Pelastustieto 2/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VAALIT TULOSSA –rahoitusvaje kuntoon TAISTELUKENTILTÄ kokoveri ensihoitoon VITOSTIEN KOLARISUMAN HOITO Leppävirralla käyntiin pienellä vahvuudella 2/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN käyttöön tarvitaan harkintaa ja osaamista Purkukouran
· Erinomainen hinta-laatusuhde. PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. · Sisäpinta: korkealaatuista, SAATAVILL A HETI VARASTOS TA!. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Työvoimasta on pulaa eikä turhia rajoitteita sen saamiseksi kannata ylläpitää.. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Vaatimuksia syytä arvioida. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Päätoimittaja Esa Aalto, p. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. Yhteiskunnassa on yleisemminkin nähtävillä huolestuttava kehityssuunta. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. Huolestuttavaa on myös se, että valinta opiskelijaksi jää toteutumatta useasti myös psyykkisten vaatimusten täyttymättömyyden takia. Työn fyysiset vaatimukset pitää aina tunnistaa, mutta paikallaan on varmasti arvioida, millaisia ne nykyään ovat ja millaisten pitää tulevaisuuden pääsyvaatimusten olla. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. Kun nuorenakaan kunto ei ole hyvä, näkyvät vaikutukset moninkertaisesti vanhemmalla iällä. · Erinomainen hinta-laatusuhde. · Sisäpinta: korkealaatuista, SAATAVILL A HETI VARASTOS TA! Poliisiammattikorkeakoulun pääsyvaatimuksia jouduttiin muuttamaan, koska opiskelijoiksi ei saatu vaatimukset täyttäviä hakijoita. Erityisesti tiukat vaatimukset tietyillä testin osa-alueilla ovat olleet esteenä esimerkiksi naisten hakeutumiseen alalle. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Koulutettaviksi pitää löytyä riittävästi hyvän fyysisen kunnon omaavia opiskelijoita ja tulevia työntekijöitä. Lihaskuntotestit menevät läpi, mutta kiinni jäädään yhä useammin juoksuja uintitestissä. Hakija-aineksen heikentyminen näkyy orastavasti myös pelastusalalla. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Fyysisesti vaativalla pelastusalalla hakijoiden huonontuva fyysinen kunto on dramaattinen asia myös siksi, että alalle tarvitaan runsaasti uutta työvoimaa. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Esimerkiksi läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa tilanne on toisenlainen, vaikka työtehtävät ovat hyvinkin samankaltaiset. Nuorempien ikäpolvien fyysinen kunto heikkenee. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Valintakokeen vaatimusten tarkastelusta on puhuttu jo pitkään. Koulutukseen saatavat voimavarat eivät yksin riitä. 2/2023 Pelastustieto 3 Riittääkö kuntoa. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Työterveyslaitoksella pitkän uran tehnyt Sirpa Lusa muistelee, miten pelastajan hyvän kunnon määrittelemiseksi haluttiin 30 vuotta sitten yksityiskohtaiset kriteerit, kun tutkijat olisivat nähneet parempana kunnon kokonaisvaltaisemman arvioinnin
K U V A : K A R I V O U T IL A IN E N , S O IS A LO N S E U T U 14–25 Kolarisuman hoito käyntiin vähin voimin, radiot temppuilivat
42 Ei pureta kivijalkaan asti 44 Katso tarkkaan 46 Puheenjohtajalta 48 Tulityösivut 52 Liian tummaa paahtoa 58 Sirpa Lusa eläkkeelle 59 Muistoissa 60 Opinnäytteitä 62 Ulkomailta 66 Näistä tykkään: Ari Keijonen 68 Työnohjaus – mitä se on. 70 Työnohjausta ryhmässä 74 Seuraavassa numerossa 74 Nimitykset 48 Evakuointi jättiristeilijältä telakalla 64 Pelastusvesijetti ripeästi apuun Etelä-Saimaalla 34 Kokoveri taistelukentiltä ensihoidon arkeen 72 Kehollisia kosketuksia taidemuseossa 54 Sielunja ruumiinhoitaja K U V A : D IM IT R I LI S IT S Y N. 2/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Hyvil antaa tukea 26 Toteutuvatko vaalilupaukset. 32 Mirafoni 38 Ensihoitotehtävä vesillä 40 Sotkeeko purkukoura palontutkintaa
Alun perin seinäjokelaislähtöinen Akuuttihoitopäivät on käynyt risteilyllä ja järjestetty Tallinnassakin, mutta asettunut sittemmin Hämeenlinnaan. kerran. Ensihoidon, päivystyksen ja tehohoidon asioista kiinnostuneet ihmiset kootaan kirurgian tohtorin Carl Wilhelm Rosenlewin rakennuttamaan Vanajanlinnaan. Myös yleisö sai vaikuttaa ohjelmaan, sillä yksi luennoista oli merkitty jokeriksi. ”HIENOJA KOHTAAMISIA” Kollegat voivat vaihtaa päivänpolttavia kuulumisiaan Akuuttihoitopäivien verkostoitumistapahtumassa. ja 8.–10.5.2023 • Valvonnan ja palotarkastuksen peruskurssi 15.–17.5.2023 • Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 29.–31.5.2023 Kuopio • Kv. Sitä, että tuleeko väkeä, viihtyykö se ja toimiiko tapahtuma, ei pidä koskaan ottaa itsestäänselvyytenä”, tapahtuman järjestäjä Sami Latosaari sanoo. 6 Pelastustieto 2/2023 TAPAHTUMA Alkuperäiset Akuuttihoitopäivät AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 22 ihmistä pelastettiin välittömästä hengenvaarasta Suomen Meripelastusseuran pelastusja avunantotehtävillä vuonna 2022. ylläpidon kurssi verkossa 11.4.2023 • Väestönsuojan hoitajan kurssi yrityksille 14.4.2023 Vaasa • Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 19.4.2023 Seinäjoki • Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön kurssi Seinäjoki 19.–20.4.2023 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Presidents’ Forum kokoaa palokuntien puheenjohtajat ja päälliköt arvioimaan ja kehittämään palokuntien toimintaa 1.–3.9.2023, Silja Symphony PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Jälkipurkuohjaajakoulutus 25.–26.4.2023 Hämeenlinna • Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 26.–27.4.2023 Helsinki • Pelastusalan posttraumatyöpaja 8.–11.5.2023 Laukaa PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Lentosamm.päällikkö kurssi 18.–19.4. Hän ideoi tapahtuman Jarmo Lahtelan kanssa lenkkipolulla 2006. ENSILINJAA JA POIKKEUSOLOJA Akuuttihoitopäivien teema keskittyy ensilinjan hoitoon sekä poikkeusolotilanteisiin ja varautumiseen akuuttihoidon näkökulmasta. Zapa tekee demot kokoveren käytöstä ja TCCCja TECC-hätäevakuoinnista sekä luennoi sotalääkinnästä. pelastustoiminnan päivityskurssi 28.9.2023 Teams • Ensihoidon tilannejohtaminen 1.–3.11.2023 Kuopio Akuuttihoitopäivät järjestetään toukokuussa jo 15. ”On aina jännittävää järjestää Akuuttihoitopäivät. Tutustu ohjelmaan: www.akuuttihoitopaivat.net Marko Partanen. Kiireelliseen viranomaisen johtamaan pelastustehtävään lähdettiin 643 kertaa. ”Itselleni yksi Akuuttihoitopäivien isoimmista anneista on aina ollut hienot kohtaamiset alan ihmisten kanssa”, Latosaari sanoo. Toukokuussa nähdään, mikä ehdotuksista valikoituu käyttöön. Pääluennoitsija Carlos Zapa saapuu Kolumbiasta asti. Akuuttihoitopäivät pyysi somessa ehdotuksia joko jokeriluennon pitäjästä tai aiheesta. (Lähde: Meripelastusseuran tarkistetut tehtävätilastot vuodelta 2022) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Palontorjuntatekn. Akuuttihoitopäivät Hämeenlinnan Vanajanlinnassa 4.–5.5.2023. Hän on lääkäri ja maan armeijan kouluttaja. Linnassa on mahdollista kohdata myös Märtha, linnan rakennuttajan rouva, jonka on kerrottu kummittelevan rakennuksessa
Miehistöosastossa on 39 jäsentä, joista lähes kaikki osallistuvat toimintaan jossain määrin. @Pohde_fi 27.2.2023 ” Helsingin turvallisuutta tehdään kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhdessä. VPK on varustanut auton kevyesti pelastusja ensiapukalustolla. Tallissa on upouusi miehistönkuljetusauto. ”Auton hankinnan on merkittävältä osaltaan mahdollistanut Kuopion kaupungin, Palosuojelurahaston ja Pohjois-Savon Osuuspankin myöntämät avustukset. Kimmo Kaisto Kuopion VPK:n uusi miehistönkuljetusauto on Mercedes-Benz Vito Tourer 119 CDI. Meillä on vireillä hanke uuden aseman rakentamiseksi. Hälytyskelpoisia on 25, joista hälytyksiin aktiivisesti osallistuvia jäseniä on noin 20. Kuopion kaupunki avusti merkittävästi maksamalla noin puolet reilun 83000 euron hankintahinnasta.. Nuoriso-osastossa on 11 ja siihen mahtuisi muutama lisää. Kuopion VPK hälytetään kaikkiin Kuopion kantakaupungin alueella tapahtuviin keskisuuriin ja suuriin tehtäviin. ”Palokunnassa toimii miehistö-, nuoriso ja varhaisnuoriso-osasto. Digitaalinen sotekeskus tarjoaa alkuvaiheessa muun muassa hoidontarpeen arviointia ja sairaanhoitajan sekä lääkärin etävastaanottoja. ”Väkeä on viime aikoina tullut mukavasti lisää. Petri Parviainen 28.2.2023 ” Puoli miljoonaa turvallisuustekoa! Ei se meidän pieni kamppis huonosti mennyt. Näille on myös löydettävä riittävästi motivoituneita kouluttajia. Yksi haaste on se, että saadaan jäsenistö pidettyä aktiivisena ja ylläpitämään sekä kehittämään taitojaan ja pätevyyksiään”, Inkeroinen sanoo. 2/2023 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Pitkä odotus palkittiin K U V A : JA A K K O K Y Y R Ö N E N , K U O P IO N V P K ” Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ottaa kevään aikana käyttöön digitaalisen sotekeskuksen. Haasteena on lähtö esimerkiksi armeijaan tai opiskelemaan muualle – samoin nuoriso-osastojen pitäminen aktiivisina ja toimivina vapaaehtoisin voimin. Myimme myös vanhan miehistönkuljetusauton ja annoimme edellisen vaihdossa.” VPK on hankkinut varoja pelastusyksikköpäivystyksellä urheiluja yleisötilaisuuksissa sekä erilaisilla kasteluja pesutöillä yrityksille ja yksityisille. #Paloturvallisuusviikko #paloturvallisuus @spek_ry #päiväpaloasemalla #kampanja #markkinointi Juha Hassila 28.2.2023 ” @Pshyvinvointi yhtenäisti ensihoidon työajat ja palkat – viikkotyöaika lyheni ja palkat harmonisoitiin korkeimpaan #ensihoito #hyvinvointialue #palkkaharmonisointi Tehy-lehti 27.2.2023 Kuopion VPK:ssa on aihetta hymyyn. Palokuntaan on saatu myös paljon palokuntataustaisia. Jos se saadaan maaliin, niin toiminta virkeytynee entisestään.” Varhaisnuoriso-osastossa on aika lailla maksimit 13 jäsentä. Tukipalokunnalla on ollut noin 130 tehtävää vuodessa, erityisesti tulipaloja sekä vahingontorjuntatehtäviä. Myös muuttoja on hoidettu, ja muutamat paikalliset yritykset tukevat toimintaa kannatusjäsenyydellä. Tänään @helsinki, @stadinbrankkari, @helka, @pelastakaalapse @Valmiusliitto @suomenkylat @PunainenRisti @HELPE_fi @hyte ja @MPKoulutus yhdessä tekemässä turvallisempaa Helsinkiä. ”Edellinen täysin uutena palokunnalle hankittu auto on ollut Bedford-sammutusauto vuonna 1977, joten auton hankinta oli meille merkittävä juttu”, kuvailee VPK:n hallituksen puheenjohtaja Ermo Inkeroinen. Nelivetoinen auto on 1+8-paikkainen. Vuonna 1877 perustettu Kuopion VPK on yksi Suomen vanhimmista. Nuoriso-osastosta nousee jäseniä miehistöön vuosittain
8 Pelastustieto 2/2023 INSTAGRAM @piiavaha Siinä se nyt on! Ensimmäinen tieteellinen artikkelini ”Urgent hospital transfers The experiences and required skills of paramedics”. Meillä on paljon lentosimulaattorikoulutusta sekä ylläpidettäviä kelpuutuksia. Parasta työroolissasi. Hän muodostaa tiimin lääkärin ja lentäjän kanssa. POIMINNAT. Atlantin yli soutava palomies Jari Saario HS 28.2. Olen tärkeä osa sekä lentotoimintaa että ensihoitoa. Emme voi syrjiä ketään ikään nähden. Toimin linkkinä lentäjän ja lääkärin välillä, ja tehtäväni on pitää huolta kokonaisuudesta. Opettajat Anja ja Hilla kannustivat kirjoittamaan yamk-opinnäytetyöstäni artikkelin. Aalto heilautti venettä niin, että oikeasta kyynärvarresta vääntyi nivel oikein kunnolla. Luottamus koneeseen, lentäjään ja tarvittaessa tuen saantiin tekivät lennosta mukavan. 2 ”Muutos perustui yhdenvertaisuuslakiin. Olen onnellinen ja kiitollinen. Parasta on myös hyvät työkaverit ja tiivis tiimi. 1 ”Uudet tilat ovat käytännölliset. Vaikka osasin odottaa, iso koulutusmäärä yllätti, ja ennen kaikkea positiivisesti. Mistä yllätyit eniten. Olemme ensihoitajatkin tyytyväisiä uuteen asemaan” Ensihoitaja Jaakko Asikainen kehuu Nilsiän uutta paloasemaa, Savon Sanomat 12.2. Nyt International Emergency Nursing on julkaissut sen. Pelkäsin, että olisi mennyt poikki, mutta ei onneksi ollut”. 3 ”Lähdin tulemaan ylös vedestä veneen kulman yli. Ensimmäinen lentoni oli jännittävä, vaikka sitä oli harjoiteltu paljon.Navigointi ja yhteistyö lentäjän kanssa menivät hyvin. Eka FinnHEMS-lentosi. Jouduimme poistamaan yläikärajan hakuvaatimuksista” Helsingin Pelastuskoulun koulutuspäällikkö Jari Lempinen, Yle 20.2. Vastaavan HEMS-ensihoitajan tehtävään valittiin Tuomas Syrjä. Harjoittelemme myös paljon lääkintää. K U V A : V IL LE P Ä Ä K K Ö N E N Ekalla lennolla Uusi FinnHEMS-tukikohta aloitti toimintansa lokakuussa Seinäjoella. #tieteellinenartikkeli #julkaisu #ensimmäinen #onnellinen #ylpeä #kiireellisetsairaalasiirrot #ensihoito #uskoitseesi #unelmattodeksi AJASSA MITÄ KUULUU. Ne tuovat päivystysvuoroihin ja niiden ulkopuolellekin runsaasti sisältöä
Muutoin tehtävien määrät vastaavat pitkäaikaiskeskiarvoja. Eipä juuri. AJASSA TILASTO FIREBAR kehittää tähystystoiminnan yhteistyötä Pelastuslaitoksilla oli tämän vuoden tammikuussa 15 ihmisen ja 19 eläimen pelastamistehtävää vedestä ja yksi vesiliikenneonnettomuustehtävä. Oletko huolestunut siitä, että riittävän hyväkuntoisia pelastajia on myös tulevaisuudessa. Hanke kestää 29.2.2024 asti. Vuoden 2021 tammikuussa pelastuslaitokset kirjasivat 81 eläimen pelastamistehtävää vedestä. Kilpailemme työvoimasta ja siksi pelkään, että valintakokeesta ei löydetä sellaista työvoimaa, joka jaksaa tehdä näitä töitä seuraavat 20–30 vuotta. Maastopalojen arvioidaan lisääntyvän Pohjoismaissa ilmastonmuutoksen myötä. Kahden metrin syvyydestä pitää myös poimia rengas, jolla testataan sitä, että pystyy painamaan kasvot pinnan alle. Tuotoksena laaditaan vertailu kolmen maan maastopalojen valvonnasta ja siihen liittyvistä järjestelmistä. Hyvinkin hankala. Hieman on heikentynyt, mutta dramaattisia muutoksia ei ole tapahtunut. Ihmisen pelastaminen vedestä Eläimen pelastaminen vedestä Vesiliikenneonnettomuus Maastopalojen tähystystoiminnan kehittäminen Barentsin alueella -hanke vahvistaa Suomen, Ruotsin ja Norjan lentotähystystoiminnan suorituskykyä maastopalojen torjunnassa ja edistää maiden välistä pelastusalan yhteistyötä. Lisäksi kehitetään toimintamalli Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyölle maastopalojen tähystystoiminnassa. Onko hakijamäärissä tapahtunut muutoksia, vanhempi opettaja Kari Kinnunen. FIREBAR-hankkeessa selvitetään eri maissa käytettävien järjestel mien, teknisten sovellusten sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä. Millainen fyysinen kunto hakijoilla on nykyään. Huolestuttavaa on myös se, että fyysisten vaatimusten täyttävien hakijoiden määrä uhkaa pienentyä. 2/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Löytyykö tarpeeksi fyysistä kykyä. Pelastusopistoon haetaan opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa ja valintakokeet ovat syksyisin ja keväisin. Olen huolestunut. Kun eläkeikä on noussut, on entistä hankalampaa jaksaa tällaisella kuntopohjalla raskaampia töitä. Sen rahoittaa ulkoministeriö ja sitä koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Esimerkiksi viime vuonna valintakokeen perusteella 47 henkilöä jäi valitsematta. Fyysisesti raskaammille aloille on jo nyt hankalaa löytää kyvykästä työvoimaa. Tällä alalla on myös vaikeampaa löytää urapolun kannalta sopivia muita töitä korvaamaan näitä raskaampia tehtäviä. Siitä huolimatta hakijoista putoaa pois yllättävänkin paljon. Eniten tähän vaikuttivat psyykkiset vaatimukset tai koulutodistus. Saavuttamatta jäävät 2800 metrin raja 12 minuutin Cooperin testissä ja 200 metrin uinti 4.45 minuutissa. Esa Aalto. Niiden määrässä, jotka tämän alalle soveltuvuusarvioinnin selvittävät, ei ole tapahtunut suurta muutosta, vaan hakijoiden määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Sitä ei tosin tiedetä, kuinka moni ei läpäise lääkärintarkastusta ja lihaskuntotestiä. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Vesipelastustehtävät vähenivät vuonna 2022 200 400 600 800 1000 1200 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Vesipelastustehtävät vähenivät vuonna 2022, ihmisen pelastamiset alle pitkäaikaiskeskiarvon. Mutta miten on hakijamäärien laita. Miten hankala on tilanne, kun tiedetään, että työvoimaa tarvitaan tulevina vuosina lisää. Fyysisistä vaatimuksista ei saa kuitenkaan tinkiä. Valintakriteerit kerrotaan avoimesti etukäteen ja jokaisella on mahdollisuus harjoitella niitä etukäteen
Kuva: AFP/Lehtikuva.. maaliskuuta 2023. PELASTUSALAN MAAILMA 39°51’ 2 P 22°32’9 I Vaunut sinkoilivat radalta, kun useita kymmeniä kuolleita ja loukkaantuneita vaatinut matkustajaja tavarajunan yhteentörmäys sattui Tempin kylässä lähellä Larissan kaupunkia Kreikassa 1
PELASTUSALAN MAAILMA
vottelu yhdistyksen säännöistä ja niistä päättäminen olisi vienyt enemmän aikaa. Mahdollisesti osakeyhtiö voi olla myös väliaikainen ratkaisu, jos yhdistys päätetään perustaa myöhemmin. ”Tällainen toiminta voisi hyvin olla myös yhdistysmuotoista, mutta neuon kutsunut itseään ”soteveteraaniksi”, sillä aikaisemmalla tuotantokaudella hän toimi Etelä-Pohjanmaalla muutosjohtajana. Uusi yhtiö tehtiin osakeyhtiömuotoiseksi, jotta toiminta pystyttiin aloittamaan yhtä aikaa hyvinvointialueiden kanssa. Hän. Liiketoiminta voidaan siirtää sinne. Edellä mainittujen linjausten strategista valmistelua varten tulee olla osakeyhtiön hallitustoiminnasta erillinen päätöksentekomekanismi. Näkisin, että ainakin seuraavat pari vuotta toiminta on osakeyhtiömuotoista”, toimitusjohtaja Johanna Sorvettula sanoo. Hyvilissä tehdään myös hyvinvointialueiden linjausten mukaista edunvalvonnan tukea. 12 Pelastustieto 2/2023 Hyvil antaa tukea Hyvinvointialueiden aloitettua vuoden alussa käynnistyi myös Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toiminta. Hän siirtyi Hyvilin johtoon Kuntaliiton soteuudistuksen juridisen muutostuen vastuuhenkilön tehtävästä. Uusi yhtiö tukee hyvinvointialueita esimerkiksi neuvontapalveluilla ja mahdollistamalla toimintaan liittyvän moninaisen yhteistyön, jota toteutetaan useissa asiantuntijaverkostoissa. Teksti ja kuva: Esa Aalto AJASSA P elastuslaitosten aikaisemmin KL Palvelut Oy:hyn kuulunut kumppanuusverkostotoiminta siirtyi osaksi Hyvilin normaalia toimintaa. Tästä mekanismista Sorvettulan mukaan parhaillaan neuvotellaan
Osakeanti voi tulla hyväksytyksi, kun vähintään 200 osaketta merkitään merkintäaikana maaliskuun loppuun mennessä ja tehtyjen osakemerkintöjen tulee kattaa vähintään 80 prosenttia Manner-Suomen asukaslukupohjasta. ”Näin saamme uusia toimijoita mukaan työryhmiimme. ”Asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet nousevat vahvemmin esille ja sieltä tulevat perusteet palveluintegraation tarpeelle. Hyvilissä pelastustoimen nähdään kuuluvan uudistamisen etujoukkoihin, koska siellä toimintaympäristötietoihin perustuvaa kehittämistyötä on tehty jo aikaisemminkin. Tilaisuuteen on tartuttava ennakkoluulottomasti. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus saada aikaiseksi hyvää yhteistyötä ja pelastustoimen osaamista kannattaa hyödyntää sosiaalija terveydenhuollon puolella. Vesa-Pekka Tervo sanoo, että kumppanuusverkoston toiminnassa palveluintegraatio viedään myös työryhmätasolle. AJASSA ”Operatiivisella tasolla tehdään yhteistyötä esimerkiksi pelastusjohtajien kanssa. Hyvilin toiminnan päätehtävistä ja hyvinvointialueiden tarpeesta on yhteisymmärrys. Tämän toiminnan tukeminen on meille normaalia toimintaa”, hän toteaa. ”Kehittämisen aika on nyt alkanut ja pelastustoimi on yksi osa hyvinvointialueita. Muiden viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä tarvitaan lisää. On mielenkiintoista nähdä, mitä tällaisesta yhteistyöstä seuraa ja mitä sillä voidaan saavuttaa”, Sorvettula sanoo. Hyvinvointialueilla on yhtiöstä yhtä suuri omistus ja vuosimaksu perustuu asukaslukuun. Ennen kuin varsinaiset osakassopimukset allekirjoitetaan toimitaan määräaikaisella palvelusopimuksella. Muutos on ennen kaikkea mahdollisuus”, he huomauttavat. Nyt meillä on mahdollisuus ottaa entistä isompaa yhteiskunnallista roolia sekä kasvattaa merkitystämme hyvinvointialueilla ja sitäkin laajemmin. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminta jatkuu ainakin aluksi entisellään. ”Hienosäätöjä lainsäädäntö varmaankin tarvitsee, mutta muutoin toiminnan kehittymistä pitää katsoa pitkäjänteisesti, eikä tehdä nopeita muutoksia.” Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Johanna Sorvettula ja kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo uskovat palveluintegraation paranevan uudessa toiminnassa.. ”Teimme myös toiminnan tarpeesta kyselyn ja sen tulos oli mairitteleva”, toimitusjohtaja iloitsee. Yhtiön toimintaa valmisteltiin hyvinvointialuevetoisesti mukaan lukien osakassopimus ja muut asiakirjat. ”Tällä hetkellä puolet hyvinvointialueista on päättänyt merkitä yhtiön osakkeita mukaan lukien Pirkanmaa, joka on alueista suurin”, Sorvettula kertoo. ”Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on hienosti panostanut menneiden vuosien aikana erityisesti johtamiseen ja ohjaukseen. 2/2023 Pelastustieto 13 Palvelut entistä paremmiksi. ”Verkostolla on hyvä brändi eikä hyviä asioita kannata rikkoa. Edellytyksiä palvelutuotannon uudistamiseen luodaan yhteisen tilannekuvan pohjalta kehittämällä johtamista ja varmistamalla riittävä osaaminen. Sen jälkeen osakassopimukset voidaan allekirjoittaa. OSAKEANTI MENOSSA Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n osakkaita ovat hyvinvointialueet ja Kuntaliitto. Aluksi erityisesti vahvoilla osaamisalueillamme kuten riskienhallinnassa, ennakoinnissa ja varautumisessa.” MALLIOPPILAALTA ESIMERKKIÄ Myös Johanna Sorvettula korostaa palveluiden yhteensovittamisen ja integraation suurta mahdollisuutta. Tavoite on, että kaikki 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki sekä HUS-yhtymä ovat Hyvilin osakkaita. ”Hyvinvointialueiden ääni alkaa varmaankin vaikuttaa linjauksiin enemmän verrattuna kuntien ohjaukseen. Palvelualueiden toimintaa tarkastellaan myöhemmin tarkemmin, mutta esimerkiksi tukipalvelujen sijoittuminen osin konserniin tulee ottaa huomioon palvelualueen toiminnassa.” Johanna Sorvettula ei näe mitään syytä sille, miksei kumppanuusverkosto voisi jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Molemmat katsovat, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa palveluja kehittämällä. Kyselyn tulosta käytetään myöhemmin Hyvilin strategian valmistelussa. Pelastustoimea voikin luonnehtia tässä mielessä mallioppilaaksi”, hän sanoo. Tulevaisuudessa kehittämistä tarvitaan esimerkiksi palveluintegraation syventämisessä. Kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo kertoo, että toiminnan päivittämistarpeita pohditaan kevään aikana. Olemme tyytyväisiä, että Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminta voitiin siirtää liiketoimintasiirrolla osaksi Hyviliä. Olen varma, että hyvinvointialueiden toimintaan verkostolla on paljon annettavaa. Se on toistaiseksi niin sanottua normaalia toimintaamme, eikä sitä rinnasteta muihin Hyvil Oy:n toiminnassa oleviin verkostomaisiin asian tuntijatoimintoihin.” Sekä Sorvettula että Tervo korostavat, että nyt on edessä uudistusten vuodet. Parhaillaan on käynnissä osakeanti, joka päättyy maaliskuun lopussa. Sorvettula toivoo, että hyvinvointialueet saavat tulevina vuosina rauhassa kehittää toimintaansa. Hän luottaa, että kaikki alueet tulevat merkitsemään osakkeet. Hän ottaa esimerkiksi johtamisen erilaiset menettelytavat ja sanoo kumppanuusverkoston osoittaneen edistyksellisyyttä vaikkapa sisäiseen valvontaan, omavalvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa
14 Pelastustieto 2/2023 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 204 A, tieliikenneonnettomuus, suuri Leppävirta, 5-tie 27.12.2022 kello 16.34 • RPS 33, RPS 101, RPS 111, RPS 421, RPS 427 14 Pelastustieto 2/2023 Onnettomuudessa oli osallisena kaksi raskasta ajoneuvoa, jotka molemmat törmäsivät samaan henkilöautoon.
Jotta homma ei käynyt liian helpoksi, ensihoitajien radioista hiipuivat akut. Ensimmäisenä paikalle saapui ambulanssi ja sen jälkeen pelastusauto vahvuudella 1+1. Tekstit: Marko Partanen · Kuva: Kari Voutilainen, Soisalon Seutu 2/2023 Pelastustieto 15. 2/2023 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Onnettomuus suuri vahvuus pieni ”Autoja oli sikin sokin tiellä ja sen molemmin puolin, kun kaksi ajoneuvoyhdistelmää ja kahdeksan henkilöautoa kolaroi Leppävirralla
Se oli ohittanut onnettomuuspaikan kymmenen minuuttia aiemmin. Hälytystiedoissa kerrottiin kahden rekan ja yhteensä noin kymmenen ajoneuvon onnettomuudesta. ”Heti alkutiedot kertoivat isosta tilanteesta. Oli sattunut liikenneonnettomuus, josta kertova hätäpuhelu oli vielä kesken. ”Tiesimme, että olemme kahdestaan, eikä siinä mitään ihmeitä aluksi tehdä”, Tiainen kertoo. 16 Pelastustieto 2/2023 Kolarisuman hoito käyntiin vähin voimin, radiot temppuilivat HÄLYTYSILMOITUS H ätäkeskuspäivystäjä hälytti Pohjois-Savon pelastuslaitoksen yksiköitä Leppävirralle 5-tien ja Kivilahdentien risteykseen. Sillä oli matkaa onnettomuuspaikalle noin 20 kilometriä. Onnettomuutta lähinnä oli ambulanssi (EPS 425), joka oli paluumatkalla Kuopiosta Varkauden paloasemalle. Tilannekeskukseen (tike) tarvittava henkilöstö saatiin siten nopeasti jalkeille. Myös yksikönjohtaja Hannu Etulan ja palomies Petri Tiaisen miehittämä Leppävirran pelastusauto (RPS 421) sai hälytyksen lennosta. Neulamäen paloasemalla oli onnettomuuden aikaan paljon hallinnon henkilöstöä töissä, vaikka virka-aika oli jo päättynyt. Palomies Samu Huupponen teki ambulanssilla U-käännöksen ja lähti ensihoitaja Panu Järvenpään kanssa kohti onnettomuuspaikkaa. Varauduimme auttamaan ja mahdollisesti irrottamaan potilaita”, Etula sanoo. ”Sovimme, että tike tukee pelastustoimen johtajaa nopeatempoisessa tehtävässä, jotta tämä saisi työrauhan”, Holappa sanoo. Päättelimme, että siellä saattaa olla paljon irrotettavia potilaita. TUKEA ONNETTOMUUSPAIKALLE Päivystävä palomestari (P33) Riku Kananen lähti tehtävälle kotipäivystyksestä noin 15 kilometrin päästä. Se herätti ajatukset monipotilastilanteesta ja siitä, että potilaille tarvitaan jonkinlainen suoja”. PUHELU SOITTAJALLE Tilannepäällikkö Mäkelä otti yhteyttä hätäpuhelun soittajaan, joka kertoi, miltä onnettomuuspaikalla näyttää. Paloautossa pohdittiin myös resurssien rajallisuutta. He valmistelivat hyvinvointialueuudistusta. Valmiuspäällikkö Jaakko Mäkelä ryhtyi tilannepäälliköksi, palomestari Petteri Lintunen operaatiopäälliköksi ja riskienhallintapäällikkö Lauri Holappa esikuntapäälliköksi. ”Matkalla sain lisätietoja kahden raskaan ajoneuvon ja yhteensä 8–10 ajoneuvon onnettomuudesta. Puhelun Tekstit: Marko Partanen Tiesimme, että olemme kahdestaan.. ”EI SIINÄ IHMEITÄ TEHDÄ” Hätäkeskuspäivystäjä korotti vasteen suureksi tieliikenneonnettomuudeksi mel kein heti ensimmäisen hälytyksen jälkeen
Partanen ja Puranen työskentelivät normaaliin tapaan kenttäjohtajista muodostettuna työparina, joka päivystää pääsääntöisesti johtokeskuksessa eikä jalkaudu onnettomuuspaikalle. HAASTAVA TUULILASIRAPORTTI Kun Järvenpään ja Huupposen miehittämä ambulanssi saapui kohteeseen, liikenne oli jo pysähtynyt. Kun olimme arvioineet hälytysvasteen riittävyyttä, annoimme onnettomuuspaikalle työrauhan ja odotimme sieltä yhteydenottoa”, ensihoidon kenttäjohtaja Marko Puranen sanoo. ”Mietimme, mistä päin on järkevintä hälyttää lisää yksiköitä. Jotta hän saattoi hahmottaa tilanteen, hänen oli noustava autosta ja kuljettava onnettomuusalue läpi. Onnettomuuteen liittyviä ajoneuvoja oli tiellä ja sen molemmin puolin ojissa. Oli pimeää ja lunta satoi, enkä pystynyt antamaan tuulilasiraporttia. Päätimme odottaa ensin tilannejohtajan primaaritriagen, emmekä hälyttäneet paikalle yksiköitä all in -tyylisesti. ”Työparini Tommi Partanen määräsi ensimmäisenä ambulanssilla onnettomuuspaikan saavuttavan Järvenpään ensihoidon tilannejohtajaksi. Partanen jatkoi päivittäistilanteiden hoitamista ja Puranen alkoi tukea toimintaa onnettomuuspaikalla. Lähistöllä olevien kelikameroiden avulla saimme tietoa lähinnä sääolosuhteista. Dronea emme tällä tehtävällä päässeet hyödyntämään, mutta pohdimme, saisimmeko WhatsApp-puhelun avulla kuvaa onnettomuuspaikalta, mutta sekin jäi toteutumatta”, Holappa kertoo. ”Yritimme saada paikan päältä myös videokuvaa, mutta emme onnistuneet. 2/2023 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS myötä tilannekuva laajasta kymmenen autoa käsittävästä onnettomuusalueesta vahvistui. ”ANNOIMME TYÖRAUHAN” Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) alakerrassa olevassa sosiaalija terveysalan tilannekeskuksessa päätettiin samoin kuin pelastustoimen tilannekeskuksessakin. Järvenpää alkoi Panu Järvenpää (vas.) ja Samu Huupponen saivat hälytyksen lennosta. ”Se vaikutti ketjukolarilta, mutta siitä ei pystynyt sanomaan, että kuka oli kolaroinut ja ketäkin. Hän ilmoitti asian INFO-puheryhmässä, jolloin tieto kuului varmasti kaikille. Alueemme muunkin päivittäisvalmiuden oli toimittava”, Puranen sanoo. Kuva: Milja Kemppainen.. Onnettomuuden laajuus ei auennut heti paikalle tullessa”, Järvenpää sanoo
Annoin hieman neuvoja ja tsemppasin tehtävässä. ”Päädyin vanhanaikaiseen menetelmään, koska en luottanut käytössämme olevaan Kejo-tietojärjestelmään, joka temppuilee päivittäistehtävilläkin. Lisäksi oli tuntematon määrä vihreitä potilaita, jotka selviäisivät omin neuvoin. Palomestari Riku Kananen kertoi tilannekuvan auenneen hyvin, kun hän teki tiivistä yhteistyötä poliisin kenttäjohtajan kanssa. ”Sovimme, että haravoimme nopeasti tilannepaikan ja arvioimme resurssien riittävyyttä. Pyysin häntä jatkamaan samaan malliin. Sen mukaan ensihoidon apua tarvitsi kaksi punaista, kaksi keltaista ja viisi vihreää potilasta. Järvenpää arvioi, että hän ja Huupponen pystyivät tekemään luokittelun muutamassa minuutissa. LAAJA ALUE Päästäkseen potilaan luota toisen luokse oli liikuttava tyypillistä tehtävää pitempiä matkoja. Siten Järvenpään oli haastavaa määrittää vihreiden potilaiden määrää. ”Arvioin, onko potilas tajuissaan vai ei ja onko raajoja puristuksissa. Homma vaikutti olevan hallussa ja rauhallinen. MALLIKASTA SIVIILITOIMINTAA ”Eräässä autossa siviilihenkilö auttoi potilasta hienosti. Pohjois-Savossa apu otettiin ilolla vastaan. ”Se oli ikään kuin tuulilasiraportin ja primaaritriagen yhdistelmä. Toisessa autossa olevia keltaisia potilaita Järvenpää kehotti pysymään paikoillaan ja odottamaan apua, vaikka he kykenisivätkin liikkumaan. TARKOITUKSENMUKAISIA AMBULANSSEJA Paikalle hälytettiin lisää ambulansseja, ei lähimmän yksikön, vaan tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteella. ”Päätimme, ettemme tyhjennä onnettomuuspaikalle koko pajatsoa Kuopiosta, vaan kokoamme ambulansseja muualta lähistöltä siten, että viive ei lisäänny oleellisesti”, Puranen sanoo. Koska alkutietojen mukaan raajoja mainittiin olevan puristuksissa, käytin tiedon kumoamiseksi erityistä huomiota.” Lopulta yksikään altistuneista ei ollut puristuksissa. 18 Pelastustieto 2/2023 HÄLYTYSILMOITUS rakentamaan ja välittämään tilannekuvaa pala kerrallaan. Suurimmasta osasta onnettomuusautoja olivat ihmiset nousseet jo ulos, eikä heidän olinpaikastaan ollut tietoa. Pohjois-Karjalan ensihoidon kenttäjohtaja luki naapurialueen tilannetta tarkasti ja tarjosi alueeltaan Heinäveden ambulanssia valmiussiirtona Varkauteen, jossa oli onnettomuuden takia ambulanssityhjiö. Kuva: Konsta Kukkonen.. Minä tein ensiarvion, Huupponen tuli perässä ja luokitteli potilaat.” KYNÄ JA PAPERIA KÄTEEN Järvenpää päätti dokumentoida tilanteen kynää ja paperia käyttäen. Hän kirjasi potilaiden määrän, vammat ja sijainnit. Ilmoitin L4:lle, että kolme hälytettyä ambulanssia ei riitä, vaan tarvitaan kolme ambulanssia lisää.” Järvenpää arvioi, että onnettomuuteen liittyvät ajoneuvot olivat 100–200 metrin matkalla ja useat niistä näyttivät hinauskuntoisilta. Luulen, että hän saattoi pelastaa siinä potilaan hengen.” Sitten Järvenpää kertoi siviilille nopeasti, miksi ei voinut jäädä paikalle, vaan hänen piti jatkaa nopeasti eteenpäin. PELASTUSAUTO PAIKALLE Kun Leppävirran pelastusauto saapui onnettomuuspaikalle, kuljettajana oleva Tiainen katsoi sikin sokin olevaa autojen sekamelskaa ja pohti: ”Mistäköhän päästä sitä aloittaisi?” Etula ja Tiainen saivat Järvenpäältä raportin, joka auttoi. Paperilta potilastiedot eivät katoaisi, ellen itse kadottaisi niitä.” Järvenpää kertoi käyttäneensä vain hyvin vähän aikaa potilasta kohti
Kuva: Lassi Rutanen.. 2/2023 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS ”Siitä oli iso etu, tiesimme nopeasti, mihin meidän pitää mennä”, Tiainen kiittelee. Järvenpää laittoi käsiradion lataukseen ja päätti kokeilla hetken kuluttua uudelleen. Palomiehet kuitenkin pohtivat, miten he pääsisivät kolaroineiden ja kolarisumaan juuttuneiden autojen ohi lähemmäs paikkaa, jossa heitä tarvitaan. Onnettomuuspaikalla huomattiin reittiliikenteen linja-auto, joka oli ruuhkaan juuttuneena. TYÖNJAKO KAHDELLE PALOMIEHELLE Järvenpää osoitti Etulan ja Tiaisen työmaaksi suman, jossa oli raskas ajoneuvo ja kolme tai neljä henkilöautoa. ”Ilmoitin P3:lle, että osallisena on kymmenkunta autoa ja potilaita on paljon, mutta kaikki heistä tajuissaan.” IHMISET SAATAVA SUOJAAN Päivystävä palomestari Kananen saapui kohteeseen ambulanssin ja Leppävirran pelastusauton jälkeen. Auto oli jyrkällä lumipenkalla siten, että sen luokse piti kahlata polveen asti ulottuvassa lumessa. KANTAJIA PITI ODOTTAA Voimat keskitettiin autoon, josta vaikeimmin loukkaantunut potilas piti saada ulos. Etula alkoi ajattaa paloautoa onnettomuuden keskiötä kohti. Heidät tuli saada suojaan. ”Odotimme vähän aikaa, että saimme paikalle riittävästi kantajia”, Tiainen sanoo. ”Ajattelin, että onpa aika rysäys, mutta tilanne vaikuttaa silti rauhalliselta.” Kananen keskusteli Leppävirran palomiesten kanssa ja sai tietää, että paikalla on vain muutama vakavasti loukkaantunut, mutta paikalla pyöri paljon ihmisiä jalkaisin. Ne autot, jotka pystyivät antamaan tilaa, tekivät sen mutta paikalle pääsy edellytti silti pientä pujottelua. RADIOIDEN AKUT TEMPPUILIVAT Ensihoidon tilannepaikan johtaja Järvenpää tuskaili Virve-radion akun kanssa. Järvenpää myös etsi autosta tupakansytyttimeen kytkettävää laturia, mutta sitä ei löytynyt. Etula ja ensihoitajat tarkistivat tilanteen ja totesivat, että potilas piti saada nopeasti ambulanssiin. Järvenpää käski ensihoitajat bussiin tekemään triagea. Potilas saatiin istuinta siirtämällä kauhapaarille, mutta paarien kantaminen syvässä lumessa oli hankalaa. Hän jatkoi kuitenkin kierroksensa loppuun ja kehotti autoissa olevia ihmisiä odottamaan apua. ”Sitten kokeilin yhteyttä ajoneuvoaseman monofonilla, eikä sekään toiminut”. Niitä kiertäessä Etulaa vedettiin muutamia kertoja hihasta, että nyt pitäisi saada apua. Järjestäytyminen ja tulokynnysten määrittäminen onnistui, mutta sitten radiostani kyykähti akku.” Jotta tilanne ei kävisi liian helpoksi, samoin kävi hänen työparinsa radion akulle. Suunnitelmaa kuitenkin muutettiin, kun toisessa autossa auttamassa ollut siviili tuli kertomaan potilaan heikosta tilasta, eikä irrotettavia ollut. ”Tilanne lähti hyvin käyntiin. Sen jälkeen hän tiedusteli ripeästi pahimmin osumia saaneet autot. ”Sanoin Tiaiselle, että katson autot, valmistaudu sinä irrottamaan potilas pahimmin vaurioituneesta autosta”, Etula sanoo. ”Osoitin kasvotusten paikalle saapuville ensihoitajille potilaita.” Ensihoidon kenttäjohtaja Marko Puranen tasapainoili tilannekeskuksessa ensihoitovalmiuksien kanssa. Joku korkeampi voima oli halunnut, että ensihoidon tilannejohtaja ei kommunikoi tällä keikalla radiolla. ”Jututin kuljettajaa hieman ja hän sanoi, että tänne vaan kaikki lämpimään”, Kananen sanoo
Auton perään oli tullut niin voimakas törmäys, että koira menehtyi vammoihinsa melkein heti, kun se oli saatu ulos autosta. Kuva: Kari Voutilainen, Soisalon Seutu.. ”Minulla oli päällä moodi, että tarkista vielä kerran. Siten saimme mustimman hetken hoidettua kiertotien kautta. ”Annoimme yhdelle yksikölle tehtäväksi etsiä L5 (Järvenpää) käsiin ja ryhtyä tälle lähetiksi. Tilannepaikka oli laaja ja arvelin, että jos koko ajan en tarkista, niin jokin jää huomaamatta. Radiot toivat oman lisämausteensa, ettei ollut liian helppoa. Potilaat saatiin viivytyksettä ambulansseihin sitä mukaa, kun niitä saapui paikalle. Me tilannekeskuksessa kyllä selvisimme, mutta enemmän jännitti Järvenpään puolesta”, kenttäjohtaja Puranen sanoo. Sosiaalipäivystäjät ottivat hoitaakseen muutaman vammoitta selvinneen altistuneen ja kuljettivat pois tilannepaikalta. Linja-auton kyytiin lähti myös paikalle hälytetty sosiaalipäivystäjä. Lopulta työparini sanoi, että usko jo, että kaikki on käyty läpi.” KOIRA MENEHTYI Erään onnettomuudessa osallisena olleen auton takaluukussa oli koira, joka irrotettiin hydraulisella pelastussarjalla. Paikalle tullut ensihoitolääkäri arvioi, ketkä hyötyvät paikalla tehdyistä toimenpiteistä ja kuka hyötyy eniten hänen läsnäolostaan kuljetuksen aikana. ”TARKISTA VIELÄ KERRAN” ”Radiotekniset ongelmat eivät viivästyttäneet potilaiden saamaa hoitoa, vaan ambulanssit ajoivat suoraan onnettomuuspaikan ytimeen ja saivat tehtävänsä siellä sitä mukaa kun tulivat”, Järvenpää sanoo. 20 Pelastustieto 2/2023 HÄLYTYSILMOITUS Kun radio oli latautunut hetken, Järvenpää sai kerrottua siihen, että tekniset ongelmat estävät radioliikenteen, eikä ambulanssien tulisi odottaa tulokynnyksellä. Paikalle tilattiin linja-auto, jolla toisessa linja-autossa suojassa olevat kävelevät potilaat kuljetettiin Kuopioon. Järvenpää varmisteli tilanteen aikana useaan otteeseen luokittelujohtajalta (Huupponen), että kestääkö vihreiden potilaiden tila ja että tarvitaanko lisää resursseja. Ensihoidon tilannekeskuksessa pohdittiin, miten nyt kannattaisi toimia
Jatkuva vuoropuhelu siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, kuten kiertotiejärjestelyt, vihreiden potilaiden poiskuljettaminen ja tien avaaminen, helpotti alkutilanteen jälkeen tilannekuvan luontia. Kuva: Panu Järvenpää. Tilannekeskuksessa päivystää yleensä kaksi ensihoidon kenttäjohtajaa päivisin. Vuosittainen harjoitus tekisi osaamisesta varmempaa. • Leppävirran paloasemalla työskentelee minimissään kaksi ja maksimissaan neljä palomiestä. Lapset jäävät vanhempiensa syleissä helposti huomiotta. Samalla tuli uusi vaihtoakkureservi sekä lataustelakka. Ei tiedetty, olivatko he tulleet itse pois autosta vai olivatko huoltajat ottaneet heidät mukaansa. Toimittajat soittivat taukoamatta. Muutaman vuoden vanhat akut hiipuivat 4–5 tunnissa ja niiden kesto väheni entisestään kylmässä säässä. Tilannekeskuksesta johtamisen malli on todettu alueella toimivaksi ja se on kehittynyt muotoonsa kymmenessä vuodessa. Radioiden akkuongelma oli jo etukäteen tiedossa. • Paikalla oli paljon lapsia, jotka tarvitsivat erityistä huomiota. Akut vaihdettiin uusiin nopeasti tehtävän jälkeen. • Tekniset ongelmat ovat omiaan lisäämään kaikkien tehtävään osallistuvien stressiä. • Pelastustoimen esikuntatoimet saatiin pystyyn pienen alkukertauksen jälkeen. Päivystävä palomestari hoitaa myös päivystävän päällikön tehtävät, muu esikuntavalmius perustuu vapaaehtoisuuteen. Yöaikaan painopistevuoroja lukuun ottamatta kenttäjohtaja päivystää yksin. Tällä tehtävällä olisi ollut töitä täydellekin miehistölle. Hän kulki tilannepaikalla yhtä jalkaa poliisin kenttäjohtajan kanssa, mikä helpotti radioviestintää ja tilannekuvan luontia. • Pohjois-Savon ensihoidon kenttäjohtajat eivät pääsääntöisesti lähde keikoille johtamaan tilannetta. Tämä jäi mieleen. • Pelastustoimen tilannepaikan johtaja koki, että tilannekuvan luonti alkuun oli haastavaa, koska ajoneuvoja oli niin monta ja ihmisiä liikkui paljon alueella. Jo laitteiden nappulatekniikka on sellaista, että sen osaamista täytyisi pitää yllä. 2/2023 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS Tehtävän jälkeen Varkauden paloaseman käsiradioakut uusittiin tehokkaampiin 3000 mAh:n malleihin. Tilannekeskukseen saatiin myös some-tiedottaja, joka alkoi välittää tietoa Twitteriin, Facebookiin ja Instagramiin. Toiminta olisi saattanut olla nopeampaa ja turvallisempaa. • Onnettomuusviestintä hoidettiin pelastustoimen tilannekeskuksesta. Hiljainen lapsi vanhempansa sylissä voi olla pahastikin loukkaantunut
Sen lisäksi loukkaantuneita oli kolmessa muussa Kuopion suunnasta tulleen ajoneuvoyhdistelmän edessä ajaneessa henkilöautossa. Heti sen edessä ajanut auto vältti kolarin väistämällä penkkaan. Punaisissa autoissa olivat vakavimmin loukkaantuneet henkilöt. ”Lähes kaikilla onnettomuudessa osallisena olleilla ajoneuvoilla oli liian lyhyt turvaväli. Leppävirran suunnasta tuli vastaan henkilöauto ja ajoneuvoyhdistelmä. Leppävirran suunnasta tullut ajoneuvoyhdistelmä puolestaan törmäsi sen kaistalle pyörähtäneeseen henkilöautoon, joka oli hetkeä aiemmin saanut osuman takanaan tulleesta ajoneuvoyhdistelmästä. Molemmat ajoneuvo yhdistelmät törmäsivät viimeiseen punaiseen autoon, jossa olivat vakavimmin loukkaantuneet henkilöt. Autojonon ensimmäisenä ollut henkilöauto valmistautui kääntymään 5-tieltä vasemmalle, josta tielle aiheutui liikenne-este. Henkilöauto törmäsi vastaan tulleen ajoneuvoyhdistelmän perässä tulleeseen henkilöautoon. Viimeinen henkilöauto ennen ajoneuvoyhdistelmää ehti väistää oikealle ja vältti kolaroinnin. Takaa tullut ajoneuvoyhdistelmä kolaroi useisiin väistyneen ajoneuvon edessä ajaneisiin ajoneuvoihin. K U V A : H E LM I P A R T A N E N. Lunta pyrytti ja näkyvyys oli heikko. Hankala keli, liian lyhyet turvavälit Kuopiosta päin tullut ajoneuvo yhdistelmä törmäsi useisiin autoihin. LOUKKAANTUNEITA NELJÄSSÄ AUTOSSA Molempien ajoneuvoyhdistelmien kanssa kolaroineessa henkilöautossa oli pahimmin loukkaantuneet potilaat. 22 Pelastustieto 2/2023 HÄLYTYSILMOITUS I tä-Suomen poliisin mukaan onnettomuus sattui, kun Kuopion suunnasta tullut autojono kulki kohti Leppävirtaa. Kääntyvän ajoneuvon takana jonossa oli ensin kuusi henkilöautoa ja ajoneuvoyhdistelmä, jonka jälkeen viimeisenä tuli henkilöauto. Tällöin jonon viimeisinä tulevilla oli mahdotonta selvittää eteen tullut tilanne”, Itä-Suomen poliisin tutkinnan johtaja Jari Lehto sanoo
Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Suojeluja pelastuskaluston kunnossapito Varastointi ja logistiikka Viestilaitteet ja -järjestelmät M I L L O G . Mikko Terhon mukaan Rajavartiolaitos voi tarjota apua myös C-tehtävissä. Kuva: Marko Partanen. Hänen mukaansa tällaisia tilanteita voivat olla kaikenlaiset onnettomuudet, jossa on paljon potilaita. Hälyttäminen tapahtuu meripelastuskeskuksen tai hätäkeskuksen kautta. ”Pystymme kuljettamaan helikopterilla 15–20 potilasta yhdellä lennolla joko sairaallaan tai kokoamispisteelle lämpimään pois sään armoilta”, Vartiolentolaivueen ensihoitoluutnantti Mikko Terho sanoo. Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt. HANKALA SELVITTÄÄ ”Tutkinnallisesti katastrofia on hankala selvittää ja sen esitutkinta on kesken, koska altistuneet ovat pitkään sairaalahoidossa, eikä heitä ole saatu kuultua”, Lehto sanoo. HÄLYTYSILMOITUS Rajavartiolaitos tarjoaa apuaan monipotilasja suuronnettomuustilanteissa. ”Monesti miehistöömme kuuluu hoitotasoinen ensihoitaja, joten ensihoitajatasoista saattajaakaan emme välttämättä aina tarvitse.” Kalustoon kuuluu hoitotason ambulanssivarustus hengityskoneineen. Vartiolentolaivueen resurssit käytössä Mikko Terho sanoo, että Rajavartiolaitosta voitaisiin joissakin tapauksissa käyttää myös evakuointeihin. senop.fi/communications Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten toimintavarmuutta ja tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. F I. Kuopion suunnasta tulleen ajoneuvoyhdistelmän kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta. Hälyttäminen ei maksa mitään. Aina voi kuitenkin pyytää, päätöksen avun antamisesta tekee meripelastuskeskus. ”Jos asianosaiset eivät vaadi korvausta vammantuottamuksesta, voidaan esitutkinnassa päätyä sakkomenettelyyn, muuten asiassa edetään käräjille”, Lehto sanoo. Hänen mukaansa kaikki onnettomuudessa olleet henkilöautot menivät lunastukseen lukuun ottamatta sitä, joka ajoi omaehtoisesti ulos tieltä. Rajavartiolaitoksen päätehtävänä on meripelastus, joten joskus apua ei välttämättä saa, vaikka pyytääkin. Kumppanisi ammattilaisviestintään ja kaluston kunnossapitoon Virve Tuotteet ja Palvelut Oy on nyt Senop Communications
ALTISTUNEITA PALJON – SUURONNETTOMUUS Esitiedot herättivät paikalle menevän ryhmän keskuudessa kuvan suuronnettomuustilanteesta, sillä sosiaalija kriisipäivystys nostaa omaa toimintavalmiuttaan erityisesti altistuneiden määrän perusteella. Tiedot ehtivät täsmentyä 50 kilometrin ajomatkan aikana hyvin. Silti aikuisen kriisi on yhtä tärkeä. Jokaisen liikenneonnettomuudelle altistuneen ihmisen asioita täytyy jollakin tasolla hoitaa. Kriittisimpiä potilaita kuljetettiin jo ambulanssilla sairaalaan, mutta kävelevät potilaat odottelivat ruuhkaan juuttuneessa reittiliikennebussissa, joka tulisi olemaan sosiaalija kriisipäivystyksen pääasiallinen työpiste. Sosiaalija kriisipäivystäjät kartoittivat lievemmin loukkaantuneet henkilöt ja ohjasivat heidät toiseen bussiin, joka kuljetti kyytiä tarvitsevat Kuopioon. ”Tällaisissa tilanteissa ihmiset tarvitsevat psykososiaalista tukea, joka on jatkokuljetuksien, majoitusten järjestämistä ja erilaisiin onnettomuudesta aiheutuneisiin huoliin vastaamista. Yleensä lapset ja ikäihmiset ovat ensisijaisia, sillä heillä voi olla rajoittunut kyky huolehtia itsestään. SOSIAALIPÄIVYSTÄJÄT YLLÄTTYIVÄT Ensihoitajat olivat jo poistuneet bussista, kun sosiaalipäivystäjät tulivat. Sosiaalityöntekijät Tuuli Vaittinen ja Taina Halonen sekä sosiaaliohjaaja Sanna Koponen-Saksman saivat onnettomuuspaikalle lähtiessään tietoa ensihoidon kenttäjohtajilta, jotka työskentelevät heidän kanssaan samoissa tiloissa. Ensihoidon tilannepaikanjohtaja Panu Järvenpää kertasi ryhmälle senhetkisen tilannekuvan. Leppävirran onnettomuudesta kehkeytyi Pohjois-Savon sosiaalija kriisipäivystykselle suuronnettomuus.. Ihmiset olivat shokissa, mutta silti tarjoamaamme apuamme myös vastusteltiin” Halonen sanoo. Sosiaalija kriisipäivystyksen olennainen tehtävä onkin tunnistaa avun tarve ja tarjota sitä, sillä niiden pyytäminen ei saa jäädä ihmisten omalle vastuulle. 24 Pelastustieto 2/2023 HÄLYTYSILMOITUS P ohjois-Savon sosiaalija kriisipäivystys sai hälytyksen Leppävirralle ensimmäisessä aallossa muiden viranomaisten kanssa. Jokainen ihminen on jollakin tavalla altistunut”, Taina Halonen sanoo. ”Meille tuli yllätyksenä, että lievemmin loukkaantuneiden ihmisten seassa oli sellaisiakin, jotka sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta olivat loukkaantuneet vakavasti. MatSosiaalipäivystäjille suuronnettomuus Ihmiset olivat shokissa, ja tarjoamaamme apua vastusteltiin. Myös kriisitukea tarvitaan, sillä monet ovat järkyttyneitä. Yksi sosiaalityöntekijä alkoi työskennellä kenttäjohtajien kanssa ja välittää tilannekuvaa paikalle menevälle ryhmälle. VÄYLÄ VAPAANA Onnettomuuspaikalla viranomaiset olivat järjestelleet sosiaalija kriisipäivystäjille kulkuväylän vapaaksi ruuhkan ja kaaoksen läpi
Varmistimme, että jokaisen avuntarvitsijan kotikunta on saanut tarpeenmukaiset tiedot”, Halonen sanoo. Lopulta sosiaalipäivystyksen apua tarvitsi 18 henkilöä, joista 11 sai erilaisia psykososiaalisen tuen muotoja. Monesti ihmiset eivät ole valmiita ottamaan tarvitsemaansa apua välittömästi onnettomuuden jälkeen. Hänen mukaansa moniviranomaisyhteistyö ja aktiivinen viestintä ovat olennaisia asioita onnistumisen kannalta. ”Osaltaan työ jatkui vielä seuraavana päivänä. HÄLYTYSILMOITUS kalla sosiaalipäivystäjät jatkoivat ihmisten tilanteiden selvittelyä, kuten ketkä tarvitsevat vielä terveydentilanarviota, ketkä majoitusta, kyytiä, henkistä tukea tai jotakin muuta apua. Näin sosiaalija kriisipäivystys voidaan huomioida onnettomuustilanteissa LAMORIN NOPEAN TORJUNNAN RATKAISUT: Harbo nopealevitteinen oljyntorjuntapuomi Keulakerääjä Lisätietoa osoitteesta: lamor.com Konttiratkaisut öljypuomeille. TÖITÄ SEURAAVALLEKIN PÄIVÄLLE Sosiaalija kriisipäivystys järjesti kaikille 20 kohtaamalleen ihmiselle tarvittavat palvelut. Onnettomuuksien jälkeen työmme jatkuu aina vähintään seuraavana päivänä”, Halonen sanoo. • Tarvittaessa poliisin tulisi antaa apua tilanteen rauhoittamisessa ja sosiaali päivystäjien työn teon turvaamisessa. ONNISTUNUT KEIKKA ”Koimme onnistuneemme tehtävällä, mutta huomasimme myös varusteissamme kehittämistarpeita”, Halonen pohtii. ”On hienoa, että sosiaalija kriisipäivystys tunnistetaan koko ajan enemmän akuuttien tilanteiden ensivaiheen auttajana.” • Pelastustoimi, poliisi ja ensihoito jakaa aktiivisesti tilannekuvaa • Tehtävän alusta asti tulisi olla yhteinen Virven puheryhmä • Altistuneille järjestetään kokoamispaikka • Altistuneita tulee osata ohjata sosiaalipäivystäjien luo • Järjestää mahdollisimman joustava tapahtumapaikalle pääsy. Myöhemmin tehtävälle liittyivät sosiaaliohjaaja Miina Kumpulainen ja sosiaa lityöntekijä Marja Hiltunen. ”Soitimme kaikille kohtaamillemme ihmisille seuraavana päivänä
Ennakkoäänestys alkaa 22. Ruotsalainen kansanpuolue haluaa taata koko maassa riittävät resurssit sekä pelastusettä hätäkeskustoiminnalle. maaliskuuta. EDUSKUNTAVAALIT R ahoitus on myös pelastustoimen tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys. Kokoomuksessa todetaan edellytetyn jo puoleen vaihtoehtobudjetissa, että pelastustoimen rahoitusvajeesta olisi tehty suunnitelma ennen kuin rahoitus siirtyi valtiolle. Silloin vaje oli noin 80 miljoonaa euroa ja nyt vaje on entisestään kasvanut. Sisäministeriön kokoaman pelastustoimen henkilöstöja resurssitarpeiden mukaan hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kustannusten valtakunnallinen vuosittainen lisäystarve on vuoteen 2030 saakka noin sata miljoonaa euroa eli 20 prosenttia nykyisestä kustannustasosta. Puolueet näkevät lähes yksimielisesti tarpeen turvata pelastustoimelle sen tarvitsema rahoitus. Teksti: Esa Aalto · Kuvitus: Peter Bange Olennainen tarkoitus on turvata perusoikeuksien toteutuminen. Eduskuntavaalit järjestetään 2. Turvallisuudesta on huolehdittava ja apua pitää olla aina tarvittaessa saatavilla. 26 Pelastustieto 2/2023 Toteutuvatko lupaukset. Vihreät pitää myös tärkeänä, että. Kysyimme eduskunnassa toimivilta puolueilta näkemyksiä muutamiin ajankohtaisiin pelastustoimea koskeviin teemoihin, joista kahdeksan suurinta vastasi. Koska kokoomus ei vastauksessaan suoraan sano, että sitoutuu lisäämään pelastustoimen lisärahoitusta, pitänee päätellä aikaisempaan esitykseen perustuen, että puolue katsoo rahoitustarvetta myönteisesti. huhtikuuta
Kristillisdemokraattien mielestä lisäpanostuksia tarvitaan muun muassa pelastustoimen koulutukseen, Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen, pelastustoimen valtakunnalliseen johtamiseen ja uusien hyvinvointialueiden ohjaukseen, varautumiseen ja väestönsuojeluun. Valtiovallan keinot huolehtia sopimuspalokuntatoiminnan elinvoimaisuudesta. Sisäisen turvallisuuden tarkasteleminen nykyistä enemmän kokonaisuutena, myös huomioimalla koulutus. Rahoitusjärjestelmää tulee jatkossa korjata siten, että se ottaa paremmin huomioon myös erilaiset alueilla esiintyvät riskitekijät. Koulutuksen järjestäminen keskittämällä Pelastusopistoon vai toteuttamalla alueellisesti, ja huomioimalla myös valtion rahoitus Helsingin Pelastuskoululle. TÄRKEÄ LÄHIPALVELU Sosialidemokraatit korostavat pelastustoimen merkitystä tärkeänä lähipalveluna ja siksi riskejä vastaavan palvelutason turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää riittäviä resursseja. Pelastuspalvelut on jatkossakin pidettävä arjen turvallisuuden lähipalveluna. Pelastustoimen olennainen tarkoitus on turvata perusoikeuksien toteutuminen ja tämä edellyttää riittäviä resursseja. VAJE HOIDETTAVA Keskusta pitää kiistattomana pelastustoimen rahoitusvajetta ja puolueen mielestä se pitää hoitaa kuntoon. Tämä on puolueen mielestä korjattava pikaisesti, jotta riittävät resurssit saadaan turvattua. Hallitusohjelmaneuvotteluiden yksi keskeisimpiä kysymyksiä on tarkastella muun muassa pelastustoimen voimavarojen riittävyyttä, ja sitä kuinka pelastusalalle saadaan riittävästi koulutuspaikkoja sekä kriteerit täyttäviä hakijoita. ALUEELLISELLE TUKEA Suurin rahan tarve on koulutuksessa, sillä vuoteen 2030 mennessä tarvitaan jopa noin 2500 uutta pelastajaa ja noin 820 sivutoimista pelastajaa ja sopimusNäitä kysyimme Pelastustoimen rahoituksen turvaaminen vastaamaan toiminnan tarpeet, erityisesti koulutetun työvoiman saamiseksi. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Kimmo Auvinen, kimmo.auvinen@taitotalo.fi TAITOTALON ENSIAPUSEMINAARI 5.5.2023 rahoitusvaje paikataan. Se on joustava ja ketterä voimavara onnettomuustilanteissa ja niiden ehkäisyssä. Puolue muistuttaa tässä yhteydessä myös sopimuspalokuntien merkityksestä harvaan asutussa maassa. 2/2023 Pelastustieto 27 EDUSKUNTAVAALIT Ensiapukouluttaja! Tule syventämään osaamistasi Taitotalon järjestämään ensiapuseminaariin Helsinkiin 5.5.2023 klo 8–16. Lisäystarvearvioinnissa on otettu huomioon laajasti eri näkökulmia ja se on puolueen mielestä hyvä lähtökohta pelastustoimen rahoituksen suunnittelulle. Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä. Väestönsuojelun tulevaisuuden resursointi ja huomioiminen valtioneuvostotasoisilla periaatepäätöksillä.. Koska resursseja on niukasti ja tarpeita on paljon, resurssien optimaalinen käyttö on välttämätöntä. Pelastustoimen resurssitarve on puolueen mielestä todellinen, ja se koostuu ensisijaisesti päätoimisen henkilöstön ja materiaalisista lisätarpeista. Samalla kuitenkin kehutaan pelastustoimea siitä, että toiminnan tehokkuutta on parannettu hyvin. Hyvinvointialueilta tulevat viestit liian pienistä resursseista ja siitä aiheutuneista palvelutason laskuista tulee ottaa tosissaan. Silti sen mielestä vaikeassa valtiontalouden tilanteessa yksikään puolue ei voi uskottavasti luvata tarkkoja euromääräisiä summia. Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että pelastustoimen rahoitus turvataan riittävällä tasolla. Vihreät kuitenkin huomauttavat, että olemassa oleva rahoitus pitää käyttää järkevästi. Pelastustoimen palveluiden pitää vastata riskeihin hyvinvointialueella. Nyt näin ei ole, kun rahoituslaskelmissa riskipaino on valtakunnallisesti vain 30 prosenttia. Perussuomalaiset puolestaan pitävät keskusjohtoisuutta ongelmana myös pelastustoimessa. Puolue muistuttaakin rahoituksen olevan osa koko hyvinvointialueen rahoitusta ja siellä päätetään resurssien kohdentamisesta eri palvelusektoreille. Koulutusuudistuksen toteuttaminen ensi vaalikaudella. Puolueen mielestä pelastuspalvelujen laatua ei analysoida ja raportoida systemaattisesti ja kattavasti
Myös muiden alueellisten koulutusten järjestämistä tulee tarkastella joustavasti tarpeiden mukaan, ja kaksikielisten pelastajien puute puoltaisi koulutuksen järjestämistä niin ikään alueellisesti. Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan, että Pelastusopiston rahoitukseen lisättäisiin 3,8 miljoonaa euroa. Se lisäisi koulutuskustannuksia ja pidentäisi huomattavasti koulutusaikaa. Myös ruotsinkielistä koulutusta tulisi järjestää useammin ja säännöllisesti. Riskinä voi olla, että hakijamäärät tippuvat ja työvoimapula pahenee. Pelastusalan koulutuksen on tulevaisuudessa vastattava myös toimintaympäristön muutoksiin. Rkp kannattaa koulutuksen järjestämistä myös alueellisesti. Pelastajan työn ytimessä ovat jatkossakin käytännön pelastustyö sekä perustason ensihoitajan tehtävät. Koulutuksen järjestämistä pitäisi puolueiden mielestä katsoa laaja-alaisesti, myös alueellisia ratkaisuja olisi selvitettävä ja Helsingin Pelastuskoulun toiminnan jatkuminen saa tukea. Pelastusopistolla on valtakunnallinen vastuu pelastajakoulutuksesta, ja sitä varten valtion on osoitettava riittävä rahoitus jatkossakin. Koulutuksen uudistamisessa halutaan kuunnella alan omaa mielipidettä. Verovaroilla rahoitettavaa toimintaa pitää pystyä huolellisesti perustelemaan. Pelastustoimen perustason tehtävien hoitamiseen liittyvän koulutuksen laajentamiseen ammattikorkeakoulutasoiseksi Keskusta suhtautuu hyvin varauksellisesti. Hajautettu malli mahdollistaa sen, että koulutuksen järjestäjällä on hyvä ymmärrys sekä koulutustoiminnan kehittämisen analyyseistä, tarvittavasta datasta että paikallisen pelastustoimen tarpeista. Puolueen mielestä pelastajapulaan vastaamiseksi tarvitaan myös alueellista koulutusta. Lähtökohtaisesti puolue pitäisi pelastustoimen perustehtävät ammattitutkintopohjaisina. Kaiken kaikkiaan pelastusalan koulutusjärjestelmää ja rahoitusta on tarkasteltava kokonaisuutena, myös Helsingin Pelastuskoulun tulevaisuutta. 28 Pelastustieto 2/2023 Koulutusta arvioitava laajemmin. Perussuomalaiset suhtautuvat kuitenkin kriittisesti siihen, että Helsingin Pelastuskoulun hyvin toimiva koulutus lopetettaisiin. Kokoomuksen mielestä koulutuksen kaksinkertaistaminen olisi voitu tehdä jo tällä vaalikaudella. Puolue pitää hyvänä, että Helsingin Pelastuskoulu toimii paikallisen rahoituksen varassa ja täydentää paikallisia tarpeita, eikä tähän rahoitusratkaisuun ole tarpeen tehdä muutoksia. Tulevien vuosien pelastajatarve on puolueen mielestä niin suuri, että valtion tulee ottaa vastuulleen myös Helsingin Pelastuskoulun rahoittaminen. Sopimuspalokuntalaisten käytännön osaamisen hyödyntäminen ammattiin kouluttautumisessa ja ammatillisen uraputken ulottaminen myös sopimushenkilöstöön ovat omiaan lisäämään kiinnostusta. Lisäksi on selvitettävä, miten pelastusalan koulutusta voitaisiin vahvistaa vastaamaan paremmin Uudenmaan tarpeisiin. Puolue haluaa, että ruotsinkielistä koulutusta järjestetään Helsingissä ainakin kolmen vuoden välein. Kristillisdemokraatit katsovat sekä koulutusmäärien lisäämiselle että myös. Pelastuskoulu kouluttaa jo nyt koko Uudenmaan alueen pelastajia. Perussuomalaisten näkemys on, että hajautettu malli toimii keskitettyä paremmin. EDUSKUNTAVAALIT palokuntalaista. Ennen kuin valtio alkaisi rahoittaa Helsingin Pelastuskoulun toimintaa, pitäisi puolueen mielestä määrittää mitä tällä tavoitellaan. OPPISOPIMUSKOULUTUSTAKIN Keskusta muistuttaa, että pelastusala ei ole ainut ala, joka kärsii lähivuosina työvoimapulasta. Kokoomus muistuttaa, että tulevaan työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää käytännössä pelastajakoulutuksen määrän kaksinkertaistamista ja Pelastusopiston koulutusjärjestelmän sopeuttamista ennakoivalla suunnittelulla ja opetuksen järjestelyillä. Perussuomalaisten mielestä menot on laitettava tärkeysjärjestykseen, kun merkittävä osa hyvinvointiyhteiskunnan ydintehtävistä, kuten pelastustoimi, uhkaa rapautua. SDP:n mielestä koulutusmääriä pitää lisätä, jotta pelastustoimen osaamistaso ja henkilöstöresurssit vastaavat tulevaisuuden kansallisia ja alueellisia tarpeita. Koulutuksen uudistamista tarvitaan, mutta samalla on huolehdittava siitä, että jatkossakin annetaan vahvat käytännön taidot. Puolueen mielestä Pelastusopiston toimintaa on laajennettava, mutta samalla myös Helsingin Pelastuskoulu on säilytettävä. Siitä huolimatta sen resurssitarpeista on huolehdittava. Myös oppisopimuskoulutuksen mahdollisuus pelastajakoulutukseen on arvioitava. Riittävä koulutus edellyttää paitsi rahoituksen oikeaa kohdentamista, myös riittävästi asetetut kriteerit täyttäviä hakijoita. Siksi on pohdittava ja kehitettävä myös erilaisia hyviä, joustavia yhteistyömalleja oppilaitosten, hyvinvointialueiden ja pelastusalan toimijoiden kanssa ja jaettava niitä valtakunnallisesti. Puolueen mielestä olisikin selvitettävä, olisiko valtion mahdollista rahoittaa Helsingin Pelastuskoulun toimintaa työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Vihreät pitää välttämättömänä, että Pelastusopistolle osoitetaan seuraavalla hallituskaudella määräraha koulutusmäärien kaksinkertaistamiseksi. Samalla on tärkeää turvata mahdollisuudet täydennyskoulutukseen sekä uralla etenemiseen aina ylempiin päällystöja päällikkötehtäviin
Järjestelmää ohjataan Standby T4 kosketusnäyttöpaneelilla. KUN PELASTAJALLA ON KIIRE TARVITAAN NOPEA JA TEHOKAS KULKUVÄLINE ARCTIC AIRBOATS OY puh: 0400 431025 ARCTIC POLYETEENIVENEET KESTÄVÄT MYÖS KARILLEAJON!. 2/2023 Pelastustieto 29 EDUSKUNTAVAALIT www.standbygroup.fi Uudet väyläohjausjärjestelmät CS30 ja CS35 CS30 JA CS35 VÄYLÄOHJAUSJÄRJESTELMÄT Kokosimme yhteen kaiken mitä tarvitset hälytysajoneuvojen perusohjaustoiminnoille! Järjestelmällä ohjataan hälytystoiminnot, kuten sireeni, sininenvaroitusvalo, keltainen varoitusvalo ja ajoneuvotoiminnot, kuten työvalot ja peruutusvalot. Näytön pinnassa kohokuvioitin, joka parantaa kosketustuntumaa
Vasemmistoliiton mielestä myös koulutusta pitäisi katsoa kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Sopimuspalokuntatoiminnan edellytyksistä pitää puolueiden mielestä huolehtia. Vasemmistoliitto katsoo, että väestönsuojelun järjestämisestä on linjattava asianmukaisella tasolla. Keskustan mielestä koulutuksen keskittäminen ei ole koskaan hyvä ratkaisu. Ne katsovat, että tässä avainasemassa ovat uudet hyvinvointialueet ja siellä toimivat pelastuslaitokset. Ensisijaisesti tulisi huolehtia siitä, että nykyistä sääntelyä toteutetaan sen hengen mukaisesti. Sen sijaan pelastustoimen suunnitelmiin ja ohjeistuksiin tarvitaan yhtenäinen kansallinen malli. Vasemmistoliiton mielestä työvoiman saannin turvaamiseksi on ehdottomasti varmistettava taloudelliset resurssit. Muuttunut tilanne vaatii uudenlaista ajattelua. Velvoitteiden kiristämiselle ei ole välitöntä tarvetta, mutta pidemmällä aikavälillä sitä voidaaan selvittää. Seuraavan hallituksen taloudellinen liikkumavara on tiukka, mutta on katsottava tarkkaan, onko Ukrainan sota nostanut esiin perusteltuja kehittämistarpeita. Väestönsuojelusta ja pelastustoimesta ei pitäisi leikata.. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteet suuronnettomuuksiin, poikkeusoloihin ja niihin kuuluviin väestönsuojelutilanteisiin varautumiseksi voidaan toteuttaa vain varmistamalla riittävä rahoitus tehtävien hoitamiseksi. Väestönsuojelun järjestämiseen osana ulkoja turvallisuuspoliittista selontekoa tai väestönsuojelun koulutuksen ja tarkastusvelvoitteiden kehittämiseen puolueella ei ole muodostettua kantaa. RKP pitää tärkeänä sekä väestönsuojeluun että omatoimisen varautumisen taitoihin panostamista myös jatkossa. Kokoomus katsoo, että vastuita on selkeytettävä ja väestönsuojien korjausvelkaa on pienennettävä. OSANA SISÄISTÄ TURVALLISUUTTA Puolueiden mielestä kokonaisturvallisuudessa sisäistä turvallisuutta pitää katsoa laajasti. SDP:ssä odotetaan myös selvityksen valmistumista, mutta tiedossa on, että väestönsuojiin kohdistuu korjausvelkaa ja ne tulisi kunnostaa lain edellyttämälle tasolle. Koulutuksen uudistamisessa on pidettävä tarkkaa huolta pelastustoimen henkilöstön riittävyydestä tulevina vuosina, kun eläköityminen on suurta. Kansalaisten tärkeimpinä pitämistä kohteista, kuten väestönsuojelusta ja pelastustoimesta ei pitäisi perussuomalaisten mielestä leikata. Perussuomalaiset kannattaa ruohonjuuritasolta etenevää toimintatapaa ja SDP tukee eri keinoja lisätä alan vetovoimaisuutta. 30 Pelastustieto 2/2023 EDUSKUNTAVAALIT koulutusuudistukselle olevan tarvetta. VÄESTÖNSUOJELULLE TARVITSEMANSA Keskustassa ei nähdä tarvetta liittää väestönsuojelua osaksi ulkoja turvallisuuspoliittista selontekoa, vaan nämä asiat otetaan huomioon sisäisen turvallisuuden selonteossa, joka myös puolustusselonteon kanssa muodostaa maamme turvallisuuspoliittisen kokonaisuuden. Vihreät odottaa valmistuvaa selvitystä, jonka perusteella seuraavan hallituksen pitää tehdä tarvittavat rahoituspäätökset väestönsuojien kunnosta huolehtimiseksi ja puutteiden paikkaamiseksi. Valtion tehtävänä on varmistaa, että rahan jaon kriteerit tukevat myös sopimuspalokuntien toimintaa. Sen perusteella valmistellaan tarvittavat poliittiset päätökset. Kristillisdemokraatit katsovat, että valtioneuvostotasolla tullaan todennäköisesti tekemään merkittäviä sisällöllisiä muutoksia seuraavaan ulkoja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Puolueissa odotellaankin selvityksen tuloksia. Vihreät kehittäisi koulutusta nykyisen järjestelmän puitteissa, samoin kuin keskusta, jonka mielestä sisäisen turvallisuuden toimijoiden tehtävät poikkeavat toisistaan siinä määrin, että laajempi kokonaisvaltainen koulutus tuskin olisi mielekästä. Väestönsuojelun laatu ja valtakunnallinen kattavuus on turvattava riittävällä resursoinnilla ja tarkastustoiminnan velvoitteiden on perustuttava asiantuntijoiden arvioihin. Keskusta säätäisi sopimuspalokuntatoimintaa koskevan oman lain. Tässä yhteydessä tulee pohtia, kytketäänkö sisäisen turvallisuuden ja varautumisen kysymykset selkeämmin osaksi ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Hyvin harvoin jollei koskaan keskittämisellä on saatu edes tavoiteltuja taloudellisia säästöjä. Väestönsuojien kunnosta ei ole varaa tinkiä. Väestönsuojelun vahvistaminen ja kehittäminen edellyttää määrärahapäätöksiä. Tähän tekeillä oleva selvitys antaa vastauksia. Tätä mieltä ovat esimerkiksi kokoomus ja RKP, joka selvittäisi yhteistyön myös koulutuksen osalta. Olennaista resurssien riittävyyden suhteen on vastuullinen talouspolitiikka niin kuntakuin valtiotasolla. Tutkinto voisi olla myös kaksiportainen, jossa erikoisammattitutkintoa voisi täydentää joustavasti pelastusalan AMK-tutkinnolla. Sisäministeriössä selvitetään parhaillaan väestönsuojelun ja väestönsuojien kehittämistarpeita. Väestönsuojelun koulutuksen ja väestönsuojien tarkastustoiminnan velvoitteita ei puolueen mielestä pidä kiristää. Koulutuksen uudistamisessa ja tutkintotasossa on lähdettävä koulutuksen tarpeen ja sisältöjen kautta. Pelastustoimen työvoimapulan paikkaamiseksi on harkittava, että myös muilla alueilla kuten esimerkiksi Helsingissä järjestetään alan koulutusta
05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI. EDUSKUNTAVAALIT lämpökamerauutuus nyt meiltä Lue lisää: Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh
Panokset isolle öljyvahingolle Itämerellä suurenevat. Samoihin aikoihin käynnistyi myllerrys myös rahoituksen osalta, kun Öljysuojarahasto alkoi muuttaa korvausperusteitaan. Rajavartiolaitoksen vastuulla on ympäristövahinkojen torjunta avomerellä, ja pelastustoimi vastaa rannikkoalueista, maaalueista ja sisävesistä. Vaikka eurooppalaiset valtiot lopettivat ostamasta fossiilisia polttoaineita Venäjältä, ei se tarkoita, että Venäjän kauppa olisi tyrehtynyt, vaan se on muuttanut kohdemaitaan. Olemmeko pelastustoimessa ymmärtäneet tämän kokonaisuuden rannikkoalueiden pelastuslaitoksia lukuun ottamatta, jotka ovat aihetta säännönmukaisesti nostaneet julkiseen keskusteluun. Aluehallintovirastot arvioivat puolestaan yhdessä pelastuslaitosten kanssa pelastustoimen ympäristövahinkojen torjunnan valmiuksia vuoden 2022 aikana. Ympäristövahinkojen torjunta on kaiken kaikkiaan valtavan iso kokonaisuus, jossa on monta toimijaa ja monta muutosta aivan lähimenneisyydessä, todettuja puutteitakin löytyy. Laajana merellisenä onnettomuutena kovin monella muulla onnettomuudella ei ole kuitenkaan koko yhteiskuntaa samalla tavalla halvaannuttavaa vaikutusta kuin mitä öljytankkerionnettomuudella Itämerellä. Toimien katsottiin kattavan paitsi öljyntorjunnan, mutta myös muut kemikaalit, ja näin ollen uutena määritelmänä alkoi vakiintua ympäristövahinkojen torjunta. Vaikka operatiivinen toiminta sinällään on kunnossa, on valmiuksissa valtakunnallisesti silti kehitettävää – erityisesti suunnittelun ja kehittämisen osalta. Öljyvahinko Itämerellä on yksi kansallisessa riskinarviossa tunnistettu riski eikä sen riskin toteutuminen ole viimeaikaisen maailmanpoliittisen tilanteen valossa pienentynyt. Asia on yhteinen. Asumme eurooppalaisittain katsottuna niin sanotusti pussin perällä, ja olemme riippuvaisia meriliikennekuljetuksista. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. 32 Pelastustieto 2/2023 MIRAFONI Asia on yhteinen. Venäjä osti kuluneen vuoden aikana sata vanhaa alusta, joiden kunnon voidaan sanoa olevan korkeintaan keskinkertainen. Vuonna 2019 pelastuslain uudistamisen yhteydessä öljyntorjuntaa koskeva erityinen sääntely purettiin, öljyntorjunta nivottiin pelastuslakiin, ja siitä tuli osa kaikkea pelastustoimintaa. Itämeri puolestaan on koko ajan ollut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Jotta pystymme suojelemaan ainutlaatuista Itämertamme ja satojen tuhansien järvien Suomeamme, on riskit otettava vakavasti ja huolehdittava, että järjestelyt ympäristövahinkojen torjunnassa ovat saumattomat ja resurssit niin taloudellisesti kuin henkilöstön osalta kunnossa.. Sen laivaliikenteen kuljetussuoritteet ovat kasvaneet 15 viime vuoden aikana noin 50 prosenttia, kuljetettujen aineiden varianssi on kasvanut ja yksinomaan Suomen aluevesillä liikkuu lähes 200 alusta päivittäin. mirafoni112@ gmail.com Ainutlaatuinen Itämeri Perinteinen öljyntorjunta on lyhyessä ajassa kokenut monta muutosta. Vuoden 2023 alussa ympäristövahinkojen torjunta sai Rajavartiolaitoksen johdolla uudistetun kansallisen strategiansa. Merellisen öljyvahinkoonnettomuuden voidaan toki sanoa olevan vain yksi onnettomuustyyppi muiden joukossa
MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet Eja EW-luokka E 30, EW 30, E 60, EW 60, E 90, E 120 Palorullaovet EI-luokka EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120, EI 180, EI 240 Savuverhot D 120 Suomen laajin CE-merkittyjen palo-ovien valikoima www.mesvac.fi. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 | Faksi 010 836 3099 Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. E-, EWja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. Hörmann palo-ovien BIM-suunnitteluaineistot: www.bimobject.com/fi/hoermann-kg Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. MIRAFONI Mesvac Oy | Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas | Puh. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja
34 Pelastustieto 2/2023 ENSIHOITO 34 Pelastustieto 2/2023 Lääkäri Carlos Zapa on puhunut pitkään sen puolesta, että verensiirroissa käytettäisiin kokoverta.
Tutkimukset osoittivat, että käytäntö on toimiva, potilaat paranivat ja siksi oli syytä jatkaa tällä menetelmällä”, Zapa kertoo. Potilaat saivat tuolloin kokoverta, sillä silloinen teknologia ei oikeastaan pystynytkään muuhun. ”Lääketieteessä tapahtui muutos: suuria verenvuotoja ryhdyttiin korvaamaan verikomponenteilla ja kristalloidi-nesteillä. Sodissa ja terrori-iskuissa loukkaantuu paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat verensiirtoja. KAIKKI ALKOI KOKOVERESTÄ Kun verensiirtoja alettiin tehdä, se tapahtui kokoverta antaen. Isoissa sodissa, kuten II maailmansodassa, Vietnamin sodassa ja Korean sodassa menehtyi paljon ihmisiä, mutta loukkaantuneita oli vielä enemmän. Lääkäri Carlos Zapa vakuuttui kokoveren käytettävyydestä, kun sisällissodat palasivat Etelä-Amerikkaan 2000-luvulla. ”Kun ihminen vuotaa verta, hän ei vuoda pelkästään punasoluja, plasmaa tai verihiutaleita. Nykyään Zapa vastaa kolumbialaisen Medellín-kaupungin operatiivisesta ensihoidosta. Teksti: Besai Muñoz · Kuvat: Carlos Zapan albumi Y leiskirurgiaan ja tehohoitoon erikoistunut venezuelalaislääkäri Carlos Zapa pakeni kotimaansa sisällissotaa Kolumbiaan 20 vuotta sitten. Välillä hän työskentelee kirurgina ja opettaa yliopistossa. Meillä oli paljon hätätilapotilaita, jotka tarvitsivat nopean verensiirron, jotta eivät joutuisi verenvuotosokkiin ja kuolisi.” ”Etunamme oli nykypäivän veriryhmäanalyysit. Tutkimusten mukaan hemoglobiinitaso (Hb) nousee noin 4 g/l yhdellä punasolupussilla, mutta käyttämällä saman verran kokoverta, voidaan Hb-tasoa nostaa 13–15 g/l. ”Mietimme, että on aika aloittaa taas verensiirrot kokoverellä”, Zapa sanoo. Samalla hän alkoi tutkia kokoveren käyttöä. Myös verenluovuttajia tarvittiin”, Zapa kertoo. ”Tilanne oli sama kuin isojen sotien aikana. Ajatuksena oli myös vähentää verensiirron kustannuksia. “Tarvittiin paljon verensiirtoja kentällä, kenttäsairaaloissa ja tavallisissa sairaaloissa. PALJON ETUJA Zapa ymmärtää komponenttien käytön ja käyttää niitä itsekin, mutta hän haluaa olla looginen. KOMPONENTIT TULIVAT Viimeinen iso sota päättyi vuonna 1976, eikä massiivista verenluovutusta enää tarvittu. ”Laatu pysyy, kun verta ei manipuloida. Yritän kertoa maailmalle, miten voimme sen avulla pelastaa ihmishenkiä. 2/2023 Pelastustieto 35 ENSIHOITO Kokoveri taistelukentiltä ensihoidon arkeen Kokoverellä hoidettiin verenhukasta kärsiviä taistelijoita isojen sotien aikaan. Komplikaatioitakaan ei hänen mukaansa kokoveren siirrossa ole komponenttien käyttöä enempää, kunhan seurataan verensiirtoprotokollaa ja huolehditaan aseptiikasta.. Haluan jakaa kaiken, minkä olen oppinut”, Zapa sanoo. Kun tiesimme vastaanottajan veriryhmän, tiesimme myös, että on turvallista antaa saman veriryhmän kokoverta”, Zapa kertoo. Myös kokoveren säilytysaika on huomattavasti pitempi kuin verikomponenttien”, Zapa perustelee. Vähitellen lääketieteen ja teknologian kehityksen myötä verta onnistuttiin jakamaan komponentteihin eli punasolu-, verihiutale-, plasmaja valkosolutuotteisiin. ”Johdan lääketieteellisiä projekteja, joista yksi on kokoveren käyttöön liittyvä Lazarus. Ero perustuu Zapan mukaan siihen, että verta luovutetaan ja säilytetään ilman monimutkaisia prosesseja, eikä sitä manipuloida, jolloin verituotteet eivät kärsi. Rauhan tullen kokoveri pilkottiin komponenteiksi. Eikö silloin ole loogista tarjota hänelle kaikki samat tuotteet kerralla?” hän kysyy. KOKOVERI TAKAISIN Vuosina 2007–2008 sisällissodat palasivat Etelä-Amerikkaan, samalla maanosa on kärsinyt myös yleistyvästä terrorismista. Ennen pakoaan, sisällissodan aikana hän ehti työskennellä vuosia kentällä sotilaslääkärinä
Tieto on lisääntynyt ja menetelmä on yhä turvallisempi.” AKUUTTIHOITOPÄIVILLE Kun Zapa oli aloittamassa Lazarus-projektia, se sai paljon tukea pohjoismaisilta organisaatioilta ja erilaisilta projekteilta. Zapa arvioikin, että veren komponenteilla toimien saman protokollan toteuttaminen kestäisi kauemmin, koska tuotteiden sopivuuden varmistamiseen menisi enemmän aikaa. 36 Pelastustieto 2/2023 ENSIHOITO HALVEMPAAKIN Zapa sanoo, että tutkimukset osoittavat, että kokoverta käyttämällä kustannuksetkin ovat halvempia. Nykyään voimme hyödyntää tämän päivän teknologiaa ja tiedettä. ERILAISIA TUTKIMUKSIA Kokoveren käyttöä puolustaisi myös tutkimus, jossa selviteltiin veren komponenttien hyötyä vammapotilaalle suhteessa suolaliuoksen annosteluun. ”Olen perehtynyt kyseiseen tutkimukseen hyvin ja ymmärtääkseni tutkimusta ei ole täysin hyväksytty, sillä käytetyt lähteet eivät olleet luotettavia eikä riittäviä.” Sen sijaan Zapa kertoo, että monet tutkimukset näyttävät kokoveren käytöstä potilaalle saatavan hyödyn. ”Minulla on tapana tehdä pieni demo, miten verensiirto onnistuu. Tällöin säästyy laboratorioaikaa, laboratoriohoitajien palkkoja, säilytyspaikkoja ja niin edelleen. ”Potilaat selviytyvät paremmin, kun heille annetaan kokoverta eikä komponentteja.” 45 MINUUTIN PROTOKOLLA Zapa kertoo, että hänen kouluttamassaan protokollassa ensihoito stabiloi verenvuotopotilaan kuljetuskuntoon 45 minuutissa. Aikaan sisältyy potilaan tutkiminen, verenvuodon toteaminen, lisähälytykset, verituotteiden tuonti sekä verensiirto. ”Ei haittaa, vaikka siinä palataan menneisyyteen. Yhteistyömme on vahvaa ja toimivaa, joten kun minut kutsuttiin luennoimaan ja jakamaan ajatuksiani Suomeen Akuuttihoitopäiville, en epäillyt hetkeäkään. ”Ei tarvita isoja prosesseja, joilla verta jaetaan komponentteihin. Luovutettu veri säilötään saman tien ja se on heti käyttövalmiina.” Zapa laskeskelee, että kokoveren hinta on noin 20–30 prosenttia halvempi kuin komponenttien. Lääkäri Carlos Zapa esittelee Akuuttihoitopäivillä kokoveren käyttöä. Hyötyä ei löytynyt. Lazarus-projektin myötä hän on kiertänyt ympäri maailmaa jakamassa ajatuksiaan ja tietoa tutkimuksistaan. Nähdään Akuuttihoitopäivillä toukokuussa”, hän kehottaa. Jos kliinisesti näyttää siltä, että potilaalla on selkeästi jonkun tietyn verikomponentin puute, voimme tarjota juuri sitä, mitä hän tarvitsee.” Zapa suosisi näissäkin tilanteissa aina kokoverta, ja hätätilapotilaat saavatkin sitä aina. Tilaisuus järjestetään Hämeenlinnan Vanajanlinnassa 4.–5.5.. Olen todella otettu ja iloinen että saan tulla.” Zapa toivoo tapaavansa kaikki tutut ja tutustuvansa myös uusiin ihmisiin. ”Tuki on ollut tärkeää, jotta olemme voineet jatkaa. Zapan mukaan kokoverta käytetäänkin jo monessa maassa, mutta hän haluaa levittää tietoa yhä laajemmin, koska se on hänestä järkevää ja menetelmä laadukas. ”KÄYTÄMME MYÖS KOMPONENTTEJA” ”Käytämme stabiileille potilaille edelleen komponentteja, koska niitä on verikeskuksissa melko paljon. MONESSA MAASSA KÄYTÖSSÄ Zapa on kouluttanut kokoveren käyttöä yliopistoissa, sairaaloissa, kenttäsairaaloissa ja sotilaille
010 616 1400 www.saurus.fi 40 vuotta tinkimätöntä asennetta, luotettavuutta ja periksiantamattomuutta. • Vuosihuollot ja korjaukset • Mobiilihuoltopalvelu • Päivystys 24/7/365 Uusi huoltohalli 2023 ALL IN RESCUE. ENSIHOITO Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
”Sen tehtävän jälkeen varustimme Kuusisen saaren Merivartioaseman ilmatyynyalushalliin kokoamispaikan, jossa on valmiina paljon lämpötaloustuotteita kaapissa. Noin 85 prosenttia niistä sattuu sulan veden aikaan. Sen jälkeen kenttäjohtaja ottaa yhteyttä Meripelastuslohkokeskukseen Helsinkiin ja sopii, miten keikka hoidetaan, eli noudetaanko ensihoitajat rannasta tehtävälle mukaan vai tuoko Merivartioston vene potilaan vesilläkin aina pareittain”, Setälä kertoo. Lähin yksikkö molemmilta päivystää Helsinki-Vantaan lentokentällä. ”Se on iso apu meille, sillä tuolien ja paarien siirtäminen alukseen olisi aikaa vievää ja hankalaa”, Setälä sanoo. Vesillä liikkuminen on myös osa ensihoitajan työtä, jota tehdään yhdessä merivartijoiden kanssa. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Kymenlaakson hyvinvointialue laituriin, jossa ensihoitajat ottavat tämän hoitaakseen. Niillä voidaan hoitaa evakuoituja tai tarvittaessa ottaa mukaan tehtävälle.” Merivartioston aluksissa on myös ensivastesekä potilaan siirtoja evakuointivälineet. LISÄÄ LÄMPÖTALOUTTA Eräällä tehtävällä kymmenen nuorta oli ajanut karille ja he olivat kylmissään. Tällöin kenttäjohtaja soittaa kohteeseen ilmoittajalle ja arvioi tilanteen. Näin hän ei muista koskaan tapahtuneen, mutta asia on suunniteltu valmiiksi. 38 Pelastustieto 2/2023 VESIPELASTUS ”K ymenlaaksossa, Kotkassa ja Haminassa ensihoitajat osallistuvat vuodessa noin 50 meritehtävälle. Tällöin paikallisen Merivartioston lisäksi hälytyksen saattavat saada myös FinnHEMS-lääkärihelikopteri sekä Rajavartiolaitoksen helikopteri. PAUKKULIIVIT AMBULANSSISSA Jokaisessa alueen ambulanssissa on paukkuliivit siltä varalta, jos tehtävä edellyttää vesillä liikkumista. Mikäli hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen kiireellisyyden A:ksi, hälytetään kaikki tarvittava apu matkaan heti. Ensihoitotehtävä vesillä Suomenlahdella Kymenlaakson hyvinvointialueen edustalla olevassa saaristossa on kesäisin toistakymmentätuhatta asukasta, osa heistä asuu saarissa ympäri vuoden. Lämpötaloustuotteita tarvittiin äkkiä paljon. KENTTÄJOHTAJA ARVIOI TILANTEEN Kaikki paitsi A-tehtävät tulevat normaalina tehtävänä PEKE:n kautta. Ruuhka-aika on kesä–elokuussa, jolloin parhaana päivänä saattaa olla kahdesta kolmeen tehtävää”, Kymenlaakson hyvinvointialueen ensihoidon kenttäjohtaja Juha Setälä sanoo. ”Jos ensihoitaja ei jostain syystä halua lähteä vesitehtävälle, häntä ei sinne pakoteta. Tällöin tehtävälle hälytetään toinen yksikkö, sillä ensihoitajat työskentelevät Kymenlaakson hyvinvointialueen ensihoitajille järjestetään keväisin koulutus vesillä liikkumisesta.. Paukkuliivejä on yleensä tarjolla Merivartioston aluksissakin
Kaikki tapahtuu järjestelmällisesti”, Setälä sanoo. KOULUTUS ON KEVÄÄN MERKKI Ensihoitajat perehtyvät meripelastustehtäviin joka kevät noin puolen päivän mittaisessa koulutuksessa. Ne ovat olleet koronan takia kaksi vuotta tauolla, mutta tänä keväänä koulutus on tarkoitus taas järjestää, vastuuensihoitajana tässä työssä on Jaana Virtanen. FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen.. Asiantuntijoille laatimamme Ilmanvaihdon paloturvallisuus-käsikirja kertoo konkreettisesti nykyaikaisten, paloturvallisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. 2/2023 Pelastustieto 39 VESIPELASTUS KEIKKA VESILLÄ Yleensä keikka alkaa siten, että ensihoitajat ajavat Kuusisen saaren merivartioasemalle ja nousevat siitä aluksen kyytiin. Kerromme heille meidän uusista käytännöistämme ja koulutamme heitä. Merivartijoilla on omassa kalustossaan ensivastevälineet. He puolestaan selvittävät meille heidän uudet laitteensa ja menetelmänsä”, Setälä kertoo. Haminassa tapahtuvien tehtävien kanssa toimitaan tilanteen mukaan. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin. Koulutuksessa kokeillaan paukkuliivejä ja pelastautumispukuja sekä käydään läpi veneiden ja kopterien turva-asioita. Isoin riski ensihoitajilla on, kun he siirtyvät merivartijoiden kanssa isosta partioaluksesta pieneen kumiveneeseen ja siirtyvät sillä potilaan luokse ja tuovat potilaan sillä alukseen. Talviaikaan, jolloin jäätilanteen vuoksi liikennöinti on haastavaa, ensihoitajat saattavat mennä potilaan luokse ilmatyynyaluksella. » Lue lisää www.flaktgroup.com/fi/paloturvallisuuskasikirja ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS – KÄSIKIRJA AMMATTILAISILLE FläktGroup auttaa luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Ensihoitajat harjoittelevat siirtymistä partioveneestä kumiveneeseen. Se on tilanne, joka on tunnistettu riskitilanteeksi. Toinen vaihtoehto on, että potilasta tuodaan laituriin, jossa ensihoitajat kohtaavat hänet. ”Meidän ensihoitotiimimme käyvät säännöllisesti merivartioasemalla. Yhteistyö on kiinteää ja aktiivista. Merivartiostolla on käytössään myös moottorikelkka ja mönkijä. ”Merivartijat ohjeistavat, miten aluksessa ollaan, mitä siellä tehdään ja mihin istutaan. Ennen koronaa merivartijat kävivät alueen ambulansseissa säännöllisesti tekemässä työvuoroja
Tekstit: Kimmo Kaisto · Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos T urva-alan kouluttaja Antti Nenonen on tehnyt palontutkintaa vuodesta 1999 muun muassa eri vakuutusyhtiöille. Samalla voidaan sammutuksessa ja raivauksessa epähuomiossakin hävittää ja siirtää rakenteita ja todisteita, jotka auttavat palontutkinnassa. Yhteiset toimintamallit olisivat tarpeen. Purkukoura parantaa tulipaloissa työturvallisuutta, kun ei tarvitse lähettää savusukeltajia katolle. 40 Pelastustieto 2/2023 Sotkeeko purkukoura palontutkintaa. Sisäyksikköä ei löytynyt. Sitä olisi ollut arvokasta tutkia ja ilmoittaa havainnoista Tukesille, sillä vastaavanlaisia tapauksia on ollut useita.” ”Toki esimerkiksi kouralla saadaan OPERATIIVINEN TOIMINTA Pelastustoiminta ja palontutkinta tukevat toisiaan. Purkukouran tehokas ja palontutkinnan kannalta säästävä käyttö vaatii rautaista ammattitaitoa ja paljon harjoittelua.. Kun menimme paikalle, vastassa oli kolme metriä korkea röykkiö, jossa kaikki oli kasattu pienelle tontille. Eräässäkin tapauksessa oli silminnäkijän havainto, että palo oli saanut alkunsa ilmalämpöpumpun sisäyksiköstä. Purkufirmaa oli erikseen ohjeistettu etsimään tätä sisäyksikköä. Nenonen toimi pitkään myös palomiehenä ja palotarkastajana ennen työpestiään ylitarkastajana Turvatekniikan keskuksessaTukesissa, jossa hän oli erikoistunut sähköpaloihin. Tapahtumia olisi joka tapauksessa tärkeä dokumentoida kattavasti eri vaiheissa. Hän haluaa herättää keskustelua purkukouran käytöstä ja liiallisesta raivauksesta, jotta ei samalla tuhota palontutkinnan kannalta arvokkaita todisteita. ”Usein tulipalopaikalle vakuutusyhtiön kanssa mennessämme tavarat ovat pitkin tonttia
Aiemmin myös pelastusliitot olivat tässä aktiivisia”, Nenonen sanoo. Kaikki pitää siis dokumentoida kattavasti jo alkuvaiheesta lähtien. Sitä olisi hyvä painottaa Pelastusopiston opinnoissakin. Pienestäkin keikasta voi tulla myöhemmin tutkinta. Hän kirjoitti Pelastusopiston uuteen Rakennuspalon sammutus -julkaisuun luvut sammutustaktiikan nelikenttämallista ja rakennuspalon tutkinnasta. Palontutkinnasta saatava luotettava data auttaa myös kehittämään pelastustoimintaa. Kaipaisin myös palontutkintaan esimerkiksi perussekä jatkokurssia. Vuosittain järjestetään palontutkinnan koulutusja kehittämispäivät. Sammutustyössä palontutkinnan näkökulma jää helposti taka-alalle. Yltiöpäisellä raivaamisella saatetaan päästä nopeammin tilanteesta pois, mutta se ei saa olla pelastuslaitoksen intressi. Kourakuskin ammattitaidon pitää myös olla huipussaan ja harjoittelua paljon. ”Varmasti monella pelastuslaitoksella on oma palontutkintaryhmänsä ja vastaavansa. Sammutustöissä oli käytetty purkukouraa ja kaikki jäänteet oli kasattu ahtaalle omakotitontille. Ehkä aikaa ja resursseja pitäisi olla enemmän, kiinnostusta uskoakseni on. Laitetta olisi ollut hyvä tutkia onnettomuuksien ehkäisyn näkökulmasta, mutta sitä ei löytynyt. AKTIIVINEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston alla on toiminut pari vuotta uusi palontutkinnan asiantuntijaverkosto. Purkukouran tai kaivinkoneen krouvi käyttö voi estää koko rakennukseen menemisen.” Asianmukaisen kouran ammattitaitoinen käyttö on välttämätöntä, mikäli sitä käytetään. ”Koko valtakunnassa palontutkinta on ottanut mielestäni askeleen kehityksessä taaksepäin. Paloluoman mukaan työssä tulisi hyödyntää erityisesti pelastustoimintaan suunniteltuja kouria. Keskustelu aiheesta on selvästi hiljentynyt vuosituhannen vaihteesta. Viime vuosina kursseja on järjestetty harvemmin koronan ja henkilöstövajeiden takia”, kertoo johtava palotarkastaja Timo Kouki Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. ”Purkukouran käyttö on kuitenkin suurin uhka tulokselliselle palontutkinnalle. ”Nämä voivat aiheuttaa jatkossa isoja riskejä ja ongelmia. Olisi hienoa olla paikalla etujoukoissa palontutkijan roolissa”, Nenonen toivoo. Niitä koskevia tulipaloja olisi tärkeä tutkia. Vakuutusyhtiö saa usein tiedon tapahtuneesta niin myöhään, että paikalle voi olla talviaikaan satanut paksu kerros lunta. ”Pelastustoiminta ja palontutkinta tukevat toisiaan. Mieluummin poltetaan talo hallitusti pystyyn, sillä hiilikasassakin on tutkittavaa”, Kouki tiivistää. Olen monesti antanut poliisillekin vinkkiä esimerkiksi palavien nesteiden mahdollisuudesta.” ”Kun palontutkinnassa saisi paremmin selville syttymissyitä, se lisäisi toiminnan uskottavuutta ja selvitysprosentteja. Hän ymmärtää hyvin purkukouran käytön, kun on rakenteita, joihin ei pääse muuten käsiksi. Onnettomuuksien ehkäisytyö kärsii ja samalla mahdollinen rikostutkinta Tämän tulipalon alkuvaiheessa oli silminnäkijähavainto, että palo oli syttynyt ilmalämpöpumpun sisäyksiköstä. Sillä voidaan muuttaa virtauskanavia ja siten myös palodynamiikkaa. OPERATIIVINEN TOIMINTA K U V A : A N T T I N E N O N E N. ”Verkosto kokoontuu kymmenisen kertaa vuodessa ja tekee teematutkintoja, kuten aiempikin. Siinä on aktiivinen edustus kaikista pelastuslaitoksista. Esimerkiksi Suomen Palontutkijat ry järjestää koulutuksia, mutta aiheita olisi valtavasti. 2/2023 Pelastustieto 41 tehokkaammin ja turvallisemmin sammutettua, mutta jos on selkeä havainto syttymisalueesta, pitäisi edetä varoen.” Nenosen mukaan pelastusviranomaisellakin on lain mukaan tutkintavelvoite. On myös kehittämishankkeita, ja olemme suunnitelleet yhteistyössä sisältöjä Pelastusopiston palontutkinnan perussekä jatkokursseille ja verkko-opintopolkuun. Näin voisi koulutusta ja valistuskampanjoitakin kohdistaa tehokkaammin. Innostusta ja palontutkinnan koulutusta oli aiemmin enemmän. Tärkeätä on myös suojata ja turvata syttymisalue.” ”Täytyy harkita tarkkaan, milloin ja miten purkukouraa käyttää. vaikeutuu. Olisi hyvä olla yhteiset toimintamallit, jotta suojellaan mahdollista syttymisaluetta. Purkukouralla saadaan nopeasti iso tuho aikaiseksi. Itse toimin palontutkijana Tampereen eteläpuolella akselilla Turku–Kotka. DOKUMENTOINTIA ALUSTA LÄHTIEN Palopäällikkö Pasi Paloluoma työskentelee Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Myös palon vaiheen ja raivaamisen tavoitteiden tulee olla selviä työhön ryhdyttäessä. Muutamat aktiivit eläköityvät, joten nuoremmat pitäisi saada innostumaan palontutkinnasta pelkän pelastamisen ja sammuttamisen sijaan.” Hänen mielestään tarve kehittää palontutkintaa on suuri, sillä nyt yleistyvät hurjalla vauhdilla esimerkiksi aurinkopaneelit ja erilaiset akkuja käyttävät laitteet latureineen
Käsittääkseni hän yrittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kohteeseen tultuaan aloittaa kuvaamisen, jotta saadaan myös alkutilanne kuviin”, Wiiala kertoo. Meillä on melkein kaikissa sammutusautoissa Cobra-sammutinleikkuri, jota käytetään tehokkaasti yläpohjan jäähdytykseen. Katto oli jo osittain palanut puhki. ”Ensin pitää pelastaa ihmiset ja sammuttaa tulipalo. Ei pureta kivijalkaan asti OPERATIIVINEN TOIMINTA Paloesimies Pasi Wiiala.. Kattotyöskentelyä pitää toki harjoitella koko ajan, sillä korkeisiin kerrostaloihin ei kouralla yllä. Varsinaisia toimintaohjeita kouran käytöstä ei vielä ole, mutta joka työvuorosta neljä on niin sanottuja kourakuskeja, jotka hallitsevat käytön parhaiten. Katsomme myös, onko esimerkiksi joku seinä vaarassa kaatua päälle. Sammuttamisen nelikenttämalli on myös tuttu. Romuautojen siirrossa harjoituksia varten saa hyvää käyttökokemusta. Purkukouran käyttöönotto on ollut suurin parannus työturvallisuuteen hänen uransa aikana. ”En edes muista, milloin on viimeksi lähetetty ketään katolle jalkaisin. Siitä on opittu. Raivaustilanteessa on aikaa miettiä, ettei rakenteita pureta liikaa. Jos epäilemme esimerkiksi ladattavien laitteiden aiheuttamaa tulipaloa, oma palontutkintamme tulee paikalle. Alussa pitää olla malttia tiedustella eikä lähteä heti purkamaan, muuten voi esimerkiksi syntyä hormipaloilmiö. Kouraa ohjataan kaukosäätimellä ja sitä suojataan työjohdon suihkulla. Keravan ja Tuusulan alueella pääsemme helpommin ensimmäisenä yksikkönä paikalle tekemään ensivaiheessa savunpoistoaukkoa.” Tällainen tapaus oli syyskuussa 2022 Keravan Jokitiellä, jossa paloi puolitoistakerroksisen rintamamiestalon yläkerrassa. Joskus pääsemme harjoittelemaan talonpolttoon menevissä kohteissa, joissa on peltikatto.” ”Meillä palomestarin kuljettaja hoitaa kuvaamisen, jos muilta tehtäviltään ehtii. Ainakaan vielä sitä ei hälytetä rakennuspaloihin automaattisesti. Olisi hyvä kerätä näitä asioita valtakunnallisestikin yhteen nippuun. Kouralla nostettiin peltipaloja pois, jolloin kuumat savukaasut pääsivät pois ja savusukeltajat etenemään. Se on sammuttanut hyvin ilman katon purkuakin. 42 Pelastustieto 2/2023 K eski-Uudenmaan pelastuslaitos sai ensimmäinen purkukourayksikkönsä Nurmijärvelle jo loppuvuodesta 2013 ja toisen Keravalle alkuvuodesta 2014. ALKUINNOSTUKSESTA ON OPITTU Wiialan mukaan alkuun tehtiin joskus eh kä vähän hallaakin palontutkinnan näkökulmasta innostuksen ja harjoittelun merkeissä. Näin päästään nopeammin myös jälkisammutukseen ja -vartiointiin.” Nostolavan ja kouran yhteistyötä Wiiala kehuu toimivaksi. Yritysten ja erehdysten kautta on kymmenen vuoden aikana opittu toimintamallit. Jonkin verran hoidetaan myös myrskyvaurioita, nostetaan autoja ojasta tai joesta sekä siirretään kontteja tai muita taakkoja. ”Sammutusyksikkö ajoi ensin harhaan, ja tulimme ensimmäisinä paikalle kouralla ja raivausyksiköllä. Joskus on tullut palautetta, ettei tarvitse purkaa kivijalkaan asti. Yhteistyö poliisin kanssa toimii hyvin. Kun kouraa käytetään perusrakennuspaloon, tehtävään käytetty aika on selvästi lyhentynyt verrattuna käsin tai nostolavalta purkamiseen. Myöhemmin kouraa olisi ollut hankala sijoittaa. Kourakuski näkee lämpökameralla nostolavan korista kuumat kohdat. Olemme rakentaneet myös käyttöharjoituksia ja harjoitteluratoja. ISO PARANNUS TYÖTURVALLISUUTEEN Käytännössä pelastustoiminnan johtaja antaa tehtävän kouran ja nostolavan käytöstä kattotiloista vastaavalle paloesimiehelle. ”Purkukouran käytöstä ei löydy suoraan tilastoja, mutta laskeskelin Prontosta, että viiden vuoden keskiarvo on ollut kuutisenkymmentä keikkaa vuodessa Keravan ja Tuusulan koura-autolla”, kertoo paloesimies Pasi Wiiala. Toiminta on rajua verrattuna käsinpurkuun, mutta Wiialan mielestä hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Pääsääntöisesti kyseinen KU5056 lähtee kahdesta koura-autosta ensimmäisenä hälytykseen. Kourakuskilla ja esimiehellä on yleensä hyvä näkemys, mistä kattoa kannattaa alkaa avata. Seuraava koura-auto olisi nykyistä lyhyempi ja ulottuma kääntöpöydältä pidempi kuin 21 metriä.” Tyypilliset tehtävät ovat tulipaloissa kattopeltien nostoja pois katolta. Harjoitella pitää paljon, jotta työskentely on turvallista eikä tule kalustotappioitakaan. Kattotöihin ei tarvitse silloin sitoa isoja resursseja 20 minuutin vuoronvaihtoineen. Meitä ei ole varsinaisesti ohjeistettu palontutkinnan osalta. Jotta siitä olisi hyötyä, koura-auton pitäisi olla ensimmäisenä paikalla – harvoin näin on. Savusukeltajat etenivät ylös kapeita portaita, mutta palo oli liian voimakas. Jokaisessa autossa on myös heittosammutin, käsisammuttimet ja pistosuihkuputkia. ”Koura-auto on harvoin ensimmäisenä yksikkönä paikalla ja silloin on haasteellista saada se tarpeeksi lähelle kohdetta. ”Mietimme myös sammutukseen ja raivaukseen tarkoitettua SaRa-kouraa. Koura on yksi hyvä pakin työkalu, jolla voidaan vaikuttaa ulkopuolelta sisätilaan. Keskustelemme poliisin kanssa, onko epäilyä rikoksesta. Katsomme itsekin rakennuspaloa sillä silmällä, onko siinä jotain epäilyttävää. Yläkerta tuhoutui jo itse palossa”, Wiiala sanoo. Se otetaan sammutustyössä ja raivauksessa huomioon. Mekään emme välttämättä tee kaikkea ainoalla oikealla tavalla.” ”Pelastusopiston opetuksessa sivutaan lyhyesti yläpohjan ontelopaloja ja kouran käyttöä, mutta tietääkseni siitä ei järjestetä vielä täydennyskoulutustakaan. Emme pura enempää kuin on järkevää, jotta löydämme kaikki palopesäkkeet
2/2023 Pelastustieto 43 Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Pelastustiedon nettijutussa vuodelta 2020 kerrottiin poliisi ja palomies-ensihoitaja Martti Nikunojan poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä, jossa käsiteltiin pelastustoimen sammutusja raivaustyötä poliisin tutkinnan näkökulmasta. Työhön liittyy tehokas, monesta suunnasta tehty pistosuihkuputkien käyttö, ontelotilaan puristettujen SaRa-kouran® kynsissä olevilla vesisuuttimilla sammuttaminen sekä Cobra-sammutusleikkurin ja pistosuihkuputkella varustetun jauhesammuttimen käyttö. Palopaikan raivaustyö voi vaikeuttaa poliisin tutkintaa ja tuhota todisteita Linkki juttuun. Hän työskentelee asemamestarina Kymenlaakson pelastuslaitoksella ja viimeistelee parhaillaan palopäällystön opinnäytetyötä SaRa-kouran®:n käytettävyydestä yläontelopalossa. ”Kun yläontelopalossa kate ei ole palanut puhki, on lähtökohtanamme sammuttaa vaihtoehtoisin keinoin ennen kuin katetta aletaan purkamaan. OPERATIIVINEN TOIMINTA. Vapautamme yläontelossa liian korkeaksi kohonneet lämmöt ja savukaasujen takia liian korkeaksi kehittyneen ylipaineen ulos, jolloin palo muuttuu avopaloksi.” ”Yläontelotilan aukaisussa poistetaan vain vesikate ja tarvittava määrä ruodelautoja. ”Mikäli palo yläontelossa on kehittynyt liian voimakkaaksi, poistamme vesikatteen kantavia rakenteita säästäen. Siten kantavat rakenteet säästyvät jälkivahinkojen torjuntaa ja jälleenrakentamista varten. Innovaatio esiteltiin Pelastustiedossa 9–10/2020. Nikunojan hypoteeseja ovat muun muassa, että pelastustoimen suorittamassa pelastus-, sammutusja raivaustyössä tuhoutuu mahdollisia rikokseen liittyviä todisteita. Lisäksi pelastusviranomaiset tiedostamattaan muuttavat tapahtumapaikkaa tarpeettomasti ja vaikeuttavat siten poliisin tutkintaa. Omakotitaloissa vesikatetta tulee kuitenkin poistaa vähintään noin yksi neljäsosa katteen pinta-alasta, jotta lämmöt ja ylipaine pääsevät purkautumaan.” > Lue lisää aiheesta tulevasta kesäkuun numerosta. SaRa-koura®:sta tulossa opinnäyte Saku Tauriainen sai Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon 2020 sammutusja raivauskouran kehittämisestä. ”Jos palomiehet ymmärtäisivät, että raivaustyö vaikeuttaa poliisin tapahtumapaikan tutkintaa, he varmasti tekisivät arvopunnintaa pelastustoimen ja poliisin tavoitteiden välillä”, Nikunoja kirjoittaa. Sen mukaan pelastustoimi ei huomioi riittävästi poliisin tavoitteita sammutusja raivaustyössä. Näin voimme säästyä turhilta rakenteiden purkamisilta”, Tauriainen sanoo
Tyhmät, naiivit ja tyytyväiset Veera Kamaja Katso tarkkaan – kuin vasta-alkajan silmin ”Kolme vuotta!”, julistaa muuan kollega. Työtä voidaan kehittää, mutta ”turhista ja ärsyttävistä” keikoista emme varmasti pääse koskaan täysin eroon. Oikean ensihoitajan mitta ei ole työnsä vihaamisen määrä. Toisella kuitenkin on kivaa, vihaajilla ilmeisesti ei. Se klassinen, että ajetaan kovaa, ollaan komeita ja pelastetaan henkiä. Ensihoitaja ja ”Väsynyt lanssari” Mats Stenström sanoi Ylen haastattelussa (27.12.2022) mielestäni hyvin: ”Olen ymmärtänyt ja hyväksynyt sen, mitä työ on ja mitä se ei ole.” Nimenomaan. Jokainen on ansainnut sen, että töissä olisi kivaa edes yleensä. Totuus paljastuu pian, ja siinä vaiheessa voi joku vaihtaakin alaa. Oppispa olemaan! Uusilla alalle tulijoilla voi toki olla virheellinen käsitys ensihoidosta. 44 Pelastustieto 2/2023 ALANSA AMMATTILAISET KATSO TARKKAAN Kokonaisuus jää reilusti plussan puolelle. Vitutus on voima, joka ajaa meitä kehittämään toimintaa ja tekemään muutosta. Mutta jos se on vallitseva olotila töissä, niin ehkä sitten tosiaan kannattaa ottaa jalat alleen ja hilpaista johonkin muualle – edes hetkeksi tuulettumaan. Tiedän ja ymmärrän kyllä, ettei kyytikiikarit päässä istuva, intopiukea ja vastavalmistunut hoitotason ensihoitaja ole monenkaan lempparein työpari. Minä pidän työstäni. On huonoja päiviä ja on tyhmiä keikkoja, mutta kokonaisuus jää reilusti plussan puolelle. K U V A : M E R I LA N T E LA. Ihmiset kuitenkin lähtökohtaisesti pitävät siitä, että elämä on mielekästä ja mukavaa. Tällainen työnvihaamis-ajattelumalli tuntuu olevan melko yleistä, enkä ymmärrä minkä takia. Pieni määrä ärsytystä on siis hyvä asia. Keikoille vauhdilla lähtevä, työdiagnooseja jälkikäteen analysoiva ja jopa aamuyöllä pirteänä esiintyvä tyyppi saa herkästi nuivaa palautetta osakseen. Kuulostaa kertakaikkisen surulliselta, jos työnteko rassaa jatkuvasti. Voit vaikuttaa vain omaan asenteeseesi ja siihen, missä käyt töissä. ”Kolme vuotta töitä ensihoidossa, sitten homma alkaa väistämättä vituttaa!” Kuuntelen paasausta hieman hämmentyneenä. Olenko muuten aivan väärässä, jos väitän, että vastavalmistuneiden tai muuten työstänsä pitävien ensihoitajien vihaaminen sisältää myös pienen määrän kateutta. Tyyppihän on ihan outo: ei tajua kuinka paskaa hommaa tämäkin on. Unpopular opinion: kiireettömänkin keikan ajaminen on mukavaa, ja saan niistä yhtä lailla positiivisia onnistumiskokemuksia kuin kiirekyydeistäkin. Mutta ei työstänsä pitäminen tee ihmisestä automaattisesti naiivia, tyhmää ja vasta-alkajaa
????????. ??????-????????. 2/2023 Pelastustieto 45 ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. ??????????. ??????. ?????-???????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ?????????????????. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ??????????. ?????????–???????????????????. ??????. (09) 777 1500 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ????????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net KATSO TARKKAAN Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja
24?%). Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Oma mielipiteeni on, että olemme jääneet muiden turvallisuusviranomaisten, ja nyt hyvinvointialueilla myös sosiaalija terveydenhuollon jalkoihin, kun puhutaan poliittisen päätöksenteon painotuksista. Nykyinen kattava pelastusasemaverkosto luo henkilöstöineen turvallisuutta ympäristöönsä sekä ylläpitää vahvaa turvallisuuden tunnetta, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Lisäksi pelastuslaitosten on kyettävä turvaamaan oman kriittisen toimintansa jatkuvuus ja huoltovarmuus kaikissa olosuhteissa. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Myös tämän varmistaminen vaatii rahaa. Kiitos tästä kuuluu ennen kaikkea osaavalle ja sitoutuneelle pelastusja ensihoitohenkilöstölle sekä sopimuspalokuntalaisille. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Tällä hetkellä hyvinvointialueiden tiukassa taloustilanteessa eurot riittävät juuri ja juuri ontuvan perusvalmiuden ylläpitämiseen, mutta toimintavalmiuden ja suorituskyvyn kehittämiseen rahat eivät riitä – puhumattakaan lisäpanostuksista varautumiseen. Valinta osoittaa, että pelastuslaitos on arvostettu ja luotettava organisaatio, jonka palveluihin ollaan tyytyväisiä. Mutta missä ovat panostukset pelastustoimen perusvalmiuden, varautumisen ja väestönsuojeluun parantamiseen. Vallitsevassa turvallisuustilanteessa valtio on jakanut rahaa – toki perustellusti – maanpuolustuksen vahvistamiseen puolustusvoimille ja rajavartiolaitokselle. alv. . Kysymys kuuluukin, että miten tuo arvostus saadaan näkymään nykyistä paremmin myös poliittisessa päätöksenteossa. Ja tätä arvostetaan. Esitänkin toiveen teille arvoisat eduskuntavaaliehdokkaat ja tulevat kansanedustajat: korjatkaa pelastustoimen järjestelmän kriittinen voimavaratilanne, kuten sisäministeriö on tulevan hallitusohjelman päätavoitteeksi hahmotellut. Pelastustoimen suorituskyvyn parantamiseen tarvitaan lisäpanostuksia, eli rahoitusta. Pelastustoimella on myös merkittävä rooli varauduttaessa häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, erityisesti väestönsuojelussa. Samaan aikaan kärsimme akuutista pelastajapulasta, mikä edellyttää kansallisia ratkaisuja. Huolehtikaa myös, että kansalaiset voivat jatkossakin luottaa siihen, että pelastuslaitos kykenee auttamaan kaikissa turvallisuustilanteissa sekä normaaliettä poikkeusoloissa.. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI Pelastuslaitos valittiin viime vuonna Suomen maineikkaimmaksi julkishallinnon organisaatioksi, mistä meidän pitää alalla olla ylpeitä. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Pelastustoimi ja ensihoito ovat niitä harvoja 24/7-palveluita, joita on toistaiseksi kyetty tuottamaan lähipalveluina pienilläkin paikkakunnilla. Uskottavan maanpuolustuskyvyn lisäksi on tärkeää näyttää ulospäin se, että Suomi kykenee suojaamaan siviiliväestönsä sotilaallisessa konfliktissa sekä suoriutumaan pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävien lisäksi myös väestönsuojelusta. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. 46 Pelastustieto 2/2023 Toive tuleville kansanedustajille PUHEENJOHTAJALTA Lisäpanostus vaatii rahaa
Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. 24?%). . alv. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta
Savua tuli ja paljon. Käytännössä työn tekee kone. Savu aiheutti sen, että sieltä jouduttiin suuri evakuointi tekemään”, Virto sanoi. ”Sitä pätevyyttä ei tulityökorttikoulutuksella saa. Tunsin kohteen suurin piirtein ja lisäsin vastetta vielä viidellä pelastusyksiköllä varikkovalmiuteen. Palo oli laivan kymmenennellä kannella muoviputkessa, jonka toinen pää oli portaikossa ja toinen noin kuuden metrin päässä hyttikäytävässä, jonne pukkasi savua. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Meyer A luksen työnaikainen paloilmoitinjärjestelmä hälytti useammalta eri kannelta. Sähköhitsaus ei ole mikään vitsaus”, luonnehti telakan palopäällikkö Harri Koivisto. Meyer Turku oy:llä on oma tulityöpassikoulutuksensa, joka huomioi telakan erityispiirteet, mutta sekään ei koske PE-putkien sähköhitsausta. Todennäköinen syttymissyy oli PE-muoviputkien sähköhitsaus Palo oli sammutettu ja laivasta evakuoitu noin 2200 työntekijää, kun pelastuslaitos saapui paikalle. Telakan palokunta kiirehti hätiin, mutta syttymän paikallistamisessa kesti muutama minuutti. Myönnämme laivaan satoja tulityölupia päivittäin, mutta näitä muoviputkien hitsaustöitä emme. ”Palokuorma alueella oli kuitenkin aika pieni, mutta savunmuodostus oli aika iso. SÄHKÖHITSAUS EI OLE VITSAUS Laivanrakennuksessa käytetään PEmuoviputkia vesijohtojärjestelmiin. Helmikuun alussa Icon of the Seas -laiva jouduttiin evakuoimaan palohälytyksen vuoksi. Työn hoitavat alan erikoisosaajat muualta hankitulla pätevyydellä. Kun palo oli paikallistettu, se sammui yhdellä sammuttimella telakan oman palokunnan toimilla. PE-putkien sähköhitsaus ei kuulu tulityökorttikoulutuksen piiriin. Palontutkinta on kesken, mutta Koivisto uskoo tietävänsä syttymissyyn.. 17 vuoden aikana näitä on ollut kaksi. ”Varmistin matkalla vielä ensihoidon resurssin. Myös pelastuslaitos hälytettiin paikalle. Palonalku johti jättiristeilijän evakuointiin telakalla Meyer Turku oy:n telakalla rakennetaan maailman suurinta risteilyalusta. Telakalla on oma palokunta. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Juha Virto sai alkuvaiheessa tiedon, että laivasta tulee viiden kannen alueelta savua ja satoja työntekijöitä on poistunut aluksesta. 48 Pelastustieto 2/2023 TULITYÖT Aluksessa on 20 kantta, seitsemän palo-osastoa ja omia paloasemia. Polyeteeniputkien jatkamiseen ja liittämiseen käytetään työmenetelmänä automaattista sähköhitsausta, mikä Suomessa mielletään yleisesti vähäisen palovaaran työksi, koska käytettävän työvälineen maksimilämpötila ei ainakaan normaalioloissa ylitä työstettävän materiaalin syttymislämpötilaa. Otimme varman päälle sen hälytysmuodostelman lähinnä siksi, että emme tienneet ihan tarkkaan laivan valmistumisastetta, Virto kertoi. Eikä ne ole meille ongelma olleetkaan
SÄÄNNÖLLISET HARJOITUKSET Telakan palopäällikkö Koivisto kertoi, että evakuointia harjoitellaan vuosittain. Laivassa on viisi riskitasoa, joiden mukaan määritellään luvanvaraiset tulityöt. Icon of the Seas • Pituus 365 metriä • Leveys 48,5 metriä • Bruttovetoisuus 248750 (GT) • Matkustajakapasiteetti 7600 • Hyttejä 2813 • Miehistöä 2350. Telakan saksalainen emoyhtiö on ottanut samat riskitasot käyttöön. ”Tässä tapauksessa meidän palomiehet pukivat varusteet päälle kannelta 8 ja menivät sieltä kannelle 10. ”Täytyy siellä tietysti olla myös vähän jotain puhdistusjätettä tai pölyä. 2/2023 Pelastustieto 49 ”Tiedämme muoviputkien sähköhitsauksesta sen, että jos nämä putken päät eivät ole ihan riittävän hyvin yhdistetty liitospalaan, sinne jää vähän ilmarakoa, ja ilmarako mahdollistaa sen, että siinä voi tulla ylikuumenemista”, Koivisto kertoi. Tuhansien ihmisten evakuointi rakenteilla olevasta valtavasta laivasta on riskialtista toimintaa. ”Lähellä luovutusta olevassa laivassa sattuvan tulipalon savuvahingot ovat yleensä 300 000 euroa per minuutti. ”Meillä on sadan hengen valmiusryhmä. Riskitasoa nostetaan laivan valmistumisasteen mukaan. Lie kit eivät yleensä pääse isoon osaan. Laiva on tyhjä kymmenessä minuutissa, mikä on käsittämättömän hyvin”, Koivisto kehui. Näin me taistelemme aikaa vastaan”. SUUNNITELMA TOIMI Icon of the Seas -aluksessa on 20 kantta, seitsemän palo-osastoa ja omia paloasemia, joista sammuttaja pääsee täysvarustuksessa kohteeseen huomattavasti nopeammin kuin ulkoa. Pelastuslaitoksen Virto kiitteli telakan pelastussuunnitelmaa. Aika on rahaa myös laivanrakennuksessa ja korostetusti tulipalon sattuessa. ”Kyllä siellä suunnittelun kautta valmius työntekijöiden turvaamiseen on, ja suunnitelma myös toimi hyvin”. Meillä on omat sammutustyöryhmät, evakuointiryhmät ja ensiapuryhmät. Tulityöosaamistakin löytyy. Tai sitten kun se yleensä Sinolilla puhdistetaan, näistä tulee yhdistelmä, joka on kuumentunut. Telakan omaan tulityöpassipätevyyteen on koulutettu noin 6000 henkilöä. Tässä tapauksessa selvisimme hyvin pienillä vahingoilla, kun saimme yhteistyökumppanin nopeasti paikalle aloittamaan puhdistukset ja savunpoiston”, Koivisto sanoi
Brandskyddsföreningenin kehittämispäällikkö Pia Ljunggren saapuu Suomeen tulitöiden kurssinjohtajapäiville huhtikuun lopussa ja luennoi aiheesta. ”Tyypillisesti bitumikatteet kiinnitetään alustaan joko kuumabitumiliimauksella tai ”hitsaamalla” – eli nestekaasupolttimella kuumennetaan bitumikatteen alapintaa. MENETELMÄ Miten vähentää bitumitöistä aiheutuneita kattopaloja. Helmikuun puolivälissä Tukholmassa järjestetyssä kokouksessa päätettiin selvittää perusteellisesti vaakalaudalle joutuneen hyväksynnän avaintekijät. Tuuletusrako toimii hormina, jonne nestekaasupolttimen liekki helposti menee. Korvaavilla työmenetelmillä ja laitteilla ei voida tehokkaasti korvata kaikkia niitä työvaiheita, joita nykyään tehdään avotulella. maaliskuuta osoitteessa sppl.fi > Seminaarit. Koulutusoikeus Ruotsissa on vain konseptiomistajiksi hyväksytyillä organisaatioilla. Siksi muun muassa Ruotsin palontorjuntajärjestö Brandskyddsföreningen kävi läpi mittavan auditoinnin saadakseen oikeuden edelleen kouluttaa tulityöpätevyyttä. Näitä ovat muun muassa turvallisuuspykälien erot ja yhteneväisyydet, hyödyt ja niiden painoarvo sekä se miten laajasti esimerkiksi Suomessa hankittua tulityöpätevyyttä hyödynnetään työskentelemällä muissa Pohjoismaissa. Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että muissa Pohjoismaissa hankittu tulityökortti ei siirtymäajan jälkeen päde Ruotsissa. Kuumabitumiliimaus ei sovellu joka paikkaan muun muassa asennettavuuden ja työnjäljen takia. Sen käsittelyssä pitää aina noudattaa suurta varovaisuutta. Niiden ja muiden korvaavien työmenetelmien käyttö on myös hitaampaa. ”Korvaavia työmenetelmiä ja materiaaleja löytyy näihinkin kohtiin. ”Bitumikatteiden asentamisesta aiheutuu vuosittain läheltä piti -tilanteita ja myös kattopaloja. Liimaamalla ei saada niin siistiä jälkeä kuin hitsaamalla, ja myös jyrkkien pintojen tekeminen liimaamalla on vaikeasti toteutettavissa. Nestemäisillä vedeneristeillä voidaan haastavia yksityiskohtia tehdä paloturvallisesti. Koulutusuudistuksen vaikutuksista työvoiman liikkuvuuteen Pohjoismaissa ja tulevaisuuden näkymiin järjestetään kurssinjohtajapäivillä myös paneelikeskustelu. Ruotsin koulutusjärjestelmän vuosia hiottu konseptiuudistus tuli voimaan vuoden alussa. Kimmo Kaisto. Ilmoittautuminen päättyy 23. Seinärakenteissa on usein myös erittäin helposti syttyviä materiaaleja, jotka yhdessä rakennustöistä aiheutuneiden ”roskien” kanssa aiheuttavat suuren paloriskin. Jarkko Sorjonen Tulitöiden kurssinjohtajapäivillä Helsingissä 26.–27. Avotulityötä tarvitaan alustan kuivattamiseen ja myös alussekä pintakatteiden kiinnittämiseen. Kahdesta case-esimerkistä saadaan hyvää oppia, kuten tässä Toijala Worksin palontutkinnasta kurssinjohtajapäivillä 2022. Oikeilla tuotteilla, työmenetelmillä ja asenteella suurin osa näistä olisi estettävissä”, kertoo Kerabitin tuoteryhmäpäällikkö Mikko Nikander. Bitumikatteiden asentamisessa liekkiä ei myöskään tarvitse kohdistaa riskialtteimpiin kohtiin.” ”Nestemäiset vedeneristeet ovat bitumi katteita kalliimpia. Mikko Nikander kertoo aiheesta lisää tulitöiden kurssinjohtajapäivillä huhtikuussa Helsingissä. Katon ja seinärakenteiden yhtymäkohta on hänen mukaansa erityisen haastava, koska seinärakenne on tehty tuulettuvaksi. 50 Pelastustieto 2/2023 TULITYÖT K U V A : K IM M O K A IS T O Pohjoismainen yhteistyö tapetilla myös tulitöiden kurssinjohtajapäivillä huhtikuussa Pohjoismaiset palontorjuntajärjestöt jatkavat työtä tulityöpätevyyden yhteisen hyväksynnän jatkon selvittämiseksi. Jos näillä keinoilla kuitenkin vältytään tulipaloilta, niin rahallis takin säästöä syntyy huomattavasti.” ASENNE KUNNOSSA JA KIIRE POIS Nikanderin mukaan asenteella on iso vaikutus paloturvallisuuteen. ”Kiire pois silloin, kun näitä yksityiskohtia tehdään – iso osa tulipaloista jäisi syttymättä. huhtikuuta on taas hieno kattaus ajankohtaisia aiheita, kuten pohjoismaiset pätevyydet, käsisammuttimet ja historiallisen Olympiastadionin remontti sekä tulityöt
tammikuuta 1989. Milloin viimeistään pitää ilmoittaa, jos ei toimi enää tulitöiden kurssinjohtajana tai haluaa pitää välivuoden. Tasaisesti niitä kuitenkin tulee.” Hän arvioi, että kymmenkunta vahinkoa vuodessa johtaa oikeudellisten vastuiden selvittämiseen. 2/2023 Pelastustieto 51 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Voiko lisenssin laittaa tauolle. ”Tutkittavien tulityövahinkojen määrä ei ole lisääntynyt niiden kuuden vuoden aikana, jona olen poliisina niitä tutkinut. Poliisi tutkii vahingot Rikosylikonstaapeli Willy Wahlman toimii palonsyyntutkijana Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön väkivaltarikosten tutkinnassa. Lue tämä ja monta muuta mielenkiintoista artikkelia: pelastustieto.fi/arkistojuttu HISTORIA. Jos nämä eivät täyty, tutkintaa ei jatketa.” Tällaiset vahingot kuitenkin työllistävät poliisia, sillä työmaan vastuusuhteet pitää selvittää, jotta tiedetään, kuka on vastuussa syntyneestä vahingosta. Lisenssimaksu on vuodessa 275 euroa + alv 24 %. ”Lisenssin voi halutessaan laittaa tauolle ottamalla yhteyttä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön rekisteripalveluihin numeroon (09) 476 11301”, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Leena Huhmarniemi. Hänen työmaataan ovat myös tulityövahingot. Jos tutkinnassa ei ilmene tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta, tutkinta lopetetaan. Myös Hollmingilla on laivojen rakentaminen siirtynyt lähes kokonaan sisätyöksi. Palo sai alkunsa hitsauksesta, kun hallin matalan osan katolla rakennettiin kierreporrasta korkeamman halliosan katolle. Hän kertoo omasta työstään huhtikuussa järjestettävillä kurssinjohtajapäivillä ja käy asiaa läpi myös muutamin esimerkein. Palovartijat ovat yhä toivottuja. (Lähde: SPEKin turvallisuuskorttirekisteri) AJANKOHTAINEN LUKU Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus antaa pätevyyden järjestää Tulityökortti®-koulutuksia. Se aiheutti AHK:hon soittojen tulvan. Samoin on tärkeää valmistella työt annettujen ohjeiden mukaan. Harvoin tulitöistä aiheutuneet vahingot johtavat kuitenkaan rikostutkintaan asti. Hitsaustyöt vaativat vieläkin parempaa huolellisuutta. Hitsauksesta miljoonavahingot telakalla Raumalla Hollmingin telakan suurlohkohallin palo Raumalla työllisti alueen palokunnat 27. Elementtien rakenne sekä tehokas jäähdytys säästivät kantavat teräsrakenteet vaurioitumiselta lähes kokonaan. Kurssinjohtajan pätevyys on voimassa niin kauan kuin suorittaa vuosittaisen lisenssimaksun ja suorittaa vuosittaisen kurssinjohtajan osaamisen kehittämisen. Hallissa ollut alumiininen laivan runko säilyi sisäsammutuksen ansiosta vaurioitumattomana. ALAN TOIMIJA 892 Kurssinjohtajaa, joilla on voimassa oleva oikeus järjestää Tulityökorttikoulutusta. Wahlman myös muistuttaa, että kyse voi olla myös työsuojelurikoksesta. Sireeneillä annettiin suurpalohälytys kaupungilla olevien palomiesten tavoittamiseksi. Poliisin on aina selvitettävä syntyneet vahingot. ”Jos on tapahtunut vakava henkeen tai terveyteen kohdistuva rikos tai iso omaisuusvahinko, viedään asiaa eteenpäin
”Paluukyydillähän sulla on kontti vielä tyhjänä. Hän on käynyt suklaamestarin pakeilla ja tietää, mikä on pelin henki. On nimittäin sen verran avokätinen tarjoilu, että joku juju tässä on”, ylipalomies naureskelee. ”Ei naurata”, ensihoitaja vastaa ja toteaa, että ei ole vielä levyjä nähnyt. Sen lisäksi komentotoimistosta saa käydä kuittaamassa yhden suklaalevyn. ”Ei ole siellä mikään Amerikan meininki, jossa suklaata on enemmän kuin tarvitahan. ”Anna mun kaikki kestää, omistaanhan se niitä suklaita jakelee. Kun tää alkaa soida, niin tiedän, että överiä tulee ja on taas patukkaa tarjolla.”. Sitten hän tiivistää asian vielä numeroiksi. Näillä mennään.” ”Kai sä oot tarkastanu, ettei ne levyt oo ylipäiväisiä. Minä pyysin suklaamestarilta kahta levyä, koska olin ollut kaksi kertaa överissä, niin se antoi vain yhden ja sanoi, että: syöt sen ensin ja pyydät sitten lisää.” Paskainen nauru alkaa taas. Mitä luuet, auttaskohan se suklaamestari lastaamisessa?” ”Ei se noin mene”, ensihoitajan työpari valaisee asiaa kokemuksen syvällä rintaäänellä. ”Se, joka tarjos sairaalassa ylityöllistetylle hoitajalle joustamiskiitoksena banaanin.” ”Miten niin se on täällä?” Ylipalomies saa välittömän selonteon siitä, miten sairaalassa ylitöihin nopealla varoituksella tuleva saa 150 euron hälytysrahan. 52 Pelastustieto 2/2023 ALANSA AMMATTILAISET Mutta sähän oot jatkuvasti överissä. Sinivalkoinen ääni alkaa laulaa överisuklaata saaneen ensihoitajan puhelimen kautta: ”Kun taas saapuu hetki sininen, niin hyvä on, kun tunnen sen.” ”Mikä helvetti toi on?” ylipalomies tiedustelee. ”Meillä hälytysraha on 7,5 euroa. Suklaamestarin pakeilla Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Sivuaseman palomiehet ja ensihoitajat ovat keksineet nimikkomukeilleen käyttöä. Eihän sitä muuten suklaamestariksi pääsisikään”, hän virkkoo. Sähän voi kuitata kilometrirahat, kun ajelet hakemaan niitä, ja saat muuten vielä puolipäivärahankin, jos maltat syödä suklaat vasta kotona.” Ensihoitaja ei sano mitään. Mokka haisee ja piruilun viulu soi. ”Se banaaniesimies on tullut varmaan meille töihin”, ensihoitaja sanoo. ”Mä olisin voinut arvata tän. Hän tuijottaa alas kahvimukiinsa, ja tarkkasilmäinen voi nähdä, kuinka maitokahvin pintaan tipahtaa kyynel. ”Mutta sähän oot jatkuvasti överissä, kyllähän sulla pitäs olla niitä jo vino pino.” ”Mä asun täällä sivuaseman liepeillä ja hälytyssuklaalevyjä jaetaan vain pääaseman komentotoimistossa.” Ylipalomies räjähtää paskaiseen nauruun. Ylipalomies arvaa heti, mistä on kyse. ”Mikä banaaniesimies?” ylipalomies ihmettelee. Ylipalomies ehdottaa, että ensihoitajan kannattaisi käydä kuittaamassa suklaalevynippu aina kun käy viemässä potilaan kirkolle. Ylipalomies hohottelee kuin Hessu Hopo. ”Laitoin sen Secapin soittoääneksi. ”Eikö tää uusi pahoinvointialue muka ole tasannut taksoja?” ”On se vähän yrittänyt, mutta ihan tasan ne eivät ole vieläkään”, ensihoitaja sanoo ja sanan soinnissa on jonkun verran ironiaa. Katri-Helena katkaisee naurut lopulisesti
+358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit . Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti LIIAN TUMMAA PAAHTOA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 2/2023 Pelastustieto 53 ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh
54 Pelastustieto 2/2023 54 Pelastustieto 2/2023 Eksotessa ensihoitajana työskentelevä Harri Hernesmaa vihittiin viime kesänä Lähetyshiippakunnan pastoriksi. ”Kuuntelemisen taitoa ja läsnäoloa tarvitaan molemmissa ammateissa, samoin vaitiolovelvollisuus on ehdoton.”
Kahden vuorotyöläisen perheessä piti ottaa tuumaustauko, solahtaisivatko pastoriopinnot arkeen. Vaadittavat Uuden testamentin kreikan opinnot hän suoritti verkkokursseilla kansalaisopistossa. Harri Hernesmaalla on lämmin valkean albansa alla. Sillä on 40 seurakuntaa, joissa on yli 2000 jäsentä. Se johti minut takaisin seurakunnan yhteyteen. Oma sisäinen kutsu ja halu palvella pastorin virassa on vahvistunut ajan ja koulutuksen myötä.”. Sielunja ruumiinhoitaja Parikkalalainen Harri Hernesmaa työskentelee Eksoten ensihoidossa ja luterilaisen Lähetyshiippakunnan pastorina. Luennoimassa vieraillut nykyinen piispamme Juhana Pohjola kysyi, lähtisinkö mukaan kirkkomme pastorikoulutusohjelmaan.” Hernesmaa kuuluu Suomen evankelisluterilaiseen Lähetyshiippakuntaan. ”Välillä tuntui siltä, että heitän hanskat tiskiin. Piispa Pohjola vihki minut ja kurssikaverini Mikko Ahon palvelemaan seurakuntiamme.” Päivätyötään parikkalalainen Hernesmaa, 42, tekee Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten ensihoidossa, asemapaikka on Imatra. Mielessä liikkuu kimppu tunteita, sillä edessä on yksi elämän merkkihetkistä. Pikkuhiljaa se sitten meni kuin juna eteen päin. Se, että kutsu tuli ulkopuoleltani kirkon johdosta ja toisaalta omalta seurakunnalta, rohkaisi lähtemään mukaan.” Syksyllä 2017 Hernesmaa aloitti teologian opinnot Joensuun yliopistossa ja kirkkonsa pastorikoulutuskurssilla. 2/2023 Pelastustieto 55 TAPASIMME Hengellinen tie on ollut mutkainen. Lähetyshiippakunnan taloudellinen ja oikeudellinen taustayhteisö on Luther-säätiö. Vaikka kädet ovat tiukassa paikassa ehkä menneetkin ristiin, eivät kirkon asiat rippikoulun jälkeen miestä kiinnostaneet. Tässä on myös kristinuskon suurin sanoma: Kaiken voi saada anteeksi.” Hernesmaalla on lähihoitajavaimonsa kanssa neljä lasta, joista nuorin on päiväkoti-ikäinen. ”Keväällä 2017 Parikkalassa pidettiin Kirkon tuntomerkit -luentosarjaa. Etiikka on keskeinen osa molempia ammatteja. Taisin olla 24, kun aloin kokea Jumalan voimakasta kutsua. ”Se oli hyvin henkilökohtaista – sellaista, jota en ole koskaan kokenut. Sitten Hernesmaa saa ylleen kasukan. ”Sain pari kuukautta aikaa miettiä asiaa vaimoni Liisan kanssa, ja lopulta vastaus oli kyllä. Vuodesta 2009 ensihoitajan hommissa ollut mies ei ollut hengellisestä vakaumuksesta huolimatta osannut kuvitella itseään sananpalvelijan virassa. Olen siis perinteinen tuhlaajapoika, joka on saanut palata Isän luokse. Pastoriopinnot olivat prosessi, jonka aikana tunteet vaihtuivat laidasta laitaan. Teksti: Jaana Viskari · Kuvat: Dimitri Lisitsyn H einäkuu 2022, Lähetyshiippakunnan kesäjuhla Loimaalla. ”Tai ainakin yritin niitä kovasti paeta. Hänestä on tullut Pyhän ristin luterilaisen seurakunnan pastori. Kohta piispa Juhana Pohjola laskee stolan hänen harteilleen pappisvihkimyksen merkiksi. TUHLAAJAPOJAN PALUU KOTIIN Hernesmaan hengellinen tie on ollut mutkainen. Kutsu papin työhön tuli kirkon sisältä
”Jälkipurku on tavallaan matalan kynnyksen tapa reagoida ja päästä heti kiinni kuormittaviin tilanteisiin. Työ on siinä mielessä kiitollista, että hoidon vasteen, vaikkapa ylipainehengityshoitoa antaessa näkee usein pian, se on se työn suola. Harri Hernesmaa yrittää tehdä aina parhaansa sekä ensihoitajan eettisestä että kristityn lähimmäisen rakastamisen näkökulmasta. Ainahan tietysti kun 24 tuntia työvuorossa yhdessä ollaan, niin puolin ja toisin asioita jaetaan.” Defusing aloitettiin Eksotessa vuonna 2017, vertaispurku tuli mukaan vuoden 2020 alusta. ”Käy vähän raskaaksi, jos kaikki ensihoitajan työstä vapaana olevat viikonloput menevät pastorin työssä. Muutoin hän on opiskellut työn ohessa. ”Kun odotetaan Parikkalassa poliisia vaikka tunti, mikä ei ole yhtään epänormaalia, niin onhan siinä aikaa keskustella. Jossain vaiheessa voi tulla se hetki, että nyt riitti.” Pahimmillaan jo yksittäinen, rankka työtehtävä voi johtaa posttraumaattiseen stressihäiriöön. ”Jotkut ovat onnitelleet vihkimyksestäni, mutta suurin osa ei ole kommentoinut asiaa mitenkään. Noina hetkinä Hernesmaa on usein sekä ensiettä sielunhoitaja. Keskusteluissa on paljon samoja piirteitä. ”Kuuntelemisen taitoa ja läsnäoloa tarvitaan molemmissa ammateissa, samoin vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Joskus voin vain hiljaa rukoilla potilaani puolesta, kun ensihoitajan ”temput” on tehty.” Eksoteen kuuluu yhdeksän kuntaa Luumäeltä Parikkalaan. Moni tulee skeptisenä, mutta lähtee tyytyväisenä.” Hengellisyys on Hernesmaalle itselleen myös tärkeä kanava käsitellä työssä kohdattuja, rankkoja asioita. Pastorin työhön kuuluvat olennaisesti sielunhoito ja yksityinen rippi. Se ei silti ole sama kuin silloin kun saa olla vain vastaanottamassa ja kuuntelemassa.” LISÄARVOA MOLEMPIIN AMMATTEIHIN Hernesmaa on mukana ensihoidon jälkipurkutyössä. Hän ohjaa defusingja vertaispurkuistuntoja. Jos siitä ei toivu, ensihoitajan työtä ei välttämättä pysty jatkamaan ilman ammattiapua. 56 Pelastustieto 2/2023 TAPASIMME Harri Hernesmaa yrittää tehdä aina parhaansa sekä ensihoitajan eettisestä että kristityn lähimmäisen rakastamisen näkökulmasta. ”Enempää en tällä hetkellä oikein ehdi. Perhe on kyllä mukana jumalanpalveluksessa, joka on tavallaan yhteistä aikaa. ”Joitakin vuoronvaihtoja jouduin lähiopintojaksoilla tekemään, mutta yleensä sovin niistä vaan työkavereiden kanssa.” Eksoten työyhteisö on ottanut Hernesmaan pappeuden hänen mukaansa ihan hyvin. Tarve on Hernesmaan mukaan valtava, koska työssä tulee paljon kuormaa. Se ei toki tarkoita sitä, että olisin polvillani potilaan vieressä.”. Myös pitkillä kuljetusmatkoilla voin joskus huokaista ylöspäin. Vapaita viikonloppuja ensihoitajan työssä on kuukaudessa kaksi tai kolme. Seurakunnassa ensihoitajan työni on ollut tiedossa.” Kahden ammatin miksaus kysyy aikataulutusta. Kun kuorman patoaa, paha olo kumuloituu. ”Jos ei ole venttiiliä, millä laskea se ulos työpaikalla, niin sen vie kotiin. Silloin pitäisi alkaa pohtia oman työprosentin vähentämistä ensihoidosta. ”Kristinusko antaa vastauksen vaikkapa siihen, miksi maailmassa on niin paljon pahaa ja kärsimystä.” SIELUNHOITOA KRIISITILANTEISSA Etiikka on keskiössä sekä ensihoitajan että papin työssä. Saarnojen ja messujen valmistaminen on hidasta.” Seurakunnassa Hernesmaan työlle olisi enemmänkin tarvetta. ”Ensihoitajana kohtaan jatkuvasti kriittisesti sairaita ihmisiä. Hernesmaa on luvannut toimittaa yhden messun eli ehtoollisjumalanpalveluksen kuukaudessa. Papin homma on vielä opettelua ja käytänteiden hakemista, että miten se lähtee rullaamaan. Olen ollut purkutyöhön halukas, kun sillä lailla voi työkaveria jeesiä. Ambulansseja on alueella 12, ja kuljetusmatkat sekä odottamisviiveet voivat olla pitkiä. ”Joskus voin vain hiljaa rukoilla potilaani puolesta, kun ensihoitajan ”temput” on tehty.” KAKSI TYÖTÄ, YKSI ALLAKKA Hernesmaa pyysi ja sai pastoriopintojaan varten kolmen kuukauden opintovapaan ensihoitajan työstään
Ajattelin, että tuossa työssä ei varmasti päivät ole samanlaisia ja oikeassa olin. Aktiviteettia riittää pennun hoidossa ja kouluttamisessa talon tavoille.” TERAPEUTTIOPINNOT KIINNOSTAVAT Ensimmäiseltä ammatiltaan Hernesmaa on rajavartija. Vaimo Liisa, lapset Emilia, Lumi, Maija ja Konsta sekä australianpaimenkoiran pentu Roki. Hernesmaa tekee heidän kanssaan työtä yhdessä samalla lailla kuin kaikkien työkavereidensa kanssa. Enää ei tarvitse tehdä hampaat irvessä.” Lasten kanssa aika kuluu eri touhuissa läksyistä lautapeleihin. Ehkä se on myös yksi purkukanava.” Lisää vilskettä tuo perheeseen saapuva australianpaimenkoiran pentu. ”Siinä olisi yksi kehittämisala. Tervetuloa vaan kuntosaliharjoittelu työvuoroon mukaan. Mun tehtävä ei ole tuomita ihmisten elämäntapoja tai valintoja.” PERHE JA HARRASTUKSET MAADOITTAVAT Kahden työn vastapainoksi Harri Hernesmaa harrastaa lenkkeilyä, hiihtoa ja kuntosaliharjoittelua. Eli ollaan ihan samalla viivalla sieltä ristiltä katsottuna.” ”Tavallaan mulla on ensihoitajan ammattirooli ja jos pastorina kohtaisin saman ihmisen, joka tulee seurakunnan jumalanpalvelukseen, niin toivottaisin lämpimästi tervetulleeksi. ”Varmasti nyt pysähdyn hetkeksi näille sijoille. Yksi siunaus on jo tilattu: äitini sanoi, että saan siunata hänet. Venäjän asevoimat ja ukrainalaisten kärsimys. Silloin tietysti hoitaisin naista kyselemättä. Lähetyshiippakunnan työ perustuu Raamattuun ja sitä selittäviin luterilaisiin tunnustuskirjoihin. ”Toki pyyntöihin vastaan, jos semmoisia tulee. Hän työskenteli 2002–2005 Nuijamaan rajanylityspaikalla pääsääntöisesti passintarkastajana. Hiippakunta ei niiden perusteella hyväksy esimerkiksi naispappeutta, homoliittoa tai aborttia. ”Pian mennään kotona taas vähän aikaa huonoilla yöunilla. Työpaikkani on Parikkalan ensihoitopalvelu, Etelä-Karjalan hyvinvointialue sekä Kotkan keskussairaala (Carea) ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto. HARRASTUKSET. Nopeat KUKA JA MISTÄ. Me ollaan jokainen syntisiä Jumalan edessä ja täysin avuttomia ilman armoa, minkä Hän omassa pojassaan meille antoi. Eihän tästä elämästä ja ajasta tiedä, kuka täältä ensimmäisenä lähtee.”. ”Joskus ylityspaikalla oli ambulanssi tehtävällä. ”Omaisen kanssa usein keskustellaan menehtyneen elämästä ja siitä, miten tilanteesta pääsee eteen päin.” VAKAUMUKSESTA EETTISTÄ RISTIRIITAA. Hyvät yöunet ja hyvät keskustelut. TÄRKEIN OMINAISUUS ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ. Psykoterapeuttiopintojakin olen miettinyt, mutta nyt mennään näin.” Kuukausittaisten jumalanpalvelusten lisäksi Hernesmaa ei toistaiseksi suorita muita kirkollisia toimituksia. MIKÄ SYTYTTÄÄ. En ala sitä puhetta kuitenkaan vielä kirjoittamaan. Ensihoidossa työpaikkaliikunta ei kuulu työhön toisin kuin palomiehillä. 2/2023 Pelastustieto 57 Toistaiseksi molempia töitä. Koko perhe harrastaa musiikkia. Liikunta on tärkeää, ja raskas juoksulenkki tyhjentää aika hyvin myös henkisesti.” Syksyn aikana Hernesmaa on opetellut juoksun rinnalle hiukan rauhallisempaa menoa eli sauvakävelyä. Harri Hernesmaa, 42 vuotta. En pystyisi vakaumukseni mukaan kuitenkaan toimimaan hoitajana leikkaussalissa, jossa tehdään abortteja.” Hoitoalalla työskentelee avoimesti homoseksuaaleja ihmisiä. Parikkala, mutta kotoisin Lohtajalta. ”Ikää kun tulee, niin pitää laskea vähän sykkeitä. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Otan usein kitaran käteen ja soitan. Vuoden 2023 alusta hän siirtyi Parikkalaan ambulanssiin, mikä helpottaa logistiikkaa. Ensihoitajan työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, joten en usko, että jaksan sitä eläkkeelle asti. ”Abortti voisi olla vaikea. Kestävyysliikunta ja lukeminen. Harri Hernesmaa ei ole kokenut ammattieettistä ristiriitaa kahta työtään hoitaessaan. Kipinä ensihoitoon syttyi juuri rajalla. ”He ovat minulle lähimmäisiä ja Jumalalle rakkaita ihmisiä sillä tavalla kuin kaikki muutkin. Jos esimerkiksi kaavinta alkaisi vuotaa, se voisi tulla ensihoidossa eteen. PERHE. Olen tykännyt ensihoitajan työn vaihtelevuudesta ja siitä, että saan auttaa ihmisiä.” Toistaiseksi Hernesmaa aikoo jatkaa sekä ensihoitajan että pastorin töitä. Tärkein ominaisuus ensihoitajan työssä on rauhallisuus ja papin työssä uskollisuus. Hänen vakaumuksensa vuoksi hoitoalalla yleisesti eteen voisi kuitenkin tulla eettisesti vaikeita tilanteita. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan
Ihmisten lisääntynyt liikkumattomuus vaikuttaa jokaiseen alaan. Tutkijanuransa alussa hän toi tavallaan mukanaan rahat tutkimushankkeisiin. Projektiluonteinen, itsenäinen työ sopi silloin, koska Sirpa Lusa oli aktiivinen huippusuunnistaja. Siinä sisäasiainministeriö halusi selvittää, saavatko 24 tunnin työaikaa tekevät palomiehet riittävästi unta silloisilla hälytysmäärillä ja onko työssä riittävästi palauttavia jaksoja. 58 Pelastustieto 2/2023 ELÄKKEELLE Pelastusalan työn kehittäjä Pitkä ura erityisesti pelastusalan henkilöstön työterveyden tutkijana jää taakse, kun Sirpa Lusa jää maaliskuussa eläkkeelle johtavan tutkijan tehtävästä Työterveyslaitoksella. Sirpa Lusa tuli Työterveyslaitokselle apulaistutkijaksi 36 vuotta sitten. Sattumaa toki oli se, että juuri silloin alan tarve ja kiinnostukseni kohtasivat.” Hänen käden jälkensä näkyy esimerkiksi pelastajien toimintakykyä arvioivissa FireFit-hankkeissa, joista viides ja hänen osaltaan viimeisin valmistui juuri äskettäin. Me tutkijat emme olisi halunneet siihen tarkkoja raja-arvoja, vaan kokonaisvaltaisempaa arviointia. Nähtäväksi jää, miten tässä tilanteessa pärjätään fyysistä toimintakykyä vaativalla turvallisuusalalla.” Sirpa Lusa väitteli työterveydenhuollon tohtoriksi 29 vuotta sitten aiheena pelastusalan työn fyysiset vaatimukset. ”Olin mukana tutkimassa myös sitä, miten palomiehen hyvä kunto tulisi määritellä. Ensimmäinen tutkimushanke koski keittiötyön kuormittavuutta, mutta jo toinen hanke käsitteli paloalaa. Tutkimuksella päädyttiin siihen, että saavat, ja sen perusteella annettiin lupa 24 tunnin työvuoroille. Tietoa saa entistä paremmin, ja monet asiat ovat kehittyneet parempaan suuntaan.” RUISKUMESTARI ”Vaikka ihmisen fysiologia on pysynyt samanlaisena, vaikuttaa muuttuva ympäristö siihen, miten toimintakykyisiä työssä ollaan. TARVE JA KIINNOSTUS KOHTASIVAT Pelastajan työterveyden tutkimiseen hänet johdatti tarve selvittää työn fyysisiä vaatimuksia, jotka siihen aikaan olivat voimakkaasti kehittymässä. ”Olisikin mielenkiintoista tutkia, millainen tilanne on tänä päivänä.” Hän muistelee naurahtaen, miten kävi Kallion asemalla nukuttamassa palomiehiä tutkimukseen käytetyllä unipatjalla. Tietoa tarvittiin tuolloin uuteen pelastussukellusohjeeseen. Sellainen työ mahdollisti muun muassa maajoukkuevalmennuksessa mukana olemisen. ”Paljon olisi vielä mielenkiintoisia hankkeita, mutta nyt on hyvä hetki jäädä pois ja siirtää tehtävät muille”, hän sanoo. ”Ja koska olen ollut kiinnostunut fyysisesti kuormittavista aloista, pelastusala osui siihen kohtaan. Teksti ja kuva: Esa Aalto Sirpa Lusan työura oli pääasiassa tutkijana Työterveyslaitoksella, mutta käväisipä hän myös projektipäällikkönä sisäministeriössä toimintakykyhankkeessa.. Silloin ala halusi yksityiskohtaiset kriteerit, joilla fyysistä kuntoa voidaan arvioida, mutta nyt ollaan menossa toiseen suuntaan.” ”Toiminnan kehittämisen kannalta on luotu hyvä peruste tutkimuksella. ”Väitöstilaisuudessa Helsingin silloinen pelastuskomentaja Rainer Alho myönsi minulle ruiskumestarin arvon ja totesi, että paloasemalta löytyy aina yöpaikka tutkijalle”, Sirpa Lusa muistelee lämmöllä yhteistyötään pelastusalan kanssa. Pelastusalaan vaikuttavat myös muuttuvat välineet, varusteet ja työtavat.” ”Jo nyt on viitteitä siitä, että hyväkuntoisista työntekijöistä tulee pula. Tutkittavat hankkeet syntyivät tarpeesta, joissa erityisesti sisäministeriö oli toimeksiantajana
Jounia jäi kaipaamaan omaisten lisäksi laaja ystävien ja työtovereiden joukko. Siitä alkoi Jounin sisäinen koulutus palomieheksi ja matka aina Oulun kaupungin palopäälliköksi asti. Säätiöllä onkin tärkeä merkitys ammattilehden julkaisutoiminnan tukemisessa. Uusi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos aloitti toimintansa 1.1.2004 ilman suurempia muutostuskia. Jouni Kreusille oli erityisen tärkeää historia ja erityisesti Oulun palolaitoksen historia. Palosuojelun edistämissäätiön uusi hallitus aloitti toimintansa Oulun kaupungin viimeinen palopäällikkö Jouni Kreus menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana 4.11.2022. Palokunnan päälliköt kannustivat Jounia hakeutumaan palomieheksi Ouluun. Varsinaisen palokuntauransa Jouni aloitti Rantsilan VPK:ssa 1950-luvulla. Merkittävän panoksen Jouni antoi myös pelastustoimen uudistamistyössä, jossa perustettiin uusi alueellinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Hakulomake on osoitteessa pses.fi. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään 19.3.2023. Säätiön perustamiseen liittyi alan julkaisutoiminnan yhdistäminen. Nimittäin synnytysmatkalle Rantsilasta Ouluun tilattiin sairasauto Oulun palolaitokselta. Palopäällikkö Jouni Kreus syntyi 26.10.1943 ja sai heti jo ennen syntymäänsä ensikosketuksen Oulun palolaitokseen. Hänen pitkä ja monipuolinen työuransa paloja pelastustoimen tehtävissä oli suureksi avuksi uudistustyötä tehtäessä. Säätiön uusi hallitus aloitti kolmivuotisen toimikautensa tänä vuonna. Jounilla oli merkittävä rooli Oulun palokunnasta aluepelastuslaitokseksi 1920–2020-historiakirjan projektiryhmän jäsenenä. Palopäällikkönä toimiessaan Jouni Kreus toimi myös Palopäällikkö Jouni Kreus Oulun yhteistoiminta-alueen aluepalopäällikkönä. Ansioistaan Jouni Kreusille myönnettiin vuonna 2002 pelastusalan korkein kunniamerkki Paloristi. Jouni Kreus suoritti Valtion palo-opistossa paloesimiestutkinnon vuonna 1972, palomestaritutkinnon vuonna 1975 ja väestönsuojelupäällikön tutkinnon vuonna 1986. Jouni laittoikin keskikoulun ja varusmiespalveluksen jälkeen hakupaperit Oulun palolaitokselle vuonna 1965. Heikki Levón palopäällikkö, Jounin työkaveri K U V A : K IM M O K A IS T O Palosuojelun edistämissäätiö perustettiin 74 vuotta sitten. Kuvasta puuttuvat Minna Karhunen ja Antti Määttänen. Säätiön tarkoituksena on edistää palosuojelun kehittämistä maassamme tukemalla sitä edistäviä toimintoja. Vasemmalta Kari Kallonen, Nina Piela-Tallberg, Iivari Kalliomäki, Ari Keijonen (varapuheenjohtaja), Olli-Pekka Ojanen (puheenjohtaja), Miikka Viitala, Marko Hasari (asiamies) ja Hannu Murtokare. Tässäkin hankkeessa toteutui vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Hänet valittiin viiden vuoden määräaikaiseen palopäällikön virkaan vuonna 1993, ja heti tämän jälkeen vakinaiseen palopäällikön virkaan, josta hän eläköityi vuonna 2004. Hallituksen puheenjohtajana toimii Olli-Pekka Ojanen, joka edustaa säätiössä Paloja pelastustieto ry:tä. 2/2023 Pelastustieto 59 MUISTOISSA Kuvassa Palosuojelun edistämissäätiön toimikauden 2023–25 hallituksen jäsenet ja asiamies. Jouni oli aktiivinen ja aloitteellinen Oulun pelastustoimen veteraanit ry:n perustamisessa. Jouni toimi Oulun kaupungissa palokersanttina vuosina 1975–1977 ja apulaispalopäällikkönä vuosina 1977–1993. Yhdistys perustettiin vuonna 2007. Nämä olivat tuolloin korkeimmat tutkinnot alipäällystöja päällystövirkoihin. Samalla testattiin kyky korkealla työskentelyyn kiipeämällä 30 metriä korkean konetikkaan huipulle. Eläkkeelle Jouni jäi juuri aloittaneelta Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta 1.3.2004. Palopäällikkönä Jouni Kreus oli kehittämässä Oulun kaupungin palolaitoksesta modernia kokonaisturvallisuudesta vastaavaa pelastuslaitosta. Jouni toimi yhdistyksen puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien aina vuoteen 2022 saakka. Yhdistyksen myötä Jouni alkoi myös tutkia ja pureutua syvemmin palolaitoksen menneisiin vuosikymmeniin. Silloinen Oulun kaupungin palopäällikkö vastasi Jounille kirjeellä, jossa pyydettiin ilmoittautumaan Oulun kaupungin palokunnassa 23.1.1965. Tämän vuoden avustusten haku on käynnissä. Jouni ei itse ehtinyt nauttimaan työnsä hedelmistä, vaan jäi viettämään ansaittuja lomapäiviään ennen eläköitymistään alueellisen pelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa. Jouni toimi alueellistamishankkeessa päätoimisena projektisihteerinä noin 1,5 vuotta
PTJ-käsikirjan kansisivu (PTJ-käsikirjan kehitysversio 29.9.2022). Ajantasaisen ja yhdenmukaisen tiedon käytettävyys varmistetaan hankkeiden tavoitteiden avulla. PTJ-käsikirjan kansisivu (PTJ-käsikirjan kehitysversio 29.9.2022) 4.1 Kuvaus ja tavoitteet Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja (PTJ-käsikirja) on Palosuojelurahaston rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa päivystävälle päällikölle, päivystävälle palomestarille ja ryhmänjohtajalle sekä johtoja tilannekeskushenkilöstölle eri onnettomuustyypeissä pelastustoimintaan liittyvä käsikirja. kirjaa voivat käyttää tilanneja johtokeskushenkilöt, jotka voivat osaltaan hyödyntää siinä olevaa tietoa. Tutkimuksessa saatiin selville, että poliisi ja pelastustoimi tekevät yhteistyötä enimmäkseen yhteisillä hälytystehtävillä, ja muu yhteistyö on jäänyt vähäiseksi. Pelastustoimen edustajat toivoivat myös toisten kalustoon ja toimintamalleihin tutustumista. Poliisin ja pelastustoimen yhteistyö Pohjois-Karjalassa Pelastustoiminnan johtamisen käsikirjan käytettävyys SEVON, LASSE; RAITTILA, TOMI: Pelastustoiminnan johtamisen käsikirjan käytettävyys urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328397 Tässä opinnäytetyössä selvitettiin pelastustoiminnan johtamisen käsikirjan käytettävyyttä. 3. Tutkimustuloksina saatiin arvokasta tietoa siitä, millaiseksi työkaluksi pelastustoiminnanjohtajan käsikirja halutaan. 60 Pelastustieto 2/2023 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. 4. Tähän työkaluiksi ehdotettiin käyttämisen helppoutta, selkeää käsikirjan visuaalista ulkonäköä, loogista ja yksinkertaista sisältöä. Suunnitella ja määritellä PTJ-käsikirjan online-versioon vaadittavat resurssit jatkotoimenpiteitä varten.. Käsikirja on osa Pelastusopiston hanketta. KASURINEN, PETRA: Poliisin ja pelastustoimen yhteistyö Pohjois-Karjalassa pelastustoimen päällystön ja alipäällystön näkökulmasta urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526451 Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö käsittelee poliisin ja pelastustoimen yhteistyötä PohjoisKarjalassa pelastustoimen päällystön ja alipäällystön näkökulmasta. (Feeniks-uutiskirje 2021, 5.) Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat yhtenäistää ja parantaa pelastustoiminnan johtamisen sekä onnettomuustilanteiden suorittamisen laatua koko valtakunnassa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostilla Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen päällystölle ja alipäällystölle. Haastateltavat henkilöt toimivat pelastustoiminnan tehtävissä eri alueiden pelastuslaitoksissa sekä sopimuspalokunnissa. Luoda sähköinen PTJ-käsikirjan offline-versio pelastustoiminnan johtamisen tueksi onnettomuustilanteisiin. 2. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Suurin osa haastateltavista nosti tärkeimmäksi asiaksi käsikirjan helpon käytettävyyden. Heikkouksina nousivat esille poliisin vähäiset resurssit, selkeän yhteyshenkilön puute sekä yhteydenpidon ja yhteistoimintaharjoitusten vähyys. Teoriaosuudessa käsitellään viranomaisyhteistyötä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä, poliisin ja pelastustoimen laissa säädettyjä tehtäviä sekä aiempia tutkimuksia viranomaisyhteistyöstä. Lisäksi tarkastellaan poliisin ja pelastustoimen yhteistyötä erilaisissa tilanteissa, kuten palonsyyntutkinnassa, tieliikenneonnettomuudessa ja tulipalopaikalla. Käytettävyyttä selvitettiin teemahaastatteluilla. Käsikirjaa tulee voida käyttää niin, että sen käyttäminen ei vie aikaa ja energiaa itse johtamiselta. Pelastusalan opinnäytteet löytyvät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Tutkimuksessa selvitettiin poliisin ja pelastustoimen yhteistyön nykytilanne, heikkoudet ja vahvuudet sekä kehityskohteet. Lisäksi Palosuojelurahasto oli rahoittajana hankkeessa. Opinnäytetyössä keskeinen tutkimuskysymys oli, miten tulevasta käsikirjasta saadaan käyttökelpoinen kokonaisuus pelastustoiminnan henkilöstölle käyttöön. Kyseisen käsikirjan on tarkoitus tulevaisuudessa tukea pelastustoiminnan johtajaa päätöksenteossa ja helpottaa informaation saantia onnettomuustilanteissa. Opinnäytetyötä varten haastateltiin useita pelastusalan asiantuntijoita eri johtamistasoilta sekä tilanneja johtokeskuksista. Tiivistettynä käsikirjan tulee tukea johtamista, ei haitata sitä. 20 4 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISEN KÄSIKIRJA Kuva 9. Käsikirjan tekstin tulee olla riittävän suurta, kuitenkin niin, että se ei haittaa käytettävyyttä eri laitteilla. Käsikirjan sisältö tuotettiin myös Pelastusopiston Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja -hankkeessa. Konkreettiset tavoitteet hankkeelle ovat seuraavat: 1. Pelastustoimen edustajat kokivat yhteistyön vahvuuksina poliisin hyvän aluetuntemuksen sekä poliisin ja pelastustoimen henkilöstön keskinäisen tuntemuksen. Luoda pelastustoiminnan johtamisen tasalaatuinen ja yhteinen käsikirja-aineisto eri johtamistasoille sekä TIKEja JOKE-rooleihin kattaen kaikki onnettomuustyypit sekä onnettomuuden elinkaari. Pelastustoimen edustajat pitivät yhteistyötä kuitenkin tärkeänä ja luotettavana sekä olivat siihen pääsääntöisesti tyytyväisiä. Luoda edellytykset PTJ-käsikirjan käyttöönotolle, joihin lukeutuvat suunnittelu, koulutus ja käyttöönotto. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Lisäksi pelastustoimen edustajilta kerättiin kehittämisehdotuksia poliisille yhteistyön parantamiseksi. Lisäksi uutta käsiYhteistyötä tehdään enimmäkseen yhteisillä hälytystehtävillä. Yhteys henkilöt vastaisivat harjoitusten järjestämisestä, yhteydenpidosta, palautteesta ja tilannekuvan ylläpitämisestä. Muina lähdeaineistoina käytettiin muun muassa lainsäädäntöä, kirjallisuutta, oppaita ja eri viranomaisten omia aineistoja. Keskeisiä yhteistyön kehittämiskohteita olivat yhteisten harjoitusten ja koulutusten lisääminen sekä selkeiden yhteyshenkilöiden määrittäminen poliisista ja pelastuslaitokselta
Kyselyn tuloksien perusteella kärkiyksiköiden toiminta oli alkanut hyvin, mutta täysin uuden toiminnan opettelu vaatii aikaa ja lisää koulutusta. Lisäksi opinnäytetyössä kerrottiin, kuinka yhteistyö eri oppilaitoksen opiskelijoiden kanssa on sujunut. Tutkimus osoitti kiinnostuksen kehittää toimintaa, mutta mahdollinen asioiden eteenpäin vieminen vaatisi todennäköisesti lisäselvitystä. Kyselyn kohderyhmänä olivat kärkiyksikön kanssa työskennelleet palomiehet, ylipalomiehet, paloesimiehet, asemamestarit, palomestarit ja apulaispalopäälliköt. Aineisto kerättiin lomakehaastatteluna. KOUKI, KERTTU: Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kärkiyksiköt: henkilöstön kokemukset toimintamalleista ja selvitys yksiköiden tehtäväkentästä sekä toimintavalmiusajoista urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301231563 Opinnäytetyön avulla selvitettiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastushenkilöstön kokemuksia kärkiyksiköiden toimintamalleista sekä tilastojen avulla kärkiyksiköiden tehtäväkenttää ja toimintavalmiusaikoja. Ensihoidon ja poliisin yhteistyö tehtävillä: kokemuksia yhteistyön toimivuudesta KURTTI, KAISA; LASSILA, LAURI: Ensihoidon ja poliisin yhteistyö tehtävillä: ensihoitajien kokemuksia yhteistyön toimivuudesta urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125452 Opinnäytetyö kartoitti ensihoitajien kokemuksia poliisin kanssa työskentelystä ensihoitoja poliisijohtoisilla tehtävillä. Lisäksi työssä käsitellään virka-apua. Tarkastelujakson aikana kärkiyksiköillä oli 693 (RHE3115) ja 830 (RHE6115) hälytystehtävää. Tärkeimmiksi koetuiksi tekijöiksi nousivat viestintä, vuorovaikutus ja molemminpuolinen ymmärrys toisen toimintaa ohjaavista säädöksistä. Toimintavalmiusaikojen osalta kuukausittaiset mediaaniajat osittain ylittivät tavoiteajan. Tutkimuksen tarkastelujakso oli toukokuusta 2021 huhtikuuhun 2022. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, millaiseksi ensihoitajat kokevat yhteistyön poliisin kanssa. Aineistokeruu rajattiin koskemaan kärkiyksiköitä RHE3115 Konalasta ja RHE6115 Kontulasta. Aineistokeruun tulosten perusteella kärkiyksiköille oli tarvetta, ja ne olivat löytäneet oman toimintakenttänsä. Opinnäytetyössä havaittiin yhteneväisyyttä poliisin ja ensihoidon näkökantojen välillä. Kärkiyksiköt olivat kuitenkin osassa tehtävistä ennen pelastusyksikköä kohteessa ja siten pystyivät lyhentämään pelastusyksikön tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisaikaa. Haasteellisiksi koetuiksi asioiksi nousivat poliisien resurssien riittämättömyys, ennakkoasenteet, kiire, kommunikaation käynnistäminen ja epätietoisuus poliisin toimintaa ohjaavista säädöksistä. Kehityskohdiksi nousi erityisesti virka-avun selkeyttäminen ja sen erottaminen muista hälytystehtävistä. Teoriaosuus keskittyy opinnäytetyön kannalta keskeisten viranomaisten toiminnan ja toimivaltuuksien kuvaamiseen sekä näiden avaamiseen osana poliisien työtä. Aineisto jaettiin ensihoitajien mielestä tärkeisiin ja haastaviin yhteistyöhön vaikuttaviin tekijöihin sekä haastateltavien näkemyksiin siitä, kuinka yhteistyötä voisi kehittää. Tuloksia voidaan hyödyntää yhteistyön kehittämiseen tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin aineistokeruuna ja kyselynä. Pelastuslaitoksen järjestämään perehdytyskoulutukseen oltiin enimmäkseen tyytyväisiä, mutta henkilöstö kaipasi enemmän koulutusta muun muassa kaluston käyttämiseen. Yhteistyötä voisi kuitenkin parantaa yhtenäistämällä alueellisia toimintaohjeita ja lisäämällä poliisin resursseja. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Kyselyn perusteella kärkiyksikön toimintamalleja tulisi selkeyttää ja varmistaa niiden saatavuus kaikille samanmuotoisena.. Tulosten perusteella yhteistyö on toimivaa. Opinnäytetyö valmistui yhteistyössä kahden ensihoitajaopiskelijan kanssa, jotka tekivät ensihoidon näkökulmasta oman opinnäytetyönsä. 2/2023 Pelastustieto 61 OPINNÄYTTEITÄ Henkilöstön kokemukset Helsingin pelastuslaitoksen kärkiyksiköiden toimintamalleista Poliisin ja ensihoidon moniviranomaisyhteistyö: yhteisen oppimateriaalin tarve VISTALA, ELINA; WINDAHL, EMIL: Poliisin ja ensihoidon moniviranomaisyhteistyö: Esiselvitys yhteisen oppimateriaalin tarpeesta urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225800 Opinnäytetyössä selvitettiin, koetaanko Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen henkilöstön keskuudessa tarvetta poliisien ja ensihoidon yhteiselle oppimateriaalille tai yhteisille harjoituspäiville. Pääsääntöisesti tuloksista tuli esille tarve joko oppimateriaalille tai yhteisille harjoituksille. Lisäksi siinä haluttiin selvittää, miten ensihoitajien ja poliisien yhteistyö koetaan todellisissa työtehtävissä. Opinnäytetyössä haastateltiin ensihoidossa työskenteleviä ja työskennelleitä henkilöitä. Kyselystä saadut vastaukset luovat kuvan siitä, miten yhteistyö poliisin ja ensihoidon välillä koetaan
Kahden tunnin kuluttua hälytyksestä uhri oli jo sairaalassa. Köysipelastajat kiinnittivät köydet ruumaan, kanteen, hiilenkuljettimeen ja laiturille. Palokunta varau1/2022 tui veneiden nostosta aiheutuviin polttoainevuotoihin. Savusukelluspari eteni työsuihkun kanssa laituria pitkin niin lähelle palavaa purjevenettä kuin lämpösäteily salli. Hän valitsi jälkimmäisen menetelmän, jotta veneitä ei turhaan upotettaisi. Aluksen yliperämies keskeytti lastin purun. Pelastaminen ruumasta Hälytys venepalosta tuli puolenyön aikaan. Palosyyntutkinta osoitti, että palo oli syttynyt laiteviasta. 2.1.2022 kello 19 tulleen hätäilmoituksen mukaan laivan ruumassa oli loukkaantunut työntekijä. Palava vene lähti ajelehtimaan kohti toisia veneitä, kun sen kiinnitysköydet olivat palaneet poikki. Nosturi hinasi vahingoittumattomat veneet rantamuurin viereen ja nosti ne pysäköintialueelle. Urakoitsijan nosturi saapui kello 4. Vieressä oli samanlainen laituri veneineen. Lujitemuovien hartsi oli palanut ja jäljelle jääneet hiilija lasikuitukappaleet kelluivat. Suotuisasta tuulesta huolimatta sakea savu rajoitti näkyvyyttä. Palokunta sai venepalot rajoitettua kahdessa ja sammutettua kolmessa tunnissa. Palokunnan varapäällikkö Simon Grazioli näki makuuhuoneensa ikkunasta mustan savupatsaan. Teksti: Sèverine Battesti-Pardini Soldats du Feu 109/2022. Pelastustoiminnan johtajan oli päätettävä, upotetaanko veneet runsaalla sammutusvedellä vai sammutetaanko kytöpalot vaahdolla. Pelastuslaitoksen nostolava-auto oli huollossa. 62 Pelastustieto 2/2023 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Purjeveneet paloivat LACHEN, SVEITSI Palokuntalaiset sammuttavat paloja 1,5 metrin levyiseltä betonilaiturilta. Paikalle tuotu moottoriruisku käynnistettiin ottamaan vettä järvestä. Tehdaspalokunnan palomiehet olivat laskeutuneet tikkailla uhrin luo ja lastoittaneet hänen nilkkansa. Poliisin sukeltajat tulivat avustamaan uponneiden veneiden nostossa. Teksti: Marco Moser Dunkerque, Ranska. Uponneista veneistä ensimmäinen nostettiin kello 6.20 ja viimeinen neljä tuntia myöhemmin. Palokuntalaiset ja urakoitsijan työntekijät aloittivat satama-altaan puhdistuksen öljystä ja palojätteistä. Kokonaisvahinko ylitti miljoona Sveitsin frangia (miljoona euroa). Palokunta selvitti lähimmästä palopostista 350 metrin pituisen syöttöjohdon. Kymmenen purjevenettä oli tuhoutunut ja useita oli vahingoittunut. 1,5 metriä leveän betonilaiturin molemmille puolille oli kiinnitetty kuusi purjevenettä. 200 metrin pituinen alus oli juuri tyhjentänyt kivihiililastinsa. Rasittava työ saatiin valmiiksi kello 18. ”Meidän oli käytettävä köysipelastusta”, pelastustoiminnan johtaja Cyrille Girard sanoo. Kuvakaappaus: 118 swissfire.ch 1/2022. Koripaareihin sidottu uhri nostetaan 22 metriä ylös ja vedetään 12 metriä sivusuuntaan laiturille”, Girard kertoo. Portaalinosturia ei voinut käyttää, koska tuulen nopeus ylitti puuskissa 25 metriä sekunnissa. Palokunnalle kertyi 554 työtuntia. Jo sitä ennen poliisi, yhteistyössä venesataman omistajan kanssa, oli aloittanut ottamaan yhteyttä veneiden omistajiin. Köysipelastusasiantuntija Olivier Vanhoutte suunnitteli pelastamismenetelmän. Uhri oli pudonnut ruuman pohjalle, joka oli 22 metriä kannen alapuolella. Hän ajoi ryhmänjohtajan kanssa venesatamaan. Altaan keskelle sijoitettiin pintaveden suodatin, johon jätteet ohjattiin suihkuilla. Toiset palokuntalaiset keräsivät jätteitä siivilälapioilla soutuveneestä käsin. ”Kannelta ruuman poikki laiturille vedetään köysi, johon kiinnitetään taljapyörä. Grazioli hälytti vahvennuksia. Neuvokas palokuntalainen onnistuu lapiolla työntämään sen kauemmaksi laitureista
2/2023 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA 1/2022 RUOTSI Kolme paloa — sama ongelma ASCHAFFENBURG, SAKSA Uimari kaivossa NORJA Kuinka hyvin palopuku suojaa. Palo levisi ylimmän kerroksen parvekkeelta katonrajasta ullakolle. Ilmeisesti tätä ei käytännössä ole tehty. Jokaisessa rakennuksessa oli puurakenteinen satulakatto, jonka katonrajassa oli tuuletusaukot. Kolmikerroksisessa talossa oli seitsemän porrasta. Kerrostalon toisen kerroksen parvekepalo levisi katonrajasta ullakolle. Teksti: Mattias Sjöström 53/2022 Matkalla uintiharjoitukseen 12-vuotias poika kulki koulun pihan kautta. Yksiköiden saapuessa palo oli jo levinnyt ullakolle. Eräs tutkimuksen keskeisistä johtopäätöksistä oli, että nykyiset rakennusmääräykset eivät riittävästi auta palokuntaa estämään palon leviämistä ullakolle. ”Iho suojaa hyvin kemikaaleilta, mutta eräät syöpävaaralliset aineet saattavat tunkeutua sen läpi elimistöön”, hän selittää. Talo oli rakennettu 1960-luvulla ja sen rakennusala oli 1370 m 2 . Cecilia Fager ja Jan-Olof Petterson Enköping-Håbon pelastuslaitokselta ovat tutkineet kolme paloa, jotka levisivät katonrajasta ullakolle aiheuttaen vesikaton romahtamisen. ”Parin toisella sammuttajalla on nykyinen ja toisella seuraavan sukupolven palopuku”, STAMIn vanhempi tutkija Raymond Olsen kertoo. Huomattavat palovahingot. Vähän myöhemmin saapunut ensihoitolääkäri laskeutui myös alas. Teksti: STAMIn tiedote 3/2022. 2020. Poika astui hulevesikaivon kannelle, joka irtosi pudottaen hänet kolmen metrin syvyyteen. Harjoituksiin osallistuu 40 palomiestä. Talo oli rakennettu 2004 ja sen rakennusala oli 190 m 2 . Poliisi selvittää, miksi kaivon kansi irtosi sekä onko joku aiheuttanut vammat huolimattomuudellaan. Palo levisi makuuhuoneen rikkoutuneen ikkunan kautta katonrajasta ullakolle. Lisäksi heidän ruumiinsa ja ihonsa lämpötila mitataan. Norjan työterveyslaitoksen (STAMI), syöpärekisterin sekä tutkimuslaitosten SINTEF ja RISE yhteisessä HERO brann -projektissa tutkitaan, kuinka hyvin palopuku suojaa palossa muodostuvilta syöpävaarallisilta aineilta. Projektin neljässä sammutusharjoituksessa tutkitaan, kuinka hyvin nykyiset ja seuraavan sukupolven palopuvut suojaavat kuumuudelta ja syöpävaarallisilta aineilta. 2019. 2019. Naapuri havaitsi yksikerroksisen omakotitalon huonepalon. Kattorakenteiden ja eristeiden yhteinen palokuorma saattaa olla huomattavan suuri. Ensimmäisenä paikalle ehti poliisipartio. Siksi myös sammuttajien virtsanäytteet analysoidaan. Lopuksi tutkimuksen tekijät suosittelivat, että pelastusvirasto MSB järjestäisi ullakoiden paloturvallisuuden parantamisesta tiedotuskampanjan. Vastapäisen rakennuksen asukas havaitsi kerrostalon parvekepalon. 1960luvulla neuvottiin jakamaan ullakko palo-osastoiksi, jotta palo ei leviäisi siellä. Yksi kuollut. Alkuperäinen tasakatto oli muutettu satulakatoksi 1990-luvulla. Viimeiset sammutusharjoitukset järjestetään syksyllä 2022 ja projekti päättyy vuonna 2023. Sairaalassa todettiin, että pojalla oli vain ruhjevammoja. Palokunnan köysipelastusryhmä nosti pojan kauhaja koripaarien sekä tikasauton avulla ylös. 1990-luvun alkupuolella rakennetussa talossa oli kahdeksan asuntoa ja sen rakennusala oli 325 m 2 . Talo tuhoutui. Ohikulkija kuuli pojan huudot ja teki hätäilmoituksen. Kerrostaloilla ullakko muodosti oman paloosaston, omakotitalo oli yhtä palo-osastoa. Talo tuhoutui. Poliisi laskeutui pojan luo. Jokaisessa palossa pelastuslaitoksen ajo aika jatkuvasti miehitetyltä asemalta oli kolme minuuttia. Pukujen sisäja ulkopuolelta sekä sammuttajien iholta otetut näytteet analysoidaan
Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Toni Relander ja Toni Kolhonen Case-harjoituksessa vesijetin miehistö kuljetti vedestä pelastetun henkilön PV Willimiehen kyytiin. Kuvassa on kuskina päällikkö Oliver Kuustonen ja takana istuu harjoittelija Max Askelo. VIKKELÄ RANTAUTUJA ”Hietsu soveltuu parhaiten matalissa ja karikkoisissa paikoissa suoritettaviin etsintä-, pelastusja ensivastetehtäviin. ”Meripelastuskäytössä vesijetti on ollut hyvä lisä muun aluskaluston rinnalle. Nopeutensa ja ripeän rantautumisen ansiosta vesijetti tarjoaa lyhyemmän vasteen kiireellisissä ensivastetehtävissä ja peenranta–Satamosaari–Hätinvirta–Partakoski eli Eteläisen Saimaan suuret selät. Toimintamatka 60 litran tankilla ja kohtuullisella kaasukädellä on karkeasti sata meripeninkulmaa eli 185 kilometriä. Toiminta-aluetta on Laptaessa kyytiin mahtuu kolmaskin. Vaikka kausi jäikin Hietsun osalta lyhyeksi, kertyi keikkoja kaikkiaan lähes kymmenkunta. ”K ysyimme kokemuksia muilta meripelastusyhdistyksiltä, joilla on vesijetti. Toiminta-alueellamme sijaitsee muutamia veneaukkoja, joita vesijetillä voi hyödyntää. Se on sijoitettu Rapasaareen, joka sijaitsee Lappeenrannan sataman yhteydessä. Partioreissuille AV Hietsu lähteekin usein ensivasteyksikkö PV Willimiehen rinnalle täydentämään ensivastevalmiutta.” Hietsu on teipattu meripelastuksen väreihin ja varustettu vesiliikennelaissa säädettyjen varusteiden lisäksi pienellä ensi apuvarustuksella, keulaan asennetulla led-ajovalolla, käsivalaisimella, käsisammuttimella ja hinausköydellä.. Hietsulla on myös toimitettu asiakkaalle moottoriöljyä sekä tarkistettu ajopuuhavaintoja.” Vesijetin 170-heppainen moottori antaa kahden hengen miehistöllä huippunopeudeksi mukavat 50 solmua, ja tarvitmahdollistaa näin nopeamman tilanneja ensiarvion”, Relander kertoo. Nopeus ja ripeä rantautuminen ovat vahvuuksia ensivastetoiminnassa. Se kestää naarmuuntumista lasikuitua paremmin”, kertoo Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaan varapuheenjohtaja Toni Relander. Yhdistys sai pelastusvesijetti AV Hietsun käyttöönsä heinäkuun lopulla 2022. Sea-Doo 170 GTi SE valikoitui käyttöömme sopivaksi muun muassa Polytecrungon ansiosta. ”Ensimmäiset keikat hoidettiin jo miehistön perehdytysten lomassa. Osa tehtävistä oli lyhyitä hinauksia, mutta joukkoon mahtui yksi pidempikin. 64 Pelastustieto 2/2023 KALUSTONURKKA Vesijetillä ketterästi apuun Meripelastus Etelä-Saimaa hankki viime kesänä ensimmäisen pelastusvesijettinsä
Tabletissa on lisäksi sähköinen lokikirja”, Relander kuvailee. Tehtävämäärä on ollut vuosien saatossa lievässä kasvussa. Uusia rekrytoidaan vuosittain ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa jo keväällä. Yhteistyösopimuksen johdosta alus nimettiin AV Hietsuksi”, Relander kertoo nimen taustasta.. ”Aktiiveja yhdistyksellä on hieman päälle 30. Uusia tulee mukaan vuosittain viidestä kymmeneen, joista keskimäärin kaksi saadaan vuoden aikana koulutettua kansimieheksi.” KAREJA & KONERIKKOJA Yleisimmät tehtävät ovat konerikkoisten veneiden hinaukset ja karilleajoista johtuvat avustustehtävät. Mapitare-merikarttasovellus mahdollistaa reaaliaikaisen sijaintitiedon jakamisen aluksiemme kesken. Meripelastusseuran ensivasteyksikkö PV410 Willimies soveltuu kaikkiin merija järvipelastustehtäviin. Vesijetti oli monelle yhdistyksessä uusi tuttavuus ja hyvä lisä kalustoon. Siitä näkee myös omien alusten sijainnit. Ajovarustukseen kuuluvat myös visiirilliset kypärät ja vastamelukuulokkeet, joihin on mahdollista yhdistää viranomaispuhelin.” OMIA ASENNUKSIA ”Olemme asentaneet myös sinivilkuin varustetun valomaston, joka toimii samalla hinaustolppana. Sen avulla voi jakaa myös etsintäkuvioita ja reittejä alusten välillä. Aluksella voi siis tehdä myös pienempiä hinauksia, kuten avoveneiden avustuksia. Etenkin juhannus ja kesäviikonloput ovat vilkkaita. Ohjaustankoon kiinnitetty tabletti kestää vettä ja kovempaakin menoa. KALUSTONURKKA Vasemman kuvan itse asennettu valomasto toimii myös hinaustolppana. Navigointilaitteena toimii Samsung Tab Active 4. Ensivasteyksikkö Willimies voi piirtää jetille vaikka etsintäkuvion. Harjoitusalus Jopi on vuotoja tulipalosimulaattori, jonka yhdistys on itse modifioinut 60-luvun teräshinaajasta. ”Yhdistyksemme on rahoittanut vesijetin kokonaan itse ja tehnyt yhteistyösopimuksen Imatralaisen Vene Hietsu Oy:n kanssa, josta alus myös hankittiin. Se käy kuljetusalustaksi saarissa tapahtuviin pelastustehtäviin ja käytettäväksi kaikissa Saimaan olosuhteissa. Interfire palosimulaattorit Reach and Rescue vesipelastus tuotteet Decon Wipes dekontaminaatio tuotteet Secapp pikaviestipalvelu Paratech pelastusvälineet www.interfireproducts.com ”Vesijetillä ajettaessa käytämme pelastuspukua ja -liivejä. Tehtävät painottuvat vahvasti parhaimpaan veneilykauteen. AV Kaukas soveltuu hyvin mataliin ja karikkoisiin paikoihin sekä pienempien alusten avustamiseen
Vaimon kanssa useimmiten treenaillaan. LEMPIRUOKASI. Lisää sipulit ja silli tasaisesti paistoerien joukkoon, samoin tomaattipyree ja mausteet. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Heli ja Ari Keijonen. 4. Tärkein harrastus on liikunta, jonka talonrakennus korvasi hetkeksi, mutta nyt olen taas kovasti kiinni salija satunnaisissa ryhmäliikuntatreeneissä. Pilko sipulit, valkosipulit ja silli. NÄISTÄ TYKKÄÄN Palijasjalakanen oululainen Ari Keijonen on ollut Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja vuodesta 2003. MITÄ KUUNTELET. 3. Hauduta uunissa 160 asteessa vähintään 4 tuntia. Haemme netistä ja lehdistä reseptejä ja alamme vaan kokkailla. Ruoankin suhteen olen kaikkiruokainen, mutta lihaja kalapainotus on tunnustettava. Tämä herkku on valmista, kun massa on kiinteää ja kauniin ruskeaa. Lisää sillin liemi ja vesi, hauduta noin 40 minuuttia padassa miedolla lämmöllä. Sekoita välillä ja lisää tarvittaessa vettä, jos meinaa kuivua. Ruskista jauhelihat voissa paistinpannu lla erissä ja vuorotellen lammas/nau ta. Viikonloppuaamuisin kiireetöntä aamupalaa valmistaessa kuunnellaan vaimon kanssa aika usein ulkomaisia musiikkikanavia – esimerkiksi Luxemburgista löytyy aamuun mukavaa pehmorokkia. Siirrä valurautapata an tai vuokaan paistoerä kerrallaan. 1. Side on vahva myös Kuopioon, jonne työ vie usein, mutta jossa on myös kesämökki. Muotoile kahdella lusikalla pallukoiksi lautaselle, nauti lisukkeiden kanssa. Helsinkiläistyneen Keijosen juuret ovat tukevasti Oulussa ja Kempeleessä. Usein kaiuttimet työntää isolla volalla vaikkapa Dire Straitsia, mutta myös kotimaisia fiilistelyjä. Tavoitteena on härnätä itseä kahtena päivänä kolmesta, välillä työreissut hieman rajoittavat. 3. Tästä satsista riittänee osa myös pakkaseen. Kolme vuotta on mennyt talonrakennuksen merkeissä, mutta nyt on enää viimeistelyjä ennen lopputarkastusta. Ihan vakiintuneita ruokia meillä kotona ei oikein edes ole. 2. Hienonna sauvasekoittim ella tasaiseksi massaksi, tsekkaa suola ja mausteet. Kesäisin grilli on ehdoton, ja viime kesän hankinnan kamadon kanssa vielä harjoittelen. Jos laiskottaa, niin kaupasta voi nopeasti kerätä kivat tapakset. Tykkään kaikenlaisesta hyvää mieltä tuovasta musiikista, joskin olen tunnistanut, että musamaku on tehnyt siirtymää AOR:n suuntaan, siis aikuisrokkiin. Tykkään kokata, ja saattaapa siinä kaverina olla lasillinen viiniä. 66 Pelastustieto 2/2023 ARKISTOJEN AARTEITA Vorschmackia isollekin joukolle • 1 kg lampaan/kar itsan jauhelihaa • 1 kg naudan jauhelihaa • voita paistamiseen • 4 isoa sipulia • reilusti valkosipulia, ainakin 15 kynttä • 150–200 g anjovistai sillifileitä • 6–8 rkl tomaattipyree tä • pari dl vettä • mausteeksi suolaa, pippuria, chiliä, paprikaa, worcesteriä Lisukkeiksi: • Punajuurikuu tioita • suolatai maustekurkk ukuutioita • smetanaa • pottumuussia (tryffelillä tai pestotryffelill ä terästettynä) LEMPIHARRASTUKSESI
Jokelan turma kosketti pelastusalaa erityisen järkyttävästi. Lisäksi neljä muuta vaunua suistui ratapenkereelle ja kaksi putosi kiskoilta. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Pelastustoimien tehokkuus perustui siihen, että onnettomuuspaikan lähialueilta saatiin riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa, hyvätasoista palokuntaja sairaankuljetuskalustoa ja onnettomuuspaikan tieyhteydet olivat hyvät. Lisäksi 75 henkilöä sai eriasteisia vammoja. Veturi kääntyi tulosuuntaansa ja kaatui ratapenkereelle. Kiitos! Tuusulan Jokelassa tapahtui sunnuntaiaamuna 21.4.1996 vakava junaonnettomuus. Lue koko Pelastustieto 4/1996:n ja Palontorjuntatekniikka 3/1997:n jutut sekä monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/ arkistojuttu. Pelastustoiminnan ongelmiksi koettiin riittävän raskaan pelastuskaluston puute, hälytyskeskusten ruuhkautuminen, eri organisaatioiden edustajien tunnistaminen ja viestiyhteydet. Säiliöpaloauton vierustalla vasemmalta lukien palomiehet Reijo Ohtonen, Kauko Niskanen, Martti Aarni ja Heikki Huhtalo sekä paloesimies Pauli Kalliosalo. Lue lisää myös: turvallisuustutkinta.fi > Tutkintaselostukset.. Kaksi junan 11 vaunusta murskautui veturia vasten. Oulusta Kontiomäen kautta Helsinkiin matkalla ollut pikajuna P82 suistui vaihteessa kiskoilta 35 minuuttia ennen Helsinkiin saapumistaan. Hän oli palaamassa palokuntien darts-mestaruuskilpailuista Jäppilästä, kun hän tapaturmaisesti kohtasi matkansa pään kotikunnassaan Tuusulassa. Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle ehti Jokelan VPK, jonka 60-vuotisjuhlissa vajaa viikko myöhemmin hänen oli tarkoitus jakaa järjestönsä ansiomerkit. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksen mukaan onnettomuus käynnisti poikkeuksellisen mittavat pelastustoimet, joihin osallistui yli 600 henkilöä eri organisaatioista. Pisimpään puristuksissa olleen uhrin irrotustyö kesti seitsemisen tuntia. Surmansa saaneiden joukossa oli tiedottaja Pekka Saunamäki, SPEKin pitkäaikainen ja ehkä tunnetuin kenttätyöntekijä. 2/2023 Pelastustieto 67 ARKISTOJEN AARTEITA Jokelan junaturma käynnisti mittavat pelastustoimet NÄISTÄ TYKKÄÄN Tornion palokunnan sammutusyksikkö vuonna 1977, taustanaan Tornionjoen ylittävä 252 metriä pitkä silta. Heistä neljä kuoli: veturinkuljettaja, veturissa ollut matkustaja ja kaksi junan toisessa päivävaunussa matkustanutta. Onnettomuusjunassa oli 144 ihmistä. Medi-Heli-lääkärihelikop terin henkilöstö hoiti uhria koko irrotustyön ajan
Osin substanssiosaaminen nähdään ristiriitaisenakin tekijänä, sillä se voi supistaa ohjaajan näkökulmaa, mutta toisaalta se voi auttaa ymmärtämään ohjattavaa paremmin. Työnohjaus voi hyödyttää erityisesti kokemattomia ensihoitajia, joille teoriatiedon tuominen käytäntöön voi vielä olla haastavaa ja työ saattaa vaikuttaa sekavalta. Teksti: Anni Loikkanen · Kuva: Helmi Partanen T yönohjaus on Suomen työnohjaajat ry:n (StoRy) mukaan oman työn tutkimista, arvioimista ja kehittämistä. Se voidaan toteuttaa kasvokkain tapahtuvana keskusteluna tai etätyönohjauksena teknologiaa hyödyntäen. TYÖHYVINVOINTI Työnohjaus – mitä se on. Työnohjaajalla haluttaisiin olevan substanssiosaamista, mikä ei kuitenkaan ole pakollista. Maailmalla on käytössä myös erilaisia työnohjauksen tukiryhmämuotoja, jotka eivät ole virallisia työnohjaustapoja Suomessa. Työnohjausta ei tule sekoittaa traumaattisten tapahtumien jälkivaikutuksiin auttaviin jälkipuintimenetelmiin tai osaamiseen ja ammatilliseen kasvuun tähtäävään mentorointiin. Työnohjaus aloitetaan työnohjaajan kanssa käytävällä kartoituskeskustelulla, jolloin sovitaan yhdessä sopivin tapa työnohjaukselle. Se myös parantaa muutoskykyä ja lisää oppimista sekä kehittää johtamista ja yhteistyötä. Työnohjaus on täten merkittävä tekijä henkilöstön työssä jaksamisen tukemi. Työnohjaus käsitteenä on edelleen monelle vieras. Tiedon ja ymmärryksen puute voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä ja haluttomuutta osallistua työnohjaukseen. Toisaalta tulee myös huomioida, etteivät kaikki koe työnohjausta hyödylliseksi tai tarpeelliseksi, eikä työnohjauksella ole todettu olevan aina vaikutusta työssä jaksamiseen. Kaikkiaan työnohjauksen tavoite on tukea henkilöstön kehittymistä sekä ammatillisella että henkilökohtaisella tasolla. Ne ovat täysin eri asioita. Työnohjausta suunniteltaessa tulisi huomioida yksilökohtaiset tarpeet: yksi saa enemmän irti ryhmätyönohjauksesta, kun toinen voi kokea yksilötyönohjauksen sopivammaksi tavaksi. Tämä vaikeuttaa merkittävästi sekä työnohjauksen järjestämistä että työnohjaajan vapaaseen valintaan liittyvän suosituksen toteutumista. TAVOITTEELLISTA TYÖTÄ, MONIA MAHDOLLISUUKSIA Työnohjauksen tarkoitus on selkiyttää yhteisiä tavoitteita, työyhteisön rooleja sekä tehtäviä ja sujuvoittaa näin työskentelyä. 68 Pelastustieto 2/2023 Yksilön tarpeet tulee huomioida. Työnohjauksen kautta voi oppia myös kollegan kokemuksista ilman samojen virheiden toistamista. OHJATTAVAN TULISI SAADA VALITA Työnohjaus tulisi aina antaa koulutetun työnohjaajan toimesta ja suositus olisi, että ohjattava saisi valita oman työnohjaajansa laadukkaan työnohjauksen varmistamiseksi. Suomessa on toistaiseksi suhteellisen vähän koulutettuja työnohjaajia, joilla on sekä pelastusalan substanssiosaamista että kokemusta työnohjauksesta. Tutkimustieto osoittaa onnistuneen työnohjauksen vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin lisäämällä työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, kohottamalla ammatillista itsetuntoa sekä vähentämällä psyykkistä rasitusta. YKSIN TAI RYHMÄSSÄ Työnohjausta voidaan antaa niin yksilökuin ryhmätyönohjauksenakin. Työnohjauksessa käsitellään työhön ja työyhteisöön liittyviä asioita, kokemuksia ja tuntemuksia sekä kehitetään vuorovaikutusta ja taitoja koulutetun työnohjaajan kanssa. Työnohjauksessa henkilöstö voi pohtia ja muokata käytäntöjään, keskustella työn tapahtumista ja tunnistaa kehittymistarpeitaan
Kirjoittaja on sairaanhoitaja YAMK, joka työskentelee ensihoitajana Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän ensihoitopalvelussa. TYÖNOHJAUKSEN HAASTEITA Työnohjauksen nykyinen hajanainen ja järjestäytymätön käytäntö ei luo mielekkäitä puitteita hyvän työnohjauskokemuksen saavuttamiseksi. Työnohjauksen tarkoitus on loksauttaa palasia yhteen, jolloin tavoitteet, roolit ja tehtävät selkiytyvät.. Tutkimukset kuitenkin osoittavat työnohjauksen voivan parantaa työhyvinvointia ja mahdollisesti ehkäisevän työssä uupumista ainakin muualla hoitoalalla sekä opetusaloilla. Juttu perustuu hänen ”Työnohjaus osaksi ensihoitajien työssä jaksamista – Integroitu kirjallisuuskatsaus” YAMK-opinnäytetyöhönsä. Hoitoalalla ohjattava ei myös useinkaan saa valita työnohjaajaansa, jolloin hyvän ohjaussuhteen puuttuminen voi heijastua yhteisen ymmärryksen puuttumisena ja tavoitteen epäselvyytenä, eikä laadukkaalle työnohjaukselle ole tällöin edellytyksiä. Tämän myötä kokemukset ja tutkimustieto ensihoidon kentältä ovat vähäisiä. 2/2023 Pelastustieto 69 TYÖHYVINVOINTI sessa ja henkilökohtaisia työn tekemisen valmiuksia kehitettäessä. Työnohjauksen voidaan täten nähdä tukevan myös ensihoitajien työssä jaksamista ja tästä johtuen sen käyttöönottoa tulisi pohtia työpaikkaja ammattiryhmäkohtaisesti. Tärkeitä tekijöitä työnohjauksen onnistumiselle ovat suojattu, työnohjaukselle varattu, säännöllinen aika ja tila, joustavuus vuorotyö huomioiden sekä toimiva ohjaajasuhde. Työnohjausta tulisi saada vähintään yksi tunti kuukaudessa, jotta sen hyödyt saataisiin kunnolla käyttöön. TUTKITUSTI VAHVISTAVA VAIKUTUS Tutkimustietoa työnohjauksesta ensihoidon ja akuuttihoidon saralla on vielä niukasti, joten sen merkitystä suoraan ensihoitajien työssä jaksamiseen on vaikea arvioida. Tämän myötä työssä jaksaminen lisääntyy, joka voi näkyä poissaolojen vähentymisenä ja työilmapiirin parantumisena. Työnohjausta voidaan käyttää myös esimiestyön ja johtamisen kehittämiseen. Työnohjaus toteutetaan useampana tapaamiskertana ja sille määritetään tavoite, joka tukee yksilön ja yhteisön toimintaa. Työnohjaus vahvistaa tutkitusti henkilöstön ammatillista osaamista ja ryhmätyötä, sekä parantaa työkykyä ja hoitotyötä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että juurikin ajanpuute, palvelun joustamattomuus, johdon tuen puute ja henkilöstöresurssien haastavuus ovat usein esteenä työnohjauksen järjestämiselle. Ohjattavan tulisi ymmärtää työnohjauksen sisällön lisäksi sen prosessimaisuus ja oma vastuunsa osana onnistunutta työnohjausta; se vaatii itsenäistä työstämistä edetäkseen myös ohjaustapaamisten välillä. Työnohjaus nähdään usein ylimääräisenä menoeränä, jota ilman on pärjätty tähänkin saakka, eivätkä jatkuvat säästöpaineet paranna järjestämisintoa
"Ensihoidossa ollaan hyvin itseohjautuvia työntekijöitä, ja työhön suhtaudutaan usein intohimolla. Vaikka ensihoito onkin tiimityötä parhaimmillaan, on kenttäjohtaja roolissaan melko yksin. Omaa ammattitaitoa halutaan jatkuvasti kehittää, ja olisikin tärkeää, että työnantajat ymmärtäisivät, kuinka tärkeää näitä asioita olisi ruokkia. Työnohjauksessa olen saanut sitä vertaistukea, jota tehtävillä ei aina ole saatavilla. Ohjaajana on työskennellyt tehosairaanhoitaja Sanna Nerjanto, joka on myös koulutettu työnohjaaja. ”Riviensihoitajan näkökulmasta on paljon asioita, joihin ei itse voi suoraan Työnohjausta ryhmässä: ”Tästä jatkuva käytäntö” Vertaistukea, muutosten käsittelyä, toimintatapojen yhtenäistämistä sekä kumuloituneen työkuorman purkua. Hän haluaisi sen jatkuvaksi käytännöksi. Muun muassa näitä asioita Jaakko Suvanto on saanut työnohjauksesta. KENTTÄJOHTAJALLE HARVINAISTA VERTAISTUKEA ”On keskusteltu työn sisällöstä, vaatimusten lisääntymisestä, oman työn muuttumisesta ja työn aiheuttamista tuntemuksista. RYHMÄSSÄ LISÄNÄ VERTAISTUKI "Ryhmäohjaus mahdollistaa yksilöohjausta paremmin vertaistuen sekä kontaktin työkavereihin, joita muuten näkisi vain lyhyesti vuoronvaihdoissa. Toisaalta taas tietystä objektiivisuudesta voi olla Nerjannon mukaan jopa hyötyä, jotta ei ohjaajana kuvittele itse tietävänsä liikaa ja jätä siten tiettyjä aiheita sivuun. On päästy myös jakamaan hyviä käytäntöjä sekä sitä kautta pohtimaan toimintatapojen yhtenäistämistä”, Suvanto kertoo. Hänen kohdallaan työnohjaus osui ajanjaksolle, jolloin tapahtui paljon organisaation sisäisiä operatiivisia ja henkilöstöhallinnollisia muutoksia, joten myös näiden asioiden herättämiä ajatuksia käsiteltiin istunnoissa. Teksti: Jemina Johansson · Kuvat: Matias Arola ja Sanna Nerjannon albumi Sanna Nerjanto sanoo työnohjauksen olevan ennaltaehkäisevä tukimuoto.. ENSIHOITO OHJAAJAN SILMIN Ensihoito on sairaalamaailmaan verrattuna varsin omanlaisensa työympäristö, joten akuuttihoitotyön ymmärtämisestä on työnohjaajalle etua, jotta osaa lähteä kysymään oikeita kysymyksiä. Myös Suvanto kokee tärkeäksi sen, että vuorotyöstä huolimatta sama porukka pysyisi koossa istunnoissa, ja että ne toteutuisivat operatiivisen työn ulkopuolella. 70 Pelastustieto 2/2023 TYÖHYVINVOINTI V arsinais-Suomen hyvinvointialueella työskentelevä ensihoidon kenttäjohtaja Jaakko Suvanto on osallistunut työnantajansa järjestämään työnohjaukseen, jossa hän on päässyt käsittelemään työssään mietityttäneitä asioita. Toki vuorotyö itsessään tuo haasteita siihen, että sama porukka pystyisi kokoontumaan useammassa istunnossa, mikä olisi tärkeää turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä", Nerjanto pohtii. ”AIHEET TULEVAT OHJATTAVILTA” Nerjanto vahvistaa, että etenkin työhön tai työn johtamiseen liittyvät muutokset ja huolet nousevat usein esille työnohjauksessa. Työnohjaus on yksi keino pitää sitä yllä", Nerjanto vinkkaa
2/2023 Pelastustieto 71 TYÖHYVINVOINTI vaikuttaa, kuten siirtymiset hyvinvointialueille sekä poliittinen päätöksenteko. ”Työnohjauksen ja defusingin kaltaisten työkalujen tarjoaminen ovat työnantajille selkeitä vetoja pitovoimatekijöitä. OHJAAJA TUNNISTAA AVUN TARPEEN Nerjannon mukaan ensihoitajat ovat yleensä hyvin tietoisia oikeuksistaan sekä velvollisuuksistaan, ja siten esimerkiksi työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät konkreettiset kysymykset osataan kohdistaa suoraan oikealle taholle työnohjauksen ulkopuolella. Nerjanto on samoilla linjoilla. Työ ei muutu vähemmän kuormittavaksi sillä, että puree vain hampaita yhteen. Hän painottaa, että työnohjauksen tulisi olla mainitun 1,5 vuoden kokeilun sijaan jatkuvaa, jotta ei kävisi niin, että suurten organisaatiomuutosten ajalle ajoittuvien istuntojen aiheet rajoittuisivat vain itse muutoksen käsittelyyn. Näiden muutosten tuoma kuormitus tulee usein esille työnohjauksessa. Jaakko Suvanto kertoi, että pelkästään muutoksen tuskan jakaminen työnohjauksessa tuntui tärkeältä.. Käsiteltävät aiheet tulevat ohjattavilta, eivät työnohjaajalta”, Nerjanto lisää. Työnohjaajan tehtävänä onkin tunnistaa, missä asioissa kuunteleminen ja pelkkä keskustelu on tärkeintä, ja mitkä asiat ovat sellaisia, joita tulisi viedä eteenpäin jollekin muulle taholle. ”Toivottavasti positiivisten kokemusten myötä esimerkiksi työnohjaukselle saataisiin ensihoidossa kestävämpi pohja”, Suvanto pohtii. Mikäli asioiden eteenpäin viemisessä tai vuorovaikutuksessa yleensä ilmenee haasteita, saatetaan niitäkin käsitellä työnohjauksessa. Turhautumista saattaakin ilmetä, kun huomaa, että työelämä ei toimikaan samalla tavalla, vaan asiat muuttuvat hyvin hitaasti. Niihin kannattaa panostaa.” Hampaiden yhteen pureminen ei riitä. Tällöin työnohjauksessa pyritään keskittymään siihen, miten esimerkiksi kotitilanne vaikuttaa työn tekemiseen, sen sijaan, että yritettäisiin ratkaista kotitilanteen haasteita sellaisinaan”, Nerjanto selittää. Hän muistuttaa ihmisen olevan kokonaisuus, jolloin työnohjauksessa esiin nousevat asiat eivät aina ole selkeästi rajattavissa työja vapaa-ajalle. OSA TYÖHYVINVOINTIA Työnohjauksella on roolinsa muiden työhyvinvointityökalujen rinnalla. ”Ensihoitajat ovat yleensä hyvin ratkaisukeskeisiä ihmisiä, sillä oma työnkuva vaatii nopeaa reagointia ja päätöksentekoa. Asioista puhuminen ja vuorovaikutus tekevät tutkitusti hyvää ihmiselle”. ”Oma elämäntilanne vaikuttaa luonnollisesti myös työhön, ja työasioita kannetaan toisinaan vapaa-ajalle. Tällöin perustyön herättämät ajatukset ja tuntemukset jäävät käsittelemättä. Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä”, Nerjanto huomauttaa. Suvanto toteaakin, että pelkän muutoksen tuskan jakaminen istunnoissa tuntui tärkeältä. Myös omaan työhön liittyvää emotionaalista väsymystä, kasautunutta stressiä sekä potilaiden kohtaloihin liittyviä ajatuksia tuodaan usein esille. Nerjanto korostaakin että työnohjaus on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä tukimuoto eikä niinkään yksittäisen konfliktin ratkaisun väline tai lähijohtajalle kuuluvien töiden korvike. VETOJA PITOVOIMAA Työhyvinvointiin liittyvistä asioista keskustellaan nykyään yhä enemmän, mutta resursseja vaativat ratkaisut toteutuvat hitaasti. ”Omanlaisesta työnkuvastaan huolimatta ensihoitajakin on ennen kaikkea ihminen, ja on siten altis empatiaväsymyksen ja myötätuntouupumuksen kaltaisille asioille
Teoksen pasta näyttää juuri koneen läpi kammetulta. Anu löytää teoksesta koulussa olleen hanan, Katjalle se ei kerro yhtään mitään. Anukin alkaa pitää taiteilijasta, varsinkin kun kuulee, että hänen taiteensa pyörii ruoan ja kehon ympärillä. ”En tiedä, onko minulla mitään annettavaa taiteelle tai taiteella minulle?” Katja pohtii. Taiteilija Jääskeläinen on käyttänyt kiviä esillä olevissa töissään. Aluksi harmaa lanka kiertyy mummon keskivartalon ympärille hellästi – siten, että se ei kiristä. Ojentaako käsi elintarvikkeita jollekin, vai ottaako se niitä vastaan, vai onko se laittamassa niitä omaan suuhunsa – napostelua ruoan laiton yhteydessä – parasta! Anu ja Katja alkavat selvästi lämmetä, keskustelu hakee rajojaan kuin ambulanssissa paluumatkalla asemalle yöllä kello 03. Sittin-teos kuvaa juuri sitä hetkeä. Sitten taiteilija ottaa käteensä mummonsa rinnan ja alkaa pyörittää lankaa sen ympärille kuin erkkaria lätkämailan lapaan konsanaan. ”Jännää, tähän teokseen pääsen jotenkin sisään”, Katja pohtii. Kumpikaan heistä ei ollut tullut ajatelleeksi, kuinka taiteellista se lopulta olikaan. Vanhat, mutta ei iäkkäät työkaverit Anu Aho ja Katja Kankaanpää eivät ole taidenäyttelyiden suurkuluttajia. Nyt he olivat sellaisessa, yhdessä. Sen päällä on kaksi pientä möykkyä, teoksen nimen perusteella ne ovat oliivi ja uusiperuna. ”Vain taiteilija pystyy esittämään nämä asiat uskottavasti. Aiemmin Anu Aho (vas.) ja Katja Kankaanpää tutkivat ensihoitopotilaita, nyt taidetta.. Ehkä se onkin muumio tai ampiaispesä, josta valuu hunajaa. Olisi hauska istua yksi ilta hänen kanssaan”, Katja sanoo. MUUMIOPASTAPINO Taitelija lunastaa Anun odotukset, kun pastapino kohoaa lattiasta parin metrin korkeuteen. Taiteilija koskettaa iäkästä mummoaan, jota ei pitkään aikaan ole kosketettu. Ruusumarmori tuo hänelle mieleen meetvurstitangon, travertiini ruumiinontelot ja rosa asiago ekg-käyrän. Tilanne on rauhallinen eikä mummo ole moksiskaan, päinvastoin. Oikeasti se on huovutettua villaa. ”Kyllä tämäkin jonkun tarpeen tyydyttää”, Katja Kankaanpää sanoo. TEHTÄVÄ TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA Kehollisia kosketuksia Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Emma Jääskeläinen ja Marko Partanen ”Sweet Chili” ja ja sen pronssinen hymy oli vieraiden suosikkiteos. 72 Pelastustieto 2/2023 V ideolla alastoman mummon ympärille kiedotaan kotimaista villalankaa, kyseessä on taideteos. Niihin saa koskea, teoksiin ei. KOSKETUS ON TÄRKEIN Hyvään vauhtiin päässyt keskustelu yltyy, kun taiteilija kieputtaa videolla villalankaa mummonsa ympärille. Vastausta etsitään museolehtori Viliina Julkusen kanssa Tampereen taidemuseosta, jossa on esillä palkitun taiteilijan Emma Jääskeläisen näyttely. Lattialla on ainakin metrin pituinen ja muutaman kymmenen sentin korkuinen kivinen kämmen. RUUMIINONTELOITA JA METUKKAA Kivinäytteet norjalaisesta ruusumarmorista, travertiinista ja rosa asiagosta lepäävät pöydällä. Toisella videolla monet kädet läpsivät silikoniahteria vuoron perään. Anu on käynyt joissakin näyttelyissä, Katja ei yhdessäkään. Vielä jokin aika sitten hän palpoi ex-kollegansa Anu Ahon kanssa potilaan vatsaa hämärässä peräkamarissa. Kaikki tietävät tunteen, kun jalka lipsahtaa polkupyörän polkimelta ja tulee lyöneeksi haaransa tankoon
Jokaisesta kosketuksesta saa halutessaan perverssin. Anua houkuttelisi rapsuttaa teoksesta villat pois – ne villat, jotka taiteilija on asetellut kiemurtelemaan aivopoimujen välissä. ”Kyllä tossa V1–V4-väliltä löytyy selvät nousut. Museolehtori Viliina Julkunen puhaltaa pelin poikki – teoksiin ei saa koskea! EKG-TULKINTAA PAKAROISTA Ohuesti punakka kiviteos on ties kuinka mones tekele, josta ilman rivoakin mielikuvitusta voi kaivaa esiin pakarat. Kummallakaan ei ole siitä mitään hajua. Ammatilliset pisteet menevät Heavy Thinker -veistokselle. ”Taide laittaa väkisinkin ajattelemaan. Anu ei saa mielestään sitä ajanjaksoa, kun jälkikasvu mätti kaiken seinälle, mitä käsiinsä sai. ”Luulen, että minä suostuisin ysikymppisenä tuollaiseen.” AHDISTAVA SOTKU ”Näyttää siltä, että joku olisi heittänyt marjapuuron seinään”, Anu sanoo. Taiteessa voit sanoa, eikä kukaan pahoita mieltään. Kosketus on silti ihmiselle kaikkein tärkeintä”, Anu sanoo ja hänen sanassaan on pontta. ”Haastavaa ajatella tätä taiteena, tai toisaalta, voiko tämä edes olla jotain muuta kuin taidetta?” Katja Kysyy. Ajatukset vaihtuivatkin estoitta. ”Pyöreys tekee sen, että haluaisin koskettaa sitä. SIISTI PUOLITOISTATUNTINEN Entisillä työkavereilla on samankaltainen maku. Molemmat vieraat istahtavat hetkeksi ihailemaan vihreästä kivestä työstetystä Heavy Thinker -veistosta. Se on kuin vapaata aluetta”, Anu väittää. ”Väkivaltainen ja ruma”, Katja toteaa. TEHTÄVÄ TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA ”Heavy Thinker” pysäytti vieraat pohtimaan.. Taiteilija ei teosta tehdessään tiennyt, tuleeko satoja kiloja painavasta kivimöykystä lopulta omena vai aivot. Se ahdistaa. Pienen hiljaisuuden jälkeen Anu kertoo ymmärtävänsä teos ta. Nyt se tarjoillaan pöydällä tarkistettavaksi. ”Puoleentoista tuntiin en miettinyt yhtään mitään muuta. VIHREÄT AIVOT ”Tästä tulee mieleen aivot”, Katja sanoo. Voisin helposti nähdä, millaiset kasvot sillä on”, Anu sanoo. Viliina Julkunen sparrasi ja antoi tilaa juuri oikealla tavalla, se sai vieraat heittäytymään täysillä taiteen vietäviksi. Ei tarvitse kaivaa puhelinta esiin ja tarkistaa Googlesta faktaa, riittävät tiedot ovat tässä ja nyt, eikä mikään mene väärin. Seinällä on varmaan kak si metriä halkaisijaltaan oleva marjapuuronvärinen pyöreähkö kangas, jonka alareunasta törröttää kepakko. Kysytään kuinka pitkällä ne ovat?” Anu tarjoaa. ”Artefaktaa”, Katja tulkitsee. ”Koska se on vihreä, se näyttää pehmeältä, vaikka se on kiveä”, Anu sanoo. Sileän kiven pinnasta voi erottaa sydänsähkökäyrän kaltaisia käppyröitä, jossa perusviiva heittää aika tavalla. 2/2023 Pelastustieto 73 ”Ongelma tässä maailmassa on se, ettei oikein tiedä, ketä saa koskea ja ketä ei. Mairea simpukkakuorihampainen pronssihymy, jonka alahuulelta roikkuu chili, on molempien suosikkiteos. Se on herkullinen”, Katja ilmoittaa. Silti Anu ja Katja pistävät teoksesta päälle vakavan vuoropuhelun. Mitä teos esittää. Se on erikoista, sillä teos kuuluu näyttelyn selväpiirteisimpään osastoon. ”Chili roikkuu kuin rööki puoliavonaisesta suupielestä. Lisäapua voisi pyytää. Olipa siistiä”, Anu kiittelee. Uskon, että sain näyttelystä enemmän irti, kun mukana oli kaveri, jonka kanssa pystyin heti vaihtamaan ajatuksia”, Katja sanoo. ”Normaalisti et koskaan sano suoraan, mitä mieltä jostakin olet
MARKKU H AARNION SÄÄTIÖ Markku H Aarnion säätiön hallitus on nimittänyt säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi Vili Heini kosken. 4 21.6. • Nostamme esiin hyvinvointialueiden tilannekeskuksissa tehtävää hoidon tarpeen arviointia valtakunnallisesti ja paikallisesti. • Teemana liikennepelastaminen. 6.6. 31.10. 12.12. Koulutukseltaan Kallio on FM (yhteisöviestintä) ja medianomi (AMK).. 12.9. Pelastustiedon aikataulut vuonna 2023 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 3 3.5. Hanke kestää helmikuun 2024 loppuun asti. 24.10. 7 15.11. myynti@suomenkalenterit.. Vili Heinikoski työskentelee turvallisuusasiantuntijana Suomen Palopäällystöliitossa. 18.4. 5 30.8. Kinnunen on toiminut Suomen Lentopelastusseuran koulutuspäällikkönä vuodesta 2014 lähtien, ja hänellä on liikennelentäjän koulutus. toukokuuta. PAL0JA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2023 MUKANA KAIKKI HYVINVOINTIALUEISIIN SIIRTYMISESTÄ JOHTUVAT MUUTOKSET! KATSO KAIKKI MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.. SPEKin toteuttaman FIREBAR-hankkeen projektipäällikkönä aloitti 2. maaliskuuta. 74 Pelastustieto 2/2023 Toukokuun numerossa NIMITYKSIÄ • Käsittelemme Hämeenlinnassa pidettäviä Akuuttihoitopäiviä niin luonnollisesta kuin yliluonnollisestakin näkökulmasta. Pelastustieto 3/2023 ilmestyy 3. tammikuuta. Lisätiedot: pelastustieto.fi/ilmoita-meilla tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. 19.9. SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Outi Spolander aloitti tammikuun alussa viestintäkoordinaattorin sijaisena Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntapalveluiden osastolla ja toimii tehtävässä vuoden 2023 ajan. • Sopimuspalokuntien rooli ja tehtävät poikkeus oloihin varautumisessa. Hän aloitti uudessa tehtävässään 18. 6 4.10. SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Terhi Kallio aloitti Suomen Palopäällystöliiton viestinnän asiantuntijana 13. Muista myös pelastustieto.fi:n nettibannerit ja uutiskirje! TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. tammikuuta hallintotieteiden maisteri Sami Kinnunen. 11.4. Lisäksi Heinikoski on nimetty säätiön hallituksen jäseneksi. Hän on aiemmin työskennellyt ympäristöministeriön viestinnässä sekä hallinnonalan koulutusja neuvottelupäivien järjestäjänä. Hänellä on monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus viestinnän ja markkinoinnin eri tehtävistä. 15.8. Hän on työskennellyt muun muassa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, asiakasja markkinaymmärryksen konsulttitoimisto Funnel 2.0 Oy:ssä sekä Yle Radio Keski-Pohjanmaassa. 30.5. Varmista ilmoituspaikkasi lehdestä Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@ pelastustieto.fi. / kauppa.suomenkalenterit.. 8 27.12. Aikaisemmin hän on työskennellyt pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Outi on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. 8.8. 5.12
1 h 40 min@75 % teholla • Tehokas manuaalinen imupumppu • Pienen ulkomitat korkea tuotto • Hiljainen käyntiääni • Alhainen polttoaineen kulutus • Yksinkertainen helposti huollettava rakenne • Täydellinen varustelu Palolaitoksille, rakennuksille, puolustusvoimille ja teollisuuteen jatkuvaan päivittäiseen käyttöön! Pitkä toiminta-aika! Saatavana myös sähköstartilla! Markkinoiden tehokkain siirrettävä moottoriruisku! Kulmala Rosenbauer Pelastustieto maaliskuu OTTER 2023 215x275.indd 1 14.2.2023 16.42. Siirrettävä moottoriruisku • Tuotto 1750 L/min@10 bar • Automaattinen imupumppu • Digitaalinen ohjaava LCD-näyttö¨ • 110 mm imuletku varustus • Lisävarusteena mm. kuljetuspyörät Rosenbauer Otter on pienikokoinen, mutta suurituottoinen nelitahtisella poltto-moottorilla varustettu moottoriruisku, joka soveltuu palolaitosten, rakentajien, puolustusvoimien ja teollisuuden käyttöön sammutus-, tyhjennys-, nesteensiirtoja pesupumpuksi raskaisiinkin olosuhteisiin ja jatkuvaan päivittäiseen käyttöön. • Tuotto: 650 L/min@6 bar (3 m imukorkeus) • Toiminta tankillisella bensaa n. • Turvallinen tankkaus • Luotettava moottori • Turvallinen käyttää • Taloudellinen . NIMITYKSIÄ Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Käyttöaika 1h 45min 20l polttoainekannulla. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Beaver Fox 4 Moottoriruisku EFI -moottorilla • Turvallinen käyttää • Erittäin luotettava • Helposti huollettava • Tuotto Maksimituotto on 850 l/min @10 bar pumpun korkean hyötysuhteen ansiosta. Matala polttoaineen kulutus. Otter moottoriruisku Suomen suosituin 4-T moottoriruisku Monikäyttöiseksi suunniteltu moottoriruisku, joka soveltuu sammutukseen, vedensiirtoihin, tyhjennysja tulvapumppauksiin
T U R VA T A Y L P E Ä N Ä E S I T T Ä Ä :. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. KEVYESTI SUOMEN MONIPUOLISIN KEVYTASUVALIKOIMA! TEXPORT WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Värit: hiekka, tummansininen, oranssi TEXPORT SUPERIOR 20471 Teknisen pelastuksen erikoispuku EN 16689:2017, EN 1149-5:2018, EN 343:2019 Y4 Y4 Takki pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X3 Housut pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X2 Värit: HiViz keltainen TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen erikoispuku EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 Värit: HiViz keltainen/tummansininen/hiekka, HiViz keltainen/tummansininen TEXPORT GUARDIAN RSQ Kevyt sammutusasu EN 469:2020 X1 Y2 Z2 EN 1149-5:2018 Värit: punainen/tummansininen, hiekka/tummansininen, tummansininen, HiViz keltainen/tummansininen EN 16689 Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta