22 Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. 8 3/ 20 10 22.4. Köysiä, hikeä & opiskelua s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. 32. 18 Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s
Ammattijutut kiinnostavat sekä alaan vaikuttavat uudet säännökset.” Paloesimies Pasi Nissilä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Ukko 6 kk. ”Olen kiinnostunut uusista työmenetelmistä ja -järjestelmistä sekä niissä tapahtuvasta kehityksestä. Keikkajutut kiinnostavat myös; miten niissä on toimittu ja miten ne on hoidettu: hyvin vai huonosti. – Tilaa ja ahmi oma lehtesi: www.pelastustieto.fi – Ahmittavan HYVÄ EVÄS tiedonnälkään Miksi luen Pelastustietoa
Uusi öljyvahinkojen torjuntalaki astui voimaan tämän vuoden alussa. Kotitapaturmiin sellainen tapa suorastaan kannustaa.. P.S. Kuva: Janek Andersson. Televisiokuvassa nainen korkokengissä nousee keittiötikkaille ja kurottaa. Ympäristöministeriön mukaan öljyntorjuntalakiin tehtiin pelastustoimen lausuntojen johdosta muutos, että aluskemikaalivahinkojen torjuntaa voi johtaa pelastustoimen viranomainen kunnes Suomen ympäristökeskus on ottanut torjunnan johtovastuun itselleen. Lääkintäesimies Janek Anderssonin mielestä köysitaidot ovat osa työturvallisuutta ja köysiä pitäisi hyödyntää Suomessakin enemmän. Myös Suomen ympäristökeskus oli sitä mieltä, että alueelliset pelastuslaitokset on määrättävä torjuntaviranomaiseksi myös aluskemikaalivahingoissa. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 3 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Taustalla soi jyhkeä klassinen musiikki. Rahako ratkaisee vahingon torjunnan. Samalla todetaan myös, että uusi laki ja sen toimeenpano edellyttävät paitsi koulutusta, myös viranomaisten välisiä keskusteluja lain tulkinnoista. Uuden lain perusteella alueen pelastustoimella ei ole toimivaltaa aloittaa torjuntaa, vaan sen on odotettava mahdollista virka-apupyyntöä. Oppia hän on hakenut rapakon takaa, viimeksi Oregonin Bendistä. Ympäristöministeriöstä todetaan, että lain valmistelussa kunnat ilmaisivat, että ne eivät halua tästä uutta lakisääteistä tehtävää itselleen. Kemikaalisatamien läheisyydessä toimiva Kymenlaakson pelastuslaitos on lähestynyt uudelleen ympäristöministeriötä. Näin varmasti pitääkin olla. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Mahdollisen vahingon sattuessa lain pykälät eivät saa olla esteenä vahinkojen nopealle torjumiselle. Tuumin, että nyt tulee jokin iskevä kotitapaturmien valistustietoisku. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Koripaarin saattaminen on yksi köysipelastajalta vaadittavista perustaidoista. Mainos on YLE:n Radion sinfoniaorkesterin, jossa kerrotaan soittajienkin elävän tavallista elämää ja vaihtavan kotonaan vaikkapa lamppuja. Jo lain valmisteluvaiheessa pelastustoimea puhutti lakiin sisältyvä jälkivahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunta. Se esittää lakiin kirjausta, että myös pelastuslaitos voi lain mukaan ryhtyä aluskemikaalivahingon torjuntaan. Korkokengissään. Lain valmistelijalle, ympäristöministeriölle, esitettiin lausunnoissa huoli siitä, että alueelliselle pelastustoimelle ei ollut varattu uudessa laissa edes virka-apuviranomaisen roolia. Öljysuojarahaston kaltaista kustannusten kattamistapaa ei ole aluskemikaalivahinkojen torjunnassa. Näin kunnallinen pelastustoimi pudotettiin pois vastuuviranomaisten joukosta. Kuten ympäristöministeriön edustaja haastattelussamme toteaa, aluskemikaalivahinkojen torjunnan järjestäminen toteutetulla tavalla johtui yksinomaan rahasta. Pettymys on valtava
Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Kun tehtävistä lisäksi rajattiin pois kunnollinen syttymisen estäminen, liikenteen ohjaus ja muut toimet sekä mitattiin laadullisesti vain aikaa, voi kysyä voiko enempää tehdä sen eteen, että ?+. . ?. vesi on jakoliittimellä . Kyllä 81% Ei 19% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Saadaanko palokuolemaluvut tavoitetasolle, 65 kuollutta (2011) ja 50 kuollutta (2015). s. jo yli ?. Jälki on sen jälkeen ollut tuhoisaa. s. Olisi väärin asettaa Jänttiä yksin vastuuseen saadusta tuloksista, koska hänelle oli nimetty opistolla ohjausryhmä, joka jälkeenpäin totesi, ettei tiennyt mitä Jäntti teki. Kehittämispäällikkö Sami Häkkinen vaatii suuronnettomuuksien torjuntaan yhteistä näkemystä ja esimies evp. Seuraavassa VAIN muutamia asioita, jotka allekirjoittaneessa herättivät ihmettelyä: Ihmettelyä Taito Vainion vetämässä osahanke . esimies teki koko ajan töitä raivaustyökaluilla, koska johtamista ei tarvittu etukäteen sovittujen tehtävien takia. 25 Toimintakykyhankkeen tutkimustulokset eivät pelastustoiminnan kannalta kestä palomestari Jari Korkiamäen mielestä päivänvaloa. Tällaisilla tuloksilla Suomeen perustellaan palokuntia, jotka kykenevät toimimaan mopoonnettomuudessa, mutta joilla ei ole käytännön toimintaedellytyksiä yllättävissä tilanteissa, isoissa ja suuronnettomuuksissa, eikä kykyä oman toiminnan suojaamiseen. Lienee sanomattakin selvää, ettei kunnilla ole asiassa paljon liikkumavaraa kahden edellä mainitun vaihtoehdon välillä. vai ?+?. Taustamuuttujina on kuitenkin, etteivät pelastustoimen rahat kasva ja palomiehet eläköityvät ??–??-vuotiaina. Valitse kysely Pitäisikö FRF-joukkoja käyttää myös kotimaassa. Miten vahvuus ?+. ja ?+. Suuremmilla vahvuuksilla tilanne tuli niin sanotusti yllätyksenä, pienimmällä tehtävät sovittiin etukäteen. vuoden kuluttua, kahta pelastustoimialuetta lukuun ottamatta. Miten on selitettävissä, että lähdettäessä vuorojakoliittimeltä vahvuudella ?+. Kuka tällaisesta tutkimuksesta hyötyy. Mielestäni Suomen pelastustoimi on vuonna 2025. Eräs ohjausryhmän jäsen sanoi jälkeenpäin kysyttäessä, ettei kai kukaan palokunnissa nyt ota näitä tuloksia totuutena. paloesimies Risto Salonen puolestaan toivoo, että palomies voisi myös vaikuttaa oman työnsä sisältöön. voi jäädyttää kaksi miestä näin ja ?+. todetaan: Pelastuslaitosten nykyinen toimintakyky kyetään ylläpitämään nykyisillä toimintamenetelmillä vielä ?. Eli ammattitaidollisesti selkeästi etevämmät opettajat sopivat tehtävät etukäteen ja ammattitaidollisesti aloitteleville oppilaille ja sopimuspalokuntalaisille tehtävät tulivat uutena ja jaettiin vasta onnettomuuspaikalla (oppilaan toimesta). min. Tämän tasoinen ”tutkimus” asettaa Pelastusopiston vähintään erikoiseen valoon. Huoneistopalossa toimittiin samalla metodilla, mutta ei käytetty vahvuutta ?+?. 46 Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle valmistui ensimmäinen alueellisen laitoksen tarpeisiin toteutettu paloasema Loimaalla. Hyvän sprinklerijärjestelmän ja palokuntien ripeän toiminnan ansiosta pahimmalta kuitenkin vältyttiin. Pitäisikö FRF-joukkoja käyttää myös kotimaassa?. s. Vahvuudella ?+. Miksi. Vanhasta autokorjaamosta paloasemaksi muutetusta tilasta varta vasten paloasemaksi rakennettuun kiinteistöön muuttanut aseman henkilöstö huokuu tyytyväisyyttä. / . sekuntia hitaammin vahvuudella ?+. vuoden päästä eläkeikä on ollut ?. ja ?. tässä numerossa PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUO JELUALAN JOHTAVA AMMATTILEH TI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. Pitäisikö FRF-joukkoja käyttää myös kotimaassa. opettajia. Tutkimus on kuitenkin kääritty hienoon paperiin ja sitä esitellään kuin sillä olisi oikeasti jotakin annettavaa palokuntien ja sen henkilökunnan toimintakykyä mitattaessa. kuin vahvuudella ?+?. oli kuitenkin kaikkein tarkoitushakuisin ja totuutta vääristelevin koko ”tutkimuksessa”. Mikä olisi mielekkäin työ ikääntyvälle palomiehelle, joka ei enää pysty pelastussukellukseen. näyttää samalta kuin ?+?. muka lämmittää niin, että samat kaksi miestä ovat samassa selvityksessä yli . Jokainen varmaan ymmärtää, ettei kaikki ole ihan niin kuin pitäisi. 11 Traumaja stressiterapeutti tohtori David Berceli koulutti kehittämällään TRE-itsehoitomenetelmällä suomalaisia tammi–helmikuussa. Mutta se ei taas ole enää valtion vastuulla. sen vetäjä Kari Kinnunen myönsikin, ettei saatu tulos ole tieteellisesti pätevä, kapean lähdemateriaalin takia ja ettei saatu tulos ole tieteellisesti mitaten välttämättä pätevä. Aluksi huomataan hienosti, että vahvuudella ?+. ykkönen ja kakkonen ovat yli kaksi minuuttia nopeampia kuin ykkönen ja kakkonen vahvuudella ?+?, kun tekemässä on molemmissa kuitenkin kaksi miestä, jotka tekevät samat asiat. Vahvuudella ?+. minuuttia nopeampia. Voi kun se olisikin näin helppoa. hitaammin kuin vahvuudella ?+?, mutta sitten tapahtuu jotakin ihan käsittämätöntä. Pelastustoimen pitäisi kuitenkin olla varautunut kaikkiin onnettomuuksiin. keskustelua traumaterapiaa UPM:n Savonlinnan vaneritehtaalla keskiviikkona 10. Juha Höök 50 UHHA-järjestelmä kemikaalivuototilanteen hallintaan Riitta Molarius, Veikko Rouhiainen, Jussi Yliaho, Asko Rouhiainen 52 Hong Kongin -koneessa ”bensapommi” Timo Hellenberg 54 Suuronnettomuusharjoitus Pelastusopistolla Matti Honkanen 55 Tätä ei kyllä missata! Hannu Koskela, Ville Leinonen, Niko Mättö, Ville Vahala 65 Lentoasemien ja alueellisen pelastustoimen yhteistyölle tarvetta Mikko Karvonen VAKIOT 3 Pääkirjoitus 21 Vieraanamme: Vesa Parkko 56 Katajamäki 57 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten uusi paloasema keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Pitäisikö FRF-joukkoja käyttää myös kotimaassa?” Neljä viidesta vastaajasta on sitä mieltä, että kyllä pitäisi. Vt. Hankkeen vetäjän Jarkko Jäntin saamat tulokset ovat lähinnä käsittämättömiä ja monin osin kyseenalaisesti saatuja. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! / / Keskustelua P elastushallinnon alalle on kaivattu tutkimusta ja tutkittua tietoa jo jonkin aikaa. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniik ka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. käytettiin suorittajina sopimuspalokuntalaisia ja palomiesoppilaita. Bercelin mielestä ikääntyneiden palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja etsittäessä kannattaisi harkita menetelmän opettamista siitä kiinnostuneille. ja ?+?. Miten se on mahdollista. ?. Opettajissa on esimiestutkinnon ja päällystötutkinnon suorittaneita, joilla johtaminen pitäisi olla hallussa, toisin kuin johtamiskoulutusta ja kokemusta vailla olevat palomiesoppilaat. Suomen hallitus toteutti hallitusohjelmaa, ja teki päätöksen palomiesten eläkeiästä. Olisi ollut ainakin rehellistä mainita, että ”tutkimuksessa” käytettiin kaikkien verrokkimaiden korkeimpia mahdollisia eläkeikiä. Savusukellus alkaa ?. Tehtaan katolla olevan lämmön talteenottojärjestelmän toimintahäiriöstä alkunsa saanut palo oli levitä ilmastointikanavia pitkin suurpaloksi. maaliskuuta aamuyöllä syttyneessä tulipalossa oli ainekset isompaankin. Osahankeen vastuuhenkilö oli itsekin oikonut reilusti totuutta verratessaan palomiesten eläkeikää verrokkimaissa. Osahanke . 58 SIVU 53 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 3 /2 01 22.4.2010 8 Valtaosa eläimistä pelastettiin sikalapalossa Loimaalla Pasi Salo 14 Uusi laki pudotti pelastustoimen viranomaisroolin pois Ilpo Tolonen 16 Pelastustoimen tärkein tehtävä Pekka Vänskä 18 Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain Jyrki Vesa 20 Naantalin palon kulku vahvistui polttokokeessa Kuopiossa Suvi Vainio 22 Bend – köysiä, hikeä ja opiskelua Janek Andersson 27 Levi kehittyy myös pelastustoimessa Ari Vakkilainen 28 Sammutusjärjestelmät tehokkaita asuntopalokokeissa Kati Tillander, Jukka Vaari, Tuomo Rinne, Tuomas Paloposki 30 Tutkimusyksiköllä riittää haasteita Esa Kokki 32 Permin yökerhopalo tappoi 156 ihmistä Olavi Keski-Rahkonen 36 Materiaalien ja ympäristön vaikutus laivan hyttipalon riskeihin Teemu Karhula 40 Turvallisuuskoulutukselle kysyntää tarjontaa enemmän Seppo Sihvonen 42 Turvallista asumista edistetään Kuopion asuntomessuilla Soile Kosunen 44 Epilepsia ja turvallisuus Anne Holmberg 49 Kun muut tulevat ulos, me menemme sisään – vai menemmekö. Millaisin vahvuuksin toimittiin. Mihin tätä koko ”tutkimusta” tarvitaan, ellei eläkeiän nostolla ja nollabudjetilla ole vaikutusta pelastustoimen toimintakykyyn. Hankkeen tutkimustulokset ovat osin käsittämättömiä, eivätkä ainakaan tuloksiltaan täytä tieteelliseltä tutkimukselta vaadittavia seikkoja. Jari Korkiamäki Palomestari, Helsinki Valhe, emävalhe, tutkimus / Maanantai, 12.04 2010 16:52 Etusivu Palaute Sivukartta Pitäisikö FRF-joukkoja käyttää myös kotimaassa. Kunnille jätettiin mahdollisuus palvelutason laskuun tai kustannusten kasvattamiseen. Jäntti teki kaksi koesuoritusta: liikenneonnettomuus, suistuminen tieltä, kaksi potilasta sekä huoneistopaloselvitys. Helpottaakseen kuntien tuskaa valtio päätti sisäasiainministeriön pelastusosaston toimesta käynnistää ”tutkimuksen” pelastustoimen toimintakyvystä nyt ja tulevaisuudessa nimikkeellä Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke. No voin kertoa, että ainakin pelastusosaston Taito Vainio ja selvitysmies Pekka Myllyniemi ottivat tulokset totena. Vahvuudella ?+. Näitä tietoja kuitenkin käytetään nyt kuin totuutta, mietittäessä pelastustoimen vahvuuksia. Pelastusjohtaja Pentti Partanen antoi säätytalolla alan lehdistölle tehtäväksi miettiä pelastusjohtajien osuutta alan nykyiseen tilaan. ”tutkimusta”. Menetelmän opettaminen kollegoille voisi olla osa kevyempää työtä valistustehtävissä. s. Osahankkeessa . Mielestäni ”tutkimuksen” tulokset on asenteellisia ja tarkoitushakuisia, on saatu sellainen tulos, kuin pelastusosasto on halunnutkin. Pelastusjohtajat ovat kehuneet OlliPekka Ojasen ja Vesa Parkon suulla ao. Kinnunen oli ottanut lähdemateriaalista aina verrokkimaiden korkeimman eläkeiän, vaikka lähdemateriaalissa todettiin vaihteluvälin olevan suurta ja siihen vaikuttavan usein myös palvelusvuodet. vuotta, eikä vaikutusta ole kuin kahdella alueella. Kun vielä lisätään, että onnettomuustilanteessa ?+. Kuten valtiolla on tapana, vastuu päätöksen seurauksista ohjattiin kuntien huoleksi tai maksettavaksi. Edellä esitetyn valossa ei voi kuin olla kerrankin Partasen kanssa samaa mieltä. Liikenneonnettomuudessa käytettiin vahvuutta ?+?, ?+. Pelastusopistoon Kuopioon perustettiin oikein tutkimuskeskus ja alettiin tehdä tutkimusta. Seppo Valavuo kehottaa olemaan unohtamatta naapuria. Tässäkin selvityksessä on tilanne muilta osin vakioitu niin, ettei esimerkiksi rappukäytävässä ole savunpoistotarvetta eikä potilaita. sairaankuljettajat (?+?) avustivat esimerkiksi katon poisotossa, voi kysyä, oliko vahvuus edelleen ?+. s. Valitettavasti päätös ei työntekijöiden ja pelastustoimen asiakkaiden näkökannasta ollut järkevä. Kyseinen hanke sai jo alkuaan päälleen epäilyn tarkoitushakuisesta hankkeesta, joka on vain tutkimuksen jälkeen vahvistunut
alv. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi LUE AMMATTIKIRJA Palokuntatapahtuman järjestäjän opas Palokunnat omaavat pitkät perinteet tapahtumien järjestämisessä. Tapahtumat ovat keskeinen osa palokuntakulttuuria. Järjestäjillä tulee olla tapahtuman tavoite, palokunnan arvot ja tavat sekä vieraanvaraisuus kirkkaasti mielessä. Tapahtuman järjestämiseen kannattaa paneutua. alv. Rakennusten turvamerkit Oppaan tarkoituksena on helpottaa pelastusviranomaisten, suunnittelijoiden, kiinteistöjen edustajien ja asentajien suorittamaa poistumisopasteiden ja palontorjunnan turvamerkkien neuvonta-, valintaja asennustyötä sekä auttaa yhtenäistämään turvamerkkien käyttöä ja antaa ohjeita niiden sijoituksesta, koosta ja materiaalista. Sarja Oppaita palokuntalaisille 1, 62 sivua,2009. Palovaroitinopas Opas auttaa valitsemaan huoneistoon tarkoituksenmukaiset palovaroittimet ja antaa neuvoja niiden tarpeellisesta määrästä, oikeasta sijoituksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Tämä opas on kirjoitettu helpottamaan tapahtuman suunnittelijoiden ja toteuttajien työtä. Hinta 15 euroa, sis. Opas soveltuu pelastusja rakennuslupaviranomaisille, suunnittelijoille, asentajille, kiinteistöjen turvallisuushenkilöille, asuntojen omistajille ja haltijoille, majoitusliikkeiden ja hoitolaitosten toiminnanharjoittajille sekä maahantuojille SPEK opastaa 23, 48 sivua, 2010. Ammattikirjoja puoli sivua huhtikuu.indd 1 12.4.2010 9:27:11. Oppaassa annetaan yleisiä neuvoja myös poistumisreittien turvavalaistuksen tarkoituksenmukaiseen sijoittamiseen. Hinta 23 euroa, sis. Hinta 18 euroa, sis. Lisätietoja messuista: www.turvallisuusmessut.fi Merkitse kalenterii si! Suomen johtavat ammattimessut Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 8.-11.9.2010 Vuoden tärkeimmät päivät! Saman katon alla myös: TaMe_turvallisuus_pelastustieto180310_90x270.indd 1 25.2.2010 15:53:59 R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. alv. SPEK Opastaa 22, 48 sivua, 2009
Uskon, että palokuntatoiminta kasvattaa vastuuntuntoon, yhteistoimintaan ja rohkeuteen. Toinen Nurmon yläasteella pidetyn juhlan yleisöä viihdyttänyt ohjelma numero oli palokuntanuorten suihkuputkisoittokunnan musiikillinen imitaatioesitys, jonka välttämättä jo eteisessä pois lähtöä tehnyt ministeri Mari Kiviniemi halusi ehdottomasti katsoa. Tulen vaaroista ovat asiakaspalvelutehtäviin valmistuvat nuoret saaneet ensiarvoisen tärkeätä tietoa. Tällä kertaa vuorossa oli alipäällystökurssi 30, joka nautnan kuuden vuosikymmenen kehityksen ja samalla saatiin annos silloisen itsenäisen Nurmon kunnan historiaa. Te olette myös tässä työssänne ilmiselvästi onnistuneet! Nurmon VPK:n 60-vuotisjuhlan ehkä kiinnostavin esitys oli yllättäen vuonna 1950 perustetun palokunnan historiikin esitys kuvallisessa muodossa selostuksen kera. Vapaaehtoisten yhdistysten tehtävänä oli muokata yleistä mielipidettä. Tutkinnosta valmistutaan kokiksi, tarjoilijaksi ja vastaanottovirkailijaksi. Ravintoalalle valmistuvat kertovat ruokakulttuuriin kuuluvista etikettisäännöistä ja keittiöalan ammattilaiset valmistavat hienon juhlaillallisen alipäällystökurssilaisille. 6 3/2010 N urmon VPK:n 60-vuotisjuhlassa juhlapuheen pitänyt Hallintoja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) totesi, että VPK-yhdistyksissä laajat kansankerrokset ovat oppineet tasa-arvoisen itsehallinnon periaatteita. Näitä siis harjoiteltiin myös alkuaikojan vapaapalokunnissa. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa. Koulutustilaisuus on hyödyllinen molemmille; alipäällystökurssilaiset saavat tuntumaa koulutusja valistustehtäviin ja keittiöissä ja ravintolasalissa työskentelevät saavat myös omaan työhönsä liittyvää tuiki tarpeellista turvallisuuskoulutusta. Perinteisesti historiikit on esitetty luettelonomaisesti puhujapöntöstä, mutta nurmolaiset näyttivät mallia mobiiliviestinnän aikakaudelta. Alalle opiskelevat vierailevat useassa ryhmässä päivän mittaisella koulutusrupeamalla Pelastusopiston harjoitusalueella, jossa he saavat tuntumaa tuleen ja heille annetaan myös alkusammutuskoulutusta. Sujuvasti tekstien mukana kulkeneet valokuvat kertoivat juhlayleisölle tiiviisti ja selkeästi vapaapalokunKuntaministeri Mari Kiviniemi Nurmon VPK:n juhlassa: ”Palokuntatoiminnan kautta voi vaikuttaa” P elastusopistolla ja Savon ammattija aikuisopistolla on ollut jo vuosia kestänyt yhteistyön perinne, jossa alipäällystökurssilla opiskelevat antavat turvallisuuskoulutusta tuleville ravintola-alan ammattilaisille, jotka opiskelevat hotelli-, ravintolaja cateringalan perustutkinnon. Puheensa lopuksi ministeri kehui nurmolaista VPK-toimintaa. Ne toimivat tien auraajana aivan uudelle ajatukselle siitä, miten yhteiskuntaan voitiin vaikuttaa. Upeasta juhlaillallisesta kurssilaisten puolesta kiittänyt kurssinvanhin Petri Suvimaa kertoi tuntevansa alan opinnot; itsekin kun on oppilaitoksesta valmistunut tarjoilijaksi. Kiviniemi halusi myös korostaa VPK-toiminnassa nuorisotyön merkitystä. Vastavuoroisesti Savon ammattija aikuisopisto kutsuu alipäällystökurssilaiset tutustumaan heidän tarjoamaan opetukseen. – On syytä painottaa, että nämä periaatteet ovat aivan keskeisiä kansavaltaisessa maassamme yhä edelleen: itsehallinto sekä kyky ja oikeus vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen. Ministeri Mari Kiviniemi korosti vapaaehtoisten yhdistysten tehtävää yleisen mielipiteen muokkaajina. Myös rehtori Reijo Tolppi kiitteli oppilaitosten välillä pitkään jatkunutta yhteistyötä toimivaksi ja molempia hyödyttäväksi. Se myös antaa nuorille mahdollisuuden nähdä selvästi ja varsin konkreettisesti syyn ja seurauksen vuorovaikutus. – Vapaapalokunnat olivat ensimmäinen joukkojärjestö Suomessa. Marja Hemmi kertoi opiskelijoilta saadun palautteen olleen turvallisuuskoulutuksesta yksinomaan positiivista. Sittemmin tie on vienyt kokonaan toiselle alalle töihin, turvallisuusalalle. Tuohon aikaan ainakin historiikin kertomana osallistuttiin innokkaasti talkoisiin oman vapaapalokunnan varojen keruuseen. Halu olla avuksi ei ole hävinnyt mihinkään emmekä suostu välinpitämättömyyteen tai kanssaihmisten unohtamiseen arkipäivän elämässämme. Teksti ja kuva: Esa Aalto Petri Suvimaa kiitti kurssilaisten puolesta hienosta juhlaillallisesta ja lopuksi nostettiin malja hienon hetken kunniaksi. Juhlaillallista emännöivät koulutuspäällikkö Marja Hemmi ja opettaja Petra Savolainen. Teksti ja kuvat: Pauli Mörsky Kahden koulun hedelmällinen yhteistyö – turvallisuuskouluttajille juhlaillallinen ti juhlaillallisen yhdessä rehtori Reijo Tolpin ja vanhemman opettajan Ilkka Kaarakaisen kanssa. – Vaikka valtio ja kunnat koittavat tehdä parhaansa yhteisen edun eteen, on se vain jotenkin turvallisuuden tunnetta lisäävää, kun tietää, että ihmisten omatoimisuus on voimissaan. – Monissa palautteissa päivää harjoitusalueella on luonnehdittu paitsi unohtumattomaksi myös hyödylliseksi. Päällikkö Teemu Luukko jakoi Nurmon palokuntanuorille liiton pronssiset harrastusmerkit. – Vapaapalokunnat tekevät suomalaisen nuorison parissa tärkeätä työtä
Mies on kisannut aiemmin Hong Kongissa ja Australiassa. Vinkkejä saa myös varusteiden hankintaan, jäillä liikkumiseen ja pelastamiseen sekä pelastautumiseen eri tilanteissa. tänä vuonna Daegussa, EteläKoreassa 21.–29. maratonjuoksuja, karatea, uintia, sulkapalloa, purjehdusta ja shakkia. Suomen lippu ei liehunut avajaiskentällä Hey Jude -yhteislaulun aikana, mutta avajaismarssiin saatiin sentään sinivalkoista väriä, kun järjestäjät bongasivat lipunkantajaksi suomipipoisen palomies-sairaankuljettaja Jari Tarvuksen Varkaudesta. Liverpoolin kisoja isännöi Merseyside Fire Rescue. Linjaukset majoitusperiaatteista on tehty yhdessä rakennusvalvonnan kanssa. Oppaassa on vältetty turhia kikkailuja ja luotettu selkeän asiatiedon voimaan. Seuraavan kerran kilpaillaan Koreassa vuonna ????. Puolimaratonin suomalaiset eli Kimmo Kaisto Pelastustiedosta (vas.), Ari Keijonen Palopäällystöliitosta ja Pekka Vänskä sekä Teija Mankkinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ovat urakkansa suorittaneet. maasta, kun kolmisentuhatta osallistujaa mitteli taitojaan ?. 3/2010 7 Nyt kisataan Etelä-Koreassa Unohtumattomat palomiesten maailmankisat järjestetään joka toinen vuosi eri puolilla maailmaa. Mahtava tapa matkustaa ja tutustua mukaviin ihmisiin sekä alaan eri puolilla maailmaa! Liverpoolissa järjestettiin samaan aikaan myös alan konferenssi ja messut. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tekemässä 15-sivuisessa ohjeessa on muun muassa turvallisuustarkistuslista ja elvytysohjeita. Oppaalle oli tarvetta, kun tarjolla oli vain vanhentuneita tai liian lapsellisia esitteitä. Syynä oli myös se, että pelastuslaitos haluaa entistä vahvemmin tehdä turvallisuustyötä muunkin kuin paloturvallisuuden eteen. Majoituksen järjestäjäorganisaatiosta on nimetty ylin vastuuhenkilö, joka ei yleensä ole koulun henkilökuntaa. vuotta sitten. Tyypillisiä ovat yöpymiset urheilutilaisuuksien, konserttien ja yleensäkin massatapahtumien yhteydessäs. – Tietääksemme Savonlinnan palolaitoksella on tehty vastaavia ohjeita aiemmin, myös muillakin pelastuslaitoksilla on ko. Paukkuliivit kun vaativat vuosittaisen tarkistuksen ja säännöllistä huoltoa. Nyt kymmenettä kertaa järjestetyt World Firefighter Games -kisat pidettiin ensimmäistä kertaa Uudessa-Seelannissa ?. Kouluja ei ole suunniteltu majoituskäyttöön, siksi tarvitaan erillinen tilapäismajoituksen majoitusohje. Porukkahenki oli huipussaan ja kisapassi aukaisi ovet moneen paikkaan. Majoittujat eivät aina tunne edes toisiaan, saati majoitustiloja. Tavoite on, että omistaja hakisi tilapäismajoitustiloista rakennusvalvonnan hyväksynnän ennakkoon, tällöin riittäisi ilmoitus pelastusviranomaiselle majoituksesta. 75 lajin joukosta löytyy mm. Naama irvessä ei tarvi kisata, vaan voi myös luoda hyviä suhteita alan ihmisiin. Tuloksia on saatu, sillä turvallisuustaso näyttäisi parantuneen. Aloittelevalle veneilijälle kerrotaan esimerkiksi, mikä ero kelluntaja pelastusliiveillä on käytännössä – nykyisin suosittuja paukkuliivejä unohtamatta. – Meillä ei ole tilastotietoa tsilapäismajoituksista , mutta majoituspaikat on määritelty ohjeessa ja ne hyväksytään ennakkoon. eri lajissa aina maratonista soutuun ja pyöräilyyn. Opasta on painettu alkuun 32000 kappaletta ja sitä jaetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen pelastuslaitosten alueella. Tilapäismajoitusohjeeseen pääset osoitteesta http://www.kuopio.fi > Kuopion kaupunki > Virastot ja laitokset > Pohjois-Savon pelastuslaitos > Tilapäismajoitus Turvallisuutta tilapäismajoitukseen P ohjois-Savon pelastuslaitos on julkaissut mainion 24-sivuisen vesiturvaoppaan. Muita kisapaikkoja ovat olleet USA, Australia, Kanada, EteläAfrikka, Ranska ja Hong Kong. Siellä nähdään! Lisätietoja osoitteessa: http://wfg????.daegu.go.kr/wfg/ Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Viime vuonna Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta eläköitynyt aluepalopäällikkö Ensio Jokinen ahkeroi Liverpoolissa seipäässä, pituudessa ja korkeudessa. Vesiturvaoppaan on tehnyt Pohjois-Savon pelastuslaitoksen työryhmä, jossa vetäjänä oli laitoksen sukellusvastaava, paloesimies Harri Saastamoinen. Hänellä ei useinkaan ole riittäviä tietoja varautumiseen ja siihen ohjeet tuovat parannusta. – Ennen ohjeistusta riskit ovat olleet mielestämme suuretkin. elokuuta. Ryhmä löytyy myös Facebookista. Tilapäismajoituksen käyttäjiä on lapsista vanhuksiin. Yhdennettoista kisat järjestetään / ”Kolmiottelijat” Lucie ja Rick Wennerstrom Kanadasta osallistuivat pilke silmässä lajeihin ”Dragon Boat Racing, Fire Truck Challenge ja ”Treasure Hunt”. L iverpool Englannissa tiedetään ehkä parhaiten jalkapallosta ja kohtuullisen tunnetusta Beatles-yhtyeestä. Lisätietoja saa sähköpostilla: wfg2010@hotmail.com tai virallisilta nettisivuilta: www. ohjeita. Vuonna 2008 kisattiin Liverpoolissa. Poistuminen mahdollisissa onnettomuustapauk sissa on hyvinkin erilaista kuin tutussa ympäristössä, kertoo riskienhallintapäällikkö Jukka Koponen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Kymmenen päivän ajan katukuvaa värittivät myös palomiehet ympäri maailmaa ?. wfg2010.com. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ennakoimalla tulevat tilanteet. Ohje tarkentaa pelastussuunnitelmaa majoitustoiminnan osalta. Tämä voi unohtua koMainio vesiturvaopas keneeltakin merikarhulta. Ohjeista on tiedotettu laitoksen henkilöstölle sekä kuntien kouluille ja ohjeet ovat myös internet-sivuillamme. Riskienhallintapäällikkö Jukka Koponen Pohjois-Savon pelastuslaitos. Tilaspäismajoituksen ohjeista on vastannut pelastuslaitoksen riskienhallintatiimi, palotarkastajat ja riskienhallintapäällikkö. Tulin, näin, Liverpool... Opas sai erinomaista palautetta, kun sitä jaettiin muun muas sa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen omassa vesiturvallisuusvalistustapahtumassa maaliskuussa. Kuvat ovat havainnollisia ja laadukkaita. ”H enkilöja paloturvallisuudesta huolehtiminen on olennainen osa myös tilapäisessä majoitustilanteessa, jossa henkilöt majoittuvat entuudestaan outoon rakennukseen. – Ohjeet on tarkoitettu rakennuksen omistajille ja käyttäjille, majoituksen järjestäjille ja pelastuslaitokselle. Paloasemien vastuuhenkilöt ja henkilöstö tekevät käytännön työt. On voinut puuttua palovaroittimia ja poistumisopasteita, ovien lukitukset eivät ole vastanneet majoitustoimintaa, tilat ovat olleet käyttäjille entuudestaan outoja ja he ovat päässeet rakennuksen muihin tiloihin lisäten vahingontekoriskiä, Koponen luettelee ja jatkaa. – Kiinteistön käyttötarkoituksen tilapäinen muuttuminen on otettava huomioon pelastussuunnitelmaa laadittaessa yhdenmukaisuuden vuoksi ja jotta pelastusviranomaiset tietävät majoitustilanteet
Sammutustöiden ollessa kiivaimmillaan sikalan liekeissä olevan osan loputkin puiset kattotuolit paloivat loppuun. 8 3/2010 Kun eläintila syttyy tuleen, eläinten selviytymisennuste on huono. – Vesihuolto pelasi sammutustöiden ajan loistavasti. Ainoa murhe oli oikeastaan lumi. Paloasemille hälytykset suuresta rakennuspalosta ehtivät molemmin puolin kello 18.35:tä. A lastaron Lauroisissa sijaitsevan sikalan isäntä havaitsi L-muotoisen sikalan L-kärjen katon syttyneen tuleen keskiviikkoiltana hieman ennen puoli seitsemää. Kun tulen leviäminen saatiin pysähtymään, ei lumikaan loppujen lopuksi suuri ongelma ollut, palomestari kertaa. Romahtanut kattorakenne jäi makaamaan kiviseinien Valtteina nopeus, palon rajaus ja ripaus tuuria Valtaosa eläimistä pelastettiin sikalapalossa Loimaalla Alastaron sikalapaloa oli sammuttamassa 15 yksikköä. Sitä oli rakennuksen ympärillä niin paljon, että kaikki eläimet jouduttiin ottamaan ulos yhdestä ovesta. Tuli rajataan Vajaat 20 kilometriä kauempaa lähteneet loimaalaiset saapuivat kohteeseen noin kahdeksan minuuttia alastarolaisten virkaveljiensä jälkeen. Se romahti syttymiskohdasta, kun saavuimme. Sikalan kattorakenteisiin oli ruuvattu yhden Gyproc-levyn vahvuinen eriste, joka jakoi L-muotoisen rakennuksen uuden ja vanhan osan erillisiin palo-osastoihin. Lisää pelastettavia Hiukan pelastustoimen perässä paikalle saapui ensimmäinen eläinlääkäri. Hän järjesti paikalle nopeasti karja-autoja. 13-millinen kipsilevy kesti kriittiset minuutit siihen saakka, kunnes pelastustoimen ammattilaiset ennättivät paikalle. Siksi ensimmäisissä tiedotteissamme arvioitiin, että 1200 siasta noin puolet saataisiin pelastettua. – Aluksi vaikutti siltä, että vähintään kaikki rakennuksen palavassa osassa olevat porsaat menehtyisivät. Peltikatto romahti. Tässä vaiheessa illan tapahtumia kuvaan astui mukaan rahtunen tuuria. Ryhdyimme siis suojaamaan palamatonta osaa tulen leviämiseltä, Vaparanta kertaa. Onneksi Alastaron paloasemalla oli väkeä, kun hälytys tuli, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen Loimaan palolaitoksen palomestari Harri Vaparanta kehaisee puolivakinaisia alastarolaisia. Katto roihusi ilmiliekeissä. – Paikan päällä näki heti, että sikalan vanhan osan katto oli jo palamisvaiheessa. Isännän soittama hätäpuhelu vastaanotettiin hätäkeskuksessa kello 18.32,19. Keskiviikkoiltana 17. – Tällä kerralla sekin riitti”, Vaparanta toteaa. Mies juoksi paikalle käsisammuttimen kanssa, mutta havaitsi nopeasti, että mitään ei ollut tehtävissä. maaliskuuta Loimaan Alastarolla syttyneestä sikalapalosta pelastui kuitenkin tuhat porsasta ja sikaa – yli 80 prosenttia rakennuksen asukeista. Lähimpänä palopaikkaa sijaitsevan Alastaron paloaseman sammutusauto oli matkalla palopaikalle kolmen minuutin kuluttua hälytyksestä ja perillä kello 18.46. Tässä vaiheessa illan tapahtumia nopea toiminta alkoi kuitenkin maksaa itseään takaisin. Kaikkiaan sammutusja pelastustyöt kestivät noin 14 tuntia. Onnistuneen operaation avainsanoja olivat nopeus ja palon rajaus, mutta ripaus tuuriakin tarvittiin. – Se oli nopeaa toimintaa. Teksti: Pasi Salo Kuvat: Timo Kesti, Marika Timonen, Pasi Salo
Tämän asian suhteen avainsanoja olivat viranomaisPalossa menehtyi noin 200 porsasta, 400 vähemmän kuin aluksi pelättiin. Palon syttymissyy jäänee arvoitukseksi, sillä syttymiskohta tuhoutui palossa pahoin. – Kun eläimet oli pelastettu, pääsimme hoitamaan palaneen osan loppusammutuksen. Kanoja taas on lähes mahdoton pelastaa, kun kanala syttyy tuleen. Kello 9.15 poistuin paikalta ja jätin jälkivartiointivastuun isännälle, palomestari Vaparanta päättää raporttinsa tapahtumista. Koska tilakoot ovat kasvaneet, tulipalojen aiheuttamat tuhot ovat muuttuneet vuosi vuodelta mittavammiksi. Noin viiden korvilla aamulla tuhatkunta palosta selviytynyttä porsasta oli siirretty karja-autoilla kolmeen lähialueen sikalaan, joista löytyi tilapäinen sijoitusmahdollisuus. Vahingot jäivät alle pelastuslaitoksen oman tutkintakynnyksen. – Kun lopulta pääsimme sukeltamaan sisään, huomasimme, että suuri osa porsaista oli edelleen hengissä jopa siinä osassa rakennusta, mistä katto oli tullut alas, Vaparanta kertoo. Tilanteita pyritään silti ennakoimaan järjestämällä pelastusharjoituksia yhteistyössä maatilojen kanssa. – Nauta ja hevonen puolestaan ovat paitsi arvaamattomia myös isoja. Tässä Alastaron tapauksessa ne tosin käyttäytyivät yllättävänkin rauhallisesti. Palomestari Harri Vaparanta antaa miehistölleen kiitettävän arvosanan toiminnasta Alastaron sikalapalon yhteydessä.. Karja-auton kuljettajat ryhtyivät siirtämään hyväkuntoisia porsaita ulos autoihin. Teurasiässä olevat siat kuljetettiin suoraan teurastamoihin. Suurin osa kuolleista porsaista menehtyi kuumuuteen tai hapen puutteeseen. Tuhat pelastui Loppujen lopuksi Alastaron sikalapalossa kuoli noin 200 porsasta, 400 vähemmän kuin ensin pelättiin. 3/2010 9 varaan, ja pelti taittui katon keskikohdasta alaspäin jättäen ulkoseinien vierustoille poispääsytien savulle ja sisäänpääsytien ilmalle. – Yö oli aika raskas, siis ihan fyysisestikin, Vaparanta muistelee. – Kaikki eläimet käyttäytyvät hädän hetkellä arvaamattomasti. Joskus tämä ikävä tosiasia pätee myös sikoihin ja nautoihin. Niiden kanssa on oltava pelastustilanteessa hyvin varovainen, Vaparanta jatkaa ja huomauttaa, että karjaauton kuljettajien ja eläinlääkärien eläintenkäsittelytaito on tärkeä osa eläintilapalojen pelastustoimien onnistumista. – Esimerkiksi sika ei lähde vapaaehtoisesti karsinastaan edes tulipalon vuoksi. Vaikka siinä onnistuttaisiinkin, kanat teurastetaan aina, jos savu ja tuli tekevät kanalasta elinkelvottoman muutamaksikin päiväksi. Eläintilojen sammutusja pelastustyöt ovat tuttuja maalaiskaupungin paloja pelastusmiehistölle. – Eläinten pelastaminen tulipalosta on aina vaikeaa, Vaparanta kertoo kokemuksesta. Pahasti loukkaantuneille eläimille eläinlääkäri määräsi hätäteurastuksen paikan päällä. Rikosta tapauksen yhteydessä ei epäillä. Alastaron sikalapalon tapauksessa porsaiden siirtäminen onnistui, koska sopivat tilat löytyivät nopeasti ja riittävän läheltä. Alkoi ripeä eläinten pelastusoperaatio. Palomiehet auttoivat nostelemalla osan porsaista ikkunan kautta ulos ulkona odottaville vastaanottajille. Kaikkiaan sikalapaloa oli illan, yön ja aamun aikana hoitamassa 43 pelastustoimen miehistön jäsentä sekä seitsemän alipäällystön ja kolme päällystön jäsentä eri puolilta Varsinais-Suomea. Vaikeasti pelastettavia Eläintilojen paloja sattuu maatalousvaltaisen Loimaan lähialueilla muutamia vuosittain. Tautivaaran takia tulipalosta pelastuneita kanoja ei voida siirtää tilalta toiselle
Rahkala nostaa säädöksiin perustuvaksi ongelmaksi muun muassa tuotantorakennusten palo-osastojen isot pinta-alat. Tuotantorakennusten suojaustasoa tulisi siis nostaa huomioiden toimintavalmiusaika pelastustoimien aloittamiselle kohteessa. – Kyllä minä ainakin yhdeksikön antaisin arvosanaksi toiminnastamme tässä kyseisessä tapauksessa, palomestari Harri Vaparanta jakaa tunnustusta miehistölleen ja muille pelastustöihin osallistuneille. Maatalouden tuotantorakennukset sijaitsevat usein syvällä haja-asutusalueilla, paloasemat puolestaan taajamissa. – Meille pelastustoimen väelle ihmisten ja eläinten hengen turvaaminen on tärkein asia, vasta sitten tulevat muut. Johtava palotarkastaja haluaisi nähdä jatkossa enemmän lattiasta peltikattoon saakka Paloturvallisuus ja rakennuskustannukset törmäävät eläintiloilla ylettyviä palo-osastointeja. Kun osa maaseudun paloasemista toimii vielä sopimuspalokunta-pohjalta, kynnyskysymykseksi nousevat toimintavalmiusajat. Suurin yksittäinen heikkous on silti yksikerroksisten eläintilojen välipohja. Jatkossa paremmin Jarko Rahkamolla on suuria odotuksia liittyen toimialan uudistuvaan lainsäädäntöön. Se on lähes poikkeuksetta palavarakenteinen. Paloilmoitinja sammutinjärjestelmät kehittyvät, ja tuotantorakennuskanta uusiutuu. Tuotantotiloilla meidän arvomme ja kustannuskysymykset törmäävät hyvin usein. Hän uskoo, että tuleva riskienarviointijärjestelmä auttaa järkeistämään maatalouden tuotantorakennuksia koskevia säädöksiä. Tilanne on muuttunut sitä ongelmallisemmaksi mitä isommiksi maatalouden tuotantorakennukset ovat kasvaneet. Moni asia siis loksahti kohdalleen Loimaan Alastaron Lauroisissa suoritetuissa sammutusja pelastustöissä. Käytännössä tuli leviää juuri yläpohjaa pitkin muihin palo-osastoihin. 10 3/2010 Eläintilojen paloja sattuu maatalousvaltaisen Loimaan lähialueilla muutamia vuosittain. – Kun huomioidaan pelastusorganisaation suhde kohteeseen, paloturvallisuus on otettava nykyistä paremmin huomioon jo uusien tuotantorakennusten suunnittelussa eli rakennusteknisissä ratkaisuissa, Rahkamo linjaa. Koska tilakoot ovat kasvaneet, tulipalojen aiheuttamat tuhot ovat muuttuneet vuosi vuodelta mittavammiksi.. Loimaan toiminta-alueeltakin löytyy jo yli hehtaarin kokoisia sikaloita ja yli sadantuhannen broilerin kasvattamoita. L oimaan paloaseman johtava palotarkastaja Jarko Rahkala näkee, että paloturvallisuuden suhteen eläintilojen menneisyys on heikohko, mutta tulevaisuus valoisa. Ullakkotiloissa palo-osastot katkaisevat hormi-efektin mahdollisuuden, mutta palon leviämistä lattiatason palo-osastoissa ne eivät estä. Teksti: Pasi Salo Johtava palotarkastaja Jarko Rahkala haluaisi eläintiloihin lattiasta kattoon saakka ulottuvia palo-osastoja. Kun lisäksi pelastuslaitoksissa tarkastustoimen luonne muuttuu valvontajärjestelmäksi ja riskiperusteiseksi, rakennuksen suunnittelijan, rakennuttajan, lupaviranomaisen ja pelastustoimen välinen yhteistyö tiivistyy. Tämä on tietenkin kustannuskysymys. Tämä kohentaa paloturvallisuutta varmasti. Johtava palotarkastaja näkee, että eläintilojen paloturvallisuus on muutenkin kohenemassa. Monen tilan kohdalla ne voivat muodostua yllättävän pitkiksi. ten keskinäinen kommunikointi ja paikallistuntemus. – Maatalouden tuotantorakennuksia koskevat säädökset eivät ole perinteisesti olleet yhtä tiukkoja kuin teollisuusrakentamisen, Rahkala selvittää lähes 40 vuoden kokemuksella
Menneinä vuosina kaupunkilaiset tiesivät, että kun sammutusauto ja tikasauto menivät peräkanaa sireenit ulvoen kaupungin halki Pääsylahteen, ne menivät yleensä ”Soomannille”. 3/2010 11 UPM rakentaa Savonlinnaan maailman tehokkaimman koivuvaneritehtaan. Sen vahvuus on 1+1+12. Paloturvallisuuden parannuttua hälytykset vaneritehtaalle ovat vähentyneet. Sittemmin tehdasta on laajennettu, muun muassa 1970-luvulla, jolloin Savonlinnassa aloitettiin vanerin jatkojalostus. Savonlinnan vaneritehtaalla paloturvallisuudesta huolehtii oma tehdaspalokunta. Vaneritehdas on vuosien varrella työllistänyt ahkerasti myös paikallista palokuntaa. Alkuvuodesta julkistettu lähes 20 miljoonan investointi tehtaan modernisointiin ja laajennukseen on merkittävä piristysruiske väestötappiota potevalle eteläsavolaiselle pikkukaupungille. – Kalusto on ajanmukainen, siinä UPM ei ole säästellyt, tehdaspalokunnan päällikkö Jukka Rantasalo kiittelee. Myös paloturvallisuudessa tehdas tulee olemaan luokkansa ykkönen. Itse paloilmaisin on tehtaan uumenissa ja toimii, vaikka valvomo halvaantuisikin. Savonlinnaan maailman tehokkain koivuvaneritehdas Paloturvallisuudessa ei tingitä Teksti ja kuvat: Launo Päivätie Vaneritehtaan valvomon tietokone MM8000 kertoo kaiken, mitä tehdasalueen turvallisuudesta tarvitaan tietää. Kuvassa Jukka Rantasalo (vas.) ja Jyri Silmäri.. Työntekijöitä tehtaalla on noin 300. U PM:n vaneritehdas on Savonlinnan suurin teollinen työnantaja. Täältä lähtevät muun muassa automaattiset tekstiviestit päivystävän palomestarin kännykkään. Kuiva puru ja puupöly syttyvät helposti pienestäkin kipinästä tai koneiden ylikuumenemisesta. Vanerin valmistuksella on Savonlinnassa pitkät perinteet. Kalustona tehdaspalokunnalla on kiinteällä moottoriruiskulla ja irtoruiskulla varustettu sammutusauto ja miehistönkuljetusauto sekä kahdet savusukelluslaitteet. Puru ja pöly syttyvät helposti Mekaanisen puunjalostuksen laitokset ovat paloturvallisuuden kannalta riskikohteita. Tehdas paloi lähes kokonaan vuonna 1930, mutta rakennettiin uudelleen. Wilhelm Schaumanin vaneritehdas aloitti toimintansa jo vuonna 1921. – Varaudutaan ja valmentaudutaan erilaisiin tilanteisiin, huolletaan kalustoa ja tutustutaan alan laiteuutuuksiin, päällikkö luettelee. Palokunta harjoittelee pari tuntia joka toinen viikko. Etelä-Savon pelastuslaitos on ollut alusta alkaen mukana tehtaan suunnittelussa
Koska vaneritehtaalla on kyseessä iso riski ja suuret taloudelliset arvot, jokaiseen sieltä tulevaan hälytykseen lähdetään keskisuurella vasteella. Aidan ulkopuolelle ei kuitenkaan lähdetä niin, että tehtaan oma paloturvallisuus vaarantuu. Hänen mukaansa yhteistyö tehtaan oman palokunnan ja pelastuslaitoksen kanssa toimii kitkatta, niin harjoituksissa kuin tosi paikan tullen. – Ne näyttivät jälleen tehonsa. Ammattitaito kehittyy ja rutiini kasvaa moU PM:n Savonlinnan vaneritehtaalla keskiviikkona 10. Uhkaava palo torjuttiin hyvällä yhteistyöllä Pelastuspäällikkö Jyri Silmärin mielestä on kaikkien etu, että tehdaspalokunnan väki osallistuu vapaapalokuntatyöhön myös tehdasalueen aitojen ulkopuolella. Kun kyseessä on monen sadan ihmisen työpaikka ja suuret taloudelliset arvot, toimimme aina etupainotteisesti, mieluummin varman päälle, Peltonen selvittää. Myös projektipäällikkö Henrik Sjögren korostaa sammutustöiden nopeuden tärkeyttä. Hyvän sprinklerijärjestelmän ja palokuntien ripeän toiminnan ansiosta pahimmalta kuitenkin vältyttiin. Automaattinen palohälytys lähtee välittömästi myös aluehälytyskeskukseen Mikkeliin, josta se tulee yhtä automaattisesti Savonlinnan paloasemalle. Kukaan ei loukkaantunut. Moni heistä osallistuu vapaapalokuntatyöhön, eli on henkeen ja vereen palokunta-aatteen karkaisemia. Sprinklereiden ansiosta palo onnistuttiin rajaamaan lämmön talteenottohuoneeseen ja vahingot jäivät vähäisiksi, hän kertoo. – Kun he työskentelevät eri vuoroissa, palokunta on aina nopeasti toimintavalmis. Projektipäällikkö Henrik Sjögrenin mukaan tärkeimpiä vahingon kehittymisen kannalta ovat nimenomaan ensimmäiset sekunnit.. Tässä työssä hän toimii tiiviissä yhteistyössä paloviranomaisten kanssa. Tämän yhteistyön ansiosta maaliskuinenkin uhkaava palonalku torjuttiin ja aineelliset vahingot jäivät pieniksi. – Tärkeimpiä vahingon (tulipalon) kehittymisen kannalta ovat nimenomaan ensimmäiset sekunnit, hän tietää. Sammutustöitä johtanut päivystävä palomestari Antti Peltonen kehuu tehtaan paloturvallisuusjärjestelmiä. – Meillä on ammattitaito ja heillä sen lisäksi tehtaan paikallistuntemus. maaliskuuta aamuyöllä syttyneessä tulipalossa oli ainekset isompaankin. 12 3/2010 Ensisekunnit tärkeitä Tehdaspalokunnan väki koostuu vaneritehtaan työntekijöistä. Tehtaan katolla olevan lämmön talteenottojärjestelmän toimintahäiriöstä alkunsa saanut palo oli levitä ilmastointikanavia pitkin suurpaloksi. lemmin puolin aitaa toimittaessa, pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon pelastuslaitokselta sanoo. Porit auki palokunnan tulla Kun häly käy vaneritehtaalla, etujoukkona palopaikalle rientää tehdaspalokunta. Tytöntekijät joutuivat poistumaan tehdashallista runsaan savunmuodostuksen takia. Mikäli onnettomuus etenee suurpaloksi, hälytys lähtee kaikille Savonlinnan seudun yhdeksälle yksikölle. Päivystävä palomestari ja paloesimies saavat tekstiviestinä kännykkäänsä tarkemmat tiedot, mikä tehtaalla palaa, missä palaa ja mistä ovesta mennään sisälle. Tehdaspalokunnan väki ei ole pelkästään palkkasammuttajia. Läheskään aina hälytyksessä ei ole kysymys palosta, vaan se voi johtua myös esimerkiksi automaattisen sammutusjärjestelmän häiriöstä. Sjögren vetää Savonlinnan vaneritehtaan laajennusprojektia. – Meille tulipalo on aina tulipalo niin kauan kuin toisin todetaan. Siinä sen tehokkuus, tehdaspäällikkö Tommi Takanen sanoo. Käytännössä se on kolme lähintä yksikköä: yksi Savonlinnan vakinaisesta palokunnasta ja yksiköt Miekkoniemen ja Kerimäen vapaapalokunnista. Operaatiota johtaa päivystävä palomestari. Savonlinnan palokunta ehti paikalle 12 minuutissa, lähes yhtä aikaa UPM:n oman tehdaspalokunnan kanssa. Tarpeen tullen UPM:n tehdaspalokunta antaa apuaan myös vakinaiselle palokunnalle. Tehtaan portit ovat jo auki, kun palokunta ehtii paikalle. Alussa tilanne näytti uhkaavalta ja Peltonen kutsui paikalle lisävoimia; yksikön Kerimäeltä ja Savonlinnan sekä Miekkoniemen vapaapalokunnat. – Se on hyvä asia. Tehtaan alkupään tuotanto keskeytyi vain muutamaksi tunniksi. Vuorossa olleet työntekijät havaitsivat palon ja hälyttivät automaattihälytyksellä hätäkeskuksen
– Ja onhan meillä sopimusyksiköitä myös sillan tällä puolella, pelastuspäällikkö Silmäri muistuttaa. * IP65 * Saatavissa myös ATEX-versiona CT-MultiCom: Ceotronicsin käyttö-yksikkö radiopuhelimille sisäänrakennetulla kaiuttimella ja mikrofonilla, sekä liitäntä kommunikaatiojärjestelmälle. 3/2010 13 Paloturvallisuutta rakenteellisin keinoin Vaikka Savonlinnan vaneritehdas toimiikin osittain 1930-luvulta peräisin olevassa sokkeloisessa tehdaskiinteistössä, sen paloturvallisuus on ajan tasalla. Vaikka osa vaneritehtaan sprinklerijärjestelmistä on vuosikymmenten takaa, ne ovat täysin toimintakuntoisia ja vastaavat tämän päivän vaatimuksia. Takasen mielestä Savonlinnassa tehdaspalokunnan merkitys korostuu, koska vaneritehdas sijaitsee toisella puolella kaupunkia kuin paloasema. – Tarkkaa rahamäärää on vaikea edes laskea, koska summat ovat ”eri riveillä” kokonaiskustannusten sisällä. Huomattava osa paloturvallisuustöistä on rakenteellisia ratkaisuja, jotka tehtäisiin joka tapauksessa. Avattava silta palokunnan tiellä Sjögrenin mukaan oma tehdaspalokunta ei ole pakollinen, mutta ”voimakkaasti suositeltava”. Tehtaan kaikissa tiloissa on 100-prosenttinen sprinklerijärjestelmä. Onneksi paloautot eivät kovin usein ole jääneet sillan taakse. Ja välissä on vielä valtatien nostosilta. Täysin automatisoitu palohälytysjärjestelmä uusittiin kaksi vuotta sitten. – Ottaa aikansa ennen kuin paloautot pääsevät tänne ruuhkaisen kaupungin läpi. Projektipäällikkö Sjögren ei esitä tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon lähes 20 miljoonan euron kokonaisinvestoinnista menee paloturvallisuuteen. – Suositus tulee vakuutusmaksujen kautta. hälytystoiminto * 4-napainen jakki * 3,5 mm jakkiliitin korvakuulokkeelle * LED näyttö toiminnoille * Pallo-suuntakuvioinen mikrofoni * Paloturvallinen ja iskunkestävä kotelointi * Vyöpidike 360. Tehdaspäällikkö Tommi Takanen (vas.) ja tehdaspalokunnan päällikkö Jukka Rantasalo ymmärtävät oman tehdaspalokunnan tärkeyden.. Siinä yhteydessä hankitut niin sanotut molasse.backman@kolumbus.fi • Phone +358 50 3233 476 www.ceotronics.com Uusi: CT-MultiCom Monitoiminen: * Iso selkeä PTT-painike * Painike esim. kaiutin päälle?/?pois * Painike suojarenkaalla esim. Tehdaspalokunnan ansiosta niihin saadaan huojennusta. Booth 86, Hall 3 nikriteeri-ilmaisimet ovat vähentäneet turhat hälytykset minimiin
14 3/2010. Ilman viranomaismandaattia on vaikeaa toimia. Jo ennen kuin pyyntö virka-avusta on tehty. Lain 10§ 2 kohdan mukaan liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ovat torjuntaviranomaisia ryhdyttyään aluskemikaalivahingon torjuntaan. Pykälän 8 viranomaisluetteloon on siten lisättävä myös alueellinen pelastuslaitos.” Kumotussa laissa torjuntavastuu selkeä Kumotussa alusöljyvahinkolaissa (16.3.1979/300) alueen pelastustoimella oli oikeus oma-aloitteisesti ryhtyä torjumaan aluskemikaalivahinkoa: ”27b§ Alueen pelastustoimi on velvollinen antamaan pyydettäessä virka-apua aluskemikaalivahinkojen torjuntaviranomaiselle. Pelastuslaitoksista muun muassa Kymenlaakson pelastuslaitos ja Helsingin pelastuslaitos sekä Suomen Palopäällystöliitto ry esittivät lausunnoissaan huolensa aluskemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, sillä alueen pelastustoimelle ei ollut varattu edes virka-apuviranomaisen roolia. Toisen viranomaisen tehtäväalueelle ei ole syytä mennä, jos lainsäädäntö ei ole tehtävään antanut valtuutusta. Sen ei tule tapahtua vain pyydettäessä. Kyseiseen huolestuneisuuteen otti osaa myös Suomen ympäristökeskus lausunnossaan: ”2 luvussa alueellinen pelastuslaitos on määrättävä torjuntaviranomaiseksi myös aluskemikaalivahingoissa. Vastaavaa ei yleisesti ole muilta viranomaisilta saatavilla. Momentin sivulause ehdotetaan jätettäväksi pois. momentti voisi olla: "Alueen pelastustoimi on velvollinen osallistumaan aluskemikaalivahinkojen torjuntaan". Nyt voimassa olevassa öljyvahinkojen torjuntalaissa alueen pelastustoimi osallistuu vain pyydettäessä aluskemikaalivahinkojen torjuntaan. Alueen pelastustoimella ei ole toimivaltaa aloittaa torjuntaa, vaan sen on odotettava mahdollista virka-avun pyyntöä. Pelastuslaitoksilla on sangen hyvät valmiudet toimia aluskemikaalivahinkotapauksissa, sillä heillä on kemikaalionnettomuuksiin koulutettua henkilöstöä ja tarvittavaa torjuntakalustoa. Ilpo Tolonen kertoi uudesta öljyvahinkojen torjuntalaista SPPL:n opintopäivillä Tahkolla. 7 §:n 2. Kirjeessään ympäristöministeriölle pelastuslaitos on pyytänyt saada tietää, kuinka menetellään aluskemikaalivahinkotilanteissa nyt voimassa olevan lain aikana, jotta mahdollisen aluskemikaalivahingon torjunta voitaisiin aloittaa ilman viivytyksiä. Tämä asettaa alueen pelastustoimen vaikeaan asemaan etenkin Kotkan ja Haminan kemikaalisatamien läheisyydessä tapahtuvissa aluskemikaalivahingoissa. Ympäristöministeriölle esitetty lain muutosta Pelastuslaitos on lähettänyt kirjeen ympäristöministeriölle. Luonnoksessa puhutti alan toimijoita etenkin jälkivahinkojen torjunnan ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan järjestäminen. Viive tapahtuu muun muassa häTeksti: Ilpo Tolonen Kuvat: Kimmo Kaisto Kuva on viranomaisten ”SIRKKA”yhteisharjoituksesta Helsingistä vuodelta 2008. Jos vahingon torjuminen sitä vaatii, alueen pelastustoimen on ryhdyttävä pikaisesti torjuntavalmiutensa edellyttämiin toimiin. Kuinka toimitaan nyt. KirYmpäristöministeriö jätti huomiotta öljyvahinkojen torjuntalaista annetut lausunnot Uusi laki pudotti pelastustoimen viranomaisroolin pois jeessä esitetään jo lausunnoissa julkituotua tarvetta muuttaa nyt voimaan astunutta lakia: ”Kymenlaakson pelastuslaitos esittää, että öljyvahinkojen torjuntalakia (N:0 1673) muutetaan lisäämällä 10§ 2 kohtaan: aluskemikaalivahingoissa alueen pelastustoimi ryhdyttyään aluskemikaalivahingon torjuntaan.” Onko yhteiskunnan etu, että pelastustoimi on syrjäytetty torjuntaviranomaisen roolista. Ö ljyvahinkojen torjuntalakia valmisteltiin pitkään ja lausuntokierros toteutettiin jo kesällä 2008. Laissa lukee, että alueen pelastustoimi osallistuu pyydettäessä torjuntaan ja pyytäjänä on Suomen ympäristökeskus tai sen asettama torjuntatöiden johtaja. 14 3/2010 Uusi öljyvahinkojen torjuntalaki astui voimaan tämä vuoden alussa, mutta pelastustoimella ei ole uuden lain perusteella viranomaisroolia aluskemikaalivahingoissa
Lausunnot vaikuttivat hallituksen esityksen viimeistelyyn osa enemmän ja osa vähemmän. Miksi tästä asiasta annettuja lausuntoja ei ole otettu huomioon, jopa Suomen Ympäristökeskus lausui, että pelastustoimi on otettava vastuuviranomaiseksi. Seuraamusmaksusta on merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan vapautettu vain tietyt valtion alukset (poliisi, tulli, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos).” Ympäristöministeriötä on kritisoitu siitä, ettei se ota huomioon annettuja lausuntoja. Öljypäästömaksu koskee yhä pelastustoimea Vuoden alussa tuli voimaan toinenkin uusi laki: ”Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistetun I liitteen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (Laki n:o 1669).” Lain kummallisuuksiin kuuluu edelleen öljypäästömaksu joka oli jo edellisessä laissa. Hupaisaahan olisi jos kunnassa A pelastustoimi huolehtii jälkivahinkojen torjunnasta, kunnassa B ei ja taas kunnassa C huolehtisi. ”Öljyntorjunnan peruskoulutus on osa pelastustoimen ammatillista peruskoulutusta, josta on säädetty omassa laissaan. ”Tämä asia (öljypäästömaksu) on liikenneja viestintäministeriön vastuulla. Siihen sisältyy öljypäästömaksu. Maksun määrää rajavartiolaitos (3. Muita viranomaisia se ei koske, vaan ainoastaan pelastustoimen aluksia, miksi näin. Täytyy vilpittömästi toivoa, että näissä asioissa olisi käynyt vain pieni työtapaturma ja ne olisivat korjattavissa. Vastaavaa järjestelyä ei ole aluksista aiheutuvien kemikaalivahinkojen torjunnan osalta. Kuka vastaa peruskoulutuksesta. Ammatillinen peruskoulutus alipäällystölle ja päällystölle voitaisiin järjestää joko Pelastusopistolla tai muissa oppilaitoksissa kuitenkin hyväksytyn opintosuunnitelman mukaisesti. Uudessa laissa säilytettiin tämä valtion ja kuntien vastuuja kustannusjako.” Miten toimitaan uuden lain mukaan, jotta ei synny viivettä pelastustoimien aloittamiselle, kun nyt jatkuvassa valmiudessa olevien pelastuslaitosten on odotettava virka-apupyyntöä. luku 1§ ). Täytyy toivoa kuntien kanssa neuvotteluja pitäviltä viisautta, että kullekin pelastustoimen alueelle saadaan samanlainen järjestelmä jälkivahinkojen torjuntaan. Laki on uusi ja sen toimeenpano edellyttää vielä koulutusta ja viranomaisten välisiä keskusteluja tulkinnoista.” Teksti: Esa Aalto kaan ei koordinoi koulutusta. Suomessa ei ole kemikaalisuojamaksua eikä -rahastoa. Alueiden pelastustoimet ottivat kokonaisvastuun niin alkutorjunnasta kuin jälkitorjunnastakin. Sen sijaan alueen pelastustoimi, joka vastaa maa-öljyvahinkojen torjunnasta sekä alusöljyvahinkojen torjunnasta, kuuluu lain piiriin. Alueellinen pelastustoimi sai vastuun öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä 1.1.2005 voimaan astuneessa laissa alusöljyja maaöljyvahingoissa. Koulutusta voi antaa useampi eri oppilaitos. Lakiin olisi ollut hyvä lisätä se, kelle kuuluu vastuu öljyvahinkojen torjunnan peruskoulutuksesta. Torjuvien viranomaisten joukko putosi noin kahteenkymmeneen, mutta osallistumisvelvoite jäi kunnille. ”Alusjätelakitoimikunnan peruslähtökohta oli lainsäädännön ajantasaistaminen puuttumatta sen pääasialliseen sisältöön. Onneksi kuntien määrä on liitosten myötä pudonnut alle 400:n. 3/2010 15 täkeskuksen, meripelastuslohkokeskuksen, meripelastuskeskuksen tai VTS-viranomaisen välittäessä vahinkoilmoituksen ensin torjuntaviranomaiselle, joka tarvittaessa esittää alueen pelastustoimelle pyynnön osallistua torjuntaan. Pelastustoimen edustajat – sekä sisäasiainministeriön pelastusosaston että Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen edustajat – olivat mukana valmistelemassa toimikunnan ehdotusta. Öljyntorjuntalakiin lisättiin maininta siitä, että alan ammatillisen jatkoja täydennyskoulutuksen valtakunnallisesta järjestämisestä vastaa öljyntorjuntalain 5 § 1 momentin mukaan Suomen ympäristökeskus.” Myös alusten aiheuttamien meren pilaantumisen ehkäisemisestä on annettu uusi laki. Alus joka päästää mereen öljypäästön, joutuu maksamaan öljypäästömaksun. luku 5§). Nyt vastuutahoa ei ole. Kumotun lain 12§ velvoitti kunnan eri viranomaisten ja laitosten osallistuvan öljyvahingon torjuntaan ja huolehtivan tarvittaessa vahingon jälkitorjunnasta. Saatuaan pyynnön alueen pelastustoimi ilmoittaa hätäkeskukselle, mitkä yksiköt on hälytettävä aluskemikaalivahingon torjuntaan. Jälkivahinkojen torjuntasuunnitelmat uusiksi Nyt on palattu tilanteeseen, jossa alueiden pelastustoimien on vähintäänkin käynnistettävä neuvottelut kunkin kunnan edustajan kanssa siitä, kuinka kunkin yksittäisen kunnan alueella järjestetään jälkivahinkojen torjunta. Hämmästyttävää on ja tavallisen kansalaisen ymmärryskyvyn ylittää se, että edelleen poliisin, tullin, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen aluksia maksu ei koske (3. Jälkivahinkojen torjunta Voimassa olevan lain 9§:n mukaisesti kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan ja 21§:n mukaan jälkitorjuntaa johtaa asianomaisen kunnan määräämä viranomainen. Suomen ympäristökeskus huolehtii öljyvahinkojen torjuntalain 5§ perusteella öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan ja alan ammatillisen jatkoja täydennyskoulutuksen valtakunnallisesta järjestämisestä ja kehittämisestä. KuY mpäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä vastaa kysymyksiimme: Miksi uudessa öljyvahinkojen torjuntalaissa pelastustoimella ei ole viranomaisroolia aluskemikaalivahingoissa. Tämä täsmennys tehtiin nimenomaan pelastustoimen alueiden lausuntojen johdosta.” Miksi laissa ei selkeästi määritellä, kenen vastuulla tulisi olla öljyvahinkojen torjunnan peruskoulutus. Suurin syy lausunnoissa esitettyjen aluskemikaalivahinkojen torjuntaa koskevien toiveiden huomiotta jättämiseen oli kuitenkin rahoituksen puuttuminen. Alueiden pelastustoimi, joka vastaa maaja alusöljyvahinkojen torjunnasta saa ammatillisen peruskoulutuksen Pelastusopistossa Kuopiossa. ”Öljyntorjuntalain 21 §:n 2 momentin mukaan aluskemikaalivahinkojen torjuntaa voi johtaa pelastustoimen viranomainen kunnes Suomen ympäristökeskus on ottanut torjunnan johtovastuun itselleen. Peruskoulutukseen ei saatu vieläkään selvyyttä, mikään taho ei koordinoi alan peruskoulutusta. ”Kun silloiseen alusjätelakiin lisättiin aluskemikaalivahinkojen torjuntaa koskevat pykälät, kunnat eivät halunneet tästä uutta lakisääteistä tehtävää. Öljyvahinkojen torjuntavalmiuden hankkimisen ja ylläpidon kustannuksethan katetaan kunnille täysimääräisesti öljysuojarahastosta. Jos siis pelastustoimen öljyntorjunta-aluksista pääsee öljypäästö, on tutkinta aloitettava. Ennen vuotta 2005 öljyvahinkojen torjuntavastuu oli noin 400 kunnalla, jotka käytännössä olivat siirtäneet sen omistamalleen pelastustoimelle. ”Kunnat eivät halunneet uutta lakisääteistä tehtävää”. Pelastusopistolle olisi hyvin sattunut tällainen koordinoijan rooli
Matka jatkui. ”Jos se on tärkein tehtävä, niin miksi se ei sitten näy. Sen rikkomisesta seuraa aina vähintään muiden voimakas paheksunta. Kaverini pinnallisuus harmitti minua ja aloin selitellä asiaa. Siinä on ollut strategiaa.” Pieniä tekijöitäkö. Monilla muilla viranomaisilla on paljon tehokkaammat välineet ja resurssit kuin meillä. Siitä voisi ottaa vähän mallia. Tuli on ollut ihmisen kaikkein vaarallisin onnettomuuksien aiheuttaja siitä saakka kun on ollut kirjoitustaito. Paras oli varattu lauman johtajalle. Vuosien saatossa rakenteellisen paloehkäisyn kohde on aina vaan pienentynyt. Matka jatkui. Pohdin ääneen kaverilleni, pitäisikö onnettomuuksien ehkäisyn olla meidän tärkein tehtävä, kuten se on nyt lakiin kirjattu. Tämä on järjestys. Rakenteellinen paloehkäisy ja palokuntien toiminnan tehostuminen ovat olleet ratkaisevia tekijöitä tähän loistavaan kehitykseen”, esitelmöin kaverilleni. Siihen tuli keskittyä. Ennen paloivat kaikki kaupungit vähintään kerran, jotkut jopa pariin kertaan. Nykyään puhutaan paloteknisestä osastosta – yksittäisestä huoneistosta, porraskäytävästä jne. Me käytetään alle 10 % meidän kokonaisresursseista onnettomuuksien ehkäisyyn. Valistus ja palotarkastukset ovat aika tehottomia työvälineitä strategian kannalta. Tarvittaisiinko palokuntaa enää hädänhetkellä ja tulisiko enää hädänhetkiä. Palomieskaverini katselee minua epäluuloisesti ja kysyy minulta: ”UsPelastustoimen tärkein tehtävä kotsä tohon paskaan, että palomiehet voitaisiin korvata palotarkastajilla. Väitteeni on, että pelastustoimen tärkein tehtävä on pelastaa ja turvata autettavan henki. ”Näin pitkälle on menty 150 viime vuoden aikana. Jos me ollaankin liian pieniä tekijöitä onnettomuuksien ehkäisyssä, siksi ei synny toivottua tulosta ja vaikutusta, yritin ehdottaa. Yhteinen matka Hamletiin jatkui. Että vaan valistettais ja tarkastettais niin helvetesti, niin sit ei synny mitää eldiksiä ja onnettomuuksia. Autot, viina ja yksittäiset tapaturmat tappavat Suomessa noin 3000 ihmistä vuosittain. Auttamisvelvoite on vahva moraalikoodi. Tulen pitäisi pysyä paloteknisessä osastossa vähintään 30 minuuttia nykymääräysten mukaisesti ennen kuin se sieltä leviäisi toiseen palotekniseen osastoon. Luulis sulla olevan tärkeämpääkin miettimistä”, tuhahtaa vanha hesalainen palomieskaverini. ”Tämä vaan ei näy lainsäädännössä, mutta kaikki pelastajat sen tietävät”, sanoin kaverilleni. Me voitaisiin edelleen keskittyä siihen, missä me ollaan hyviä. Tätä menoa on nyt jatkunut yli 10 vuotta. Kun otettiin käyttöön asemakaavat ja niiden mukaiset paloesteet, päästiin jo paljon pitemmälle. Kaavaja rakentamismääräyksillä on tehty valtava tulos. Kukaan ei usko enää pelastustoimen strategioihin, että saataisiin ihan oikeasti esimerkiksi palokuolemat vähenemään”, huokailen kaverilleni. Kun ensin on pelastettu ihmiset, niin sitten on mahdollista vasta suojella omaisuutta. ”Vasta myöhemmin alettiin suojella omaisuutta”, jatkoin fiktiivistä tarinaani. Onpa myös itse lainsäätäjä kriminalisoinut auttamisvelvoitteen laiminlyönnin. Matka jatkui. Kerroin luolamiesfiktion palomiehen alkuperästä. Nykyiset tavoitteet eivät Teksti: Pekka Vänskä Kuva: Kimmo Kaisto ” Pekka Vänskä puhui pelastustoimen tärkeimmästä tehtävästä SPPL:n opintopäivillä.. Enää paloi vain eteläinen tai pohjoinen osa kaupunkia. Paloissa kuolee enää noin 100 ihmistä ja täällä tapetaan tai murhataan noin 150 ihmistä vuosittain. 50 viime vuoden aikana tilanne on muuttunut ratkaisevasti. Palkkioksi he saivat lauman arvostusta ja toiseksi parhaan naaraan. Hän katsoi minua ymmärtäväisesti eikä kommentoinut. Tämä ilmenee historiasta. Tällöin puhutaan rikosnimikkeestä ”heitteillejättö”. 16 3/2010 I tsestäänselviä juttuja, mitä sä noilla vaivaat päätäsi. Onnettomuuksien ehkäisy tärkein tehtävämme. Esplanadin puistikko Helsingin keskustassa on hienoin muistomerkki tästä rakenteellisesta palonehkäisystä. Tähän meitä kristittyjä velvoitti ennen muuta uskonto. Herkästi voisi sanoa, että se on inhimillinen tapa – auttaa lähimmäistä hädänhetkellä omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Palokunnalla olisi teoreettisesti noin 15 minuuttia aikaa saada palo hallintaan toimintavalmiusja selvitysaika huomioiden ennen kuin se leviää. Olisiko tilanne toinen jos meillä olisi 30 palotarkastajan sijaan 300 palotarkastajaa. Toisaalta auttamisvelvoite oli havaittavissa kaikkialla, missä on inhimillistä toimintaa tai käyttäytymistä. Nyt on murroksen aika. Hän vain kuuntelee, mutta huomaan pienen hymyn kareen hänen kasvoillaan. Tärkein tehtävä on pelastaa Auttamisen ensisijainen tehtävänä oli pelastaa autettavan henki. Otetaan tekniikka avuksi, hehkutin innoissani. Palomieskaverini kuuntelee juttuani ymmärtäväisesti ja on hiljaa. Parasta hengen ja omaisuuden suojelua on ollut rakenteellinen palonehkäisytyö. Jospa ne kaavottais ja rakentais sellaisia alueita, jotka olisivat turvallisia ja siellä olisi sellaisia turvallisuutta edistäviä ratkaisuja, että vahingot jäisivät pieniksi tai niitä ei syntyisi lainkaan, vaikka kuinka käyttäytyisi kuin idiootti. Siksi strategiset tavoitteet ovat karanneet käsistä. Pelastusjohtajakollegat toteavat mulle, että ei me voida vaikuttaa siihen, miten ihmiset käyttäytyvät ja toimivat vapaa-ajallaan. Muu on pelastustilanteessa toissijaista. Siihen on panostettu paljon ja monen eri toimijan kautta. Kun sivistys tästä tuhansien vuosien kuluessa kohosi, tuli tavaksi, että oli velvollisuus auttaa hädässä olevia omaisia, naapureita ja maanmiehiä. Kun vaara uhkasi luolan perällä kyyhöttävää laumaa, joku tai jotkut lauman jäsenistä uhrautuivat hädänhetkellä puolustamaan muita ja varmistamaan siten lauman selviytymisen vaarasta. Kun kerroin hänelle, että olen viime aikoina miettinyt, mikä onkaan pelastustoimen tärkein tehtävä. Ei meillä ole vaikutusta onnettomuuksien ehkäisypuolella. Mieti ny vähän. Kato nyt vaikka liikennettä, niin ei se tullut turvalliseksi liikennevalistuksella ja autokatsastustoiminnalla
Kysyimme Suomen Palopäällystöliiton kevätopintopäiville Nilsiän Tahkolla osallistuneilta, mitä mieltä he olivat opintopäivien annista ja mitä kenties olisi muuta haluttu mukaan opintopäivien ohjelmaan. Pelastustoimi on kykenevä ja osaava ja sitä on riittävästi. Se on tullut esille myös täällä kollegoiden kanssa keskustellessa.” Palomestari Timo Rintamäki, Pohjanmaan pelastuslaitos: ”Mielenkiintoisia aiheita ja hyvin rakennetut päivät. Hyviä ja ajankohtaisia aiheita olivat kaikki, molempina päivinä pidetyt aiheet. Ikuisuuskysymyksen aseman on saanut ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus ja siitä kiinnostaisi saada lisää tietoa. Koulutusmestari Tapio Kumpulainen, Satakunnan pelastuslaitos: ”Hyvältä ovat vaikuttaneet. Katto purettiin ja sammutettiin sieltä, koska epäiltiin rakennuksen voivan sortua sisätilojen perusteellisen palamisen vuoksi. Pelastajat ja lastensuojelu-aihe oli sellainen, joka täytyy ottaa huomioon ja viedä tietoa omille palotarkastajille, kun menevät tarkastamaan kohteita. Poliisi tutkii palon syytä ja tekninen tutkinta kohdistuu muun muassa vialliseen kodinkoneeseen. Rakennuksen sammutustyöt Perheen poika jäi leikkeihin Ylistarossa jatkuivat myöhään iltapäivään ja palokunta purki rakennuksen peltikattoa päästäkseen katon välipohjassa ja talon yläosassa kytevien palopesäkkeiden sammuttamiseen. Ensivaste ja ensihoito olisivat silloin meidän perustehtäviä muiden joukossa. Johtamiseen tarvitaan yhteinen sävel eikä se ole nyt oikein tasapainossa. Erityisesti pelastustoimeen liittyvistä selvityksistä kuuleminen on ollut mielenkiintoista. Tässä muuttuneessa tilanteessa meidän olisi mietittävä uusi tavoite koko pelastustoimelle. Ympäristöministeriön piti laatia opaskirjanen tätä varten, mutta ei ole ilmestynyt.” Apulaispalopäällikkö Yrjö Jantunen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: ”Muutamia mielenkiintoisia aiheita on ollut, erityisesti mieleen jäi Pelastusopiston rehtorin Reijo Tolpin pitämä luento. Sammutustyössä käytettiin lavanosturia. Öljyvahinkojen torjuntalakia käsitellyt esitys oli juuri sellainen, vaikka hieman suppea olikin. Sammutustyössä oli yksiköitä Seinäjoelta, Ylistarosta, Isostakyröstä sekä Nurmosta. Hankkeilla yritetään nyt siihen vaikuttaa. Ei ne pellet ole koskaan sitä laittanut mihinkään lakiin. Asiasisältö vaikutti hyvälle ja tätä lähdin täältä hakemaankin; kiinnostavia ja odotuksia vastanneita aiheita. Kuitenkin ensitoimenpiteillä tarkoitan toimintaa enintään 24 tuntia hädänhetkestä tai kunnes asianomaiset vastuuviranomaiset saavat tilanteet omalta osaltaan hallintaan. Me ei kyetä yksin hoitamaan onnettomuuksien ehkäisyä. Palomiesten saavuttua palopaikalle, oli tuli tuhonnut hirsisen talon sisäosat kalusteineen täysin. Ajankohtaiset aiheet ovat mielenkiintoisia. Operatiivisia tilanteita osataan johtaa, mutta henkilöiden johtamiseen tarvittaisiin opetusta ja opastusta. Meiltä katoaa uskottavuus kun meillä ei ole vaikuttavuutta. Mun mielestä se voisi olla ensitoimenpiteet kaikissa hätätilanteissa. Meillä on organisaatio, joka toimii 24 h/vrk. 3/2010 17 toimi. Tällaista päivystysjärjestelmää ei ole enää monessa paikassa. Palomiesidentiteetti oli mieleen jäänyt aihe. hehkutin kaverilleni. Jonkin ajan kuluttua julkistettiin kuitenkin tieto, että maatilan vanhempi pariskunta oli matkoilla ja heidän keski-ikäinen poikansa oli jäänyt kotiin. Itse työskentelen paljon onnettomuuksien ehkäisypuolella, niin muuttuvat rakennusmääräykset ja lainsäädäntö ovat tärkeätä tietoa. Se oli piristävä. ” ”Niinpä niin”, hymähdin hänelle ja astuttiin yhdessä Hamlettiin ja ilta jatkui perusasioissa… MITÄ MIELTÄ. Pelastustöitä johti aluepalopäällikkö Kari Pajuluoma. Myös Ilpo Tolosen puheenvuoro pelastustoimen asemasta uudessa öljyvahinkojen torjuntalaissa jäi mieleen. Mitä tuumaat. Peku, kyllä me tää juttu tiedetään. Savusukeltajille oli annettu tietoa, että rakennuksessa saattoi olla kolme ihmistä. Ja haluan korostaa sanaa KAIKISSA hätätilanteissa. Sä oot nyt vaan pyörinyt liikaa väärissä porukoissa. Työsuojelupuoli ja henkilöstöjohtamisen koulutus kiinnostavat erityisesti ja niitä voisi olla enemmänkin. Sellaisia ajankohtaisia aiheita näiltä päiviltä kuitenkin kaipaa. Teksti ja kuva: Pauli Mörsky 3/2010 17. On päässyt perusasiat unohtumaan. Opintopäivien parasta antia on myös kollegoiden tapaaminen, tämä on aina ollut sellainen hyvä sosiaalinen tapahtuma.” Haastattelu: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto V arhain aamuyöllä syttynyt palo tuhosi maatilan päärakennuksen noin viiden kilometrin päässä Ylistaron keskustasta Etelä-Pohjanmaalla maaliskuun lopulla. Asioiden tulkintaa kaipaa myös. Ensin pelastetaan ihmiset ja sitten omaisuus. Olen aika usein käynyt näillä päivillä. Sammutustöiden aikana savusukeltajat löysivät rakennuksen tupakeittiön lattialta miehen menehtyneenä. Siitä puhutaan kyllä miten asiat ovat, mutta erityisesti tarvitaan selitystä asioille.” Vs. Hän katsoo minua ja sanoo:” Näinhän tää baletti on toiminut aina. Joskus vuosia sitten olen aikaisemmin käynyt opintopäivillä. Johtamisessa pitää pyrkiä muuhunkin kuin saneluun ja huomioida tasapuolisesti koko laitoksen väki. koulutuspäällikkö Pekka Kankaanpää, Jokilaaksojen pelastuslaitos: ”Monipuoliset aiheet
Höökin takapenkillä voidaan kesälläkin luottaa siihen, että savusukelluspari löytyy samasta autosta. – Pelastuskoulun oppilaat paikkaavat kesämiestarpeen pakollisen ja palkallisen työharjoittelujakson puitteissa. Pelastajia tarvitaan tutkintoja enemmän Eläke-iän nosto alkaa näkyä kaikissa laitoksissa. Siitä huolimatta pelastajia ja alipäällystöä tarvitaan lähivuosina enemmän kuin alan tutkintoja suoritetaan. Hakala selittää termiä operatiivinen vahvuus. – Minimivahvuus, jolla on riittävä työkyky ja jossa on edustettuna myös tarvittava minimivahvuus kaikilla eri asiantuntemusalueilla, kuten esimerkiksi hoitotason ensihoidossa, vesisukellus, meritoiminnassa, johtamistoiminnan tuessa ja nostolavayksiköissä, on 58 palomies-sairaankuljettajaa. Helsingin pelastajakurssi tammikuussa 2010 jätettiin aloittamatta, koska työpaikkoja ei ollut laitoksella näkyvissä. Työrajoitteiset vaikeuttavat työtehtävien kierrätystä, eikä asemasiirroilta vältytä. Esimerkiksi Helsinki ei palkkaa yhtään kesälomasijaista, vaan hoitaa tarpeen opiskelijoilla, mutta Tampereen aluepelastuslaitokselle tarvitaan 60 sijaista. Helsingissä on 33 henkilöä pitkäaikaisesti tai pysyvästi työrajoitteisia. Kuopion Pelastusopistossa tehdyssä koulutustarveanalyysissä todetaan pelastajista olevan pulaa seuraavien vuosien aikana. Kesä hankaloittaa varsinkin työvuorolistojen tekemistä. Sopimuspalokuntien käyttöä ei nähdä ratkaisuna miehistöpulaan, vaan käytäntö pyritään pitämään ennallaan. K esä hankaloittaa varsinkin työvuorolistojen tekemistä. Kaikissa laitoksissa korostetaan lomajärjestelyjen ennakkosuunnittelua. Aluepelastuslaitokset turvaavat palvelutasopäätöksiin, joilla toiminnan vähimmäistaso on määritelty. Jos suunnitteilla olevat kaksi uutta pelastusasemaa rakennetaan ja miehitetään nykyisen työaikajärjestelmän mukaan, olisi Helsingissä kuudenkymmenenviiden pelastajan tarve normaalin poistuman kanssa vuosina 2012–15. Sijaisiakaan ei voi laittaa kaikkiin yksiköihin. Opiskelijamäärä on kolmekymmentäviisi paikkaa pienempi. Tämän aikaan saaminen laskennallisella minimivahvuudella on kuitenkin harvinaista työnvaativuuden ja henkilöstön alentuneen työkyvyn johdosta. Kehittämispäällikkö Taisto Hakala vakuuttaa, että vahvuudet eivät putoa lomien vuoksi. Suurin ja kaunein, eli Helsingin Pelastuslaitos, ei ole ottanut kesälomasijaisia palomies-sairaankuljettajien tehtäviin neljäänkymmeneen vuoteen. Elo–syyskuussa aloittaa Pk 35 vahvuudella 15. Sijaisiakaan ei voi laittaa kaikkiin yksiköihin. – Minkään aseman pelastusyksikön (1-tyypin yksikkö) vahvuus ei voi mennä alle 1+3, lupaa Hakala. Pelastuslaitosten keskimääräinen miehistötarve on 257 pelastajaa vuosina 2011–13. Palvelutasopäätös edellyttää, että minimivahvuutta ei aliteta, mutta mitä eroa on minimivahvuudella ja operatiivisella vahvuudella. Sairaslomat ja suuret tulipalot aiheuttavat ylitöitä, joita ei voida välttää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi savusukelluskieltoa. Yhteensä 31 opiskelijaa ovat yhteensä kukin kaksi kuukautta työharjoittelussa asemilla, kertoo Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen. Työpaikat painottuvat kuitenkin kasvukeskuksiin: Helsinkiin (+42 Helsinki hoitaa opiskelijoilla – Tampere palkkaa 60 kesämiestä Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain. Työrajoitteiset vaikeuttavat työtehtävien kierrätystä, eikä asemasiirroilta vältytä. 18 3/2010 Teksti ja kuva: Jyrki Vesa Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti eri aluepelastuslaitoksissa. Keskimäärin eläkkeelle lähtö tapahtuu 58-vuotiaana, ja operatiivisen henkilöstön keski-ikä nousee vuosittain
Varhemaksu on kuntien eläkevakuutuksen perimä lisämaksu ennenaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Pienessä laitoksessa ei ole suojatyöpaikkoja. Alipäällystökurssin suorittaneille löytyy sijaisuuksia lomakauden ajaksi, ja omiin tehtäviin palataan kesälomakauden jälkeen. – Nykyistä pidemmällä työajalla palomiehet pääsisivät kunniallisesti eläkkeelle omasta työstään. Rahat riittävät vielä kesämiehiin Tampereen Aluepelastuslaitoksen toimialueella vuorovahvuus on 60 miestä. Työvuoron vahvuus 1+3 on pieni höökissä, kuten kuvakin osoittaa.. Laitoksen määrärahat riittävät toistaiseksi vuosilomasijaisiin, toteaa Tampereen toimialueen päällikkö Ari Vakkilainen. Jos ajatellaan, että valistus ja koulutus ovat vaihtoehtoja pelastustoiminnalle, niin taatusti menee pieleen, sanoo Matti Koivisto. Vuosilomasijaisia on palkattu viime vuosina yhdeksän henkilöä/jaos, ja tänä vuonna määrää lisätään kahdella/jaos. Sopimuspalokuntien lisäämistä sijaisten korvikkeena ei ole harkittu. Apulaispelastusjohtaja Matti Koivisto: ”Valistus on tärkeää, mutta pelastustoimintaa ei saa väheksyä” pelastuspäällikkö Timo Kaistisen mukaan palkkaamaan arviolta 16–18 vuosilomasijaista. Pelastusviranomaiset eivät voi ehkäistä onnettomuuksia kansalaisten puolesta, vaan sen voi tehdä vain kansalainen itse. Siinä tehtävässä tarvitaan pelastusviranomaisia ja siis myös palomiehiä, mutta ennaltaehkäisy ei poista pelastustoiminnan tarvetta. Miten sijoittaa vuosikymmeniä palvellut palomies, kun fyysinen kunto on alentunut. Vanhimpien pelastajien sijoittamisessa on enenevästi ongelmia. Kanta-Hämeen pelastuslaitokseen tullaan K eski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen apulaispelastusjohtaja Matti Koivisto heittää kehään monta tulenarkaa aihetta. Alipäällystölle odotetaan 24 vuoden palvelusaikaa. Järjestöillä, kuten SPEK, ja sähköisellä tiedottamisella on suuret mahdollisuudet turvallisuuden lisäämiseen. Pidempi työaika ja aiemmin eläkkeelle. Palomiehet ovat kiertäneet vuosia kouluttamassa päiväkodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Pelastuslaitoksissa tehdään jo ylipitkää työaikaa, mutta voisiko työaikaa vielä pidentämällä aikaistaa eläkeikää. Työuraa ollaan pidentämässä alkupäästä. Sijaisten määrä lähentelee kaikkiaan kuuttakymmentä henkilöä. Mikäli työn perässä ollaan valmiita muuttamaan, näyttää työtilanne uusille pelastajille hyvältä. Vahvuutta emme pudota alle 1+3. Laskelman pohjana on päällystön 25 vuoden palvelusaika. Summa vaihtelee vuosittain, mutta karkea arvio palomiehen varheesta on reilu satatuhatta euroa jakautuen kolmelle vuodelle. Lisäksi varhemaksujen pieneneminen toisi laitoksille suuren säästön. 3/2010 19 virkaa), Tampereelle (+30 virkaa) ja LänsiUudellemaalle (+12 virkaa). Vuorotteluja muut lakisääteiset vapaat näkyvät sijaistarpeessa. Sijaisuuksien pituudet ovat 2–4 kuukautta. Kuljettajien on tarvittaessa toimittava turvaparin jäsenenä. Äkillisten sairaslomien sattuessa pudotetaan vahvuudet ensin minimiin, ja sen jälkeen suljetaan ensimmäisenä Pirkkalan aluepaloasema. Palomiesten eläkeiän laskua on lupailtu vuosikausia, mutta mitään ei ole tapahtunut. Palokuolemien määrässä tämä ei ole näkynyt. – Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on tehty muutama vuosi sitten ratkaisu, jonka mukaan työvuorojen henkilöstön mitoitus on tehty sillä periaatteella, että se kykenee toimimaan lomakausina ja lyhyiden tilapäisten poissaolojen aikana ilman vuosilomansijaisia, kertoo pelastuspäällikkö Juha Virto. Ylitöihin ei turvauduta muista kuin pakottavista syistä. – Tällä hetkellä pelastuslaitoksella on määräaikaisina kymmenkunta palomiestä ja saman verran sairaankuljettajia. Aluepalopäällikkö Petri Ekberg kertoo, että Satakunnan pelastuslaitos ottaa eri toimipaikkoihin kesäajaksi noin 15 palomiestä ja noin 8 sairaankuljettajaa. Eläke-iän nosto näkyy siinä, että 59-vuotiaita on ollut vielä palveluksessa. – Sijaisten tulee varautua toimimaan tarvittaessa useammassakin eri asemapaikassa. Esimerkkejä pitemmän viikkotyöajan ja alemman eläkeiän toimivuudesta löytyy Koiviston mukaan muun muassa Itävallasta ja Saksasta. Pelastuslaitoksiin saataisiin nuoremmat ja tehokkaammat pelastajat ja sama päivystysvahvuus pienemmällä henkilömäärällä. Toistaiseksi työvuoroissa on löytynyt erikoisyksiköiden kuljettajan tehtäviä ja vastaavia. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella sijaistarve on aluepalopäällikkö Jari Lehtisen mukaan samanlainen kuin edellisinä kesinä– Viidelle eri toimipaikalle otetaan viitisentoista sijaista. Pitkään palvelleiden palomiesten tulisi päästä kunniallisesti eläkkeelle, eikä viettää loppuvuosia pakkosiirrettynä valistajana tai kouluttajana. Päällystökurssin suorittaneista suurella osalla on jo päällystövirka, ja huomattava osa tutkinnon suorittaneista hakeutuukin töihin pelastuslaitosten ulkopuolelle. – Painotetun eläkeiän vaikutus puree entistä vähemmän ja eläkkeelle siirtyminen tapahtuu entistä vanhempana. Pelastajilla on koulutustarveanalyysin perusteella edessään 34 työvuotta. – Valistus ja koulutus ovat tärkeitä asioita kansalaisvalmiuksien luomisessa, mutta eivät tee pelastustoimintaa vähempiarvoiseksi. – Keskuspaloaseman T 11:n vahvuus on 1+5. Työvuorot ovat tehneet tuhansia omakotitalojen palotarkastuksia ympäri maata. Eläkeiän nosto näkyy työnantajakulujen kasvuna. Alan koulutuspaikkoja ei kuitenkaan olla lisäämässä, koska sairaankuljetuksen lainsäädännön valmistumista odotetaan. Se tietää ongelmia ja varhemaksujen kasvua, toteaa Koivisto. Keskimääräinen paikkatarve on puolentoista sadan paikkeilla, ja nykyinen opiskelijamäärä riittää kattamaan poistuman, vaikka todennäköisesti tulee ongelmia löytää päällystövirkoihin kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita. Silti päällystökoulutuksen lisäämiselle ei nähdä tarvetta. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos ottaa apulaispelastusjohtaja Matti Koiviston mukaan noin parikymmentä sijaista, joista varsinaisesti kesäajalle 10–15. Koivistolla on asiasta mielipide. Hämeenlinnan alueelle tarvitaan 6–8 sijaista, Forssan ja Riihimäen alueille kumpaankin 5, Kaistinen kertoo. Tärkein tehtävä on pelastaa ja sammuttaa Valistusta ja koulutusta on tarjottu ratkaisuna niin onnettomuuksien kuin palokuolemien ehkäisyyn. – Pelastuslaitosten tehtävänä on hoitaa operatiivinen toiminta mahdollisimman tehokkaasti, hän kiteyttää. Pelastusopiston hakukriteereitä ollaan muuttamassa siten, että työkokemuksesta ei enää anneta lisäpisteitä pelastajakurssilla
Se jo osoitti, että ikkuna on erittäin vaikea rikkoa etenkin sisältäpäin. Palotalosta rakennettiin uudelleen alue, jota tutkintalautakunta pitää palon syttymisalueena. Kuopiossa myös ikkunoiden rikkoutumista kokeiltiin Nurmen mukaan pienellä testillä. – Tavoitteena on kuvata palon kehittyminen kokonaisuudessaan. Palon alkusyystä lautakunta kertoo vain, että kyseessä on inhimillinen toiminta, ei esimerkiksi tekninen vika. Naantalin palon kulku vahvistui polttokokeessa Kuopiossa Viisi nuorta uhria vaatineesta tulipalosta Naantalissa kerrottiin kattavasti Pelastustiedossa 9/2009. Tutkijoille kertyi myös erilaisia mittaustallenteita. Kun koepoltossa aika oli täynnä, koejärjestelyjen turvana paikalla jo valmiiksi ollut sammutusyksikkö sammutti palon nopeasti. Pelastusopisto Kuopiossa tarjosi tilat ja rakensi osan palotalosta vaativaan testiin. Se herättää paljon kysymyksiä. Koepoltto videoitiin usealla kameralla. Lämpöikkunoissa sisempi lasi on kaksinkertainen. – Tällä saatiin tietoa, miten palo olisi voinut käyttäytyä, jos materiaalit olisivat olleet toiset. Koetilanteessa palo sytytettiin tavalla, jota lautakunta epäilee talon syttymissyyksi. Tutkijat näkivät kokeen läheltä Tutkintalautakunta sekä muut tutkimukseen osallistuvat tutkijat seurasivat palon etenemistä hallissa paineilmalaitteet päällään. Lisätutkimuksilla haetaan tarkennusta tapahtumien kulkuun. – Rikottu ikkuna on erittäin huono hätätie ulos. Pelastajat tekivät hyvää työtä saadessaan estettyä palon leviämisen naapuritaloihin, Nurmi kertoo. Jos ikkunan onnistuu rikkomaan, poistujan on selvittävä vielä terävistä lasin särmistä. Moniin niistä on tulossa vastauksia, Nurmi sanoo. – Palo alkoi levitä samaan tapaan kuin oletamme sen edenneen onnettomuusyönä. Julkisuuteen lautakunnan johtopäätökset suosituksineen annetaan, kun tutkintaselostus julkaistaan arviolta lokakuussa. Naantalin palon tutkinnan tuloksia odotetaan suurella kiinnostuksella, mikä on Nurmen mukaan ymmärrettävää. Tällöin tulokset eivät vielä ole julkisia, Nurmi toteaa. – Onnettomuuden uhrit olivat tavallisia ihmisiä, mutta heidän tavanomaisen illanviettonsa lopputulos oli erittäin epätavallinen. Tekninen ja taktinen tutkinta saadaan Nurmen mukaan valmiiksi huhtikuun puoliväliin mennessä. Samalla pyritään selvittämään, miten palon leviäminen vaikutti siihen, että talosta poispääsy epäonnistui niin pahasti, Nurmi sanoo. Tämän jälkeen raportti kirjoitetaan valmiiksi ja lähetetään lausunnoille. Paikkatutkinta sekä laboratorioanalyysit palopaikalta saatiin loppuun joulukuussa. Koetta seurasivat kaikki palon tutkimiseen osallistuvat tahot. Palanut talo oli 1970-luvulla rakennettu puutalo, jota oli remontoitu vuosituhannen vaihteessa. Tilat sisustettiin samalla tavalla, mitä palotalossa tiedettiin olleen. Tietoa käytetään loppuraportissa, johon sisältyy myös suosituksia vastaavien rakennuspalojen torjumisesta. Lisäksi vahvistui käsitys, että palosta pelastautuneet nuoret todella pääsivät ulos viime hetkellä. Kokeesta saatiin uutta tietoa materiaalien käyttäytymisestä, sillä uudelleen rakennetussa talossa käytettiin osin eri materiaaleja alkuperäisen mukaisten materiaalien lisäksi. Tutkintaselostus julkaistaan arviolta lokakuussa 20 3/2010. – Selostus lähtee ennen kesää lausunnolle niille tahoille, joita suositukset koskevat. Tällöin muun muassa talon alkuperäisen tasakaton rakennetta oli muutettu. 20 3/2010 Teksti: Suvi Vainio Kuva: Tapio Sovijärvi N aantalin palon tutkintalautakunnan käsitys palon syttymisestä ja etenemisestä vahvistui, kun osa palaneesta talosta rakennettiin uudestaan ja sytytettiin tuleen. – Normaalin onnettomuustutkinnan lisäksi tehdään kaksi kokeellista tutkimusta, joista palopaikan rakentaminen Pelastusopiston teollisuushalliin maaliskuussa oli ensimmäinen. Palon eteneminen koetilanteessa vahvisti lautakunnan käsitystä paristakin asiasta. Pelastusopiston kokeessa testattiin muun muassa ikkunoiden rikkomista. Simuloinnilla palon koko kuva Toinen Naantalin onnettomuustutkinnan lisätutkimus tehdään keskusrikospoliisin laboratoriossa Vantaalla, missä simuloidaan tietokoneella onnettomuutta vastaava tulipalo. Sillä pyrittiin selvittämään ennen kaikkea palon etenemistä, Nurmi kertoo. Palon arvioidaan syttyneen rakennuksen osasta, missä saunatilat ja harrastehuoneeksi tehty entinen autotalli sijaitsivat. Myös tätä asiaa käsitellään loppuraportissa, Nurmi toteaa. Palon annettiin edetä sen aikaa, mitä lautakunta arvioi kuluneen syttymisestä palokunnan saapumiseen. Naantalissa viisi nuorta uhria viime lokakuussa vaatineen palon syttyminen ja sitä seuranneet tapahtumat pyritään tutkintalautakunnan puheenjohtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan selvittämään perusteellisesti
Kolmen pelastusjohtajan selvitystyön on määrä valmistua huhtikuun loppuun mennessä, ja sen jälkeen kumpikin järjestö arvioi, onko sen tuloksena toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Pelastustoimi kuitenkin edellyttää, että Hätäkeskuslaitos pystyy myös tulevaisuudessa tarjoamaan pelastustoimen palvelut vähintään nykyisellä tasolla. Pelastustoimessa on hiljattain valmistunut kaksi suurta hanketta, toimintakykyhanke ja urapolkuselvitys. Me olemme keskittyneet tarkastelemaan vain toiminnan kokonaisuutta. Nyt on tartuttava hankkeissa esitettyihin asioihin. Pelastustoimi on tehokkain turvallisuusviranomainen vieraanamme P elastuslaitosten kumppanuushanke loi yhteistoiminnan rungon, jonka jälkeen haasteena on toiminnallisen muutoksen aikaansaaminen ja yhteistyöverkon vakiinnuttaminen. Myöskään seuraavaan hallitusohjelmaan ei tulle tämän kysymyksen selvittämistä. Pelastustoimen kustannukset ovat 70 euroa asukasta kohden, kun esimerkiksi poliisin ovat 130 euroa asukasta kohti. Terveydenhuoltolain uudistaminen on myös loppusuoralla ja viimeiset luonnokset lain ensihoitoa koskeviksi pykäliksi ovat nostaneet pelastuslaitokset edelleen mahdolliseksi yhteistyökumppaniksi. Pienellä maalla ei ole varaa hukata sitä henkilöja kalustosynergiaa, mikä saavutetaan ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyöllä. Pelastuslaitokset ovat tehneet Kuntaliiton kanssa parivuotisen yhteistoimintasopimuksen, jolla ostetaan kehittämispäällikkö Markku Haikon osaamista kumppanuusverkostoon. Tosiasia lienee kuitenkin se, että elämme hyvin monikanavaisessa yhteiskunnassa ja tällaista toimintatapaa halutaan ja siihen on jo totuttukin. Nyt se voitaneen haudata ainakin joksikin aikaa, sillä uusi pelastuslaki tulee voimaan ensi vuoden alussa ja laissa on kirjattu se, että pelastustoimi hoidetaan kunnallisena. Palopäällystöliitto on mukana tässä muutoksen hallinnassa, sillä käynnistämämme henkilöstöjohtamisen kehittäminen tulee olemaan yksi kärkihankkeista, joilla annetaan eväitä päällystölle selvitä muutoksista. Pelastusalan järjestöjen yhteistyön syventämistä on aika ajoin pohdittu ja niin tehdään nytkin. * * * Olemme pohtineet myös sitä, millä tavalla sosiaalinen media edesauttaisi järjestötoimintaa, mutta täsmällistä vastausta tähän ei vielä ole olemassa. Tämä on pitkälti hyvin organisoidun kolmannen sektorin eli sopimuspalokuntajärjestelmän ansiota. * * * Alallamme keskustellaan aika ajoin valtiollistamisesta. Ilman, että kustannuksia siirretään valtiolta kunnille.. Tällä hetkellä selvitetään muun muassa turvallisuusalan järjestöklusterin perustamista. Johtaminen, varsinkin henkilöstöjohtaminen, on taitolaji, joka onnistuakseen vaatii luontaista taipumusta ihmisten mukaan saamiseksi yhteisten tavoitteiden eteen. Teksti on lyhennelmä avauspuheesta liiton opintopäivillä. Esimerkiksi tuotteiden hinnat pysyvät kohtuullisina. Se tulee esille niin päivittäisissä ensihoitopalveluissa kuin suuronnettomuusvalmiudessa. 3/2010 21 Kirjoittaja Vesa Parkko on Kymenlaakson pelastusjohtaja ja SPPL:n puheenjohtaja. Tämän lisäksi tarvitaan ohjausta ja valmennusta, hyvien henkilöstöjohtamisominaisuuksien vahvistamista ja huonompien poisoppimista, vertaistukea sekä kykyä viedä strategiat käytäntöön. Tämän hankkeen vahvuus on siinä, että saadaan osallistujia koko maasta ja näin jaettua tietoa mahdollisimman laajalle. Pelastustoimen operatiivinen valmius on myös moninkertainen muihin turvallisuusviranomaisiin verrattuna. Käynnistymässä on myös pelastuslaitosten työnohjaushanke, jonka avulla koulutetaan pelastuslaitoksiin työnohjaajia. * * * Hätäkeskuslaitos on myös suuressa muutoksessa. On jopa väläytetty Suomen Turvallisuusalan Keskusjärjestön perustamista. Sitä koskevat ratkaisut on tähän asti tehty määrätietoisesti. Pelastuslaitokset joutuvat tarkastelemaan omia toimintatapojaan yhdenmukaisimmiksi ja se on palvelutason yhtenäistämisen kannalta myönteinen asia. Juuri nyt selvitetään SPEK:n ja SPPL:n yhteistyön syventämistä. Monet pelastuslaitokset ovat alueellistamisen yhteydessä toteuttaneet omia johtamisen koulutusohjelmia tai vastaavia. Ja miksipä tulisikaan, sillä pelastustoimi on Suomen tehokkaimmin organisoitu turvallisuusviranomainen. Pelastustoimi on suhtautunut tulevaan muutokseen hyvin ammatillisesti, eikä ole lähtenyt keskustelemaan hätäkeskusten määrästä eikä sijoituspaikoista. Jo nyt näiden järjestöjen keskinäinen yhteistyö on monilla osa-alueilla tiivistä ja varsinaista kilpailua tai toimintojen päällekkäisyyttä ei ole havaittavissa. Sillä edistetään työyhteisön sisäistä toimivuutta, parannetaan työtapoja ja pyritään kasvattamaan työyhteisön me-henkeä. Tervettä kilpailua saattaa ehkä esiintyä, mutta se koituu meille asiakkaille, pelastuslaitoksille, edullisemmaksi
Lopuksi väsyneitä kurssilaisia nöyryytettiin vielä taljarastilla, jossa piti rakentaa pyydetyn mukaisia taljajärjestelmiä: yksinkertaisia, monimuotoisia ja kertautuvia taljajärjestelmiä. Harjoitteiden parissa vietinkin pitkät päivät harjoitustornissa keväällä ja kesällä ennen kurssille lähtöä. Materiaali piti sisällään paljon köysillä pelastamisen yleistietoa, mutta myös paljon uutta tiivistä faktaa. Kurssilaisen tuli osoittaa osaavansa kaikki vaadittavat solmut, joita on hieman enemmän kuin mihin olemme täällä Suomessa tottuneet. 22 3/2010 K irjoitin Pelastustieto-lehdessä 2/2009 kokemuksistani CMC Rope Rescue Schoolin järjestämällä Rope Rescue Technician I ja II-kursseilla. High Line -järjestelmissä käytettävä High strenght tie-off -ankkurointi, näin solmut eivät heikennä kestävyyttä.. Näyttökoetyyppisiä harjoitteita tehtiin harjoitusalueella aikaisesta aamusta pitkälle iltapäivään. Aiemmilla kursseilla ei juurikaan käyty asioita läpi luokkahuoneessa, vaan heti kurssin alussa käytännön harjoittein. Erilaisten kolmijalkojen, multipodien, Teksti ja kuvat: Janek Andersson, lääkintäesimies, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos BEND – köysiä, hikeä ja opiskelua Harjoitustilanteessa pelastetaan koskeen pudonnutta kiipeilijää. Teoriaa ennen käytäntöä. III-tason kurssi on korkein mahdollinen taso, jonka RRT-koulutuksessa voi saavuttaa. Harjoitustornin rakenteissa roikkuvalla koripaarilla tuli osoittaa hallitsevansa saattajan taidot, kuten 360 astetta liikkuminen, koripaarin päälle nouseminen ja koripaarin asentojen muuttaminen. Harjoitusalueen pihalle tuli osata rakentaa erityyppisiä köysiratoja kahden suuren pylvään varaan. Opeteltavaa oli paljon ja osassa asioita oli päivä aloitettava aina luokkahuoneesta ennen siirtymistä harjoittelemaan autenttiseen ympäristöön. Vaativa ponnistus Jo keväällä, kurssihakemukseni hyväksymisen jälkeen sain Yhdysvalloista RRT IIIkurssin esilukumateriaalia ja listan asioista, jotka tulisi hallita kurssin ensimmäisenä päivänä. Esimateriaalin ja harjoitteiden lisäksi tuli osata hyvin RRT I ja II-kurssien asiat. Myös ennakkoon opeteltavaa riitti: uusia solmuja ja tekniikoita lähinnä liittyen koripaarilla evakuoimiseen ja köysiratojen tekemiseen. Reunamiehet tekevät ensitiedustelua. Lähtiessäni kurssille olin melko varma siitä, että sen rakenne tulisi olemaan samantyyppinen kuin I ja II-kurssienkin. Olin kuitenkin väärässä. Massiivista paperipinoa setviessä alkoi hiljalleen selvitä tulevan kurssin vaativuus – paljon uutta asiaa, joten pitkiä päiviä oli luvassa. Harjoittelu ei mennyt hukkaan, sillä ensimmäisenä kurssipäivänä suoritettiin taso koe, jossa kontrolloitiin kurssilaisten lähtötaso. Viime vuoden alkupuolella sain vihdoin hyväksynnän III-tason kurssille, joka järjestettiin viime lokakuussa Oregonin Bendissä USA:ssa
Kurssin seniorikouluttaja Bruce Parker havainnollistaa Res-Q-max kiväärin toimintaa, jolla apuköydet ammutaan kuilun ylitse. Koripaarilla pelastaminen kerroksista kun korotettuja ankkuri apuvälineitä ei ole käytettävissä. 3/2010 23 RRT III-kurssin sisältöä: > RRT I ja II-kurssien sisällön kertaus > Viimeisimmät varusteuutuudet > Varustetestit ja demot > Varmistamistekniikat > Ankkurointi, kolmijalat ja multipodit > Köysiradat ja taljajärjestelmät > Vaativat henkilökohtaiset taidot > Ohjainköysiradat > Vaativat koripaaritekniikat > Vaativat harjoitteet vaihtelevissa oloissa 3/2010 23 Pelastaja ja pelastettava Norwegian Reeve -köysiradalla. Kurssilla harjoiteltiin myös tripodin ja A-framen tekemistä tilapäisvälinein.. Kerroksista pelastaminen Guy-linen avulla
Vietin vapaapäivää San franciscon Fire station 3:lla RRT I/II -kurssilla tutuiksi tulleiden kavereiden kanssa. Upea pieni ja rauhallinen noin 80000 asukkaan kaupunki Mt. Vaativat harjoitteet Kurssin ensimmäiset päivät kuluivat uutta oppiessa ja uusien oppien toistamisessa. Hoodin ja Mt. Bend on ulkoilmaelämän ehdoton keskus harrastitpa sitten varjoliitoa, basehyppyjä, melontaa, kiipeilyä, vaeltamista tai maastopyöräilyä. Ensimmäiset kurssipäivät olivatkin rakenteeltaan melko samanlaista toistoa. Lähtiessäni opiskelemaan NFPA-standardien ohjailemaa köysipelastamista epäilin hieman sitä, voiko noita oppeja koskaan täysipainoisesti tuoda omassa maassa käytännön tasolle. Suuren meren takana on pitkät perinteet köydellä pelastamisessa ja siellä sitä tehdään paljon. Köysillä työskentelyn kulttuuri on niin nuori, pelkoja paljon ja osaamista paikoitellen varsin heikosti. Nyt hankittu tieto ja kokemus on antanut uuden tavan ajatella asioita ja rohkeu den soveltaa laajemmin omia oppeja. Koulutus maksaa ja pelastuslaitosten talous on tiukassa. Koulutusta antaa Pelastusopisto, mutta erikoiskulutukselle olisi tilausta. Lopuksi koko kurssi koottiin vielä luokkatiloihin päivän oppien yhteenvetämiseksi. Kurssin kouluttajat Bruce Parker ja Jim Bolton ovat pitkän linjan köysipelastuskouluttajia, joilla oli jatkuvasti uutta annettavaa uupuneille oppilaille. Teräväkärkinen "Raptor" -jalka pureutuu kovaankin alustaan tehokkaasti.. Kurssin viimeiset päivät vietettiin Bendin ympäristössä eri kohteissa sovellettuja harjoitteita tehden. Lisäksi harjoitteissa oli yhdistettynä vaikean lähestymisen tekniikat, kuten rakenteissa kiipeileminen, laskeutumiset ja nousemiset köysillä. Harjoitteet kattoivat monipuolisesti koko RRT I–III-kurssien sisällön ja oli mahtavaa havaita, miten kolmen kurssikokonaisuuden asiat alkoivat elää harjoitteissa. Sopivia keikkoja on, niitä ei vaan aina tunnisteta. Aamu alkoi yleensä kello seitsemältä Bendin palolaitoksen 2. Kurssipäivien päätteeksi annettiin tehtäviä seuraavaa päivää varten. Harjoitteet tehtiin pienryhmissä tehtäväskenaarioina. Puolikurssijuhlia ei pidetty, ei ollut saunaa – eikä kukaan olisi jaksanut ilmestyäkään paikalle. Paikasta kiinnostuneille löytyy tietoa osoitteesta www.visitbend.com Viimeisenä kurssipäivänä tehtiin sovellettuja harjoitteita Bendin läpi virtaavan kosken kuohuissa. Puolessa välissä kurssia alkoi tuntua siltä, että yhtään uutta asiaa ei enää voisi omaksua ja silti sitä vaan tulvi lisää. Köysitaidot ovat osa työturvallisuutta ja köysiä pitäisi hyödyntää enemmän. Fysiikan lainalaisuudet ovat siellä ihan yhtä vaikuttavia ja potilaat vähintäänkin yhtä kipeitä kuin täällä kotimaassa. Pieni taskuun mahtuva muistilehtiö nousi arvoon arvaamattomaan ja illalla päivän päätyttyä väsynyt mies yritti saada selvää merkinnöistään ja tulkita niitä oikeaksi tekstiksi kurssimateriaalin tueksi. Bachelorin kupeessa, Kaskadien vuoristossa. 24 3/2010 köysiratatyyppien ja monimutkaisten ankkurija taljajärjestelmien osalta oli turvallisuussyistä pakko aloittaa aina harjoittelu teoriaopetuksella. Lähin lentokenttä on Redmond Oregon, hyvin pieni kenttä noin 20 km päässä Bendin keskustasta. Ryhmien tehtävinä oli muun muassa rakennuksesta evakuointia ohjainköysillä, kalliokiipeilijän pelastaminen kalliolta, kuohuvassa koskessa olevan melojan pelastaminen, koripaarievakuoinnit kuilun ylitse ja koripaaripelastaminen syvästä kuilusta köysiradalla. Vortex-multipodi tuli tutuksi kurssiviikon aikana. Kurssit on nyt käyty! Rope Rescue Technician -kurssit ovat nyt takana ja olen erittäin tyytyväinen saamaani oppiin. aseman harjoitusalueen luentosalissa, jossa pidettiin parin tunnin teorialuennot ja sitten klo 17.30 asti harjoitteita kentällä. Miksi siis keksiä pyörää uudelleen ja muuttaa kaikkea, meillä on paljon opittavaa! Bend, Oregon
Harjoituksissa käydään läpi poistumisteitä, kokoontumispaikkoja sekä harjoitellaan eläinten käsittelyä. Maatilojen palotarkastuksissa on myös erityispiirteitä: palotarkastajien on otettava huomioon muun muassa varoaika sekä muut elintarviketurvallisuusviraston ohjeistukset, jotta eläinten turvallisuus saadaan taattua. Tulipalon sattuessa pelastajien on tiedettävä, miten eläimet saadaan turvallisesti palavasta rakennuksesta ulos. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja pelastusjohtaja Jari Sainio tutustuivat uuteen asemaan. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluu 16 henkeä ja pelastusyksikön vahvuus on 1+4. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan Loimaalla sattuneesta sikalapalosta. Suunnitteluun osallistunut henkilöstö on tyytyväinen uuteen työpaikkaansa.. Sainio kehui Loimaan uutta asemaa Suomen nykyaikaisimmaksi. Vanhasta autokorjaamosta paloasemaksi muutetusta tilasta varta vasten paloasemaksi rakennettuun kiinteistöön muuttanut aseman henkilöstö huokuu tyytyväisyyttä. Loimaan paloasemalla työskentelee 32 henkilöä ja tallista löytyy viisi hälytysvalmiudessa olevaa paloautoa, jotka ovat ympärivuorokautisessa toimintavalmiudessa. Maatilojen kanssa tehdäänkin yhteistyössä harjoituksia pahan päivän varalle. Aseman alakertaan on keskitetty palotarkastustoiminta ja se on Loimaalle valmistui ensimmäinen alueellinen paloasema Teksti ja kuvat: Esa Aalto Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle valmistui ensimmäinen alueellisen laitoksen tarpeisiin toteutettu paloasema Loimaalla. Maaseutukaupunki tuo omat haasteensa palolaitoksen pelastustoiminnalle ja palotarkastuksille. Loimaan uusi paloasema. – Koko maakunta hyötyy tästä Loimaan uudesta asemasta ja tätä vastaavaa konseptia tulemme toteuttamaan muutamalla muulla laitoksemme alueella. Suuret maatilat pitävät sisällään parhaimmillaan toista sataa tuhatta kanaa, tuhansia sikoja tai kymmeniä hevosia. Nyt ollaan omissa ja ajanmukaisissa tiloissa. Toiminta-alueeseen kuuluvat kuntaliitosten myötä Pöytyä, Oripää, Aura, Tarvasjoki, Koski, Marttila ja tietysti Loimaa. – Operatiivisen toiminnan lisäksi täällä huolehditaan hallintopalveluista, riskienhallinnasta, paineilmalaite-, varusja letkuhuolloista. Koko alue hyötyy asemasta Paloaseman vihkiäisissä puhunut pelastusjohtaja Jari Sainio totesi, että suunnittelun lähtökohtana oli Loimaalle tarvittava yksi tukipaloasema. 3/2010 25 U udella asemalla on tiloja 2248 neliömetriä ja tonttipinta-alaa on kaikkiaan 5600 neliömetriä. – Tämän aseman käyttöikä on tähdätty pitkälle tulevaisuuteen. Asemainvestointi maksoi noin neljä miljoonaa euroa
Perinteiseen tapaan uusi asema vihittiin leikkaamalla nauha. Tarvittavat toimenpiteet riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi on arvioitava tapauskohtaisesti, koska myös sairaalat ovat keskenään hyvin erilaisia. – Sairaalat ovat toimintaympäristönä sellaisia, ettei niissä millään keinoilla voida poistaa tulipalon tai muun nopeaa poistumista vaativan vaaratilanteen mahdollisuutta. Turvallisuusviestinnän on kuuluttava jokaisen työntekijän työtehtäviin. Paloasema rakennettiin Niittykummun alueelle hyvien liikenneyhteyksien päähän. Seuraavana päivänä paikallislehdessä uutisoitiin asiasta ja kerrottiin saunan palaneen kivijalkaan. Partanen otti myös voimakkaasti kantaa automaattisten sammutuslaitteistojen puolesta sairaaloissa. Kesken matkan paloauto sammui eikä suostunut enää käynnistymään. Paloaseman on oltava ihmisille avoin, sieltä on voitava saada tietoa ja neuvontaa turvallisuutta koskevissa ongelmissa, Partanen sanoi ja toivoi, että käyttöön otetusta asemasta tulee loimaalaisille turvallisuutta luova symboli ja turvallisuustietojen ja -taitojen tavaratalo. Toimenpiteiden tarvetta ei kuitenkaan pidä arvioida pelkästään kustannusten näkökulmasta, Pentti Partanen huomautti. Ihmisten luo jakamaan turvallisuustietoa Vihkiäisjuhlassa puhunut pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi, että turvallisuutta koskevan tiedon on tavoitettava kaikki tiedon tarvitsijat. 26 3/2010 V uosina 1950–52 Loimaan kauppalan palopäällikkönä toiminut Teuvo Kuusela muisteli uuden aseman vihkiäisjuhlassa hersyvästi uraansa ja saamaansa ohjetta edeltäjältään Kalle Mäkelältä: ”Hän neuvoi pitämään huolta, että kaluston saa palopaikalle ja letkuihin vettä. Sammutustöitä jutussa kerrottiin tehneen Mellilän palokunta ja juttu loppui seuraavasti: Lehtemme painoon mennessä Loimaan palokunta ei ollut saapunut palopaikalle.” ”Kun paloauto sammui kesken hälytysajon…” osa uudenlaista avointa paloasemaa. – Pelastuslaitosten on lähdettävä jakamaan sitä ihmisten luo, niin työpaikoille kuin asuinalueille. Siellä järjestetään erilaisia valistusja neuvontatilaisuuksia. Kyllä se siitä sitten lähtee. Palopäällikköurani ensimmäinen hälytystehtävä tuli Kauhanojalle, jonne hälytettiin sammuttamaan palavaa saunaa. Hänen mielestään myös sairaaloissa on osoitettava pelastuslakiluonnoksen mukainen poistumisturvallisuusvaatimus. Uudet tieyhteydet ja alueelle rakennettu uusi silta mahdollistivat paloaseman rakentamisen tälle alueelle. Riensimme kolmen palomiehen kanssa asemalle ja lähdimme paloautolla kohti ilmoitettua palopaikkaa. – Turvallisuuteen kannattaa aina investoida, Jari Sainio painotti. Meidän ei auttanut kuin palata asemalle ja hälyttää paikalle naapurikunnan Mellilän palokunta. Pelastusylijohtaja sanoi myös odottavansa mielenkiinnolla miten pian ja missä määrin tupakasta aiheutuneiden tulipalojen ja myös palokuolemien määrä kääntyy tavoiteltuun laskuun, kun huhtikuun alussa uuden tupakkalain myötä maassamme saa myydä ainoastaan itsestään sammuvia savukkeita. Teuvo Kuusela muisteli palopäällikköaikaansa Loimaalla.
Ojala heitti tavatessamme ja keskustellessamme mielenkiintoisen ajatuksen. Vapaaehtoiseksi pelastajaksi halukkaita Kittilästä vielä löytyy. VPK:n henkilöstö päivystää kotivarallaolossa sesonkiaikana viikonloppuisin viikosta 8 vappuun saakka siten, että Kittilässä on kaksi päivystäjää ja Levillä kaksi. Meillä on pelastustoimessa käytössä sisäministeriön ohjeet toimintavalmiusajoista. Paloasemarakennus Nykyinen yksiköiden sijaintipaikka on Levin päärinteen väLevi kehittyy myös pelastustoimessa littömässä läheisyydessä. Pasilla onkin opintointo päällä, sillä opinnäytetyön tekeminen on meneillään; teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelman ylemmän AMK-tutkinnon loppusuora häämöttää… Teksti ja kuva: Tarja Mikkanen Oppi ei kaada ojaan! Luokkakuvassa Marko Nieminen, Pasi Karttunen, Marjo Oksanen, Risto Ijäs ja Marko Lehto. Se olikin tarpeen, sillä kunnan nykyiset kaksi hoitotason sairaankuljetusyksikköä muuttuvat 1.1.2011 perustason yksiköiksi! Levin rinneyhtiöllä työskentelevä hoitoalan ammattilainen päivystää rinteillä päiväaikaan ja on käytettävissä myös lähialueiden ensivastekeikoille. Paloasemalle tulee myös luentosali, kaksi toimistoa ja huoltotilat. Vihkiäisiä vietetään syksyllä ruskan aikaan, kun turistit taas valloittavat Lapin kauniita maisemia. Sairaankuljetuksen hämmästyttävä kehitys askarruttaa ahkeraa Levin kävijää. Miltä kuulostaa osavuosiriskialue. Olisiko uuteen lakiin vielä saatavilla muutosta tässä asiassa. Hänelle on hankittuna tämän vuoksi Virvepuhelin. Muina aikoina päivystys päivystyspisteiden kesken tapahtuu vuoroviikoin. Lisäksi yksi ”pilttuu” on varattu kahdelle moottorikelkalle rekineen. Muuta Suomea ja rinnekeskuksia ajatellen Levillä ollaan siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, sillä siellä ei ole rekrytointiongelmia kuten muualla Suomessa ja Lapissa vapaapalokuntalaisten osalta on. Teksti ja kuva: Ari Vakkilainen. – Yksiköt lähtevät alamäkeen, joten liikkeelle lähtö on helppoa. Torniosta uudelle paloasemalle siirtyy puomitikasyksikkö, koska Leville on rakennettu ja rakennetaan korkeita hotelleja. Hyvin ymmärrettävä asia, sillä Sirkan kylän tuhannen asukkaan määrä kasvaa lähes 30-kertaiseksi kevätviikkojen ja yleensäkin sesonkien aikana. – Luennot olivat huippuluokkaa ja sisältö tosi mielenkiintoinen. Palopäällikkö Ojalan mukaan paikka on erinomainen. Kittilän kunnassa on asukkaita kaikkiaan 6118. Aktiivisia palokuntalaisia Kittilässä on kaikkiaan 85 vapaapalokuntalaisesta noin viitisenkymmentä. Viime syksynä Kittilässä aloitettiin ensivastetoiminta. Levi saa uuden ajanmukaisen paloaseman, jossa on autoille riittävästi tilaa ja myös hallintoon tulee asianmukaiset toimistotilat. Harjakaisia puolestaan vietetään jo todennäköisesti tämän lehden julkaisemisen aikoihin. Nykytila Yksikkö Levi 31 seuranaan 37 ja 33 ovat Levillä tällä hetkellä olevia yksiköitä. Palomestari Risto Ijäs, palotarkastajat Marjo Oksanen ja Pasi Karttunen, ATK-suunnittelija Marko Nieminen ja sairaankuljettaja Marko Lehto suorittivat kaikki näyttötutkinnot hienoin tuloksin. Palopäällikkö Jorma Ojalan lisäksi päällystöpäivystäjinä toimivat palotarkastaja Kari Kuosmanen ja palomies Tuomas Rantakokko sekä päällystöopiskelija Aslak Länsman. 3/2010 27 L evi on ollut kehityksen kärjessä hiihtokeskuksena jo vuosia. Nyt tapahtuu pelastustoimessa, sillä Leville on valmistumassa vielä kuluvana vuonna uusi paloasema turvaamaan sesonkiaikana reilusti yli 20000 lomalaisen ja Sirkan kylän 1046 asukkaan arkea. Opiskelu tarjosi tavallaan yhtenäisyyttä eri osastojen välillä, sillä opiskelijatiimissä pääsi tutustumaan tarkemmin työkaveriin, johon ei ole päivittäistä kontaktia, Pasi Karttunen kertoo. Uusi paloasema valmistuu Sirkan kylän koulun ja lämpökeskuksen läheisyyteen. Koulutus antoi laaja-alaisemman näkemyksen laitoksen toiminnasta, sillä näyttöjä tehtäessä tietoja sovellettiin omaan työympäristöön. Uusi paloasemarakennus valmistuu 26.6.2010. Näillä kelkoilla onkin talviaikaan lähes joka päivä turisteista johtuvia tehtäviä. Siellä on kiinnitetty hyvin huomiota muun muassa rinneturvallisuuteen. Kuntoilutila jätettiin pois. Paloasemalle tulee neljä autopaikkaa, joista yksi on läpiajettava. Kittilän VPK:lla on Kittilän kunnan alueella hälytyksiä kaikkiaan noin 300 vuosittain, josta Levin yksiköt ovat keikalla mukana noin 200 kertaa. Ankarien ponnistelujen jälkeen viisi opiskelijaa PäijätHämeen pelastuslaitokselta päätti urakkansa ja vastaanotti todistuksensa tammikuussa valmistuen merkonomeiksi. Pelkona meillä on, että paloasema saattaa jäädä liian pieneksi jo alkuvaiheessa, Ojala toteaa. Tulevaisuus Lapissa tapahtuu muuallakin kuin rinteissä ja laduilla
Koejärjestelyt pohjautuivat Norjassa on vuonna 2006 julkaistuun asuntosprinklausjärjestelmiä koskevaan tutkimusraporttiin (Drangsholt et. vapaapalo, jossa seurattiin miten palo etenee samoja palokuormia käyttäen tilanteessa, jossa tilaan ei ole asennettu sammutusjärjestelmää. Palokuormat ennen koetta. Norjalaisten tekemien kokeiden pohjalta on sittemmin kehitetty ehdotus helposti asennettavien sammutusjärjestelmien hyväksymiskoestandardiksi (DSB & Räddningsverket 2007). Kuitenkin kokeissa mitattujen kaasulämpötilojen perusteella käytetyt palokuormat, erityisesti nurkkapalokuorma, kykenivät aiheuttamaan huoneen yläosaan lämpötiloja, jotka olisivat riittäneet aiheuttamaan yleissyttymisen täysin kalustetussa huoneessa. Kustakin paloskenaariosta toteutettiin vertailun vuoksi myös ns. Yhteistä kaikille järjestelmille oli, että testitilassa oli asennettuna yksi ainoa suutin. 2006). Kaikki järjestelmät käyttivät sammutteena pelkkää vettä. Mukana oli tavanomaisia asuntosprinklereitä (niin kattokuin sivusuuttimia), matalaja korkeapaineisia vesisumujärjestelmiä, liikuteltavia järjestelmiä, sekä järjestelmiä, joiden laukeaminen perustui tavanomaisten lasikapselien asemesta paloilmaisimiin. Palokuormat ennen koetta. Koetilan geometria. Vertailukohtana vapaa palo Johtopäätökset sammutusjärjestelmien suorituskyvystä perustuivat kokeiden aikana suoritettuihin kaasun lämpötilan (23 mittauspistettä), kaasupitoisuuksien (3 mittauspistettä) sekä savun tiheyden mittauksiin (1 mit taus piste). Myöskään kokeissa käytetyt palokuormat eivät vastanneet todellisen asuinhuoneen koko palokuormaa. al. Kolme erilaista palotilannetta Kokeet suoritettiin VTT:n sammutushalliin rakennetussa kipsilevyrakenteisessa huoneessa kooltaan 4,8 × 4,8 m (korkeus 2,5 m), josta johti oviaukko käytävätilaan (leveys 2,0 m, pituus 8,0 m) (kuva 1). Palokuormat ennen koetta. Sammutusjärjestelmät rajoittivat paloa ja antoivat lisäaikaa poistumiselle Tässä koesarjassa suoritetuissa kokeissa kaikki sammutusjärjestelmät rajoittivat kaasulämpötiloja koetilassa niin alas, että tilan yleissyttyminen olisi käynyt mahdottomaksi, Sammutusjärjestelmät tehokkaita asuntopalokokeissa Kuva 1. Raportissa kuvataan kokeita, joissa käytettiin kolmea erilaista paloskenaariota. Vapaapalokokeita ei tässä koesarjassa käytännön syistä kyetty viemään niin pitkälle, että kaikki palokuorma olisi palanut loppuun. Kuva 2c. 28 3/2010 PALONTORJUNTATEKNiiKKA V TT:n sammutushallissa toteutettiin vuonna 2009 mittava koesarja, jonka tavoitteena oli todentaa paitsi tavanomaisten asuntosprinklerien, myös uudempaan sammutuslaitetekniikkaan, erityisesti vesisumuun, perustuvien järjestelmien suorituskyky huonepalossa henkilöturvallisuuden näkökulmasta. Mukana laaja kirjo vesisammutusjärjestelmiä Kokeisiin osallistuneet sammutusjärjestelmät (8 kpl) edustivat varsin laajaa kirjoa vesipohjaisia sammutusjärjestelmiä. Osa sammutusjärjestelmistä oli tarkoitettu nimenomaan henkilösuojaukseen, kun taas osa oli suunniteltu suorituskyvyltään samantasoiseksi kuin OH1-sprinklerijärjestelmä. Teksti: Kati Tillander*, Jukka Vaari, Tuomo Rinne, Tuomas Paloposki** VTT * 1.3–31.12.2010 Sisäasiainministeriö ** 1.11.2009 alkaen Aalto-yliopisto. Kuva 2b. Kuva 2a. Näistä yksi oli pehmustettujen huonekalujen muodostaman ryhmän syttyminen huoneen nurkassa (kuva 2a), toinen sohvapalo huoneen seinän vieressä (kuva 2b) sekä kolmas keittiöpalo (kuva 2c). Käytävän vasen pää oli suljettu ja oikea pää avoin
Espoo 2010. tehdyt kokeet eivät ota kantaa siihen miten järjestelmät tulisi suunnitella huoneiston tai kokonaisen asuinrakennuksen suojaukseen; kokeet osoittavat järjestelmien toimivuuden yhden huoneen suojauksessa Kokeiden suoritus ja yksityiskohtaiset tulokset on kuvattu tarkemmin Asuntosprinklaus II -hankkeen loppuraportissa (Vaari et. Kokeen loppuun mennessä (15 minuuttia laukaisusta) lämpötilat olivat kaikissa tapauksissa selkeästi laskeneet, palo oli rajoittunut hyvin pieneksi, ja se oli helppo sammuttaa käsin (kuva 4). 2. Vanntåkeanlegg i omsorgsboliger – En kartlegging av hvilken effekt mobile og lett flyttbare vanntåkeanlegg har på brannsikkerheten i omsorgsboliger. 2010). montako erilaista ilmaisua tarvitaan ennen kuin järjestelmä laukaistaan); herkiksi säädetyt ilmaisimet voivat aiheuttaa järjestelmän laukeamisen jo kytevässä vaiheessa (tai altistaa erheellisille laukaisuille) OH1-tasoisen sprinklerijärjestelmän kanssa ekvivalentti vesisumujärjestelmä voi tuottaa riittävän suojaustason henkilöturvallisuussovelluksissa. Asuntosprinklaus Suomessa. Easily installed automatic extinguishing systems. Drangsholt, G. 134 s. Kuva 3. Pääsääntöisesti korkeimmat lämpötilat kokeissa mitattiin sammutusjärjestelmän laukeamishetken tienoilla (kuvat 3a–c). Tutkimuksessa suoritettujen kokeiden perusteella sammutusjärjestelmistä voidaan vetää seuraavat johtopäätökset: Kuva 4a. Osa Kuva 4b. & Rossebø, B. 32 s. http://nbl.sintef.no/publication/lists/docs/ NBL_A06108.pdf DSB & Räddningsverket 2007. SINTEF Rapport NBL A06108. http://www.srv.se/ upload/F%C3%B6rebyggande/ Brandf%C3%B6rebyggande/Sl%C3%A4cksystem/ Easily%20installed%20automatic%20extinguishing%20system%20-%20English%20version.pdf samoin palon leviäminen koetilan ulkopuolelle käytävään. & Paloposki T. Nurkka vapaapalon jälkeen. Palon vaihe eri paloskenaarioissa juuri ennen järjestelmän laukeamista. Lähdeluettelo: Vaari J., Tillander K., Rinne T. VTT Tiedotteita – Research Notes 2527. Nurkka sammutusjärjestelmäkokeen jälkeen. 3/2010 29 kaikki kokeisiin osallistuneet järjestelmät kykenivät selkeästi rajoittamaan palon kehitystä vapaaseen paloon nähden, rajaten palon siihen huoneeseen jossa se syttyi ja estäen huoneen yleissyttymisen järjestelmät rajoittivat kaasulämpötiloja ja ihmiselle haitallisten kaasujen pitoisuuksia siten, että henkilöturvallisuus huoneessa ei vaarantunut, ja poistumiseen oli riittävästi aikaa eri järjestelmien suorituskykyä ei voi suoraan verrata toisiinsa, sillä kaikkia järjestelmiä ei testattu suuttimen suurimmalla suojausalalla esteettisistä syistä käytettävät peitelevyt hidastavat asuntosprinklerien toimintaa, jolloin hidastunut järjestelmän laukeaminen edellyttää vesivuon kasvattamista, jotta järjestelmän suorituskyky säilyy avosuuttimiin perustuvat sammutusjärjestelmät, joita ohjataan paloilmaisimien avulla, voivat tuottaa saman suojaustason kuin ampullilaukaisuun perustuvat sprinklerijärjestelmät avosuutinjärjestelmien laukaisunopeus (ja siten suorituskyky) riippuu järjestelmää ohjaavan paloilmaisimien asetuksista sekä siitä, miten ilmaisinjärjestelmän ohjausyksikkö on ohjelmoitu (esim. al. Vaikuttavuuden arviointi. Trondheim: SINTEF 2006. ISBN 82-1402462-5. Raportti julkaistaan huhtikuun 2010 aikana, jonka jälkeen se on vapaasti saatavilla osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/pdf/ tiedotteet/2010/T2527.pdf. Kaikki kokeisiin osallistuneet järjestelmät kykenivät selkeästi rajoittamaan palon kehitystä vapaaseen paloon nähden.
Polttokokeet ja testaukset katetaan pääosin asiakkailta perittävillä maksuilla. Tutkimusohjelma sisältää kuusi pelastustoimen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeää tutkimusteemaa: 1) turvallisuuskulttuurin ja omaehtoisen riskinhallinnan edistäminen onnettomuuksien ehkäisyssä, 2) tulevaisuuden kehitystrendit: pelastustoimen toimintaympäristön muutokset ja onnettomuusprofiilin muutokset, 3) pelastustoiminnan menestystekijät: uusien välineiden ja menetelmien hyödyntäminen, 4) yhteiskunnan varautuminen: pelastustoimen rooli, 5) pelastustoimen järjestelmän toiminta ja organisoituminen osana yhteiskuntaa, 6) pelastustoimen eri toimijoiden ja yhteistoiminnan vaikuttavuuden arviointi. Koordinointitehtäviin kuuluu analysoida tutkimustarpeita, järjestää seminaareja, koota tietoa tutkimuksista seuraamalla ja tekemällä tarvittaessa yhteenvetoja kotija ulkomaisista tutkimusja kehittämishankkeista sekä tehdä tutkimusta itsenäisesti ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Paloporttiin kootaan yhteenvetoja käynnissä olevista ja päättyneistä pelastustoimeen liittyvistä hankkeista. Suunnittelijat Johannes Ketola ja Markus Majuri työskentelevät PRONTO:on liittyvissä kehittämishankkeissa. Tutkimusyksikön toiminnassa haasteellista on rahoituksen järjestäminen. Muiden hankkeiden rahoituslähteitä ovat Palosuojelurahasto, TEKES ja EU. Näiden lisäksi vuoden aikana hankkeisiin osallistuu joukko osa-aikaisia projektityöntekijöitä, niin Pelastusopiston muista yksiköistä kuin talon ulkopuoleltakin. Esko Kaukonen vastaa aihealueeseen 1 kuuluvista hankkeista, johtaen muun muassa tulevaisuusluotausraadin toimintaa. Kokki hoitaa myös Palotutkimusraadin asiamiehen tehtäviä. Tutkija Aapo Immonen työskentelee aihealueeseen 3 lukeutuvien kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden parissa. Hannu Rantasen vastuulla ovat kansainväliset, pääasiassa aihealueen 3 mukaiset hankkeet. Tavoitteena on mahdollistaa johdonmukainen, pelastusalan tavoitteiden saavuttamista tukeva tutkimustoiminta. Kyösti Survo toimii projektipäällikkönä TOKEVA-ohjeiden päivitys -kehittämishankkeessa. Vuosittain toteutettavat tutkijasePelastusopisto tutkii, osa 1. Tutkimussihteerinä toimii Sanni Räisänen. Marco Krogars työskentelee tutkijana Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö murroksessa -hankkeessa. Toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Tutkimusyksikössä on sekä lyhyen että pidemmän aikavälin suunnitelmia toimintansa kehittämiseksi. Tutkimusja kehittämistoiminta 2010 Pelastusopiston johdolla tehtävän tutkimuksen keskeisimpiä aihealueita on neljä: 1) pelastustoimen organisoituminen osana muuttuvaa yhteiskuntaa, 2) pelastustoimen tilastoinnin kehitys ja ylläpito pelastustoimen kehittämiseksi, 3) pelastustoimen prosessien tehostaminen teknologian avulla, 4) kenttäkokeet ja todentamismenetelmät pelastustoimen toimintatapojen kehittämiseksi. Suunnittelija Timo Loposen vastuulla ovat aihealueeseen 4 kuuluvat polttokokeet ja testaukset. Tämä mandaatti on kirjoitettu sekä sisäasiainministeriön tutkimusstrategiaan (vuonna 2006) että lakiin Pelastusopistosta (472/2008). Toukokuussa Pelastusopisto kutsuu pelastusalan tutkijoita tutkijatapaamiseen Kuopioon. Tutkimusyksikkö osallistuu myös vuorollaan kansainvälisten seminaarien ja työpajojen järjestelyihin. Palo|portti| Kotimaisten tutkimushankkeiden seurantaan ja tietojen kokoamiseen Pelastusopiston www-sivuille on toteutettu palo|portti|palvelu. Erikoistutkijoita yksikössä on kolme. Tutkimusyksiköllä riittää haasteita 30 3/2010 Teksti: Esa Kokki, Pelastusopisto. Esa Kokki toimii tutkimusjohtajana ja vastaa aihealueeseen 2 liittyvistä tutkimusja kehittämishankkeista. PRONTO:n kehittämistehtävä on ainoa hanke, joka toteutetaan kokonaan omalla rahoituksella. Tutkimusyksikössä työskentelee tällä hetkellä viisi vakituista henkilöä. Lyhyen aikavälin suunnitelmiin kuuluu muun muassa pelastustoimen tutkimusohjelman vuosittainen päivittäminen. Tutkimusja kehittämishankkeiden lisäksi tutkimusyksikön vakituinen henkilöstö osallistuu myös Pelastusopiston opetukseen pienellä panoksella. Kari Junttila vastaa osaltaan aihealueen 3 mukaisista, erityisesti informaatioteknologiaan liittyvistä, hankkeista. Tutkimusyksikön määräaikaisissa tehtävissä toimii tällä hetkellä kuusi henkilöä. Lähteestä riippuen rahoittajat vaativat 50–75 prosentin omavastuuosuutta, mikä rajoittaa toteutettavien hankkeiden määrää ja mahdollista toiminnan laajentamista nykyisestä. Tutkimusohjelma Tutkimustarpeiden analysointia toteutetaan muun muassa ylläpitämällä pelastustoimen tutkimusohjelmaa, joka toimii tutkimustoimintaa ohjaavana strategisena asiakirjana. Koska hallinnonalan tutkimusstrategiaa ollaan parhaillaan päivittämässä, pelastustoimen tutkimusohjelmaa täytyy peilata sen suhteen. Tulevaisuusluotausraadin kautta tutkimusyksikkö osallistuu pelastustoimen tulevaisuusseminaarien järjestämiseen, ja Palotutkimusraadin kautta joka toinen syksy toteutuvien Palotutkimuksen päivien järjestämiseen. Pelastustoimen tutkimusohjelman perustana ovat muun muassa: sisäisen turvallisuuden ohjelma, pelastusalan keskeisten toimijoiden strategiat ja näkemykset, kansallisen turvallisuustutkimuksen strategia, sekä sisäasiainministeriön ja muiden ministeriöiden tutkimusstrategiat. Huhtikuussa Espoon Dipolissa pidetään Palosuojelurahastolta erityisavustusta saaneita pelastusalan tutkimusja kehittämishankkeita esittelevä seminaari. Palvelussa on tietoa ja linkkejä pelastusalaa koskeviin selvityksiin, tutkimuksiin, artikkeleihin ja seminaareihin. Seminaarit Koordinointitehtävää toteuttaakseen tutkimusyksikkö järjestää vuosittain useita seminaareja ja vastaavia tapahtumia. Pelastustoimen tutkimusohjelman sisältö tarkistetaan vuosittain. Pelastusopistossa koordinointitehtävä on tutkimusyksikön vastuulla. Erityisenä painopisteenä on edesauttaa tutkimustulosten hyödynnettävyyttä pelastustoimessa, muun muassa integroimalla tutkimustulokset Pelastusopiston opetussisältöihin. 30 3/2010 PALONTORJUNTATEKNiiKKA P elastusopisto vastaa pelastustoimen tutkimuksen koordinoinnista Suomessa
Lisätietoja: www.transfeu.eu ja erikoistutkija Tuula Hakkarainen, p. Projektissa kootaan eri tietolähteistä ainutlaatuista kokonaisuutta, jonka avulla mallinnetaan palokuolemien vähentämiseen tähtäävien keinojen vaikuttavuutta. Projekti on SM:n, STM:n sekä YM:n käynnistämä. On selvää, että talosta löytyy asiantuntijuutta. Alalle on saatava jatkotutkinnon suorittanutta henkilöstöä. Tutkimushanke tuottaa kokeellista tietoa poistumistilanteista ja sen tuloksista on suoraa hyötyä mm. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä on lisättävä, myös kauemmaksi kuin Suomenlahden länsipuolelle. Pidemmän aikavälin kehittämissuunnitelmia ovat muun muassa pelastustoiminnan menetelmiin liittyvän tutkimuksen vahvistaminen. kohteiden omille suojeluorganisaatioille ja pelastusviranomaisille. Myös pelastustoimen tulee olla tiiviisti mukana hallinnonalan tutkimusyhteistyössä. Tähänastiset kokemukset poistumistilanteiden monitoroinnista ovat olleet hyviä. Tuloksia voivat hyödyntää myös paloturvallisuussuunnittelijat ja poistumislaskentaohjelmien kehittäjät. Kahden vuoden aikana kävi selväksi, että toimintaympäristön tarpeiden mukaiselle tutkimukselle olisi tilausta. Pelastusopisto on haluttu kumppani tutkimusja kehittämishankkeissa. Pelastusopiston yhteyteen.” Toimintakykyhankkeen yksi toimenpide-ehdotus oli: ”Kansallisen kehittämiskeskuksen perustamisesta vastaavaksi organisaatioksi esitetään sisäasiainministeriötä, ja verkostomaisen toiminnan koordinoijaksi Pelastusopistoa”. yksilöiden tai ryhmien päätöksentekoon ja poistumisreittien valintaan liittyvät seikat sekä ihmisten kävelynopeudet, reagointiajat ja oviaukkovirtaukset. Ongelma hankkeisiin osallistumisessa on usein se, että hankkeen tavoitteet ovat vastuuorganisaatioiden määrittelemiä. Pelastustointa tukevia tieteellisiä jatko-opintoja on kartoitettava ja tuettava Palosuojelurahaston avustuksella. Päärahoittajana toimii Palosuojelurahasto. Projektissa on muodostettu pelastustoimen riskiruutuaineiston ja asuinrakennuspalojen yhdistelmä. Tutkimusyhteistyötä muiden hallinnonalan oppilaitosten, Kriisinhallintakeskuksen, Poliisiammattikorkeakoulun sekä Rajaja merivartiokoulun, kanssa tulee lisätä. 3/2010 31 PALONTORJUNTATEKNiiKKA minaarit vaativat edelleen kehittämistä, jotta ne verkottaisivat entistä paremmin pelastusalalla toimivia tutkijoita. Yhdistetyn tietokannan avulla pystytään paikallisesti arvioimaan asuinrakennuspalojen esiintyvyyttä. Selvitysmies Myllyniemen yksi toimenpide-ehdotus oli: ”Tutkimustoiminnan kehittäminen tapahtuu lähinnä Pelastustoimen tutkimusohjelman mukaisesti sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjauksessa ja käytännössä Pelastusopiston tutkimusyksikön johdolla toimivassa verkostossa vahvistamalla verkostoa niin, että tutkimusyksiköstä muodostuu pelastustoimen tutkimusja kehittämiskeskus”. Kiitos runsaslukuisesta koeaineistosta kuuluu hankkeessa aktiivisesti olleille ohjausryhmän jäsenille ja muille pelastusviranomaisille, joiden kautta kontaktit ja yhteistyö eri kohteisiin on voitu luoda. Jotta tutkimusja kehittämistoimintaa voitaisiin edelleen kehittää alan haluamaan suuntaan, kehysrahoitusta on lisättävä. Tähän tulipaloja paikantavaan malliin on kytketty asunnoista kerätty tietopankki, jonka avulla voidaan muodostaa tarkka kuva asuinrakennuksissa vallitsevista olosuhteista tulipalon näkökulmasta. Olemme saaneet monitoroitua kattavasti erityyppisiä rakennuksia, kuten esim. toimistoja, kouluja, kauppakeskuksia ja kokoontumistiloja. Palokuolemien vähentämiseen tähtäävien keinojen tehokkuutta voidaan arvioida, kun kerättyyn aineistoon liitetään vielä koetulosten perusteella simuloitu tulipalo sekä poistumiseen vaikuttavat asukkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet. Lisätietoja: Teemu Karhula, teemu.karhula@vtt.fi J unien ja muiden liikennevälineiden paloturvallisuuden parantaminen etenkin henkilöturvallisuuden kannalta on tavoitteena huhtikuussa 2009 käynnistyneessä Transport Fire Safety Engineering in the European Union -tutkimushankkeessa, johon Suomesta osallistuu VTT. Tulosten avulla liikennevälineissä käytettäviä tuotteita voidaan arvioida todellisten tulipalojen riskeihin peilaten siten, että uusia esimerkiksi energiatehokkuuden kannalta parempia tuotteita voidaan ottaa käyttöön turvallisuutta vaarantamatta. EU:n 7. Odotukset Pelastusopistolle ja tutkimusyksikölle on viime aikoina asetettu haasteita ja odotuksia useammalta suunnalta. Lisätietoa: Tuomo Rinne, tuomo.rinne@vtt.fi VTT tutkii:. Tällöin Pelastusopiston omien tavoitteiden saaminen hankkeen tavoitteiksi voi olla hankalaa. Hanke toteutetaan tutkimuslaitosten, junanvaunutuotteiden valmistajien ja rataoperaattoreiden yhteistyönä, ja se jatkuu syksyyn 2012 asti. 020 722 4828, tuula.hakkarainen@vtt.fi T utkimushanke: Koeaineiston kerääminen ja analysointi poistumistilanteista – EVACDATA VTT:llä on käynnissä tutkimushanke nimeltään ”Koeaineiston kerääminen ja analysointi poistumistilanteista – EVACDATA”, jossa monitoroidaan poistumisharjoituksia ja oikeita poistumistilanteita. Monitoroinnin tarkoituksena on saada tietoa poistumistilanteen aikaisesta ihmisten käyttäytymisestä ja liikkumisesta. Tulokset tullaan julkaisemaan vapaasti saatavilla olevasta loppuraportissa ennen vuoden 2010 loppua. Toimintakykyhankkeen myötä Pelastusopistolla työskenteli parin vuoden ajan päätoiminen projektipäällikkö tutkimassa ja kehittämässä pelastustoimintaan liittyviä aiheita. P alokuolemien ehkäisykeinojen vaikuttavuuden arvioinnin tutkimusohjelma on edennyt puolimatkaan. Pidemmällä aikavälillä yhteistyötä myös akateemisen yhteisön kanssa on lisättävä. puiteohjelmaan kuuluvassa projektissa kehitetään arviointimenetelmä ja hyväksymiskriteerit junissa käytettävien tuotteiden palamiskaasujen myrkyllisyydelle sekä sovelletaan tulipalon ja poistumisen simulointimenetelmiä junien paloturvallisuussuunnitteluun. Tuhopolttojen ennaltaehkäisyohjelman 2003–2008 yksi toimenpide-ehdotus oli: ”Tahallisten tulipalojen ennaltaehkäisyn tehostamista varten tulisi perustaa kansallinen keskus, esim. Tällaisia asioita ovat mm. Varsin haasteellisia odotuksia toiminnan kehittämiseksi, varsinkin kun valtion tuottavuusohjelman mukaisesti myös Pelastusopistolla on tavoitteita henkilöstön määrän vähentämiselle
Yökerhon lisäksi Google Maps -haku [3] mainitsee samassa osoitteessa kaksi muuta yritystä. Lähin paloasema näkyy myös kuvassa 1, sillä se sijaitsee läntisen asuintornin vieressä kulmittain kujan takana ja sen kulman paikka on piirretty kuvaan 1. Mitään virallista kokonaisvaltaista raporttia en asiasta ole vielä löytänyt. Henkilöiden kokonaismäärää korjailtiin hieman ensimmäisen viikon aikana tapahtuman jälkeen, ja 11.12. Hromaja Lošad (Nilkku hevonen) -yökerhossa Venäjällä Permin piirin pääkaupungissa Permissä osoitteessa ulitsa Kuybyševa 9 oli tapahtunut jotain, jonka olemus selvisi muutamassa tunnissa tarkkojen todistajalausuntojen perusteella [2]. Loukkantuneiksi palossa kirjattiin 140 henkilöä, jotka Skver Uralskix dobrovoltsev Hromaja Lošad 8 m Dom kuhni Arkada ulitsa Sovjetskaja ulit sa K uib yš ev a 13 m 26 m 82 m Paloasema 32 3/2010. Venäjällä julkaistu yökerhon likimääräinen pohjakuva, joka oli pitkään Wikipedian sivuillakin, oli ilmeisen väärä, kun sitä vertasi kuvan 1. Ingressin kuvaus pelastuslaitoksen toimista on laajempi, mutta en toista sitä tässä pidemmälle, koska jo ensi lukemalla ihmettelin faktojen puutetta ja teksti tuntui kaunistellulta. Paikalla oli myös ammattimainen videokuvaaja, jotta juhlista voitaisiin myöhemmin toimittaa tallenne vieraille. Siksi käsittelen laadukasta Wikipedian artikkelia ja sen lähteitä palonsyyn selvittäjän ja palofyysikon silmin, jotta tapahtumat palon kehittymisen näkökulmasta tulisivat kirjatuiksi. Myöhemmin löysin myös eri lehdessä julkaistun melko tarkan pohjapiirroksen [6]. Niistä saa melko yksityiskohtaisen kuvan tilojen laadusta ja sisustukseen käytetyistä materiaaleista. Teemme tilasta poistumissimulointeja, ja näitä tietoja tarvitsemme syötteinä. Sivua [1] ei ole enää verkossa syytetoimien vuoksi. Venäjän hätätilaministeriön Permin piirin pelastusosasto kertoi verkkosivuillaan, miten kohtalokkaan yön tapahtumat tulivat viranomaisten tietoon [1]. päivänä 2009 klo 01:08 liittovaltion paloaseman N:o 110 portille kolkutti kärventynyt mies, joka kertoi, että Nilkun hevosen kahvilassa oli sattunut räjähdys. Ilmakuvan [2] perusteella piirtämäni likimääräinen tapahtuma-alueen asemapiirros. Myöhemmin nämäkin kirjattiin jo itse palossa kuolleiksi, joten välittömien uhrien määrä on 111. Mistään en toistaseksi ole löytynyt aitoa pohjakuvaa kaikkiaan 400 m2 laajuiseksi mainitusta tilasta [4]. Niiden haittana tosin on subjektiivinen näkökulma. Henkilöt rakennuksessa, kuolleet ja loukkaantuneet Yökerho oli avattu seitsemän vuotta sitten ja siellä oli menossa avajaisten vuosijuhlat kutsuvierasjoukolle, toinen ilta kolmipäiväiseksi suunnitelluista tapahtumasta. Palossa kuoli välittömästi 102 henkeä, pian palon jälkeen menehtyi lisäksi 9 henkeä. Kartalla [3] tapahtumapaikalla katujen Kuybyševa ja Sovetskaja kulmassa on kolme korkeata kerrostaloa ja neuvostotapaan niiden eteläpuolella tornien ja katujen välimaastossa on yksikerroksista liiketai muuta julkista tilaa (kuva 1). Kutsuvieraat olivat paikallista liike-elämän kermaa ja kaiken esitettävän piti olla mieleenpainuvaa. Käytän jatkossa pääasiassa tapahtumahetken ja silminnäkijöiden kuvauksia, joiden voi olettaa olevan riippumattomampia. Valokuvista [2] ilmenee, että yökerho oli matalan osan länsipäässä tontin lounaiskulmassa, Arkada-ketjun kauppa keskellä ja kaakkoiskulmassa Dom kuhni, keittiökalusteita mainostava kauppa. Mikään näkemäni julkaisu ei ole kertonut katuosoitetta tarkemmin kerhon sijaintia suuressa rakennuskompleksissa. luvuksi mainittiin noin 300, [2]. Myöhemmin venäjänkielistä Wikipedian artikkelia [2] korjattiin korvaamalla pohjakuva uudella kerhon aksonometrisella kuvalla kalustuksesta [5], joka on yhtäpitävä yökerhon verkkosivujen valokuva-aineiston kanssa. Sitävastoin uutistoimistot leivittivät alkuhetkien värittynyttä tietoa maailmanlaajuisesti vielä pitkään. Nilkussa hevosessa paloturvallisuus jäi kakkossijalle Permin yökerhopalo tappoi 156 ihmistä Teksti: Olavi Keski-Rahkonen 1 Valokuvat: Lehtikuva Joulukuun 5. 32 3/2010 PALONTORJUNTATEKNiiKKA T apauksesta on paras ja hyvin tarkka kuvaus venäjänkielisillä Wikipedian sivuilla [2]. Rakennuskompleksin eteläpuolella Sovjetskaja-kadun takana on Skver Uralskih dobrovoltsev (Uralin vapaaehtoisten puistikko), jonka pohjoissivulle johtavan käytävän portaat ja matala kiviaita on tullut uutiskuvista tutuksi surevien permiläisten kukkien ja kynttilöiden laskupaikkana. Kuva 1. Tontin asemapiirrosta en ole saanut käyttööni ja siksi skaalasin mitat likimain kartan mittakaavasta [3]. Ilmakuvan [2] perusteella piirtämäni likimääräinen tapahtuma-alueen asemapiirros. Lukemalla artikkelin lisäksi pitkän viitelistan alkuperäislähteitä, kuvaa voi vielä melkoisesti tarkentaa. Niiden perusteella luonnostelin kuvassa 2 esitetyn pohjakuvan sekä tilan kalustuksen. Siksi päättelin kuvassa 1 esitetyn sijainnin valokuvamateriaalin ja karttatietojen perusteella. 1 Eläkkeellä VTT:lltä, olavikr(at)gmail.com sulkemista 8.12.2009. Niistä saa melko yksityiskohtaisen kuvan tilojen laadusta ja sisustukseen käytetyistä materiaaleista. asemapiirrokseen tai verkkosivujen valokuvasarjaan. Yökerhossa oli istumapaikat 250 henkilölle ja jos se toimi klubimuodossa, sinne mahtui 450 henkeä. Venäjällä julkaistu yökerhon likimääräinen pohjakuva, joka oli pitkään Kuva 1. Katastrofin syyt olivat aivan toisaalla, ja niihin palaan artikkelini loppuosassa. Palon syttymishetkellä rakennuksessa oli vieraita 282 ja henkilökuntaa 40, [4]. Hromaja Lošad -yökerhon verkkosivuilla oli sisätiloista noin 70 valokuvaa, jotka ehdin heti palon tapahduttua kopioida käyttööni ennen sivujen sulkemista 8.12.2009
Savukaasuräjähdys oli lyhyt, mutta se poltti monien vaatteet. Sekä pääoven S että lipunmyyjän H vieressä olevan parioven toinen puolisko oli suljettu. Videokuva viitteessä [10] osoittaa, missä itse V H B B Näyttämö S K N W W T E P. Palomiehet kantoivat ruumiita palopaikan, Nilkku hevonen -yökerhon edustalle. lentokuljetuksin erikoissairaaloihin Moskovaan, Pietariin ja Tšeljabinskiin [7]. Palon syttymishetkellä rakennuksessa oli vieraita 282 ja henkilökuntaa 40, [4]. Siksi sairaalahoidossa loukkaantuneita kuoli aluksi päivittäin ja 11.12. Viimeksi kuoli naishenkilö 9.3.2010 ja hän oli 156. Loukkantuneiksi palossa kirjattiin 140 henkilöä, jotka sijoitettiin alueen eri sairaaloihin ja joista osa siirrettiin 5. Tilan leveys on noin 25 m ja syvyys 24 m. lentokuljetuksin erikoissairaaloihin Moskovaan, Pietariin ja Tšeljabinskiin [7]. Syttymiskohdan sijainti näyttämän lähellä on merkittu tähtösellä. Sekä pääoven S että lipunmyyjän H vieressä olevan parioven toinen puolisko oli suljettu. Venäjän medioitten julkaisemat videokuvan pätkät, johon venäjänkielinen Wikipedia [2] viittaa, eivät ole teknisesti parhaita, mutta niissä on jonkinlainen ajoitus, joka useimmista muista on poistettu. asemapiirrokseen tai verkkosivujen valokuvasarjaan. Yli puolella vammat olivat vakavia. Viimeksi kuoli naishenkilö 9.3.2010 ja hän oli 156. Henkilöiden kokonaismäärää korjailtiin hieman ensimmäisen viikon aikana tapahtuman jälkeen, ja 11.12. Seiniä kiertävät sohvarivistöt ja muualla on ravintolapöytiä ja tuoleja. 3/2010 33 PALONTORJUNTATEKNiiKKA Wikipedian sivuillakin, oli ilmeisen väärä, kun sitä vertasi kuvan 1. sijoitettiin alueen eri sairaaloihin ja joista osa siirrettiin 5. Venäjän medioitten julkaisemat videokuvan pätkät, johon venäjänkielinen Wikipedia [2] viittaa, eivät ole teknisesti parhaita, mutta niissä on jonkinlainen ajoitus, joka useimmista muista on poistettu. Siksi sairaalahoidossa loukkaantuneita kuoli aluksi päivittäin ja 11.12. Henkilöt rakennuksessa, kuolleet ja loukkaantuneet Yökerho oli avattu seitsemän vuotta sitten ja siellä oli menossa avajaisten vuosijuhlat kutsuvierasjoukolle, toinen ilta kolmipäiväiseksi suunnitelluista tapahtumasta. ja 6. Seiniä kiertävät sohvarivistöt ja muualla on ravintolapöytiä ja tuoleja. Loukkaantuneiden vammat olivat palohaavoja, savumyrkytyksiä ja ruhjeita uloskäytävän tungoksessa. Nauhalta saa erittäin yksityiskohtaisen kuvan palon syttymisestä. Myöhemmin nämäkin kirjattiin jo itse palossa kuolleiksi, joten välittömien uhrien määrä on 111. Kuvien laadulta parhaita löytyy BBC:n uutisista, mutta Kuva 2. Syttymiskohdan sijainti näyttämän lähellä on merkittu tähtösellä. Nauhasta on verkossa monia eri versioita, joita uutistoimistot ovat käsitelleet. Yökerhotilan likimääräinen pohjapiirros viitteiden [2] , [5] ja [6] perusteella. Sisäänkäynti S, vartijat V, naulakko N, lipunmyyjän pulpetti H, kaksi baaria B, keittiö K, tekninen tila T, neljä pylvästä P, kaksi vessaa W sekä toinen poistumisovi E. Sisäänkäynti S, vartijat V, naulakko N, lipunmyyjän pulpetti H, kaksi baaria B, keittiö K, tekninen tila T, neljä pylvästä P, kaksi vessaa W sekä toinen poistumisovi E. Yli puolella vammat olivat vakavia. Myöhemmin venäjänkielistä Wikipedian artikkelia [2] korjattiin korvaamalla pohjakuva uudella kerhon aksonometrisella kuvalla kalustuksesta [5], joka on yhtäpitävä yökerhon verkkosivujen valokuva-aineiston kanssa. Kutsuvieraat olivat paikallista liike-elämän kermaa ja kaiken esitettävän piti olla mieleenpainuvaa. uhri, [2]. Tapahtumat syttymisen aikaan Kuva 2. uhri, [2]. kokonaisluku oli jo 142. Loukkaantuneiden vammat olivat palohaavoja, savumyrkytyksiä ja ruhjeita uloskäytävän tungoksessa. 12. luvuksi mainittiin noin 300, [2]. kokonaisluku oli jo 142. Kuvien laadulta parhaita löytyy BBC:n uutisista, mutta siellä nauhaa on leikelty niin, että kokonaisuudesta ei enää saa selkeätä kuvaa [9]. Paikalla oli myös ammattimainen videokuvaaja, jotta juhlista voitaisiin myöhemmin toimittaa tallenne vieraille. Nauhasta on verkossa monia eri versioita, joita uutistoimistot ovat käsitelleet. Paikalla oli videokuvaaja, Aleksandr Popov [8], joka tallensi tilaisuuden ohjelmaa, mutta huomattuaan palon kuvasi sitä ja poistuvia ihmisiä kunnes itse pääsi ulos. Yökerhossa oli istumapaikat 250 henkilölle ja jos se toimi klubimuodossa, sinne mahtui 450 henkeä. Palossa kuoli välittömästi 102 henkeä, pian palon jälkeen menehtyi lisäksi 9 henkeä. Yökerhotilan likimääräinen pohjapiirros viitteiden [2] , [5] ja [6] perusteella. Niiden perusteella luonnostelin kuvassa 2 esitetyn pohjakuvan sekä tilan kalustuksen. Tapahtumat syttymisen aikaan Paikalla oli videokuvaaja, Aleksandr Popov [8], joka tallensi tilaisuuden ohjelmaa, mutta huomattuaan palon kuvasi sitä ja poistuvia ihmisiä kunnes itse pääsi ulos. ja 6.12. Myöhemmin löysin myös eri lehdessä julkaistun melko tarkan pohjapiirroksen [6]. Tilan leveys on noin 25 m ja syvyys 24 m
00:16 Alkoi tunku oville ja paniikki. . Sisällä ei enää palanut – paloa kesti vain pienen hetken. 00:11 ???. Yksi palomies menetti tajuntansa. Ihmisiä juoksi ulos, jonka jälkeen näin välähdyksen pääsisäänkäynnin luota, joka muistutti suuren hitsauskaaren syttymistä. Kun avasin saliin johtavan oven, kuumuus iski vastaani. Toinen silminnäkijänä ollut mies kertoo: ”Räjähdyshetkellä olin vessassa. Radio rikkoontui juostessa. – ?????! Hyvät naiset ja herrat! Me korvennumme! – juontaja kuulutti loistavalla äänensävyllä ikäänkuin asia koskisi kilpailun voittajan julistamista [hän ei vieläkään tajua, että kysymys on todellisesta palon syttymisestä eikä showtempusta; ekstreemivitsiksi tarkoitettu huomautus oli karmeaa todellisuutta pari minuuttia myöhemmin!] 00:14 Poistukaa salista – kehoituksen juontaja lausui vasta 14 s ensimmäisen leimahduksen jälkeen. Palo levisi nopeasti seinille, kalusteisiin, ... 00:31 Kauhistunut poika katsoo ympärilleen lähestyvää savua kerhossa. Ensimmäinen paloi ongelmitta. 34 3/2010 PALONTORJUNTATEKNiiKKA siellä nauhaa on leikelty niin, että kokonaisuudesta ei enää saa selkeätä kuvaa [9]. 01:53 Paloautot tulevat. 00:02 Ensimmäinen leimahdus, johon kukaan ei kääntänyt katsettaan tai kiinnittänyt huomiota. 00:20 Koko Nilkun hevosen tila oli täynnä savua ja ihmiset tunkevat ovelle. Kun ensimmäinen ikkuna oli rikottu ja saliin virtasi lisää ilmaa, tapahtui [savukaasu]räjähdys. Naisten nailonpuvut paloivat... Kastelin nopeasti vaatteeni, sitten ryömin pitkin lattiaa ulko-ovelle. 00:52 Valo sammui ja tuli kuolettava helvetti – pimeys, josta kymmenet eivät selviytyneet. Suurin osa heistä oli yleisöä, mutta ainakin yksi kerhon omistajista ja useita työntekijöitä oli uhrien joukossa. 00:09 Kuuluttaja huutaa: tulipalo ! [innostaakseen katsojia ilotulitteen tehosta] 00:10 Tuli roihuaa jo kattopunoksissa ja leviää alaspäin. ... Kun toinen laukaistiin, josta kaikki lähti, joku yleisöstä huusi: ”Katsokaa, varokaa, tuostahan tulee tulipalo!”. Vaikka polystyreenipalon myrkyt tainnuttivat nopeasti useimmat uhreista, jotkut talloutuivat kuoliaiksi yökerhon sisäänkäynnissä.. Videonauhoilta, joiden kuvia voi katsoa internetissä, saadaan seuraava palon etenemisen suhteellinen ajoitus, [min:s] 00:00 Videonauhan alku. Ihmisiä makasi päällekkäin kasoissa ja paloi, heitä ehdittiin vain kantaa ulko-oven lähelle, josta muut paikalla olevat veivät heitä ketjussa kadulle. Sen jälkeen sisältä alettiin tuoda ihmisiä. Sytyttäjät vastasivat, että kaikki on normaalia ja hanskassa. ???????! ?. ... [ilotulite oli lentänyt aiottua korkeammalle ja tarttui kattoon pajumaton rakoon palaen siellä ja sytyttäen yläpuolisen polystyreenilevyn]. Myös hänen antamansa poistumiskehotus oli niin epäselvä, että todellisuudessa vain lähellä olevat ja liekit näkevät havahtuivat siitä poistumaan. 01:21 Paidat palaneina mutta hengissä [henkilöt riisuvat 15 o C pakkasessa palaneita vaateriekaleitaan]. Miestodistajamme jatkoi: Ilotulite paloi, ensin oli pamahdus ja sitten katto – jotain oljen kaltaista – oli näyttämön luona liekeissä. Videokuva viitteessä [10] osoittaa, missä itse ensimmäinen leimahdus ilotulitetykin sytyttämisen jälkeen näkyi katonrajassa. 00:06 Nainen, seisomassa lähinnä kuvaajaa, kääntyi paukahduksen suuntaan. Henkeä pidättäen etenin ehkä kahdeksan metriä. Se oli niin voimakas, että lippuja myyvän tytön – joka istui sisääntulohallissa kaukana näyttämöstä – kädet paloivat. Savu oli paksua. Kasasimme heitä ensin oven eteen kunnes huomasimme tukkivamme kulkutien.” [12]. Minut raahattiin ulos...”, [11]. Ilman savusukelluslaitteita sisälle ei ollut menemistä. Havaintoja palopaikalla olleilta ... ”Juoksin autostani sammuttamatta sitä. Happisylinteri riitti vain 15 minuutin ajan vaikka sen olisi pitänyt kestää 40 minuuttia. Loput vuorosta, 8 henkeä tulivat nopesti perässä. 00:24 Tungos ja hämmennys on ankara. Vjatšeslav Polygalov, paloaseman nro 110 päivystävä esimies kertoo: Olin vuorossa sinä yönä. ... Tässä on kauheata tragediaa, että kuuluttaja johti ihmisiä harhaan palon syttymisen jälkeen ainakin puoli minuuttia. Vartijan kanssa aloin raahata ihmisiä ulos savusta. ... joku yökerhon henkilökunnasta sytytti ilotulitteen. Kun vedin tilan ilmaa henkeeni, menin tiedottomaksi. Työ oli erittäin raskasta. Nauhalta saa erittäin yksityiskohtaisen kuvan palon syttymisestä. Kerho oli täynnä myrkyllistä savua, ilmiset olivat hiiltyneet, vaatteitta, alastomina. En koskaan aiemmin ole ollut sellaisessa savussa. Paloa tutkivat poliisija paloviranomaiset yökerhon edustalla. Andrei Kladov tuli paikalle melkein sattumalta tuomaan balettitossuja yhdelle kerhon tanssijalle. Juosten tuli palanut mies vaatteet repeytyneinä ja alkoi kolkuttaa ovelle huutaen: ”Kerhossa on tulipalo, kasoittain loukkaantuneita!” Kysyttyään tarkemmin mieheltä Polygalov komensi joukkuelähdön, puki savusukellusvarusteet ja otti kannettavan radion sekä lähti juoksemaan kerholle. Kun happi loppui, yritin mennä ilman laitteita ja heti tuuperruin [6]. Nämä viiveet maksoivat monia ihmishenkiä
Heti onnettomuuden jälkeen Venäjällä ja lähinaapureissa alkoi palotarkastusten aalto yökerhoissa. ??????, http://news.properm.ru/text. ????????: ”?. [3] http://maps.google.fi/ [4] http://www.rian.ru/infografika/20091205/197207589.html [5] ????????, ?., ????. asp?id=113941. Pieni esine, kuten ilotulitusraketti, pääsi sellaisesta raosta maton päälle ja jäi siellä palamaan. Onko parannut ollut pysyvä, vai kosmeettinen, jää nähtäväksi. Palo todennäköisesti vain kärysi herkästi syttyvissä materiaaleissa kuten ihmisten vaatteissa ja kalusteissa, mutta ei edennyt enää selvänä liekehtivänä palona missään. Permin alueen kuvernööri Oleg Tširkunov sanoi haastattelussa uskovansa, että pyrotekniikka oli palon syttymissyy, mutta se ei ollut tragedian syy. Hätävalaistus ei toiminut. Tilanne syntyi vähitellen vuosien kuluessa. Tilan sähkökaapeleita oli polystyreenilevyjen lähellä, joten liekit polttivat pian kaapelien eristeet ja valot sammuivat joko kaapelien katketessa oikosulusta tai sulakkeiden palaessa suuresta kuormituksesta. ”?????. 50 ????”, http://www.izvestia.ru/obshestvo/ article3136299/. ??????”, ?????????, ??. Tilan kokonaispinta-alan piti piirustusten mukaan olla noin 460 m 2 , mutta tila oli juuri mitattu ja alaksi saatiin 666,9 m 2 , Muutostyöt oli hänen mukaansa tehty luvattomasti vuosina 2003–2004, ja niillä tukittiin hätäuloskäytävinä toimineet suuret maalatut ikkunat.” [15]. Alkoi palotarkastusten aalto Permin palo on koskettanut eniten uhreja ja heidän läheisiään, seuraavaksi paikan ylläpitäjiä, jotka on asetettu syytteeseen, mutta myös koko Permin piirin virkamiehistö on joutunut epäilysten alaiseksi. . Lähdeviitteet [1] ?????????. Tragedian perussyy oli siten paikallisessa kulttuurissa, ensiksi korruptiossa, toiseksi ihmisten hyväuskoisuudessa ja tietämättömyydessä. php?NewsID=13681. Kaikki nämä seikat edesauttoivat katastrofin syntymistä. ?????????. Se ei kuitenkaan ilmeisesti sytyttänyt uutta suurta liekehtivää paloa, vaan nopea liekki poltti ihmisiä, kuten lipunmyyjätytön kädet ulko-oven luona. Häkä ja syanidivety olivat kuitenkin niin voimakkaita, että kaikki vielä sisällä olevat olivat vähintään tajuttomassa tilassa. K., Bussipalo paljasti turvallisuuspuutteita, Pelastustieto 61 (2010), nro 1/2010, 8–12. ?. ?????. Pariovien toiset puoliskot olivat vielä kiinni myös koko poistumisen ajan silminnäkijöiden mukaan. Vaikka useimmiten luokittelemme mielessämme Venäjän eri ryhmään kuin oman maamme, meilläkään paloturvallisuuskulttuuri ei ole kovin syvään juurtunut. ?????. Kukaan monista työntekijöistä ei pitänyt puutteita merkittävinä, vaikka niitä oli havaittu pitkän aikaa ja paljon. Useita Permin virkamiehiä on jo syytetty virkatehtävien laiminlyömisestä ja ilmeisesti myös lahjusten ottamisesta. Lupa-asioita Kun tiedot tapahtumien tarkemmmasta kulusta lisääntyivät, syyttäjäviranomaiset alkoivat tarkistaa kohteen asiakirjoja. Paloasiantuntijat sitävastoin löysivät pian todelliset syyt. [15] ????????, ?., ?????????. ????. & ????????, ?., «?. Interfax lähetti 8.12. ??????. Tapahtumapäivän uutisissa puhuttiin räjähdyksestä ja mahdollisesta terrori-iskusta, jotka levisivät erittäin nopeasti maailmalle. 3/2010 35 Palon syttyminen ja leviäminen Palon vakavuus ja nopea leviäminen johtui rakennusmateriaaleista. ??????. ??????», http://www.k-vishera.ru/ news/06120904.html, (sivua ei enää löydy tätä kirjoitettaessa). ???. Se olisi voinut alkaa tulitikusta. Siitä syntyi paniikki ja syntyneessä hässäkässä poistujia tallattiin hengiltä pääoven käytävällä. Onnettomuushetkellä siellä oli noin 300 henkeä. Niiden lähde oli kuitenkin kaupunkihuhut, ja uutistoimistot ympäri maailmaa paisuttelivat tietoja mehevinä mieliaiheinaan. Palo levisi nopeasti sähkökaapeleihin ja katkaisi kerhon sähkönsyötön ja sammutti valot. ???. ???. Pajumatot keräsivät pölyä niin paljon, että ne piti talon huollosta vastanneen henkilön mukaan irrottaa kerran vuodessa puhdistettaviksi. . Siksi muutamat paikallaolijat sekä hiukan myöhemmin savusukeltajat pääsivät menemään sisälle sammuttamatta paloa. ????????. ?????. Koska ulkona oli toistakymmentä astetta pakkasta, ovet olivat kiinni. Kun ikkuna rikottiin pääoven läheisyydestä, tilassa tapahtui savukaasuräjähdys sisään työntyvän hapen vaikutuksesta. ????, http:// www.rian.ru/video/20091207/197632732.html [9] http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8396746.stm [10] http://www.lifenews.ru/news/5488. Pahimmat julistettiin käyttökieltoon puutteiden korjaamiseen saakka. ”?????. uutisen, jossa Permin alueen yleisen turvallisuuden ministeri Igor Orlov sanoi, että tila oli suunniteltu 50 vieraalle [14]. Se oli tehty yhteen punotuista pajunoksista. Valtaosassa niistä löydettiin merkittäviä paloturvallisuuspuutteita. . Poistumistiet oli suljettu. ????. ????. [13] http://kp.ru/daily/24406/581096/ [14] http://www.interfax.ru/society/news. . Mitä tilapäisempiä tilat ovat, sitä suurempia ovat riskit. ?????????...», http://www.kp.ru/online/news/582387, 05.12.2009 18:00 [7] http://lenta.ru/news/2009/12/08/toll/ [8] ????????, ??????. ???. Vain hyvällä onnella säästyttiin pahemmalta, [16]. [16] Seppälä. «?????. Siksi meilläkin, yhdistysten maailmanennätysmaassa, olisi varsinaisten yökerhojen lisäksi tarkistettava usein talkootöillä ylläpidettyjen suurten yleisötapahtumien tiloja sekä poistumisen että herkästi syttyvien ja palavien materiaalien osalta. Tässä paikallisten paloviranomaisten on pysyttävä tiukkana ja – vaikka ilonpilaajina yhteisissä talkoissa – vaadittava, että riittävää paloturvallisuustasoa pidetään yllä. Ei tietenkään. Siitä on tuoreena osoituksena pieni palo Helsingin keskustassa suuressa kiinteistössä, jonka hoitamisessa aika moni asia meni aivan päin seiniä. ??????», http://kp.md/daily/24406/581182/, 06.12.2009. ??????????. Lisäisin Tširkunovin täysin oikeaan huomioon, että katastrofissa olennaisena osana oli äänieristeeksi kattoon asennetut polystyreenilevyt sekä alaslaskettu katto matalassa tilassa. [2] http://ru.wikipedia.org/wiki/?????_?_ ??????_?????_?_?????. Haastattelijan kysyessä, mikä se syy oli, Tširkunov jatkoi: ”Ihmiset olivat loukussa luvattomien korjausrakennustoimien vuoksi. ??????” ???????. [11] ????????, ?., http://kp.ru/daily/24406/581096/ [12] ???????, ?., ?????. Jopa yksi omistajista oli uhrien joukossa. Tässä ihmiset menehtyivät muista syistä. Palon leviämislaskelmien mukaan ei ole kovinkaan tärkeää, mistä palo alkoi. ?????. ???. Pitäisikö ne kieltää. Kun hätävalaistuskaan ei toiminut, poistuminen kävi oudoille mahdottomaksi, kuten muutamat pelastuneet työntekijät kertoivat. ??. . Maailmanlaajuisesti yökerhot ja vastaavanlaatuiset joko epäviralliset tai jopa luvattomat kokoontumistilat ovat olleet jo vuosisadan pahimpien palokatastrofien paikkoja. Siksi tilan happitaso putosi matalaksi. Muotiin tulleiden tulitehosteiden käyttö amatöörivoimin sisätiloissa, joita ei ole erikseen siihen tarkoitukseen suunniteltu, on hengenvaarallista. Myönteiset vaikutukset ovat koskeneet koko entisen IVY:n aluetta. [6] ??????, ?. Terrorismihuhut kumottiin jo ennen aamua, koska räjähdysaineiden tunnistamisen erikoisyksikkö oli nopeasti paikalla eikä löytänyt mitään räjähteisiin viittaavaa, [13]. Kattoon juuttunut ilotulitusraketti sytytti palaessaan lähistöllä olevat materiaalit, joita olivat: (1) polystyreenilevyt, (2) polyuretaanivaahto pintakerroksissa ja (3) pajumattojen päälle katonrajaan kertynyt pöly. 3/2010 35. ????. Tila oli matala ja sitä alensi edelleen sen alapuolelle koristeeksi alaslasketun katon tapaan ripustettu, paksuhkoista pajunoksista kudotuista matoista tehty kerros, jonka saumakohdissa oli rakoja. «?????. Jopa Venäjän federaation sisäministeriä on vaadittu eroamaan
Tässä artikkelissa esitetyllä menetelmällä saadaan vertailukelpoista suhteellista tietoa riskin suuruudesta muihin samankaltaisiin tiloihin verrattuna, mutta todelliseen absoluuttiseen riskiarvioon tarvittava yksityiskohtainen tieto sammutusjärjestelmien luotettavuudesta sekä laivamateriaalien palamisesta ei riitä. Laivamateriaalien palotesteillä voidaan erotella eri materiaaleja toisistaan ja testien perusteella voidaan sanoa, että jokin materiaaliratkaisu palaa huonommin kuin jokin toinen, mutta tarkkaan palonsimulointiin testien anti ei riitä. Yleiskuvaus hyttipalon riskien määrittämisestä Valitaan joukko uhkakuvia, jotka voivat tapahtua tarkasteltavassa tilassa. Artikkeli perustuu 2008 valmistuneeseen Teknillisen Korkeakoulun insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan diplomityöhön ”Matkustajalaivan hyttipalon riskiperustainen määrittäminen” [1]. Laivaan on voitu valita materiaaleja, joiden on palotestein todettu joko vastustavan syttymistä tarpeeksi hyvin tai käyttäytyvän palotestissä kuten palamaton materiaali. Diplomityö tehtiin osana VTT:n ”Laivojen selviytymiskyky tulipalossa” eli SURSHIP-FIRE -projektia. Tällaista menettelyä on mantereella voitu käyttää jo pitkään ja nyt samanlainen ”tilojen ja järjestelmien toiminnallinen käyttäytyminen palotilanteessa” on rantautumassa laivanrakennukseen. 36 3/2010 P erinteisesti paloturvallisuuden huomiointi laivanrakennuksessa on nojautunut erilaisiin palotesteihin sekä eri käyttötarkoitusta palvelevien tilojen ryhmittelyyn. Menetelmässä yhdistetään hytin materiaalien ominaisuudet ja ympäristön vaikutus palon kehitykseen.. Ajatus tilojen toiminnallisesta käyttäytymisestä tulipalotilanteessa edellyttää tulipalon mallinnusta ja paloriskien kartoitusta. Uhkakuvan Materiaalien ja ympäristön vaikutus laivan hyttipalon riskeihin Teksti: Teemu Karhula Kuva: Kimmo Kaisto Uutta ajattelumallia paloriskin määrittelyyn on sovellettu matkustajalaivan hyttipaloon. Vuodesta 2001 on varustamoilla ollut mahdollisuus suunnitella laivoja, jotka eivät tilajärjestelyiltään täytä tiukkoja määräyksiä, mikäli tällaiset poikkeukset voidaan viranomaiselle perustella turvallisiksi. Tulipalon mallinnus laivatiloissa onnistuu kuitenkin ottamalla huomioon mallien epätarkkuus ja palonsimulointiin tarvittavien parametrien vaihtelevuus. Menetelmä on kehitetty VTT:llä rakennusten paloriskien arvioimiseksi ja sovellusesimerkkejä on esitetty useissa VTT:n julkaisuissa
Simulointiin arvotaan alkuarvot eri syöteparametrien jakaumista. Käytetyt menetelmät Hyttipalon uhkakuvien mukaisia paloja simuloitiin satoja Fire Dynamics Simulator (FDS) -ohjelmalla [2, 3]. 2) Tupakan sytyttämä pieni alkupalo vuoteella suljetussa hytissä ja 3) roskakorin palo 1–4 takkia sisältävän naulakon alla varioiden oven asentoa. Kun nyt tiedossa on uhkakuvan palonkehitys ja todennäköisyydet tulipalon kestolle, voidaan palata tarkastelemaan palonsimuloinnin tuloksia ja laskea tulipalon aiheuttamien vahinkojen todennäköisyys. Vahingon suuruus kasvaa kun palo leviää hytissä ja vauriotaso nousee rajoitettuun vauriTapahtumapuu muodostetaan jokaisella aika-askeleella ja systeemin tilan todennäköisyys lasketaan palon voimakkuuden ja palosta aiheutuvien ärsykkeiden ohjaamien puun haarautumien todennäköisyyksien avulla. Simuloinnin lopputuloksena saadaan joukko mahdollisia palonkehityksen kuvauksia, jotka riippuvat valituista alkuarvoista. 1) Tuhopoltto, jossa voimakas alkupalo on asetettu sängylle yöaikaan ja hytin ovi on jätetty auki. Palokuorma saa arvoja rajatulta väliltä ja kaikki palokuorman arvot muodostavat palokuorman jakauman. ARTP erottelee systeemin tapahtumat toisistaan muodostaen tapahtumajoukon, joka kuvaa palavan hytin muodostaman systeemin tilan eri ajan hetkillä. Vahinkojen suuruus on jaettu tarkastelun yksinkertaistamiseksi kolmeen osaan. Alkuarvot tallennetaan jälkikäsittelyä varten. Tilojen kuvaus: A10: Palaa, paloa ei ole havaittu eikä vesisumu ole lauennut A9: Sammunut palokuorman loppumiseen, paloa ei ole havaittu A8: Palaa, savuilmaisin tai ihminen on palon havainnut, vesisumu ei ole lauennut A7: Palaa, palo on havaittu, sammutusryhmä on epäonnistunut sammutuksessa, vesisumu ei ole lauennut A6: Palaa, palo on havaittu, vesisumu on lauennut, mutta sammutus ei ole onnistunut, sammutusryhmä ei ole vielä paikalla A5: Palaa, palo on havaittu, sammutusryhmä ja vesisumu eivät ole onnistuneet sammutuksessa A4: Sammunut palokuorman loppumiseen, palo on havaittu A3: Sammutusryhmä on sammuttanut palon A2: Vesisumu on sammuttanut palon A1: Alkusammutus on sammuttanut palon Hyttipalon vaurioiden laajuus ARTP-mallilla saadaan todennäköisyydet uhkakuvien mukaisten tulipalojen ajalliselle kestolle. Aika otetaan mallissa huomioon aika-askeleiden muodossa. 3/2010 37 PALONTORJUNTATEKNiiKKA. Ajasta riippuvan tapahtumapuun tilojen välinen yhteys ja mahdolliset polut eri tapahtumien välillä. Ajasta riippuvalla tapahtumapuumallilla (ARTP) selvitetään tulipalon ajallinen kehitys huomioiden mahdolliset tulipaloon vaikuttavat sammutustoimet. Alkuarvoja verrataan lopuksi palonkehityksen vaiheisiin, jotta saadaan selville tallennetun arvon merkittävyys lopputulokseen. Simulointiin syötettävien alkuarvojen poimintaa ja simulointitulosten jälkikäsittelyä varten käytettiin VTT:n kehittämää Probabilistic Fire Simulator (PFS) -sovellusta [4]. Käytettyjä syöteparametreja hytin palonsimuloinnissa ovat muun muassa ilmastoinnin puhaltama ilmamäärä, patjan reaktiolämpö ja lämmönjohtavuus sekä paksuus, hyttivaipan eristekerroksen paksuus, sytytyslähteen teho ja hälytyksen aiheuttama ilmastoinnin pysähtymiseen kuluva aika. 3/2010 37 määrittelyssä kerrotaan missä, koska ja millainen palo syttyy sekä määritellään ympäristön tila. Syttyvä palo aiheuttaa aina paikallisen vaurion. Tämän jälkeen toteutetaan valitun uhkakuvan riskianalyysi ottaen huomioon palon ajallinen kehitys. Simuloinnin avulla määritettyjen uhkakuvien kvantitatiivinen kuvaus eli palotehon kehitys liitettiin ajasta riippuvaan tapahtumapuumalliin [5, 6]. Palon kasvunopeudesta, maksimipalotehosta ja valittujen tarkasteltavien pisteiden lämpötilan kehityksestä muodostuu satojen simulointien avulla rajattu joukko tuloksia eli alkuarvojen satunnaisuus siirtyy lopputuloksen satunnaisuudeksi. Jokaiselle systeemin tilalle voidaan määritellä todennäköisyys. Kunkin aika-askeleen kohdalla selvitetään tulipalon tila ja liitetään kyseiseen ajanhetkeen kuvaus tapahtuman seurauksista. Toimia tulipalon hillitsemiseksi ei palonsimuloinnilla pyritä mallintamaan. Paloriskien arvioinnissa tarvittavista tiedoista selvitetään syötetietojen jakaumat eli esimerkiksi erityyppisten hyttien palokuorma. Uhkakuvia voidaan etsiä onnettomuustilastoista tai varustamoilta tai voidaan nojautua asiantuntijoiden arvioihin. Diplomityössä valittiin kolme tulipalon uhkakuvaa matkustajalaivan hyttiin. Hytin paloriskit selvitetään yhdistämällä eri uhkakuvista lasketut riskit. Ajasta riippuva tapahtumapuumalli Stokastisesti määritelty tulipalo saa hyttitilassa kehittyä vapaasti
Materiaaleiksi sängyssä valitaan hyvin lämpöä eristäviä materiaaleja, joilla on pieni palamislämpö, korkea syttymislämpötila ja korkea reaktiolämpö. Pitkäkestoisessa vapaassa palossa, jossa kiinni oleva ovi ei rajoita ilman saantia, lämpötilat kohoavat jopa standardipalotestikäyrää korkeammalle. Keinot paloriskin pienentämiseksi hyttitilassa Paloluokiteltu seinä pitää tarkastellun hytin tapauksessa palon hytissä hyvin, joskin seinän kuormittamattomalla puolella lieskahtaneessa palossa lämpötila nousee riittävästi sytyttämään välitilassa mahdollisesti olevan palavan materiaalin. Tulipalo-onnettomuudet saattavat myös kasvattaa vakuutusmaksuja. Kaikki esitettävät syttymistaajuudet on laskettu usean vuoden tilastoaineistosta, jotta esitetyn luvun tilastollinen merkittävyys kasvaisi. Tuhopolton yritys tarkastelukohteena olleessa hytissä aiheuttaa vakavia seurauksia matkustajalaivalla, eli leviää hyttitilasta eteenpäin seuraavaan tilaan, todennäköisyydellä 1,7 x 10 -4 , kun kaikkien vakavia seurauksia aiheuttavien palojen todennäköisyys historiallisista tilastoista oli kokoluokkaa 3,0 x 10 -4 . Mikäli laivan muodosta johtuen hyttiosastolla hyttien väleihin tai hytin ja laipion väliin tai putkisekä kaapelikanaviin jää tilaa, on harkittava tähän tilaan asennettavaa sammutusjärjestelmää. Hyttipalon leviäminen on mahdollista aukinaisen oven kautta, mutta myös seinärakenteen tai kattorakenteen läpi. Pylväät esittävät palonkehityksen jakoa aika-askeleiksi ja pylvään päällä on ajasta riippuvan tapahtumapuun mukainen todennäköisyys palolle aika-askeleella. Niihin tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, koska ne perustuvat usein puutteelliseen ja jopa vääristeltyyn palotapahtumien raportointiin. Syttymistaajuus on lukuarvo joka kertoo syttymien lukumäärän jonkin ajanjakson tai kuljetun matkan aikana. Mikäli syttymistaajuus on 1,0 x 10 -2 laivavuodessa, on yhdellä laivalla syttymä keskimäärin kerran sadassa vuodessa. Matkustajalaivalla hytissä syttyy palo 0,2 kertaa vuodessa. Mikäli hytin ovi on auki, hyttipalo voi kasvaa äkillisesti täyden palon vaiheeseen. Paloista kehittyy laajoja, eli hytin ulkopuolelle palorasituksia aiheuttavia, 3,0 x 10 -4 kertaa vuodessa. Oletettu palonkehitys selvitetään simuloinnilla palokuorman ja materiaalien paloteknisten ominaisuuksien avulla. Syttymistaajuus voidaan esittää laivan käyttövuotta tai laivan kulkemaa matkaa kohden. Suurten yhtenäisten välitilojen syntyä hyttiosastoilla pitää välttää. Todettiin että lieskahtanut hyttipalo voi levitä seinärakenteen läpi, mikäli seinärakenteen takana on jotakin palavaa materiaalia. Tupakkaskenaariossa vakavia seurauksia ei syntynyt vaikka sammutustoimia palavaan kohteeseen ei suoritettaisi. Erityishuomio on kiinnitettävä liitoksiin ja nurkkiin, jotka palorasituksessa kuormittuvat eniten. Maton poistamisella saadaan palokuormassa jo yli 300 MJ pienennys. Tulipalo hytissä, jonka ovi on auki, saattaa aiheuttaa merkittäviä savuvaurioita hyttiosastolla, mutta savun aiheuttamia vaurioita ei tässä ole tarkasteltu. 38 3/2010 PALONTORJUNTATEKNiiKKA oon, jolloin hytin vaippa rajoittaa vaurion laajuutta. Hytin vahinkoja sammutustoimilla pystytään kuitenkin rajaamaan selkeästi. Pienimmät palot saattavat jäädä kokonaan ilmoittamatta, koska tulipalo on varustamolle aina huonoa mainosta. Laivalla käytettävien kulutustavaroiden pakkausmateriaalien vähentäminen vähentää suoraan hyttiin kannettavan roskan määrää. IMO:n Global Integrated Shipping Information System, Maritime Casualties and Incidents (GISIS) -tietokantaan kootaan IMO:n jäsenmaiden ilmoittamat onnettomuustapaukset. Palokuormaan, jonka matkustaja tuo hyttiin, ei voida juurikaan vaikuttaa, ellei laivoilla oteta käyttöön lentomatkustamisessa perustellusti käytettävää matkatavaroiden sallittua maksimipainorajaa. Mahdollisuuksien mukaan on käytettävä luonnostaan paloturvallisia kuituja ja vältettävä palosuoja-aineilla viimeisteltyjä kuituja, joissa pesu saattaa kuluttaa suojaavaa vaikutusta. Vesisumu on edullista sijoittaa keskelle hytin kattoa kattamaan sängyt. Suurin osa paloista aiheutuu ihmisen toimista. Aktiivisen palontorjunnan avulla todennäköisyys vakavaan vahinkoon putoaa arvoon 0,08 prosenttia. Pakkausmateriaalien käytön vähentäminen näkyy hytin palokuormassa. Palonkehitykseen sidotut palon havaitseminen sekä sammutusmahdollisuuksien arvioiminen voitiin näin ottaa huomioon. 38 3/2010. Oven yläpuoMatkustajalaivan hytissä sytytetyn tulipalon vaurioiden jakautuminen tuhopolttouhkakuvassa. Vaikeasti syttyvänä se ei edistä palon leviämistä mutta palokuormana matto on huomattava. Taajuus laivaa kohden todennäköisesti nousee, koska laivojen kokokin kasvaa jatkuvasti. Seinien läpivientien ja liimausten sekä kiinnitysten on oltava palamattomia. Suurin yksittäinen palokuorma hytissä on kokolattiamatto. Palosta aiheutuvien vahinkojen suuruuden selvittämiseksi yhdistettiin palon simulointiin ajasta riippuva tapahtumapuu. Palon leviämisen todennäköisyyttä selvitettiin sekä hytin ovesta käytävään että seinärakenteen läpi. Vakavien seurausten määrään sen sijaan voidaan vaikuttaa varautumalla tulipaloihin. Tällaisen lieskahtaneen palon todennäköisyys tarkastellussa tuhopolttoskenaariossa on vajaat 50 prosenttia, mikäli kohteeseen ei vaikuteta sammutustoimenpiteillä. Vakavin vauriotaso on leviävä palo, jolloin liekit uhkaavat jo hytin ulkopuolisia tiloja. Kyseisen tietokannan onnettomuustiedot käytiin läpi vuosilta 1990– 2007 [7]. Palotehon maksimiarvoon puolestaan vaikuttaa eniten hytin ovi. Palokuorman alentaminen hytissä pienentää aina palovahingon odotusarvoa. Palotehon kehittymiseen hytissä vaikuttavat eniten alkupalon paloteho ja kasvunopeus. Syttymistaajuuteen ei juurikaan voida vaikuttaa. Yhteenveto tuloksista Eri lähdeaineistojen avulla löydettiin arvio hyttipalojen syttymistaajuudeksi. Merionnettomuustilastot Merillä sattuneita onnettomuuksia rekisteröidään eri merenkulkujärjestöissä ja vakuutusyhtiöissä sekä luokituslaitoksissa
Tällöin kuitenkin osa hytistä jää katvealueelle. 3/2010 39 lelle sijoitettaessa vesisumulla päästään tehokkaasti vaikuttamaan ovesta leviämään pyrkivään paloon. Vastaava riskikartoitus voidaan laajentaa helposti myös suurempiin kokonaisuuksiin. Matkustajalaivan hyttipalon riskiperustainen määrittäminen, Teknillisen Korkeakoulun Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunnan diplomityö, 2008 2. Korhonen T., Hietaniemi J., Baroudi D., Kokkala M., Time-Dependent Event-Tree Method for Fire Risk Analysis: Tentative Results, Teoksessa: 7th International IAFSS Symposium Proceedings, Worcester 16--21 June 2002 (in print) 6. Hietaniemi J., Baroudi D., Korhonen T., Björkman J., Kokkala M., Lappi E., Yksikerroksisen teollisuushallin rakenteiden palonkestävyyden vaikutus paloturvallisuuteen, Riskianalyysi ajasta riippuvaa tapahtumapuumallia käyttäen, Espoo, VTT, 2002, (VTT Tiedotteita 2123) 7. McGrattan K., Klein B., Hostikka S., Floyd J., Fire Dynamics Simulator (Version 5.2) User's Guide, NIST Special Publication 1019-5, 30.7.2008 3. Tärkein etu käytetyllä menetelmällä on kyky eritellä numeerisesti tulipalon kehittymiseen vaikuttavat materiaaliparametrit ja laittaa ne merkittävyysjärjestykseen. Suuttimien reagointilämmön vaikutusta tarkasteltiin vain tuhopolttoskenaariossa, jolloin eri reagointilämpötilojen välinen ero jäi pieneksi. Kiitokset VTT:n paloturvallisuustutkimuksen erikoistutkijalle Johan Mangsille.. Materiaaliominaisuuksien lisäksi voidaan arvioida myös eri suojauskeinojen tehokkuutta. Savuilmaisin on syytä sijoittaa tuloilman ja poistoilman väliin, ei kuitenkaan tuloilmalaitteen välittömään läheisyyteen. IMO, Global Integrated Shipping Information System, Maritime Casualties and Incidents, http://gisis.imo.org/Public/MCI/ Default.aspx, tiedot haettu 1.7.2008 Lisätietoja tutkimuksesta: Teemu Karhula, p. Viitteet 1. Palo on voitava pysäyttää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin herkän suuttimen käyttö on perusteltua. Karhula T. 020 722 4341, teemu.karhula@vtt.fi Alla olevassa taulukossa esitetään syttymistaajuuksien arvoja eri tietolähteistä. Tuloilmalaitteen puhallus saattaa estää savun kulkeutumista ilmaisimeen. Työkaluja riskikartoitukseen Tutkimuksessa käytettävän tarkastelumenetelmän ansiosta voidaan hyttipaloon vaikuttavia parametreja asettaa tärkeysjärjestykseen. McGrattan K., Hostikka S., Floyd J., Baum H., Rehm R., Mell W., McDermott R., Fire Dynamics Simulator (Version 5.2) Technical Reference Guide, Volume 1, NIST Special Publication 1018-5, 30.7.2008 4. Hostikka S., Keski-Rahkonen O., KorhoTulipalojen esiintymisen jakautuminen matkustajia kuljettavilla laivoilla GISIS-onnettomuustietokannasta. Tehokkuusja merkittävyyslistaukset auttavat kohdentamaan kehitysvoimavaroja, jolloin paloturvallisuutta parantavat toimenpiteet voidaan suunnata oikein. PALONTORJUNTATEKNiiKKA nen T., Probabilistic Fire Simulator, Theory and User's Manual for Version 1.2, VTT Publications 503, 2003 5
Viimeisimmän palvelutapahtuman yhteydessä tarkastajan tai kouluttajan toiminta sai arvosanan 9,0 asteikolla 4–10. Ennakkokirje ja pöytäkirja koettiin selkeiksi ja pöytäkirjassa korjausmääräysten perustelut riittäviksi. Myös valtakunnallisesti vastaavat tutkimukset ovat erittäin harvinaisia. Tämä on oikea suunta.” Asiakkaan informointia on parannettu vakiomuotoisella ennakkokirjeellä. Haluttiin, että tietotaito tutkimuksen tekemisestä jää omaan taloon. Tämä on oikea suunta.” Asiakkaan informointia on parannettu vakiomuotoisella ennakkokirjeellä. rakenteellisen paloturvallisuuden neuvonnassa ovat suuri kokonaisuus. Tiedonsaantia pidettiin pääosin hyvänä. Muuten eri tapahtumien osalta vastauksia saatiin samassa suhteessa kuin kyselyjä lähetettiin. Annettujen korjausten lukumäärällä ei ollut yhteyttä tyytyväisyyteen. Vastaajat kommentoivat palvelutapahtumaa esimerkiksi näin: ”Palotarkastus oli erittäin hyvä, perusteellinen ja selkokielinen, siitä oli paljon hyötyä talollemme” tai ”Koulutusiltapäivä oli mielenkiintoinen, erittäin hyvä käytännönläheisyydessään.” N=291 Tarkastajan/kouluttajan 9 asiantuntemus 9 kyky huomioida organisaationne erityispiirteet 8,7 kyky perustella asiat 8,8 ystävällisyys 9,3 asiallisuus 9,3 ymmärrettävyys ja selkeys 9 suhtautuminen kysymyksiinne ja näkemyksiinne 8,9 Kuvateksti: Vastaajat arvioivat tarkastajan tai kouluttajan toimintaa viimeisimmän palvelutapahtuman yhteydessä. Tutkimuksessa asiakkaat saivat kertoa ajatuksensa yksikön palveluista ja niiden kehittämistarpeista. Korkea vastausprosentti, erinomaiset arvosanat ja runsas avoin palaute osoittivat, että asiak kaat pitävät palveluja tärkeinä ja haluavat osaltaan vaikuttaa niiden kehittämiseen. Tehtäväkenttä on kaikilta osin viime vuosina laajentunut ja monipuolistunut. Asiakkaat tyytyväisiä palveluihin Kyselyssä pyydettiin asiakkaita arvioimaan viimeisimmän palvelutapahtuman toteutusta ja palveluita kokonaisuutena. Siinä asiakkaalle kerrotaan tarkastuksen toteuttamisesta ja perusteista sekä opastetaan valmistautumaan tarkastukseen mm. (arjen toimintaan sekä kestävän kehityksen edellyttämiin turvallisuuskysymysten kohderyhmiin.) Valvontayksikkö toteutti tutkimuksen itse. Yhteensä lähetettiin noin 440 kyselyä eri palvelumuotojen asiakkaille alla olevan mukaisesti: kyselyjä lähetettiin Yleinen palotarkastus .............................. Viimeisimmän palvelutapahtuman yhteydessä tarkastajan tai kouluttajan toiminta sai arvosanan 9,0 asteikolla 4-10. 45 Ylimääräinen palotarkastus ...................... 207 Erityinen palotarkastus ............................. Asiakastutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että valittu suunta on oikea. Asiakkaalle muutos on näkynyt: ”Mielestäni toiminta on muuttunut vuosien varrella enemmänkin yhteistoiminnaksi organisaatioiden kanssa, kuin ’viralliseksi auktoriteetiksi, joka vain käy toteamassa puutteet’. Asukkaiden kokemuksia palotarkastuksesta on tarkasteltu aiemmin jonkin verran, nyt huomio haluttiin kiinnittää asiakasyrityksiin, niiden kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja turvallisuuskysymysten oikea-aikaiseen käsittelyyn. Tarkastuksen jälkeen tärkein dokumentti on pöytäkirja. Erityisesti koulutukset ja yleisötapahtumien tarkastukset arvostettiin erittäin korkealle. – Tarkastustapahtuma konkretisoituu pöytäkirjassa, valvontayksikön päällikkö Seppo Sihvonen sanoo. 40 3/2010. Tiedonsaantia pidettiin pääosin hyvänä. Se on myös tuottanut tulosta. Vastauksia kertyi yli 200. Yksittäisten puutHelsinki selvitti onnettomuuksien ehkäisytyön asiakastyytyväisyyttä Turvallisuuskoulutukselle kysyntää tarjontaa enemmän Kyselyssä pyydettiin asiakkaita arvioimaan viimeisimmän palvelutapahtuman toteutusta ja palveluita kokonaisuutena. 12 Koulutus .................................................... Myös avoimessa palautteessa korostui, että asiakkaalle varmuus toiminnan yhdenmukaisuudesta ja riittävä tiedonsaanti on hyvin keskeinen asia. Asiakkaan kuuntelemiseen ja näkökulmien ymmärtämiseen kiinnitetään aiempaa tarkempaa huomiota. Tarkastuksen jälkeen tärkein dokumentti on pöytäkirja. Yksittäisten puutteiden sijaan keskitytään kokonaisuuksiin, siihen miten asioista huolehditaan. Ennen pöytäkirjat tuli sattumalta käyttäjän tai huoltomiehen toimesta ja korjausajat jäi liian lyhyeksi.” Tutkimuksessa vastaajien asema organisaatiossaan jakautui seuraavasti: Työntekijä 20% Esimies 31% Keskijohto 27% Ylin johto 22% Puhelinneuvonta vastaa asiakkaan tiedontarpeeseen teiden sijaan keskitytään kokonaisuuksiin, siihen miten asioista huolehditaan. Ja tietysti erilaiset onnettomuuden ehkäisyn kysymykset ovat asiakasodotuksina päivystävän palotarkastajan puhelinneuvonnan arkipäivää. Asiakkaalle muutos on näkynyt: ”Mielestäni toiminta on muuttunut vuosien varrella enemmänkin yhteistoiminnaksi organisaatioiden kanssa, kuin ’viralliseksi auktoriteetiksi, joka vain käy toteamassa puutteet’. 41 Neuvottelu ................................................ Palveluille annettiin kokonaisarvosana 8,7. Siksi koulutuksen ja neuvonnan osuus on korostunut ja valvonnassakin näkökulmaa on siirretty kohti kokonaisvaltaista turvallisuuden arviointia ja kehittämistä. – Siksi sen laatimiseen ja muotoon on kiinnitetty huomiota. Erityisesti koulutukset ja yleisötapahtumien tarkastukset arvostettiin erittäin korkealle. Jo pelkästään pelastuslain edellyttämät palotarkastukset ja muu viranomaisvalvonta, turvallisuuskouluttaminen sekä viranomaisten välinen yhteistyö mm. erään asiakkaan sanoin: ”Tilanne on parantunut nyt, kun palotarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös isännöitsijälle. – Tarkastustapahtuma konkretisoituu pöytäkirjassa, valvontayksikön päällikkö Seppo Sihvonen sanoo. Lisäksi substanssiosaaminen on joka tapauksessa talon omalla väellä. Ennakkokirje ja pöytäkirja koettiin selkeiksi ja pöytäkirjassa korjausmääräysten perustelut riittäviksi. 33 Yleisötapahtuman tarkastus ...................... Tulokset olivat kaikkiaan erittäin positiiviset. Yhä enemmän painotetaan yhteistyötä asiakkaan kanssa ja kansalaisten oman turvallisuustietouden ja – valmiuksien kehittämistä. Siinä asiakkaalle kerrotaan tarkastuksen toteuttamisesta ja perusteista sekä opastetaan valmistautumaan tarkastukseen muun muassa huolehtimaan tarvittavien asiakirjojen löytymisestä. Se on myös tuottanut tulosta. Tästä on konkreettista hyötyä mm. Vastaajajoukko koottiin tietyn ajanjakson palvelunkäyttäjistä. Asiakkaan kuuntelemiseen ja näkökulmien ymmärtämiseen kiinnitetään aiempaa tarkempaa huomiota. Helsingissä on vuodesta 2008 ollut käytössä auditoiva palotarkastusmalli, jossa keskitytään yhdenmukaisiin ja määrämuotoisiin toimintatapoihin sekä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön asiakkaan kanssa. 40 3/2010 H elsingin pelastuslaitoksen valvontayksikkö teki syksyllä 2009 asiakastutkimuksen onnettomuuksien ennaltaehkäisyn asiakkaille. Vastaajat kommentoivat palvelutapahtumaa esimerkiksi näin: ”Palotarkastus oli erittäin hyvä, perusteellinen ja selkokielinen, siitä oli paljon hyötyä talollemme” tai ”Koulutusiltapäivä oli mielenkiintoinen, erittäin hyvä käytännönläheisyydessään.” Helsingissä on vuodesta 2008 ollut käytössä auditoiva palotarkastusmalli, jossa keskitytään yhdenmukaisiin ja määrämuotoisiin toimintatapoihin sekä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön asiakkaan kanssa. Annettujen korjaus ten luTeksti: Annukka Saine-Kottonen, tutkimusassistentti Vastaajat arvioivat tarkastajan tai kouluttajan toimintaa viimeisimmän palvelutapahtuman yhteydessä. Onnettomuuden ehkäisyn tutkimukset ovat harvinaisia Nyt tehty tutkimus oli ensimmäinen onnettomuuksien ennaltaehkäisyn asiakkaille suunnattu kysely Helsingin pelastuslaitoksella. Yleisötapahtumien tarkastuksen asiakkaista 11/12 vastasi kyselyyn. Ennaltaehkäisytyöllä asiakastilaus Pelastuslaitosten työkenttä onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä on laaja ja monimuotoinen. Kysely lähetettiin heille sähköpostitse. Tulokset olivat kaikkiaan erittäin positiiviset. huolehtimaan tarvittavien asiakirjojen löytymisestä. Päivystävän palotarkastajan puhelinneuvonnan asiakkaille ei lähetetty kyselyä, vaan heiltä kysyttiin tiettynä ajanjaksona puhelun päätteeksi muutama kysymys ja tarkastaja täytti lisäksi puhelua koskevat taustatiedot. 99 Vastausprosentti tutkimuksessa oli peräti 66. Asiakkaan kannalta oleellista on, että annetut määräykset esitetään ja perustellaan huolella. Asiakastutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että valittu suunta on oikea. – Siksi sen laatimiseen ja muotoon on kiinnitetty huomiota. Tutkimusta varten perustettiin työryhmä, jossa mukana olleet henkilöt edustivat kaikkia yksikön palveluja. Avainasemassa on, että kohteessa asioidaan oikeiden henkilöiden kanssa: niiden, joilla on valtaa ja vastuuta turvallisuudesta huolehtimiseen
Asiakkaat antavat arvokasta palautetta, joka auttaa löytämään sekä kehittämiskohtia että hyviä käytäntöjä sovellettavaksi toiminnassa laajemmin. Nähtiin myös, että asiakkaan kannalta valitut toimintalinjat ovat hyviä. Onnettomuuksien ehkäisy on monimuotoista yhteistyötä Vastaajat arvioivat kaikkia käyttämiään palveluja myös kokonaisuutena. Se tarkoittaa esimerkiksi internet-sivujen sisällön ajan tasalla pitämistä ja monipuolisuutta. Ihmiset ovat halukkaita kehittämään omia valmiuksiaan turvallisuusasioissa. Asiakkaat eivät haluaisi juurikaan harventaa tarkastusväliä. 97 % vastaajista koki, että palvelut auttavat heitä oman organisaation ja toiminnan turvallisuuden kehittämisessä. – Tutkimus osoittaa selkeästi, että palvelulle on kysyntää, ja että se vastaa hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Erään asiakkaan toteamusta voidaan hyvällä syyllä pitää toiminnan kehittämisen kannustimena: ”Yhteyshenkilömme on selvästi oikeassa tehtävässä, hän herättää arvostusta ja motivaatiota, on asiapuolella tiukka, mutta pystyy kuitenkin hyvin myönteiseen ja asialliseen asioiden läpikäymiseen ja perustelee sekä antaa esimerkkejä.” Päivystävän palotarkastajan kyselyn perusteella puhelinneuvonta vastaa hyvin asiakkaan tiedontarpeeseen. Rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontapalveluiden kysyntä on erittäin suurta. – Tutkimus osoittaa selkeästi, että palvelulle on kysyntää, ja että se vastaa hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Yksikön henkilöstö on panostanut toiminnan kehittämiseen ja se on kantanut hedelmää. erään asiakkaan sanoin: ”Tilanne on parantunut nyt, kun palotarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös isännöitsijälle. Puhelimitse tarjottava neuvonta on tärkeä ja toimiva työmuoto, tosin se ei saa olla ainut palvelumuoto. Avainasemassa on, että kohteessa asioidaan oikeiden henkilöiden kanssa: niiden, joilla on valtaa ja vastuuta turvallisuudesta huolehtimiseen. Myös avoimessa palautteessa korostui, että asiakkaalle varmuus toiminnan yhdenmukaisuudesta ja riittävä tiedonsaanti on hyvin keskeinen asia. Yhteistyötä paloturvallisuuden kehittämiseksi halutaan tehdä rakennuksen suunnitteluvaiheesta alkaen. Rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontapalveluiden kysyntä on erittäin suurta. On otettava huomioon ajan vaatimukset niin asiakkaiden tiedontarpeen kuin työmenetelmienkin suhteen, Sihvonen toteaa. Siksi tiedon jakamista eri menetelmin on syytä kehittää. Se tarkoittaa esimerkiksi internet-sivujen sisällön ajan tasalla pitämistä ja monipuolisuutta. Tutkimuksen mairittelevista tuloksista huolimatta onnettomuuden ehkäisytyön kehittämisessä ei kannata jäädä paikoilleen. Yhteistyötä paloturvallisuuden kehittämiseksi halutaan tehdä rakennuksen suunnitteluvaiheesta alkaen. Palotarkastus nähtiin tärkeäksi osaksi organisaation turvallisuuden kehittämistä. Tavoitettavuus oli hyvä ja vastaajat kokivat päässeensä asiassaan eteenpäin. Arviot olivat valtaosin positiivisia, mutta kehittämiskohtiakin löydettiin. Monet asiakkaat halusivat antaa henkilökohtaista kiitosta omalle tarkastajalleen tai kouluttajalleen.. Hänen mukaansa tutkimus osoittaa sen, että kaikki palvelumuodot ovat asiakkaalle tärkeitä. Arviot olivat valtaosin positiivisia, mutta kehittämiskohtiakin löydettiin. Kaikki palvelumuodot ovat tärkeitä Sihvonen on erittäin tyytyväinen saatuihin tuloksiin: – Asiakkaat arvostavat onnettomuuden ehkäisytyötä ja siihen tehtyjä satsauksia. 20% Esimies ................................................... Sen toteuttaminen oli opettavainen prosessi ja yksikössä syntyi vilkasta keskustelua asiakasnäkökulman huomioimisen merkityksestä. Päivystävälle palotarkastajalle tulevien soittojen aiheet ovat moninaisia. 22% Puhelinneuvonta vastaa asiakkaan tiedontarpeeseen Päivystävän palotarkastajan kyselyn perusteella puhelinneuvonta vastaa hyvin asiakkaan tiedontarpeeseen. 3/2010 41 kumäärällä ei ollut yhteyttä tyytyväisyyteen. Ihmiset ovat halukkaita kehittämään omia valmiuksiaan turvallisuusasioissa. On otettava huomioon ajan vaatimukset niin asiakkaiden tiedontarpeen kuin työmenetelmienkin suhteen, Sihvonen toteaa. Onnettomuuksien ehkäisy on monimuotoista yhteistyötä Vastaajat arvioivat kaikkia käyttämiään palveluja myös kokonaisuutena. Monet asiakkaat halusivat antaa henkilökohtaista kiitosta omalle tarkastajalleen tai kouluttajalleen. 89 % palotarkastuksen asiakkaista piti 1-2 vuoden tarkastusväliä sopivana omalle organisaatiolleen. 31% Keskijohto .............................................. 27% Ylin johto ................................................ Asiakkaan tiedontarpeet ovat moninaisia, mikä kuvastuu hyvin soiton aiheiden jakaumassa. Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys on asiakkaalle erittäin tärkeää, jotta hän voi varmistua toiminnan yhdenmukaisuudesta. Asiakaspalautetta kannattaa kerätä. Tutkimuksen tekeminen kannatti myös muuten. Suunnittelijat, arkkitehdit ja rakentajat kaipaavat asiantuntevaa apua paloturvallisuuden kysymyksiin. Sihvosen mukaan tavoite onkin ollut kehittää toimintaa aikaisempaa enemmän ohjaavaan ja asiakkaan tarpeita ymmärtävään suuntaan. Sihvosen mukaan tavoite onkin ollut kehittää toimintaa aikaisempaa enemmän ohjaavaan ja asiakkaan tarpeita ymmärtävään suuntaan. Puhelimitse tarjottava neuvonta on tärkeä ja toimiva työmuoto, tosin se ei saa olla ainut palvelumuoto. Turvallisuuskoulutusta pidettiin erittäin tärkeänä ja sitä toivottaisiin enemmän kuin pystytään tarjoamaan. Ennen pöytäkirjat tuli sattumalta käyttäjän tai huoltomiehen toimesta ja korjausajat jäi liian lyhyeksi.” Tutkimuksessa vastaajien asema organisaatiossaan jakautui seuraavasti: Työntekijä ............................................... Positiivista palautetta saa varmaan harvoin liikaa. Asiakkaat eivät haluaisi juurikaan harventaa tarkastusväliä. Turvallisuuskoulutusta pidettiin erittäin tärkeänä ja sitä toivottaisiin enemmän kuin pystytään tarjoamaan. Pelastuslaitos on luotettava kumppani, jonka turvallisuusosaamiseen ja –opetukseen luotetaan. Palvelut koetaan ennen kaikkea yhteistyöksi. Tavoitettavuus oli hyvä ja vastaajat kokivat päässeensä asiassaan eteenpäin. Asiakkaan tiedontarpeet ovat moninaisia, mikä kuvastuu hyvin soiton aiheiden jakaumassa. Asiakkaan kannalta oleellista on, että annetut määräykset esitetään ja perustellaan huolella. Suunnittelijat, arkkitehdit ja rakentajat kaipaavat asiantuntevaa apua paloturvallisuuden kysymyksiin. Kehittämistyön on jatkuttava. Tästä on konkreettista hyötyä mm. Palotarkastus nähtiin tärkeäksi osaksi organisaation turvallisuuden kehittämistä. Jokainen sai palautetta omasta työstään. Pelastuslaitos on luotettava kumppani, jonka turvallisuusosaamiseen ja -opetukseen luotetaan. Kuvateksti: Päivystävälle palotarkastajille tulevien soittojen aiheet ovat moninaisia. ”On hienoa, että toiminta on asiakaslähtöistä ja keskustelevaa eikä vain ylhäältä annettuja määräyksiä”, todettiin eräässä avoimessa palautteessa. Palvelut koetaan ennen kaikkea yhteistyöksi. Nyt nähtiin, että asiakkaat haluavat osallistua palvelujen kehittämiseen ja kertoa oman mielipiteensä. 97 prosenttia vastaajista koki, että palvelut auttavat heitä oman organisaation ja toiminnan turvallisuuden kehittämisessä. ”On hienoa, että toiminta on asiakaslähtöistä ja keskustelevaa eikä vain ylhäältä annettuja määräyksiä”, todettiin eräässä avoimessa palautteessa. 89 prosenttia palotarkastuksen asiakkaista piti 1–2 vuoden tarkastusväliä sopivana omalle organisaatiolleen. Siksi tiedon jakamista eri menetelmin on syytä kehittää
Uponorsammutusjärjestelmä liitetään osaksi talon käyttövesijärjestelmää. Kiertävä vesi estää epäpuhtauksien kertymisen putkiin ja järjestelmä ei vaadi huoltoa, koska vesikalusteiden kautta kiertävä vesi testaa järjestelmän monta kertaa päivässä. Mallitalona toimii Savon ammattija aikuisopiston opiskelijatyönä rakentama Sami-talo, joka on messualueen kohdenumero 18 osoitteessa Simpukankatu 3. Automaattinen sammutus käynnistyy palotilanTurvallista asumista edistetään Kuopion asuntomessuilla teessa ilman lämpötilan ylittäessä normaalilämpöisessä huoneessa 68 astetta, jolloin sulkuventtiilinä toimiva nestetäytteinen lasikapseli rikkoutuu. Huoneistoala on yhteensä 133 neliötä. Taloon asennetaan koko rakennuksen kattava hälytysjärjestelmä sisältäen paloja murtohälytyksen. Turvallisen rakentamisen ja asumisen kokonaismallia ei ole tällä hetkellä olemassa, vaikka siihen on selkeää tarvetta. Talon ilmanvaihtoa sekä sisäja ulkovalaistusta ohjataan kiinteistöön asennettavalla ohjausjärjesTeksti: Soile Kosunen Kuvat: Heli Haverinen Savon ammattija aikuisopiston opiskelija työssään Kuopion Asuntomessualueella sijaitsevalla Samitalolla, joka toimii TUAS-hankkeessa turvallisen asumisen mallitalona. Turvavarusteita mallitaloon Mallitalon turvavarusteluun kuuluu automaattinen sammutuslaitteisto, joka asennetaan talon kaikkiin huoneisiin. Asumisen turvallisuuteen liittyvät tekijät tulisi olla nykyistä paremmin rakentajien ja suunnittelijoiden tiedossa jo rakennushankkeen käynnistämisvaiheessa. Kuopion asuntomessujen aikana messualueella on esitteillä turvavarusteltu mallitalo, joka esittelee alan asiantuntijoille ja messuvieraille asumisturvallisuutta parantavia ratkaisuja. TUAShankkeessa on tavoitteena kehittää kokonaisvaltainen asumiseen liittyvä turvallisuusmalli, jonka vaikutus ulottuu rakentamisprojektin suunnittelusta aina lopullisiin asukkaisiin saakka. Sprinklerijärjestelmän lisäksi mallitalon keittiöön asennetaan turvatekniikalla varustettu liesituuletin, jonka sammutinyksikkö sammuttaa mahdollisen liedellä syttyvän rasvapalon tai kiinteiden aineiden palon. TUAS-hankkeen toiminnot liittyvät kiinteästi Kuopiossa 16.7.–15.8.2010 pidettäviin asuntomessuihin ja niiden pääteemoihin, jotka ovat ”hyvinvointi ja elämänlaatu”. 42 3/2010 P elastusopistossa on meneillään Turvallisen Rakentamisen ja Asumisen Edistämisen hanke (TUAS), jonka toiminta-aika on 1.6.2009– 31.10.2010. Turvallisen asumisen mallilla tuodaan tietoa asumiseen liittyvistä turvaratkaisuista, onnettomuuksien ehkäisystä sekä oikeista toimintatavoista onnettomuuksien tapahtuessa. Talossa on 5h + k + khh + 2 wc, saunaosasto, viherhuone, autotalli, varasto, tekninen tila ja avoterassi. Talon autotallissa on messujen ajan esittelypiste, jossa on tarjolla turvalliseen asumiseen liittyvää valistusmateriaalia ja käytännön neuvoja. Hankkeessa ovat osatoteuttajina Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry, PohjoisSavon pelastuslaitos ja Savon ammattija aikuisopisto. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 185000 euroa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on myöntänyt hankkeelle Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta 160000 euroa. Tekniikan lisäksi asukkaille myös turvallisen asumisen koulutusta
Pelastuslaitoksen ja Pelastusopiston ammattilaiset toimivat esittelijöinä kontilla. Koulutusta tarjotaan edellä mainittujen kohderyhmien lisäksi myös Savon ammattija aikuisopiston rakennusja talotekniikan kolmannen vuosikurssin opiskelijoille, jotta nämä työuransa aloittavat rakennusalan toimijat tiedostaisivat paremmin turvallisen asumisen tekniikoita tulevaisuuden rakennusprojekteissa. • Katso ennakkotilausedut netistä! 109 € + alv 8 % telmällä. TUAS-hankkeen puitteissa järjestetään asuntomessujen aikana 5.8.2010 Pelastusopistolla Turvallisen Asumisen Koti -seminaari, jonne kutsutaan alan toimijoita ja turvallisuusalan yrityksiä. Koulutuksen lisäksi TUAShankkeessa tuotetaan turvalliseen asumiseen liittyvää valistusmateriaalia, erityisesti erilaisia kodin onnettomuustilanteita käsittelevä DVD, joka on valmistuttuaan vapaasti käytettävissä turvallisuusja pelastusalan toimijoiden keskuudessa koulutusja valistustilaisuuksissa. Näytökset tehdään tunnin välein klo 13 alkaen jokaisena messupäivänä ja näytöksistä tullaan kuuluttamaan yleisölle ennen niiden alkamista. Näin huolehditaan siitä, että messualueen asukkaat tiedostavat turvavarustelun merkityksen kotona tapahtuvien onnettomuustilanteiden vähentämiseksi ja omaavat perustaidot kodin onnettomuustilanteissa toimimiseksi. Öljyvahinkolaki • A4 Rakennuksen käyttö• ja huolto-ohje Räjähdysasetus • Maakaasun käsittelyn asetus • + paljon muita muutoksia Paloja rakennuslainsäädäntö 2010 Tilaa heti puh. Taloon asennetaan lisäksi Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksen toimittama sääasema. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK valmistelee seminaarin ohjelmaa yhdessä TUAS-hankkeen toimijoiden kanssa. • www.suomenkalenterit.. Asuntomessuilla esiintymisen lisäksi yhtenä TUAS-hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on Turvallisen Asumisen teemaan liittyvä koulutus. Sprinklerikontti Tampereelta Mallitalon vastapäätä olevalle ulkonäyttelyalueelle sijoitetaan messujen ajaksi Tampereen aluepelastuslaitokselta lainattava sprinklerikontti, jonka avulla demonstroidaan tulipalon sammutus sprinklereiden avulla. Seminaaripäivään osallistuville järjestetään tutustuminen asuntomessualueelle ja esittely turvavarustellulle mallitalolle. Hankkeessa järjestetään koulutustilaisuuksia kevään 2010 kuluessa, jolloin Kuopion asuntomessu alueen pientalojen suunnittelijoille, rakentajille, tuleville asukkaille sekä rakennusja talotekniikan opettajille annetaan perustietoa alkusammutukseen, hätäensiapuun ja rakenteelliseen paloturvallisuustietouteen liittyen. Vastaava mestari Kari Antikainen ja hankepäällikkö Soile Kosunen Savon ammattija aikuisopiston opiskelijatyönä rakentamalla turvavarustellulla mallitalolla Kuopion asuntomessualueella.. 3/2010 43 UUDISTETTU PAINOS ILMESTYY Paljon kokonaan uutta, mm. Turvallisen asumisen koulutusta Turvallisen asumisen koulutusta tullaan järjestämään Kuopion asuntomessualueelle muuttaville asukkaille TUAS-hankkeen päättymisen jälkeen. Tarpeen mukaan tehdään myös päivitettyä esitemateriaalia kodin onnettomuusja vaaratilanteisiin liittyen. Tampereen aluepelastuslaitos esittelee sprinklerikontin avulla tulipalon sammutuksen Valkeakosken asuntomessuilla kesällä 2009. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.
(Lähde: http://www.epilepsia.fi/epilepsialiitto/ ajankohtaista/tietoa_epilepsiasta/) Marika Raitanen saa tajunnanhämärtymiskohtauksia viikoittain, joskus useamman samana päivänäkin. Artikkelissa onkin kuvattu lähemmin juuri tuon kohtaustyypin oireita ja niiden tuomia turvallisuusriskejä. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön takia. Yleensä näin ei käy kodin ulkopuolella tai sitten kukaan ei tohdi minulle kertoa.” – Kysymyksiin vastaan usein kuin ”puhelinvastaaja” tai muu automaattinen tiedote. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaa noin 9000 suomalaista. Marika kertoo myös, että ennen epilepsiakohtauksia ja niiden aikana hänellä on ”aistit jotenkin herkemmät”. Puhe oli puuromaista, kuten aina kohtausteni jälkeen, mutta sain ohikulkijoille kerrottua, että kysymyksessä on epilepsiakohtaus. Hän kertoo kohtauksistaan näin: – Läheisteni kertomaa: pyörittelen vasenta kättäni, maiskuttelen ja silmistäni huomaa, ettei kukaan ole paikalla. Kohtauksen jälkeen tulee jälkiuni, tilanteesta tai paikasta riippumatta. Suurin osa tapahtumista on toki tietämättömissä, koska omia muistikuvia tapahtumista ei voi olla. Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen, tahdosta riippumattomat liikeoireet (rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset, lihasvelttous), automatismit (esim. Sisareni on joskus poliisille selostanut syytä sekavaan käytökseeni. Saatan ärsyyntyä melusta (alan kieppumaan) sekä valosta ja hoen että haluan pois. Jälkitilan puuroutunut puhe vei putkaan Seppo Sarkkulan kohtaukset ovat tyypillisimmillään lyhytkestoisia tajuttomuuskouristuskohtauksia ja niiden jälkitilassa puhe on puuromaista soperrusta. Saatan myös laulaa tai tehdä mitä milloinkin. kävelee päämäärättömästi, hieroo käsiään, nyppii vaatteitaan tai maiskuttelee. 44 3/2010 E pilepsiakohtauksiin liittyy paitsi suora loukkaantumisriski myös sosiaalista häpeää. Ja ainakin kerran oli olemassa riski säädyttömästä pukeutumisesta. Eräs nuori mies kertoo tajunnanhämärtymiskohtaustilanteistaan näin: – Lukemattomia kertoja olen joutunut tilanteisiin, joissa vain hyvä onni ja läheisten tietoisuus sairaudestani pelastivat vakavammilta seurauksilta. Näytin heille myös epilepsiarannekkeeni. – Sairaankuljettajat paikkasivat nenävarrestani haavan ja havaitsivat samalla oluen tuoksun. Asiat, jotka ovat muistissa ja automaattisia, toimivat jonkun aika – kunnes voimat loppuvat. Paikalle soitettiin ambulanssi. Vakuutin sopineeni lääkärini kanssa, että saan ne ottaa ja tarvitsen ne. 44 3/2010. Kohtaus oli minulle tyypillinen: Jo kaatuessani kivetykselle olin jälleen ”tajuissani”, muistan kuinka kasvoni iskeytyivät kivetykseen ja selvisin siitä melko nopeasti istumaan. Jälkikäteen minua on ihmetyttänyt, miten päänsä katukivetykseen iskenyt henkilö Epilepsia ja turvallisuus Teksti: Anne Holmberg Kuvat: Tomi Leporinne Marika Raitanen saa tajunnanhämärtymiskohtauksia viikoittain, joskus useamman samana päivänäkin. Lisänä oli kohtauksen jälkitilasta johtuva puhevaikeus, jolloin heidän johtopäätöksensä lienee selvä: Kaverihan on juovuksissa. (Lähde: http://www. Positiivista oli kuitenkin, ettei minua jätetty torille yksin. Marika luuli, että heillä on tulipalo ja lähti yöpaidassa ulos pakkaseen. Silmistä kuulemma parhaiten näkevät ja äänestäni kuulevat, etten ole oma itseni. Vakavammat seuraukset kohdallani olisivat lähinnä olleet syytteitä lievästä väkivallasta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja aineellisen vahingon tuottamisesta julkisissa tiloissa. Kerran kahvinkeitin oli jäänyt päälle ja kahvi palanut pohjaan. – Tapaus harmitti erittäin paljon. Jos minua estetään, en ymmärrä mitä minulle puhutaan. Jos kohtaus pitkittyy tai kohtaukset toistuvat niin tiheästi, että kohtauksen saanut ei välillä toivu, on henkilö hengenvaarassa ja hänet on toimitettava välittömästi sairaalahoitoon. – Asemalla minulta otettiin pois kaikki ylimääräinen, muun muassa reppuni, joka sisälsi dosetin. – Olin saunaillassa nauttinut muutaman oluen. Toisaalta sitten kun on paljon kohtauksia, olen niin väsynyt, ettei minua haittaa mikään. Ilmeisesti olen toteuttamassa jotakin omaa mieleeni jäänyttä asiaa, mutta muuten en tule kenenkään ”päälle”. Kotiväki tunnistaa käytöksestäni, että kohtaus on tulossa, päällä tai menossa jo ohi. Myös kuljetus putkaan oli ystävällistä. Epilepsiaa sairastavat kertovat usein kohtaustilanteista, joissa sekä paikalle osuneet ”maallikot” että pelastusalan ammattilaiset eivät ole tunnistaneet mistä on kyse. Pakkasta hän pitää muutenkin ”häijynä kaverina”. nieleskely, hypistely), itsestään syntyvät aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, makuja hajuaistimukset), tunteenkaltaiset ilmiöt (esim. Esimerkiksi tajunnanhämärtymiskohtauksia läheiset pystyvät useimmiten tunnistamaan, mutta vieraat eivät. Myös epilepsiakohtausten jälkitiloissa toimintakyky voi olla heikentynyt, jolloin tarvitaan edelleen toisten apua. Tiedän kuka on presidentti (toivon mukaan Halonen ei vaihdu, muuten saatan olla hukassa). Valtaosalla epilepsia on lääkehoidolla hyvin hallittavissa. Yleensä kohtaukset kestävät muutamasta sekunnista muutamiin minuutteihin. Ongelmana oli, ettei poliiseilla olisi ollut oikeutta antaa lääkkeitäni. Epilepsia Noin 56000 suomalaista sairastaa epilepsiaa, sairastua voi missä iässä tahansa. Hän saattaa toistaa tiettyä mekaanista liikettä, esim. epilepsia.fi/epilepsialiitto/ajankohtaista/tietoa_epilepsiasta/) Tajunnanhämärtymiskohtaus Kohtauksen aikana henkilö vaikuttaa sekavalta eikä ole täysin tietoinen ympäristöstään. pelko) ja toimintaa estävät oireet (kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa). Sain nenävarteeni kunnon haavan. Tajunta on hämärtynyt, eikä hän tajua mitä tapahtuu, ei pysty vastaamaan kysymyksiin. Kävellessäni kotiin sain torilla epilepsiakohtauksen. Kotiväki tunnistaa, kun kohtaus on tulossa. Marikalla on siitäkin kokemusta. Iltalääkkeeni sain lopulta pitkän palopuheen jälkeen. Tajunnanhämärtymiskohtausten jälkeen joutuu helposti ulos ja palelluttaa itsenä. Kun kohtaus tai kohtauk sia on tulossa, olen toisinaan ärtyisä enkä ymmärrä mitä minulle puhutaan. He tilasivat paikalle poliisiauton, joka vei minut yöpymään putkaan. Epilepsia on vaikeahoitoinen, kun henkilöllä esiintyy epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen oireyhtymään kuuluvia oireita asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Mutta jos minulta kysytään asioita, jotka vaativat ”aivojen käyttöä”, en pysty vastaamaan. Pelkona on myös kohtausten jälkeinen jälkiuni lumihangessa
MIKÄ. SYYT. Sairastua voi missä iässä tahansa, yleisimmin kuitenkin varhaislapsuudessa tai ikääntyneenä. Kaikkien potilaiden kohdalla epilepsian tarkkaa syytä ei vielä saada selville nykymenetelmillä. Riskien hallitsemiseksi Epilepsiaa sairastavien asumisturvallisuuteen liittyen on Asumispalvelusäätiö ASPA julkaissut Turvallinen asuminen ja epilepsia -oppaan. – Äärimmäiset stressitilanteet, kuten tulipalo tai onnettomuustilanteet eivät minulla laukaise kohtausta itse tilanteessa, mutta heti sen jälkeen on aika varmaa, että niin käy. Se on koettu, Marika kertoo. Epilepsiasta hoitoa vaativana sairautena on kyse, kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Se sisältää myös perusasiaa muun muassa paloturvallisuudesta. HOITO. Heistä merkittävä osa hyötyy leikkaushoidosta. Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Epilepsiakohtaus voi ilmetä eriasteisina tajunnan, aistitoimintojen tai käyttäytymisen häiriöinä, raajojen tai vartalon kouristeluna. MITEN ILMENEE. Sepon tapauksesta on jo vuosia. Ehdotus, etteivät poliisit enää kyyditsisi humalaisia, voisi parantaa Sepon tarinan kaltaisia tilanteita. MILLOIN KYSE EPILEPSIASTA. Pelastustoimen henkilöstöä hälytetään joskus epämääräisiin tilanteisiin, joissa kohtaus on jo yleensä ohi – tietämättä asiasta. Pitkittyneet tai toistuvat kohtaukset ovat kuitenkin hengenvaarallisia ja vaativat sairaalahoitoa. Saatan vastata, että selviydyn kyllä ja kaikki on kunnossa – enkä oikeasti edes tiedä kuka olen. Monet epilepsiaa sairastavat ovat huolissaan lisääntyneestä välinpitämättömyydestä: kaduilla voi maata kenenkään siihen puuttumatta. 3/2010 45 voidaan kuljettaa ensisijaisesti putkaan eikä sairaalan tutkittavaksi. Epilepsian hoidon tavoite on kohtauksettomuus. Huomio on kiinnitetty erityisesti kohtauksiin liittyvien kotitapaturmien ehkäisyyn ja vammojen lieventämiseen. Noin 56000 suomalaista eli yksi prosenttia väestöstä sairastaa epilepsiaa. Epilepsiat muodostavat joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat suuresti. Valtaosalla potilaista epilepsia on lääkehoidolla hyvin hallittavissa. Epilepsiakohtauksiin liittyviä tilanteita ja tapaturmia tulee kuitenkin varautumisesta huolimatta. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön takia. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Epilepsia voi johtua aivosolujen vaurioitumisesta esimerkiksi aivovamman, aivokasvaimen, aivoverisuonimuutoksen, aivoverenkiertohäiriön tai aivojen kehityshäiriön seurauksena. Kohtaus voi myös pitkittyä, jolloin vaaditaan kiireellistä sairaalahoitoa. KETKÄ SAIRASTAVAT. Joka vuosi epilepsialääkitys aloitetaan noin 3000 henkilölle, joista 800 on alle 15-vuotiaita. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaa noin 25 % kaikista epilepsiaa sairastavista. Epilepsiat ovat laaja joukko neurologisia sairauksia Ovathan käytännöt muuttuneet niin, ettei tällaista enää pääse tapahtumaan. Ensisijainen hoito on lääkehoito. Lapsia heistä on noin 5000. Yleensä kohtaukset kestävät muutamasta sekunnista muutamiin minuutteihin. Osalla potilaista epilepsia haittaa nykyhoidosta huolimatta merkittävästi elämää. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Teknosafe Vaahdolla tulta vastaan FireDos -vaahdonsekoittaja toimii ilman ulkoista virransyöttöä ei altis paineenvaihteluille; hyvälaatuinen vaahto myös puomitikasautoissa ja nostokoreissa saatavana kiinteällä tai säädettävällä sekoitussuhteella helppokäyttöinen, lähes huoltovapaa laaja kokoluokkavalikoima soveltuu käytettäväksi kiinteissä järjestelmissä, paloautoissa ja liikkuvissa yksiköissä FireDosvaahdon sekoittaj a mahdoll istaa pienten sekoitus suhteide n hyödynt ämisen sammut uksen tehostam isessa! Seppo Sarkkulaa ihmetyttää, miten päänsä katukivetykseen iskenyt henkilö voidaan kuljettaa ensisijaisesti putkaan eikä sairaalan tutkittavaksi.. ESIINTYVYYS. Epilepsia voi johtua myös geneettisestä aivosolujen toimintahäiriöstä. Hänellä oli epilepsiaranneke ja hän yritti siitä kertoa, mutta sen informaatio jätettiin huomioimatta
TRE:n opettaminen kollegoille voisi olla osa kevyempää työtä valistustehtävissä, kun palomiehen kunto ei enää kestä raskasta pelastustyötä. Traumaja stressiterapeutti tohtori David Berceli koulutti kehittämällään TRE-itsehoitomenetelmällä suomalaisia tammi–helmikuussa. Fyysisillä harjoituksilla jokainen TRE-liikkeet opetellut voi hoitaa kovia tai pehmeitä traumoja. Pohjois-Amerikassa palomiesjärjestö on hyväksynyt menetelmän yhdeksi palomiesten viralliseksi traumojen purkamismenetelmäksi. – Menetelmä sai alkunsa havainnoista, joita tein avustustyöntekijänä 1980ja 1990-luvulla Lähi-idän ja Afrikan maissa, Berceli kertoo. Nämä jännitykset eivät kuitenkaan aina purkaudu terapiassa. Kiinan hallitus valitsi vuonna 2008 TRE:n yhdeksi neljästä menetelmästä Sichuanin samana vuonna tapahtuneen maanjäristyksen uhrien kuntouttamiseksi. Berceli kouluttanut palomiehiä ympäri maailmaa Kehoterapiaa traumojen poistoon Teksti, valokuvat ja käännös: Tuula Ketola Piirros: David Berceli. Pohjois-Amerikassa virallinen purkumenetelmä 56-vuotias amerikkalainen on kouluttanut pelastajia, sotilaita, poliiseja, kriisija sosiaalityöntekijöitä ja tavallisia ihmisiä ympäri maailmaa. Harjoitusten tekemiseen menee aikaa noin 15–20 minuuttia. T RE muodostuu sanoista Trauma Releasing Exercises. Tämä menetelmä sopii sekä vanhojen että tuoreiden työstämättömien jännitysten purkamiseen. Harjoituksia voi tehdä ryhmässä tai yksin. Seitsenkohtaisessa harjoitusohjelmassa keskeistä on lonkan psoaslihasten kroonisen jännityksen purkaminen. Traumaattisessa tilanteessa, esimerkiksi kranaatin tai pommin räjähtäessä, ihminen kumartuu vaistomaisesti eteenpäin kuin suojatakseen kehon etupuolella olevia elimiään. Toiset tekevät niitä aamuisin päästäkseen käyntiin ja toiset taas iltaisin nukkuakseen hyvin. Bercelin mielestä ikääntyneiden palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja etsittäessä kannattaisi harkita menetelmän opettamista siitä kiinnostuneille. – Palomiehiä olen kouluttanut Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Saksassa. Harjoituksia voi tehdä missä vain ajasta ja paikasta riippumatta
Heidän joukossaan oli lääkäreitä, psykologeja, terapeutteja, kehoterapeutteja, taistelutaitojen opettajia, joogaajia, urheilijoita ja bisnesihmisiä. ”Työskenneltyäni 26 vuotta palomiehenä kärsin jälkitraumaattisesta stressistä, jonka laukaisi yksittäinen tapahtuma vuonna 2000. Berceli koulutti suomalaisia ensimmäistä kertaa viime syksynä Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Tavoite on, että he kouluttautuvat TREohjaajiksi. Pennington, Senior Chief, North American Fire Fighter Veterans http://firefighterveteran.com – Vaikka TRE -liikkeet on helppo opetella, niiden vaikutus on syvällinen, tohtori David Berceli painottaa. Miehen mielestä palomiehet ratkaisevat ongelmia mieluummin tekemällä kuin puhumalla Siksi TRE:tä voisi opettaa jo alan opiskelijoille. Kannatan tohtori Bercelin TRE-itsehoitomenetelmää osana aktiivista ehkäisyohjelmaa stressikoulutukseksi kaikille pelastajille ja erityisesti palomiehille.” Shannon H. Minulla oli jälkitraumaattisia oireita vuoteen 2009 asti, huolimatta kolmen ja puolen vuoden terapiasta. Pelastajien työyhteisöt ovat aina hyvin tiiviitä. – He huolehtivat toisistaan ja heillä on hyvä yhteishenki, toteaa Berceli. Kanadalaisen palomiehen kommentti TRE-itsehoitomenetelmästä: Kurssilaiset tulivat eri aloilta. TRE on auttanut minua olennaisesti vähentämään stressioireita ja pääsemään irti stressistä. 3/2010 47 Berceli on tehnyt ja tekee, seuraavaksi Haitissa, yhteistyötä Kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa. Kaiken kaikkiaan TREmenetelmää käytetään nykyisin noin 30 maassa. Helmikuussa Berceli kävi uudelleen opettamassa suomalaisia Helsingissä ja Tampereella. Ne ovat myös vähentäneet stressioireita. Tohtori David Bercelin mielestä rankat kokemukset yhdistävät palomiehiä ympäri maailmaa.. – 20 hengen ydinjoukko kymmenistä kurssilaisista on käynyt molempien vuosien kurssillani. TRE-menetelmä tarkoittaa kaikille sopivaa liikesarjaa kehon jännityksen purkamiseksi . Harjoitukset ovat lisänneet elämänlaatuani ja sitoutumistani perheeseeni. Tämän ansiosta elämäntyylini on muuttunut positiivisemmaksi; nukun paremmin ja pohdin vähemmän työhön kuuluvia raskaita asioita. Helmikuun kursseilla annoin heille jatkokoulutusta ja yksilöllistä työnohjausta. Bercelin mielestä pelastajia on parasta opettaa heidän omissa ryhmissään. Osallistuin David Bercelin TREkurssille vuonna 2009 hänen ollessaan kiertueella Kanadassa, Vancouverissa. Siitä lähtien olen käyttänyt menetelmää jokapäiväisessä kuntoilussani. Omassa ryhmässä Rankat kokemukset yhdistävät palomiehiä kaikilla mantereilla. Jotkut terapeutit käyttävät menetelmää jo nyt työssään
Näissä tilanteissa tapaturman tai muun onnettomuuden todennäköisyyttä tai seurausten vakavuutta tulee mahdollisuuksien mukaan pienentää. Lähdemateriaali: Höök, J. Ajatuksena on että käsillä oleva vaara olennaisesti ylittää työnkuvaan liittyvän keskimääräisen vaaran. Työntekijään ei voida myöskään kohdistaa haitallisia seuraamuksia, vaikka asiaa jälkikäteen arvioitaessa osoittautuisi, että työstä pidättäytyminen oli liiallinen tai aiheeton toimenpide vaaran välttämiseksi. Turhia riskejä ei pelastustoiminnassa tule hyväksyä. Arvio on tehtävä työntekijän oman ammattitaidon, työkokemuksen sekä vallitsevan tilanteen perusteella. Pelastustoiminnan johtajalla ja alijohtajilla on suuri vastuu huolehtia työn ja työolosuhteiden turvallisuudesta.. Työstä pidättäytyminen on väliaikainen toimenpide ja työ tulisi saada jatkumaan normaalisti mahdollisimman pian. Pidättäytymisoikeuden käyttö tulee kysymykseen, jos vaara ei ole muilla toimenpiteillä vältettävissä. Työstä pidättäytymisestä tulee ilmoittaa työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Samoin tulee käyttää riittäviä henkilönsuojaimia työntekijöiden työturvallisuuden takaamiseksi. Pelastustoiminnan johtajalla ja alijohtajilla on suuri vastuu huolehtia työn ja työolosuhteiden turvallisuudesta. Viimeinen keino Työntekijä, joka käyttää oikeuttaan pidättäytyä työstä, ei ole velvollinen korvaamaan tästä aiheutuvaa vahinkoa. 2006, Työturvallisuus ja sen valvonta, Talentum • Siikli, P. tyoturvallisuuskeskus.fi • www.ttl.fi Kun muut tulevat ulos, me menemme sisään – vai menemmekö. 2008 Työturvallisuuskeskus. Ensisijaisesti pelastustoiminnassa tulisi löytää teknisiä ratkaisuja tehtävän suorittamiseksi. Huttunen, H. Pelastustoiminnassa työstä pidättäytyminen voisi tulla kysymykseen esimerkiksi suoritettaessa esimiehen antamaa pelastustehtävää. Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa enempää kuin työn turvallisuuden ja terveyden kannalta on välttämätöntä. M yös pelastusalan työntekijöiden toimintaa ohjaa työturvallisuuslaki (738/2002) jonka lähtökohtana on, että työstä ja työolosuhteista aiheutuvan tapaturman tai sairastumisen vaara pyritään torjumaan. 2002, Työturvallisuuslainsäädäntö – työnantajan ja työntekijän velvollisuudet ja oikeudet. Käytännön esimerkki 2. Kohteen rappukäytävässä havaitaan verijälkiä, lisäksi kerrostasanteella nähdään veristä veistä kantava ja uhkaavasti käyttäytyvä henkilö. Yksikkö saa ensivastetehtävän epäselvillä esitiedoilla kerrostalohuoneistoon. Teksti ja kuva: Juha Höök Pelastustoimintaan työhön kuuluu vaarallisia tehtäviä sekä työvaiheita. Pelastustoiminassa työhön kuuluu vaarallisia tehtäviä sekä työvaiheita. 2007, Tutkimusraportti 2/2007, Pelastusopisto • Kuikko, T. Mutta onko aina mentävä kun käsketään. Tilanteen arviointi voidaan joutua tekemään nopeasti ja se jää työntekijän tai alijohtajan tehtäväksi. Tämä työturvallisuuslain pykälä toimii myös työntekijän hätävarana komentoihin ”tehän teette kun minä käsken”. Pidättäytyminen ei ole kieltäytymistä Työntekijän päävelvoitteena on työn tekeminen. Esimies antaa käskyn nousta katolle tekemään savunpoistoaukkoa. Tehtävän suorittamiseen käytetään esimerkiksi puomitikasautoa tai savunpoistoaukon teosta luovutaan. Työskentely ilman asianmukaisia suojaja turvallisuuslaitteita on lähtökohtaisesti kiellettyä. Edita • Työturvallisuuslaki 738/2002 • Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. Kulloinenkin työympäristö on myös usein erittäin riskialtis. Katon tasalle noustessaan pelastaja huomaa katolla olevan ilmeisen sortumavaaran. Entä mikä lääkkeeksi kun pelottaa tai ei osaa. Laki sallii kuitenkin työntekijän työnteon keskeyttämisen poikkeuksellisessa tilanteessa ilman, että työntekijä rikkoo velvollisuuksiaan vastaan. Työn keskeytys on rajattava mahdollisimman suppeaksi. Työstä pidättäytyminen ei siis merkitse oikeutta työnteon täydelliseen lopettamiseen, vaan kyseisen vaaraa aiheuttavan työn tai työvaiheen lopettamiseen. • www. Vastuusta vapautuminen edellyttää, että työntekijä on käyttänyt oikeuttaan perustellusti ja vilpittömästi. Ratkaisu: työntekijät perääntyvät tilanteesta, ilmoittavat siitä esimiehelle sekä pidättäytyvänsä tehtävästä toistaiseksi. 3/2010 49 Pelastustoimen työhön liittyy monia terveysja turvariskejä, joista suurin osa on työmenetelmiin liittyviä. Pelastustoiminnassa työntekijöihin kohdistuvaa vaaraa ei aina voida täysin poistaa. Työturvallisuuslain 23 pykälän mukaan työntekijällä on oikeus pidättäytyä omalle tai muiden hengelle ja terveydelle vaaraa aiheuttavasta työstä. Tehtävän suorittamiseksi tehdään virka-apupyyntö ja odotetaan, että poliisi varmistaa pelastushenkilöstön työturvallisuuden. Ratkaisu: työntekijä ilmoittaa tilanteesta esimiehelle ja pidättäytyvänsä katolle noususta. Käytännön esimerkki 1. Näissäkin tehtävissä työstä pidättäytymisoikeus on kuitenkin olemassa ja sen johtava periaate on tärkeää ymmärtää
Pilven laskennassa ja visualisoinnissa pyrittiin siihen, että vain pelastusorganisaatiolle tarpeellista tietoa välitetään. Järjestelmän testaus pelastusharjoituksessa Menetelmän lopullinen testi tapahtui teollisuuslaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteisessä valmiusharjoituksessa marraskuussa 2009. Sen merkitys kohteen lähellä asuville ja oleskeleville henkilöille voi olla elämänkysymys. Anturiverkko tiedonsiirtoyhteyksineen rakennettiin tehdasalueelle siten, että se oli käytössä keväällä 2009. Väestömallista oli vastuussa Teknillisen korkeakoulun maanmittaustieteiden laitoksen geoinformatiikan ja kartografian tutkimusryhmä. Visualisoitua kuvaa päästöstä ja sen leviämisestä voi seurata sekä UHHA-serverin internet-osoitteen että Insta Defsec:n iCM-järjestelmän (interorganisational Crises Management) kautta. Onnettomuusharjoituksen alettua Ilmatieteen laitos laski pilven leviämiskuvion noin 8 minuutin välein UHHA-serverin kautta tulevan säädatan (lämpötila ja tuuli-olosuhteet) perusteella. Pilven tiedot yhdistettiin väestömalliin ja tulokset esitettiin visualisoituna UHHA-serverillä ja iCM:ssä. Pilven kuvan avulla pelastustoiminnan johtaja voi varmistua muun muassa siitä, että hän ei ohjaa pelastajia onnettomuuskohteeseen suoraan kemikaalipilven läpi. UHHA-järjestelmä kemikaali vuototilanteen hallintaan Teksti: Riitta Molarius, Veikko Rouhiainen ja Jussi Yliaho, VTT; Asko Rouhiainen, Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva: Jouni Pakarinen 50 3/2010 Kuva on otettu harjoituksesta Kouvolassa viime marraskuussa.. UHHA-hankkeessa (Uhkatilanteen hallintahälytys-, tilannekuvaja varoitusjärjestelmän kehittäminen CBRNja luonnononnettomuustilanteissa) rakennettiin todellinen testiympäristö teollisuuden kemikaalipäästön havaitsemiseksi ja päästötiedon siirtämiseksi pelastustilanteen hallintaa varten. Tehtaan alue ympäröitiin 14 anturilla, jotka analysoivat klooripitoisuustietoa ja säätietoa (tuulija lämpötilatieto) puolen minuutin välein. Pelastustilanteen johtajalla pitää olla kuva ympäristöön pääsevästä kemikaalista, sen vaarallisuudesta ja jopa sen leviämisestä jo ennen kohteeseen saapumista. Tämän tiedon hallinta oli haasteena UHHA-hankkeessa, jossa kehitettiin uusia ratkaisuja pelastustoimintaan. Harjoituksessa tehtaalla tapahtui kuvitteellinen päästö, joka aiheutti hälytyksen. Ajatuksena on, että leviämispilven laskenta toteutetaan välittömästi vuodon tapahduttua, ja että visualisoitu kuva pilvestä on pelastuslaitoksen käytettävissä jo ennen sen saapumista onnettomuuspaikalle. Tämän tiedon perusteella pelastuslaitos voi arvioida, miten kauan sillä on aikaa pelastaa ihmisiä. Pelastuslaitoksen tehtävänä oli sulkea vuoto ja suojata ympäristön asukkaat vuodolta. Sen vuoksi muun muassa pilven pitoisuustiedot korvattiin ns. Anturitieto siirrettiin VTT:n Tampereelle UHHA-serveriin, jossa tieto varastoitiin ja luokiteltiin. Hänen pitää saada pelastustehtävässään alusta lähtien kaikki tarpeellinen saatavissa oleva tieto. Projektissa kehitettiin myös KELAA-menetelmä (KEmikaaleja käyttävien LAitosten aiheuttaman uhan Arviointi), jonka avulla voidaan priorisoida valtakunnan tasolla merkittävimmät ympäristölleen uhkaa aiheuttavat kemikaalien käsittelyja varastointikohteet. Priorisoinnin tuloksia voidaan käyttää apuna muun muassa maankäytön ohjauksessa, viranomaisten kemikaalivalvonnassa ja pelastuslaitosten resurssien sijoituksessa. Koska todellista päästöä ei tapahtunut, onnettomuusharjoituksessa testattiin vain pilvimallinnuksen onnistumista ja tiedon siirtoa pelastuslaitokselle. Käytännönläheistä tutkimusta UHHA-hankkeeen testiympäristönä oli Kemira Finnish Chemicalsin Kuusankosken tehdasalue, jonne rakennettiin langatonta tiedonsiirtoa hyödyntävä kemikaalianturiverkko. Tämän jälkeen tiedonkulkua seurattiin ja testattiin yhteistestein VTT:n, tehtaan ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Ilmatieteen laitoksen laskema pilven kulkeutumismallikuva lähetettiin takaisin UHHA-serverille, jossa kuva visualisoitiin pelastuslaitoksen tarpeisiin soveltuvaksi. ERPG-arvoilla (Emergency Responce Planning Guide), joita on kolme luokkaa, ja jotka kertovat, minkälaisia seurauksia tunnin oleskelu kemikaalipilvessä aiheuttaa. Tämän avulla Ilmatieteen laitoksen malli arvioi pilven kulkeutumisen ympäristöön. Tehtaalta tuli päästötietoa UHHA-serverille lähes puolen vuoden ajan. Hankkeessa kehitettiin myös väestömalli, jonka avulla laskettiin tehtaan ympäristön vaaravyöhykkeellä olevien ihmisten määrä ja sijainti. UHHA-serveriltä kemikaalija säätieto siirrettiin Ilmatieteen laitokselle kemikaalipilven kulkeutumisen mallintamista varten. 50 3/2010 P elastajan työ kemikaalivuototilanteessa on haastavaa. Järjestelmä toimi odotetulla tavalla, sillä se kykeni muun muassa tunnistamaan yhden vähäisen prosessihäiriön aiheuttaman pitoisuuden tehtaan ympäristössä. Hankkeen tavoitteena on, että onnettomuustilanteen sattuessa kemikaalitehtaalta saadaan välittömästi tieto päästöstä ja sen laajuudesta antureiden kautta
Se asettaisi tietyt vähimmäisvaatimukset, jotka tulee ottaa huomioon ja joiden täytyy toimia tietyn tyyppisissä järjestelmissä, jotta järjestelmä voisi mainostaa olevansa standardin mukainen. Hanke toteutettiin vuosina 2008 ja 2009. Kemikaalin leviämispilven visualisointi Kuusankosken onnettomuusharjoituksessa syksyllä 2009. Rakennetun testiversion ajatuksena oli, että siinä voidaan hyödyntää useita palvelun tarjoajia, kuten anturitoimittajia, tiedonsiirron ammattilaisia, tiedon analysoijia (mallilaskennat) ja tiedon esittäjiä. Kemikaalin leviämispilven visualisointi Kuusankosken onnettomuusharjoituksessa syksyllä 2009. Pelastusharjoituksen jälkeen pelastuslaitoksen edustajat kommentoivat UHHA:n hyödyllisyyttä seuraavasti: ”UHHA:n tyyppinen ohjelma olisi pelastustoiminnan alkuvaiheessa ja sen jatkuessakin todella hyödyllinen johtamisen apuväline. UHHAn kaltaisen järjestelmän rakentaminen ja toiminnan varmistaminen vaatii panostusta sekä yhteiskunnalta että yrityksiltä. Standardien, rajapintojen ja ontologioiden kehittämistä ei pitäisi nähdä kilpailua rajoittavana vaan pikemminkin sitä edistävänä ja sen mahdollistavana asiana. UHHA-pilotin arkkitehtuuri. Kaikki yksiköt saapuivat turvallista reittiä ottaen huomioon vallitsevan tuulen suunnan. UHHA-hanke oli Tekesin turvallisuusohjelmassa toteutettu tutkimushanke, jonka koordinoi Ilmatieteen laitos ja muina tutkimusosapuolina olivat VTT, Tekninen korkeakoulu ja Helsingin yliopiston seismologian laitos. 3/2010 51 Kuusankosken pelastusharjoituksessa ensimmäisenä onnettomuuspaikalla oli kahdella yksiköllä UPM Kymin tehdaspalokunta, joka saapui noin 10 minuutin kuluttua hälytyksestä. (Ville Kotovirta / VTT) Kuva 2. Edelleen visiona oli, että järjestelmän eri osien toimittamat palaset toimivat yhteen ja keskustelevat keskenään hankaluuksitta. Niillä tähdätään alan tiedonkulun ja järjestelmien integroinnin edistämiseen. Jos järjestelmästä rakennettaisiin kaupallinen versio ja siinä käytettäisiin tuotteistettuja komponentteja, sen toimintakyky paranisi. Toisaalta myös viranomaiset kokevat, että yhteiset rajapinnat, pelisäännöt ja standardit ovat tarpeen, mutta näkevät, ettei viranomainen voi puuttua tällaiseen asiaan, koska se voisi rajoittaa kilpailua. (Visualisointi Jari Korpi / Aalto yliopisto) FMI’s atmospheric dispersion model iCM Fixed sensor network TKK’s population model Simulated alarm Natural disaster Chemical accident Data deliverer Uhha server (VTT) W eather m odel data, Observation data Population data Measurements (chemical, weather) Dispersion m odel output Measurements Dispersion model output Population m odel output (ShapeFile) WMS Measurements, dispersion and population model outputs (image format) Disaster parameters Disaster param eters Risk analysis Kuva 2. Viranomaisten taholta voiKuva 2. UHHA-konseptia kehitettäessä esiin nousi seuraava haaste: Tietojärjestelmien toimittajat myöntävät, että yhteiset rajapinnat, pelisäännöt ja standardit ovat tarpeen, mutta he eivät koe, että niiden muodostaminen olisi heidän asiansa. Pelastuslaitosten toiminnan kannalta pahin skenaario on, että Suomeen rakennetaan UHHAn kaltaisia, mutta keskenään toimimattomia, järjestelmiä eri järjestelmätoimittajien tuottamina eri kemikaalilaitoksille. Yritykset toivovat, että viranomaiset, etenkin sisäministeriön pelastusosasto, ottaisi asiaan kantaa. (Visualisointi Jari Korpi/Aalto-yliopisto). UHHA-pilotin arkkitehtuuri. (Ville Kotovirta / VTT) Kemikaalin leviämispilven visualisointi Kuusankosken onnettomuusharjoituksessa syksyllä 2009. Kymenlaakson pelastuslaitoksen palomestarilla (P3) oli jo tällöin ensimmäinen kemikaalipilven leviämismalli tietokoneella ja hän antoi tietoa leviämissuunnasta tehtaan pelastusyksikölle sen saapuessa onnettomuuspaikalle. (Visualisointi Jari Korpi / Aalto yliopisto) FMI’s atmospheric dispersion model iCM Fixed sensor network TKK’s population model Simulated alarm Natural disaster Chemical accident Data deliverer Uhha server (VTT) W eather m odel data, Observation data Population data Measurements (chemical, weather) Dispersion m odel output Measurements Dispersion model output Population m odel output (ShapeFile) WMS Measurements, dispersion and population model outputs (image format) Disaster parameters Disaster param eters Risk analysis si olla kyseessä vaikkapa jonkinlainen ”minimisetin” määrittely. Myös EU:ssa on herätty käsitteiden, rajapintojen ja ontologien ongelmaan, ja muun muassa 7. UHHA-pilotin arkkitehtuuri. Informaatio, jota onnettomuustilanteen alussa tarvitaan; tuulen suunta ja nopeus, aineen ominaisuudesta ja vuodon suuruudesta riippuva altistumisalue.” Haasteita ja jatkokehityssuunnitelmia Koska UHHA-hanke oli tutkimushanke, suuri osa tiedon havaitsemiseen liittyneistä komponenteista rakennettiin itse, ja tiedon siirtoon käytettiin suojaamattomia internet-yhteyksiä. Tämä aiheutti ongelmia teknisen rakenteen jatkuvalle toiminnalle. Tilanteen ollessa näin ristiriitainen, uusia yrityskohtaisia ja keskenään toimimattomia järjestelmiä syntyy koko ajan ja se hetki, jolloin kehitystä voisi ohjata yhteisen hyvän suuntaan, karkaa ohi. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta esimerkiksi pelastuslaitos voi omien järjestelmiensä kautta seurata mahdollisten onnettomuustilanteiden pilvimallinnusta. Standardoinnin ja yhteisten pelisääntöjen ongelmaan paneudutaan mahdollisessa UHHAn jatkohankkeessa, jota VTT:llä ja IL:ssa kehitetään TEKESin Turvallisuusohjelmaan. Kymenlaakson pelastuslaitoksen Kouvolan toimipisteestä tuli paikalle kolme yksikköä. (Ville Kotovirta / VTT) Kuva 2. Lisäksi itse rakennettujen antureiden energiankulutus oli ennakoitua suurempi, mikä on myös tuotekehityksellä hoidettavissa. Esimerkiksi operaattoreiden www-yhteydet eivät ole tämänkaltaiselle, jatkuvaa tiedonsiirtoa tarvitsevalle järjestelmälle, riittävät. Hankkeeseen tarvitaan yhteistyökumppaneiksi niin tilannekuvaa kehittäviä yrityksiä kuin viranomaisiakin. puiteohjelman Security-ohjelmassa aihepiiriin haetaan Eurooppalaisia ratkaisuja. Tällöin pelastuslaitokset voivat joutua hankkimaan useita eri lisenssejä voidakseen seurata yhdestä yhden ja toisesta toisen laitoksen kemikaalipilvimallinnusta
Yhtä vahva kuin heikoin lenkki Euroopan ilmailuturvallisuus on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Kyseessä oli ääriesimerkki piittaamattomuudesta ja niin kutsuttujen uusien skannausteknologioden tehottomuudesta. Matkalaukussa oli kymmeniä kännykän akkuja ja litrakaupalla bensiiniä, joka oli päässyt vuotamaan ja höyrystymään astias taan. Lokakuussa harjoitus Helsinki-Vantaalla Edellä olevat kolme tapausta sisältävät jokainen elementtejä, joita harjoitellaan Euroopan komission oikeudellisten asioiden osaston (DG JHL) rahoittamassa ja suomalaisvetoisen konsortion toteuttamassa kaksivuotisessa hankeessa Project Aether – Preventing Terrorism in the air passenger transport (www.aether.fi). Esimerkiksi tämän vuoden aikana EU investoi noin 20 miljoonaa euroa alan tutkimukseen ja viranomaisharjoitteluun. Sitä vastaan saapui 52 ambulanssia, 11 lääkäriä sekä yli 100 pelastushenkilökuntaan kuuluvaa. On selvää, että tällaisilla hankkeilla on Suomelle suuri merkitys. Jos yksi jäsenmaa päästää terrorin lonkerot puolustuskilpensä lävitse, muut maksavat siitä hinnan korkoineen. Northumberland Fire and Rescue Service (UK) have the pleasure of hosting this event in partnership with Frederikssund-Halsnæs Fire and Rescue Service (Denmark), Corpo Nazionale dei Vigili del Fuoco – Nucleo Investigativo Antincendi (Italy) and the Emergency Services College (Finland). Sen sijaan vaikkapa kemiallis-, biologis-, radiologisja ydinturvallisuusuhkien osuutta ei ole riittävästi valotettu. Lentoliikenteeseen kohdistuvat terroritilanteet on otettu huomioon Suomen uunituoreessa kansallisessa terrorismin torjunnan strategiassa. The Marriott Hotel Gosforth Park, Newcastle upon Tyne, England For more information please go to the conference website www.fireriskineurope.com, email Sarah Byrne on the following address ANSFR2010@mosaicevents.co.uk or call on +44 (0)845 6434 812 Teksti: Timo Hellenberg, Valt.tri. Tavoitteena on edistää yksityisen ja julkisen sektorin parempaa yhteistyötä ja -ymmärrystä. Kone palasi lähtökuoppiinsa kahden tunnin lennon jälkeen. Edelleen pyrkimyksenä on harmonisoida jäsenmaiden CBRN valmiuksia eli kykyä ehkäistä kemiallisia, biologisia, radiologisia tai ydinuhkista syntyneitä riskejä. Professionals working to prevent and reduce fire risk are invited to attend this important event. Mitä suurempi on keskinäinen tilannetietoisuus, sitä paremmat mahdollisuudet on toimia yhdessä (ei vain yhteistyössä). Aether -projektissa harjoitellaan ja simuloidaan matkustajalento Hong Kongista Helsinkiin. The conference will provide a European platform for sharing best practice, knowledge and experience on how to identify, assess and manage fire risk. Tilannekuvan jakautuminen ei tapahtunut moniviranomaistoiminnan strategian ja taiteen mukaisesti. Kaikki projektit ovat rankasti kilpailtuja ja niitä edeltää sekä tekninen, teoreettinen että polittinen evaluaatio, jonka tekee kaikista jäsenmaista koostuva asiantuntijaraati. Kyseessä oli vaihteeksi menestystarina, josta kiitos Münchenin lentokenttäviranomaisten kriisijohtamiskyvyn sekä Lufthansan miehistön kurinalaisuuden poikkeustilanteessa. EU:lla on käynnissä useita aloitteita, ohjelmia ja hankkeita, jotka tähtäävät tähän. Suomen lisäksi siihen osallistuu Italian, Ruotsin ja Yhdysvaltain viranomaisia, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Hong Kongista Helsinkiin lentäneessä koneessa ”bensapommi”. Tämä oli vuosikymmenen kardinaalimunaus paitsi Schipholin lentokenttäviranomaisilta myös Yhdysvaltain tiedustelupalvelulta. Alankomaiden terrorisminvastainen tutkintavirasto NTCB:n mukaan nuorimies oli tullut KLM:n lennolla Lagosista Amsterdamiin, mikä herättää entisestään kysymyksiä. Tulipalo olisi pakottanut koneen pakkolaskuun, todennäköisesti Venäjän ilmatilassa. Lähtöluvan saatuaan koneen miehistö sai myös tiedon että 314 matkustajasta 80 sai äkillisiä vatsaoireita. Toivottavasti ei meillä sentään poteroissa. Hankkeeseen osallistuvat keskeiset lentoturvallisuudesta ja kriisijohtamisesta vastaavat ja siitä kiinnostuneet tahot, mukaanlukien valtioneuvoston tilannekeskus ja Euroopan Unionin tilannekeskus SITCEN. Euroopan komissiossa CBRN terrorismin torjunta on tällä hetkellä ykkösjuttu. Maaliskuun 20. 52 3/2010 J oulupäivänä 2009 Amsterdamista Detroitiiin yhdessä 278 matkustajan kanssa matkanneen nigerialaisnuorukaisen tempaus ryhtyä palopommiksi 20 minuuttia ennen laskeutumista palautti Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset syyskuun 2001 terroritekojen jälkeiseen tilaan tarkistamaan ilmailumääräyksiään. päivänä Lufthansan lentokone Airbus 340 oli matkalla Münchenistä Tokioon. Hong Kongista Helsinkiin matkanneen Airbus-koneen ruumasta paljastui vuoden vaihteessa hengenvaarallinen ”bensapommi”. Terrorismin torjunnan ohjeistuksessa ollaan jo pitkällä, mutta EU:n strategis-poliittisen tason ulottamisessa jäsenmaiden taktis-operatiiviseen varautumiseen ollaan vielä lähtökuopissa. Ensi vuonna summa on viisinkertainen. Hanke on rankattu edeltäjänsä tapamaan komission niin sanotuksi ”flagship-hankkeeksi” lentoja CBRN turvallisuuden alalla. Harjoitus sisältää viranomaisten tilannekuva – ja johtamisharjoituksen sekä täysimittaisen pelastusharjoituksen joka pidetään ensi lokakuussa Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Kyselyyn vastaajiksi valittiin yksi henkilö edustamaan kutakin Suomen 22 pelastuslaitosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja kohderyhmänä olivat Suomen pelastuslaitokset. Henkilöstön ja kaluston suorituskykyä selvitettiin tekemällä käytännön kokeita korkeassa rakennuksessa. Yksittäisissä pelastuslaitoksissa työnohjausta on toteutettu jo muutaman vuoden ajan. Työnohjaustoiminta pelastuslaitoksissa on vielä varsin vähäistä koko valtakuntaa ajatellen. Korkeiden ja tavanomaisten rakennusten sammutustaktiikassa ei ole ratkaisevia eroja, mutta taktiikan menestyksekäs toteuttaminen korkeassa rakennuksessa vaatii rakennuksen laitteiden käyttöä ja rakenteellisten tekijöiden huomioon ottamista. 3/2010 53 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella käynnistyi Ylikorkeat rakennukset -projekti vuonna 2008. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Tero Kähkönen Työn nimi: Sammutustaktiikka korkeissa rakennuksissa. Niissä on mahdollista kehittyä palo, jota ei voida sammuttaa saavutettavissa olevalla vesivirralla. T ämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää työnohjauksen tunnettavuutta Suomen pelastuslaitoksissa. K orkea rakentaminen lisääntyy jatkuvasti. Kyselytutkimus toteutettiin sähköpostin liitteenä lähetetyllä kyselykaavakkeella. Opinnäytetyön tekijä kuului projektiryhmään vastuualueenaan pelastustoiminta korkeissa rakennuksissa ja pelastustoiminnan näkökulma rakentamisen ohjaukseen. Rakentamista koskevien määräysten selvittämiseksi tutustuttiin asiaa koskevaan lainsäädäntöön ja määräyksiin. Työnohjauksen käyttö oman työn sisällön tutkimisessa, ammatissa kehittymisessä ja työn arvostuksen nostamisessa on perusteltua. Opinnäytetyössä tarkastellaan, kuinka työnohjaus voidaan pelastuslaitoksessa käynnistää. Suurimmat ratkaisemattomat ongelmat liittyvät alle 16-kerroksisiin rakennuksiin, joita sallitaan rakentaa ilman automaattista sammutuslaitteistoa. Kolmantena tavoitteena oli selvittää, onko mahdollista hankkia jakoliitin, joka olisi toiminut kaikissa olemassa olevien ja tulevien rakennusten nousujohdoissa. Tekijä: Asko Rouhiainen Työn nimi: Työnohjaus Suomen pelastuslaitoksissa. Työn tavoitteet saavutettiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Toinen ratkaisematon ongelma on ulkopuolinen pelastaminen, jota tarvitaan erittäin harvoin. Tavoitteena oli myös kerätä käyttökokemuksia työnohjauksesta ja selvittää, mitä hyötyä pelastustoimelle siitä on. Olemassa olevissa rakennuksissa käytetyt ratkaisut selvitettiin osallistumalla näiden rakennuksien palotarkastuksiin. Projektin tavoitteena oli yhtenäistää rakentamisen ohjaus ja pelastuslaitoksen toimintamallit korkeissa rakennuksissa. 3/2010 53. Halukkuutta työnohjauksen aloittamiseen pelastuslaitoksissa tehdyn kyselyn perusteella kyllä olisi. Vastauksia kyselyyn tuli 20 pelastuslaitoksesta eli vastausprosentti muodostui korkeaksi. Tulosten lopullinen arviointi on mahdollista vasta kun taktiikkaa on sovellettu riittävän monessa tulipalossa. Vastaajat edustivat oman laitoksensa parasta tietämystä työn tukemisen ja työssä jaksamisen osa-alueelta. Tämän työn tavoitteena oli selvittää korkeaan rakentamiseen vaikuttavat määräykset, korkeissa rakennuksissa olevien teknisten laitteiden ja rakenteellisten ratkaisujen vaikutus pelastustoimintaan olemassa olevien ja tulevan ohjeistuksen mukaisissa rakennuksissa sekä luoda korkeiden rakennusten tulipaloihin taktiikka, jota voidaan soveltaa olemassa olevissa ja tulevissa rakennuksissa. Yhdessäkään pelastuslaitoksessa työnohjausta ei ole toteutettu koko henkilöstöä koskevana työn tukemisen muotona
Jokaiseen rooliin sisältyi useita johtamissuoritteita ja ongelmanratkaisutehtäviä. Näiden opintojen aikana hankintaan taitoja johtaa erikokoisia pelastusmuodostelmia erilaisissa onnettomuustilanteissa. Harjoituksen aluksia operoivat Aboa Maren merikapteenilinjan opiskelijat. Kaikkien johtopaikkojen välillä oli kuvaja ääniyhteys. Tämän kokemuksen perusteella syntyi monia hyviä ajatuksia asioiden kehittämiseksi ja toisaalta vahvistettiin olemassa olevia käytänteitä. Harjoitus edistää opetuksen integrointia ja opettajien välistä yhteistyötä sekä syventää johtamisjärjestelmien osaamista. 54 3/2010. Opiskelijoilla suuronnettomuusja kriisitilanteiden johtamisharjoitus Onnettomuuksia maalla ja merellä Teksti: Matti Honkanen Kuvat: Tiina Kielinen Anna-Mari Kosunen ja Ville Leinonen harjoituksessa. Harjoitus alkoi maanantaina 22.2. Harjoituksessa yhdistettiin eri oppiaineiden osaamista. Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuusja kriisitilanteissa -opintojakso päättää pelastustoiminnan johtamisen opinnot. Ensimmäisen vuorokauden toiminta oli sisämaassa ja seuraavan vuorokauden merenranta-alueella. Tilannetietoa ylläpitämässä Heikki Viia (istumassa vas.), Tomi Anttila ja Jarno Laihola (istumassa oik.). Harjoituksessa kuvattiin koko pelastustoiminnan ketju hätäilmoituksen vastaanottamisesta onnettomuusraportointiin. Pelastusopiston, Rajaja Merivartiokoulun sekä Aboa Maren yhteistyönä harjoitukseen suunniteltiin neljä erilaista vesistöalueella tapahtunutta alusluokan suuronnettomuudeksi kehittynyttä tilannetta. Harjoitukseen osallistui 24 päällystöopiskelijaa amkN7:lta, noin 30 opettajaa ja useita yhteistyökumppaneita eri viranomaisorganisaatioista. Läpi vuorokauden kestäneen harjoituksen avulla saatiin kokemuksia väsyneenä työskentelystä vaativissa päätöksentekotilanteissa. Näin laajamittaisena ja pitkäkestoisena harjoitus toteutettiin ensimmäisen kerran. Alusonnettomuuksissa komentokielenä oli englanti, tiedotustilaisuuksissa paikalla oli ulkomaalaisia median edustajia, pelastajia loukkaantui, ja johtajat joutuvat ratkomaan hallinnollisia ongelmia. Opiskelijat olivat aktiivisia ja hyvin motivoituneita. Päällystötutkintoon kuuluu pelastustoiminnan johtamisen opintoja 25 opintopistettä eli 675 tuntia. Rajaja Merivartiokoululta harjoituksessa olivat mukana Turussa luutnantti Björn Sundström ja Kuopiossa kapteeniluutnantti Matti Salokorpi. Erilaisia johtamisrooleja harjoituksessa noin 120 kappaletta. Tekniikan avulla voidaan muun muassa jakaa simuloitua onnettomuuskuvaa, muodostaa yhteistä tilannekuvaa ja luoda videoyhteyksiä eri yksiköiden välillä. 54 3/2010 P äällystöopetusyksikkö järjesti yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuusja kriisitilanteissa -opintojaksoon liittyvän kolmipäiväisen johtamisharjoituksen. Kokonaisprosessi onnistui hyvin. Mukana olivat hallinnon, kielten, viestinnän, johtamisen, psykologian, varautumisen ja hätäkeskustoiminnan opettajia sekä tutkimusyksikön asiantuntija. Vesistöalueella tapahtuneitten onnettomuuksien rinnalla harjoitutettiin muun muassa johtamistoimintaa kemikaalionnettomuuksissa, tulipaloissa, teollisuuslaitosonnettomuuksissa, tulvatilanteista johtuvissa evakuoinneissa, räjähdysonnettomuuksissa ja muissa pelastustoimen toimialaan liittyvissä tehtävissä. Opiskelijat laativat työvuorolistat ja järjestivät ruokailut ympäri vuorokauden poikkeuksellisissa tiloissa. Tekniset tietojärjestelmät ovat oleellinen osa johtamisen kouluttamista. Harjoituksessa käytettiin muun muassa Smart-, Cisco webexja eBeam-sovelluksia. klo 15. Harjoituksessa oli taustalla suurtulva ja samanaikaisesti tapahtuneita useita muita onnettomuuksia. Tekniset tietojärjestelmät oleellinen osa Harjoitusta varten perustettiin hätäkeskus, johtokeskus, kolme erillistä pelastuskomppanian johtopaikkaa (kaksi johtoautoa sekä yksi johtokontti monipuolisine tiedonsiirtoja viestijärjestelmineen) sekä huoltopiste. Harjoituksen toetutukseen osallistuivat Pelastusopisto, sisäasiainministeriön pelastusosasto (Rami Ruuska), Poliisiammattikorkeakoulu (Kauko Hakala), Suomen Erillisverkot (Harri Virtanen) ja merenkulkuoppilaitos Aboa Mare (Ossi Westilä ja Jami Toivanen). Tiedottamisen osalta opiskelijoita opastivat toimittaja Jussi Salokorpi Yleisradiosta (Helsinki) sekä Asta Tenhunen Savon Sanomista. klo 12.30 ja päättyi keskiviikkona 24.2
Parhaimmillaan 48 tuntiin venynyt valvominen ja siitä huolimatta yhteistyöja johtamiskyvyn säilyminen osallistujalla herätti opiskelijatovereissa aitoa kunnioitusta. Komppanioita saatiin opiskelijaresurssiemme turvin miehitetyksi kolme, ja jokaista komppaniaa kohden vielä yhden joukkueenjohtajan pelikeskukseen tuottamaan tilannekuvaa. Toimivien tiimien rakentamiseen ei tarvinnut harjoituksessamme käyttää ollenkaan aikaa, sillä yhteistyö oli automaattisesti saumatonta, sen koimme suureksi vahvuudeksi. Valvomista ja venymistä Opiskelijoiden työvuorosuunnittelun onnistuminen mahdollisti pelastusoperaatioiden tauottoman johtamisen, jonka johdosta tilanteisiin tuli ”aitoja” haasteita. Tunnustuksen myönsi Suomen Palomiesliitto Turvallinen Suomi -seminaarissaan, jossa myös käsiteltiin palomiesten ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita. Myös median läsnäolo toi työskentelyyn varmasti lisää terävyyttä, mutta sehän on median tehtävä: toimia vallan vahtikoirina ja patistaa viranomaisia yhä parempiin suorituksiin. Pelastustoimen järjestämistapaa koskenut selvitys loi pohjaa 2004 käynnistyneille kunnallisille aluepelastuslaitoksille. Pelin pelaamisen taito oli myös usean vuoden aikana Pelastusopistossa opittu ja se näkyi toiminnassa. Pelastustoimelle se tarkoitti käytännössä pelastustoiminnan johtokeskuksen perustamista yhtymän resurssien hallitsemiseksi. Ensimmäinen laatuaan Harjoitukseen osallistuneet saivat ainutlaatuisia ja hyödyllisiä kokemuksia suurten pelastusoperaatioiden johtamisesta sekä yhteistyöstä eri viranomaisten kesken. 18 opintopistettä pelastustoiminnan johtamisen opintoja oli jo päällystökurssilla suoritettuna, mutta huolimatta suuronnettomuusjohtamisen kurssin vapaavalinnaisuudesta, kukaan ei halunnut jättää sitä väliin mistään hinnasta. Tietoisuus siitä, että tämä on vasta harjoitus ja virheisiin oli vielä varaa, toi tiettyä rauhallisuutta jokaisen toimintaan osallistuvan suorituksiin. Harjoitus oli laatuaan ensimmäinen palopäällystön opiskelijoille ja myös Pelastusopistolle. Tarpeen vaatiessa olisimme olleet kyllä valmiita jatkamaankin hommia. Tätä ei kyllä missata! Teksti: Hannu Koskela/Ville Leinonen/Niko Mättö/Ville Vahala Vuoden 2010 Turvallinen Suomi – Pro Securitate -tunnustus on myönnetty selvitysmies Pekka Myllyniemelle. Samat tunnelmat taisivat olla myös vierailijoilla, mutta ilman heidän panostaan harjoitus olisi varmasti jäänyt puolitiehen. yksittäisen palomiehen tai 22 aluepelastuslaitoksen niskaan Valtioneuvoston on esitettävä konkreettisia toimia, jolla pelastusalan ammattilaisten ja kansalaisten turvallisuus kyetään turvaamaan. Palopäällystön koulutusohjelman opiskelijoille useat viranomaisyhteistyötahot esittäytyivät ensimmäisen kerran ”keikalla”. Henkilökohtaisen arvioitsijan ja palautteen liittäminen opiskelijoiden harjoitukseen on varmasti tulevaisuudessa erittäin antoisaa. Joukkueenjohtajien tehtävä oli yksi merkittävimmistä, sillä kaikki tehtävät toteutettiin lopulta heidän kauttaan ja kaikki onnettomuussimulaatiot pyörivät heidän koneillaan. Työvuorolistojen mukaisesti jokaiselle oppilaalle tuli myös taukoja, mutta mikäs sen aidompaa kuin tilanteiden yllättäen vaatimat ylityöt. 3/2010 55 V uoden ja vähän toistakin olimme odottaneet hhetkeä. Vol.2:ta jäimme hiukan kaipaamaan, sillä henkilökohtaisella tasolla opiskelijoita jäi mietityttämään omat suoritukset ja tieto siitä, että pystytään parempaan. Täysin taustoista, työstä ja elämäntilanteesta riippumatta jokainen kurssilainen oli järjestänyt kolme vuorokautta aikaa itselleen vain tämän harjoituksen vuoksi. Vihjeitä oli, että merelle päästäisiin ja tulvia oli tulossa, mutta emme kyllä arvanneet, että patojakin murtuisi. Yhteistyötä lisää muiden viranomaisten kanssa Yhteistyöviranomaisten osallistuminen ja erityisesti fyysinen läsnäolo harjoituksessa oli opiskelijoillekin jotain kokonaan uutta ja ainutkertaista. Havaitsimme lisäksi viranomaisyhteistyöstä ja kuntien toiminnan integroimisesta pelastustoimintaan merkittävän haasteen, sillä useat suunnitelmat eivät olleet niitä tekemättömille käyttökelpoisia, vaan ainoastaan mukanaolo suunnitelmien laadinnassa olisi tuottanut hyödyllistä osaamista onnettomuustilanteiden johtamiseen. Harjoituksen tavoitteet täyttyivät ainakin opiskelijoiden osalta, sillä jokainen vakuutti harjoituksen olleen opiskelujen parasta antia. Seminaarissa todettiin, että pelastushenkilöstön ikääntymisongelmaa ei saa kaataa. Urapolkuselvityksen Myllyniemi toteutti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, muun muassa keskustellen henkilöstöjärjestöjen kanssa. Harjoituksen päättyminen herätti opiskelijoissa kuitenkin mietteitä. Suorituksia paransivat myös oppilaiden näyttämisenhalu ja terve ylpeys vaadittuja ja tehtyjä töitä kohtaan, huolimatta ulkopuolisten epäilyistä. Kuva: Jakke Nikkarinen/STT Info Kuva Turvallinen Suomi -tunnustus Pekka Myllyniemelle. Tulisiko tällaisia asioita opiskella vieläkin enemmän kuin tuon nyt tarjolla olevan maksimin 25 opintopistettä. Tarpeen niin vaatiessa apua olisi saatu myös opettajakunnalta, ja toisinaan sitä tuli pyytämättä ja yllätyksenäkin. Myllyniemi on vaikuttanut pelastustoimen kehittämiseen viidellä vuosikymmenellä. Tositilanteessa pelastustoiminnan johtajan tulee kuitenkin aina toimivaltuuksiensa puitteissa huolehtia toimivien esikuntien muodostamisesta, sillä stressi ja väsymys altistavat tiimit konflikteille. Lukuisia kehitysehdotuksiakin esitimme tulevaisuutta varten. Tässä tapauksessa tilanteet olikin käsikirjoitettu niin laajoiksi, että valmiuslain viranomaisten toimivaltuuksia lisääviä pykäliä oli otettu käyttöön presidentin asetuksella. Kokonaan yhteistyöviranomaisten kanssa yhteisoperaatioiden johtamiseen keskittyneelle opintojaksolle olisi meidän mielestämme palopäällystön koulutusohjelmassa tarvetta, sillä missään muuallakaan tuota arvokasta oppia ei ole tarjolla. Etukäteen jännitystä lisäsi harjoitussuunnitelman salaisuus, josta tietoa tihkui opiskelijoille hyvin niukasti. Yhteisen toimintatavan puuttuminen ei voinut olla vaikuttamatta operaatioiden suorittamisiin, mutta etenkin tästä osiosta jokainen oppi tulevaisuutta varten paljon
Pelastuslaitosten omien keskusten uusi tuleminen on väistämätön ilmiö. Tampereella se aika monella oli palomies. Varsinkin silloin kun kohde on aluepelastuslaitoksen sijaintikunnan lähituntumassa. En vain millään tähän hätään löytänyt. Vain tultiin, koska valtuustoissa ja lautakunnissa istui kaikkia seuroja lähellä olevia poliitikkoja ja luottamusmiehiä. Valtio maksaa pitkän pennin tyhjistä tiloista vielä monta vuotta. Ja ihmettelyn aihe se on ehdottomasti. Saman kokoisella alueella, missä Suomessa tuohon aikaan asui noin 650000 ihmistä, asusteli Ison Veden äärellä 2,8 miljoonaa. Hätäkeskusten arkea työllistää eniten poliisi (1,54 milj. Jälkimmäisten joukkoon asettuu pelastustoimi 220000 vastaanotetulla ilmoituksella. Ensimmäinen lenkki on nitissyt ja natissut koko hätäkeskuslaitoksen ajan. Suuruuden vaikutukset kun ihmisten välisessä kanssakäymisessä ovat usein negatiivisluonteisia. Ei aina, mutta entistä todennäköisemmin. Siinä missä poliisitehtävä pääsääntöisesti on kaksimiehisen partion ja yhden poliisiauton operaatio, henkeä ja/tai omaisuutta uhkaava pelastustai sammutustehtävän hoitaminen on monessa tapauksessa useista kunnista hälytettävien yksiköiden vaativa palapeli. Loput kuuluvatkin sitten ryhmään muut. Kirjoittaja Juhani Katajamäki oli Pelastustieto-lehden ja sen edeltäjän Palontorjunta-lehden päätoimittaja 1977–2003 Puhutaan mieluummin vaikka jääkiekosta katajamäki. – Kummatkin alueet ovat pinta-alaltaan lähes tarkalleen yhtä suuret”, aloitin kolmannen matkaraporttini Palontorjunta-lehdessä 1981. Vuorokausi työtä ja kaksi vapaata mahdollisti tuurausjärjestelyin lähes ihanteelliset harjoitusja pelimahdollisuudet. Eipä silti, hyväkuntoisia kundeja tätäkin kautta palomiesvirkoihin tuli. Kuitenkin Suomen kohdalla kyse on valtiosta, joka pinta-alaltaan on Euroopan suurimpiin kuuluva. Maaotteluita joukolla on takanaan lähes 900 (Marjalla ja Okalla yhteensä 533), ja jokainen heistä edustanut maataan myös MM-tasolla. Marjamäki ja Oksanen olivat myös kelpo hälytyspäivystäjiä kunnallisen hälytyskeskuksen aikana. Tuskinpa Korkilla tieto koko maapallon hälytystai hätäkeskustilanteesta on, mutta ainakin Euroopan maiden ja muiden maanosien kehittyneiden valtioiden osalta letkautus on paikkansapitävä. 2009), toisena terveystoimi (940000) ja kolmantena turhat puhelut (880000). On minulla sellainen valokuvakin, jossa miehet työparina operoivat silloisen pääpaloaseman eteläpäädyn päivystyshuoneessa. Valtio kuolettaa keskustilat pitkillä, jopa 15 vuoden vuokrasopimuksilla. Edessä on kohtalokkaita seurauksia. Enää ei rakenneta massiivisia hälytyskeskuksia vaan pienoiskoon valvomotyyppisiä yksiköitä. Sellainen oli maan tapa. Kuitenkin tähän ryhmään sisältyvät hätäkeskuksilta parasta teknistä valmiutta ja henkilökunnalta korkeinta ammattitaitoa vaativat tehtävät. Ei hyvältä näytä ketjun kannalta. Maantieteellisesti kaupunki oli hallittavissa, vaikka asukkaita oli paljon. Yhtenä mielenkiintoisimmista kohteista oli Los Angeles Fire Department ja sen hälytyskeskus. Ikään kuin hätäkeskusalueen maantieteellisellä koolla ei olisi mitään merkitystä. 56 3/2010 ”S tadi on maailman ainoa pääkaupunki, jossa ei ole palokunnan hälytyskeskusta”, palomestari Jari Korkiamäki tympääntyneenä totesi, kun Helsingin jäähallissa erätauolla treffasimme, ja puhe tuoreeseen hätäkeskuspaikkakuntaratkaisuun kiertyi. Ei tästä jaksa enempää, puhutaan vaikka jääkiekosta, josta koko tämä juttu lähti, ja SM-liigan finaalitkin tämän numeron ilmestyessä juuri alkaneet. Olen jo vuosia sitten kirjoittanut, että viranomaisten yhteinen hätäkeskus on osoittautunut suomalaisen pelastustoimen huonoimmin suunnitelluksi hankkeeksi vuosikymmeniin. Pelkkään väestöpohjaan vetoaminen ihmetyttää. Maajoukkuetason kentällinen olisi Tampereen palolaitoksesta komeasti koottu: maalissa Antti Leppänen, Tappara, puolustajina Pekka Marjamäki, Tappara ja Pekka Kuusisto Koo-Vee ja Ilves tai Pertti Valkeapää, Tappara ja hyökkäysketjuna Pekka Leimu ja Lasse Oksanen, Ilves ja Jukka Alkula, Tappara. Kun palomiesammattiin ei ollut sen kummempia pätevyysvaatimuksia, palokuntaan ”vain tultiin”. Hyvä, pojat! Kova oli Tampereen joukkue, mutta suorastaan järisyttävän hyvä se olisi ollut 1970-luvulla, jos tuollainen turnaus olisi järjestetty. Loppuottelussa kaatui Turun poliisit 5–2. Kohta monet hätäkeskussalit ja oheistilat ovat tyhjän pantteina. Poliisijohtoiselle hätäkeskuslaitokselle pelastustoimi näyttäytyy marginaalisena palveluntarvitsijana. Keskenkasvuisen järjestelmän toteuttamiseksi on tehty isoja laiteinvestointeja, ja rahaa pantu palamaan uusien tilojen rakentamiseen. Maantieteen merkitys hätäkeskustoiminnassa on muistuttanut itseäni jo vuodesta 1980, jolloin minulla isomman suomalaisseurueen jäsenenä oli mahdollisuus tutustua Yhdysvaltain palotoimen järjestelyihin, myös hälytyskeskustoimintaan. Monen tulevan hälytystehtävän kohdalla hätäkeskusalueiden etäisyydet kasvattavat tilanteen hoitamisen hallitsemattoman vaikeaksi. ”Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa” on hätäkeskuslaitoksen keskuksilleen laatima lennokas slogani. Nyt lenkki on joutumassa entistä vaativamman taakan takuumieheksi. Vaikka asukkaita oli paljon, he sijoittuivat pääkaupunkiseutumme kokoiselle maa-alueelle. ”Tiedättekö mitä yhtäläisyyttä on Los Angelesin kaupungilla ja Helsinki/Vantaa/Espoolla. vastaanotettua ilmoitusta v. Sisäministerin perusteluissa vedotaan hätäkeskusalueiden pieniin asukaslukuihin. Osa hätäkeskuksista on rakennettu kuntien kustannuksella. Tuohon aikaan jääkiekkoilu ei kotimaisella huipputasolla vielä ollut täysammattilaisuutta. Ensimmäisiä esimerkkejä on jo muutamalta paikkakunnalta. Yleensä ovat eläkeikään asti olleet, ja moni on kouluttautunut aktiiviurheiluvuosien jälkeen. Tampereen aluepelastuslaitoksen viimeisin henkilöstölehti Letku & Laastari kertoo, että perinteikäs Tampereen palokunnan urheilijat eli TaPu on voittanut jääkiekkoilun valtakunnallisen viranomaisturnauksen. En yhtään ihmettelisi, jos niiden olennaisimpia tehtäviä tulee olemaan kohteeseen ehtineen päällystöviranomaisen määräämän täsmäavun lähettäminen ohi hätäkeskuksen vastearvontojen. Toiminta on takkuillut, ja rahaa kulunut lyhytnäköiseen rakennussuunnitteluun. Arkinen ammatti piti silloisen mestaruussarjatason jääkiekkoilijoilla olla. Eivätkä he ainoita olleet, tulivatpahan vain ensimmäisenä mieleen
Hitsattaessa, jossa näkyväisyys tummien lasien takia muutenkin on rajoitettua, ei huomannut, että mitään kipinää olisi vanhoihin putkiin päin lentänyt, mutta pitää kuitenkin aivan varmana, että tuli pääsi sittenkin vanhoja putkia myöden lattiantäytteisiin ja kyti siellä huomiota herättämättä...” Sammutus: Sama hitsaaja kertoo: ”...Kun vanhat täytteet luonnollisesti olivat erittäin kuivia ja tulenarkoja, pääsi tulen valta sitten kun se havaittiin, niin suureksi, että paikalliset sammutusyritykset olivat riittämättömiä, jolloin kuultavan apuna ollut edistäjä M. KAUTTUAN TEHTAIDEN VPK UUSII PALOAUTOKANTAANSA 3/2010 57 Amerikkalaisia pikkukeksintöjä Pakkotilanteessa, kuten hengenpelastustyössä, käytetään muurinsärkijää työvälineenä avattaessa lukittuja, raskaita ovia. Kulmalan rakentama, ja siinä on n. Lisäksi sitä käytetään menestyksellä pelastettaessa eläimiä kun tiilitai kiviseinää on murrettava. suunnilleen yhtä suureen summaan nousevien avustusten arvoa siihen valtavaan työpanokseen ja ajankäyttöön, jota palokunnat ja tuhannet palontorjujat eri puolilla maata ovat palontorjuntaviikon toimeenpanoon uhranneet, sekä tämän ainutlaatuisen laajan propagandaiskun tuottamaan kansantaloudelliseen hyötyyn, jäävät sinänsä välttämättömät ja suuriarvoiset rahalliset avustukset viimeksimainittujen uhrausten ja hyödyn varjoon. R. kertaa. Katon avaaminen kirveellä hakaten on USA:ssa kokonaan hylätty liian paljon aikaa vievänä työnä. Katonavaaja/pellinleikkaajaa on kahta eri mallia. paineilmanaamaria, tarpeelliset muut varusteet, kuten kypärät ym., perään irtoruisku, sammutusja raivauskalusto. Palopäälliköltä sen sijaan ei ole pyydetty selvitystä siihen, miksi paloauto saapui paikalle vesisäiliö tyhjänä.. Toivottavaa on, että maan palokunnat ja palontorjujat omilla paikkakunnillaan totuttuun tapaan jälleen iskevät mainosrumpua tämän tärkeän, kansantaloudellisesti ja sosiaalisesti suurimerkityksellisen asian puolesta. opiston kattilahuoneessa ja oli siellä kaksi vanhaa putkea, jotka johtivat kattilahuoneen katosta ylöspäin, kuultavan kuitenkaan tietämättä miten pitkälle putket ulottuivat, pysähtyivätkö ne valuun vai siitä läpi... Molemmat mallit ovat jättiläiskokoisia säilykepurkinavaajia kiinnitettyinä lapionvarteen. Auton ja moottoriruiskun imuletkut on varustettu pikakytkimillä. Autossa on tilaa 12 miehelle. Hitsarilla oli siis palon syyhyn nähden omat, mielestään pätevät selityksensä, ja myös työnjohtaja totesi kuulustelussa, että ”hitsarit ovat olleet melko tarkkoja”. tämään K:n palokuntaa...” Vahingot: Palovakuutusyhtiöiden suorittama palokorvaus oli 24.150.000 mk, mutta vahinkojen sanotaan olleen huomattavasti suuremmat. (tark.eristäjä) juoksi hälytPalontorjuntapäivän panos palontorjunnassa Perinteellistä palontorjuntapäivää vietetään tänä vuonna jo 15. Palon syy: Rakenteilla olevan kivisen lisärakennuksen keskuslämmityskattila oli tarkoitus sijoittaa puurakennuksen kellarikerrokseen, ja hitsaaja, joka oli asentamassa putkistoa, kertoo mm.: ”...että oli asentamassa putkistoa ko. Kalusto kokonaisuudessaan on sijoitettu siten, että jokainen esine on omassa telineessä tai laatikossa. Toinen pyörivällä teräkiekolla ja toinen kiinteällä terällä varustettu. 1.500 ml. Palopäivä; 15.12.1959 klo 13.30. R. On totta, että palontorjuntapropagandan tekeminen on kustannuskysymys. 3/2010 57 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Kauttuan Tehtaiden VPK sai uuden paloauton tammik. Työväline vaatii tilanteesta riippuen 2–5 miestä. Mutta jos verrataan esimerkiksi palosuojelurahaston vuosittain myöntämän 500.000 markan sekä liikeja teollisuuslaitosten, vakuutusyhtiöiden jne. Silloin tällöin on virinnyt keskustelua palontorjuntaviikon vieton tarpeellisuudesta ja merkityksestä. Kohde: Puinen opistorakennus. kaksiasteinen Jehu A 15 keskipakoispumppu, 1.200 l vesisäiliö ruostumattomasta teräksestä, 2 kpl. hyökkäyskeloja, kummassakin 60 m 1” kumiletkua sumupistooleineen. Esimerkiksi palontorjuntapäivän valistusaineiston hankkiminen, painattaminen ja levittäminen kymmeniin tuhansiin koteihin on niellyt vuosittain satoja tuhansia markkoja. Miehistötilan puolelle on sijoitettu istuimien selkänojaan 2 kpl. Auto on Velj. Palontorjuntapäivien Järjestelytoimikunta suosittelee päivän järjestämistä tulevan kesäkuun 5–12 päivien välisenä aikana, joka myöhäisen kevään johdosta lienee erittäin sopiva ajankohta. 11 pnä. Ahllund PALONSYYNTUTKINTAPÖYTÄKIRJA KERTOO..
No voin kertoa, että ainakin pelastusosaston Taito Vainio ja selvitysmies Pekka Myllyniemi ottivat tulokset totena. Eräs ohjausryhmän jäsen sanoi jälkeenpäin kysyttäessä, ettei kai kukaan palokunnissa nyt ota näitä tuloksia totuutena. Pelastusjohtajat ovat kehuneet Olli-Pekka Ojasen ja Vesa Parkon suulla ao. Miksi. Jälki on sen jälkeen ollut tuhoisaa. Kyseinen hanke sai jo alkuaan päälleen epäilyn tarkoitushakuisesta hankkeesta, joka on vain tutkimuksen jälkeen vahvistunut. Jokainen varmaan ymmärtää, ettei kaikki ole ihan niin kuin pitäisi. Kunnille jätettiin mahdollisuus palvelutason laskuun tai kustannusten kasvattamiseen. Kuka tällaisesta tutkimuksesta hyötyy. Osahankkeessa 2 sen vetäjä Kari Kinnunen myönsikin, ettei saatu tulos ole tieteellisesti pätevä, kapean lähdemateriaalin takia ja ettei saatu tulos ole tieteellisesti mitaten välttämättä pätevä. Valitettavasti päätös ei työntekijöiden ja pelastustoimen asiakkaiden näkökannasta ollut järkevä. Tämän tasoinen ”tutkimus” asettaa Pelastusopiston vähintään erikoiseen valoon. Eli ammattitaidollisesti selkeästi etevämmät opettajat sopivat tehtävät etukäteen ja ammattitaidollisesti aloitteleville oppilaille ja sopimuspalokuntalaisille tehtävät tulivat uutena ja jaettiin vasta onnettomuuspaikalla (oppilaan toimesta). 58 3/2010 P elastushallinnon alalle on kaivattu tutkimusta ja tutkittua tietoa jo jonkin aikaa. Suuremmilla vahvuuksilla tilanne tuli niin sanotusti yllätyksenä, pienimmällä tehtävät sovittiin etukäteen. Tässäkin selvityksessä on tilanne muilta osin vakioitu niin, ettei esimerkiksi rappukäytävässä ole savunpoistotarvetta eikä potilaita. Olisi väärin asettaa Jänttiä yksin vastuuseen saadusta tuloksista, koska hänelle oli nimetty opistolla ohjausryhmä, joka jälkeenpäin totesi, ettei tiennyt mitä Jäntti teki. Opettajissa on esimiestutkinnon ja päällystötutkinnon suorittaneita, joilla johtaminen pitäisi olla hallussa, toisin kuin johtamiskoulutusta ja kokemusta vailla olevat palomiesoppilaat. Vahvuudella 1+2 opettajia. Hankkeen vetäjän Jarkko Jäntin saamat tulokset ovat lähinnä käsittämättömiä ja monin osin kyseenalaisesti saatuja. Edellä esitetyn valossa ei voi kuin olla kerrankin Partasen kanssa samaa mieltä. ”tutkimusta”. 20 vuoden päästä eläkeikä on ollut 65 jo yli 30 vuotta, eikä vaikutusta ole kuin kahdella alueella. Vahvuudella 1+3 ja 1+5 käytettiin suorittajina sopimuspalokuntalaisia ja palomiesoppilaita. Kun tehtävistä lisäksi rajattiin pois kunnollinen syttymisen estäminen, liikenteen ohjaus ja muut toimet sekä mitattiin laadullisesti vain aikaa, voi kysyä voiko enempää tehdä sen eteen, että 1+2 näyttää samalta kuin 1+5. Jäntti teki kaksi koesuoritusta: liikenneonnettomuus, suistuminen tieltä, kaksi potilasta sekä huoneistopaloselvitys. hitaammin kuin vahvuudella 1+5, mutta sitten tapahtuu jotakin ihan käsittämätöntä. Helpottaakseen kuntien tuskaa valtio päätti sisäasiainministeriön pelastusosaston toimesta käynnistää ”tutkimuksen” pelastustoimen toimintakyvystä nyt ja tulevaisuudessa nimikkeellä Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke. 25 s. Seuraavassa VAIN muutamia asioita, jotka allekirjoittaneessa herättivät ihmettelyä: Ihmettelyä Taito Vainion vetämässä osahanke 1 todetaan: Pelastuslaitosten nykyinen toimintakyky kyetään ylläpitämään nykyisillä toimintamenetelmillä vielä 10 ja 20 vuoden kuluttua, kahta pelastustoimialuetta lukuun ottamatta. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen antoi säätytalolla alan lehdistölle tehtäväksi miettiä pelastusjohtajien osuutta alan nykyiseen tilaan. Kuten valtiolla on tapana, vastuu päätöksen seurauksista ohjattiin kuntien huoleksi tai maksettavaksi. Taustamuuttujina on kuitenkin, etteivät pelastustoimen rahat kasva ja palomiehet eläköityvät 63–68-vuotiaina. Hankkeen tutkimustulokset ovat osin käsittämättömiä, eivätkä ainakaan tuloksiltaan täytä tieteelliseltä tutkimukselta vaadittavia seikkoja. Osahankeen vastuuhenkilö oli itsekin oikonut reilusti totuutta verratessaan palomiesten eläkeikää verrokkimaissa. Näitä tietoja kuitenkin käytetään nyt kuin totuutta, mietittäessä pelastustoimen vahvuuksia. Jari Korkiamäki Palomestari, Helsinki Valhe, emävalhe, tutkimus 58 3/2010 Keskustelua. Miten vahvuus 1+5 voi jäädyttää kaksi miestä näin ja 1+3 muka lämmittää niin, että samat kaksi miestä ovat samassa selvityksessä yli 2 minuuttia nopeampia. Miten se on mahdollista. Mutta se ei taas ole enää valtion vastuulla. Voi kun se olisikin näin helppoa. Huoneistopalossa toimittiin samalla metodilla, mutta ei käytetty vahvuutta 1+2. Suomen hallitus toteutti hallitusohjelmaa, ja teki päätöksen palomiesten eläkeiästä. Tällaisilla tuloksilla Suomeen perustellaan palokuntia, jotka kykenevät toimimaan mopoonnettomuudessa, mutta joilla ei ole käytännön toimintaedellytyksiä yllättävissä tilanteissa, isoissa ja suuronnettomuuksissa, eikä kykyä oman toiminnan suojaamiseen. Vahvuudella 1+2 esimies teki koko ajan töitä raivaustyökaluilla, koska johtamista ei tarvittu etukäteen sovittujen tehtävien takia. Savusukellus alkaa 45 sekuntia hitaammin vahvuudella 1+5 kuin vahvuudella 1+3. Aluksi huomataan hienosti, että vahvuudella 1+3 vesi on jakoliittimellä 1 min. Osahanke 3 oli kuitenkin kaikkein tarkoitushakuisin ja totuutta vääristelevin koko ”tutkimuksessa”. Liikenneonnettomuudessa käytettiin vahvuutta 1+2, 1+3 ja 1+5. Kun vielä lisätään, että onnettomuustilanteessa 1+2 sairaankuljettajat (0+2) avustivat esimerkiksi katon poisotossa, voi kysyä, oliko vahvuus edelleen 1+2 vai 1+4. Mihin tätä koko ”tutkimusta” tarvitaan, ellei eläkeiän nostolla ja nollabudjetilla ole vaikutusta pelastustoimen toimintakykyyn. Millaisin vahvuuksin toimittiin. Miten on selitettävissä, että lähdettäessä vuorojakoliittimeltä vahvuudella 1+3 ykkönen ja kakkonen ovat yli kaksi minuuttia nopeampia kuin ykkönen ja kakkonen vahvuudella 1+5, kun tekemässä on molemmissa kuitenkin kaksi miestä, jotka tekevät samat asiat. Tutkimus on kuitenkin kääritty hienoon paperiin ja sitä esitellään kuin sillä olisi oikeasti jotakin annettavaa palokuntien ja sen henkilökunnan toimintakykyä mitattaessa. Pelastustoimen pitäisi kuitenkin olla varautunut kaikkiin onnettomuuksiin. Mielestäni ”tutkimuksen” tulokset on asenteellisia ja tarkoitushakuisia, on saatu sellainen tulos, kuin pelastusosasto on halunnutkin. Pelastusopistoon Kuopioon perustettiin oikein tutkimuskeskus ja alettiin tehdä tutkimusta. Olisi ollut ainakin rehellistä mainita, että ”tutkimuksessa” käytettiin kaikkien verrokkimaiden korkeimpia mahdollisia eläkeikiä. Kinnunen oli ottanut lähdemateriaalista aina verrokkimaiden korkeimman eläkeiän, vaikka lähdemateriaalissa todettiin vaihteluvälin olevan suurta ja siihen vaikuttavan usein myös palvelusvuodet. Lienee sanomattakin selvää, ettei kunnilla ole asiassa paljon liikkumavaraa kahden edellä mainitun vaihtoehdon välillä
Kaikkiaan tuleva toiminta riippuu henkilöstön osaamisesta ja motivaatiosta yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Kukaan ei voi erikoistua niin moneen asiaa tehokkaasti kuin mitä nykyisellään ollaan suunnittelemassa. Malli, jossa pää ja kädet ovat kaukana toisistaan, ei ole nykyaikainen tapa suorittaa työtehtäviä. Ylityksistä tulee raportoida. Kaikkiaan tulee olemaan vai keaa järjestää sekä nopeaan toimintaan kykenevä että arkisessa työssään laajasti useisiin työtehtäviin panostava organisaatio. Tällä hetkellä johdossa lienee kuitenkin suurin vastustus kulttuurin muutokselle – niin henkilöstöjohtamisen aloittamiselle kuin työntekijöiden kuulemiselle ja ohjaamiselle, jolle myös pitäisi löytyä paikkansa. Selkeämpää olisi rakentaa eri sektorit omalla henkilöstöllä hoitamaan erilaisia tehtäviä kuten: operatiivinen toiminta, valistus, ennaltaehkäisy, turvatarkastus jne. Pelkästään suorittamalla toisten antamia käskyjä toiminta ei ole mielekästä ja motivoivaa. Pelastustoimen johtajat seuraavat lähtövalmiutta. Myös lisääntyvät hälytysmäärät estävät operatiivisen henkilöstön käytön tehokkaasti muissa tehtävissä. Silloin kun paloauto on kenttätyössä, palotarkastuksella tai valistuksella aikaa ei koskaan saavuteta. Nyt toimintaan vaikuttavat valtio, kunta ja pelastuslaitokset. Lisäämällä työtehtäviä tulee mallia selkiyttää ja työtehtäviä priorisoida (kohdennettu palotarkastus). Pelastustoimessa on tehtäviä jo laaja joukko: (Tulipalot ja onnettomuudet = pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy, väestönsuojelu, öljyvahinkojen torjunta, vaarallisten aineiden valvonta, ensivaste, sairaankuljetus, vesipelastus ja yleinen pelastustoiminta vesialueella, valistus, neuvonta, palotarkastus, koulutus, asemapalvelus.) Ajallisesti operatiivinen toiminta ja palotarkastus ovat nykyisin työllistävintä toimintaa vuoden työstä. Jatkuvasti tehtäviä lisäämällä toiminta ei voi olla tehokasta. Työhyvinvointi ja työn mielekkyys eivät yllä riittävälle tasolle, jos toimintaa jatketaan tulevaisuudessa nykyisellä mallilla palomiehen toimiessa vain suorittavassa työssä ilman osaamiseen panostamista. He luottavat työntekijöihinsä ja inspiroivat jokaista työntekijää. Uudistaminen on harvoin onnistunut, jos uudistajat eivät muuPalomiehen voitava myös itse vaikuttaa työnsä sisältöön Keskustelua. Pelastustoimelta puuttuu yksi yhteinen taho, joka suunnittelisi toimintaa. Toimimalla laajalla rintamalla, palomiesten tekemä työ ei voi olla tehokasta ja vaikuttavuus ei ole odotettua. Puolustusvoimilla tai poliisilla toimintaa kehitetään itsenäisesti. Kulttuurin muutoksen tulisi lähteä organisaatioiden johdosta. Puolustusvoimien johtamismalli huomioi työssään henkilöstön älyllisen stimuloinnin. Lakiin tulisi laittaa myös esitys, että kaikki työpaikat olisivat velvollisia kahteen valistuskertaan vuodessa. Henkilöstön pitäisi voida myös suunnitella ja hallita työtään. Pekka Myllyniemi raportissaan: ”Linjauspäätös toiminnan muuttamisesta yleisen turvallisuuden suuntaan tulisi tehdä jo kevään 2010 aikana.” Kun lisätoimintoja kehitetään, tulee huomioida organisaation rakenne. Organisaatiokulttuurissa on liian paljon vanhan ajan jäänteitä johtamistyylistä, jossa toimitaan kasvottomasti. Ihmisyyttä ja työntekijää ei huomioida riittävästi. Uuden ajattelutavan mukaan työn muuttamisesta yleisen turvallisuuden suuntaan, tulokselliseen toimintaan päästään kuitenkin vain kiertämällä kentällä laajalla palomiesjoukolla. Pelastustoiminnan lähtövalmius on operatiivisten normien mukaan suoritettava 1 minuutissa. Puolustusvoimat keskittyy maanpuolustukseen ja tärkein rauhanajan tehtävä on henkilöstön koulutus. Palomiehille pitäisi avata virkoja tai uusi suunniteltu työ pitäisi osoittaa myös palotarkastajille ja vain valistustyötä tekeville. Johtamista tulee kehittää, laitokset tulee avata yhteiskuntaan ja organisaatiokulttuuria tulee uudistaa.” Mitä ovat tulevaisuudessa pelastustoimen ydintehtävä ja muu tarjonta. Tulevaisuudessa malli, jossa kaikki valistus annettaisiin palolaitoksilla, voisi olla organisaatioita avaavaa toimintaa. Laitosten yhteiskuntaan avaaminen voisi pitää sisällään myös sen, että avataan laitosten johtamistoiminta vastaamaan yhteiskunnassa toimivien laitosten toimintaa tiimityöllä ja oppimisella. 3/2010 59 P ekka Myllyniemi urapolkuselvitysraportissaan: ”Keskeisin asia uuden toiminnan suunnittelussa on kokonaistehtävän määritys. Varsinkin jos yritetään suoriutua molemmista tehtävistä samalla henkilöstöllä. Myös vapaapalokuntalaisten hyödyntäminen valistustoiminnassa tulisi huomioida. Siitä ei myös koskaan puhuta mitään. Työn painoarvojen ja ydintehtävän etsiminen on tärkeää. Malli, jossa koko henkilöstö tekee kaikkia tehtäviä, ei ole enää mahdollista lisääntyvien työtehtävien johdosta. Nykyisin kova kiire estää usein yritysten työntekijöiden kouluttamisen
Euro on vahva konsultti, jos toiminnan kehittäminen jää vain kuntien vastuulle. Pekka Myllyniemen raportista: ”Huolehditaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työkyvystä.” Vastaava ehdotus on tehty jo 2006, jolloin puhuttiin työkykyä kehittävästä henkilöstöpolitiikasta. Risto Salonen vt. ”Palomiehelle ei anneta valmiita kalvoja, vaan kerrotaan mitä pitäisi tehdä”. Määritelmästä riippumatta suuronnettomuuksien kokonaismäärä ei ole kuitenkaan laskenut, vaikka esimerkiksi tulitöiden turvallisuutta on määrätietoisin toimenpitein merkittävästi parannettu ja automaattiset sammutuslaitteistot erityisriskikohteissa ovat lisääntyneet. Uudet asiat eivät toimi vanhalla rakenteella. Voimien yhdistäminen tutkimusja ennen kaikkea ehkäisytoimenpiteiden toteuttamisessa ei ole vain järkevää vaan välttämätöntä, jotta Suomi on luvatusti Euroopan turvallisin maa 2015. 60 3/2010 60 3/2010 tu tai motivoidu uuteen toimintaan. Lainsäädäntö määrittelee suuronnettomuuden ”onnettomuudeksi, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän takia onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana”. Edellisen perusteella kohdennetut toimenpiteet ovat välttämättömiä. Sosiaalisen toimintaja työkyvyn kehittäminen vaatisi myös asemapalveluksen ja toimintakulttuurin muutosta pelastustoimen sisällä. Ministeriön strategiat ovat kaupunkistrategioi den kanssa ohjaamassa pelastustoimen järjestäytymistä pelastuslaitosten omien ohjeiden kera. Yleisesti pelastustoimessa on ollut paljon hankkeita, mutta vähän tuloksia. Toimintaa pitäisi selkiyttää ohjeiden suhteen ”yhden luukun” järjestelmäksi. Työntekijöitä olisi myös kuultava muutoksessa. Toiminnassa oletetaan, että autoritäärinen kuri on riittävä menetelmä ”henkilöstöjohtamiseen”. Työntekoa pitäisi vapauttaa ja rikastuttaa. Näin toimimalla ammattitaito kehittyisi ja työ olisi palkitsevaa. Malli, jossa henkilöstö vain suorittaa annettuja tehtäviä osallistumatta lainkaan suunnitteluun ja työn oppimiseen suunnitteluvaiheessa, ei mahdollista työssä oppimista ja ammatillisen identiteetin kehittymistä. paloesimies Tampere S uuronnettomuuksia sattuu Suomessa laskentatavasta riippuen yksittäisistä tapauksista pariin sataan vuodessa. Tämänhetkistä hajaannusta suuronnettomuuksien ehkäisyssä kuvastaa kuitenkin hyvin se, että vakuutusala ja pelastustoimi käyttävät suuronnettomuuksissa eri määritelmää. Jos kaikki henkilöstö vanhetessaan tai muutoin väsyessään sijoitetaan palokunnan muihin tehtäviin, palkanmaksu jatkuu yhä. Palvelutuotantoja lisättäessä tulisi ottaa huomioon myös palkkarakenne. Nyt pelastustoimessa ei ole järjestäytynyttä henkilöstöjohtamista. Näistä erityisesti palovahinkojen aiheuttamat kustannukset liittyvät läheisesti suuronnettomuuksiin ja niiden torjumiseen. Motivaatio uuteen työhön pakotettuna voi olla alhainen. Tilalle ei tule ketään, joten paloauton takapenkkiläisille tulee ministeriöstä tehdä uudet ohjeet ja ne alkavat näin: Pääsääntöisesti olisi suotavaa, että henkilöstö olisi savusukelluskelpoista ja sitä olisi yleensä oltava tarvittava määrä. Nykyisessä mallissa työn suunnittelijat ja työn tekijät ovat eri henkilöitä ja siten oppimista ja kehittymistä ei tapahdu työn suorittajien taholta riittävästi. Pelastustoiminta voidaan kuitenkin aloittaa heti, kun siihen on mahdollisuus. VTT:n ja Pelastusopiston tutkimuksen mukaan 2 prosenttia rakennuspaloista aiheuttivat puolet kaikkien rakennuspalojen vahinkosummasta ja pahin kymmenesosa rakennuspaloista aiheut ti 80 prosenttia kaikista omaisuusvahingoista. Johtoporras ei kuitenkaan toimi työmiestensä keskuudessa. Pelastustoimen julkilausuttu tavoite on pitää palovahinkojen aiheuttamat kustannukset enimmillään 150 miljoonassa eurossa ja saada palokuolemien määrä laskemaan 65:een vuoteen 2011 mennessä. Työnteko ei ole nyt opettavaista ja motivoivaa. Vanhan sanonnan mukaisesti jäljet suuronnettomuuksissa johtavat sylttytehtaaseen. Pelkästään teollisuuden tuotantoja varastorakennuksissa sattui kolmannes suurpaloista ja niissä aiheutui 59 prosenttia rakennusja irtaimistovahingoista, vaikka kyseisten kohteiden turvallisuuteen on pyritty pelastuslainsäädännössäkin kiinnittämään erityistä huomiota. Kunnat joutunevat säästämään lisää tulevaisuudessa. Sanonta: ”Taksikuskille ei anneta reittiä, vaan paikka minne pitää päästä”, sopisi hyvin uuden toiminnan iduksi pelastustoimintaan. Oireellisesti puolet vuosien 2002–2009 suuronnettomuuksista sattui teollisuus-, maatalous-, liikenteen, myymäläja muissa rakennuskohteissa, joissa työskentelee täysin toimintakuntoisia henkilöitä. Tieto ei kulje yhteisössä ja johtajat eivät opeta alaisiaan. Suuronnettomuuksien rakennusja irtaimistovahingoista 74 prosenttia aiheutui kyseisissä kohteissa. Sami Häkkinen kehittämispäällikkö, DI Suomen Palopäällystöliitto Suuronnettomuuksien torjunta vaatii yhteistä näkemystä Keskustelua. Uusia virkoja ei kuitenkaan tule, kun mies vanhetessaan siirtyy pois operatiivisista tehtävistä. Tarkempi, pelastustoimen lähtökohdista tehty suuronnettomuusselvitys kuuluisi luontevasti Pelastusopiston tutkimusyksikölle, mutta toistaiseksi aikomukset eivät ole johtaneet tutkimushankkeeseen. Esimerkiksi kehittämisyksiköstä on ollut paljon puhetta. Siten palomiehet voisivat itse suunnitella asiakkaan kanssa mallin, jota opettaa ja miten tehdä työtään. Nykyisellään suuronnettomuuksista ei voi muodostaa tarkkaa kokonaiskuvaa ilman suurta manuaalista työtä. Olisi kyettävä muuttumaan myös sisäisesti. Yksi syy lienee ohjeistuksen ”kaksikärkisessä miekassa”. Tämän tapauskohtaiseen harkintaan perustuvan määritelmän perusteella Onnettomuustutkintakeskus määritteli koko viime vuosikymmenellä kaksi onnettomuutta suuronnettomuuksiksi. PRONTOn suuronnettomuuslistauksen mukaan neljä viidestä suuronnettomuudesta viimeisten kahdeksan vuoden aikana on ollut rakennuspalo
Sähköön kytketyt varoittimet ovat hyvä ratkaisu. Tuntevatko naapurin. Paljon on tehty – ja tehdään – että elo ja olo on turvallisempi. Mutta sitten siihen naapurien huomioimiseen ja muistamiseen siinä tapauksessa, että talossa on jossain huoneistossa tulipalo tai muuten savuava onnettomuus. Alkakoon nyt otsikonmukainen teema-aika, jolloin jokainen tutustuu naapuriinsa ainakin tervehtimällä. Meillä palokunnan tuloon menee arvioni mukaan 3–4 minuuttia. Ehkä pienen lisän tuo valinta talon turvallisuuspäälliköksi. Tämän tyyppisiä mietteitä on pakko kypsytellä, vaikka talo on uusi. Luulisi vakuutusyhtiöidenkin olevan kiinnostuneita taloyhtiön panostuksesta lisäturvaan. Uusien talojen rakenteet ovat paljon selkeämmät kuin vanhojen, joissa erilaisten rakennusmuutosten ja eristeiden osalta palokuorma on suurempi ja sammutustyö vaikeampaa. Asuinhuoneistojen lisäksi palokuormaa on talon maanpäällisissä varastotiloissa ja autotalleissa. Onko varoittimessa toimiva paristo. Mutta ovatko tällaiset turvallisuutta lisäävät asiat niitä, joihin tarvitaan avuksi lainsäädäntöä ja vaikka talon virallisiin papereihin liite, josta selviävät tehdyt toimenpiteet. Nyt yhä useammin puhutaan ennaltaehkäisystä ja siihen paneutumisesta. Tietävätkö asuuko seinän takana joku. Onko isännöitsijä oikea valvoja. Syntyy väkiEi unohdeta naapuria sinkin kysymyksiä, kun uutisoidaan talosta löytyneistä muumioituneista vainajista. Sitten keskustellaan heti taas kustannuksista. Pieni helpotus vakuutusmaksuista olisi varmasti yksi houkutin ja lisä turvallisempaan asumiseen. Nyt kerrostalossa on ajatuksia herättänyt myös naapurien turvallisuus – tai oma turvallisuus muiden aiheuttamista ennakoimattomista vahingoista. Tuntevatko kaikki suurten taloyhtiöiden asukkaat isännöitsijän. Näin olisi erilaisten tarkastusten yhteydessä nähtävissä, mitä on tehty. Tässä tapauksessa ei ollut sitä tuuria. Entä näissä tiloissa oleva palonilmoitin. Liian usein, varsinkin Helsingistä, uutisoidaan tämän tyyppisiä onnettomuuksia. Jos patterinvaihto annetaan talon huoltohenkilön tehtäväksi, on vaara, että pian on ”huoltohenkilöitä”, jotka tarkastavat muutakin kuin patterin toiminnan. Kun asukas on yksinäinen ja ikääntynyt, eikä ole läheisiä eikä tuttavia, kuka valvoo, että patterissa on virtaa. Kun tähän lisätään käytävälle tuleva piippari ja oven päälle tuleva jatkuva tai vilkkuva valo, löytyy kohde nopeasti ja samalla annetaan muillekin samassa rappukäytävässä asuville ennakkovaroitus mahdollisesta väliaikaisesta evakosta. Seppo Valavuo, esimies evp., Rauman puolivakinainen palokunta f ir e rescue sa fe t y co mp lete serv ic es Keskustelua. Olisiko ulkopuolelta tullut ääni ainoita nopeita reagointeja hälytykseen siinäkin tapauksessa, ettei talossa olla kotona. 3/2010 61 O makotitalossa asuessamme oli huolehdittava vain oman palovaroittimen toiminnasta. Jos tapahtuu niin kuin Juhani Katajamäen naapuritalossa (Pelastustieto 1/2010), on tuurista kiinni, että joku ulkopuolinen havaitsee savun ajoissa. Kuka luottaa vieraaseen tulijaan. Kun tällaista palovaroitin-/hälytinasiaa vie pidemmälle, tapahtuu aika usein, varsinkin yöaikaan, että tulipalo havaitaan omakotitalon ulkopuolelta
Soita ja sovi tapaaminen. Whelen Hälytysvalot . fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. Ferno Paarit . 040-561 7689 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet SINUNKIN ILMOITUKSESI NÄKYISI TÄSSÄ – HYVÄSSÄ SEURASSA! TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi. ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. mukaan. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500
kolme uusittua säädöstä s. ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. / . 34 9/ 20 09 18.11. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv.. 6.2.2008 1/2008 Anakonda kiukutteli – palomiehet apuun 6500 evakuoitiin Nightwishin konsertista Sprinkleri sammutti ja kasteli kauppakeskusta TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. Pelastusviranomaisen hallittava ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa Naantali oli keikoista raskain ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa PELASTUSTIETO 60 VUOTTA – ENSIMMÄINEN PALONTORJUNTA–BRAN DVÄRN ILMESTYI 15.2.1950 Alan vaikuttajat kertovat millaiselta näyttää pelastustoimi vuonna Selvitysmies: Pelastuslaitoksista turvallisuusalan tavarataloja s. . SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. . Missä se taas on...?!. / . 50 Pelastusviranomaisen hallittava kolme uusittua säädöstä s. Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. . 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisas. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. s. Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. Kolmen VPK:n kimppatreenit s. Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. / . Naantali oli keikoista raskain TEEMANA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET s.18–28 s. Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. Seuraava lehti ilmestyy 27.5. – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. 34 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa niemen ja Hakaniemen välissä.” TEEMANA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET s 1950, 1960, 1970, 1980, 1990, 2000, 2010... 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisa niemen ja Hakaniemen välissä.” s. Kampin keskuksen bussipalo paljasti puutteita turvallisuudessa s. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Pelastustarvikkeet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet
071 875 3490 e-mail: pirjo.paldanius@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO PL 1122, 70821 KUOPIO Insinööri (amk) palopäällystön koulutusohjelma koulutusta Paras kansi on valittu Lehden lukijat ja muut nettivierailijat ovat puhuneet. Ammoniumnitraattipalossa räjähdysvaara Somerolla s. Monessa perustelussa kiitettiin kaunista maisemaa ja tyylikästä kuvaa. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. 50 Pelastusviranomaisen hallittava kolme uusittua säädöstä s. / . 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisaniemen ja Hakaniemen välissä.” s. Voittaneen kannen pääkuvan on ottanut Mika Ahonen. Kuvaa koskevassa jutussa pohdittiin parannuskeinoja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuteen. Koulutuksen kesto aikuiskoulutuksena on noin 3 vuotta. Ammattikorkeakouluun haetaan osoitteesta www.amkhaku.fi. Toiseksi tullut 9/2009 sai äänistä 14 ja kolmanneksi tullut 5/2009 12,4 prosenttia. WWW.PELASTUSTIET O.FI Kauniaisten ja Kuhmon VPK:illa jo sata vuotta toimintaa s. Mattilalle Paneliaan, Matti Kiviojalle Kokkolaan ja Oili Uusitalolle Tervajoelle. Sallassa ItäLapissa kaivinkoneen katkaisema kaapeli mykisti myös viranomaisradioverkon. Aiheetta korvattujen palojen maksajina kaikki vakuutetut s. ruokailut ja kahvit pe–su, lastenhoito järjestetty) Lapset 4–12 vuotta ½-hintaan, alle 4 vuotta ilmaiseksi www.pelastustieto.fi Naantali oli keikoista raskain TEEMANA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET s.18–28 Väkivallan uhkatilanteet ongelma myös pelastusalalla s. . KAMU, Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo. Poliisija palohenkilöstön yhteiskristilliset virkistyspäivät Kiponniemen leirikeskuksessa Vesangassa, Keski-Suomessa (http://kristitytpoliisitjapalomiehet.net) pe 16. Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. Aikuiskoulutukseen voi hakea henkilö, joka on suorittanut pelastustoimen paloesimies-, alipäällystö-, alemman päällystö-, palomestaritai päällystötutkinnon. . Hakuaika on 13.9.–15.10.2010. 64 3/2010 Turvattomuus vaivaa syrjäseuduilla – Virvekin mykistyi Sallassa s. / . Kauniaisten ja Kuhmon VPK:illa Ammoniumnitraattipalossa Aiheetta korvattujen palojen Koulutus palopäällystön koulutusohjelman aikuiskoulutuksessa alkaa keväällä 2011. Katso lisätietoja www.espoonkaupunginmuseo.fi LUP:n toimintapäivä KAMUssa lauantaina 24.4.2010 tule tutustumaan tulenhallinnan historiaan ja tähän päivään! Suuri tulipalonäyttely SAvUA jA tULtA KAMUSSA ESPooSSA 18.5.2010 SAAKKA viELä Ehtii!. 34 9/ 20 09 18.11. Hakeminen tapahtuu ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa yhteishaussa. Perusteluiksi mainittiin myös ”erilainen”, ”aihe on hyvin ajankohtainen”, ”rauhallinen” ja ”mielenkiintoinen aihe”. Vuoden 2009 parhaaksi kanneksi nousi selvästi Pelastustieto 8/2009 23,1 prosentin ääniosuudella. Kiitos kaikille äänestäneille! Onnetar poimi lukuisten vastaajien joukosta Pelastustiedon vuosikerran saajiksi Juha Kokon AlaVallista, Sirkka Mantereen Raumalta ja Nelli Kraufvelinin Huuvarista. Sydämellisesti tervetuloa Toimikunta STOP Lataa akkusi! Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Puh: (014) 635 191, 040 772 2844, Fax: (014) 635 272 Toimisto auki arkisin klo 10–15, E-mail: kiponniemi@svk.fi (toimikunta 050 325 6281) (http://www.kiponniemi.fi) Majoitus: Päärakennuksessa 95€ ja mökeissä 85€ (sis. Valintakoemateriaali ilmoitetaan www.pelastusopisto.fi -sivuilla kohdassa ”Haku päällä (tutkinto).” Tietoa koulutuksesta saa Pelastusopistolta: Koulutusohjelmavastaava Raija Lerssi, puh. Suoritettavien opintojen laajuus on 120–180 opintopistettä pohjakoulutuksen mukaan. Pelastustiedon heijastinliivit matkaavat S-M. Valintakoe Pelastusopistolla on 9.–10.11.2010. SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. 071 875 3465 e-mail: raija.lerssi@pelastusopisto.fi Opintosihteeri Pirjo Paldanius, puh. – su 18.7.2010 Ajo-ohje: Jyväskylästä Pori–Seinäjoki-tietä noin 10 km, viitta oikealle > Nyrölä, ajetaan 3,2 km, viitta vasempaan > Kiponniemi
Pelastustoimintaan on varauduttava hätätilanteen kaikissa vaiheissa. Kehitysehdotukset mahdollistavat koulutuksen suunnittelun ja toiminnan käynnistämisen tulevaisuudessa Avia Collegessa. Tätä kautta edistää myös suomalaista lentoturvallisuusja pelastustoimintakulttuuria kansainvälisessä ilmailussa. Lentoaseman pitäjän on annettava määräyksiä ja ohjeita lentoaseman pelastustoiminnasta. Osapuolilla tulisi olla vähintään VIRVE-sopimus, mutta paras olisi yhteistoimintasopimus jokaisen lentoaseman ja pelastuslaitoksen välillä. Kyselyyn vastasi Finavian osalta 16 henkilöä vastausprosentin ollessa 61,5 ja pelastuslaitosten osalta 20 henkilöä vastausprosentin ollessa 80. Kehitysehdotukset laadittiin kirjallisuuteen, kyselyyn ja teemahaastatteluihin perustuen. Työn aihe nousi esiin Avia Collegen tarpeesta selvittää lentoasemien ja alueellisen pelastustoimen yhteistyötä ja sitä kautta kehittää pelastustoimintaa tukevia toimintamuotoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kehitysehdotuksia lentoasemien pelastustoiminnan ja yhteistyön parantamisesta. Kyselyn vastauksista ilmeni sekä Finavian henkilöstön että pelastuslaitoksen tarve ja kiinnostus tutkittavaan asiaan. Avia Collegen rooli koulutuksen tehostamisessa on oleellinen. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö on osa Avia Collegen kenttätoimialan koulutusyksikön suunnittelemaa lentoasemien pelastustoimintaprojektia. (Onnettomuustutkintakeskus 2009) Lentoasemalla ja sen lähialueella tapahtuvien onnettomuuksien pelastustoimien vastuu kuuluu pelastuslain ja ilmailulain mukaan pelastuslaitokselle sekä ilmailumääräyksien ja kansainvälisen siviili-ilmailu järjestön (ICAO) määräyksien mukaan lentoasemalle (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 2008). Opinnäytetyö liittyy Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusalan koulutusohjelman liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon. Riippumaton taho, onnettomuuskeskus, tutkii kaikki ilmailu-onnettomuudet ja myös vaaratilanteet. Yhteistyötä tehostettava Opinnäytetyö on metodologisilta lähtökohdiltaan laadullinen. Kysely suunnattiin Finavian 26:lle lentoasemien pelastustoiminnasta vastaavalle henkilölle sekä kyseisten lentoasemapaikkakuntien pelastuslaitoksen yhteyshenkilölle, joita oli 25 henkilöä. Lentoaseman pelastustoiminnan päätavoitteena on ihmisten pelastaminen lento-onnettomuuksissa, tulipaloissa sekä muissa hätätilanteissa lentoasemalla ja sen lähiympäristössä. Lentoasemalla on oltava organisoitu pelastuspalvelu sekä sammutusja pelastuskalustoa. Yhteistyön ja yhteistoimintaharjoitusten tehostamista toivottiin. Kyselystä saatujen tulosten perusteella resurssien ja ajanpuute koetaan vaikuttaneen heikentävästi yhteistyön toteutukseen. Tavoitteena oli myös kartoittaa lentoasemien ja alueellisen pelastustoimen omakohtaisia kokemuksia yhteistyöstä sekä tarpeita ja toiveita lentoasemien pelastustoiminnan tulevaisuuden kehittämiseksi. Pelastustoiminnan valmius edellyttää selkeitä ja tarkoituksenmukaisia toimintaohjeita ja suunnitelmia, koulutettuja sekä tehtävistään tietoisia henkilöitä ja yksiköitä, tehtävän edellyttämää kalustoa sekä yksiköiden riittävää toimintavalmiutta. Tärkeänä organisaatioiden ominaisuutena esiin nousi vuorovaikutustaitojen hallinta. Tehtävänä oli kehittää periaatteita ja hyödyntää käytössä olevaa tekniikkaa sekä edistää pelastustoiminnan koulutuksen suunnittelua ja kehittämistä. Tästä kehityksestä on ilmailualalle syntynyt oma turvallisuuskulttuuri, jonka tulos on erittäin turvallinen liikennemuoto. Teemahaastattelut tehtiin kolmelle Finavian työntekijälle: koko Suomen lentoasemien pelastustoiminnasta vastaavalle pelastuspäällikölle, kenttätoimialan koulutusyksikön pääkouluttajalle sekä koulutuspäällikölle. Teemahaastattelusta saatu tieto tuki johtopäätösten ja kehitysehdotusten laadintaa. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201001111199 Kirjoittaja työskentelee palomiehenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Niillä paikkakunnilla, joilla yhteistyö on säännöllistä tai joilla on voimassa oleva yhteistoimintasopimus, edellä mainitut ongelmat koettiin vähäisemmäksi. Samalla pyrittiin varmistamaan, että lentoasemat kiinnittävät huomiota määräysten mukaisiin pelastustoiminnan harjoituksiin. Lentoasemien ja alueellisen pelastustoimen yhteistyölle tarvetta Teksti: Mikko Karvonen Kuvat: Esa Aalto 3/2010 65 Kuva on muutaman vuoden takaa SAR-harjoituksesta.. Yksi toiminnan kulmakiviä ovat yhdenmukaiset toimintamenetelmät eri lentoasemilla. Opinnäytetyölle asetettuihin tehtäviin haettiin vastauksia teemahaastatteluilla ja määrällisiä piirteitä puolistrukturoidulla kyselyllä. Lento-onnettomuudet saavat aina osakseen suuren mielenkiinnon ja mediahuomion. Työn perusteella alueel liset kurssit, seminaarit ja koulutukset voisivat soveltua lähestymistapana lentoasemien pelastustoiminnassa mukana oleville toimijoille. 3/2010 65 I lmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin laadittu Finavian organisaatiossa. (Sääskilahti 2009) Yhteistyötarpeen selvittämistä Työn tavoitteena oli keskittyä pohtimaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat lentoasemien pelastusvalmiuden ja pelastustoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. (Salonen 2009) Lento-onnettomuus on lentokoneen tai muun ilma-aluksen vakava vaurioituminen, johon useasti liittyy myös henkilövahinkoja. Haastatteluista yhteistyön tehostamisen keinoiksi nousivat esiin osapuolten väliset sopimukset. Tutkinnassa selvitetään muun muassa onnettomuuden kulku, syyt ja seurauk set sekä pelastustoiminta – tällöin varsinkin onnettomuuteen liittyvä pelastustoiminta on usein suurennuslasin alla. Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen on edellyttänyt liikennemuodon parissa toimivilta sadan vuoden määrätietoista toiminnan kehittämistä
Hakijalle ovat eduksi näkemyksellisyys, päämäärä hakuisuus, kokemus toimimisesta sopimuspalokuntien kanssa sekä hyvät ihmissuhdetaidot. 3.6. Lisäksi edellytämme, että hakija sitoutuu pelastuslaitoksen päihdeja huumeohjelmaan. 13.8. 22 prosenttia. (09) 2293 3815 Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8369 Aikakauslehtien liiton jäsen 441 612 Painotuote avoimia virkoja ja toimia Satakunnan vireä elinkeinoelämä ja muu toiminta tuottavat pelastuslaitoksen riskienhallinnalle runsaasti haasteita, joihin vastataan onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun keinoin. 7.10. Tapahtumakalenteri 2011 Pankit: Nordea 205818-11830 Sampo 800019-1393075 Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Ennen valintaa hakijan tulee antaa suostumus suppean turvallisuusselvityksen hankkimiseen sekä vapaamuotoiseen varallaoloon tarvittaessa. Päätoimista henkilöstöä on noin 270 ja organisaatioon kuuluvien 50:n sopimuspalokunnan hälytysosastoissa on noin 1.200 vapaaehtoispalokuntalaista. 10.6. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS julistaa haettavaksi seuraavat virat: Kehittämisja hallintoyksikkössä: 1. Arvostamme ylempää palopäällystötutkintoa, tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kokemusta kunnallisista hallintotehtävistä sekä hyvää kirjallista ja suullista esitystaitoa. 6.5. Lisäksi pelastuspäällikkö vastaa osaltaan palvelutasopäätöksen valmistelusta ja toteutuksesta, ohjaa pelastustoimen yhteydenpitoa ja yleistä kehitystä sekä osallistuu pelastuslaitoksen yleishallintoon ja strategiaohjaukseen. Ensihoito ja -kalusto 9 25.11. 12.5. Porin toimialueella: 2. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. kaksi KALUSTONHOITAJAN virkaa, ensimmäinen sijoituspaikka Rauman toimialue Kaakkois Satakunnan toimialueella: 8. Ilmestymisajat 2010 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 4 27.5. 9.9. 6 31.8. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. Hakuaika päättyy 21.2.2008. viisi PALOMIEHEN virkaa, ensimmäinen sijoituspaikka Porin paloasemat 4. Hakemukset todistuksineen lähetetään osoitteella: Satakunnankatu 3, 28100 PORI. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 23.12. 2.12. Hallinnollisesti laitos kuuluu Porin kaupungin organisaatioon. 66 3/2010. 8 28.10. Hallinnollisesti laitos kuuluu Porin kaupungin organisaatioon. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. Virassa noudatetaan 4 kk:n koeaikaa. 66 3/2010 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 61. Turvallisuus 2010 -messut 7 30.9. SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS julistaa haettavaksi PELASTUSPÄÄLLIKÖN vakituisen viran, ensimmäisenä sijoituspaikkana Kehittämisja hallintoyksikkö, Keskuspaloasema, Pori. Viran ensimmäinen sijoituspaikka on Kehittämisja hallintoyksikkö Porissa. Odotamme vahvaa sitoutumista alan kehittämiseen muuttuvassa ympäristössä. Porissa 24.3.2010 Pelastusjohtaja Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 11.11. Viran pätevyysvaatimuksena on valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta 787/2003 12 §:n mukainen pätevyys sekä voimassa oleva BC-luokan ajokortti. 6. 9.12. Pelastuspäällikön tehtävänä on johtaa pelastustoimen maakunnallista kehittämistä sekä huolehtia päivittäisestä pelastustoiminnasta. Aluepalopäällikkö kuuluu laitoksen päällikkökuntaan. Lisätietoja avoimesta virasta antaa pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, puh. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. Viran palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. 7. 14.10. Päätoimista henkilöstöä on noin 285 ja organisaatioon kuuluvien 50 sopimuspalokunnan hälytysosastoissa on noin 1000 vapaaehtoispalokuntalaista. Laitoksen taustalla on 25 kuntaa, joissa on noin 230.000 asukasta. ALUEPALOPÄÄLLIKÖN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Rauman toimialue Aluepalopäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää toimialueen toimintaa ja tuloksia, huolehtia sidosryhmäyhteistyöstä sekä toimia maakunnallisissa tehtävissä. ALUEPALOMESTARIN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Porin toimialue (uudelleen haku) 3. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 Koko (sivua) Mustav. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 24.6. Laitos on alueensa suurin sairaankuljetuspalveluiden tuottaja. 044 7011590, pekka.tahtinen@satapelastus.fi. ALUEPALOMESTARIN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Kaakkois-Satakunnan toimialue (uudelleen haku) 9. VALVONTAPÄÄLLIKÖN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Kanta-Porin paloasema Valvontapäällikkö toimii pelastuslaitoksen laaja-alaisen onnettomuuksien ehkäisytyön toimialapäällikkönä ja kuuluu laitoksen johtoryhmään. Hakemusten tulee olla perillä 3.5.2010 klo 16.15 mennessä. Virkaan valittavan tulee esittää terveydentilastaan hyväksyttävä lääkärintodistus. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK). 6.8. 4.11. Viran työaika on yleistyöaika (päivätyö) 38,25 h/vko. Laitoksen taustalla on 21 kuntaa, joissa on noin 230000 asukasta. ERITYISASIANTUNTIJAN määräaikainen virka, ensimmäinen sijoituspaikka Rauman toimialue Erityisasiantuntijan tehtävänä on johtaa pelastusturvallisuuden viranomaistoimintoja Olkiluodon ydinvoimaloihin, rakennettavaan ydinvoimalaan ja loppusijoitustunneliin liittyvissä toiminnoissa. 16.9. Porissa 23.1.2008 Pelastusjohtaja Satakunnan vireä elinkeinoelämä ja muu toiminta tuottavat pelastuslaitoksen riskienhallinnalle runsaasti haasteita, joihin vastataan onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun keinoin. Laitos on alueensa suurin sairaankuljetuspalveluiden tuottaja. PALOMIEHEN virka, ensimmäinen sijoituspaikka Huittisten paloasema Tarkemmat tiedot virkojen tehtävistä ja pätevyysvaatimuksista on luettavissa Satakunnan pelastuslaitoksen www–sivuilta www.satapelastus.fi /Ajankohtaista ja työvoimatoimiston www-sivuilta www.mol.fi. kaksi SAIRAANKULJETTAJAN virkaa, ensimmäinen sijoituspaikka Porin paloasemat Rauman toimialue 5. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan
toukokuuta mennessä Ps. Kolmen VPK:n kimppatreenit s. s. . Nro Kurssi Aika KurssiHakuaika maksu päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 18.–19.5.2010 200 € 29.4.2010 20286 Kuka auttaa auttajaa. Jos sinulla on teemaan sopiva uutuustuote, jonka haluat esitellä teemassa, lähetä teksti ja kuva toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi Klikkaa uudistetuille nettisivuillemme www.pelastustieto.fi Pelastajan varusteet & kalusto TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. Vesikatastrofi rautatieaseman metrotunnelissa, palo-ovetkin taipuivat s. – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Oppi voi kaataa ojaan s. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. PELASTUSTIETO TÄYTTÄÄ ENSI VUONNA 60 VUOTTA. Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . Varmista oma ilmoituspaikkasi Soita Veijo Pursiaiselle numeroon 050 512 3369 tai meilaa veijo.pursiainen@pelastustieto.fi 6. Henkisen ensiavun täydennyskurssi 18.–19.5.2010 350 € 3.5.2010 auttamistyötä tekeville Ensihoito-opintopäivät 29.–30.5.2010 270 € 15.5.2010 Syksy: 20022 Vesipelastuskurssi 9.8.–17.9.2010 2600 € 3.5.2010 (kurssimaksu sis. Koulujen oltava itse aktiivisia Toimintakykyhankkeen Vesikatastrofi rautatieaseman metro. / . / . . 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi koulutusta Seuraava Pelastustieto-lehti ilmestyy torstaina 27.5. JUHLALEHTI ILMESTYY 15.2.2010 Koulujen oltava itse aktiivisia turvallisuusasioissa s. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. Toimintakykyhankkeen ehdotukset mullistavat alaa s. 071 875 0201. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Teemana on Pelastajan varusteet & kalusto. opetuksen, majoituksen ja ruokailut kurssipäivinä) Järjestämme vuonna 2010 mm
Teknologiaa elämän puolesta.. DRÄGER SUOMI OY | PÄIVÄLÄISENTIE 4, PL 33, 00391 HELSINKI | PUH. Paineilmahengityslaite Dräger PSS 7000 | Elektroninen valvontalaite Dräger Bodyguard 7000 | Kasvo-osa Dräger FPS 7000 | Savox-kommunikaatiolaitteet | Palokypärä Dräger HPS 6200 | Lämpökamera Dräger UCF | Kaasumittarit Dräger X-am 5000 ja Dräger X-am 7000. 0207 119 610 | FAKSI 0207 119 611 Dräger. www.draeger.fi Luotan varusteisiini, koska ne ovat Drägeriltä