2/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA säilynyt, turnausväsymystä ei tunneta Toimintakyky PAUKKULIIVI pelastaa talvisinkin COMBILANSSI auttaa kotioloissa PALOKUNTANUORTEN KOULUTUS on äksöniä ja rentoa yhdessäoloa
PÄÄKIRJOITUS TOHATSU VE1500 • luokkansa kevein ja pienin • paras teho-/painosuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m TOHATSU V20FS • kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m 3 • paras teho-/painosuhde • 525 l / 6 bar : 52 kg • nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m ERMAK 25L SAMMUTUSREPPU • helpottaa liikkumista maastossa • leveät kantohihnat parantavat käyttömukavuutta • tehokas käsipumppu KELLUVA IMUSIHTI MINI • max virtaus 1500 l/min • liitäntä: 2½” ulkokierre • materiaali PE muovi • koko 604 x 454 x 171 mm, 8 kg Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineit ä pelastusalan ammattilaisille. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi MAASTOPALOPUKU • Kevyt maastopalopuku suojaa tulelta ja kuumuudelta sekä vähentää kuormitusta vaativissa maastopalotehtävissä. • EN 15614, EN16689 PATU NORDIC • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC MULTIFIRE B • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MUISTA TILATA HUOLTO LAITTEILLESI!. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. VALMISTAUDU MAASTOPALOKAUTEEN Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella
Monilla paikkakunnilla on pulaa harrastusmahdollisuuksista. Sitä he toivottavasti myös saavat, ettei tarvitse turvautua pelkästään omaan varainhankintaan. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Ei kiusata eikä syrjitä. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Palokuntatoiminnassa on paljon arvokasta. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. VALMISTAUDU MAASTOPALOKAUTEEN Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Uuden palokuntapolven kasvattaminen on tärkeää, jotta toiminnassa olisi tekijöitä myös tulevaisuudessa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Ossi Pietiläinen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Kilpailu muiden harrastusmuotojen kanssa ei tee tätä asiaa helpoksi. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Näinä aikoina tällainen toiminta on entistäkin tärkeämpää ja kun poikkeusoloista pääsemme toivottavasti pian eroon, tarve on entistäkin suurempi. Ne arvot ovat upeasti jaettavissa myös lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on kannettu huolta erityisesti nyt, kun olemme jo vuoden eläneet aikaisemmasta normaalista poikkeavaa aikaa. Pelastustoimen hienot arvot inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti ohjaavat kaikkea toimintaamme. Esa Aalto TOHATSU VE1500 • luokkansa kevein ja pienin • paras teho-/painosuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m TOHATSU V20FS • kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m 3 • paras teho-/painosuhde • 525 l / 6 bar : 52 kg • nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m ERMAK 25L SAMMUTUSREPPU • helpottaa liikkumista maastossa • leveät kantohihnat parantavat käyttömukavuutta • tehokas käsipumppu KELLUVA IMUSIHTI MINI • max virtaus 1500 l/min • liitäntä: 2½” ulkokierre • materiaali PE muovi • koko 604 x 454 x 171 mm, 8 kg Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineit ä pelastusalan ammattilaisille. Yksi niistä on nuorisotoiminta, joka monissa palokunnissa on vilkasta ja aktiivista. Muutamia vuosia sitten palokunnissa aloitetulla Yli Hyvä Juttu -toimintamallilla haluttiin ehkäistä muun muassa syrjäytymistä. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Sekin on tuonut omat murheensa, mutta viime vuosina on puhuttu kiusaamisesta erityisesti kouluissa ja muutoinkin kaveriporukoissa. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi MAASTOPALOPUKU • Kevyt maastopalopuku suojaa tulelta ja kuumuudelta sekä vähentää kuormitusta vaativissa maastopalotehtävissä. Nuoristoiminta ja vetäjät tarvitsevat tukea. Tehdään yhdessä, ketään ei kiusata eikä syrjitä. Palokunta on usein yksi harvoista sellaisista. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2021 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Sen mahdollistavat asialleen omistautuneet ja aktiiviset vetäjät. • EN 15614, EN16689 PATU NORDIC • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC MULTIFIRE B • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MUISTA TILATA HUOLTO LAITTEILLESI!. Aikuinen vetäjä, joka haluaa antaa omaa aikaansa lasten ja nuorten hyväksi, on kultaakin kalliimpi. He tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. 2/2021 Pelastustieto 3 Kultaakin kalliimmat vetäjät Päätoimittaja Esa Aalto, p
20 Jäistä pelastamisen niksit tutuksi Sodankylässä K U V A : K A R R I K IV IN E N
42 Combilanssi auttaa kotona lääkärin avulla 32 Alkusammutus pelasti tulitöissä 38 Nuorisotyön pioneeri siirtyi fyysiseltä puolelta henkiselle K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä. 2/2021 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Valoa brankkarin palkkakuoppaan 14 Koronan keskipisteessä 18 Savusukelluskielto koronasta 24 Vesipelastus työllistää Puumalassa 26 Helsinki sai oman Miinan 28 Paikallistuntemus apuna talvioloissa 30 Kainuussa testattiin uutta teknologiaa 36 Mirafoni 46 Mokkatakkimaisteri 48 Liian tummaa paahtoa 50 Selkeyttä pelastusrikkomuksiin 54 Opinnäytteitä 56 Virve 2.0:lle suuret odotukset 58 Ulkomailta 62 Arkistojen aarteita 63 Eläkkeelle 64 Näistä tykkään 60 Akustopalojen sammutuslava soveltuu moneen 56 Parantuuko Virven kuuluvuus tai käytettävyys
• Pelastuslaitosten ICT nyt ja tulevaisuudessa -webinaari 20.4. Teams • Vertaispurkuohjaajakoulutus 20.4. lokakuuta 2021 yhtä aikaa FinnSec-messujen kanssa. syyskuuta 2022 ja Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Kuopio • Pelastustoiminnan peruskurssin vastaavien kouluttajien seminaari (sopimushenkilöstö) 20.4. Kesällä 2022 järjestetään myös maailman suurin paloalan messutapahtuma, kun Saksan Hannoverissa pidetään Interschutz-messut. Messujen teemat ja sisällöt pyritään säilyttämään ennallaan. Palokuntanuorisotoiminnan osalta toteuma oli 42 prosenttia. Teams-verkkokoulutus • Hätäkeskustoimiala 20.5. Teams • Kunnan valmiussuunnittelun peruskurssi 4.5. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys on mukana järjestämässä perinteistä messutapahtumaa, joka nyt järjestetään 6.–7. Verkko • Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus, peruskurssi 20.4., JKL SPEK • www.spek.fi Paloilmoittimen hoitajakurssi 12.4. Tämän vuoden syksyllä on tarkoitus järjestää Turvallisuus-messut Helsingin Messukeskuksessa. Sinne suomalaiset yritykset ja järjestöt rakentavat oman Suomi-paviljongin, jossa esitellään suomalaista pelastusalan osaamista. Samaan aikaan Suomen Palopäällystöliitto pitää Palopäällystöpäivät Helsingin Messukeskuksessa. Tampereen Messut Oy:n piti järjestää toukokuussa EuroSafety-messut, mutta ne on nyt siirretty syyskuuhun 2022. Etäyhteys • Vesisukelluskurssi 19.4.–4.6. ”Tilanne näyttää koronapandemian osalta yhä siltä, että suurten messujen järjestäminen ei ole mahdollista vielä tämän kevään aikana. (24365.fi/hakatilastot) K U V A : K IM M O K A IS T O ALALLA TAPAHTUU PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Lentosammutuspäällikkökurssi 19.–20.04. 6 Pelastustieto 2/2021 TAPAHTUMA Messuja kotimaassa ja maailmalla odotellessa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 67 prosenttia oli palokuntien tapahtumiin osallistuneiden henkilötyöaika vuonna 2020 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan. Verkko • Pel.suunnitelman laatiminen ja ylläpitäminen 20.4. Tems-verkkokoulutus PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Yritysturvallisuuden Tunti turvaa -verkkoluento 12.4. Etäyhteys SPAL RY www.spal.fi • Pelastustoimi-, ensihoitoja hätäkeskustoimialat 8.4. Näin ollen siirrämme toukokuun ammattitapahtumat syyskuulle 2022”, sanoo Tampereen Messut -konsernin toimitusjohtaja Hannu Vähätalo. Oulu • Turvallisuuspäällikön peruskurssi 5.5. Olemme keskustelleet tapahtumien taustalla vaikuttavien eri alojen asiantuntijaryhmien kanssa ja kaikki ovat olleet siirtopäätösten kannalla. Jyväskylä • Asuinkiinteistön turv.henkilöstön kurssi 12.4. Esa Aalto. Uuden aikataulun mukaisesti EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut järjestetään 13.– 15. Vantaa Korona-aika kurittaa edelleen myös tapahtuma-alaa
Inkeroisten VPK:n hälytysosastossa on noin 50 henkilöä, heistä aktiivisia noin 25.. – Helsingin kaupungin pelastuslaitos kertoo aidan rakoon jääneestä rusakosta. Että se olisi lyhyt ja ytimekäs, puhuttelisi ihmisiä, herättäisi ajatuksia”, kuvailee videon tehnyt Piispa, joka työskentelee palomiehenä Kymenlaakson pelastuslaitoksella. Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi, Twitter 13.1. ”Halusimme, että mahdollisimman moni muukin voisi käyttää videota, siksi se ei ollut kohdennettu juuri meille. Liekö lipaissut sitten ihastuksissaan. Kaisu Puranen ” Pelastuslaitoksen eläinyksikkö HE1095 kävi vapauttamassa rusakon, joka nuolaisi ylipalomies Lampisen kättä kiitokseksi vapauttamisestaan. Inkeroisten VPK on ensimmäisen valmiusasteen palokunta, eli viiden minuutin lähtövalmiudessa. Civil Protection, Pelastusopisto, Twitter 11.3. ” Suositus jälkipurkutoimien järjestämiseksi pelastustoimessa on julkaistu: tavoitteena on edistää puhumisen kulttuuria ja tarjota yhdenvertaisia käytäntöjä henkisesti kuormittavien tilanteiden jatkotoimiin pelastusalalla ympäri Suomen. Video kuvattiin alun perin vuosi sitten rekrytointikampanjaa varten. ”Lähtökohta oli, että siinä olisi eri ikäisiä ihmisiä, ja tehtäisiin eri asioita. SPPL, Twitter 11.3. Vuosi sitten sitä katsottiinkin todella paljon, lähemmäs 13 000 kertaa”, kertoo VPK:n päällikkö Marko Kitunen. REKRYKAMPANJA TEHOSI Vuoden takainen rekrykampanja toi palokunnalle kahdeksan uutta jäsentä. Siinä palokuntalaiset haastavat katsojan miettimään, olisiko tästä palokuntalaiseksi. Koetin ujuttaa siihen myös pelastustoimen eettiset arvot”, hän kertoo. Palomies Tero Piispan käsikirjoittama, ohjaama ja kuvaama Olisiko sinusta palokuntaan -video palkittiin Vuoden parhaana palokuntavideona. ” @pkpelastus ensihoidossa työskentelevän henkilöstön rokotukset saadaan maaliin tänään. Rokotusprosentti saatiin korkeaksi, mihin vaikutti henkilöstön positiivinen asennoituminen ja se, että henkilöstön rokotukset järjestettiin paloasemilla. Hälytysosastossa on noin 50 henkeä, heistä aktiivisia noin 25. 2/2021 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Inkeroisella voitokas video K U V A : T E R O P IIS P A Inkeroisten VPK voitti Suomen sopimuspalokuntien liiton palokuntavideokilpailun helmikuussa. ”Esitimme kysymyksiä katsojalle, jotta mielenkiinto herää. ” Suomi lähettää kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija-apua Päiväntasaajan Guinean räjähdysonnettomuusalueelle. Facebook 24.2. Asiantuntijat toimivat osana IHP:n suomalais-ruotsalaista tiimiä
He puhuttelivat nimellä, tsemppasivat, koskettivat kevyesti olkapäähän. #järkijäällä #jääturvallisuus #naskalit #viisaastivesillä AJASSA MITÄ KUULUU. Korkein tehty tarjous oli 3800 euroa, mikä on hyvin edullinen hinta paloautosta. Meidän @annehiltunen ja Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio kävivät eilen puhumassa jääturvallisuudesta @yle @outdooraxu kanssa. Kyseessä ei ole aivan harvinainen tapaus, sillä pelastuslaitoksen mukaan ensihoitajat avustavat vuosittain noin kahdessakymmenessä kentällä tapahtuvassa synnytyksessä. Pyysivät anteeksi töyssyjä mönkijän alla ja ambulanssikyydin aikana. Sanoivat, että kyllä sinä pärjäät. – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos myy käytöstä poistamaansa sammutusautoa, Helsingin Sanomat 5.3. – Tyttövauva syntyi ambulanssiin parkkipaikalla Tammisaaressa, Iltalehti 6.3. – Kati Kinnunen sai ensiluokkaista apua, kun lonkan tekonivel muljahti pois paikaltaan, Yle 27.2. Suomen ensimmäinen virallinen ensivastejärjestelmä 1988 on tunnetuimpia saavutuksia, samoin pelastuslaitoksen ja MediHelin yhteistyö. 20 viime vuotta hallinnossa vastuualueeseeni ovat kuuluneet erilaiset paloasemaja päivystystilahankkeet. 2 Pelastajat ja ensihoitajat olivat koko ajan empaattisia. Mitä muistat uraltasi. Tuleeko aika pitkäksi. 1 Synnytyksessä kätilöinä toimivat ensihoitaja ja palomies. Kun vuonna 1977 tulin Vantaan palolaitokselle kesämieheksi, en kuvitellut, että pelastuslaitokselta jäisin myös eläkkeelle. 8 Pelastustieto 2/2021 INSTAGRAM @viisaastivesilla Kevättä rinnassa Ihana aurinko ja lämpimät kelit tarkoittavat valitettavasti myös äärimmäisen petollisia jäitä. Olin työvuorossa ensimmäiset 20 vuotta, joista kahdeksan lääkärikop terissa. Olen toistaiseksi kahden kesämökin ja kahden omakotitalon talkkarina, niitä hoitaessa saa päivän katoamaan kummasti. K U V A : K IM M O K A IS T O 3 Paloauton hinta ei tällä hetkellä päätä huimaa. Ajankohtainen aihe – nimittäin viime keväänä hukkui jäihin vajoamisen seurauksena 11 ihmistä. K U V A : M IK K O K O S K I, Y LE Asemien mestari Mikko Ilmosen tilinauhoissa on lukenut miltei kaikkea palomiehestä palopäällikköön, nyt eläköityessä palvelupäällikkö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. POIMINNAT. Uusi, kalustettu sammutusauto maksaa noin 450000 euroa. Antoivat luvan huutaa. Parasta työssäni ovat olleet hyvät esimiehet
Mereltä hätänumeroon 112 tulevat puhelut yhdistetään meripelastuksen johtokeskuksiin. ”Kaikki ovat päteviä ja hyviä hakijoita”, pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen toteaa. Kyllä hätäkeskuskin välittää paikkatiedon, mutta se lisää viivettä, kun he selvittävät, onko kyseessä meripelastustehtävä vai jokin muu. Virkaa hakevat pelastuspäällikkö Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta, palopäällikkö Taisto Hakala Helsingin pelastuslaitokselta, paloinsinööri Reijo Houni Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Joni Henttu Lapin aluehallintovirastosta. Se vaatii enemmän tietämystä merellisistä olosuhteista. Ihmisen pelastamisia vedestä oli vuoden 2021 tammi–helmikuussa 44, kymmenen edellisen vuoden vastaavan ajan keskiarvo oli 24 tehtävää. Jos oman operaattorin kenttä ei kata kyseistä aluetta, hätänumero 112 osaa käyttää myös muita vaihtoehtoisia linkkejä. Maihin on helpompi hälyttää eri yksiköitä, koska maissa muutos ja tarve on tasaisempaa. Jos meidän numeromme valitsee kännykästä 112-sovelluksesta löytyvistä palveluista, se tulee suoraan meille, ja silloin myös paikka, josta puhelu soitetaan, tulee suoraan tietoomme. Kännykkäkenttä kyllä kattaa suurimman osan esimerkiksi Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Viron välisistä merialueista. TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Neljä henkilöä haki pelastusjohtajaksi Kymenlaakson pelastuslaitokselle. Vaaditaan eri lähestymistapoja tilanteisiin. päivänä. Samoja yksiköitä ei lähetetä joka keliin, kriteerit ovat erilaiset. Sisämaassa järvialueella johtovastuu pelastustoimista on pelastusviranomaisilla ja tällöin 112 on oikea numero. Näiden lisäksi pelastuslaitoksilla on vesistöön liittyviä öljyvahingontorjuntaja erilaisia avunantosekä tarkastustehtäviä. Merillä tapahtuvissa hätätilanteissa tulee ensisijaisesti soittaa meripelastuksen numeroon 0294 1000. Kaisu Puranen, kuva: Pixabay. Nykyinen pelastusjohtaja Vesa Parkko jää syksyllä eläkkeelle. Miksi näin, meripelastusjohtaja Benny Paulsson. 100 200 300 400 500 600 700 800 900 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Vesipelastustehtävät Ihmisen pelastaminen vedestä Vesiliikenneonnettomuus Eläimen pelastaminen vedestä Vesipelastustehtävät vuosina 2011–2020 Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen Suomessa. Kaikki hakijat haastatellaan huhtikuun aikana, jos koronarajoitteet sallivat. 2/2021 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Meripelastuskeskus käsittelee hätäpuhelut mereltä AJASSA TILASTO Vesipelastustehtävät kasvussa alkuvuodesta Neljä hakijaa Kympen johtoon Pelastuslaitoksilla on vuosittain yhteensä noin 800 ihmisen tai eläimen vesipelastustehtävää sekä vesiliikenneonnettomuutta. Tehtäviä johdetaan meripelastuksen johtokeskuksista Turusta ja Helsingistä. VHF-radiota ei välttämättä nykyisin ole kauhean monessa aluksessa, sillä se vaatii radiolupakirjan. Uusi pelastusjohtaja valitaan kevään aikana. On esimerkiksi jäätä, kelirikkoa ja kovaa myrskyä. Jos kännykässä ei ole kenttää, miten merellä hälytetään apua. Virkaan valittava aloittaa tehtävässä kuluvan vuoden joulukuun 1. Merellä liikkuminen on aika erilaista kuin maissa ja kumipyörillä. Voiko teille soittaa 112-sovelluksesta. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, ITÄ-SUOMEN AVI. VHF-radion hätäja kutsukanava on 16
PELASTUSALAN MAAILMA
PELASTUSALAN MAAILMA 55°46’25 P 37°38’10 I Palomiehet onnittelivat ensihoitolääketieteen Sklifosovsky-tutkimusinstituutin työntekijöitä kansain välisenä naistenpäivänä Moskovassa. Kuva: Itar Tass/Lehtikuva.
