Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 9. 2. 13. 19. 8. 7. 16. 2. 14. Palokuntien SM-kilpailusta hyötyy koko palokunta s. 6. 12. 22. 6. 21. 21. 5. 11. PT 4/2014 ILMESTYY 14. 20. 4. 4. 16. 3. 15. 3. 20. 13. Tuhopoltot piinasivat Kannonkoskea s.8. 8. 7. 19. 4. 11. 24 Sosiaalinen media palokunnan apuna s. 5. 17. TOUKOKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Säästöt haetaan pelastuslaitoksia vähentämättä s. 10. 10. 9. 38 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 18. 14. 15. 12. 58 3 2014 9. 17. 22. 18
Yhtä aikaa Turvallisuus-messujen kanssa järjestetään Tekniikkaja KyberTurvallisuus -messut. (014) 334 0053 050 410 0841 mia.kalajanniska@jklmessut.fi Leo Potkonen Toimitusjohtaja, näyttelyn johtaja puh. Varaa paikkasi ja pysy edelläkävijöiden joukossa! MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: Mia Kalajanniska Myyntipäällikkö puh. www.jklturvallisuusmessut.fi Perinteiset Turvallisuus-messut siirtyvät ensi syksynä Jyväskylään. (014) 334 0010 0500 499 964 leo.potkonen@jklmessut.fi Kyber Turvallisuus 2014 Samanaikaisesti: JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI 3.-5.9.2014 • Ensihoito/-vaste • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät. Varaa paikkasi näytteilleasettajana ja pysy edelläkävijöiden joukossa! • Paloja pelastustoimi • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus LAAJIN TURVALLISUUSALAN MESSUTAPAHTUMA SUOMESSA VUONNA 2014 Jyväskylässä 3.-5.9.2014. Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville
5. Hätäkeskukseen ilmoitettiin valojen loimotuksesta vastapäisen kerrostalon parvekkeen ikkunassa. Säästövaade 7,5 miljoonaa euroa on yhä voimassa ja nyt sen etsintä alkaa yhteisvoimin, sisäministeriön ja Kuntaliiton sekä pelastuslaitosten kesken. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 3 /2 01 4 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, perustettu 1950 TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Palokuntien SM-kilpailusta hyötyy koko palokunta s. 11. 21. Nyt vasta alkaa todellinen mylläys myös pelastustoimessa. P.S. Hälytysilmoitus-juttu alkaa sivulta 8. Rakennuspaloon hälytetty neljän palomiehen sammutusyksikkö sai havaita valoilmiön johtuvan televisiosta, jota asukas kotonaan katseli.. 9. 13. 58 3 2014 9. 4. 22. 3. Seurantaryhmässä edustettuina ovat myös alan järjestöt. TOUKOKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Säästöt haetaan pelastuslaitoksia vähentämättä s. 14. Tässä yhteydessä haetaan myös eri viranomaisten yhteistyöstä synergiahyötyjä, kustannusnäkökulma huomioiden, mutta toiminnallisuudestakaan tinkimättä. Kuntaliitto yhdessä pelastuslaitosten viestitti vahvasti tavoiteltavien säästöjen hukkuvan uudistuksesta aiheutuviin kuluihin. 20. Tuhopoltot piinasivat Kannonkoskea s.8 Sote voi tuoda suuriakin muutoksia pelastustoimeen Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä, että ei perustetakaan 11 pelastuslaitosta, vaan jatketaan nykyisellä mallilla. 8. 2. 14. Viisi sote-aluetta voi tulevaisuudessa muodostaa eri viranomaisten yhteisiä hallinnollisia rakenteita. 15. 12. 18. Kuten useammalla suulla todettiin, senkin perusteellinen selvittäminen, aidosti hyötyjen ja haittojen puntarointi, on hyväksi nykyjärjestelmälle, jota poliittiset päättäjät olivat nyt aikeissa koetulla tavalla muuttaa. Nyt vakuutetaan yhteistyön myös toimivan. 22. 19. 20. 17. 18. 5. 12. Näin jo ennen sote-ratkaisua ministeriö esitti, että valtioneuvosto luopuisi aikaisemmasta pelastustoimen rakenneuudistusratkaisustaan. 9. Hyvä niin, ja tervetullut oli myös poliittisten päättäjien tekemä ratkaisu. 38 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 17. 15. 8. Ja siinä mukana voi olla myös pelastustoimi. Kun nyt 11 alueellista laitosta jää syntymättä, voi lähitulevaisuudessa laitosten määrä olla nyt ”torpattuakin” vähäisempi. 24 Sosiaalinen media palokunnan apuna s. 21. Palokunta sai Kiteellä Pohjois-Karjalassa hälytyksen huoneistopaloepäilystä. 16. Samaan johtopäätökseen tultiin myös Kirkkokadulla. 7. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. Paras on olla itse asioiden päällä kuin joutua olemaan toisten vietävänä. Palopäällystöliiton kevätopintopäivillä rakenneuudistus puhutti ja siellä esille nousi myös kunnallista pelastustointa varjona seuraava valtiollistaminen. Samaan hengenvetoon todetaan, että johtamisjärjestelmää ja henkilöstörakennetta pitää jatkossa kehittää siten, että miehistön suhteellinen osuus koko henkilöstössä kasvaa. 10. 16. Kuva: Jarmo Ahonen/Mediaputka.fi PT 4/2014 ILMESTYY 14. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Tuhopoltot ovat riivanneet Kannonkoskea. Hallitus hahmotteli säästöjä syntyvän sote-ratkaisun myötä esimerkiksi tilannekeskuksista. 4. 3. 6. 4. 19. 6. Kuntaliitto on myös viestittänyt, että kustannussäästöjä pitää etsiä toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta ja nyt se on mukana uudessa säästölinjauksessa. 2. 11. 10. Halvemmin kustannuksin pitää saada aikaiseksi tehokkaammat toimintatavat, mutta pelastustoiminnan tasoa heikentämättä. Rakenneuudistuksesta annetuilla vastustavilla lausunnoilla oli vaikutusta, mutta eniten päättäjiin vaikutti se epävarmuus, mikä on säästöjen hakemisen todellinen hintalappu ja se, että siihen ei kuitenkaan kunnolla sitouduta. Kansalaisia kehotetaan ilmoittamaan vaarasta hätäkeskuksiin, mutta toisaalta painotetaan myös, että pitää ensin selvittää, onko kysymys todellisesta vaarasta. 7. 13. Tuhoutunut kunnantalo oli maamerkki ja tärkeä paikka kuntalaisille
10. 21. 11. 7. 8. 20. 16. MIF:in osalta työ alkoi vuoden 2013 aikana kyselypohjan laatimisella. 3. Kun osa työhyvinvoinnin tekijöistä on kunnossa, on mahdollista keskittää resursseja heikompiin osa-?alueisiin. Vastuu kyselyn kilpailutuksesta puolestaan lankesi SM:n pelastusosastolle, koska Palosuojelurahaston avustusta ei ollut mahdollisuus siirtää kolmannelle osapuolelle. Parhaat tulokset työhyvinvoinnin kehittämisessä on kuitenkin saavutettu kokonaisvaltaisella kehittämisellä. 19. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. Tärkeää työhyvinvoinnin ja työn ilon kasvattamisessa on toimiva suunnittelu. s. 15. teemalla PELASTUSVÄLINEET Varmista ilmoituspaikkasi 23.4.2014 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi valtakunnallisen yhteistyöelimen ja sen alaryhmien hoidossa, koska prosessin omistajaa ei ole saatu määriteltyä. 20. 18. Vaikutus on näkynyt lähinnä Facebookissa, jonka monet pelastuslaitokset ovat ottaneet aktiiviseen käyttöön. 6. Verkossa kokemuksia ja materiaaleja jaetaan ahkerasti paitsi pelastuslaitosten välillä, myös tavallisten tykkääjien ruuduilla. Osa variaatiosta selittyy luonnollisesti laitosten välisillä eroilla. 8 3 /2 01 4 9.4.2014 24 Pelastuslaitosten määrää ei puoliteta 26 Kuntaministeri ja rakenneuudistus SPPL:n opintopäivillä 34 VHF-radioiden käyttö lisääntyy Saku Rouvali 37 Harjavallan VPK hankki VHF-radioita Saku Rouvali 38 Sosiaalinen media palokunnan apuna Saku Rouvali 40 Elämää on myös Twitterissä Maria Nykyri 42 Some ja älypuhelinsovellukset tuovat uutta Laura Hokkanen, Kari Pylväs, Terhi Kankaanranta, Taina Kurki, Niina Päivinen 44 Päijät-Hämeen hälytysja viestiliikenneratkaisut Heikki Suomalainen 48 Eurooppalaiset viranomaisverkot kehittyvät vauhdilla Kimmo Markkanen 50 VPK-henkilöstön hälyttämiseen tarvitaan taloudellisia ratkaisuja Kimmo Markkanen 51 Leo Pesonen ideoi hätäpuhelimen jo vuonna 1945 Juhani Katajamäki 52 Myrskyt ovat koulineet johtokeskustyöskentelyä Mika Rinne 58 Palokuntien SM-kilpailusta hyötyy koko palokunta Ville Hirvonen 59 VIKSUlla nuoren ääni kuuluu Eija Holmberg-Lehto VAKIOT 23 Vieraanamme: Dan Koivulaakso 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 62 Palontorjunta 50 vuotta sitten 64 Tuotehakemisto hälytysilmoitus nettigallup Kysyimme nettigallupissa lisääkö pelastustoimen rakenne uudistus kustannuksia vai tuoko se säästöjä. Enemmistön mielestä kustannukset kasvavat. Tuhopoltot piinasivat Kannonkoskea s.8 Keski-Suomen pelastuslaitoksen, Äänekoskella päivystävä, palomestari P32 Tero Uusi-Maahi hälytettiin kolmen höökin ja yhden säiliöauton kanssa konehallipaloon Kannonkoskelle. 7. 14. 4. 15. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että tuloksissa on paljon hyvää, mutta toisaalta myös parannettavaa löytyy. 5. 32 Pelastustieto 4/2014 ilmestyy 14.5. Samoin hyvät sosiaaliset suhteet ja sopiva työtahti lisäävät työtyytyväisyyttä pelastuslaitoksissa jo nykyisellään. Tulokset pelastuslaitoksiin Lopulliset pelastuslaitoskohtaiset raportit ovat valmistumassa ja niiden tuloksia käydään esittelemässä jokaisella pelastuslaitoksella erikseen. Lähtökohdat kehittämiselle ovat pelastusalalla hyvät, sillä monet kriittiset työhyvinvoinnin osa-?alueet ovat kunnossa. Prosessin eteenpäinviemisessä vastuu siirtyy seuraavaksi pelastuslaitoksille, joiden tulisi aktiivisella sisäisellä viestinnällä sitouttaa henkilökunta prosessiin. Esimerkiksi ensihoitopalvelut työllistävät toisilla pelastuslaitoksilla lähes neljänneksen henkilöstön kokonaismäärästä, kun taas toisilla laitoksilla ensihoitopalveluissa ei ole lainkaan työntekijöitä. ”Road show” pelastuslaitoksille toteutetaan huhti-. 12. Ei kuitenkaan riitä, että valmistetaan turvallisia renkaita, halutaan olla myös turvallisesti töissä. 10. 4. 2. 46 teema Reilu vuosi sitten päättynyt Pelastustoimi sosiaaliseen mediaan -hanke on tuottanut pysyviä tuloksia. 22. 17. työhyvinvointi Pelastuslaitosten tyhy-kyselyn vastaajaprofiileissa löytyi vaihtelua sekä pelastuslaitosten välillä että valtakunnallisesti. Yhdessä palokunnan kanssa harjoiteltiin VIRVE-radion kuuluvuutta tehdastiloissa. Lopputuloksen kannalta oleellisessa osassa on koko. 9. 38 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 19. Palokuntien SM-kilpailusta hyötyy koko palokunta s. 17. 2. 5. 9. Nyt prosessissa ollaan tulosten tulkinnan ja jalkauttamisen vaiheessa, jonka pohjalta pelastuslaitosten on mahdollisuus tuottaa omiin toimintaympäristöihinsä parhaiten sopivat kehittämismallit. 22. 24 Sosiaalinen media palokunnan apuna s. 11. 4 3/2014 harjoitus tässä numerossa PT 4/2014 ILMESTYY 14. ja toukokuun kuluessa. Pelastustoimen ja pelastuslaitosten sivustoja on peukuttanut yhteensä jo reilut 25000 käyttäjää. Esimerkiksi osaaminen ja oman työn arvostus ovat korkealla tasolla. 13. 18. s. 8. Tämä lisäksi pelastuslaitokset voivat käyttää kehittämisprosessien suunnittelussa tukena kunnallisia tyhy-. 14. TOUKOKUUT A TEEMASIVUIL LA PELASTUSVÄ LINEET Säästöt haetaan pelastuslaitoksia vähentämättä s. 6. 16. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. s. Kehitystyö ja valmistaminen tapahtuvat Nokian Renkaiden vanhassa tehdaskiinteistössä aivan Nokian keskustassa. 12. Tämän jälkeen vuorossa on kehittäminen, käytännön toimenpiteet ja tulosten arviointi. kyselyjä, kehityskeskusteluja ja sairauspoissaolotietoja. 58 3 2014 9. s. 13. Tyhy-?kysely toimii suunnittelun lähtökohtana, mutta se on vain yksi tapa arvioida työhyvinvointia. 4. 3. Matkaa kohteeseen oli yli 60 kilometriä, joten P32 tiedusteli Viitasaarella päivystävältä palomestarilta Anna-Mari Kosuselta, että olisiko tämä lähempänä tulipalopaikkaa. Kilpailutus Tyhy-?kyselystä toteutettiin vuoden 2013 alussa, ja parhaan tarjouksen jätti Management Institute of Finland (MIF). 28 Maailman parhaita talvirenkaita on valmistettu Nokialla vuodesta 1934 lähtien. 21
Nähdään myös messuilla!. Varaa paikkasi näytteilleasettajana ja pysy edelläkävijöiden joukossa! • Paloja pelastustoimi • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus LAAJIN TURVALLISUUSALAN MESSUTAPAHTUMA SUOMESSA VUONNA 2014 Jyväskylässä 3.-5.9.2014. teemalla PELASTUSVÄLINEET Varmista ilmoituspaikkasi 23.4.2014 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi www.jklturvallisuusmess ut.fi Perinteiset Turvallisuus-messut siirtyvät ensi syksynä Jyväskylään. Varaa ilmoitustilasi 6.8. (014) 334 0053 050 410 0841 mia.kalajanniska@jklmess ut.fi Leo Potkonen Toimitusjohtaja, näyttelyn johtaja puh. Pelastustieto 4/2014 ilmestyy 14.5. (014) 334 0010 0500 499 964 leo.potkonen@jklmessut.fi Kyber Turvallisuus 2014 Samanaikaisesti: JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI 3.-5.9.2014 • Ensihoito/-vaste • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät Suuri messunumero 6/2014 ilmestyy 27.8. Yhtä aikaa Turvallisuus-messujen kanssa järjestetään Tekniikkaja KyberTurvallisuus -messut. Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. Varaa paikkasi ja pysy edelläkävijöiden joukossa! MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: Mia Kalajanniska Myyntipäällikkö puh. mennessä
Tämä edellyttää välineitä, jotka kestävät myös ulkosäilytystä, kuten sammutuspeitteitä ja kannellisia roska-astioita. Kokouksen isäntänä toimii Aki Linnanahde ja kokous on avoin kaikille palokuntalaisille. Näistä seulotaan parhaillaan monivaiheisessa valintamenettelyssä syksyllä alkavalle kurssille 15 sopivinta. 6 3/2014 AJASSA H elsingin Pelastuskoulusta tuli Osaamiskeskus ja toiminta on siirretty entisen Haagan kansakoulun tiloista Jätkäsaaren pelastusaseman tiloihin. Myös autoissa on siis syytä pitää pieni sammutin mukana. (Kuva: Kimmo Kaisto). Yleisin alkusammutusväline oli jauhesammutin. Mökillä, maastossa ja kotona ämpäri on myös yksi parhaista ja käytetyimmistä alkusammutusvälineistä. Lähes 60 prosentissa rakennuspaloista alkusammutus sammutti palon ja 30 prosentissa tapauksista alkusammutus rajoitti paloa. Alkusammutusvälineet puuttuivat joka kolmannessa tapauksessa. Koulutusta tarjoaa yli 1600 kouluttajaa, jossa ovat mukana pelastuslaitosten kouluttajat. Koneiden ja laitteiden käyttö sekä ruoanlaitto ilman valvontaa, alkusammutustaitojen ja -välineiden puute sekä palon nopea eteneminen ovat keskeisimpiä syitä, miksi alkusammutusta ei yritetty. Pelastuskoulu jatkaa myös entiseen tapaan ammattikoulutusta. Hakijoita kurssille oli reilut 200 henkilöä. Rakennuspalot etenevät hyvin nopeasti ja olosuhteet heikkenevät kymmenissä sekunneissa. Osaamiskeskuksen väelle tieto Jätkäsaareen muuttamisesta tuli nopealla aikataululla. Helsingin Pelastuskoulu uusiin tiloihin Viimeksi mainittuun liittyen Oske on aloittanut toimipisteessään järjestää lyhytkursseja. Kolmanneksessa rakennuspaloista palo oli ehtinyt kehittyä liian suureksi ennen alkusammuttamisen yrittämistä. Vuosina 2012–2013 alkusammuttamista yritettiin noin kolmanneksessa tulipaloista. Lisätietoja: spek.fi/XXVII XXVII Yleinen Palokuntalais kokous Helsingissä. Alkusammuttamisesta on apua lähes 90 prosentissa tulipaloista, vaikkei sitä yritetä kuin kolmanneksessa paloista. Kevään kuluessa tullaan tekemään pelastuslaitoksen kaikille esimiehille osaamistarvekartoitus kunkin työn ja toiminnon koulutustarpeiden selvittämiseksi. Eniten kehitettävää on roska-astiaja muissa paloissa, joista vain 20 prosentissa yritettiin alkusammutusta. Iltatilaisuus järjestetään Hotel Presidentin Pressa Clubilla. XXVII Yleinen Palokuntalaiskokous järjestetään 7.6. Alkusammutuskonseptin AS1 mukainen koulutus täyttää pelastusalalla määritellyt laatukriteerit. Alkusammutuskoulutuksen suo rittaa vuosittain 200000 henkilöä. Samoin muissa tulipalotyypeissä alkusammutuksella rajoitettiin ja sammutettiin palo 80– 90 prosentissa tapauksista. Parhaillaan on käynnissä seuraavan pelastajakurssin eli PK 38:n rekrytointi. Vain kuukausi tiedon jälkeen uusi Osaamiskeskus muutti uusiin tiloihin. Uusia tehtäviä uudelle Osaamiskeskukselle ovat laitoksen koko täydennyskoulutuksen koordinointi ja ohjaus sekä laitoksen turvallisuusviestinnän ohjaus. – Syttymissyytilastojen perusteella alkusammutusvälineet kannattaa sijoittaa lähelle koneita ja sähkölaitteita, omakotitaloissa myös tulisijan lähelle ja kerrostaloissa keittiöön, Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Häkkinen kertoo. Palokuntalaiskokous pitää sisällään paljon erilaista palokunta-aiheista tapahtumaa; paraatista palokuntanaisten Iineskilpailuun. Pelastusasema on säästösyistä toistaiseksi lakkautettu. Sammutusta on yritetty sitä useammin, mitä harvempaan asuttu alue ja mitä pidempään palokunnan saapumiseen menisi. – Avain onnistuneeseen alkusammuttamiseen on sammutusAlkusammutus auttaa valtaosassa tulipaloista välineiden sijoittaminen näkyville paikoille ja niillä harjoittelu, Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen muistuttaa. Yli puolessa liikennevälinepaloista ensisijainen syy oli välineiden puute. Turvallisuuskurssit ovat ensivaiheessa suunnattu Helsingin Opetusviraston henkilöstölle. Tavoitteena on kouluttaa suuri määrä helsinkiläisten koulujen turvallisuuden kannalta tärkeitä avainhenkilöitä riskitietoisiksi ja tarvittaessa myös toimintakykyisiksi erilaisten vaaratilanteiden varalta. Finlandiatalossa Helsingissä. Palokuntien tulee lisäksi nimetä yksi virallinen edustaja valtakirjalla kokousedustajaksi. Pelastuskoulu muutti pois Haagan vanhasta kansakoulusta
Sammutin Oy:n koritehtaalla otettiin vinkistä vaari ja takapenkkien turvavöitä kehitettiin helpommiksi käyttää. päivän iltana ilmoitus oranssista raketista Rantasalmelta. – Kun päätehtävä on kentällä aina etusijalla, vaatii tiedottaminen taitoa. Vöissä on myös huomiota herättävämpi väritys ja ne on kätevämpi kiinnittää. – Ainahan se palkinto hyvältä tuntuu, kommentoi palopäällikkö Tero Vanhamaa Kouvolasta. Kymenlaakson pelastuslaitos toimii koko Kymenlaakson maakunnan alueella Pyhtäältä Kouvolaan ja Miehikkälään asKymenlaakson palomestarit osaavat tiedottaa Kymenlaakson palomestarit ottivat palkinnon porukalla vastaan. Kumpikaan ei aiheuttanut lähtöjä, sillä päivystävä palomestari sai tiedon Venäjän puolelta tulleista valoilmiöistä, kertoo pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Päivystäviä palomestareita on Kouvolassa ja Kotkassa yhteensä 12. Kuva: Kimmo Kaisto Turvavyöt käytettävimmiksi Jari Suutari Sammutin Oy:stä näyttää, miten turvavyö toimii kätevästi paloauton takapenkillä.. Ilmoituksia tehtiin ainakin Imatralta, Joensuusta, Kuopiosta, Ilomantsista, Rantasalmelta ja Puumalasta. Vaikuttaa siltä, että palomestarimme ovat onnistuneet, hän myhäilee. Savonlinnasta tuli myös ilmoitus vastaavanlaisesta valosta. Teksti: Ulla Ylönen Marko Partanen kirjoitti turvavöistä turhavöinä (Pelastustieto 2/2013). Itse Vanhamaa päivystää satunnaisesti; parikolme kertaa kuukaudessa. Sijaiset mukaan lukien heitä on 18. Turvavyö on helposti otettavissa käyttöön hektisessä hälytysajossa. Kymenlaakson Journalistit palkitsee vuosittain Vuoden valottaja -palkinnolla henkilön, joka on ymmärtänyt avoimen tiedottamisen merkityksen, mutta ei ole ammatiltaan tiedottaja. ti. Erityiskiitosta heltisi vielä huumorintajusta ja kärsivällisyydestä tiukoissakin tilanteissa. Hädässä olevista ei kuitenkaan tehty havaintoja. Turvavöiden käyttö erityisesti paloauton takapenkillä todettiin kirjoituksessa jopa harvinaiseksi. Etelä-Savon pelastuslaitoksen mukaan sotaharjoituksissa ammuttiin taivaalle harjoituspalloja, jotka jättivät jälkeensä keltaisen valon. 3/2014 7 Kymenlaakson pelastuslaitoksen päivystävät palomestarit palkittiin avoimesta ja asiallisesta tiedottamisesta. Kymenlaakson Journalistit ry myönsi palomestareille yhteisen Vuoden valottaja -palkinnon. – Meille tuli maaliskuun 26. Vasemmalta Juha Säämänen, Jaakko Hämeenniemi, Jukka Ruuskanen, Ahti Savolainen, Asko Rouhiainen, Miikka Leinonen, Riku Hietala, Harri Uuttala ja Valottaja, Markku Alho, Jukka Viipuri ja Antti Tenhunen. Ilmoituksia tehneet kansalaiset luulivat valoja hätäraketeiksi ja epäilivät tapauksia vesiliikenneonnettomuuksiksi. Teksti: Ulla Ylönen Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos Venäjän sotaharjoitukset aiheuttivat ilmoituksia Maaliskuussa järjestetyt Venäjän ilmasotaharjoitukset aiheuttivat Itä-Suomessa useita ilmoituksia pelastusviranomaisille
8 3/2014
3/2014 9. 3/2014 9 Hälytysilmoitus Kannonkoskella paloi lyhyellä aikaa useasti
Katonaukaisuun ja peltien irrottamiseen koura on hyvä, mutta seinäelementtien kaatamiseen sitä ei ehkä ole tarkoitettu, Kemppainen sanoo. Purkukoura kovilla Kannonkosken kalustonhoitaja Tero Kemppainen tuli vapaavuorosta paikalle tunnin hälytyksen jälkeen. Viittä vaille valmis mielenterveyskuntoutujien noin tuhannen neliön hoitokoti oli palanut kivijalkaan. – Tuli löi ulos rakennuksen molemmista päistä. FI Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Jarmo Ahonen/Mediaputka.fi, Keski-Suomen pelastuslaitos, Oili Muhonen, Maarit Autio. Tiedon sai myös kunta ja päivystävä palopäällikkö Mika Kuivalainen. Rakennus oli kunnan tilaama, mutta menossa yksityisen yrittäjän käyttöön. – Ensimmäinen tieto tulipalosta oli, että konehalli palaa Kannonkoskella. Sillä siirreltiin ja murskattiin isoja elementtejä, joiden välissä paloi yhä. Kannonkoskiset ilmoittivat matkalla olevalle Kosuselle, että Kotipiha-hoitokodiksi rakenteilla oleva rakennus on täyden palon vaiheessa, sisälle ei ole mitään asiaa ja että ulkosammutus aloitetaan. Kaivinkone lopetti, kun palo saatiin raivauksen osalta hallintaan. Silloin rakennusta sammuteltiin ulkoapäin ja purettiin Viitasaarelta tulleella raivausyksikön purkukouralla. KU VA KA AP PA U S: W W W .K SM L. Koska rakennusta ei vielä ollut luovutettu kunnalle, oli palosta ilmoitettava rakentajalle, Elemenco Oy:lle sekä sen virolaiselle aliurakoitsijalle. Paikalle jäi yö5.1.2014 kello 5.18. Tilannekuva täsmentyi Ajomatkalla kannonkoskiset valmistautuivat tunkeutumaan sisään rakennukseen, mutta paikalle päästyään he huomasivat, että katto oli jo romahtanut, eikä sisälle ollut enää turvalista mennä. Merlot-tietojärjestelmä ei tunnistanut kohdetta, koska se oli vielä rakenteilla. – Kevyiden rakenteiden purkaminen onnistui kouralla hyvin, mutta mitä järeämpiin rakenteisiin mentiin, niin työ muuttui rääpimiseksi. Samalla tilannekuva selkeni. Matkaa kohteeseen oli yli 60 kilometriä, joten P32 tiedusteli Viitasaarella päivystävältä palomestarilta Anna-Mari Kosuselta, että olisiko tämä lähempänä tulipalopaikkaa. Jyväskylän ja Äänekosken paloasemilla päivystäneet palomestarit alkoivat tukea Kosusta omista päivystyspisteistään. 10 3/2014 Epäselvä tulipalo – tietoja niukasti K osusen etäisyys kohteesta oli 38 kilometriä, joten hän lähti kohti Kannonkoskea. Pohjapiirustuksia tai muutakaan tehtävää helpottavaa tietoa ei ollut käytössä, Kosunen sanoo. Palo oli edennyt rajusti, koska keskeneräinen rakennus oli lähes kokonaan samaa palo-osastoa ja kaikki huoneiden ovet puuttuivat, Kosunen sanoo. Kosunen hälytti lisää voimia, purkukouralla varustetun raivausyksikön Viitasaarelta. Kaivinkone paikalle Aamupäivän aikana raivaustöihin pyydettiin myös kaivinkone. Paikalla olleilla yksiköillä ei ollut mahdollista iskeä kunnolla tulta vastaan, koska vettä oli liian vähän. Palopaikalla hän totesi kohteen odotettua isommaksi ja hälytti vielä höökin ja säiliöauton lisää Saarijärveltä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen, Äänekoskella päivystävä, palomestari P32 Tero Uusi-Maahi hälytettiin kolmen höökin ja yhden säiliöauton kanssa konehallipaloon Kannonkoskelle
2.3.2014 kello 02.19 Rakennuspalo, suuri, Kannonkosken kunnantalo ”Kattotyöskentelyä ei kannattanut enää jatkaa, ettei se muuttuisi liian vaaralliseksi.” 3/2014 11. Se eteni nopeasti ja palopaikalle oli pitkä matka. – Päällimmäisenä palosta jäi mieleen toivoton tilanne. Hän totesi, että kyseessä on suhteellisen pieni rakennus, eikä muita rakennuksia ollut lähellä. Autio päätti lähteä heti palopaikalle. Myöhemmin palon todettiin olevan tahallaan sytytetty. Kotivarallaolossa Muuramessa ollut päivystävä palopäällikkö Mika Kuivalainen alkoi tukea tehtävää kotoa käsin. Tehtävään hälytettiin päivystävä palopäällikkö, Saarijärven ja Viitasaaren päivystävät palomestarit, Kannonkoskelta, Kivijärveltä ja Saarijärveltä hööki ja säiliöauto sekä Karstulasta säiliöauto. Kuivalainen selvitti Kannonkosken kunnan avainhenkilöiden yhteystietoja. Kuivalainen alkoi etsi Google Mapsista kuvaa kohteesta. Niistä olisi hyötyä myös mahdollisessa hätäpoistumisessa, palomies Olli Kirijatshenko sanoo. Ajoaikaa oli noin 20 minuuttia. – Kessu käski katsoa kattotyöskentelyvarusteet valmiiksi ajon aikana. Kosunen pyysi lisäämään vasteeseen Viitasaaren raivausyksikön. – Kun sain kunnanjohtaja Maarit Aution kiinni, sovimme, että hän vastaa tiedottamisesta kunnan osalta. Saarijärveltä hälytetyllä höökillä oli matkaa noin 30 kilometriä. Matkalla miehistö arveli tehtäväkseen kattotyöskentelyn tai savusukelluksen. Tiedot olivat puutteelliset niin hätäkeskuksessa kuin pelastuslaitoksellakin. Ajankohta oli pitkä viikonloppu, jolloin meidänkin resurssit olivat vähäiset, Kosunen sanoo. Uusi tulipalo 2.3.2014 kello 02.19 Rakennuspalo, suuri, Kannonkosken kunnantalo. Esimiehen ja savuykkösen paikat oli miehitetty palomiehillä, loput paikat miehitettiin sopimuspalokuntalaisilla. Jälkisammutus saatiin päätökseen seuraavana iltapäivänä puoli kolmen aikaan. Puin valjaat päälle ja ajattelin, että jos savusukellustehtävä tulee, niin jätän valjaat päälle. Jyväskylässä päivystänyt palomestari etsi rakennuksen tiedot PaloMerlotista ja välitti ne paikalle meneville palomestareille. Hän määräsi tilannepaikan johtajaksi palomestari Anna-Mari Kosusen, koska tämä ehtisi paikalle mestareista ensimmäisenä. Palo toisessa kerroksessa Kannonkosken yksikönjohtaja ilmoitti palomestareille, että kunnantalon toisessa kerroksessa palaa ja että he menevät sisään rakennuksen takapuolelta portaikon kautta. Kaivinkone palasi aamulla viimeistelemään työnsä. 3/2014 11 Hälyty silmoit us vartija. Laadin muutamia tiedotteita, joihin merkitsin myös Aution nimen, Kuivalainen sanoo
– Saimme käskyn, tehdä selvityksen samaan tilaan vastakkaiselta puolelta. 12 3/2014 ”Ikkunasta lyövät liekit läpi – mennään sisään”, Kosunen kertoo kuullensa radiosta. Yhteispinta-alaltaan rakennus oli noin 500 neliötä. Talossa oli kaksi kerrosta ja ullakko, joten varasimme kunnolla letkua, Kirijatshenko sanoo. He auttoivat tehtävään hälytettyjä palomestareita. Kirijatshenko arveli, ettei ole turvalPalomies Olli Kirijatshenko työskentelee Saarijärven paloasemalla. Näimme, että katon läpi tuli jo liekkejä ja räystäiden alta savua. Samalla yksikönjohtaja päätti, että sisälle ei enää mennä. Jyväskylän ja Äänekosken paloasemilla päivystävät mestarit olivat asettuneet työpöytiensä ääreen. Oli pimeää ja räystäiden alta ja harjalta tuli savua. – Tulimme Saarijärvellä päivystäneen palomestarin kanssa yhtäaikaa kohteeseen, aloitimme kiertämällä talon. Kunnantalo täsmentyi puurakenteiseksi kaksikerroksiseksi taloksi, jossa on ullakkoja kellaritilat. 12 3/2014. – Pääsimme nopeasti tehtävään kiinni, sillä meillä oli matkalla pukemamme valjaat päällä, Kirijatshenko sanoo. Kattotyöskentelyä Kannonkosken palokunta valmisteli sammutushyökkäystä parhaillaan talon etupuolelta. Melkein heti sisäänmenon jälkeen savusukellusparilta rikkoutui letku ja he joutuivat palaamaan toisesta kerroksesta takaisin ulos. Samalla hetkellä kun Kirijatshenko oli menossa parinsa kanssa sisään, he saivat toisen tehtävän – katon aukaisun
Hän toimii linkkinä miehistön ja päällystön välillä ja pitää miehistöön liittyvää kirjanpitoa. Päätin kuitenkin kokeilla, Kirijatshenko sanoo. Yleensä virka-aikana päästään keikalle vahvuudella 1+2. Katolla ehdittiin olla noin kymmenen minuuttia Kirijatshenko arvelee. Harjalle asti ei ollut niissä olosuhteissa asiaa. Letku hajosi alas tullessa räystäspelteihin. Hänen arvionsa mukaan talon kate oli sellaista materiaalia, ettei normaalia kattotyöskentelyä voitu aloittaa. lista ja tarpeeksi nopeaa käyttää vetotikkaita vallinneissa olosuhteissa. He kiinnittäytyivät tikkaiden puoliin. Kattotiiliä tippui koko ajan enemmän ullakolle, joka oli syttynyt kauttaaltaan tuleen. Hänen mieleensä tuli muitakin tehtäviä, joita hän voisi odotellessa tehdä. Katto näytti palavan puhki useasta kohdasta. Hän alkoi miettiä, voisiko hän tehdä jotain enemmän. Kirjatshenko siirtyi ruodelaudoituksen päälle, toinen kattotyöskentelijä jäi lapetikkaiden päälle. – Aukosta näkyi vain liekkimeri. Kirjoilla on 15 henkilöä, joista seitsemän on varalla-olossa. Sanoin parilleni, että poistutaan katolta, Kirijatshenko kertoo. Oma-aloitteisuutta Kattotehtävän jälkeen Kirijatshenkolle annettiin tehtäväksi mennä kolmanteen suojapariin. Tehtävää ei kannattanut enää jatkaa, ettei se muuttuisi liian vaaralliseksi. – Harjalta tuli jo savua ja katteeseen oli palanut muutama aukko. Ajattelin, että lieneekö katolla työsuihkusta mitään hyötyä. 3/2014 13 Hälyty silmoit us Kannonkosken palokunta Kalustonhoitaja on töissä virka-aikana 8.00–16.00. Laskin aukosta vettä sisään letkun täydeltä noin minuutin ajan eikä sen väri muuttunut miksikään. Hän liikkui parinsa kanssa katolla ylöspäin vain nuohoojan tikkaita pitkin. 3/2014 13. Kirijatshenko siirtyi puhki palaneen aukon kohdalle. Toinen kattotyöskentelijä avusti talotikkaiden yläpäässä. Kalustonhoitaja pitää huolta virkanimikkeen mukaisesti pelastuskalustosta, tallissa on hööki, säiliöauto ja ensivasteauto. Normaalin mallinen kattotyöskentely ei ollut palontilan vuoksi mahdollista. Virka-ajan ulkopuolella tavoitevahvuus on 1+1. Yhden virkamiehen lisäksi palokunta koostuu sopimuspalokuntalaisista. Pian poistumispäätöksen jälkeen myös paloesimies käski parin pois katolta, mutta poistuminen oli jo aloitettu. Hän päätyi käyttämään talotikkaita. – Ajattelin, että valokuvaan alakerran, minne tuli ei vielä ollut levinnyt. AlakerVesihuollossa Kannonkosken säiliöautoa tankattiin vesipostista ja kolmella säiliöautolla haettiin lisää vettä puolen kilometrin päästä järven rannasta. Kirijatshenko esitti ajatuksensa esimiehelle, jolle asia sopi
Ylhäältä päin pystyttiin sammuttamaan vain Viitasaarelta tulleen raivausauton avulla. Sammutustyötä tehtäessä nosturi jumiutui ja kori jäi ylös, eikä korissa ollut sopimuspalokuntalainen päässyt sieltä turvallisesti alas. Sen jälkeen Kirijatshenko kiipesi nousukahvalla ja laskeutu”Sammutustyötä tehtäessä nosturi jumiutui, kori jäi ylös, eikä sopimuspalokuntalainen päässyt turvallisesti alas.”. Alakerrassa työskennellessään hän evakuoi sopimuspalokuntalaisten kanssa tietokoneita, telkkareita ja muuta tärkeäksi katsomaansa tavaraa. 14 3/2014 Kuusi mestaria päivystää Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella on paljon sopimuspalokuntatoimintaa. Jyväskylän ja Äänekosken paloasemilla jatkuvasti päivystävät palomestarit alkavat tukea tehtäviä tarpeen vaatiessa asemalla. Kirijatshenko heitti koriin köyden, jossa oli itse tehdyt solmut ja neuvoi häntä tekemään kiinnitykset koriin. Lisää tehtäviä Paloa yritettiin sammuttaa vielä toisen kerroksen ikkunasta. Alueella on luotu kuuden jatkuvasti päivystävän palomestarin järjestelmä, koska viranhaltija halutaan nopeasti onnettomuuspaikalle. Kirijatshenkon mukaan paloa ei päästy sammuttamaan ylhäältä tehokkaasti. Jos tukiyksiköitä lähetetään toiselta alueelta, mukaan liittyy myös kyseisen alueen päivystävä palomestari. – Selvitimme tikkaat, kiipesin ikkunalle ja löin sen rikki. Useamman yksikön tehtävään lähtee aina palomestari, jonka alueella onnettomuus sattuu. Päivystävä palopäällikkö päivystää kotivarallaolossa, hän ottaa johtovastuuta harvoin. Sen nosturiin oli olemassa nostokori. Jyväskylässä ja Äänekoskella palomestari päivystää paloasemalla, Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Viitasaarella kotivarallaolossa. Seitsemäs operatiivinen mestari päivystää osapäiväisesti Jyväskylässä. Palokuormaa oli valtavasti ja täydenpalon vaihe päällä, sisään ei ollut mitään asiaa, Kirijatshenko sanoo. rassa oli outo näky: savua ei ollut ollenkaan, mutta hartiatasosta ylöspäin seinät ja katto olivat tummuneet ja palaneet, Kirijatshenko kertoo
maaliskuuta. Silloin kattorakenteet olivat jo täydenpalonvaiheessa ja kunnantaloa sammutettiin enää ulkoa. Siihen työhön ryhtyi Kemppainenkin. Reservissä ollut henkilöstö sai tehtäväkseen tyhjentää kunnan arkiston. Arkiston tyhjentäminen päätettiin keskeyttää kunnes massa saataisiin raivattua pois. – Menimme tyhjentämään kellarikerroksen arkistoa. Kunnanjohtaja Autio kertoi kellarissa olevasta arkistosta, joka piti tyhjentää. Kunnantalon tulipalo todettiin tahallaan sytytetyksi. Tietoa pyrittiin antamaan ulos sitä mukaan kun tilanne kehittyi. Kunnan historia talteen Kalustonhoitaja Kemppainen tuli palopaikalle vapaavuorosta pari tuntia hälytyksen jälkeen, noin puoli viiden aikaan. 3/2014 15 Hälyty silmoit us mislaitteella koriin ja laski sopimuspalokuntalaisen korista maahan. Miehet ensin hämmästelivät, että ihanko oikeasti arkistot tyhjennetään, mutta niin piti tehdä: kantaa kunnan historiaa turvaan, Kosunen sanoo. Se oli erikoinen tehtävä, koskaan aiemmin en ole tehnyt mitään vastaavaa, Kemppainen sanoo. Kunnanjohtaja Autio oli koko ajan yhteistyössä mukana. Vangitsemishetkellä vangittua epäillään Kannonkoskella tapahtuneista kunnantalon, hoitokodin ja roskakatoksen palosta sekä Saarijärvellä viime vuonna tapahtuneesta roskakatoksen palosta ja Karstulassa kesällä 2012 tapahtuneesta sekatavarakaupan palosta. ”Se oli erikoinen tehtävä, koskaan aiemmin en ole tehnyt mitään vastaavaa.” KU VA KA AP PA U S: W W W .M TV .F I. – Kävin palopäivänä sekä seuraavana päivänä kunnan tilaisuudessa kertomassa, mitä oli tapahtunut ja mitä pelastuslaitos oli tehnyt tilannepaikalla. – Aamupäivän aikana päästiin kellarikerrokseen, joka oli vielä kuiva. Keski-Suomen käräjäoikeus vangitsi 39-vuotiaan miehen todennäköisin syin teoista epäiltynä. Vangittu kuului Kannonkosken sopimuspalokuntaan ja hänet on aiemmin tuomittu tahallaan sytytetyistä tulipaloista. Päivystävä palopäällikkö Mika Kuivalainen arvioi työskennelleensä yöllä kolmen tunnin ajan kunnes tilanne hänen osaltaan rauhoittui. Palopaikka luovutettiin kunnalle 18.50. Kunnantalolla ollut tietokoneserveri tuhoutui ja pimensi tietoliikenteen isolta alueelta. Samalla kunnan valtuustolla sekä kunnan työntekijöillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä pelastusviranomaiselle paloon liittyen. Autio määritteli pelastettavalle materiaalille tärkeysjärjestyksen, jos jostain syystä kaikkea ei pystyttäisikään saamaan turvaan. Kellarikerroksen yläpohjan päällä oli kuitenkin vielä jonkin verran massaa. Vaikutti kuntalaisiin Palomestari Kosunen arvelee, että palo vaikutti paljon kuntalaisiin. Tuhotöistä epäilty vangittiin Poliisi pidätti tuhotöistä epäillyn henkilön 11. Lastasimme mappeja jätesäkkeihin ja kannoimme ne kunnantalon takana olevaan nuorisotaloon
Hänen mukaansa tutkinnan alkuvaiheessa poliisi ei vielä epäile ketään, ellei asiassa ole selvästi tiedossa rikoksesta epäilty. Tehtävään satsattiin heti voimia, paikalle lähti kaksi tekninen tutkija ja kaksi taktista tutkijaa. Latvala itse ei pääsääntöisesti tutki tai haastattele, hänen tehtävänsä on linjata esitutkintaa, vastata pakkokeinoista ja tehdä mm. Palkkio ei aina hyvästä Paikalliset yrittäjät lupasivat tapauksen selviämiseen johtaneesta vihjeestä palkkion. – Kannonkosken tapauksissa esitutkinta on kovasti kesken. telepakkokeinojen käyttö, kotietsinnät, tarkkailu ym.. Hänellä oli jo tuomioita ja hän oli juuri muuttanut paikkakunnalle. Poliisi tai syyttäjä voi hakea syytteennoston määräaikaan pidennystä käräjäoikeudelta, mikäli esimerkiksi esitutkinta ei valmistu määräaikaan mennessä. Poliisi selvittää alkuvaiheessa asiaan liittyvien henkilöiden taustoja ja mahdollisia motiivin omaavia henkilöitä. > Pane merkille, onko palopaikalla rikkoutuneita ikkunoita tai murtojälkiä. Alkuhavainnot ja tekninen tutkinta näyttelee suurta osaa tuhotöiden selvittämisessä, vaikka aina ei pystytä osoittamaan, että palo on tahallaan sytytetty, niin syttymissyytäkään ei välttämättä löydy. Vastaavanlaisia ryhmiä on Keski-Suomen alueella kaksi, niiden tehtäviin kuuluvat Keski-Suomen maakunnan alueella laajat tai vaikeasti selvitettävät rikokset jotka eivät ole ns. Tekninen tutkinta aloitettiin sammutustöiden ollessa vielä käynnissä. Kun esitutkinta valmistuu, syyttäjä päättää, nostaako hän syytteen vai ei. 16 3/2014 P oliisi pääsi Kannonkosken tuhotöistä epäillyn jäljille nopeasti. päivittäisrikoksia. Joskus siitä on hyötyä, mutta ei aina. Tekninen tutkinta tekee rikospaikalla kaiken tekniseen tutkintaa liittyvän työn, kuten ottaa palopaikalta näytteet, taltioi tapahtumapaikan ja pyrkii selvittämään teknisellä näytöllä palon syttymissyyn. Poliisi ei koskaan syytä tai tuomitse, vaan epäilee, Latvala sanoo. Epäilty sopimuspalokuntalainen löytyi poliisin selvitystyön kautta. > Suojaa ja säästä mahdollisuuksien mukaan alkupalon syttymiskohta. Vangitulla on kahden viikon välein oikeus vaatia tapaustaan uudelleen arviointiin, jonka tekee käräjäoikeus. Kannonkosken tapauksiin liittyvässä epäilyssä päivämäärä on 30. toukokuuta. le, rikoskomisario Markku Latvala kuvailee. henkilöhistorioita. – Vihjepalkkion lupaaminen saa ”palkkionmetsästäjät” liikkeelle ja heidän vihjeiden tarkistamiseen tehdään turhaakin työtä, joskus ne voivat johtaa tutkintaa väärille raiteilEpäillyn jäljille nopeasti Poliisi toivoo tuhotyöpaikalla pelastusväeltä: > Tee havaintoja niin palavasta kohteesta kuin paikalla olevasta yleisöstä. Enemmän syyllinen kuin syytön Kun käräjäoikeus ottaa kannan, että epäilty on todennäköisemmin syyllinen kuin syytön, hänet voidaan vangita todennäköisin syin. Aamun valjettua poliisi alkoi penkoa mahdollisia henkilöitä ja yleisövihjeitä. Huumeja talousrikoksia tutkii niihin erikoistuneet omat ryhmät. – Kun haarukoimme tapauksiin liittyviä nimiä, epäilty nousi esiin heti alkuvaiheessa, tutkinnanjohtaja rikoskomisario Markku Latvala sanoo. Tuhotyöt ja niiden tekijät eivät ole poliiseille jokapäiväistä työtä. – Saimme myös alle 30 yleisövihjettä, jotka on kaikki tarkistettava, vaikka osasta näkee heti, etteivät ne johda mihinkään, näitä ovat muun muassa erilaiset salaliittoteoriat. Tähän saattaa kuulua kuulustelujen lisäksi mm. Taktinen tutkinta on kuulusteluja ja rikoksen selvittämistä taktisella toiminnalla. Osa vihjeistä kuitenkin osuu, Latvala sanoo. > Älä kerro palon tapahtumista ulkopuolisille, tekijä voi olla lähistöllä. Keski-Suomen alue puolestaan kuuluu Sisä-Suomen poliisipiiriin, joka on maamme isoin poliisipiiri. Käräjäoikeus myös määrittelee tutkintaan tutkinnanjohtajan esityksestä määräajan, tietyn päivämäärän, jolloin syyte on nostettava. Tällöin käydään läpi mm. vangitsemisvaatimukset. Ryhmä tutkii Rikoskomisario Markku Latvalan keskitetyn tutkinnan ryhmään kuuluu kaksi rikosylikonstaapelia: ryhmän johtaja ja varajohtaja sekä kuusi tutkijaa
3/2014 17 Hälyty silmoit us Naishenkilö soitti poliisin vihjepuhelimeen nähtyään lehdessä jutun, jossa kerrottiin kolmesta Kannonkoskella sytytetystä palosta, jotka olivat selvittämättä. Hän sanoo, ettei välttämättä olisi ilmiantanut, jos teot olisivat olleet vähäiset, esimerkiksi tyhjien latojen tai roskakasojen polttoja, jotka ovat pikkupojille ominaisia. Video on jaettu neljään eri osioon: 1. Turvallisuusorganisaation rooli (sairaalat) OTA KOULUTUSKÄYTTÖÖSI UUSI POISTUMISTURVALLISUUSVIDEO L A D A T TAVI SS A • VA PAAS T I • EXIT – TIE TURVAAN! Katso ja lataa koko video tai erilliset osiot YouTube-videopalvelusta hakusanalla ”Exit – Tie turvaan!”! Ilmiantaja tunsi vangitun 3/2014 17. Sen lisäksi poliisi on prosessin aikana soittanut minulle vähintään viisi kertaa. – Minulle on tärkeää, että yhteiskuntaa suojellaan ja se pidetään kunnossa. Kävin läpi asioita ja olin asiasta entistä varmempi. Kuulusteluista ja puheluista tehtiin pöytäkirjat, nainen juttelee. – Jutussa luki jotenkin niin, että ”toistuvat palot herättävät pelkoa – poliisi pyytää vihjeitä, nainen muistaa. Hän jätti vihjepuhelimeen viestin ja sieltä sanottiin, että poliisi soittaa takaisin. – En kuvitellut, että vihjeen jättäminen johtaa niin laajaan yhteistyöhön poliisin kanssa. Tuntuu hassulta, että käräyttää ja on ilmiantaja – se tuntui vaikealle, nainen kuvailee. Julkiset rakennukset ja kokoontumistilat (koulut, kauppakeskukset, toimistot, ravintolat/yökerhot) 4. – Olen aikanani myös varoittanut häntä uusista teoista ja vpk:hon liittymisestä, nainen sanoo. Hän tiesi, että hänen tuntemansa henkilö, joka oli aiemmin syyllistynyt tuhotöihin, oli muuttanut Kannonkoskelle ja toimi siellä myös sammutusmiehenä vpk:ssa. Hän arvelee, että olisi siinä tapauksessa soittanut epäillylle. Nainen ei ilmiantaessaan tiennyt, että ratkaisevasta vihjeestä on luvattu palkkio, sen hän luki myöhemmin lehdestä. – Mietin, voinko olla aivan varma, että lähden syyttämään toista ihmistä. Yleinen osio poistumisturvallisuudesta 2. Asumisen turvallisuus (omakotitalot, kerrostalot, hotellit, palvelutalot) 3. Koska materiaaliset vahingot olivat niin suuret, nainen päätyi soittamaan poliisille. Silti aina, kun on mahdollisuus, ettei olekaan oikeassa ja voi aiheuttaa toiselle harmia ja vaikeuksia, niin alkaa epäröidä. Yhteiskunnan etu on tällaisessa yksilön etua voimakkaampi, hän kuvaa. Kolmen tunnin kuulustelun alussa minulle luettiin todistajan oikeudet. Soitto poliisin vihjepuhelimeen ei ollut itsestään selvä asia
Pelon ilmapiiri – Tapahtuman jälkeen kuntalaisiin levisi pelon ilmapiiri. Kun juttelin kuntalaisten kanssa, niin keskusteluissa nousi esiin: ”mitä täällä oikein tapahtuu”. – Kunnantalo-rakennuksen menettäminen on ollut kuntalaisille korvaamaton menetys. Se on kuulunut katukuvaan, eikä sen tunnearvoa voi mitata. He tunsivat rakennuksen. Niiden uudelleen tekeminen teettää töitä. – Kaiken lisätyön keskellä piti hoitaa normaalitkin työt, muun muassa kunnan tilinpäätös oli parhaillaan työn alla, Autio sanoo. Vanha materiaali ja pöytäkirjat säästyivät, työn alla olevat paperit, jotka olivat toimistoissa, menetettiin. Arkistot säilyivät Palokunta onnistui suojaamaan pääarkiston kellarissa ja pikkuarkiston ensimmäisessä kerroksessa. 18 3/2014 Kannonkosken kunnanjohtaja Maarit Autio sai tiedon kunnantalon tulipalosta nopeasti. Kunta täyttää tänä vuonna 80 vuotta, mutta arkistoissa on vanhempaakin materiaalia, Autio sanoo. Tarkkaa muistikuvaa yön tapahtumista ei ole, aika kului kuin sumussa iltapäivään asti. – Jos arkistot olisivat tuhoutuneet, olisi kaikki kunnan historia tuhoutunut. Kahden ison palon ja roskakatospalon jälkeen kukaan ei enää uskonut sattumaan, Autio kertoo. Kannonkosken kunnan johtaja Maarit Autio ei ole uransa aikana joutunut vastaavaan media myllyyn. Tärkeimmät tietoliikennetoiminnot saatiin kuntoon viikossa. Tilannetta johti kaksi palomestaria, jotka kysyivät minulta lisätietoja rakennuksesta. Kun sammutustyöt olivat ohi, Autio ja kunnantyöntekijät vetivät suojahaalarit niskaan Tulipalon jäljet ja keräsivät raunioista talteen loput arkistosta. Seurakunta ja kunta ovat tarjonneet kuntalisille kriisiapua. Autio kertoo, että kunnantalo oli tietoliikenteen solmukohta ja tulipalo tuhosi kunnan toimipisteiden välisen tietoliikenteen. 18 3/2014. Vaikka se oli vanha ja epäkäytännöllinenkin, niin sen menettäminen harmittaa, Autio sanoo. ”K un tulin paikalle, oma palokuntamme oli jo paikalla. Sitten pelastettu arkisto sijoitettiin uudelleen. Olin sokissa ja järkyttynyt, Autio kertoo. Yrittäjät perustivat partiointiringin yöajoiksi, mikä rauhoitti kuntalaisia eniten. Kun epäilty vangittiin, oli myös sillä rauhoittava vaikutus. Myös se on työllistänyt valtavasti palon jälkeisenä aikana. Hän lähti paikalle heti. Myös korvaavat työtilat tuhoutuneiden tilalle järjestyi. Keski-Suomen pelastuslaitokselta ilmoitettiin palosta Autiolle 02.41, kun hälytys palosta oli tullut parikymmentä minuuttia aiemmin
Palo oli lamauttanut Kannonkosken verkkoliikenteen kokonaan ja seutualueenkin osittain. Huolta Saarikka-liikelaitokselle aiheutti myös se, että Kannonkoskella olevan ikäihmisten asumisyksikön seinään oli ilmestynyt liekinkuvia. – Verkkoliikenne ei toiminut millään tavalla, sunnuntaina yöllä saimme palautettua varakuituja, joilla saimme joitakin kohteita jalkeille. Seutu-it -ryhmä näytti voimansa Terveyskeskuspalvelut Saarijärvelle ”Nyt ei varmasti enää tarvitse perustella, miksi pelastussuunnitelmia tehdään ja miksi niitä pitää käydä läpi.” Katso videot: http://yle.fi/uutiset/hoitokoti_paloi_kannonkoskella_maan_tasalle_-_video/7012953 http://youtu.be/ hquDMFyIMSs (Jarmo Ahonen/Mediaputka.fi). Valvontaa talkoilla Kannonkoskella toimii partiointirengas, joka toimii viikonloppuiltaisin ja öisin joskus arkenakin. Havainnointityöllä pyritään rauhoittamaan pelkoa ja estämään varkauksia ja kurittomuutta, Kannonkosken Yrittäjien puheenjohtaja Kari Niskanen kertoo. –Meillä on pohjoisessa Keski-Suomessa seutu-it -ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti, nyt oli aika pyytää heiltä apua, Risunen kertoo. Kannonkosken kunnan it-tukihenkilö Marko Risunen oli palohetkellä Vaasassa. Palosta kertova tekstiviesti oli tullut jo yöllä, mutta Risunen näki sen vasta aamukahdeksalta. 3/2014 19 Hälyty silmoit us Kunnanjohtaja Maarit Autio arvelee, että kuntalaisille ei ole kunnantalon palosta aiheutunut isoa käytännön haittaa. Palot ovatkin saaneet aikaan sen, että pelastussuunnitelmat on otettu Saarikassa esiin. Partiointirenkaasta on kerrottu lehdissä ja toiminnalla on Niskasen mukaan ollut rauhoittava vaikutus. Asumisyksikkö on samalla tontilla kuin missä palanut hoitokotikin oli. – Olemme tutustuneet niihin paremmin ja käyneet läpi toimintoja, joita palon tullen tehdään. – Asukkaat olivat peloissaan ja pahan varalta oli valmistauduttava, Palola sanoo. Työpäivistä tuli ympäripyöreitä, ne alkoivat kahdeksalta ja loppuivat puoliltaöin. Itse sain kuulla maanantaiaamuna töihin tullessani, että kaikki tietoliikenneyhteydet ovat Saarikan alueella poikki, Saarikka-liikelaitoksen johtaja Mikael Palola sanoo. Ryhmän voimaa tarvittiin nytkin, yksin en olisi voinut tehdä mitään, Risunen kiittelee. – Ei tällaiseen osannut edes varautua. Kannonkosken Yrittäjät pohtivat, mitä he voisivat asian hyväksi tehdä. – Isoin asia on varmasi se, kun palon jälkeen terveyskeskuspalvelut piti siirtää viikon ajaksi Saarijärvelle, Autio sanoo. – Kukaan ei käskenyt minua töihin, mutta aloitin ne heti. Yrittäjät pyysivät toimintaan mukaan metsästäjät, LionsClubin ja ampumaseuran ja ottivat mallia naapurikunnan Pihtiputaan Yöpyövelien vastaavasta työstä. Kannonkoskella on viikon aikana kolmena päivänä lääkäri ja neljänä päivänä hoidetaan näytteidenottoa. Seuraavina päivinä etsimme raunioista kuidun päitä ja verkko-operaaattori hitsasi niitä yhteen, Risunen kertoo. Sote kuntayhtymä Perusturvaliikelaitos Saarikka hoitaa Kannonkosken lisäksi Saarijärven, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven terveydenhuoltoa, asukkaita alueella on noin 19000. Verkkotöitä tehdessä pitää yhteyksien molemmissa päissä olla aina henkilö, muuten työstä ei tule mitään. Kannonkosken tuhotöistä partiointirengas ei ole havainnoinut mitään. Lähdin ajamaan kohti Kannonkoskea, Risunen sanoo. – Lähinnä pyrimme rauhoittamaan vanhempaa väestöä, joka on kertonut, ettei uskalla öisin nukkua kuin toinen silmä kiinni, Niskanen sanoo. Tämä oli kuin lyönti lapiolla vasten kasvoja, Risunen kuvaa. – Konkreettisimmillaan palon vaikutukset näkyivät siinä, että Kannonkosken terveysaseman puhelinyhteydet katkesivat. Matkalla hän soitti apuvoimia: Elisan verkko-operaattorin ja kollegat Kivijärveltä, Saarijärveltä ja Karstulasta. – Ainakin nuorten holtitonta liikennekäyttäytymistä on saatu rauhoitettua, ku on näytty, Niskanen sanoo. Nyt ei varmasti enää tarvitse perustella, miksi pelastussuunnitelmia tehdään ja miksi niitä pitää käydä läpi, Palola sanoo. Hänen mukaansa seutu-it-ryhmä aikoo viisastua tästä ja laatia tilanteen tuomasta opista pelastautumissuunnitelman. Joitakin varautumissuunnitelmia meillä olikin, mutta ei mitään tällaista
Harvoille tiedotusvälineille tämä asia on kuitenkaan yhtä selvä, esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi samasta aiheesta seuraavasti: ”Palomiehen epäillään sytyttäneen tahallaan useita tulipaloja Keski-Suomessa”. MTV.fin toimittaja ei antanut palomiestittelin houkuttavuuden viedä uutistaan väärille raiteille. Ennen tuomiota epäillyn nimeä ei kerrota, ellei se ole perusteltua henkilön aseman vuoksi, esimerkiksi poliitikot ja muut vallankäyttäjät. HS:n linjana on, että henkilön nimi pääsääntöisesti kerrotaan, jos hänet tuomitaan kahdeksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi vankeuteen. Ikävissä asioissa viime aikoina kunnostautuneet vpk:laiset ovat hyötyneet tästä, kun taas ammattipalomiesleiri on joutunut syyttä leimatuiksi. Rikosuutisoinnin linjoja Helsingin Sanomien toimittaja Lasse Kerkelä kertoo lehden linjauksista rikosuutisissa. Pitkäänkin linnatuomioon tuomitun nimi jätetään kertomatta, jos nimen kertominen olisi rikoksen uhrin kannalta kohtuutonta. – Tittelien pitää vastata todellisuutta. Tekijän taustalla on yleistä merkitystä erityisesti tällaisessa tapauksessa, jossa rikos liittyy työhön tai harrastukseen, MTV Uutisten toimituspäällikkö Huotari perustelee. Se on eri asia kuin toimia palomiehen ammatissa, MTV Uutisten Huotari kertoo. Tiedotusvälineen ja sen toimittajien pitää välittää yleisölle oikeata tietoa, MTV Uutisten toimituspäällikkö Jyrki Huotari perustelee. Medialla on monesti tapana tituleerata kaikkia pelastusorganisaatioon kuuluvia palomiehiksi. VPK:lainentai palomies-tituleerauksella on väliä. Tittelillä on väliä KUVAKAAPPAUKSET MTV:N JA HELSINGIN SANOMIEN NETTISIVUILTA.. Niiden pitää olla kohdallaan. Titteleissä ja tehtävissä on selvä ero, joka pitää uutisen lukijalle kertoa. – Toimittajamme on rikosuutista kirjoittaessaan kertonut aivan oikein tekijän roolin eli sen, että hän on ollut pitkään mukana vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa. Tarkoitukseni ei ollut millään tavalla syyttää tai leimata palomiehiä yleisesti, arvostan heidän tekemäänsä duunia suuresti, jutun kirjoittanut toimittaja Lasse Kerkelä vastaa. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi perheen sisäiset lasten seksuaaliset hyväksikäytöt, joissa tekijän nimen kertominen paljastaisi käytännössä myös uhrin henkilöllisyyden. MTV.fi teki asiassa poikkeuksen otsikoidessaan Kannonkosken tapahtumista kertovan jutun seuraavasti: ”VPK:lainen ryhtyi pyromaaniksi – epäillään useista tuhopoltoista.” – Otsikon pitää vastata jutun sisältöä. Asial la on merkitystä jutun faktojen kannalta. – Otsikko olisi voinut olla täsmällisempi. Palomies on ammattilainen ja vapaapalokuntalainen harrastelija. Näin tapahtui Kannonkosken tapahtumienkin yhteydessä
Onko palot vaikuttaneet elämääsi jotenkin. Nainen, Kannonkoski 1. Pelastustieto kysyi, kuntalaiset vastasivat: 1. Luottamus ei ole mennyt. Erittäin harmittava juttu. 3. 3. Positiivista asiassa on se, että tekijäksi epäilty ei ole alkuperäisiä kannonkoskisia. Olemme toimineet vpk:laisten kanssa muissa yhteisöissä vuosia yhdessä – tunnemme heidät. Voiko olla totta, että rauhallisella sivukylällä tapahtuu tällaista. Tuli kauhu, koska paloautoja oli paljon. Olemme järjestelleet kaupungintalon työntekijöille uusia toimitiloja. Vanhemmassa väessä se aiheuttaa pelkotiloja: Uskaltaako nukkua yöllä kuin toisella silmällä. Kunnantalo on tuttu vanhana työpaikkana. Kannonkosken tuhotyöt eivät vaikuta paikallisen vpk:n uskottavuuteen. Mitä ajattelet siitä, että epäiltynä on paikallisessa vpk:ssa toiminut henkilö. 4. Lähikunnissa on ollut ennenkin tapauksia, joissa vpk:laiset ovat sytytelleet – vpk:laisen tekemänä tuhotyö ei ihmetyttänyt. Olen teknisen lautakunnan puheenjohtaja, siinä mielessä tuhotyöt koskettavat. Tiesin, että jotain isoa on nyt sattunut. Se leimaa koko porukan, mutta kun tunnen kaikki muut vpk:laiset, voisin vaikka vannoa, että he eivät tee tällaista. Alkuperäisille kannonkoskisille kunnantalo on aina kuuluMiten koit tuhotyöt. 2. Minkälaisia ajatuksia peräkkäiset tuhotyöt herättivät. Luotamme oman kylän poikiin sataprosenttisesti. Tuhon määrä on valtava. Kun näin paloautojen liikkuvan lähellä, alkoi pelottaa. 3/2014 21 Hälyty silmoit us Kari Niskanen, Kannonkoski 1. 2. ”Joka päivä kuljen kunnantalon ohi ja toivon, että hyvä haltija toisi sen takaisin.”. Vaikuttavatko tapahtumat vpk:n uskottavuuteen ja luotettavuuteen. 4
Kunnantalo oli keskeinen asioiden hoitopaikka. Se oli kauhistus. Ehkä se jonkin aikaa vaikuttaa luottamukseen, mutta toisaalta pitkään siellä toimineiden miesten työnjälki on ollut hyvä. Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/Marko Partanen. Saadaanko uusi kunnantalo ja minkälaisiksi toiminnot muodostuvat. Onko palot vaikuttaneet elämääsi jotenkin. nut katukuvaan. Olen kuullut, että tämä epäilty henkilö ei päässyt Saarijärven vpk:hon, niin miksi hänet piti päästää Kannonkosken vpk:hon. Kun jotain ulkopuolista on neuvottu, on neuvoihin aina liittynyt kunnantalo. Tietokoneet eivät toimineet viikkoon. 3. 4. Kunnantalon palo vaikutti työyhteisööni terveyskeskuksessa. Itselleni taustoiden tutkiminen on tuttua, kun teen lastensuojelutyötä. Tuli mieleen, että meneekö minun työpaikkani terveyskeskus seuraavaksi. Vaikka paikallisten henkilöiden, kantaväestön, lähtökohdat tunnetaan hyvin, niin siltikin tulisi tutkia. Tausta tulee jatkossa tutkia niin terveydenhuollon kuin pelastusalan toiminnassa mukana olevilta. 3. Taustat tulisi tutkia tosi tarkasti. Aina keskuudessamme on ollut sairaita ihmisiä, nyt se vaan osui meidän kohdallemme. Vaikuttavatko tapahtumat vpk:n uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Tulee mieleen, että kaikkea sinne vpk:hon pääseekin. 2. Pelastustieto kysyi, kuntalaiset vastasivat: 1. Nykyään on hyvät mahdollisuudet tutkia, niin kiksi niitä ei käytetä. 4. 3. Samat päälliköt molemmilla kuitenkin on. Nyt se on sitten menetetty. Toistaiseksi toiminnot toimivat ennallaan. Tutkimusten mukaan jonkun aikaa katastrofin jälkeen ikävät asiat pysyvät mielessä, kunnes mieli palautuu ennalleen. Mitä ajattelet siitä, että epäiltynä on paikallisessa vpk:ssa toiminut henkilö. Ei vaikuta. Henkilökohtaiseen toimintaan palon seuraukset ei juurikaan ole vaikuttaneet. Se on epäilyn yhteydessä hyvä tieto, olisi kauheaa jos epäiltynä olisi tuttu henkilö, kun täällä olen ikäni asunut. Seuraavana päivänä jalkani vapisivat järkytyksestä eikä ruoka maistunut. Epäilty on minulle tuntematon, ei paikallinen. Joka päivä kuljen kunnantalon ohi ja toivon, että hyvä haltija toisi sen takaisin. Oili Muhonen, Kannonkoski 1. 2. Siellä kaikki työntekijät tutkitaan tosi tarkasti, niin miksi ei sitten tässä, joka on merkittävä kunnan turvallisuustoiminto. Häly tysil moi tus. Kunnantalon palon vaikutukset nähdään tulevaisuudessa. Mikä mättää. 4. 2. Minkälaisia ajatuksia peräkkäiset tuhotyöt herättivät
Vyönkiristykset on tarkoitus toteuttaa palvelutasoa heikentämättä ja vuoteen 2017 mennessä. Suomea ei myöskään yritetä kutistaa yhdelletoista alueelle, kuten uhkana alun perin oli. Linjaus on ilahduttava ja linjassa JHL:n aiemmin esittämien vaatimusten kanssa. Hallitus päätti nimittäin, että pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta. Hyvin merkittävin osin nämä säästöt koskettavat henkilöstöä. Riittävän henkilöstömäärän turvaamisen lisäksi myös alueellisella kattavuudella on merkitystä. Ei uutta ilman jotain vanhaakin Kaikkien suurten mullistusten keskellä jotain myös säilyy. Säästöillään ja leikkauksillaan valtio sysää menotaakkaa kunnille, joilta samainen valtio sitten havittelee tehtäviä pois. Ja millä tavalla turvataan demokratia yli miljoonan ihmisen ervoissa. Selvää on vain se, että isoja mullistuksia on lähivuosina tulossa. Kansalaisten arkiturvallisuus uhattuna Henkilöstön aseman lisäksi on uudistuksissa huomioitava myös kansalaisten perusturvallisuus. Niistä nykyinen hallitus on päässyt hyvinkin yksityiskohtaiseen sopuun säästäessään – tai kuten se itse sanoo sopeuttaessaan valtiontaloutta – jo 6,6 miljardin euron edestä. Tällaiset henkilöstösäästöt ovat kuitenkin kohtuuttomia pelastustoimelle, joka jo nyt toimii kustannustehokkaasti. Mitä ei tiloista pystytä säästämään, tullaan hyvin todennäköisesti tavalla tai toisella yrittää säästää henkilökunnasta. Yli kuusi miljardia euroa vastaa yli yhtätoista prosenttia valtion budjetista tai noin kolmea prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Säilytettävät 22 pelastusaluetta antavat siihen onneksi hyvät eväät päättäjien niin halutessa. Hänen vapaa-aikansa kuluu Helsingin kunnallispolitiikassa ja liikunnan parissa. Täysin auki jäi sen sijaan tuottavatko ervat palveluita vai tilaavatko ne vain niitä. Samalla se takaa ainakin osittain sen, etteivät vuoden 2004 alueellistamisen vaatimat investointeihin käytetyt rahat valu hukkaan. Tämän jälkeen sisäministeri Päivi Räsänen on käynnistänyt virkamiesselvityksen viidestä pelastustoimen tilannekeskuksesta, jotka perustettaisiin yhteistyössä sosiaalija terveydenhuollon uusien alueiden kanssa. Nämä kaksi liittyvät olennaisesti toisiinsa. Tällä mallilla poliitikot pyrkivät järjestämään terveydenhuollon jatkossa kustannustehokkaammin perustuen riittävän suureen väestöpohjaan. Hän on myös JHL:n edustajana Paloja pelastustieto ry:n hallituksessa. Pelastustoimen osuus kuntien toimintamenoista on vuoden 2004 organisaatiouudistuksen ja alueellistamisen jälkeen vähentynyt, vaikka pelastustoimen suoritteet ovat lisääntyneet. Viime kädessä onkin kysymys siitä, onko kansalaisten arkiturvallisuus tärkeämpi kuin valtion budjetin kannalta huomattavan pieni 7,5 miljoonan euron säästö.. 3/2014 23 Vieraanamme Kirjoittaja Dan Koivulaakso on JHL:n sopimustoimitsija, joka työskentelee Teknisen sopimuksen sekä paloja pelastusalan edunvalvontakysymysten parissa. Ongelmallista on myös se, että leikkaukset hidastavat eivätkä nopeuta talouskasvua. Vaikka aluejako pysyy nykyisenä, liittyy erva-uudistus silti olennaisesti pelastustoimeen. Näin vyönkiristyspolitiikka on itseään ruokkiva ilmiö, joka jatkuu hallituksesta riippumatta. Tästä seuraa vielä olennaisempia kysymyksiä: Mitkä kaikki vastuut jäävät jatkossa kunnille. Samalla sosiaalija terveyspalveluja ajetaan henkilöstön yt-neuvotteluilla ja ostopalveluilla kohti lyhytnäköistä yksityistämistä. Työrauhaa ja luovuutta tullaan tarvitsemaan, sillä rakenneuudistuksen tavoitteena on saavuttaa pysyvät, vähintään 7,5 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Sote-alueista arkiturvallisuuden ylläpitäjiä. Kaikki eduskuntapuolueet ovat vastikään yksimielisesti hyväksyneet sosiaalija terveydenhuollon kokonaisuudistuksen jatkovalmistelupohjaksi viisi erityisvastuualuetta eli ervaa. Sisäministeriön mukaan näin on tarkoitus saavuttaa ”säästöjä hyödyntämällä yhteistä infrastruktuuria sekä lisätä toiminnan sujuvuutta yhteisiin toimipisteisiin sijoitettujen toimintojen avulla.” Koska pelastustoimen tilannekeskusten lopullinen määrä tarkentuu vasta myöhemmin, samalla kun ervatkin tarkentuvat, on pelastustoimelle nyt taattava työrauha. T ätä raapustaessa hallitus ja oppositio ovat vastikään päässeet sopuun – käytännössä ei mistään. Ervoilla, kuten kaikilla muillakin uudistuksilla, haetaan ennen kaikkea säästöjä. Kun otetaan käyttöön viisi erikoisvastuualuetta, on huolehdittava, ettei tästä aiheudu tarpeettomia riskejä ja eriarvoisuutta eri puolilla Suomea asuville. Sisäministeriö tulee yhdessä kuntien ja pelastuslaitosten kanssa laatimaan suunnitelman vuosittaisten säästöjen toteuttamiseksi. Rakennepoliittisten uudistustensa tiimellyksessä hallitus päätti vastikään (sisäministeriön esityksestä), että pelastustoimen rakenneuudistus toteutetaan nykyisellä aluejaolla. Nykyisellään kunnat vastaavat pelastustoimesta ja pelastuslaitos toimii kiireellisen ensihoidon palveluntuottajana 72 prosentille maan väestöstä
Pelastustoimen yhteishankintoja lisätään. Hallitus haluaa pelastustoimeen perustettavan enintään 11 tilannekeskusta. Sisäministeriö tarkensi esitystään uudistusta koskeneen lausuntokierroksen ja tarkentuneiden laskelmien perusteella. Lausunnot ja kustannukset muuttivat päätöstä Pelastuslaitosten määrää ei nyt puoliteta Teksti: Esa Aalto Kuva: Petri Lindh, Suomen Palopäällystöliitto Sisäministeriön asettama rakenneuudistuksen seurantaryhmä ohjaa ja seuraa muutoksen toteuttamista ja säästöjen saavuttamista. Kun tiedossa olivat faktat, voitiin päätöstä arvioida päätöstä uudella tavalla. Edelleen pelastustoimesta tavoitellaan vähintään 7,5 miljoonan euron vuosittaista säästöä palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä. Pelastuslaitosten johtamisjärjestelmää ja henkilöstörakennetta kehitetään edelleen siten, että miehistön suhteellinen osuus koko henkilöstössä kasvaa. Myös sote-uudistuksen aluejako otetaan huomioon.. Hän uskoo, että nyt voidaan alkaa suunPelastuslaitosten määrää ei puolitetakaan. Nyt on näytön paikka Pelastustoimen rakenneuudistuksesta annetut lausunnot ja kustannusvaikutusten laskelmat vaikuttivat seurantaryhmää johtavan, sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan siihen, että hallitus päätti muuttaa aikaisempaa päätöstään. – Kuntaliitossa kustannusvaikutukset oli kuitenkin laskettu yläkanttiin, mutta niistäkin voitiin vetää johtopäätös, että kustannukset ovat suuremmat kuin tavoitellut säästöt. Tavoitteen toteutumisen seurantaan asetetaan selkeät aluekohtaiset tavoitteet, joita seurantaryhmä seuraa pelastuslaitosten säännöllisen raportoinnin perusteella. Ne syntyisivät palkkojen ja sopimuspalokuntien kustannusten harmonisoinneista. Myös sisäministeriön uusi esitys oli ”kabinettikeskusteluissa”, jonka perusteella hallitus muutti aikaisempaa linjaustaan. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen soveltamista yhtenäistetään siten, että se mahdollistaa uudenlaiset tehokkaammat toimintatavat pelastustoiminnan tasoa heikentämättä. 24 3/2014 P elastustoimen rakenneuudistuksesta annetut lausunnot olivat voimakkaasti uudistusta vastustavia. Hallitus päätti sisäministeriön esityksestä, että pelastustoimen rakenneuudistus toteutetaan nykyisellä aluejaolla. – Olimme jo ennen sote-ratkaisua tehneet esityksen, että 11 alueesta luovutaan, mutta syntynyt sote-ratkaisu vahvisti asiaa. Sisäministeri Päivi Räsänen käynnisti virkamiesselvityksen viidestä pelastustoimen tilannekeskuksesta, jotka perustettaisiin yhteistyössä sotealueiden kanssa. Tällöin on mahdollista saavuttaa säästöjä hyödyntämällä yhteistä infrastruktuuria sekä lisätä toiminnan sujuvuutta yhteisiin toimipisteisiin sijoitettujen toimintojen avulla. Päivi Nerg muistuttaa, että edelleen on olemassa 7,5 miljoonan euron säästövaade. Hänen mukaansa Kuntaliiton julkistamat kustannuslaskelmat tukivat sisäministeriössä tehtyjä laskelmia. Sisäministeriö laatii yhdessä kuntien ja pelastuslaitosten kanssa suunnitelman vuosittaisten säästöjen toteuttamiseksi. Sisäministeriö tukee muutosta uudistamalla pelastustoimen johtamisohjeen. Myös tietoteknisten järjestelmien yhtenäistäminen, kaluston merkintöjen uudistaminen sekä yhdistämisen valmisteluun rekrytoitava henkilöstö toisi Kuntaliiton laskelmien mukaan viiden miljoonan euron kertakulut. Nergin mielestä osa suunnitelluista uusista alueista olisi ollut järkeviä ja osa ei. Aluehallintovirastot valvovat, että pelastustoimen palvelutaso ei heikkene rakenteellisten uudistusten toteuttamisen myötä. Palopäällystön opintopäivillä Jyväskylässä keskusteltiin tiiviisti pelastustoimen ajankohtaisesta rakenneasiasta. – Siksi ei ollut järkevää tehdä tällaista päätöstä eikä myöskään järkevää alkaa miettiä muunlaista aluejakoa. Säästötoimet valmistellaan sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä siten, että pelastustoiminnan palvelutaso ei laske. Kuntaliitto ja pelastuslaitokset laskivat, että 11 alueen muutos toisi 12 miljoonan euron kustannukset. Pelastustoimen tilannekeskusten lopullinen määrä tarkentuu myöhemmin sote-uudistuksen suunnittelun yhteydessä
Säästöt löydetään yhdessä Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen on tyytyväinen, että kaavailtu päätös muuttui. keminen yhteistyössä helpompaa, kun kehittämisestä on yksimielisyys ja vastahankaisuus on pois. Teemme entistä tehokkaamman pelastustoimen, mutta lopulta kunnat päättävät palvelutasossa, millainen pelastustoimi on, Simo Tarvainen muistuttaa. Kietäväinen on kuitenkin sitä mieltä, että myös tulevaisuudessa pitää pelastuslaitosten lukumäärää pohtia. – Haluamme tehdä jo heti suunnitteluvaiheessa tiivistä yhteistyötä sisäministeriön kanssa. – Nyt aletaan suunnitella tulevaa ja millaiset ratkaisut ovat järkeviä. Sillanaukee näkee sote-ratkaisun vahvistavan pelastustoimen tuottamaa ensihoitopalvelutoimintaa. (1. Jos talous lähtee lähivuosina kasvuun, sekin antaa liikkumatilaa arvioida rauhassa kokonaisuutta. Kustannusten kannalta voi olla järkevää perustaa niitä sote-alueiden yhteyteen. jakso) 29.-30.10. Nyt se voidaan tehdä rauhassa toiminnallisista lähtökohdista eikä lukkiutua esimerkiksi poliisipiirijakoon. – Mutta tällä hetkellä asia ei ole ajankohtainen. Hän kuitenkin huomauttaa, että pelastustoimessa on jo tehty paljon tehostamista. Simo Tarvainen on varma, että vaadittavat säästöt löytyvät. Onhan olemassa jo esimerkiksi itäisten alueiden yhteinen tilannekeskus. Esitettäväksi voi tulla myös kysymys, voisivatko esimerkiksi pelastustoimen ja sotealueen rakenteet olla yhtäläiset. Stm:n Sillanaukee: Sote vahvistaa pelastuslaitosten ensihoitotyötä 3/2014 25. Nyt voi etsiä todellisia säästöjä Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on tyytyväinen, että hallituksen päätös on sellainen, mitä Kuntaliito esitti. jakso) 25.-26.11.2014 (3. Simo Tarvaisenkin mielestä joillain alueilla on syytä jatkossa miettiä myös yhdistymistä, mutta liian suuria alueita ei pitäisi perustaa. Ratkaisevaa on kuitenkin pelastusalan tarve. Sote-ratkaisua hän pitää olennaisena pelastustoimen tulevaisuuden kannalta. (2. Turvallinen työpaikka I – pelastussuunnittelu 6.–7.11.2014 Turvallinen työpaikka II – jatkuvuudenhallinta 7.–8.5.2014 Turvallinen työpaikka III – poistumisturvallisuus 17.9.2014 Turvallisuusjohdon palontorjuntakurssi 1.-2.10. Tarvainen toivoo, että jatkossa koetunkaltaisilta vältytään ja voidaan yhteistyössä hoitaa asiat eikä lähteä suuriin muutoksiin yhdessä keskustelematta. – Toiminnallisuutta on jatkossakin kehitettävä ja myös aluerakenteita tarkistaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: koulutus.spek.fi . Sen pohtimiseen tulevaisuudessa voi olla perusteita. – Hallituksen tahto on soteratkaisunkin perusteella hakea yhteisiä ratkaisuja, johon perustuu pelastustoimen osalta tilannekeskusasia. Kietäväinen myös odottaa, mitä sote-ratkaisu merkitsee ensihoitoja ensivastetoiminnoissa. Säästöjen etsintä helpottui Pelastusylijohtaja Esko Koskinen uskoo, että nyt on säästöjen haSosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee näkee sote-ratkaisun yhteydessä järkeväksi miettiä kansallisesti yhtäläisesti erilaiset tietojärjestelmät. – Nyt voimme lähteä etsimään todellisia säästöjä eikä pelkästään muutella hallintolaatikoita. – Olen ymmärtänyt, että sitoutuminen säästöihin on vahva. – Ja uudistukset pitää tehdä alueiden omista tarpeista, eikä sanella ylhäältä. Tähän liittyy myös yhteisten tietojärjestelmien rakentaminen ja viranomaisten tiivis ja saumaton yhteistyö. – Meillä on oikea halu näyttää, että vaadittava säästö toteutetaan yhteistyössä sisäministeriön kanssa. – Nyt on tilaisuus rauhassa arvioida pelastustoimenkin tulevaisuutta. Tärkeintä on nyt, että voimme pohtia tulevaisuutta toiminnallisuuden kautta, kuten tehtiin 10 vuotta sitten. Myös lausunnoissa esille tullut voimakas vastustus aivan oikein huomioitiin. – Pelastustoimen tilannekeskukset sopisivat erittäin hyvin tällaiseen kokonaisuuteen, jossa myös ensihoidosta huolehtivat keskukset toimivat. Yhteinen tavoitteemme on saada rakennettua koko maahan ensihoitoon hyvä, uusi kulttuuri ja toimintatapa. Esko Koskinen uskoo, että synergia terveydenhuollon kanssa on myös järkevää. Kustannussäästöt on toteutettava siten, että pelastustoimen palvelut eivät heikkene. Myös pelot siitä, että ensihoito luisuisi pois pelastustoimen tehtävistä, hälvenee sote-ratkaisunkin myötä. Näin voidaan turvata tasalaatuiset palvelut eri puolille maata. Hän myös muistuttaa, että pelastustoimen tilannekeskukset ovat omistajakuntien sekä laitosten päätettäviä ja nekin pitää perustaa alueiden tarpeista. Näin ovat kaikki vakuuttaneet ja nyt on näytön paikka, Päivi Nerg sanoo. jakso) CFPA-Europe palontorjuntatutkinto 27.11.2014 Pelastusalan neuvottelupäivät 10.–12.12.2014 Osaaminen on työpaikkasi turvallisuuden perusta – kouluta turvallisuustehtävissä toimivat! Koulutukset järjestetään Helsingissä. – Käytännön ratkaisut lopulta osoittavat, miten onnistutaan. Kun tietoverkot liitetään laajempiin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi hallinnon turvallisuusverkkohankkeeseen (TUVE), ovat tietotekniset ratkaisut kalliita. Turvallisuusjohtaminen nitella tulevaisuutta aidosti yhteistyössä. Olennaista on hänen mukaansa se, että säästöt haetaan toiminnalliselta puolelta. Hänen mielestään kokonaisuutta pitää tarkastella muutoinkin; esimerkiksi hätäkeskustoiminnassa hälytysvasteet pitää saada tarkoituksenmukaisiksi. Niitä varten yhteyksissä tarvitaan myös vahvat suojaukset, joten ei ole järkevää, että kaikki tekevät omia ratkaisujaan. – Kun kustannukset tulivat selkeästi esille, voitiin tehdä tällainen ratkaisu
– Laissa ei ole pelastustoimelle sellaisia velvoitteita, jotka vaikuttaisivat säästötarkoituksessa. Hän korosti, että laitosten pitää olla lähellä kuntaa ja kuntalaisia. Ministeri viittasi siihen, että kaikille hallinnonaloille haluttiin osoittaa oma siivu kuntasäästöistä ja siirtyi pohtimaan pelastuslaitosten omistajuutta. Mutta se ei annetussa aikataulussa ollut mahdollista. Pelastusjohtajien puheenjohtaja ja Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen korosti, että laitokset haluavat yhteistyössä kehittää alaa. 26 3/2014 M inisteri Virkkunen pohdiskeli myös, olisiko vuonna 2011 uusitusta pelastuslaista löydettävissä pelastustoimea sääteleviä velvoitteita. Hänen mielestään lakiin sisältyvät viisi yhteistoimintaja seitsemän suunnitteluvelvoitetta voivat olla sellaisia, jotka ovat lakiin kirjattuina tarpeettomia ja niiden vaikutus palvelutuotantoon olisi kenties syytä arvioida. Tätä ongelmaa on jäänyt kymmenen vuoden takaisesta muutoksesta. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen totesi, että pelastustoimen haluttiin osallistuvan myös säästötalkoisiin, vaikka muuta yritettiin. Hänen mielestään aiheellista oli pohtia myös sitä, ovatko suunnitellut alueet sellaisia, että niissä toteutuu riittävästi synergia muiden yhteistyöviranomaisten kanssa. Hän totesi, että saatua lausuntoja muutakin palautetta kuunnellaan herkällä korvalla.. – Talous edellä me menemme ja euro on toiminnassamme ainut konsultti. Koskinen huomautti, että myös valtiollistamista pohdittiin vakavasti syksyllä, kun tuli vaade etsiä säästöjä. Kuntaliiton johtajan Leena Karessuon kysymykseen sote-rakenteiden vaikutuksesta pelastustoimen ratkaisuihin sekä kireään aikatauluun, ministeri vastasi, kuin arvoituksellisesti tulevaa sotealueratkaisua ajatellen, että olemassa on viisi terveydenhoidon erityisvastuualuetta ja mitä tehtäviä niihin tulee ja miten se vaikuttaa kokonaisuuteen. Etenkin, kun suurimman osuuden kantavista sosiaalija terveystoimesta sekä opetustoimesta ei säästöesityksiä kunnolla saatu. Valtiollistamisesta puhuttiin Ministerin puheen jälkeen kuultiin paneelikeskusteluun osallistuneiden alustukset. Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sainio kysyikin ministeri Virkkuselta, miksi pelastustoimi ylipäätään otettiin mukaan nyt säästökohteeksi, kun pelastustoimessa on kymmenen vuotta sitten tehty suuri rakenteellinen uudistus, jota voitaisiin käyttää myös esimerkkinä. Kuntaliiton johtaja Leena Karessuo korosti pelastuslaitosten roolia kuntien palvelutuotannossa ja totesi Kuntaliitossa haluttavan jatkossakin pelastuslaitosten olevan kuntien omistuksessa. – Jos alueet muodostuvat liian suuriksi, eikä niitä koeta enää kunnille läheiseksi toiminnaksi, voi viritä keskustelu valtiollistaRakenneuudistus puhutti SPPL:n kevätopintopäivillä Kuntaministeri lupasi kuunnella herkällä korvalla Teksti: Esa Aalto Kuvat: Petri Lindh ja Kimmo Kaisto Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) ehti Palopäällystöliiton kevätopintopäivillä Jyväskylässä pohdiskella vielä pelastustoimen suunniteltua rakenneuudistusta. – Omistajuuden pohdintakaan ei ole poissuljettu kehityskulku tulevaisuudessa, mutta siinäkin täytyy arvioida parhaat ja toimivimmat synergiahyödyt muiden yhteistyöviranomaisten kanssa, ministeri Virkkunen totesi. – Totesimme, että ala pystyy säästöt esitetyllä tavalla etsimään, kun pelastustointa ei valtiollisteta. Alan koulutus on myös Koskisen mukaan haasteellisessa tilanteessa, koska rahoitus on tiukoilla, erityisesti ammattikorkeakoulutuksessa. Ministeri korosti myös sitä, saadaanko suunniteluilla hallinnollisilla ratkaisuilla aikaan riittävästi kustannushyötyjä. Muutokset pitää myös tehdä heti, kun niiden aika on, eikä jättää niitä tekemättä. Siksi yhteistyötä viritellään Poliisiammattikorkeakoulun kanssa
5,5 15 kW . Palopäällystöliiton kevätopintopäivät Jyväskylässä oli rakennettu ”vauhdikkaan show´n” malliin, jossa tilaisuuden juontajat, näyttelijä Ismo Apell ja liiton koulutusja viestintäsuunnittelija Veera Heinonen nivoivat humoristisestikin päivää eteenpäin. Pelastustoimen valtiollistaminen on koettu tabuksi, kuten Simo Tarvainenkin totesi. Automaatio . Myös Jari Sainio totesi, että valtion pelastuslaitos kannattaisi perusteellisesti selvittää, mutta kokonaisuus pitää arvioida maksajan näkökulmasta. Hän toivoikin, että omistajuudella ei turhaan spekuloida. Suomessa pelastustoimen järjestelmä on erittäin joustava, jossa sopimuspalokunnat täydentävät päätoimisten asemien palveluja. Jo nyt lausunnoissa todettiin tämä. Viestiseinä madalsi yleisön kynnystä osallistua omin kommentein. Leena Karessuo veti Parashankkeen yhteydessä valtiollistamisselvitystä ja silloin päädyttiin kunnalliseen pelastuslaitokseen. Tehkääpä parempi.. – Jos tehdään muutos, pitää tietää, millainen muutos tehdään. Silloin päädyttiin nykyiseen järjestelmään, mutta järjestelmämme kestää nytkin haastamisen. Mukana pelastusjohtaja Jari Sainio ja Kuntaliiton johtaja Leena Karessuo. Se on antanut parhaan turvan myös harvaan asuttujen alueiden paikkakunnille. Paineilma . Bauer Verticus 5 . Ei sillä ole niinkään merkitystä, kuka toiminnan omistaa vaan kuka sen tekee parhaiten ja kustannustehokkaimmin. misesta. Pelastustoimen valtiollistaminen voidaan hyvin läpivalaista, jotta tiedettäisiin mitä siitä seuraisi ja saataisiin siten myös työrauha. Paneelikeskustelussa esille nousi yleisökysymyksenkin kautta pelastustoimen valtiollistaminen, jossa vastaajien enemmistö uskoi, että vuoteen 2025 mennessä pelastustoimi on valtiollistettu. – Myllyniemi selvitti kokonaisuutta reilu vuosikymmen sitten. Simo Tarvainen kehui ensivastetoimintaa pelastuslaitoksen parhaimmaksi tuotekehitykseksi. Energia . Ojanen painotti myös, että tehdään arjen työ hyvin nyt ja jatkossa, eikä anneta hartioiden painua läjään. Pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan sisäministeriössä ei kannateta valtiollistamista. Seminaarisalin ulkopuolella ennätysmäärä, yli 40 yritystä esitteli omia tuotteitaan. www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Samassa paikassa Jyväskylän Paviljongissa vajaan puolen vuoden kuluttua järjestetään Turvallisuusmessut. Eihän me sellaiseen tieten tahtoen haluta!. Maan kattava huoltoverkko sekä varaosapalvelu varmistavat luotettavan käytön. Katsokaa miten poliisien on käynyt... Kompressorit ovat luotettavia, pitkäikäisiä sekä edullisia käyttää. Kuntaministeri Henna Virkkunen ikuisti ”selfien” yhdessä pelastusjohtaja Simo Tarvaisen ja pelastusylijohtaja Esko Koskisen kanssa. – Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta se ei ole järkevää, Leena Karessuo huomautti. 225 / 330 bar Viestiseinältä poimittua: Myllyniemen raportti aikoinaan oli aika selvä valtiollistamisesta vaikka selvityksestä onkin aikaa ja maailma on muuttunut. Teollisuusuunit www.sarlin.com Turvallisen hengitysilman tuottoja jakeluratkaisut Sarlinilta vaativaan ammattilaiskäyttöön Bauer-hengitysilmakompressorit. 260 630 l/min . Yleisön joukosta pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen totesi, että muutokseen mennään, mutta poliitikoilla voi olla korvat vielä auki, ja voidaan vielä suunnitella asiaa. Viime vuosina kunnallista pelastuslaitosta on omistajan taholta tuettu ja kehitetty. Hänen mielestään se pitäisi selvittää, mutta mikään tabu se ei saa olla. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Katso lisää: www.peltaco.com/ letkurinkka LETKURINKKA Jusa-letkurinkka on suunniteltu helpottamaan letkujen kantamista ja siirtämistä metsäpaloissa, isoissa kiinteistöissä ja tehdasalueilla
Tämän jälkeen vuoTyöhyvinvointi on kyselyn arvoinen myös pelastustoimessa Teksti: Niki Haake Kuva: Työhyvinvointi on itseisarvo ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tulisi olla työorganisaation kehittämisessä lähtökohtana, ainakin jos asiaa kysytään työelämäntutkijoilta. Työssä on nyt päästy askel eteenpäin, kun tyhy-kysely on tehty. Esimerkiksi sairauspoissaolot vähenevät ja työurat jatkuvat pidempään, kun työyhteisössä ollaan hyvinvoivia ja tehtävät koetaan mielekkäiksi. Tavoitteena ei kuitenkaan ole ollut pelkän kyselyn tuottaminen, vaan luoda samalla kokonaisvaltainen työhyvinvointia kehittävä prosessi, joka jäisi elämään. 28 3/2014. Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen ja sen työhyvinvoinnin prosesseja kehittävän työryhmän perustaminen vuonna 2010 käynnisti uudelleen jo kertaalleen pysähtyneet rattaat. Työhyvinvoinnin ja johtamisen professori Marja-Liisa Manka löytää kuitenkin myös taloudellisia syitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tyhykysely toimii suunnittelun lähtökohtana, mutta se on vain yksi tapa arvioida työhyvinvointia. Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen ja sen työhyvinvoinnin prosesseja kehittävän työryhmän perustaminen vuonna 2010 käynnisti uudelleen jo kertaalleen pysähtyneet rattaat. Prosessin eteenpäinviemisessä vastuu siirtyy seuraavaksi pelastuslaitoksille, joiden tulisi aktiivisella sisäisellä viestinnällä sitouttaa henkilökunta prosessiin. Pelastustoimen työhyvinvointikysely (jatkossa Tyhy-?kysely) ja sen ympärille rakentuva työhyvinvoinnin kehittämisprosessi ovat olleet ajankohtaisia pelastustoimessa jo pitkään. Työssä on nyt päästy askel eteenpäin, kun tyhy-?kysely on tehty. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja pelastusjohtajat saatiin hankkeen taakse ja Palosuojelurahastolta löytyi toteutukseen taloudellinen tuki. Esimerkiksi sairauspoissaolot vähenevät ja työurat jatkuvat pidempään, kun työyhteisössä ollaan hyvinvoivia ja tehtävät koetaan mielekkäiksi. Pelastuslaitokset (kehi?äjät) 1. Työhyvinvointia kehittävässä alatyöryhmässä prosessin kokonaisvastuu jaettiin prosessin omistajan, palveluntuottajan ja pelastuslaitosten kesken (katso kuva). 28 3/2014 T yöhyvinvointi on itseisarvo ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tulisi olla työorganisaation kehittämisessä lähtökohtana, ainakin jos asiaa kysytään työelämäntutkijoilta. Kilpailutus Tyhy-kyselystä toteutettiin vuoden 2013 alussa, ja parhaan tarjouksen jätti Management Institute of Finland (MIF). Pelastustoimen työhyvinvointikysely (jatkossa Tyhy-kysely) ja sen ympärille rakentuva työhyvinvoinnin kehittämisprosessi ovat olleet ajankohtaisia pelastustoimessa jo pitkään. Vastuu kyselyn kilpailutuksesta puolestaan lankesi SM:n pelastusosastolle, koska Palosuojelurahaston avustusta ei ollut mahdollisuus siirtää kolmannelle osapuolelle. Prosessinomistaja (nimeämä?ä) Työhyvinvointi on kyselyn arvoinen myös pelastustoimessa Teksti: Niki Haake Arkistokuva: Kimmo Kaisto Sairauspoissaolot vähenevät ja työurat jatkuvat pidempään, kun työyhteisössä ollaan hyvinvoivia ja tehtävät koetaan mielekkäiksi. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja pelastusjohtajat saatiin hankkeen taakse ja Palosuojelurahastolta löytyi toteutukseen taloudellinen tuki. MIF:in osalta työ alkoi vuoden 2013 aikana kyselypohjan laatimisella. Tavoitteena ei kuitenkaan ole ollut pelkän kyselyn tuottaminen, vaan luoda samalla kokonaisvaltainen työhyvinvointia kehittävä prosessi, joka jäisi elämään. Työhyvinvointia kehittävässä alatyöryhmässä prosessin kokonaisvastuu jaettiin prosessin omistajan, palveluntuottajan ja pelastuslaitosten kesken (katso kuva). Palveluntuo?aja (MIF oy) 3. Tärkeää työhyvinvoinnin ja työn ilon kasvattamisessa on toimiva suunnittelu. Vuonna 2012 työryhmän yhteistyönä valmistui suunnitelma maltillisen kokoisen Tyhy-kyselyn toteuttamisesta. Tämä lisäksi pelastuslaitokset voivat käyttää kehittämisprosessien suunnittelussa tukena kunnallisia tyhy-kyselyjä, kehityskeskusteluja ja sairauspoissaolotietoja. Vuonna 2012 työryhmän yhteistyönä valmistui suunnitelma maltillisen kokoisen Tyhy-?kyselyn toteuttamisesta. Pitkä ja monivaiheinen valmistelu Koko pelastusalaa koskevan työhyvinvointikyselyn laatiminen ei ole uusi idea, vaan suunnittelua ja valmistelua on asian tiimoilta tehty jo vuosia. Pitkä ja monivaiheinen valmistelu Koko pelastusalaa koskevan työhyvinvointikyselyn laatiminen ei ole uusi idea, vaan suunnittelua ja valmistelua on asian tiimoilta tehty jo vuosia. Prosessin suunnittelu on ollut valtakunnallisen yhteistyöelimen ja sen alaryhmien hoidossa, koska prosessin omistajaa ei ole saatu määriteltyä. Työhyvinvoinnin ja johtamisen professori Marja-?Liisa Manka löytää kuitenkin myös taloudellisia syitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Prosessin suunnittelu on ollut 2. Nyt prosessissa ollaan tulosten tulkinnan ja jalkauttamisen vaiheessa, jonka pohjalta pelastuslaitosten on mahdollisuus tuottaa omiin toimintaympäristöihinsä parhaiten sopivat kehittämismallit
3/2014 29 valtakunnallisen yhteistyöelimen ja sen alaryhmien hoidossa, koska prosessin omistajaa ei ole saatu määriteltyä. Miten tästä eteenpäin. Lopputuloksen kannalta oleellisessa osassa on koko pelastuslaitosten henkilökunta, sillä työilmapiri (sekä hyvä että huono) tuotetaan viimekädessä yhdessä. Esimerkiksi osaaminen ja oman työn arvostus ovat korkealla tasolla. Samoin hyvät sosiaaliset suhteet ja sopiva työtahti lisäävät työtyytyväisyyttä pelastuslaitoksissa jo nykyisellään. Tai tarkemmin sanottuna huoli siitä, ettei kyselyllä olisi vaikutusta. ja toukokuun kuluessa. Tästä syystä pelastuslaitokset ovat nyt merkittävien ratkaisujen edessä. Parhaat tulokset työhyvinvoinnin kehittämisessä on kuitenkin saavutettu kokonaisvaltaisella kehittämisellä. Tämä lisäksi pelastuslaitokset voivat käyttää kehittämisprosessien suunnittelussa tukena kunnallisia tyhy-. Kun osa työhyvinvoinnin tekijöistä on kunnossa, on mahdollista keskittää resursseja heikompiin osa-?alueisiin. Miten tästä eteenpäin. On selvää, että ilman jatkotoimia kyselyt jäävät hyödyttömiksi. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että tuloksissa on paljon hyvää, mutta toisaalta myös parannettavaa löytyy. Samoin hyvät sosiaaliset suhteet ja sopiva työtahti lisäävät työtyytyväisyyttä pelastuslaitoksissa jo nykyisellään. Lopputuloksen kannalta oleellisessa osassa on koko rossa on kehittäminen, käytännön toimenpiteet ja tulosten arviointi. Aiheesta lisää seuraavalla sivulla. Tämän jälkeen vuorossa on kehittäminen, käytännön toimenpiteet ja tulosten arviointi. kyselyjä, kehityskeskusteluja ja sairauspoissaolotietoja. Itse asiassa on havaittu, että jos tyhy-kyselyä ei seuraa minkäänlainen kehittämishanke, on kyselyillä kielteinen yhteys muun muassa kokemukseen esimiehen toiminnasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista. Tyhy-?kysely toimii suunnittelun lähtökohtana, mutta se on vain yksi tapa arvioida työhyvinvointia. 3/2014 29. Kilpailutus Tyhy-?kyselystä toteutettiin vuoden 2013 alussa, ja parhaan tarjouksen jätti Management Institute of Finland (MIF). Tulokset pelastuslaitoksiin Lopulliset pelastuslaitoskohtaiset raportit ovat valmistumassa ja niiden tuloksia käydään esittelemässä jokaisella pelastuslaitoksella erikseen. Tulokset pelastuslaitoksiin Lopulliset pelastuslaitoskohtaiset raportit ovat valmistumassa ja niiden tuloksia käydään esittelemässä jokaisella pelastuslaitoksella erikseen. ”Road show” pelastuslaitoksille toteutetaan huhtija toukokuun kuluessa. Lähtökohdat kehittämiselle ovat pelastusalalla hyvät, sillä monet kriittiset työhyvinvoinnin osa-?alueet ovat kunnossa. MIF:in osalta työ alkoi vuoden 2013 aikana kyselypohjan laatimisella. Kun osa työhyvinvoinnin tekijöistä on kunnossa, on mahdollista keskittää resursseja heikompiin osa-alueisiin. Esimerkiksi osaaminen ja oman työn arvostus ovat korkealla tasolla. Tärkeää työhyvinvoinnin ja työn ilon kasvattamisessa on toimiva suunnittelu. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että tuloksissa on paljon hyvää, mutta toisaalta myös parannettavaa löytyy. Nyt prosessissa ollaan tulosten tulkinnan ja jalkauttamisen vaiheessa, jonka pohjalta pelastuslaitosten on mahdollisuus tuottaa omiin toimintaympäristöihinsä parhaiten sopivat kehittämismallit. "Ihan hyvä kysely, mutta johtaako mihinkään?" Yksi yleinen kommentti, joka nousi esiin "turhan lyhyestä" avovastauskentästä, oli huoli kyselyn vaikutuksista. ”Road show” pelastuslaitoksille toteutetaan huhti-. Prosessin eteenpäinviemisessä vastuu siirtyy seuraavaksi pelastuslaitoksille, joiden tulisi aktiivisella sisäisellä viestinnällä sitouttaa henkilökunta prosessiin. Parhaat tulokset työhyvinvoinnin kehittämisessä on kuitenkin saavutettu kokonaisvaltaisella kehittämisellä. Vastuu kyselyn kilpailutuksesta puolestaan lankesi SM:n pelastusosastolle, koska Palosuojelurahaston avustusta ei ollut mahdollisuus siirtää kolmannelle osapuolelle. Miten saadut tulokset pystytään hyödyntämään. Miten saadut tulokset pystytään hyödyntämään ja miten ne liitetään osaksi pelastuslaitoksissa jo käynnissä olevia tyhy-prosesseja. Lähtökohdat kehittämiselle ovat pelastusalalla hyvät, sillä monet kriittiset työhyvinvoinnin osa-alueet ovat kunnossa
Toimialakohtaiset erot näkyivät erilailla eri pelastuslaitoksissa. Tai tarkemmin sanottuna huoli siitä, ettei kyselyllä olisi vaikutusta. Huolestuminen perustui aivan oikeaan havaintoon siitä, että tietojen pohjalta vastaajien joukosta olisi mahdollista selvittää yksittäisen vastaajan henkilöllisyys ainakin pienemmissä pelastuslaitoksissa. talla ei ole tarve vastaajan tunnistamiseen, vaan mahdollisuus käyttää tietoa monipuolisesti pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittämiseen. ”Tosi anonyymi kysely terveisin Pertti Kaipainen” (nimi muutettu). Oppia tuleviin kyselyihin Kysely oli laatuaan ensimmäinen, ja siitä on paljon opittavaa tulevaisuuteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vastaajan anonymiteetti olisi uhattuna, kun aineiston kanssa toimitaan tutkimukseen kohdistuvien eettisten sääntöjen mukaan. Itse asiassa on havaittu, että jos tyhy-?kyselyä ei seuraa minkäänlainen kehittämishanke, on kyselyillä kielteinen yhteys muun muassa kokemukseen esimiehen toiminnasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista. Pelastustoimessa vain noin joka kolmas työntekijä vastasi kyselyyn, kun hallinnon-. Miten saadut tulokset pystytään hyödyntämään ja miten ne liitetään osaksi pelastuslaitoksissa jo käynnissä olevia tyhy-?prosesseja. Pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyn vastausprosentit toimialoittain vastanneita henkilöstömäärä** vastausprosentti Pelastustoimi 1242 3518 35 Ensihoitopalvelut 460 844 55 Hallinto-?, tuki-. Jos jotain ei ole huomattu kysyä, sitä ei enää jälkeenpäin mukaan saada. Tästä syystä pelastuslaitokset ovat nyt merkittävien ratkaisujen edessä. Esimerkiksi ensihoitopalvelut työllistävät toisilla pelastuslaitoksilla lähes neljänneksen henkilöstön kokonaismäärästä, kun taas toisilla laitoksilla ensihoitopalveluissa ei ole lainkaan työntekijöitä. Esimerkiksi laitoskohtaisen vastausprosentin vaihtelu Jokilaaksojen 86 prosentista Helsingin 26 prosenttiin on vaikea selittää rakenteellisesti. Osa variaatiosta selittyy luonnollisesti laitosten välisillä eroilla. Anonymiteetti puhutti Toimialakohtaisille eroille vastaajaprofiilissa voi olla monta syytä ja erityisesti pelastustoimen muita alhaisempi vastausprosentti vaatii pohdintaa. Myös eri ikäryhmien ja toimialojen välillä oli suuria eroja vastausaktiivisuudessa. Teksti: Niki Haake Pelastustoimen työntekijöistä vain joka kolmas vastasi Pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyn vastausprosentit toimialoittain.. Miten tästä eteenpäin. "Ihan hyvä kysely, mutta johtaako mihinkään?" Yksi yleinen kommentti, joka nousi esiin "turhan lyhyestä" avovastauskentästä, oli huoli kyselyn vaikutuksista. Esimerkiksi taustakysymyksiä laadittaessa on syytä tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon muun muassa vastaajien kokemukset yksilöllisyydensuojasta. ja turvallisuuspalvelut* 555 726 76 Yhteensä 2257 5088 44 *vastanneista muut kuin pelastustoimeen tai ensihoitopalveluihin kuuluvat. Kun asioista on tiedotettu riittävästi ja avoimesti, niihin myös suhtaudutaan myönteisemmin. Myös eri ikäryhmien ja toimialojen välillä oli suuria eroja vastausaktiivisuudessa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.pelastusopisto.fi > ”ENSIHOITO 2014 -opintopäivät” ENSIHOITO 2014 -opintopäivät ”Tohtorit tulessa” Aika ja paikka: 6.-7.6.2014 Pelastusopisto, Kuopio Kustannukset: Opintopäivien hinta on 280 €/osallistuja. Esimerkiksi ensihoitopalvelut työllistävät toisilla pelastuslaitoksilla lähes neljänneksen henkilöstön kokonaismäärästä, kun taas toisilla laitoksilla ensihoitopalveluissa ei ole lainkaan työntekijöitä. Käytännössä anonymiteetti varmistetaan siten, että tulokset julkaistaan sellaisessa muodossa, ettei yksittäistä henkilöä ole mahdollista tunnistaa. Kainuussa vastaajista yli 80 prosenttia oli pelastustoimesta, kun taas PäijätHämeessä kaikki kolme toimialaa olivat vastaajamääriltään lähes samankokoisia. Kaikkea vaihtelua ei kuitenkaan pysty selittämään henkilöstörakenteiden eroilla. ensihoitouudistuksen onnistuminen, ensihoidon uudet tekniikat ja elvytyksen kuumat puheenaiheet. Aiheina mm. Esimerkiksi laitoskohtaisen vastausprosentin vaihtelu Jokilaaksojen 86 prosentista Helsingin 26 prosenttiin on vaikea selittää rakenteellisesti. Huolta herättivät erityisesti kysymykset työvuorosta, työkokemuksesta ja asemapaikasta. Kainuussa vastaajista yli 80 prosenttia oli pelastustoimesta, kun taas Päijät-?Hämeessä kaikki kolme toimialaa olivat vastaajamääriltään lähes samankokoisia. On selvää, että ilman jatkotoimia kyselyt jäävät hyödyttömiksi. Pelastustoimessa vain noin joka kolmas työntekijä vastasi kyselyyn, kun hallinnonja tukipalveluiden, turvallisuusviestinnän ja riskienhallinnan osalta vastaamassa oli käynyt yli kolme neljäsosaa työntekijöistä. Erillisenä: Työhyvinvointikyselyn vastaajaprofiileissa hajontaa Pelastuslaitosten tyhy-?kyselyn vastaajaprofiileissa löytyi vaihtelua sekä pelastuslaitosten välillä että valtakunnallisesti. Yksi työhyvinvoinnin rakennuspalikoista sopii siis tähänkin kohtaan. Lisäksi parannettavaa on havaittu kyselyyn liittyvässä ennakkotiedottamisessa sekä laitosten johdon että henkilökunnan suuntaan. Osasyynä lienee luottamus yksilön tietojen salassapitoon eli anonymiteettiin, mikä nousi pelastuslaitosten ensimmäisen Tyhy-kyselyn ykköspuheenaiheeksi. Kyselyn tulosten tallentamisesta vastaa puolestaan sisäministeriö eikä esimerkiksi yksittäisillä henkilöillä, kuten pelastuslaitosten päällystöviranomaisilla, ole pääsyä materiaaliin. 30 3/2014 Kohderyhmä: Ensihoitopalvelussa ja muussa akuuttihoidossa työskentelevät, alan koulutustehtävissä olevat sekä muut asiasta kiinnostuneet. Lisäksi aineistoa säilytetään siten, ettei siihen ole pääsyä kuin asianosaisilla. Kaikkea vaihtelua ei kuitenkaan pysty selittämään henkilöstörakenteiden eroilla. Selvitystä tai tutkimusta tekevän tahon kannalta on yleensä mielekästä ottaa kyselyn mukaan mieluummin liikaa kuin liian vähän taustakysymyksiä. Toimialakohtaiset erot näkyivät erilailla eri pelastuslaitoksissa. Osa variaatiosta selittyy luonnollisesti laitosten välisillä eroilla. Vastaajan anonymiteetti on mahdollista säilyttää, vaikka vastaaminen tapahtuisi omalla nimellä, kuten muutama vääräleuka oli Tyhy-kyselyn vapaakentässä tehnytkin. Tarkkojen taustatietojen tauspelastuslaitosten henkilökunta, sillä työilmapiri (sekä hyvä että huono) tuotetaan viimekädessä yhdessä. ** Lähde: pelastustoimen taskutilasto 2009—2013. Tervetuloa haastamaan tohtoreita ja tutustumaan laadukkaaseen näyttelyyn! www.pelastusopisto.fi > Ensihoidon täydennyskoulutus P elastuslaitosten tyhy-kyselyn vastaajaprofiileissa löytyi vaihtelua sekä pelastuslaitosten välillä että valtakunnallisesti. ja tukipalveluiden, turvallisuusviestinnän ja riskienhallinnan osalta vastaamassa oli käynyt yli kolme neljäsosaa työntekijöistä
Yritysten paloja muut onnettomuusriskit koetaan eri riskityypeistä vakavimpana. Yhtenä yhteistyön muodoista voisivat olla yhteiset koulutukset, joissa turvallisuutta käsiteltäisiin päivittäisen liiketoiminnan kannalta pelkkien lainsäädännön vaatimusten luettelemisen sijaan. Sisäministeriö on tehnyt vastaavan linjauksen jo vuonna 20o6 paikallisen turvallisuustyön kehittämisen yhteydessä. Yhteiset tavoitteet tunnistetaan usein helposti, mutta erilaisia näkemyksiä voi tulla keinoista. Pelastustoimen rooli organisaatioiden turvallisuuskulttuurin kehittäjänä huomioitiin myös uudessa pelastuslaissa. Turvallisuutta tulisi käsitellä riittävän laajasta näkökulmasta, jotta myös riskit voitaisiin tunnistaa ja hallita kokonaisvaltaisesti. Yhteistyöllä lisäarvoa yritysturvallisuuteen Teksti: Elviira Saari ja Kimmo Kaisto Kuva: Atte Auvinen Lue koko työ: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403022762. Ohjauksen ja neuvonnan osuutta tulisi lisätä entisestään valvontatoiminnassa. Vuoropuhelua edistävät pelastusalan osaaminen sekä perustiedot elinkeinoelämän toiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Pelastustoiminta yritysturvallisuuden osana Pelastustoimintaa pidetään jopa merkittävimpänä yritysturvallisuuden osa-alueena, koska sillä on laajat vaikutukset koko yrityksen toimintaan. Toteutuneet riskit on voitu hallita pelastusviranomaisten perustehtävien avulla. Yksi keskeisimmistä pelastusviranomaisten rooleista elinkeinoelämän turvallisuudessa liittyy riskienhallintaan. Toisaalta pelastusviranomaiset ovat voineet onnistua tehtävissään niin hyvin, ettei niille ole ollut tarvetta asettaa valtakunnallisia lisävaatimuksia. Opinnäytetyön tekijänä Elviira Saari, joka toimii johdon koordinaattorina Helsingin pelastuslaitoksella. Yhteistyö on sujuvaa valtakunnallisella ja strategisella tasolla, mutta paikallisen tason yhteistyössä olisi kehitettävää. Yritysten toimintaa on alettu ohjata enemmän turvallisuusjohtamiseen ja -kulttuuriin. Pelastustoimelle kuuluvissa asioissa ei välttämättä ole havaittu niin vakavia turvallisuutta vähentäviä tekijöitä, että ne edellyttäisivät erityisiä toimia. Tuloksekkaampi yhteistyö edellyttää myös turvallisuuden ja yhteistyön tarkempaa määrittelyä. Tutkimuksen teemat: > Elinkeinoelämän ja pelastusviranomaisten yhteistyön osuus valtakunnallisissa turvallisuuteen liittyvissä ohjelmissa ja strategioissa > Pelastusviranomaisten rooli elinkeinoelämän turvallisuudessa > Pelastustoiminta yritysturvallisuuden osa-alueena pelkästään perustehtäviensä kautta. Varsinkin viime vuosina pelastusviranomaisten on koettu sisäistäneen paremmin oma roolinsa elinkeinoelämän turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden tukemisessa. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy tulisi huomioida nykyistä enemmän valtakunnallisissa ohjelmissa ja strategioissa. Tätä osaamista tulisi käyttää nykyistä enemmän esimerkiksi hyödyntämällä tapahtuneisiin onnettomuuksiin ja toteutuneisiin riskeihin liittyviä tietoja. Elinkeinoelämän näkemysten mukaan pelastusviranomaiset voivat vaikuttaa elinkeinoelämän turvallisuuteen Elinkeinoelämän ja pelastusviranomaisten yhteistyö -opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusosaamisen koulutusohjelma (ylempi amk). Viranomaisten esittämien vaatimusten koetaan keskittyvän liikaa rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja teknisiin turvallisuusjärjestelmiin, vaikka turvallisuuteen vaikuttavatkin ensisijaisesti ihmiset. Yhteistyötä tutkittiin elinkeinoelämän näkökulmasta kirjallisuuskatsauksen sekä teemahaastattelujen avulla. Hyvinä kokemuksina on pidetty pelastusviranomaisten toiminnan kehittymistä keskustelevammaksi ja turvallisuuteen liittyvien näkökulmien laajentumista. Arvokkaana pidetään myös sitä, että yhteistyön kautta pelastusviranomaisten toiminta on tullut tutummaksi ja sen ansiosta näkemys pelastusviranomaisista on muuttunut positiivisemmaksi. Tutkimus toteutettiin opiskelijan roolissa. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn osalta kehittämisen tarvetta löydettiin toiminnan yhdenmukaisuudessa, keskustelevassa vuoropuhelussa sekä asiakaspalvelutaidoissa, joiden puutteet ovat ilmenneet yksittäisten viranomaisten jyrkkinä ja perustelemattomina näkemyksinä. 3/2014 31 Tuoreen opinnäytetyön mukaan yhteistyöhön kannattaa panostaa, koska siitä hyötyvät sekä elinkeinoelämä että pelastusviranomaiset. Elinkeinoelämän näkökulmasta lainsäädäntöä ei välttämättä pidetä yksiselitteisenä, joten siihen haetaan tulkinnanvaraisuutta perusteltujen ja liiketoiminnan huomioivien toimien toteuttamiseksi. Turvallisuutta on sekä safety että security. Pelastusviranomaisia kuunnellaan Pelastusviranomaisia pidetään arvostettuina turvallisuustoimijoina, joiden kannanottoja kuunnellaan. Kilpailukyvyn paranemisen lisäksi yhteistyöllä voidaan kehittää yritysten turvallisuuskulttuuria. Turvallisuutta pidetään sekä yrityksille että kunnalle merkittävänä kilpailukykytekijänä. Ennaltaehkäisyä rikostorjunnan ohella Elinkeinoelämän ja pelastusviranomaisten yhteistyötä on käsitelty melko vähän valtakunnallisissa turvallisuuteen liittyvissä ohjelmissa ja strategioissa. Pelastusviranomaisten työssä tulisi korostaa nykyistä enemmän hyvän hallinnon perusteita. Pelastusviranomaisten näkökulmasta pelastustoiminta on viranomaisten operatiivista toimintaa onnettomuusriskien toteutuessa. Erilaiset työtavat vaikeuttavat elinkeinoelämää luomasta kestäviä omatoimisen varautumisen keinoja. Teemoja voisivat olla esimerkiksi pelastusviranomaisten toimintamallien yhtenäistäminen valtakunnallisesti, yritysten toimintatapojen kehittäminen onnettomuustilanteissa sekä elinkeinoelämän ja pelastusviranomaisten välisen tiedonvaihdon lisääminen. Yritysturvallisuuden painopiste pelastustoiminnan osalta tulisi sen sijaan olla onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä omatoimisessa varautumisessa. Vaikutusmahdollisuudet paranisivat, mikäli viranomaiset toimisivat aktiivisemmin elinkeinoelämän verkostoissa ja niiden kautta vaikuttaisivat yksittäisissä yrityksissä. E linkeinoelämän kokemusten perusteella yhteistyö pelastusviranomaisen kanssa on tuottanut lisäarvoa esimerkiksi parantamalla elinkeinoelämän valmiuksia omatoimiseen varautumiseen sekä onnettomuustilanteissa toimimiseen. Turvallisuuteen laaja näkökulma Yhteistyötä toivottiin teemoista, jotka ovat ajankohtaisia joko elinkeinoelämän omiin tarpeisiin tai pelastustoimelle esimerkiksi lainsäädännön uudistumisen takia. Onnistumisia on tunnistettu eniten operatiivisessa pelastustoiminnassa, jota pidetään erinomaisena, ammattitaitoisena ja hyvänä asiakaspalveluna
Käytämme sosiaalisen median palveluista tällä hetkellä ainoastaan Facebookia. Pirkanmaan pelastuslaitosta pidetään sosiaalisen median käytössä eräänlaisena malliesimerkkinä, sillä sen sivuilla on yli kolmetuhatta tykkääjää, eikä päivitystahtikaan ole harva. – Täällä kokeillaan rohkeasti uusia asioita. Myös pelastustoimen yhteinen sivu toimii edelleen niin, että pelastuslaitoksien, SPPL:n, SPEKin ja sisäministeriön edustajat tuottavat yhteistuumin materiaalia. Mitään lisähankkeita ei ole tullut, Leinonen jatkaa. – Mielestäni hankkeella saatiin halutut tulokset. Pystymme ajamaan asiamme parhaiten yhtä kanavaa pitkin, mutta Twitteriinkin mennään, jos on tarvetta ryhtyä tiedottamaan nopeasti esimerkiksi onnettomuuksista, Leinonen pohtii menestystekijöitä. Yhteistyö on lisääntynyt: kun joku keksii hyvän jutun ja se lyö läpi, sitä voidaan monistaa. Verkossa kokemuksia ja materiaaleja jaetaan ahkerasti paitsi pelastuslaitosten välillä, myös tavallisten tykkääjien ruuduilla. Hankkeen aikana testattiin myös seurantapalveluja, joiden avulla otettiin selvää, mitä pelastusalasta puhutaan eri areenoilla. – Nämä seurantapalvelut toimivat paremmin yritysmaailmassa, jossa seurataan tietyn brändin esiintymistä. Vuosina 2009–2013 turvallisuusviestinnän valtakunnallisen työryhmän puheenjohtajana toiminut Jari Lepistö kertoo, ettei esimerkiksi hänen kotipelastuslaitoksellaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksella ole toistaiseksi kyetty panostamaan riittävästi soTykkääjien määrä kovassa kasvussa Reilu vuosi sitten päättynyt Pelastustoimi sosiaaliseen mediaan -hanke on tuottanut pysyviä tuloksia. Hakutulokset olivat kuitenkin liian laajoja, mikä teki seuraamisesta lähes mahdotonta. Vaikutus on näkynyt lähinnä Facebookissa, jonka monet pelastuslaitokset ovat ottaneet aktiiviseen käyttöön. Muista aktiivisista pelastuslaitoksista sosiaalisessa mediassa hän mainitsee aikamoisen harppauksen tehneen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sekä Varsinais-Suomen ja Lapin pelastuslaitokset, joissa on ihan oma tatsi touhuun. Vaikka tulokset olivat laajoja, seurannan avulla ei löytynyt mitään, mihin olisi ollut syytä puuttua. Palosuojelurahaston rahoittamaa hanketta Suomen Palopäällystöliiton riveistä luotsannut Janne Leinonen on tyytyväinen saatuihin tuloksiin. Paketti on todettu toimivaksi ja tavoittaa hyvin ihmisiä. VIESTINTÄ V iesti turvallisuudesta leviää, eikä se ole vähiten Pelastustoimi sosiaaliseen mediaan -hankkeen ansiota. Reilu vuosi sitten päättynyt projekti pyrki tuottamaan pelastustoimelle vakiintuneet ja hyvin toimivat sosiaalisen median palvelut sekä toiminnot. Mallioppilaita ja perässä seuraajia Nykyisin Janne Leinonen vaikuttaa Pirkanmaan pelastuslaitoksella projektipäällikkönä Pelastustoimen virtuaaliset ympäristöt -hankkeen parissa, jossa kehitetään pelastuslaitoksille yhteisiä sähköisiä järjestelmiä. Aivan kaikilla sosiaaliseen mediaan mukaan lähteneillä pelastuslaitoksilla päivitystahti ei ole yhtä tiuha kuin Pirkanmaalla, vaikka muuten toiminta pyörii mallikkaasti. On porukalla mietitty, miten viesti iskisi mahdollisimman suureen yleisöön, joten mukaan on laitettu huumoria ja kevennystä. Muutama alue on aloittanut myös Twitterissä ja Instagramissa, Leinonen kertoo. Sosiaalisessa mediassakin on selkeästi kova arvostus alaa kohtaan, Leinonen pohtii. Tekstit: Piatta Rulja. Aivan kaikki eivät ole lähteneet mukaan, mutta jo nyt Facebookista löytyy seitsemäntoista aktiivista pelastuslaitosta, jotka ovat hankkeen myötä tai sen jälkeen uskaltaneet monipuolistaa turvallisuusviestintäänsä. – Monet pelastuslaitokset ovat ottaneet Facebookin aktiiviseen käyttöön ja kasvua on ollut mukavalla tavalla. Pelastustoimen ja pelastuslaitosten sivustoja on peukuttanut yhteensä jo reilut 25000 käyttäjää
– Sosiaalisessa mediassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Vertailuaikoina toimivat 18.3.2013–18.3.2014 sekä ennen 11.3.2013 tilastoidut kattavuudet ja tykkäykset. Koin suurimpana ansiona sen, että pelastuslaitokset tekevät nyt toistensa kanssa yhteistyötä, mutta siinäkin on vielä parantamista. –11.03.2013 kattavuus tykkääjiä kattavuus tykkääjiä kattavuus muutos tykkääjät muutos Pelastustoimi 1060756 5496 1571039 4177 -?32 % 31,58 % Pohjanmaan pelastuslaitos 87259 786 43236 452 102 % 73,89 % Kanta-?Hämeen pelastuslaitos 65527 629 19511 253 236 % 148,62 % Pohjois-?Savon pelaluslaitos 80621 529 1545 93 5118 % 468,82 % Satakunnan pelastuslaitos 67438 896 146355 585 -?54 % 53,16 % Pirkanmaan pelastuslaitos 828490 3237 405848 1359 104 % 138,19 % Varsinais-?Suomen pelastuslaitos 401767 2806 74576 742 439 % 278,17 % Päijät-?Hämeen pelastuslaitos 221525 1391 106466 820 108 % 69,63 % Etelä-?Savon pelastuslaitos 109534 723 54132 419 102 % 72,55 % Etelä-?Karjalan pelastuslaitos 247850 957 173398 500 43 % 91,40 % Jokilaaksojen pelastuslaitos 71825 663 22074 329 225 % 101,52 % Keski-?Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 48709 390 24484 210 99 % 85,71 % Lapin pelastuslaitos 1633 397 311,34 % Pohjois-?Karjalan pelastuslaitos 706 Länsi-?Uudenmaan pelastuslaitos 1799 616 192,05 % Itä-?Uudenmaan pelastuslaitos 887 405 119,01 % Keski-?Uudenmaan pelastuslaitos 1016 528 92,42 % Kymenlaakson pelastuslaitos 499 3291301 25043 2642664 11885 25 % 110,71 % huom! Pelastustoimi: Vertailuvuonna heijastinkuva poliisin kanssa oli suuri hitti Satakunnan pelastuslaitos: Vertailuvuonna rekryvideo toi valtavasti näkyvyyttä 18.03.2013–18.03.2014. Punainen liitu välittää viestinsä aitojen tarinoiden avulla JO KI LA AK SO JE N PE LA ST U SL AI TO S Pelastuslaitoksen henkilöstö on nähnyt kaikkein raadollisimmat puolet liikenneonnettomuuksista. – Neljän vuoden aikana otettiin isoja askelia eteenpäin monessakin mielessä. Esimerkiksi 16–20-vuotiaille nuorille suunnattu liikenneturvallisuuskampanja Punainen Liitu on pidetty tietoisesti poissa sosiaalisesta mediasta. Toisaalta Punainen liitu on hyvä esimerkki kampanjasta, jonka jokin pelastuslaitos kehittää ja jakaa sitten valtakunnallisesti muiden pelastuslaitosten käyttöön. 3/2014 33 Kaikkien pelastuslaitosten käyttöön jaettu liikenneturvallisuuskampanja Punainen liitu on 16–20-vuotiaille nuorille suunnattu kampanja, jossa pelastuslaitoksen henkilöstö käy toisen asteen oppilaitoksissa kertomassa tositarinoita liikenneonnettomuuksista. Turvallisuusviestinnän valtakunnallisen työryhmän uutena puheenjohtajana aloitti Tomi Honkakunnas, joka toimii riskienhallintapäällikkönä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella. Todellisiin tapahtumiin perustuvien tarinoiden kertominen on todettu luontevaksi tavaksi havahduttaa liikenteen riskiryhmään kuuluvia nuoria arjen realismiin. Olisi hyvä laittaa enemmän ideoita ja materiaaleja jakoon, Lepistö pohtii. Tilasto kertoo kattavuuden ja tykkääjien määrän kasvusta. Viime vuoden keväänä pilotoitu kampanja on ehtinyt saada jo runsaasti kiitosta ja positiivista palautetta sekä nuorilta että heidän opettajiltaan. Punainen liitu on tutkitusti saanut monet nuoret ajattelemaan liikenteen riskejä ja omaa ajokäyttäytymistään, minkä lisäksi esiintyjien ammattien arvostus on lisääntynyt. Kampanjan alkukoti on Jokilaaksojen pelastuslaitoksella, ja se on ottanut vaikutteita IsoBritanniassa toteutetusta Safe Drive Stay Alive -kampanjasta. Tositarinoiden kertominen on luonteva tapa havahduttaa kuulijoita arjen realismiin. Turvallisuusviestinnän valtakunnallisen työryhmän tavoitteena onkin ollut kehittää ”yhdessä enemmän vaikuttavuutta” -ajatuksen pohjalta pelastustoimen arvojen mukaisesti turvallisuusviestintään liittyviä yhteisiä käytäntöjä, uusia toimintamuotoja ja antaa suosituksia pelastuslaitoksille turvallisuusviestinnän kehittämisestä. Sen sijaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on pohdittu, millaiset kampanjat sopivat sosiaaliseen mediaan ja millaiset eivät. Joku juttu saatetaan kuluttaa alkuinnostuksen myötä loppuun todella nopeasti, ja tämä Punainen liitu on tarkoitus pitää mahdollisimman freesinä. Turvallisuusviestinnän imagoa on saatu nostettua ja sen eteen tehdään edelleen työtä, Lepistö päättää. siaalisen median mahdollisuuksiin. Mukana näkyy ja toimii vahvasti Liikenneturva, minkä lisäksi Jokilaaksojen poliisilaitos on tuonut oman työpanoksensa kampanjaan. Nyt kuitenkin jaetaan herkemmin kokemuksia ja malleja
Ohjeistuksen mukaan radiossa oli oltava vähintään kolme kanavaa, joista kanava 1 oli valtakunnallinen yhteiskanava 164.100/159.500, kanava 2 valtakunnallinen paloja pelastuskanava 164.050/159.450 ja kanava 3 oli palokunnan oma kanava. Lisävarusteita on lukematon määrä ja nämä helpottavat huomattavasti radioiden käyttöä. Inversiosalaus on alkeellinen puheensalausmenetelmä. Vanhoja laitteita pystytään hyödyntämään edelleen. On Teksti & kuvat: Saku Rouvali Eri aikakauden VHF-radioita. Ajoneuvoja käsiradioiden taajuudet olivat vastaavasti toisinpäin. EX-suojaus löytyy useasta puhelimesta. Roiskevesisuojattuja on suurin osa markkinoilla olevista puhelimista ja jopa täysin vedenpitäviäkin malleja löytyy. 34 3/2014 VIESTINTÄ V uonna 1958 silloinen Postija Lennätinhallitus (nykyään Viestintävirasto) antoi ohjeistuksen, jonka mukaisesti paloja pelastustoiminnalle osoitettiin radiopuhelinkäyttöön niin sanottu 2 metrin alue. Palokuntien käyttöön radiopuhelimet yleistyivät vasta 1960 luvulla. Siinä käännetään korkeat taajuudet mataliksi ja matalat korkeaksi. VHF-radiotaajuudet olivat väleillä 158.850–160.200 MHz ja 163.450– 164.800 MHz. Radiopuhelimet ovat nykyään myös hyvin suojattuja. Kääntö tapahtuu yleensä 1500 Hz:n kahta puolta. Radioiden koko on pienentynyt huomattavasti ja tekniikka on mennyt aimo harppauksen eteenpäin. VHF-radiot nykyaikana Nykyaikaiset VHF-radiopuhelimet ovat kehittyneet huimasti. VHF-radiopuhelimien käyttö lisääntyy 34 3/2014. Palokuntien tukiasemien lähetystaajuudet sijaitsivat alemmalla taajuuskaistalla ja vastaanottotaajuudet ylemmällä taajuuskaistalla. Nykyaikaisissa VHF-radioissa on myös puheensalaus, joka tunnetaan nimellä inversiosalaus
Kanta-Hämeen malli Kanta-Hämeen pelastuslaitos operoi pelastustoimintaa yhdentoista kunnan alueella. – VHF-radiot ovat yksinkertaisempia ja siten toimintavarmempia. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. VHF-radiot ovat paljon yksinkertaisempia käyttää kuin Virve-radiot. Päätoimisesti miehitettyjä paloasemia on neljä. Näin otettiin käyttöön VHF-radiot sisäiseen viestintään. Samoin handsfree-sarjat ovat todella suosittuja erilaisissa käyttökohteissa. Näihin hankintoihin ei ole osoitettu erillistä määrärahaa. Sopimuspalokuntien miehittämiä asemia alueelta löytyy 27 ja sivutoimisten miehittämiä neljä. Samalla hankittiin kyseisiin radioihin sopivat kallomikronit jokaiselle palomiehelle, jolloin radiopuhelimien käyttö tehostuu myös savusukellustilanteissa. Virve on toki monipuolisempi ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia, joita ei kuitenkaan käytännössä yksikön sisäisessä liikenteessä tarvita. • Maankäyttöja rakennuslain muutokset • Muutoksia myös pelastusja puolustustilalakiin + paljon muuta PALOJA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2014 Tilaa heti • puh. Nykyään on myös saatavilla yhdistelmämonofoneja, joilla pystyy kommunikoimaan Virveja VHF-radioilla vuorotellen. Hämeenlinnan paloasemalla irrotettiin sammutusyksikön takatilasta Virve-radioiden lataustelineet ja tilalle laitettiin VHFradioiden laturit. VHF-radiot taas puolustavat paikkaansa yksikön sisäisessä ja tehtäväkentällä tapahtuvassa toiminnassa. Määrä tulee kasvamaan samaa tahtia kuin sopimuspalokunnat siirtyvät VHF-radioiden käyttäjiksi. RadiopuhelimesPalokuntanuorten koulutus on hauskaa puuhaa, kun siitä tekee jännää ja aihe on mielenkiintoinen. Testikäytön sekä kilpailutuksen perusteella päädyimme kallomikrofonisarjoissa Ceotronicsin valmistamiin sarjoihin, jolloin niitä voidaan adapteria vaihtamalla käyttää myös Virve-radioissa, palopäällikkö Markus Koskela kertoo. Lähitulevaisuudessa lisäämme VHF-radioiden määrää ja vähennämme vastaavasti Virve-radioita. Kalliiksi näitä lisävarusteita ei voi sanoa, sillä halvimpia saa jopa alle kymmenellä eurolla. MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAKI MUUTTUU! Uutta, mm. Katso ennakkotilausedut netistä! 125 € + alv 10 % Liikenteenohjaus, toimintakäskyt ja muu operatiivinen liikenne hoituvat täysin samalla lailla VHF:llä kuin Virve-radiolla.. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on käytössä 279 Virve-radiota pelastuspuolella ja 78 ensihoidossa. Hankimme nämä VHF-radiot Virve-radioista säästyneillä rahoilla, Markus Koskela kertoo. Palomiesystävällinen radiopuhelin VHF-radiopuhelin on erittäin yksinkertainen. Ylläpito on helpompaa ja järjestelmä on edullisempi. Kyseisessä yhdistelmämonofonissa on myös optiona mahdollisuus kytkeä GSM-puhelinkin kolmanneksi. Samalla asennettiin myös konemiehelle ja esimiehelle VHF-radioiden laturit Virve-radioiden rinnalle. – Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle hankittiin kevään 2014 aikana 46 VHF-radiopuhelinta. • www.suomenkalenterit.. 3/2014 35 paljon mukavampi käyttää radiopuhelinta, kun siihen on kytketty monofoni eli erillinen mikrofoni. Yhteensä Virve-radioita on käytössä 357 ja niiden käyttökulut ovat vuodessa noin 110000 euroa. Virve-radiot eivät ole turhia vaan puolustavat paikkaansa esimerkiksi silloin, kun käsitellään henkilötietoja tai muita arkaluontoisia asioita. Säiliöautoon ja puomitikasautosta asennettiin Virve-radioiden rinnalle VHF-radiot
Olisi kaikkien etujen mukaista, että alettaisiin opettaa nuorille jo varhaisessa vaiheessa radiokäyttäytymistä. MERI-VHF Meri-VHF -radiopuhelimia käytetään ainoastaan veneilyssä. Vaatii radioamatöörin pätevyystodistuksen. PR-27 -puhelin 26 MHz, 40-kanavainen FM varustettu radiopuhelin. Myös radioamatöörit käyttävät. (26–27 MHz). Yksinkertaisimmillaan VHF-radiossa on ainoastaan kanavarumpu ja virtakytkin, jossa on samassa äänenvoimakkuus. NMT-450 (NordiskMobilTelefon) on ollut käytössä Suomessa 1981–2002. (144–146 MHz). Harrastekäytössä. VHF-radiot toimivat radiosta radioon -periaatteella, joka vastaa Virven suorakanavatoimintoa (DMO). TAAJUUSALUEET: Lyhenne Taajuusalueen nimi Taajuusalue Aallonpituus VLF Very Low Frequency 3–30 kHz 100 km – 10 km LF Low Frequency 30–300 kHz 10 km – 1 km MF Medium Frequency 300 kHz – 3 MHz 1 km – 100 m HF High Frequency 3–30 MHz 100 m – 10 m VHF Very High Frequency 30–300 MHz 10 m – 1 m UHF Ultra High Frequency 300 MHz – 3 GHz 1 m – 10 cm SHF Super High Frequency 3–30 GHz 10 cm – 1 cm EHF Extremely High Frequency 30–300 GHz 1 cm – 0.1 cm RADIOPUHELINTAAJUUKSISTA:. (146–175MHz). (155–157 MHz). Poistuneet puhelimet Autoradiopuhelin ARP on ollut käytössä 1969–2000. 36 3/2014 sa ei tarvita hienoja tekstiviestiominaisuuksia, pelejä tai kalenteria. Ne sopimuspalokuntien henkilöt, jotka eivät jatkuvasti käytä Virve-radioita ja vaihda kansioita sekä puheryhmiä, jättävät helposti radion käyttämättä. 160 MHz:n radiopuhelimet 160 MHz:n VHF-puhelimet ovat elinkeinoelämän-, paloja pelastuspuolen sekä poliisin käytössä ollutta kalustoa. Käyttäjät: Rekkakuskit, sahat, ja muu kuljetus/lastausliikenne. PMR-puhelimet PMR446-puhelimet ovat lupavapaita ja se on eurooppalainen radiopuhelinstandardi. Taajuusalueena käytettiin 450 MHz:n aluetta eli toimi UHF-alueella. Kun nuorena opettaa viestiliikenteen kultaiset säännöt, on ne vanhempana helpompi omaksua käytännössä. 144 MHz:n amatöörikoneet 144 MHz:n amatöörikoneet ovat 144 MHz:n taajuusalueella toimivia radiopuhelimia, joihin saavat luvat vain radioamatöörit. (26–27 MHz). 3G-puhelimet (900–1800 MHz) Kaupalliset siviilipuhelimet toimivat kyseisillä taajuuksilla Euroopassa. Jos teillä on ylimääräisiä VHF-puhelimia, varastossa makuuttamisen ja roskiin heiton sijasta niitä kannattaa tarjota hyötykäyttöön palokuntanuorille kirjoittajan kautta: saku.rouvali@ pelastustieto.fi. (26–27 MHz). Tämä radioliikenne yhdistettynä muihin harjoituksiin takaa toimivan yhteistyön sekä tekee harjoituksista erilaisen ja mukavan kokemuksen. 4G-puhelimet (1800–2600 MHz) Kaupalliset siviilipuhelimet toimivat kyseisillä taajuusalueilla Euroopassa. Muut amatööripuhelimet Taajuusalueella 26–2450 MHz:n radioamatöörilähetin saa toimia vain taajuusalueilla, jotka ovat Viestintäviraston radiotaajuusmääräyksessä tai kansainvälisessä radio-ohjesäännössä osoitettu radioamatööritoimintaan. Myös harrastajat käyttävät. Myös harrastajat käyttävät. Myös releoiva tukiasema parantaa kuuluvuutta. (446-467MHz). Vaatii rannikkolaivurin radiotodistuksen eli SRC-todistuksen. VHF-radiopuhelin onkin oiva peli sopimuspalokuntien käyttöön, sillä yksinkertainen käyttö takaa luotettavat yhteydet eikä radiopuhelinta kohtaan tule käyttökammoa. VHF-radiot ovat myös erittäin toimintavarmoja, sillä ne eivät tarvitse erillistä tukiasemaa väliinsä. (118–136.975 MHz). UHF-puhelimet (Ultra High Frequency 0,3–3Ghz) (70 cm) UHF-radiopuhelimia käytetään elinkeinoelämän ja harrastustoimen yhteydenpidossa. Vaatii radioamatöörin pätevyystodistuksen. Palokuntanuoret käyttävätkin VHF-radioita useissa harjoituksissaan ja näin ollen kaikki radiopuhelimet ovat heille tervetulleita. Käyttäjät: SPR, VAPEPA, metsästäjät, elinkeinoelämä, autourheilu. NMT-900 (NordiskMobilTelefon) on ollut käytössä Suomessa 1987–2002. Taajuusalueina oli käytössä 147.900–154.875 MHz eli toimi VHF-alueella. HF-Puhelimet (High Frequency 3–30 MHz) LA-Puhelin 26 MHz, 23 kanavaa (22+11A) AM ja/tai FM radiopuhelin. Kantavuutta VHF-radioihin saa, kun asentaa erillisen tehokkaamman antennin esimerkiksi auton katolle tai käsiradioon tehoantennin. CB-Puhelin 26 MHz, 40 kanavaa AM+FM+SSB. VHF-Puhelimet (Very High Frequency 30–300 MHz) RHA68 VHF-puhelin on 68 MHz:n 26-kanavainen radiopuhelin. Liikenteenohjaus, toimintakäskyt ja muu operatiivinen liikenne hoituvat täysin samalla lailla VHF:llä kuin Virveradiolla. Kansainvälisiä kanavia 55, huvija kalstusalukset 6 kanavaa, ja AIS-järjestelmä 2 kanavaa. Riittää että radiopuhelimella voi kommunikoida toisen henkilön kanssa. Ilmailuradio Ilmailuradio on ainoastaan ilma-alusten, ja lennonjohdon käyttöön tarkoitettuja radiopuhelin. (67–72 MHz) (4M). (taksit 80 MHz). Taajuusalueena käytettiin 900 MHz:n aluetta eli toimi UHF-alueella. Palokuntanuorille opetusta Monessa sopimuspalokunnassa ei opeteta palokuntanuorille radiopuhelintekniikkaa eikä sen käyttöä
Nuorena onkin helppo omaksua yhteiset tavat ja oppia näin radiokuria sekä vuoropuhelua. Myös palokuntanuoria koulutamme radioiden käyttöön sekä opetamme viestiliikenteen kultaiset säännöt. Palokuntien toiminta tehostui alkaneen yhteistyökuvion pohjalta. Ainoana haittapuolena pidän sitä, että autoista ei saada yhteyttä, koska kori estää signaalin. Kahden palokunnan yhteistyö Vuodenvaihteessa alkanut yhteistyö Harjavallan VPK:n ja Kuurolan VPK:n välillä on lähtenyt hy-vin käyntiin. Tulimme päätökseen, että hankimme riittävän määrän VHF-radioita varusteineen, joka sisältää pöytälaturit, monofonit sekä handsfree sarjat. Molempien palokuntien asemilla on myös VHF-antennit katolla, ja näin saadaan myös tarvittaessa otettua yhteys asemien välillä samoilla kanavilla. Koulutus on aina silti tärkeää. Hankkeen alkuunpano Ajatus oli tullut jo paljon aiemmin ennen radioiden hankintaa. – Mikäli tapahtuu jonkinlainen onnettomuus, niin turvanappia painamalla radio alkaa huutaa kovaa ääntä ja näin paikalle tulevien on helpompi suunnistaa ääntä kohti. Yhteys pelaa myös Virven välityksellä. Radiossa on myös tehokas led-lamppu, jonka avulla voi kulkea pimeässä tilassa ja suunnistaa ulos, jos käsivalaisin rikkoutuu. Täytyy siis hankkia ulkoantenni, kuten ennen vanhaan, Haapala sanoo. Kuurolan VPK:n päällikkö Petteri Murto on tyytyväinen hankittuihin radiolaitteisiin ja kertookin, että näiden käyttöä on harjoiteltu. Koulutus on A ja O VHF-radio on huomattavasti yksinkertaisempaa tekniikkaa ja se on palomiesystävällinen käyttää. Vastaavasti voidaan myös kaikki toimia samalla kanavalla tarpeen mukaan. Tämän jälkeen alkoi palokuntatutun toimesta radiolaitteiden kilpailutus ja vertaaminen sekä mahdollisten lisälaitteiden mietintä. Monipuolinen radio mahdollistaa käyttämisen myös erilaisissa tilanteissa. Yksikönjohtaja voi kuunnella molempia kanavia, jolloin mahdolliset vaaratilanteet tulevat heti huomioiduksi. Samoin savusukelluksessa ja muissa tilanteissa, joissa oli useam pi henkilö toimimassa samaan aikaan, ei viestikalustoa yksinkertaisesti riittänyt kaikille. Radiot sijoitetaan sammutusja miehistöautoihin. Hankinta toimii tukena Virvelle. Harjavallan VPK on antanut Kuurolan VPK:n käyttöön VHF-radiota, jolloin myös yhteys Kuurolan yksiköihin on varmistettu. Ideana oli, että saamme vapauttaa virvet ns. Vuorotellen on harjoitusten vetovastuussa Harjavalta ja me. Oli selkeä tarve saada lisää radioi ta, jotta sisäinen kommunikaatio toimisi tilannepaikalla. Myös nuoriso-osastolaisia on hyvä kouluttaa pienestä pitäen. Näin saimme turvattua viestiyhteydet koko keikan ajan, kertoo Heikki Haapala. Käyttökokemukset positiivisia Päivääkään ei ole Harjavallan VPK:ssa kaduttu radioiden hankintaa. Kun molemmilla on samanlaiset radiot käytössä, se helpottaa työskentelyä kentällä ja totta kai myös harjoituksissa, Petteri Murto toteaa. Olemme käyttäneet tähän asti tätä yhden kanavan taktiikkaa, kertoo Harjavallan VPK:n puheenjohtaja Kimmo Mäntynen. 3/2014 37 VIESTINTÄ S yksyllä 2013 Harjavallan VPK:n päällikkö Heikki Haapala otti esille tarpeen radiopuhelimien hankkimiseksi. VHF-radiossa ei ole ylimääräisiä nappuloita ja selkeästi nimetyt kanavat helpottavat käyttöä. Harjavallan VPK hankki VHF-radioita Teksti & kuvat: Saku Rouvali VHF-radiot tehostavat omaa sisäistä viestintää Oppitunnilla opetellaan viestivälineiden käyttöä. Liikenneonnettomuustilanteessa liikenteenohjaajat voivat toimia toisella ja pelastushenkilöstö toisella kanavalla. Myös radios sa oleva turvanappi on hyödyllinen. – Olemme ottaneet radiopuhelimet mukaan viikkoharjoituksiin, jolloin niiden käyttö on luonnollista aina kun tarve vaatii. Täytyy huomioi da, että yksinkönjohtajalla on aina Virve, jotta yhteys tilanteen johtoon säilyy. – Meidän hankkimissamme radioissa on mahdollisuus kuunnella kahta kanavaa samanaikaisesti. Tässä on käynnissä VHFradioiden käyttöharjoitus. Harjavallan VPK:n päällikkö Heikki Haapala näyttää kuinka kätevä ja pienikokoinen on VHF-radion monofoni.. Liikenteenohjaus kolaritilanteissa ei ollut sujuvaa, kun ei ollut tarpeeksi viestivälineitä käytössä. – Otin yhteyttä erääseen erittäin aktiiviseen palokuntatuttuun, jonka tiesin harrastavan radiolaitteita ja pyysin häneltä konsultaatiota asiassa. – Kuurolan VPK harjoittelee yhdessä Harjavallan VPK:n kanssa, jolloin yhteisharjoitukset sujuvat luonnollisesti VHF-radioiden välillä. tärkeille tilanteille
