PALJON HUKATTUA POTENTIAALIA – ensivaste säästäisi arvokkaita minuutteja hetkessä apuun vesille Kopterilla. 2/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA APUA UKRAINAAN vapaaehtoisvoimin PALOMESTARISTA pelastusmestari
fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄKIRJOITUS AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin
Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Heidän pitäisi kuitenkin pystyä tekemään työtään – auttamaan ja pelastamaan. Sitä virtaa nyt eri puolilta EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. On järkyttävää, miten keskelle Eurooppaa syttyi jälleen sota. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Sodassa tuhotaan ja tapetaan. Sodan alkuvaiheessa kerrottiin jopa, että maahan hyökänneet venäläiset olivat käyneet muun muassa ambulanssien kimppuun. Avunpyyntö tuli myös suomalaiselle pelastusväelle. Ukrainan pelastustoimi onkin pyytänyt apua. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Arto Pääkkönen/Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. Paloasemia on tuhoutunut pommituksissa. Yhdessä autetaan. Ihmisten hätä ja kärsimys on käsin kosketeltavaa. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kalustoa tarvitaan hädän hetkellä. Tarve kalustolle ja materiaalille on jatkuvaa. Ja sitä valhetta suuren valtion tiedotuskoneisto jakaa omille kansalaisilleen joka päivä. Sota on aina turha ja tarpeeton, mutta nyt se on sitä mitä suurimmassa määrin. Monet haluavat auttaa, ja ympäri maata on kerätty ukrainalaisten pyytämää kalustoa. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 2/2022 Pelastustieto 3 Halu auttaa on kova Päätoimittaja Esa Aalto, p. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin. Ne auttavat ukrainalaista pelastusväkeä selviämään hirvittävästä työstään. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Olkoonkin sodan aloittaneella osapuolella eli Venäjällä kokonaan toisenlainen käsitys asiassa. Vielä useampi on loukkaantunut. Se perustuu kuitenkin valheeseen. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. On tehnyt sitä jo paljon ennen verisen sodan aloittamista. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Siihen vastattiin ripeästi, ja erityisesti vapaaehtoisvoimien tarttuminen asiaan on ollut ihailtavaa. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Meitä kaikkia ovat koskettaneet uutiskuvat Ukrainasta. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim. Yhdessä toimien, ripeästi ja apu koordinoiden.. Jo tähän mennessä ovat monet ukrainalaiset palomiehet menettäneet henkensä sodassa. Sen takia pelastusväellä on tavallista vaarallisempi työmaa
K U V A : V E E R A K O R H O N E N 14 Ensivaste on ottolapsen asemassa
38 Palomies kehitti paukkuliivin kaikilla herkuilla 54 Marko Hassinen on alan väsymätön innovaattori K U V A :A K S E LI M U R A JA. 2/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 21 Palopäällystöliitto 90 vuotta 26 Työnohjaus tuulettaa toimintatapoja 28 Pelastustoimi & väestönsuojat 30 Lähettipojasta päätoimittajaksi 32 Mirafoni 34 Palokunta vesillä: nopean toiminnan joukot 42 Mokkatakkimaisteri 44 STEAn rahahanat kiinni 46 Puheenjohtajalta 50 Turvallisesti töitä Viaporin telakalla 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta: hybridivene räjähti 62 Pelastusvene kovaan käyttöön 64 Näistä tykkään: Anna Helminen 65 Arkistojen aarteita 66 Avoimet työpaikat 12 Vapaaehtoiset kokosivat apua Ukrainaan 48 Tuli karkasi tulitöistä katolla Porvoossa 40 Miten sovittaa yhteen työ ja vapaaehtoisuus
Turvallinen Suomi -seminaarin jälkeisenä päivänä, 13. Kuopio • Savusukelluskurssin seminaarit (sopimuspalokunnat) 27.4. Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttäviin aluevaltuustoihin valittiin edustajat aluevaaleissa tammikuussa 2022. jatkokurssi 2.5. Oulu ja Tampere • Palobandy-turnaus 23.4. Kuopio • Put.vaarallisella alueella työsk. Tapahtuma kokoaa yhteen pelastusalojen henkilöstöä, alan asiantuntijoita, ministeriöiden edustajia sekä poliittisia päättäjiä ja hyvinvointialueiden toimielinten luottamushenkilöitä. Pori • Road Rescue 2022, 27.4. Merkitse seminaari kalenteriisi jo nyt, ja tule mukaan verkostoitumaan ja vaikuttamaan! Tapahtumassa jaetaan aiempaan tapaan Pro Securitate -tunnustus, jolla on huomioitu henkilö, yhdistys tai yritys, joka on toiminnallaan edistänyt Suomen turvallisuutta ja parantanut pelastusalojen ammattilaisten – pelastustoimen, ensihoidon tai hätäkeskusten henkilöstön – asemaa, tai toiminut esimerkillisesti pelastusaloilla. Tampere • Tulimeri 2022 -risteily 22.4. Teams • Tuulivoima ja metsäpalot -työpaja 21.4. Oulu • Pelastusalan posttraumatyöpaja 26.4. Oulu • Metsäpaloseminaarit 22.–23.4. suuronnettomuuspäivä SURO 2022, 29.4. Vesipelastustehtävissä on kirjattu kolmen henkilön kuolleen. Kuopio • Uudet sammutustekniikat 29.3. Aluevaltuustot ja -hallitukset sekä muut toimielimet ovat järjestäytyneet ja käynnistävät parhaillaan toimintaansa. Tilaisuus on aiempaan tapaan kutsuseminaari. verkko PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Lento P3 -kertauskurssi (Finavia) 3.5. toukokuuta. Teams • Pelastustoiminnan Tunti turvaa -verkkoluento 13.4. kerran Turvallinen Suomi -seminaarin Helsingissä 12. Aiemmin niitä on ollut keskimäärin 28 vastaavana aikana. Ajankohtaisena kattoteemana Turvallinen Suomi -seminaarissa on pelastustoimen uudistuminen ja elinvoima, näkökulmina henkilöstö ja talous sekä pelastustoiminnan suorituskyky. Ohjelmakutsu Turvallinen Suomi -tapahtumaan lähetään sidosryhmille maaliskuun aikana. 6 Pelastustieto 2/2022 TAPAHTUMA Turvallinen Suomi -seminaari Helsingissä toukokuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 18 vesipelastustehtävää pelastuslaitoksilla tammi–helmikuussa 2022. Tampere • Palokuntanuorten palobandykilpailut 9.4. Masku • Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kehittämisen seminaari 30.3. Pori • Valtak. Seinäjoki Suomen Pelastusalan Ammattilaiset SPAL järjestää jo 14. Hki • Yritysturvallisuuden Tunti turvaa -verkkoluento 4.4. toukokuuta, SPAL järjestää jäsenistölleen suunnatun liittokokouksen 2022 niin ikään Helsingissä.. • Metsäpaloseminaarit 22.4.–7.5. PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Palopäällystöpäivät ja varautumisen seminaari 30.3. (Lähde: Esa Kokki, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • CTIF-harjoitusleiri 26.3
Avuntarve on valtava kyseessä on suurin EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta toteutettu avun koordinointi. Siihen kuuluvat asemineen, miehistöineen ja kalustoineen Lantulan, Vihattulan, Myllymaan ja Sammaljoen osastot. ”Olemme yrittäneet varustella autoa niin, että se olisi mahdollisimman valmis lähteväksi. Tänään se matkustaa Helsinkiin, ja huomenna laivalla Puolan kautta kohti Ukrainaa”, Ijäs kertoi 10. 2/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Tyrvään VPK:lta lähtee säiliöauto Ukrainaan K U V A : JU H A N I N O K K O N E N ” Puhumme paljon sähköautojen vaaroista, mutta samalla unohtuu nämä ”kevyet”, ”vaarattomat” ja kivat kulkineet. Hälytysmiehistöä on yhteensä noin 35 henkeä ja hälytyksiä vuosittain hieman alle sata. Mikko Saastamoinen 11.3. ” Pelastusopisto on avannut pelastuslaitosten käyttöön uuden koulutusjakson kemiallisia, biologisia, säteilyja räjähdysvaaraeli CBRNE-tilanteita varten. ” Ukrainan avunpyyntöön on vastannut 28 maata, Suomi mukaan lukien. Muun muassa vararenkaat saatiin paikalliselta autokaupalta. Tyrvään VPK keräsi autoon viikon ajan varusteita. Ryhmä haluaa itse julkaista lahjoittajat ajallaan, joten lahjoittajatahosta emme voi tässä vaiheessa sanoa muuta”, kertoo Tyrvään VPK:n päällikkö Mika Ijas. Palokunnan vuosimallin 1992 Volvo-merkkinen säiliöauto viedään Ukrainaan paikallisen pelastustoimen avuksi. Tämä kertauksena: Ukrainalaisten tukeminen, kotivara 72 tuntia kuntoon, luotettavan uutisoinnin seuraaminen (ja välilllä sotauutisoinnista irtaantuminen), tietoturvan perusasiat, arjen rutiinit ja huolenpito läheisistä, olla realisti. Vuonna 1889 perustetussa Tyrvään VPK:ssa on neljä osastoa. Tyrvään VPK kantaa kortensa kekoon sotaa käyvän Ukrainan auttamisessa. Auton hinnaksi määritettiin nimellinen hinta, joka sovittiin lahjoittajien ja palokunnan kesken. Pauliina Eskola 9.3. Koulutus on osa viranomaisten pitkäaikaista CBRNE-alan strategiaja kehittämistyötä. Jarno Limnéll 9.3. ”Se on käyttökelpoinen auto, mutta jäämässä meiltä pois, sillä saimme sen tilalle kymmenen vuotta tuoreemman version viime syksynä”, Mika Ijas kertoo. Kaisu Puranen Säiliöautoa varusteltiin viikon verran, ennen kuin se aloitti matkansa kohti Ukrainaa.. Säiliöauto oli myynnissä nettihuutokaupassa, josta lahjoittajat löysivät sen. Niitä lahjoittivat paitsi VPK itse, myös muut alueen palokunnat, paikalliset yritykset ja kyläseura. Pelastusopisto TKI 11.3. maaliskuuta. ”Myimme auton erittäin edullisesti joukolle yrityksiä ja yksityishenkilöitä, jotka ostivat tämän auton lisäksi toisenkin paloauton Ukrainaan vietäväksi. ” Moni kysyy mitä voi tehdä. Uuden ajoneuvotekniikan aikakaudella täytyy muistaa, että sähkökäyttöinen laite on aina riski ladattiin tai ei, ajettiin tai ei
Tehtävien monipuolisuus koulutustilaisuuksien käytännön järjestelyistä aina taloushallintoon ja erilaisiin raportointeihin. Ilmeni, että virallisia lähetyskanavia löytyy.” Pelastusjohtaja Peter Johansson pelastustoimen Ukraina-avusta, Yle 4.3. Saan olla mukana mahtavassa porukassa ja osaltani luomassa turvallisuutta. K U V A : O S S I M A LM B E R G , T U R U N V P K Osa tärkeää työtä Koulutuskoodinaattori Henriikka Majoniemi aloitti työt Suomen Palopäällystöliitossa 1997. Pintapelastajat pitävät taitoja yllä aktiivisesti harjoittelemalla eri vuodenaikoina myös kykenevät toimimaan tilanteen tullen. Koronapandemian alkaessa Palopäällystöpäivät 2020 peruuntui kahden viikon varoitusajalla, ja liiton koulutustoiminta siirtyi kokonaan verkkoon. Onneksi meillä oli valmiina toimiva ratkaisu verkkokoulutuksiin. 2 ”Me työssämme autamme ihmisiä, joten tämä oli luonnollinen reaktio meille. Pitkien rajoitusten vuoksi myös vuorovaikutus ja verkostoituminen on aiempaa tärkeämpää. Se kerää yhteen pelastusja turvallisuusalan asiantuntijat sekä tuote-esittelijät kalustouutuuksineen. Selvitimme, kuinka voimme osallistua. Pandemian vaikutukset. POIMINNAT. 8 Pelastustieto 2/2022 INSTAGRAM @turun_vpk Meren, Aurajoen ja satamien läheisyydestä johtuen toisinaan on myös niihin liittyviä avunantotehtäviä. Miksi kannattaa tulla Palopäällystöpäiville. Parasta työssäsi. Päivät on pelastusalan suurin vuosittainen tapahtuma. Luvassa on jälleen rautaista asiaa. Kaikki ovat oikeasti tasa-arvoisia.” Palokuntalainen Fanny Äyrä, Yle 8.3. Pian siis nähdään! 3 ”On hyvä tiedostaa, että monissa vakavissakaan tilanteissa väestönsuojiin suojautuminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan väestöä voidaan siirtää turvallisemmille alueille.” Helsingin johtava väestönsuojelusuunnittelija Petri Parviainen, HS 8.3. #turku #meri #turunvpk #jää #jäärailo #hypotermia #112 #hätänumero #turunsatama #aurajoki #vikingline #mehralsnureinhobby #volunteerfiredepartment #finland #turvallisestivesillä #vspelastus #sopimuspalokunta #varoheikkojajäitä #ursuit #drysuit #pintapelastaja #asema16 AJASSA MITÄ KUULUU. 1 ”Täällä kannustetaan myös tyttöjä olemaan nuoriso-osastossa, eikä erotella sukupuolia
Kanta-Hämeen alueellinen pelastuslaitos saa historiansa kolmannen pelastusjohtajan. Kun selvitys on tehty, arviolta huhtikuun alkupuolella, Hämeenlinnan kaupunginhallitus valitsee uuden pelastusjohtajan”, henkilöstöja hallintojohtaja Anne Iijalainen kertoo. Sisäministeriö lähetti pelastuslaitoksille ja järjestöille lausuttavaksi ehdotukset uusiksi virkanimikkeiksi. Henkilöitä, joilla ei ole välitöntä vaaraa pelastetaan keskimäärin 87. He olivat Taisto Hakala, Tero Kuusisto, Mira Leinonen ja Petri Talikka. Nyt on hyvä tilaisuus miettiä tätäkin, kun uusi järjestäjä katsoo kokonaisuutta. ”Tämä liittyy hyvinvointialueiden perustamiseen ja miten siellä toiminnat järjestetään. Palo-alkuiset virkanimikkeet muuttuisivat pelastus-alkuisiksi, esimerkiksi palomestarista tulisi pelastusmestari. Nimikkeiden yhtenäistämisessä toimivalta on kuitenkin työnantajalla. ”Otetaan täysimääräisesti huomioon.” Miten tästä edetään. Lainsäädäntöä ei valmistella. ”Ne on valmisteltu sisäministeriössä ja nyt lausunnolla halutaan saada tietoa, miten niihin alalla suhtaudutaan ja mitä mieltä niistä ollaan.” Miten lausunnot vaikuttavat. Kanta-Hämeeseen valitaan seuraava pelastusjohtaja viran edellisen haltijan Esa Pulkkisen jäädessä eläkkeelle. Välittömästä vaarasta pelastetaan keskimäärin 119 henkilöä vuosittain. ”Olemme tehneet yhdestä hakijasta laajan turvallisuusselvityksen. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Keskimäärin 420 ihmisen pelastamista vedestä Pelastuslaitoksen pelastamien henkilöiden määrät vesipelastustehtävissä vuosina 2012–2021 Kanta-Hämeen pelastusjohtajan 12 hakijasta neljä kutsuttiin haastatteluun. Tärkeää olisi, että samanlaisessa tehtävässä olisi samanlainen virkanimike.” Miksi muutos pitäisi tehdä juuri nyt. Myös pelastuslaitoksilta on toivottu, että ministeriö ottaisi asian käsiteltäväksi.” Esa Aalto. Ne haluttaisiin yhdenmukaistaa ja muuttaa sukupuolineutraaleiksi. ”Sukupuolineutraalius virkanimikkeissä on itsestään selvyys ja kuuluu perusnäkökulmaan julkisessa hallinnossa. Ensimmäinen oli Jouko Allinniemi. Sopimuspalokunnissa toimivista sammutusmiehistä ja vanhemmista sammutusmiehistä tulisi sammuttajia ja vanhempia sammuttajia. Palomiehestä tulisi pelastaja, ylipalomiehestä vanhempi pelastaja ja paloesimiehestä ylipelastaja. ”Virkanimikkeiden muuttamista suositellaan ja annetaan ohje. AJASSA TILASTO Kanta-Häme valitsee neljästä pelastusjohtajan Pelastuslaitoksilla on vuodessa keskimäärin 420 vesipelastustehtävää, joissa ihminen pelastetaan vedestä. Tavoitteena on saada yhtenäisyyttä toimialalle. Myös ulkoisen viestinnän kannalta olisi hyvä, että virkanimikkeet olisivat toimialalla yhdenmukaiset.” Kuka on ideoinut uudet virkanimikkeet. 2/2022 Pelastustieto 9 50 100 150 200 250 300 350 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pelastuslaitoksen pelastamien henkilöiden määrät vesipelastustehtävissä vuosina 2012-2021 Välitön vaara Ei välitöntä vaaraa HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Tuleeko palomestarista pelastusmestari. Miksi virkanimikkeet pitää uudistaa ja muuttaa sukupuolineutraaliksi, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka
Palomies kantaa ukrainalaista lasta Siretissä Ukrainan ja Romanian rajalla 2. maaliskuuta 2022. PELASTUSALAN MAAILMA 47°57’8 P 26°04’2 I Romanialaiset palomiehet auttavat Ukrainasta sodan jaloista tulevia ihmisiä. Kuva: AFP/Lehtikuva
Pahvilaatikot täyttyivät kypäröistä, hanskoista, saappaista, takeista ja housuista. Tämä siihen on hyvä tapa”, tavaroita lajitellut Risto Pentikäinen Sökö-Sömmarön VPK:sta sanoi. Tavaroiden kokonaisarvo oli lähes 400000 euroa. 12 Pelastustieto 2/2022 Ukrainaan 30 lavallista pelastustoimen tavaraa Suomalainen pelastustoimi keräsi massiivisen määrän materiaalista apua Ukrainaan. Teksti: Esa Aalto, Kaisu Puranen · Kuva: Esa Aalto Uutiset Ukrainasta ovat kamalia. Avustuksia oli kerätty eri puolilta Suomea. Yksi vesitykkikin odotti kuljetusta. Ukrainaan lähti pari rekka-autollista tavaraa. Myös suurempaa kalustoa, kuten generaattoreita ja pelastusvälinesarjoja oli lähdössä matkalle kohti sotatoimialuetta. Tarvikkeita oli kokonaisuudessaan 3168, ja lisäksi maskeja ja ensihoitotarvikkeita oli 338000. ”Sota koskettaa kovasti ja on tärkeää voida auttaa. AJASSA K olmisenkymmentä vapaaehtoista pakkasi Vantaalla sijaitsevassa varastohallissa Ukrainaan menevää pelastusmateriaalia lauantaina 11. maaliskuuta. Tarvikkeita, vaatetusta ja pelastusvälineitä lähtee sotatoimialueelle lähes 400000 euron arvosta. Vapaaehtoiset lajittelevat tuhatmäärin tavaraa vantaalaisessa varastohallissa.