12 Pelastustieto 2/2021 Valonpilkahdus brankkarien palkkakuoppaan Helsinkiläiset palomiehet saavat nyt 100 euron lisäyksen kuukausipalkkaansa ja ylipalomiehille maksetaan 40 euron korotus Helsingin kaupungin sisäisen, pidemmän aikavälin palkkakehityssuunnitelman avulla. ”Palomiehet ovat olleet tässä vuosittain mukana, mutta meillä ei suunnitelmassa tarkoitettua rekrytointihaastetta ole aikaisemmin ollut, koska oma koulutuksemme on tuottanut meille tarvittavan työvoiman. Pelastuslautakunta esitti kaupunginvaltuustolle, että palomiesten palk. Komentajan mukaan työvoiman saantiin vaikuttaa erityisesti kilpailu naapurilaitosten kanssa, joissa palomiehille maksetaan 200 euroa enemmän kuukausipalkkaa. Viime vuonna jouduimme ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa emme saaneet täytettyä kaikkia avoimia virkoja”, pelastuskomentaja Jani Pitkänen kertoo. AJASSA P alkkasuunnitelmalla yritetään lisätä kaupungin houkuttelevuutta työnantajana ja helpottaa rekrytointihaastetta. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Ossi Pietiläinen Säästövaade ei vaikuta palvelutuotantoon
Pelastuslautakunnan puheenjohtaja ja perussuomalaisten valtuutettu Matias Turkkila pitää välttämättömänä, että palomiesten naapurilaitoksista jälkeen jäänyt palkka korjataan. Olemme käsitelleet asiassa tehtyjä talousarvioaloitteita. Rekrytointihaaste näkyy jo nyt Helsingin pelastuslaitoksella, sillä uutta työvoimaa on vaikea saada avoimiin virkoihin. Vuoteen 2025 saakka tarve on ollut 72 uutta palomiestä, josta olemme saaneet rekrytoitua sen verran, että vaje on tällä hetkellä 48 työntekijää.” Komentaja ei pidä omaa koulutusta kielteisen palkkakehityksen syynä. Sisäministeriön pelastusosastolla pitää päätös tehdä nopeammin. Koulutuksen kautta riviin tulevat näkevät etuna sen, että työpaikka on valmistuvalle taattu. ”Se pitää saada maaliin talousarvion kautta ja siksi tätä asiaa on pidettävä esillä”, Matias Turkkila sanoo.. Jos asia on hyvin valmisteltu, valtuutetut eivät sitä torppaa”, Hakola sanoo. kaukseen varattaisiin 500000 euron määräraha, jolla palkkakuoppa saataisiin umpeen. Kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu ja entinen pelastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Hakola ei epäile hetkeäkään, etteivätkö helsinkiläiset päättäjät arvostaisi palomiesten työtä. ”Mekin joudumme olemaan mukana koronatalkoissa. Hän huomauttaa, että rahoituksen saaminen budjettiin on välttämätöntä, sillä pyytäjiä on muitakin. En ole tästä huolestunut ja pystymme vaadittavat säästöt toteuttamaan siten, että palvelutuotantomme ei kärsi.” TYÖVOIMAA TARVITAAN Helsingin pelastuslaitoksella on edessään mittavat rekrytointihaasteet. Hän ei yllättynyt siitä, että pelastuslaitokselle muiden kaupungin virastojen tapaan tuli säästövaade. ”Oma koulu helpottaa rekrytointia, sillä tulevaisuuden iso kysymys on se, että avoimet virat saadaan täytettyä”, Juha Hakola painottaa. Pelastuslautakunta halusi toisin, mikä sinänsä oli hyvä asia, mutta epäilin, ettei se tallaisena aikana tule menemään läpi”, Pitkänen sanoo. ”Sen sijaan aluehallintoviraston uhkasakolla meille langetetut vaatimukset parantaa toimintavalmiutta lisäävät rekrytointitarvetta. ”Olemme lautakunnassa olleet tästä yksimielisiä. Riittääkö Helsingin vetovoima. Valtuusto ei aloitetta hyväksynyt, vaan lätkäisi pelastuslaitokselle 700000 euron säästötavoitteen. Tämä ei ole valtuutettujen tahdosta kiinni, vaan asian valmistelusta. Pari sataa euroa pienempi palkka voi olla kriittinen tekijä sellaisille, jotka ovat olleet muualla töissä. ”Halusimme laitoksen johdossa, että palkkakehitykseen varattaisiin määrärahat vuosien 2022 ja 2023 talousarvioon. Työvoiman saatavuus pitäisi kaikin keinoin pystyä turvaamaan ainakin siihen asti, että olemme täyttäneet aluehallintoviranomaisen vaatimukset. Uskon, että nyt saadusta satasesta on jotain apua, mutta Helsingissä on edelleen korkeat elinkustannukset.” ”Pelastusylijohtaja on todennut odottavansa esitystä pelastuskoulusta, joten totta kai me sellaisen teemme. ”Olen huolestunut tulevaisuudesta, jos meiltä viedään 15 varmaa työntekijää pois ja joudumme kilpailemaan työvoimasta. Helsingin Pelastuskoulutusta valmistuu ainakin vuoteen 2023 saakka 15 työntekijää, joilla voidaan kattaa vuosittainen poistuma eli eläköityvät tai muualle töihin siirtyvät. Siksi en ymmärrä, miksei valtiovalta voisi antaa meille esimerkiksi paria vuotta lisäaikaa.” Jani Pitkäsen mielestä Helsingin Pelastuskoulun tulevaisuutta ei ratkaista meneillään olevassa koulutusuudistuksessa. Komentaja toivoo, että parin sadan euron takamatka naapurilaitoksiin saadaan kirittyä kiinni ensi vuoden aikana. Siitä pitää esitys saada pian aikaiseksi, kun sitä sisäministeriön pelastusosaston johdossa kaivataan. 2/2021 Pelastustieto 13 AJASSA Pelastuskoululle on saatava ainakin pari vuotta lisäaikaa. PÄÄTTÄJIEN TUKI TARVITAAN ”Ymmärrän toki henkilöstön tuntoja, että poliittisia päättäjiä ei korkealle arvosteta”, Jani Pitkänen sanoo. ”Palkkakehityssuunnitelmaan mukaan pääseminen on viesti henkilöstölle, että pitkään hiertäneessä asiassa päästään viimein myönteisemmin eteenpäin.” KOULULLE JATKOA Helsingin Pelastuskoululle Jani Pitkänen toivoo jatkoa ainakin vuoteen 2025 saakka, mutta paras olisi, jos kohta 50 vuoden ikään ehtivää koulutusta voitaisiin jatkaa samaan tapaan kuin tähän asti. Hän katsoo, että erityisesti suurempien ryhmien edustajat pitää saada asian taakse. Kenties asia ei etene, koska pyytäjiä olisi muitakin, jos palomiesten palkkaa nostettaisiin.” Turkkilan mielestä on tärkeää, että palkkauskysymys saadaan korjattua siten, että siitä saadaan syntymään laaja yhteisymmärrys eri poliittisten ryhmien kesken. ”Turvallisuus on itselleni ollut aina tärkeä asia, mutta uskon, että muutkin näkevät myönteisesti Stadin brankkarien tekemän työn.” Helsingin Pelastuskoulun jatkon hän näkee välttämättömäksi myös tulevaisuudessa. ”Kun palomiesten pitkään esillä ollut palkka-asia valmistellaan hyvin ja sisällytetään talousarvioon, asia saadaan varmasti kuntoon
Palomies-ensihoitaja Jouni Holmberg (vas.), ylipalomies-ensihoitaja Saku Kaipainen ja paloesimies Pekka Pajala eivät vielä tunne turnausväsymystä.. 14 Pelastustieto 2/2021 PELASTUSTOIMI Helsingin pelastuslaitoksella on jo totuttu erilaisten suojavarusteiden ja kasvomaskien jatkuvaan käyttöön
Tilanteeseen sopeutuminen ja uusien käytäntöjen rutinoituminen vei aikaa. Nyt se on uusi normaali”, Holmberg sanoo. Työyhteisö, rokotukset ja asianmukainen suojautuminen auttavat pitkälle. Osa ikäihmisistä ei ehkä halua sairaalaan, koska pelkää altistuvansa koronalle. POTILAS MUIDEN JOUKOSSA Holmberg suhtautuu koronaan realistisesti. On erilaista maskia ja essua, myssyä ja suojalasia.” Suojautuminen ja kaluston pikkutarkka puhdistus alkoi pelastuslaitoksella koronakriisin alussa ja jatkuu edelleen. 2/2021 Pelastustieto 15 Koronan keskellä Korona on lisännyt pelastushenkilöstön työtaakkaa ja vienyt liikuntaharrastukset. Koronavirus on jyllännyt maailmassa jo yli vuoden. Holmberg on pannut merkille senkin, että ambulanssia ei enää soiteta paikalle aivan pienestä syystä. ”Tarkastettiin yksiköt ja kalusto, katsottiin, että kaikki on jiirissä. Pelastusasemalla maailman muutoksen näkee lähinnä työntekijöiden kasvomaskeista. Holmberg toimii tänään 24 tunnin vuorossa ensin 12 tuntia palomiehenä, ja sen jälkeen 12 tuntia ensihoitajana. Aamu oli rutiininomainen”, palomies-ensihoitaja Jouni Holmberg kuvailee. ”Välillä joutui kertamaan matkalla kohteeseen, mitäs kaikkea tälle keikalle puetaan. Sen sijaan tehtäväsidonnaisuus on lisääntynyt. Hän arvioi, että korona-aikana tehtävämäärä on lievästi vähentynyt, sillä ihmiset eivät juuri liiku kotoaan. Ambulanssille tehdään sisäpesu aina, kun potilaalla epäillään koronaa. ”Eri keikoille suojaudutaan eri tasoisesti. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Ossi Pietiläinen H elmikuinen aamu on rauhallinen Helsingin pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla Kalliossa. Pääsääntöisesti korona on näkynyt ensihoitotyössä, ja varsinkin suojautumisessa. Hän tiedostaa käsihygienian ja
Harrastustoiminta, kuten jääkiekko on ollut pian kaksi kautta säpissä, samoin muut liikuntaharrastukset. ”On raskasta hengittää maskin läpi pidempiä aikoja. ”Itselle ekasta rokotteesta ei tullut mitään oireita, toisesta tuli vajaan vuorokauden kestänyt kuume ja lihaskipu. ”Emme voi sanoa, johtuvatko esimerkiksi hengitysvaikeudet juuri koronasta. ”En ole nähnyt koko urallani 20 vuoden aikana sellaisia potilaita kuin koronan alkuvaiheessa. Aseman kuntosalilla Holmberg on käynyt rajoitusten puitteissa. Diagnosoituja koronatapauksia on koko Ylipalomies-ensihoitaja Saku Kaipainen on törmännyt vuoden aikana myös huonokuntoisiin koronapotilaisiin.. Kyllä se silti ehdottomasti kannattaa.” Holmberg kokee turnauskestävyytensä olevan vielä ihan hyvä. Lääkäriambulanssissa hoidetaan muutenkin huonokuntoisia potilaita.” Kallion pelastusaseman ensihoitolääkäri Petteri Kupari kertoo, että helmikuun lopun tilaston mukaan ensihoito kohtasi epäiltyjä koronatapauksia päivittäin 30–55 koko Uudellamaalla. Pitää vain huolehtia käsihygieniasta ja omasta suojautumisesta. Silti asiat pitää vain hyväksyä. ”Tässä ajan hengessä on vain elettävä.” KALA KUIVALLA MAALLA Ylipalomies-ensihoitaja Saku Kaipainen ei hänkään koe vielä henkistä turnausväsymystä, mutta kertoo, että maski päässä työskentely aiheuttaa kyllä fyysistä väsymystä. Suojautumiset ja autonpesut toki tuovat lisätyötä, eikä jatkuva maskin käyttö, käsienpesu ja desinfiointi ole hyväksi atooppiselle iholle. On influenssakausi, ja ihmisillä on perussairauksia. Kavereita tai läheisiä ei ole tullut tavattua kovin usein. ”Kyllähän sen tiedostaa, että se voi tarttua, kuten mikä tahansa muukin virus. PELASTUSTOIMI suojautumisen merkityksen. ’Kala kuivalla maalla’, voisi parhaiten kuvata tilannetta. Mikään lääke ei auttanut, eikä millään hoidolla ollut vaikutusta.” Kaipainen tosin huomauttaa, että usein koronan aiheuttamat oireet sekoittuvat huonokuntoisen potilaan muihin oireisiin, ja vasta koronatesti paljastaa, kantaako potilas virusta. Koronapotilas on potilas muiden joukossa.” Holmberg on ottanut koronarokotteen vahvistuksineen. Pakkasessa ulkona maski kostuu sisältä, ja sisällä silmälasit huurtuvat.” Kaipainen on törmännyt myös huonokuntoisiin koronapotilaisiin. Potilaita kannetaan ja elvytetään, mennään rappusia ylös ja alas. ”Siksi työpaikalle tuleminen on henkireikä, täällä pääsee vaihtamaan kuulumisia.” Korona ei ole erityisemmin pelottanut Holmbergia. 16 Pelastustieto 2/2021 Kyllähän sen tiedostaa, että se voi tarttua
Tutkintoon johtava koulutus Helsingin pelastuskoulussa on siirtynyt pienryhmäkoulutukseen, ja sekä tutkintokoulutus että pelastuslaitoksen omat koulutukset on hoidettu ohjeistusten mukaisesti suojaetäisyyksiä ja maskeja käyttäen. Satakunnan alueella on pieniä palokuntia, joiden toimintakyky on nyt vaakalaudalla. Koronan takia alueen sopimuspalokuntien savusukellustestejä ei ole kaikilta osin pystytty järjestämään. Olemme yrittäneet järjestää etäkoulutuksia ja kannustaa sähköisiin tapaamisiin. Leppäkoski kertoo, että tiukkojen turvatoimien perustelut uppoavat henkilöstöön vaihtelevasti, sillä alueella on monenkokoisia asemia. Ne ovat kuitenkin keinotekoisia toiminnassa, jonka ydin on yhdessäolo.” Leppäkoski kertoo, että altistumisia ja karanteeneja on ollut pahimmillaan neljän–viiden sopimuspalokunnan keskuudessa. ”Maakunnan korkea tartuntamäärä ei siis mene suorassa suhteessa ensihoidon kohtaamien potilaiden määrään”, Kupari sanoo. Tulos oli yllättäen positiivinen”, pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski kertoo. ”Altistuneita varoitettiin paikallislehdessä, ja sen perusteella pelastajakin osasi hakeutua koronatestiin. Onneksi hän ei myöskään siirtänyt tartuntaa eteenpäin. ”Se on aika vähän henkilöstömäärään nähden. ”Suomessa on 22 toimijaa ja tyyliä tehdä asioita, 22 tapaa selviytyä tästä epidemiasta.” Leppäkoski muistuttaa, että työterveyslain mukaan on työnantajan vastuulla pitää kirjaa koronaan sairastuneista ja sille altistuneista. joulukuuta 2020. Pelastuslaitoksella etätyösuositus on ollut voimassa kriisin alusta asti, ja laitoksella seurataan kansallisen tason ohjeistusta. Siitä iso kiitos henkilökunnalle!” Halosen mukaan palvelutaso ei ole notkahtanut missään vaiheessa. Koronatilanne kuormittaa silti. 2/2021 Pelastustieto 17 maakunnassa päivittäin kolmesta kymmeneen. Myös sopimuspalokuntakenttä huolestuttaa Leppäkoskea. Siihen menee helposti tunti, kun se tehdään hyvin.” Toinen uusi, kuormittava aspekti on etätyö. Turnausväsymystä on.” Leppäkoski tosin uskoo, että samat ongelmat vaivaavat koko maata. ”Kapea, mutta jo iäkäs porukka saattaa jopa lopettaa. ”Jos henkilölle tulee vuosien päästä työkykyyn vaikuttavia ongelmia, voimme palata niihin tietoihin.” Pienet sopimuspalokunnat vaakalaudalla nessä rokotettu ensimmäisen kerran noin 70 prosenttia. ”Potilaat usein hakeutuvat omin nokkineen koronatesteihin, ja voinnin huonontuessa oma-aloitteisesti uudelleen lääkäriin. Henkilöstöä paikattiin karanteenin ajan muiden asemien väellä. ”Keskuspaloasemalla on poliisin ja hätäkeskuksen kanssa yhteinen ruokala, ja siellä on ihan erilaiset suojautumistoimet kuin jollain pienellä asemalla, jossa työskentelee vain kaksi ihmistä.” ”En usko, että Satakunnassa on päästy tasolle, että pyrkisimme kaikin keinoin välttämään viruksen saamista. Operatiivisesta henkilökunnasta oli tammikuun puoleenväliin menSatakunnan pelastuslaitoksella operatiivinen toiminta pyörii lähes normaalisti. Pieni osa tarvitsee ambulanssia koronan takia.” 19 KORONATAPAUSTA Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Halonen arvioi, että pelastuslaitos on sopeutunut koronakriisiin suhteellisen hyvin. ”On yksittäisiä, hyvin lyhytaikaisia katkoksia, mutta puhumme maksimissaan tunnin paikkauksista, kun joku työvuoro on laitettu karanteeniin.” Halonen kertoo, että henkilökunnan rokottaminen alkoi samaan aikaan kuin kansallinen rokottaminenkin, 28. Alueella on koettu kaksi samantyyppistä, vakavampaa koronatapausta, joiden seurauksena työvuoroja joutui karanteeniin. Käytännön tasolla se näkyy esimerkiksi ensihoitoyksikköjen pidempinä sidosteisuusaikoina, kun yksiköt pitää pestä niiden potilaiden jälkeen, joilla epäillään koronaa. ”Tälläkin hetkellä viemme läpi tietyt koulutusasiat, koska näemme, että ne ovat kriittisiä toiminnan jatkuvuuden kannalta.”. Hälytysosastoja on toistaiseksi pystytty pyörittämään. ”Etätyössä on paljon hyvää, ja se on pakottanut pelastuslaitoksen tekemään digiloikkaa, mutta myös pelastuslaitoksen henkilökunta kaipaa ihmiskontakteja.” Koronaan sairastumisia on ollut operatiivisen henkilöstön joukossa kaikkiaan 19 tapausta. Satakunnassa on rokotettu koko operatiivinen henkilöstö, pois lukien ne, jotka eivät ole halunneet rokotetta. Taudin arvaamattomuudesta kertoo se, että virusta kantaneella henkilöllä ei ollut mitään oireita. Viimeisimmässä tapauksessa alueella työskentelevä pelastaja sai oireettoman koronatartunnan ravintolasta. ”Ambulanssien koronapesu on ollut yksi, ihan selkeästi kuormittavin yksittäinen tehtävä. Kaksi vuoroa asemalta joutui karanteeniin. Erityisesti viestinnällä on ollut tärkeä rooli
Ennen lähtöä kerroin asiasta vielä työvuorolle. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Jukka Kyöstilä PELASTUSTOIMI Aina kun lähtee kotoa, korona on riski. Maanantaina hakeuduin koronavirustestiin. Sairastin koronan hyvin lieväoireisena. Pari kolme päivää meni puhelimessa vähän joka suuntaan. Soitin takaisin, ja hän kertoi, että hänellä on koronavirustartunta, ja että minäkin olen altistunut. Työvuoro joutui karanteeniin, samoin yksi päivystävä palomestari, lisäksi joitain siviilipuolen kavereita. tammikuuta. Jo eristyksen aikana minä ja työnantaja selvitimme, mitä tutkimuksia tehdään: EKG, keuhkoröntgen, spirometria, työterveyslääkärin haastattelu ja vesisukelluslääkärin tapaaminen. Kuntotestissä olin parantanut joitakin osa-alueita viime vuodesta. Savusukelluskielto koronasta Palomies Juha Pöyhönen sai tammikuussa koronan. 18 Pelastustieto 2/2021 ”A ltistuin koronavirukselle lauantaina 23. Palokunnasta löytyi tehtävää savuja vesisukelluskielloista huolimatta. Muisti palaili pätkittäin. Ehdin viettää työvuorossa 14 tuntia. Sunnuntaina oli työvuoro. Oireet alkoivatkin pian. On yllättävän hankalaa muistaa, keihin on törmännyt. Hajuja makuaisti lähti. Aika paljon tuli käveltyä metsässä koiran kanssa. Yksikin oire positiivisen koronavirus testin jälkeen tarkoittaa tällä alalla, että palomies määrätään automaattisesti yhden kuukauden savusukelluskieltoon ja kahden kuukauden vesisukelluskieltoon. Päädyimme esimiehen kanssa siihen, että on fiksuinta lähteä kotiin. Näin sattumalta kaveriani, ja juttelimme ehkä 15 minuuttia. Keuhkoröntgenin tulokset sain alkuviikosta, ne olivat puhtaat, samoin sydänfilmi. Olimme olleet rakennuspalokeikalla, kun huomasin, että kaveri oli yrittänyt soittaa kolme kertaa. Sain tartuntatautilääkäriltä luvan, että saan käydä kävelemässä, kunhan kierrän ihmiset kaukaa. Sen suoritin viime työvuorossa. Myös pelastuspäällikkö soitteli ja kyseli vointia, samoin oma lähiesimies ja työkaverit. Muuten oli perinteisen flunssan oireita, pientä yskää, pääkipua, lihakset kipeinä yhden päivän ajan. Kun tieto tartunnasta tuli, rupesimme selvittelemään, kenen kanssa olin ollut samassa tilassa yli viisi minuuttia 48 viime tunnin aikana. Toimin kuljettajana, palomestarin operaattorina, paloautossa ja säiliöautossa. Lisäksi minun piti osoittaa työkykyni vuosittaisella Firefit-kuntotestillä. Päivystävä palomestari selvitti asian heidän kanssaan. Jonkun niitäkin täytyy ajaa, ja tein vähän sisään omia ajovuorojani. Olen myös vesisukeltaja. Tauti oli lievä, mutta pienetkin oireet tuovat määräaikaisen savuja vesisukelluskiellon. Ei tässä siis hirveitä fyysisiä traumoja jäänyt. Vielä päivä positiivisen testin jälkeen tuli mieleen, että rakennuspalokeikalla oli poliisinkin yksikkö. Työnantaja oli minuun yhteydessä, ja medialle piti antaa oma lausuntonsa. Oireet kestivät 10–11 päivää. Kovaa kuumetta tai keuhkotuntemuksia ei ollut. Juha Pöyhönen oli eristyksessä kymmenen päivää tartunnan jälkeen.. Minut määrättiin kymmenen päivän eristykseen, ja avopuolisoni 21 vuorokauden karanteeniin. Altistuminen oli varmasti tapahtunut, vaikka minua ei vielä oltu virallisesti määrätty karanteeniin. Tiistaiaamuna tuli tekstiviesti, joka yllätti: minulla oli tartunta
Sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen kertoo, että toistaiseksi minkään pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen tai Pelastusopiston toimintakyky ei ole oleellisesti vaarantunut. Siitä huolimatta käytän kasvomaskia ja huolehdin käsihygieniasta. Tartuntaluvut ovat sen verran korkeita, että aina kun lähtee kotoa, korona on riski. Voin vain sanoa kaikille alalla, että kovasti tsemppiä, pysykää terveenä ja huolehtikaa hyvinvoinnistanne.” Juha Pöyhönen palomies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Vakavin tilanne tähän mennessä on sattunut eräällä harva-alueen sopimuspalokunnalla, jossa 30 henkilön hälytysosastosta 20 altistui virukselle. Valehtelisin jos väittäisin, ettei olisi, suomeksi sanottuna, **tuttanut. Ei se hirveästi mieltä lämmitä. ”Toistaiseksi sopimusja pelastushenkilöstön sairastumisissa ja altistumisissa ollaan selvitty ylitöillä, työvuorojärjestelyillä ja asemasiirroilla.” Karanteeni vie koronaa enemmän Kun tieto tartunnasta tuli, minulle tuli pettynyt olo itseeni. Enemmän kuin tartunnat, niistä seuranneet karanteenit ovat poistaneet miehistöä hetkellisesti rivistä. Työkavereilta tuli paljon tsemppiviestejä, ja kaikki suhtautuivat hyvin. On iso rumba selvitellä, missä on liikkunut ja keitä tavannut, ja samaan aikaan saa lukea iltapäivälehdestä, että Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on koronavirustartunta. Minulla voi olla kolme, jopa kuusi kuukautta immuniteettia. Mutta vaikka sairastin tämän lievänä, on ollut pitkä polku ravata tutkimuksissa ja lääkärillä. Se on kansalaisvelvollisuus. Oli myös suuri huoli siitä, kuinka monta olen tartuttanut. Heistä, joita altistin, ei onneksi sairastunut kukaan. Mutta tilanne on, mikä se on. ”Tilanne voi muuttua nopeasti kriittiseksi erityisesti harvaan asutuilla alueilla”, Häyrinen kertoo. Kaikki koronavirustartunnat eivät ole sellaisia, että siitä joutuu välittömästi teholle. 2/2021 Pelastustieto 19 Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Pelastustoiminnan toimintavalmius on pysynyt melko hyvänä koronatilanteesta huolimatta
Se on myös helppo kuljettaa syrjäisiinkin paikkoihin.. Suositus on kaksi pelastajaa ja yksi pelastettava, mutta kantavuutta riittää jopa viidelle hengelle. 20 Pelastustieto 2/2021 Ilmalla täytettävä WRS-pelastuskelkka on yleisesti käytössä vesipelastuksessa ympäri Eurooppaa
Tekniikat sinänsä olivat tuttuja esimerkiksi köysipelastamisesta, mutta nyt niitä käytettiin jäällä”, miehet kertovat innoisssaan. Ari Seppälä on turvallisuuspäällikkö Suomen Rakennuskoneella ja ryhmänjohtaja Sodankylän VPK:ssa. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Karri Kivinen V astaavaa kurssia ei ole järjestetty aikaisemmin Lapin pelastuslaitoksella. 2/2021 Pelastustieto 21 PALOKUNTA VESILLÄ Paukkuliivi pelastaa myös talvella Sodankylässä harjoiteltiin intensiivisellä kurssilla jäistä sekä vedestä pelastamista ja pelastautumista. Harrastukset. Kaksipäiväisellä kurssilla oli 11 osallistujaa Sodankylästä laidasta laitaan ammattipelastajista aina nuorempaan sammutusmieheen. Molemmat johdatti kurssille puhdas uteliaisuus, halu oppia uutta ja kerrata jo opittua. Paljon oli myös yleistä asiaa, kuten turvallisesta liikkumisesta jäällä, riskipaikoista ja erilaisista jään koostumuksista. ”Kurssilla harjoiteltiin jäältä pelastamista ja pelastautumista niin teoriassa kuin käytännössä. On hyvä muistaa, että pelastusliivit toimivat myös talvella. Oikeat välineet ja tekniikat auttavat. Harjoituksissa käytettiin paljon erilaisia tekniikoita, joita ei ole aikaisemmin pelastusalalla totuttu käyttämään. Jussi Pääkkölä on perustason ensihoitaja Lapin sairaanhoitopiirillä sekä ryhmänjohtaja ja palokunnan päällikkö Sodankylän VPK:ssa
Useimmiten jäistä pelastetaan omaisuutta tai eläimiä, kuten kelkkoja, mönkijöitä, hirviä, poroja tai koiria.” Miehet uskovat, että kurssi on hyödyllinen kaikille pelastusalalla toimiville. liittyvät paljolti ulkoiluun ja vesillä liikkumiseen, joten kurssilla opitut taidot osaltaan turvaavat omia harrastuksiakin. Kurssi vastasi odotuksia loistavasti.” KESÄLLÄ OSATAAN VARAUTUA, TALVELLA EI Onneksi jäistä pelastamisen keikkoja on kaksikon mukaan harvoin. ”Ainakin Sodankylän alueella avannosta ihmisen pelastaminen on hyvin harvinaista. 22 Pelastustieto 2/2021 PALOKUNTA VESILLÄ Kurssin vetäjä Mark Hirst Lapin Koskikoulusta (keskellä) kertaa solmuja Ari Seppälän kanssa. Aika monesti ainoa turvavaruste on jäänaskalit ja nekin ovat repun taskussa. Usein katsotaan jään paksuus kalenterista, vaikka talvet ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosina.” SIVIILIPUOLEN OSAAMINEN PAREMMIN KÄYTTÖÖN Seppälän ja Pääkkölän mielestä pelastustoimessa voitaisiin yleisemminkin tunnustaa siviilipuolen osaamista paremmin, esimerkiksi koskenlaskussa, vapaalaskussa tai jopa moottorikelkkailussa. Kurssilla harjoiteltiin myös tajuttoman uhrin pelastamista, elvytystä ja lämpimänä pitoa.. Harjoittelimme myös mönkijän nostamista avannosta, sitä ei ole aiemmin harjoiteltu.” ”Kurssi pidettiin englanniksi, mutta kenelläkään osallistujista ei ollut vaikeuksia pysyä mukana, vaikka suurimmalla osalla ei ollutkaan kuin koulussa hankittu kielitaito. Käytimme niiden lisäksi myös pelastuslaitoksen välineistöä. Seppälän vieressä Jussi Pääkkölä oman köydenpätkänsä parissa. ”Sen lisäksi myös yleisesti usein luonnossa liikkujille, kuten kalastajille. VAIKEAA ILMAN OIKEITA VÄLINEITÄ Ehkä suurin yllätys kaksikolle oli, kuinka vaikeaa oma pelastautuminen avannosta ilman apuvälineitä onkaan – ja kuinka pienillä asioilla pelastautuminen onnistuu ihan helposti. ”Esimerkiksi kuinka paljon pelastusliivit auttavat jäältä nousussa tai kuinka suuri merkitys pelastautumisessa on oikealla tekniikalla ja itsensä rauhoittamisella. Kesällä niinkin pidetään liivejä, mutta ei talvella, vaikka samat paukkuliivit toimisivat myös silloin. Nopea kaveripelastaminen on kuitenkin kaikkein tärkeintä kylmissä oloissa, ja kylmähän meillä on lähes aina. Tikkailla voi helposti saavuttaa pelastettavan sulasta vedestä. Toimii erityisesti, jos pelastettavan käsivoimat ovat heikot kylmyyden takia. Yleensä ihminen pelastuu joko omin voimin tai kaverin avustuksella ennen pelastajien saapumista. Köysipelastamisen taidoista on hyötyä myös jäistä ja vedestä pelastamisesta. Kesällä tavalliset kansalaisetkin osaavat varautua vesistöissä liikkumiseen, mutta talvella ei. Kouluttajalla oli välineet ihan viimeisen päälle. Teleskooppinen pelastustanko yltää pitkälle
Näiden jälkeen oli yhteenveto”, Hirst kertoo. Tuuli tai veden virtaus eivät estä pelastustangon hyödyntämistä. Lapin Koskikoulu edustaa Suomessa Rescue 3 -pelastuskursseja, joita on vedetty 32 maassa jo vuodesta 1979 paloja pelastustoimelle, ensihoidolle, vuoristopelastajille sekä kaupallisten vapaa-ajan palvelujen tarjoajille. Mitä enemmän on opeteltu erilaisia toimintamalleja, sitä paremmat edellytyksen onnistumiselle on tositilanteessa.” PELASTUSKELKKAA JA TELESKOOPPITANKOA Jääpelastuskurssin kouluttaja Mark Hirst Lapin Koskikoulusta kertoo, että kursseilla haastavinta on kaataa raja-aitoja. Näissä lajeissa on harrastajina myös paljon pelastusalan ammattilaisia, jotka helposti voisivat tuoda omaa osaamistaan pelastusalan käyttöön muutenkin kuin viikkotai vuorokoulutuksissa – alueellisesti tai jopa valtakunnallisestikin.” Miesten mielestä tämä jääpelastuskurssi on hyvä esimerkki siviilipuolen osaamisesta, joka on suoraan hyödynnettävissä pelastustoimessa, vaikka siitä ei virallista merkintää saisikaan. ”Tavoitteeni on vain täydentää Suomessa jo käytössä olevia toimintatapoja ja esitellä parhaita muissa maissa olevia käytäntöjä.” Teorian lisäksi kurssilla tutustuttiin erilaisiin toimintatapoihin ja pelastusvälineisiin, kuten ilmatäytteiseen pelastuskelkkaan (Water Rescue X-Sled). 050 597 2939, info@karnaoy.. Nyt Sodankylässä vedetty Rescue 3 Europe Ice Rescue Technician -kurssi (IRT) on suunnattu pelastustehtäviin jäätyneillä järvillä ja hitaasti virtaavilla joilla.. 040 523 0970, ari.piela@karnaoy.. Tekniikka ja koulutusasiat: Ari Piela puh. Tanko on nopea ottaa käyttöön vähäiselläkin koulutuksella. PALOKUNTA VESILLÄ ?tuo?eet suoraan maahantuojalta Pelastusalan ?laukset ja tarjouspyynnöt: puh. Pelastajan ei tarvitse itse mennä veteen, mikä parantaa työturvallisuutta. Uutta oli myös teleskooppinen hiilikuidusta valmistettu pelastustanko, joka venyy jopa 18-metriseksi (Reach and Rescue Pole). ”Kaikki harjoitukset käytiin läpi ja demonstroitiin ennen kuin ryhmä pääsi itse harjoittelemaan turvallisesti. Myös muita putoamissuojain merkkejä: ”Monesti näissä piireissä on varauduttu onnettomuuksiin hyvin, osataan toimia oikein ja turvaudutaan kaveripelastamiseen. ”Käytännössä pelastaminen on kuitenkin lähes aina opittujen mallien soveltamista eri ympäristöissä ja pelkästään perusselvityksellä harvoin päästään oikein mihinkään. Miten ihmeessä englantilainen kaveri voi opettaa suomalaisille jäistä pelastamista. Se on suunniteltu kahdelle pelastajalle ja yhdelle pelastettavalle, mutta kantaa tarvittaessa tukevasti jopa viiden hengen kuorman. PALVELEMME TEITÄ KAIKISSA PUTOAMISSUOJAUKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA • VARUSTEET • TEKNIIKAT • TARKASTUKSET Petzl Maestro Petzl Rescucender www.karnaoy.. Malleja on useita
Ensivastetehtävien määrä on saatu painettua 60:sta noin 20–30:een vastesuunnittelua järkevöittämällä. Juhannukselta tehtävät lisääntyvät, kun 2200 asukkaan väestömäärä kasvaa 10000:een. Opiskelumahdollisuudet löytyvät muualta. Muutama on myös saanut tästä itselleen myös ammatin. Puumalassa aloittaa moniammatillinen yksikkö, jossa palomies ja ensihoitaja työskentelevät vuorokauden pituisen työvuoron. Vanhempien kanssa vaatimustasoa nostetaan. Puumalan salmen läpi kulkee paljon aluksia. SAUNA SAMMUI SUORAAN VENEESTÄ Monenlaisissa keikoissa on ehditty olla mukana, mutta huvittavimpana he pitävät pienessä saaressa riehunutta saunapaloa. Moniammatillisesta on hyötyä palokuntatoiminnassa. ”Huonolta näyttää, miten homman käy tulevaisuudessa”, sanoo ylipalomies Jouni Hämäläinen, jonka vuosikymmenien työura päättyy syksyllä, kun hän jää eläkkeelle. Silti toimenpidepalkkaisiakin tarvitaan. PALOKUNTA UKKOUTUU Puumalassa palokuntatoiminnan tulevaisuuden uhkana on sama asia kuin monella muullakin muuttotappioalueen paikkakunnalla. Erityisesti kesäisin kesäasukkaiden kansoittama eteläsavolainen pikkukunta herää henkiin ja ”Saimaan Gibraltariksi” kutsutussa Puumalassa laajat vesistöalueet lisäävät palokunnan tehtävämääriä. Puumalakin kärsii nuorten väestönkadosta. ”Toivottavasti koulutamme täällä nuoria edes muiden palokuntien tarpeita varten”, hän sanoo. 62-vuotias Pesonen on paitsi aktiivinen palokuntatoiminnassa, hän myös kouluttaa uutta, nuorta polvea palokuntatoimintaan. Ensihoitopalvelu paranee alueella, kun aikaisemmin 12 tunnin sijaan nyt ensihoitajakin työskentelee ympäri vuorokauden. Keski-ikä huitelee jo yli 50 vuoden ja palokunta ukkoutuu. Tehtävämäärä on vuositasolla noin 150. ”Tällä hetkellä koulutettavana on 29 nuorta iältään 10–16-vuotiaita. Puumalan sopimuspalokunnassa on edelleen mukana muutama Pesosen aikoinaan kouluttama nuori. Hän työskentelee vesilaitoksen hoitajana. Vilkkaana käyvä mökkikauppa saattaa sekin lisätä tehtäviä ensi kesänä. Myös arvot ovat palokuntatoiminnassa kohdillaan eikä esimerkiksi kiusaamista hyväksytä lainkaan. Mökki saatiin suojeltua eivätkä letkut likaantuneet.” Toimenpidepalkkaisten tausta on monenkirjavaa; suntiosta maanrakennukseen. Myös ensihoitajia ja sairaanhoitajaa on mukana. Veneilyharrastus on monelle arkea Vesipelastus työllistää Puumalassa Jouni Hämäläinen (vas.) ja Timo Pesonen Norpan kannella.. Käytännönläheinen palokuntatoiminta kiinnostaa nuoria.” Pesonen sanoo, että palokuntatoiminta koetaan jännittäväksi ja paljon mennään leikin varjolla, mutta samalla opitaan perustaitoja. Hän oli herättämässä palokuntanuorisotoimintaa uudelleen henkiin kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun palasi takaisin synnyinsijoilleen. 24 Pelastustieto 2/2021 AVD vallankumouksellinen sammutusaine, joka on erityisesti kehitetty torjumaan paloja litiumioniakuissa. ”Ajoimme pientä saarta ympäri ja laskimme tykillä vettä palavaan saunaan. Omien kokemusten jakamisen lisäksi häntä pitää toiminnassa mukana halu auttaa ihmisiä. Timo Pesonen on ollut koko ikänsä mukana palokuntatoiminnassa. Jäähdyttää ja eristää palon Minimoi haitallisia seurausvaikutuksia Ympäristöystävällinen sammutusaine EN3-7 sertifioitu käsisammutin Lue lisää: www.housegard.fi PALOKUNTA VESILLÄ P uumalassa palokunnan tehtäviä hoitaa 13 toimenpidepalkkaista palokuntalaista. Ensihoidon ympärivuorokautisuus saattaa edelleen vähentää tehtäviä
Jouni Hämäläinen on pitänyt huolta siitä, että Puumalassa ollaan omavaraisia, sillä lähimpiin apuvoimiin on matkaa jopa 50 kilometriä. Viran hän sai synnyinkunnastaan 33 vuotta sitten. Myös työnantajien suhtautuminen hälytyksiin lähtöön on tiukentunut. Voisin hyvin tehdä samaa hommaa palokuntayhdistyksen kautta”, Timo Pesonen sanoo. Teksti ja kuva: Esa Aalto. Toimenpidepalkkainen yksikönjohtaja saa Etelä-Savossa 13,50 euron tuntikorvauksen. Jäähdyttää ja eristää palon Minimoi haitallisia seurausvaikutuksia Ympäristöystävällinen sammutusaine EN3-7 sertifioitu käsisammutin Lue lisää: www.housegard.fi PALOKUNTA VESILLÄ Puumalassa ja siitä on hyötyä myös vesipelastustehtävissä. ”Jokainen tehtävä on tietysti liikaa, koska silloin jollekin on käynyt huonosti”, he sanovat. Lisäksi vesille saadaan laskettua nelimetrinen Buster-tyyppinen vene, jolla päästään menemään nopeasti pidempiäkin matkoja. ”Onneksi tehtävät ovat usein lyhytkestoisia ja lähinnä tarkistusja varmistustehtäviä”, Hämäläinen sanoo. Palokuntayhdistys hiipui sittemmin pois. AVD vallankumouksellinen sammutusaine, joka on erityisesti kehitetty torjumaan paloja litiumioniakuissa. ”Sukurasitehan tämä on ollut. Ohjaamossa on tilaa neljälle hengelle ja paareilla kuljetettava potilas saadaan sijoitettua sisätilaan”, Hämäläinen sanoo. ”Nuorempana rahalla oli iso merkitys, mutta ei enää. Käytössä on nyt 15-metrinen öljyntorjunta-alus, jota voidaan käyttää myös pelastustehtävissä. Puumalan paloasemalla niin aluskuin ajoneuvokalusto on hyvällä mallilla. ”Keväällä saamme uuden 8,5-metrisen, uiskomallisen peräohjaamolla ja keulakannella varustetun veneen. Isäni ei palokuntatoimintaan osallistunut eikä oma jälkikasvuni, mutta sen sijaan lapsenlapset ovat mukana”, vuonna 1969 palokuntaharrastuksen aloittanut Jouni Hämäläinen kertoo. Onneksi sellaiselta on tähän mennessä vältytty. ”Tekniikka on uusissa aluksissa parempaa ja se myös vaatii käyttäjiltään osaamista, jota toki harjoitellaan. Hän uskoo, että varallaolon mahdollinen loppuminen vaikuttaa myös kielteisesti palokuntatoiminnassa jatkamiseen. Jouni Hämäläisen isoisä oli perustamassa Puumalaan vapaaehtoista palokuntaa 1800-luvun lopulla. Meillä on esimerkiksi vuonna 2016 hankitussa E-luokan aluksessa kiinteä vaahtojärjestelmä, jota onneksi ei ole kertaakaan tositoimissa tarvittu. Sillä varaudutaan suurempien alusten tulipaloihin”, Hämäläinen selvittää. Varallaoloa voidaan toistaiseksi tehdä Puumalassa ja siitä tulee 400 euron kuukausikorvaus. SÄÄNNÖLLISTÄ HARJOITTELUA Myös öljyntorjuntaharjoituksia järjestetään säännöllisesti, jotta pahimman varalle on varauduttu
Sillä pystytään siirtämään avomerelle raskasta avomeripuomia jopa 80 tonnia. Saariston suojassa se kulkee ketterästi ja suuresta kantavuudestaan huolimatta se on matalakulkuinen.” ”Sillä saadaan kuljetettua lähisaariin Kuljetuslautta Miina on kunnostettu entisestä Puolustusvoimien käytössä olleesta kalustolautasta, joka viimeksi oli yksityisen käytössä. ”Kuljetuslautan lisäksi hankimme myös kolme uutta D-luokan öljyntorjuntavenettä. Siitä karsittiin miehistötiloja pois, mutta silti se on katsastettu 12 hengelle. Se saadaan nopeammin käyttöön. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Helsingin pelastuslaitos ”Kun lautta kunnostettiin vanhasta, 1960-luvulla valmistuneesta aluksesta, hankintakustannus jäi varusteltuna 830000 euroon. Järeämpi F-luokan alus on tarkoitus hankkia vuosikymmenen puolivälissä. Aluksessa voidaan yöpyä ja siellä on myös keittiöja saniteettitilat. ”Kuljetuslautan avulla saamme myös öljyä kerättyä suoraan loka-autoihin, sillä kannelle mahtuu kahdesta kolmeen ajoneuvoa, joihin öljy saadaan suoraan kerättyä”, Estlander kertoo. Helsingin pelastuslaitoksella meritoiminnasta vastaava päällystöviranhaltija, apulaispalopäällikkö Ville Estlander pitää pääkaupungin meritehtävien pelastusvalmiutta tällä hetkellä hyvänä. ”Alustyyppi on koettu hyväksi esimerkiksi Kymenlaaksossa, jossa on vastaavaa käytetty. 26 Pelastustieto 2/2021 PALOKUNTA VESILLÄ H elsingin pelastuslaitos on viime vuoden lopulla saanut käyttöönsä uutta aluskalustoa, muun muassa ensimmäisen oman kuljetuslautan. Lautan maksiminopeus nousee vain seitsemään solmuun, mutta tarkoitettuun tarpeeseen nähden kapasiteetti on kaikin puolin riittävä. Uutena tällainen investointi maksaa jopa kolme miljoonaa euroa.” Käyttöaikaa Estlander laskee kunnostetulla lautalla olevan ainakin 15 vuotta. Monitoimiveneet hankittiin ilman öljysuojarahaston tukea ja se siksi ne palvelevat laajemminkin Helsingin kaupungin aluskalustotarpeita.” Kalustolautta on erityisesti öljyntorjunnan kaluston kuljettamista varten. Uudet kolme venettä ovat myös monitoimikäyttöisiä.. Aikaisemmin laitos vuokrasi aluksen tarpeen mukaan yksityisiltä. Alus on kunnostettu entisestä Puolustusvoimien käytössä olleesta kalustolautasta. Helsinki sai oman Miinan Helsingin merellistä pelastusvalmiutta parannettiin kuljetuslautan ja kolmen uuden D-luokan öljyntorjuntaveneen ansiosta. Nimenä säilyi Miina. Kun yksi kela painaa 3,5 tonnia, saadaan Miinan suurelle kannelle mahtumaan paljon puomikeloja. Helsinkiin hankittiin viime vuonna vastaavanlaisia D-luokan öljyntorjuntaveneitä
Helsingin pelastuslaitoksella on öljyntorjuntasuunnitelmissa varauduttu kaikkiaan noin 60 aluksen käyttömahdollisuuteen.. Ne ovat integroituja ja informaatio saadaan jaettua yhdelle isolle näytölle. Öljysuojarahasto hyväksyy tuen perusteena olevat hankintasuunnitelmat viideksi vuodeksi ja tätä Ville Estlander pitää varsin kankeana järjestelmänä. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. Helsingin pelastuslaitos suunnittelee vuosikymmenen puolivälissä uuden järeämmän F-luokan aluksen hankkimista. Samanlaisen kaluston ansiosta pystymme hyödyntämään eri asemien henkilöstöä ketterämmin alusten käytössä.” Uusien alusten ajettavuus on Estlanderin mukaan helpompaa ja hallintalaitteet ovat jouhevampia käyttää. Kuljetuslautta on käytössä ensi elokuussa itäisellä Suomenlahdella järjestettävässä kansainvälisessä öljyntorjuntaharjoituksessa. KOLME UUTTA D-LUOKAN VENETTÄ Helsinki investoi 1,6 miljoonaa euroa kolmeen uuteen D-luokan 12-metriseen öljyntorjuntaveneeseen, jotka rakennettiin Kokkolassa. Myös navigointijärjestelmä on parantunut. LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta. Kun saariin rakennetaan koko ajan lisää, meillä pitää olla entistä parempi valmius siellä tapahtuviin onnettomuusuhkiin.” ”Suuremmissa tilanteissa lautta on käytettävissä myös muualla kuin Helsingissä”, Ville Estlander sanoo. Kolmella uudella veneellä korvataan kolme vanhaa D-, Eja F-luokan venettä. ”Järeämpi alus pystyy paremmin vetämään raskasta puomikalustoa ja kelluvia öljyjätteen kuljetussäiliöitä”, Ville Estlander sanoo. Kun hankinnat on sidottu pitkäaikaisiin suunnitelmiin, on hankala hankkia ajantasaista kalustoa”, hän harmittelee. Viisi vuotta on aika pitkä aika investointisuunnitelmille ja moni asia voi siinä ajassa muuttua. ”Yritimme muuttaa aikaisempaa päätöstä niin, että avustus olisi voitu kohdentaa myös näihin veneisiin, mutta rahasto ei sitä hyväksynyt. PALOKUNTA VESILLÄ myös ajoneuvokalustoa. Mukavuuden lisäksi myös turvallisuus on parantunut. Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. ”Niiden ylläpitokulut ovat kasvaneet ja niihin on alkanut tulla myös vikoja yhä enemmän
Teksti ja kuva: Pirjo Latva-Mantila Hytti lämpe nee vaikka 30 asteen pakkasessa. Suoranaisestihan tällaiset eivät ole pelastuslaitoksen tehtäviä, mutta jos ihminen ei pääse pois omin avuin tunturista, kyllä siinä hätä tulee.” Talviajan perusmiehitykseen kuuluu kaksi mootPaikallistuntemus apuna ankarissa talvioloissa Päivä on kääntymässä iltaan, kun Saariselän VPK saa hälytyksen Kulmakurun erämaaladulle. Hän tuntee siviilityönsä puolesta parhaiten Saariselän latuja nykyään myös pyöräilyreitit, sillä on huolehtinut niiden kunnossapidosta jo vuosikymmenten ajan. Pelastushenkilöiden paikallistuntemuksella onkin ratkaiseva merkitys tehtävän onnistumisessa. Saariselän VPK:lle pelastusreestä on hyötyä ankarissa talviolosuhteissa.. ”Ennen lähtöä on mietittävä tarkkaan, miten kohde saavutetaan sekä suunnitella reitti. Uupunut hiihtäjä on onnistunut soittamaan hätäkeskukseen, mutta hälytyksen saanut VPK:n päivystäjä ei saakaan yhteyttä soittajaan. Lähdimme matkaan ja laitoimme pelastusrekeen lämmityksen päälle. MAASTOSSA HÄTÄ ON KOVA Vasalan mukaan erilaisia maastoon suuntautuvia tehtäviä tulee talven mittaan keskimäärin 50, joista 10–15 on sairauskohtauksia. Suorin reitti ei aina ole se nopein ja paras”, kertoo Vasala. Aina apua tarvitseva ihminen ei osaa tarkkaan kuvailla sijaintiaan, tai häneen ei saada yhteyttä. Oli jo pimeää, kun väsynyt hiihtäjä löytyi ladun varressa olevalta tulipaikalta. Hän pääsi lämpimään rekeen”, Saariselän VPK:n päällikkö Olli Vasala kertoo. Joskus myös pimeys, väsymys tai välinerikko on päässyt yllättämään. Erämaa-alueet ovat valtavia. Pelkästään Urho Kekkosen kansallispuiston pinta-ala on 2550 neliökilometriä, minkä lisäksi Saariselän VPK:lla voi olla tehtäviä myös Hammastunturin kairassa Ivalonjokilaaksossa. Jos VPK saa hälytyksen 50 kilometrin päähän Sokostin juurelle sakeassa lumipyryssä, kelkan selkään hyppää mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoiseen palokuntaan kuuluva poromies, eräopas tai muuten kokenut maastossa liikkuja. VPK:ssa on onneksi mukana monen alan ammattilaisia, myös niitä, jotka siviilityönsä puolesta tuntevat Urho Kekkosen kansallispuiston erämaat. ”Suurin osa on loukkaantumisia: raajavammoja, eli joko käsi tai jalka on mennyt. 28 Pelastustieto 2/2021 SOPIMUSPALOKUNNAT ”A rvelimme, että hän on hätäpuhelun jälkeen hiihtänyt kuuluvuusalueen ulkopuolelle
Kainuun pelastuslaitoksen palomestari Jaakko Schroderus nimeää harjoituksen tärkeimmäksi työkaluksi Kajaanin Ammattikorkeakoulun (KAMK) kanssa tehdyn 3D-mallinnustyökalun, joka tuottaa sensoridataa rakennuksista. Sovellus tulkitsee tiedon ja välittää sen johtamisjärjestelmään. Yläkuvassa Summit XL -niminen robotti liikkuu kauko-ohjattuna. 30 Pelastustieto 2/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS K ainuun pelastuslaitos testasi uutta teknologiaa harjoituksessa, jossa koulurakennukseen luotiin terrori-iskun kaltainen tilanne. ”3D-mallinnus toimisi olemassaolevien järjestelmien rinnalla rakennuksissa, joissa on esimerkiksi automaattinen paloilmoitin tai kulunvalvontajärjestelmä”, kertoo Schroderus. maaliskuuta pidetyn harjoituksen lähtökohta oli kuvitteellinen tilanne, jossa henkilö laukaisee räjähteen yhdessä osassa rakennusta, sytyttää toisessa osassa tulipalon ja ottaa kolmannessa osassa luokallisen ihmisiä panttivangiksi. Järjestelmän avulla pelastushenkilöstöllä on jo liikkeelle lähtiessään nykyistä kattavampi tilannekuva, jota he voivat tarkastella esimerkiksi tietokoneella tai älylaitteella. Ei tarvitsisi ruveta pläräämään paperisia paikantamiskaavioita.” ”Vaikka kuinka käytäisiin tutustumassa isommissa rakennuskomplekseissa, kohdetuntemus on vähäistä. Schroderus arvioi, että monet testatut innovaatiot voisi jo ottaa arkikäyttöön. Harjoitus liittyy eurooppalaiseen Faster-kehityshankkeeseen, jossa Kainuun pelastuslaitos on mukana. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Kainuun pelastuslaitos helimeen. Siinä näkyy syke, hengitystaajuus, kehon lämpötila ja EKG. Visualisointityökalu olisi meille todella hyvä lisä.” Vuoden päästä on luvassa samanlainen harjoitus, jossa testataan jälleen projektin sovelluksia ja työkaluja. Lisäksi harjoituksessa testattiin muun muassa pelastajan elintoimintoja mittaavia sensoreita. Kajaanissa 10. Näkymä kohteesta tulisi suoraan johtoautoon. ”Toivottavasti silloin pääsevät myös projektin muut kumppanit ja sidosryhmäläiset paikalle”, sanoo Schroderus. ”Se auttaisi meitä suunnattomasti perusarjessa, vaikka automaattisen palohälytyksen tullessa. Alemmassa pelastuslaitoksen henkilöstö aloittelee betonin läpäisyä.. ”Päälle puetaan sykevyön kaltainen laite, joka on yhdistetty käyttäjän älypuKainuussa testattiin uutta teknologiaa 3D-mallinnus auttaisi pelastushenkilöstöä jo ennalta tilannekuvan hahmottamisessa, autonominen ajoneuvo voisi tiedustella vaarallisissa paikoissa. Hyödyllisin keksintö pelastustoimelle olisi KAMK:n kehittämä 3D-mallinnustyökalu. Se näyttää myös pelastajan sijainnin.” VISUALISOINTITYÖKALU AUTTAISI ARJESSA Harjoituksessa testattiin myös kannettavan tietokoneen kautta ohjattavaa autonomista ajoneuvoa, Summit XL:ää, joka voidaan lähettää tiedustelemaan paikkoihin, jotka ovat liian vaarallisia pelastajille
”Nykyään rakennetaan yllättäviinkin paikkoihin. Koko kokonaisuus NOSTOLAVA PELASTAA TURVALLISESTI KORKEALTA käytiin läpi ja saimme sen koulutuksen aikana jo aika lailla haltuunkin”, Hirvonen sanoo. Teknisen päällikön Kimmo Hirvosen mukaan KeskiSuomen tarpeisiin nostolavalaite sopii parhaiten. Hyvin kattava koulutus alkoi turvallisuudesta ja laitteen turvallisesta käytöstä. 350 vakituista työntekijää ja 850 vapaaehtoista turvaavat alueen noin 300000 asukasta. Aina ei välttämättä pääse aivan kohteen viereen, kun pohja ei kestä tai on esteitä, minkä vuoksi tarvitaan sivu-ulottumaa.” Kesällä 2020 Jyväskylässä oli suuri palo senioritalossa, jonka 168 asukasta saatiin evakuoitua ilman henkilövahinkoja. Tapahtumapaikalla oli töissä kolme Brontoa, ja niiden avulla pääsimme korkean talon kattotasanteen tasalle sammutustöihin. ”Sinänsä uuden laitteen käytössä oli paljon tuttua asiaa, kun kaikki koulutettavat olivat jo käyttäneet Brontoja aiemmin. Nostolavalaitteiden ansiosta vahingot olivat pienemmät.” Koulutus ja huolto tuovat varmuutta Viimeisimpään laitehankintaan sisältyi koulutus. Neljästä työvuorosta valittiin pääkäyttäjät, jotka kävivät Brontolla kolmipäiväisessä koulutuksessa. Työskentely kattorakenteiden kanssa tai tavaroiden vieminen katoille ei myöskään onnistu ilman nostolavalaitetta.” Turvallisuus on Hirvosen mukaan laitteen tärkein ominaisuus. Etäyhteys voi maksaa itsensä jo yhdessä viassa takaisin. Sen jälkeen kävimme läpi käytäntöä toiminto kerrallaan. Tänä vuonna toimitetulla uudella Bronto Skylift F46RPXER -nostolavalalla ylettyy 46 metriin. ”Kävimme läpi myös mahdollisia erikoistilanteita, eli mitä voi tapahtua ja kuinka tilanteet voi purkaa turvallisesti tai saada operatiivinen tehtävä suoritettua. ”Nostolavalaitteen ehdottomasti tärkein käyttötarkoitus on pelastaa ihmishenkiä korkealla, mutta eniten olemme käyttäneet laitteita omaisuuden pelastamiseen. ”Palo aiheutti suuret aineelliset vahingot, vaikka paljon saimme estettyä vahinkoja. Tällä hetkellä käytössä on neljä Brontoa, joista ensimmäinen laite on vuodelta 1985. Kohteen voi sammuttaa yläpuolelta turvallisesti ilman, että jotain voisi tippua päälle.” Alueen suurimmassa kaupungissa, Jyväskylässä, valetut kannet ja osa kaduista kestävät enintään 32 tonnin kuormaa, joten uutta laitetta hankkiessa täytyi suunnitella tarkkaan maksimiulottuma ja kokonaismassa. Ammattitaitoista, rautaista porukkaa.” Lue lisää: WWW.BRONTOSKYLIFT.COM ILMOITUS. Palveluhenkistä porukkaa, joilla on tahto ja halu auttaa sekä tehdä niitä asioita, joita pyydämme. Parhaimmillaan varaosa on ollut meillä jo parin tunnin päästä.” Kimmo Hirvonen on tyytyväinen yhteistyöhön Bronton kanssa. Olemme saaneet kokonaisvaltaista palvelua – vinkkejä, mitä muuta voisi samalla huoltaa. Tämän jälkeen pääkäyttäjät saivat koulutuskokemusta perehdyttämällä muut käyttäjät Bronton kouluttajien tuella. ”Kun nousee ylös rakennuksen sivulta, voi nähdä paremmin, ja pistoliekkikään ei pääse yllättämään rakennuksen ikkunasta. HARJOITUS JA KOULUTUS Jyväskylässä sijaitsee Keski-Suomen pelastuslaitos, jonka 47 paloasemaa toimivat yhteensä 20000 km²:n laajuisella alueella. Korkealle ylettymisen lisäksi Hirvonen korostaa myös sivu-ulottumaa, joka uudessa laitteessa on noin 30 metriä. Vain koulutetut pelastajat saavat ajaa Brontoa.” Bronto Skylift huoltaa nostolavalaitteet vuosittain ja tekee niille myös kymmenvuotishuollot. ”Kun mietitään isoa kuvaa, yhteistyö on sujunut äärimmäisen hyvin. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on pitkä historia Bronto Skyliftin kanssa. Brontolaiset osaavat palvella ja ymmärtävät, missä käytössä laitteet ovat.” ”Meillä on kolmessa laitteessa etäyhteys, ja se on äärimmäisen hyvä – suosittelen kaikille! Jos tulee jokin ongelma tai jotain askarruttaa, soitamme Brontolle, jonka tuki ottaa laitteeseen yhteyden ja etsii vian. Lokiin jää jälki, jos laitetta on käytetty väärin tai saadaan antureista tietoa. Hirvonen suosittelee kaikkiin laitteisiin etäyhteyttä, joka nopeuttaa ongelmanratkaisua erilaisissa tilanteissa. ”Huollot ovat sujuneet todella hyvin
Alkusammutus pelasti Rakenteilla olevassa kymmenkerroksissa liikeja asuinrakennuksessa syttyi helmikuun alussa tulipalo katolla tehtävien tulitöiden seurauksena. ”Onneksi alkusammutus oli tehty mallikkaasti, joten vaarallinen tilanne saatiin nopeasti hallintaan.” Palava kohde oli kymmenien metrien korkeudessa. Hän ehti hengittää savukaasuja ja sammutusjauhetta, mutta pääsi ensihoitajien tarkistuksen jälkeen palaamaan töihinsä. Alkusammutukseen tuli nopeasti mukaan myös muita katolla työskennelleitä. Vesieritystöissä tehtiin ilmanvaihtohormin ylösnostoja ja teräksisten ulospuhalluslaitteiden rakenteiden seinämään kiinnitettiin kuumentamalla bitumikermikatetta. ”Tulitöiden tekijä varasi itse viisi jauhesammutinta, kun kaksi olisi ollut minimivaatimus. ”Nyt on piru merrassa, katto palaa”, ilmoitti vesikattoalueen vastaava mestari rakennusta urakoivan Fira Oy:n vastaavalle työnjohtajalle Pekka Kavénille. Korkean rakennuksen katolla tehtiin viimeisiä tulitöitä keskellä päivää helmikuun alussa. Työntekijä nimeää itselleen myös tulityövartijan. Kokenut tulitöiden tekijä tunsi kotelomaisen rakenteen. 32 Pelastustieto 2/2021 TULITYÖT Tulitöiden tekijä varasi itse viisi jauhesammutinta, kun kaksi olisi ollut minimi. Työntekijä vältti omalla toiminnallaan suuremmat vahingot, vaikka tapahtunut kolahtikin hänen ammattiylpeyteensä”, Kavén sanoo Hänen mukaansa tapahtuneessa selvitään töineen noin kymmenen tuhannen euron vahingoilla. Suurimmat vahingot aiheutuivat siitä, kun rakenteita jouduttiin avaamaan mahdollisten palopesäkkeiden takia, joita paikannettiin lämpökameralla. Työmaalla annetaan tulityölupa viikoksi tietylle alueelle ja tietylle henkilölle. ”Jälkivartiointia tehdään tällaisissa töissä kaksi tuntia ja sen pitää sisältyä työaikaan.” KUIVANOUSU MYÖS TYÖNAIKAISEKSI Palomestari Raimo Rasijeff Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta johti pelastustoimia, kun kaikkiaan toistakymmentä yksikköä hälytettiin kohteeseen sekä hänen omalta laitokseltaan että Helsingin pelastuslaitokselta. ”Kovalla pakkasella tulitöitä piti tehdä normaalia pidempään ja se saattoi aiheuttaa kuumenemisen niin, että tuli pääsi etenemään kotelossa”, Kavén pohtii. Töitä ei jouduttu keskeyttämään. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos E spoon Tapiolassa sijaitsevalla työmaalla osattiin toimia kuitenkin oikein, sillä tulityöntekijän alkusammutuksen ansiosta vältyttiin suuremmilta vahingoilta. Puomitikasautoa ei saatu riittävän lähelle rakennusta työmaan ja. Hän osasi myös seurata tulityön edistymistä ja huomasi nopeasti syttymisen
PAREMPAAN ON MENTY Tulityökouluttajien kouluttajanakin toiminut Raimo Rasijeff sanoo, että tulityökäytänteet ovat vuosikymmenten aikaan parantuneet huomattavasti. ”Yli 200000 euron suurpalovahinkojen määrä on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun tulityökoulutus aloitettiin.” ”Vahinkoja sattuu valitettavasti päivittäin eikä niistä tyystin päästä eroon. En tuomitse verkkokoulutusta, mutta käytännön sammutusharjoituksia pitää tehdä, koska parhaiten opitaan ja muistetaan itse tekemällä.” Hän painottaa myös tulityöluvan, työmaan vaarojen kartoituksen sekä valvonnan merkitystä työmailla. Tulitöistä alkanut kattopalo taltutettiin onnistuneesti alkusammutuksella. Tulityökortin saamiseksi vaaditaan perusteellinen koulutus, mutta kaikkialla lupaja koulutuskäytännöt eivät ole samanlaiset. Palomiehet pääsivät purkamaan rakenteita sen jälkeen, kun kermikerros oli saatu poistettua.. Perusselvitys tehtiin rakennuksen viereen ja letkut siirrettiin katolle työmaanosturilla. Sen avulla vettä voidaan syöttää ylös. 2/2021 Pelastustieto 33 TULITYÖT lumitilanteen vuoksi. Tässä sellainen ei ollut vielä valmis eikä sitä voitu hyödyntää. Alkusammutuksella suuremmat vahingot voidaan kuitenkin välttää.” Hyvä ja koordinoitu koulutus sekä yhtenäiset vaatimukset ovat lisänneet tulitöiden laatua ja turvallista tekemistä. Sellainen olisikin hyvä saada käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta se olisi pelastustyöntekijöiden käytettävissä”, Rasijeff sanoo. Sahalla päästiin purkamaan rakenteita sen jälkeen, kun kermikerros oli saatu poistettua.” ”Tällaisessa korkeassa rakennuksessa on myös kuivanousut, joihin voidaan maan tasolla liittää letkut kiinni. Meillekin tullaan tekemään töitä muualta. ”Betonisen yläpohjan takia käsisammutuskalustolla voitiin edetä ja avata samalla rakenteita. Myös työmaan hissiä käytettiin kaluston viemiseksi ylös. ”Jos vettä olisi pitänyt laskea rakenteisiin, vesivahingot olisivat olleet mittavat. Kaikki eivät välttämättä vakuuta omistamiaan kohteita, tällaisia ovat esimerkiksi julkisyhteisöt, kuten kunnat tai valtio,” Raimo Rasijeff huomauttaa. ”Koska alkusammutus oli ollut tehokasta, päätin, että yritämme taltuttaa jäljellä olevat palopesäkkeet jauheja nestesammuttimilla”, Rasijeff kertoo. Näin säästettiin myös kustannuksissa.” Rasijeff sai työnjohtajalta tiedot rakenteista, jonka perusteella hän päätti sammutustaktiikan. Valvonnan ja tulityöpaikalla ennalta vaadittavien turvatoimien merkitys korostuu, jotta työt tulevat tehdyiksi turvallisesti, yritysten ja vakuutusyhtiöiden tulityöohjeiden sekä lakien mukaan.” ”Vakuutusyhtiöt voivat evätä korvauksen joko osittain tai kokonaan, jos ohjeita ja määräyksiä ei ole noudatettu. ”Tästä on huolehdittava myös jatkossa. Vastaava työnjohtaja Pekka Kavén sanookin, että jatkossa hän aikoo johtamillaan työmailla huolehtia siitä, että työnaikainen kuivanousuputki on käytettävissä. Huovan avaaminen oli työlästä, koska se piti tehdä käsin. ”Pohjoismaissa on järjestöjen sopimat yhteneväiset koulutusohjelmat ja lupakäytännöt
Lisäksi vaihtoehtoiset työmenetelmät vähentävät melua ja tapaturmariskiä. Sähköasentajat puolestaan käyttävät sirkkeliä kaapelihyllyjen katkaisuun.” Sen sijaan putkiasentajat joutuvat edelleen tekemään juotostöitä tai mahdollisesti myös hitsaamista, mutta erilaiset puristeliitokset ovat yleistymässä. 34 Pelastustieto 2/2021 TULITYÖT Vakuutuksissa ja suojeluohjeissa on eroja MENETELMÄ LVI-töissä vältetään tulitöitä LVIja sähköasennustöissä etsitään vaihtoehtoisia työmenetelmiä tulitöiden vähentämiseksi. Määttänen kokee vakuutus-, finanssija pelastusalan tehneen valtavan ponnistuksen ja saaneen hyviä tuloksia tulityöasialla. ”Lisäksi esimerkiksi kulmahiomakoneen eli rälläkän käyttö on merkittävästi vähentynyt.” Nykyään löytyy esimerkiksi kierretankojen katkaisemiseksi ja leikkaamiseksi oikein hyviä vaihtoehtoja. ”Niillä voidaan korvata juurikin ”rälläkän” käyttö”, Hätönen toteaa. Mutta kenen etua ajaisi valita huonompi järjestelmä tai suojeluohjeet. ”Ilmavaihtoasentajat katkaisevat työkohteena olevat kanavat sirkkelillä tai nakertajalla. Linja on silti melko yhteneväinen, ja sille on syynsä yhteistyön historiassa. ”Toisaalta on poliittisesti päätetty, että tämä on vapaan kilpailun alla olevaa toimintaa. Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet eivät ole villiintyneet, vaikka Finanssiala lopetti tulitöiden turvallisuusohjemallinsa julkaisemisen viime vuonna. Koska lopulta asiakkaat maksavat siitä korkeampina vakuutusmaksuina, jos vahinkoja tapahtuu entistä enemmän.” Finanssialan turvallisuusohjemallin Antti Määttänen näki sinänsä hyvänä. Suojeluohjeissa on LähiTapiolan projektijohtaja Antti Määttäsen mukaan aina ollut yhtiökohtaisia eroja. ”Ensisijaisesti etsitään sellaisia työmenetelmiä eivätkä ilmavaihtoja sähköasentajat tee tulitöitä juuri ollenkaan”, sanoo työsuojeluvaltuutettu Pekka Hätönen Caverion Oy:stä. Käytännössä yksittäinen vakuutusyhtiö voi hyväksyä haluamansa tulityökoulutuksen ja suojeluohjeet. Vaihtoehtoisia työmenetelmiä tulitöille ovat muun muassa sirkkeli, puukkoja vannesaha, nakertaja, leikkuri, puristeliitos, kierretai laippaliitos sekä geelitai valuhartsijatko. Jokaisen pitäisi tietää mitä on ostanut, mitä on vakuuttanut ja miltä on suojattu”, Määttänen kannustaa. Sellainen on esimerkiksi komposiitti. Jos tämä olisi lainsäätäjälle joku haaste ja ongelma, silloin meille syntyisi laki, joka sanoisi, että yritysvakuutuksen suojeluohjeet ovat nämä.” K U V A : P IR K A N M A A N P E LA S T U S LA IT O S. ”Jokainen tuote voi olla erilainen. ”Näinhän vapaa kilpailu toimii
”Siihen meillä on aika hyvä järjestelmä. Hyväksytäänkö webinaarikoulutus siis ensimmäiseksi koulutukseksi. Tulityökoulutuksen ansiosta enää noin viisi prosentti suurpaloista aiheutuu tulitöistä. ”Koulutetut ovat saaneet peruskoulutuksen myös paloturvallisuuden kokonaisuudesta, eli ymmärtävät mitä paloturvallisuus on, miten tulipalo syttyy ja tietysti alkusammutuskoulutuksen.” Orrainen muistelee, että ensimmäinen kurssi järjestettiin Tampereella nimellä hitsaajan palontorjuntakurssi. ”Aina kun uudistetaan, pitää pyrkiä siihen sykliin. Näemme, että jos puutumme asiaan, silloin on tapahtunut oikeasti jotain sellaista, mitä ei olisi pitänyt. Voit lähettää tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista tapauksista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Pysyi koko ajan hermolla siitä mitä tehdään ja missä tehdään. Alkusammutusta yritettiin 106 vahingossa 149:stä. Samalla Hakala aloitteli SPEKin komiteassa, joka huolehtii tulitöiden turvallisuudesta. (Toimenpidetilasto Pronto) ALAN TOIMIJA Tulityötoimikuntaa kuunnellaan Kari Hakalan työnkuvat yhdistyivät kuin voisilmä puuroon muutama vuosi sitten. Toimikunnan tehtävistä Hakala nostaa esiin koulutusuudistukset, joka tehtiin vuonna 2016 ja myös nyt vuodenvaihteessa. Nyt piti ajatella, että pärjätään se viisi vuotta ja ajatella vähintään vuotta 2026. Nämä ovat isoja asioita.” Koulutukseen liittyy myös laatupoikkeamiin puuttuminen. Webinaariin voi siis osallistua myös sellainen henkilö, joka suorittaa tulityöpätevyyttään ensimmäistä kertaa. 2/2021 Pelastustieto 35 TULITYÖT 87.7 prosenttia tulitöihin liittyvistä alkusammutuksista joko rajoitti tai sammutti tulipalon kokonaan vuonna 2020. ”Ne käveli aika lailla käsi kädessä. SPEKin entinen johtaja Matti Orrainen muistuttaa, että koulutus palvelee paloturvallisuutta laajemminkin. ”Silloin jo koulutetut saivat lompakkoon sopivan kortin todistukseksi, että olivat päteviä suorittamaan hitsausja laikkaleikkaustöitä tapauksissa, joissa paloja turvallisuusvaarat olivat ilmeisiä.” Merkittävänä Orrainen pitää myös tulitöihin liittyvän pykälän lisäämistä pelastuslakiin, ja sitä, että tulityökoulutuskonsepti on ollut malli monelle muulle turvallisuusalan koulutukselle.. Palontorjunnan menestystarina HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Vielä 1980-luvulla kolmasosa suurpaloista aiheutui hitsauksesta, polttoleikkauksesta tai muista tulitöistä. Näin korona-aikana halutaan tarjota muitakin vaihtoehtoja, joten tulityökoulutuksen teoriaosan voi toteuttaa toukokuun 2021 loppuun asti webinaarina. Kesto ja sisältö vastaavat lähiopetuksessa tapahtuvan teoriaopetuksen sisältöä – toteutusmuoto on vain erilainen. Tulityökoulutus aloitettiin 1988. Lähtökohtaisesti tulityökoulutus on tarkoitettu lähiopetukseksi, jossa kouluttajan ja kurssilaisten vuorovaikutuksella on suuri merkitys turvallisen tulityöasenteen oppimisessa. Meillä on myös tavallaan valtaa sanoa, ja kommenttimme ovat hyvinkin arvostettuja.” KYSY TULITÖISTÄ Kelpaako webinaarikoulutus. Nyt tulitöitä tehdään meillä vähemmän, kun työmaa alkaa olla valmis.” Hän on toiminut tulityötoimikunnassa Palopäällystöliiton edustajana viitisen vuotta. Webinaarin teoriaopetuksen lisäksi kurssilaisen tulee osallistua sammutusja suojausharjoitukseen sekä tenttiin, jotka toteutetaan lähiopetuksena pienryhmissä alueellisten kokoontumisrajoitusten mukaisesti. Hän toimii Areva Suomen turvallisuuspäällikkönä työmaalla, jolla tehtiin parhaimmillaan noin 700 luvanvaraista tulityötä viikossa. Nyt Suomessa on lähes 400000 voimassa olevaa tulityöpätevyyttä. Jos henkilö ei ole koskaan aiemmin suorittanut tulityökorttia, voiko hän osallistua webinaarina järjestetylle tulityökurssille
Palkkaus on kuitenkin alan keskusteluissa se osa-alue, mikä usein sivuutetaan kuittauksella: ”mutta ei puhuta nyt palkasta”. Palkasta keskusteleminen ei tulisi alallamme olla vain ammattiliittojen asia, vaan meidän yhteinen asia. mirafoni112@ gmail.com Puhutaanko hetki palkasta. Lähtökohta kuitenkin on, että julkisen sektorin työllä harvoin pääsee rikastumaan. 36 Pelastustieto 2/2021 MIRAFONI Pelastus toimen palkkataso on verrattain alhainen. Näin merkittävä haittalisien osuus tutkitusti ajaa useimmin aiempaan eläköitymiseen ja vaikkapa viikonloppuisin työskennellään lisien takia vaikka sairaana. Palkan on oltava oikeudenmukainen ja sillä on tultava toimeen. Alhainen palkkataso ajaa myös siihen, että elääkseen, elättääkseen perheen ja pitääkseen välillä lomaakin merkittävä osa pelastustoimen työntekijöistä tekee sivutyötä. Päivätyössä usein työnkuva vaatii monipuolista osaamista pelastustoiminnan lisäksi myös hallinnollisista asioista, onnettomuuksien ehkäisystä ja turvallisuusviestinnästä. Muodostuuko alan palkkauksesta tulevaisuuden rekrytoinnin kannalta meille keskeinen ongelma. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Palkkaus voi muodostua pelastuslaitoksen sisälläkin ongelmalliseksi: henkilö kouluttautuu esimerkiksi palopäällystöön, mutta pysyttäytyy palkan takia osaamistasoaan vaatimattomammissa tehtävissä ja syykin on luonnollinen – miksi hakisit paljon huonommalla palkkatasolla itsellesi enemmän velvoitteita ja vastuita. Alamme palkkauksesta olisi syytä käydä avoimesti ja rakentavasti keskustelua, aivan kuten mistä tahansa muusta vaikeasta asiasta ja löytää ratkaisukeinoja erilaisiin palkkauksestamme johtuviin ongelmiin. Tutkimukset kertovat, että palkan merkitys on nuoremmille sukupolville vähäisempi kuin aiemmin, mutta palkka ei ole kenellekään täysin merkityksetön asia. Useimmilla pelastuslaitoksilla on käytössä edelleen haittalisät peruspalkan lisäksi, jotka muodostavat keskimäärin 41 prosenttia kokonaisansioista. Tähän keskiarvoon nähden pelastustoimen palkkataso on verrattain alhainen. ”Kuka sitä näitä hommia palkan vuoksi tekee, kyllä se työ itsessään palkitsee”, on toteamus useamman esimiehen suusta, kun palkan pelastustoimen työstä ottaa puheeksi. Eri työtehtävien välillä palkka ei myöskään ole kovin kannustava: päivätyössä työsidonnaisuus arjessa on kovempi kuin vuorotyössä ollessa, mutta palkasta puuttuvat ne haittalisät. Palkkauksesta keskustelemista ei ole syytä pelätä, mutta meidän tulisi toimialana huolehtia myös siitä, että alan palkkaus on asiallisella tasolla ja palkkausjärjestelmä on oikeudenmukainen sekä kannustava.. Suomalainen keskimääräinen palkansaaja saa 3386 euroa kuukaudessa. Pelastusalan sanotaan olevan kutsumusala, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että kutsumuksella ei makseta laskuja
KUMPPANISI AMMATTILAISVIESTINTÄÄN JA KALUSTON KUNNOSSAPITOON millog.fi . MIRAFONI Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot. Petri Surakka puh. YOUTUBE
38 Pelastustieto 2/2021 38 Pelastustieto 2/2021 Jari Heikkilä aloitti palokuntatoiminnan vuonna 1971.
Siitä lähtien leiri on järjestetty joka talvi, joskus myös syksyisin. Sen jälkeen hän pääsi Mäntsälään palotarkastajan virkaan ja suoritti vielä kolmessa vuodessa virkaan vaaditun alemman päällystötutkinnon. Heikkilä kehottaa aina uusia tulokkaita osallistumaan leireille, sillä silloin on helppo tulla tutuksi ja ystävystyä toisten kanssa. ”Olen sanonut, että silloin olen yksin viikonloppuisä tusinalle lapsia”, Heikkilä naurahtaa. ”En ollut vielä täyttänyt 17, kun päällikkö sanoi, että olen niin iso ja vahva, että hälytyksiin mukaan vain. Viitisentoista nuorta lähti viikonlopuksi metsään, teki leirin, lapioi polkuja, hakkasi polttopuita, piti kipinävahtia, saunoi, ui avannossa ja paistoi pari ämpärillistä lettuja nuotiolla. Kaikki olemme kavereita keskenämme.” Jos joku, niin Jari Heikkilä on pitkän linjan palokuntalainen ja nuorisotyön ammattilainen. Leiri on yksi esimerkki siitä, miten VPK:n nuoriso-osasto pidetään voimissaan ja hyvinvoivana. TYTÖT MUKAAN PALOKUNTAAN Harrastuksesta tuli ammatti, kun Heikkilä kävi palomiesja sairaankuljettajakurssit Valtion pelastusopistossa Espoossa vuosina 1984–85. Kymppitonni nuorille soutamalla Jari Heikkilä aloitti Mäntsälän VPK:n palokuntanuorten johtajana 1980-luvulla, ja toimii työssä edelleen. Työsuojelumääräykset eivät olleet sellaisia kuin nykyään”, hän muistelee. ”Siellä ei varsinaisesti ole palokuntaharjoituksia, vaan ne ovat yhteishengen nostatusta.” Tärkeintä on rento yhdessäolo. Hän souti maailmanennätyksiä nuorten puolesta, kunnes kroppa ei enää kestänyt. Hänen uransa alkoi silloisesta Mäntsälän kunnan puolivakinaisesta palokunnasta vuonna 1971. ”Aina kun meille tulee uusia nuoria, sanon, että ottakaa mukaan, kannustakaa, ettei jätetä ulkopuoliseksi. Tuolloin tehtävään kuului automaattisesti myös nuoriso-osaston johtaminen. Ensimmäisiä Heikkilän tekemiä muutoksia oli,. Talvella 1997 todellakin oli. Sellaista oli talvella 1997, kun Mäntsälän VPK:n nuoriso-osasto lähti ensimmäisen kerran talvileirille. ”Puhuttiin, että pidetään talvileiri, kun on riittävästi lunta ja pakkasta”, muistelee Jari Heikkilä, palotarkastaja ja Mäntsälän VPK:n nuoriso-osaston johtaja. Silloin hän lähti isoveljensä kintereillä palokunnan harjoituksiin. 2/2021 Pelastustieto 39 TAPASIMME Tein runon, ja mopo karkasi käsistä. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Teemu Heikkilä T oista metriä lunta ja 37 astetta pakkasta. Sitten hän alkoi kirjoittaa runoja
Sitten palokuntanuoret rupesivat käymään aktiivisemmin kilpailuissa ja leireillä. ”Tällaisilla pienillä keinoilla nämä asiat tulevat tutuksi. Vuonna 2013 hän sai kramppeja eikä tehnyt ennätyksiä, mutta souti 286 kilometriä ja yhtäjaksoisen soudun ennätyksen 27 tuntia. ”Niistä nuorista, jotka olivat silloin apukouluttajana, on toistakymmentä ammatissa tällä hetkellä. Vuonna 2014 hän souti yli 50-vuotiaiden raskaansarjan ennätyksen 267 kilometriä. ”Sitten pystyin sanomaan soutavani miesten sarjassa”, hän vitsailee. Parhaimmillaan 1990-luvulla, molemmat osastot yhteenlaskettuna, mukana oli noin 90 nuorta. Valmiina on parisataa runoa. Yhteensä matkaa tuli 292,7 kilometriä. Noihin aikoihin hän houkuttelikin ensimmäisiä tuttuja tyttöjä palokunta nuoriksi. 40 Pelastustieto 2/2021 TAPASIMME Jari Heikkilä rustaa runoja ajankohtaisista turvallisuusaiheista. Seuraavana aamuna pulssi oli 20–30 lyöntiä normaalia korkeampi, kuin olisi ollut koko ajan pienellä lenkillä.” Yli 50-vuotiaiden kevyen sarjan ennätys Heikkilällä on edelleen voimassa.. Tavoite oli, että harrastus säilyisi ilmaisena nuorille. Hän keksi harrastuksen ja laihdutuskeinon sisäsoudusta. Harjoitusten lisäksi käydään esimerkiksi tutustumassa naapuriasemiin omalla paloautolla ajaen, ja syksyisin testataan tien reunassa, kuinka ihminen näkyy auton valoissa, kun hän käyttää heijastinta. Vuonna 1990 hän perusti nuoriso-osaston oheen 7–9-vuotiaille tarkoitetun varhaisnuorten osaston. ”Alkusammutusta, solmuja, ensiapua, suihkutusta. Ainakin 14 heistä on ollut meidän laitoksella KeskiUudellamaalla töissä.” Varhaisnuorille opetetaan samoja taitoja kuin vanhemmillekin, mutta enemmän leikin muodossa. Innostus kasvoi, ja loppujen lopuksi hän rikkoi yhtäjaksoisen soudun maailmanennätyksiä yhden toisensa perään. ”Kuukausi meni palautumiseen. että poikaosasto muuttui nuoriso-osastoksi, ja tytöt pääsivät mukaan toimintaan. Täällä kun valistaa yhden, hän valistaa viisi kotonaan.” ENNÄTYS ENNÄTYKSEN PERÄÄN Vuonna 1997 Heikkilän polvi vaurioitui savusukellusharjoituksessa, eikä hän saanut enää harrastaa liikuntaa, jossa polvi joutuisi rasitukselle. Vuonna 2010 hän rikkoi naisten vuorokauden soudun matkan maailmanennätyksen, ja souti vuorokaudessa 252,8 kilometriä. Hän muutti tunnin harjoitukset puoleksitoista tunniksi. Kyllä pienempikin osaa jo jäähdyttää palovammaa, painaa haavaa, tehdä painesiteen, kääntää kylkiasentoon, sammuttaa sammutuspeitteellä ja hälyttää apua. Samoihin aikoihin alkoi kertyä painoa. Ja jos ei itse osaa, osaa ainakin neuvoa.” Palokuntanuoret oppivat kansalaistaitoja, jotka jokaisen pitäisi muutenkin hallita. Vuonna 2011 rikki meni alle 50-vuotiaiden vuorokauden soudun kevyen sarjan ennätys (276,9 kilometriä), ja vuonna 2012 yli 50-vuotiaiden: 274,1 kilometriä, yhtäjaksoisesti 26 tuntia. Kaikkina vuosina hän souti yhteen menoon enemmän kuin 24 tuntia, parhaimmillaan tuon 27 tuntia. ”Kasvatin talousarviota ja hankin erilaisia sponsoreita, osallistuimme erilaisiin rahankeräystapahtumiin, kävin istumassa kunnanjohtajan polvella ja ruinaamassa lisää rahaa”, Heikkilä nauraa. Hänen aloittaessaan palokunnassa oli kymmenkunta aktiivista nuorta
Kalentereita hän on tehnyt kolmen vuoden ajan, ja niistä on saatu kasaan vastaava summa kuin aikoinaan soudusta. Heikkilä on yrittänyt hyödyntää nettiä. ”Vaimo aina sanoo, että ei sen kanssa kehtaa mennä minnekään: jos se ei myy mitään, niin se kerjää jotain. ”Olen aikaisemmin tehnyt värssyjä onnittelukortteihin ja sen sellaisiin. MIKÄ SAMMUTTAA. Vesiturvallisuusrunot olen luettanut Uimaja hengenpelastusliitossa.” Hän pyrkii runoilemaan kansantajuisesti niin, että vanhempikin ihminen ymmärtää. Jos ei tuo toimintaa esille, ei kukaan siitä tiedäkään mitään.” Korona syö palokuntanuortenkin toimintaa. Annoimme turvallisuusaiheisen tehtävän videolle kuvattavaksi ja meille lähetettäväksi: tehdä kotona painesidettä tai ensisammutusta, näyttää miten äiti käännetään kylkiasentoon. 2/2021 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Hän sepittää ajankohtaiset turvallisuusneuvot kalenteriin runomuotoon. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Ikää tulee kesällä 60, perheessä on vaimo, kaksi aikuista lasta ja yksi teini. Nykypäivän viha ja kateus esimerkiksi somessa. Monet odottavat innolla valtakunnallisia ja omia leirejä, kun pääsevät tapaamaan vanhoja ystäviä. Heikkilän mielestä palkitsevinta palokuntanuorten kanssa toimiessa on se, jos joku on osannut toimia oikein aidossa hätätai onnettomuustilanteessa. Yksi opettaja yrittää pistää pisteet ja pilkut paikoilleen, yhden nuoren äiti on poliisi, yksi ystävä hätäkeskuksessa vuoromestarina. ”Jouduin siirtymään fyysiseltä puolelta henkiselle.” NEUVOJA RUNOMITASSA Testaa palovaroittimen patteri kerran kuussa/paras sijoituspaikka on korkein kohta tai orsipuussa/puuttuva tai patteriton varoitin ei hälytystä anna/lain vaatima vastuu asennuksista ja toimintakunnosta kanna/Patterin kun kerran vuodessa vaihtaa jaksaa/se tositilanteessa toimiessaan hintansa takaisin maksaa. Ja siihen taas ei riitä ohjaajia. ”Välillä tulee sähköpostia, ja palokuntanuorissa toiminut kertoo, että on vaikkapa osunut ensimmäisenä liikenneonnettomuuspaikalle, eikä ole tarvinnut juosta karkuun, kun tietää, miten toimia.” ”Näitä on tullut useampi viesti, omilta nuorilta. Heikkilä teki ennätyksiään Keravan urheilijoiden vuotuisissa soutumaratoneissa. On hyvä näkyä sosiaalisessa mediassa ja eri tapahtumissa. On paljon helpompi kerätä sponsorirahaa, kun näytetään, mihin käytämme rahaa. MIKÄ ON PARASTA PALOKUNTANUORTEN TOIMINNASSA. Koulukiusaaminen. Jos liian pitkään menee ettei mitään tapahdu, kiinnostus lakkaa.”. Jotta ryhmäkoot pysyisivät sallitun rajoissa, harjoituksia pitäisi järjestää kuudet viikossa. Vuonna 2018 joku esimiehistä pyysi, tekisinkö jonkun juhannustervehdyksen. ”Jos ei ole esillä, ei saa avustuksiakaan. Olen yksin viikonlop puisä tusi nalle lapsia. HARRASTUKSET. Ohjaajan omasta aktiivisuudesta riippuu paljon. Itsensä haastaminen. ”Ollaan pidetty omat tietokilpailut netin kautta. Tapahtumat, joissa joukkuehenki kasvaa ja saa uusia kavereita. Noina vuosina hän sai soutamalla kerättyä palokuntanuorille rahaa noin 12000 euroa. VPK, reilut 30 vuotta paikallisessa Lions-clubissa. Kun ollaan useampaan kertaan harjoiteltu, toiminta tulee jo selkärangasta.” Heikkilä uskoo, että nuorisotoiminnan elinvoima syntyy nimenomaan leireistä, kilpailuista ja muusta aktiivisesta toiminnasta. Tein runon, ja mopo karkasi käsistä.” Nyt Heikkilällä on valmiina parisataa turvallisuusrunoa. Olen aina ollut jollain tavalla kilpailuhenkinen. Esimerkiksi näin Heikkilä runoilee ideoimassaan palokuntanuorten turvallisuuskalenterissa. ”Luetutan runot aiheesta riippuen eri alojen ammattilaisilla. Jari Heikkilä, asunut puolivuotiaasta asti Mäntsälässä. Aineisto on kasassa jo tulevankin vuoden kalenteriin. Mutta yritän kerätä tuloja niin, ettei kenenkään tarvitsisi maksaa harrastuksesta.” PALOKUNTANUORI OSAA TOIMIA Nykyään Mäntsälän VPK:n nuoriso-osastossa on yhteensä nelisenkymmentä nuorta, harjoituksissa käy kolmisenkymmentä aktiivista. Sitten tenniskyynärpää ja polvikrempat pakottivat lopettamaan harrastuksen. Niillä varoilla hankittiin varusteita, käytiin leireillä ja kilpailuissa. Siksi olen yrittänyt VPK:ssa sanoakin, että tee toiselle se, mitä toivot itsellesi tehtävän. IKÄ JA PERHE. Hyvä yhteishenki, leirit ja kilpailut. Toimintaa täytyy yrittää järjestää
Se on ollut yksi ohjenuora Satakunnassa, kun palvelumuotoilua on ryhdytty tekemään. Kanta-Porin paloasemalle perustetulla maakunnan tilannekeskuksella on saatu kynnystä yhteydenpidolle matalammaksi. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Olli-Pekka Ojala ”T avoitteena on entistä tehokkaampi varautuminen poikkeustilanteita varten ja saada arki sujuvammaksi maakunnan tilannekeskuksen tukitoimien avulla”, hankekoordinaattorina toimiva ensihoidon kenttäjohtaja Heikki Lampinen sanoo. ”Maakunnan tilannekeskuksen lisäksi uudistukseen kuuluvat Akuutti kotikeskus ja Combilanssi.” Akuutti kotikeskus on Porin perusturvan toimintaa, jossa tavoitteena on tehostaa ikäihmisille annettavia akuutteja kotiin vietäviä terveydenhuollon palveluja. Viime vuoden syyskuun alussa aloitetulla tilannekeskustoiminnalla tuetaan kenttätyötä, ohjauksen valvonnan ja koordinoinnin avulla. Keskeinen osa uudistusta on Combilanssi, jossa tavallisessa ambulanssissa Susanna Sällilä (vas.) ja Mari Ranta ovat työpari combilanssissa.. Esimerkiksi ensihoidon kenttäjohto ja pelastustoiminnan johtaminen sekä ensihoitoja mobiililääkärikonsultaatiot hoituvat tilannekeskuksen kautta. Opimme myös paremmin arvostamaan toistemme työtä”, hän sanoo. ”Asiakaspalvelua pystytään parantamaan eri toimijoiden paremmalla yhteistyöllä, kun tiedonkulku on saumatonta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on suosittanut, että ensihoidon ja kotihoidon väliin luodaan uusia palveluja, jotta ensihoidon kiireettömät kuljetustehtävät saadaan vähenemään. 42 Pelastustieto 2/2021 ENSIHOITO Combilanssi auttaa kotona lääkärin avulla Satakunnassa on kolmen vuoden aikana rakennettu sosiaalija terveystoimen sekä pelastuslaitoksen yhteistyötä entistä tiiviimmäksi
Sen ansiosta on pystytty jo nyt vähentämään potilaiden kuljettamista päivystykseen. Yksikössä voidaan tehdä perushoidollisia tehtäviä, mutta sillä pystytään myös kuljettamaan. Yksikkö saa tarpeen vaatiessa yhteyden lääkäriin videokonsultaationkin avulla, ja asiakasta pystytään usein auttamaan ja hoitamaan kuljettamatta päivystykseen. Myös Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa on keskusteltu sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisestä. Tilannekeskuksessa nähdään eri yksikköjen, tulevaisuudessa myös kotihoidon ja turvapuhelimen työntekijöiden reaaliaikaiset. Combilanssi on nyt rekisteröity tavaramerkki ja osa Satakunnan ensihoidon palvelutasoa tämän vuoden alusta alkaen. Vaihtoehtoina yhteydenottamiselle tulee olla 112, toisen ammattilaisen konsultointi tai tilanteen seuranta. Myös Satakunnassa pohdittiin yhden hengen arviointiyksikön perustamista, mutta työturvallisuuden kannalta työpari nähtiin parempana vaihtoehtona. Tilannekeskuksessa toimitaan ympärivuorokautisesti lukuun ottamatta kiireettömien ensihoitotehtävien hoidon tarpeen arviointia, jota tehdään aamukahdeksasta iltakymmeneen asti. Potilaan voi kohdata ensihoidon sijaan esimerkiksi kotihoito tai turva-auttajat. Tätä varten on suunniteltu potilaan terveydentilan arviointimalli, jolla hoitaja voi tilannetta selvittää. ”Sen ansiosta pystymme toimimaan etupainotteisesti ja pääsemme heti ensitietojen perusteella suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä.” Vuoden lopussa toiminnan onnistumista arvioidaan ja vaikka se on aloitettu kokeiluluonteisena, Heikki Lampinen uskoo, että yhteinen tapa toimia on tullut jäädäkseen. IDEA SYNTYI NELJÄ VUOTTA SITTEN Ajatus uudenlaisesta monitoimiyksiköstä syntyi nelisen vuotta sitten, kun ensihoitoasetusta muutettiin. f i. Jo nyt voidaan Lampisen mukaan sanoa, että yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja tiedonkulku on nopeutunut. Maakunnan tilannekeskuksessa tehdään hätäkeskuksen välittämistä kiireettömistä D-tehtävistä hoidon tarpeen arviointi ja sen perusteella päätetään jatkotoimenpiteet. ”Kotihoitaja voi joutua tilanteeseen, mihin ei ole varautunut. Sairaanhoitajaopiskelijat voivat opiskella opintopaketin, jossa annetaan valmiuksia työskennellä liikkuvana sairaanhoitajana. Kun koronatilanne sallii, toimintaa lähdetään viemään voimakkaammin eteenpäin. Lähes puolet tehtävistä on nyt sellaisia, joissa potilasta ei tarvitse kuljettaa, vaan hoitotoimenpiteet voidaan antaa paikan päällä.” Tarkoitus on saada koko maakunnan alueelle kolmesta neljään Combilanssin toimintamallilla toimivaa yksikköä, mutta korona-aika jarruttaa tällä hetkellä uuden aloittamista. Heikki Lampinen pitää tärkeänä, että yhteistyötä voidaan myös laajentaa ja myös muita turvallisuusviranomaisia voi tulla mukaan jakamaan tietoa. Potilaalle saadaan tarkoituksenmukainen apu ja vältetään päällekkäisyydet. Kotihoidossa ei ole käytössä strukturoitua toimintatapaa yllättäviin tilanteisiin. f a s t e r w o r k b o a t s . ”Tämä on ensisijaisesti ikääntyneille potilaille kohdennettu terveydenhuollon synergiayksikkö, joka voi tarvittaessa hoitaa myös hätätilapotilasta. Myös toiminnan tuloksellisuutta seurataan. Potilaan tila kohdatessa määrittää jatkotoimenpiteet.” APUA POIKKEUSTILANTEISIIN Myös poikkeustilanteissa uusi järjestelmä tuo apua, kun esimerkiksi mittavaa evakuointia vaativissa tilanteissa pelastustoiminnan johtaja saa nopeasti tietoa evakuoitavien ihmisten toimintakyvystä, jos heidän joukossaan on esimerkiksi turvapuhelinasiakkaita. 2/2021 Pelastustieto 43 ENSIHOITO on hoitotason ensihoitaja ja geriatrinen sairaanhoitaja
Akuutti kotikeskukselle sekä maakunnan tilannekeskukselle tulee runsaasti yhteydenottoja ja myös tehtäviä kotihoidolta ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiltä. Tällaisten tilanteiden hoitamisessa sosiaalipäivystyksen rooli on olennainen sekä psykososiaalisen tuen tarjoajana, että avun koordinoinnista vastaavana tahona”, hän sanoo. Kaikkia tilannekeskuksen toimintoja pitäisi hänen mielestään hoitaa tulevaisuudessa ympärivuorokautisesti. 44 Pelastustieto 2/2021 Mitä ”kovempi keikka”, sitä enemmän näkökenttä kaventuu. ”Myös pelastustoimen kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu psykososiaalinen tuki. Toimintamallia kehitetään edelleen, kun valmistaudutaan siirtymään tuleville hyvinvointialueille. ”On hienoa nähdä toiminnan hyvät tulokset ja sen vakiintuminen osaksi palvelujärjestelmää. Akuutti kotikeskuksen ja Combilanssin toiminnalla on hänen mukaansa pystytty vähentämään epätarkoituksenmukaisia päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja. Porin perusturvakeskuksen johtavan sosiaalityöntekijän Piia Pihlajamäen mukaan ensihoidon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyö koskee yleisimmin tehtäviä, jotka liittyvät lastensuojelulakiin, psykososiaalisen tukeen sekä vanhusten kotona pärjäämisen varmistamiseen. ”Olisikin tärkeää kehittää hoitajien tekemää hoidontarpeen arviointia yhdenmukaiseksi, jolloin jatkohoidon järjestäminen ja potilaan hoitopolku saadaan sujuvammaksi sekä tehokkaammaksi”, Susanna Sällilä sanoo.. PSYKOSOSIAALISTA TUKEA Moniviranomaistyö on myös luonteva osa sosiaalipäivystystyötä. NÄKÖKULMA AVARTUNUT Susanna Sällilä toimii sairaanhoitajana Akuutti kotikeskuksessa ja työskentelee maakunnan tilannekeskuksessa sekä ensihoitajan työparina combilanssissa. ”Näin on pystytty turvaamaan hyvä elämän loppuvaiheen hoito ilman turhia rasittavia siirtoja.” Maakunnan tilannekeskuksen hän katsoo parantavan yhteistyötä, kun avaintoimijat ovat saman katon alla. ”Näin opitaan tuntemaan toisen työtä ja toimintatapoja ja sitä kautta pystytään paremmin hyödyntämään muiden erityisosaamista.” Hoidon tarpeen arviointi kiireettömissä ensihoitotehtävissä on lisännyt tietoa muutoinkin liikkuvien palveluiden mahdollisuuksista. Pääsen mukaan kehittämään merkittävää, uutta toimintaa ja viemään sitä eteenpäin maakunnallisesti. Nautin myös päästessäni osaltani kehittämään sote-alaa maakunnallisesti ja nähdessäni koko hankkeen vaikutuksia sote-alan palveluiden kehittämisessä. Mielenkiintoista on olla mukana valtakunnallisestikin ainutlaatuisessa toiminnassa. ENSIHOITO Yhteinen tieto ja tilannekuva 010 682 1200 UUDEN SUKUPOLVEN UUDEN SUKUPOLVEN INTEGROITU VALOPANEELI INTEGROITU VALOPANEELI AMMATTILAISEN VALINTA www.tamlans.fi Porin perusturvan Akuutti kotikeskuksen ylilääkäri Katriina Lähteenmäki pitää hyvänä, että erityisesti Combilanssin avulla kotija ympärivuorokautista hoitoa voidaan antaa tarkoituksenmukaisimmalla resurssilla. Suomessa tapahtuu vuosittain useita onnettomuuksia ja muita yllättäviä ihmisiin kohdistuvia onnettomuuksia ja tapaturmia, joissa tuhoutuu koteja, loukkaannutaan vakavasti tai menetetään ihmishenkiä. ”Uudistuksella on ollut työhöni myönteinen vaikutus. Sosiaalipäivystyksen lisäksi siihen kuuluisi myös kriisipäivystys. Toimiva yhteistyö kiireellisessä tilanteessa edellyttää hänen mielestään sitä, että yhteistyötahot tuntevat toistensa käytännöt ja eri toimijoiden väliset roolit ja vastuut ovat selkeät ja tiedossa. Tavoitteena Pihlajamäen mukaan on, että tilannekeskus voisi kaikilta osin palvella koko Satakuntaa joka päivä ympäri vuorokauden. Myös potilaiden ja omaistenkin hyvä palaute kotiin tarjottavasta yksilöllisestä hoidosta lämmittää mieltä.” Suurin kehittämiskohde Sällilän mielestä on hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen ja yhtenäistäminen. Tilannekeskus auttaa tässä
Salo katsoo yhteistyön voiman tulevan hyvin esille esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa pitää evakuoida ihmisiä. Mallia Satakuntaan haettiin Kuopiosta, jossa tosin pelastustoimi ei ole mukana yhteistyössä. ”Opimme tuntemaan toisemme paremmin ja toiseen on helpompi ottaa yhteyttä asioiden selvittämiseksi.” Maakunnan tilannekeskus on eri viranomaisten yhteinen työmaa, omine työhuoneineen. www.standby.eu Viestimestari Juha Salo vastaa tilannekeskuksesta Kanta-Porin paloasemalla. ”Yhteistyön merkitys korostuu esimerkiksi suurten tapahtumien yhteydessä, joita toivottavasti voidaan ensi kesänäkin Porissa järjestää. Kriisitilanteissa ollaan myös paremmin varautuneita tuiki tärkeään yhteistyöhön”, Salo toteaa. Taatusti laadukkaat Standby varoitusvalaisimet ja ohjausjärjestelmät tuovat turvallisuutta ja huolettomuutta koko ajoneuvon elinkaaren ajaksi. Yhteisissä aamupalavereissa käydään läpi yhteisiä asioita. Iäkkäät ihmiset voidaan hoitaa kotona ja samalla liikkuvaa hoitotyötä tekevät voivat katsoa, onko kodeissa turvallisuus muuten kunnossa. 2/2021 Pelastustieto 45 ENSIHOITO Haluamme herättää huomiota. Teemme kaikkemme herättääksemme huomiota kaikille teille. Satakunnassa haluttaisiin myös laajentaa turvallisuusviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. ”Esimerkiksi Porissa pari vuotta sitten sattuneen Keskuskartanon tulipalon yhteydessä nopeamman tiedonkulun ansiosta olisi voitu nopeamminkin toimia.” Combilanssia hän pitää asiakaspalvelua parantavana. ”Kun saamme puutteista vinkkejä, voimme tarttua asiaa ja auttaa saamaan asiat kuntoon”, Juha Salo sanoo. Hän pitää uudistuksen keskeisenä antina sitä, että viranomaisyhteistyö on entisestään parantunut. ”Poliisikin olisi hyvä saada mukaan ja poliisin kenttäjohto onkin tästä ollut hyvin kiinnostunut, mutta alueellisen poliisilaitoksen johdossa asialle ei ole oikein lämmetty.” ”Myös rajaja merivartioita olisi hyvä saada mukaan yhteistyöhön. Yhteistyö entistä parempaa. Kuvayhteyden avulla niihin osallistuu myös hätäkeskuksen edustaja sekä Porin alueen ulkopuolella toimivan P3:t. Yhteistyö hoituu myös tilannekeskuksen henkilöstön omalla virve-puheryhmällä. Viime syksynä aloitettu toiminta hakee vielä muotoaan”
Moni säästi aikaa työmatkoissa ja tilastoissa näkyi myös, että ihmiset nukkuivat enemmän. Tehoja sairaalahoidon tarve lisääntyy huolestuttavasti. Nyt on viimeistään hyvä hetki suunnitella, mistä työt aloitetaan, kun siihen on taas kunnolla mahdollisuus. Toisaalta näkymä rokottein saatavasta laumaimmuniteetista antaa eväät suunnitella kesää ja syksyä niin, että viimein pääsemme purkamaan palveluja hyvinvointivelkaa, jonka pandemia on aiheuttanut. Muuntovirus on tehnyt epidemiatilanteen pääkaupunkiseudulla ja Turussa hyvin vakavaksi. Hybridiratkaisut ja etäkokoukset ovat myös varmasti tulleet jäädäkseen ja se on hyvä tunnistaa tulevan toiminnan suunnittelussa. Tämä tarkoittaa pelastustoimelle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle selvää kaksivaiheista strategiaa. Tällä on jo nyt vaikutusta tautikuolleisuuteen. Juuri nyt ja lähiviikot kaikenlaisten lähikontaktien vähentäminen työssä ja vapaa-ajalla säästää meidät monelta surulta. Etätöistä ja monipaikkaisuudesta on myös puhuttu kyllästymiseen asti, mutta sen merkitystä ei kannata väheksyäkään. Tämä voi nostaa esimerkiksi pelastuslaitosten kumppanuusverkoston merkitystä nykyistäkin suuremmaksi. Intuition vastaisesti, ministeriöissä työtyytyväisyys jopa kasvoi koronakevään ja -kesän aikana. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Jos jotain voi ilman kohtuutonta haittaa siirtää eteenpäin tai etätoteutukseen, juuri nyt on hetki, kun niin kannattaa tehdä. Huhtikuun alussa saapuvat rokoteerät kasvavat, mikä nopeuttaa epidemian vastaista taistelua entisestään ja kesän suhteen näkymät ovat vuoden kestäneen koronakriisin jälkeen hyvinkin positiiviset. Kyse on parhaimmillaan ja todennäköisesti tietokoneiden ja internetin yleistymisen jälkeen merkittävimmästä työelämän murroksesta, jos päätämme siihen yhdessä tarttua. Toivon myös, että erityisesti varautumisessa ja väestönsuojelussa on ryhdytty tekemään analyysiä toiminnon roolista, kun sodan varalle varautumisen rinnalla tarvitaan varautumista ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja mahdollisten uusien koronakierrosten tuomiin haasteisiin.. Tätä hyvää oppia ei kannata hukata vaan hyödyntää. Samaan aikaan on aitoa syytä optimismiin. En simmäisen rokoteannoksen on saanut jo noin 600000 suomalaista. ALANSA AMMATTILAISET Tätä kolumnia kirjoittaessa elämme Suomessa koronaepidemian kohtalonpäiviä ja -viikkoja. Turvallisuuskoulutuksessa, onnettomuuksien ehkäisytyössä, harjoittelussa ja työyhteisöjen hyvinvoinnin rakentamisessa lähikontakteilla on oma tärkeä merkityksensä. 46 Pelastustieto 2/2021 Katse hetkeen ja horisonttiin MOKKATAKKIMAISTERI Hyvää oppia ei kannata hukata vaan hyödyntää. Samoin valtakunnallisilla toimijoilla, kuten Palopäällystöliitolla tai Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllä on hyvä mahdollisuus laajentaa toimintaansa uusille ja laajemmille kohdeyleisöille. Viron, Irlannin, Portugalin ja Tsekin esimerkit osoittavat, että tilanne voi mennä hyvin nopeasti hallitsemattomaksi
Max arbetstryck 8 bar. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ?????-???????. ??????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ??????????. ????????. Max käyttöpaine 8 bar. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. 2/2021 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Palokalusto Puh. ??????-????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. P.g.a. ??????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. VVAARR OOIITTUU SS!! VVAARR OOIITTUU SS!! VVAA RRNN IINNGG !! VVAARR NNIINN GG!! 50 x 130mm 35 x 340mm UUSI VAIHTOEHTOINEN SAMMUTUSMENETELMÄ Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. Hydrovent Europe får inte användas innan man har bekantat sig med bruksanvisningarna. ?????????????????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net. 050 516 6610, 050 552 8650 info@hydroventeurope.fi HYDRO ENT EUROPE .FI Hydrovent Europea ei saa käyttää ennen kuin on tutustunut käyttöohjeisiin. kraftig rekyl får inte ventilen öppnas innan Hydrovent har placerats i ventilationsöppningen. Voimakkaan rekyylin vuoksi sulkuventtiiliä ei saa avata ennen kuin Hydrovent on asetettu tuuletusaukkoon. ?????????–???????????????????. ??????????. sähköposti:sarco@sarco.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ????????
Sitten pohdinta dronehankkeesta levittäytyy palokunnan puolelle. Muutamilla laitoksilla jo laitteita on, mutta toiset haraavat vastaan. Pannu laskeutuu keittiön lattialle, jolloin kahvi ja lasinsirpaleet alkavat juosta kilpaa eri suuntiin. Jääkö kallis systeemi käyttämättä, jos halpa dronesyteemi lähtee lentoon jo pian?” ”Muistan ton ostokuprun. ”Ei pelkoa, Tää on oikeesti kiinnostavaa.” Uutinen kertoo ihmisiä kuljettavasta dronesta. Meillä se on lelu, jonka pelätään muuttavaan leipätyön sirkushuviksi”, savuykkönen pohtii. Kuulosti hämärältä, kun rahat kaivettiin jostain maan alta. ”Ekaan keikkaan taitaa kulua vielä hetki?” savukakkonen epäilee. ”Palokunta tulee tässäkin jälkijunassa. Meilahden sairaalan katolta Suomenlinnaan kestää vain kymmenkunta minuuttia!” uutista lukeva kaveri kertoo. Pian ihmiset ovat valmiina. ”Äläs nyt! Tän mukaan vuonna 2023 tapahtuu.” ”Toi aikataulu on kyllä mielenkiintoinen”, kahvia hörppivä ensihoitaja sanoo. Työparilla on nettijuttu kesken, hänen kofeiininhimonsa häviää sille. ”Totta. ”Ohjaaks lentoavustaja sitä dronea?”, savukakkonen kysäisee. ”Otetaan kahvia ennen kuin toi laite lähtee lentoon”, ensihoitaja ehdottaa. ”Lääkärit hyppäävät pian droneen, jota ohjaaja lentää siististi sisätiloista. Mutta se olisikin paukku, jos kopterit ja yhtiö korvattaisiin droneilla”, savukakkonen sanoo. Nuo mainiot tohtorit lentävissä droneissaan Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Mokkalaite kuulostaa vanhalta helikopterilta. ”Ai miks?” ”Vastahan FinnHEMS:lle hankittiin lentoyhtiö koptereineen. ”Puhu sitten suomea äläkä mitään kyytimiesten meänkieltä”, ylipalomies vaatii. Poliisillahan nää on jo arkikäytössä”, savukakkonen sanoo. Aattele, jos palomestari hyppäis droneen ja sitten paikalle pöllähtäs sen kuski, joka sanois, että oota vähän, mä haen lasit, että näen lukea manuaalia, jotta saadaan sut ilmaan”, ylipalomies sanoo. ”Istukaa alas, nyt on kovaa kamaa”, hän jatkaa. 48 Pelastustieto 2/2021 Palokunta tu lee tässäkin jälkijunassa. ”Tätä ette kyllä usko”, juttua lukeva kaveri sanoo. Kahvipöydästä kuuluu naurua, kunnes tarina saa vettä myllyyn. Keskustelun aloittanut ensihoitaja luovuttaa. ”Mähän sanoin, että otetaan sitä mokkaa, ennen kuin se laite lähtee lentoon”, toinen ensihoitaja nauraa.. Ensihoito lennättää dronella jo verta ja deffoja, pian tohtoreitakin. ”On siinä myös käytännön pelko. Kahvaa pitelevä ensihoitaja sanoo yhden sanan, se on ruma. Hän kiskaisee pannun rivakasti keittimestä, jolloin astian kahva pettää. Ostos oli niin kallis, että hintaakaan ei kehdata ääneen sanoo
2020 215x275.indd 1 25.11.2020 9.20. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi 10 VUODEN TEHDASTAKUU! Kulmala PelastutietoJoulu BioEx215x275. LIIAN TUMMAA PAAHTOA Ecopol FFF-AR sopiin kaikkiin A ja B luokan paloihin. Erinomainen jälkisyttymisen esto. (EN 1568-3 1A) Ecopol A – Fluoriton lentokenttien vaahtoneste. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. ICAO B. Ecopol vaahtonesteet Sammutustehoiltaan tinkimättömät ja ympäris töystävälliset tuoteet. Ecopol vaahtonesteet kaikkiin kohteisiin. Ecopol F3HC FFF Parempi teho kuin parhailla AFFF nesteillä. Ecopol Premium FFF-AR – Paras mahdollinen 1A1A vaahtoneste sekä hiilivedyille että polaarisille nesteille. Yhden vaahtonesteen taktiikalla kaikkiin tehtäviin. Tietysti kokonaan ilman fluoria
Yleisin pelastusrikkomus vuosina 2018–2019 koski avotulenteon kieltoa. Hänen mukaansa poliisiasiain tietojärjestelmän eli Patjan aineiston perusteella huomattavasti eniten pelastusrikkomuksia oli kirjattu tapauksissa, joissa oli rikottu pelastuslaissa säädettyä avotulen tekokieltoa silloin, kun Ilmatieteen laitokselta oli annettu varoitus metsäpalotai ruohikkopalovaarasta. Pelastusrikkomusten osalta ei ole ollut täysin selvää, että pelastuslain noudattamista valvova viranomainen on pelastusviranomainen, ei poliisi. Selkeyttä ilmoitukseen pelastusrikkomuksesta Ennen pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen kehittämishanketta pelastusrikkomuksesta ei ollut paljoakaan tietoa eikä kokemusta. Pelastuslaitoksille lähetetyn kyselyn vastauksissa todetaan, että pelastuslain kohdissa 7 rakennusten uloskäytäviin ja 8 kiinteistöjen pelastusteihin liittyvissä oikeuksissa on erilaisia tulkintoja pelastusviranomaisten ja asukkaiden välillä. ”Poliisin näkökulmasta haastetta tuo se, että pelastusrikkomus ei ole vähäi. 50 Pelastustieto 2/2021 Pelastusrikkomus Sanastokeskus TSK:n TEPA-termipankin mukaan pelastusrikkomus on rikkomus, joka johtuu pelastuslain, -asetuksen tai niiden perusteella annettujen velvoitteiden tai määräysten rikkomisesta tai noudattamatta jättämisestä. Lähde: Paloja pelastussanasto (TSK 33, 2006). Hankkeeseen liittyvä opinnäytetyö on ensimmäinen tutkimus. Sakkoja annettiin reilussa 40 prosentissa tapauksista. Myös kiinteistöjen pelastusteihin liittyviä pelastusrikkomuksia oli kirjattu jonkin verran. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTOIMI ”P elastusalan päällystötutkinnon opiskelu tarkoitti minulle alanvaihtoa, joten oli mielenkiintoista päästä tutkimaan kansallisen tason ja erityisesti pelastustoimea koskevaa säätelyä ”, vantaalainen Maarit Salonen kertoo. Esimerkiksi palotarkastusmääräysten noudattamatta jättäminen on pelastusrikkomus. Seuraavaksi eniten pelastusrikkomuksia oli kirjattu pelastuslain huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönneistä. Arkistokuvassa palopäällikkö Yrjö Jalava tutustui keravalaiseen kerrostaloyhtiöön
2/2021 Pelastustieto 51 Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishankkeen loppuraportti julkaistiin Pelastusopiston julkaisusarjassa helmikuussa 2021. Se parantaa kansalaisten yhdenvertaista kohtelua ja antaa poliisille paremmat tiedot myös ilmiöja alueseurantaan sekä tapausten sarjoittamiseen. • Pelastusja poliisilaitosten yhteistyöryhmien perustaminen erityisesti palojen tutkintaan liittyen • Tuottamuksellisuuden arviointia koskevan koulutuksen tarjoaminen • Pelastusrikkomuksen soveltamisalan ja -käytännön määrittäminen Hankkeeseen nimettiin kaikilta pelastusja poliisilaitoksilta yhteensä noin 80 henkilön yhteyshenkilöverkosto. Osansa on myös sillä, että pelastusviranomaisten pitää ottaa kantaa vain teon vähäisyyteen ja tuottamuksellisuuteen tai tahallisuuteen. Valtakunnallisesti eroja on myös viranomaisten välisessä yhteistyössä. Siksi pelastusrikkomus on ollut poliisissa vieraampi rikkomusmuoto.” OLLUT VÄHÄISELLÄ KÄYTÖLLÄ Salosen mukaan suurin syy pelastusrikkomuksen käytön vähäisyydessä on ollut pelastustoimen huono tuntemus pelastuslain määrittelemästä velvollisuudesta tehdä ilmoitus poliisille tapauksissa, joissa teko on pelastusviranomaisten puolesta määritelty tuottamukselliseksi. Pelastusala kiinnosti ja hän aloitti päällystötutkinnon opinnot vuonna 2018. Todetut syytkin käytön vähyyteen ovat suuntaa antavia pelastuslaitosten osalta, mutta yhdensuuntaisia verrattuna muihin saatavissa oleviin lähteisiin. Lisäksi pelastustoimes sa ei ole aiemmin ollut selkeää valtakunnallista toimintamallia liittyen pelastuslain 41 §:n mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen. Nämä vastaukset ovat enemmänkin suuntaa antavia eli kokonaisvaltainen yhteenveto liittyen pelastuslaitosten kokemiin haasteisiin pelastuslain 106 §:n osalta jää toteutumatta. Hankkeessa kehitettiin vakioitu kirjallinen menettely PelL 41 §/106 § -ilmoittamiseen. Pelastusopiston hallinnoiman ja Palosuojelurahaston rahoittaman kehittämishankkeen päätavoitteet olivat: • Pelastuslain (379/2011) 41 ja 106 §:ien ilmoitusmenettelyn luominen ja käyttöönotto valtakunnallisella tasolla. Lisäksi yhden poliisilaitoksen alueelle voi kuulua useita pelastuslaitoksia, joiden toimintatavat ja toimintamallit poikkeavat toisistaan merkittävästi”, Salonen kuvailee. Vaikka PelL 41 §/106 § -ilmoitusmenettely on ollut käytössä vasta lyhyen aikaa, erityisesti pelastusrikkomusten ilmoitusmäärät poliisiasiain tietojärjestelmässä ovat menettelyn käyttöön ottaneilla alueilla kasvaneet jo merkittävästi. Maarit Salosen opinnäytetyö pelastusrikkomuksesta tuotti runsaasti uutta ja ajankohtaista tietoa. Sen takia pelastuslaitoksilla oli paljon tärkeämpääkin mietittävää kuin vastaaminen lähettämääni kyselyyn. Myös poliisien prosessien ja lakien heikko tuntemus vaikuttaa osaltaan pelastusrikkomuksen vähäiseen käyttöön.” ”Koronan leviämisen estävät toimenpiteet laitettiin täytäntöön Suomessa maaliskuussa 2020. Pelastusja poliisilaitosten yhteistyöryhmistä saatiin hyviä kokemuksia. Ne käsittelevät pelastusviranomaisten velvollisuutta ilmoittaa poliisille tahallisiksi ja tuottamuksellisiksi arvioimansa palot, syttymissyyltään epäselviksi jääneet palot sekä epäillyt pelastusrikkomukset. ”Poliisiviranomaisille pelastuslaki on erityislainsäädäntöä, jossa valvonta on säädetty kyseisen toiminnan asiantuntijaviranomaiselle. senä rangaistavaa. Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishankkeen loppuraportti: http://info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_B/B1_2021.pdf Maarit Salosen opinnäytetyö Pelastusrikkomuksen perusteet: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2020100621058 Poliisin kirjaamat ilmoitukset jo olennaisesti lisääntyneet PELASTUSTOIMI Aiemmin pankkija rahoitussektorilla työkennelleen Maarit Salosen alanvaihto virisi hänen liityttyään Asolan VPK:hon. Kysymykseksi nouseekin se, miten pelastuslaitoksilla on ohjeistettu eri prosessit, tekojen määrittely vähäisiksi ja onko yhteistä linjausta siitä, miten pelastuslain 105 § ja 106 § suhteutetaan toisiinsa. Vakioitu ilmoitusmenettelytapa otettiin käyttöön 18 pelastuslaitoksella. Esimerkiksi poliisiviranomaisille ennen vuotta 2018 tehdyt vähäiset ilmoitusmäärät tukevat joitakin olettamuksia ilmoitusvelvollisuuden tuntemisesta pe lastustoimessa. Kaikki johtopäätökset, mitkä perustuvat Patja-aineistoon ovat yleistettävissä niiden antamisen hetkelle.” K U V A : T IIA S A LO. ”Joissakin pelastuslaitoksissa ei tunnistettu pelastusviranomaisen roolia pelastuslain noudattamista valvovana viranomaisena
Ajatus pelastusrikkomuksen lievyydestä sen soveltamisen vähäisyyden perusteena on myös hyvin ongelmallinen. Tämä tukisi pelastuslaitosten työtä ja toimialan kehittämistä.” Salosen mukaan sisäministeriö valmistelee pelastuslainsäädäntöä, mutta ei kuitenkaan anna ohjeistusta pelastuslain tai pelastusrikkomusten soveltamiseksi aluehallintovirastolle tai pelastuslaitoksille. Jos ilmoitusmenettelyä kuvattaisiin tapauksia poliisin tietoon saattavana verkkona, pelastusrikkomukset pitävän verkon silmät vangitsevat sisälleen myös vakavammat tekomuodot. 52 Pelastustieto 2/2021 ALANSA AMMATTILAISET ”Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishankkeen ja Maaritin Salosen opinnäytetyön jälkeen olemme pitäneet ensin niiden lyhyen briiffauksen. Esitutkinnan keskeyttämisestä ei saa muodostua tapaa päästä eroon vähäisistä jutuista. Pelastusrikkomusten kohdalla usein viitataan poliisin työmäärään ja siihen, että pelastusrikkomus rajautuu poliisin tutkintatoimista pois. Koska pelastusrikkomusta on käytetty ja sovellettu vuosien aikana vähän, ei aluehallintovirastoillekaan ole kertynyt paljoa näkemystä tulkintoihin ja soveltamiseen.” Kyselyyn vastanneiden pelastuslaitosten puolelta toivottiin selkeämpiä pykäliä pelastuslakiin tulkinnallisuuksien vähentämiseksi niihin kohtiin, joissa tulkintaeroja esiintyi. Esitutkinnan keskeyttämisen on kuitenkin perustuttava hyväksyttäviin syihin, muun muassa siihen, että rikoksesta ei epäillä ketään ja jos saatavilla ei ole asiaan vaikuttavaa selvitystä. Palautemallin olisi hyvä olla valtakunnallinen.” Salosen mukaan tärkein tehtävä pelastusrikkomuksen ilmoittamisella on vaikuttaa epätoivottuun käyttäytymiseen ja lisätä ymmärrystä siitä, että omalla huolellisuudella ja riskien ymmärtämisellä on merkitystä. Tämän vuoden aikana otamme ne mukaan toteutuksiin sopivasti mahdutettuina. Hyödyntääkseen poliisiviranomaisten tietoja pelastuslaitosten olisi lisättävä omiin valvontasuunnitelmiin palautejärjestelmä osana ennaltaehkäisevän työn kehittämistä. Pelastusrikkomus-nimikkeellä poliisiasiain tietojärjestelmään kirjattujen ilmoitusten määrä on kehittynyt vuosina 2014?2020 seuraavasti: Taulukko 1 Pelastusrikkomus-nimikkeellä kirjatut ilmoitukset poliisilaitoksittain 2014?2020 Poliisilaitos 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Helsinki 3 2 10 8 4 14 16 Itä-Uusimaa 3 3 1 4 5 2 Kaakkois-Suomi 1 1 3 2 4 11 10 Länsi-Uusimaa 2 1 2 2 2 4 3 Häme 9 1 2 2 2 11 35 Sisä-Suomi 10 2 5 5 9 24 95 Pohjanmaa 4 3 2 4 8 9 49 Lounais-Suomi 6 6 14 13 15 17 154 Itä-Suomi 4 4 3 2 5 14 Oulu 2 3 4 3 4 6 21 Lappi 1 1 2 2 2 11 Yhteensä 45 23 46 45 56 108 410. Ennaltaehkäisevässä työssä olisi esimerkiksi perusteltua saada tietoa kaikkien rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen tutkinnasta. ”Paremmalla soveltamisella voidaan vähentää onnettomuuksia ja riskitilanteita. Pidimme vielä suunnittelupalaverin kyseisellä opettajaryhmällä, ja sovimme miten ja missä opintojaksoissa nämä asiat otetaan jatkossa vielä korostetummin esille ammattiopetuksessamme eli pelastaja-, alipäällystöja päällystötutkinnoissamme. Kuten jatkossa käy ilmi, rikosnimikkeet varomaton käsittely ja yleisvaaran tuottamus sisältävät myös muita kuin palotapauksia. Tällöin pelastuslain mukaiset velvoitteet täytetään pelastustoimen puolella ja pelastustoimen arvot toteutuvat jokaisessa pelastuslaitoksessa yhdenmukaisesti. ”Sisäministeriöstä pyritään lainvalmistelun yhteydessä pidettävissä tilaisuuksissa kertomaan, mikä sen näkökulmasta on pykälän tarkoitus ja miten sitä tulisi tulkita. PRONTOssa nousi esille yhdenmukaisen täyttämisen tärkeys. Poliisiviranomaiselta saatava palaute voisi tukea pelastuslaitosten tehtäviä onnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä, varautumisessa ja vahinkojen torjunnassa. Johdonmukainen puuttuminen erityisesti metsäja ruohikkopalovaaran aikaan tehtyihin avotuliin ja niistä määrättävät rangaistukset vaikuttavat ajan mittaan niin, että tapausten määrätkin vähenevät. Lopulta pelastusrikkomus on perusteltu ilmoitusmenettelyn vaikuttavuuden indikaattori siitä syystä, että se sisältää ainoastaan paloihin ja pelastuslain rikkomiseen liittyviä tapauksia. AVI:lla on pelastuslain laillisuusvalvonta ja henkilöstönsä puolesta vahvempaa osaamista konkreettisesti tarkastella, onko lakia noudatettu tai onko viranomainen toiminut oikein. Tarkoitus on terävöittää ajatusta, että turvallisuus on yhteinen asia. Pelastuslaitoksilla on velvollisuus Pelastusrikkomus-nimikkeellä kirjatut ilmoitukset poliisilaitoksittain. Ja jos ajattelemme, että pelastuslakia pitäisi noudattaa, sen 106 §:ääkin tulee noudattaa. ”Pelastuslaitosten tulisi yhteisesti sitoutua ilmoitusten käsittelyyn samalla tavalla valtakunnallisesti, koska yhtenäisellä viranomaismenettelyllä turvataan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu.” ”Poliisiviranomaiselta ilmoitusten perusteella saatavalla palautteella voi olla merkitystä. Ilmoitusmenettelyt osaksi Pelastusopiston tutkintoopintoja PELASTUSTOIMI YHTENÄISET MÄÄRITTELYT JA PALAUTE Salosen mukaan pelastusviranomaisia auttaisi se, että kaikilla pelastuslaitoksilla ilmoitusmenettely olisi sama. Kuinka moni haluaa, että kerrostalonaapurina asuu henkilö, joka on taipuvainen aiheuttamaan välinpitämättömyydellään tilanteita, jotka voivat nopeastikin kehittyä kunnollisiksi tulipaloiksi. Tästäkin syystä pelastuslaitosten PelL 41 §/106 § -ilmoitusten seuranta on tärkeää: jos ilmoitusmäärät pienenevät, johtuuko se ilmoitusaktiivisuuden laskusta, vai toivotusta tapausten tosiasiallisesta vähentymisestä. ”Lisäksi olisi järkevää, jos pelastuslaitokset yhtenäistäisivät tuottamuksellisuuteen ja teon vähäisyyteen liittyvät määrittelyt poliisiviranomaisten ja syyttäjien kanssa yhteistyössä – esimerkiksi poliisiviranomaisen puolelta palojen määrittelyyn perehtyneen henkilön johdolla. Pelastusrikkomusta ei ole syytä vähätellä myöskään onnettomuuksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Pelastusviranomaisten ja poliisiviranomaisten pitäisi sopia yhteistoimintamalli palautteen osalta ja määritellä, mitä tietoja palaute koskee. Ensi vuoden opintojaksoihin pystyimme ne huomioimaan sitten paremmin”, kertoo vanhempi opettaja ja onnettomuuksien ehkäisyn tiimin vetäjä Jani Jämsä Pelastusopistosta. Tekojen määrittelyssä yhteistyö poliisiviranomaisten kanssa varmistaisi, että ilmoitukset olisivat sisällöltään laadukkaita ja yhdenmukaisia.” APUA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYYN Ilmoitusmenettely-hankkeessa kehitetty ilmoituslomake on käytössä 18 eri pelastuslaitoksella. 64 Tavoitteet eivät kuitenkaan tarkemmin ajatellen ole keskenään ristiriitaisia vaan yhdensuuntaisia. Huomattava osa pelastusrikkomuksista koskee avotulitapauksia, jotka keväisin ja kesäisin työllistävät ja turhauttavat pelastuslaitoksilla runsaasti. (Rikosten esikäsittelytoiminta…, 13?14). Paloriskikohteet olisivat helpommin tunnistettavissa. Jos vertaamme eri rikkomusten muotoja, esimerkiksi liikennerikkomukset olemme sisäistäneet hyvinkin puuttumisen väärteiksi. Sessioon osallistuivat hallinnon, pelastustoiminnan johtamisen ja onnettomuuksien ehkäisyn opettajat. Selvää nousua selittää kirjallinen PelL 41§/106§ -ilmoitusmenettely, jonka pilotti alkoi vuonna 2018 Varsinais-Suomessa
Näin pelastusviranomainen hallinnoisi kokonaisuudessaan laissa säädettyä velvoitettaan valvoa pelastuslain noudattamista, pelastusrikkomusta ja sen rangaistusseuraamuksia. Tutkimuksen mukaan Ruotsissa, Norjassa ja Virossa sakkomenettelystä on määrätty jo suoraan laissa, jos rikkoo tai laiminlyö lain velvollisuuksia. Onko poliisilla resursseja tutkia näitä kaikkia?” Korkiamäki kysyy epäillen. Joku järkevämpi ilmaus pitäisi pelastuslakiin saada.” Voisiko hoitaa kevyemmin ja automaattisesti. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito PELASTUSTOIMI tehdä tarvittavat johtopäätökset ja niiden tueksi tarpeeksi kattava selvitys perusteluineen. ”HIKLU-alueella keikkamäärät ovat myös ihan eri luokkaa. Norjassa pelastusviranomaiset saavat määrätä sakkoja ja siten vastaavat lain noudattamisen lisäksi laissa säädetystä rangaistusmenettelystä. Suomessa pelastusviranomaisilla on mahdollista määrätä hallinnollisia maksuja. Isännöitsijöiden koulutus taloyhtiöiden pelastusrikkomusten tunnistamisesta nostaisi nykyistä selvemmin esille riskikohteita.”. MALLIA MUISTA MAISTA. Ei olisi iso asia saada PRONTOon toiminto, jolla selostus ja ilmoitus lähtisi poliisille automaattisesti valitsemalla rasti kyseiseen ruutuun”, Korkiamäki ehdottaa. ALANSA AMMATTILAISET Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 2/2021 Pelastustieto 53 Yhtenäinen ilmoitusmenettely on otettu käyttöön 18 pelastuslaitoksella, paitsi Uudellamaalla HIKLU-alueella. Isännöitsijän kautta oli tehty pelastusrikkomusilmoituksia liittyen tavaroiden varastointiin rappukäytävissä, autotalleissa tai kellareissa ja pelastusteille pysäköinneistä. ”Yllättävää oli mielestäni se, että myös isännöitsijän tai taloyhtiön osakkaan kautta oli lähtenyt aloitteita pelastusrikkomuksista. Totta kai se tehdään, jos poliisi ei ole paikalla. Kirjallinen ilmoitus pitäisi myös lähettää salattuna sähköpostina. Suomessa on hänen mukaansa alueellisia eroja ja harvaan asutuilla alueilla poliisi ei aina ehdi tai pääse paikalle, tilanne on siellä toinen. Täyttämällä jokaisella pelastuslaitoksella PRONTO samoilla periaatteilla varmistetaan, että selosteet tapahtumista ovat asianmukaisia, laadukkaita ja kattavia. ”Pelastus on sanana positiivinen ja rikkomus negatiivinen. Pelastusrikkomuksesta säädettävä maksimirangaistus on päiväsakko.” Salonen pohtii, pitäisikö Suomessa tarkastella mahdollisuutta säätää pelastusrikkomuksen sakkorangaistus hallinnolliseksi maksuksi. Pelastamiseen liittyy sekä uskonnollinen että pelastusalaan liittyvä merkitys. Pelastusrikkomus on hänen mielestään suomen kielen sanana ristiriitainen. Pelastuslain mukaan suullinen ilmoitus riittää. Suurin osa on bulkki-ilmoituksia, joista tyypillisinä lyhtypylväisiin kiinnitettyjen purkkiroskisten palot. Helsingissä poliisi on kuitenkin aina kohteessa, kun on kyse tulipalosta. Ei ole nykyaikaa, että teemme sivutolkulla ilmoituksia, mikä on raskas tapa hoitaa asia. ”Suomessa yhteisösakon käyttäminen tehosteena pelastusrikkomuksissa Viron lainsäädäntöä mukaillen vaatisi rikoslain muuttamista tältä osin, mutta kyse on enemmän siitä, mikä on pelastustoimen tarve. ”Meitä on ymmärretty väärin, sillä emme kritisoi poliisille ilmoittamista. Pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta kertoo osittain oman näkemyksensä
