JEHU-JOUKKUE nyt vahvuudella 1+3 CBRN-OSAAMISTA tarvitaan ja koulutetaan VANTAAN HAKUNILAN TULIPALOSSA kovia päätöksiä, keskiössä ensihoito 2/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN rajat eivät rajoita ensihoitoa Laajassa Lapissa
• Käyttäjäystävällinen ohjauspaneeli. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS LETKUONGELMIA. HYÖDYT • Vähäisempi altistus letkujen lialle ja karsinogeeneille. • Vähemmän fyysistä rasitusta. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Esittelykäytössä ollut Hosemaster 76 myytävänä! Nopea toimitus ja tiukka hinta, kysy lisää!. • Puhdas työympäristö. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. • Alhainen melutaso. Letkujen pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtäaikaisesti ja täysin automatisoidusti. ESTERI GROUP AUTTAA! Täysautomaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hosemasterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika lyhenee huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa. HOSEMASTER: 100 % AUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOJÄRJESTELMÄ ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella
Sitä on alettu myös jo koekäyttää. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Marko Partanen. • Vähemmän fyysistä rasitusta. Tiedon kokoaminen valtakunnallisesti yhteen paikkaan on tarpeellista. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. 2/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tiedon esittäminen graafien ja karttasovelluksen avulla helpottaa tiedon omaksumista ja toiminnan suunnittelua. Valtakunnallisesti koottavat tiedot hyvinvointialueiden pelastuslaitoksista antavat mahdollisuuden myös vertailla toimintaa. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Esittelykäytössä ollut Hosemaster 76 myytävänä! Nopea toimitus ja tiukka hinta, kysy lisää! Tiedolla johtaminen on ollut esillä jo pitkään myös pelastustoimessa. Kyse voi olla perinteisestä pelastustoiminnasta, onnettomuuksien ehkäisystä tai talouden tunnusluvuista. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Siksi tietojen keräämisen on oltava järjestelmällistä ja aukotonta. Letkujen pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtäaikaisesti ja täysin automatisoidusti. Uudessa järjestelmässä tiedon visualisoinnilla on keskeinen merkitys. • Käyttäjäystävällinen ohjauspaneeli. Vaikka elämmekin aikaa, jolloin erityisesti viranomaistoimintojen julkisuutta on tarkasteltava kriittisesti, pitää huolehtia myös siitä, että pelastustoimen valtakunnallista tietoa voidaan julkaista. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Se edistää erilaisten toimintojen kehittämistä ja lisää mahdollisuutta ottaa käyttöön hyvin toimivia esimerkkejä. Kun erilaista toimintaan liittyvää ja vaikuttavaa tietoa kerätään, se antaa paremmat mahdollisuudet suunnittelulle ja kehittämiselle. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Silti alkuperäisestä aikataulusta on jouduttu tinkimään. • Puhdas työympäristö. Se on koko toimialan etu. HYÖDYT • Vähäisempi altistus letkujen lialle ja karsinogeeneille. HOSEMASTER: 100 % AUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOJÄRJESTELMÄ ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. • Alhainen melutaso. LETKUONGELMIA. ESTERI GROUP AUTTAA! Täysautomaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hosemasterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika lyhenee huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa. Nykyaikana toimintojen ja päätöksenteon läpinäkyvyys on välttämätöntä.. Artikkeli sivulla 36 Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Silloin käytössä on paras mahdollinen tieto. Sisäministeriön valtakunnallisessa tiedolla johtamisen hankkeessa on menossa järjestelmän rakennusvaihe. Myös tiedon helppo hyödyntäminen on tärkeää. Se on hyvinkin tavanomaista, kun puhutaan tietojärjestelmien rakentamisesta. Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Tietoa johtamisen tueksi PÄÄKIRJOITUS Myös avoimuus tärkeää. Myös tiedon avoimuudesta on huolehdittava
K U V A : D IM IT R I L IS IT S Y N 26 Pelastustoimen ja ensihoidon kannattaa harjoitella hukkuneen pelastamista yhdessä.
2/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Rahaja henkilöstöpulan kourissa 14 Hälytysilmoitus 32 Mirafoni 34 Uusi kolumnisti: Olli Luukkola 35 Venetoiminnan ajankohtaispäivä tarpeeseen 36 Ensihoitoa yli rajan 40 Lintusperspektiivistä 42 Valmius vastata ympäristövahinkoihin 44 Uusi kolumnisti: Tapio Sovijärvi 46 Puheenjohtajalta 48 Tulityöt 50 Liian tummaa paahtoa 52 Turvattomat paloasemat 54 Hevostaidot haltuun 56 Tiedolla johtaminen 57 Työturvallisempia toimintamalleja 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka: vedenalainen drooni 64 Näistä tykkään: Tiina Hietanen 65 Arkistojen aarteita 69 Lippukirja: historiaa pintaa syvemmältä 72 Muistoissa 74 Seuraavassa numerossa 14 Hälytysilmoitus: Kovia päätöksiä, keskiössä ensihoito 30 CBRN-osaamiselle nyt tarvetta, Suomi sai valmiusvarastot 41 Samuli Taira tutkii johtamista pelastuslaitoksissa 68 Palokuntien liput – yhteistä voimaa ja yhteisöllisyyttä 70 Puukotuksen jälkeen töihin K U V A : M A R K O P A R T A N E N
Tampere PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Palopäällystöpäivät 9.–11.4. Akuuttihoitopäivät Hämeenlinnassa toukokuun 23.–24. Vuonna 2011 osuus oli 22 prosenttia. Jyväskylä • Opetusalan turvallisuusfoorumi 6.–8.5. Kuopio • Ensihoidon tilannejohtaminen 14.–16.5. Hanko emergencymedicinecamp.org Seinäjoelta, Itämeren ja Tallinnan kautta Hämeenlinnaan asettunut Akuuttihoitopäivät tuo taas tarjontansa toukokuiseen Vanajanlinnaan. Kun hoidetaan kriittisesti sairaita potilaita, joilla ei ole toipumismahdollisuuksia, voidaan heidän elimillään vielä pelastaa ihmishenkiä ja antaa useille potilaille lisää merkittävästi parempia elinpäiviä. Akuuttihoitopäivät päättää Esko Valtaojan esitys teoista ja arvoista. Oulu PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntoon-infotilaisuus 25.3. Monipuolinen ohjelma koostuu hektisimmästä akuuttihoidosta kiireettömämpään toimintaan, viranomaisyhteistyöhön ja työhyvinvointiin. Kysymme sinulta: Kuka perusti Ankkalinnan. Hänen haluaa vähentää lapsipotilaiden hoitoon liittyvää tuskaa ja antaa keinoja tehdä oikeita asioita oikeassa järjestyksessä. Teams • Hälytysmuonitusseminaari 20.4. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU K U V A : D IM IT R I LI S IT S Y N SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit –31.12.2024 • Turvallisuuspäällikön peruskurssi verkossa 9.4.–23.5. Valmistaudu pikahaastatteluun. • Taloyhtiöiden turv.ilta: Kodin paloturvallisuus 15.5. Yhdessä he manaavat Vanjanlinnaan legendaarisen Akuuttihoitopäivien tunnelman”, tapahtuman järjestäjä Sami Latosaari sanoo. Kahden päivän aikana nähdään ja kuullaan huikea kattaus luentoja, esimerkiksi ensihoitolääkäri Markus Lyyra puhuu lasten hätätilanteista. Hki • Hanko EMC 10.–13.6. Messuosastolla on nähtävillä alan kuumimmat tuotteet. 6 Pelastustieto 2/2024 TAPAHTUMA Akuuttihoitoa hyvällä fiiliksellä AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 49 prosenttia vesipelastustehtävistä oli eläimen pelastamistehtäviä vuonna 2023. Tai jotain muuta merkityksellistä. Pelastustiedostakin tuttu, aavikot, jäätiköt ja viidakot vaeltanut ensihoidon seikkailija Dimitri Lisitsyn kertoo kylmien ja kuumien potilaiden hoidosta. Kuopio ENSIHOITOALA • FinnEM2024, 4.–5.4. Verkostoitumistapahtumassa vaihdetaan vapaalle ja tavataan niin vanhat kuin uudetkin tutut. Kuopio • CBRNEja kemikaalisukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus 6.–8.5. Silja Symphony • Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 21.–22.5. ”Paikalle saapuu laadukkaita luennoitsijoita, huikeita näytteilleasettajia ja maailman parhaat vieraat. päivänä.. Ensihoidon lehtori Petri Aspegren puhuu työhyvinvoinnista, päätöksenteosta ja itsensä johtamisesta. Kuopio • Kemikaalivalvonnan peruskurssi 28.–30.5. Elinluovutus on tuntemattoman lahja tuntemattomalle, toteavat elinluovutuskoordinaattorit Anna-Maria Koivusalo ja HiljaMaaria Stauffer. Hän haluaa tarjota eväitä oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn säätelyyn. Oulu • Palovammapäivä 19.4. Tampere PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Tilanneja valmiuskeskusseminaari 23.4. Paikalla on myös Pelastustieto
Nuorisoosastolla on iso merkitys siinä, että koulutamme turvallisuustietoisia ja -taitoisia kansalaisia, mutta sieltä on noustu nykyisin aiempaa harvemmin hälytysosastoon", Willberg sanoo. Palokuntasopimuksen mukaisesti 1+3-vahvuisen yksikön tulee olla liikkeellä 15 minuuttia hälytyksestä täydentyen vielä 0+2:lla 20 minuutin kuluessa”, kuvailee palokunnan päällikkö Patrik Willberg. Fokuksena oli henkilökohtaiset suojavarusteet sekä käsityökalut ja liitinkalusto, joiden esittelyyn maastopalokontti soveltui erinomaisesti. 2/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Rahoitus ja tilat haasteina ” ”En ole koskaan ennen ollut tilanteessa, jossa potilas haluaa jälkikäteen tulla kiittämään saamastaan hoidosta. Esimerkiksi vuonna 2023 hälytyksissä kertyi yhteensä 762 henkilötyötuntia, joka on 20. SPEK 28.2. Tämän lisäksi tukija nuoriso-osastoista nousee tulevaisuudessa uusia palokuntalaisia. (IG) ” @OTKES_SIAF tutkintaselostus Tapiolassa 11.5.2023 sattuneesta telinesillan sortumisesta julkaistu. Keskimääräinen hälytysvahvuus on ollut 8–10 henkilöä. Koulutuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen syksyllä 2023. Otkes 28.2. VPK:n koulutetut kuljettajat ovat vieneet sen jälkeen muun muassa huoltokontin tehtäväpaikalle jo neljä kertaa.” ”Hälytyksiin on riittänyt pääsääntöisesti hyvin väkeä. Alueella on yhteensä 46 paloasemaa. Tämä oli todella sydäntä lämmittävä kohtaaminen, joka ehdottomasti nousee urani kohokohtiin”, ensihoitaja Janne. ”Suurin osa hälytyksistä on useimmiten rakennusja maastopaloja sekä vahingontorjuntatehtäviä. kymenhva_ensihoito 13.2. Pelastuslaitos on sijoittanut VPK:n paloasemalle sammutusauton, säiliöauton ja säiliösammutusauton. Se ja koukkulava-auto ovat Ruskonselän paloasemalla. (X) Oulun VPK täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 150 vuotta. Kimmo Kaisto Huoltokontti toimii onnettomuuspaikoilla taukotilana, ja siellä on muun muassa varavarusteita. ”Lisäksi VPK on hankkinut oman miehistöauton. Hälytysosaston toimintaan jonottaa noin 20 henkilöä ja tilanne on jatkunut jo pitkään. Hänen mukaansa tulevaisuuden toiminnan rahoitus ja uusien tilojen löytäminen lienevät palokunnan suurimmat haasteet. Palokunnalla on hälytys-, nuoriso-, naisja tukiosastot, joissa toimii yhteensä noin sata jäsentä. finnem_ry, 1.3. (IG) ” SPEK on ollut mukana kahdessa hankkeessa, joiden tavoitteena on kehittää vapaaehtoisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä kriisinkestävyydessä Itämeren alueella. (X) ” Tänään vieraanamme Luumäen paloasemalla oli virolaisia kollegoitamme, joille esittelimme FI GFFF-V -muodostelmaa. lähdön palokunta. eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Tehtävämäärät vaihtelevat 30–40:n välillä vuosittain, mutta tehtävät ovat usein pitkäkestoisia. Kuvassa harjoitellaan huoltokontin perustamista. Olemme joutuneet aiempaa enemmän perustelemaan, miksi meidän kaltainen palokunta tulisi olla tulevaisuudessakin, kun on keskusteltu muiden paloase mien lakkauttamisesta.” ”Järjestämme vuoden aikana palokunnan kaikille jäsenille oman tilaisuuden keväällä ja syksyllä isomman juhlan, jonne kutsumme myös kutsuvieraita. K U V A : P A T R IK W IL LB E R G. (FB) ” Ensija akuuttihoitotyön työhyvinvointiin liittyvä tutkimus osoittaa vahvasti, että työhyvinvointia alalla tukee ennen kaikkea työyhteisö. Lisäksi on muita pienempiä tilaisuuksia, kuten turvallisuusviestintää, joissa tuomme juhlavuottamme esille”, Patrik Willberg kertoo. Kesällä 2022 alkoi erikoistuminen koukkulava-autoon. EK-pelastuslaitos 20.2. ”Lisäksi roolimme pelastuslaitoksella ei ole kaikille selvä, kun olemme Pohjois-Pohjanmaan ainoa niin sanottu 2
8 Pelastustieto 2/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Yksikkökustannukset pitäisi avata, ne eivät välttämättä nykyisiä toimijoita mairittele. Silloin ennen. Päättäjät tunnettiin, ja heidät saatiin tarvittaessa nopeasti palaveriin. Yhteistoiminnasta tulee nyt suunnitellumpaa, ja toimintamallista on tarkoitus tulla hyötyä ihan jokapäiväiseen työhön, pelastusjohtaja Pekka Tähtinen toteaa Länsi-Suomen hyvinvointialueiden pelastuslaitosten yhteistyöstä. Mitä tapahtui. Terveydenhuoltolaki (2011) salli ensihoidon teettämisen yhteiskunnan palveluna ilman kilpailutusta. Turun Sanomat 7.3. Yksikkökulut esiin Jali Smolander on Suomen Sairaankuljetusliiton puheenjohtaja. 1 Evakuointeja on ollut poikkeuksellisen paljon, sanoo päivystävä palomestari Timo Nyholm Lapin pelastuslaitokselta kansallispuistosta vatsatautiepidemian takia pelastetuista retkeilijöistä. #aviation #reflection #helicopter #helicopterpilot #h145 #h145pilot #gentex @gentexcorporation #rovaniemi #fh51 #finnhems. Yhdistykseen kuului 208 jäsenyritystä, nyt 18. Lisäksi on noin kymmenen liittoon kuulumatonta yritystä. PIC was in controls during the photoshoot ?. Näin on tapahtunut jo Kainuussa. Yksityisiä alettiin ajaa alas, koska se oli mahdollista. 2 Samankaltaisia haasteita on usein muillakin, joten tiedon jakaminen ja yhdessä kehittäminen hyödyttävät kaikkia. Hyvinvointialueiden rahapula saattaa kaivata yksityisen ensihoidon kustannustehokkuutta. Helsingin Sanomat 29.1. POIMINNAT @msinerva Reflections… we have a brilliant flying weather here ?. Hän kertoo, mitä yksityiselle ensihoidolle kuuluu. Ennen yrityksillä oli sopimukset kuntien kanssa. 3 Ehdotettu sairaalaverkon harventaminen ja keskittäminen vaatii digitaalisten ja kiertävien palveluiden sekä ensihoidon voimakasta kehittämistä, kirjoittaa asiantuntijalääkäri Kati Myllymäki. Helsingin Sanomat 5.3. Mitä tulevaisuudessa. Nykyään heitä on vaikea löytää. Luulen, että ideologiset syyt ajoivat välttämättömyyspalveluita yhteiskunnan kontolle
”Asianmukaisilla tiloilla ja kalustolla pyritään saamaan väkeä mukaan, ja niitä olemmekin pystyneet uusimaan. ”Määrä on jo nyt valitettavasti ollut laskusuunnassa. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Eläimen pelastamiset lisääntyneet vesipelastustehtävissä Maastopalojen asiantuntija Tšekkiin Tšekki on pyytänyt EU:n pelastuspalvelun kautta apua maastopaloihin varautumiseen. Pelastusopisto toimii niin lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana kuin vastaa myös asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta. 2/2024 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten vaikuttaa suojaosan poisto. Kun varallaolostakin luovutaan, tarvitsemme entisestään tekijöitä ja jokainen on silloin tarpeellinen.” Miten sopimuspelastajia on riittänyt alueellanne. Muutos koskettaa myös palokuntatoimintaa, jossa on mukana henkilökohtaisen korvauksen saavia henkilöitä. Suomi vastaa pyyntöön lähettämällä maahan riskienhallintaan erikoistuneen asiantuntijan osaksi EU:n kansainvälistä tiimiä. päivä niiltä, joiden työttömyysturva alkaa tämän ajankohdan jälkeen. Rekrytointia yritetään myös tehostaa, vaikka vaikealta se näyttää.” Ymmärrätkö tällaista säästötoimenpidettä. Ymmärrän toki, että valtiontalouden tasapainottamiseksi joudutaan kaikki kivet kääntämään, mutta mielelläni näkisin, että turvallisuudesta ei jouduttaisi tinkimään.” Esa Aalto. Lisäys johtuu eläimen pelastamistehtävien määrän noususta. Nyt kun tämäkin taloudellinen porkkana poistuu, se voi entisestään pahentaa tilannetta.” Onko mitään keinoa vaikuttaa tilanteeseen. Se ei ole ollenkaan toivottava tilanne. Suomi vastaa pyyntöön lähettämällä Tšekkiin riskienhallintaan erikoistuneen asiantuntijan kolmen viikon tehtävälle. Ihmisen pelastamistehtävien määrä on pysynyt tarkastelujaksolla samana. Pienissä kunnissa väki vähenee ja samalla tästäkin väkeä lähtee pois. Esimerkiksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella heitä on nelisensataa. ”Tästä voi seurata se, että entistä vähemmän halutaan osallistua tähän toimintaan. KYSYTTY SOPIVAA Työttömyysturvan 300 euron kuukausittainen suojaosa poistuu huhtikuun 1. Suojaosa tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka työttömyysturvaa saava voi ansaita ilman, että se vähentää työttömyysturvaa. Tavoitteena on kehittää metsäpaloihin liittyvää varautumista ja ennaltaehkäisyä. Heitä oli vielä kymmenisen vuotta sitten viitisensataa, joten sadalla on tultu alaspäin. Tarve varautumisen kehittämiselle nousi esiin Tšekissä vuonna 2022 tapahtuneiden vakavien metsäpalojen jälkeen. AJASSA TILASTO Pelastuslaitosten vesipelastustehtävät ovat lisääntyneet vuoden 2011 vajaasta 500 tehtävästä vuoden 2023 reiluun 700 tehtävään. Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Tarvitsemme kaikki tekijät, myös nykyiseltä nimeltään sopimuspelastajat, kun tilanteita syntyy. ”Turvallisuus on tärkeä asia ja mieluummin tällaista estettä ei toimintaan tehtäisi. Mikä vaikutus tällä on toiminnallenne, pelastusjohtaja Jukka Koponen
Ihmiset kerääntyivät epäuskoisina seuraamaan ilmiliekeissä roihuavaa kerrostaloa Valenciassa Espanjassa 22. helmikuuta 2024. Kuva: AFP/Lehtikuva.. 39°28’1 P 0°24’5 L Rajussa kerrostalopalossa kuoli kymmenen, heidän joukossaan seitsemän pelastajaa. Loukkaantuneita oli viisitoista
PELASTUSALAN MAAILMA
Itse asiassa hän oli tätä mieltä jo 14 vuotta sitten Pelastustiedon 60-vuotisjuhlanumeron haastattelussa. Se koskettaa myös vapaaehtoisia toimijoita ja pahin tilanne on syrjäseuduilla. 12 Pelastustieto 2/2024 Henkilöstöpulan kourissa Henkilöstöpula on rahapulaa kriittisempi tekijä pelastustoimen tulevaisuudelle. ”Se koskettaa paitsi ammattihenkilöstöä myös vapaaehtoisia toimijoita. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta rahaa on kohdistettu osalla alueista jopa enemmän kuin pelastustoimen laskennallinen osuus on. Viimeksi mainittujen osalta vaikutus on suurinta harvaan asutuilla alueilla. Onneksi pelastustoimen palvelut nähdään viimeisenä perälautapalveluna eikä pienenä toimijana se ole ratkaisevassa asemassa talouden kuntoon laittamisessa, kuten esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollon palvelut”, hän sanoo. Uuden hallintorakenteen päättäjät ovat nähneet pelastustoimen palvelut tärkeänä. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Esa Aalto ja Launo Päivätie AJASSA E telä-Savon hyvinvointialueella toimialaja pelastusjohtajana toimiva Seppo Lokka sanoo, että pelastustoimen lakisääteisistä vaatimuksista olisi tarpeen käydä poliittinen keskustelu, kun julkista taloutta laitetaan kuntoon ja hyvinvointialueita rasittavat raskaat alijäämät. Jos tätä ei huomioida, olemme vaikeuksissa. Julkisuudessa tästä on esimerkkinä ollut tilanne Lapissa.” KOULUTUSTARJONTA LAAJAKSI Henkilöstön saatavuuden osalta tärkeää on se, että uutta työvoimaa pystytään kouluttamaan tarvittava määrä. Siksi tietoa koulutukseen saatavasta lisärahoituksesta voi tervehtiä ilolla, jos asia on ratkaistu, kuten on kerrottu. Silloin myös pelastusjohtajien puheenjohtajana toiminut Lokka totesi, että 15 vuoden kuluttua vuonna 2025 pelastustoimi on osa hyvinvointipalveluja. ”Jos ei ole lainanottovaltuutta, ei kalustoa voida suunnitellusti uusia, ja sillä on vaikutusta siihen, millaisilla työvälineillä voidaan tehdä töitä lähitulevaisuudessa. ”Laskennallinen rahoitusosuus ei monella alueella riitä, vaan tarvetta on enemmän. ”Myös pelastustoimeen kohdistuvat paineet sopeuttaa toimintaa.” Silti hänen mielestään rahapulaa kriittisempi tekijä pelastustoimelle on henkilöstöpula. SelvittäSeppo Lokka on yksi kolmesta pelastusjohtajasta, jotka ovat olleet virassaan alueellisen pelastustoimen alusta alkaen ja ensimmäinen pelastusjohtaja, joka on toistamiseen pelastusjohtajien puheenjohtaja valtakunnallisessa kumppanuusverkostotoiminnassa.. Seppo Lokka pitää tarpeellisena sitä, että koulutustarjontaa on laajasti. Toistaiseksi olemme pärjänneet, mutta tilanne vaikeutuu koko ajan.” Seppo Lokka kannattaa vahvasti sitä, että pelastustoimi on yhdessä sosiaalija terveyspalvelujen kanssa hyvinvointialueilla. Eripuraisuuttaa hän ei ymmärrä ja pitää tärkeänä, että pienellä toimialalla puhalletaan yhteiseen hiileen. Vaikutusta on toki myös hankalassa taloustilanteessa sillä, miten pelastustoimea voidaan kehittää ja pitää toimintakykyä yllä
Pelastustoimi on osa kokonaismaanpuolustusta ja meillä on iso rooli maakunnissa varautumisen alueellisten rakenteiden toiminnoissa. Ne voivat liittyä laajemmin hyvinvointialueiden turvallisuuteen, varautumiseen ja valmiuteen. 2/2024 Pelastustieto 13 AJASSA misen arvoisena hän pitää koulutusorganisaatioiden yhdistämistä siten, että Pelastuskoulusta tulisi Pelastusopiston alueellinen koulutuspaikka ja samalla voitaisiin miettiä myös muuta alueellista koulutusta. Se luo turvallisuuden tunnetta. ”Resurssit kannattaa käyttää tehokkaasti. Näin on jo suunniteltu esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla.” Myös pelastustoimessa pitää sopeuttaa ja tehostaa. Mitä tarkoittaa väestönsuojelujärjestelmä vuonna 2030 ja miten siihen liittyvät toimenpiteet vastuutetaan. Sellainen toimii meillä kolmella paikkakunnalla.” Seppo Lokan mielestä on välttämätöntä, että uusittavassa toimintavalmiusohjeessa moniammatilliset yksiköt huomioidaan, eivätkä ne enää jää juhlapuheiden tasolle. ”Saadaanko aloituspaikat täyteen, on epäselvää, ja talouteen toki liittyy se, että hyvinvointialueilla pystytään palkkaamaan uudet työntekijät. Ne tuovat myös kustannustehokkuutta. Se tarkoittaa Lokan mukaan uusia tehtäviä hyvinvointi alueilla. Myönnän, etteivät kahden hengen yksiköt ole täysin ongelmattomia ja se herättää erilaisia mielipiteitä, mutta esimerkiksi Etelä-Savossa nämä ovat myös henkilöstön piirissä otettu hyvin vastaan. ”Voimme esimerkiksi olla keskeisesti mukana tukemassa ja ohjaamassa valmiussuunnittelua, siitä on esimerkiksi meillä Etelä-Savossa jo hyviä kokemuksia.” UUDET TAVAT OHJEESEEN Tehostamisessa hän puhuu myös moniammatillisten yksiköiden lisäämisen puolesta. ”Tämä vaatii rahoitusta. Tämän toiminnan kehittäminen osana hyvinvointialueita onnistuu erinomaisesti.” Ensihoito on pelastustoimelle tärkeä palvelutoiminta, mutta Seppo Lokka huomauttaa, että hyvinvointialueet tuottavat ensihoitopalvelut ja siinä ovat mukana myös moniammatilliset pelastajat. ”Etelä-Savossa moniammatillisista yksiköistä on hyvät kokemukset, mutta siinäkin uhkana on henkilöstön saatavuus, erityisesti pienillä paikkakunnilla.” Hän myöntää, että ne ovat kompromissi valmiuden ylläpitämisessä, mutta toisaalta syrjäseutujen asukkaat pitävät palvelua tärkeänä. RAHAA TARVITAAN Pelastustoimen lähitulevaisuuden haasteet liittyvät Seppo Lokan mielestä valmiuteen ja varautumiseen. ”Moniammatillisilla tai muilla kevytyksiköillä voidaan vastata isoon osaan tehtävistä edes jollakin tavalla. Taantuvilla alueilla rahoitus vähenee, ja eteen voi hyvinkin tulla tilanne, että paloasemien ovia joudutaan lopullisesti sulkemaan. Poikkeusoloja silmällä pitäen pelastajien moniammatillisuutta ei kannata hukata, joten toivottavasti edes jollakin tavalla pysymme siinä mukana. Myös raskaaseen pelastustoimintaan liittyvät kyvykkyydet on otettava paremmin haltuun. Tätä pohditaan eri alueilla erilaisista lähtökohdista.” ”Siksikin lähihoitajan ammattitutkinto on eduksi pelastajien ammattitaidolle, ja se voidaan toki järjestää myös täydennyskoulutuksena.” Sulkavan paloasemalla on jo vuodesta 2016 asti toiminut moniammatillinen hybridiyksikkö perinteisemmän paloautokaluston rinnalla.
Teksti: Marko Partanen Piirros: Helmi Partanen. Toinen päätös osoitti, että elämä on epäreilua. 14 Pelastustieto 2/2024 HÄLYTYSILMOITUS Kovia päätöksiä Päätös tehdä tulipalosta evakuoitujen potilaiden eteen kaikki voitava, käynnisti poikkeuksellisen ensihoitotilanteen
Poliisipartio oli jo paikalla, kun Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Itä-Vantaalla päivystävä kärkiyksikkö (1115) ehti paikalle ensimmäisenä pelastusyksikkönä. Koska sen vahvuus oli kaksi henkeä eikä savusukellukseen tarvittavaa sammutuskalustoa ollut, palomies Jari Ruuska päätti työparinsa kanssa, että käsijarru laitetaan heti päälle. Helsingistä, Keravalta ja Vantaalta hälytetyt pelastusja ensihoitoyksiköt olivat matkalla kohti Vantaan Hakunilan palopaikkaa, kun esitietoja tihkui lisää. Sanoin Palomestari Tomi Airaksinen ei muista toista tapausta, jolloin pelastuksen resursseja olisi tarvittu näin paljon ensihoidossa.. Sisälle ei ole asiaa ilman paineellista letkua. 16 Pelastustieto 2/2024 HÄLYTYSILMOITUS Keskiössä ensihoito Tekstit ja kuvat: Marko Partanen K errostalon ensimmäisen kerroksen asunto paloi, ihmisiä oli sisällä ja yksi oli tullut asunnosta ulos. ”En huolestunut asiasta, sillä arvelin, että siellä on kädet täynnä töitä. Päivystävä palomestari Tomi Airaksinen yritti tavoitella palopaikalle ehtinyttä kärkiyksikköä, mutta ei saanut siihen yhteyttä. Ensihoidossa tilannekuva aukeni sellaiseksi, että palavan huoneiston parvekkeella on yksi aikuinen ja kaksi lasta
2/2024 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS kuitenkin radioon, että tehkää, mitä pystytte”, Airaksinen kertoo. SISÄLLÄ ONKIN VIISI IHMISTÄ Kärkiyksikön Ruuska oli saanut parinsa kanssa tietää, että sisällä on yksi aikuinen ja neljä lasta. ”Olemme Vantaan kanssa eri IN FOpuheryhmässä, joten alun esitiedot menivät minulta ohi. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.. HAJANAISIA LISÄTIETOJA Ensihoidon kenttäjohtaja Timo Åhs muodosti ajomatkallaan tilannekuvaa tulipalosta, jossa yksi aikuinen ja neljä lasta ovat palavan asunnon parvekkeella. Sisällä ei ollut kuuma. SAMMUTUSTA EI VOIDA ALOITTAA Sitten kärkiyksikön palomiehet ilmoittivat toimintapuheryhmässä, että kohteessa on voimakas palo eivätkä he pysty menemään sisään huoneistoon. Airaksinen käski kärkiyksikön auttaa ensimmäisenä paikalle tulevaa pelastusyksikköä, joka saapuu Helsingin Mellunkylän asemalta. Mellunkylän pelastusyksikkö saapui kohteeseen ja esimies Sundström näki kärkiyksikön kavereiden menevän sisään porrashuoneen ulko-ovesta, josta puski ulos tummaa savua. Yksikössä ehdittiin jo arvella, että he tekisivät ensimmäisen sammutushyökkäyksen – pian palomestari Airaksinen antoikin sille tehtäväksi aloittaa ihmisten pelastamisen ja sammutuksen. Palava huoneisto olikin maatasossa. ”Päätin, että näillä tiedoilla en tyhjennä tehtävälle kaikkia Vantaan ambulansseja, mutta lisäsin tehtävälle kuitenkin yhden ambulanssin.” Åhs ajatteli selviävänsä varakenttäjohtajana työskentelevän operaattorinsa ja kahden hoitoyksikön kanssa parvekkeelta autettujen potilaiden tutkimisesta ja hoitamisesta. Ajomatkalla asiat tarkentuivat”, Mellunkylän pelastusyksikön paloesimies Bob Sundström sanoo. ”Löysimme avonaisen asunnon oven ja yläosastaan puoliksi palaneen välioven. Samalla heille selvisi, että asunto on maatasossa, joten he päättivät tiedustella porraskäytävän. Hän käynnisti lämpökameran ilman hanskaa, jolloin hän tunsi, että sisällä ei ollut kuuma. Tiedustelimme asuntoa juuri ja juuri kynnyksen sisäpuolelta tarkkaillen”, Ruuska kertoo
Aikaa hälytyksestä oli kulunut noin 11 minuuttia. Näin palomestarin ja sain tietää, että ihmisiä on sisällä ja ensimmäistä tuodaan jo ulos”, Åhs kertoo. POTILAITA ULOS Helsinkiläiset savusukeltajat olivat löytäneet ensimmäisen uhrin helposti ja alkoivat tuoda häntä ulos. Operaattori jäi autoon ja minä lähdin tiedustelemaan kerrostalon ovelle. Unohdin +1-säännön ja mietin pelastamista ja mitenhän tässä käy”, Airaksinen sanoo. Tulimme ensimmäiseen isompaan tilaan. Myös kärkiyksikön pelastajat menivät sisään huoneistoon. Kun Åhs näki ensimmäisenä evakuoidun potilaan kunnon, hän hälytti Näkyvyys oli nolla. 18 Pelastustieto 2/2024 HÄLYTYSILMOITUS VUOSAARI TULI MIELEEN Paloesimies Sundströmillä oli todelliseen tilannekuvaan nähden jalkeilla täydellinen yksikkö. Kun helsinkiläiset olivat menossa savuiseen porrashuoneeseen, kärkiyksikön palomiehet kantoivat sieltä ulos palanutta välioven puolikasta. Olin siellä täysin samassa tilanteessa savusukeltajana. Pysähdyimme ja tutkimme sitä lämpökameroilla. ”Näkyvyys oli nolla. ”Siinä kävi mielessä Vuosaaren keikka 2016. 1+5-vahvuisesta yksikössä kaikki pelastajat olivat myös ensihoitajia ja heistä kaksi hoitotasolla. ”Kun sain tietää, että sisällä on aikuinen ja neljä lasta, fokus sammutuksesta kääntyi evakuointiin. Se unohtui kuitenkin nopeasti, kun aloitimme sammutushyökkäyksen”, Sundström sanoo. Ruudulta erotti tilan muodon, ikkunat ja kattosekä jalkalistat, mutta punaista ei näkynyt missään.” TIEDUSTELUA Palomestari Airaksinen saapui palopaikalle kaksi minuuttia Helsingin pelastusyksikön jälkeen. Lämpöä ei ollut, mutta savua oli runsaasti. ”Minulla ja toisella savusukeltajalla oli lämpökamera. Olosuhteiltaan se vaikutti perussukellukselta, muttei siinä mielessä, että nyt lähdettiin hakemaan potilaita.” Savua oli niin paljon, että oli vaikea erottaa, koska astui porrashuoneesta sisään asuntoon. Ensihoidon kenttäjohtaja Timo Åhsille tuli lyhyt epätoivon hetki. Hän kaivoi avukseen posttraumatyöpajan opit.. Savusukellusryhmän ykkönen ilmoitti etenevänsä vasen käsi seinässä kiinni. Kaksi minuuttia palomestarin jälkeen paikalle saapui ensihoidon kenttäjohtaja. ”Paikka oli tuttu ja ahdas, joten jätimme yksikön kauemmaksi. Airaksinen ajatteli, että ihmisten pelastaminen ja sammuttaminen sitoo resursseja, joten lisäyksikköä tarvittaisiin vähintäänkin varmistamaan tilannetta. Hän tiedusteli palopaikan ja lisäsi vasteeseen toisen sellaisen pelastusyksikön, jossa on vettä ja savusukellusvalmius
Hän arveli, että sisältä pelastetut tarvitsevat kaikki oman ambulanssin. HEMS-pelastaja Simo Ahti ehdotti, että mukaan otettaisiin ylimääräisiä happipulloja. Vähän ajan päästä potilastyössä oli myös saman yksikön kuljettaja. ”Sanoin (palomestari) Airaksiselle, et tä nyt tarvitaan apua, meiltä loppuvat voimat. Siinä kesti ehkä 15 sekuntia ja tunsin, että sylki alkaa erittyä ja ajatus lähti liikkeelle.” Åhs päätti, että tilanteessa tehdään kaikki, mikä voidaan, sillä tiedossa ei ollut, kuinka kauan potilaat olivat savulle altistuneet. ”LYHYT EPÄTOIVON HETKI” Ensihoidon kenttäjohtaja Åhs huomasi suunsa kuivuvan ja sykkeensä nousevan. Lääkäri Susanne Ångerman kuuli puuroutuneessa radioliikenteessä huonokuntoisista potilaista ja kahdessa aallossa hälytetyistä ambulansseista. Jostain radiokeskusteluista olin ollut kuulevinani, että potilaita olisi Paloesimies Bob Sundströmin johtama pelastusyksikkö saapui paikalle Helsingistä. Kuva: Lasse Kalola.. Fokus tehtävällä oli vaihtunut evakuointiin ja hoitamiseen. Ensihoidon kenttäjohtajan operaattori toi yksiköstä paikalle kaikki sellaiset hoitovälineet, joista saattaisi tulipalosta pelastetun potilaan hoitamisessa olla hyötyä. ”Matkalla saimme tietää aikuisja lapsipotilaista. Itselleni vaikeinta oli pitää kädet irti potilaista. Pysähdyin, käänsin selän toimintaan päin, pistin silmät kiinni, seisoin jaloillani tukevasti ja vedin pari kertaa syvään henkeä. Alkuvaiheessa kaikkia potilaita ryhdyttiin hoitamaan kahdessa ambulanssissa. He arvelivat jo tallista lähtiessään olevansa ensimmäinen savusukellukseen kykenevä yksikkö. Yhdenkin lapsen hoitaminen aiheuttaa normaalia enemmän paineita. Sen lisäksi he pakkasivat mukaan ylimääräisiä annoksia syanidimyrkytyksen hoitoon käytettävää lääkettä, jota ei ole kaikissa yksiköissä. LÄÄKÄRIT HÄLYTETTIIN Lääkäriyksikkö FinnHEMS 10 hälytettiin tehtävälle 21 minuuttia ensimmäisen hälytyksen jälkeen. Vähitellen kaikki potilaat pääsivät omiin ambulansseihinsa. 2/2024 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS FinnHEMS 10 -lääkäriyksikön ja kolme ambulanssia lisää. ”Tuli lyhyt epätoivon hetki – mitä teen. Minulla oli posttraumatyöpaja takana ja olin saanut sieltä työkalupakkiini itseni maadoittamisen. Se lähti matkaan maayksiköllä. Muuten kukaan ei olisi pitänyt kokonaisuutta kasassa.” Kun ambulansseja alkoi tulla paikalle, Åhs päätti purkaa kuorman ensin ambulanssista, jossa on kolme lasta. Minulla olisi ollut lisäkädet ja osaamista, mutta en voinut osallistua kuin pieniin ja nopeisiin tilanteisiin. Åhs käski operaattorinsa avuksi ambulanssiin, jossa työpari hoiti kolmea lasta, siten jokaiselle potilaalle oli oma ensihoitaja. Yksi Mellunkylän pelastusyksikön palomiehistä, joka on myös hoitotason ensihoitaja, siirtyi lähes välittömästi potilastyöhön
Lääkäri Ångerman kävi vuoron perään jokaisessa ambulanssissa. Elleivät potilaat olisi olleet koko aikaa palavassa asunnossa, heillä saattaisi olla mahdollisuus selviytyä. Jos taas he olisivat altistuneet palavan huoneiston savukaasuille pitkään, heidän mahdollisuutensa selvitä olisi olematon. Hän tuli siihen tulokseen, että ainoastaan se, että tehtävällä kiinni olevat yksiköt voisivat hidastaa avun saantia, mikäli jossain muualla tarvittaisiin saman aikaisesti kiireellistä apua. ONKO RISKEJÄ. Lisähälytyksenä paikalle tulleet Vaaralan VPK:n ja pelastuslaitoksen pelastusyksiköt siirtyivät heti paikalle tultuaan ensihoidon avuksi. Auttajia ja töitä oli paljon. Hälytin matkalla Helsingin nollan (ensihoitolääkäri). ”Järjestyksellä ei ollut väliä, sillä kaikissa oli päällä yhtä vakava tilanne. Kaikkia paikalle tulleita auttajia tarvittiin. ”EI OLLUT VÄLIÄ, KUKA OLI KUKA” Kun FinnHEMS 10 saapui paikalle, pihassa oli viisi ambulanssia, joista jokaisessa hoidettiin hätätilapotilasta. Samankaltaiseen päätökseen oli päätynyt hieman aiemmin myös kenttäjohtaja Åhs. Tietoa oli liian vähän, jotta olisimme voineet lopettaa hoitamisen.” Työtä jatkettiin eikä kukaan ollut toimettomana. Oli helppo seurata matkalla tehtyä primitiivistä päätöstä kaikkien hoitamisesta. ”Tunnistan, että on helpompi hoitaa kuin jättää hoitamatta tai myöntää tilanteessa, että tämä on niin kamalaa, Ensihoitolääkäri Susanne Ångerman kertoo, että tilanteessa ei ollut väliä kuka auttajista oli mitäkin tehtävää varten – kaikki auttoivat ensihoidossa.. Tilanteessa ei ollut väliä, kuka oli kuka. ”Muistaakseni matkan aikana sanoin kenttäjohtajalle, että jos resurssit riittävät ja yksiköitä on riittävästi, kaikkia yritetään hoitaa. Ångerman pohti tilanteen aikana, mitä riskejä viiden yhtäaikaisen potilaan hoitamisessa voisi olla. Päällä oli niin kamala tilanne, että oli tehtävä kaikki ja vähän enemmän. Jos huonokuntoisille potilaille alettaisiin saada vastetta, niin meiltä loppuisivat kädet äkkiä”, Ångerman sanoo. Palomestari Airaksinen ei muista tehtävää, jossa ensihoito olisi tarvinnut näin paljon pelastustoimen resurssia, painopiste oli siirtynyt potilaiden hoitamiseen. Jos potilaita oli mahdollisesti nähty parvekkeella, totta kai heitä hoidetaan.” Ångerman luonnehtii päätöstään hy vin suoraviivaiseksi. Hoitamisessa ei riskiä juurikaan ollut, vain se, että se ei todennäköisesti tuota tulosta. 20 Pelastustieto 2/2024 HÄLYTYSILMOITUS ollut parvekkeella. Samalla hän pohti, että montakohan hoidettavaa lasta kohteessa mahtoi odottaa
Åhs oli huojentunut, että lääkärit vastasivat hoitotyöstä, eikä hänen tarvinnut tehdä viimeistä päätöstä. Helsingin pelastajat sammuttivat lopulta saunan työjohdolla. Viimeisellä kierroksellaan lääkärit lopettivat hoidot tuloksettomina. Hän huomasi, että asunnon ulko-oven vieressä vasemmalla loimuttavat oranssit liekit. ”Palo oli varmaankin aluksi tukahtunut, kun emme useita kertoja ohi kulkiessamme huomanneet sitä. Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla kään ensihoidon kenttäjohtajaan. Tila oli jäänyt sisään mennessä sankassa savussa kokonaan huomaamatta. ”Kaikki toimivat kuin kello. Nopeaan toimitukseen saatavailla pituudet 1220 mm, 1373 mm ja 1527mm, myös muita pituuksia saatavillatilaustuotteena. Kierroksillaan he tekivät potilaille joitakin lyhytkestoisia toimenpiteitä ja seurasivat, ilmaantuuko hoidolle vastetta. HYVÄÄ TOIMINTAA Ångerman pani merkille ensihoitajien toiminnan ambulansseissa. Hyväksytty tehokkaampaan luokkaan 2. Sokka ei ollut irti missään vaiheessa.” Hän kiersi Helsingin ensihoitolääkäri Katja Peräjoen ja kenttäjohtaja Åhsin kanssa ambulanssit useaan kertaan lä pi. Kierrosten aikana Åhs otti yhteyttä naapurissa, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella operoivaan HUS HyvinALKUPALO LÖYTYI Asunto oli jo tarkastettu, kun kärkiyksikön Ruuska käveli poispäin asunnosta. Ruuska haki käsisammuttimen ja sammutti liekkejä, mutta ei saanut sammutettua niitä kunnolla. Tämä oli jo omatoimisesti ottanut hoitaakseen myös Åhsin johtaman Vantaanja Keravan hyvinvointialueen päivittäistehtävät sekä hoitanut alueen resurssit kuntoon. www.standbygroup.com LB200 Kaikki toimivat kuin kello.. LB200 on kestävä ja edullinen vaihtoehto kaikkiin erikoisajoneuvoihin. Sen oli täytynyt syttyä uudelleen.” Puhki palaneesta ovesta oli käynti kylpyhuoneeseen ja saunaan, jossa paloi. Poistuessani liekit näkyivät selvästi ylhäältä rinnan korkeudelle asti puhki palaneesta kylpyhuoneen ovesta. Monta erilaista vilkutuskuviota, cruisevalo ja yö-/päivätila. Standby uutuus LB200 Vain 25mm ohut varoitusvalopaneeli. 2/2024 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS että tehtävä hoidetaan viimeisen päälle”, Ångerman sanoo
Vastesuunnittelua tulisi tältä osin muuttaa, jotta lähdönjohtajan ei tarvitsisi muistin varassa hälyttää lisäyksiköitä, joiden paikalle tulo kestää siten kauemmin.” Airaksisen mukaan kärkiyksikkö on hyvä lisä palopaikalla, mutta se ei saa vähempään kykenevänä yksikkönä korvata perinteistä yksikköä ja tällä tavoin heikentää valmiutta. KÄRKIYKSIKÖN ROOLI MIETITYTTÄÄ Tomi Airaksinen pohti kärkiyksikön roolia rakennuspaloissa. ”Avain tässä oli kenttäjohtajan toiminta sekä vaativaan itsenäiseen työhön Hakunilan tapaus pisti miettimään kykenevät ensihoitajat. Palomestari Tomi Airaksisen mukaan oli hienoa seurata, kun kovassa tilanteessa toimittiin porukalla eikä kukaan sooloillut. ”Tämän tehtävän hoitamisen kannalta oli ihan ratkaisevaa, että operaattorina oli varakenttäjohtaja. 22 Pelastustieto 2/2024 HÄLYTYSILMOITUS Hakunilan tehtävän jälkeen ensihoitolääkäri Susanne Ångerman ei pohdi niinkään sitä, että jäikö jotakin tekemättä, vaan sitä, että elämä on epäreilua ja ihmisiä kuolee turhaan. ”Kukaan ei pärjännyt yksin, viranomaiset tarvitsivat toisiaan.” SYYTTELY ON TURHAA Tehtävien jälkeen monet pohtivat, miten siinä on toimittu. ”Tämän jälkeen tiedän, että meidän jengi pärjää. Saatoin pysyä irti hoitotyöstä.” Åhs sanoo myös, että pelastustoimen tarjoama apu oli ratkaisevaa. Ångerman antaa pisteet myös järjestelmälle, joka osoitti jälleen toimivuutensa. Ångermanin mukaan on asianmukaista pohtia kriittisesti toimintaa ja päätöksiä, mutta liika kritiikki tai syytteleminen on usein turhaa. ”Hakunilan keikalta opin kuitenkin sen, että vastaavilla tehtävillä tulen toimimaan jatkossakin samoin.” Susanne Ångerman pohtii, olisiko tietyt surot mahdollista hoitaa ambulanssessa viemättä hoitovälineitä ulos. Potilaita ei hoidettaisikaan ulkona maassa asetetussa rivissä ja tyhjennettäisi yksiköitä hoitovälineistä siihen, vaan hoitaminen tapahtuisikin tutussa hoitotilassa.” Hän arvelee, että metropolialueen onnettomuuspaikalle olisi mahdollista irrottaa ainakin kymmenen ambulanssia. Timo Åhs sanoo, että ilman pelastuksen apua ensihoito olisi ollut isoissa vaikeuksissa.. Hän itse sanoo pohtineensa tämän tehtävän kohdalla, että tuliko siitä jollekin ensihoitajalle henkisesti raskaampi, kun vaativia hoitotoimia jatkettiin. Kaikkia faktoja ei kuitenkaan ole hektisen toiminnan aikana tiedossa, ja tehtävällä olevat toimivat aina sillä hetkellä käytettävissä olevien tietojen varassa. Järjestelmä tarvitsee kuitenkin pyörittäjän. Ensihoidon kenttäjohtaja Timo Åhs on samoilla linjoilla; potilaiden hyväksi tehtiin kaikki voitava, jos niin ei olisi toimittu, olisi aika monta ”entä jos?” -kysymystä jäänyt ilmaan. ”Sillä ei tulisi korvata perinteistä pelastusyksikköä, koska siinä ei ole savusukelluseikä sammutusvalmiutta. OIKEAT ROOLIT JA YHTEISTYÖ Timo Åhs kertoo, että ensihoidon kenttäjohtajan operaattorin kenttäjohtajakelpoisuudesta on käyty keskustelua. KAIKILLE OMA AMBULANSSI Hakunilan hoitotoimet, jossa viittä potilasta hoidettiin omissa ambulansseissaan, herätti Ångermanissa ajatuksen. ”Jos sitä ei olisi tullut, olisi ensihoito ollut todella suurissa vaikeuksissa.” Lisäksi sillä, että tehtävää hoidettiin organisaatiolla, jossa lääkäri teki lääkärin töitä eikä johtanut kokonaisuutta, oli iso merkitys. Pelimerkit saatiin resursseista, joilla voitiin rakentaa tilanteen vaativa toiminta”, hän sanoo. ”Voitaisiinko metropolialueilla, jossa ambulansseja on saatavilla nopeasti paljon, panostaa siihen, että jokaiselle hoidettavalle potilaalle olisikin oma ambulanssi. Sieltä ilmoittautui toimeton kaveri avuksi, vaikka ambulanssikokemusta on viimeksi 1990-luvulta”, Åhs sanoo
Tarkoituksena oli saavuttaa kokonaiskuva, mutta mahdollisia virheitä ei käsitelty. Kirjoitamme siitä prosessikuvauksen.” Moniammatilliseen purkuun lisättäneen vielä tilaisuuden jälkeen pidettävä kenttäjohtajien kokoontuminen. peltikatoilla ja teräviä pintoja sisältäviin työympäristöihin sekä kuumiin olosuhteisiin. Hän osallistui hätäkeskuksen vuoromestarin roolissa moniammatillisen purun kaltaiseen tilaisuuteen vuonna 2015. Otin yhteyttä vuoromestariin, joka piti moniammatillista purkua hyvänä ajatuksena.” Osallistujat rajattiin onnettomuuden aikaan työskennelleisiin henkilöihin. Hän johti puhetta, mutta antoi keskustelun edetä omalla painollaan. Merkittävästi lisäturvaa mm. ”Palossa tuli paljon vainajia, joista suurin osa lapsia, mikä aiheuttaa toimijoissa stressiä. 2/2024 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS Moniammatillinen purku kokosi viranomaiset Keravan hätäkeskus järjesti Hakunilan tulipalon jälkeen moniammatillisen purkutilaisuuden. Kronologisesti etenevät puheenvuorot aloitti hätäkeskuksen vuoromestari, minkä jälkeen kukin taho puhui palopaikalle tulojärjestyksessä. ”Moniammatillinen purku ei ole tekninen eikä henkinen purku, jotka jokainen taho pitää itse”, Keravan hätäkeskuksen asiantuntija Henrik Vornanen sanoo. Edelrid Megawatt > Interstatic Protect Halkaisija 11 mm Materiaali: Polyamidi-Aramidi BlueSign-ympäristösertifioitu Valmistusmaa: Saksa Pituudet ja tuotekoodit 25 m, 832380010170 50 m, 832380500170 100 m, 832381000170 200 m, 832382000170 Toimitukset nopeasti Suomen varastosta! Viiltosuojattu köysi Testattu terävän reunan yli! PelastustietoEdelrid.indd 1 PelastustietoEdelrid.indd 1 7.3.2024 11.39.26 7.3.2024 11.39.26. Ehkä keikalta oli jäänyt mieleen joitakin yksityiskohtia, joita oli tarve puida. Teknistä purkua tehdessä tulee vääjäämättä esiin myös henkinen puoli. ”Se oli hyödyllinen ja osoitti, miten vahvaa kunnioitus toista toimijaa kohtaan on. ”Toiminta pitää vielä vakioida. KENTTÄJOHTAJILLE OMA PURKU Osallistujat antoivat purusta positiivista palautetta. Niitäkin höyryjä on hyvä päästää ulos”, Vornanen pohtii. Yhteensopiva kaikkien yleisimpien nousuja laskeutumislaitteiden kanssa esim. Ainutlaatuinen rakenne, jossa suurilujuuksisia aramidikuituja on punottu köyden mantteliin. TARVE ILMENI Nähtyään uutiset Hakunilan tulipalosta Vornanen ajatteli heti moniammatillista purkua. Henkilöt saattoivat käydä tarkempaa keskustelua tiettyjen toimijoiden kanssa. ”Hyväksyimme hiljaiset hetket, emmekä täyttäneet niitä.” Puheenvuorojen jälkeen oli varattu aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle, sillekin vaikutti olevan tarvetta. Paikalle saapui parikymmentä hätäkeskuksen, ensihoidon, pelastuksen, poliisin sekä sosiaalija kriisipäivystyksen toimijaa. ”Kun ajatus esiteltiin purun jälkeen, se sai kannatusta.” VANDERNET SAFETY Henkilösuojainten maahantuonti ja koulutukset www.vandernet.com/interstatic Interstatic Protect 11 mm on viiltoja kestävä, vähäjoustoinen köysi pelastusalalle putoamisvaarallisiin olosuhteisiin. ”Vaikkei purussa ollut tarkoitus käydä henkistä puolta, niin kiellettyä se ei ollut. Siitä jäi hyvä fiilis.” Samanlaisen tunteen kanssa Vornanen palasi Hyvinkään sairaalassa viime vuonna käydystä viranomaisten defusing-seminaarista. Tilaisuus pidettiin napakkana ja sen oli määritelty kestävän 45–60 minuuttia
”Arvelimme, että muodonmuutokset saattaisivat kuumentaa kiukaan ulkokuorta, mikä selittäisi seinärakenteen kuumenemisen.” Kiuas kiinnitettiin koesaunaan ja sitä lämmitettiin samalla lämpötiloja mitaten. Lämpötila ei kuitenkaan noussut sellaiseksi, että se selittäisi rakenteen syttymisen. Palaneen saunan kiuas oli jo ehditty irrottaa ja viedä poliisiasemalle. Yhdestä kohtaa ilmatila oli kokonaan painunut kiinni. 24 Pelastustieto 2/2024 HÄLYTYSILMOITUS Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) päivystys sai Hakunilan tulipalosta nopeasti tiedon, mutta pääsi paikalle vasta muutaman tunnin viiveellä. ”Emme nähneet kiuasta paikoillaan, jolloin olisimme itse voineet todeta muun muassa kivien määrän, asettelun ja mahdolliset vieraat materiaalit. Kuva: Otkes. K U V A : K IM M O K A IS T O. ”Asiat olivat edenneet meidän näkökulmastamme liian nopeasti”, johtava tutkija Kai Valonen sanoo. ”Näitä näyttää tulevan muutaman Onnettomuustutkintakeskus: ”Kiuas oli väännetty päälle” vuoden välein, mikä pitää saada loppumaan.” KIUAS TUTKITAAN TARKASTI Kiukaan kivitila oli turvonnut erityisesti takapuolelta. Harmi, että emme päässeet paikalle ajoissa.” Valonen osallistui tiedotustilaisuuteen, jossa fokuksena oli aiemmat moniuhriset lapsia koskeneet palot Naantalissa, Raahessa ja Helsingissä. Tutkintaa jatketaan vastaavanlaisessa saunassa, jossa on samanlaiJuttua kirjoitettaessa oli vielä epäselvää, miksi seinärakenteet olivat syttyneet. Kai Valonen sanoo, että näin vakavia paloja sattuu muutaman vuoden välein. Kuumat kivet olivat pullistaneet kivitilan seinää kohti kiukaan ulkokuorta, jolloin kiukaan rakenteessa oleva eristävä ilmatila oli pienentynyt
Paloyönä sauna oli ollut päällä 2,5 tuntia. MIKSI KIUAS OLI PÄÄLLÄ. Tällä tehtävällä tarkastellaan myös kärkiyksikön käyttöä. Koesaunan seinät olivat vaneria. Sieltä pitäisi poistaa murentuneet kivet ja ehjät kokonaiset kivet tulisi vähintäänkin latoa uudelleen, jotta ne olisivat kiukaassa ilmavasti. ”Kiukaiden kivet tulisi tarkistaa vuosittain. Näin ei tässä perheessä ollut toimittu. Valonen arvioi, että loppusuosituksiin kirjoitetaan jotakin kiukaiden ylläpidosta. 2/2024 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS set paneelit. Asunnon sähkökulutustiedot selvitettiin, se tuki tarinaa saunan aiempaan käyttöön liittyen. ”Joudumme miettimään myös, miksi palovaroittimen ääneen ei reagoitu. Kiukaasta purettiin käyttökytkimet, jotka olivat säilyneet, vaikka napit olivatkin pahasti sulaneet. Perhe oli asunut asunnossa vain kaksi kuukautta. ”Tämä syttymismekanismi on hankalasti selvitettävissä, mutta etenemme askel kerrallaan, poissulkemalla asioita.” Helsingissä 2016 ja Vantaalla 2023 sattuneita tuhoisia paloja yhdistää maahanmuuttajaperhe, mutta Valonen uskoo, ettei asialla ole vaikutusta syttymissyyhyn. Kellokytkin oli pysähtynyt 1,5 tunnin kohdalle, eli 4 tunnin käyttöajasta oli kulunut juuri sähkönkulutustietojen mukaiset 2,5 tuntia. Termostaatti oli lähes täysille väännettynä ja se oli toiminut sähkökulutustietojen perusteella oikein. Se lämmitti normaalisti ja katkaisi lämmityksen ajoittain, kun haluttu lämpötila oli saavutettu. Yleisesti paloturvallisuusajattelu perustuu siihen, että kun tavanomaisessa huoneistossa palovaroitin soi, on vielä riittävästi aikaa poistua.” KIUKAIDEN YLLÄPITOA TARKISTELTAVA Tavanomaiseen tapaan Otkes tutkii myös pelastusja ensihoitotoimet kuuntelemalla hälytysilmoitukset ja radioliikenteen sekä haastattelemalla henkilöitä. ”Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että joku on kääntänyt kellokytkimen esivalinta-asentoon.” POISSULKUA Valonen sanoo, ettei vaikuta siltä, että kyseessä olisi ollut saunomistarkoitus, mutta myöskään pyykkejä ei ollut kuivattu. On myös spekuloitu, että perhe olisi lämmittänyt asuntoa saunan avulla. He olivat saunoneet vain kerran eikä saunan pitänyt paloyönä olla päällä. Tarvittaessa kiviä tulisi lisätä.”
PATOFYSIOLOGIAA Kun hengitystiet peittyvät nesteellä, potilas sulkee suunsa ja pidättää hengitystään. Hukkuminen tarkoittaa nesteeseen uppoutumisesta johtuvaa hengitysvaikeutta, jossa hengitystiet ovat joko vapaat (immersio) tai nesteen peittämät (submersio). Sydän pysähtyy, mutta sähköistä toimintaa edelleen on (PEA), kunnes sekin lakkaa (asystole). Mikäli potilas on pelastettu vedestä, mutta ei valita hengitysvaikeutta, hänet on vesipelastettu. Riippumatta veden tyypistä (suolainen tai makea), keuhkot turpoavat (ödeema) ja veren happipitoisuus vähenee edelleen. Sydämessä ilmenee aluksi tiheälyöntisyyttä, mutta hypoksian pahentuessa se etenee sydämen hidaslyöntisyyteen. Piikki tilastoissa asettuu kesä-heinäkuulle. Lopulta potilas menee elottomaksi. Saatavilla olevat apuvälineet tulee selvittää ja arvioida pelastamiseen liittyvä riski. Sydänsairailla ihmisillä saattaa alkuvaiheessa ilmetä kammiovärinää. POTILAS NOPEASTI KUIVILLE Mikäli ensihoitajat ovat ensimmäisenä kohteessa, tulee harkita vakavasti, kannattaako pelastamista aloittaa ensihoidon toimesta. Syynä on useimmiten ”kolme Hoota”: helle, humala ja huolimattomuus. Tämä saattaa olla myös hukkumisen syy. Mikäli potilas pelastetaan, ei kaularankavamman pelko saa hidastuttaa nostamista. Potilas on hukkunut ja kuollut tai hukkunut ja selviytynyt. 26 Pelastustieto 2/2024 ENSIHOITO H ukkuminen on maailman kolmanneksi yleisin kuolinsyy, kun kyseessä on tahaton vamma. Tämän jatkuessa veren happija hiilidioksidipitoisuudet muuttuvat haitallisiksi, ja potilaan elimistöön kehittyy happamuustila (asidoosi), jota hukkumisvaiheen pinnistely pahentaa. Veden epäpuhtaudet voivat vaikeuttaa keuhkovauriota etenkin pidemmällä aikajänteellä. Tyypillinen hukkuja on mies. Tutkimukset linjaavat hoitoa hieman eri tavoin, mutta hoito aloitetaan alueen ohjeiden mukaisesti. Teksti: Jukka Kettunen · Kuvat: Dimitri Lisitsyn Potilas pinnan alla Syynä usein kolme H-kirjainta.. Tila saattaa aiheuttaa kurkunpään sulkeutumisen (larynksspasmi), jolloin vesi ei pääse suusta keuhkoihin. Elleivät ennakkotiedot viittaa siihen, on veden varaan joutuneella harvemmin kaularankavamma. Myös keuhkojen myötäilevyys (komplianssi) vähenee ja sen osia painuu kasaan, jolloin hengitysliikkeistä huolimatta happi ei siirry kunnolla verenkiertoon (ventilaatio-perfuusio -suhde). Termejä hukuksissa ollut, kuivahukkuminen tai lähes hukkunut, ei tulisi käyttää. Kun veren happipitoisuus vähenee riittävästi (hypoksia), potilas menettää tajuntansa, larynksspasmi laukeaa ja vesi pääsee keuhkoihin, aiheuttaen lisäongelmia. Tämä saattaa ilmetä silloin, kun potilas pelastetaan nopeasti. Kylmästä vedestä nostettaessa potilas tulisi pitää Potilas on joko hukkunut ja kuollut tai hukkunut ja selviytynyt, muista termeistä tulisi luopua. Vuonna 2023 Suomessa hukkui 87 henkeä, kun hellevuonna 2021 hukkui hurjat 157 henkeä
Hypoksiaa hoidetaan annostelemalla 100% happea ja käyttämällä tiivistä hengitystien varmistusvälinettä. ELOTON HUKKUNUT Vedestä nostetun potilaan hengitys tarkistetaan välittömästi. Linjojen tulee leikata toisensa siinä kohdassa, missä potilas on. Tätä ei tule sekoittaa sydänpysähdykseen liittyviin, agonaalisiksi kutsuttuihin hengenvetoihin, jotka eivät liikuta ilmaa. Ensihoitajat asettuvat rannalle siten, että he voivat ottaa vastarannalta omat kiintopisteensä siten, että potilas jää niiden linjalle. Hengitystie tulee varmistaa mahdollisimman ripeästi. Kosteus saattaa johtaa myös sähköä hoitotiimiin, kun potilasta defibrilloidaan. NÄIN HOITO ALKAA Potilaan kuivaamiseen tulee varata pyyhe tai peite, sillä elektrodit eivät kiinnity märälle iholle. Supraglottiset hengitystiemallit eivät Vesipelastustoimintaa kannattaa harjoitella yhdessä pelastustoimen kanssa.. Mikäli nestettä tulee suusta, se poistuu parhaiten, kun potilas käännetään kyljelleen. Näin pelastajat voidaan ohjata tarkemmin paikalle, jos potilas vajoaa. Ventilaatiot ajavat nestettä keuhkoista pois ja lyhytaikaisen hukkumisen jälkeen hengitys saattaa jopa käynnistyä niillä. Elottomuuden syy on todennäköisesti veren vähäinen happipitoisuus. Keuhkojen heikentyneen komplianssin vuoksi supraglottinen hengitystien varmistusväline ei välttämättä tiivisty riittävästi, jotta potilasta voitaisiin ventiloida. Reagoimattoman potilaan elvytys aloitetaan viidellä ventilaatiolla. Paarille potilaan ihoa lähinnä asetetaan avaruuslakana, ettei iholta valuva vesi kastele lämmittäviä kerroksia. 2/2024 Pelastustieto 27 ENSIHOITO vaakatasossa, pystyyn nostaminen voi romahduttaa verenkierron. Muutoin noudatetaan normaalia hoitoelvytyksen kaavaa. Tämän varalta potilaalle voi olla hyvä laittaa nenämahaletku, mikäli potilaan hengitystie on varmistettu henkitorveen menevällä hengitysputkella (intubaatio). Olisikin suositeltavaa intuboida potilas. Hengitys saattaa olla haukkovaa, vaikka sydän on vielä käynnissä. Tämä tehdään ennen imuja. Ne tulisi aloittaa jopa jo pelastusveneessä tai veden varassa. POTILAS PINNALLA Jos pinnalla olevaa potilasta ei pystytä auttamaan, tulee ensihoitajien merkitä potilaan sijainti ristisuuntiman avulla. Kaikissa supraglottisissa välineissä tätä mahdollisuutta ei ole. Hengitystä tuetaan PEEP-venttiilillä sekä varaajapussilla varustetulla palkeella, johon kytketään happilisä. Hukkuneella on runsaasti vettä myös mahalaukussa. Paikalle varataan imulaite tai useampi sekä useita isoja katetreja. Jos hengitystie varmistetaan kurkunkannen yläpuolelle ulottuvalla välineellä (supraglottinen hengitystie), voidaan sitä varten välineessä olevan portin kautta imeä mahalaukkua tyhjäksi nesteestä. Mikäli kyse on maallikoista, hukkumistapauksissa pelkkä paineluelvytys ei ole suositeltavaa, vaan pääpaino tulisi olla puhalluksissa
Erään tutkimuksen mukaan yli 25 minuutin submersioaika on veden lämpötilasta riippumatta tappava. Malli soveltuu erityisesti lapsille. Myös tapaukseen liittyvä tapaturma tai potilaan perussairaudet vaikuttavat ennusteeseen. Näin mahasta tuleva vesi valuu suusta pois ja hengitysputki voidaan asettaa paremmin näkökontrollissa. Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. Ventilaatiossa tavoitellaan normaalia hengityksen tilaa (normoventilaatio), nostamalla tarvittaessa minuuttiventilaatiota. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. Elvytys aloitetaan alueen ohjeiden mukaisesti. NORJALAINEN EHDOTUS Ryhmä norjalaisia HEMS-lääkäreitä on esittänyt, että hukkuneet potilaat intuboitaisiin kylkiasennossa. HOITO ELVYTYKSEN JÄLKEEN Elvytyksen jälkeisen hoidon aikana arvioidaan hengitystien toimivuus ja nukutuksessa tehtävän intubaation tarve (anestesiaintubaatio). Jos potilas kärsii pahasta elimistön happamuustilasta, voidaan harkita natPinnan alla oloaika arvioidaan tarkasti. Amerikkalainen lääketieteen lehti suosittelee, että elvytys aloitetaan, kun submersioaika on kesäaikaan alle 30 minuuttia ja jäiden aikaan alle 60 minuuttia. Norjalaislääkärit toimivat näin, kun he hoitivat tilannetta, jossa nuorten auto tipahti laiturilta veteen. Mikäli potilas on ensin jäähtynyt matalalämpöiseksi (hypotermiseksi) ja sitten vajonnut pinnan alle, saattaa matalalämpöisyys antaa lisäaikaa elvytykselle. Joka tapauksessa viimeistään 30 minuutin elvytyksen jälkeen tulisi yrityksistä luopua. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. Happeutuminen hoidetaan nostamalla sisäänhengityksen happipitoisuutta sekä PEEP-venttiilin arvoa niin, että veren happikyllästeisyysarvo nousee 94–98 % -tasolle. ENNUSTEITA Elvytyksen ennustetta arvioitaessa tärkein tekijä on pinnan alla oloaika (submersioaika), jota tulee arvioida tarkasti hätäpuhelun ja edeltävien tapahtumien perusteella. Tarkimman arvion happeutumisesta ja ventilaation onnistumisesta saa ottamalla valtimoverinäytteen. 28 Pelastustieto 2/2024 ENSIHOITO myöskään estä vatsansisällön joutumista keuhkoihin (aspiraatio). Tällöin potilasta painellaan kaksin käsin rintakehän etuja takapuolelta, jolloin toimenpiteen tekijä makaa niin ikään kyljellään. PEEP-venttiili on hyvä asettaa 5–10 cm H 2 O -tasolle, muttei korkeammalle, sillä se lisää rintakehän sisäistä painetta, mikä syö paineluelvytyksen hyötyä. Veden lämpötilalla ei ole katsottu olevan merkitystä, kun kyseessä on aikuispotilas ja potilas on heti vajonnut pinnan alle. Potilaan kytkeminen hengityslaitteeseen on suositeltavaa. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI
Pitkittyneen submersioajan seurauksena elimistö kiihdyttää nesteenpoistoa (diureesi), mikä voi myös laskea verenpainetta. Mikäli potilas ei pysty huolehtimaan omasta hengitystiestään tai on hapenpuutteesta levoton ja reuhtova, on syytä harkita anestesiaintubaatiota, mikäli tiimi siihen pystyy. Mikäli hengitys kuulostaa rahisevalta ja hengitys on selvästi vaikeutunut, voi aikaisessa vaiheessa aloitettu ylipaineventilaatio NIV-laitteella parantaa ennustetta. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. Se helpottaa hengitystä, työntää nestettä pois keuhkorakkuloista ja kasaan painuneet keuhkonosat alkavat palautua. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI. Hengitysteissä on luultavasti vettä, joten potilaan annetaan tarvittaessa yskiä tai imetään hengitystiet. PEEP-vastusta lisäämällä tuetaan keuhkorakkuloita ja parannetaan happeutumista. PEEP-vastus lisää rintakehän sisäistä painetta, mikä vähentää sydämeen tulevan veren määrää eli esikuormaa. Tarvittaessa voidaan aloittaa noradrenaliiniinfuusio. Heikosti verellä täyttyvä sydän johtaa verenpaineen haitalliseen laskuun. Hypoksia voi aiheuttaa verenpaineen haitallista laskua, jonka tulisi korjaantua happeutumisen parantuessa. Iho kuivataan, märät vaatteet leikataan pois, jos suojaan päästään nopeasti, muuten potilas paketoidaan höyrysulkuun ja peitellään lämpimästi. Kirjoittaja on ensihoidon lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Viivästetyt oireilut ovat harvinaisia. EI SYDÄNPYSÄHDYSTÄ Mikäli tapaukseen ei liity elottomuutta, edetään normaalin ABCDE-kaavan mukaan. Tilaa hoidetaan annostelemalla kristalloidi-nesteitä 10–20ml/kg. Kun veren happipitoisuus on pitkään matala ja hiilidioksidin määrä suuri, saattaa aiheutua sydämen rytmihäiriöitä. Kehon alilämpöisyys arvioidaan ja lämmönhukka minimoidaan. Lyhyt submersioaika lisää tyypillisesti sykettä ja verenpainetta. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. Lääkkeen käytön jälkeen on varmistettava lisääntyneen hiilidioksidin poistosta huolellisen ventilaation avulla. ENSIHOITO riumbikarbonaatin annostelua. Lämpöelementtejä voidaan käyttää apuna. KAIKKIA EI KULJETETA Mikäli potilas on vedestä pelastettu muttei hukkunut eikä lievää yskimistä lukuun ottamatta valita hengitysvaikeutta ja hänen peruselintoimintonsa ovat kunnossa, ei potilasta tarvitse välttämättä kuljettaa hoitoon. Hoidon pääpaino on tukea hengitystä aikaisella hapen annostelulla. Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. Rytmivalvonta tulee aloittaa aikaisessa vaiheessa, ja epäselvissä tapauksissa sydämen sähköinen toiminta rekisteröidään monikytkentäisellä EKG:llä
Urani alussa olin pari vuotta opiskeluiden ohessa sairaanhoitajana Töölön sairaalassa. Monipuolinen työkokemus on antanut hyvän pohjan myös kansainvälisiin tehtäviin. Tehtävät ovat vaihdelleet sotilastehtävistä lääkintään ja koordinointiin. Osa materiaaleista on jo varastoissa ja niitä täydennetään vuoden aikana. ”Ensiksi Moldovassa osana European Civil Protection Team -ryhmää. Mielestäni CBRN-osaamisen ja -valmiuden kehittäminen on tällä hetkellä erityisen tärkeää, koska Euroopan uhkaympäristö on viime vuosien aikana muuttunut merkittävästi – ja sen myötä myös erilaisten kemiallisten, biologisten, säteilytai ydinonnettomuuksien riski on kasvanut. Siellä tehtävänä oli tukea paikallisviranomaisia Ukrainan pakolaisaaltoon liittyvissä Suomeen lisää EU:n yhteisiä valmiusvarastoja CBRN-osaamiselle nyt tarvetta Suomi sai Euroopan komissiolta vuoden 2023 alussa 242 miljoonan rahoituksen, jolla Suomeen perustetaan valmiusvarastoja kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinuhkien (CBRN) varalta. Viime vuonna on hankittu ja varastoitu muun muassa henkilösuojaimia, mittauslaitteita ja lääkinnällisiä materiaaleja. Koen, että CBRN-riskeihin varautuminen on ajankohtainen asia tällä hetkellä monen viranomaistahon kohdalla puolustusvoimista pelastukseen ja poliisista ensihoitoon.” Ukrainan sotaan liittyen Ruuhivirta on toiminut EU-asiantuntijana kahdesti. Lisäksi varastoidaan säteilymittalaitteita ja lääkkeitä. Ennen hoitoalaa olen työskennellyt puolustusvoimilla sopimussotilaana Porin Prikaatissa sekä erilaisissa ulkomaan operaa tioissa viisi kertaa.” ”Ulkomailla olen toiminut erilaisissa tehtävissä – pääosin Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijana ja Puolustusvoimilla rauhanturvaajana. ”Hain ryhmään heti, kun rescEU CBRN -hankkeen kautta tarjoutui tilaiVARAUTUMINEN Uutta oppia ja mielekästä vaihtelua arkityöhön Tusina pelastustoimen sekä sosiaalija terveysalan ammattilaista oli juuri saanut ensimmäisen kaksipäiväisen perehdytyksen Säteilyturvakeskuksen tiloissa Vantaalla. Loppuvuodesta Suomi sai itselleen uuden, 63 miljoonaa euron arvoisen hankkeen, jossa perustetaan uusi varastointikokonaisuus. Lisätietoa hankkeesta QR-koodista:. Hanke kestää vuoden 2026 loppuun. Varastoituja materiaaleja voidaan lähettää sinne, minne EU:n Hätäavun koordinaatiokeskus ERCC pyytää apua lähettämään. Koulutuksen tuottaa Pelastusopisto yhteistyössä hankekonsortion kanssa. ”Olen työskennellyt yli 15 vuotta ensihoitajana ambulanssissa. Suomen hanketta toteuttaa sisäministeriön johdolla konsortio, jossa on mukana sosiaalija terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Huoltovarmuuskeskus ja Säteilyturvakeskus. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto suus. Olen toiminut muun muassa jääkärijoukkueen ryhmän varajohtajana ja EU-asiantuntijana.” CBRN-asioista Ruuhivirralla ei ollut aiempaa osaamista, mutta se on aiheena kuitenkin jo pidempään kiinnostanut. He muodostavat Suomen rescEU-varastointihankkeen CBRN-ensiryhmän, jonka jäsenet voivat tarvittaessa lähteä avustustehtäviin jo tänä keväänä. Hankkeessa varastoidaan lääkinnällisiä materiaaleja, kuten pienlaitteita, kirurgisia instrumentteja ja hoitotarvikkeita. Varastot ovat yksi Euroopan komission rahoittamista ja EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvista rescEU-kapasiteeteistä, joita on sijoitettu EU:n jäsenmaihin erilaisiin katastrofeihin vastaamisen varalle. 30 Pelastustieto 2/2024 Y ksi innokkaista koulutettavista on Nina Ruuhivirta, ensihoitaja YAMK
”Se on hälyttävän henkilöannosdo si metrin lukijalaite, jolla säädetään do simetrin asetukset. Olen saanut monipuolista uutta osaamista niin pelastuksen kuin ensihoidon asioista sekä kykyä toimia poikkeusoloissa ja huonoissa työskentelyolosuhteissa.” Nyt käynnistetyltä CBRN-koulutukselta hän odottaa paljon uutta tietoa näihin uhkatilanteisiin varautumisesta sekä käytännön harjoittelua erilaisten suojavälineiden, mittauslaitteiden, pikatestien ja vasta-aineiden käytöstä. ”Koin, että se tarjoaa hyödyllistä lisäkoulutusta ja -osaamista sekä mielenkiintoisia kokemuksia niin kansallisten kuin kansainvälisten koulutusten ja harjoitusten kautta. 2/2024 Pelastustieto 31 VARAUTUMINEN asioissa sekä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta maahan tulevien avustuksien kanssa. Ensihoitaja Nina Ruuhivirta odottaa innolla CBRN-koulutuksen jatkoa.. Tammikuussa oli ensiryhmän perehdytyskoulutus, jossa muun muassa suojapukuja opeteltiin pukemaan ja käyttämään oikein. ”Olemme aikeissa kouluttaa 60 asiantuntijaa varastotuotteiden käyttöön ja niiden käytön opastamiseen. Suomi lähettää asiantuntijan osaksi tiimiä, joka työskentelee Puolassa. Tämä mittaa hen kilön säteilyaltistusta ja -annosta. Dosimetriin syötetään sopivat asetukset, kuten hälytysrajat ennen kenttätyötä”, kertoo Säteilyturvakeskuksen erityisasiantuntija Antti Takkinen. Huhtikuussa on kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi ja kesäkuussa CBRN-asiantuntijakurssi, joka perehdyttää meidät varastojemme käyttöön. Maaliskuussa järjestettiin myös ajankohtaisseminaari CBRN-hankinnoista. Pelastusopisto toteuttaa kurssit. Se tuo mielekästä vaihtelua arkityöhön. Ensimmäiset kymmenen vuotta kuuluin Finn Rescue Teamin rauniopelastusmuodostelmaan ja sen jälkeen teknisen avun tukitiimiin. Viimeisin EU-asiantuntijatehtävä oli Puolassa lääkinnän koordinoijana.” OPPIA JA KYKYJÄ POIKKEUSOLOIHIN Kansainväliseen pelastustoimintaan Ruuhivirta lähti kollegan innoittamana vuonna 2011. ”Koko asiantuntijakoulutuksen tarkoitus on, että tarvittaessa voimme nyt lähettää näiden tarvikkeiden mukana asiantuntijoita perehdyttämään vastaanottajia niiden käyttöön.” Sisäministeriö tiedotti maaliskuun alkupuolella, että Ukraina on pyytänyt EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta apua varautumisessa CBRN-uhkiin. Tänä vuonna koulutetaan 30 ja ensi vuonna toiset 30. EU:n Hätäavun koordinaatiokeskuksella Brysselissä on tieto Suomessa olevista materiaaleista. Meillä on oltava valmius koota tavarat lähtövalmiiksi 12 tunnissa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tarja Rantala sisäministeriöstä. Nina Ruuhivirran kädessä oli kuvaushetkellä maallikon silmin vanhaa kaukohakulaitetta muistuttava vempain
Hälytysajoon osallistuvien henkilöiden on saatava kunnollinen peruskoulutus ja jokaiseen hälytysajoneuvotyyppiin oma perehdytyksensä. Useissa Euroopan maissa hälytysajo on tunnistettu korkeariskiseksi pelastustoiminnan osaalueeksi, mikä vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja osaamisen todentamista. Kuljettajan on tunnettava kalustonsa hyvin niin ominaisuuksien kuin tekniikan osalta ja kaikissa keliolosuhteissa. Turvallisuustekniikka ei vastaa enää nykypäivän vaatimuksia ja sitä tekniikkaa, mihin kuljettajat ovat tavanomaisesti tottuneet. Meillä Suomessa hälytysajossa on valitettavasti ta pahtunut jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, mikä korostaa tarvetta paremmalle tur vallisuudelle ja koulutukselle. Esimerkiksi Lontoon pelastuslaitoksella hälytysajopätevyys on voimassa aina kerrallaan kaksi vuotta ja se uusitaan kirjallisen ja käytännön ajokokeen kautta. Hälytysajo on kuitenkin usein se työvaihe, joka on kaikissa kiireellisissä onnettomuuksissa yhteinen nimittäjä ja mikä jää hyvin usein liian vähälle huomiolle. Liikenteessä voi olla jopa 40 vuotta vanhoja ajoneuvoja, mikä lisää onnettomuuksien riskiä. Tärkeintä on kuitenkin avun perille vieminen.. mirafoni112@ gmail.com Hälytysajo – vaarallinen työvaihe Pelastustoiminnan riskejä on pyritty pelastusalalla tyypillisesti hallitsemaan tekemällä ohjeita eri onnettomuustyyppeihin. Toimintaympäristön riskit hälytysajossa ovat sellaisia, joita ei kuljettaja pysty täysin hallitsemaan, erityisesti johtuen muiden liikenteenkäyttäjien käyttäytymisestä. Näillä tiedolla voidaan kuitenkin perustellusti sanoa, että hälytysajo on yksi pelastustoiminnan vaarallisimmista työvaiheista. Kirjallisen testin myötä varmistetaan, että kuljettaja on pitänyt itsensä ajan tasalla liikennesäännöistä, ja käytännön testillä katsotaan, että henkilöllä on edelleen riittävä toimintakyky hälytysajoon. Usein luotetaan, että kyseisen ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajoneuvokorttiluokka riittää perusteiksi hälytysajoneuvon kuljettamiseen. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Onnettomuustietoinstituutti OTIn liikennevahin kotilastot kertovat hälytysajoneuvojen joutuvan kymmeniä kertoja vuodessa eri kokoluokan onnettomuuksiin aina pienemmistä kolhaisuista vakavimpiin liikenneonnettomuuksiin. Lisäksi pelastusalalla on käytössä hyvin eri-ikäistä kalustoa. Läheltä piti -tilanteiden määrästä ei ole edes tietoa. Kuljettaja on vastuussa paljosta – on tärkeää saada apu perille turvallisesti ja mahdollisimman joutuisasti. Osaamisen ylläpidolla voidaan parantaa pelastustoimintaan osallistuvien ja muiden tienkäyttäjien turvallisuutta hälytysajotehtävissä. Peruskoulutusjakso hälytysajoon vaihtelee eri maissa muutamasta päivästä useamman viikon koulutusjaksoon. Raskaat pelastusajoneuvot ovat usein verrattain vanhaa kalustoa. 32 Pelastustieto 2/2024 MIRAFONI Jää liian vähälle huomiolle
ALL IN RESCUE. 010 616 1400 www.saurus.fi Kansallinen huoltovarmuus toimintamme keskiössä. MIRAFONI Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
Kun taas paras ja varmin tapa hankkia vanhempana kollegana kunnioitusta, on muistuttaa vastavalmistuneelle, että aina saa kysyä, eikä ole tyhmiä kysymyksiä. Epäoikeudenmukaisen kohtaamastamme maailmasta tekee se, miten kukaan ei voi ennalta määrittää sitä, millainen työvuoro tulee olemaan. Ikuinen oppiminen on tämän ammatin kulmakivi. Näin voi varmistaa, että vastavalmistunut saa parhaan alun uralleen, ja että vuosien kokemuksella kerrytetyt tiedot ja taidot jäävät elämään. Osa taas tulee suoraan koulunpenkiltä töihin, ja hyppää heti sammutusauton kyytiin kohti keikkaa, jollaista kokeneimmatkaan kollegat eivät ole vuosiin nähneet. Ensilinjan auttajat ovat loppukädessä vastuussa tämän kehityksen jalkauttamisesta kentälle. Valmiiksi he voisivat kutsua itseään vasta siinä tapauksessa, mikäli maailma lakkaisi muuttumasta tai jatkuva kehitys seisahtuisi. Näin ollen lukion ja intin jälkeen oli luonnollinen jatkumo hakea Pelastusopistoon, josta valmistuin jouluna 2023. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä uutena työntekijänä pelastuslaitoksella. Pelastajatutkinto antaa tarvittavat tiedot ja taidot niin sammutustekniikoista, ensiavusta kuin pelastustoiminnan johtamisestakin. Kun unohdetaan vanhojen jäärien tavat simputtaa, päästään parhaiten luomaan kunnioittavaa ilmapiiriä ja varmistamaan, että kenenkään ei tarvitse hampaat kalisten odottaa uuden kaverin spektaakkelia. Työllistyimme ympäri Suomea, mitä erilaisemmille paloasemille niin pääkaupunkiseudun keskuksiin kuin maaseudun taajamiin. Minä ja kymmenet opiskelukaverini otimme tuon askeleen viime vuoden joulukuussa, kun vaihdoimme opiskelijapuvut asemapalvelusasuihin. 34 Pelastustieto 2/2024 ÄÄNI KENTÄLTÄ Ei tarvitse esittää mitään. Toivon, että niin valmistuneet kuin tulevaisuudessa valmistuvatkin ymmärtävät, ettei heidän tarvitse olla mitään muuta kuin he ovat. VENETOIMINTA. Useimmiten näillä näytöksillä ei petaa kuin itselleen pitkäaikaisen paikan silmätikkuna ja luottamuksen puutteen, joka ilmenee vastuun vähyydellä. Paras ja varmin tapa hankkia uutena kunnioitusta vanhemmilta kollegoilta on myöntää, ettei tiedä vielä kaikkea, mutta on valmis oppimaan. Maailman jatkuvassa muutoksessa myös pelastusalan täytyy kehittyä mukana, jotta se kykenee vastaamaan alati muuttuvan ympäristön haasteisiin. Jokainen hälytys, harjoitus ja juttelutuokio kokeneempien kollegoiden kanssa on oppitunti. Alallamme kuulee usein legendoja oman elämänsä sankareista, jotka heti valmistuttuaan päättivät tehdä järisyttävän spektaakkelin osoittaakseen vanhemmille kollegoille olevansa arvostuksen arvoisia. Tänä päivänä toimin pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella”. Sen myötä kiinnostuin pelastusalalla kytevästä potentiaalista ja siihen liittyvistä uusista innovaatioista. Toiset voivat valmistautua vielä vuosikymmenet sellaisia tilanteita varten, joita ei koskaan tapahdu. ”Lähdin tavoittelemaan lapsuuden haaveammattiani puolivakinaisen palokunnan kautta, minkä harjoituksissa ja hälytyksissä vietin suuren osan nuoruudestani. Useimmiten huomaa, että mitä valmiimmalta ammattilaiselta joku vaikuttaa, sitä paremmin hän ymmärtää sen, ettei ole vielä valmis. Valmistunut ei tarkoita valmista Olli Luukkola aloittaa uutena kolumnistina. Mutta valmistuminen ei tarkoita valmista – todellinen oppiminen tapahtuu työn ohessa. Astuessaan ensimmäistä kertaa pelastuslaitoksen ovesta sisään, kohtaa maailman, joka on täynnä epäoikeudenmukaisuutta. Kenelläkään ei ole tarvetta esittää mitään
Suomenlinnan merivartioasemalla toimivat myös Tulli ja Rajavartiolaitos, joten yhteistyö on tiivistä ja sujuvaa. ”Päivän parasta antia oli verkostoitua aihepiirin parissa työskentelevien kollegojen kanssa. On todella hyvä, että päästään näkemään tällaisessa tapahtumassa esityksiä siitä, miten asioita muut viranomaiset ja toiset pelastuslaitokset tekevät.” Ylikonstaapeli Panu Kanniainen Helsingin venepoliisista kertoi heidän operoivan huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Tupa oli täynnä. Ajankohtaispäivillä oli 60 osallistujaa luennoitsijat mukaan lukien ja palaute rohkaisevaa. omaisiin nähden. P IE T IS E N K O K O E LM A 19 3 4 QR-koodilla verkkokauppoihin Suomen Palopäällystöliitto järjesti helmikuussa ensimmäisen viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivän. Pelastustoimi on jostain syystä aika paljon takamatkalla venetoiminnan koulutuksessa muihin vesillä toimiviin viranLänsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alustoimintaa, harjoittelua, ympäristövahinkotorjuntakalustoa ja menetelmiä esittelivät palomestari Peik Joutsen (vas.) ja paloesimies Dan Karvonen. Tilaa omasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tai Suomen Palopäällystöliiton verkkokaupasta. Päivän aikana riitti keskustelua ja kuultiin myös Meripelastusseuran, Helsingin pelastuslaitoksen ja sisäministeriön pelastusosaston esitykset. Juhani Kostetin kirjoittama kirja esittelee lähes 400 palokuntalipun tarinan kuvineen. Tilaisuudessa itsekin esitelmöinyt palomestari Ville Tuovinen Etelä-Savon pelastuslaitokselta toivoo hyvälle tapahtumalle jatkoa. 2/2024 Pelastustieto 35 ÄÄNI KENTÄLTÄ Palokuntien liput -kirja nyt myynnissä Tämä lähes 500-sivuinen teos kuuluu jokaisen palokunnan käsikirjastoon ja on myös upea lahjatuote. Pelastuksen toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahti Suomenlahden merivartiostosta kertoi, miten meriturvallisuusjärjestelmällä huolehditaan Rajavartiolaitoksen työturvallisuudesta. Hän on aktiivisesti ollut kehittämässä toimintamalleja venetoimintaan. K U V A : M U S E O V IR A S T O . Kimmo Kaisto Venetoiminnan ajankohtaispäivä vastasi tarpeeseen VENETOIMINTA. Harjoituskoordinaattori Sampsa Koskivaara puolestaan kertoi, miten merivartiostossa kaikki ovat moniosaajia aina palomiehestä kätilöön ja meripelastajasta rajavartijaan. Tarkoitus oli verkostoitua ja esitellä eri viranomaisten venetoimintaa sekä ajankohtaisia asioita
Jos se heittäisi reissun lähimpään suomalaiseen keskussairaalaan Rovaniemelle, aikaa kuluisi 12 tuntia ja matkaa kertyisi reilut tuhat kilometriä. Tyypillisesti potilas päätyy hoitoon Norjaan, keskussairaalaa vastaavaan Kirkkoniemen sairaalaan, sinne on vain reilun 200 kilometrin ja vajaan kolmen tunnin ajomatka. ”A-kiireellisyysluokan potilaat päätyvät Rovaniemelle oikeastaan vain silloin, kun keli on niin huono, että kopterit eivät lennä tai tiet Norjan puolella ovat tupruttaneet täyteen lunta”, utsjokelainen ensihoitaja Markku Halonen kertoo. Komentokieli yksiköiden välillä on englanti mutta potilaan kanssa kommunikoinnissa kaikki on sallittua, kunhan yhteys saavutetaan. 36 Pelastustieto 2/2024 ENSIHOITO S uomen ja Euroopan Unionin pohjoisin ambulanssi päivystää Utsjoella. Alueen ambulanssivalmiutta pide. Joki on maiden välinen raja. MATKAT KOPTERILLEKIN PITKIÄ Utsjoki ja Inari muodostavat Pohjois-La36 Pelastustieto 2/2024 Valde Vehkalampi (vas.) ja Markku Halonen ajavat Tenojoen yli menevää siltaa pitkin Norjaan tehtävälle. Siksi Utsjoella kohdattu korkeariskinen potilas päätyy yleensä hoidettavaksi Norjan puolelle. Teksti ja kuvat: Marko Partanen Kiireettömät potilaat saattavat saada avun kahden tunnin ajomatkan päässä olevasta Ivalon jatkuvasti päivystävästä terveyskeskuksesta tai virka-aikaan päivystävästä Utsjoen terveyskeskuksesta. Alue on yhtä iso kuin Pohjois-Savon maakunta lisättynä kymmenellä Helsingillä. pin. Ensihoitoa yli rajan Pohjois-Lapin ensihoitajat operoivat sujuvasti rajan yli Norjaan. Jos potilas kuljetetaan Rovaniemelle, kuljetus ketjutetaan ambulanssityhjiöiden minimoimiseksi joko kahdelle tai kolmelle ambulanssille
Alueen pohjoisimmissa osissa tyypillisempi kopteriapu tuleekin Norjasta, joko Banakissa päivystävältä lääkärillä miehitetyltä meripelastuskopterilta tai Kirkkoniemen sairaalan yhteydessä päivystävältä, FinnHEMS:n kaltaiselta lääkärikopterilta. ”Komentokielenä on englanti, sillä he puhuvat niin huonoa norjaa, että minä en ymmärrä”, Halonen vitsailee. Pohjoismaissa käytetään TETRA-verkkoa, joten maiden välinen kommunikaatio onnistuu yksillä ja samoilla päätelaitteilla. Norjan ambulanssit Kaarasjoella ja Tana brussa voivat tietyissä tilanteissa tavoittaa Utsjoen kylät nopeammin, ne liikkuvat Suomen puolelle tehtävälle mah dollisuuksiensa mukaan Rovaniemellä tai Kemissä päivystävän kenttäjohtajan pyynnöstä. Jos Utsjoen ambulanssi on tehtävällä, on lähin suomalainen yksikkö Ivalossa. Päättäessään potilaan luokse lähetettävästä tarkoituksenmukaisemmasta Ensivaste toimii täällä hyvin. 2/2024 Pelastustieto 37 ENSIHOITO tään yllä Inarin keskustaajaman Ivalon kahdella sekä Utsjoen yhdellä ambulanssilla. Norjan puolella rajakuntia ovat Kaarasjoki ja Tana bru. Rovaniemellä päivystävä FinnHEMS 51 -lääkintähelikoteri pystyy lentämään Ivaloon ja takasin yhdellä tankkauksella. Hän kommunikoi potilaan kanssa puhelimessa olevalla kääntäjäsovelluksella. Sellaisen käyttäminen vaatii kuitenkin virallisen protokollan, joka vie aikaa. Virallinenkin protokolla on kuitenkin joka kerralla tehtävä. Ongelmana on, että Norjan merivartiolaitoksen kopterilla ei ole käytössään suomalaisen terveysviranomaisen Virve-puheryhmiä, jolloin viestintää onnistuu vasta kopterin laskeuduttua. PROTOKOLLA HIDASTAA Aikakriittisten potilaiden selviytyminen on monesti kiinni norjalaiskopterin avusta. Yhtä lailla kuin norjalaisetkin, auttavat suomalaisetkin, kun Norjan puolella tarvitaan apua. Koulunumeroihin ei liiaksi kannata tuijotella.” Myös elekielen on todettu toimivan monessa tilanteessa. ”Meripelastuskopteri on vakuuttavan kokoinen. Vuoropuhelun tulisi kulkea samaa reittiä edestakaisin. Ensihoitaja Karoliina Reinola muistelee erästä tehtävää, jossa kielimuuri oli nousta liian korkeaksi. Sii nä syntyi hauskoja tilanteita, mutta tehtävä saatiin hoidetuksi.” Ensihoitaja Valde Vehkalampi puolestaan käyttää kielitaitoaan empimättä, vaikka koulutodistusten mukaan sinä on toivomisen varaa. Kolmea ambulanssia auttavat sopimuspalokuntien ensivastehenkilöt sekä naapuriapu Norjasta. SUJUVASTI RAJAN YLI Utsjoen kunnassa on kolme rajanylityspaikkaa, Karigasniemen, Nuorgamin ja Utsjoen kylissä. Utsjoen kylässä päivystävällä ambulanssilla riittää niin ikään kilometrejä nieltäväksi, vaikka tehtävä olisi omassa kunnassa; Nuorgamin kylään on 40 kilometriä ja Karigasniemelle 100 kilometriä. ”Minä puhun suomea, norjaa, englantia, saamea ja tarvittaessa kaikkea sekaisin”, Halonen kertoo. ”Ymmärsimme toisiamme, vaikka välillä toistemme ilmeistä saattoi havaita, että sovellus ei toiminut sanatarkasti. Kirkkoniemen hätäkeskukseen voidaan soittaa suoraan ja kertoa tulevasta avunpyynnöstä sekä norjalaisyksiköiden tarvitsemista lisätiedoista, jolloin prosessi nopeutuu. Kerran kun veimme ambulanssilla sille potilasta, niin mietin mistä ovesta ajan siihen sisään”, Halonen nauraa. Norjalaiset kopterit voivat kuljettaa potilaan Kirkkoniemen sairaalan lisäksi yliopistosairaala Tromssaan tai keskussairaalatasoiseen Hammerfestiin. Nykyään yhteistyötä on hiottu ja ihmiset ovat tulleet tutuiksi rajan molemmin puolin. Lentääkseen Utsjoelle asti sen on tankattava matkalla, jotta se voi lentää takaisin Rovaniemelle. Molempien maiden ambulanssit liikkuvat sujuvasti rajan yli, jolloin hätäkeskukset määrittelevät niille vieraan valtion puolella käytettävän toimintapuheryhmän. Kenttäjohtaja esittää pyynnön Suomen hätäkeskukselle, joka ottaa yhteyttä Norjan hätäkeskukseen. Kirkkoniemen lääkärikopterilla on käytössään ensihoitajien käyttämät puheryhmät. KIELIMUURIT MURTUVAT Potilaan kanssa yhteisen kielen löytämisessä kaikki on sallittua. Se tiedustelee avunannon mahdollisuutta kopterin tukikohdasta, joka haluaa tyypillisesti lisätietoa tapauksesta. ”VOIMME LUOTTAA ENSIVASTEESEEN” Suomen puolella Utsjoen VPK:n ensivaste tavoittaa kiireellisen potilaan usein ensimmäisenä. ”En ole koskaan menestynyt koulussa kielissä, mutta kolmen tunnin kuljetuksen jälkeen saatan huomata keskustelleeni potilaan kanssa koko matkan ajan. Kylästä riippuen Ivalon ambulanssille kertyy Utsjoelle ajomatkaa 130–200 kilometriä. Ensihoitaja Karoliina Reinola päivystää Utsjoella.
ENSIHOITAJAT ENSIVASTEESSA Monet ensihoitajat toimivat myös sopimuspalokuntien ensivasteissa. PITKÄT VÄLIMATKAT MUUALLAKIN Myös Inarin puolella sopimuspalokuntalaiset hälytetään usein ensivastetehtäville. Inarin Ivalon kylässä päivystävillä ambulanssilla matkat kunnan muihin kyliin ovat pitkiä, esimerkiksi Inarin taajamaan ja Saariselän hiihtokeskukseen on noin 30 kilometrin matka. ENSIHOITO Ensihoitajat Jari Sarre ja Ronja Kyrö ovat työpari Ivalon ensihoitoasemalla. Lapin ambulanssien hoitotila jaetaan verholla, jos kyytiin tulee kaksi potilasta.. Sopimuspalokuntalainen Ari Aurala on nuorgamilainen yksikönjohtaja. 38 Pelastustieto 2/2024 avusta, vaikkapa norjalaiskopterin hälyttämisestä, on sopimuspalokunnan ensivasteen antamalla arviolla paljon merkitystä. Tilanne menee lähes poikkeuksetta myös ensivasteessa toimivien sopimuspalokuntalaisten ihon alle. He saavuttavat monet potilaat ensimmäisenä ja voimme luottaa, että silloin kohteessa on osaavaa väkeä”, Ivalossa ensihoitajana työskentelevä Jari Sarre sanoo. ”Ensivaste toimii täällä hyvin. Sarre kuljetti työparinsa Ronja Kyrön kanssa potilaansa Pokkaan, jossa hänet vaihdettiin Kittilän ambulanssiin, joka hoiti keikan loppuun Lapin keskussairaalaan. Silti tehtävällä kului ruokataukoineen kuusi tuntia. Reissu kesti taukoineen kahdeksan tuntia. Matkat ovat usein pitkiä. Toinen ambulanssi kuljetti potilaansa Rovaniemelle asti. Heillä on sopimuspalokuntien yksiköissä samat hoitovelvoitteet kuin ambulansseissakin. Olemme kouluttaneet heitä, tiedämme, mitä he osaavat ja mitä välineitä heiltä löytyy”, Halonen sanoo. ”Sopimuspalokuntalaiset ovat motivoituneita ja halunneet kouluttaa itseään. Potilasta voidaan myös tämän voinnista riippuen kuljettaa sopimuspalokunnan yksiköllä ambulanssia vastaan. Joissakin sopimuspalokunnan yksiköissä on laajemmat lääkevalikoimat ensihoitajien käytettäväksi. Mutta silloin, kun joku kylän 170 asukkaasta tarvitsee paikalle ensivasteyksikön ja ambulanssin, ei enää naurata. POTILAANA TUTTU HENKILÖ ”Täällä olemme kaikki toisillemme su kua”, nuorgamilainen sopimuspalokuntalainen Ari Aurala naurahtaa. Pelastustiedon haastattelu keskeytyi, kun molemmat Ivalon ambulanssit saivat tehtävän. ”Olemme tehneet niinkin, että jos ensivasteessa on ensihoitajia, niin he ovat hakeneet ensihoitoaseman tallista vara-ambulanssin, jos varsinainen ambulanssi on kaukana”, Halonen kertoo
Ensihoitajat ovat pyytäneet raportteja radiolla, mutta Aurala antaa ne mieluummin puhelimitse. ASIAT SELVIKSI Tutut potilaat ovat haaste ensihoitajillekin. KOHTALOT SEURAAVAT KOTIIN Tuttujen potilaiden kanssa työskennellessä raskainta on, että heidän kohtaloitansa ei voi käsitellä yhtä kevyesti kuin tuntemattomien. ”Omaisten suru tulee itsellekin jaettavaksi”, Halonen sanoo.. ”Se on turvallisempi tapa selvittää potilaan asioista, sillä potilaan tilan kertominen ytimekkäästi on hankalaa”, Aurala sanoo. ”Olen oppinut ajattelemaan, että jonain päivänä kyydissä on vanhemmat tai oma lapsi”, Markku Halonen sanoo. Siten kotiin jättäminen on helpompaa”, Halonen sanoo. ”Tunnen potilaiden perussairaudet ja kotiolot valmiiksi. Halonen sanoo pakenevansa surua epäsosiaalisen suojamuurin taakse. 2/2024 Pelastustieto 39 ENSIHOITO ”Jäämme tuttujen ihmisten kanssa juttelemaan, kun heidän omaisensa lähtevät ambulanssin mukaan. Ensimmäinen pelko on se, että onko sattunut pahastikin ja toisena heti se, että onnistunko työssäni.” Kun Kyrö oli vasta aloittanut Ivalossa ja murehti epävarmuuttaan, kollega katsoi häntä silmiin ja sanoi: ”Muista, että sillä hetkellä sinä olet se paras apu.” Kyröstä se oli rohkaisevasti sanottu. Tuttujen henkilöiden kohtalot eivät jää työvuoron jälkeen asemalle, vaan ne seuraavat kotiin. Ensihoitoa odotellessa on yleensä aikaa, joten ensivastehenkilöt pakkaavat potilaille avaimet, puhelimet, lompakot, vaatteet ja muut sairaalareissussa tarvittavat tavarat valmiiksi. Haluamme kyläyhteisössä varmistaa, että kotiin jäävä, meillekin tuttu omainen pärjää”, Aurala sanoo. Sitä tosi asiaa ei muuta mikään, että Utsjoki on kaukana mistä tahansa hoitopaikasta. ”Olen huomannut, miten paljon päähän tarttuu käsiteltävää asiaa, sitä täytyy purkaa ulkopuolisten auttajien kanssa.” Halonen kiittelee esimiehiään, jotka kantavat huolta henkisestä kuormittumisesta ja tarjoavat mahdollisuutta purkaa asioita ja keskeyttää tarvittaessa työvuoron. Myös ivalolainen Ronja Kyrö kertoo potilaiden tuttuuden kuormittavan. Hän on keskustellut asiasta myös vanhempiensa kanssa ja selvitellyt, miten he haluavat heitä hoidettavan. Toisaalta tutut potilaat helpottavat päätöksentekoa. Tiedän myös, keneltä voin soittaa lisätietoja tai ketä voin pyytää avuksi. Hän ymmärtää, että se ei ole pitkän päälle toimiva keino. Hän ei unohda niitä sanoja ikinä. Halosen mukaan tuttujen potilaiden kanssa päätöksiä voi tehdä turvallisemmin. ”Se tuo stressiä työhön
Ministeriössä on valmistumassa tiealueella tapahtuvaan pelastamiseen liittyvä toimintaohje, jota valmisteleva hanke käynnistettiin Palopäällystöliiton aloitteesta. Liikennepelastamista koskevat kohdat olivat ilmeisen vahingossa jääneet pois myös sisäministeriön palvelutasopäätöksen sisältöä ohjaavasta asetuksesta ja asiakirjapohjasta. Liikenne aiheuttaa kiistattomasti suurimman henkilöriskin ihmisten turvallisuudelle ja siten erityisvaatimukset pelastustoiminnalle. Palokunta kiitää liikenneonnettomuuksiin ja liikennevälinepaloihin noin 18000 kertaa vuodessa, yli kaksi kertaa useammin kuin rakennuksissa oleviin tulipaloihin. Pitkään asian eteen työtä tehnyt Mikko Saastamoinen sai tästä tunnustuksena Vuoden Palomies -tittelin neljä vuotta sitten. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Ohjeen tarkoitus on parantaa pelastajien turvallisuutta, joka on peruslähtökohta kaikelle pelastustoiminnalle. Samalla on määriteltävä osaamisen ylläpitämiseksi vaadittava harjoittelu. Suomen Palopäällystöliitto on ollut suomalaisen liikennepelastamisen keihäänkärki, kun kasvavien riskien mukana tuomia osaamisvaatimuksia on pyritty kirimään kiinni. Ilman ministeriön ohjetta riittävä osaamisen taso tai yhdenmukaisuus ei toteudu. Ohjeen tueksi tarvitaan Pelastusopisto-vetoinen järjestelmä, jolla uudet pelastustekniikat tuodaan Suomeen ja viedään edelleen perusja täydennyskoulutuksen kautta kentälle. Liikenneonnettomuuksissa ja liikennevälinepaloissa kuolee vuosittain yli 200 ja loukkaantuu liki 8000 henkilöä. Uudet teknologiat ja käyttövoimaratkaisut ovat sen kokoluokan mörkö, että liikennepelastamisen varjoon jääminen ei ole vaihtoehto. Kaikissa muissa onnettomuuksissa kuolee yhteensä alle 50 ja loukkaantuu noin tuhat ihmistä vuodessa. Valtakunnallista säädösperustaa ja vaatimuksia liikennepelastamisen valmiudelle ei ole olemassa. Kuulostaa tutulta, sillä samaa virttä on veisattu liki parin vuosikymmenen ajan. 40 Pelastustieto 2/2024 Liikennepelastaminen varjoista valoon Uusi tekniikka lisää riskiä. Toivoa on kuitenkin olemassa. Palopäällystöliiton mahdollistamana ovat muutamat asiaan vihkiytyneet pioneerit käyneet ottamassa oppia maailmalta ja tuoneet uutta tietoa härmään parhaansa mukaan. Aihe on nostettava valokeilaan – siellä se on isossa maailmassakin.. Ohje ei kuitenkaan ratkaise perusongelmaa. Ajoneuvotekniikka kehittyy ja luo kasvavaa riskiä liikenneonnettomuuksissa sekä liikennevälinepaloissa toimimiselle. Tarvitaan myös sellainen ohje, jossa on määritelty pelastustoimintaa koskevat osaamisen tasot liikenteeseen liittyvissä onnettomuuksissa. Asia on silti hallussa korkeintaan välttävästi, väittäisin. Liikenteeseen liittyvän pelastustoiminnan osaaminen ei voi kuitenkaan nojata yksittäisten henkilöiden varaan. Palopäällystöliitto voi olla tässä tukena, mutta ei voi kantaa kansallista vastuuta
Aineistonkeruun yhteydessä havahduin organisaatiokulttuurien ja sitä kautta johtamistapojen moninaisuuteen. Hyväkään johtaja ei pärjää, jos vastaanotto ei ole kohdillaan. Nämä haasteet on havaittu jo aineiston keruun aikana. Tällä hetkellä aamukahveja tuotetaan pelastusalan jatko-opiskelijoiden (PETOJATKO) verkostossa. O len Samuli Taira. Olen palomies-sairaankuljettajan virassa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella, eli sieltä tulee rahaa, jos ei ole apurahaa. Heikoimmillaan johdetaan tavalla, joka on ristiriidassa tavoitteiden kanssa, ja se johtaa henkilöstön epätoivottuun toimintaan. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa johtaa. Molemmissa tarvittaisiin petraamista. Tutkimus vie paljon siihen varattua työaikaa, mutta tutkimuksesta pitää viestiäkin, jotta sen on mahdollista hyödyttää ketään. Johtamisen opinnoissa havahduin, etteivät johtamisen teoriat näyttäydy pelastuslaitoksen arjessa. Toivon hahmottavani, minkälaisia organisaatiokulttuureja pelastuslaitokselta löytyy, miten ne toimivat yhteen ja mitä ongelmia niissä on. Tutkimuksen käytäntöön viemiseksi on olemassa jo hankehakemus, joka toisi tutkimustulokset valmennuksiksi muutettuina kaikkien pelastuslaitosten ulottuville. Työn ulkopuolella vietän aikani perheeni kanssa ja myös liikun sekä luen. Olen jonkin verran sparraillut pelastuslaitosten opiskelijoita (pelastusala ja ensihoito) opinnäytetöissään. Optimitilanteessa johtamisen tapa on linjassa johtamisen tavoitteiden kanssa ja siten vaikutukset toivottuja. 2/2024 Pelastustieto 41 TUTKIJA ESITTÄYTYY Ei yhtä oikeaa tapaa johtaa Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla alan tutkimusviestintää. Toisaalta luulen löytäväni johtamisesta hyviä ja huonoja tapoja. Viimeistelen ensimmäistä artikkeliani eli käytännössä hion tekstin sopivaksi tieteelliseen lehteen. Opin itsekin lisää tutkimuksen tekemisestä pohtimalla sitä muiden kanssa. Jatko-opinnot tuottavat valtavasti tutkimusosaamista. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ja Tampereen yliopiston hankkeeseen haetaan Palosuojelurahaston apurahaa. Haluan tutkia johtamista ja toisaalta johtamisen ympäristöä eli organisaatiokulttuuria. Pelastusala on perinteikäs ala, jossa on paljon varmaa "tietoa", mutta todella vähän tutkittua tietoa. Omiin valmennuksiin verrattuna tässä hankkeessa on erityistä pelastusalalta kerätty laaja etnografinen tutkimusaineisto, jossa tarkastellaan pelastusalan johtamisen haasteita ja tuotetaan pelastusalalle soveltuvaa valmennusta. Kuukausittaiset aamukahvit voisivat palvella ainakin verkostoitumisen ja yhteistyön näkökulmista. Näiden lisäksi lueskelen organisaatiokulttuuriin, johtamiseen, pelastusalaan ja etnografiaan liittyviä tutkimuksia. Vaikkei hanke ottaisikaan tuulta purjeisiin, aion jatkossakin viestiä aktiivisesti tutkimuksistani ja niiden tuloksista. Koonnut: Siiri Pohjoinen K U V A : T E R H I K A LL IO. Varsinkin tulevat tulokset ovat sellaisia, joiden pohjalta lienee helppoa herätellä keskustelua somessakin. Tutkimusaineistoa analysoitaisiin osin uusillakin kysymyksillä ja tuotettaisiin työyhteisötaitoihin ja johtamiseen liittyvät valmennukset. Aloittelevana tutkijana pelastusalan tutkijat tuntuvat hajanaiselta ja harvalta joukolta. Edgar Scheinin mukaan johtamisen tärkein tehtävä on rakentaa organisaatiokulttuuri, koska se määrittää mitä tapahtuu, kun kukaan ei ole vahtimassa. Esimerkiksi autoritaarisella johtamisella voidaan saavuttaa orjallisesti totteleva joukko, mutta kuinka luova tuo joukko on ongelmanratkaisutilanteessa. Aloitan aineistoanalyysin lukemalla tutkimusaineiston muutamaan kertaan lävitse, ja teen alustavia merkintöjä ennen kuin aineistoa aletaan tarkastella analyysiohjelmistolla. Toisaalta hyväkin henkilöstön osaaminen menee hukkaan huonolla johtamisella. Väitöskirjatutkimukseni Tampereen yliopistossa käsittelee pelastusalan johtamista ja organisaatiokulttuuria aseman arjessa. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2026, jos minun on mahdollista jatkaa täysipäiväisesti. Viestinnän osuus on varsinkin apurahakausien ulkopuolella valunut vapaa-ajalle. Valitettavasti en usko, että tieteelliset artikkelit tulevat muun kuin suppean joukon lukemiksi. Esittelemme Pelastustiedossa tutkijoita ja heidän työtään, vuorossa on Samuli Taira. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hankkeesta joutui jo toinen pelastuslaitos perumaan osallistumisensa, mutta rahoituksen varmistuessa se pyritään myymään muillekin pelastuslaitoksille. Analyysin tuloksista muodostuu valmennusten pohja, eli niillä pyritään vastaamaan tutkimuksella havaittuihin ongelmakohtiin
Tämän selvittämiseksi pelastuslaitosta pyydetään osoittamaan, että kalusto soveltuu alueella potentiaalisiin vahinkoaineisiin ja siihen toimintaympäristöön, jossa sitä todennäköisimmin käytetään. Teksti: Justiina Halonen ja Pauliina Kopra · Kuva: Justiina Halonen Valmius vastata ympäristövahinkoihin PUNAISENA LANKANA RISKIPERUSTAISUUS Arviointimallin kysymykset peilaavat torjuntavalmiutta riskeihin. Arviointimallin tavoitteena on purkaa auki, mistä osa-alueista ympäristövahinkojen torjuntavalmius koostuu. Miten tämä voidaan toteuttaa, kun tehtäväkenttä on moninainen ja pelastustoimen alueet erilaisia. VARAUTUMINEN Aluehallintovirastojen yhteisen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden arviointimallin tavoite on kuvata ympäristövahinkojen pelastustoiminnan, eli öljyja kemikaalivahinkojen torjunnan, kokonaisuus sekä tukea riskiperustaista varautumista ja toiminnan kehittämistä. Merellinen vahinko voi poiketa haastavan toimintaympäristönsä lisäksi myös tehtävän keston osalta. 42 Pelastustieto 2/2024 Ö ljyja kemikaalivahinkojen torjunta on laaja kokonaisuus, johon sisältyy pelastustoiminnan, kaluston ja materiaalisen varautumisen lisäksi muun muassa ennakkoon laadittavat toiminnalliset ja hallinnolliset suunnitelmat sekä osaamisen ylläpito. Ympäristövahingontorjuntaeli YVT-tehtävä voi olla hyvinkin erilainen riippuen vahingon aiheuttajasta tai lähteestä, vahinkopaikasta ja vuotaneesta aineesta. Esimerkiksi öljyntorjuntakalustoa tarkastellaan siitä näkökulmasta, onko sillä mahdollista vastata alueen riskikuvan mukaisiin tilanteisiin. Jaottelua on mahdollista hyödyntää myös YVT-suunnitelman sisällysluettelona.. Jaottelu on rakennettu kansainvälisen mallin pohjalta. Pelastustoimen tulee kuitenkin kyetä varautumaan kaikkiin alueensa vahinkouhkiin. Tähän vastaaminen edellyttää tietoa siitä, mitä aineita alueella liikkuu, miten aineet vahinkotilanteessa käyttäytyvät ja missä mahdolliset riskipaikat sijaitsevat. Kalustoa tarkasteltaessa ei siis ole olennaista, onko sitä paljon vain vähän, saati enemmän vai vähemmän kuin muilla pelastuslaitoksilla, vaan ratkaisevaa on, että se vastaa juuri kyseisen Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden osa-alueet. Mallissa kuvataan kymmenen YVT-osa-aluetta, joita tarkastellaan alueen erityispiirteisiin tarkentavien kysymysten avulla. Tehtäväkokonaisuuden erityispiirteet vaativat muusta pelastustoiminnasta erillistä tarkastelua. Vahinko voi olla vakavuudeltaan päivittäiskokoluokkaa tai suuronnettomuus
Tasot peilaavat alueen riskitasoa eli odotettavassa olevan vahingon vakavuutta. Ensimmäisellä arviointikierroksella 2022 havaittiin puutteita torjuntatasojen saavuttamisessa. TARKENTAA, EI KUMOA AIEMPAA Arviointimalli tuo esiin ympäristövahinkojen pelastustoiminnan laajemman kokonaisuuden. Tästä syystä arviointimalli kysyy kaluston vastaavuutta alueen riskeihin. Palvelutasopäätöksen ja vuosittaisten selvitysten osana on tärkeä tunnistaa YVT-valmiuden investointitarpeet. Tunnistettuihin puutteisiin tulee kuitenkin reagoida ja kehittämistoimenpiteitä seurataan vuosittain. Kaluston tulee siksi olla asianmukaisesti varastoitu, huollettu, hyvässä käyttökunnossa ja nopeasti käyttöönotettavissa. Kalustollista varautumista on vaihtelevasti kuvattu aiemmissa öljyntorjuntasuunnitelmissa. Varautumista ei siten voi mitata vain kaluston kappalemäärillä. Pelastuslaitokset voivat hyödyntää arviointimallia itsearvioinnin ja toiminnan kehittämisen työkaluna; se antaa tietoa nykytilasta ja kehittämiskohteista sekä tekee jatkossa näkyväksi sen missä on kehitytty. MATERIAALINEN VARAUTUMINEN YVT-valmius edellyttää erityiskalustoa ja -osaamista. Nykyisestä kalustovalikoimasta ei löydy yhtä ihmeiden tekijää, ja siksi eri kalustotyyppien ja torjuntamenetelmien käyttökohteet ja -rajoitteet on tunnettava. Malli ei edellytä tiettyjä ’oikeita vastauksia’ vaan peräänkuuluttaa riskiperustaisuutta. Karrikoiden voidaan sanoa, että siinä missä yksi saattaa tulla toimeen 15 paalilla imeytysmateriaalia, toiselta edellytetään kokonaisen torjuntalaivaston ylläpitoa. Kaluston käyttötaito tulee varmistaa harjoituksilla, joihin osallistuu riittävä määrä henkilöstöä: osaamista ja riittävää suorituskykyä tulisi olla käytössä jokaisessa työvuorossa. Lisäksi pyydetään kuvaamaan torjuntakaluston sijoitteluperusteita. Koska YVT-malli kattaa öljyjen lisäksi kemikaalivahingot, kysymyksiin vastaaminen edellyttää pelastuslaitosten sisällä eri asiantuntijoiden yhteistyötä ja vuoropuhelua myös CBRNE-kokonaisuus huomioiden. Pelastuslaitosten jatkuvan riskien hallinnan menetelmien kautta tulee seurata ja arvioida myös ympäristövahinkojen pelastustoiminnan palveluiden vaikuttavuutta ja kehittää suorituskykyä vaikuttavuuden perusteella. On siis olennaista kuvata, millaista kalustoa on hankittu ja millä perusteella, jotta myös mahdolliset lisätarpeet puomitustai keräyskykytavoitteissa ovat osoitettavissa. Mallin rakenne saattaa helpottaa myös YVT-suunnitelman sisällön jäsentämistä.. Malli tarkentaa varautumisperusteita ja tekee ne näkyviksi myös oman talon ulkopuolisille. Jatkossa nämäkin päätökset tulee sitoa vahvemmin alueen riskeihin ja tarpeisiin sekä ympäristövahinkojen pelastustoiminnan laajempaan kokonaisuuteen. PERUSTUU RISKEIHIN JA TARPEISIIN Yksi arviointimallin tavoitteista on auttaa tunnistamaan kehittämiskohteita öljyja kemikaalivahinkojen pelastustoiminnan suorituskyvyssä. Esimerkiksi se, onko kalusto tarkoituksenmukaisinta hajauttaa vai keskittää, on aina tapauskohtaista, ja siksi olennaisinta on perustella tehdyt valinnat. Alueiden erilaisuus on pyritty huomioimaan rakentamalla arviointimalliin kolme torjuntavalmiuden tasoa A, B ja C. Esimerkiksi rannikkoalueen meriliikenteen tuomat riskit edellyttävät huomattavaa varautumista, mutta samaa valmiustasoa ei ole tarkoituksenmukaista edellyttää kaikilta laitoksilta. Tehokkaan torjunnan tulppana voi olla myös logistiset haasteet torjuntavarikon ja vahinkopaikan välillä, välivarastointikapasiteetin puute tai se, ettei kalustoa osata täysimääräisesti hyödyntää. Investointien suunnittelussa on syytä varmistaa riittävä varautuminen myös muiden kemikaalien kuin fossiilisten öljyjen vahinkoihin. Tasolla A on riskikartoitukseen perustuen ennakoitavissa paikallisilla resursseilla hoituvia vahinkoja, vastaavasti B-tasolla vakavuudeltaan alueellisia ja C-tasolla kansallisia tai kansainvälisiä resursseja vaativia. 2/2024 Pelastustieto 43 VARAUTUMINEN alueen riskeihin. Öljyja kemikaalivahingoille on tyypillistä nopean eskaloitumisen riski. Se ei tee tyhjäksi aiempaa öljyntorjunnan varautumissuunnittelua: Jos pelastuslaitos on aiemmin rakentanut valmiuttaan esimerkiksi 20 000 tonnin alusöljyvahinkoon varautumiseksi ja riskianalyysi vahvistaa riskitason edelleen relevantiksi, kysymyksiin vastataan tähän kokoluokkaan peilaten. YVT-valmius ei kuitenkaan ollut vakavasti uhattuna. Aluehallintovirastojen arviointien perusteella kyse ei siis ollut merkittävistä puutteista palvelutasossa, jotka olisivat edellyttäneet korjausmääräysten antamista. Koska asiaa ei ole aiemmin tarkasteltu kokonaisuutena, on luonnollista, että myös kehittämiskohteita on noussut esiin. Kalustollisesta näkökulmasta tasolla A on siten ihan ok, että pelastuslaitoksen kalusto toimii sen omiin tarpeisiin, mutta tasolla B kalustollisen ja materiaalisen varautumisen tulisi olla yhteensovitettua naapuripelastuslaitosten ja jatkossa pelastustoiminnan yhteistyöalueen pelastuslaitosten kanssa
Täällä ainakin nousee käsi pystyyn. Laitanko turvakengät jalkaan. Kuinka moni miettii 775C-keikan ”lapsi kuumeessa, oksentelee” -lisätiedot luettuaan jo äksäämistä ja puheenvuoroa riittävän nesteytyksen sekä muun kotona annettavan hoidon tärkeydestä. Kokeilenko potilaan rannepulssin ensiarvion yhteydessä. Potilastilanteita lähestytään systemaattisesti, jolloin oma tunnekokemus vaikuttaa vähemmän lopputulokseen. Tapio Sovijärvi on ensihoitaja, Laadukasta ensihoitoa -podcastin tekijä ja alan realiteetit tiedostava idealisti. Mitä paremmin olemme tietoisia tekijöistä, jotka vaikuttavat tapaamme tehdä päätöksiä, sitä kriittisemmin voimme arvioida ja kehittää omaa toimintaamme myös ensihoitotehtävillä. Lisätutkimuksissa syke ja hengitystaajuus ovat koholla, sokerimittari näyttää ”HI” ja ketoaineetkin ovat harmillisen pystyssä. Toisinaan se ankalta näyttävä ja kuulostava otus saattaa kuitenkin olla seepra tai jotain vielä jännittävämpää. 44 Pelastustieto 2/2024 LAADUKASTA ENSIHOITOA Toisinaan ankalta näyttävä voikin olla seepra. Intuition sijaan päätöksiä voidaan tehdä myös analyyttisellä otteella. Uskalletaan siis toisinaan uhrata ajatus myös omalle ajattelullemme!. Tärkein keino päätöksentekoprosessiin liittyvien virheiden välttämiseksi on yksilöllisten metakognitiivisten taitojen kehittäminen. Niistä yli 90 prosenttia syntyy intuitiolla, ilman tietoista ajattelua. Analyyttinen päätöksenteko on hitaampaa ja vaatii suurempaa työpanosta kuin pelkkä kuuluisa kliininen silmä, mutta sisältää toisaalta vähemmän riskejä omien tunteiden ja vireystilan vaikutukselle sekä muille päätöksentekoprosessiin liittyville virheille. Milloin viimeksi ajattelit ajatteluasi. Erityisesti intuitiiviseen päätöksentekoon liittyviä virhetyyppejä on tunnistettavissa surullisen pitkän listan verran. Nyt gastroenteriitin todennäköisyys onkin jo huomattavasti pienempi ja tuoreen diabeteksen aiheuttama ketoasidoosi vaikuttaa todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Myös oma väsymys, nälkä, arvostelun pelko ja työyhteisön luoma paine voivat vaikuttaa päätöksentekoon haitallisesti. Analyyttiseen päätöksentekoprosessiin potilastyössä kuuluvat olennaisesti eri työdiagnoosien ennakkotodennäköisyyksien pohtiminen oireiden sekä sairaushistorian pohjalta ja niiden vahvistaminen tai poissulkeminen lisätutkimusten avulla. Otanko happirepun mukaan kohteeseen. Näistä tyypillisimpiä lienevät liiallinen ankkuroituminen omaan ajatukseen työdiagnoosista ja vaihtoehtojen sivuuttaminen, potilaan ulkoiseen olemukseen liittyvät seikat tai ajattelun periytyminen siten, ettei riittävän kriittisesti tarkastella esimerkiksi kollegan ehdottamaa työdiagnoosia. Työmme ensihoidossa sisältää loputtoman sarjan päätöksiä. Erityisesti kliinisessä ympäristössä analyyttinen päätöksenteko edellyttää riittävää tietoisuutta omasta ajatusprosessista. Vanhuksen virtsatieinfektion voi haistaa usein jo ovelta, tupakkamiehen vinkuva uloshengitys vie kuin huomaamatta ajatukset keuhkoahtaumatautiin. Näissä tilanteissa liiallinen luottamus omaan intuitioon saattaa johdattaa väärään työdiagnoosiin. Kevättalven vakiovieraan eli noroviruksen aiheuttaman gastroenteriitin ennakkotodennäköisyys on suuri teini-iän kynnyksellä olevalla lapsella, joka oksentelee, lämpöilee, valittaa vatsakipua ja ruoka ei maistu. Myös potilaan luona tehtävät työdiagnoosit muodostuvat useimmiten intuitiivisesti kliinisen kokemuksen ja koulutuksen pohjalta. Hieman epätodennäköisempiäkin vaihtoehtoja löytyy, kuten umpilisäkkeen tulehdus tai juuri puhjennut diabetes
Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden M I L L O G . Pitkä kokemuksemme CBRN-kalustosta sekä ammattilaisviestinnästä varmistaa, että saat kalustollesi kustannustehokasta, laadukasta ja luotettavaa täyden palvelun kunnossapitoa koko Suomessa. Ja olen lopun kyllästynyt siihen, että pieni alamme tuhlaa paukkuja aivan turhaan osoittelemalla syyttävällä sormella toisiaan. Siitä kiitos kaikille, kaikilla tasoilla ja kaikissa rooleissa. Näissä tehtävissä olen huomannut, että kaipaamme pelastusalalla enemmän yhtenäisyyttä. Nyt sitä yhtenäisyyttä kaivattaisiin enemmän kuin koskaan ennen suuren soten rinnalla hyvinvointialueilla ja vaikeassa taloustilanteessa toimiessamme. Olemme pieni toimiala, jossa yhtenäisyys toisi paljon etuja. Ja omasta mielestäni olen siinä kohtuullisesti myös onnistunut yhdessä muiden osapuolten kanssa. Ehkä sitä ei kannata edes miettiä, vaan enemmänkin sitä, mitä kukin itse voisimme asialle tehdä. Alaamme vaivaa vahva sisäinen vastakkainasettelu. Kenelle sitten kuuluu alamme yhtenäisyyden parantaminen. 46 Pelastustieto 2/2024 Yhtenäisyys vaatii kaikilta tekoja PUHEENJOHTAJALTA Yhdessä saavutamme enemmän. Tilanteen korjaaminen on hyvä aloittaa siitä, että pohdimme kukin tahoillamme, miten itse voisimme toimia toisin ja edistää alan yhtenäisyyttä omalla toiminnallamme. Olen omalta osaltani pyrkinyt edistämään alamme yhtenäisyyttä sekä toimiessani sisäministeriön projektipäällikkönä hyvinvointialueiden toimeenpanossa että Pohjois-Karjalan pelastusjohtajana. Yhteistyössä on se voima. Kenen vika se on, onkin erittäin hyvä kysymys. Pelastuslaitokset puuhaavat kumppanuusverkostossa omiaan ja haluavat olla itsenäisiä alueillaan. Sitä olen usein pohtinut. Sisäministeriö ei kuule, se ohjaa liikaa ja mikromanageeraa ohjauksessaan. Olen varma, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite ja sen olen kokenut myös käytännössä ”molemmilla puolilla” toimiessani. Mutta kun se ei ole. Millog-konserni turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Millog-konsernin muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy. Aluehallintovirasto on tarpeeton paha, jonka voisi lakkauttaa ja joka puuttuu aiheettomasti pelastuslaitosten toimintavalmiusongelmiin. Sitä ennen ja lisäksi nykyisen pestini aikana myös sisäministeriössä. Viimeksi tätä peräänkuulutettiin alkuvuodesta pelastusjohtajien ja sisäministerin tapaamisessa. Tunnustan, että kärjistän vahvasti, enkä halua syyttää ketään osapuolia. Vastaus on, että meille kaikille. F I Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely Millog palvelee toimialoja, joille turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Turvallinen Suomi sekä yhtenäinen pelastustoimi ja ensihoito (siltä osin kuin pelastuslaitokset sitä tuottavat) tehdään yhdessä. Se olisi helppo toteuttaa paitsi teoriassa, myös käytännössä. Toimintasi turvaaja Olen toiminut Pohjois-Karjalan pelastusjohtajana reilut viisi vuotta. Sen sijaan, että voisimme käyttää kaiken sen energian yhteisten asioiden ja tavoitteiden edistämiseen. Ammattijärjestöt ajavat vain henkilöstönsä etua ymmärtämättä työantajan puolta ja ahdinkoa. Mutta ehkä tässä on myös pieni totuuden siemen. Henkilökohtaisesti en ymmärrä tätä vastakkainasettelua, ja olen sen myös tuonut useasti esille. Jos löisimme oikeasti alalla hynttyyt yhteen, voisimme saavuttaa paljon enemmän. Miksi. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. #yhdessä.
Pitkä kokemuksemme CBRN-kalustosta sekä ammattilaisviestinnästä varmistaa, että saat kalustollesi kustannustehokasta, laadukasta ja luotettavaa täyden palvelun kunnossapitoa koko Suomessa. Millog-konserni turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Millog-konsernin muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy. 040 867 9669 markus.marila@esri.fi esri.fi. Toimintasi turvaaja Ota yhteyttä! Sijaintianalytiikasta luotettavaa tietoa päätöksentekoon – riskiluokituksista tilannekuviin. F I Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely Millog palvelee toimialoja, joille turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Markus Marila puh. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden M I L L O G
2 4.2 Tulityöt vakituisella tulityöpaikalla ............. Vakuutuksenottajan on saatettava suojeluohje kaikkien tulityöluvan myöntäjien, tulityöntekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon. Siinä on määrääviä tekijöitä, mutta myös ohjeistuksia”, Siljoranta kertoo. Jarkko Sorjonen LähiTapiola-ryhmä Sisällys Suojeluohjeen velvoittavuus ............................ If käyttää muotoa ”Tulitöiden turvallisuusohjeet” ja muistuttaa heti ohjeensa alussa, että sopimusehtojen mukaan ”korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden tai tämän turvallisuusohjeen noudattamisen.” Eroja vakuutusyhtiöiden suojeluohjeista löytyy muualtakin. ”Aikasykli on meillä yhdestä kolmeen vuotta. Lisäksi on noudatettava annettuja lakeja, asetuksia sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä ja määräyksiä. Sisällysluettelo 1 Suojeluohjeen velvoittavuus 2 Säädökset ja viranomaismääräykset 3 Tulitöiden turvallisuuskoulutus ja -tutkinto 4 Määritelmät 5 Tulityösuunnitelma 6 Tulityöt 6.1 Vähäisen palovaaran työt 6.2 Tulityöt vakituisella tulityöpaikalla 6.3 Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla 6.3.1 Tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tulityölupa tilapäisellä tulityöpaikalla 6.3.2 Turvatoimet tilapäisellä tulityöpaikalla 6.3.3 Sammutuskalusto ja suojausmateriaali tilapäisellä tulityöpaikalla 6.3.4 Tulityövartiointi tilapäisellä tulityöpaikalla 7 Kattoja vedeneristysalan tulityöt 7.1 Kattoja vedeneristysalan tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tulityölupa 7.2 Työmenetelmän valinta 7.3 Turvatoimet kattoja vedeneristysalan tulityöpaikalla 7.4 Sammutuskalusto, suojausmateriaali ja raivauskalusto kattoja vedeneristysalan tulityöpaikalla 7.5 Kattoja vedeneristysalan tulityövartiointi LIITTEET: Tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tulityölupa Kattoja vedeneristysalan tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tulityölupa Tulitöiden suojeluohje 1 Suojeluohjeen velvoittavuus Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava tätä suojeluohjetta ja valvottava, että suojeluohjetta noudatetaan kaikissa vakuutuksenottajan, vakuutetun tai näihin rinnastettavan teettämissä tulitöissä sekä kattoja vedeneristysalan tulitöissä. ............... Vakuutuksenottajan on varmistettava, että suojeluohjeessa edellytetyt olosuhteet vallitsevat kaikissa vakuutuksenottajan tai vakuutuksenottajaan rinnastettavan tekemissä tai teettämissä tulitöissä. Esimerkiksi vaadittu alkusammutuskalusto vakituisella ja tilapäisellä tulityöpaikalla voi vaihdella yhtiöittäin. 1 3 Tulityösuunnitelm a ............................ 5 Suojeluohjeen velvoittavuus Vakuutussopimuks een liitetty suojeluohje on varsinaisia vakuutusehtoja täydentävä vakuutussopimuksen osa. Jos tulityöluvan myöntäminen, tulityö tai tulityövartiointi teetetään ulkopuolisella, suojeluohje on saatettava palvelun tuottajan tietoon ja kirjallisesti edellytettävä, että tämä noudattaa suojeluohjetta. ............................ 1 Suojeluohjeen tarkoitus Tässä suojeluohjeessa annetaan vaatimukset tulitöistä sekä kattoja vedeneristysalan tulitöistä aiheutuvien palovahinkojen torjumiseksi. Tulityösuunnitelm a Tulityösuunnitelm a on kirjallinen suunnitelma tulitöiden sekä kattoja vedeneristysalan tulitöiden turvallisesta tekemisestä. 5 5.4 Sammutusja raivauskalusto sekä suojausmateriaali ............................ ”Suojeluohjeiden tarkoituksena on ohjata ja auttaa asiakkaita paremmin ennaltaehkäisemään paloriskiä tulityötoimenpiteissä. Vakuutettu on se, jonka hyväksi vahinkovakuutus on voimassa. Kaikkea, mikä tässä suojeluohjeessa on asetettu vakuutuksenottajan velvollisuudeksi, sovelletaan myös kaikkiin vakuutettuihin. Senior Underwriter Jari Siljoranta kertoo, että vaatimus tulityövartijan tulityökortista on ollut yhtiön käytäntönä aiemminkin, mutta on päivityksen myötä kirjattu selkeämmin näkyville suojeluohjeeseen. Vakuutussopimuks esi muodostuu vakuutuskirjasta, vakuutusehdoista, suojeluohjeista ja yleisistä sopimusehdoista. 5 5.5 Kattoja vedeneristysalan tulityövartiointi . ..................... Kattoja vedeneristysalan tulityöt Kattoja vedeneristysalan tulitöitä ovat vedeneristystyöt, joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. 2 Määritelmät Tulityöt Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. 5 5.3 Turvatoimet kattoja vedeneristystöiden tulityöpaikalla ............................ Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, korvausta voidaan vakuutussopimusla in mukaan vähentää tai se voidaan evätä. Jos et noudata näitä ohjeita, voimme vähentää korvaustasi tai evätä sen kokonaan. Näissä suojeluohjeissa kerromme, mitä velvollisuuksia sinulla on ennaltaehkäistä vahinkoja. Vakuutuskirjassa kerromme, mitä vakuutuksia ja turvia yritykselläsi on ja mitä vakuutusehtoja niihin sovelletaan. .... Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.” Käytännössä vähimmäisvaatimukseksi on riittänyt alkusammutuskoulutus. ........ Jos suojeluohjetta ei noudateta ja noudattamatta jättäminen vaikuttaa vahingon syntyyn tai sen laajuuteen, korvausta voidaan vähentää tai se voidaan evätä. Pohjola Vakuutuksen yleiset sopimusehdot sisältävät vakuutukseesi liittyviä yleisiä määräyksiä. 3 5 Kattoja vedeneristysalan tulityöt................. 1 2 Määritelmät ............................ Vakuutuksenottaj an ja vakuutetun on huolehdittava siitä, että tämän suojeluohjeen sisältö on kaikkien tulityöstä vastaavien ja tulityötä tekevien henkilöiden tiedossa. Pohjolan ohje poikkeaa vakuutusyhtiöiden valtavirrasta, sillä useimmissa muissa tulityövartijan pätevyysvaatimukseksi mainitaan rimpsu ”Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tulkitsemme vakuutuskirjaa, vakuutusehtoja, suojeluohjeita ja yleisiä sopimusehtoja kokonaisuutena. N äin seisoo Pohjola Vakuutus Oy:n tulitöitä koskevassa suojeluohjeessa. Sopimuspakettiin kuuluvat suojeluohjeiden lisäksi yleensä myös vakuutuskirja, vakuutusehdot ja yleiset sopimusehdot. Vakituinen tulityöpaikka Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu palo-osasto tai muu ympäristöstään rajattu alue, jossa tulityöt voidaan tehdä Suojeluohje Voimassa 1.1.2017 alkaen Tulityöt: Suojeluohje S621 290013f 01.24 1 Suojeluohje tulitöiden sekä kattoja vedeneristystulitöide n vahingontorjuntaan , S621 Velvollisuutesi ennaltaehkäistä vahinkoja, voimassa 1.1.2024 alkaen Tervetuloa lukemaan suojeluohjetta! Näissä suojeluohjeissa kerromme, mitä yrityksesi pitää tehdä ja ottaa huomioon tulitöistä aiheutuvien omaisuusja keskeytysvahinkoje n torjumiseksi. Tämän suojeluohjeen kohdat 0-4 koskevat tulitöitä ja kohdat 0-3 ja 5 koskevat kattoja vedeneristysalan tulitöitä. Päivityksistä ja muutoksista tietysti kerrotaan asiakkaille, mutta joillekin ne tulevat silti yllätyksenä. Vakuutuksenottaja n ja vakuutetun on tulitöitä tehtäessä noudatettava tätä suojeluohjetta. ......................... Toki se on meilläkin pohjana, että viranomaismääräyksiä noudatetaan”, Siljoranta mainitsee. Nämä suojeluohjeet ovat osa vakuutussopimusta si. Siksi vakuutuksenottajan kannattaa aina tarkistaa oman yhtiönsä vaatimukset ja noudattaa niitä. 2 4 Tulityöt ............................ 1 1 Suojeluohjeen tarkoitus ............................ 4 5.2 Työmenetelmän valinta ............................ Silloin katsotaan, että olemme Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeissa on eroja lainsäädännön ja nykypäivän ohjeistusten tasalla”. MUTTA MIKÄ IHMEEN SUOJELUOHJE. . Lue nämä ohjeet huolellisesti. Tätä suojeluohjetta ja tulityöstandardia SFS 5900 noudattamalla tulityöntekijä varmistaa, että hän toimii riittävän huolellisesti tulitöitä tehdessään. ”Täytyy muistaa, että myös viranomaismääräykset tulee täytettyä. Suojeluohje on saatettava myös kaikkien vakuutettujen tietoon. . Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähköja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyö t, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella. TM H 0.2. Vakuutusehdoissa kerromme, millä ehdoilla vakuutamme vakuuttamaasi omaisuutta. Näitä ovat esimerkiksi eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja vedeneristysten kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö sekä näihin töihin liittyvät välttämättömät aputyöt, joissa syntyy kipinöitä. 4 5.1 Kattoja vedeneristysalan tulityölupa ........ Suojeluja turvallisuusohjeet ovat osa vakuutussopimusta – siis sitä, jonka kaikki vakuutuksenottajat solmivat vakuutusyhtiönsä kanssa. Siljoranta näkee, että tulityökoulutus voisi olla yksi keino kasvattaa tietoisuutta paitsi itse suojeluja turvallisuusohjeiden merkityksestä myös siitä, että niissä on eroja. ................ Vakuutuskirja Vakuutusehdot Suojeluohjeet Tämä asiakirja Yleiset sopimusehdot Suojeluohje YTS15 Tulityöt Voimassa 1.11.2016 alkaen. ..... Pohjola Vakuutus uusi tulitöiden suojeluohjeensa vuoden 2024 aluksi. Suojeluohjeita arvioidaan ja päivitetään määräajoin ja esiin nousevien kysymysten tai kommenttien myötä. 2 4.1 Vähäisen palovaaran työt .......................... Vakuutuksenottaj an ja vakuutetun on huolehdittava siitä, että tämä suojeluohje liitetään tulityötä sisältävään urakkasopimukseen ja että urakoitsija noudattaa sitä. 48 Pelastustieto 2/2024 TULITYÖT ”Tulityövartijalla tulee olla voimassa oleva tulityökortti”. 3 4.3 Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla .............. Vähäisen palovaaran työt Vähäisen palovaaran työt ovat töitä, joissa tulen syttymisja leviämisvaara on vähäinen
Muuttuvat sääolosuhteet tekevät työstä välillä haastavaa. ”Tällä hetkellä pääsääntöinen työni on tulityövartiointi. ”Tulityökorttikoulutuksen kouluttajina toimivat Nesteen pelastuspalvelun päällystö ja HSE-insinöörit tilaajavaatimuksien osalta. Pelastuspalveluun hankitaan seisokkia varten kalustoa, kuten paineilmahengityslaitteita sekä selkäja kärrylaitteitta. ”Monet hitsaustyöt vaativat myös lämpökäsittelyjä, joka osoittautui erityisen palovaaralliseksi työksi edellisessä suurseisokissa 2021. ”Seisokkiaikana jalostamo on saatettu turvalliseen tilaan kemikaalimielessä tyhjentämällä ja puhdistamalla työkohteet sekä laitteet alasajon yhteydessä. Tämä tarkoittaa käytännössä vuorovahvuuden täydennystä ja järjestelyitä lainaustoiminnan hoitamiseen sekä muun muassa paineilmahengityslaitteiden käyttökoulutukseen, laitteiden vastaanottoon ja huoltoon. Esimerkiksi tulityökorttikoulutuksia pidetään 2–3 kuukaudessa sekä luukkuja tulityövartijakoulutuksia 4–6 kuukaudessa. Koulutettavat ovat Kilpilahden alueen yritysten henkilöstöä”, apulaispalopäällikkö Kimmo Paulo sanoo. Pelastuspalvelu vastaa myös hengityssuojaukseen käytettävistä kokonaamareista ja niiden lainauksesta sekä huollosta”, palopäällikkö Mika Mäkelä kertoo. Puutun myös kaikkeen työturvallisuuteen liittyvään.” Hyvän tulityövartijan tärkeimmät ominaisuudet ovat Vanhasen mielestä rohkeus puuttua epäkohtiin ja kokonaiskuvan ymmärtäminen. Nämä lisääntyvät, mitä lähemmäs huoltoseisokki tulee. ”Palokunnan koulutus on kattava, ja meillä on vielä omat perehdytysmateriaalit ja videot. Vain tämä antaa pätevyyden toimia tulityövartijana Kilpilahdessa. Ensimmäistä kertaa työkohteelle mennessä sain tueksi kokeneemman työntekijän. ”Työ on aloitettu valvojan ja työluvan saajan yhteisellä työn valmistelulla, jossa katselmoidaan työkohde ja määritellään kohteen tarvitsema suojaus. Apuna on tulityövartijan vihko, joka täytetään aina uudelle työkohteelle mennessä. Selvitän myös, missä ovat lähimmät palopostit, hätäpainike, hätäsuihku ja lähin tieyhteys. Lämpökäsittelyssä hitsaussauma lämmitetään useaan sataan asteeseen ja lasketaan sitten hallitusti kylmäksi. Tulityövartijan koulutukseen kuuluvat tulityön perusteet ja niiden kertaus, tulityölupakäytäntö Kilpilahdessa, alueen erityispiirteet ja vaarat, tulityön osapuolet, hälyttäminen, EX-alueet ja niiden erityispiirteet, palopostin käyttö jalostamon alueella tulitöiden yhteydessä, käytännön harjoitus palopostin käytöstä sekä sammuttimet ja näiden tarkistus ennen tulitöitä. Tavallisimpia ovat hitsausja laikkaleikkaukset. ”Neste pelastuspalvelu varautuu erilaisiin häiriötilanteisiin ja myös turvallisuustuotteiden lainauksiin. Oma pelastuspalvelu koulutti noin 1400 tulityövartijaa vuoden 2021 huoltoseisokkiin”, palomestari Ville Vuohtoniemi kertoo. Ennen aloitusta katson että luvat, sammuttimet ja suojaukset ovat kunnossa. Isoimpien riskien joukkoon kuuluvat vaaralliset kemikaalit, korkeat paikat ja päällekkäin työskentely. Jos näin pääsee käymään, niin keskeytän työt ja pyydän parantamaan suojauksia ennen jatkamista. Tulityötä tehdessä vahdin, ettei suojauksista pääse läpi kipinöitä. Vuohtoniemen mukaan tulityövartijan tulee käydä pelastuspalvelun pitämä tulityövartijakoulutus, joka on voimassa kolme vuotta. Koulutuksia järjestetään kerran kuussa ja tarpeen mukaan myös pyynnöstä. Kimmo Kaisto Paljon vartija Joni Vanhanen työskentelee Kilpilahden teollisuusalueella JL Work Force Oy:n alaisuudessa. ”Koulutusmäärät kasvavat jo noin 8–10 kuukautta ennen varsinaista huoltopysähdystä. Siitäkin huolimatta että tulityövartija voi samanaikaisesti vahtia useampaa tulityökohdetta, mikäli siihen asetetut kriteerit täyttyvät – eli töiden läheisyys, näkyvyyden hallinta ja töiden riskien hallinta”, Kalliojärvi sanoo. Toimin myös tarvittaessa työnjohtajana.” ”Tulityökohteen suojaus kuuluu pääosin urakoitsijalle, mutta autan tarvittaessa. Johtumalla syttyneitä tulipaloja oli liian monta viime kerralla, ja näistä on nyt otettu opiksi”, HSE-insinööri Risto Kalliojärvi vakuuttaa. Aloitusluvan myönnön yhteydessä tarkistetaan toteutettu suojaus ja valmius toteuttaa tulityö ilman syttymiä.” ”Perinteisesti tulityövartijat ja luukkuvahdit ovat olleet suurin työntekijäryhmä seisokissa. Lisäksi hankintaan esimerkiksi liitinkalustoa, Uprim-vaahdonkehitin, suihkuputkia ja letkukalustoa. Kalliojärven mukaan tulityövartijoilla tulee olla myös työturvallisuuskortti. Tulityöt jalostamon normaaliaikana ovat erittäin haasteellisia – seisokin aikana niitä tehdäänkin satoja eli huomattavasti normaalia enemmän. Siltikin kemikaalijäämiä saattaa esiintyä, ja siksi valvontahenkilöstön erityinen tarkkaavaisuus on tarpeen”, Risto Kalliojärvi muistuttaa. 2/2024 Pelastustieto 49 TULITYÖT K U V A : M IK A M Ä K E LÄ Nesteen jalostamo Porvoon Kilpilahdessa valmistautuu mittavaan huoltoseisokkiin. Vaarana on, että jotain työkaluja tai irtokappaleita voi tippua päälle.” ALAN TOIMIJA Suurseisokkiin mittavat valmistelut. Kalliojärven mukaan tuotantolinjoilla on erikseen nimetyt työluvan ja aloitusluvan myöntäjät, jotka yhdessä huolehtivat tulityölupien myöntämisestä. Näitä lainataan alueen urakoitsijoille tarpeen mukaan
En mä jaksa keikoilla pelkällä rehulla. Mä en yhtään muistanut, että tulet tuuraamaan. ”Miksi ambulanssin hylly on pakattu näin täyteen rehuja, tonne jos työntäs väliin pekonipaketin, niin sekin muuttus vihreeks”, ensihoitaja vaahtoaa. ”Onko joku syönyt eväät vai mistä on kyse?”, palomies tiedustelee. ”Siinä on ruokapukareille ratkaisu: Kumpikaan ei syö”, palomies päättää.. syödäänhän silloin lihaa?” siihen kollega on vastannut: ”Sopii, pidän silloin lihapäivän.” ”Tää on mulle tärkee juttu. Hän kaivaa puhisten kännykkänsä povarista ja alkaa pyyhkiä vimmatusti sen näyttöä. Aarne-tehtävä. ”Tän mäkin haluun kuulla”, sivusta seuraava palomies toteaa. ”En mä voi tohon lähtee, se on vastoin mun vakaumusta.” ”No mikä se on?” ”Karjalainen uskonto. ”Mitä nyt?” paikalle pyydetty ensihoitaja kysyy. Viisi schnitzeliä ja kaksi kimchiä Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Ensihoitaja avaa jääkaapin oven. Lihadieettiin fakkiintuneen ensihoitajan kasvoille nousee puna uudelleen, siinä on jo pikkuisen epätoivoakin. Lautasella tulee olla aina karjaa.” ”Kokeilisit nyt kimchiä”, palomies vedättää. Virve alkaa soida. Paikalle tarvitaan työpari, asia koskee häntä. Hänen työparinsa on ehtinyt kehittää kasvoilleen jo väkevän punan. Silmistä on havaittavissa kiilto, jota näyttelee jo verensokerin niukkuuskin. ”Mitä helvettiä?”, ensihoitaja kimpaantuu. Ambulanssin nimikkohyllyltä hyppäävät silmille idut, fermentoidut valkosipulit ja korealaiset hapatetut kasvikset. ”Naapurikuppilan schnitzelit on törkeen hyviä, just rapeiks paistetut pinnat, mutta kyllä hapatettu kiinankaali on tietty hyvä vaihtoehto?” sivusta seuraava palomies sanoo tietynlainen tarkoituksenhakuisuus kasvoillaan. Eikä se sullekaan hyvää tee patsastella ilman protetiinia”, järkyttävän löydön jääkaapista tehnyt ensihoitaja perustelee. Tää WhatsApp-keskustelu on käyty kolme kuukautta sitten.” Puhelimen näytöllä lukee toisessa kuplassa, et tä: ”tuuraan sun työparia 23.2. Se on ihan varma.” ”Mä oon kyllä suunnitellu meille aika jännän kasviskattauksen.” ”Ja mä oon katellu tota naapurikuppilan schnitzelnoutopöytäkattausta. 50 Pelastustieto 2/2024 Pekonipakettikin muuttuu vihreeks. ”Tää oli sovittu jo kolme kuukautta sitten. Vihaisen oloinen ja suhteellisen vaativa kuulutus kajahtaa aseman kuulutusjärjestelmää pitkin. Salaa käyvät vegaanit lihapadoilla. Kaivattu ensihoitaja saapuu paikalle. ”Syön lihaa vain kerran kuussa, tänään on salaattipäivä. Suunnittelin jo kotona, että syön ainakin viisi schnitzeliä. Sitä paitsi tää lihapäivä oli sovittu”, ensihoitaja painottaa. ”Sillä ehdolla, että syödään iltaruoaksi salaattia”, kollega kokeilee. Enkä usko. Hän on osannut varautua konfliktiin jo ajat sitten. Lupaan syödä reippaasti viisi schnitzeliä”, hän uhoaa ja joutuu jo nuolaisemaan suupieliään. Puna on jo vähän laskenut. Silmäkulmaankin kirpoaa helmi. ”Älä huolehdi, mä oon kyllä suunnitellu proteiinin saannin. ”Katso nyt. Ensihoitaja mulkaisee palomiestä. Työpari vastaa yleensä kimppaeväistä. Siitä riittää sullekin.” Puna työparin kasvoilla vahvenee. Mitä jos säkin kokeilisit kasvisruokaa, kyllä sillä pärjää kovaakin duunia tekevät.” ”En kokeile
010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 2/2024 Pelastustieto 51 LIIAN TUMMAA PAAHTOA Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi NOSTOKOURA tarraa kiinni ja nostaa sieltä, mihin näpit eivät yllä! www.nostokoura.com. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit . Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Varautuminen Säteilyturvallisuus Korkeampaan hätään
Se on toteutettava pienimmälläkin sopimuspalokunnan paloasemalla ja oltava osa uudishankkeita jo suunnitteluvaiheessa. Parhaimmillaan paloaseman oven vieressä on ollut kotelo, jonka lasin rikkomalla on saanut avaimen asemalle, jos hälytyksen tullessa avainta ei olisi sattunut mukaan. Erityisesti vanhemmilta paloasemilta puuttuvat palohälyttimet ja paloilmoitinjärjestelmät. Aikoinaan tämä oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, ainakin maaseudulla. Tietoturvallisuuskaan ei voi olla irrallinen osa toimintaa, joka liimataan paloasemalla vain peketai tuve-koneen kylkeen. Myöskään avaimia ei enää pidetä laatikoissa. KATSOTTAVA KOKONAISUUTENA Ensinnäkin on suojattava ihmiset ja omaisuus, mutta samalla tavalla myös tieto ja maine. Samaiseen paloasemarakennukseen on yleisesti säilötty sammutusvarusteet, parhaimmillaan koko palokunnan historia ja arkisto, kirjanpito sekä kaikkien osastojen toimintaan liittyvä tarpeisto. Yhdeltäkään paloasemalta ei pitäisi pystyä varastamaan kalustoa tai omaisuutta, millä pystytään tekemään vahinkoa jollekin kolmannelle osapuolelle. Kuulostaa melkoiselta uhkapeliltä. Toimitilaturvallisuus on nykyään välttämätöntä ottaa osaksi päivittäistä elämää myös pelastustoimessa. Tämän omaisuuden rahallinen arvo on mittava, sadoista tuhansista jopa miljooniin euroihin. Toimitilaturvallisuutta ei voida katsoa erillisten asioiden kautta, vaan kokonaisuutena, jossa eri elementit suojaavat toisiaan. Turvallisuus on syytä ottaa vakavasti niin sopimuspalokunnissa kuin pelastuslaitoksilla. 52 Pelastustieto 2/2024 VARAUTUMINEN Turvattomat paloasemat P aloasemat ja erityisesti sopimuspalokuntien paloasemat ovat yleisesti olleet paikkoja, joiden paloja rikosturvallisuuteen ei ole satsattu kovinkaan merkittävästi. Yksikään paloasema ei saa palaa. Palokunnissa ja pelastuslaitoksissa on alettava aktiivisesti ja laaja-alaisesti pohtia tilaturvallisuutta samalla tavalla kuin muut turvallisuusviranomaiset ovat tehneet. Onko meillä turvallisuustoimijoina ja esimerkin näyttäjinä varaa siihen. Meillä on Suomessa lukematon määrä sellaisia paloasemia, joiden tallissa seisoo kaikkien akkukäyttöisten laitteiden kyllästämä sammutusauto johdon päässä latauksessa – ja vieressä vielä säiliöauto sekä muut tukiyksiköt rinta rinnan odottamassa joko hälytystä tai yhteistä tuhoa. Esimerkiksi. Kaikki tämä omaisuus seisoo valtaosan vuodesta ja vuorokaudesta yksin ilman minkäänlaista valvontaa oman onnensa nojassa. Myös seinien tu lee suojata tietoa ja tietojärjestelmiä
Finanssialan sivustolla www.vahingontorjunta.fi käsitellään laajasti palo-, murtoja vuotovahinkoihin liittyviä turvallisuusohjeita sekä rakenteellisen murtosuojauksen vaatimuksia. Myös toimivaan turvallisuuskulttuurin tulee erityisesti satsata. Käyttäjien tulee kantaa laitetta julkisella paikalla huolellisesti eikä radioliikenne saa kuulua ulkopuolisille. Jatkotoimenpiteinä voisi olla turvallisuussuunnittelun tehostaminen ja paloasemaympäristön suojaaminen ulkoisia uhkia vastaan. Riskien luokittelussa käytetään yleisesti neljää pääluokkaa: • Strategiset riskit, eli strategiaan, toimintaympäristöön, johtamisjärjestelmään, maineeseen ja arvoihin liittyvät riskit. Kuvakaappaukset nettisivuilta.. Finanssiala asettaa teknisiä turvallisuusjärjestelmiä suunnittelevalle tai niitä asentavalle liikkeelle vaatimuksia. Finanssiala luetteloi eurooppalaisten ja kansallisten standardien mukaisia palo-, murtoja vuotovahinkojen vahingontorjuntaan liittyviä tuotteita sekä näitä suunnittelevia tai asentavia liikkeitä. 2/2024 Pelastustieto 53 Virve-päätelaitteen käyttö on ohjeistettu tarkasti. FINANSSIALAN TURVALLISUUSOHJEET Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläkeja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä tuottaa runsaasti erityyppisiä turvallisuusohjeita yritysten ja yhteisöjen toiminnan tueksi. • Taloudelliset riskit, eli rahoitukseen, omaisuuteen, budjetointiin ja talouden suunnitteluun liittyvät riskit. Turvallisuuskulttuurin taso myös määrittää sen, miten hyvin turvallisuuden toimenpiteet ylipäätään toimivat. Erittäin tärkeänä voidaan pitää myös tilojen määrittelyä julkisiin ja ei-julkisiin alueisiin. Erittäin suositeltavaa olisi myös pelastuslaitoksissa harkita toimitilaturvallisuusasiantuntijan palkkaamista päätoimiseen tehtävään. • Operatiiviset riskit, eli henkilöstöön, toimitiloihin, työvälineisiin, tiedonhallintaan ja tietoturvaan liittyvät riskit. Toimiva turvallisuuskulttuuri luo pohjan kaikkien turvallisuutta parantavien toimenpiteiden onnistumiselle. Eli tunnemme ohjeet ja määräykset, mutta emme välttämättä ajattele asioita fyysisen turvallisuuden kautta. Myös lukitus on syytä päivittää järjestelmään, joka ei ole patenttivapaasti kopioitavissa. Jos turvallisuuskulttuuri on heikolla tasolla, kaikki muut turvallisuuden kehitystoimenpiteet ovat turhia, eikä toiminta kehity haluttuun suuntaan. Millaista vahinkoa onkaan mahdollista aiheuttaa, jos varkaiden mukaan lähteekin 18-tonninen sammutusauto. Miehistöautojen varkauksista ja paloasemien murroista on viime vuosien aikana uutisoitu useasti. Mutta miten me suojaamme päätelaitteet, käyttöliittymät ja laitteiden antamat tiedot paloasemilla. Laajan ohjemateriaalin avulla ja hyvin hoidetun riskienhallintaprosessin jälkeen pystytään määrittelemään paloasemakohtaisesti turvallisuuden tavoitetaso, joka on yhtä kuin tehokas tietoja toimitilaturvallisuusmalli. Sen jälkeen tehdään toimenpide-ehdotukset riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Se määrittelee myös suhtautumisen ja sitoutumisen turvallisuuteen ja sen johtamiseen. Esimerkiksi sähkömekaaninen lukitus mahdollistaa ajantasaisen kulkuoikeuksien hallinnan ja hukatun avaimen tai tunnisteen poistamisen järjestelmästä viiveettä. Vaatimuksilla varmistetaan järjestelmien hyvälaatuinen suunnittelu, asennus, ylläpito ja huolto sekä muut järjestelmiin liittyvät palvelut. ENSISIJAISET JA JATKOTOIMENPITEET Jokaisella paloasemalla pitäisi kartoittaa riskit ja tehdä riskianalyysi. Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa yksilön ja ryhmän arvoja, asenteita, käsityksiä ja käyttäytymistä. Vaatimukset koskevat turvallisuusjärjestelmiin liittyviä palveluita tarjoavia liikkeitä. Vaikka palokuntalaisille turvallisuus on luonnollinen asia, liittyy se usein enemmän safetyyn kuin securityyn. Toimitilaturvallisuuden tavoitetasona voidaan pitää paloaseman suojaamista sopivin paloja rikosilmoitinlaittein. Turvallisuustekniikan rahoitukseen paloasemilla kannattaa hakea tukea myös Palosuojelurahastosta, mikäli sopimuspalokunta omistaa kiinteistön. Tietoturvallisuuden osalta laitteita ja tietoa suojataan siten, että niiden antama informaatio ei joudu ulkopuolisten haltuun tai nähtäväksi. Kiinteistöja toimitilaturvallisuus, EK:n yritysturvallisuusmalli. RISKIEN KARTOITUS JA ARVIOINTI Kriittinen ja ennakkoluuloton asenne on hyvä riskien tunnistamisen lähtökohta. Tukiprosenttien korotuksen vuoksi avustus voi nykyisellään kattaa jopa 50 prosenttia kuluista, jolloin omavastuuosuus on hyvinkin maltillinen. Riskin suuruus määritellään seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella, eli mitä vakavampi seuraus ja todennäköisempi tapahtuma, sitä suurempi riski. Esimerkiksi ulkoalueiden valaistusta lisäämällä, rakentamalla aitoja ja portteja sekä lisäämällä kiinteistötekniikkaa ja kameravalvontaa. Riskejä voidaan hallita sen jälkeen, kun ne on tunnistettu ja arvioitu. Teksti: Marko Viljanen Kirjoittaja toimii turvallisuuspäällikkönä valtion erityistehtäväyhtiö Fintraffic Tie Oy:ssä, sekä palokunnan koulutusja varapäällikkönä Varsinais-Suomessa. • Vahinkoriskit, eli toimitilaturvallisuuteen, laitteisiin, koneisiin, työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät riskit
”Hevosta lähestytään rauhallisesti ja puhutaan sille, jotta eläin havaitsee tulijan. Yli kuuden hevosen talleja on 120. ”Karsina on hevosen turvapaikka, jon ne se koettaa palata, vaikka talli on tulessa. Keski-Suomessa on yhteensä 4300 hevosta ja ponia. ”Hevostaitoja on hyvä harjoitella tositilanteiden varalle. Keskuksen talleissa on yhteensä noin 150 hevosta. Vasemmalta puolelta ratsaille nouseminen on historiallinen jäänne ajalta, jolloin ratsastajan piti varoa miekan osumista eläimeen. ”Harrastehevosten määrä lisääntyy ja talleja tulee kotitalojen kupeeseen. Opetuspaikkana oli Jyväskylän Ratsastuskoulun talli, jossa on 26 karsinapaikkaa. ”Silloin hevonen nostaa pään ylös ja sieraimet sekä silmät laajenevat. Kansainvälinen käytäntö on edelleen voimissaan, vaikka hevosia opetetaan myös oikeanpuoleiseen nousuun. Pari tuntia kestäneet harjoitukset toteutettiin yksi työvuoro kerrallaan. Ravihevoset käyttäytyvät samoin kuin ratsuhevoset, mutta niiden liikkeet ovat sähäkämmät”, Moilanen tietää. Yllättäen hevosta lähestyvä ja koskettava ihminen saattaa säikäyttää sitä.” Hevonen on pakoeläin ja säikähtäneenä se saattaa nousta pystyyn ja vahingossa potkaista ihmistä. ELEIDEN SEURAAMISTA Tulipalo tai muu vaaratilanne voi laukaista hevosessa pakoreaktion, joten palomiehen on hyvä seurata hevosen reaktioita. Tapaturmariskin takia hevosen käsittelytaidoista on hyötyä palomiehelle. Tammikuun lopun pakkasaamuna tallille saapuivat ruiskumestari Janne Luoma-aho ja palomiehet Janne Arkko, Janne Hård, Tuomas Setälä ja Kari Kosunen. Se on yleensä koulutettu siihen, että selkään noustaan vasemmalta puolelta”, Moilanen kertoi. Teksti: Mika Rinne · Kuvat: Mika Rinne ja Janne Luoma-aho minut hevosalalla yli 40 vuotta. Hevosen omistajia on 2300. Lisäksi Killerin alueen tuntemus auttaa pelastustoimintaa, jos tänne joudutaan tulemaan keikalle”, Luoma-aho perustelee. Hevosen pelastamisessa on toimittava ripeästi. Moilanen kertoi palomiehille ensin hevosen käyttäytymisestä ja käsittelystä. Jyväskylän päätoimiset palomiehet opettelivat hevosen käsittelyä kaupungin laidalla sijaitsevassa Killerin hevosurheilukeskuksessa helmi–maaliskuun aikana. Hevosen käsittelyä on opeteltu Pelastusopistossa, mutta osalla meistä on niistä ajoista jo kovin pitkä aika. ”Jos on mahdollista, niin hevosta lähestytään aina vasemmalta puolelta. TURVALLISIN PAIKKA Hevosharjoituksessa palomiehet opettelivat käsittelemään hevosia vuorotellen Moilasen ohjauksessa. RAUHALLISTA TOIMINTAA Palomiesten kouluttajana oli ratsastuksen opettaja Marjo Moilanen, joka on toiHevostaidot haltuun Hevonen on suuri, voimakas ja nopealiikkeinen eläin, joka tulipalossa saattaa reagoida sammutusvarusteissa lähestyvään palomieheen vaarallisella tavalla. Ensin palomiehet menivät karsinaan, Hevonen ei säikähtänyt savusukellusvarusteisiin pukeutunutta Petri Lohjalaa.. Hevosta ei pidä katsoa suoraan silmiin, mutta kannattaa seurata katsetta, sillä hevonen liikkuu siihen suuntaan”, Moilanen kertoo. Hevoset ja työturvallisuus oppaan mukaan eläimen keuhkot saattavat vaurioitua savukaasuista jo kymmenessä minuutissa palon alusta. On mahdollista, että myös sammutusja pelastustehtävien määrä lisääntyy hevosalan kasvaessa”, Luoma-aho arvioi. 54 Pelastustieto 2/2024 HARJOITUS JA KOULUTUS Y leensä hevonen ei halua vahingoittaa ihmistä, mutta pelästyneen hevosen potku voi tappaa ihmisen. Hermostunutta hevosta rauhoitellaan puhumalla sille pehmeästi
Tuomas Setälä taluttaa hevosta. Opiskeluaikana hevosen käsittelyä käytiin läpi, mutta kertaus on aina hyvästä”, hän toteaa. IHMINEN VIE HEVOSTA Yleensä tallissa ovet avautuvat karsinasta käytävälle ja tallista ulospäin. Näin voidaan minimoida riskit”, Moilanen korostaa. Eläin talutetaan riimusta ja ohjataan narusta, jota ei saa sitoa käteen – se voi vahingoittua hevosen riuhtaistessa. Pomppivaa hevosta myötäillään narusta”, Moilanen ohjeistaa. Osa palomiehistä talutti hevosta myös ulkona. Moilanen tähdentää, että käytävillä ja ovista kuljetaan ihminen edellä. Suomenhevonen Haavetango seuranaan Janne Arkko, Janne Luoma-aho, Kari Kosunen, Marjo Moilanen ja Tuomas Setälä. ”Kukaan ei hätääntynyt, vaikka hevonen alkoi pyörimään. Pelastusopistosta vähän aikaa sitten valmistunut Tuomas Setälä oli tyytyväinen saamaansa oppiin. Karsinan ovi kannattaa pitää raollaan, jotta sieltä pääsee tarvittaessa mahdollisimman nopeasti pois. ”Ihminen kuljettaa hevosta, eikä toisin päin. ”Oli hyvä päästä rauhassa tutustumaan hevosiin, jotta hätätilanteessa tietää miten ne käyttäytyvät. Ennen paloasemalle palaamistaan työvuoro tutustui myös hevostraileriin, jonka sivussa olevasta pikalukituskahvasta voidaan avata etupuomit vaunun sisällä. Moilasen mukaan hevosta kuljettamaan tulleen palomiehen tai muun eläimen vierellä olevan henkilön kannattaa muistaa turvallisin paikka. 2/2024 Pelastustieto 55 jossa hevoselle sidottiin suitset ja riimut, jotta hevonen on palomiehen hallinassa. ”Turvallisin paikka hevosen vieressä on seisoa etujalan ja lavan vieressä kaikissa tilanteissa. Palomiehet käyttäytyivät rauhallisesti ja noudattivat ohjeita”, Moilanen kiittelee. Kouluttaja Marjo Moilanen muistuttaa, että turvallisin paikka hevosen vieressä on seisoa etujalan ja lavan vieressä kaikissa tilanteissa.. Kouluttamilleen palomiehille Marjo Moilanen antoi hyvän arvosanan. Tämän jälkeen hevonen talutettiin pois karsinasta ja takaisin karsinaan
huhtikuuta.. Työryhmässä arvioimme sitä, mitkä tiedot ovat toiminnalle ensisijaisesti tarpeellisia, jotka järjestelmässä pitää ottaa huomioon.” Tiedolla johtamisen työvälineessä on huomioon otettava myös se, mitä voidaan rakentaa tuve-ympäristöön. Näin kyetään myös tekemään alueellista vertailua ja kehittää toimintaa. Sen avulla voidaan hyödyntää tietoa esimerkiksi toimintavalmiusajoista tai pelastustoimen tehtävistä tietyillä ajanjaksoilla.” ”Myös esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmässä voidaan hyödyntää järjestelmän avulla saatavia tietoja valvontakäyntien määristä ja henkilöstön käyttöasteesta kyseisissä tehtävissä. Parhaillaan järjestelmää pilotoidaan. Tiedolla johtamista käsitellään myös Palopäällystöpäivillä Jyväskylässä 10. Tietotuotteiden visualisointi on keskeinen osa järjestelmää. Työryhmässä mukana oleva kehittämispäällikkö Martti Honkala Pirkanmaalta pitää uutta tiedolla johtamisen järjestelmää hyvänä. Esimerkiksi taskutilastotyyppisessä julkaisussa voidaan hyödyntää visualisointityökalua ja saada tilastoista käyttäjäystävällisempiä”. Teksti: Esa Aalto · Kuvituskuva: Kimmo Kaisto (luotu tekoäly ChatGPT:llä) E rityisasiantuntija Matti Savolainen kertoo, että parhaillaan kehitetään tietovarastoa ja raportointityövälineitä. ”Koekäytön aikana opetellaan muun muassa raporttien oikeanlaista toimivuutta. Tutkimustiedon turvallisempi käsittely on välttämätöntä. Sellaista tarvitaan toiminnan tulevaisuuden suunnittelussa. Lisäksi yksi, yhteinen järjestelmä lisää kustannustehokkuutta. Tietoa saadaan kirjattua järjestelmään, kun ne tehdään työsuorituksen yhteydessä ja tiedon syöttäminen on osa työrutiinia. ”Järjestelmän ansiosta pääsemme yhteisen tiedon äärelle ja pystytään jakamaan kansallisesti yhtenäisiä tietoja. Myös koneoppimiseen ja tekoälyyn liittyvät asiat otetaan huomioon valmistelussa.” Savolaisen mukaan järjestelmä tarvitsee myös lainsäädännön tarkistamista, jotta esimerkiksi rekisteripitoasiat ja tiedonsaantioikeus turvataan. Savolainen korostaa graafien ja karttatoiminnan merkitystä, jolloin tiedot tulevat ymmärrettävämpään muotoon. Erityisesti hän kehuu karttasovellusta, joka antaa pelastustoimelle hyvät valmiudet tarkastella riskikartoitusta ja suunnitella palveluverkkoa. 56 Pelastustieto 2/2024 HARJOITUS JA KOULUTUS Pian johdetaan tiedolla Tiedolla johtamiseen valmistellaan nykyaikaiset työvälineet sisäministeriön johtamassa hankkeessa, jossa tavoitteena on saada järjestelmä käyttöön vähimmäistasolla vielä tämän vuoden loppuun mennessä. ”Lähtökohta on koota eri tietolähteistä yhdistettävää tietoa, jota käyttäjät voivat hyödyntää. ”Kun ensin saadaan järjestelmä toimialalla käyttöön, on myöhemmin mahdollista laajentaa käyttöä niin, että tietoa saadaan jaettavaksi myös ulkopuolisille. Järjestelmä tuottaa tarvittavat raportit visualisointeineen onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmälle.” Kuten yleensä tietojärjestelmien rakentamisessa, tässäkin on aikataulu viivästynyt muun muassa teknisten haasteiden vuoksi
Vastuu osaamisen ylläpitämisestä on työnantajan lisäksi myös pelastustyöntekijöillä. Kelpoisuusvaatimukset ovat ohjeessa kuvattuna tehtävittäin. Ohjetta valmisteli työryhmä, jossa oli jäseniä pelastuslaitoksista, pelastusalan järjestöistä, Pelastusopistosta ja Työterveyslaitoksesta. Niiden tarkoituksena on motivoida testipalautteessa motivoimaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon, kehittämiseen ja seurantaan. Tällä kirjoituksella on tarkoitus oikaista ohjeeseen liittyviä virheellisiä käsityksiä. Sopimushenkilöstön osalta työnantajavastuuseen ja henkilöstön kelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät asiat tulisi sopia palokuntasopimuksissa. Kelpoisuus pelastustehtäviin muodostuu toimintakyvystä, koulutuksesta ja osaamisesta. Pelastussukellusohjeen päivittämiselle oli tullut tarve muun muassa pelastustoiminnan tekniikoiden ja taktiikan kehittymisen ja vaara-aluemäärittelyn yhtenäistämisen tarpeen takia. Päivitetyssä ohjeessa on määritelty vuosittainen harjoitusten vähimmäislukumäärä ainoastaan vesisukellukseen. Ohjeen tavoitteena on parantaa pelastustoiminnan tehtävissä työskentelevien työturvallisuutta ja siinä korostetaan riskien arvioinnin merkitystä pelastustoimintaa aloittaessa ja sen aikana. Tarkennuksilla yhdenmukaistetaan käsitystä, milloin esimerkiksi paineilmahengityslaiteen käyttöä edellyttämä tehtävä on savusukellusta ja milloin se ei sitä ole. Kukin työntekijä voi toimia kelpoisuutensa mukaisissa pelastustoiminnan tehtävissä. Savusukelluksen ja pintapelastuksen määritelmiä puolestaan tarkennetaan. Harjoitusten määrällisen seurannan sijaan ohjeella ohjataan varmistamaan tehtävillä tarvittavaa osaamista. Pelastustoimessa tarvitaan henkilöitä, joilla on erilainen fyysinen toimintakyky ja osaaminen. Näin vältyttäisiin epäselviltä tilanteilta pelastustoimen tehtäviä hoidettaessa. Teksti: Mira Leinonen ja Tommi Luhtaniemi Uudella sisäministeriön ohjeella työturvallisempia toimintamalleja Ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan Sisäinen turvallisuus | Sisäministeriön julkaisuja 2023:28 Sisäministeriö PL 26, 00023 Valtioneuvosto Inrikesministeriet PB 26, 00023 Statsrådet www.intermin.fi Si sä is en tu rv al lis u u d en op et u sp eli | Sis äm in ist eri ön ju lka isu ja 20 23 :x. Harjoituksien suunnittelussa voidaan hyödyntää ohjeessa kuvattuja osaamisen vaatimuksia ja hyödyntää jo hyväksi todettuja harjoitustapoja, kunhan ensin tarkistaa harjoituksen vastaavan osaamisvaatimuksia. Sukellusja pintapelastusta tekeviltä pelastustyöntekijöiltä edellytetään vähintään FireFit-indeksin 3.0 mukaista toimintakykyä. Ohje määrittelee pelastushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset sukellusja pintapelastustehtäviin. Turvallinen pelastustoiminta on kaikkien pelastustoimintaan osallistuva oikeus. Ohjeella korvattiin vuonna 2007 julkaistu pelastussukellusohje. ERILAISILLE TEKIJÖILLE ON TILAA PELASTUSTOIMINNASSA Vaikka vaativien tehtävien toimintakykyvaatimukset ovat korostuneet yleisessä ohjetta koskevassa keskustelussa, on muistettava, että vaativien pelastustehtävien hoitamiseksi tarvitaan pelastushenkilöstöä myös erilaisiin tukitehtäviin. Työturvallisuusja pelastuslakien mukaisesti pelastustoimintaan osallistuvilla tulee olla kunkin tehtävän edellyttämä kelpoisuus ja kelpoisuuksia tulee tarkistella kaikkien pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden osalta, ei vain vaativia tehtäviä koskien. Ohje esittelee uusia määritelmiä, ku ten sortumavaarallinen alue. Tukitehtävillä toimivillakin tulee siis olla tehtävän mukainen kelpoisuus, mutta esimerkiksi toimintakykyvaatimukset voivat olla vaativia tehtäviä matalammat. TOIMINTAKYKYVAATIMUKSISTA Toimintakykyvaatimukset tuodaan esille ohjeessa tehtävittäin ja ohjeen liitteessä on myös ikäja viiteryhmäkohtaisia toimintakyvyn viitearvoja. Vaatimukset muodostuvat suurilta osin erilaisista säädöksistä ja niiden tulkinnasta. Ikäja viiteryhmäkohtaisten viitearvojen perusteella ei siis arvioida kelpoisuutta pelastustyöhön. Työnantajalla on vastuu huolehtia, että henkilöstöllä on heidän tehtävänsä mukainen kelpoisuus. On tärkeää, että pelastustoimintaa suoritetaan aina turvallisuus edellä. Se on perusteltua, sillä vaativissa pelastustoiminnan tehtävissä toiminnan keskeyttäminen ei aina ole mahdollista ja fyysinen kuormitus tai tehtävän sisältämät riskit edellyttävät pelastushenkilöstöltä toimintakyvyn reserviä yllättäviä tilanteita varten. 2/2024 Pelastustieto 57 TYÖTURVALLISUUS V iime kesänä julkaistu sisäministeriön ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan on herättänyt runsaasti keskustelua
Kyselyn tuloksissa oli selvästi nähtävissä, että pelastushenkilöstö kokee onnettomuuspaikoilla kuvaamisen häiritsevänä ja kuvaamista sekä kuvamateriaalin levittämistä haluttaisiin pystyä rajoittamaan. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastattelua. Työn tutkimuksen tuloksia on jo päästy hyödyntämään niin kansalaisaloitteen osana kuin turvallisuusviestinnän kampanjoinnissakin. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Tutkimus tehtiin määrällisenä kyselytutkimuksena, joka oli kohdistettu paloesimiehille, sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille sekä ensihoidon kenttäjohtajille. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.. Kyselyssä käsiteltiin myös kuvien leviämistä ja levittämistä. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. SUNDBERG, MISKA; TUHKALAINEN, MISKA Selvitys Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksen toiminnasta urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401121325 Opinnäytetyössä pyrittiin tuottamaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksen toiminnasta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka haitallisena ja häiritsevänä pelastushenkilöstö kokee onnettomuuspaikoilla kuvaamisen. Aineisto kerättiin lähteiden sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla. Opinnäytetyön tilasi Etelä-Karjalan hyvin vointialueen akuutti tulosyksikön kotisairaala. Aiheesta ei ole vielä paljoa tietoa saatavilla. Osana opinnäytetyötä aloitettiin kansalaisaloite onnettomuuspaikoilla kuvaamisen ja kuvamateriaalin levittämisen rajoittamiseksi. 58 Pelastustieto 2/2024 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Opinnäytetyön raporttia pystytään hyödyntämään ensihoidon ja akuuttihoidon työyksiköissä perehdytysmateriaalina työntekijöille sekä opiskelijoille ja yleisesti aiheesta tietoa etsiville. Sote-tilannekeskuksen toiminnan kerrottiin vaikuttavan positiivisesti eri yksiköiden toimintaan. Päivystäjän tärkeimmiksi ominaisuuksiksi kerrottiin kokemus hoidon tarpeen arvioinnista, eri sairauksien osaaminen, kentän tuntemus sekä keskeneräisyyden sietäminen. Kysely oli mielipideja kokemuspohjainen selvitys. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Toimintaa selvitettiin yleisellä tasolla, tehtävien vastaanottamista ja siirtämistä sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Opinnäytetyössä käytiin läpi lakeja ja asetuksia, joita voitaisiin soveltaa onnettomuuspaikoilla kuvaamiseen, kuvamateriaalin levittämiseen ja julkaisuun, mutta myös yleiseen auttamisvelvollisuuteen ja sen laiminlyömiseen. Kansalaisaloitteen perusteluina käsiteltiin opinnäytetyön osana toteutetun kyselyn tuloksia. Lisäksi avattiin aiheeseen liittyvät käsitteet lähteiden avulla. Sote-tilannekeskuksen toiminta arvioitiin tärkeäksi osaksi nykypäivän ensihoitoa. Jatkotutkimusehdotuksena olisi laajempi kysely sote-tilannekeskuksen kehittämiseen ja toiminnan arviointiin liittyen sekä selvitys toiminnasta valtakunnallisesti. Aihetta tutkittiin pääasiallisesti auttajien näkökulmasta. Pohjanmaan pelastuslaitoksen Vaasan VPK:n sammutusauton takaosa, jossa suomenkielinen ”KUVAA ELÄMÄÄ älä onnettomuuspaikkaa” -tarra ja ruotsinkielinen ”FOTOGRAFERA LIVET inte olycksplatsen” -tarra. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää jatkossa pelastustoiminnan turvallisuusviestinnän suunnittelussa ja taustoituksessa. Se pystyi jakamaan D-tehtävät tarkoituksen mukaisempiin yksiköihin. Oletusarvona jo opinnäytetyötä aloitet taes sa oli, että onnettomuuspaikoilla kuvaaminen ja kuvamateriaalin levittäminen koetaan ainakin jossain määrin häiritseväksi ja haitalliseksi. Onnettomuuspaikoilla kuvaamisen haitallisuus ja häiritsevyys Selvitys Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksen toiminnasta ENGLUND, OONA Häiriönä onnettomuuspaikalla: onnettomuuspaikoilla kuvaamisen haitallisuudesta ja häiritsevyydestä urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401282072 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko onnettomuuspaikoilla kuvaaminen niin häiritsevää, että se tulisi kieltää. Esiin tuotiin myös sote-tilannekeskuksen päivystäjien näkökulmia toiminnan kannattavuudesta sekä tulevaisuudesta
Haluttiin tuottaa helppo ja yksinkertainen tapa autoilijoille, kun autoilija havaitsee hälytysajoneuvon lähestyvän takaa. Tieliikennelakia tulkittiin useasti vaihtoehtoja mietittäessä. 2/2024 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Hälytysajoneuvon kohtaaminen : uusi toimintamalli tieliikenteessä NYHOLM, TIMO: Hälytysajoneuvon kohtaaminen : uusi toimintamalli kohdatessa hälytysajoneuvo tieliikenteessä urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121737962 Opinnäytetyö oli toiminnallinen kertomus projektityöstä ja työskentelystä moniammatillisella työryhmällä turvallisuuden parantamiseksi hälytysajossa. Tavoitteena oli luoda näkemys siitä, mikä tämänhetkisissä testeissä on hyvää ja mikä vaatisi päivittämistä. Toimintamallin jalkauttaminen jäi hieman keskeneräiseksi, koska viestintäsuunnitelmaa ei tehty tulevaisuudelle. Pääsyvaatimuksia verrattiin työelämän fyysisiin vaatimuksiin ja testeihin. Työssä käytiin läpi, miten pääsyvaatimukset ovat muuttuneet vuosien varrella ja minkälaiset ne ovat nyt. Opinnäytetyötä varten tehtiin kyselytutkimus ja kerättiin eri lähdemateriaaleja muun muassa kirjallisuusja internetlähteitä. Näitä riskejä muodostavat esimerkiksi alueen ikääntynyt väestö, runsas vapaa-ajan asutus sekä laajat vesistöalueet ja saaristot. Osana opinnäytetyötä tehtiin myös viestintäsuunnitelma viestinnän jatkuvuudesta projektille. Valmiina tuotoksena oli viranomaisten yhteinen suositus hätävilkun käytöstä kohdattaessa hälytysajoneuvo. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada pelastusalalla työskenteleviltä ihmisiltä omia näkemyksiä pääsyvaatimuksien hyvistä ja huonoista puolista sekä kehitysideoita tämänhetkisiin fyysisiin pääsyvaatimuksiin. Kehitysideoita fyysisiin pääsyvaatimuksiin.. Aineiston pohjalta selvisi, että Etelä-Savon alueella on selkeästi tunnistettavat erityisriskit. Niiden pohjalta luotiin kehi tysideoi ta erityisesti turvallisuusviestinnän ja valvontatyön kehittämiseksi ja painopisteiden ohjaamiseksi, jotta alueelliset erityisriskit saataisiin otettua paremmin huomioon. Näihin riskeihin peilaten alueen onnettomuuksien ehkäisytyöhön löydettiin hyviä näkökulmia. Tästä työstä voi ottaa ideoita, mikäli pelastajatutkinnon fyysisiä pääsyvaatimuksia ollaan joskus muuttamassa. Työssä lähdettiin tuottamaan uutta toimintamallia autoilijoille kohdattaessa hälytysajoneuvoja maantiellä. Opinnäytetyössä otettiin myös kantaa ikääntyneiden palomiesten fyysisiin vaivoihin ja siihen, voisiko niitä ottaa huomioon jo valintakokeissa. Lähdemateriaalin, kyselytutkimuksen ja oman pohdinnan seurauksena syntyi muutamia kehitysehdotuksia nykyisiin pelastajatutkinnon fyysisiin pääsyvaatimuksiin. Alueellisen riskiympäristön huomioiminen onnettomuuksien ehkäisytyön painotuksissa Helppo ja yksinkertainen tapa autoilijoille. Tieliikennelakia luettaessa huomattiin tieliikennelain uudistuksen myötä myös hätävilkun käytön ”helpottuneen”. Työ toteutettiin aineistokeruuna ja laadullisena tutkimuksena. Työssä tarkasteltiin pääasiassa vuoden 2022 tilannetta. Projektin aikana mietittiin erilaisia vaihtoehtoja toimintamalliin kohdatessa hälytysajoneuvo. JÄMSÄ, EINO Alueellisen riskiympäristön huomioiminen onnettomuuksien ehkäisytyön painotuksissa: Case Etelä-Savo urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336822 Opinnäytetyön avulla selvitettiin Etelä-Savon alueellisia erityispiirteitä riskien näkökulmasta ja pohdittiin, kuinka niihin voisi vastata onnettomuuksien ehkäisyn keinoin. Nämä fyysiset pääsyvaatimukset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua viime vuosina, mistä idea tälle työlle syntyi. Pelastajatutkinnon fyysisten pääsyvaatimuksien analysointi TAHVANAINEN, TEEMU Pelastajatutkinnon fyysisten pääsyvaatimuksien analysointi urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735164 Tässä opinnäytetyössä analysoitiin pelastajatutkinnon fyysisiä pääsyvaatimuksia. Lähdemateriaalin ja kyselyn pohjalta saatiin tietoa, mitkä fyysiset ominaisuudet ovat oikeasti tärkeimpiä pelastajan työssä. Niinpä poliisihallitus tulkitsi lakia niin, että saatiin vastaus laintulkinnasta hätävilkun käyttöön liikkuvassa ajoneuvossa. Lopputuloksena oli lyhyt ohjeistusvideo, joka jaettiin sosiaalisessa mediassa valtakunnallisesti. Opinnäytetyössä kerrottiin ja avattiin projektiin käytetty työmäärä ja erilaiset yhteistyötahot. Lisäksi esiteltiin toisten maiden vastaavia testejä
”Muistan yhä, kuinka nostimme tajuttoman pojan vedestä. Hätäkeskukseen tuli useita ilmoituksia Elbe-joella palavasta moottoriveneestä. ”Kuvan tulkintaa on harjoiteltava. Tavoitteemme oli hinata palava vene rantaan ja sammuttaa se siellä”, Gauger kertoo. Molemmat kuitenkin pääsivät omin voimin rannalle. Rabiu sanoi, että hän ei muista mitään siitä päivästä. Mahdollisen savumyrkytyksen varalta miehet kuljetettiin sairaalaan tarkastettaviksi. Pelastustoiminta lopetettiin 19 tunnin kuluttua. Lisäksi pohjan muodot ja uppotukit muuttavat kuvaa.” Laitteen lähetin on tangon päässä. Sitten savusukeltajat nousivat jatkotikkaita pitkin veneen keulakannelle ja vaahdottivat palavan dieselöljysäiliön. On melkein uskomatonta, miten hyvin kaikki sujui tuona lämpimänä kesäkuun päivänä, kun Rabiu hukkui uimarannan tummaan veteen. Kuvakaappaus: Tjugofyra7, 60/2023. Ihmisiä ei veneessä ollut. Pyynnöstäni yritys kehitti palokuntia varten prototyypin, jonka hankimme vuonna 2021 noin puolella miljoonalla kruunulla (45000 euroa)”, Thell kertoo. Pintapelastajat pelastaisivat heidät helposti, mutta vesi on usein sameaa. Puolentoista tunnin kuluttua hälytyksestä palo sammui. Vesija vaahto sammutusyritykset epäonnistuivat, koska dieselpalo syttyi aina uudelleen. Seuraavana päivänä sukeltajat pujottivat nostosilmukat veneen ympärille ja vene nostettiin ponttoninosturilla proomuun, jolla se kuljetettiin satamaan. Toimintavalmiusajan perusteella Rabiu oli maannut 20–22 minuuttia lämpimässä järvivedessä neljän metrin syvyydessä. Nyt hän seisoo tässä ja on aivan terve. ”Kymmenen viime vuoden aikana useimmat ovat hukkuneet matalaan veteen. Vapaalla ollut palomies tajusi tilanteen ja aloitti sukellukset. Palava vene juuttui hiekkasärkkään. Vene kallistui siihen kertyneen sammutusveden takia, jolloin sammuttajat putosivat jokeen. Palon yllättämät veneilijät olivat hypänneet jokeen, josta toinen vene pelasti heidät ja toi venesatamaan. Ensimmäisenä veneen luokse tullut palomestari Mic h ael Gauger kertoi kahdeksanmetrisen alumiiniveneen takaosan olevan liekeissä ja veneen ajautuvan virran mukana Hampuria kohti. Työvuorossa oli Thellin lisäksi entinen kilpauimari Emil Gustafsson. Teksti: Johan Wangström Kuva: Anna Hållams 60/2023 ”Joka kaupungissa pitäisi olla tuollainen”, Rabiu Rashid sanoo katsellessaan Daniel Thellin kaikuluotainta. 60 Pelastustieto 2/2024 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Palava moottorivene joella Kaikuluotain löysi hukkuneen JÖNKÖPING, RUOTSI BULLENHAUSEN, SAKSA 6/2023 16-vuotias Rabiu Rashid tuli taas paloasemalle tapaamaan joukkueenjohtaja Daniel Thellia. Sammutusta jatkettiin paloveneiden vesisuihkuilla. Lääkärin kehotuksesta elvytys aloitettiin heti ja sitä jatkettiin kuljetuksen ajan sairaalaan asti. Palomestari ajoi moottoritietä uimarannan lähellä. ”Veneen 500 litran dieselöljytankki paloi. Tämä on erittäin motivoivaa”, Daniel kertoo. Veneestä valuvan sammutusvaahdon ja dieselöljyn leviäminen estettiin vetämällä öljynimeytyspuomi veneen ympärille. Ilmoittajat eivät tienneet, oliko veneessä ihmisiä. ”Jos en laiturilta löydä mitään, jatkan etsintää veneestä käsin.” Tässä tapauksessa Thell näki laiturilta ensin aurinkotuolin ja sitten ihmishahmon. Aluksi palokuntalaiset yrittivät rajoittaa paloa jauheja vaahtosammuttimilla. Teksti: Mattias Köhlbrandt. Jouduin tekemisiin erään yrityksen kanssa, joka valmistaa kaikuluotaimia
Lähteet: Incident Investigation Team Report 132-20. Yksikönjohtaja Vincent Milelli asetti tavoitteeksi estää palon leviäminen muuntajaan sekä voimalan muihin laitteisiin. Hätäkeskus ilmoitti palosta verkkoyhtiön valvomoon. Rakennus tarkastettiin ja osastoivat ovet suljettiin. Sammutuslaitteisto, joka suihkuttaa 316 kg Novec 1230 -aerosolia kymmenessä sekunnissa, oli liitetty savun ja lämpötilan (88 °C) ilmaisimiin. Palo sammui vasta, kun kaikki akut olivat palaneet. Ympäristövirasto otti näytteitä käytetystä valeluvedestä. Valelua olisi jatkettava ainakin aamuun asti. Savuilmaisin hälytti kello 0.31. Merseyside Fire and Rescue Service. Teksti: Sèverine Battesti-Pardini POGGIO-DI-NAZZA, KORSIKA, RANSKA Sähkövaraston palo 48/2023 112/2022. Kontin seinät ja katto olivat pullistuneet. Kontissa oli myös muuntaja, jossa oli 800 litraa öljyä. Ensisijalle se asetti asukkaiden suojaamisen. Kontti räjähti kello 0.39. Sen kapasiteetti oli 20 MWh. Tutkinta osoitti palon alkaneen hyllyn 7 akun kennon lämpökarkaamisesta. Palokunta pystyi vain tarkkailemaan paloa ja suojaamaan muita laitteita, erityisesti muuntajaa. Aurinkovoimalan huipputeho oli 4,8 MW. Hätäkeskus hälytti viisi vapaaehtoista palokuntaa. Pelastustoiminnan johtaja Jean-Chrístophe Bourdin otti yhteyttä Ineris-tutkimuslaitoksen asiantuntijaan. Palokunta havaitsi maanalaisesta autotallista nousevan sakeaa savua. Incident 018965-15092020. Vaarallisten aineiden yksikkö mittasi haitallisten kaasujen pitoisuuksia savun leviämissuunnassa 3–4 kilometrin etäisyydelle saakka. Kello 0.49–0.54 hätäkeskukseen tuli useita ilmoituksia voimakkaasta räjähdyksestä, liekistä ja savusta. Useita savusukellusryhmiä meni savun täyttämään autotalliin etsimään palavaa autoa lämpökameralla. Palava auto sammutettiin vedellä ja vaahdolla. Konttia ja rakennusta valeltiin yhteensä viidellä tuetulla suihkulla. Sammutuslaitteisto ei käynnistynyt automaattisesti, vaan vasta räjähdyksen vaikutuksesta. BULLENHAUSEN, SAKSA Sähkövarasto koostui kolmesta Kiinassa vuonna 2018 valmistetusta 12 metrin kontista. Kerätyn sammutusveden pH-mittaukset aloitettiin kello 3.27. 15.9.2020 kello 0.29 hyllyn 7 valvontajärjestelmä havaitsi lämpötilan nousseen 40 °C alle kahdessa minuutissa. Kello 1.30 Örstedin valvomo varoitti hätäkeskusta 33 kV:n jännitteen sammuttajille aiheuttamasta vaarasta ja kertoi seuraavansa toimintaa valvontakameran avulla. Kello 0.38 sumu täytti sisäisen valvontakameran näkökentän. Katolla oli jäähdytysjärjestelmän neljä lauhdutinta. Haitallisia pitoisuuksia ei havaittu. Konttiin olisi pitänyt leikata aukko, jotta se olisi voitu täyttää hiekalla. Varasto oli omistajansa, tanskalaisen Örstedin etävalvonnassa. Hälytysohjeen mukaan varastolle lähetettiin kaksi sammutusyksikköä. Palokunta hälytettiin illalla sähkövaraston paloon. Pelastustoiminnan johtaja hälytti vahvistukseksi kolme yksikköä. Kaksi kolmasosaa kontin 60 m3:n tilavuudesta täyttivät 340 litiumioniakkua, joiden kokonaismassa oli 17 tonnia. Ympäristövahingon estämiseksi muuntajatilan seinän valeluun käytetty vesi oli kerättävä talteen. Sen sähkövarasto oli sijoitettu 30 jalan (9 metrin) rahtikonttiin. Vaikka savupatsas näkyi kauas, akkupalo ei ollut levinnyt muuntajatilaan. Palokunta totesi kello 0.57, että yksi kontin ovista oli lentänyt kuusi metriä, toinen ovi oli avautunut ja kontti paloi suurilla liekeillä. Sähkövarastoa käytettiin sähköverkon kulutushuippujen tasaamiseen: akustoja ladattiin öisin ja purettiin päivisin. 2/2024 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA LIVERPOOL, ENGLANTI Sähkövaraston räjähdys 5/2023 Palo vanhainkodin autotallissa Aumühle (Saksa). Puolenpäivän aikaan vanhainkodin paloilmoitin hälytti. Pian sen jälkeen henkilökunta ilmoitti hätäkeskukseen palaneen kärystä ja savusta. Sammutusvesi todettiin neutraaliksi. Sisällä oli 45 hyllyä, joista jokaisessa oli 17 litiumioniakkua. Ulkopuolella oli suurjännitekytkin, muuntaja ja vaihtosuuntaaja. Vaarallisten aineiden asiantuntija varoitti fluorivetyä sisältävien savukaasujen terveysvaarasta. Kontin ja naapurirakennuksen valelu kahdella tuetulla suihkulla aloitettiin. Tulos oli, että akkuja ei voinut upottaa veteen. Kello 2.46 verkkoyhtiö ilmoitti, että sähkövarasto oli kytketty irti verkosta. Sitten palokunta tuuletti tallin useilla savutuulettimilla. Asukkaat koottiin ruokasaliin, jossa sairaankuljettajat tarkkailivat heitä. Significant Incident Report. Pelastustoiminta lopetettiin 17.9.2020 kello 10.44
Paikantamiseen valmistaja tarjoaa noin ROV on käyttökunnossa noin 1–3 minuutissa ja toimii moitteetta myös jään alla. Laite maksaa noin 30000 euroa. Kun laskeudutaan yläilmoista vedenpinnan alle, kauko-ohjattavasta robottikamerasta käytetään nimeä ROV. Sukeltajaa ei tarvitse lähettää pinnan alle.. Hankinta kilpailutettiin, koska markkinoilla on useita valmistajia. Siihen voi hankkia lisäksi esimerkiksi kaikuluotaimen ja kouran. alusten potkurien ja vuotokohtien tarkastuksiin. ROV sopii hyvin esimerkiksi. 62 Pelastustieto 2/2024 ROV ui pintaa syvemmälle UAS eli drone löytyy jo useasta pelastuslaitoksesta ja sopimuspalokunnasta. Sellainen on jo ainakin Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Myös näkyvyys on heikko meriolosuhteissa. Laite kykenee sukeltamaan noin 300 metriin. Meillä on ainakin toistaiseksi perusmalli ilman lisälaitteita”, kertoo asemamestari Toni Salmi Kymenlaakson pelastuslaitokselta. ”Laite on helppokäyttöinen ja nopea virittää käyttökuntoon noin 1–3 minuutissa. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Kymenlaakson pelastuslaitos KALUSTONURKKA ”I tse laite tuli meille sekä Etelä-Karjalaan CB-SAFE -hankkeen kautta loppukeväästä 2022. Toimintaperiaatteisiin kuuluu sukellusyksikkö ja pintayksikkö, joka toimii älynä sekä kaapelikelana. Tosin meidän laitteissa suurin sukellussyvyys on noin 150 metriä kaapelin pituuden takia”, Salmi kertoo. Ainoa vastaus saatiin norjalaiselta Blueyelta. Laiturialueilla sukellettaessa haasteena ovat myös mahdolliset laiturien kiinnitysketjut.” Kuva välittyy ruudulle 1080p-laadulla. Toiminta vaatii osaavan käyttäjän. Paikantamiseen tarkoitettu lisälaite parantaisi käyttömahdollisuuksia. ”Sukellukset joita olen tehnyt Suomenlahden merialueilla ovat haastavia, koska tällä hetkellä laitetta on erittäin vaikea paikantaa sukelluksen aikana. Käyttö onnistuu esimerkiksi älypuhelimella tai mukana tulevalla Xboxin ohjaimella ja älypuhelimella
Tulevaisuudessa ROV on tarkoitus sijoittaa sukellusyksikköön, kun yksikön muutokset valmistuvat. Toivon että tulevana kesänä saisimme aikaiseksi harjoituksen, jossa voisimme kehittää toimintaa sekä jakaa kokemuksia.” ”Laitetta on käytetty myös virka-aputehtävissä, ja tarkoitus on markkinoida sitä Puolustusvoimille ja poliisille. Varmasti sitä tullaan käyttämään jatkossakin esimerkiksi alusten tarkastuksissa ja vuotokohdan määrittämisissä.”. UAS-LENTÄJÄT OPEROIVAT ”Meillä laite on sijoitettu tällä het kellä eteläiselle toiminta-alueelle Karhulan asemalle varajohtoyksikköön yhdessä raskaan UAS-laitteen kanssa. mennessä Lasse Jäntille sähköpostilla: janttilasse@gmail.com Majoitus 65,00 €/hlö/vrk/H2 sisältää kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön niiden aukioloaikoina ja aamiaisen. Yhden hengen huone: 110 €/hlö/vrk. Tehtäväkenttä voi olla hyvinkin monisyinen ja jokaisella tehtävällä tai harjoituskerralla opimme lisää laitteesta.” Lisäturvaa sukeltajalle saadaan myös ROVin valaistuksella esimerkiksi jään alle sukelluksissa tai tekemällä sektorietsintää. Osallistumismaksu 50 € (eräpäivä 15.4.) sisältää tulokahvin, lounaan noutopöydästä ja iltapäiväkahvin sekä vierailumahdollisuuden Satakunnan paloautomuseoon Porissa. 2/2024 Pelastustieto 63 KALUSTONURKKA KUUSAPILAKONGRESSIKUTSU Arvoisat suomen paloveteraanit Vuoden 2024 Kuusapilakongressi pidetään Porissa Virkistyshotelli Yyterissä. Huonevaraukset koodilla "KUUSAPILA". LAB-ammattikorkeakoulu toimii hankkeessa päätoteuttajana. Mahdollisesta yhdyshenkilömuutoksesta pyydämme meilaamaan Lasse Jäntille. KE 15.5.2024, ILMOITTAUTUMINEN KLO 9–9.45. Tarjous on voimassa 15.4.2024 asti. Jos vesisukellus kohteessa on välttämätöntä, voi ROVin jättää kohteen läheisyyteen leijuntaan ohjaamaan sukeltajaa kohteeseen. HUOM! Huonevaraukset tai mahdolliset majoitustiedustelut puhelimitse (02) 628 5300 tai myynti@virkistyshotelli.fi Muita varauskeinoja ei voi käyttää. Lähinnä on ollut tarkastustehtäviä, kuten potkurin kunnon tarkastuksia, jos esimerkiksi veneen kiinnitysköysi on ollut kiinni potkurissa. Heillä on uskoakseni myös enemmän käyttökokemuksia kuin meillä – viittaan öljyvuotoon viime talvena Saimaalla, jossa laite oli käytössä tilannekuvaa tarkentamassa. Osallistujien nimet tarvitsemme 15.4. TARKASTUKSIA JA TILANNEKUVAA Operatiiviset keikat voi laskea Salmen mukaan tähän asti vielä yhden käden sormilla. ”Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on CB-SAFE -hankkeessa päätavoitteena on parantaa raja-alueen ja rajanylittäjien turvallisuutta. Koulutettuja henkilöitä ovat laitoksen UAS-lentäjät, ja heitä löytyy joka vuorosta.” ”Kyseiset henkilöt pääsevät harjoittelemaan uimahallissa viikoittain laitteen käyttöä sekä käyttäytymistä esimerkiksi sektorietsinnässä, jotta huonomman näkyvyyden olosuhteissa toiminta pysyy tehokkaana”, Toni Salmi kuvailee. Museon jälkeen pidetään Kuusapilakokous ja juodaan päätöskahvit. Kongressia koskeviin kysymyksiin vastaa allekirjoittanut. Partnereina olivat Suomesta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset samanlainen laite. PARANTAA TYÖTURVALLISUUTTA ”Esimerkiksi etsintätehtävillä voimme välttää vesisukeltajan altistamista, kun käytämme ROVia. Porin kaupungin tervehdyksen jälkeen kuullaan ajankohtaista asiaa ydinvoimalan turvallisuudesta, aurinkoenergian hyödyntämisestä ja Combilanssin toiminnasta Satakunnassa. ROV näkyy tällöin kartalla reaaliaikaisesti, ja lisäksi kaikki kuvat sekä videot paikantuvat karttaan. Mikään ei estä laitteen käyttämistä myös esimerkiksi kiireellisillä vesipelastustehtävillä, jos väkeä on riittävästi laitteen käyttöönottoon. Hankkeessa tähdättiin myös pelastusalan yhteistyötoimintamallin parantamiseen ja testattiin uusinta teknologiaa edustavaa välineistöä pelastustilanteisiin. Tervetulloo Porrii ja Yyterii! Tapio Kumpulainen puheenjohtaja tk52kumpulainen@dnainternet.net 040 572 4967 10000 euron lisälaitteen. Tilinumeromme on: PORIN PALOLAITOKSEN VETERAANIT FI 78 5700 7820 0580 60 Maksutiedoissa on ilmoitettava paikkakunta ja osallistujien lukumäärä. Tämä toimintamalli vaatii Salmen mukaan lisää harjoitusta. ROVille on suunniteltu vähemmän kiireellisiä tehtäviä
NÄISTÄ TYKKÄÄN Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijälähettiläs Tiina Hietanen on Instagramin @ensihoitajatiina. Toinen suosikkiruokani tulee kreikkalaisesta keittiöstä – hiiligrillattu kana, riisi ja tsatsiki uppoaa aina. Lahtelaisena olen kasvanut suomirapin ja hiphopin parissa. Kuuntelussa skene Dr. MITÄ KUUNTELET. Lisää suola, pippuri, oliiviöljy ja hienonnetut yrtit. Lisää sekaan keitinvettä vajaa desi. Sushi. Valmistus: Voit tehdä ruoan suoraan tarjoilukulhoo n. Kuntosalille pyrin neljästi viikossa. Pyörittele sekaan spagetti. Jos saan päättää lounaspaikan, menemme sushille. Yläasteelta muistan asetelman räppärit vastaan rokkarit. Raasta päälle parmesaania ja rouhi myllystä mustapippuria . Mieluiten treenaan yläkroppaa, jalkatreeniin haetaan musiikista lisämotivaatiota. Luonteelleni sopii kaikki tai ei mitään. Hienonna yrtit ja raasta juustot. 64 Pelastustieto 2/2024 ARKISTOJEN AARTEITA Avokadopasta neljälle hengelle • 1 valkosipulink ynsi • ½ chiliä (poista siemenet) • 1 limetti • 2 kypsää avokadoa • suolaa ja mustapippuria • loraus oliiviöljyä • kourallinen basilikaa (tai lehtipersiljaa tai korianteria) • 30 g (1 dl) raastettua pecorinoa • 30 g (1 dl) raastettua parmesaania • 400–500g spagettia LEMPIHARRASTUKSESI. Hän viestii työstään työnantajan ohjeilla, mutta omalla twistillä. Tarvitaan sitkeyttä ja voimaa eikä luovuteta, vaan välillä poljetaan verenmaku suussa. Kuutioi avokado. Tavallaan se on hyvä sekä huono asia. Monet ovat lainanneet sen omiin ruokablogeihi nsa. Välillä postaukset kirvoittavat keskustelun valtameren takanakin. Spinning sytyttää. Sekoittele ja maista. Resepti on peräisin Alexander ja Hanna Gullichsenin Safkaa-keitto kirjasta. Rap-biisit ovat usein tsemppaavia ja luovat hyvän viban. Pilko chili sekä valkosipuli hienoksi. Sushi on maistuvaa, ravitsevaa ja täyttävää eikä sitä syötyään jää raskas olo. Purista limetin mehu. Keitä spagetti (al dente) hyvin suolatussa vedessä. Parasta on, kun siinä voi hakea jaksamisen rajoja. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Tiina Hietasen albumit Työntekijälähettiläällä pelissä kaikki tai ei mitään. Tykkään hiphop-kulttuurista, jossa on positiivinen meininki, en tykkää synkistellä. LEMPIRUOKASI. Suosikkisushi on grillattu lohi tai Kalifornia-maki. Dre:stä Cheekiin. Kastikkeessa tulee olla tarpeeksi suolaa, muuten lopputulos on mauton
Pelastustoimintaa kopteriturmassa johti Viron meripelastuskeskus. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla voit myös lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1959–2009. Yhteistyö toimi paikanpäältä saatujen tietojen perusteella Lassilan mukaan hyvin. Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu toimi onnettomuusalueella sukeltajien tukikohtana. Järvinen. He olivat mukana tuomassa yhteysalukselle turmakopterin toisen pilotin ruumista. Lääkäri Timo Vuorimaa (oikealla) esitteli laitetta liiton toiminnanjohtaja Jari Nallille huhtikuussa 1995. Operaatiota Helsingissä organisoinut palomestari Juha-Pekka Lassila kertoo, että virka-avun pyytäminen toisen maan alueella tapahtuviin tehtäviin on harvinaista. Lue koko Pelastustieto 7/2005:n juttu sekä monta muuta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. ”Toivottavaa olisi, että meidän sukeltajamme pääsisivät säännöllisesti mukaan rajan sukeltajien kanssa harjoituksiin. Viro välitti virka-apupyynnön Suomen rajavartiolaitokselle sekä uhrien että hylyn nostamiseen. Tärkeätä olisi, että he saisivat erityisesti harjoitusta syvempiin sukellussyvyyksiin”, Juha-Pekka Lassila sanoo. 2/2024 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Tallinnan turmakopteria etsi 15 suomalaissukeltajaa NÄISTÄ TYKKÄÄN Mikkelin läänin Pelastusalan liitto hankki käyttöönsä hengityskaasuanalysaattorin. Kiitos! Tallinnan edustalle 10.8.2005 pudonneen helikopterin ja sen uhrien etsintöihin osallistui Suomesta 15 sukeltajaa. Kuva: Risto K. Helsingin pelastuslaitoksen sukellustiimi turvasukellustehtävässä Merikarhun kumiveneessä kopterin yläpuolella onnettomuuspäivää seuraavana aamuna. He olivat rajavartiolaitoksen toisen sukellusparin turvasukeltajia ja osallistuivat yhteen sukellukseen. Pelastuslaitoksen sukeltajaryhmä oli turmapaikalla vajaan vuorokauden. Kuva: Rajavartiolaitos.. Heistä kuusi oli Suomen merivoimista, kolme Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta ja kuusi Suomenlahden merivartiostosta. Jos sinulla on vanha palokuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta
PAL0JA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2024 PELASTUSLAKIIN MONIA MUUTOKSIA! KATSO KAIKKI MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.. Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. valtakunnallisen palobandy-turnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 10.4.2024 mennessä. Turnaukseen saa osallistua Vakinaisen Puolivakinaisen VPK:n Tai muun sopimuspalokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu 1+5 miehityksestä (+ vaihtomiehet / naiset ) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä.Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. Nilsiässä 20.–21.4.2024 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita. Vuoden 2023 alusta hän siirtyi takaisin Kymenlaakson hyvinvointialueelle kehittämispäällikön virkaan. Vuonna 2020 hän toimi 2,5 vuoden ajan sisäministeriössä pelastusosastolla erityisasiantuntijan tehtävissä EUja kansainväliset asiat -yksikössä. Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi Turnaukseen saa osallistua vakinaisen, puolivakinaisen, VPK:n tai muun sopimus palokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu miehityksestä 1+5 (+ vaihtomiehet/-naiset) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä. Tilaa omasi: pelastustieto.fi > TILAA PELASTUSTIETO Pelastustieto on myös Instagramissa, FB:ssa, TikTokissa ja X:ssä. Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi LAPIN HYVINVOINTIALUE Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston erityisasiantuntija Terhi Virtanen on valittu määräaikaiseen erityisasiantuntijan tehtävään Lapin hyvinvointialueelle. Ilmoittumismaksu 230 € / joukkue. valtakunnallisen palobandy turnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry. Lukuiloa! QR-koodilla suoraan tilauslomakkeeseen. Kymenlaakson hyvinvointialueella pelastuspäällikkönä ja tulosalueen johtajana pelastustoimen kehittämisja tukipalveluissa. myynti@suomenkalenterit.. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 30.3.2018 mennessä. / kauppa.suomenkalenterit.. 66 Pelastustieto 2/2024 TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. SAATAVILLA MYÖS E-KIRJANA! PALOBANDY 2024 28. Nimityksiä KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Teemu Veneskari aloitti 1.3. KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. PALOBANDY 2018 -TURNAUS 22. Hän on toiminut Kymenlaakson pelastuslaitoksella vuosina 2012–2020 kehittämispäällikkönä. Nilsiässä 14.-15.4.2018 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. Terhin uusi tehtävä kohdentuu hyvinvointialueen Uudistuva esihenkilötyö ja johtaminen -pro jektiin, joka kestää 31.1.2025 saakka. Ilmoittumismaksu 230 €/joukkue
Kirja on painettu tukevalle paperille ja siinä on kierreselys helppoa käyttöä varten. Kirja soveltuu myös kokeneemman ajoneuvon käyttäjän muistin virkistäjäksi. Hinta 1 kpl à 80 € Yli 4 kpl:n tilaukset à 60 €/kappale sis. alv 24 % Tilaukset sähköpostilla: brontoparts@brontoskylift.com. Nostolava-auton käytön perusteet nyt kirjana Nostolava-auton käytön perusteet Nostolava-auton käytön perusteet N os to la va -a u to n kä yt ön p er u st ee t 2023 20 23 Bronto_kannet.indd 1 Bronto_kannet.indd 1 8.2.2024 11.34 8.2.2024 11.34 Kirjan sisältö on suunnattu Bronto Skylift Oy:n valmistamien nostolava-autojen ja puomitikasautojen käyttöön perehtyvälle aloittelijalle
Ajatus jalostui esitykseksi pelastusalan lippujen historian kirjoittamisesta ja palokuntalippujen keräämisestä yksiin kansiin. Ajatus palokuntien lippuhistorian kirjoittamisesta ei ollut uusi. Joukossa on sekä paraatilippuja että merkinantolippuja. Jako tarjoaa mahdollisuuden löytää helposti halutun toimijan lipun noin 400 lipun joukosta. 68 Pelastustieto 2/2024 ”Palokuntien liput, Yhteinen voima – yhteisöllisyyden tunnus” on kolmas ja laajin pelastusalan lippujen historiaa käsittelevä tutkimus. Palokuntien liput, Yhteinen voima – yhteisöllisyyden tunnus -teoksen on kirjoittanut FT, dosentti Juhani Kostet. Alkuperäinen tavoite ”lippumatrikkelista” toteutui jakamalla liput toimijoiden mukaisesti neljään ryhmään: Pelastuslaitokset ja viranomaiset, kansalliset ja alueelliset järjestöt, vapaaehtoiset palokunnat ja tehdaspalokunnat. Lähes kahdeltasadalta palokunnalta saatu aineisto julkaistiin Vilho Nuorevan toimittamassa Suomen palontorjunnan historia -teoksessa vuonna 1980. Aineiston täydentämisessä palokunnat ja yhdistykset ovat olleet innolla mukana ja toimittaneet tutkijalle runsaasti aivan uutta HISTORIA tietoa lipuistaan, jopa aikaisemmin tuntemattomia lippuja. Vuosina 1980 ja 2007 julkaistu aineisto on ollut hyvä perusta uusimman tutkimuksen ja lippumatrikkelin noin 400 palokuntalipun historialle. Myös palokuntien kätköistä ja museoiden kokoelmista on löytynyt lukuisia vanhoja palokuntalippuja. Grönroos.. Kuva: Museovirasto/J. Teoksen voi tilata Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä tai Suomen Palopäällystöliitosta. Dragnäsbäck FBK:n ensimmäinen lippu otettiin käyttöön 1910-luvun ensimmäisellä puoliskolla, todennäköisesti vuonna 1912. Hyvästä yrityksestä ja monista kyselyistä huolimatta on varmaa, että tämäkään tutkimus ei ole tuonut kaikkia palokuntalippuja päivänvaloon. Uusin palokuntalippujen historia on jaettu kahteen osioon. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK julkaisi vuonna 2007 Eeva Koivulan toimittaman teoksen Pelastusalan järjestöliput. Palosuojelun edistämisäätiön kustantaman teoksen kirjoitti FT, dosentti Juhani Kostet. Dragnäsbäckin Vapaaehtoisen Palokunnan palokuntatalo ja palokuntalaisia todennäköisesti vuonna 1914. Ensimmäisen aloitteen lippuhistorian keräämisestä teki Rauman palopäällikkö Keijo Hyrsky 1970-luvulla. Ensimmäisessä osiossa on yleisesitys lippujen historiasta ja perinteistä, niiden merkityksistä ja symboliikasta niin yleisestä kuin palokuntienkin näkökulmasta, tunnuksista, lipputyypeistä, suunnittelijoista, tekijöistä ja lippuseremonioista. Teksti: Juhani Kostet Lippu on yhteisöllisyyden tunnus, ei vain koriste H ankkeen alullepanija oli teollisuusneuvos Kari Kallonen, joka herätti Palosuojelun edistämissäätiön hallituksessa ajatuksen kysellä palokuntien tunnusten ja perinteiden perään. Teoksen on kustantanut Palosuojelun edistämissäätiö ja sen toimituksesta on vastannut Suomen Palopäällystöliitto. Siinä on julkaistu tiedot 107 palokunnan ja järjestön lipusta. Tarkemmat tiedot lehden sivulla 35. Upean ulkoasun teokselle on antanut graafinen suunnittelija Anders Carpelan
Pekka Vänskä pelastusjohtaja, eläkkeellä Juhani Kostet: Palokuntien liput. Palosuojelun edistämissäätiö. Toiminta palokunnassa rakentaa ih mi selle vahvaa identiteettiä, koska palokunnan toiminnalla on vahva merkityksellinen luonne ja status yhteiskunnassa. 1952) on historiantutkija ja Museoviraston aikaisempi pääjohtaja. FT, dosentti Juhani Kostet (s. Entisaikojen ratkaisut kaupunkipaloihin olivat kaupunkisuunnittelu, hallittu tulenkäyttö, hälytysjärjestelmä ja järjestäytynyt apu. Kostetia voidaan pitää varsin tuotteliaana kirjoittajana ja mukaansatempaavana esitelmöitsijänä. Nämä ovat meidän suomalaisen identiteettimme tärkeimmät tekijät. Kirja palokuntien lipuista tuntuu aluksi historian reliikiltä, kunnes ymmärtää lippujen merkityksen. Hän on ollut tekijänä kaikkiaan 64 teoksessa. Ja valtiovalta jäädä vaille verotuloja. Teos on kattava esitys palokuntien lipuista. Teos on mainio tutkimus vanhasta pa lo kuntien yhtenäiskulttuurista, joka näyttäytyisi nyt pirstoutuneen. Mielestäni persoonallisin lippu on Paimion Vapaaehtoisen Palokunnan vanha lippu. 484 s. Pelastusalalla hänet tunnetaan kahdesta teoksista: Tulen polte sydämessä – läpi tulen ja savun: Suomen palopäällystöliitto 75 vuotta ja nyt arvioitavana oleva teos Palokuntien liput, Yhteinen voima – yhteisöllisyyden tunnus. Kirjaa selailemalla havaitsee myös sen, mihin suuntaan uusi lippukulttuuri ohjautuu – abstraktien symbolien maailmaan. Rohkenen sanoa, että tämä identiteetin osa-alue on myös haluttu näyttää muille kautta aikojen jopa lippujen kautta. Jos kirjaa haluaisi käyttää hakuteoksena, olisi paikallaan sisällyttää siihen lippuhakemisto, sillä se nopeuttaisi kirjan käyttöä. Muita identiteetin tärkeitä tekijöitä ovat harrastukset ja työ. Hetkessä koko elämäntyö saattoi palaa taivaan tuuliin. IDENTITEETIN RAKENTAJIA Tutkimusten mukaan meitä suomalaisia eniten yhdistävät tekijät ovat kansallistunne ja äidinkieli. Monesti lippu mielletään vain juhlatilaisuuksien koristeeksi, mutta lippu on myös paljon muuta eikä lippu ole ruma sana, jota tulisi nykyään välttää. Kirja on mainio lahja henkilölle, jolla on sydäntä palokuntatoiminnalle. Lipuilla on ilmaistu, että me kuulumme tähän ryhmään. Olen ollut läsnä muutamissa tilaisuuksissa, joissa hän on pitänyt esitelmän. KIRJA-ARVIO Muolaan Perkjärven aseman VPK:n lipun vihkitilaisuus 30-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1933. Tulipalot ja varsinkin suuret kaupunkipalot olivat entisaikojen asumusten ja ihmisten suurin rauhanajan uhka. Samat keinot ovat edelleen käytössä, mutta monin kerroin tehokkaammassa muodossa. Kuva: Kämärän valokuvaamo, Forssan museo.. Lipputyypit ja lippuseremoniat ovat hyvä muistin virkistys kokeneellekin palokuntalaiselle. Historiaa pintaa syvemmältä HISTORIA Kirja ei käsittele pelkästään lippuja, vaan siinä on myös katsaus palontorjunnan historiaan erityisesti Suomessa. Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, mutta lippuja on teoksessa esillä 219 vapaaehtoisesta palokunnasta, 16 alueellisesta järjestöstä, 3 valtakunnallisesta järjestöstä, 13 pelastuslaitoksesta ja 3 valtiollisesta toimijasta. Lippujen osalta käsitellään lippujen symboliikan perusteita, lippuperinnettä, lippujen suunnittelijoita ja tekijöitä. Se on kuin maalaus; siinä palokunnan miehet ovat sammutustyössä. Ei ole enää yllätys, että palokunnalla ei ole omaa lippua. ”Liput ovat kuuluneet alusta alkaen vapaaehtoisten palokuntien toimintaan. Ne olivat aluksi viestintävälineitä, mutta niistä tuli jo varhain myös yhteisöllisyyden tunnuksia, ja edelleen ne ovat näkyvä osa palokuntien toimintaa”, todetaan kirjassa. Kuvakaappaus Palokuntien liput -kirjasta. Kirjassa on mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta luovutetun Karjalan Monrepos’n ja Muolaan vapaaehtoisten palokuntien lipuista. 2/2024 Pelastustieto 69 P alokuntien historia on uskomaton aarrearkku
Henkiset vammat hiipivät myöhemmin, ne vaivaavat molempia vieläkin. Hän säikähti, huusi jotain ja painoi voimakkaasti jarrua noin sadan kilometrin tuntinopeudesta. Erikan ylävartalolta löytyi neljä puukonreikää. Jatkossa Antti ja Erika tarkistavat aina ympäristön eivätkä enää tehtävillä päästä ketään selkänsä taakse. Heitä vastaan tuleva ambulanssi ja poliisi saapuivat paikalle nopeasti. ENSIHOITO. Antilla oli ote puukkoa pitävän käden ranteesta. Kaikki tapahtui muutamassa sekunnissa. Antti käskytti huutaen: ”Peräänny”, jolloin asiakas totteli. Ambulanssi pysähtyi. Antti piti yhteyttä asiakkaaseen seinässä olevan kulkuaukon kautta. ”Matka alkoi sulassa sovussa. ”Näin, kun asiakkaan käsi liikkui. Asiakas oli täysi vastakohta sille, minkälaiseksi olen hyökkääjän voinut etukäteen kuvitella”, Antti sanoo. Asiakas puukotti Erikaa hänen kuljettaessaan ambulanssia. Hän väänsi puukon irti kädestä ja työnsi asiakkaan hoitotilaan. Antti tarttui asiakasta kiinni pään ja kaulan seudusta. Sitten näin puukon”, Antti sanoo. Samalla hoitotilaa tarkkailtiin kameran välityksellä. Asiakas kaatui kuljettajan istuinta vasten. Asiakas halusi istua ja hänen kantamuksensa peittivät hoitotilan muut tuolit. Antti ja Erika asettivat asiakkaan hoitajan tuolille asettuen itse ohjaamoon. Ajattelin hänen roikkuvan Erikassa ja lyöneen häntä. Teksti: Marko Partanen Puukotuksen jälkeen töihin Antti kysyi Erikalta: ”Osuiko sinua?” Hän vastasi: ”Ei.” VERTA VUOTAA Ensihoitajat perääntyivät ambulanssilta etäämmälle, jolloin Antti huomasi, että Erika vuotaa verta. Työpari Antti huomasi lävistävät vammat autosta noustua. ASIAKAS HYÖKKÄÄ Erika havaitsi hoitotilassa hyökkäävän asiakkaan. Hän jatkoi matkaansa lääkärihelikopterilla sairaalaan. Myös Erika näki puukon, mutta ei huomannut, että asiakas löi sillä. 70 Pelastustieto 2/2024 L okakuussa 2022 ensihoitajat Antti ja Erika kuljettivat asiakasta kohtaamispaikkaan, josta toisen ambulanssin oli määrä jatkaa kuljetus perille sairaalaan
Ikävät kokemukset tulee käsitellä. Oli kaksi vaihtoehtoa ja hieman epäselvää, kumpaan hänen tulisi olla yhteydessä. He tuntevat minut, eikä tarvitse se litellä, jos ahdistus tulee pintaan.” Ensimmäiset kolme työvuoroa hän työskenteli ambulanssissa kolmantena henkilönä. Psykologikäynneistä hän ei kokenut saaneensa juurikaan apua. Täyttä työvuorolistaa hän alkoi tehdä, kun tapahtumasta oli kulunut seitsemän kuukautta. ”Odotin, että työterveydessä olisi valmistauduttu yhteydenottooni. 2/2024 Pelastustieto 71 Antti osallistui samana iltana defusingiin, Erikan vammat vaativat leikkaushoitoa. Erikan osalta tapausta tutkittiin tapon yrityksenä, Antin kohdalla nimike oli lopulta törkeä pahoinpitelyn yritys. ”Jäi olo, että asia jäi käsittelemättä. Kenenkään ei tarvitse kestää asioita sankarin tavoin. ”Työterveydessä minusta tuntui, että piti itse tehdä töitä, jotta saan apua.” Parin kuukauden kuluttua tapahtuneesta Erikalle tarjottiin trauman jälkeistä silmänliiketerapiaa. Tapahtuneesta ei tarvinnut puhua mitään, ja oli olemassa takaportti: Antti voisi keskeyttää työvuoronsa milloin tahansa selittämättä asiaa sen enempää. ”Virittynyt tila haittasi unensaantia, mutta tapahtumat eivät tulleet uniin.” Erikaan otettiin yhteyttä toisesta työterveyshuollosta. Rinnassa ja kurkussa tuntui ahdistus.” UNIONGELMAT HIIPIVÄT Kesällä 2023 Erika alkoi kärsiä uniongelmista. Asian henkinen käsittely ei alkanut heti.” Toivuttuaan kuukauden Erika haki apua työterveyshuollosta. Elimistöni kiihtyy stressitilaan.. Ajattelin, että viiden työvuoron poissaolo saattaisi kerryttää liiak si painetta”, hän sanoo. ”Halusin palata töihin mahdollisimman nopeasti. Ahdistus tapahtuneesta alkoi vaivata minua myöhemmin.” PALUU AMBULANSSIIN Erika palasi töihin kahden kuukauden poissaolon jälkeen. Hoitajien ja virkamiesten kokemaa väkivaltaa ja uhkailua tulisi käsitellä samalla tavoin. Tapahtumasta on puolitoista vuotta aikaa. Hän sai työparikseen tutun kollegan, joka oli ollut tapahtunutta koskeneessa defusingistunnossa vetäjänä. Yhtä tärkeää on kannustaa kollegoja huolehtimaan itsestään ja toisistaan. Se ilmenee vahvana jossitteluna ja itsesyytöksinä.” Ulkopuolisten spekuloinnit siitä, mi ten olisi pitänyt toimia, lisäävät tunnetta. ”Tietyt potilastilanteet jännittivät ja toivat ylimääräisiä sydämenlyöntejä. Se ei tehonnut, ja asia selitettiin ensihoitajuuteen liittyvällä hyvällä kyvyllä käsitellä asioita. Asia eteni syyttäjälle, mutta tämä teki syyttämättäjättämispäätöksen, koska rikoslain 3 luvun 4 §:n mukai set rangaistusvastuun edellytykset eivät täyt tyneet. Erika ja Antti kokevat tilanteesta ahdistusta edelleen. ”Huomasin vilkuilevani ympäristöäni ja tunsin pelkoa, mutta tulin toimeen ajatuksen kanssa.” Kun Antin työtehtäviin liittyvä varauksellisuus, oli tullut todeksi, hän menetti asiaa kohtaa viimeisenkin luottamuksensa. Ambulanssin työparina hän aloitti tekemällä joka toisen työvuoron. NOPEA PALUU TÖIHIN Anttia odotti kolmen työvuoron mittainen loma kahden työvuoron päässä. Antti sopi osastonhoitajan kanssa olevansa sairauslomalla yhden työvuoron ja jäävänsä normaalisti lomalle tehtyään yhden työvuoron. Hän tä kuulusteltiin ensin todistajana, mutta tutkinnasssa selvisi, että myös hän oli asianomistaja. Elimistöni kiihtyy stressitilaan.” Anttia vaivaa myös tunne epäonnistumisesta. ”Tutut työkaverit tuovat turvallisuut ta. Ajatuksia ei ole helppo pysäyttää. ”Töissä mietin tapahtunutta, mutta en niin voimakkaasti, että vuoro olisi pitänyt keskeyttää.” Antti ei silti ollut oma itsensä. Asiakkaan kannalta ei ole optimi, kun mietin, milloin minun pitää paeta.” TYÖTERVEYDESSÄ HANKALAA Erika oli poissa töistä kaksi kuukautta. ENSIHOITAJAN TOIVE Erika ja Antti toivovat, että heidän tapauksensa saisi päättäjät ja työnantajan edustajat kantamaan huolta ensihoidon henkilöstöstä. ”Siellä on hyvä tiimi. Eh kä kohtaan tämän henkilön vielä uudelleen”, Antti pohtii. ”En ole onnistunut pitämään työpariani turvassa. Avun tarve oli ilmeinen, sillä Antilla ei ollut mitään tietoa oikeusprosessista. OIKEUTTA EI SAATU Kun Antti pyysi työnantajalta asianajajaa, hänelle sanottiin, että: ”Tämä on niin selvä tapaus, et tarvitse asianajajaa.” Asianajoapua hän sai ammattiliitosta. ”Enää en jätä mitään sattuman varaan. ENSIHOITO Ajatuksia ei ole helppo pysäyttää. ”Jälkeenpäin ajateltuna se tuntuu epäreilulta. ”Aluksi oli kipuja ja fyysisesti voimaton olo. ”Jos uni ei tule heti, alitajunta tuo mieleen tapahtuman, seuraukset ja spekulaatioita. Jos minulla olisi ollut vähemmän voimavaroja, en olisi jaksanut hankkia apua.” Ennen töihin paluuta Erika tapasi työterveyden kautta muutaman kerran psykologin ja kerran psykiatrin. Sain uniongelmiini apua lääkäriltä ja psykiatrilta.” Myös Antti on kärsinyt uniongelmista. Se on hyvä, mutta kuluttava asia
Kun Helsingin Pelastusliitto perustettiin, Matti oli sen ensimmäinen toiminnanjohtaja vuonna 1993. Uran viimeiset vuodet kuluivat paloja väestönsuojelupäällikön tehtävissä. Palomestarina työskennellessä eteen tuli yksi uran pahimmista tapahtumista, kun oman pelastuslaitoksen henkilöstöä menehtyi ja loukkaantui pelastustöiden yhteydessä. Eläkkeelle jääminen vuonna 1992 ei sammuttanut palokuntakipinää isäni rinnasta. Palokunnan uuden paloaseman tupaantuliaistilaisuus lokakuussa 2023 oli haikeanlämmin: Matti osallistui tilaisuuteen innokkaana ja uteliaana kuten aina, mutta vakavan sairauden rasitus näkyi hänestä jo selvästi. Vuosien kuluessa palokuntapojasta kasvoi ensin puolivakinainen palomies, sitten ammattipalomies, ja lopulta palokypärässä komeilivat palomestarin kolme punaista raitaa. Tuolta ajalta muistoihin jäivät erityisesti palokunnan toiminnan kehittäminen ja lukuisat metsäpalot, joita roihusi pahimmillaan useita samaan aikaan. Matti liittyi Helsingin VPK:n II komppanian 1. Isäni oli palomies henkeen ja vereen. varapäällikkönä 14 vuotta. Hän meni naimisiin Sirkka-Liisan kanssa vuonna 1969 ja he saivat kaksi tytärtä. Heli Salonen-McGrath, Matin tytär Perttu Halonen, Helsingin VPK:n päällikkö Jämäkkä ja iloinen Matti Salonen Pentti Kalervo Lakkonen syntyi Viipurissa 9.2.1937 ja kuoli Järvenpäässä 15.12.2023. En simmäisen tulipalon sam mu tustyöt Ruotsinkylän kansakoulun palossa kutsuivat jo kuukausi palokuntaan liittymisen jälkeen. Asia jätti pysyvät jäljet myös isääni. Mikko Lakkonen Isää muistaen ja hänen uraansa kunnioittaen Palomestari Pentti Lakkonen Tuore palomies Järvenpäässä 1.9.1956.. Myöhempinä vuosinaan isäni seurasi mielenkiinnolla tuttujen kollegoiden sekä palomiesoppilaiden etenemistä pelastusalalla. Isäni palokuntaura alkoi pa lokuntapoikana 12-vuotiaana Järvenpään palokunnassa vuonna 1949. Hän toimi myös palokunnan 1. Matin periksiantamatonta luonnetta kuvaa hyvin se, että vielä viimeisinä viikkoinaan hän teki kävelylenkkejä, joiden vauhdissa nuorempienkin oli työlästä pysyä. Ympyrä sulkeutui Järvenpäähän paluun myötä vuonna 1983. Matti ansioitui myös palokuntien yhteisten asioiden hoitajana. Järvenpään sopimuspalokunta (Järvenpään VPP) ja Wanhat Brankkarit -yhdistys tarjosivat oivat puitteet palokunta-asioiden sekä alan ihmisten parissa viihtymiselle. Taistelu byrokratian tuulimyllyjä vastaan tuntui ajoittain harmittavan paloletkujen vetämiseen ja savunhajuun tottunutta. joukkueeseen vuonna 1962. Palokunnan hallituksen jäsen hän oli vuosina 1975–2000, ja puheenjohtaja vuosina 2001–2014. Hän menehtyi paloaseman käyttöönoton vihkimispäivänä 15.11.2023. Nurmeksessa solmittuja ystävyyssuhteita kulki matkassa viimeisiin päiviin saakka. Ne heijastuivat niin työkuin vapaaajalle. Hälytysosastoon hän kuului vuosina 1967–2008 ja riskienhallintaosastoon vuodesta 2006 aina kuolemaansa asti. Matti oli palokunnan kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja. Matti työskenteli HYKSin turvapalvelupäällikkönä ja jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 2004. 72 Pelastustieto 2/2024 MUISTOISSA Matti Salonen syntyi Helsingissä 21.7.1941. Hän vietti nuoruutensa Kalliossa ja asui koko ikänsä perheineen Helsingissä. Operatiivinen toiminta vaihtui opetustehtäviin isäni siirtyessä vuonna 1979 harjoitusmestariksi ensin Valtion väestönsuojelukouluun Lohjalle ja hetkeä myöhemmin Valtion palo-opistoon Espooseen. Hän oli Uudenmaan läänin palontorjuntaliiton hallituksen jäsen vuosina 1980–1992. Rauhallisuuden takaa löytyi kuitenkin vilkas huumorintajuinen mies, joka nuoruudessaan harrasti muun muassa moottoripyöriä ja valmisti aikuisella iällä sahtierän jos toisenkin kesämökillään Pukkilassa. Matti oli lämminhenkinen ihminen ja aina valmis auttamaan muita – tämä näkyi myös hänen johtamistyylissään. Voi sanoa, että palokunta oli hänelle koko elämä. ULPTL:n Helsingin piirin hallituksen jäsen hän oli vuosina 1984–1992 ja toiminnanjohtajana vuodet 1990–1992. Turvallisuus, tarkkuus, luotettavuus ja yhdessä tekeminen olivat Matille tärkeitä arvoja läpi elämän. Järvenpäästä matka jatkui palopäälliköksi Nurmekseen vuonna 1973. Uransa alkupuolella hän toimi teatteriesitysten palovartiointia suorittavassa ryhmässä
Kilpailutoimikuntaan kuuluva Marko Konttinen perustelee kokeilua sillä, että mukaan halutaan saada nykyistä enemmän joukkueita. Kokeilu toteutetaan tänä ja ensi vuonna. Tietokilpailun perehtymisaineiston laajuutta hänkin supistaisi. Toivomme, että tämän ansiosta joukkueiden määrä saadaan taas nostettua vähintään entisiin huippulukemiin eli runsaaseen 30:een osallistuvaan joukkueeseen.” Kilpailun järjestää Suomen Palopäällystöliitto yhdessä pelastuslaitoksen kanssa ja tänä vuonna järjestäjänä on Kanta-Hämeen pelastuslaitos. On siis aika tämäkin kilpailu muuttaa nykyaikaiseksi.” Konttinen huomauttaa, että palokunnat voivat osallistua kilpailuun myös useammilla joukkueilla, jos halukkaita osallistujia on enemmän. HOUKUTELLAAN LISÄÄ JOUKKUEITA Konttisen mielestä perinteisen SMkilpailun pitää saada ansaitsemansa arvo. Vaikka Anjalassa oltiinkin muutosta vastaan, pitää hänen mielestään uutta kokeilla. Anjalan VPK on kestomenestyjä ja voitti viime vuonnakin SM-tittelin. Palokunnan päällikkö Markku Leinonen sanoo, että uudistusta kannattaa kokeilla, vaikka alun perin sitä kohtaan skeptinen olikin. Aikaisemmin kilpailujoukkueet muodostettiin kuudesta hengestä, mutta monilla palokunnilla oli vaikeuksia saada tarvittavaa osallistujamäärää. Mahdollisesti Anjalasta lähtee toukokuussa Hämeenlinnaan enemmän kuin yksi joukkue. ”Uudistus myös aktivoi joukkueen johtajan työtä, kun hän voi olla aktiivisempi toimija.” Marko Konttinen pohtii, että kilpailun konseptia on mahdollista arvioida, mutta silloin tarvitaan sääntöjen uudistamista. ”Toisaalta oikeassakin elämässä tehtäviä hoidetaan vahvuudella 1+3 ja Pelastusopiston selvitysmallit pohjautuvat neljään henkeen. Myös veteraanisarjaan.” Anjalassa kilpailuun valmistaudutaan tilannekilpailuryhmän avulla. ”Hyvä, jos uusia joukkueita saadaan mukaan. ”Uskon, että mukaan saadaan enemmän joukkueita. Tärkeää on, että kilpailu saadaan vietyä läpi aikataulussaan.” Hänen mielestään voisi pohtia myös suoritusaikojen lyhentämistä. Teksti ja kuva: Esa Aalto Viime vuonna kilpailtiin vielä kuusijäsenisin joukkuein Helsingin Messukeskuksessa.. Sitä vetää viime vuonna tietokilpailun voittanut Janne Nieminen. ”Tietokilpailun uudistamista on toivottu, erityisesti, kun siinä pitää perehtyä erittäin laajaan materiaaliin.” Hän huomauttaa, että kilpailulla on vahva koulutuksellinen näkökulma. Materiaali on koko palokunnan hyödynnettävissä. ”Tämä on ollut palautteissa toivottu uudistus. 2/2024 Pelastustieto 73 MUISTOISSA PALOKUNTIEN SM-KILPAILU Jehu-joukkueen vahvuus nyt 1+3 P alokuntien SM-kilpailu järjestetään tänä vuonna toukokuussa Hämeenlinnassa uusittuna. Teemana on tulevaisuuden pelastaja. Hän toivoo, että nyt kokeiltavalla uudistuksella saataisiin lisää joukkueita kiinnostumaan myös osaamista edistävään kilpailutoimintaan. Kilpailujoukkueet voidaan nyt muodostaa vahvuudella 1+3. Säännöt eivät ole tätä aikaisemminkaan kieltäneet
2.12. 29.10. 22.10. 13.8. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Numerossa 3/2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Ergonomiaa ensihoidossa • Virkavaatteet uudistettavina • Evakuointia ja ensihoitoa erämaissa • Lentosammutuksen johtamiseen ohjeet • Ensihoidon laitteet toimivat ristiin siviilija sotilaspuolella Pelastustieto 3/2024 ilmestyy 8.5.2024 Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. 17.9. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! Nimityksiä, muistokirjoituksia & eläköityviä veloituksetta lehteen. 4.6. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2024 Näin tilaat Se käy helposti. 6.8. 7 13.11. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Nro Ilmestyy Varauspv Aineisto 3 8.5. 25.11. 5 28.8. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Aineiston voi meilata osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 8 18.12. 4 19.6. 10.9. 6 2.10. 28.5. 15.4. 74 Pelastustieto 2/2024 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muisto kirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 22.4
Käyttöaika 1h 45min 20l polttoainekannulla. Siirrettävä moottoriruisku • Tuotto 1750 L/min@10 bar • Automaattinen imupumppu • Digitaalinen ohjaava LCD-näyttö¨ • 110 mm imuletku varustus • Lisävarusteena mm. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Beaver Fox 4 Moottoriruisku EFI -moottorilla • Turvallinen käyttää • Erittäin luotettava • Helposti huollettava • Tuotto Maksimituotto on 850 l/min @10 bar pumpun korkean hyötysuhteen ansiosta. • Tuotto: 650 L/min@6 bar (3 m imukorkeus) • Toiminta tankillisella bensaa n. Otter moottoriruisku Suomen suosituin 4-T moottoriruisku Monikäyttöiseksi suunniteltu moottoriruisku, joka soveltuu sammutukseen, vedensiirtoihin, tyhjennysja tulvapumppauksiin. • Turvallinen tankkaus • Luotettava moottori • Turvallinen käyttää • Taloudellinen . SEURAAVASSA NUMEROSSA Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 1 h 40 min@75 % teholla • Tehokas manuaalinen imupumppu • Pienen ulkomitat korkea tuotto • Hiljainen käyntiääni • Alhainen polttoaineen kulutus • Yksinkertainen helposti huollettava rakenne • Täydellinen varustelu Palolaitoksille, rakennuksille, puolustusvoimille ja teollisuuteen jatkuvaan päivittäiseen käyttöön! Pitkä toiminta-aika! Saatavana myös sähköstartilla! Markkinoiden tehokkain siirrettävä moottoriruisku! Kulmala Rosenbauer Pelastustieto maaliskuu OTTER 2023 215x275.indd 1 14.2.2023 16.42. Matala polttoaineen kulutus. kuljetuspyörät Rosenbauer Otter on pienikokoinen, mutta suurituottoinen nelitahtisella poltto-moottorilla varustettu moottoriruisku, joka soveltuu palolaitosten, rakentajien, puolustusvoimien ja teollisuuden käyttöön sammutus-, tyhjennys-, nesteensiirtoja pesupumpuksi raskaisiinkin olosuhteisiin ja jatkuvaan päivittäiseen käyttöön
Materiaali: Nomex TFX. Värit: HiViz-keltainen/tummansininen/ hiekka, HiViz-keltainen/tummansininen. EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. / 1” ruots. / 1” ruots. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. kynsiliitin Eli operoidaan yhden tuuman metsäpalokalustolla ja pukeudutaan hybridiasuun. TÄNÄKIN KESÄNÄ METSÄRETKILLE VARUSTAUDUTAAN YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. NYT YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen kevytasu. Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rintaja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihataskut, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut. kynsiliitin ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-11 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar / Honda GX390 WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar / Honda GXH50 PROTEK 309 -METSÄPALOPUTKI Maksimivirtaus 115 l /min