Pelastustieto 3/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

44 Munamies tarttuu letkuun. PELASTUSTIETO 4/2011 ILMESTYY 19.5. 12 3/ 20 11 14.4. 30 Patruunatehtaan räjähdys oli pelastajan painajainen s. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Rasvakeittimen viasta sitkeä kattopalo s. Sopimuspalokuntatoiminta on edullista laitoksille s
Klikkaa ja ”tykkää”! > Jos sinulla on mielessä joku vanha aihe, josta haluaisit lukea, meilaa meille osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Arkistojutut. Juttuja lisätään koko ajan, joten surfaa vaikka joka päivä osoitteeseen www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto. Sukella historiaan! > Palontorjunta-Brandvärnja Pelastustieto-lehden sähköinen arkisto vie lehden lukijat aikamatkalle merkittäviin onnettomuuksiin ja tapahtumiin vuosikymmenien varrelta. Linkit juttuihin löytyvät myös Pelastustiedon Facebook-sivulta
Valtaosa ei mielellään karsisi mitään kunnallisia palveluita. Tämän kyselyn perusteella turvallisuus ei kansalaisten mielestä kuulu ainakaan siihen joukkoon. Putous-tv-sarjasta tuttu Munamies, näyttelijä Riku Nieminen, osallistuu vapaaehtois toimintaan ja tilittää VPK:lle 42 tuntia. Tutkimukseen vastanneet suomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastusjärjestelmää, joka on varautunut suojelemaan kansalaisia erilaisissa onnettomuusja vaaratilanteissa. Eduskuntavaaleihin valmistautumisen yhteydessä on puhuttu myös leikkauslistoista eli mistä julkisista palveluista meidän pitäisi olla valmiita tinkimään. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä tunnustaa niiden suorituskyvyn. Kuva: Laura Riihelä. Alkoholi ei kuulu työhön eikä opiskeluun Ainakin osa opiskelijoista on sydämistynyt Pelastusopiston johdolle kurin tiukentamisesta. Tosin sivistynyt ihminen osaa silloinkin käyttäytyä hyvin. On sanomattakin selvää, että opiskelun yhteydessä, tapahtui se sitten harjoitusalueella tai luokkatiloissa, ei esiinnytä päihtyneenä. Rakentamisen palomääräykset valmistuivat äskettäin, mutta tarpeen vaatiessa mikään ei voi olla esteenä pohtia niitä uudelleen. Työelämässä, tehtiin mitä työtä tahansa, alkoholi ei saa olla seuralainen. Sopimuspalokuntatoiminta on edullista laitoksille s. 12 3/ 20 11 14.4. Tutkimus tehtiin nyt seitsemättä kertaa. Ja sellaisiahan palomiehet tunnetusti ovat. PELASTUSTIETO 4/2011 ILMESTYY 19.5. Siksikin heillä on ihmisten keskuudessa hyvä imago. P.S. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Rasvakeittimen viasta sitkeä kattopalo s. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että kansalaisten käsitys ei muutu eikä tuudittauduta siihen, että työn tekemisen kehittämistä tehokkaammaksi voitaisiin unohtaa. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 3 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. 44 Munamies tarttuu letkuun Kansalaiset eivät karsisi pelastustoimesta Sisäasiainministeriö selvitti TNS Gallup Oy:n tutkimuksella kansalaisten käsityksiä ja tietoja pelastustoimesta. Tampereen pitseriapalon tutkinnassa selvitetään myös savunpoiston toimivuutta. Kurinpidollisiin toimiin on pitänyt ryhtyä erityisesti alkoholihaittojen takia. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Onnettomuustutkinnan valmistuttua saadaan aineistoa savunpoiston järjestämiseksi asian mukaisesti kiinteistöissämme.. Tämän takia oppilaat marssivat mielenilmauksena ulos kesken oppituntien. Muutamat opiskelijat ovat oppitunneilla päihtyneinä ja opettajat ovat joutuneet puhalluttamaan heitä. Tutkimuksessa haastateltiin noin tuhatta yli 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Se on pelastustoimelle hyvä tieto. Melkein kaikkien mielestä palokunnan toiminta on tehokasta ja nopeata sekä ammattitaitoista ja luotettavaa. Kysymys on tiettävästi vain muutamasta opiskelijasta, mutta valitettavasti paha kello kuuluu kauas. Alkometriä on käytetty aikaisemmin harjoitusalueella, mutta nyt myös teoriatuntien yhteydessä. Vapaa-ajalla jokainen tehköön mitä haluaa. Kaksi viidestä (42 prosenttia) oli sitä mieltä, että puolustusvoimille myönnetyissä resursseissa voisi olla karsimisen varaa. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Sairaankuljetukseen ja palokuntaan kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan. 30 Patruunatehtaan räjähdys oli pelastajan painajainen s
Osallistujia oli vajaat sata. Pelastustieto on myös Facebookissa. Auvo Koskialho 57 Väärin siteerattu Taisto Hakala 57 Eläkeikään liittyvät ongelmat vaativat yhä korjausta Raija Kuosmanen kalusto nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Onko Suomessa Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015 ” Niukka enemmistö oli sitä miel tä, että ei ole. 44 Munamies tarttuu letkuun Pelastusopistossa käytössä oleva johtokes kusauto antaa hyvät valmiudet opiskella johta mista sekä muun muassa johtamisessa tarvit tavaa tilannekuvan ylläpitämistä. s. Valitse kysely Onko Suomessa Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015. Sopimuspalokuntatoi minta on edullista laitoksille s. Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. 30 Patruunatehtaan räjähdys oli pelastajan painajainen s. s. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Rasvakeittimen viasta sitkeä kattopalo s. Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. 54 Keskiviikko, 6.04 2011 14:43 Etusivu Palaute Sivukartta Onko Suomessa Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015. Onko Suomessa Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015?. 27 SIVU 65 Pelastusopisto kouluttaa 3 /2 01 1 14.4.2011 8 Rakenteet eivät kestäneet palavan bensiinin rajua voimaa Heikki Harri 10 Kallansiltojen ketjukolarissa ainekset suuronnettomuuteen Jussi Kekäläinen 11 Senioritalon asukas menehtyi tulipalossa Tuomas Pälviä 12 Case Commerce Pekka Mutikainen 16 Eduskuntavaalit ja pelastustoimi 22 Ydinvoimalaan varauduttu Simossa ja Pyhäjoella Riitta Ahonen 26 Päällystön koulutustaso noussut tuntuvasti Pekka Rantala 30 Alhainen kustannustaso yllätti 32 Munamiehestä vpk:lainen Marianne Mäkitalo 34 Onnettomuuden syyksi epäillään inhimillistä virhettä… Minna Päivinen 36 Inhimillinen virhe säiliöräjähdyksen syynä Aki Ijäs 38 Tehokas uloskäytävien käyttö osana turvallisuutta Tuomo Rinne, Peter Grönberg, Timo Korhonen 40 Vahingot vähäisemmiksi uudella turvallisuus ohjeella Esa Laaksonen 41 Terässavuhormeissa piilee paloriskejä Perttu Leppänen, Martti Peltomäki, Timo Inha 44 Kaamea näky löi vasten kasvoja 48 Pelastustoimen langaton tiedonsiirto murroksessa Markku Rantama 50 Rautatiet haasteellinen pelastustyömaa Mira Leinonen 53 Helsingin VPK:n hälytysosasto juhli 90 vuotta Perttu Halonen 54 Pelastusalan SMpilkit Parikkalassa 58 Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana Teija Mankkinen VAKIOT 25 Vieraanamme: Jouko Sillanpää 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 57 Miten valtio takaa vpktoiminnan, jos uutta väkeä ei löydy. Ensi vuonna SMpilkin järjestelyistä vastaa Turun VPK ja silloin on tarkoitus narrata kaloja meren jäällä. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupis sa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Tilaisitko Pelastustiedon maksullisena verkkolehtenä. Isäntäpalokunta kahmi palkintoja. Ei 55.6% Kyllä 44.4% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, puh 044 728 0400 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Mikä on paras työaika palomiehelle. kuukauden kasvo Pelastusjohtajien puheenjohtajana vuoden alussa aloit tanut pelastusjohtaja Olavi Liljemark ItäUudenmaan pelastuslaitokselta pitää pysyväksi järjestelmäksi luotua kumppanuushanketta hyvänä alustana kehittää tulevai suudessa pelastuslaitosten välistä toimintaa. 12 3/ 20 11 14.4. Pelastusopis ton johtoautossa käytetään SMART Technolo giesin tekniikkaa. palontorjuntatekniikka tässä numerossa PELASTUSTIE TO 4/2011 ILMESTYY 19.5. Asiaa muun muassa inhi millisistä virheistä, terässavuhormien paloriskeistä ja tehokkaasta uloskäytävien käytöstä. Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. s. 34–43 sm-pilkit Parikkalan VPK järjesti toistamiseen pelastus alan SMpilkit. Onko Suomessa Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015. s. 20 Yksi ihminen kuoli ja kolme loukkaantui tärpätti jäännöksen räjähdyksessä Arizona Chemicalin teh taalla Oulussa 15.9.2010
Tuli oli saanut alkunsa koulun veistosalissa höylänlastukasaan singonneiden kipinöitten sytyttämänä. Oppilaat saivat vaatteilla ja kosteilla saunavastoilla tukahdutettua tulen vallan seinäpapereissa, väliseinässä ja kattopahvissa. Kovan kuumuuden johdosta koulun ikkunat rikkoontuivat, mutta rohkeat sammuttajat eivät saaneet savumyrkytyksiö eikä palohaavoja. Kiteen Vihtavaaran kansakoulussa. KOULULAISET SAMMUTTIVAT TULIPALON Suomen Palosuojeluyhdistys ja Palokuntien Keskusliitto ovat äskettäin ostaneet toimistojaan varten talosta IsoRoobertinkatu 7 A-portaasta kaksi huoneistoa, joihin molemmat toimistot tulevat siirtymään kesäkuun aikana välittömästi sen jälkeen kun tarpeelliset korjaukset on tehty. 50 % suurempi kuin vastaavan mäntämoottorin, mutta käyttäessään petroolia eivät nämä kustannukset nouse samassa suhteessa.. Veistosali kärsi huomattavia vahinkoja, mutta muilta osin koulu säästyi tuholta ja koulutyötä voitiin keskeytyksettä jatkaa. Toiseen kerrokseen tulevat sijoittumaan Suomen Palosuojelyhdistys, Palosuojelukeskus, ”Palontorjunta– Brandvärn” lehti ja Suomen Palopäällystöliitto, kolmanteen kerrokseen Palokuntien Keskusliitto ja Suomen Nuohoojamestarien liitto. Ensiksi valmistunut on San Francisconssa. Samalla on myös Suomen Palopäällystöliitolle ja Suomen Nuohoojamestarien Liitolle varattu kummallekin oma huonetila mainituista huoneistoista. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Koululaisten ripeä toiminta pelasti koulutalon tuhoutumasta tulipalossa, joka syttyi keskiviikkona 15.3. Autot on valmistanut tunnettu amerikkalainen paloautojen valmistaja American La France sekä niihin tarvittavat voimalaitteet kuuluisa lentokonetehdas Boeing Airplane Co. Paikalle hälytettiin heti palokunta, mutta sitä ennen olivat koulun oppilaat ryhtyneet opettajansa Elli Vattulaisen johdolla ripeisiin sammutustöihin. Paloalan järjestöt muuttavat! Nyt on Ameriikassa valmistettu kaksi turpiinikäyttöistä paloautoa, joissa sekä liikkeellepaneva että pumpun vaatima voima saadaan kaastuturpiinista. Moottorin polttonesteen kulutus on n. –SS
Korkeiden puukerrostalojen paloturvallisuudesta on huolehdittava automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Määräykset mahdollistavat myös puurakenteisen lisäkerroksen rakentamisen olemassa oleviin, enintään seitsemänkerroksisiin asuinrakennuksiin. Tähän saakka näin on voitu toteuttaa korkeintaan nelikerroksisia puukerrostaloja ja sitä korkeammat puukerrostalot ovat vaatineet yksilöllistä, tapauskohtaista suunnittelua. Hakijat haastatellaan huhtikuun ja tarpeen mukaan 2–3 ehdokasta testataan. Uusien määräysten mukaan enintään kahdeksankerroksisia puurunkoisia asuinja työpaikkarakennuksia voidaan suunnitella taulukkoarvojen perusteella. kaupunkipientalot, joiden asunnot voivat olla enintään nelikerroksia. Määräysten muutoksella yksinkertaistetaan korkeiden puukerrostalojen paloteknistä suunnittelua. Pelastusylijohtaja Pentti PartaLakiin on sisällytetty myös vapaaehtoistoimintaa koskevat säädökset, ja vaikka niihin ei konkreettisia keinoja olekaan kirjattu, pitää Partanen välttämättömänä, että ne otetaan laitoksissa tosissaan. Muodollinen kelpoisuus sekä soveltuvuus kyseiseen tehtävään vaikuttavat, mutta toki myös henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on merkitystä. – Säädökset tarjoavat edellytykset ja hyvän pohjan uusien kilpailukykyisten puurakenneratkaisujen kehittämiselle henkilöturvallisuudesta tinkimättä, asuntoministeri Jan Vapaavuori toteaa. Tärkeänä muutoksena lausuntojen perusteella todettiin kaikkien 3–8-kerroksisten P2-paloluokan asuinja työpaikkakerrostalojen varustaminen automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Rehtori valitaan toukokuussa. lastuslain. heinäkuuta. Kerrostaloilta edellytetään lisäksi rakenteellisia ratkaisuja, jotka hidastavat palon kehittymistä. Muun muassa alueelliset pelastuslaitokset antoivat yhteisen lausunnon rakentamisen uusista palomääräyksistä. Jatkovalmistelussa määräyksiä kehitettiin erityisesti paloja pelastusalan esiintuomien näkökohtien perusteella. – Tekeillä on useita vapaaehtoistoimintaa käsitteleviä selvityksiäkin. Poikkeuksena tästä ovat ns. Nimitys on tarkoitus tehdä toukokuussa ja virka täyttää suunnitelman mukaan 1. – Päätös tehdään kaikkien virkavalintakriteerien mukaan, objektiivisesti asiaa arvioiden. kesäkuuta, pelastusylijohtaja Pentti Partanen kertoo. Erityisesti pelastustoimen ja sitä lähellä olevien tahojen lausuntojen perusteella lausunnolla ollut mahdollisuus suunnitella luokkiin ja lukuarvoihin perustuvalla menettelyllä 4-kerroksinen P2-luokan asuintai työpaikkarakennus ilman automaattista sammutuslaitteistoa poistettiin. Rakentamisen palomääräyksiä muutetaan, jotta puukerrostalorakentaminen helpottuu. Pentti Partanen myös huomauttaa, että lakiin kirjatulla erheellisten paloilmoitusten sanktioinnilla on tarkoitus saada tällaiset ilmoitukset vähenemään eikä tehdä niistä laitoksille maksuautomaattia. – Haastateltaviksi kutsutaan arviolta noin puolet hakijoista. Pelastusopiston rehtoriksi haki 11 henkilöä, joista yksi ei halunnut nimeään julkisuuteen. – Pelastuslaitokset ovat tässä valmistelutyössä tehneet hyvää yhteistyötä. Palotarkastustoiminta työn toteuttamisen keinona säilyy edelleen. Uudet määräykset pohjautuvat puurakentamisen asemaa rakentamismääräyksissä arvioineen työryhmän joulukuiseen yksimieliseen esitykseen. On syytä myös korostaa, että toiminnan järjestämisen tulee olla vastuullista. Valinnassa vaikuttaa hänen mukaansa kaikki relevanttitieto. Yksi niistä on pelastustoimen konsernitilinpäätöshanke, jossa tulee selkeästi esille se, miten suuri merkitys sopimuspalokuntatoiminnalle on monelle pelastuslaitokselle. Maksullisuus on tulossa laitosten tekemän yhteistyön tuloksena ja on hyvä, että siihen saadaan aikanaan yhdenmukaiset perusteet. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. Ympäristöministeriö on antanut uudet rakennusten paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet, jotka tulevat pääosin voimaan 15.4.2011. 6 3/2011 Vaalikautensa päättänyt eduskunta hyväksyi viimeisenä työpäivänään muiden muassa uuden peUusi laki työkaluksi heinäkuun alussa nen pitää lain tärkeimpänä sisältönä ennaltaehkäisytyön varmistamista, jossa oleellisena työkaluna on riskeihin perustuvien valvontasuunnitelmien tekeminen. Virkaa hakivat diplomi-insinööri Jalo Aminoff; filosofian tohtori Marko Hassinen, Itä-Suomen yliopisto; kasvatustieteen maisteri Markku Hämäläinen, Kainuun maakuntakuntayhtymä; kasvatustieteiden tohtori Esko Kaukonen, Pelastusopisto; filosofian maisteri Ari Keijonen, Suomen Palopäällystöliitto; hallintotieteiden tohtori, dosentti Marco Krogars; hallintotieteiden tohtori Mervi Parviainen, Pelastusopisto; filosofian lisensiaatti Hannu Rantanen, Pelastusopisto; diplomi-insinööri Taneli Rasmus, Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto; filosofian tohtori Marja Tuomainen, Työterveyslaitos. Hän painottaa, että lain avulla varmistetaan poistumisturvallisuus hoitoja huoltolaitoksissa. Pääsääntöisesti kaikissa 3–8-kerroksisissa puurunkoisissa rakennuksissa on oltaSprinklereillä turvataan puukerrostalojen paloturvallisuus va automaattinen sammutuslaitteisto. Määräykset laajentavat puujulkisivujen käyttömahdollisuuksia asuinja työpaikkakerrostaloissa sekä enintään kaksikerroksisissa tuotantoja varastorakennuksissa sekä kokoontumisja liikerakennuksissa. Luokkien ja lukuarvojen käyttöalueen laajentaminen nykyistä korkeampiin puukerrostaloihin helpottaa suunnittelua ja laajentaa puun käyttömahdollisuuksia rakentamisessa. Poikkeuksen muodostavat 3–4-kerroksiset asuinrakennukset, joissa kaikki päällekkäiset kerrokset kuuluvat samaan asuinhuoneistoon
Vs. Lahjoituksen jälkeen palomiehet vierailivat osastoilla tervehtimässä lapsia. – Pelastusopiston opiskelijoiden keskuudessa on kireä ilmapiiri ja opiskelusta on hävinnyt ilo. – Osa opettajista haluaa vain opettaa, eivät olla poliiseina, hän sanoo ymmärtävänsä opettajakunnan harmin tilanteessa. Harjoitustoiminnassa puhalluttaminen on ollut käytössä aikaisemminkin ja nyt sitä on tehty myös teoriaopetuksen yhteydessä. Pelastusopiston johto sanoo, että pelisääntöjä on käyty muutaman kurssin kanssa tiukasti läpi, kun alkoholiongelmat ovat näkyneet poikkeuksellisella tavalla ja asiasta on valitettu talon ulkopuoleltakin. – Tämä on upea lahjoitus, kiitos tästä. Kalenteri on erittäin hieno, iloa herättävä juttu, Petäjä totesi. – Kanta alkoholin käyttöön on kiristynyt työelämästä tulleen palautteen perusteella. Parviaisen mukaan oppilasyhdistys ei ole ollut keskusteluissa mukana. Stadin Brankkarit 2011 -kalenteri on helsinkiläisten palomiesten hyväntekeväisyysprojekti. Kaikki opistolla olleet kurssit marssivat puoleksi tunniksi pihalle. Tapauksista on annettu huomautuksia ja keskusteltu kurssin kanssa. Oppilasyhdistyksen mukaan opistolla on tehtailtu kuluneena syksynä ja talvena oppilaiden pinnaa kiristäviä sääntöjä ja rangaistuksia ja lisätty puhallutuksia alkometrillä. Pelastusopiston oppilaskunta järjesti opiskelijoiden mielenilmauksena ulosmarssin vastalauseena opiston johdon kurinpidollisen linjan tiukentumisesta. Yllättävä ääri-ilmiö – Valtaosa oppilaista on motivoituneita ja heistä tulee luotettavia työntekijöitä, Pelastusopiston koulutusjohtaja Mervi Parviainen muistuttaa. Lisäksi lahjoituksella täydennetään Lastenklinikan Pienten lasten kirurgisen osaston K6 potilasvalvontajärjestelmää kahdella potilasmonitorilla. Oppilaat joutuvat varomaan, kun ei tiedetä, mitä saa tehdä ja mistä rangaistaan. 2 Pelastusopistossa opiskelee pelastajia, hätäkeskuspäivystäjiä, alipäällystöja päällystöoppilaita ja täydennyskurssilaisia Kuopiossa. Oppilasyhdistyksen puheenjohtaja Riikka Oravainen ja muu hallitus jättivät opiston johdolle teesit, joissa vaaditaan luomaan opistoon kunnioituksen henkeä rangaistusten sijasta. Kalenterin tarkoituksena on saada hyväntekeväisyyteen mahdollisimman suuri tuotto ja lahjoittaa se kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen. Lahjoitusrahoilla hankitaan tehoosastolle K9 nasaaliylipainelaite. Oppilaat ovat vastustaneet puhallutuksia etenkin teoriatuntipäivinä. Pahimmillaan yöpymistä oppilasasuntolassa on kuvattu pelottavaksi. – Pelastusopiston tehtävänä on kouluttaa uutta väkeä pelastuslaitoksille, jotka osaavat toimia yhteisten arvojemme mukaisesti. 2 Savon Sanomien tietojen mukaan myös opiston opettajilla on täysin erilaisia huhutietoja siitä, mitä opistolla on sattunut ja mitä sanktioita tullut. Järjestelmän avulla voidaan seurata potilaan elintoimintoja monitorilta sekä potilaan huoneessa että esimerkiksi henkilökunnan työtiloissa. Eivät opettajatkaan voi olla teoriatunneilla humalassa. Savon Sanomien tietojen mukaan alipäällystökurssin oppilaita on pahimmillaan ollut poliisin juoppoputkassa, ja muutamalla opiston oppilaalla on myös porttikiellot kaupungin ravintoloihin rankan juomisen ja häiriökäyttäytymisen vuoksi. Kiitettävää palautetta on saanut varsinkin kalenterin +40-puoli. Lahjoituksen otti vastaan tulosyksikön johtaja Jari Petäjä. Palomies putkassa. Häiriöitä on ollut enemmän kuin aiempina vuosina, jolloin oppilailla on ollut juhlailtansa, mutta silloin ilmi ei ole tullut toistuvasti alkoholin käytön ongelmia. Lahjoitus kohdistetaan teho-osastolle K9 sekä pienten lasten kirurgiselle vuodeosastolle K6. Oppilasyhdistyksen listauksen mukaan urheiluvälineiden säilytys asuntolassa on kielletty, puhallutukset ovat olleet laittomia, oppilaiden pubin aukioloa on lyhennetty vartilla ja sauna laitettu viikon käyttökieltoon rikkomisten takia, vaikka yhdistyksen mukaan jäljet olivat normaalia kulumista. Vuoden 2010 kalenterin tuotoilla hankittiin Helsingin Lastenklinikan Infektioosastolle nasaalinen ylipaine-ventilaattori. Opiskeluaika on ainutlaatuista, josta olisi syytä jäädä myös hyviä muistoja, mutta tällä politiikalla se tuntuu mahdottomalta. Stadin Brankkarit 2011 -kalenteriryhmä lahjoitti maaliskuussa Helsingin Lastenklinikalle 33595 euroa. Opistolla on nyt saunatilat hajotettu päihtyneinä, varastettu ambulanssista tavaraa ja osa oppilaista on valittanut asuntolassa tapahtuneista juopotteluista. Opiston mukaan saunaan oli virtsattu, ripoja revitty irti ja ovi potkittu sisään niin, että se saatiin auki vasta vääntöraudalla. Sitä käytetään potilaan hoidossa tilanteissa, joissa potilaan oma hengitys ei riitä, mutta toisaalta potilaan tila ei vaadi hengityskoneen käyttöä. Oppilaat pihalle Kina kärjistyi tiistaina siihen, että Pelastusopiston oppilasyhdistys järjesti ulosmarssin. rehtori Pekka Rantala ja vs. Oppilasyhdistyksen mielestä kyttäystä, johto harmissaan alkoholiongelmista. Valitettavasti puhallutukset ovat osoittaneet, että oppitunneilla ollaan oltu päihtyneenä. Osa opettajista sanoo häpeävänsä muutaman oppilaan asennetta alkoholin käyttöön. – Oppilasyhdistys ei kuitenkaan missään nimessä suvaitse tai puolustele päihtyneenä tunnilla olemista, mutta tässä asiassa on otettava kuitenkin maalaisjärki käyttöön puhallutusten oikeassa kohdentamisessa, Oravainen sanoo. Teho-osasto valittiin lahjoituskohteeksi, koska siellä hoidetaan myös palovammapotilaita. Pelastusopiston maine on yhtä riippuvainen sekä opiskelijoista, henkilökunnasta että näiden molempien tekemisistä ja tuskin on kenenkään tarkoituksena tätä mainetta kolhia, oppilaskunnan puheenjohtaja Riikka Oravainen toteaa. – Syksyn ja talven aikana menettelytavat ovat tiukentuneet. Parviaisen mukaan pahimmillaan yksittäiset oppilaat ovat kuitenkin tulleet päihtyneinä tunnille. 3/2011 7 Helsingin pelastuslaitoksen palomieskalenteria on kaupattu nyt jo toista kertaa menestyksekkäästi lasten hyväksi. Nasaaliylipainelaite on potilaan kannalta JO N N E PE N TT IN EN Brankkarikalenterilla lasten hyväksi yli 33000 euroa hengityskonetta ”pehmeämpi” hoitomuoto. koulutusjohtaja Mervi Parviainen sanovat, että alkoholinkäytöstä johtuvat ongelmat ovat ryöpsähtäneet esille viime syksystä alkaen. Ei tällä tavalla voida käyttäytyä työelämässäkään, Mervi Parviainen huomauttaa. Pelastusopistolla raju kiista 1 MIELENILM AUS Ilmapiiri : Mielipiteet nyt jakaantuneet PROTESTI Oppilasyhdistykse n puheenjohtaja Riikka Oravainen jakoi medialle ja opiston johdolle teesit, jossa vaaditaan perinteitä ja iloa opiskeluun. Opiskelijat ovat pitäneet asiattomina muun muassa oppitunneilla tehtyjä puhallutuksia. Kohde on näin erityisen lähellä palomiehen sydäntä. Koska tuotto kasvoi yli odotusten, päätettiin osa varoista lahjoittaa lasten kirurgiselle vuodeosastolle. – Meillä on myös kasvatuksellinen tehtävä. – Alkoholinvaikutuksen alaisena olemista emme voi sallia missään opiston toiminnassa. Nyt lahjoitetun summan lisäksi annetaan toinen lahjoitus myöhemmin tänä vuonna. HANNA LINNOVE O Oss a a m mee ja hopeaa! myydessäsi K Ke 6 6 6 T To o 7 7 7 Savon Sanomat kirjoitti aiheesta 6.4.2011. Pihalla oli myös paloauto, johon lapset saivat käydä tutustumassa. Etävalvonta parantaa turvallisuustasoa ja helpottaa hoitajien työtä. Koulutamme ammattilaisia tehtäviin, joissa toimistotyöhönkään ei mennä humalassa. Heidän mielestään kyse ei ole alkoholin käytöstä, vaan johdon ja oppilaiden välisestä epäluottamuksesta. KUOPIO Asta Tenhunen P elastusopistolla on puhjennut harvinainen kiista alkoholin käytöstä ja siihen liittyvän ohjeistuksen tiukkuudesta. Parviaisen mukaan oppilaitoksen tehtävä on myös yrittää taata turvalliset opetusja asuinolot kaikille oppilaille, ei vain äänekkäille. Kurinpitoa tiukennettu – opiskelijat marssivat ulos
Tuhoisasta tulipalosta kerrottiin Pelastustiedossa 10/2010. Vasemmalla kulkuaukko sisäänkäyntiin.. Hissikuilu näkyy taustalla, syttynyt pitseria oikealla. 8 3/2011 Tampereen pitseriatalon palon tutkintalautakunta jatkaa työtään Rakenteet eivät kestäneet bensapalon rajua voimaa A-portaan sisäänkäynti
Teksti ja kuvat: Heikki Harri A-portaan ylimmmän kerroksen ikkuna. Lautakunta pohtii myös tutkinnassaan yleistä turvallisuusopetusta ja erityisesti median kautta saatavan tiedon vaikutusta ihmisten toimintaan kerrostalojen huoneistopaloissa. On syytä miettiä, onko mahdollisesti jopa pelastusviranomaisen tiedottamisessa harkittava paremmin toisenlaisten ilmaisujen ja sanojen käyttämistä, kun kyseessä on esimerkiksi rakennuksen tyhjentäminen asukkaista. Puhuttamisessa on keskitytty erityisesti palon havaitsemiseen, henkilöiden toimintaan palon havaitsemisen jälkeen, heidän poistumiseensa vaarallisista olosuhteista sekä heidän evakuointiinsa rakennuksesta. Jos palo olisi syttynyt ilman suurta bensamäärää, palo olisi levinnyt normaalimmalla tavalla, eikä vaurioittanut koetulla tavalla rakenteita. Lautakunta on selvittänyt pelastustoimia kohteessa alkaen aina ensimmäisistä hätäpuheluista asukkaiden siirtoon asunnoista pois. Loppuraportti valmistuu ensi syksynä. Kirjoittaja on Onnettomuustutkintakeskuksen asettaman tutkintalautakunnan puheenjohtaja. Alustava aineisto näyttäisi siltä, että jonkinlaisia takautuvia ratkaisuja tarvittaisiin myös jo olemassa oleviin rakennuksiin. Ravintolan sisäänkäynti, josta palo levisi ravintolaan.. Useat asunnoissa olleista ihmisistä olivat tapahtumahetkellä nukkumassa. Lautakunta on puhuttanut rakennuksessa palon syttymishetkellä olleita asukkaita ja toisessa kerroksessa olleita ravintolan työntekijöitä. Poliisin tutkinnassa on selvinnyt todella runsaan palavan nesteen käyttö sytyttämisessä. Palon rajuus aiheutti sen, että tuli levisi voimakkaasti talossa. Tutkintaa on laajennettu kutsumalla lautakuntaan kaksi asian tuntijaa, joiden tehtävänä on erityisesti perehtyä ihmisen toimintaan hätätilanteessa ja hätäpuheluihin. O nnettomuustutkintakeskuksen Tampereen kerrostalopalon tutkintaa varten asettama tutkintalautakunta on jatkanut omaa työtään tapaukseen liittyvän poliisin esitutkinnan jo valmistuttua. Sytyttämiseen käytettiin 40 litraa bensiiniä. Ihmisen toimintaa hätätilanteessa tutkitaan Nopea palon syttyminen, palokaasujen ja palon leviäminen toisen kerroksen ravintolan tiloihin sekä asuinkerrosten A-porrashuoneeseen aiheutti useille henkilöille hengenvaaraa. Tapauksen oikeuskäsittely on alkanut ja se on saanut runsaasti huomiota mediassa. Savunpoisto ratkaisevaa Lautakunta selvittää PRONTO-tietokannasta koko maan laajuisena selvityksenä tiettynä valittuna aikana tapahtuneiden vastaavantyyppisten asuinkerrostalopalojen porrashuoneiden savunpoistojen onnistumista kyseisen kaltaisissa tapauksissa. 3/2011 9 Onnettomuustutkintakeskuksen asettama tutkintalautakunta selvittää muun muassa sen, millaiset olivat kerrostalon porrashuoneen ja siihen johtavan ulkokäytävän palotekniset ratkaisut. Tutkinnan alusta lähtien on ollut selvää, että palon syttyminen ja leviäminen eivät ole olleet tavanomaisia. Jos kaikki sytyttämiseen käytetty bensiini olisi palanut, tuhovoima olisi ollut vieläkin suurempi. Palo oli kuitenkin raju, koska tutkinnassa haastatellut asukkaat kertoivat sänkyjen hypähtäneen räjähdyksen voimasta ja alkuhetkistä otetut kuvat osoittivat palon rajun voiman. Poliisi löysi tutkinnassaan bensiiniä näytteiksi, jolloin kaikki sytyttämiseen käytetty bensiini ei palanut. Heti tutkinnan alkaessa tehtiin kaikkien asuntojen osalta kokonaiskartoitus, jossa tavoitteena oli saada selvyys asuntoihin päätyneestä savun määrästä ja savun kulkureiteistä. Savunpoisto porrashuoneista on ratkaisevaa, jotta vaaralliset olosuhteet porrashuoneista saadaan eliminoitua mahdollisimman nopeasti huoneistopalojen aikana. Tutkinnan aikana selvitetään erityisesti porrashuoneen ja sen kulkuyhteyden osalta paloteknisten ratkaisujen toimivuus. Tämä erittäin voimakas, lähes räjähdyksenomainen palon syttyminen on pystytty myös varmistamaan kohteen ympärillä ja sisällä olleista valvontakameroiden tallenteista. Nyt esimerkiksi talon runkorakenteet eivät vaurioituneet. Kohteen rakenteiden tutkinnassa havaittiin selviä jälkiä melko voimakkaista, todennäköisen paineiskun aiheuttamista vaurioista. Julkisuudessakin on kerrottu menehtyneiden lisäksi useiden henkilöiden saaneen sairaalahoitoa erityisesti savun aiheuttamiin vammoihin. Vauriot mahdollistivat palokaasujen leviämisen rikkoontuneiden ikkunoiden kautta porrashuoneeseen sekä rikkoontuneiden kevyiden väliseinärakenteiden ja ikkunoiden kautta toisen kerroksen ravintolan tiloihin. Bensiini palaa höyrystyneenä ja sen tehovoima on suuri
Myös KYS:n kriisiapuryhmä oli paikalla. Poliisi pyysi virkaapua puolustusvoimilta kolariautojen vartiointiin. – Sankka lumisade esti näkyvyyttä, mutta silti monet autoilijat eivät hiljentäneet vauhtiaan, vaan ajoivat liian kovaa vauhtia tuhoisin seurauksin. Tielaitos puhdisti lopuksi tien harja-autoilla useaan kertaan onnettomuuspaikan alueelta. Pelastushenkilökuntaa onnettomuuspaikalla oli kaikkiaan 25. – Tiedustelussa Kuopio L4:n ja poliisin kanssa selvisi, että Kallansilloilla oli kaikkiaan kolme eri kolaria. Vs. Tilanne muuttui suureksi liikenneonnettomuudeksi ja vapaavuoron yhteishälytys tehtiin klo 15.15., Saarelainen tarkentaa. Juha Saarelaisen mukaan palotoimen, ensihoidon ja poliisin yhteistyö toimi hyvin, kuten yleensä muidenkin viranomaisten kanssa. Lääkinnällinen pelastustoiminta lopetettiin klo 18. Toiminnalle eristettiin tilaa sermeillä tavaratalon kahvios ta. Vastaavanlaisia tapahtumia ei satu työvuoroille ja omalle kohdalle monta kertaa. Lääkinnällisen pelastustoiminnan vetäjä oli Kuopion L4, lääkintäesimies Teemu Mäkelä. Kolaripaikalla tarkastettiin 65 henkilön kunto ja Kuopion yliopistolliseen sairaalaan KYS:iin kuljetettiin ambulansseilla yhdeksän henkilöä. Viranomaisten yhteistyö sujui hyvin. Raivaustyöstä vastasi vs. Siellä lääkintähenkilökunta ja poliisi kirjasivat henkilöt. Onnettomuudessa vahingoittuneet reilut viisikymmentä autoa siirrettiin marketin pihaan pysäköintialueelle, missä ajoneuvot kuvattiin ja tiedot kirjattiin. Suurimmassa ketjukolarissa, etelään johtavalla kaistalla noin 150 metrin matkalla, oli 64 ajoneuvoa. Jos onnettomuudessa olisi tullut monivammapotilaita ja puristuksissa olevia, ambulansseja ei olisi ollut riittävästi, vaan osa potilaista olisi pitänyt kuljettaa esimerkiksi linja-autoilla suoraan KYSille. Koska turmassa ei ollut vakavasti loukkaantuneita, hälytys purettiin 16.05. Vapaavuoro oli pääpaloasemalla yhdessä Kuopion VPK:n kanssa varikkovalmiudessa vahvuudella yhdeksän. Osa autoista voitiin ajaa omin avuin kolaripaikalta kirjautumispaikkaan. Kallansiltojen ketjukolarissa ainekset suuronnettomuuteen Teksti: Jussi Kekäläinen Kuva: Juha Riepponen Tilanne muuttui suureksi liikenneonnettomuudeksi ja vapaavuoron yhteishälytys tehtiin klo 15.15. Joukossa oli myös raskasta liikennettä ja useita pakettiautoja. – Etelään johtava kaista oli täynnä ketjukolarissa toisiinsa törmänneitä autoja. – Heidän toimintansa oli kiitettävän tehokasta ja ammattitaitoista, Saarelainen tähdentää. ruiskumestari Kuopio P4 Jari Pulkkinen. palomestari Juha Saarelaisen mukaan lisätietoa saatiin matkalla kohteeseen. Tiedotustilaisuus medialle pidettiin KYS:n auditoriossa klo 17. Viitostie oli vapaa liikenteelle kello 17.00. Alussa paikalla oli kaksi poliisipartiota, tilanteen ollessa suurimmillaan niitä oli yhteensä kaksitoista. Oli odotettavissa, että potilaita tulee yli kymmenen, ja siksi annettiin suuronnettomuushälytys KYS:lle kello 15.30. Saavuttuaan paikalle K3:lla hän teki alkutiedustelun ja tilannearvioinnin. Sillä resurssimäärällä, mitä meillä oli käytettävissä, homma toimi hyvin. 10 3/2011 P ohjois-Savon pelastuslaitoksen Kuopion asemapaikka sai hätäkeskuksesta torstaina 24.3.2011 klo 14.40 hälytyksen liikenneonnettomuudesta Kallansilloilla. Pohjoisella kaistalla, kahdessa erillisessä kolarissa Päivärannan ja Sorsasalon välillä, oli yhteensä neljä ajoneuvoa. Autot ajoivat liian kovaa Juha Saarelaisen mielestä ainekset suuremmallekin onnettomuudelle olivat olemassa. Hinaukseen osallistui seitsemän hinausautoa Kuopion lähialueelta. Silloin tilanne olisi vaatinut lisää pelastusyksiköitä yhteistoiminta-alueelta. – Ainekset onnettomuudessa pahempaan olivat todella lähellä. Hälytys annet tiin ensitietojen mukaan kes kisuurena liikenneonnettomuutena: pohjoiseen menevällä kaistalla oli rekka poikittain, ja henkilöauto oli törmännyt sen perään. Operatiiviselle toiminnalle taustatukea antoi esikuntana toiminut päällystö Kuopion asemalla. Ambulansseja oli käytettävissä viisi Kuopion ja Petosen asemilta ja lisäksi Siilinjärvi 191 ja Maaninka 191. Kokoamispaikka marketin tiloihin Onnettomuuspaikalle tilattiin kaksi bussia kuljettamaan lievästi loukkaantuneita ja palelevia ihmisiä läheisen K-citymarketin tiloihin perustetulle kokoamispaikalle
Vanhukset ovat myös palokuolemien suhteen riskiryhmää ja rollaattorin avulla liikkuvien henkilöiden mahdollisuudet poistua tulipalosta omatoimisesti ovat tavallista heikommat. Rollaattorin aiheuttama vaara on helppo todeta kokeilemalla, mutta lieden voi kääntää päälle vahingossa muillakin tavoin. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on vuodelta 2010 yksi mahdollinen vastaava tapaus, joka on johtanut palokuolemaan. Rollaattoria ei tuolloin osattu epäillä tulipalon aiheuttajaksi, joten sen osuus syttymiseen jäi varmistamatta. Alkutietojen perusteella hätäkeskus hälytti kohteeseen yhden pelastusyksikön. Turvallisuusselvitys laadittiin ja siinä todettiin, että asukkaat eivät ehdi omatoimisesti poistumaan riittävän nopeasti. Kiinteistön omistaja ei järjestä hoivapalveluja asukkaille, mutta rakennuksessa toimii yksityinen palveluntarjoaja ja monet asukkaista ovat kunnallisen kotihoidon palvelujen piirissä. Yksikön saapuessa kohteeseen oli rakennuksen porrashuoneessa vähän savua. Lieden yhden levyn päällä oli aterimia, joiden muovivarsi oli sulanut. 3/2011 11 Espoolaisessa vanhuksille tarkoitetussa kerrostalossa syttyi tulipalo yhden huoneiston keittiössä. Laitteita hankittaessa tulisi ehdottomasti kiinnittää huomiota turvallisen laitteen valintaan. Varmasti samasta syystä syttyneitä palokuolemaan johtaneita tulipaloja ei PRONTOn palontutkintaselosteilta löytynyt. Lieden säätimissä olleet palojäljet vahvistivat asian. Vuoden 2009 loppupuolella palotarkastajan ja kiinteistön omistajan välisten neuvottelujen jälkeen kiinteistön omistaja ilmoitti, että riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi kohteeseen asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto. Lisäksi porrashuoneeseen oli tuplaovi, jolloin palo ei saanut happea ja sammui itsestään ennen täyden palon vaihetta. Senioritalon turvallisuus Kohderakennus on vuonna 1990 valmistunut kolmikerroksinen kerrostalo, jossa asukkaat ovat vuokralla. Asukasvalinnan perusteena on vähintään 55 vuoden ikä, mutta asukkaiden keskiikä on tätä selkeästi korkeampi. Liedellä ei ole ollut mitään syttyvää, mutta lieden vieressä ollut muovinen aterinkori oli sulanut levyjen lämmöstä ja kaatunut liedelle, josta palo levisi pöydällä olleisiin tavaroihin. Myös ilmanvaihdon osalta paloosastointi piti. Vastaavien onnettomuuksien ehkäiseminen Tapahtuman jälkeen kokeiltiin eräässä vanhainkodissa sattumanvaraisesti valittua rollaattoria ja peruutettaessa lieden ohi, oli tulos sama – levyt kytkeytyivät päälle. Muualla huoneistossa oli savuvahinkoja, mutta keittiössä oli palanut. 3/2011 11 Rollaattorin jarrukahva kytki lieden päälle. Huoneisto oli täynnä savua, mutta keittiössä ollut tulipalo oli tukahtunut hapen puutteeseen. Mikäli liettä ei käytetä ollenkaan, sähköammattilainen voi kytkeä sen kokonaan pois käytöstä. Toimivan paloosastoinnin ansiosta muut asukkaat rakennuksessa eivät olleet vaarassa. Rakennuksessa on tehty palotarkastus vuosittain ja vuonna 2007 määrättiin kohteesta tekemään turvallisuusselvitys. Lisäksi yhdessä Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa on tunnistettu sama ongelma. Jokainen huoneisto on oma palo-osastonsa ja porrashuoneeseen on tupla-ovi, joista ulompi on palo-ovi. Huoltomies oli saanut tiedot kiinteistöhuollon päivystysnumeroon soittaneelta asukkaalta. Toisin sijoitetut painikkeet tai tietyn ajan kuluttua itsestään virrattomaksi menevä liesi pienentävät tulipalon riskiä merkittävästi. Tätä auttoi osaltaan kohdeasunnon sijainti ylimmässä kerroksessa. Palontutkinta Palo todettiin heti syttyneeksi keittiöstä. Liesiin tulisi hankkia liesisuojus tai turvaliesijärjestelmä. Vaikka rollaattorin aiheuttamia palokuolemia ei ole välttämättä ollut kuin tämä yksi, on riski kuitenkin todellinen ja kasvussa, koska tavoitteena on että vanhukset voivat asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Huoneiston kaikki ikkunat olivat olleet kiinni ja pysyneet ehjänä. Palanutta materiaalia raivattiin pois huoneistosta ja samalla aloitettiin tuuletus. Turvallisuusselvityksen laadinnan yhteydessä alueen palotarkastaja keskusteli kiinteistön omistajan kanssa siitä, kuuluko kyseinen rakennus turvallisuusselvitysvelvoitteen piiriin. Tuplaoven ansiosta savuvahingot portaassa olivat erittäin pienet. Palavan huoneiston paikallistamisessa auttoi hätäilmoituksen tehnyt huoltomies, joka lähti heti hätäpuhelun jälkeen tulemaan kohteeseen. Kun oikea huoneisto oli paikallistettu, yksikkö murtautui sisään huoneistoon. Koska kummatkin ovet olivat kiinni ja ovissa oli asianmukaiset tiivisteet, ei savua päässyt leviämään portaaseen. Savusukeltaja kertoi, että useita lieden levyjä oli ollut päällä punahehkuisen kuumana. Senioritalon asukas menehtyi tulipalossa Teksti ja kuva: Tuomas Pälviä Rollaattorin kahvassa oleva käsijarru osui lieden kytkimiin siten, että se käänsi levyt täydelle teholle tuhoisin seurauksin. Kiinteistön omistaja käynnisti keväällä 2010 sammutuslaitteiston hankintaprojektin, mutta se on vielä kesken. Huoneistossa yksin asunut iäkäs mies löytyi menehtyneenä makuuhuoneesta. Asukas liikkui sisälläkin rollaattorin avulla. Keittiössä oli palanut pöytätaso, sillä olleet tavarat ja osa keittiön kaapeista. Asukas menehtyi tulipalossa, mutta tiiviin palo-osastoinnin ansiosta muut asukkaat eivät olleet tilanteen aikana vaarassa. Liedellä ei kuitenkaan ollut jälkiä ruoanlaitosta eikä muusta käytöstä. Kun rollaattorilla peruutti lieden ohi, rollaattorin kahvassa oleva käsijarru osui lieden kytkimiin siten, että se käänsi levyt täydelle teholle. Rakennuksen muita asukkaita ei tarvinnut evakuoida tilanteen aikana ja porrashuoneen savuhaitasta selvittiin tuuletuksella. L änsi-Uudenmaan hätäkeskukseen soitti lauantaiyönä klo 01:00 huoltoyhtiön päivystäjä ja kertoi, että senioritalon yhdessä huoneistossa hälyttää palovaroitin ja käytävällä on vähän savua
Palo leviää rasvakanavaan, muuhun irtaimistoon ja edelleen välipohjaan 1. Koska kyseessä on suurvahinko, selvitettiin tapahtumien kulkua ja onnettomuuteen johtaneita tekijöitä Tampereen aluepelastuslaitoksen käytännön mukaisesti erillisessä selvitystyössä, jonka tutkintaselostus valmistui alkuvuodesta. Seuraavassa käydään läpi keskeisiä tapahtumiin vaikuttaneita tekijöitä sekä suosituksia vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Henkilökunta oli tampannut peitteen sammuksiin ja yrittänyt sammutusta uudelleen, mutta palo ei ollut taaskaan tukahtunut. välipohjaan. Alkusammutustoimien ohessa toinen työntekijöistä soitti toimintaohjeita ravintolapäälliköltä ja vasta tältä saamiensa ohjeiden jälkeen teki Case Commerce – miksi kävi niin kuin kävi. Palon syttyessä ravintolassa oli paikalla kaksi työntekijää. Peite oli kuitenkin syttynyt palamaan. Rasvakanava katkeaa. Palo syttyy rasvakeittimessä. Yläpohjarakenne syttyy paloeristämättömän läpivientikappaleen takia. Ylikuumenemiseen johtaneen syyn selvittämiseksi rasvakeitin tutkittiin paikan päällä Turvatekniikan keskuksen johdolla. Syttymissyynä kontaktorivika rasvakeittimessä Palo sai alkunsa rakennuksen ensimmäisen kerroksen hampurilaisravintolan rasvakeittimestä henkilökunnan valmistautuessa avaamaan ravintolan aamulla klo 7.00. Tämän johdosta hän oli soittanut yövuoron juuri töistä lähteneelle vuoropäällikölle, joka oli kertonut keittimen toimineen yövuoron ajan normaalisti ja kehottanut katkaisemaan keittimestä virran. Näin oli tehty, mutta rasva oli jatkanut kuumenemista ja syttynyt hetken kuluttua palamaan. 3. Syttymissyystä informoitiin välittömästi laitteen maahantuojaa. 12 3/2011 Tulipalon leviäminen 5 Yläpohjarakenne syttyy 5. Tämän johdosta rasva-altaan vastuksiin ohjautui virtaa termostaatin ja ohjauspaneelin käyttökytkimen ohjauksista riippumatta. A ivan Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevassa Kiinteistö Oy Commercessa syttyi aamulla 14.5.2010 tulipalo, joka levisi ensimmäisen kerroksen ravintolasta yläpuolisiin välipohjiin ja rasvakanavan välityksellä vesikattorakenteisiin aiheuttaen kaikkiaan noin kymmenen miljoonan euron vahingot (Pelastustieto 5/2010). Syyksi paikallistettiin rasvakeittimen syttyneeseen altaaseen virtaa ohjannut kontaktori, joka oli jumittunut ”kiinni”-asentoon. Aamutoimenpiteisiin kuului rasvakeittimen öljyn suodattaminen, jota aloittaessaan toinen työntekijöistä oli kiinnittänyt huomiota rasvan höyryämiseen epänormaalisi. Hetken kuluttua paloa oli yritetty sammuttaa jauhesammuttimella, mutta tämä oli ennemminkin levittänyt paloa toisiin altaisiin ja läheiseen irtaimistoon. 3 Rasvakanava katkeaa 4. Sammutusta oli yritetty ensin sammutuspeitteellä, jolloin palo oli näyttänyt tukahtuvan. 2. Hätäilmoitus viivästyy Paistorasvan sytyttyä henkilökunta oli aloittanut alkusammutustoimet parhaan kykynsä mukaan. Palo leviää ulkokautta välipohjaan. Vika rasvakeittimessä – sammutuslaitteisto epäkunnossa Teksti: Pekka Mutikainen, johtava palotarkastaja, Tampereen aluepelastuslaitos Tulipalon leviäminen Vanha rakennus kätki sisäänsä puurakenteita ja olkieristeitä, jotka ovat ongelma paloturvallisuudelle.
Automaattinen paloilmoitin – lämpöilmaisimet – oli ilmoittanut palosta hätäkeskukseen hetkeä ennen hätäpuhelua. Molemmat henkilökuntaan kuuluvat olivat osallistuneet alle vuosi sitten henkilökunnan hätävalmiuskoulutukseen ja työturvallisuustestiin. Erinomainen istuvuus, mukavuus ja kosketusherkkyys. Tässä vaiheessa palo oli jo levinnyt rasvahormiin, irtaimistoon sekä rakenteisiin ja henkilökunnan oli poistuttava ravintolasta. huoltoavain, jonka tarkoituksena oli estää laitteen tahaton laukeaminen huollon tai ilmanvaihtolaitteistojen puhdistamisen aikana. Syytä huoltoavaimen paikallaan oloon ei tutkinnassa saatu selville, mutta todennäköisimmin kyseessä on huollon yhteydessä tapahtunut inhimillinen erehdys. hätäilmoituksen. Kohdesammutuslaitteisto toimintakunnoton Syttynyt rasvakeitin oli varustettu omaehtoisella Ansul-kohdesammutuslaitteistolla, jonka toimintaperiaatteena on suihkuttaa rasva-altaisiin ja rasvakanavaan sammutetta ja katkaista virta keittimestä. Vuosihuollot oli suoritettu säännöllisesti, mutta kuukausitarkastuksista ei saatu näyttöä. CROSSTECH®-kalvo antaa verija infektiosuojan. Sitä, olisiko huoltoavain havaittu kuukausitarkastuksissa, on vaikea sanoa. Tästä huolimatta ensitoimien tärkeysjärjestys ei ollut henkilökunnalle selvä. Suositeltavinta olisi käyttää nimenomaan rasvapalojen sammuttamiseen erityisesti tarkoitettuja sammuttimia. Käyttämättömyyteen vaikutti varmasti osaltaan se, että ko. Vakavia vaaratilanteita ja huomattavia omaisuusvahinkoja on sattunut useita, aiemmin muun muassa Oulun Edenissä ja Nokian Työväentalolla. Onnettomuuden sattuessa sammutuslaitteisto oli kuitenkin epäkunnossa. Palotarkastuksissa on kuitenkin syytä kiinnittää huomioita keittiölaitteiden sijoitukseen ja varmistaa, että turvalaitteet ovat riittävän helposti käytettävissä. Vastaava avain oli paikallaan myös ravintolan toisessa vastaavassa laitteistossa. 3/2011 13 Turvata Oy Ab | 010 569 4700 info@turvata.. Sammutuslaitteiston ohjauskeskuksessa oli paikallaan ns. Tällä voitaisiin lisätä myös nykyisin yleisen vuokratyövoiman perustietoja ja taitoja turvallisuuskysymyksissä. Alkusammutuskaluston osalta havaittiin, että rasvakeittimien läheisyydessä olevien alkusammuttimien soveltuvuuteen rasvapalojen sammuttamiseen on syytä kiinnittää enemmän huomioita. Joustava poimutus ja tarranauhakiristys ranteessa. Nahkainen rystysuojaus ja vahvikkeet. Tutkintaselostuksessa päädyttiin suositukseen, että alan toimijoiden tulisi luoda tulityötai sosiaalija terveydenhuollon turvakorttia vastaava koulutusjärjestelmä. Korkein viiltosuojaustaso. käyttölaitteiden edessä oli ranskanperunoiden korituskone, joten käyttökytkimet eivät olleet helposti käytettävissä. SEIZ® Rescue -pelastuskäsineet KEVLAR®ja silikonihiilivahvisteinen kämmenpuoli. | www.turvata.. Kohdesammutuslaitteisto pakolliseksi! Rasvakeittimistä syttyy Suomessa vuosittain kymmeniä tulipaloja. Omistajan oppaan mukaan sammutuslaitteisto on huollettava vuosittain ja tarkastettava kuukausittain. Ravintolahenkilökunnan koulutuksen. Vastaavien erehdysten välttämiseksi selostuksessa suositellaan yksinkertaisesti huoltoavaimen selvää merkitsemistä sekä sen rakenteen muuttamista niin, että laukaisukeskuksen kansi ei mene kiinni avaimen paikallaan ollessa. Sammutuslaitteiston käsin laukaisua tai hätäseis-painiketta ei käytetty tilanteessa. Ravintolahenkilökunnan paloturvallisuuskoulutukseen tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomioita, pelkkä sisäinen koulutus ei välttämättä anna riittäviä tietoja ja taitoja onnettomuustilanteiden varalle. Laitteiston laukaisu perustuu rasvahuuvaan sijoitettuihin lämpösulakkeisiin, joiden lisäksi laitteistossa on manuaalilaukaisu sekä hätäseis -painike virran katkaisemiseksi. Henkilökunta ei myöskään osannut käyttää kaikkia mahdollisuuksia virran katkaisemiseen tai palon sammuttamiseen keittimestä. Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO SEIZ HANSKAA TILANTEEN KUIN TILANTEEN UUTUUS UUTUUS SEIZ® XF -palokäsineet Tehokas suojaus kuumuudelta. Rasva-altaiden paloille tyypillistä on, että paloa ei saada hallintaan alkusammutustoimenpiteillä. KEVLAR®ja lasikuituvahvisteinen, leikkausta kestävä vuori. Sammutuslaitteiston käyttämättömyydellä ei sinällään ole merkitystä, koska laite ei olisi toiminut manuaalisestikaan huoltoavaimen paikallaan olon vuoksi. Avainta ei ole merkitty mitenkään, joten sen havaitseminen edellyttää erittäin hyvää laitetuntemusta
Sen sijaan saattaisi olla hyötyä, jos osastoinnit tehtäisiin hyvin muutaman sadan neliön palo-osastoiksi, esimerkiksi huoneistoittain. 14 3/2011 lisäksi turvallisuutta olennaisesti parantavaksi keinoksi nähdään tutkintaselostuksessa kohdesammutuslaitteisto. Muilla ilmanvaihtolaitteilla ei todettu olleen vaikutusta palon leviämiseen. Onneksi sortumahetkellä ei ketään ollut portaassa. Rasvakanavassa puutteita Ravintola oli varustettu koneellisella tuloja poistoilmanvaihdolla sekä rasvahormilla, johon oli liitetty ravintolan molemmat rasvakeittimet sekä keittiön astianpesupisteen kohdepoisto. Sortumisvaaraa ei osattu Sammutus ja pelastustoiminta. Jako osiin 15 minuutin rakentein ei nähdäkseni olennaisesti paranna pelastustoimen mahdollisuuksia palon sammuttamiseen. Rakentamismääräysten mukainen osastointivaatimus 1600 m 2 :n palo-osastoihin tuntuu tämänkaltaisissa rakenteissa käsittämättömän suurelta. Rasvahormi kulki ravintolan katossa kymmenisen metriä, ennen kuin se oli johdettu ulkoseinän läpi rakennuksen ulkopuolelle. Kantavien rakenteiden palonkestoaika oli R60. Paloeristetyillä osilla palon ei todettu levinneen kanavan ulkopuolelle. Kanava oli alun perin noussut läpimenokohdasta suoraan ylöspäin vesikatolle, mutta sen sijaintia oli muutettu ullakkoasuntojen rakentamisen yhteydessä kiertämään läheisen parvekelinjan toiselta puolelta, jotta ei pilaisi miljoona-asunnon näköaloja. Palo levisi tästä huolimatta ravintolan keittiön yläpuoliseen välipohjaan, koska rakenteiden liittymät oli tehty huolimattomasti. Ilmanvaihtokanava oli asianmukaisesti paloeristetty koko matkaltaan lukuun ottamatta aivan kanavan loppuosaa, jossa vesikaton läpivientikappale oli paloeristämätön. Ullakkoasuntojen rakennustöiden yhteydessä yläpohjarakenteet oli uusittu kokonaan. Puutteita oli muun muassa kiinteiden rakenteiden, sähkökaapeleiden ja ilmanvaihtokanavien liittymissä. Kanavan katkeaminen ulkoseinän läpiviennissä sen sijaan aiheutti palon leviämisen toisen ja kolmannen kerroksen välipohjaan. Kanavan katkeaminen johtui ensisijassa ala-arvoisesti toteutetusta kanavaliitoksesta, joka ei kestänyt palon aiheuttamaa painetta. Edellyttäen, että osastoinnit voidaan katolta käsin paikantaa. Eristeenä oli käytetty lasivillaa, minkä yläpuolella oli noin 150 mm:n tuuletusväli ja konesaumatun peltikaton aluslaudoitus. Ravintolan yläpuolisen välipohjan paloturvallisuutta on pyritty parantamaan tilan käyttötavanmuutoksen yhteydessä asentamalla välipohjan alapinnan laudoituksen alapuolelle 50 mm:n kivivilla sekä kaksinkertainen kipsilevytys. Palo osoitti jälleen, että tuossa ajassa kanavaan ehtii kertyä huomattava määrä rasvaa, joka palaa todella rajusti. Huoneistoja vasten oli kaksinkertainen kipsilevytys. Kohdesammutuslaitteiston lakisääteisyys antaisi sekä viranomaisille, toiminnanharjoittajille että laitevalmistajille selkeämmät pelisäännöt ja uskoakseni vähentäisi selvästi rasvakeittimistä aiheutuvien palojen vahinkoja. Rasvakanava oli puhdistettu säännöllisesti vuosittain, viimeksi noin kahdeksan kuukautta ennen palon syttymistä. Yläpohjarakenteet oli tehty rakentamismääräyksiä korjausrakentamiskohteeseen soveltaen: rakennuksen pituussuuntaiset kantavat primäärirakenteet (pilarit ja palkit) olivat terästä, poikittaiset sekundäärirakenteet ja näiden yläpuoliset vesikattorakenteet puuta. Yläpohjassa palo levisi tuuletusraossa sekä rakennuksen pituussuunnassa että syttymiskohdasta läheltä harjaa kohti mansardimaisen katon räystäitä. Huoneistojen ja porrashuoneen osastoivat seinät oli nostettu vesikaton aluslaudoitukseen saakka, mutta eivät pystyneet estämään palon leviämistä, koska laudoitus oli toteutettu alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen umpilaudoituksen sijasta sormiraoilla. Ullakon tasolla kanava oli johdettu jälleen parvekelinjan toiselle puolelle, jossa se oli viety ullakon ilmanvaihtokonehuoneeseen. Pelkkä velvoite ”on puhdistettu” ei ole riittävän yksiselitteinen toiminnanharjoittajien eikä viranomaisten näkökulmasta. Vakavin vaaratilanne palon aikana tapahtui, kun porrashuoneen kattorakenteet sortuivat yllättäen portaaseen. Palo levisi rasvakanavasta yläpohjarakenteisiin juuri tämän läpivientikappaleen kautta. Voidaan myös esittää kysymys, kuinka puhtaaksi näin monimutkainen kanava puhdistuksella ylipäätään saadaan. Ilmanvaihtokonehuoneessa kanava oli käännetty nousemaan ylöspäin vesikatolle. Tänne palo levisi ulkoseinässä olleen kaapeliläpiviennin kautta, josta liekit pääsivät sytyttämään palavia eristeitä. paSammutus ja pelastustoiminta Sammutusja pelastustoiminta Painopistealue ”Vesikatto” • TP3-2 TP3 2 • T16+T41 • Y11, N11, T13, PK23, N16, T46 • 1+6+23 Painopistealue ”Ullakko” • Tampere P30 1 6 23 Tampere P30 • T31 • T61+PK21+T11-2 • 1+3+14 Painopistealue ”Ravintola” • Etelä P3 • T11, T12 • T11-2, T41-2 • 1+5+21 lavaa materiaalia. Niiltä osin, kun rakenne oli tiivis, palo ei ollut levinnyt rakenteisiin. Mikäli kanavien halutaan pysyvän oikeasti puhtaana, tulisi puhdistusvälejä koskevia säännöksiä tarkistaa nykyisestä. Tutkintaselostuksessa annetaankin suositus lainsäädännön kehittämisestä siten, että kohdesammutuslaitteisto määrättäisiin pakolliseksi uusiin kohteisiin ja olemassa oleviin kohteisiin viimeistään laitteistojen uusinnan yhteydessä. Viranomaisvalvonnan osalta todettakoon, että rasvakanavan muutostöille ei ollut haettu rakennuslupaa. E7:n vaatimus ”mahdollisimman suoraan vesikatolle” ei tässä kohteessa ole toteutunut nimeksikään. Palon leviäminen ja sitkeä kyteminen rakenteissa osoitti jälleen, miten herkästi palo leviää pienimmistäkin epätiiveyksistä, ja toisaalta sen, kuinka vaikeaa on palon rajoittaminen matalassa ontelotilassa. Puiset ylä ja välipohjarakenteet Vuonna 1899 valmistuneen rakennuksen välipohjarakenteet ovat pääosin puuta, eristeenä on olkea, purua, sammalta ym
Tunnin palonkestoaika ei tämänkaltaisissa rakenteissa näyttäisi olevan riittävä pelastushenkilöstön turvallisuuden kannalta. RakMk E1:n esitetyille muutoksille on vaikea nähdä perusteita tämän tapauksen valossa. Pelastuslaitos toivoo, että lasten vanhemmat kiinnittävät kevätaikaan erityistä huomiota lasten tekemisiin, koska tilastojen mukaan lasten sytyttämät tulipalot yleistyvät keväällä, toteaa riskienhallintapäällikkö Jari Turunen. Monimutkaisten puurakenteiden sammuttaminen korkealla, osin nostolavakaluston saavuttamattomissa on työlästä, hidasta ja vaarallisEsimerkkikuva Mc Donald´s Keskustorin rasvakanavan puhdistuspöytäkirjasta syyskuulta 2009. takin. Suomessa kuolee vuosittain yli 80 ihmistä tulipaloissa, väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Vasemmalla kanava ennen puhdistusta ja oikealla puhdistuksen jälkeen. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on mukana kansallisessa Tulipysäkkihankkeessa, jossa viranomaisten yhteistoiminnalla pyritään ennalta ehkäisemään lasten sytyttämiä tulipaloja. Porrashuoneiden rakenteissa ei tällä kokemuksella pitäisi hyväksyä palavia kantavia rakenteita! Kehittyykö E1 oikeaan suuntaan. Koulujen vanhempainilloissa on vierailtu kertomassa koulun turvallisuusasioista ja lasten luvattomasta tulen käsittelystä vanhemmille. Tämä yksittäinen tapaus on eräs osoitus pelastusviranomaisen näkemysten realismista. Palot kyllä sammuvat, viimeistään kun palokuorma loppuu, mutta seurauksena on helposti tarpeettoman laajat palovahingot ja rakennuksen kastuminen pahoin. Lapsi ei kykene arvioimaan tulipalon vaaraa tai aineiden syttymisherkkyyttä, sillä arviointi on vaikeaa aikuisillekin. Lapsen käsitys turvallisuudesta kehittyy hyvin, kun vanhemmat antavat mallin oikeanlaisesta tulen käsittelystä lapsen oman ikätason mukaisesti, Somerkoski toteaa. Kotona on hyvä sopia selkeät säännöt sille, mitä sähkölaitteita ja välineitä lapsi saa käyttää. ennakoida, koska palo ei käytännössä näkynyt alapuolelle, mutta oli kuitenkin polttanut kantavat rakenteet olemattomiksi. Tilaisuudessa luennoi erikoistutkija Brita Somerkoski Pelastusopistolta. Sytyttelyn taustalla voi olla vakavampiakin ongelmia; esimerkiksi tarkkaavaisuuden tai psyyken häiriöitä tai ongelmia perheen sosiaalisissa suhteissa. Tilaisuuden tarkoituksena oli vahvistaa viranomaisverkoston toimintaa. Tätä tavoitellaan muun muassa toimilla, jotka vähentävät palokuolemia. Palon leviäminen rakenteissa ja rakenteisiin osoitti myös, että teoriassa paloturvalliset ja asialliset rakenteet edellyttävät myös erittäin huolellista toteutusta, mikä tuntuu nykypäivän rakentamisessa yleisesti ottaen varsin harvinaiselta. Pelastuslaitos järjesti viranomaisten koulutuspäivän lasten ja nuorten luvattomasta tulen käsittelystä Joensuun paloasemalla. Tutkimusten mukaan lapset käsittelevät tulta luvattomasti enemmän kuin aikuiset tietävät. Lapsen kanssa tulee keskustella oikeasta tulen käsittelystä ja tulen vaaroista. Kevään aikana on alalla keskusteltu vilkkaasti RakMk E1:n uudistussuunnitelmista. Miksi näin kävi. – Pelastuslaitos tarjoaa alueensa alakoulujen neljänsille luokille Tulipysäkki-oppitunteja, jossa kerrotaan luvattoman tulen käsittelyn vaaroista ja vastuista. Koy Commercen yläpohjarakenteet olivat hyvin pitkälti E1:n muutosehdotusten mukaiset. Tulipysäkki-hanke on osa Suomessa käynnistettyä sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jonka tavoitteena on, että Suomi olisi Euroopan turvallisin valtio vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2010 pelastustoimen tilaston mukaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueella syttyi ainakin 35 tulipaloa, joiden arvellaan olevan lasten tai nuorten sytyttämiä, tapauksista 15 oli Joensuussa. PohjoisKarjala ehkäisee ennalta lasten sytyttämät palot. Usein lapset mainitsevat sytyttelyn syyksi sen, että he ovat pitkästyneitä tai kokeilunhaluisia. Paikalla oli poliisin, sosiaalitoimen, pelastuslaitoksen ja koulun edustajia. Vaikka käynnissä oleva Tulipysäkki-hankkeesta onkin saatu hyviä kokemuksia, ei suoraa ja välitöntä puuttumista kannata unohtaa. Yleensä lasten sytyttämät tulipalot syttyvät vuodenvaihteessa tai kevätkesällä, jolloin valoisat illat ja sulanut maa houkuttelevat lapsia ulos. – Pohjois-Karjalassa ollaan aktiivisesti ennalta ehkäisemässä lasten sytyttämiä tulipaloja. Pelastuslaitos toivoo, että vanhemmat ja muut lasten kasvattajat, esimerkiksi opettajat, ottaisivat rohkeasti yhteyttä, jos sytyttelyä ilmenee. Sytytellessään lapsi on vaaraksi paitsi ympäristölleen myös itselleen. Vanhempien on syytä olla kiinnostuneita siitä, kantaako lapsi tulentekovälineitä mukanaan ja missä lapsi liikkuu iltaisin. Tämä yhteyshenkilö tarjoaa resurssiaan koulujen käyttöön turvallisuusasioita selvitettäessä, riskienhallintapäällikkö Jari Turunen sanoo. – Pelastuslaitos on nimennyt kouluihin turvallisuuskumppanit, joiden tehtävä on kehittää turvallisuutta yhdessä koulujen ja muiden viranomaisten kanssa. Viiden seurantavuoden aikana (2005–2009) alueella syttyi 35 koulupaloa. Pelastusviranomaiset ovat johdonmukaisesti tuoneet esiin huolensa puurakentamista edistävistä muutoksista, joiden katsotaan heikentävän paloturvallisuutta. 3/2011 15 P ohjois-Karjalan pelastuslaitos on ryhtynyt aktiivisesti ehkäisemään ennakolta lasten sytyttämiä tulipaloja
16 3/2011 Eduskuntavaalit & pelastustoimi P elastustieto-lehti kysyi eduskuntavaaleihin valmistautuvilta puolueilta kysymyksiä pelastustoimesta. Kyseessä on kustannustehokas ja hyvä järjestelmä. Turvallisuus on monitahoinen käsitys, mihin vaikuttaa monien eri viranomaisten toiminta yhdessä ja erikseen. Pelastustoimen operatiivinen vahvuus tulee pitää vähintäänkin nykyisellä tasolla (1+3 minimivahvuus) ja henkilöstön koulutus ja tieto-taitotasosta on pidettävä kiinni. Esimerkiksi poliisin, rajavartioston, sairaaloiden, puolustusvoimien ja vaikkapa rakennusviranomaisten onnistuminen työssään vaikuttaa turvallisuuää. Tämän kokonaisuuden turvaaminen myös jatkossa on tärkeMiten puolueenne mielestä Suomesta saadaan tavoitteen mukainen Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Yleisin yksittäinen tekijä väkivallan, onnettomuuksien ja tapaturmien sekä myös syrjäytymisen taustalla on alkoholin lisääntynyt käyttö. maaliskuuta ilmestyneessä Pelastustustiedossa 2/2011 ja loput tässä lehdessä. Keskusta korostaa myös yksilöiden vastuuta itsestään ja kanssaihmisistään. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa selkeämpi rooli valtakunnallisen pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamisesta. Pelastustoimen osalta ennakkovalistus on ensiarvoisen tärkeää, viime aikoina siihen onkin kiinnitetty huomiota varsin kiitettävästi. Kysymyksessä kaivattaneen kuitenkin pelastustoimea koskevia vastauksia. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion osallistua nykyistä enemmän turvallisuustoiminnan resursointiin myös kunnallisessa pelastustoiminnassa. Meillä on poliisihallinnon puolelta esimerkki eli Poliisihallitus. Lisäksi viranomaisten yhteistyötä on parannettava. Hallituksen esitys 300e/kk suojaosuudesta (ei vähennä tuolta osin työttömyysturvaa) oli hyvä ja parantaa työttömien motiivia palokuntatoimintaan. Hätäkeskusuudistus on juuri toimeenpanovaiheessa. Vapaaehtoinen VPK ja sopimuspalokuntatoiminta kattavat noin 95 prosenttia Suomen pinta-alasta. Hädän sattuessa eri toimijoiden vahvuudet ja laatu on oltava riskejä vastaavalla tasolla. Tämäkin asia tulisi selvittää tarkemmin pelastuspuolella. Kunnallisen toiminnan siirtämistä valtiolle voidaan selvittää. Vastauksen ydin löytyy ensimmäisestä osiosta. Esimerkiksi poliisin ollessa kotitehtävällä ja epäillessä paloturvallisuusriskiä, olisi tiedon kulun toimivuus. Tarvitaan entistä nopeampaa reagointia, yhteisvastuuta ja rohkeutta puuttua riittävän ajoissa. Sen runkona on 22 pelastuslaitoksen muodostama kunnallinen toiminta. Miten puolueenne mielestä onnettomuuksien ehkäisyä ja niihin varautumista tulisi entisestään terävöittää ja millainen rooli tässä on puolueenne mielestä pelastustoimella. Toki vapaaehtoistoiminta on tässäkin vaihtoehdossa erittäin tärkeää. Keskusta lähtee siitä, että VPK-toiminta turvataan myös jatkossa. Kunnallisen toiminnan siirtämistä valtion hoidettavaksi voidaan selvittää. Pitäisikö viranomaisten välistä vastuuta tarkentaa ja toisaalta miten edesautetaan turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Väkivallan (mm. Ennaltaehkäisy on keskeisin ja paras keino. Viranomaisten yhteistyön lisäämisellä on tässä kohtaa suuri merkitys. Suurimpana yksittäisenä haasteena ja sisäisen turvallisuutemme uhkana on syrjäytyminen, johon usein liittyy monien ongelmien kasautuminen. Laajoilla alueilla sopimuspalokuntalaiset ovat avainasemassa. Pitäisikö puolueenne mielestä kaikki turvallisuustoimijat olla yhteisessä omistuksessa eli valtiolla. Kyse on arjen turvallisuudesta, ei vain viranomaisten tekemästä hyvästä työstä. Kyseessä on oleellisesti Suomen sisäiseen turvallisuuteen liittyvä kokonaisuus. Suomessa on varsin hyvä pelastustoimen järjestelmä. Turvallisuus on meidän jokaisen asia ja meidän jokaisen on kannettava vastuu omista tekemisistämme ja toiminnoitamme. Perussuomalaiset: Turvallisuudesta ei saa säästää teen, varsinkin näiden tahojen yhteistyön toimiminen on ensiarvoisen tärkeää. Miten puolueenne mielestä Suomesta saadaan tavoitteen mukainen Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. VPK-toiminnan vahvuus on 16 3/2011 Keskusta: Valtiollistamista voidaan selvittää vastuullinen ja aktiivinen yhdistystoiminta. Osa vastauksista julkaistiin 10. Tosiasia kuitenkin on, ettei kaikkia ihmisiä tavoiteta valistuksen keinoin ja osa ihmisistä ei vastaanota valistuksen hyviä neuvoja, saati sitten noudata niitä. Hyvä koulutus ja turvallinen ympäristö vaikuttavat osaltaan myös työturvallisuuteen. Tietojen sekä taitojen ylläpito kannattaa. Kysymykseen ei siis ole yksiselitteistä vastausta. Turvallisuus on ylipäätänsä kokonaisuus, joka koostuu pienistä asioista aina kadun hiekoittamisesta palovaroittimen testaamiseen. Miten puolueenne mielestä onnettomuuksien ehkäisyä ja niihin varautumista tulisi entisestään terävöittää ja millainen rooli tässä on puolueenne mielestä pelastustoimella. perheväkivallan), onnettomuuksien ja tapaturmien määrä on maassamme huolestuttavan suuri. Tavoite on haastava, mutta mahdollista saavuttaa. Pahimpia uhkia turvallisuudelle paikallisella tasolla ovat välinpitämättömyys ja puuttumattomuus. Laajaalaisesti on huolehdittava riittävistä voimavaroista. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa vastuu koko pelastusalan koulutuksesta, mukaan luettuna sopimuspalokuntalaisten tarvitsema koulutus. Uusi terveydenhuoltolaki antaa tulevaisuudessa ensihoidon osalta enemmän toimintakenttää pelastuslaitoksille. Onnettomuuksia tulee siis tapahtumaan nyt ja tulevaisuudessa. Pitäisikö viranomaisten välistä vastuuta tarkentaa ja toisaalta miten edesautetaan turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi turvallisuus on arjen askareiden toimittamista mahdollisimman turvallisesti. Tarvittava koulutus on perusedellytys koko toimintaan. Meillä on alueita, joissa sopimuspalokuntalaiset ikääntyvät ja tarvitaan uusia houkuttimia mukaantuloon. Muun muassa Kuntaliitto on esittänyt tätä ja asia pitäisi selvittää osana koko maan pelastusturvallisuuden varmistamista
Valtio on viime aikoina antanut kunnille lisää velvoitteita jokaisella toiminta-alalla, se on heijastanut myös pelastustoimen resursseihin. Tilannetta pitää kuitenkin seurata ja päätökset pitää olla asiapohjaisesti perusteltuja. Tässäkin ensiapuna on yhteistyön korostaminen, mutta säästösyistä johtuvat turvallisuuden laskut on korjattava. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa selkeämpi rooli valtakunnallisen pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamisesta. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion osallistua nykyistä enemmän turvallisuustoiminnan resursointiin myös kunnallisessa pelastustoiminnassa. Viranomaisten välinen vastuunja tehtäväjako on nykyisellään hyvä. Ei ole tarpeen Pitäisikö puolueenne mielestä kaikki turvallisuustoimijat olla yhteisessä omistuksessa eli valtiolla. Kehittämiskeskuksen keskeisenä tehtäväkuvana on viranomaisyhteistyön parantaminen, näin ollen on luonnollista, että valtio on mukana aktiivisena toimijana. Pelastustoimen perinteinen rooli onnettomuuksien ehkäisyssä on hyvä ja sen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää. Esimerkiksi arvokasta rauhanturvaamistyötä tekeviä suomalaisia rauhanturvaajia on syytä lähettää Suomelle sopiviin operaatioihin. Yksinomaan pelastustoimen keinoin ei kuitenkaan voitane paljoakaan nykyistä voimakkaammin onnettomuuksia ehkäistä, sillä suuri osa niiden syistä johtuu yhteiskunnallisista epäkohdista tai on muuten pelastustoimen tehokkaan toiminnan ulottumattomissa. Pelastustoimea ei pidä valtiollistaa ilman selkeitä hyötyjä, tällä hetkellä sellaisia ei ole nähtävissä viranomaisyhteistyön helpottamista lukuun ottamatta. Kun tällaisen keskuksen asemasta ja tehtävistä ei ole tarkempaa tietoa, ei puolueen kannan määrittely asiaan tässä vaiheessa ole mahdollista.. Puolustusmenot jatkavat nousemistaan samaan aikaan kun useat puolueet haluavat laskea määrärahoja, toiminnasta on saatava yleishyödyllisempää ja varusmiespalveluksen paloturvallisuus ja ensiapuharjoituksia tulee lisätä. Valtiollisen koulutuksen puuttuessa peruskoulutuksen tulisi olla tuettua. Valtion ja kuntien tehostamistoimet on joissakin Suomen kunnissa johtanut useiden toimijoiden samanaikaiseen tehokkuuden laskuun. Onnettomuusriskit vaihtelevat alueittain ja niihin varautuminen on tehokkaampaa osana paikallishallintoa. Ei ole tarpeen. Terrorismiuhan pitäminen mahdollisimman pienenä on myös yksi näkökanta, joka on syytä nostaa esille. Turvallisuus ei saa olla säästämisen kohteena, katastrofien välttämiseksi valtion on huolehdittava vaatimiensa toimintojen rahoituksesta kuntien ohella ja tukena. Sopimuspalokuntalaisten koulutusta olisi kuitenkin kehitettävä. Tehdasvalmisteisten savuhormien turvallisuusvaatimukset ja testaaminen on saatettava asianmukaiselle tasolle ja jo asennettujen hormien turvallisuustaso on tarkastettava ja käyttäjille annettava selkeät ohjeet tulipalon vaaran välttämiseksi. Pitää kehittää kansalaisten kykyä välttää onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteissa. 3/2011 17 viranomaisten välillä tärkeää. Tilanteista on puhuttava etukäteen ja toimintojen yhteistyötä pitää korostaa. Mielenterveystyön toimivuus vaikuttaa myös osaltaan turvallisuuteen ja puolustusvoimillakin voisi olla nykyistä suurempi rooli turvallisuuden alalla. Tässä tarkoituksessa tulisi kehittää mm. Kuitenkin on tilanteita, joissa operaation johtokin on epäselvä; esimerkiksi öljyntorjunta satamaaltaassa työtapaturman johdosta, aluksen ollessa irti. Koulutuksen pitäisi kuitenkin tapahtua alueellisina kursseina. Vastuut eri onnettomuuksissa tulisi olla kristallin kirkkaat. Turvallisuus koskee meitä kaikkia, on perusoikeuksiamme, eikä sillä pidä leikkiä! Pitäisikö puolueenne mielestä valtion osallistua nykyistä enemMiten puolueenne mielestä Suomesta saadaan tavoitteen mukainen Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa vastuu koko pelastusalan koulutuksesta, mukaan luettuna sopimuspalokuntalaisten tarvitsema koulutus. Ylläpitämällä koko maan kattavaa pelastustoimen järjestelmää, jonka olennaisena osana ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat palokuntayksiköt, joiden taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset on turvattava. RKP: VPKtoiminnasta pidettävä huolta muuttajat. Pitäisikö puolueenne mielestä kaikki turvallisuustoimijat olla yhteisessä omistuksessa eli valtiolla. Tehokasta ja toimivaa valistustyötä tehdään useilla aloilla, yhteistyötä ja esimerkkien käyttöä valistuksenkin piirissä on lisättävä. Osa koulutuksen kustannuksista tulisi olla valtion kustantamaa. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, että koulutusta olisi saatavissa riittävästi molemmilla kansalliskielillä ja että se tavoittaisi myös maahanmän turvallisuustoiminnan resursointiin myös kunnallisessa pelastustoiminnassa. Yhteistyö on tässäkin kohdalla avainasemassa, kunnat tuntevat ympäristönsä ja sen vaatimukset parhaiten, kuten tarvittavan koulutuksen mikä vastaa riskikartoitusta. Se voitaisiin ehkä rinnastaa pakolliseen väestönsuojelukoulutukseen siten, että siihen olisi oikeus osallistua työaikana ja siitä maksettaisiin vastaavanlaiset korvaukset ja palkkiot. Asiaa kannattaisi selvittää. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa selkeämpi rooli valtakunnallisen pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamisesta. Esimerkiksi kolariauton fyysinen näyttäminen koulun liikennevalistustunnilla voisi hillitä liikennekäyttäytymistä tehokkaammin kuin pelkästään oppitunnilla puhuminen. Alkusammuttimien käyttö ja pintapelastusliinan heitto pelastettavalle, tuo valistustilaisuudet aivan uudelle tasolle. Sopimuspalokunnat vastaavat Suomen pelastusalan toiminnoista monen kunnan alueella. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa vastuu koko pelastusalan koulutuksesta, mukaan luettu3/2011 17 na sopimuspalokuntalaisten tarvitsema koulutus. pelastusalan järjestöjen mahdollisuuksia järjestää turvallisuutta edistäviä kursseja työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Pitäisikö viranomaisten välistä vastuuta tarkentaa ja toisaalta miten edesautetaan turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Miten puolueenne mielestä onnettomuuksien ehkäisyä ja niihin varautumista tulisi entisestään terävöittää ja millainen rooli tässä on puolueenne mielestä pelastustoimella
ikävuoteen, koska nykyinen 63. – Hallitus tulee tekemään sisäisen turvallisuuden ohjelmansa ja myös turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon, jossa pelastustoimen asiat ovat mukana. Pelastuslaitoksen rooli erityisesti harvaan asutuilla alueilla on ensiarvoisen tärkeä turvallisuusUusi eduskunta valitaan 17. Tulipaloista aiheutuvia kuolemia voidaan vähentää uusilla rakennustekniikoilla ja -määräyksillä ja investoimalla sammutuskalustoon taloyhtiöissä. Fyysisen ympäristön turvallisuus on sekä poliittinen että tekninen kysymys. Arjen turvallisuutta lisätään vähentämällä tuloeroja ja taittamalla köyhyyden kasvu. Hukassa siis on noin 15 000 15-29 -vuotiasta. Suomessa koulupudokkaita on noin 7 prosenttia (noin 4000) ikäluokasta. ikävuoden eläkeikä vaarantaa palomiesten työturvallisuutta ja on täysin kohtuuton tehtävien vaativuuteen nähden. 18 3/2011 Eduskuntavaalit & pelastustoimi Miten puolueenne mielestä Suomesta saadaan tavoitteen mukainen Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion osallistua nykyistä enemmän turvallisuustoiminnan resursointiin myös kunnallisessa pelastustoiminnassa. Olemme esittäneet: tuloja terveyserojen kaventaminen muun muassa perusturvaa korottamalla ja pienimpiä palkkoja nostamalla sekä verotusta oikeudenmukaistamalla. SPEK huomauttaa, että tehokkain tapa ehkäistä palokuolemia on automaattinen sammutuslaitteisto eli sprinkleri. Partanen: Hallitusohjelma ei sisältäne pelastusalan asioita Pelastajat säilyvät ensihoitoyksikössä sihoitotyöntekijät eli pelastajatutkinnon suorittaneet, voivat toimia työparina ensihoitoyksikössä. Maaliskuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 19 ihmistä, joista lähes puolet oli vähintään 65-vuotiaita. Viimeisimmän suomalaisen kriminologisen tutkimustiedon valossa koulupudokkuus ja työttömyys ovat selvässä yhteydessä nuorten aikuisten väkivaltarikollisuuteen sekä väkivaltarikosten tekijöiden osalta että uhreina. Oppivelvollisuusiän nostamista yhdellä vuodella, jotta koulunkäynnin keskeytyminen ennen II asteen koulutuksen alkamista tai sen aikana saataisiin pienemmäksi. Ongelmat vähenevät puuttumalla syihin, ei niin, että puututaan seurauksiin esimerkiksi rangaistuksia koventamalla. Perusja hoitotason työntekijät muodostavat näin työparin ensihoitoyksikössä.. – Nyt on toiminnan vakiinnuttamisen aika enkä ole edes pettynyt, vaikka ohjelmaan ei alan asioita tulisikaan. Henkilökuntaa on molemmissa organisaatioissa haja-asutusalueilla liian vähän. Sen jälkeen alkavat tulevan hallituksen ohjelmaneuvottelut. valtion tuottavuusohjelmasta luopumista oikeuslaitoksessa, poliisissa ja muissa kansalaisten turvallisuudesta huolehtivissa laitoksissa. huhtikuuta. Kuntien valtionosuuksien korottamista muun muassa siksi, että koulujen nykyinen oppilasja kouluterveydenhuollon lainvastainen tilanne saataisiin korjattua ja puututtua ennalta koulukiusaamiseen ja oppilaiden pahoinvointioireisiin. Suomessa opetusministeriön mukaan nuoria, joiden toiminnasta ei ole minkäänlaista tietoa, on noin tuhat ikäluokkaa kohti. Suomi tukee ikääntyneiden ihmisten kotona asumista, mikä lisää muun muassa tulipaloriskejä. EU:ssa vuonna 2009 yli kuusi miljoonaa nuorta – 14,4 prosenttia kaikista 18–24-vuotiaista – lopetti koulunkäynnin hankittekijä kansalaisille. Uuden asetuksen voimaan tulon jälkeen perustason työntekijän lisäksi ensihoitoyksikössä pitää olla myös terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut henkilöt. – Hyvä olisi, jos hätäkeskusuudistuksen loppuunsaattamisesta ja siihen liittyen myös viranomaisten yhteisestä kenttäjohtojärjestelmästä olisi maininta hallitusohjelmassa, koska ne vaativat toteutettavakseen rahaa. Oleellista on myös se, millaiseksi taloustilanne muodostuu ja millaisia tulevat olemaan tulevien vuosien budjettikehykset. Erityisen tärkeää on estää nuorten putoaminen koulutusputkesta ja parantaa nuorisotyöllisyyttä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan yli 65-vuotiaiden määrä on kasvussa. Poliisin ja pelastuslaitoksen tehtävien rajapintojen täsmentäminen tapahtuu eduskunnan hallintovaliokunnassa asiantuntijalausuntojen perusteella. Miten puolueenne mielestä onnettomuuksien ehkäisyä ja niihin varautumista tulisi entisestään terävöittää ja millainen rooli tässä on puolueenne mielestä pelastustoimella. Poliisin tehtäviä ei voida mielestämme siirtää pelastustoimelle, koska tällainen johtaisi pelastuslaitoksen henkilöstön työturvallisuuden vaarantumiseen. Vasemmistoliitto: Valtiolle selkeämpi rooli pelastustoimessa tuaan vain ylemmän perusasteen tai sitä alemman tason koulutuksen. Olemme esittäneet palomiehistön, alipäällystön ja operatiiviseen toimintaan osallistuvan päällystön osalta, jotka ovat olleet ammatillisen eläkeiän piirissä, eläkeiän palauttamista 30 päivänä kesäkuuta 1989 voimassa olleen eläkesäännön mukaiseksi eli 55. Kysymys on laaja, ihmisten osalta turvallisuus on monen sosiaalisen ja poliittisen tekijän summa. Julkisten tilojen vartiointia ja valvontaa lisäämällä saadaan torjuttua välittömiä turvallisuusuhkia, mutta väkivaltakäytöksen syitä näillä toimilla ei poisteta. lukien perustason ja hoitotason henkilökunta. Neljä vuotta sitten ohjelmaan kirjattiin ennätysmäärä pelastustoimen asioita, mutta nyt pelastusylijohtaja Pentti Partanen ei odota merkittäviä alan asioita hallituksen ohjelmaan. Pitäisikö viranomaisten välistä vastuuta tarkentaa ja toisaalta miten edesautetaan turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Ensihoitoyksikössä pitää olla 1.5. On luotava uskoa parempaan huomiseen ja vähennettävä lapsiperheiden köyhyyttä. Sosiaalija terveysministeriön antamassa asetuksessa todetaan, että voimaantuloajankohtaa ennen vuoden ajan toimineet perustason enSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö on huolissaan väestön ikääntymiseen liittyvistä paloturvallisuusja tapaturmariskeistä. Miten ennaltaehkäistään työtapaturmia, yksintyöskentelyn turvallisuusuhkia junissa, busseissa tai vaikka vanhusten kaatumisia kotona ja kadulla. Viime vuonna vastaavaan aikaan tulipaloissa oli kuollut 27 henkilöä. Ns
terveysasemat, emme kannata valtion omistusta. Kyllä pitäisi rajattuna perinteisiin toimijoihin. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa vastuu koko pelastusalan koulutuksesta, mukaan luettuna sopimuspalokuntalaisten tarvitsema koulutus. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion osallistua nykyistä enemmän turvallisuustoiminnan resursointiin myös kunnallisessa pelastustoiminnassa. Vähintäänkin yhtä tärkeitä ovat asenteet. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa selkeämpi rooli valtakunnallisen pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamisesta. Jos turvallisuustoimijoihin lasketaan mm. Siksi tärkeää on kyetä parantamaan työllisyyttä ja vähentämään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Valtakunnallisella tasolla valtiolla pitää olla johtava rooli. Tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus luovat turvallisuutta. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa selkeämpi rooli valtakunnallisen pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamisesta. Kyllä pitäisi. UUSI PELASTUSLAKI HYVÄKSYTTY Paljon uutta, mm. Ks. Viranomaisilla on oltava yhteistyöja tiedonvälitysvelvoitteita sekä yhteistyöhaluja. Pitäisikö viranomaisten välistä vastuuta tarkentaa ja toisaalta miten edesautetaan turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Niille on myös annettava riittävät resurssit. Katso ennakkotilausedut netistä! 117 € + alv 9 % SDP: Valtionapuja lisää pelastustoimeen Nykyinen roolijako toimii kohtalaisen hyvin, mutta määräajoin vastuunjakoa on aihetta päivittää. Pitäisikö puolueenne mielestä valtion ottaa vastuu koko pelastusalan koulutuksesta, mukaan luettuna sopimuspalokuntalaisten tarvitsema koulutus. Tärkeintä on, että apu tulisi nopeasti ja oikeaan paikkaan. Kunniamerkin vastaanottivat palomestari Markku Rissanen (kuvassa vasemmalta) – Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki; palomestari Arto Latvala – Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi; palomestari Raimo Rasijeff; paloesimies Jorma Wallendahr ja suunnittelija Martti Kurki – Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi.. Pitäisikö puolueenne mielestä kaikki turvallisuustoimijat olla yhteisessä omistuksessa eli valtiolla. • Pelastuslaki • Hallintolaki • Maankäyttöja rakennuslaki + paljon muita muutoksia Paloja rakennuslainsäädäntö 2011 Tilaa heti • puh. 3/2011 19 Miten puolueenne mielestä Suomesta saadaan tavoitteen mukainen Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Miten puolueenne mielestä onnettomuuksien ehkäisyä ja niihin varautumista tulisi entisestään terävöittää ja millainen rooli tässä on puolueenne mielestä pelastustoimella. Fyysiset mahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta rajallisia. • www.suomenkalenterit.. Tasavallan Presidentti myönsi viime itsenäisyyspäivänä viidelle ansioituneelle FRF-asiantuntijalle kunniamerkin Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan hyväksi tehdystä työstä. Kyllä pitäisi. Kyllä pitäisi. Viranomaisten välisessä poikkihallinnollisessa toiminnassa on edelleen parantamisen varaa. Nykyinen kehityssuunta on se, että viranomaistehtäviä siirtyy enenevässä määrin yksityisille vartiointiliikkeille. Kyse on kaikkien ihmisten, mutta korostetusti myös henkilöstön turvallisuudesta. Tätä kehitystä emme kannata. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. Kyllä, yleistä valtionapua korottamalla. On puututtava ennen kaikkea turvattomuuden syihin. Rikollisuutta on myös torjuttava tehokkaasti sekä huolehdittava keskeisten viranomaisten riittävistä resursseista. Pitäisikö puolueenne mielestä kaikki turvallisuustoimijat olla yhteisessä omistuksessa eli valtiolla. vastaus edelliseen kysymykseen
– Tärkeintä on, että nämä hyvät hankkeet saadaan lopulta viedyksi käytäntöön. – Siitä saamme toimivan työkalun myös kehittämiskeskusidean toteuttamiseksi. Valtakunnallista yhteistoimintaa rahoitetaan tasasuuruisin vuosimaksuin. Kumppanuushankkeen neljällä palvelualueella on käynnissä hankkeita, joita pelastuslaitoksista kootut työryhmät vievät eteenpäin. Toinen on terveydenhuoltolaki, jossa ensihoidon uudenlainen järjestäminen on haaste pelastuslaitoksille. 20 3/2011 P elastustoimessa kehitetään nyt voimakkaasti valtakunnallista yhteistyötä ja lisätään verkostomaisella toiminnalla alan kehittämistoimintaa. Sopimuspalokuntien toimintakyky vaihtelee kuitenkin alueittain. Jos katsotaan harvaan asuttujen ja väestöltään taantuvien alueiden turvallisuuspalvelujen ongelmia, en näe, että valtio voisi sinne tuoda joitakin uusia mahdollisuuksia. Tämä on pelastustoimintaa vahventava kehitys ja siitä on selvää hyötyä koko toiminnalle. Ensihoitoyksiköt muodostuisivat jatkossa perusja hoitotason työntekiPelastusjohtajien puheenjohtaja Olavi Liljemark tehostaisi työajan käyttöä Suoritteet ja resurssit kohdalleen Teksti ja kuva: Esa Aalto Olavi Liljemark johtaa pelastusjohtajien yhdistystä seuraavat kaksi vuotta. Jalkauttamiseen osallistuvat palvelualueilla toimivat henkilöt, mutta luonnollisesti myös ylin johto, eli pelastusjohtajat. Pelastusjohtajien puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut pelastusjohtaja Olavi Liljemark Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta pitää pysyväksi järjestelmäksi luotua kumppanuushanketta hyvänä alustana kehittää tulevaisuudessa pelastuslaitosten välistä toimintaa. Valmisteilla on myös ensihoidon pätevyyttä määrittelevä asetus, mutta lienee niin, että perustason työssä pelastajatutkinto on riittävä. Tarve on muun muassa uusista palokuntalaisista eikä väestörakenne mahdollista esimerkiksi uusien palokuntalaisten rekrytointia harvaan asutuilla alueilla. Kunnalliseen toimintaan sitouduttu Olavi Liljemark kiittelee Kuntaliiton antamaa tukea pelastuslaitosten yhteistyölle. Me tuotamme palveluamme kuntalaisille. Parhaimmat tulokset tulevat verkostomaisesti toteutettuina. – Toimintaan sijoitettavat työpanokset ovat vielä erikseen, joista vastaa henkilötyövoiman yhteistyöhön sijoittava laitos. Tarpeen mukaan voidaan käyttää erilaisia rahoituslähteitä ja tehdä yhteistyötä alan muiden toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa ja myös korkeakoulujen. Vuorokautinen työaika on nykyvoimin kustannustehokkain, mutta töitä on järjestettävä uudella tavalla. En näe tällä hetkellä ajankohtaisena keskustelua pelastustoimen muista järjestelytavoista. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensihoidossa on syntymässä hyvä kumppanuus sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten välillä. Toinen ajankohtainen asia on ympäristöministeriön valmisteltavana olevaan E1-rakennusmääräykseen annettu pelastuslaitosten yhteinen lausunto. Ajankohtaisin asia kumppanuushankkeessa on uuteen pelastuslakiin liittyvä palotarkastusten valvontasuunnitelma, jossa on yhtenäinen toimintaohje tehty hankkeen turvallisuuspalveluiden alueella. – Me olemme sitoutuneet kunnalliseen toimintaan ja kunnat ovat meidän isäntiämme. Toiminnan resursointi on lähitulevaisuuden keskeisin kysymys. Pelastustoimen kannalta ajankohtaisia asioita ovat eduskunnan viimetöinään hyväksymä pelastuslaki, joka voimaan astuessaan antaa erityisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn uusia työkaluja. Suuremmalla laitoksella on toki enemmän mahdollisuuksia sijoittaa resursseja kuin pienemmällä. Sopimuspalokuntien resursseja voitaisiin käyttää paremmin hyödyksi muina kuin päiväaikoina, mutta ykkösriskialueilla se ei ole mahdollista, koska niiden lähtövalmius ei riitä siihen. Pelastusopisto on keskeinen yhteistyökumppani ja pidemmällä aikavälillä toiminta voidaan sijoittaa myös sinne. Liljemark korostaa. Siinä korostetaan paloturvallisuuden huomioon ottamista puurakentamisessa muun muassa automaattisten sammutusjärjestelmien avulla. Kuntaliitto antaa tästä aikanaan suosituksen ja tarkastusmaksut on tarkoitus ottaa käyttöön yhtenäisesti koko maassa vuoden parin kuluessa. 20 3/2011. – Sen ovat nyt pelastusjohtajat hyväksyneet ja seuraavaksi Kuntaliiton lakiosastolla selvitetään lakiin kirjatun maksullisuuden taksaperusteita
On myös otettava aktiivisempi rooli turvallisuuspalvelujen tuottajana. Työtehtäviä voidaan myös järjestellä siten, että kaikissa tehtävissä ei tarvita savusukelluskelpoisuutta. – Kysymys on erityisesti siitä, miten töitä järjestellään vuorokauden eri aikoina. – Tässä on pohdittava myös sitä, onko meidän palvelukokonaisuutemme oikea nyky-yhteiskunnan tarpeisiin. – Myös uusi laki mahdollistaa alueiden yhdistymiset. Tavoitteena on saada resurssit ja suoritteet paremmin kohdentumaan. Kokonaispalkkausjärjestelmässä on huomioitu erilaiset työajat ja haitat. Alueet ovat kuitenkin erilaisia ja erilaiset tehtävästä sopivat tietyille alueille. Näin ei ole kaikkialla. Väestön terveystaso nousee muutoinkin jatkuvasti, miksi siis ei myös paloalalla työskentelevien. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että alan työaika on kilpailukykyinen. – Koko työurakysymys on pelastusalalla vielä alkutekijöissä. Kuntaliiton linjauksen turvallisuusvaikuttajan roolista näen hyvänä, sillä se tuo meitä myös lähemmäs peruskuntia, joista aluelaitoksen alkuvuosina olemme etääntyneet. Yhteistyötä tehdään laajasti, operatiivisessa toiminnassa ja muutoinkin. Työaikaa kehitettävä Alan yksi tärkeimmistä kysymyksistä on poikkeusluvin tehtävä vuorokautinen työaika. – Epäkohta tässä on vahvuuksien tasajako koko vuorokauden aikana. Sitten on erilaisia muita tehtäviä, yhtenä esimerkkinä Etelä-Savon alueella toteutettu kotisairaanhoito, joita voidaan ottaa mukaan pelastuslaitoksen toimintaan. Toimintakykyä ei olla alentamassa Olavi Liljemark ei kuitenkaan hyväksy väitettä, että uusittavalla toimintavalmiusohjeella oltaisiin alentamassa palokuntien vahvuuksia ja toimintakykyä. 3/2011 21 Turvallisuuspalvelut Tukipalvelut Pelastustoimintapalvelut Kärkihankkeita 2011 Uusi pelastuslaki ja valvontasuunnitelma Virkapukuhankinnat Uusi E1 ja puurakentaminen Työkykyhanke Helsingin hanke Pirkanmaa, V-S ja K-S hanke Tilanneja johtokeskukset, kuntien häiriötilanteiden tukeminen Operatiivinen Johtamisjärjestelmä(P3, P3) + palokuntastatistiikka Hätäkeskustoiminnan kehittäminen Pronto, henkilöstön perustietojen päivittäminen Yhtenäiset taksat Ensihoitopalvelut Ensivasteen kustannusrakenne Terveydenhuoltolain ja –asetuksen vaikutusten tilannekuvan ylläpito Virkaja toiminimikkeiden yhtenäistäminen jöistä. Onko isommista alueista hyötyä. Päiväaikaan tarvitaan isommat vahvuudet, mutta ongelmaksi muodostuvat jo nyt pienet resurssit. – Nykyinen eläkeikäjärjestelmä alkaa alalla vaikuttaa täysimääräisesti vuoden 2015 jälkeen. Työura-ajatteluun pitää henkilön itsensä myös sitoutua ja hakea yksilöllisiä ratkaisuja, joissa myös uudelleen koulutuksella on merkittävä asema. – Jos työaikaa lyhennetään 42 viikkotyötunnista ja lisätään samassa suhteessa henkilötyövuosien määrää, se lisää kustannuksia. Valmistelussa olevan toimintavalmiusohjeenkin avulla työvoiman käyttöä voidaan pohtia uudella tavalla. – Uusia työtehtäviä fyysisesti rajoittuneille henkilöille on onnistuttu aika hyvin löytämään ja uudelleen koulutuksen avulla tilannetta voidaan entisestään parantaa. Yhteistoimintaverkosto on jaettu neljään palvelualueeseen, jonka tämänhetkiset kärkihankkeet esitellään kaaviossa. Työkyvyttömyyseläköitymistä en näe myöskään suurena ongelmana varhe-maksujen osalta, sillä työkyvyttömyydestä johtuvaan eläköitymiseen rima on kuitenkin korkealla. Uskon edelleen hätäkeskustoiminnan tehokkuuteen ja ovathan ne selvästi korkeammalla tasolla toimivia kuin aikaisemmat kunnalliset hälytyskeskukset. Nykyisiä resursseja ei voida enää juurikaan vähentää. Hän myös korostaa, että työvoiman tarve on erilainen eri alueilla riippuen palvelukysynnästä. – Hyvä olisi, jos jo peruskoulutuksessa käytäisiin läpi erilaisia mahdollisuuksia myöhemmässä työurassa. On olemassa pieniä asemia, joissa tehtäviä ei ole niin paljon, että tasajako olisi perusteltua. Uusien viestintäkanavien käyttöönottokin on välttämätöntä, kuten esimerkiksi sosiaalisen median. – Mutta keskeisiä asioita ovat hyvä työilmapiiri, työterveyshuollon mukana olo sekä joustavat järjestelyt erityisesti työajoissa. Olavi Liljemark sanoo pelastusjohtajien pitävän tarpeellisena kehittää työaikamekanismia, jossa resursointia voidaan kohdentaa paremmin palvelukysyntää vastaavaksi. Puheet alemmasta eläkeiästä pitäisi hänen mielestään jo unohtaa. On kuitenkin selvää, että nykyisin resurssein nyt tehtävä työaika on kustannuksiltaan edullisin. Työkyvyn alentumaa Olavi Liljemark ei koe tällä hetkellä suureksi ongelmaksi pelastuslaitoksissa. Esimerkiksi kotija vapaa-ajan tapaturmissa uusi valvontasuunnitelma antaa paremmat mahdollisuudet kohdentaa valistusta ja Terveydenja hyvinvointilaitoksen aluekohtaisia tilastotietoja kannattaa käyttää hyödyksi nykyistä paremmin. – Niitä ei vähennetä, vaan kohdennetaan nykyistä paremmin. – Hätäkeskuksilla on niille laissa määrätyt tehtävät. Myös palkkaus on keskeistä työajan järjestelyissä. Olavi Liljemark sanoo, että nykyinen 22 aluelaitoksen määrä ei ole kiveen kirjoitettu, mutta jos muutoksia halutaan, pitää osoittaa, eri hyötynäkökohdat. Tukipalveluiden palvelualuetta vetää pelastusjohtaja Erkki Hokkanen Etelä-Karjalasta, turvallisuuspalveluiden palvelualuetta vetää pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudeltamaalta, ensihoitopalveluiden palvelualuetta vetää pelastusjohtaja Tero Mäki Pohjanmaalta ja pelastustoimintapalveluiden palvelualuetta vetää pelastusjohtaja Simo Tarvainen Keski-Suomesta.. Tästä on päästävä yksimielisyyteen henkilöstön kanssa. – Ne ovat syntyneet omista tarpeista, kuten meillä, jossa alueen isot riskit huomioiden on päädytty miehittämään keskus ympärivuorokautisesti. Me tarvitsemme alalle uutta työvoimaa. Hätäkeskusuudistukseen liittyvää viranomaisten yhteistä kenttäjohtojärjestelmää Liljemark pitää hyvänä asiana, johon pelastustoimen on helppo sitoutua. Yöajasta ei ole juurikaan poisotettavaa. Kuluva vuosi on tässä mielessä tärkeä, sillä valmistelut tehdään nyt kahden vuoden kuluttua alkavaa toimintaa varten. – Vilkkaammilla paikoilla töitä riittää eikä niihin ole paljoakaan uutta tuotavaa. Hätäkeskusuudistusta pelastusjohtajat pitävät Liljemarkin mukaan voittopuolisesti toimivana eikä joihinkin pelastuslaitoksiin perustetuilla viestija johtokeskuksilla ole hänen mukaansa mitään tekemistä hätäkeskustoiminnan kanssa. Kuten kumppanuusverkostosta voidaan huomata, me teemme jo nyt aivan perustavaa laatua olevaa yhteistyötä ja nykyiset laitosten rajat ovat vain hallinnollisia rajoja
H iljainen vaihe ydinvoimalan sijoituspaikkakunnan suhteen on jatkunut jo aika pitkään, mutta pian pitäisi alkaa tapahtua. Säteilyturvakeskuksen mukaan turvallisuuden kannalta vakituisten asukkai22 3/2011 Lapissa ja Jokilaaksoissa varaudutaan ydinvoimalaan Väestömäärät eri etäisyyksillä mahdollisesta tulevasta ydinvoimalasta Simossa. Silloin Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja Kemi– Tornio -alueen kehittämiskeskus kertovat ydinvoimalahankkeen taloudellisista vaikutuksista ja valmistautumisestaan hanketta varten. Euroopassa monen ydinvoimalan suojavyöhykkeellä asuu jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä. 22 3/2011 Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakuntapäätöstä odotellessa Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Lapin pelastuslaitos ovat kumpikin omalla tavallaan varautuneet paikkakunnalle mahdollisesti tulevaan ydinvoimalaan. Viimeisimmän Fennovoiman helmikuisen tiedotteen mukaan päätöstä on kuitenkin vielä mahdollista siirtää, jos lisäselvityksiä tarvitaan. Vuonna 2000 STUK lisäsi ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan vaatimuksiin ohjeen, jonka mukaan pysyvien asukkaiden määrä suojavyöhykkeellä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Fennovoima on luvannut ilmoittaa vuoden 2011 alkupuoliskolla, valitseeko laitospaikaksi Pyhäjoen vai Simon. Ne antoivat myös Fennovoimalle tarkempaa tietoa seutukuntien palveluista ja elinkeinoelämästä. Ari Soppela ja Sanna Leiviskä ovat valmistelleet turvallisuussuunnittelua uuden ydinvoimalan varalta.. lo paikkakunnalle on suuri haaste kuitenkin ennen kaikkea pelastusviranomaisille. Ohje oli ensisijassa tarkoitettu ohjaamaan kaavoitusta Loviisassa ja Eurajoen Olkiluodossa, joissa ydinvoimalaitosten viiden kilometrin suojavyöhykkeellä asuu vakituisesti muutamia kymmeniä ihmisiä. Ydinvoimalan mahdollinen tuden määrä ei enää ole este voimalaitoksen rakentamiselle. Tammikuussa valmistuivat selvitykset molemmista seutukunnista. Simossa suojavyöhykkeen siTeksti: Riitta Ahonen Kuvat: Olli-Pekka Rissanen, Mainosstudio Opale Simo vai Pyhäjoki
Asuintaajamien läheisyyden ja suurehkon asukasmäärän vuoksi Lapin pelastuslaitos on osallistunut erityisen tiiviisti sekä ympäristövaikutusten arviointiin että kaikkiin kaavoitusvaiheisiin ydinvoimamaakuntakaavasta laitospaikan asemakaavoitukseen. Jokilaaksojen pelastuslaitos suhtautuu tässä vaiheessa paikkakunnalle mahdollisesti tulevaan ydinvoimalaan kuin ison rakennushankkeen edistymiseen. Olemme jo nyt varautuneet riskianalyyseissa laitoksen tuloon ja tehneet suunnitelmat hankkeen resursoinneista, mikäli voimala sijoittuu alueellemme, toteaa riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö. Tuotamme myös rakennushankkeen ajalle asiantuntijapalveluita. – Teemme ja toteutamme ydinvoimalan käytön aikaiseen toimintaan liittyvät tarkat suunnitelmat ja harjoitukset rakennushankkeen aikana. Lapin pelastuslaitos on laatinut kattavan lausunnon ydinvoimalaitoshankesuunnitelmaan Työja elinkeinoministeriölle ja pyrkinyt kehittämään asiantuntijuutta muun muassa osallistumalla asiaa koskeviin seminaareihin, tutustumalla ydinvoimalapaikkakuntien paikalliseen pelastussuunnitteluun sekä seuraamalla Loviisa 09 -harjoitusta ItäUudenmaan pelastuslaitoksella ja STUK:ssa. Ydinvoimalan rakentamislupa tulee kuitenkin vasta noin vuoden 2015 paikkeilla, jolloin pelastuslaitosten alustavien pelastussuunnitelmien on viimeistään syytä olla valmiina, sanoo Vilkamo. Ydinvoimalan mahdollinen tulo paikkakunnalle on suuri haaste kuitenkin ennen kaikkea pelastusviranomaisille.. 3/2011 23 sällä asuu yli 3000 vakituista asukasta, Pyhäjoella 500. Nopeat päätökset tarpeen Toimistopäällikkö Olli Vilkamo Säteilyturvakeskuksesta arvioi, että Simon ja Pyhäjoen tämän vaiheen pelastussuunnitelmilla ei ole vaikutusta Fennovoiman päätökseen siitä, kummalle paikkakunnalle ydinvoimala sijoitetaan. Suunnittelu eri aikaan Pyhäjoen Hanhikivi on noin 20 kilometrin etäisyydellä Raahen keskustasta lounaaseen, Simon Karsikko noin 12 kilometrin etäisyydellä Kemin keskustasta kaakkoon. Siinä on haaste, mikä Jokilaaksojen ja Lapin pelastuslaitoksilla on nyt edessä. Meille on muodostunut kokonaiskäsitys siitä, mitä turvallisuustyö meidän osaltamme olisi, jos ydinvoimala tulisi Simoon, sanoo valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitokselta. He tuottavat ne vain eri aikaan. Lapin pelastuslaitos ja Jokilaaksojen pelastuslaitos ovat varautuneet tulevaan toisistaan poikkeavalla tavalla. Molemmat pelastuslaitokset ovat samaa mieltä varautumisen ja suunnittelun sisällöstä. Keskeisenä tavoitteena on ollut luoda edellytykset uskottavalle pelastussuunnittelulle, jos se tulee ajankohtaiseksi. – Pelastusviranomaisten on osoitettava, että simolaisten, kemiläisten tai pyhäjokilaisten turvallisuus voidaan taata yhtä hyvin kuin loviisalaisten tai eurajokilaisten, toteaa Säteilyturvakeskuksen tiedottaja Risto Isaksson Säteilyturvakeskuksen Alaralehdessä 2/2010. – Meidät on toivotettu tervetulleeksi ydinvoimaosaajien joukkoon. – Näyttää, että Simon kohdalla pelastussuunnitelmien valmistelu on lähtenyt vahvasti liikkeelle ja ottanut myös oikeita askeleita. Viesti on, että he pystyvät siihen ja haluavat tehdä sen
Nopeita pelastustoiminnan päätöksiä on tehtävä, mikäli vakava onnettomuus uhkaa ydinvoimalaitosta. Keskeiset asutuskeskukset on saatu kokonaisina suojavyöhykkeelle. Lopullinen ja yksityiskohtainen pelastussuunnitelma laaditaan myönteisen päätöksen tultua rakennuslupavaiheessa suojavyöhykkeelle ja varautumisalueelle, sanoo Leiviskä. Kaavoitus onnistunut Riskienhallintapäällikkö, rakentamistekniikan DI Sanna Leiviskä aloitti työt vuosi sitten Lapin pelastuslaitoksella Torniossa ja toi osaamisensa mukaan ydinvoimalahankkeen varautumistiimiin. Asukasmäärä suojavyöhykkeellä tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa kasvaa entisestään eikä loma-asutus vaikeuttaa pelastustoiminnan edellytyksiä. Sinä aikana ei odoteta vakavaa päästöä, sillä uusissa reaktorilaitoksissa on erittäin vahvat suojarakennukset ja vakavan onnettomuuden hallintajärjestelmät, joilla radioaktiiviset aineet pidätetään niin, ettei onnettomuuspäästöä synny, sanoo Vilkamo. – Odotukset kaavoituksen suhteet ovat, että kaavoituksella ei vaikeuteta entisestään pelastustoimen edellytyksiä selviytyä velvoitteistaan. Annamme oman asiantuntijuutemme kuntien hallinnoimiin ydinvoimalaprojekteihin. Evakuointi on tarpeen myös, jos ydinvoimalaitoksen valmiusorganisaatio ilmoittaa laitoksen olevan yleishätätilassa. Syytä on varautua myös ihmisten yllätykselliseen käyttäytymiseen. – Keskeistä onnistumiselle on avoin ja asiallinen tiedottaminen asukkaille miten toimitaan vaaratilanteessa. Olemme osallistuneet kuntien ydinvoimalastrategiatyöryhmiin ja tuemme Pyhäjokea ja Raahea. Lapin pelastuslaitoksen ydinvoimalaitoshanketta koskevassa lausunnossa Työja elinkeinoministeriölle vuonna 2009 kerrottiin, että suunnitellulle alueelle on toteutumassa kaksi toisistaan riippumatonta tieyhteyttä. – Olemme aidon kiinnostuneita hankkeesta ja lähtökohtana on, että me selviämme haasteista. Olemme käyneet puhelinkeskusteluja Satakunnan pelastuslaitoksen vastaavan toimijan kanssa. Nopea evakuointi ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeellä tulee toteuttaa, jos arvioidaan olevan mahdollisuus hyvin merkittävään radioaktiivisten aineiden päästöön ympäristöön. Ydinvoimalaitos ei erikseen maksa yhteiskunnan toteuttamaa pelastustoimintaa. – Suojavyöhykkeen liikennemääräksi evakuointitilanteessa on arvioitu noin tuhat henkilöautoa. Vastaavia sovelluksia on nyt jo käytössä muissa tarkoituksissa ja kustannuksiltaan ne eivät ole kokonaiskustannuksiin nähden kohtuuttomia. Pelastussuunnittelussa on varauduttava myös tilanteeseen, jossa useat epäedulliset tekijät toteutuvat yhtä aikaa. Lopullista ydinvoimalan sijoituspäätöstä odotellessa varma on kuitenkin se, että siinä vaiheessa kun tieto ydinvoimalapaikkakunnasta tulee, suurin työ valituksi tulleella ehdokkaalla on vasta edessäpäin. Lisäksi olemme tavanneet Itä–Uudenmaan pelastuslaitoksen, Fennovoiman ja muuta väkeä asian tiimoilta. Osa ei lähde omatoimisesti liikkeelle ja toisaalta nekin lähtevät, joilla ei ole tarvetta, eli toimitaan vastoin viranomaisohjeita. Immuuniksi ei silti saa tulla, vaan on aina osattava reagoida, jos hälytys tulee. Oma merkitys on silläkin, että esimerkiksi metsäteollisuuskaupunki Kemissä on eletty vuosikymmenet keskellä monia riskejä. Kaavoitusta suojavyöhykkeen välittömään läheisyyteen tulee välttää. Noin 3000 asukkaan suojavyöhykkeellä kuljetus tarvitaan noin 500–1200 henkilölle ja 15 kilometrin alueella noin 4000–8000 henkilölle. Noin 70–80 prosenttia evakuoitavista arvioidaan käyttävän omia ajoneuvoja. Suojavyöhykkeeseen sisällytettiin kaavoituksessa kolme taajamaa, jotka rajoittuivat suojavyöhykkeeseen, mikä käytännössä tarkoittaa kuutta kilometriä. Suurin työ edessäpäin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö on odottavalla kannalla. Esimerkiksi kiertävät kaiutinautot vaativat suuria henkilöstöja kalustoresursseja. Hälytykset eivät kuulu ollenkaan sisätiloihin noin 1–2 kilometrin alueella. Siksi varautuminen vaatii lisähälyttimiä ja varmentavia hälytysjärjestelmiä. Lepistön mielestä täytyy muistaa, että ennen kuin ydinvoimala käynnistyy, on vuosien työ, ja sinä aikana ehtivät ihmiset vaihtua. Perinteisten hälytysjärjestelmien lisäksi erityisesti suojavyöhykkeillä tulisi ottaa käyttöön nykytekniikan uusia sovellutuksia. – Evakuoinnin neljän tunnin tavoiteaika on asetettu mitoitusarvo. On suunniteltava kuljetussuunnittelu, evakuointi neljän tunnin aikana sekä alueen eristäminen. – Tämä on prosessi, joka matkan varrella täydentyy. Siksi järjestelmän tulisi olla kaksisuuntainen ja seurannan kannalta automaattinen. – Olemme osallistuneet kaavatilaisuuksiin, antaneet lausuntoja kaava-asiassa ja osallistuneet YVA-selvityksen tekoon. Hälytyksen perillemenon varmistamiseksi tarvitaan hajallaan olevan asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen käyttöön asuntokohtaisia hälyttimiä. Luottamuksen luominen viranomaisiin tärkeää Lapin pelastuslaitoksen palopäällikkö Heikki Laitinen Torniosta pitää ratkaisevan tärkeänä kulkuyhteyksien laatua ja kuntoa. Liikkeelle lähdettiin siitä, että suojavyöhyke ei voi mennä asutuskeskuksen halki. Nyt väestön varoittamisessa on varauduttu lähinnä teollisuuden vaarallisten aineiden onnettomuuteen. Se mahdollistaa sen, että pelastustoiminnan ja evakuoinnin vaativa toiminta voidaan turvata paremmin huomioiden vallitsevat tuuliolosuhteet sekä mahdolliset rajoitukset tiestön käytöstä. Esimerkiksi sateisessa säässä evakuoiminen voi olla tarpeen laskeumasektorilla noin 10 kilometrin etäisyydelle asti, mutta siihen tulee varautua koko 20 kilometrin varautumisalueella. Lisäksi tiestöä käyttävät evakuointiin tarvittavat ajoneuvot, voimalaitoksen henkilöstö ja pelastuslaitoksen ja yhteistyöviranomaisten ajoneuvot, sanoo valmiuspäällikkö Ari Soppela. Muut tehtävät liittyvät säteilynvalvontaan, ilmoituksiin, viranomaisten ja väestön hälyttämiseen ja suojelutoimenpiteisiin. Kaikki tärkeimmät kaavoitukseen liittyvät tavoitteet on saavutettu. 24 3/2011 Pelastussuunnitelman laatiminen edellyttää johtokeskuksen perustamista ja pelastustoiminnan johtajan ja tehtävien määräämistä. Jos evakuointia ei pystytä toteuttamaan esimerkiksi äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi, tulee suojautua mahdollisimman hyvin sisätiloihin ja ottaa jodiannos. Yksi kysymys onkin, että kenen vastuulla ovat lisäjärjestelmien hankinta ja kustannukset. Olemme tässä vaiheessa pyrkineet verkostoitumaan aktiivisesti ja osallistuimme myös ydinturvallisuusseminaariin viime syksynä, sanoo Lepistö. Tapahtuma-ajalla on myös merkitystä eli tapahtuuko onnettomuus virkaaikana vai loma-aikana. Tärkeä olisi siksi luoda luottamus viranomaisiin sekä turvallisuuden tunne jo hankevaiheessa, sanoo Soppela. – Liikenneväylät pitää suunnitella niin, että ne mahdollistavat evakuoinnin ja pelastuslaitoksen liikkumisen, Laitinen sanoo. 24 3/2011 Ydinvoimalaprojekti on työllistänyt Jokilaaksojen riskienhallintapäällikkö Jari Lepistöä.. – Päätöksenteko perustuu vallitsevaan tilanteeseen ydinvoimalaitoksella sekä arvioon sen kehittymisestä ja päästön mahdollisuudesta. – Hälytystiedon vastaanoton varmistaminen ja mahdollisen evakuoitumiskäskyn toteutuminen ovat evakuoitumisen seurannan kannalta avainasioita
Suurissa kaupungeissa pääosan tieverkosta pitämisessä liikennöintikelpoisena vastaavat kaupungit. Ehkä valtaa sentään ei ole kaapattu. Kokonaismaanpuolustuksen johtaminen on valtakunnan poliittisen johdon ja ensisijaisesti siviilihallinnon tehtävä. YTS:ssa korostetaan perustellusti julkisen hallinnon organisaatioiden ja palvelujen järjestämisen tapojen muutosten huomioimista varautumisessa ja kriisijohtamisessa. Turvallisuuskomitea vetämään kokonaismaanpuolustusta V altioneuvosto teki 16.12.2010 periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Asiakirjan keskeinen sisältö on kuvaus yhteiskunnan elintärkeiden tehtävien hoidon työnjaosta ja perusteista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa. Hän jopa kärjistäen toteaa sotilaiden tehneen vallankaappauksen. Strategiassa on edelleen liian vahva usko valtion hallinnon merkitykseen ja asioiden varmistamiseen valtion antamilla ohjeilla. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilanne kuva järjestelyjen kehittämisessä tulisi lähtökohdaksi ottaa pelastusalueiden ja kaupunkien yhteiset tilannekeskukset, jotka tarvittaessa palvelevat valtion hallinnon kaikkia tasoja ja myös elintärkeitä tehtäviä hoitavia yrityksiä. Oikein ymmärrettynä strategiassa esitetyt elintärkeät toiminnat sisältävät valtiollisen itsenäisyyden säilyttämiselle ja kansalaisten selviytymiselle kaikissa oloissa välttämättömät tehtävät. Sairastuneet, loukkaantuneet ja myös sotatoimissa haavoittuneet sotilaat hoidetaan kuntien tai kuntayhtymien vastuulla olevissa sairaaloissa kaikissa oloissa. Alueja paikallishallinnon raja normaaleissa toiminnoissa on nykyisin hyvin hämärä. YTS:ssa on myös ymmärretty, että elintärkeiden tehtävien hoitamiseen tarvitaan valtion lisäksi merkittävää kuntien, yritysten ja järjestöjen panosta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostetaan aiempaa enemmän kuntien roolia elintärkeiden tehtävien hoidossa. 3/2011 25 Vieraanamme Kirjoittaja Jouko Sillanpää on Vantaan kaupungin valmiuspäällikkö. Yritysten mukanaolo viranomaisten valmiussuunnittelussa ja -harjoituksissa on onnistuneen varautumisen edellytys. Perusteltua olisi siirtää kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen vastuu puolustusministeriöltä pääministerin alaiselle turvallisuuskomitealle, jonka sihteeristön vetovastuu olisi valtioneuvoston kansliassa. Esimerkiksi tietojärjestelmien ylläpidossa ja telepalveluissa valtio ja kunnat ovat vahvasti riippuvaisia alan yritysten toimintakyvystä. Suuret keskuskaupungit asioivat usein suoraan ministeriöiden kanssa. Erityisesti suuret maakuntien ja työssäkäyntialueiden keskuksena toimivat kaupungit ovat alueensa merkittävimpiä julkisen vallan toimijoita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteisen vesilaitoksen tarjoamaa laadukasta vettä tarvitsevat juotavakseen presidentti, ministerit ja kenraalit. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia voidaan ymmärtää siviilialojen ja puolustusvoimien yhteisistä toimista koostuvan kokonaismaanpuolustuksen ohjausasiakirjaksi. YTS:ssa yhteiskunnan seitsemäksi elintärkeäksi toiminnaksi määritellään: valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS), edelleen määritellään yhteiskunnan kansalaisille elintärkeät toiminnat. Turvallisuuskomiteaan tulisi ministeriöiden virkamiesjohdon lisäksi nimetä asiantuntevat kuntien, yritysten ja järjestöjen edustajat. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on hyvä tietopaketti perehtymisessä suomalaisen yhteiskunnan varautumiseen selviytymään kaikenlaisista mahdollisista ja mahdottomista uhkatilanteista.. Kuntien yhteistyössä hoitamat pelastuslaitokset huolehtivat pelastustehtävistä kaikissa oloissa ja ovat vakavissa poikkeusoloissa tarvittavan väestönsuojelutoiminnan keskeinen osa. Päätöksellä korvattiin vuonna 2006 hyväksytty yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia. Aikaisempi nimi yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista kuvasi paremmin asiakirjan sisältöä ja tarkoitusta. Strategiassa ei kuitenkaan esimerkiksi valmiussuunnittelun yhteensovittamisen ja häiriötilanteiden tilannekuvan ylläpitämisen vastuita esitettäessä ole riittävästi huomioitu valtion aluehallinnon ohentumista ja todellisten alueellisten vastuiden epämääräisyyttä. Entinen valtiosihteeri Risto Volanen on julkisesti ilmaissut huolensa sotilaiden liian suuresta roolista turvallisuusasioissa. Valtion johtamista ja sotilaallista puolustusta lukuun ottamatta kansalaisen tarpeiden näkökulmasta kunnilla on keskeinen rooli elintärkeiden tehtävien hoidossa
Pelastusalan piirissä keskustellaan jatkuvasti oman ylemmän korkeakoulututkinnon tarpeesta. Ylemmän amk-tutkinnon suorittanut voi puolestaan hakea tämän lisäksi tehtäviä, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Pelastusalan henkilöstön korkeakouluopintojen nykyinen laajuus on johtanut voimakkaaseen päällystötehtävissä työskentelevien koulutustason nousuun. Ammattikorkeakoulututkinnot määriteltiin lainsäädännöllisesti alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi. Jatko-opiskelijaksi siirtymiseen pitäisi löytyä kannustavat järjestelmätason puitteet, ja jossa tämä siirtymä ei olisi pelkästään sen varassa, minkälaisia aiempien opintojen hyväksilukuja tiedekorkeakoulut tapauskohtaisesti myöntävät. Opinnoissa käytetään myös paljon verkkopedagogiikkaa. Myös pelastuslaitokset – opiskelijoidemme tulevat työnantajat – joutuivat uuden tilanteen eteen. Umpiperiä ei pidä rakentaa Koska koulutuksellisia umpiperiä ei pidä rakentaa, on seuraava kehitysvaihe varmistaa erityisesti ylemmän amk-tutkinnon suorittaneiden jatko-opintomahdollisuudet tiedekorkeakouluissa aina ylimpiin akateemisiin oppiarvoihin saakka. Mutta tämä onkin jo yleistä koulutuspolitiikkaa. Päällystön koulutustaso noussut tuntuvasti Teksti: Pekka Rantala, vs. Jos asiaa ajatellaan työmarkkinoiden näkökulmasta, näyttää nykyinen opiskelijan yksilöllisiä valintoja korostava ja eri toimialojen opiskelijoita yhdistävä käytäntö varsin toimivalta. Ensimmäiset insinööri (AMK) -tutkinnon suorittaneet valmistuivat keväällä 2003. Opisto myös valmistelee ja esittelee opetussuunnitelman ammattikorkeakoulun rehtorille hyväksyttäväksi. Muutos oli raju, kun aiemmasta kolmen lukukauden tutkinnosta tehtiin seitsemän, jopa kahdeksan lukukauden tutkinto. Sen jälkeen tutkinnon on opiskellut 245 henkilöä. Taloudellisesti ajateltuna järjestelmä on myös pelastusalan kannalta ihanteellinen – ammattitai tiedekorkeakoulu maksaa kustannukset. Ammattija tiedekorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen arvo työmarkkinoilla saattaa toki olla erilainen – ei vähiten sen vuoksi, että yliopistoilla ja tiedekorkeakouluilla on historiaa, statusta, resursseja ja mainetta siinä mitassa, josta ammattikorkeakoulut voivat vain unelmoida. Toimiva nykykäytäntö Insinööri (AMK) -tutkinto antaa kelpoisuuden muun muassa niihin julkisiin virkoihin ja tehtäviin, joihin vaaditaan esimerkiksi ”soveltuva korkeakoulututkinto”. Työelämän näkökulmasta on myös perusteltua odottaa, että päällystötason tehtävissä olevien oppineisuuden ja asiantuntijuuden kasvu luo edellytyksiä myös entistä paremmin pelastuslaitosten sisäisen elämän ja ulkoisten palveluiden kehittämiseen. Sopimus oli välttämätön sen vuoksi, että todistuksenanto-oikeus on amk-lainsäädännön mukaan vain ammattikorkeakouluilla. rehtori, Pelastusopisto Kuva: Esa Aalto 26 3/2011 ”Taloudellisesti ajateltuna järjestelmä on myös pelastusalan kannalta ihanteellinen – ammattitai tiedekorkeakoulu maksaa kustannukset.”. Piti arvioi da minkälaisia ammatillisia valmiuksia insinööri (AMK) -tutkinnon suorittaneilla on, ja minkälaisiin tehtäviin heitä kannattaa rekrytoida. Ne avartavat ajattelua, antavat uramotivaatiota ja luovat perspektiivejä erilaisiin ajan ilmiöihin. Joka kerta näiden vuosien aikana opetussuunnitelma on hyväksytty sellaisenaan opiston esittämässä muodossa. Toki näiden perustehtävätkin ovat voimakkaasti yksinkertaistaen erilaiset: yliopistoilla ja tiedekorkeakouluilla tutkimus, ammattikorkeakouluilla työelämän asiantuntijoiden kouluttaminen. Kun asia sidotaan historialliseen kehityskaareen, tulkinta ilmiön merkityksestä syvenee. Osa on hakeutunut tiedekorkeakoulujen maisteriopintoihin, mutta selvästi suurempi joukko on löytänyt opinpolkunsa seuraavan vaiheen vuonna 2005 lainsäädännöllisen aseman saaneista ammattikorkeakoulujen ylemmistä korkeakoulututkinnoista. 26 3/2011 V iimeisin merkittävä rakenteellinen muutos alamme henkilöstön koulutusjärjestelmässä tapahtui vuosituhannen vaihteen aikoihin, kun silloinen pelastustoimen päällystötutkinto kehitettiin insinööri (AMK) -tutkintoon johtavan palopäällystön myötä ammattikorkeakoulututkinnoksi. Heistä noin 85 prosenttia työskentelee tällä hetkellä pelastustoimen palveluksessa. Työnantajat saavat virkavaaleihin pelastusalataustaisia hyviä hakijoita, samoin työntekijöille tutkinnot ovat väylä vaativiin uusiin tehtäviin. Näin kelpoisuusmielessä aika on ajanut ohi tiedekorkeakoulujen yksinoikeuden ylempiin korkeakoulututkintoihin. Pidentyneet opinnot edellyttivät uudenlaista asennoitumista myös opiskelijoiltamme. Pelastusopiston ja Savonian yhteistoimintasopimuksen mukaan palopäällystön koulutusohjelma on Savonia-amk:n koulutusohjelma, mutta sen opetuksesta vastaa lähes täysin Pelastusopisto. Monet jatko-opintoihin lähteneet ovat antaneet arvoa myös sille, että ylemmät amk– opinnot kokoavat – yliopistojen maisteriohjelmien tapaan – opiskelijoita hallintoja toimialarajojen yli, jolloin opinnoissa syntyy aivan uudenlaisia keskusteluasetelmia ja erilaista ongelmanratkaisun tarvetta. Pelastustoimi reagoi tuolloin viimeisten toimialojen joukossa 1990-luvun alkuvuosina syntyneen uuden ammattikorkeakoulujärjestelmän mahdollisuuksiin. Yhteistyö Savonian kanssa Pelastusalalla ratkaisuksi muodostui yhteistyö Kuopiossa ja Pohjois-Savossa toimivan Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnot ovat aina itseisarvoisesti tärkeitä asianosaisille. Lähiopetukset ovat keskittyneet viikonloppuihin, jotta opiskelijoiden ei ole myöskään tarvinnut ottaa virkavapauksia tämän vuoksi. Opiskelijoiden valintoihin on vaikuttanut se, että amk-oppilaitosverkko on varsin tiivis ja opinnot on voitu tehdä lähes aina kotoa käsin ilman aikaa vievää matkustamista opiskelupaikkakunnalle. Korkeakouluopetuksen aloittaminen oli työläs vaihe Pelastusopiston johdolle ja opettajille. Jokainen itseään kunnioittava silloinen opistoasteen oppilaitos, kuten teknilliset oppilaitokset, kauppaoppilaitokset ja terveydenhuolto-oppilaitokset, liittyi tai liitettiin syntyneiden monialaisten ammattikorkeakoulujen osaksi, ja niiden tutkinnoista muodostettiin ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia. Huomattavan suuri osa insinööri (AMK) -tutkinnon palopäällystön koulutusohjelmassa opiskelleista on jatkanut omaehtoisesti opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon asti
Johtokeskusautossa on myös monitoimilaite väritulostusta, kopiointia sekä skannaamista varten. Ajoneuvossa työskentelevien henkilöiden määrä vaihtelee, myös sidosryhmien ja viranomaisten riippuen onnettomuustilanteen mukaan. Onnettomuuspaikan ja sen ympäristöä on mahdollista tarkkailla ajoneuvon sisältä säämastossa olevalla dome-kameralla. Auton sisällä on lisäksi kaksi dome-kameraa, joilla voidaan välittää kuvaa ja ääntä esimerkiksi viranomaisyhteistyö neuvottelusta onnettomuuspaikalta pelasTeksti: Esa Aalto Kuvat: Matti Honkanen, Jukka Ekholm, Kimmo Kaisto Pelastusopiston johtokeskusauto Uusi johtamisen opetusväline Isossa kuvassa vankkurimuodostelma ja pienessä tilannekuvaa auton ulkonäytössä 27 asteen pakkasessa.. Uutta Pelastusopiston kehitystyössä on virtuaalinen johtamissimulaattori sekä uudet johtoja johtokeskusauto. Uusi johtokeskusauto vastaa myös niihin haasteisiin, joita konseptin kehittämiseksi tulee pelastuslaitoksista. Johtokeskusauton informaatiojärjestelmä on suunniteltu tukemaan johtamistoimintaa kaikissa tilanteissa. Samanlainen johtokeskusauto on valmistumassa Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. Istuimet ovat turvallisia ja ergonomisesti oikeanlaisia. Uusimmassa johtokeskusautossa on neljä varsinaisia tietokoneella varustettua työpistettä, lisäksi on takaosan kokoustila. Autojen ja johtamissimulaattorin suunnitteluun ovat osallistuneet Honkasen ohella vanhempi opettaja Tapio Neuvonen ja ATKsuunnittelija Timo Rissanen. Johtamissimulaattorista ja johtoautoista johtamistaitoja Johtokeskusautossa on viisi työpistettä ajoneuvon takaosassa olevassa neuvottelutilassa sekä neljä työpistettä auton etuosassa niin sanotussa johtamistilassa. Suunnittelussa on huomioitu työskentelymukavuus. Oma aggregaatti takaa, että sähköä riittää. Tämän toiminnan avulla haluttuun näyttöön saadaan kuva valitusta tietokoneesta. Punaisen valon käyttö johtamistilassa edesauttaa, että näkökyky säilyy hyvänä liikuttaessa päivänvalosta hämärään sisätilaan. Pelastusopiston johtoautossa käytetään SMART Technologiesin tekniikkaa. Heille on omat verkkoyhteysvalmiudet ja myös suojakatos tarpeen vaatiessa. 3/2011 27 Pelastusopistossa käytössä oleva johtokeskusauto antaa hyvät valmiudet opiskella johtamista sekä muun muassa johtamisessa tarvittavaa tilannekuvan ylläpitämistä. Ilmastointi ja lämmitys ovat itses-täänselvyyksiä autossa, jossa pelastusjohto joutuu usein työskentelemään pitkään ja tauotta vai-keissa olosuhteissa. Johtokeskusautossa on huomioitu myös muut onnettomuuspaikalla toimivat, kuten poliisi ja muut yhteistoimintaviranomaiset. Valaistuksen väri on harkittu tarkkaan. Ulos ajoneuvon takatilaan on sijoitettu sääkestävä näyttö, jota hyödyntäen pelastustoiminnan johtaja voi antaa tehtäviä esimerkiksi joukkueenjohtajille tai pitää tiedotustilaisuuden. P elastusopiston päällystöopetusyksikön yliopettaja Matti Honkanen kertoo, että Pelastusopisto pyrkii kehittämään jatkuvasti koulutusta sekä oppimisympäristöä käytännön vaatimuksia vastaaviksi. Autoa suunniteltaessa on otettu huomioon myös henkilöstöhuolto. Tiedot tallennetaan verkkotallennusjärjestelmään (NAS), joka jakaa tiedostot verkossa yhteiskäyttöön. Kosketusohjatut LCDpaneelit Tekniikkaa suunniteltaessa on ajatuksena ollut, että tietoja voidaan käsitellä ja tarkastella kaikilla työpisteillä seinille sijoitettujen lcd-paneelien kautta, joista osassa on kosketusohjaus. Eri tietokoneiden näytöllä oleva kuva voidaan kytkeä kaikkiin lisänäyttöihin 4x4-videomatriisin avulla. Se voidaan varustaa tietokoneilla, jotka saadaan liitettyä samaan tietoliikenneverkkoon
Johtopaikkojen välillä on reaaliaikainen yhteys. – Kosketusnäytön avulla tilannekuvaa pystytään paremmin käsittelemään Notebook-sovelluksen avulla. 28 3/2011 tustoimen johtokeskukseen. Simulaattorin suunnittelun lähtökohta on ollut, että opiskelijoilla on tilaisuus oppia työelämässä tarvittavia asioita mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavassa ympäristössä. Johtamissimulaattori on virtuaalinen oppimisympäristö, jossa on käytetty tietotekniikkaa, tehosteita ja todellisia onnettomuuksia vastaavia tilannekuvauksia. Hän istahtaa johtoauton pelastustoiminnan johtajan tuolille ja kytkee tietokoneen päälle. Tilanteen kannalta tärkeät dokumentit ja tilannekatsaukset saadaan jatkojalostettua ja jaettua eri viranomaisille yhteisen tilannekuvan avulla. Johtamissimulaattori on virtuaalinen oppimisympäristö, jossa on käytetty tietotekniikkaa, tehosteita ja todellisia onnettomuuksia vastaavia tilannekuvauksia. Pelastustoiminnan johtamistaitojen oppimiseen on Pelastusopistolla kehitetty simulaatio-opetusta ja siihen liittyvää virtuaalista toimin. Tiedonsiirtoa eri toimijoiden kesken voidaan testata ja tutkia. Vaikka toimijoita on paljon, pysyy kokonaiskuva tehokkaasti hallinnassa yhteisen tilannekuvan avulla. Pian johtoauton takaseinän kosketusnäytöllä näkyvät tilannepäiväkirja, lehdistötiedote, kohdekorttija pohjakaaviokuva, joita Honkanen käyttää kosketusnäytöllä. Verkossa tapahtuvassa simulaatioharjoituksessa yhteistoimintaharjoitus ja siihen liittyvät simulaatiot on mahdollista jakaa Internetin välityksellä. Tilanteen edetessä vanhaa tietoa ei tarvitse pyyhkiä pois, tiedot voidaan tallentaa ja tarvittaessa ottaa uudestaan käyttöön. Johtamissimulaattori Simulaatio-opetuksen tavoitteena on pelastustoimen johtamisTilannekuvan välittämiseen eri muodostelmien ja viranomaisten välillä käytetään Webextai Bridget-sovellusta. Tilannetieto ajan tasalle Pelastustoiminnan johtajan on helppo pitää esikunta tilannetietoisena. Kosketusnäyttöjen avulla käytetään muun muassa PeKe-, Firestudio-, Notebook-, Wordja Excel-pohjaisia sovelluksia. Korostaminen ja valmiiden symbolien käyttö on helppoa, kertoo Honkanen. Johtoautossa on pelastustoimen johdon käyttöön suunnitellut ja toteutetut kosketusnäytöt. Ajoneuvossa on sääasema ja GPS-toistin, jolla saadaan Virveja matkapuhelimille sekä käsipaikantimille sisätilapeitto. Oppilaitoksen tehtävänä on kehittää ja hakea oppimista tukevia uusia tapoja sekä testata ja läpikäydä tositilanteita kustannustehokkaasti, toteaa Timo Rissanen. Harjoitustilanteiden viestinnässä käytetään viranomaisradioverkkoa. Tilannekuvaa voidaan pitää yllä ja samalla käydä videoneuvottelua eri toimijoiden välillä. Viranomaisverkon käyttö ei ole sidottu olinpaikkaan, harjoitukseen osallistutaan tarvittaessa omilla toimipaikoilla. taidon oppimisen edistäminen. Tilannekuvan välittämiseen eri muodostelmien ja viranomaisten välillä käytetään Webextai Bridget-sovellusta. Ajoneuvokäyttöön tarkoitettu digiviritin mahdollistaa teksti-TV:n ja hätätiedotteiden sekä uutislähetyksien seuraamisen matkalla kohteeseen ja onnettomuuspaikalla. Sovellukset mahdollistavat dokumenttien, tilannekuvan jakamisen sekä videoneuvotteluyhteyden muodostamisen. Koska erilaisia, perinteisiä tietokoneohjelmia on käytetty hyödyksi johtokeskusautossa, on investointi taloudellisesti edullisempi ja käytettävyys helpompaa, yliopettaja Matti Honkanen kertoo
He navigoivat tietokoneruudulla ohjelman ohjeiden mukaan ja välittävät näkemästään tietoa johdolle. Myös karttoja käytetään hyödyksi toiminnassa. Tällä tavoin järjestystä koulutuksesta on saatu hyviä kokemuksia. Edustus Suomessa: Suunniteltu hengitysilmapullojen turvalliseen ja nopeaan täyttöön. CLICKMATE™ TW154 on helposti jälkiasennettavissa nykyisiin täyttöasemiin, suoraan täyttöletkuun tai kaksoispakattujen pullojen täyttöön. Näihin kohteisiin laaditaan erilaisista onnettomuuksista simulaatioita eri johtamistasoille. Kuvia ja karttoja apuna Erilaisia onnettomuustyyppejä voidaan esittää simulaattorissa ja auton eri näytöillä, jolloin pelastustoiminnan johtaja pystyy päätöksensä tueksi seuraamaan tilannetta ja sen kehittymistä. Simulaattoriharjoituksen etu on, että harjoitus voidaan toistaa lukemattomia kertoja samanlaisena. Johto rakentaa tilannekuvaa saadun tiedon pohjalta. – Pyrimme kuvaamaan eri puolilla Suomea erityisesti paikkoja, jotka tiedetään niin sanotuiksi riskikohteiksi. Virtuaaliympäristössä käytännön harjoituksista sekä teoriasta ammennettua tietoa voidaan soveltaa turvallisesti. 3/2011 29 taympäristöä. Se voidaan toteuttaa myös niin, että harjoitukseen osallistuvat ovat eri paikkakunKLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ Oy Colly Company Ab Puh. Liitos sekunneissa hengitysilmapulloihin. Lisäksi simulaatiomenetelmällä voidaan luoda sellaisia harjoitteita, joita ei ole mahdollista mallintaa harjoitusalueella. Ei käsin kiertämistä KLIKKAA liitin kiinni ! Tapio Neuvonen (vas.) ja Matti Honkanen ovat olleet mukana kehittämässsä uutta johtokeskusautoa. Tilannetta johdetaan joko manuaalista johtamistapaa tai tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. www.colly.. 3/2011 29. +358 (0) 29 006 150 Fax +358 (0) 29 006 1150 www.weh.com e-mail: sales @colly.. nilla, tarvittaessa eri organisaatioiden edustajia liittyy mukaan harjoitukseen. Virtuaalitoimintaa Johtamisharjoituksessa opiskelijat näkevät virtuaaliympäristössä tilanteen vain omasta perspektiivistä. Toimintaympäristönä ovat johtamissimulaattori ja johtoautoissa erilaiset laitteet ja ohjelmistot
Sopimushenkilöstön miehittämien yksiköiden ensiminuuttien johtaminen on selvityksen mukaan varmistettu osittain tai kattavasti 14 pelastustoimen alueella yksikönjohtajavarallaolojärjestelmällä. Sopimushenkilöstöstä valtaosa on hälytettävissä ympäri vuorokauden. Sopimushenkilöstön ja heidän toimintansa osuus pelastuslaitosten toimintamenoista on 66 miljoonaa euroa vuodessa eli 18,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Palosuojelurahaston rahoittamassa Palokuntasopimukset Suomessa -hankkeessa selvitettiin sopimuspalokuntien ja sopimushenkilöstön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. Myös kustannusten kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. Selvityksen mukaan alueellisten pelastuslaitosten toimintamenot ovat yhteensä 360 miljoonaa euroa vuodessa. SSPL:n Isto Kujala selvitti Suomen palokuntasopimukset Alhainen kustannustaso yllätti. Kahdella alueella suunnitellaan varallaolojärjestelmän käyttöönottoa. Yhtä sopimushenkilöä kohti kustannukset ovat noin 4500 euroa vuodessa. Sopimuspalokuntien aiheuttamat kokonaiskustannukset pelastuslaitoksen toimintamenoista vaihtelevat Helsingin 1,8:n ja Kainuun 43,9 prosentin välillä. Suurimmat sopimuspalokuntien aiheuttamien kustannusten erät ovat henkilökohtaiset palkat 24 miljoonaa euroa, paloasemakiinteistöjen vuokrat 17 miljoonaa ja sopimuskorvaukset 11 miljoonaa euroa. Summa sisältää toiminnan kokonaiskustannukset. Suomen pelastustointa hoitaa käytännössä 14606 sopimushenkilöä tukeutuen 732 paloasemaan sekä 4000 operatiiviseen toimintaan koulutettua ammattipalomiestä 103 ympäri vuorokauden päivystävällä paloasemalla. Vaihtelu selittyy alueiden erilaisella palokuntarakenteella, toimintakulttuurilla, riskeillä ja tavoilla järjestää valmius. Hälytyksiä Suomessa on yhteensä noin 110000 vuodessa. Raportissa esitetyt kustannustiedot eivät ole suoraan vertailtavissa eri alueiden välillä muun muassa erilaisten korvausten määrittelyperusteiden takia. Valtakunnallista kattavaa yhdenmukaisuutta ei ole. Sirpaleista sopimustoimintaa Raportin perusteella Suomen pelastustoimen sopimusperusteinen osa on sirpaleinen. – Monin paikoin käytössä on yhä kuntalähtöinen järjestelmä. Ensiminuuttien johtamisen varmistamisessa on myös suuria eroja. Isto Kujalan mielestä sopimuspalokuntatoimintaa määrittelevät käsitteet pitäisi tehdä yhdenmukaiseksi. Eri pelastuslaitokset ovat tehneet palokuntasopimukset eri perustein. 30 3/2011 Teksti & kuva: Esa Aalto Taulukot: SSPL:n raportti S uomen Sopimuspalokuntien Liiton selvitys palokuntasopimuksista Suomessa osoittaa, että sopimuspalokuntatoiminta ei ole kustannuksiltaan niin mittavaa kuin on kenties etukäteen luultu. Henkilökohtaisten palkkojen yhteissumma sisältää kaikki palkkamenot maksatuskustannuksineen ja on palokuntalaista kohti 252 euroa kuukaudessa. Jatkuvassa asemapäivystyksessä on noin 900 ammattipalomiestä. Palokuntien sopimuskorvaukset eivät ole suoraan vertailtavissa myöskään pelastusalueen sisällä, koska kaikkien palokuntien osalta korvaukset eivät muodostu samoista tekijöistä. Selvityksen laatija, SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala pitää sopimuspalokuntien toimintaa kustannustehokkaana tapana tuottaa pelastustoimen palveluja. SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalan selvitys oli ensimmäinen kerta, kun koko maan sopimuspalokuntatoimintaa selvitettiin näin laajasti. Palkkaa maksetaan Isto Kujalan mukaan 8600 sopimuspalokuntalaiselle
– Kielii siitä, että kyse on kustannustehokkaasta toiminnasta. Palokuntasopimukset Suomessa – sopimusten selvittämishankkeen loppuraportti löytyy sähköisessä muodossa osoitteessa www.sspl.fi. Etelä-Savo 11.02 2.495 22.6 80 475 11. MILJ. Kymenlaakso 30 1 5 36 932 9. Kanta-Häme 9.235 1.561 16.9 50 370 7. Länsi-Uusimaa 44 1 45 890 3. Oulu-Koillismaa 15.772 3.98 25.2 180 917 22. Keski-Suomi 16.302 5.439 33.4 132 666 12. Etelä-Karjala 25 4 4 33 585 10. Länsi-Uusimaa 27.219 2.948 10.8 66 000 3. – Monin paikoin on myös esimerkiksi työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat sovittu suullisesti, mutta ne ovat jääneet kirjaamatta sopimuksiin. Helsinki 50.177 0.886 1.8 59 048 2. – Tässäkin yhteydessä voi todeta, että erilaisuus alueiden välillä on luonnollista, mutta vertailtavuus on tärkeätä. Pohjanmaa 14 21 35 887 16. EUROA %-TOIM. Kanta-Häme 23 6 2 31 430 7. Hankkeen toimesta toivottiin, että ennen aluekäyntiä pelastuslaitoksen toimesta olisi kerätty ennakkoon mallitaulukkoon kustannustiedot valmiiksi lähetetyn ohjeen mukaisesti. PELASTUSLAITOSTEN TOIMINTAMENOT 2009 JA SOPIMUSPALOKUNTIEN JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET PELASTUSLAITOS TOIM. MENOT MILJ. Satakunta 17.508 4.833 27.6 94 755 14. Palokuntasopimukset Suomessa -selvittämishanke on osa käynnissä olevaa pelastustoimen konsernitilinpäätöshanketta. 3/2011 31 – Tätä varten olisi syytä perustaa valtakunnallinen työryhmä selvittämään asiaa, hän ehdottaa. Kainuu 6.068 2.662 43.9 295 736 21. Pohjois-Karjala 11.122 2.186 19.7 84 077 19. Kainuu 2 7 9 152 21. Päijät-Häme 19 3 22 507 8. Lappi 31 1 32 600 YHTEENSÄ 505 207 20 732 14 606 Sopimuspalokunnat 732 kpl Hälytyskelpoiset 14 606 henkilöä Henkilöitä keskimäärin 20 / palokunta Taulukko 1 139 LUKU II Sopimukset ja kustannukset koko maan osalta LUKU II Sopimukset ja kustannukset KOKO MAAN OSALTA Sopimukset ja kustannukset koko maan osalta LUKU II 140 LUKU II Sopimukset ja kustannukset KOKO MAAN OSALTA Kerättävä tieto ja keräämistapa perustui hankkeen ohjausryhmän käsitykseen kerättävästä tiedosta, sen tarpeesta ja sen luotettavasta hankintatavasta. Pirkanmaa 28.464 3.175 11.2 59 902 13. Oulu-Koillismaa 4 18 22 450 22. Kujalalle tuli selvitystä tehtäessä yllätyksenä se, että sopimuspalokunnista pelastuslaitoksille aiheutuvat kustannukset eivät olekaan kovin suuret. Pilottikäynnin yhteydessä (Varsinais-Suomi, Tampere ja Itä-Uusimaa) tämän tiedon saanti koettiin välttämättömäksi. EUROA SOP. Helsinki 15 15 483 2. Pohjois-Karjala 5 19 2 26 480 19. Etelä-Savo 14 16 30 600 11. HENK. Lappi 14.086 4.03 28.6 122 122 YHTEENSÄ 359.724 65.484 Koko Suomen osalta pelastustoimen toimintamenoista 18,2 % on sopimushenkilöstön ja toiminnan aiheuttamia. Raportin julkistamistilaisuudessa pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi yhdenmukaisuuskeskustelua kannattavan alalla käydä. Itä-Uusimaa 41 5 46 556 5. KUST. Itä-Uusimaa 8.224 1.483 18.0 32 229 5. Kolmella alueella – Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla – sopimuspalokuntatoiminnan vaikutus talouteen oli hyvin tiedossa. Jokilaaksot 10.355 4.272 41.3 177 991 20. Etelä-Pohjanmaa 8 21 29 820 15. – Se osoittaa, että sopimuspalokuntatoiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat huonosti tiedossa pelastuslaitoksissa. – Toivoisin, että pelastuslaitoksissa oltaisiin aidosti kiinnostuneita alueen sopimuspalokuntatoiminnasta ja keskusteltaisiin toiminnasta esimerkiksi vuosittain. Keski-Pohjanmaa 7.15 2.005 28.0 117 955 17. Kustannuksia ei ole selvitetty Sopimuskäytäntöjä selvittäneessä työssä kustannukset nousivat työn edetessä esille. Kymenlaakso 13.465 2.12 15.7 58 886 9. Isto Kujala sanoo niiden olevan tärkeän asian, mutta selvittelyssä myös vaikeammin toteutettavissa. Selvityksessä tuli hänen mukaansa esille myös sopimuksiin liittyviä alueellisia eroja, joista olisi tarpeen ottaa hyviä käytäntöjä yleisesti noudatettaviksi. MENOISTA KUSTAN./PALOK. Varsinais-Suomi 28.321 4.14 14.6 55 944 6. Vastuukysymysten selkeyden takia ne olisi syytä myös sopia kirjallisesti. Keski-Uusimaa 22.174 1.253 5.6 41 760 4. Etelä-Karjala 9.638 2.183 22.6 66 154 10. Päijät-Häme 13.746 1.71 12.4 77 707 8. Karsin vielä raportinteon ulkopuolella Uudenmaan ja Helsingin alueiden toimintamenot pois, mutta sittenkään kustannukset eivät olleet suuret. Keski-Uusimaa 27 3 30 572 4. Keski-Pohjanmaa 3 14 17 434 17. Varsinais-Suomi 69 5 74 1262 6. Pirkanmaa 45 7 1 53 834 13. Pohjois-Savo 7 23 1 31 684 18. Jos esimerkiksi palokuntien vahvuudet alkavat huolestuttavasti laskea, niihin voidaan ajoissa puuttua. Keski-Suomi 16 23 2 41 1 083 12. Pohjois-Savo 15.619 3.586 23.0 115 692 18. Taulukko 8 3/2011 31. Pohjanmaa 9.42 3.09 32.8 88 276 16. 127 LUKU II Sopimukset ja kustannukset koko maan osalta LUKU II Sopimukset ja kustannukset KOKO MAAN OSALTA Sopimukset ja kustannukset koko maan osalta LUKU II 128 LUKU II Sopimukset ja kustannukset KOKO MAAN OSALTA PALOKUNTIEN, PALOASEMIEN JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PELASTUSLAITOS VPK-SOPIMUSPALOKUNTA SIVUTOIMINEN PALOASEMA TYÖPAIKKASOPIMUSPALOKUNNAT PALOKUNNAT YHTEENSÄ SOPIMUSHENKILÖSTÖ 1. – Esimerkiksi Kaakkois-Suomen alueen pelastuslaitoksissa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, sopimuspalokuntatoiminnasta on hyvin huolehdittu ja sovittu. Satakunta 50 1 51 831 14. Toivottavaa olisi myös, että tällainen resurssien seuranta muodostuisi säännölliseksi, tietoa päivitettäisiin ja se olisi yleisesti nähtävillä. EUROINA 1. Ennen aluekäyntiä ennakkoon pelastuslaitoksille lähetetty tiedonkeruuohje on tämän loppuraportin liitteenä 1 ja mallitaulukko liitteenä 2. Jokilaaksot 13 11 24 534 20. Etelä-Pohjanmaa 14.639 5.448 37.2 187 870 15
Tukena on valtakunnallinen mediakampanja. Palokunnat asettavat itse määrällisen tavoitteensa tapahtumaviikolle. 9.– 15. Myös tähän haetaan muutosta. Hankkeen on tarkoitus tarjota palokunnille jatkossa työvälineitä positiiviseen ulkoiseen viestintään ja vapaaehtoisten sitouttamiseen palokuntatoimintaan. 32 3/2011 V iikolla 19 leimahtaa, lupaa palokuntien järjestämän Täyttä toimintaa -tapahtumaviikon iskulause. Elämyksiä – kynnys matalaksi SPEKin palokuntatoiminnan projektikoordinaattori Timo Sovanen kiertää maalis-huhtikuussa kaikilla pelastustoimen alueilla innostamassa henkilöstöä uusien jäsenten rekrytoimiseen. Elämykselliset kokemukset syntyvät toimintaradoista, jotka sisältävät muun muassa alkusammutusta, paineilmalaitteiden kokeilua, korkean paikan harjoittelua, kuorma-auton renkaan moukarointia ja ensiapua. Ideana on järjestää ihmisille elämyksellisiä kokemuksia ja matala kynnys tutustua palokuntatoimintaan. toukokuuta järjestettävään elämykselliseen tapahtumaviikkoon huipentuu rekrytointikampanja, jonka avulla etsitään uusia palokuntalaisia vapaaehtoispalokuntiin. – Tapahtuma liittyy vuonna 2006 alkaneeseen hankkeeseen, jolla pyritään lisäämään vapaaehtoispalokuntalaisten jäsenmäärää. Palokuntatoimintaa tuodaan esille myös yhteistyöllä Pelastajat-tv-sarjan kanssa. – SPEKillä on valmiita toimintarastimalleja, mutta ohjelman voi rakentaa myös mieleisekseen, joten ohjelma vaihtelee palokunElämysviikko houkuttelee vapaapalokuntalaisia – rekrytointikampanja kohottaa VPK:n imagoa Munamiehestä vpk:lainen Teksti: Marianne Mäkitalo Kuvat: Laura Riihelä ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 32 3/2011. Tapahtumaviikon alkuun paneva voima on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin palokuntatoiminta. Näin samalla on mahdollisuus hankkia uusia sopimustai osa-aikaisia palokuntalaisia. Kevään aikana rekrytointisuunnitelmat laitetaan laajasti käytäntöön. – Osallistua voi joko koko viikoksi tai vaikka vain päiväksi. Silloin tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hälytysosastojen kuormitus oli merkittävästi kasvanut, ja 87 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti palokuntansa tarvitsevan uusia jäseniä, kertoo projektipäällikkö Riikka Ahopelto SPEKistä. Ahonen määrittelee pitkän aikavälin tavoitteeksi, että viiden vuoden kuluttua prosentti vaikutusalueen asukkaista olisi palokuntien jäseniä. – Samalla teetimme tutkimuksen VPK:n imagosta, joka osoittautui vanhanaikaiseksi
Ilmoittautuminen tapahtumaviikkoon on parhaillaan käynnissä. Tutustu samalla tuotevalikoimaamme, josta löydät kattavan valikoiman alan ammattikirjoja, kiinteistöjen opasteita, väestönsuojelumateriaalia ja koulutusaineistoa. Päivän jälkeen 65 henkilöä innostui sopimuspalokuntatoiminnasta, 54 henkilöä kävi savusukelluskurssin ja 42 henkilöä ensivastekurssin. Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi Marraskuussa vuonna 2009 pidetty tapahtumapäivä houkutteli Joensuussa paikalle parisen tuhatta kävijää, pääasiassa lapsiperheitä. 65 henkilöä innostui sopimuspalokuntatoiminnasta. – Paitsi että tapahtuman myötä palokuntatoiminta virkistyi, saimme sen avulla myös turvattua pelastustoimen valmiutta ja parannettua pelastustoimintaa, arvioi palomestari Lari Parkkinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Lisätietoa Täyttä toimintaatapahtumaviikosta osoitteesta www.palokuntaan.fi Joensuussa pidetty Päivä paloasemalla -tapahtuma oli onnistunut. Aira Samulinin kanssa teemavuoden haastekampanjan lähettiläänä toimiva Putous-tv-sarjasta tuttu Munamies, näyttelijä Riku Nieminen, osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja tilittää VPK:lle 42 tuntia Tuntitili.fi-nettipalvelun avulla. alv. Ylipalomies (takana) Markku Tuovinen opastaa sammuttimen käytössä. Suojele itseäsi – Kodin turvaopas on kaikille sopiva turvallisen elämän käsikirja, joka opastaa ehkäisemään erilaisten vaaratilanteiden syntymistä sekä toimimaan hädän hetkellä oikein. spek.fi. Ensiapu, alkusammutus ja muut tärkeät kansalaistaidot soveltuvat arkipäivän onnettomuuksien lisäksi kaikkiin yhteiskunnallisiin turvallisuustilanteisiin, myös poikkeusoloihin. – Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus tarttua haasteeseen ja kokeilla vapaaehtoistyötä myös Tuntitili-palvelun kautta lahjoittamalla tunteja vapaaehtoistoimintaan, kuten esimerkiksi Munamiehen tavoin palokuntatoimintaan, Riikka Ahopelto vinkkaa. SUOJELE ITSEÄSI JA MUITA www.spek.fi Turvallisen elämän käsikirja Koko A5 115 sivua Hinta 9,00 €, sis. Selkeä teksti ja havainnollinen kuvitus helpottavat soveltamaan kirjan tietoja käytäntöön. Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Lista osallistuvista palokunnista julkaistaan lähempänä tapahtumaviikkoa. Kirjaa voi käyttää myös turvallisuuskoulutukseen. Vapaaehtoisia on mukana suuressa osassa pelastustoimen tehtävissä. Vapaaehtoisissa palokunnissa on mukana tällä hetkellä aktiivisina jäseninä yli 30000 suomalaista. Kirjassa on myös ohjeita, miten toimia onnettomuusja hätätilanteissa ennen kuin ammattiapu saapuu paikalle. Etenkin pienissä kunnissa tarve on merkittävä, Sovanen toteaa. 3/2011 33 takohtaisesti, Sovanen sanoo. – Ilman vapaaehtoisia ei olisi mahdollista tarjota koko Suomea kattavia pelastustoimen palveluja. – Aikaisemmin rekrytointikampanjan aikana palokunnat ovat järjestäneet toiminnallisia rasteja sisältäviä Päivä paloasemalla -tapahtumia ja esimerkiksi Joensuussa onnistuttiin samalla hyvin rekrytoimaan uusia palokuntalaisia, hän jatkaa. Suojele itseäsi ja muita puoli sivua pysty.indd 1 4/5/2011 2:43:02 PM. Palokunnat ilmoittautuvat tapahtumaviikolle ensisijaisesti oman alueensa pelastusliittoon. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin 09 4761 1300, telefax 09 4761 1400 Suojele itseäsi ja muita keskittyy arkielämän onnettomuuksien sekä varsinkin kotija vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Se on tarpeellinen esimerkiksi asuintalojen turvallisuudesta ja omatoimisesta varautumisesta vastaaville. Tilaa kätevästi verkkokaupasta, verkkokauppa
Voidaan puhua yksilönäkökulmasta (person approach) tai järjestelmänäkökulmasta (system approach). Tämä näkökulma johtaa usein myös siihen, että virheet irrotetaan niiden ympäristöstä, kontekstista, jolloin virheistä oppiminen jää vajavaiseksi. Vaikka viipaleissa onkin reikiä eli puutteita tai häiriöitä, näistä ei yleensä ole haittaa, koska toimintajärjestelmän toisen osan vahvuudet riittävät paikkaamaan toisen puutteet. Tällöin mallissa ajatellaan, että epätoivotut tapahtumat mahdollistuvat kun toimintajärjestelmän eri osissa olevat kriittiset tekijät eli viipaleiden reiät osuvat kohdakInhimillisistä virheistä resilienssiin – turvallisuuden hallinnan tulevaisuuden haasteet Teksti: Minna Päivinen, yli-insinööri, dos. Todellisuudessa suojausjärjestelmilläkin on puutteensa ja häiriönsä. Sääntöpohjaista toimintaa tarvitaan tavanomaisten, usein toistuvien ongelmatilanteiden hallinnassa. Ideaalitilanteessa suojausjärjestelmät olisivat täysin varmoja ja täydellisiä. Ajatellaan, että inhimilliset virheet johtuvat laiminlyönneistä, osaamattomuudesta tai huolimattomuudesta. Turvallisuuden edistämiseen pyritään myös jo tapahtuneiden onnettomuuksien tutkimisella ja erilaisilla ennakoivilla analyyseillä, kuten läheltä pititai vaaratilanneraportoinnilla. Tehtaalla tapahtuneen allaspadon murtumisen takia ympäristöön pääsi yli miljoona kuutiota myrkyllistä, syövyttävää ja matalasti radioaktiivista lietettä. On kuitenkin mahdollista, että joissakin tilanteissa tai tapahtumaketjuissa juustoviipaleiden reiät osuvat kohdakkain. Jo muutaman päivän kuluttua tapahtumasta Unkarin hallituksen edustaja esitti vuodon syyksi inhimillistä virhettä. Organisaation turvallisuuden varmistaminen ja kehittäminen ovat kaikenlaisen suunnittelun peruslähtökohtia. Miksi onnettomuuksia tapahtuu ja kuinka voimme niitä estää. 34 3/2011 M edian onnettomuusuutisissa lukee usein hyvinkin pian tapahtuman jälkeen, että onnettomuuden syyksi epäillään inhimillistä virhettä; näin myös Unkarissa viime syksynä tapahtuneen alumiinitehtaan myrkkyvuodon uutisoinnissa. Erityyppisiä virheitä tarkastelemalla voidaan toimintajärjestelmiä kehittää turvallisemmiksi. Tietoon perustuvassa toiminnassa virheitä sattuu jo tavoitteen asettelussa, jolloin niitä on vaikea itse huomata. Tietopohjaisessa toiminnassa tekijä analysoi tilannetta ja pyrkii toimimaan uudessa, ennakoimattomassa tilanteessa. Reikäjuustomallissa ajatellaan, että toimintajärjestelmän eri osiin kohdistuvat suojausjärjestelmät ovat kuin emmentaljuuston viipaleita. Turvallisuuden hallintaan on olemassa useita siihen liittyviä keinoja, joilla virhetoimintojen mahdollisuuksia pyritään vähentämään. Virheet eivät saa vaarantaa turvallisuutta Systeemisen, toimintajärjestelmän ominaisuuksia tarkastelevan, mallin taustalla on käsitys siitä, että virheitä ja häiriöitä tapahtuu. Suojausjärjestelmien pääasiallisena tavoitteena on suojata sekä ihmisiä, omaisuutta että ympäristöä. On totta, että ihmiset tekevät virheitä. Nopea vetoaminen inhimilliseen virheeseen jättää asian tarkastelun pinnalliseksi. Näitä ovat esimerkiksi koulutus, perehdyttäminen, työohjeet, työlupakäytännöt, turvallisuusohjeet, läheltä piti -tilanteiden analysointi ja tilanteista oppiminen, poikkeustilanteissa toimimisen ohjeet ja tilanteiden harjoittelu. Nämä voivat olla sekä eteenpäin suuntautuvia (ennaltaehkäisyn näkökulma) tai taaksepäin katsovia, jolloin usein selvitetään jo tapahtunutta vahinkoa. Tarkasteluihin liitetään usein inhimillisen virheen näkökulma. Tämän tarkastelutavan tausta-ajatuksena on myös, että vaaratapahtumalle ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan ne kehittyvät olosuhteiden ja tapahtumien yhteisvaikutuksista. Useita ihmisiä kuoli ja loukkaantui. James Reason on jaotellut inhimilliset virheet taito-, sääntötai tietopohjaisiin virheisiin. Kun asiaa pohditaan laajemmin, on selvää, ettei onnettomuuden syiden selvittäminen useinkaan tapahdu muutamassa päivässä. Systeemisessä mallissa erilaiset suojausjärjestelmät ovat keskeisessä roolissa. Taitopohjaisella toiminnalla tarkoitetaan rutiinitöiden tekemistä, työt sujuvat ilman erityistä miettimistä. Inhimillinen toiminta ja siihen liittyvät päätökset perustuvat moneen samanaikaiseen asiaan; havainnointiin, osaamiseen, muistamiseen jne. Yleensä käytetään erilaisia syy–seurausketjujen analyysejä. Tukes Onnettomuuden syyksi epäillään inhimillistä virhettä... Se vaatii tapahtumien syvällisempää tarkastelua niin teknisestä, inhimillisestä kuin organisatorisestakin näkökulmasta. Usein voimme ennakoida vaaroja ja riskejä ja soveltaa olemassa olevaa tietoa uusiin tilanteisiin ja kokonaisuuksiin. Taitotason virheitä ovat esimerkiksi jalan lipsahdus väärälle polkimelle tai kahden lähekkäin olevan kytkimen painaminen samanaikaisesti. 34 3/2011. Mallia käytetään kuvaamaan toimintajärjestelmän eri osien vaikutuksia tapahtumien kulkuun ja lopputuloksiin. Inhimillisen virheen kautta ajatukset usein kuitenkin ohjautuvat ajattelemaan yhden tai muutaman ihmisen toimintaa sen sijaan, että asiaa mietittäisiin laajemmin. Sääntötason virheitä ovat esimerkiksi säännön unohtaminen tai väärin muistaminen, kuten vaikka kahden liikennemerkin sekoittaminen. Ihmiset ovat joustavia, ajattelevia ja erilaisiin tilanteisiin sopeutuvia. Onnettomuuksien syntymistä ja ennaltaehkäisyä voidaan tarkastella useilla tavoilla. Mallissa on peräkkäin useita juuston viipaleita, jotka kuvaavat esimerkiksi organisaatiotekijöitä, olosuhdetekijöitä sekä inhimillistä toimintaa ja siihen liittyviä virheitä. Toisaalta ihmiset ovat toiminnassaan monessa suhteessa ylivertaisia esimerkiksi koneisiin nähden. Inhimillisen virheen käsite on monimuotoinen. Inhimilliseen virheeseen vetoaminen on aika luonnollista – onnettomuuden syyt tuntuvat löytyvän nopeasti ja huolestuneisuutta voidaan näin vähentää. James Reasonin 1990-luvun alkupuolella esittämä ”reikäjuustomalli” pohjautuu ajatukselle systeemisestä mallista (kuva 1). Mallin kantavana ajatuksena on, että vaikka virheitä tapahtuukin, niin turvallisuus ei saa vaarantua. Yksilönäkökulmaa leimaa valitettavan usein syyllistävä ilmapiiri. Suojausjärjestelmät voivat olla sekä fyysisiä että ihmisten toimintaan perustuvia. Ihmisen toimintaa voidaan arvioida esimerkiksi toimintovirheanalyysillä tai työn turvallisuusanalyysillä, jonka avulla virheiden mahdollisuuksia etsitään työvaihe kerrallaan
Nämä ovat kuitenkin usein lineaarisia, joten niiden avulla on vaikea tunnistaa monimutkaisia tai monimutkaisissa toimintarakenteissa tapahtuvia ennakoimattomia tilanteita. Riskija turvallisuusanalyysit perustuvat kuitenkin usein yksinkertaistettuihin, suhteellisen suoraviivaisiin malleihin. Riskija turvallisuusanalyysit perustuvat kuitenkin usein yksinkertaistettuihin, suhteellisen suoraviivaisiin malleihin. Todellisuudessa suojausjärjestelmilläkin on puutteensa ja häiriönsä.. Voidaan siis ajatella, että resilienssi on jatkuvaa toiminnan sopeutumista eli siinä korostuu ennakoiva ja joustava turvallisuuden johtaminen. Tulevaisuuden haasteena on turvallisuuden jatkuva parantaminen samalla, kun toimintajärjestelmät monimuotoistuvat ja monimutkaistuvat. Resilientillä organisaatiolla on muun muassa kyky ennakoida häiriöitä ja niiden seurauksia, tarkkailla ja sopeuttaa toimintaansa sekä kyky oppia kokemuksesta. Kun onnettomuuksia ja epätoivottuja tapahtumia tarkastellaan resilienssiajattelun kautta, voidaan todeta, että onnettomuudet ovat olosuhteiden ja toiminnan vaihtelun odottamattomia yhdistelmiä ei niinkään virheistä ja vioista johtuvia syy–seuraus-ketjuja. Turvallisuusjohtamisen näkökulmasta resilienssiajattelu tarkoittaa sitä, että tarkastellaan toimintajärjestelmän toimintaa. Voidaan siis ajatella, että resilienssi on jatkuvaa toiminnan sopeutumista eli siinä korostuu ennakoiva ja joustava turvallisuuden johtaminen. Myös joustavuus sekä mukautumiskyky voisivat olla sopivia termejä. Sosioteknisessä turvallisuusajattelussa on kuitenkin muistettava, että vaikka yksilön toiminnan tarkastelusta ja kehittämisestä siirrytään enemmän systeemin ominaisuuksien ja toiminnan tarkastelusuuntaan, on näiden kuitenkin oltava tasapainossa. Resilienssiä korostavassa ajatusmallissa pyritään löytämään niitä tekijöitä, jotka kehittävät organisaatioiden kykyä luoda prosesseja, joissa korostuu toisaalta niiden luotettavuus, mutta myös joustavuus ja ennakointi. Tulevaisuudessa resilienssiajattelu . Tällöin avautuu mahdollisuus epätoivotuille tapahtumille ja onnettomuuksien syntymiselle. Sosioteknisessä turvallisuusajattelussa on kuitenkin muistettava, että vaikka yksilön toiminnan tarkastelusta ja kehittämisestä siirrytään enemmän systeemin ominaisuuksien ja toiminnan tarkastelusuuntaan, on näiden kuitenkin oltava tasapainossa. Turvallisuuden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa toimintaa ja valppaana olemista eli turvallisuus, kuten ei myöskään resilienssi, ole järjestelmän pysyvä ominaisuus. Selviytymiskyky -termiä käytetään joillakin tieteenaloilla kuvaamaan järjestelmän kykyä selviytyä muutoksista. Resilienssiajattelun tavoitteeKuva 1. Resilienssiajattelun kautta pyritään löytämään uusia ratkaisumalleja entisten tueksi ja vastaamaan niihin haasteisiin tai vajavaisuuksiin, joita perinteisillä menetelmillä on, kun tarkastellaan organisaatioiden ja järjestelmien joustavuutta ja mukautumista. Kuvassa esitetyt tasot ovat esimerkkejä, todellisuudessa näitä voidaan erottaa enemmän. James Reasonin "reikäjuustomalli", jolla voidaan kuvata tapahtumaketjun eri tasoja. Tarkasteltaessa tapahtumaketjuja, voidaan miettiä, miten vahingon syntyminen olisi voitu havaita tai estää. Tällöin voidaan vastausta etsiä esimerkiksi varautumisesta ja ehkäisystä (riskianalyysit, tarkastukset, huollot, työluvat ym.), havaitsemisesta (aistihavainnot, mittarit, hälyttimet) tai rajoittamistoimenpiteistä (tilanteen arviointi, paikallistamisesta tai pysäytykset, suojaukset, suojautuminen). Uusia ratkaisumalleja Yhdeksi tulevaisuuden haasteeksi nouseekin, kuinka tunnistaa, arvioida ja tukea resilienttiä toimintaa organisaatioiden yhä monimutkaistuvissa verkostorakenteissa, jotta turvallisuutta voidaan kehittää. Nykyisin yhä useammin turvallisuuskysymyksiä joudutaan tarkastelemaan verkottuneen toiminnan näkökulmasta, jolloin tilanteet monimutkaistuvat entisestään. Onnettomuuksien arvioinnissa on jo pitkään nähty tarve tarkastella tapahtumia sekä teknisistä, inhimillisistä että organisatorisista näkökulmista. Vaara Onnettomuus Organisaatiotekijät Virheet Olosuhteet Suojausjärjestelmät Kuva 1. Resilienssi -termille on esitetty erilaisia suomenkielisiä vastineita, mutta vakiintunutta käytäntöä ei vielä ole. Monimuotoisen toiminnan turvallisuuden hallinta ei välttämättä onnistu varautumalla ennakolta tunnistettuihin virheisiin, vaan vaatii entistä enemmän ennakointia ja kykyä reagoida ja palautua odottamattomista toiminnan muutoksista. Tällöin voidaan puhua organisaation resilienssistä eli organisaation kyvystä toimia ja palautua ennakoimattomista tilanteista häiriöstä huolimatta. Resilienssiajattelun avulla pyritään tunnistamaan toiminnasta poikkeamia jo niin varhaisessa vaiheessa, että niihin ehditään reagoida ja siten pyrkiä katkaisemaan epätoivottuihin tapahtumiin johtavia tapahtumaketjuja sekä toisaalta turvaamaan toiminnan palautuminen normaaliksi mahdollisimman joustavasti. Riskienhallinta ja siihen liittyvät riskianalyysimenetelmät ovat edelleenkin keskeisessä asemassa turvallisuuden edistämisessä. Resilienssi-termille on esitetty erilaisia suomenkielisiä vastineita, mutta vakiintunutta käytäntöä ei vielä ole. Tulevaisuudessa resilienssiajattelu . Monimuotoisen toiminnan turvallisuuden hallinta ei välttämättä onnistu varautumalla ennakolta tunnistettuihin virheisiin, vaan vaatii entistä enemmän ennakointia ja kykyä reagoida ja palautua odottamattomista toiminnan muutoksista. Tällöin voidaan vastausta etsiä esimerkiksi varautumisesta ja ehkäisystä (riskianalyysit, tarkastukset, huollot, työluvat ym.), havaitsemisesta (aistihavainnot, mittarit, hälyttimet) tai rajoittamistoimenpiteistä (tilanteen arviointi, paikallistamisesta tai pysäytykset, suojaukset, suojautuminen). 3/2011 35 PALONTORJUNTATEKNiiKKA kain. Kuvassa esitetyt tasot ovat esimerkkejä, todellisuudessa näitä voidaan erottaa enemmän. Jotta turvallisuutta voidaan jatkuvasti kehittää, on edelleenkin panostettava riskienhallintaan. Myös joustavuus sekä mukautumiskyky voisivat olla sopivia termejä. Tällöin haasteeksi nousee epäsäännöllisesti toistuvien tapahtumien, kuten häiriöiden tai työolosuhteiden sekä niiden variaatioiden hallinta. Tällöin haasteeksi nousee epäsäännöllisesti toistuvien tapahtumien, kuten häiriöiden tai työolosuhteiden sekä niiden variaatioiden hallinta. Perinteisemmissä malleissa tarkastelu kohdistuu järjestelmän ominaisuuksien analysointiin eli esimerkiksi olemassa olevien turvallisuusjärjestelmien tarkasteluun. Kumpaakin siis tarvitaan edelleen. Organisaation resilienssin kehittäminen on jatkuva prosessi. James Reasonin "reikäjuustomalli", jolla voidaan kuvata tapahtumaketjun eri tasoja. Resilienssiajattelu on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina ja sen uranuurtajia on muun muassa professori Erik Hollnagel. Tällöin voidaan puhua organisaation resilienssistä eli organisaation kyvystä toimia ja palautua ennakoimattomista tilanteista häiriöstä huolimatta. Onnettomuuksien arvioinnissa on jo pitkään nähty tarve tarkastella tapahtumia sekä teknisistä, inhimillisistä että organisatorisista näkökulmista. Resilienssiajattelu ei kuitenkaan poista tarvetta ennakoida riskejä. Selviytymiskykytermiä käytetään joillakin tieteenaloilla kuvaamaan järjestelmän kykyä selviytyä muutoksista. Kumpaakin siis tarvitaan edelleen. Tarkasteltaessa tapahtumaketjuja, voidaan miettiä, miten vahingon syntyminen olisi voitu havaita tai estää
Säiliöiden hönkäputket yhdistyvät ja menevät yhteiselle painovoimaisesti toimivalle pesurille. Resilienssi Suomessa. Säiliö räjähti Oulussa – syynä inhimillinen virhe. Resilienssiajattelua voidaan mahdollisesti soveltaa myös vaaratilanteiden ja onnettomuuksien tutkinnassa. (eds.). et al. Tällöin tavoitteena on selvittää, minkälaisten vaiheiden kautta vaaratilanne on kehittynyt sekä olisiko tapahtumien kehittyminen voitu katkaista reagoimalla tapahtumiin. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Hollnagel, E., Nemeth, C.P., Dekker, S. Teksti: Aki Ijäs, turvallisuusinsinööri, Tukes Kuva: Markku Ruottinen/Lehtikuva Yksi ihminen kuoli ja kolme loukkaantui tärpättijäännöksen räjähdyksessä Arizona Chemicalin tehtaalla Oulussa 15. Tavoitteena on tukea toimintajärjestelmien huippusuorituksia, jota tiedostava turvallisuustoiminta osaltaan tukee. Ennakoiva ja joustava turvallisuuden johtaminen. Yhä enemmän painoarvoa on saamassa turvallisuusjohtamiseen liittyvä ihmisten johtaminen (safety leadership). Turvallisuuden johtamisen ja organisaation turvallisuuskulttuurin kehittämisellä on edelleen vankka merkitys organisaation turvallisuuden hallinnassa ja onnettomuuksien ehkäisyssä. Räjähtänyt säiliö sijaitsi samassa vallitilassa toisen tärpätin tislausjäännöksen ja esitisleen varastointiin tarkoitetun säiliön kanssa. Todennäköisesti tulevaisuudessa verkottumiseen ja muihin yhä monimutkaistuviin toimintarakenteisiin liittyvät haasteet ohjaavat turvallisuusajattelunkin kehittymistä. syyskuuta 2010.. Tutkimuksen edistyessä on odotettavissa, että vähitellen myös resilienssiajatteluun liittyviä työvälineitä kehitetään. Toivottavasti kuiO ulussa sattui säiliöräjähdys syksyllä 2010 aliurakoitsijan työntekijöiden tehdessä tulitöitä tislausjäännöksen varastosäiliön uusitulla katolla. Perinteisten turvallisuusmittareiden, kuten tapaturmien määrien tai -taajuuden avulla voidaan seurata ja hallita niitä olosuhteita, jotka mahdollisesti johtaisivat onnettomuuteen tai tapaturmaan. Säiliöprojektissa oli tarkoitus vaihtaa katto ja ylin vaippalevykerros vanhaan säiliöön. Katolla käytettiin kulmahiomakonetta ja hitsauslaitteita, jolloin säiliöön päässyt kaasuilmaseos syttyi räjähdyksenomaisesti. Räjähdyksessä kuoli yksi ihminen ja yksi loukkaantui vakavasti. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) alkoi tutkia onnettomuutta muiden viranomaisten kanssa. VTT Tutkimusraportti. Voidaankin todeta, että esimerkiksi resilienssiajattelun kautta nykyiset turvallisuuden hallintamallit kehittyvät ja muotoutuvat, mutta säilyttävät silti vahvan ja tärkeän asemansa edelleen. 2008. Turvallisuuskulttuuri kaiken taustalla Turvallisuuden edistämistä voidaan tarkastella siis inhimillisen virheen näkökulmasta, riskienhallinnan ja resilienssiajattelun kautta tai tavallisimmin näiden yhdistelmän kautta. 36 3/2011 PALONTORJUNTATEKNiiKKA na on myös pyrkimys kohti positiivista turvallisuuden hallintaa, jossa tarkastellaan turvallisuustoiminnan tehokkuutta onnistumisen indikaattoreita kuten esimerkiksi tapaturmattomien päivien lukumäärää. Resilience Engineering Perspectives. Cambridge University Press. Kyseessä on monimutkainen vuorovaikutussuhde turvallisuuteen liittyvien asioiden välillä. Räjähdyksen tekninen syy oli avoimesta hönkälinjasta säiliöön kulkeutuneen hönkäkaasun syttyminen tulitöiden aikana. Uusitalo, T. Höntenkin yhä useammin ne nähdään mahdollisuuksina toimia eettisesti ja taloudellisesti kannattavammin. Turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat haasteita jotka pysyvät. Turvallisuusjohtaminen on pitkään perustunut menetelmien ja toimintatapojen johtamiseen (safety management). Human error. Toiminnanharjoittaja oli antanut urakan sopimuskumppanilleen, joka oli kilpailuttanut sen edelleen aliurakoitsijan tehtäväksi. Ashgate Studies in Resilience engineering. 1990. Remaining Sensitive to the Possibility of Failure. Organisaation turvallisuustasoon vaikuttavat niin turvallisuuskulttuuri, turvallisuusjohtaminen ja ihmisten johtaminen kuin turvallisuusilmapiirikin. Turvallisuusjohtamisen vaikutus turvallisuuskulttuurin edistämiseen on selvä. Resilienssiajattelu on turvallisuustutkimuksen kohteena uudehko ja siihen liittyvää tutkimusta tehdään jatkuvasti. 2009. Reason, J. Vaikka turvallisuusajatteluun tulee uusia ajatusmalleja, kuten resilienssi, on organisaation turvallisuuskulttuurin rakentumisella kuitenkin ensiarvoisen tärkeä asema turvallisuuden toteutumisessa. Säiliöillä on yhteisiä putkilinjoja
Sokeointi puuttui hönkälinjasta kahdeksan vuorokauden ajan ennen onnettomuutta. Huolellisella turvallisuusvalvonnan roolituksella olisi voitu varmistaa, että sokeoinnin poistaminen olisi tullut ilmi. Yksinkertaisella kysymyksellä voidaan jo osittain varmistua oikeista työtavoista: mitä olet menossa tekemään. Työlupia jatkettaessa työmaan tilanne ja toiminnan turvallinen jatkaminen on varmistettava huomioiden muuttuneet tilanteet sekä työmaalla että käynnissä olevassa prosessissa. 3/2011 37 vonta. Sokeoinnin poistamisen jälkeen hönkälinja oli auki viereiseen säiliöön, jossa oli töiden aikana sekä tärpätin esitislettä että tislausjäännöstä. (09) 2522 9200, faksi (09) 2522 9222 PALONTORJUNTATEKNiiKKA gän kulkeutumisen räjähtäneeseen säiliöön mahdollisti hönkälinjasta töiden alussa poistettu sokeointi. Säiliöprojektissa ongelmia aiheutui eri tahojen tekemistä ja ristiriitaisista työja sokeointisuunnitelmista. Vastuut olisi ollut hyvä tuoda riittävän projektikohtaisesti esille ja varmistaa myös toiminnan käytännön tason valvonta. Alkusammuttaminen-DVD antaa perustiedot alkusammuttamisesta ja toiminnasta tulipalotilanteessa. Yksinkertaisella kysymyksellä voidaan jo osittain varmistua oikeista työtavoista: mitä olet menossa tekemään. Verkostoitunut toiminta asettaa vaatimuksia yritysten väliselle yhteistoiminnalle. Sokeointia voisi helpottaa tekemällä laippaliitoksen alas helposti havaittavaan kohtaan. Tiedonkulku työpaikalla on aina tärkeää ja monen toimijan projekteissa sen merkitys kasvaa. DVD auttaa myös tunnistamaan ympäristön riskejä ja ymmärtämään alkusammutustaitojen merkityksen tulipalotilanteessa. Räjähdys hetkellä vesipinta oli ehditty laskea alemman miesluukun tasolle. Säiliö, johon katto vaihdettiin, oli täytetty vedellä tiiveyden tarkistamiseksi. Hyvät työluvat ja ohjeet ovat tärkeitä; vähintään yhtä tärkeää on myös käydä työlupia annettaessa tai suunnitelmia tehtäessä työkohteessa ja varmistaa työntekijöiden ymmärrys juuri tätä kyseistä työkohdetta ja -tehtävää koskevista riskeistä. Onnettomuussäiliöissä ainoat laippaliitokset, joista hönkäputket voitiin sokeoida, olivat säiliöiden katolla. Työlupia jatkettaessa työmaan tilanne ja toiminnan turvallinen jatkaminen on varmistettava huomioi den muuttuneet tilanteet sekä työmaalla että käynnissä olevassa prosessissa. Sokeoinnin poistaminen voitaisiin helposti ajatella inhimilliseksi virheeksi – ja sitä se varmasti yksittäisenä toimintona onkin, mutta taustalla on tässäkin tapauksessa useita eri syitä. Alihankin tatasoja oli useita ja työn suun nittelu oli ulkoistettu. Sokeointi puuttui hönkälinjasta kahdeksan vuorokauden ajan ennen onnettomuutta. Onnettomuustutkinnassa onnettomuudelle voidaan harvoin osoittaa yhtä yksittäistä syytä. Katolla olevien sokeointien toteaminen ja valvominen on haastavampaa kuin alempana ja jatkuvasti nähtävillä olevien. syyskuuta 2010. Kun vesipintaa laskettiin, muodostunut alipaine aiheutti hönkien kulkeutumisen avointa hönkälinjaa pitkin säiliöön. Samalla on hyvä ymmärtää, että on monia keinoja ehkäistä onnettomuuksien syntymistä. Huolellisella turvallisuusvalvonnan roolituksella olisi voitu varmistaa, että sokeoinnin poistaminen olisi tullut ilmi. Säiliöprojektin verkostoa Projekteihin liittyvien työlupien, -ohjeiden ja -suunnitelmien määrä on yleensä varsin suuri. Esimerkkitapauksessa sokeoinnin poistanut henkilö ei varmistanut, onko muualla sokeointia eikä tieto sokeoinnin poistamisesta siirtynyt muille työntekijöille. Säiliöprojektin verkostoa.. Tutkintaryhmän mielestä virheitä tapahtui useilla eri tasoilla James Reasonin reikäjuustomallin mukaisesti. Tiedonkulku työpaikalla on aina tärkeää ja monen toimijan projekteissa sen merkitys kasvaa. Onnettomuuden taustalla useita eri tason syitä Onnettomuuden estämiseen olisi voitu vaikuttaa usealla eri tavalla ennen sokeoinnin poistamista ja jopa sen jälkeenkin. Toiminta säiliöprojektissa oli pitkälle ketjuuntunutta. Työntekijäpuoli on hyvä ottaa mukaan riskien arviointiin. Usean toimijan projekteissa tämä vaatii systemaattisia menettelyitä toimintojen yhteensovittamiseen, riskien arviointiin, ohjeistukseen, valvontaan sekä jokaisen omaa vastuunottamista omasta ja muiden turvallisuudesta siis hyvää turvallisuuskulttuuria. Hinta: 145,00 e (+ alv 23 %). Kesto 22 min. Samalla on hyvä ymmärtää, että on monia keinoja ehkäistä onnettomuuksien syntymistä. Vastuut turvallisuusvalvonnasta eivät olleet riittävän selkeitä. Esimerkkitapauksessa sokeoinnin poistanut henkilö ei varmistanut, onko muualla sokeointia eikä tieto sokeoinnin poistamisesta siirtynyt muille työntekijöille. DVD soveltuu mainiosti kaikkeen alkusammutusja paloturvallisuuskoulutukseen, ja se toimii myös itseopiskelupakettina. Sokeoinnin poistanut aliurakoitsijan työntekijä oletti, että hönkälinjassa on sokeointi jossain muussa paikassa. Hyvät työluvat ja ohjeet ovat tärkeitä; vähintään yhtä tärkeää on myös käydä työlupia annettaessa tai suunnitelmia tehtäessä työkohteessa ja varmistaa työntekijöiden ymmärrys juuri tätä kyseistä työkohdetta ja -tehtävää koskevista riskeistä. Yksi ihminen kuoli ja kolme loukkaantui tärpättijäännöksen räjähdyksessä Arizona Chemicalin tehtaalla Oulussa 15. Laitosten ja laitteistojen oikealla suunnittelulla turvallisuuden hallinta on tehtävä mahdollisimman helpoksi ja yksiselitteiseksi. Projekteihin liittyvien työlupien, -ohjeiden ja -suunnitelmien määrä on yleensä varsin suuri. Tasoiksi voidaan tässä tapauksessa määritellä esimerkiksi tekninen suunnittelu, organisaatiotekijät, ihmisen toiminta ja toiminnan valvonta. Usean toimijan projekteissa tämä vaatii systemaattisia menettelyitä toimintojen yhteensovittamiseen, riskien arviointiin, ohjeistukseen, valvontaan sekä jokaisen omaa vastuunottamista omasta ja muiden turvallisuudesta – siis hyvää turvallisuuskulttuuria. Ketjuuntunut ja verkostoitunut toiminta ovat nykyään tyypillisiä teollisuuden projekteissa. Tilaukset ja tiedustelut: www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 HELSINKI puh. Työntekijäpuoli on hyvä ottaa mukaan riskien arviointiin. Työtehtävien lisäksi myös vastuiden tulee olla selkeästi jaettu. Onnettomuustutkinnassa onnettomuudelle voidaan harvoin osoittaa yhtä yksittäistä syytä. Vanhan katon poistaminen olisi ollut hankalaa ilman katon päällä olevan sokeoinnin poistamista, koska sokeointi sijaitsi vaihdettavan katon päällä. Kuva 1
Kuvista havaitaan, kuinka oikeanpuoleisia pariovia on käytetty enemmän kuin vasemmanpuoleisia. Liikkumisvaiheessa reitti ulko-ovelle ei todennäköisesti ole lyhin vaan tutuin reitti. Jonotusaika luonnollisesti kasvaa sen mukaan, kuinka suuri osa henkilöistä pyrkii ulos samoja uloskäytäviä käyttäen; toisin sanoen kaikkea tarjolla olevaa ovileveyttä ei hyödynnetä tehokkaasti poistumistilanteessa. Lisäksi henkilöt käyttivät harvoin molempia sisäpuolisia ovilehtiä, vaan mieltyivät kulkemaan näin ollen jo valmiiksi avatusta yhdestä ovilehdestä. Tästä eteenpäin ihmiset on käytännössä opastettava kohti pelastussuunnitelman mukaista kokoontumispaikkaa, jossa tapahtumaketjuun liittyen mm. Kuvissa esitetään oikean ja vasemman parioven kautta kulkenut henkilömäärä sen jälkeen, kun hälytys on tapahtunut kiinteistössä. Edellä esitetyt kohteen sisällä tapahtuvat osavaiheet voidaan jaotella yleisellä tasolla hälytys-, reagointija liikkumisvaiheeseen, joista liikkumisvaiheeseen ryhdyttäessä on tehty jo päätös poistua rakennuksesta. Teoreettisen käyrän tulkinta on, Tehokas uloskäytävien käyttö osana turvallisuutta a) b) c) Kuva 1. Pääsisäänkäynnit a) yläkoulussa, b) ammattikorkeakoulussa ja c) monitoimihallissa (nuoli kuvaa kulkusuuntaa sisältä ulos). Yhden ovilehden vapaa leveys kuvissa a ja b on 0,9 m ja kuvassa c 0,8 m (karmien leveyttä ei ole laskettu mukaan oviaukon leveyteen). Tottumus ”oikeanpuoleisesta liikenteestä” normaalikäytön aikana (yläkoulu) ja oven sijainti kulkusuuntaan nähden ”sisäkaarteessa” (ammattikorkeakoulu) selittävät suurelta osin käytöksen. Ulkopuolista erillisellä pikasalvalla varustettua ovilehteä ei käytetty lainkaan. Ulkopuolista erillisellä pikasalvalla varustettua ovilehteä ei käytetty lainkaan. Oven valinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöiden liikkumista ovista joko muiden henkilöiden ohjaamana (usein jonomuodostelmassa) tai valiten yksilötasolla edullisin reitti ja ovi poistua rakennuksesta. 75 % ja 95 % henkilöistä. Tottumus ”oikeanpuoleisesta liikenteestä” normaalikäytön aikana (yläkoulu) ja oven sijainti kulkusuuntaan nähden ”sisäkaarteessa” (ammattikorkeakoulu) selittävät suurelta osin käytöksen. Kuvista havaitaan, kuinka oikeanpuoleisia pariovia on käytetty enemmän kuin vasemmanpuoleisia. Yhden ovilehden vapaa leveys kuvissa a ja b on 0,9 m ja kuvassa c 0,8 m (karmien leveyttä ei ole laskettu mukaan oviaukon leveyteen). Toisessa tapauksessa kyseessä on poistumisharjoitus ammattikorkeakoulussa ja kolmannessa kahden suuren yleisötilaisuuden päättymisen jälkeinen normaali poistuminen monitoimihallista. Molempien pariovien kautta kulkeneiden henkilöiden kokonaismäärään suhteutettuna oikeanpuoleista pariovea ovat käyttäneet noin 75 ja 95 prosenttia henkilöistä. Ovien kautta kulkevien henkilöiden lukumäärä on laskettu joko videokuvien tai kohteista saatujen valvontakameratallenteiden avulla. Teksti: Tuomo Rinne, Peter Grönberg ja Timo Korhonen, VTT 38 3/2011. Kummatkaan tapauksista eivät muodostaneet ruuhkaa käytävillä ennen oviaukkoja vähäisen henkilömäärän vuoksi, mutta saman parioven käyttö ovella loi hetkellisesti tilanteen, jossa ruuhkaa ja jonoja muodostui. Seuraavassa esitetään kolmessa eri kohteessa henkilöiden liikkumista pääuloskäytävän kautta ulos. Molempien pariovien kautta kulkeneiden henkilöiden kokonaismäärään suhteutettuna oikeanpuoleista pariovea ovat käyttäneet n. Oven valintaan liittyvää henkilöiden käyttäytymistä tarkastellaan tässä ainoastaan rakennusten pääsisäänkäynnin osalta. pelastushenkilöstölle annetaan lisäinformaatiota tapahtumasta. Kuva 1. 38 3/2011 PALONTORJUNTATEKNiiKKA P oistumistilanteessa koko tapahtumaketjun voi purkaa useaan osavaiheeseen alkaen palon havaitsemisesta joko ihmisen tai jonkin teknisen laitteen toimesta ja päättyen siihen, kun viimeinen henkilö tulee rakennuksesta ulos. Ensimmäisessä kohteessa kyse on oikeasta tulipalotilanteesta, jossa yläkoulun oppilaat joutuivat poistumaan koulurakennuksesta. Oven valinta hätäpoistumisessa Tässä kirjoituksessa tarkastellaan tiivistetysti poistumisharjoituksista ja normaaleista, mutta henkilömäärältään suurten yleisötilaisuuksien päättymisen jälkeisistä tilanteista kerättyjä tietoja henkilöiden ovenvalinnasta. Kuvassa 1 esitetään valokuvia ja pohjakuva pääovista kyseisissä kohteissa. Lisäksi henkilöt käyttivät harvoin molempia sisäpuolisia ovilehtiä, vaan mieltyivät kulkemaan näin ollen jo valmiiksi avatusta yhdestä ovilehdestä. Pääsisäänkäynnit a) yläkoulussa, b) ammattikorkeakoulussa ja c) monitoimihallissa (nuoli kuvaa kulkusuuntaa sisältä ulos). Kuvassa 2 esitetään yläkoulun ja ammattikorkeakoulun poistumistapaukset. Samalla on myös tarkasteltu mitä ovea tai kuinka suurta osuutta tarjolla olevista ovista henkilöt ovat käyttäneet poistuessaan rakennuksesta. Kun tilannetta tarkastellaan ruuhkaisessa olosuhteessa, jossa tuhatpäinen väkijoukko kävelee kohti monitoimihallin pääovea, korostuu ovilehtien tehokas käyttö vielä entisestään. Kuvassa 2 esitetään yläkoulun ja ammattikorkeakoulun poistumistapaukset. Koko tapahtumaketjussa ajallisesti eniten aikaa vievät henkilöiden reagoiminen palohälytykseen ja suurten ihmismassojen tilanteessa näennäinen jonotusaika esimerkiksi oviaukkojen aiheuttaman ”virtausvastuksen” osalta. Ovien kautta kulkevien henkilöiden lukumäärä on laskettu joko videokuvien tai kohteista saatujen valvontakameratallenteiden avulla. Samalla on myös tarkasteltu mitä ovea tai kuinka suurta osuutta tarjolla olevista ovista henkilöt ovat käyttäneet poistuessaan rakennuksesta. Kuvassa 3 esitetään kuinka aiemmin kuvassa 1 esitetty monitoimihallin kahdeksanlehtinen ovigeometria voisi ideaalitapauksessa toimia (teoreettinen käyrä). Kummatkaan tapauksista eivät muodostaneet ruuhkaa käytävillä ennen oviaukkoja vähäisen henkilömäärän vuoksi, mutta saman parioven käyttö ovella loi hetkellisesti tilanteen, jossa ruuhkaa ja jonoja muodostui. Kuvissa esitetään oikean ja vasemman parioven kautta kulkenut henkilömäärä sen jälkeen, kun hälytys on tapahtunut kiinteistössä
Lisätietoja: Tuomo Rinne tuomo.rinne@vtt.fi Kuva 2. Samalla nähdään myös käytännössä konsertin ja jääkiekko-otteluiden päättymisen jälkeen pääovien kautta kulkeneiden henkilöiden lukumäärät. Vaikka rakennusten uloskäytäväleveydet mitoitetaan suhteessa henkilömääriin nähden, tämä ei tarkoita sitä, että kaikkia ulosa) 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1 2 3 4 5 Aika (min) Po is tu vi en he nk ilö id en lk m (-) pariovet oikea pariovet vasen 92 30 b) 20 40 60 80 100 120 140 1 2 3 4 5 Aika hälytyksestä (min) Po is tu vi en he nk ilö id en lk m (-) pariovet oikea pariovet vasen 124 7 Kuva 2. vaikutukset korostuvat oleellisesti poistumistapahtumassa. Espoo, VTT. Espoo, VTT. 2010. 2,5 minuutin aikana ovien kautta ulos, mutta käytännössä ovien käyttöaste on alhaisempi ja vastaavan 1000 henkilömäärän ohittaessa ovet aikaa kuluu minuutteja enemmän. Data collection and analysis of evacuation situations. Suuressa väkijoukossa tästä voi helposti seurata tilanne, jossa jonon alkupää on käyttänyt vain osaa tarjolla olevista ovista ja viimeisenä jonoon tulevat henkilöt eivät enää näe oville saatikka pysty käytännössä kulkemaan jonojen ohi valitakseen vähiten ruuhkaiset ovet. 1 hlö per aikaja pituusyksikkö (1 hlö/s/m). Näiden tekijöiden ja vuorovaikutusten osalta pitäisi toteuttaa systemaattista seurantaa ja tutkimusta, jotta voitaisiin kehittää edelleen kohteiden turvallisuustasoa ja -kulttuuria. 46 p. Pääoven käyttö monitoimihallissa eri tilanteissa. Data collection and analysis of evacuation situations. 92 p. 2010. Kun tilannetta tarkastellaan ruuhkaisessa olosuhteessa, jossa tuhatpäinen väkijoukko kävelee kohti monitoimihallin pääovea, korostuu ovilehtien tehokas käyttö vielä entisestään. Videokuvista on voitu myös jälkikäteen nähdä, kuinka tarkastelujakson (ensimmäisen 5 min) aikana konserttiyleisö on käytännössä jättänyt kulkematta koko ajan kolmesta ovilehdestä ja käyttänyt näin ollen vain viittä ovilehteä. Suuressa väkijoukossa tästä voi helposti seurata tilanne, jossa jonon alkupää on käyttänyt vain osaa tarjolla olevista ovista ja viimeisenä jonoon tulevat henkilöt eivät enää näe oville saatikka pysty käytännössä kulkemaan jonojen ohi valitakseen vähiten ruuhkaiset ovet. Ihmiset seuraavat mieluusti toinen toistaan ja näin ollen kulkevat samoista ovista jonomuodostelmassa. Molemmissa tapauksissa liikkuva henkilömäärä kohti pääovea on ollut suurin piirtein sama, mutta ilmeisesti yleisön ominaisuuksista johtuen ulko-ovia on käytetty jääkiekko-ottelussa tehokkaammin kuin konsertin jälkeisessä tilanteessa. 92 p. Jääkiekkoyleisön voi olettaa tuntevan monitoimihallin ja tavan poistua hallista reippaammin kuin konserttiyleisön. Vaikka rakennusten uloskäytäväleveydet mitoitetaan suhteessa henkilömääriin nähden, tämä ei tarkoita sitä, että kaikkia uloskäytäviä tai edes yksittäisiä ovilehtiä käytettäisiin suunnitellusti. suurissa kohteissa, joissa tulipalosta aiheutuvat signaalit ja ärsykkeet eivät aiheuta vielä alkuvaiheessa ryntäystä oville jonon alkupään henkilöiden osalta. 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 1 2 3 4 5 Aika (min) Po is tu vi en he nk ilö id en lk m (-) teoreettinen jääkiekko-ottelu konsertti Kuva 3. Kuvassa 3 esitetään kuinka aiemmin kuvassa 1 esitetty monitoimihallin kahdeksanlehtinen ovigeometria voisi ideaalitapauksessa toimia (teoreettinen käyrä). Jääkiekkoyleisön voi olettaa tuntevan monitoimihallin ja tavan poistua hallista reippaammin kuin konserttiyleisön. Tuhat henkilöä voisi ideaalitapauksessa kulkea noin 2,5 minuutin aikana ovien kautta ulos, mutta käytännössä ovien käyttöaste on alhaisempi ja vastaavan tuhannen henkilömäärän ohittaessa ovet aikaa kuluu minuutteja enemmän. Pääoven käyttö monitoimihallissa eri tilanteissa. Molemmissa tapauksissa liikkuva henkilömäärä kohti pääovea on ollut suurin piirtein sama, mutta ilmeisesti yleisön ominaisuuksista johtuen ulko-ovia on käytetty jääkiekko-ottelussa tehokkaammin kuin konsertin jälkeisessä tilanteessa. Teoreettisen käyrän tulkinta on, että henkilöitä kävelee jokaisesta oviaukosta yhtenäisenä virtana n. Edellä esitetyt esimerkit osoittavat, kuinka ovien vähäinen käyttöaste vaikuttaa suoraan rakennusten poistumisaikoihin. Lisäksi myös ihmisten käyttäytyminen yleisesti ottaen, ovimekanismien, lukkolaitteiden, opasteiden, kuulutuksen, geometrian, ovien sijoittelun, suojeluorganisaation toiminnan ym. 3/2011 39 PALONTORJUNTATEKNiiKKA että henkilöitä kävelee jokaisesta oviaukosta yhtenäisenä virtana noin yksi henkilö per aikaja pituusyksikkö (1 hlö/s/m). VTT Tiedotteita Research Notes; 2562. Tämä tehoton ovien käyttö voi toteutua esimerkiksi suurissa kohteissa, joissa tulipalosta aiheutuvat signaalit ja ärsykkeet eivät aiheuta vielä alkuvaiheessa ryntäystä oville jonon alkupään henkilöiden osalta. vaikutukset korostuvat oleellisesti poistumistapahtumassa. Tämä tehoton ovien käyttö voi toteutua esim. Samalla nähdään myös käytännössä konsertin ja jääkiekko-otteluiden päättymisen jälkeen pääovien kautta kulkeneiden henkilöiden lukumäärät. fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2562.pdf. 1000 henkilöä voisi ideaalitapauksessa kulkea n. Pääovien käyttö pariovittain a) yläkoulussa ja b) ammattikorkeakoulussa. Kuva 3. Tässä kirjoituksessa esitetyn aineiston sekä 15 muun poistumistilanteen aineiston laajempi esitys löytyy VTT:n tutkimushankkeen loppuraportissa (Rinne, T., Tillander, K., & Grönberg, P. + app. Esimerkeissä on tarkasteltu vain pääovia (eikä esim. + app. Jääkiekko-ottelusta osataan poistua Mielenkiintoista on myös verrata alkuasetelmaltaan samoja tilanteita jääkiekkoottelun ja konserttitilaisuuden kesken. Näiden tekijöiden ja vuorovaikutusten osalta pitäisi toteuttaa systemaattista seurantaa ja tutkimusta, jotta voitaisiin kehittää edelleen kohteiden turvallisuustasoa ja –kulttuuria. 46 p. Videokuvista on voitu myös jälkikäteen nähdä, kuinka tarkastelujakson (ensimmäisen 5 min) aikana konserttiyleisö on käytännössä jättänyt kulkematta koko ajan kolmesta ovilehdestä ja käyttänyt näin ollen vain viittä ovilehteä. Tässä kirjoituksessa esitetyn aineiston sekä 15 muun poistumistilanteen aineiston laajempi esitys löytyy VTT:n tutkimushankkeen loppuraportissa (Rinne, T., Tillander, K., & Grönberg, P. Ihmiset seuraavat mieluusti toinen toistaan ja näin ollen kulkevat samoista ovista jonomuodostelmassa. muiden uloskäytävien käyttöastetta), mutta samalla kuitenkin todennäköisimmin myös niitä reittejä, joita valtaosa ihmisistä tulisi käyttämään uhkatilanteessa. Esimerkeissä on tarkasteltu vain pääovia (eikä esimerkiksi muiden uloskäytävien käyttöastetta), mutta samalla kuitenkin todennäköisimmin myös niitä reittejä, joita valtaosa ihmisistä tulisi käyttämään uhkatilanteessa. Jääkiekkoottelusta osataan poistua Mielenkiintoista on myös verrata alkuasetelmaltaan samoja tilanteita jääkiekko-ottelun ja konserttitilaisuuden kesken. Lisää tietoa VTT RESEARCH NOTES 2562 Tuomo Rinne, Kati Tillander & Peter Grönberg Data collection and analysis of evacuation situations. Saatavilla osoitteesta: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2562.pdf.) Lisätietoja: Tuomo Rinne tuomo.rinne@vtt.fi käytäviä tai edes yksittäisiä ovilehtiä käytettäisiin suunnitellusti. Pääovien käyttö pariovittain a) yläkoulussa ja b) ammattikorkeakoulussa. Edellä esitetyt esimerkit osoittavat, kuinka ovien vähäinen käyttöaste vaikuttaa suoraan rakennusten poistumisaikoihin. Lisäksi myös ihmisten käyttäytyminen yleisesti ottaen, ovimekanismien, lukkolaitteiden, opasteiden, kuulutuksen, geometrian, ovien sijoittelun, suojeluorganisaation toiminnan ym. VTT Tiedotteita Research Notes; 2562. Saatavilla osoitteesta: http://www.vtt
Kuumentuneet lastut ja purut hehkuvat pitkää ja sen vuoksi ne aiheuttavat suuremman vaaran kuin metallista syntyneet kipinät. Suojausten asentamista pidetään kalliina ja kustannusta verrataan pölynpoistojärjestelmän hankinnasta aiheutuneeseen kustannukseen. Lainsäädäntö ei anna ohjeita, miten velvoitteet täytetään. Pölynpoistojärjestelmän suojauksia ei toteuteta pelkästään pölynpoistojärjestelmän takia. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden pölynpoistojärjestelmän paloja räjähdysturvallisuusohje on kopioitavissa työterveyslaitoksen atex-nettisivuilta http://www. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä ja tunnistettava räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat ja arvioitava niiden merkitys. Lisäksi on huolehdittava, että palo tai räjähdys ei pääse leviämään kanavistoa myöten. Toiminnanharjoittajan on toteutettava teknisiä toimenpiteitä tai työjärjestelyitä räjähdysten estämiseksi ja mahdollisilta räjähdyksiltä suojautumiseksi. Paineenkevennysjärjestelmää käytettäessä on varmistettava, että purkautuva räjähdyspaine ja palava materiaali ei aiheuta lisävaaraa. Suojausjärjestelmä voi olla esimerkiksi paineenkevennysjärjestelmä tai räjähdyksen tukahduttamisjärjestelmä. Pölynpoistojärjestelmän paloja räjähdyssuojauksen ensisijainen tehtävä on estää pölyräjähdys. Voimakkaan imuilmavirran johdosta kipinät lentävät nopeasti imuilmakanavan kautta suodattimeen. Paloturvallisuusmääräyksissä pölynpoistojärjestelmälle asetettuja vaatimuksia ei juuri ole, vaikka pölynpoistojärjestelmässä tapahtuva palo tai räjähdys vaarantaa koko yritystoiminnan. On voimavarojen tuhlausta, jos kukin toiminnanharjoittaja miettii itse tarvittavia suojaustoimenpiteitä. Kipinöinti sytyttää Pölynpoistojärjestelmässä syttyvän palon syynä on yleensä työstökoneessa tapahtuva kipinöinti. Tilaluokitus asettaa vaatimukset pölynpoistojärjestelmässä käytettävän laitteen laiteluokalle. Yhtenäinen ohjeistus Mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa on useita tuhansia pölynpoistojärjestelmiä. Jos pölyräjähdystä ei voida luotettavasti estää, suodatin ja siilo on varustettava räjähdyksen vaikutuksia vähentävällä suojausjärjestelmällä. Ohjetta noudattamalla pölynpoistojärjestelmän paloja räjähdysturvallisuus saadaan lainsäädännön vaatimukset täyttäväksi ilman, että toiminnanharjoittajan tai muun tietoa tarvitsevan tulee perehtyä syvällisesti atexmaailmaan. Pölyräjähdyksen seurauksena suodattimesta purkautuva räjähdyspaine ja palava materiaali aiheuttavat suuren vaaran ympäristölle. Ohjeella pyritään myös yhtenäistämään eri sidosryhmien näkemyksiä tarvittavista suojaustoimista. Viime vuonna siilopalon sammutuksessa loukkaantui kaksi palomiestä, toinen vakavasti. Ne on toteutettava, koska pölynpoistojärjestelmässä tapahtuva palo tai räjähdys uhkaa koko yritystoimintaa ja aiheuttaa huomattavaa vaaraa henkilöstölle. Myös siilon purkulaitteet voivat aiheuttaa syttymän. Pölyräjähdys aiheuttaa suuren vaaran sammuttajille. Usein kuulee toiminnanharjoittajan ihmettelevän, miksi hänen pitäisi suojata pölynpoistojärjestelmä. Lisäksi on otettava huomioon työstökoneesta aiheutuva vaara. Tyypillisimpiä kipinän aiheuttajia ovat nauhahiomakoneet ja höyläkoneet. Loppujen lopuksi pienillä investoinneilla voidaan varmistaa pölynpoistojärjestelmän turvallinen toiminta. Jos räjähdystä ei pystytä luotettavasti estämään, on toteutettava toimenpiteet, joilla vähennetään räjähdyksen vaikutuksia. On mielekkäämpää, että käytettävissä on ohje, joka antaa kattavan ohjeistuksen pölynpoistojärjestelmien paloja räjähdysturvallisuuden varmistamiseen. Syynä oli siilossa tapahtunut pölyräjähdys heti sammutustyön alkuvaiheessa. Oikealla laiteluokalla varmistetaan, että laite ei toimi syttymislähteenä. Apuna voi käyttää standardeja, joissa on kuvattu hyväksyttäviä ratkaisuja. ttl.fi/fi/kemikaaliturvallisuus/atex/ atex_tietoa/Sivut/default.aspx tai Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunnan nettisivuilta http:// www.vahingontorjunta.fi/www/ page/fk_www_4862 Kirjoittaja toimii paloturvallisuusasiantuntijana If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä. Ohjeen laadintaan osallistui eri sidosryhmien edustajia, jotka työssään joutuvat tekemisiin pölynpoistojärjestelmien paloja räjähdysturvallisuuden kanssa. Pölynpoistojärjestelmän aiheuttamaan riskiin yrityksen henkilöstölle, sammuttajille ja yritystoiminnan jatkuvuudelle ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Suodattimessa tai siilossa, jossa on kytevä palo, voi tapahtua pölyräjähdys sammutuksen tai tyhjentämisen seurauksena. Hienojakoinen sivutuote aiheuttaa räjähdysvaarallisia pölyilmaseoksia. Lainsäädännössä on asetettu velvoitteita toiminnanharjoittajalle, mikäli räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia voi esiintyä. Ohjeen tavoitteena on myös, että viranomaisten ja eri sidosryhmien näkemykset tarvittavista turvallisuustoimenpiteistä muodostuisivat nykyistä yhtenäisemmiksi. Pölyräjähdyksessä leviävä palava materiaali aiheuttaa helposti palon leviämisen tuotantorakennukseen, jolloin seurauksena usein on suurpalovahinko. Tällöin unohtuu yksi erittäin merkittävä asia. Ongelmana on, että tieto on hajallaan useissa eri standardeissa. Siilossa syttymisen voi aiheuttaa kiinteän polttoaineen kattilasta tullut takatuli. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden pölynpoistojärjestelmissä tapahtuu yllättävän paljon paloja räjähdysvahinkoja. Räjähdyssuojauksen tarpeeseen vaikuttaa puun työstössä syntyvän sivutuotteen laatu. Ne ovat toiminnaltaan ja riskeiltään hyvin pitkälle samankaltaisia. Tällöin kanavat, suodatin ja siilo on tilaluokiteltava. Työstökoneessa mahdollisesti syntyvien kipinöiden pääsy suodattimeen on estettävä esimerkiksi kipinäilmaisuja sammutusjärjestelmällä, jos suodattimessa voi esiintyä räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia. 40 3/2011 M ekaanisen puunjalostusteollisuuden pölynpoistojärjestelmän paloja räjähdysturvallisuusohje on valmistunut. Nauhahiomakoneessa nauhan katkeaminen tai kiinniottaminen koneen runkoon aiheuttaa voimakkaan kipinöinnin. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden pölynpoistojärjestelmälle paloja räjähdysturvallisuusohje Teksti: Esa Laaksonen, paloturvallisuusasiantuntija, If Vahingot vähäisemmiksi 40 3/2011 Pölynpoistojärjestelmässä tapahtuva palo tai räjähdys uhkaa koko yritystoimintaa ja aiheuttaa huomattavaa vaaraa henkilöstölle.. Höyläkoneessa höyläyksen sivutuotteet voivat kuumentua voimakkaasti, kun niitä kiilautuu terän ja rungon väliin. Ohjeessa esitetään ne toimenpiteet, joilla pölynpoistojärjestelmän paloja räjähdysturvallisuutta voidaan parantaa sekä estää henkilöja omaisuusvahinkoja
Tiedot on poimittu Pronto-tietokannasta vuosilta 2004–2009. [3,4] Testissä kevythormi läpäisee välija yläpohjaa kuvaavat rakenteet. Testissä lämpöKivivillan värit lämpötiloissa 0–1000 °C. Heinäkuussa aloitettiin kevythormien palokokeet, joissa jäljiteltiin todellisia käyttötilanteita. Lämpötila katsotaan tasaantuneeksi, kun sen nousu on alle 2°C/30 min. [1,2] CEmerkintään vaadittava lämpörasituskoe Suomessa myytäville kevythormeille vaaditaan CE-merkintä. 3/2011 41 PALONTORJUNTATEKNiiKKA Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa havaittiin metallisissa kevythormeissa paloriskejä. Hormin ulkoputken ympärille oli rakennettu läpivientiä kuvaava rakenne. Kokeissa testattiin yläpohjaja seinäläpivientejä eri kiukailla ja hormeilla. Välija yläpohjassa on valmistajan ilmoittaman suojaetäisyyden päässä puu, jonka pinnalta mitataan lämpötiloja. Lämpötiloja mitattiin savukaasuista, hormin eri kohdista sekä läpiviennin eri kohdista. Palokokeissa havaittiin, että kivivillassa ja ulkoputkessa tapahtuu värimuutoksia niiden lämmetessä. Tulipalot ovat suurimmaksi osaksi syttyneet kiukaisiin liitetyistä kevythormeista. Korkeimman T600-lämpötilaluokan hormeille kuuman kaasun lähtölämpötila on 700 °C. Tutkimus alkoi selvityksellä kevythormien vaatimuksista ja niistä aiheutuneista tulipaloista. Kokeet tehtiin polttamalla kiukaissa koivuklapeja. Kokeita tehtiin myös lämpötilan vaikutuksesta kevythormin ulkoputken ja paloeristeen väriin. CE-merkinnän saa kevythormille, kun se on läpäissyt siihen vaadittavat kokeet. Paksut läpiviennit ja kiukaiden kuumat savukaasut aiheuttajina Terässavuhormeissa piilee paloriskejä Teksti: Perttu Leppänen, Martti Peltomäki ja Timo Inha Kuvat: Perttu Leppänen, Martti Peltomäki ja Anssi Hentinen. Palokokeiden suorittaminen Palokokeita tehtiin Tampereen teknillisen yliopiston palolaboratoriossa heinäkuusta 2010 lähtien. Tampereen teknillisessä yliopistossa suoritetussa tutkimuksessa on arvioitu kevythormeista syttyvän vuosittain noin sata tulipaloa. Suurimmat paloriskit aiheutuvat paksuista läpivienneistä sekä kiukaiden kuumista savukaasuista, koska CEmerkintään vaaditut testit eivät ota riittävästi huomioon Suomen olosuhteita. S uomessa on viime vuosien aikana tapahtunut runsaasti tulipaloja kevythormeista. Kuvassa 1 on esitetty kivivillan värit eri lämpötiloissa. [1] Tampereen teknillisellä yliopistolla aloitettiin tammikuussa 2010 tutkimus metallisten kevythormien paloturvallisuuteen liittyen. Normaalin käyttötilanteen testeissä koetta jatketaan kuusi tuntia tai kunnes lämpötilat ovat tasaantuneet. Värimuutokset kivivillassa alle 700 °C:n lämpötiloissa johtuvat kivivillassa olevan sideaineen hiiltymisestä. Kokeissa hormiin johdetaan kuumaa kaasua, jonka lämpötila riippuu kevythormin lämpötilaluokasta
Riskirakenteiden tunnistaminen Tutkimuksen perusteella suurimman paloriskin aiheuttavat kiukaat ja paksut välitai yläpohjaeristykset. 42 3/2011 PALONTORJUNTATEKNiiKKA tila palavan rakenteen pinnassa ei saa ylittää lämpötilaa 85°C. Kokeissa 200 mm korkealla läpivientieristeellä lämpötila 50 mm:n suojaetäisyyden päässä oli korkeimmillaan 225 °C. Eri hormivalmistajilla läpivientieristys voi olla toteutettu eri tavoin. 42 3/2011. Tällainen läpivientirakenne on palovaarallinen. Eristämätön putki laskee huomattavasti savukaasujen lämpötilaa. Lisäksi kevythormin helposti kosketettavissa olevien pintojen lämpötila ei saa ylittää lämpötilaa 80°C. Kiukaan ja kevythormin välissä käytetään tavallisesti 1000 mm pitkää eristämätöntä putkea, jonka tarkoituksena on jäähdyttää savukaasuja hormissa. [3,4,5] Kevythormit testataan lisäksi nokipalojen varalta johtamalla hormiin 30 minuutin ajan kuumaa kaasua, jonka lähtölämpötila on 1000°C. Savukaasut kiukaissa oletettua kuumempia Kiukaat kuuluvat Suomen rakennusmääräysten mukaan luokkaan T600. [3,4] Läpivientipaksuudella ratkaiseva merkitys CE-standardin mukaisissa testeissä välija yläpohjarakenteet ovat 200 mm korkeita. Se tarkoittaa, että kiukaan keskimääräinen savukaasulämpötila saa olla korkeintaan 600 °C. Suurin riski liittyy palokokeiden perusteella korkeisiin paloeristyksiin kivivillalla. Suomessa kevythormin läpivienti on aina eristetty ja lisäksi yläpohjan eristevahvuudet voivat olla jopa 600 mm. Paloriski kasvaa merkittävästi, jos kiukaan ja kevythormin välissä ei ole eristämätöntä putkea tai se on lyhyt. Paloeristeen vierestä on poistettava esimerkiksi ympärillä oleva puhalluseriste, jotta paloeristettä päästäisiin tutkimaan. Yläpohjassa paloeristeen tutkiminen on helpointa. Lisäksi uusin testinormi mahdollistaa testit tuuletetulla rakenteella siten, että läpivientiä ei ole eristetty. Välipohjassa ja seinäläpiviennissä se ei välttämättä onnistu rakenteita rikkomatta. [3,4] Tampereen teknillisessä yliopistossa suoritetuissa palokokeissa havaittiin, että läpivientipaksuudella on ratkaiseva merkitys lämpötiloihin. Näissä kokeissa savukaasujen lämpötilat läpiviennissä olivat vielä korkeammat, koska kuumat savukaasut menivät suoraan eristettyyn hormiin. Läpiviennin tarkastaminen Tutkimalla läpivientieristettä voidaan päätellä onko kevythormissa mahdollisesti paloriskiä. Tässä tutkimuksessa testattiin vain kiukaaseen liitettyjä kevythormeja, mutta tulipaloja on syttynyt myös muihin tulisijoihin liitetyistä kevythormeista. Kevythormin ympärillä käytetään paloeristeinä sideaineellista kivivillaa sekä valkoista keraamista villaa. Palokokeissa mitattiin kiukaiden tuottamia savukaasulämpötiloja, jotka olivat jopa yli 1000 °C. Paloeristeen ulkopinnassa on lämpötila ollut yli 200 °C, jos siinä on tapahtunut värimuutokKevythormin seinäläpiviennissä ollut 100 mm paloeriste kokeen jälkeen. Palokokeissa savukaasujen lämpötilat läpiviennin kohdalla olivat keskimäärin yli 700 °C ja suurimmillaan yli 800 °C. Paloeristeen ulkopinnassa on havaittavissa värimuutos. Palokokeita tehtiin myös seinäläpivienneille. Kun käytettiin 600 mm korkeaa läpivientieristettä, lämpötila oli jopa 500 °C. Tässä kokeessa lämpötila palavan aineen pinnalla ei saa nousta yli 100 °C:n lämpötilaan
www.celox.fi Helppokäyttöinen, tehokas, turvallinen! Pyydä esittely maahantuojalta: MERPLAST OY | p. Tämän lisäksi ovat vielä asennusvirheistä tai vaurioista aiheutuvat paloriskit, joita TTY:n tutkimuksessa ei varsinaisesti tutkittu. [2] Kevythormin ulkoputkessa tapahtuvat ensimmäiset värija maalipinnan muutokset noin 300–400 °C:n lämpötiloissa. Tutkimuksessa havaittiin, että riskirakenteissa paloeristeen madaltaminen läpiviennissä parantaa paloturvallisuutta enemmän kuin suojaetäisyyksien kasvattaminen. [2] Lämpötila on suurin läpiviennin keskialueella ja reunoja kohti lämpötila laskee, koska yläja alapinnalta eriste pääsee jäähtymään. Musta väri paloeristeen pinnalla saattaa tulla siinä kiinni olleesta metallista. Hormeissa käytetyt materiaalityypit on esitetty Standardissa SFS-EN 1856-1. Parhaiten värimuutokset voidaan havaita, kun paloeristeen aukaisee. 200°C:n lämpötila paloeristeen ulkopinnalla aiheuttaa paloriskin. Metal chimneys. Ohut teräsputki jäähtyy tehokkaasti, mutta sen sisällä voi kulkea jopa 800asteinen savukaasu. Värimuutokset voidaan havaita vain poistamalla läpivientieriste. Kevythormien materiaalit ja niiden käyttäytyminen eri lämpötiloissa [3] SFS-EN 1859:2009 Chimneys. [2] Ulkoputken väri riippuvat merkittävästi käytetystä materiaalista. 3/2011 43 PALONTORJUNTATEKNiiKKA Henkeä uhkaavan verenvuodon hallintaan! CELOX -hemostaatti on saatavilla jauhepusseissa, annostelijassa tai siteenä. Paloeriste voi olla päältä katsottuna täysin kunnossa, vaikka sisältä eriste on muuttanut väriä. Requirements for metal chimneys. Lisäksi on aina estettävä puhalluseristeen joutuminen hormin pintaan. [2] Tampereen teknillisen yliopiston palokokeissa havaittiin paloturvallisuusriskejä CE-testatuilla uusilla metallihormeilla, jotka oli asennettu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lähteet [1] Leppänen Perttu, Diplomityö Tampereen teknillinen yliopisto 2010 Metallisten kevythormien paloturvallisuus [2] Hentinen Anssi, Kandidaatintyö Tampereen teknillinen yliopisto 2011. 017 2626 354 | info@merplast.fi sia. 3/2011 43. Part 1: System chimney products [5] E3 Suomen Rakennusmääräyskokoelma Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2007 Kevythormin eristämättömän putken lyhentäminen nostaa savukaasujen lämpötilaa, sillä kiukaan savukaasut eivät ehdi riittävästi jäähtyä. Test methods [4] SFS-EN 1856-1:2009 Chimneys. Kevythormien ulkoputkien värit lämpötiloissa 0–700 °C
Kun pian pääsimme paikalle, näky oli aivan kaamea. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Tapio Kivistön albumi. Yksi palomiehistä oli puolivakinainen. – Ensimmäiseksi palokunta ryhtyi eliminoimaan valomassasta aiheutuvaa palovaaraa. Yhtäkkiä kuului jymähdys ja sisin parvekkeen isoista ikkunoista helähti asunnon lattialle. Se on äärimmäisen herkkä syttymään ja pienikin kipinää voi aiheuttaa suuren tuhon. Kuusinen määräsi otettavaksi käyttöön kolmen tuuman sumusuihkun, kun vaikutti siltä, että neljällä työsuihkulla palon sammuttaminen näytti hitaalta. Asemalta lähdettäessä ajattelimme, että kattilalaitteet ovat tehtaalla räjähtäneet. Kun tulimme paikalle, toisesta raollaan olevasta portista tuli jo ihmisiä ulos. Onnettomuudessa kuoli 40 patruunatehtaan työntekijää ja loukkaantui 60 henkilöä. Haapasen kanssa. – Vieläkin sitä ihmettelee. Hän tunsi jokaisen 40 uhrista, osa heistä oli ollut jo koulukavereita. Tapio Kivistö sai johdettavakseen joukon, jonka tehtävänä oli varmistaa lähellä olevan ruutija nallivaraston turvallisuus. 44 3/2011 P alotarkastajaksi Lapuan kauppalan palokuntaan vuonna 1971 tullut Tapio Kivistö istui aamukahvilla kotonaan ja oli valmistautumassa lähtemään töihin läheiselle paloasemalle. Palo ei onneksi päässyt sinne asti. Sitä järkyttyi, mutta ihme kyllä, toimintakyky säilyi. J. – Ensimmäinen työ oli luonnollisesti uhrien saaminen pois raunioista. – Lataamorakennuksen jäänteitä oli lentänyt sen päälle ja jopa läheiseen jokeen asti. Asemalta lähdimme heti kohti patruunatehdasta neljän miehen yksiköllä. – Asuin silloin noin 300 metrin päässä ”paukusta”, joksi patruunatehdasta paikkakunnalla kutsuttiin. – Onneksi räjähdys ei ollut aiheuttanut isoja tulipaloja. Kaikki olisivat tuhoutuneet, jos valomassa olisi päässyt syttymään, Kivistö sanoo. Kipinälle arka valomassa eliminoitiin Tehtaan oma palokunta oli jo paikalla pelastamassa uhreja, kun kauppalan palokunnan ensimmäinen yksikkö tuli paikalle. Oma ansionsa oli sillä, että harjoittelimme vuosittain säännöllisesti patruunatehtaalla. Jälki oli aivan hirmuista, samanlaista kuin voi nähdä nyt Japanin tsunamikatastrofissa. Koko toiminta oli ohi runsaan parin tunnin kuluttua tapahtuneesta. Arvasin, että pian tulee hälytys ja olin jo valmistautumassa muutoinkin töihin lähtöön. Palot saatiin aika nopeasti sammutettua ja voi sanoakin, että kiivaimmat pelastustyöt hoidettiin vartissa. Yhden varaston kattokin oli siirtynyt paikaltaan. Tajusin, että tässä on nyt käynyt pahasti, mutta yritin häivyttää sen pois mielestä ja tehdä työni, Tapio Kivistö muistelee 35 vuoden takaisia tapahtumia. Näin liekit saatiinkin alas. Tunsin kuitenkin ihmiset, jotka tehtaalla olivat töissä. Tajusin, että jotain mahdotonta on sattunut, koska sisäikkuna rikkoutui. – Äkkinäisessäkin tilanteessa pystyy tekemään järkeviä päätöksiä. Osasi ryhtyä heti niihin töihin, mitä varten oli paikalle tullut. Apuvoimia saapui – Aika pian paikalle tulleet Ylistaron ja Seinäjoen yksiköt toivat apuvoimia. Pääsiäisviikon tiistaiaamuna noin varttia vaille kahdeksan lataamorakennus sortui ruudin räjähdettyä. Seinäjoen aluepalopäällikkö Juhani Kuusinen otti johtovastuun yhdessä Lapuan päällikön R. Tapio Kivistön palokuntauran kovin paikka oli ”paukun” tuho 35 vuotta sitten Kaamea näky löi vasten kasvoja Rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus sattui Lapualla 35 vuotta sitten. Edellisen kerran harjoitus oli ”paukulla” vedetty puoli vuotta aikaisemmin, edellisenä syksynä. Tunsin heistä monia, koska olin ollut viisi vuotta tehtaalla töissä. – Kun näin, että kattilalaitteet olivat ehjät, tuli tunne, että mitä hirviää siellä oikein tapahtunut. Se löi kuin vasten kasvoja
Ongelmaksi Lapualla muodostui yhteydenpito, sillä alue joutui viestitulvan takia puhelinmottiin. Nallit ja patruunat räjähtelivät alueella, mutta ne olivat irtopatruunoita eivätkä aiheut taneet niin suurta tuhoa. Monia vaaranpaikkoja Jälkeenpäin arvioituna räjähdysonnettomuuden pelastustöissä oli monia vaaran paikkoja, joista pelastustyöntekijät eivät kiivaassa työtehtävässään olleet tietoisia. – Jos mietitään nykyistä VIRVE-välineistöä, niin tokihan se antaa paremmat edellytykset toimia, mutta olisiko senkään kapasiteetti riittänyt tällaisessa, näin poikkeuksellisessa tilanteessa. Tapio Kivistö kuitenkin pohtii, että omilla kanavillaan toimivat terveyskeskus ja sairaankuljetus sekä poliisi auttaisivat tilanteessa. OnJälki oli aivan hirmuista, samanlaista kuin voi nähdä nyt Japanin tsunamikatastrofissa.. 3/2011 45 – Uhreja koottiin kahteen paikkaan, josta sairaankuljettajat veivät heitä muutaman sadan metrin päässä olevalle terveyskeskukselle. Myös johtokeskuksen toiminta on tärkeätä ja että siellä on osaavat henkilöt toimimassa. – Suojavälineiden piti olla kunnossa. Tämän todettiin jälkikäteenkin olleen ainoan oikean toimintatavan tässä tilanteessa, Kivistö toteaa. Ne olisivat räjähtäessään aiheuttavat mittaamatonta tuhoa. – Yksi suurimmista riskeistä olivat kaiken romun alle jääneet ruutitynnyrit. Poliisin viestintävälineiden ansiosta pelastusja sairaanhoito onnistuivat pitämään edes jonkinlaista yhteyttä keskenään. Siihen aikaan ne olivat kypärä ja visiiri. Siellä heidät jaoteltiin joko hoitopaikkoihin tai ruumishuoneelle
– Räjähdysainepuoleen ei kunnallinen virkamies saanut kajota, mutta hyvää yhteistyötä me kuitenkin teimme. Kuva julkaistu Seura-lehdessä 1976. – Patruunatehtaalla säilytettiin siihen aikaan vielä sodanaikaisia patruunoitakin, joissa ruuti oli käymässä vanhaksi. Ei heitä mikään pidätellyt kaaosmaisissa alkuhetkissä. Yksi uhreista menehtyi heti räjähdyksessä saamiinsa vammoihin ambulanssissa matkalla Seinäjoen aluesairaalaan. Siihen aikaan räjähdysainevarasto oli yleinen lataamorakennuksen yläpuolella myös muualla kuin Suomessa. – Ehkä katsottiin, että räjähdysonnettomuus ei kuulunut palokunnalle ja ei siksi maksanut vaivaa perehtyä tapahtuneeseen sen enempää. Yksikään ei kuollut tulipalossa tai jälkikäteen alueella. Valmiuttakin oli olemassa, esimerkiksi terveyskeskuksen kanssa oli varauduttu mahdolliseen poikkeustilanteeseen. Ja on tärkeätä, että palomiehet ovat kiinnostuneita harjoittelemisesta. Kaikesta olisi kuitenkin opittavaa. Tapio Kivistö teki myös palolaitoksen oman selvityksen tapahtuneesta, mutta se ei suurtakaan käsittelyä paloalalla saanut. Ja kun tilanne selkiytyi, ohjasin itsekin muutamia nuoria asemalle odottamaan ikään kuin varikkovalmiuteen. Hänelle kuuluivat myös operatiiviset työtehtävät ja johtaminen varallaolojärjestelmän mukaisesti. 46 3/2011 neksi ne siihen riittivät. Harjoitella pitää Tapio Kivistö pitää ehdottoman tärkeänä, että palokunta harjoittelee ja erityisesti alueen erityiskohteissa. Tulelle herkkää valomassaa säilytettiin lasipakkauksissa, joista yksi oli räjähdyksen voimasta pudonnut, mutta oli onneksi peittynyt romun alle eikä siten joutunut alttiiksi kipinöille. Tapio Kivistö muistuttaa, että siihen aikaan Lapua oli palokunnankin osalta pieni toimija, jota kohtasi massiivinen katastrofi. Tapio Kivistö sanoo 35 vuotta myöhemmin, että paljon oli myös tuuria matkassa, ettei poikkeuksellinen tehtävä muodostunut kohtalokkaammaksi. Lähinnä heitä oli selvittämässä letkuja, ei pahimmissa paikoissa. Palomiehet joutuivat tekemään pelastustöitä patruunoiden seassa.. – Olen joskus sanonut, että jos isolle kaupungille olisi tapahtunut sen kokoluokkaa vastaava samanlainen tapaus, niin miten se olisi siitä selvinnyt. – Yhä räjähdysonnettomuus on Lapualla arka aihe. Jokainen auttava käsi oli Tapio Kivistön mukaan erityisesti alkuvaiheessa tarpeen ja kritiikkiä annettiin muun muassa siitä, että pelastustöissä oli mukana myös alaikäisiä. – Kohteisiin pitää päästä tutustumaan. – Olimme myös jollakin tavalla varautuneet suurimpaan riskikohteeseemme. Koskaan ei voitu kuitenkaan ajatella tapahtuvan näin suurta onnettomuutta. – Siihen aikaan 16-vuotias saattoi osallistua hälytysosaston toimintaan, jos oli tarvittavat kurssit käynyt. – Onnettomuus vaati uhrinsa silmänräpäyksessä. Palokunnalla meni kymmenen vuotta ennen kuin asiaa puitiin. Riskikohteena ”paukku” tunnettiin Palotarkastajana työskennelleen Tapio Kivistön työmaa käsitti erityisesti rakenteellisen paloturvallisuuden. Se tapahtui piispan tarkastuksen yhteydessä, kun silloinen palopäällikkö Esko Jokisaari otti asian esille tämän vierailun yhteydessä. Lataamorakennuksen osia lensi läheiseen jokeen asti. Esimerkiksi ennaltaehkäisytyötäkään ei riittävästi edelleenkään arvosteta. Mielestäni opistokin ohjaa toimintaa yhä liiaksi operatiivispainotteisesti. Riskikohteena ”paukku” tunnettiin, mutta puolustusvoimat hoitivat oman kohteensa
Tapio Kivistö samalla paikalla 35 vuotta myöhemmin, jossa sijaitsi ”paukku” eli patruunatehdas. ”Tuolta me tulimme paikalle, siellä oli pääportti. He tekivät merkittävää työtä poikkeuksellisessa pelastustehtävässä. – Harmittaa palokunnan edustajana se, että monia toimenpidepalkkaisia ei huomioitu. – Sen seurauksena lataamorakennuksen kattokaan ei lentänyt taivaan tuuliin, vaan romahti alas. – Toimittajiahan täällä oli valtavasti ja tiedontarve oli suuri. Nyt paikalla on Kulttuurikeskus Vanha Paukku.. Tiedotustoimintakin on huomioitava poikkeustapauksissa, sillä tällaiset järkyttävät tapahtumat kiinnostavat. Hän on pohtinut myös syytä tapahtuneelle. Tuhoisin seurauksin, Tapio Kivistö sanoo. Lämmön vaikutuksesta toimiva sulkulaite ei näin ehtinyt toimia latauskoneella ja syntyi kiivas palaminen. 3/2011 47 Lue Juhani Katajamäen artikkeli patruunatehtaan räjähdyksen pelastustöistä 35 vuoden takaa: www.pelastustieto.fi Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta löytyy kuva-aineistoa myös Ylen elävästä arkistosta. Kivistön lähes 40-vuotinen palokuntaura päättyi viime syksynä, kun hän jäi eläkkeelle kotikuntansa Lapuan paloasemalta, joka on nyt osa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitosta. Muistelen, miten niitä kiipesi tehtaan verkkoaidan yli kuin oravat, Kivistö muistelee. – Henkisessä huollossa on toki menty nyt eteenpäin, mutta silloin sellaista ei hoidettu eikä tunnettu. Ja he olivat tekemässä tärkeää pelastustyötä omalla kotipaikkakunnallaan, jossa uhreina oli heille läheisiä ihmisiä. – Latauskoneella käytettiin mitä ilmeisimmin kiväärinruudin sijasta nopeammin kulkevaa vasarapatruunanruutia. Näky tällä paikalla oli aivan kaamea”, Tapio Kivistö muistelee 35 vuoden takaisia tapahtumia. Ja he tulevat kokonaan toisesta ammatista tekemään tätä tärkeää työtä
Hätäkeskus lähettää hälytyksen ja siihen liittyvät tehtävätiedot pelastustoimen resursseille VIRVEn statusja tekstiviesteinä. Tärkein tiedonvälityskanava on kuitenkin VIRVEn ryhmäpuhelu, minkä avulla saadaan tehtävään liittyvää lisätietoa hätäkeskuksesta ja kommunikoidaan muiden samalle tehtävälle hälytettyjen resurssien kanssa, sekä oman toimialan sisäisesti että laajemman tehtävän kyseessä ollessa myös viranomaisrajojen yli. Hätäkeskus lähettää hälytyksen ja siihen liittyvät tehtävätiedot pelastustoimen resursseille VIRVEn statusja tekstiviesteinä. Käyttäjätarpeet ovat aina lähtökohtana, kun suunnitellaan toimintojen ja sitä tukevien prosessien ja tietojärjestelmien uudistuksia. Muutosprosessi Muutosprosessin käynnistäjiä tai siihen muuten vaikuttavia asioita ovat käyttäjätarpeet, hätäkeskusuudistus, teknologinen kehitys ja eritoten kriittisen kommunikaation kehitys, johon liittyy omana asianaan myös viranomaisviestinnän kehittyminen tulevaisuudessa tehtävillä taajuuspäätöksillä, joista riippuu viranomaiskäyttöön sopivan langattoman laajakaistaratkaisun kohtalo. Myös hätäkeskustietojärjestelmä (ELS) ja kenttäjohtamisjärjestelmät (Merlot, PEKE) turvautuvat liikkuvien yksiköiden välisessä tiedonsiirrossa VIRVEn datapalveluihin. Kun tarve on suurin (esim. Näiden datapalveluiden suurin ongelma on se, että niitä ei ole suunniteltu silmällä pitäen kriittisen kommunikaation kriteereitä. VIRVEn datasiirron rajoittuneisuuden takia monissa pelastuslaitoksissa on tehty kokeiluja ja otettu käyttöönkin kaupallisten verkkojen (esim. Tarpeita on dokumentoitu viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän määrittelyhankkeessa (KEJO) käyttötapausten avulla. katastrofitilanteessa) nämä palvelut eivät ole todennäköisesti käytettävissä, koska verkkoja ei ole varmistettu ja ne tukkeutuvat muutenkin kansalaisten (yli)suuren kommunikointitarpeen takia. Pelastuslaitokset ovat parhaillaan ottamassa käyttöön turvallisia pakettiverkkoliittymiä (PeIP), joiden avulla ne pääsevät kiinni viranomaisille tarjottuihin palveluihin ja pystyvät kommunikoimaan turvallisesti myös keskenään. Nämä ovat jo käynnistyneet. Kun tarve on suurin (esim. Sen tärkein ominaisuus on leveäkaistainen datasiirto (TEDS), joka tarjoaa tiedonsiirrolle nopeuksia välillä 10–500 kbit/s riippuen käytetyistä kanavaleveyksistä, aikavälien määrästä ja modulaatioista. Tarpeita on dokumentoitu viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän määrittelyhankkeessa (KEJO) käyttötapausten avulla. 2G/3G ja @450) palveluja, joilla voidaan hoitaa kuvansiirtoa, videon siirtoa ja internet-yhteydet. Kaupalliset matkapuhelinverkot ovat kehittyneet 2G:n (GSM/GPRS/EDGE) ja 3G:n (WCDMA/HSPA/HSPA+) kautta neljännen sukupolven verkkoihin (LTE/LTEA), joita ollaan juuri ottamassa käyttöön. Tiedonsiirron tarpeet voidaan luokitella tarvittavan siirtonopeuden perusteella luokkiin kapeakaistainen, leveäkaistainen ja laajakaistainen seuraavasti: luokka tietosisältö (esim.) verkkopalvelu nopeustarve kapeakaistainen hälytystiedot, tilatieto, paikannustieto statusviesti, SDS < 100 kbit/s leveäkaistainen still-kuva, kysely, tiedote kuvansiirto, tiedostonsiirto, sähköposti,… 100–1000 kbit/s laajakaistainen video multimedia >1 Mbit/s Pelastustoimen langaton tiedonsiirto murroksessa Teksti: Markku Rantama Tutkija Pelastusopisto 48 3/2011. Muutosprosessi Muutosprosessin käynnistäjiä tai siihen muuten vaikuttavia asioita ovat käyttäjätarpeet, hätäkeskusuudistus, teknologinen kehitys ja eritoten kriittisen kommunikaation kehitys, johon liittyy omana asianaan myös viranomaisviestinnän kehittyminen tulevaisuudessa tehtävillä taajuuspäätöksillä, joista riippuu viranomaiskäyttöön sopivan langattoman laajakaistaratkaisun kohtalo. VIRVEn puheryhmien uudelleenmäärittelyt ja kenttäyksiköiden tunnistusjärjestelmän uusimisen. Se riittää juuri lyhyiden tilaja paikannusviestien välitykseen, mutta on liian hidas isompien tiedostojen, kuvien, videon ja multimedian siirtoon. VIRVEn datapalveluiden pahin pullonkaula on vaatimaton tiedonsiirtonopeus: käytännön nopeudet ovat luokkaa 2-4 kbit/s, kun käytetään yhtä aikaväliä. Tärkeimmät palvelut olivat ryhmäpuhelu, yksilöpuhelu, suorakanavapuhelu, statusviestit, tekstiviestit ja kapeakaistainen datasiirto. Tärkein tiedonvälityskanava on kuitenkin VIRVEn ryhmäpuhelu, minkä avulla saadaan tehtävään liittyvää lisätietoa hätäkeskuksesta ja kommunikoidaan muiden samalle tehtävälle hälytettyjen resurssien kanssa, sekä oman toimialan sisäisesti että laajemman tehtävän kyseessä ollessa myös viranomaisrajojen yli. Pelastustoimen tulevaisuuden tiedonsiirtotarpeita on selvitelty haastattelujen, kyselyjen ja työpajojen avulla. Käyttäjätarpeet ovat aina lähtökohtana, kun suunnitellaan toimintojen ja sitä tukevien prosessien ja tietojärjestelmien uudistuksia. 48 3/2011 P elastustoimen operatiivinen toiminta (eli hätäkeskukseen saapuvasta hätäilmoituksesta käynnistyvä toiminta) tukeutuu nykyään vahvasti viranomaisverkko VIRVEn käyttöön. Standardoinnin käynnistyminen ja tehtävät teknologiavalinnat ovat riippuvaisia tulevista taajuuspäätöksistä, joilla luotaisiin viranomaiskäyttöön euPelastustoimen langaton tiedonsiirto murroksessa Teksti: Markku Rantama Tutkija Pelastusopisto Pelastustoimen operatiivinen toiminta (eli hätäkeskukseen saapuvasta hätäilmoituksesta käynnistyvä toiminta) tukeutuu nykyään vahvasti viranomaisverkko VIRVEn käyttöön. Pelastustoimen tulevaisuuden tiedonsiirtotarpeita on selvitelty haastattelujen, kyselyjen ja työpajojen avulla. Näiden datapalveluiden suurin ongelma on se, että niitä ei ole suunniteltu silmällä pitäen kriittisen kommunikaation kriteereitä. VIRVE on runkoverkon puolesta valmis tähän päivitykseen vuoden 2012 aikana, mutta päätöksiä päivityksistä ei ole olemassa. Tiedonsiirron tarpeet voidaan luokitella tarvittavan siirtonopeuden perusteella luokkiin kapeakaistainen, leveäkaistainen ja laajakaistainen seuraavasti: Nykytila on sellainen, että VIRVE suoriutuu kunnialla puhepalveluista ja kapeakaistaisesta datasiirrosta, mutta leveäkaistaiset ja laajakaistaiset palvelut pitää hoitaa jollain muulla verkolla. Se riittää juuri lyhyiden tilaja paikannusviestien välitykseen, mutta on liian hidas isompien tiedostojen, kuvien, videon ja multimedian siirtoon. Samalla verkkojen datasiirtonopeudet ovat kehittyneet kapeakaistaisista muutaman kbit/snopeuksista laajakaistaisia multimediapalveluja tarjoaviin palveluihin, joiden nopeudet ovat parhaimmillaan satoja Mbit/s. Pelastuslaitokset ovat parhaillaan ottamassa käyttöön turvallisia pakettiverkkoliittymiä (PeIP), joiden avulla ne pääsevät kiinni viranomaisille tarjottuihin palveluihin ja pystyvät kommunikoimaan turvallisesti myös keskenään. Uudistus aiheuttaa toimenpiteinä mm. Hälytetyt resurssit kuittaavat saamansa tiedot ja lähettävät omat tilatietonsa samaten VIRVEn statusviesteillä. Teknologian kehitys on ollut viime vuosina nopeaa ja se on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia langattomaan tiedonsiirtoon. Näiden kaupallisten verkkojen suurin ongelma on niiden käytettävyys massiivisissa onnettomuustilanteissa: verkkoja ei ole suunniteltu kriittisen kommunikaation periaatteiden mukaisesti. VIRVEn datasiirron rajoittuneisuuden takia monissa pelastuslaitoksissa on tehty kokeiluja ja otettu käyttöönkin kaupallisten verkkojen (esim. Seuraava kehitysvaihe (Release 2) julkaistiin vuonna 2005 ja sitä on täydennetty näihin päiviin asti. Hälytetyt resurssit kuittaavat saamansa tiedot ja lähettävät omat tilatietonsa samaten VIRVEn statusviesteillä. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös kaupallisten matkapuhelinverkkojen (2G/3G) tekstiviestejä. Tavoitteena on mm. 2G/3G ja @450) palveluja, joilla voidaan hoitaa kuvansiirtoa, videon siirtoa ja internet-yhteydet. verkottunut ja yhdenmukainen toiminta, integroidut ja yhtenäiset tietojärjestelmät ja ylikuormitustilanteiden parempi hoito. Kriittisen kommunikaation kehitys on ollut hieman hitaampaa: alkuperäinen TETRA-ilmarajapintastandardi julkaistiin vuonna 1996 ja sitä täydennettiin muiden rajapintojen määrittelyillä vuosina 1996–2001. Mahdollisesti tuleva TEDS-päivitys korjaa tilanteen leveäkaistaisen datasiirron osalta, mutta ei ratkaise laajakaistatarvetta. Tästä vaiheesta käytetään nimitystä Release 1. VIRVEn datapalveluiden pahin pullonkaula on vaatimaton tiedonsiirtonopeus: käytännön nopeudet ovat luokkaa 2-4 kbit/s, kun käytetään yhtä aikaväliä. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös kaupallisten matkapuhelinverkkojen (2G/3G) tekstiviestejä. Hätäkeskusuudistus vuosina 2010–2015 jakaa maan 6 toiminta-alueeseen, joilla kullakin on oma hätäkeskus. Myös hätäkeskustietojärjestelmä (ELS) ja kenttäjohtamisjärjestelmät (Merlot, PEKE) turvautuvat liikkuvien yksiköiden välisessä tiedonsiirrossa VIRVEn datapalveluihin. katastrofitilanteessa) nämä palvelut eivät ole todennäköisesti käytettävissä, koska verkkoja ei ole varmistettu ja ne tukkeutuvat muutenkin kansalaisten (yli)suuren kommunikointitarpeen takia. VIRVEn mahdollinen laajakaistatuki on ainakin 5-10 vuoden päässä, koska siitä vastaavassa ETSIn työryhmässä on asiasta vasta käynnistynyt keskustelu. Nykyisin näitä alueita on 15
VIRVEn datasiirron rajoittuneisuuden takia monissa pelastuslaitoksissa on tehty kokeiluja ja otettu käyttöönkin kaupallisten verkkojen (esim. 3Gverkot alkavat olla kaikilla operaattoreilla maanlaajuisia, mutta 4G-verkoissa menee vielä vuosia saman kattavuuden saavuttamiseen. VIRVEn rooli tulevaisuudessa on vahva ainakin puhepalveluissa: näköpiirissä ei ole kilpailevaa tekniikkaa, jolla ryhmäpuhelut ja suorakanavapuhelut voitaisiin hoitaa paremmin. Uudet tietojärjestelmät on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain hätäkeskusuudistuksen edetessä eli viimeistään vuonna 2015. Myös satelliittitekniikat tarjoavat laajakaistaisia tiedonsiirtomahdollisuuksia, silloin kun muita verkkopalveluja ei ole saatavilla. Sanomaliikenteen puskurointi ja priorisointi ovat keinoja selviytyä poikkeustilanteista. vikatilanteen tai liian suuren käyttäjämäärän takia niukasti. Mobiilitietoisuus on kenttäjärjestelmäsovelluksen kyky havainnoida vallitseva tiedonsiirtokanavien tila ja sopeuttaa toimintansa ja tiedonsiirtonsa sen mukaiseksi. Luokituksen pitää olla dynaaminen eli se voi vaihdella saman tiedon osaltakin riippuen esim. Leveäkaistaisen TEDSin käyttöönotosta ei ole vielä tietoa, mutta se toisi kaivattua lisäkapasiteettia lyhytsanomien (=statusviestit ja tekstiviestit) välitykseen ja turvaisi samalla puhepalveluiden laadun ylikuormitustilanteissa. Tämän pitää tapahtua ilman käyttäjän toimenpiteitä. Sen myötä koko TETRAtekniikka voi käydä tarpeettomaksi ja verkot ajetaan alas. Verkon käyttämä taajuusalue on kuitenkin kiinnostava, koska sillä saadaan kohtuukustannuksin kattava kuuluvuus. VIRVEn datapalveluiden pahin pullonkaula on vaatimaton tiedonsiirtonopeus: käytännön nopeudet ovat luokkaa 2-4 kbit/s, kun käytetään yhtä aikaväliä. Näin voi käydä ruuhkatilanteessa, kun kanavakapasiteettia on esim. Tämän vuoksi nopeaa datasiirtoa tarvitsevissa palveluissa joudutaan turvautumaan kaupallisiin verkkoihin, vaikka ne eivät täytäkään kriittisen kommunikoinnin vaatimuksia. Hälytetyt resurssit kuittaavat saamansa tiedot ja lähettävät omat tilatietonsa samaten VIRVEn statusviesteillä. Muut verkkopalvelut Jo pitkään käytössä olleet kaupalliset matkapuhelinverkot (3G/HSPA) ja juuri ensimmäisten verkkojen osalta käyttöönottovaiheeseen tulleet neljännen sukupolven verkot (4G/LTE/WiMAX) tarjoavat sellaisia tiedonsiirtonopeuksia, että myös multimediapalvelut voidaan rakentaa niiden varaan. Monikanavaisuus tiedonsiirrossa tarkoittaa sitä, että päätelaite tai kenttäjärjestelmäsovellus osaa valita kulloisenkin operatiivisen toimintatilanteen, välitettävän tietosisällön koon ja sen kriittisyyden ja tiedonsiirtoverkkojen kanavatilanteen mukaan sopivimman verkkopalvelun. Myös hätäkeskustietojärjestelmä (ELS) ja kenttäjohtamisjärjestelmät (Merlot, PEKE) turvautuvat liikkuvien yksiköiden välisessä tiedonsiirrossa VIRVEn datapalveluihin. Tärkein tiedonvälityskanava on kuitenkin VIRVEn ryhmäpuhelu, minkä avulla saadaan tehtävään liittyvää lisätietoa hätäkeskuksesta ja kommunikoidaan muiden samalle tehtävälle hälytettyjen resurssien kanssa, sekä oman toimialan sisäisesti että laajemman tehtävän kyseessä ollessa myös viranomaisrajojen yli. Laajakaistatuen vaatimaa aluetta ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Langattomalla lähiverkkotekniikalla (WLAN) on oma roolinsa pelastusajoneuvojen sisäisenä väylänä ja tiedonsiirrossa ajoneuvon ja paloaseman tietojärjestelmien välillä. Erityisesti ne sopivat paikallaan olevan yksikön käyttöön esim. Langattoman tiedonsiirron tutkimushankkeen loppuraportti on julkaistu Pelastusopiston julkaisuna maaliskuussa 2011 ja se on ladattavissa Pelastusopiston sivuilta: www.pelastusopisto.fi > Paloportti > Tutkimus > Informaatiotekniikan hyödyntäminen NYKYTILA Pelastustoimen operatiivinen toiminta (eli hätäkeskukseen saapuvasta hätäilmoituksesta käynnistyvä toiminta) tukeutuu nykyään vahvasti viranomaisverkko VIRVEn käyttöön. Käytännössä monikanavaisuus toteutetaan monikanavareitittimellä, joka tukee kaikkia haluttuja verkkopalveluja. Hätäkeskus lähettää hälytyksen ja siihen liittyvät tehtävätiedot pelastustoimen resursseille VIRVEn statusja tekstiviesteinä. katastrofitilanteessa) nämä palvelut eivät ole todennäköisesti käytettävissä, koska verkkoja ei ole varmistettu ja ne tukkeutuvat muutenkin kansalaisten (yli)suuren kommunikointitarpeen takia. Lisäkaistaa tarvittaisiin siis yhteensä 2x16 MHz. 2G/3G ja @450) palveluja, joilla voidaan hoitaa kuvansiirtoa, videon siirtoa ja internet-yhteydet. Suomen tilanne on sellainen, että kapeaja leveäkaistaista datasiirtoa varten on mahdollista saada käyttöön 2x5 MHz aivan nykyisen taajuusalueen vierestä. Verkon käyttökelpoisuus tulevaisuuden viranomaisviestinnässä riippuu ratkaisevasti uuden operaattorin suunnitelmista, joihin kuuluu myös uuden teknologian valinta. Kuten jo edellä todettiin, VIRVEn laajakaistapalvelut ovat kaukana tulevaisuudessa ja varmuutta niiden toteutumisesta ei ole sittenkään. Viranomaisten yhteistoiminnan ja tietotekniikan kehityshankkeen (TOTI) tuloksena on syntynyt määrittelydokumentit uudelle hätäkeskusten tietojärjestelmälle ja samoin eri viranomaisten kenttäyksiköiden käyttöön tulevalle toiminnanohjausjärjestelmälle (KEJO). Hyvä ensialku siihen suuntaan on jo käyttöönottovaiheessa olevat pelastuslaitosten PeIP-liitynnät. Sanomat ja niiden tietoelementit olisi siksi luokiteltava etukäteen, jotta päätelaitteet, kenttäjärjestelmät ja tiedonsiirtoverkot pystyisivät priorisoinnin tekemään tämän luokituksen perusteella. 3/2011 49 rooppalainen, harmonisoitu taajuusalue. Viranomaiskäytössä jo nykyisinkin olevan @450-verkon tulevaisuus on vielä arvailujen varassa, koska verkon operaattori on vaihtunut ja käytetty teknologia (Flash-OFDM) on tullut tiensä päähän. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös kaupallisten matkapuhelinverkkojen (2G/3G) tekstiviestejä. Se riittää juuri lyhyiden tilaja paikannusviestien välitykseen, mutta on liian hidas isompien tiedostojen, kuvien, videon ja multimedian siirtoon. Jos sitä ei onnistuta tekemään, niin laajakaistaiselle datasiirrolle TETRA-verkoissa voidaan jättää hyvästit. Priorisointi tulee kyseeseen silloin, kun tiedonsiirron välityskapasiteetti alittaa tarpeen. Yhteisellä hankkeella on varmistettu se, että eri tietojärjestelmät pelaavat hyvin yhteen ja yhteistyö viranomaisten kesken on sujuvaa. Tulevaisuus Tietojärjestelmät ja niiden yhteistoiminnallisuus ovat perusedellytys pelastustoimen tulevaisuuden menestykselliselle kehittymiselle. Valtion turvallisuusviranomaisten käyttöön suunniteltu TUVE-verkko tulee toimimaan kriittisen kommunikaation ytimessä ja sen kautta saataviin palveluihin tulee myös pelastustoimelle taata pääsy. erämaassa, merellä tai myrskytuhotilanteessa, jossa muut yhteydet eivät toimi. operatiivisesta tilanteesta.. ETSIn tekninen komitea on esittänyt, että nykyisen 2x5 MHz kaistan lisäksi tarvittaisiin 2x3 MHz kapeakaistaista dataa varten, 2x3 MHz leveäkaistaista (TEDS) ja 2x10 MHz laajakaistaista datasiirtoa varten. Näiden datapalveluiden suurin ongelma on se, että niitä ei ole suunniteltu kriittisen kommunikaation kriteerit mielessä: kun tarve on suurin (esim. Myös kapeakaistainen datasiirto toimii ja sopii hyvin tila-, paikkaja hälytystietojen välitykseen. Taajuuspäätökset ovat ratkaisevassa asemassa, kun suunnitellaan kriittisen kommunikaation tulevaisuutta. Tämä voi ääritilanteessa merkitä sitä, että toiminta ei saa halvaantua, vaikkei yhteyksiä ole ollenkaan
Rautateillä käytetään tässä yhteydessä termiä ”aukean tilan ulottuman (ATU:n) turvaaminen”. Kyseinen onnettomuus oli paljon esillä eri medioissa. helmikuuta kahden tavarajunan törmäys, jossa kuoli toinen veturinkuljettajista. Jos kuljetettavana ei ole vaarallisia aineita, voi kuljetettavasta tavarasta silti löytyä tietoa kuljetusten hallintajärjestelmästä. Jos kuljetettavana on vaarallisia aineita, löytyy kuljetusten hallintajärjestelmästä tietoa vaarallisen aineen YK-numerosta ja monennessako vaunussa se sijaitsee veturista laskettuna. Liikennekatko pyydetäänkin liikenteenohjauksesta. Vasteen mitoittaminen näiden eri onnettomuustyyppien välillä onkin haasteellista: mikä on riittävä vaste. Tämä tarkoittaa, että jos rautatieliikennettä ei ole keskeytetty, on pelastusajoneuvojen pysyttävä liikennöitävästä raiteesta ATU:n ulkopuolella eli 2,5 metriä raiteen keskilinjasta mitattuna. Onnettomuuspaikan paikantaminen rataverkolla Työturvallisuuden kannalta on olennaista myös osata paikantaa onnettomuuspaikan sijainti rataverkolla, sillä mitään katuosoitteita ei ole olemassa. On myös tärkeää muistaa, ettei pelkkä jännitekatko riitä: dieselkalusto kulkee ilman sähköä ja sähkökalustokin voi rullata eteenpäin rataverkolla ilman sähköä useita kilometrejä. Onnettomuuspaikan paikantaminen on tärkeää, sillä sen avulla liikenteenohjaus ja sähköradan käyttökeskus osaavat katkaista liikenteen ja jännitteen oikeasta paikasta rataverkolla. Hänen kauttaan voidaan pyytää alustavasti jännitekatko onnettomuusalueelle, mutta ennen hätämaadoituksen tekemistä on otettava yhteys sähköradan käyttökeskukseen, josta jännitekatko voidaan pyytää myös suoraan. Suoralla yhteydenotolla vältytään mahdollisilta väärinkäsityksiltä. Lisäksi rataverkolla on olemassa useita erilaisia merkkejä, joiden avulla oman sijaintinsa rataverkolla pystyy hahmottamaan. Rautatieonnettomuudet mielletään yleensä 1990-luvun lopulla tapahtuneiden Jyväskylän ja Jokelan suuronnettomuuksien kaltaisiksi onnettomuuksiksi. Tyypillisimmin rautatieonnettomuudet ovat kuitenkin allejääntejä, joita tapahtuu noin 70 tapausta vuosittain, tai tasoristeysonnettomuuksia, joita on vuoden aikana keskimäärin 50 tapausta. Esimerkiksi allejäännissä ei useammalle yksikölle ole tehtävää, mutta työturvallisuus on aina varmistettava, etenkin useampiraiteisilla ja liikennöitävillä raiteilla. Liikenteenohjauksella on käytössään kuljetustenhallintajärjestelmä, josta saa tietoa esimerkiksi junapituudesta, vaunujen sijoittumisesta ja sen, onko kuljetettavana vaarallisia aineita. Liikenteenoh jauskeskuksia on Suomessa seitsemän ja sähköradan käyttökeskuksia sijaitsee neljällä paikkakunnalla. Kaikista rataverkolla olevista sähköratapylväistä ja ratakilometrimerkeistä on tiedossa omat gps-koordinaattinsa, mutta niiden käyttäminen paikannuksessa on vielä kovin harvinaista. Niin liikenteenohjaus kuin sähköradan käyttökeskus ovat tavoitettavisRautatiet haasteellinen pelastustyömaa Teksti: Mira Leinonen Kuvat: Tomi Anttila, Liikenteen turvallisuusvirasto Nokian Siurossa tapahtui 21. Suomen rataverkolla tapahtuu vuosittain kes kimäärin noin 270 onnettomuutta. 50 3/2011 O lipa lausunnon antajana joko pelastustoiminnan johtaja tai toimittajan oma näkemys asiasta, on syytä kerrata muutamia rautatieonnettomuuksiin liittyviä asioita, joilla on olennaista vaikutusta pelastajien työturvallisuuteen, jotta ymmärretään rautatiealueen vaaratekijät. Lisätietoa aiheesta Liikenneviraston julkaisut B24: Radanpidon turvallisuusohjeet, B22: Sähkörataohjeet ja Turvallisuusohjeita sähköradalle (saatavissa Liikenneviraston nettisivujen tietopankista).. Liikenteenohjaus ja sähköradan käyttökeskus ovatkin pelastustoiminnan johtajalle arvokkaita tietolähteitä ja olennaisia osapuolia pelastustoiminnassa. Uutisoinnissa huomiota kiinnitti kohta, jossa kerrottiin, että jos tilanne olisi Nokialla näyttänyt siltä, että menehtynyt kuljettaja olisikin ollut elossa, pelastajat olisivat tunkeutuneet murskautuneen veturin sisään pienestä sähköiskun vaarasta välittämättä. Onko porukkaa riittävästi vai liikaa. On olemassa vain ratakilometrit, joiden laskeminen aloitetaan Helsingistä. Liikenteenohjauksessa onnettomuustilanteen toiminnan ottaa haltuun alueohjaaja
Lisäksi vetureissa on junankulunvalvonta (JKV)-laite, joka sähkömagneettisen säteilyn lähde, teholtaan 20…25 W. Voidaan kuitenkin sanoa, että sähköistetty rata muodostaa pelastustoiminnalle aiheutuvan suurimman riskitekijän eikä kyse ole aivan pienestä sähköiskun vaarasta, kuten Nokian onnettomuuden yhteydessä oli uutisoitu. Menettelystä on sovittava liikenteenohjauksen ja sähköradan käyttökeskuksen kanssa. Onnettomuustilanteessa voidaan joutua siirtämään kalustoa eikä monenkaan pelastuslaitoksen oma kalusto riitä tähän. Tällöin on mahdollista, että onnettomuuspaikan toisella puolella voi olla jännitteinen ajolanka. Lisäresursseja operaattorilta Rautatiekalusto on erittäin painavaa: veturit painavat noin 66–88 tonnia, tavaravaunut noin 15–34 tonnia ja henkilövaunut noin 46–56 tonnia. ”Sähkö on sinistä ja se sattuu” Pelastustoimen koulutuksessa rautateihin liittyvät asiat näyttäytyvät yleensä vain hätämaadoituskoulutuksen muodossa. Avattaessa viereisten raiteiden liikennettä on muistettava ATU:n turvaaminen. Tärkeä muistettava numerotieto rautateiden sähköasioihin liittyen on vielä se, että hätämaadoituskoulutus on voimassa 5 vuotta. Pelastustoiminnan työturvallisuuden kannalta on syytä muistaa, että jos joudutaan työskentelemään alle kahden metrin etäisyydellä jännitteisistä kohteista, on hätämaadoitus tarpeellinen. Tämä VR:n resurssi on hälytettävissä liikenteenohjauksen kautta ja se kannattaa hälyttää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pelastustoimintaa, sillä vasteajat ovat Hyvinkään konepajan tehdaspalokuntaa lukuun ottamatta noin tunnin pituisia virkaajan ulkopuolella. Päätettäessä pelastustoimintaa Rautateiden turvallisuusviranomaiselle, LiiTavarajunien yhteentörmäys Siurossa. Hätämaadoituskoulutuksen järjestämisestä vastaa Liikennevirasto, joka on kilpailuttanut koulutuksen järjestäjäksi VR-Trackin. Radan ja ratalaitteiden kuntoon saattamisesta vastaa puolestaan Liikenneviraston kilpailuttamat radan kunnossapitäjät. Pelastustoiminnan vakiintuessa on syytä pyrkiä kaventamaan liikenneja jännitekatkoaluetta, mikäli se on mahdollista. Jännitteen ollessa katkaistu koko liikennepaikalta on liikennehäiriön vaikutus jopa useita kymmeniä kilometrejä, sillä syöttöasemien väli on pitkä ja jännite saatetaan joissakin tapauksissa ottaa pois kahden tai useamman erotusjakson alueelta. Rautatieoperaattorin raivaustoimintaa johtaa raivauspäällikkö, joka vastaa liikkuvan kaluston raivaamisesta. Paikkakunnat on valittu niin, että koko rataverkko on tavoitettavissa kohtuullisessa ajassa. 3/2011 51 sa sekä VIRVEn että puhelimen kautta. Suojaetäisyys rikkoutuneesta ajolangasta on puolestaan 20 metriä. On tärkeää, että hätämaadoitus tehdään onnettomuuspaikan molemmin puolin, sillä onnettomuuspaikalla on vaikea saada varmuutta siitä, onko onnettomuuspaikan molemmat puolet yhdistetty samaan sähkönsyöttöön. Toistaiseksi Suomen rautateiden ainoalla operaattorilla, VR Groupilla, on omaa pelastusja raivauskalustoa ympäri rataverkkoa yhdeksällä eri paikkakunnalla. Ajojohtimissa ja ratalaitteissa kulkee 25000 voltin jännite ja liikkuvassa kalustossakin (esimerkiksi vetureissa) kulkee muun muassa lämmityksen takia 1500 voltin jännite. Hätämaadoitusosaaminen on olennainen taito rautateihin liittyen, mutta ratalaitteissa liikkuva sähkö ei ole ainoa rautateihin liittyvä vaaratekijä. Virvet tulivat rautateillä käyttöön vasta syksyllä 2010, joten sen käytön osaaminen on vielä vaihtelevaa, mutta tarkoituksena on juurruttaa VIRVE arkipäiväiseksi työvälineeksi. Kalustoa tarkastetaan.. Jännitekatkon jälkeen ajolankoihin jää vielä 1 kV:n ”jäännösjännite” ratalaitteiden takia, minkä vuoksi hätämaadoitus tehdään – jännite viedään maihin. Työskentelyllä tarkoitetaan myös esimerkiksi sammutusveden ja työvälineiden käyttöä kahden metrin suojaetäisyyden sisällä. Suomen rataverkosta on 52 prosenttia sähköistettyä ja sähköistämättömälläkin radalla voi tapahtua vaaratilanteita
Rautatieliikenteessä on myös omat toimijansa, sääntönsä ja käytäntönsä, jotka tarvitsee tuntea. Koulutukseen syytä kiinnittää huomiota Rautatiealue ei ole pelastustoimelle perinteisin toimintaympäristö ja se sisältää sähköradan jännitteisten osien lisäksi monia muita vaaratekijöitä, kuten liikkuvan kaluston, sen jännitteiset osat, akut, polttoaineja paineastiat. kenteen turvallisuusvirastolle (Trafi), on tullut tietoon useampia vaaratilanteita, jotka ovat tapahtuneet pelastustoiminnan yhteydessä ja nimenomaisesti päätettäessä pelastustoimintaa, kun johtovastuuta on luovutettu edelleen toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle eikä johtosuhteen vaihtumisesta ole tiedotettu liikenteenohjausta ja sähköradan käyttökeskusta. 3/ 20 10 22.4. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. Pelastustieto 4/2011 ilmestyy 19.5. / . Useampiraiteisilla liikennepaikoilla on huomioitava viereisten raiteiden liikenne. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. Kaiken kaikkiaan rautatieonnettomuuden pelastustoiminnassa on useita tehtäviä, joista on selvittävä. Jos sinulla on teemaan sopiva uutuustuote, jonka haluat esitellä teemassa, lähetä teksti ja kuva toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi Lehdessä julkaistava ilmoituksesi ja linkki yrityksen kotisivulle julkaistaan veloituksetta myös Pelastustiedon nettisivuilla www.pelastustieto.fi. Mikäli ajojohdin ja muut ratalaitteet ovat ehjiä ja sähköradan käyttökeskus antaa siihen luvan, saa hätämaadoituksen purkaa sen tekijä. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Myös yhteistoimintaharjoituksia rautateiden liikenteenohjauksen ja muiden toimijoiden kanssa olisi syytä harkita. Edellä mainittujen asioiden takia olisi varmasti paikallaan miettiä, antaako pelkkä hätämaadoituskoulutus ja mahdolliset työvuorokoulutukset riittävät valmiudet turvalliseen toimintaan rautatiealueella. . Kirjoittaja on tehnyt opinnäytetyön aiheesta ”Pelastustoiminnan johtaminen rautatieonnettomuudessa” ja toiminut aiemmin johtavana asiantuntijana Liikenteen turvallisuusviraston rautatieosastolla. Tämän Turva-kurssin pohjalta voisi kehittää myös pelastustoimelle oman rautatiekoulutuksensa, joka toimisi perustana rautatiealueelle toimimiseen. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Sähköradan rakenteet putosivat matkustajajunan katolle.. Lähitulevaisuudessa Liikennevirasto tulee julkaisemaan oman ohjeensa rautatiealueella toimiville viranomaisille, mikä omalta osaltaan auttanee valmistautumaan rautatieonnettomuuden pelastustoimintaan. Näissä vaaratilanteissa on esimerkiksi jännitteet kytketty takaisin päälle, vaikka toinen viranomainen jatkaa vielä onnettomuuspaikalla toimintaansa. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Jos onnettomuuspaikka on jouduttu hätämaadoittamaan, on muistettava, että hätämaadoituksen saa purkaa vain sähköalan ammattihenkilö. Työvuorokoulutuksissa voisi käydä rautatieaiheesta läpi muun muassa erilaisten kalustotyyppien erityispiirteitä ja pelastustekniikkaa sekä karttaharjoituksina oman toimialueen rataosat, liikennepaikat ja tasoristeykset. Niin johtovastuun luovuttamisesta toiselle viranomaiselle kuin onnettomuuspaikan luovuttamisesta rautatieoperaattorin raivauspäällikölle tulee ilmoittaa liikenteenohjaukselle, sähköradan käyttökeskukselle kuin muille rautatieonnettomuuden pelastustoimintaan osallistuneille tahoille. Esimerkiksi Ruotsissa pelastustoimen henkilöstö käy erityisen rautatieturvallisuutta koskevan kurssin, joka sisältää myös hätämaadoituskoulutuksen. teemalla Pelastajan varusteet ja kalusto. Varmista oma ilmoituspaikkasi Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0400 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. Pelastustieto 4/2011 on odotettu teemanumero TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Myös kuljettavat vaaralliset aineet voivat aiheuttaa vaaraa onnettomuustilanteessa. Ps. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Rautateillä on olemassa vaatimus, jonka mukaan kaikki uusina henkilöinä rautatiejärjestelmän pariin työskentelemään tulevat henkilöt käyvät niin sanotun Turva-kurssin. Pelastustoiminnassa on tunnettava rautateihin liittyvät erityispiirteet, jotta työturvallisuus tai potilasturvallisuus ei vaarannu ja jotta pelastustoiminta on tehokasta ja tuloksekasta
Vuoteen 1921 mennessä yhteiskunta oli kuitenkin muuttunut palokunnan kannalta merkittävästi. Sääntöjen mukaan standaari voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle, joka merkittävällä tavalla on edistänyt osaston toimintaa tai muutoin toiminut pelastustoimen hyväksi. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Komennuskuntaan saivat liittyä osastojen aktiivisimmat jäsenet. Juhlassa otettiin käyttöön osaston pöytästandaari ja sellainen luovutettiin viidelle osaston toimintaa tai pelastustointa ansiokkaasti edistäneelle henkilölle. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Kun VPK tuona vuonna hankki ensimmäisen paloautonsa ”autoruiskun”, palokunnan hallinto päätti perustaa erityisen ”lentävän komennuskunnan” (flygande avdelningen) käyttämään uutta vaativampaa kalustoa. Juhlassa muistettiin myös ansioituneita. Vuonna 1958 palokunnan sääntöuudistuksen yhteydessä komennuskunnan nimi muutettiin virallisesti hälytysosastoksi. 90vuotisjuhla ja pöytästandaari Lauantaina 12.3.2011 osasto ja iso joukko kutsuvieraita kokoontui Ravintola VPK:lle juhlimaan osaston 90-vuotista taivalta. Eläinpelastustehtäviä varten hälytytetään kaksi kyseisiin tehtäviin koulutettua sammutusmiestä. Osaston nykyinen johtaja Markku Kari mainitsi standaareja luovuttaessaan, että myös palokunnan vuonna 2002 kuollut päällikkö Kai Sträng olisi ehdottomasti ansainnut standaarin samoin perustein. Aloitusvuonna vahvuus oli reilut 30 miestä. Merkkivuoden kunniaksi juhlaan oli saatu päätoimittaja emeritus Juhani Katajamäki kertomaan hälytysosaston alkuvuosista. Koko palokunnan hälyttäminen äänimerkillä ei melusaasteen vuoksi ollut enää hyvin toimiva menetelmä. ”Helun” muistoksi pidettiin hiljainen hetki. Palokuntien suomenmestaruuskilpailuihin (Jehu-malja) on osallistuttu keskeytyksettä vuodesta 1964 lähtien. Hälytysosasto tänään Hälytysosasto muodostuu nykyään 25:stä miehistöosaston osaavimmasta ja aktiivisimmasta jäsenestä. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Hälytysosasto edustaa palokuntaa ulkopuolisissa kilpailuissa. Autoistuminen oli keskeinen vaikutin. Ensimmäisen sai Helsingin VPK ry. Hän olikin koonnut lukuisista tiedonmuruista mielenkiintoisen ja valaisevan esityksen siitä, miten hälytysosaston perustaminen muutti palokunnan toimintaa ja miten sotavuosista selvittiin, kun palokunnan jäseniä ja kalustoa oli rintamalla. Toinen myönnettiin paloaseman esimiehenä vuodesta 1964 asti toimineelle Pentti Thesslundille. Juhla jouduttiin tällä kertaa aloittamaan murheellisissa merkeissä, sillä osaston entinen jäsen Runar Helander oli kuollut 88 vuoden iässä muutamaa päivää aikaisemmin. Niiranen ei valitettavasti päässyt juhlaan paikalle, mutta standaari luovutetaan hänelle myöhemmin sopivassa tilaisuudessa. Osaston aktiivisuuspalkinnon ja toverillisen leikinlaskun säestämän Palotarus 2010 -leirin muistopalkinnon myöntämisen jälkeen koitti juhlan kohokohta. Viides standaari myönnettiin osaston pitkäaikaiselle johtajalle Rainer Lundellille ja kuudes helsinkiläisiä sopimuspalokuntia jo pitkään kannustaneelle ja niiden toimintaedellytyksiä kehittäneelle palomestari Yrjö Niiraselle. Komennuskunnan nimi muutettiin myöhemmin hälytysosastoksi, ja 12. Katajamäki valmistelee parhaillaan palokunnan historiateosta, jota on kaavailtu valmistuvaksi vuonna 2014, kun palokunta täyttää 150 vuotta. Muutamiin suurpaloihin hälytettiin edelleen koko palokunta. 3/2011 53 TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Miehistöosaston viikkoharjoitusten lisäksi hälytysosastolaiset hiovat taitojaan hälytysosaston soveltavissa harjoituksissa joka toinen viikko. maaliskuuta juhlittiin Ravintola VPK:ssa 90:tä toimintavuotta. Hälytysosasto miehittää palokuntasopimuksen mukaisesti virka-ajan ulkopuolella kaksi sammutusautoa 30 minuutin kuluessa hätäkeskuksen tekstiviestein tekemästä hälytyksestä. He kaikki täyttävät Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen asettamat terveys-, kunto-, harjoittelu ja koulutusvaatimukset. Helsingin VPK:n hälytysosasto juhli 90 vuotta Teksti: Perttu Halonen, Helsingin VPK Kuva: Sakari Ihantola Helsingin VPK:n hälytysosastolaiset kokoontuivat yhteiskuvaan juhlapäivänä, osaston täyttäes sä 90 vuotta.. Komennuskunta otti pian hoitaakseen kaikki palokunnan hälytykset. . Standaarissa on kuvattu hälytysosaston 1960-luvulla tehty rintamerkki ja Helsingin kaupungin vaakuna. Helsingin VPK:n perustamisesta vuonna 1864 lähtien valtaosa sen jäsenistöstä oli jakautunut sammutusja pelastusosastoihin, joiden kummankin vahvuus oli 150–200 miestä. Viime vuonna palokunnalla oli noin 160 hälytystä, joista noin 120 oli eläinpelastustehtäviä. / . Kolmas ja neljäs standaari menivät Kauko Köykkärille ja Pekka Kivelle, jotka 1980-luvun lopussa alkoivat voimakkaasti kehittää hälytysosastoa toimiessaan sen päällystössä. Juhlassa myönnettiin kuusi standaaria. H elsingin VPK perusti ”lentävän komennuskunnan” vuonna 1921 käyttämään palokunnan vastahankittua ensimmäistä paloautoa. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Juhlan muonavahvuus oli peräti 46 henkeä. Palokunnan hallitus oli tilannut heraldikko Harri Rantaselta hälytysosastolle pöytästandaarin ja osaston johtoryhmä oli laatinut standaarille säännöt. Kummankin yksikön vahvuus on vähintään 1+3, joista vähintään 1+2 on savusukelluskelpoisia
– Sammutusmieskurssin olen käynyt ja koulutus oli hyvää. Aikoinaan olin hyvinkin aktiivinen nuorisoja hälytysosastolainen. Ensi vuonna SMpilkin järjestelyistä vastaa Turun VPK ja silloin on tarkoitus narrata kaloja meren jäällä. Osallistujia oli vajaat sata. Maija Ruuska on 19-vuotias lähihoitajaopiskelija, joka aloitti vpk-toiminnan nuoriso-osastosta ja on nyt mukana hälytysosastossa. Jäällä lähekkäin kaloja narranneet kaksi Maijaa, Maija Ruuska (pieni kuva) ja Maija Kahelin, ovat Parikkalan VPK:n jäseniä. 54 3/2011 54 3/2011 Parikkalassa narrattiin kaloja SM-pilkeillä Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto Parikkalan VPK järjesti toistamiseen pelastusalan SM-pilkit. – Opiskelu ja perhe ovat vieneet ajan siten, että uudella asuinpaikkakunnalla en ole ehtinyt mukaan vpktoimintaan.. Päivälähtöihin hänen on vaikea työpaikaltaan lähteä. – Myös ammattina ala kiinnostaa, mutta ainakaan nyt ei kunto riitä siihen, hän tuumii. Siimat solmussa ahvenia jään alta etsinyt Maija Kahelin asuu nykyisin perheensä kanssa Iisalmessa, mutta on Parikkalan VPK:n kasvatteja. – Nyt olen kannatusjäsen. Nykyinen tapa kouluttaa tuntuu siksi hyvältä. Särkisalmen VPK:n jäsen Jere Kosunen, 23, on ollut 12 vuotta mukana vpk:ssa
Parhaimmillaan toiminta on yhteistä ajanviettoa. – Kaikki kurssit olen käynyt, yksikönjohtajanakin toimiva Haakana sanoo. Hän on Kuohun VPK:n jäsen. Samassa paikassakin olen ollut mukana, kun kisat edellisen kerran järjestettiin Parikkalassa. Hän pohtii, että voisi olla hyvinkin myös niin, eetä valtio ottaisi koulutusvastuun vpk:laisista. – Toimin tilintarkastajana VPK:ssa. Imatralla autoliikkeessä työnjohtajana toimiva Haakana sanoo pääsevänsä mukaan hälytyksiin, sillä asiasta on sovittu työnantajan kanssa. 3/2011 55 3/2011 55 Pilkkihaalareissaan jakkaralla istunut Jorma Blommendahl tuli Jyväskylästä Parikkalaan pilkkimään. – Olen koko pienen ikäni käynyt pilkkimässä. Toiminta riittää, järjestämme muun muassa yhteisiä tapahtumia. Saatu koulutus miellyttää Hiltusta. Omat lapset ovatkin olleet aktiivisempia vpk-laisia. Vielä en ole varma liitynkö hälytysosastoon ja sitä menenkö sammutusmieskurssille. Jouni Haakana kuuluu myös Särkisalmen VPK:hon ja on 47-vuotias aktiivinen palokuntalainen. Kuvassa Jouni Haakanaa haastattelee kisan suojelija, Pelastustiedon päätoimittaja Esa Aalto. Sonja Asikainen on 23-vuotias Särkisalmen VPK:n jäsen. – Naisosastossa olen mukana. Mielessä on ollut myös sammutusmieskurssin käyminen. – Olen harkinnut myös hälytysosastoon liittymistä, sillä sekin kiinnostaa. Jalkapalloakin pelaan ja se kiinnostaa myös, tällä hetkellä hieman enemmän kuin vpk-toiminta. – Mutta hoituu se hyvin näinkin. Aikaisemminkin olen osallistunut kisoihin, tämä on viides kerta. – Toivon, että työnantajat yleensäkin suhtautuisivat hyvään vpk-toimintaan positiivisesti ja joustaisivat töissä niin, että hälytystehtäviin tarpeen vaatiessa päästäisiin mukaan. Ja jonkin verran olen käynyt pilkilläkin, Sonja naurahtaa aurinkoisella jäällä.. Pilkkijäällä istuskeli myös Teemu Huttunen Särkisalmen VPK:sta. Hän on mukana hälytysosastossa ja työskentelee maalausliikkeessä, josta päivälähtöihin osallistuminen ei ole helppoa. – Olen ollut 10-vuotiaasta alkaen VPK:ssa. Pilkkikisan kaikki tulokset: www.parikkalanvpk.fi > SM-Pilkki 2011 Julius Kiema on 16-vuotias vpk:lainen myöskin Kuohun VPK:sta
Botsmarkin taajama (450–500 asukasta) on 50 km:n etäisyydellä Uumajan keskustasta. Palokunnan päällikkö Donald Rosendahl näkee uudessa toimintatavassa vain etuja. Marja Aaström oli vuodesta 2001 toiminut Vesisaaren (Vadsö) palokunnan osa-aikaisena palomiehenä ja suorittanut vaaditut kuntotestit sekä kurssit. Harjoituksissa nuoret ovat tasa-arvoisia, oppivat ryhmätyötä ja viestintätaitoja, joista on hyötyä heidän myöhemmässä elämässään. Toisen kevytyksikön lähtövalmiusaika on 5 minuuttia. Vaahto säilyy pitkään, muodostaa kalvon ja jäähdyttää.” Teksti Anna Olofsson. Aikaisemmin jokaisella puolivakinaisella palokunnalla oli raskas paloauto varustettuna raivauskalustolla, letkuilla, sammutusvedellä, vaahtoputkella yms. Päivystävä esimies on entistä nopeammin kohteessa, ehtii arvioida tilanteen, käyttää alkusammutinta tai avata ikkunat, mikä saattaa huomattavasti helpottaa jatkotoimia. Kevytyksikön ajamiseen ei tarvita C-ajokorttia, eivätkä osaaikaiset palomiehet mene palavaan rakennukseen. Paloesimies Henrik Lundstedtilla on hyviä kokemuksia painevaahdosta. FWM 3/2009 Sähköisku tappoi palokuntalaisen Korntal-Münchingen (Saksa). Firebreak on 14-päiväinen kurssi, joka kestää 12 viikkoa. Koska tavalliset roska-astiat olivat tällä alueella usein ylitäytettyjä, kaupunki korvasi ne uusilla jätesäiliöillä. Päivystävän paloesimiehen autossa on painevaahtolaite ja 300 litraa vettä. Kaupungin jätehuoltolaitoksen mukaan palot on sytytetty tahallaan. Paloesimiehen lähtövalmiusaika on 90 sekuntia. Äkkiä 15-kuukautinen pikkuveli painoi käynnistysnappia. Letkua on helppo käsitellä, kun se on kevyt. Sijaisuuden ja viran sai mies. Käräjäoikeus asettui Aaströmin puolelle ja tuomitsi kunnan maksamaan hänelle 450000 kruunua (56000 euroa) syrjinnästä. Tätä työtä tehnyt 33-vuotias palokuntalainen sai tappavan sähköiskun. Kurssin päättäjäisissä kurssilaiset saavat esitellä omaisilleen ja ystävilleen opittuja taitojaan muun muassa pelastamalla onnettomuusuhrin palavasta kerrostalosta ja kolariautosta. Syyte kuolemantuottamuksesta. Päivystysvahvuus on paloesimies ja kaksi osa-aikaista palomiestä. Toisessa autossa on 500 litraa vettä. Kurssi tarjoaa heille tilaisuuden harjoitella monia sellaisia tehtäviä, joita palokunnat tekevät. Vaikka lasten äiti havaitsi tilanteen kahden minuutin kuluttua, se oli jo myöhäistä. Tällaisia ovat: > letkuselvitysharjoitukset, joissa käytetään nuorisokurssille varatun paloauton kalustoa > paineilmahengityslaitteen käytön harjoittelu turvallisuuskoulutuskeskuksessa, jossa voidaan lavastaa erilaisia onnettomuustilanteita. Kun hän otti yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun, hän joutui laittoman kiusanteon kohteeksi: hänen päivystysvuorojaan vähennettiin. Kesäkuusta 2009 lähtien niillä on ollut vain kaksi kevytyksikköä. FWM 9/2009. Aaström väittää, että häntä ei valittu sukupuolen takia. Haja-asutusalueella on vaikea löytää osa-aikaisia palomiehiä, jotka ovat savusukelluskelpoisia ja joilla on C-ajokortti. Harjoitusten lisäksi kurssilaiset saavat luokkaopetusta seuraavista aiheista: > paloturvallisuus > toiminta liikenneonnettomuudessa > elvyttäminen. 56 3/2011 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Paloturvallisuuskoulutusta nuorille Darlington (Englanti). Yhteensä vettä on siis 800 litraa ja sillä tuotetaan 5600 litraa vaahtoa. Vuodesta 2000 lähtien on järjestetty jo 22 tällaista kurssia. Päivystysvuorossa olevat palomiehet ajavat omilla autoillaan paloasemalle. Syynä olivat kellarin virheelliset sähköasennukset. Vuonna 2005 hän haki Vesisaaren palokunnan päätoimisen palomiehen sijaisuutta ja seuraavana vuonna palomiehen virkaa. Uumajan kaupungissa on yksi pelastuslaitoksen ja viisi puolivakinaisen palokunnan paloasemaa. ”Kun suihkuttaa sysäyksittäin, vaahdotetta kuluu vähän ja teho on silti hyvä. Vesivahingot jäävät vähäisiksi. Bilagan 3/2009 Vesisaari (Norja). FWM 4/2009 Uumaja (Ruotsi). Palokunnalla on keskimäärin kahdeksan hälytystä vuodessa. Tasa-arvolautakunta päätti, että Vesisaaren kunta oli rikkonut lakia. Toinen kevytyksikkö on päivystävän paloesimiehen pihalla ja toinen paloasemalla. Palokunta oli hälytetty pumppaamaan vettä ukonilman aikana täyttyneestä kellarista. Tyttö tunkeutui pesukoneen rumpuun. Savusukeltajat ovat kohteessa noin 20 minuutin kuluttua siitä, kun Botsmarkin toinen auto on saapunut. Jätteet liukuvat metalliputkea pitkin maanalaiseen 650 litran säiliöön. Kunta ei ottanut huomioon lautakunnan päätöstä. Jokaiselle kurssille kaksi koulua valitsee osallistujat vapaaehtoisten oppilaiden joukosta. Teksti Jonathan Smith Fire, May 2009 Mission Viejo (USA). Sairaankuljettajat veivät vaikeasti loukkaantuneen lapsen sairaalaan, missä tämä myöhemmin kuoli. Brannmannen, 2/2010 Uusi kehityssuunta hajaasutusalueella 450000 kruunun korvaus syrjinnästä Tappava pesukoneleikki Jätesäiliöratkaisu työllistää palolaitosta Stuttgart (Saksa). Rakennuspaloon hälytetään savusukeltajat joko pelastuslaitokselta tai Vindelnin palokunnasta. Stuttgartin palolaitos hälytettiin vuonna 2008 lähes 60 kertaa sammuttamaan kävelykatualueella olevaa maanalaista jätesäiliötä. Nelivuotiaan kalifornialaistytön pesukoneleikki päättyi surullisesti
Rantakangas turvaisi valtion toimesta sopimuspalokuntatoiminnan valtakunnallisen yhdenmukaisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että operatiivisen henkilöstön eläke-ehtoja tulee edelleen tarkastella yhtenä työkaluna, toimitus@pelastustieto.fi Pelastusylijohtaja Pentti Partanen ei vastineessaan ”Pelastuslaki edistää paloturvallisuutta” (HS 28.2.) maininnut sanallakaan, miten turvallisuutemme ydinkysymys, paloasemien operatiivinen kyky varmistetaan. Kansalaisten turvallisuudentunnetta hämätään turmapaikalle saapuvien yksiköiden suurella määrällä, vaikka tärkeintä olisi työkykyisen 1+3 -yksikön mahdollisimman nopea paikalle tulo. Esitys on siltä kantilta ymmärrettävää, että liiton uuden puheenjohtajan on tultava alan tietoisuuteen jollakin keskustelua herättävällä tavalla. Itse en kuulu mihinkään sopimuspalokuntaan, mutta sallittaneen ihmettelyni. Päätoiminen, vakinainen palomies ei näihin järjestelyihin suostu, eikä suomalaisen palotoimen korkealle arvostava veronmaksajakaan. Pelastuslaitosten tuottavuutta ollaan myös vaatimassa. Miten valtio takaa vpk-toiminnan yhdenvertaisuuden kaikkialla Suomessa, ellei asianharrastajia ilmaannu riittävästi yhdistyksen toimintaan. Valtiollistaminen on juuri tällainen avaus. Muun muassa tiukat työturvallisuusmääräykset ja toimintavalmiusohjeet ja -ajat eivät tulisi täyttymään. Savusukelluskelpoisuudesta ei työkykyisyysvaatimuksissa saa tinkiä yhtään. Annetaanko sopimuspalokuntalaisille lainsäädännön turvin mahdollisuus osallistua ns. Jos huomiom me pysyy vain tässä asiassa, saattaa muu välttämätön kehittäminen jäädä liian vähäiselle huomiolle ja eläkeiän negatiiviset vaikutukset asiakkaisiin ja henkilöstöön Väärin siteerattu kasvavat. Avuksemme on kiidettävä vähintään muodostelmalla 1+3 (tarvittaessa 1+5) ilman viivytyksiä. 3/2011 57 Keskustelua Pelastustiedon artikkelissa (2/2011) Turvallinen Suomi -seminaarista siteerataan allekirjoittaneen puheenvuoroa tavalla, joka antaa ymmärtää, että palomiesten eläkeikäkysymys olisi jo unohdettava. Haluaako joku päätoimisen palohenkilöstön siirtyvän hoitamaan tehtäviään enemmän arkeen, virka-aikaan. Aluepelastuslaitoksilla kuviteltiin eläkeikäongelman korjaantuvan. Ylevä toive, kun tiedämme, että sopimuspalokuntalaisten kursseja on esitetty lyhennettäviksi ja fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia lievennettäviksi. Koska ammattityöhönsä kykenevien eli savusukelluskelpoisten palomiesten määrä vähenee koko ajan, seuraavaksi ilmeisesti höllennetään savusukellusohjetta. Koska palomiesten eläkeiästä vastaa kuntaministeri, joka ei kuitenkaan vastaa turvallisuudesta, palomiesten eläkeikä kuuluisi turvallisuuttamme normittavaan pelastuslakiin. Toivon Rantakankaalle menestystä johtamansa liiton puheenjohtajana. Tunnettu visio on Euroopan turvallisimmasta maasta neljän vuoden kuluttua. Sisäosien annetaan paEläkeikään liittyvät ongelmat vaativat yhä korjausta laa, ihmisistä tai omaisuuksista piittaamatta. Pelastuslaitosten palvelutasosta päättävät maallikot joutuvat jatkossa miettimään tarkkaan, mille asemille harvenevat iskukykyiset joukot sijoitetaan. Taloudellisesti toiminnan järjestäminen voisi aiheuttaa myös päänvaivaa. Taisto Hakala kehittämispäällikkö Helsingin kaupungin pelastuslaitos Keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja esitti Pelastustiedossa 2/2011, että pelastustoimen valtiollistamiskysymys sisällytettäisiin tulevan hallituksen ohjelmaan. Näin ei tietenkään ole. Ennen pelastustoimen valtiollistamissuunnitelmia pitää toteuttaa nyt valmistelussa olevat toimet. Muuten tingitään kaikkien kansalaisten turvallisuudesta. Seuraavassa ”laajennetun” turvallisuuskäsityksen vaiheessa sammutetaankin sitten enää ulkoapäin. Vuoden 1989 väärän eläkepäätöksen seurauksena tarjoilee uusi pelastuslaki ”laajentunutta” turvallisuuskäsitystä. Ehdotukseni seminaarissa oli, että tekisimme kehittämistyötä asiakastarpeista lähtien ja ratkaisisimme sen tuottamien vaatimusten ja mahdollisuuksien sisällä ne ongelmat, jotka estävät hyvän turvallisuuden tekemistä. Tällä hetkellä pohditaan minimejä pelastustoimen järjestämiselle: onko 1+2 riittävä pelastusyksikön vahvuus. Auvo Koskialho, palomies JHL:n paloalan unioni, puheenjohtaja Miten valtio takaa vpktoiminnan, jos uutta väkeä ei löydy?. Puheenvuorossani totesin eläkeiän osalta, että on vaarallista keskittyä vain ja ainoas taan sen alentamiseen. Raija Kuosmanen, Hyvinkää mutta sen ohella tulee osallistua myös tarpeidemme huomioimiseen eläkepolitiikan edelleen kehittämisessä, joka tuonee vain lisää haasteita meille, ja samalla pitää tehdä konkreettista työelämän kehittämistä tämän päivän ongelmien ratkaisemiseksi. Tulevaan hallitusohjelmaan on saatava kirjaus eläkeiän todellisesta korjaamisesta. Antti Rantakangas haluaa sopimuspalokuntatoimintaan uusia ammattitaitoisia toimijoita. Kalliiksi tuli kunnille tämäkin muutos moniportaisine hallintoineen. Ongelmia syntyisi palotoimen valtiollistamisen myötä koko toimialalle. Lain varjolla ikääntyneet sullotaan ”turvallisuustavarataloihin” kansaa valistamaan. Ainakin laissa kuuluisi määritellä palomiesten työkykyisyys. Päätoimisten palomiesten ja paloesimiesten koulutusta suunnitellaan mahdollisesti pidennettäväksi. Vain pelkkää valvontaako ja neuvontaa lupaa uusi ”laajennettu” pelastuslaki. Palotarkastuksistakin ollaan resurssipulan vuoksi siirtymässä pelkkään valvontaan. Valistuksen voimaan uskoi aikanaan jo sateenkaarihallitus, mutta valistaminen ei vain ole pystynyt estämään turmia eikä tulipaloja. Tällaiset lennokkaat ajatukset eivät ehdi alkukiitoaan pidemmälle, kun ne tulisi ampua alas. Näin pienellä, mutta merkittävällä alalla kuin palotoimi on, yhteistyön merkitys korostuu. Yleensä yöaikaan syttyvät tulipalot kun eivät kerro syttymispaikkaansa etukäteen. Aiotaan siis tinkiä vielä lisää vanhan pelastuslain minimiturvatasosta! Uusilla aluehallintovirastoilla ei ole edes yhtenäistä normia, jonka mukaan pelastustoimen palvelutasoa arvioitaisiin. Turvallisuusmäärärahoista päättävät nyt johtokuntien maallikkoasiantuntijat, joita poliittisin perustein valitut pelastusjohtajat ohjeistavat. Kaikkien osapuolten pitää vain ymmärtää, mitä se yhteistyö on. päivähälytyksiin työnantajansa kustannuksella, vai hoitavatko he suosiolla illat, yöt ja viikonloput. Valtion tuottavuusohjelma olisi yksi merkittävimmistä kansalaisten turvallisuuden heikentäjistä
Mummolla on jalka poikki, mä tiedän et se poikki, terve järki sanoo mulle, et mä veisin keskussairaalaan, se ruuvataan ja kipsataan ja laitetaan, mummo pääsee kotiin, yks kyyti, naks. Esko: En tiedä noista, mutta mun mielestä suurin -näissä turhissa keikoissa on tää systeemi ja järjestelmä itse, tää omalääkärijärjestelmä. Seuraavassa niin sanottuja turhia keikkoja koskeva ote tutkimuksen aineistosta: Esko: Se on se --, heikentynyt yleistila ---Se menee haastatteleen sitä mummoa, se sanoo, et se on ollut kolme viikkoo kipeenä, on ollut vähän nuhaa kolme viikkoa, ja nyt se saa päähänsä, et neljältä yöllä pitää päästä lääkäriin, eihän se oo, ei varmasti oo sellainen asia, et sen pitäis nyt tapahtua. Niin sanotuiksi turhiksi potilaiksi puheessa mainittiin siirtokuljetuspotilaat eli ”mummot”, turvapuhelinpotilaat, uusavuttomat sekä systeemin väärinkäyttäjät. Scott 2005). Sen sijaan palomiehet palasivat keskusteluissa aina uudelleen ja uudelleen kysymykseen, mitkä ovat ”oikeita” palomiestöitä ja mitkä eivät ja toisaalta, mitkä tehtävät kuuluvat palomiehille ja mitkä eivät. (KS151101, 1382) Kolmantena turhuutta tuottavana asiana palomiehet puhuvat järjestelmästä, jolla viitataan puheessa milloin sopimusten kautta syntyviin erilaisiin käytäntöihin, milloin pelkästään lähetteisiin. Turhilla tai väärillä keikoilla viitataan useimmiten juuri uusiin tai perinteisestä palomiestyöstä poikkeaviin työtehtäviin. Tarkempi, ennen kaikkea Keskisuuren laitoksen sairaankuljetustehtäviä koskevan puheen analyysi osoitti, että keikkojen turhuutta määriteltiin suhteessa keikan kiireellisyyteen ja potilaisiin, pelastuslaitoksen solmimiin sopimuksiin sekä suhteessa järjestelmään. Turha vai oikea keikka. Se olis voinut hoitaa sen päivällä monta viikkoa sitten tai odottaa aamuun. Oikeiksi tehtäviksi puheessa puolestaan määriteltiin kiireelliset tehtävät ja potilaat, joilla on akuuttia hoitoa vaativa vamma tai sairaus. osa 1. Sopimukset määrittyvät puheessa asiana, joiden takia palomiehet joutuvat tekemään tehtäviä, joihin ei ambulanssia tarvittaisi: Esko: Tai jos sulla on kuumetta ollut kaks päivää, ei sanota, et ota Coldrexia ja jos se ei auta, mene lääkärin vastaanotolle. Samalla palomiehet pohtivat myös identiteettiään eli sitä, keitä palomiehet ovat. Tällaisia olivat muun muassa potilaat, jotka pystyivät itse kävelemään, joiden vamma tai sairaus oli vähäinen tai jotka olisi voitu kuljettaa hoitoon muulla ajoneuvolla (esim. 58 3/2011 T utkimuksen aineisto koostuu kolmessa erikokoisessa pelastuslaitoksissa (tutkimuksessa nimeltään iso, keskisuuri, pieni) pidetyistä kokoussarjoista. Projektin tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Turhiksi keikoiksi määriteltiin puheessa mm. Projektin kunnianhimoisena tavoitteena oli kehittää ikääntyville tai työkykyrajoitteisille palomiehille uudentyyppisiä työtehtäviä yhdessä palomiesten kanssa. Mummot määriteltiin puheessa rutiinien tai arjen kontekstissa: mummoihin viitattiin toistuvien, ei kiireellisten tehtävien yhteydessä. Tällaisten kanssa me painitaan koko ajan. Pitää ottaa huomioon, että se on valvonut. Mutta ei, systeemi sanoo omalääkäri, mä vien sen omalääkäriin: omalääkäri Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana Teksti: Teija Mankkinen, tutkimusja kehittämispäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestä SPEK Kuva: Tapio Sovijärvi Sosiologian väitöskirjani ”Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana” tarkastettiin Tampereen yliopistossa helmikuussa. sellaiset keikat, joissa potilaan vamma tai sairaus ei ollut ”riittävä”. ”Mummokeikka” määrittyi turhauttavaksi rutiiniksi, ei tekemiseksi ja keikoiksi, joissa ei käytetty perinteisiä palomiestaitoja (vrt. Toinen näkökulma, josta turhia keikkoja ja potilaita puheessa määriteltiin, on pelastuslaitoksen tekemät sopimukset. (KS271101, 1221–1224) Aineistoa kerätessä tuli merkittävä havainto siitä, kuinka keikan ”turhuus” oli jotakin sellaista, minkä koko palomiesryhmä tunnisti, mutta josta ryhmässä ajateltiin kahdella eri tavalla. Se mikä koettiin turhaksi ja mikä ei liittyi puolestaan siihen, mikä määriteltiin kuuluvaksi palomiehen työksi ja mikä ei. Aineisto käsittää 25 kokousnauhoitusta ja se kerättiin Sankarista selviytyjäksi -projektissa vuosina 2001–2002 palomieslakkojen jälkimainingeissa. Kalle: Siinäkin monesti jos rupee ajattelemaan mummoakin. Tää oli niin kun esimerkki. Palomiehet nimittävät kiireettömiä keikkoja usein ”mummokeikoiksi”. Tällainen, joka on ollut kolme viikkoa kipee, niillä voi olla tietyllä lailla se kipukynnys ittellä: sitten kun se menee tiettyyn vaiheeseen. Tutkimuksessa pohditaan sitä, miten palomiehet yhdessä jäsentävät nykyistä ja mennyttä palomiestyötään, yhteisöään sekä identiteettiään. taksi). Toisin sanoen kysymyksiä, kuten miten me palomiehinä määrittelemme itse itseämme ja keihin suhteessa, tai mitä palomiehen työ on tai sen pitäisi olla. Sinne lähetään ambulanssi, sanotaan vaan et odottakaa hetki, kyl pojat tulee. Pelastuslaitoksessa vieraileva tuskin voi välttyä käsitteeltä ”turha keikka” tai ”väärä hälytys”. Turhuutta ei puheessa useinkaan määritelty, vaan siihen viitattiin yksinkertaisesti sanomalla, että keikka on ”selvästi” turha tai ”se tuntuu vaan niin turhalta”
Siinä työtä ei tarkastella palomiehen näkökulmasta (mikä palomiehen mielestä on oikea keikka), vaan lähtökohtana on yhteiskunnan muuttuminen ja yhteiskunnan tarpeet. Siihen on listattu osahankkeita, joilla tuotetaan konkreettista tietoa ja työkaluja alalle. > Järjestelmät ja sopimukset edellyttävät uudentyyppisten tehtävien hoitamista. Haluan kehittää toimintatapoja – kun tulee vastaan sääntö, mietin miksi näin on tehty ja määrätty. Eihän se toiminut. Eläkeikäuudistus oli juuri meneillään ja aloitin miehistön aloitteesta käynnistetyn projektin, jossa ajatuksena oli löytää uudenlaisia ratkaisuja ikääntyvien palomiesten työhön. Onko palomies uhri. Ratsastuksesta on tullut rakas harrastus, mutta kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta meinasi käydä köpelösti. Näin ollen siinä missä turhia ”keikkoja” määritellään pitkälti yksittäisten tekojen näkökulmasta, jäsennetään tässä ”keikkaa” toiminnan näkökulmasta eli sen merkitys määritellään suhteessa kokonaisuuteen, ei suhteessa tekijään (vrt. Hän haluaa opetella ainakin yhden uuden asian vuodessa. Kai jotain purnattavaakin löytyy. Päätin lopettaa väitöskirjan teon ja kerroin tästä muillekin. Hän tippui, loukkasi selkänsä ja kypärä halkesi. Mietin aina, että miten tän voisi tehdä paremmin. Tämä on unelmatyö!, Teija iloitsee. Pekka Vänskän kanssa sovin, että vuorottelen kuukausittain väitöstyön ja normaalin työn kanssa. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Utelias, innokas, kehittävä, liikkuva ja tarvittaessa myös ärripurri katsoo, joo, poikki se on, ei täällä voida tehdä mitään, viedään terveyskeskukseen kuvattavaksi, viedään sinne, sit ne kuvaa sen, joo, jalka poikki, kuvat on tässä, me ei voida tehdä täällä mitään, viekää keskussairaalaan, siellä ne korjaa Yks kyyti poiki kolme kyytiä. Pelastuslaitokset ovat yhä iso osa työtäni. > Mistä voidaan tietää ja olla varmoja, että asiakas ei ole avun tarpeessa. Pitää selvittää, miten vapaaehtoistyö on muuttunut ja miten sitä voidaan kehittää. Olen kyllä ymmärtänyt, että se on lahja, joka pitää minut vahvasti elämässä kiinni! En koe työtäni työnä kahdeksasta neljään, tämä on hauskaa. Se perustui pari vuotta aiemmin hänen tekemiinsä havaintoihin palomiestyöstä ja -yhteisöstä. Ehkä myös Teijan utelias ja herkästi innostuva luonne vaikutti. Teijan uteliaisuus näkyy myös vapaa-ajassa. Hän työskenteli yliopistolla tutkimusja hallintohommissa, kunnes sattuma opasti paloja pelastusalalle. Aloitin tohtorikoulun, kunnes vuonna 2002 huomasin taas olevani raskaana. Kielitaito on kyllä vähän päässyt rapistumaan. Pelastustoimea on tutkittu vähän yhteiskunnallisesta näkökulmasta, painotus on ollut teknisellä puolella. Tää on se iso systeemi. Aluepelastuslaitoksissa on suuri tarve tiedolle siitä, miten järjestelmä toimii, miten asioita mitataan, mitä mikäkin maksaa ja mitä eri asioihin varautuminen tarkoittaa eri kunnissa. – Tytöt ovat jo sen verran isoja, että voin miettiä, mitä haluan itse tehdä, Teija iloitsee. 1,5 kuukauden päästä aloin voida huonosti ja arvelin sen johtuvan vuorotyöstä – olinkin raskaana! Pian syntyi vanhempi tyttäremme Inkeri. Palomiehet jäsentävät palomiesten roolia ja tehtävää uudella tavalla esimerkiksi seuraavasti: > Vaikka asiakkaalla ei ole akuuttia avuntarvetta, voi ambulanssi olla ainoa taho, joka häntä voi auttaa. – SPEK on asiantuntijaorganisaatio ja sillä on myös yhteiskunnallinen rooli. Muutos on jäsentämisen tavassa keskeinen selittäjä: esimerkiksi ambulanssien asiakaskunta on muuttunut, koska yhteiskunta on muuttunut. Kotona riitti touhua lasten kanssa ja Teija osti miehensä kanssa omakotitalon Helsingin Tapanilasta. – Huomasin, etten tajua palomiesten koodeista ja kokonaisuudesta mitään, joten olin vuorossa eri asemilla. Vapaaehtoiskentän toimintaa on tärkeää tukea koulutuksella, tiedolla ja asiantuntijapalveluilla. Sattuma puuttui taas peliin tutun professorin muodossa. Teijan innokkuus energia saattaa jo hengästyttää hitaampaa. Toukokuussa 2009 jäin tekemään väitöstyötä täysipäiväisesti. Ambulanssin tehtäväksi määrittyy puheessa ennen kaikkea kiireellisten hälytystehtävien hoitaminen ja jatkohoitoon kuljettaminen. > Yhteiskunta on muuttunut ja potilaskunta sen mukana. Etsikkovaiheen jälkeen hän löysi sosiologian ja ”oman kotinsa”. 3/2011 59 T eija Mankkinen syntyi Hollolassa 1968 ja aloitti kansantaloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa 1989. Sain väitöksen esitarkastukseen ja aloitin työt erikoistutkijana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä viime vuoden toukokuussa. Puheessa jäsentyy myös toisenlainen tapa ymmärtää ja jäsentää palomiestyötä, mikä tulee esille jo aikaisemmin esitetyssä ensimmäisessä aineisto-otteessa. > Väärinkäyttäjäkin voi olla niin sanottu oikea keikka. Sama kahden erilaisen jäsentämisen tavan ero näkyi hyvin myös menneestä palomiestyöstä käydyssä keskustelussa. Leontjev 1981). Turvallisuus on monen tekijän summa, Teija painottaa. – Tulin siitä palaverista virkavapauspaperin kanssa. Samaan aikaan Teijan äiti katkaisi jalkansa ja tytär toimi omaishoitajana. Inkeri sai pikkusiskokseen Elsan, hän kertoo. – Olen vähän kärsimätön ja utelias. Sisua ja sitkeyttä siis löytyy! Teijaan voi törmätä myös astangajoogassa, pyöreilemässä, juoksemassa, sienestämässä, lumilautailemassa... (KS220102, 20) Puheelle turhista keikoista on ominaista, että keikkoja tarkastellaan ennen kaikkea palomiehen näkökulmasta: palomies on se, joka määrittelee, onko keikka turha vai ei. – Löysin itseni tehtäväkierron myötä Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta, jossa oli tuolloin hallintopäällikkönä Pekka Vänskä. SPEKin tekemän tutkimustoiminnan koordinointi on Teijalle keskeinen asia lähivuosina. Olemme niin pieni maa, että on pakko toimia yhdessä. Seuraavassa on tiivistetysti esitetty palomiesten kolmessa eri pelastuslaitoksessa kertoma tarina palomiestyön muutoksesta: Tarinan alussa (1970ja 80-luvulla) palomiehet kertovat työnsä urheiluksi, asemapalveluksi ja. Hän soitti ja kyseli, missä väitöskirja viipyy. ”Sankarista selviytyjäksi” -urasuunnitteluprojektin Teija aloitti vuonna 2001 yhdessä Sirpa Lusan ja Veikko Louhevaaran kanssa. Potilas on kuin palokeikka, joka sammutetaan nopeasti ilman sen kummempia kommervenkkejä. Projektissa kerättiin myös väitöskirja-aineisto. Myös suhde ambulanssin asiakkaisiin on etäinen. – Tavoitteena on lisätä alan toimijoiden yhteistyötä. Työelämään hän palasi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Helmikuun alusta minut nimitettiin tutkimusja kehittämispäälliköksi. Tärkeää on myös kansainvälisyys ja selvittää, mitä alalla tapahtuu muualla. Esimerkiksi PRONTOon on tulossa pohja henkilötilinpäätöstä varten. – Nelikymppisenä mietin, että nyt olen aikuinen ja aikuisena pitää tehdä päätöksiä. – Pelastustoimen tilinpäätöshanke 2008–2009 on nyt analyysivaiheessa. Kehittämispäällikön työ muuttui organisaatiouudistuksessa hallintopäälliköksi
Rohkenen sanoa, että moni ulkomaalainen kollega nyökyttää hyväksyvästi Teijan tutkimusten tuloksille. Se ikään kuin todistaa, että palomiehet ovat menettäneet erityisasemansa: palomiestyö on kuin mitä muuta työtä tahansa ja sitä voidaan tehdä samaan eläkeikään asti kuin muitakin töitä. Teijan tutkimuksessa todetaan palolaitosten henkilöstön jakaantuvan todellisuudessa meihin ja heihin. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo vaikutelmiaan väitöstilaisuudesta ja näkemyksiään itse tutkimuksesta. Mikä anti pelastustoimelle. Toiseksi muutoksille, joilla halutaan lisätä pelastuslaitosten vaikuttavuutta ja muutos koskettaa palomiehen identiteettiä – ja muutos halutaan viedä oikeasti läpi – tulee varata riittävästi aikaa. 3. Molempien tarinoiden alkuasetelmassa palomiesyhteisö kerrotaan tiiviiksi ja hierarkkiseksi yhteisöksi, jota vanhemmat palomiehet johtavat. – Kokonaisuutena Teijan väitöstilaisuus oli varsin rento ja lämminhenkinen. Työvuorossa työskentelee nuoria ja vanhempia palomiehiä, joilla molemmilla on omat tehtävänsä. 60 3/2011 yhteisölliseksi, leppoisaksi puuhailuksi. Olisi mielenkiintoista selvittää, miksi niin sanottua päivätyötä tekevän päällystön ja vuorotyötä tekevän operatiivisen henkilöstön välit ovat etäiset. Tarinassa palomiehet kysyvät onko palomiestyössä kyse enää palomiestyöstä ja onko palomies enää palomies. Vastaväittäjä oli rakentava ja asiallinen, mutta ennen kaikkea asiantunteva henkilö. Viimeinen naula arkkuun on eläkeiän nostaminen. Työ rakentuu asemapalvelun – etenkin urheilun – erilaisen yhteisen puuhailun sekä hälytystehtävien kautta. Molemmissa tarinoissa 1990-luvun muutokset kerrottiin palomiestyön käännekohdaksi, mutta käännekohta ratkaistiin tarinoissa eri tavoin. Tällöin yhteisen hyvän edestä jopa henkensä alttiiksi asettava palomies pakotetaan tekemään tehtäviä, joita kuka tahansa pystyisi tekemään. Palomiehen ammatti kerrotaan samanlaiseksi ammatiksi kuin mikä muu tahansa ja palomies samanlaiseksi työntekijäksi kuin kuka muu tahansa. Palomiesyhteisössä muutosta vauhdittaa myös 1990-luvun puolivälin jälkeen palomieslakot, joiden myötä yksilöllisen kuvataan alkavan korvaavan yhteisöllistä. Ensimmäinen tarina muuttuu tragediaksi 1990-luvulle tultaessa, jolloin palomiestyö muuttuu. Palomiestyössä ajankäyttö muuttuu intensiivisemmäksi ja sitä kautta muun muassa työnjaon periaatteet muuttuvat työyhteisössä. Jos muutosvauhti on palomiesten kannalta liian nopea, muutokset vesittyvät eivätkä ne oikeasti johda mihinkään – korkeintaan palomiesten pahaan oloon. Palomiehet ovat yhteisössään sankareita, jotka pelastavat ihmisiä kohtaavilta vaaroilta ja onnettomuuksilta. Olisivatko tulokset olleet hieman toisenlaisia, jos olisi haastateltu yksittäistä palomiestä ryhmän sijaan. > alati kasvavan toimijoiden verkoston armoilla . Teijan tutkimuksella on myös kansainvälistä ulottuvuutta. westernien lännensankarit). Yhteisössään sankareita Palomiestyö määrittyy muusta yhteiskunnasta erilliseksi erityiseksi työksi, jota pieni erityisjoukko osaa ja uskaltaa tehdä. > sopimusten tai lähetteiden armoilla. Tarinassa yhteisö kerrotaan tiiviiksi, mutta hierarkkiseksi yhteisöksi, jossa vanhemmat palomiehet määräävät miten toimitaan. > ambulanssin väärinkäyttäjien armoilla. Suomalaiset tutkimustulokset ovat mielestäni ja oman subjektiivisen kokemuksen perusteella yleistettävissä kaikissa länsimaisissa palolaitoksissa (huom. Teija vastasi tähän muistaakseni, että sellaista urapolkujen kehittämistä ei yhteisöissä tapahtunut, vaan aina törmättiin epämääräisiin kehittämisen esteisiin. Palomiehet kertovat ”hoitavansa asialliset hommat”, mikä oikeuttaa ”ellun kanana olemisen” muuna aikana (vrt. Missä määrin kyse on osapuolten vihapuhein ylläpidetystä jakolinjoista. Työ sisältää myös joitakin epämukavuuksia (esim. Palomiesten asema yhteiskunnassa on itsestään selvä – tulipalot on sammutettava – eikä sitä kyseenalaisteta. Käännekohta työssä tapahtuu laman myötä 1990-luvun alussa ja se perustuu esimerkiksi työtehtävien määrälliselle lisääntymiselle, uudentyyppisten tehtävien hoitamisen aloittamiselle tai jonkun palomiestyön osa-alueen voimakkaalle kehittämiselle. Kysymykset olivat hyvin perusteltuja ja Teija vastasi niihin hyvin. Se oli palomiehen ammatillinen identiteetti. Uudet tehtävät kerrotaan palomiehille kuulumattomiksi, eikä palomiehen nähdä tekevän enää palomiehen tehtäviä. Ensinnäkin Teijan tutkimus kertoo pelastustoimen johdolle, miksi kehittämistoiminta pelastustoimessa on niin hankalaa ja pitkäkestoista. Ja sillä tavoin edistäisi kaikkien pelastuslaitosten työntekijöiden työhyvinvointia. Palomieslakot syventävät tragediaa entisestään: ei riitä, että tehtävät muuttuvat, myös palomiesyhteisö hajoaa – palomiehet eivät enää ole yhtä. Palomiehet itse tekevät valintaa sen suhteen, mitä tehtäviä he hoitavat ja mitkä tehtävistä siirretään muiden hoidettavaksi. ulkomailla ei ole vielä kaikkialla pelastuslaitoksia, vaan ne ovat edelleen palolaitoksia). Järjestelmän armoilla Palomiehet eivät määrittele itseään enää itsellisiksi, aktiivisiksi sankarillisiksi toimijoiksi, vaan jonkun ”armoilla” oleviksi. Kolme vastaväittäjän kysymystä nousi minulle esiin: 1. Väitöskirja löytyy osoitteessa: http://acta.uta.fi/teos.php?id=11412 Pekka Vänskä: Tutkimus paljastaa, miksi kehitystoiminta pelastustoimessa on niin hankalaa. Uskon, että tällainen tutkimus auttaisi selvittämään pelastuslaitosten työilmapiiriä ja johtamista melkoisesti. Tehtäviä kerrotaan tulevan koko ajan lisää ja lisää ja ne ovat vääriä ja turhia suhteessa palomiehen identiteettiin ja ammattitaitoon. Palomiehet kertovat palomiehet aktiivisiksi toimijoiksi – esimerkiksi urheilun kautta – jotka hallitsevat oman työnsä sisältöjä ja työn intensiteettiä. Palomiehen kerrotaan hävinneen aiemman asemansa yhteisönsä arvostamana pelastajana ja sankarina. Vai ovatko ne. esim. Toisaalta tutkimusaineistossa esimerkiksi erilaiset jäsentämistavat tulivat niin vahvasti esille, että tuskin vastaukset olisivat olennaisilta osin muuttuneet, vaikka materiaali olisi kerätty yksittäisiä palomiehiä haastattelemalla erikseen. 1990-luvun työtä koskevassa puheessa palomiehet kertovatkin olevansa muun muassa: > hätäkeskuspäivystäjien armoilla. Leppoisuuden vastapainona työ sisältää kiireellisiä hälytystehtäviä, jotka edellyttävät ratkaisukykyä ja fyysistä kestävyyttä. Niin vahva on palomiesten ammatillinen identiteetti ja edunvalvonta. Kolmanneksi tutkimus ohjaa tarkastelemaan niitä asioita, joihin mielipiteet ja asenteet perustuvat. Hälytystehtävät ovat ne, joiden kautta oman yhteisön ja ulkopuolisten arvostus hankitaan. jotkut asemapalvelutehtävät), mutta ne kestetään, koska kokemus on kaikille yhteinen. 2. Mikä olisi se tapahtuma/tapahtumasarja, joka muutti alkuperäistä tutkimussuunnitelmaa palomiesten urapoluista palomiehen identiteettiin. Teija vastasi hyvin, että materiaali on edelleen validi ja siitä tehtävät johtopäätökset edelleen käyttökelpoisia. Tällöin on pakko kysyä, pitävätkö perustelut vielä paikkansa vai tulisiko niitä uudistaa. Kun kerättyä aineistoa alettiin uudelleen ja uudesta näkökulmasta tarkastella, löydettiin kehittämisen esteet. Missä määrin kyse on valtataistelusta siitä, kenellä on oikeasti valta palokunnissa. Oliko lähdemateriaali vielä ajankohtaista. Myös palomiesten eläkeikä nostetaan 1990-luvun lopulla. Kenen etuja ajavat vihapuheet miehistöstä ja päällystöstä. Tästä perustarinasta oli aineistossa erotettavissa kaksi erilaista versiota, jotka poikkesivat toisistaan muun muassa sen suhteen, millaiseksi palomiesten nykyinen asema yhteiskunnassa kerrottiin. Onko palomies enää palomies. Teija vastasi, että se on toki mahdollista
Myös käynnissä olevat hankkeet on tarkoitus saada mukaan taulukkoon. Tarinassa itsellisestä ja aktiivisesta palomiessankarista tulee 1990-luvulla työssä tapahtuneiden muutosten tulkinnan seurauksena eri tahojen ja järjestelmien armoilla oleva palomiesuhri. Väitöskirjan tulosten esittely jatkuu seuraavassa numerossa. > johtamisjärjestelmän armoilla. Sen sijaan toisessa jäsentämistavassa, jossa painottuivat työja työtehtävät elämäntavallisten asioiden sijaan, muuttunutta palomiestyötä tarkasteltiin suhteessa toimintaympäristöön, ja palomiesidentiteettiä rakennettiin suhteessa muutokseen. Erilaisten jäsentämisentapojen tunnistamisessa on mielenkiintoista ja merkityksellistä se, millaisia jäsennyksiä ja asemia ne puhujilleen tarjoavat ja mahdollistavat. tavaa kykyä puolustautua, kun taas toisessa palomiehille haetaan uudentyyppistä asemaa turvallisuustoimijoiden kentällä. 3/2011 61 > kasvottoman byrokratian armoilla. Ideana on, että on luonnollista, että palomiestyö muuttuu siinä missä mikä muu työkin ja puheessa etsitään palomiehille uutta, omaa paikkaa muiden turvallisuustoimijoiden kentällä. Puheessa käytetään pelastustoimen niin kutsutun virallisen muutospuheen argumentteja (yhteiskunnallinen muutos, turvattomuus jne.), mutta muutoksia jäsennetään myös omassa toimintaympäristössä ja -työssä havaittujen asioiden kautta. Kyse on näin ollen omakohtaisesta, pohditusta ja perustellusta uudenlaisesta tavasta hahmottaa oma asema ja palomiestyö suomalaisessa yhteiskunnassa. Taulukko on monin tavoin vielä keskeneräinen ja puutteellinen. Toisin sanoen eri tavat jäsentää tarjoavat erilaisia rakennusaineksia identiteettityölle ja määrittävät sitä, miten muutoksiin suhtaudutaan ja millaisista näkökulmista ja asemista muutoksia tarkastellaan. Palomiehet jäsentävät tutkimuksessa kahdella eri tavalla sitä, > mitä on palomiestyö > kenen tai minkä näkökulmasta työtä tarkastellaan > miten työssä ja yhteisössä tapahtuneisiin tai tapahtuviin muutoksiin suhtaudutaan. Vaikka erilaiset jäsentämisentavat rakentuvat pitkälti toistensa vastakohdiksi, ne eivät sulje toisiaan pois, vaan pikemminkin ne ovat ymmärrettävissä eri tilanteissa käyttöön otettavina jäsentämisentapoina. Puheessa jäsennetään palomiesten muuttunutta asemaa ja haetaan uusia näkökulmia. Perinteisesti otettiin pieni lasi konjakkia ennen tilaisuutta ja hän oli pystynyt syömään aamulla vain puolikkaan banaanin. Toisen tarinan alkuasetelma on sama kuin edellä, mutta käännekohdan eli 1990-luvun työssä tapahtuneisiin muutoksiin suhtaudutaan aiemmasta tarinasta poikkeavalla tavalla. Ideoita taulukon kehittämiseksi voi meilata suoraan osoitteeseen: teija.mankkinen@spek.fi. Tässä tarinassa työssä tapahtuvat muutokset tulkitaan suhteessa yhteiskunnan muuttumiseen. Dokumentti on google.doc-muodossa, joten lisäykset voit tehdä suoraan taulukkoon. Näin ollen tutkimus osoittaa, että identiteetteihin ja työn muutokseen liittyvien prosessien ja jäsentämistapojen ymmärtäminen tulisi olla olennainen osa työn kehittämistä, mutta myös arkista johtamista. T eija Mankkinen selvittää parhaillaan SPEKille ja Pelastustoimen tulevaisuusraadille pelastustoimeen liittyviä tutkimusja selvityshankkeita. Teija Mankkinen toivoisi, että voit omalta ja organisaatiosi osalta korjata taulukossa mahdollisesti olevat virheet ja lisätä hankkeet, jotka eivät vielä ole taulukossa. Alan tutkimus ja selvitykset kaikkien hyödyksi. Esimerkiksi elämäntavallisessa jäsentämisentavassa palomiestyöksi määriteltiin kiireelliset tehtävät, kun taas uudet – esimerkiksi turvapuhelintehtävät – nähtiin palomiehille kuulumattomiksi töiksi, niin sanotuiksi turhiksi keikkoiksi. Alustava hanketaulukko löytyy netistä: www.spek.fi > ajankohtaista > tutkimushankkeet. Kaksi tapaa jäsentää palomiestyö Väitöstutkimuksen merkittävin tulos on kahden erilaisen palomiestyöhön, -yhteisöön ja -identiteetteihin liittyvän jäsentämistavan tunnistaminen. Teijan tyttäret olivat ohjeistaneet äitiänsä hyvin, kun tämä oli vähän ärripurrina ennen väitöstilaisuutta. Ideana on koota yhteen viimeaikaiset pelastustoimeen liittyvät tutkimukset ja selvitykset siten, että tietoja voisivat hyödyntää kaikki pelastustoimen kehittämistai tutkimustoiminnasta kiinnostuneet. Sarjan kolmannessa osassa keskitytään tutkimustulosten hyödynnettävyyteen ennen kaikkea kehittämistoiminnassa. Eri jäsentämistavoissa palomiestyön tulevaisuus rakentuu erilaisiksi: toisessa palomies rakentuu uhriksi ilman mainitVäitöstilaisuus oli yksi Teija Mankkisen elämän jännittävimpiä hetkiä ja kohokohtia. Ensimmäisellä sivulla ovat käynnissä olevat hankkeet ja toisella sivulla vuosina 2009–2011 jo toteutetut hankkeet. Taulukko on jaettu kahteen sivuun. Apua tarvitaan, jotta taulukosta tulisi mahdollisimman paikkansapitävä ja kattava. Tulevassa artikkelissa keskitytään siihen, miten palomiehet määrittelevät itseään suhteessa muihin sekä siihen, miten palomiehet määrittelevät tutkimuksessa omaa yhteisöään. Palomiesten kertoma tarina muistuttaa tragediaa, joka alkaa sankarillisesti, mutta ei pääty palomiesten näkökulmasta hyvin. Ensimmäisessä palomiehen ammatti jäsentyy elämäntavaksi, toisessa työksi. – Kyllähän se rentoutti, Teija naurahtaa. Erilaisten jäsentämistapojen erottamisen avulla pyritään avaamaan ne taustaoletukset ja lähtökohdat, joihin esitetyt mielipiteet pohjaavat. Tässä vaiheessa taulukosta on rajattu pois: > opistotasoiset opinnäytteet (sen sijaan gradut ja diplomityöt on pidetty listalla) > konferenssiesitelmät, ellei niiden pohjalta ole tehty erillistä artikkelijulkaisua > opaskirjat > työkirjat. Tavoitteena on koota mahdollisimman kattava taulukko vuodesta 2009 asti ilmestyneistä hankkeista
teemalla pelastajan varusteet ja kalusto. 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 62 3/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Soita ja sovi tapaaminen. Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. P. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Koulutustarvikkeet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio | www.peltaco.com Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 040 358 8936 ja 040 561 7689 MYÖS HÄLYTYSVALOT!. mukaan. www.tammivikkut.com PT 4/2011 ilmestyy 19.5. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. 08-442 131 Uusi kuvasto hintoineen. Varaa ilmoituspaikkasi numerosta 044 728 0401. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 0400 520596 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Turvakilpiä. Ensihoito, pelastus ja hälytysvälineet Hälytys ja viestintälaitteet Kilvet Hälytys ja viestintälaitteet Palopumput Palo ja pelastusautot Palokuntaasut Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. . 3/2011 63 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. kuivapaino Kelluva ja helppo käsitellä Kotimainen uutuus www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Imukyky 15-20 krt. / . (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. . 8 Missä se taas on...?!. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. / . Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vssvarusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. TURVALLISUUS 2010 | KIINTEISTÖTURVALLISUUS 2010 | TYÖHYVINVOINTI 2010 | 8.–11.9.2010 TUHTI MESSULEHTI Turvallisuus -messuilla Näin suunnistat NYT AUKI MYÖS LAUANTAINA 11.9.! PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. 20 1/ 20 11 10.2. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s
Kalajoen paloasemaryhmän päällikkö – palomestari Kauko Himanka. Hätäkeskustoiminnan kehittämisen hyväksi ansiokasta työtä tehnyt Lindholm palkittiin Hätäkeskuslaitoksen 10-vuotisjuhlallisuuksissa Porissa. Nimityksiä JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Arjen riskit hallintaan Tarvitsemme joukkoomme yhden uuden arjen riskien hallitsijan! Tarjoamme haasteellisten työtehtävien ja kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi mahdollisuuden kehittää itseään nuorekkaassa hyvän työilmapiirin organisaatiossamme. Tietoja: VOLVO vm. LAPIN PELASTUSLAITOS julistaa haettavaksi 29.4.2011 klo 15 mennessä seuraavat virat: Palopäällikkö/Kemi Riskienhallintapäällikkö/Rovaniemi Hakuilmoitukset sivuilta: www.lapinliitto.fi tai www.lapinpelastuslaitos.fi. 64 3/2011 Avoimia virkoja & toimia Myydään VOLVO vm. Ylivieskan paloasemaryhmän päällikkö – palomestari Pekka Räty. Pelastuslaitos tarjoaa haasteellisen työympäristön ja mahdollisuudet kehittyä omissa tehtävissään. www.pohjanmaanpelastuslaitos.fi Alueellinen ja dynaaminen pelastuspalveluiden ammattilainen hakee joukkoonsa itseänsä kehittävää, moni osaajaa ja asiantuntijaa. Titta Lindholm on onnistunut saavuttamaan arvostetun aseman aktiivisena hätäkeskusammattilaisena, jolla on ollut tahtoa kehittää hätäkeskustoimintaa.. Vuoden PRO 112 -henkilöksi on valittu Pelastusopiston opettaja Titta Lindholm, 39. Nivalan paloasemaryhmän päällikkö – palomestari Jorma Rasila. Viran ensisijainen sijoituspaikka on Sievin tai Reisjärven paloasemalla. Raahen paloasemaryhmän päällikkö – palomestari Pekka Kankaanpää. Katsastettu 20.9.2010, vesisäiliö 3000 litraa + 200 litran vaahtonestesäiliö. Haettavana P A L O M E S T A R I N virka Hakuaika päättyy 29.4.2011 klo 16.00. Lisätietoja saa numerosta 040 864 2685. Mereltä tuntureille – kaupungeista erämaihin Eteläisen toimialueen päällikkö – palomestari Jarmo Haapanen. Muut tiedot ja hakulomake osoitteessa http://rekrytointi.vaasa.fi. Tehtävät ovat määräaikaisia 31.12.2015 saakka. Hakuaika päättyy jo 30.4.2011. Pelastuslaitoksemme uudistunut organisaatio mahdollistaa uudella tavalla oman ammatillisen kehittymisen sekä erikoisosaamisen syventämisen omassa paloasemaryhmässä ja pelastuslaitoksen palvelutuotantoa kehittävässä tiimityössä. Haapaveden paloasemaryhmän päällikkö – palomestari Harri Pyyhtiä. Pelastuspäällikkö – palomestari Esa Ihalainen. 1977 Orimattilan VPK myy auton tar jous ten perusteella ilman sammutuskalustoa. Lindholm työskentelee Pelastusopistossa hätäkeskustoiminnan opettajana, ja on virkavapaalla Pohjois-Savon hätäkeskuksen hätäkeskuspäivystäjän virasta. Organisaatiomme joustavuus tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia työtehtävien rikastamiseen sekä vaihtoehtoisten urapolkujen kehittämiseen. Pohjoisen toimialueen päällikkö – palomestari Olli Korteniemi. Haapajärven paloasemaryhmän päällikkö – palomestari Petteri Jokelainen. Katso tarkempi viranhakuilmoitus www-sivuiltamme: http://www.jokipelastus.fi. Riskienhallintapäällikkö – palomestari Jari Lepistö. Haemme Nivalan paloasemaryhmään uutta palomestaria. 1977, erittäin vähän ajettu! 5,5 litran dieselkoneella. Pelastuslaitoksen organisaatiouudistukseen liittyen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo on tehnyt alla olevat nimityspäätökset. Auto on täysin toimintakunnossa
Myös matkapuhelinverkoissa oli runsaasti häiriöitä. – Ukkosmyrsky oli ohi tunnissa. Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Viime kesän Asta-myrskyn jälkihoitoon verrattuna tilanne oli vakavampi. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201. – Valmiussuunnitelman laatiminen kannattaa ehdottomasti, sanoo pelastusjohtaja Seppo Lokka. Katkosalue laajeni seuraavan 12 tunnin aikana, ja sen muoto ja tila vaihteli loppuviikon ajan. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Se vaatii vain aikaa ja ajatustyötä. Sähkönjakeluyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy tiedotti katkostilanteesta pelastuslaitokselle varhain tiistaiaamuna. Kuvat olivat ottaneet Ulla Ylönen, Arttu Karvonen ja Lehtikuva/Seppo Nykänen. Jutut oli kirjoittanut Ulla Ylönen. 3/2011 65 Tekijätiedot tipahtivat Pelastustieto 2/2011:n jutusta Etelä-Savon sähkökatkoksista olivat tekijätiedot tipahtaneet pois. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi. Koulutusta. Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 16.–18.5.2011 300 € 29.4.2011 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 16.–20.5.2011 485 € 18.4.2011 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 6.–10.6.2011 485 € 6.5.2011 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 23.–28.5.2011 500 € 29.4.2011 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 23.–25.5.2011 300 € 29.4.2011 20034 Korkealla työskentelyn jatkokurssi 30.5.–1.6.2011 285 € 27.4.2011 Järjestämme keväällä 2011 mm. Korjaustyöt etenivät hitaasti, sillä upottava lumi haittasi liikkumista sähkölinjoilla. Erittäin vakavaksi tilanteen teki se, että pakkasta oli yli 20 astetta. tammikuuta. Liity ryhmään, osallistu keskusteluun, kerro mistä haluaisit lehdessä lukea ja anna arvokasta palautetta! 8 2/2011 Tykkylumi katkaisi sähköt 32000 asukkaalta T ykkylumen sähkölinjoille painamien puiden aiheuttamat sähkökatkokset alkoivat Etelä-Savossa maanantain ja tiistain välisenä yönä. Valmiussuunnitelma joutui välittömästi testiin. Kesällä oli lämmintä ja valoisaa, joten raivausja korjaustyöt päästiin aloittamaan heti aamuyöllä, sanoo pelastusjohtaja Seppo Lokka. – Tammikuussa oli kylmää ja pimeää. Lähes välittömästi pelastuslaitokselta otettiin tekstiviestillä yhteys kuntien johEtelä-Savon pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma päivitettiin yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaiseksi 24. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukainen valmiussuunnitelma testattiin Etelä-Savossa tuoreeltaan. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Seuraavana yönä tykkylumi katkaisi sähkönjakelun – aamuun mennessä ilman sähköä oli noin 20 000 eteläsavolaista. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Pelastustieto on nyt myös Facebookissa
Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. 7 22.9. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) Mustav. 6 25.8. 9 17.11. PARAS JUTTU. Kalustoksi hankittiin hevosvetoiset pikapaloruisku (300 litraa minuutissa), moottoriruisku (600 litraa minuutissa), miehistörattaat talviajoon ja kolmet letkurattaat. Lielahti oli mahtikylä Ylöjärven pitäjässä. 25.11. 3.11. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 23 %. Iso hälytysosasto ja tuhti kalusto Palokuntaan liittyi 35 miestä. Pelastustieto 2/2011:n kiinnostavimmaksi äänestettiin sivulta 32 alkanut Juhani Katajamäen juttu ”Teki mieli puhkoa sen renkaat” . Auto palveli 30 vuotta. Lapsia auto ja rivakka toiminta kiinnostivat, kuinkas muutoin. Miehistö toimi kolmessa osastossa: sammutus-, pelastussekä ruiskuja letkuosastossa. Jatkossa palokunnan nimi muuttui Lielahden Wapaaehtoiseksi palokunnaksi, JW Enqvist Oy:n tehdaspalokunnaksi, Serlachius Oy:n Lielahden tehtaan palokunnaksi ja viimeksi Metsä-Serla Lielahden TPK:ksi. Muutamassa niissä TPK elää vielä sammutusryhminä. Perustamisasiakirja allekirjoitettiin, ja säännöt laadittiin. Auton varustukseen kuului myös hiilihapporuisku. Tänään Lielahti on yksi Tampereen kaupunginosista Pispalan naapurina. 29.4. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Vastaanottaja maksaa postimaksun Palo ja pelastustieto ry/Pela Tunnus 5007562 00003 VASTAUSLÄHETYS Kirje LE HD EN Kiinnostavin juttu oli sivulla otsikolla Perustelut: Vähiten kiinnosti juttu sivulla otsikolla Perustelut: Näistä asioista haluaisin lukea lisää/terveisiä toimitukselle: Nimesi: Puh. Myöskään Lielahden sellutehtaan piipusta ei savu tuprua, ja tehtaan palokunta on liitetty lakkautettujen joukkoon. Nurmi. Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustiedon arkisto ”Teki mieli puhkoa sen renkaat” …eli kuinka maamme parhaiten varustettu maaseutupalokunta herätti kateutta… letkua pikaliittimillä, neljät hakatikkaat ja yhdet viisiosaiset jatkotikkaat. Palokunnassa panostettiin koulutukseen. Huippumoderni “yksykkönen” Palohenkilöstön innostus nousi sfääreihin 1922, kun palokunta osti ensimmäisen paloautomobiilin. 9.6. Enqvist. Enimmillään Tampereella oli 11 tehdaspalokuntaa. Benz oli luonnollisesti palokunnan ja paikkakunnan ylpeys. Mutta olihan palokunnalla yksi tarkoitus yli muiden, suojella selluloosatehdasta. PELASTUSTIE TO 4/2011 ILMESTYY 19.5. 12 3/ 20 11 14.4. 5.5. Sammutustyötä varten oli 200 metriä hamppusimmäinen“. TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Rasvakeittimen viasta sitkeä kattopalo s. Tampereeltakin savupiipputeollisuus on lähes tyystin kadonnut. “Yksykkönen ”, miehistö ja palokunnan harjoitustorni 1920-luvulla. 441 612 Painotuote AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162. Niihin osallistuttiin aktiivisesti. Voisi olla isonkin kaupungin palokunta, mutta… Pelastuskalusto & -varusteet Se oli melkoinen organisaatio jo syntyessään, ja parissa vuodessa siitä tuli maan viidenneksi parhaiten varustettu palokunta. 30 Patruunatehtaan räjähdys oli pelastajan painajainen s. Onnetar suosi arvonnassa Tauno Riihimäkeä Tampereelta. Hän oli tietysti Tampereen palopäällikkö Einar V. 30.9. 6.10. Savupiipputeollisuus lähes kadonnut Tehdaspalokuntia ei enää monta ole. Niin, se “renkaanpuhkoja”. Kolme päällystöön kuuluvaa saivat asiaankuuluvat palokuntapäähineet. Ihmeellistä on, että tuon voimavaran on annettu ruostua. Tulitöiden vartiointi ja ennalta ehkäisevä palosuojelutyö työllistävät. Iso naapuri sai ensimmäisen autonsa vasta 1923. 11.8. Sen myöhempi palopäällikkö lohkaisi kerran juhlapuheessaan: “Teki mieli puhkoa sen renkaat, mutta kun ne perkeleet olivat umpikumia”. Palopiirin eri rakennuksiin sijoitettiin 50 Pluviusja 10 Minimax-alkusammutinta. 050 5123 369 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin Puh. 28.10. Palokunnan tarkoituksena oli ”harjoittaa miehistöä hengen ja omaisuuden pelastamiseen tulen vaaralta“. P.S. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 44 Munamies tarttuu letkuun Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 3/2011:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 23.6. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 4 19.5. Harjoitusohjelmaan kuuluivat myös voimistelu sekä urheilukilpailut kesällä ja talvella. 66 3/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Puh. S e perustettiin 27.2.1920 sen jälkeen, kun kaksi viikkoa aikaisemmin paikkakunnan mahtimies oli painokkaasti todennut: seutukuntamme ihmisiä ja omaisuutta suojelemaan tarvitsemme oman palokunnan. Kertomuksen palokunta oli pitäjän ensimmäinen ja sen toimintapiiriin kuuluivat myös Nokia, Tampereen ympäristö ja jopa Valkeakoski. Toimintakertomus 1922 kehaisi: “palokuntamme on maan viidenneksi parhaiten varustettu, ja jos kaupungit jätetään laskuista pois, palokuntamme on enPalokunnan yhteydessä toimi myös 14-miehinen torvisoittokunta. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. Sopimuspalokuntatoi minta on edullista laitoksille s. Tämän Lielahden Celluloosatehtaan palokunnan syntysanojen takana oli 1914 perustetun sulfiittiselluloosatehtaan tirehtööri, tehtailija J.W. Kukapa olisi onnettomuuden sattuessa paras ensi-iskun tekijä ja alueellisen lisävoiman opastaja kuin tehdassalinsa läpikotaisin tunteva tehdaspalokuntalainen. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen Puh. 2.9. Onnea voittajalle! 32 2/2011 2/2011 33 Paloauton ja hevosvetoisen kaluston yhteiseloa 1920-luvulla. 3.6. 5.8. Osoite: Sähköposti: Olen lehden tilaaja PARAS JUTTU. Sen autoruiskua varten mukana kulki 700 metriä letkua, kaksi jakoliitintä ja kymmenen suihkuputkea. Automobiili oli kivi naapuripalokunnan kengässä. Vormutakit ja palovyöt hankittiin, 26 palokypärää samoin. 1970-luvulla palokunta tunnettiin kestomenestyjänä Jehumalja-kilpailuissa. Mikä palokunta. 1.12. Kahden tunnin pituisia harjoituksia pidettiin ensin joka toinen, sittemmin joka viikko. Kalustorivin komistukseksi ja tehopakkaukseksi ajettiin upouusi Benz Gaggenau. 8.9. Kehitä lehteä! Arvomme joka kuukausi palkintoja vastanneiden kesken! Voit osallistua myös osoitteessa www.pelastustieto.fi > PARAS JUTTU. 66 8/2010 Edellä mainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). Jos kaupunkipalokunnat jätetään pois, se oli ykkönen. Olihan Helsingin iso ja mahtava palokunta saanut kaksi samanlaista Saksassa valmistettua tehokasta ja suomalaisittain harvinaista paloautoa vasta samana vuonna
Tilauksen voit tehdä etukäteen osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi tai soittamalla numeroon 044 728 0400. Mitä vastavalmistuneelle lahjaksi?. Tilaa lahja valmistuvalle! Onko perhepiirissäsi, ystävissäsi tai työyhteisössäsi keväällä opintonsa päättäviä. Mitä jos tilaisit hänelle Pelastustieto-lehden vuodeksi eteenpäin. Lahjan, jonka muistaa vielä juhlahumun jälkeenkin! Vuositilaus 56 € Kestotilaus 50 € Nuorisotilaus 28 € Osoitteessa www.pelastustieto.fi voit tulostaa lahjakortin tekemääsi tilaukseen mieleisellä teemalla