AHONEN, VIIVI: Maastopalopukujen lämpökuormittavuus: Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa -hanke http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922394 Tavoitteena oli selvittää, mitä eroa on maastopalopuvuilla ja perinteisillä palopuvuilla sekä mitä eroa on niiden lämpökuormittavuudessa käyttäjälle. 54 Pelastustieto 2/2021 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Pelastuslaissa määritellyt toimenpiderekisteri, varautumistehtävien rekisteri ja valvontarekisteri hoidetaan PRONTOssa. Kuva 14: Koko kehon pintalämpötilaa kuvaavat keskiarvot eri testipuvuilla. Mittausten aikana seurattiin koehenkilöiden hieneritystä, sykettä, iholämpötiloja sekä syvälämpötilaa. henkilöt suorittivat testissä koeradan jokaisena neljänä päivänä samanlaisella tahdilla. Lämpötilat myös nousivat nopeammin palopukua käytettäessä. Kuten kuvasta 14 huomataan, palopuvulla koko kehon pintalämpötilat olivat testin aikana korkeammat kuin maastopalopuvuissa. Kuvassa 13 näkyy koehenkilöiden koko kehon pintalämpötilaa kuvaavat arvot, jotka on laskettu yhtälöllä 1. Kuvassa 14 on laskettu jokaiselle puvulle koehenkilöiden yhteenlaskettu keskiarvo koko kehon pintalämpötiloista. Tulosten perusteella todettiin, että hypoteesi piti paikkaansa: rakennuspaloissa käytettävä palopuku aiheuttaa käyttäjälleen enemmän lämpökuormitusta kuin maastopalopuku. Opinnäytetyötä tehdessä keskusteluista jäi kuva, että asiakkaat saavat hyvää palvelua ja että pelastusviranomaiset työskentelevät tietoja luovuttaessaan asiantuntevasti ja korkealla moraalilla, mutta viranomaistoiminnan läpinäkyvyyden toteuttamien on vaikea asia heillekin. Tuloksena oli, että tiedonluovutuksista oli tarve saada tilastoja, työkalun toimintoja oli muutettava käyttäjäystävällisemmiksi ja luovuttajaa paremmin tukeviksi. Jokainen koehenkilö tuotti eniten hikeä palopuvussa. Lämpökuormituksen eroja selvitettiin lämpökuormitusmittauksilla, jotka tehtiin Pelastusopiston A-rakennuksen kellarikerrokseen rakennetulla testiradalla. Neljä koehenkilöä käytti neljää eri pukua. KoeTyypillisintä salattavaa ja peitettävää ovat henkilö tai muut tunnistamiseen johtavat tiedot. PRONTOn tulisi tukea heitä. Yksi oli rakennuspaloissa käytettävä palopuku ja kolme muuta olivat maastopalopukuja. Tulokset ovat PRONTOn järjestelmäryhmän käytettävissä, kun luovutustyökalua aikanaan päivitetään. Tietoja luovutetaan tietopyyntöihin PRONTOssa olevan tiedonluovutustyökalun avulla. Opinnäyte oli osa Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämisja innovaatiopalveluiden metsäpalohanketta, jonka yksi tavoite oli tutkia sammuttajien lämpökuormittumista maastopaloissa. Teknisestä ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Pelastusopisto ja rekistereiden sisältämästä tiedosta pelastuslaitokset. Opinnäytteessä perehdyttiin PRONTOon, tiedonluovutuksen sääntelyyn ja selvitettiin tietoa luovuttavilta pelastuslaitosten viranhaltijoilta verkkokyselyllä luovutustyökalun tärkeimmät kehityskohteet. Työn päätavoite oli kehittää työkalua nykyvaatimuksien mukaiseksi. Koerata simuloi maastopaloissa tapahtuvia työtehtäviä kuten letkukehikoiden kantamista, paineistetun letkun vetämistä sekä kaluston keräämistä. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Tiedon luovutus pelastustoimen toimenpiderekisteristä Työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa KAIVOLA, TIMO: Tiedon luovutus pelastustoimen toimenpiderekisteristä http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110622346 Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto eli PRONTO on sisäministeriön järjestelmä. Iholämpötilojen keskiarvot eri puvuilla.. Keskeisimpien havaintojen pohjalta tehtiin kymmenen kehitysehdotusta työkalun toiminnan muuttamiseksi. Myös sydänja verenkiertoelimistö kuormittui eniten palopukua käytettäessä. Maastopalopukujen välillä erot pintalämpötiloissa olivat pieniä. 25 Kuva 13: Koehenkilöiden koko kehon pintalämpötilaa kuvaavat arvot eri testipuvuilla. Oletuksena oli, että palopuku aiheuttaa enemmän lämpökuormitusta käyttäjälleen
Siihen vastasi yhteensä 59, joista 42 oli MIRG-henkilöä ja 17 helikopterimiehistön jäsentä. Toinen tavoite oli selvittää tarvetta mahdollisille muutoksille pelastustoiminnan valmiuden järjestelyihin ja virkarakenteeseen harvaan asutuille alueille. Tutkimuksen perusteella Lapin pelastuslaitoksen nykytilan haasteet ja ongelmat on tunnistettu ja asemavastaavien kehitysideat on dokumentoitu pelastuslaitoksen käyttöön. Myös yleinen halukkuus jatkaa erikoisryhmässä käy ilmi. RANKINEN, VILLE: Pienten toimipaikkojen valmius pelastustoimintaan Lapin pelastuslaitoksella http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102921748 Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Lapin pelastuslaitoksen pienten toimipaikkojen pelastustoiminnan valmiuden ja virkarakenteen nykytilaa. Näkyvin muutos kaikilla kolmella selosteella on paloluokka P0:n lisääminen, jota käytetään, kun rakennus on suunniteltu käyttäen oletettuun palonkehitykseen perustuvaa menettelyä. Kyselytutkimuksella saatua tietoa voidaan hyödyntää MIRG-harjoitusten suunnittelussa ja osaamisen kehittämisessä. Tietoa kerättiin kyselyllä sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen MIRG VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen MIRGhenkilöstön osaamisen kehittäminen harjoituksiin osallistuvilta henkilöiltä että yhteisharjoituksiin osallistuvalta Vartiolentolaivueen Turun ja Helsingin tukikohtien pelastushelikopterimiehistöiltä. Siihen yksi syy ovat käynnissä olevat oikeuskäsittelyt, joissa on ollut aiheena, tuleeko varallaoloaika lukea työajaksi. Käy selvästi ilmi, että harjoittelu koetaan tärkeäksi ja MIRG-harjoituksiin osallistuvilla on hyvä motivaatio. Kysely tehtiin Google Forms -verkkolomakkeella. Toinen työlle annettu tavoite oli tutkia PRONTOn käyttöön liittyviä puutteita tukemattomilla selaimilla, jotka rajattiin Microsoft Edgeen ja Applen Safariin. LAAKSO, LAURI: Määräysten ja tekniikan kehitysten vaikutukset PRONTOon http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923302 Tavoitteena oli selvittää pelastustoimen resurssija onnettomuustilastointijärjestelmä PRONTOon vaadittavat muutokset ympäristöministeriön asetuksen rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017:n tultua voimaan 1.1.2018. Harjoitusten sisältöä halutaan kehittää monipuolisemmaksi ja määrätietoisemmaksi.. Lapin pelastuslaitoksen pienten toimipaikkojen asemavastaaville lähetettiin kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa toimipaikkojen nykytilasta ja kehitysideoita toiminnan parantamiseksi. Tukemattomien selainten puutteet ovat varsin vähäisiä. Toinen näkyvä muutos tulee onnettomuusselosteen Käytetyt toimenpiteet-osioon Pääsy kohteeseen ja Ihmisen pelastaminen -valikkoihin lisäys palomieshissin käyttö. Rakennusja palontutkintaselosteelle lisätään kohta poistumisturvallisuusselvityksen laadinnasta. Opinnäytetyö tehtiin tapaustutkimuksena, jonka viitekehys muodostui pelastusalaa ohjaavasta lainsäädännöstä ja sisäministeriön ohjeista. Lapin pelastuslaitoksen omat ohjeet, päätökset ja sopimukset ovat myös tärkeä osa opinnäytteen viitekehystä. PRONTOn päivittämisessä suurimmat Määräysten ja tekniikan kehitysten vaikutukset PRONTOon muutokset kohdistuvat rakennusselosteeseen. VIROLAINEN, MARKO: Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen MIRG-henkilöstön osaamisen kehittäminen -kyselytutkimus http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426097 Opinnäytetyössä selvitettiin mielipiteitä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen MIRG-toimintaan (Maritime Incident Response Group) osallistuvan henkilöstön harjoittelusta. Pelastusalalla on uutisoitu, että varallaolo poistuu pelastuslaitosten keinovalikoimasta. Edgen pelastustehtävät kartalla ”Hae kohteen tiedot” -työkalu ei toiminut kummallakaan selainversiolla. MIRGharjoituksiin osallistuvilla on hyvä motivaatio. ty virkaajan ulkopuolella varallaolojärjestelyin ja sopimuspalokuntien henkilöstön varaan. Safarin osalta merkittävimpänä korjaustarpeena on onnettomuusselostetta täytettäessä ohjeiden sekä käytettyjen toimenpiteiden ja menetelmien valintaikkunan avautuminen uudelle välilehdelle ponnahdusikkunan sijaan. Tutkimusten tulokset ovat suoraan käytettävissä PRONTO-ohjausryhmälle tarvittavien päivitysten tekemiseksi järjestelmään. Lapin maakunnassa pelastuslaitoksen valmius pienillä toimipaikoilla on järjestetPienten toimipaikkojen valmius pelastustoimintaan Lapin pelastuslaitoksella Nykytilan haasteet ja ongelmat on tunnistettu. 2/2021 Pelastustieto 55 OPINNÄYTTEITÄ OPINNÄYTTEITÄ Näkyvin muutos on paloluokka P0:n lisääminen
Kierto-ongelmia tulee, kun käytetään kahta Virve-radiota vierekkäin. On vaikea ennustaa, missä on katvealueita. On myös haastavaa kuulla Virvestä tulevaa puhetta, jos konemiehen vieressä pumppu on käynnissä.” Hän pohtii, voisiko oheislaitteiden johtoja jotenkin integroida varusteisiin. Jos äänenvoimakkuus jää tiettyyn asentoon ja puet sammutusasun päälle, ainakaan meillä monofonista ei voi säätää voimakkuutta. Varusteisiin on tullut erilaisia maskiin ja kypäriin liitettäviä oheislaitteita eri valmistajilta, muun muassa kallomikrofoni. 56 Pelastustieto 2/2021 Virvelle suuret odotukset Viranomaisverkko Virve mahdollistaa paljon, mutta puutteista kerrotaan etenkin kuuluvuudessa ja myös oheislaitteissa. Maan pinnalla kuuluvuus on ok, mutta maan alla tiputaan usein verkosta. Suullinen viestiliikenne ei tule poistumaan, olipa johtamisjärjestelmä mikä tahansa. ”Olemme käyttäneet linkkimiehiä kuuluvuuden laajentamiseksi. Myös hinta per käyttäjä voi tulla vastaan.” KUULUVUUSONGELMIIN ON VALITETTAVASTI JO TOTUTTU ”Ainakin Helsingissä olemme huomanneet, että kuuluvuus välillä häviää. Tekstit ja kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTOIMI P aloesimies Jere Jefremoff Helsingin pelastuslaitokselta toivoo, että uudistuksessa muistetaan loppukäyttäjät ja suullinen viestintä, eikä mennä vain tekniikka edellä. Esimerkiksi rakennusmateriaaleista riippuen siinäkin tulevat rajat vastaan. Suorakanavatoiminto on arvokas ominaisuus, josta ei haluta luopua. Tähän ja muihin puutteisiin on ikävä kyllä totuttu järjestelmään kuuluvana ominaisuutena. Lisälaitteiden johdoista emme uskoakseni pääse eroon, mutta kypärien kokoakaan ei voi loputtomasti kasvattaa. On annettu liikaa myöden sille, että esimerkiksi paineen alla pelastustyössä yksittäisen pelastajan tulee jaksottaa puhettaan järjestelmän mukaan, jotta johtajille muodostuu tilanteesta mahdollisimman selkeä kuva.” Nykyjärjestelmä ei tuo hänen mielestään tarvittavia hyötyjä, ja päätelaitteisiin liitettävät oheislaitteet ovat varsin keskenkasvuisia. Näin on muun muassa käyttämissämme kallomikrofineissa.” ”Virve 2.0 -laitteiden ja niihin liitettävien oheislaitteiden kehitystyössä loppukäyttäjien tarpeet tulisi ottaa paremmin huomioon. Palauttaisin keskustelun palomiehen ja pelastajan työhön. Palomies vetää kyllä nippusiteellä johdot yhteen, mutta yksikin lenkki voi tositilanteessa tarttua johonkin. Joissakin rakennuksissa on ”vuotavia kaapeleita”. Ratkaisevaa on, miten se hoidetaan.” Jefremoff kertoo ääriesimerkin viisikerroksisesta kauppakeskuksesta. ”Brankkarin työ on todella monipuolista, ja oheislaitteiden pitää taipua moneen. Koulutukseen ja työturvallisuuteen on hänen uransa aikana satsattu paljon. ”Pitäisi kuitenkin muistaa, että myös viestiliikenne on tärkeä osa työturvallisuutta.” ”Virven teknologia ja kehitys menee varmaankin siihen suuntaan, että välitetään tilannekuvaa tapahtumapaikalta kuvineen ja videoineen. ”Operatiivisessa työssä suullinen viestintä on merkittävä osa tehtävien onnistumisessa. Esimerkiksi kapulan pieniä nappuloita ja oheislaitteita on vaikea käyttää etenkin hanskoilla. Tähän on varauduttu viestiliikenneohjeissa siirtymällä suorakanavalle. Käsiradioon ohjelmoitu merkkiääni onneksi varoittaa, milloin putoat verkosta. Mitkä ovat vaatimukset Jere Jefremoff toivoo kuuluvuus ongelmiin parannuksia. ”Ne ovat työturvallisuusriski etenkin savusukelluksessa ja muun muassa köysityöskentelyssä.” uusien hienojen päätelaitteiden oheislaitteille ja löytyykö niitä heti. Virve tippui verkosta, mutta vartijan kännykällä saatiin yhteys hätäkeskukseen. Mobiililaajakaistapalvelujen Virve 2.0 tulee käyttöön muutaman vuoden kuluessa. Korvanappi toimii kevyemmässä varustuksessa esimerkiksi kohdekäynneillä – samoin ensihoitotehtävissä. Viestiliikenne on olen nainen osa operatiivista toimintaa ja työ turvallisuutta.. Keskenään samanlaisissa oheislaitteissa mikrofoni voi toimia toisella paremmin, toisella huonommin. Arvokas suorakanavatoiminto pitää ehdottomasti säilyttää Virve 2.0:ssa.” Jefremoffin mielestä on hyvä systemaattisesti kerätä tietoja kuuluvuusongelmista, kuten Helsingissä on nyt alettu tehdä
Erillisverkot tuo liittymätuotteen eli etuoikeustoimenpitein varustetun dataliittymän tarjolle kuluvan vuoden aikana”, kertoo teknologiajohtaja Antti Kauppinen Suomen Erillisverkot -konsernista. Lähestulkoon kaikkiin teknisiin kuuluvuusongelmiin löytyy myös tekninen ratkaisu. Myös lisälaitteet määritellään asiakastarpeen mukaan, huomioiden tiedonsuojaamisen vaatimukset. Kaupunkialueiden Virve-tukiasemat olivat virtasyötön piirissä koko ajan, mikä pelasti tilanteen, mutta samalla osoitti järjestelmän heikkouden.” Rajavartiolaitoksella toiminta-alue on koko Suomi maalla, merellä ja ilmassa. Hän kuuluu myös sopimuspalokunnan hälytysosastoon. ”Kuuluvuusongelmat heikentävät työturvallisuutta ja pelastustoiminnan tehokkuutta. ”Päätelaitevaatimuksia käsitellään myös toimialoille järjestettävissä asiakastyöpajoissa, jotka ovat juuri käynnistymässä. Virve on tuttu jo Nokian prototyypistä lähtien. Toisaalta uudet palvelut tehostavat digitalisaation hyödyntämistä pelastustoimessa, kun mobiililaajakaistapalveluun toteutetaan lain mahdollistamat etuoikeusja altapurkutoiminnallisuudet. • Saumaton siirtyminen vanhasta järjestelmästä uuteen 2023–2025. ”Lisäksi on erityisalueita, kuten Suomen laaja saaristo sekä itäisen Suomen ja Lapin laajat alueet. • Virve 2.0 toimii 4G-verkossa ja myöhemmin 5G-radioverkossa. • Etuoikeusja altapurkuominaisuudet varmistavat toiminnan ruuhkatilanteissa. ”Nykyisessä nopeatempoisessa yhteiskunnassa tämä ei onnistuisi ilman Virveä ja kaikkien viranomaisten yhteistyötä.” Erityisesti kuuluvuus ja erikoistilanteet huolestuttavat Virve 2.0:ssa. Hän on Suomenlahden merivartioston Virve-vastaava ja osittain mukana Virve 2.0:n kehitystyössä. ”Merellä kustannuksia lisää, että headsettiin on saatava Virve ja kansainvälinen VHF-radio. • Suomessa nyt noin 45000 liittymää. • Tavoite on siirtyä uuteen palveluun vuoden 2025 loppuun mennessä. Päätelaitteisiin on myös mahdollista vaihtaa kuuluvuutta parantavia tehoantenneja. Viestintäja erilaiset suojainratkaisut pitäisi suunnitella ja hankkia toinen toistaan tukevina kokonaisuuksina”, Koskinen sanoo. Kahden tunnin kuluttua oli matkapuhelinverkon tukiasemien akustojen virta loppu ja kaikki käytännön liikenne hoidettiin Virvellä. Suuremmalla taajuudella signaalit eivät etene kaupungeissa ja syrjäseudun maastossa yhtä pitkälle kuin nykyinen Virve-taajuus. Langattomia lisälaitteita nähdään varmasti lisää. ”Siirrymme nykyvirven 380 mhz:n alueelta 4G-alueelle eli yli 900 mhz:n alueelle. Virve 2.0 lyhyesti: • Virve 2.0 -palveluun luodaan nykyistä vastaavat olosuhteet yhteistyölle. Haasteita tuovat tilanteiden ja muun muassa suojaasujen moninaisuus, jolloin päätelaitteet lisälaitteineen tulisi olla kannettavissa tilanteesta ja suojautumisesta riippumatta. Sama koskee kaikkia aluksia, eli olemme sidoksissa kahteen järjestelmään.” Wikholmin mukaan Virve-verkko rakennettiin alun perin kattamaan ajoneuvoradion kuuluvuutta. Eräistä syrjäseutujen Virve-tukiasemista loppui virta ja käytännössä piti toimia käsiradion tehoantennia ja maaston kukkuloita hyväksikäyttäen. Viestintäja suojausratkaisut tukemaan toisiaan Kuuluvuus ja erikoistilanteet haasteina ”Virve 2.0 -hankkeen tärkein tavoite on nykyisten toimintojen turvaaminen teknologian vaihtuessa. Käytännössä tukiasemia joudutaan rakentamaan todella paljon enemmän.”. Nykyisten lisälaitteiden liitettävyydestä ei ole varmuutta.” ”Pelastuslakiin valmisteltavalla muutoksella varmistetaan pelastusviranomaisen mahdollisuudet vaatia kiinteistön omistajaa varmistamaan Virve 2.0 -palvelun kuuluvuus sisätiloissa, kuten nyky-Virvessäkin.” ”Suorakanavaominaisuus säilyy, mutta sen käyttö voi vaatia lisälaitetta, jos valittu päälaite ei sisällä sitä toiminnallisuutta. Puheviestintä toimii nyky-Virvessä hyvin, jos se on hyvin ohjeistettua ja harjoiteltua.” ”Henkilökohtaiset, suoraan käyttäjään kytkettävät järjestelmät ovat usein kypäräjärjestelmiä monikäyttöisempiä. 2/2021 Pelastustieto 57 Palomies Kimmo Koskinen on opintovapaalla Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Näkemykset ovat hänen omiaan yksityishenkilönä. Katveita löytyy aina, varsinkin syrjäseudulla. • Edellytetään Elisan rakentavan nykyistä Virveä vastaava peitto vuoden 2024 loppuun mennessä. Ryhmäpuhe säilyy tärkeimpänä johtamisen välineenä. Yhteistyötä laitteistotoimittajien kanssa hän on tehnyt muun muassa etsittäessä viestintäratkaisuja Finn Rescue Teamin rauniopelastusmuodostelman tarpeisiin. Tämä pitää ottaa huomioon kaikessa operatiivisessa toiminnassa.” ”Tapani-myrskyssä 2011 olin VPK:n rivissä raivaamassa puunrunkoja toista vuorokautta. Erillisverkot toimii aktiivisesti matkaviestinjärjestelmiä standardisoivassa järjestössä jotta saisimme uusia suorakanavateknologioita.” Puhepalvelut tärkeitä jatkossakin Merivartiomestari Rabbe Wikholm työskentelee Hangon merivartioasemalla. Virve 2.0 mahdollistaa tilannekuvan parantamisen, kuvien ja videoiden välittämisen, erilaisten antureiden ja mittalaitteiden yhdistämisen tilannekuvajärjestelmään sekä tiedolla johtamisen tehostamisen
Paikalle kutsuttu rakennesuunnittelija kielsi menemästä torniin sen betonivälipohjan romahdusvaaran takia. Pelastustoiminnan johtaja kielsi menemästä sisälle. Lisäksi ei tiedetty, kestääkö se jopa 3500 kilon painoisten kellojen putoamisen. Palosyytutkijat päättelivät palon syttyneen lattiatasolla joko kynttilästä tai sähköviasta. Syntyneestä aukosta liekit löivät korkealle. Goldisbergin palokunta vastasi jälkivartioinnista. Ensimmäisen yksikön saapuessa sakeaa savua nousi ylhäällä olevista ikkunoista. Avasimme kattoon aukon, jonka kautta hyökkäsimme sammuttamaan ullakkopalon.” Jouluyönä kello 4 siirryttiin jälleen jälkivartiointiin. Palovahingot olivat noin kolme miljoonaa frangia (euroa). ”Vartiossa kello 19:n aikoihin huomasin tornin huipulla tulen kajastusta ja savua. ”Pelkäsimme palon leviävän ullakolle, jonne pääsi vain tornin kautta.” Puoleen päivään mennessä paloa oli rajoitettu siinä määrin, että savusukeltajat saattoivat mennä kurottajan lavalta ikkunoiden kautta betonivälipohjan yläpuolelle. ”Nyt saatoimme suihkuttaa täydellä teholla ullakolle. Hälytin koko palokunnan”, Schär kertoo. ”Palo oli syttynyt maanpinnan tasolla ja hormipalon tavoin levinnyt puuosia pitkin nopeasti huipulle saakka. Koska paloa ei heti huomattu, kirkon massiiviset puuovet olivat saapuessamme jo palaneet puhki.” Pelastustoiminnan johtaja Markus Leibundgut sijoitti Langenthalin tukipalokunnan suurtehotuulettimen suihkuttamaan torniin vesisumua. Varmuuden vuoksi pelastustoiminnan johtaja evakuoi viereisten neljän talon asukkaat. Palokuntalaiset suihkuttivat perävaunujen tikkailta ikkuna-aukkojen kautta torniin. Jouluaamuna kello 8 nosturi alkoi purkaa kirkon tornin ja katon irtonaisia osia. Myöhemmin paikalle tuotiin kaksi tikasperävaunua. Yhtäkkiä 15 metrin korkuinen tornin huippu romahti kirkon katolle. ”Pian liekit tulivat esiin tornin kuparikattoon puhjenneista aukoista. Suurimmat vahingot koituivat sammutusvedestä uruille. Koska tie oli tikasautolle liian kapea, paikalle tuotiin työlavalla varustettu kurottaja, joka kuitenkin upposi pehmeään ja märkään maahan. Teksti: Isabelle Grünenwald Kuvakaappaus: 118 swissfire.ch 3/2020.. Tornin huipulla näkyvien liekkien luokse se ei ylettynyt. Paikalla ollut yksikkö ei voinut tehdä palolHERZOGENBUCHSEE, SVEITSI 3/2020 Palo kirkontornissa le mitään. Sammutus aloitettiin kirkonkellojen korkeudelle, 22 metriin, nostetulta kurottajan työlavalta. Raskas kurottaja irrotettiin vinttureilla ja sijoitettiin muottivanerilevyjen päälle. He nousivat kapeita portaita huipulle paikantamaan lämpökameralla ja sammuttamaan viimeiset palopesäkkeet. ”Kirkko oli rakennettu kummulle, jonne noustiin joko portaita tai kapeaa tietä”, palokunnanpäällikkö Simon Schär kertoo. Emme päässeet niin korkealle”, Schär kertoo. 58 Pelastustieto 2/2021 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Palokunta hälytettiin jouluaattoaamuna sammuttamaan vuonna 1728 valmistuneen kivikirkon tornipaloa
Rakennuksen korjaukset aloitettiin välittömästi. Tavoitteena oli, että asukkaat voisivat muuttaa vuodenvaihteessa 2019–2020. Pelastustoiminta lopetettiin kahden tunnin kuluttua. ”Töissä oli kuusi yöhoitajaa, jotka hälyttivät vapaalla olleita työtovereitaan. Kunta avasi lapsiperheiden päiväkeskuksen evakuointia varten. Ensi ajatukseni oli, että kaikki eivät selviä”, pelastustoiminnan johtaja Ola Johansson kertoo. Neljän aikoihin melkein koko henkilökunta oli paikalla.” Palokunnan ensimmäinen yksikkö saapui ja aloitti pelastamisen seitsemän minuutin ku luttua hälytyksestä. KOLME SAIRAALAAN Savusukeltajat pelastivat huoneessaan nukkuneen miehen, joka joutui viikoksi sairaalahoitoon. Palokunta suuntasi suihkuja miehen ikkunaan, jotta tämä lopettaisi pommien heittelyn. Niiden savua hengittänyt palokuntalainen, poliisit ja lukkoseppä kuljetettiin sairaalaan. ”Selvisi, että toisessa senioritalossa oli tyhjänä vasta remontoitu osasto, jonne ambulanssit kuljettivat osan evakuoitavista asukkaista. Paikalle hälytettiin yhdeksän ambulanssia, kolme poliisipartiota ja ambulanssihelikopteri. ”Näin ikkunastani liekkien kajastuksen. Koska mies ei suostunut avaamaan ovea, hälytettiin paikalle lukkoseppä. Helikopterilääkäri tarkasti kaikki evakuoitavat. Tiesin, että yli puolet 63 asukkaasta ei itse pysty liikkumaan. Poliisi pidätti hänet porraskäytävässä. Palovammoja saanut mies kuljetettiin ambulanssilla ja poliisin saattamana sairaalahoitoon.. He eivät saaneet autoa liikahtamaan köydestä vetämällä, koska poikittain olevat etupyörät olivat uponneet liejuun. 2/2021 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA TIBRO, RUOTSI Nopean toiminnan ansiosta kaikki pelastuivat 12/2020 Hälytys Allégården-senioritalon palosta tuli tammikuussa 2018 yöllä kello yhden jälkeen. 4/2019 10/2020 NEUSTADT AN DER WEINSTRASSE, SAKSA Sinnikäs vuokralainen heitti palopommeja Ulosottomies tuli kahden poliisin kanssa häätämään 64-vuotiasta miestä, joka oli jättänyt vuoden vuokrat maksamatta. Traileri ja sitä vetänyt auto luisuivat jokeen, josta mies kahlasi rantaan. Palokuntalainen meni etuistuimelle kääntämään pyörät suoraan ja paloauto veti auton rannalle. Kun palokunta aloitti sammutuksen, mies heitti heidän päälleen valmistamiaan palopommeja. Savusukellusryhmä meni sammuttamaan asuntopalon ja pelastamaan miehen. Teksti: Karen Wandrell GRAMBIN, SAKSA Luisui jokeen Soutuveneen nostoa varten 78-vuotias mies peruutti venetrailerin luiskaa pitkin jokeen. Palotarkastuksissa näitä puutteita ei ollut kirjattu”, Johansson kertoo. Hätäilmoituksen tehnyt yöhoitaja kertoi palon syttyneen talon yhteistiloissa. Poliisi tyhjensi rakennuksen ja hälytti palokunnan. Kun poliisit tulivat kadulle, mies kaatoi ikkunasta heidän päälleen palavaa nestettä. Seuraavat yksiköt tulivat avuksi. Myös kaksi savua hengittänyttä hoitajaa vietiin sairaalaan. Mies ei päästänyt ”tunkeutujia” sisään ja sytytti ylimmän kerroksen asuntonsa palamaan. Pelastautumispukua käyttävä palokuntalainen kiinnitti hinausköyden. Palokuntalaiset menivät kumiveneellä auton luo avaamaan käsijarrun. Talo oli rakennettu 1970-luvun paloturvallisuusmääräysten mukaan. Vielä oli kerättävä jokeen vuotanut öljy. Palon tuhoama osa purettiin ja savun vaurioittamat osat kunnostettiin. Palosyytutkinnassa havaittiin, että yhtä palo-ovea ei voinut sulkea, kahta piirustuksiin merkittyä paloosastoa ei ollut toteutettu eivätkä kaikki asunnot olleet tiiviitä
Lavalla voidaan myös kuljettaa öljypuomeja tai muuta likaista materiaalia”, Janne Luoma-aho kertoo. Ruiskumestari Janne Luoma-aho esittelee akustopalojen sammutuslavaa, joka on sijoitettu Jyväskylän pääpaloasemalle. Jäähdytyksellä reaktio saadaan katkaistua”, Luoma-aho selvittää. Hänen mukaansa muutama pelastuslaitos suunnittelee sammutuslavan hankintaa. Se hankittiin Jyväskylään viime marraskuussa, mutta lavaa ei ole vielä käytetty tositoimissa. Siinä on uudelleen syttymisen vaara, koska akuston terminen karkaaminen tuottaa lämpöä. Lavan ulkoja sisäpinnassa on askelmat kiipeämistä varten. Tämän jälkeen lava tuodaan paikalle koura-autolla ja sähköauto nostetaan lavan kyytiin. ”Tämä on Päijät-Hämeen lavasta kakkosversio, mutta me halusimme lisätä siihen monikäyttöisyyden”, korostaa ruiskumestari Janne Luoma-aho Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Lavan valmistaja on Finncont Oy.. Vesitilavuus on 19 kuutiota. Vesitiiviin lavan hankintahinta on 6000–7000 euroa. ”Lava voidaan yhdistää moottoriruiskuun tai täyttää säiliöautolla. Pelastusopistolla lava on opetusja testikäyttöä varten. Näkyvä sähköautopalo sammutetaan ensin pelastusyksikön välineillä. Sisällä on kuusi kiinnityskohtaa kuorman sitomista varten. ”Sen jälkeen lavalle laitetaan vettä sen verran, että akusto peittyy kunnolla veden alle ja annetaan jäähtyä kaksi vuorokautta. Akustopalon sammutuslava sopii moneen käyttöön Sähköautojen yleistyminen lisää sähköautopalojen riskiä. Se on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kevyen vaahdotuksen jälkeen auto sidotaan lavaan kiinni, kansi suljetaan ja lava kuljetetaan esimerkiksi paloaseman pihalle, jossa sitä voidaan valvoa. Lavan puolipyöreä katto avaVoidaan myös kuljettaa öljy puomeja tai muuta likaista. Takaosassa on kolmen tuuman liittimet veden syöttöön ja tyhjennykseen. Keski-Suomen pelastuslaitos on varautunut akustopaloihin sammutuslavalla. Energiapuukasojen palossa kan toja voidaan nostaa koura-autolla yk si kerrallaan ja kastella altaassa – niin ne sammuvat varmasti. Lava toimii vesilähteenä maastopalojen jälkivartioinnissa tai palavan materiaalin sammuttamisessa. 60 Pelastustieto 2/2021 ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA M allia otettiin akustopalojen jäähdyttämiseen tarkoitetusta siirtolavasta, joka on kehitetty Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella. Teksti ja kuva: Mika Rinne taan ja suljetaan hydraulisella käsipumpulla. Nesteen poistamista voidaan säädellä venttiilin avulla
010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Maastopelastus Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 2/2021 Pelastustieto 61 ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset
Palokunnat kohtasivat saapuessaan yli sata metriä pitkän ja parikymmentä metriä leveän tulimeren. 62 Pelastustieto 2/2021 ARKISTOJEN AARTEITA Suurpalo Tornion Röyttässä RaumaRepolan lautatarhassa kesäyönä vuonna 1971 Viljavarasto paloi Tikkurilassa Suurpalo ydinvoimalatyömaalla Pelastustiedon arkistokuvassa pelastusja raivauskalustoa 1960–70-luvulla. Tornion palokunnan saapuessa ensimmäisillä autoillaan paikalle oli 5–7 tapulia tulessa, ja itse syttymispaikka si jainniltaan sellainen, että kylä taloineen ja koko tarha olivat vakavasti uhattuina. Muutamat lähinnä vaaravyöhykettä olevat talot evakuoitiin, muun muassa sahan konttorirakennuksen ko neet ja asiakirjat. ison varaston jakamisesta pienempiin osastoihin ja vesihuollon järjestämisestä. tarhan konttorin poikkitielle. Viereisessä huonetilassa sai seitsemän sammutusmiestä paloja ruhjevammoja. Saha ja sen lähes kilometrin pituinen lautatarha sijaitse vat Röyttän salaman äärellä Pohjanlahden perukassa, noin 8–10 minuutin ajomatkan päässä Tornion paloasemalta. Lue Palontorjunta 7/1971:n kuusisivuinen juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu Palo havaittiin sunnuntain vastaisena yönä 8.2.1976 noin klo 02.00 reaktorirakennuksessa +31 ,5-tasolla. Miten tapahtumat etenivät. Vuonna 1966 laadittuun sahan pa lontorjuntaorganisaa tioon ja sammutussuunnitelmaan pohjautuen sahalla toimii oma TPK:nsa, jonka henkilöstö 1+30 on kokonaan sahalla työskentelevää väkeä. Toinen puoli tarhasta sekä Röyttän kyläryhmä sahoineen säästyivät tuholta sitkeän ja peräänantamattoman työskentelyn ansiosta. Sahan vuosituotannosta 95 prosenttia menee vientiin. Tornion palokunnan hälytyskeskukseen tuli paloilmoitus klo 23.46. Palon aikana räjähti reaktorikuilun pohjalla hitsauskaasupullo. Osa palokuntaan kuuluvista asuu sa han välittömässä läheisyydessä, ja palokunta hälytetään sireenillä. Palontorjunta 7/1957 ELÄKKEELLE. Maininnan arvoinen on kylässä konstaapeli Turusen ja muutamien muiden poliisimiesten johdolla siviiliväen suorittama suojelutyö. Lähetä silloin viestiä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi, kiitos! Yöllinen suurpalo Torniossa 31.7.–1.8.1971 tuhosi lähes puolet Rauma-Repola Oy:n Röyttän sahan lautatarhasta ja aiheutti 6,2 miljoonan markan palovahingot. Kaiken kiireen keskellä tehty tilanteen arviointi kitey tyi päätökseksi: Palo on rajoitettava pohjoisessa kyläryhmän laitaan ja etelässä viimeistään sammutussuunnitelmassa pää rajoituslinjaksi valitulle nk. Palontorjunta 2/1976 Piittaamattomuus maksoi kymmeniä miljoonia, kun valtion viljavarastorakennus paloi Tikkurilassa syyskuussa 1957. Mahdollista irtaimiston evakuointia var ten tilattiin sammutustyönjohtajan luvan perusteella kuor ma-autoja Torniosta. Palon syttyessä tarhalla oli sahatavaraa noin 13000 std. Voimalatyömaalla ei palon tapahtuessa ollut kunnon palokuntaa. Tunnetko henkilöt tai kuvassa olevaa kalustoa. Muutamia vuosia sitten paloviranomaiset aina läänin palotarkastajaa myöten olivat antaneet kehoituksen mm. Toisaalta sääolosuhteet olivat onneksi sammuttajien puo lella, sillä tuuli oli heikohko ja sen suunta sellainen, että ra joitusmahdollisuudet olivat olemassa
”Siksi niiden sielunelämää oli jo helpompi ymmärtää.” Sallinen työskenteli laitteella Porvoon kirkon palossa 2006. Aloittelevaa palomiestä Korhonen neuvoo olemaan oma-aloitteinen, perehtymään asioihin, kyselemään, olemaan aktiivinen ja muistamaan nöyryys. 2/2021 Pelastustieto 63 ARKISTOJEN AARTEITA ELÄKKEELLE Palomiehet kuvaavat Eero Korhosta kollegaksi, johon voi luottaa. Palomiehenä hän perehtyi nostolavoihin ja pääsi kehittämään niitä. Siten saatiin lisää sivu-ulottumaa, joka on työssämme ratkaiseva ominaisuus.” Kaveriporukka on pitänyt Sallisen palokunnassa. Sallinen haki virkaa Järvenpäästä. Kyllä tämä on mun juttu.” Hän kiittää työkavereitaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta. Torni säästyi ja keikasta jäi hyvä mieli.” Sitten tulivat nykyiset RPX-laitteet. Teksti ja kuva: Marko Partanen Luottopelaaja ”Tämä on mun juttu” ”Elämä jatkuu samalla tavoin, vain työvuorot jäävät pois välistä.” Korhonen kiittää työkavereitaan ja työnantajaansa. Korhonen työskenteli varakessuna 15 vuoden ajan. ”Vieläkin ne olivat ketjuvetoisia urakkakoneita, mutta niissä oli jo automaattiset petausjärjestelmät, mikä oli ihmeellistä.” Sallinen kehitti HDT-laitteita valmistajan kanssa. ”Otin selvää asioista, ja jos uutta tuli, opettelin asian siten, että osasin tehdä sen, vaikka unesta herätettynä.” Korhonen onkin ihmetellyt nykyistä suuntausta, jossa kesämiehet saavat ihan eri tavalla siimaa. Haastattelu osui päällekkäin työvuoron kanssa. Yletyimme juuri ja juuri kellotornin luukkuihin ja saimme avattua ne kovassa lämpösäteilyssä. ”Niiden vaijerivetoiset puomistot on rakennettu ohuesta erikoisteräksestä pelastustoimea ajatellen. Kun Sallinen kävi palo-opistoa, tutkintoon lisättiin kaikkien yllätykseksi sairaankuljetuskurssi. Harjoituksia oli silloin vähemmän, mikä tarkoitti Korhosen kohdalla vastuunottoa omasta osaamisesta. Hänet palkattiin työkykynsä menettäneen palomiehen tilalle. Eläkekahvit juotiin pandemian takia kolme kuukautta myöhässä. ”Luotan Eeroon 200-prosenttisesti joka tilanteessa. Petaus oli yksi urani vaikeimmista. Sallinen sai viran, jossa pelinhenki oli tuttu: paljon ambulanssia, vähemmän palopuolta. Entisenä liikunnanohjaajana kunnosta huolehtiminen ei ollut Korhoselle vieras juttu, päinvastoin, savusukellustestikin meni läpi vielä viimeisellä kerralla. Hän arvostaa työkavereitaan, jotka suhtautuivat häneen kunnioittaen, kun hän sijaisti kessua. ”Varakessuna oli mietittävä: mitä tehdään, miten käsketään ja miten annetaan ohjeita työkavereille.” Se kehitti Korhosta siinä, että hän saattoi tarjoilla keikoilla toimintavaihtoehtoja esimiehille. Kesämiesaika katkesi armeijaan ja jatkui sen jälkeen. Ne eivät eronneet paljon kaivinkoneesta. Hänen sykkeensä on 60, katsoipa hän A-Studiota tai pelastipa hän katolta putoilevia mummoja”, nuori kollega kuvaili Korhosta puheessaan, jota kokeneemmatkin palomiehet pitivät osuvana. Palokalustoa niissä ei ollut.” Vuonna 1995 tulivat ensimmäiset 42 metriin ylettyvät HDT-teleskooppilaitteet. ”En olisi ollut täällä 40 vuotta, jos en olisi tästä tykännyt. Käytimme samoja urakkakoneita kuin työmaillakin. Raskaskoneasentajataustansa takia hän pääsi nopeasti nostolavarinkiin. Mäntsälän ja Järvenpään paloasemilla työskennellyt Eero Korhonen jäi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta eläkkeelle helmikuussa 2021. Eero Korhosen palomiestyöstä saama oppi alleviivaakin kollegojen näkemystä: ”Pidä itsesi savusukelluksessa rauhallisena, se etenee nopeammin, kun menee rivakasti mutta rauhassa.” ”Alkuaikoina seurattiin lähinnä vanhojen vakanssien tekemistä, he osasivatkin pitää kesämiehen liikkeessä”, Korhonen muistelee. Kari Sallisen palomiesura urkeni kuin vahingossa. ”Saimme auton ahtaasta portista optimipaikkaan. Sallinen sai lahjaksi maailmanmestari Saku Paavolan maalaaman taulun, joka on taiteilijan näkemys Sallisen elämänvaiheista.. ”Aloittaessani laitteet olivat alkeellisia ja karmeita. Teksti: Marko Partanen Kuva Pyry Granlund Asentaja Kari Sallinen nostettiin Enon paloaseman rasvamontusta ylös ja kysyttiin: osaatko ajaa paloautoa. ”Sijaisten tahto tuntuu joskus menevän ohi talon tarpeesta.” Ihan kuin kavereiden, joiden pitäisi auttaa muita kovissa tilanteissa, pelättäisiin menevän rikki normaaleista työsuhdeasioista. Sen jälkeen Enossa odotti kesken jäänyt ambulanssivuoro. Hän ajoi kuplavolkkarillaan Enosta Järvenpään kaupungintalolle, jossa palolautakunta haastatteli hänet. Hänen tarinansa alleviivaa, miten luottamus ansaitaan
Kuuntelen pääsääntöisesti Spotifysta omaa listaa. Se on helppoa ja superhyvää. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Piia Helenius ja Pavel Ve?erek Pixabaystä Porsaan kassler • Porsaan kassler-liha a noin 2 kiloa • Sipuli • Valkosipuli • RUB-maust eseosta • Suolaa • 0,5 litraa Coca-Colaa Pese ja kuivaa liha. Hän täyttää kesällä 13 vuotta. Listalla musiikkia laidasta laitaan. Mausta liha molemmin puolin suolalla ja mausteseoks ella. Kotoa löytyy kultainennoutaja Pablo sekä kääpiöluppakorvakani Kaapo. Kypsennä lihaa uunissa 150 asteessa noin kuusi tuntia. Porsaan kassler. Kaada Coca-Cola lihan ympärille. Laita liha isoon vuokaan. LEMPIHARRASTUKSESI. VPK-harrastusta on takana reilut kolme vuotta. Viimeisellä tunnilla lihan voi varovasti kääntää. Häntä kuvailtiin aktiiviseksi ja käytökseltään esimerkilliseksi. Tottakai VPK. Palokuntaharrastuksen lisäksi harrastan Tanssistudio Tastin riveissä kilpailujoukkueessa show-tanssia sekä käyn ratsastamassa. MITÄ KUUNTELET. LEMPIRUOKASI. Lisukkeet voi valita oman maun mukaan.. Kuutioi sipuli ja valkosipuli ja laita ne vuoan reunoille. M ila Helenius valittiin helmikuussa Mäntsälän VPK:n Vuoden 2020 palokuntanuoreksi. Mila käy myös avustamassa ja ohjaamassa varhaisnuorten harjoituksia. NÄISTÄ TYKKÄÄN Palokuntaa, tanssia ja ratsastusta Mäntsälän VPK:n Vuoden palokuntanuori Mila Helenius ohjaa myös varhaisnuorten harjoituksia
myynti@suomenkalenterit.. NÄISTÄ TYKKÄÄN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA ON MUUTETTU! KATSO KAIKKI TÄRKEÄT MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.. Jos uskot, että voisit olla etsimämme henkilö, niin lähetä hakemus palkkatoivomuksen kera 23.4. hämeenpelastusliitto.fi. klo 16. Olet etsimämme henkilö, jos: • Sinulla on osaamista toimia kouluttajana Hämeen Pelastusliiton toimialalla ja siihen soveltuva koulutus. Haemme henkilöä toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. • Pystyt kehittämään toimintaa ja markkinointia yrityksille sekä muille kohderyhmille. / kauppa.suomenkalenterit.. 2/2021 Pelastustieto 65 TILAA UUTISKIRJE Pysy tilanteen tasalla. HÄMEEN PELASTUSLIITTO hakee aktiivista ja oma-aloitteista KOULUTUSPÄÄLLIKKÖÄ Tehtävään kuuluu pelastustoimen koulutusjärjestelyjä sekä turvallisuusalan tapahtumien kehittäminen, toteutus ja markkinointi. • Olet hyvä verkostoituja – Työhön kuuluu yhteistyötä ja vuorovaikutusta niin viranomaisten kuin muiden alan toimijoiden kanssa. TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. mennessä toiminnanjohtajalle: eeva-liisa.heikkinen @hameenpelastusliitto.fi tai voit tuoda hakemuksesi liiton toimistolle Lempäälän Ideaparkkiin
20.4. 10.8. K U V A : O S S I P IE T IL Ä IN E N. Hälytysilmoitus-juttusarjassa käsitellään pääkaupunkiseudun kolarisumaa – ja erityisesti vaativaa, pitkäkestoista onnettomuuden uhrin irroittamista. 14.9. 4–5/21 9.6. 30.11. 7.9. Lähetä lyhyt teksti mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. 3.8. 25.5. 8/21 10.11. 6/21 25.8. 66 Pelastustieto 2/2021 Pelastustieto vuonna 2021 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 3/21 5.5. Meilaa aineisto osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 19.10. 7/21 29.9. 23.11. Lisätiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. teemalla ENSIHOITO & AMBULANSSI Ensihoitajat kertovat omasta työstään yhden työvuoron ajalta eri puolilta Suomea. Muista liittää mukaan yhteystietosi. 18.5. 26.10. 9–10/21 15.12. Viestit toimitukselle osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosien syntymäpäivistä. Tulityösivuilla mielenkiintoista asiaa ja tietoa. 13.4. Julkaisemme veloituksetta Pelastustieto 3/2021 ilmestyy 5.5
www.articboats.. NNääiittää kkääyyttttäävväätt m meerriippeellaassttaajjaatt jjaa ppaallookkuunnnnaatt,, ttäääällttää aaiinnaa KKrreeiikkkkaaaann aassttii.. KKuulluuttuussttaa kkeessttäävvää jjaa ssiittkkeeää ppoollyyeetteeeennii oonn ppaarraass m maatteerriiaaaallii kkoovvaaaann aam mm maattttiim maaiisseeeenn kkääyyttttöööönn.. www.airboats.. Puh: +358 400 431025. KKaarriilllleeaajjoonn kkeessttäävväätt jjaa uusskkoom maattttoom maann m meerriikkeellppooiisseett vveenneeeem mm mee oonn tteehhttyy HHM MW WPPEE ppoollyyeetteeeenniissttää hhiittssaaaam maallllaa.
MSA M1 -paineilmahengityslaite on markkinoiden kehittynein, ergonomisin ja modulaarisin SCBA-järjestelmä. EN443:2008 B-standardin mukaan hyväksytyt MSA F1XF-kypärät nostavat turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja lisäksi yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Korkealaatuisissa Phoenix X-Treme -asuissa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät pelastajan työskentelystä tehokasta ja pitävät tämän työkykyisenä pitkään. Koot S-XXXL. Valjaat on erittäin helppo pukea. Se on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä paloja pelastusalan ammattilaisten kanssa. Holik International on perinteikäs pelastajien käsineiden ja jalkineiden valmistaja, onhan tehdas perustettu jo vuonna 1933. MSA:n Thermatek -putoamissuojainvaljaat ovat valmistettu Nomex/Aramid seoksesta joten ne ovat tarkoitettu erityisesti kipinöiviä työtä tekeville henkilöille. M1-järjestelmä sisältää useita innovatiivisia ja mukautettavia toimintoja, jotka varmistavat hygieenisyyden ja käyttömukavuuden. PELASTAJAN ANATOMIA: Texport® Phoenix X-Treme -sammutusasuissa suojaamisen korkeimmat standardit yhdistyvät uudenlaisen, täydellisesti leikatun sammutusasun käytännöllisyyteen ja mukavuuteen. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT.. Sen tuotteet on tunnettu korkeasta viimeistelytasosta ja laadukkaista materiaaleistaan. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi