44 3 2013 18 .4 .. 8 Loviisa 13 – mittava yhteisharjoitus s. TEEMALLA PELASTUSJA AUTOKALUSTO / KALUSTO KIERTOON Ketterä ERICA korvaa ELS:n hätäkeskuksissa s. PELASTUSTIETO 4/2013 ILMESTYY 23.5. 22 K E M I J Ä R V E L L E Monipotilastilanne hoidettiin Kainuussa hyvällä yhteistyöllä s. 26 Asuntoministeri ei innostu sprinkleripakosta eikä väestönsuojista s
Mitä vastavalmistuneelle lahjaksi?. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. Osoitteessa www.pelastustieto.fi voit tulostaa lahjakortin tekemääsi tilaukseen mieleisellä teemalla. Lahjan, jonka muistaa vielä juhlahumun jälkeenkin! 40 €/vsk Koskee vain uusia tilauksia. Tilaa lahja valmistuvalle! Onko perhepiirissäsi, ystävissäsi tai työyhteisössäsi keväällä opintonsa päättäviä. Tilauksen voit tehdä etukäteen osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi tai soittamalla numeroon 0303 9778 (Yap-Solutions Oy). Mitä jos tilaisit hänelle Pelastustieto-lehden vuodeksi eteenpäin
Messuille piristysruiske Lähes 30 vuoden ajan paloja pelastusalan perinteinen tapahtuma Turvallisuus-messut järjestettiin Tampereella. Enää ei riennetä pelkästään sammuttamaan tulipaloja, vaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksien pelastustehtävissä niillä on merkittävä rooli. Siinäkö se sitten on?. Turvallisuus-messut järjestetään nyt syyskuun alussa 2014 Jyväskylässä. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki INTERNET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Pelastusyksikön esimies, Kymenlaakson pelastuslaitoksen asemamestari Ville Salonen kiipeää Fortumin Loviisan voi malaitoksen alueella ritilätasolle tekemään ensitiedustelua. Syrjäseuduilla pelastustehtäviä hoitavat vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara pelastustoimen kokonaisresursseissa. Vaikka tapahtuman paikkakunnan vaihto tapahtuukin ikävän episodin jälkeen, on varmaankin myönteistä, että Turvallisuus-messut nyt uusiutuvat. Paloalan suurelle kalustolle ulkonäyttelyalueet ovat tärkeät eikä synkkä syksy houkuttele näytteilleasettajia. PELASTUSTIETO 4/2013 ILMESTYY 23.5. Ne on järjestetty siellä kahdesti 1980-luvulla, joten nyt messujen voi sanoa palaavan juurilleen. 44 3 2013 18 .4 . Tästä hyvänä käytännön esimerkkinä on Hälytysilmoitus-juttusarjassa nyt julkaistu Kuusamossa sattunut tieliikenneonnettomuus, jossa vapaaehtoisilla oli keskeinen rooli pelastustehtävässä. P.S. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 3 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Kuten kirjan esittelytekstissäkin todetaan, tällaista voimavaraa ei saa hukata ja jatkuvuuden turvaaminen on koko pelastustoimen järjestelmän elinehto. Sisältöä voidaan nyt kehittää uudella tavalla ja myös uusi paikkakunta ja messujärjestäjä tuovat piristystä tapahtumaan. 22 K E M I J Ä R V E L L E Monipotilastilanne hoidettiin Kainuussa hyvällä yhteistyöllä s. Seuraavista messuista syyskuussa 2014 oli päätetty, mutta toinen järjestäjistä, STYL, päättikin, että messut pitää siirtää marraskuulle. Vapaaehtoisuus on tärkeä voimavara Pelastustoimen vapaaehtoisuuden mennyttä ja nykyisyyttä on tarkasteltu Palokuntalaisuus Suomessa -kirjassa, joka julkaistiin osana laajaa pelastustoimen tilinpäätös -tutkimushanketta. Toiminta kuitenkin kiinnostaa ja vetää puoleensa vapaaehtoistoimintaan. Myöskään väestönsuojarakentamisesta ministeri ei innostu. Asuntoministeri sanoo tämän lehden haastattelussa, että rakentamismääräyksissä ei tarvitse sitovammin todeta paloturvallisuuden teknisestä suojaustasosta. Ensivastetehtävät työllistävät ja ovat työllistäneet ensilähdön palokuntia jopa niin paljon, että toiminta on vaarassa ”tukehtua”. Kirja piirtää kuvan merkittävästä vapaaehtoisuuteen perustuvasta toiminnasta, johon siihen osallistuvat sitoutuvat ja mikä tärkeintä, jaksavat sitoutua. 8 Loviisa 13 – mittava yhteisharjoitus s. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys järjesti sen yhdessä Suomen Työsuojelualan Yritysten Liiton kanssa. Perusteena oli aiem minkin samana vuonna ja samassa kuussa Tukholmassa järjestetyn Skydd-messujen läheisyys. 26 Asuntoministeri ei innostu sprinkleripakosta eikä väestönsuojista s. Kuva: Marko Laukkanen. Palokuntien toiminta ulottuu tänä päivänä hyvin monenlaisiin tehtäviin. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. TEEMALLA PELASTUSJA AUTOKALUSTO / KALUSTO KIERTOON Ketterä ERICA korvaa ELS:n hätäkeskuksissa s
Tätä loistavaa neronleimausta on myöhemmin kopioitu myös muussa lainsäädännössä, kuten ensihoidossa. Entä 20 muuta aluelaitosta. Onko siinä mitään sitovaa. Nykyinen tulkinta on, että palvelutasopäätös on vain yksi suunnitteluasiakirja monien muiden joukossa. Olisiko mahdollista luoda alueellista turvallisuustoimintaa palvelutasopäätöksellä. 34 Pelastustoimen nerokkain uudistus oli aikanaan palvelutasopäätös, pohtii pelastusjohtaja Pekka Vänskä KeskiUudenmaan pelastuslaitokselta Keskustelua-palstalla. Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen pohti hetki sitten onnettomuustutkintalautakunnan suosituksia. Ne ovat hölmöläisten lukuja. Vapaaehtoistoiminnan tapauksissa olisi viisainta puhua vaikka 95-prosenttisesta tai 80-prosenttisesta todennäköisyydestä osallistua hälytystoimintaan. En tiedä voiko näin menetellä. Esimerkiksi kaikki tietävät, ettei onnettomuuskohdetta voi sata prosenttisella varmuudella koskaan tavoittaa. Positiivinen ja yritteliäs Chris pyrki alusta lähtien puhumaan suomea, vaikkakin surkeaa sellaista. Tätä loistavaa neroleimausta on myöhemmin kopioitu myös muussa lainsäädännössä kuten ensihoidossa. Voidaanko kuntien valtuustojen päätöksellä vaatia kovempia ehtoja rakentamiselle kuin lainsäädäntö yleisesti edellyttäisi. 22 K E M I J Ä R V E L L E Monipotilastilanne hoidettiin Kainuussa hyvällä yhteistyöllä s. Julkaistu kirja piirtää kuvan merkittävästä pelastustoimen voimavarasta, josta on syytä pitää huolta myös jatkossa. Nyt hänellä on sekä palomiehen virka KantaHämeen pelastuslaitoksella että juuri suoritettu lähihoitajan tutkinto. Mennään siitä sisään selkä suorana ja katse kirkkaana uskoen pelastustoimen kykyyn ja mahdollisuuteen toimia turvallisuuden asiantuntijana. s. Ei tehdä päätöksiä, joita ei voida todellisuudessa toteuttaa. Ja että palvelutasopäätös olisi myös kuntien muita viranomaisia sitova, kun asiasta on päätetty kuntien valtuustoissa. Vaikka esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen kunnat sitoutuvat siihen, että rakennuslupien, kaavoitusasiakirjojen ja kuntien maanluovutus asiakirjojen ehtoina olisi vaatimus automaattisesta sammutusjärjestelmästä. TEEMALLA PELASTUSJA AUTOKALUST O / KALUSTO KIERTOON Ketterä ERICA korvaa ELS:n hätäkeskuksissa s. Riskianalyysi ja kehittämisosiot ovat selvästi suunnittelua, mutta palvelukuvaus. Nykymuotoisen palvelutasopäätöksen suurin ongelma on, ettei siihen kukaan sitoudu. Siksi Virven käyttö tulee ottaa osaksi palokunnan viikkoharjoituksia. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Nyt ei saa hukata mahdollisuutta kehittää tästä hyvä työkalu kuntapäättäjille ja pelastuslaitoksille. Epärealistisilla palvelukuvauksilla on yhteisesti vesitetty palvelutasopäätösten sitovuutta ja merkittävyyttä pelastustoimintaa ohjaavina asiakirjoina. 58 palokuntalaisuus Pelastustoimen tilinpäätöshankkeen ensimmäisessä osassa tarkastellaan vapaaehtoisuuden historiaa ja nykypäivää. Tai jos velvoittaa, niin siitä voidaan poiketa satunnaisesti tai ajoittain, kun on tarvetta. Jos vaikka ajaa hälytysajossa kolarin eikä pysty jatkamaan hälytystehtävää, pidetään tätä hyväksyttävänä syynä poiketa palvelutasopäätöksestä. Helsinki ja KeskiUusimaa ovat toimineet näin, vaikka se on nostanut näiden laitosten kustannuksia. s. Siksi olisi järkevämpää kirjoittaa, että onnettomuuskohde tavoitetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 6 minuutissa tai 10 minuutissa. viestintä Virven käyttö yksittäisen jäsenen osalta on sopimuspalokunnissa harvoin edes jokaviikkoista, joten rutiinin saaminen satunnaisella käytöllä on mahdotonta. Joka tapauksessa nyt on muutoksen paikka ja mahdollisuuksien ovi on raollaan. Palvelukuvauksissa mainitut toimintavalmiusajat eivät ole mitään sitovia. Siksi pyydänkin sisäasianministeriön Veli-Pekka Hautamäkeä selvittämään palvelutasopäätöksen sitovuutta. s. Tässä asiassa meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka. Voisiko palvelutasopäätös olla alueellisen turvallisuustoiminnan työkalu nykyistä enemmän, jos siihen lisättäisiin yksi elementti lisää – sitova toimintapolitiikkaa kuvaava osio. Onko heidän osalta talousarvio sitovampi asiakirja kuin palvelutasopäätös. s. Asiakirja, joka kiertäisi kaikkien alueellisen pelastustoimen osakaskuntien valtuustot, sitovuus olisi suurempi. Nyt palvelutasopäätös-instituutiota ollaan uudistamassa/määrittämässä sisällön osalta. 26 Asuntoministeri ei innostu sprinkleripakosta eikä väestönsuojista s. Edelleen palvelutasopäätösten palvelukuvauksissa kuvataan sopimuspalokuntien toimintavalmiutta varsin kategorisesti, vaikka kyse on vapaaehtoistoiminnasta. Valtakunnasta ei löydy tilastoja siitä, kuinka usein sopimuspalokunta ei voi osallistua hälytystoimintaan vastoin sammutussopimuksen sitoumuksia. 48 SIVU 52 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 58 3/2013 Palopäällystöliitön Facebook-sivuilta monipuoliset työkalut verkostoitumiseen Tutustu ja tykkää: facebook.com/palopaallystoliitto Ota kantaa Hae ideoita Hae tietoa Visioi Opi uutta Verkostoidu Keskustelua Pelastustoimen nerokkain uudistus oli aikanaan palvelutasopäätös. 4 3/2013 keskustelua tässä numerossa PELASTUSTIE TO 4/2013 ILMESTYY 23.5. Tämä on uusi mahdollisuus kehittää nykymuotoisesta palvelutasopäätöksestä entistä merkittävämpi työkalu kuntapäättäjille ja pelastuslaitoksille. 44 3 2013 18 .4 . Onko se oikeastaan päätös lainkaan, kun se ei velvoita mihinkään. Miten homma hoituu sopimuspalokunnassa Helsingissä. 40 3 /2 01 3 18.4.2013 8 Hälytysilmoitus Kuusamossa Marko Partanen 22 Ministeri Kiuru ei innostu sitovimmista määräyksistä 24 Pentti Partanen: Säästöjä toimintaa kehittämällä 26 Ketterä ERICA korvaa ELS:n 28 KEJO tulee Ilkka Eskelinen 32 Pelastustoimi osana TOTI-hanketta Janne Hartikainen 36 SOME kriisiviestinnän työkaluna Johanna Franzén, Laura Hokkanen, Hanna Honkavuo, Hanna-Miina Sihvonen Taina Kurki, Niina Päivinen 38 VHF-radio ei ole ongelmajätettä Saku Rouvali 42 Tiedot kaikkien käyttöön tietoturvalaatikosta Eeva Vänskä 44 Ydinvoimalassa harjoiteltiin Saku Rouvali 50 20 vuoden tauon jälkeen VPK:hon 55 Espoon VPK voitti taas Piatta Rulja VAKIOT 43 Vieraanamme: Simo Tarvainen 54 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 59 Keskustelua: Marko Konttinen 59 Keskustelua: Raija Kuosmanen kuukauden kasvo nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Käytätkö turvavyötä hälytysajossa?” Äänet menivät varsin tasan. Palvelukuvauksissa monasti kuvataan pelastusyksikön vahvuudeksi 1+3, 1+4 tai jopa 1+5 henkilöä. Mutta kun pelastuslaitokseen iskee flunssaepidemia, näistä vahvuuksista on poikettu kun ylityömiesten palkkaaminen on niin kallista… Tiedän vain kaksi aluelaitosta, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan palvelutasopäätöksen mukaista henkilövahvuutta kaikissa tilanteissa ja kaikkina aikoina ympäri vuoden. Alueellista turvallistyötä tulisi kehittää edelleen. Jotta tulevaisuus on turvattu. 8 Loviisa 13 – mittava yhteisharjoitus s. Palvelutasopäätös koostuu kolmesta osasta, riskianalyysistä, palvelukuvauksesta ja kehittämisosiosta. Christopher Hubbard muutti Suomeen kuusi vuotta sitten lähes kielitaidottomana. Voisiko siihen myös kirjatta sitovan toimintapolitiikan esimerkiksi sprinklerien osalta. Ei hukata tätä mahdollisuutta. Pekka Vänskä pelastusjohtaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Palvelutasopäätöksestä saatava tärkein strategia-asiakirja 3_2013.indd 58 10.4.2013 9.55. Voisivatko ne myös olla sitovasti osana palvelutasopäätöstä, jos niin halutaan
Tikasauton on valmistanut K. Ihanneratkaisu on, että maalaiskuntiinkin tarpeen mukaan perustetaan päävirkainen palopäällikön toimi riittävine palkkauksineen, jolloin viranhaltijalta vastaavasti voidaan vaatia palolain ja -asetuksen vaatimaa täydellistä pätevyyttä. 1963 vastaanottaa konetikas– auton, joka tällöin järjestetyssä vastaanottotilaisuudessa Tapio lassa, esitettiin kutsuvieraille edustajille. mom:n tarkoittamien erikoiskohteiden palotarkastus ja rakenteellisen paloturvallisuuden valvominen saadaan asialliselle ja tarkoituksenmukaiselle kannalle ja kuntien palopäälliköt vapautuvat heille ylivoimaisesta tehtävästä, jota he parhaimmallakaan tahdolla eivät voi suorittaa tyydyttävästi. 3/2013 5. Autossa on tasauspyörästön lukituslaittein varustettu teli-taka-akselisto, sekä tehostajalla varustetut ohjauslaitteet. Nummela Oy Turusta. Suurimpana esteenä asioiden järjestämiselle edellä esitetyllä tavalla ovat tietenkin taloudelliset syyt ja näkökohdat. Pelastustoimintaa varten on tikas varustettu 2:lle henkilölle tarkoitetulla pelastushissillä, joka kulkee vaijereiden varassa tikkaiden alapuolella. Ehdottamamme järjestely ei suinkaan tarkoita kaikkialle soveltuvaa ihanneratkaisua, vaan yhtä ulospääsymahdollisuutta siitä umpikujasta, jossa maalaiskuntien palotoimi erityisesti palotarkastukseen nähden tällä hetkellä sangen yleisesti on. Näin paloasetuksen 28 §:n 2. Pelastushissiä voidaan käyttää myös vaaka-asennossa. Sähkövoimaasema on erillinen, kuljetuslaitteella varustettu sähköagregaatti. Rakennuksen tilavuus on 1.200 m 3 ja se tulee sisältämään hallin 2 paloautolle, luentosalin, pesu-, kuivausja korjaustilat, 2 huonetta ja keittiön käsittävän talonmiehen asunnon sekä saman suuruisen asunnon terveyssisarelle. Jos verrataan paloasetuksen palopäällikölle asettamia velvoituksia palolain vastaaviin vaatimattomiin kelpoisuusehtoihin ja kuntien heille yleensä suomaan riittämättömään rahalliseen korvaukseen, on valittaen todettava, että epäsuhde on räikeä ja silmiinpistävä. Tuohikotin VPK saa muutaman kuukauden kuluttua myös täysin ajanmukaisen paloauton. Se on rakennettu Ford T-700 tyyppiselle kuorma-auton alustalle, varustettuna 180 hv bensiinimoottorilla. 3/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Maalaiskunnan palopäällikkö Kotimainen tikasauto Espoon palokunnalle Espoon palolaitos sai 7.3. Palolain 7 § tosin määrää, että kunnassa voi olla myös palotarkastaja, mutta tätä ratkaisua ovat taloudellisista syistä johtuen vain harvat maalaiskunnat käyttäneet hyväkseen. kahdelle naapurikunnalle, jolloin kustannukset supistuvat puolella. Lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > arkisto >arkistojutut Paloalan moninaisista ja vaativista tehtävistä maalaiskunnan palopäällikön toimi lienee kaikkein vaikeimpia ja epäkiitollisimpia. Tällaisia tehtäviä ovat teollisuusja erikoislaitosten palotarkastus, rakennustoiminnan paloturvallisuuden valvominen sekä lausuntojen ja asiantuntija-avun antaminen kunnan muille viranomaisille. Tikas on pisin maassamme tällä hetkellä käytössä olevista konetikkaista. Tuohikotin VPK:n pitkään odotettu paloasema nousi harjakorkeuteen 15. Tällöin kunnan palopäällikkö saa keskittyä asuinrakennusten palotarkastukseen ja sammutuspuolen mitä moninaisimpiin tehtäviin, joiden hoitamiseen hän palokoulun 6-viikkoisella kurssilla on saanut tyydyttävät edellytykset, erikoiskohteiden palotarkastustoiminnan ja rakennustoiminnan paloturvallisuuden valvomisen jäädessä vastaavan ammattipätevyyden omaavan henkilön hoidettavaksi joko itsenäisesti tai palopäällikön johdon alaisena, miten johtosäännössä paikalliset olosuhteet huomioonottaen kulloinkin harkitaan oikeaksi määrätä. Paloasetuksen 13 § asettaa palopäällikön tehtäväksi varsinaisen sammutuspuolen tehtävien lisäksi joukon velvoituksia, joiden menestyksellinen täyttäminen vaatisi laajaa paloteknillistä asiantuntemusta, jonka vain aniharva maalaiskunnan palopäällikkö omaa ja jota häneltä sivuvirkaisena toimihenkilönä ei voida asiallisilla perusteilla vaatiakaan. maaliskuuta. Kuitenkin tuntuu jääväämättömältä tosiseikalta se, että suuri maalaiskunta, jossa on huomattavia teollisuustai muita erikoislaitoksia ja vain sivuvirkainen kunnan palopäällikkö, kaipaa ehdottomasti palopäällikön lisäksi teknillisen pohjakoulutuksen omaavan palotarkastajan. On kuitenkin huomattava, että palolaki ei estä kuntia perustamasta yhteisiä palotarkastajan virkoja esim
saakka. Myös säännöllinen tiedottaminen asukkaille on merkittävä osa pelastussuunnittelua. Pelastussuunnitelman päivittämistä edellytetään taloyhtiöiltä, jotka ovat laatineet pelastussuunnitelmansa ennen nykyisen pelastuslain voimaantuloa 1.7.2011. Toki sen jälkeen on vielä mahdollisuus valittaa päätöksestä, toimialajohtaja Markku Kujanpää Seinäjoen kaupungista kertoo. Etelä-Pohjanmaa odottaa yhä pelastusjohtajaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajakiemura on yhä avoin. Laitoksen johtokunta käsitteli asiaa viimeisessä kokouksessaan ennen kuin uusi johtokunta aloittaa työnsä. Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Leo Potkonen toivottaa Turvallisuus-messut tervetulleeksi takaisin Jyväskylään. Myös STYL:n jäsenyrityksiltä tuli toive perinteisen Turvallisuusmessutapahtuman järjestämisestä sisältäen paloja pelastustoimen lisäksi työsuojelun. Turvallisuus-messut järjestetään perinteisten teollisuusautomaation ja tuotantoteknologian Tekniikka-messujen rinnalla. Siellä on monipuoliset auditorioja kokoustilat, jotka mahdollistavat Turvallisuus-messujen laajat seminaarit ja koulutustilaisuudet. Avarat ulkoalueet mahdollistavat lisäksi isojen ajoneuvojen ja koneiden toiminnan esittelemisen, Costiander sanoo. Paloturvallisuustekniikanprofessuuri perustaminen on Palotutkimusraadin pitkäaikaisen työskentelyn tulos. Puheenjohtaja esitti kahden kunnan tekemän oikaisuvaatimuksen hyväksymistä, mutta johtokunta päätti äänin 7–5 hylätä edelleen oikaisuvaatimuksen. – Jos päätös saa lainvoiman eikä siitä valiteta, niin aikaisintaan kesälomien jälkeen virassa on uusi pelastusjohtaja, hän sanoo. syyskuuta 2014 Jyväskylässä. Siksi purimme messusopimuksen Tampereen Messut Oy:n kanssa, Juhani Costiander Turvallisuusmessutoimikunnasta kertoo. 6 3/2013 T urvallisuus-messut järjestetään 3.–5. Riskien kartoituksessa otetaan huomioon erilaiset onnettomuustilanteet, kuten katolta putoavat lumet, puista putoavat oksat, liukastumiset pihalla tai saunatiloissa, rikkinäisten leikkivälineiden aiheuttamat vaarat, tulipalotilanteet ja monet muut riskit.. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että hyvin tehdyn pelastussuunnitelman merkityksen huomaa onnettomuuksissa ja yhteiskunnan häiriötilanteissa, kuten pitkien sähkötai vesikatkojen aikana. Tehtävän perustamisen mahdollisti elinkeinoelämältä ja Palosuojelurahastolta saatu tuki. Lisäksi Jyväskylän hotellikapasiteetin kasvu ja etenkin Paviljongin hotellin valmistuminen vaikuttivat asiaan, hän jatkaa. Jatkettu haku tuotti tulosta: palotutkimustekniikan professorin tehtävää haki yhteensä 29 henkilöä. Valinta arvottiin, sillä nyt virkaatekevä pelastusjohtaja Harri Setälä ja Haapanen saivat äänestyksessä yhtä paljon ääniä. – Aiempi yhteistyökumppanimme Suomen Työsuojelualan yritysten liitto (STYL) päätti järjestää seuraavan messutapahtuman marraskuussa 2014 yhteistyössä NWEhitsausalan messujen kanssa eikä tämä ajankohta sopinut jäsenkyselyymme perustuen yli 90 prosentille SPLY:n jäsenyrityksistä. Päivittämiseen liittyy oleellisena osana riskien tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu niiden pohjalta. – Tapahtuman siirto aikanaan Jyväskylästä pois oli meille karvas. Paavola arvioi, että asiantuntija-arvioinnit saadaan suoritettua kesän aikana. – Nyt odotetaan, saako päätös lainvoiman eli saadaanko kokouspöytäkirja allekirjoitettua. Jyväskylän Messut Oy ja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry (SPLY) ovat solmineet yhteistyösopimuksen paloja pelastusalan sekä työsuojeluja turvallisuusalan yhteisestä messutapahtumasta. Silloin messukeskuksen fasiliteetit eivät ole riittävät tällaiselle tapahtumalle. Tuleva professori nimitetään tehtävään vielä ennen vuoden vaihdetta. Lisäksi hakijat pitävät Aalto-yliopistolla tieteellisen esitelmän omasta tutkimusaiheestaan. Nyt messut palaavat tavallaan juurilleen, sillä Jyväskylässä tapahtuma järjestettiin vuosina 1982 ja -84. – Koska STYL ei ollut halukas siirtämään messuja takaisin jo aikaisemmin sovittuun ajankohtaan eikä Tampereen Messut kyennyt osoittamaan kattavaa sopimusta, jossa olisi sovittu sopivasta ajankohdasta, ryhdyttiin etsimään uutta messupaikkakuntaa. Professori tulee työskentelemään Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksella. – Hyvät liikenneyhteydet kaikkialta Suomesta ja keskeinen sijainti olivat myös ratkaisevia tekijöitä messupaikkaa valittaessa. Hakuaikaa jatkettiin 15.2. Pelastussuunnitelmien päivittämisellä on jo kiire Taloyhtiöiden on päivitettävä pelastussuunnitelmansa ennen heinäkuuta. Vaasan hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi tarkoituksenmukaisuusperusteet huomioiden. Hakemuksia kertyi hakuajan päättymiseen mennessä yhteensä 14. Costiander harmittelee sitä, että 30 vuoden hyvä yhteistyö Tampereen Messujen kanssa koki tällaisen särön. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi valittiin edesmenneen Esko Jokisaaren jälkeen Jarmo Haapanen Jokilaaksoista. Arviointien perusteella hakijoista valitaan kolme haastatteluun. – On ymmärrettävää, ettei esimerkiksi perinteisesti ulkoalueilla olleille nostolavaja pelastusajoneuvoyrityksille ajankohta ole sopiva, mutta myös muut yritykset kritisoivat messujen järjestämistä vuoden lopulla. Päivittämiseen liittyy oleellisena osana riskien tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu niiden pohjalta. Seuraava vaihe hakuprosessissa on viidestä kuuteen hakijan valitseminen seuraavaan vaiheeseen, missä suoritetaan hakijoiden asiantuntija-arviointi. Voi sanoa, että sata miljooTurvallisuus-messut Jyväskylään Paloturvallisuustekniikan professoriksi lähes 30 hakijaa Paloturvallisuustekniikan professorin tehtävä julistettiin haettavaksi syyskuussa 2012. – Yksi tärkeä syy messujen siirtämiseen Tampereelta Jyväskylään oli Jyväskylän Paviljonki ja sen fasiliteetit
Kuitenkin toinen messujärjestäjä saneli ajankohdan siirron eikä messuorganisaatio pitäytynyt aikaisemmin yhdessä sovitussa ajankohdassa. Missään nimessä emme halua heittää kapuloita kenenkään rattaisiin. Palkinnon jakoivat valtiosihteeri Pertti Torstila, Ulkoasiainministeriö sekä Suomen Erillisverkkojen Viranomaisverkkoliiketoiminnan johtaja Jarmo Vinkvist. Etelä-Savon pelastuslaitos on osoittanut erinomaista aloitteellisuutta ja innovointikykyä alueellisen tilannekuvan tuottamisessa ja välittämisessä. Kuva Tapio Mäkinen Timanttiteko-palkinto Etelä-Savon pelastuslaitokselle suusja puolustusasiain komitea ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen esityksestä. 3/2013 7 naa euroa myöhemmin saamme tapahtuman takaisin, sillä niin paljon olemme näiden vuosien aikana investoineet messukeskukseemme. Tämä nähtiin erityisesti vuoden 2010 myrskyjen yhteydessä, ja oppeja on sen jälkeen valtakunnallisesti hyödynnetty Tapanija Hannu myrskyjen aikaan vuosina 2011–2012. – On haastava prosessi rakentaa kokonaan uudet messut, mutta nyt oli viimeinen hetki tehdä muutos Turvallisuus-messukonseptissa, Hannu Sartovuo sanoo. Palkinnon myöntämisen perusteina arvioitiin muun muassa esitetyn tahon tai toiminnan merkitystä väestön, yhteiskunnan tai valtion turvallisuudelle sekä moninaista hyödynnettävyyttä poikkihallinnollisesti. Messuajankohdan siirto tuli yllätyksenä SPLY:n edustajille, mutta niin se tuli Vähätalon mukaan messuorganisaatiollekin. Myös Turvallisuus-messujen tavaramerkistä käydään kiistaa. Uutta ajankohtaa etsittiin, mutta ulkoalueiden osalta ei löydetty sopivaa ajankohtaa, Vähätalo sanoo. – Sellainen käsitys minullakin on, että SPLY on tavaramerkin rekisteröinyt. Etelä-Savon pelastuslaitos on toiminut ansiokkaasti kehittäessään yhteistyötä Itä-Suomen alueella. Palkinnon myöntää vuosittain TurvalliPalkinnon ottivat vastaan pelastusjohtaja Seppo Lokka ja pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Parkkinen. Lisäksi arvioitiin toiminnan tai sen tulosten kustannustehokkuutta, monistettavuutta ja innovatiivisuutta sekä ajankohtaisuutta. STYL teki Vähätalon mukaan aloitteen ajankohdan siirtämisestä. Meillä on omia yhteispohjoismaisia markkinointisuunnitelmia, joiden kokemukset täytyy myös ensin arvioida. – STYL teki oman päätöksen ajankohdan siirtämisestä. – Oli viimeinen hetki tehdä pesäero työsuojainpuoleen, sillä tähän asti messut eivät ole palvelleet meidän kohderyhmäämme. Se on tähän asti ollut yhteiskäytössä. Etelä-Savon pelastuslaitos täyttää siis selvästi palkinnon myöntämiselle asetetut kriteerit. Palkinto jaettiin Suomen Erillisverkot Oy:n järjestämässä turvallisuusviestinnän ammattilaisten VIRVE-päivässä. – Yritimme löytää yhteistä säveltä, mutta epäonnistuimme. Skydd liian lähellä Tampereen Messut Oy:n toimitusjohtaja Hannu Vähätaloa harmittaa, että Tampereella pitkään järjestetty Turvallisuus-messutapahtumaa ei enää toteuteta perinteiseen tapaan, vaan kaksi pääjärjestäjää lähti eri teille. – Tekemämme messututkimukset ovat osoittaneet, että kävijät ovat olleet kiinnostuneita myös työsuojainpuolesta ja uskon, että sitä kautta syntyy synergiaa myös hitausalan messutapahtumaan. Turvallisuusja puolustusasiain komitea on myöntänyt vuoden 2012 Timanttiteko-palkinnon Etelä-Savon pelastuslaitokselle. – Haluaisimme jatkaa sen jälkeen yhteistyötä. Hän uskoo, että Jyväskylä on hyvä paikka uudelle messutapahtumalle. Jatko on Vähätalon mukaan auki. Viimeinen hetki uudistua Dafo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Sartovuo pitää hyvänä, että turvallisuusmessurintamalta kuuluu uutta. Sartovuon mukaan Dafo ei ole tehnyt päätöstä messuosallistumisesta. Timanttitekopalkinto luovutetaan vuosittain esimerkilliselle toiminnalle, kehitystyölle tai innovaatiolle, jolla edistetään yhteiskunnan turvallisuutta. Erityisesti STYL katsoi, että ne ovat liian lähellä Tampereen tapahtumaa. SPLY on sen rekisteröinyt, mutta STYL:lla on asiasta toisenlainen käsitys. – Mielestäni kenenkään ei kannattaisi tehdä päätöksiä jatkosta ennen kuin on saatu kokemukset vuoden 2014 tapahtumasta, Hannu Vähätalo painottaa. Yhdessä tekemiseen on päästy tai sitä on aloitettu niin hankinnoissa, koulutuksessa, johtamisessa, tilannekuvan muodostamisessa, tiedottamisessa kuin varautumisessakin. Aikaisemmin ne olivat uusien tuotteiden esilletuontitilaisuuksia, mutta nyt ne ovat enemmänkin sosiaalisia tapahtumia. Tampereella nyt marraskuussa järjestettävästä messutapahtumasta on tehty päätös vuodelle 2014. – Suurin syy hajaannukselle oli ymmärtääkseni se, että Ruotsissa järjestettävät Skydd-messut siirtyivät heti seuraavalle viikolle Turvallisuus-messuista. – Katsotaan nyt, miten yleinen taloudellinen trendi kehittyy. – Kävijämäärät ovat olleet pettymys. On aina näytteilleasettajan oma päätös, mihin tapahtumaan osallistuu. – On syytä myös arvioida, onko messutapahtuma nykyään oikea markkinointi-investoinnin kohde. Nyt tietysti jää nähtäväksi, miten uusi messujärjestäjä hinnoittelee tapahtuman, sillä Tampereella kustannukset alkoivat karata käsistä. Hannu Vähätalon käsityksen mukaan mitään ristiriitoja ei ole ollut SPLY:n kanssa, vaan yhteistyö on toiminut hyvin. Kyllä me olisimme halunneet jatkaa hyväksi koetulla konseptilla. Komitea vastaa Suomen turvallisuusja puolustuspoliittisen aseman seurannasta sekä kokonaisturvallisuuden alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamisen valmistelusta, toimien yhteiskunnan turvallisuuden strategisena suunnittelun ja seurannan toimielimenä.. Vähätalo uskoo, että paloja pelastusalan kävijätkin ovat kiinnostuneita siitä tapahtumasta. – Valitettavasti syksy oli niin täyteen varattu messukeskuksessa, että aikaisempaa ajankohtaa ei löytynyt ja myöhäinen ajankohta ei sovi ulkoalueiden näytteilleasettajille, joita on palopuolella
8 3/2013 K E M I J Ä R V E L L E 28.12.2012 8 3/2013
3/2013 9 K E M I J Ä R V E L L E Hälytysilmoitus Risto, Oulu-Koillismaa 411, 401 ja Eemeli Pohjois-Pohjanmaa 433, Kuusamo, Kemijärventie, tehtävä 202A, tieliikenneonnettomuus, pieni
10 3/2013 Häly tysil moi tus Rauhallinen hätäpuhelu 10 3/2013
– Hätäpuhelunkin paikansin, jonka mukaan puhelu tuli Rukatunturilta. Hälytysaikakin oli sangen nopea. Näin onnettomuuspaikka saatiin kohtuudella paikannettua, Patokoski sanoo. – Näillä tiedoilla annoin etupainotteisesti ja mahdollisimman nopeasti ensihälytyksen. Onnistunut puhelunkäsittely Tehtävästä jäi mieleen ilmoittajan rauhallisuus, kohteessa ei ollut turhaa hysteriaa tai panikointia, kysymyksiin sai hyviä vastauksia ottaen huomioon tilanteen vakavuuden. ”S oittaja oli paikalle sattunut nainen, joka kertoi tapahtuneesta sangen rauhallisesti, Patokoski sanoo. 3/2013 11 Hätäkeskuspäivystäjä Juha Patokoski vastaanotti Oulu hätäkeskuksessa Kuusamossa sattuneesta liikenneonnettomuudesta vain yhden hätäpuhelun, kello 12.21.55. Se lähti kello 12.23.17 koodilla 202A. Mittasin onnettomuuteen liittyvät etäisyydet myös kartalta soittajan ilmoituksen perusteella. Lopullinen ero olettamani paikan ja todellisen onnettomuuspaikan välillä oli muistaakseni alle kilometrin, mikä on aika vähän, kun ajatellaan paikan saavuttamista hälytysajona. Soittaja kertoi ajaneensa Rukalta kymmenen kilometriä pohjoiseen, minkä perusteella onnettomuus paikannettiin. Hätäkeskuksesta oltiin yhteydessä myös tieliikennekeskukseen ja välitettiin palomestarin tekemä mediatiedote ja arvio raivauksen kestosta. Toki aina löytyy jotain pientä hiomista, eikä koskaan voi olla täydellinen, mutta tuossa tehtävässä kaikki oleellisimmat asiat menivät kuten pitääkin.. – Turvatyynyt olivat lauenneet, joten törmäys oli ollut kohtuullinen tai kova, mutta puhelun aikana potilaiden yleistila oli hyvä, Patokoski arvioi. Heistä yksi oli edelleen autossa sisällä, mutta ei suoranaisesti puristuksissa. – Hätäkeskuksen osalta tehtävä voitiin katsoa päättyneeksi klo 18.28, jolloin viimeinenkin tehtävällä ollut ensihoitoyksikkö ilmoitti olevansa vapaana asemalla. Puhelu soittajan kanssa jatkui koko ajan, Patokoski kertoo. Hälytyksen jälkeen selvisi, että onnettomuudelle on altistunut viisi henkilöä. Linnuntietä puhelimen paikannuksen ja onnettomuuspaikan ero oli noin 10,5 km. Hän ilmoitti FinnHEMS 50:lle tapahtuneesta info-viestillä samalla kun jo toisaalla ensihoitoyksiköitä hälytettiin kohteeseen. Ajattelin, että täydennän tarvittaessa vastetta. Sen verran seurasin muiden hätäpuheluiden välissä Kuusamon tehtävää, että paikannus osui hyvin kohdalle, jos ajatellaan, että kohde sijaitsi hieman syrjemmässä, missä puhelinpaikannus ei ole niin tarkka. Siihen asti tehtävä oli seurannassa, kokonaisaika puhelun vastaanottamisesta tehtävän loppumiseen oli yhteensä noin 6 tuntia 5 minuuttia eli aika kauan, Patokoski sanoo. – Kokonaisuutena olen tehtävän hoitoon tyytyväinen. Toinen auto oli suistunut törmäyksessä ojaan ja toinen oli jäänyt kaistalle, mutta molemmat autot olivat pyörillään. Puhelun alussa selvisi nopeasti, että kyseessä on henkilöautojen nokkakolari ja että nopeutta on todennäköisesti ollut noin 80 kilometriä tunnissa. Pelastustoimen vaste määräytyi osallisena olleiden ajoneuvojen mukaan ja kiireellisyys ensihoidon riskinarvion mukaan
12 3/2013 Häly tysil moi tus 12 3/2013 Eveliina Talja ehti työparinsa kanssa nokkakolariin toisena, he kuljettivat irrotetun potilaan Lapin keskussairaalaan.
