Kymmenen SESONKI TOI Safariauton Kittilään UUDET TIKET nyt toiminnassa PALOKÄRKI-PALKINTO ILLON VPK:N ”spessujen” iloiselle vetäjäpariskunnalle 2/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN päivän keikka vaati turnauskestävyyttä
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Pelastustoimesta ja ensihoidosta päättäville hyvinvointialueille valittiin uudet päättäjät. Uhkana on, että pystytäänkö taloutensa kanssa kamppaileville hyvinvointialueille jatkossa palkkaamaan uutta työvoimaa. Pelastusja ensihoitoala ovat parinkymmenen viime vuoden aikana kehittyneet huimasti. Ensihoidossa tilanne on synkempi, sillä kesätöihinkin pääsee vain murto-osa hakijoista. Samaa on tehty ensihoidossa, vaikka henkilöstöstä on ylitarjontaa, sillä hiljattain ensihoitajia kouluttavaan amk-repertuaariin tuli yksi tarjokas lisää. Hyvinvointialueilla käydään yt-neuvotteluja, minkä jälkeen ensihoidon työvahvuutta ja valmiutta on heikennetty paikoin. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Aikaiseksi saatua kehitystä ei saa ajaa alas. Valmiiksi vähäisestä valmiudesta on vaarallista säästää.. Pelastustoimi on toistaiseksi välttynyt suorilta irtisanomisilta. Tätä on valitettavasti jo paikoin aloitettu. Pelastusalaa ja ensihoitoa tuntevilla aluevaltuutetuilla onkin iso tehtävä viedessään paikkansa pitävää substanssitietoa päätöksentekoon. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. Jopa kesätyöt ovat kortilla. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Marko Kärkkäinen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Kova aika saattaa pakottaa pelastajia pois ambulanssityöstä, mikä avaisi paikkoja työttömille ensihoitajille, mutta olisi myrkkyä pelastajien ensihoito-osaamiselle. Vähennykset iskevät pääasiassa potilaisiin ja henkilöstöön, joka joutuu tekemään olemassa olevan työn vähemmällä väellä. Myös vastakkainasettelu pelastustoimen ja ensihoidon välillä nostaa päätään. Esimerkiksi viime joulukuussa valmistuneista pelastajista kaikki eivät saaneet heti työpaikkaa. Vaalikeskusteluissa soten muut asiat puhuttivat siinä määrin, että pelastustoimi ja ensihoito jäivät varjoon. Supistukset kuormittavat ja syövät hyvinvointia ensihoidossa jo nyt. 2/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. PÄÄKIRJOITUS 4041 0955 Suurien haasteiden äärellä Hyvää kehitystä ei saa hukata. Pelastustoimessa lähitulevaisuuden suurin haaste on saada osaavaa työvoimaa, kun ensihoidossa henkilöstöstä näyttää olevan reilusti ylitarjontaa. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Pelastajapulaa paikataan lisäämällä opiskelijamääriä
T urvallisuusympäristömme muuttuminen asettaa meille oman aikamme haasteita. Mari Rantanen Sisäministeri LA U R I H E IK K IN E N , V A LT IO N E U V O S T O N K A N S LI A Sisäasiainministeri Aarne Simosen tervehdys Palontorjunta-lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1950.. N e teemat, joita tuolloin korostettiin, ovat edelleen ajankohtaisia. Pelastustoimella tulee olla riittävä suorituskyky tehtäviensä hoitamiseen. Kansalaisten omakohtainen varautuminen on tärkeää mutta tärkeää on myös sen tukeminen muun muassa opastuksen keinoin. Siihen on koottu ohjeita erilaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta. P elastustoimen rahoituksen riittävyyttä haastavat kasvava pelastajatarve, turvallisuusympäristön muutokseen sekä siihen varautumiseen liittyvät kustannukset sekä erilaiset investointitarpeet. Pelastustoimelle kuuluvien lakisääteisten palveluiden tuottamiseksi pelastustoimen palveluverkon, materiaalisen varautumisen ja pelastustoimen henkilöstön osaamisen tulee vastata aiemmin tunnettuja ja uusia riskejä. T oivotan kaikille Pelastustiedon lukijoille hyvää kevättä ja parhainta menestystä työssänne nykyisinkin koko kansalle ensiarvoisen tärkeissä pelastustoimen tehtävissä. O matoimista varautumista olemme viime aikoina tehostaneet koko väestölle suunnatussa Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa. Hyvinvointialueilla on tärkeintä pitää huolta siitä, että apua saa hädän hetkellä. Tänäkään päivänä ei voi liikaa korostaa onnettomuuksien ehkäisyn merkitystä, muistuttaa huolellisuudesta ja varovaisuudesta tulen käsittelyssä tai kansalaisvelvollisuudesta avustaa pelastusviranomaisen määräyksestä pelastustoiminnassa. 4 Pelastustieto 2/2025 Sisäministerin tervehdys S isäasiainministerin tervehdyksessä jo 75 vuotta sitten ollut toteamus siitä, että palontorjuntatyö on – tekijästään riippumatta – toimintaa, joka osaltaan turvaa mahdollisuuksiamme elää ja tehdä työtä, pitää edelleen paikkansa välillämme kuluneista vuosikymmenistä huolimatta
De tog sig sedan tillbaka en halv trappa ner där övriga stannat för att diskutera situationen med rökdykledaren. 10.20, inträffade en brandgasexplosion högt uppe i tornet, se figur 9. De var framme kl. Ungefär 3 minuter därefter, kl. 10.13 och möttes av personal från byggarbetsplatsen. 10.16. Parallellt med livräddningsinsatsen pågick släckningsarbetet utanför, se figur 8. Dörren på våning 3 hade inte stängts och kort efter att rökdykarna gått ner trycktes tjock svart rök ut i trapphuset. Rökdykarna tog på sig andningsapparatens mask och sökte av området närmast innanför dörren utan att hitta någon. Släckningsarbete pågår. 54 Illon VPK ja spessut vuoden viestintäteko. Vattnet släpptes på kl. Foto: EnviroProcess Sweden AB. Eftersom trapphuset var rökfritt gjorde rökdykargruppen bedömningen att personerna från byggarbetsplatsen kunde gå med in i trapphuset utan andningsapparater med mask påtagen. Räddningsledaren fick information om att en person, som gått upp till våning fem i tornet strax innan branden, saknades. Informationen byggde på att en kollega hade haft telefonkontakt med personen om branden, men att telefonsamtalet hade avbrutits kort därefter. 2/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Kaupunkien varauduttava poikkeusoloihin 14 Viikon sammutusurakka kierrätyslaitoksella 26 Milloin hööki ja lanssi kulkevat sähköllä. 32 Uudet tiket auttavat johtamisessa 34 Mirafoni 38 Palotarkastuksia Tunturi-Lapissa 41 Ääni kentältä 42 Paloturvallisuustekniikkaa harjoiteltava 44 Laadukasta ensihoitoa 46 Puheenjohtajalta 48 Jari Hyvärinen eläkkeelle 52 Liian tummaa paahtoa 58 Muistoissa: Greta Nikkilä 60 Opinnäytteitä 62 Kalustonurkka: Hoitajille sivuturvatyynyt 64 Ulkomailta 66 Safariauto ensihoidon ruuhkassa 70 AsemaHIIT – Keskivartalo kuntoon 71 Lintusperspektiivistä 72 Hosemaster maailmalle 78 Nostolavojen myyntitykit 80 Näistä tykkään: Sari Tuuri-Salonen 81 Arkistojen aarteita 82 Seuraavassa numerossa & Roger 28 Haastava monipotilasharjoitus Kuopiossa 50 Hengenvaarallinen työmaa vaati uhrin Ruotsin Lisebergissä 36 Petteri Lakso on sitkeä sirkkalainen Kittilän VPK:sta 74 Valaisintestin kokemuksia kentältä K U V A : K IM M O K A IS T O Statens haverikommission SHK 2025:05 Slutrapport 15 (47) När den första räddningsenheten var på väg mot byggarbetsplatsen såg de en kraftig rökpelare och fick information om att det brann i en vattenrutschkana. Foto från kl. 10.17. Efter förslag från drifttekniker på platsen togs beslut om att starta pumparna för vattenflödet i vattenrutschkanorna. Räddningsledaren tog beslut om att påbörja en livräddningsinsats med rökdykare via ett trapphus i tornet och att påbörja utvändig brandsläckning. Samtliga tog sig snabbt ner i trapphuset och ut ur tornet utan att skadas. Rökdykarna gick upp och öppnade en dörr på plan 3 och såg då stilla svart rök. Vidare bedömde rökdykargruppen att det inte behövdes brandslang med vatten inkopplat. Figur 8. En rökdykargrupp bestående av en rökdykledare och två rökdykare gick, vägledda av två personer från byggarbetsplatsen, in i trapphuset för att bedöma om det var en möjlig väg att ta sig vidare in i tornet
Simulaatiot järjestetään oikeissa toimintaympäristöissä ulkona, mutta ruokailut ja työpajat ovat sisätiloissa. Marko Partanen Hanko EMC 21.–22.5.2025, www.emergencymedicinecamp.org/HANKO-EMC. Teams • CTIF SM-kilp. Hyvinkää • Rescue Days 17.–20.9. ”Puolet rasteista on vaihtunut, koska Hanko EMC:n teema on tänä vuonna trauma. Saksa PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Puomitikkaan kuljettajakurssi 9.–12.6. Kouvola www.sairaalamaki24.fi K U V A : M U T T A Q I K H A N , E M C Hanko Emergency Medicine Camp, akuuttihoitoleiri meriympäristössä järjestetään keväällä toisen kerran. 6 Pelastustieto 2/2025 TAPAHTUMA Hanko EMC – onnettomuuksia merellä AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 37 tulipalotonta kuntaa maaliskuun loppuun mennessä Manner-Suomessa, muun muas sa Alavieska ja Ypäjä. Lisäksi kurssilla harjoitellaan kädentaitoja työpajoissa ja perehdytään stressin hallintaan. Saimme harjoitukseen mukaan FinnHEMS 20:n, jonka läsnäolo muuttaa veneturmarastia. Kolmipäiväisellä leirillä harjoitellaan traumapotilaiden ja meripelastustehtävien erityispiirteitä viranomaisyhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja Meripelastusseuran kanssa. Naantali PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Hymyilevän Motoristin Kevätpäivät Loimaa 17.5. Jyväskylä • Turvallisuuspäällikön peruskurssi verkossa 23.9–4.11. Se valmistaa paikallisia ja muita toimijoita kohtaamaan vaikkapa Hangon regatassa sattuvan onnettomuuden. Myös sidosryhmien, kuten meripelastuksen ja pursiseuran koulutuksellista antia kehitettiin”, Emergency Medicine Campin Kalle Kinnunen sanoo. Moniammatillisissa simulaatioissa keskiössä ovat potilaan systemaattinen tutkiminen ja hoito, johtaminen, tiimityö, kommunikaatio ja tilannetietoisuus. Peurunka, Laukaa ENSIHOITOALA • Sairaalamäki24, liikunnallinen hyväntekeväisyystempaus 27.–28.5. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • NK1 Nuohoojan työn perusteet 1.–4.9. Kouvola • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 17.9. Kuopio • PVAT-jatkokurssi 9.–12.6. Muissa simulaatioissa hoidetaan veneen yli ajamaa avovesiuimaria, hallitsemattomasti laskeutuneita tandemlaskuvarjohyppääjiä ja puukotettua potilasta. • Pelastustoimen tutkimusja kehittämispäivät 11.–12.6. EMC-leirien tapaan Hangossa on tarjolla aktiviteetteja, merimelontaa, joogaa ja pyöräilyä. Tapahtuma nivoutuu tiiviisti retkeilyn ympärille, ja kurssilaiset majoittuvat puolijoukkueteltoissa. 6.9. Aktiviteetit ovat osa simulaation sisältävää rastia, ja kaikki pääsevät kokeilemaan jokaista aktiviteettia. Hangossa harjoitellaan paikallisten yhteistyötoimijoiden kanssa suunniteltu veneturmasimulaatio. • Palokuntien SM 24.5. Pelastuslaitokset ovat kirjanneet maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 2059 tulipaloa, eli noin 700 kuukaudessa. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 5.6. • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Turvallisesti palokunnassa -koulutus 7.5. EMC-leirit pyrkivät myös kehittämään paikallista hoitojärjestelmää. Aiempien vuosien palaute on muuttanut tämänvuotista Hanko EMC:ta
Tänä yönä pienokainen ei odottanut sairaalaan asti vaan päätti saapua maailmaan vauhdilla – kotona suihkun lattialla. IG K U V A : R U T O LA N V P K Rutolan VPK:n erikoisosaamisena on vaihtolava kappaletavaranosturilla ja sammutuslava sähköautojen sammutukseen. Erikoisvahvuus on vaihtolava kappaletavaranosturilla ja sammutuslava sähköautojen sammutukseen yhteis omistuksessa Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Rutola oli teollistunut maalaiskylä EteläKarjalassa Enso-Gutzeitin sahan ja uiton ansiosta. Kalustoon kuuluvat muun muassa sammutusja säiliöautot, öljyntorjuntakontti, moottorikelkka sekä ainoa pelastuslaitoksen hälytettävissä oleva traktori, neliveto-Valmet. 1960. Tällä on suuri vaikutus koko palokunnan yhteisöllisyyteen. Vahva teema on ollut ”Tehdään yhdessä palokunta, jossa kaikkien on hyvä olla.” ”Joissain asioissa kaivattaisiin lisää yhteistoimintaa ja avoimuutta pelastuslaitoksen kanssa. Väkeä on kuitenkin liian vähän, ja pula C-kortillisista henkilöistä vain pahenee. LI ” Sisäministeriö on käynnistänyt pelastusalan kansallisen työturvallisuushankkeen, joka tuo esiin ratkaisuja ja tuottaa materiaalia pelastusalan organisaatioiden käyttöön. IG ” Uusin tulokas Espooseen. Nyt 75 vuotta myöhemmin hälytysosaston vahvuus on 16, naisosaston 15, nuorten 11 ja varhaisnuorten 17. Joskus on ollut reilut 80 keikkaakin 110 mm -letkukontin ansiosta. Sitä käytetään turvallisuusviestinnässä TuVi-peräkärryn ohella. ”Keikkoja on noin 20–30 vuodessa, pääsääntöisesti vesihuoltoa. FB ” Mika pakeni asemiestä, Venla vältti veitsimiehen ja Jari pahoinpideltiin ambulanssissa. lupelastuslaitos 29.3. stadinbrankkari 6.4. 2/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Vesihuoltoa & hyvää pöhinää ” Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tutustuivat Helsingissä Merihaan kallioväestönsuojaan. sisäministeriö 20.3. Olen ylpeä nuoristamme!” nuorisoosaston johtaja Tiina Konsti iloitsee. IG ” CTIF:n pohjoismaiden ja Baltian maiden työryhmä kokoontui tänä vuonna Vilnassa. Teknisiin asioihin löytyy kyllä hyvin apuja ja vastauksia, mutta henkilöstöstä huolenpitoon ei eväitä helposti löydy.” Rutolan VPK palkittiin aktiivisesta palokuntanuorisotyöstä kolmannella sijalla Palopäällystöpäivillä huhtikuussa. Tällaista on ensihoitajien karu arki Helsingissä ja muualla suomessa. spal_ry 26.3. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä huonommalta kuin mitä on viime vuosina ollutkin”, kaksikko sanoo. Toiminnassamme on nyt hyvää pöhinää. ”Vahvuus ovat eri osastojen aktiiviset ja osaavat vetäjät, joiden rooli korostuu. Kimmo Kaisto. Suomi ja Ukraina valmistelevat yhteistyössä Ukrainan väestönsuojajärjestelmän kehittämishanketta. Nuorisoosaston käyttöön on otettu SPEKin Kipinätyökalu ja Pikku kipinä, joiden avulla toimintaa on kehitetty. Rutola sijaitsee Etelä-Karjalassa kahden ison vesistön, Vuoksen ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajakannaksella. Vastealueena on koko EteläKarjala”, kertovat palokunnan puheenjohtaja Juha Huttunen ja varapäällikkö Mauno Siren. Lisäksi tukiosastossa on viitisen jäsentä. Ajankohtaisena teemana oli akkupalot ja akkuihin liittyvä sääntely eri maissa. Juuri perustettu Rutolan VPK teki ensimmäisen palosuojelusopimuksen entisen Lappeen kunnan kanssa maaliskuussa 1950. CTIF Suomi 19.3. ”Myös selkeät pelisäännöt ja osaston hyvä me-henki on tarttunut jäseniin. Tallissa on myös museoauto Land Rover EK1972, vm
Mikä yllätti. Se kuvastaa ensihoidon kosmista varmuutta. 26 m 3 sammutusvaahto nes tettä, 660 kpl analogisia käsiradioita, vararenkaita ja muuta pelastuskalustoa. ”Aamu tulee aina” Christoffer Ericsson väitteli ensihoitajien resilienssiresursseista. On tärkeää vahvistaa niitä jo koulutuksen aikana. Toimialajohtaja Kari Nissinen Savon Sanomat 10.4.2025 POIMINNAT @mikamaxmakela Päästiin auttamaan ukrainalaisia paloveljiä, jotka ovat kärsineet kalustotappioista ja pelastuskalustosta on pulaa. Hän nimesi väitöskirjan tunnetun fraasin mukaisesti. Iisalmessa on muun muassa teollisuutta ja paljon asukkaita. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Tomperi HS 12.4.2025 2 Etenkin nopeasti kehittyvissä on nettomuuksissa alueiden omista viestintäkanavista voisi olla hyötyä. K U V A : M IK A M Ä K E LÄ K U V A : JU K K A R E P O. Ammatilliset arvot nousivat isoon rooliin. Aamun tullen päästään kotiin, ehkä se on myös hiljainen toive turvallisuudesta ja tasapainoisesta elämästä. Jotta hyvinvointialue voi Iisalmessa järjestää toimintansa, se tarvitsee pelastusaseman. Toive on, kun kulttuurin ilmiöitä sanoitetaan ja niistä puhutaan, myös vaikeisiin asioihin voi daan puuttua. 1 Taloyhtiömme asukkaat ovat hieman iäkkäämpiä. SPEKin viestintäpäällikkö Helena Grönstrand Yle 11.4.2025 3 Kyllähän Iisalmi on sellainen keskus, että hyvinvointialue tarvitsee täällä pelastusaseman. 8 Pelastustieto 2/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Halusin sille iskevän nimen. Ensihoitajat kokevat pärjäävänsä eri tilanteissa ja olevansa ongelmanratkaisijoita. Tutkin pitkäaikaista resilienssiä; mikä saa ensihoitajat pysymään alalla. Työn kompleksisuus vaivaa, vaatimukset lisääntyvät ja koetaan ahdistusta ja epävarmuutta. Miksi tämä nimi. Meiltä lähti 8 pelastusajoneuvoa, n. Kulttuurit eivät muutu päivissä. Nyt asukkaiden ei tarvitse kiivetä jakkaralle tai tikkaille testaamaan varoittimia. Viestintä ei voi kuitenkaan olla vain somekanavien varassa, vaan on tavoitettava myös ihmiset, jotka eivät seuraa verkossa tapahtuvaa viestintää. Pelkästään kuukausittainen palovaroittimien testaaminen katon korkeudesta olisi osalle haasteellista. Kiitos työnantajalleni Nesteelle. Ihmiset tulee saada pysymään alalla. Mikä avuksi
2/2025 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten äänet haravoitiin, palomies Harri. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Teollisuusja varastorakennusten paloja keskimäärin 750 Vuoden 2024 palokuntanuorisoosastot palkittiin Jämijärven VPK palkittiin Vuoden 2024 palokuntanuoriso-osastona. Ne ovat arvoja, joista me suomalaiset olemme aina olleet ylpeitä. Olin tehnyt aktiivisesti somea jo 2,5 vuoden ajan ja tullut siellä tunnetuksi. Haluan tuoda suomalaisia perusarvoja, kuten empatiaa ja välittämistä, takaisin päätöksentekoon. Palkitsemisen tarkoituksena on kannustaa palokuntien nuorisoosastoja hyödyntämään jo olemassa olevia työkaluja oman toimintansa kehittämisessä nyt sekä jatkossa. Ennakkoäänten jälkeen Minkkisen aluevaalisaalis oli 720. Marko Partanen. Jämijärven VPK sai 7000 euron palkintoshekin Palopäällystöpäivillä Tampereella huhtikuussa. Myös nuorten hyvinvointi on minun juttuni. 100 200 300 400 500 600 700 800 900 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Teollisuusja varastorakennusten paloja keskimäärin 750 vuosittain Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Somepersoona palomies Harri eli Harri Minkkinen pääsi ääniryöpyllä sekä Oulun kaupunginvaltuustoon että Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuustoon. Motivaatio heikkenee, kun heitä käytetään vähemmän. Miten tulos tehtiin. Jalkauduin neljään tapahtumaan, joissa en jakanut mitään, vaan odotin, että ihmiset tulevat keskustelemaan kanssani. Vuoden palokuntanuorisoosaston palkitsee SPEK Palosuojelun edistämissäätiölta saadulla avustuksella. Myös Tammisalon ja Rutolan VPK:t palkittiin palokuntanuorisotyöstään. Jämijärvellä päävastuu nuorten kouluttamisesta on hälytysosastolaisilla. Se näkyy lopulta kaikissa osastoissa. Vastaukseksi tuli naurua ja toteamus: Olet mennyt jo läpi. Lopulta ääniä tuli 2071. Heillä oli huoli hoitoon pääsystä, sairaaloiden ja päivystysten supistamisista sekä ensihoidon ja pelastustoimen tilasta ja rahoituksesta. Rakennuspaloja oli viime vuonna yhteensä noin 5000. Ensihoito ja pelastustoimi on nyt järjestetty lakipykälien mukaan, mutta onko se riittävää. He olivat hyvin perillä asioista, kuten pelastustoimen supistusten kerrannaisvaikutuksista; esimerkiksi kuinka supistukset syövät sopimuspalokuntatoimintaa. AJASSA TILASTO Viime vuonna pelastuslaitokset kirjasivat 505 tulipaloa teollisuusrakennuksissa ja 206 varastorakennuksissa.Teollisuusrakennusten palojen määrä oli alimmillaan ja varastorakennuspalojen määrä sen sijaan keskimääräisellä tasolla. Mistä ihmiset halusivat keskustella. Tein muutaman päivityksen arvoistani ja siitä mitä olen, mutta en tyrkyttänyt itseäni. Mikä on agendasi politiikassa. Lisäksi veteraanit ja naisja tukiosasto osallistuvat kouluttamiseen. Hän kysyi konkaripoliitikolta: Onko se paljon vai vähän. Aktiivisuus niin omassa palokunnassa, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin teki valitsijoihin vaikutuksen. Politiikka ei ollut alun perin tähtäimessä, mutta kun monet puolueet pyysivät ehdokkaaksi, hän lopulta suostui demarien listalle. En käyttänyt vaaleihin euroakaan. Kannustin ihmisiä käyttämään ääntään omien arvojensa mukaisesti
37°28’7 P 126°51’1 I Pelastajat työskentelevät romahtaneella metron rakennustyömaalla Gwangmyeongissa EteläKoreassa 12. huhtikuuta 2025. Kuva: AP/Lehtikuva.
PELASTUSALAN MAAILMA
Yhteiskunnan tietoriippuvuus ja kriittisten verkkojen merkitys ovat korostuneet, mikä muuttaa suunnittelun ja operatiivisen toiminnan perusteita. Sodankäynnin ja yhteiskunnan luonteen muutos vaatii uudenlaista lähestymistapaa väestön suojaamiseen. Tämä ajattelutapa perustuu toisen maailmansodan jälkeiseen toiveeseen, että sodankäyntiä on rajoitettava ja siviiliväestöä suojeltava. KAUPUNKIEN ROOLI JA VASTUU Suomessa suurten kaupunkien on varauduttava laajasti väestön ja siviiliyhteiskunnan suojeluun, erityisesti poikkeusoloissa. NATO-jäsenyys ja Pohjois-Euroopan turvallisuuspolitiikka vaativat uusia lähestymistapoja ja suunnitelmia, jotka vastaavat paremmin tämän päivän haasteisiin. 12 Pelastustieto 2/2025 Siviilit osa sodankäyntiä Erityisesti suurissa kaupungeissa on varauduttava laajasti väestön ja siviiliyhteiskunnan suojeluun poikkeusoloissa, kuten sodassa. Esimerkiksi Uk rainan ilmahälytysjärjestelmä on ollut tehokas, mutta siviilien väsyminen jatkuviin hälytyksiin on johtanut suojautumisen laiminlyöntiin. Perinteisesti väestönsuojelun tehtävänä on ollut suojella siviilejä aseellisten hyökkäysten vaaroilta ja auttaa heitä selviytymään hyökkäysten välittömistä vaikutuksista. Näiden rakenteiden ylläpitäminen ja kehittäminen on olennainen osa kaupunkien valmiussuunnittelua. Tämä osoittaa, että pelkkä suojarakenteiden olemassaolo ei. Ukrainan sota on antanut arvokkaita op peja väestönsuojelusta ja siviilien suo jautumisen tärkeydestä. Kaupunkien vastuulla on järjestää lakisääteiset palvelut ja siviilien suojelu, mukaan lukien suojatilojen riittävyys ja pelastuspalvelut. Kuitenkin nykyisen sodankäynnin muuttunut luonne herättää kysymyksen, onko väestönsuojelun perinteinen rooli enää riittävä. Nykyään sodan vaikutukset ulottuvat laajalle, ja siviilit joutuvat kohtaamaan monenlaisia uhkia, mukaan lukien kyberhyökkäykset, informaatio-operaatiot ja avaruuteen ulottuvat konfliktit. Venäjän tapa käyttää sotilaallista voimaa häikäilemättömästi siviilejä ja yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria kohtaan herättää kysymyksen, miten suomalaisten suurten kaupunkien tulisi varautua suojelemaan siviiliväestöä. Kaupunkien vastuulla on järjestää lakisääteiset palvelut ja siviilien suojelu, mukaan lukien suojatilojen riittävyys ja pelastuspalvelut. Monissa suurissa kaupungeissa on runsaasti väestönsuojia ja muita suojarakenteita, jotka tarjoavat suojan paitsi asukkaille myös vierailijoille. Siviilit eivät ole enää pelkästään sodan uhreja, vaan heistä on tullut osa sodankäyntiä, ja heidän kauttaan pyritään vaikuttamaan sotilaalliseen lopputulokseen. N ykyinen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi Venäjän toimien vuoksi Ukrainassa. Teksti: Pasi Raatikainen · Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia AJASSA Evakuoinnit ovat monimutkaisia ja haastavia operaatioita
Tällainen lähestymistapa edellyttää laajaa yhteistyötä ja suunnittelua, jotta kaikki siviilien suojaamiseen liittyvät tehtävät voidaan koordinoida tehokkaasti. Haas taa käsitykset väestön suojaamisesta. EVAKUOINNIT OVAT MONIMUTKAISIA Suomalaisten suurten kaupunkien tulisi harkita siirtymistä kohti kokonaisvaltaista siviilipuolustusta, joka kattaa fyysisen suojan lisäksi myös muun muassa ihmisoikeuksien suojaamisen, elintärkeiden peruspalveluiden turvaamisen, yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitämisen sekä jo sodan aikana tehtävän korjausja jälleenrakentamisen. 2/2025 Pelastustieto 13 AJASSA riitä; siviilien turvallisuustietoisuuden ylläpitäminen on myös olennaista. Tämä on välttämätöntä, jotta kaikki siviilien suojaamiseen liittyvät tehtävät voidaan hallita ja koordinoida tehokkaasti. STRATEGINEN JA OPERATIIVINEN JOHTAMINEN Kokonaisvaltainen väestön suojaaminen vaatii strategisen ja operatiivisen johtovastuun nostamista kaupunkien tasolle sekä kaupunkien johdon ja viranomaisten yhteistyötä. Näin voidaan varmistaa, että kaupungit ja niiden asukkaat ovat valmiita kohtaamaan mahdolliset kriisit ja selviytymään niistä yhdessä. Nykyinen turvallisuusympäristö haastaa Suomessa perinteiset käsitykset väestön suojaamisesta ja siviilipuolus tuksesta. Suurissa kaupungeissa saattaa olla järkevämpää keskittyä siviilien suojaamiseen paikoillaan, erityisesti koska niissä on usein kattava väestönsuojeluverkosto. Mukana olivat myös sisäminis teri Mari Rantanen, tuleva pormestari Daniel Sazonov, väistyvä pormestari Juhana Vartiainen ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.. Kaupunkien on varmistettava, että kaikki tarvittavat resurssit ovat käytettävissä ja että suunnitelmat ovat ajan tasalla sekä joustavia muuttuvissa olosuhteissa. Pasi Raatikainen esitteli Merihaan kallioväestönsuojaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille ja tasavallan presidentti Alexander Stubbille. Evakuoinnit ovat monimutkaisia ja haastavia operaatioita, jotka vaativat tarkkaa suunnittelua ja koordinaatiota. Kirjoittaja on VSS-erityissuunnittelija Helsingin pelastuslaitoksella. On tärkeää arvioida tarkasti, milloin evakuointi on tarpeen ja milloin paikalleen suojautuminen on parempi vaihtoehto. Ukrainan kokemukset osoittavat, että evakuoinnit voivat epäonnistua monista syistä, kuten logistisista haasteista ja resurssien puutteesta. On tärkeää, että suuret kaupungit valmistautuvat sekä nykyisiin että tuleviin uhkiin monipuolisella ja kattavalla strategialla, joka ottaa huomioon yhteiskunnan kaikki osa-alueet
Tekstit: Marko Partanen · Aloituskuva: Marko Kärkkäinen 2/2025 Pelastustieto 15. 2/2025 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Energiajäte syttyi palamaan Remeon kierrätyslaitoksessa Tampereen Ruskossa. Paloon oli hankala päästä käsiksi
Paikasta, joka varmasti kesti pelastajien kulkemisen, oli kuitenkin palokohteeseen niin paljon matkaa, että suihkuputkien kantama ei kunnolla riittänyt. Siinä minulle valkeni kohteen mittasuhteet ja syttymisriskissä oleva huomattavan suuri energiajätteen määrä”, Nekalan pelastusyksikön paloesimies Tero Talonen sanoo. RISKEJÄ VÄLTELLEN Letkulinjoja alettiin selvittää. Keskuspaloasemalta saapuva palomestari Pietiläinen antoi yksiköille tehtäväksi tiedustella kohteen ja määritteli tuleville yksiköille tulokynnyksen jäteaseman portin ulkopuolelle. Ei ollut varmuutta kasan kestävyydestä.. Yli viikon kestänyt operaatio Sammutustoimia suunniteltiin normaalia pitemmällä aikajänteellä. Tehtävä jaettiin kolmeen vastuualueeseen: kahteen sammutuksesta vastaavaan sekä vesihuollosta ja muusta huollosta vastaavaan alueeseen. Halli oli korkea ja 3000 neliötä laaja. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Pirkanmaan pelastuslaitos HANKALASTI SAAVUTETTAVA Pihalla oli paljon jätettä, eikä ajoneuvoilla päässyt lähelle kohdetta. Ne venyivät satametrisestä linjasta aina parin, kolmen sadan metrin mittaisiksi asti. ”Kohde on hyvin tuttu, ja siellä on käyty sammuttamassa paloja ennenkin. Hän kysyi Remeon työntekijältä, onko jätekasan päälle turvallista mennä tiedustelemaan ja sammuttamaan. Sen sisällä säilöttiin käsittelemätöntä energiajätettä. Ajattelin, että siellä palaa jätekasa, joka vaan sammutetaan”, päivystävänä palomestarina työskennellyt Jarkko Pietiläinen sanoo. Talonen ehdotti palomestari Pietiläiselle, että palavan jätevaraston eteen tehtäisiin rajoituslinja ja pyrittäisiin estämään palon eteneminen rakennuksesta ulos. Paikalle ehtivät ensimmäisenä Nekalan ja Hervannan pelastusyksiköt. ”Meillä ei ollut täyttä varmuutta muilta osin kasan pinnan kestävyydestä, joten en voinut ottaa sitä riskiä, että olisin edennyt miehistöni kanssa lähemmäksi rakennusta tai sen sisälle sammuttamaan liekkejä”, paloesimies Talonen sanoo. Pelastusyksiköiden henkilöstö jalkautui. Hän ilmoitti havainnostaan palomestarille. ”Meillä oli selkeä toimintaohje työnjaosta, toinen mestareista määrättiin tilannepaikanjohtajaksi ja toinen ryhtyi johtamaan ensimmäisenä muodostettua joukkuetta”, Pietiläinen sanoo. Hänen mukaansa kasan kestävyyden ja mahdollisten onteloiden lisäksi riskiä lisäsivät hallin rakenteet, joita palon aiheuttama kuumuus oli rasittanut. ”Tapasimme hallien edessä paikan työntekijän, joka kertoi, että palo on hallissa sisällä. Tämä kertoi, että kasan päällä työskenneltiin kaivinkoneella, joten sen tekemä ura ainakin kestäisi sammuttajat. Hervannan pelastajat etenivät ison hallin sivustalle ja Nekalan pelastajat sen edustalle. Paikalle tuli myös toinen palomestari, Hanne Reiman keskuspaloasemalta. Talonen käveli taskulampun valossa ehkä 5–6 metriä korkean kasan päälle ja näki rakennuksen sisällä seinän vieressä liekit. 16 Pelastustieto 2/2025 HÄLYTYSILMOITUS P irkanmaalaiset pelastusyksiköt hälytettiin sammuttamaan tulipaloa, joka oli syttynyt Remeo-yrityksen energiajätteen kierrätyslaitoksella Tampereen Ruskossa
Onnistuminen riippui siitä, saataisiinko varastojen välissä oleva käsitelty energiajäte siirretyksi riittävän ajoissa, eikä palo ehtisi levitä sen kautta. ”SAMMUTELLAAN VAAN” Liekit alkoivat yltyä, mutta pelastajat eivät päässeet sammutusetäisyydelle. Se oli ensin revittävä repijällä sopiviksi palasiksi ja sitten vasta lastattava kauhakuormaajalla kuorma-autojen lavoille. Palavaa jätekasaa ei samasta syystä voitu levittääkään. Teimme siihen Pantherilla vaahtoiskun, joka pysäytti palon etenemisen hallissa”, Pietiläinen kertoo. Hallissa palo uhkasi levitä jätekasasta toiseen isoon kasaan. ”Se oli taistelua, että saataisiin tuli kiinni. LIEKKIPALO HALLINTAAN Hallissa oleva palo oli saatu katkaistua, mutta ulkona se levisi edelleen. PANTHER PYSÄYTTI PALON Aamulla kahdeksan aikaan sammutusjoukkoihin saatiin täydennystä. Koneilla työskenneltiin kolmisen tuntia, mutta aika ei riittänyt. Meille kuitenkin selvisi, että omin keinoin emme pysty tekemään mitään. ”Määräsimme yrityksen henkilöstön tyhjentämään aluetta, jotta linja saataisiin aikaiseksi”, Pietiläinen kertoo. AIKA EI RIITTÄNYT Pelastajat tiesivät, että ensimmäinen varasto tulisi palamaan, sillä riittävän tehokasta sammutusiskua ei ollut mahdollista turvallisesti tehdä. ”Kasojen välissä oli luontainen katko, jossa ei ollut palavaa materiaalia. Palo oli nopeampi ja se pääsi toiseen halliin. ”Yö aamuun asti oli taistelua leviämistä vastaan, mutta pystyimme lähinnä vain katselemaan, kun tuli leviää”, Pietiläinen luonnehtii. Oli vain yritettävä estää palon leviäminen toiseen samanlaiseen varastoon. Liekkipalo saatiin hallintaan kahden päivän sammuttamisen jälkeen, samalla savunmuodostus väheni. Palo oli levinnyt noin 20 metrin matkan hallista toiseen, se jatkoi etenemistään myös ulkona olevassa energiajätekasassa. Ajattelimme, että se saattaisi rajoittaa ja hidastaa palon etenemistä.” Käytössä oli perusselvityksellä tuotujen työsuihkujen ja järeän suihkun lisäksi nostolava-auton vesitykki. Jos jotain tehdään, niin sillä ei ole merkitystä. Aamukuudelta energiajätepalosta annettiin vaaratiedote, jossa Tampereen Ruskon kaupunginosassa olevia ihmisiä kehotettiin pysyttelemään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto. Runsas energiajätemäärä paloi noin 3500 neliön alueella. Pelastuslaitoksen keinoin rajoituslinjaa ei voitu valmistaa. Sammutellaan vaan, vaikkei sillä ollut mitään vaikutusta”, Pietiläinen kuvailee. Palo yritettiin rajoittaa kahden ison hallin väliin, jossa oli runsaasti käsiteltyä energiajätettä. 2/2025 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS ”Kastelimme aluksi kasan pintaa. Pantherin vesitykillä pystyttiin tehokkaampien vesi-iskujen lisäksi myös vaahtoiskuihin. Finavian pelastuspalvelulta pyydettynä virka-apuna paikalle tuli Pirkkalan lentokentän ”Panther”-lentokenttäsammutusauto. Sammutustoimia lisättiin ja kohdistettiin uudelleen sitä mukaa, kun palo levisi. Oli vain rauhoitettava tilanne. Jätekasoja sammutettiin, levitettiin koneilla ja sammutettiin uudelleen. Energiajäte oli hankalasti käsiteltävää. Finavia lähetti virka-apuna paikalle tehokkaan ”Panther”-lentokenttäsammutusauton.
Sammutuspaikalla työskennellyt palomestari Pietiläinen kiittelikin sitä, että tehtävää hoitaessa ei tarvinnut miettiä resursseja ollenkaan. VAARATIEDOTETTA LAAJENNETTIIN Vaikka savunmuodostus oli vähentynyt, sitä oli edelleen haitaksi asti. Kun pelastustoiminnan johtaja hyväksyi suunnitelman, palomestarit laittoivat sen täytäntöön antaen esikäskyt yksiköille ja sopimuspalokunnille. Johtokeskuksen toiminta muotoutui nopeasti prosessinomaiseksi; palomestarit suunnittelivat päivän aikana operaation käytännön toteutuksen, joka ulottui seuraavan vuorokauden puolelle. Paloesimies Tero Talonen työskenteli palopaikalla neljään otteeseen.. Sammutustöiden johtokeskus pyrki myös parhaansa mukaan toteuttamaan kaikki sammutuspaikalta tulevat pyynnöt, kuten virka-avut ja muut lisäresurssitarpeet. Palomestarit tiedustelivat asemilta huollon tilannetta, pitivät huoltojen tilannekuvaa ja pyrkivät käyttämään resursseja järkevästi. SUUNNITTELUA PITKÄLLÄ JÄNTEELLÄ ”Aloimme miettiä sammutustöiden suunnittelujännettä kahdesta tunnista vuorokauteen, jotta aamuisin olisi helpompi aloittaa uuden jakson suunnittelu”, Nieminen kertoo. Tuuli kääntyi ja savua kulkeutui myös Lintuhytin asuinalueelle. Vaaratiedotteen vaikutusaluetta laajennettiin koskemaan myös Lintuhytin aluetta”, päivystävä päällikkö Nieminen kertoo. Yön aikana tilanneja johtokeskuksessa päivystävä palomestari sovelsi suunnitelmaa tilanteen vaatimalla tavalla, tarvittaessa päivystävää päällikköä konsultoiden. 18 Pelastustieto 2/2025 HÄLYTYSILMOITUS ”Siirryttiin aktiiviseen raivaamiseen, kauha kerrallaan jätettä vietiin toisiin käsittelylaitoksiin. JOHTOKESKUS PYSTYYN Kahden ensimmäisen vuorokauden ajan sammutustoimia johdettiin Pirkanmaan tilanneja johtokeskuksesta osana päivittäistoimintaa. Tilanteen yleisjohtajana toimi päivystävä päällikkö Nieminen, jonka esikunnassa olivat tilannekeskuspäivystäjä ja kasarmoitu päivystävä palomestari. Savun leviämistä ja tuuliolosuhteita seurattiin maastotiedustelulla. Dataa hyödynnetään tapauksen tutkinnassa. Kaikki järjestyi johtokeskuksesta pyytämällä. ”Vaara-alueen määrittäminen oli haas tavaa tilanteen pitkän keston ja tuuliolosuhteiden muuttumisen vuoksi. Tärkeitä kysymyksiä olivat, miten miehistön vaihdot ja huolto järjestyisivät. Tampereen kaupungin ympäristönvalvonta ja Tampereen yliopisto tutkivat palon aikana ilmanlaatua. Kolmantena sammutuspäivänä tulipalotilanteelle perustettiin oma johtokeskus, sen miehittivät päivystävä päällikkö, kaksi palomestaria ja viestinnän henkilöstö. Hänen mukaansa toiminnan suunnittelu riittävän pitkälle aikajänteelle oli yksi keskeisin oppi, mitä tehtävältä saatiin. Droneilla saatua kuvaa hyödynnettiin tilannekeskuksessa, tilannepaikalla ja tutkinnassa. Työ oli hidasta, pitkäkestoista ja aiheutti suunnittelutyötä henkilöstön kierrättämiseksi ja huollolle”, päivystävänä päällikkönä työskennellyt Jari Nieminen sanoo. Sammutustyönaikaista tilannetta pyrittiin ennakoimaan Ilmatieteenlaitoksen päivystävän meteorologin antamien ennusteiden avulla
Palon rajoittaminen oli hidasta ja se sitoi paljon resursseja. Neljäntenä sammutuspäivänä paikal le rakennettiin runkolinja 110 millimetrin let kusta. Myös paloalueella olevaa vettä yritettiin kierrättää, mutta se todettiin niin epäpuhtaaksi, että se olisi voinut rikkoa pumppukaluston. Yksi yksikkö työskenteli kahdeksan tunnin ajan, jonka jälkeen se pääsi huoltamaan itseään ja kalustoaan. Kokouksissa pidettiin tilannekuvaa yllä sekä johdettiin ja koordinoitiin tapahtumia. PITKÄ RUNKOLINJA ”Aloimme miettiä vesilinjan rakentamista. Remeon henkilökunta järjesti paikalle pyydetynlaisen kaivinkoneen, jonka avulla hallin kantavat metallirakenteet saatiin katkottua ja poistettua Vaaratiedotteen vaikutusaluetta laajennettiin, kun tuuli kääntyi ja kuljetti savua myös asuinalueelle. Puoleen väliin linjaa asetettiin vesikontti, jonka pumpulla korotettiin linjan painetta, jotta vesi liikkui tehokkaasti palopaikalla vettä jakavan auton pumpulle asti. Hämeenkyrön VPK on erikoistunut suurtehopumpun käyttöön, joten se toimitti koneen louhokselle. Ajattelimme silti, että sen rakentaminen on mahdollista”, Pietiläinen sanoo. Osa sammutusvedestä valui lähellä vievään Houkanojaan, josta sitä kierrätettiin moottoriruiskuilla takaisin sammutusvedeksi. Alkuvaiheen ja vapaapäivien aikana tilanne oli muuttunut. ”Kartalta katsottuna linjan rakentaminen näytti vähän pahalta, mutta lopulta se oli vain raakaa työtä”, Pietiläinen sanoi. Nieminen vastasi myös medialta tulleeseen paineeseen. NELJÄSTI PAIKALLA Paloesimies Talonen sammutti kierrätyslaitoksen paloa kolmessa peräkkäisessä työvuorossa. Vettä noudettiin järvestä niin paljon, että sen pinnan arvioitiin laskeneen. ”Saimme avuksemme Tampereen kaupungin infran, jonka kanssa rakensimme teille kunnolliset letkujen ylitykset”, palomestari Pietiläinen kiittelee. Sammutusvettä alkoi kertyä paloalueelle siinä määrin, että paikka paikoin säiliöautot ajoivat siinä valojaan myöten. Pitkäkestoisen sammutustyön takia ylitöitä tehtiin vain vuoronvaihdoissa, jotta henkilöstöä voitiin vaihtaa palopaikalla lennosta. Toisella kerralla hän johti kallionharjanteelle asettautunutta sammutusryhmää, jolla oli käytössään vesitykkipatteristo. PITKÄ TEHTÄVÄ ”Kun menin paikalle, en arvannut, että täällä viikkoa ollaan, mutta kolmannen päivän aikana se alkoi jo näyttää siltä”, palomestari Pietiläinen sanoo. Sitä ajettiin paikalle noin kymmenellä säiliöautolla, jotka kävivät tankkaamassa 3-4 kilometrin päässä olevasta Hervannan Ahvenisjärvestä. 2/2025 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS Päivystävä päällikkö Nieminen työskenteli yleisjohtajana ja johti muista viranomaisista ja toimijoista koostuvaa johtoryhmää. Runkolinjan valmistuttua säiliöautorallia voitiin vähentää. Käytössämme oli neljä vesitykkiä, joilla otimme haltuun hallin raivauksessa ilmaantuneet palot.” Talonen tiedusteli pelastustoiminnan johtajalta ja kierrätyslaitoksen henkilökunnalta, olisiko paikalle mahdollista saada suurella nokkaleikkurilla varustettu kaivinkone. SAMMUTUSVETTÄ KIERRÄTETTIIN Sammutustöissä tarvittiin paljon vettä. Erilaisilla viranomaiskokoonpanoilla kokoonnuttiin 2–3 kokouksen päivätahdilla. Kuva: Mikko Kärkkäinen.. Epäröimme hieman, miten se toimisi, sillä lähin sopiva vedenottopaikka, käytöstä poistettu louhos, oli reilun kilometrin päässä. ”Se oli erinomainen ratkaisu. Samojen ihmisten ei kuitenkaan tarvinnut työskennellä liian pitkiä aikoja, eikä taisteluväsymys siten päässyt yllättämään. Sammutustöissä kierrätettiin henkilöstöä eri asemilta
Tämä on syytä ottaa huomioon johdossa.” Johtamisvalmius osoittautui kierrätyslaitoksen palossa hyväksi, väkeä riitti tilannekeskukseen, tilannepaikalle ja hyvinvointialueen johtoryhmään. ”Pääsin vielä nauttimaan letkujen keräämisestä”, hän kertoo. Sen avulla pyrimme vähentämään altistuksia”, Nieminen kertoo. ”Jos huolto sakkaa, niin koko homma sakkaa.” Kierrätyslaitospalossa kalusto-, polttoaineja ruokahuolto keskitettiin kolmelle henkilölle, mikä oli toimiva ratkaisu. Sitä varten tehdään hankintoja ja hyödynnetään sopimuspalokuntien osaamista. Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. ”Olemme valmistelemassa ajoneuvoa, jossa on laitteiden pesuja huoltovälineitä. Päivystävänä päällikkönä työskennellyt Jari Nieminen arvioi, että Pirkanmaan pelastuslaitoksella on hyvät resurssit hoitaa kierrätyslaitoksen palon kaltainen tilanne. Niissä ei ilmennyt mitään, mihin olisi pitänyt puuttua. ”Tehtävä koeponnisti järjestelmämme, jossa sopimuspalokuntalaiset ovat tosi iso osa kokonaisuutta. Nieminen korostaa myös huollon merkitystä. Yksikkökameroilla ja droneilla saatua kuvaa voitiin hyödyntää tilannekeskuksessa ja tilannepaikalla tilannekuvaa tehtäessä. via valmiuksia päästään hyödyntämään paremmin”, Nieminen arvioi. Enemmän savussa olleilta otettiin biomonitorointinäytteitä jo tehtävän aikana. Talonen palasi kierrätyslaitokselle neljännen kerran, kun palo oli jo sammutettu. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. Kesken tehtävän hankittiin moottoroituja hengityssuojaimia, jotta pitkäkestoisessa työssä voitiin työskennellä helpommin, siten syntyi myös vähemmän huollettavaa. ”Kun alueelliset johtokeskukset käynnistyvät, niin tietoa alueiden valmiuksista pitäisi olla paremmin käsillä, siten eri puolilla olePelastusvalmius koeponnistettiin Remeon ja muiden yritysten kalusto oli sammutusoperaatiossa isossa roolissa. Niistä saatiin myös hyvää tutkintamateriaalia. Kun jätteen määrä alueella väheni, pelastushenkilöstö pystyi hallitsemaan tilannetta yhä paremmin. Välillä jätteen seassa ilmeni pieniä paloja, jotka piti sammuttaa. 20 Pelastustieto 2/2025 HÄLYTYSILMOITUS jätteen päältä. Jari Nieminen. Finavia, Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja Satakunnan lennosto lähettivät virka-apuna vaahtoiskuihin kykeneviä säiliöautoja henkilöstöineen ja Satakunnan pelastuslaitokselta saapui paikalle letkukontti. Sen jälkeen aluetta voitiin kastella ja raivata koneella tehokkaammin. Heille taisteluväsymys osuu kuitenkin nopeammin, sillä heillä on arkityö, joka pitää hoitaa. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. Pirkanmaalla valmistellaan myös järeämpää vesihuoltoa, jotta paljon vettä vaativin tehtäviin voidaan vastata paremmin. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI. Niemisen mukaan tätä varten on kehitettävä kalustoa ja osaamista. Remeolta ja muilta yrityksiltä saimme kalustoa ja henkilöstöä, mikä osoittautui tehtävän hoitamisessa korvaamattomaksi. Palanutta jätettä lastattiin autoihin. Kymmenen päivän mittaisen rupeaman aikana Pirkanmaan pelastuslaitos hoiti alueellaan lähes 200 muuta pelastustehtävää, niiden joukossa oli yksi komppaniatehtävä ja useita keskisuuria tehtäviä
”Kuinka paljon pystytään pitämään suojaimia, onko esimerkiksi järkeä pitää paineilmalaitetta, moottoroitua maskia ja muita suojaimia.” Pietiläinen on ylpeä siitä, miten tilanteen aikana pystyttiin kierrättämään töitä ja työmäärä pysyi inhimillisenä. ”Ajattelisin, että jos vastaavanlainen tilanne tulisi, niin siinä onnistuminen riippuisi eniten ennaltaehkäisystä ja varautumisesta. HÄLYTYSILMOITUS ”Alussa piti tehdä isoja päätöksiä ja sitten vain oli seurattava niitä”, päivystävänä palomestarina työskennellyt Jarkko Pietiläinen sanoo. Jarkko Pietiläinen. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. ”Jäi mieleen hyvä malli, miten poikkeuksellinen ja iso tilanne voidaan hoitaa. Paloesimies Tero Talosen mukaan tehtävällä haastavinta olivat mittasuhteet ja etäisyys paloon, johon ei päästy kunnolla käsiksi. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI. On myös korrektia olla puuttumatta siihen, mitä toisen olisi pitänyt tehdä. Johtajat tilannepaikalla vaihtuivat, mutta kokonaisvastuu säilyi koko ajan tilannekeskuksessa päivystävällä päälliköllä. Välillä pidettiin briiffejä ja kerrottiin seuraavista tavoitteista.” Ennaltaehkäisyyn täytyy satsata Tärkeintä miettiä, mitä pitää tehdä Hänen mukaansa haastavinta kierrätyslaitoksen sammutustyön aikana oli pitää mielessä työturvallisuus ja altistumisen ehkäisy. ”Vaihdoimme päällikön kanssa tilannekuvia, jotta voitiin tehdä ratkaisuja. Tulisi olla paremmin mietittynä, miten me tavoittaisimme eri paikat kohteessa.” Talosen mieleen jäi kirkkaimpana poikkeuksellinen operaatio, jossa oma organisoituminen ja johtaminen toimivat. Suunnittelimme erilaisia tilannekuvamalleja ja löysimme monia toimivia ratkaisuja. ”Meillä pelastusalalla on valloillaan ajatus, että ollaan hyviä opettamaan johtamista mutta kukaan ei opeta sitä, mitä pitäisi tehdä”, Pietiläinen sanoo. Vuorovaikutus pelastustoiminnanjohtajaan oli hyvää, ajatuksia otettiin vastaan ja sieltä annettiin selkeitä tavoitteita. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. Pietiläisen mukaan jokainen tilanne on omansa, eikä niihin löydy ylintä viisautta, joka kertoisi, miten työ pitäisi tehdä. Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. Tärkeintä oli miettiä, mitä tässä pitää tehdä ja laittaa se täytäntöön”. Pelastustoiminnan johtajille hän antaa hyvän arvosanan
PUHDAS PALOASEMA -MEININKIÄ Metsän takaa näkyi musta savupatsas, kun matkaa oli vielä 4–5 kilometriä. 22 Pelastustieto 2/2025 HÄLYTYSILMOITUS R uoveden paloasemalla työskentelevän palomies-kalustonhoitaja Heikki Isomäen puhelin soi, kun Hervannan kierrätyslaitospalo oli roihunnut kahdeksan tunnin ajan. Myös pelastuslaitoksen huoltokontti ja kevytpaineilmapulloarsenaali oli toimitettu paikalle. Sille harjattiin paikka sisäänkäynnin vierestä, mistä pelastushenkilöstö kulki sosiaalitiloihin. ”Tunnin kestävällä ajomatkalla pohdittiin, että pitkään kestäneen palon aikana aloitettua huoltoa oli hyvä päästä jatkamaan mahdollisimman jouhevasti”, Isomäki sanoo. Hän odotti, että palomies-kaustonhoitajakollega Arto Ilonen ehti palata asemakäynniltään ja soitti mukaansa vielä sopimuspalokuntalainen Teemu Turkulaisen, sillä Ruoveden VPK on erikoistunut Pirkanmaan pelastuslaitoksen huoltotehtäviin. Palopaikan kynnyksellä huoltotiimi ohitti tien reunaan pysäköidyn 15 paloauton letkan. Henkilöauto otettiin mukaan miehistövaihdosten helpottamiseksi. Sammutusvarusteet jäSekalaisen tärkeä rooli Heikki Isomäki hälytettiin tehtävälle Ruoveden paloasemalta. HUOLTOAUTO LIIKKEELLE Huoltoautoon lastattiin trukkilavoilla valmiina oleva kalusto – kaikki mitä löytyi – muun muassa 880 litraa dieseliä, 200 litran edestä bensiinikannuja, ilmakaariteltta, kaksi aggregaattia ja valaisukalustoa. Huoltoa oli tehty jo Kangasalan ja Lempäälän voimin. Sinne on koottuna huoltoon liittyvää kalustoa. Puhelu kesti kymmenen sekuntia ja se oli yksiselitteinen, ei jäänyt kysyttävää”, Isomäki sanoo. ”Meidän oli saatava käsitys tilanteesta, mutta sen arvioiminen oli hankalaa ”, Isomäki sanoo. Remeo oli tarjonnut pelastushenkilöstön käyttöön sosiaalitilojaan, joissa ensimmäiset muonitukset oli jo hoidettu. Pelastustoiminnan kokonaiskulut olivat arviolta yhteensä noin 400000 euroa.. ”Pystytimme ensimmäisenä ilmakaariteltan, vaikkei vielä tiedetty tarkalleen, mikä sen käyttö olisi”, Isomäki sanoo. ”Käskettiin kerätä kyytiin kaikki huoltokamat mitä löytyy ja lähteä kohti Hervantaa
Teltassa voitiin ladata radioita ja tarjottiin käyttöön alussormikkaita, moottoroituja hengityssuojaimia sekä FFP3-maskeja, joita kului tehtävän aikana 600–700 kappaletta. Pyyntöjä ja syötteitä erilaisille tarpeille alkoi tulla radioitse, puhelimitse ja hihasta vetämällä. Letku laitettiin. Bensiinikannut täyteltiin huoltoasemalla ja huoltoauton dieselsäiliöt huoltotruck-pisteellä. ”Tankkasimme vesiajoa tehneet säiliöautotkin itse, siten säästimme aikaa ja saimme pidettyä resurssit alueella.” Huolto jakoi sammutustöiden aikana 11000 litraa dieseliä, 1000 litraa bensaa ja 200 litraa dieselin lisäainetta AdBlueta. Teltan liepeen alta puhalsi lämmitin, jonka edessä hanskat kuivuivat nopeasti. Hervannan asemalla toimivassa varushuollossa tiimi vieraili milloin minkäkin tarpeen kanssa. Turkulainen sai tehtäväkseen ajaa yhtä säiliöautoa”, Isomäki kertoo. ”Huollon omaa polttoainekorttia hankitaan parhaillaan, siinä tulee olemaan korkeampi tankkausraja”, Isomäki sanoo. ”Polttoainekortteja piti lainailla eri yksiköistä, sillä niissä oli päiväkohtaiset nostorajat, jotka täyttyivät nopeasti”, Isomäki kertoo. Pelastuslaitoksen huolto pyrki tankkaamaan kaikki ajoneuvot sammutusalueella. LIMIITIT PAUKKUIVAT Polttoaineita kului runsaasti. ”Vitsinä heitettiin, että kyllä täältä isänpäiväksi pois päästään, mutta siellä oltiin sitten vielä isänpäivänäkin.” RUNKOLINJA PYSTYYN Isomäki mittaili, että paikalle vedetty runkolinja oli 1,4 kilometrin mittainen. Myös Kangasalan aseman paineilmahuolto tuli tutuksi, sillä Isomäki laskeskeli täyttäneensä siellä 140 pulloa, kaikkiaan täyttöjä kertyi noin 200 kappaletta. SYÖTTEITÄ ERI PAIKOISTA Huoltotiimi asetti radioihinsa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) ja vesihuollon puheryhmät. 2/2025 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS tettiin telttaan, josta siirryttiin sukkasillaan sisätiloihin. Kahden vuorokauden jälkeen Isomäelle ja Iloselle osoitettiin vaihtoyksikkö. JAKSAMINEN TIUKALLA ”Aluksi joko Ilonen tai minä olimme paikalla jatkuvasti, mutta tajusimme, että näin tämä ei pitkän päälle onnistu. Teiden ylityksiin saatiin avuksi Tampereen kaupungin infra. Palomestari laittoi sen pyytämättä ja vähän tuputtamallakin, sillä hän tiesi palomies-kalustonhuoltajat ”ei tartte auttaa” -tyyppisiksi. Isomäki, Ilonen ja Turkulainen reagoivat tarpeisiin muun muassa noutamalla autolla tavaraa ja tarvikkeita eri paikoista
Pahimmillaan vettä oli niin paljon, että säiliöautot ajoivat siellä valojaan myöten. TURVALLISUUSJOHTAJA PALKATTIIN Remeo palkkasi palon jälkeen turvallisuusjohtajan, joka aloitti työnsä joulukuun (2024) alussa. ”Koen, että on hyvinkin luonnollista, että autamme niin paljon kuin mahdollista. Hänen mukaansa Remeo on panostanut kierrätysoperaation johtamiseen ja varastoinnin varmistamiseen, jolloin varasto ei kasva liian suureksi ja jäte kiertää hyvin. Jos energiajäte on hyvin lajiteltua ja kierrätettyä, niin paloriski on pieni, mutta jos varastointi pitenee ja jätteen seassa on sinne kuulumatonta materiaalia, niin riski kasvaa”, Routasalo kertoo. 24 Pelastustieto 2/2025 HÄLYTYSILMOITUS halkaistuun muoviputkeen, joka kulki öljysoralla päällystetyn metallisillan ali. Vain ulosottovika oli niin vaativa, että ajoneuvo ei enää palannut tehtävälle. ”Nämä toimenpiteet ehkäisevät paloja eikä syttymisolosuhteita pääse muodostumaan.” Lisäksi Remeo hankki drooneja, joilla voidaan mitata jätekasoissa olevia lämpötiloja. Uuden turvallisuusjohtajan johdolla yritykseen tehtiin turvallisuusanalyysi ja laadittiin palo-, työ-, ja ympäristöturvallisuuden kattava strategia ja toimenpideohjelma. Ruskon kierrätyskeskus oli suljettuna kolmen kuukauden ajan, mutta sen henkilöstölle riitti jatkuvasti töitä. ”Syynä saattaa olla biojätteen käyminen ja mätäneminen tai energiajätteen seassa ollut vierasaine. Sitä piti tankata kuuden tunnin välein ja öljyäkin se söi ihan kivasti”, Isomäki kertoo. ELY-keskus edellytti, että palojätteen ja sammutusveden lisäksi koko kierrätyskeskusalue tuli tyhjentää kaikista muistakin jätteistä. Koneillamme osallistuimme erityisesti sammutusraivaukseen”, toimitusjohtaja Panu Routasalo sanoo. Palosta isot vahingot – tutkimus voisi lisätä turvallisuutta. VEDESSÄ VALOJAAN MYÖTEN Jo palon alkuvaiheessa kierrätyslaitoksen pihaan kerääntyi paljon sammutusvettä, jossa lillui jätettä ja mikromuovia. ”Kaikki jätteet ja kerätyt sammutusvedet kuljetettiin hyväksyttyihin paikkoihin”, Routasalo sanoi. ”Selvitimme turvallisuusjohtamisen nykytilan ja tartuimme niihin asioihin, jotka pitää hoitaa kuntoon välittömästi”, Routasalo kertoo. Toinen pumppu linjan puolivälissä korotti painetta. Rakenne kesti ajaa raskaalla kalustolla yli. ”Pystymme reagoimaan lämpötiloihin ennen kuin palo syttyy.” TUTKIJALLE TAKY Panu Routasalo sanoo, että toistaiseksi syttymissyy ei ole selvillä, mutta arvioita on. ”Kun vettä pumpattiin säiliöautoon, se toimi ehkä vartin. Marraskuinen (2024), pitkään kestänyt palo syttyi lähinnä muovia ja puuta sisältäneessä palavassa energiajätekasassa, mistä se levisi muihin energiajätekasoihin. Pitkää runkolinjaa ylläpitävillä henkilöillä oli käytössään mönkijä, jotta linjan tarkistusja korjausreissut onnistuivat helpommin. MILJOONAVAHINGOT JA MAINEHAITTA Yritys kärsi miljoonavahingot, sen toiminta häiriintyi merkittävästi ja se koki mainehaittaa. Kolme ajoneuvoa rikkoutui, kun ulosotto pimeni, pumpun tyhjennysventtiili jumiutui ja muovia kiertyi kardaaniakselin ympärille. Auton täyttöventtiilin sihti tukkeutui pienestä möhnästä. Laitosmaisen käsittelyn turvallisuudessa löytyisi varmasti paljon tutkittavaa. Korvasimme mittavasti erilaisia vahinkoja”, Routasalo luetteli. Pihaan kerääntynyttä vettä haluttiin kierrättää, siitä oli muodostunut jäteasema-alueelle pieni ja matala järvi. Sitä tankattiin 4-tahtibensiinillä. Aluksi Ahvenisjärven täyttöpaikkaan asetettu suurtehopumppu siirrettiin pumppaamaan vettä louhoksesta runkolinjaan. Hän tarjoaakin varsin nuorta jätteenkäsittelytoimialan turvallisuutta opiskelijoiden ja asiantuntijoiden tutkittavaksi. Remeon verstaalta saatiin tiheää teräsverkkoa, josta taivuteltiin ison uppopumpun ympärille kuppimainen sihti suodattamaan epäpuhtauksia. Pirkanmaan pelastuslaitoksen sammutushenkilöstö kiitteli Remeon tarjoamaa apua palon aikana. ”Keräsimme tuulen alueelta heittämiä jätteitä, korjasimme aitoja, pesetimme lähialueella asuvien autoja, rakennusten seiniä ja vaihdatimme hiekkalaatikoihin hiekkoja. Ne voivat aiheuttaa itsesyttymisen. ”Jätteenkäsittelytoiminta on muuttunut paljon kymmenen viime vuoden aikana muun muassa kaatopaikkakiellon myötä. Kierrätyskeskusalueen lisäksi Remeo siivosi ympäristöä. Meille löytyi rooli ja tarjosimme apua siltä osin kuin pystyimme. ”Suurtehopumppu on tehokas, Ahvenisjärvellä se tankkasi neljää säiliöautoa yhtä aikaa. Päätimme olla kierrättämättä vettä, ettemme hajota kalustoamme”, Isomäki sanoo. Turvallisuuden asiantuntijoiden kannattaisi paneutua asiaan, sillä paljon voitaisiin tehdä vielä alan turvallisuuden parantamiseksi”, Routasalo sanoo. LASKUTEHTÄVIÄ Pelastuslaitoksella ollut 500 litran vedenpehmenninvarasto otettiin käytTampereella sijaitsevassa Remeon Ruskon kierrätyslaitoksessa käsitellään rakennusja energiajätettä
”Kaadoimme kaksi litraa pehmennintä täyttöletkuun, josta se meni veden mukana tankkiin ja sekoittui siellä oikeassa suhteessa”, Isomäki sanoo. Hänen mukaansa yksinkertaistenkin asioiden hoitaminen saattoi olla haastavaa, kun siihen liittyi muuttuvia tekijöitä, kuten vuorokaudenaika. Viestihuollon hyllyt tyhjennettiin latureista ja tuotiin palopaikalle huoltotelttaan. ERILAISIA TARPEITA Pitkäkestoisen tehtävän aikana tuli eteen monia yksinkertaisia tarpeita, jotka voi vat toistua muillakin pitkäkestoisilla tehtävillä. Siinä kului aikaa varmaankin toinen mokoma. Tehtävän alussa kaikille alueella työskenteleville mää rättiin käytettäväksi suojaliivit. Ratkaisu löytyi Remeon naapurista, jossa oli ainetta tuottava firma. Ainetta ei ollut valmiina, mutta firma sai nopeasti tuotannon käyntiin. RASKAAN KALUSTON SUMA Parhaimmillaan alueella oli kymmenien ajoneuvojen trafiikki, kun säiliöautot ajoivat vettä, imuautot tyhjensivät sammutusvesijärveä ja rekat veivät pois energiajätettä. Oli pohdittava, miten oikea määrä ainetta jaetaan kymmenen litran kannuista säiliöautoihin, kun sekoitussuhde on 1,5 desilitraa pehmennintä 1000 vesilitraa kohti. HÄLYTYSILMOITUS töön. ”Tarvitsimme esimerkik si paperia ja tusseja, jotta voimme tehdä ihmisille opasteita”, Isomäki sanoo. Kerran tuli yhtäkkinen tarve kymmenille turvaliiveille, osa oli mennyt poistoon ja osa pesuun. Heidän kahvivesikannunsa oli asiaa varten juuri sopiva. Aineen annostelua varten ei ollut mittaa, ja vapaalla kädellä annosteltaessa sitä voisi helposti lorahtaa liikaa, jolloin aine kuluisi liian äkkiä loppuun. Siihen ei ollut varaa. Kun kymmenen päivän mittainen palo oli sammutettu, piti sammuttamista varten tehdyt rakenteet purkaa. Vedenpehmenninvarasto alkoi huveta. Toisella kerralla pyydettiin pitkiä kumihanskoja, joilla voitiin kerätä sammutusvesijärvessä lilluvia letkuja. Suunnittelimme kiertosuunnan, minkä jälkeen tietystä portista ajettiin sisään ja tietystä ulos”, Isomäki kertoo. Ensimmäinen 600 litran satsi valmistui ja se toimitettiin kahdelle täyttöpaikalle IPC-konteissa. ”Meillä on Virven lisäksi käytössä kolme erilaista VHF-puhelinta, joissa on erilaiset akut. Isomäki ratkaisi asian kahvitellessaan Hervannan asemalla. Eräässä hetkessä radioiden akut olivat suurin murhe. ”Liikenne oli jo työturvallisuusongelma. Asemilla huolto jatkui kuukauden, puolitoista tehtävän jälkeen, Heikki Isomäki arvioi.. Lisäksi monissa ajoneuvoissa puhelimet eivät latautuneet ajon aikana”, Isomäki sanoo
Joitain teknisiä muutoksia täytyy ottaa suunnittelussa ottaa huomioon, kuten lämmityksen sekä ilmastoinnin toteutus ja akuston sijannit. ”Sähköajoneuvot ovat hiljaisempia kuin polttomoottoriset. Milloin paloautot ja ambulanssit alkavat liikkua sähköisesti Suomen teillä. Saksalaiset valmistajat ovat Ville Revon mukaan kehittäneet ykköskappaleita. Teknologia sen jo mahdollistaa kaupunkien keskustoissa, joissa latausinfra on kunnossa.” Ville Revon mukaan sähköambulanssi on korityön osalta melkein samanlainen Kurvataanpa laturin kautta! Sähkökäyttöiset ajoneuvot, hybridit, skuutit ja polkupyörät ovat tavallinen näky liikenteessä. Eniten on myyty Sveitsiin. Akuston latausnopeus 10:stä 80 prosenttiin on noin 35 minuuttia. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Profile Vehicles Rosenbauer RT -sähköpaloauto esiteltiin numerossa 6/2022 ja Pelastustiedon verkossa sekä videolla: polttomoottorin kanssa. ”Kaikki autonvalmistajat kehittävät kovaa vauhtia sähkötekniikkaa. 26 Pelastustieto 2/2025 P rofile Vehicles julkaisi RETTmobil-messuilla 2022 Saksassa ensimmäisen täyssähköisen eAdvanz-ambulanssin Mercedes Benzin alustalle. ”Sähköisiä kenttäjohtoja potilassiirtoajoneuvoja on tehty Viroon ja Suomeen. Nyt uuteen ja isompaan eSavioriin (eSprinter) voi tutustua Suomessa. Toukokuussa sitä esitellään messuilla Saksassa, kertoo Profile Vehiclesin toimitusjohtaja Ville Repo. Pelastusalankin on pakko vähitellen alkaa sitä testaamaan ja soveltamaan, missä se on järkevää ja turvallista. Tämä vaikuttaa ajomukavuuteen ja alhaisemman melun ansiosta turvallisuuteen, kun keskustelu on helpompaa. ”Alkuhintalappu on noin 10000 euroa isompi. Lataus onnistuu käytännössä kaikissa julkisissa latureissa. Suomessa on ollut kiinnostusta ja kysyelyjä, mutta Vito-kokoluokka koettiin liian pieneksi. Elinkaarikustannus sähköisellä tulee edullisemmaksi. ”Ensimmäinen eAdvanz (eVito) meni Ruotsiin 2023, jonka jälkeen toimitimme muutamia Tanskaan, Norjaan ja Sveitsiin. Karkeasti sanottuna voimme myydä Sprinterin pohjalle rakennetun ambulanssin noin 100000:lla tai 250000 eurolla.” Profile Vehicles on juuri toimittamassa Tanskaan sähköistä hoitotason ambulanssia. Olisi hyvä aloittaa testaus ennemmin 1–2 autolla kuin vaihtaa kerralla koko kalusto”, Ville Repo suosittelee.. Loppuhinta riippuu muun muassa alustasta, hoitolaitteista ja korityöstä. Kappalemäärät ovat olleet vuosittain viidestä kymmeneen. Ergonomiset sähköiset paarit voivat tehdä jo kymppitonnien eron. Sähköiset ovat hieman tehokkaampia ja parempia kiihtymään.” ”Nykytekniikalla toimintamatka on noin 200–350 km riippuen ajotyylistä ja ympäristöstä. Kilpailu on vielä maltillista. Deffakin voi maksaa 2000–40000 euroa. Kulutus on isompi moottoritiellä, akku kestää parhaiten alle 60 km/t -nopeuksissa.” Sähköambulanssi on hieman kalliimpi kuin polttomoottoriversio, mutta huoltokulut ovat huomattavasti pienemmät. Varsinaiseen ambulanssitoimintaan ei ole Suomessa vielä menty
Hidasteena ovat myös Suomen sääolot ja latausinfran kattavuus. Samoin HUS on rakentamassa latausinfraa sairaaloiden ja päivystyspolikinikoiden yhteyteen. ”Sähköambulanssi on ollut harkinnassa pilottikäyttöön, mutta toistaiseksi markkinoilta ei löydy tarpeisiimme sopivia. Viime vuosina tekninen ja hintakehitys alustojen osalta on liittynyt lähinnä päästöihin ja turvajärjestelmiin. ”Ryhmävideoja datapalveluilla on tällä hetkellä jo useampi tuhat käyttäjää. Soveltuvin käyttökohde sähköpaloautolle ainakin kehityskaaren alkuun on kaupunkiympäristö.” ”Hintakehitys tulee varmaan olemaan vain ylöspäin lisääntyvän tekniikan myötä. Pelastustoimi on Virven suurin käyttäjäryhmä. ”Nyt on ensimmäinen varsinainen testivuosi valtakunnallisesta näkökulmasta. Sähköambulansseja varten latureita ei vielä ole, mutta Matinkylän ja Espoonlahden paloasemille varaukset kalustohalleissa ovat jo olemassa. Virven nykyiset rajapinnat toimivat siirtymävaiheen loppuun asti. Ryhmävideopalvelut ovat olleet operatiivisessa käytössä esimerkiksi maastopalojen tähystyslennoilla jo pari vuotta, kertoo kehityspäällikkö Harri Virtanen Erillisverkoilta. Toistaiseksi sopiviin alustoihin liittyvät haasteet ovat viivästyttäneet hankkeita, Saurus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Härkönen kuvailee. Ensimmäiseen Sauruksen sähköiseen pelastusajoneuvoon voi kulua vuodesta kahteen. Hyvien käyttökokemuksien myötä heillä on niitä jo seitsemän. ”Uskon, että lähivuosina aika on kypsä myös Suomessa sähköisen voimalinjan pelastusajoneuvolle. Virve 2 -liittymää voi hyödyntää myös Tuvepäätelaitteissa. Muutamia tarkempia tiedusteluja on tullut viimeisen vuoden aikana tätä ajoneuvoa koskien”, kertoo Veljekset Kulmalan toimitusjohtaja Ville Luojukoski. Tiettyjä toimintoja voidaan automatisoida ja tekijä voi keskittyä kentällä olennaiseen. Paloautot vaativat järeää latausinfraa – hinta voi olla moninkertainen, samoin paloauton hinta. ”Lisäksi jarruna on akustojen aiheuttama kantavuuden ja kalustotilavuuden menetys hintatekijän ohella”, Härkönen sanoo. Lopuille laturit tulevat vielä tänä vuonna. Uusille paloasemille tehdään vähintään varaukset. Olemme kunnostaneet myös latausinfraa. Hänen mukaansa Euroopassa on käytössä 45 Rosenbauer RT -ajoneuvoa, ja Rosenbauer RTX (US-versio) -ajoneuvoja on eri puolilla maailmaa 17 kappaletta. Tekoälyn hyödyntämistä arvioidaan monella tasolla. Osansa hinnankorotuksiin ovat tuoneet myös kriisien seurauksina syntyneet kustannuspaineet.” Laajakaistainen Virve 2 etenee jatkuvasti testaten ”Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella palotarkastajilla on sähköautoja. Lentokentät ovat otollinen ympäristö, sillä etäisyydet ovat lyhyitä ja vaaditaan suurta kiihtyvyyttä heti lähdöstä. Siirtymäaikana nykyinen Tetra-pohjainen Virve ja Virve 2 toimivat rinnakkain. Sauruksella seurataan kehitystä, kyselyjä tullut Sähköautoja jo hankittu ja latausinfraa parannettu Rosenbauer RT -sähköpaloauto esiteltiin Interschutz-messuilla Saksassa 2022. 2/2025 Pelastustieto 27 KALUSTOKATSAUS ”Olemme seuranneet alan ja lähinnä alustatekniikan kehitystä ruotsalaisen sisaremme Sala Brand Ab:n kanssa. Tulevaisuudessa rikastettu todellisuus vaikka palokypärän visiirissä auttaa esimerkiksi autoja rakennuspaloissa. Haasteena on ollut löytää kovaan kenttäkäyttöön sopivia päätelaitteita, mutta nyt tarjontaa alkaa jo olla enemmän. Joku vetykennoratkaisu voisi olla tulevaisuutta.” Laajakaistaisiin Virve 2 -palveluihin siirrytään suunnitelman mukaan 2028 loppuun mennessä. Vuoden 2025 loppuun mennessä on käytössä ar violta vajaat sata sähkökäyttöistä Rosenbauer RTja RTX-pelastusajoneuvoa. Useilla alueilla testaus aloitettiin jo 2024. Tällä hetkellä valtaosa pelastustoimen Virve 2 -liittymistä on datakäytössä, nyt on ensimmäinen aktiivinen vuosi myös puhekäytössä”, kuvailee hankepäällikkö Janne Hartikainen sisäministeriön pelastusosastolta. Skandinaviasta odotetaan ensimmäisiä tilauksia vuosien 2025 ja 2026 aikana.” Itävaltalainen valmistaja on julkaissut myös uuden sähköisen voimalinjan Rosenbauer Panther -lentokenttäpaloauton vastauksena kysyntään. Täyssähköisissä mennään alalla kiireettömistä kiireellisiin ja pienistä isoihin autoihin”, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki kertoo. Nyt kuudella paloasemalla 13:sta on ulkoisen palveluntarjoajan latausmahdollisuus henkilökunnallekin. Päälirakenneominaisuuksien tulee suhteutua vaatimusmäärittelyiltään jo olemassa oleviin polttomoottorikäyttöisiin paloautomalleihin. ”Todennäköinen Suomen oloissa toimiva voimalinja on niin sanottu hybridi. Ne ovat myös loistavia talviautoja, huollettavaa ei ole paljon. Rajapinnat kenttäjohtojärjestelmä Kejoon ja hätäkeskustietojärjestelmä Ericaan ovat osa kehitystyötä, ja niitä on testattu jo jonkin verran. Palopumppu voi joka tapauksessa vaatia aggregaatin. Jatkossa laajakaistaisen palvelun avulla voidaan välittää enemmän tietoa kentällä työskentelevän tueksi – työturvallisuutta voidaan parantaa monella tasolla. Panther kiihtyy sähköllä. Muutamia kyselyitä sähköpaloautoista on tullut niin kotimaasta kuin ulkomailta. Se nähtiin myös kiertueella Suomessa ja Turvallisuus-messuilla 2023. ”Berliini oli ensimmäisiä Rosenbauer RT:n käyttäjiä
Matka onnettomuuspaikalta päivystykseen ja leikkaussaliin oli avartava.. Pohjois-Savon ensihoidolle ja FinnHEMSille Pelastusopisto oli harjoittelukumppanina uusi. Jokaisella potilaalla oli oma simulaatio-ohjaaja, joka seurasi toiminnan välittömässä läheisyydessä ja vei käsikirjoitettua tilannetta potilaskohtaisesti tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Harjoitusta pidettiin hyvänä, realistisena ja tarpeellisena, mutta kehityskohteitakin löytyi. Mitään pommeja tilanteisiin ei viritelty. Osa potilaista irrotettiin ajoneuvosta, eikä kaikkia voitu evakuoida rangansuuntaisesti. Pelastajaoppilaat kiittelivät saamaansa uutta perspektiiPotilaat kulkivat harjoituksessa oikean tien. He alkoivat heti kertoa tilanteeseen tuleville auttajille tietoja potilaasta. Hoidettavana oli viisi punaista ja kaksi keltaista potilasta. Ohjaajat olivat punaisissa liiveissä parin metrin päässä tilanteessa samalla toimintaa väistelleen. 28 Pelastustieto 2/2025 HARJOITUS JA KOULUTUS Monipotilasharjoitus haastoi Kuopiossa – sata osallistujaa, simulaatio-ohjaajissa ei säästelty Kuopiossa simuloitiin kolmen auton onnettomuus moottoritiellä. TÄRKEÄT SIMULAATIO-OHJAAJAT Pelastajaoppilaat harjoittelivat pelastustoimintaa ja miehittivät harjoituksessa potilaan roolit. Vammat olivat heille myös maskeerattu. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Pelastusopisto ja Sakari Partanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue P elastusopiston, PohjoisSavon hyvinvointialueen ensihoidon, Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) päivystyksen ja osastojen sekä FinnHEMS 60:n yhteisharjoitus alkoi Pelastusopiston harjoitusalueella, kun moottoritiellä ohitusta tehnyt auto heittelehti sekä törmäsi toiseen autoon, ja näihin törmäsi kolmas auto. ”Ilman simulaatio-ohjaajia tästä olisi tullut pelkkää logistiikkaa, nyt heitä voitiin hoitaa koko ajan”, harjoituksen johtajana toiminut Pelastusopiston ensihoidon opettaja Jonna Holopainen sanoo. Muutama heistä jouduttiin hätäsiirtämään. PALJON PERSPEKTIIVIÄ Potilaat kärsivät sisäisistä vuodoista, murtumista, ulkoisista ruhjeista, aivovammasta, matalasta tajunnasta ja rintakehävammasta. Potilaat vietiin sairaalaan, jokaisen mukana liikkui oma simulaatio-ohjaaja
Ei tulisi jäädä odottamaan, että toinen ottaa asian puheeksi. Pelastustoimi päättää, mitä irrotusja evakuointitekniikkaa käytetään, jotta kiireellisyys ja vammat tulevat huomioiduksi. Ensihoito määrittelee lääkinnällisin perustein kiireellisyysjärjestyksen, sekä mitä potilaan irrotuksessa ja evakuoinnissa tulee huomioida. TST PUDOTTI LUOKITUSTA Ensihoitajat luokittelivat potilaat tuoreen Ten Second Triagen (TST) mukai2/2025 Pelastustieto 29 Uudet harjoituskumppanit löysivät parannettavaa kommunikoinnista.. Se asia mikä mietityttää, tulee tuoda ääneen esille riippumatta siitä, mikä henkilön rooli on. Onnettomuustilanteissa korostuukin nimenomaan kommunikointi. ”Tilanteessa voitaisiin puhua enemmän potilaan siirroista, missä järjestyksessä ne tehdään ja mitkä ovat pelastustoimen resurssit auttaa – ja onko ensihoitajalle turvallista mennä esimerkiksi autoon hoitamaan potilasta. ”Potilaista yksi meni leikkaussaliin asti, ja kaikki pääsivät näkemään traumatiimin toiminnan”, Holopainen kertoo. Ensihoitajien mukaan pelastajaoppilaat olisivat voineet kommunikoida enemmän. 2/2025 Pelastustieto 29 HARJOITUS JA KOULUTUS viä. Holopaisen mukaan se onkin tärkeää, kun toimitaan toisilleen tuntemattomien kanssa. KOMMUNIKOINTIIN TERÄSTYSTÄ Pelastajaoppilaat odottivat yksinkertaisia ohjeita ja selkeitä sanavalintoja. Sitä sai myös opinahjo, sillä koskaan aiemmin se ei ollut masinoinut näin isoa harjoitusta. Kaivattiin toiminnan sanoittamista”, Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämisja koulutuskoordinaattori Miia Laukkanen sanoo. Yleensä Pelastusopiston opetuksessa harjoitellaan korkeintaan muutaman potilaan tapauksia. Nykyopein ratkaisut onnettomuuspaikalla tehdään yhteistyössä kaikkien ammattiryhmien osaamista hyödyntäen
Eikä muiden kuin luokittelua tekevän pidä luoda potilasta järjestelmään itse”, Laukkanen sanoo. ”Oli sääli, että sairaalan viestiliikenSaimme KEJO:lla onnistuneen primaaritriagen. Huomattiin myös, että yksiköiden lämpimänä pitämiseen tuli kiinnittää huomiota. Vaikka onnettomuuspaikalla viestiliikenne toimi, oli siinä ongelmia sairaalan päässä. PIENTÄ VIILATTAVAA VIESTINNÄSSÄ Isossa harjoituksessa korostuu viestiliikenne. KEJON TRIAGE HIDASTELI KEJO-kenttäjohtojärjestelmän koulutusympäristössä harjoiteltiin järjestelmän triage-ominaisuutta. ”Potilaiden tulo KEJO:n listalle saattaa kestää joitain minuutteja, siksi muun kuin luokittelua tekevän ensihoitajan on säilytettävä malttinsa. Myöskään sairaalan sihteeri ei onnistunut kirjaamaan radiosta tulevaa viestiä, sillä sairaalan muu viestiliikenne puski päälle. ”Saimme KEJO:lla onnistuneen primaaritriagen, mutta havaitsimme, että koulutuksen pitäjän on valmisteltava koulutusympäristön käyttö huolellisesti, sillä sen käynnistyminen ottaa aikaa”, Laukkanen sanoo. ”Hypotermisen potilaan hoitoproto kollamme ohjaa paarien valmistelun etu käteen. Ensihoitajien ennakkoilmoitukset kuultiin sairaalassa, mutta sairaalan vastaava sairaanhoitaja ei pystynyt tekemään lisäkysymyksiä. Harjoituksessa haluttiin testata TST:n universaalia soveltumista. Monipotilasluokittelu kirjautuu KEJO:n sovellukseen lähes reaaliajassa. Ambulanssin ovet tulee pitää kiinni irrotuksen ajan”, Miia Laukkanen sanoo. Tämän jälkeen tilannejohtaja saattoi jakaa numeroiden perusteella potilaat tuleville yksiköille. Päivystyksen henkilökunta pohti, kokivatko potilaat olonsa turvalliseksi.. Ensihoitaja merkitsi potilaan numeroidulla heijastinnauhalla ja syötti sitten luokittelun tuloksen ja numeron järjestelmään. Paareja ei tule viedä ulos pak kaseen valmisteluja varten, etteivät ne jäähdy. TST-luokittelu ei toiminut hyvin tylppien vammojen kanssa, sillä se pudotti primaaritriagessa luokituksia. Kaikkien osallistujien kanssa käytiin läpi käytettävät puheryhmät. TÄRKEÄ LÄMPÖTALOUS Osalla ensihoitoyksiköistä oli käytössä uusia lämpötaloustuotteita, jotka vaativat harjoituksen aikaista keskittymistä. 30 Pelastustieto 2/2025 HARJOITUS JA KOULUTUS sesti. Osa punaisiksi tarkoitetuista potilaista luokittui keltaisiksi, Laukkanen kertoo. ”Havaittiin, että se ei sovellu liikenneonnettomuustilanteeseen. Tämä johtui harjoituskanavien skannauksen ongelmasta, oikeissa tilanteissa käytettävissä puheryhmissä ongelmaa ei olisi ollut
2/2025 Pelastustieto 31 HARJOITUS JA KOULUTUS teessä oli ongelmia, sillä ensihoitajat te kivät loistavat ennakot”, Laukkanen kertoo. Valmistaja ZOLL Medical. Jonna Holopainen on samaa mieltä. Laukkasen mukaan siten voitiin vähentää harjoittelujännitystä. He haluavat tulla harjoitukseen uudestaan”, Miia Laukkanen sanoo. Sairaalan sisällä harjoitukseen osallistui monta ammattiryhmää, joista jokaiselle oli mietitty tavoitteita. Medidyne Oy I Puh. Aamupäivä Pelastusopiston harjoitusalueella ja iltapäivä Kysin päivystyksessä ei mahtunut kunnolla yhteen kouluja työpäivään. Palautteille, joissa todellinen oppiminen alkaa, ei jäänyt riittävästi aikaa. Ensihoitajille pidettiin pitempi keskustelu, mutta aika loppui kesken, kun keskustelua olisi vielä riittänyt. ”Osallistujat saivat eväitä omaan työhön ja pystyvät hyödyntämään havaitsemiaan asioita työssään. +358 20 734 4350 I www.medidyne.fi UUSI FI Pelastustieto AutoPulse NXT April.indd 1 FI Pelastustieto AutoPulse NXT April.indd 1 04.04.2025 13.27 04.04.2025 13.27. Osallistujat toivoivat myös yhteistä palautetta kaikkien osallistujien kesken, mutta harjoitukseen osallistujia oli niin iso määrä, että sitä ei nähty mahdolliseksi toteuttaa järkevästi. POSITIIVINEN KOKONAISUUS Kokonaisuutena yli sadan osallistujan harjoituksesta jäi positiivinen tunnelma. POTILAIDEN KOMMENTTEJA EI SAATU Päivystys oli käynyt oman monipotilasprotokollansa ennen harjoitusta pelinä läpi. Tarkkailijat pitivät nopean keskustelun harjoitusalueella. ”Nämä ovat asioita, jotka oikeissa tilanteissa jäävät potilaiden mieleen”, Laukkanen sanoo. ”Toivottavasti pääsemme harjoittelemaan uudelleen.” AutoPulse NXT Keskeytyksetön elvytys kuljetuksen ja varjoainekuvauksen aikana mekaanisen paineluelvytysjärjestelmän avulla. Laite on CE-merkitty lääkinnällinen laite. Simulaatio-ohjaajat pitivät jokaiselle hoitoryhmälle oman oppimiskeskustelun, joista osa jäi lyhyiksi. Jakelija Suomessa Medidyne Oy. Sairaalan osallistujat pitivät oman koosteensa harjoituksen lopuksi, mutta kaikki eivät päässeet paikalle. Oppimiskeskusteluissa keskitytään herkästi suorituksen teknisiin puoliin, jolloin nämä asiat saattavat jäädä keskustelun ulkopuolelle. Ensihoitajat kokivat, että kunnollinen keskustelu olisi opettanut enemmän. LIIAN KIIRE Ketjusimulaatiossa oli liian kiire. Päivystyksen henkilöstö olisi halunnut kuulla potilailta kommentteja, että kokivatko he olonsa turvalliseksi, oliko heitä huomioitu riittävästi ja kysyttiinkö kiputilannetta säännöllisesti
Ylipäätään tar vitaan myös lisää koulutusta ja harjoittelua”, Luhtaniemi toteaa. ”Nyt olemme saaneet perustan kuntoon, mutta vielä on työtä paljon tehtävänä. Askelia on siis nyt otettu oikeaan suuntaan, mutta Luhtaniemi painottaa, että vielä tarvitaan suunnitelmien, ohjeiden, toimintamallien ja henkilöstön koulutuksen viemistä eteenpäin. Seuraava ohje si sältää muun muassa pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavaa osaamista ja valmiustasoihin liittyviä kuvauksia. Sen perusteella meillä on nyt viisi alueellista tilanneja johtokeskusta, joista Helsinki vastaa valtakunnallisista tilanneja johtokeskusjärjestelyistä. Pelastuslaissa on määritelty pelastustoiminnan yhteistyöalueet. ”Saamme piakkoin myös onnettomuustyyppikohtaisia ohjeistuksia, esi merkiksi valmiuteen, talouteen, ma teriaalihallintaan ja henkilöstön kierrättämiseen liittyvää tietoa. Ensimmäisessä osassa kuvataan valtakunnalliset järjestelyt. Rakenteiden lisäksi säädöksillä on toimivalta olemassa eikä mahdollisen tilanteen sattuessa tarvitse alkaa alusta rakentamaan järjestelmää kuntoon. Niiden käyttöönotto perustuu vuosi sitten voimaan tulleeseen asetukseen. Sisäministeriö on valmistelemassa yhdessä toimialan asiantuntijoiden kanssa pelastustoiminnan johtamisen valtakunnallista ohjeistusta. 32 Pelastustieto 2/2025 JOHTAMINEN Uudet tiket auttavat johtamisessa Pelastustoimessa otettiin huhtikuun alussa käyttöön viisi uutta tilanneja johtokeskusta. Koulutusta vetää sen suunnittelija Matti Honkanen.. Pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta kuvailee uudistuksen olevan iso loikka eteenpäin pelastustoimen johtamisessa. Alueellisten Ensimmäinen uusimuotoinen tilannekeskuspäivystäjäkoulutus päättyy kesäkuun alussa. Teksti ja kuva: Esa Aalto M uut keskukset sijaitsevat Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Meillä on nyt rakenne kunnossa, jossa tilannekuvatoiminta ja johtaminen on aikaisempaa suunnitellumpaa.” Tällä järjestelmällä vastataan myös hallitusohjelman kirjaukseen pelastus viranomaisten yhtenäisten johtoja ti lannekeskusten käynnistämisestä
Tällaisesta koordinoinnista hyötyi myös avomerellä öljyntorjunnasta vastaava Rajavartiolaitos. Ensimmäiset tilannekeskuspäivystäjät valmistuvat uudesta koulutusohjelmasta kesäkuussa ja uusi kurssi on tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Tehtävien dokumentointi hoituu hyvin”, Korkiamäki toteaa. . Perusparannuksen jälkeen toiminta alkaa ensi vuoden aikana.. Nyt pitää mennä eteenpäin ja Korkiamäki näkee hyvänä, että meillä on nyt ensimmäistä kertaa järjestelmä, jossa voidaan resursseja ohjailla ja tarkastella laajemmin kokonaisuuksin sekä yhteistyöalueilla että valtakunnallisesti. Se olisi ohjannut paremmin yhdenmukaisempaan toimintaan. Ne eivät ole ainoastaan suurempia tehtäviä varten”, Tommi Luhtaniemi sanoo. . . . . . Tästä tulee olemaan paljon hyötyä ja muutaman vuoden kuluttua toiminta pyörii hyvin.” Korkiamäki pitää kuitenkin tilannekeskustoiminnan valmistelua huonona. Hän olisi toivonut sisäministeriöltä voimakkaampaa ohjausta. Koko rannikkoalueen kattava Helsingin tilannekeskus selvitti alueen öljyntorjuntavalmiuden, jos tilanne olisi äitynyt pahaksi. JOHTAMINEN Palotutkimuksen ?päivät 2025 3.–4.9.2025 Kalastajatorppa Helsinki Early bird -hinnat 19.6. Näin uudesta järjestelmästä saadaan paras hyöty. Hän ottaa esimerkiksi Venäjän puolella Laukaansuussa ilmi tulleen öljyvahingon maaliskuussa. Pelastusopisto järjestää yhteistyötahoille aihetta käsitteleviä seminaareja ja ensi syksynä on luvassa kahdeksas seminaari. Hän on ollut rakentamassa tilannekeskusuudistusta ja oli tekemässä sitä myös Helsingissä, jonne reilu vuosikymmen sitten perustettiin oma tilannekeskus. aiheet! Ilmoittaudu 3.8. 420/220 € ja valtakunnallisten tilanneja johtokeskusjärjestelyjen vastuu on asetuksella säädetty viidelle järjestämisestä vastaavalle hyvinvointialueelle. PALJON HYÖTYÄ Jari Korkiamäki toimii Helsingin pelastuslaitoksella pelastustoiminnan johtamisen yksikön päällikkönä. Helsinkiin aletaan vielä tämän vuoden aikana kunnostaa uutta tilanneja johtokeskusta entisen hätäkeskuksen tilaan. asti! 2 päivää 380 € / 1 päivä 200 € Aiheina muun muassa: • Keynote-puheenvuoro hybridiuhkista • Maastopalojen mallinnus ja simulointi • Nykyaikaisen puurakentamisen paloturvallisuus • Ydinvoimaloiden paloturvallisuuden tutkimus • Poistumisturvallisuus • Palontutkinnan tietotarpeet Palotutkim uksen ?. . polttavim mat ?. Myös kustannusten jaosta mainitaan säädöksissä. Myös rahoitusmalli herätti kritiikkiä, kun esimerkiksi soten valmiuskeskuksiin saatiin käynnistämisrahoitus. Hankalassa taloustilanteessa synnytti eripuraa se, että keskusalueet saivat laskuttaa yhteistoiminta-alueen muita alueita ja Helsinki valtakunnallisena keskuksena muita alueita. . ”Järjestelmästä on paljon hyötyä myös päivittäisissä tehtävissä. ”Hyvä olisi, jos uusia keskuksia käytettäisiin tukena myös päivittäisten tehtävien johtamisessa. ”Nykyinen uudistus olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Tarvittava tieto saatiin yhdestä paikasta. mennessä: spek.fi/palotutkimuksenpaivat norm
Jopa 202 tunnin käyttöaika. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Siksi vaikuttamista alalla tulee tehdä muutoinkin kuin juuri vaalien alla – on oltava yhteneväinen sanoma ja yhteiset pitkän tähtäimen suunnitelmat. Kolme valotoimintoa: täysi teho / matala teho / alasvalo (downcast). Alan kuplan ulkopuolella toimittajat kertovatkin, että vaikka tiedetään pelastustoimen kuuluvan hyvinvointialueen tehtäviin, niin sitä ei nosteta vaalikeskusteluiden aiheeksi – yksinkertaisesti siitä syystä, että se on aihe, mistä kaikki puolueet ovat samaa mieltä ja josta ei löydy puoluepoliittisia eroja. Sieltä soisin kuuluvan pelastustoimen kannalta suotuisia uutisia.. Kätevä kiinnittää kypärään. ATEX Zone -hyväksytty. Pitkin kevättä käytiin erilaisia vaalikeskusteluja, joista pelastustoimi loisti poissaolollaan. Pelastustoimi on sosiaalija terveystoimeen nähden melkoinen kärpänen hyvinvointialueilla, vain noin kolmisen prosenttia koko budjetista. Uudelleensuunniteltu laturijalusta tekee valaisimen kiinnittämisestä ja irrottamisesta nopeaa ja helppoa. Pelastusalalla on hiljalleen alettu hyväksyä, että politiikka vaikuttaa myös pelastustoimeen. Toinen näkökulma pelastustoimen poissaoloon keskusteluissa johtunee roolistamme yhteiskunnassa: näymme vain kriisitilanteissa ja silloinkin vain lyhyen aikaa. Paristokäyttöinen. Tämä vaatii panostusta viestintään ja pelastusalan kuplan puhkaisemista, keskustelua alan kehittämisestä muidenkin kuin oman alan toimijoiden kesken. Neljän akkupaikan avulla voit maksimoida käyttöajan, ja pikavaihtoakkujärjestelmä tarkoittaa, että sinulla on jatkuva valaistus. Sen sijaan, että voivotellaan mustasukkaisena sote-asioiden saamalle huomiolle, otetaan vaikuttaminen omiin käsiimme, ja nostetaan ala keskustelun aiheeksi kampanjoiden, raporttien ja erilaisten ilmiöiden sanoittamisen kautta. Pakkaus sisältää lataustelineen ja laturin. 34 Pelastustieto 2/2025 MIRAFONI Otetaan vaikuttaminen omiin käsiimme. Maahantuonti: Turvata Oy Ab Tiedustelut ja tilaukset: info@turvata.fi *Ei koske akkuja tai tahallista virhekäyttöä Olemme eläneet Suomessa vaalikevättä, kun kuntaja aluevaalit pidettiin juuri. 3415MZ0 Paristokäyttöinen LED-käsivalaisin, jonka kulmaa voidaan helposti säätää. ATEX Zone -hyväksytty. ATEX Zone -hyväksytty. 3715Z0 Alaspäin suuntautuvat LED-valot valaisevat kulkutien. Joustavan akkujärjestelmän avulla voit valita Li-ion:in, AA-alkali:n tai AA-NiMH:in välillä. Sosiaalija terveyspalvelut ovat pelastusalaa laajemmin ihmisten arjessa kiinni. 3765Z0 Ladattava kulmamallinen LED-käsivalaisin tarjoaa jopa 194 lumenia. Tämä poissaolo aiheutti parranpärinöitä pelastusalan kahvipöydissä: ”Onko meidät unohdettu, kulkeeko sote ylitsemme?” Tämä pelastustoimen poissaolo vaalikeskusteluissa ja hyvinvointialueiden säästöja sopeuttamistoimet ovat entisestään kiihdyttäneet eri toimijoiden toiveita pelastustoimen valtiollistamisesta. Valitse piste-, haja-, piste-/hajatai vilkkuva tila löytääksesi oikean valaituksen käyttöösi. Pelastustoimen palveluiden järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet saivat uudet aluevaltuustonsa. Lähtökohtaisesti ihmiset luottavat siihen, että he saavat apua hädän hetkellä – olemme varsin näkymätön hyväntekijä. Siinä missä politiikasta on pyritty aiemmin pysymään visusti erossa, on hyvinvointialueiden myötä ymmärretty, että politiikka on se, minkä avulla pelastustoimen asioihin voidaan vaikuttaa. 9050 LI-ION Uusi PELI™ 9050 käsivalaisin on PELI High Performance -valaisimien seuraavaa sukupolvea. Vaalien jälkeen koittaa pikaisesti hallituksen puoliväliriihi. Pelastajan parhaat kaverit ikuisella takuulla 3310PL Paristokäyttöinen LED-käsivalaisin jälkivalaisevalla rungolla. Nämä erot mittasuhteissa ovat luonnollisesti syitä, miksi sosiaalija terveystoimen palveluiden järjestäminen vie lähes kaiken huomion – suurimmat säästöt ovat saatavissa sieltä tässä taloustilanteessa ja puolueilla on erilaisia näkemyksiä siitä, mistä olisi viisainta säästää. mirafoni112@ gmail.com Miksei meistä puhuttu vaalien alla. Valaisimessa lisäksi vaihdettavat takavalojen värit. Kohde-/haja-tila tuottaa jopa 3369 lumenia ilman diffuusoreita tai lisälaitteita
Kohde-/haja-tila tuottaa jopa 3369 lumenia ilman diffuusoreita tai lisälaitteita. ATEX Zone -hyväksytty. Kätevä kiinnittää kypärään. Joustavan akkujärjestelmän avulla voit valita Li-ion:in, AA-alkali:n tai AA-NiMH:in välillä. 9050 LI-ION Uusi PELI™ 9050 käsivalaisin on PELI High Performance -valaisimien seuraavaa sukupolvea. Jopa 202 tunnin käyttöaika. 3765Z0 Ladattava kulmamallinen LED-käsivalaisin tarjoaa jopa 194 lumenia. Pakkaus sisältää lataustelineen ja laturin. 3715Z0 Alaspäin suuntautuvat LED-valot valaisevat kulkutien. ATEX Zone -hyväksytty. Valitse piste-, haja-, piste-/hajatai vilkkuva tila löytääksesi oikean valaituksen käyttöösi. 3415MZ0 Paristokäyttöinen LED-käsivalaisin, jonka kulmaa voidaan helposti säätää. Kolme valotoimintoa: täysi teho / matala teho / alasvalo (downcast). Pelastajan parhaat kaverit ikuisella takuulla 3310PL Paristokäyttöinen LED-käsivalaisin jälkivalaisevalla rungolla. Neljän akkupaikan avulla voit maksimoida käyttöajan, ja pikavaihtoakkujärjestelmä tarkoittaa, että sinulla on jatkuva valaistus. Maahantuonti: Turvata Oy Ab Tiedustelut ja tilaukset: info@turvata.fi *Ei koske akkuja tai tahallista virhekäyttöä. Valaisimessa lisäksi vaihdettavat takavalojen värit. Uudelleensuunniteltu laturijalusta tekee valaisimen kiinnittämisestä ja irrottamisesta nopeaa ja helppoa. Paristokäyttöinen. ATEX Zone -hyväksytty
Pienen hallin sisään mahtuivat peräkkäin sammutusauto ja moottorikelkka tai mönkijä. ”Tykkään että tämä on monipuolinen harrastus. Teksti ja kuvat: Marko Partanen K ittilän Sirkkaan perustettiin paikallisen vpk:n sivuosasto vuonna 1994. Heistä yksi on Petteri Lakso, joka mainitsee ykkösjutukseen palokunnassa nimenomaan savusukelluksen. Säiliöautokin oli, mutta ajossa vain kesäisin, koska sille ei löytynyt tallipaikkaa. Jos halusi lähteä kelkalla tai mönkijällä liikkeelle, sammutusauto piti siirtää ulos. Asemapaikka osoitettiin Levin laskettelurinteen hissirakennuksen päädystä. Pelastustoimi on kiinnostanut alusta asti.” Hänen kanssaan alusta asti Sirkassa toimineita ovat Pekka Lehto ja Pasi Koutaniemi. Sopimuspalokuntalainen ja ryhmänjohtaja Petteri Lakso oli mukana jo tuolloin. Hän pitää toimintakuntoa yllä pyöräilemällä, ulkoilemalla koiran kanssa ja talvisin liukulumikengillä liikkuen. OTTAA VOIMILLE, MUUTA ON TEHTÄVISSÄ Sirkan sivuosaston hälytysosaston paristakymmenestä jäsenestä viisi on savusukelluskykyisiä. Kittilän VPK:n Sirkan sivuosaston Petteri Lakso tykkää työskennellä mekaanisella nostolava-autolla.. 36 Pelastustieto 2/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT Sitkeä sirkkalainen Petteri Lakso on kuulunut Kittilän VPK:n Sirkan osaston vahvuuteen sen perustamisesta alkaen. 62-vuotias konkari savusukeltaa ja liikuttaa aseman kaikkia yksiköitä moottorikelkasta nostolava-autoon
Käväisijöitä on ollut paljon, vähemmän jääneitä.” Kittilän kylän ja Sirkan sivuosaston hälytysosastot harjoittelevat viikoittaan yhdessä, vuoroin Sirkassa ja vuoroin Kittilässä. ”En osaa toivoa, pruukaan tehdä niillä resursseilla, mitä on. ”En millään antaisi vipuautoa pois.” KÄVÄISIJÖITÄ OLLUT PALJON Sopimuspalokuntaan yritetään rekrytoida uusia jäseniä erilaisissa tapahtumissa. Ruska-ajan ja talvikauden sesongit kestävät kahdessa erässä seitsemän kuukauden ajan. 1990luvun yksikköä ollaan kuitenkin vaihtamassa uudempaan. ”Savusukellustesti ottaa voimille, mutta se on vielä tehtävissä.” Lakso on myös yksi Sirkan aseman kahdeksasta nostolava-auton kuljettajasta. VPK-toiminnassa yhteiskunnan nopeassa tahdissa määrittelemät säästöt eivät juurikaan näy, sillä toiminta pyörii voimassa olevan palokuntasopimuksen mukaisesti. Vanha mekaaninen nostolaite on Lakson mieleen, hän on oppinut käyttämään sitä, ja se on toimintavarma. Noin 60 kilometrin päässä oleva Raattaman sivuosasto harjoittelee Kittilästä tai Sirkasta tulevien yksikönjohtajien tai virkahenkilöstön johdolla. Tulipaloissa on aina kiire, ja mitä enemmän savusukelluskykyisiä on, sitä vähemmän heitä joudutaan odottamaan paikalle.” Lakso tekee savusukellustestin, polkupyöräergometrin, lihaskuntotestit ja käy lääkärin tarkastuksessa vuosittain. Olen tyytyväinen.” SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN VARASSA Viisitoista vuotta sitten sirkkalaiset saivat uuden Levin paloaseman. Kun sesongit huipentuvat, sopimuspalokunta tekee tiiviimmin varallaoloa. Kun Levin ja Ylläksen hiihtokeskuk set alkavat joulukuun alussa vetää turisteja Kittilään, alueella oleskelevien määrä lisääntyy 6800:sta yli 30000:een. Kun kunto pysyy hyvänä ja testit me nevät läpi, pysyn ringissä. Moottorikelkalla päästään reitille suoraan Sirkassa olevan Levin paloaseman pihasta. Kelkalla ja pelastusreellä voidaan lähteä keikalle tallista ajamalla.. ”Kun kunto pysyy hyvänä ja testit menevät läpi, pysyn ringissä. 2/2025 Pelastustieto 37 SOPIMUSPALOKUNNAT ”Salilla en ole ahkera, mutta tulee kyllä käytyä.” Palopäällikkö on jo ehdottanut, että Lakso jättäisi savusukellukset nuoremmille. Operatiivinen tavoitevahvuus on 1+1, mutta vahvuutta voidaan tarvittaessa pitää yhdellä viranhaltijalla. Sirkassa päivystävät myös Lapin pelastuslaitoksen viranhaltijat. ”Kun tavataan sopivia kavereita, yritämme puhua, että miltä homma kuulostaisi. Palomestari, asemamestari, kaksi paloesimiestä, neljä ylipalomiestä ja vanhempi palotarkastaja siirtyivät sinne Kittilästä sisäilmaongelman vuoksi. Laksolla ei toiminnan suhteen ole toiveita. Kalusto on hyvää ja vanhempaa uusitaan
Toisinaan välimatkojen ja aikataulujen takia palotarkastuksista tulee yönylireissuja. ”Pelastusalan asioissa on ollut opiskelemista, tämä on aivan oma maailmansa. Alaa hänelle suositteli palotarkastaja-äiti. MAHTAVAA PORUKKAA Anna Kylmä kehuu onnettomuuksien ehkäisyssä työskentelevää porukkaa. Esimerkiksi lumisateiden aikaan on varauduttava siihen, että teitä ei ole aurattu. Silloin suunnittelussa täytyy olla ajoissa liikkeellä.” Matkaa voi yhteen suuntaan kertyä 300 kilometriä, ja talvella matkantePELASTUSLAITOKSET Palotarkastuksia Tunturi-Lapissa ”Ajattelin kokeilla palotarkastajan työtä parin kuukauden ajan, mutta niin vaan kaksi vuotta on vierähtänyt”, Lapin pelastuslaitoksen vanhempi palotarkastaja Anna Kylmä sanoo. Välimatkat pääsääntöiselläkin alueella ovat pitkiä, joten tarkastukset on suunniteltava tarkasti ennakkoon. Työ on osoittautunut monipuoliseksi. Siellä on myös Sirkan kylä, missä on Levin hiihtokeskus. ”Kysymme sieltä apua ja ilmoitamme sinne heidän valvonnan piiriin kuuluvissa asioissa havaitsemistamme epäkohdista, ja he sitten puuttuvat asiaan, jos katsovat sen tarpeelliseksi.” HARMAITA HIUKSIA Kittilä on Anna Kylmän hoitaman alueen väkirikkain kunta. Kunnassa on noin 6800 asukasta, mutta yli. Teksti ja kuvat: Marko Partanen koa voivat hidastaa vaativat keliolosuhteet. TUKEA LÖYTYY Lapin palotarkastajat pitävät Teams-palavereja lähes viikoittain. Palaverit ovatkin erinomaista vertaistukea, Anna Kylmä kiittelee. Niiden lisäksi Anna Kylmän kaltaiset yksin alueellaan työskentelevät palotarkastajat pitävät omia palavereitaan, sillä välimatkojen takia tukea ja apua ei saa seinän takaa tai kahvipöydässä. Vaikka kaikkien palotarkastajien alueena on koko Lappi, niin pääsääntöisesti hän työskentelee Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön alueilla. Hänen mukaansa palotarkastajien on kyettävä työskentelemään omilla alueillaan itsenäisesti. ’’Perehdyn kemikaalivalvontaan ja osallistun asiantuntijaverkostoon, jotta saan kokonaiskuvan kyseisestä asiantuntijuusalueesta – jotta pystyn laatimaan ohjeistuksia muulle henkilöstölle, että he pystyvät ohjeistamaan asiakkaita ja puuttumaan kemikaalien osalta havaitsemiinsa ongelmakohtiin tarkastuksilla.’’ Samanlaista työtä tekevät kaikki Lapin pelastuslaitoksen eri alojen asiantuntijat ja tiimit, ne kaivavat esiin asioita, jotta kollegojen olisi helpompaa tehdä työtään. YKSIN ISOLLA ALUEELLA Anna Kylmä on Kittilän paloaseman ainoa palotarkastaja. Tein aiemmin kaivoksella insinöörin töitä, jossa erilaisten asiakirjojen laatiminen tuli tutuksi. Siitä on ollut apua myös palotarkastajan työssä”, Anna Kylmä sanoo. Kemikaaliasiantuntijan roolissa Anna Kylmä on pelastuslaitoksen linkki Turvallisuusja kemikaalivirastoon (TUKES). ”Esimerkiksi jos Enontekiöllä on tarkastettavana useampia kohteita, ne olisi hyvä saada samalle reissulle. 38 Pelastustieto 2/2025 A nna Kylmä valmistui sähkövoimatekniikan ja automaatiotekniikan insinööriksi ja ajatteli hakeutuvansa töihin sähköalalle. ”Niihin tilaisuuksiin on kiva mennä ja niissä näkee tuttuja ja mukavia ihmisiä.” KEMIKAALIASIANTUNTIJAKSI Anna Kylmä on saanut vastuulleen onnettomuuksien ehkäisyssä kemikaaliasiantuntijan tehtävän. ”Vaikka olemme hajautettu ympäri Lappia, niin soittamalla saa aina apua.’’ Yhteisöllisyyden huomaa, kun henkilöstö kokoontuu kerran tai pari vuodessa kouluttautumaan yhdessä. Äidin ehdotus palotarkastajan työstä vei kuitenkin voiton
2/2025 Pelastustieto 39 2/2025 Pelastustieto 39 Anna Kylmä kehuu Lapin pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisy -osaston yhteisöllisyyttä.
”Tajusin, että eri ihmiset kiinnittävät erilaisiin asioihin huomiota ja että kollegoilta saa aina jotain uutta matkaansa.” Anna Kylmä sanoo, että palotarkastustyössä kiehtoo monipuolisuus ja että omia töitä voi rytmittää itselleen sopivaksi. ”Asemalla työskentelevä henkilöstö on pieni ja tiivis”, Anna Kylmä sanoo. Kohteesta pyydetään toimittamaan pelastuslaitokselle tai varaamaan tarkastusta varten turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja, kuten pelastussuunnitelmat. PELASTUSLAITOKSET Anna Kylmän palotarkastusreissu voi venyä yli 600 kilometrin mittaiseksi. ”Kun menen paikalle, minulla on tapana istua ensin alas ja keskustella kohteen turvallisuuskulttuurista sekä tarkistaa asiakirjat.” Anna Kylmä kaivaa esiin tarkistuslistat, joita hän käyttää apunaan, jotta kaikki tärkeät asiat tulee läpikäydyiksi. ”Samalla korostamme kohteen omaa varautumista. Palotarkastettavista kohteista tyypillisimpiä ovatkin majoitusliikkeet, minkä lisäksi muun muassa kaupat, koulut ja hoitolaitokset työllistävät. Sen takia on tärkeää, että kohteessa tarkastuksiin osallistuvat sellaiset henkilöt, joilla on kokonaisuus hallinnassa ja jotka voivat päättää kohteen asioita.” Esimerkiksi majoitusliikkeen tarkastuksen Anna Kylmä tekee omistajan tai johtoon suoraan linkittyvän henkilön kanssa, vaikka vastaanoton työntekijä onkin aina varmemmin paikalla. puolet vuodesta kestävän sesongin aikana yli nelinkertaiseksi paisuva väkimäärä aiheuttaa töitä myös palotarkastajien valvontatyölle. PIENI JA TIIVIS ASEMAYHTEISÖ Anna Kylmän kanssa Kittilän paloasemalla työskentelee yksi tai kaksi työvuorossa olevaa viranhaltijaa 24 tunnin työvuoroissa. ”Sitten teemme pistokoemaisen kierroksen. Mikäli korjattavaksi määrättäviä puutteita ei korjata määräajassa, voidaan tarvittaessa ryhtyä hallintopakkokeinoihin. Palotarkastajan näkökulmasta harmaita hiuksia aiheuttaa Levin tiuhaan rakennettu keskusta. Sitten hän meni kollegansa kanssa yhdessä tarkastukselle ja huomasi, ettei ollut kiinnittänyt huomiota omilla tarkastuksillaan sellaisiin asioihin kuin kollega. Heistä toinen on palomestari, asemamestari tai paloesimies ja toinen henkilö on ylipalomies. Majoitusliikkeistä kiinnostavia asioita ovat muun muassa majoituspaikkojen ja henkilöstön lukumäärä eri vuorokaudenaikoina. He voivat halutessaan lähteä mukaan tarkastukselle. Se antaa minulle operatiivista ymmärrystä.” AINA LÖYTYY JOTAKIN UUTTA Jossain vaiheessa Anna Kylmä ajatteli jo osaavansa palotarkastustyön. 40 Pelastustieto 2/2025. Majoituslaitoksessa yksittäinen ongelma voi olla inhimillistä ja sellainen pyydetään korjaamaan, mutta jos sama ongelma toistuu vaikkapa huoneesta toiseen, asiasta harkitaan korjausmääräystä ja jos sellainen päädytään tekemään, ´sille annetaan määräaika.” Havaitut asiat käydään tarkastuksen päätteeksi läpi ja varmistetaan, että palotarkastettavan kohteen edustajat ovat ymmärtäneet havaitut puutteet. Siinä kerrotaan, mihin säännöksiin tarkastus perustuu ja että tarkastuksilla tullaan arvioimaan turvallisuutta. Kun hän menee palotarkastukselle isompaan kohteeseen, hän ilmoittaa asiasta työvuorossa oleville. ”Saan heiltä joskus hyviä vinkkejä ja voin kysyä neuvoa, miksi jotkut vaaditut asiat ovat heidän kannaltaan tärkeitä. PALOTARKASTUKSELLA Palotarkastukselle mennessä Anna Kylmä sopii tarkastusajan ja tekee ilmoituksen palotarkastuksesta
Pelastajat ja muut ensilinjan auttajat nähdään usein lähes sankarillisina hahmoina, jotka kestävät henkistä painetta poikkeuksellisella tavalla. Tämän alkukantaisen järjestelmän tärkeys korostuu myös pelastusalalla, jossa yhtä lailla törmätään jatkuvasti vaativiin tilanteisiin, joiden aikana kehon ja mielen suorituskyvyn tulee olla virittynyt huippuunsa. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä. Tunteiden tukahduttaminen saattaa luoda harhaluulon siitä, että asia on loppuun käsitelty, mutta todellisuudessa tällöin henkinen kuorma ei poistu, vaan patoutuu. Siksi stressiin ja sen vaikutuksiin tulee suhtautua vakavasti – ei heikkoutena, vaan osana työtä. Työskentely pelastusalalla vaatii voimaa, mutta myös herkkyyttä. Herkkyyttä tunnistaa, milloin oma jaksaminen alkaa hiipua ja voimaa pyytää apua, ajoissa.. ”Se on osa työtä” on lause, joka on helppo sanoa, mutta vaikeampi elää todeksi. Yksi pitkän uran edellytyksistä, niin pelastusalalla kuin missä tahansa muualla, on oppia kuuntelemaan omaa kehoaan ja havainnoimaan sen antamia merkkejä. Samaisessa tutkielmassaan Gustafsberg kuitenkin tähdensi akuutin stressireaktion olevan ihmiselle erittäin kuormittava tapahtuma, varsinkin sen kumuloituessa. 2/2025 Pelastustieto 41 ÄÄNI KENTÄLTÄ Helppo sanoa, vaikeampi elää todeksi. Pelastushenkilöstön hyvinvointi on paitsi inhimillinen kysymys, myös turvallisuustekijä. Pelastusalalla työskentelevät kohtaavat jatkuvasti tilanteita, joita useimmat ihmiset kokevat joko hyvin harvoin tai eivät ollenkaan koko elämänsä aikana. Poliisin työssään kohtaamaan stressiin osittain keskittyvässä Pro gradu -tutkielmassaan Oppiva organisaatio avuksi poliisityön stressin hallintaan Harri Gustafsberg totesi akuutin stressireaktion olevan loistava järjestelmä niissä tilanteissa, kun joudumme käyttämään hetkellisesti elimistön suorituskykyä. Toisaalta, vaikka kokisi käsittelevänsä stressaavat tilanteet jälkikäteen, helposti kuitenkin tulee aliarvioitua palautumiseen tarvittava aika vaativan tilanteen tai pitkän stressijakson jälkeen. Aiheen tiimoilta tarvitaan enemmän avointa keskustelua ja matalan kynnyksen tukea sekä johtamista, joka tunnistaa henkilöstön kuormituksen ennen kuin se kumuloituu uupumukseksi ja voi johtaa jopa fyysiseen sairastumiseen. Yksi rankka keikka ei vielä murra mieltä, mutta kun niitä kertyy satoja, voi stressi alkaa kumuloitua ja vaikuttaa haitallisesti jokapäiväiseen elämään. Uupunut ja kuormittunut pelastaja ei ole vain riski itselleen, vaan myös muille. Harvemmin huomataan sitä näkymätöntä painolastia, joka kasaantuu selkään hitaasti vuosi vuodelta. Stressireaktioita onkin perinteisesti totuttu vä hät telemään pelastusalalla vallinneessa kulttuurissa, jossa tunteista ei juuri puhuta. ”Se on osa työtä” Olli Luukkola työskentelee pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja opiskelee pelastusalan päällystötutkinnossa
Tällä siis tarkoitetaan yhden henkilön sijasta osaavaa organisaatiota ja laitteiston hoitajaa, jonka tärkeä rooli ei ole häviämässä. Muut suunnittelua koskevat vaatimukset on esitettävä rakennuslupakäsittelyn yhteydessä kirjallisina”, Lehto sanoo. ”Varsinkin nykykiinteistöissä on laitteistoyhteyksiä ja paloilmoittimissa ohjelmallisia toimintoja, jotka pitää käytettäessä ja varsinkin palautettaessa tunnistaa. ”Sisäministeriön uudistetulla asetuksella vaaditaan, että laitteiston käytöstä ja kunnossapidosta vastaavat henkilöt ja yhteyshenkilö on perehdytettävä tehtäviinsä. Lisäksi uuden laitteiston ensimmäinen määräaikaistarkastus on kuitenkin tehtävä 12–18 kuukauden kuluessa laitteiston varmennustarkastuksesta. 42 Pelastustieto 2/2025 PALOTURVALLISUUS Paloturvallisuuslaitteiden hoitoon tiukennuksia Uudessa paloturvallisuuslaitelaissa säädetään rakennuksiin asennettavien paloilmoittimien ja automaattisten sammutuslaitteistojen vaatimuksista, asennusja huoltotöistä sekä tarkastuksista. Kun asennus tehdään tämän ohjeen mukaan, niin perusmäärittelyistä käytetään nimitystä paloilmoittimen elinkaarikirja.” Osoitteessa palontorjuntatekniikka.fi on päivitettyä perehdytysmateriaalia, paloilmoitin simulaattoreita harjoitteluun, laitteiden käyttöohjeita ja videoita. Lähtökohtana on se, että paloilmoitinlaitteistoja käyttää aina ensisijaisesti koulutettu hoitaja, joka on myös laitteistokohtainen asiantuntija. Laki tuli voimaan vuoden 2025 alusta alkaen. ”Suunnittelussa voidaan käyttää ST1ohjetta paloilmoittimen suunnittelusta, asen tamisesta ja ylläpidosta. (Laki eräistä paloturvallisuuslaitteista). Nyt on hyvä keskittyä kiinteistön käyttäjään. Arviona laitteistojen huoltoelinkaari on noin 25 vuotta, jonka jälkeen tulee viimeistään tarve päivityksille huollettavuudenkin takia.” Paloilmoittimet ovat osa talotekniikkaa, eivät erillisiä laitteita. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto P aloilmoittimet ja automaattiset sammutuslaitteistot on tarkastettava ennen laitteiston käyttöönottoa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Digitaalisuus ja älyteknologia pitää osata hyödyntää.. Järjestelmään voi olla yhä yleisemmin liitettynä esimerkiksi hissit ja erilaiset poistumishälytysja turvakuulutusjärjestelmät. ”Kuten päivitetyissä säädöksissä Laki eräistä paloturvallisuuslaitteista esitetään, niin suunnitelmat (suunnittelun perustiedot) on esitettävä pelastusviranomaiselle, jotta tämä voi ottaa kantaa esimerkiksi operatiivisen toiminnan vaatimuksiin. Alkuun käytännössä kaikki uudet paloilmoittimet ovat osoitteellisia. Kohteessa on hyvä olla vähintään paloilmoitinlaitteelle nimetty hoitaja ja varahoitaja”, kertoo palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto SPEKistä
Jos olisi yhteinen tila turvatekniikan harjoitteluun, laitetoimittajat voisivat toimittaa sinne päätelaitteet. Ei ole paikkaa, missä niitä pääsisi hypistelemään koska tahansa. Pääasiallisia paloturvallisuuslaitteistojen käyttäjiä ovat palo esimiehet ja palomestarit, mutta kärkiyksiköiden myötä yhä useammin myös pelastajat.” ”Tiedän, että SPEKillä on siirrettäviä laitteita harjoitteluun, olemme niitä lainanneetkin. Hän kaipaa lisää harjoittelumahdollisuuksia paloturvallisuuslaitteistojen ja muun turvatekniikan käyttöön. 2/2025 Pelastustieto 43 PALOTURVALLISUUS Jari Korkiamäki on pelastustoiminnan johtamisen yksikön päällikkö Helsingin pelastuslaitoksella. Myös SPEK ja Suomen Palopäällystöliitto olisivat luontevia toimijoita. Meillä on jatkuva tarve kouluttaa uutta henkilökuntaa – samoin kuin muilla isoilla pelastuslaitoksilla. Pelastuksen puolelta käyttökokemus ja osaaminen ei kuitenkaan välttämättä vastaa sitä, mitä sen on ajateltu olevan turvallisuuden kannalta.” Jari Korkiamäen mukaan harjoittelutila voisi olla esimerkiksi alan oppilaitosten yhteydessä. Pelastuslaitokset voisivat maksaa käyttökorvausta palvelusta ja tilojen käytöstä ajanvarauksella. ”Puhun mielelläni pelkän paloilmoitinlaitteiston sijaan kaikesta turvatekniikasta. Siellä pystyi perehtymään muun muassa savunpoistojärjestelmien ja paloilmoitinlaitteiden käyttöön.” Korkiamäen mukaan Suomeen ei ole saatu ”palokuntapaneelia” – eli että kaikissa automaattisissa paloilmoitinlaitteissa olisi samanlaiset toiminnot näyttöpaneelissa. ”Ehdottomasti harjoittelutilan pitäisi olla jonkun toimijan vastuulla, jotta se pysyisi kunnossa ja huollettuna.” Jari Korkiamäen mielestä pahin ongelma on, että pelastustoiminnan johtajalle voi tulla eräänlainen laitekammo tyyliin ”Uskallanko laukaista tämän savunpoistojärjestelmän?” Lisää mahdollisuuksia harjoitella turvatekniikkaa. Vierailimme aikoinaan MSB:n harjoitusalueella Ruotsin Revingessä. ”Kaverit joutuvat opettelemaan ja osaamaan paljon eri valmistajien laitteita. Yhä enemmän rakennuksissa sallitaan pinta-alojen kasvua, poistumisteiden pituutta ja muuta vastaavaa turvatekniikan avulla. Toimintalogiikka on niissä suht’ sama, mutta erojakin on. Ne pitää kuitenkin tilata ja kasata. Ei riitä, että asiat on käyty kerran läpi Pelastusopiston tai Pelastuskoulun opetuksessa tai jollain kurssilla. Sinne oli rakennettu monipuolisesti turvatekniikalla varustettuja tiloja. Kustannus ei olisi suuri. Emme voi mennä vaikkapa Itiksen kauppakeskukseen ja jäädä sinne treenaamaan. Me rakennamme turvallisuuslaitteistojen varaan. Meillä on hirvittävän vähän sellaisia paikkoja, missä pääsisimme harjoittelemaan turvatekniikan käyttöä
Uskaliaimmat ovat visioineet tekoälyn poten tiaalisiksi käyttökohteiksi myös esimerkiksi mittaustulosten ja löydösten reaaliaikaisen tulkitsemisen sekä aiempien potilastietojen analysoinnin kulloiseenkin tilanteeseen sopivaan muotoon. Ensihoitaja Tekoäly, hyvää päivää! Tapio Sovijärvi on ensihoitaja, Laadukasta ensihoitoa -podcastin tekijä ja alan realiteetit tiedostava idealisti. Muualla on kuitenkin menty jo pidemmälle. Varmasti tekoäly antaisi myös hoitosuosituksia, jos joku sellaisia tohtisi pyytää. Latasin taannoin puhelimeen ChatGPT-sovelluksen. Tanskassa, Italiassa ja Ranskassa on laitettu tekoäly kuuntelemaan hätäpuheluita reaaliajassa ja opetettu sitä havaitsemaan sydänpysähdystilanteita. Hoitoketjuun tarvitaan onneksi kuitenkin edelleen kliinikko, joka näkee, kuulee, haistaa ja myös aistii kokonaiskuvaa – niitä pieniä nyansseja, joita ei voi laitteilla mitata. Päätin antaa ChatGPT:lle aiemman vitsituokion jälkeen vielä uuden mahdollisuuden. Mitä tehdä, kun aamuyöllä väsyttää ja kaikki ärsyttää. Laadukasta ensihoitoa -podcast on kuunneltavissa yleisimmillä alustoilla ja osoitteessa www.paramedic.fi.. ”Tunnista ja hyväksy tilanne.” Järkeviähän se kone puhuu. Keskustelut tuon aina kohteliaan kielimallin kanssa ovat käsitelleet muun muassa näitä aiheita: millaisia ovat lisdeksamfetamiinin yliannostuksen oireet (samanlaisia kuin tavallisella amfetamiinilla, mutta viiveellä), voiko Toddin pareesin yhteydessä esiintyä myös neglect-oiretta (kyllä voi), mikä on affektikohtaus englanniksi (breath-holding spell) ja kerro joku hyvä ensihoitoaiheinen vitsi (kaikki liian huonoja tässä toistettavaksi). Tekoäly tarvitsee taustalleen massiivisen data-aineiston, jonka käyttämiseen liittyy eettisiä haasteita. Halusin selvittää, voisiko tekoälystä olla apua ensihoitotyössä. Aika paljon olisi kentällä ajettu turhaa aarnekyytiä, jos päätösvalta olisi luovutettu tekoälylle. Sen sijaan jälkikäteen sairaalaympäristössä potilasdatalle tehdyt analyysit ovat olleet valtaosin rohkaisevia. ChatGPT vaikuttaa myös kykenevän tarjoamaan oirekuvailun sekä tutkimuslöydösten perusteella varsin kattavia listoja vaihtoehtoisista diagnooseista ja kääntää pyynnöstä monimutkaisetkin patofysiologiset tapahtumat maallikkokielelle. Vaikutelma tekoälystä on silti jäänyt lähinnä glorifioiduksi googlen korvaajaksi. On myös riskinä, että lopulta käytössä on mystinen musta laatikko, joka vain sylkee ulos oraakkelimaisia vastauksia, jos emme täysin ymmärrä miten yksittäiset muuttujat vaikuttavat tekoälyn prosessiin. Lisäksi tekoäly saattaa työkaluna osaltaan vääristää kliinisen päätöksenteon prosessia, jos sille annetaan liikaa painoarvoa. Tekoälystä ensihoidon työkaluna ei toistaiseksi ole tehty prospektiivisia satunnaistettuja tutkimuksia. Aineiston pitäisi olla validoitua ja luotettavaa. Mutta sitten on se kolikon kääntöpuoli. 44 Pelastustieto 2/2025 LAADUKASTA ENSIHOITOA Aika paljon olisi ajettu turhaa aarnekyytiä. Tulosten perusteella tekoäly tunnistaa elottomuuden hieman ihmistä useammin ja nopeammin, mutta toisaalta ainakin Tanskassa tehdyssä retrospektiivisessä tutkimuksessa se tulkitsi muita hätätilanteita virheellisesti elottomuudeksi yli tuplasti ihmiseen verrattuna
Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Juuri päättyneissä alueja kuntavaaleissa mielenkiintomme kohdistui erityisesti siihen, miten pelastustoimi ja väestönsuojelu nousevat vaaleissa esille. Tosiasia on, että lisäpanostuksiin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole pelimerkkejä. Nämä lisäpanostukset vaatisivat ennen kaikkea kansallisia päätöksiä, mutta vaikuttamisen mahdollisuus varautumisen panostuksiin on myös jokaisella aluevaltuutetulla omalla alueellaan.. Huomioitavaa on, että Ukrainan sodassa pelastustoimi, siviiliväestö ja kriittinen infrastruktuuri ovat olleet sotatoimien kohteena, mikä korostaa väestönsuojeluun varautumisen ja huoltovarmuuden lisäpanostusten tarvetta myös meillä Suomessa. Täältä Suomen ja Euroopan unionin mantereen itäisimmältä NATO-rajalta katsottuna pelastustoimeen, ja erityisesti väestönsuojeluun varautumiseen tulisikin panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden palomies 2025 -arvonimen saajaksi. Uskottavan maanpuolustuskyvyn lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että Suomi kykenee suojaamaan siviiliväestönsä ja pelastuslaitokset suoriutuvat poikkeusoloissa kasvaneiden ja vaativien tehtävien lisäksi myös väestönsuojelusta. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Kolme tapaa tehdä ehdotus arvonimen saajasta! Verkkosivuilla: www.vuodenpalomies.fi Sähköpostitse: esitykset@vuodenpalomies.fi Postitse: Vuoden palomies -toimikunta c/o SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Lisää tietoa löydät osoitteesta www.vuodenpalomies.fi Tee ehdotus! Ehdotusten on oltava perillä viimeistään 31.7.2025 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastus alalla. Esimerkiksi hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet eivät mahdollista tarvittavia varautumisen investointeja. Perustellut lisäykset maanpuolustukseen eivät kuitenkaan yksin riitä, koska Suomi ja suomalaiset, myös Puolustusvoimat tarvitsevat pelastustoimea väestön suojelemiseen selviytyäksemme yhteiskuntana poikkeusoloista ja maahamme mahdollisesti kohdistuvasta hyökkäyksestä. PUHEENJOHTAJALTA Varautumiseen tarvitaan pelimerkkejä. Nyt valitaan Vuoden palomies 2025 -arvonimen saaja Kuka ansaitsee arvon. Poikkeusolojen varautumista koskevat investoinnit tulisikin mahdollisuuksien mukaan eriyttää muista investoinneista siten, että ne eivät sisältyisi peruslainaottovaltuuteen. Tai jos puhutaan, niin ainakaan lisäeuroiksi se ei ole vielä konkretisoitunut – esimerkiksi väestönsuojeluun varautumisessa, vaikka turvallisuusympäristömme on viime vuosina merkittävästi kiristynyt. V erkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Kenelle sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden palomies -tunnustus vuonna 2025. Lisäksi varautumiseen olisi tarpeen kohdentaa lisärahoitusta täydentämään pitkällä aikavälillä syntyneitä materiaalisen valmiuden puutteita ja henkilöstövajausta sekä nostaa varautumistoiminnan ja valmiuden tasoa toimintaympäristön kasvaneita vaatimuksia vastaavaksi. 46 Pelastustieto 2/2025 Missä olet pelastustoimi. Pelastustoimen ja väestönsuojeluun varautumisen määrärahatarpeet ovat pieniä verrattuna esimerkiksi puolustusvoimille osoitettuun rahoitukseen. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden palomies -toimikunnan jäsenet. Vaikka pelastustoimi on kansalaisten arvostama luotettu organisaatio, niin usein ”unohdumme” puhuttaessa sitten hyvinvointialueista, turvallisuusviranomaisista tai varautumisesta. Pelastustoimen poikkeusolojen suorituskyky ja nykyinen varautumisen taso eivät täysin vastaa muuttuneen toimintaympäristön riskejä ja kasvaneita vaatimuksia. Kovin monta mainintaa emme valitettavasti saaneet, vaikka hajaosumistakin toki pitää olla tyytyväinen. Hyvä kysymys on, että miksei pelastustoimi näkynyt vaaleissa
Nyt valitaan Vuoden palomies 2025 -arvonimen saaja Kuka ansaitsee arvon?. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Kolme tapaa tehdä ehdotus arvonimen saajasta! Verkkosivuilla: www.vuodenpalomies.fi Sähköpostitse: esitykset@vuodenpalomies.fi Postitse: Vuoden palomies -toimikunta c/o SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Lisää tietoa löydät osoitteesta www.vuodenpalomies.fi Tee ehdotus! Ehdotusten on oltava perillä viimeistään 31.7.2025 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastus alalla. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden palomies -toimikunnan jäsenet. Kenelle sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden palomies -tunnustus vuonna 2025. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden palomies 2025 -arvonimen saajaksi. V erkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi
48 Pelastustieto 2/2025 ELÄKKEELLE Palokuntapojan polku päättyi Päijät-Hämeeseen Päijät-Hämeestä ja Lahdesta tuli Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa kasvaneen Jari Hyvärisen kotiseutu 23 vuotta sitten, kun hänet valittiin uuden pelastustoimen alueen pelastusjohtajaksi. ”Alalle tarvitaan jatkuvasti myös korkeammin koulutettua työvoimaa. Sitä tarvitaan suurempien kokonaisuuksien johtamisessa, mutta on hyvä, että johtajilla on myös alan koulutusta. Järjestelmä oli selkeämpi – siinä olivat kaikki alueen kunnat mukana ja oltiin aidosti maakunnallinen toimija. ”Omista resursseista pitää kuitenkin taistella yleiskatteellisessa rahoituksessa. Hyvärinen sanoo, että varautumisessa on voitu toteuttaa tehokkaampaa valmistelua ja myös riskienhallintaan on saatu enemmän tukea. Kokemukset myös päällikkötehtävistä Luumäellä ja Keuruulla ovat herättäneet pitämään huolta tuikitärkeästä sopimuspalokuntatoiminnasta. Jari Hyvärinen kehuu ratkaisun olleen hyvä. Hän tiesi, että koulutusta tarvitaan myös avautuviin pelastusjohtajavirkoihin. Hyvärinen oli yksi neljästä, joka suoritti ensimmäisenä alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2002. Päijät-Hämeessä on pidetty huolta siitä, että päätoimiset kouluttavat vapaaehtoisia. Muu toinkin olemme huolehtineet siitä, että pidämme yhteyttä ja keskustelemme pois mahdolliset ristiriidat. Myös henkilöstöhallintoon on saatu enemmän tukea suuremmasta organisaatiosta. ”Päätöksentekojärjestelmä oli suoraviivainen, jossa johtokunnalla oli iso päätäntävalta ja maakuntavaltuusto päätti suurista linjoista.” ”Toki aluksi omia reviirejä täälläkin puolustettiin, mutta nopeasti ymmärrettiin maakunnallinen kokonaisuus.” Maakuntahallinnolla ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta, kun siirryttiin soten mukana maakunnalliselle hyvinvointialueelle. Taloudellisesti vaikeina aikoina vastakkainasettelua syntyy helposti, kun joudutaan etsimään säästökohteita.” ”Hyvään suuntaan on menty, ja nuorempi polvi suhtautuu tähänkin asiaan mutkattomammin.” ALUEHALLINNOSSA ENNENKIN Päijät-Hämeessä pelastuslaitos oli osa maakuntahallintoa jo edellisessä järjestelmässä. Teksti ja kuva: Esa Aalto J ari Hyvärinen on kulkenut alan koulutuspolut aina palomiesopinnoista alkaen. Keskuskunta ei Päijät-Hämeessä jyrännyt. Ihmisten ja asioiden johtamisessa on hyvä tuntea myös perusasiat.” Jari Hyvärinen lähti poikaporukassa Nurmeksessa mukaan paikallisen palokunnan nuoriso-osastoon. Vappuna eläköityvä Hyvärinen ei aio muuttaa muualle nykyisiltä kotikonnuiltaan. Paitsi halu kehittää itseään, on koulutusportaita kulkeminen ollut myös tavoitteellista. ”Sopimuspalokunnat pitää nähdä aidosti osaksi samaa porukkaa. Sille tielle hän myös jäi. Hyvää on myös se, että sosiaalitoimen, kuten vanhuspalvelun kanssa on saatu yhteistyötä parannettua. Myös byrokratia on lisääntynyt, ja asioiVPK:t ovat tärkeä osa kokonaisuutta.
Myös toimitiloja pitää tarkastella kriittisesti ja miten voidaan hyödyntää suurempaa kokonaisuutta. Silti pelastajia voidaan siirtää jatkossakin enemmän ensihoitoyksikköihin, jos työvoimaa saadaan riittävästi. ”Vaikka toisaalta valtiollakin taloudellinen kyyti voi olla kylmää”, hän sanoo. Pienetkin asiat jauhautuvat byrokratian rattaissa.” TALOUTTA TASAPAINOTETTAVA Jari Hyvärinen sanookin, että Päijät-Hämeessä uudistukseen mentiin pitkin hampain. 2/2025 Pelastustieto 49 ELÄKKEELLE den hoitamiset ovat tulleet monimutkaisemmiksi. Päijät-Hämeessä tehtiin muutos, että ensihoidosta tuli hyvinvointialueen, eikä pelastustoimen hoitamaa toimintaa. Optimaaliseksi mallia ei voi sanoa.” Hän kehuu päättäneellä kaudella hyvinvointialueella toimineita päättäjiä, jotka ovat pitäneet huolta pelastustoimen tarpeista. Erityisesti Ukrainan sota ja taloudellinen tilanne ovat panneet pohtimaan, pitäisikö kaikkien turvallisuustoimijoiden olla sittenkin yhteisessä päätöksenteossa. Erityisesti nuoremmat ovat motivoituneempia työskentelemään ensihoidossa.” Jari Hyvärinen jää kaipaamaan hyvän työyhteisön yhteishenkeä. Olisiko järkevämpää olla täysin valtion hoitamaa toimintaa. Toki joillakin voi olla tästäkin erilainen näkemys. Sitä olemme sanoneet kaikki jäävämme kaipaamaan. Tarvitaanko tällaista hyvinvointialueen väliporrasta. Hänen mielestään uudistukselle pitää antaa aikaa. Miesluolaansa Jari Hyvärinen vie myös työhuoneen seinällä olevan kuvan keikasta Luumäellä seitostiellä – säiliörekka ajautui liukkaassa kelissä tieltä ulos ja syttyi palamaan.. Meistä viimeinenkin eläköityy tulevana syksynä. ”Taloutta joudutaan tasapainottamaan ja on selvää, että pelastustoimen kin on oltava siinä mukana. ”Meillä oli viiden samanikäisen äijän porukka ja kokoonnuimme kahville varhain aamulla ennen muiden tuloa pohtimaan arjen ilot ja surut. Sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta palvelutasoon. Meidän pitää itse päättää säästötoimet.” Hänen mukaansa niitä löytyy kaluston kunnossapitoa karsimalla ja hankintoja siirtämällä. ”Näin on helpompaa toimia hallinnollisesti. Jari Hyvärinen ei siltikään pidä järjestelmää kovinkaan toimivana, koska rahoitus tulee valtiolta, ja päätöksentekijät joutuvat sen mukaan toimimaan. ”Meillä järjestelmää uusitaan niin, että tulee kokonaisturvallisuuslautakunta, joka ei kuitenkaan tee käytännössä päätöksiä, vaan ne tehdään aluehallituksessa. ”Olemme voineet toimia palvelutasopäätöksen mukaisesti, mutta enää ei voida tinkiä.” VALTIOVAIHTOEHTO KANNATTAISI SELVITTÄÄ Jari Hyvärinen selvityttäisi pelastustoimen aseman tulevaisuudessa. Sellaista suosittelen kaikille.” Historic-rallyyn löytyy jatkossa entistä enemmän aikaa
Onnettomuuspäivänä 12. Rakennustyöt olivat pitkällä. VAINAJA TORNISSA Vesiliukumäkien ohjausputkien liittämiseen käytettiin automaattista sähkömuhvihitsaus ta. Kuva: SHK 2025:05, EnviroProcess Sweden AB. Joten tämä työmaa oli hengenvaarallinen”, summasi tutkinnanjohtaja Håkan Josefsson Dagens Nyheter -lehdelle. Ryhmän jäsenistä useampi kertoi Hengenvaarallinen työmaa vaati uhrin Lisebergin huvipuistossa jälkikäteen onnettomuustutkinnalle haistaneensa palaneen muovin tai steariinin käryä. helmikuuta 2024 rakennustyöt alkoivat aamuseitsemältä. Kuva: SHK 2025:05, EnviroProcess Sweden AB. Allashallissa kiersi kello 9.30 tarkastusryhmä. Ne alkoivat 40 metriä korkeasta tornista, kiersivät pääasiassa tornin ympäril lä rakennuksen ulkopuolella ja päättyivät sisälle allashalliin. Avajaisvalmistelujen sijaan alkoi kattava selvitys kuolemaan johtaneen tapaturman juurisyistä. Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen. Avajaisia oli suunniteltu kesäksi 2024. ”Syttyi voimakas tulipalo, joka johti traagiseen lopputulokseen. Liseberg Ruotsissa on Pohjoismaiden suurin huvipuisto. Rakennustyömaalla yksi työnjohtaja oli kateissa. 50 Pelastustieto 2/2025 TULITYÖT Valmisteilla ollut vesiliukumäki palaa. Savupatsas vaikutti myös läheisen Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan toimintaan. Sen yhteyteen rakennettiin valtavaa, yli miljardin kruunun (noin 100 miljoonaa euroa) Oceana-vesipuistoa. Niitä oli tarkoitus koekäyttää iltapäivällä. Kello 9.40 työmaalla alkoi paloilmoitinjärjestelmän käyttötesti. Tutkinta paljasti vakavia puutteita työmaan turvallisuuskulttuurista. Työmaalla oli noin 140 henkeä 40:stä eri yrityksestä. Menetelmä mielletään usein vähäisen palovaaran työksi, koska käytettävän. Paloilmoitinjärjestelmä havaitsi palon 10.05, mutta evakuointihälytystä ei tullut, sillä järjestelmä oli yhä testaustilassa. Rakennuttaja ja urakoitsijat eivät esimerkiksi tienneet työmenetelmän riskeistä. Vesiliukumäki oli kymmenessä minuutissa ilmiliekeissä ja palokunta matkalla. Onnettomuudessa kuoli yksi. PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ TESTAUSTILASSA Vesipuistoon rakennettiin muun muassa neljää suuremman kokoluokan vesiliukumäkeä. Tämä Murphyn laki todentui Göteborgin Lisebergissä helmikuussa 2024 sattuneessa suurpalossa, joka sai alkunsa sähkömuhvihitsauksesta. Statens haverikomission eli SHK-onnettomuustutkintakomissio julkaisi tapauksesta 47-sivuisen loppuraportin (SHK 2025:05) maaliskuun 2025 lopussa. Ainakin kolmea vesiliukumäkeä viimeisteltiin samanaikaisesti. Kymmeneltä Rattler-nimisestä vesiliukumäestä kuului kummallisia ääniä ja pian perään näkyi savua
”Vuonna 2018 aloitin tulityökorttikoulutukset ruotsiksi, mutta 2022 lähtien olen kouluttanut suomeksi.” ”Koulutan eniten nuorisoa, jolla ei ole aiempaa kokemusta tulitöistä. helmikuuta puoliltapäivin. Kerron omia kokemuksia työelämän varrelta ja muita tapauksia, jotta ymmärretään tulitöiden riskit. ”Kyse oli maksimissaan 16 millimetrin marginaalista putkessa, jonne ei näe”, SHK:n tutkija Josefsson kuvaili. Kori ei laskenut, vaan hitauskohteena oleva säiliö nousi räjähdyksen voimasta kymmeniä senttejä. Vuonna 2024 vastaavana aikana tulitöistä aiheutui 34 tulipaloa. 2/2025 Pelastustieto 51 TULITYÖT ALAN TOIMIJA Kaikilla tärkeä roolinsa Denice Hohtari Keminmaasta työskentelee Lappia-ammattiopistolla. Ruumiinavauksen mukaan todennäköinen kuolinsyy oli häkämyrkytys. Tulityölupaa myönnettäessä sovittiin urakoitsijan kanssa suullisesti, että ”tehdään vain pulttitöitä.” Kun urakoitsija sai ”yllättäen” käyttöönsä nosturin, urakoitsijan työnjohtaja antoi työparille suullisen luvan aloittaa nosturin korista kannakkeiden hitsaustyö. Ruotsin tuoreiden standardien (SBF 506) mukaan sähkömuhvihitsaus kuitenkin on tulityötä ja vaatii tulityöprosessin mukaisen riskiarvion. Hohtari kertoo koulutettaville myös, miksi tulityölupa on tärkeä täyttää ja seurata muutoksia. Hitsaaja oli saanut hitsattua ensimmäisen pystysauman, kun hän kuuli ”jylinää” ja luuli korin laskevan. Ajoneuvoalalla, jota itse koulutan päätoimisesti, kerron kemikaalien vaarallisuudesta. Urakoitsija ei informoinut asiassa työluvan myöntäjää, jotta tilannetta olisi voitu arvioida uudelleen. Sellaista ei Oceanassa tehty, eikä konetta käyttänyt henkilö ollut saanut sähkömuhvihitsauskoulutusta. Jotkut ovat voineet hitsata omassa autotallissa. Myös työvaatteiden pitäisi olla tulitöihin sopivia ja puhtaita.” ”Jos tapahtuu läheltä piti -tilanne, käymme sen läpi luokassa ja mietimme, miten tilanteen olisi voinut estää tai miten toimia toisin.” Kaikki tulitöihin liittyvät henkilöt ovat tärkeitä. Vuonna 1972 rakennetut säiliöt ovat tilavuudeltaan 5000 kuutiota, ja säiliöiden kaasutilat on yhdistetty kulkusillan alle asennetulla yhdysputkella. Alun perin laivojen painovesien vastaanottosäiliöiksi tehdyillä öljysäiliöillä tehtiin huoltotöitä. ”Standardien ja turvallisuusmääräyksien noudattaminen, mukaan lukien henkilöstön koulutus ja tulityövartiointi, on perusedellytys kaikissa tulitöissä”, linjasi paloturvallisuuden asiantuntija Tobias Thrysén Ruotsin palontorjuntaliitosta. (Lähde: Toimenpidetilasto Pronto) 26. Se, että selaa sosiaalista mediaa tai pelaa puhelimella, voi johtaa suureen onnettomuuteen.” Hitsauksesta syttynyt öljysäiliöpalo synnytti uhkatilanteen Naantalin Neste Oilin erikoisjalostamolla lokakuussa 2007. Tulityönjohtajalla on tietoa työpaikasta ja vaatimuksista, tulityön tekijällä on tietoa sekä taitoa työn tekoon ja tulityövartijalla on todella tärkeä rooli. Tilanne pääsi syntymään, koska riskinarviointi tulityölupaa myönnettäessä tehtiin huolimattomasti. Jarkko Sorjonen Lähteet: Statens haverikomission (SHK 2025:05), Brandskyddsföreningen, Dagens Nyheter. SHK:n polttokokeiden mukaan sähkömuhvihitsaus voi johtaa syttymään, jos yhteen hitsattavien putkien päät ovat muotin sisällä liian etäällä toisistaan. Oceanaa sammutettiin neljättä päivää, kun palokunta totesi palaneen tornin kerroksiin tunkeutumisen ja kadonneen henkilön etsimisen sieltä mahdolliseksi. Ketju petti, kun toimittiin vastoin sääntöjä. Työnkuvaan kuuluu myös tulityökorttikoulutus opiskelijoille ja työelämälle. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla pelastustieto.fi-sivustolla voit lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1950– 2009. Kuollut mies löytyi tornin viidennestä kerroksesta perjantaina 16. Hän voi pelastaa henkiä ja rakennuksia omalla työpanoksellaan. Linkki raporttiin: tulitöistä aiheutunutta tulipaloa 1.1.–31.3.2025. ”Moni nuori ei aina ymmärrä, miksi pitää siivota paikkoja, kun olisi vain pieni sauma hitsata tai rälläköidä. Koko juttu: pelastustieto.fi/digilehti/10-2007/sivu-10-72 HISTORIA Luvatta tehdyistä tulitöistä syntyi uhkaava tilanne AJANKOHTAINEN LUKU työvälineen maksimilämpötila ei normaalioloissa ja oikein käytettäessä ylitä työstettävän materiaalin syttymislämpötilaa
Kai sä ymmärrät, että me puukotetaan sua selkään oli sulla liivi tai ei.” ”En jaksa riisua sitä aina, koska kaikille tehtäville se kuitenkin puetaan.” ”Ai kaikille.” ”Kyllä. Tässä porukassa tulee aina paha mieli.” Ylipalomies antaa pölyn tasaantua, mutta päättää pölläyttää sitä pian uudelleen. Likasen työn lisä”, mestari hekottelee. Pitäs saada varmaan joku kahvilisä.” ”Mä oon aina sanonu, että johdolla ei kahvinjuontia rankempaa hommaa ole, nyt sä sanoit sen itsekin”, ay-siipi kuittaa.. Hän selvästi ventiloi äsken kuulemaansa tiedustelua. ”Mä laitan sen pyykkisäkin sun pöydälle, niin voi imaista paskat, kuset ja oksennukset siitä palkkatoimistoon liitteeksi”, ensihoitaja kuumenee. ”Älä edes kuvittele”, ensihoitomestari tuhahtaa. Ota sieltä.” ”Työnantajan edustajan kanssa jutellessa tää on aina tätä. ”Oli niin sotkunen keikka, että likasen työn lisä olis paikallaan.” ”Totta kai. Pannussa on lisää kahvia. Ensihoitajan suojaliivi on saanut hänen huomionsa. 52 Pelastustieto 2/2025 Vastalause! Epäasiallista käytöstä. Ensihoitomestari nauraa räkäisesti. ”Pelkäätkö, että me ammutaan sut?” ”Sitä on nykyään pakko käyttää.” ”Ai kahvihuoneessakin. Varoituksen uhalla joka tehtävälle.” ”Onpas vaarallista. Ensihoitaja on vielä mietteissään, kun ay-siipi alkaa jo puolustaa. ”Pitääkö paikkansa, että kirjoitat kaverille varoituksen, jos tämä juo kahvia ilman liiviä?” ”Älä provosoi.” ”En, mutta vastaa kysymykseen.” ”Kun osaat ne pykälät niin hyvin, niin tiedät varmaan, mikä on työnantajan vastuu työturvallisuudessa. ”Lisää liksaa tarttis saada”. Siellä ei muuta löydykään kuin velvollisuuksia.” ”Toki ymmärrän, mutta entäs se lisä?” ”Lisä ja lisä. ”Lisä kuuluu kaverille”, ylipalomies lyö löylyä. Henkilö saa 10 prossaa lisää liksaa, kun on kyseessä vähäinen vaara, ilmeisen vaaran kohdalla korotus on 20 prossaa”, ylipalomies luettelee. Ensihoitomestari huokaisee. Lisää lisiä Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Ensihoitaja astelee kahvinkeittimelle. ”Mistäs kenkä puristaa”, hän kysyy. ”Mitä ihmettä nyt tapahtuu?”, ylipalomies utelee. Ota kuppi kuumaa, niin tulee parempi mieli.” ”Ei tule. Kai sä saat vaarallisen työn lisää?” Ensihoitaja hiljenee. ”Mun duunissa kuormittavinta on tauot. Paljon tulee sanoja mutta vähemmän asiaa ja vastauksia.” ”Joo ja kun duunarin suu aukee, niin ekat kaks sanaa on aina: Lisää liksaa. Ja lopulta on niin paha olokin.” Ovi käy ja paikalle astelee toinen ensihoitaja. ”Aamen”, ensihoitomestari sanoo ja toteaa: ”On se kumma, kun ensin valitetaan, että ei ole liivejä ja sitten kun niitä hankitaan, niin valitetaan, että niitä pitää käyttää.” ”Vastalause! Epäasiallista käytöstä.” ”Haista sinä työsuojelupoliisi paska.” ”Äläs nyt ensihoitomestari hikeenny. ”Lisä kuuluu hänelle tietenkin. Jos työssä on toistuva vaara tai sen uhka, niin arpomattoman pykälän ja isomman momenttiavaimen mukaan on henkilö oikeutettu saamaan vaarallisen työn lisän
Palovaroittimet ja väestönsuojat www.oikeusvarmuus.fi. Pyydä hyvä tarjous puh. ALANSA AMMATTILAISET Sillanrakennusta Oikeusvarmuus Ky Turvallisuuden kolmas osapuoli . Tuki riskianalyyseihin ja pelastussuunnitteluun . Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Ratkaisut viranomaisen ja asiakkaan ristiriidoissa . 010 616 1400 | www.saurus.fi . Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Kemikaalija ATEX-asiat . tel: +358 407261799 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Ilmoita näkyvästi myös pelastustieto.fi:ssä ja uutiskirjeessä. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. 044 728 0401. 2/2025 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh
54 Pelastustieto 2/2025 54 Pelastustieto 2/2025 Katariina Ristimäki ja Markku Salminen vetävät yhdessä spessutoimintaa Illon VPK:ssa ja ovat valmiina viemään sitä muuallekin.
Salminen toimii tälläkin hetkellä yrittäjänä, joka tarjoaa työja päivätoimintaa muun muassa kehitysvammaisille. Turvallisuustietoa spessujen kanssa Tv-katsojat hurmannut seitsemän ”spessun” ryhmä ei pelkästään tuonut erityisryhmiä esille, vaan samalla jaettiin myös kaikille tärkeää turvallisuustietoa. ”Kun palomiehen työ piti jättää, kouluttauduin uuteen ammattiin.” Hän lähti opiskelemaan sosiaalija terveysalaa ammattikorkeakoulussa. ”Aikaisemmin en ole kuulunut mihinkään sopimuspalokuntaan.” Samanlainen oli tilanne hänen puolisollaan Katariina Ristimäellä. Kahdeksanosainen tv-sarja Special Rescue Asema 63 valloitti katsojien sydämet kuluneena talvena. He muuttivat muutamia vuosi sitten Ristimäen synnyinsijoille. Hän ehti työskennellä Vantaan ja Tuusulan paloasemilla kolmisen vuotta. Markku Salmiselle pelastusala on tuttu. Välissä vaikutti maakunnan raja”, Ristimäki muistelee hymyillen. UUTTA VÄKEÄ TARVITAAN Turvallisuus omassa kylässä mietitytti heitä myös, kun muutama iäkkäämpi asukas menehtyi sairauskohtaukseen. Toisessa suositussa tv-sarjassa sohvaperunat hämmästelivät, että voiko defibrillaattoria käyttää kuka tahansa. Siitä kehkeytyi uusi työura. Työura jäi vammautumisen vuoksi kuitenkin lyhyeksi. Pelastusalan viestintätekopalkinnon saavat tänä vuonna itseoikeutetusti ryhmän vetäjät Markku Salminen ja Katariina Ristimäki. Paikallinen Illon VPK lähestyi muuttajia kutsukirjeellä, jossa tiedusteltiin kiinnostusta tulla mukaan palokuntatoimintaan. Teksti Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto P unainen paloasemarakennus hiekkatien varrella pienessä Illon kylässä Sastamalassa tuli tv:stä tutuksi, kun asema 63:n miehittivät ”spessut”. ”Tiesin lapsuudestani Illon VPK:n, mutta koskaan en siihen liittynyt. Ajatus oli aloittaa myös ensivastetoiminta, mutta kiinnostuneista jäsenistä huolimatta emme päässeet hyvinvointialueen kanssa sopimukseen”, Markku Salminen kertoo. Hän liittyi Illon VPK:n vuonna 2018. Se, jos mikä oli pelastusalalle myös viestintäteko ja palkinnon arvoista. Niinpä myös hän liittyi palokuntaan ja kertoo, että sai heti erittäin hyvän vastaanoton.. Kyllä voi, kertoivat ”spessut”. Hän oli varusmiehenä laivastossa, jossa sukeltajakurssilla moni kertoi hakeutuvansa palomieheksi. ”Mutta palokunnan väki kehotti pukemaan haalarit ylle, sillä uutta väkeä tarvitaan palokunnassa.” Salminen kävi harjoituksissa ja totesi puolisolleen, että voit sinäkin sinne tulla. Niin teki myös Salminen, ja hän valmistui pelastajaksi vuonna 1994. Ohjelmassa ei pelkästään seurattu seitsemän kehitysvammaisen palokuntaharrastusta, vaan heidän muutakin elämäänsä ja samalla jaettiin tuikitärkeää turvallisuustietoa. 2/2025 Pelastustieto 55 TAPASIMME Spessujen kanssa saa uutta virtaa. ”Senkin takia lähdin mukaan palokuntatoimintaan
Paloaseman tallissa keikkoja odottaa yksi sammutusauto, ja lisäksi on kaksi miehistöautoa. Hälytysosastossa oli tuolloin mukana henkilö, jolla oli myös sosiaalialan taustaa ja hän kysyi Salmiselta, miten palokunnan toimintaa voitaisiin laajentaa. Italian matkaakaan ei tehty tämän takia, vaan se oli sovittu jo aikaisemmin ja kuvausryhmä kysyi lupaa päästä mukaan”, Salminen kertoo. Tv-sarjan tekeminen oli elämys, mutta sen takia ei tehty mitään sellaista, mitä ei harjoituksissa olisi muutenkaan tehty. Yritystoiminta oli suuntautunut erityisryhmille ja sieltä syntyi ajatus järjestää turvallisuuskursseja heille”, hän kertoo. 56 Pelastustieto 2/2025 ”Aina on saanut apua ja opastusta kokeneemmilta palokuntalaisilta. Toimintaa alettiin järjestää paikallisen kansalaisopiston kurssina.” Nyt tv:stä tutut ”spessut” ovat alusta alkaen olleet mukana toiminnassa, ja kuten sarjaa seuranneet tietävät, he ovat täysillä mukana ja turvallisuustaidot ovat kasvaneet kohisten. Samalla tuodaan esille myös epäkohtia”, Ristimäki sanoo. Häntä ei tarvinnut kaukaa hakea, sillä puoliso-Katariinalla on sosiaalialan koulutus ja hän on toiminut myös kehitysvammaisten kanssa. Special Rescue -toiminnan aloittaminen edellyttää palokunnalta ja sen johdolta myötämielistä suhtautumista, ja sitä he ovat saaneet alusta asti Illon VPK:ssa. He näyttävät toteen sen, että meistä jokainen osaa ja pystyy olemaan avuksi hädän tullen. Harjoitusten suunnittelu ja toteutus ovat vaativaa toimintaa, mutta koskaan se ei ole heidän mielestään tuntunut rankalle. Naisosastossa on 13 ja veteraaniosastossa 20 jäsentä. ”Vastausta ei tarvinnut hakea kaukaa. Yhteisöllisyys on palokuntatoiminnan parasta antia. Muutaman tunnin kursseja järjestettiin parina päivänä ja niitä seuraamassa olleet omaiset kyselivät, voisiko toimintaa laajentaa. Näin on esimerkiksi muissa palokunnissa, joissa ”spessu”-toimintaa on aloitettu. Makkaraa paistetaan ja saunotaan. ”Pystyvää porukkaa”, sanoo palokunnan päällikkö Markku Salminen. Kunhan saamme siihen oikean opin. ”Treenien jälkeen tuntuu aina virkistyneensä ja ”spessujen” kanssa toimimisesta saa uutta virtaa.” Spessuryhmä kokoontuu joka toinen tiistai. He ovat mielellään kuitenkin käynnistämässä toimintaa ja antamassa apuaan. Siellä harjoiteltiin harjoitussavun seasta poistumista purkutuomion saaneelle entisellä hammashoitolalla.. Näin toiminta pysyy ennalta sovituilla urilla ja estetään syntymästä mahdolliset virheelliset toiminnat. TV:STÄ TUTUT ”SPESSUT” Ja sitten ovat ”spessut”. Vuonna 1936 perustettu Illon VPK on aktiivinen, oman kylän palokunta, jossa on jäseniä 70. Tässä ollaan lähdössä poistumisharjoitukseen Sastamalan keskustaan. He korostavat silti, että erityisryhmien vetämiseen ei tarvita sosiaalialan koulutusta. Hälytysosasto toimii viiden minuutin lähtövalmiudessa ja mukana on 16 henkeä. ”Viitisen vuotta sitten aloitettuun Special Rescue-toimintaan oli heti hyvin tulijoita. Nuoriso-osastossa on 13 jäsentä ja viime vuonna sieltä tuli hälytysosastoon neljä uutta sopimuspelastajaa. Yksi sellainen voi olla liian suuret ryhmät, sillä erityisryhmien jäsenet tarvitsevat riittävää henkilökohtaista ohjausta. POSITIIVISTA PALAUTETTA Tv-sarjan myötä toiminta on noussut valtakunnalliseen julkisuuteen – palautetta on tullut paljon Illoon, mutta se on ollut pelkästään positiivista. ”Monet ovat sanoneet, että tässä oppii uusia taitoja, ja on hyvä, että erityisryhmien ääntä tuodaan kuuluviin. Viikkoharjoitusten lisäksi vietetään muutoinkin yhteistä aikaa. Markku Salminen tarvitsi ”spessujen” harjoitusiltojen vetämiseen uuden kumppanin, kun aikaisempi muutti pois paikkakunnalta. ”Kuvausryhmä seurasi meitä ja sitä, mitä me teimme. Ja nyt osaamista on myös palokuntatoiminnasta. Keski-iältään 47 vuotta. Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa on tehty hälytysja hälytysmuonitussopimus. Välillä sitä itsekin hämmästelee, että minä voin sammuttaa tulipaloja tai ajaa hälytysajoa”, hälytysosastoon kuuluva Ristimäki naurahtaa. Erityisryhmille tarjottavat turvallisuuskurssit aloitettiin vuonna 2019
Viidessä vuodessa on asian ympärillä tapahtunut paljon. Ja kuten esimerkiksi yritystoiminnassa on huomattu jo pitkään, mitä moninaisempaa mukana oleva porukka on, sitä laadukkaampaa on tekeminen.”. PERHE. Katariinalla on kehitysvammainen poika, joka oli mukana myös tv-sarjassa. Osaa nähdä ihmiset ihmisinä. Hän lupaa olla mukana suunnittelemassa alkuvaiheessa myös harjoitusohjelmaa. VPK:ssa saa auttaa muita ja olla avuksi omalle, rakkaalle kotikylälleen. ”Uudessakaupungissa on tarkoitus aloittaa uusi ryhmä ja Pohjois-Savossa viritellään tällaista toimintaa. Olemme mukana käynnistämässä toimintaa”, Salminen ja Ristimäki kertovat. Tämä osoittaa, että he voivat olla mukana palokunnissa ja mahdollisesti myös esimerkiksi hälytysmuonitustehtävissä. ”Se osoitti, että erityistä tukea saavia on nuoriso osastoissa, mutta sen jälkeen he putoavat pois. Markku ja Katariina tekivät muutama vuosi sitten SPEKille selvityshankkeen tällaisen toiminnan tarpeesta palokunnissa osana sotejohtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Toiveissa pysyvämpi toteutus. Siitä selviää, millaisia vaatimuksia on toiminnalle ja miten ohjaus pitää mitoittaa”, Markku Salminen sanoo. He toteuttavatkin harjoitukset oman ohjelmansa mukaisesti, eivätkä pitäydy opiston suunnitelmassa, jolloin harjoituksiakin olisi vähemmän. Markku Salmisen työkuvioidensa kautta tapaamansa Tarja Jakunahon kanssa syntynyt idea tv-sarjasta on nostanut asian kokonaan uudelle tasolle. Uusioperhe, josta lapset ovat lentäneet jo maailmalle. Pirkanmaalla ryhmiä on synnytetty myös muihin palokuntiin maakunnalle saadun EU-rahoituksen ansiosta. HARRASTUKSET. Kehittämistoimintaa on rahoitettu EU-rahan turvin, mutta hankerahoitus päättyy ensi syksynä. Ryhmät eivät saa olla liian suuria, jotta jokainen pääsee osallistumaan ja jokaisen turvallisuudesta kyetään huolehtimaan, kuten tehdään hälytysosastonkin harjoituksissa. PYSYVÄKSI TOIMINNAKSI Heidän toiveensa olisi, että tästä tulisi valtakunnallinen hanke, jolloin rahoitus olisi pysyvämpää ja silloin olisi paremmat mahdollisuudet auttaa eri puolilla maata olevia palokuntia. On ymmärrettävää, että palokunnissa kipuillaan voimavarojen kanssa, ja tämä edellyttää sellaista. Avarakatseisuus, porukalla tekeminen. Silti kyse voi olla myös asenteista. ”Toisaalta tällä voidaan saada mukaan palokuntatoimintaan kokonaan toisenlaisen taustan omaavia ihmisiä, jotka haluavat vetää tällaista toimintaa. VPK:n lisäksi liikutaan luonnossa, pelataan sählyä ja Katariina harrastaa tanssia. Ei tarvita koulutusta, vaan on avoimin mielin mukana. Nihkeys, mitä vaan voidaan tehdä, jos on tahtoa. Puolentoistatunnin harjoituksia on joka toinen tiistai. Innostumme uusista asioista. ”Siitä pitää myös huolehtia, ettei kukaan rupea tekemään tällä rahaa, vaan toiminta pysyy edullisena, kuten yleensäkin palokuntatoiminta”, Katariina Ristimäki sanoo. Pirkanmaan pelastuslaitos on tukenut hyvin toimintaa ja sieltä on saatu muun muassa sammutusvarusteet ”spessuille”.” He sanovatkin olevansa mielellään mukana toiminnan käynnistämisessä, jotta toimintamalli ja arvot säilyvät sellaisina kuin on alun perin tarkoitettu. MIKÄ SAMMUTTAA. Ylipäätään tämä on tuonut hyvää pöhinää palokuntatoimintaan. Se luonnollisesti herättää kysymyksen, että miksi ei sovi”, he sanovat. Epäoikeudenmukaisuutta ei voi sietää ollenkaan. Niitä on tällä hetkellä Vammalan paloasemalla, Linnavuoren tehdaspalokunnassa Nokialla ja Aitoon VPK:ssa. Nyt oli edessä yhteinen reissu Popedan konserttiin. Palokuntatoiminnan lisäksi he touhuavat ”spessujen” kanssa muutakin, kuten tv-sarjassa tuli esille. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Josko jokin alan järjestö, esimerkiksi SPEK voisi olla tässä koordinoijana. Markku Salminen, 51, ja Katariina Ristimäki, 46. Tapauskohtaisesti muissakin tehtävissä. 2/2025 Pelastustieto 57 TAPASIMME Nopeat KETKÄ. KIINNOSTUNEITA MUUALLAKIN Erityisryhmien palokuntaharrastuksesta ollaan kiinnostuneita myös muualla. MIKÄ ON TÄRKEINTÄ ERITYISRYHMIEN VETÄMISESSÄ. Meillekin on sanottu, että teette hienoa työtä, mutta sellainen ei sovi meille. ”Toiminnalla ei ole nimikesuojaa, mutta me olemme tarkasti dokumentoineet viiden vuoden ajalta, kun toimintaa on rakennettu. ”Tarvitaan ainoastaan avointa mieltä ja palokunnan sekä pelastuslaitoksen tuki. He toivovatkin, että tälle saataisiin pysyvämpi toteutus
Greta palkittiin useilla ansiomerkeillä, muun muassa Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristillä, Suomen Valkoisen ruusun ansioristillä ja sisäasianministeriön väestönsuojelun 1. Gretalla oli valoisa luonne. Greta oli Helsingin vapaaehtoisen väestönsuojelun ”tahtolady”, sisukas ja arvostettu yhdistysten johtohahmo vuosikymmenien ajan. Hän toimi hallituksen, sekä neuvottelukunnan jäsenenä vuosina 1993–2014. luokan ansiomitalilla, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansioristillä sekä Helsingin Pelastusliiton erityisansioristillä ja maanpuolustusmitalilla kultaisella soljella. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Greta kouluttautui erittäin monipuolisesti väestönsuojelutehtäviin, alkaen vuonna 1974 tiedustelun peruskursilla ja jatkaen täydennyskoulustaan vielä lähes 80-vuotiaana. Toinen Gretan sydänhanke oli Helsingin väestönsuojelumuseo, jonka rakennusprojektissa hän oli vuosina 1995–1999, sekä toimien museon oppaana tarvittaessa yli 80-vuotiaana. Greta kouluttautui erikoishammashoitajaksi ja teki työuransa hammaskirurgi Egil Torvinin erikoishammashoitajana 1957–86. MUISTOISSA Greta Nikkilä 20.7.1935–23.10.2024 Väestönsuojelun sisukas johtohahmo Greta Nikkilä Muita Gretalle läheisiä yhdistyksiä olivat Naisten Valmiusliitto, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa, Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys, Uudenmaan Lottaperinneyhdistys ja Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen. Greta oli monien yhdistysten perustaja-, vaikuttajaja johtohenkilö. Ilkka Kianto Kirjoittaja on Helsingin pelastusliiton entisenä toimitusjohtajana puurtanut vuosikymmeniä yhdessä Gretan ja koko Nikkilän perheen kanssa. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys HVSSY oli lähinnä hänen sydäntänsä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa hänet muistetaan myös laitoksen lipputoimikunnan vetäjänä ja arvostettuna alan vaikuttajana. 58 Pelastustieto 2/2025 Greta Frideborg Nikkilä, os. Greta Nikkilä syntyi 20.7.1935 Mustiossa Karjaan maalaiskunnassa. Nyholm, menehtyi 23.10.2024 Helsingissä 89-vuotiaana. Helsingin Pelastusliittoa Greta oli perustamassa vuonna 1993. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Gretan perhe oli myös vapaaehtoisen väestönsuojelun ja maanpuolustuksen harrastuksissa kiinteästi mukana, edesmenneet puoliso Raimo ja tytär Anne tukivat hänen toimintaansa. Hyväntekeväisyyttä hän harrasti muun muassa Tuomiokirkko-seurakunnan diakonian johtokunnassa. Greta toimi HVSSY:n hallituksen varapuheenjohtajana 1994–2014 ja naistoimikunnan varapuheenjohtajana vuodesta 1978 aina menehtymiseensä asti. Lions-toiminta oli myös Gretan rakas harrastus yhdessä puolisonsa Raimon kanssa 1983–2001 Helsinki-Pakinkylä -klubissa. Gretaa jäivät kaipaamaan poika Kari perheineen ja Helsingin väestönsuojelun saralla työskentelevät henkilöt sekä laaja ystäväjoukko hänen harrastusaloiltaan. Vuonna 1987 hän kävi Uudenmaan läänin alueellisen maanpuolustuskurssin
TILAA HETI TILAA HETI VERKKOKAUPASTAMME TAI SÄHKÖPOSTILLA myynti@suomenkalenterit.. pelastustieto.fi/uutiskirje TILAA UUTISKIRJE Pysy tilanteen tasalla. PAL0JA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2025 SAATAVILLA MYÖS E-KIRJANA! UUSI RAKENTAMISLAKI MUKANA SEKÄ PELASTUSTOIMEN SUURET MUUTOKSET KATSO KAIKKI MUUTOKSET SIVUILTAMME kauppa.suomenkalenterit.?. myynti@suomenkalenterit.. / kauppa.suomenkalenterit.
Työssä selvitettiin kaasuautojen lainsäädäntöä ja kaasujärjestelmän turvallisuuslaitteiden sekä muiden järjestelmän erikoisosien vaatimuksia. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat defusingin olevan mielenterveydenhäiriöitä ennaltaehkäisevä tekijä ja resurssivaatimuksiltaan tehokas purkukeskustelumalli. Suomen pelastuslaitoksien alueella on tapahtunut hyvin vähän kaasuajoneuvojen onnettomuuksia, mutta kaasukäyttöisiä ajoneuvoja on kuitenkin suuri määrä liikenteessä, joten varautuminen on edelleen tarpeellista. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osittain ristiriitaisia ja tutkimusta aiheesta tarvitaan jatkossa lisää. HILTUNEN TOMMI: Pelastustoiminta kaasuautojen onnettomuuksissa ja paloissa urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402161813 Ilmastoajattelun ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen takia sähköajoneuvojen ohella myös kaasuajoneuvojen määrä on kasvanut Suomen liikenteessä. Opinnäytetyö on toteutettu integroituna kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu kansainvälisistä tutkimuslähteistä. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen pelätään usein olevan vaarallisia onnettomuustilanteissa kaasusäiliöiden räjähdyksen vuoksi. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on vähentää ennakkoluuloja kaasuajoneuvojen turvallisuudesta ja lisätä yleisesti tietoutta kaasuajoneuvojen järjestelmistä sekä niiden turvallisuuslaitteista. 60 Pelastustieto 2/2025 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä.. Tutkimushaku suoritettiin useasta sähköisestä tietokannasta täsmennettyjä hakutermejä käyttäen. Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu defusingista saatuja ajankohtaisia tutkimustuloksia. Toiminta kaasuautojen onnettomuuksissa ja paloissa Henkisesti kuormittavien tilanteiden moniammatillinen purku: integroitu kirjallisuuskatsaus VUORELA, ALEXANDER: Henkisesti kuormittavien tilanteiden moniammatillinen purku: integroitu kirjallisuuskatsaus. Pelastustoimessa on käsitelty sähköautojen yleistymisen ohella hyvin vähän kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Tämän vuoksi myös kaasuajoneuvojen onnettomuuksista ja paloista ei ole tehty erillistä ohjeistusta, vaan aihetta on sivuutettu erinäisissä pelastusalan julkaisuissa muiden ajoneuvojen ohella. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135926 Pelastusviranomaiset kokevat laaja– alaisesti terveyteen ja mielenterveyteen liittyviä vaikutuksia, johtuen työnkuvaan kuuluvista toistuvista onnettomuus– ja trauma– altistuksista. Defusingin käyttö on hyödyllistä niin yksittäiselle työntekijälle, kuin myös koko työyhteisölle. Työssä keskitytään pääsääntöisesti B-kortilla ajettaviin henkilöja pakettiautoihin eli ajoneuvoluokkiin M1 ja N1. Johtopäätökset tarjoavat kokonaisvaltaisen näkökulman työorganisaation jälkipurkumallin valintaan ja käytännön toteutukseen. Lisäksi pyrittiin kokoamaan yleisohjeistus pelastuslaitoksille kaasuautojen onnettomuusja palotilanteissa toimimiseen. Pelastuslaitokset ovat hyvin kouluttautuneet tavanomaisten ajoneuvojen onnettomuuksiin. Mukaanottoja poissulkukriteerit täyttävät tutkimukset analysoitiin systemaattista sisällön analyysia mukaillen. Tavoitteena on lisätä viranomaisten tietoisuutta defusingin käytöstä ja merkityksestä. Henkisesti kuormittavien työ tilanteiden jälkihoidossa defusing–purkukeskustelumenetelmä on ollut käytössä jo pitkään, mutta sitä on tutkittu verrattain vähän. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Kaasuajoneuvojen onnettomuuksissa voidaan hyvin soveltaa samoja menetelmiä huomioiden kuitenkin kaasukäyttöisyyden tuomat haasteet ja vaaratekijät pelastustoiminnassa. Lainsäädäntöä ja standardeita noudattaen valmistetut tehdasvalmisteisetja muutoskaasuautot ovat turvallisia myös onnettomuustilanteissa niihin vaadittujen turvallisuusvarusteiden ja osien vaatimusten vuoksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää viranomaisten koulutuksissa ja jälkipurkutoiminnassa. Kaasutiivis kaasulinjan suojaputki, joka johdetaan ulkoilmaan. Lisäksi tavoitteena on edistää pelastustoimen tietoutta kaasuajoneuvoista. Tulokset puoltavat tarvetta viranomaisyhteistyölle myös jälkipurkutoiminnan saralla
Sen uskottiin myös vaikuttavan myönteisesti käyttäytymiseen ja asumisen paloturvallisuuteen. Sisä-Suomen yhteistyöalueen ensiaskeleet: johtamisvalmiuden kehittäminen LÖPPÖNEN, JUSSI: Pienkiinteistöjen paloturvallisuuden itsearvioinnin laatu ja vaikuttavuus: case Satakunta urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405039139 Opinnäytetyössä käsiteltiin paloturvallisuuden itsearvioinnin prosessia, jolla on suuri rooli pelastuslaitosten pienkiinteistöjen valvontatyössä. Aineisto analysoitiin Microsoft Excel-ohjelman avulla ja aineistoa kuvailtiin esimerkiksi lukumäärien, keskiarvojen vertailun ja keskihajonnan perusteella. Tarkoitus oli selvittää, kokivatko kiinteistöjen omistajat itsearvioinnin prosessin laadukkaaksi ja vaikuttavaksi sekä tutkia erilaisia tekijöitä, kuten ikää ja sukupuolta ja niiden mahdollista vaikutusta kohderyhmän vastauksiin ja kokemuksiin. Lisäksi kerättiin Webropol-pohjaisen taustakyselyn avulla tietoa palokuntatoimintaan osallistumisesta ja sen kestosta sekä ryhmänjohtajakurssin suoritusvuodesta. Johtamista ja yhteistoiminnan valmiuksia tarkasteltiin paneutumalla jokaisen yhteistyöalueen itsenäisen laitoksen johtamisohjeeseen. Puutteita havaittiin esimerkiksi Virve-käsiradion käsittelytaidoissa, pelastuslain tuntemuksessa ja pelastustoiminnan teknisessä johtamisessa. Kartoitukseen osallistui 12 henkeä, mikä vastaa noin 75 prosenttia kaikista Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sivutoimisista ryhmänjohtajista. Havaintojen mukaan vanhemmat naiset todennäköisesti kokevat, että pelastusviranomaisen läsnäolo ja huomiot vaikuttavat enemmän heidän käyttäytymiseensä kuin omat havainnot. Osaamisen taso vaihteli kuitenkin yksittäisten vastaajien sekä eri osa-alueiden välillä jonkin verran. Osaamisen kartoituksen perusteella sivutoimisten ryhmänjohtajien osaamisen kokonaistaso oli hyvä. Sen jälkeen tuloksia tarkasteltiin vielä iän mukaan jakamalla vastaajat alle 50-vuotiaisiin sekä 50-vuotiaisiin ja vanhemmat -ryhmiin. Tuloksia arvioitiin sekä kuvailevien että syy-seurausmenetelmien avulla. Yhteistyöalueet valmistelevat ja myöhemmin toteuttavat alueelliset rajat ylittävää pelastustoimen yhteistyötä varsinkin suurissa onnettomuuksissa. Taustakyselyyn saatiin kymmenen vastausta. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, johon saatiin 258 vastausta. Pienkiinteistöjen omistajat kokivat itsearvioinnin laadukkaaksi ja vaikuttavaksi. Tämä tiesi muutoksia myös pelastusalalle, joka siirtyi kuntien vastuulta hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Opinnäytetyö keskittyy tutkimaan paloturvallisuuden itsearvioinnin laatua ja vaikuttavuutta Satakunnan pienkiinteistöjen omistajien näkökulmasta. BRAGGE, SAKARI: Sisä-Suomen yhteistyöalueen ensiaskeleet: johtamisvalmiuden kehittäminen pelastuskomppania-muodostelmassa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069640 Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alusta. Lisäksi koottiin aiempaa tietoa osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä sekä kartoittamisesta. Keskeisenä löydöksenä voidaan todeta, että suomalainen veronmaksaja hyötyisi suuresti, jos pelastuslaitokset tekisivät vahvan ohjauksen ja valvonnan alaisena entistä tiiviimpää yhteistyötä kuin on totuttu. Aineisto kerättiin hyödyntämällä Pelastusopiston kehittämää osaamisenkartoitusmenetelmää ja osaamisen kartoituksen sovellusta. Tuloksia verrattiin sijaintija hajontalukujen perusteella. Aluksi tulokset jaettiin sukupuolen mukaan, mutta tässä vertailussa ei havaittu merkittäviä eroja. Työssä vertailtiin johtamisohjeita ensin keskenään, sitten ”Pelastusopiston malliin”. Keskeinen kehityskohde näyttää olevan pientalon paloturvallisuusoppaan sisältö ja sen ymmärrettävyys. Miesten vastauksissa ei ilmennyt merkittäviä eroja ikäjaon perusteella, kuten naisilla. Opinnäytetyön tarkoitus on osoittaa yhden yhteistyöalueen kohdalla, miten olennainen osa kokonaisuutta toimiva johtaminen on. 2/2025 Pelastustieto 61 OPINNÄYTTEITÄ Pienkiinteistöjen paloturvallisuuden itsearvioinnin laatu ja vaikuttavuus Sivutoimisten ryhmänjohtajien osaamisen kehittäminen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella HUUHKA, JESSE: Sivutoimisten ryhmänjohtajien osaamisen kehittäminen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069379 Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen sivutoimisten ryhmänjohtajien osaamisen nykytila ja laatia tulosten pohjalta esitys osaamisen kehittämiseksi. Teoriaosuuteen haettiin tietoa sivutoimisten palokuntien tehtävämääristä pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto Prontosta. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös pelastuslakia jouduttiin uudistamaan. Lakimuutosten myötä jokaisen hyvinvointialueen pelastuspalvelu on osa suurempaa maantieteellistä ja alueellista kokonaisuutta nimeltään yhteistyöalue. Tämän opinnäytetyön antina voidaan pitää huomiota, että nykyinen johtamisohjeiden taso ja siten pelastusorganisaation rakentuminen ja tilanteiden aikainen johtaminen on liian sekavaa yhteistyön näkökulmasta.
Kun kuulimme, että ambulanssin hoitotilaan on saatavilla hyväksytty sivuturvatyyny hoitajan istuimelle, niin halusimme sen, sillä se lisää työturvallisuutta”, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ajoneuvokalustosta vastaava Ville Lähde sanoo. Alan turvallisuus ei kehity, jos asiakkaat eivät vaadi käyttöönsä näitä laitteita.. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Profile Vehicles iskun seurauksena seinään”, Ville Repo sanoo. ”Meidän autoissa hoitajan paikan vieressä on laatikosto, jossa on kanylointivälineitä. Tässä onnettomuudessa ei tarvittu hoi tajan istuimen sivuturvatyynyä, mutta kaikessa yllättävyydessään onnettomuus osoitti sen, että vahinko voi sattua, vaikka itse ajaisi oikein ja olisi huolellinen. METALLINEN PAKETTI Hoitotilan istuimen sivuturvatyyny on metallinen paketti, joka on 35 senttimetriä korkea, 7 senttimetriä leveä ja se tulee seinästä ulos noin 7 senttimetrin verran. EHKÄISEE PÄÄN VAURIOITA Profile Vehicles toi hoitajan istuimen sivuturvatyynyt markkinoille vuonna 2023. ”Ambulanssissa olleiden henkilöiden fyysiset vammat olivat suuresta törmäysenergiasta huolimatta olemattomat”, Ville Lähde kertoo. ”Ilman hoitotilan airbagia hoitajalla on kymmenkertainen riski saada aivovaurio, kun pää iskeytyy kylkeen tulleen KALUSTONURKKA Kanta-Hämeen ambulansseihin hoitajan sivuturvatyynyt ”Työturvallisuus on ollut jo pitkään prioriteettimme, emmekä halua joustaa siitä missään vaiheessa. ”Miettiessämme ambulanssin turvallisuutta tulimme aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella tulokseen, että risteysalueet ovat vaaran paikkoja. Paketti laukeaa sivusta tulleeseen törmäykseen. ONNETTOMUUS TULEE YLLÄTTÄEN Risteyskolareja on sattunut myös KantaHämeessä. Kahdessa vuodessa pelastuslaitos hankkii Profile Vehiclesiltä kuusi uutta ambulanssia. Ville Lähteen mukaan ensihoitajat olivat toimineet timanttisesti; nopeus oli rajoitusten mukainen, potilas oli kiinnitetty hartiavöillä ristiin ja ensihoitajat sekä opiskelija olivat istuimilla turvavöissä. 62 Pelastustieto 2/2025 H oitotilan hoitajan istuimen sivuturvatyyny kuuluu Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ja Profile Vehicles Oy:n tekemään 2+2-vuotiseen hankintasopimukseen. Sitä siirrettiin hieman eteenpäin, kavennettiin ja siihen tehtiin syvyyttä lisää, jotta turvatyynylle saatiin riittävä tila”, Lähde kertoo. Niissä erityisesti sivusta tulevat törmäykset ovat yleisiä”, Profile Vehiclesin toimitusjohtaja Ville Repo sanoo. Hänen mukaansa sivuturvatyynyt ehkäisevät sivusta tulevissa törmäyksissä pään vaurioita. Vähän aikaa sitten ambulanssi ajoi risteyksessä toisen auton kylkeen, eikä ambulanssia kuljettanut ensihoitaja ehtinyt juurikaan reagoida
Uuden ajoneuvon hinnassa hoitajan istuimen sivuturvatyyny ei näyttele kovin merkittävää osaa. Testien avulla saimme tyynyt toimimaan ja kalibroitua oikein.” NYKYTRENDI HUOLESTUTTAA Ville Repo arvioi, että Profile Vehicles on ainoa eurooppalainen ambulanssin valmistaja, joka tekee sivuturvatyynyjä ambulanssin hoitotilaan. Pääasiassa niitä on asennettu uusiin ajoneuvoihin, mutta yksittäiskappaleita on myyty käytettyihin ajoneuvoihinkin. ”Ilman sivuturvatyynyä hoitajalla on kymmenkertainen riski saada aivovaurio, kun pää iskeytyy sivusta tulleen törmäyksen yhteydessä seinään”, Ville Repo kertoo.. 2/2025 Pelastustieto 63 KALUSTONURKKA Paarien pääpuolessa olevan istuimen viereen tyynyä ei asennettu, sillä sitä käytetään vähän. Tähänkin projektiin upposi satoja tuhansia euroja. ”Tämä oli meille iso ja pitkä tuotekehitysprojekti. Jos mietimme asiaa bisnes edellä, niin meidän ei kannattaisi kehittää. ”Niinpä rakensimme testiajoneuvon, joka lähetettiin Yhdysvaltoihin, jossa simuloitiin sivutörmäystilanne nukeilla. 35 cm korkea ja 7 cm leveä paketti asennetaan hoitajan istuimen pään kohdalle seinään. Yhden tyynypaketin hinta on noin 2500 euroa, kun tyypillisesti Suomeen käyttöön tulevan Profile Vehiclesin valmistaman ambulanssin hinta paareineen on noin 200000 euroa. ”Haluammekin olla etunenässä kehittämässä ambulanssiturvallisuutta, muut tulevat perässä.” ”Mieluummin säästetään kuin sijoitetaan työturvallisuuteen. Euroopasta ei löytynyt toimijaa, joka olisi voinut testata kehittämämme tuotteen. Se alkoi visiostamme kehittää maailman turvallisin ambulanssi”, Profile Vehiclesin Ville Repo kertoo. Alan turvallisuus ei kehity, jos asiakkaat eivät vaadi käyttöönsä näitä laitteita.” Sivutörmäystyyny ei vielä ole ehtinyt yleistyä ambulansseissa. EI ISO PANOSTUS Profile Vehicles on myynyt sivuturvatyynyjä Liettuaan, Hollantiin, Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen
Vuoto ei aiheuttanut vaaraa ulkona. Kello 19.17 tuli hälytys suuresta palosta ostoskeskuksessa, jonka hän tunsi hyvin. ”Minun pitäisi päättää evakuoinnista, mutta myös sammutuksesta. Perillä selvisi, että ilmoituksen aiheutti ke miallinen reaktio eikä tulipalo. Emme pysty evakuoimaan niitä neljän sammutusyksikön voimin.” KESKITTYMINEN SAMMUTUKSEEN Poliisi oli yhtä mieltä evakuoinnin tarpeesta, mutta ei voinut toimia savussa. Karman pääsi kotiinsa vasta kello 2. Tässä vaiheessa en voi tehdä niitä samanaikaisesti.” Karman luotti, että asukkaat pystyvät poistumaan oma-aloitteisesti, päätti keskittyä sammutukseen ja hälytti toisen joukkueen palon leviämisen varalta. Pelastustoiminnan johtaja Torsten Schlender hälytti kemikaalisukeltajat. Palavan myymälän yläpuolella on asuntoja, vieressä pieniä myymälöitä ja kiinteistönvälittäjän toimisto. Rakennuksesta kohosi savupatsas”, hän kertoo. Kaasutiivistä kemikaalisuojapukua ja paineilmahengityslaitetta käyttäneet kemikaalisukeltajat tukkivat vuodon ja imeyttivät vuotaneen hapon. Loukkaantunut nainen sai ensihoidon ja kuljetettiin sairaalaan. Kuitenkin kadun liikenne oli katkaistuna useita tunteja kestäneen operaation ajan.. Tarvitsin moottoriruiskun.” Myymälä oli täynnä tekokuiduista valmistettuja urheiluvaatteita. ”Myymälöiden alapuolella on maanalainen pysäköintihalli. Nostolava-autoa ei voinut käyttää, koska maanalaisen pysäköintihallin katto ei olisi kestänyt sen painoa”. Sprinklereitä ei ollut. Roiskesuojapuvulla ja suodatinsuojaimella suojautuneet palomiehet perustivat pihalle puhdistuspaikan. 10/2024 Tällä välin nuori apupoliisi oli ohjannut kat selijat turvalliselle etäisyydelle. Kun toinen palomestari saapui, Karman pyysi häntä lähettämään kaksi sammutusyksikköä evakuoimaan asukkaat. ”On mahdollista, että palo leviää viereisiin kiinteistöihin. Teksti: Ellen Weber Syttymästä tuli nopeasti valtava palo. ”Palo kehittyi kiivaasti. Sytyttäjiksi epäiltiin kahta tyttöä. Karman kertoi mukanaan olleelle palomestariharjoittelijalle: ”Palon rajoittaminen onnistui. Karman hälytti sammutusvesihuoltoyksikön. Kun hän kuuli yksikön 110 esimiehen valmistelevan sammutushyökkäystä, hän peruutti sen. Hätäkeskus hälytti yksiköitä varmistamaan, että jokainen syttymä oli sammutettu. Hän kertoi Karmanille poliisin epäilevän, että tämä palo ja aikaisemmat palot oli sytytetty. Työntekijät olivat jo ulkona. Karman antoi esimiesten tehdä työtään, jotta ehtisi muodostaa kokonaisnäkemyksen tilanteesta. Päivystävä palomestari René Karman näki hälytykset puhelimestaan. ALKMAAR, HOLLANTI Rikkihappoa kellarissa MONHEIM AM RHEIN, SAKSA 11/2024 Hätäilmoitukset syttymistä alkoivat perjantaina kello 15. Noin 50 asunnon asukkaat evakuoitiin turvallisesti. Niistä oli jo videoita sosiaalisessa mediassa. Yläpuolella on kaksi tai kolme asuinkerrosta, joiden luokse pääseminen on hankalaa. Puolen päivän aikaan metallituotteita valmistavasta yrityksestä tuli automaattinen paloilmoitus. Poliisi pidätti paloa katselleet 14ja 12-vuo tiaat tytöt. Kuvakaappaus: Brand en Brandweer 10/2024. 64 Pelastustieto 2/2025 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Sammuttaa vai evakuoida. Hampurilaisbaarista, elokuvateatterista, kirjastosta, urheiluvaatemyymälästä ja jopa kirkosta. Tiedustelulla selvisi, että kellarissa vuoti väkevää rikkihappoa, joka reagoi toisten aineiden kanssa
Sammutusyritys aukon kautta ei kuitenkaan onnistunut. Kuusi palomiestä yritti nousta 8. Palo syttyi 14-kerroksisessa rakennuksessa ja levisi 12-kerrok siseen. Palon jälkeen heidät löydettiin sieltä palokaasumyrkytykseen kuolleina. Kaupunki katkaisi virran ajojohtimista ja maadoitti ne. Elementtien ja seinän välissä oli rako. Kuudes pääsi kerrokseen, joka oli jo täydessä palossa. Tämä palo erosi muista. Vain mies ja hänen poikansa jäivät telineen alle. Ulkoseinien lämpöeristyksenä oli alumiinikomposiittilevyt, joissa 0,5 mm alumiinilevyjen välissä oli 5 mm eristelevy. kerroksen asukkaita. Kaikki kuolleet olivat 8. He voivat joutua vaaraan, jos he yrittävät poistua porraskäytävän kautta.” Kuolleiden joukossa olivat Marta ja Jorge sekä heidän kaksivuotias poikansa ja vauvansa. Palomiehet ja palokuntalaiset purkivat telineen osa osalta kolmessa tunnissa. Pelastustoiminnan johtaja pyysi telineen pystyttäneeltä urakoitsijalta asiantuntija-apua vaaralliseen purkutyöhön. 4/2024 Palokunta hälytettiin jäteauton kuorman paloon. Mies odotti autossa metroaseman luona poikaansa. Teksti: Urs Weber. Näin palo saatiin sammumaan. Lisäksi kuusi palomiestä loukkaantui. Sairaankuljettajat tutkivat heidät ja totesivat, että he eivät tarvinneet sairaalahoitoa. Sammutusvesi jäätyi kadulle, joka suolattiin. Lisäksi teline oli painanut raitiotien ajojohdot lähelle maanpintaa. Koti on turvallisin paikka, kun rakennuksessa on palo-osastointi. Toimimme oikein niillä tiedoilla, joita meillä oli.” Näin Valencian palopäällikkö Enrique Chisbert kertoi tiedotusvälineille 22.2.2024 syttyneestä tulipalosta, jossa kuoli kymmenen ja loukkaantui yhdeksän asukasta. ja 9. Tämä rakenne yhdessä myrskytuulen kanssa aiheutti palon nopean leviämisen. Hän joutui sairaalahoitoon palovammojen ja palokaasumyrkytyksen vuoksi. Koska takaluukkua ei saatu auki, palokunta avasi laikkaleikkurilla aukon jätesäiliön kylkeen. YKSIKÖITÄ NELJÄLTÄ ASEMALTA Useat silminnäkijät tekivät hätäilmoituksen. Viisi heistä joutui palaamaan kuumuuden ja savun vuoksi. Hän sai vain sormivamman. Palonsyyntutkintaa jatketaan heinäkuussa 2024. Hän tiesi, missä asunnossa perhe oli, mutta kuumuus oli sulatta nut asuntojen numerot. Kaupunki on järjestänyt 131 perheelle väli aikaisasunnot. Juuri kun poika saapui, tuulenpuuska romahdutti kuusikerroksisen talon seinustalle pystytetyn rakennustelineen auton päälle. Palon todettiin syttyneen jääkaapin kylmäaineen (isobutaanin) vuodosta 7. Rakennus on päätetty korjata. Antonio Valverde Murcian palokunnasta kertoi toimittajalle: ”Kehotamme asukkaita odottamaan kotonaan, kunnes tulemme opastamaan heitä. Ensimmäinen yksikkö totesi, että romahtaneen telineen alle oli jäänyt useita pysäköityjä autoja. kerrokseen. Kaikki 138 asuntoa paloivat. Eristelevy oli palon estoainetta sisältävällä polymeerillä täytettyä mineraalivillaa. Vuonna 2009 valmistunut kiinteistö käsitti 14ja 12-kerroksiset rakennukset, joiden välisessä porrashuoneessa oli näköalahissit. Vaistomaisesti mies kyyristyi, mikä esti tuulilasin puhkaissutta terästankoa osumasta häneen. Marta soitti äidilleen ja kertoi perheen odottavan palokuntaa kylpyhuoneessa. Rikkoutuneista ikkunoista palo levisi asuntoihin. Jalkakäytävällä seissyt poika jäi telineen alle, mutta ei saanut vammoja. Koska palolaitoksella oli kaupungin alueella monta tehtävää, hätäkeskus hälytti yksiköitä neljältä paloasemalta. 2/2025 Pelastustieto 65 ULKOMAILTA VALENCIA, ESPANJA Odottakaa kotonanne MÜNCHEN, SAKSA Teline romahti ”Kerrostalon palossa asukkaiden tulee pysyä kotonaan, kun palokunta sammuttaa paloa. REICHELSHEIM, SAKSA Jäteauto paloi 2/2024 2/2024 & Wikipedia Myrskytuulen kaduille ja teille kaatamat puut työllistivät Etelä-Saksan palokuntia. Tikasauto nosti savusukeltajat jätesäiliön katolle, jonne he avasivat aukon ja täyttivät säiliön sammutusvaahdolla. Teksti: Trond Ola Tilseth Tällainen eristys oli myös Milanon palossa Italiassa (Ulkomailta-artikkeli Pelastustiedossa 9–10/2022). kerroksen asunnossa, jonka asukkaat eivät olleet kotonaan
66 Pelastustieto 2/2025. 66 Pelastustieto 2/2025 Moottorikelkkavarusteisiin pukeutuneet sesonkiambulanssin Jutta Piiskonen ja Anette Ojanen harjoittelivat potilaan evakuointia pelastusreellä asemamestari Veikko Lautalan ja ylipalomies Mika Merosen kanssa
Safariautoa pyöritetään neljällä ensihoitajalla. Sesonki päättyy vapun Mayday-bileisiin. Listat tehdään kuudeksi viikoksi kerrallaan. ”Monesti he tulevat tänne oman harrastuneisuutensakin perusteella.” SAFARIAUTON KONKARIT Kolmatta vuotta peräjälkeen Safariautossa työskentelevät Emmi Kyllönen ja Juulia Salminen ovat tulleet Kittilään Uu deltamaalta – Emmi Vantaalta ja Juulia Vihdistä. Pienellä viiveellä turisteja alkaa tulla muistakin maista ja maanosista. 2/2025 Pelastustieto 67 Safariauto ensihoidon ruuhkassa Kittilässä Moottorikelkka-, huskyja porosafarit ovat varma merkki turistisesongin alkamisesta Kittilässä. Kittilän ambulanssit hoitavat noin 3000 keikkaa vuodessa, niistä 75 prosenttia ajetaan sesonkiaikana. Heitä kysytään pestiin keväällä, ja he vastaavat kesän aikana. Töistä ei vielä silloin ollut tietoa, mutta junaliput hankittiin reilusti etukäteen. Se on valmiudessa joka päivä aamukymmenestä iltakymmeneen. ”On raskasta ajaa koko ajan pimeässä”, hän sanoo.. Molemmille Levi ja Kittilä olivat lumilautailun takia entuudestaan tuttuja. K ittilässä on viiden kuukauden mittainen turistisesonki. Naiset ajattelivat, että tekevälle töitä kyllä riittää. Viikkoa ennen kun Kittilään suuntautuva kahden naisen lumilautasafari starttasi, se sai tietää, että molemmat sen jäsenet oli palkattu Safariautoon. Emmi oli ollut töissä Meilahden päivystyksessä, mutta halusi tehdä jotain muuta. Ensimmäisenä saapuvat britannialaiset turistit ja etelän ensihoitajat, jotka miehittävät hoitotasoisen sesonkiambulanssin, ”Safariauton”. Seuraavaan listaan voi esittää toiveita, jos haluaa poiketa työrytmistä. ”Meillä on kova imu tänne töihin, porukka tykkää tulla ja olla täällä töissä”, Kittilässä työskentelevä Lapin hyvinvointialueen vastaava ensihoitaja Janne Paksu sanoo. Yleensä vastaus on myöntävä. Juulialla oli ensihoitajan sijaisuuksia Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Aktiviteetteja tarjoavat erityisesti Levija Ylläs-tunturien erilaiset mahdollisuudet. TYKKÄÄ 12 TUNNIN VUOROISTA Työvuorot rytmittyvät pääasiassa siten, että kahden peräkkäisen 12 tunnin työvuoron jälkeen on kaksi vapaapäivää. Joulu ja uusivuosi ovat ensimmäiset isot juhlat, sitten tulevat perheiden kansoittamat hiihtolomat ja loppukevät mennään yritysvoittoisesti. He valmistuivat ensihoitajiksi vuonna 2022 ja päättivät lähteä pohjoiseen lumilautailemaan. Samaan aikaan aloittaa Lapin hyvinvointialueen ”Safariauto” eli sesonkiambulanssi, joka päivystää viiden kuukauden ajan. HELPOSTI HENKILÖKUNTAA Safariautoon on ollut helppoa saada henkilökuntaa, monesti yksiköstä jo kokemusta omaavat henkilöt haluavat tulla siihen uudelleen. Emmi tykkää 12 tunnin vuoroista etenkin talvella, jolloin varsinkin kaamosaikana on jatkuvasti pimeää. Teksti ja kuvat: Marko Partanen ENSIHOITO Ruska on ensihoitajan tuska. Emmi tunnustaa aiemmin haaveilleensa hiihtopummiudesta ja lyöttäytyi Juulian matkaan. Joulukuun alussa 6800 asukkaan kunta paisuu noin 30000 ihmisen miehittämäksi alueeksi, jossa kaikki haluavat harrastaa mahdollisimman paljon. Ympärivuotista ja -vuorokautista valmiutta pitää kaksi hoitoyksikköä
”Kenttäjohtaja kysyy helposti ylitöihin, jos alueella on keikkaa. Paikalliset ovatkin jo omaksuneet hyvin hoidon tarpeen arvio -ajattelun. Lisäksi lääkäri päivystää kello 16–21 vuoronperään Kittilässä, 70 kilometrin päässä Kolarissa ja 80 kilometrin päässä Muoniossa. Reissu keskussairaalaan Rovaniemelle ottaa 4–5 tuntia ja yliopistosairaalaan Ouluun on yhtä paljon matkaa yhteen suuntaan. ”He soittavat meitä tarkastamaan, kun ovat epävarmoja ja ovat tyytyväisiä, kun ei tarvitse lähteä pitkälle sairaalaan.” MURTUMAN KANSSA SELVIÄÄ YÖN YLI Iltatai yöaikaan hyvänlaatuisen ranteen, nilkan tai olkavarren umpimurtuman saanut potilas voi odottaa kotona yön yli tk-päivystyksen avautumista tai mennä taksilla keskussairaalaan. Näin voidaan toimia, mikäli murtuma saadaan reponoitua, tuettua kipsilastalla ja kivut pysyvät hallinnassa ibuprofeenilla ja parasetamolilla. ”Kittilässä hoitopaikat saadaan järjestymään useimmiten siten, ettei ihmisiä tarvitse viedä sellaiseen paikkaan, minne he eivät kuulu. Virtsaumpipotilas selviää aamuun saakka, kun hänet katetroidaan. Se on auki joka päivä kello 8–16. EI HETI JOUSILLE Janne Paksu sanoo, että ensihoitajien täytyy toisinaan pelata vähän kauemmin, eikä vaan nostaa potilasta heti jousille. Sesonginaikaisten kokemusten perusSafaritytöt-tilejä somessa pitävät ensihoitajat Emmi Kyllönen (edessä) ja Juulia Salminen harjoittelivat laskiaista varten. Keikkaprofiili on täällä muutenkin vähemmän sosiaalipainotteinen kuin etelässä”, toista sesonkia Safariautossa tekevä salolainen ensihoitaja Anette Ojanen sanoo. Hoito-ohjeemme mukaan pelkkä tyhjiölasta ei anna riittävää tukea”, Janne Paksu sanoo. 68 Pelastustieto 2/2025 ENSIHOITO Safariautossa vuorot venyvät monesti ylitöiksi. ”Käytetään potilaan luona vähän kauem man aikaa, kipsataan, ohjataan aamulla lääkäriin ja annetaan puhelinnumerot. Pienemmät vaivat, kuten aktiviteeteissa syntyneet umpimurtumat ja haavat voidaan hoitaa Kittilän terveyskeskuksen päivystyksessä. ”Konsultoimme Ivalossa päivystävää lääkäriä. Resurssit ovat vähäiset, joten helposti tulee myös jäätyä”, Juulia sanoo. JÄRKIKÄYTÄNTÖJÄ Yöaikaan potilaalle saattaa löytyä paikka Nosto nosto nosto. Potilas voidaan myös viedä Levillä ja Ylläksellä oleville yksityisille lääkäriasemille, jolloin hänellä on oltava vakuutus tai hänen on sitouduttava itse maksamaan kulut. Siellä käydään harvemmin, ehkä muutaman kerran vuodessa. KYYTEJÄ YKSITYISILLEKIN KLINIKOILLE Lapissa välimatkat ovat pitkiä. Siten voimme pitää resurssit omalla toiminta-alueella.” Ensihoitajat hoitavat kotiin myös selkäkipuisia, nämä saavat kipulääkkettä ja lihasrelaksanttia. Tämä vaikuttaa myös ensihoidon yöaikaiseen toimintaan. terveyskeskuksen vuodeosastolta, jossa työskentelee kaksi hoitajaa. Vuodeosastopaikalle mennään lääkärikonsultaation perusteella. Viime aikoina vuodeosastoille tehdyt leikkaukset ovat vähentäneet hoitolaitosten potilaspaikkoja myös Lapissa. 68 Pelastustieto 2/2025. TRAUMOJEN KULTA-AIKAA Trauman taustalla on usein alkoholi. ”Käytämme tuennassa aina kipsilastoja. Viime joulukuussa Juulia laskeskeli tehneensä 12 tuntia ylitöitä ilman ylimääräistä työvuoroa. Meillä on toiminnasta pitempi perinne, ja sen jatkuminen perustuu hallituksen päätökseen säilyttää Ivalon ympärivuorokautinen päivystys”, Janne Paksu kertoo
Hänkin tuli pohjoiseen Levin hyvien rinteiden ja pitkän talven vetämänä. Alustat pidetään ajoneuvokohtaisina, koska osa ajoneuvoista on takaja osa nelivetoisia ja ovat siksi erikorkuisia. ”Ruska on ensihoitajan tuska”, Janne Paksu naurahtaa. Siten myös paarialustat ovat erikorkuisia. Kittilässä vaihto tehdään joko ambulanssitallissa tai tien varressa ennalta sovitulla P-paikalla. Silloin kunnostautuu varttuneempi väestö. ”Kun menen etelässä tapaamaan jotakuta, on aina kova kiire ja pitää sopia tarkat ajat. Rinteessä ja ladulla sattuneiden traumojen repertuaari on kattava: sääriä, reisiä, polvia, olkavarsia, solisluuta, erilaista virheasentoa ja päävammaa. Siten ambulanssit saadaan nopeammin omille alueilleen pitämään valmiutta. Käynnissä olevan sesongin alussa Emmi ja Juulia pyysivät työnantajaltaan luvan kuvata työskentelyään Lapissa Instagramissa ja TikTokissa. Juulia on pannut merkille, että Lapissa paikalliset arvostavat luontoa ja ovat kiinnostuneita samankaltaisista harrastuksista kuin hänkin. Neljäntenä 24–25-kauden Safariporukkaan kuuluu toista sesonkiaan tekevä Anette Ojanen. Safaritytöt-nimisillä tileillä nähdään otteita myös vapaa-ajalta. RINTEET, RAUHA JA PITKÄ TALVI Viimeisen puolentoista vuoden ajan Emmi Kyllönen ja Juulia Salminen ovat olleet koko ajan Lapissa. PITKÄT KULJETUKSET KETJUTETAAN Pitkät kuljetusmatkat ketjutetaan kahdelle tai kolmelle ambulanssille. ”Ajamme paljon muiden jatkokyytejä Rovaniemen keskussairaalaan”, Juulia sanoo. Myös Lappeenrannasta lähtöisin oleva ensihoitaja Jutta Piiskonen muutti Lappiin puolitoista vuotta sitten. Kittilän aseman vastaava ensihoitaja Janne Paksu esittelee ambulanssissa olevia moottorikelkkavarusteita.. Täällä on kiireettömämpi tyyli ja mielellään juodaan kahvit ensin ennen kuin tehdään yhtään mitään”, Emmi sanoo. Safariautolaiset kiittelevät Lapin rauhallista elämäntyyliä. ”Opiskelijoille markkinoin, että kevätviikot ovat traumojen kulta-aikaa”, Janne Paksu sanoo. Kesäksi hän palaa etelään pyörittämään Ämyrin tanssilavaa. ”Ekalla kerralla kahden viikon jälkeen tiesin, että haluan tänne tänä vuonna uudelleen”, hän sanoo. Sesongin ulkopuolella traumojen ruuhka-aikaa on parin–kolmen viikon mittainen ruska. Vaikka kalusto on yhteneväistä, paarit vaihdetaan alustalta toiselle. Safariautossa hän tekee ensimmäistä sesonkiaan. 2/2025 Pelastustieto 69 teella ensihoitajat neuvovat nuorempaa väestöä kulkemaan varovaisemmin keskustan portaissa. Mutta miten käy, nähdäänkö päivityksiä myös tämän sesongin jälkeen. Paluuta etelään ei ole näköpiirissä, sillä molemmat ovat saaneet Lapista toimet – Emmi Sodankylästä ja Juulia Kittilästä
Keskivartalon lihaskestävyyttä eli kestovoimaa ja voimakestävyyttä on hyvä harjoittaa pitkillä sarjoilla sekä staattisilla pidoilla. Se yhdistää ja koordinoi yläja alaraajojen samanaikaiset liikkeet ja auttaa tasapainon sekä asennon hallitsemisessa. Tuttu lankkupito on oiva liike erilaisine kylkilankun kaltaisine variaatioineen. Tutustu keskivartalon harjoitteisiin juttusarjan ensimmäisessa osassa YouTube-videolla: 1. Myös rotaatioeli kiertosuunnan liikkeiden suosiminen hiukan pidemmällä vipuvarrella aktivoi erinomaisesti työssä vaadittavia lihaksia. Tutustu harjoitusvinkkeihin videolla! Emmi-Juulia Hirviniemi Olen fysioterapeutti (AMK), liikuntaneuvoja (AT), valmentaja sekä hieroja. Paineilmalaitetta käytettäessä lantion merkitys kannattelevana rakenteena korostuu. Ensimmäiseksi paneudutaan keskivartalon harjoittamiseen ohjevideoiden kera. EI PELKKÄÄ ISTUMAAN NOUSUA Sammutustehtävillä paineistetun letkun käsittely vaatii hyvää staattista pitoa keskivartalosta ja vahvaa kiertoeli rotaatiosuunnan voimantuottoa yhdistettynä alaraajojen ja yläraajojen liikkeisiin. Ergonomian näkökulmasta on hyvä opetella kantamaan oikein, sillä vartalon lähellä kannateltava kuorma rasittaa selkää vähemmän. On hyvä huomioida painopisteen siirtyminen selän puolelle, jolloin vatsalihaksilta edellytetään hyvää staatVahva keskivartalo on pelastajan liikkeen perusta tista voimaa asennon säilyttämisessä sekä kiertoliikkeiden kontrolloimiseksi. Keskivartalo on mukana monessa liikkeen tuotossa, joten moninivelliikkeissä, kuten kyykyssä ja maastavedossa tulet huomaamattasi aktivoineeksi myös keskivartalon. Se tukee työkykyisyyttä ja toimintakykyä monipuolisessa työssä ja harrastuksessa kaikilla liikunnan osa-alueilla lajiympäristöissä toteutettuna. 70 Pelastustieto 2/2025 TYÖHYVINVOINTI Liike lähtee keskivartalosta K eskivartalon lihakset eli selän lihakset, suoratja vinot vatsalihakset ovat kehon liikkeen tuoton keskus. Selän terveyden ja vammojen ennaltaehkäisyn kannalta vaaditaan kapasiteettia sietää nopeita suunnan muutoksia, ajoittaisia epäedullisia työasentoja ja väsymisestä johtuvia harkitsemattomia liikemalleja. Erityisesti syvien kerrosten lihakset stabiloivat ja tukevat rankaa mahdollistaen asennon paremman kannattelun. Toimin Kuusiston VPK:ssa hälytysosastossa savusukeltajana. Olen kehittänyt pelastusalan henkilöstön lajinomaista liikuntaharjoittelua varten AsemaHIIT-konseptin. Lisätietoja ja -aineistoa: https://asemahiit.fi Neliosaisessa juttusarjassa perehdytään yksityiskohtaisesti pelastajan lajiharjoitteluun, jolla ylläpidetään työja toimintakykyä. Tasapainoharjoittelu laitteen kanssa on oiva keino kehittää keskivartaloa. Tulevissa numeroissa on luvassa tietoa alaja yläraajojen sekä niska-hartiaseudun harjoittamisesta
Niin eri tavalla vuokraja vyörytyskustannuksia on kirjanpitoon eri aikoina merkitty. Seuraavassa ylijohtaja kuitenkin toi esiin, että pelastustoimen nettoleikkaukset olivat viime vuonna 15 miljoonaa euroa ja tänä vuonna lähes toisen mokoman. Kuskataanko kuoriämpärissä huussin taakse. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka ja SPALin johtaja Pasi Jaakkola oli aseteltu kehän vastakkaisiin nurkkiin. Selvityksestä voi kuitenkin jäädä valtuutetulle käteen enemmän kysymyksiä kuin varmuutta päätöksentekoon. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Onko rahaa siis käytössä enemmän vai vähemmän kuin aiemmin. 2/2025 Pelastustieto 71 Meneekö meillä hyvin vai huonosti. Valvovalla viranomaisella on kyntötyötä edessään yhä enemmän. Kahakkaa ei syntynyt, mutta ilmaan jäi kysymyksiä, kun Kohvakka perusteli pelastuslaitosten menestyneen hyvin hyvinvointialueiden soppakulholla: rahaa pelastustoimelle on budjetoitu 100 miljoonaa enemmän kuin kunta-aikana. Palkkojen ja yleisen kustannustason nousu sekä erityisesti hyvinvointialueiden tapa niistää pelastuslaitoksiaan ICTja henkilöstöpalveluista sekä tilavuokrista on ajanut pelastuslaitoksia todelliseen ahdinkoon. Lisähenkilöstöä on palkattu korvaamaan varallaolojärjestelmiä, turvaamaan riittävä henkilöstö Aja B-kiireellisille tehtäville, parantamaan ensimmäisen yksikön toimintavalmiutta sekä käynnistämään tilanneja johtokeskusjärjestelmiä. Selvityksessä ruoditaan pelastustoimen palveluita, mutta myös rahoitusta. Palokuntasopimuksia joudutaan irtisanomaan, virkoja jätetään täyttämättä ja työvuorojen vahvuuksista tingitään. Pelastustoimen tilannetta hyvinvointialueella käsiteltiin maaliskuussa Ylen aamulähetyksessä. Pelastustoimen palveluihin on investoitu muutaman viime vuoden ajan merkittävästi. Omassa blogikirjoituksessaan pelastusylijohtaja Kohvakka evästää tulevia aluevaltuutettuja perehtymään selvitykseen ja turvaamaan päätöksillään pelastustoimelle riittävät resurssit. Sisäministeriöltä tuli hiljattain selvitys pelastustoimen palveluiden ja talouden tilasta valtakunnassa. Kuka ehtii katsoa perään, ettei pelastustoimea kuskata kuoriämpärissä huussin taakse?. Tässä on valitettavasti vain osatotuus. Asiaa ei varsinaisesti helpota se, että pelastustoimen arvioinnin ja valvonnan resursseja ollaan leikkaamassa avien yhdistyessä vuodenvaihteessa yhdeksi lupaja valvontavirastoksi. Lopputulema on se, että useasta eri syystä kuntapohjaisen alueellisen pelastustoimen ja hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoitus ei ole järkevästi vertailtavissa. Sillä olisi vastattu toimintavalmiuspuutteisiin, joista aluehallintovirasto on antanut korjausmääräyksen. Myös materiaalinen varautuminen on koronakriisin ja Ukrainan sodan jälkeen huomattavasti aiempaa mittavampaa. Siltä näyttää, että nälkävyöhön on tulossa lisäreikiä. Viimeisin uutinen Varsinais-Suomesta kertoo, että aluevaltuusto oli päättänyt luopua Länsi-Turun pelastusyksikön perustamisesta
Parhaillaan etsitään vientimarkkinoita Yhdysvalloista. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Pekka Nokelainen ja Kimmo Kaisto maskin. Vajaat parituhatta kiloa painava, 3,5 metriä pitkä, 2,1 metriä korkea ja 1,5 metriä syvä laite kannattaa rahdata kauemHosemaster matkaa maailmalle Ruotsalaisen palomiehen keksimä letkunhuoltolaite Hosemaster kulkee Esteri Groupin matkassa eri puolilla maailmaa järjestettävillä paloalan messuilla. Uudessa-Seelannissa palomiehet pesevät letkut Kaarinassa valmistetulla tuotteella. Tuote siirtyi vuosia sitten Esteri Groupin omistukseen ja nyt tuotetta valmistetaan Kaarinassa. Työturvallisuutta parantavalle tuotteelle etsitään vientikohteita. Hosemaster on rahdattu pisimmillään Australiaan messuosastolle. Idea laitteesta syntyi käytännön kokemuksen kautta, kun letkuja pestiin suuren tulipalokeikan jälkeen miesvoimin kaiken epäpuhtauden keskellä. PAPERITYÖT VIEVÄT AIKAA Laitteen kuljettaminen Atlantin taakse alkaa kuukautta ennen messutapahtuAntti Kalliomäki aloitti viime vuoden joulukuussa Esteri Groupin toimitusjohtajana.. 72 Pelastustieto 2/2025 KALUSTO L etkunhuoltolaite, joka pesee, koeponnistaa, kuivaa ja rullaa letkun on parantanut palomiesten työturvallisuutta. Siksi messut ovat hyvä paikka esitellä laitetta. Viimeksi laitetta esiteltiin Indianapolisin messuilla Yhdysvalloissa. Kokemus on onneksi opettanut. Toimitusjohtaja Antti Kalliomäki kertoo, että laite pakataan rahtia varten muutamia kertoja vuodessa. Rahtaaminen on oma kommervenkkinsa, mutta erityisesti tullimuodollisuudet ja byrokratia vaativat pitkäjänteisyyttä – joskus jopa kylmähermoisuuttakin. Sen avulla löytyi myös kauimmainen vientikohde
Koskaan ei voi ollakaan varma, mitä sisältä tulee vastaan. Se menee vastaanottajamaassa välivarastoitavaksi, ennen kuin tulee messuille”, Kalliomäki kertoo. ”Kun messut ovat ohi, osastolla oleva väkemme valmistelee laitteen jälleen kuljetuskuntoon. MAHDOLLISUUKSIEN MAA ”Yhdysvalloissa on paljon mahdollisuuksia. Paperitöiden lisäksi oma hommansa on pakata painava laite kuljetettavaksi rahtina kohti kaukomaita. ”Jos laitetta ei pakata huolellisesti, on enemmän korjattavaa perillä. ”Sikäläiset letkut pitää NFPA-standardin mukaisesti koeponnistaa koko mitassaan. 2/2025 Pelastustieto 73 maa. Tullikoodit laitteen rahtaamiseksi ovat oma hommansa, eikä tällaiselle laitteelle sellaista hänen mukaansa ole suoraan. Jenkeissä käytetään isompia ja paksumpia ”double jacket” -letkuja. Kaksi työntekijää pakkaa laitteen laatikkoon ja varmistaa, että tuote on kuljetusta varten kunnolla kiinnitetty. Messuilta on ostettu palvelu, joka hoitaa rahtaamisen.” Näinkin ison laitteen kuljetuskustannukset ovat hänen mukaansa parinkymmenen tuhannen euron luokkaa. Hollannissa ja Tanskassa on Hosemaster jo käytössä. Yritämme saada jalansijaa ja olemme tehneet palautteiden perusteella Hosemasterista sikäläisille markkinoille sopivan tuotteen. Sen jälkeen laite nostetaan kuljetukseen. Se voidaan viedä joko lentotai laivarahtina. Iso laite on pakattava huolellisesti, muuten on enemmän korjattavaa perillä.. Tästä huolimatta laite on mitoiltaan kuitenkin samanlainen, mutta painoa siinä on hieman enemmän.” Vientimarkkinoita etsitään myös Keski-Euroopasta. Ranskaan menee yk si laite koekäytettäväksi. Seuraavaksi koodit pitää laittaa rahtaamista varten, kun laitetta lähdetään viemään kauemmas Australiassa pidettäville messuille sekä naapuri-Ruotsiin. ”Paperityöt vaativat oman osansa, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa ollaan hyvin tarkkoja siitä, mitä maahan ollaan tuomassa”, Kalliomäki kertoo. Siksi teimme muun muassa koneeseen pystykelauspöydän ja isomman letkualtaan. Yhdysvaltoihin Hosemaster vietiin nyt ilmojen halki. Laitteessa on paljon erilaista elektroniikkaa ja liikkuvia komponentteja, joten ne on hänen mukaansa kiinnitettävä huolellisesti. Laitetta ei voi viedä pienemmissä osissa, sillä se on testattu tehtaalla ja pitää olla siksi varmuus, että näytettäessä homma toimii”. ”Meillä on turkulainen yhteistyökumppani, jolta hankimme kuljetusta varten puulaatikon
Pituus/paino: 136 mm/124 g. Kun kantopaikan valinnassa tehdään kompromissi, jää vaivamaan joko ulkonäkö, liika varustus vyöllä tai epävarma säilytyspaikka. Valaisinta rajoitetusti tai varovasti käyttäen sillä on tutkittu myös pupilloja. Valaisinta on käytetty lisävalona pimeissä ja hämärissä paikoissa. Valaisimessa on yksi painike, jonka toimintalogiikkaan on aavistuksen hankala päästä sisään. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Kimmo Kaisto PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI P elastustieto pyysi jälleenmyyjiä toimittamaan ensihoitajan henkilökohtaiseen käyttöön soveltuvia valaisimia käyttötestiin. ”Asiaa riittävästi selventäviä käyttöohjeita toiminnoista ei ole. Lataus tehdään laitteen omalla magneettilatausjohdolla, joka kiinnittyy valaisimen runkoon. Valaisimessa on muistitoiminto, jolla voidaan valita käyttöön vain ne toiminnot, jotka koetaan tarpeelliseksi. Testaajasta riippuen mainitaan, että valaisimessa on liikaa erilaisia tehoalueita tai että toimintoja on riittävästi. Juttusarja valaisimista päättyy Pelastustiedon numerossa 3/2025. Itse opiskellen on hankala hahmottaa toimintoja.” Kaikki testaajat eivät mainitse käytön hankaluutta. Latausaika: 120 min. Akku kesti hyvin. ”Valaisin on toiminut mahtavasti, kun sille ollut tarvetta.” Testaajat ottivat valaisimet jatkuvaan työkäyttöön. Valaisimessa oli riittävästi valotehoa, kun sitä tarvittiin. Ensihoitajat purkivat ne pakkauksistaan ja kertoivat numerossa 1/2025, minkälaisen ensivaikutelman ne antoivat. Voimanlähde: Ladattava Li-ion-paristo 3,7 V, 750 mAh. 74 Pelastustieto 2/2025 Valoa ensihoitokansalle Ensihoitajat marssivat testivalaisimien kanssa läpi pimeän ajan. Muita tietoja: Vedenpitävä IP68/kangastasku vyölle/ muovinen vyöteline.. Mastermark Brandsilta, Miltestiltä ja Nordic Traililta saapui testattavaksi seitsemän valaisinta. Tehoaluevalikoimaan toivottiin lisäksi selvästi himmeämpää tehoa, jolla voisi huoletta tarkistaa potilaan pupillat. Nordic Trailin YouTubessa on selkeä video, jossa neuvotaan muistitoiminnon käyttö. Samaa valaisinta on käyttänyt vaihteleva määrä ensihoitajia, joten kommenteissa yhdistyy kahden tai useamman henkilön mielipide. Taskussa kannettavaksi valaisimen kerrotaan olevan liian iso. Suoritusaika matalin/voimak kain teho: 25 h/1 h. Vyökotelon ulkonäöstä ei pidetä tai sitä pidetään asiallisena. Ledlenser P5R Work Teho: (matalin/voimakkain/ tehojen määrä) 15 lm/480 lm/ 4/strobo. Johdon toinen pää on USB ja siihen sopiva seinäpistoke. Pakkauksessa on myös lataustelakka. Näin ne toimivat keikoilla. Materiaali: Alumiinirunko. Valaisin koetaan sopivan kokoiseksi, jos sen saa istutettua virveholsteriin tai sitä kantaa myyntipakkauksessa tulleessa kankaisessa vyökotelossa tai muovisessa vyöklipsissä
Testaajat kaipaisivat valaisimeen niin matalaa valotehoa, että sillä voisi tutkia potilaan pupillat. Konepeiton alta on selvitetty hihnojen kireyttä silmämääräisesti ja oikea sulake on löytynyt ahtaasta ja pimeästä istuimen välistä helpommin, kun jumiutunut tietojärjestelmä on täytynyt buutata. ”Tässä valaisin on mieletön. ”Valoteho oli mieletön, tehokkain valaisin, mitä olen käyttänyt.” Tehoalueisiin olisi kaivattu lisäksi myös erittäin matala teho, sillä käytössä olevat tehoalueet ovat pupilloiden tutkimiseen liian kirkkaita. Suoraa kohteen valaisua ei tarvita, kun epäsuorakin valo jo riittää valaisemaan pienen tekstin luettavaksi.” Myös opastauluja ja talonumeroita valaistiin ambulanssin ohjaamon ikkunasta, jolloin kohde löytyi helpommin. Paksuus tuntuu lähinnä taskussa kannettaessa, jossa valaisimen klipsi auttaa pitämään sen kiinni taskun reunassa. Teho: (matalin/voimakkain/tehoalueet): 15 lm/1900 lm/3/strobo. Tuplapainalluksella tehoalue muuttuu matalammaksi. Suoritusaika: matalin teho/voimakkain teho: 157 h/4 h. Valaisin käynnistyy aina tehokkaimpaan tilaan, mikä sai kiitosta. Testaajat ottivat valaisimet jatkuvaan työkäyttöön. Kirkkaimmalla teholla käytettäessä valaisimen linssi kuumenee herkästi. Hajaäänen mukaan painikkeen toimintaan sidottu kiertokytkin oli jossain määrin epäkäytännöllinen. Latausaika: Ei tiedossa. Toisinaan matalampaan alueeseen siirryttäessä tarvittiin hieman tuuriakin. Latausaika: Noin 4 h. Valaisinta on käytetty liikenneonnettomuustilanteissa ja muissa pimeissä kohteissa. ASP Raptor DF Speras EST. Testaajan mukaan akun lataus kestää pitkään, mutta se on helppo ladata monien laitteiden kanssa yhteensopivalla USB-C-liittimestä. Mutta ”liian isokin” taipui käytössä toimivaksi. Koko arvioitiin testaajasta riippuen sopivan ja liian ison välille. Materiaali: Aerospace 6061 alumiini, sotilastyyppi III kova anodisoitu pinta. Painikkeet vaikuttavat jämäköiltä ja selkeiltä. Voimanlähde: 18650 litium-ion 3500 mAh, flat-top akku/ 2 x CR123-paristo. ”Useampi kanyylinlaitto onnistunut helpommin, kun lamppua on käytetty lisävalona.” Valaisin on ollut oiva apu myös kulkureitin varmistamisessa, kun pimeässä tai hämärässä on tullut tarve varmistaa kulkureitti tai saada lisävalaistusta. Materiaali: Tyypin III kovaanodisoitu alumiini. Toimintoja kerrottiin olevan riittävästi, liikaakin. Käyttölogiikka on helppo, yksinkertainen ja johdonmukainen. Testissä sitä kannettiin taskussa ja valaisimelle tehdyssä vyökotelossa. Strobo-painike paljastuu piilostaan kierrettäessä valaisimen etupäätä. Suoritusaika: matalin teho/voimakkain teho: 11 h/1,5 h. Valaisimen päässä on hyvä iso käyttöpainike sekä rungossa tehon säätö. Valaisimen teho osoittaa käyttökelpoisuutensa myös hämärässä, jossa tarvitaan epäsuoraa valaisua. Ikänäkö ja hämärä ovat myrkkyä, kun pitää lukea pientä ampullitekstiä. Teho: (matalin/voimakkain/tehoalueet): 10 lm/voimakkain 1900 lm/6/ strobo. Muita tietoja: Vedenpitävä IPX4/ iskunkestävä, 2 m pudotus. Kokonsa puolesta valaisin mahtuu melkein mihin tahansa. Voimanlähde: 18650 litiumparisto/ 2 kpl CR123A-paristo. 2/2025 Pelastustieto 75 PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI Isolta vaikuttava valaisin istui hyvin sekä erikseen hankittavaan TLC-pidikkeeseensä että joustavaan kangastaskuun. Valaisimelle on ollut käyttöä yllättävän usein. Akun kestoa kiiteltiin, mutta lataamisen tarvittavaa micro-USB-liitintä ei, sillä sen takia valaisin ei ole kovinkaan yhteensopiva muiden latauslaitteiden kanssa. Testaajat ottivat valaisimen jatkuvaan työkäyttöön. ”Hämärässä valaistuksessa pään haavan tarkastaminen sujuu lampulla hyvin.” Toisinaan myös ambulanssi ja sen tekniikka vaatii tarkastusta tai huoltoa, jossa valo on ollut tarpeen. Pituus/paino: 165 mm/261 g. Valaisin on juuri hyvänkokoinen tai toisen käteen hieman pidempi ja ohuempi olisi voinut osoittautua vieläkin käytännöllisemmäksi. Pituus/paino: 120 mm/80 g + akku noin 50 g. Toiminnot olivat yksinkertaisia ja toimivia. Muita tietoja: Vedenpitävä IP68/ iskunkestävä, pudotus 1,5 m. Valaisimelle löytyisi paikka helposti myös tilavammista virveholstereista. Se arvioitiin uhkatilanteessa hitaaksi käyttää
Valaisin kerrotaan hyväksi ja helpoksi käyttää. ”Valaisimen käyttö ei ole ongelma, vaikka olisi muitakin hoitovälineitä kannossa samanaikaisesti, sillä pienen kokonsa ansiosta voin käyttää valaisinta kahden sormen välissä, ja samalla kantaa kädessä muutakin.” Valaisinta käytettiin myös pimeällä navetan vintillä, jossa se paloi täydellä teholla vyöllä antaen lattian kautta epäsuoraa valoa. Pituus/paino: 144,8 mm/53,9 g. ”En lämmennyt tälle sivusta tulevalle valolle.” ”Tuntuu oudolta pitää lamppua pystyssä, mutta siihen tottuu.” ”Valaisin on positiivinen yllätys, tämä jää työlampukseni.” Speras M2R ASP Scribe DF Teho: (matalin/voimakkain/teho alueet): 5 lm/1200 lm/4/strobo ja sos. Valoteho riitti hyvin. Materiaali: Aerospace 6061 alumiini, sotilastyyppi III kova-anodisoitu pinta. Klipsi oli kuitenkin erinomainen, kun kädet haluttiin vapaaksi ja valaisin ripustettiin sillä kiinni vaatteeseen. 76 Pelastustieto 2/2025 PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI Täysin sopivan kokoiseksi tai kompaktin kokoiseksi mainittu valaisin on kynänmallinen ja -kokoinen. Voimanlähde: 10900 litium-ion flat-top -akku/2 x AAA-paristo Latausaika: ei tiedossa. Kyseessä on ollut kiiretilanne, jossa painiketta on painettu huolimattomasti. Muutamissa tilanteissa painikkeen suojakumi liikkuu paikoiltaan vaikeuttaen valaisimen päälle kytkemistä. Valaisimessa on paljon toimintoja, joista jokainen käyttäjä ei tarvitse kaikkia. Keikan tiimellyksessä siihen ei kiinnittänyt ollenkaan huomiota, se saattoi olla päällä tunninkin. Muita tietoja: vedenpitävä IP68/ iskunkestävä, pudotus 1,5 m. Latausaika: noin 4 h. Testaajat ottivat valaisimet jatkuvaan työkäyttöön. Valaisin on käteen, vyölle ja taskuun sopiva, vaikka hajaääni halusikin käteen himan suurempaa mallia. ”Jos valaisimeen saisi kolmannen, himmeämmän valotehon pupillojen tutkimiseen, se olisi täydellinen.” Nyt molemmat tehoalueet ovat liian kirkkaita pupillojen tutkimiseen. Voimanlähde: 18650 litiumakku/ 2 kpl CR123A paristo. ”Alkuun mietin epäsuoran valon käyttöä, kun valo ei osoita ylöspäin, mutta hyvin se toimii seinänkin kautta.” ”Lampun päälle kytkeminen oli helpompaa ja nopeampaa kuin lampussa, jossa painike on pohjassa, sillä holsterissa klipsillä kiinnitettynä se ei painaudu alaspäin.” ”Elvytimme pimeässä huoneessa lampun valossa noin puolen tunnin ajan. Testaajat kantoivat sitä erillisessä kangaspidikkeessä tai varustevyöltä sattumalta löytyneessä paikassa. Pituus/paino: 110 mm/60g + akku noin 50 g. Suoritusaika: matalin teho/voimakkain teho: 200 h/1,3 h. Teho: (matalin/voimakkain/tehoalueet): 15 lm/400 lm/2. Muita tietoja: Vedenpitävä IPX4/ iskunkestävä, 2 m pudotus.. Valaisimesta puuttuvaa stroboa testaajat eivät kaivanneet. Akku kesti hyvin, latautui no peasti ja oli USB-C-liittimen ansiosta moneen paikkaan yhteensopiva. Sen jälkeen akku piti ladata. Pitkäkestoisen käytön aikana lamppu kuumeni haittaavan kuumaksi.” ”Tykkään valaisimen pohjassa olevasta magneetista. Akku kestää hyvin ja sen voi ladata helposti mikro-USB-liittimen kautta. Suoritusaika: matalin teho/ voimakkain teho: 23 h/1 h. Valaisinta on käytetty pimeällä ja jäisellä metsäpolulla potilasta etsittäessä sekä pään haavojen tutkimisessa ambulanssissa, jossa on kyllä omakin valaistus, mutta valaisin auttaa tarkastelua huomattavasti. Valaisimen käyttö yhdellä painikkeella oli helppoa, mutta myös hieman haastavaa, kun muisteltiin, miten mikäkin toiminto käynnistyi – esimerkiksi näppäinlukko kytketään päälle ja pois erilaisin painalluksin. Eräs testaaja pyysi lisää valotehoa ja kantamaa, kun toinen ilmoitti valaisimen olevan tehokas ja uskoi tehotilojen riittävän vaativammallekin käyttäjälle. Toinen testaaja kertoi valaisimen olevan yksinkertainen, helposti opittava ja hyvä perusvalo, jossa ei ole puutteita. Materiaali: Tyypin III kovaanodisoitu alumiini. Klipsi todettiin hieman heppoiseksi, kun valaisinta kannetaan yksistään sen varassa. Laitoin se kerran potilaan luona jääkaapin oveen kiinni tuomaan valoa.” Valaisinta käytettiin pimeissä pihoissa ja rakennuksissa sekä ajoneuvon viikkotarkastuksessa. Valaisimessa on ensihoitotyöhön järkevät toiminnot, jonka kahdessa tehoalueessa ei ole mitään liikaa ja niissä on riittävästi valotehoa
2/2025 Pelastustieto 77 PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI Valaisin on melko pienikokoinen, mutta toisaalta varsin sopivan kokoinen pötkö. Muita tietoja: Vedenpitävä IPX4/ iskunkestävä, 2 m pudotus.. Pituus/paino: 146 mm/120 g. Logiikka on helppo. Valaisin voitaisiin ehkä laittaa hoitovälinelaukkuun yhteisesti käytettäväksi. Valaisinta ladataan USB-C-liittimellä. Harkintaan jäi pidikkeen vaihtaminen tarvikekoteloksi. Kiertokytkimen käyttäminen oli hankalaa, kun valaisin oli vyöllä. Otsavalo saattaisi toimia yleisvalona vaikkapa liikenneonnettomuuksissa, tästä ei kuitenkaan testin aikana ilmennyt kokemuksia. ”Lähelle katsottaessa kirkas alue häikäisi hieman joissakin tilanteissa. Voimanlähde: sisäänrakennettu akku (1200 mAh Li-Ion). Otsavalaisimen kuljettaminen ensihoitajan henkilökohtaisissa varusteissa mietityttää. Suoritusaika: matalin teho/voimakkain teho: 110 h/3,5 h Voimanlähde: 18650 litium-ion 3500 mAh, flat-top akku/2xCR-123 paristo. Valaisimessa on ledejä edessä ja hihnassa sivuilla, jolloin sen käyttö voisi tulla kyseeseen myös ilman päähän asettamista – esimerkiksi yleisvalon tuojana pöydälle tai tasolle laskettuna. ”Valaisin kytkeytyy päälle laitettaessa aina tehokkaimpaan tilaan. Suoritusaika matalin teho/ voimakkain teho: 60 h/4 h. Ledit ovat kiinnitetty silikonigeelistä valmistettuun otsapantaan, joka on mukava käyttää. Vyöllä pidike ja valaisin jäivät hieman ylös ja tietyissä tilanteissa, kuten autossa istuessa, se saattoi hieman painaa kylkeen. Valaisimen käyttölogiikka on selkeä, mutta käyttöpainikkeen vieressä oleva kiertokytkin koettiin vähän turhaksi tai hämmentäväksi. Materiaali: Tyypin III kova-anodisoitu alumiini. Liiketunnistin kannattaa kytkeä päälle ennen valaisimen päähän laittoa. Akun kesti hyvin. Latausaika: Ei tiedossa. Testissä ledien kiinnitys kuitenkin irtosi herkästi. Toisesta painikkeesta käytetään valoa, joka saadaan päälle joko pantaan tai linssiin. Matalampaan tehoon siirryttiin kaksoispainalluksella, mutta itselle jäi tunne, että matalampaan tehoon päästiin useammin tuurilla kuin taidolla.” Valokeilassa on keskellä kirkas alue ja reunoilla teho heikkenee. Pituus/paino: 90 g. Pidin ominaisuutta hyvänä. Sen muodon rikkoo vain klipsi, jolla lampun saa kiinni taskun reunaan tai ohueen vyöhön. Muita tietoja: Vedenpitävä IPX4/ iskunkestävä 1,5 m pudotus. Opastaulujen ja talonumeroiden valaisu onnistuu ambulanssin ohjaamosta. Teho: (matalin/voimakkain/alueet): 15 lm/430 lm/2. Siitä sai asetettua jatkuvan valon, valon vain painiketta painettaessa tai painikelukon. Tuotteella on vuoden takuu ammattikäytössä. ASP Tungsten DF SPERAS BL47L-1 (otsalamppu) Teho: (matalin/voimakkain/alueet): 130 lm/500 lm/4. Toisesta painikkeesta käytetään kätevää liiketunnistinta, joka sytyttää tai sammuttaa valitun valon, kun kättä heilautetaan sen vieressä. Lataus tehdään micro-USB-liittimellä, jolloin se ei ole yhteensopiva useimpien muiden laitteiden kanssa. Kaipaisin sitä, että valokeilan saisi leveäksi ja tasaiseksi tai tarvittaessa kapeaksi ja kirkkaammaksi, jolloin kantama paranisi.” Yksittäiset testaajat olisivat halunneet valaisimeen strobon ja säädeltävän valokeilan, mutta valaisimen tarjoama valoteho koettiin riittäväksi. Testissä huomattiin, että akun lataustarve ilmeni noin tunnin toiminnan jälkeen. Materiaali: Elastomeeri. Valaisinta kannettiin lähinnä erikseen hankittavassa TLC-vyöpidikkeessä, jossa sitä saattoi pyörittää 360° ja käyttää valonlähteenä. Latausaika: 3 h. Kuljetuspaikka voisi olla tasku, erillinen vyökotelo tai virveholsterin tasku, mutta mitä hihnaan kiinnitetyt ledit tykkäisivät hankausrasituksesta. Valaisin on toiminut erinomaisesti pienten ampullitekstien lukemisessa, kun tilaa on valaistu epäsuorasti. Molemmissa on kaksi valotehoa
Aimo tarkensi, että teemme nostolavoja, mutta jatkoi, että haemme myös myyntipäällikköä”, Kangasniemi muistelee. ”Olin kauppakorkeakoulun ja teknillisen koulun järjestämällä teollisen muotoilun kurssilla, jossa tutustuttiin myös alueen yrityksiin. Seuraaja on tehnyt töitä tammikuusta alkaen, jolloin Fredrik Simola aloitti uutena myyntipäällikkönä. ”Tämä on iso bisnes ja kehitysvauhti on todella kovaa. Silloinen toimitusjohtaja Aimo Muuriaisniemi otti vastaan ja tiedustelin häneltä, että teillä on joku tikapuuhomma täällä. Hälytysajoneuvojen maailma on tullut tutuksi ainoastaan, kun tiellä on nähnyt viilettävän sellaisen, mutta jo muutaman kuukauden aikana mielenkiintoinen ala on imaissut mukanaan. ”Vientitoimintakin tuli kuvaan mukaan nopeasti, ja Sveitsiin myin ensimmäisen koneen vuotta myöhemmin. Täällä tehdään laadukkaita tuotteita. Käyttäjiltä saadaan nopeasti palautteet ja se auttaa tuotekehityksessä. Teksti ja kuva: Esa Aalto KALUSTO M olemmille myyntipääl liköille nostolavakalusto oli työuran alkaessa vieras maailma, mutta myyntityön molemmat herrat osaavat. KEHITYSVAUHTI ON KOVA Fredrik Simola huomasi Veman työpaikkailmoituksen ja päätti hakea tehtävää. Muuriaisniemi lätkäisi hänen eteensä nostolavan saksankielisen käyttöohjekirjan ja kysyi mitä siinä lukee. ”Olin opiskellut saksaa, joten kieli kyllä sujui. Vienti saatiin vauhtiin erityisesti vuoden 2000 Interschutz-messujen jälkeen.” Timo Kangasniemi pitää kotimarkkinoita arvokkaina tuotekehityksenkin kannalta. Pelastuslaitokset ovat kuin testipenkki ja heidän kanssaan ollaan tiiviissä yhteistyössä. Ajan kanssa tässä oppii ja Kotimarkkinat ovat arvokkaat tuotekehityksenkin kannalta.. Timo Kangasniemellä oli taustaa myyntihommista muun muassa Ulkomaankaupan liitosta ja Fredrik Simola on tehnyt uraa automyyjänä. Kurssinjohtaja vinkkasi Kaarinassa” tikapuita” valmistavasta yrityksestä. Kävelin ovesta sisään. 78 Pelastustieto 2/2025 Nostolavojen myyntitykit Pitkä työura Vema Lift Oy:llä päättyy, kun myyntipäällikkö Timo Kangasniemi jää 29 vuoden työrupeaman jälkeen eläkkeelle. Aimo totesi, että sinut on valittu tehtävään, tuletko?” Ensimmäiset nostolavamyynnit Kangasniemi teki kolmisen vuotta myöhemmin, kun Suomessa pelastuslaitokset ostivat seitsemän nostolavaa ja niistä hän oli mukana kuudessa kaupassa
”Tietokoneohjaus on kehittynyt entisestään ja nykyään digitaalinen ohjaustekniikka mahdollistaa paitsi laitteen työturvallisemman käyttämisen, myös paremmat mahdollisuudet etäohjaukseen, jolloin laitteen kontrollointi mahdollisten vikatilanteiden osalta on helpompaa. Nykytekniikan avulla pystytään moduloimaan alustaa niin, että se mahtuu tavallisen kuorma-auton alustalle. 2/2025 Pelastustieto 79 KALUSTO kollegoilta saa aina apua”, Simola sanoo.” Timo Kangasniemi sanookin, että tärkeimmät avut työssä ovat kielitaito ja kaupallinen koulutus. ”Varmuuskertoimet ovat suuremmat digitaalista tekniikkaa hyödynnettäessä.” Timo Kangasniemen aloittaessa nostolavat ulottuivat 33 metriin, nyt mennään jo 114 metriin. Alustan kokoa ei ole tarvinnut kuitenkaan kasvattaa. Nostolavoista alkavat tikkaat jäädä pois, sillä niiden käyttäminen on myös työturvallisuuskysymys. Voimme syystä sanoa rinta rottingilla, että meillä on alan parhaat tuotteet, esimerkiksi juurikin tuon sivu-ulottuman osalta.” Tästä on uuden polven hyvä jatkaa nostolavojen myyntiä meille ja muualle. Timo Kangasniemi (vas.) myi nostolavoja melkein 30 vuotta, ja nyt työtä jatkaa Fredrik Simola. Nostokorilla tuodaan pelastettavatkin alas ja niissä on tilaa jopa kuudelle hengelle.” SIVUSUUNTA TÄRKEIN Tärkeimpänä ominaisuutena Kangasniemi pitää edistystä siinä, että ulottuma sivusuuntaan on parantunut. ”Nyt onkin hyvä hetki jäädä pois, kun yrityskin on hyvässä kunnossa. Hong Kongissa toimiva pitkäaikainen yhteistyökumppani tunsi yrityksen tuotteet sekä osaamisen ja tuli uudeksi omistajaksi. Meillä on alan parhaat tuotteet.. Kangasniemi sanoo, että nostolavavalmistuksessa kehitys on edennyt aimoharppauksin. Muutama vuosi sitten Vema eli vaikeita aikoja, kun edellinen omistaja oli ajamassa toimintaa alas. Kemiönsaarelta kotoisin olevan Simolan etu on myös se, että hänen äidinkielensä on ruotsi. Tekninen asiakastuki on aivan eri tasolla kuin ennen.” ”Nostimeen on integroitu myös palopumppu ja sitä voidaan käyttää vaikkapa 40 metrin korkeudessa
Mausta lopuksi runsaalla tillisilpulla ja kermalla. Lisää lihapalat, sokeri, sitruunamehu ja pieni loraus etikkaa, keitä noin 5 minuuttia. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kuori vaahto pois reikäkauhalla . Kuumenna kiehuvaksi sekoittaen. Koonnut: Kimmo Kaisto · Kuvat: Sari-Tuuri-Salosen albumi Harrikan jylinää ja tillilihaa NÄISTÄ TYKKÄÄN Tilliliha • 700 g naudanlihaa (mitä vaan, kunhan hauduttaa mureaksi) • litra vettä • pari porkkanaa • 1 sipuli tai purjoa • 2 tl suolaa, 1 tl valkopippuria (kokonaisia) Kastike: • 3 rkl vehnäjauhoja + 1 dl vettä • 1 tl sokeria • sitruunamehu a ja pieni loraus etikkaa • paljon tilliä Tilliliha valmistuu näin: Huuhtele liha ja nosta se kattilaan. Pitkäaikainen rakas harrastus on ruuanlaitto! Siinä yhdistyvät perinteet, ruokakulttuurit, luovuus, ja lopuksi saa syödä valmiin lopputuloksen. Dire Straitsin Telegraph Roadiin en kyllästy koskaan! LEMPIRUOKASI. Seurassa melko kaikkiruokainen, ja karaokessa menee iskelmäkin. Parasta on kokata ystäville ja istua samassa pöydässä, silloin on kaikki hyvin ja olo on onnellinen. Viime kesänä pihaan ilmestyi Harley Davidson Sportster XL 1200 Custom, ja se olikin sitten menoa! Vapauden tunnetta tien päällä on vaikea kuvailla. Lisää kylmää vettä niin, että liha juuri ja juuri peittyy. Pistetään tähän ohjeeksi tilliliha, koska tykkään tehdä myös perinneruokia, josko joku muukin uskaltautuisi kouluaikojen kammon jälkeen tekemään ja maistamaan.. Mutta sitten kun yksin kuuntelen, niin kyllä soittolistalle päätyy muun muassa Janis Joplin, Led Zeppelin ja niin edelleen. Nauti pottujen kanssa! MITÄ KUUNTELET. Porkkanat ja sipuli/purjo palasina kattilaan mukaan, samoin mausteet. Arjen huolet katoavat taivaan tuuliin, kun keskittyy ajamiseen ja maisemiin. Työstä on tullut rakas harrastus ja osa elämää jo monta vuotta sitten – ja tällä hetkellä jopa asuinpaikka on Asolan VPK. Porkkanat jne. Leikkaa liha kuutioiksi. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla noin 2 tuntia, niin että liha on todella mureaa. Saako sanoa kaksi. Yhteisöllisyys tässä lajissa on myös ihan mielettömän upeaa! Sari Tuuri-Salonen on järjestökoordinaattori Uudenmaan Pelastusliitossa ja naisosaston johtaja Malmin VPK:ssa sekä Asolan VPK:ssa. Toinen on vasta muutama vuosi sitten elämään tullut harrastus, moottoripyöräily. 80 Pelastustieto 2/2025 LEMPIHARRASTUKSESI. Mahdoton kysymys, riippuu hetkestä ja mielentilasta, voisin vastata, että hyvistä aineista hyvin tehty ruoka. voi muusata liemeen tai heittää pois… Nosta liha liemestä ja siivilöi liemi toiseen kattilaan. Sekoita vehnäjauhot kylmään veteen ja vatkaa liemen joukkoon
Heitä saapui kutsuttuina noin 30. Palokunnan tulipaloraportin mukaan palopaikalla oli 3 päällystöautoa, 5 hyökkäysautoa, 4 ruiskuautoa, 2 pioneeriautoa, 1 raskas ruiskuyksikkö, 1 kuorma-auto, 1 pakettiauto, Lauttasaaren VPK, Helsingin VPK 2 yks., Karjalan Tulen torjujat sekä 40 sotilasta Helsingin varuskunnasta. Palokunnan saavuttua Kaivokadulle todettiin savua tupruavan rautatieasemarakennuksen Kaivokadun puolella olevasta ullakosta II luokan ravintolan yläpuolelta. Kiitos! Kiitossanoja eron hetkellä Toiminnajohtaja, eversti evp. Kokoavan ja rakentavan kauden jälkeen voi Suomen Palosuojelyhdistys jatkaa tehtäväänsä vankalta pohjalta, ja yhdistyksellä uskotaankin olevan nyt edessään yhdistyksen nimen mukaista valtakunnallista palosuojelutoimintaa johtotähtenään pitävä teknillisluontoinen kausi. Bertil Heinrichs’in ottaessa 16 vuotta sitten Suomen Palosuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävät, ei lähtökohta hänen työlleen ollut helppo. 2/2025 Pelastustieto 81 NÄISTÄ TYKKÄÄN Helsingin rautatieaseman palo 1950 Neljän kunnan yhteinen Sisun alustalle rakennettu johtokeskusauto Uudellamaalla vuonna 1985, vuosia ennen aluepelastuslaitoksen syntyä. Niitä lausuttiin valtiovallan, veljesjärjestöjen sekä laajojen palontorjuntapiirien taholta; myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan palosuojelyhdistysten puolesta. Kuva: Pelastustiedon arkisto/ Juha Heikkinen. Jos sinulla on vanha palo kuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Tämä Palontorjunta 6/1950:n juttu ja monta muuta: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Tulipalon havaittuaan olivat useat lomalla olevat palomiehet ilmoittautuneet paloasemalle jo ennen kuin lomamiehet oli kutsuttu palvelukseen. Kaikkiaan seitsemän palomiestä sai savumyrkytyksen tässä tulipalossa, minkä lisäksi yksi näistä loukkasi lonkkaluunsa. Kuitenkin hänen toiminnanjohtajakaudestaan tuli kokoava ja organisatoorinen; siitä tuli kausi, jonka johdosta hänelle kohdistettiin eroamishetken tilaisuuksissa vilpittömiä ja lämpimiä kiitoksen sanoja. Palopäällikkö Leo Pesosen käsityksen mukaan syynä palon laajuuteen oli luvattoman uhkarohkea rakennustapa. Palontorjunta 5/1965 Keskiviikkona 14.6.1950 klo 16.42 sai Helsingin palokunta hälytyksen palokellosta Kaivokatu 12. Lomalla ollut palomestari Virranne lähti heti saavuttuaan palopaikalle. Ilmeni, että kysymyksessä on tavallista suurempi tulipalo. Päivystävänä palomestarina toimi ruiskumestari Winqvist. Noin klo 18.00 tuli ilmoituksia sivuja vartioasemilta VPK-osastojen saapumisista, koska heidän oli miehitettävä ne asemat, joista vakinainen sammutusmiehistö oli määrätty palopaikalle. Klo 17.47 annettiin täyshälytys
Avustamassa Mirva Kahlos ja Tommi Luhtaniemi. 4/2025 2.9. 6/2025 1.12. 24.9. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! Sisäministeriön pelastusosasto täytti 50 vuotta ja samalla vihittiin osaston lippu. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2025 H E LM I P A R T A N E N Näin tilaat Se käy helposti. 5/2025 14.10. Pelastusosasto täytti pyöreät 50 vuotta. • Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakurssi • Esittelyssä Pohjanmaan pelastustoimet Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Nro Varauspv Ilmoitusaineisto Ilmestyy 3/2025 3.6. 82 Pelastustieto 2/2025 Numerossa 3/2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Sukellusonnettomuudet ensihoidossa • Mikä saa ensihoitajan pysymään alalla. 5.11. 8.12. 9.9. 10.6. 25.6. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka löi viimeisen naulan lippuun. 21.10. 23.12
Turvallisest i ja mukavast i työvuoroon ! Kulmala Seiz ja Vo?lkl Pelastustieto Huhtikuu 2025 215x275.indd 1 4.4.2025 15.24. EN 15090:2012 F2A HI3 SRC CI WR HRO Leutnant Pro, Komendant Pro ja Primus 22. Sammutusjalkineet Kulmalasta. SEURAAVASSA NUMEROSSA Jalkineita ammattilaisille jo vuodesta 1926! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Suojausluokka II. Nahkaisena ja PBI. Myös sahasuojattu Primus 22 CS. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi SEIZ XF-LE sammutuskäsine Hirvennahkaa, jossa on SEIZ® Heat Absorber-lämmönvaimennin. Sammutuskäsineet, tekninen pelastamisen käsineet ja käsineet maastopaloon. Kaikki Kulmalasta! Palo & Pelastus Työskentele turvallisesti Perinteinen, Innovatiivinen, Laadukas! Mallistoa palomiehille, pelastajille, vartioille, sotilaille ja poliisille
Lisätietoa ja tilaukset: info@turvata.fi Kanadassa ja Suomessa maastopalot saattavat olla erityisen haastavia. Huhtikuusta lähtien valikoimassamme on viisi maastoon tehtyä WATERAX-pumppumallia. Kanadassa pumpuilta vaaditaan suorituskykyä suurten korkeuserojen vuoksi, meillä taas paloa voidaan sammuttaa keskellä korpea, jonne isoja pumppuja on usein mahdotonta kuljettaa. Kanadalainen WATERAX on perustettu 125 vuotta sitten ja sen pumput tunnetaan suorituskyvystään, kestävyydestään ja luotettavuudestaan. Älä jää ilman! 125 VUODEN KEHITYSTYÖN TULOS: KANNETTAVA PUMPPU, JONKA TODELLAKIN VOI OTTAA KEVYESTI! MARK-3 Watson edition B2X-23 PXTC MINI-MARK MINI-STRIKER STRIKER 3-13P