mutta toisen polven on. Se edellyttää, että pitää oppia suomea ja herätä innostus tähän koulutukseen. VPK-toiminta voi ehdottomasti auttaa. VPK-toiminta voisi tietenkin auttaa maahanmuuttajia tai muita ihmisiä, joilla ei ole vapaapäivinään paljon tekemistä tai kontakteja muihin ihmisiin. Näen, että VPK-toiminta tarjoaisi mahdollisuuksia päästä pelastustoimen putkeen. Ihan hyvin siellä pärjää.” Kielivaatimuksissa voisi joustaa Matti Waitinen, Helsingin pelastuskoulun rehtori. Kaikki maahanmuuttajat eivät ehkä koe sitä myönteisenä asiana. Olen ollut palokunnan hälytystehtävissä mukana kymmeniä kertoja. ”Me olemme nostaneet monimuotoisuutta esiin pelastajakurssien haussa. Pitäisi perustaa maahanmuuttajille suunnattu VPK, jossa kulttuuritausta, kieliopetus ja muu hoidettaisiin niin, että yrittäisimme saada sinne nuorisotoimesta VPK-aktiiveja, kouluttajia. Jos me pidämme siitä kiinni, ei meistä ole apua kotouttamisessa. Nuoriso pääsisi tekemään ja tutustumaan.” Ei helpotuksia maahanmuuttajille Mervi Parviainen, rehtori, Pelastusopisto. Isto Kujala, toiminnanjohtaja, Suomen sopimuspalokuntien liitto. Hälytyskelpoisuuden mahdollistava koulutus voisi olla sopeutettu. Aihetta käsitellään torstaina 7.4. Mielestäni maahanmuuttajille tai naisille ei pitäisi olla alalle mitään helpotuksia. Voiko VPK-toiminta auttaa kotoutumista. Maahanmuuttajalla ehtii hiipua innostus ennen kuin hän oppii kielen. ”Ei sillä ole niin paljon vaikutusta, onko maahanmuuttaja vai kantasuomalainen. Emme ole myöskään päästäneet maahanmuuttajia taustakoulutuksessa helpommalla. Se on hirveän keskeinen asia. Mutta se vaatii meiltä muilta uudenlaista ajattelua. Se tarjoaisi myös mielekästä tekemistä. Ammattiin pitäisi päästä omilla vahvuuksilla. Pelastusalalle pitää olla halu ja motivaatio. Ratkaisevaa on, että haluaa palomieheksi. En tiedä, onko heillä pelko, etteivät he uskalla hakeutua pelastuskouluun tai poliisiksi, koska siellä ei ole muita maahanmuuttajia. Tuntuu nyt olevan sellainen aika, että maahanmuuttajia halutaan tietyille aloille. Mielestäni ne voisivat olla aktiivisia ja järjestää yhteisiä tapahtumia maahanmuuttajien ja kantaväestön kanssa. Siinä ei edellytettäisi suomen taitoa, vaan ihmiset osoittaisivat tekemisellään hallitsevansa asioita. Meillähän on lähtökohta se, että kaikkien pitää osata erinomaisesti suomea. Kaikesta huolimatta julkisuus ei ole tuonut meille häkellyttävää määrää maahanmuuttajia. En osaa yhtään espanjaa. Meilläkin on tulossa opiskelijoiden järjestämä yhteinen jalkapallo-ottelu. On osaltaan meidänkin markkinointitehtävä, että saavutettaisiin maahanmuuttajaporukkaa. ”Maahanmuuttajien pitäisi pystyä tulemaan palokuntatoimintaan helpommin. Uskon, että VPK:n kautta kiinnostus heräisi varmasti, ja se ratkaisisi monta ongelmaa: saataisiin uusia VPK:laisia ja mahdollisesti meillekin uusia opiskelijoita.” VPK-toiminnalla alkuun. Olisi erinomaisen tärkeää, että sopeuttaisimme nimenomaan nuoria yhteiskuntaan VPKtoiminnan kautta.” Viranomaisrooli saattaa epäilyttää Karim Lounes, Ranskasta kuusi vuotta sitten muuttanut palomies, Helsingin Käpylän paloasema. 34 2 ·2016 Kuinka maahanmuuttajat työllistyvät alalle. Yksi selitys on viranomaisroolimme. ”Jos ajatellaan koulutusta, niin ihan meidän normaalin koulutusputken kautta. Nehän ovat monta kertaa avustavia tehtäviä, eivät ne kielitaitoa välttämättä vaadi. Voisi alaa tietenkin mainostaa enemmän kouluissa alueilla, joilla on paljon maahanmuuttajia. Jotkut VPK:t kipuilevat, ettei ole jengiä
Ota yhteyttä ja sovi ilmaisesta testikäytöstä! Miika / 044 721 4533 1054 todellista lumenia! LUMONITE Compass 20 000 kpl myyty! Tilaa netistä www.valostore.fi tai puhelimitse 0447214530 Toimitus myös verkkolaskulla! VALOSTORE Koodilla ‘PELASTAJA’ 10% alennusta kaikista Valostoren tuotteista! + Aina 30 pv tyytyväisyystakuu Lunasta kampanjakoodi sivun alareunasta! KANNETTAVIEN VALONLÄHTEIDEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI SÄILIÖAUTO-ONNETTOMUUS! Kuinka tyhjentää palavan nesteen säiliö työturvallisesti ja periaatteella – ei tippaakaan maaperään tai vesistöön. Koulutusta on järjestetty muun muassa Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksissa. P3-, ESIMIESJA YKSIKÖNJOHTAJAKOULUTUS Alkutiedustelun, resurssien kartoituksen, toimintamallien valitsemista varten asiakkaiden toivomuksesta kehitetty koulutus. Valaisimen kiinnittämisen esim. palokypärään ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin ollut näin helppoa. Kustannuksiin on mahdollisuus saada öljynsuojelurahaston rahoitusta tai koulutus voidaan järjestää oppisopimuksella. Minkälaiset valaisimet Teidän palokunnalla on käytössä. Safety Work Oy on erikoistunut kouluttamaan työturvallisia menetelmiä säiliöauto-onnettomuustilanteissa. Ota yhteyttä, keskustellaan koulutuksista ja varusteista: Pekka Moilanen 040 777 2919 tai 0400 621 090 pekka.moilanen@safetywork.Fi | www.safetywork.fi SARCO LED VAROITUSJA TYÖVALOT Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 0707_Advert_Design_1.indd 1 8/16/12 3:40 PM Suomalaiset hyväksytyt LED pohjaiset varoitus ja työvalot 2013 3.10.2013 Sarco LED Sarco Oy Varoitus ja Työvalot Sarco Oy www.sarco.fi or call 00358 9 777 1500 www.sarco.fi: 09 777 1500 Suomalaiset hyväksytyt LED-pohjaiset varoitusja työvalot
Pelastustoimen järjestelmien, toimintakyvyn ja resurssien pitää olla kokonaisuutena riittävät, mutta niiden lisäksi kansalaisten pitää itse pystyä huolehtimaan turvallisuudestaan – myös se on pelastustoimen työtä ja huolenaihe. On tärkeää opettaa ihmisiä toimimaan niin, ettei onnettomuuksia tapahdu – tai jos tapahtuu, niin vahingot ovat mahdollisimman pienet.” Turvallisuus vähintään nykytasolla Johtaja Ritva Laine, Kuntaliitto. Lopputulos ratkaisee. Maakuntavaltuustoihin ei valita ihmisiä pelastustoimen asiantuntemuksen perusteella, jolloin pelastustoimen perustehtävä vaaraantuu.” Operatiivinen kyky turvattava Aihetta käsitellään torstaina 7.4.. Ensimmäinen on varmistaa, että pelastuslaitokset voivat jatkossakin tuottaa ensihoitopalveluja. Laajemmin katsottuna tärkeää on parantaa suuronnettomuusvalmiutta ja varautumisen koordinointia.” Kolmenlaisia tavoitteita, kaikki tärkeitä Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, Turun kaupunki. Tässä palataan vuosikymmen sitten käytyyn keskusteluun paloja pelastustoimen valtiollistamisesta. Pitää myös muistaa kehittää kokonaisuutta eikä tehdä vain hallinnollista siirtoa.” ”Pelastusasiantuntijoilta saatava tuki on ensiarvoisen tärkeää varautumisessa ja myös käytännön päätöksenteossa. Tulevien rakenteiden pitää olla toimivia ja tuottaa hyviä palveluita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa vastuullista isäntää pelastustoimelle ja se on riski.” ”Ei ole tietoa rahoituksesta, hallintojärjestelmästä tai kokonaisorganisaatiosta. On vaara, että yhteiskunnan kannalta keskeinen toiminta häiriintyy muutoksissa. Toisena tavoitteena on, että ammatin sisältö, menetelmät ja toimintamallit kehittyvät vielä paremmiksi ja nykyaikaisemmiksi. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Nyt on kyseessä tietynlainen puolivaltiollistaminen. On haaste ratkaista, miten harva-alueiden turvallisuus hoidetaan ja taataan, kun kunnat tyhjenevät.” Hyvä yhteistyö kuntien kanssa Pelastusylijohtaja Esko Koskinen, sisäministeriö. Vähintään nykyresurssit pitää turvata nykytietämyksen valossa, jotta turvallisuutta voidaan ylläpitää.” ”Lopputulos ei ole sitä, että pelastustoimella on hyvät resurssit. ”Puhtaasti kuntien näkökulmasta on tärkeää, että turvallisuuspalvelut ja yhteistyö pelastustoimen sekä kuntien välillä toimii myös jatkossa. Heidän avullaan vältämme turvallisuusriskejä ja osaamme tehdä oikeita valintoja esimerkiksi kaavoituksessa ja rakentamisessa.” ”Työryhmä valmistelee uudistusta ja mielestäni muutosta leivotaan hyvällä tavalla. ”On kolmenlaisia tavoitteita. Näitä tavoitteita on vaikea asettaa tärkeysjärjestykseen.” ”Ensihoidossa pelastuslaitoksen näkökulmasta keskeistä on ammatin sisällön, uran, työolosuhteiden ja -hyvinvoinnin kehittäminen. ”Tärkein tavoite mielestäni on, että pelastustoimen operatiivinen kyky ei saa heikentyä nykyisestä. ”Suomen turvallisuuden pitäisi olla tulevaisuudessa vähintään samalla tasolla kuin nyt. Alkavatko maakuntien laajuiset valtuustot toimia pelastustoimen nykyisten lautakuntien tehtävissä. 36 2 ·2016 36 2 ·2016 Tärkeintä uudessa pelastustoimessa. Pelastustoimi siirtyy pois kuntien toiminnoista, mutta ei siirry valtiollekaan. Ne ovat vain yksi työkalu. Kolmantena on hallitusohjelman tavoitteiden täyttyminen eli kustannustehokkuus, johtaminen ja parantaa siviiliviranomaisten johtamisen koordinointia
Etikettisäännöt pilaavat juhlatunnelman. Eiköhän se riitä, että tuntee pelastusalalla tarvittavan etiketin ja osaa myös sitä soveltaa. 2 ·2016 37 ONKO NÄIN. Se, että ajattelemme vain nyhjäävämme paloasemalla, on höpö höpö -juttua, koska paloasemallekin voi tulla joku. PK: Väärin ja oikein. Kun tuntee etiketin, voi olla turvallisin mielin, eikä tarvitse pelätä mokaamista. PK: Väite on hieman löysä. MP: No ei ikinä. Palstalla vastataan ajankohtaisiin pelastusalan väitteisiin. Huomaavainen kutsuja määrittelee virkapuvun ja sen, millaisesta vierailupuvusta on kyse. Se luo kuvaa oganisaatiosta. Jokaisen pelastusalalla toimivan täytyy tuntea etiketti. Etiketti pitää ymmärtää laajasti. PK: Etiketti on hyvin laaja käsite. Jos ei osaa käyttäytyä, se leimaa paitsi ihmisen itsensä, myös organisaation. Viittaan edelliseen vastaukseeni. Lähtisin siitä, että osallistutaan virkapuvussa, mutta se ei voi olla absoluuttinen este. Pelastusalan tilaisuuksiin ei voi osallistua ilman virkapukua. MP: Sanoisin, että lähtökohtaisesti pelastustoimen tilaisuuksiin osallistutaan virkapuvussa, koska virkapukuhan on juuri se, joka tekee meistä sitä mitä olemme. Emme puhu siitä, missä järjestyksessä mitäkin haarukkaa käytetään. Täytyy sanoa, että jos joku ei halua pukeutua pelastustoimen tilaisuuteen virkapukuun, herää epäilys, miksi ei. Etikettisääntöjen tiukka noudattaminen on paikallaan joissakin tapauksissa, joissakin ne voivat haitata "juhlatunnelmaa". Lähetä oma ideasi: toimitus@pelastustieto.fi 2 ·2016 37 Vastaajina Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen (MP) ja Palopäällystöpäivien järjestäjä, tapahtumien tekijä ja palokuntalainen Pekka Koivunen (PK). Etikettisääntöjä on väsätty vuosisatoja, ja ne ovat myös muovautuneet kulttuureista riippuen. MP: Kyllä, ehdottomasti. Ne voivat pilata sen siinä mielessä, ettei ihminen tiedä, miten jokin asia menee, ja käy siitä sielussaan kamppailua. Ensinnäkään me emme koskaan tiedä, mihin tilaisuuksiin ja tilanteisiin joudumme. Kun tietää, pystyy täysillä nauttimaan juhlasta. Yksiselitteistä vastausta väittämään ei ole, tilaisuuksia kun on laidasta laitaan. Se riippuu tietysti tilaisuuden luonteesta ja järjestäjästä. Etiketti pilaa juhlatunnelman Mervi Parviainen. Pekka Koivunen. Aihetta käsitellään perjantaina 8.4.
Tällaista jalostamoa kun ei ole muualla, niin suoraan ei oppia voi ottaa mistään”, sanoo Hämäläinen. Mitään ei jätetä sattuman varaan. Viime vuonna järjestimme yhteisen suuronnettomuusharjoituksen, jossa casena oli polttoainetta kuljettaneen säiliöauton kaatuminen”, Kilpeläinen kertoo. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Elina Hämäläisen mukaan yhteistyö sujuu mallikkaasti. Mäntyöljyä tuodaan biojalostamolle myös muilta UPM Kymmenen sellutehtailta.. Säiliöt sisältävät mäntyöljyä, joka on uusiutuvan dieselin raaka-ainetta. Alueellista pelastuslaitosta edustava Hämäläinen on ollut mukana jalostamolTähteestä dieseliksi – jalostamo on yhtä tarkoin vartioitu kuin resepti Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Raaka-aineen vastaanottoasema ja valmiin polttoaineen tankkausasema sijaitsevat lähimpänä vesirajaa. ”Pelastuslaitoksen kaikki työvuorot ja sopimuspalokunnat ovat käyneet tutustumassa jalostamoon. Tarkoin vartioitu biojalostamo on paloturvallisuudeltaan huippuluokkaa. 38 2 ·2016 Lappeenrannassa valmistetaan uusiutuvaa dieseliä sellunkeitossa tähteeksi jäävästä mäntyöljystä. Biojalostamon valvova viranomainen on TUKES. ”Onhan tämä mielenkiintoista. Tuija Kilpeläinen esittelee. T uija Kilpeläinen tuntee UPM Kymmenen biojalostamon läpikotaisin. Jalostamon terveys-, turvallisuusja ympäristöasioista vastaava HSE-päällikkö Kilpeläinen on myös työpaikkansa yhteyshenkilö Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen päin
Oppaan on kirjoittanut Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen. Uutu us! Uutu us! Lisätietoja kirjoista ja tilaukset www.sppl.fi/verkkokauppa la tehdyissä tarkastuksissa, ja perehtynyt sitä kautta ainutlaatuisen laitoksen toimintaan. Se kannustaa oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämistyöhön ja tarjoaa keinoja sen tekemiseen. Kirja luo edellytykset tulityöturvallisuuden edistämiseen ja tarjoaa syventävää tietoa tulityöriskien hallintaan erilaisissa toimintaympäristöissä. 132 sivua. Hinta: 15,50 € . Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. Turvallisuuden edistäminen on tärkein tehtävämme. UPM uusiutuvaa dieseliä sisältävää BioVernoa myyvät St1ja ABC-liikenneasemat. Biojalostamon laboratoriot, valvomo ja toimistot on sijoitettu Kaukaan vanhimpaan rakennukseen, jossa alun perin toimi rullatehdas. Toista käyttävät jalostamoon mäntyöljyä tuovat ajoneuvot, toisella asemalla säiliöautot lastaavat biojalostamossa valmistettua uusiutuvaa dieseliä ja lähtevät viemään sitä eteenpäin. Opas perustuu keskeisiltä osiltaan Waitisen joulukuussa vuonna 2011 julkaisemaan väitöstutkimukseen Turvallinen koulu. Suoja-allas ympäröi jalostamoa UPM:n biojalostamo on maailman ensimTehdasalueen kierrätysaste on 90 prosenttia Aihetta käsitellään torstaina 7.4.. 64 sivua . Kirja on laadittu kouluttajille ja muille turvallisuudesta vastaaville sekä sen kehittämisestä kiinnostuneille. 2 ·2016 39 Oppilaitoksen turvallisuusopas 2 Tämän oppaan kirjoittajalla FT Matti Waitisella on pitkä kokemus oppilaitosmaailmasta yleissivistävän koulun opettajana ja rehtorina sekä aikuiskasvattajana. Sellunkeitossa tähteeksi jäävästä mäntyöljystä on tammikuusta 2015 lähtien valmistettu uusiutuvaa dieseliä. Integraatin toiminta perustuu korkeaan materiaalija energiatehokkuuteen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki tuotannossa syntyvät sivuaineet hyödynnetään. Hinta: 42,00 € . Jalostamon vuosituotanto on noin 100 000 tonnia uusiutuvaa dieseliä. Iso Roobertinkatu 7 A 5 00120 Helsinki Turvallisuuskulttuurin kehittäminen Opla II 2016 kansi.indd 1 8.2.2016 15.40 Kirjan perustana on Palopäällystöliiton 25 vuotta jatkunut kurssinjohtajien kouluttaminen sekä yhteistyötahojen asiantuntijuus. Jalostamossa yhdistyvät Kaukaan vanhin ja uusin rakennuskanta Vain harvat ja valitut pääsevät käymään uudessa biojalostamossa. , www.sppl.. Yhden sellutonnin valmistuksesta jää tähteeksi 20–50 kiloa mäntyöljyä. TULITYÖRISKIEN hallinta käytännössä Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ammattiosaamista sekä kansalaisten valmiutta ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Oppilaitoksen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tarvitaan Waitisen mukaan oikeita arvoja ja asennetta, turvallisuuden perusasioiden osaamista ja aktiivista omasta turvallisuusympäristöstä huolehtimista. Biovoimalassa poltetaan myös jätevedenpuhdistamolla syntyvä, kuivatettu liete. Oppaan tarkoitus on avata oppilaitosten turvallisuudesta vastaaville henkilöille turvallisuuskulttuurin moniselkoista käsitettä ja niitä keinoja, joilla turvallisuuskulttuuria voidaan kehittää suotuisaan suuntaan. paperitehtaat sekä Kaukaan Voiman biovoimalaitos. Kotimaisuusasteeltaan korkea polttoaine sopii kaikkiin dieselmoottoreihin. Soodakattilan tuottama sähkö ja höyry hyödynnetään sellutehtaan kuivauslinjoilla ja paperitehtaalla. Jalostamo sijaitsee samalla alueella, jolla toimivat UPM Kymmenen saha, selluja UPM Kymmenen Kaukaan tehdasalueella Lappeenrannassa jalostetaan vuosittain yli viisi miljoonaa kuutiota puuta selluksi, paperiksi, sahatavaraksi ja energiaksi. – Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Saimaan rantaan rajoittuvaa teollisuusaluetta ympäröi tanakka teräsverkkoaita eikä toimistotiloihinkaan pääse kuin saattajan kanssa. Jalostusprosessin eri vaiheisiin kuuluvien säiliöiden, reatorien ja tankkien välissä risteilee satoja metrejä eri paksuisia putkistoja. Sahatavaran raaka-aineena käytettävistä tukeista jäävä kuori poltetaan biovoimalassa, joka tuottaa sähköä ja höyryä koko tehdasalueelle sekä lämpöä ja sähköä voimalan toisen omistajan, Lappeenrannan Energia Oy:n, asiakkaille. Oppilaitoksen turvallisuusopas 2 Matti Waitinen Suomen Palopäällystöliitto toimisto@sppl.. Tämä opas kannustaa ja tarjoaa työkaluja oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämistyöhön. Loskaisena talvipäivänä jalostamon ulkoalueella liikkuu ainoastaan kulkureittejä puhdistava työkone. Vuodesta 2001 alkaen hän on toiminut Helsingin Pelastuskoulun rehtorina ja samalla valtakunnallisestikin näkyvässä roolissa suomalaisen oppilaitosturvallisuuden edistäjänä. Tuija Kilpeläinen esittelee tankkausasemia. Opas pyrkii lähestymään käytännönläheisesti turvallisuutta käsitteenä sekä turvallisuuden yleistä merkitystä organisaatioille ja yksilöille. Opas tarkastelee myös oppilaitoksen turvallisuustoiminnan lakisääteisiä perusteita ja muita keskeisiä tekijöitä, joiden varaan oppilaitoksen turvallisuuskulttuuria voidaan määrätietoisesti rakentaa. Koulutusta Asiantuntijuutta Riskienhallintapalveluja Opetusaineistoja ja julkaisuja sppl.fi Tu lit yö ris kie n ha llin ta kä yt än nö ss ä Oppilaitoksen turvallisuusopas 2 Tulityöriskien hallinta käytännössä Opas lähestyy käytännönläheisesti turvallisuutta käsitteenä ja turvallisuuden merkitystä organisaatioille ja yksilöille
Jalostamon laboratorio-, valvomoja toimistotilat sijaitsevat tehdasalueen vanhimmassa rakennuksessa, vuonna 1900 valmistuneessa rullatehtaassa.. Henkilökunta sai erikoiskoulutuksen Kuopiossa Jalostamon vuoromestarit ja operaattorit ovat saaneet erikoiskoulutuksen Kuopion pelastusopistossa. Toistaiseksi ainoa vaaratilanne on ollut lastauslaiturilla sattunut lammikkopalo. Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Ohjelmoitava näppäimistö . Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Suojausluokka IP65 . Potentiaalisissa riskikohteissa eri puolilla jalostamoa on mittareita, liekinilmaisimia ja antureita sekä alkusammutuskalustoa. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . Ohjelmoitava näppäimistö . 40 2 ·2016 VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n . Vibra-hälytys . Kotitelakalla tai ilman. ”Toimimme suoja-altaassa”, tarkentaa Kilpeläinen. 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com Myynti – huolto ja parametrointi, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, TAMPERE p. ”Mikään ei saa mennä pieleen, joten mietimme porukalla pahimpia mahdollisia vaihtoehtoja ja keinoja, miten niistä tositilanteessa selvittäisiin”, sanoo Kilpeläinen. Mahdollisten vuotojen varalta koko alue on laatoitettu. Vallitilassa on myös vaahdotusmahdollisuus. Biojalostamo on integraatin uusin rakennuskokonaisuus. Muurin ympäröimä suoja-allas on tilavuudeltaan suurempi kuin säiliöt. mäinen uusiutuvaa dieseliä valmistava laitos. 0800 188 011 VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n . Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Vibra-hälytys . Jalostamo sijaitsee Saimaan rannalla. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Nyt se on saatavilla: monipuolinen Airbus Tetra hakulaite. Älykäs lisälaiteliitäntä . Älykäs lisälaiteliitäntä . Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Paikallisista yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat pelastuslaitos ja ympäristöviranomaiset. Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com Kovaan käyttöön suunniteltu ja mahtavin ominaisuuksin varustettu Airbus Tetra radiopuhelin TH9. Jalostamossa on runsaasti uutta teknologiaa sekä tonneittain biodieselin valmistusprosessissa tarvittavia helposti syttyviä nesteitä ja kemikaaleja. Helposti vaihdettava akku . ”Jos jotain sattuu, toimii joku omista työntekijöistämme aina pelastusviranomaisten apuna”, Kilpeläinen kertoo. Yhteistyö paikallisten ja valtakunnallisten turvallisuusviranomaisten kanssa aloitettiin jo tehtaan suunnitteluvaiheessa. Suojausluokka IP65 . Helposti vaihdettava akku
Palopäällystöpäivillä käsitellään perjantaina 8. Jokaisella on loppukädessä vastuu itsestään; työkyvystään ja osaamisestaan, vaikka organisaatiot pyrkivätkin parhaan mukaan näissä tukemaankin. Palomiesten onnettomuuksien ehkäisy tulee suunnata sinne, missä on hänen vahvin osaamisensa. Tärkeintä on arvioida sellaista, jolla on merkitystä, eikä keskittyä epäolennaisuuksiin. Pelastuspäällikkö Mika Kontio VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta pureutuu henkilöstöjohtamisen osa-alueisiin pelastuslaitosten urapolkusuunnittelussa. Aihetta käsitellään perjantaina 8.4. 3 Henkilökohtaisen asenteen vaikutus urapolun kehittämiseksi jo peruskoulutuksen aikana. 3 Osaamisen varmistaminen koulutustarkastuksilla ja pelastustoiminnan arvioinnin tuottamalla palauteella. 2 Hyvä harjoitussuunnitelma sekä motivoivat ja riittävän haastavat viikkoharjoitukset. 2 Valvontatoiminta on vain osa onnettomuuksien ehkäisyn laajaa kenttää. Ennalta ehkäisevää toimintaa on paljon helpompi suunnitella etukäteen kuin hälytystoimintaa, silti monesti varsinkin palomiehiä käytetään onnettomuuksien ehkäisyyn kuten hälytyksiin. 1 Palokunnan rooli ja suorituskykyvaatimukset ovat keskeisessä asemassa. Jari Korkiamäki. Mika Mäkelä. 2 ·2016 41 2 ·2016 41 Miten osaamista johdetaan. 1 Henkilöstö on pelastuslaitosten tärkein voimavara. Henkilöstöjohtamisella vaikutetaan muun muassa urapolkujen/työurien laatuun ja pituuteen. Hänen näkökulmansa on pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen yhdistäminen pelastustoimen ammattilaisten työssä. Palomies on hyvä henkilö onnettomuuksien ehkäisytyössä, mutta häneltä ei voi vaatia palotarkastajan osaamista vaativissa valvontakysymyksissä. Mika Kontio. 2 Keskeisiä henkilöstöjohtamisen osa-alueita urapolkujen toteutuksessa ovat työkyvyn, osaamisen ja työhyvinvoinnin johtaminen. Ilman selkeätä maalia toiminnasta tulee haulikolla roiskimista. Palomestari Mika Mäkelä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä puhuu osaamisvaateista ja osaamisen johtamisesta sopimuspalokunnissa. Kysyimme kaikilta kolme tärkeää pointtia osaamisen johtamisessa.. Tuottaa parhaimmillaan runsaasti motivaatiota. Pitempijännitteinen työsuunnittelu poistaisi sekavuutta työvuoroissa ja antaisi kaikille aikaa varautua tuleviin tehtäviin. Koulutustarkastuksista löytyi myös kehittämiskohteita, jotka suositeltiin lisäämään harjoitussuunnitelmiin. Valvontatoiminta vaatii usein erityisosaamista ja omaa ammattitaitoaan. huhtikuuta osaamisen johtamista – ollaanko ajan tasalla ja miltä tulevaisuus näyttää. Aiheesta puhuu pelastustoimen päällikkö Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta. 1 Kun puhutaan onnettomuuksien ehkäisystä, pitäisi määritellä tarkemmin, mitä sillä tarkoitetaan. 3 Yleinen työnjohdollinen suunnittelu olisi selkeästi kehittämisen arvoista
Laitteella pääsee kovaa, liki sataa kilometriä tunnissa, mutta sen ajaminen ole aivan yksinkertaista, vaikka tekniikka sinänsä on. Päivän koulutuksella saadaan opetettua vuorolle perusasiat. Ne on tarkoitettu nopeaan pelastamiseen heikoista jäistä. ALUE TUTUKSI Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä 42 2 ·2016 Itä-Uudenmaan jäillä kiitää nyt hydrokopteri Jan Wackström (vas.) ja Robert Blomqvist ovat tyytyväisiä hydrokoptereihin. Miehistö on kauttaaltaan tyytyväinen koptereihin. Sipoossa, Porvoossa ja Loviisassa on kussakin yksi kopteri. Hankala hansalautta jäi menneisyyteen, kun Itä-Uusimaan pelastuslaitos hankki vuosi sitten kolme, vasta markkinoille tullutta hydrokopteria. Tämä lisää työturvallisuutta.” Miehistöä koulutetaan hydrokopterien käyttöön edelleen. Laite on hydrokopteri, jollaisia Itä-Uudenmaan pelastuslaitos hankki kolme noin vuosi sitten. asemamestari Jari Laine sanoo, että laite on rakenteeltaan yksinkertainen ja erittäin toimintavarma. Nimenomaan ahtojäät ovat monille tällaisille kulkuneuvoille hankalat”, Laine kertoo. ”Oli sitten lunta, jäätä, vettä tai ahtojäätä. P orvoon Hamarin kylän satamassa pörisee laite, jossa on nelisen metriä pitkä polyeteenirunko, 600-kuutioinen pienlentokoneen moottori sekä pienlentokoneen vaihteisto ja potkuri. Ne jäävät joka paikkaan kiinni ja niin edelleen. Hydrokopteri vetää pidemmän korren myös verrattuna perinteiseen pintapelastuslauttaan. Siellä ollaan oman onnemme nojassa. ”Yksikin hukkuminen on liikaa, jos jotain olisi voitu tehdä. Perinteisille ilmatyynyaluksille juuri alkusyksyn tai -kevään jäät ovat hankalia, sillä jäät rikkovat esimerkiksi alusten ilmapussit helposti. ”Hansalautan kanssa tulee ongelma myös pitkissä matkoissa, koska turvaköydet eivät riitä. ”Se on hirvittävän paljon nopeampi ja säästää pelastajien voimia itse tehtävään. Uudet hydrokopterit eivät ahtojäistä piittaa, sillä niissä ei ole ilmapusseja tai muita herkästi rikkoutuvia osia. Laitteella pääsee kulkemaan lähes millaisilla jäillä ja missä kelissä tahansa. Hansalauttaa välillä työnnetään edellä, välillä kiivetään sen kyytiin ja vedetään jääpiikeillä, välillä melotaan, mikä on hirveän raskasta”, Laine kuvailee. Laineen mukaan erilaiset kelit vaativat omat ajotekniikkansa. Porvoon paloaseman kakkosvuoron esimies, vt. He harjoittelivat niillä ajamista Porvoon Hamarissa helmikuussa.. Laitteille oli todella tarvetta. Tänä talvena niitä on kokeiltu ensimmäisiä kertoja. Näillä parannetaan huomattavasti meidän valmiutta ja nopeutta pelastaa ihmisiä”, sanoo paloinsinööri Mika Kynsijärvi. Miehistö on koptereihin pelkästään tyytyväinen
Ei ole pakkia eikä mitään. Täytyy vaan kaasulla saada se käyntiin”, Wacström tarinoi. Sitä käytetään lähinnä paikallaan pysymisen apuna, ettei tuuli kaappaa kopteria jäällä. Laine kertoo, että hydrokopterien hankintaa suunniteltiin vuosia. Jos on huono jää, joka hajoaa jatkuvasti, hansalautta käy pelastajan voimille. Pelastuslaitos oli yhteydessä merivartiostoon, jolla on pidempää kokemusta vastaavista laitteista. ”Totesimme silloin koeajon jälkeen, että tämä on nyt se malli, joka soveltuu nimenomaan pelastuslaitokselle.” Yksi hydrokopteri maksaa noin 35000 euroa. ALUE TUTUKSI 2 ·2016 43. Potkuri taas tuottaa ilmavirran lavoille. ”Tärkein olisi se, ettei aja kaasu pohjassa koko ajan. Rattia kääntäessä pitäisi pystyä antamaan sille kunnolla kaasua.” Laitteessa on myös jarrukahva, mutta pysähtymisessä sillä ei ole juuri mitään virkaa. ”Tämä on mainio työkalu heikoilla jäillä ja vedestä pelastamisessa. Laine arvelee, että ne ovat vielä harvinaisia pelastuslaitoksilla, koska ne ovat vasta tulleet markkinoille. ”Ne tulevat varmasti yleistymään, kun muutkin pääsevät kokeilemaan ja näkemään niitä. Muuten ei ole yhtään pelivaraa. ”On se hyvä vehje. ”Siinä meinaa pokka vähän pettää. Käännöksissä lisää hanaa Hydrokopterin ohjaaminen on paljon kiinni kelistä. Tiedämme, että muutkin pelastuslaitokset ovat olleet kiinnostuneita, mutta se on aina rahasta kiinni.” Ylipalomies Robert Blomqvist on tyytyväinen kopteriin. Nopeimmin kopterilla pysähdytään niin, että tehdään täysi u-käännös kovasta vauhdista. Siinä ei oikeastaan ole muuta kuin käsijarru, joka hidastaa. Kopterissa olevalla ohjaustangolla käännetään takana olevia lapoja. Kunnolla kaasua, täyskäännös vastasuuntaan, kaasu pois, ja se pysähtyy”, Laine kuvailee. Kyllähän sillä pääsee ihan mihin vaan. ”Siinä vaiheessa kun huomaa, että on liikaa vauhtia, on jo myöhäistä”, Laine sanoo. Jos kopterille tulee hälytys, kopterin mukaan lähtee kahden hengen miehistö, eli yksi pintapelastaja ja sukeltaja. Kyllä se tarpeeseen tuli, helpottaa meidän työtä.” Palomies Jan Wackström kertoo, että hydrokopterin kanssa harjoitellaan melkein joka vuorossa. Peilijäällä se liukuu todella herkästi, jolloin myös kääntyminen ja pysähtyminen on hankalaa ja vaatii ennakointia. ”Että sen hallitsee oikeasti ja kaikissa keleissä, vaatii useamman päivän treenit.” Yhdessä työvuorossa jokainen palomies osaa ajaa hydrokopteria. Näin ollen esimerkiksi käännöksissä kaasua ei vähennetä, kuten loogisesti voisi ajatella, vaan lisätään, jotta ohjattavuus säilyy
K ilpilahden teollisuusalue ja Loviisan ydinvoimalaitos. ”Olemme panostaneet eniten päällystön osaamiseen. Suomenlahden alueella ja etelärannikon läheisyydessä liikkuu noin 20 tankkeria vuorokaudessa. Kilpilahden Neste Oyj:n jalostamo puolestaan vastaa noin 80 prosentista Suomen polttoainehuollosta. Loviisan ydinvoimala tuottaa hieman yli 10 prosenttia koko maan sähköstä. Olavi Liljemark.. Nesteen jalostamolla sijaitsee Suomen suurin satama, johon tulee vajaa tuhat säiliöalusta vuosittain. Sekä Loviisa että Kilpilahti ovat vaativia erityiskohteita, joissa on omat teollisuuspalokuntansa. Paloinsinööri Mika Kynsijärvi sanoo, että hälytyksiä esimerkiksi Kilpilahden teollisuusalueelle tulee jonkin verran, mutta ne ovat yleensä pieniä. Jos Kilpilahteen tulee keskisuuri tai suuri hälytys, pelastuslaitoksen P30 johtaa tilannetta yhteistyössä Neste Oyj:n P30:n kanssa. Öljyonnettomuuden riski on suuri Suuret riskikohteet eivät vaikuta pelastuslaitoksen päivittäiseen toimintaan juuri muuten kuin säännöllisten harjoitusten kautta. Molempia kohteita harjoitellaan usein. Siinä kaksi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen riskikohdetta, joiden vuoksi varautumisella on suuri merkitys pelastuslaitokselle. Jos kohteissa tapahtuu jotakin isompaa, olemme valmiusjohtoryhmässä edustettuna”, Johansson sanoo. ”Väitänkin, että koska me joudumme harjoittelemaan niin usein, meillä on hyvä valmius muihinkin isompiin tapahtumiin. Kuinka riskit hallitaan. Se tuo meille osaamista muuhunkin”, Johansson sanoo. Valmiuspäällikkö Peter Johansson sanoo, että pelastuslaitoksen kannalta tärkeintä on, että päällystö hallitse kohteet. Valmiuspäällikkö Peter Johanssonin muALUE TUTUKSI Riskikohteiden Itä-Uusimaa satsaa päällystön osaamiseen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Peter Johansson. 44 2 ·2016 Pelastuslaitoksen kannalta tärkeintä on, että päällystö hallitse kohteet, sillä sekä Loviisan ydinvoimalalla että Kilpilahden teollisuusalueella on omat palokuntansa. ”Jos siellä perustetaan valmiusjohtoryhmä, meiltä lähtee päällystöstä yksi yhdysupseeri valmiusjohtoryhmään ja me perustamme pelastustoiminnan johtokeskuksen Porvoon asemalle”, Kynsijärvi kertoo. Pelastuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä varautumisessa sekä Kilpilahden että Loviisan kanssa. Näin ollen Itä-Uusimaan pelastuslaitoksen tehtäväksi jää harjoittelu ja päällystökoulutuksen ylläpitäminen. Molemmat kohteet ovat massiivisia. ”Valmiussuunnitelmat, harjoittelu ja yhteistoiminta näiden yritysten kanssa”, summaa pelastusjohtaja Olavi Liljemark. Kilpilahdelta puolestaan lähtee maanteille vuorokaudessa noin 350 täysperävaunullista rekkaa
FAKTA Pellingin VPK sijaitsee Itä-Uudenmaan rannikolla, joka on haasteellinen alue pelastustoiminnalle.. Helppo asentaa. Sivutoimiset palokunnat ja sopimuspalokunnat ovat 5–15 minuutin lähtövalmiudessa. Neljä pelastuslaitosta kirjoitti viime joulukuussa yhteistoimintasopimuksen. Vilkkaan teollisuussataman takia pelastuslaitos varautuu erityisesti myös öljyvahinkoihin. Öljyvahinko tarkoittaa aikamoisia siivouskustannuksia ja suurta työmäärää”, Olavi Liljemark kertoo. Kovin suuria muutoksia käytännön toimintaan en näe, mutta totta kai se muuttaa hallintoa ja tukipalveluja”, Liljemark sanoo. Ensivastetoimintaa tuotetaan HUS Porvoon sairaanhoitoalueella yhteensä 12 pelastustoimen yksikössä. ”Kontit ovat vakioituja ja valmiita siirrettäväksi onnettomuuspaikalle. Hän painottaa, että laitosten erityisosaaminen ei luonnollisestikaan katoa minnekään, kuten eivät asematkaan. Liljemarkin mukaan alueen öljyntorjuntavalmius perustuu konttija venekalustoon sekä henkilöstön hyvään koulutustasoon. Se ei liity säteilyyn vaan siihen, että siellä on niin paljon syttyviä ja palavia nesteitä.” Mahdollinen palo ei siis todennäköisesti olisi tavanomainen sammutustehtävä. Rannikkoalue on hyvin haasteellinen, koska se on hyvin rikkonainen. Lisää turvallisuutta ja nopeuttaa työaikaa. Öljyntorjuntapuomin nostolaite kaan tulipalon mahdollisuus esimerkiksi Loviisan ydinvoimalassa on häviävän pieni. www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS Nopea apu öljyntorjuntapuomin nostamiseen vedestä puhtaana tai öljyyntyneenä. ”Ei ole vaikea nähdä, mikä Suomenlahden merkitys on öljysatamille ja -terminaaleille. Uudenmaan pelastuslaitoshan on sitten aika suuri, pohjoismaidenkin suurin.” Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vakinaiset paloasemat ovat Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Kaikki perustuu logistiseen hallintaan, konttijärjestelmään ja siellä oleviin valmiiksi pakattuihin varusteisiin.” Konttivarikkoja on Loviisassa, Porvoon Emäsalon sillan vieressä ja Sipoon Kalkkirannassa. Luontoalan järjestöt ovat aivan oikeassa siinä, että riskit ovat aika isoja. ”Se tarkoittaa neljän pelastusalueen toimintojen yhtenäistämistä. Ne ovat välittömässä ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa. 2 ·2016 45 LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100 info@lamor.. Mennäänkö verotusoikeudella vai ei, miten rahoitus kanavoituu. Ristiriita on tietysti, että luontoherkät alueet sattuvat sijaitsemaan samoissa kohdissa. Vesisukeltajat on sijoitettu kahdelle pelastusasemalle Porvooseen ja Loviisaan. Voidaan käyttää maalla sekä aluksen kannella. Vähentää työvoiman tarvetta puomin nostossa. Liljemarkin mukaan alueiden toiminnan rahoitus on suuri kysymys. Soveltuu lähes kaikille puomityypeille eikä ole riippuvainen puomin korkeudesta. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulevaisuudessa häämöttää yhdistyminen kolmeen muuhun pääkaupunkiseudun pelastuslaitokseen. Porvoon sairaanhoitoalueella on vuosittain noin 500 ensivastetehtävää. ”Jos siellä palaisi, se olisi ehkä turbiinihalli, ja jos siellä syttyy tulipalo, se on oikeasti iso. Alueella on lisäksi Neste Oilin tehdaspalokunta sekä Fortum Power and Heat -tehdaspalokunta. Alueella on 5 sivutoimista palokuntaa ja 27 sopimuspalokuntaa. Aavalla vesialueella öljyntorjunnasta vastaa Suomen ympäristökeskus, saaristoalueella pelastuslaitos. ”Se on täysin auki. Pelastusalueen suurimpia riskikohteita ovat Kilpilahden teollisuusalue, joka on pohjoismaiden suurin petrokemian teollisuuden keskittymä sekä Loviisan Hästholmenissa sijaitseva ydinvoimalaitos
ALUE TUTUKSI Pelastuslaitos tutkii kaikki tulipalot, joihin liittyy asuminen. Itä-Uudellamaalla perustettiin viime vuoden lopussa palontutkintaryhmä, jossa on mukana kolme palomestaria, neljä palotarkastajaa sekä yksi paloinsinööri. Palontutkinnalla ja valvonnalla pyritään löytämään vastauksia esimerkiksi ikäihmisten yksinasumiseen. Laitoksen tämänhetkinen tavoite on tutkia kaikki tulipalot, joihin liittyy asuminen. 46 2 ·2016 Kohti ammattimaisempaa palontutkintaa ”Toisen viranomaisen sielunelämän ymmärtäminen helpottaa todella paljon meidän työtämme”, sanoo palotarkastaja Timo Kouki. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Kuten muuallakin maassa, myös Itä-Uudellamaalla on alettu kiinnittää huomiota siihen, millaiset edellytykset vanhuksilla on asua yksin kotona. Tavoite on analysoida tulipalo mahdollisimman kattavasti. ”Pyrimme siihen, että tutkimme tulipalon vaikutukset, syyt ja seuraukset, eli muutakin kuin mekaanisesti sen, mistä tulipalo on lähtenyt”, Kouki kertoo. ”Jos huonosti liikkuvan ikäihmisen omakotitalossa syttyy tulipalo, ja poistumisreitti on tulessa, onko hänellä mitään realistista toista vaihtoehtoa päästä rakennuksesta ulos. Katsotaan koko kirjo läpi peruslupapapereista alkaen”, kuvailee palotarkastaja Timo Kouki. I tä-Uudenmaan pelastuslaitos on kehittänyt viime vuosina erityisesti palontutkintaansa. ”Voi olla, että hyvinkin suppea tutkinta riittää, mutta palontutkinnassa reagoidaan jokaiseen tällaiseen tapaukseen, oli se sitten omakotitalo, kerrostalo, rivitalo tai kesämökki. Pääseekö huonosti liikkuva ihminen esimerkiksi kapuamaan ikkunasta ulos ja hyppäämään alas?” Kouki kysyy. Palotarkastaja Timo Kouki on mukana valtakunnallisessa palontutkintaryhmässä, jonka pyrkimys on tehdä suomalaisesta palontutkinnasta ammattimaista huippulaatua
Toisten viranomaisten toimintatapojen tuntemisesta on hyötyä palontutkinnassa esimerkiksi silloin, kun tulipalosta tehdään tutkintapyyntö poliisille. ”Pelastusturvallisuuden ainoa ammattilainen, joka pystyy sanomaan jotain pelastusturvallisuudesta, olemme me itse. Paras suojaluokka F2A. Kouki näkee, että palontutkinnan taso vaihtelee paljon valtakunnallisesti. Kouki on mukana myös Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston valtakunnallisessa palontutkintaryhmässä. Jos on hyvät perusteet mukana, poliisin on pakkokin vähän tarttua siihen.” Kouki arvioi, että palontutkijat eivät ehkä osaa vielä tehdä tarpeeksi seikkaperäistä tutkintaa tai rikosilmoituksia. Mutta poliisi ei aina huomaa tutkia sitä, mikä meitä kiinnostaa, kuten liittyykö tulipalon sammuttamiseen vaikka jokin työturvallisuusseikka: onko kaikki mennyt oikein, vai onko kohteessa esimerkiksi ollut joku pelastuslainsäädännön laiminlyönti, joka on vaarantanut meidän työturvallisuutemme?” Kouki painottaa, että pelastuslaitosten pitää huomioida palontutkinnassa niitä kiinnostavat asiat itse, sillä sitä ei tee kukaan muukaan. Jos näin on, käynnistyy rikostutkinta. Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan saman katon alta Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. Vedenpitävä ja hengitt ävä Gore Crosstech. Koot UK 3-12 ja ylikoot UK 12,5-15 Olemme mukana! Telko toimittaa laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita nopeaan ja tehokkaaseen öljynja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla. ”Silloin se tulee asianmukaisella vakavuudella hoidettua. ”Noin pääsääntöisesti poliisia kiinnostaa, onko palo tahallaan sytytetty. Superkevyt suunnannäytt äjä, joka painaa alle 1000 g. ”Pohjatyö voi jäädä tekemättä.” Kouki painottaa, että poliisi tekee palonsyytutkinnan, pelastuslaitos puolestaan palontutkintaa ja arvoita syttymissyystä. Jos sinne vain ilmoitetaan, että tutkikaa tämä juttu, tiedän, ettei se sellaisenaan kiinnosta. Pyrimme siihen, että kaikkialla asiat tehtäisiin samalla tavalla, jotta tuloksetkin olisivat verrattavissa keskenään.” Tavoite on, että kymmenen vuoden kuluttua suomalainen palontutkinta olisi ammattimaista huippulaatua. Kestää vahingoitt umatt a yli 250 C° lämpöti loja. ”Siellä on muitakin palontutkijoita, joilla on hieman samankaltaisia ajatuksia. Taktisella tutkinnalla selvitetään, mikä osuus ihmisen omalla toiminnalla on ollut palon syttymiseen. ”Se vaatii aika paljon yhteistoimintaa ja sovittamista”, Kouki sanoo. Hän on entiseltä ammatiltaan tullin rikostutkija, joten taktinen lähestymiskulma on peruja sieltä. Se riippuu esimerkiksi pelastuslaitoksen ja poliisin yhteistyön sujuvuudesta, tutkintaa tekevistä henkilöistä, sekä hyvin paljon siitä, kuinka pelastuslaitoksen johto tukee tutkintaa. Palontutkinnassa on esimerkiksi hyödyllistä tietää, mitä palosta kannattaa tutkia ja mitä tutkimuksessa kannattaa painottaa. Palontutkinta on yksi asia, jossa voimme korostaa profiiliamme ja tuoda esiin asiantuntijuuttamme.” HAIX FIRE EAGLE CE 0197 EN 15090:2012 HI3 CI M SRC Type F2A. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com. Ryhmän tarkoitus on kehittää palontutkinnan koulutusta, yhtenäistää palontutkintaa koko maassa, kehittää raportointijärjestelmiä ja luoda palotutkinnallinen standardi koko maahan. Se, millaisia tuloksia saadaan ja mitä niistä saa irti, on eri asia. Kaksivyöhyke-pikanauhoitus. Kukaan muu viranomainen ei voi sanoa meidän puolestamme. Joissakin paikoissa tutkitaan vain syttymissyyn arviointi, mutta laajempi taktinen tutkinta ympäriltä jätetään pois.” Enemmän taktista tutkintaa Kouki kertoo ajaneensa sisään taktista ajattelutapaa ItäUudenmaan pelastuslaitokselle. ”Joka paikassa sitä tehdään, tavalla tai toisella
Suku tuli saarelle 1886. Aukeaman kuva: Pellingin VPK harjoitteli pintapelastamista helmikuussa. Meillä on paljon porukkaa, mutta he käyvät päivisin kaupungissa töissä. ”Meillä ei tarvitse kysyä, kuka on mukana, jos on Eriksson. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä 48 2 ·2016. ”Ja mielellään sellaista porukkaa, joka asuu ja tekee töitä saaressa, koska päiväsaikaan tulee joskus ongelmia. VPK:n päällikkö Kaj Erikssonin mukaan palokuntalaiset ovat pieni perhe. Savusukelluskelpoisia on yhdeksän, joista tänä vuonna testit on päässyt läpi kuusi. Vapaaehtoisen palokunnan toiminta saarella Porvoon edustalla alkoi vuonna 1917, paria kuukautta ennen Suomen itsenäistymistä. Voi sattua, että on vähän tiukkaa, muttei koskaan ole vene tai auto jäänyt seisomaan.” Torstaiharjoituksia jo 20 vuotta Lähes satavuotias Pellingin VPK kerää viikkoharjoituksiinsa noin 12 henkilöä. Muualla opiskelevatkin viettävät yleensä viikonloput Pellingissä. ALUE TUTUKSI P ellingin saarella sukunimi Eriksson on melkein yhtä kuin Pellingin VPK, eli Pellinge FBK. Sen juuret ovat saaristossa, ja moni myös haluaa palata, kunhan on käynyt maailmalla kouluttautumassa. Me lupaamme lähdön 10 minuutissa vahvuudella 1+3. Ja niin myös VPK on pysynyt elinvoimaisena kuluneet vuosikymmenet. Osaamista pidetään yllä harjoituksissa, jotka ovat läpi VPK:n historian olleet torstaisin kello 19. Siinä ei ole erikseen naistai nuorisoryhmiä, vaan koko porukka tekee asiat yhdessä. Nyt puolestaan eletään aikakautta, jolloin saarelle halutaan jäädä. Se ei muutu. Puolet väestä on Erikssoneja”, Kaj Eriksson nauraa. ”Heistä vakituisesti mukana koko ajan noin 12 henkeä. Jos kysymyksessä on ensivastehälytys, se on 10 minuuttia ja kaksi henkeä”, Eriksson kertoo. Jos on jouluaatto, voi olla, että joku tulee silloinkin katsomaan, että kaikki on ok.” Eriksson kuvailee VPK:ta pieneksi perheeksi. Tavoite on, että 12 hengen ryhmässä kaikki osaavat kaikkea. Palokunnan perusti nykyisen VPK:n päällikön Kaj Erikssonin isoisän isä. ”Nyt nuoremmat ovat laittaneet pesänsä tänne. Pellingin VPK:ssa on mukana noin kaksikymmentä täysi-ikäistä henkilöä ja kolme 15–18-vuotiasta. Vielä 10–15 vuotta sitten VPK:n tulevaisuus huolestutti Erikssonia, ja välillä saaristo näytti autioituvan. Näin on muidenkin saaristosukujen laita. ”Kaikki tietävät että torstai on se ilta. Myös viikonloppuisin täällä on paljon väkeä, koska kesämökit ovat nykyään sellaisia, että niillä voi asua läpi vuoden.” Eriksson kuitenkin myöntää, että VPK:laisia voisi olla aina enemmänkin. Eriksson on aina mukana
Varsinkin nuorisoa pitäisi saada houkuteltua enemmän mukaan. VPK on välttämättömyys noin 300 vakituisen asukkaan saaristossa. Kun tulee keikka, me laitetaan sinne, että tulenko vai en. ”Kaluston pitää olla moderni ja makee ja raju”, hän hymyilee. ”Mönkijä pitäisi hankia, ja vesiskootteri ja kaikenlaista mistä nuoriso pitää, tavara pitää heidät myös mukana. Tai jos joku on sellaisessa paikassa, että menee suoraan, voi kirjoittaa sen.” Vuodessa 30–50 tehtävää Kaikki VPK:laiset ovat tällä hetkellä miehiä. ALUE TUTUKSI 2 ·2016 49. ”Nykyään me käytetään paljon Whatsappia. Se toimii hyvin. Eriksson uskoo, että nykyaikainen kalusto olisi ratkaisu siihen. Kun meillä oli paloauto vuodelta 1963, oli vaikea saada nuoret innostumaan siitä.” Nykyajan viestintämuodot ovat jo löytäneet tiensä Pellinkiin
Kesällä tehtäviä on eniten, koska saariston väkiluku moninkertaistuu. ”Ei koskaan ole tullut huonoa palautetta. Saareen pääseminen vie mantereen vakinaisilta palokunnilta noin puoli tuntia. Me autamme aina niitä, jotka tarvitsevat apua.” Haastavin hälytyskeikkasi. Hälytystehtäviä on vuodessa 30–50, joista kaksi kolmasosa on ensivastetoimintaa. VPK on aikonut hankkia oman miehistöauton, mutta se on jäänyt hallinrakennusprojektin jalkoihin. Hallisiipeen tuli muun muassa kuntosali ja pesupaikka varusteille, jotka ennen piti viedä pestäväksi Porvooseen. Keikkojen välillä saattaa olla pari kuukautta. VPK harjoittelee ensivastetoimintaa kahdesti vuodessa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella, joka koulutuksen järjestää. Viimeisimpänä omana projektinaan VPK:laiset rakensivat talkootöinä paloasemalle hallin. Päinvastoin, kaikkien mielestä teemme hyvää duunia. He ovat saaneet taloudellista tukea kaupungilta. VPK saa keväällä uuden öljyntorjuntaveneen, ja siksi edessä on palokunnan sataman kunnostusprojekti. Olemme usein aika kriittisiä jälkikäteen.” Pelastuslaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan VPK:n täytyy harjoitella 15 kertaa vuodessa ylläpitääkseen toimintaansa. ”Aina on parannettavaa. Lisäavun saapuminen Porvoosta tai Loviisasta syysmyrskyssä tai pimeällä saattaa lestää kauan”, Eriksson painottaa. Hänet oli jo saatu ulos kun tulimme paikalle. Saaren mantereeseen yhdistävän lossin saa hätätilanteissa tilattua paikalle valmiiksi. Joka keikan jälkeen opitaan aina jotain. Silloin jännitti, kun päiväsaikaan talo paloi, ja ensimmäiset tiedot ovat, että uhri on sisällä. Olen käynyt Pelastusopiston, mutta aina voi harjoitella. Kun olisi enemmän niiden asioiden kanssa tekemisissä, muistaisi ne paremmin. Juhannuksena väkiluku voi olla jopa 3000–5000 henkilöä. Ainakin minulle jotkut asiat ovat vähän monimutkaisia. Siellä on tuttuja useimmiten. Pellingin VPK:n kalusto tulee Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Sairaanhoidon käsitteet ovat vaikeampia oppia, kun puhutaan lääkkeistä, anatomiasta ja niin edelleen.” Erikssonin mielestä yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa toimii hyvin. Pinturiharjoituksia on hyvä pitää, voi hoksata jotain uutta.” Alexander Eriksson ”Varmaan kaikki osa-alueet tarvitsevat petraamista. Eriksson toteaa, että Pellingillä harjoituksia tulee 52 vuodessa. Aika vähän keikkaa täällä loppujen lopuksi on, ja niistä selviydytään aika hyvin. VPK:n toiminta-alue kattaa koko Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen merialueen. ”Keikoilla pitää puhua suomea. Mihin haluaisit lisää koulutusta. Sitten harkitaan kurssille osallistumista.” Kurssit ovat yleensä suomeksi, mutta kieli saaristossa on 95-prosenttisesti ruotsi. ”Ensin ollaan täällä mukana oppimassa perusasiat. Kun lähtee keikalle, jotkut asiat ovat vähän ruosteessa, mutta onneksi koko porukka on niin hyvä.” Matias Lindroos ”Jos me tarvitsemme apua, sen avun täytyy olla täällä. Jos jollain on hengenhätä, se on jonkun naapuri tai joku, jonka on tuntenut koko ikänsä. Se on pahinta, kun on näin pieni paikkakunta. Tällä hetkellä VPK:n kalustossa on nelivetoinen kevytsammutusauto, vene, moottorikelkka ja itse tehty pelastuslautta. Medihelin, eli nykyisen FinnHEMSin lentäminen paikalle Vantaalta kestää noin 15 minuuttia. ”Ja mielellään sellaista porukkaa, joka asuu ja tekee töitä saaressa.”. Häytysryhmässä mukana olevan palomiehen on käytävä sammutustyökurssi ja oltava vähintään 18-vuotias. Koulutusta tarvitsee aina, kaikista osa-alueista periaatteessa, ei tällä alalla voi liikaa olla koulutuksia.” Christer Andersson ”Elvytyskeikat ovat olleet haastavia, niitä tulee kuitenkin niin harvoin vastaan. 50 2 ·2016 ALUE TUTUKSI ”Elvytyskeikat ovat aina haastavia, koska kaikki täällä saaristossa ovat tuttuja. Pellingin VPK:n päällikkö Kaj Eriksson myöntää, että VPK:laisia voisi olla enemmänkin. Käymme aika paljon harjoituksissa niitä läpi. Eriksson uskoo, että VPK:lla on saariston asukkaille suuri merkitys. Silloin kun lähdetään kahteen pekkaan, sitä miettii, että miten tässä käy.” Jan Englund ”Jaa, kyllä se on ensivaste, siihen voisi saada lisää koulutusta. Eriksson sanoo, että VPK:n ensivastetoiminnassa riittävä osaamistaso saadaan varmistettua toistuvilla harjoituksilla, koulutuksiin osallistumisella ja käytännön oppimisella. Suurempia kieliongelmia ei ole ollut. Lisäksi VPK hankkii tarvittaessa varusteita omilla rahoillaan. Eriksson kertoo, että monet VPK:n projektit ovat saaristolaisten itse rahoittamia. Joka kerran tuntuu siltä, että jotain olisi voinut tehdä paremmin
Kyllä VPK:ssakin on keikkaa, ja pääsen näkemään kunnallisen puolen. Sekin kestää aikansa, että tottuu teollisuusympäristöön.” Eriksson on pitänyt työstään. Vedensaannin pitää aina olla kunnossa. ”Jokainen päivä on vähän erilainen.” Erikssonin mielestä työ teollisuuspalokunnassa eroaa niin sanotun tavallisen palokunnan työstä. Alexander Eriksson halusi pelastustoiminnasta ammatin vaihtelevuuden takia. Pelastusopistosta suoraan Nesteen palokuntaan mennyt Eriksson sanoo, että tulipalot teollisuusympäristössä poikkeavat niistä, joita Pelastusopistossa harjoiteltiin. Se on hyvä työnantaja, ja päivät menevät nopeasti, koska siellä on aina tekemistä. Kun valmistuin, olin intoa täynnä ajamaan keikkaa. Nyt hän on vakituisena palomiehenä Neste Oyj:n jalostamon teollisuuspalokunnassa Kilpilahdella. ”Jos lähiympäristössä on hälytys, niin voidaan mennä sinne. Alexander Eriksson ponnisti VPK-juurilta Pelastusopistoon ALUE TUTUKSI. 2 ·2016 51 Palokuntalaisuus jatkuu vahvana Erikssonien suvussa, sillä Pellingin VPK:n päällikön Kaj Erikssonin poika Alexander Eriksson, 23, on paitsi VPK:lainen, myös ammattipalomies. Meillä on siellä perustason ambulanssi. Totta kai kaikki tulipalot ovat erilaisia, riippuen olosuhteista ja aineista. En ainakaan tässä tilanteessa haluaisi vaihtaa mitään.” Erikssonin mielestä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii VPK:sta riittävän hyvin. Isommat tarvikkeet VPK:lle hankitaan, mutta pienemmissä on joskus toivomisen varaa. Ja teollisuuspalokuntakin tekee keikkoja myös alueen porttien ulkopuolelle. Hän on valmistunut Pelastusopistosta joulukuussa 2014. ”Se on hyvä paikka. Onhan siinä palokuntahommia, mutta päivisin kaikenlaista muutakin. Kun Nesteellä oli töitä tarjolla, menin sinne. Sitten on paljon kalustoa, erityiskalustoa ja harjoituksia.” Eriksson ei näe, että teollisuuspalokunnassa toimiminen olisi vaativampaa kuin tavallinen palomiehen työ. Huoltohommia, palopostihuoltoa. ”Nehän ovat olleet kaasupaloja, ehkä isompia kuin koulussa. ”Onhan se ihan erilainen ympäristö
”Erään poliitikon mukaan asema oli liian iso. Siitä hanke pyörähti uudelleen liikkeelle. ”Siellä sitten joku keksi, että tulevan soteuudistuksen takia ei tehdäkään mitään”, Asko Pohjankoski toteaa. Henkilöstö on pärjännyt asemalla, koska ajatus on ollut, että siellä työskentely on vain tilapäistä. S ana tilapäisyys toistuu useasti Sipoossa sijaitsevan Nikkilän paloaseman asemamestari Asko Pohjankosken puheissa. Uusi asema tarvittaisiin, koska entinen on vanhanaikainen, ahdas, toimimaton ja väärässä paikassa hälytyksiin nähden. 52 2 ·2016 Uusi J5L Vito johtoauto J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, Alapitkä 71910 LAPINLAHTI, Finland www.j5l.fi Sipoon Nikkilän paloasemalla on odotettu uusia, asianmukaisia tiloja pitkään. Niillä puolestaan on viiden vuoden tilapäinen rakennuslupa. Meillä olisi valmiit suunnitelmat vähän päivitettynä.” ALUE TUTUKSI Tilapäinen ratkaisu jo 40 vuotta Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Nikkilän paloasemalla 10 vuotta työskennellyt Mika Sivonen (vas) on tyytyväinen tiloihin, asemamestari Asko Pohjankoski (oik) puolestaan ei ole. Asia oli esillä viimeksi kunnanhallituksessa syksyllä 2015. Vuonna 1999 rakennukseen tehtiin tilapäinen jatko-osa. Täällä kävi loppukesästä aluepelastuslautakunta tutustumassa, ja lautakunnan jäsenistä osa oli kauhistuneita, voiko 2000-luvulla olla vielä tällaista. Ensihoitajat kutsuvat konttejaan Cinderellaksi. Vuonna 2009 uudesta asemasta tehtiin kunnalle hankesuunnitelma valmiine piirustuksineen kaikkineen. Asemalla nimittäin on monta tilapäistä rakentamisratkaisua. Keskellä palomiehet Ville Kurvinen ja Virosta muuttanut Villu Ojassoo.. Kun asemalta käsin alettiin ajaa sairaankuljetusta nelisen vuotta sitten, väkimäärä tuplaantui. ”Ollaan ajateltu, että kyllä me nyt pärjätään tässä, jätetään remontteja tekemättä, koska kohta saadaan se uusi asema.” Syö motivaatiota Pohjankoski sanoo, että henkilökunnan työmotivaatiota syö erityisesti vallitseva eipäs– juupas -tilanne. Vielä 2010 tehtiin kunnalle lisäselvityksiä, sen jälkeen suunnitelma on jäänyt johonkin lokeroon”, Pohjankoski kertoo. ”Viime syksynä oltiin melkein varmoja siitä, että uusi asema tulee. Että sitä on hetken aikaa suunniteltu”, Pohjankoski toteaa. ”Tuolta löytyy vuodelta 1977 piirustuksia uudesta paloasemasta. Ensihoitajille tuotiin majoitustiloiksi tilapäisiä kontteja. Sipoossa onkin odotettu uutta paloasemaa noin 40 vuotta. Hanke eteni jo kunnanvaltuustoonkin, mutta tuli sieltä bumerangina takaisin
”Tilat ovat siistit, mutta aivan liian ahtaat. Kun he tulevat, heille on kauhea shokki nähdä asema. Palomies Mika Sivonen on työskennellyt Nikkilässä 10 vuotta, ja työympäristö on hänen mielestään oikein hyvä. Asema on vuokrattu Sipoon kunnalta, eikä pelastuslaitos yksinään voi tehdä asialle mitään, sillä pesupaikan perustaminen on kunnan päätös. Jotkut ovat myös tyytyväisiä. Varusteet puolestaan säilytetään kalustohallissa. Jos pukuhuoneessa kaksi henkilöä vaihtaa vaatteita, kolmas ei mahdu sisään”, hän sanoo. Ensihoitaja Viveka Bergdahl-Silvennoinen allekirjoittaa Pohjankosken puheet. Niitä kutsutaan leikkimielisesti Cinderellaksi ahtaiden käytävien ja huoneiden takia. ”Se on ihan itsestä kiinni, jos muut asiat sitten painavat. Eja EI-luokitelluilla ja tarkkaan testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti, jolloin vältyt turhilta vahingoilta. Yhdessä vuorossa työskentelee neljä sairaankuljettajaa. 2 ·2016 53 Mesvac Oy Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. 010 836 3000 Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099 www.mesvac.fi A member of Hörmann Group Täyden palvelun ovitalo Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. Sitten heille lyödään säkki käteen, että menkää Sipooseen. Käyttöoviksi soveltuvat EI120-paloluokan Mesvac Firewall -palonosto-ovet Suomen laajin palo-ovivalikoima! Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Äänija lämpöeristys on olematon. Pohjankoski kertoo, että pesuhalli on yksi aseman murheenkryyneistä. En tiedä pitääkö se paikkansa, että kun on iso talo, on isot ongelmat”, hän sanoo. ”Tykkään tällaisesta asemasta enemmän kuin isosta. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin, mikä antaa suunnittelijoille uudenlaisen vapauden – paloturvallisuudesta tinkimättä! Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Mutta eivät nämä asematilat vie motivaatiota.” Asko Pohjankoski huomauttaa, että ajan kanssa ympäristöön tottuu, eikä huonoja puolia enää huomaa. UUTUU S! MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot Uudelle asemalle olisi varattu kaavoitettu tontti Öljytien varrelta lähempää Nikkilän keskustaa. ”Nuoret kaverit Pelastusopistolta menevät ensin Porvooseen. Vanhempi kaarti on tottunut tähän.” Ensihoitaja Viveka Bergdahl-Silvennoinen ”Cinderellan” pukuhuoneessa.. Vedet valuvat sadevesikaivoon ja sadevesijärjestelmään ja Sipoonjokeen. ”Ajamme joka kerran Nikkilän niin sanotun keskustan läpi. Joudumme pesemään auton ulkona kesät talvet, ja ympäristöviranomaiset ovat kieltäneet sen jo muutama vuosi sitten, perustuen ihan lakipykäliin.” ”Näillä keleillä arvaa, mitä pihalle tapahtuu. Sairaankuljettajille tehtiin tilapäiset sosiaalitilat konteista nelisen vuotta sitten. ”Meillähän ei mahdu sammutusauto lainkaan halliin. Talvella tämä on kylmä, kesällä kuuma, ja kaikki äänet kantautuvat seinien läpi. Siellähän pitäisi olla öljynerotuskaivot ja vastaavat, tuolla ulkonakin”, Pohjankoski sanoo. Asemalla on vuorokautinen päivystys. Olen ollut Porvoossakin kaupunkiasemilla, mutta täällä on hyvä henki. Hänen motivaatioonsa työympäristö ei vaikuta. Toista suuntaa ajetaan käytännössä koulun pihan läpi.” Kuin ruotsinlaivalla Itse asemarakennus on ahdas niin kalustolle kuin miehistölle. ”Sekään ei ole nykypäivää, yleensä ne viedään työvuoron jälkeen kuivaan tilaan, jossa ne kuivuvat”, Pohjankoski kertoo
Myös toimitusjohtaja Jarmo Larkio hoitaa ostoja ja myyntiä”, Janne Piela kertoo.” Noin kahden tuhannen neliömetrin halli on siisti, ikää sillä on vasta kahdeksan vuotta. Tekniikka on usein piilossa maan alla, mutta toimivan vesihuollon merkitys on sitäkin näkyvämpi. PA-VE Oy:n nykyaikainen halli on valmistunut vuonna 2008. 54 2 ·2016 Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Selin tuli yritykseen reilut kolme vuotta sitten. Seosonkiaikana oma työni painottuu tuotantoon ja Samilla tarjouslaskentaan. Niitä on myös erityiskohteissa, kuten Kehäradalla, Länsimetrossa ja Helsinki–Vantaan lentokentällä. ”Raaka-aineiden ostosta lähtien meille kuuluu oikeastaan koko tuotantoketju ja tehtävät menevät ristiin. ”Olemme ottaneet sieltä opiskelijoita kesäVesihuollon turvaajat Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto töihin ja palkanneet sitten vakituisiksi työntekijöiksi”, myynti-insinööri Sami Selin kertoo. Piela aloitti työt yrityksessä reilut kahdeksan vuotta sitten. Polyeteenistä valmistetut siniset ilmanpoistokaivot tervehtivät tulijaa yrityksen pihalla. Yrityksessä valmistetaan päätuotteina kotimaisia paloja vesiposteja, pumppaamoja ja laitekaivoja. Keuruulaisen Paloja vesitekniikka PA-VE Oy:n pihalla vierailijaa tervehtivät isot siniset kartiot lumihatuilla. Työntekijöitä on 14.. Tehokaksikolle kuuluvat myös perusasiat talouspuolelta, henkilöstöstä ja tuotannonvalvonnasta. Hän suunnittelee tuotteita ja vastaa myynnistä. S uomessa Kalvi-paloposteja on toimitettu Hangosta Ivaloon. Asiakkuudet ja työt menevät kuitenkin monesti ristiin tuotantoja kehityspäällikkö Janne Pielan kanssa, jonka päävastuualuetta on tuotanto. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. Työ opettaa tekijäänsä PA-VEn työntekijät ovat joko hitsaajia tai muovipuolen ammattilaisia. Työ opettaa tekijäänsä. Suoraa ammattikoulua näihin hommiin ei ole, mutta Jämsän ammattiopistossa voi suorittaa komposiittipainotteisen muovija kumitekniikan perustutkinnon
Polyeteenijauho paistuu kiinteäksi kerroksittain kuin kananmuna. Killen neuvoihin luotetaan. Jauho kaadetaan isoista säkeistä ja muotit suljetaan. Muotit pyörivät noin tunnin verran uunissa vajaassa 300 asteessa. Hienolla laitteella riittää enemmän ja enemmän myös alihankintatöitä. Huomion varastaa hallin perällä massiivinen rotaatiovalukone, joka tuo mieleen tieteisfilmien aikakoneet. Rälläkkäja hitsausäänet pistävät välissä korvaan. Karuselli nytkähtää eteenpäin. Rotaatiovalukone kolmeen vuoroon Uusi rotaatiovalukone hankittiin Keuruulle vuonna 2009. Jauhon latauspaino muotteihin vaihtelee tuotteen mukaan. Myynti-insinööri Sami Selinin suunnittelutyöasemalla polyeteenijauho löytää monia muotoja. Tuotantoa lisätään siirtymällä kahdesta kolmeen vuoroon. Karusellimaisen koneen eri tuotteiden muotteihin kaadetaan monenväristä elintarvikehyväksyttyä polyeteenijauhoa. Valut viimeistellään veitsellä, sitten ne matkaavat rei’itykseen ja kasaukseen. 2 ·2016 55 Maallikosta näyttää melkein taikatempulta, kun rotaatiovalukone leipoo hienosta polyeteenijauhosta hienon rungon esimerkiksi palo tai vesipostille. Hän on valmistanut paloposteja jo yli 30 vuotta. Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Muotit ajetaan jäähdytyspisteille ja sen jälkeen purkupisteelle. Samaan aikaan toisella puolella hallia Ari ”Kille” Lehtonen, 63, hitsaa palopostin putkistoa. Työ vaikuttaa mielenkiintoiselta ja vuorotyö sopii hänelle. Polyeteenirunkoinen paloposti on saanut rosteriputkiston lisäksi lämpöeristeet polyuretaanista. Valmiit noin 85-asteiset valut otetaan muoteista ulos. Katto on korkealla. Palopostin putkiston lämmöneristeeksi ruiskutetaan erikseen valittua polyuretaanisekoitusta. Vaikuttaa miltei taikatempulta. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. Uutta kaveria, 25-vuotiasta Joni Soinia, koulutetaan juuri työhön rotaatiokoneenhoiJoni Soini aloitti työt rotaatiovalukoneenhoitajana helmikuussa 2016. ”Pulttipyssy ja rälläkkä ovat äänekkäimmät työkalut.”
Valurautakannen alla on iso määrä tekniikkaa, joka lisääntyy koko ajan. 9100, 9150 – PALOPOSTIT, 9200 – PALOPOSTIASEM AT • CE-merkityt standardit: • SFS-EN 14384, 14339, 14384 • Rungon eristeenä polyuretaani • Liitäntäkoko: DN80, DN100, DN150, DN200 laippa • Putkisto RST tai HST • Automaattinen tyhjennysventti ili Laiteasentaja Jonatan Virtanen, 21, valmistaa muottien avulla polyuretaanista lämpöeristeitä ja kokoaa paloposteja. Vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta ja monipuoliselta hommalta. Vielä uunin lämpöä hohkaava sadevesikaivon runko kumahtaa vaimeasti lattialle pudotessaan. Suurin osa tekniikasta on piilossa maan alla. Hän tutkii ja miettii, miten tuotteesta saisi vielä paremman. Ei saa koskaan jämähtää paikoilleen, tämäkin vesiposti on jo uudistettu versio. Palopostit turvaavat veden saantia tulipaloissa ja vesipostit helpottavat rakennetun ympäristön huoltoa ja parantavat turvallisuutta. Niin juomakuin jäteveden kanssa pitää olla tarkkana. Veli-Pekka Jantunen, 60, on työskennellyt yrityksessä laiteasentajana 22 vuotta. ”Tykkään työstäni, jatkan mielelläni vaikka satavuo tiaaksi. Täällä on kiva porukka. Pitkulaisen vesipostin ääressä työskentelee pitkän linjan ammattilainen. Vuonna 1999 taloon tullut Arto Mikkilä opastaa työn saloihin. Paloposti on vain yksi osa vesilinjastoa. Hyvässä porukassa on mukava kehittää työtä ja tuotteita. Kaukovalvonta tekee tuloaan.. 16 9000 KALVI – TUOTTEET OSANA TOIMINTAAMME Kalvi-pikaliittim et, -jakotukit ja muut varusteet: Valikoimamme KALVI-infraja palotekniikkatu otteet auttavat turvaamaan veden saannin erilaisissa tilanteissa. Arto Mikkilä (vas.) ja Joni Soini viihtyvät monipuolisessa vuorotyössä. ”Olen työskennellyt aiemmin ikkunaja ovitehtaalla. 56 2 ·2016 tajaksi. Halusin uusia haasteita ja huomasin PA-VEn työpaikkailmoituksen lehdestä. Minulla on sähköalan koulutus enkä tiennyt tästä alasta mitään. Ruskeat runkoosat ovat polyeteenimuovia. Näitä menee esimerkiksi mökeille ja hautausmaille.” PA-VEssa kaikki hitsarit ovat luokkahitsaaRotaatiovalukonetuo tuo pikaisesti katsottuna mieleen tieteisfilmien aikakonehäkkyrät. Tuotteet ovat täysin kotimaisia, ja ne täyttävät ammattilaisten vaatimukset. Putkisto on rosteria tai haponkestävää RSTtai HSTterästä. Laiteasentajat Mauri Kajosmäki (vas) ja Veli-Pekka Jantunen tutkivat, voisiko uudistettua vesipostia vielä parantaa entisestään. Alakuvassa näkyy palopostin rakenne. jia. Karusellimaisen koneen muotteihin kaadetaan polyeteenijauhoa ja vasemmalla sijaitsevassa uunissa sulatuksen sekä pyörimisvaiheiden jälkeen valmiit valut otetaan muoteista ulos viimeisteltäviksi. Työntekijöillä on myös tulityökortit ja vesihygieniapassit. Vuorotyö tuo mukavasti vaihtelua”, Soini kertoo
Kalvi-palopostien lisäksi PA-VE valmistaa myös pikaliittimiä, jakotukkeja ja muita varusteita. Osa vesitorneista on korvattu juuri alavesisäiliöillä. Esimerkiksi paloaseman pihassa voi olla oma tällainen säiliöauton täyttöä varten. 2 ·2016 57 Paloposteista pelastuslaitos ottaa sammutusvetensä. PA-VEn valmistamia pumppaamoja on toimitettu myös Norjaan ja Ruotsiin. Myynti-insinööri Sami Selin (vas.) sekä tuotantoja kehityspäällikkö Janne Piela testaavat pikaliitinkäyrän tiiviyttä. Paloposteissa näissä maissa on omat standardinsa eikä liitäntöjä voi vaihtaa tuosta vain. Tiedonsiirrolla varustetulla monitorointikaivolla voidaan varmistaa veden riittävyys, ehkäistä ongelmia ja parantaa huoltovarmuutta.. Yleisimmissä malleissa liitäntä on 80-, 100tai 150-millinen. Tavaraa liikkuu päivittäin molempiin suuntiin. Paloposteja myös erityiskohteisiin ”Kehäradalle ja Helsinki–Vantaan lentokentälle räätälöimme paloposteja halutulla värityksellä. Yrityksen, työntekijöiden ja kotimaisten tuotteiden tulevaisuus näyttää hyvältä – ja älykkäältä. PA-VE valmistaa myös sammutusvesiasemia, joissa on oma säiliö ja iso paloposti. PA-VE Oy tuottaa ratkaisuja yhdyskuntatekniikan sekä käyttöja jätevesijärjestelmien kehittämiseen. PA-VEssa noudatetaan ISO 9001 -laatujärjestelmää ja käytössä on CE-merkintä vaadituille tuotteille. Varastomies Pekka Karikko kuljettaa valmiita vesiposteja odottamaan kuljetusta asiakkaille ympäri Suomen. Ari ”Kille” Lehtonen, 63, on valmistanut paloposteja jo yli 30 vuotta. Henkilöstö: 14. Päätuotteet: pumppaamot, laitekaivot, vesija palopostit. ”Killen luo on helppo tulla kysymään neuvoa, jos tulee haastavampi tilaus”, kiittelee tuotantoja kehityspäällikkö Janne Piela. Se on hyvä puskuri, jos vesiverkoston kapasiteetti ei muuten riitä. Suurimmista kaupungeista Kalvi-paloposteja käyttävät Helsinki, Turku, Oulu ja Jyväskylä. Kahden tuuman putkistolla tehtyjä pieniä Kalvivesiposteja löytyy vaikkapa urheiluhalleista. Huoltoa ne eivät vaadi, mutta sulkuventtiili kannattaa pyöräyttää auki vuosittain. Pienetkin erikoiserät onnistuvat helposti. Vuonna 2005 nykyiset omistajat ostivat yrityksen liiketoiminnan ja nimi vaihtui nykyiseksi Paloja Vesitekniikka PA-VE Oy:ksi. Palopostien kohdalla asiakkaita ovat yleensä kunnat tai urakan tilaajat, mutta tilauksia on tullut suoraan pelastuslaitoksilta ja sopimuspalokunniltakin. Asiakkaita ovat pääasiassa kaupungit, kunnat ja vesiosuuskunnat. Yrityksen perusti Juhani Nurminen Paloja Vesitekniikka Juhani Nurminen Oy -nimisenä vuonna 1984. ”Jos aukaistaan 150-millinen paloposti, paine laskee selvästi muualla linjastossa”, Sami Selin kertoo. Alavesisäiliöissä voi olla jopa 20 kuutiota vettä. Kalvi-jakokalusteet ovat omaa tuotantoa. Käyrä kulkee mukana paloautossa, koska sillä kiinnitetään sammutusletku kuuden tuuman palopostiin. Hän on myös toimittanut niitä asiakkaille ympäri Suomen. Nykyisillä paloposteilla käyttöikä on noin 20–30 vuotta. Vesiverkoston mittaus ja valvonta voidaan pitkälle automatisoida. Päämarkkinat: Suomi, mutta ratkaisuja on toimitettu myös Latviaan, Maliin, Ruotsiin ja Norjaan Liikevaihto: noin kolme miljoonaa euroa. Paloja vesitekniikka PA-VE Oy Päätoimipaikka: Keuruu. Esimerkiksi Espooseen haluttiin väriksi vaalea graniitti, Tampereelle tummanharmaa”, Sami Selin kuvailee. Seinäpaloposteja on toimitettu paljon esimerkiksi kauppakeskuksiin ja julkisiin rakennuksiin. Kaksiosainen runko tehdään yleensä lasikuidusta polyeteenin sijaan
58 2 ·2016 Kumppanuusverkoston tuottavuusraportti ja Suomen Palomiesliiton eriävä mielipide ovat pelastusjohtajien puheenjohtajan Veli-Pekka Ihamäen mielestä hyvä keskustelun avaus ja jatkoselvitysten pohja. Tuottavuusraportissa mainitaan tarve ottaa käyttöön dynaaminen toimintamalli. Esimerkiksi hän ottaa raportista kohdan, jossa esitetään päätoimisen henkilöstön työaikaa hyödynnettävän nykyistä enemmän osaamisen vahvistamisella, harjoittelulla ja sopimuspalokuntalaisten koulutuksella. ”Lausunnon ensimmäisellä sivulla moititaan tuottavuusraporttia tieteellisen strategisen analyysin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten laatumääritteiden puutteesta, mutta samalla unohdetaan objektiivisesta tarkastelusta tässä yhteydessä mahdolliset haitat.” Veli-Pekka Ihamäen mielestä tuottavuuteen liittyvät asiat, myös työaika, ansaitsevat kiihkottoman tarkastelun. ”Puhutaan spatiotemporaalisesta tiedosta. Tässäkin yhteydessä Veli-Pekka Ihamäki muistuttaa riskienarvioinnista ja siitä, miten sen kautta huolehditaan kansalaisten turvallisuudesta. ”Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kokemuksesta tiedän, että kolmella miljoonalla eurolla ei voida muutoin saada 40 sammutusyksikköä ja 14 säiliöautoa kuin hyödyntämällä tässä kolmatta sektoria.” ”Historian painolasti päätoimisten ja sopimuspalokuntalaisten eripuraisuuden takia voi johtaa myös siihen, ettei kyetä kiihkottomaan keskusteluun.” ”Parempi olisi, että me pystymme asiat hoitamaan itse, kun ne parhaiten tunnemme, ettei uuden omistajan tarvitse niihin tarttua.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Jussi Helttunen Kankea työaika estää uuden ajattelun Tuottavuusraportti ja SPAL:n eriävä mielipide luettavissa: www.pelastustieto.fi > pelastustoimi > pelastuslaitokset > tuottavuus. Ihamäen mielestä sitä pitää tarkastella suorituskyvyn vaatimusten kautta. ”Esimerkiksi se, että ammattijärjestö haluaisi poistaa työajalta pakolliset liikuntatunnit. Ihamäen mielestä toimintaa pitää arvioida asiakkaan näkökulmasta. Asiakas toki haluaa apua silloin kun sitä tarvitsee, mutta sillä ei ole merkitystä, miten hän avun saa. Se on myös esimerkiksi palotarkastustoimintaa tai turvallisuusviestintää.” Tuottavuusraportissa kolmeen kategoriaan koottuja jatkotoimenpiteitä hän pitää hyvänä ratkaisuna. ”Se ei korvaudu SPAL:n esittämällä tavalla, että selvitetään riippumattoman tahon toimesta mahdollisuutta yhdistää ja tehostaa pelastuslaitosten hallintoyksiköiden keskittämistä yhdelle itsehallintoalueelle, tai mahdollisesti uuden pelastustoimen hallintoyksikön perustamista esimerkiksi sisäministeriön yhteyteen.” Ihamäen mielestä se on kannatettava esitys, mutta ei voi olla niin, että palomiesten työvuorossa tekemään työhön ei saisi puuttua millään tavalla. Hieman huvittuneena hän luki SPAL:n lausuntoa, jossa todetaan, että pelastuslaitosten pitäisi selvittää poikkeusluvan mukaisen työaikakäytännön hyödyt ja mahdollisuudet objektiivisesti. Uutta ajattelua tarvitaan Hän ottaisi näkökulmaksi toimintavalmiuden ylläpitämisessä myös kaupunkikeskustoihinkin liittyvät ajalliset ja paikalliset muutokset. ”Kehittämishankkeen ja jatkoselvityksen lisäksi siitä löytyy kohtia, joita laitokset voisivat yhdessä ja erikseen ottaa käyttöön, vaikka heti.” Ihamäen mielestä tuottavuuteen liittyvät asiat eivät ole joko tai -asioita, vaan sekä että. Tiettyinä aikoina, esimerkiksi joidenkin tapahtumien yhteydessä, riskit ajallisesti ja paikallisesti voivat lisääntyä, johon pelastustoimenkin pitää toimintavalmiudellaan vastata.” Tällaisen ajattelun esteenä on hänen mielestään ollut kankea työaika, joka perustuu tasavahvaan työvuorosuunnitteluun. ”En näe tässä eroa”, Ihamäki sanoo. H elmasyntinä hän pitää sitä, että yleisesti perustehtävää käsitellään liian suppeasti. Sen pitää perustua riskien arviointiin. ”Perusteluksi ei riitä se, että näin tehdään myös jatkossa, koska niin on tehty aina.” ”Voidaan toki katsoa, että riskienhallinta ei ole ajan tasalla, jos tilastot osoittavat, että Suomen vilkkaimmallakin paloasemalla on vuorokaudessa tunteja, jolloin ei ole yhtään keikkaa.” Vanha toimintatapa ja palkkaus ovat johtaneet vallitsevaan käytäntöön. Myös eri toimintatapojen kustannusvertailua tarvitaan.” Hänen mielestään tuottavuusraportissa ei nosteta riittävästi esille sitä, että työvuoroissa tehdään jo nyt paljon ennaltaehkäisevää työtä. Se on huomattavasti laajempaa. Kuitenkin työn fyysisyyttä halutaan korostaa.” Lausunnossa halutaan myös selvittää sopimuspalokuntatoiminnan kustannustehokkuus. SPAL toteaa lausunnossaan, että uudistuksessa pitää huomioida paremmin toimintaympäristön dynaamisuus. Mitä muuta työtä voidaan tehdä. Yhteisesti todetaan myös tarve uudistaa toimintavalmiusohje. ”Puhutaan operatiivisesta työstä, mutta sillä tarkoitetaan ainoastaan perinteistä pelastustoimintaa. Siksi hän arvostelee SPAL:n tapaa yliviivata tuottavuusraportissa esitetyt asiat ja korvata ne omilla kannoillaan. Palomiesliiton lausuntoa lukiessaan Ihamäki kertoo myös yllättyneensä joistakin asioista, mitä siihen on nostettu. ”Kun nauliudutaan 24 tunnin työaikaan, se tappaa kaiken uudenlaisen ajattelun työn järjestelylle.” Hän myös muistuttaa, että jokin tietty työaika tai työtapa voi aiheuttaa myös työturvallisuusriskin ja työnantaja on aina vastuussa työturvallisuudesta. Työaika on kuuma peruna Raportin kuuma peruna on 24 tunnin työaika. ”Millaista valmiutta on pidettävä yllä
”Keskeistä on, että töitä tehdään, kun on työaika eikä riitä pelkästään tehtävien eli keikkojen odottaminen. ?????-???????. Eikä silloin työkään ole mielekästä.” Lähiesimiestyön kehittämisellä on suuri merkitys tuottavuuden parantamisessa. ??????????. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ”Sitä ei voi työnantaja tai veronmaksaja hyväksyä. ”Pelastustehtävien ohella pitäisi olla kiinnostunut, miten voimme vähentää onnettomuuksia.” Hän korostaa myös harjoittelun ja sen laadun parantamisen merkitystä. ”Sitä voitaisiin tehdä myös yhdessä toisten viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.” ”Meidän pitäisi olla pettyneitä, kun syttyy tulipaloja, joita joudumme sammuttamaan, vaikka yritämme estää niitä.” Raportissa esiin nostettu työaika on noussut kenties liikaakin esille. Näin kiteyttää Keski-Suomen pelastuslaitoksen palopäällikkö Juha Saario tuottavuusraportin, jota hän veti projektipäällikkönä. J ohtaminen ja selkeät tavoitteet työlle. Tällöin työnantajan sijaan asiasta päättävät työsuojeluviranomaiset pitäisi saada vakuuttuneeksi.” Hän toivoo, että pelastusjohtajat yhdessä miettivät keinoja tuottavuuden parantamiseksi. ??????-????????. Saario muistuttaa myös työntekijän omasta vastuusta ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. ?????????????????. Raportissa esitettyjen toimenpiteiden ansiosta pelastuslaitoksiin voidaan saada entistä osaavampi ja motivoituneempi sekä työhönsä sitoutunut henkilöstö.” ”Toivottavasti jokainen lukisi raportin eikä nauliuduttaisi pelkästään työaikaan.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Mika Rinne Lisää aiheesta seuraavalla aukeamalla ”Työpaikalle ei tulla lepäämään” K U VA : IL K K A LU O M A. Lähtönopeus ei kärsi, vaikka odottelusta luovuttaisiinkin.” Hän pitää pelastusalalla merkittävänä puutteena sitä, että onnettomuuksien ehkäisytyötä ei tehdä kunnolla. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. ”Viimeaikaiset päätökset ensihoitotyön rajoittamisesta enimmillään 12 tuntiin tarkoittaa, että 24 tuntisessa työvuorossa työnantajalla on velvollisuus valvoa, ettei 12 tunnin aktiivi työaika ylity.” Tämä tarkoittaa hänen mukaansa, että niillä palomiehillä ja ensihoitajilla, jotka työskentelevät yön ensihoidossa, ei saa teettää työtä ensimmäisen 12 tunnin aikana. Hänen mielestään työnantajan pitää olla nykyistä kiinnostuneempi onnettomuuksien ehkäisytyön tavoitteellisuudesta. ??????. ?????????–???????????????????. Juha Saarion mielestä 24 tunnin työvuorojen ongelmaksi muodostuu työsuojeluviranomaisten tiukentunut suhtautuminen pitkiin työvuoroihin. Ammattitaito ei pysy yllä vain työtehtävien avulla, koska niitä on niin vähän. ”Puhutaan myös, että operatiivisen henkilöstön mielestä pitkä työvuoro kuormittaa vähemmän kuin lyhyt. ????????. Tarvitaan myös kaikille työntekijöille selkeät tehtäväkuvat ja saavutettavat tavoitteet. ”Sen motivoi työntekijöitä. ????????. ”Jalkauttaminen on tärkeää ja miten se toteutetaan.” ”Toivottavasti nyt esitetyt toimenpiteet eivät jää pölyttymään. Silloin kun työnteosta maksetaan palkkaa, tulee työnantajalla olla oikeus työn teettämiseen eikä työpaikalle tulla lähtökohtaisesti lepäämään.” Yksi mahdollisuus tilanteen ratkaisemiseksi voisi hänen mielestään olla aktiivityöajan määrittely yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa. ??????. Pitäisi määritellä esimerkiksi onko keikalta paluu tai liikuntatunti aktiivityöaikaa. ??????????
Palokuolemia vastaan meidän pitää taistella nykyistä paremmin. 010 555 5299 Petri Surakka puh. Palotarkastustoiminnassa työn on huomattavasti suunnitelmallisempaa.” Jari Korkiamäki painottaa pelastustoiminnan merkitystä palomiehen perustyönä ja osaamisen keihään kärkenä. Myöskään vanhenevan väestön turvallisuustyötä ei hänen mielestään ole riittävästi pohdittu pelastustoimessa. ”Työnantaja voisi jo nyt järjestellä töitään haluamallaan tavalla, mutta työ suunnitellaan ja johdetaan huonosti. Emme ole niiden ehkäisemiseen paneutuneet riittävästi. ”Ongelma meillä on eniten siinä, että ei ole olemassa kunnollisia mittareita arvioida onnettomuuksien ehkäisytyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.” Sitä varten voitaisiin tehdä vaikka aivan oma tuottavuusraportti. 60 2 ·2016 SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. ”Pelastusalan fobbaa kaipaan”, hän vertaa poliisin nettipoliisina tutuksi tulleeseen Marko ”Fobba” Forssiin. ”Netissä pitäisi olla vikkelän palomiehen, joka antaa heti vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen eikä päivien tai viikkojen päästä.” Jotta pelastustoimi todella sisäisesti uudistuu ja toimintatavat muuttuvat valtakunnallisiksi, pitää Korkiamäen mielestä ministeriön saada sitä varten kunnolliset resurssit, jotta se voi johtaa uusia pelastuslaitoksia. Se ei ole muuksi muuttunut ja siitä on huolehdittava, mutta nyt sen ohella pitää tehdä muutakin. Siksi turvallisuusviestinnän paras kohderyhmä on kouluissa. Kotilaitoksessaan Helsingissä päiväohjelmaan kuuluvat harjoittelut ja onnettomuuksien ennalta ehkäisy. Puheita yöaikaan tehtävästä turvallisuuskoulutuksesta tai muista töistä hän pitää merkillisinä. Pelastustoimintaa pitää myös harjoitella, jotta ammattitaito pysyy yllä.” Suurin ongelma hänen mielestään on johtamisessa. ”Silloin päätetään myös valmiustason laskemisesta. ”Vain rajoja muuttamalla mikään ei muutu.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto ”Ei vain tehdä enemmän jotakin”. Hän hakisi tuottavuutta työn vaikuttavuudesta eikä siitä, että pitäisi vain tehdä enemmän jotakin. ”Meidän pitää paremmin priorisoida se, mitä töitä pitää tehdä, joilla on vaikuttavuutta. ”Meidän pitää auttaa ikäihmisiä asumaan kotona mahdollisimman pitkään, mutta tekniset järjestelmät, kuten sprinklerit eivät ole ainoa autuaaksi tekevä asia. ”Jos meillä on tarve työlle, ei sitä voida siirtää vapaaehtoisille, esimerkiksi yöaikaan tehtäväksi.” Jari Korkiamäki uskoo myös, että ihminen haluaa avun mieluummin koulutetulta ammattilaiselta. Myönnän, että tehtäviä on esimerkiksi yöaikaan vähemmän, mutta niiden toteaminen on silloin hitaampaa. 010 555 5273 P elastustoimen päällikkö Jari Korkiamäki harmittelee, että kumppanuusverkoston tuottavuusraportissa katsotaan asioita liian vanhanaikaisesti. ”Paloturvallisuuskoulutuksessa ongelma on riskiryhmien saavuttaminen. Säilytetäänkö avun tarvitsijalle mahdollisuus saada kaikkina vuorokauden aikoina yhtä hyvä palvelu?” Korkiamäki ei heikentäisikään nykyistä valmiutta. Turvallisuuskasvatuksen pitää alkaa sieltä.” Suurien kohteiden paloturvallisuutta on Helsingissä parannettu auditoivalla palotarkastustoiminnalla. ”Toki on hyvä, että apuun joku tulee enkä halua lainkaan väheksyä sopimuspalokuntatoimintaa.” Turvallisuusviestinnässä hänen mielestään pelastustoimen pitää ottaa oppia poliisilta. Ne ovat kalliita myös ylläpidon kannalta.” Hänen mielestään sopimuspalokunnat ovat hyvä tuki pelastustoimessa, mutta kolmannen sektorin varaan ei voida siirtää viranomaistyötä. ”Mitään keinotekoista ei pidä rakentaa.” Hän painottaa, että tasavahvasta, vuorokauteen rytmitetystä valmiudesta luopuminen on yksinomaan poliittinen päätös. Mitä onnettomuuksia pelastusalan pitää estää?” ”Se voi olla suurten kohteiden valvontatoimintaa, jolla voidaan ehkäistä suuronnettomuuksia
”Kun vastuuta jaetaan henkilöstölle, esimerkiksi oman erikoisosaamisen kautta, se hyödyttää myös työnantajaa. Nyt ymmärtääkseni yritetään kuitenkin ajaa sisään mallia, jossa operatiivista valmiutta pudotetaan yöaikaan. Häntä miellyttivät esimerkiksi ehdotukset pelastusalan johtamiskoulutuksen kehittämisestä, digitalisoinnin hyödyntämisestä sekä kannustavista palkkausjärjestelmistä. Tämä on vaarallinen suuntaus, jossa kärsii niin työturvallisuus kuin kansalaistenkin turvallisuus. Satakunnan pelastuslaitoksen letkutornin juurelta -blogissa hän kirjoitti, että keskusteluissa koettiin tuottavuushankkeen leimaavan erityisesti miehistö tehottomuuden perikuvaksi. Tasavahvuus ei sinänsä ole Mikko Puolitaipaleen mielestä oleellinen asia. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.suomenpelastuskeskus.fi R aumalainen palomies Mikko Puolitaival provosoitui luettuaan Pelastustiedon verkkosivulle kirjoitetun jutun tuottavuusraportista. Kaikki tehostamisehdotukset tuntuivat kohdistuvan meihin, mutta esimerkiksi kalliiden P1ja P2-päivystysten tehokkuutta tai hallintoportaiden määrää ja laatua ei arvioitu ollenkaan”, hän kirjoitti. Operatiivista työtä on hänen mielestään arvioitava laajasti. ”Tyytyväinen työntekijä on tuottava työntekijä.” ”Palomiesten harjoitusten määrää ja laatua voitaisiin myös parantaa. Onnettomuuspaikalle pitää pystyä kaikkina vuorokaudenaikoina lähettämään työturvalliseenja tehokkaaseen pelastustoimintaan kykenevä vaste. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Näistä viimeksi mainittu tarkoittaa muun muassa sitä, että kansalaisten pitää pystyä luottamaan avun saamiseen kellon ympäri”, hän muistuttaa. Mikko Puolitaival pitää tuottavuuden parantamisen kannalta tärkeänä myös osallistamista. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ”Voihan päiväsaikaan olla reilumminkin porukkaa esimerkiksi turvallisuusviestintätyössä. Mikon mukaan työpaikan ilmapiirillä on myös iso merkitys ja siihen kannattaa panostaa. Junamatkalla Savosta Satakuntaan hän päätti kuitenkin perehtyä raporttiin tarkemmin ja huomasi siitä löytyvän paljon kannatettaviakin esityksiä. Tähän pitää antaa myös voimavarat, toimivalta ja selkeät tavoitteet.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto ”Kinnasosasto tuohtui” Kokonaan uusittu, täynnä asiaa: pelastustustieto.fi. ”Kinnasosasto oli tuohduksissaan. On esimerkiksi työvuorokouluttamista, kalustonhuoltoa, sammutinhuoltoa tai ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Mikko toivoo, että keskustelunavaus herättää myös palomiehet kertomaan ajatuksiaan siitä, miten alaa voitaisiin kehittää. ”Pitää myös tarkastella tehdäänkö turhaa päällekkäistä työtä ja käytetäänkö energiaa vääriin asioihin”. Esimerkiksi vapaaehtoisten palokuntien kouluttaminen sopisi erinomaisesti palomiehille.” Tuottavuuden ja työajan yhteydessä puhutaan myös tasavahvasta työvuorosuunnittelusta, joka perustuu valmiustoimintaan. Tuottavuutta voitaisiin hänen mielestään parantaa työn tehokkaammalla suunnittelulla, organisoinnilla ja valvonnalla. Tehtävien tulee olla sellaisia, ettei operatiivinen valmius kärsi.” ”Pelastustoimelle on asetettu hyvät arvot: inhimillisyys, ammatillisuus ja luotettavuus. ”Ei kannata ajatella että vain keikat ja harjoittelu ovat meidän työtä, vaan kuuluuhan siihen jo nyt paljon muutakin. Ennen kuin aletaan puhua uusista työtehtävistä, pitäisikin pohtia, onko ammattiosaamisen ylläpitämiseksi tehty kaikki voitava.” Maailman muuttuessa myös uusia tehtäviä pitää voida avoimesti pohtia, mutta työtä tulisi kehittää pelastuslain ja pelastustoimen arvojen ohjaamana. Tämä on hyvä ottaa huomioon mahdollista tehtäväkenttää mahdollisesti laajennettaessakin. Operatiivisesta valmiudesta ei kuitenkaan pidä tinkiä. Kannatettavimpia ovat sellaiset tehtävät, mitkä tukevat ammatillista osaamista
62 2 ·2016 Väestönsuojista tuli Pekka Rajajärven työuran keskeinen sisältö, kun hän pääsi yli-insinööri Tuukka Tarkan opissa tutustumaan niihin. Oman kädenjälkensä hän jättää tuleville polville kirjoittamalla omalla kustannuksellaan kirjan väestönsuojista ja niiden historiasta. Yhteensä 350 eri dokumenttia.” Se soveltuu hänen mielestään vaikkapa väestönsuojatarkastajien käsikirjaksi. ”Väestönsuojarakentamisen kustannukset ovat vain 25 euroa neliöltä. Suunnittelijat osaavat ne suunnitella eikä rakentaminen tuota rakentajille haittaa. ”Vielä joitakin vuosia sitten irvailtiin, että Euroopassa ainoastaan Suomi ja Albania pitävät yllä väestönsuojarakentamisen velvoitteita. Ensimmäiset tein 1986. Meillä on 50000 suojaa ja neljä miljoonaa suojapaikkaa. Vuonna 1992 ne siirtyivät lääninhallituksille.” Väestönsuojien asiantuntija ei ymmärrä, miksi meillä virisi keskustelu väestönsuojarakentamisen velvoitteen höllentämisestä, jopa poistamisesta. Asunto myydään täyteen hintaan.” Hyvä infra tuhoutuu ”Olemme vuosikymmenten aikana saavuttaneet hyvän väestönsuojainfrastruktuurin. Toimistoinsinööri ja sisäministeriön suojelujohtaja Pekka Rajajärvi teki melkein 40 vuoden pituisen työuran sisäministeriössä. Rakentaja maksaa suojapaikat eikä se aiheuta valtiolle kustannuksia. ”Väestönsuojan sisältävän ja ilman sitä olevan rakennuksen markkinahinta on kuitenkin sama. ”Koko urani ajan olen tehnyt väestönsuojien säädöksiä. Vielä 1960-luvulla rakentamistekniikka oli sellaista, että se aiheutti rakentajille haittaa.” ”Järkevää on rakentaa aina suojapaikka muun rakentamisen yhteydessä. Näin toimitaan nyt myös suurissa rakennuskohteissa Helsingissä, joissa suojapaikoista tulee nyt paikoitushalleja. Niiden kustannukset ovat 900 euroa suojapaikkaa kohti.” Vaikka väestönsuojien tarvetta yhä kyseenalaistetaan, on ajattelu maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi muuttunut. ”K irjan kylkeen tulee muistitikku, jossa on koko alaa koskeva lainsäädäntö sekä rakennustiedot väestönsuojista. Jos asuntojen hintoja halutaan laskea, pitäisi rajoittaa rakennusoikeuden eli rakennusmaan hintaa.” Väestönsuojarakentamisen aiheuttamat kustannukset ovat hänen mielestään lillukanvarsiin puuttumista. Vuosina 1977–1992 käsittelin väestönsuojien rakentamisvelvoitteen vapautushakemukset ja teknilliset helpotukset. Nyt Ruotsissakin mietitään uudelleen väestönsuojarakentamisen tarvetta.” Pekka Rajajärvi muistuttaa, että väestönsuojat tukevat kansalaisten puolustuskykyä ja vahvistavat kriisinsietokykyä. Yhteiskunnan vahingoittamisen uhka on pienempi ja yhteiskunnan toimintakyky säilyy poikkeustilanPekka Rajajärvi tuntee väestönsuojat kuin omat taskunsa Omakustannekirja jää perinnöksi Teksti ja kuva: Esa Aalto
Rahat saatiin budjettiin.” Eläkepäivänsä Pekka Rajajärvi aikoo viettää Sysmässä. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Silloin neliörajaksi asetettiin 1200, mutta sitä laskettiin 600 neliöön vuonna 2011. Varovasti hän laskeekin tutustuneensa elämänsä aikana lähes tuhanteen erilaiseen väestönsuojaan. Aina valmis jakamaan tietoa Pekka Rajajärvi jatkoi hieman töitä, kun hän teki selvityksen, miten viimeisimmän lainmuutoksen jälkeen suojatilanne on koko maassa muuttunut. Siihen menen tutustumaan.” Väestönsuoja-asioiden ekspertti on aina valmis jakamaan tietoaan. mukaan. Eläkepäivät koittivat maaliskuussa. Korvaharjun harjoitusaluetta hän ollut keskeisesti suunnittelemassa. Pekka Rajajärvi on toiminut myös sisäministeriön suojelujohtajana.. Hän loukkaantui vakavasti autokolarissa, kun vastaantulija tuli päin autoa, jossa hän oli matkustajana. Hän sanoo, että edelleen väestönsuojien keskeisin rakentamisperuste tulee varautumisesta sodan uhkaan, mutta myös esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuus tai kaukolaskeuma voivat tuoda tarpeen väestön suojaamiselle. Rakentamisasiat ovat olleet hänen päätöitään ja kädenjäljet löytyvät muun muassa lääninjohtokeskuksista ja Pelastusopistosta. Siksi hän teki kirjankin. Keravalla pysyy kuitenkin omakotitalo. Osaston johto kävi sairaalassa tervehtimässä potilasta ja kertoivat, että puolet rahoista uhataan leikata.” ”Soitin koulukaverilleni kansanedustaja Antti Kalliomäelle, joka lupasi puhua asiasta silloiselle valtiovarainministeri Iiro Viinaselle. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. ”Hämeenlinnassa on sodan aikainen suoja, jossa on myös sen aikainen ilmanvaihtolaitteisto. Soita ja sovi tapaaminen. Siellä hänellä on kesäasunto, josta on tehty ympärivuotisesti asuttava ja sinne hän aikoo myös muuttaa. ”Samaan aikaan oli laman takia uhattuna harjoitusalueelle budjetoidut rakentamisrahat. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue Revontie 13 90830 Haukipudas Kokonaan uusittu, täynnä asiaa: pelastustustiet o.fi teessa, kun väkeä ei tarvitse evakuoida. Koko maa tuskin joutuu yhtä aikaa konfliktille alttiiksi ja uusiakin suojia tehdään.” Esimerkiksi hän ottaa vuoden 1990 lainsäädännön, jonka jälkeen esimerkiksi Lapin matkailukeskuksiin syntyi 10000 suojapaikkaa. Väestönsuojamiehelle suojiin tutustuminen on aina ollut tärkeää. ”Vaikka täydellisyyteen ei koskaan päästä eikä jokaisella suomalaisella voi olla omaa suojapaikkaa, pitää aina pyrkiä parhaimpaan. Koulukaveri Antti jeesasi Pekka Rajajärvi aloitti sisäministeriössä elokuussa 1977. Elettiin vuotta 1992, jolloin Pekka Rajajärvi joutui elämänsä pahimpaan tilanteeseen. Joukossa on esimerkiksi Itä-Saksan entisen johtajan Erich Honeckerin väestönsuoja. ”Väestönsuojat eivät ole samanlaisia.” Mieleen hänelle on jäänyt muun muassa Vaasassa ruiskuttamalla kaarimuotoiseksi tehty väestönsuoja
Erilaisia mittauksia maailmalta Kansalaisten omatoimisuuden lisääminen on selkeä trendi maailmalla. Ruotsin lisäksi Virossa ja Skotlannissa mitataan pelastuslaitosten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Kanadan Vancouverissa edellytetään, että pelastuslaitos vähentää sekä polttoaineen kulutusta että kasvihuonepäästöjä, ja myös rakentamisen laadussa on huomioitava ympäristötavoitteet. Lisäksi muun muassa Lontoon ja Vancouverin pelastuslaitoksille on asetettu tavoitteita toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Ilmastonmuutostietoisuuden lisääntyminen on tuonut tavoitteita myös pelastuslaitoksille. Kolmantena mitataan pelastustoimen kykyä vastata osaltaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tutkimus kohdistui seuraaviin maihin ja niiden pelastuslaitoksiin: > Ruotsi, valtakunnalliset mittarit ja Landskronan kaupungin mittarit > Viro, valtakunnalliset mittarit > Saksa, valtakunnalliset standardit > Tanska, valtakunnalliset mittarit > Portugali, valtakunnalliset mittarit > Yhdistyneet Kuningaskunnat (Walesin ja Skotlannin osavaltioiden mittarit sekä Lontoon kaupungin mittarit) > Australia (Victorian ja Länsi-Australian osavaltioiden mittarit) > Yhdysvallat (valtakunnalliset standardit, Germantownin kaupungin mittarit) > Kanadan Vancouverin kaupungin mittarit. Palokuntien syntymaissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa, tärkeimmät mittarit, vasteajat ja vastehenkilöstö, ovat jo standardoitu. Nämä mittarit katsovat taaksepäin ja niiden saavuttamiseen vaikuttavat pelastustoimen oman toiminnan lisäksi monet muut yhteiskunnalliset tekijät, kuten kaupungistuminen, rakentamistekniikka, infrastruktuurin kunto ja yhteiskunnallinen vakaus. Miten pelastustoimen vaikuttavuutta mitataan maailmalla?. Käytettävien mittarien valinnassa näkyy usein yleinen tietoisuus yhteiskunnan tilasta: Ruotsissa, Virossa sekä Iso-Britannissa on kehitetty paljon mittareita ennaltaehkäisevää työtä varten (valistustyön ja palotarkastusten mittaaminen) ja myös työhyvinvointija tasa-arvotekijöille on asetettu mittareita. Eräät maat ovat vasta lähtemässä liikkeelle ja kehittävät ensimmäisiä mittareitaan, kuten Portugali, jossa kehitetään metsäpalojen hallintaan liittyviä mittareita. Ruotsin Landskronassa edellytetään naisten osuuden lisäämistä sekä paineenalaisissa tehtävissä että yleensäkin rekrytoinneissa. Kehitetyt mittarit eivät ota enää kantaa vasteaikoihin, vaan keskittyvät ennen kaikkea asukkaiden omatoimisuuden lisäämiseen ja asuntojen varustetason parantamiseen, ja kuntien yhteistyöhön tulipalojen estämiseksi. Esimerkiksi Ruotsin valmiusja suojeluorganisaatio Myndigheten för samhällskydd och beredskap (MSB) sai vuonna 2014 valmiiksi uudet valtakunnalliset mittarit palonsuojelua varten. Tästä ovat esimerkkeinä vaatimukset polttoaineiden kulutuksen vähentämisestä, päästöjen pienentämisestä ja tasa-arvon edistämisestä henkilöstöä palkattaessa. Tasa-arvoasiat ovat nousseet mitattaviksi muun muassa Ruotsissa ja Englannissa. Ensinnäkin niillä mitataan sekä pelastuslaitosten nopeutta saavuttaa palopaikka että palotilanteissa sattuneiden palokuolemien määrää. Pelastustoimen toiminnan mittaamisella voidaan nähdä olevan kolme erilaista roolia. Lontoossa edellytetään, että pelastuslaitos vähentää CO2-päästöjään 20 % vuoden 1990 tasosta. Energian ja veden kulutukselle on annettu kolmivuotiskaudelle 3 %:n vähennystavoite ja samana aikana uusiutuvan energian käyttöä tulee lisätä 5 % ja kierrätysaste nostaa 60 %:iin. Lontoossa pyritään kasvattamaan naisten, vammaisten, etnistä alkuperää olevien sekä seksuaalisten vähemmistöjen osuutta pelastustoimen eri henkilöryhmissä. PetoMitta-tutkimus toteutettiin vuonna 2014 ja sen tavoitteena oli tuottaa tietoa kansainvälisesti käytössä olevista pelastustoimen toiminnan vaikuttavuuden mittareista ja niiden soveltuvuudesta Suomeen. Toiseksi, mittareilla voidaan arvioida, miten pelastustoimi kehittää omaa toimintaansa ennaltaehkäisevään suuntaan tekemällä tarkastuksia, kouluttamalla ja ohjaamalla, ja siten parantamalla yhteiskunnan omia valmiuksia kohdata palotilanteita. 64 2 ·2016 P elastustoimen vaikuttavuuden mittaamista kehitetään tällä hetkellä useissa maissa. Portugalin metsäpaloista seurataan palaneen metsäpinta-alan määrää, jota pyritään vähentämään. Kaupunkien omissa mittareissa (Landskrona) puolestaan näkyy paikalliset ongelmat, kuten koulujen tuhopoltot, joiden määrää pyritään pienentämään
Tehtävien odotetaan vähenevän, koska erheellisten paloilmoitusten aiheuttamille ilmoituksille on asetettu selkeät vähentämistavoitteet. Teksti ja kuva: Riitta Molarius Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Koko julkaisu on luettavissa: www.intermin.fi/julkaisut. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. Skotlannissa ja Walesissa mitataan vakinaisen henkilöstön määrää ja päällystön ja miehistön suhdetta. Lisäksi maassa pyritään lisäämään vapaaehtoista henkilöstöä ja kouluttamaan heitä tarpeellisiin tehtäviin. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. Miten Suomessa. Pensaspalojen vuoksi seurataan myös henkilöstön osallistumista tason 2 ja 3 pensaspaloharjoituksiin edellyttäen, että 90 % henkilöstöstä täytyy osallistua näihin. Lisäksi seurataan onnettomuustilanteen hoidon jälkeisten vahingonkorvausvaatimusten määrää. Kuitenkin tällaisten mittareiden asettaminen olisi tärkeää, jotta pelastuslaitokset pystyisivät organisaatioina suuntaamaan tulevaisuuteen. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Oletetaan että onnettomuuksien määrä vähitellen laskee, mutta kohteiden saavuttamiseen käytetty aika kasvaa. Siksi myös tavoitetasot ovat eräällä tavalla jatkumoja edellisistä vuosista. Suomessa valtakunnan tasolla käytetään tällä hetkellä pääasiassa taaksepäin katsovia mittareita, kuten vasteaikoja, palojen määriä, palokuolemien määriä ja luottamusta pelastuslaitokseen. Virossa pelastustoimea kehitetään seuraamalla henkilöstön vaihtuvuutta, ja antamalla sille tavoitetasoja. Ei ole selvää kenen tehtävänä olisi asettaa tulevaisuuteen tähtäävät valtakunnalliset tavoitteet, kuten yhteistoimintaa, ympäristötehokkuutta, tasa-arvoasioita tai vaaraa aiheuttavien kohteiden ja yksityisten talouksien tarkastusmääriä koskevat tavoitteet. Australian Victorian osavaltiossa mitataan pelastustilanteisiin osallistuneiden määrää ja erikoiskoulutettujen henkilöiden määrää. Länsi-Australian osavaltiossa puolestaan seurataan sellaisten palojen lukumäärää, jotka on saatu rajoitettua syttymiskohteeseen, ja tälle on annettu vähentämistavoitteet. Tällä hetkellä Suomi on eräällä tavalla keskikastia pelastustoimen toiminnan mittauksessa. Tässä näkyy todennäköisesti pelastuslaitoksen asema valtionhallinnon ja kunnallisen hallinnon välillä. Yllättäviä mittareita ovat liikuntaa harrastavien lukumäärä ja terveellistä ruokavaliota käyttävien lukumäärä. Myös Vancouverissa Kanadassa työhyvinvointia pyritään parantamaan huomioimalla positiivisesti työntekijöiden läsnäoloa sairauslomien vähentämiseksi. Skotlannissa puolestaan mitataan sairauspoissaolojen määrää ja lisäksi sitä, miten paljon erilaisten sairauksien tai tapaturmien vuoksi joudutaan olemaan pois operatiivisesta työstä. Nämä ovat osittain sellaisia asioita, joihin pelastustoimen oma vaikuttamismahdollisuus on vähäinen, sillä ne riippuvat myös paljolti yhteiskunnan tilasta. Walesissa kustannuksia mitataan monella eri tavalla, kuten suhteessa toimintapinta-alaan, pelastushenkilöiden määrään, pelastustehtävien määrään, pelastuslaitoksiin, asukastiheyteen, alueen teollisuusprofiiliin tai alueen sosioekonomisiin tekijöihin. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Pelastushenkilöstön työterveystavoitteita on määritetty sekä valtakunnallisissa tavoitteissa että pelastuslaitosten omissa tavoitteissa. Rio de Janeiron palokunta työssään keväällä 2015.. Kanadassa puolestaan vaaditaan pelastuslaitosta laatimaan viisivuotiskoulutussuunnitelma, ja jokaiselle henkilölle oma kehittämissuunnitelma. Yhdysvaltain Germantownissa seurataan pelastustoimen vetovoimaa mittaamalla avonaisten vakanssien täyttämistä, ja tavoitteena on, ettei yksikään paikka jää täyttämättä. Landskronassa mitataan positiivisesti pitkäaikaisesti terveiden henkilöiden osuutta työvoimasta, jota pyritään nostamaan. Landskronassa mitataan pelastuslaitoksen kykyä tukea asuntopalotilanteissa vahingonkärsijää, mitä mitataan kyselytutkimuksin. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Lisäksi tavoitteena on myös palohenkilöstön työja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen. Lisäksi Skotlannissa seurataan henkilöstön koulutuksen määrää, ja tavoitellaan 100 % osallistumista järjestettyihin koulutuksiin. Koko maata koskevia mittareita on vähän, eikä niillä ole suurta ohjaavaa roolia. Myös Lontoossa on annettu vähennystavoitteita sairauspoissaoloille, tapaturmien lukumäärälle ja niiden liikenneonnettomuuksien lukumäärälle, joissa pelastuslaitos on osallisena. Lisäksi maassamme käytetään jonkin verran neuvonnan ja valistustyön määrän mittareita. Länsi-Australiassa on annettu kustannustavoitteet sekä ennaltaehkäisevälle työlle että pelastustoiminnalle. Lisäksi mitataan miehistön ja muiden kulujen keskinäistä suhdetta
Kaikista kustannuksista vastaisi SPR:n katastrofirahasto. Viisumit ja kaikki muu ennätysajassa Vielä samana päivänä Rikkonen soitti Lappeenrannasta ja kertoi viisumitarpeesta. telefaxilla pikaisen lääkeavunpyynnön Leningradin palopäälliköltä. Selvitystehtävän saanut apulaispalopäällikkö Pekka Rikkonen sai kiinni SPR:n kansainvälisen osaston päällikön, tulevan pelastusylijohtajan Pentti Partasen. Jo seuraavana päivänä tämä ilmoitti, että Lpp:n keskussairaala luovuttaa omasta varastostaan tarvittavat lääkkeet, ja Punainen Risti hoitaa pikaisesti keskussairaalan varastotäydennyksen. Jokainen kerrokseen noussut palomies sai eri asteisia palovammoja, kolmella vammaprosentti oli hengenvaarallisen korkea. Mukana oli luettelo tarvittavista lääkkeistä, joita sairaalalla ei ollut tai jotka olivat nopeasti ehtymässä. Tarvittava määrä oli huomattavan iso. Matkasimme Kun lääkeapua Leningradiin hälytysajona veimme… Teksti Juhani Katajamäki Kuvat: Leningradin palolaitos ja Juhani Katajamäki Osa palomiehistä jäi ansaan palokerrokseen ja joutui pudottautumaan huopakatteiselle alatasanteelle. Hotelli Leningradissa 23. kerroksen ikkunasta purkautuneet liekit palohenkilöstön näköhavaintona johti väärinarvioon – kaksi Leningradin palolaitoksen pelastusja sammutusryhmää nousi palokerrokseen hisseillä ja joutui vain hetkeä myöhemmin tapahtuneen yleissyttymisen seurauksena syntyneen tulimeren keskelle. Hätäpoistuminen portaikon kautta onnistui vain muutamalle. Osa menehtyi, osa selviytyi vakavin vammoin.. Rikkonen ja palotarkastaja Kalevi Horppu hyppäsivät autoon. Ei mikään suomalainen keskussairaala voisi noin vain sellaista määrää luovuttaa omasta valmiusvarastostaan. helmikuuta 1991 sattuneessa suurpalossa menehtyi yhdeksän palomiestä, yksi poliisi ja kolme hotelliasukasta. Nopean yhteydenoton jälkeen Neuvostoliiton Suomen suurlähetystö lupasi päivystää klo 18:aan asti, jotta viisumipaperit valokuvineen saadaan käsittelyyn. Kaikki kolme olimme klo 17.45 Tehtaankadulla ja saimme viisumit klo 18.05. Lappeenrannan palopäällikkö Pentti Kittelä sai 4.3. selviytyi hengissä kaksi. Avunpyyntö Lappeenrannan palopäällikölle Palovammalääkitystä ja ravintonesteitä tarvitsi useampi palomies ja enemmän kuin Tiedeinstituutin sairaalalla Leningradissa oli. 66 2 ·2016 Tätä kirjoittaessani onnettomuudesta on kulunut päivälleen 25 vuotta. Hyppäämisestä ikkunasta hotellin matalan osan alatasanteelle Muistomerkki on kirjoitussarja unohtuneista, vanhoista tai erilaisista suuronnettomuuksista. Kaikkiaan yhdeksän menehtyi liekkien keskelle tai ulos pudottautumiseen. V ain yhdestä 7
Moni autoilija ällisteli, kun suomalainen paloauto vilkut päällä kiisi naapurimaassa keskellä aamupäivän ruuhkaista suurkaupunkia. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi saman tien Lappeenrantaan ja keskussairaalaan lastaamaan. Keräyksen nettotuotto oli 73000 markkaa. Lastimme 422 litraa Glucosteriliä, Frucctoglucosea, Intralipidia ja Levaminia purettiin. Vilkut päälle ja menoksi Leningradin alueen rajalla saattajamme vaihtui, kun odottamassa oli paikallinen miliisi autoineen. Lupaja muut käytännön asiat veivät aikansa, ja keräys pääsi käyntiin kesän alla. Miljoonakaupungin tuntumaan ehdittäessä uusi tien avaaja vaihtoi kuljetuksen hälytysajoksi. Suomen markkoina Pidimme tärkeänä, että avustussumma voitiin ojentaa jokaiselle saajalle henkilökohtaisesti ja markkoina. Vuoden 1991 Leningrad-jutut löytyvät sivustolta pelastustieto.fi Palomiesten haudalle kohosi nopeasti karun kaunis hautamuistomerkki, jolle suomalaisvaltuuskunta lokakuussa laski kukkalaitteensa.. Vastassa oli palovammaosaston lääkäreitä. Pietarin palolaitokselle meillä oli viemisinä Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n ja Palontorjunta-Brandvärn -rahaston lahjoittamat neljä suomalaisvalmisteista sammutuspukua. Lokakuussa myös järjestelyt vastaanottopäässä olivat kohdallaan. Valmiit ja suljetut, nimellä varustetut kirjekuoret mukanamme kokoonnuimme palolaitoksen juhlahuoneistoon. Kun kuukauden keskiansio tuolloin oli noin 400 ruplaa, avustukset olivat merkittäviä. Kotzur esitti lämpimät kiitokset suomalaisille palomiehille ja heidän kauttaan koko Suomen kansalle. Kun virallinen vaihtosuhde oli kahdeksankertainen, summa vastasi yli 500 000 ruplaa. Valtuuskuntamme ja lehden julkaisijayhdistyksen puheenjohtaja OlliPekka Ojanen luovutti palolaitokselle lahjakirjan, johon on sidottu kaikki palautetut keräyslistat. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Yhdeksän perheellistä palomiestä oli menehtynyt, leskiä jäi yhtä monta ja isättömiä lapsia vieläkin enemmän. Tunteita oli vaikea pitää peruslukemilla, kun pahimmat palovammat saaneen ja kiireellisesti muu muassa ravintoliuoslääkitystä tarvinneen palomies Alexander Mironenkon puoliso syvästi liikuttuneena ja kädestä puristaen kiitteli meitä suuresta kansainvälisestä palokuntaperheestä puhuen. Saavuimme sairaalaan. Palontorjunta-lehti ja julkaisijajärjestö Paloja pelastustieto ry käynnisti palokuntiemme keskuudessa rahakeräyksen menehtyneiden omaisille ja pahoin loukkaantuneille. Ennen paluuta teimme kunnianosoituskäynnin hautausmaalle, jonka multiin kaikki yhdeksän palomiestä on haudattu. Sairaalan apulaisjohtaja Vladimir V. 017-368 4000 | www.peltaco.com PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Pidimme tärkeänä muistaa myös palossa kuolleen poliisimiehen puolisoa. Meillä oli myös mahdollisuus hetken aikaa keskustella kahden voimakkaan lääkityksen alla olevan monivammapotilaan kanssa. Kaksi ei ollut henkilökohtaisesti läsnä. Sen vetämänä suuntasimme kohti Leningradia, joka vielä saman vuoden kuluessa Venäjän mullistusten jälkeen palautti nimekseen Pietari. Keräys Suomessa Apumme ei jäänyt vain lääkkeiden varaan. Meitä ei pysäytetty tarkastettavaksi, vaan tullimiehet käsi lipassa viittoilivat jatkamaan. Rutolan VPK:lta lainattu miehistöauto arvokkaine lasteineen suuntasi kohti Viipurin paloasemaa. Lesket ja kaksi pahoin loukkaantunutta, tuolloin jo tervehtyneet ja maaliskuussa tapaamamme palomiehet Mironenko ja Valeri Klejmenov saivat kirjekuoren, jonka sisältämä summa vaihteli keräys summan kolmesta prosentista kolmeentoista perhekoon ja taloudellisen tilanteen mukaan. Tilityksiä alkoi tulla loppukesästä ja syksyn alussa. Kun Vaalimaan tulli avautui seuraavana aamuna klo 8.00, ryhmämme lasteineen oli rajalla odottamassa. Siellä odotti miliisiauto. Aloitteentekijänä oli Lappeenrannan palolaitos. Niin oli meidänkin tehtävä. lokakuuta. Riipaiseva oli nähdä kahdeksan vakavaa lähiomaista, yksinhuoltajiksi jääneet lesket. Valtuuskuntamme matkasi Pietariin 23
Hän on Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palotarkastaja, joka vastaa alueen palontutkinnasta. Hän on työskennellyt palotarkastajana vasta viisi vuotta. ”En pelkästään mene v-kuvion tyveen ja selvitä, mikä palon on aiheuttanut teknisesti.” Lähestymistapa saattaa selittyä Koukin entisellä ammatilla. Tullin dekkari tutkii nyt tulipaloja Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä. Sitä voi jonkin verran opiskella, mutta enimmäkseen se tulee luonnostaan. Täytettiinkö rakennuslainsäädännön mukaiset vaatimukset. Poliisissa Kouki teki ulkomaalaistutkintaa. Koukin tavoite on tehdä palontutkinnasta mahdollisimman kokonaisvaltaista, eli analysoida laajasti ympäröivät olosuhteet silloin, kun tulipalo alkoi. Syttyikö laite palamaan ihmisen huolimattomuuden vai teknisen vian takia. En nyt siinä mikään haka ole, mutta omasta mielestäni sain hyviä tuloksia.” Koukin mukaan monet kliseet dekkarin työstä pitävät paikkansa. Kouki piti työstään varsinkin siksi, että sai käyttää päättelykykyään. Tullissa Kouki toimi 13 vuotta rikostutkijana ja tutkinnanjohtajana ensin Vaalimaalla, sitten pääkaupunkiseudulla itärikollisuutta tutkivassa työryhmässä poliisin kanssa. Esimerkiksi erilaisia kuulustelutaktiikoita käytetään, ja yksi niistä Palotarkastaja Timo Kouki on entiseltä ammatiltaan rikostutkija. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Ongelmanratkaisu ja aivotyö on aina kiehtonut häntä. Nykyisessä työssään hän pääsee hyödyntämään kokemuksiaan varsinkin palontutkinnassa. Oletko tehnyt tämän, ja miksi?” ”Se kasvattaa tuntemaan ihmisiä ja ihmiskäyttäytymistä. Virkanimikkeitä ehti siis kertyä useita: tullivalvoja, ylietsivä, ylitarkastaja ja ylikonstaapeli. Erityisesti hän piti kuulustelemisesta. Olisiko toiminnassa ollut parannettavaa. Se on asioiden selvittämistä, kirjaamista ylös, mutta ennen kaikkea mielen syövereihin uppoutumista. Lisäksi Kouki on ollut muutaman vuoden Lahden tullissa tutkinnanjohtajana sekä KRP:n valtakunnallisessa rikostiedusteluryhmässä Tullihallituksen tiedusteluosaston edustajana. T oimivatko palomiehet oikein sammuttaessaan rakennuspaloa. Molemmissa töissä kysymys on lain tulkitsemisesta ja valvomisesta. 68 2 ·2016 TYÖN ÄÄRELLÄ Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Aikaisemman uransa 38-vuotias Kouki teki poliisin ja tullin leivissä. ”Jotkut ovat hyviä teknisessä tutkinnassa, toiset ovat erittäin hyviä kuulustelemaan. Tällaisia kysymyksiä Timo Kouki selvittää työssään
Muotoseikat on oltava pilkulleen oikein.” Rikostutkijana Kouki oli useimmiten tekemisissä ikävien henkilökohtaisten asioiden kanssa. Kun teen täällä palontutkintaa, pääsen sitä kautta vähän maistelemaan tutkintaa. Niin ikään dekkarit työskentelevät pääasiassa yksin, työlleen täysin omistautuen. Muuten hän on vain virkadekkari. ”Teen tässä talossa kaikkea muuta, paitsi käyn sammuttamassa tulipaloja”, hän sanoo.. ”Tutkinnanjohtaja tekee päätökset henkilön vapauteen puuttumisesta sekä hänen omaisuutensa hallinnasta tai salaisista pakkokeinoista. ”Tässä iässä en välttämättä tykkäisi siitä, että kun aamulla lähden töihin, en tiedä, mihin aikaan illalla tulen pois, enkä sitä, onko seuraava viikonloppu vapaa.” Myös vastuu painoi. Ne ovat odottamattomia juttuja, vahinkoja. Myös palotarkastajan työ on lain ja asetusten tulkitsemista sekä valvomista. Kouki näkee, että siirtymä rikostutkijasta palotarkastajaksi ei lopulta ole kovin pitkä. Kouki kertoo, että rikostutkija ei voi olla hyvä työssään, jos hän ei elä sille. ”Kärjistäen voin sanoa, että jos epäonnistun työssäni, löydän sen pöydältäni.” Timo Kouki toimii palotarkastajana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. ”Onneksi se menee ohi. Lähtökohta on erilainen.” Palokuntamaailma on Koukille läheinen, sillä hänen juurensa ovat Kaakkois-Suomessa Virolahden VPK:ssa, jonka päällikkö hän edelleen on. Kouki on mukana myös pelastustoimen kumppanuusverkoston valtakunnallisessa palontutkintaryhmässä. Voin hyödyntää tässä maailmassa aikaisempia oppejani ja kokemuksiani. Lähestymistapa on erilainen, mutta lähestymisperusteet ovat samat”, Kouki pohtii. Hän päätti tehdä harrastuksesta ammatin. Ex-dekkari myöntää joskus kaipaavansa entisen työnsä jännitystä. Pelastuspuolella taas ikävät asiat ovat inhimillisempiä. ”Teen tässä talossa kaikkea muuta, paitsi käyn sammuttamassa tulipaloja.” Puolitosissaan hän sanoo, että hänen tehtävänsä on tehdä operatiivinen puoli työttömäksi ehkäisemällä tulipaloja. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Kunnossapito Seuraa myös somessa: www.facebook.com/ pelastustieto on elokuvista tuttu ”hyvä poliisi – paha poliisi”. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella hänen vastuullaan on paitsi palontutkinta, myös esimerkiksi neuvonta, rakennusluvat ja valvonta. Teoriassa Kouki näkeekin rakennusten koko elinkaaren aina paperilla olevista suunnitelmista palaneeseen kivijalkaan. Joskus sitä saattaa yhtäkkiä saunassa illalla keksiä kysymyksen, jonka esittää kuulusteltavalle heti aamulla.” Aikaisemmat opit nyt hyödyksi Työ oli jännittävää, mutta raastavaa. Ammatin vaatima sitoutuneisuus oli lopulta suurin syy, miksi Kouki päätti vaihtaa alaa. Kaikki hänen asiakkaansa tullissa tai poliisissa olivat rikoksesta epäiltyjä. ”Siihen toimintaan liittyy ihmisen pahuus. ”Hyvä dekkari on sellainen, että aivot raksuttavat koko ajan, kun on keikka päällä. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh
70 2 ·2016 Ensihoitaja Sami Lindgren ja pelastaja Jani Hannikainen istuvat päiväkahvilla Sulkavan paloasemalla Etelä-Savossa. Mutta kun tehtävään tutustui ja palopuoli laati meille (ensihoitajille) koulutusohjelman, niin tämä on alkanut sujua. Ensihoitajia ei ole palomiehen tehtäviin valmennettu. Ei minua sentään savusukellukseen laiteta”, Lindgren sanoo. Ensihoitajille muutos onkin haastavampi kuin pelastajille, joille jo oman koulutuksen yhteydessä on annettu opetusta myös ensihoitoon. Etelä-Savon pelastuslaitoksen sisällä puhutaan hybridiyksiköstä. Sen toiminnasta on tähän mennessä saatu hyviä kokemuksia. Vapaavuoroltaan sopimuspalokuntalaisena vanhainkotihälytykseen kiiPalomies ensihoitajana – ensihoitaja palomiehenä Uutta toimintamallia testataan Etelä-Savossa Teksti ja kuvat: Launo Päivätie Ensihoitopäällikkö Jari Kalinin (vas.) ja palopäällikkö Antti Peltosen mukaan Sulkavan kokeilulla vastataan tulevaisuuden haasteisiin.. ”Alussa vähän askarrutti, että joutuuko tässä kokonaan palomieheksi. Kahvituokio keskeytyy automaattihälytykseen vanhainkodille. Vaikka kyseessä on palohälytys, se tietää äkkilähtöä molemmille. Kunnassa päivystää nyt kellon ympäri pelastajan ja ensihoitajan moniammatillinen yksikkö. S yksystä saakka Sulkavalla on ollut kokeilu, joka kaataa perinteisiä pelastustoimen ammatillisia raja-aitoja. Tämän allekirjoittavat myös työvuorossa olevat Sami Lindgren ja Jani Hannikainen. Joillakin Sulkavan hybridiryhmään kuuluvilla ensihoitajilla on sitä vastoin sopimuspalokuntataustaa. Tehtävästä riippuen pelastaja tukee ensihoitajaa tai ensihoitaja pelastajaa. Nyt tiedän, millaisia avustavia tehtäviä voin tehdä
”Ei tällä suoraan säästöjä tavoitella, mutta ei tämä kalliimmaksikaan tule. Kalin puolestaan näkee kokeilussa hyvää myös henkilöstön kannalta. Pelastaja Jani Hannikainen (vas.) ja ensihoitaja Sami Lindgren ovat työpari Sulkavan hybridiyksikössä. ”Ei pienellä porukalla suuria paloja sammuteta, mutta ensitoimet, kuten alkusammutus, voi olla ratkaisevassa asemassa ennen lisävoimien paikalle tuloa.” Tulevaisuudessa pelastusja ensihoitohenkilöstöltä vaaditaan enemmän. Palokalusto – www.pelastustieto.fi – Vahva myös verkossa: Kunnossapidon kumppani Kunnossapito rehtinyt ensihoitaja Mikko Kemppainen on yksi heistä. Ambulanssia päivysti kaksi ensihoitajaa. Siihen saattaa tulevaisuudessa kuulua myös kotisairaanhoitoa. Siihen, että lähipalvelut voidaan turvata kansalaisille myös harvaan asutuilla alueilla”, Peltonen ja Kalin toteavat. Sen määrittelemisessä yksikkö käyttää omaa harkintaansa, mutta saa tarvittaessa apua päivystävältä palomestarilta tai ensihoidon kenttäjohtajalta. Kahdella koulutuksella ja laajemmalla osaamisella on tulevaisuudessa helpompi työllistyä kuin yhdellä”, Kalin sanoo. ”Isolla kirkolla on linjattu, että paloja pelastustoimen sekä ensihoidon on lisättävä yhteistyötään. Peltonen ja ensihoitopäällikkö Jari Kalin antavat tunnustusta Sulkavan hybridiryhmän henkilöstölle sen asenteesta ja aktiivisuudesta kokeilua kohtaan. Tavoitteena voidaan pitää sitä, että tämä talo (Sulkavan paloasema) on tulevaisuudessa turvallisuustavaratalo, josta kansalaiset saavat poliisipalveluja lukuun ottamatta kaikki muut turvallisuuspalvelut.” Hybridiyksikön tehtäviin kuuluu pelastusja ensihoitotehtävien lisäksi sopimuspalokuntalaisten koulutus, perusterveydenhuollon elvytyskoulutus sekä kuntalaisten valistus ja neuvonta. Maalaisjärjen käyttö sallittua Hybridiyksikkö toimii varsin itsenäisesti. ”Tulevaisuuteen meilläkin tähdätään. Ensihoitaja Mikko Kemppaisella on kokemusta myös sopimuspalo kunnan toiminnasta.. Se parantaa osaamistamme.” Ei säästösyistä Ennen kokeilua Sulkavalla oli työssä viitenä päivänä viikossa päiväsaikaan yksi ylipalomies. Nyt on ainakin kaksi henkilöä aina valmiudessa. Päällekkäisten hälytysten sattuessa tehtävät hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Hänen mielestään moniammatillinen toimintamalli sopii varsinkin pieniin kuntiin. Hänellä on savusukeltajakoulutus. Heille uudistus sopii. Muun muassa vanhusten kotihoito lisääntyy. Olemme saaneet sen myötä ammattimiehet kouluttamaan myös sopimuspalokuntalaisia. Kyse on toiminnan tehostamisesta ja palvelujen parantamisesta. Se on omaksunut hyvin uuden toimintamallin. Tehtäviin lähdetään yhdessä, palopaikalle pelastuspuoli edellä, ensihoitohälytykseen ensihoito edellä. Sulkava valittiin kokeilukunnaksi siksi, että varsinkin päivälähtöihin siellä on vaikea saada sopimuspalokuntalaisia. ”Kokeilu on mielestäni toiminut hyvin. Moniosaaminen turvaa henkilöstön ammattipolkua. ”Ensihoitajat ja pelastajat ovat itse laatineet koulutusohjelmat toisilleen ja huolehtivat myös niiden toteuttamisesta itsenäisesti”, Peltonen selvittää. Moniammatillinen yksikkö toimii yhtä henkilöä vähemmällä, mutta palopäällikkö Antti Peltosen mukaan kokeilua ei ole pantu pystyyn säästösyistä. Se on haaste pelastuslaitosten henkilöstölle, jonka tehtäväkenttä laajenee. He huolehtivat myös paloaseman kiinteistönhuollosta. ”Tilanteista riippuen maalaisjärjen käyttö on sallittua ja jopa suotavaa”, Peltonen linjaa. Toisaalta järjestelmä takaa myös sen, että sopimuspalokunta saa mukaansa yhden koulutetun ammattimiehen jokaiseen lähtöönsä ympäri vuorokauden
Akkukäytöstä voi siirtyä verkkovirtakäyttöön tuuletinta sulkematta. Ei pelkoakaan auton kaatumisesta, auto pysyi kauniisti ajouralla hieman liian rajusta ohjauksen korjausliikkeestä huolimatta. Lisätietoja: www.veljeksetkulmala.fi Portaaton savutuuletin Ambulanssi kaikille teille Bullet Chain® on pelastustoimen käyttöön suunniteltu ketju, joka sahaa tukkeutumatta lähes kaikenlaisia materiaaleja. Lisätietoja: www.negea.fi 72 2 ·2016. Kalustotilaa on auton sivuilla ja takana. EDD tuottaa jatkuvan maksimivoiman. Laikkaa voi käyttää kaikissa riittävän tehokkaissa standardikiinnityksellä varustetuissa laikkakoneissa. Käyttökohteita voivat olla esimerkiksi keittiöt, bussien konetilat, huviveneet, sähkökaapit ja serverihuoneet. Lisätietoja: www.rauplan.com Automaattinen Bonpet-sammutusampulli on kehitetty tarpeeseen Japanissa 1950-luvulla. Akun sijoittaminen työkalun alle mahdollistaa asentojen helpon vaihtamisen. Ilmanohjaus perustuu Leaderin uuteen hyötysuhdetta parantavaan NEO-tekniiikaan. Sotilaskäyttölaadun mukaiset liittimet sekä IP66-luokitus mahdollistavat työskentelyn rankassakin sateessa. Tuote aktivoituu vasta lämpötilan noustessa 300–400 asteeseen. Vakuutuspaperiin oli kuitenkin nimi kirjoitettu, joten kaasua kaikilla pyörillä! Väistökokeessa piti tehdä hätäjarrutus 70 kilometrin tuntinopeudesta ja väistää estettä. Sammuttavan aineen voi kaataa käytön jälkeen viemäriin. Kevyt, olkahihnalla varustettu tuuletin kulkee helposti mukana, ja on nopea ottaa käyttöön akkukäytön ansiosta. Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien iskujen aiheuttamilta vahingoilta. Koonnut: Kimmo Kaisto Bullet Blade® -luotiketjulaikka Leader Batfan NEO on Groupe Leaderin uusi akkuja verkkokäyttöinen portaattomasti nopeusäädettävä savutuuletin. Toiminta-aika akulla on maksimiteholla valitusta mallista riippuen joko 20 tai 40 minuuttia. Pelastustiedon toimittajaa jännitti hypätä ensimmäistä kertaa B-luokan eli hoitotason ambulanssin rattiin. Komposiittirakenteinen ambulanssikori ei ruostu, ja ohjaamon kolarivaurion sattuessa se voidaan siirtää uudelle alustalle. Ei ole siis tarvetta hydraulinesteille, pumpulle, venttiileille tai tiivisteille. Ensimmäinen Tamlans Negea -ambulanssi luovutettiin asiakkaalle kesällä 2013. EDD toimii hyvin sekä kuumissa että kylmissä oloissa. Maanjäristykset aiheuttivat tulipaloja, joita kukaan ei ollut sammuttamassa. Kohteeseen jää kalvo, joka estää uudelleen syttymisen 24 tuntia. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Paino on 24 kiloa ja kuljetusmitat: 52 x 52 x 26,5 cm. Kaikki välineet on sijoitettu siten, ettei ensihoitajan tarvitse irrottaa turvavyötä kuljetuksen aikana. Se on vaaraton ihmisille, eläimille sekä kasveille. Sillä voi leikata esimerkiksi talojen rakenteita, metalleja ja luodinkestävää lasia. Tuotto suurimalla teholla on 24000 m3. Lisätietoja: www.bonpet.fi Ampulli sammuttaa automaattisesti Uusissa RESQTEC-pelastustyökaluissa elektronisen suoravedon EDD-teknologia ohjaa suoraan moottorilta ulos tulevaa voimaa. Kahdeksanportainen automaattivaihteisto ja neliveto takaavat vaivattoman ajon niin asfaltilla kuin metsäteillä. Ampulli sisältää vettä ja sammutuskemikaaleja, jotka aktivoituvat tulipalon syttyessä. Negea-ambulanssissa alusta on yhdistetty moduulirakenteiseen ambulanssikoriin. Käyttökahva toimii kaasukahvan tapaan. Moduulirakenteella on taattu ensihoitajille mahdollisimman hyvä ergonomia ja turvallisuus. Ne laskevat lämpötilaa nopeasti ja estävät lisähapen saantia palotilassa. ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Suojausluokka on suunniteltu sekä ulkoettä sisäkäyttöön. Lisätietoja: www.tamrex.fi Akkukäyttöistä suoravetoa VV-Auto Group ja Tamlans kehittivät uuden ambulanssikonseptin Volkswagen Amarokin pohjalle. Luotiketju pikemminkin hioo kuin leikkaa kohdetta ja siksi niin sanotut takapotkut ovat minimissään
Silloin kun tavallinen ei riitä, on oikea osoite Millog. Rainer Alho vastaanotti järjestön standaarin Greta Nikkilältä ja Juhani Parkkarilta.. 040 315 7051, pertti.tenhunen@millog.fi Varautuminen on viisautta Helsingin vapaaehtoisen väestönsuojelutoiminnan 75-vuotisjuhlan yhteydessä puhunut pelastuskomentaja evp. Tutkiessaan Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen 60-vuotisjuhlahistoriikkia hän löysi Reino Hirvisepän eli sanaseppo ja maanpuolustusmies Palle Palmrothin runon vuodelta 1937: Mitä suojata kalpa ja kilpi ei voi, rakennettava rauhan on toimin. Pahimpiinkin uhkakuviin, myös niihin mitkä suuri yleisö mielellään sulkee pois mielestään.” Rainer Alho siteerasi suomalaista sananlaskua kuvaamaan myös ajankohtaista tilannetta: ”Varautuminen on viisautta eikä vahingon enne.” Alho muistutti historiasta, miten Helsingin Väestönsuojeluyhdistystä ei koskaan lakkautettu ja kun uusi väestönsuojelutoimintaa säätelevä laki astui voimaan 1959, järjestön toiminta saatiin nopeasti uudelleen käyntiin. (09) 222 3700 | myynti@suomenkalenterit.. 128 € + alv 10 % Suomen Kalenterit Puh. Rainer Alho kantaa huolta pääkaupungin asemasta sosiaalija terveydenhuollon mittavassa uudistuksessa. Olemme Scott-paineilmahengityslaitteiden valtuutettu huoltopiste. Se on sitä myös kokonaisturvallisuuden kannalta. ”Helsinki ei ole yksi kunta satojen joukossa, vaan se on maan pääkaupunki. Ota yhteyttä! Pertti Tenhunen, puh. Yhdessä naapurikaupunkiemme kanssa se muodostaa varautumisen kannalta poikkeuksellisen tärkeän ja yhtenäisen alueen.” ”Itsenäisen Suomen historian suurin paikallishallinnon muutos on avoin kysymys pääkaupungissa toimiville järjestöille, kuten Helsingin Väestönsuojeluyhdistykselle ja Helsingin Pelastusliitolle, mutta se on sitä myös koko pääkaupungin pelastuslaitoksen toimintaympäristölle”, Alho tähdensi. Katso kaikki jo varmistuneet muutokset www-sivuiltamme! Paloja rakennuslainsäädäntö 2016 TILAA HETI KKOKAUPASTA! VER kkotilaajan etu -7% ennak www.millog.fi Kun kaiken täytyy olla kunnossa. ”Maamme poliittisen tilanteen vakiinnuttua Helsingin kaupungin poikkeusolojen valmiutta ja siitä huolehtivaa organisaatiota on vuosikymmenien aikana kehitetty määrätietoisesti”, Rainer Alho totesi. Tiedämme, mitä käyttövarmuus tarkoittaa käytännössä ja miten laitteet palvelevat käyttäjää kustannustehokkaasti koko niiden käyttöiän. Se myöhäistä kun terässiivet jo soi, ylös työhön nyt kootuin voimin. muutoksia myös pelastuslakiin + paljon muuta. www.suomenkalenterit.. ”Sen kuitenkin tiedämme, että pääkaupungin suurta asukasmäärää ja tiivistä kaupunkirakennetta varten vuosikymmenien, jopa vuosisatojen kuluessa rakennetun julkisen ja vapaaehtoisen turvallisuusorganisaation vastuun ja voimavarojen jakaminen laajalle haja-asutusalueelle olisi Helsingin turvallisuuspalveluiden kannalta vahingollista.” ”Jos näin kaikesta huolimatta käy, joudutaan monet tähän mennessä itsestään selvinä pidetyt hyvät ratkaisut miettimään uusiksi.” ”Monessa suhteessa rauhattomammaksi muuttuneessa maassamme tarvitaan järjestäytynyttä vapaaehtoistoimintaa varatumista varten. Meiltä saat suojeluja pelastusalan järjestelmien ja laitteiden tarkastukset, testaukset ja huollot sammutuskalustosta pelastusjärjestelmien ja henkilösuojavälineiden kunnossapitoon. Uusia asetuksia ja muutoksia kemikaalilainsäädäntöön • räjähdelainsäädäntö uudistettu kokonaan • turvallisuusvaatimusasetusta muutettu • uusi valvonta-asetus yms
Siinä vaiheessa liekit löivät jo jyhkeän muurin yli. ”Hienoa työtä. Varaston räystäslaudat olivat jo hiiltyneet. Onni oli se, että mummolasta palaamassa ollut Pälvi ja Tero Muhosen perhe havaitsi Olavinlinnasta nousevan savun, kurvasi autolla linnan lähellä olevan Riihisaaren rantaan havaintoaan tarkistamaan ja soitti sieltä hätäkeskukseen. ”Esimerkillistä toimintaa”, kiittää Savonlinnan paloasemaryhmän päällikkö Antti Peltonen. 74 2 ·2016 Suurpalo keskiaikaisessa Olavinlinnassa on palokunnan painajainen. Silloin linnassa järjestetään oopperajuhlat. Palopäällikkö Antti Peltosen mukaan linna on palomiehille haasteellinen sammutusympäristö. Suurimmalle osalle porukkaa se onkin tuttu paikka.” Keskiaikainen Olavinlinna on palokunnalle erityiskohde, mutta talvella se ei ole erityisen suuri riski. He pääsevät tutustumaan linnaan yksityiskierroksella. H elmikuussa tällainen painajainen oli lähellä. Uhkaavassa palossa oli onni onnettomuudessa. Myös Kansallismuseo muisti Muhosia kiitoksin. Talvella Olavinlinnaan pääsee vain ponttonisiltaa pitkin.. Toisin on kesällä. Systeemit käydään läpi myös Museoviraston väen, linnan huoltomiesten sekä oopperan linnahenkilökunnan kanssa joka kesä. ”Tavoitteena on, että jokainen paloaseman työntekijä käy ainakin kerran vuodessa tutustumassa linnaan paikan päällä. Palomiehet kävivät palomestari Kari Saarelaisen johdolla kukittamassa sankariperheen kiitokseksi työnsä helpottamisesta ja linnan pelastamisesta suurtuholta. Peltonen kiittää myös omaa porukkaansa sekä Olavinlinnan huoltomiehiä, jotka tulivat vapaa-aikanaan avustamaan sammutustöissä nähtyään palosta uutisen nettilehdestä. Siitä selvittiin nipin napin, sillä muutama lisäminuutti ja rakennustelineillä syttynyt palo olisi päässyt leviämään läheisen varaston puisiin kattorakennelmiin ja sitä kautta ties minne. Tilanteesta tuskin olisi selvitty näin vähällä, ellei porukka olisi tuntenut linnan vaikeita olosuhteita.” Peltosen mukaan palokunnan väki koulutetaan linnan erityisolosuhteisiin säännöllisesti. Onnellinen sattuma oli, että Muhosen perhe havaitsi Olavinlinnasta nousevan savun palatessaan mummolasta. Isolla linnanpihalla on yli 2000 hengen katettu katsomo, linna on suuren osan ajasta täynnä väkeä, oopperan tekPalokunnan painajainen Tulipalo keskiaikaisessa kivilinnassa Olavinlinnan uhkaava tulipalo sai alkunsa rakennustelineellä olleesta lämmittimestä
Tietoturva-asiat ovat tulleet pelastustoimeen huomioitavaksi voimallisemmin parin viime vuoden aikana, kun viranomaisten välinen yhteistoiminta on vahvistunut yhteisten tietojärjestelmähankkeiden myötä. Sulan veden aikaan palokunta pääsee Olavinlinnan laituriin nopeasti veneellä. niikkaa, lavasteita ja pukuja. Talvella ainoa kulkuyhteys on ponttonisiltaa pitkin. Peltosen mukaan yhteistyö Museoviraston ja linnan henkilökunnan kanssa sujuu hyvin. Kesällä linnassa on oman palopostijärjestelmän lisäksi palokunnan kiinteä moottoriruisku, mutta talvella se ei ole valmiudessa. Museoviraston omavalvonta saa palopäälliköltä kehut. Pelastustoimessa käsitellään päivittäin tietoa, joka on salassa pidettävää ja joka tulisi turvata. Osaamattomuus asian suhteen paljastuukin usein muutamilla lausahduksilla, kun väitetään, että kaikki tieto pelastustoimessa on julkista tai että tiettyjen tietoturvatasojen saavuttaminen olisi vain auditoinnista kiinni. Paloarkaa tavaraa kaikki. Sammutusja pelastustöiden kannalta sokkeloinen kivilinna on teknisesti haasteellinen kohde. Linnan sisätiloissa on paloilmaisimet, mutta ulkotiloissa niitä ei ole. Henkilökunta huolehtii siitä, että linnassa ei ole turhaa palokuormaa. Helpotusta on luvassa, sillä palokunta saa pian käyttöönsä mönkijän. Tällä hetkellä esimerkiksi pelastuslaitoksilta kysyttäessä, kuka vastaa teillä tietoturvasta, saa tyypillisemmin vastauksen, että jonkun keskuskunnan it-tukihenkilö tai tietohallintopäällikkö – tietoturva on vastuutettu oman organisaation ulkopuolelle. Onnellinen sattuma oli, että Muhosen perhe sattui käymään sinä lauantaina mummolassa. Helmikuinen palo syttyi rakennustelineillä ulkomuurilla, eikä ilmaisimista ollut apua. Hanke on hyvä ja toivottava ja se tulee lisäämään keskinäistä luottamusta yhteistoimintaviranomaisten kanssa. 2 ·2016 75 MIRAFONI Kolumnisti Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Sillä pääsee linnaan pihalle asti. On luonnonlapsien aika kasvaa aikuisiksi. Teksti ja kuvat: Launo Päivätie Olavinlinnan sisäpihalle pääsee mönkijällä, kunhan Savonlinnan paloasemaryhmä sellaisen varustukseensa saa.. Riskejä pyritään mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäisemään. Tietoturva-asioissa pelastustoimi seilaa kuitenkin kehnon ja välttävän tason välillä ja on onni, ettei ainakaan toistaiseksi ole tiedossa pelastustoimen osalta merkittäviä tietovuotoja, joilla olisi tiettävästi aiheutettu merkittäviä haittoja ihmisille tai omaisuudelle. Pahin virhe onkin, että alalla luullaan tämän asian olevan kunnossa automaattisesti ilman sen kummempia toimenpiteitä. Sattumallakin on sijansa.” Sattumalla oli sijansa helmikuussa, kun korjausmiesten telineille viikonlopun ajaksi päälle jätetty rakennuslämmitin sytytti uhkaavan tulipalon. Muidenkin tietoturvan osa-alueiden saattaminen hyväksyttävälle tasolle lähtee siitä liikkeelle, että omassa organisaatiossa on asialle vihkiytynyt asiantuntija, koski se kuntoon saattaminen sitten toimitiloja, laitteita, ohjelmistoja, tietoaineistoa, tietoliikennettä tai henkilöstöä. Jos rakentamismääräyskokoelmastakin saamme välillä aikaiseksi 22 erilaista tulkintaa, on oletettavaa, että tietoturvasta tulee ilman kunnollista asian haltuunottoa ja ohjausta vastaavanlainen määrä tulkintoja. Tosipaikan tullen pelastajat joutuvat linnassa lujille. On muistettava, että tietoturva ei ole projektiluontoinen asia, vaan sen kanssa viranomaisten on elettävä ja josta on otettava omistajuus. Suhtautuminen tietoturvaan pelastustoimessa on ollut välinpitämätöntä tai sitä on kirottu, mutta nyt uusien viranomaisten yhteisten tietojärjestelmien myötä ala on pakotettu opiskelemaan asiaa. mirafoni112@gmail.com Tietoturvan luonnonlapset ”Olette te melkoisia luonnonlapsia”, totesi yhteistoimintaviranomainen minulle kuvatessaan pelastustoimen tietoturvan tilaa. Pelastustoimen kumppanuusverkosto on Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johdolla puuhannut pelastuslaitoksille tietoturvahanketta, jonka tavoitteena on saattaa pelastuslaitoksien tietoturva-asiat perustasolle. Autolla ei pääse perille, raskas kalusto on raahattava linnaan miesvoimin. Oopperaesitysten aikana palokunnan yksikkö on paikalla koko ajan. ”Kaikkeen pyritään varautumaan, mutta kaikkeen ei voi aina varautua. Tietoturva on vain osaamattomien henkilöiden käsissä sellainen elementti, jolla vaikeutetaan käytännön elämää, kun taas osaavissa käsissä tarvittava tieto on saatavilla, se on eheää ja luotettavaa. Tietoturva-asioiden kuntoon saattaminen pelastustoimessa lähteekin johdon sitoutumisesta ja riittävien resurssien varmistamisesta. Tietoturvallisuus, siinä missä muutkin turvallisuuden osa-alueet, vaativat paneutumista ja perehtymistä. Käytävät ovat kapeita ja portaat jyrkkiä, eikä valaistuskaan kaikin paikoin ole kummoinen
ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Vanhan paloaseman uusi käyttö Borken (Saksa). Sen ansiosta harjoittelijoille ei muodostu minkäänlaisia rutiineja”, kertoo palokunnan varapäällikkö Alfred Matys. USA:n palontorjuntaliitto NFPA on tutkinut hybridija sähköautojen paloja sekä niiden sammuttamista. Polttokokeessa palo sammui itsestään 90 minuutin kuluttua, mutta kaasua purkautui ja akku pysyi kuumana vielä tuntien ajan. Muut palokunnat voivat käyttää taloa, kunhan korvaavat välittömät kustannukset. Suuren ja pienen vuodon vaara-alueet on annettu 54 terveydelle vaaralliselle kemikaalille. Kaikissa kokeissa sammutuksesta vastasi sama sammutusyksikkö vahvuudeltaan 1+3. Starttiraha myönnettiin palokuntien harjoitustalo -projektille. Starttirahaa voitiin käyttää vain hankintoihin. Kaksi kemikaalia, klooritrimetyylisilaani ja tionyylikloridi, muodostavat myrkyllisiä kaasuja reagoidessaan veden kanssa. Elokuussa 2013 harjoitustalo oli valmis. Palokunta käytti vanhaa asemaa aluksi harvemmin tarvittavan kaluston varastona. Ajatuksena oli varustaa koko toinen kerros siirrettävillä väliseinillä. Tuloksista selvisi, että jos sammutusvettä ei saada riittävästi, akun voidaan antaa palaa loppuun, mikäli se ei aiheuta vaaraa. ”Näin voimme joka kerta muuttaa huonejakoa ja huoneiden kokoja. Tässä tapauksessa puuseppämme ammattitaidosta ja työkaluista oli suurta hyötyä”, Schrammel kertoo. Naulat, ruuvit, reunalistat, OSB-lastulevyt ja ruoteet ostimme edullisesti paikalliselta yritykseltä”, Matys kertoo. varoitusraja, joka avulla lasketaan sen alueen pituus, jolla tuulen alapuolella olevia ihmisiä varoitetaan ja kehotetaan suojautumaan sisätiloihin. ”Olimme harjoitelleet vain purettavissa tai myytävissä taloissa. Myöhemmin ostettiin vielä tehokas savukone. Vaaraetäisyydet on valittu kahden pitoisuuden ohjearvon perusteella: eristysraja, jonka avulla lasketaan tuulen alapuolella välittömästi eristettävän alueen pituus. Valmiina on 124 ohjetta. Myös hybridija sähköautojen yleistyminen vaatii koulutusta. Niille annetaan vaara-alueet erikseen maalle ja vesistöön tapahtuvalle vuodolle. Kolmen vuoden kuluttua paikallinen säästöpankki täytti 175 vuotta ja lahjoitti tuhannen euron starttirahan 175 projektille. Projektiryhmä päätyi kiinnityskiskoihin, joiden avulla väliseinät saadaan nopeasti paikoilleen. Ammoniakin ohjeeseen lisättiin kylmälaitoksen varoventtiilin puhalluksen vaara-alue. Lue koko Risto Lautkasken juttu netistä > pelastustieto.fi Litiumioniakut autopalossa 76 2 ·2016. OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet on päivitetty käyttämällä eristysrajana AEGL3ja varoitusrajana AEGL2-ohjearvoa 30 minuutin vaikutusajalla. Turvallisuusja kemikaalivirasto on määritellyt AEGL-arvot pitoisuuden ohjearvoiksi, joita käytetään pelastussuunnitelmia ja turvallisuusselvityksiä laadittaessa. Korkeajännitteiset akut ja komponentit aiheuttavat sähköiskun vaaran varsinkin silloin, kun ne ovat vahingoittuneet kolarissa tai tulipalossa. Vaikka ne ovat äänettömiä, kaasupoljinta painettaessa ne lähtevät liikkeelle. Borkenin uusi paloasema valmistui vuonna 2010. Lue koko Risto Lautkasken juttu netistä > pelastustieto.fi OVA-ohjeiden uudet vaara-alueet Palokuntia on koulutettu ottamaan huomioon henkilöautojen uudet turvalaitteet, kuten turvatyynyt ja turvavyön kiristimet. Jäljellä olevalla starttirahalla hankittiin kolme pelastusnukkea. ”Nyt voimme harjoitella sammutusta, pelastamista ja savutuuletusta todellisuutta vastaavissa olosuhteissa. Teksti: Jan-Erik Hegemann Kuvat: Aleksander Schrammel Feuerwehr-Magazin 10/2014 Vuodesta 1992 lähtien Työterveyslaitos on laatinut OVA-ohjeita onnettomuuden vaaraa aiheuttaville aineille. Neuentalin palokunnan kanssa käydyn keskustelun aikana tuli esille yläkerran muuttaminen harjoitustaloksi. Palanut hybridija sähköauto voi syttyä uudelleen ja siksi se on sijoitettava vähintään 15 metrin etäisyydelle muista autoista sekä kaikesta palavasta materiaalista. Litiumionija nikkelimetallihydridiakuille tehtiin kolme sammutuskoetta. ”VPK:n vahvuutena on oman henkilöstön osaaminen. Tähän mennessä harjoitelleet noin 250 palokuntalaista ovat innoissaan uudesta talosta”, Matys kertoo. Yläkerran toimistolle ja koulutustilalle ei ollut käyttöä. ”Hankimme käytettyjä ovia ja huonekaluja. Talo on alueen palokuntien käytettävissä korvauksetta. Tästä syystä emme voineet laatia pitempiaikaisia harjoitusohjelmia”, kertoo Neuentalin palokunnan aktiivi Aleksander Schrammel
Ostamme 4500 m2:n tehdashallin, joka on 8000 m2:n tontilla. Lisäksi sieltä saa hyviä neuvoja, miten palon voi estää ja miten toimitaan, jos se kuitenkin syttyy. Koska palopostien paine oli 9,5 bar, moottoriruiskuja ei tarvittu. Sirut oli pakko kerätä käsin. Teksti: Isabelle Grünenwald 118 swissfire.ch 9/2014 Augsburg (Saksa). Palokunta selvitti paloposteista kaksi vesiverhoa pihaja asuinrakennuksen väliin. Ranskalaiset ja ulkomaiset koirakot voivat käyttää sitä ilmaiseksi. Joka paikkaan voi mennä, kaikkea voi katsoa ja kokeilla. Naapurissa asuva palokunnan varapäällikkö Andreas Hebeisen kertoo: ”Halli, jonka katolla aurinkokennot olivat, oli jo täydessä palossa. Minne se tulee. Jättikokoinen palovaroitin, johon voi mennä. • aurinkokennoissa ei ole myrkyllisiä aineita. Metsäpalosimulaattori, joka saa kävijän tuntemaan lämpösäteilyn vaikutuksen. Keskuksessa voidaan harjoitella hautautuneiden tai eksyneiden henkilöiden etsimistä, räjähdyksen tai maanjäristyksen uhrien pelastamista sekä onnettomuusuhrien paikantamista. Palopäällikkö Frank Habermaier, mikä on Palokunta-elämysmaailma. Keskuksessa on myös huoltorakennus, luokkia sekä eläinlääkärin vastaanotto. Käytettävissä on seitsemän harjoitusaluetta: muun muassa romahtaneet koulu ja kuusikerroksinen kerrostalo, omakotitalon kaatuneet rakennustelineet, tottelevaisuusja taitavuuskoulutus. Hätäilmoitus tuli kello 1 maatilalta, jonka konehallissa oli syttynyt tulipalo. ”Seinät olivat jo niin kuumat, että suihkujen vesi haihtui välittömästi. Sirut pitäisi siis kerätä pois, mutta miten. Mille kävijäryhmille se on tarkoitettu. Yli 30 palokuntalaista, naapuria ja vapaaehtoista siivosi laitumet. Milloin se avataan. Ryhmät ja koululaiset saavat alennuksen. Lämpösäteily oli rikkonut ikkunat”, Hebeisen kertoo. Yrityksille tarjoamme seminaareja sekä täydennyskoulutusta palo-, työja yrityssuojelun aloilta. Kolmen, tuulen alapuolella olleen, tilan asukkaat herätettiin ja myöhemmin evakuoitiin. Ne kytkettiin irti sähköverkosta noin puolentoista tunnin kuluttua palon syttymisestä. 2 ·2016 77 Aurinkokennot tulipalossa Kirchlindach (Sveitsi). Ensimmäinen ajatukseni oli: koko kylä on vaarassa”. Sitten heinäpaalit hajotettiin kauhakuormaajalla ja kaivinkoneella, jotta palokunta saattoi sammuttaa niissä kytevät pesäkkeet. Mitä vetonauloja sinne tulee. Siihen tulee 500 m2:n ravintola ja 800 m2:n ulkotarjoilualue. Palokunnan ensimmäinen tavoite oli suojella asuinrakennuksia. Rasvapalonäytös. Siellä on toimintaa, esityksiä ja monenlaista tietoa. Sapeurs-Pompiers de France 1/2015 Pelastuskoirien koulutuskeskus. Niille, jotka suunnittelevat talonsa korjauksia. Kuka harjoittaa toimintaa. Kaikenlaisille, esimerkiksi lapsille, aikuisille, perheille ja palokuntalaisille. Lisäksi opastetaan sammuttimen ja eristysmateriaalien valinnassa. Siruja satoi puutarhoihin, pelloille ja laitumille jopa kilometrin etäisyydellä. Millaiset pääsymaksut tulevat olemaan. Palokuntalaiset vartioivat taloja ja varmistivat lämpökameralla, että syttymiä ei tullut. Seuraavana päivänä asiantuntijoilta saatiin neuvoja: • tällaista ei ole sattunut aikaisemmin eikä valmiita ohjeita ole. Ideamme on yhdistää huvi, toiminta ja viihde tiedotukseen ja oppimiseen. Se on keskeisellä paikalla, jonne on hyvät liikenneyhteydet. Haastattelija Jan-Erik Hegemann Feuerwehr-Magazin 11/2014 Palokunta-elämysmaailma Villejust (Ranska). Perunaja viljapeltoja, joiden sato korjattaisiin myöhemmin, ei tarvinnut siivota. Perhelippu maksaa 24 euroa. Konehalli paloi perustuksiaan myöten. Miksi lähtökohtana on huvipuisto. Aikuiset 10 ja lapset 5 euroa. Navakka tuuli ja jopa 300 metrin etäisyydelle ulottunut kipinäsade kasvattivat palon leviämisvaaraa. Ranskan ensimmäinen pelastuskoirien koulutukseen ja harjoitteluun tarkoitettu keskus avattiin marraskuussa 2014. Mitä esityksiä sinne tulee. Kaupat tehdään ensi vuoden alussa ja avajaiset ovat viimeistään keväällä 2016. Paloposteista selvitettiin kolme suihkua. Savun täyttämä huone, jossa kävijällä on suunnistamisvaikeuksia. Seuraavana päivänä palokunta kokeili lehtija pölyimuria sekä silppuria, mutta turhaan. Palon sammutus oli vaikeaa useasta syystä: lastulevyt aurinkokennojen alla, avoin ovi, noin 80 tyhjää perunoiden pakkauslaatikkoa sekä heinäpaalit. Esimerkiksi, kuinka paloilmoitin tai sprinkleri toimii. Arkkitehdin suunnitelmat ovat valmiit. Vuonna 2006 perustettu yhdistys, jossa on noin 50 henkilöja yritysjäsentä. Palon kuumuus rikkoi kennoja ja palosavu kuljetti niiden siruja mukanaan. Tuulikone, joka saa tuntemaan myrskyn voiman. • sirut ovat veitsenteräviä ja saattavat tappaa naudan, jonka vatsaan ne joutuvat heinän mukana. Eräänlainen palokunnan avoimien ovien päivä. Aurinkokennojen pinta-ala oli 480 m2. Arkkitehdeille ja rakennussuunnittelijoille
Satakunnan pelastuslaitoksella päivystävän mestarin työaika on 40 tuntia viikossa, eli keskimäärin yksi 24 tunnin vuoro ja kaksi toimistopäivää viikossa. 7:00 Veli-Matti tulee vapauttamaan minut sovitusti jo seitsemältä, jotta ehdin ajoissa MoVi-harjoitukseen Länsi-Suomen harjoitusalueelle Poriin. Työvuorossa 17.–18.3.2016 Päivystävän palomestarin arkea 8:00 Vuoronvaihdossa tapaan kurssikaverini Juuson, joka kertoo edellisen vuoron tapahtumat ja antaa päivystäjän viestivälineet. 0:25 Juoksevat asiat hoidettu ja prontot täytetty. Satakunnassa on uusiin johtoautoihin hankittu sellaiset yhteydet, joilla päästään käsiksi samoihin verkkoasemiin kuin toimistoistakin. Toukokuun lopussa koittaa perheeni juhlahetki. Suorittaa työn ohessa viimeistä lukukautta pelastajakurssilla P90. Tähänastinen kahden ja puolen kuukauden kokemukseni Satakunnan pelastuslaitoksella on jo osoittanut tilannekeskuspäivystäjien tuovan paljon hyvää työhömme. Karvian vastuupalomestari sekä päivystävä palomestari Pohjois-Satakunnan päivystysalueella. Päivystäjän aamuun kuuluu videopuhelu pelastuslaitoksen tilannekeskukseen, joka on miehitetty jatkuvasti yhdellä ammattitaitoisella päivystäjällä. 18:00 Kankaanpäässä vuorossa on normaalisti mestarin lisäksi ylipalomies ja kaksi palomiestä. Muuten iltapäiväni kuluu pitkälti palotarkastusohjelmaa siivotessani ja tarkastuksia sopiessa. Satakunnassa hyödynnetään paljon sähköistä informaatiota, minkä ainakin itse olen kokenut hyväksi asiaksi. Itse pidän liikunnasta lepopäivää ja annan jalkojen levätä edellispäivänä Pelastusopistolla suoritetusta 100 % -testistä. 12:00 Pohjois-Satakunnan kalustonhoitaja Petri tulee kierroksellaan vaihtamaan tavaraa Kankaanpään paloasemalle. Työnantajan tarjoama älypuhelin helpottaa tässäkin suhteessa arkea, kun samoja merkintöjä pääsee lukemaan ja lisäämään myös kentällä. Lopuksi kysyn neuvoa oman vastuupalokuntani hälytyslistojen päivitykseen. Aamupuhelussa keskustelen P31:sen eli Tomin kanssa maakuntamme operatiivisesta tilasta. Handsfree korvalla matka menee turvallisesti ja tehokkaasti työasioita hoidellessa.. 9:00 Hoidan aamupäivällä sähköpostiini vapaapäivien aikana tulleita asioita, lisäten kalenteriini tapaamisia, tarkastuksia ja muita suoritettavia tehtäviä. 78 2 ·2016 PALOMESTARIN päiväkirja Esa Kaikkonen, palomestari, Satakunnan pelastuslaitos, Kankaanpään paloasema. Keskustelemme Petrin kanssa muutamia kaluston huoltoon ja Karvian asemaan liittyviä asioita. Päivystysaikana pyrin tekemään mahdollisimman paljon toimistotöitä, jotta saan keskittyä virkatyöpäivinä kokouksiin, palotarkastuksiin ja muihin kiireetöntä aikaa vaativiin töihin ilman hälytyksien tuomia keskeytyksiä. Ensi viikolla olisi vielä cooper, mutta sen jälkeen pelastajaopinnoissa on lähes pelkkiä soveltavia harjoituspäiviä. Varmistan vielä johtamista tukevien sähköisten järjestel mien toimivuuden, jotta tarvittaessa voin tukea pelastusyksiköitä ja muita mestareita toimistostani. Tänään vuoro koostuu Markuksesta, Timosta ja Janista, jotka ovat juuri tulleet lähialueelta palotarkastuksilta ja aloittavat liikuntatunnin. Silloin 45 kuukauden uurastus Pelastusopistolla tulee päätökseen, ja voin jakaa koulunkäynnistä vapautuvaa aikaa perheeni kanssa
Huippumoderni BAUER B-Safe turvakammio ja varastosäiliöt turvalliseen pullojen täyttöön. NIMITYKSIÄ Paloja pelastusalalla toimiva perheyritys Teknosafe Oy viettää 35-vuotisjuhlavuottaan. Vieraat tutustuivat muun muassa korkeiden rakennusten paloturvallisuuteen ja sprinklattuun metroon. Jäsenyhdistysten tuhat koulutettua vapaaehtoista miehistön jäsentä ovat valmiina tukemaan viranomaisia erilaisissa tehtävissä. Palveluksessasi maan kattava ammattitaitoinen asennus, huoltoja varaosapalvelu. 150 250 l/min . Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsintäja valvontalentotoiminnan koordinaatiojärjestö, ja se juhli kymmenvuotista taivaltaan 11. Taustalla Euroopan pisin silta, 17 km pitkä Vasco Da Gama. Yhtiössä on tehty sukupolvenvaihdokseen liittyen omistusja tehtävämuutoksia. Automaatio . Metsäpalovalvontalentoja on lennetty kaikkiaan 10000 tuntia. Esittelyvideo Lentopelastusseuran toiminnasta on katsottavissa https://youtu.be/XRXNXUjhsM0 Lentopelastusseuralla 500 etsintää 10 vuodessa. Laadukas toiminta perustuu jatkuvaan koulutukseen ja harjoitteluun. maaliskuuta. 4 5,5 kW . Visiitti Portugalissa Suomen Lentopelastusseura on hälytetty kymmenen toimintavuotensa aikana tekemään noin 500 etsintää, joista suuri osa on ollut kiireellisiä hätäetsintöjä. Teknosafe Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.4.2016 alkaen diplomi-insinööri Anna Helminen. Teollisuusuunit www.sarlin.com Turvallisen hengitysilman tuottoja jakeluratkaisut Sarlinilta vaativaan ammattilaiskäyttöön BAUER-hengitysilmakompressorit ja täyttöratkaisut. Pelastusjohtajat Olli-Pekka Ojanen ja Jari Sainio lomailivat golfin merkeissä Portugalissa, Cascaisissa ja kävivät matkallaan tervehtimässä Lissabonissa eläkepäivistään nauttivaa Seppo Pekurista. Hän jäi vuoden 2014 syksyllä eläkkeelle vahingontorjuntapäällikön tehtävästä Finanssialan Keskusliitossa. Suomen Lentopelastusseuran kouluttamat lentäjät toimivat lentotehtävissä viranomaisten tukena. Seuralla on 40 jäsenyhdistystä ja yli 70 lentokonetta Helsingistä Ivaloon. Meiltä myös kattavat kokonaistaloudelliset huoltosopimukset. 225 330 bar . 010 550 4592 BAUER Mini-Verticus III . Energia . Lisätietoja: Reijo Raja-aho, puh. Paineilma . Vieraat yhdessä isännän kanssa 26-kerroksisen kotitalon katolla otetussa kuvassa. Helminen on toiminut aiemmin myyntipäällikön tehtävässä ja jatkaa edelleen työskentelyä asiakasrajapinnassa. Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Esko Metsi jatkaa työskentelyä myyntitehtävissä osa-aikaisena
Kahden vuoden kuluttua aluelaitoksen alusta (2006) hänet irtisanottiin muiden pohjoisen alueen kollegojen kanssa ja heidän piti hakea Vantaan kaupungilta uusia töitä. Asemaelämässä hän otti jämerällä olemuksellaan oman paikkansa. ”Edessäni oli paloaseman talousarvion laatiminen, jota en ollut koskaan tehnyt. ”Tietokoneita ei silloin vielä juurikaan käytetty. Tein sen kylmiltään ja kävin neuvotteluissa kaupungintalolla virkamiesten kanssa. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Se hoitui seisaaltaan, saappaat jalassa ja ilman työpöytää ja tuolia. Arja Laakso haki paikkaa, sillä hänen vuoden mittainen sijaisuutensa kaupungin asuntotoimistossa oli juuri päättymässä. Jutut olivat roiseja, kovin miehisiä olivat myös tv:stä tulleet videotallenteet. ”Luulen, että huonetta ei oltu kalustettu, koska haluttiin ensin nähdä, tuleeko sinne kukaan”, Arja pohtii. ”Jossain vaiheessa huomasin olevani myös väestönsuojelutoimisto.” Arja innostui siitäkin kuten monesta muustakin uudesta asiasta. Se helpotti sairaankuljetuksen keikkatilastoinnin, omavastuiden laskutuksen ja Kela-laskutusten yhteenvetojen tekoa”, Arja sanoo. Kolme vuotta talouspalvelukeskuksessa Tikkurilassa oli mielenkiintoista ja antoisaa aikaa. Hakijoita oli parikymmentä, mutta haastattelua ei järjestetty. ”Sain käsiini ilmaisen tietokantaohjelman ja naputtelin siihen kaupungin väestönsuojeluorganisaation. Jos joku sanoi ikävästi, se nielaistiin ja annettiin vähän ajan päästä korkojen kanssa takaisin”, Arja sanoo. Palopäällikkö Aimo Aaltonen ja palomestari Pentti Lakkonen olivat ovella vastassa. ”Olenko kenties oikeaan aikaan oikeassa paikassa”, Arja kysyi. Hän ei muista mitä asia koski, mutta se oli hänen ensimmäinen työtehtävänsä. Oven sisäpuolella oli vastassa palomiesten miehittämä kunniakuja, jota pitkin Arja asteli työhuoneeseensa. Telkkarinkin hän pisti niin monta kertaa peräkkäin kiinni, että sovelias ohjelmien linja kävi miehillekin selväksi. Työt alkoivat aprillipäivänä 1987, jolloin Arja käveli ensimmäisen kerran paloasemalle. Pian hän jo laati aseman talousarvion. Arja Laakso pyydettiin takaisin pelastuslaitokselle töihin. En ymmärrä.” Teksti ja kuva: Marko Partanen Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Arja otti luurin käteensä ja vastasi hieman empien: ”palolaitos”. Toisena päivänä Arja oli ohjeistettu tulemaan töihin takaoven kautta, josta muutenkin normaalisti kuljettiin. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Kirjoita meille. Palomiehet kuvaavat hänet lämpimäksi ihmiseksi ja äitihahmoksi. Tämä äiti ei kuitenkaan keitellyt kahveja eikä siivonnut jälkiä, vaikka poikien perään vähän katsoikin. ”Nyt lähden vanhuuseläkkeelle, vaikka olen vielä nuori ihminen. Sitten homma jäi vuosiksi minulle”, Arja kertoo. Järvenpään paloasemalle haettiin lehti-ilmoituksella pitkäaikaista toimistovirkailijaa. Vastaus oli myöntävä ja hänet ohjattiin kalustamattomaan huoneeseen, jonka ikkunalaudalla oli puhelin, joka soi. ”Se oli aikaa, jolloin kukaan ei valittanut kohtelusta. 80 2 ·2016 Aseman äiti Enemmän kuin toimistovirkailija A rja Laakso tuli Järvenpään palolaitokselle toimistovirkailijaksi. Ensin kieltäydyttyään hän vastasi myöntävästi. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Päivitin sitä vuosittain ja lähetin värvätyille ilmoituksia sijoituksista”, Arja sanoo. Kun Arja oli ollut töissä noin vuoden, palopäällikkö Aaltonen jäi pitkälle sairauslomalle ja toimistovirkailija joutui nopeasti vaativaan paikkaan. Samana päivänä Arja sai pöydän ja tuolin. Irtisanominen ja paluu paloasemalla Keski-Uudenmaan pelastuslaitos asetti Arjan uudenlaiseen tilanteeseen. ”Kun jouduin lähtemään, en tiennyt mitä työtä saan, sillä olin jo yli viisikymppinen. Arja oli päättänyt, ettei närkästy, mutta puuttui tarvittaessa tilanteeseen. Arja ja kaapin paikka Arja kävi kahvilla palomiesten kanssa miehistötilassa. Arja piti paperiasiat ja aseman talouden jiirissä. Myöhemmin sain työväenopiston vanhan tietokoneen, jossa oli mustavalkoinen ruutu ja Lotus-laskentaohjelma. Ajattelin, etten ota tilannetta pahalla, vaan uutena mahdollisuutena
3 11.5. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. Eläkeläistilauksen hinta on 35 €. 2.2. 2 30.3. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. 7.6. 7 5.10. 48. 29.11. Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 62 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 69 €. 4–5 29.6. 26.1. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. 20.9. 14.6. 2.12. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille. 18.10. Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. Opiskelijatilaus 35 € on vuoden mittainen. 25.10. 8 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT pureutuu uudistukseen s. 16.8. Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007. Perustettu vuonna 1950. 29 Pellingin VPK on kuin pieni perhe s. 15.3. 26.4. 6 31.8. 8 9.11. 13.9. 19.4. HÄTÄKESKUKSEN kiireinen perusmaanantai s. 2 ·2016 81 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 9.8. 9–10 21.12. Pelastustieto 3/2016 ilmestyy 11.5. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineistopvm 1 17.2. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007. 2 2016 30 .3 . Nuorisotilaus 35 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. 8.3
Järjestöjen koulutuksen järjestelyssä tulee yhteisellä koulutustoimikunnalla ilmeisesti olemaan tehtäviä yllinkyllin. Tämän seudun asukkaat toteavat tämän varmasti mielenrauhalla ja tyydytyksellä. 2) Palokuntajärjestöjen Palokuntien Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen lääninliittojen, palopäällystöliiton ja nuohoojamestarien liiton toimesta suoritetaan koulutusta Palosuojelurahaston myöntämien määrärahojen puitteissa, jotka tähän asti ovat olleet enemmän niukat kuin riittävät. Lappeenrannan alueen Palopäällystökerho 25-vuotias. Palolain 3 §:n määräysten luulisi velvoittavan valtiota siinä määrin, että pääosa koulutusmäärärahoista saataisiin suoraan valtion tuloja menoarvioon otetuista määrärahoista. Vuonna 1965 nestekaasun kulutus oli 473,01 Tcal ja kaupunkikaasun kulutus 176,23 Tcal (Tcal = 10 12 cal). Yli 40000 vapaaehtoisen palontorjujan joukossa löydämme näiltäkin tienoilta monia vapaaehtoisia palokuntia, mitään erikseen mainitsematta. Kirjaa myydään pääpaloasemalla Korkeavuorenkatu 26 ja kirjakaupoissa. 82 2 ·2016 50 VUOTTA SITTEN Koonnut: Kimmo Kaisto Palontorjuntakoulutuksen nykynäkymiä Perusta järjestetylle palontorjuntaopetukselle maassamme voidaan katsoa annetun vuonna 1934, jolloin valtioneuvosto päätöksellään uskoi palopäällystökoulutuksen toimeenpanon Suomen Palosuojeluyhdistykselle. Tähän mennessä on valtion palokoulussa ollut oppilaita noin 4000. Sisällöstä mainittakoon katuhakemiston lisäksi Helsingin ja sen lähiympäristön hälytyspuhelinnumerot, ohjeita toiminnasta autopalonja liikennevahingon sattuessa, sairaalat, lähetystöt ym. Palokoulu siirrettiin vuonna 1965 Otaniemeen ja koulu muuttui varsinaiseksi valtion palokouluksi kesällä 1958, jolloin koulu sai henkilökuntansa. Pullin johdolla. 3) Puuttuvat ja välttämättä kehiteltävät koulutusmuodot, joihin edellä muutamaan otteesen on viitattu, olisi kiireimmiten saatava kehittelyn alaisiksi. A-kursseja maalaiskuntien palopäälliköille, B-kursseja VPK-päällystölle ja D-kursseja teollisuuspalopäällystölle. Kaupunkikaasun kulutus oli sen sijaan suurin piirtein edellisen vuoden suuruinen. Niin saanevat useimmat muut ammattialat määrärahansa, miksei myöskin paloala. 94-jäsenisen kerhon juhlatilaisuudessa esiintyi juhlapuhujana sisäasiainministeriön paloasiainosaston osastopäällikkö, varatuomari Erkki Jänne. Tämä palopäällystäkerho toimii yhdyssiteenä eri palokuntamuotoihin kuuluvalle palopäällystölle. Todettakoon myös se, että kun kerran yritettiin saada valtion tuloja menoarvioon määräraha koulun ulkopuolisten kurssien järjestämiseksi, ei tätä määrärahaa saatu. Palopäällystökoulussa järjestettiin lähinnä ns. Mutta täällä on harrastettu myös korkeamman tason palontorjuntatyötä. Nestekaasun kulutus kasvoi 23,1 % Lappeenrannan kaukoavustusalueen päällystön lähes palokokonaisuudessaan toimintaansa mukaan tempaissut Lappeenrannan alueen Palopäällystökcrho vietti 25-vuotisjuhlaansa 13.2.1966. Saadut tulot menevät palomiesten kotija pohjoismaisen opintotoiminnan hyväksi. Sisäasiainministeriön paloasiainosaston puolesta pyydän kiittää Lappeenrannan alueen Palopäällystökerhoa sen esimerkillisestä tähän asti suoritetusta työstä ja toivottaa onnea ja menestystä sekä pitkää ikää palontorjunnan mittaamattomalla työkentällä.” Lappeenrannan VPK:n talon juhlasalissa vietetyn juhlan avasi Hanhijärven VPK:n torvisoittokunta V. 4) Kaikki eteenpäinmeno koulutuspuolella vaatii kuitenkin rahaa. Erityisesti arvostaa vapaaehtoisen palontorjuntatyön merkityksen sisäasiainministeriön paloasiainosasto. Helsingin uusi katuhakemisto Vuoden alussa julkaistujen tilastotietojen mukaan tapahtui nestekaasun kulutuksessa vuoden 1965 aikana 23,1 prosentin kasvu. Kerhon yhtenä päätarkoituksena on ollut paitsi jäsenistön, kaikkien palokuntatyöhön osallistuvien, myös naiset ja pojat joukkoon lukien, koulutuksen tehostaminen. Onnitellessaan 25-vuotiasta ralopäällystökerhoa osastopäällikkö Jänne mainitsi muun muassa seuraavaa: "Meidän tulee erikoisesti nykyaikana arvostaa niitä henkilöitä ja yhteisöjä, jotka vielä nytkin pitävät aatteellista palontorjuntatyötä pääharrastuksenaan. Helsingin palomiehet ovat julkaisseet uuden, täydellisen Helsinkiä ja sen lähiympäristöä käsittelevän katuhakemiston kätevässä taskukoossa. Sen johdattelijana on toiminut jo 25 vuotta Lappeenrannan alueen Palopäällystökerho, jonka juhlapäivää vietämme. Lausuntaja kuorolauluesitysten jälkeen piti osastopäällikkö Jänne juhlapuheen, jossa hän kertoi maamme palotoimen historiasta sekä valtion, kuntien ja yksityisten kansalaisten velvollisuudesta osallistua palontorjuntatyöhön. Pesälä kertoen kerhon periaatteista ja sotien jälkeisestä palontorjuntatyöstä. Käytännössä tämän hetken koulutusnäkymät voitaneen typistää seuraavaan: 1) Valtion palokoulussa vallitsee täystyöllisyys. Se jatkaa vapaaehtoisen palokuntatyön kunniakkaita, vuosisataisia perinteitä. Vieraat lausui tervetulleiksi kerhon puheenjohtaja, palopäällikkö V. Kirja on tarpeellinen kaikille Helsingissä ja lähiympäristössä liikennöiville, kuten vuokra-autoilijoille, KTK:n ja liikkeiden autonkuljettajille, poliisille, erilaisia jakelutehtäviä suorittaville, sekä muille katuhakemistoa tarvitseville. Yhdistyksen toimesta perustettiin vuonna 1935 Palopäällystökoulu, jolloin järjestettiin ensimmäinen A-kurssi. Näissä tiloissa ja näillä opettajavoimilla ei juuri muuhun pystytä. Toivottavasti sen arvostavat tai ainakin tulevat avostarnaan myös kunnat, sillä vapaaehtoisesta palokunnasta eivät ne saisi koskaan luopua, mikäli ne haluavat pitää menonsa palotoimen osalta kurissa ja mikäli ne ajattelevat kuntalaistensa parasta