– Sovimme, että keskustan tehtävä hoidetaan load and go -tyyppisesti minkä jälkeen mekin lähdemme kohti liikenneonnettomuuspaikkaa, Talja kertoo. 3/2013 13 M edGroupin ambulanssit olivat matkalla Kuusamon keskustassa olleeseen tehtävään. Ajettuamme viisi kilometriä ohi risteyksen ei onnettomuutta vielä näkynyt. Keikat tulevat rukalaisille tekstiviestillä ja yleensä ne katkeavat kesken, kun 160 merkkiä on käytetty. Päivystävä palomestari Piia Manninen liitti itsensä tehtävään. – Pohdimme, että onnettomuuspaikka on Irrotus ja monipotilastilanne Rukan rinneturvallisuusvastaava Teemu Torvinen oli viettämässä vapaapäivää koiransa kanssa, Kaisa Ahola ja Eveliina Talja olivat matkalla eri ambulansseilla samalle tehtävälle Kuusamon keskustaan ja Jouni Myyryläisen johtama hööki päivysti Kuusamon paloasemalla. Hätäkeskuspäivystäjä Juha Patokosken päätökset Oulun hätäkeskuksessa muuttivat meneillään olevan asetelman. Tälle keikalle lähdimme Jussi Tupaselan kanssa kahdestaan, myöhemmin miehistöautolla lähti perään yhden hengen vahvennus, mutta monesti menemme tehtäville yksinkin, Torvinen sanoo. Pahaa jälkeä Kun Rukan aseman hööki tavoitti onnettomuuspaikan, Torvinen ja Tupasela näkivät, Tekstit: Marko Partanen Grafiikat: Peter Bange Palomestari Piia Mannisen ensimmäinen päivystys Kuusamossa kului tien päällä.. Kuusamon VPK:n sammutusmies Teemu Torvinen suuntasi vapaapäivältään kohti Rukan paloasemaa. – Meillä on vain seitsemän aktiivia sopimuspalokuntalaista ja lähdemme sillä porukalla liikkeelle, mikä saadaan kasaan. 5-tiellä sattunut nokkakolari muutti suunnitelman: Ambulanssien hoitajat sopivat, että Eveliina Taljan kuljettama ambulanssi jatkaa tehtävälle, koska se oli lähempänä kohdetta ja ambulanssi, jossa Kaisa Ahola oli hoitajana, irrottautuu uuteen 5-tien tehtävään. Hälytysilmoituksen mukaan onnettomuuspaikka sijaitsi kymmenen kilometriä Rukasta pohjoiseen. hyvin lähellä Käylän risteystä. Samaan onnettomuuteen hälytettiin myös Kuusamon VPK:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen höökit. Onnettomuuspaikka löytyi lopulta oli 20 kilometriä Rukalta pohjoiseen, Kemijärven suuntaan
Torvinen ajoi höökin onnettomuuspaikan ohi ja katkaisi yksiköllä pohjoisesta tulevan liikenteen. Tupasela lähti kiertämään potilaita. Ahola varasi tehtävään tarvittavat ambulanssit Kemijärveltä, Posiolta ja Sallasta. Molemmista autoista oli hävinnyt keula kokonaan. Nopeusrajoitus onnettomuustiellä oli 80 kilometriä tunnissa. Miehet laittoivat potilaalle itselämpiävän peiton ja sekä tavallisia peitteitä suojaksi kylmältä. Havainnot kerrottiin matkalla olevalle palomestari Piia Manniselle. Potilaalle laitettiin myös Stifneck-kauluri, jonka jälkeen Tupasela jäi autoon potilaan luokse tukemaan hänen niskaansa. Hän sanoi, että erinomaisesti hoidettu onnettomuustilanne. Hän käveli tupakkaa polttavien siviilien luokse ja käski yhden mennä pohjoispuolelle liikenteenohjausviitan kanssa. Se lämmitti mieltä,” kertoo Teemu Torvinen Ensihoitaja Kaisa Ahola työkenteli nokkakolarissa kenttäjohtajana. Tupasela oli ehtinyt tarkistaa toisen auton osalliset, joista yksi oli jaloistaan jumissa hanttimiehen istuimella. – Annoin heille tehtäväksi turvata oman toimintansa ja aloittaa potilaiden auttamisen, Manninen sanoo. 14 3/2013 Häly tysil moi tus että kaksi henkilöautoa olivat ajaneet nokkakolarin: BMW oli ojassa ja Mazda tiellä, molemmat todella lytyssä. – Sen näissä hommissa on huomannut, että joku on aina pakko ottaa avuksi, muuta vaihtoehtoa ei ole, hommat jäisivät muuten tekemättä, Torvinen sanoo. Torvinen alkoi etsiä toisessa onnettomuusautossa olleita henkilöitä. Lisäksi toisessa autossa oli potilas, joka ei päässyt itse pois. Lasten kanssa samassa onnettomuusautossa ollut aikuinen ei valittanut mitään vaivaa, mutta oli säikähtänyt. Päätöksiä ambulanssissa Ahola otti ensihoidon kenttäjohtajan roolin heti matkalla. Hän arvioi, että terveyskeskus pystyy ”Palomestari Piia Manninen kiitti meitä. Häly tysil moi tus. Yhdestä autosta löytyi kaksi lasta, toisella oli jalka kipeä ja toisella kuhmu päässä. Siviilin käskeminen liikenteenohjaukseen on aina riski. Torvinen löysi hänelle korvaajan ja lähti tutkimaan potilaita. – Eteläpään liikenteenohjausta tarjosin seuraavalle tupakkamiehelle, joka kertoi olleensa onnettomuudessa mukana, Torvinen kertoo. Hööki blokkasi pohjoisesta tulevan liikenteen kokonaan ja Torvinen lähti liikenteenohjausviittojen kanssa etsimään siviileitä avuksi. Esitiedot kertoivat hänelle kahden henkilöauton nokkakolarista 80 -nopeusrajoitusalueella sekä viidestä potilaasta. Hän kertoi saaneensa amk-tutkinnosta siihen paljon eväitä. Tarkemmin katsoen Torvinen huomasikin, että mies oli kalpeahko. Hälytetyille yksiköille hän ilmoitti poikkeavan puheryhmän sekä teki onnettomuudesta ennakkoilmoituksen Kuusamon terveyskeskukseen. Se oli hankalaa, sillä paikalle pysähtyneet siviilit olivat päästäneet altistuneita autoihinsa lämmittelemään altistuneita. Autossa kiinni olevan henkilön lisäksi autossa oli ollut kuljettaja, joka oli päässyt ulos omin neuvoin. – Emme ryhtyneet selvittämään irrotusvälineitä, koska tiesimme, että Kuusamon hööki on tulossa, Torvinen sanoo
Toisen onnettomuusauton altistuneet olivat valmiiksi jo paikalle pysähtyneen ajoneuvon kyydissä lämpimässä. Torvinen kertoo tilanteen Aholalle. Ahola neuvotteli palomestari Piia Mannisen ja Myyryläisen kanssa irrotuksesta. 12.53 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusyksikkö (ROK401)kohteessa. Piirrokseen on kuvattu Hälytysilmoitus-tekstin nokkakolari. – Olin tarkistanut kiinni olevan potilaan ja hän oli todennäköisesti monivammapoT ilannekeskus aloittaa tehtävän seuraamisen heti hälytyksen tultua. > Palomestari antaa tiedotteen medialle ja tiehallinnolle hätäkeskuksen kautta. 13.48 ROK401 paluumatkalle 13.50 ROK411 paluumatkalle 13.52 ROKP32 paluumatkalle > ROKP32 pyytää hätäkeskusta välittämään mediajatkotiedotteen, jossa kerrotaan, että liikenne onnettomuuspaikalla sujuu yhtä kaistaa pitkin. > Sopimuspalokuntalaiset korvaavat siviilit liikenteenohjauksessa. > Kolariautot tehdään virrattomiksi. Syttymisen varalta kolariauton läheisyyteen oli tuotu myös kolme jauhesammutinta. Tupasela ja Torvinen olivat ehtineet katkaista liikenteen, etsiä kaikki altistuneet sekä aloittaa loukkaantuneiden auttamisen. Toisella lapsella on jalka kipeä, josta en olisi kovin huolissani ja toisella kuhmu päässä, häntä kannattaisi varmaan jututtaa pian. Paikalle saapuville ensihoitajille Ahola käski kypärät päähän ja huomioliivit ylle. > Poliisi saapuu kohteeseen ja alkaa selvittää kiertotietä sekä tilaa hinausautoja paikalle. Nainen on kiinni jaloistaan. 3/2013 15 vastaanottamaan kolarista tulleet potilaat, sillä siellä päivystävät jatkuvasti yleislääkäri ja anstesiologi. Matkan aikana Ahola ja Manninen kävivät läpi kohteeseen tulevat resurssit ja onnettomuuden esitiedot. > Irrotuksen jälkeen toinen kolariauto siirretään siten, että liikenne alkaa kulkea paikan ohi yhtä kaistaa pitkin. EPP433-ambulanssi ehtii onnettomuuspaikalle Kuusamon VPK:n yksikön jälkeen seuraavana. – Potilas oli suojattu useilla lämpöpakkauksilla ja lämpöpeitoilla, ainoastaan pää oli jäänyt suojaamatta. – Toisessa (tiellä olevassa) ajoneuvossa on ollut kaksi henkilöä, mies päässyt itse ulos, hän seisoo tuolla, on vähän poissa tolaltaan. Toisessa autossa olleesta päänsä lyöneestä lapsesta tuli keltainen ja loput altistuneet olivat vihreitä potilaita. Rajavartija Rajavartija Palomestari Piia Manninen harjoitteli kolarin jälkeen tilannekuvan piirtämistä siihen tarkoitetulla SMART Notebook 10 -ohjelmalla. Primaaritriage Ahola jalkautui autosta ja kohtasi tilanteen, jossa autossa kiinni oleva potilas oli tuettu kaulurilla ja hänet oli suojattu viltillä kylmältä. Tilannekeskus pitää tilannepäiväkirjaa, josta suurin osa alla olevista tiedoista on poimittu. > Rajavartioston yksikkö ilmoittautuu vahvuudella (1+2). Mies on tuossa autossa, hän ei valita mitään. Kemijärventie liikenneonnettomuus tilannekuva.notebook 1 March 07, 2013 E 1 P32 P P P K P E E 0000 P O K4 01 OK411 OK 3 2 P401 P411 L4 O K4 17 saku saku saku saku Po liis i PPPPPP KR9 21 Rukalle / Kuusamoon Ke m ijä rv ell e Rajavartija, partionjoht. Hain potilaalle autosta oman piponi, Myyryläinen sanoo. MedGroupin ambulanssi EPP433 ohittaa kymmenen kilometriä Kuusamon keskustasta matkanneen palomestarin johtoyksikön. 12.24 Päivystävä palomestari liittää itsensä tehtävään. Autossa on ollut lisäksi kissa. > Potilaan irrotus aloitetaan. Ahola teki primaariluokituksen. 12.52 Päivystävä palomestari (ROKP32) kohteessa. Sopimuspalokuntalaiset vapautuvat pelastustöihin. 12.41 Kuusamon vpk (ROK411) kohteessa. 12.23 Pelastusyksiköt hälytetään. Pelastusyksikön esimies Jouni Myyryläinen tiedusteli kohteen. Liikenteenohjauksesta vastaa poliisi ja Rajavartiosto. Toisessa autossa on ollut mies ja kaksi lasta. Hetki hetkeltä 12.21 Ohikulkija soittaa hätäpuhelun. 12.29 Hätäkeskusta pyydetään hälyttämään Kuusamon vapaavuoro. Ahola ilmoitti tiedot FinnHEMS 50:n lääkärille, joka ei päässyt lentoesteen vuoksi paikalle. Ohjelma on Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella käytössä ja Pelastusopistolla johtamisen opettajat käyttävät ohjelmaa opetuksessa. He saavat tehtäväksi liikenteenohjauksen. Ja kyydissä olevan kissan kuljetusboxi on aika huonossa hapessa, Torvinen muistaa raportoineensa. Samassa autossa ollut kuljettaja oli ulkona, mutta myös hänet ohjattiin pysähtyneeseen autoon lämmittelemään. Rangan suuntaisesti – katto irti Kuusamon paloasemalta hälytetyt yksiköt saapuivat kohteeseen seuraavana, kun primaaritriage oli valmis. Hän määritti ajoneuvossa edelleen kiinni olevan potilaan kiireellisimmäksi, punaiseksi potilaaksi. Kun Pelastustoimen johtokeskus (PELJOKE) perustetaan, sillä on käytössä Tilannekeskuksen päivittämät tiedot. 12.45 Ensimmäinen ambulanssi (EPP433) kohteessa. 3/2013 15
Palomiehet Jarkko Moilanen ja Timo Määttä irrottivat potilaan hydraulisilla pelastusvälineillä. Airbagit olivat lauenneet molemmista autoista. Posion ambulanssi saavutti kohteen kolmantena ensihoitoyksikkönä, Ahola määräsi Posion ensihoitajille tehtäväksi hoitaa keltaisen potilaan, joka lähti Kuusamon terveyskeskukseen, mistä hänet siirrettiin edelleen Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Niistä kaikista oli onnettomuuspaikalle matkaa 60–70 kilometriä. Siksi halusin hänet otettavan pois rangan suuntaisesti, Ahola sanoo. Vain Posion ambulanssi oli lopulta muualta kuin Kuusamosta tehtävässä loppuun asti sidottu yksikkö, Ahola sanoo. Resurssit elivät Kuusamon keskustan tehtävällä potilaan hoitanut ambulanssi EPP434 vapautuu terveyskeskuksessa ja ehtii onnettomuuspaikalle ensimmäiseksi kuljettavaksi yksiköksi. Niin hän teki nytkin. Potilas ei ollut mistään puristuksissa, eikä koelautaa tarvinnut työntää pois tieltä. Hän oli kuullut tilannetiedot Aholalta primaariluokituksen jälkeen. – Yksi tuki päätä, molemmista kainaloista ja lantiosta otettiin kiinni ja potilas vedettiin laskun mukaan kauhapaareille, Talja kertoo. 16 3/2013 tilas. Sen jälkeen ensihoitajat pääsivät tutkimaan potilaan paremmin ja hänen ympärilleen saatiin enemmän työskentelytilaa. Jarkko Moilanen ja Timo Määttä mursivat ensin potilaan puoleisen etuoven saranat levittimillä ja leikkasivat sitten saksilla oven lukkomekanismin, jolloin ovi irtosi kokonaan, Myyryläinen kertoo. Häly tysil moi tus. Istuin liikkui omasta vivusta helpottamalla taaksepäin, joten potilas olisi voitu ottaa pois autosta jo tässä vaiheessa. Kuusamon kolmas ambulanssi kuljetti loput vihreät potilaat terveyskeskukseen, joten myös Kemijärveltä hälytetyt molemmat ambulanssit vapautettiin tehtävältä omalle alueelleen. Potilas käskettiin kuljettaa Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. – Sitten irrotimme auton tuulilasin sahaamalla, jonka jälkeen auton A-, Bja C-pilarit leikattiin saksilla poikki ja katto nostettiin pois, Myyryläinen kertoo. Myyryläinen on ottanut tavakseen leikata lauenneet turvatyynyt puukolla halki, jotta ne eivät varmasti enää täyty. Tehtävänä oli hoitaa punaista, autosta irrotettavaa potilasta. Kiinni juuttuneen potilaan selkänojaa ruuvattiin alas päin, potilasta tuettiin, hänen taakseen asetettiin kauhapaarit. Paloesimies Jouni Myyryläinen leikkaa lauenneet airbagit aina vielä puukolla halki. Kun irrottamista aloiteltiin, paikalle hälytetty Rajavartiolaitoksen partio ilmoittautui Manniselle. Potilas siirrettiin kauhapaareilla tyhjiöpatjalle, joka oli paareilla. Silti katon poistaminen oli tarpeen, jotta potilas saatiin ulos selkärankaa taivuttamatta. – Sidoin tehtävään mahdollisimman vähän muiden kuin Kuusamon yksiköitä, jotta ne pääsivät mahdollisimman nopeasti takaisin omille alueilleen. Kuusamosta miehitettiin kolmaskin ambulanssi, joka ehti kohteeseen Kemijärveltä tulleen ensimmäisen ambulanssin kanssa samoihin aikoihin. – Olimme kohteessa samaan aikaan, kun autosta oli katto irti, Eveliina Talja kertoo. Kun Kuusamon toinen ambulanssi ehti paikalle, Ahola saattoi vapauttaa kauimpaa lähteneen Sallan ambulanssin tehtävältä. – Tutkimme potilaan, häneltä löytyi tyypillisiä nokkakolarin yhteydessä tulleita vammoja ja työparini konsultoi FinnHEMS 50 -lääkäriä hoitopaikasta, Talja sanoo. – Asetimme potilaan suojaksi läpinäkyvän suojapleksin. Rajavartiosto sai tehtäväkseen liikenteen ohjauksen, jolloin kaikki pelastustoimen henkilöt saattoivat keskittyä potilaan irrottamiseen
– Täällä tilanteita harjoitellaan vähän eikä ohjeita ole. Sairaanhoitopiirien rajalla on useita toimijoita.. 3/2013 17 Autot törmäsivät irtolumipilvessä Tapahtuma-aikaan täysperävaunullinen rekka ajoi Kemijärveltä Kuusamoon päin, samanlainen yhdistelmä ajoi Kuusamosta Kemijärvelle päin. Kynän, paperin ja radion oli riitettävä, ensihoidon kenttäjohtajan roolin ottanut Kaisa Ahola sanoo. Ahola pohti, että Kuusamon terveyskeskuksessa pystytään hoitamaan viisi vammapotilasta, sillä siellä päivystää jatkuvasti yleisja anestesialääkäri. Hän kertookin, että vastaavilla alueilla ensimmäisinä paikalle ehtineillä viranomaisilla on tärkeä tehtävä poliisitutkinnan avustamisessa. – Osalliset tulisi selvittää, kuka oli missäkin ajoneuvossa ja ketkä toimivat kuljettajina ja mikä oli heidän ajokuntonsa. Pyrin olemaan tilanteen edellä ja mietin mitä tapahtuu seuraavan 5 ja 10 minuutin kuluttua. Kainuun Rajavartioston alueella Rajavartiolaitos seuraa onnettomuuksia ja tarjoaa itseänsä virka-avuksi onnettomuuksiin liikenteen ohjaustehtäviin. Yleisesti tilanteessa työskennelleet kenttäjohtajat kiittelivät yhteistyön sujuvuutta. Manninen selvitti tilanteen itselleen: autojen tulosuunnat, kiersi irrotuksen aikana paikalla, jotta hän saattoi välittää tietoa tieliikennekeskukselle, poliisille, Rajavartiolaitokselle, ensihoidon kenttäjohtajalle ja medialle. Kemijärven suunnasta tullut henkilöauto tuli samaan aikaan paikalle ja autot törmäsivät toisiinsa oikeilla etukulmillaan. Kuusamon onnettomuudesta Määtälle jäi erityisesti mieleen ambulanssien suuri määrä. Hän pohti, että kahden auton nokkakolarin vilkkaalla ja 80 km:n tuntinopeudella rajoitetulla tiellä pitäisi määrittää hätäkeskuksessa vähintään keskisuureksi. Rekat nostattivat mennessään irtolumipilvet, jolloin takana tulevien näkyvyys heikkeni. Kenttäjohtajat pohtivat 3/2013 17 Kaisa Ahola pitää Kuusamoa haasteellisena paikkana kenttäjohtajan kannalta. – Poliisin POKE-tietojärjestelmässä näkyvät myös Rajavartiolaitoksen partiot, joten myös poliisi saattaa joskus partioiden sijainnin perusteella pyytää heitä avuksi, Määttä sanoo. Palomestari Piia Manninen antoi kiitosta Rajavartioston partiolle. Siksi varsinkin yhteisiä käytäntöjä pitäisi harjoitella enemmän eri kuntien ja alueella olevien kahden sairaanhoitopiirien takia. Hän kiittelee koulutustaan, jossa johtamista oli opiskeltu. Onnettomuuden osallisia ei pitäisi päästää lähtemään onnettomuuspaikalta ennen poliisin paikalle tuloa, ellei heidän terveydentilansa niin vaadi tai heidän yhteystietonsa ole viranomaisten hallussa, Määttä kertoo. Molempia rekkoja seurasi henkilöauto. Hän kertoi myös Hälytysilmoitusjutun teon olleen hyvää harjoitusta dokumentoinnin varalta. – Olemme laajalla alueella pieni yksikkö ja harvoin emme saa kohteeseen kuin yhden yksikön alkutilanteessa, Määttä sanoo. – En olisi selvinnyt tilanteesta ilman ensihoitaja amk -koulutusta, ilman sitä minulla ei olisi ollenkaan tietoa kenttäjohtajan roolista. Kenttäjohtajaksi hän ei ole montaa kertaa joutunut. Väärälle ajokaistalle ajautunut auto suistui törmäyksen jälkeen tien väärälle puolelle ojaan ja toinen auto jäi ajoradalle vastaantulevien ajokaistalle, kertoo Kuusamon poliisin kenttäjohtaja Paavo Määttä. Haastavia tilanteita voi sattua henkilöille, joilla ei ole kokemusta. Ahola pitää Kuusamoa PohjoisPohjanmaan alueen haastavimpana paikkana toimia. – Huomasin, ettei onnettomuustietojen löytäminen jälkikäteen välttämättä ole niin helppoa. Heidän apunsa liikenteen ohjuksessa vapautti pelastustoimen resurssit pelastustyöhön. – Töitä riitti tilanteen aikana, media pommitti ja yhteyttä piti pitää moneen paikkaan esimerkiksi tieliikennekeskukseen. Siellä täytyy tuntea hyvin lähialueidenkin resurssit, vaikka ne olisivat eri sairaanhoitopiirien aluetta. Jotta pystyin luomaan tilannekuvaa, oli pysyttävä tilanteen tasalla. Tehtävä vaati kenttäjohtajan pelastustoimeltakin. – Monipotilastilanteen varalta ei ollut olemassa mitään ohjeita tai tarkistuslistaa saati välineitä. Normaalisti hän on tottunut, että onnettomuuksiin tulee pääsääntöisesti vain yksi ambulanssi. Kuusamon suunnasta tullut henkilöauto väisti vastakkaisesta suunnasta saapunutta rekkaa ja lähti väistön seurauksena luisuun ja suistui vastaantulevan ajokaistalle. – Täällä resursseja on vähän ja kaikkia tarvitaan pelastustöissä, Manninen sanoo. Kun rekat kohtasivat onnettomuuspaikalla, lumi pöllysi entistä sakeammin ja näkyvyys heikkeni edelleen. Siksi tiedot täytyy dokumentoida mahdollisimman nopeasti ja tarkasti
Käytännön harjoitteita kurssi sisälsi kahdeksan tuntia. Muutama vuosi sitten aloitetun CoSafe-koulutuksen piti jatkua siten, että kouluttajat säilyttävät pätevyytensä kouluttamalla kursseja tietyin väliajoin. Koulutuksen jälkeen kouluttajat antoivat näytön kouluttamalla pelastuslaitoksen henkilöstöä. 18 3/2013. Kurssin kouluttajat valittiin pelastuslaitokselta ja heidät koulutettiin Pelastusopistolla. – Kuusamossa koulutimme koko pelastushenkilöstön, meillä kävi myös joitain ulkopuolisia kurssilla, mutta viime aikoina CoSafe näyttää hiipuneen, kouluttajakurssin käynyt Jouni Myyryläinen kertoo. CoSafe-kurssi kuului saman nimiseen EU:n rahoittamaan projektiin. Muualla Suomessa CoSafe-kurssia ei ole järjestetty, se olikin kehitetty Pelastusopiston, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen, Työterveyslaitoksen Oulun yksikön sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laatiman konseptin mukaisesti. 18 3/2013 Häly tysil moi tus CoSafe-koulutus Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle räätälöitiin CoSafe-kurssi, jossa opiskeltiin potilaan saattaminen kuljetuskuntoon kylmässä ja harvaan asutuissa olosuhteissa. CoSafe-kurssilla koulutetaan tunnistamaan ja auttamaan hypotermiapotilasta sekä pelastajan työskentelyä kylmässä
• Ei noudata kehotuksia. Yleispätevää neuvoa potilasluokituksesta ei ole. Käytä ensiluokituksessa yhden potilaan tutkimiseen enintään 30 sekuntia. 3/2013 19 Anna potilaalle väri Ensiluokitus eli triage START-menetelmän mukaan VIHREÄ jos potilas kävelee. MUSTA, jos potilas ei hengitä hengitysteiden avaamisen jälkeen. löydöksistä riittää) 3/2013 19 Oulu-Koillismaan pelastus laitoksen jokaisesta höökistä löytyy kylmä suojaussetti.. PUNAINEN, jos • Hengitystaajuus alle 10/min tai yli 30/min. Merkitse potilaat värillisillä nauhoilla tai korteilla ja kiinnitä ne näkyvästi. Onnettomuustilanteet vaihtelevat paljon. KELTAINEN muissa tapauksissa, jos potilas ei pysty liikkumaan. (Yksi em. Tärkeintä on, että jokaiselle potilaalle annetaan väri ja tieto väreistä kerrotaan kenttäjohtajalle. • Rannepulssi ei tunnu
Siellä tarvittiin pelastustoimen tilannejohtamista. Viikonloppuun mahtui myös kolme automaattitehtävää. Rakennan tilannekuvaa ja varaudun tuleviin tehtäviin. Ensimmäisenä päivänä (28.12.2012), heti puolen päivän jälkeen sattui edellä kerrottu vakava liikenneonnettomuus. Toisen päivystyspäivän (29.12.) aamuna samalla tieosuudella sattui risteysonnettomuus, kun henkilöauto tuli kolmion takaa toisen eteen. Naismestari on tervetullut Piia Manninen arvioi, että tällä hetkellä Suomessa on kymmenkunta päivystävää naispalomestaria. Päivällä satoi lunta, mutta lumisade oli heikkoa.” – Ilmastokeskus – 20 3/2013. Pilvisyys oli runsasta ja tuuli heikonlaista (1–3 m/s). Hälytyksen tullen Manninen oli tilanteen tasalla ja liitti itsensä vakavalta kuulostaneeseen tehtävään. Pakkasta oli 10–15 astetta. Se työ on jonkun tehtävä, vaikka se ei operatiivisessa työskentelyssä juuri näykään. Mannisella itsellään on hätäkeskuspäivystäjän tausta, minkä jälkeen hän on opiskellut paloinsinööriksi. Kolmantena päivystyspäivänä (30.12.) sattui vielä nokkakolari. – Minut on otettu erittäin hyvin vastaan sekä Kuusamossa että Kajaanissa, joissa olen työskennellyt päivystävänä palomestarina. Samana päivänä illalla tuli lähtö taas risteyskolariin. Hektinen alku Onnettomuuspäivän sää: ”Kuusamossa oli 28.12.2012 pakkaspäivä. – Tuon onnettomuuspaikolle johtamispalveluja, jotta operatiivinen henkilöstö saa tehdä työnsä rauhassa. 20 3/2013 Häly tysil moi tus P alomestari Piia Manninen aloitti päivystämisen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Kuusamon paloasemalla hektisesti
Haverit eivät tietenkään koskaan ole mitään kivoja, koska jollekin sattuu niissä vahinkoa. Matkalla saimme yhteystiedot onnettomuuspaikalle, Jani Kaski kertoo. 3/2013 21 Vanhempi rajavartija Jani Kaski kertoo pelastustoimen avustamisen tuovan vaihtelua työpäivään.. Siinä asukas pelkäsi, että tuli tavoittaa asuinrakennuksen. Kaski on hälytetty myös nuotiosta karanneeseen maastopaloon. JOKE kysyi, että pääsemmekö irrottautumaan. Suunniteltua ja harjoiteltua Kainuun rajavartioston ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen yhteistyö on sovittua, suunniteltua ja ne harjoittelevat yhdessä onnettomuuksia varten. – Poistuimme paikalta viimeisenä poliisin kanssa, Kaski sanoo. Kuusamon rajavartioaseman rajavartijoiden päätehtävä on valvoa, että kukaan ei ylitä Suomen ja Venäjän rajaa luvatta. Kuusamon rajavartioasemalla on päivittäin töissä 5–8 henkilöä, jotka liikkuvat 2–3 hengen partioissa. Neuvoimme ihmisille myös kiertoteitä, Kaski kertoo. Rajavartiosto on resurssi K ainuun rajavartioston johtokeskus otti yhteyttä vanhemman rajavartijan Jani Kasken partioon ja tiedusteli, voisiko se auttaa Kuusamon liikenneonnettomuudessa. Siellä heidän kalustonsa ja henkilöstönsä on omimmillaan. – Yhteistyötä on ollut jo vuosia, mutta viime vuosina se on tiivistynyt, ja on pidetty yhteiskoulutuksiakin. Omaan työpäivään pelastustoimen avustustehtävät tuovat kuitenkin väriä, Kaski sanoo. – Olimme paikalla ensimmäisenä ja tamppasimme palon sammuksiin. Lähimpänä yksikkönä Rajavartiosto ehtii tiedustelemaan ja kuvailemaan tilanteen tuleville pelastusyksiköille. He myös aloittavat pelastustyön kohteessa mahdollisuuksiensa mukaan. Hänen mukaansa rajavartioston partio on vahvimmillaan maastotehtävissä, esimerkiksi kadonneen henkilön etsinnässä. Sitten ilmoitimme pelastuslaitoksen yksikölle, että palo on sammutettu. 3/2013 21 -Tilanteenaikaikainen kuva onnettomuuden hoidosta Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/Marko Partanen. Onnettomuuspaikalla Kaski ilmoittautui päivystävälle palomestarille ja sai tehtäväkseen liikenteenohjauksen. Kun hinausautot tulivat paikalle ja toinen kaista aukesi liikenteelle, niin rajavartijat ohjasivat onnettomuuspaikan ohittavaa liikennettä. – Jos pystymme irrottautumaan päätehtävästämme, lähdemme keikalle, Kaski sanoo. – Olimme rajavalvontatehtävällä noin 40–50 kilometrin päässä onnettomuuspaikasta. Johtokeskus tiedustelee päivystävältä palomestarilta onko avulle tarvetta ja välittää tarvittaessa avunpyynnön lähimmälle partiolle. Saamme koulutusta avustaviin tehtäviin sekä ensiapuun ja alkusammutukseen, Kaski sanoo. – Työ kuin työ hoidetaan mahdollisimman hyvin. – Ohjasimme liikennettä sekä tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan kerroimme paikalle tuleville siviileille, että tie on liikenneonnettomuuden takia poikki toistaiseksi. Hätäkeskus ilmoittaa Kainuun rajavartioston johtokeskukseen onnettomuuksista
Krista Kiuru ei lämpene myöskään Ruotsin ja Norjan esimerAsuntoministeri Krista Kiuru haluaisi palontutkintaan myös tiedon, kun rakennus on paloturvallisuuden kannalta toiminut niin kuin on pitänyt ja ihmisuhreilta on sen ansiosta vältytty. Onko suositus aiheuttanut toimenpiteitä rakentamismääräyksistä vastaavassa ympäristöministeriössä. Pitääkö meillä sattua ensin jotakin vakavaa, ennen kuin asumisen paloturvallisuuteen tässäkin mielessä herätään. Tämän pohjalta määritetään rakenteelliset ja muut toimenpiteet riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Edellä mainitun lain eduskuntakäsittelyn aikana todettiin myös, että esimerkiksi automaattinen sammutuslaitteisto voisi tulla kyseeseen vasta, jos käytettävissä olevilla rakenteellisilla, teknisillä taikka muilla välttämättömillä toimenpiteillä turvallisuutta ei saada riittävälle tasolle, ministeri Kiuru huomauttaa. Tilastojen valossa sosiaalihuollon hoitolaitoksissa tapahtuu hyvin vähän paloista aiheutuvia henkilövahinkoja suhteessa käyttäjien määrään, hän toteaa. Eduskunta linjasi asiaa siten, että automaattisen sammutusjärjestelmän osalta on arvioitava, onko kaikki seikat huomioon ottaen asentamisvelvoitetta pidettävä onnettomuuksien ehkäisemiseksi tai ihmisten tai omaisuuden turvaamiseksi välttämättömänä. – Olen pohtinut, miksei paloja koskevassa onnettomuustutkinnassa koskaan todeta, että rakennus toimi niin kuin oli suunniteltu, kun henkilövahingoilta on vältytty. Vastuuministeri, asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo, että voimassa olevat rakentamista koskevat palomääräykset velvoittavat tekemään turvallisuusselvityksen. Suunnittelun ja toiminnan kautta – Ympäristöministeriön käsityksen mukaan yksittäisiä teknisiä tai muita toimenpiteitä ei ole perusteltua nykykäytäntöä laajemmin sitoa, vaan esimerkiksi automaattisen sammutuslaitteiston tarvetta tulee tarkastella suunnitteluratkaisusta sekä rakenteellisista ja toiminnallisista seikoista lähtien. – Se on tehtävä henkilöturvallisuuden kannalta vaativiin kohteisiin, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä. Myös tämän toteaminen olisi tärkeää. – Nykyistä pelastuslakia valmisteltaessa automaattinen sammutuslaitteisto ja sen edellyttäminen tuli keskusteluissa esille eduskunnassa. Lähtökohtana tulisikin mielestäni ensisijaisesti olla tarkastelu, että mitä olisi tapahtunut, jos rakennus olisi vastannut nykyisiä, tai edes rakennusajankohtansa määräyksiä. Hallirakennusten turvallisuuteen herättiin, kun rakennuksen sortuman uhriksi joutui pikkutyttö. Tulipaloja ei voi välttää, mutta onnistunut pelastautumisja pelastustoiminta on merkki siitä, että rakennus on toiminut paloturvallisuuden kannalta suunnitellusti. Pitääkö ensin jotain sattua. 22 3/2013 O nnettomuustutkintakeskus antoi Pitkäniemen psykiatrisessa sairaalassa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa syttyneiden uhkaavien tulipalojen jälkeen suosituksen toimenpiteistä hoitoja huoltolaitosten, myös sairaaloiden suojaamisesta automaattisilla sammutusjärjestelmillä. – Laukaan tapaus, jossa lumikuormat olivat määräysten mitoituskuormia selvästi alempia, Teksti: Esa Aalto Kuva: Pentti Hokkanen/YHA kuvapankki. Vahinkoprofiilit myös vaihtelevat maittain. – On hyvä muistaa, että eri maiden määräyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena, eikä tarkasteluun voi useinkaan suoraan irrottaa yhtä kohtaa. Usein tutkitut tapaukset eivät myöskään vastaa nykyisin voimassa olevia määräyksiä tai niitä ei ole pidetty määräysten mukaisena, mikä on aiheuttanut vaaratilanteen. Asuntoministeri Krista Kiuru ei lämpene ajatukselle liittää asuntojen paloturvallisuuden tekninen suojaaminen rakentamismääräyksiin. Väestönsuojarakentamisesta ministeri luopuisi. Asuntoministeri Krista Kiuru ei lämpene sprinkleripakolle Sitovammat määräykset tarpeettomia keille todeta teknisestä suojaustasosta rakentamismääräyksissä. Suosituksia olisi hyvä peilata myös suhteessa määräysten mukaiseen rakentamiseen, ministeri painottaa. Tilastojen valossa esimerkiksi sosiaalihuollon hoitolaitoksissa tapahtuu hänen mukaansa hyvin vähän paloista aiheutuvia henkilövahinkoja suhteessa käyttäjien määrään. Paloja koskevassa onnettomuustutkinnassa olisi hänen mielestään syytä todeta myös, että rakennus toimi niin kuin oli suunniteltu, kun henkilövahingoilta on vältytty.