Yhteensä Ukrainaan lähtee ainakin 20 rekkakuormaa.” TÄYSIN POIKKEUKSELLINEN TILANNE Tiainen arvioi, että avustusten kerääminen tulee jatkumaan viikkoja, ehkä kuukausia. Avustustoiminta on kunnolla järjestettyä ja siksikin siinä on ilo olla mukana”, he sanoivat. Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen varastoista Ukrainaan on toimitettu terveydenhuollon suojavälineitä, varusteita ja erilaista kalustoa. Tässä ei avuksi ole menossa mitään turhaa, vaan juuri sellaisia tarvikkeita, mitä he ovat itse sinne halunneet.” Kauklahden VPK:n Antti Sjöblom piti tärkeänä, että nyt toimitaan ripeästi. Jokainen haluaa auttaa hädässä olevia omalla panoksellaan. 2/2022 Pelastustieto 13 Joskus tilanne voi olla toisinpäin. Mukana juoksevat myös arkityömme. ”Avustusten virta on massiivinen. AJASSA Samaan palokuntaan kuuluu myös Katriina Perus, joka yhdessä Pitkäjärven VPK:n Laura Kiurun, Leppävaaran VPK:n Anne Walleniuksen ja Hanna Ahosen kanssa lajitteli hanskoja ja kypäröitä. ”Tämä on täysin poikkeuksellista. Olemme tehneet töitä nyt kaksi viikkoa joka päivä aamusta iltaan.” Tiainen sanoo, että hänen virkaurallaan Ukrainan kaltaista, koko Eurooppaa koskevaa katastrofia ei ole ennen tapahtunut. Junayhteys on nyt onneksi saatu Lvivin suuntaan toimimaan. Siksi meillä kaikilla on kova halu auttaa. Lisäksi lahjoituksena on saatu tähän mennessä noin 20 ambulanssia pelastuslaitoksilta, kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä. Toisaalta myös avuntarve on valtava 40 miljoonan asukkaan maassa.” Tiainen kertoo, että yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa sisäministeriö on lähettänyt Ukrainaan ja Moldovaan hätämajoitukset 5000 henkilölle sekä kenttäkeittiöjärjestelmän 500 henkilölle. Tiainen kertoo, että ensimmäisellä avustuskierroksella lahjoituksia saatiin 83 eri taholta. Välineistöä ovat lahjoittaneet muun muassa pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat ja yksityiset tahot. ”Uutiset Ukrainasta ovat kamalia. Jos yritetään hakea jotakin positiivista, on erittäin hienoa, kuinka suomalaiset ovat lähteneet laidasta laitaan mukaan avustustoimintaan.” Tiainen painottaa, että tulevaisuutta silmällä pitäen suomalaisten tulee nyt olla isosti apuna Ukrainassa. ”Kun aikanaan tulee aselepo, alkaa jälleenrakennus. Sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat myös lahjoittaneet terveydenhuollon välineistöä. Sen tuloksena meillä on siis noin 30 lavallista erilaista pelastustoimen välineistöä, kuten noin 700 kypärää ja paloasua, letkuja ja esimerkiksi 35 moottorisahaa”, Tiainen kertoo. Sisäministeriön pelastusosasto koordinoi ja lähettää materiaalista apua Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. ”Joskus tilanne voi olla toisinpäin. Tavaraa on lähtenyt matkaan 12 täyttä rekallista. ”Juuri tällaisessa avustamisessa haluan olla mukana. Vanhankylänseudun VPK:n Christer Stenlund ja Kenneth Emet kokosivat tavaraa ja kertoivat, että myös heidän palokuntansa on osallistunut avustustoimintaan. Ukrainasta taas poistuu jatkuva pakolaisten virta. JOKAINEN HALUAA AUTTAA Vantaalainen Minna Salmi tuli pyydettäessä vapaaehtoisena auttamaan. Jos meillä itsellämme on joskus avun tarve, silloin meitäkin autetaan.”. Meillä on hyvä ja vahva kyläyhteisö.” Lajiteltavien tavaroiden joukossa oli myös uusiakin tarvikkeita, esimerkiksi palokypäriä oli ostettu varta vasten. JO 20 AMBULANSSIA Pelastustoimen tarvikkeita on yhteensä kertynyt noin 30 kuormalavaa, arvioi sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Pekka Tiainen. ”Se on mahtava lukumäärä. ”Sieltä Puolan ja Ukrainan viranomaiset yhdessä toimittavat ne rajan toiselle puolelle. ”Kauklahdessa ovat ihmiset laajalti halunneet auttaa ja VPK:lle on tuotu esimerkiksi makuupusseja. Ambulanssit ja paloautot viedään Puolaan Ukrainan rajan lähelle, jossa on useita välivarastoja. Etelä-Karjalan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksilta Ukrainaan lahjoitettiin kaksi sammutusautoa, jotka lähtevät matkaan maaliskuun puolivälin tienoilla. Siinäkin pelastustoimella tulee olemaan osuutensa.” Avun koordinointi on iso ponnistus myös sisäministeriössä. Logistiset väylät ovat välillä todella tukossa. ”Päätoimisesti meillä on kolme henkilöä tekemässä tätä. Pelastusosaston kanssa yhteistyössä toimivat muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Me emme vie niitä itse rajan yli.” LOGISTINEN KAAOS Tiaisen mukaan Puolan ja Moldovan Ukrainan-rajan tuntumassa on meneillään logistinen kaaos. Toiminnan painopiste on tällä hetkel lä Puolan kautta Ukrainaan menevässä avussa. ”Tällä hetkellä pakkaamme neljää rekkaa, ja neljä on vielä näköpiirissä
Alusta helpottaa maastopelastusta muun muassa läheisellä Joutsijärven retkeilyalueella.. 14 Pelastustieto 2/2022 Kullaan palokunnan hälytysosaston jäsenet, ev-toiminnan vastuuhenkilö Sakari Aalto (vas.) ja Manu Rantamäki kokeilevat upouutta koripaarien maastokuljetusalustaa
Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Veera Korhonen S opimuspalokunta kenttää huolestuttaa ensivasteen ase ma. Se nähdään sosiaalija ter veystoimen sekä pelastustoimen väliinputoajana, jota kumpikaan taho ei aktiivisesti edistä. Kun pitäisi lähteä puhumaan asiasta syvemmin, se kuitataan sillä, että ensivaste on sairaanhoitopiirien vastuulla”, hän sanoo. Potilasta lähinnä olevia ensivasteyksikköjä voisi käyttää tehokkaamminkin. Kullaan VPK:n ensivastevastaava, pitkän uran sairaankuljettajana, sairaanhoitajana ja ensihoidon opettajana tehnyt Sakari Aalto näkee, että ensivaste jää vuodesta toiseen ottolapsen asemaan niin sosiaalija terveystoimessa kuin pelastustoimessa. Sairaanhoitopiirit hyödyntävät vaihtelevasti sopimuspalokuntien ensivastevalmiutta. ”Ambulanssipuolella toimijoina voivat olla muutkin, mutta ensivaste on puhtaasti pelastustoimen tehtävä.”. ”Pelastustoimi painottaa helposti sitä, kuinka paljon ensivastetehtäviä hoidetaan. 2/2022 Pelastustieto 15 ENSIVASTE Hukattu potentiaali. Aallon mielestä pelastustoimi on ainoa realistinen toimija Suomessa, joka voi tuottaa ensivastetoimintaa laajassa mittakaavassa
Henkilöstön täytyy olla käynyt tietyt koulutukset, ja toimintamallien pitää tulla sairaanhoitopiireistä.” Ilkka sanoo, että oletusarvoisesti ensivasteella on tärkeä rooli etenkin haja-asutusalueella. Ensivaste kuuluu ensihoitopalvelun järjestämisvastuulle ja palvelutasopäätöksiin, jotka ovat säädösvelvoitteisia. ”Meillä on jo Virvet, lähtövalmiudet, ajoneuvokalusto ja niin edelleen.” Myös tutkimustoimintaa pitäisi kehittää. 16 Pelastustieto 2/2022 ENSIVASTE Sosiaalija terveysministeriö sekä sisäministeriö tuottivat yhdessä selvityksen ensihoitopalvelusta kesäkuussa 2021. Esimerkiksi meillä Satakunnassa ensihoidon ohjausryhmään pitäisi saada niitä sopimuspalokuntalaisia, jotka itse tekevät ensivastetta.” SUURI MERKITYS KORKEARISKISSÄ TEHTÄVISSÄ Sosiaalija terveysministeriön erityisasiantuntija Lasse Ilkka sanoo, että sopimuspalokuntien tekemällä ensivasteella on merkitystä erityisesti tavoittamisviiveiden suhteen. ”On aivan oleellista, että kontakti sairaanhoitopiiriin on hyvä, että sieltä tulee lääkärin antamat ohjeet. ”Sairaanhoitopiirit ovat vastuussa myös ensivasteen toiminnasta. Aallon mukaan tutkimuksen puute näkyy esimerkiksi siinä, että ensivasteen auttamismenetelmät eivät ole juurikaan muuttuneet vuosikymmenten aikana. Sakari Aallon mielestä pelastustoimen pitäisi ottaa ensivasteesta tiukempi ote eritoten asenteellisesti.. Tehtävämäärät tiedetään jossain määrin, muttei niitäkään valtakunnallisesti ihan luotettavasti. ”Lisäksi pitää muistaa, että oikeasti korkeariskisissä tehtävissä, elottomien, tajuttomien, verenvuotoja vammapotilaiden suhteen vähäiseltäkin tuntuvat toimenpiteet voivat olla erittäin merkityksellisiä alkuvaiheessa.” Ilkka korostaa, että toistaiseksi tutkimustieto ensihoitopalvelun ja ensivasteen merkityksestä potilaille on puutteellista. Todella vähän meillä on tietoa siitä, mikä ensivasteen hyöty on potilaille.” Ensivastekin pystyy rauhoittelemaan. Selvityksen teki yksityinen konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Group. Aalto haluaisi, että ensihoitopalvelun koko toimintakenttä hahmotettaisiin nykyistä laajemmin niin, että kaikki ymmärtäisivät ensivasteen kuuluvan itsestäänselvästi osaksi ensihoitoa. ”Jos varsinainen ensihoitoyksikkö ei korkeariskisissä tilanteissa ehdi paikalle kohtuullisessa ajassa, niin tavoittamisviiveen lyhentämisellä ja hätäensiavun antamisella on suuri merkitys.” Ilkan mukaan ensivastetta ei ole unohdettu hyvinvointialueuudistuksessa, eikä nykylainsäädäntöön ole tulossa muutoksia. ”Pitäisi tutkia, voisiko ensivaste käyttää enemmän esimerkiksi lääkkeellisiä kivunhoitomenetelmiä.” Aalto kuitenkin uskoo, että ensivastetoiminta saadaan paremmin haltuun hyvinvointialueuudistuksessa. ”Olemme seuranneet pitkät ajat lähinnä ensihoitoyksiköiden lähtöviiveitä ja valtakunnallisia vasteaikoja. ”Hallintouudistus vie sitä puolta eteenpäin. Pelastustoimi ei voi toimia yksinään, vaan tiiviissä työssä sairaanhoitopiirin kanssa.” Aallon mukaan sopimuspalokunnat ovat avainasemassa ensivasteen antamisessa. Aallon mielestä pelastustoimen pitäisi ottaa ensivasteesta tiukempi ote eritoten asenteellisesti. ”Sairaanhoitopiirit muuttuvat hyvinvointialueiksi, ja hyvinvointialueilla on ensivasteen tuottamisesta samanlaiset periaatteet kuin nytkin. Aallon mielestä selvityskin asemoi ensivasteen ensihoidon ulkopuolelle. Ainoastaan se muuttuu, että pelastustoimen ensihoidon tuottaminen muuttuu yhteistoimintasopimukseen perustuvasta hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi.” Muutoin tulevilla hyvinvointialueilla on samat tuottajat kuin nytkin
”Hajanaisuus on suurta. ”Sitten tiedämme, mitä yksiköitä on minkäkintyyppisiin tehtäviin hälytetty, miten potilasta on hoidettu ja mikä on ollut lopputulos, eli ensihoidon vaikuttavuus potilaisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.” SUURTA VAIHTELUA Sairaanhoitopiirit hyödyntävät vaihtelevasti sopimuspalokuntien valmiutta tehdä ensivastetta, arvioi Suomen Sopimuspalokuntien Liiton järjestöpäällikkö Aleksi Peurala. Ensivasteesta sovitaan esimerkiksi kolmikantasopimuksella niin, että. ”Siitäkin näkee, ettemme me tällä hetkellä tiedä luotettavasti ensivastetehtävien määrää emmekä sitä, kuinka monessa hälytystehtävässä on oikeasti menty potilaan luo, mitkä toimenpiteet potilaan luona on tehty, ja mikä hyöty niistä on ollut.” Epäkohtaan on tulossa muutos. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI Myös Ilkka viittaa ministeriöiden selvitykseen ensihoidosta. ”Meillä on hyvinkin edistyneitä järjestelmiä, joissa ensihoidon vastuulääkärit ovat ottaneet asiakseen hoitaa kokonaisuudessaan ensihoitoa eteenpäin. Hän mainitsee, että potilasta lähinnä olevaa yksikköä ei aina hyödynnetä. Ääritapauksessa ambulanssi ajaa pillit ulvoen sellaisen paloaseman ohi, jossa olisi ensivastevalmius. Sitten meillä on vanhoillisia järjestelmiä, joissa ensihoito nähdään vielä sairaankuljetuksena.” ”Avuntarvitsijat ovat asuinpaikastaan riippuen hyvinkin eriarvoisissa asemissa.” Sairaanhoitopiirien vastuulääkärit määrittelevät alueillaan ensivasteen tarpeen sekä sen, mitä sitä tekevien pitää osata. Jatkossa ensihoidosta saadaan nykyistä huomattavasti parempaa tietoa, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaan on rakenteilla ensihoitopalvelun kansallinen tietovaranto. Meillä on 21 sairaanhoitopiiriä, ja niiden välillä on suurta vaihtelua siinä, miten ensivasteyksiköitä on käytetty ja koulutettu, tai miten ne kuuluvat vasteisiin.” Peurala arvioi, että hyvää potentiaalia uhkaa jopa jäädä käyttämättä. Tietovarantoon yhdistetään myös ensihoidon hälytystiedot hätäkeskusjärjestelmä Ericasta. Ensivastekin pystyy esimerkiksi rauhoittelemaan rintakipupotilaan, tutkimaan hänet ja antamaan nitrosuihkeen. Varantoon saadaan tietoa, kun ensihoitopalvelu alkaa käyttää kirjaamisalustanaan viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmä Kejoa ja siihen kuuluvaa sähköistä ensihoitokertomusta. 2/2022 Pelastustieto 17 ENSIVASTE Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. Miksi sitä pitäisi viivästyttää vaikka 10 minuutilla?” Peurala kysyy. ”Pitäisi miettiä, millaisilla tehtävillä ensivasteesta olisi oikeasti apua. Peurala on entiseltä ammatiltaan ensihoitaja, ja tietää, että ensihoidon potilaita hoidetaan hiukan eri tavoin eri puolilla Suomea
”Kaikki sairaanhoitopiirit rajoittivat ensivasteen käyttöä koronapandemian aikana”, Peurala kertoo. ”Jos ensivasteyksikkö jää pois, sillä voi olla ihmiselle sekä yhteiskunnalle merkittävä vaikutus.” ”Lisäksi on inhimillinen puoli, jota on vaikea mitata: ihminen kokee saavansa apua. ”Siitä jätettiin kuitenkin ensivasteyksikkö pois. Peurala huomauttaa, että luku voi olla suurempikin. 18 Pelastustieto 2/2022 ENSIVASTE palvelun tuottaja, eli sopimuspalokunta, isäntäorganisaatio eli pelastuslaitos, ja palvelun tilaaja eli sairaanhoitopiiri tekevät sopimuksen. ”Olemme menossa yhä enemmän kotiin vietäviin hoitopalveluihin, joilloin tarvitaan sellaista hoidon arviointia, jota ensivasteeseen ei kuulu.” ”Mielestäni ensivaste kuitenkin täydentää hyvin ensihoidon kokonaisuutta, ja varmasti sitä voisi ja pitäisikin kehittää.” Palokuntamuoto 2019 Pelastuslaitos 18864 Sopimuspalokunta 6327 Tehdas-/laitospalokunta 1215 Muu kuin pelastuslaitoksen asema 5644 Muu 4670 Tietoa ei ole kysytty 10166 Yhteensä 46886 (LÄHDE: HEIDI LIUKKONEN, PELASTUSOPISTO) Pelastustoimen ensivastetehtävät. Paikalle nopeasti saapuva ensivasteyksikkö on olennainen myös silloin, kun kyseessä on esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö, jossa jokainen kuluva minuutti huonontaa potilaan ennustetta. ”Sopimuspalokunnat elävät keikoista. Peuralan mukaan ensivasteen suhteen puhutaan välittömästi henkeä pelastavista toimista esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. ”Kun tehtäviä tulee vähemmän, kynnys lähteä niille kasvaa samaa vauhtia. Pelastusalan tilastoinnin luotettavuus ja luettavuus kaipaisi pikaisesti merkittävää parantamista.” Koronan aikana tehtävät vähentyivät reilusti. Sairaanhoitopiiri voi myös sopia pelastuslaitoksen kanssa ensivasteesta, ja pelastuslaitos hankkii ensivasteen alihankintana palokunnalta. Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto Pronton mukaan vuonna 2019 sopimuspalokunnat tekivät 6327 ensivastetehtävää. Hänen mukaansa ensivastetoiminta on lähtenyt elpymään toisissa sairaanhoitopiireissä, toisissa taas ei. Osassa palokunnista ensivaste on myös hyvä sisäänheittotuote.” TÄRKEÄ INHIMILLINEN PUOLI Asetuksessa ensihoitopalvelusta sanotaan, että ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä täytyy olla ensivastetoimintaan soveltuva koulutus. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mukaan Suomessa ensivastetehtäviä tekee noin 400 sopimuspalokuntaa kaikilla pelastustoimen alueilla Helsinkiä lukuunottamatta. ”Se on suunniteltava alueittain. Vuonna 2019 Suomen 22 pelastuslaitoksella oli kaikkiaan 709 sopimuspalokuntaa. Jos ei ole tehtäviä, toiminta näivettyy. Vuonna 2021 sopimuspalokunnilla oli 3483 ensivastetehtävää, kun yhteensä niitä oli 33579. Jos ambulanssia pitää odottaa kauemmin, on parempi, että paikalle menee edes joku.” Hänen mukaansa voi hyvin olla, ettei pelastustoimi ole ottanut ensivasteesta riittävän hyvää otetta. Joillakin palokunnilla puolet tehtävistä on saattanut muodostua ensivastetehtävistä. Esimerkiksi sydäninfarktipotilas pitäisi saada rauhoitettua, jotta elimistö ja syke rauhoittuu.” Peurala arvioi, että juuri inhimillinen puoli ensivasteen tärkeyttä arvioidessa jää harmillisen usein huomiotta. Hoidon alkupäässä menetettiin minuutteja, mikä vei terän koko hommasta.” Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sanoo, että parannettavaa sopimuspalokuntien ensivasteosaamisen hyödyntämisessä varmasti olisi. TEHTÄVISTÄ MOTIVAATIOTA Ensivasteella tarkoitetaan potilaan luokse lähetettävää lähintä mahdollista yksikköä, joka kykenee aloittamaan välittömät toimenpiteet potilaan peruselintoimintojen turvaamiseksi. Yhteensä pelastustoimen ensivastetehtäviä oli 46886. ”Tilastossa kohdat ”muu”, ”muu kuin pelastuslaitoksen asema” tai ”tietoa ei ole kysytty” lienevät ainakin suurelta osin sopimuspalokuntien tehtäviä. Se, mitä ensivaste saa tehdä, on Peuralan mukaan sopimustekninen asia. Hän sanoo, että ensivasteen rooli liittyy aina paikalliseen ensihoidon kokonaisuuteen. ”Pääasiassa se perustuu Ensihoitooppaaseen, joka ohjaa toimintaa monessa sairaanhoitopiirissä.” Ensihoitajana toimineena Peurala tietää, että esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella hiottiin aikoinaan aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoprotokolla viimeiseen asti ensihoitoyksikön ja sairaalan päivystyksen toiminnan välillä. Tietysti ensivaste korostuu haja-asutusseuduilla. Taidon ja osaamisen ylläpito on haastavaa.” Mikäli tehtäviä on paljon, valmiuttakin pidetään yllä paremmalla motivaatiolla
ENSIVASTE www.saurus.fi www.nordicrescuegroup.com takuuja vuosihuoltosopimukset elinkaaripäivitykset kolarikorjaukset 24/7 päivystyksen ja teknisen tuen huoltoja varaosapalvelun liikkuvan huoltoautotoiminnan Asiantunteva ja ammattitaitoinen huoltopalvelumme kattaa: Avaamme keväällä 2022 uuden huoltokeskuksen Säynätsalon tehtaamme yhteyteen. SAURUS INVESTOI HUOLTOVARMUUTEEN Saurus Oy on osa kotimaista pelastusajoneuvojen valmistukseen keskittynyttä Nordic Rescue Group Oy – NRG-konsernia
Taatusti laadukkaat Standby varoitusvalaisimet ja ohjausjärjestelmät tuovat turvallisuutta ja huolettomuutta koko ajoneuvon elinkaaren ajaksi. Mukana sponsoroimassa MILLOG-YHTIÖT. Millog-yhtiöt Palopäällystöpäivillä 30.3.–1.4. Teemme kaikkemme herättääksemme huomiota kaikille teille. 20 Pelastustieto 2/2022 SPPL 90 VUOTTA Haluamme herättää huomiota. Tule juttelemaan palveluistamme ja varautumisesta edustajiemme kanssa. www.standbygroup.. Päivystämme messutilassa paikalla 2
Olemme halunneet tuoda esimerkiksi Ketterä 90-vuotias Suomen Palopäällystöliitto on 90-vuotias ketterä järjestö, joka haluaa tukea jäsentensä ammatillista osaamista erilaisen täydennyskoulutuksen ja hankkeiden avulla. ”Palopäällystöliiton tärkein tehtävä on aina ollut johtamisen tukeminen. Sama mies oli esittänyt yhdistyksen perustamista 19 vuotta aikaisemmin toimiessaan silloin Vaasassa palomestarina. Arell. ”Palopäällystöliitto voi tänään oikein hyvin. Se on ennätyksellinen määrä ja laajempaa kuin koskaan historiassamme”, toiminnanjohtaja Ari Keijonen iloitsee. 2/2022 Pelastustieto 21 SPPL 90 VUOTTA S uomalaisen palopäällystön järjestön perustamista esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1913. Eli sen työn, jota jäsenet päivittäin tekevät”, viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikkö Sami Kerman toteaa. Sodan jälkeen vuonna 1945 järjestön säännöt uusittiin ja samalla nimi muuttui Suomen Palopäällystöliitoksi. Teksti ja kuva: Esa Aalto Puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja toiminnanjohtaja Ari Keijonen iloitsevat virkeästä ja ketterästä jäsentensä järjestöstä, 90-vuotiaasta Suomen Palopäällystöliitosta.. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Turun palopäällikkö K. Olemme aina olleet erityisesti kouluttajaorganisaatio ja viime vuonna järjestimme erilaista koulutusta 7683 hengelle. Yhdistyksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. A. ”Palopäällystöliitto on järjestänyt erilaisia hankkeita, jotka ovat olleet pelastustoimen kehittymisen kannalta tärkeitä. Suomen Paloupseeriliiton perustava kokous pidettiin 19 vuotta myöhemmin Helsingin pääpaloasemalla huhtikuussa 1932
Aika ajoin on keskusteltu myös siitä, vastaako liiton nimi nykyistä jäsenistöä, mutta tärkeämpää kuin nimi on pystyä uudistumaan ajan hengen mukaisesti”, Keijonen sanoo. ”Viime vuosina määrä on vakiintunut tuolle tasolle. Ohjelma on ajankohtainen. Pian kaikki muuttuu, kun maalis-huhtikuun vaihteessa järjestetään Helsingissä Palopäällystöpäivät. Liiton toiminta jakaantuu kuuteen jaostoon, joihin jokainen voi liittyä oman kiinnostuksensa mukaan. huhtikuuta. Ihamäki lisää vielä vahvan viestinnän, joka on myös. Kun nähdään tarve, ryhdytään toimeen. Puheenjohtajuuskautensa alussa hän ei ole päässyt avaamaan liiton perinteisiä tilaisuuksia. Samanlainen turvallisuuden puolesta puhuja ja aktiivinen yhteiskuntatoimija kuin nyt.” Jäsenmäärän puheenjohtaja toivoo olevan suurempi ja kattavan laajemmin pelastustoiminnan ja turvallisuuden kenttään kuuluvia henkilöitä. Hän myös muistuttaa, että toimintaympäristö muuttuu, kun pelastustoimi siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Aikaisemmin jaostoissa oltiin virka-aseman mukaan. Liiton jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 2000. Liitto antaa myös lausuntoja alan uudistuksiin liittyviin asioihin ja on kansainvälisesti aktiivinen.” Ari Keijonen korostaa myös nopean päätöksenteon merkitystä. Ensimmäisenä tehtävänä oli saa da liiton talous kuntoon ja niin myös tehtiin. Sami Kermanin mielestä kynnys muutokselle on pitkän iän omaavassa järjestössä korkea. Veli-Pekka Ihamäki toteaa puolestaan, että nimi ei estä liittymästä jäseneksi. Toiminta on pystytty pitämään taloudellisesti hyvänä. Tilaisuuksien järjestämiskustannukset ovat tuoneet säästöä, mutta olemme siltä pystyneet järjestämään täydennyskoulutusta ja olemaan tärkeä vaikuttamiskanava jäsenistölle”, Veli-Pekka Ihamäki sanoo. Aiheina on paitsi alan omat päivän polttavat teemat myös erittäin ajankohtaiseksi noussut varautuminen, jota käsitellään pre-seminaarissa keskiviikkona 30. ”Onko jotakin sellaista, minkä pitäisi muuttua?” Veli-Pekka Ihamäki kysyy. Millainen Palopäällystöliitto haluaa olla yli satavuotiaana. Olemme halunneet edistää myös henkistä työhyvinvointia. 22 Pelastustieto 2/2022 Alipäällystöä enemmän mukaan. Samoin kuin työturvallisuutta, onnettomuuksien ehkäisyä ja erilaisia pelastustoimintaan liittyviä hankkeita. SISÄLTÖ ON NIMEÄ TÄRKEÄMPÄÄ ”Jäsenistössä on myös muita kuin pelastustoimen asiantuntijatehtävissä toimivia. Ajankohtaisimpana ovat mukaan tulleet kestävään kehitykseen liittyvät asiat”, Keijonen sanoo. Siinä ei myöskään ole sukupuoliviittausta, joka nykyään voisi olla ongelmallista. ”Silloinkin meidän pitää olla ketterä ja notkea jäsentensä järjestö. Erityisesti alipäällystöä haluttaisiin enemmän mukaan, ja he kokisivat, että voimme edistää heidän ammatillista osaamistaan”, Ari Keijonen sanoo. ”Sekin tuo osaltaan tarvetta täydennyskoulutukseen, joka on aina ollut toimintamme keskeinen tarkoitus. SPPL 90 VUOTTA paloturvallisuuden kokonaisuutta esille. ”Saamme perustoimintaamme tukea Palosuojelurahastolta, mutta omarahoitteisen toiminnan ansiosta talous pysyy tasapainossa. Nyt kuulutaan joko pelastustoiminnan, varautumisen ja väestönsuojelun, riskienhallinnan, vapaaehtoispalokuntatoiminnan, yritysturvallisuuden tai hallintoja tukipalveluiden jaostoihin. ”Tällä avustukselle olemme voineet järjestää alaa hyödyttävää koulutusta ja pitää osallistumismaksut asiakasystävällisinä.” EI OLE PERINNEYHDISTYS Liiton puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Se on vähemmän muihin vastaaviin edunsaajiin verrattuna. Siinä olisi varaa nostaa, sillä potentiaalia on. Toki korona-ajalla on ollut vaikutuksensa, kun emme ole voineet lähitilaisuuksia järjestää.” Keijonen huomauttaa, että Palopäällystöliitto on yleishyödyllinen ja voittoa tuottamaton järjestö. Puheenjohtaja pohtii järjestön pitkää ikää ja sitä onko 90-vuotias vanhus. ”Emme ole perinneyhdistys, vaan venyvä ja ketterä aktiivinen toimija.” ”Ketteryyttä liitto on osoittanut korona-aikanakin. Keskustelu nimestä ei ole Ihamäen mukaan nyt ajankohtaista. Hän myös sanoo, että Palosuojelurahaston yleisavustus kattaa 30 prosenttia liiton taloudessa. Hän on johtanut liittoa 19 vuotta. Sami Kerman pitää tärkeänä, että nimestä huolimatta liitto on erilaisen taustan omaavien henkilöiden järjestö, erityisesti yritysturvallisuudessa toimivien
Aramidkangas (35%) suojaa hyvin kuumalta. Kämmenen Carbon/silikoni pinnoite antaa parhaan pidon. Pyydä tarjous! EN 15614:2007 EN 469:2005 + A1:2006 (heijastimet) THL-D maastopaloasu Lämpökuorma maastopalossa on tutkitusti merkittävä haitta. Safe Gripkäsine Rosenbauer H30 kypärä painaa vain 1,23 kg Varusteet H30/Titan: • LED valaisin eteen • LED valaisin taakse • Silmäsuoja • Ulkopuoliset kiinnikkeet kasvo-osalle (säädettävät) • Sisäpuoliset kiinnikkeet kasvo-osalle • Kuulokekiinnikkeet (Savox) • Kallomikrofoni teline (Savox) • Yleiskiinnike • Valaisinpidike Korkealuokkainen sammutuskäsine Goretex kalvolla. EN 659:2008 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Erä THL-D pukuja suoraan varastosta. Kulmala Maastopaloasu Pelastustieto maaliskuu 8.3 Rosenbauer 2022 215x275.indd 1 8.3.2022 10.50 SPPL 90 VUOTTA. Puvussa runsaasti yksityiskohtia tärkeimpänä käyttömukavuus. Nomex III antaa erinomaisen liekinlämmön ja kemikaalisuojan. Puku painaa vain 1,8 kg ja on suunniteltu erityisesti pelastustehtäviin. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi THL-D on kevyt ja kestävä maastopalo/tekninen asu. Värit hiekka tai sininen
Se ei sano käskystä mitään, mutta pyynnöstä sanoo kaikenlaista, mikä vie alan asioita eteenpäin”, Ihamäki sanoo. ”Tullessani töihin Palontorjuntaliittoon en tuntenut kovin hyvin alaa. ITSENÄINEN TOIMIJA Liiton jäsenet ovat oman ammattialansa parhaita asiantuntijoita. AMMATTITAIDON EDISTÄMISTÄ Helsingin pelastuslaitoksella asemamestarina työskentelevä Kari Nurminen on viitisentoista vuotta ollut Palopäällystöliiton jäsen. Itsekin liiton kouluttajan tieliikennekoulutuksissa ollut Nurminen toivoisi, että alipäällystöllä olisi kiinnostusta laajemminkin tulla mukaan Palopäällystöliiton toimintaan. Ammatillinen edunvalvonta ei Palopäällystöliitolle sovi. ”Liitto ei kuitenkaan ole pelastuslaitosten tai sisäministeriön äänikanava. Olikin mukavaa tavata heitä Palopäällystöliiton liittokokouksissa ja monissa koulutustilaisuuksissa.” ”Viime vuosina Palopäällystöpäivillä on tullut vastaan paljon entisiä oppilaita.” ”Nykyään seuraan aktiivisesti Palopäällystöliiton tiedotteita koulutuksesta sekä uusista julkaisuista. Liiton tiedottaminen ja monipuolinen koulutustarjonta ovat mielestäni kehittynyt viime vuosina esimerkillisesti. Harvemmin alalla toimivat ajattelevat, että jäsenyyden kautta voitaisiin yhdessä tuoda vahvemmin esille pelastustoimen ja turvallisuuden roolia ja vaikuttavuutta. Hän pitää liiton toimintaa hyvänä erityisesti koulutustapahtumien järjestäjänä, mutta liiton tilaisuudet ovat myös hyviä tilanteita verkostoitumiseen. Jäsenten on myös ollut helppoa ja mielenkiintoista ottaa kantaa erilaisiin liitolle tulleisiin lausuntopyyntöihin. ”Palopäällystöliitto on pelastustoimen etujen valvoja”, Sami Kerman kiteyttää. ”Siksi myös ääni olisi vahvempi, jos jäseniä olisi enemmän. 24 Pelastustieto 2/2022 SPPL 90 VUOTTA Pelastusopistossa aikaisemmin opettajana toiminut Heikki Nupponen on ollut Palopäällystöliiton jäsen vuodesta 1975 lähtien. Meidän toimintamme pitää olla niin kiinnostavaa, että jäseneksi halutaan liittyä”, Ari Keijonen korostaa. Haasteena hänen mukaansa on se, miten vuorotöitä tekevät osoitus ketteryydestä. Nopeasti tuodaan esille myös ajankohtaisia asioita. Meitä ehkä pidetään liian itsestään selvinä. Itsenäisyys on järjestölle tärkeää. Heidän näkemystään on kartoitettu kerran toteutetulla palopäällystöbarometrillä. Veli-Pekka Ihamäki mustuttaa, että itsenäinen rekisteröity yhdistys pystyy olemaan viranomaisten apuna niiden lakisääteisessä tehtävässä. Samoin Palopäällystöpäivien ja erilaisten seminaarien liveseurantamahdollisuus etänä on ollut aivan loistavasti toteutettua. Verkostoitumista ja koulutusta PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T H EL SIN KI 30.3.–1.4 .20 22 22 20. Liitto voi olla myös kentän tuntosarvet valtionhallinnolle. Liiton teknisen johtajan Pertti Hallion kanssa kävin Palopäällystöliiton järjestämillä läänin päivillä Joensuussa ja siellä eräs silloinen liiton työntekijä ehdotti, että hakisin jäseneksi.” ”Olin teknisessä toimistossa nuorena paloinsinöörinä paljon yhteydessä maan eri puolilla toimiviin palopäällikköihin ja palotarkastajiin. Keijonen sanoo sillä olleen alalle merkittävän vaikutuksen ja suunnitelmissa on järjestää uusi barometri. Sen sijaan sen tehtävä on olla pelastustoimen ja turvallisuuden puolestapuhuja. Eläkeläisetkin on liitto huomioinut kiitettävästi muun muassa alennettuina jäsenja kurssimaksuina.” Heikki Nupponen on jäsen riskienhallintajaostossa
VIESTINTÄÄ MUKAAN ”Kun tulin pelastuslaitokselle töihin, huomasin Palopäällystöliiton järjestämän koulutuksen kriisiviestinnästä. ”Parasta on se, kun huomaa jonkin itselleen uuden ja mielenkiintoisen asian, jota ei ole osannut edes kaivata. Nurminen kuuluu pelastustoimintajaostoon. Sen innoittamana kysyin, kannattaisiko liittyä liiton jäseneksi”, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Terhi Karhuniemi kertoo. Kuva: Kimmo Kaisto.. ”Verkostoitumalla tapaa kollegoita muualta ja voidaan jakaa kokemuksia omasta työstä.” Hänelle jäsenyys on tuonut osallistumismahdollisuuden laadukkaisiin koulutuksiin. 2/2022 Pelastustieto 25 SPPL 90 VUOTTA Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön esimiehet pääsevät mukaan pidempiin kuin päivän kestäviin koulutuksiin. ”Liiton koulutustarjonta sai aikanaan liittymään.” Jäsenyys on hänen mielestään hyvä nyt siinä, että tietää mitä pelastustoimessa tapahtuu. Liiton eri toimintoja varten perustamat toimikunnat ovat myös merkittäviä alan kehittäjiä. Kiinnostuin siitä ja kysyin esimieheltäni mahdollisuutta osallistua koulutukseen. Erityisesti maailmalla tapahtuvat asiat ja niistä tiedon saaminen on kiinnostavaa.” Palopäällystöliitto on kehittänyt paljon tieliikennepelastamisen koulutusta. ”Toivoisin, että liiton koulutustoiminnassa ja erilaisissa hankkeissa otettaisiin viestintä yhdeksi osaksi kokonaisuutta.” TIETÄÄ MITÄ TAPAHTUU Timo Lehtonen oli aktiivinen sopimuspalokuntalainen Salossa, kun liittyi muutamia vuosia sitten Palopäällystöliiton jäseneksi. Yksi keskeisistä on ollut Road Rescue -koulutus, jossa on saanut oppia uusien ajoneuvojen käsittelyyn. Nyt hän työskentelee Porissa ensihoitajana yksityisen ensihoitoalan yrityksen palveluksessa. Hän on ollut viitisen vuotta liiton jäsen ja kuuluu hallintoja tukipalvelut -jaostoon. Ne hänet saivat myös aikanaan liittymään jäseneksi ja niitä hän toivoo lisääkin, sillä se hyödyttää oman ammattitaidon ylläpitämistä
Työnohjausta voidaan järjestää yksilöllisesti, ryhmässä tai työyhteisössä. On selvää, ettei pelastustoimen operatiivinen henkilöstö voi osallistua työnohjaukseen ollessaan hälytysvalmiudessa. Hallinnollinen työnohjaus keskittyy pääosin johtamisen kehittämiseen. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen työnohjaajan, osallistujan ja ryhmän välillä on ensiarvoisen tärkeää. Työnohjaukseen tarvitaan rauhallinen ja erillinen tila, jossa voidaan puhua turvallisesti luottamuksellisista asioista. MIHIN TARPEESEEN. Työnohjaajaa valitessa on syytä keskustella tarpeesta ja pohtia käytännön mahdollisuudet ohjauksen järjestämiseksi. Toisaalta myös verkossa tapahtuvasta työnohjauksesta on hyviä kokemuksia pelastusalaltakin. Työnohjaus tarjoaa väylän kehittyä, oppia uutta ja vaihtaa näkökulma. On myös hyvä pohtia etukäteen, kenelle tai mille osalle henkilöstöä työnohjausta tarjotaan. Pelastusalalla kohdataan hyvin moninaisia ongelmaja kuormitustilanteita, joten työnohjaajan on hyvä tiedostaa, mihin hän on tulossa. Ryhmätyönohjauksessa voidaan käyttää työvuoroa, esihenkilötaustaa tai muuta erikseen valittua samaistuttavaa ryhmää. Työnohjausta hankittaessa tilaajan on ensiksi pohdittava, mihin tarkoitukseen työnohjausta halutaan. Toki sitä voidaan hyödyntää myös akuutteihin ongelmatilanteisiin lyhytkestoisemmin. Niiden tarkoitukseen soveltuu kenties paremmin jälkipurkutoimet (defusing ja vertaispurku) sekä posttraumatyöpajat. Tarkoituksena on saada osallistujat pohtimaan omaa työskentelyä ja työyhteisöä monesta eri suunnasta sekä tuoda luovuutta omaan ja ryhmän toimintatapoihin. Tämä on syytä ottaa huomioon työajan ja tilojen järjestelyissä. 26 Pelastustieto 2/2022 TYÖHYVINVOINTI T yönohjaus koulutetun työnohjaajan kanssa on oman työn reflektointia. Työnohjauksella pyritään parantamaan tehokkuutta keskittymällä työn substanssiin ja selkiyttämällä nykypäivän työelämän monitahoisuutta. Työnohjauksella voidaan myös käsitellä työyhteisössä olevia kriisejä. Työnohjaus on luottamuksellista toimintaa, josta ei puhuta ohjauksen ulkopuolisille ilman jokaisen osallisen lupaa. Usein katsomme työtä samasta putkesta, missä meidän on turvallista olla ja työskennellä. Keskusteluiden avulla pyritään löytämään esimerkiksi urautuneita työtapoja tai epätarkoituksellisia toimintamalleja, omien rajojen tunnistamista sekä vahvistamaan positiivisia kokemuksia. Tavoitteen on hyvä olla selkeä ja aiheiden määrän osalta kohtuullinen. Työnohjaus on usein vähintään muutaman kerran prosessi, yleensä vuodesta eteenpäin. Se on sopiva työkalu ajanhallinnan parantamiseen, muutostilanteiden käsittelyyn ja kumulatiivisen kuormitukseen purkamiseen organisaatiossa. Se Työnohjaus tuulettaa toimintatapoja Työnohjaus maksaa itsensä takaisin korkeampana työtyytyväisyytenä ja vähentyneinä poissaoloina.. Yhden ohjauksen kesto on 60 minuutista kahteen tuntiin riippuen osallistujamäärästä tai tavoitteista. Joskus raitis ilma ja kävely saa ajatukset kulkemaan kirkkaammin ja voi tarkastella työskentelyä ihan toisenlaisesta näkökulmasta. Niitä voidaan yksilöllisesti tai ryhmässä hieman ravistella. Tarvetta voi pohtia myös työnohjaajan kanssa, mutta organisaation oman, sisäisen tilannekuvan ymmärrys korostuu asiassa. On kuitenkin syytä erottaa sisäiset kriisit esimerkiksi akuuttien, kuormittavien pelastustehtävien käsittelemisestä työpaikalla
Telkon valikoimasta löydät myös öljynja kemikaalientorjuntaan tarvittavat imeytysaineet ja laitteistot: Pig, Desmi, Sorbix. Työnohjaus aiheuttaa kustannuksia, jotka tulevat takaisin pidemmälläkin Oikeat ratkaisut palonja vuodontorjuntaan Telko Oy | Keilaranta 17, Espoo | puh. Toisaalta on hyvä ymmärtää, että työnohjaajan ollessa alan sisältä, ei välttämättä kyetä käsittelemään kaikkia alan sisäisiä paradigmoja tai syvään juurtuneita toimintamalleja. Työnohjauksen prosessi on yleensä etenkin pelastusalalle pitkähkö. Parhaat tulokset syntyvät siksi ennemmin viikoissa ja kuukausissa, vaikka yksittäisillä kerroilla voidaan saada hyviä konkreettisia havaintoja. 09 5211 chemicals@telko.com | www.telko.com Telkon valikoimista on nyt saatavilla maailman johtavan valmistajan ja kehittäjän Orchidee-Europen palontorjuntavaahdot yli 25 vuoden kokemuksella. Joskus ahaa-elämykset tulevat nopeasti, mutta usein pohdittujen asioiden käsittelyn siirtäminen työskentelytavoiksi vaatii aikaa, totuttelua ja uskallusta kokeilla uutta. Teksti: Markus Nuuttila Kanta-Hämeen pelastuslaitos, paloesimies, työnohjaaja Saku Sutelainen Suomen Palopäällystöliitto, MentalFireFit-projektipäällikkö, työnohjaaja Kuva: Teemu Heikkilä. Sammutusvaahtotiiviste on Itämeren suojelustandardien vaatimusten mukainen. Työnohjauksella päästään vaikuttamaan omaan työhön ja työskentelytapoihin, ja siten vapauttaa voimia perustyön tekemiseen. Pelastustoimessa on vallitsevana kriisiorganisaation toimintakulttuuri, jossa etenkin operatiivinen toiminta painottuu nopeaan reagointiin ja välittömiin tuloksiin. Kyseessä on siis prosessi, joka jatkuu ohjaustapaamisten ulkopuolellakin. Tämä on haasteena työnohjauksen hyödyntämiselle ja ymmärtämiselle täysipainotteisesti. Toisaalta vahva alan substanssi auttaa alkuunpääsyssä ja ymmärtämään työn erityisiä olosuhteita paremmin. Työnohjaus on oppimisprosessi, joka ei ole ”äkillisten tulipalojen sammuttamista”, vaan siinä on tavoitteena kehittää ja parantaa toimintatapoja pysyvästi. aikavälillä ja näkyvät yleensä työtyytyväisyysmittausten parempina tuloksina, vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työntekijöiden sitoutumisella työpaikkaan. Työnohjaajakin voi olla sokea ja oman taustansa vankina. Työnohjaaja ei ole ratkaisu ongelmiin, vaan työnohjaus metodina, jossa henkilöstö itse pohtii, mitä he haluavat muuttuvan ja mikä heidän oma roolinsa sekä tehtävänsä sen toteuttamisessa on. Sammutusvaahtotiiviste on täysin fluorivapaa ja biohajoava. BlueFoamilla on erinomaiset hyväksynnät 1A (sammutusteho ja palonkesto), ICAO taso B (International Civil Aviation Authority) ja LASTFIRE (Large Atmospheric Storage Tanks). 2/2022 Pelastustieto 27 TYÖHYVINVOINTI on jokaisen onnistuneen työnohjauksen edellytys. BlueFoam-sammutusvaahtotiiviste on tehokas ratkaisu palavien nesteiden ja alkoholipalojen sammuttamiseen. Ohjauksessa sovittuja tai haluttuja asioita kannattaa kokeilla mahdollisimman pian prosessin aikana, jolloin niiden hyötyjä ja haittoja voidaan tutkailla yhdessä. LISÄÄ TYÖNOHJAUSTA Pelastusalalla on käytetty vielä toistaiseksi vähän työnohjausta. Kokemukset niistä painottavat ohjaajan substanssia eli pelastusalan perustyön tuntemusta. Näin suojaat ympäristökuormitusta, vesistöjä ja samalla ruokaketjua
Pelastustoimi valvoo väestönsuojien rakentamista ja käsittelee esimerkiksi poikkeusluvat. Maaseudulla ei ole sellaisia, joten siksi sinne ei ole velvoitettakaan rakentaa väestönsuojia.” Jos suojia ei ole, viranomaiset ovat varautuneet evakuoimaan ihmiset. ”Niitä on eri ikäisiä ja -kokoisia, ne edustavat keskenään erilaista tekniikkaa ja niiden kunto vaihtelee. ”Jos sota syttyy, se ei ala heti. Ukrainankin osalta on nähty, että sodassa on kehittymisvaihe, joka kestää kuukausia.” Pouta sanoo, että lain mukaan väestönsuojat täytyy pitää jatkuvasti siinä kunnossa, että ne voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Sitten tarkistetaan varusteet ja niiden kunto, ja jos jotain puuttuu, ei muuta kuin hankkimaan niitä”, Pouta sanoo. Pouta korostaa, että väestönsuojat ovat vain yksi osa kokonaismaanpuolustusta. VAIN YKSI OSA PUOLUSTUSTA Poudan mukaan väestönsuojien kunnossa ja kartoituksessa ei ole valtakunnallista koordinaatiota, joten esimerkiksi niiden yleinen kunto on hämärän peitossa. Lehestö sanoo kaipaavansa entisaikojen puhelinluettelon kakkossivua. Lehestö kertoo, että väestönsuojia on rakennettu Suomessa vuodesta 1954, ja niiden rakentamista ohjaava säädöspohja on muuttunut monta kertaa. Samaa sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön väestönsuojelun turvallisuusasiantuntija Jari Pouta. 28 Pelastustieto 2/2022 VARAUTUMINEN V äestönsuojia on Suomessa noin 54000. Suojat ovat pääosin kiinteistön omistajien vastuulla, ja niiden kunto vaihtelee. ”Siitä saamme tietoa kehittämistarpeista ja voimme alkaa niitä toteuttaa.” Riesasta varautumisen ykkösasiaksi Ukrainan sota herätti kansalaiset pohtimaan väestönsuojia. ”Sota ei tarkoita, että koko maa on hyökkäyksen kohteena, vaan hyökkääjä iskee tiettyihin strategisesti tärkeisiin alueisiin. Nykyisin nämä asiat löytyvät netistä, mutta moneen vuoteen ihmisiä ei ole kiinnostanut selvittää niitä. Lisäksi pelastuslaitos voi tehdä palotarkastusten yhteydessä pistotarkastuksia väestönsuojiin, mutta varsinainen väestönsuojien kunnossapitovelvoite on kiinteistön omistajalla. ”Uhka ei välttämättä koske heti kaikkia. Nyrkkisääntö on, että jos väestönsuojaa on huollettu, tarkastettu ja ylläpidetty, vanhakin väestönsuoja voi olla hyvässä kunnossa”, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen siviilivalmiuden palveluyksikön suunnittelija Mika Lehestö. Suomen väestönsuojissa kuitenkin on suojapaikkoja 4,4 miljoonalle ihmiselle, mikä Poudan mukaan on riittävästi. Pouta korostaa, että väestönsuojat on tarkoitettu sotatilanteeseen. Silloinkin aikaa varautumiselle on. Samoin selvitetään, missä kunnossa väestönsuojat ovat. Tiedämme alueet, joilla on ensisijaisesti varauduttava, ja niiden alueiden viranomaiset huolehtivat niistä alueista.” Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo, että tarve väestönsuojille selvitetään tämän vuoden aikana. ” On mahdollista, että osa kiinteistön omistajista ei toteuta tätä velvollisuutta, eikä sitä huomata pelastuslaitoksillakaan”, Lehestö huomauttaa. Ukrainan tilanne onkin herättänyt kansalaiset väestönsuojeluun ja varautumiseen. Lukuun lasketaan kaikenlaiset suojat asuinrakennusten suojista yleisiin ja eri tahojen suojiin. ”Nykyisessä maailmantilanteessa asia on tietenkin hirveän kiinnostava, mutta valitettavasti aikaisemmin väestönsuojia on pidetty vähän riesana, koska niiden rakentaminen on niin hintavaa, ja rakennuskustannukset nousevat”, Lehestö sanoo. ”Väittäisin, että valtaosassa taloyhtiöistä suojan kunto jää täysin yhtiön vastuulle, ellei kyseessä ole yleinen suoja, johtokeskussuoja tai joku muu erityinen suoja, joka on pelastuslaitoksen valvonnassa.” ”Nyt rakennuksissa kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota väestönsuojan kuntoon ja nimetä suojalle hoitaja, ja hänelle varahoitaja, jotka sitten lähtevät väestönsuojanhoitajakurssille, joita järjestävät alueelliset pelastusliitot. Teksti: Kaisu Puranen. Nykypäivään mennessä rakentamisvelvoitteisiin on tehty useita lievennyksiä. Pidän hyvänä, että ihmisiä on jälleen ruvennut kiinnostamaan oma turvallisuus.” KUNNOSSAPITO OMISTAJAN VELVOITE Väestönsuojelu on pelastustoimen lakisääteinen tehtävä. ”Siinä oli yleiset ohjeet esimerkiksi siitä, miten tulee toimia yleisen vaaranmerkin soidessa ja muitakin turvallisuusasioita
Adaptiivinen Prodex FIREscape –paloturvavalojärjestelmä ohjaa kriisitilanteessa kiinteistön turvallisimmalle poistumisreitille, mukautuen muuttuvaan tilanteeseen. VARAUTUMINEN Haaveiden tiellä voi olla yksi väärin valittu suunta. Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 31.1.2022 13.20.57 31.1.2022 13.20.57. Valitsesuunta.. Kristian, 27, kenkäkauppias “Valloittaa Milanon muotikadut uudella omalla mallistolla.” LIIKETILAT I HELSINKI I SUOMI I KLO 07:45 Neea, 42, aktivisti, projektipäällikkö “Pelastaa naalipopulaatio, vaikka yksi kerrallaan.” Petra, 32, junior associate “Ura kansainvälisenä ihmisoikeusjuristina YK:ssa.” Tom, 57, tj “Triathlon, triathlon, triathlon...” Oikealla suunnalla on väliä niin elämän pienissä hetkissä, suurissa haaveissa kuin evakuointitilanteissakin
Kun ikää kertyi 16 vuotta, pääsin tositilanteisiin sammutusja pelastustyönjohdon lähetiksi. Kaupunkialueella paloposti ja maaseudulla Palokuntaura alkoi lähettinä. ”Palokuntapoikana aloitin. Kerran esiintymisvuoroaan odotellessaan hän kysäisi joko osasin uuden twist-tanssin askellukset. ”Olin pitkään tanssien järjestelyistä vastaavan toimikunnan sihteeri. Syntymäpäiväsankarille palotoimi tuli tutuksi seitsemän vuoden ikäisenä 1949, jolloin hänen isänsä Aarne valittiin Tampereen VPK:n palokunnanpäälliköksi. Suullista viestinvälitystä tarvittiin palopaikan ja vesilähteen välille. Iän karttuessa liityin miehistöosastoon." Palokunnantalon asuinportaan ylimmästä kerroksesta isä ja poika lähtivät yhdessä hälytyksiin, joihin palokunta kiirehti uudella kalustolla – niin modernilla, että Tampereen ammattipalomiehet olivat kuulemma avoimen kateellisia. Käsipuhelimia ei tuolloin ollut.” ”Kohteessa sammutustyönjohtajan ainoa käskynjakoväline oli megafoni, ”kovapuhuja”, joka jollakin tavalla toimi avopaloissa maantasolla. Rakennuksen sisätiloissa ja isoissa metsäpalon kaltaisissa avopaloissa sammuttajat olivat vain omien aistiensa tai vyötäisille solmitun palonarun ja narumiehensä varassa. Kun vastasin vasta hakusessa olevan, hän iloisesti tokaisi: ”Annas kun näytän”. päivänä 80 vuotta täyttänyt Juhani Katajamäki, joka toimi yhteensä 30 vuotta Palontorjunnan ja sen seuraajan Pelastustiedon toimittajana ja päätoimittajana. 30 Pelastustieto 2/2022 PALJON ONNEA "O len toiminut palotoimesta pelastustoimeksi laajentuneen alan parissa jo yhdeksällä vuosikymmenellä", laskee maaliskuun 18. Tilasin orkesterit ja solistit. Pelastustoimen matkassa yhdeksällä vuosikymmenellä Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Pelastustiedon arkisto ja Esa Aalto luonnonvesilähteet saattoivat olla hyvinkin etäällä itse palotai onnettomuuskohteesta. Esiintyjinä vieraili aikansa huippuorkestereita ja -solisteja. Siinä salin sivukäytävällä, tanssiyleisön silmien alla, sain opetuksen uuden tanssin askelluksista, jotka tarvittaessa vieläkin taittuvat.”. Kaluston hankintaan tarvittavat tulot mahdollisti VPK:n juhlasali, jonka avarissa tiloissa palokunta järjesti tansseja parhaimmillaan neljänä iltana viikossa. Muutto Viinikan esikaupungista palokunnan jugendlinnaan oli edessä vielä saman vuoden aikana. Erityisesti mieleen on jäänyt Laila Kinnunen, aina iloinen ja ystävällinen nuori nainen
Sukelsin ulos ikkunasta. Syntymäpäiväsankari kävi haastattelussa lehden nykytiloissa.. ”Palontorjunta haki vuonna 1973 toimittajaa päätoimittajan tueksi ja hain paikkaa. Kaksi pientä poikaa kysyivätkin usein ihmetellen, miksi isi on aina poissa. Kun palokuntien koulutus Valtion pelastuskoulun laajentuessa Pelastusopistoksi tehostui, se merkitsi myös lehden profiilin muutosta. Lehti tuli isälle kotiin. Ulkopuolelta katselimme ja paikalliset palomiehet tiirailivat paloaseman ikkunoista vähintään yhtä uteliaina meitä, harvinaisia ulkomaaneläviä." ”Jäin varhaiseläkkeelle vuonna 2003, jolloin täyteen tuli viisi vuotta toimittajana ja 25 vuotta päätoimittajana. Oivaltavaa mielikuvitusta riitti.” Nuorukaisikäisenä hän avusti tamperelaista päivälehti Kansan Lehteä ja myöhemmin Urpo Lahtisen perustamaa Suomen ensimmäistä ilmaisjakelulehteä, Tamperelainen-lehteä. LEHTI TUTTU JO NUORUUDESTA Paloja pelastusalan johtava ammattilehti oli tuttu jo nuoruusvuosilta ensimmäisestä vuosikerrasta lähtien. Kaksimetrinen roteva ja poikkeuksellisen isojalkainen isäntä pyysi meitä pelastamaan erikoisvalmisteiset isot kenkänsä olohuoneen kyljessä sijainneesta isosta vaatehuoneesta. Juttujen aihealue oli laaja, mutta päällimmäisinä kaupungin palotoimen tapahtumat. Kaikki kulkeminen tapahtui valvovan silmän alla. Valmiiksi taitetut sivut palautettiin kuriiripostina kirjapainoon, josta ne samaa tietä aikanaan palasivat hyväksyttäviksi ja sen jälkeen palautettaviksi takaisin painamista varten." Töitä oli paljon, mutta kotona oli perhe. Myös kesämiesaikana oli sattua kohtalokas työtapaturma korkean teollisuusrakennuksen ullakolla. Työtaakka lisääntyi entisestään, kun päätoimittaja Lauri Santala sairastui vakavasti. ”Sain tehtäväksi tiedustella korkean valimorakennuksen ison ullakkotilan. Tekstit kulkivat kuriiripostina kirjapainoon, josta palasivat palstoitettuina kahtena vedoksena. ”Toimittajan ammatti tuli ensi kertaa mieleen sen jälkeen, kun seitsemännellä luokalla annetun Tuulentupa-otsikon alla keksin kirjoittaa taistelulaiva Bismarckin tuhoon tuomitusta pakoyrityksestä Norjan vuonoilta. Kun Santala joutui jäämään sairauseläkkeelle, Juhani Katajamäki valittiin lehden päätoimittajaksi. Kiipesin talotikkaita katolle, avasin kattoluukun ja pudottauduin pimeälle ullakolle. Palokunnan kaltaisiin valtion ylläpitämiin laitoksiin oli vaikea päästä käymään. Jutut kirjoitin mekaanisella Remington-kirjoituskoneella. Eläkkeellä ollessani olen saanut tilaisuuden kirjoittaa myös useita alan kirjoja.” Mustavalkokuvassa nuori toimittaja Juhani Katajamäki 1970-luvulla lehden ensimmäisissä omissa tiloissa Neitsytpolulla Helsingissä. Lehti pääsi keventämään ”opetuksellista” rooliaan ja keskittymään tiedonvälityksessä olennaiseen, eli raportoiman palotoimesta pelastustoimeksi laajentuvasta alasta.” TÖITÄ RIITTI Töitä nuorella toimittajalla riitti. Päätoimittaja Lauri Santalan työpariksi haluttiin toimittaja, joka tuntisi palotoimesta kohti pelastustointa kehittyvää alaa laajasti, aina ruohonjuuritasolta asti.” ”Jälkeenpäin kuulin, että Lauri oli joidenkin toimituskunnan jäsenten mielestä liian paljon ammattipalokuntiin suuntautunut. ”Työ alan ammattilehdessä oli kiinnostavaa. Usean VPK:n lisäksi tehtaitten kaupungissa oli enimmillään toistakymmentä tehdaspalokuntaa. Siihen sisältyi myös useita matkoja tutustumaan pelastustoimeen maailmalla, kuten Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Neuvostoliitossa.” ”Rautaesiripun maista ei kuitenkaan voinut kirjoittaa kovinkaan yksityiskohtaisesti. ”Tampereen naapurikunnassa Aitolahdella jouduin Tasanteen tilalla tukalaan tilanteeseen varsin erikoisen pelastusoperaation aikana. Kesämiesaikoina työkavereina olivat myös monet jääkiekkoilijat. Kun silmät tottuivat pimeyteen, huomasin seisovani valimohallin yläosaa kiertävällä puoli metriä leveällä huoltokäytävällä. Pitkään teollisuuskaupunki Tampereen palotoimessa mukana olleena minulla oli kokemuspiirissä kaikki silloiset palokuntamuodot. Profiilini oli kuulemani mukaan juuri oikea. Onneksi oli talvi, mätkähdin lumihankeen.” Tampereen yhteiskunnallisen korkeakoulun vuosina Katajamäki työskenteli Tampereen ammattipalokunnassa vuosilomansijaisena eli niin sanottuna kesämiehenä. TPK:issa toimivat olivat myös olennainen osa lehden tilaajakuntaa.” ”Lehden rooli kouluttajana oli tuolloin erittäin tärkeä. Etsin savun keskeltä komeron, ja kahmin mittatilauksena tamperelaisessa kenkätehtaassa valmistettuja viulukotelon kokoisia kenkiä syliini. Paperivalokuvien koot mitattiin ja niiden mukaiset tilat merkittiin taittosheemaan. 2/2022 Pelastustieto 31 PALJON ONNEA TUKALIA TILANTEITA Sammutusja pelastustyössä hän selvisi ilman isompia onnettomuuksia, mutta erikoisia ja myös tukalia tilanteita sattui. Sain kutsun haastatteluun. Molemmin puolin oli 15 metrin pudotus betonilattialle.” KIRJOITTAMINEN KIINNOSTI Palomiestä Jussista ei tullut, mutta kirjoittaminen oli vetänyt nuorta miestä puoleensa Tampereen lyseon aineenkirjoitustunneilta asti. Toiseen tehtiin korjaukset ja tarvittavat lisäykset. Toinen leikattiin ja liimattiin palstoiksi taittosheemoille. Lastia ulos ikkunasta ojentaessani tapahtui raju yleissyttyminen ja koko huonetila hulmahti tuleen. Kesämiestyötoverina oli muun muassa viime kesänä menehtynyt Sakari Lehtinen, joka toimi myöhemmin Tampereen palopäällikkönä. ”Tein kahden miehen työt aikana, jolloin tietokoneita ei ollut. Myös jääkiekko on ollut mansen miestä lähellä, ja siitäkin hän on kirjoittanut monet otteluselostukset
Suomalainen pelastustoimi osoitti jo Kalajoella halunsa auttaa yli aluerajojen. Kaksi viikkoa sitten Venäjä käänsi maailmanhistoriassa uuden sivun aloittamalla hyökkäyssodan Ukrainaan ja siten yhteiskunnassa ei edellisestä kriisistä ehditty toipua, kun siirryttiin jo seuraavaan. Meitä tarvitaan enemmän kuin koskaan.. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Vaikka sota on Ukrainassa, vaikuttaa se meihin suomalaisiin monin eri tavoin muun muassa ruuan ja energian hintojen nousuna sekä entistä suurempana kiinnostuksena turvallisuutta ja turvallisuuspolitiikkaa kohtaan. Sota Ukrainassa oli jotain sellaista, mitä ei uskallettu edes kuvitella tapahtuvaksi. Siinä missä viime vuosikymmenten aikana pelastusalan sisällä on väännetty keskinäisesti kättä pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn välillä, on väestönsuojelu kolmantena keskeisenä lakisääteisenä tehtävänä ollut näissä väännöissä sivustakatsojana. On huomioitava myös alan oman sisäisen viestinnän tarve: aika monessa kahvipöydässä on keskusteltu viime viikkojen aikana, miten pelastusalalla toimittaisiin, jos sota ulottuisi Suomeen asti. Yhtä lailla tärkeää on edelleen huolehtia, että kansalaisten arki rullaa, onnettomuuksia ehkäistään ja ihmisiä autetaan kaikissa tilanteissa. Laajamittainen maahantulo tuo myös lisätehtäviä pelastustoimelle. Nyt Ukrainan pelastustointa varten tehtyjen kalustokeräysten osalta on näytetty, että halu auttaa ylittää myös valtiomme rajat. Mitä Ukrainan kriisi sitten tarkoittaa suomalaiselle pelastustoimelle. Nyt väestönsuojelua ja sen asiantuntijoita tarvitaan enemmän kuin koskaan sitten edellisten sotien ja Tšernobylin ydinvoimaonnettomuuden. Viime viikkojen ajan kansalaiset ovat janonneet meiltä tietoa enemmän kuin koskaan: missä on lähin väestönsuoja, milloin joditabletteja tulee hankkia, miten väestönvaroittaminen toimii. Pelastustoimen tulee olla tässä hektisessä ajassa valppaana ja pyrkiä avoimella, läpinäkyvällä viestinnällä rakentamaan kansalaisten luottamusta korkeammalle sekä vahvistamaan resilienssiä. Puolustusvoimiin tullaan lähiaikoina resursoimaan entistä enemmän ja myös tässä pelastustoimen on osaltaan vaikutettava, sillä väestönsuojelu ja varautuminen näyttävät entistä suurempaa osaa ja tarvitsevat siten osaavaa työvoimaa. mirafoni112@ gmail.com Kriisistä kriisiin Korona on edelleen kiusanamme ja kurittaa tälläkin hetkellä monen pelastuslaitoksen henkilöstöä. Tämän vuoden aikana myös hyvinvointialueille siirtymistä valmistellaan enkä yhdenkään pelastusalan organisaation ole huomannut liian isoilla henkilöstöresursseilla juhlivan. 32 Pelastustieto 2/2022 MIRAFONI Halu auttaa ylittää myös valtiomme rajat
Sovellusasiantuntija Jussi Kangaskoski kertoo, että FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä. Koneellisen savunpoiston etuina ovat muun muassa laajat savunpoiston ilmamääräalueet, keskitetyt savunpoistopisteet ja tarkempi savunhallinta. Paloturvallisuuskäsikirjan voi tilata ilmaiseksi nettisivuil tamme flaktgroup.com/fi. Silloin voi luottaa järjestelmän toimivuuteen ja siihen, että savunpoistopuhaltimien luukut aukeavat suunnitellusti, jos tilanne tulee päälle. Kaksi kertaa vuodessa tehtävä testaus ja huolto ovat tärkeitä koko rakennuksen elinkaaren ajan. FläktGroup toimittaa savunhallintajärjestelmät mahdollisimman valmiina, helppokäyttöisinä, yhteensopivina ja toimintavarmoina kokonaisuuksina. ”Kehitystyömme ansiosta paloturvateknisten tuotteiden valikoimamme takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen.” FläktGroupin täydelliseen tuotevalikoimaan kuuluvat savunhallintapellit, -kanavat ja -puhaltimet, autopaikoitustilojen suuntapainepuhaltimet sekä kohdekohtaiset ohjausja valvontajärjestelmät. Lisätietoja antavat: Jussi Kangaskoski, p. ”Kaikkiin savunhallintaprojekteihin haluamme tarjota teknisten tuotteiden lisäksi varmatoimiset ja helppokäyttöiset savunpoiston ohjauskeskukset (SPOK), sekä savunpoiston moottorikeskukset (SPMK)”, toteaa sovellusasiantuntija Teppo Suikkanen. ”Tuotteista haluaisin nostaa erityisesti SmokeMaster-perheemme savunpoistopuhaltimet, jotka tarjoavat isot ilmavirrat ja varmatoimisuutta. Selkeä ja helppokäyttöinen savunpoiston ohjauskeskus tehostaa pelastuslaitoksen työtä SMAC savunpoiston ohjauskeskuksen tärkein ominaisuus on helppokäyttöisyys. Se on erityisen tehokas automaattisella sammutuslaitteistolla varustetuissa kohteissa. Siinä on iso ja selkeä näyttö, josta näkyvät rakennuksen eri kerrokset, palo-osastot ja savulohkot. Keskeisenä tavoitteena on, että yksittäisessä palo-osastossa syttynyt palo ei pääse leviämään osastosta toiseen ja voidaan estää palon alkuvaiheen savukaasujen leviäminen ilmanvaihtojärjestelmän kautta rakennukseen. Kääntämällä kytkintä järjestelmä lähtee välittömästi toimimaan”, Kangaskoski sanoo. 040 8683364 Teppo Suikkanen, p. FläktGroup on yhdessä pelastuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa kehittänyt SMAC savunpoiston ohjauskeskuksen (SPOK), joka edustaa alansa viimeisintä tekniikkaa ja helppokäyttöisyyttä. Application Manager Raimo Perttunen haluaa muistuttaa FläktGroupin laatimasta uudesta Paloturvallisuuskäsikirjasta, josta löytyy runsaasti tietoa savunpoistojärjestelmistä ja niiden mitoituksesta sekä ilmanvaihtojärjestelmien paloturvallisuudesta. MAINOS ”Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että palavan tilan savunpoistokytkin vilkkuu. ”Pelastuslaitoksen käyttäjä osaa toimia kaikissa tilanteissa oikein, koska SMAC savunpoiston ohjauskeskus opastaa käyttäjää visualisesti myös kriittisessä savunpoiston käynnistystilanteessa”, kertoo sovellusasiantuntija Jussi Kangaskoski. Ilmanvaihtojärjestelmässä käytettävät palopellit ovat myös FläktGroupin vahvaa osaamisaluetta. Se on myös kustannuksiltaan painovoimaista savunpoistoa edullisempi. 2/2022 Pelastustieto 33 MIRAFONI Koneellinen savunpoisto on tehokas ratkaisu kaiken tyyppisiin tiloihin monikerroksisista rakennuksista rakennuskomplekseihin, joissa on lukuisia erilaisia toimintoja sekä myös maanalaisiin tiloihin ja paikoitustiloihin. Rakennusten ilmanvaihdon, paloturvallisuuden ja savunpoistoratkaisujen edelläkävijällä, FläktGroupilla, on mittava kokemus ratkaisuista muun muassa toimistoja liikerakennuksiin, hotelleihin, kauppakeskuksiin ja autopaikoitustiloihin. Esimerkiksi kattoasenteisen SMHA Hatchin luukkujen avautuminen Suomen lumisissa oloissa on testattu ja dokumentoitu.” SMAC on markkinoiden pisimmälle kehitetty SPOK Kompleksiset ja monikäyttöiset rakennukset ovat pelastuslaitoksen sammutustyön kannalta haasteellisia. Opastava toiminta helpottaa myös huoltoja kunnossapitotoimenpiteiden suorittamista. 044 558 8150. Ohjauskeskus kertoo nopeasti, missä palaa ja se opastaa käyttäjäänsä toimimaan oikein sammutushyökkäyksen kriittisessä tilanteessa. Huolellisesti kohteeseen suunniteltu ja helppokäyttöinen savunhallintajärjestelmä saattaa helpottaa huomattavasti pelastuslaitoksen työtä. FläktGroupin SMAC savunpoiston ohjauskeskus on kehitetty vastaamaan pelastustoimen tarpeita
Hälytystehtäviä on ollut vuositasolla noin 80. 34 Pelastustieto 2/2022 34 Pelastustieto 2/2022 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen yhteistyö vesisukellusja kopteritoiminnassa on ollut vilkasta alusta lähtien vuodesta 2017. SuPer Puma -kopterissa on myös tarkka infrapunaja lämpökamera, jotka näyttävät pelastettavan vaikka jään alta.
Pelkän etsinnän sijasta voidaan näin myös pelastaa ihmishenkiä. VILKASTA TOIMINTAA ”Toiminta on ollut vilkasta alusta lähtien. Hälytystehtäviä on ollut vuositasolla noin 80, joista lentämään on lähdetty noin 30 kertaa. Kopterikuvat: Arto Pääkkönen ja Sofia Malinen Teksti ja muut kuvat: Kimmo Kaisto TEEMA: PALOKUNTA VESILLÄ K eski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen yhteistyössä vesisukellusja kopteritoiminnassa Etelä-Suomen alueella on kaikki palikat kohdillaan. Tänä vuonna on ollut kymmenisen vesisukellushälytystä maaliskuun alkuun mennessä”, Laakso kertoo. Pelastuskeskus eli asema 30 Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeessa on lähellä Vartiolentolaivueen tukikohtaa. ”Kaksi pelastuslaitoksen vesisukeltajaa on toimintavalmiina kopterissa noin 6–8 minuutissa hälytyksestä ja ilmassa noin kymmenessä minuutissa. Yhteiset koulutukset aloitettiin kesällä 2017, ja toiminta on hiottu vuosien varrella sujuvaksi ja mahdollisimman turvalliseksi. Vuositasolla sukelluksia on kertynyt keskimäärin 10–15. Operatiivisesta puolesta vastaa paloesimies Sami Sohkanen, joka pyörittää toimintaa muiden esimiesten kanssa. Hänen mukaansa yhteistyön tavoitteena on saada kaksi sukel. Nopeus on yllättänyt meidätkin, ja sen ansiosta voidaan etsinnän sijasta pelastaa ihmishenkiä”, kertoo vesisukelluksesta vastaava palomestari Raimo Laakso. Kun hälytys tulee, kaksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sukeltajaa on Vartiolentolaivueen Helsingin tukikohdan kopterissa minuuteissa. Saaristossa ollaan tästä jo parissa minuutissa. 2/2022 Pelastustieto 35 Nopean toiminnan joukot Yhteistyössä on voimaa
”Ajatus tällaisesta toiminnasta heräsi jo 1990-luvun puolivälissä Medi-Helin aikoihin. teriin mahtui vain yksi sukeltaja ilman turvasukeltajaa. ”Rajavartiolaitos saa näin nopeasti sukeltajia merialueelle kopterin kyydissä. Vuonna 2015 pelastusjohtaja Jyrki Landstedt asetti minut neuvottelijaksi. Haasteena alukselta tapahtuvaan toimintaan on sen paikallaan pysyminen, eli saadaanko etsintäkuvio kattavaksi, Sami Sohkanen kuvailee. 36 Pelastustieto 2/2022 Nopeuden ansiosta voidaan etsinnän sijasta pelastaa ihmishenkiä. Tehtävät Keski-Uudenmaan ulkopuolelle suuntautuvat muun muassa Suomenlahdelle ja Päijät-Hämeeseen.” Turvallisuudesta ei tingitä. Sukellustoiminnassa Laakso vastaa muun muassa viranomaisten yhteistoiminnan suurista linjoista, kuten sopimuksista, harjoitussuunnitelmista ja tulevien harjoitusten neuvotteluista. Suunnistajaoperaattori oli meidän miehiä ja hän toimi myös narumie henä. Parin vuoden jälkeen allekirjoitettiin yhteistoimintamuistio ja siitä kaikki alkoi.”. ”Minut oli laitettu metsäpalolentojen takia Vartiolentueen yhteyshenkilöksi jo aiemmin, ja tunsin lentäjiä. Kaksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vesisukeltajaa on toimintavalmiina Vartiolentolaivueen Helsingin tukikohdan kopterissa noin 6–8 minuutissa hälytyksestä. Näitä keikkoja oli 10–25 vuodessa ja niitä lennettiin vuoteen 2014 asti.” Vuonna 2014 toiminnassa tulivat turvamääräykset vastaan, ahtaaseen kopPalomies Oskari Lindstedt aut taa palomies Visa Pasasta sukelluspuvun kanssa. He miettivät, että mitä he täällä tekevät, kun eivät voi mennä pinnan alle. Sukeltajia on mukana aina kaksi vartiolentolaivueen kahden pintapelastajan lisäksi. Vastineeksi he tarjoavat kopterikuljetusta pelastuslaitoksen sukeltajille järvialueelle. Kapteeni Antti Rauvola (vas.), palomestari Raimo Laakso ja paloesimies Sami Sohkanen esittelevät sukeltajan kopterista alas vinssaamista Vartiolentolaivueen Helsingin tukikohdassa. Kopteritoimintaan osallistuvat saavat siihen erikoiskoulutuksen. Tässä varusteita asema 30:llä tarkistavat palomiehet Pasi Katajamäki (vas.) ja Heikki Pakarinen. Silloin alkoi kokeilu, jossa pelastuslaitoksen sukeltaja meni kohteeseen kopterin mukana. AJATUS SYNTYI JO 1990-LUVULLA Pelastusalalla vuodesta 1980 olleella Laaksolla on työkokemusta myös palomies-sairaankuljettajana, sukeltajana ja paloesimiehenä. Palomestarina hän on työskennellyt vuodesta 2000 ja vastaa myös kemikaalisukelluksesta. Heille tuli keikka erämaalammen rannalle. ”Sukeltaminen suoritetaan luodolta tai rannalta, alukselta tai jäältä – jos ei kiinteää alustaa ole niin ei sukelleta. TEEMA: PALOKUNTA VESILLÄ tajaa nopeasti kohteeseen joko paikallisen pelastustoiminnan avuksi tai aloittaa pelastussukellus itsenäisesti ennen alueen pelastustoiminnan saapumista – tämä korostuu saaristossa ja järvialueella. Kyselin kiinnostusta, koska tiesin heidän lopettaneen sukeltajatoimintansa koptereissa. Rauvola vastaa kaiken lentokaluston turvallisuudesta Turussa, Helsingissä ja Rovaniemellä
Alijäähtynyt potilas oli veden alla 19 minuuttia ja hänet toimitettiin Meilahden sairaalaan. Turvaköysi on kiinni sukeltajassa ja köysipussi sylissä jo vinssauksen aikana. Jos tilanne jatkuu, toinen sukeltaja lähetetään alas turvasukeltajksi. Kyse on nimenomaan pelastussukelluksesta, ei esimerkiksi etsinnöistä. Rajavartiolaitoksen pintapelastaja menee ensin alas ja toimii narumiehenä pelastuslaitoksen sukeltajalle, joka aloittaa pelastamisen heti laskeuduttuaan. ”Hänellä oli läppärillään salasanan takana tohtorinväitöskirja. sukeltaja laskettiin alas veteen katsomaan, näkyykö ikkunoista mitään. TIETYT KEIKAT JÄÄVÄT MIELEEN Laakso muistaa erityisesti tehtävän vuosituhannen vaihteesta, jolloin Helsingin Villingissä oli mieshiihtäjä jäissä. Merkitsevä aallonkorkeus oli pari metriä. Pintapelastaja laskeutui hylyn pohjan päälle ja katsoi, että voidaan sukeltaa. Suuri sammutusteho ja vahva uudelleensyttymissuoja. Tervetuloa! Lisätietoja: sanna.lotjonen@gpbmnordic.fi www.gpbmnordic.fi AVD sammutusneste litiumioniakkupaloihin. Molemmat hyötyvät ja kouluttavat toisiaan. Ehdottomasti kovin keikka on ollut luotsikutterin kaatuminen joulukuussa 2017 Emäsalon edustalla. Ykkössukeltaja sukelsi, mutta he totesivat aluksen sisään tunkeutumisen liian vaaralliseksi olosuhteiden takia ja luopuivat yrityksestä. Valot olivat päällä ja takaovi hakkasi myrskyssä. Laajennettu CGS-mallisto pelastusalan ammattilaisille Tuotteet esillä Palopäällystöpäivillä 30.3–1.4.2022 Helsingissä. Naru on valmiiksi sukeltajassa kiinni. TEEMA: PALOKUNTA VESILLÄ X-Fog tensiidivapaa sammutusneste, puhtaalla ympäristöprofiililla. Heli näki laskeuduttuaan miehen painuvan suksineen pohjaan. 1. Nykyinen toimintamalli on se, että sukeltaja vinssataan täydessä varustuksessa, maski ja räpylät puettuna, suoraan avantoon/avannon reunalle. ja 2. Lisäksi Hiklualueella on aina vähintään kymmenen sukeltajaa 24/7-valmiudessa”, Laakso kertoo. Mallisto pelastusalan ammattilaisille ”Vartiolentolaivue ohjaa perustoimintatavan, jota varsinkin jääolosuhteissa sovelletaan tarvittaessa. MediToimintaa harjoitellaan ja hiotaan jatkuvasti mahdollisimman turvalliseksi. Toimintatapoja on kehitetty koko yhteistyön ajan. Toivuttuaan mies kiitti henkensä pelastamisesta ja ilmestyneestä väitöskirjasta. Alhaalla pintapelastaja ottaa köyden ja sukeltaja aloittaa heti sukeltamisen.. Viilentää, tukahduttaa ja estää lämmönsiirtymisen. Mies on tuonut sukeltajalle ja meidän vuorolle usemmankin kakun sen jälkeen”, Laakso kertoo. En usko, että näin nopean toiminnan joukkoja löytyy mistään muualta maailmasta
Hänet pelastettiin, mutta silloin kuitenkin päätin ryhtyä kehittämään liivistä paremmin pintapelastustyöhön soveltuvaa.” ”Meillä ei ole ollut tähän asti Pirkanmaalla paukkuliiviä, joka mahdollistaisi radioyhteyden pintapelastajaan sekä pintapelastustyössä tarvittavien varusteiden kantamisen siten, että niitä on helppo ja nopea käyttää.” Pöllänen on kehittänyt liiviä itsenäisesti työkavereiden kanssa keskustellen. Keväällä 2020 tuli pintapelastustehtävä, jossa pilkkijä oli tippunut jäihin. Varusteet pitää kiinnittää niin, että niistä Pirkanmaalainen palomies Jukka Pöllänen kehitti tarpeeseen paukkuliivin, joka mahdollistaa radioyhteyden pintapelastajaan ja tarvittavien varusteiden ottamisen nopeasti käyttöön. Jo ensimmäisessä kenttätestissä kävi ilmi, että jos varusteet saadaan yhdistettyä liivin olkaimiin onnistuneesti, se nostaa pintapelastustehtävän tilannekuvan hahmottamisen sekä työja potilasturvallisuuden uudelle tasolle. Heidän kanssaan mietittiin varustetaskujen kiinnitystapa.” Liivin täytyy olla sellainen, että kaikkia varusteita on helppo ja nopea käyttää. ”Naskalit ovat usein tiellä, niistä joutuu huolehtimaan ja pahimmassa tapauksessa saattavat jäädä kiinni johonkin. 38 Pelastustieto 2/2022 TEEMA: PALOKUNTA VESILLÄ Paukkuliivi sai kiinnikkeet radiolle ja varusteille P öllänen ihmetteli jo pelastajakurssilla, miksi jäänaskalit roikkuvat kaulalta, eikä niitä ole kiinnitetty paukkuliivin olkaimeen. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Jukka Pöllänen Kuvissa on mallina palomies Sam Zerlik. Ursuit Oy astui tässä vaiheessa mukaan projektiin. Aluksi suunnittelin varushuollon kanssa prototyypin. Hänen takanaan seinäjulisteessa on vesisukeltaja, palomies Antti-Pekka Paju.. ”Isoimmassa roolissa ovat olleet paloesimies Iiro Wennberg, palomestari Pasi Saari ja palomies Jussi Pöllänen
Radion antenni ei lyö pelastajaa kasvoihin. Naskalitaskun viereen on kiinnitetty puukko kovamuovisessa tupessaan. Jos liivi laukaistaan, noin 25 euron patruuna vaihdetaan uuteen. ”Räpylät voisivat ainakin meillä Pirkanmaalla olla hiukan pienemmät, jotta eivät olisi niin raskaat uidessa. Vastaava IP68-suojattu vhf-radiopuhelin tilattiin viestihuoltomme kautta. Kohde voi olla satoja metrejä rannasta ja sinne siirrytään ilman liiturivalmiutta (hydrokopteri) joko jalan, uiden tai Resca-lautalla. Materiaalien pitää soveltua viranomaisja sotilastyöhön. Kovalla pakkasella kaiutin on veteenmenon jälkeen muutaman kerran jäätynyt – radio lähettää kyllä rantaan moitteetta, mutta itse pinturi ei kuule vastausta. Aluksi mietin, että onko tämä totta.. Testeissä liivillä on taitettu neljän metrin syvyyteen ongelmitta. Homman pitää olla yksinkertaisen tehokasta. Se on helppo ja nopea vetää käyttöön.” Liivin selkämyksessä on vesitiivis punainen led-vilkku, jonka luvataan näkyvän viiden kilometrin päähän. Pirkanmaan pelastuslaitokselle on hankittu eri puolille kymmenen liiviä.” EI ENÄÄ VAIN KÄSIMERKKEJÄ Liivi on ollut harjoitusja hälytyskäytössä reilut puoli vuotta. Liivin puettuaan pinturilla on kaikki tarvittava heti päällä ja mahdollisuus radioyhteyteen myös vedessä.” Perusliivi on käsin laukaistava paukkuliivi mallia Ursuit Slimline Pro Manual, johon yritys ompeli molle-pohjat varustetaskujen kiinnitystä varten. Paukkuliivi toimii vaihdettavalla hiilidioksidipatruunalla. Siksi laukaisua kannattaa välttää, jos ei siihen näe akuuttia tarvetta”, Pöllänen sanoo. 2/2022 Pelastustieto 39 TEEMA: PALOKUNTA VESILLÄ ei tarvitse missään tilanteessa huolehtia. Pintapelastustyöhön räätälöity kypärä olisi varmasti myös tervetullut lisä.” HYVÄ KIERTÄMÄÄN, PATENTEISTA VIIS Pölläsellä on itsellään myös yksi demoliivi, ja hän haluaa laittaa hyvän kiertoon. ”Naskalitaskun läpässä on heijastinpinta ja tehosteväri, jolloin sen näkee helpommin huonoissa keliolosuhteissa tai pimeässä. Silti on aina kehitettävää. ”Voin lähettää demoliiviä ympäri Suomea, jos kiinnostaa tarkastella sitä lähemmin. Isoimman lisäarvon radio tuo kohteen tiedustelussa ja potilaan luokse jäällä tai lautalla siirryttäessä. Yhteydenotot suoraan virkasähköpostiini jukka.pollanen@tampere.fi.” Jukka Pöllänen ei ole ajatellut tuotteistaa tai patentoida liiviä. Ei tarvitse viestiä vain käsimerkein. ”Konsultoin radiosta Rajavartiolaitoksen me ri pelastuskopterin pintapelastajaa. Itse vedessä radion käyttö on vähäistä.” ”Olen yrittänyt saada liivistä niin hyvän kuin mahdollista. Mielestäni laukaistu liivi vaikeuttaa huomattavasti pelastajan toimintakykyä tiivistyessään tiukasti kaulan ympärille. ”Siinä on patenttia kerrakseen, jos se jonain päivänä pelastaa kollegan tai potilaan terveyden.” Jukka Pölläsen mukaan molle-kiinnitystapa on tuttu varsinkin sotilaspuolella. Olen miettinyt puukon varmistamista liiviin kierrekaapelilla, mutta tykkään, että liivi on mahdollisimman kompakti ja puukon käyttö liikeradoiltaan vapaata.” Pöllänen kokee 13-vuotisen uransa ai kana isoimmaksi kehitysaskeleeksi pintapelastusvarusteissa Ari Toivarin kehittämän Resca-pelastuslautan. Taskujen pitää olla käytettävissä myös neopreenihanskoilla. Kesäkautena jäänaskaleiden tilalle menee suoraan CAT-kiristysside. Myös uusi liivi radioyhteyksineen parantaa työturvallisuutta. Kaikki tarvittava on helposti käden ulottuvilla. ”Liivi laukaistaan vain erityistilanteessa, kun pelastaja näkee tarvitsevansa lisää nostetta. Sen etuna on ennen kaikkea varma kiinnitys ja pohjaan saadaan helposti haluttu varustetaso. HELPPO JA HALPA HUOLTAA Laukaistaessa varustetaskut taittuvat pelastajan rintaa vasten. KAIKKI TARVITTAVA HETI PÄÄLLÄ ”Meillä pitää olla veteenmenovalmius nopeimmillaan alle viidessä minuutissa. ”Varsinkin viestiyhteys on koettu ensiarvoisen tärkeäksi. Radio toimii samoilla taajuuksilla kuin pelastusyksikön sisäiset vhf-radiot.” Jäänaskalit ovat omassa taskussaan. Radiota ja varusteita voi silti käyttää, kun olkaimia siirtää hiukan pois tieltä. Mittatilaustyönä tehtyihin taskuihin varusteet istuvat jämäkästi. ”Pelkkä paukkuliivi ilman molle-pohjia maksaa 159 euroa, kustomoituna varusteineen noin tuhat euroa kappaleelta. Pölläsen mukaan huolloksi itse liiville riittää riippukuivaus kuivauskaapissa, patruunan vaihto ja liivin pakkaaminen takaisin hälytyskuntoon. Ne on kiinnitetty toisiinsa venyvällä kierrekaapelilla, jolloin ne löytyvät käytön jälkeen läheltä pelastajan rintaa. Palaute on ollut Jukka Pölläsen mukaan tähän asti pelkästään positiivista. Ei ole aikaa pukea virveä johdotuksineen puvun alle, eikä se kestä uimista. Se on täysin pölytiivis ja kestää jatkuvan upotuksen veteen
Vaikka paloMiten sovittaa yhteen vapaaehtoisuus ja työ. S ekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että organisaatioilla on vaikeuksia sitouttaa vapaaehtoisia toimintaansa. Yhteiskunnallista keskustelua keinosta tukea palokuntatoimintaa tarvitaankin enemmän. Teksti: Vilma Ristikangas ja Kaisa Eskelinen · Kuva: SPEK Korotettu hälytysraha lieventäisi ansionmenetyksiä päivätyöstä. Onnettomuuden sattuessa omalle kohdalle jokainen toivoo, että osaava apu tulisi mahdollisimman nopeasti. Tilannetta voisi helpottaa taloudellisella tuella. Sopimuspalokuntien merkitys Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta on merkittävä.. Palokuntatoimintaa voidaan tukea esimerkiksi toiminnan suunnitelmallisuutta lisäämällä ja ansionmenetyksiä korvaamalla. Suuressa osassa Suomea sopimuspalokuntalainen on ensimmäinen onnettomuuspaikalla. Ilmeni myös, että vuorotyöntekijöillä ja yrittäjillä ei ole mahdollisuuksia hankkia sijaista hälytystehtävien vaatiessa nopeaa reagointia. Myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toteuttama Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö -kysely puoltaa aikaisempien tutkimusten tuloksia. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että puolet vastaajista pystyisi osallistumaan vapaaehtoistoimintaan paremmin, jos työelämä ja opinnot olisi helpompi sovittaa yhteen palokuntaharrastuksen kanssa. 40 Pelastustieto 2/2022 SOPIMUSPALOKUNNAT Valtaosa palokuntalaisista pystyy osallistumaan hälytyksiin työajallaan vain silloin tällöin. Palokuntatoiminta ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hälytystehtäville osallistumisen este liittyy rahaan. Sen sijaan käytännössä kaikki vastaajat kertoivat pystyvänsä osallistumaan usein tai erittäin usein hälytystehtäville vapaa-ajallaan. Valtaosa kertoi, että pystyy osallistumaan hälytyksiin työajallaan vain silloin tällöin, harvoin tai erittäin harvoin. Tässä artikkelissa tuodaan esille aiemmin julkaisemattomia palokuntalaisten vastauksia. HARRASTUKSEN JA TYÖN RAJAPINTAAN Kyselystä ilmeni, että yksi suurimmista työelämän ja harrastuksen yhteensovittamisen ongelmista on se, että moni vastaajista ei pääse lähtemään hälytystehtävälle kesken työpäivän. Sopimuspalokuntien merkitys Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta on merkittävä. Vain joka kymmenes pystyy osallistumaan hälytystehtäville erittäin usein työajallaan. SPEKin vuonna 2019 toteuttamassa Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö -kyselyssä tarkasteltiin palokuntia ja Vapaaehtoista pelastuspalvelua Vapepaa pelastuspalvelujen kolmannen sektorin muodostavana kokonaisuutena. Syynä on yleensä se, että työelämä ja vapaaehtoistoiminta on hankala sovittaa yhteen
Varsinkin pikkulasten vanhemmat huomauttivat, ettei heillä ole perhe-elämän kiireisyyden takia mahdollisuuksia osallistua kuten aiemmin. Korvaukset Monien vastaajien mukaan palokuntalaisten osallistumista hälytystehtäviin ja muuhun toimintaan voisi helpottaa valtion taloudellisella tuella. Nyt se ei onnistu, koska ansiomenetykset ovat liian suuret.” Kuinka hyvin pystyt tyypillisesti osallistumaan hälytystehtäviin päätoimesi aikana. Lähes viidennekselle vastaajista palokuntatoiminta on keino kehittää omaa työuraansa ja noin joka kymmenes on motivoitunut toiminnan taloudellisesta hyödystä. Palokuntalaisten arvo työantajalle näkyy heidän turvallisuusosaamisessaan ja tiimityötaidoissa, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti koko työyhteisöön sekä arjessa että hätätilanteessa. Työnantaja voi pidättää palkan kokonaan tai menetetyt työtunnit pitää tehdä sisään myöhemmin, mikä pidentää seuraavia työpäiviä ja kuormittaa palokuntatoimintaa ja työtä yhdistävää henkilöä. Erään kyselyyn vastanneen sanoin: ”Pidetään lippua korkealla ja yhdessä toimimalla saavutetaan huikeita tuloksia!” SPEK toteutti vuonna 2019 kyselyn Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö. Työnantaja voi pidättää palkan kokonaan tai menetetyt työtunnit pitää tehdä sisään myöhemmin – se pidentää seuraavia työpäiviä ja kuormittaa palokuntatoimintaa ja työtä yhdistävää henkilöä. Nyt se ei onnistu, koska ansiomenetykset ovat liian suuret.” Palokuntalaisia voi myös kannustaa osallistumaan hälytyksille korotetulla hälytysrahalla, mikä lieventäisi ansionmenetyksiä päivätyöstä. 2/2022 Pelastustieto 41 SOPIMUSPALOKUNNAT kuntalainen voi saada hälytyskorvauksia, se ei aina riitä kattamaan siviilityön palkanmenetystä. Kyselystä kävikin ilmi, että palokuntatoiminta yhdistettynä työelämän vaatimuksiin on kuormittavaa, vaikka valtaosa kyselyyn vastanneista koki hälytystehtäviä olevan sopivasti. Kyselystä kävikin ilmi, että palokuntatoiminta yhdistettynä työelämän vaatimuksiin on kuormittavaa, vaikka valtaosa kyselyyn vastanneista koki hälytystehtäviä olevan sopivasti. Vaikka palokuntalainen voi saada hälytyskorvauksia, se ei aina riitä kattamaan siviilityön palkanmenetystä. Joissain palokunnissa hälytysrahat menevät VPK-yhdistykselle, mutta henkilökohtainen korvaus työajalta voisi mahdollistaa työn ja harrastuksen yhteensovittamisen. Lisäksi palokuntalaisen ensimmäisen kurssin, pelastustyön peruskurssin kerrottiin olevan varsin pitkä, mikä voi nostaa kynnystä liittyä palokuntaan. Lähes viidennekselle vastaajista palokuntatoiminta on keino kehittää omaa työuraansa ja noin joka kymmenes on motivoitunut toiminnan taloudellisesta hyödystä. Näin voitaisiin motivoida palokuntalaisten työnantajia päästämään työntekijä hälytystehtävälle. Ilmeni myös, että vuorotyöntekijöillä ja yrittäjillä ei ole mahdollisuuksia hankkia sijaista hälytystehtävien vaatiessa nopeaa reagointia. Lisäksi yhteiskunnallinen arvostus vaikuttaa positiivisesti palokuntalaisten jaksamiseen. Kursseja ei myöskään ole tarpeeksi tarjolla kaikilla alueilla: eräs palokuntalaisista kommentoi, että lisäkoulutusta on vaikea saada kouluttajapulan takia ja toinen vastaaja oli odottanut jo vuoden kurssinsa järjestämistä. Hälytysten ohella palokuntatoimintaan liittyy kuitenkin paljon harjoituksia, koulutuksia, hallinnollista työtä ja kalustonhuoltoa, mikä todennäköisesti selittää kuormittumista. Seuraavaksi esitellään palokuntalaisten kyselyssä esille tuomia ratkaisuja työelämän ja palokuntatoiminnan paremmaksi yhteensovittamiseksi. Eräs vastaaja ehdotti: ”Mikäli työnantajat joustaisivat ja hälytystehtäville osallistumisen ajasta saisi vaikka edes puolet palkasta korvausta, lisäisi se aivan varmasti osallistumistani myös arkena. Eräs palokuntalainen kommentoikin: ”Ei kukaan perheellinen jaksa pidemmän päälle sitä, että harrastus vie aikaa melkein kuin se olisi toinen työ.” Toisaalta joillekin vapaaehtoistoiminta on myönteisessä mielessä työn kaltainen aktiviteetti. Näin voitaisiin motivoida palokuntalaisten työnantajia päästämään työntekijä hälytystehtävälle. Palokuntalaiset toivovatkin parempaa suunnitelmallisuutta koulutuksiin, harjoituksiin ja tehtäviin, jotta he voisivat osallistua useammin toimintaan. Hyvä keino tukea palokuntatoimintaa on antaa lupa käyttää työaikaa hälytyksiin, mikäli se on mahdollista työn luonteen mukaan – hätätilanteet eivät aina satu kello 18:n jälkeen illalla. Palokuntatoiminnan ja työn yhteensovittamiseen tarvitaan tukea myös omaisilta. Monet vastaajat ehdottivat, että kurssien aikataulut julkaistaisiin vähintään kuusi kuukautta etukäteen. Varsinkin pikkulasten vanhemmat huomauttivat, ettei heillä ole perhe-elämän kiireisyyden takia mahdollisuuksia osallistua kuten aiemmin. Erään vastaajan mielestä koulutusten paikallistaminen helpottaisi tilannetta: ”Mielestäni VPK-toiminnan koulutukset olisi luontevampaa järjestää oman tai lähi-VPK:iden kanssa paikallisesti. Eräs vastaaja ehdotti: ”Mikäli työnantajat joustaisivat ja hälytystehtäville osallistumisen ajasta saisi vaikka edes puolet palkasta korvausta, lisäisi se aivan varmasti osallistumistani myös arkena. SUUNNITELMALLISUUDEN PARANTAMINEN Kyselystä kävi ilmi, että etenkin työssäkäyvien perheellisten on vaikea hankkia tarvittavaa koulutusta, jos kurssien ja koulutusten aikatauluja ei julkaista riittävän ajoissa. KORVAUKSET Monien vastaajien mukaan palokuntalaisten osallistumista hälytystehtäviin ja muuhun toimintaan voisi helpottaa valtion taloudellisella tuella. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia käyttää viittä peräkkäistä viikonloppua harjoituspäiviin. Tätä pystytään kehittämään esimerkiksi viranomaisyhteistyöllä. Seuraavaksi esitellään palokuntalaisten kyselyssä esille tuomia ratkaisuja työelämän ja palokuntatoiminnan paremmaksi yhteensovittamiseksi. Hälytysten ohella palokuntatoimintaan liittyy kuitenkin paljon harjoituksia, koulutuksia, hallinnollista työtä ja kalustonhuoltoa, mikä todennäköisesti selittää kuormittumista. Kuinka hyvin pystyt tyypillisesti osallistumaan hälytystehtäviin vapaa-ajalla arkisin, viikonloppuisin tai lomien aikana?. HENKINEN TUKI JA ARVOSTUS Työn ja palokuntatoiminnan yhteensovittaminen helpottuu, kun sopimuspalokuntalaisten toimintaa arvostetaan sekä työnantajaettä ammattilaistasolla. Sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hälytystehtäville osallistumisen este liittyy rahaan. Iltaisin ja viikonloppuisin järjestettäviin koulutuksiin osallistuminen täältä 50 km päästä on monelle tosi hankala järjestää.” Varsinkin yrittäjille, vuorotyöntekijöille ja perheellisille ennalta sovitut harjoitukset, hälytykset ja koulutukset ovat tärkeitä apukeinoja, joilla voidaan tukea heidän palokuntatoimintaansa. Eräs palokuntalainen kommentoikin: “Ei kukaan perheellinen jaksa pidemmän päälle sitä, että harrastus vie aikaa melkein kuin se olisi toinen työ.” Toisaalta joillekin vapaaehtoistoiminta on myönteisessä mielessä työn kaltainen aktiviteetti
On varmastikin syytä arvioida, onko pelastuslaitoksilla ja pelastustoimella riittävä osaaminen väestönsuojeluun ja väestönsuojiin liittyen. On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka vilpittömästi ja välittömästi pelastustoimi on auttanut hyökkäyksen kohteena olevaa Ukrainaa niin pelastuspalvelumekanismin kautta kuin vapaaehtoisella materiaaliavulla. Auttamisen ammattilaisina on myös osattu toimia järjestäytyneesti, mikä on avun hyödyllisyyden kannalta hyvin tärkeää. Suomalaisen pelastustoimen ja koko yhteiskunnan resilienssin kannalta on nyt tärkeää tuoda esiin pelastustoimen taloudelliset ja muut korjattavat puutteet, jotta myös poikkeusolojen toimintavalmius on asianmukaisella tasolla. Jos ei, tärkeä kysymys on, miten osaamisvajeeseen vastataan. Toimeliaisuus on kanavoitunut muun muassa reserviläisjärjestöjen toimintaan, mutta sitä olisi varmasti mahdollista suunnata myös sopimuspalokuntatoimintaan. Monelle se voi olla luontevampi tapa osallistua suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyden parantamiseen, ja siitä on konkreettista hyötyä ja apua myös rauhan aikana.. 42 Pelastustieto 2/2022 Pelastustoimi uudessa turvallisuusympäristössä MOKKATAKKIMAISTERI Nyt on tärkeä hetki avata suunsa. Nyt ei kannata kursailla. Toisaalta, onko väestönsuojiin liittyvä säädöspohja ajantasainen ja riittävä. Myös Palopäällystöliittoa saa mielellään pyytää pitämään asiasta ääntä. Jos puutteita on, nyt on hirmuisen tärkeä hetki avata suunsa, koska pelastuslakia ollaan uudistamassa juuri nyt. Pelastustoimen ja pelastuslaitosten oman toiminnan riskianalyysi kannattaa pitää päivitettynä. Tilanne Ukrainassa ei aiheuta välitöntä turvallisuusuhkaa Suomessa, mutta pidän hyvänä ja tärkeänä, että pelastustoimi on alkanut reagoida turvallisuusympäristön muutokseen. Sami Kerman on Suomen Palopäällystö liiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikö. Aloitetaan väestönsuojelusta. Hyökkäys on ollut provosoimaton, ja on huolestuttavaa, millä välinpitämättömyydellä Putin suhtautuu Ukrainan valtiolliseen itsemääräämisoikeuteen ja sodan viattomiksi osapuoliksi joutuneiden ihmisten henkeen ja hyvinvointiin. Tähän tarpeeseen Palopäällystöliitto on jo osaltaan pyrkinyt vastaamaan, ja lisää varmasti seuraa. ALANSA AMMATTILAISET 24.2.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan eteni uuteen vaiheeseen. Vaatimattomuudesta ei saa kiitosta, vaan se on omalla vahtivuorolla nukkumista. Sodan ja rauhan välissä on paljon sellaista, jolla viranomaistoimintaa ja pelastustoiminnan suorituskykyä voidaan haitata GPS-signaalihäirinnästä ja palvelunestohyökkäyksistä viranomaisena esiintymiseen ja yhteiskuntarauhaa häiritseviin pahantahtoisiin valeuutisiin. Vaikka Venäjä miehitti Krimin jo vuonna 2014 ja Georgian sota käytiin 2008, on helppo yhtyä näkemykseen, että helmikuussa 2022 sota aiheutti itäisen Euroopan turvallisuustilanteessa suurimman muutoksen sitten Neuvostoliiton sortumisen. Suomalaisilla on tällä hetkellä kova halu auttaa ja toimia
Teksti: Esa Aalto Ratkaisu löydettävä pian.. Hän pitää harmillisena, että rahoitusta leikattiin ennen kuin korvaavia järjestelyjä on saatu aikaiseksi. 44 Pelastustieto 2/2022 JÄRJESTÖT Sosiaali-ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on vuosittain jakanut avustuksia myös pelastuspalvelujärjestöille. Esimerkiksi miehittämättömät ilma-alukset ovat yleistyneet pelastustoimessa, mutta niitä ei täysin osata hyödyntää.” Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sdp) sanoo, että rahapelituottojen rahoitusmallin uudistus myllertää koko avustusta saaneen järjestökentän. Siltäkin kannalta katsoen voidaan pyrkiä turvaamaan tällaisten järjestöjen rahoitusta.” ”Rahapelituottojen jakamista järjestellään nyt täysin uudella tavalla. ”Olemme saaneet vuosittain noin 170000 euroa avustusta veikkausvoittovaroista toiminnan järjestämiseksi. ”Nyt vaarana on järjestön koko toiminnan lakkauttaminen, sillä ilman toimintaan tarvittavaa rahoitusta meillä ei ole enää mahdollisuuksia organisoida vapaaehtoistoimintaa.” Sisäministeriö maksaa korvauksen seuralle vapaaehtoisen pelastuslentotoiminnan koulutustoiminnasta ja valmiuden ylläpitämisestä sopimuksen mukaisesti. Viime vuosien aikana avustusta on asteittain vähennetty ja tänä vuonna jäimme ilman rahoitusta”, toiminnanjohtaja Janne Vainio kertoo. Silloin olisi loogista, että rahoitus olisi sisäministeriön talousarviokehyksissä. ”Pelastuspalvelujärjestöt tekevät yhteiskunnan kannalta tärkeää työtä. Siksi pelastuspalvelujärjestöjenkin saama avustus vaihtelee vuosittain, eikä niitä ole hallituksen esityksen mukaan jyvitetty sektoreittain. ”Meidän on myös yhdessä sisäministeriön kanssa katsottava tätä kokonaisuutta ja keskusteltava asiasta myös järjestöjen kanssa”, Hanna Sarkkinen sanoo. Tämä jää siksi ikään kuin välitilaan.” Ministerin mielestä on avustustoiminnan lainsäädäntöä uudistettaessa huolehdittava siitä, että pelastuspalvelujärjestöille löytyy rahoituskanava myös jatkossa. STEAn toiminnan tarkoitus ei ole avustaa suoraan turvallisuutta, vaan vapaaehtoistoimintaa. Sisäinen turvallisuus on noussut nyt uuteen arvoon, ja siinä yhteydessä pelastustoimella ja huoltovarmuudella on keskeinen merkitys. ”Tässä tilanteessa on päivänselvää, että arvokas työ jatkuu eikä esimerkiksi väestönsuojelun tai omatoimisen varautumisen rahoitusta leikata.” Hänen mielestään budjettirahoitus on yksi vaihtoehto, jolla rahoitus jatkossa turvataan. Varat on viime vuosina jaettu veikkausvoittovaroista. Jos joudumme lopettamaan toiminnan, menetetään myös pelastustointa tukeva ilmailun asiantuntijuus. Järjestö kouluttaa vapaaehtoisia ja ylläpitää valtakunnallista valmiutta. Ratkaisun tulisi löytyä pian. Sillä on vaikutusta esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kansallisen omatoimisen varautumisen kehittämiseen. ”Senkin jälkeen on vielä epäselvää, miten toiminnan rahoitus tullaan turvaamaan tulevaisuudessa. Nyt selvitetään, onko sisäministeriön rahoituksella mahdollista korvata myös välilliset kulut kuluvan vuoden osalta. STEAn rahoitus on ollut niille tärkeää ja järjestöjen tekemä toiminta suomalaisten turvallisuuden hyväksi on merkitykseltään tärkeämpää kuin rahoituksen suuruus”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo. Vastaavanlaista koulutusta ei ole muualta saatavilla. Järjestön toimintaan osallistuu 650 vapaaehtoista. Hän muistuttaa myös, että tälläkään hetkellä ei vanhaa Raha-automaattiyhdistyksen mukaista jakoperustetta avustuksille enää käytetä. Se määrittelee rahanjakoa pitkälle tulevaisuuteen, joten siihen kannattaa nyt vaikuttaa”, Eveliina Heinäluoma korostaa. Päättäjien ymmärtävästä tahtotilasta huolimatta rahoituksen tasoa joudutaan arvioimaan kaikkien osalta. Yksi eniten veikkausvoittovaroilla katetun avustuksen leikkauksista kärsivistä järjestöistä on vuonna 2006 perustettu Suomen Lentopelastusseura. Sitä ennen niitä jaettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista, joista hallituksen vuonna 1999 tekemän esityksen mukaan 2,2 prosentin osuus sosiaalija terveysministeriön 43 prosentin osuudesta jaettaisiin pelastuspalvelujärjestöille suuronnettomuuksiin varautumista varten. ”Sisäministeriö pitää välttämättömänä, että pelastuspalvelujärjestöjen rahoitus turvataan myös tulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että yleishyödyllisen toiminnan rahoitus muuttuu, kun rahoitusmallia joudutaan uudistamaan veikkausvoittovarojen vähentyessä. Sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) huomauttaa, että sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn myöntämät avustukset ovat STEAn rahahana kiinni – mitä tilalle. harkinnanvaraisia, eivätkä ne ole sidottu järjestöluokkiin. STEAn avustusta on nyt vähennetty pelastuspalvelujärjestöille. Se on ollut enimmillään muutamia miljoonia euroja. ”Tässä tilanteessa järjestöjen edunvalvonta on myös tärkeää. Asetus on kumottu eikä nykyisessä lainsäädännössäkään ole tällaista jakoperustetta. Raha ei kuitenkaan ole tarkoitettu toiminnan välillisiin kuluihin
Dräger Nano -paineilmasäiliö on suunniteltu erityisesti minimoimaan kantamaasi painoa palontorjuntaoperaatioissa. Tule moikkaamaan meitä osastolle 30! UUTTA: Hygio a40 Medi UVC -kaapissa desin?oit elektroniikan vain 10 minuu?ssa! www.hygio.. Testa?u, tehokas & turvallinen desin?oin?menetelmä paloja pelastustoimen työvaa?eille: poistaa tehokkaas. TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. Olemme mukana Palopäällystöpäivillä 31.3.–1.4.2022. myynti@suomenkalenterit.. C M Y CM MY CY CMY K Hygio-ilmo-Pelastustieto-88x110mm-8.3.2022 (painokelpoinen).pdf 1 28.2.2022 14.37.54 Erityisen kevyet yhdessä: Dräger PSS® AirBoss ja Nano -säiliö Dräger PSS® AirBoss -paineilmalaitteellamme on luokkansa paras ergonomia. viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä. PALJON UUSIA TÄRKEITÄ MUUTOKSIA! KATSO KAIKKI MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.. / kauppa.suomenkalenterit.. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy Puh: 0207 119 600 Email: asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi Ylivoimaista ergonomiaa JÄRJESTÖT
Lisäksi moni hyvinvointialue valmistelee uudistuksen yhteydessä sukupuolineutraalien nimikkeiden käyttöönottoa vuoden 2023 alusta. Sisäministeriö pyysi lausuntoa ehdotuksesta uusiksi nimikkeiksi. 46 Pelastustieto 2/2022 Maailma muuttuu – myös virkanimikkeet päivitettävä PUHEENJOHTAJALTA Tehdään muutoksesta yhdessä parempi. Ja jos emme muuta nimikkeitä itse, sen tekee puolestamme joku muu. Ja aika paljon negatiivista kaikua kommentit myös henkivät: miksi muuttaa sellaista, mikä ei ole rikki, miksi ei kunnioiteta perinteisiä nimikkeitä ja niin edelleen. Ei siis vastusteta muutosta, vaan tehdään tästä(kin) muutoksesta yhdessä parempi.. Koko alan yhteisenä tavoitteena on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen pelastustoimi. Mutta kovasti aihe tuntuu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa puhuttavan. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Nyt on tuhannen taalan paikka kommentoida ja vaikuttaa, ei asemien kahvipöydissä ja sosiaalisessa mediassa, vaan virallisia kanavia pitkin kukin oman taustaorganisaationsa ja sisäisten yhteistoimintarakenteiden kautta. Esimerkiksi osa mediasta on jo alkanut käyttää itse keksimiään nimikkeitä kuten palopelastajaa. Siihen kuuluu se, että kulttuurimme ja asenteemme, mutta myös puhekielemme ja viestintämme sitä tukee. Pelastustoimi muuttuu muun yhteiskunnan mukana, ja sitä myötä myös nimikkeemme muuttuvat. Yksi pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman toimenpide-ehdotuksista oli, että pelastustoimen ammattisanastossa ja -nimikkeissä on edistettävä sukupuolineutraalia kielenkäyttöä. Monella pelastustoimen ammattilaisella saattoi mennä aamukahvit niin sanotusti väärään kurkkuun, kun sähköpostiin kilahti sisäministeriön lausuntopyyntö ja ehdotus pelastustoimen virkanimikkeiden yhdenmukaistamisesta sekä muuttamisesta sukupuolineutraaleiksi. Siksi myös alan nimikkeistön on uudistuttava ja yhdenmukaistuttava hyvinvointialueille siirryttäessä. Mitään ei ole siis vielä päätetty, vaan asiassa halutaan laajasti kuulla kentän, ja erityisesti pelastushenkilöstön ääntä. Nimikkeistön uudistaminen liittyy hyvinvointialueuudistukseen myös siten, että uudistuksen myötä tavoitellaan entistä yhdenmukaisempaa pelastustoimea koko maassa. Ei siis kannata aina miettiä vain sitä, miten asiat on ennen tehty, vaan suunnata katseet yhä enemmän tulevaisuuteen – miten voisimme kehittyä muun yhteiskunnan kehityksen mukana ja tehdä asioita uudella tavalla. Siitä olen samaa mieltä, että historiaa pitää kunnioittaa ja arvokkaita perinteitä alalla säilyttää, mutta emme voi kuitenkaan jäädä elämään menneisyyteen. Asian ei sinänsä pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Eli nyt on siis oikea aika vaikuttaa pelastusalana itse nimikkeisiimme
PUHEENJOHTAJALTA
He yrittivät sammuttaa paloa, mutta palo levisi nopeasti välitilassa. Alkusammutus oli rakenteen vuoksi hankalaa ja tehotonta. Naapuritalon asukas näki katolta tulevan savua ja soitti hätänumeroon. Kolmikerroksisen kerrostalon katolla oli tehty päivän aikana kattohuovan uusimista. Se levisi nopeasti mineraalivillaeristeen päällä olleessa tuulensuojapaperissa ja pölyssä sekä muussa palamiskelpoisessa materiaalissa. Katteen puurakenteet edesauttoivat palon leviämistä. Palo onnistuttiin erityisesti täydentävien sammutusmenetelmien ansiosta rajaamaan niin, että vahingot jäivät pelättyä pienemmiksi. ”Alkusammutukseen oli varattu neljä 12 kilon sammutinta. Tuli oli karannut tulitöiden takia ja katolla oli myös kaasupulloja. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt saivat hälytyksen 27. Palo syttyi tulitöiden yhteydessä bitumihuopaa lämmitettäessä nestekaasupolttimella huippuimurin läpiviennin tiivistämisen yhteydessä. 48 Pelastustieto 2/2022 TULITYÖT Matala välikatto yllätti Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos K errostalon katolla tehtävät tulityöt sytyttivät tulipalon viime vuoden lokakuun lopussa Porvoossa. Palo syttyi kuumentamalla tehdyn huippuimurin ylösnoston tiivistämisen yhteydessä.. Sammutustöissä käytettiin apuna droonia, jolla saatiin tilannekuvaa kaKattoa sammutettiin nostolavalta sammutinleikkurilla. COBRALLA KURIIN Palopaikalle tuli yksiköitä myös KeskiUudenmaan ja Helsingin pelastuslaitoksilta. Valitettavasti kahdesta ei saatu jauheita ulos, vaikka sammuttimet olivat leiman mukaan tarkistetut”, palontutkintaa johtanut Timo Kouki kertoo. lokakuuta iltapäivällä kolmen aikaan kerrostalon katolla syttyneestä tulipalosta. Ilman pelastuslaitoksen tehokasta palon rajoittamista ja sammuttamista palo olisi tuhonnut rakennuksen vesikattorakenteet kauttaaltaan. Silti uutta kattoa rakennetaan edelleen. Työtekijät huomasivat, että ilmanvaihtohormien yläosasta tulee savua
Sen avulla paloa saatiin hyvin rajoitettua. Tulitöiden tekijöiden mielestä tämä ei estänyt tulityövartiointia. Ainakin se tarkoittaisi hyvin perusteellista tulitöiden riskienarviointia ja siihen perustuvaa tulityösuunnittelua suojaustoimenpiteineen sekä turvaja vartiointijärjestelyineen. Tutkinnan perusteella johtamisen organisointi jäi tilannepaikalla puutteelliseksi. Vaihtoehtoisten menetelmien ja tuotteiden käyttöä pitäisi yleisellä tasolla, huolellisesti tehtyjen vaarojenja riskienarviointien myötä, kattotyömailla lisätä. Myös tämä huomio tukee sitä, että tulityöluvan myöntämisessä pitäisi riskit pystyä arvioimaan ja tunnistamaan nykyistä paremmin. Kustannukset ovat toki pieniä siihen verrattuna, että vaihtoehtoisia menetelmiä tai tuotteita käyttämällä pystytään estämään mahdollinen tulityövahinko. Tilanneselvityksen puute aiheutti sen, että jotkut vastuualueiden johtajat olivat epätietoisia vastuualueiden tehtävistä. Koska sisällä asunnoissa asukkaat olisivat olleet kuitenkin turvassa, päätettiin murtautuminen keskeyttää evakuoinnin yhteydessä. ”Urakoista kilpaillaan hinnalla, jolloin sääsuojavaatimus pitäisi tulla tilaajalta. ”Riskikohteissa ja -rakenteissa nestekaasulla polttamisen sijaan bitumia voitaisiin lämmittää bitumikeittimessä ja liimata kermi kiinni kuumalla bitumilla. Tehtävän laajentuessa suuremmaksi on myös johtamisen resursoinnin seurattava mukana. Tällöin kaikkien urakoitsijoiden täytyisi lähtökohtaisesti laskea sääsuojan kustannukset mukaan urakkaan. Tulitöitä tekevät henkilöt olivat Timo Koukin mukaan hyvin varautuneet tekemään työtä, mutta heidät yllätti kattorakenteen matala välikatto. Osaan asunnoista ehdittiin murtautua, kun ei ollut varmuutta, onko niissä ihmisiä. Jos liekillä kuivattaminen haluttaisiin kokonaan välttää, pitäisi kohde suojata säältä sääsuojaa käyttämällä. Papula on myös tulityötoimikunnan jäsen. Palon ja kytevien pesäkkeiden sammuttaminen onteloissa oli hankalaa. Silloinkin se olisi vastoin nykymuotoisia tulityöohjeita.” Katoilla huolellisempi riskiarvio. Yleensä alusta kuivataan nestekaasuliekillä, jolloin syntyy myös riskejä”, Papula sanoo. ”Mikäli vaihtoehtoisin työmenetelmin toteutettu työ ei yllä laadultaan riittävälle tasolle, onko tulityölle työn laadun näkökulmasta ylipäänsä vaihtoehtoa. Vastausprosentiksi tuli noin 25. Erityisesti, kun alapohjaa ja sivutilaa ei voida valvoa, pitäisi olla toisenlainen tapa kiinnittää materiaaleja. ”Tulityötä vartioinut työntekijä rakensi samalla huoltoluukkuja. Huoltotoiminnan merkitys tällaisissa tilanteissa nousi esille tutkinnassa. Tuli pääsi siitä kiinni rakenteisiin ja suojapahviin, josta se räjähdyksenomaisesti levisi eikä alkusammutuksella tulta onnistuttu enää taltuttamaan.” ”Tässä tullaan jälleen siihen, voisiko olla jotain vaihtoehtoista työmenetelmää, kun riskejä kuitenkin tietoisestikin otetaan”, Kouki sanoo. Nordic Waterproofing Oy:n hankintajohtaja Janne Papula sanoo, että myös turvallisempien, vaihtoehtoisten työmenetelmien kartoitus on riskikohteissa ja riskirakenteissa erittäin tärkeää tulityöturvallisuuden parantamiseksi. Näin toimien tarjoukset olisivat keskenään vertailukelpoisia ja kilpailu pysyisi reiluna. Oman haasteensa tuo myös se, että tuotteet voidaan asentaa ainoastaan kuivalle alustalle. Jotta tällaisia tilanteita ei syntyisi, Timo Kouki pitää välttämättömänä, että katolla tehtävissä tulitöissä arvioidaan riskejä entistä huolellisemmin. Nyt mukana ollut suuronnettomuusteltta nostetaan automaattisesti mukaan vasteisiin huoltotoiminnan saamiseksi suojaiseen paikkaan. Katolle tehtiin rajoituslinja, jonka jälkeen sammuttamisessa edettiin katon reunaa pitkin. Myös siveltäviä tuotteita voitaisiin tietyissä, erityisissä riskikohteissa käyttää nykyistä enemmän.” Hän myöntää, että vaihtoehtoiset menetelmät lisäävät työn kustannuksia. ”Nykyinen tapa tehdä on yleisesti juurtunut. Se puolestaan lisää työn kustannuksia merkittävästi. Emme kuitenkaan päässeet haastattelemaan tulityövartijaa.” RISKEJÄ ARVIOITAVA Palontutkinta haastatteli tutkintaa varten tehtävään osallistuneita. Vahingot syntyvät usein ylösnostojen kiinnittämisessä, kun käytössä on nestekaasupoltin ja hitsattavat kermit, jolloin rakenteessa on myös syttymisriski. 2/2022 Pelastustieto 49 TULITYÖT tolta. ”Kuumapikivalelussa huopaa kuumennettiin nestekaasupolttimella kiinni peltiin. Palon alta evakuoitiin asukkaita. Päivittäisten onnettomuustilanteiden harjoittelemisen avulla saataisiin yhdenmukaiset toimintamallit johtamiseen. Kun tulityölupia myönnetään kattotyömailla, pitää kohdekohtaiseen vaarojen ja riskienarviontiin kiinnittää erityistä huomiota. Huopakaton avaaminen moottorisahalla oli vaikeaa, ja se vaatii vaihdettavia ketjuja, toimivan huollon ja vaihtomiehistöä. Tulityötoimikunnassa on käsitelty viime aikoina kattotulityövahinkoja, jotka ovat syttyneet usein vesikaton liitoskohdista, kuten vedeneristyskermien ylösnostoista. Töitä tehdään myös paljon sateisina vuodenaikoina. Pelastustoiminta onnistui pääasiassa hyvin, mutta kehitettävää on tämän perusteella erityisesti tilannepaikan johtamisen resursoinnissa. Ontelossa olevaa paloa rajoitettiin ja sammutettiin myös nostolavasta Cobra-sammutinleikkurilla
Wirran mukaan suurin paloriski puulaivatelakalla ovat itsestään syttyvät aineet. Hänen mukaansa toimijoiden tulee itse huolehtia tulityötai muista turvallisuuskursseistaan. Se on työmaa-aluetta, jossa on erityyppisiä käyttäjiä ammattija harrastepohjalta. 1980-luvulla alkanutta perinnelaivojen telakointia, korjaus toimintaa ja rakentamista pidettiin historialliselle telakalle sopivina. Seppä Seppo Muukka (vas.) ja Viaporin telakka ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Wirta korostavat siisteyden merkitystä puulaivoja kunnostuksessa. Muukan takana näkyvä ahjo nuohotaan vuosittain. Muukka on työskennellyt palomiehenä Hietalahden telakalla ja oli aikoinaan myös Oulunkylän VPK:ssa. Sen käyttö on pienentänyt tulipaloriskiä merkittävästi, kun ei tarvita katkaisulaikkaa. Täällä käy tuttu porukka ja kaikki tuntevat turvalliset toimintatavat. Varsinaiset tulityöt pyritään tekemään sepän pajalla tai sen ulkopuolella. Vuosittain kunnostetaan yli pariakymmentä perinnelaivaa. Lisäksi alueella toimii paljon yrityksiä, kuten veneenveistämö, purjeneulomo ja sepän paja”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Wirta. ”Itse laivoissa hitsataan lähinnä kölipulttien kantoihin kierretanko, jotta jopa yli kaksimetriset pultit saadaan vedettyä pois 20 tonnin tunkilla. Tuttua on kaikki pulteista ja takilointiheloista aina koneisiin ja pronssivaluihin. Hänellä on luonnollisesti voimassa oleva Tulityökortti. Se on kaikilla tiedossa. Sumupulloa käytetään viilennykseen, jotta puu ei jää kytemään”, Muukka kuvailee. Samalla parannetaan kävijöiden kulunohjausta”, kertoo hoitokunnan turvallisuusasiantuntija Jenni Sundberg. Kaikilla telakoitavilla aluksilla tulee olla oma palosuojelusuunnitelmansa. Esimerkiksi kaljaasi Astridin kaikkien puulankkujen saumat tilkitään eli rivetään kolmeen kertaan. ”TIC-hitsausmenetelmässä valokaaren ansiosta ei tule kipinöitä eikä hitsattava kappale juuri kuumene”, Muukka jatkaa. Siivoaminen purjelaivoja kunnostaessa on tärkeää, jotta mihinkään ei jää puruja tai lastuja. Jouni Wirta kehuu myös puukkosahaa. Suomenlinnan hoitokunta on yhä määrätietoisemmin ja pitkäjänteisemmin kohdistamassa resursseja telakan työja laiteturvallisuuden parantamiseen. Ne pitävät kasassa kölipakettia. Unescon maailmanperintökohde Suomenlinnassa sijaitseva Viaporin telakka on yksi Euroopan vanhimmista edelleen toimivista kuivatelakoista. Nyt piki lämmitetään turvallisemmin vanhassa sähköuunissa. Vanhojen laivojen korjaus toiminnasta vastaa Viaporin telakka ry. 50 Pelastustieto 2/2022 TULITYÖT Siisteys iso osa turvallisuutta Viaporin telakalla Tulityöt Viaporin telakalla keskitetään sepän pajaan tai sen ulkopuolelle. Pikapaloposteja on joka puolella, myös altaan reunoilla”, Wirta sanoo. SEPÄLLÄ PALOMIESTAUSTA Seppo Muukka hitsausja asennuspalvelu Star-Weldingistä on työskennellyt seppänä telakka-alueella 21 vuotta. ”Telakalla on turvallisuusja ympäristösuunnitelma. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Talvitelakoituna on tällä hetkellä 16 laivaa.. Tulityöt puolen päivän jälkeen on kielletty, jotta paikalla on aina jälkivartiointi. ”Hitsaukset aloitetaan heti aamusta. Tervatun hampun päälle kaadetaan pikeä, jota aiemmin kuumennettiin nestekaasupolttimella. Paloturvallisuutta voi parantaa yllättävinkin konstein ja pienin ideoin. Purut ja lastut siivotaan heti pois. Hoitokunnan tilaamissa koulutuspaketeissa kurssit pyritään täyttämään ja silloin vapaita paikkoja voidaan tarjota paikallisille toimijoille. Kuivatelakan isossa altaassa kunnostetaan puisia purjealuksia. Erityisesti pellavaöljyiset rätit pitää sulkea metalliastiaan tai kuivata ilmavasti. Telakan toiminta kiinnostaa yhä enenevästi vierailijoita. ”Telakkaa on syystä kutsuttu Suomenlinnan linnoituksen sydämeksi. Aluksilla pitää säilyttää katsastuksen vaatimat alkusammutusvälineet myös talvitelakoinnissa. Hoitokunta myöntää tilapäiset tulityöluvat, ja toimijoilla on omissa tiloissaan vakituisia tulityöpaikkoja. Wirta on käynyt Suomenlinnan hoitokunnan kautta myös Ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksen. Välittömässä läheisyydessä on myös vierasvenesatama sekä yksityisten pienveneiden talvitelakointialue
Astridin pituus on 25 ja leveys 7,1 metriä. Lähikoulutuksissa on noudatettu mahdollisimman tarkasti terveysturvallisuutta, mistä kiitos ennen kaikkea kurssinjohtajille”, kertoo SPEKin turvallisuusasiantuntija Jarkko Sorjonen. Kunnostuksesta haaveilevan ei tarvitse aloittaa tyhjästä. HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Vahinkojen tutkija Kun hälytys tulee, Timo Kouki ja muut palontutkijat lähtevät heti palopaikalle. Silloin saadaan tapahtuneesta tuoreeltaan arvokasta tietoa. Laiva on elävä organismi. Kohteen työntekijöitä on hyvää päästä jututtamaan heti. Kun se tiedetään heti, päästään siihen nopeasti käsiksi ja selvittämään perussyitä tapahtuneelle. Tänä vuonna tulee 25 vuotta sopimuspalokunnan päällikkönä Virolahden VPK:ssa. Lähetä tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai kiinnostavia juttuaiheita osoitteeseen toimitus@ pelastustieto.fi Astrid on puinen kaljaasi-rannikkorahtilaiva, joka rakennettiin Voolahdessa Porvoon maalaiskunnassa vuonna 1947. Hänellä on myös palokuntataustaa. Purjeala on 320 m 2 ja koneteho 330 hv. Laiva on täydellisesti peruskorjattu perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla, mutta varustettu nykytekniikalla. Lastiruuma muutettiin oleskeluun ja majoittumiseen soveltuvaksi. Keittiö saa myös kohdennetun sammutusjärjestelmän. Koukin mukaan myös urakoiden jakamiset ja ketjuttamiset tuovat ongelmia, koska kokonaisvastuun kantajia on vaikea löytää. Syttymissyyssä on harvoin kiistettävää. Laivan paloilmoitinjärjestelmän, palopumppujen ja lukuisten käsisammuttimien lisäksi konehuoneessa on automaattinen sammutusjärjestelmä. Kotisatama on Halkolaiturissa Helsingin purjelaivasatamassa.. Näin saadaan tietoa siitä, miten voitaisiin ennaltaehkäistä vastaavia tapauksia.” Joskus rakentamiseen liittyvät lupa-asiat voivat olla hankalia selvitettäviä. ”Siksikin tutkintaa pitää viedä ripeästi eteenpäin. Astridia kunnostetaan pressujen alla Viaporin telakalla. Kouki työskentee johtavana palotarkastajana ja palontutkinnanjohtajana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Viaporin telakka ry on julkaissut puulaivan korjaajan käsikirjan, jossa on kantapään kautta hankittua tietoa puulaivan ylläpitoon ja korjaukseen. Pandemia myös opettaa, ja sen aikana olemme kehittäneet koulutusjärjestelmää, mahdollistaneet webinaarit ja täydennyskoulutuksen verkossa. 2/2022 Pelastustieto 51 TULITYÖT 841 kurssinjohtajaa, joilla on voimassaoleva oikeus järjestää Tulityökorttikoulutusta. ”Tulityökoulutettujen määrä notkahti noin neljänneksen, kun pandemia oli pahimmillaan, mutta on jo lähtenyt takaisin nousuun. ”Astridilla on eri aikoina töissä parisenkymmentä ihmistä. Vuonna 1969 nykyisten omistajien vanhemmat ostivat laivan suoraan rahtiliikenteestä koulupurjelaivaksi. (Lähde: SPEKin turvallisuuskorttirekisteri) ALAN TOIMIJA KYSY TULITÖISTÄ Miten korona on vaikuttanut tulityökoulutukseen. Astrid hyväksyttiin museoviraston perinnelaivarekisteriin vuonna 1994. Kouki on kymmenen vuotta tutkinut tulipaloja, joista tulityöt ovat yksi keskeisistä tulipalojen aiheuttajista. Tulityöt ovat tutkijoille helpoimpia, sillä aiheuttaja tulipaloille löytyy helposti. Vahinkojen sattuessa pitäisi pystyä selvittämään, millaisin ohjeistuksin töitä on tehty ja ohjeistuksen antajaa voi olla vaikea löytää. On makea meininki, kun sata tonnia painava laiva purjehtii kymmenen solmun vauhtia”, laivan päällikkö Jouni Wirta kuvailee. Suunnittelua ja ylläpitoa helpottavat laserkeilauksella tehdyt ja Traficomin vaatimat laivan tarkat piirustukset
”Tähänkö tämä nyt menee, että syytön vesiautonkuljettaja uhrataan. Teen Peran.” ”Älä nyt noin henkilökohtaisesti ota. 52 Pelastustieto 2/2022 Kumpi on turhempi, lava vai pönttö. ”Aika uskalias avaus: kumpi on turhempi, lava vai pönttö?” somettaja innostuu. Portilla ei ole jonoa, mutta selvästikään sota ei kaipaa yhtä miestä, ainakaan tukiyksikön kuljettajaa”, lavamies vuodattaa. Liimataan se auton kylkeen moottoritiellä. Säiliöauton kuljettaja irvistää. Linnanmäkikuskien maalitaulu Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Nostolavakuski saapuu iltapäiväkahville muita myöhemmin. Tukiyksikköjen kuljettajat mulkaisevat ehdottajaa ja sitten toisiaan ”Mä taidan aloittaa siitä Perasta”, säiliökuski sanoo ”Miten se TikTok ladataan?” lavamies kysyy.. Jos niitä olis vaan parilla asemalla, niin ensivaiheessa täytyisi joka tapauksessa uhrata joku muu yksikkö.” ”Voisko siihen sitten uhrata vaikka säiliöauton eikä kallista lavaa?” lavamies ehdottaa. Ne linnanmäkikuskit eivät kuitenkaan malta odottaa, että törmäystyyny saapuu myöhemmin.” ”Totta. ”Mun mielestä toi puhuu vähän mutta asiaa. Tiktokkaajan mielestä pitäisi hankkia yksiköitä, jotka vetäisivät perässään törmäyssuojia, ettei tarvitsisi asettaa kalliita autoja ruhjottaviksi. Minäkin olen ajanut sinne maalitauluksi aina mukisematta. Kuvassa joku seisoo romuttuneen nostolavan edessä ja selittää suu vaahdossa. ”Mitä siinä lukis?” ”Laitetaan maalitaulukuvio ja teksti: Aja tähän – terveisin palokunnan turhin duunari.” ”Toi kuulostaa tukiyksikköaktivismilta”, paloesimies huomauttaa. Mitä sitten, jos tarvitaan lisävettä. Törmäystyynyjä pitäs olla melkein jokaisella asemalla, että ne ehtis hätiin ajoissa. Mun mielestä palokunnan kalleinta autoa ei pitäs laittaa noitten linnanmäkikuskien törmäilyautoksi. Siinä tulee kanta sekä ihmisten liikennekäyttäytymisestä että pelastuslaitoksen taktiikasta. Meidänkin alueella on kokonainen yksi auto valmiina. Puolet niistä ottaa ajaessa selfiee ja toinen puoli tekee TikTokkia.” ”Mitä vikaa TikTokissa on?” Somettajan sormi tekee sukkelia liikkeitä ja lavamiehen silmille avautuu TikTok-video. Tää palokunta on sellanen paikka, että kun sun esimies sanoo sulle, että mene seisomaan moottoritielle hullujen kuskien eteen, niin sinähän menet. ”Miten tää voi olla täällä?” Lavamies kysyy. ”Mistäs nakkisuojasta sä oot itses löytänyt?” ”Löysin tallista auton, jonka sielunelämää olen selvitellyt koko päivän.” ”Ai niin, siellä on se vara-auto, kun siihen meidän lavaan törmättiin motarilla.” ”Joo, se uhrattiin suoja-autoksi. Se tarvittas onnettomuuspaikalle heti, eikä sitten joskus. ”Tää on kapinan paikka. ”Hei, tehkää tukiyksikköjen TikTok ja nostatte esiin kaltoinkohtelunne”, somettaja ehdottaa. Ei niitä säiliöitäkään puissa kasva. Soitetaan liitonmiehelle ja teetetään panderolli. Ei ole kiva lähteä aamulla töihin, kun tietää, että hommana on ottaa urpolta turpaan. Mikä mies, mikä siivousalue?” lavamies kysyy. Tilaat sen sitten naapurista, multa ei heru tippaakaan. ”Veikkaan, että joku lavamies.” ”Hei, lavamiehet ei oo TikTokissa, vaan Intterwebissä.” ”Ei meillä ei ole miehittää tollasta yksikköä ensimmäiseen aaltoon
Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. . Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit myös lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 2/2022 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen
Olallaan hän pitelee viimeisintä keksintöään, suunnattavaa pistosuihkuputkea. Kirjapinossa alimpana on sertifioidun tietoturva-ammattilaisen (CISSP) käsikirja.. Marko Hassinen teki Pelastusopistolla kymmenvuotisen uran
Niinpä kysymyksestä syntyi hanke, jossa tutkittiin, kuinka asbestikuidut tarttuvat sammutusasuihin ja työtakkeihin. 2/2022 Pelastustieto 55 TAPASIMME Välillä on hyvä katsoa ympärilleen. Hassisen mukaan pelkkä raportin kirjoittaminen ei ole tutkimushankkeen ylin päämäärä. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Akseli Muraja M itähän tämä pöly mahtaa sisältää. Hankkeita ja tutkittavia asioita olisi varmasti eläkeikään asti. ”Talo oli rakennettu joskus 1960-luvulla, ja putkieristeet olivat takuulla asbestia. Hassinen on sivutoiminen yksikönjohtaja Suonenjoen paloasemalla, ja huoltokäytävään palokunta oli hälytetty savunhajun takia. Tämä on ollut tyypillinen syntyprosessi monessa muussakin hankkeessa, jota Hassinen on luotsannut Pelastusopistolla. ”Jos tekisimme sammutustekniikkahankkeen, jonka ainoa tuotos olisi 350-sivuinen raportti, en jaksa uskoa, että sitä odotettaisiin pelastuslaitoksilla samaan tapaan kuin jääkiekon olympiafinaalia.” Hassinen korostaa, että hieno raportti voi olla merkityksellinen rajatulle joukolle henkilöitä ja organisaatioita. Pelastusalalla se ei kuitenkaan palvele lopputarkoitusta. Maaliskuun alussa hän jätti opiston ja aloitti työt Itä-Suomen yliopistossa tietojenkäsittelytieteen opettajana. Pelastusalan väsymätön innovaattori aikoo jatkaa työturvallisuutta parantavien keksintöjen kehittelyä. Kysymys tuli Marko Hassisen mieleen erään kerrostalon huoltokäytävässä konttaamisen jälkeen. Keksijä ammentaa kentältä Pelastusopiston entinen erikoistutkija Marko Hassinen aloitti yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistolla. Ehkä on silti hyvä katsoa ympärilleen, ettei aivan uraudu.” MUUTAKIN KUIN RAPORTTI Kaikissa Hassisen hankkeissa päämäärä on ollut työturvallisuus, konkreettiset parannukset pelastustoiminnassa. Ne ovat kummunneet käytännön pelastustoiminnassa syntyneestä ihmettelystä, ja koska lähtökohta on ollut käytännönläheinen, hankkeiden tulokset on saatu helposti myös jalkautettua takaisin käytäntöön. Minä olen ollut Pelastusopistolla pian tuplasti niin kauan. Hajun aiheuttajaa ei löytynyt, mutta tehtävän jälkeen Hassinen oli yltä päältä oudon pölyn peitossa. ”Kun sen sijaan saamme tutkimuksen myötä hyvät toimintaohjeet kentälle, se hyödyttää loppu. Pelastusopistolla kyselin, että jos sammutusasussa on asbestia, poistuuko se pesussa.” Kukaan ei tiennyt. ”Sitähän sanotaan, että ihmisellä on viisi vuotta annettavaa yhdelle työpaikalle. Hassinen ehti toimia Pelastusopiston erikoistutkijana kymmenen vuotta
Hanke tuo taustatukea siihen, mitä sanoa, kun asukas kysyy, voiko hän jäädä kotiinsa.” Sitten on Pelastajien työvälineet ja suojavarusteet metsäpaloissa -hanke: ”Minulla on paljon omakohtaisia kokemuksia kituuttaen palavasta, savuisesta metsäpalosta ja sen sammuttamisesta. Tutkimuksessa selvisi, että metsäpalojen sammuttajat altistuvat monille terveydelle haitallisille, jopa syöpävaarallisille aineille. ”Se hankejatkumo muutti selvästi sitä, miten perustyötä tehdään. Tutkimme, miten alkusammutus on turvallista tehdä, ja tuotimme uusia selvitysmalleja: jos ei ole selvää merkkiä siitä, että kyseessä on iso palo, alkutoimenpiteet voidaan tehdä alkusammuttimilla.” Jatkumon viimeisin projekti on sammutustekniikkahanke, jota Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu paraikaa johtaa. Alun perinhän on ajateltu, että biosavu on puhdasta”, Hassinen kertoo. ”Päivittäistä työtä on hyvä tehdä antennit auki, hoksottimet levällään”, hän sanoo. Voiko siinä altistua. Mutta eihän se ole. ”Lisäksi minulla on tekeillä sammutustekniikkahankkeissa sähköautojen litiumioniakkuihin ja. Fokukseni on kentällä. ”Ilman harrastuneisuutta operatiivisessa toiminnassa tätäkään kysymystä ei olisi koskaan kysytty.” Sitten on tietysti vuonna 2015 alkanut täydentävien sammutusmenetelmien hanke, joka jatkohankkeineen tuotti uusia menetelmiä ja koulutusmateriaalia sekä valistusmateriaalia toimialan ulkopuolellekin. Siellähän on epätäydellistä palamista, kyteviä, kosteita alueita. No, esimerkiksi paraikaa käynnissä oleva Liesipalojen syttyminen, vaikutukset ja ehkäisy -hanke: ”Valvomaton ruoanvalmistus tuottaa meille aika paljon tehtäviä laidasta laitaan, käryävästä makaronilaatikosta keittiön kaappien hiiltymiseen”, Hassinen alustaa. ”Minua alkoi kiinnostaa, voisivatko pelastajat jotenkin arvioida, voiko asukas jäädä liesipalon jälkeen kotiinsa asumaan, vai pitääkö hänen mennä jonnekin muualle.” Hanke liittyy asumisterveellisyyteen: onko indikaattoreita, jotka kertoisivat pelastajille, miten paljon liesipalo on vaikuttanut asuntoon. 56 Pelastustieto 2/2022 TAPASIMME Hassinen tulevassa työhuoneessaan. ”Jos paikallani olisi ollut teoreettisemmin suuntautunut henkilö, polku olisi varmaan ollut toisenlainen.” TÄRKEÄT KYSYMYKSET Mitä ne käytännön työstä kummunneet, käytännön ohjeita tuottaneet hankkeet sitten ovat. käyttäjää, eli apua tarvitsevaa kansalaista.” Hassisen mukaan on luonnollista, että Pelastusopiston pienessä tutkijaporukassa aiheet muotoutuvat vahvasti tutkijoiden oman mielenkiinnon mukaan. ”Nyt meillä on vain hyviä veikkauksia
”Jossain vaiheessa kuitenkin totesin, että itseäkin kohtaan pitää olla lojaliteettia.”. Lisäksi hanketyö syö tutkijoiden aikaa ylipäätään. Arvoitukset. Hänen isänsä toimi palokunnassa, joten aikoinaan oli luontevaa seurata isän jalanjälkiä. Avovaimo, kaksi tytärtä ja suomenlapinkoira. Eri tutkimusorganisaatiot voivat myös tehdä yhteistyötä.” Hassinen maalailee tulevaisuutta, jossa robotiikka rantautuu myös pelastusalalle. Esimerkiksi vaaralliset, altistavat ja raskaat tehtävät voidaan ulkoistaa roboteille tai niitä tehdään eksoskeleton-laitteen, eli ulkoisen tukirangan avulla. Samaistun siihen porukkaan paljon.” YLIPAINOISET HANKKEET Hassinen asuu perheensä kanssa Suonenjoella. ”Hankkeiden ylipainoisuus johtaa siihen, että hankkeiden kokoon juoksemiseen ja hankerahoituksiin menee hirveän paljon sitä resurssia, joka voitaisiin käyttää työn tekemiseen.” Jos Hassinen voisi muuttaa jotakin pelastustoimen tutkimuksessa, se olisi resursointi. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Hän on miettinyt asiaa paljon. Lisäksi 1800-luvun lopulla rakennetun pappilan kunnostaminen. IKÄ. HARRASTUKSET. Palokuntatoiminnan lisäksi maastopyöräily ja liikunta yleensä. ”En usko, että hanketoiminta tähän loppuu. uusiin energiamuotoihin liittyvä selvitystyö”, Hassinen sanoo. Nopeat KUKA JA MISTÄ. ”Pohjois-Savossa palokuntatoiminta on suurelta osin sivutoimista, eli työtunneista ja hälytyksistä saa korvauksen. Uteliaisuus. Kun tutkijoilla olisi jatkuvat työsuhteet ja rahoitus, heidän aikansa ei menisi hankerahoituksen miettimiseen ja hallinnointiin. Yliopistolla tutkimustuloksista halutaan tuotteita, joilla tukea kotimaista yritystoimintaa, ja niin sen pitää ollakin. Pessimismi. Hassinen näkee parantamisen varaa niin pelastusalan tutkimuksessa kuin yleisestikin suomalaisessa tutkimustoiminnassa. Aikuisiällä rahan merkitys häviää, mutta opiskeluaikana se oli hyvä harrastus, josta vielä maksettiin.” Kun Hassinen maaliskuussa aloittaa työnsä Itä-Suomen yliopistossa, hän palaa takaisin juurilleen. Innovaationi on tarkoitettu heille, jotka liikkuvat sammutusautolla. ”Oma fokukseni on ollut käsityössä kentällä. TUTKIJAN TÄRKEIN OMINAISUUS. PERHE. Pelastusopistolla hän aloitti vuonna 2012. 48 vuotta. ”Pöytälaatikkoon jäävistä innovaatioista harvoin saadaan mitään konkreettista hyötyä, varsinkaan näin konkreettisella alalla.” Hassista ajaa innovoimaan perustavanlaatuinen uteliaisuus ja tarve tehdä asioita paremmin. 2/2022 Pelastustieto 57 TAPASIMME Hankkeiden hallinnointi syö liikaa aikaa. Herää kysymys, jääkö työ Pelastusopistolla kesken. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Muuten käy helposti niin, että hetket oikeaan tutkimustyöhön ovat hyvin, hyvin vähissä.” Mitä tulee työpaikan vaihdokseen, siihen vaikutti myös Pelastusopiston nykyinen työilmapiiri, jonka Hassinen kokee heikentyneen. Suomessa on hirveän hyviä insinöörejä, mutta tuotteistaminen on ollut ongelma aina.” Valmiin tuotteen pelastuslaitos pystyy hankkimaan jostakin. Hänen mukaansa pelastusalan tutkimus tarvitsisi enemmän rahaa, koska tällä hetkellä tutkimuspuoli on alimitoitettu toimialan tarpeisiin nähden. ”Minulla on keskeneräisiä, työn alla olevia innovaatioita, joita yliopistomaailma pystyy tukemaan. ”Eihän meitä ole koskaan kiinnostanut dronen operointi, vaan se, mitä dronen avulla voidaan tehdä, kuva, jonka se välittää.” Kaksi kertaa Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon saanut Hassinen on profiloitunut pelastusalan innovaattorina. Hänet on pitänyt Pelastusopistolla lojaliteetti niin työkavereita kuin tutkittavia asioita kohtaan. Marko Hassinen Suomen Sawosta, mansikkapellon reunalta. TEKOÄLY ON TULOSSA Hassisella näyttää edelleen olevan paljon meneillään. Siinä menee sujuvasti ainakin seuraavat viisi vuotta. Hän toivoo, että yliopistomaailmassa keksintöjä saisi kaupallistettua. Hän on ollut mukana palokuntatoiminnassa yli 30 vuotta. ”Robotiikassa ollaan kovaa vauhtia menossa autonomiseen toimintaan.” Lähitulevaisuudessa esimerkiksi dronet eivät enää tarvitse lentäjiä, vaan kykenevät itsenäiseen toimintaan, jolloin ohjaaja vapautuu tekemään tärkeämpää työtä. Hän työskenteli yliopistossa toistakymmentä vuotta, ja teki väitöskirjansa vuonna 2007 kyberturvallisuudesta sekä mobiilimaksujen tietoturvasta
Sopimuspalokuntia alueella on 21 joihin kuuluu noin 600 palomiestä. 58 Pelastustieto 2/2022 OPINNÄYTTEITÄ Olemme julkaisseet palstalla normaalisti tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Hukkunut potilas on ensivastetehtävillä melko harvinainen, jolloin toistoja tulee tehtävillä vähän ja opitut asiat ovat helposti unohdettavissa. Usein ensivasteyksiköillä on käytössään erilaisia nopeasti saatavilla olevia hoito-oppaita, mutta toimintakortteja käyttää lähinnä ensihoito. Tietoa kerättiin alan kirjallisuudesta sekä internetistä erilaisia tietokantoja hyödyntäen. Sairaanhoitaja (AMK ) Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä ensivastehenkilökunnalle hukkuneen hoidon ohje, jossa käsitellään myös erityistapauksena hypotermisen potilaan ja laitesukellusonnettomuudessa olleen potilaan hoitoa. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Ensivastetta Päijät-Hämeessä on myös Suomen Punaisella Ristillä ja järvipelastuksella. Hankintaa arvioidaan yhteishankinnan ja julkisten hankintojen näkökulmasta. Ensivaste voi toimia hälytystehtävissä ensiauttajana. Opinnäytteen tuloksia voivat Uudenmaan pelastuslaitokset hyödyntää CBRNE-valmiuden kehittämisessä sekä yhteishankintojen ja alueellisen suorituskyvyn suunnittelussa. Yksikön käyttö ja tehtävien jakaantumien ovat painottuneet KeskiUudenmaan alueelle. Kemikaalitorjuntayksikön hankintaa arvioidaan opinnäytteessä selvittämällä sen käyttökustannukset ja sopimuksen toteutuminen. Hankinnan ja ylläpidon keskittäminen yhden pelastuslaitoksen vastuulle on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi, jota voisi hyödyntää muissakin hankinnoissa ja toiminnoissa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on pystynyt huolehtimaan yksikön toimintavalmiudesta ja suorituskyvystä sopimuksen mukaisesti. Vaarallisen aineen onnettomuuksien ja öljyvahinkojen tarkastelu antaa tietoa pelastuslaitosten toiminnan suunnitteluun ja suorituskyvyn rakentamiseen. Jos ympärivuorokautisesti miehitetyiltä paloasemilta lähdetään ensivastetehtävälle, pelastusyksikkö koostuu ammattipalomiehistä. Vaarallisten aineiden onnettomuuksien määrä pelastustoimen tehtävistä on noin kolme prosenttia, jonka perusteella yhteishankinnat sekä kaluston ja osaamisen keskittäminen ovat perusteltuja. Työn tilaajana toimi Päijät-Hämeen pelastuslaitos, jossa työskentelee 40 päätoimista ensihoitajaa työpareinaan 120 ammattipalomiestä. Hoito-osioita edeltää opinnäytetyöraportissa näiden tapaturmien yleisyys ja patofysiologia. Opinnäytteessä selvitettiin sen tehtäviin liittyvät onnettomuustiedot ja yksikön suorittamat toimenpiteet vuosilta 2011–2020. Yksikön tehtävien ja Uudenmaan alueella tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella voidaan arvioida sen käyttöastetta ja toimintaa. Kemikaalitorjuntayksikön hankinta ja toiminta — yhteishankinnat pelastustoimessa. Samalta ajanjaksolta selvitettiin kaikki Uudenmaan alueella tapahtuneet vaarallisen aineen onnettomuudet ja öljyvahingot. Turvallisuusjohtaminen YAMK) Uudenmaan pelastuslaitokset hankkivat yhteisen kemikaalitorjuntayksikön vuonna 2010. Vinkkaa meille myös muista alaa kiinnostavista opinnäytetöistä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Hukkuneen hoito – toimintakortti ensivastehenkilökunnalle ANTTILAINEN, MIKKO Hukkuneen hoito – Toimintakortti ensivaste henkilökunnalle urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201171339 (LAB-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Kustannuksien ja yksikön käyttöasteen perusteella voidaan arvioida hankintaa taloudellisesti ja toiminnallisesti. Yhteishankinta on tuonut selkeää kustannushyötyä sekä mahdollistanut yhteisen suorituskyvyn rakentamisen. Valmiina kehittämistyön tuloksena syntyi toimintakortti, joka toimii niin oppimisvälineenä kuin tarkistuslistana ensivastetehtävillä. Osalla näistä on ensivastetoimintaa. LALLUKKA, ANTTI Kemikaalitorjuntayksikkö RKU3058:n hankinnan ja toiminnan arviointi — yhteishankinnat pelastustoimessa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134739 (Laurea ammattikorkeakoulu. Toimintakortti sisälsi hukkuneen vedestä pelastamisen ja potilaan hoitamisen kuljettamiseen saakka. Kemikaalitorjuntayksikön tehtävämäärät osoittavat, että tehtävämäärät ovat jääneet arvioitua pienemmiksi. Hankinnan osalta ongelmana oli pelastuslaitoksille hyvin tyypillinen tapa resursoida liian vähän henkilöitä tai työaikaa projektiin. Toimintakortti koettiin arviossa selkeäksi ja toimivaksi
OPINNÄYTTEITÄ KKaarriilllleeaajjoonn kkeessttäävväätt jjaa uusskkoom maattttoom maann m meerriikkeellppooiisseett vveenneeeem mm mee oonn tteehhttyy HHM MW WPPEE ppoollyyeetteeeenniissttää hhiittssaaaam maallllaa.. Puh: +358 400 431025. www.articboats.. www.airboats.. NNääiittää kkääyyttttäävväätt m meerriippeellaassttaajjaatt jjaa ppaallookkuunnnnaatt,, ttäääällttää aaiinnaa KKrreeiikkkkaaaann aassttii.. KKuulluuttuussttaa kkeessttäävvää jjaa ssiittkkeeää ppoollyyeetteeeennii oonn ppaarraass m maatteerriiaaaallii kkoovvaaaann aam mm maattttiim maaiisseeeenn kkääyyttttöööönn.
Säikähdin kovasti. Perillä ei näkynyt paloa eikä räjähdyksen jälkiä. Boetesin mielestä savukaasuräjähdysvaaran vuoksi pienissä tiloissa on mahdollisimman nopeasti pyrittävä selvittämään, mistä on kysymys. Kahden viikon kuluttua nostimme veneen uudestaan laiturille”, palosyytutkija René Silvius kertoo. (Tiedonohjaaja kennisregisseur arvioi, oliko palokunnalla riittävät tiedot ja taidot selviytyä tehtävästään, ja tarvittaessa ehdottaa parannuksia ohjeisiin sekä koulutukseen, suomentajan huomautus.) ”Hälytyspäivystäjä kertoi, että hybridimoottoriveneessä oli sattunut räjähdys. Räjähdys heitti kaksi palomiestä veteen ja painoi toiset kaksi reelinkiä vasten”, Reikert kertoo. Nousimme veneeseen peräpäästä, rikoimme halligan-työkalulla lasiovet ja aloitimme palokaasujen jäähdytyksen. Räjähdys avasi luukun, josta kaasut levisivät hyttiin. Miehistöautolla tullut vaihtomiehistö tarttui suihkuihin ja esti paloa leviämästä toisiin veneisiin. Räjähdys sattui myöhemmin. Sammuttajien oli odotettava ”Sähköajoneuvojen onnettomuudet ovat meillä melko uutta. Akun jäähdyttämiseksi vene upotettiin. Palokunta hälytettiin kello 3 teollisuusalueelle muuntajapaloa sammuttamaan. Kuumat kaasut purkautuivat partaan asennusluukusta ja paloivat tulipallona, jonka vuoksi palokunta hälytettiin. Paljon useammin palokunta joutuu tekemisiin pienten akkujen kanssa, joita käytetään aurinkokennojen sähkövarastoina. Koska veneestä nousi yhä savua, se upotettiin. Pienessä tilassa saattaa syntyä happivajausta ja kytöpalo myös alhaisessa lämpötilassa”, tiedonohjaaja Earryt Boetes Fryslânin pelastuslaitokselta kertoo. Mitä oli tapahtunut. Lisäksi tikasauton työkorista jäädytettiin katon aurinkopaneeleja. Metrin korkuisia liekkejä ei kuitenkaan voinut sammuttaa ennen kuin jakeluyhtiö oli katkaissut virran. Jos kaasut eivät heti syty, niistä aiheutuu syttymisvaara. ”Jälkeenpäin päättelimme, että se ei ollut savua, vaan vesihöyryä auringon lämmittämästä katosta. Kun virta oli katkaistu, muuntaja sammutettiin muutamassa minuutissa. Seuraavalla kerralla rikomme enemmän ikkunoita, jotta sisälle pääsee enemmän hapSNEEK, HOLLANTI Hybridimoottorivene räjähti 5/2021 pea. ”Selvitimme kaksi suihkua ja tarkkailimme venettä kauempaa. 60 Pelastustieto 2/2022 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski 3/2021 Fellbach, Saksa. Vene oli savun täyttämä. Kun vartija oli avannut portin, sammuttajat pääsivät varastorakennuksen seinustalla palavan muuntajan luo. Muodostuneet kaasut jäivät aluksi veneen rungon ja hytin väliin. Tiedämme, että litiumioniakun lämpökarkaaminen tuottaa myrkyllisiä kaasuja kuten fluorivetyä. ”Veneistä ei näe, onko niissä suuria akkuja. Mikä oli räjähdyksen syynä. Vaikka tietoa ei olisi, vaaleanharmaaseen savuun pienissä tiloissa on suhtauduttava kuten kaasuvuotoon.” Teksti: Jildou Visser K U V A K A A P P A U S : B R A N D E N B R A N D W E E R 5 /2 2 1. Suljetussa hytissä ei ollut tarpeeksi happea ennen kuin ovi lyötiin sisään ja räjähdys tuli mahdolliseksi”, Silvius selittää. Palosyytutkijat totesivat, että palo oli syttynyt yhdessä veneen neljästä akusta. Mitä kaasuja veneessä oli?” pelastustoiminnan johtaja Rutger Reikert kertoo. Mielestäni kaikkien palokuntien kannattaa ottaa oppia tästä tapauksesta”, Reikert sanoo. Palokunta onnistui estämään muuntajapalon leviämisen. Sitä odottaessaan palokuntalaiset valelivat rakennuksen päätyä, jota liekit kuumensivat. Kahden päivän kuluttua vene nostettiin laiturille palosyytutkintaa varten. Mielestäni hätäkeskuspäivystäjän pitäisi kysyä, mitä energialähteitä kohteessa on. Koko vene syttyi hetkessä. ”En havainnut räjähdyksen jälkiä enkä tulipaloa. Sitten kuulin kovan pamauksen ja näin liekit. Ambulanssi vei palomiehet tarkastettaviksi sairaalaan. Veneestä nousi vähän savua, mutta sisälle emme nähneet.” Viiden minuutin kuluttua lämpökameralla löytyi kuuma alue veneen etuosasta. Varauduin savukaasuräjähdykseen, mutta sivuikkunoiden rikkominen ei johtanut mihinkään. ”Siitä johtunut lämpö sytytti toiset akut. ”Suunnitelmani oli hyökätä sisään
”Näin estimme paloa leviämistä ulkokautta ylöspäin ja tuimme sammutushyökkäystä”, Huguet selittää. Äkkiä he kuulivat naisen avunhuudot. kerroksessa Mossin alueen palokunta hälytettiin heinäkuussa Fuglevikin leirintäalueelle pelastamaan meren pinnalla kelluva tajuton mies. ”En voi käskeä heitä rikkomaan lakia, mutta tiedän, että he tekevät sen”, palomestari Tore Stökken kertoo. Poliisit ja palomiehet toivat viimeiset asukkaat ulos rakennuksesta. Kun he selvittivät miehen tilaa, tämä tuli tajuihinsa ja alkoi yskiä vettä keuhkoistaan. Hänen uimassa ollut miehensä oli menettänyt tajuntansa ja hukkunut. Lisäksi lakeja ja määräyksiä pitäisi tarkistaa siten, että pintapelastajat saavat harjoitella vapaasukellusta ja pelastaa pinnan alla olevia uhreja”, Larsen sanoo. Tämä on turhauttavaa”, palopäällikkö Rune Larsen kertoo. 2/2022 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA MOSS, NORJA Pintapelastajat eivät saa sukeltaa 10/2021 MÜNCHEN, SAKSA 4/2021 Oikealla paikalla oikeaan aikaan PAS-DE-CALAIS, RANSKA Asuntopalo 11. Ongelmaa käsiteltiin tiedotusvälineissä, kun Mossin alueella hukkui kolme henkeä neljässä päivässä. ”Emme saa pidättää henkeämme edes pelastaaksemme pinnan alla näkyvän uhrin. Mossin palokunnan alueella on 80000 asukasta ja paljon merenrantaa sekä useita uimarantoja. Kuusi heistä oli hengittänyt savua. Kaksi palomiestä kroolasi paikalle ja nosti miehen pinnalle. Rakennuksesta evakuoidut 50 asukasta koottiin läheiseen urheiluhalliin. Heidät oli ensiksi pelastettava”, pelastustoiminnan johtaja Vincent Huguet kertoo. Palavassa huoneistossa ei onneksi ollut ketään. Liekit löivät ulos 11. Kielto koskee myös vapaasukelluksen harjoittelua. Jos uhri olisi ollut pinnan alla, Lotz olisi voinut sukeltaa hänet ylös. Teksti: Kenneth Stensrud Pelastuslaitos hälytettiin kello 9.59 15-kerroksisen tornitalon asuntopaloon. Uhri kuljetettiin sairaalaan, jossa hän kuoli. Sairaankuljettajien ja ensihoitolääkärin tarkastukset osoittivat, että kukaan ei tarvinnut sairaalahoitoa. Suihkutus ulkoa alensi huoneiston lämpötilaa, mikä teki sammutushyökkäyksen mahdolliseksi. Larsenin alaiset sanovat, että jos he näkevät vedessä apua tarvitsevan ihmisen, heidän on joko rikottava lakia tai odotettava pelastussukeltajien tuloa. Palon sammutus aloitettiin tikasauton työkorista. Teksti: Sèverine Battesti-Pardini Soldats du Feu 102/2021 Palolaitoksen pelastussukeltajat harjoittelivat järvessä. Rannalla he asettivat hänet kylkiasentoon. Lain tarkoituksena on estää palomiesten työtapaturmat. ”Kyllä, jos kunnat haluavat maksaa siitä aiheutuvat kustannukset. Kello 17:ään mennessä muut saattoivat palata koteihinsa. kerrokseen ja selvitti suihkun kuivan nousujohdon liittimestä. kerroksen huoneiston ikkunoista. Sairaankuljettajat veivät miehen ensiapuklinikalle.. kerroksen huoneistossa oli vielä asukkaita. ”Meille kerrottiin, että yläpuolisessa, 12. Kuitenkin kymmenelle oli järjestettävä tilapäismajoitus. Savusukelluspari nousi portaita 10. Pitäisikö palokunnalla olla pelastussukeltajia. Työsuojeluviranomaiset perustelevat vapaasukelluksen kieltoa veden sameudella sekä väsymyksellä yöllä tai pitkän työvuoron jälkeen. ”On käsittämätöntä, miksi me emme saa sukeltaa, mutta 17-vuotias, kesätöissä oleva uimavalvoja tai retkellä olevien koululaisten opettaja saa”, Larsen sanoo. Jos Lotz olisi ollut paikalle hälytetyssä yksikössä, hänen olisi pitänyt odottaa puoli tuntia Fredriksvikin pelastussukeltajia. Vapaavuorossa ollut palomies Bendik Lotz sattui olemaan leirintäalueella. Palo sammui puolessa tunnissa eikä aiheuttanut vahinkoja muissa asunnoissa. Vapaasukeltaja saattaa myös juuttua kiinni veden alla. Palokunnan 44 palomiehestä 34 on saanut pintapelastuskoulutuksen, mutta he eivät saa sukeltaa
Pelastustoiminnasta vastaava pelastuspäällikkö Antti Lallukka kertoo, että kyseisiä pelastusveneitä on hankittu laitokselle vuosittain ja niillä korvataan vanhat alumiiniveneet. Sellainen on polyeteenistä Paraisilla valmistettu pienikokoinen pelastusvene. Tämän nelimetrisen pelastusveneen lisäksi olemme nyt hankkimassa yhtä kokoluokkaa suurempaa venettä, jotka tulevat erityisesti merialueen paloasemille.” Lallukka pitää nelimetrisen A4-veneen etuina monikäyttöisyyttä ja keveyttä sekä erityisesti sitä, että materiaali on kestävää. Se voi toimia myös öljyntorjunta-alusten apuveneenä. ”Olemme hankkineet yhdestä kahteen venettä vuosittain. Viimeisimmät poistuvat käytöstä pian ja sen jälkeen tämän kokoluokan, polyeteePelastusvene kovaan käyttöön Kestävä materiaali ja helppokäyttöinen. Helposti käytettävää venettä voidaan esimerkiksi vetää käsin rannalta A4-pelastusveneen nopeus on 23 solmua.. Sitä on myös helppo käyttää ja se soveltuu hyvin myös erilaisen kaluston kuljettamiseen.” MONEEN KÄYTTÖÖN Venettä käytetään esimerkiksi pintapelastustehtävissä tai tulvatilanteissa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Arctic Airboats nistä valmistettuja veneitä on jokaisella asemalla. 62 Pelastustieto 2/2022 KALUSTONURKKA N elimetrinen ja polyeteenistä valmistettu Arctic A4 -pelastusvene on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella palvellut hyvin vaativissakin tehtävissä. ”Sillä voidaan mennä vaikkapa jääolosuhteissa tai kivikoissa ja silti materiaali kestää. Se on ollut kovassa käytössä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella
Veneen kölin alla on levy, joka tekee pohjasta liukkaan, joten venettä voidaan helposti vetää lumella ja jäällä. Runko koostuu kolmesta osastosta, joissa on muovipussit kellukkeina. ”Olemme olleet mukana A4-veneen kehitystyössä, sillä halusimme kovaan käyttöön soveltuvan venekaluston. Hyvää materiaalissa on hänen mukaansa myös se, että rikkoutunutta venettä voidaan kunnostaa muovihitsaamalla. Ja mikä tärkeintä, tällä tavalla voidaan tukea myös kotimaista tuotantoa”, Antti Lallukka tähdentää. ”Vene on hyvin kantava ja kuljettamiseen soveltuva. Myös etsintätehtäviin sitä on käytetty. Alun perin A4-vene suunniteltiin kolmelle hengelle, mutta upotuskokeen perusteella se voidaan rekisteröidä kuudelle hengelle. Vene on jopa luodinkestävä eikä uppoa täydessäkään lastissa. Niitä on kierrätetty vakinaisilta asemilta, kun sinne on hankittu uudempaa kalustoa. Valmistaja on Paraisilla toimiva HL-Marine Oy. Suunnittelusta ja myynnistä vastaa Arctic Airboats Oy. Länsi-Uudellamalla sitä on käytetty muun muassa tukialuksena ja järvialueilla sillä on kuljetettu mantereelta saareen vietäviä tavaroita esimerkiksi maastopalotehtävissä. Venettä voi pitää myös uppoamattomana.” KOTIMAISTA TUOTANTOA Polyeteeniveneitä on käytössä myös sopimuspalokunnilla Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Arctic A4 Pituus: 4 metriä Leveys: 1,8 metriä Henkilöluku: 6 Paino: ilman moottoria: 280 kiloa Moottoriteho: 15–30 hv Nopeus: 23 solmua Hinta: 18000 euroa moottorilla Polyeteenistä valmistettu vene on helposti liikuteltavissa.. Kuormattuna vene pysyy vakaana.” ”Alumiiniin verrattuna polyeteeni on myös helpommin huollettava”, Lallukka sanoo. ”Tällaisia tilanteita meillä ei ole kuitenkaan ollut, vaan materiaali paitsi joustaa, myös kestää. Yhteistyö on ollut hyvää. KALUSTONURKKA Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA avoveteen
Perhepiirissä harrastetaan innokkaasti metsästystä monessa sukupolvessa, ja siksi varsinkin mökillä tulee tehtyä riistaruokia. Vapaa-ajalla minut löytää ympäri vuoden todennäköisimmin mökiltä Saimaan rannalta. Lempiruoka vaihtelee käytettävissä olevan ajan mukaan. Talvella laskettelu ja kesällä golf vievät aikaa aina salliessa. Mökillä paljussa Spotify satunnaissoitolla toimii aina. Olen musiikin suhteen melko kaikkiruokainen. 64 Pelastustieto 2/2022 ARKISTOJEN AARTEITA NÄISTÄ TYKKÄÄN Anna viihtyy Saimaan rannalla Teknosafe Oy:n toimitusjohtaja Anna Helminen toivoo koronan väistymistä ja odottaa innolla perheyrityksen 40-vuotisjuhlia. MITÄ KUUNTELET. Jos pitäisi valita vain yksi, niin se olisi savulohi: itse savustettuna ja luonnossa Saimaan rannalla nautittuna. Autossa lyhyillä matkoilla Ylen paikallislähetys on tyypillisin, pitkillä matkoilla kaikki musiikkikanavat käyvät. Sopii yhtä hyvin arkeen leivän päälle kuin juhla pöytään!. Paisti otetaan uunista noin 10–12 tunnin kuluttua. Se laitetaan isoon astiaan ennalta keitettyyn, yrteillä maustettuun suola veteen noin tunnin ajaksi. Liha on valmis, kun se uppoaa astian pohjalle. Viime aikoina hänet on pitänyt kiireisenä yrityksen uudet tuotteet ja nettisivujen päivitys. LEMPIRUOKASI. Maustamaton jäässä oleva paisti laitetaan pussissa 80-asteiseen uuniin. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Pixabay, Teknosafe/Nestography Jääpaisti • noin 1,5 kilon jäinen hirvenpaisti • 3 litraa vettä • noin 2 desiä karkeaa merisuolaa • yrttejä LEMPIHARRASTUKSESI
Palon raju voima kävi heti selväksi liekkien lyödessä kolmesta ylä kerran asunnon ikkunasta. Suurimmat hankaluudet aiheutuivat sokkeloisista rakenteista ja jyrkän taitekaton reunoille jäävistä ullakkotiloista, joihin on hankala päästä sekä vesikaton kerroksittaisesta rakenteesta. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Lue koko Palontorjunta 1/1984:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu K U V A : P E LA S T U S T IE D O N A R K IS T O Sokkeloiset rakenteet ja jyrkän taitekaton takainen ullakko hankaloittivat sammutusta.. Palopaikalle lähtivät sammutusyksikkö H-11, säiliöyksikkö H-141 ja letkuyksikkö H-171. vaurioittanut tulipalo toi jälleen kerran esille ne vaikeudet, joihin sammutushenkilöstö joutuu, kun sammutuskohteena on vuosisadan alkupuolella – tarkemmin sanottuna vuonna 1921 – valmistunut rakennus. Myönteisenä?seikkana mainittakoon valitussa rajoituslinjassa sijainnut palomuuri, joka tosin ei katkaissut vesikaton aluslaudoitusta, mutta helpotti palon rajoitusta. Nostolavayksikkö H-16 pyydettiin paikalle ensimmäisten vapaavuorolta tulevien mukana. 2/2022 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Arkistokuvassa Suomen Palosuojeluyhdistyksen näyttelyosasto 1960-luvulla. Palon syyksi paljastui huolimaton tupakointi kolmannen kerroksen asunnossa. Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva. Kiitos! Hämeenlinnan arvokas asemarakennus paloi pahoin NÄISTÄ TYKKÄÄN Aamuyöllä 22.1.1984 räjähdysmäisesti alkanut ja Hämeenlinnan rautatieaseman pohjoissiipeä. Kokonaismiehistövahvuus oli tuolla hetkellä 1+5. Kaksi sammutussuihkua selvitettiin jatkotikkailla kohteseen ja yksi suihku vietiin porraskäytävän kautta. Palosta pelastunut, mutta asemalaiturille pudonnut tajuton mies toimitettiin aseman henkilökunnan valvontaan odottamaan sairasautoa. Niinpä hälytyskeskukselle annettiinkin käsky vapaavuoron hälyttämisestä. Hämeenlinnan palolaitoksen hälytyskeskus otti vastaan taksikeskuksen ilmoituksen asemarakennuksen palosta sunnuntaina kello 5.29
3/2022 ilmestyy 4.5. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kilpailun järjestää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 24.4.2020 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 22.4.2022 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Lisätietoa Eila Nissinen email: eilamaija44@gmail.com puh: 040 568 5614 Ilmoittautuminen viimeistään 1.4.2022 osanottomaksu 50 €/h, sisältäen luennot, aamusuolaisen, lounaan ja päätöskahvit Valtakunnallinen paloveteraanien 41. Kilpailun teema on pelastustoimi ja puolustusvoimat tieliikenteessä. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Kuulemme myös ajankohtaistietoa pelastuslaitosten ja pelastuskoulun uusista haasteista. Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. Lähetä lyhyt teksti mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Kilpailun teema on pelastustoimi ja puolustusvoimat tieliikenteessä. Meilaa aineisto osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. – Teema: Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Turun ammattikorkeakoulu käynnistävät koulutusambulanssihankkeen. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kuusapilakongressi Kuopio 10.5.2022 Kylpylähotelli Rauhalahti Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosien syntymäpäivistä. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. 66 Pelastustieto 2/2022 ENSIHOITO & AMBULANSSI – Hälytysilmoituksessa tulipalo Helsingissä sijaitsevassa kahvipaahtimorakennuksessa. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Kilpailun järjestää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2020 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Tammisaareen lauantaina 23.5.2020. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kongressin teemana ikäihmisten turvallisuus ja hyvinvointi. Julkaisemme veloituksetta. – Saunapaloja tutkittiin – mitä selvisi. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. teemalla AVOIMET TYÖPAIKAT Varaa ja varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@ pelastustieto.fi PALOKUNTIEN SM 2022 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Raaseporiin lauantaina 21.5.2022. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä