Pelastustieto 3/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. 24 Saako harjoitukseen riittävästi lämpöä nestekaasulla. 12 Pahin oli toteutua Valamossa s.8 3 2012 19 .4. PELASTUSTIETO 4/2012 ILMESTYY 24. TOUKOKUUTA TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Työuralle jatkoa siististä sisähommasta s. 28 Pelastusalan koulutuksen järjestäjä ei vaihdu s
Tilaa lahja valmistuvalle! Onko perhepiirissäsi, ystävissäsi tai työyhteisössäsi keväällä opintonsa päättäviä. Tilauksen voit tehdä etukäteen osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi tai soittamalla numeroon 044 728 0400. Mitä vastavalmistuneelle lahjaksi?. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. Mitä jos tilaisit hänelle Pelastustieto-lehden vuodeksi eteenpäin. Osoitteessa www.pelastustieto.fi voit tulostaa lahjakortin tekemääsi tilaukseen mieleisellä teemalla. Lahjan, jonka muistaa vielä juhlahumun jälkeenkin! 40 €/vsk Koskee vain uusia tilauksia
Kunnollisten harjoitusalueiden tarve nousee esille alinomaa. PELASTUSTIETO 4/2012 ILMESTYY 24. 24 Saako harjoitukseen riittävästi lämpöä nestekaasulla. Joudutaanko tehtäviin menemään tulevaisuudessa huonokuntoisella kalustolla vai kyetäänkö hankintoja kaikesta huolimatta tekemään. Säästöjen kohteeksi joutuu myös pelastustoimi. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 3 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Muun muassa yksi nykyisistä hallituspuolueista, SDP, ilmoitti halustaan lisätä resursointia korottamalla yleistä valtionapua. Tuli pääsi irti Heinävedellä Valamon luostarin kolmikerroksisen päärakennuksen ylimmässä kerroksessa 18. Nyt jää nähtäväksi perustetaanko niitä varten uusia työryhmiä. Valtionosuuksia leikataan siten, että ensi vuodesta alkaen kalustomäärärahoja ei valtiolta enää kunnalliselle pelastustoimelle heru. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Tämä onkin erityisen välttämätöntä. Kuten Pelastusopiston rehtori toteaa, syntyisi aitoa kumppanuutta. 12 Pahin oli toteutua Valamossa s.8 3 2012 19 .4 Tutkimusta ja kehittämistä yhteisen hyvän eteen Pelastusalan koulutusta pohtinut työryhmä teki ripeässä aikataulussa perusselvityksen, johon liitettiin myös muutamia jatkohankkeita. Työryhmä pohti myös alan kannalta tärkeää tutkimusja kehittämistoimintaa. Nyt myös jutussamme Upinniemestä, jossa Länsi-Uudenmaan pelastajat käyvät harjoittelemassa. Myös monissa pelastuslaitoksissa on perustettu tutkimustai kehittämisasioista vastaavien henkilöiden virkoja. Mikä on vaikutus sillä, että suurempaan kalustohankintaan, jolla riennetään ensilähdön tehtäviin, ei enää entiseen tapaan saadakaan valtionavustusta. Nimittäin vuosi sitten eduskuntavaalien alla kysyimme puolueilta muutamia asioita pelastustoimesta. Yksi kysymys käsitteli valtion osallistumista turvallisuustoiminnan resursointiin. 28 Pelastusalan koulutuksen järjestäjä ei vaihdu s. Kuva: Launo Päivätie. Se on viime vuosien aikana loikkinut suurin harppauksin eteenpäin erityisesti Pelastusopiston tutkimusja kehittämistoiminnan ansiosta. maaliskuuta. Valtio vei kalustorahat Valtioneuvosto käsitteli kehysriihessään valtion lähitulevaisuuden taloudenpitoa ja etsi noin 2,7 miljardin euron säästöt vuoteen 2016 saakka. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Tätä on osattu pelätä. s. Yksi tärkeimmistä on vapaaehtoisten koulutuksen mahdollinen uudistaminen. Milloin esimerkiksi pääkaupunkiseutu saisi oman yhteisen harjoitusalueensa?. TOUKOKUUTA TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Työuralle jatkoa siististä sisähommasta s. Työryhmä esittää, että pelastusalan tutkimusja kehittämistoiminnan eteenpäin viemiseksi voimat yhdistettäisiin. P.S. Ei suinkaan saa olla kyse siitä, kuka tekee, vaan mitä tehdään. Pelastustehtäviin osallistuvien pitäisi pitää osaamistaan yllä harjoittelemalla. Yhdessä, yhteisen toiminnan hyväksi. Ja näin on tehty myös keskeisimmissä alan järjestöissä. Pelastustoimikin sai näin osansa myös paljon puhutuista vaalilupausten pettämisistä
TOUKOKUUT A TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Työuralle jatkoa siististä sisähommasta s. 24 Saako harjoitukseen riittävästi lämpöä nestekaasulla. Ostoskeskuksissa ja erilaisissa myymälätiloissa palokuormat saattavat vaihdella huomattavasti. Henkilövahinkoja ei kuitenkaan tällä kertaa tapahtunut. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. s. s. 32 Paloturvallisuuteen liittyen Eurokoodeissa annetaan rakennuksille palokuormien tiheydet käyttötavan mukaan. Mahdollisia uhreja etsittiin useita tunteja. Tänä vuonna siinä kärkihankkeita ovat luonnononnettomuuksista aiheutuvien pelastustehtävin hoitaminen ja etenkin kuntien tukeminen tällaisissa poikkeustilanteissa. 12 Pahin oli toteutua Valamossa s.8 3 2012 19 .4 ”Hienoltahan tämä tuntuu”, sanoo tämänvuotisen Innovaatiopalkinnon voittaja, Tampereen aluepelastuslaitoksella ylipalomiehenä työskentelevä Ari Toivari. 58. Se nousi esille etenkin vuoden vaihteen myrskyjen seurauksena. ”. Reilu enemmistö vastasi ”Veden pumppaus ”. etsintä Pyhätunturilla sattui maaliskuunssa lumivyöryonnettomuus, joka aiheutti mittavat etsinnät. Palokuorma on keskeinen suure, kun arvioidaan palotehoa ja edelleen palon kehittymistä huonetilassa. palontorjuntatekniikka tässä numerossa PELASTUSTIE TO 4/2012 ILMESTYY 24. 40 pelastustoiminta Pelastuslaitosten yhteistyöverkoston yksi palvelualueista on pelastustoimintapalvelut. Tapahtuma on kuitenkin herättänyt keskustelua, voisiko pelastuskoiria hyödyntää vastaavissa onnettomuuksissa. s. 18 SIVU 52 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 3 /2 01 2 19.4.2012 8 Varjelus mukana Valamon palossa Launo Päivätie 12 Pelastusalan koulutus pysyy SM:n alaisena 14 Kerrostalojen savunpoisto saatava toimivaksi 16 Erheelle jatkoa 22 Myrskyihin varauduttava yhteisvoimin 24 Siistiin sisähommaan Maria Markus 27 Joustava työura käytännönläheisesti 28 Siistimpi lämmin harjoitus 36 Perheenäiti pelastuslautakunnan päättäjänä Juhani Kekäläinen 38 40-vuotias SPLY esittäytyy 43 Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto 60 vuotta 44 Kiven sisässä Marko Partanen 46 Kopterionnettomuus – rajat ylittävän pelastustoimen tulikoe Timo Hellenberg 48 Kriisi koskettaa sekä auttajia että autettavia Merja Kiviluoma 56 Työhyvinvointia kulttuurista Piatta Rulja 60 Maailman tehokkain pelastustoimi Petri Jaatinen VAKIOT 23 Vieraanamme: Esko Koskinen 51 Keskustelua: Kari Sankkila 54 Mirafoni: Mira Leinonen 55 Ulkomailta: Risto Lautkaski innovaatio nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Mikä seuraavista, ei välitöntä vaaraa, aiheuttavista tehtävistä on mielestäsi turhin pelastuslaitoksille. 28 Pelastusalan koulutuksen järjestäjä ei vaihdu s. Hän saa palkinnon myöntäjän, Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 25000 euron suuruisen palkinnon. s. s
Uutta paloluokituspäätöstä kaipaa kehittyvä rakennusala, sillä vanhat rakennustavat väistyvät uusien tieltä. Nuohoojat eivät oikein viihdy meillä. se on 15.000:tälle vuodelle, tekee vain tenän. numero ilmestyy kesäkuun lopulla. Kuntamme talousarvioon tarkoitusta varten varattu määräraha, sanon sen kuiskaamalla, ettei joku kuule... Annettua päätöstä on jouduttu aivan viime aikoina jonkin verran tarkistamaan ja eräiden sellaisten riitaisten kohtien osalta, jotka edelleenkin olisivat viivästyttäneet päätöksen antamista, on asian ratkaisu siirretty paloluokitustiedotuksiin. Joka tapauksessa se on vaikuttanut koko maankin Uusi päätös rakennusten palonkestävyydestä on annettu rakennustoimintaan, sillä sitä on pyritty soveltamaan myös muualla. Tosiasiallisesti se on kuitenkin ollut voimassa melkein kaikissa kaupungeissa ja kauppaloissa, mutta vain muutamissa maalaiskunnissa tai niiden osissa. Vaikkakin on myönnettävä, että vuonna 1936 annettu päätös oli edelläkävijä alallaan, oli siinä muitakin puutteita kuin mitkä edellä on mainittu. Sitäpaitsi on eräillä viranomaisilla mahdollisuus myöntää tästä päätöksestä poikkeuksia. ”Terveisiä 3.000 asukkaan kunnastamme. Luokituksesta tulee vastedes vastaamaankin sisäasiainministeriön pa1oasiainosasto, jolle muutoinkin kuuluu koko maan palotoimen yleinen johto ja valvonta. Uusia rakennustarvikkeita tulee jatkuvasti lisää. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että lähipäivinä paloasiainosaston avuksi asetettava paloluokitustoimikunta tulee kokoonpanoltaan sellaiseksi, että se todella nauttii julkista luottamusta ja että sen kaikki lausunnot perustuvat arvostelun kestäviin tosiasioihin. Kevät tulee niin, että kohisee. 700 tarkastettavaa kohdetta, tekee se taloa kohti – hm – kaksikymmentäyksi markkaa 50 penniä. Miehet vaihtuvat vähän väliä. Siitä huolimatta, että uusi päätös ei joka suhteessa täytä niitä vaatimuksia, mitkä ehkäisevän palontorjunnan kenttämiehet olivat päätökselle asettaneet, on sen antamista kuitenkin tervehdittävä ilolla. Sitä on noudatettava kaikessa rakentamisessa, johon vaaditaan rakennusluvan myöntävän viranomaisen (maistraatin, järjestysoikeuden tai rakennuslautakunnan) rakennuslupa tai muu lupa. Kun kunnassamme on n. Kirjoitukset ja ilmoitukset lähetettävä kesäkuun 5. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 3/2012 5 X-KUNNAN PALOPÄÄLLIKKÖ KERTOO ... Ehkäisevän palontorjunnan merkitys on nykypäivinä jatkuvasti kasvanut. Hormit ovat niin täynnä, ettei työssä pääse paIkoille. Tämän luvan ulkopuolelle saattavat jäädä ainoastaan eräät puolustuslaitoksen uudisrakennukset ja mahdollisesti eräät toisarvoiset talousrakennukset. Huom! uusi puhelin 52 354.. Siihen on myös entistä enemmän kiinnitettävä huomiota. Koskeakseen kuntaa tai sen osaa on siitä täytynyt nimenomaan määrätä kunnan rakennusjärjestyksessä. Uusi toukokuun 22 päivänä annettu ja kesäkuun 1 päivänä voimaan tuleva sisäasiainministeriön päätös rakennusten palonkestävyydestä, joka julkaistaan kokonaisuudessaan toisaalla lehdessämme, tulee sensijaan koskemaan sellaisenaan koko maata. Määräykset eivät kuitenkaan ole yhtä ankaria koko maassa. On luonnollista, että tämä on ollut omiaan alentamaan määräyksien arvoa ja aiheuttamaan ehkä väheksyvää suhtautumista rakennusten palonkestävyydelle asetettuihin vaatimuksiin nähden. Määräykset ovat saattaneet eräiltä osin tuntua perusteettomilta ja mikä pahinta, niitä on tulkittu eri kunnissa eri tavalla. Paloturvallisuuden kannalta ne on luokiteltava eri ryhmiin. Jossain määrin nämä ovat lievempiä rakennettaessa haja-asutusalueille kuin kaava-alueil le. Nyt on kuitenkin saatu kaksi nuorta miestä, joista on tarkoitus kurssien avulla tehdä ammattitaitoisia nuohoojia. Kun tässä vaan pääsisi alkuun...”. päivään mennessä osotteella: Iso-Roobertink. Ja kevään tullen pitäisi jälleen aloittaa lain ja asetuksen mukaiset palotarkastukset. Voimassa oleva sisäasiainministeriön päätös rakennusten ja rakennusosien palonkestävyydestä on annettu 6 päivänä helmikuuta 1936 (81/36). Jälleen on saavutettu tärkeä tavoite paloasioiden keskittämisessä! Palontorjunnan seuraava, 100. Suunnittelijat, rakentajat ja myöskin paloalan ammattimiehet ovat varmasti kokeneet ne vaikeudet, joihin he ovat joutuneet soveltaessaan mainittua päätöstä. Myös se on saattanut tulla voimaan siten, että asemakaavassa tai rakennuskaavassa on rakentaminen kaava-alueilla määrätty osittain tai kokonaan tapahtuvaksi mainitun päätöksen mukaisesti. A.P. 7 A 4. Tämä päätös ei kuitenkaan sellaisenaan ole ollut voimassa koko maassa. Sivutoimisena palopäällikkönä olen ollut pakotettu, vastoin lain selvää määräystä, että jokainen talo on tarkastettava vähintäin kerran vuodessa, tyytymään pistokokeisiin..
Palosuojelurahaston hallituksen on Partasen mukaan yhdessä sisäasiainministeriön kanssa pohdittava, aiheuttaako ensi vuoden alussa eteen tuleva uusi tilanne mahdollisesti tarpeita avustuspolitiikan joidenkin linjausten muuttamiseen. – Sen suuruus on ollut runsaat kolme miljoonaa euroa ja sillä on tuettu vuosittain 40–50 pelastuslaitosten paloautohanketta. Myös henkilöstöjärjestöt olivat sitä mieltä, että viraston päällikön kelpoisuusehtoja ei tule muuttaa. huhtikuuta pitämässään kokouksessa hyväksyy esityksen, pelastuskomentajan virka julistetaan välittömästi auki muutetuin kelpoisuusehdoin. Kehittämishankkeisiin pelastuslaitokset eivät ole juurikaan hakeneet valtionavustusta, Partanen totesi. Rahaston kertymän lisäämistä palosuojelumaksua korottamalla ei voi myöskään hänen mukaansa pitää realistisena vaihtoehtona. Näiden kalliiden ajoneuvohankkeiden avustamisella on ollut myönteinen vaikutus niiden toteutumiseen, mutta on hyvä myös muistaa, että valtionavustuksia ei ole riittänyt läheskään kaikkiin pelastuslaitosten suunnittelemiin ja toteuttamiin ajoneuvohankintoihin. – Kantaa on otettava siihen, vaikuttaako kalustoavustusten valtionavustusmäärärahan poistuminen jollakin tavoin rahastosta avustettavien kohteiden määrittelyyn. Uuden johtosäännön hylkäämisen kannalla olivat sosialidemokraattien, vasemmistoliiton sekä perussuomalaisten edustajat ja yksi vihreä hallituksen jäsen. Pelastuskomentajalle riittää korkeakoulututkinto. Jos valtuusto, todennäköisesti 25. Pelastuslautakunta päätti yksimielisesti, että pelastuskomentajan viran kelpoisuusvaatimuksia ei ole syytä muuttaa nykyisestä eikä johtosääntöä näiltä osin muuttaa. Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlassa puhunut pelastusylijohtaja Pentti Partanen kertoi, että pelastustoimen kalustosekä kehittämisja järjestelmähankkeisiin tarkoitetut määrärahat tullaan ensi vuonna poistamaan kokonaan. pelastuskomentajana toimii pelastusjohtaja Jorma Lilja 31.7.2012 saakka. Kaupunginhallitus päätti äänin 9–6 esittää valtuustolle johtosäännön muuttamista. Myös pelastusalan järjestöjen tukeminen on tärkeää, sillä ne tekevät tärkeää työtä turvallisuuden edistämiseksi. Valtion kalustomääräraha leikataan pois Helsingin pelastuskomentajan kelpoisuusehtoja tullaan muuttamaan nykyisestä. Hänen mielestään avustusten pitää jatkossakin kohdistua kokonaisuuden kannalta suurimman hyödyn omaaviin kohteisiin ja sellaisia ovat erityisesti pelastuslaitosten yhteishankkeet, tutkimusja kehittämistoiminta sekä valistuskampanjat. Partasen mielestä ei ole tasapainoista sekään, että Palosuojelurahasto tukee pienkaluston ja pienten autojen hankintaa, mutta ei keskeisintä ensilähdön kalustoa. 6 3/2012 V altiontalouden tiukkuus ja säästötoimet näkyvät myös pelastustoimessa, kun valtio leikkaa maksettavia valtionosuuksia. Kaupunginhallituksessa johtosäännön muuttamisen puolesta äänestivät kaikki kokoomuslaiset jäsenet sekä kaikki muut vihreät yhtä lukuun ottamatta ja RKP:n edustaja. Jos teoreettisesti ajattelisimme, että rahasto ryhtyisi avustamaan näitä hankintoja samalla summalla kuin valtio on niitä järjestelmänsä puitteissa avustanut, olisi nykyisiä avustustenjako-osuuksia tavalla tai toisella vähennettävä vastaavalla summalla, mikä ei varmaankaan olisi helppo tehtävä, Pentti Partanen totesi. Lautakunnan mielestä pelastuskomentajan nykyiset viran kelpoisuusvaatimukset ovat olennaisella tavalla sidoksissa pelastustoimen järjestämiseen ja pelastuslaitoksen organisoitumiseen Helsingissä. – Vaikka kelpoisuusvaatimuksissa ei enää olisikaan pelastusalan tutkintovaatimusta, se ei luonnollisestikaan sulkisi pois sitä, että myös tällainen henkilö voidaan valita tehtävään, jos hän muuten täyttää kelpoisuusvaatimukset, Risto Rautava painottaa. – Valtion ja Palosuojelurahaston avustusten varaan pelastustoimen rahoitusta ei voida rakentaa, sen verran pienestä summasta kokonaisuuteen verrattuna kuitenkin on kyse, Pentti Partanen sanoi Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlassa. Helsingin pelastuslaitoksen va. Ei operatiivista vastuuta Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavan (kok.) mielestä pelastuskomentajan tärkeintä työmaata ovat viraston johtaminen ja taloudenpito eikä hän ole mukana operatiivisessa toiminnassa
Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto edellyttää huomattavan määrän testauksia, koulutusta ja valmisteluja koko auttamisen ketjulta, johon on järkevää varautua ennalta, kertoo Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen. – Takapainotteisessa suunnitelmassa jouduttaisiin samanaikaisesti kouluttautumaan uuteen alueeseen, uuteen tietojärjestelmään, suuremman hätäkeskuksen salityöskentelymalliin ja verkottuneeseen toimintaympäristöön. Viiden miehen hengen pelastanut palkittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön myöntämällä Auttavat Kädet -veistoksella. Siellä ei ole muita lähimaillakaan enää siihen aikaan vuodesta. – Hätäkeskusten yhdistämisaikatauluun vaikuttaa useita muutostekijöitä, joista merkittävin on uuden hätäkeskustietojärjestelmän suunniteltu käyttöönotto vuoden 2015 loppuun mennessä. Aikaisempi aikataulu nopeutui vuodella. Hän tiesi, mitä piti tehdä, hän toimi oikein ja hänellä oli oikeat välineet, jotta pystyi noukkimaan miehet ylös. – Oli ihan mahdoton onni, että vaimo sattui käymään rannalla ja kuulemaan vaimeat avunhuudot, Mika Huttunen sanoo. Hankkeen on rahoittanut Palosuojelurahasto. – Vuosi 2015 on hyvä rauhoittaa paljon panostusta vaativilta hätäkeskusten yhdistämistoimenpiteiltä. Ransun pelastuskoulun on tuottanut Kustannus Oy Pieni Karhu yhteistyössä Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa. – Ja että minulla oli vene lähtövalmiina ja varusteet kunnossa niin myöhään syksyllä. Sivustolla opastetaan myös hätänumeron 112 käyttöä ja annetaan ohjeita vaaratilanteiden välttämiseksi. Auttavat Kädet -veistoksen Mika Huttuselle luovutti SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen. Viiden miehen hengenpelastaja palkittiin Uudet hätäkeskukset aloittavat 2014. Sivusto tarjoaa toimintaohjeita tulipalojen sekä veden vaarojen varalle. – Jos apu olisi viivästynyt, olisi tilanne ollut todella henkeä uhkaava, sanoo palomestari Timo Tähtinen, joka toimi kyseisenä ajankohtana pelastustyönjohtajana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Porvoo palveluyksikössä. Alueiden yhdistämistä ei myöskään ole tarkoituksenmukaista valmistella nykyiselle tietojärjestelmälle ja välittömästi yhdistymisen jälkeen suorittaa kouluttautuminen ja siirtyminen uuteen tietojärjestelmään, Nieminen toteaa. Hän toimi ripeästi ja oikein. Ransun pelastuskoulussa on viisi pelastustoimintaan liittyvää videota: Tulella ei saa leikkiä, Kerrostalopalo, Omakotitalopalo, Hätänumero 112 ja Veden vaarat. Onnettomuus tapahtui Sipoossa Svartbäckinselällä. Ransu avasi pelastuskoulunsa Uudet hätäkeskukset aloittavat toimintansa vuoden 2014 loppuun mennessä. Huttunen auttoi veneeseensä kylmettyneet miehet, jotka pitivät kaatuneesta veneestä kiinni, ja vei heidät rantaan ja saunaan lämpiämään. 3/2012 7 Ikinuori Ransu on avannut oman pelastuskoulunsa nettiosoitteessa www.ransu.net. Palkitseminen tapahtui Sipoon Box FBK:ssa. – Sillä oli ratkaiseva merkitys, että Huttunen hallitsi tilanteen. Veneilijät olivat olleet matkalla läheisestä saaresta rantaan, kun vene kaatui noin kilometrin päässä rannasta. Turvallisuuden ja riskienhallinnankin näkökulmasta on perusteltua tarkentaa aikataulua etupainotteisemmaksi, eikä rakentaa tietoisesti kiirettä muutosaikataulun loppupäähän, Nieminen sanoo. Lokakuussa merivesi oli jo niin kylmää, että kohtalokkaan kylmettymisen riski oli suuri. Lisäksi sivustolta löytyy Ransun reipas musiikkivideo Ei savua ilman tulta. Kuvassa on palkittu Mika Huttunen ja Lauri Helle, yksi pelastetuista miehistä. Tilaisuudessa oli läsnä myös palomestari Timo Tähtinen. Videot ovat vapaasti käytettävissä opetustarkoituksiin. On erinomaisen hienoa, että palokunta tällä tavoin ottaa näkyvää roolia oman vaikutusalueen turvallisuuden edistämisessä, Jaatinen totesi. Huomionosoituksella haluttiin palkita Huttusen ripeä toiminta veneilijöiden hengen pelastamiseksi. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto koulutuksineen kaikissa hätäkeskuksissa sitoo merkittävän määrän resursseja erityisesti vuonna 2015. Mika Huttunen pelasti merestä viisi miestä viime vuoden lokakuussa. Tunnustuksen luovuttaja palokuntajohtaja Jaatinen kiitti myös Sipoon VPK:ta aloitteellisuudesta ja palkitsemistilaisuuden järjestämisestä
Luostaripalossa oli sammuttajia paikallisten vapaapalokuntien lisäksi Joensuusta, Outokummusta, Liperistä, Viinijärveltä, Varkaudesta ja Pieksämäeltä sekä varamiehistöä Rantasalmelta ja Jäppilästä, yhteensä 57 henkilöä. 8 3/2012 S unnuntaina 18. Heinävesi sijaitsee kolmen pelastuslaitoksen rajalla. Sammutustöitä haittasi konesaumattu peltikatto, jota ei palokuntien kalustolla saatu poistettua. maaliskuuta Valamon luostarissa tapahtui se, mitä on pelätty: tuli oli päässyt irti luostarin kolmikerroksissa puisessa päärakennuksessa. Rakennuksen kolmas kerros oli lautarakenteinen ja purutäytteinen. Pelastuslaitokset toimivat alueella tiiviissä yhteistyössä. Hätäkeskus sai ilmoituksen palosta klo 17.17.33. Onni kuitenkin onnettomuudessa: ihmishenkiä ei menetetty, arvorakennus pelastui täystuholta ja mittaamattoman arvokkaat taideaarteet saatiin suojaan. Se oli jo aloittanut alkusammutuksen ja arvotavaroiden evakuoinnin ennen Karvion VPK:n tuloa. Ensimmäisten sammutusmiesten ehdittyä paikalle, ei rakennuksen kolmanteen kerrokseen ollut enää menemistä. Vajaa tunti hälytyksestä palopaikalle tuli ensimmäinen vakinainen yksikkö Pohjois-Savon puolelta Varkaudesta. Seuraavina tulivat Heinäveden ja Vihtarin vapaapalokunnat. Se oli rakennettu kaksikerroksisen hirsirakennuksen päälle myöhemmin. Tietäen kohteen riskit ja uhkat sinne lähdettiin heti suurella vasteella. PelastushenkiTeksti ja kuvat: Launo Päivätie Valamon luostarin palossa Heinävedellä Etelä-Savossa oli ainekset isompaankin. Esimerkiksi Varkauden nostolava-autossa ei ole kiinteitä purkutyöhön soveltuvia laitteita. Savusukeltajat joutuivat perääntymään ovelta takaisin. Pelastuslaitoksen nostolava-autoja ei ole suunniteltu koneelliseen purkutyöhön, ne ovat henkilönostimia. Se oli jo täyden palon vaiheessa ja savuraja toisen kerroksen katossa. Palo eteni purueristeissä peltikaton alla. – Luostarin väki toimi esimerkillisesti, ihan niin kuin heitä on opetettu, pelastustoimiin osallistuneet ammattilaiset kiittävät. Palon jälkeisenä päivänä luostarin kirkossa pidetyssä palveluksessa kiitettiin myös varjelusta, joka oli mukana uhkaavassa palossa. Se on Etelä-Savon pelastuslaitoksen aluetta, mutta rajoittuu Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Katon purkuun apu yksityisiltä puominosturiautoilta – palopesäkkeet purun seassa saatiin kuriin Varjelus mukana Valamon palossa Arkkipiispa Leo kiitti pelastusmiehistöä erinomaisesta työstä.. Sammutustöitä johti paikan päällä Pohjois-Karjalan päivystävä palomestari Tenho Raatikainen Joensuusta apunaan Etelä-Savon Ilpo Hartikainen Pieksämäeltä. Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo kiittää pelastusmiehistöä esimerkillisestä toiminnasta. Ensimmäisenä paikalle ennätti Karvion VPK kuuden sammutusmiehen vahvuudella. Munkitkin alkusammutuksessa Luostarissa on munkeista ja henkilökunnasta koulutettu sammutusryhmä
Yläkerta paloi kuin kynttilä Palo saatiin rajattua rakennuksen kolmanteen kerrokseen osin sen rakenteiden ansiosta. – Alusta alkaen oli selvää, että se olisi ollut liian iso työturvallisuusriski, palomestari Hartikainen selvittää. – Kiireessä kypärät jäivät kuitenkin hyllylle, alkusammutukseen osallistunut luostarin taloudenhoitaja isä Viktor naurahtaa. 3/2012 9 löstön työturvallisuutta ei vaarannettu laittamalla miehiä katolle sammutustöihin. Tuli pääsi irti Valamon luostarin kolmikerroksisen päärakennuksen ylimmässä kerroksessa.. – Kun katto saatiin auki ja kuumat savukaasut ulos, sammutus oli sen jälkeen sipistelyä, Etelä-Savon pelastuspäällikkö Jyri Silmäri kertoo. – Sieltä näki hyvin katolle ja työ sujui, Silmäri toteaa. Yksityiset puominosturiautot saatiin paikalle Varkaudesta ja Joensuusta. Sitä saatiin luostarin pihalla olevalta pumppaamolta. Vesi ei tuottanut ongelmia. Sammutusmiehistön tehtävänä oli pitää palo kurissa raskaan purkukaluston tuloon saakka. Suomen pienimmäksi paloasemaksi kutsuttu pumppaamo on rakennettu nimenomaan erityiskohteen suojelua varten. – Päätettiin käyttää vettä, vaikka vahinkoja tulee. Jos palo olisi karannut alempiin kerroksiin, sitä olisi ollut vaikea enää pidätellä, Hartikainen selvittää. Letkut vedettiin myös läheiseen Juojärveen. Myös olosuhteet olivat palokuntien puolella. Sen etenemistä alempiin kerroksiin oli helpompi torjua kuin jos palo olisi tapahtunut alhaalta ylöspäin. Sammutetaanko paloa runsaalla vedellä, vai annetaanko kolmannen kerroksen palaa hallitusti alempien kerrosten vesivahinkojen minimoimiseksi. Lautarakenteinen yläkerta paloi kuin kynttilä, suurin kuumuus kohdistui taivaalle. Nyt se sai tulikasteensa. Onni onnettomuudessa oli myös, että palo oli alkanut yläkerrasta. Pumppuasema sai tulikasteen Operatiivinen johto joutui hyvin pian päättämään, kuinka sammutustyössä edetään. Sää oli tyyni, tuuli ei lisännyt palon voimaa, eikä painanut tulta lähellä olevia toisia puurakennuksia kohti. Tätä on osattu pelätä. Pumppuasemalla on myös varustus luostarin sammutusryhmää varten. Valamon palossa kokeiltiin menetelmää, jossa puominosturin päässä ollutta purkukouraa ohjattiin kauko-ohjaimella palokunnan nostolava-auton lavalta
Palo on todennäköisesti saanut alkunsa rakennuksen kolmannesta kerroksesta savuhormin lattian läpiviennin kohdalta. Hormissa on sillä kohtaa halkeama, josta kipinät tai savukaasut ovat sytyttäneet lattian purueristeet. Hyvin pian poliisin ja pelastuslaitoksen tutkijoille kuitenkin heräsi epäilys, että yhdessä päärakennuksen pönttöuuneista olisi pidetty tulta, vaikka uunit ovat olleet käyttökiellossa jo vuosia. – Aikataulua en osaa vielä sanoa, mutta mahdollisimman pian kuitenkin.. 10 3/2012 Purkukalustoa kaivattaisiin Sammutustöihin osallistuneilla pelastuslaitoksilla on jo käyty jälkikritiikkiä siitä, mitä olisi voitu ehkä tehdä toisin. – Siinä voisi olla kehitysideaa, että hankittaisiin tällaista kalustoa pelastuslaitosten yhteistyötä lisäämällä. Paloturvallisuudelle oli iso edistysaskel, kun se rakennettiin muista rakennuksista erilleen. Heidän oli määrä muuttaa asunnosta maaliskuun lopulla. Aina lähtövalmiudessa oleva kalusto tulee paikalle nopeammin pitemmästäkin matkasta. Poliisi epäilee tulta pidetyn alakerran huoneistossa, jossa asui luostarissa talkootyössä ollut venäläisperhe. Palon alku on voinut kyteä eristeissä pitkään. Palon jälkeisenä päivänä Valamossa vieraillut Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo uskoi, että tuhoutunut päärakennus kunnostetaan entistä ehommaksi. Pieniä palonalkuja siellä joskus sattui, mutta niissä oli varjellus mukana. Heinäveden VPK:n Heikki Liukko (vas.) ja Karvion VPK:n Tuomo Hartikainen saivat hieman hengähtää vakinaisten palokuntien ehdittyä paikalle. Ensi alkuun palon syyksi arveltiin sähkölaitevikaa. Luostarin uudet rakennukset vastaavat tämän päivän paloturvallisuusvaatimuksia, mutta vanhoissa on Ikosen mukaan toivomisen varaa. Myös luostarin lämpölaitos sijaitsi ennen munkkilan yhteydessä. – Peltikaton purkamiseen soveltuva kalusto olisi ehkä pitänyt pyytää paikalle aikaisemmassa vaiheessa, palomestari Ilpo Hartikainen pohtii. Munkeilla oli siellä omia keittolevyjä ja he polttivat huoneissaan kynttilöitä. Valamo huolena jo pitkään Entinen Heinäveden kunnan palopäällikkö, Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestari Raimo Ikonen tuntee Valamon paloturvallisuusriskit kymmenien vuosien takaa. Hartikainen tietää hyvin, että uuden kaluston hankinta on rahasta kiinni. – Vanha munkkien asuntola oli aikanaan oikea ruutitynnyri. Päätökset luostarin jälleenrakentamisesta tehdään poliisin tutkimusten ja vakuutuspäätösten jälkeen. Se voi olla työmailla, talvella sitä voidaan joutua lämmittämään ennen kuin sillä päästään liikkeelle. Rikostutkinta palonsyystä Ennen konesaumatun peltikaton purkukaluston paikalle tuloa luostaripaloa rajoitettiin Joensuusta ja Varkaudesta tulleiden nostolava-autojen avulla. – Siinä on aina viive, kun kalusto ei ole lähtövalmiina hälytystehtäviin. Poliisi on kuullut useita henkilöitä, mutta kaikki ovat kiistäneet pitäneensä tulta uuneissa. Yhdelläkään paikalla olleesta kolmesta pelastuslaitoksesta ei ole riittävän ylös ulottuvaa purkukalustoa, vaan se jouduttiin tilaamaan yksityisiltä urakoitsijoilta Varkaudesta ja Joensuusta. Karvion ja Heinäveden vapaapalokunnat ehtivät palopaikalle ensimmäisinä. Hän on muun muassa vastannut luostarin sammutusryhmän kouluttamisesta
– Heti kun sain tekstiviestin, että Valamossa palaa, valtasin hotellin internetin käyttööni. – Ainahan se tällainen kihelmöittää, kun on ollut alalla näinkin pitkään. Lue juttu Suomen pienimmästä paloaseman ja Valamon luostarin paloturvallisuudesta. 3/2012 11 – Mutta rahastahan se on kiinni heilläkin. Luostaripalon sattuessa Ikonen oli lomamatkalla Kanarialla, mutta pysyi internetin ansiosta ajan tasalla luostarinmäen tapahtumista. He hoitavat asiat ammattitaidolla, Ikonen sanoo lomamatkalta kotiuduttuaan. Isä Viktor osallistui muun luostarin väen kanssa alkusammutukseen. Valamon luostarissa on Suomen pienin paloasema. 1840-luvulta peräisin olevan puurakennuksen portaikot ovat kuiluja, joiden kautta isojen kalusteiden evakuoiminen oli vaikeaa. Vaikka Ikonen on henkeen ja vereen palomies lomallaankin, hän ei kaivannut mukaan luostarin sammutukseen. www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto Poliisin ja pelastuslaitoksen tutkijat paikallistivat todennäköiseksi palon syttymispaikaksi hormin halkeaman toisen ja kolmannen kerroksen välipohjan kohdalla. Päärakennuksen palossa se sai tulikasteensa.. Juttu on julkaistu Pelastustiedossa 1/2006. Sitä varten luostarin pihalla on pumppuasema varusteineen. Mutta luotan täysin poikiin
Pelastuslaitokset ovat merkittävä ensivasteja ensihoitotehtävien suorittaja Suomessa. Iso työmaa – lyhyt aika Työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Tarja Oksanen sisäministeriön pelastusosastolta kertoo, että työryhmän esittämiä jatTutkimusja kehittämistoimintaan halutaan kumppanuutta Pelastusalan koulutus pysyy SM:n alaisena Pelastajaoppilaat harjoittelevat korkean paikan työskentelyä Pelastusopiston harjoitusalueella Kuopiossa. Työryhmä korostaa, että pelastustoimen kehittämisen kannalta sisäasiainministeriön ohjaussuhteen säilyttäminen Pelastusopistoon on tärkeää. 12 3/2012. Työryhmä korostaa, että yhteistyötä yleisen ammatillisen koulutuksen kanssa tulee tehostaa, esimerkiksi pelastustoimen ensihoitotoiminnan koulutuksessa sekä lisäja täydennyskoulutuksessa. Koulutusta ei ole perusteltua siirtää osaksi yleistä ammatillista koulutusta opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. T yöryhmän mukaan pelastustoimen koulutuksen siirtämisellä opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalan tehtäväksi olisi enemmän haittakuin hyötyvaikutuksia. Pelastusopistolla on modernit toimitilat harjoitusalueineen Kuopiossa. Pelastustoimen kehittämisessä Pelastusopiston rooli on viime vuosina tullut entistä merkittävämmäksi ja työryhmä esittää opiston tutkimusja kehittämistoiminnan tehostamista entisestään. 12 3/2012 Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Pelastusalan koulutuksen sekä tutkimusja kehittämistoiminnan järjestämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän mukaan pelastusalan koulutus tulee jatkossakin järjestää sisäasiainministeriön hallinnonalan toimintana. Pelastajatutkinnon suorittaneille tulisi luoda valtakunnalliset käytännöt täydentää pelastajakoulutuksen yhteydessä suoritettu ensihoitokoulutus ensihoitoon suuntautuneeksi lähihoitajan tutkinnoksi
Mervi Parviainen sanoo toki ymmärtävänsä vaatimukset siitä, että työuria pitää pidentää myös alkupäästä. Ohjausryhmään kuuluneen Parviaisen mielestä Pelastusopiston sijainti sisäministeriön ohjauksessa ja kentän kouluttajana turvaa muun muassa työelämälähtöisyyden. Pelkään, että esimerkiksi suuret hakijamäärät pelastusalan koulutukseen vähenisivät, jos tutkintoon tulisi paljon muuta, esimerkiksi yleissivistävää opetusta. – Tässä ollaan vasta alkutaipaleella ja meidän olisi saavutettava suuri konsensus. Toivon, että keskeiset toimijat alkaisivat tehdä todellista yhteistyötä. – Tutkimusja kehittämistoiminta olisi vaatinut syvällisempää pohdintaa. Keskuksen tehtävänä olisi muun muassa seurata alan tutkimusta Euroopassa ja Suomessa, koordinoida pelastusalan tutkimusja kehittämistoimintaa, organisoida laajempia tutkimushankkeita ja niiden rahoitusta, julkaista yhteenvetoja ja ideoida jatkotutkimustarpeita tilastojen ja muiden tutkimusten pohjalta. Työryhmä pitää perusteltuna, että koulutusta voidaan jatkossakin antaa Pelastusopiston lisäksi ministeriön hyväksymässä muussa julkisyhteisön ylläpitämässä oppilaitoksessa. Työryhmä esittää selvitettäväksi Helsingin pelastuskoulun toiminnan jatkuvuuden turvaamista tukevien järjestelyiden tarpeellisuuden. Koulutuksensa aloittavien opiskelijoiden keski-iän laskemista rehtori pitää hankalana. Saisimme jokaisesta valmistuvasta oppilaasta tietyn summan. – Se voitaisiin tehdä esimerkiksi siten, että koulu ja pelastuslaitos tekisivät sisäministeriön kanssa tulossopimuksen. Työryhmän koko raportti on saatavissa verkkosivulta: www.intermin.fi/julkaisu/052012 Opisto ja laitos selvittävät yhdessä pienten asemien rekrytointiongelman. – Myös Helsingin pelastuskoulun tukeminen valtion varoin otetaan esille. Meiltä valmistuu 15 pelastajaa, jotka helpottaisivat alan rekrytointitarvetta. Pelastuskoulusta tulossopimus Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen on tyytyväinen, että pelastusalan koulutusta ei siirretty opetusja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Toisaalta me emme voi myöskään asettaa ikärajoja koulutukseen hakevalle. Hyvä ja asiantunteva työryhmä teki puheenjohtajansa mielestä ansiokkaan työn, jossa esimerkiksi opetushallinnon edustajat toivat paljon kehittämisen arvoista asiaa koulutusjärjestelmän kehittämisen tueksi. Työryhmä toimikausi päättyi viime vuoden lopussa. Nyt tarvitaan aitoa kumppanuutta, hän toivoo. Pelastusalan monet tehtävät voivat kovin nuorelle työntekijälle olla rankkoja. – Jos olisi haluttu perusteellisempi selvitys aiheesta, se olisi vaatinut pidemmän ajan. Nyt se jäi lähinnä ideatasolle. – Opetusja kulttuuriministeriössä ei olisi substanssiosaamista. 3/2012 13. Nyt saatiin hyvä tietämys siitä, millainen on yleinen koulutusjärjestelmämme ja millaisia mahdollisuuksia se antaa toiminnalle. Nyt on riski, että olemme tutkimusja kehittämistoiminnassa liiaksi kilpailijoita ja olemme kuitenkin niin pienellä toiminta-alueella. Keski-ikää alemmas Työryhmä ehdottaa, että Pelastusopiston mahdollisuudet järjestää pitkäkestoisia täydennyskoulutusohjelmia tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Keski-iän alentaminen haasteellista Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen on tyytyväinen työryhmään esittämiin perusratkaisuihin. – Työtehtävien luonne ei välttämättä puolusta sitä. Työryhmän jäseninä olivat edustajat opetusja kulttuuriministeriöstä, Kuntaliitosta, Helsingin Pelastuskoulusta, Pelastusopistosta ja pelastuslaitoksilta. Nykymuotoinen pelastajatutkinto lyhyt ja napakka, johon ei ole helppo päästä, mutta se palvelee työelämää. Osaan ei ala ole vielä valmis. Esimerkiksi ensihoito vaatii työja elämänkokemusta. Odotamme nyt, mitä lausunnoissa tästä sanotaan. Myös pelastustoimen sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän tarkempaa selvittämistä pidetään tarpeellisena. – Tyytyväinen olen luonnollisesti siihen, että pelastuskoulun asema nostettiin voimakkaasti esille. Pelastajatutkinnossa opiskelee nyt jopa 40-vuotiaita eikä mielestäni opiskelijan ikä olekaan olennaista vaan se, että edellytykset oppia ovat kunnossa. – Mielestäni tässä työssä on käyty hyvin läpi muun muassa pelastusalan koulutuksen historia. Kun puhutaan muun muassa oppisopimuskoulutuksesta, hän pitää välttämättömänä, että erityisosaamistarpeet tällaista koulutusta varten kumpuavat kentältä. Verkostomainen toiminta vaatii sitoutumista. Osa työryhmän esityksistä muuttuu varmaankin todeksi hyvinkin nopeasti, mutta osa jää odottamaan muun muassa rahoituksen järjestymistä. – Emme voi toteuttaa monitieteellisiä, laajoja tutkimushankkeita rahoituksen ja toiminnan toteuttamisen takia. Opiskelijavalintaperusteita tulee jatkossa kehittää siten, että aloittavien opiskelijoiden keski-ikä laskee. – Siinä tilanteessa nykymuotoisen Pelastusopiston toiminta olisi hävinnyt. Sisäasiainministeriö asetti 26.1.2011 pelastusalan koulutuksen sekä tutkimusja kehittämistoiminnan järjestämisvaihtoehtojen selvittämistyöryhmän. Kun Pelastusopisto saa jokaisesta valmistuvat oppilaasta 26000 euroa vuodessa, me voisimme saada esimerkiksi 10000 euroa. Myöskään Matti Waitinen ei kannata koulutettavien keski-iän alentamista. Se olisi ministeriölle kuitenkin edullista, kun sen ei tarvitse laajentaa opiston toimintaa. – Ei opisto voi yksin tehdä mitään ikääntyvien tai työrajoitteisten palomiesten suhteen. – Vaativalle työmaalle kovin nuori ei ole vielä kypsä. Se tosin vaatisi valtionavustuslain muuttamista pelastustoimen osalta, joten kyse olisi myös poliittisesta päätöksenteosta. Koulutuksen järjestäjän hyötyjä ja haittoja on vertailtu ansiokkaasti. Kaikki tehdään kentän tarpeiden mukaisesti, Mervi Parviainen korostaa. Pelastuskoulun asema näyttää aika ajoin nousevan esille Helsingissä ja olisi hyvä, jos sen toiminta voitaisiin valtion tuella ikään kuin betonoida. Jo nyt olemme pudottaneet työelämästä tulevat pisteet pois. Työryhmän mukaan Pelastusopiston yhteyteen tulisi perustaa verkostomaisesti toimiva tutkimusja kehittämiskeskus. Tarja Oksanen sanoo selvitystyön olleen iso työmaa. Tutkimukseen aitoa kumppanuutta Tutkimusja kehittämistoiminta on pelastusalalla hänen mielestään liian hajanaista. Sen jälkeen nimetään muun muassa mahdolliset työryhmät selvittämään loppuraportissa esitettyjä jatkotoimenpiteitä, kuten vapaaehtoisten koulutusta. Lausunnoissa varmastikin nähdään jo merkkejä sitoutuneisuuden asteesta, Tarja Oksanen sanoo. Pelastuskoulun osalta se olisi tarkoittanut siirtymistä osaksi laajempaa koulutuslaitosta, mutta samalla olisi myös koulun ja pelastuslaitoksen välinen yhteys katkennut. kotoimenpiteitä pohditaan lausuntojen antamisen jälkeen ministeriön johtoryhmässä. Työryhmä katsoo, että jatkossa tulee arvioida erikseen valmisteilla olevan ammattikorkeakoululainsäädännön vaikutuksia pelastusalan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen järjestämiseen. Resurssit koulutukseen on nyt vain saatava sisäministeriön hallinnonalalta. Toivon, että jatkossa eri osapuolet yhteistyössä lähtevät viemään toimintaa eteenpäin. – Mutta meidän tapauksessa tämä on hankala kysymys enkä osaa oikein sanoa, mitkä olisivat siinä konkreettiset toimenpiteet. Pelastajia koulutetaan nykyisin sisäasiainministeriön ylläpitämän Pelastusopiston lisäksi sisäasiainministeriön hyväksynnän nojalla myös Helsingin kaupungin pelastuskoulussa. Tältä pohjalta jatketaan ja ratkaisu oli hyväksi pelastustoimelle
Tutkitunkaltaisilta rakennuksilta vaadittiin tuolloin, että porrashuoneiden ja hissikuilujen ylimmässä osassa on oltava itsestään avautuvat tai alhaalta avattavat savunpoistoluukut. Asuinhuoneistot rakennetaan kukin omiksi palo-osastoikseen. Huoneistoihin pääsTampereen pitseriapaloa tutkinut lautakunta: Kerrostalojen savunpoisto saatava toimivaksi Kolmen ihmisen hengen vaatinutta kerrostalopaloa tutkinut Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintalautakunta suosittaa, että ympäristöministeriö täsmentäisi paloturvallisuussäädöksiä porrashuoneisiin vaadittavalla itsestään avautuvalla tai alhaalta avattavalla savunpoistoluukulla tai -ikkunalla. Edellytyksenä on, että huoneiston ja porrashuoneen väliset ovet toimivat tiiveyden ja palonkestävyyden osalta suunnitellulla tavalla eikä ilmanvaihtolaitteisto toimi savun levittäjänä. seen savun määrä riippui porrashuoneeseen johtavien ovien tiiveydestä sekä porrashuoneen ja huoneiston välissä olleiden ovien lukumäärästä. Tavanomaisessa huoneistopalossa porrashuoneeseen tulevan savun määrä riippuu palavan huoneen olosuhteista kuten palavan materiaalin määrästä ja laadusta sekä siitä, että onko ovi suljettu ja ikkunan rikkoutumisen ajankohdasta. Nykyisin uudisrakennuksilta ja luvanvaraisilta peruskorjauskohteilta vaaditaan, että osastoidusta uloskäytävästä ja osastoidusta hissikuilusta tulee järjestää mahTeksti: Esa Aalto Kuvat: Onnettomuustutkintakeskus Räjähdysmäisen alkutilanteen vaikutusalue.. Ympäristöministeriön tulisi yhteistyössä sisäasianministeriön kanssa huolehtia myös, että kaikkien kerrostalojen porrashuoneiden savunpoistojärjestelyt kartoitetaan ja ohjeistetaan muutettavaksi toimiviksi. Tapahtumassa aiheutuneet loukkaantumiset johtuivat joko savukaasujen hengittämisestä huoneistossa tai porrashuoneessa. Toimiva savunpoisto lisää selviytymisen mahdollisuuksia, vähentää vahinkoja ja savun tunkeutumista asuntoihin sekä helpottaa pelastustoimintaa. Asukkaiden pelastaminen sekä myös evakuointi savuisen porrashuoneen kautta ei ole mahdollisesti aiheutuvien lisävahinkojen vuoksi suotavaa, vaan porras olisi ensin saatava tuuletettua riittävästi. Taloyhtiöitä aktivoitava Jo vuodesta 1936 alkaen säädöksissä on ollut vaatimuksia porrashuoneen savunpoistolle. Se mahdollistaa turvallisen oleskelun huoneistossa tulipalotilanteessa teoreettisen palonkestoajan verran. Porrashuoneesta ei pystytty pelastustehtävien kannalta riittävän ajoissa poistamaan sinne kertyneitä savukaasuja, koska savunpoistoon ei ollut käytettävissä varsinaista savunpoistoikkunaa eikä savunpoistoluukkua. Tutkittavana olleessa tapauksessa porrashuoneeseen ja hissikuiluun kohdistui huomattavasti suurempi paine savukaasuista kuin tavanomaisessa huoneistopalossa. 14 3/2012 A suinrakennuksen porrashuone on oma palo-osasto, minkä tarkoituksena on turvata poistuminen ja kerrososastointi. Pelastuslaitokset toimivat asiassa asiantuntijoina. Koska porrashuoneen ulko-oven lasi rikkoutui, katutasossa voimakkaana palavien materiaalien savukaasut pääsivät paineella porrashuoneeseen. Porrashuoneeseen kohdistuva paine jatkui kunnes katutason palo saatiin jollain lailla hallintaan
Viereiseen porrashuoneeseen johtaneen ulko-oven ja sitä ympäröineen oviaukon lasit rikkoutuivat, ja palokaasut pääsivät leviämään porrashuoneeseen. Enintään 8-kerroksisessa rakennuksessa savunpoistoon tulee olla uloskäytävän yläosassa helposti avattava vähintään yhden neliön suuruinen ikkuna tai luukku. Palon räjähdyksenomainen alku rikkoi pitseriaa ympäröiviä rakenteita. Funktionalismia edustava liike-, toimistoja asuintalo valmistui 1930-luvun loppupuoliskolla. Automaattinen paloilmoitin kattoi rakennuksessa kahden yrityksen liiketilat, jotka sijaitsivat katutasossa sekä toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Pelastustoimella tulisi olla mahdollisuus estää tai hallita savukaasujen leviäminen teknisten ratkaisujen avulla esimerkiksi yksinkertaisten sulkurakenteiden tai -verhojen avulla tai tehokkaiden ylitai alipainetta muodostavien tuulettimien avulla. A-portaan savunpoisto olisi ollut mahdollista hoitaa ullakkokerroksen teknisen ”käytävän” kautta. Porrashuoneiden savunpoistomahdollisuudet olivat rajalliset. Tutkintaselostus luettavissa kokonaisuudessaan: www.onnettomuustutkinta.fi Kolme kuoli savuun porraskäytävässä Palon alkuvaihe ennen pelastusyksiköiden saapumista.. Porrashuoneiden kaikilla tasoilla oli palovaroitinjärjestelmään kytketyt savuilmaisimet. Muutosten aiheuttamat kustannukset eivät tyypillisesti ole suuria Kerrostalojen turvallisuusjärjestelyt kuntoon Tutkintalautakunta toteaa raportissaan myös, että kerrostalojen turvallisuusjärjestelyihin pitäisi kiinnittää huomiota nykyistä paremmin. Samassa tarkastuksessa valvottaisiin myös muun muassa pelastusteiden kuntoa ja käyttömahdollisuuksia. Näissä tarkastuksissa kohteet tulisivat pelastushenkilöstölle tutuiksi ja mahdollisten pelastustyötä helpottavien laitteiden sijainti ja kunto tulisi kartoitettua. 3/2012 15 dollisuus savunpoistoon sekä korvaavan ilman virtaamiseen. Pelastusjärjestyksessä ja -reitissä tulee huomioida suurimmassa vaarassa olevat ihmiset ja vähimmän haitan periaatteet. Nämä kustannukset eivät saisi olla esteenä parannusten ja korjausten toteuttamiseksi rakennuksissa. Ratkaisut, joilla näitä ongelmia ratkaistaisiin, olisivat hyötyynsä nähden edullisia, mutta auttaisivat huomattavasti pelastustoimintaa. Myös kohdekortin tarkka sisältö voitaisiin määritellä operatiivisen tarkastuksen yhteydessä. Asuinkerrostaloissa tapahtuvien pelastustehtävien yhteydessä törmätään jatkuvasti savunpoistoon, kerrosnumerointeihin ja varateihin liittyviin ongelmiin. Porrashuoneessa ollut lehdenjakaja pelastautui viidennen kerroksen asuntoon, josta hän poistui asunnossa olleiden kahden asukkaan kanssa ikkunan kautta sisäpihan puolelle. Etenkin kerrostalokiinteistöjen sisäänkäyntien ilmoitustaulujen yhteyteen tulisi asentaa informaatiotaulu, joka kertoisi pelastustyötä tekeville kiinteistön pelastustoimintaa helpottavien laitteiden kuten savunpoiston ratkaisut. Kellarin ravintolatiloista oli järjestetty koneellinen savunpoistomahdollisuus. Sama asia tuli esiin Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa vuodelta 2009, jossa selvitettiin vuonna 1913 rakennetussa talossa syttynyttä tulipaloa. Helposti avattavuus ei välttämättä merkitse itsestään avautumista tai alhaalta avaamismahdollisuutta. Tutkinnassa annetun toimenpide-ehdotuksen mukaan kaikkiin kerrostalojen porrashuoneisiin tulisi asentaa automaattisesti toimivat savunpoistoluukut tai vähintään alhaalta manuaalisesti laukaistavat savunpoistoluukut. Paloilmoitin ei kattanut syttymiskohdan liiketilaa. Toisen ja kolmannen kerroksen yökerhon tiloista ei ollut erikseen suunniteltu tai toteutettu toimivaa savunpoistoa. Tutkintalautakunta suosittaa myös, että sisäasiainministeriön tulisi yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa ohjeistaa asuinkiinteistön pelastussuunnittelu siten, että se tehdään aidossa yhteistyössä juuri kyseistä kiinteistöä ajatellen ja että järjestelyt oleellisen turvallisuustiedon välittämiseksi asukkaille on olemassa. Pelastuslaitosten tulisi tutkintalautakunnan mielestä tehdä enemmän operatiivisia palotarkastuksia ja kohdetutustumisia, joissa tarkasteltaisiin palokunnan operatiivisen toiminnan mahdollisuuksia. Kolme asukasta pyrki poistumaan porrashuoneen kautta ulos, mutta he kaikki menehtyivät porrashuoneeseen. Tässäkin tilannekuva on avain taktiikan valintaan. Korkeat ikkunat oli peitetty rakennuslevyillä. la osa pelastussuunnitelmassa vaadittavia pakollisia toimenpiteitä. Pelastusreitti voi suuntautua sivusuuntaan tai jopa ylöspäin, jos näin saavutetaan nämä periaatteet. Järjestelmä oli omaehtoinen ja normien minimivaatimukset ylittävä. Tutkitussa onnettomuudessa 1930-luvulla rakennetussa talossa ei ollut helposti käytettävissä olevaa savunpoistomahdollisuutta. Informaatiotaulu tulisi olTampereella kerrostalon katutasossa sijaitseva pitseria sytytettiin tahallaan runsaasti palavilla nesteillä palamaan aamuyöllä 22.11.2010. Savunpoistojärjestelmien muuttaminen toimivaksi edellyttää Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan taloyhtiöiden aktivoimista, sillä ne ovat velvollisia huolehtimaan pelastustoiminnan edellytysten olemassaolosta kiinteistössä
Laitteissa ei ole paljon teknisiä vikoja. – Palotarkastusten yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota laitteiden hoitajiin ja huoltajiin sekä muutenMaksu jo käytössä monella alueella 16 3/2012. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella summa on 645 euroa ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella 880 euroa. Helsingissä oli maaliskuun loppuun mennessä lähetetty noin 200 maksulappua ja saman verran huomautuksia. Joka kolmas tai useampi erheellinen paloilmoitinhälytys kahdentoista kuukauden aikana maksaa Helsingissä 690 €/hälytys. Laitteistoa ei esimerkiksi kytketä irti remontin ajaksi ja ruoanvalmistuskykykin vaihtelee. – Pian näemme toimiiko ERHE-maksu. Aiheesta on valmistumassa opinnäyte työ ja päivitetty opas työkaluksi. Ensimmäisenä maksun otti käyttöön syyskuussa 2011 Helsingin pelastuslaitos. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella paloilmoittimien aiheut ta mien erheellisten hälytysten osuus on laskenut merkittävästi koulutuksen ja tilastoinnin ansiosta. Paloilmoittimien aiheuttamat erheelliset hälytykset oli tavoitteena puolittaa vuoden 2003 lukemista vuoteen 2009 mennessä, mutta vielä tähän ei ole päästy. Ongelmia tuottaa pieni osa kiinteistöistä, kertoo tutkimuspäällikkö Kati Tillander Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. 31.3.2012 päättynyt ERHEseurantahanke saa kaksi vuotta jatkoaikaa. Koulutusta ja seurantaa Itä-Uudellamaalla ERHE-vastaavana toiminut palotarkastaja Reijo Houni Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, että erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä on onnistuttu vähentämään koulutuksella ja paremmalla tilastoinnilla. Tillanderin mielestä suunnitteluun pitäisi satsata enemmän. H einäkuussa 2011 uudistuneen Pelastuslain nojalla pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheut tanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Hän toimi seurantahankkeen puheenjohtajana kaksi vuotta maaliskuuhun 2012 asti ja viimeistelee juuri raporttia vuodelta 2011. Kiinteistöjen kannattaa ottaa jo alkuvaiheessa huomioon se, miten paloilmoitinlaitteisto soveltuu kohteeseen, onko ilmaisimet sijoitettu oikein, miten ilmanvaihto on järjestetty ja miten älykästä tekniikkaa kannattaa käyttää. – Ihmisen toiminta on suurin syy erheellisiin hälytyksiin. Luvut vastaavat etukäteisarvioita. 16 3/2012 Erheelle jatkoa Turhista automaattihälytyksistä pyritään eroon, jotta voimavarat voidaan suunnata sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Näitä ERHE-maksuja on jo otettu käyttöön laajasti pelastuslaitoksilla eri puolilla Suomea. Maksu on todennäköisesti käytössä lähes kaikilla pelastuslaitoksilla vuoden 2012 kuluessa
Vuonna 2010 ERHE-lomake jätettiin 32 prosentissa automaattisen paloilmoittimen tarkastusja varmistustehtävistä. Asialla myös toinen puoli Kati Tillander muistuttaa, että vaikka erheprosentti on suuri ja erheellisten paloilmoitusten osuus tulisi ehdottomasti saada pienemmäksi, automaattinen paloilmoitin hälytti ensimmäisenä noin 750 rakennuspalossa tai rakennuspalovaarassa. Maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen. PRONTOssa automaattisen paloilmoittimen tarkastusja varmistustehtävien onnettomuusselosteella on kenttä ”ERHE-lomake pyydetty täyttämään”. Vuonna 2011 automaattisen paloilmoittimen kautta tulleita hälytyksiä oli kaikkiaan 22105 kpl. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella osuus on vähentynyt merkittävästi. Yleisin PRONTOon kirjattu tarkastusja varmistustehtävän syy oli ”muu syy tai tuntematon”, jota oli käytetty 26 prosentissa tehtävistä. Vuonna 2010 lukumäärä oli noin 15 prosenttia edellisvuotta suurempi. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti helmikuussa 2012 paloilmoittimien hoitajille ja muille asiasta kiinnostuneille paloilmoittimen hoitoon ja kunnossapitoon liittyvän maksuttoman koulutuksen. Vuonna 2011 ERHE-lomake jätettiin 27 prosentissa automaattisen paloilmoittimen tarkastusja varmistustehtävistä. Vuonna 2011 paloilmoitusten lukumäärä laski hieman vuoteen 2010 verrattuna. Vuodesta 2009 on tultu parempaan suuntaan noin 9 prosenttiyksikköä. Lomakkeen jättöprosentti vaihteli eri pelastustoimen alueil la 4:stä 74 prosenttiin. Maksu saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Vuosiraportin 2011 mukaan automaattisten paloilmoitusten määrä on viime vuosina ollut kasvussa. 20910 kpl) 98 prosenttia oli kirjattu automaattisen paloilmoittimen tarkastusja varmistustehtäväksi. Perittävän maksun suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. tusja varmistustehtävät erotettiin PRONTOssa muista tarkastusja varmistustehtävistä vuoden 2004 alussa. Lomake ei aina tavoita sitä henkilöä, jolla on valta päättää asioista, Tillander kertoo. – Kokemukset ovat ristiriitaisia. Toistuvien erheellisten paloilmoitusten laskutuksen käyttöönoton myötä osa pelastuslaitoksista luopui ERHE-lomakkeen käytöstä. Erheprosentti on vuosina 2003–2009 ollut laskusuunnassa. Vuonna 2011 erheprosentti oli pari kymmenystä pienempi, 96,3 prosenttia. Riskienhallinta myös tarkistaa onko asialle tehty jotain. Maaliskuussa pidettiin toinen, kaksipäiväinen koulutus. Kiinteistöt ohjataan näin itse havaitsemaan toimintatavoissaan oleva puute ja ryhtymään tarvittaviin korjaustoimiin. kin ennalta ehkäisevään toimintaan. Paloilmoituksia oli kuitenkin noin 2000 enemmän kuin vuonna 2009. 3/2012 17 Pelastuslain (379/2011) 96 §:n nojalla pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on noin 270 paloilmoitinlaitteistoa ja enemmistö laitteenhoitajista on nyt koulutettu. Loppuvuodesta 2012 nähdään jo paremmin kehitys koko Suomessa. vuonna 2011 erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä (yht. Tieto on ollut pakollinen vuoden 2009 helmikuusta alkaen. ERHE-lomake on laadittu pelastuslaitoksille työvälineeksi, jolla paloilmoittimen antaman erheellisen ilmoituksen syy voidaan entistä paremmin selvittää yhteistyössä kiinteistön kanssa. Paloilmoittimen ja palovaroittimen tarkasTurhat hälytykset kiinnostavat myös tiedotusvälineitä. Tyhjäksi kenttä oli jätetty 2,9 prosentissa tapauksista. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat ruoan valmistus (15 %), muu savu tai pöly (12 %), huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus-, tai huoltotyössä (11 %) sekä kosteus tai vesi (10 %). Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Vuonna 2011 ERHE-seurantahankkeen työryhmässä oli edustus seuraavilta tahoilta: • sisäasiainministeriö, pelastusosasto, puheenjohtaja • Tukes, sihteeri • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö • Helsingin pelastuslaitos • Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI ry • Turva-alan yrittäjät ry • Finanssialan Keskusliitto ry • Lounais-Suomen aluehallintovirasto • Etelä-Suomen aluehallintovirasto • Hätäkeskuslaitos • Palonilmaisualan yhdistys ry Ohjeistusta ja hyväksi todettuja käytäntöjä kerätään kootusti yhteen paikkaan: http://www.pelastustoimi.fi/ valmistelu/hankkeet/erhehanke/54763 Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi turhien hälytysten kääntyneen laskuun myös PäijätHämeen pelastuslaitoksen alueella. Vuoden 2007 alussa palovaroittimen ja paloilmoittimen tarkastusja varmistustehtävät erotettiin toisistaan, jonka jälkeen on voitu verrata tehtävien suhdetta hälytyksiin. Vuonna 2010 erheprosentti kasvoi 0,5 prosenttia. Päivitetty opas tulossa Turvallisuusasiantuntija Kari Koskela Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä kertoo, että vuoden 2012 aikana julkaistaan aiheesta päivitetty opas työkaluksi niin pelastustoimelle, paloilmoitinratkaisujen suunnittelijoille kuin kiinteistöillekin. Erheellisten paloilmoitinhälytysten suhteellinen osuus kaikista paloilmoitinhälytyksistä eri alueilla vuonna 2011. – ERHE-lomakkeita tulee meille eri toimispisteisiin ja riskienhallinta ottaa sen jälkeen asian hoitoon
Ensimmäinen prototyyppi tuli kootuksi tyylikkäästi ilmastointiteipillä ja muutamalla metrillä rautalankaa, mutta aikaansaannos kellui, Toivari muistelee keksintönsä alkuvaiheita. Halusin kehitellä välineen, joka sopisi ympärivuotiseen käyttöön. Tampereella palomiehenä 31 vuotta työskennellyt 53-vuotias Toivari tunnetaan ”pellepelottomana”, joka kehittelee erilaisia asioita; miettii myös miten raskasta työtä voisi uusilla apuvälineillä parantaa. Olen saanut myöhemminkin arvokasta palautetta tekemällä lautasta oman kyselyn. 18 3/2012 ”H ienoltahan tämä tuntuu, sanoo tämänvuotisen Innovaatiopalkinnon voittaja, Tampereen aluepelastuslaitoksella ylipalomiehenä työskentelevä Ari Toivari. Vaikka hauskaa oli, se herätti keskustelua siitä, mahtaisiko hymy tosipaikan tullen hyytyä. Perusidea oli syntynyt. Sellaiseen tarpeeseen syntyi kymmenen vuotta sitten RESCA-monitoimilautta, joka on pelastusväline ympärivuotiseen käyttöön niin vedessä, maastossa lumessa kuin jäissä tapahtuvissa tehtävissä. Sain heiltä hyväksynnän ja aloin rakentaa lauttaa. – Siitä panin mietintämyssyn takaraivolle ja lamppu, jollei ihan syttynyt, niin ainakin haMonitoimilautan isä sai innovaatiopalkinnon vaittavasti välähti. – Lautan tarina alkaa vuosituhannen vaihteesta, jolloin pintapelastusharjoituksissa tuli muutamia epäonnistuneita nostoyrityksiä makeiden naurujen kera. Siinä tuli esille hyviä kehitysehdotuksia, muun muassa lautan koon ja värin suhteen. Erityisesti siitä toivotaan kirkkaamman väristä tai sen näkyvyyden tehostamista esimerkiksi jonkinlaisella valolla. Vanha kalusto tuntui vanhentuneelta, se oli kiikkerä eikä käytettävyys ollut hyvä. Vanha välineistö soveltui käytettäväksi vain syksyja kevätjäiden aikaan. Hän kiittääkin työkavereitaan Teksti: Esa Aalto Kuvat: Ari Toivari, Esa Aalto. Hän saa palkinnon myöntäjän, Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 25000 euron suuruisen palkinnon. Kaverit auttaneet testaamisessa – Keksintöä testattiin myös pintapelastuksen ja sukeltamisen tuntevien työkavereiden kanssa
Ari Toivari kyseenalaistaa mielellään erilaisia asioita. Tosin kotijoukoilta olen aina saanut tukea tähän. usein miettii, miten työvaihetta voisi kehittää ja mahdollisesti helpottaakin. pelastustieto.fi > arkisto tä monitahoisia ominaisuuksia. RESCA-pelastusvälineen ominaisuuksia ovat vakaus, nopeus ja helppo hallittavuus vedessä. Erityisesti työhön liittyvissä asioissa hän RESCA-monitoimilautta on testattu erilaisissa olosuhteissa. Lasten valistustilaisuuksissa opitaan laulaen, leikkien ja jumpaten paloturvallisuusasioita ja lapsista leivotaan pikkupalomiehiä, jotka osaavat tarkistaa palovaroittimen, soittaa hätänumeroon ja toimia oikein hätätilanteessa. – Mutta pienimuotoista hommaahan tämä on ollut ja on edelleen, Ari Toivari sanoo. Palkinto voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö. Parhaimmalta hänestä tuntui kuitenkin oman työnantajan, Tampereen aluepelastuslaitoksen suhtautuminen keksintöönsä. Keksiminen on hauskaa Ari Toivari on kiertänyt myös eri puolilla pelastuslaitoksissa esittelemässä keksintöään ja sitä ovatkin hankkineet monet pelastuslaitokset. Lisäksi se toimii rekenä, paarina sekä ponttoonisiltana ja sillä voi kuljettaa potilasta tai tavaraa ja siltä voi suorittaa sukellustehtäviä. Innovaatiopalkinnon toinen sija myönnettiin Tampereen aluepelastuslaitoksen palotarkastaja Jukka Lahden kehittämälle lasten turvallisuusvalistuspaketille ”Pikkupalomiesleipomo”. Lautan materiaalina on kestävä ja joustava PE-muovi, joka sietää hyvin erilaisia lämpötiloja, aina 45 pakkasasteesta 75 lämpöasteeseen. Suomen olosuhteet vaikeuttavat tehtäviä ja vaativat välineilla palautetta ja ideoita, joita olen toteuttanut mahdollisuuksien mukaan ja näin lautasta on kehittynyt käyttäjien toiveiden mukainen väline. Maastossa, vedessä ja jäissä suoritettavat pelastustehtävät ovat oleellinen ja riskialtis osa pelastusalan haasteellisia tehtäviä. Hänen ehdotuksensa RESCA-monitoimilautta on suunniteltu toimimaan turvallisesti kaikissa olosuhteissa, tarvittaessa vain yhden pelastajan voimin. Ari Toivari kiittelee myös työja elinkeinokeskuksen, sittemmin ELY-keskuksen neuvontaapua sekä pienen rahallisen avustuksen antamista kehitystyöhön. Lautasta on useita kehitysversioita, joita on testattu pelastuslaitoksilla ympäri Suomea. Lue juttu: www. – Työnantajani hankki ennakkoluulottomasti ensin koekappaleen ja myöhemmin lisää. Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. Tällä hetkellä noin puolessa 22 pelastuslaitoksesta on paloauton katolle kiinnitetty hänen keksintönsä. Rakenteen johdosta lautta on uppoamaton ja turvallinen. Hän huomauttaa, että vakaa ja käytettävyydeltään helppo monitoimilautta on apuväline ikääntyneemmällekin palomiehelle raskaimmissa töissä. Ari Toivarin keksinnöstä kirjoitettiin Pelastustiedossa 1/2010. RESCA on hänelle nyt ykkösjuttu. Myös ikääntyneempi pelastaja tai huonompikin uimari voi tehokkaasti ja turvallisesti suoriutua pelastustehtävästä kaikissa olosuhteissa, kertoo Ari Toivari. Kun lautta oli tositoimissa, alkoi tulPalosuojelurahaston (PSR) vuoden 2012 Innovaatiopalkinnon sai Tampereen aluepelastuslaitoksen ylipalomies Ari Toivari. 3/2012 19 Innovaatiopalkinnon saajille luovutettiin palkinnot Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlissa Säätytalolla: Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Kari Hannus (vas.), 5000 euron suuruisen toisen palkinnon saanut Jukka Lahti, pääpalkinnon voittanut Ari Toivari sekä kunniamaininnan saaneen Kymenlaakson pelastuslaitoksen edustaja pelastusjohtaja Vesa Parkko. Palkintoehdotukset käsittelee Palosuojelurahaston nimeämä palkintoraati, joka tekee esityksen palkittavasta rahaston hallitukselle. – Täytyy varmaan idean kehittämisessä eniten mukanaolleille järjestää ainakin saunailta, innovaatiopalkinnon voittaja hymyilee. RESCAn vakauden ansiosta pelastajan on helppo nostaa veden varaan joutunut lautalle. – Keksiminen on hauskaa, mutta on se kyllä rasitekin; niin itselle kuin lähimmille ihmisillekin. Palosuojelurahasto palkitsi Jukka Lahden 5000 eurolla Pikkupalomiesleipomon kehittämistyöstä. Omin käsin syntyvät monitoimilautat työllistävät, vaikka joskus on ollut puhetta tuotteen kaupallistamisestakin. Aina on jossakin työntouhussa kiinni. Monitoimilautta, Pikkupalomiesleipomo ja omavalvontapalotarkastus 3/2012 19. – Myös aina tärkeä työturvallisuus otetaan tässä entistä paremmin huomioon. – Pieniä tiedusteluja jotkut yritykset ovat tehneet. tuesta ja kehittämiseen myönteisesti vaikuttaneesta palautteesta. Lautta on saanut hyvää palautetta käyttäjiltä. – Kehittämäni lautta on perinteisestä pelastuslautasta poiketen kaksirunkoinen. Kylmyys ei ainoastaan rasita kalustoa, vaan sen johdosta myös toiminnan nopeuden tarve korostuu. Kunniamaininnan sai Kymenlaakson pelastuslaitoksen riskienhallinnan palvelualue asuinrakennusten omavalvonnan kehittämisja jalkauttamistyöstä. Valintaraadin mukaan lautta on käytännössä toimivaksi todettu ja monikäyttöinen. Idea uudenlaisesta pelastusvälineestä lähti liikkeelle tarpeesta kehittää vakaampi pintapelastuslautta. Jukka Lahden kokoama, pääosin palomiehistä koostuva Hot Pois -yhtye on kiertänyt ympäri Suomea jo yli 20 vuotta ja saanut tuhannet lapset innostumaan paloturvallisuusasioista
Tarkoitus on saada kalusto yhteen ja samaan autoon, Pekka Koskinen sanoo. – Me valistamme itse liesivahtiteknologian tai myymme sen liesituulettimien valmistajalle. 20 3/2012 JÄRJESTÄJÄT PalomiESliiTTo SPal Ja HÄTÄkESkuSammaTTilaiSTEn liiTTo Hal Turvallinen Suomi SEMINAARI / HELSINKI / 29.5.2012 Ohjelma ja ilmoittautuminen www.turvallinensuomi.fi Ensimmäisen Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon sai turvaliesituuletin, jota olivat kehitelleet tekniikan, muotoilun ja kaupallisen alan koulutuksen saaneet Liesivahti valloittaa Pohjoismaita nuoret henkilöt. Erityisesti näissä maissa vuokra-asuntoja rakentavat yhteisöt ovat ottaneet liesivahdin varusteeksi. Palosuojelurahaston Innovaatiopalkintoa hän pitää hyvänä lähtölaukauksena tuotteen eteenpäinviemisessä, vaikka suoranaista mitattavaa siitä ei koitunut. Toiminta on herättänyt kiinnostusta muuallakin ja sitä on kiinnostuneille esitelty avoimesti. Myös toista työn kehittämiseen tarkoitettu ajoneuvoa suunnitellaan hankittavaksi. – Myös Ruotsi ja Suomi ovat tuotteelle tärkeitä markkinaalueita. Olemmekin aina tuoneet Palosuojelurahaston meille antamaa palkintoa esille toiminnassamme, Henri Andell sanoo. – Teemme paljon yhteistyötä viranomaisten kanssa ja meillä on heihin tosi hyvät suhteet. Kaarinan VPK:n päällikkö Pekka Koskinen (oik.) ja varapäällikkö Jari Hyötilä vastaanottivat palkinnon pelastusylijohtaja Pentti Partaselta ja silloiselta valtiosihteeri Antti Pelttarilta.. Erityisesti laki painottaa ennaltaehkäisyä, eli ylikuumentuneesta liedestä pitää sähkövirran katketa. Henri Andell sanookin, että markkinat liesivahdille ovat jatkuvasti kasvussa Euroopassa, jossa väestö ikääntyy. – Norjassa astui viime kesänä voimaan laki, joka määrää kaikkiin asuntoihin uudisja saneerauskohteissa liesivahdin. Koskinen pitää tärkeänä saatua innovaatiopalkintoa. Myös sinne suunnittelemme vientiponnistuksia. Olemme muun muassa solmineet tällaisen yhteistyösopimuksen erään suuren Pohjoismaissa toimivan liesituuletinvalmistajan kanssa, Andell kertoo. Kaarinan VPK:n päällikkö Pekka Koskinen kertoo, että vesihuoltotoiminta on jatkuvasti kehittynyt ja sitä viedään aktiivisesti eteenpäin. – Aloitteet työlle on antanut Iso-Britannia, jossa puolet asuntopaloista on saanut alkunsa liedestä. Safera Oy:n toimitusjohtaja Henri Andell oli vastaanottamassa palkintoa vuonna 2007 ja hän kertoo, että tänään puhutaan liesivahdista, jota viedään voimakkaasti erityisesti Norjaan ja Ruotsiin. – Vesihuoltotoimintaamme käytetään laajasti tehtävissä eri puolilla aluettamme ja vaikka yksikkömme ei kuuluisi suoraan hälytettävään vasteeseen, meidät hälytetään paikalle muutoinkin. – Yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa olemme suunnitelleet uutta autoa, joka on räätälöity tätä toimintaa varten. – Saatu palkintoraha sijoitettiin lyhentämättömästi suoraan tähän toimintaan, Pekka Koskinen kertoo. Sellaisen rakentamisessa palkinnosta on ollut hyötyä, koska tällainen suuri toimija on uskonut meihin ja keksintöömme. Se on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden keväällä. Kaarinan VPK:n ja Kuusiston VPK:n yhdessä hoitama vesihuoltotoiminta on käytössä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Vesihuoltotoiminta kehittyy alueella ja sitä tehdään kiinteässä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Liesivahdin kehittäjät ovat mukana myös eurooppalaisessa työryhmässä, joka valmistelee liesivahtistandardia. Nyt vedämme miehistönkuljetusautolla peräkärryä, jossa on toiminnassa tarvittava kalusto. – Rahoitamme toimintamme pääasiassa omalla varainhankinnalla. Kaarinan VPK sai innovaatiosta ”Kokonaisvaltainen vesihuoltotoiminta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella” järjestyksessään toisen innovaatiopalkinnon vuonna 2009
Henkilöilmoitustaulua myyty palokunnille – Innovaatiopalkinnolla oli kannustava vaikutus, sillä näin laite sai huomiota osakseen ja osoittaahan se, että järjestelmään luotetaan, kun näin arvovaltainen taho myöntää tällaisen palkinnon, Kimmo Vaittinen toteaa. www.pelastustieto.fi. Myös palkinnon Kolmannen Palosuojelurahaston myöntämän innovaatiopalkinnon sai Nummelan VPK:n kehittämä sähköinen henkilöilmoitustaulu, joka kertoo, ketkä ovat käytettävissä hälytystilanteessa. 3/2012 21 Kolminkertaista turvallisuutta! Pohjoismaiden suurimmat TURVALLISUUSMESSUT 5.–7.9.2012 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.turvallisuusmessut.fi www.securitymessut.fi www.tyohyvinvointimessut.fi Turvallisuus, Security, Työhyvinvointi Edellinen innovaatiopalkinnon saaja oli sammutusasuun kiinnitettävä kantovaljas. Kantovaljaat ovat herättäneet kiinnostusta myötä saadun julkisuuden ansiosta valjaista on paljon kyselty. Sen kehittivät Helsingin pelastuskoulun opettajat Vesa Hyvönen ja Harri Karvonen. Sitä valmistaa paikallinen yritys. Ilmaan heitettiin kysymys, kuinka oman palokunnan lähtövalmiutta voidaan parantaa. Sammutusmiehet ilmoittautuvat tehtävään soittamalla ilmoitustaulun GSM-numeroon, jolloin merkkivalo syttyy ilmoittautuneen henkilön nimen kohdalle ilmoitustaululla. Näyttötaulun kello osoittaa normaalisti reaaliaikaa ja hälytyksen tullessa se alkaa osoittaa aikaa hälytystehtävän vastaanottamisesta. Vaittinen kertoo, että laitetta on myyty vajaaseen sataan palokuntaan. Vesa Hyvönen pitää saatua palkintoa tärkeänä, sillä se osoitti, että keksintö on saanut laajan hyväksynnän. – Jonkin verran kaupalliset toimijat ovat osoittaneet kiinnostusta, mutta mitään sopimuksia ei ole tehty, Vesa Hyvönen kertoo. Nummelan VPK:n nuorisoosaston johtaja Kimmo Vaittinen oli innovaation keskeisin kehittäjä, kun siihen ensin syntyi sysäys muun muassa kahvipöytäkeskusteluissa. – Hyödyllisyysmallia olemme valjaalle hakeneet ja sen olemme saamassa
Pelastuslaitokset pystyivät hälyttämään myrskyjen aikana tarvittavat lisäresurssit töihin. Sisäasiainministeriön joulukuun myrskyistä tekemän selvityksen mukaan myrskyihin ja muihin laajoihin luonnonilmiöihin varautuminen edellyttää toimenpiteitä usealla tasolla. Arviomme mukaan pelastuslaitoksen selvisivät tilanteesta hyvin. ”M yrskyjen jälkeiset laajat sähkökatkot aiheuttivat kansalaisille paljon haittaa ja ongelmia. Tehtävämäärät olivat suuria, mistä johtuen kiireettömien tehtävien suorittaminen vei aikaa, sisäasiainministeri Päivi Räsänen toteaa. Joulukuun myrskyissä pelastuslaitokset hyödynsivät Ilmatieteen laitoksen säävaroituspalvelua. Aluehallinnon varautumisen kehittämiseksi sisäasiainministeriö on asettanut aluehallinnon varautumisen yhteistyöryhmän. Sisäministeriö korostaa selvityksessään myös väestön omatoimista varautumista. Monet yhteiskunnan infrastruktuuritoiminnot ovat aikaisempia herkempiä esimerkiksi sään aiheuttamille häiriöille. Pelastuslaitokset ja Kuntaliitto ovat päättäneet perustaa työryhmän kuntien valmiussuunnittelun tukemiseksi. Kiinteistön omistajien ja toiminnanharjoittajien tulee määritellä varavoimatarpeet ja tehdä tarpeelliset hankinnat. Hälytysjärjestelmät sopimuspalokuntiin toimivat. Selvitys suosittaa, että pelastuslaitokset määrittelevät yhdessä tiehallinnon, kuntien, sähköyhtiöiden ja teleoperaattoreiden kanssa toimintamallit ja työnjaon periaatteet kiireettömien tehtävien osalta. Lisäksi pitää selvittää, miten sähköyhtiöiden ja teleoperaattoreiden ja viranomaisten tilannekuvat voidaan yhdistää. VIRVE-verko osalta Suomen Erillisverkot Oy määrittelee yhdessä käyttäjien kanssa kriittiset tukiasemat ja suunnittelee varavoimajärjestelyt. VarsinaisSuomen alue kärsi ongelmista eniten. Selvitys on saatavilla sisäministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/suomi/kertomukset Myrskyihin varauduttava yhteistyössä Keskeisiä lukuja 26.–28.12.2011 myrskyistä • pelastustoimelle yli 9000 tehtävää kolmessa vuorokaudessa (vastaa yhden normaalikuukauden tehtävämäärää) • noin 4000 pelastustoimen vakituista henkilöä sekä sopimuspalokuntalaista oli töissä • hätäkeskuksiin tuli kiireisimpänä tuntina noin 3600 puhelua TU O M O H U RM E / AL AS AT AK U N TA 22 3/2012. Pelastuslaitosten roolille ja osallistumiselle kuntien varautumiseen tulee olla yhtenäiset perusteet koko maassa. Pelastuslaitoksista 19 perusti tilanteenaikaisen johtoelimen, joka otti vastaan hätäkeskuksesta tulleet tehtävät ja priorisoi ne. Yhteistyötä tulee kehittää edelleen, ministeri Räsänen painottaa. Tietojen vaihto ei toimi saumattomasti. – Myrskyyn oli varauduttu etukäteen ja edellisten myrskyjen oppeja hyödynnettiin useilla alueilla. Aluehallintoviranomaisten rooli varautumisen koordinoinnissa tulee tarkentaa. Selvityksen mukaan kuntien varautuminen on vaihtelevaa. Valtaosan pelastuslaitosten tehtävistä aiheuttivat teille, rautateille, talojen tai sähkölinjojen päälle kaatuneet tai kaatumisvaarassa olleet puut. Sään ääri-ilmiöiden ennustetaan tulevaisuudessa vain lisääntyvän, ministeri Räsänen sanoo. Pelastuslaitosten, sähköyhtiöiden, kuntien ja kansalaisten itsensäkin tulee kuitenkin kehittää varautumistaan erilaisiin poikkeustilanteisiin. Pelastuslaitokset tekivät yhteistyötä muun muassa poliisin, kuntien, puolustusvoimien ja sähköyhtiöiden kanssa. Paikallisia VIRVE-kuuluvuusongelmia oli kahdeksan pelastuslaitoksen alueella. Huoltovarmuuskeskus toimii rahoittajana kiireellisimmissä korjauksissa. – Laaja-alaisten tilanteiden hoitaminen vaatii usean viranomaisen ja yksityisen sektorin toimijoiden osaamista ja harjoiteltua yhteistyötä. Ohjeistusta valmistellaan yhteistyössä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston vetämänä. Harvaan asutuilla alueilla väestön tulee varautua kotivaralla usean päivän sähkökatkoksiin. Tässä selvityksessä on katsottu, miten pelastustoimen osalta onnistuttiin ja mitä pitäisi kehittää. Esimerkiksi teiden raivaaminen kuuluu tien omistajalle ja sähkölinjojen raivaaminen sähköja verkkoyhtiöille. Tilannekuvan tuottaminen tulee ohjeistaa nykyistä tarkemmin ja toimintaa tulee harjoitella säännöllisesti. Tilannekuvan tuottamista ohjeistettava Tilannekuvajärjestelmiä on olemassa eri tasoilla: paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia. Sisäasiainministeriön selvitys joulukuun myrskyjen pelastustoimista perustuu pelastuslaitoksille ja Hätäkeskuslaitokselle tehtyyn kyselyyn sekä eri toimijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Yhteistyö sähköyhtiöiden kanssa toimi alueittain vaihtelevasti ja enintään kohtalaisesti. Viranomaisradioverkon häiriöt vaikeuttivat pelastustoiminnan johtamista jonkin verran, mutta eivät estäneet toimintaa. Ennakkotietojen pohjalta pelastuslaitokset nostivat valmiuttaan muun muassa varautumalla johtokeskuksen perustamiseen, hälyttämällä sopimuspalokuntia valmiuteen ja informoimalla kuntia saapuvasta myrskystä. Varautumiseen tarkemmat ohjeet Pelastuslaitokset tekivät myrskyjen aikana valtaosin kiireettömiä ja muille kuin pelastuslaitoksille lakisääteisesti kuuluvia tehtäviä
Tulevaisuuteen sisältyy epävarmuustekijöitä. Työryhmän työ on jaettu kahteen vaiheeseen. Oikeanlaisen kilpailun puuttuessa henkilöstön asema muodostuisi ongelmalliseksi. Vähemmän sen sijaan on keskusteltu kuntien tehtävistä, kuntien tehtävien priorisoinneista, ohjauksen vähentämisestä tai niinkin radikaalista ratkaisusta, että jostakin tehtävästä joko luovutaan tai jätetään tehtävän hoitamistapa ja palvelun laajuus täysin kuntien itsensä harkittavaksi. Pelastustoimi on osa kunnan toimintaa ja sen kehityksen määrää osaltaan kuntien kehitys ja se, haluavatko kuntapäättäjät säilyttää pelastustoimen kuntien vastuulla. Näiden kysymysten onnistunut ratkaisu on avain sille, että nykyisen kaltainen pelastustoimi ansaitsee asemansa kunnallisena toimijana. Julkisuudessa huomio on kiinnittynyt ehdotuksiin kuntien lukumääristä, joista on erityisesti poliittisessa kentässä käyty laajaa keskustelua. Keskustelu on ohjautunut tulevaan kuntakarttaan. Tehtävän suorittaa selvityshenkilö, ylijohtaja Silja Hiironniemi. Mihin suuntaan pelastustoimi menee. En näe todennäköisenä sellaista kehitystä, että pelastustoimi palaisi yksittäisen kunnan hoidettavaksi vaan tulevaisuudessakin se järjestetään kuntaa suurempina alueellisina kokonaisuuksina. Kuntaremontti ja pelastuslaitokset Kuntaja palvelurakennetyöryhmä jätti mietintönsä helmikuussa. Tuleva kuntauudistus myllertää kuntakenttää ja osana kuntajärjestelmää pelastustoimi on siinä mukana. Tässä tapauksessa meidän on löydettävä ratkaisut siihen, kuinka saamme alamme toimimaan myös kokonaisuutena eikä 22 erillisenä toimijana. Hän edustaa sisäministeriötä kuntien tehtäviä kartoittavassa työryhmässä. Malli aiheuttaisi palveluntarjonnassa suuren muutoksen ja tekisi yhteistyön muiden turvallisuusorganisaatioiden kanssa erittäin ongelmalliseksi. Tärkeintä kuitenkin on se, että mikäli haluamme säilyttää pelastustoimen nykyisenkaltaisesti järjestettynä, on toimittava niin hyvin, että päättäjät haluavat sen sellaisena säilyttää.. Esimerkkejä siitä on nähtävissä jo toteutuneissa yksityistämisissä. Kuntatalouden kannalta on pidetty rasituksena sitä, että valtio ohjaa tarkoinkin normein järjestämistapaa tai palvelujen tasoa. Pelastustoimen keskustelukin on kääntynyt keskusteluun valtiollistamisesta (tai sen vastustamisesta) tai arveluihin salaisesta valmistelusta. Työryhmä tekee myös ehdotuksen, mitkä tehtävät siirretään valtiolle, mistä tehtävistä voidaan luopua kokonaan tai siirtää kolmannen sektorin hoidettavaksi. Mahdollinen vaihtoehto, osin se olisi huonompi kuin kunnallinen, osin varmaan parempi vaihtoehto. Entäpä valtio. Kuntarakenteen uudistamisen tärkeydestä varmaankin kaikki tahot ovat yksimielisiä. On välttämätöntä käydä keskustelua siitä, olemmeko valmiit keventämään lain normitusta vai haluammeko kuitenkin jatkaa kuten nykyisinkin siten, että palvelujen minimitaso on luettavissa laista. Olisi kuitenkin paikallaan miettiä, onko meillä edelleenkin liian pieniä pelastustoimen alueita vai voisimmeko samalla tavoitella järjestelmää, joka rakentuisi nykyistä suurempien pelastuslaitosten varaan. Työryhmän tehtävänä on määritellä uusien kuntien tehtävät, uudelleen arvioida valtion ja kuntien tehtäväjakoa, arvioida aidosti tehtävien vähentämistä sekä tehdä ehdotukset siitä, miten valtion kuntiin kohdistuvaa ohjausta tulisi yhdenmukaistaa ja johdonmukaistaa. Parhaillaan toimii myös työryhmä, jonka tehtävä on määrittää kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Vuoden 2012 loppuun mennessä laaditaan kartoitus kuntien tehtävistä. Yksittäisen kunnan näkökulmasta moni kunta on kokenut mahdollisuutensa vaikuttaa palveluihin varsin rajoitetuksi. Varsin yleisesti ollaan sitä mieltä, että pelastustoimen uudistus on onnistunut ja antaa mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Kunnallisen pelastustoimen on hankala luoda strategisia kumppanuuksia muiden turvallisuustoimijoiden kanssa, kun ne ovat pääosin valtiollisia toimijoita. Muutama vuosi sitten tehdessäni kuntaliiton Markku Haikon kanssa selvitystä siitä, voisiko valtio olla toiminnan ylläpitäjänä, totesimme, että nykyjärjestelmä ei ole riittävän toimintakykyinen tuottamaan yhteisiä toimintamalleja, yhteisiä tietoja ohjausjärjestelmiä, harjoittamaan tutkimusja kehitystoimintaa eikä luomaan pelastuslaitoksille yhteistä henkilöstöpolitiikkaa. Muutaman lähivuoden aikana on seurattava myös miten muiden turvallisuustoimijoiden, kuten poliisin ja erikoissairaanhoidon aluejako kehittyy. Paljon riippuu siitä, katsooko uudistusta paikallisesta vai järjestelmän näkökulmasta. Nykyjärjestelmässä on kuitenkin puutteita. Mitkä voisivat olla vaihtoehdot. Toisessa vaiheessa, kesään 2014 mennessä, tehdään arvio siitä, mitkä ovat uusien kuntien tehtävät ja asetetaan tavoitteita tehtävien ja niiden hoitamista koskevien velvoitteiden vähentämiselle. Kuntakartan muuttuessa tulevat alueidenkin rajat muuttumaan vähintään kuntamuutosten reunaehdoin. Meidän on tarkoin seurattava uudistusta, muiden päättäjien mielipiteitä sekä kehitystä kuntien muilla toimialoilla. Kaikkein epätodennäköisempänä ja itselleni vieraampana pidän sellaista vaihtoehtoa, että pelastustoimi siirtyisi yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi. Itse en olisi valmis nykyisestä mallista luopumaan. 3/2012 23 Vieraanamme Kirjoittaja Esko Koskinen on hallitusneuvos ja sisäasiainministeriön pelastusosaston apulaisosastopäällikkö
24 3/2012
Vuorotyöt jäivät menneisyyteen – mutta niin myös pitkät vapaat ja palkanlisät. Onhan se myös todella tarkkaa ja vastuullista työtä, ja vertaankin sitä usein lentokoneiden huoltoon. – Olen tosi tyytyväinen, että saan nyt ulosmitata osaamiseni. Itsenäistä työtä Nyt Risto Kokko työskentelee kiinteät 38,15 tuntia viikossa, maanantaista perjantaihin. Hengityssuojainten huoltajana ja kouluttajana nykyisin viihtyvä Risto Kokko tähtää eläkkeelle täysin palvelleena. Palkkapussin keveneminen on sivuseikka. K euruun paloasemalla työskentelevä Risto Kokko, 52 sai syksyllä 2010 työterveyslääkäriltä lausunnon, jonka mukaan miehen toimenkuvaa on muutettava, jos eläkkeelle asti olisi tarkoitus jatkaa. Kun Keski-Suomen pelastuslaitos polkaisi käyntiin Urapolkuhankkeen seuraavan vuoden alussa ja ehdotti Kokolle osallistumista siihen ensimmäisenä Keski-Suomessa, ei miehen tarvinnut epäröidä. Laskelmien tekemiseen tarvittiin esimerkiksi Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) kokoamat tiedot Kokon palvelussuhteista ja karttuneista eläkkeistä. Pidän hommasSiistiin sisähommaan ta, sillä siinä saa tehdä käsillä töitä ja työskennellä omaan tahtiin. Teksti: Maria Markus Kuvat: Jyrki Vesa 3/2012 25. Sivutoimisesti tekemästäni ja mieluisasta työstä on tullut päätoiminen työni. Hän uskoo saaneensa juuri omien mieltymystensä mukaan räätälöidyn toimenkuvan siksikin, että hän osasi kertoa ääneen, mitä hän haluaa. – Nykyisin urapolkuajatteluajattelu lähteekin onneksi käyntiin jo saman tien, kun uusi viranhaltija tulee taloon, Kokko kiittelee. Kokko neuvookin kaikkia ilmaisemaan selkeästi työnantajalle omat kiinnostuksen kohteet – jo uran alkuvaiheessa. Kokolle virkamiehen arkirytmi kuitenkin Risto Kokko viihtyy työssään hengityssuojainten huoltajana, sillä siinä saa tehdä käsillä töitä ja työskennellä omaan tahtiin. Yksi niistä oli kesäasuntojen palotarkastukset. Vaihtoehdot uudelle toimenkuvalle olisivat olleet osatyökyvyttömyyseläke tai jatkaminen entisessä työssä. Kun toimenkuvaa alettiin räätälöidä uusiksi, Kokolle esiteltiin sellaisiakin työalueita, jotka hän sulki heti pois. Pelastustoiminta ja sairaankuljetus eivät enää sopineet tähän yhtälöön. Oma kiinnostus edellä Muutoksia ei kuitenkaan tapahtunut aivan heti, sillä prosessi viivästyi muun muassa työnantajan tekemien tarkkojen kustannuslaskelmien vuoksi. Välillä usko oli jo koetuksella, mutta vihdoin elokuun ensimmäisenä päivänä viime vuonna Kokko aloitti säännöllisen päivätyönsä Keski-Suomen pelastuslaitoksen ainoana päätoimisena hengityssuojainten huoltajana. – Sairaankuljetukseen painottuva palomiehen työ tuntui raskaalta, kun joutui koko ajan pelkäämään, että jalat lähtevät alta potilasta kantaessa. Takana oli jo kaksi eri diagnoosia ja moni työvuoro sujui särkylääkkeiden voimin. – Tein jo vuonna 1989 päätöksen erikoistua hengityssuojainten huoltoon ja siitä lähtien olen päivittänyt tietojani ja taitojani kursseilla ja koulutuksissa. – Olin välittömästi valmis kokeilemaan uuden toimenkuvan räätälöintiä, sillä olin saanut tarpeekseni jatkuvasta taiteilusta fyysisen toimintakyvyn kanssa ja olin jo pitkään havitellut fyysisesti kevyempää työtä, Kokko kertoo. Kumpikaan ei Kokkoa houkutellut. Hänellä on tavoitteena jäädä normaalissa eläkeiässä eläkkeelle, ja hänen mukaansa vain uuden toimenkuvan luominen mahdollistaa sen. Laite on uudistettava ennen kuin se lakkaa toimimasta, hän miettii. Kokko oli vuosien ajan kipuillut tukija liikuntaelinongelmien kanssa
Kokon mukaan oli erittäin tärkeää, että työnantaja halusi realisoida hänen osaamisensa ja että hän itse oli valmis muutokseen. Hän kertoo, että esimerkiksi Risto Kokon eläköitymisen takia Kevalle olisi kertynyt maksettavaa kaikkiaan 139000 euroa. Risto Kokon mielestä Urapolku-hankkeen mahdollistama toimenkuvan räätälöinti on ollut hänen kohdallaan menestystarina. Kokolla on joustava työaika, mikä antaa mahdollisuuden määrittää itse, mihin aikaan päivästä työt tehdään. Normaalisti hän tulee työpaikalle seitsemän maissa aamulla ja lähtee kolmelta iltapäivällä. Päivisin aseman miehitys on 3+6, illalla 1+4 ja yöt sinnitellään kahdella työntekijällä. Hanke on koulutusyksikön vastuulla ja sen kulut maksetaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen omasta hallintobudjetista. – Kunnallisen järjestelmän sisällä tämä oma järjestelyni ei olisi varmasti onnistunut, mutta aluelaitoksen sisällä tämä on mahdollista. Merkittävää on varmasti myös se, että uudelleenjärjestelyjen ansiosta Kokko ei ole rasittamassa Keuruun paloaseman virkakiintiötä. Mutta sellaista siitä ei ehkä olisi tullut ilman erästä olennaista seikkaa: molemminpuolista halua ja sitoutumista. ”Tykkää” niin pysyt ajan tasalla! Keskustele Facebookissa!. Siitä on minun mielestäni vain hyötyä ja olen omasta tahdostani laajentanut tarvittaessa toimenkuvaani. Organisaation tuki tärkeää Työkaverit Keuruun paloasemalla ovat Kokon mukaan suhtautuneet erittäin asiallisesti siihen, että hän on siirtynyt operatiivisesta toiminnasta muihin tehtäviin. Väkisin hommaan ei kannata lähteä. Palkassa häviän useita tonneja vuoden mittaan, mutta sekään ei kirpaise, sillä olen tässä vaiheessa elämää jo pankkien kanssa sinut, hän kertoo. Lähdin esimerkiksi mukaan uusien ajoneuvojen kalustamiseen. – Saan melko vapaasti suunnitella ja organisoida omat työni. Hän uskoo sen johtuvan ainakin osittain siitä, että uusi toimenkuva vaatii erikoisosaamista. Nyt rahat jäävät Keski-Suomeen pääomaksi palkkamenojen kattamiseen, ja mikä tärkeintä, hankkeen ansiosta pelastustyöstä luopuvalla miehellä on nyt uusi ja mieluinen työ tutussa organisaatiossaan. Vaikka hengityslaitteiden perushuollot tehdään Keuruun asemalla, laitteita on lähdettävä usein huoltamaan myös paikan päälle eri puolille maakuntaa. Mutta minulle viikonloppuvapaat kyllä kelpaavat, sillä harrastan moottoripyöräilyä ja pääsemme vaimoni kanssa nyt helpommin tien päälle. – Monet epäilivät toimenkuvani uudistamista nimenomaan vuorokausirytmin muuttumisen takia. Pienellä asemalla sisäiset siirrot eri toimenkuviin ei ole oikein mahdollista, sillä kaikkien on käytännössä tehtävä kaikkea. – Miksi valuttaa eläkemenoina maakunnasta pois suuria rahoja, kun rahat voisi käyttää henkilökunnan palkkaamiseen, Keski-Suomen pelastuslaitoksen Urapolku-hankkeen projektipäällikkö Reijo Hirvi kysyy. – En ole kuullut minkäänlaista kuittailua, hän sanoo. Kun lasketaan yhteen säästyneet varheja eläkeperusteiset maksut sekä sisäinen tuotto, huomataan, että työntekijä tuo organisaatiolle tuloja. Pelastusjohtaja Simo Tarvaisen päätöksestä lähtenyt Urapolku-hanke pyöräytettiin Keski-Suomessa käyntiin vuoden 2011 alussa. – Olisi tärkeää nähdä työntekijä kuluerän sijaan henkilönä, joka tuottaa oman palkkansa. Laskimme, että jos Kokko jatkaa työssään eläköitymiseen asti, hän kartuttaa noin 50000 euron tuloerän, Hirvi kertoo. Olemmekin kehittäneet hankkeen myötä mallin, jonka avulla sisäinen työ voidaan hinnoitella verrattuna ulkoa ostettuun palveluun. Huoltokeikkoja muille paikkakunnille on tulossa jatkossa vielä lisää, mutta Kokon mielestä työn liikkuvuus on vain positiivinen asia. Joskus päivä saattaa rytmittyä kuitenkin esimerkiksi siten, että aamulla tehdään neljä tuntia töitä, päivällä jokunen tunti omia hommia ja taas illansuussa loput. Kokko määrittelee toimenkuvansa muutoksen menestystarinaksi. 26 3/2012 sopii mainiosti eikä palkkapussin keveneminenkään juuri haittaa. Hankkeella halutaan puuttua siihen, että Keski-Suomen pelastuslaitoksen varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat kasvaneet selvästi vuodesta 2010 lähtien. Urapolku-hanke Keski-Suomessa Pelastustieto on myös Facebookissa
– Tehtävät ja osaaminen kytkeytyvät paremmin asetettuihin tavoitteisiin, jolloin katsotaan tulevaisuuteen ja tulevia osaamistarpeita täytyy voida ennakoida. Jokaisen kehittämisalue kaivetaan esille ja siihen on mahdollisuus saada tarvittava koulutus. Katse onkin käännettävä esimerkiksi noin 10 vuoden päähän. – Mikäli työntekijälle annetaan mahdollisuus jatkaa työuraansa tällä tavoin, hän kerryttää myös vanhuuseläkkeensä määrä, Tarvainen huomauttaa. Ne eivät ole enää minkäänlaisia valtakunnallisia hankkeita, vaan työntekijän henkilökohtaista lopputyöuran mallintamista. Mika Kontio on varma, että osaamisen arviointi johtaa parempiin kehittämissuunnitelmiin, jolloin myös yksilön kehittymistä työuralla voidaan paremmin tukea. Työuran jatkolla tuottojakin Työryhmän taustalla pelastuslaitoksen puolesta mukana oleva Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen sanoo, että työuraasia koostuu vain ja ainoastaan yksilöllisistä ratkaisuista. – Tätä varten pitää tehdä henkilökohtaiset osaamiskartoitukset ja ne ohjaavat henkilöstön kehittämistä tavoitteiden suuntaan. Näin säilytetään myös valtakunnallinen tasapuolisuus. Työnantaja saa työntekijän pidettyä työelämässä normaaliin eläkeikään asti, jolloin siitä koituu kansantaloudellista hyötyä, Simo Tarvainen painottaa. Rajat ”uudelleen sijoituksissa” tulee varmasti kaiken kokoisilla organisaatioilla vastaan. Myös koulutus voidaan suunnata vastaamaan paremmin organisaation ja henkilön tarpeita. – Täydennysja jatkokoulutuksen kehittäminen yhteistyössä lähioppilaitosten ja pelastuslaitoksen kanssa sekä palkkapolitiikka. – Pelkästään ei kyse ole kuitenkaan euroista, vaan myös inhimillisistä seikoista. Siksi on tärkeätä, että esimies osaa asiasta oikein neuvotella. Suurin haastehan tässä koko asiassa on se, että nyt yritetään luoda malli joustavien työurien kehittämiseksi, mutta kuitenkin niin, että se voidaan toteuttaa yksilölähtöisesti. Näin myöhempi työura palvelee kokonaisuutta. Joustavan työuran malli tulee mahdollistaa koko pelastuslaitoksen organisaatiolle. Jos työntekijä ei itse koe asiaa niin, on aivan turhaa miettiä koko asiaa, Tarvainen sanoo. – Tästä saa ainakin hyvän mielen, jos myönteisen työuran jatkoratkaisun saa syntymään. Joustava työura käytännönläheisesti Teksti: Esa Aalto Kuva: Juhani Katajamäki Mika Kontio puhuu ”Fire Talentista” ja koulutustarjottimesta. Siksi myös monet ”rajat tai reunaehdot” on määriteltävä laitoksittain. Pelastusalalle tulevalle todennäköinen työuran toteutuminen (tilastollisine sairauksineen, tapaturmineen jne.) tulisi kertoa ensimmäisen kerran heti opintojen alkuvaiheessa. Pitää olla sellainen uusi tehtävä, jota on motivoitunut tekemään ja siihen on osaamista tai henkilöllä ainakin kehittymiskykyä oppia uutta. Mika Kontion mukaan vielä on muutamia avoimia asioita ratkaistavana. Tämä vaatii kaikilta esimiestasoilta kykyä johtaa osaamista ja toteuttamistoimenpiteitä. Itse suosin henkilökohtaisesti räätälöityjen paikallisten sopimusten sijaan valtakunnallisia ratkaisuja, esimerkiksi kunnallinen virkaja työehtosopimus, uuden tehtävän palkan määrityksessä. Mika Kontio puhuu ”Fire Talentista”, ja koulutustarjottimesta. Keski-Suomessa on pantu eurot esille, kun on pohdittu sitä, miten toimia varhaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi tai työhön uudelleen sijoittamisen kanssa. Hankkeen puheenjohtaja, pelastuspäällikkö Mika Kontio Varsinais-Suomesta kertoo, että valmista on ensi syksynä. ”Äkkiväärä” esimies pilaa helposti hyvän asian. Näin myöhempi työura palvelee kokonaisuutta. Tähän liittyy Kontion mukaan myös fyysisen työkykyisyyden seuraaminen ja miten toimintaa, kun työkykyisyys laskee. Keski-Suomen pelastuslaitoksella tehtiin viime vuonna selkeät taloudelliset laskelmat siitä, millainen kustannusvaikutus on erilaisilla ratkaisuilla. Meillä uraasiaa vie nyt eteenpäin henkilöstöpäällikkö, jolla on kokemusta tällaisten asioiden hoitamisesta, Simo Tarvainen sanoo. Jokaisen kehittämisalue kaivetaan esille ja siihen on mahdollisuus saada tarvittava koulutus. Kehityskeskusteluista tulee tavoitteellisempia. Jokaisen erityisosaamiset on kartoitettava, jotta voidaan miettiä urasuunnittelua, mutta ennen kaikkea työntekijän oman motivaation pitää olla kohdallaan. – Silloin meillä on käytännön läheinen malli jaettavaksi myös muille pelastuslaitoksille, hän sanoo. – Meillä on hyviä käytännön esimerkkejä siitä, miten asiaa on saatu myönteisesti viedyksi eteenpäin. Jos ja kun uuteen tehtävään työhön voidaan liittää myös tuottoja, syntyy myönteinen kustannusvaikutus. Uuden työn pitää olla motivoivaa ja henkilön itse pitää olla innostunut työuran jatkamisesta. Tilanne paranee, jos uudesta työstä voidaan odottaa tuottoja. J oustava työura on kolmen pelastuslaitoksen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen, yhteinen hanke, jossa tavoitteena on yhdistää ja yhteen sovittaa kolmen alueellisen pelastuslaitoksen taustaselvitystyöt ja kokemukset koko henkilöstön varhaisen välittämisen malliksi – joustavan työuran saavuttamiseksi. Esimerkiksi uuteen tehtävään siirrettäessä ei ole järkevää kompensoida edellisen tehtävän mahdollisia haittatyöaikakorvauksia, kuten nyt monesti tehdään, vaan uuden tehtävän vaativuus tulee arvioida ja työaikakorvaukset tulee antaa uudessakin tehtävässä toteutuneen työajan mukaisesti. Valmistuvien pelastajien keski-ikä on nyt aika korkea, 27 vuotta, mutta monilla heistä on jokin muu tutkinto, jota pitäisi osata hyödyntää laitoksissa, kun suunnitellaan myöhempää työuraa. Pienillä tosin suurempia nopeammin. – Työnantajan hyöty tulee siitä, että työnantaja välttyy varhemaksuilta (varhaiseläke-) ja varhe-maksujen ja eläkeperusteisten maksujen pääomalla voidaan työntekijä työllistää jopa noin neljä vuotta, riippuen lopputyöuran pituudesta, ilman lisäkuluja. Urapolun tallaaja tai aito ”talent” on tunnistettava; tässä onkin esimiehellä haaste tunnistaa kulloinenkin tilanne ja tapaus. 3/2012 27. – Tärkeimpänä tässä kokonaisuudessa on kuitenkin osaamisen johtaminen ja siihen liittyvät työkalut
Moni kaipasi harjoituksiin lisää lämpöä ja olosuhteita enemmän todellisuutta vastaaviksi. 28 3/2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lämpimässä savusukellusharjoituksessa on menossa keskisuuri rakennuspalo. Yksi uhreista on juuri kannettu ulos. Siistimpi lämmin harjoitus Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Toisaalta kiitettiin tavanomaisesta poikkeavaa savusukelluskohdetta. Simulaattori käyttää nestekaasua, joten varusteet eivät nokeennu
Palomies ja pelastussukeltaja Johnny Strömborg Tammisaaren paloasemalta ja Hangon paloasemalta tullut paloesimies Peik Joutsen (selin) keskustelevat yksityiskohdista harjoituksen aikana. Talopolttoharjoituksen järjestelytkin vievät ison loven monen ihmisen työajasta. Keskisuuri rakennuspalo, sisällä uhreja – Ensimmäistä kertaa tänä vuonna harjoitussuunnitelmat on rakennettu juuri eri asemien tarpeiden mukaan. Harjoituksen päätavoitteita olivat etsintä, viestintä, savusukellusvalvonta ja selvitykset. Arvokas palaute auttaa kehittämään entisestään nyt jo toimivaa koulutuspakettia. Yhteinenkin harjoitusalue tarvittaisiin Mäkelän mielestä Meriturvan tiloissa on hyvä ja kätevä harjoitella, koska sieltä saa kaikki tarvittavat laitteet, ei tarvitse tyhjentää omia paineilmapulloja eikä huolehtia laitehuolloista. Harjoitusta seurataan koko ajan valvomon monitoreista kameroiden välityksellä ja se voidaan keskeyttää koska tahansa. Oma harjoitusalue tai vähintäänkin pelastuslaitosten yhteinen olisi kuitenkin hyvä juttu. Upinniemeen suunnistaa myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen väki – Nyt ovat menossa loppuporukalle rästikoulutukset lämpimän harjoituksen osalta. Harjoituksissa sattuikin pari tapahturmaa, joista toinen oli nilkan nyrjähdys. Pelastussukellusohjeen mukaan vuodessa vaaditaan yksi lämmin ja kaksi kylmää harjoitusta. – Olemme koko ajan iskussa, jos joudumme lähtemään keikalle kesken harjoituksen. M eriturvan palokoulutusyksikkö on toiminut samalla paikalla Upinniemen varuskunnassa jo 36 vuotta ja kouluttanut yli 80000 merenkulkijaa ja merellistä viranomaista. Nyt tehtävää harjoitusta on kehitetty palautteen mukaan siten, että nyt savusukelletaan rakennuspalossa maan tasalta sisään tilaan, jossa on tuntematon määrä uhreja. Vastaako nestekaasulla toimiva simulaattori lämmintä konttitai talopolttoharjoitusta. 3/2012 29 Harjoitella pitää niin ammattipalomiesten kuin vapaaehtoistenkin. Viime vuosina käyttäjissä on ollut entistä enemmän myös pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien väkeä. Siihen kuuluvat myös konehuoneja autokansipalojen simuloinnit. 3/2012 29. Jostain syystä se ei ole toteutunut, vaikka pääkaupunkiseudulla luulisi riittävän käyttäHarjoitustilat, turvallisuusasiat ja tehtävänkuvaus käydään läpi infossa ennen harjoituksen alkua. Esimerkiksi keskuspaloasemalla on sellaista kalustoa mitä Espoonlahdessa ei ole ja Espoonlahdessa on puolestaan myös venetoimintaa. Palokoulutusyksikköön on rakennettu lohjalaisen Interfire Products Oy:n toimittama uusi nestekaasukäyttöinen ja ympäristöturvallinen simulaattori, joka otettiin käyttöön vuonna 2010. Ympäristösäädökset määräävät mitä saa polttaa. Kamerajärjestelmä on turvallisuuden lisäksi hyvä myös oppilaan ja kouluttajan oikeusturvalle, jos harjoituksessa sattuu jotain. Mikkelän aseman lähellä oli harjoituskontti, mutta savuhaitoista tuli valituksia, kertoo palomestari Mika Mäkelä ja jatkaa. Palokouluttaja Mikko Westerlund kertoo harjoituksen perustiedot. Lämpötiloja ei tässä nestekaasulla toimivassa simulaattorissa tosin saada samoille asteille kuin talopoltoissa
Nyt on hyvä kysyä tuoreeltaan kommentit harjoituksesta. Tosi hyvät tilat, vaikka muistuttikin enemmän laivaa kuin rakennusta. – Olemme kaavailleet jatkossa yksikönjohtajien täydennyskurssia sopimuspalokunnille. Kun periaattessa on vain 20 minuuttia työskentelyaikaa voisi käyttää kahta sukellusparia.” jiä. Jokainen. Konttiin verrattuna antaa paljon enemmän, kun joutuu miettimään ja hahmottamaan tilan, konttaamaan ja oikeasti etsimään. Sopimuspalokuntalaiset muun muassa Inkoosta, Paimios ta, Turusta, Leppävaarasta ja Kirkkonummelta ovat käyneet täällä viikonloppuisin savusukelluspäivillä. Parhaat arvosanat annettiin työturvallisuudesta, jossa päästiin selvästi päälle 8:n keskiarvoon. Savusukelluspäivillä Meriturvassa on käynyt myös sopimuspalokuntalaisia. – Matka oli liian pitkä tälle kalustolle ja kohde liian iso tälle porukalle. Palokoulutusyksikköä ovat hyödyntäneet myös lukuisat sopimuspalokunnat. 30 3/2012 Meriturvan palokouluttaja Mikko Westerlund seuraa harjoitusta etualalla. Yleensä aluepelastulaitos maksaa sopimuspalokuntien kurssit. Häiritsi vähän, että joukossa oli myös teknisiä tiloja. Vaivattomuus antaa tehokasta harjoitteluaikaa.” ”Kohde ei muistuta normirakennusta.” ”Tilat ovat isot. Nyt samassa ryhmässä harjoitelleet paloesimies Peik Joutsen, palomies Johnny Strömborg, palomies Alf Grönqvist ja palomies Kalle Nikola ehtivät kuitenkin antaa tuoreeltaan yhteiskommentit. Tieliikennepelastamista olemme harjoitelleet Juvanmalmilla yhteistyössä Autovahinkokeskuksen kanssa Myös VPK:t harjoittelevat Meriturvassa Palokoulutusyksikön johtaja Leif Johansson kertoo, että viime vuonna koulutukseen osallistui noin 120 pelastuslaitosten työntekijää. Yksi ”uhreista” on saatu ulos palavasta rakennuksesta. – Tänä vuonna ylitettiin tuo määrä jo helmikuussa. Simulaattorin sopivuus savusukellusharjoitukseen sai kolmelta koulutusryhmältä kouluarvosanaksi noin 8. 120 hengen koulutus voidaan viedä läpi kahdessa viikossa. Meriturvan palokoulutusyksikön johtaja Leif Johansson esittelee nykyaikaista simulaattoritilan ohjausja valvontalaitteistoa. Palautelomakkeessa kysyttiin kouluarvosanoin miten harjoituksen eri osa-alueet onnistuivat. Perinteinen palotalo olisi tarpeen ja sähköradan hätämaadoitustakin pitää harjoitella. Varmasti Meriturva olisi tässäkin mukana, Mika Mäkelä sanoo. Yhteen koulutuskertaan pitää olla vähintään kahdeksan osallistujaa. Etukäteisodotukset kuitenkin täyttyivät ja asetettuihin tavoitteisiin päästiin suurimmalla osalla. Pelastustoimien jatkosta keskustelevat paloesimies Peik Joutsen Hangosta, palomies Johnny Strömborg Tammisaaresta, palomies Alf Grönqvist Tammisaaresta ja palomies Kalle Nikola Tammisaaresta. Kaikki eivät olleet tuttuja entuudestaan, mutta viestintä sujui silti heidän mielestään hyvin. Kaksi uhria kolmesta on löytynyt, 90 minuutin aika on kulunut ja pilli viheltää ulos simulaattorilta. ”Omilla kamoilla harjoittelu ja silti pysyy puhtaana. Paljon tuli myös kirjallista palautetta siitä, mikä harjoituksessa oli parasta ja huonointa sekä miten harjoitusta voisi kehittää. Meillä on käynyt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen väkeä Karkkilasta Hankoon. – Raskaampaa oli kuin mitä odotin. Ajoneuvopalo autokannella on yksi harjoitusvaihtoehdoista. Lämpimän harjoituksen vastaavuudessa arvosana jäi selvästi alle 7:ään. VPK:t ovat alkaneet yhteistyössä kerätä vaadittava porukka kasaan. Palokoulutysyksikössä on toimintaa ympäri vuoden heinäkuuta lukuun ottamatta. Tosin on kiire henkilökohtaiseen huoltoon, sillä seuraava ryhmä aloittaa 30 minuutin kuluttua. Ja sitten kokemuksiin
”Savutuulettimien käyttö harjoituksessa voitaisiin ottaa harkintaan tyyliin osasto kerrallaan savusta vapaaksi ja eteenpäin.”. – Upinniemessä olisi hyvät puitteet esimerkiksi turvallisuuskoulutukseen. Mika Mäkelä toivoisi palomiehille myös kattoharjoittelupaikkaa. – On haasteellista löytää paikka, jossa pääsee harjoittelemaan kaltevalla pinnalla, tekemään savunpoistoaukkoja ja harjoittelemaan esimerkiksi katolle kiinnittymistä. mutka jarruttaa ja letkua pitää vetää koko ajan lisää. Viimeksi simuloitiin pannuhuonepaloa ja sitä ei koettu mielekkääksi, joten kehitimme harjoitusta. Se ei kuitenkaan korvaa letkun kanssa etenemistä. Meriturvan ”vanhalla rouvalla” harjoiteltiin vuodesta 1976. Nukkeuhreja myös toivotaan enemmän ja osa kaipaa lisälämpöä. Tämä on prototyyppi ja kehitämme sitä koko ajan palautteiden perusteella. Uudessa simulaattorissa on käynyt tähän as– Harjoitusalueella on vielä varaa laajentaa. Yhdellä alkoi jo loppua paineilma ulos tullessa. Vesilinjastoon pitää saada vielä kovempi paine. Toiminta on hiou tunut kolmen talven aikana. – Vuodessa käy noin 1500 oppilasta. Termoelementit reagoivat sammutusveteen ja palo sammuu oikeasti, Leif Johansson kertoo ja jatkaa. ti koulutuksessa vajaat 4000. 3/2012 31 Palomestari Mika Mäkelä pohtii, että yhteistyötä Meriturvan kanssa voisi olla enemmänkin. Potilaat voivat olla myös esimerkiksi sänkyjen alla ja komeroissa. Olisi hyvä nähdä harjoitustila nyt päivänvalossa, jotta hahmottaisi tilan. Pelastuslaitokset ovat toivoneet palotaloa parvekkeineen ja huoneistoineen. Rakennuspaloon ei pitäisi mennä ilman lämpökameraa. Olemme laskeneet konehuoneen kattoa säteilylämmön lisäämiseksi, saamme tilaan jopa 600 astetta. Meillä on myös oma vesipostijärjestelmä. Normihuoneistossa ei tule näin pitkiä savusukellusmatkoja. Samaa nestekaasua käytetään tilan lämmityksessä. Vuonna 2010 valmistunut nestekaasulla toimiva simulaattori säästää ympäristöä eikä sotke varusteita. – Normaalipalossa tulen rätinä auttaa suunnistamaan eivätkä potilaat aina ole näin hiljaisia kuin kylmäkallet. Normaalisti voimme myös savutuulettaa, täällä näkyvyys oli huono koko ajan. Letkurikkoja tulee helposti. Olisi hyvä harjoitella mahdollisimman aidossa ympäristössä. Hän toivoisi myös omaa, pelastuslaitosten yhteistäkin monipuolista harjoitusaluetta, jolle olisi varmasti kysyntää pääkaupunkiseudulla. Meillä oli sisällä kolme letkua eli yhteensä 60 metriä. Kaikki lämpö tuli omasta kropasta, huoneistopalossa tilanne olisi ihan toinen
Tapahtumapaikkana oli Virpiniemen hiihtokeskus Haukiputaalla. Onnettomuus tapahtui valvomattomalla alueella ja etsintöihin osallistui muun muassa sopimuspalokuntalaisia Lapin pelastuslaitokselta ja hiihdonopettajia Pyhätunturilta. Tapahtuman mahdollistivat Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Suomen Palveluskoiraliitto SPKL ja Suomen Pelastuskoiraliitto SPeKL. Kuusamosta haluttiin koiria mukaan jo pilottiharjoitukseen, koska lumivyöryjen mahdollisuus on todennäköisintä juuri itäisellä toimintaalueella. Hän kuuluu myös Oulun Seudun Etsintäkoirat ry:n hälytysryhmään sekä FRF Finn Rescuen pelastuskoiraryhmään. Henkilövahinkoja ei kuitenkaan tällä kertaa tapahtunut. Harjoituksen tavoitteena oli kehittää toimintavalmiutta ja erityisesti pelastuskoirien käytettävyyttä pelastusviranomaisen johtovastuulla olevissa onnettomuustilanteissa, joissa ihmisiä on mahdollisesti jäänyt lumimassan alle. Harjoitukseen osallistui Oulu-Koillismaan alueelta 9 pelastuskoirakkoa, joista kaukaisimmat tulivat yli 200 kilometrin päästä Kuusamosta. Koulutus toimi niin sanottuna pilottina isompaa harjoitusta varten, joka järjestetään Rukatunturilla talvella 2012–13. Nyt pyrittiin hahmottamaan koulutustarpeita tulevia harjoituksia varten. Tapahtuma on kuitenkin herättänyt keskustelua, voisiko pelastuskoiria hyödyntää vastaavissa onnettomuuksissa. Tapahtuman kouluttajina toimivat myös Rukan hiihdonopettaja ja lumivyöryasiantuntija Pelastuskoiria voisi hyödyntää lumivyöryonnettomuuksissa Teksti: Patrik Willberg Kuvat: Niklas Oikarinen ja Patrik Willberg. päivänä yhteiskoulutus, jossa harjoiteltiin pelastuskoirien käyttöä lumivyörypelastamisessa. Arvokasta tietoa jatkokouluttamista varten Tällä hetkellä ei ole olemassa valmista pakettia Virpiniemen kaltaiseen koulutukseen. 32 3/2012 P yhätunturilla sattui maaliskuun 11. Oulu-Koillismaan alueella järjestettiin huhtikuun 1. Mahdollisia uhreja etsittiin useita tunteja. päivänä lumivyöryonnettomuus, joka aiheutti mittavat etsinnät. Tapahtuman järjestäjänä ja yhtenä kouluttajana toimi palomies, VSS-pelastuskoiraryhmänjohtaja Jarno Keränen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta
Molemmat ovat käyneet lumivyörykoulutuksia kotimaassa ja ulkomailla sekä osallistuneet useisiin harjoituksiin. Koira on löytänyt uhrin ja vetää pois luolasta. Hän osallistui myös oman koiransa kanssa harjoitukseen. – Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen lisäksi pelastuskoirien käyttöä on mietitty tarkemmin ainakin Helsingissä, kertoi Keränen, joka osallistui harjoitukseen myös oman koiransa kanssa. Pelastuslaitoksen pelastuskoirayhteyshenkilöksi nimetty Keränen kertoi, ettei vastaavaa harjoitusta ole ilmeisesti aiemmin Suomessa järjestetty. 3/2012 33 Heikki Vartiovaara sekä kokenut poliisikoiranohjaaja ja luonnetestituomari Reijo Hynynen. Koulutus alkoi varhain aamulla ja sisälsi teoriaa sekä käytännön harjoituksia, joissa käsiteltiin muun muassa lumivyöryn synHarjoitusalueelle tultiin kuten oikeassakin tilanteessa, tässä tapauksessa mönkijän kyydissä Palomies Jarno Keränen on ideoinut pelastuskoirakoulutusta Oulu-Koillismaalla
– Oulun alueella lumivyöryt ovat epätodennäköisiä, mutta erilaiset rakenteet tai rakennelmat voivat sortua lumimassojen alla kaikkialla Suomessa. Hälyttämistä varten on rakennettu pelastuskoirayhdistysten yhteishälytysjärjestelmä ja pelastuskoiria voidaan saada lyhyelläkin ajalla etsintätöihin. Hälytyksiä on keskimäärin kerran kuussa ja ne painottuvat henkilöetsintöihin. Koiran ohjaajalla on myös tärkeä rooli, jotta koira saa oikeat ohjeet.. Toiminnan kehittämiseksi oman harjoitusalueen saaminen olisi erittäin tärkeää. Koulutettu ja kokenut pelastuskoira voi tehdä lumivyöryetsinnässä saman työn kahdessa tunnissa, johon kahdeltakymmeltä etsijältä menisi kaksikymmentä tuntia! Aikahyöty on kiistaton, Keränen korostaa. – Vapaaehtoiset pelastuskoirat harjoittelevat säännöllisesti ja niistä on varmasti apua eri tehtävissä, Keränen toteaa. Keränen kertoi, etteivät lumivyöryt ole ainoa tilanne, missä pelastuskoiria voisi hyödyntää talvella. Etäisyydet ovat välillä pitkiä, mutta pelastuskoirista saatava hyöty voi olla korvaamaton hieman pidemmälläkin viiveellä. Työryhmän loppuraportti valmistui joulukuussa 2011 ja sen pohjalta työryhmä esitti muun muassa raunioradan rakentamista Muhokselle ja VSS-pelastuskoiratoiminnan kehittämistä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Mukana työssä ovat muun muassa alueelliset pelastuskoirayhdistykset, Suomen Palveluskoiraliitto ja Suomen Pelastuskoiraliitto sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Tällä hetkellä pelastustoimen avuksi tähtäävillä pelastuskoirilla ei siis ole Oulun alueella tarvittavia harjoitusolosuhteita, vaan ne pitää aina erikseen rakentaa. Toimintaa ollaan kehittämässä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Pelastuskoirien toimintaa kehitetään Pelastuskoiria käytetään tällä hetkellä Oulun alueella lähinnä maastoetsinnöissä poliisin apuna Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kautta. Pelastuskoirien harjoituksissa koiria pyrittiin kehittämään tehtävillä, joissa huomioitiin erityisesti vaikeusaste ja koiran palkitseminen. myös poliisista ja pelastuskoirayhdistyksistä. Pelastuslaitos selvitti pelastuskoirien harjoitusmahdollisuuksia Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on selvittänyt pelastuskoirien harjoitusmahdollisuuksia työryhmässä, jossa olivat mukana edustajat sä pelastuskoiratoimintaa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Yhtenä toimintamuotona pelastuskoiria ollaan nyt siis kouluttamassa myös normaaliolojen tilanteisiin pelastustoimen avuksi, kuten lumivyöryonnettomuuksiin. Jarno Keränen toivoo, että muutkin pelastuslaitokset olisivat mukana kehittämäsKoira on hoitanut oman osuutensa ja etsintä jatkuu ihmisvoimin. Keränen kertoo, että pelastuskoirat harjoittelevat viikoittain ja lisäksi järjestetään erilaisia leirejä ja koulutuksia. 34 3/2012 tymekanismia, etsintäja pelastusvälineistöä sekä pelastuskoiran käyttöön ja koulutukseen liittyviä asioita. Mahdollisten uhrien etsintä ihmisvoimin voi olla erittäin työlästä
Palokuntalaiset ovat myös itse kiinnostuneita esittämään ratkaisuehdotuksia. 3/2012 35 www.palokamu.fi Espoo: Sammutinhuolto E. (06) 831 1488 Kuopio: Savon Palokalusto ky, puh. Tuloksena on lähes koko maan kattava raportti siitä, millaisia laitteita ja järjestelmiä sopimuspalokuntalaiset käyttävät tällä hetkellä, mikä niissä on hyvää ja mitä voitaisiin edelleen kehittää sekä millaisia tarpeita palokuntalaisilla on näihin laitteisiin ja järjestelmiin liittyen. Lisätietoja: tatu.urpila@laurea.fi Sopimuspalokunnilla tarve kehittää ajoneuvojaan. Tuoreessa opinnäytetyössä on paneuduttu sopimuspalokuntien pelastusajoneuvoissa käytettäviin sähköteknisiin laitteisiin ja erilaisiin järjestelmiin liittyviin käyttäjätarpeisiin. Alan tekninen kehitys saavuttaa usein ensimmäisenä ammattilaiset, mutta myös sopimuspalokuntalaiset kokevat tarvetta tekniikan kehittymiselle ja uusille sovelluksille. (03) 873 0150 Lappeenranta: Lappeenrannan Sammutinhuolto Oy, puh. (05) 312 2215 Kokkola: Sammutinhuolto S. Tekniikan avulla palokuntalaiset haluavat hallita erityisesti hälytystilanteissa syntyviä tietovirtoja ja poimia joukosta oleellisimmat tiedot nopeasti ja yksinkertaisesti. Nykyisiin ratkaisuihin on liittynyt teknisiä ongelmia ja luotettavuuskin on ollut monissa palokunnissa koetuksella. (017) 264 7220 Lahti: Lahden Palokalusto Oy, puh. Palokuntalaiset suhtautuvat tekniikan kehittymiseen pääsääntöisesti myönteisesti ja ovat valmiita kokeilemaan uusia tuotteita. Sopimuspalokunnat ovatkin runsaslukuisuudessaan ja kiinnostuneisuudessaan avoin kohderyhmä uusille tuotteille ja ratkaisuille, vaikka joukossa on skeptisiäkin tekniikan vastustajia. Hankkeen tavoitteena on tietoja viestiliikennealustan integraation erilaisten ratkaisujen avulla tarjota standardisoitua helpotusta viranomaisajoneuvojen laitemäärän ja virransyötön aiheuttamiin ongelmiin. Pelastustoimi Suomessa perustuu paitsi pelastusalan ammattilaisten, myös lukuisten vapaaehtoisten sopimuspalokuntalaisten työpanokseen. Urpilan vasta valmistunut opinnäytetyö tuo hankkeeseen arvokasta sisältöä ja tietoa käyttäjien tarpeista tukemaan hankkeen tärkeää työtä. Lisääntynyt tekniikka on tuonut myös uusia haasteita. Havantola Oy, puh. Tuloksista käy ilmi, että sopimuspalokuntalaisilla on käytössään lukuisia erilaisia ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin. (05) 451 5180 Pori: Porin Sammutinhuolto Ky, puh. Tutkimuksessa on selvitetty sopimuspalokuntien nykytilaa sekä lähitulevaisuuden tarpeita. Opinnäytetyössään asiaa on tutkinut turvallisuusalan ammattikorkeakoulututkintoa Laurea-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Tatu Urpila. Opinnäytetyö on osa Laureaammattikorkeakoulun ja sen yhteistyökumppaneiden yhteistä MOBI-hanketta, jossa tutkitaan eri viranomaisten ajoneuvoja sähkötekniikan ja virransyötön näkökulmasta. 010 4252 100 Turku: Turun Sammutinhuolto Oy, puh. (09) 295 3021 Kouvola: Turvatarvike Oy, puh. (02) 646 3160 Rauma: Rauman Sammutin Oy, puh. Pian on. Tekniikan käyttö pelastustoiminnan tukena on lisääntynyt ja tulee lisääntymään yhä edelleen. Lisäksi tutkimusta varten toteutettiin laaja kyselytutkimus, joka tavoitti lähes koko Suomen alueen kaikki palokunnat. Opinnäytetyön tulokset ovat mielenkiintoista luettavaa paitsi MOBI-hankkeen edustajille myös erilaisia teknisiä ratkaisuja tarjoaville yrityksille. 020 746 3740 Auttaa pelastamaan Vermeet kunnossa. Saari Ky, puh. Pelastusalalla vallitsevat samat paineet kuin monilla muillakin aloilla. Erilaisia laitteita ja käyttöliittymiä on paljon, mikä kuormittaa sekä käyttäjiä että ajoneuvoja. Opinnäytetyön ohjaajana on toiminut aihetta hyvin tunteva lehtori Anssi Kuusela. Haasteita on myös runsaasti ja sopimuspalokuntalaiset kaipaavatkin tekniikan osalta standardisoitumista ja alueellista tai jopa valtakunnallista yhtenäisyyttä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sopimuspalokuntalaisia ja havainnoimalla sopimuspalokunnan pelastusyksikön toimintaa aidoissa tilanteissa. (02) 822 0230 Rovaniemi: Sammutinhuolto Avap Oy, puh
Silloin myös hallinnollinen päätöksenteko pystyy pitämään langat paremmin omissa käsissään. – Lautakunnan pitää huolehtia siitä, että henkilöstöä on tarpeeksi ja että he voivat tehdä työtään turvallisesti. Pelastuslaitos on Kuopiossa näkyvä ja arvostettu, Johanna Nuutinen korostaa. Pelastuslautakunta on ollut Johannalle erittäin mieluisa ja opettavainen paikka. Koska Suomi on seutualueiltaan ja väestörakenteeltaan hyvin erilainen maan eri osissa, niin kunnallinen pelastustoimi pystyy paremmin toteuttamaan niiden tuomat vaatimukset. Siihen pelastuslautakunta aikoo nojata vielä monessa päätöksessään uusien pelastusja terveydenhuoltolakien ohella. Nämä uudistukset olivat olleet työn alla lähes kymmenen vuotta. Perheenäiti pelastus lautakunnan päättäjänä Pelastuslautakunnan jäsen Johanna Nuutinen ja pelastusjohtaja Jukka Koponen. Koska Kuopio on suurin niin alueeltaan kuin talousarvioltaankin – nyt kun Karttulakin kuuluu Kuopioon – niin se tuo Johannan mukaan lautakunnalle myös eniten vastuuta, mutta myös valtaa. – Kannattaa mainita ainakin Nilsiän palotalli Tahkovuorella ja Petosen paloasema, mikä varsinkin on osoittanut tarpeellisuutensa todella näkyvästi. Pelastustoimi sai äskettäin myös uuden palvelutasopäätöksen. Hän on ollut mukana parantamassa ja korjaamassa monta asiaa. 36 3/2012 K uopiolaisen Johanna Nuutisen valtuustopaikka jäi saavuttamatta vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. – Silloin kun pelastustoimen alue on tarpeeksi ”pieni”, se tuntee oman alueensa hyvin. Olen erittäin ylpeä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toiminnasta ja tunnen oloni turvalliseksi ammattitaitoisen henkilöstön käsissä hädän hetkellä. Teksti ja kuvat: Juhani Kekäläinen. Nuohoustilanne huolettaa – Viime aikoina huolta ja keskustelua on aiheuttanut Varkauden villiintynyt nuohoustilanne; siellä eivät kaikki kunnioita pelastuslakia eivätkä lautakunnan päätöksiä, Johanna kertoo. Lautakunnassa voi vaikuttaa Johanna Nuutinen on omasta mielestään pystynyt vaikuttamaan paljonkin pelastustoimen toimintaan ja palvelutasoon. Kunnallinen parempi kuin valtiollinen pelastustoimi Johanna kannattaa ehdottomasti kunnallista pelastuslaitosta. Sen sijaan Johanna pääsi valitsemaan kahden lautakunnan jäsenyydestä. Johanna korostaa, että lautakunnassa huomioidaan aina myös pienten alueiden näkökulmat ja tarpeet. – Se tuo haastetta pelastustoimelle, mutta uskon ja luotan henkilöstön selviytyvän näistä hyvin, Petosen piste Kuopiossa helpottaa eteläisen alueen painetta. Hänet valittiin Pohjois-Savon pelastuslautakuntaan varsinaiseksi jäseneksi vuosille 2009–2012 ja varajäseneksi sosiaali -ja terveyslautakuntaan vuosiksi 2009– 2010. Me päätimme pelastusjohtaja Jukka Koposen avustuksella, että parannukset pitää saada aikaan. –Vaikka asiat ovat hyvin tärkeitä ja välillä vaikeitakin ja koskevat suurta aluetta ja väestöä, niin meillä on koossa hyvin keskusteleva ja leppoisa ryhmä
– Siilinjärven kunnan päättäjien pitäisi ymmärtää, että yksikin palokuolema on liikaa. Siilinjärvi on kasvava kunta ja hälytykset ovat sielläkin lisääntyneet. – Siilinjärveä on kehotettu nostamaan pelastustoimen miehistön määrää viiden viime vuoden ajan, silti asialle ei ole tehty mitään. Siilinjärven kunta ei voi laittaa jatkuvasti valmiuttaan Yaran lannoitetehtaan varaan. Se osaa vuosien kokemuksella jakaa ja arvioida resurssit hyvin. Todella hyvä juttu mielestäni on, että valistusja koulutusrahoitusta on taas hieman nostettu. Syrjäseutujen paloasemat Pelastuslautakunnassa pyritään huomioimaan myös syrjäseutujen paloasemia tarkasti ja tasapuolisesti. – Aion ottaa henkilökohtaisesti tämän asian puheeksi niin monta kertaa kuin on tarpeen. – Meillä on erittäin ammattitaitoinen taloushallinto. – Oppisopimus olisi todella hyvä vaihtoehto, samoin VPK:n toimintaa tulee tukea ja senkin vetovoimaa ja näkyvyyttä tulisi kohottaa. Pienet paikat jäävät eittämättä liian usein varjoon niin palokaluston hankinnoissa kuin ammattitaitoisen työvoiman saamisessakin. Hinta: 145,00 e (+ alv 23 %). – Nyt pystymme hallinnoimaan ja tekemään omia päätöksiä pienien paikkakuntiemme hyväksi. Kesto 22 min. – Pelastustoimi vie luonnollisesti resursseista suurimman osan, ja koska ensihoidon hälytystehtävien arvioidaan edelleen lisääntyvän, on senkin osa kasvamassa. – Se on todella tärkeää jokamiehen osaamista ja ehdotankin, että kouluille pestattaisiin kummipalomiehiä kummipoliisien tapaan. DVD soveltuu mainiosti kaikkeen alkusammutusja paloturvallisuuskoulutukseen, ja se toimii myös itseopiskelupakettina. Pienten paloasemien vetovoimaa ja merkitystä tulisi Johanna Nuutisen mielestä nostaa. Resurssit eri alueilla Pohjois-Savon pelastuslautakunnan äskettäin hyväksymä talousarvio huomioi Johannan mielestä resurssien tasapuolisuuden niin hyvin kuin voi. Kunnan pitää nostaa pelastustoimen resurssejaan. 3/2012 37 Johanna arvelee, että valtiollinen järjestelmä vetäisi niin parannukset kuin tulotkin hyvin todennäköisesti Etelä-Suomeen ja epäilemättä sinne menisi työvoimakin. fi Johanna Nuutinen on osa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen organisaatiota.. (09) 2522 9200, faksi (09) 2522 9222 Siilinjärvi turvaa liiaksi Yaran valmiuteen Johanna on saanut yhteydenottoja suoraan miehistöltä; he ovat huolissaan työturvallisuudestaan sekä kunnan asukkaiden turvallisuudesta. Alkusammuttaminen-DVD antaa perustiedot alkusammuttamisesta ja toiminnasta tulipalotilanteessa. Siilinjärven palomiesten määrä Johannan mielestä ei todellakaan ole oikein, että Siilinjärvellä ei haluta lisätä palomiesten määrää. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE sydäntä lähellä on pelastuslaitoksen edustajien kouluilla lapsille ja nuorille antama ensiapukoulutus. DVD auttaa myös tunnistamaan ympäristön riskejä ja ymmärtämään alkusammutustaitojen merkityksen tulipalotilanteessa. Tarvittaisiin kummipalomiehiä Kolmen lapsen äitinä Johannan www.fasterworkboats.. Tilaukset ja tiedustelut: www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 HELSINKI puh. Selkeät raportit kertovat siitä, kuinka tärkeää Siilinjärvelle olisi saada ainakin kaksi palomiestä lisää. www.pelastustieto
Verkkokauppa PeltacoShopin kautta palvelemme sekä kuluttajia että yrityksiä myös valtakunnallisesti. Koemme, että arvojemme mukaan toimimalla voimme tehdä oman osuutemme yleisen turvallisuuden lisäämiseksi. Tuotetarjontaamme kuuluvat korkealaatuiset paloja pelastuskalustotuotteet, työsuojaimet ja työturvallisuustarvikkeet sekä ensiaputarvikkeet ja väestönsuojatuotteet. Yhdistys juhlii pitkää taivaltaan Turvallisuusmessuilla Tampereella syyskuussa. Peltacolla on omaa työturvallisuustuotteiden maahantuontia ja edustamme ainoastaan laadukkaita ja luotettavia huippumerkkejä. Päätuoteryhmiämme ovat omat tuotemerkkimme Peltafire-alkusammutusja hitsaussuojatarvikkeet, työturvallisuustuotteet päästä varpaisiin sekä kattava laitteisto ja välineistö paloja pelastustoimelle. SPLY on saavuttanut keski-iän ja parhaat vuodet ovat edessäpäin, historiaa unohtamatta. Uusin tulokas on paloletkujen sidontapalvelu. Myös ammattilaiset osaavat vaatia ratkaisuja oman työturvallisuutensa hyväksi. Henkilöstöä on tällä hetkellä 16. Uusimpana tuotekehitysprojektina Peltacolla on Eläinpelastus-projekti, joka on käynnistetty turvallisen eläinpelastusvälineistön suunnittelemiseksi. Tuotekehitys on eräs Peltacon toiminnan kulmakivistä. 38 3/2012 40-vuotias SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. Peltaco Oy P eltaco Oy on vuonna 1986 perustettu paloja työturvallisuuden osaaja. SPLY oli syntynyt. Jäsenistön lisääminen olisi tärkeätä ja jopa yhdistyminen johonkin toiseen liittoon saattaisi tuoda lisäarvoa. Peltacon pääpaikka sijaitsee Kuopiossa, mutta etenkin paloja pelastustoimen sektorilla toimimme valtakunnallisesti. SPLY on myös yksi yhdeksästä Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. Ydintoimintaa ovat myös kattavat kiinteistöjen paloturvallispalvelut; teemme sammutinja savunpoistoluukkuhuollot, väestönsuojien kunnostustyöt, pikapalopostien vuosihuollot sekä kiinteistöjen paloturvakartoituksia. Tuotekehitystä teemme useiden yhteistyökumppaniemme ja asiakkaidemme sekä Pelastusopiston kanssa. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Järjestämme myös alkusammutus-, putoamissuojain, tulityösekä työturvallisuuskoulutuksia. Alan tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. Haasteet ovat globalisaatio – rajat häviävät ja kilpailu kovenee. huhtikuuta 1972. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. Pelastustieto julkaisee vuoden aikana lyhyet esittelyt kaikista jäsenyrityksistä ympäri Suomen. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. SPLY täyttää siis tänä vuonna 40 vuotta. Tarjoamme kokonaisvaltaista turvallisuuden osaamista paloja pelastustoimelle, yrityksille ja yhteisöille. Toimitusjohtaja Pekka Suomi Peltaco Oy. Turvallisuus koskettaa jokaista jollain lailla joko ammatin puolesta tai omien läheisten ja omaisuuden turvaamisen näkökulmasta. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. Vaikka olemme pieni markkina-alue, saattaa Suomeen olla tunkua maailmalta
Lisäksi valmistamme OEM-tuotteita kansainvälisille yhteistyökumppaneillemme. Kurikka & Co. Pääpaino on kuitenkin öljyvahinkojen ja vaarallisten aineiden torjuntakalustossa, jota myös suunnittelemme itse. Oy T. Nykyään Mica Elektro on osa suomalaista Teknopower-konsernia. Asiakaskunta muodostuu eri viranomaisista sekä öljy-yhtiöistä. Mica Elektro Oy Ltd suunnittelee ja valmistaa MICA-valaisimia, virtalähteitä ja latauslaitteita omalla MICA-tuotemerkillään. Olemme saksalaisen Tesimax Altinger GmbH -tuotteiden maahantuoja, joka valmistaa kemikaalisuojapukuja, pukujen ilmastointijärjestelmiä, lisäilman syöttölaitteita, ilmakaaritelttoja sekä kaikkia vaarallisten aineiden torjuntaan liittyviä tuotteita. Pääkonttorimme on Porvoossa ja muut konttorit sijaitsevat Kiinassa, Englannissa ja USA:ssa Lamorin tavoitteena on pysyä maailman johtavana öljynkeräyslaitteistojen ja -palvelujen toimittajana nopeasti kasvavassa markkinasegmentissä. Markkinoimme lähes kaikkia turvallisuusalan tuotteita Suomessa ja Virossa. MICAvalaisimet valmistetaan Suomessa. SPLY:n toimintaa kehittäisin esimerkiksi työryhmällä, jossa käsiteltäisiin palomiehen henkilökohtaisia varusteita. Myös entisestään tiukentuva taloustilanne vaikuttaa lähitulevaisuuden hankintoihin. 3/2012 39 Toimitusjohtaja Timo Kurikka T. Yritys on perustettu vuonna 1983. SPLY:n toiminnassa olen ollut vasta melko vähän aikaa. Oy T . Yrityksellä on Helsingissä noin 20 työntekijää. Yhtiö on kehittänyt brändiään järjestelmällisesti jalostaessaan tuoteja palveluvalikoimaansa ja laajentanut toimintansa kattamaan koko maailman. Oy on vuonna 1994 perustettu markkinointiyhtiö Tampereella. Mica Elektro Oy Ltd E nsimmäiset 16 vuotta meidät tunnettiin nimellä Insmat Elektro Oy, mutta Matti Öhmanin myydessä toisen yrityksensä, Insmat Akku Oy:n, vaihdettiin ammattilaisten valaisimiin ja virtalähteisiin erikoistuneen yrityksen nimeksi Mica Elektro Oy Ltd. Tulevaisuuden näkymät ovat paljolti kiinni uusista hankintamenetelmistä, kuten huutokaupasta osana hankintoja. Apulaisjohtaja Juha Muhonen Suomi ja Baltian maat Lamor Corporation Ab Lamor Corporation Ab L amor Corporation Ab on suomalainen, maailman johtavia tehokkaiden ja toimivien öljyntorjunnan ja öljynkeräyksen laitteiden, palvelujen ja ratkaisujen tarjoajia. Päätuotteitamme ovat omalla brändillämme myydyt ammatilaisten MICA-valaisimet. Lamorin liikevaihto vuonna 2011 oli 61 miljoonaa euroa. Arktisten alueiden öljyvarojen hyödyntäminen tulevaisuudessa ja laitteistojen kehittäminen öljyntorjuntaan kylmissä olosuhteissa on suuri haaste. Mielestäni SPLY on toiminut aktiivisesti järjestämällä erilaisia koulutusja esittelytilaisuuksia sekä pitänyt jäsenyritykset hyvin tilanteen tasalla. Jää nähtäväksi aiheuttavatko nämä uudet hankintamenetelmät sen, että jatkossa on kenties kaksi suurta ”yritysrypästä”, jotka määräävät hinnat elintarvikekaupan tapaan. Myös asiakkaille räätälöidyt tuotteet sopivat Mica Elektron toimintamalliin hyvin. Tuotepäällikkö Kaarle Ceder Mica Elektro Oy Ltd. Kilpailu alalla kiristyy, mutta näemme että aina on tilaa innovatiivisille ja laadukkaille tuotteille sekä vastuunsa kantaville toimittajalle. Kurikka & Co. Suurin haaste tällä hetkellä on Venäjälle ja Viroon suuntautuva markkinointi. Kaikki valmistus tapahtuu alihankintayrityksissä. Alkuajoista lähtien tiukasti sertifioidut räjähdysvaarallistentilojen (Ex ja ATEX) valaisimet ovat olleet tärkeä ryhmä MICAn tuotevalikoimassa. Tämä on myös suuri mahdollisuus uusille markkina-alueille ja kasvuun. Ympäristön huomioivat toimintavat ja tuotteiden pitkä elinkaari sekä päivitettävyys ovat avaintekijöitä tulevaisuudessakin. Yrityksen palveluksessa on noin sata alan ammattilaista neljällä mantereella. Päämarkkina-alue on Eurooppa. Tärkeimpiä asiakkaitamme ovat pelastuslaitokset Suomessa ja Virossa, puolustusvoimat, VR-Osakeyhtiö ja eri teollisuuslaitokset. Kurikka & Co. Pääkäyttäjäryhmiämme ovat paloja pelastustoimi, teollisuus, poliiisi ja maanpuolustus
Suurten markettien paloturvallisuuden suunnittelussa päädytään lähes aina toiminnalliseen palomitoitukseen, koska lattiapinta-alat ovat niin suuret, että pePalokuormat avaintekijöitä paloanalyyseissa Liikerakennusten palokuormien inventaariotutkimus Hong Kong -ketjun tavaratalo Vantaalla tuhoutui täysin rajussa 23. Aiheesta kirjoitettiin Pelastustiedossa 1/2011 ja 9/2011. Ostoskeskuksissa ja erilaisissa myymälätiloissa palokuormat saattavat vaihdella huomattavasti, joten tässä tutkimuksessa päätettiin keskittyä näihin. Suurta vaihtelua Ostoskeskuksissa ja erilaisissa myymälätiloissa palokuormat saattavat vaihdella huomattavasti. 2010 alkaneessa tulipalossa. Palokuorma on keskeinen suure, kun arvioidaan palotehoa ja edelleen palon kehittymistä huonetilassa. Palokuormat tunnettava Rakennusten paloturvallisuuden suunnittelun lähtökohta on se, että palokuormat tunnetaan riittävän luotettavasti eri tiloille niiden suunnitellun käytön (toiminta + käyttöikä) mukaan. Näiden perusteella suunnitellaan pelastustoimintaa tulipalon aikana. 40 3/2012 P aloturvallisuuteen liittyen Eurokoodeissa annetaan rakennuksille palokuormien tiheydet käyttötavan mukaan (EN 1991-1-2, 2003). Paloturvallisuuteen liittyen eurokoodeissa annetaan rakennuksille palokuormien tiheydet käyttötavan mukaan (EN 1991-1-2, 2003, Taulukko E.4) sekä palon kehittymisnopeus ja lämmönluovutusnopeuden maksimiarvo käyttötavan mukaan (EN 1991-1-2, 2003, Taulukko E.5). Toiminnallisessa paloturvallisuussuunnittelussa erityisesti suurten markettien palokuormien suunnitteluarvot kaipasivat tutkimustietoa tuekseen. Suure on nimeltään palokuorman tiheys, missä neliöt tarkoittavat tilojen lattiapintaaloja. Teksti: Jouni Björkman Tutkimusryhmä: Autio Veli, Björkman Jouni, Grönberg Peter, Heinisuo Markku, Ylihärsilä Heikki Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Liikkeiden maantieteellisellä sijainnilla ei katsottu olevan suurta merkitystä tutkimuksen tuloksiin. Tilojen lämpötilojen avulla voidaan laskea lämpötilojen kehittyminen rakenteissa ja näiden perusteella määritellään rakenteiden kestävyys palossa. Akuutti tarve tällaiselle tutkimukselle on se, että Suomessa siirryttiin vuonna 2011 eurooppalaisten standardien (eurokoodit) käyttöön talonrakentamisessa. Muita tärkeitä tarkasteltavia asiakokonaisuuksia ovat palon leviäminen, ilmanvaihto sekä aktiivinen ja passiivinen palontorjunta rakennuksessa. Tämän tutkimuksen tuloksen, yhdessä meneillään olevien (erityisesti asuinrakennuksia koskevan tutkimuksen) sekä aiempien Suomessa ja muualla tehtyjen tutkimusten tulosten kanssa, toivotaan muodostavan perustan, jonka mukaan palokuormien tiheyksien minimiarvot voidaan määrittää maahamme Eurokoodien mukaiseen rakennusten suunnitteluun. Tässä keskitytään palokuormiin, jotka ilmaistaan nykyään yksikössä MJ/m2. Palon kehittymisen mukaan voidaan arvioida lämpötiloja, myrkyllisten kaasujen ja savun muodostumista rakennuksen eri tiloissa. 12. Kohteiden valinnassa pyrittiin myös siihen että mukaan tulisivat myös kohteet, joissa olisi mahdollisimman suuri tai pieni palokuorman tiheys. Tutkimuskohteiksi etsittiin erikokoisia ja erityyppistä tavaraa myyviä liikkeitä Seinäjoelta ja sen lähiympäristöstä. Kansallisen liitteen (NA, EN 1991-1-2, 2007) mukaan Eurokoodin EN 1991-12 liitettä E ei kuitenkaan ole otettu Suomessa käyttöön, kun määritetään palokuormien tiheyksiä eri tiloihin
Palokuorman laskenta Laskennassa pyrittiin käyttämään mahdollisimman tarkasti oikeita palamislämpöjä eri esineistä/tavaroista löytyville materiaaleille. Näin saatu tilavuus on kerrottu ainetiheydellä jolloin saadaan tietää kuinka monta kiloa kyseistä materiaalia on tilassa. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet olivat tavallisia keittiöja henkilövaakoja, mittanauhoja ja laser-etäisyysmittoja. Tutkimuksessa sovellettiin Theuvoyen et al. rinteisellä taulukkomitoituksella näitä rakennuksia ei voi suunnitella. Edustettuina olivat esimerkiksi kenkä-, vaateja kirjakauppoja, huonekaluliikkeitä ja yhdeksän päivittäistavaraliikettä. Varsinaisen palokuormatiedon lisäksi kohteista kerättiin muuta tietoa paloturvallisuuteen liittyen. Mikäli materiaalia ei pystytty tarkemmin tunnistamaan, se luokiteltiin yleisesti esimerkiksi ryhmään muovi, jolle on tut(a) (b) Irtaimen palokuorman koostumus liike(a) ja aputiloissa (b).. Kiinteään palokuormaan on laskettu kaikki lattian, seinien ja katon verhousmateriaalit esimerkiksi parketti. Suuremmissa kohteissa osa materiaaleista punnittiin ja näin saatua massaa/hyllymetri arvoa käytettiin arvioitaessa koko hyllyn sisältämän palavan materiaalin massaa. Suurten markettien paloturvallisuuden suunnittelu on tyypillisesti yhdistelmä taulukkomitoituksesta ja toiminnallisesta palomitoituksesta. 3/2012 41 PALONTORJUNTATEKNiiKKA Ylhäällä liiketilojen tyyppijakauma. Myös liiketilojen yhteydessä sijaitsevien aputilojen palokuorma määritettiin. Useissa palokuormien mittaustutkimuksissa on eritelty varastokuormat ja niiden suunnitteluarvot on annettu erikseen. Aputilojen tyyppijakauma. Isompien esineiden massa mitattiin tilavuuden mukaan tai silmämääräisesti, kuinka paljon kyseinen esine voisi painaa. Kohteiden valinnassa pyrittiin myös siihen, että mukaan tulisivat myös kohteet, joissa olisi mahdollisimman suuri tai pieni palokuorman tiheys. Pienemmissä kohteissa kaikki käsin siirrettävissä olevat tavarat punnittiin ja arvioitiin eri materiaalien osuus painosta. Tutkittua lattiapinta-alaa oli yhteensä lähes 28000 m², joista pienin liike oli 54 m² ja suurin 4550 m² + 800 m²:n varasto. Varastotilojen palokuormat, kuten mekaaniset kuormatkin, on syytä määritellä aina tapauskohtaisesti. Kiinteään palokuormaan liittyvät mittaukset tehtiin rakenteita rikkomatta tilojen sisäpinnoista. Palokuormien mittaukset kohteissa suoritti Seinäjoen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelman opiskelijoista muodostettu ryhmä. Kohteista luetteloitiin esimerkiksi aukkotiedot, kiinteistön paloluokka, etäisyys paloasemaan, kiinteistön pelastussuunnitelman olemassa olo, kiinteistössä olevat paloturvallisuuslaitteet. Muut tilat olivat lähinnä varastoja ja takahuoneita. (2008) kuvaamaa mittausmenetelmää, jossa palavat materiaalit jaettiin puuhun, tekstiileihin, muoviin, paperiin ja sekalaisiin materiaaleihin. Mekaanisiin kuormiin varastoille on annettu eurokoodeissa minimikuormat (EN 1991-1-1, 2002). Liikkeiden maantieteellisellä sijainnilla ei katsottu olevan suurta merkitystä tutkimuksen tuloksiin. Muista maista löytyy mittaustutkimusten tuloksia erilaisiin myymälöihin. Varastojen palokuormia ei ole ehdotettu eurokoodeissa. Kirjallisuudesta löytyviä materiaalien palamislämpöjä pyrittiin hakemaan vain luotettavista lähteistä. Palokuormamittaukset Mittauksia tehtiin Seinäjoen seudulla yhteensä 30 liikkeestä ja niihin liittyvissä muissa tiloissa. Määrä arvioitiin mittaamalla materiaalien pintaala ja kertomalla se paksuudella. Tilat jakautuivat tyypeittäin alla olevan kuvan mukaisesti
theseus.fi/bitstream/handle/10024/24825/B47.pdf?sequence=3 SeAMK:n hallinnoima Rakennusten palokuormien inventaariotutkimus on tehty yhteistyössä VTT:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja SeAMK Tekniikan yksikön kanssa. Tämä tutkimus edistää paloturvallisuutta maassamme. Tässä työssä havaintojen ja sovitettujen käyrien välistä luotettavuuden astetta tarkasteltiin niin sanotulla -testillä. Paperin suhteellinen osuus on suuri tietenkin kirjakaupassa, mutta myös toisessa kenkäkaupassa. Aputilojen joukosta löytyi myös kohteita, joissa kiinteän palokuorman osuus palokuormasta oli selvästi pienempi kuin mitä liiketiloilla pienimmillään. Näiden tilojen lukumäärä oli 28, koska yksi varastoista oli kahden huonekaluliikkeen yhteinen ja yhden varaston mittauslupaa ei kiinteistön haltijalta saatu. Muita tuloksia kohteiden paloturvallisuudesta Liikkeistä kerättiin myös tietoja paloturvallisuuteen olennaisesti liittyvistä laitteista. Jos mittaustulosten oletetaan noudattavan logaritmista normaalijakaumaa, havaitaan mallin ja mittausten välillä poikkeamaa, kuten tässä mittauksessa 10 prosentissa tapauksista. Siten esimerkiksi ruokakaupassa tai kenkäkaupassa saattaa olla paljon paperiksi ja muoviksi luokiteltavaa pakkauksissa sekä puuta ja muovia tuotteiden esillepanossa (hyllyt, telineet, kylmäsäilytysratkaisut) vaikka tämä ei ole välttämättä ilmeistä myytävien artikkelien perusteella. 850 m²). Osaa esineistä on käsitelty esinekohtaisesti, jolloin lähteistä on löytynyt esineelle kokonaispalokuorma. Prosentuaalisesti suurin osa liiketilojen palokuormasta muodostui kohteiden irtaimesta materiaalista. Tutkimukseen ja tuloksiin voi tarkemmin tutustua alkuperäisessä raportissa, joka on saatavissa verkkojulkaisuna osoitteessa: https://publications. Se luo perustaa, jonka mukaan palokuormien tiheyksien minimiarvot voidaan määrittää Suomeen Eurokoodien mukaiseen rakennusten suunnitteluun. Esimerkiksi tekstiiliä esiintyy prosentuaalisesti paljon vaatetusliikkeissä (ja erityisesti kangaskaupoissa). Osa huomioista on ilmeisiä, mutta jaottelu kertoo myös monia tärkeitä ja huomionarvoisia seikkoja tutkittavista kohteista. Suurimmat liiketilat olivat päivittäistavaraliikkeittä, rakennustarvikeliikkeitä ja kodinkoneja huonekaluliikkeitä. Todennäköisesti pikapaloposteja löytyy useammasta kiinteistöstä, mutta ei tutkituista liikkeistä eikä niiden välittömästä läheisyydestä. 42 3/2012 kimuksessa käytetty keskiarvoa 30 MJ/kg. Yksi tällainen palokuorman koostumukseen vaikuttava asia on myytävien/säilytettävien artikkelien pakkausaste ja -tapa ja säilytystapa. Myös palokuorman suunnitteluarvon laskentaan on saatava säännöt Suomeen. Liiketilojen -testiarvoista käy ilmi, että testisuure, joka on verrannollinen mittausten ja sovitetun jakauman väliseen epäsuhtaan, on Gumbel-jakauman (minimi) tapauksessa lähes kuusinkertainen verrattuna logaritmisen normaalijakauman tapaukseen. Analysoitavana oli 30 kohteen eritelty palokuorman määritys. Pienimmät liikkeet olivat tyypillisesti erikoisliikkeitä, jotka sijaitsivat ostoskeskuksissa. Silmämääräinen arviointi on kuitenkin varsin vaikeaa ja virhealtista. Eurocode 1 (EN 1991-1-2) esittää rakennusten palokuormien tiheydet Gumbel-jakautuneina. Palokuormaan lukeutuva irtain jaoteltiin luokkiin puu, paperi, tekstiili, muovi ja sekalaiset. Tässä työssä tarkasteltiin näiden kahden todennäköisyysmallin sopivuutta mittausten perusteella lasketuille palokuorman tiheyksille. Rauta-, sisustusja huonekaluliikkeissä on huomattavia määriä puupohjaista palokuormaa. Loppupäätelmänä logaritminen normaalijakauma kuvaa mittaustuloksista saatuja palokuorman tiheyksiä luotettavimmin, joskin maksimi-Gumbel-jakauman tapauksessa ei ero ole merkittävä. Irtain palokuorma luokiteltiin viiteen luokkaan. Tällainen esine on esimerkiksi televisio, jonka kokonaispalokuorma on oikeastaan täysin muovia. Jakauman sovittaminen mittauksiin Rakennusten palokuorman tiheyden oletetaan monesti olevan logaritmisesti normaalijakautunut. Aputiloissa löytyi kohteita, joissa kiinteän palokuorman määrä oli suurempi kuin irtaimen. Näiden sääntöjen määrittäminen ei kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Samantyyppisillä liikkeillä on havaittavissa samantyyppisiä sormenjälkiä. Hyvänä tuloksena voidaan pitää sitä, että kaikista liikkeistä löytyi alkusammutukseen sopiva käsisammutin, vaikkakin huonoiten varustellussa kohteessa oli vain yksi sammutin koko rakennuksessa (n. Toisaalta Gumbel-jakauman (maksimi) tapauksessa arvo on pienempi kuin logaritmisellä normaalijakaumalla. Tällä palokuormajaolla huomataan myös, että eriteltyjen luokkien ulkopuolelle jäävää, sekalaista palokuormaa esiintyy odotettavasti paljon päivittäistavaraliikkeissä (elintarvikkeet) sekä kemikalioissa, jolla on pitkälti samantyyppinen sormenjälki edellisten kanssa. Turvaja merkkivalaistus olivat asianmukaiset 28 liikkeessä. Tältä osin aputilojen palokuorman jakautumisen äärivaihtelu oli suurempaa kuin liiketiloilla. PALONTORJUNTATEKNiiKKA. Suurin osa tutkituista liikkeistä oli vuokralla toisen omistamissa tiloissa. Kohteet olivat tyypiltään liiketiloja joiden lattiapinta-alat vaihtelivat välillä 54–4550 m2. Nähdään, että logaritmisesti normaalijakautunut ja Gumbel(maksimi)-jakauma noudattaa tiheyden muotoa hyvin ja kertymät ovat varsin yhtenäiset. Automaattinen paloilmoitinlaitteisto löytyi 22 tutkimukseen osallistuneesta kiinteistöstä ja automaattinen sammutuslaitteisto oli 12 liikkeessä. Tämän tutkimuksen tuloksen, yhdessä meneillään olevien, erityisesti asuinrakennuksia koskevan sekä aiempien Suomessa ja muualla tehtyjen tutkimusten tulosten kanssa, toivotaan muodostavan perustan, jonka mukaan palokuormien tiheyksien minimiarvot voidaan määrittää maahamme eurokoodien mukaiseen rakennusten suunnitteluun. Aputilojen osalta tulokset ovat vastaavat, eli logaritmisesti normaalijakautunut sovitus on merkittävästi luotettavampi (kuin minimi Gumbel) ja hieman luotettavampi (kuin maksimi Gumbel). Kertymäfunktioiden kuvaajista on nähtävissä, että sovitettu logaritminen normaalijakauma näyttäisi noudattavan paremmin kerätyn palokuormatiedon kertymää. Määritettyjen palokuormien tilastoanalyysi tehtiin VTT:llä. Merkittävää on kuitenkin se, kuinka todennäköistä tuon suuruisen testisuureen arvon ilmeneminen on nollahypoteesin vallitessa. Kohteista mitattu ja laskettu palokuorman tiheys noudattaa logaritmista normaalijakaumaa merkittävästi luotettavammin kuin Gumbel-jakaumaa (minimi) ja hiukan luotettavammin kuin Gumbel-jakaumaa (maksimi). Kahdessa liikkeessä, joista valaistus puuttui, oli jälkivalaisevat poistumisopasteet. Laukaistava savunpoisto löytyi 15 liikkeestä ja pikapalopostit 14 kohteesta. Muovin osuus on suuri videovuokraamoissa ja kodinkoneliikkeissä, mutta myös lelukaupassa. Kymmenen tiesi, että kiinteistöön on laadittu pelastussuunnitelma. Vain yksi ilmoitti, ettei pelastussuunnitelmaa ole tehty. Tästä huolimatta huonona tuloksena voidaan pitää, ettei 19 haastateltua osannut sanoa, onko kiinteistössä pelastussuunnitelmaa. Taulukossa 1 on esimerkkejä laskennassa käytetyistä palamislämpöjen keskiarvoista. Kohteelle ”sormenjälki” Palokuorman jakaminen luokkiin ja niiden suhteellisten osuuksien esittäminen luo eräänlaisen kohteen ”sormenjäljen”
– Erityisen haasteellista on nuorten saaminen mukaan ja ennen kaikkea heidän pitämisensä toiminnassa mukana. Yhteiskunnalliset tapahtumat rajojemme sisäpuolella ja alati kutistuvalla pallollamme myös globaalit tapahtumat heijastavat vaikutuksensa kapeimmankin polun päässä olevaan mökkiin. – Tänään elämme tilanteessa, jossa toisaalta korostetaan yksilön omaa vapautta ja valintoJuhlapuheen pitänyt rehtori Mervi Parviainen sekä juhlivan liiton puheenjohtaja Hannu Tarnanen (oik.) ja SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka. Isoisäni toimi aikanaan luovutetun Karjalan alueella palopäällikkönä ja muistan, kuinka hän tapasi kertoa, että ennen oli helppoa, kun kirkonkylän virikkeet jakautuivat kahteen mahdollisuuteen: palokuntaan ja raittiusseuraan, niistä sitten itse kukin valitsi omien taipumustensa mukaisesti. Tässä kisailussa järjestöjen merkitys ei ainakaan laske, vaan päinvastoin uskon, että pelastusalan liitoillekin tarjotaan tulevaisuudessa tehtäviä ja toimintoja, joita ei tässä hetkessä välttämättä osata edes yhdistää tälle toimialalle, Mervi Parviainen sanoi. – On ihailtavaa, että muutos on nähty mahdollisuutena. Jäämmekö ruikuttamaan eurojen puutetta ja muistelemaan vanhoja hyviä aikoja ihmettä odottaen ajatellen yksiniittisesti muutoksen olevan myrkkyä. – Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto sai alkunsa aivan erilaisessa maailmassa kuin nyt elämme. Emme voi välttämättä suinkaan aina vaikuttaa toimintaympäristössämme tapahtuviin muutoksiin. ”Tykkää” niin pysyt ajan tasalla! ”J ärjestötoiminnan yksi iso haaste on aktiivisten jäsenten saaminen mukaan toimintaan, totesi Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen juhlapuheessaan Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton 60-vuotisjuhlassa. 3/2012 43. Liitto on pystynyt elämään – sen on ollutkin pakko elää – ajassa mukana ja muuttaa toimintatapojaan ja toimintamuotojaan vastaamaan ajan haasteisiin. – Kaikki me tiedämme sen tosiasian, että usein toiminta kulminoituu yksien ja samojen aktivistien varaan ja kun he eivät enää jaksa tai muutoin poistuvat joukoista, toimintaa uhkaa hiipuminen. Kuva: Heli Haverinen. – Luin Juhani Katajamäen ansiokkaasta historiikista poikatyönohjaaja majuri evp. Johtajan on löydettävä jatkuvasti jotain uutta vetävää.” Vaikka tuossa lukemassani lainauksessa puhutaankin pojista, on tärkeää saada myös tyttöjä ja naisia mukaan toimintaan. Ainoa, johon voimme vaikuttaa, on oma asennoitumisemme. Liitto on reagoinut muutoksiin. Vaikeampi kysymys on, kuinka heidät saadaan pidetyksi mukana jatkuvasti. Pelastustieto on myös Facebookissa. Virikkeitä on maailma pullollaan, ja nuorista sieluista käydään kiivasta taistoa. Ja olivatko ne vanhat hyvät ajat sitten niin hyviä aikoja ollenkaan. Mervi Parviainen Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton 60-vuotisjuhlassa Nuorten houkutteleminen mukaan on iso haaste ja ja vastuuta itsestään, toisaalta vastuuta hyvin herkästi halutaan siirtää yhteiskunnan tai jonkun muun tehtäväksi. ”Ei ole kysymys siitä, etteikö poikia saada helposti mukaan. Aarne Lausaman esittämästä huolesta vuonna 1964. Ellei ole aina jotakin annettavaa, vaan toiminta on saman jauhamista, se menettää makunsa
Tikkaille vievän ruudun edessä olevat kalterit voidaan laukaista pois paikoiltaan ulkoa tikkaiden alapäästä. Jokaisessa ikkunassa on kalterit, niiden välistä näkee suoraan ”kiven sisään” tai tarkemmin sanoen vankien ulkoilualueelle. Selliosastossa on seitsemän yhden tai kahden hengen selliä. Aulasta on pääsy myös selliosaston yhteiseen keittiöön. Niiden käytävät ovat ahtaat, ei tietoakaan elokuvien väljistä käytävistä, joita pitkin vartija kävelee edestakaisin pampulla kaltereita kolisuttaen. Tosin ohikulkijan ei tarvitsekaan hahmottaa vankila-aluetta, mutta palomiehille se olisi eduksi – mielellään ennen keikkaa. Päivystävä palomestari Ari Koivu on tullut tekemään vankilaan palotarkastuksen. Yksi sellikerros sisältää aina kaksi umpiperäosastoa, jotka rajoittuvat porraskäytävään. Sellielämää Edellisvuosisadalta peräisin olevan vankilan päärakennus jaetaan pohjois-, länsija itäpäähän. Itäpäässä sellejä on kolmessa kerroksessa eristysosasto mukaan lukien. Kevätauringon sulattamalta aidatulta alueelta hangesta pistää esiin painonostovälineitä. Vastassa on se todellisuus, joka palomestarin, paloesimiehen ja palomiehen on syytä tietää tullessaan Keravan vankilaan keikalle. – Vangit käyttäytyvät täällä hyvin. Puitteet ovat kuin elokuvissa kuvattu vankien ulkoilualue, jossa vanhat, ruosteiset ja säänkestävät kuntoiluvälineet ovat karun alueen karu somiste. Auto parkkeerataan vankilarakennuksen viereen, josta siirrytään ”tapaajat”-kylttiä seuraten sisään rakennukseen. Sellin avoimesta ovesta vanki tulee ihmettelemään vieraita. Siihen päättyy elokuvamaisuus, ja vastassa on todellisuus. Myös Keravan vankila – toiminta alkoi 1891 > noin 175 vankiaw > päivällä koko alueella noin 25 vartijaa > yöllä koko alueella noin 8 vartijaa Palotarkastaja tarkastaa Keravan vankilan turvallisuuden K IVEN SISÄSSÄ Teksti ja kuvat: Marko Partanen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Sen varrella on useampi puomi, ne nousevat vuoron perään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtoauton tieltä. Eräästä ikkunaruudusta pääsee tikkaille, jos täytyy poistua vaihtoehtoista reittiä pitkin. Palotarkastusta tekevien viranomaisten vaistot heräävät, sillä tarkastusta tehdään osastolla, jossa on myös elinkautisvankeja. Keravan vankilaan johtaa pitkä suora tie. Ulkona on opastus. Ohikulkijan on mahdoton käsittää, mitä kaikkea vankilaalueeseen kuuluu. Johtoautolle osoitetaan paikka. Porraskäytävästä astutaan lukittavan selliosaston aulaan tai oleskelutilaan, joka on selliosaston yhteinen. 44 3/2012 K eravan vankila on iso ja komea vanha rakennus, joka näkyy vanhalle Lahdentielle. Koivu muistuttaa, että mekanismi on testattava riittävän usein, jotta vankien poistumistie pysyy aina toimintakuntoisena. Kyseisen tuomion saa Suomessa käytännössä vain murhasta. Erään selliosaston aulan pöydällä on kesken Monopoli-peli ilman pelaajia, iso rahapino on toistaiseksi pöydänkulmalla paikoillaan. Aulassa on kalteroituja ikkunaruutuja
Selitystä ei tietenkään nielty, ja maastoetsinnässä kätköistä löytyi Subutexia lisää yli 80 tablettia. Kalterit voidaan hädän tullen laukaista paikoiltaan. Vankilan väkeä mietityttikin, että onko heidän ylläpidettävä kyseistä varastoa. Me puutumme täällä varhain kaikkiin konflikteihin. Avovankilan alakerrassa on VSS-varasto, jossa tavaraa on paljon, muun muassa 60 sadevarusteet. Koivu neuvoo, että niitä ei saa poistaa ilman lupaa. Hän esittää asiansa äärimmäisen kohteliaasti nuoleskelematta silti yhtään. Tällöin henkilöt on nimetty ja identifioitu muodostelmaan, asian voi selvittää pelastuslaitoksen VSS-asioista vastaavalta henkilöltä, Koivu sanoo. Länsi-, itäja pohjoispää ovat kukin omia palo-osastoja. Helloilla ei saa säilyttää mitään, sillä astioiden muoviset osat voivat syttyä, jos liedet kytkeytyvät vahingossa päälle vaikkapa nappuloihin nojatessa. Palomestari Ari Koivu tutkii pikapalopostia.. Vangit säikähtivät ja uskoivat joutuvansa avovankilasta takaisin suljettuun vankilaan. Koko pohjoispää on on suljettu osasto. Ne ovat vanhentuneet eikä niitä tarvitse uusia. 3/2012 45 isoja tuomioita kärsivät vangit saavat kulkea vapaasti käytäviä pitkin ruokailuun ja sieltä pois, toki heitä valvotaan matkan ajan. Haukia ja Subutexia Kun varsinainen vankilarakennus on tarkastettu, niin siinä ei ole vielä kaikki. Olin täällä työmestarina 12 vuotta. – Pikapalopostit ovat voineet aikanaan olla rakennusluvan tai käytön ehtona. 250 hehtaarin alueeseen kuuluu myös luontoa: metsää ja vettä, joissa avovangit voivat liikkua vapaasti. Siltä ajalta muistan, että kerran meni sormenpää halki. Vankila-alueella on iso puuverstas, jossa vangit tekevät tilaustöitä. Eräänä päivänä kaksi avovankia saapuikin luvattomalta kalareissultaan saaliinaan iso hauki. Vankila on erinomainen ja tärkeä vuosittainen tutustumisja harjoituskohde. Iso halli on todella siisti, roskaa tai purua ei ole missään ja välineet ovat kaikki paikoillaan. Kiinni jäänyt vanki kertoi löytäneensä Subutexia joesta ja yrittäneensä tuoda sen vartijalle ja kuittaavansa sillä salakalastuksen. Pohjoispäässä on myös eristetyille vangeille tai erityistapauksille tarkoitetut yhden hengen matkaja turvasellit. Järjestyshäiriöstä puolestaan vangille voi seurata se, ettei pääse enää töihin, työnjohtaja Jukka Tuunanen sanoo. Vankilan automaattinen palohälytysjärjestelmä hälyttää ensin vankilan päivystykseen. He paistoivat saalistaan ulkona ja jäivät kiinni salakalastuksesta. Vankilassa on myös keskusteltu vanhojen pikapalopostien poistamisesta, koska rakennukseen on hankittu runsaasti käsisammuttimia. Siksi niiden poistaminen vaatii uusintakäsittelyn rakennusvalvonnassa ja pelastuslaitoksella, Koivu sanoo. 150 hehtaaria on viljelysmaata, mistä tuotetaan satoa myyntiin ja omaan myllyyn, jossa myllätään luomujauhoja. Lisäksi itäpäähän on tehty neljä erillistä palo-osastoa. Vankilan päärakennuksen selleissä on yhteensä noin sata vankia. Ne muistuttavat armeijan tupia. Tarvittaessa pelastuslaitoksen yksiköstä lainataan varusteet, mikäli opastusta savuisissa vankilatiloissa tarvitaan. Koivu muistuttaa selliosastoilla olevien keittiöiden paloturvallisuudesta. Pihan perällä, muutaman sadan metrin päässä, on vielä 75 vangin avovankila. Vangit tuntevat säännöt ja niitä kunnioitetaan, vartijoiden esimies Jani Ylisoini sanoo. Avovankilassa on oma ruokala ja kunnon jumppaja punttisali, jotka ovat kovassa käytössä. Käytävillä olevat pikapalopostit käydään läpi ja niitä neuvotaan testaamaan. Selliosastolla eli kerroksessa on useita kahden, neljän ja kuuden hengen sellejä. Monesti pikapalopostia luullaan vialliseksi, kun vedetään letku rullalta suoraksi eikä muisteta kääntää kaapissa olevaa venttiiliä auki. Kaikissa vankilan päärakennuksen selleissä on manuaaliset lukot, jotka saa avattua vain avaimella. Tärkeä tutustumisja harjoituskohde Vankilan henkilökunnalla on ollut myös neljät täydelliset savusukellusvarusteet. Vankilan pohjoispäässä on sellejä kahdessa kerroksessa. Automaattisia palohälytyksiä tulee lähes päivittäin, mutta hätäkeskukseen asti hälytyksiä ei ole mennyt vuosiin. Sieltä hälytetään tarvittaessa pelastuslaitos. Niitä halutessaan joutuu jonottamaan useita viikkoja. – Sadevarusteet ovat säteilyonnettomuudessa toimivaa mittauspartiota varten. Seuraavana päivänä vangit menivät uudelleen samoille sala-apajille, mistä tullessaan he jäivät kiinni noin 35 Subutextabletin kanssa. Vankila-alueella on yhteensä 70 rakennusta ja alue käsittää 250 hehtaaria maata. Sadevarusteita pitää olla varustuksessa vain, jos henkilökunta on varattu kriisiajan muodostelmiin. Tosin Ylisoini on henkilö, joka esittelee vankien lomia ja muita lupa-asioita. – Täällä ei satu järjestyshäiriöitä eikä työtapaturmia. Yleisesti hälytyksen syy on ruoanlaitto tai tupakointi. Eräskin romanivanki puhuttelee Ylisoinia siten, että keskustelun avaus sopisi mihin tahansa käyttäytymisestä kertovaan opetusvideoon
Sää oli tuulinen ja sateinen, mutta se ei haittannut mukaan lähtijöitä. Pintapelastajat paikalla 10 minuutissa Pintapelastajat saavuttivat paikan 10 minuutissa jolloin onnettomuuspaikalta löytyi vain pala potkuria sekä öljyä. Näistä oli kuusi suomalaista, kaksi amerikkalaista ja neljä virolaista, joista kaksi nuorta muusikkoa Liisa Suuster ja Carolina Kremenetski. Suomessa johtovastuu kuului nähdäkseni Rajavartiolaitokselle ja pelastustoimien käynnistäminen sisäasiainministeriön pelastusosastolle. Etsintäoperaatio vaikeutui kovan merenkäynnin takia. Helikopterin runko paikannettiin Viron Merenkulkulaitoksen aluksen kaiulla 43 metrin syvyydestä. Vapaaehtoiset sukeltajat löysivät hänet 25. Kopterionnettomuus 2005 – rajat ylittävän pelastustoimen tulikoe. Koneen matkustamo täyttyi viimeisten vielä juostessa kyytiin vaatteet kostuneina, mutta mielet helpottuneina. Se syöksyi kieppuen spiraalimaisella liikkeellä nopeasti kohti myllertävää merta. elokuuta. Wecksten siirtyi puolestaan Katajanokalle Merivartioston johtokeskukseen avustamaan operaation koordinoinnissa Helsingin pelastuslaitoksen ja rajavartiolaitoksen välillä. Hätäviestejä ei myöskään kuultu ennen onnettomuutta. elokuuta 2005, Sikorsky S76C+ -merkkinen helikopteri aloitti tavanomaiset lähtövalmistelut lennolleen AAQ103 Tallinnasta Helsinkiin. Operaatioon osallistui vartiolaiva Kati sekä muun muassa Viron Merivoimien alukset Vaindlo ja Wambola, Merenkulkulaitoksen alus EVA-320, rahtialus Baltic Trader sekä Suomesta lähetetyt vartiolaiva Merikarhu ja Puma-pelastushelikopteri. Kuva: Rajavartiolaitos E räänä normaalina syyspäivänä 10. Kopteri lensi noin 500 metrin korkeudessa kunnes se äkisti alkoi menettää ohjattavuuttaan Naissaaren ja Aegnan välillä noin 1,8 meripeninkulman päässä Viimsin niemimaasta (koordinaatit 59° 32' 33" N, 24° 43' 51" E). Ruumiit hylyssä Lopulta paikalle saatiin myös Virosta kaksi syvänmeren sukeltajaa, jotka raportoivat miehittämättömän sukellusrobotin avulla matkustajien ruumiiden olevan edelleen hylyn sisässä. Haasteeksi muodostui riittävän sukelluskaluston saaminen paikalle. Pelastustehtävästä tuli haastava merellä käyvän myräkän, tilanteen epätietoisuuden sekä median luoman paineen takia. Samaan aikaan Suomessa odotettiin sopimuspykälien mukaista avunpyyntöä. Kaikki menehtyivät hukkumalla. Kadonnutta lentäjää ei löytynyt aluksi Viron ja Suomen etsinnöistä huolimatta. 46 3/2012 Teksti: Timo Hellenberg, valt.tri. Kopteri upposi noin klo 12.24. Helsingin pelastuslaitoksella oli myös oma sukellusväkensä pian lähtövalmiudessa. elokuuta ja kuljetettiin Tallinnaan tutkimuksia varten. Pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Simo Wecksten muistaa aikansa odoteltuaan soittaneensa suoraan tuntemalleen Viron pelastusylijohtajalle Mati Raidmalle. Ulkopuolelta tilannetta tuolloin tarkkaillen pidin luontevana, että Suomesta tarjottaisiin nopeasti apua paikalle. Kopterin runko nostettiin ylös 13. Lisätiedon perusteella Helsingin pelastuslaitos käynnisti virka-apuoperaation Rajavartiolaitoksen johdolla. Koneessa oli kaksihenkinen kokenut suomalaismiehistö sekä 12 matkustajaa. Kolmetoista hukkunutta ruumista nostettiin ylös ja yhden lentäjän ruumista ei löytynyt. Sikorskyssä on automaattisesti laukeavat ponttiinit, mutta ne eivät tällä kertaa jostain syystä avautuneet
Joulukuussa 2005 yritys ilmoitti kirjelmässään suosittelevansa S-76 -mallisten roottoreiden testaamista, vakuutellen samalla koneidensa turvallisuutta. Lue juttu: www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto > arkistojutut Helsingin pelastuslaitoksen sukellustiimi turvasukellustehtävissä Merikarhun kumiveneessä mereen pudonneen ja uponneen kopterin yläpuolella onnettomuuspäivää seuraavana aamuna.. Virolaiset kieltäytyivät kuitenkin lähettämästä lentotietojen keräämiseen tarkoitettua mustaa laatikkoa Yhdysvaltoihin. 3/2012 47 Varsinaisen kopteriturman tutkimiseksi Viroon perustettiin tutkintalautakunta. Onko siis syytä varautua jatkossa jopa valtiojohdon tasolta puolustamaan kansallisia interessejämme tilanteessa, jossa onnettomuustutkinta pitkittyy tai sitä systemaattisesti hankaloitetaan vuosikausien oikeusprosessien myötä. Tarkoituksena oli eturistiriitojen välttäminen ja näin tekninen tutkimus tehtiin lopulta Britanniassa. Marraskuussa 2005, vain kuukausi tapahtuneen jälkeen, se julkisti kiireellisen suosituksen, että kaikissa S-76 -koptereissa tehdään heti kokonaisvaltainen tutkinta niiden roottoreihin liittyen. Lopuksi tulisi muistaa että nykyaikana tällaisiin tapauksiin kietoutuu kansallisia eturistiriitoja sekä asiaa entisestään mutkistavia kaupallisia intressejä. Edelleen tulisi tarkastella pelastustoiminnan vertikaalista kokonaissykliä eli toimenpiteiden onnistumista ennaltaehkäisyn, välittömän hätäavun ja pitkäaikaisen vaikuttamisen osalta. Pelastustiedossa 7/2005 julkaistiin juttu, jossa kerrottiin suomalaissukeltajien osallistumisesta Tallinnan turmakopterin etsintöihin. Tapaturmavakuutus-lehden 3/2005 mukaan vastaavia tapauksia ovat muun muassa vuonna 1978 sattunut Rissalan lento-onnettomuus, jossa menehtyi 15 ihmistä sekä vuonna 1976 sattunut Lapuan patruunatehtaan räjähdys, jossa kuoli 40 ihmistä. Niistä tulisi ammentaa kaikki mahdolliset opit myös rajat ylittävän pelastusyhteistyön osalta niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. syyskuuta sulkeneensa pois useimpia fyysisiä koneeseen mahdollisesti kohdistuneita tuhoja ennen sen veteen iskeytymistä, mukaanlukien sabotaasi ja törmääminen lintuparveen. Eräs käytännön opetus löytyy silloisen Copterlinen johtajan Tõnis Leppin sanoin siitä, että tapahtuneen myötä päästiin paikantamaan virheellisiä kopterin osia ja niiden puutteellista huoltoa. Opiksi otettavaa Kopterionnettomuus on yksi suurimmista onnettomuuksista, mitä suomalainen työtapaturmajärjestelmä on korvannut. Tutkintalautakunta ilmoitti 14. Helikopterin valmistaja Sikorsky Aircraft ilmoitti eriävän mielipiteensä yhdessä toisen valmistajan HR Textronin kanssa. Entä kuka keksii sopivan vastauksen niille omaisille, jotka jäivät odottamaan edes jotain järjellistä vastausta onnettomuuden syistä ja seurauksista. Yhdysvaltain Kansallinen Liikenneturvallisuus Neuvosto (NTSB) otti myös osaa tutkintaan, koska kopteri oli amerikkalaisvalmisteinen. Tässä selvisi, että lentäjät tajusivat ongelmien ilmenneen vasta 35 sekuntia ennen mereen iskeytymistä, jolloin he pyrkivät lähettämään Mayday-hätäviestiä. Mielekästä on myös arvioida tilannekuvatoiminnan onnistumista rajat ylittivän toiminna osalta. Tällaiset suuronnettomuudet ovat aina hirvittäviä yhteiskunnallisia murhenäytelmiä
Kriisitilanteessa uhreille on syytä kertoa selkeästi mitä on tapahtunut, heidän vastaanottokykynsä huomioiden. Auttajien ensiapua on muun muassa yhteinen purkukeskustelu. Järkyttyneen kohtaaminen Järkyttyneen ihmisen kohtaaminen ei ole aina helppoa. Heitä on myös hyvä säästää ylimääräisiltä stressitekijöiltä, kuten järkyttäviltä ärsykkeiltä, sivustakatsojilta tai vaikkapa toimittajilta. Niiden parissa työskentelevät ammattilaiset tietävät mitä milloinkin tehdään. Parhaimmillaan henkinen apu on tukea, huolenpitoa, lähellä olemista ja Vapaaehtoistyön haasteissa Kriisi koskettaa sekä auttajia että autettavia Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Merja Kiviluoma ja Keski-Suomen pelastuslaitos. Raskaita asioita ei tulisi kertoa seisten tai levottomassa paikassa. Avun pitää myös olla joustavaa ja yksilöllistä. – Uhrien tarvitsee tietää, miten pelastustoiminta etenee ja miten omaisiin saadaan yhteys ja mitä apua heille on tarjolla. On myös koko joukko auttamistyöhön osallistuvia maallikoita vapaaehtoistoimijoina. Auttajan tulee aina selvittää kuka hän on ja mikä hänen roolinsa on tilanteessa. A mmattiauttajat ja pelastustoimessa työskentelevät virkamiehet ovat koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta varautuneet kohtaamaan äkillisiä kriisejä, kuten tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, tapaturmia ja rikollisiin toimiin liittyviä kriisitilanteita. He kohtaavat erilaisia kriisitilanteita silloin tällöin. Tietoa ja tukea Kriisitilanteeseen joutuneet ihmiset tarvitsevat aina ensin tietoa avunsaamisen mahdollisuuksista. – Ikäväkin uutinen on parempi kuin epätietoisuus tapahtumista. Henkisen tuen kouluttaja, kriisija traumapsykoterapeutti Pia Yli-Pirilä antoi perustietoa kriiseistä, selviytymisestä, auttamisesta sekä vapaaehtoisena jaksamisesta Helsingin väestönsuojeluyhdistyksessä pidetyssä koulutustilaisuudessa. Uhrien henkinen ensiapu on parhaimmillaan tukea, huolenpitoa, tiedottamista ja kuuntelua. Kohtaaminen tapahtuu parhaiten rauhallisessa paikassa istuen. – Sosiaalisen verkoston apu korostuu kaikissa tilanteissa ja on tärkeää myös muistaa, että monilla ihmisillä on omia selviytymiskeinoja, kunhan osaavat ottaa niitä käyttöön, kitetyttää Yli-Pirilä. 48 3/2012 Äkillinen kriisi koskettaa monia ihmisiä – myös niitä, jotka ovat auttajan roolissa. Se on hyvä kertoa suoraan, yhdellä lauseella, Yli-Pirilä sanoo
– Erittäin tärkeänä pidän myös fyysistä suorituskykyä. – Jos omat tunteet nousevat kovin voimakkaasti, auttaja ei pysty näkemään autettavansa tarpeita ja se usein lisää ihmisen hätää, selvittää Yli-Pirilä. – Kriisien jälkeen tarvitaan asioiden käsittelyn taitoa ja rohkeutta. Toisilla ei herää erityisiä tuntemuksia, mutta toisia ne järkyttävät vielä aikojenkin kuluttua. Valitettavasti etenkin suomalaiset miehet jäävät edelleenkin tuntemustensa kanssa yksin. Tarpeen mukaan voidaan myöhemmin järjestää tapausta koskeva jälkipuinti-istunto H enkisen tuen koulutuksen merkitystä on yhä enemmän tuotu esille sekä pelastustoimen ammattilaisten että vapaaehtoistoimijoiden kohdalla. Toinen äärilaita on kylmä, välinpitämätön tai etäinen suhtautuminen. Rohkeutta ja taitoa Helsingin Pelastusliitolla on vahva kaupungin ja pelastuslaitoksen mandaatti suorittaa alueellaan kahta tärkeää koulutusta. Kun omakohtainen varautuminen on kunnossa, ihmiset pystyvät ymmärtämään myös henkiseen tukeen liittyvät tarpeet, Kurvinen toteaa. Heille annettiin tehtävän jälkeen henkistä tukea. Toinen on varautumiskoulutus, johon kuuluu myös omakohtainen varautuminen. Henkinen koulutus tärkeätä Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla 3/2012 49. Helsingissä koulutetaan esimerkiksi yhä enemmän taloyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä pelastuslain ymmärtämiseen. Kurvisella on vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Hän on KTM, kauppatieteiden maisteri ja hänellä on myös upseerikorkeakoulututkinto Maanpuolustuskorkeakoulusta. rauhoittamista. – Auttajan on hyvä pysyä rauhallisena, myötätuntoisena, kuuntelevana ja empaattisena – mutta ilman, että menee samaan tunnevirtaan mukaan, kauhistelee, arvostelee tai hakee syyllisiä. Työssä tarvitaan rohkeutta, toimintakykyä ja itseluottamusta. Tasapainoinen auttaja Auttamistyö ei luonnollisesti sovi kaikille. Läheiset ihmiset ovat auttajallekin tärkeimpiä hyvinvoinnin ylläpitäjiä. Auttajan rauhallisuus ja kuuntelutaito luovat turvallisuutta järkyttyneelle, Yli-Pirilä summaa. Auttaja on voinut vaikkapa löytää kadonneen ihmisen menehtyneenä metsästä eikä se ole aina helppo käsiteltävä. – Ihmisen tulee olla tasapainossa itsensä kanssa silloin kun tämän tyyppisiin tehtäviin lähtee. Kodin turva ja tasapainoinen perhe-elämä ovat mielestäni keskeisiä perusvoimavaroja. Vakavissa kriisitilanteissa korostuvat sekä auttajan että autettavan selviytymismenetelmät. Kokemusten jakamiselle tulee olla tilaa jossain vaiheessa. Mies saattaa kokea henkisen avun tarpeen jopa luonteen heikkoudeksi. – Ihmiset kohtaavat kriisitilanteita eri tavoin. Tiedetään, että esimerkiksi kansainvälisissä rauhanturvaamistehtävissä olleet joutuvat usein jälkeenpäin kohtaamaan kriisitilanteista aiheutuneita traumoja palattuaan kansainvälisistä tehtävistään. – Eräs peruslähtökohta on auttajien kesken käyty purkukeskustelu mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tärkeätä on se, ettei kukaan jää yksin ristiriitaisten tunteidensa kanssa, sanoo Yli-Pirilä. Lisäksi HELPE ry:n omistama HELPE Oy kouluttaa ja konsultoi yrityksiä turvallisuusympäristönsä parantamiseksi. Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen toteaa, että turvallisuusalan ammattilaiset ovat vapaaehtoistyössä olevia maallikoita paljon paremmassa asemassa henkisen tuen koulutuksen suhteen. Olli-Veikko Kurvinen aloitti joulukuun alussa Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtajana. Erilaisuus on siis hyvä huomioida vapaaehtoistyöntekijöiden keskuudessa. Maamme tieliikennehistorian tuhoisimmassa liikenneonnettomuudessa maaliskuussa 2004 Konginkankaalla kuoli 23 henkilöä. Pelkkä toisen ihmisen läsnäolo voi auttaa paljonkin, jopa ilman sanoja. – Henkiseen hyvinvointiin tarvitaan ihmissuhteita, sosiaalisia kontakteja, ystäviä ja harrastuksia. – Purkukeskustelussa käydään läpi päällimmäiset ajatukset ja tuntemukset, joita tilanne on aiheuttanut. Vapaaehtoiset eivät saa samanlaista koulutusta, jota pelastuslaitoksissa annetaan, Kurvinen sanoo ja aikoo omassa tuoreessa toimessaan painottaa henkistä työkenttää yhä enemmän. Pelastustöissä oli mukana myös paljon vapaaehtoisia, joille tehtävä oli raskas. – Aina kun ollaan auttamassa hädänalaista ihmistä, siinä tulisi olla aidosti läsnä, kuunnella ja sallia myös itku. Oma tasapaino on hyvä pohja muiden auttamiseen. Omasta pahoinvoinnista on vaikea puhua ja silloin voidaan turvautua tunteita tukahduttaviin lääkkeisiin, jotka ovat omiaan syventämään kriisiä, Kurvinen sanoo. – Toinen on sopimuspalokuntien eli VPK:iden perusja täydennyskoulutus. Purkukeskustelu tarpeen Mutta kuka tai mikä auttaa auttajaa, joka on joutunut osaltaan kohtaamaan kriisitilanteen ja ottamaan vastaan järkyttävän tapahtuman. Ennen sitä Kurvinen toimi 19 vuotta puolustusvoimissa. Ihmisen hädän vastaanottaminen luonnollisesti edellyttää, että on sinut oman itsensä kanssa ja tunnistaa sekä omat heikot kohtansa että vahvuutensa. – Kohtaamisessa korostuvat turvallisuus ja luottamus. – Koulutuksen tarve korostuu sekä väestönsuojelun että sopimuspalokuntien työkentillä. Kurvinen toimi aiemmin kahdeksan vuotta eläkeyhtiö Ilmarisessa osastopäällikkönä, hallintopäällikkönä sekä valmiuspäällikkönä vastaten valmiusja varautumisasioista. Ellei sitä ole, myös henkinen puoli heikentyy, sanoo Kurvinen ja etsii voimavaroja liikkumalla paljon luonnossa
Se merkitsee, että tapahtumaa voi ajatella tai olla ajattelematta ilman suuria tunnereaktioita. Auttamisen tulee olla luonnollista ja tasavertaista vuorovaikutusta. Reaktiovaihe voi kestää useita kuukausia. Shokkivaihe on osa itsesuojeluvaistoa ja se varmistaa toimintakyvyn säilymisen. – Lopulta tapahtuma muodostuu tietoiseksi, levolliseksi osaksi omaa kokemusta. Kokemus voi nostaa esiin myös vanhaan järkytykseen kuuluvia reaktioita. Yli-Pirilä on erityistason kriisija traumapsykoterapeutti, EMDR-terapeutti, NLP master ja rentoutusohjaaja. Järkyttävä tapahtuma on aina ennustamaton ja sattumanvarainen. – Jokaisella on arkielämässään omia stressinhallintakeinoja. Kriisitilanteissa henkisen avun on tuettava uhrin oman elämänhallinnan saavuttamista. Peruskoulutukseltaan hän on psykiatrinen sairaanhoitaja. Perhe, ystävät ja ammattiauttajat ovat hyvä voimavara ihmiselle. Tunteet voidaan ajaksi tukahduttaa ja puuduttaa. Tapahtuma ei enää herätä rajuja tunteita. Hän on ollut mukana SPR:n vapaaehtoistoiminnassa 36 vuotta sekä monissa etsintäja hälytystehtävissä. Uusi näkökulma auttaa katsomaan asioita uudessa valossa. Reaktiovaiheessa arki voi häiriintyä ja suhde omaan itseen ja ympäristöön voi olla koetuksella. Reaktiovaiheesta työstämiseen Akuutin tilanteen mentyä ohi ihmiselle tulee usein reaktiovaihe, joka ilmenee myös mielen ja kehon reaktioina. Vuonna 1995 hän perusti Hämeenlinnaan henkisen ensiavun ryhmän, joka on ollut viranomaisten tukena erilaisissa kriisitilanteissa. Ihminen voi käydä läpi myös omaa syyllisyyttä tai toisen syyllistämistä. Uudelleenorientoitumisen vaihe Uudelleenasennoitumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja tapahtuneen hyväksyminen on alkanut. Shokkivaihe voi kestää 0–72 tuntia. He voivat toki puhua omista tunteistaan, mutta eivät varsinaisesta tapahtumasta ja sen osapuolista. On muistettava, että vapaaehtoisia koskee myös vaitiolovelvollisuus. Niitä voivat olla liikunta, musiikin kuuntelu, taide yms. Samalla on hyvä käydä läpi myös stressinhallintakeinoja, ja miettiä, miten niitä voisi ottaa käyttöön. Pia Yli-Pirilä on ollut mukana kirjoittamassa kirjaa Hädän hetkelläpsyykkinen ensiapu, joka on maallikoille tarkoitettu perusteos. Pikku hiljaa mieli alkaa avautua sille, mitä todella on tapahtunut ja mitä se merkitsee omassa elämässä. Hattulassa asuvan Pia Yli-Pirilän oma työnkuva on sisältänyt paljon kriisissä olevien ihmisten kohtaamista ja auttamista. – Ihmisellä saattaa olla epätodellinen olo jos esimerkiksi tiedon prosessointi ja käsitys ajasta muuttuu. Se saattaa vaikuttaa haitallisesti ihmisen minäkuvaan ja tuottaa itsestä vääriä uskomuksia. – Reaktio haastaa ihmistä ilmaisemaan tunteensa sekä työstämään ja käsittelemään ne. Loppuvaiheessa tulee uudelleen orientoitumisen vaihe, jolloin tapahtuma on hyväksytty jo osaksi ihmisen elämää. Kriisin kokemisessa on erilaisia vaiheita. Tunteet lähtevät purkautumaan vasta kun välitön vaara on ohi. Shokki suojaa mieltä sellaiselta tiedolta, jota se ei vielä pysty vastaanottamaan. – Trauma myös tiedostamattomasti aktivoituu tilanteissa, jotka muistuttavat alkuperäistä tilannetta. Aktivoivina tekijöinä voivat olla erilaiset aistihavainnot kuten hajut, visuaaliset stimulaatiot, tietyt äänet yms., sanoo Pia Yli-Pirilä. Sitä ei siis tarvitse välttää eikä torjua mielestä pois. – Reaktiot voivat olla voimakkaita, vaihtelevia tunteita, kuten itkua, pelkoa, ahdistusta, levottomuutta, muistija keskittymisvaikeuksia ja helpotusta. 50 3/2012 eli ammattilaisten vetämä debriefing. Se tekee ihmisestä haavoittuvan ja turvattoman, jolloin elämänhallinta ajaksi horjuu. Vastapainona terapiatyölle hän on mukana muun muassa kunnallispolitiikassa. Shokkivaiheesta reagoimiseen Akuutin vaiheen shokkitila voi ilmetä sekä mielen että kehon reaktioina. Shokkiin voi sisältyä epätarkoituksenmukaista paniikkia ja lamaannusta. Kuunteleminen on yksi tärkeimmistä avun keinoista, sanoo kriisiterapeutti Pia Yli-Pirilä. – Traumaattisella kriisillä on toisinaan vaikutuksia tuleviin elämänratkaisuihin ja elämänlaatuun sekä ihmissuhteisiin. – Kehon tasolla reaktiovaihe saattaa sisältää esimerkiksi vapinaa, sydämen tykytystä, pahoinvointia, väsymystä ja univaikeuksia. Joskus muunkinlainen ulkopuolinen apu on tarpeen, mutta kaikki eivät sitä tarvitse. Se tekee ihmisestä haavoittuvan ja turvattoman, jolloin elämänhallinta ajaksi horjuu.. – Shokkivaiheessa korostuvat tarkoituksenmukaisimmat, elämää ylläpitävät voimat. – Saattaa olla myös tilanteita, jolloin kehon fyysiset voimat ovat lisääntyneet; ihminen on voinut hätätilassa pystyä sellaisiin fyysisiin suorituksiin, joihin ei muutoin ole pystynyt, selvittää Yli-Pirilä. Työstämisja käsittelyvaiheet kulkevat rinnakkain ja ottavat oman aikansa yksilöstä riippuen. Tieto tallentuu muistiin ja on käytettävissä myöhemmin. Myös tunne kylmästä, kuumasta tai nälästä voi shokkivaiheessa olla kateissa. Kriisin vaiheet Järkyttävä tapahtuma on aina ennustamaton ja sattumanvarainen. Se antaa tilaa pelkojen ja traumojen läpikäymiseen, entisestä luopumiseen, suremiseen ja toisaalta uuteen tulevaisuuteen katsomiseen, rohkaisee Yli-Pirilä. Kun tilanne on ohi, purkava prosessointi pääsee avautumaan. Kriisi tallentuu ihmisen muistiin siinä muodossa kuin se on koettu
Se tuo meidän alueelle aivan omat haasteet. Kunnat nähdään mieluusti pelastustoimen omistajina, vaikka pohjoisosissa maata näkemys on myös toisenlainen. Matti Pennanen painottaa, että kuntatyöryhmän työ on vasta alussa eikä mitään yksityiskohtia ole toistaiseksi mietitty. Siitä syntyisi myös synergiaetua sekä kaluston että henkilöstön suhteen. Nykyisin palokunnat kärsivät lukemani ja kuulemani mukaan henkilöstöjohtamisen ongelmista tai sen asiallisesta puuttumisesta. Hän on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla pelastuslaitoksen toiminta jatkuu kaupunkivetoisena, tapahtui mitä tahansa. Eikä laadussa hävittäisi, kun olen nähnyt millaista kalustoa Puolustusvoimat on hankkinut pelastustoimintaansa. – Vaikka toimijat olisivat eri omistajilla, sairaankuljetus ja ensihoito hoituvat selkeiden sopimusten avulla. Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen on jäsen työryhmässä, joka pohtii kuntien tehtäviä tulevaisuudessa. – Nythän ei ole esitetty yksittäisten kuntien jakamista eikä maakuntarajojen muuttamista. Kuntauudistuksessa vastustus tuntuu olevan oman paikan menettämisen pelon motivoimaa niin poliitikoilla kuin eritasoisilla ylemmillä virkamiehillä. Aggregaatit saataisiin linkkitorneille tukemaan virven toimintaa. On huomioitava se, miten hoidetaan suuronnettomuusvalmius, jos pelastustoimi ei olisi hoitamassa sairaankuljetustoimintaa. – Tämä osoitti, että VPK:t ovat ainut toimiva järjestelmä haja-asutusalueilla ja pysyvät auttamaan poikkeusoloissa kuntia. Silloin valtio päättäisi valtakunnallisesti pelastustoimen resursseista ja valmiudesta. Samalla tosin hoidamme mielestäni myös palomiesten asiaa. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen kannattaa pelastustoimen pysymistä kunnallisena, onhan se ainoa kuntarahoitteinen turvallisuustoimija. – Tarkastelukulmat tässä ovat laajat ja tänä vuonna ei varmastikaan jaeta tehtäviä mihinkään suuntaan. Viranomaisverkon toimintavarmuutta voitaisiin parantaa monin tavoin. Se merkitsisi rajua muutosta pelastustoimelle. Saurin näkemyksen mukaan terveystoimen valtiollistaminen ei edellyttäisi samaa pelastustoimelta. Voihan kysyä, kuinka monella nykyisellä palopäälliköllä on henkilöstöjohtamisen koulutusta. Pennanen perustelee valtio-omistajuutta muun muassa yhteistyöllä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. Olemme tilanteessa, jossa kaikkea on pohdittava ennakkoluulottomasti. – Erityisen haasteen harvaan asutuille alueille tuo väestön ikääntyminen. Meillä on jo valtion pelastusopisto, miksei ei siis myös valtion pelastustoimi. Hänen mielestä tähän tarvitaan viranomaisten välistä yhteistyötä. Valtio kilpailuttaisi toiminnan yksityiselle toimijalle. Hän sanoo, että Satakunnassa vuodenvaihteen myrskyt osoittivat, millainen turvallisuustekijä VPK:t ovat kunnille. Pelastustoimi tarvitsee hänen mielestään tiheän hallintorakenteen ja hän pitäytyisi 22 kunnallisessa aluepelastuslaitoksessa. – Tiedän, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tätä asiaa tarkastellaan eritavalla, mutta nyt on järkevää pohtia, kuka hoitaa mitäkin. En usko, että se tapahtuisi huonoimman mukaan – pikemminkin päinvastoin. Miten siinä syntynyt toimijoiden välinen hyvä synergia hoituu myös jatkossa. Jonkinlainen ensivastetoiminta varmaankin jäisi, koska päivystysjärjestelmä pelastustoimessa on niin tiheä. Ottakaa kantaa, kirjoittakaa. Puolustusvoimat voisi hyvin tehokkaasti koordinoida pelastuslaitosten harmonisoinnin. Ensihoidossakin oli hänen mukaansa helpompi neuvotella kuntien terveyskeskusten kanssa kuin sairaanhoitopiirin. Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus ei pidä valtiollistamisesta. Perustelen kantani ja vien sen vielä pidemmälle kuin muut ovat esittäneet julkisuudessa. Kunnallinen pelastustoimi ja kuntasomisteinen sairaanhoitopiiri sopikoot keskenään ensihoidosta. Martti Lipponen pitää ennenaikaisena pohdintaa siitä, mitä pelastustoimelle tapahtuu tulevassa kuntarakennemuutoksessa. Kuntapuolella ei taatusti ole sen enempää resursseja vakinaisille tai tukea vapaaehtoistoimintaa varten. Kuntien terveyskeskusten kanssa asioita hoitaessa tilanne ei ollut tällainen. Muu Uusimaa jatkaisi omana erillisenä alueena tai sitten sitä pitäisi miettiä kokonaan uudella tavalla. Päätöksenteko ja talous pitää olla samalla toimijalla, oli se sitten valtio tai kunnat, Matti Pennanen sanoo. Hannus ei myöskään näe, että ensihoidossa pitäisi muuttaa järjestelmiä, jos esimerkiksi valtio ottaisi terveydenhoidon vastuulleen. – Olisi varmaankin hyvä, että se olisi samalla toimijalla. Olen pelastaja ja takanani on yli 15 vuoden kokemus palomiessairaankuljettajan tehtävistä. – Sairaanhoitopiirin kanssa nyt uuden lain aikana neuvoteltaessa on jo tullut tunne, että olemme eri puolilla. – Valtio ei hoitaisi sellaista toimintaa. – Sen takia pelastustoimi tarvitsee tiheämmän hallintorakenteenkin ja mielestäni tämän takia 22 pelastustoimen alueen järjestelmä on toimiva. 3/2012 51 Keskustelua L uettuani Pelastustiedosta 2/2012 jutun ”Omistajuuden jakolinja etelässä ja pohjoisessa” kirvoitti se kirjoittamaan asiasta palomiehen näkökulmasta. Esko Koskinen painottaa myös, että työryhmässä ei ole käyty minkäänlaisia yksityiskohtaisia keskusteluja. Päätöksiä ei enää tehtäisi paikallisesti, Kari Hannus sanoo. Valtiollistaminen toisi rajuja muutoksia pelastustoimeen, rahoittaja päättäisi resursseista ja valmiudesta. Pennanen myös korostaa, että päätöksenteon ja rahojen pitää olla samalla toimijalla. Siinä tilanteessa pitää monien muiden hallintorakenteiden asema miettiä uusiksi, joten ei nyt mennä tässä ainakaan pelastustoimi edellä, Martti Lipponen sanoo. – Perusturva oli kovalla koetuksella ja pelastustoimi, kokonaisuutena, auttoi siinä tilanteessa merkittävästi. Sairaankuljettajat, miten käy teidän jos olemme kunnallinen pelastustoimi ja terveystoimi on valtiolla. Uusi suurempi Helsingin pelastuslaitos Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri pitää kiinnostavana kysymystä, mikä on kunnallisen pelastustoimen asema kuntauudistuksessa. Pelastustoimi saisi tehokkaammin virka-apua, kun ei olisi enää eri organisaatiossa. Erityisesti haja-asutusalueilla toiminta perustuu pääasiassa sopimuspalokuntien toimintaan. Sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten yhteistyöhön ensihoidossa hän ei näe tarvetta muutoksiin, jos valtio hoitaisi terveydenhuollon, mutta pelastustoimi säilyisi kunnallisena. P orin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, joka toimii myös Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtajana, katsoo, että myös tulevaisuudessa pelastustoimen tulisi olla kuntien hoitama tehtävä. Hänen näkemyksensä on, että pääkaupungin pelastustoimi pysyisi kaupunkivetoisena, olisi kaupungin koko sitten mikä tahansa. – Voisivat olla eri toimijoilla. Koko maassa saataisiin yhteneväiset toimintatavat, kun huomioidaan myös riskit. Hän pelkää sen heikentävän sopimuspalokuntien toimintaa sekä pelastustoimen päivystysjärjestelmää. Pelastustoimi pysyköön Lipposen mielestä kunnallisena, vaikka terveystoimi siirtyisi valtiolle. Terveydenhuoltoviranomaiset ovat yrittäneet saada toimintaa pois pelastuslaitoksilta ja aikaisempaan verrattuna synergiahyötyjä on menetetty. Kari Hannus otaksuu, että valtio-omistaja rationalisoisi sairaankuljetuksen pois pelastustoimelta. Hannus muistuttaa myös, että pelastustoimessa päivystysjärjestelmä ulottuu jokaiseen kuntaan. Minun ajatusmaailmassani palomiehet/pelastajat ovat myös sairaankuljettajia päätoimisten ensihoitajien lisäksi. Mikä on pelastustoimen asema muuttuvassa kuntakentässä. Hänen mielestä perusja hoitotason sairaankuljetusyksiköiden ei tarvitse olla suoraan sairaanhoitopiirin omistuksessa, vaan palvelusopimuksen avulla pelastuslaitokset hoitavat toiminnan, jota tilaaja eli sairaanhoitopiiri valvoo ja koordinoi. Nythän ne ovat varuskunnissa, mutta tulevaisuudessa osa voisi olla paloasemille sijoitettuna. Neljä haastatelluista apulaiskaupunginjohtajista on ”pysytään vanhassa” -miehiä. Hänen näkemyksensä on ennakkoluuloton ja mielestäni realistisin, koko maan tilanteen huomioiden. Nyt toimin toista kautta myös työsuojeluvaltuutettuna. Kuntarakenteen muuttuessa pitää hänen mielestä miettiä uudella tavalla myös 22 pelastustoimen alueen järjestelmää. Hänen mielestään on ennenaikaista miettiä, mitä pelastustoimelle tapahtuu tulevassa kuntarakennemuutoksessa. Se olisi siinä tilanteessa toimivaa. Näin esimerkiksi ei ole valtion hoitamassa poliisitoimessa. Se onkin ainoa kuntarahoitteinen turvallisuustoimija. Muu Uusimaa jatkaisi omanaan. Kuntien hoitamaa Myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen kannattaa pelastustoimen säilymistä kunnallisena toimintana. Pennanen näkisi pelastustoimen valtiollisena, kuten muutkin turvallisuustoimijat. Omistajuuden jakolinja etelässä ja pohjoisessa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto, Esa Aalto, Oulun kaupunki, Helsingin kaupunki. Olen itsekin valtiollistamisen kannalla. – Valtion läsnäoloa on myös ennakkoluulottomasti pohdittava. Kuntatyöryhmään sisäasiainministeriön edustajana kuuluva pelastusosaston apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen sanoo, että yksi keskeisistä kysymyksistä on se, mitä tapahtuu sairaankuljetukselle. Pelastustoimi pitäisi saada osaksi puolustusvoimia. Säilyvätkö pääkaupungissa kiitävän paloauton kyljessä myös tulevaisuudessa Helsingin omat tunnukset ja yhteystiedot. Palomiehet, meille voisi löytyä helpommin uran loppupuolella muita pelastustoimen tehtäviä – mielekkäitä ja osalle jopa operatiivisesta toiminnasta. Näin kriisinhallinta rauhan ja sodan aikana olisi samalla toimijalla. – On tarpeetonta luoda uutta järjestelmää, kun on olemassa jo toimiva. Myös kuntaomisteisen sairaanhoitopiirin kanssa tehtävä yhteistyö sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa on perusteltua. Myöskään pääkaupunkiseudun kuntaratkaisulla hän ei halua spekuloida. Suoranaista tarvetta ei ole silloin myöskään muuttaa nykyistä pelastustoimen alueellista järjestelmää. Kysymys ei ole vain sinun ”pallistasi”, vaan koko maan edusta, Hangosta Rovaniemelle. Samalla tavalla, jos terveydenhuolto siirtyisi valtiolle, olisi pelastustoimen mentävä mukana. Puolustusvoimat saisi nykykalustonsa käyttöön ja uusittava kalusto palokunnille tulisi suurhankintoina, jolloin myös yksikköhinta olisi edullisempi. Sen työ päättyy kahden vuoden kuluttua. Kun pelastustoimemme perustuu vahvasti sopimusperusteiseen toimintaan, on ikääntyminen uhka turvallisuudelle. Enkä puhu niistä pakollisista kunnallisista kursseista. Jos valtio omistaisi pelastustoimen, näkisin sen heikentävän juuri tätä toimintaa. Meillä ei ole kykeneviä nuoria tällaiseen toimintaan. Näkemys on vahvistunut keskusteltuani asiasta muiden kanssa ja kun olemme keskustelleet ylipäätään pelastustoimesta. Lipposen mielestä hyötyä syntyy, kun pelastustoimi voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi kunnan rakennustoimen, maankäytön ja rakennusvalvonnan kanssa. Kokonaisuuden kannalta tämä on pieni asia. – Olemme täällä Oulu-Koillismaalla todenneet aikaisemmissa lausunnoissamme, että pelastustoimi voisi olla valtion hoitamaa toimintaa. – Siinäkään tilanteessa sillä ei välttämättä tarvitse olla vaikutusta pelastustoimen asemaan. – Uudessa suuremmassa pääkaupungissa Helsingin pelastuslaitos kattaisi koko alueen. En halua ottaa kuitenkaan asiaan minkäänlaista kantaa, sillä pelastustoimi on tässä yksi muiden toimijoiden joukossa. Toimintaa voidaan tukea yksityisen palvelutuotannon avulla. Nopean avun saaminen paikalle säilyisi. – On voitava mennä myös reilusti rajojen yli ja joustavasti toimia laajemmilla alueilla. – Nythän homma näyttää menevän puhtaasti terveyspalvelujen ehdoilla. – PARAS-hankkeen yhteydessä tätä jo selvitettiin ja silloin palaute oli, että pelastustoimi säilytetään kunnallisena toimintana. Ettei vain näin ole pelastustoimessakin. Tilaaja-tuottaja-mallilla edettäisiin, Pekka Sauri sanoo. Hänen mielestä siinäkin tapauksessa pelastustoimi voi olla kunnallista, jos valtio ottaisi terveydenhuollon hoitaakseen. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri näkee pelastustoimen aseman kuntauudistuksessa mielenkiintoisena kysymyksenä. Matti Pennanen sanoo, että syrjäseutujen edustajia kyllä kuunnellaan, mutta ei niinkään ymmärretä. – Ei ymmärretä, millaisissa olosuhteissa elämme. Päätöksenteon tulisi olla hänen mielestään samalla tekijällä kuin rahoitus. Kari Sankkila palomies-sairaankuljettaja työsuojeluvaltuutettu Vantaa Paras tulevaisuus on valtion pelastuslaitoksessa 12 2/2012 Pelastustoimen asemaa pohditaan muiden mukana kuntien tehtäviä kartoittavassa työryhmässä. – En pidä valtiollistamisajatuksesta, vaan pelastustoimi on luonteva kunnallinen palvelu. Meidän on katsottava koko laajaa aluetta ja silloin ei ole ainoastaan yhtä mallia, jolla kaikki asiat voidaan toteuttaa. Valtio turvaisi haja-asutusalueen toiminnan Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen kuuluu valtiovarainministeriön asettamaan työryhmään, joka pohtii kuntien tehtäviä tulevaisuudessa. Tähän tarvitaan lainsäädäntöä tueksi
Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsiteltiin onnettomuuksien ehkäisysektoria, pelastustoimintaa sekä palotarkastajien ja operatiivisen henkilöstön yhteistyön eri muotoja. Opinnäytteessä tarkasteltiin lisäksi pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten yhteistä kemikaalitorjuntayksikkö KU38:n hankintaprojektia ja tarkasteltiin yksikön ensimmäisen toimintavuoden hälytystehtäviä. O pinnäytteessä tehtiin vaarallisten aineiden osalta toimintaympäristön analyysi pääkaupunkiseudun neljän pelastuslaitoksen alueella. Analyysi tehtiin selvittämällä alueella sijaitsevat riskikohteet, alueella vuodessa kuljetettavien vaarallisten aineiden ainemäärät ja -luokat sekä vaarallisten aineiden ja öljyvahinkojen aiheuttamat onnettomuudet vuosina 2006–2010. Ongelmina yhteistyön toteuttamisessa nähtiin muun muassa henkilöstön asenteet, erilaiset työajan järjestelyt sekä selkeiden toimintatapojen puuttuminen. Tutkimus toteutettiin palotarkastajille, paloinsinööreille, palomestareille ja paloesimiehille suunnattuna kyselytutkimuksena. 52 3/2012. Tekijä: Antti Lallukka Työn nimi: Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten vaarallisten aineiden torjunta ja kemikaalintorjuntayksikkö KU38-projekti. Yhteistyö pelastuslaitosten välillä todettiin hyväksi ja kemikaalitorjuntayksikkö KU38:n hankinnan kustannukset pelastuslaitoksittain jäivät kohtuullisiksi. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Mikko Hiltunen Työn nimi: Palotarkastushenkilöstön ja operatiivisen henkilöstön yhteistyö Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksessa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johdon tulee ottaa selkeämpi rooli yhteistyön kehittäjänä ja luoda puitteet kaikkia hyödyttävälle yhteistyölle. Vaarallisten aineiden kuljetusmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viiden vuoden tarkastelujaksolla. Toimivalla yhteistyöllä saataisiin tehostettua molempien sektoreiden toimintaa. Työn tavoitteena oli löytää yhteistyön ongelmakohtia ja kehitysehdotuksia yhteistyön parantamiseksi. Teoreettinen osa nojautui vahvasti valtionhallinon strategioihin ja pelastustoimen säädöksiin. Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten vaarallisten aineiden torjuntakalusto on varsin hyvä ja vastaa alueella olevia riskejä. Kemikaalitorjuntayksikön ensimmäisen toimintavuoden tehtävämäärät jäivät arvioitu vähäisemmäksi. Kuljetusmäärät ja -reitit sekä alueella olevat riskikohteet saatiin opinnäytteessä selvitettyä, mutta rautatieliikenteen osalta selvitys jäi puutteelliseksi. T ämän opinnäytetyön aiheena oli palotarkastushenkilöstön ja operatiivisen henkilöstön yhteistyön tutkiminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Tutkimuksen tulosten mukaan palotarkastushenkilöstön ja operatiivisen henkilöstön yhteistyötä pidetään hyödyllisenä, mutta nykymuotoisena sitä ei nähdä riittävänä. 52 3/2012 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Opinnäytteessä kartoitettiin myös pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten vaarallisten aineiden torjuntakalustoa ja valmiutta. Tutkimuksen perustana oli olettamus, että onnettomuuksien ehkäisysektorilla ja operatiivisella sektorilla on paljon yhteisiä rajapintoja ja päämäärän pitäisi molemmilla olla yhteinen
Vaatimustason jatkuvan nousun myötä on Päijät-Hämeen pelastuslaitos muiden alueellisten pelastuslaitosten tapaan pyrkinyt ratkaisemaan henkilöstön ammattitaidon säilymisen vaatimusten tasolla. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tämä opinnäytetyö on osa Peltaco Oy:n vuosina 2011 –2013 toteutettavaa eläinpelastusprojektia. Tutkimus osoitti, että vaikka koulutuksesa ja osaamisessa koettiin puutteita, tämä ei ole johtanut koulutuksen tai harjoittelun lisäämiseen. Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuutta arvioitiin kyselytutkimuksen vastausten perusteella. 3/2012 53. Työssä on on myös hahmotettu millaisen kaluston kehittämiselle nähdään tarvetta pelastustoimessa ja sidosryhmissä. Yksittäisenä kokonaisuutena suurin koulutustarve koettiin hevosten sekä muiden suurten tuotantoeläinten osalta. Tulokseksi saatiin oppisopimuskoulutuksen olevan merkittävä vaihtoehto täydennyskoulutusta järjestettäessä. Tekijä: Pertti Vesaaja Työn nimi: Oppisopimuskoulutuksella vaikuttavuutta, oppisopimuskoulutus Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa. Kyselyyn vastattiin aktiivisesti (91,4 %), mikä antaa tutkimukselle luotettavuutta. Opinnäytetyössä kysely tehtiin Survey-menetelmää käyttäen henkilöstölle, joka oli osallistunut Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen järjestämiin oppisopimuskoulutusmuotoisiin ammatillisiin täydennyskoulutuksiin. Tavoitteena on myös selvittää, millaista järjestettävän koulutuksen tulisi olla ja miten oppimista voitaisiin parhaiten tukea, jotta eläinpelastustehtävissä koetut puutteet voitaisiin korjata. T ämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää oppisopimuskoulutuksen soveltuvuutta koulutusmuotona Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos on toteuttanut täydennyskoulutusta sekä oppilaitosten tarjoamilla lyhytkursseilla että työpaikalla tapahtuvalla oppisopimuskoulutuksella. Tekijä: Petteri Lintunen Työn nimi: Eläinpelastuksen osaamisen kehittäminen. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että eläinpelastuksen osaamisen tämän hetkisen tason parantaminen vaatii kaluston kehittämisen ohella koulutuksen suunnitelmallista toteuttamista sekä koulutuksessa tarvittavan materiaalin kokoamista helposti saatavaan ja käytettävään muotoon. Projektin tavoitteena on kehittää käyttökelpoisia välineitä turvalliseen pelastustilanteeseen lähinnä pelastusalan ammattilaisille, mutta myös muille eläinten kanssa työskenteleville tahoille. 3/2012 53 Opinnäytteen tuloksia voidaan käyttää alueellisesti vaarallisten aineiden torjuntavalmiuden parantamiseen ja suunnittelun tukena sekä yhteistyön kehittämiseen pelastuslaitosten välillä. Vaikuttavuus muodostuu henkilöstön halukkuudesta kouluttautua, ammattitaidon kasvusta, työhyvinvoinnin lisääntymisestä ja näiden seurauksena työuran pidentymisestä. Palomiesten ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Tutkimuksessa merkittävimmäksi eläinpelastustilanteiden ongelmiksi osoittautuivat tilanteiden ennalta arvaamattomuuden ohella puutteelliset välineet ja puutteellinen koulutus. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia muun muassa kysymyksiin ammattitaidon kasvusta, koulutusmuodon kiinnostavuudesta verrattuna oppilaitosten tarjoamiin vastaaviin koulutuksiin. T ämän opinnäytetyön aiheena on tutkia keskeisimpiä ongelmia eläinpelastustehtävien yhteydessä
Vaikka virka-asumme ottikin asemapalvelusasun suhteen aimo harppauksen eteenpäin nykypäivään, jäi perusvirkavaatteisiin edelleen vieno venäläisvaikutteisuus eikä virkavaatteiden istuvuus ole niitä imartelevimpia. Pelastustoimen päivitettävänä oleva turvallisuusviestintästrategia kiersi kevään korvalla lausuntokierroksellaan ja näiden sisustuksellisien havaintojen jälkeen pohdin, miten turvallisuusviestintää voisi todella jalkauttaa ainakin oman sukupuoleni ja ikäryhmäni edustajille. Tähän kun yhdistää täsmäviestinnän esimerkiksi vaatimuksista palovaroittimien määrän ja sprinkleröinnin hyötyjen suhteen, syntyy kaikille osapuolille todellinen win–win-tilanne. Uudella lähestymistavalla varmistettaisiin entistä laajempi medianäkyvyys, jonka avulla perinteinen valistusmantra saisi tuoreemman ulosannin kuitenkin turvallisuusstrategian periaatteita noudattaen. Suhosen ja Koskisen Kupuja Lentodesignpalovaroittimia on ollut saatavilla jo usean kuukauden ajan. Esimerkiksi vuosittaisille Asuntomessuille sisustettaisiin yksi koti paloturvallisuusmielessä oikeaoppisesti, samalla kun suunnittelijat saisivat käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan tylsännäköisten sprinkleriputkistojen, palovaroittimien ja alkusammutusvälineiden päivittämisessä kodin mielenkiintoisiksi yksityiskohdiksi. Nykyisissä perinteisissä ulkoasuissaan nämä esineet eivät suoranaisesti hivele sisustussilmääni tai toimi kodin sisustuksellisina elementteinä. Vuoden 2011 Palopäällystöpäivillä Rukalla brändiasiantuntija Lisa Sounio puhui pelastustoimen brändäyksesta ja esitti, että pelastustoimi voisi tehdä hieman kasvojenkohotusta esimerkiksi päivittämällä virkapukua vähän nykyaikaisemmaksi. Mielestäni tätä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Nyt ensimmäisen kerran ajattelin tarkastella pelastustoimea hieman feminiinisemmästä ja kenties nuorekkaammastakin näkökulmasta, nimittäin tyylin ja designin osalta. Olen kirjoittanut tälle palstalle tasan vuoden ajan. Alallamme vallitsevan jatkuvan arvostelun sijaan esittäisin kehitysehdotuksenani turvallisuusviestinnän suhteen suunnittelijayhteistyötä vaikka näiden edellä mainittujen huippusuunnittelijoiden kanssa. Virkapukuun sonnustautuvana naisena en ole voinut olla kiinnittämättä huomiota myös virkapuvun pieniin kehitystarpeisiin sen tyylikkyydessä. Tulipa sitä itsekin mietittyä, ilkeääkö punapussista sammutuspeitettä laittaa näköpiiriin ollenkaan vai sulloisiko sen piiloon keittiön kaappiin. Nähtyäni ruotsalaisten, italialaisten ja espanjalaisten kollegojemme hyvin istuvat puvut virkavaatteena en voi kuin yhtyä Lisan ajatukseen virkavaatteiden uudistamisesta jonakin päivänä. Naisille lajityypilliseen tapaan vaatekauppoja kierrettyäni kiinnitin huomiota espanjalaisen Zara-vaateketjun tapaan tuunata alkusammuttimet ja nostaa ne katseenvangitsijoiksi myymälöissään. Nykyaikaisemmalla virkavaatteella ei kuitenkaan tingittäisi vaatteen tuomasta uskottavuudesta, sen ulkomaiset kollegamme ovat osoittaneet. Jokin aika sitten nimittäin uutisoitiin kahden nimekkään suomalaisen muotisuunnittelijan, Paola Suhosen ja Harri Koskisen, suunnitelleen jokaisen kotitalouden arkisen käyttöesineen, palovaroittimen, uusiin kuoseihin. Tapahtui pelastustoimen tyylija designasioiden suhteen tulevaisuudessa mitä tahansa, ratkaisivat suunnittelijat Suhonen ja Koskinen hetkeksi iänikuisen lahjaongelmani; mitä ostaa läheisilleni syntymäpäivän tai joulun johdosta lahjaksi ja taitaa jatkossa omassakin kodissani pörrätä muutama Lento-palovaroitin.. Itselleni muotilehdet ja -blogit ovat osa päivittäistä informaatiovirtaa ja oli ilo törmätä ensi kerran niissä ympyröissä pelastustoimea koskevaan muotiuutuuteen. Kiitosta täytyy kuitenkin antaa virka-asuja määritelleiden tahojen kyvystä ottaa palautetta vastaan: vaatemateriaalit muuttuvat pikkuhiljaa entistä kestävimmiksi, kun materiaalivaatimuksia palautteiden perusteella päivitettiin. Uuden kodin sisustamisen myötä aloin kiinnittää entistä enemmän huomiota näihin joka kodin välttämättömiin välineisiin: sammutuspeitteeseen, palovaroittimiin ja alkusammuttimiin. Sammutuspeitteiden suojapussien osalta joitakin tuunauskilpailuja ja -uutisia on eteeni tullut, mutta silti yleisin kuosi sammutuspeitteissäkin on edelleen se punainen. Pidin tätä raikkaana ja tervetulleena uutena lähestymistapana velvoitteiden täyttämiseen. 54 3/2012 Mirafoni Kevään tyylituulahduksia Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Perinteiset – jopa väsyneet – viestintäkeinot tietoiskuineen ja alkusammutusperäkärryineen eivät yksinkertaisesti tavoita kaikkia kohderyhmiä, vaan viestintätavat ja -keinot tulisi päivittää vastaamaan tätä päivää ja nykyajan tarpeita. Asuntomessuja kiertäneenä olen jo moneen kertaan nähnyt niin sanotun sprinklerikontin ja sen tarjonnan, kuten varmasti moni muukin messuvieras. Uutta otetta näihin tuotteisiin todella tarvittaisiin. En ole kuitenkaan mistään lähteestä ainakaan havainnut, että yksikään pelastuslaitos tai alamme järjestö olisi tarttunut aiheeseen ja turvallisuusviestinyt kodin paloturvallisuuteen liittyvistä asioista tuoreen uutisen varjolla
Hän ei kuitenkaan muista mitään onnettomuudesta. Pukujen noste esti heitä sukeltamasta auton luo. Tjugofyra7 4/2009 Happipullo repesi asunnossa Nainen ajoi mereen Göteborg (Ruotsi). Tjugofyra7 4/2009 Wiesbaden (Saksa). Iäkäs mies asui vaimonsa kanssa paritalon asunnossa. Näkyvyys autohallissa oli olematon, mutta halkeilevan betonin pauke ohjasi savusukeltajat palon luokse. Tämän jälkeen autot pestiin autonpesuautomaatissa ja vietiin varastoon loppupuhdistusta varten. Kaksi asukasta oli altistunut savulle ja heidät vietiin sairaalaan. Tehtävä kesti noin kolme tuntia. Useat ihmiset ilmoittivat poliisille silmien kirvelystä ja poliisi hälytti palokunnan. Teksti: Bjarne Grimstvedt kuvat: Tor Andre Johannessen Brannmannen 3/2009 Tulipalo kerrostalokorttelin autohallissa Färjestaden (Ruotsi). Pian asunnosta kuului voimakas pamaus ja siellä syttyi tulipalo. Auto liukui hitaasti veteen ja alkoi ajautua satama-altaassa. Hän kuuli autohallin palokellon soivan, meni ulos katsomaan ja näki savua. Suunnittelija otti yhteyttä palokuntaan hankkeen alkuvaiheessa. Samalla hän puhkaisi vaarallista ainetta sisältäneen pahvipakkauksen, josta valui maahan valkeaa jauhetta. Hän yritti heittää pullon parvekkeen ovesta ulos, mutta ei onnistunut. Ilkivallantekijä viilteli yöllä monien, moottoritien taukopaikalla seisseiden autojen kuormapeitteitä. Vaurioitunut pakkaus nostettiin lavalta pyöräkuormaajalla ja vuotoaukko tukittiin. Hollantilaisista ja puolalaisista kuormakirjoista kävi ilmi, että jauhe oli ainoastaan palovaarallista. Roisketiiviillä kemikaalisuojapuvulla ja paineilmahengityslaitteella suojautuneet palomiehet lapioivat jauheen astioihin. Palokunta totesi, että kaikkien rakennusten porraskäytävissä oli savua ja aloitti asukkaiden evakuoinnin. Yksi paikallaolijoista sukelsi veteen, mutta ei päässyt auton luo. Muut evakuoitiin läheiseen kouluun. Tuuletusta ei ollut toteutettu niin, että palokunta olisi voinut ohjata sitä. Poliisi sulki hallin kahden vuorokauden ajaksi palonsyyn tutkintaa varten. Autohalli oli viiden kerrostalon yhteinen. Kolmen päivän kuluttua poliisi kertoi löytäneensä tekijän. Jälkivahingon torjuntaan käytettiin 150 työtuntia. Palo oli ilmeisesti syttynyt kellarikomerosta. Kun palokunta saapui, parvekkeen ovesta löivät liekit ulos. Myöhemmin todettiin, että paloilmoitin oli havainnut palon kello 3.17. Paikalla ollut betonieste oli poistettu ja auton etupää upposi mereen. Revennyt pullo oli olohuoneen lattialla. Sukeltajat kiinnittivät köydet autoon, joka nostettiin laiturille. Kahden minuutin kuluttua naista jo elvytettiin. Palokunnan saapuessa autohallin sisäänajorampista nousi sakeaa savua. Palokunta ja vakuutusyhtiö totesivat, että jälkivahingon torjunta vaatii paljon työtä. Mies oli vaihtamassa pulloa. Paloilmoittimessa ei ollut hälytyksen siirtoa. Hän eksyi ja ajoi satamalaiturille. Happi oli komposiittipulloissa, joiden täyttöpaine oli 200 bar. Kun he omilla autoillaan ajoivat 800 m:n päässä olevalle onnettomuuspaikalle, kadonnut auto oli maantien vieressä ympäriajon jälkeen täysin romuttuneena. Sunnuntaina kello 4.13 hätäkeskukseen ilmoitettiin autohallipalosta ja voimakkaasta savunmuodostuksesta. Ojaanajossa hän sai vain lieviä vammoja. Palokunta ehdotti mahdollisia ratkaisuja asukkaiden evakuoimiseksi, palohälytyksen toteuttamiseksi sekä muita vastaavia seikkoja. Kolme autoa, moottoripyörä sekä useita kellarikomeroita paloi. FWM 10/2009 Gelting (Saksa). Onnettomuuden silminnäkijät hälyttivät palokunnan. Pariskunta kertoi, että sisällä ei ole ketään, mutta eteisessä on neljä happipulloa korissa. Silmien ärsytys johtui ilmeisesti siitä, että tiivistä pakkauksesta vuotanut jauheesta haihtui aluksi vähän kaasua. Palokunta hälytettiin lauantaiaamuna kello 4.21 vakavaan liikenneonnettomuuteen. Palo saatiin sammumaan kello 5.58 ja kaikki porraskäytävät tuuletettiin kello 7.30 mennessä. 3/2012 55 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Haugesund (Norja). Osastoivan seinän paloluokka oli R90. Naapuripalokuntien avustamina he raivasivat onnettomuuspaikan ja keräsivät maahan pudonneet varusteet. Häntä ei huvittanut kävellä ja niinpä hän rikkoi paloaseman ikkunan, avasi nosto-oven ja jatkoi matkaansa paloautolla. 79-vuotias nainen oli matkalla sataman lähellä asuvien tuttaviensa luo. Asunto vahingoittui pahoin, mutta naapuriasuntojen vahingot jäivät vähäisiksi. Savusukeltajat hakivat pullot ulos ja sammuttivat palon. Autohallissa oli 56 autoa, moottoripyörä ja kolme mopedia. Talossa oli 129 asukasta, joista 85 oli kotonaan. 19-vuotias mies palasi juhlista juovuksissa. FWM 9/2009 Varas romutti paloauton Ilkivalta työllisti palokuntaa. Vahinkotarkastajan valvonnassa nokisimmat autot vedettiin erityishinausautolla ja vain vähän nokeutuneet ajettiin ulos. Palosta ilmoitti asukas, joka oli noussut imettämään vauvaansa. Kun hän avasi pulloventtiilin, se syttyi palamaan. Kun ensimmäisen palokuntalaiset saapuivat paloasemalle, he totesivat että palokunnan ainoa auto oli kadonnut. Autohalli oli suunniteltu siten, että palo (savu) ei pääse leviämään tasolta toiselle. Palokunta kuvasi ensin autot, sitten saippuoi ne ja huuhteli hajasuihkulla. Mies käytti pyörätuolia ja tarvitsi jatkuvasti happea. Elvytys onnistui eikä naiselle tullut pysyviä vammoja. Näytti siltä, että autohallin tuuletus tai savutuuletus aiheutti savun leviämisen. Suunnittelija päätyi kuitenkin toisenlaisiin ratkaisuihin kuin ne, joista silloin keskusteltiin. Färjestadenin puolivakinaisen palokunnan pintapelastajat menivät uppoamispaikalle ja totesivat, että auto oli pyörillään 3 metrin syvyydessä, 20 metrin etäisyydellä laiturista. Sen vaipassa oli pyöreä aukko. Kalmarin pelastuslaitoksen sukeltajat saapuivat paikalle 16 minuutin kuluttua hätäilmoituksesta. Vaimo työnsi miehensä ulos asunnosta. Kun nainen yritti avata etuoven, auto täyttyi vedellä ja upposi. Pihan alla olevassa autohallissa oli kaksi tasoa, pinta-aloiltaan 3200 ja 2000 m2, joista kumpikin muodosti palo-osaston. Taloissa oli yhteensä 152 asuinhuoneistoa, joista osa oli vielä tyhjiä
Riskienhallinnan osastolla työskentelevä koordinaattori Anna Lindholm kertoo, että vaikka otanta tällä kokoontumiskerralla olikin naisvoittoinen, kerhon yli yhdeksästäkymmenestä jäsenestä suurin Helsingin pelastuslaitoksen kulttuurikerhossa on tekemisen meininkiä Työhyvinvointia kulttuurista Suomen valokuvataiteen museo on valokuvan valtakunnallinen erikoismuseo, jonka tehtävänä on edistää ja vaalia suomalaista valokuvataidetta sekä valokuvakulttuuria. asti. Vierellä seisoo mies pyöräilyvarusteiden kanssa ja hymyilee. 56 3/2012 Suomen valokuvataiteen museon aula Kaapelitehtaalla on värikäs ja valoisa, neljä naista juttelee iloisesti kulttuurikerhon menneistä kokoontumisista. Kulttuurikerhon näkemät näyttelyt ”Outo rakkaus” sekä ”Mafia, Marimekko, Mannerheim” jatkuvat 29.4. Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Lassi Rinne. Kierroksen aikana hämmästellään valokuvien vahvaa ilmaisua ääneen ja uskalletaan sanoa, mitä ajatuksia valoja varjomaailmat kuvissa herättävät. Y hdelle suosituimmista Helsingin pelastuslaitoksen henkilöstökerhoista on varattu karkauspäivänä tunnin opastettu kierros abstraktin kuvan mestarin Timo Kelarannan ja tinkimättömän idealistin K-G Roosin näyttelyihin, ja minä sivistymätön vasta aulassa seisoessani ymmärrän, ettei tämä kyllä mitään pilipalitouhua ole. Selvästikin kokeneita kokijoita nämä kulttuurikerholaiset. Tasokkaan kierroksen jälkeen ruodimme viiden hengen naisporukassa kulttuurin ja kulttuurikerhon olemusta
Ruokaja juomakulttuuri, tanssiesitykset, stand up ja yön yli kestävät kulttuurimatkat kuuluvat ohjelmistoon kuten suurkonsertitkin. Liput Cirque du Soleilin Michael Jackson -show'hun on jo hankittu, vaikka The Immortal World Tour saavuttaa Suomen vasta marraskuussa. Jos kulttuuri olisi kirjan otsikko, en olisi itse niinkään kiinnostunut kirjan lähdeluettelosta, vaan siitä, mitä kaikkea on tarkoituksella jätetty pois sisällysluettelosta. Tilaa uudistettu Talon turvaopas Talon turvaopas auttaa asuinyhteisöjä välttämään vaaratilanteiden syntymistä. Kulttuurikerholla on sangen ilmava käsitys kulttuurista. Pelastuslaitos myös myöntää kerhoillensa pientä avustusta. Tapahtumia on lähes kaksikymmentä vuodessa, ja yhdessä koetaan niin teatteria, näyttelyitä kuin elokuvaelämyksiäkin. Tämän kulttuurikerhon toiminnasta on kuitenkin mahdotonta repiä skandaaleja. Oppaassa annetaan neuvoja toimintaan niin arkipäiväisissä onnettomuustilanteissa kuin poikkeusolojenkin aikana. alv) Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Pelastuslaitoksen nykyisistä kerhoista suositumpi lienee ainoastaan Helsingin Palokunnan Urheilijat. Hallinnossa johdon sihteerinä työskentelevä Pirjo Henttonen pohtii, voisiko kenen tahansa luomukset olla modernia taidetta, johon Marja-Liisa Paananen riskienhallinnan osastolta vastaa kysymällä, miksei vaikka taidejuliste olisi taidetta siinä missä alkuperäinen öljymaalauskin. Anna Lindholm on ollut viisi vuotta mukana kulttuurikerhon toiminnassa ja kuuluu kerhon johtokuntaan. Se järjestää tapahtumia jäsenten toiveita arvostaen. Pelastuslaitos suhtautuu kerhojen toimintaan myönteisesti, ja järjestäjät saavat työhyvinvoinnin nimissä käyttää hieman työaikaakin tapahtumien organisointiin. (014) 635 191 www.kristitytpoliisitjapalomiehet.net Anna Lindholm (vas.), Marja Rantila, Pirjo Henttonen ja Esa Rantanen valmistautuvat opastetulle kierrokselle. Mistä kulttuuri koostuu, millainen sen luonne on. Kaikki asemat ja vuorot ovat kerhossa mukana, joten tapahtumia yritetään järjestää eri vuoroille sopivaan aikaan. Pelastuslaitoskin suhtautuu myönteisesti Kulttuurikerho syntyi vuonna 1991 Helsingin palolaitoksen ja Helsingin väestönsuojelukeskuksen yhdistyessä Helsingin pelastuslaitokseksi. Väestönsuojelukeskuksen henkilöstökerhosta tehtiin nyt puhtaasti kulttuurikerho. – On hyvä, että joku ehdottaa erilaisia tapahtumia. Opas on tarkoitettu talon turvallisuudesta vastaaville henkilöille: talon omistajalle ja haltijalle, taloyhtiön hallituksen jäsenille, isännöitsijälle, huoltoyhtiölle, turvallisuustehtäviin nimetyille sekä muillekin asukkaille. Vaikka tänään ei ollut paljoa porukkaa, oli kuitenkin olemassa mahdollisuus lähteä, pohtii puolestaan taloushallinnossa työskentelevä Marja Rantila. Sivistystä, taidetta ja viihdettä Kulttuuri on joidenkin kahvipöytäkeskustelun ikuisuusteema. Kun otanta on laaja, kerhossa tapaa ihmisiä myös lähimmän työyhteisön ulkopuolelta: Lähes kaikkiin tapahtumiin voi ottaa mukaan seuralaisen, ja osa tilaisuuksista suunnitellaan koko perheen tapahtumaksi, kuten esimerkiksi vuosittainen vierailu Suomenlinnan kesäteatteriin. Nyt ei sentään päästä siihen, mikä tekee taiteesta hyvää tai huonoa. Millainen suhde sillä on sivistykseen, taiteeseen tai viihteeseen. Lindholm tiivistää taiteen olevan katsojan silmässä. – Tulee lähdettyä ihan uusiinkin juttuihin. LISÄTIEDOT: Toimikunta / Tuomas Wilkman 050 325 6281 Varaukset ym. Rentoutuu, virkistyy, nauttii Paitsi että kerhossa kohtaa uusia ihmisiä, sen tapahtumissa myös rentoutuu, virkistyy ja saa nauttia elämyksistä. Tuskin tännekään olisi tullut muuten lähdettyä, kulttuurikerhon sihteerinäkin toiminut Paananen sanoo. Talosuojelu koskee kaikkia asuintaloja sekä pieniä yrityksiä ja laitoksia. Naisenemmistö näin suuressa kerhossa olisikin tilastollinen mahdottomuus, kun Helsingin pelastuslaitoksen työntekijöistä harvempi kuin joka kymmenes on nainen. Kun tarjontaa on runsaasti, saa vapaasti valita, mihin osallistuu. 09 4761 1300 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi. 40 sivua • Hinta 10 € (sis. Sellainenkin kokemus tuli vastaan eräällä kulttuurimatkalla Turkuun. Muiden kerhojen aiheita ovat esimerkiksi kädentaidot, palogolf, keilailu, moottoripyöräily ja metsästys. 3/2012 57 osa on miehiä. Jollei nyt lasketa sitä, että joskus jokin näytelmä on ollut niin huono, että on pitänyt lähteä puoliajalla pois. 13.–15.7.2012 KIPONNIEMESSÄ www.kiponniemi.fi TULE VIRKISTYMÄÄN, OIKEASTI
Tänä vuonna siinä kärkihankkeita ovat luonnononnettomuuksista aiheutuvien pelastustehtävin hoitaminen ja etenkin kuntien tukeminen tällaisissa poikkeustilanteissa. – Muutamilla alueilla on kokeiltu uudenlaisia johtamisen järjestelmiä ja kyseiset laitokset ovat muille laitoksille esitelleet. Johtamista kehitetään Palvelualuetta vetää Keski-Suomesta myös pelastuspäällikkö Risto Helminen. – Olisikin hyvä, että esimerkiksi Pelastusopistossa tehtäisiin johtamisen simulaatiomalli, josta saataisiin koko maahan yhtäläinen järjestelmä. Johtamisen testaamisen kehittämisessä on hyviä käytäntöjä kehitetty muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Kanta-Hämeessä, jossa on toteutettu Pelastusopiston kehittämää testausmallia. 58 3/2012 Pelastuslaitosten yhteistyöverkoston yksi palvelualueista on pelastustoimintapalvelut. Tarvainen ja Helminen kertovat, että johtamisen kehittäminen on ollut myös voimakkaasti esillä. Risto Helminen uskoo, että tästä testaamisjärjestelmää saadaan ulotettua myös alemmille johtamisen tasoille. Se tuo laatua pelastustoiminnan johtamiseen, Helminen sanoo. S ronnettomuusvalmiudesta huolehtiminen kuuluu myös kärkihankkeisiin. Jatkossa hän toivoo, että yhdessä valmisteltujen asioiden tulokset saadaan paremmin pelastuslaitoksissa hyödynnettävään muotoon.. Pelastustoimen johtamisen testaaminen on toteutettu nyt päivystävän päällikön ja palomestarin osalta. Tavoitteeksi yhdenmukaistaminen – Tavoitteeksi tulisi ottaa, että vuodesta 2015 lähtien kaikki pelastuslaitokset ottavat käyttöön yhteisen ja yhdenmukaiset johtamisen testausjärjestelmän, SiPelastustoiminnan palvelualueen ajankohtainen kärkihanke Kuntien tukeminen poikkeustilanteissa Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen (vas.) ja pelastuspäällikkö Risto Helminen ovat vetovastuussa kumppanuushankkeen yhdessä osaalueessa, pelastustoiminnan palvelualueessa. – On hyvä, että testaamisen takia johtotehtävää tekevän on otettava asioista selvää ja näin päivitettävä omaa osaamistaan. – On tärkeää, että verkostoitumalla saamme hyvät käytännöt yhteiseen käyttöön. Palvelutasopäätöksessä määritellään viime kädessä pelastuslaitosten tehtävät työt.. – Tarvitsemme myös lisää johdonmukaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Meillä on edelleen jopa 22 erilaista järjestelmään, kun meidän pitäisi pyrkiä tasalaatuisuuteen, Simo Tarvainen sanoo. Pelastustoimintapalveluiden puheenjohtajana toimiva Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen kehuu kaikkien laitosten sitoutumista hyväksi, joka hyödyttää kaikkia laitoksia ja tehtävää työtä. Myös työkykyyn ja urasuunnitteluun liittyvät asiat sekä MIRG eli meripelastukseen käytettävät lentokuljetteiset pelastusjoukot ovat kärkihankkeita. Tärkeimmät kehittämisen kohteet on löydetty hyvin. Pelastustoimintapalvelut T ök k h k Luonnononnettomuuksista aiheutuvien pelastusalan tehtävien hoitaminen ja kuntien tukeminen Työkykyhanke Helsingin hanke Pirkanmaa, V-S ja K-S hanke Tilanne ja johtokeskukset Tilanneja johtokeskukset, kuntien häiriötilanteiden tukeminen PALVELUTASOPÄÄTÖS Palvelualueen kärkihankkeet vuonna 2012. Työn tuloksista raportointi olisi saatava paremmaksi. Se nousi esille etenkin vuoden vaihteen myrskyjen seurauksena
Valtion omistuksessa moni asia saattaisi olla vielä huonommin, ainakin nykyisessä taloustilanteessa ja siitä aiheutuvasa säästämistarpessa.. 3/2012 59 • Jälkivahinkojen torjunta • Kuivauspalvelut • Rakennuspurut • Korjausrakennuspalvelut • IV-huollot ja -puhdistukset • Kuntokartoitukset ja -tutkimukset • Sisäilmatutkimukset • Haitta-ainekartoitukset • Home-, asbestija haitta-ainepurut • Palokatkoasennus Lisätietoa palveluistamme löydät kotisivuiltamme. – Korostaa pitää yhteisten hyvien käytäntöjen jakamista ja niitä pitäisi saada esimerkiksi yhteiselle palvelimelle, josta ne olisivat helposti saatavissa kaikkein käyttöön, Tarvainen painottaa. Simo Tarvainen huomauttaa, että muunkin kuin operatiivisen työn johtamisen, esimerkiksi asemapalveluksen, kehittäminen on tärkeätä. Kehittämiseen sitoudutaan paremmin kun mukaan lähdetään. – Ne ovat osittain hätäkeskusuudistuksesta johtuvaa uudenlaista toimintaa pelastustoimessa. On tällaisessa toiminnassa toki hyvätkin puolensa. Siksi voidaan tarvita myös räätälöityjä johtamismalleja eri alueilla. Tilanneja johtokeskustoiminta on myös keskeisiä pelastustoimintaan liittyviä kehittämisasioita. Risto Helminen pitäisi hyvänä, että pelastustoiminnan palvelutasosta syntyisi yhteinen valtakunnallinen malli. Helminen huomauttaa myös, että erityisesti luonnononnettomuuksien takia pelastustoiminnan johtokeskukset ovat nousseet voimakkaammin esille. Simo Tarvainen muistuttaa, että pelastustoiminnan järjestämisessä palvelutaso ja -päätös on keskeisin asia. Kun hätäkeskukset käsittelevät vain hätäpuhelut, toiminnasta riippuvainen viranomainen, kuten pelastustoimi, joutuu hoitamaan tästä johtuen tiettyjä tehtäviä tilanneja johtokeskuksissa, Pelastustoimintapalvelun hankkeet 2012: • suuronnettomuusvalmius • MIRG (yhteistyö Rajavartiosto) • Toimintavalmiusohje • Johtokeskusja esikuntatyöskentely • Myrskytuhoihin varautuminen – kolmen laitoksen varautuminen (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta) • Sähköyhtiöiden ja pelastuslaitosten yhteistyö; työryhmä Pelastuslaitos, Fortum, Vattenfall, SM • Kuntien varautumisen tukeminen; pelastustoiminta ja turvallisuuspalvelut – yhteinen työryhmä • Johtoja tilannekeskus, TOTI, KEJO (kenttäjohtaminen) •Johtamisen testaus; HIKLU (pääkaupunkiseutu), Kanta-Häme (Pelastusopisto) • Johtoautoselvitys • VR ja pelastuslaitokset – sopimusmalli ja harjoitukset • Palvelutasopäätöksen valmistelu Tarvainen toteaa. Teksti ja kuva: Esa Aalto. Yhteistä kehittäjää tarvittaisiin Simo Tarvainen toivoisi, että pelastusalallakin olisi esimerkiksi yhteinen kehittäjäyksikkö. Risto Helminen muistuttaa, että alueet ovat myös erilaisia; esimerkiksi vakinaisten ja vapaaehtoisten palokuntien osalta. Se vaikuttaa kaikkeen. Yhteisten toimintamallien kehittämisessä voisi löytyä parempiakin tapoja, sillä alueet ovat lopulta kuitenkin itsenäisiä ja päättävät itse osallistumisestaan hankkeisiin. VESIVAHINKOJA JVT-PÄIVYSTYS 040 717 9330 (Pääkaupunkiseutu) 24h / 7vrk 040 560 7300 (Pirkanmaa) 24h / 7vrk Kunnostuspalvelut Purku / Puhdistus / Jätteenkäsittely / Kunnostus 2012 kunnostuspalvelut mainos 105x148.indd 1 7.3.2012 11:15:56 mo Tarvainen tiivistää. – Kun yhdessä käydään asioita läpi, nähdään kiinnostuksen kohteet, Helminen sanoo. www.delete.. En tarkoitakaan, että valtiolla pitäisi olla tässä välttämättä voimakkaampi rooli. – Nyt sitä tekevät alueelliset pelastuslaitokset kukin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan yhteisillä plvelualueilla
Tämä näkyy käytännössä jokaiselle japanilaiselle annettavassa turvallisuuskoulutuksessa. ruokatarvikkeita kolmen vuorokauden ajaksi. Honjon Safety Centerissä vierailee vuosittain 100000 henkilöä, joista viisi prosenttia ulkomailta. Jokaisella japanilaisella on velvoite huolehtia itsestään. Onkin varsin luonnollista, että tuo maailman yksi suurimmista talousmahdeista, on varautunut todennäköisiin onnettomuuksiin insinöörimäisellä tarkkuudella. keskuksessa on neljä päätoimista työntekijää ja 25 osa-aikaista, entistä palomiestä. J apanilaiset elävät jatkuvan maanjäristysuhan, siitä aiheutuvien tsunamien ja taifuunien alueella. 290 . Teksti ja kuvat: Petri Jaatinen. Japanin pelastustoimi rakentuu yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan suunnitelmallisen yhteistoiminnan varaan. Meillä oli tilaisuus vierailla näistä yhdessä. 60 3/2012 Maailman tehokkain pelastustoimi löytyy tiettävästi Japanista. Maassa on 2268 vapaaehtoista ja 798 päätoimista paloasemaa. 1,3 0,9 Vapaaehtoinen henkilöstö / 1000 as. 7,0 2,8 Vapaaehtoinen varautumishenkilöstö / 1000 as. Näistä muistutetaan muun muassa pelastusharjoitusviikkojen avulla. Palokuntanaiset 1 720 000 5 000 Palokuntanuoret 420 000 Lasten kerhot 1 160 000 Päätoiminen henkilöstö / 1000 as. Heillä on niin kutsutut kriisireput, joissa on mm. Jokaisella asuinyhteisöllä, korttelilla tai vastaavalla suojelualueella on omat turvallisuusvastuuhenkilönsä. Tokion palolaitoksella on kolme kansalaisten kouluttamiseen erikoistunutta Safety Centeriä. Suojelualuekohtaisia pelastusharjoituksia järjestetään säännöllisin väliajoin. Vastuuhenkilöt on nimetty ja merkitty omilla ”liiveillään”. Kansalaisilla tulee olla kolmen vuorokauden valmius huolehtia itsestään. Pääajatuksena on, että jokaisen Maailman tehokkain pelastustoimi Japani Suomi Asukasluku 126 804 433 5 393 139 Pinta-ala 377 835 338 424 Päätoiminen henkilöstö 159 000 5 000 Vapaaehtoinen henkilöstö 884 000 15 000 Vapaaehtoinen varautumishenkilöstö 36 820 000 . Palokuntien resurssit ovat huippuluokkaa Tokion palolaitoksessa työskentelee 18000 palomiestä. Vapaaehtoisuus on merkittävä voimavara Japanissa lähes joka kolmas kansalainen kuuluu varautumisorganisaatioihin. Sen budjetti on 2,3 miljardia euroa, eli jotakuinkin sama, kuin Suomen Puolustusvoimien budjetti
Suomen suurlähetystön mukaan Facebook-sivusto oli paras tapa tavoittaa alueella olevat suomalaiset. Tapahtuma aloitti maailmanlaajuisen energiapoliittisen keskustelun. Tilannetta voisi kuvata siten kuin kokonainen kaupunki olisi huuhdottu alas vessanpöntöstä. 542 paloasemaa tai palokalustovajaa ja 334 paloautoa huuhtoutui mereen. 3/2012 61 yksilön ja asuinyhteisön tulee kyetä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan. Tuo, kaiken alleen pyyhkinyt aalto osoittautui kuitenkin 10-metriseksi. Suurin virhe tehtiin uhkan arvioinnissa. Japanissa muun muassa on tällä hetkellä maan 53 ydinvoimalasta ainoastaan 18 käynnissä. Varoitusjärjestelmän perusteella arvioitiin, että tsunamin korkeus tulee olemaan kaksi metriä. Marraskuun 29. Yhteydenotoissa tiedusteltiin Japanissa olevien suomaisten tilannetta. Suurin osa Tokion rakennuksista on 2–6-kerroksisisia taloja. päivänä järjestetään menehtyneiden palomiesten muistotilaisuus, jota muun muassa Japanin keisari kunnioittaa läsnäolollaan. Edellinen hallitus suunnitteli jopa luopuvansa koko-naan ydinvoimasta voimalaitoksien käyttöiän saavuttamisen myötä. Kaiken kaikkiaan Japanin pelastustoimen järjestelyt loivat vaikuttavan kuvan, mikä tuo elementtejä myös suomalaiseen visioon Euroopan tehokkaimmasta pelastustoimesta. Suomalaiset 30 metriä sekunnissa puhaltaneen taifuunin kourissa.. Nyky-Tokiosta on vaikea uskoa että kaupunki on ehtinyt kaksi kertaa tuhoutua maan tasalle 1900-luvun aikana, sodan ja maanjäristyksen seurauksena. Varautuminen näkyy kaikkialla Maan pääkaupunki Tokio on 37 miljoonan asukkaan keskittymä. Pelastustöissä menehtyi yhteensä 280 palomiestä, joista suurin osa oli alkuvaiheessa paikalla ollutta vapaaehtoishenkilöstöä (253 henkilöä). Pilvenpiirtäjiä ei kovin paljon ole maanjärjestysriskin vuoksi. päivä tapahtuneessa maanjäristyksessä kuoli 15960 henkilöä ja edelleen kadoksissa on 4004 henkilöä, eli lähes 20000 henkilöä sai surmansa. Suurlähetystöllä oli kädet täynnä työtä myös Suomesta tulleiden yhteydenottojen myötä. Maanjäristyksessä menehtyi lähes 20000 henkilöä Viime vuoden maaliskuun 11. Tasaisin väliajoin päivitetty sivusto vähensi selkeästi yhteydenottojen määrää. Järjestäytynyt apu saapuu aina liian myöhään. Pelastustoimi on kunnallinen. Kaikki rakennukset, autot, ihmiset huuhtoutuivat mereen. Delegaation kokoonpano: Juha Hakola, Pekka Vänskä, Vesa Parkko, Olli-Pekka Ojanen, Jari Sainio, Petri Jaatinen, Karim Peltonen, Jukka Riikonen, Timo Vuola, Taito Vainio. Kuudesosa maan päätoimisesta henkilöstöstä osallistui pelastustöihin. Maanjäristys oli suuruudeltaan 9 Richteriä
62 3/2012 Eläkkeelle Kuolleita N urmijärven kunnan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö evp. – Uudessa ylioppilastalossa ongelma oli todella paha. Vappuna eläköityvä Soininen on viimeksi toiminut myyntipäällikkönä Kidde Finland Oy:ssä. Rainer Koivula kuoli pitkällisen sairauden murtamana 7.2.2012. Siellä hän vastasi kenttäpäällikkönä sammutuskaluston myynnistä, jota hoidettiin siihen aikaan ovelta ovelle. Hän pyysi lasten pilttipurkkiin pienen määrän sammutusjauhetta ja laittoi purkin kylkeen tekstin: tätä sieltä tulee. Se oli kuin pölynimurikauppaa. Huollon olisi pitänyt uusien määräysten mukaan seurata myynnin yhteydessä eikä se siinä järjestelmässä ollut mahdollista. Hän ehti olla Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelukPalopäällikkö evp. Julkisissa tiloissa ongelmia on aiheuttanut ilkivalta. Sammuttimia on tyhjennetty tarpeettomasti. Hän näkisi hyvänä myös, että erityisesti julkisissa tiloissa oleva sammutuskalusto pitäisi tarkastaa vähintään vuoden välein. Hän oli uransa alkuaikana muun muassa Orimattilassa ja Sipoossa palotarkastajana (2.7.1974– 31.3.1976) sekä Kauniaisissa palopäällikkönä. Hänelle myönnettiin Viron valtion korkea ansiomerkki työstä Viron palontorjunnan hyväksi. Soinisen mielestä laitoksissa voisi olla teknisen ja kaupallisen toiminnan asiantuntijoita toteuttamassa tehtävää hankintaa. Suurimpana uhkana suomalaiselle palokalustokaupalle hän pitää halpatuontia. Teksti ja kuva: Esa Aalto ”Laatu ei saa jäädä hinnan jalkoihin” Myyntipäällikkö Antti Soininen jää eläkkeelle vappuna.. – Esimerkiksi Italiassa tarkastusväli on puoli vuotta. Palotarkastajien tekemää työtä Antti Soininen kiittelee. Siihen loppui ilkivalta, Antti Soininen hymyilee kekseliäisyydelle. Rainerilla oli hyvät suhteet Viron pelastustoimeen ja hän osallistui merkittävällä tavalla erityisesti Nurmijärven ystävyyskunnan Raplan pelastustoimen kehittämiseen. – He ovat tarkastustoiminnassa kiinnittäneet asiaan huomiota ja sen ansiosta sammuttimien määrä on lisääntynyt. Rainer oli innokas palokuntaja väestönsuojelukouluttaja, hänen koulutuksestaan hyötyivät monet sopimuspalokuntalaiset, pelastusammattilaiset ja siviilihenkilöt. Sammuttimia tyhjennettiin jatkuvasti. Jorma Alho, apulaispelastusjohtaja Göran Westerlund, riskienhallintapäällikkö evp. Antti Soininen on ollut aktiivinen myös alan järjestötoiminnassa. Palokalustokaupan pariin Antti Soininen tuli ravintola-alalta. Vuoden 1993 hän oli Loviisan palopäällikkönä, palaten jälleen palo-väestönsuojelupäällikön virkaansa Nurmijärvelle. Rainer Koivula oli syntynyt 12.07.1945 Lahdessa ja hän suoritti merkittävän uran paloja pelastustoimen eri tehtävissä. Hän toimi Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen hallituksessa ja toimi sen puheenjohtajana seitsemisen vuotta. Sammutinhuoltotoimintaa hoitavat siihen erikoistuneet henkilöt. Antti Soininen sanookin, että määräysten tiukentumisen jälkeen huoltotoiminta ja sen merkitys ovat kasvaneet. Onko halvin tarjous aina paras ratkaisu, esimerkiksi kun puhutaan paloletkuista, joissa tuotteen laatuominaisuuksien pitää olla tärkeällä sijalla. Rainer Koivula sessa 31.3.2005 asti palopäällikkönä. – Monet aikoinaan Torrex Oy:ssä toimineet aluemyyjät ovatkin myöhemmin perustaneet omia palokalustoliikkeitä eri puolille maata. – Hankintamääräyksissä hinta määrittelee hankintaa, mutta se ei aina välttämättä ole oikea lähtökohta. Antti Soininen pitäisi hyvänä, jos Suomessakin palokalustokaupassa huomioitaisiin Ruotsin tapaan kokonaispaloturvallisuus eikä pelkästään keskityttäisi esimerkiksi sammutinhuoltotoimintaan. Alkusammutuskaluston myynti onkin sittemmin siirtynyt erilaisiin jälleenmyyntipaikkoihin, kuten suurempiin kauppaliikkeisiin. Kiinteistönhoitaja keksi asiaan ratkaisun. – Kun sammutinhuoltomääräykset muuttuivat, hiipui myös ovelta ovelle tapahtuva myynti. Entisiä Rainerin työkavereita A ntti Soinisen myyntimiehen ura palokalustokaupassa alkoi vuonna 1987 Torrex Oy:ssä. Kauniaisista Rainer siirtyi Loviisaan palotarkastajaksi ja sieltä Nurmijärvelle palopäälliköksi vuonna 1979. Nyt tarkastusväli on kaksi vuotta. Myös Nurmijärven kunnan ystävyyskuntatoiminnassa Viron Raplassa sekä Ruotsin Lilla Edetissä Rainerilla oli merkittävä rooli muun muassa hyvän Viron ja Ruotsin kielitaidon omaavana henkilönä. Hänet siunattiin haudan lepoon 17.2.2012 pienimuotoisessa ja lämminhenkisessä siunaustilaisuudessa
12 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia s. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 8.–10.5.2012 380 € 20.4.2012 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 14.–16.5.2012 380 € 27.4.2012 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 21.–25.5.2012 630 € 27.4.2012 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 29.–31.5.2012 350 € 27.4.2012 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 4.–8.6.2012 500 € 11.5.2012 20022 Vesisukelluskurssi *) 6.8.–21.9.2012 2.760 € 25.5.2012 *) kurssiaika jaksotettu, ks.opiston www-sivut Ensihoito 12 -opintopäivät 11.–12.5.2012 250 € 1.5.2012 Teema: Ensihoitopalvelu muutoksessa Järjestämme kevätkaudella 2012 mm. 34 Johdoton on hetkessä selvitetty s. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi PELASTUSTIETO 5/2011 ILMESTYY 23. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Timo Kietäväinen: Valtio tukee heikosti lakisääteistä tehtävää s. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. 20 Pelastustieto 4/2012 ilmestyy 24.5 teemalla pelastajan varusteet ja kalusto. KESÄKUUTA Vanhukset evakuoitiin saunapalon alta Joutsenossa s. Varmista ilmoituspaikkasi 10.5.2012 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. 8 4/ 20 11 19.5
020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet Kokoontaitettava Eccotarp-ALLAS Allas ja muut pelastuskalustouutuudet PELTACOLTA! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. www.tammivikkut.com PT 4/2012 ilmestyy 24.5. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 017-368 4000 | www.peltaco.com HUIPPUUUTUUS! www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi. 64 3/2012 www.pelastustieto.fi PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. mukaan. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Varaa ilmoituspaikkasi 10.5.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. Soita ja sovi tapaaminen
arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.fi KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön. 24 Saako harjoitukseen riittävästi lämpöä nestekaasulla. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. / . 8 Missä se taas on...?!. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. . Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. 28 Pelastusalan koulutuksen järjestäjä ei vaihdu s. 3/2012 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 12 Pahin oli toteutua Valamossa s.8 3 2012 19 .4 Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. TOUKOKUUTA TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Työuralle jatkoa siististä sisähommasta s. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. Tilaa numerosta 044 728 0400. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet Pelastustarvikkeet PELASTUSTIETO 4/2012 ILMESTYY 24. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. 20 1/ 20 11 10.2. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om
Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... .............. No heittomies! Ja heittomies onkin sellanen mies, jolle ei piä rähistä. ............ ................ ..............10.8. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). Millos pelit alkaa. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S Mikä mies. Näyttää siltä, että pian, koska täydennyksen lähettivät. Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 ... 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... 200 € II/III-kansi ................................................................................... Ilmestymisajat 2012 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 4 ....... vuosikerta. 7.12. ............Pelastajan varusteet ja kalusto 5 21.6. 66 3/2012. 5.10. 4.5. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... ................ 13.9. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. 16.8. 9 22.11. 7.9. 8.11. ................ .............. 30.8. Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 10.5. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 30.11. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... ................ 1.6. ............Turvallisuus 2012 -messut 7 27.9. 7.6. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. 23 %. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 25.10. 20.12. 11.10. 6 ....... 2.11. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 24.5. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... Ensivaste ja sairaankuljetus 8 ....
Lehden artikkelit kertovat pelastusalan ajankohtaisista asioista. Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto. Se jakaa tietoa ja edistää osaamista. 044 728 0401 • ilmoitukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi Turvallisuus-messujen MESSULEHTI ilmestyy torstaina 30.8.2012 ”O len lukenut Pelastustietoa säännöllisesti jo reilut parikymmentä vuotta. Ulkoasu on laadukas. Ilpo Tolonen, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos ”P elastustieto on Suomen ainoa alan ammattilehti. Messulehti on jaossa myös Turvallisuus-messuilla 5.–7.9.2012 Varaa oma ilmoituspaikkasi messujen tärkeimmästä mediasta viimeistään 10.8.2012! 75 % lukijoista kokee Pelastustiedon ilmoitukset tärkeiksi päätöksenteon kannalta! (Lukijatutkimus 2011: Innolink Research Oy) TUPLAPAINOS! Ota yhteys Minna Kamotskiniin, puh. Lehdestä löytyy minua kiinnostavia kentän artikkeleja, mutta myös asiantuntijajuttuja. Meilläkin säilytetään lehdet