Muutama tuleva vuosi näyttää siis tarkemmin, mikä on itsestään sammuvien savukkeiden vaikutus palokuolemiin Suomessa, ministeri Kiuru tähdentää. Jos katsotaan tilastokeskuksen kuolemansyytilastoja, jotka koskevat altistumista kontrolloimattomalle tulelle rakennuksessa, vuosien 2003–2009 keskiarvo on 75 palokuolemaa vuodessa. Väestönsuojat tarpeettomia Väestönsuojien tarpeellisuutta on pohdittu rakentamismääräyksissä ja ympäristöministeriön ja sisäasiainministeriön kannat ovat olleet eriävät. – Tampereen onnettomuuden perusteella ei yleisesti voi tehdä johtopäätöksiä savunpoiston järjestelyjen toimivuudesta, hän sanoo. Vastaavasti 2000–2009 rakennetut asunnot muodostavat noin 11 prosenttia asuntokannasta. Toinen merkittävä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa mainittu asia oli ministeri Kiurun mielestä itsestään sammuvat savukkeet, joita koskeva laki tuli voimaan huhtikuussa 2010. Edellä mainitut luvut perustuvat neljän vuoden tilastollisiin keskiarvoihin. – Kyllä suhtaudutaan. Onko suositus edennyt ministeriössä. 3/2013 23. Ovatko ne mielestänne johtaneet asumisen turvallisuudessa hyviin, konkreettisiin lopputuloksiin. Tarvitaanko meillä asuntoministeri Krista Kiurun mielestä tulevaisuudessa väestönsuojia. Ministeriö voi harvoin perustaa säädöskehityksensä tai toimenpiteensä yksittäiseen tapaukseen, vaan tapahtumia arvioidaan pitemmällä perspektiivillä, esimerkiksi kymmenen tai kahdenkymmen vuoden aikajänteellä. Suhtaudutaanko ministerin mielestä ympäristöministeriössä riittävällä vakavuudella Onnettomuustutkintakeskuksen tekemään onnettomuustutkintaan ja siitä annettuihin suosituksiin. Uusissa taloissa parempi turvallisuus Valtioneuvoston hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on toimenpiteitä myös asumisturvallisuuden parantamiseksi. – Esimerkkinä voi mainita, että asunnot, jotka on rakennettu 1940–1959, ovat lukumääräisesti noin 14 prosenttia asuntokannasta. – Asia on tärkeä. – Uusien väestönsuojien rakentaminen erityisesti kaupunkialueilla ei ole enää tarpeellista. – Kyseisen suosituksen osalta esimerkiksi ympäristöministeriö, sisäasiainministeriö ja SPEK totesivat lausunnoissaan, että kyseessä oli hyvin poikkeuksellinen, tahallaan sytytetty tulipalo, ja että kyseisen tapauksen tutkinnan perusteella ei voi tehdä yleistä johtopäätöstä asuinkerrostalojen savunpoiston toimimattomuudesta. Koska asuntokanta uusiutuu vain reilun prosentin vuosivauhtia, toimenpiteen vaikuttavuutta ei voi vielä valitettavasti mitenkään nähdä. – Tämä toimenpide vaikuttaa palon syttymissyihin ja täten tasaisesti ja kokonaisvaltaisesti asumisen paloturvallisuuteen. Menossa on nyt kolmas ohjelma. – Jos tuo alhainen palokuolemien lukumäärä suhteessa tulipalojen määrään uusissa rakennuksissa johtuu osaltaan siitä, että uusissa asunnoissa palovaroittimet ovat olleet kunnossa, tämä ennustaa, että sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet vaikuttavat palokuolemien vähenemiseen tulevina vuosikymmeninä. Jos rakennus on määräysten mukaan mahdollista varustaa yhdellä uloskäytävällä, tällöin poistumisalueilta on lisäksi oltava varatie, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista joko omatoimisesti tai palokunnan toimenpitein. Vuonna 2010 oli 67 ja 47 palokuolemaa vuonna 2011. Palon jälkeen Onnettomuuskeskus suositti, että ympäristöministeriö täsmentäisi paloturvallisuussäädöksiä siten, että porrashuoneisiin vaadittaisiin aiempaan tapaan itsestään avautuvaa tai alhaalta avattavaa savunpoistoluukkua tai -ikkunaa. Viisi nuorta kuollutta vaatineen Naantalin omakotipalon jälkeen Onnettomuustutkintakeskus antoi suosituksen, että ympäristöministeriön tulisi yhdessä sisäasiainministeriön kanssa huolehtia siitä, että uusiin ja muutoksen kohteena oleviin pientaloihin vaaditaan varatieksi joko toinen ulko-ovi tai kiinteillä avauskahvoilla varustettu ikkuna. Viime vuonna palokuolleiden määrä jälleen kasvoi! – Ympäristöministeriö on säätänyt vuonna 2008, että kaikki helmikuun 2009 jälkeen rakennusluvan saaneet uudisasunnot tulee varustaa sähköverkkoon kytketyillä palovaroittimilla. Ministeri Kiuru kuitenkin tähdentää puututtavan siihen, jos paloturvallisuuden kannalta onnettomuuden syyksi ilmenisi esimerkiksi, että asuinkerrostalo on toteutettu ilman määräysten mukaista asuntojen välistä osastointia tai osastoinnit on purettu tai läpiviennit jätetty tiivistämättä. Ministeriöt joutuvat suositusten toteuttamista arvioidessaan ottamaan huomioon myös muita tekijöitä, kuten vaikuttavuuden ja kustannukset kansantalouden kannalta. Vuoden 2012 tilastoja ei ole vielä käytettävissä, mutta on arvioitu, että vuoden 2012 luku olisi lähempänä vuoden 2010 tasoa. Jo vuoden 1981 palomääräyksissä edellytettiin, että hätäpoistumiseen käytettävän ikkunan on oltava helposti avattavissa, Kiuru sanoo. Onko suositus edennyt mitenkään rakentamismääräyksistä vastaavassa ympäristöministeriössä. Tehtävä on helpointa ja nopeinta aloittaa väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luopumalla, hän painottaa. Suositukset perustuvat yleensä vain yksittäiseen onnettomuuteen. Kulkevatko sotilaallinen puolustus ja väestön suojaamisen tarpeet mielestänne käsi kädessä. Niihin on kohdistunut 11 prosenttia rakennuspaloista, mutta niissä on tapahtunut vain 3 prosenttia palokuolemista. Määräykseen liittyvässä ohjeessa todetaan, että varatienä käytettävä ikkuna tehdään helposti avattavaksi. Vaikka savuke onkin palokuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa edelleen yleisin syttymissyy, näyttää alustavasti tutkimustulosten ja tilastojen valossa siltä, että itsesammuvilla savukkeilla on ollut vaikutusta palokuole mien vähenemiseen. Niissä tapahtuu kuitenkin yli 20 prosenttia rakennuspaloista ja lähes 30 prosenttia palokuolemista. Suositukset ja niiden perusteet tutkitaan huolellisesti. Tämä on käytäntö myös muissa maissa, Krista Kiuru korostaa. Tässä vaiheessa työn lopputulos ei ole vielä selvillä, asuntoministeri Krista Kiuru toteaa. Voimassa olevissa rakentamismääräyksissä on jo aiemmin asiasta säädetty. Toki tätä ei saa ymmärtää niin, että tämä johtuisi vain rakennuksesta, vaan tuohon liittynee muitakin tekijöitä, hän sanoo. Ohje helposta avattavuudesta johtaa pääsääntöisesti ikkunoiden varustamiseen kiinteillä avauskahvoilla. Suositus kaikkien kerrostalojen porrashuoneiden savunpoistojärjestelyjen kartoittamiseksi ja ohjeistuksen muuttamiseksi ei ole ministerin mukaan myöskään asialistalla. Vaikutuksia uudisrakennusten osalta on yleensäkin vaikea todeta lyhyellä tähtäimellä, koska tilastojen valossa uudet rakennukset ovat osoittautuneet paloturvallisiksi. SPEK totesi lausunnossaan lisäksi, että automaattisesti toimiva savunpoistoluukku olisi saattanut jopa pahentaa tilannetta tällaisessa tapauksessa, hän huomauttaa. Yksittäisestä ei voi yleistää Tampereella kerrostalopalossa kolme nuorta kuoli savuisessa porraskäytävässä. Paraikaa on käynnissä sisäasiainministeriön työryhmä, jossa tehtävänä on laatia pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa tarkoitettu selvitys mahdollisuudesta luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta. – Asioilla on liittymäpintansa, jonka takia asiaa on pohdittu turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon laatimisen yhteydessä. Vai ovatko ne rakentamisen kustannusten kannalta kiviriippa. Normitalkoiden hengessä ja hallitusohjelman mukaisesti meidän tulisi luopua niiden rakentamista koskevista velvoitteista, jotka eivät ole enää tarpeen ja nostavat turhaan rakentamisen kustannuksia. oli erittäin valitettava enkä haluaisi sitä suoraan peilata paloturvallisuuteen
Pelastusylijohtajan mielestä syytä on tarkastella myös pelastustoimen alueiden hallinnollisia rajoja. – Toimintatapoja on kehitettävä, sillä poliittiseen tahtoon pitää vastata. – Tanskassa selvitetään parhaillaan, millainen pelastustoimen järjestämistapa tuottaa suurimmat säästöt. Hän huomauttaa kuitenkin, että menossa oleva kuntien lakisääteisten tehtävien vähentämishanke voi mahdollisesti vaikuttaa pelastustoimeenkin. 24 3/2013 Pelastuslaitosten kannattaa aktiivisesti etsiä säästöja tehostamiskeinoja omassa toiminnassa, kun poliittinen päätöksenteko niitä kunnallisesta toiminnasta edellyttää. Toistaiseksi valtiovarainministeriöstä ei ole tullut tarkempia ohjeita toimenpideohjelman toteutuksesta, mutta pelastustoimenkin osalta joudutaan varmasti katsomaan, onko siinä sellaisia velvoitteita, joista voitaisiin luopua tai etsiä muita keinoja saavuttaa taloudellista säästöä. Ei kuitenkaan välittömiä vaikutuksia. H allituksen kehysriihessä tekemillä valtion talouden tasapainotuspäätöksillä ei tällä kertaa ollut vaikutusta sisäasiainhallinnon kannalta. – Ohjelmaa toteutamme yhteistyössä Kuntaliiton ja pelastuslaitosten kanssa. Tanskassa tehdään parhaillaan laajaa selvitystä pelastustoimesta. – Hyviä toiminnan kehittämisen esimerkkejä löytyy jo nyt, esimerkiksi itäisten alueiden tilannekeskushankkeesta. Tanskassa on selvitys kiteytetty neljään tapaan tuottaa pelastustoimen palvelut. Tavoite on saavuttaa miljardin euron säästöä kuntien ja kuntayhtymien kustannuksista. Tanskassa suuri pelastustoimiselvitys Tanskassa ja Skotlannissa pelastustoimessa on tehty ja ollaan tekemässä mittavia uudistuksia. – Syksyllä pitää valmistella toimenpideohjelma vuodesta 2014 alkaen, joka ulottuu vuoteen 2017 saakka. Uskoisin, että esimerkiksi pelastuslaitosten välisestä yhteistyöstä löytyy tehostamistapoja, esimerkiksi hankinnoissa tai johtamisja päivystysjärjestelmissä. Tavoite on saavuttaa kustannussäästöjä. Pelastuslaitokset ovat voineet osoittaa, että kohta kymmenen vuotta toiminnassa olleet aluelaitokset ovat kustannustenkin kurissa pitämisen suhteen olleet hyvä ratkaisu. Pelastustoimesta voi hyvinkin löytyä sellaisia tehtäviä ja on syytä tarkoin käydä kaikki tehtävät läpi, sillä miljardin säästötavoitteesta tullaan varmaankin jokin osa osoittamaan pelastustoimellekin, Partanen sanoo. Merellinen MIRG-toiminta on myös hyvä esimerkki jo nyt toteutettavasta yhteistyöstä. Olisiko suuremmilla alueilla saavutettavissa säästöpotentiaalia. Poliisikin siirtyy nyt 11 alueeseen. Toki olisi hyvä olla aktiivinen ja saada itse aikaiseksi pilottihankkeita, joilla saavutettaisiin toiminnan tehostumista ja taloudellisuutta. Jokaisessa järjestelmässä on tehty laaja selvitys saavutettavasta Pelastusylijohtaja Pentti Partanen toivoo oma-aloitteellisuutta tehostamistoimissa Säästöjä toimintaa kehittämällä Teksti ja kuva: Esa Aalto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen käytti loppupuheenvuoron Mikkelissä SPPL:n kevätopintopäivillä kertomalla alan ajankohtaisista asioista ja toteamalla omasta eläköitymisestään, ettei se vielä siinnä horisontissa.. Esimerkiksi pelastustoimi ei ollut menokarsintojen kohteena. – Nähtäväksi jää, onko kuntien valtionavustusleikkauksilla vaikutusta pelastustoimeen. Yksi on vapaaehtoisesti lisätä kuntien välistä yhteistyötä, toinen on kahdentoista kuntien hoitaman pelastuslaitosten järjestelmä, kolmas on kahdentoista valtion hoitaman pelastuslaitosten järjestelmä ja neljäs on viiden valtion hoitaman pelastuslaitoksen järjestelmä. Alueelliset pelastuslaitokset ovat olleet myös esimerkkinä kuntien välisestä yhteistyöstä, jota myös pelastuslaitosten välisessä kumppanuushankkeessa toteutetaan eikä sellaista ole muilla hallinnonaloilla toteutettu, pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo
Säästöt saataisiin aikaiseksi muun muassa paloasemia lakkauttamalla ja johtoportaita vähentämällä, Pentti Partanen kertoo. Sen mukainen lainsäädäntö tulee kyseeseen, kun normaalilainsäädännön keinoin ei enää selvitä. Pelastustoimessa on hyvinkin rajattomat toimintavaltuudet, mutta tilanne on toinen todellisissa poikkeusoloissa, joissa yhteiskunta joudutaan laajemmin mobilisoimaan, kuten sodan uhatessa. 3/2013 25 Tanskassa ja Skotlannissa pelastustoimessa on tehty ja ollaan tekemässä mittavia uudistuksia.. – Teen töitä kuten aina ennenkin. Tärkeää kuitenkin on, että meillä on valmius esimerkiksi laajempiinkin evakuointeihin, joita eteemme on tullut jo nyt kovilla pakkasilla sattuneissa laajoissa sähkökatkoissa. Partanen myös huomauttaa, että pelastuslaissa on selvä säädös siihenkin, että pelastustoimen johtajalla on oikeus ottaa pelastustehtävään resurssiksi ulkopuolista voimaa. Tätä varten haluttiin myös selkeä säädös pari vuotta sitten voimaan tulleeseen pelastuslakiin. Rajanvetokysymyksiä olisi hänen mielestä syytä tarkastella. Nyt se saadaan tehtyä, kun kaikki 22 laitosta ovat sen pitkän selvittelyn jälkeen päättäneet toteuttaa. Tanskassa selvityskohteina ovat olleet muiden muassa vahvuuksien määrittely eri vuorokauden aikoina, onko niiden oltava aina samanlaiset. Pentti Partanen muistuttaa, että poikkeusolot on juridinen termi. Ei muutoin. Hän puhuu mielellään oivaltamisesta, eli että havaitaan käsissä olevan tavanomaisesta poikkeava tilanne, joissa joudutaan toisin kuin yleensä. Nyt esimerkiksi tilinpäätöshankkeen avulla tällaista tietoa on ensimmäistä kertaa saatavissa pelastustoimesta. Tehtäviä voidaan hoitaa eri järjestämistavoilla ja joko hyvin tai huonosti. Hän kuitenkin huomauttaa, että yhden omistajan hoitamana tietyt tehtävät tulevat helpommin hoidettua, ja ottaa esimerkiksi syksyllä tehtävän pelastuslaitosten ensimmäisen yhteisen työilmapiiriselvityksen. Hyödyllistä olisi yhdistää voimat esimerkiksi hankinnoissa ja tietojärjestelmissä. Meillä ei ole myöskään sellaisia luonnonolosuhteita, kuten maanjäristyksiä tai tulivuoria, jotka panisivat yhteiskunnan polvilleen. – On pohdittu, onko valmiuslain käyttöönoton edellyttämässä ja normaalilainsäädännön välisessä tilanteessa jokin harmaa alue. – Skotlannissa puolestaan siirrettiin huhtikuun alusta alkaen pelastustoimi itsehallinnon yhteyteen ja samalla kahdeksasta pelastuslaitoksesta muodostettiin yksi pelastuslaitos. Elämme niin turvallisessa maassa, ettei meillä synny riittävästi kokemusta poikkeavien tilanteiden hoitamisessa. – Jos kunnat tai poliittinen päätöksenteko haluaa, sitten se otetaan esille. Kymmenen aluelaitosvuoden aikana on esitetty epäilyjä, että 22 aluelaitosta trimmataan sellaiseen kuntoon, että ne on helppo siirtää aikanaan valtiolle. – Sellainen on lapsellista kuvittelua. Tanskassa se esimerkiksi nyt selvitetään. Pelastuslaitosten kunnille antama tuki varautumisessa on ehdottoman tärkeää. – Kysymys on pelastuslaitoksille kuuluvista tehtävistä eikä kumppanuushankkeessa tehdä valtion tehtäviä. Ei asioita sillä tavalla hoideta, pelastusylijohtaja puuskahtaa. Tunteenomainen lähestymistapa asiaan on tarpeeton. Järjestämisvastuu ei ole esillä Samalla hän muistuttaa, että meillä ei esimerkiksi pelastustoimen valtiollistaminen ole millään tavalla esillä, etenkään kun kuntien tehtäviä tarkastelleen työryhmän edellinen puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen totesi kuntaministerille luovuttamassaan raportissa, ettei pelastustoimen järjestämisvastuuta ole syytä nyt selvittää. Kaikkien sitoutuminen tärkeää Pelastuslaitosten kumppanuushanketta hän pitää hyvänä kehitysaskeleena pelastustoimen valtakunnallisessa toiminnassa. – Oleellisempi kysymys on se, että onko meillä riittävä käytännön valmius kohdata niitä tilanteita, joita meillä voi tapahtua. – Valtiolla sellaisia on tehty jo pitkään ja valtiolla tällainen olisi jo aikoja sitten tehty pelastuslaitoksissakin. – Mielestäni me emme ole toistaiseksi joutuneet sellaiseen tilanteeseen. Pelastusylijohtaja Partanen pitää Kivelän käsitystä vääränä. Kyse ei ole nykyisen lainsäädännön mukaisesta toiminnasta eikä kritiikin esittäjä taida tuntea nykyistä toimintaa. Päätökseni ilmoitan hyvissä ajoin, jotta seuraajan nimittämiselle jää riittävästi aikaa. – Meidän on syytä katsoa, mitä esimerkiksi näissä kahdessa maassa saavutetaan uusilla järjestelyillä. Nyt laitokset voivat tehdä aitoa yhteistyötä. SPEKin järjestämässä kuntien varautumisseminaarissa puhunut valtiovarainministeriön eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri, HTT Juhani Kivelä arvosteli valtion hoitamaa turvallisuustoimintaa ja totesi Kuntaliiton ja pelastuslaitosten kumppanuushankkeella paikkaavaan valtion jättämää turvallisuusaukkoa. Suurimmat säästöt saavutettaisiin viidellä valtiollisella pelastuslaitoksella. En näe, että ainakaan pelastustoimessa olisi sellaista. – Hienoa on myös se, että laitokset ovat palkanneet yhteistä henkilökuntaa; on pantu hattu kiertämään. Toisaalta kyse on myös yhden henkilön mielipiteestä, hän huomauttaa. Ilmoitan hyvissä ajoin Pentti Partanen täyttää toukokuussa 66 vuotta. On kuitenkin muistettava, että toiminnan muuttamisilla ei saa heikentää toimintavalmiutta eikä palvelutasoa, Partanen painottaa. – Sitä ei meillä ole koskaan tutkittu. Meillä on tähän asti koetuissa tilanteissa, kuten myrskytai tulvatilanteissa pelastustoimen viranomaisilla ollut riittävät normaalilainsäädännön mukaiset toimintavaltuudet. säästöpotentiaalista ja vuoden 2011 hinnoilla neljän vuoden kuluessa säästöjä saavutettaisiin järjestämistavasta riippuen 340–430 miljoonaa kruunua. Vielä se ei siinnä horisontissa, mutta joskus horisonttikin pysähtyy paikalleen, hän hymyilee ja viittaa siihen, että lain mukainen eläkeikä koittaa 68 vuoden ikäisenä. Oman eläköitymisensä hän nosti esille Mikkelissä, Palopäällystöliiton kevätopintopäivillä pitämässään puheenvuorossa. – Yhdessä tekemällä saavutetaan toiminnan ja talouden kannalta hyötyjä, jotka ovat hyödyksi asiakkaille ja omistajille. – Siksi on tärkeää, että kaikesta koetusta opitaan ja tietoa jaetaan myös eri viranomaisten kesken. Juridisesti emme ole olleet poikkeusoloissa Poikkeusolojen toiminta on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua pelastustoimessa. Meillä ei hänen mukaansa ole välttämättä ollut edes mahdollista tehdä Tanskan mallin kaltaista selvitystyötä, koska ei ole ollut riittävästi tietoa pelastustoimen kustannuksista. Tätä varten on käynnissä myös puolustushallinnossa tehtävä selvitys virka-apulainsäädännöstä. – Toivottavasti kaikki laitokset pysyvät sitoutuneina siihen. Miten ennaltaehkäisyn keinoja pitäisi muuttaa ja automaattisiin paloilmoituksiin vastata. Tanskassa on jokaisessa sadassa kunnassa tällä hetkellä oma pelastuslaitos. Ja hyvä, että sellainen nyt tehdään, sillä se antaa hyvän pohjan kehittää työhyvinvointia pelastuslaitoksissa. – Valtiolla ei ole mitään tällaista valmistelutyötä menossa eikä valtiolla ole hinkua ottaa uusia tehtäviä itselleen, Partanen korostaa. Toisiko se pelastustoimelle jotakin lisäarvoa, jos valtio sen hoitaisi. – Kysymys on sitten siitä, onko kyse lainmukaisesta tehtävästä
– Kaiken tulisi olla kutakuinUusi tietojärjestelmä viimeistelee Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistuksen Ketterä ERICA korvaa ELS:n Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Insta DefSec Oy ERICA-järjestelmää Jukka Aaltonen luonnehtii päivystäjälle käyttäjäystävälliseksi. ERICA tulee viranomaisille johtokeskuskäyttöön. – Lisätalousarvion yhteydessä asia pitäisi ratkaista. Hätäkeskustoiminnan tulevaisuus on ladattu erityisesti uuden tietojärjestelmän onnistumiseen. He voivat myös seurata omien resurssiensa käyttöä ja kentän tilannekuvaa. ERICA-järjestelmä Kilpailutusvaiheen jälkeen Hätäkeskuslaitos ja Insta DefSec Oy allekirjoittivat uuden hätäkeskustietojärjestelmän toimitussopimuksen kesäkuussa 2011. Hätäkeskusten toimintamallien kehittäminen ja muuttaminen vaikuttaa hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten toimintamalleihin ja päinvastoin. Tämä pienoishätäkeskus toimii järjestelmän testausja kehitysympäristönä, hän kertoo. Hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa mainitut ERICAa käyttävät viranomaiset voivat hallinnoida omia resurssitietojaan, vasteitaan ja hälytyssuunnitelmiaan. Vaikka järjestelmän toteutus on edennyt hyvin, tehtävää on Aaltosen mukaan vielä paljon. Yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä ja se tulee näkymään lopputuloksessa. Auttamisen ketju tulee nähdä kokonaisuutena ja osaoptimointi tulee välttää. Äkillisissä ruuhkatilanteissa vapaana oleva hätäkeskuspäivystäjä voidaan etsiä toisista hätäkeskuksista. Tämä koskee sisäasiainhallinnon ohella sosiaalija terveystoimea sekä puolustushallintoa, pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo. Uuden järjestelmän käyttöönoton myötä hätäkeskukset verkottuvat valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi ja hätäpuheluja voidaan siirtää hätäkeskusten välillä. – Käyttöönoton toisessa vaiheessa yhteistyöviranomaiset liittyvät ERICA-järjestelmän käyttäjiksi. 26 3/2013. – Hätäkeskuslaitoksen TOTIhankkeessa ovat keskeiset viranomaistahot olleet koko ajan mukana. – Instan toimitiloihin on rakennettu niin kutsuttu häke#0. – Hätäkeskuslaitoksen asiantuntijat sekä hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten asiantuntijat yhdessä Instan sovelluskehittäjien kanssa työstävät yhdessä järjestelmää ja toteutus on tähän asti edennyt aikataulussaan ja tulokset ovat olleet hyviä. Toimintamallina on ollut ketterä sovelluskehitys, jossa toimittaja ja tilaaja yhdessä toteuttavat järjestelmää 2–4 viikon jaksoissa, sprinteissä. ERICA korvaa ELS:n ja sen ansiosta hätäkeskustoiminta voi saavuttaa visionsa mukaisen tilan. ”H ätäkeskuslaitoksen rakenneuudistuksessa ja hätäkeskustoiminnan strategisessa kehittämishankkeessa ei ole ollut kyse pelkästään hätäkeskustoiminnan kehittämisestä. – Oikeastaan siitä lähtien uutta tietojärjestelmää, joka vuonna 2012 ristittiin sisäisen nimikilpailun perusteella ERICAksi, on työstetty Tampereella Instan toimitiloissa. Suuremmat osakokonaisuudet, inkrementit, hyväksytään noin puolen vuoden välein, Aaltonen selvittää. Uusien tietojärjestelmien kehitystyö vaatii edelleen rahoitusta. Asioita tulisikin tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä miettimään miten kokonaisvaltaisesti saadaan auttamisen ketjua tehostettua, Hätäkeskuslaitoksen teknisistä palveluista vastaava johtaja Jukka Aaltonen sanoo. Eli silloin kun ERICA-järjestelmä tulee hätäkeskustoiminnasta annetun lain mukaisesti käyttöön hätäkeskuspalveluja käyttävissä viranomaisissa, hän toteaa. Vaikka sovelluskehitys on edennyt hyvin ja aikataulussaan, ei toteutushankkeessa ole Aaltosen mukaan varaa viivästyksiin. Hätäkeskusten toimintamallien ja tietoteknisten määrittelyjen tekemiseen ovat osallistuneet niin pelastustoimen, poliisin, sosiaalija terveystoimen kuin rajavartiolaitoksenkin edustajat. – ERICA-järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015, jolloin sen avulla on tarkoitus viimeistellä Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus
Hätäkeskustietojärjestelmän osalta ERICAn ja VIRVEn välisen liikennöinnin toteuttaminen TUVEssa on vasta suunnitteluja testausvaiheessa. Sovelluskehitys on yksi osa kokonaisuutta, toinen osa on teknisen ympäristön rakentaminen. Järjestelmää testataan erittäin huolellisesti ja eri vaiheissa ennen käyttöönottoa. – TUVE-hankkeessa toteutettu tietoliikenneverkko on lähes valmis, mutta TUVE-palvelujen tuotanto ei ole vielä likimainkaan optimaalisessa tilassa. Erityisesti Aaltosen mielestä johtaminen ja toimintojen koordinointi ovat haasteelliset toteutuksessa. ja koulutuskäy?ö 2015 • ?Hätäkeskusten varustaminen • ?Käy?äjäkoulutukset 2016 • ?ERICA – palvelut ovat käytössä hätäkeskuksissa • ?ERICA – palvelutuotanto on käynniste?y • ?ERICA:n ylläpito ja jatkokehitys kin valmiina vuoden 2014 lopussa, jotta testaukseen, koulutukseen ja varsinaiseen järjestelmän käyttöönottoon jää tarpeeksi aikaa ja se saadaan toteutettua vuoden 2015 aikana. – Yhteensovittamisen haasteet ovat isot ja ensi vuoden aikana tiedetään paremmin, miten asiat saadaan kuntoon vuonna 2015. Järjestelmän kokonaisinvestointi on 30 miljoonaa euroa. Hätäkeskustoiminnan visio: "Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avuntarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti.". – Toivottavasti ERICAn kanssa työskennellään ainakin vuoteen 2025 asti. Turvallisuusviranomaisille ollaan kehittämässä myös uutta paikkatiedon hallintajärjestelmää (TUKA=turvakartta). Iso kokonaisuus – ERICAn toteutus ja käyttöönotto on iso ponnistus. ERICAn ja KEJOn yhteentoimivuus on avain yhteisen informaation jakamiseen ja tilannekuvan hallintaan. Kuuden uuden hätäkeskuksen toiminta pyritään saamaan hyvin vakiinnutettua, jotta ERICA-järjestelmän käyttöönotto voidaan tehdä ikään kuin rakenneuudistuksen viimeisenä vaiheena, Jukka Aaltonen sanoo. Tärkeänä osa paikkatiedon hallinnan kehittämistä on myös huolehtia paikkatietoaineiston päivitysprosessin kehittämisestä. Näiden asioiden selvittämiseksi tehdään Aaltosen mukaan ankarasti töitä Haltikin, valtiovarainministeriön TUVEhankkeen, Hätäkeskuslaitoksen, Instan ja muidenkin toimijoiden voimin. – Sama tilanne on kuntatoimijoiden liittämisessä TUVE-verkkoon ja myös hätäliikenteen ohjaus hätäkeskuksesta toiseen tai keskitetyn palvelinjärjestelmän kautta oikeaan hätäkeskukseen on samassa vaiheessa. – Nyt on paljon enemmän aikaa käytettävissä kuin ELS-järjestelmän kanssa. – Muiden järjestelmien integrointi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia hätäkeskustietojärjestelmän rakentamisessa. – Hätäkeskuslaitos on suunnitellut hätäkeskusten yhdistämisaikataulut siten, että kaikki uudet hätäkeskukset ovat käynnissä vuoden 2015 alussa. Järjestelmän rakentamisen lähtökohtana on tehdä järjestelmä käyttäjiä ja toimintaa varten. Isona haasteena teknisessä toteutuksessa on tällä hetkellä hänen mielestä järjestelmän istuttaminen turvallisuusverkkoon (TUVE) ja sen vaatimiin palveluihin. – Asiat ovat etenemässä testausvaiheeseen ja testien tulokset selviävät kesän alkupuolella. Sopimukseen sisältyy, että laitetoimittaja eli Insta huolehtii järjestelmän kunnosta ja ylläpidosta. ERICA-järjestelmää Aaltonen luonnehtii päivystäjälle käyttäjäystävälliseksi, jossa on loogiset ja selkeät toiminnot. ERICAn ohella toteutetaan kenttäjärjestelmä valitun toimittajan kanssa. – Kakku voi olla iso, mutta kun onnistumme, otamme näiden järjestelmien kehittämisen kautta suuren toiminnallisen kehitysaskeleen. Tässä prosessissa ovat kunnat ja maanmittauslaitos tärkeässä roolissa. Tämän järjestelmän avulla pyritään siihen, että kaikilla viranomaistahoilla on käytössään yhteinen paikkatietonäkymä ja samat paikkatiedon käsittelyn toiminnallisuudet. Turvallisuustoimijoiden osalta merkittävää on Aaltosen mielestä myös KEJO-hankkeen eteneminen. Tämä pienoishätäkeskus toimii järjestelmän testausja kehitysympäristönä. Päätöksentekoprosessit ovat epäselviä ja osa teknisistä ratkaisuista on vielä vahvistamatta. – Kenttäjärjestelmän ja hätäkeskustietojärjestelmän välinen yhteen toimivuus on erittäin Instan toimitiloihin on rakennettu niin kutsuttu häke#0. 3/2013 27 VIESTINTÄ 112.fi 2011 • ?Sopimus 10.6.2011 • ?Käynnistäminen 2012 • ?Insta Response -?kehitys • ?Pienoishätäkeskus (HÄKE#0) 2013 • ?Insta Response -?kehitys 2014 • ?Testaus-. Ensimmäisestä hätäkeskustietojärjestelmän kehittämisestä on hänen mukaansa otettu opiksi. tärkeää auttamisen ketjun kokonaisuutta kehitettäessä. Uuden tietojärjestelmän liittäminen käyttämään turvallisuusverkkoa ja sen palvelua, kuten pääsynhallintaa tai integraatiopalveluja, vaikuttaa hyvin mutkikkaalta ja aikaa vievältä. Tavoite on saada kenttäjärjestelmän ydintoiminnallisuudet valmiiksi myös vuoden 2015 aikana
Järjestelmän ensimmäinen vaatimusmäärittelyaineisto valmistui 2010. Hankkeen toisessa vaiheessa toteutettiin järjestelmän tarkentavaa suunnittelutyötä ja osallistuvien ministeriöiden välisen yhteistyöpöytäkirjan valmistelutehtäviä. Hätäkeskuslaitoksen uusi yhteiskäyttöinen hätäkeskustietojärjestelmä ERICA mahdollistaa uusien toimintamallien hyödyntämisen pelastustoimessa, ja myös kenttätoiminnan järjestelmiä tulee päivittää, jotta hätäkeskustietojärjestelmän ominaisuuksista saadaan täysi hyöty myös pelastustoiminnassa. Pelastustoimen tietoteknisten hankkeiden organisoituminen. VARANTOn toteutuminen on erittäin tärkeää myös KEJO-järjestelmän kaikkien toiminnallisuuksien mahdollistumiseksi. Useat hankkeeseen osallistuvien viranomaisten käytössä olevat kenttäjärjestelmät ovat elinkaarensa loppupäässä, myös pelastustoimessa laajassa käytössä oleva PEKE. Järjestelmän ensimmäinen vaatimusmäärittelyaineisto valmistui 2010. Jokainen pelastuslaitos on nimennyt lisäksi erillisen KEJOyhteyshenkilön, jonka kautta hankehenkilöstö voi viestiä hankkeen etenemisestä pelastuslaitoksille, ja toisaalta saada kehitysajatuksia hankkeeseen. Toinen keskeinen isäntäjärjestelmä toteutuessaan on pelastustoimen yhteinen tietovaranto VARANTO, jonka on tarkoitus korvata muun muassa nykyinen toimenpiderekisteri PRONTO. Pelastustoimi on myös kiinteästi mukana uuden viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän toteutushankkeessa (KEJO). Viranomaisten yhteiselle kenttäjärjestelmälle tunnistettuja taloudellisia hyötyjä ovat muun muassa: järjestelmän kehitys-, ylläpitoja jatkokehityskustannukset jakautuvat usealle viranomaiselle työajan tehokkaampi hyödyntäminen järjestelmän automatisoidessa prosesseja (esimerkiksi raportointi) Kuva 3. KEJO-hankkeen taustaa Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän tarve tunnistettiin virallisesti Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämisprojektissa (TOTI) ja järjestelmän alkuperäinen vaatimusmäärittelytyö tehtiin TOTI-projektin osaprojektina. Tavoitetilassaan uusi kenttäjärjestelmä korvaa useita tällä hetkellä käytössä olevia järjestelmiä, muun muassa poliisin POKEn, Puolustusvoimien VIKEn ja pelastustoimen PEKE-järjestelmän. Kuva 2. Järjestelmän nykyinen vaatimusmäärittely perustuu alkuperäiseen materiaaliin, mutta aineistoa on päivitetty vastaamaan lähitulevaisuuden tarpeita. Pelastustoimen tietoteknisten hankkeiden organisoituminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti KEJO-toteutushankkeesta ja järjestelmään kohdistuvista tavoitteista pelastustoimen näkökulmasta. Alkuperäisessä projektissa mukana olivat 112-toimintaan osallistuvat viranomaiset eli pelastustoimi, poliisi, sosiaalija terveystoimi ja Rajavartiolaitos. Poliisihallitus asetti KEJO-hankkeen toisen vaiheen ajalle 1.1.2012-31.12.2012. KEJO tulee – oletko valmis. Pelastustoimen keskeisten tietojärjestelmien väliset suhteet. Kyseessä onkin valtakunnallisesti merkittävä poikkihallinnollinen yhteishanke. KEJOn, ERICAn ja VARANTOn välisiä yhteyksiä on esitetty kuvassa 3, ja järjestelmien välistä tehtävänjakoa on esitetty kuvassa 4. Viestinnässä hyödynnetään kumppanuusverkoston Moodle-oppimisympäristöä. Alkuperäisessä projektissa mukana olivat 112-toimintaan osallistuvat viranomaiset eli pelastustoimi, poliisi, sosiaalija terveystoimi ja Rajavartiolaitos. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön uuden yhteiskäyttöisen hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) ja Pelastusopiston VARANTO-hankkeessa tavoitellaan pelastustoimen oman tietovarantokokonaisuuden toteuttamista. Viranomaisten välinen yhteistoiminta lisääntyy, jolloin viranomaisten välinen tiedonvaihto ja yhteisen tilannekuvan muodostaminen ovat merkittäviä tekijöitä. Teksti: Ilkka Eskelinen Kuva 2. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti KEJO-toteutushankkeesta ja järjestelmään kohdistuvista tavoitteista pelastustoimen näkökulmasta. Järjestelmän nykyinen vaatimusmäärittely perustuu alkuperäiseen materiaaliin, mutta aineistoa on päivitetty vastaamaan lähitulevaisuuden tarpeita. 28 3/2013 VIESTINTÄ Pelastustoimen tietojärjestelmäkentässä tapahtuu seuraavien muutamien vuosien aikana ehkä enemmän muutoksia kuin koskaan aikaisemmin. Sittemmin myös tulli ja Puolustusvoimat ovat tunnistaneet tarpeen yhteiselle kenttäjärjestelmälle ja ovat mukana hankkeessa. Kyseessä onkin valtakunnallisesti merkittävä poikkihallinnollinen yhteishanke. Poliisihallitus asetti Uusi kenttäjärjestelmä (KEJO) on tulossa Pelastustoimen tietojärjestelmäkentässä tapahtuu seuraavien muutamien vuosien aikana ehkä enemmän muutoksia kuin koskaan aikaisemmin. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön uuden yhteiskäyttöisen hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) ja Pelastusopiston VARANTOhankkeessa tavoitellaan pelastustoimen oman tietovarantokokonaisuuden toteuttamista. KEJO-järjestelmällä pyritään vastaamaan myös näihin haasteisiin. (lähde Teemu Veneskari). Poliisihallitus asetti Turvallisuusasiain johtoryhmän (TURJO) päätöksen mukaisesti viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmähankkeen ensimmäisen vaiheen ajalle 21.3.2011-31.12.2011. Tavoitteet Tavoitetilassaan KEJO-järjestelmä pelastustoimelle monia toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. KEJO-hankkeen taustaa Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän tarve tunnistettiin virallisesti Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämisprojektissa (TOTI) ja järjestelmän alkuperäinen vaatimusmäärittelytyö tehtiin TOTI-projektin osaprojektina. Toiminnallisia hyötyjä ovat muun muassa: pelastustoiminnan johtamisen tukeminen o johtamista tukevia toimenpiteitä ja toimintoja automatisoidaan o järjestelmä on looginen, helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen o järjestelmä mahdollistaa viranomaisten yhteisen tilannekuvan, reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän o järjestelmä helpottaa toimintaa moniviranomaistilanteen yleisjohtajana työturvallisuuden parantaminen o työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot käytettävissä reaaliaikaisesti yli viranomaisrajojen o järjestelmä mahdollistaa pelastustoiminnan muodostelmien suorituskyvyn seurannan kertakirjausperiaate o järjestelmässä toteutetut toimenpiteet siirtyvät suoraan toimenpiderekisteriin o raportointi tehostuu KEJO-järjestelmä yhdenmukaistaa pelastustoimen terminologiaa ja pelastustoiminnassa käytettävää symboliikkaa järjestelmä mahdollistaa tietovarantojen tehokkaan käytön pelastustoiminnassa o tietojen haku taustajärjestelmistä ja rekistereistä on helppoa järjestelmä on yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa o erityisesti ERICA ja VARANTO Pelastustoimen näkökulmasta kenttäjärjestelmän tärkein niin sanottu isäntäjärjestelmä on hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, jota KEJO hyödyntää useissa toiminnoissaan. Uudelle kenttäjärjestelmälle on selkeästi tilausta. Erityisasiantuntijoiden teknisenä tukena ja toimialan nimettynä taustaryhmänä toimii nykyisen PEKE-järjestelmän käyttöja kehitystyöryhmä, joka koostuu pääosin pelastuslaitosten PEKEjärjestelmän pääkäyttäjistä. (lähde Teemu Veneskari).. Tavoitetilassaan uusi kenttäjärjestelmä korvaa useita tällä hetkellä käytössä olevia järjestelmiä, muun muassa poliisin POKEn, Puolustusvoimien VIKEn ja pelastustoimen PEKE-järjestelmän. Sittemmin myös tulli ja Puolustusvoimat ovat tunnistaneet tarpeen yhteiselle kenttäjärjestelmälle ja ovat mukana hankkeessa. Pelastustoimi on myös kiinteästi mukana uuden viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän toteutushankkeessa (KEJO)
Poliisihallitus asetti KEJOhankkeen toisen vaiheen ajalle 1.1.2012–31.12.2012. 3/2013 29. Lisäksi hankkeen toiminnallisen osuuden tehtävänä on tunnistaa järjestelmän käyttöönoton edellyttämiä kehitysja muutostarpeita sekä laatia toimenpideehdotuksia. Hankkeen toisessa vaiheessa toteutettiin järjestelmän tarkentavaa suunnittelutyötä ja osallistuvien ministeriöiden välisen yhteistyöpöytäkirjan valmistelutehtäviä. Viestinnässä hyödynnetään kumppanuusverkoston Moodle-oppimisympäristöä. Pelastustoimen erityisasiantuntijoina hankkeessa toimivat paloinsinööri Ilkka Eskelinen ItäUudenmaan pelastuslaitokselta, yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopistolta ja kehittämispäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitokselta. (lähde Janne Hartikainen). Kehykseen varattiin määräraha viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän toteuttamiseksi. Jokainen pelastuslaitos on nimennyt lisäksi erillisen KEJO-yhteyshenkilön, jonka kautta hankehenkilöstö voi viestiä hankkeen etenemisestä pelastuslaitoksille, ja toisaalta saada kehitysajatuksia hankkeeseen. Toiminnallisia hyötyjä ovat muun muassa: Pelastustoiminnan johtamisen tukeminen • johtamista tukevia toimenpiteitä ja toimintoja automatisoidaan • järjestelmä on looginen, helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen • järjestelmä mahdollistaa viranomaisten yhteisen tilannekuvan, reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän • järjestelmä helpottaa toimintaa moniviranomaistilanteen yleisjohtajana Työturvallisuuden parantaminen • työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot käytettävissä reaaliaikaisesti yli viranomaisrajojen • järjestelmä mahdollistaa pelastustoiminnan muodostelmien suorituskyvyn seurannan Kertakirjausperiaate • järjestelmässä toteutetut toimenpiteet siirtyvät suoraan toimenpiderekisteriin • raportointi tehostuu KEJO-järjestelmä yhdenmukaistaa pelastustoimen terminologiaa ja pelastustoiminnassa käytettävää symboliikkaa Järjestelmä mahdollistaa tietovarantojen tehokkaan käytön pelastustoiminnassa • tietojen haku taustajärjestelmistä ja rekistereistä on helppoa Järjestelmä on yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa • erityisesti ERICA ja VARANTO Pelastustoimen näkökulmasta kenttäjärjestelmän tärkein niin sanottu isäntäjärjestelmä on hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, jota KEJO hyödyntää useissa Pitkään odotetut KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN muutokset vihdoin saatavilla Paljon uutta, mm. Erityisasiantuntijoiden teknisenä tukena ja toimialan nimettynä taustaryhmänä toimii nykyisen PEKE-järjestelmän käyttöja kehitystyöryhmä, joka koostuu pääosin pelastuslaitosten PEKE-järjestelmän pääkäyttäjistä. Katso ennakkotilausedut netistä! 013 20 NTÖ 123 € + alv 10 % Kuva 4. (Kuva 1). Pelastuslaitokset ovat resursoineet hankkeeseen vuosille 2013– 2014 kahden henkilötyövuoden panoksen. Viranomaisten välinen yhteistoiminta lisääntyy, jolloin viranomaisten välinen tiedonvaihto ja yhteisen tilannekuvan muodostaminen ovat merkittäviä tekijöitä. Hankkeen ohjauksesta vastaavat pelastusjohtaja Erkki Hokkanen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta, pelastuspäällikkö Lauri Jaakkola Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Kuntaliiton pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen. Järjestelmän hankintamenettely on suunniteltu käynnistettäväksi kevään 2013 aikana. Tavoitteet Tavoitetilassaan KEJO-järjestelmä pelastustoimelle monia toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa kenttäjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Pelastustoimen tietojärjestelmien tehtäviä. Nykytila – toteutusvaihe Valtioneuvosto päätti keväällä 2012 valtiotalouden kehyksistä vuosille 2013–2016. Yhteistyöpöytäkirjan valmistumisen jälkeen Poliisihallitus asetti KEJOhankkeen kolmannen vaiheen (toteutusvaihe) ajalle 1.1.2013– 31.12.2016. Kenttäjärjestelmän suunniteltu käyttöönotto tapahtuu vuoden 2015 aikana. Turvallisuusasiain johtoryhmän (TURJO) päätöksen mukaisesti viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmähankkeen ensimmäisen vaiheen ajalle 21.3.2011–31.12.2011. • Kemikaalilainsäädännön muutokset • Rakennusten energiatehokkuuden uudet vaatimukset + paljon muita muutoksia PALOJA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2013 20 Tilaa heti • puh. Hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden välinen yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin 8.11.2012. Hätäkeskuslaitoksen uusi yhteiskäyttöinen hätäkeskustietojärjestelmä ERICA mahdollistaa uusien toimintamallien hyödyntämisen pelastustoimessa, ja myös kenttätoiminnan järjestelmiä tulee päivittää, jotta hätäkeskustietojärjestelmän ominaisuuksista saadaan täysi hyöty myös pelastustoiminnassa. Pelastustoimen KEJO-hanke toimii pelastustoiminta-palvelualueen alaisuudessa ja Kymenlaakson pelastuslaitos toimii hankkeen isäntälaitoksena. Ohjauksesta vastaavat osaltaan myös Sisäasiainministeriön pelastusosasto ja kumppanuusverkoston pelastustoiminta-palvelualueen alainen pelastustoimen tietohallintohankkeiden koordinointiryhmä (PTK). KEJO-järjestelmällä pyritään vastaamaan myös näihin haasteisiin. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. • www.suomenkalenterit.. Pelastustoimen tietoteknisten hankkeiden organisoitumista on esitetty laajemminkin kuvassa 2. Uudelle kenttäjärjestelmälle on selkeä tilaus. Pelastuslaitokset KEJO-hankkeessa Pelastuslaitokset ovat sitoutuneet KEJO-hankkeeseen pelastusjohtajien linjauksen mukaisesti pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta. Useat hankkeeseen osallistuvien viranomaisten käytössä olevat kenttäjärjestelmät ovat elinkaarensa loppupäässä, myös pelastustoimessa laajasti käytetty PEKE. Hankkeeseen on saatu Palosuojelurahaston avustus
Yhteistyötä tehdään myös muun muassa poliisiasiaintietojärjestelmän uudistamishankkeen (VITJA) ja Pelastusopiston operatiivisten tietojärjestelmien tietoturvapolitiikka -hankkeen kanssa. Pelastustoiminnassa salassa pidettävää tietoaineistoa on erittäin vähän, keskeisimpänä ehkä tietosuojan alaiset tiedot, kuten henkilötiedot. Useat kenttäjärjestelmää käyttävät viranomaiset turvaluokittelevat tietojaan julkisuuslain mukaisesti omien tietojensa ja menetelmiensä salassa pitämiseksi. Yhteistyöpöytäkirjan valmistumisen jälkeen Poliisihallitus asetti KEJO-hankkeen kolmannen vaiheen (toteutusvaihe) ajalle 1.1.2013-31.12.2016. KEJO-hankkeen alainen turvallisuustoimijoiden karttajärjestelmähanke (TUKA) tuottaa kartta-aineistoa kenttäjärjestelmän lisäksi myös monelle muulle tietojärjestelmälle. Pelastustoimen keskeisten tietojärjestelmien väliset suhteet. Toinen keskeinen isäntäjärjestelmä toteutuessaan on pelastustoimen yhteinen tietovaranto VARANTO, jonka on tarkoitus korvata muun muassa nykyinen toimenpiderekisteri PRONTO. Hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden välinen yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin 8.11.2012. Toinen keskeinen isäntäjärjestelmä toteutuessaan on pelastustoimen yhteinen tietovaranto VARANTO, jonka on tarkoitus korvata muun muassa nykyinen toimenpiderekisteri PRONTO. toiminnoissaan. Pelastustoimi joutuu joka tapauksessa kiinnittämään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota tietoturvallisuuteen, mikä toimialan omankin kehityksen kannalta on vain hyvä asia. Viranomaisten yhteiselle kenttäjärjestelmälle tunnistettuja taloudellisia hyötyjä ovat muun muassa: • järjestelmän kehitys-, ylläpitoja jatkokehityskustannukset jakautuvat usealle viranomaiselle • työajan tehokkaampi hyödyntäminen järjestelmän automatisoidessa prosesseja (esimerkiksi raportointi) Työskentely Hankehenkilöstön työskentely koostuu itsenäisestä työskentelystä, kaikki toimialat kattavasta työpajatyöskentelystä ja erilaisista muista palavereista. Pelastustoimen tietoteknisten hankkeiden organisoitumista on esitetty laajemminkin kuvassa 2. Lisäksi hankehenkilöstön tehtäviin kuuluu valmistella lausuntoja hanketta ja toimialaa koskevista asioista. Kehykseen varattiin määräraha viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän toteuttamiseksi. Teknisen osuuden lisäksi hankkeen tehtävänä on tunnistaa kehitystarpeita viranomaisten kentNykytila – toteutusvaihe Valtioneuvosto päätti keväällä 2012 valtiotalouden kehyksistä vuosille 2013-2016. VARANTOn toteutuminen on erittäin tärkeää myös KEJO-järjestelmän kaikkien toiminnallisuuksien mahdollistumiseksi. Haasteet pelastustoimelle Pelastustoimi on sosiaalija terveystoimen ohella ainoa kunnallinen KEJO-käyttäjä. KEJOn, ERICAn ja VARANTOn välisiä yhteyksiä on esitetty kuvassa 3, ja järjestelmien välistä tehtävänjakoa on esitetty kuvassa 4. Useiden pelastuslaitosten onkin varmasti haastavaa sopeutua suoraan TUVE-verkon asettamiin vaatimuksiin. Hankkeen tavoiteaikataulu. Pelastuslaitokset ovat resursoineet hankkeeseen vuosille 2013-2014 kahden henkilötyövuoden panoksen. Näitä kustannuksia ei kuitenkaan voida pitää tämänhetkisten arvioiden mukaan kohtuuttomina, verrattuna esimerkiksi muihin käytössä oleviin kenttäjärjestelmiin. 30 3/2013. Hankkeeseen on saatu palosuojelurahaston avustus. Hankkeen ohjauksesta vastaavat pelastusjohtaja Erkki Hokkanen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta, pelastuspäällikkö Lauri Jaakkola Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Kuntaliiton pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen. Pelastustoimen KEJO-hanke toimii pelastustoiminta-palvelualueen alaisuudessa ja Kymenlaakson pelastuslaitos toimii hankkeen isäntälaitoksena. Pelastustoimen erityisasiantuntijoina hankkeessa toimivat paloinsinööri Ilkka Eskelinen ItäUudenmaan pelastuslaitokselta, yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopistolta ja kehittämispäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Viranomaisten yhteiselle kenttäjärjestelmälle tunnistettuja taloudellisia hyötyjä ovat muun muassa: järjestelmän kehitys-, ylläpitoja jatkokehityskustannukset jakautuvat usealle viranomaiselle työajan tehokkaampi hyödyntäminen järjestelmän automatisoidessa prosesseja (esimerkiksi raportointi) Kuva 3. VARANTOn toteutuminen on erittäin tärkeää myös KEJO-järjestelmän kaikkien toiminnallisuuksien mahdollistumiseksi. Koordinaatio näiden hankkeiden välillä on erityisen tärkeää, jotta kuvissa 3 ja 4 esitetty tietojärjestelmäkokonaisuus muodostuu toimivaksi. järjestelmä on yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa o erityisesti ERICA ja VARANTO Pelastustoimen näkökulmasta kenttäjärjestelmän tärkein niin sanottu isäntäjärjestelmä on hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, jota KEJO hyödyntää useissa toiminnoissaan. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa kenttäjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Pelastustoimelle saattaa muodostua haastavaksi eri suojaustasoille luokitellun aineiston käsittely kenttäjärjestelmässä, esimerkiksi moniviranomaistilanteessa, ja varsinkin toimittaessa onnettomuustilanteen yleisjohtajana. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä hankehenkilöstö työskentelee muun muassa hankinnan käynnistämisen, pelastustoiminnan pelastuslain mukaisten tiedonsaanti ja -luovutuskysymysten ja rekisterinpidollisten asioiden parissa. TUVE-verkon aiheuttamien kustannusten lisäksi myös itse kenttäjärjestelmän käytöstä ja ylläpidosta aiheutuu kustannuksia myös pelastustoimelle. (Kuva 1). Lisäksi hankkeen toiminnallisen osuuden tehtävänä on tunnistaa järjestelmän käyttöönoton edellyttämiä kehitysja muutostarpeita sekä laatia toimenpideehdotuksia. Kuva 1. Ohjauksesta vastaavat osaltaan myös Sisäasiainministeriön pelastusosasto ja kumppanuusverkoston pelastustoiminta-palvelualueen alainen pelastustoimen tietohallintohankkeiden koordinointiryhmä (PTK). Kuva 3. Lisäksi ajankohtaisia asioita ovat Ilmatieteen laitoksen liityntärajapinnan määrittelytyö ja hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) aiheuttamat haasteet. Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön välillä käydään tiivistä keskustelua, kuinka kunnallisten toimijoiden liittyminen TUVE-verkon palveluihin toteutetaan, säilyttäen samalla kustannustehokkuus ja mahdollisuus hyödyntää kunnallisia perustietojärjestelmäpalveluja. Yhteistyö muiden keskeisten tietojärjestelmähankkeiden välillä on tiivistä, erityisesti Pelastusopiston VARANTOja MONIKA-hankkeiden ja Hätäkeskuslaitoksen TOTI-hankkeen kanssa. KEJOjärjestelmä on alustavasti suunniteltu toteutettavan hallinnon turvallisuusverkkoympäristöön (TUVE), joka saattaa asettaa merkittäviä vaatimuksia pelastustoimen järjestelmäliitynnöille, käytettäville päätelaitteille ja tietoturvallisuudelle. Kenttäjärjestelmän suunniteltu käyttöönotto tapahtuu vuoden 2015 aikana. Kuva 1. Keskeisimmät haasteet hankkeessa liittyvätkin kuntatoimijoiden erilaisen toimintaympäristön huomioimiseen, vaikka kuntatoimijoiden arvioitu järjestelmän käyttäjämäärä onkin valtiollisia toimijoita suurempi. Pelastustoimen keskeisten tietojärjestelmien väliset suhteet. Hankkeen tavoiteaikataulu. Järjestelmän hankintamenettely on suunniteltu käynnistettäväksi kevään 2013 aikana. Pelastuslaitosten organisoituminen KEJO-hankkeessa Pelastuslaitokset ovat sitoutuneet KEJO-hankkeeseen pelastusjohtajien linjauksen mukaisesti pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta. KEJOn, ERICAn ja VARANTOn välisiä yhteyksiä on esitetty kuvassa 3, ja järjestelmien välistä tehtävänjakoa on esitetty kuvassa 4. Lisäksi TUVE-verkon käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat vielä epävarmoja, mikä osaltaan vaikeuttaa järjestelmän käyttöön ottoa
Tässä työssä taustaryhmän ja KEJO-yhteyshenkilöiden rooli on merkittävä. Järjestelmästä on tulossa monipuolinen kokonaisuus ja se tulee sisältämään runsaasti pelastustoimintaa ja sen johtamista helpottavia toiminnallisuuksia. Osana tätä työtä pyritään tunnistamaan myös esimerkiksi lainsäädännön ja muiden ohjeiden kehitystarpeita. Lisätietoja voi kysyä myös pelastuslaitoksen omalta KEJO-yhteyshenkilöltä. Lisäksi pitkällä aikavälillä on varmasti keskusteltava pelastuslain mukaisen pelastustoiminnan johtamisen organisoinnin ja pelastustoiminnan toimivaltuuksien kehittämisestä, kun muut kiireellisiä hälytystehtäviä suorittavat viranomaiset ovat pääosin siirtyneet kenttäjohtaja-yleisjohtaja -johtamisjärjestelmään. Oman haasteensa muodostaa myös järjestelmän tuleva käyttöönotto ja jalkauttaminen pelastuslaitoksiin. Pelastuslaitosten tuleekin varautua kouluttamaan tulevaisuudessa entistä enemmän henkilöstöään pelastustoiminnassa käytettävien järjestelmien käyttöön, niin johtokeskuskuin kenttäympäristössä. Kenwood-digitaaliset radiopuhelimet Malli jokaiseen käyttötarkoitukseen: pelkistetyistä käsipuhelimista järjestelmäpuhelimiin, ajoneuvopuhelimiin ja tukiasemiin.. Pelastustoimen näkökulmasta hankkeen yksi keskeinen haaste koordinoinnin kannalta on toimialaan vaikuttavien tietojärjestelmähankkeiden eriaikaisuus. Nämä liittyvät pääasiassa jo aiemmin mainittuihin pelastusviranomaisen tiedonsaantija -luovutusoikeuksiin pelastustoiminnassa sekä rekisterinpidollisiin kysymyksiin. Toisaalta hankkeiden eriaikaisuus antaa aikaa ja mahdollisuuksia myös havainnoida ja korjata mahdollisia puutteita järjestelmäkokonaisuudessa. Toiminnallisuuksien suuri määrä saattaa kuitenkin pahimmassa tapauksessa haitata järjestelmän ydintoiminnallisuuksien käytettävyyttä. Digitaalisesta verkosta toimintavarmuutta viestintään Digitaalinen verkko on toimintavarma, peittoalue suuri ja äänenlaatu erinomainen. Laitteet voidaan liittää järjestelmään niiden merkistä, käyttöjärjestelmästä ja verkosta riippumatta. Hankkeessa on jo tässä vaiheessa havaittu mahdollisia pelastusalan lainsäädännön kehittämiskohtia, joilla kenttäjärjestelmän toiminnallisuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. 3/2013 31 VIESTINTÄ tätoiminnan toimintamalleissa. Lisätietoja: Mikäli kiinnostuit asiasta, lisätietoja antavat mielellään pelastustoimen erityisasiantuntijat Ilkka Eskelinen (040 4891660, ilkka.eskelinen@porvoo.fi), Matti Honkanen (050 307 0708, matti.honkanen@pelastusopisto.fi), ja Teemu Veneskari (044 702 6232, teemu. veneskari@kympe.fi). Kenwood NX220E/320E NX220E2/320E2 NX220E3/320E3 Peltor ORA TAC Kaukomarkkinat Oy / Wireless Puh (09) 521 5521 radiopuhelimet@kaukomarkkinat.com www.radiopuhelimet.fi www.kaukomarkkinat.fi Peltor ORA TAC Kevyt kuuleva kuulonsuojaus sekä kommunikaatio meluisissa ympäristöissä. Keskeisin tavoite uuden kenttäjärjestelmän kehittämisessä on kuitenkin järjestelmän mahdollisimman hyvä käytettävyys. Toimii myös siellä, missä ei ole GSM-verkkoa. Kenttäjärjestelmähankintaan kuuluu autenttinen simuloitu koulutusympäristö, jossa järjestelmää voidaan testata ja kouluttaa joustavasti, irti tuotantoympäristöstä. Mikrofoni ja kuulokkeet samassa tulpassa. Käyttökoulutuksen merkitys järjestelmän ominaisuuksien hyödyntämisessä on myös suuri. datasiirrot ja erilaiset hälytystoiminnot. Yhteinen viestintäkanava kaikille laitteille Kaikille päätelaitteille soveltuvaan langattoman viestinnän Wave ® -järjestelmään voidaan aiemmista ratkaisuista poiketen liittää kaikki erilaiset päätelaitteet: GSM-puhelimet, analogiset ja digitaaliset radiopuhelimet (push-to-talk), kannettavatja pöytätietokoneet, tabletit sekä lankapuhelimet. KEJO-hankkeen kannalta merkittävin riskiä aiheuttava tekijä, TUVE-verkkoratkaisun ohella, on VARANTO-järjestelmän toteutumisen peruuntuminen tai merkittävä viivästyminen. Monipuoliset toiminnot mahdollistavat mm. Kehittämisessä tuleekin pitää johtoajatuksena järjestelmän helppokäyttöisyyttä ja loogisuutta loppukäyttäjälle, huomioiden muun muassa vaihtelevat sää-, tärinäja valaistusolosuhteet kenttätoiminnassa. Vaikka suunniteltu käyttöönotto tapahtuu vasta 2015, niin käyttöönoton, käyttökoulutusten ja pääkäytön suunnittelu ja järjestelyt on jo aloitettu. Digitaaliset radiopuhelimet toimivat myös rinnakkain vanhojen analogisten puhelimien kanssa analogisilla taajuuksilla. Hankkeiden ollessa eri vaiheissa joudutaan tekemään melko merkittäviäkin oletuksia toisen järjestelmän ominaisuuksista ja sietämään näin merkittävää riskiä kaikkien toiminnallisuuksien toteutumisen kannalta. Pääkäytön järjestelyissä tultaneen noudattamaan hätäkeskustietojärjestelmän pääkäytön mukaista mallia. Toimii myös VIRVE-puhelimissa
Valittu verkostoituneen hätäkeskustoiminnan malli edellyttää kuitenkin myös pelastustoimelta yhtenäisempää valtakunnallista ohjausta ja toimintamalleja. Pelastuslaitosten edustajana tässä työryhmässä toimii pelastusjohtaja Erkki Hokkanen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Vaikka muutos yksittäisten henkilöiden näkökulmasta saattaa näyttääkin siltä, että hätäkeskuksen tuottamien palveluiden taso laskisikin yhdenmukaistaminen vuoksi, tuottaa muutos pelastuslaitoksille myös erittäin paljon mahdollisuuksia niin laitosten yhteistyölle kuin sisäisten toimintamallien kehittämiselle. Page 1 of 1 8.4.2013 file://Z:\2013\3_2013\jutut\VIESTINTÄ_TEEMA\ERICA kuvat\Pelastuslaitosten organi... Tätä varten on perustettu hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmä, niin sanottu ylijohtajakokous. Sisäasiainministeriö vastaa yhdessä sosiaalija terveysministeriön kanssa hätäkeskuslaitoksen toiminnallisesta ohjauksesta. P elastuslaitokset ovat yhteistyössä osallistuneet hätäkeskuslaitoksen muutoshankkeeseen vuodesta 2010 lähtien omalla palonsuojelurahaston avustamalla hankkeella, jossa isäntälaitoksena oli ensin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja tämän vuoden alusta Keski-Suomen pelastuslaitos. 32 3/2013 VIESTINTÄ Hätäkeskustoimintaympäristön muutos ja sitä ohjaava kehityshanke on tuonut pelastustoimelle oivallisen mahdollisuuden olla mukana kehittämässä toimintaa sellaiseksi, että se palvelisi pelastuslaitoksia mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Pelastuslaitokset hätäkeskusrajapinnalla Perinteisesti pelastuslaitokset ovat ohjanneet omia hätäkeskuksiaan hyvinkin itsenäisesti. Toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmän lisäksi hätäkeskuslaitoksen viranomaisohjausta varten on valtakunnallinen yhteystyöryhmä (Valt Ytr). Teksti: Janne Hartikainen Kuva: Esa Aalto. Tämän ryhmän tärkeimpänä tehtävänä on yhteen sovittaa viranomaisten ja hätäkeskuslaitoksen toimintaa viranomaistasolla sekä tuoda oman toimialan ajankohtaiset asiat yhteiseen käsittelyyn. Verkottunut hätäkeskusjärjestelmä tuottaa hädässä olijan ja viranomaisen näkökulmasta samantasoista palvelua, hoidettiin hätäpuhelua mistä hätäkeskuksen toimipisteestä käsin tahansa. Hätäkeskustoiminnan kehityshankkeen edetessä tuli entistä enemmän selville, että pelastuslaitoksilta puuttui sellainen organismi, jonka avulla pelastuslaitosten koordinointi hätäkeskusPelastustoimi osana muuttuvaa hätäkeskusympäristöä Janne Hartikainen toimii pelastuslaitosten edustajana TOTI-hankkeessa. Pelastuslaitosten organisoituminen hätäkeskusrajapinnalla. Hätäkeskuslaitos ei kuitenkaan muuta palvelutasoa itsenäisesti vaan yhteistyössä hätäkeskusrajapinnalla toimivien viranomaisten kanssa
Järjestelmä on lähtökohtaisesti tehty viranomaisten yhteiseksi järjestelmäksi. Osana tätä tietojärjestelmän käyttöönottoa myös pelastustoimessa tulee turvata tietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen riittävät pääkäyttöresurssit. Tämän vuoksi pelastustoimen ERICA-pääkäyttäjä sekä jokaiselta uudelta hätäkeskusalueelta yksi laitoksen pääkäyttäjä muodostaisi kehitysryhmän, joka jatkossa synkronoisi ja veisi pelastustoimen kehitystarpeet valtakunnalliseen kehitykseen. Tähän työryhmään kutsuttiin edustajiksi pelastusjohtajia kultakin uudelta hätäkeskusalueelta sekä edustajat ministe riön pelastusosastolta sekä hätäkeskuslaitoksesta. Varsinaisen ohjaamisen lisäksi näiden pääkäyttäjien vastuulla on järjestelmään syötettävien tietojen suunnittelu ja tarvittaessa toteuttaminen. Hätäkeskusalueen pelastuslaitokset sopivat keskenään, kuka laitosten pääkäyttäjistä edustaisi ja toisi alueen tarpeita valtakunnalliseen kehitysryhmään. VIRVE-ratkaisut, päätelaitteet ja varusteet VIRVEja muiden radioverkkojen sisätilan kuuluvuusratkaisut, VIRVE-päätelaitteet ja päätelaitevarusteet (savusukellusvarusteet, kevytheadsetit, akut, latauslaitteet). Tämän vuoksi myös pelastuslaitosten henkilöstön koulutukseen on panostettava lähivuosina. Kehittäminen yhteistyöllä Pelastuslaitosten osallistuminen TOTI hankkeeseen yhteistyössä on uudenlaista toimintaa, jota hyödynnetään myös KEJOssa ja varmasti tulevaisuudessa myös monessa muussa hankkeessa. Joka tapauksessa koko TOTI-hankkeen aikana pelastuslaitosten yhteistyö eri muodoissaan on kehittynyt erittäin paljon joko ulkoisen paineen johdosta tai toisinaan alan sisäisen tarpeen vuoksi. Meille on muodostumassa myös maailmanlaajuisesti mittava viranomaisten yhteistoimintaa parantava tietojärjestelmäkokonaisuus, jonka kehittämiseen kannattaa panostaa kaikkien toimijoiden kaikilla tasoilla. Mahdollisuus käyttää myös hakulaitteita, dataterminaaleja, paikannusjärjestelmiä sekä integroida puhetta olemassa oleviin muihin järjestelmiin esimerkiksi Gateway-ratkaisuin. Pelastuslaitosten mahdollisuudet ylläpitää omien yksiköiden viestiyhteyksiä, ominaisuuksia ja vasteita nopeastikin, tuo pelastuslaitoksille uusia mahdollisuuksia aktiiviseen toiminnan ohjaamiseen. Kaikesta huolimatta suunta on oikea. Ehkä tulevaisuudessa pelastuslaitosten yhteistyö tiivistyy niin tiiviiksi eri osa-alueilla, että kehittämistä varten laitoksilla on enemmänkin yhteisiä työntekijöitä myös säännöllisesti. (03) 733 0700 fax (03) 733 0547 www.bandercom.fi www.bander.com info@bander.com radioviestinnän erikoistalo • kaikki radiopuhelimet ja järjestelmät satelliittipuhelimet • gps seuranta • dataviestinnän kokonaisratkaisut myynti • vuokraus • leasing • huoltopalvelut VHFja UHF-radiopuhelimet Motorola-, Vertex Standardja Kenwoodradiopuhelimet sekä tarvikkeet. Tietojärjestelmän jatkokehittämisen näkökulmasta koko pääkäyttäjäorganisaatio on kuitenkin liian laaja. Tätä toimintaa varten pelastusjohtajat ja sisäasiainministeriön pelastusosasto perustivat pelastustoimen hätäkeskustyöryhmän. Yhtenä mielenkiintoisena mahdollisuutena ERICA tarjoaa mahdollisuuden suunnitella ja ylläpitää resurssien tietoja vaikka työvuorotasolla, mikäli tällainen toiminta laitoksessa halutaan ottaa käyttöön. Valtakunnallisen pääkäytön lisäksi pelastuslaitostasolla tarvitaan tietojärjestelmän pääkäyttäjiä, jotka ohjaavat ja valvovat tietojärjestelmän käyttöä laitostasolla. ERICA osa pelastuslaitosten tietojärjestelmäkokonaisuutta ERICA muodostaa tulevaisuudessa yhden tärkeän osan pelastuslaitosten operatiivisista tietojärjestelmistä KEJOn ja Varannon lisäksi. Esimerkiksi myrskyistä johtuvien ruuhkatilanteiden johtaminen helpottuu huomattavasti, kun pelastuslaitoksen johtokeskuksesta voidaan hälyttää omia yksiköitään ja jakaa tehtäviä samalla työkalulla kuin hätäkeskus ja molemmat näkevät samat tiedot. Vastaavasti viranomaisten yhteistoimintaa vaativissa tehtävissä yhteistyö on helpompaa, kun kaikki käyttävät samaa tietojärjestelmää. laitoksen valtakunnallista linjausta vaativissa asioissa olisi ollut tehokasta. Tämä on yksi hätäkeskuslaitoksen tilaajavelvollisuuksia toimittajan suuntaan. Joka tapauksessa ERICA tulee olemaan jatkossa kiinteä osa pelastuslaitosten johtokeskuksia ja tilannekeskuksia, sekä tukemaan tilannetietoisuuden ylläpitämistä. Lisäksi hätäkeskustyöryhmä hyödyntää pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa esille nousseiden asioiden käsittelyssä. Osaltaan ERICA muuttaa pelastuslaitosten toimintamahdollisuuksia jopa enemmän kuin muut hankkeen ja niissä kehitettävät tietojärjestelmät, koska pelastuslaitoksilla ei tähän asti ole ollut mahdollisuuksia hyödyntää hätäkeskustietojärjestelmän mahdollisuuksia. ERICAn kaltaiset pääkäyttöja koulutusratkaisut liittyvät pelastustoimen osalta läheisesti myös muihin käynnissä oleviin tietojärjestelmäkokonaisuuksiin. Kehitystyöryhmän tehtävänä on jalkauttaa valtakunnallisten ryhmien päätökset laitoksiin sekä käytäntöön sekä toisaalta tuoda tarvittaessa kehitystarpeita valtakunnalliseen käsittelyyn joko pelastustoimen sisälle ja tarvittaessa viranomaisten yhteiseen käsittelyyn. 3/2013 33 ERICA pääkäy?ö Valtakunnallinen pääkäy?äjä HE VS SA EP PS OK Hätäkeskusalueiden pääkäy?äjät (Jonkun laitoksen pääkäy?äjä) PH KH PI KS RP KP EK PK ES LA KA LU KU IU Kerava Vaasa Kuopio Oulu Turku Pori KY JO deals ! Ota yhteyttä viestinnän ammattilaisiin! Hakakatu 2, 15520 Lahti puh. Tällä mahdollistettiin se, että hätäkeskustyöryhmällä on riittävä kyvykkyys päätöksiin sekä suorat yhteydet pelastusjohtajien hallitukseen sekä pelastusjohtajien kokoukseen asioissa, joissa tarvitaan vielä laajempaa asian käsittelyä. Savusukelluskommunikaatioratkaisut. VIESTINTÄ. Hätäkeskuslaitos on perustanut hätäkeskusuudistuksen läpiviemiseksi jokaiselle uudelle hätäkeskusalueelle pelastustoimen kehitystyöryhmän, joissa on edustukset hätäkeskusalueen pelastuslaitoksista ja hätäkeskuksesta. ERICAn käyttöönottoaikataulu on tiiviisti sidoksissa hätäkeskusten vastaaviin käyttöönottoai-katauluihin. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi resurssien ominaisuudet, joiden avulla tietojärjestelmä osaa hakea tarkoituksenmukaisimman yksikön kuhunkin tilanteeseen sekä kullakin alueella halutut vasteet kuhunkin tilanteeseen
Onkin luontevaa käyttää aktiivisesti näitä puheryhmiä palokunnan harjoituksissa. Jokaisen hälytysosaton jäsenen tulee osata Virven käyttö, koska jokainen näistä on mahdollinen käyttäjä. Jos päätelaitteita on liian vähän, voi pelastuslaitoksen viestihuollosta lainata 15 kpl päätelaitetta lisää, jolloin käyttöön kohdennetusta harjoituksesta saa enemmän irti ja se on tehokkaampaa. Virven käytössä kannattaa keskittyä normaalin käytön kannalta oleviin perusasioihin, ja unohtaa kaikki hifistely ja monet hienoudet, joita laite ja sen erilaiset parametroinnit sallivat. 34 3/2013 VIESTINTÄ V astaus kysymykseen on yksinkertainen: Koulutuksen ja harjoituksen puute. Siksi Virven käyttö tulee ottaa osaksi palokunnan viikkoharjoituksia. Virven osalta on kuitenkin se etu, että sen käyttö on helposti liitettävissä muiden harjoitusten aiheeseen, ja tämä tulisi harjoituksen suunnittelijan ottaa huomioon. Virven käyttö on periaatteessa hyvin yksinkertaista, varsinkin kun sitä vertaa moneen muuhun tekniseen laitteeseen, joita päivittäin käytämme. Pelastuslaitoksen Virve 1 on tuottanut vuonna 2008 Virve-kansion, jossa on kuvattu muun muassa virven käyttö, puheryhmät ja asetukset eri tilanteissa mahdollisimman kattavasti. Kansio on kuitenkin hyvä tuki Virve ja sen käyttö helsinkiläisen sopimuspalokuntalaisen silmin Olet yksikönjohtajana palokuntanne harjoituksissa ja käytätte harjoituksessa normaaliin tapaan Virveä ja käytätte palokuntanne omaa puheryhmää. Teksti ja kuvat: Pasi Pouri. KIS-periaate toimii tässäkin eli: Keep It Simple! Pidetään asiat yksinkertaisina ja opetellaan tärkeimmät asiat niin, että ne ovat selkäytimessä, eikä kirjoituksen alussa esitettyä kuvitteellista tilannetta pääse edes tapahtumaan. Kesken harjoituksen Virvestä kuitenkin kuuluu ulkopuolisen ilmoitus, että olette väärällä puheryhmällä, infolla. Virven käytössä ei ollut vielä saavutettu riittävää rutiinitasoa. Liialliset ”tekniset hienoudet” voivat myös kasvattaa kynnystä ylipäätään käyttää laitetta. Myös jokaisessa sopimuspalokunnassa on nimetty Virvevastaava (Virve 1). Kansio on myös jaettu jokaiseen palokunnan ajoneuvoon, joissa on Virve-päätelaite. Verrattuna vanhaan VHF-radiopuhelimien aikaan, Virve on huomattavasti monimutkaisempi ja vaatii enemmän harjaantumista. Mikä meni pieleen. Niillä toki helpotetaan laitteen käyttöä, mutta samalla niiden käyttö rutiinitasolla vaatii lähes päivittäistä käyttöä. Helsingissä on käytössä niin sanottu Virve-vastaava -järjestelmä, jossa Helsingin pelastuslaitoksen Virve-prosessista vastaa, niin sanottu Virve 1. Mitä opetellaan ja miten. Nappulatekniikkaa pitää harjoitella ja ennen kaikkea pitää ymmärtää tekniikasta ja myös itse järjestelmästä jotakin. Ohjeistus ja koulutus Helsingin pelastuslaitoksen alueella Helsingissä on panostettu Virvelaitteen ja järjestelmän käytön osaamiseen. Helsingin sopimuspalokunnilla on kaksi omaa palokuntakohtaista puheryhmää, joita palokunta käyttää omassa toiminnassaan. Kansion eteen on nähty paljon vaivaa ja se onkin käyttäjän kannalta esimerkillisesti tehty, vaikka se kaipaisikin jo jonkin verran päivitystä muun muassa käytettävien puheryhmien osalta. Virven käyttö yksittäisen jäsenen osalta on sopimuspalokunnissa harvoin edes jokaviikkoista, joten rutiinin saaminen satunnaisella käytöllä on mahdotonta. Näin Virven käyttöä saa lisättyä edes viikottaiseksi. Palokunnan osaamisalueen kaikkia asioita pitäisi harjoitella ja kerrata säännöllisesti, mutta harjoituspäiviä vuodessa tulee kuitenkin loppujen lopuksi hyvin vähän tähän määrään nähden
mm. Palokuntamme kaikki kannettavat Virvet on sijoitettuna sopimusyksiköihin (3 kpl), joissa ne ovat jatkuvasti latauksessa omissa ajoneuvotelineissään. Sopimuspalokunnille ei ole annettu tueksi kirjallista materiaalia käytettäväksi esimerkiksi sisäiseen tiedotukseen. Virven asetusten tai puheryhmän muutos ja ”pikkutangentin käyttö” onkin mahdotonta, kun laite on taskussa. lokunnat on jaettu kahteen luokkaan eli niin sanottuihin tukipalokuntiin ja reservipalokuntiin. Yleensä pelkkä mikrofonin käyttö riittää eikä vaadi virven nappulatekniikkaa. Myös kannettaville radioille on annettu ohje puheryhmistä ja skannauksesta, mutta omassa palokunnassamme on tästä hieman poikkeava sisäinen ohje. Todennäköisesti tämä järjestelmä on parasta koko Suomen sopimuspalokunnissa. Tästä syystä viestit jäävät usein kuulematta ympäristön melun takia. Asussa on sekä takissa että housuissa tasku Virve-laitteelle, joka hautaa Virven sisäänsä. Lisäksi tällä vähennetään vaaraa kiertämästä tilanteissa, joissa joudutaan olemaan yhteydessä hätäkeskukseen INFO-puheryhmässä, koska käsi-Virveissä ei ole kyseisen puheryhmän skannausta. Tuki/reservi-jako ei kuitenkaan vaikuta palokuntien yksiköissä olevien viestilaitteiden määrään, vaikka viestivälineellä on työturvallisuutta huomattavasti parantava vaikutus monissa korkeariskisissä tehtävissä, kuten savusukelluksessa ja kattotyöskentelyssä. Helsingin mallilla tieto olisi kulkenut kahden eri työpisteen välillä, nyt se ei valitettavasti siirtynyt. Myös alussa olevan esimerkin tilanne ei ole silloin mahdollinen. Yhden kanavan tai puheryhmän mallilla on toimittu Helsingissä aina, ja se on tiedonkulun kannalta nähty parhaaksi toimintamalliksi, mutta vaatii tiukkaa radiokuria. Ajatus on, että ajoneuvon kiinteää radiota käytetään silloin, kun pidetään yhteyttä hätäkeskukseen ja alussa muihin viranomaisiin, ja radion asetukset ovat aina valmiina eikä niihin juuri kosketa. Virve helsinkiläisessä sopimuspalokunnassa Pääsääntöisesti Helsingissä hälytystilanteessa kaikki kyseisen tehtävän viestiliikenne käydään samalla puheryhmällä. Toista ajoneuvoasemista käytetään pelkästään datan siirtoon (Merlot-johtamisjärjestelmä). Tässä on pieni problematiikka, koska Virveen suoraan liittyviä harjoituksia ei kovin montaa ole vuodessa, ja koko hälytysosaston väki ei ehdi jokaiseen harjoitukseen. Järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin, vaikka luonnollisesti kehitettävääkin siinä löytyy. Jaon perusteina ovat muun muassa miehistölle ja kalustolle asetettavat vaatimukset ja sen perusteella palokunnat suorittavat eritasoisia tehtäviä. Palokunnan Virve 1:n pitää siirtää tämä suullinen tieto omaan palokuntaansa viikkoharjoituksissa. Tarkoitus on, että palokuntien Virve 1 siirtää jatkokurssilla samansa tiedot palokuntaan palokunnan sisäisessä koulutuksessa. Tällä hetkellä järjestelmässä luotetaan liikaa pelkästään tähän koulutustilanteessa annettavaan suulliseen informaatioon muun muassa muutoksista. Ongelmakohdat käytännössä Helsingissä sopimuspalokunnille ei ole hankittu kypärään sopivia kuulokkeita ja mikrofoneja. Varikkovalmiuteen tai muuten korotettuun valmiuteen määrätty tukipalokunnan yksikkö hälytetään ”ensivasteena”, lähimmän yksikön periaatteen mukaisesti, kaikkiin pelastustoimen tehtäviin. Liian usein viesti jääkin kuulumatta. Esimerkiksi vuonna 2006 Järvenpään asuinrakennuspalon yhteydessä tapahtuneessa työtapaturmassa, jossa Järvenpäässä palomies loukkaantui korkeanpaikan työskentelyssä, tämä asia nousi esiin. Lisäakkuja ei ole enää käytössä, koska niille ei ole tarvetta. Omissa viikkoharjoituksissa pitääkin Virveen hakea oikea puheryhmä, jolloin sen käyttöä tulee harjoiteltua säännöllisemmin. Helsingin pelastuslaitoksen Virve-vastaava valvoo myös Helsingin alueella Virvelaitteiden oikeaa käyttöä ja antaa siitä aktiivisesti palautetta. Virve 1 kouluttaa säännöllisesti sopimuspalokuntien Virve-vastaavia jatkokursseilla. Headsetin johto on myös liian pitkä ja ohut, jolloin se tarttuu kiinni milloin mihinkin. Kirjoittaja on tietoliikennetekniikan insinööri, joka on ollut kehittämässä Tetra-järjestelmän tiedonsiirtolaitteita verkon puolelle. Helsingissä sopimuspalokunnille hankittiin joitakin vuosia sitten uudet sammutusasut. Tässä on ajatuksena se, että tälläisessä tehtävässä matkalla kohteeseen on monta muutakin asiaa hoidettavana ja mietittävänä, joten Virven tulee olla heti käyttövalmiina kyseiseen tehtävään ilman suurempaa asetusten muuttamista. Varikkovalmiuteen tai muuten korotettuun valmiuteen määrätty reservisopimuspalokunnan (=reservipalokunta) yksikkö hälytetään ennalta määrättyihin, matalariskisiin tehtäviin lähimmän yksikön periaatteen mukaisesti. Kaikissa sopimuspalokunnan sammutusyksikössä on kaksi ajoneuvoasemaa ja vähintään neljä käsiradiota. Tällä järjestelyllä on parannettu työturvallisuutta. Puutteiden merkityksen huomaa vasta, kun ne itse kokee. Myös savusukelluksessa on käytössä sama puheryhmä. Palokuntasopimus ja Merlot Palokuntasopimuksen mukaisesti pelastuslaitos varustaa sopimuspalokunnat riittävällä viestikalustolla (kuten VIRVEja Merlot-laitteet sekä internet-yhteys) ja vastaa viestijärjestelmän ylläpidosta sekä käyttökustannuksista. Kokonaisuudessaan Virve 1 -järjestelmä ja koulutus on sopimuspalokuntalaisen suunnasta nähtynä kehittynyt paljon viime vuosina ja on nyt jo hyvällä tasolla. Kevyen headsetin (WGEB-121) käyttö parantaa kuuluvuusongelmaa, mutta useat henkilöt eivät voi sitä käyttää, koska korvalehti jää kypärän ja sen väliin aiheut taen kipua. Tukipalokunnan yksikkö voi myös suorittaa savu3/2013 35. Jokaisen palokunnan on siis itse tuotettava materiaali, jos haluaa antaa uutta tietoa omalle organisaatiolle tehokkaasti. Helsingissä sopimuspasukellusta ja toimia turvaparina. Näinä kireinä taloudellisina aikoina näille ongelmakohdille ei vain voi mitään, koska raha tuntuu menevän turvallisuuden edelle, mutta toivotaan tulevaisuudelta vain parempaa. Ohjeessamme käsi-Virven asetukset ovat sellaiset, että se on lataustelineessään yksikköön sijoitettuna sammutettuna ja valmis käytettäväksi hälytystilanteessa, jota johtaa palomestari HEP40 eikä skannus ole päällä. Sammutusyksikön johtajana tämä asia on aina huomioitava. palokunnan sisäisessä koulutuksessa. Toinen ajoneuvoasema on ohjeistuksella määrätty skannamaan tiettyjä puheryhmiä, joita ovat muun muassa Anto ja Info sekä muiden viranomaisten yhteinen kutsuryhmä
Projektissa tarkastellaan myös sosiaalisen median palveluiden tuottamisen näkökulmia ja viestinnän prosesseja. 36 3/2013 S uomeen iskee laaja matalapaine, jonka seurauksena syntyy mittavia myrskytuhoja vaurioittaen yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. SOME kriisiviestinnän työkaluna. iSAR+ – Online and Mobile Communications for Crisis Response and Search and Rescue iSAR+ -hankkeessa tarkastellaan viranomaisten ja kansalaisten vuorovaikutteista viestintää sosiaalisessa mediassa kriisitilanteissa, muun muassa sitä, miten kansalaiset voivat tuottaa tietoa kriisitilanteista viranomaisten käyttöön älypuhelinja internet-sovelluksia hyödyntäen. Puheliikenteen hyytyessä sosiaalisessa mediassa ryhdytään jakamaan tietoa alueella tapahtuneesta. Sosiaalinen media ja älypuhelinsovellukset kansalaisten avuksi hätätilanteissa -hanke Sisäasianministeriön rahoittaman Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteisprojektin tavoitteena on tuottaa käytännön tietoa siitä, miten maailmalla hyödynnetään sosiaalista mediaa ja älypuhelimiin ja tietokoneisiin kehitettyjä sovelluksia kriisiviestinnässä ja ennalta estävässä turvallisuusviestinnässä. Viestintä kytkeytyy olennaisesti kaikkiin onnettomuuden tai kriisin elinkaaren vaiheisiin. Myrsky aiheuttaa laajoja sähkökatkoksia, jotka kaatavat matkapuhelinverkkoja ja estävät osin matkapuhelinliikenteen – samalla hätäkeskus ruuhkautuu yhteydenotoista. Kuva: Hanna Honkavuo.. Odotukset vuorovaikutteisen sosiaalisen median käyttöön kriisitilanteissa ovat korkealla Valtaosa pelastuslaitoksista tunnustelee sosiaalisen median mahdollisuuksia. Kriisitilanteet haastavat nopeaan tiedon jakamiseen ja viestintään Miten sosiaalinen media ja mobiiliteknologia voidaan ottaa avuksi sekä ennalta ehkäisevässä viestinnässä että kriisiviestinnässä. Projekti toteutetaan vuoden 2013 aikana. Pelastusopistossa käynnissä olevissa yhteistyöhankkeissa haetaan ratkaisumalleja viestintään näissä onnettomuuden elinkaaren eri vaiheissa. PEP on seitsemännen puiteohjelman rahoittama EU-hanke (1/2012–12/2014), jossa on mukana viisi tutkimusryhmää neljästä eri maasta. PEP – Public Empowerment Policies for Crisis Management Pelastusopisto on mukana myös Jyväskylän yliopiston koordinoimassa hankkeessa, jossa tutkitaan, miten vahvistetaan yksittäisten ihmisten, paikallisten ryhmien ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä ja toimintavalmiutta kriisinhallinnassa ja kuinka tätä voidaan tukea sosiaalisen median ja mobiiliteknologian avulla. Sähkökatkoista ja matkapuhelinliikenteen ongelmista huolimatta älypuhelinten internet-yhteydet voivat vielä toimia – pakettimuotoinen tieto saattaa mennä perille vaikka puheliikenne ei enää toimisikaan. Tieto leviää nopeasti ja laajasti. Sisäministeriön Sosiaalinen media ja älypuhelinsovellukset kansalaisten avuksi hätätilanteissa -hanke sekä EU-rahoitteiset PEPja iSAR+ -projektit pureutuvat tutkimaan viranomaisten ja kansalaisten kahdensuuntaista vuorovaikutusta kriisitilanneviestinnässä. Tilannekuvan muodostaminen myrskyalueelta vaikeutuu. Yhteiskunnan palvelutuotanto häiriintyy ja muun muassa erilaisten verkkojen (kuten tieverkostot, lämmönja vedenjakelu, tietoliikenne) saatavuus ja toiminnallisuus heikkenevät. Sosiaalisen median käyttö pelastustoimen työskentelyn tukena on nostettu esiin myös pelastuslaitosten omissa hankkeissa
3/2013 37 Tavoitteena on tuottaa toimintamalleja ja ohjeistuksia sosiaalisen median ja mobiiliteknologian käyttöön. Aiheesta on valmisteilla myös opinnäytetöitä. Kysyntä ajan tasalla olevalle kotimaiselle tutkimustiedolle ja koulutukselle kasvaa jatkuvasti. Koulutuksen kautta voidaan parantaa sekä kansalaisten että viranomaisten valmiuksia käyttää sosiaalista mediaa kriisiviestinnän välineenä. Hankkeessa tehdään selvitystyötä niin kansalaisten kuin viranomaisten parissa muun muassa kyselyjen ja haastattelujen avulla. Kriisitilanneviestintä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa palvelee myös "perinteisten" viestintävälineiden tarpeita. Teknologian jatkuva kehittyminen johtaa siihen, että tulevaisuuden viestintämenetelmät voivat olla mitä tahansa. Hankkeessa kartoitetaan myös muualla maailmalla käytössä olevia ratkaisuja. SosiaaliVarautuminen Toipuminen Onnettomuus/kriisi Hanna-Miina Sihvonen & Taina Kurki SM-rahoitteinen SOME-hanke PEP VIESTINTÄ H an na -M iin a Si hv on en & Ta in a Ku rk i sen median avulla voidaan paitsi opastaa varautumaan kriisitilanteisiin, myös varoittaa ja tiedottaa kansalaisia kriisitilanteissa ja ohjata oikean tiedon lähteille. Tässä kehityksessä myös viranomaisten on pysyttävä kärryillä. Kansalaiset tuottavat tietoa, jota viranomaiset voisivat toiminnassaan hyödyntää. Se ei korvaa hätänumeroa, mutta odotukset sosiaalisen median käyttöön hätätilanteissa ovat korkealla: mobiiliteknologian hyödyntäminen on nähty kriittiseksi asiaksi viedä eteenpäin myös EU-komission tasolla. iSAR+ -hankkeen painopiste on kansalaisten ja viranomaisten välisessä kaksisuuntaisessa ja vuorovaikutteisessa viestinnässä: onnettomuusalueella olevat ihmiset voivat tuottaa älypuhelimien ja internet-sovellusten avulla tilannetietoa toistensa ja viranomaisten käyttöön ja samalla viranomaiset voivat viestiä onnettomuusalueella oleville kansalaisille. Viestintä on muuttunut nopeammaksi ja sosiaalinen media nopeuttaa sitä entisestään: verkossa uutiset – ja huhut – leviävät tulipalon lailla. iSAR+ -projektin tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa myös koulutuksessa hyödynnettäväksi. Vuorovaikutteisen viestinnän kautta viranomaisten on mahdollista puuttua virheellisiin ja harhaanjohtaviin tietoihin. Hankkeesta saatavia tuloksia tullaan jalkauttamaan viranomaisille ja julkishallinnolle valtakunnallisesti esimerkiksi Pelastusopiston tarjoa massa varautumisopetuksessa. Portugalilaisen Tekeverin koordinoiman hankkeen Suomen osapuolet ovat Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto sekä Pohjois-Savon Pelastuslaitos. Viestintä häiriötilanteissa nykyaikaisia välineitä hyödyntämällä on aihepiiri, joka herättää jo nyt paljon kiinnostusta. Hankkeessa selvitetään miten kriisiviestintää voidaan parhaiten mobiiliteknologian avulla palvella – mitä tietoa kansalaiset toivovat viranomaisten onnettomuustilanteissa tuottavan ja mitä viranomaiset näkevät tärkeänä viestinnässä kansalaisille. Erilaiset sosiaalisen median palvelut kuten Twitter, Google+, Flickr tai YouTube sekä älypuhelinsovellukset saavuttavat suuren yleisön nopeasti ja niiden kautta voidaan myös saada reaaliaikaista tietoa tapahtuneesta. Koulutuksen näkökulmasta tavoitteena on löytää kentälle hyviä konkreettisia käytäntöjä ja ideoita. iSAR+ on seitsemännen puiteohjelman rahoittama EU-hanke (1/2013–7/2015), johon osallistuu 16 eri organisaatiota yhdeksästä eri maasta. Pelastusopisto: Johanna Franzén, Laura Hokkanen, Hanna Honkavuo, Hanna-Miina Sihvonen Itä-Suomen yliopisto: Taina Kurki, Niina Päivinen Varautuminen Toipuminen Onnettomuus/kriisi Hanna-Miina Sihvonen & Taina Kurki SM-rahoitteinen SOME-hanke PEP Pelastusopistossa käynnissä olevissa yhteistyöhankkeissa haetaan ratkaisumalleja viestintään onnettomuuden elinkaaren eri vaiheissa.. Kriisiviestintä nähdään useissa organisaatioissa yhtenä merkittävimmistä kriisijohtamisen kehittämiskohteista. Tässä ja nyt Sosiaalinen media on yksi keino ja kanava, jonka avulla viranomaiset ja pelastusorganisaatiot voivat viestiä ja toimia yhteistyössä kansalaisten kanssa. Kriisi edellyttää vuoropuhelua Kansalaiset ovat tilannepaikalla usein ensimmäisinä, joko osallisina tilanteissa tai sivustakatsojan rooleissa ja mahdollisesti jakamassa kuvia, videoita ja päivityksiä sosiaalisessa mediassa siitä mitä tapahtuu. Samalla sosiaalisen median kanavat voivat palvella viranomaisten viestinnässä kansalaisille – vaikkapa silloin, kun puheliikenne ei muutoin toimi tai kun halutaan tavoittaa suuri yleisö yhdellä kertaa
1958 ohjeistuksen mukaisesti paloja pelastustoiminnalle osoitettiin radiopuhelinkäyttöön niin sanottu 2 metrin alue, eli VHF-radiotaajuudet 158.850–160.200 MHz ja 163.450–164.800 MHz. 38 3/2013 Ensimmäiset Helsingin palolaitoksen käyttöön tulleet Helvar-merkkiset VHFradiopuhelimet (Very High Frequency) tulivat vuonna 1946. V asta vuonna 1949 merkittiin talousarvioon määräraha 13 uuden radiopuhelimen hankintaan. Monet pelastuslaitokset ja palokunnat ovat purkaneet täysin toimivan systeemin uuden tieltä pois. Ajoneuvoja käsiradioiden taajuudet olivat toisinpäin. Joulukuussa 2011 Tapanija Hannu-myrskyjen yhteydessä huomattiin kuinka haavoittuva Virve-verkko todellisuudessa on. Virve-verkon ylläpito maksaa vuodessa noin 20 miljoonaa euroa. Moni VPK jätti kuitenkin omaan autoonsa vanhan VHF-radiopuhelimen paikalleen, jos vaikka käyttöä myöhemmin ilmenisi. VHF-puhelimilla pidetään yhteyttä yksikönsisäisesti ja kyseiseen järjestelyyn on oltu erittäin tyytyväisiä. Uudet radiopuhelimet, ja radiokeskus tulivat vasta vuonna 1952. Jokilaaksojen pelastuslaitos laski vuosittaiseksi säästöksi noin 50000 euroa. Niitä ei voitu kuitenkaan käyttää, sillä palolaitoksella ei ollut omaa radioasemaa. Ja yleensä radioita tarvitaan enemmän kuin yksi, jotta saadaan toimintaa tehostettua ja viestit kulkemaan. VHFtekniikka osoitti tässäkin tapauksessa kyntensä, sillä ilman tukiasemia VHF-radiopuhelimien kantama käsiradiosta toiseen on useita kilometrejä ja ajoneuvoasemasta toiseen huomattavasti enemmän. Toimiva ja huoleton järjestelmä poikkeusoloissa Nykyään VHF-tekniikka paloja pelastuspuolella on osittain hylätty 2004 tulleiden Virve-puhelimien myötä. Sähkönpuutteen vuoksi GSMja Virve-puhelimet mykistyivät paikoin eikä kunnollista kommunikaatioväylää ollut. Puolet tästä summasta maksaa valtio ja toinen puoli peritään käyttäjiltä, joista taas noin puolet on valtion viranomaisia. Suorakanavatilassa Virve-puhelimen kantama ei ole kuin kilometrin luokkaa, huonoissa olosuhteissa kuuluvuus loppuu kun vastapuoli lakkaa näkymästä. Tulos on helppo uskoa, sillä Virvejärjestelmä on melko kallis ylläpidettävä. Viestimestari Juha Alahäivälä Jokilaaksojen pelastuslaitokselta kertoo että tällä hetkellä VHF-radiopuhelimia on Jokilaaksoissa paloja pelastuskäytössä noin 160 kappaletta. Yhden laitteen käyttöja ylläpitomaksut eivät päätä huimaa, mutta kulut kasvavat reilusti mikäli tarvitaan useita radioita. Pirkanmaan pelastuslaitos on myös järjestelmällisesti pidemmän aikaa ostanut palokuntakäyttöön VHF-radiopuhelimia. Nämä palokunnat ovat nyt siinä onnellisessa asemassa, että heillä on toimiva ja melko huoltovapaa järjestelmä poikkeusolojen ja kriisiajan varalle. Kymmenien tuhansien säästö Jokilaaksojen pelastuslaitos teki ensimmäisenä ison harppauk sen vuonna 2008, sillä se tilasi mittavan määrän – reilut sata kappaletta – uusia VHF-radiopuhelimia käyttöönsä. Syynä tähän oli muuttumassa oleva radiolaki, ja vanhoja radiopuhelimia sai käyttää enää muutaman vuoden. 1960-luvulla alkoivat yleistyä paloasemille ja paloautoihin asennetut VHF-radiopuhelimet. Tukiasemasta toiseen pituudet kasvavat todella huomattavasti useisiin kymmeniin kilometreihin. Vuonna 1958 laaditun suunnitelman pohjalta uusittiin koko Helsingin palolaitoksen radiopuhelinkalusto. Ohjeistuksen mukaan radiossa oli oltava vähintään kolme kanavaa, joista kanava 1 oli valtakunnallinen yhteiskanava 164.100/159.500, kanava 2 valtakunnallinen paloja pelastuskanava 164.050/159.450, ja kanava 3 oli palokunnan oma kanava. Palokuntien tukiasemien lähetystaajuudet sijaitsivat alemmalla taajuuskaistalla ja vastaanottotaajuudet ylemmällä taajuuskaistalla. 160 MHz:n laitteet puolustavatTeksti ja kuvat: Saku Rouvali VHF-radiopuhelin EI OLE ongelmajätettä! 38 3/2013. Tarkemman ohjeistuksen antoi 1958 silloinen Postija Lennätinhallitus, joka tunnetaan nykyään nimellä Viestintävirasto. Vanhat radiopuhelimet toimivat 40 MHz:n ja 80 MHz:n taajuusalueilla
UHF-puhelimet (Ultra High Frequency 0,3–3Ghz) (70 cm) UHF-radiopuhelimia käytetään elinkeinoelämän ja harrastustoimen yhteydenpidossa. Kansainvälisiä kanavia 55, huvija kalstusalukset 6 kanavaa, ja AIS-järjestelmä 2 kanavaa. Hankintakustannukset VHFradiopuhelimilla eivät päätä huimaa – halvimmillaan uuden toimivan 160 MHz:n radiopuhelimen saa reilusti alle parillasadalla eurolla. Myös harrastajat käyttävät. Muut amatööripuhelimet Taajuusalueella 26–2450 MHz:n radioamatöörilähetin saa toimia vain taajuusalueilla, jotka ovat Viestintäviraston radiotaajuusmääräyksessä tai kansainvälisessä radio-ohjesäännössä osoitettu radioamatööritoimintaan. (26–27 MHz). VHF-Puhelimet (Very High Frequency 30–300 MHz) RHA68 VHF-puhelin on 68 MHz:n 26-kanavainen radiopuhelin. MERI-VHF Meri-VHF -radiopuhelimia käytetään ainoastaan veneilyssä. Samoin erilaisissa tapahtumissa, joissa palokunnalla on osuutta järjestävänä tahona tai turvallisuuden luojana, VHF-radiopuhelimet ovat oiva osa viestintäjärjestelmää. (67–72 MHz) (4M). Taajuusalueena käytettiin 900 MHz:n aluetta eli toimi UHF-alueella. Poistuneet puhelimet Autoradiopuhelin ARP on ollut käytössä 1969–2000. PR-27 -puhelin 26 MHz, 40-kanavainen FM varustettu radiopuhelin. VIESTINTÄ kin hyvin paikkaansa, sillä radioaaltojen läpäisykyky on huomattavasti parempi vaativissa olosuhteissa kuin vastaava Virve-teknologian 400 MHz:n radioaaltojen. NMT-450 (NordiskMobilTelefon) on ollut käytössä Suomessa 1981–2002. Myös harrastajat käyttävät. (26–27 MHz). Jotkut ymmärsivät jättää radiopuhelimet varaston nurkkaan odottamaan aikoja parempia. Nämä pomminkestävät radiolaitteet kannattaisi valjastaa uudelleen käyttöön. 144 MHz:n amatöörikoneet 144 MHz:n amatöörikoneet ovat 144 MHz:n taajuusalueella toimivia radiopuhelimia, joihin saavat luvat vain radioamatöörit. CB-Puhelin 26 MHz, 40 kanavaa AM+FM+SSB. Vaatii rannikkolaivurin radiotodistuksen eli SRC-todistuksen. 3G-puhelimet (900–1800 MHz) Kaupalliset siviilipuhelimet toimivat kyseisillä taajuuksilla Euroopassa. (155–157 MHz). (446-467MHz). Kun nuorena opettaa viestiliikenteen kultaiset säännöt, ne on vanhempana helpompi omaksua myös käytännössä. Myös radioamatöörit käyttävät. Ilmailuradio Ilmailuradio on ainoastaan ilma-alusten, ja lennonjohdon käyttöön tarkoitettuja radiopuhelin. Akkujen uusimisella saataisiin nämä esimerkiksi palokuntanuorille harjoituskäyttöön. NMT-900 (NordiskMobilTelefon) on ollut käytössä Suomessa 1987–2002. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on käytössään tällä hetkellä noin 400 VHF-radiopuhelinta. 3/2013 39 TAAJUUSALUEET: Lyhenne Taajuusalueen nimi Taajuusalue Aallonpituus VLF Very Low Frequency 3–30 kHz 100 km – 10 km LF Low Frequency 30–300 kHz 10 km – 1 km MF Medium Frequency 300 kHz – 3 MHz 1 km – 100 m HF High Frequency 3–30 MHz 100 m – 10 m VHF Very High Frequency 30–300 MHz 10 m – 1 m UHF Ultra High Frequency 300 MHz – 3 GHz 1 m – 10 cm SHF Super High Frequency 3–30 GHz 10 cm – 1 cm EHF Extremely High Frequency 30–300 GHz 1 cm – 0.1 cm RADIOPUHELINTAAJUUKSISTA:. (26–27 MHz). 4G-puhelimet (1800–2600 MHz) Kaupalliset siviilipuhelimet toimivat kyseisillä taajuusalueilla Euroopassa. Samoin käsiradioita lojuu varaston perukoilla. Vaatii radioamatöörin pätevyystodistuksen. Taajuusalueina oli käytössä 147.900–154.875 MHz eli toimi VHF-alueella. PMR-puhelimet PMR446-puhelimet ovat lupavapaita ja se on eurooppalainen radiopuhelinstandardi. – Myös liikenteenohjauksessa, savusukelluksessa ja muissa tehtävissä, missä ei käsitellä ihmisten henkilötietoja, VHF-radiopuhelimet puolustavat paikkaansa kertoo palomestari Jarmo Ranta Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Vaihtoakuilla uusi elämä Kun VHF-paloradiot on poistettu käytöstä, niin yleensä ne ovat lentäneet suoraan roskiin. (taksit 80 MHz). Nykyäänkin monella paloasemalla lojuu nurkissa useita kymmeniä Nokia SV-1300 ja Mobira RC-24 -radiopuhelimia joutilaina. Sadan laitteen ylittävän määrän jälkeen lupamaksu on aina vakio eli noin 1600 euroa. (118–136.975 MHz). Käyttäjät: Rekkakuskit, sahat, ja muu kuljetus/lastausliikenne. 160 MHz:n radiopuhelimet 160 MHz:n VHF-puhelimet ovat elinkeinoelämän-, paloja pelastuspuolen sekä poliisin käytössä ollutta kalustoa. Taajuusalueena käytettiin 450 MHz:n aluetta eli toimi UHF-alueella. Jos teillä on ylimääräisiä VHF-puhelimia, roskiin heiton sijasta niitä kannattaa tarjota hyötykäyttöön kirjoittajalle: saku.rouvali@pelastustieto.fi HF-Puhelimet (High Frequency 3–30 MHz) LA-Puhelin 26 MHz, 23 kanavaa (22+11A) AM ja/tai FM radiopuhelin. (144–146 MHz). Vaatii radioamatöörin pätevyystodistuksen. (146–175MHz). Yksittäinen radiolupa palokuntakäyttöön kolmella kanavalla ja kahdelle liikkuvalle asemalle maksaa noin 35 euroa, kahdellekymmenelle liikkuvalle asemalle noin 250 ja sadalle liikkuvalle asemalle noin 1600 euroa. Käyttäjät: SPR, VAPEPA, metsästäjät, elinkeinoelämä, autourheilu. Harrastekäytössä
Syynä Chrisin muuttoon oli suomalainen Anni-vaimo. Hän pyrki alusta saakka puhumaan suomea, vaikkakin surkeaa sellaista. Nyt kuusi vuotta myöhemmin työ on kantanut hedelmää, ja Chrisillä on sekä palomiehen virka Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella että juuri suoritettu lähihoitajantutkinto taskussa. Noin vuosi vierähtikin työvoimatoimiston kielikursseilla. – Se oli erittäin hankalaa, kun opettaja puhui suomeksi. Harjoittelua seurasi vielä neljän kuukauden työharjoittelujakso, jonka päätteeksi Chris palkattiin palomiehen sijaiseksi, ensin kesäksi ja edelleen katkeamattomina työsopimuksina. Chrisin kielitaito kaipasi kuitenkin talon johdon mukaan parantamista ennen kuin työt pelastuslaitoksella olisivat mahdollisia. Harjoittelun aikana Chrisin kanssa käytiin läpi suomenkielistä palosanastoa ja suomalaisia pelastustoimen käytäntöjä. Haasteena ensihoitopätevyys Chrisin kokemukset sopeutumisesta suomalaiseen palomiesyhteisöön ovat lähinnä positiivisia. – Mä olin vähän huolestunut, että mitä muut ajattelee, kun olin aina ykkössuihku tai kakkossuihku, enkä voinut auttaa ambulanssissa, Chris muistelee aikaa ennen ensihoitopätevyyttä. Chris hakeutui lähihoitajan koulutukseen omasta aloitteestaan vuonna 2009. Yhteensä Chrisille ehti kertyä seitsemän ja puoli vuotta paloalan kokemusta ennen Suomeen muuttoa vuonna 2006. Chris sanoo, ettei koskaan kokenut tulleensa kohdelluksi ulkopuolisena työyhteisössään, mutta kantoi siitä huolimatta jatkuvasti huolta siitä mitä nämä hänestä ajattelivat. Tavatessani Chrisin ensimmäisen kerran kulki hän eksyneen näköisenä sanakirja kädessä pitkin Hämeenlinnan paloaseman käytäviä. Seitsemän ja puolen vuoden palveluksen jälkeen Chris jätti laivaston ja alkoi hakea poliisija palokouluihin. Nelivuotinen oppisopimuskoulutus oli maahanmuuttajille räätälöity, mutta silti erittäin haastava puutteellisen kielitaidon takia. Samaan aikaan Chris aloitti työskentelyn ambulanssissa, mikä entisestään lisäsi stresTeksti Niki Haake Kuva: Kari Salonen Vieraalla maalla palomiehenä Kuninkaallisesta laivastosta hämäläiseen palokuntaan. 40 3/2013 C hristopher Hubbard, 39, eli tuttavallisemmin Chris, muutti Suomeen 33-vuotiaana ja lähes kielitaidottomana. Seuraavana päivänä siitä, kun Chris oli luovuttanut asuntonsa avaimensa Englannissa, hän oli jo tutustumassa Hämeenlinnaan paloasemaan 112-päivänä. Kahdeksan tunnin päivän jälkeen pää oli kipeä, kun yritti ymmärtää mitä opettaja puhuu. Ennen Suomeen muuttoaan Chris oli työskennellyt Ison-Britannian laivastossa mekaanikkona/insinöörinä. Laivastossa hän pääsi tutustumaan myös sammutustehtäviin ja sai vesisukeltajan koulutuksen. Nopeasti Chrisin positiivinen ja yritteliäs asenne teki vaikutuksen. Sitä seurasi neljän viikon työharjoittelu Hämeenlinnan paloasemalla. Pääsy Staffordin kunnalliseen palokouluun vuonna 1999 tarkoitti samalla automaattisesti oikeutta palomiehen virkaan. Palokoulu kesti Staffordissa vain 19 viikkoa, mutta sitä seurasi kahden ja puolen vuoden koeaika välikokeineen. Nyt Chris työskentelee Hämeenlinnassa vakinaisena palomiehenä. Lähihoitajatutkinnon tuoma ensihoitopätevyys on ollut Chrisille tärkeä, koska hän haluaa kyetä selviytymään samoista tehtävistä kuin muutkin työtoverit. Välillä ymmärsin vain 50 prosenttia asiasta ja ajattelin, että lopetan kesken
Maahanmuuttaja harvinaisuus palokunnissa Yksi suurimmista eroista suomalaisen ja englantilaisen pelastustoimen välillä onkin ensihoito, joka on suomalaisessa järjestelmässä kiinteästi yhteydessä pelastustoimeen. Vähemmistöjen rekrytoinnin arveltiin johtavan kiintiökäytäntöön, ja sen puolestaan pääsyvaatimusten madaltumiseen. Virkasaunan järjestämistä Chris kertoo pitkittäneensä, koska epäili, etteivät työkaverit sittenkään tule paikalle. – Suomessa pelastuslaitos on vähän kuin Englannissa 15 vuotta sitten. Suomalainen pelastusala on kansainvälisesti vertailtuna varsin homogeeninen. Vallitsevaan tilanteeseen tulee tuskin lähiaikoina suurta muutosta, mutta pitkällä aikavälillä poikkeukset tulevat varmasti yleistymään, halusimmepa sitä tai emme. Chris muistelee, että yksittäisiltä palomiehiltä ohjausta oli helppo saada, mutta kokonaisuudessaan perehdyttämisestä puuttui ohjaus ja suunnitelmallisuus. (09) 5211, Fax (09) 521 2728 www.telko.com/portal/fi/kemikaalit/ymparistotuotteet MEKAANINEN ÖLJYNTORJUNTA Mekaaniset puomit ja pintakerääjät A-puomit 450/750 kompaktissa säkissä Troiltankit eri kokoja (1000–11000 l) Viemärinsulkumatot ja rajoituspadot Polymeeriteknologia ja laitteistot TELKO-IMEYTYSAINEET Mobiili Kit -öljyntorjuntaa (eri kokoja) Imeytyspuomit (useita kokoja) PIG® Blu -sarja uusin ja imutehoisin Sorbix-rouheet (Unv kaikille nesteille) Valuma-altaat (useita kokoja) taisiin harjoitella alan perustaitoja, muun muassa fyysisiä taitoja, tekniikkaa ja sanastoa. Myös sairaiden, vanhusten ja kuolevien kohtaaminen oli uutta brittipalomiehelle. Pelastusopisto voisi esimerkiksi tarjota työvoimapoliittisena koulutuksena maahanmuuttajille valmennuskursseja, joissa voiMaahantuoja: Telko Oy, Ympäristötuotteet Lintulahdenkuja 10, PL 80, 00501 HELSINKI Puh. Esimerkiksi siisteyteen, ruokailuun tai keskustelutyyliin liittyy alueellisia eroja, jotka saatavat aiheuttaa työyhteisössä kitkaa, kun osallisilla ei ole yhteistä äidinkieltä. Iso-Britanniassa ensihoidon puuttuminen pelastustoimen tehtävistä näkyy muiden osa-alueiden aktiivisempana kehityksenä. Kieliongelmista johtuen kiintiöpaikoille työllistyvät henkilöt ovat etnisestä taustastaan huolimatta pääsääntöisesti syntyperäisiä kansalaisia. Työ oli vastuullista ja vaati enemmän vuorovaikutustaitoja kuin työ palopuolella. Palomiehen tehtävien lisäksi työnkuvaan kuuluu toimiminen hoitajana/kuljettajana hoitotasoisessa ensihoitoyksikössä. Kirjoittaja työskentelee palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Mallin ideaansa pelastusylijohtaja oli saanut Ruotsista, missä etnisten ryhmien luottamusta poliisiin ja pelastustoimeen oli lähdetty parantamaan värväämällä näille aloille lisää maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Chris kokee kyllä löytäneensä paikkansa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, mutta huomaa aina ajoittain olevansa huolissaan siitä, kuinka hänet hyväksytään joukkoon. Maahanmuuttaja palomiehenä ei ole Suomessa mikään tavallinen näky, mutta sitä se ei ole edes Englannissa tai Ruotsissa, vaikka näissä maissa etnisille vähemmistöille on varattu pelastusalalla kiintiöpaikkoja. maahanmuuttajien määrää tulisi pelastustoimen henkilöstössä lisätä. Englannissa ollaan Suomea edellä esimerkiksi valistustyössä (niin sanottu community fire safety). Maahanmuuttajaa ei tule jättää yksin selvittämään tehtäviään ja laitoksen toimintamalleja. Olin huolissani, että mitä muut ajattelee, kun ulkomaalainen sai viran, vaikka sillä ei edes ole sairaankuljetuspätevyyttä. – Vieraasta maasta tulevalle pitäisi olla vaikkapa jokin kansio, ja perehdyttämisen tulisi olla systemaattista. Hänen mukaansa valistusja neuvontatyön lisääntyminen on korostanut esimerkiksi naisten ja etnisten vähemmistöjen merkitystä pelastuslaitoksille. Palomies Sami Selin työskenteli Cernissä palomiehenä vuosina 2004–2006. Partasen keskustelunavaus herätti Suomessa kovaa kritiikkiä. 3/2013 41. siä. Toisin sanoen suomalainen palomiesaines on yhdenmukaista: Lähes kaikki olemme suomalaisen varusmiespalveluksen käyneitä valkoisia heteromiehiä, joiden joukossa poikkeukset ovat harvassa. Maahanmuuttajan sopeutumisessa pelastustoimeen Chris näkee tärkeimmäksi juuri perehdyttämisen. Toisaalta tilanteessa, jossa nykyisillä fyysisillä vaatimuksilla sisään otetut palomiehet eivät tule jaksamaan eläkeikään, on tuskin kestävää ajatella pääsyvaatimusten madaltamista minkään ryhmän osalta. – Kun sain viran, sukelsin vähän pöydän alle. Nykyisin pelastuslaitokset ovat Englannissa avoimempia ja enemmän vuorovaikutuksessa ulkopuolisen yhteiskunnan kanssa, toteaa Chris. Myös Chris suhtautuu kriittisesti brittiläiseen tapaan, jossa paras hakija ei välttämättä tule valituksi, mutta toteaa samaan hengenvetoon, ettei hänellä ole huonoja kokemuksia naisten tai muiden kevennetyin pääsyvaatimuksin sisään päässeiden työkyvystä. – Ongelmia muodostuu, kun kulttuurisidonnaiset tavat poikkeavat ja keskinäinen kommunikaatio ei toimi. Hän pitää kielimuuria ongelmana lähinnä muussa palvelussa kuin operatiivisessa toiminnassa. Puutteellisen kielitaidon omaavan henkilön onkin edelleen vaikea työllistyä turvallisuusalalle missä päin maailmaa tahansa, Cernin kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tulevaisuuden visioita Suomesta Pelastusylijohtaja Pentti Partanen otti vuonna 2008 puheeksi suomalaisen pelastusalan tulevaisuuden ja ehdotti, että naisten ja Christopher Hubbard työskentelee tällä hetkellä palomiehenä KantaHämeen pelastuslaitoksella Turengin paloasemalla. – Operatiivisella puolella kaikilla on yhteinen päämäärä ja koulutus, eikä vajaa kielitaito aiheuta suurta ongelmaa, toteaa Selin. Jos taas maahanmuuttajien määrää pelastustoimessa halutaan lisätä, on rekrytointia mahdollista edistää myös pääsyvaatimuksia alentamatta
Tietoturvallisuuslaatikko voidaan toteuttaa kolmella teknisellä tavalla: verkkopohjaisena sovelluksena, moodle-sovelluksena tai kuntakohtaisen tilannekeskussovelluksen lisätoimintona. 42 3/2013. Samassa paikassa siis kohteen evakuointisuunnitelma, Edu/Wilma-oppilastietojärjestelmä, yhteystietoluettelo, automaattisen paloilmoittimen kaaviot, kohteen pohjapiirustukset ja kameravalvonta, kohteen poliisi/pelastus-kohdekortit ja -kartat, kohteen iltakäytön tilavaraukset, kaupungin rakennustietokanta ja kaikki, mikä vaikuttaa turvallisuuteen. – Saamme teknisen sovelluksen valmiiksi kevään 2013 aikana. Järjestämme sitten yhdellä hyvinkääläisellä koululla käytännön harjoituksen ennen kesää, jossa tietoturvalaatikkoa testataan. Hyvinkäällä ideoitu tietoturvalaatikko kokoaa olemassa olevan tiedon yhteen. Nyt Keski-Uudenmaan pelastuslaitos yhteistyössä Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen sekä Hyvinkään kaupungin kanssa kehittää ohjelmasovellusta, jolla kaikki tiedot saa käyttöön esimerkiksi oppilaitosuhkatai vaaratilanteissa. Tieto on kuitenkin hajallaan. Myös kohteen uusien työntekijöiden perehdyttäminen helpottuu. Tietoturvalaatikon kehittäminen on erittäin edullista, koska tieto on olemassa, se pitää vain löytää. Tiedot kaikkien käyttöön Tietoturvalaatikosta Teksti ja kuva: Eeva Vänskä Paloinsinööri Jarno Kivistö on ollut kehittämässä Hyvinkäälle systeemiä, jolla parannetaan koulujen turvallisuutta. Järjestelmä on tarkoituksena esitellä Valtakunnallisessa Opetusalan turvallisuusfoorumissa huhtikuussa. Koulut turvallisiksi – Aiheen käsittely lähti siitä, että Sisäasianministeriö asetti työryhmän vuonna 2009 koulusurmien jälkeen kehittämään oppilaitosten turvallisuusasioita. Ensin ideoitiin turvallisuuspostilaatikko, siis paperista tietoa varten. Idea ja sovellus on tarkoitus levittää koko Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueelle, miksei laajemmaltikin. Hyvinkäälle valittiin verkkopohjainen sovellus, sen käytettävyyden ja helppouden takia pilottivaiheessa. Koulu-uhkia on Hyvinkäällä ja KeskiUudellamaalla ollut useita. – Tulemme testaamaan sovellusta myös muissa kohteissa Hyvinkäällä. Koulu-uhkassa joku on uhannut vahingoittaa koulussa olevia ihmisiä, kyse ei siis ole todentuneesta kouluampumisesta. V iranomaisten tietoihin luotetaan, mutta kaikki tieto ei ole kaikkien viranomaisten hyppysissä. Ehkä turvallisuusasioiden pohtiminen joka ikisessä organisaatiossa tekisi hyvää, näin toimittajan kommenttina. Pelastuslaitoksella nähtiin tarpeellisena, että koulujen turvallisuussuunnitelmat ja muutkin suunnitelmat saataisiin turvallisuusviranomaisen, pelastuslaitoksen ja poliisin käyttöön. Pilottivaiheen kokonaiskustannukset, lähinnä sovelluksesta, tulevat olemaan tuhannen euron luokkaa. Kohteen turvallisuussuunnittelun jalkauttamiseen sivusto on oiva apuväline. Paloinsinööri Jarno Kivistö kertoo, että suurin osa viranomaistiedosta oli jo valmiina sähköisessä muodossa. – Jos tuohon tietäisin vastauksen, niin varmaan kaikki ongelmat olisi jo ratkaistu. Koulut eivät ole ainoa kohde, joiden turvallisuutta halutaan parantaa. Nyt sitä ei ole minuuttiakaan, vaan turvallisuusopetus on sisällytetty ainekohtaisiin opetuskokonaisuuksiin. Jarno Kivistö heittää ehdotuksen siitä, että opettajien peruskoulutuksessa olisi edes pieni jakso turvallisuusasiaa. Pelastuslaitos tietää kyllä pelastussuunnitelmat ja paloilmoittimen kaaviot, kun taas kohteen valvontakamerakuvaan on ollut pääsy vain poliisilla. Jatkossa moodle-pohjainen versio lienee se toimivin ja yksinkertaisin tapa käyttäjälle, Kivistö arvioi. – Uskon, että tietoturvalaatikolla voi olla kaikki mahdollisuudet olla oikea työkalu poliisin ja pelastusviranomaisten työssä, sekä kohteen omassa turvallisuustyössä, Kivistö sanoo. Mutta kun tieto oli valtaosaksi jo sähköisessä muodossa, Hyvinkäällä alettiin suunnitella sopivaa sovellusta yhdistämään kaikki kouluja koskeva turvallisuustieto. Paikallisilla viranomaisilla on käsissään paljon tietoja, jotka vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella Hyvinkäällä heräsi ajatus, että eikö kaikkea olemassa olevaa tietoa voisi kerätä samaan paikkaan. Turvallisuussuunnitelmia on ollut jo pitkään, mutta miksi niitä on niin vaikea saada käytäntöön. Miksei voisi tehdä ”turvallisuustietolaatikkoa” suoraan verkkoon
Ehkäpä myönteisin kokemus on kumppanuusverkoston luominen ja sen merkityksen huomaaminen. Viime vuosien myrskyt ja muut luonnonilmiöistä aiheutuneet tuhot ovat hyvin motivoineet kaikkia osapuolia yhteiseen suunnittelupöytään. On kyse niin isommasta kuin pienemmästäkin pelastuslaitoksesta. Tällaiseen käyttäytymiseen en koskaan löytänyt tai saanut järjellistä syytä, vaikka alueellista työtä tehtiin aina ja vain pelastustoimen eli kansalaisten turvallisuuden eteen. Lääninhallitusaikana virastolla oli selkeämpi rooli alueellisen pelastustoimen kehittäjänä ja edustajanakin, kun jokaisessa kunnassa oli oma palotoimi. Miltä tämä pelastustoimi nyt tuntuu?. Valtion aluehallinnon uskomaton sekavuus ja suunnittelemattomuus on kuitenkin hämmentämässä tätäkin soppaa. Viime vuosina minua on alkanut kiinnostaa yhä enemmän yleisemmin tai laajemmin turvallisuussuunnittelu. Sillä ei ole väliä ovatko virat valtion vai kunnan, kunhan ne edistävät yhteistä asiaamme. Olemme maakunnan sisällä koonneet maakunnan ja työssäkäyntialueiden turvallisuussuunnitelman vuosiksi 2011–2014 erinomaisessa yhteistyössä kuntien, Keski-Suomen liiton, poliisin, Liikenneturvan, SPR:n ja muiden tahojen kanssa. Kysymyksessä on kuitenkin VALTION aluehallinto. Tärkeää on myös, että kukin vuorollaan kantaa kortensa kekoon. Mielestäni parasta olisi, jos AVI tukisi tehtyä alueel lista suunnittelutyötä eikä lähtisi rakentamaan uusia järjestelmiä. AVI ja sitä edeltäneet valtion aluehallinnon virastot ovat vuosien kuluessa joutuneet usein huutolaispojan rooliin joko omasta tai ”ympäristöpoliittisista” syistä. ”Mulle kaikki heti” -mentaliteetti on juurtunut valitettavasti tähänkin alaan. Pelastuslaitokset ovat siis löytäneet hedelmällisen keskinäisen yhteistyömuodon, mutta parannettavaa on yhä pelastusalan yhteistyössä – työnjaossa ministeriöiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Miksikö sekava. Näistä toiset ovat pelkkää tiedoston tai mapin täytettä, toiset käytännönläheisiä, oikeita turvallisuutta edistäviä toimenpideohjelmia ja loput, varmaankin suurin osa, näiden kahden vaihtoehdon väliltä. Turvallisuussuunnitelmia on tehty vuosien saatossa satoja, ellei tuhansia. Ne pitää kohdistaa uudestaan esimerkiksi tutkimusja kehitystyöhön, raportoinnin hyödyntämiseen, valistusja neuvontatyöhön, turvallisuussuunnittelun tukemiseen. Pelastuslaitosten toiminnassa olen ollut mukana lähes viisi vuotta ja on ollut hienoa seurata, kuinka mainittujen herrojen toimintatavat ovat uudestaan löytäneet tiensä pelastustoimeen koko maassa. Muistettava on myös, että kansalaisilla pitää aina olla valituskanava myös pelastusviranomaisten toimenpiteistä. Positiivisuudella ja toisen työtä arvostavalla asenteella pääsemme eteenpäin. Valitettavasti tällaiset esimerkit eivät yleistyneet ja niinpä oli säädettävä laki pelastusalueista. Vieraanamme Kirjoittaja Simo Tarvainen on Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastusjohtajien hallituksen puheenjohtaja. Suuri henkinen muutos oli yksittäisen kunnan (viranhaltijat ja palokunnat) vallan ja vastuun siirtyminen alueelle. 3/2013 43 Olen välillä pohdiskellut tuota kysymystä. Nyt tämän ohella Länsi-Suomen Aluehallintovirasto AVI on aloittanut oman ”aluetyönsä”, joka sekoittaa maakuntamme ja kuntien suunnittelutilannetta. Tänä päivänä pelastuslaitokset pyrkivät takaisin omistajiensa – kuntien – iholle. Olemme osaltamme velvollisia tehostamaan toimintaamme. Nykyisessä ja edellisissä työpaikoissa olen pohtinut, ketkä kaikki työntekijöistä ajattelevat työantajan – veronmaksajan etua. Nykytilanne muistuttaa jotenkin entistä: AVIen tehtävät ovat muuttuneet ja olemassa olevia resursseja/virkoja ollaan menettämässä ”Molokin kitaan”, vaikka nykyinen pelastustoimi tarvitsee ehdottomasti kaikki olemassa olevat valtionkin virat ja resurssit. Silloin, pahimmillaan, lääninhallituksia suorastaan mollattiin alamme eri tahoilta ja ministeriöstäkin katseltiin ”nenänvartta pitkin” alueelle. Entisestä elämästäni muistan ainakin kaksi esimerkiksi kelpaavaa aluetta, jossa palopäälliköt osasivat yhteistyön taidon: Salon ja Saarijärven seudut vetäjinään Juhani Simola ja Lauri Toivonen. Aluehallinto ei ole ollut oikein kenenkään hyppysissä, tai kukaan ei ole halunnut ottaa sitä omakseen. Turhaa ja päällekkäistä työtä jäi tekemättä, asiat hoituivat ajallaan ja viime kädessä veronmaksajat keräsivät hyödyn. Tähänastinen kokemukseni alueellisesta pelastustoimesta on hyvin positiivinen: kumppanuusverkosto on vakiinnuttanut paikkansa, verkoston työryhmissä kehitetään asioita tehokkaasti ja kaikkia hyödyntäen. Toiminnan suunnitelmallisuus lisääntyy ja yhteistyötä tehdään laajasti muiden viranomaisten, laitosten ja tahojen kanssa. Tarkoittakoon se sitten esimerkiksi tehokkaampia ja joustavampia työaikoja tai nykyisten etujen vähenemistä. Pelastuslaitoksen rooli kunnan hallinnon ”herättäjänä” on edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa toiminut tarkoituksenmukaisesti. Tosiasia on, että pelastustoimen virat ja toimet ovat säästyneet lähes kokonaan lomautuksilta, leikkauksilta ja muilta säästötoimilta – tähän asti! Hyvä niin, mutta pelastusväen olisi vähitellen nähtävä myös ympäröivän elämän (palkanmaksajamme) tilanne, taloudellinen lama ja tiukkuus yrityselämässä – työpaikoilla. Tulipalot on aina osattu sammuttaa, ihmiset pelastaa ja onnettomuuden vaikutuksia lieventää. Onneksi ne ajat ovat takana – osittain. Voiko joku vielä puhua tehokkaasta aluehallinnosta. Pelastusala on ”säästynyt” viime vuosiin asti tarkemmalta tuottavuustarkastelulta, mutta voisiko sanoa onneksi, tätäkin sektoria on alettu arvioida kriittisemmin. Laitosten synnyttäminen oli alussa paikoin aika kivuliasta ja ”naarmujen ja haavojen” arpeutuminen on vienyt aikansa. Tällaiset, suuriin muutoksiin perustuvat uudet järjestelmät eivät kuitenkaan synny hetkessä. Yhteistyön tiivistymisestä hyvä esimerkki on laitosten hyvinkin aktiivinen rooli kuntien ja alueiden turvallisuussuunnittelun tukemisessa ja osallistumisessa siihen. Kuka tätä ohjaa, ilmeisesti ei kukaan. Pelastuslaitosten organisoituessa uudelleen kuntayhteys heikkeni, onneksi kuitenkin tilapäisesti. Meistä pelastusalalla toimijoista suurin osa saa palkkansa verorahoista, joten olemme vastuussa tuloskunnostamme palkkamme maksajille – veronmaksajille. Ei niinkään paperit ja suunnitelmat, vaan enemmänkin se, mitä eri turvallisuusalalla työtä tekevät saavat jokapäiväisessä elämässä aikaiseksi yksittäisen ihmisen hyväksi. Sitä ennen kunnallisia palokuntia patisteltiin yhteistyöhön ja toimintaan kuitenkin aika laihoin tuloksin. Tätä asiaa kipuillaan vieläkin jossakin päin Suomea, onneksi kuitenkin vähenevässä määrin. Esimerkkinä kotimaakuntani Keski-Suomi: Poliisi menee Tampereelle, Hätäkeskus Vaasaan, ERVA-alue Kuopioon ja Puolustusvoimat Hämeenlinnaan. Onko tämä ala kehittymässä ollenkaan ja jos niin mihin suuntaan. Oli ilo seurata kuinka hienosti nämä herrat organisoivat alueensa palopäälliköiden kanssa toimintojaan ja tuloksia syntyi. Yleensä niitä on ollut harvassa. Pelastustoimi ”avasi” alueellisen toiminnan mallin lähes ensimmäisten joukossa kymmenen vuotta sitten
NB8-maihin kuuluvat Tanska, ”Loviisa 13” testasi pelastustoimintaa ydinvoimalaonnettomuudessa Mittava yhteisoperaatio Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali, Marko Laukkanen Harjoituksen johtaja, ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka. Piha täyttyikin poliisija paloautoista. Harjoituksen johtaja, ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka ItäUudenmaan pelastuslaitokselta kertoo harjoituksen työllistäneen jo pitemmän ajan, varhaisimpia suunnitelmia oli tehty jo edellisestä kolme vuotta sitten järjestetystä harjoituksesta lähtien. Paikalla oli pelastustoimen, Puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, tullin, poliisin, ja säteilyturvakeskuksen kalustoa. Päivää aiemmin, 13.3.2013 järjestettiin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Porvoon pelastusasemalla ”Säteilyonnettomuuden aikaisen kaluston ja toiminnan esittelytilaisuus”. Rajavartiolaitoksen helikopterikin saapui paikalle esittelyyn. Tilaisuus oli tarkoitettu kaikille Loviisa 13 -harjoitukseen osallistuville organisaatioille sekä muille toiminnasta kiinnostuneille viranomaisille. Porvoon VPK vastasi tilaisuuden ruokailun järjestämisestä ja kahvitarjoilusta. Pelastustoiminnan johtamisen yhteistyö Uudenmaan pelastuslaitosten (niin sanottu HIKLU) kesken. Harjoituksen tavoitteet – Harjoituksen tavoitteena on testata ja tehostaa yhteistyötä ja toimintaa eri tahojen kesken. NB8-maiden säteilyja ydinturvallisuusviranomaisten sekä ulkoministeriöiden ja lähetystöjen välinen tiedonvaihto, yhteistyö, ja muiden NB8-maiden tekemien mahdollisten toimien koordinointi sekä muut avunantokysymykset kuuluvat harjoiteltaviin asioihin. – Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen laatima pelastussuunnitelma, joka on tehty Loviisan voimalalaitoksen vakavan säteilyonnettomuuden varalle. Varsinainen pelastustoimintaharjoituksen suunnitteluryhmä aloitti toimintansa 8.5.2012. Erityishuomiota kiinnitetään toiminnan käynnistämiseen, tilannekuvan muodostamiseen, sen ylläpitoon, tilannearvion oikeellisuuteen, tiedon välittämiseen viranomaisille, väestölle ja tiedotusvälineille, sekä johtamisen vastuukysymyksiin ja johtosuhteisiin, Jorma Kuikka kiteyttää. Sisäasiainministeriön asetuksen erityistä vaaraa aiheuttavien pelastussuunnitelmasta (3.5.2011/406) mukaisesti edellytetään, että myös ydinvoimalaitoksen säteilyvaaratilanteen varalle laaditun ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuutta testataan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Pelastustoimen johtamisja tilannekuvajärjestelmän (JOTKE) käyttö tilannekuvan muodostamisessa ja välittämisessä, harjoituksen johtaja Jorma Kuikka mainitsee muista erityistavoitteista. Harjoitukset tulee toteuttaa yhteistoiminnassa toiminnanharjoittajan ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden viranomaisten kanssa ja harjoituksesta on laadittava raportti. 44 3/2013 Hämäränä keskiviikkoaamuna 14.3.2013 klo 6:57 kajahti Virve-puhelimesta hälytysilmoitus: ”Hälytysilmoitus, tehtävä 403, Loviisa, Atomitie 700, rakennuspalo suuri.” K yseessä oli kuvitteellinen tilanne, jossa Loviisa 1 -voimalaitoksen apurakennuksessa olisi syttynyt tulipalo
Siellä voitiin kysellä erilaisia kysymyksiä, levittää valheellista tietoa ja kehittää muutakin keskustelua. – Samoin tarkistuspisteessä pidettiin reaaliaikaista seurantaa talossa olevista ihmisistä, tuloista, menoista ja organisaatioista joita kukakin edusti, turvallisuuspäällikkö Kytömäki lisää. Vastaajana Terveystoimi: Apteekeista ei ole joditabletit loppuneet, vaan juttu on pelkkää liioittelua. Harjoituksen aikana Loviisan lähistöllä Svartholman saarella oli kuvitteellinen kansainvälinen leiritapahtuma, missä 120 osallistujan joukossa oli osallistujia myös NB8-maista. 3/2013 45 Turvata Oy Ab www.turvata.fi www.palokamu.fi Lisää vain vesi Viro, Suomi, Islanti, Latvia, Liettua, Norja ja Ruotsi. Tämän jälkeen henkilö täytti vastaanottokortin, johon kirjattiin tuloja lähtöajat, koko nimi, yhteystiedot ja organisaatio johan henkilö kuului. Reaaliaikainen tilannekuva tulisi olla kokoajan pelastustoiminnanjohtajan käytettävissä, harjoituksen tilannepäällikkö, paloinsinööri Reijo Houni Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo. On tarkkaan harkittava minkälaista tilannekuvaa antaa muille PELJOKEN henkilöille, jotta se on käyttökelpoista ja antaa todenmukaista tietoa. – Tilannepäällikön tehtävä on haasteellinen, sillä eri lähteistä saatujen tietojen kasaaminen yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi on todella haasteellista. Pelastusopisto vahvasti mukana Pelastusopisto oli mukana laatimassa Itä-Uudenmaan pelastusPalomestari Timo Tähtinen. Nämä kaksi erillistä hätätilaa muodostavat erilaiset vasteet, joiden mukaan hätäkeskus antaa hälytysilmoitukset. Palotarkastaja Linnea Kytömäki.. Sosiaalinen media voimakkaasti mukana Sosiaalinen media otettiin heti alusta alkaen mukaan toimintaan, sillä nyky-yhteiskunnassa internetissä oleva sosiaalinen kanssakäyminen ja muut vastaavat keskusteluryhmät ovat hyvä tapa tiedottaa ihmisiä, ja samalla pystytään oikomaan vääristeltyjä tietoja. Täällä Yammer-palvelussa oli omat keskusteluryhmät pelastuslaitokselle, säteilyturvakeskukselle, kaupungeille, ja muille tarpeellisille tahoille. Paloinsinööri Reijo Houni. Ensimmäinen tilannearvio vahingon laajuudesta ja sen seurauksista on tärkein. Pienistä lähteistä kerätyt tiedonmuruset pitää kasata isommaksi kokonaisuudeksi, joten tehtävä vaatii tarkkaa perehtymistä tehtäväkenttään ja resursseihin. Näiden toimenpiteiden jälkeen sisään tulleelle henkilölle annettiin kulkulupa, josta selvisi organisaatio jota henkilö edustaa, ja kyseisen kulkuluvan numero. Kortti oli ehdottomasti pidettävä esillä liikuttaessa paloaseman tiloissa, harjoituksen turvallisuuspäällikkö, palotarkastaja Linnea Kytömäki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoi. Tässä tapauksessa paikalla oli ensimmäisenä Fortumin oma tehdaspalokunta, ja minun saavuttua kohteeseen päivystävänä palomestarina (RIUP-30) otin johtovastuun tilanteesta. Myöhemmin päivystävän päällikön (RIUP-20) saavuttua PEL-JOKEEN johtovastuu tilanteesta siirtyi hänelle, jolloin minulle tuli eteen TOJE:n perustaminen, ja pelastus-joukkueiden johtaminen, harjoituksessa toiminut päivystävä palomestari, palomestari Timo Tähtinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoi. Turvallinen johtamisympäristö Turvallinen johtamisympäristö on kaiken toiminnan A ja O. Se on lähes samantyylinen palvelu kuin paremmin tunnettu yhteisöpalvelu Facebook. Harjoituksessa oli lisäksi toiminnallinen osio, jossa Fortum, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset, Itäja Keski-Uudenmaan poliisilaitokset, Poliisiammattikorkeakoulun ruotsinkielinen peruskurssi opettajineen, HUS Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoito, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat testasivat ja harjoittelivat käytännöntason asioita sekä johtamista säteilyvaaratilanteessa. Harjoituksessa kaikkia tiedotusvälineitä ja kansalaisia simuloi Helsingin yliopiston tiedotusopin opiskelijoista koottu ryhmä. Kaikki tiedotusvälineille tarkoitettu materiaali ohjattiin tälle ryhmälle. – Ovenavauksen jälkeen tarkastettiin tulijan tiedot kuvallisesta henkilökortista, ja varmistettiin tietojen oikeellisuus. Nämä henkilöt toimivat harjoituksessa kuten oikeassakin onnettomuustilanteessa toimisivat ja ottivat yhteyksiä harjoitteleviin organisaatioihin. – Pitää miettiä tarkkaan resurssit jotka on mahdollista ottaa tehtävään, ja selvittää onko kyseessä laitoshätätila vai yleishätätila. Samalla tarkastettiin että kyseisellä henkilöllä oli lupa tulla pelastusaseman tiloihin harjoituksen aikana. Tässä keskustelua palvelusta: Kysyjänä veronmaksaja Jorma Teräs: Olen kuullut että apteekeista ovat joditabletit loppuneet, voinko siis juoda yleispuhdistusainetta joka sisältää jodia. Tilannepäällikön silmin Tilannepäällikkö vastaa toiminta-alueen tilannekuvan ylläpitämisestä pelastustoimen osalta, ja toimii lähiyhteistyössä tilannekuvaajan ja yhteyspäällikön kanssa. Jodipitoista puhdistusainetta ei saa missään tapauksessa juoda. Käytössä oli Yammer, joka on sosiaalisen intranetin ratkaisu. Totutusta tavasta poiketen Porvoon pelastusaseman pääovi oli lukittu ja avattiin turvallisuushenkilön toimesta
Hetimiten alkuvaiheessa annettiin virka-apupyyntö puolustusvoimille eli Etelä-Suomen sotilasläänille. Harjoituksen johtajana toiminut Jorma Kuikka Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta haluaa lopuksi kiittää kaikkia harjoitukseen osallistuneita henkilöitä hyvin menneestä harjoituksesta. – Puolustusvoimilla on erikoiskalusto juuri tällaisiin tehtäviin, ja on todella kehittävää olla mukana tällaisessa harjoituksessa. Yliopettaja Pertti Tolonen. – Pelastusopisto on mukana tekemässä tulevaisuuden pelastajia, ja mukanaolo tällaisessa harjoituksessa antaa aina uutta tieto-taitoa tulevaisuutta varten. Kiperiä kysymyksiä tuli, joskin kaikkiin vastattiin kunnialla. Myös tiedottamista harjoiteltiin. Tarkemmin sanottuna vahinkoalueelle pyydettiin PUJO-puhdistusajoneuvoa puhdistamaan mahdollisesti kontaminoituneet ajoneuvot ja henkilöt. Tiedotustilaisuudessa kyselytulva Medialle tarkoitettu tiedotustilaisuus järjestettiin paloaseman tiloissa, jossa kysymyksiin oli vastaamassa poliisin, rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien, Fortumin, Liikenneviraston, sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen, sosiaalitoimen, terveystoimen, STUK:n ja Loviisan kaupungin edustajat. Samoin teemme harjoitukseen osallistujien tekemästä palautteesta loppuraportin. – Oli todella mukava katsoa kuinka saumattomasti yhteistyö eri viranomaisten kesken toimii kiperissäkin paikoissa, Kuikka toteaa tyytyväisenä. – Lehdistöä oli edustamassa osa harjoitukseen osallistuneista tarkkailijoista ja toimihenkilöistä. Lehdistöä edusti osa harjoituksen tarkkailijoista ja toimihenkilöistä.. 46 3/2013 laitoksen kanssa harjoitusohjetta tähän harjoitukseen. Riskienhallintopäällikkö Tomi Pursiainen. Tässä kyseisessä harjoituksessa teemme juuri niitä asioita, joita olemme opetelleet, ja joihin meillä on soveltuva kalusto, harjoituksen pelastusjoukkueenjohtaja, pelastusupseeri sekä yliluutnantti Mika Merenlahti Kaartin Jääkärirykmentistä kertoo. Tätä loppuraporttia pystytään sitten hyödyntämään tulevissa koulutuksissa ja harjoituksissa, harjoituksen suunnitteluryhmän sihteerinä toiminut Pelastusopiston yliopettaja Pertti Tolonen kertoi. Vastaukset tulivat suomen-, ruotsin-, ja englanninkielillä, harjoituksessa pelastustoiminnan johtajana toiminut, riskienhallintopäällikkö Tomi Pursiainen ItäUudenmaan pelastuslaitokselta kertoo. Samalla harjoitus oli Pelastusopiston varautumiskoulutuksen kurssi numero 20511
3/2013 47 LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMINEN: www.turvallinensuomi.fi Turvallinen Suomi HELSINKI / 29.5.2013 / KATAJANOKKA Marina Congress Center Moderni pelastustoiMi Pelastusylijohtaja Pentti Partanen, SM innoVaatiot osaKsi arKipÄiVÄÄ Puheenjohtaja Kim Nikula, SPAL innoVaatiot ratKaisuna KuntaKentÄn haasteisiin Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen, Kuntaliitto Kun rautaKanKi ei riitÄ ja rutiini tappaa Rehtori Mervi Parviainen, Pelastusopisto innoVaatio elÄVÄKsi Erikoistutkija, FT Mervi Hasu, Työterveyslaitos YleisÖKesKustelu Keskushallinto Maaja metsätalousministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaalija terveysministeriö Ulkoasiainministeriö Valtioneuvoston kanslia Ympäristöministeriö Aluehallinto Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY) Uudenmaan ELY-keskus Kunnat Kotkan kaupunki Kouvolan kaupunki Loviisan kaupunki Porvoon kaupunki Pyhtään kunta Sipoon kunta Pelastuslaitokset Helsingin kaupungin pelastuslaitos Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kymenlaakson pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Hätäkeskukset Itäja Keski-Uudenmaan sekä Helsingin hätäkeskukset Hämeen hätäkeskus Kuopion hätäkeskus Poliisi Helsingin poliisilaitos Itä-Uudenmaan poliisilaitos Kymenlaakson poliisilaitos Poliisihallitus Huoltovarmuus ja yritykset Elintarviketeollisuuspooli Pohjoismainen ydinvakuutuspooli Arla Ingman Oy Ab Asiantuntijalaitokset ja virastot Evira Ilmatieteen laitos Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Liikennevirasto Onnettomuustutkintakeskus Säteilyturvakeskus (STUK) Valvira Rajavalvonta Kaakkois-Suomen rajavartiosto Rajavartiolaitos, esikunta Suomenlahden merivartiosto Vartiolentolaivue, esikunta Tullihallitus / Tullilaitos Terveydenhuolto Finnhems 10 (lääkärihelikopteri) HUS-konserni HUS Porvoon sairaala Kouvolan kaupungin terveyskeskus Kymenlaakson sairaanhoitopiiri HARJOITUKSEEN OSALLISTUIVAT: Puolustusvoimat Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta Itä-Suomen sotilasläänin esikunta Itä-Uudenmaan aluetoimisto Maavoimien esikunta Puolustusvoimat pääesikunta, operatiivinen osasto Suomenlahden meripuolustusalue Kaartin jääkärirykmentti Liikenne Finavia Oyj VR-Yhtymä Oy Energiahuolto ja verkkoyhtiöt Fingrid Oyj Fortum Oyj Suomen Erillisverkot Oy Tiedotusvälineet Yleisradio Oy Muut NB8-osioon osallistuvat tahot (mm. lähetystöt Pohjoismaissa ja Baltiassa)
– Tästä tärkeästä resurssista on pidettävä huolta. 48 3/2013 O sana pelastustoimen tilinpäätöshanketta julkaistiin ensimmäinen osa Palokuntalaisuus Suomessa, jossa käydään läpi pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa eri näkökulmista. On tärkeää huomata, kuinka merkittävä rooli palokuntatoiminnalla on kaikkialla Suomessa. Jos samoja tehtäviä tarkastellaan niiden hoitamiseen käytettyjen henkilötyötuntien suhteen, sopimuspalokuntien ja sivutoimisten osuus kaikista henkilötyötunneista on noin kolmannes. Projektia vetänyt SPEKin tutkimusja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen sanoo, että tutkimushanke on osoittanut, kuinka merkittävä resurssi on vapaaehtoinen palokuntatoiminta ja nyt on saatu käsitys myös siitä, millaisia ihmisiä on mukana toiminnassa. Ne osallistuivat vuonna 2010 noin puoleen kaikista tehtävistä. Sopimuspalokuntien henkilöstökustannusten on laskettu olevan 65 miljoonaa euroa. Palokuntien ja sivutoimisten merkitys hälytystehtävien hoitamisessa on merkittävä. Pekka Vänskä toimi ohjausryhmän puheenjohtajana.. Erityisesti eteläosien suurissa kaupungeissa vakinaisten osuus on suuri, kun pohjoisosissa maata sopimuspalokuntien ja sivutoimisten osuus on merkittävä. Hankkeen kirjoitustyöhön osallistuivat muiden muassa Juhani Katajamäki (vas.), Hannele Palukka ja Teija Mankkinen. Nykypäivää peilaavat omissa artikkeleissaan Sanna Malinen ja Teija Mankkinen sekä Hannele Palukka. Tämän lisäksi palokunnissa tehtiin naisja nuorisotoimintaa. Pelkästään niiden voimin tehtiin 14 prosenttia kaikista hälytystehtävistä. Niin vakinaisten kuin sopimuspalokuntien ja sivutoimisten tehtäviin hälytettyjen yksiköiden prosentuaaliset osuudet ovat suuremmat kuin tehtävien prosentuaaliset määrät. Halu auttaa motivoi eniten Vapaaehtoistyön yleisin motivaatiotekijä on halu auttaa. Vapaaehtoisella palokuntatoiminnalla on tärkeä merkitys vaikka se ei olisikaan ensilähdön palokunta. Pelastustoimen järjestelmä perustuu näidenkin lukujen valossa eri toimijoiden väliselle vahvalle yhteistyölle. Ennen kesää julkaistavassa toisessa osassa tarkastellaan pelastustoimea taloudellisesta näkökulmasta; mitkä ovat pelastustoimen kokonaiskustannukset. Lähes neljäsosa tutkimukseen osallistuneista naispalokuntalaisista kertoi liittyneensä palokuntaan sukulaisten suosituksesta, kun taas miehillä motivaatio tulee halusta tehdä tärkeää työtä. JatkotutkimukPalokuntatoiminta on keskeinen osa pelastustoimen kokonaisresursseja Tutkittua tietoa toiminnan tueksi Teksti ja kuvat: Esa Aalto Pelastustoimen vapaaehtoistoiminnasta on saatu ensimmäinen kokonaiskäsitys tilinpäätöshankkeen ensimmäisen osan valmistuttua. Vakinaisten osuus henkilötyötunneista on hieman yli 40 prosenttia. Tehtäviin osallistuneista yksiköistä 56 prosenttia oli vakinaisen väen, 16 prosenttia sopimuspalokuntien ja neljä prosenttia sivutoimisten. Juhani Katajamäki ja Riitta Molarius tuovat artikkeleissaan esille palokuntatoiminnan historiallisia juuria. Millaisia palokunnissa tällä hetkellä toimivat ihmiset ovat ja mikä heitä toiminnassa motivoi. Heistä hälytysosastoissa teki työtä 15364 henkilöä, joista 14227 oli hälytyskelpoisia. Palokuntatoimintaan osallistui vuonna 2010 yhteensä 22390 henkilöä. Hälytysosastoja oli kaikkiaan 731. Palokuntatoiminnassa korostuvat myös alueelliset erot. – Tärkeää on myös saada heidät pysymään mukana toiminnassa ja mitä tietoa sen tueksi tarvitaan. Jatkotutkimuksen aiheena tutkimukset tekijät näkevät erilaisten palokuntamuotojen tutkimisen, sillä motivaation lähtökohdat vaihtelevat eri palokuntaluokissa. Moni palokuntatoiminnassa mukana oleva osallistuu myös muuhun vapaaehtoistoimintaan
Myös Sopimuspalokuntien Liiton tekemä hyvinvointiselvitys oli tarpeellinen ja toivonkin, että monet tutustuvat näihin molempiin tutkimuksiin. SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka totesi myös, että nimenomaan toiminnan sisältö vetää mukaan. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja hankkeen rahoittajan edustaja, Palosuojelurahaston pääsihteeri Hanna Paakkolanvaara saivat ensimmäiset kappaleet tutkimushankkeen ensimmäisestä osasta.. Hyvän tuloksen voi nähdä olevan myös kilpailuvaltin hyvälle työnantajalle. Yleisesti ottaen katson kuitenkin, että tilanne on meillä hyvä, vaikka yksittäisiä tapauksiakin esiintyy. Mankkinen huomautti, että Suomi on pinta-alaltaan suuri maa ja tänne mahtuu myös erilaisia palokuntamuotoja. Tilinpäätöshankkeen ensimmäisen osan julkistustilaisuudessa Partanen kysyi tutkimuksen tekijöiltä, nousiko sopimushenkilöstön rahallinen korvaus, palkka mitenkään esille motivointitekijänä. On ollut vain ammattilaisia ja puuhastelijoita, mutta nyt saadaan kokonaiskuvaan tarpeellista tutkittua tietoa. Ohjausryhmään kuulunut Markku Haiko pitää hyvänä, että viimein on saatu toiminnan kehittämisen tueksi systemaattista tietoa. Eikä pelastustoimi tarkoita pelkästään tulipaloja sammuttavaa palokuntaa, vaan toiminta on nähtävä laajempana. Kun tulokset aikanaan saadaan, on tärkeää, että osataan puuttua mahdollisiin ongelmakohtiin. – Voi myös hämmästellä, miten ulkopuoliset arvostavat palokuntatoimintaa enemmän kuin siinä mukana olevat, Haiko huomautti. Markku Haiko ihmetteli myös sitä, mikä kiehtoo vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa. Heidän vastuunsa ja roolinsa on tässä keskeinen, jos aikovat toteuttaa lain edellyttämää tehtävää. Harrastaja voi olla huipputaitava Pentti Partanen nosti esille myös harrastus-termin, ja palokuntatoiminnan harrastamisen. – Siinä selvitetään, millainen on työhyvinvoinnin tila jokaisessa laitoksessa. – Myös pelastuslaitosten johdon kanssa käytävät keskustelut ovat tarpeellisia. Liikennemäärät kasvavat joka puolella ja liikenneonnettomuuksien riski kasvaa missä tahansa. Onnettomuuden uhrit tarvitsevat asiantuntevaa apua, mutta miten tämä turvataan esimerkiksi haja-asutusalueilla. – Sen esille tuonti on mielestäni hyvin tärkeää, sillä harrastus on hyvä asia ja alan harrastaja, esimerkiksi palokuntatoiminnan, voi olla huipputaitava omassa harrastuksessaan. sessa tullaan yhdessä Sopimuspalokuntien Liiton kanssa selvittämään vapaaehtoisresurssien käytettävyys poikkeuksellisissa häiriö tilanteissa, Mankkinen kertoo. Toivottavasti siinä on vastausprosentti mahdollisimman korkea. Erityisesti toivon, että näistä tulee työkalu pelastusjohtajille ja yleensäkin laitosten johdolle. Sotilaat kun saavat vielä harvemmin keikkoja kuin palokuntalaiset. Hannele Palukan mukaan se nousi esille vain yhdessä haastattelussa. Hän toivoo, että tutkimushankkeen antia käydään läpi paikallisesti ja pohditaan oman toiminnan merkitystä. – Kun sitä ei ole ollut, on ollut helppoa esittää erilaisia vastakäsityksiä. 3/2013 49 Turvata Oy Ab www.turvata.fi www.palokamu.fi Kun on aika turvata, Turvataan yhdessä. Se on toimintaan motivoinnissa tärkeintä. – Voi toki olla myös, että rahasta ei haluta puhua. – Jos palokuntatoiminta loppuisi, sitä pitäisi tarkastella myös sosiaalija terveystoimen menetyksenä. Hän korostaa myös pelastuslaitoksissa tehtävän ensimmäisen yhteisen työilmapiirikysymysten selvittelyn merkitystä, joka toteutetaan syksyllä. Sopimuspalokuntaväki on osa pelastuslaitosten resursseja, josta johdon pitää huolehtia. Myös koko henkilöstön on oltava tässä samassa kumppanuuden hengessä. Tutkimushanke osoitti myös, että nuoret ovat aktiivisesti mukana palokuntatoiminnassa, mutta noin 30 vuoden iässä siitä jäädään usein pois. Minua on myös häirinnyt aina se, että vapaaehtoisuudelle pitää keksiä uusia termejä. – Nuoret saadaan mukaan erityisesti elämyksellisyyden avulla, Hannele Palukka sanoo. Nyt valmistuneen tutkimusaineiston ansiosta pelastustoimesta saadaan ensimmäistä kertaa yhtäläistä tietoa ja on mahdollista saada vertailukelpoista aineistoa. Työkalu johdolle Tilinpäätöshankkeen ohjausryhmään kuulunut pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo, että on hyvä asia, että tutkimustoiminta on laajentunut myös yhteiskuntatieteiden puolelle – Tästä saadaan paljon hyödyllistä tietoa. Sisältö vetää puoleensa Palokuntatoiminnan vetovoimaisuus syntyy Teija Mankkisen mukaan siitä, että porukka hakee elämyksiä ja sitä heille pitää tarjota. Ensivaste vaikuttaa laajemmalle Teija Mankkinen muistuttaa, että palokuntatoiminnalla on merkittävän ensivastetehtävämäärän vuoksi vahva kytkös myös sosiaalija terveystoimeen
Sitä en tiedä, olisinko silloin vienyt jonkun toisen paikan kurssilla, mutta silloin toimittiin sillä tavalla. Posion VPK:hon kuulunut Ahola pääsi opiskelemaan Rovaniemelle, ja vaikka hän vietti paljon aikaansa Posiolla, ei häntä kuitenkaan alettu kouluttaa sammutusmieheksi. Mika Ahola kertoo, että keikkoja ei ole kovinkaan paljon. Teksti: Esa Aalto Kuva: Ali Mattila. Palokuntatoiminta kulkee suvussa muutoinkin. – Puolisen vuotta sitten aloitin ja nyt kävin myös sammutusmieskurssin. Mika Aholan isä, Seppo Ahola, on pitkän linjan palokuntalainen. Mikan 13-vuotias tytär on myös mukana palokuntatoiminnassa. Savusukelluskurssillekin hän on menossa. Hän houkutteli poikansa uudelleen mukaan toimintaan. Neljän vuoden opiskelun aikana hän vietti paljon aikaa myös kotipitäjässään ja muutti sinne pysyvästi takaisin vuonna 1996. – Saa nähdä miten kipinä pysyy yllä harrastuksessa. VPK-toimintaan hän ei kuitenkaan lähtenyt heti mukaan, vaan seurasi sitä sivusta. Parinkymmenen vuoden tauon jälkeen takaisin VPK:hon Mika Ahola harjoitteli moottorikelkalla Posion VPK:n harjoituksissa. 50 3/2013 M ika Ahola, 40 ehti olla mukana vpk-toiminnassa kymmenisen vuotta, kunnes 19-vuotiaana luopui harrastuksesta. Mika Ahola työskentelee katsastusmiehenä. Väki vähenee erityisesti syrjäseutujen palokunnista. – Melko varmasti olisin pysynyt mukana toiminnassa, jos olisin silloin heti päässyt sammutusmieskurssille. Omasta tahdostahan harrastus lähtee. Ja meillä on hyvä henki porukassa, joten on mukava olla mukana toiminnassa. Mutta kyllä tässä tosissaan ollaan mukana, niin kuin kaikki, jotka ovat mukaan tulleet. Mikan sisko Katja on ollut mukana palokuntatoiminnassa ja työskentelee alalla, aluehallintovirastossa. Autoala yleensäkin kiinnostaa häntä. – Olin 16-vuotiaasta alkaen mukana hälytysosaston harjoituksissa ja sen jälkeen kiinnosti päästä sammutusmieskurssille. Samaan aikaan tuli myös neljä muuta kaveria. Sinne minua ei kuitenkaan valittu, koska ilmeisesti palolaitoksella katsottiin sen olevan poiskouluttamista, kun opiskelin toisella paikkakunnalla
Liekinkestävä (standardin EN 443 mukaan) www.ceotronics.com * Esivalmistusvaiheessa UU SI Sisäasiainministeriö julkaisi viime vuoden lopulla järjestyksessään jo seitsemännen poliisibarometrin. Kaiken kaikkiaan tulokset ovat kymmenessä vuodessa vaihdelleet varsin vähän. Suomalaiselle tunnusomainen piirre on luotPelastustoimi pysynyt luotettavimpana turvallisuustoimijana Pelastustoimi säilyttänyt asemansa luotettavimpana turvallisuusorganisaationa Sisäasiainministeriö julkaisi viime vuoden lopulla järjestyksessään jo seitsemännen poliisibarometrin. Myös aikaisemmilla tutkimuskerroilla haastateltavien määrä on vaihdellut kapeassa haarukassa tuhannen haastateltavan tuntumassa. Aineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina, joihin tällä kertaa osallistui 1018 henkilöä. Edelleen jokaisella mittauskerralla yksityiset vartiointiliikkeet ovat olleet selvästi vähiten luotettu taho, ja vuosien mittaus luottamus vartiointiliikkeisiin on entisestään vain laskenut. CT-FlexCom: . Eri ammattien luotettavuutta arvioitaessa lentäjä ja palomies löytyvät kärkisijoilta 10 20 30 40 50 60 70 80 2001 2007 2012 Pelastustoimi Poliisi Tulli Puolustusvoimat Hätäkeskus Yksityiset var?oliikkeet Kansalaisten luottamus eri turvallisuustahoihin 2001, 2007 ja 2012. Jokaisella mittauskerralla pelastustoimi on ollut vertailun paras varsin selvällä marginaalilla seuraaviin. Aikavälillä 2001–2012 ainoa selvästi luottamustaan parantanut turvallisuustoimija on tulli, jonka toimintaa piti viime vuonna erittäin luotettavana 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001. myös ATEX-merkinnällä * . Alla olevassa kaaviossa on poimittu niiden vastaajien osuus, jotka luottivat kyseiseen toimijaan erittäin paljon. Aineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina, joihin tällä kertaa osallistui 1018 henkilöä. Nimensä mukaisesti barometri keskittyy poliisin kannalta keskeisiin kysymyksiin, mutta vuodesta 2001 alkaen barometrissä on kysytty ”missä määrin vastaaja luottaa viranomaisten tai tahojen toimintaan”. Kaiken kaikkiaan poliisibarometrin tulokset eivät kovin paljon eroa eurooppalaisista haastattelututkimuksista. Kyseessä on 15 – 79 vuotiaille suomalaisille suunnatusta kyselytutkimuksessa, jonka Otantatutkimus Oy. Aikasarjana tulokset näyttävät seuraavanlaisilta: Kaavio: Kansalaisten luottamus eri turvallisuustahoihin 2001, 2007 ja 2012. IP66 / 67 . Ainoat poikkeukset ammattinimikkeiden joukossa ovat sijoitusneuvojat ja toimittajat, joihin suomalaiset luottavat vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Kaiken kaikkiaan poliisibarometrin tulokset eivät kovin paljon eroa eurooppalaisista haastattelututkimuksista. Aikasarjana tulokset näyttävät seuraavanlaisilta: Kaiken kaikkiaan tulokset ovat kymmenessä vuodessa vaihdelleet varsin vähän. Nimensä mukaisesti barometri keskittyy poliisin kannalta keskeisiin kysymyksiin, mutta vuodesta 2001 alkaen barometrissä on kysytty ”missä määrin vastaaja luottaa viranomaisten tai tahojen toimintaan”. Aikavälillä 2001 – 2012 ainoa selvästi luottamustaan parantanut turvallisuustoimija on tulli, jonka toimintaa piti viime vuonna erittäin luotettavana 14 % enemmän kuin vuonna 2001. Hätäkeskuslaitoksesta ei ole luonnollisista syistä mittaustietoa vuodelta 2001, mutta verrattaessa vuosia 2007 ja 2012 toisiinsa, on luottamus hätäkeskuslaitokseen laskenut poikkeuksellisen paljon. tamus ammattihenkilöihin, joka on kautta linjan vahvempaa kuin eurooppalaisilla keskimäärin. Teksti: Reijo Tolppi. 3/2013 51 roland.pettersson@ceotronics.com Phone +46 70 350 1301 CT-FlexCom: Korkealaatuinen, kypärätyypistä riippumaton kuulokemikrofoni joutsenkaulalla paloja pelastuslaitoksen käyttöön. Eri ammattien luotettavuutta arvioitaessa lentäjä ja palomies löytyvät kärkisijoilta joka puolelta Euroopasta lukuun ottamatta Ruotsia ja Sveitsiä, joissa kansa luottaa eniten sairaanhoitajiin. Kyseessä on 15–79-vuotiaille suomalaisille suunnatusta kyselytutkimuksessa, jonka Otantatutkimus Oy toteutti sisäasiainministeriön tilauksesta. toteutti sisäasiainministeriön tilauksesta. Alla olevassa kaaviossa on poimittu niiden vastaajien osuus, jotka luottivat kyseiseen toimijaan erittäin paljon. Jokaisella mittauskerralla pelastustoimi on ollut vertailun paras varsin selvällä marginaalilla seuraaviin. Hätäkeskuslaitoksesta ei ole luonnollisista syistä mittaustietoa vuodelta 2001, mutta verrattaessa vuosia 2007 ja 2012 toisiinsa, on luottamus Hätäkeskuslaitokseen laskenut poikkeuksellisen paljon. Edelleen jokaisella mittauskerralla yksityiset vartiointiliikkeet ovat olleet selvästi vähiten luotettu taho, ja vuosien mittaus luottamus vartiointiliikkeisiin on entisestään vain laskenut. Joustava . Myös aikaisemmilla tutkimuskerroilla haastateltavien määrä on vaihdellut kapeassa haarukassa tuhannen haastateltavan tuntumassa
Suuria kustannuksia tulee kuitenkin silloin, jos ratkaisuita joudutaan toteuttamaan laajamittaisesti jo olemassa olevaan kiinteistöön. Tekijä: Perttu Mukkala Työn nimi: Sammutusjätevesien hallinta. Tarkastajan tulee pyrkiä ohjaamaan kohteen omistajaa kohti turvallisempaa huomista. Riskit vastaavanlaisiin onnettomuuksiin kuitenkin ovat selvästi olemassa, koska raskas teollisuus on usein keskittynyt vesistöjen äärelle. Tarkkoja ohjeistuksia löytyi esimerkiksi Euroopasta pari kappaletta, joihin tutkimuksessa keskityttiin. Työssä ei otettu kantaa teknisiin ratkaisuihin vaan ainoastaan määritettiin reunaehdot, joilla suunnittelu tulisi toteuttaa. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Marko Latvala Työn nimi: Maatilojen palotarkastusopas. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia, millaisia vaatimuksia, määräyksiä ja ohjeita maatiloilla vallitsee sekä miten palotarkastaja voi vaikuttaa palotarkastuksella ennaltaehkäisevästi mahdolliseen onnettomuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin lyhyesti myös Suomessa jo olemassa olevat varoaltaiden turvallisuusvaatimukset. Lopullinen tulosyksikköohje Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön muodostui verrattaessa eri ohjeistuksia suomalaiseen rakennuskantaan. Maatiloilla sattuneet onnettomuudet ovat suureksi osaksi inhimillisiä virheitä tai laiminlyöntejä. Mikäli työssä määriteltyjä ratkaisuja päästään toteuttamaan jo rakennusta suunniteltaessa, eivät niiden kustannukset muodostu kovinkaan suuriksi. Palotarkastajan tehtävä on ohjata, neuvoa ja määrätä, palotarkastuksia suoritettaessa. Tulosyksikköohjeesta muotoiltiin sellainen ohje suunnittelijoille, jonka mukaan sammutusjätevesien talteenottokapasiteetti tulisi mitoittaan. Ennen tätä työtä ei vastaavanlaista määrittelyä ole tehty minkään pelastuslaitoksen alueella. Maatilojen kokoluokat ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi, ja tähän pelastusviranomaisten on pystyttävä vastaamaan riittävällä riskien hallinnalla. Tarve tarkemmalle määrittelylle oli kuitenkin esitetty Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen ja Pelastusopiston yhteisessä tutkimuksessa vuonna 2004 ”Sammutusvedet ja Ympäristö”. Onnettomuuden havainnointi ja siihen menevä aika on ratkaiseva, kun pyritään onnettomuuden seuraukset minimoimaan. Projektin tuloksena syntynyttä tulosyksikköohjetta on tarkoitus soveltaa ensisijaisesti laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien yritysten kemikaalilupamenettelyssä. Suomessa vastaavilta onnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty, vaikka ainakin kahdesti on ympäristön pilaantuminen ollut lähellä; ensimmäisen kerran vuonna 1979 Kokkolassa ja toisen kerran vuonna 1989 Sköldvikissä. Kuitenkaan ohjeen soveltamista esimerkiksi ympäristölupamenettelyssä ei työssä poissuljettu. Maatilojen palotarkastuksella tulee pyrkiä havaitsemaan sellaisia vaaraa aiheuttavia kohtia, joista on mahdollista syntyä onnettomuus pitkän ajan kuluessa. Opinnäytetyöprojektini alkoi vuonna 2010 tarpeesta määritellä sammutusjätevesien talteenottoa varten yhtenevät vaatimustasot Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Tutkimuksessa perehdyttiin vastaavanlaisiin ohjeistuksiin muualla maailmassa. 52 3/2013 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Maatilojen sijainti pelastuslaitokseen nähden on kaukainen, minkä vuoksi maatilojen oma varautuminen on ensiarvoisen tärkeää. 52 3/2013. Maailmalla on vuosien saatossa sattunut useita paloja, joissa sammutusjätevesien pääsy vesistöön on aiheuttanut merkittäviä ympäristövahinkoja. Pelastuslaki velvoittaa pelastusviranomaisia ja pelastuslaitoksia kohdentamaan onnettomuuksien ehkäisyn toimenpiteet entistä tarkemmin laitoksien alueella olevien riskien mukaisesti
Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluita, kyselyä sekä kohdetutustumista. 3/2013 53. Haastattelut tehtiin ERHEseurantahankkeen yhteyshenkilöille. Tutustuminen erittäin haasteelliseen kohteeseen antoi hyvän kuvan esimerkillisestä työstä erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Kyselyn perusteella saatiin esille Lapin pelastuslaitoksen palotarkastustoiminnan nykytila kemikaali-, ATEXja räjähdeainekohteiden osalta, sekä kuva siitä mitä muut viranomaiset ovat mieltä Lapin pelastuslaitoksen toiminnasta. Selvityspyyntölomakkeen osalta voidaan todeta, että pelastuslaitokset ottivat sen vaihtelevasti käyttöönsä. Opinnäytetyön pohjalta suositellaan käynnistettäväksi kartoitus, jossa tarkastellaan palotarkastajien työnkuvaa, vaativuustasoa ja osaamista. Haastatteluiden perusteella voidaan pitää suurimpana yksittäisenä ongelmana sitä, että lomake ei löydä oikeaa henkilöä kohteessa. Opinnäytetyössä arvioitiin myös palotarkastustoiminnan yleisiä kehittämistarpeita. Tarkastuslaitosten edustajat pitivät uuden paloilmoitinja sammutuslaitteistoasetuksen voimaan saattamista yhtenä tärkeimpänä asiana erheellisten paloilmoitusten vähentämisessä. Opinnäytetyössä selvitettiin Lapin pelastuslaitoksen henkilöstön ja yhteistoimintaviranomaisten tietotasoa ja mielipiteitä siitä, mitä kehitystarpeita he näkisivät Lapin pelastuslaitoksen palotarkastustoiminnassa. Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää pelastuslaitosten käytössä olevan selvityspyyntölomakkeen käyttöä sekä vaikuttavuutta ja tuoda esille kehitysehdotuksia erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Menetelmänä käytettiin kahta kyselyä, joista toinen lähetettiin yhteistoimintaviranomaisille ja toinen Lapin pelastuslaitoksen palotarkastustoimintaan osallistuvalle henkilöstölle. Lapin pelastuslaitoksen tulisi myös painottaa palveluiden laadun parantamiseen ja mittaamiseen. Vuonna 2011 lomakkeen jättöprosentti vaihteli eri pelastustoimen alueilla 4:stä 81 prosenttiin. Tekijä: Antti-Pekka Nevasaari Työn nimi: Lapin pelastuslaitoksen palotarkastustoiminnan kehittäminen kemikaali-, ATEXja räjähdeainekohteiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Lapin pelastuslaitoksen palotarkastustoimintaa kemikaali-, ATEX ja räjähdeainekohteiden näkökulmasta. Lähes kaikki haastatellut kokivat selvityspyyntölomakkeen olevan hyödyllinen erheellisten paloilmoitusten syiden selvittämisessä yhdessä kohteiden kanssa. Tulosten pohjalta on esitetty erilaisia kehitysvaihtoehtoja, sekä erilaisia tapoja joilla organisaatiota voidaan kehittää siten, että se vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Lapin pelastuslaitoksen henkilöstön palaute antoi hyvän kuvan siitä, millaisia muutoksia organisaatiossa tulisi tehdä, jotta kemikaali-, ATEXja räjähdeainekohteiden palotarkastusten laatua ja vaikuttavuutta saataisiin paremmaksi. 3/2013 53 Tekijä: Antti Virtanen Työn nimi: Erheelliset paloilmoitukset – haastattelututkimus ja kohdekäynti. Kysely toteutettiin tarkastuslaitosten edustajille ja kohdetutustuminen sellaiseen kohteeseen, jossa on tehty toimenpiteitä erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Kohteessa tehdyt toimenpiteet ovat helposti siirrettävissä myös muihin vastaaviin kohteisiin. Myös pelastuslaitosten toimintaan ja yhteistyöhön tarkastuslaitosten kanssa toivottiin kiinnitettävän huomiota. Myös lomakkeen jättämisessä oli puutteita, koska pelastustoiminnan johtajalle oli jätetty harkinnanvara, jätetäänkö lomaketta vai ei. Hyvin usein lomaketta ei jätetä, vaikka kyseessä olisi ollut erheellinen hälytys
Palokuntanuorisotyö on puolestaan mitä parhainta nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyn eteen tehtävää työtä. Sopimuspalokuntien työilmapiiristä tehdyn tutkimuksen perusteella useammassa sopimuspalokunnassa on selkeästi peiliin katsomisen ja kehittymisen paikka. Viime aikoina tähän mielikuvaan on haluttu ynnätä myös eräiden sopimuspalokuntalaisten epärehellinen toiminta liikenneonnettomuuden ”jälkivahinkojen torjunnassa”, kun oluet löysivät tiensä muualle kuin pitikään. Sopimuspalokunnat ovat monella paikkakunnalla se kylän yhteen kokoava taho, joka luo yhteisöllisyyttä ja opettaa ihmisille arvokkaita kansalaistaitoja alkaen kokoustekniikasta aina sammutustaitoihin. Ymmärrän, että sopimuspalokuntalaisuusvastaisuudessa on jopa historiallista taustaa palomieslakkojen aikaan, mutta vuosikausien kaunojen kantamista ja edelleen viljelemistä en voi kuin ihmetellä. Olen harrastanut sopimuspalokuntatoimintaa vuodesta 1989 lähtien ja olen edelleen toiminnassa mukana. 54 3/2013 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Näiden tahojen välillä on olemassa selkeä riippuvuussuhde: ammattilaiset eivät selviäisi kaikista pelastustoimen tehtävistä ilman sopimuspalokuntalaisia eikä tulevaisuudessakaan ole nähtävissä, että yhteiskunnallamme olisi yhtäkkiä varaa palkata puhtaasti vakinaisista koostuvaa palokuntaa. Ääneenhän omaa esikoulua ei uskalleta tunnustaa, kun työnteko voi vaikeutua, jos leimautuu sopparijengiin. Pelastustoimessa on vallinnut vankka ja täysin tarpeeton vastakkainasettelu ammattilaisten ja vapaaehtoisten toimijoiden välillä jo pitkään. Kaiken kaikkiaan olen ylpeä omasta sopimuspalokuntataustani. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Muutama ajatus sopimuspalokuntalaisuudesta Muutaman kuluneen vuoden aikana sopimuspalokuntalaisuus on ollut erilaisten tutkimusten ja opinnäytetöiden kohteena. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli, jota tulisi katsoa hieman laajemmalla perspektiivillä kuin vain pelastustoimintaa edesauttavana organisaationa, vaikka sopimuspalokunnissa on niin paljon muutakin toimintaa kuin hälytystoiminta. Itselleni hälytystoimintaan osallistuminen on ollut vain yksi osa sopimuspalokuntatoimintaa – siellä paloasemalla pyörivät ystävät ovat pitäneet minut toiminnassa kiinni vuosi toisensa jälkeen. Näitä julkaisuja luettuani on todettava, että on kaksi asiaa, joita en kerta kaikkiaan ymmärrä: sopimuspalokuntavastaisuus ja sopimuspalokuntalaisten väliset keskinäiset kinat. Sopimuspalokuntalaisten keskinäiset kinat on alussa mainitsemani toinen asia, joita en näissä lukemissani tutkimuksissa ole yksinkertaisesti kyennyt ymmärtämään. On selvää, että tällainen toiminta oli täysin alan arvojen ja etiikan vastaista, mutta ennen kuin koko sopimuspalokuntasektori leimataan tämän harhatapauksen takia, on tällaisesta yksioikoisesta mielikuvasta syytä luopua. Muilla turvallisuusviranomaisilla ei yhtä laajaa vapaaehtoissektoria ole toimintansa tukena ja ehkä siksi kaikki pelastustoimen parissa työskentelevät henkilöt eivät osaa nähdä sopimuspalokuntatoimintaa voimavarana, vaan sitä pidetään uhkana. Ovatko nämä niitä samoja sopimuspalokuntalaisia, joiden mielestä se sininen väliasun paita on pyhäpaita, joka sopii niin arkeen kuin juhlaan myös paloaseman ulkopuolella. On ollut puhetta jopa kiusaamisesta ja jonkun jäsenen ulos savustamisesta koko organisaation toiminnasta. On muistettava, että kyse on harrastuksesta, jota harrastetaan vapaaehtoisesti! Harrastuksilla tähdätään yleensä hyvään oloon – miksi tuhlaisit aikaasi johonkin sellaiseen, jossa vain pahoitat mielesi. Sen kautta olen saanut elinikäisiä ystäviä ja luonut perustan ammatilliselle kasvulleni – ilman sitä en olisi nyt tässä enkä häpeä sanoa sitä ääneen.. Toisaalta pelastustoimen tehtäviä ei kyetä vain vapaaehtoisvoiminkaan hoitamaan. Olen pohtinut joskus myös syitä huonoon ilmapiiriin sopimuspalokunnissa: onko sopimuspalokunta näille kinastelijoille ja ulossavustajille jokin pätemisen paikka, jossa kompensoidaan puutteita ja pettymyksiä, joita omalla työuralla on kohdattu. Sopimuspalokunnissa, joissa on pohdittu, kuinka rekrytoida lisää toimijoita ja joissa henkilöiden pysyvyys on ollut ongelma, on yhtäkkiä varaa savustaa porukkaa pihalle, kun näkemykset toiminnan suhteen eivät ole keskenään yhteneväiset tai henkilökemiat eivät toimi. Kun tarkastelee koko alan henkilöstöä, voi todeta, että sopimuspalokunnat ovat toimineet merkittävälle osalle pelastustoimen ammattilaisista esikouluna pelastusalan tehtäviin. Sopimuspalokuntalaiset tavataan usein heihin kielteisesti suhtautuvien ammattilaisten puheissa kuvata niinä vähän ylipainoisina ja -innokkaina reppanoina, jotka ovat ikänsä haaveilleet palomiehen urasta, mutta eivät koskaan ole selvittäneet Pelastusopiston pääsykokeita. Kuitenkin monelle pelastusalan opiskelijalle tai tuoreelle viranhaltijalle sopimuspalokuntalaistaustasta tulee asia, joka vaietaan kuoliaaksi tai sitten siitä vain kuiskutellaan toisen vastaavanlaisen taustan omaavan henkilön kanssa. Sopimuspalokuntalaiset vastaavat kokonaisuudessaan tätä reppanamielikuvaa yhtä paljon kuin että kaikki ammattipalomiehet ovat korkeintaan 35-vuotiaita pyykkilautavatsaisia kiiltokuvapoikia, jotka kulkevat ympäriinsä kesät talvet ylävartalot paljaina ja öljyttyinä. Olisi aika päästä eteenpäin. On tutkittu ilmapiiriä niin sopimuspalokunnissa kuin sopimuspalokuntalaisuutta kohtaan. Näitä stereotypioitahan tykätään alalla ylläpitää, mutta koko totuutta ne eivät vastaa
– Ensimmäiselle rastille pääsy oli vähän lämmittelyä, mutta muuten suunnistus sujui hyvin. Kehä III:n ympäristössä oteltiin aurinkoisessa pakkassäässä lauantaina 9.3.2013 jo neljännen kerran palokuntanuorten Rescue Race -kilpailu. Rescue Race on Markku H. Joukkueeseen olisi ollut Vihtijärvellä enemmänkin halukkaita, mutta osallistujia jouduttiin valitsemaan ikärajojen puitteissa. Reittivalintoihin oli tyytyväinen myös joukkueen vanhin Ella Ranta. Markku H Aarnion säätiö tukee kilpailun järjestämistä, palkintomatkaa ja sen vastavierailua säätiön pääoman vuosittaisen osaketulon mahdollistamissa puitteissa. Toinen sija tiukassa taistossa meni Sökö Sommarö FBK VPK:lle ja kolmas sija Selänpään VPK:lle. Mukaan ovat vuosittain tervetulleita palokuntanuoret Hämeen Pelastusliitosta, Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitosta, Uudenmaan Pelastusliitosta, Helsingin Pelastusliitosta sekä Finlands svenska brandoch räddningsförbund’in piireiltä MNBF, VNBF sekä ÖNBF. Jos Ranta pääsee palokuntansa kilpailujoukkueeseen ensi vuonna, hän aikoo kerrata kartanlukutaitoja sekä Palotarus 2010 -suurleirillä oppimaansa kansainvälistä kalustosanastoa. Uudenmaan Pelastusliiton isännöimässä kilvassa muun muassa etsittiin turvallisuusriskejä henkilöautosta, syvennyttiin palokuntahistoriaan, tunnistettiin palokalustoa ja valokuvasuunnistettiin reippailuhalli Huimalassa. Ensi vuonna kilpailun järjestelyvastuu on Hämeen Pelastusliitolla. 3/2013 55. Joukkueen huoltajana toiminut Kaisa Kuusela kehuu joukkuettaan suunnistustaidoista. Teksti: Piatta Rulja Kuva: Sebastian Helenius Rescue Racen voitto taas Espoon VPK:lle Vihtijärven VPK:sta kilpailuun osallistuivat Ella Ranta (vas.), Ida Hulkko, Mitro Vaskela, Ilkka Husko ja Sebastian Sirén. Tämä 2-värinen (puna-musta) versio pääkäyttöön: Muut versiot mitä voidaan käyttää tarvittaessa: Paloja pelastusalan ammattimessut 22.-23.11.2013 Tampereella E spoon VPK on voittanut nyt kolme neljästä järjestetystä palokuntanuorten Rescue Race -kilpailusta ja suuntaa tulevana kesänä palokunta-aiheiselle palkintomatkalle Itävaltaan. Joukkueen huoltaja Miikka Savilampi arvioi, että korkean osaamistason taustalla on ahkera viikkoharjoittelu ja kouluttajien tiivis yhteistyö. Koko porukan lempirasti oli reippailuhalli Huimalan kuvasuunnistus. Liikenneturvallisuusrasti oli aika vaikea, kun on harjoiteltu enemmän liikenneonnettomuudessa toimimista, Ranta kuvailee kilpailun kulkua. Päätös vaikuttaa viisaalta, kuuluuhan kilpailuun joka vuosi pakollisena yksi jollakin tapaa kansainvälinen rasti. Espoon VPK:lle ei kuitenkaan ollut hyötyä tutusta kilpailuympäristöstä, sillä Rescue Racessa ei kilpailla aikaa vastaan. Pelkkä kilpailukokemuskaan ei siivittänyt espoolaisia voittoon, sillä joukkueen jäsenet ovat kilpailuvuosina vaihtuneet tiuhaan. Rescue Racessa joukkueen kilpailijoiden yhteisikä saa olla korkeintaan 70 vuotta. Aarnion säätiön aloitteesta luotu palokuntanuorten kilpailu, joka on tarkoitettu Etelä-Suomen alueen pelastusliittojen palokuntanuorille. Tsempparipalkinnon erinomaisesta palokuntahengestä voitti Kauklahden VPK:n joukkue. Nuoret testasivat kilpailussa palokuntatietouden lisäksi suunnistustaitojaan, sillä siirtyessään miehistöautoilla rastilta toiselle joukkueilla ei ollut käytettävissään sähköisiä apuvälineitä, kuten matkapuhelimia tai navigaattoreita. Tiukassa taistossa Sökö Sommaröa ja Selänpäätä vastaan auttoi myös hyvä palokuntahenki, sillä kaikki kolme joukkuetta tulivat maaliin tasapistein, mutta espoolaiset voittivat eri rasteilla joukkueen käytöksestä ja palokuntahengestä jaettujen pisteiden turvin. Turvallisuustietoja ja -taitoja mittaavaan kilpailuun osallistui viiden palokuntanuoren muodostamat joukkueet 29 eri sopimuspalokunnasta, ja mukana oli myös yksi virolainen joukkue. Vihtijärven VPK:sta mukana toista kertaa Ensimmäisenä kilpailuradalle lähtenyt Vihtijärven VPK:n joukkue valmistautui kilpailuun Espoon VPK:n lailla normaaleiden viikkoharjoitusten muodossa
FWM 4/2012 SP tutkii Lontoon bussipalot Ruotsin teknillinen tutkimuslaitos SP tutkii kaikki automaattisella sammu-tuslaitteistolla varustettujen Lontoon liikennelaitoksen bussien palot. Jokaisen pelastuslaitoksen tulee laatia omat ohjeensa, mihin niillä ei aina ole resursseja. Palokuntalaiset joutuivat kantamaan kaiken kalustonsa puolen kilometrin matkan lähimmältä tieltä onnettomuuspaikalle sekä kiipeämään rinnettä ylös ja alas. Palokunta hälytettiin apuun. Traktori lähti alaspäin, samoin kelkkailijat. Koska palo ei vielä ollut sammunut ja katon romahdusvaara oli ilmeinen, savusukeltajia ei uskallettu lähettää etsimään kateissa olevia. Turvallisuuden kannalta tärkeää koulutusta hengityslaitteiden toiminnasta ja rakenteiden käyttäytymisestä tulipaloissa ei ole tarpeeksi. Kuolemantapauksista 82 on sattunut pelastustoiminnan yhteydessä, 44 tulipaloissa, 29 liikenneonnettomuuksissa, 36 luonnollisista syistä, 13 harjoituksissa ja 6 muista syistä. Rinnetraktori veti kelkkailijat laskettelurinteen yläpäähän. Teksti Roy Larsen ja Lars Brenden. Kuumaharjoituksia on liian vähän. Aikaisemmin kaikkien palokuntien tuli noudattaa kansallisia ohjeita. Hänen jalkansa juuttuivat telaketjun ja traktorin rungon väliin. Tapahtuma oli seurausta runsaista sateista, jotka olivat nostaneet pohjaveden pinnan korkealle. Brannmannen 2/2012, 3/2012, Firefighter deaths in the UK since 1978. Tjugofyra7, 14/2012.. Tutkimuksessa arvioidaan, kuinka tehokkaita nämä laitteistot ovat olleet. Vartija hälytti palokunnan. Warwickshiren pelastuslaitos hälytettiin 2.11.2007 sammuttamaan varastohallin paloa. Palomestarit syytteeseen kuolemantuottamuksesta Öljysäiliö nousi maasta Quierschied (Saksa). Voimavarat keskitettiin kateissa olevien pelastamiseen. SP:n sammutuslaitteistojen testausstandardi on SP Method 4912. Vaarana oli öljyputkien katkeaminen ja öljyn valuminen pohjaveden pinnalle. Savusukeltajia ei olisi pitänyt lähettää rakennukseen, jossa he joutuivat suureen vaaraan, vaikka kukaan muu ei ollut vaarassa.” Syyttäjä vaati myös Warwickshiren piirikunnalle rangaistusta työntekijöidensä työturvallisuuden laiminlyönnistä. Halli oli kolmen jalkapallokentän kokoinen ja sen kantavina rakenteina olivat teräspalkit. Koulutus ei anna riittäviä valmiuksia tilannejohtamiseen. Oikeus hylkäsi palomestarien syytteet, mutta langetti piirikunnalle 30000 punnan (34000 euron) yhteisösakon. Yleinen syyttäjä päätti helmikuussa 2011, poliisin ja työsuojeluviranomaisten tutkinnan perusteella, nostaa syytteen kolmea sammutustoimintaa johtanutta palomestaria vastaan törkeästä huolimattomuudesta ja neljästä kuolemantuottamuksesta. Vaaratilanne oli ohitse vasta kuuden tunnin kuluttua. Tämä oli pahin Englannin palokunnille sattunut onnettomuus 35 vuoteen. Liiton mielestä useat kuolemantapauk set ovat seurausta huonosta johtamisesta ja riskien arvioinnista. Englannin palokuntaliiton (Fire Brigades Union) raportin mukaan ainakin 122 palomiestä on kuollut työtehtävissä 30 vuoden aikana. Palokunta tuki säiliötä köysillä ja laudoilla, jotta se ei liikkuisi enempää. Teollisuusvartijaa kohtasi epätavallinen näky. Nainen irrotettiin hydraulisella leikkurilla sekä levittimellä ja lennätettiin helikopterilla sairaalaan. Yksi heistä löytyikin pian, mutta kuoli sairaalassa. Yhtäkkiä suuri osa katosta romahti ja neljä savusukeltajaa oli kateissa. Nuori nainen menetti kelkkansa hallinnan ja törmäsi traktoriin. ”Lähettäessään savusukeltajat sammuttamaan varastopaloa palomestarit eivät riittävässä määrin huolehtineet heidän työturvallisuudestaan. Maan alle, 1,5 m:n syvyyteen sijoitettu 100 m3:n polttoöljysäiliö oli kohonnut esiin nurmikon alta. Tutkimuksen perusteella laaditaan suosituksia sammutuslaitteistoille. FWM 3/2012 Juuttui rinnetraktoriin Vöhrenbach (Saksa). Nykyään kansallisella tasolla annetaan vain suosituksia. Urakoitsija pumppasi säiliöstä runsaat 50 m3 polttoöljyä. Ponnisteluista huolimatta heidät löydettiin vasta neljän päivän kuluttua. 56 3/2013 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Atherstone-on-Stour (Englanti). Paloa sammuttamassa oli 16 sammutusyksikköä ja 80 palomiestä
Sammutuskranaatilla ei siis pyritä sammuttamaan paloa, vaan rajoittamaan sitä sammuttajien saapumiseen asti. ”Savusukeltajille tämä ei ole ongelma, mutta jos meidän on pelastettava rakennukseen jääneet ihmiset, katsomme, että aerosolia ja häkää sisältävän ilman hengittämisestä aiheutuva riski on paljon pienempi kuin palavaan rakennukseen jäämisen riski”, sanoo pelastuspäällikkö Håkan Andersson Gästriken pelastuslaitoksesta. Tuote on läpäissyt standardin EN 3-7:2007 mukaiset testit ja hyväksytty luokkien A, B, D ja F palojen sammutukseen. Ne sulavat huomattavasti korkeammassa lämpötilassa kuin 1100 °C, eivät pala eivätkä johda sähköä. Se myös helpottaa savusukeltajien toimintaa ja vähentää jälkivahinkoja. ”Kranaatti laukeaa täyttäen koko huoneen aerosolilla. Palo sammuu lasilla Palonilmaisin avaa luukut ja tuotetta valuu putkia pitkin palokohteeseen.” Teksti Michael Rüffer FWM 2/2012. Menetelmä on erityisen tehokas kohteissa, joissa lieskahduksen vaara on suuri tai savusukellus vaikeaa. Se eristää lämpöä ja estää hapen saannin.” ”Tuote soveltuu arkistojen ja museoiden palojen sammuttamiseen, koska se ei aiheuta vesivahinkoja. ”Se soveltuu erinomaisesti tilanteisiin, joissa tavallisia sammuttimia ei voi käyttää, esimerkiksi kun liekit ovat suuria, lämpötila on korkea, palokaasuja on paljon, lähestyminen on vaarallista tai on muita vaaroja”, sanoo toisen maahantuojan edustaja Tobias Chevalier. Lundin teknillinen korkeakoulu tutki vuonna 2008 pyroteknisiä aerosoleja ja totesi, että ne sammuttavat tehokkaasti ja estävät hyvin uudelleen syttymisen. Tornitalojen asuntopaloja voidaan sammuttaa ullakolla olevasta siilosta käsin. Sammutuskranaatin varmistin poistetaan, kranaatti heitetään palavaan huoneeseen ja ovi suljetaan. Kranaatti voidaan heittää mihin tahansa itse palopesäkettä lukuun ottamatta. Lasikuulien sammutusvaikutus perustuu eristämiseen ja tukahduttamiseen. ”Koska kuulien sulattamiseen sitoutuu paljon energiaa, palava metalli jäähtyy”, Pasewald selittää. Menetelmä on yleisesti käytössä Hollannissa ja sitä käytetään myös Saksassa, Englannissa, USA:ssa, Kanadassa ja Etelä-Koreassa. Hiukkaset ärsyttävät hengityselimiä, koska ne pääsevät helposti keuhkorakkuloihin. Aerosoli koostuu hyvin pienistä hiukkasista ja pisaroista, joissa on kaliumyhdistettä. Mitä tiiviimpi huone on, sitä tehokkaammin se vaikuttaa”, Chevalier sanoo. Niillä voidaan tukahduttaa jopa kuumat ja nopeasti leviävät magnesiumpalot. Ne kelluvat, koska niiden tiheys on vain kuudesosa veden tiheydestä”, kertoo keksijä Klaus-Michael Pasewald. ”Toisin kuin hiekka, sulaneet kuulat muodostavat täysin tiiviin kerroksen. Siksi kranaattia ei saa käyttää tiloissa, joissa on ihmisiä. Kuulien käyttöikä on rajaton. ”Sammutuskranaatilla voidaan paloa hillitä siihen asti, kun sammuttajat saapuvat”, kertoo maahantuojan edustaja AnnaCarin McManus. Lisäksi ne jäävät leijumaan, mikä pienentää uudelleen syttymisen todennäköisyyttä. Hiukkaset toisaalta sitovat lämpöä ja toisaalta katkaisevat liekin kemiallisten reaktioiden ketjun sitomalla vety-, happija hydroksyyliradikaalit. 3/2013 57 Pyrotekniset aerosolit ovat uusi sammutusmenetelmä, jolla alkava palo tukahdutetaan. Sillä voidaan erinomaisesti suojata kouruilla ja kanaaleissa kulkevia kaapeleita. Teksti Monica Walldén BrandSäkert 1/2012 Kranaatti sammuttaa palon "Pyro Bubbles ovat kvartsihiekasta valmistettuja huokoisia lasikuulia, joiden halkaisija vaihtelee yhdestä kahdeksaan millimetriin. Koska hiukkaset ovat niin pieniä, niiden kokonaispinta-ala on suuri. Kranaatin käyttö nostaa hiilimonoksidin pitoisuutta, mutta ei välittömästi vaaralliselle tasolle. Palon jälkeen jopa 95 prosenttia sammutukseen käytetyistä kuulista voidaan kerätä teollisuuspölynimurilla ja käyttää uudelleen. Ne eivät vahingoita elektroniikkaa, mutta edellyttävät jälkipuhdistusta. Kun rotat altistettiin pitkäksi aikaa vastaavalle sammutteelle, niistä 20 % sai keuhkotulehduksen. Aerosolikranaatin käyttö voi vaikeuttaa evakuointia, koska näkyvyys on pitkän aikaa olematon
Tämä on uusi mahdollisuus kehittää nykymuotoisesta palvelutasopäätöksestä entistä merkittävämpi työkalu kuntapäättäjille ja pelastuslaitoksille. Tätä loistavaa neroleimausta on myöhemmin kopioitu myös muussa lainsäädännössä kuten ensihoidossa. Ei tehdä päätöksiä, joita ei voida todellisuudessa toteuttaa. En tiedä voiko näin menetellä. Palvelukuvauksissa monasti kuvataan pelastusyksikön vahvuudeksi 1+3, 1+4 tai jopa 1+5 henkilöä. Voisiko siihen myös kirjatta sitovan toimintapolitiikan esimerkiksi sprinklerien osalta. Helsinki ja KeskiUusimaa ovat toimineet näin, vaikka se on nostanut näiden laitosten kustannuksia. Epärealistisilla palvelukuvauksilla on yhteisesti vesitetty palvelutasopäätösten sitovuutta ja merkittävyyttä pelastustoimintaa ohjaavina asiakirjoina. Palvelukuvauksissa mainitut toimintavalmiusajat eivät ole mitään sitovia. Onko siinä mitään sitovaa. Nyt palvelutasopäätös-instituutiota ollaan uudistamassa/määrittämässä sisällön osalta. Riskianalyysi ja kehittämisosiot ovat selvästi suunnittelua, mutta palvelukuvaus. Mutta kun pelastuslaitokseen iskee flunssaepidemia, näistä vahvuuksista on poikettu kun ylityömiesten palkkaaminen on niin kallista… Tiedän vain kaksi aluelaitosta, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan palvelutasopäätöksen mukaista henkilövahvuutta kaikissa tilanteissa ja kaikkina aikoina ympäri vuoden. Ei hukata tätä mahdollisuutta. Mennään siitä sisään selkä suorana ja katse kirkkaana uskoen pelastustoimen kykyyn ja mahdollisuuteen toimia turvallisuuden asiantuntijana. 58 3/2013 Palopäällystöliitön Facebook-sivuilta monipuoliset työkalut verkostoitumiseen Tutustu ja tykkää: facebook.com/palopaallystoliitto Ota kantaa Hae ideoita Hae tietoa Visioi Opi uutta Verkostoidu Keskustelua Pelastustoimen nerokkain uudistus oli aikanaan palvelutasopäätös. Alueellista turvallistyötä tulisi kehittää edelleen. Jos vaikka ajaa hälytysajossa kolarin eikä pysty jatkamaan hälytystehtävää, pidetään tätä hyväksyttävänä syynä poiketa palvelutasopäätöksestä. Voisivatko ne myös olla sitovasti osana palvelutasopäätöstä, jos niin halutaan. Edelleen palvelutasopäätösten palvelukuvauksissa kuvataan sopimuspalokuntien toimintavalmiutta varsin kategorisesti, vaikka kyse on vapaaehtoistoiminnasta. Siksi pyydänkin sisäasianministeriön Veli-Pekka Hautamäkeä selvittämään palvelutasopäätöksen sitovuutta. Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen pohti hetki sitten onnettomuustutkintalautakunnan suosituksia. Tässä asiassa meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka. Nykyinen tulkinta on, että palvelutasopäätös on vain yksi suunnitteluasiakirja monien muiden joukossa. Voisiko palvelutasopäätös olla alueellisen turvallisuustoiminnan työkalu nykyistä enemmän, jos siihen lisättäisiin yksi elementti lisää – sitova toimintapolitiikkaa kuvaava osio. Onko se oikeastaan päätös lainkaan, kun se ei velvoita mihinkään. Valtakunnasta ei löydy tilastoja siitä, kuinka usein sopimuspalokunta ei voi osallistua hälytystoimintaan vastoin sammutussopimuksen sitoumuksia. Olisiko mahdollista luoda alueellista turvallisuustoimintaa palvelutasopäätöksellä. Palvelutasopäätös koostuu kolmesta osasta, riskianalyysistä, palvelukuvauksesta ja kehittämisosiosta. Ja että palvelutasopäätös olisi myös kuntien muita viranomaisia sitova, kun asiasta on päätetty kuntien valtuustoissa. Voidaanko kuntien valtuustojen päätöksellä vaatia kovempia ehtoja rakentamiselle kuin lainsäädäntö yleisesti edellyttäisi. Joka tapauksessa nyt on muutoksen paikka ja mahdollisuuksien ovi on raollaan. Entä 20 muuta aluelaitosta. Onko heidän osalta talousarvio sitovampi asiakirja kuin palvelutasopäätös. Ne ovat hölmöläisten lukuja. Pekka Vänskä pelastusjohtaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Palvelutasopäätöksestä saatava tärkein strategia-asiakirja. Asiakirja, joka kiertäisi kaikkien alueellisen pelastustoimen osakaskuntien valtuustot, sitovuus olisi suurempi. Nykymuotoisen palvelutasopäätöksen suurin ongelma on, ettei siihen kukaan sitoudu. Esimerkiksi kaikki tietävät, ettei onnettomuuskohdetta voi sata prosenttisella varmuudella koskaan tavoittaa. Tai jos velvoittaa, niin siitä voidaan poiketa satunnaisesti tai ajoittain, kun on tarvetta. Siksi olisi järkevämpää kirjoittaa, että onnettomuuskohde tavoitetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 6 minuutissa tai 10 minuutissa. Vaikka esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen kunnat sitoutuvat siihen, että rakennuslupien, kaavoitusasiakirjojen ja kuntien maanluovutus asiakirjojen ehtoina olisi vaatimus automaattisesta sammutusjärjestelmästä. Vapaaehtoistoiminnan tapauksissa olisi viisainta puhua vaikka 95-prosenttisesta tai 80-prosenttisesta todennäköisyydestä osallistua hälytystoimintaan
Tässä olevat kuvat on otettu SKYDDmeissuilta ruotsalaisen valmistajan Sala Brandin autosta, jossa miehistötilan vöiden lukkokappaleita oli jatkettu yksinkertaisella jatkopalalla niin, että lukko on reiden yläpinnan tasalla. Siitä, ettei selviäkään kuntotestistä eikä siis enää myöskään raskaista ammattitöistä, ei kuuluisi syyttää ikääntyneitä palomiehiä, vaan eläkelakia, joka on täysin virheellinen tämän ammattikunnan kohdalla. Raskaista työtehtävistä selviytymistä kontrolloidaan vuosittain suoritettavalla kuntotestillä. Eläkeikä oli edellisen hallituksen ohjelmalistalla, mutta kaikista eläkeiän alennusta puoltavista tutkimustuloksista huolimatta asiaa ei ryhdytty korjaamaan. – Käyttökohteina ovat esimerkiksi tunnelit, parkkihallit, suuret varastoja logistiikkatilat sekä kauppakeskukset, Ari Sallavo Turvata Oy:stä sanoo. Vaikkei palomiesten eläkeikä olekaan nykyisessä hallitusohjelmassa, olisi kolmikannassa ryhdyttävä keskustelemaan tästä vakavasta aiheesta ja suunnittelemaan korjaustoimenpiteitä lakiin. Kolmikannassa vuonna 1989 tehty virhepäätös olisi vihdoinkin saatava korjatuksi. FM Raija Kuosmanen, Palotar 112 Hyvinkää Turvavöiden käytettävyyttä syytä parantaa Palomiesten eläkeikä vaarallisen korkea Raumalle suurtehotuuletin Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman paloasemalle hankittiin MGV L95 -suurtehotuuletin kuljetusvaunulla. Vaunussa on vesitiivis kalustolaatikko, jossa on polttoainesäiliö, työkalut ja kaukosäädinyksikön säilytyspaikka. Muutama vuosi sitten sattui myös kuolemantapaus, testiä seuraavana päivänä. Vetoaisassa on myös säädettävä nokkapyörä. Lisäksi Scanian vakiovarusteena olevaan kattokaiteeseen oli laitettu putkikannakkeita, joissa vyöt ovat helposti käsillä pelastajan käyttöön otettavaksi, mutta kuitenkin niin, etteivät ne haittaa penkille kulkua tai varusteiden pukemista. Jos eläkeikä olisi kohdallaan, ei tällaista olisi päässyt tapahtumaan. Kuljetusvaunussa on neljä säädettävää tukijalkaa, joilla se voidaan tukea maahan. 3/2013 59. Mutta jotenkin miellän asian myös niin, että paloautovalmistajat eivät tee riittävästi käytettävyyden parantamisen eteen. Palomiesten eläkeiän nosto vuonna 1989 olisi kuulunut tehdä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tuuletinosan alla on manuaalinen nostolaite, jonka säätöalue on 0–610 mm, ja se toimii hydraulisella jalkapumpulla. Ammatillinen eläkeikä kuuluisi palauttaa palomiehille, joiden ammattitaitoon kuuluu erittäin hyvä fyysinen kunto. Vyötä kiinnitettäessä ei tarvitse kaivella pelastajaparin takamusta. Palvelussuhteen kuluessa kertynyt oikeus ammatilliseen eläkeikään oli varallisuusarvoinen etuus eikä sitä olisi saanut muuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kyse on palomiesten työturvallisuudesta ja meidän kaikkien kansalaisten turvallisuudesta. Keskustelua Marko Partasen (PT 2/2013) kirjoitus turvavöiden käytöstä pelastusyksiköissä on täyttä totta. Tällaisen ideoinnin soisi yleistyvän pelastuslaitoksissamme ja palokunnissamme, sillä näin pienillä ideoilla ja investoinneilla parannettaisiin liikenneja työturvallisuutta aimo harppauksin. Marko Konttinen Ylöjärvi Tammikuun lopulla kuoli Rauman paloasemalla kuntotestissä 58-vuotias palomies. Ikääntymisen seurauksena kaikki eivät enää pysty selviämään kuntotestistä, mistä seuraa uuden pelastuslain pykälän 39 mukaisia sanktioita
Eläinkuljetusautoja kaatuu ja eläimiä joutuu pulaan niin laitumella kuin karjasuojissakin. Neljä miestä sai tehdä tuntikausia töitä 600-kiloisen eläimen kanssa ennen kuin he saivat sen hengissä tukevalle maalle. E läinten käsittely kuuluu palomiesten peruskoulutukseen, mutta taidot pysyvät yllä vain harjoittelemalla. Suurin osa palomiehistä on kaupunkilaispoikia, jotka ovat joutuneet isojen tuotantoeläinten kanssa tekemisiin vain harvoin. – Yllättävän hyvinhän se meni, kommentoi palomies Marko Aavela omaa suoritustaan. Käytännön harjoitukset alkoivat ratsastuksenopettaja Kati Rantasen opastuksella. Tottelevaisesti se kuitenkin kulki hänen perässään. Isoja eläimiä kohdalle sattuu harvoin, joten miehistö pyrkii harjoittelemaan eläinten pelastamista vähintään joka toinen vuosi. Oikeaan kohtaan – takareiden ja kintereen puoliväliin – pujotettu liina saa vaikkapa mutaan juuttuneen hevosen auttamaan myös itse itseään. Yhteistyöstä pelastuslaitoksen kanssa on etua myös ratsastuskoululle, sillä samalla palomiehet tutustuvat tiloihin ja näkevät, miten tallissa toimitaan normaalioloissa. – Kaikki pelastuivat, kiittelee ratsastuksenopettaja. Vuonna 2012 palomiehet osallistuivat erilaisiin eläinpelastustehtäviin noin 2000 kertaa. – Tositilanteessa hevoset eivät ole täällä riimu päässä odottamassa, hän muistutti. Pilttuuseen täysissä varusteissa astelevat palomiehet saivat hevoset varuilleen eikä paineilmalaitteen suhina ainakaan vähentänyt jännitystä. Kun vielä suurin osa tallissa päivittäin liikkuvasta väestä on tyttöjä ja naisia, ei hevosillekaan Palomiehet hevosmiehinä Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Ari Nakari 60 3/2013 ole pahitteeksi kohdata isokokoisia palomiehiä. – Sikaa hankalampaa pelastettavaa ei olekaan, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen konkaripalomies Jari Torvi. 60 3/2013 Suomessa palaa vuosittain kymmeniä navettoja ja sikaloita. Palomies Pasi Virtanen näyttää, miten paloletkusta saa pyöräytettyä riimun.. Pelastuslaitoksen eläinkoulutusvastaavana toimivaa Pasi Virtasta lukuun ottamatta kaikki olivat aikaisemmin tehneet tuttavuutta hevosten kanssa vain pelastustehtävissä tai eivät ollenkaan. Työvuoro kerrallaan he harjoittelivat riimun pukemista, hevosen taluttamista ja pelastusliinojen pujottamista hevosen ympärille. Lemmikkejä pelastetaan puista ja villieläimiä jäistä. – Sitä mukaa kuin niitä saadaan pelastettua, ne pyrkivät takaisin sikalaan, vaikka se olisi ilmiliekeissä, Torvi kertoo. Eläinpelastustehtäviä noin kerran viikossa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen miehistö hälytetään eläinpelastustehtäviin keskimäärin kerran viikossa. Janne Muotkaa hieman jännitti, koska hevonen oli niin suuri. ”Harjoitusvastustajiksi” valitut rauhalliset ruunat pärjäsivät hienosti. Pelästynyt eläin on vaikea taltuttaa, ja vielä vaikeampi sitä on saada kiinni. Hänen uransa toistaiseksi suuritöisin pelastettava on ollut ojaan juuttunut ratsuhevonen. Sika liikkuu liukkaasti Kun sikala tai navetta palaa tai siitä on katto romahtanut, palomiehet pyrkivät saamaan eläimet mahdollisimman nopeasti ulos ja turvaan. Maaliskuussa Lappeenrannan palomiehet ja ensihoitajat harjoittelivat Hubertusseuran tallilla ratsastuksenopettaja Kati Rantasen opastuksella
seuraavat koulutukset: Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 6.-8.5.2013 420 19.4.2013 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 20.-22.5.2013 420 26.4.2013 20567 Kun lapsi syntyy ennen synnytyssalia 23.5.2013 170 8.5.2013 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 3.-6.6.2013 520 3.5.2013 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 10.-14.6.2013 600 17.5.2013 Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla. teemalla pelastusja autokalusto – kalusto kiertoon. Pelastustieto 4/2013 ilmestyy 23.5. Koulutusta > Oulu-Koillismaan uudet sammutusautot ja uusi johtoauto > Työntekijän ergonomia kaluston sijoittelussa > Mitä tekee kalustotyöryhmä. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201. > Varmista ilmoituspaikkasi 3.5.2013 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi www.pelastusopisto.fi Järjestämme keväällä 2013 mm. Ilmoittautumiset kursseille suositellaan tehtäväksi siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. > Valtionavun poiston vaikutus autohankintoihin
Hän menestyi erityisesti uinnissa ja hiihdossa. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Koskinen suoritti kaikki testiosiot menestyksellisesti. Koskinen harrasti nuorena miehenä palomiesurheilua tietenkin muiden mukana. Toimenkuvaan kuului, kuten kaikille nuorille miehille myös sairaankuljettajan tehtävät. Aamupäivän työpalveluohjelmassa oli tuolloin palomiesten savusukelluskelpoisuuteen kuuluva lihaskuntotesti. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esim. Pohtiiko ministeriön väki tilannetta mitenkään. Lääkäriyksikön saapumisen ja kiireellisen kuljetuksen jälkeen TYKS:n tehohoitoon hänen pelastamisekseen ei pystytty tekemään enää mitään. Ylipalomies Jari Koskinen menehtyi tammikuun viimeisenä päivänä työvuorossaan. Sanavalmiina hän törmäsi työnantajan kanssa vain todellisesta aiheesta. Hän on aiemmin työskennellyt Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen palopäällikkönä. Me menetimme kaverin ja ihmisen. Myöhemmällä iällä kilpaurheilun tilalle tuli penkkiurheilu ja harrastusmielessä sisäsoutu ja palomiesten lihaskuntotesti. Miten suhtaudutaan ikääntyvien palomiesten testaukseen ja sitä kautta myös toimenkuvaan. Pelastuslaitoksemme johtaja osoitti erinomaista myötäelämistä surussamme. Elvytystoimet aloitettiin heti. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaise veloituksetta! Avoimia virkoja & toimia LAPIN PELASTUSLAITOS jatkaa viran hakuaikaa 30.4.2013 klo 15 saakka: PALOPÄÄLLIKKÖ/SODANKYLÄ Katso hakuilmoitus: www.lapinpelastuslaitos.fi > avoimet työpaikat Mereltä tuntureille – kaupungeista erämaihin Kuolleita Olemme myös Facebookissa Ylipalomies Jari Koskinen (1955–2013) tuli kesämieheksi keväällä 1976 Rauman palolaitokselle. Työnantaja menetti työmiehen. Jari Koskinen oli persoonana rauhallinen, tunnollinen ja omista tekemisistään melskaamaton. Välittömästi viimeisen suorituksen jälkeen hän menetti tajuntansa. helmikuuta, johon osallistui hänen omaisten, sukulaisten ja ystäviensä lisäksi koko Rauman paloaseman henkilökunta. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Jari Koskisen muistotilaisuus järjestettiin Raumalla 15. Pitääkö pohtia tulevaisuuden testejä. Onko tällä kuolemantapauksella mitään merkitystä ja vaikutusta palomiesten työhön. Auvo Koskialho ylipalomies Jari Koskinen. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Kiinnostaako Työterveyslaitoksen tutkijoita Koskisen kohtalo. Työkavereiden kanssa sanomista ei tullut koskaan. 62 3/2013 www.pelastustieto.fi Nimityksiä SK PROTECT OY Insinööri (AMK) Vesa Berg on nimitetty toimialapäälliköksi 19.3.2013 alkaen Pietarsaaren toimipisteeseen vastuualueenaan valmiussuunnittelu ja paloturvallisuus. Hän kouluttautui heti ammattiin, ja toimi palomiehen ja vesisukeltajan tehtävissä. Tuska hellittää pikkuhiljaa, muistot eivät kuihdu koskaan
Ne olivat harmittomia pieniä juttuja, mutta niiden päälle yleensä riitti naurua. Retket suuntautuivat Norjaan (2 retkeä) ja Eurooppaan, retkeä kohden kertyi 4000–5000 kilometriä. Alkuaikoina 1970-luvulla palolaitos oli kuin pieni perhe ja porukalla tehtiin kaikkea mahdollista mukavaa niin työelämässä kuin vapaallakin. Palomestariksi hän valmistui 1989 ja otti palomestarin viran vastaan 15.1.1990. Kipinä alaa kohtaan oli niin suuri, että hän suoritti samana kesänä sammakkomieskurssin. Vakinaisen viran hän otti vastaan Oulun palolaitoksessa 1976. Mieluisin huomionosoitus oli hänelle valtion palo-opiston myöntämä ”Timantinkovien kunnia-kirves n:o 7” vuonna 1989. Ammuntaharrastus oli voimissaan ja Kalle kuului porukkaan, joka kilpaili menestyksekkäästi palomiesten SM-kisoissakin. Myös Arkangelin, Pietarin ja Kostamuksen suunnassa hän vieraili ja sai sitä kautta huomattavan määrän tuttuja palotoimesta. Pirkko-puolison, poikien Karin, Petrin sekä äidin ja siskon lisäksi häntä jäi kaipaamaan suuri ystävien joukko. Myös laitoksen venetoiminnassa hän oli mukana eikä toiminta ilmailunkaan parissa vapaalla ollut hänelle vierasta. Vakinainen viranhaltija hänestä tuli 1967 ja palomiehenä hän palveli laitoksessa lähes kymmenen vuotta. Varusmiespalvelukseen hän lähti vapaaehtoisena Oulun tuttuihin ympyröihin. Seurallisuus auttoi monissa yhteisöissä, kuten Suomen Palopäällystöliiton V-jaoksen johtokunnassa, Odessan ystävissä jäsenenä ja puheenjohtajana, Kempeleen kunnan palolautakunnan jäsenenä ja työsuojeluvaltuutetun tehtävissä. Nuori kersantti ylennettiin myöhemmin ylikersantiksi vuonna 1990. Työyhteisössä hänet muistetaan henkilönä, jolle oli annettu tavallista paremmat puhelahjat – niitä taitoja hän mielellään käyttikin. Hänen tapansa esittää asiansa oli jämäkkä ja selkeä, siinä ei arvailuille jäänyt sijaa. Muistot elävät, vaikka ystävä on mennyt. Palomiesluokan hän suoritti Valtion Palo-opistossa 1974. Alun lapsuudestaan hän vietti Oulun Kakaravaarassa aina vuoteen 1959 saakka, kunnes perhe muutti Helsinkiin. Myöhemmin hän hakeutui iltaoppikouluun ja sai valkolakin 1987. Varsinkin toiminta korkealla parani huomattavasti. 3/2013 63 Kuolleita Entisen Oulun palolaitoksen ja nykyisen OuluKoillismaan pelastuslaitoksen pitkäaikainen ja jo nyt eläkkeellä ollut palomestari Kalevi Gaidamak siirtyi ajasta iäisyyteen 1.1.2013. Poikalyseossa tuli paljon uusia kavereita, joiden kanssa hän piti yhteyttä vielä vuosikymmenienkin päästä. Paloesimiesluokan hän suoritti Valtion Palo-opistossa vuonna 1977 ja otti paloesimiehen viran vastaan 1981. Eeron muisto elää mielissämme aina. Samoin vastavierailuilla hän oli usein hyvänä tukena muille matkalaisille. Kalle oli usein mukana, kun Odessan suunnalta tuli palotoimen vieraita ystävyyskaupunki Ouluun. Seurallisuus säilyi koko uran ajan, hän toimi avoimesti niin miehistön kuin talon johdon suuntaan. Seuramiehenä hän oli aivan ehdoton ja moni muistaa lukuisat pienet kepposet. Vapaalla ollessa niin perhe kaikkinensa kuin moottoripyöräharrastus saivat enemmän aikaa. Kokouksissa oli aina ilo todeta Eeron olevan paikalla, koska silloin tiesi asioiden etenevän mukavassa hengessä. Eläkepäivät Eero aloitti maaliskuussa 2002. Tuota tehtävää hän hoiti aina vuoteen 1997, jolloin hän sai hoidettavakseen asemamestarin vakanssin. Hän halusi kuulla, että kodin päässä kaikki on kunnossa ja viestiä myös hänellä itsellään kaiken olevan hyvin. Puhelimessa hän saattoi esittäytyä milloin Hirvosena, Kaitamäkenä tai jotakin muuta helppoa nimeä käyttäen. Hän oli syntynyt 5.2.1945 Oulussa. Yksi tärkeä paikka kesäisin oli Keihärinkoski, jonne hän oli haluttu kesävieras tätinsä luokse. Eeron pyöräkaverit saivat nauttia todella hyvin suunnitelluista retkistä. Kirjoittaja Tuomo Kukkonen on Kallen pitkäaikainen työkaveri Tauno Kalevi (Kalle) Gaidamak Entisen Oulun palolaitoksen pitkäaikainen ja jo nyt eläkkeellä ollut asemamestari Eero Knuutila nukkui pois 14.3.2013 vaikean sairauden murtamana. Asemamestarin virassa hän palveli eläkkeelle lähtöönsä 28.2.2002 saakka. Eerolla oli merkittävä tehtävä savusukelluskouluttajana laitoksessa, kurssin tuohon tehtävään hän suoritti 1984. Palolaitoksen tehtäviin hän tuli ensimmäisen kerran 1972 vuosilomansijaisena. Niin täällä omassa laitoksessa kuin liiton toiminnassa Eero oli hyvin pidetty henkilö. Hän oli syntynyt 6.12.1946 Oulussa. Kalle hakeutui valtion palo-opistoon ja suoritti paloesimiehen tutkinnon vuonna 1976. Hän oli erittäin hyvä keskustelija, mutta myös kuuntelija vaikeissakin asioissa. Eero oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että pelastamisen mahdollisuudet Oulussa paranivat huomattavasti kaluston kehittyessä. Kalle toimi myös aktiivisena puuhamiehenä, kun valmisteltiin palolaitoksen 60-vuotisjuhlajulkaisua. Perhe oli hänelle se kaikkein tärkein asia, moottoripyöräretkiltäkin soitto kodin suuntaan kuului ohjelmaan aamuin ja illoin. Matkaohjelman aikatauluineen hän laati tyylilleen kuuluvasti hyvin tarkasti. Tehtävän hoitamista helpotti huomattavasti, että hän hallitsi tarpeeksi venäjää. Oikean sukunimen käyttö johti yleensä pitkään selvitykseen siitä miten se kirjoitetaan, mistä se on peräisin jne. Palomiehenä ollessaan hän suoritti useita erilaisia kursseja ja varmaan siellä hänellä heräsi ajatus palokaluston ja toiminnan kehittämisestä. Palopäällystöliiton jäseneksi hän liittyi 1985. Hyvin nopeasti toiminnassa huomattiin Eeron aktiivisuus palotoimen ja siihen liittyvissä asioissa ja niin hänet valittiin V-jaoksen johtokunnan jäseneksi 1989 ja myöhemmin jaoston sihteeriksi ja myös liittohallituksen jäseneksi 1992– 1996. Merkittävästä ja pitkästä työurasta häntä muistettiin erilaisilla kunniaja ansiomerkeillä. Esimiehenä hän oli juuri oikealla tavalla jämäkkä kaikkia kohtaan, usein myös pieni pilke silmäkulmassa maustoi tilanteita. Hän hoiti tehtävää aina eläkkeelle lähtöönsä saakka 31.5.2004. Palvelusvuosiensa aikana hän suoritti lukuisia lyhytkursseja pitäen näin yllä ammattitaitoaan. Eeron poismenoa jäivät suremaan puoliso, lapset perheineen, sukulaiset ja suuri joukko ystäviä. Vuonna 1965 Kalle astui ensimmäisen kerran palokunnan työtehtäviin vuosiloman sijaisena. Eero oli paljasjalkainen oululainen ja vietti koko elämänsä täällä synnyinkaupungissa, koulut ja armeijakin kotimaisemissa. Hän kokeili poikasena taitojaan myös uittohommissa. Liekö lapsuuden asuinpaikka Oulussa Kauppurienkadulla synnyttänyt kipinää palokuntaan, kun sekin oli saman kadun varrella. Tuon innostuksen kautta hänelle avautui mahdollisuus osallistua laitoksen kalustotoimikunnan työskentelyyn. Pitkästä ja ansiokkaasta urastaan palolaitoksella hän sai muun muas sa Palopäällystöliiton ansioristin ja Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitalin. Kirjoittaja Tuomo Kukkonen on Eeron pitkäaikainen työkaveri Eero Olavi Knuutila. Hänen sanomisiaan ja mielipiteitä arvostettiin hyvin korkealle ja häntä kuunneltiin aina tarkalla korvalla
010 569 3623 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi. 010 569 3628 Markku Andersson puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu Erityismyynti • Paloja pelastusajoneuvot puh. 010 555 5273 • www.scania.fi Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Kilvet Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. www.tammivikkut.com LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. 64 3/2013 www.pelastustieto.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh
Soita ja sovi tapaaminen. +358 9 664 639 • Gsm +358 40 759 1771 pia.vonkoch@heijastinasu.com • www.heijastinasu.com • koti-, • tuotantoja • villieläinten pelastukseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Sammutusasut Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. mukaan. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (017) 368 4000 | www.peltaco.com ELÄINPELASTUSvälineet. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Pelastustarvikkeet Eläinpelastus Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Sammuttimien myynti ja huolto 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Nostolava-autot Suojavarusteet Heijastinasu Oy Sahaajankatu 49, 00880 Helsinki Puh. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 3/2013 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä
– Ehei, lomat on kaukana, toukokuussa asti. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... 4.4. 3.5. Vesipelastus 6 22.8. Ilmestymisajat 2013 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 1 7.2.2013 18.1. 30.8. Pelastusvälineet Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2013 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 28.3. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... Liikennepelastaminen 7 19.9. Ensihoito ja ensivaste 10 19.12. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 31.5. AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S – Joko ne vuosilomasijaiset on päätetty. 29.11. vuosikerta. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). 25.10. Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 22.2. 28.2. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ Sportti 8 17.10. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 10.5. 8.8. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 64. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2013 Koko (sivua) ................. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. 2.8. JVT 2 14.3. 31.10. Hälytysajoneuvot ja kalusto 9 14.11. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote – Joko ne vuosilomasijaiset on päätetty. 200 € II/III-kansi ................................................................................... 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Pelastajan varusteet 3 18.4. – Ehei, lomat on kaukana, toukokuussa asti. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... 5.12. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. 6.6. Viestintä 4 23.5. 3.10. Em. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 24 %. Pelastusja autokalusto / Kalusto kiertoon 5 20.6. 5.9. 66 3/2013. 27.9. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 24.1. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä
09 4761 1300 Palokuntalaisuus Suomessa.indd 1 4/9/2013 8:09:31 AM. Kirjan artikkelit ovat syntyneet suomalaisen pelastustoimen nykytilaa kartoittaneen tutkimushankkeen Pelastustoimen tilinpäätös. Kysymyksiä pelataan suhteessa palokuntien ja pelastustoimen kehitykseen. Kirjan artikkelit ovat syntyneet tarpeesta ymmärtää suomalaista palokuntatoimintaa, sen historiaa ja nykypäivää. 010 836 3000 Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099 www.mesvac.fi Mesvac palo-ovituotteet paloluokat Palorullaovet, kangas E120, E160, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI30, EI60, EI90, EI120 Paloliukuovet EI30, EI60, EI120 Palonosto-ovet EI60 Savuverhot Lisätietoja osoitteesta: www.mesvac.fi Suomen laajin palo-ovivalikoima! paloliukuovi EI30, EI60, EI120 palonosto-ovi EI60 palorullaovi E120, E160, EI 120 palorullaovet EI30, EI60, EI120 savuverhot SV70 SV600 °C Turvallista suunnittelun vapautta Täyden palvelun ovitalo Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman paloovia. Toiminnan jatkuuvuden turvaaminen onkin koko pelastustoimen järjestelmän elinehto. Analyysi suomalaisen pelastutoimen nykytilasta tuloksena. Eja EI-luokitelluilla ja tarkkaan testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti, jolloin vältyt turhilta vahingoilta. 206 sivua • 25,90 € (sis. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt uutuus 24/365 Palokuntalaisuus Suomessa Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Toimittanut Teija Mankkinen. Vaikka alueelliset erot ovat suuria, palokuntalaiset osallistuvat keskimäärin joka toiseen pelastustoimen hälytystehtävään. Kirjan artikkeleissa pohditaan, mikä saa ihmiset mukaan toimintaan sekä millaisena he palokuntatoiminnan ja -yhteisön kokevat. Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin, mikä antaa suunnittelijoille uudenlaisen vapauden – paloturvallisuudesta tinkimättä! Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää! 24/365 Palokuntalaisuus Suomessa Palokunnat ovat valmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa 365 päivää vuodessa
Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! 31.7. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. www.vuodenpalomies.fi esitykset@vuodenpalomies.fi Vuoden Palomiestoimikunta c/o SPEK, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Nyt valitaan Vuoden Palomies 2013 -arvonimen saaja.. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2013. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2013 -arvonimen saajaksi