Blogikirjoitukset ovatkin mielenkiintoista luettavaa. On hyvä tuoda pelastuslaitos ja sen henkilökunta lähelle tavallista ihmistä. Olemme saaneet pelkästään positiivista palautetta Facebook-sivuistamme. Olemme Teksti ja kuva: Saku Rouvali Vaihtoehtoiset tiedotusvälineet ovat hyödynnettävissä myös pelastuslaitosten käyttöön Sosiaalinen media palokunnan apuna KUVAKAAPPAUKS ET FACEBOOK-SIVUIL TA. Voidaan siis sanoa että pelastuslaitosten sosiaalisen median näkyvyys on hyvä. 38 3/2014 N ykyaikana erilaiset sosiaalisen median muodot ovat lähellä ja saatavissa miltei joka paikassa. Verkostoitumalla internetin kautta saadaan lisää seuraajia pelastuslaitoksen Facebook-sivuille ja Twitteriin. – Kaikilla yhdellätoista bloggaajallamme on motivaatio ja asenne kohdallaan. Sosiaalisen median erilaisia muotoja on kymmeniä alkaen uutisten jakopalveluista blogipalveluihin päättyen kokonaisiin virtuaalimaailmoihin. Enemmän tykkäyksiä on ainoastaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen FB-sivuilla, yli 3200 tykkääjää. Kun puhutaan asioista, jotka ovat mahdollista tapahtua kenelle vaan, niin asia kiinnostaa aina. Samaa verkostoitumista käyttävät myös useat sopimuspalokunnat. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tiedottaja Maria Nykyri kertoo sosiaalisen median olevan nykyaikaa ja tehokasta. Blogeissa käsitellään ensihoidon asioita ihan yhtä luonnollisesti kuin turvallisuusviestintääkin. Tykkääjien määrä on toiseksi suurin pelastuslaitosten FB-sivujen joukossa. VS-pelastuslaitoksen Facebook-sivut avattiin yleisölle marraskuussa 2012. Suosituksi ovat tulleet myös blogikirjoitukset, jossa bloggaajamme kertovat oikeista asioista ja ihmisistä, kertoo Maria Nykyri. – Varsinais-Suomen pelastuslaitos on halunnut olla suunnannäyttäjänä tässä verkostoitumisen yhteiskunnassa. Juttuja lukiessa ei siis pidä huolestua, jos hymy nousee huulille. Tällä hetkellä VS-pelastuslaitoksen FB-sivuista ”tykkää” yli 2800 henkeä. Tietoa on helppo jakaa ja se saadaan heti yleisön nähtäväksi. Pelastuslaitos Facebookissa Varsinais-Suomen pelastuslaitos oli ensimmäisten pelastuslaitosten joukossa perustamassa sosiaalisen median suunnannäyttäjään Facebookiin omaa sivua. Tämän sosiaalisen median välineellä on asiakkaan helpompi lähestyä pelastuslaitoksen henkilökuntaa kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa. Olemme myös halukkaita yhteistyöhön muiden pelastuslaitosten kanssa tässä sosiaalisen median yhteiskunnassa. Jutut ovat hyvällä maulla kirjoitettuja höystettynä sopivalla huumorilla
Palvelu on lisäksi ilmainen.. WhatsApp-ryhmässä näkee välittömästi tulleen viestin ja kaikille voi vastata kerralla. – Kesäkuussa 2013 avasimme Facebookiin oman sivun nimellä Huittisten VPK hälytysosasto. Käytämme tätä sovellusta VPK:n ja pelastuslaitoksen välisessä viestinnässä harjoitusten ja muiden asioiden osalta, kertoo, Lapin pelastuslaitoksen Sodankylän paloaseman kalustonhoitaja Marko Mattila. Usealla VPK:lla on omat FB-sivut. WhatsApp käyttää puhelinliittymään kuuluvaa datapakettia, jolloin viestien lähettäminen on maksutonta. Hälytyksiin osallistuminen viestillä ”Tulossa” on myös kätevä ja nopea kuitata tätä kautta. Kyläläiset pystyvät katsomaan palokunnan harjoitusaiheita sivuiltamme, samoin kuvia harjoituksista. Yhteisistä palavereista, kalustovaurioista, päivystyksistä tai kokouksista on hyvä tiedottaa siellä. Osa palokunnista pitää sivut suljettuina eli niitä ei pääse katsomaan muut kuin ryhmään erikseen hyväksytyt henkilöt. WhatsApp-palvelu on kätevä, nopea ja ilmainen. Kalustonhoitaja Marko Mattila näyttää älypuhelinta ja havainnollistaa WhatsAppin käyttöä. Ideana on myös samalla yrittää rekrytoida uutta porukkaa liittymään palokuntaan, kertoo Huittisten VPK:n Facebook-sivuja ylläpitävä Mari Latvala. Pystymme jakamaan siellä tietoa harjoituksista ja muista yhteisistä tilaisuuksista. Edellytyksenä on että vastaanottavassa puhelimessa on vastaava sovellus myös otettu käyttöön. Palvelu on maksullinen. Tekstiviesti & WhatsApp Tekstiviestejä on käytetty jo pitkään tiedon levittämisessä palokunnissa. Sivua käytetään myös oman sisäisen tiedotuksen apuvälineenä tekstiviestien ollessa pääasiallinen tiedoitusväline. WhatsApp palokuntakäytössä – Me otimme WhatsApp Messenger -palvelun käyttöön 2012. VPK Facebookissa Moni sopimuspalokunta on myös omaksunut sosiaalisen median omakseen. WhatsApp Messenger on monialustainen pikaviestisovellus, jonka avulla voi lähettää ilmaisia viestejä. Perusviestinnän lisäksi WhatsAppin käyttäjät voivat luoda useita eri ryhmiä keskustelua varten. Nyt on kuitenkin älypuhelimien myötä tullut tekstiviestien rinnalle parempi keino tiedottamiseen, joka toimii kätevästi kahteen suuntaan. Mitään retosteluja tai sankaritekoja emme mainosta tai liioittele. – WhatsApp on pätevä viestintäpalvelin moneen muuhunkin yhteydenpitoon vaikka kaveriporukan kesken. WhatsAppissa voi lähettää toisilleen kuvia, ääntä ja videoita rajoittamattomasti. Tekstiviesti (vas.) on jo kauan kuulunut ryhmätiedottamisen välineisiin. Sivun tarkoituksena on tuoda palokuntatoimintaa tutuksi kansalaisille ja tietenkin julkisuutta palokunnalle. Tekstiviesti onkin nopea ja vaivaton tapa jakaa tietoa useammalle henkilölle. 3/2014 39 VIESTINTÄ pyrkineet avaamaan pelastuslaitoksen arkea lukijoille erittäin kuvaavasti, mutta silti hyvää makua käyttäen. WhatsApp (oik.) on nykyaikainen ja monipuolinen yhteydenpitoväline. Kun hälytysosastolle, tuki-osastolle tai naisosastolle luodaan omat ryhmät, niin kaikki osalliset saavat kyseiseen ryhmään jaettavan tiedon. Jotkut ovat asian vieneet pitemmälle ja tehneet joka osastolle omat sivunsa. Toisten sivut ovat täysin avonaiset eli kaikki siellä kävijät näkevät sisällön. Olemme todenneet WhatsAppin todella toimivaksi ja tehokkaaksi kommunikaatiovälineeksi, kertoo Sodankylän VPK:n WhatsApp-ryhmän perustaja Markus Poikela. Yhtään negatiivista palautetta ei ole tullut mistään suunnasta vaan pikemminkin päinvastoin. Joskus voi kevennyksenä jopa jakaa hauskoja kuvia. Samalla toimme palokunnan 2000-luvulle ja näytämme että tämä on avointa toimintaa ihmisten hyväksi. On hyvä, että ihmiset tietävät millaista arki pelastuslaitoksella on ja millaisia tehtäviä voi tulla vastaan tienpäällä, On tärkeä tietää, mitä tilanteita voi tulla vastaan ja myös miten toimia niissä tilanteissa, kertoo pelastuslaitoksen tiedottaja Nykyri
Siis virtuaalimaailmassakin. Mutta valveutunut somen käyttäjä on varmasti huomannut, että elämää on myös Facebookin ulkopuolella. Ei auta siis jäädä tuleen makaamaan; timanttisellakaan sisällöllä ei ole arvoa, jollei se saavuta kohderyhmäänsä. Valitettava tosiasia somessa on, että kun opimme yhden kanavan käytön, on yleisö siirtynyt jo seuraavaan. Sosiaalisen median yksi ominaispiirre on sen jatkuva muutos ja uusia palveluja pompsahtaa somekentälle tasaisin väliajoin – Instagram, Pinterest, LinkedIn, WhatsApp, Snapchat – joko on pää pyörällä. 40 3/2014 VIESTINTÄ J o moni suomalainen pelastuslaitos on havahtunut sosiaalisen median, tuttavallisemmin somen, läsnäoloon ja merkitykseen viestinnässä. Yksi, ei enää niin uusi, sosiaalisen median kanava on mikroblogipalvelu Twitter, jonne Elämää on FB:n ulkopuolellakin – esimerkiksi Twitterissä Teksti: Maria Nykyri, tiedottaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos myös me Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella olemme sukeltaneet. Pääpaino twiiteissämme on Facebookin tapaan turvallisuusviestinnässä sekä positiivisen julkisuuskuvan ylläpitämisessä. Samaa sisältöä ei kuitenkaan voi tuupata sellaisenaan Facebookista Twitteriin, sillä jo käytössä olevat 140 merkkiä asettavat rajat sisällölle. Suurimmalla osalla maamme 22 pelastuslaitoksesta löytyykin Facebook-profiili ja useat myös päivittävät sivuaan ahkerasti. Lisäksi Twitterin kohderyhmä Suomessa eroaa vielä ainakin toistaiseksi Facebookista, sillä tällä hetkellä Twitterissä mellastavat aktiivisimmin toimittajat, muut mediavaikuttajat sekä yritykset ja yh. Tämä pätee erityisesti somen käyttäjistä valveutuneimpiin, eli teini-ikäisiin ja siitä hieman vanhempiin
Twitter on mikroblogipalvelu, jossa lähetetään lyhyitä, 140 merkkiä pitkiä twiittejä. Käytä vaikka hanskat kädessä. Median läsnäolo Twitterissä ei ole kuitenkaan heikkous, päinvastoin! Nasevasti kirjoitettu twiitti voi lähteä nopeampaan kiertoon kuin Facebook-julkaisu koskaan ja päätyä vaikkapa seuraavan aamun lehteen. 3/2014 41 teisöt. Pelastajan kaverit THR9i-käsiradio: kestävä ja helppo käyttää. Ei siis kannata vielä sulkea hanaa suvereenin somekuninkaan, Facebookin, valtakunnassa, mutta silmät on pidettävä avoinna myös uusille mahdollisuuksille. Maailmalla valtavaa suosiota saavuttanut mikroblogipalvelu on nimittäin ottamassa jalansijaa myös suomalaisten ”tavisten” keskuudessa. Seuraaminen ja seuratuksi tuleminen kuitenkin kannattaa – saat tietää maailman menosta reaaliaikaisesti ja voit myös itse jakaa tietoa nopeasti ja tiivistetysti. www.airbusdefenceandspace.com Airbus_Tulitaistelija_Lehti_Ilmo_79,5x217_Painoon.indd 1 3/31/14 1:40 PM Pelastajan kaverit THR9i-käsiradio: kestävä ja helppo käyttää. THR9+ -käsiradio: näppärä ja pelkistetty. www.th1n.com Jälleenmyyjä Suomessa: VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy www.virve.com Cassidian Finland Oy on osa Airbus Defence and Space -liiketoimintayksikköä ja toimitamme ja integroimme TETRA, 112-hätäkeskus-, rajaja ilmavalvontasekä puolustusjärjestelmät. THR9+ -käsiradio: näppärä ja pelkistetty. www.th1n.com Jälleenmyyjä Suomessa: VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy www.virve.com Cassidian Finland Oy on osa Airbus Defence and Space -liiketoimintayksikköä ja toimitamme ja integroimme TETRA, 112-hätäkeskus-, rajaja ilmavalvontasekä puolustusjärjestelmät. TH1n-käsiradio: taskukokoinen pikkujättiläinen. Tai onko tulevaisuuden onnettomuustai poikkeusolosuhdeviestintämme kenties twiittaamista. Käytä vaikka hanskat kädessä. ATEX-suojatut lisälaitteet. www.th1n.com Jälleenmyyjä Suomessa: VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy www.virve.com Cassidian Finland Oy on osa Airbus Defence and Space -liiketoimintayksikköä ja toimitamme ja integroimme TETRA, 112-hätäkeskus-, rajaja ilmavalvontasekä puolustusjärjestelmät. Käytä vaikka hanskat kädessä. Kun aktiivisia Facebookkäyttäjiä oli Suomessa loppuvuodesta 2013 lähes 2,2 miljoonaa, suomalaisia Twitter-tilejäkin löytyi jo vajaa 500000 (Yle Uutiset verkossa 13.9.2013). ATEX-suojatut lisälaitteet. TH1n-käsiradio: taskukokoinen pikkujättiläinen. Twitter eroaa Facebookista myös siinä, että palvelussa kuka tahansa voi seurata ketä tahansa – Twitterissä ei lähetellä kaveripyyntöjä. ATEX-suojatut lisälaitteet. www.airbusdefenceandspace.com Airbus_Tulitaistelija_Lehti_Ilmo_79,5x217_Painoon.indd 1 3/31/14 1:40 PM. TH1n-käsiradio: taskukokoinen pikkujättiläinen. THR9 Ex -käsiradio: kipinäsuojattu ja monipuolinen. THR9 Ex -käsiradio: kipinäsuojattu ja monipuolinen. www.airbusdefenceandspace.com Airbus_Tulitaistelija_Lehti_Ilmo_79,5x217_Painoon.indd 1 3/31/14 1:40 PM Pelastajan kaverit THR9i-käsiradio: kestävä ja helppo käyttää. Twiittejä voidaan merkata hakusanoilla, jotka erottuvat twiiteissä #-merkillä, eli hashtageilla. THR9+ -käsiradio: näppärä ja pelkistetty. THR9 Ex -käsiradio: kipinäsuojattu ja monipuolinen. Mutta kuka tietää, ehkäpä kansalaistenkin valistus on siirtymässä pikku hiljaa Twitteriin toden teolla
Some-palvelujen käytön aktiivisuus ja vuorovaikutus tykkääjien tai seuraajien kanssa vaihtelee toimijoittain. Mobiililaitteiden yleistyminen tuo palvelut saataville missä ja milloin tahansa. Suomalaiset turvallisuusja pelastusviranomaiset hyödyntävät sosiaalista mediaa tällä hetkellä pääosin ennaltaehkäisevän turvallisuusviestinnän kanavana. Samassa ikäluokassa kolme viidestä omistaa älypuhelimen. Sosiaalisen median käyttö viestintäkanavana hätäja häiriötilanteiden aikana on Suomessa vielä vähäistä. Nuorimmassa ikäluokassa osuus on lähes 90 prosenttia. Esimerkiksi onnettomuuspaikalta kännykkäkameralla otettu kuva sisältää aikaja paikkatietoa, jonka avulla se voidaan sijoittaa kartalle, mikä voi edelleen auttaa avustustoimien suuntaamisessa. Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen lisäksi tiedon lähteenä: uusien kanavien kautta onnettomuuden vaikutuspiiriin kuuluvat henkilöt voivat olla mukana tiedon tuottamisessa viranomaisille. Paitsi hätäja häiriötilanteissa, sosiaalinen media nähtiin toimivana kanavana myös ennaltaehkäisevässä turvallisuusviestinnässä. Sosiaalisessa medias sa jaetaan turvallisuusvinkkejä, varoituksia ja muistutuksia sekä ohjeistetaan onnettomuuksiin varautumisessa. Vuorovaikutteinen viestintä kansalaisten kanssa jo normaalioloissa luo verkostoa hätäja häiriötilanteiden varalle ja voi auttaa ennaltaehkäisemään onnettomuuksia. Esimerkki australialaisesta DisasterWatch-sovelluksesta. (Pylväs, ym. 2014) Havainnekuva opastavan sovelluksen käyttötarkoituksista onnettomuuselinkaaren eri vaiheissa (Pylväs ym. Älypuhelimeen ladattavan sovelluksen sisältämä tieto olisi käytettävissä myös silloin, kun verkkoyhteydet ovat poikki.. Kansalaiset puolestaan odottavat viranomaisilta läsnäoloa myös somessa. Kuva on napattu iTunes-sovelluskaupasta (iPhone-kuvakaappaus). Appsit avuksi Älypuhelinsovellusten hyödyntäminen viranomaisten ennalta ehkäisevässä turvallisuusviestinnässä sekä hätäja häiriötilanneviestinnässä on Suomessa vielä alkutaipaleellaan. Suomalaiset pelastusja turvallisuusviranomaiset ovatkin ottaneet sosiaalisen median palveluita käyttöön, mutta viestinnän sisältö ja aktiivisuus vaihtelee vielä paljon niin viranomaisten välillä kuin toimialojen sisälläkin. Some on tehokas suoran tiedottamisen kanava, jonka kautta viranomaiset voivat omien sivustojensa kautta jakaa jäljitettävää ja näin luotettavampaa tietoa, mutta erityisesti sosiaaliselle medialle on ominaista vuorovaikutteisuus. Sosiaalinen media on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa yhtenä käytetyimmistä viestintäkanavista. Some ja mobiilisovellukset ovat oiva mahdollisuus myös viranomaisille tehostaa viestintäänsä. 2014) Havainnekuva sovelluksen mahdollisesta alkunäytöstä. Informaation jakaminen sosiaalisen median kautta voi myös vähentää viranomaisiin kohdistuvaa viestintäpainetta hätäja häiriötilanteiden aikana. Tiedonvälitystä ja dialogia Sosiaalisessa mediassa viestit tavoittavat käyttäjät nopeasti sekä laajasti ja niiden jakaminen on vaivatonta. Hankkeessa keväällä 2013 toteutettuun kyselyyn vastanneista suomalaisista pelastusja turvallisuusviranomaisista (106 vastaajaa) noin kolme neljästä arvioi, että sosiaalisen median palvelut ovat hyödyllisiä häiriötilanteiden hallinnassa. K ansalaiset ovat yhä aktiivisemmin läsnä sosiaalisessa mediassa. Havainnekuva opastavan sovelluksen käyttötarkoituksista onnettomuuselinkaaren eri vaiheissa (Pylväs ym. Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon pelastuslaitos ovat mukana eurooppalaisessa iSAR+ -tutkimushankkeessa, jossa selvitetään sosiaalisen median ja mobiiliteknologian hyödyntämistä viranomaisten ja kansalaisten kaksisuuntaisessa hätäja häiriötilanneviestinnässä. Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun ”Sosiaalinen media ja älypuhelinsovelSome ja älypuhelinsovellukset avaavat uusia kanavia viestintään Tekstit: Laura Hokkanen, Kari Pylväs, Terhi Kankaanranta, Taina Kurki, Niina Päivinen Esimerkki Suomesta – Vaaratiedote voidaan julkaista myös sosiaalisessa mediassa, kuten tässä Facebookissa. 2014). 42 3/2014 Suomalaisista 16–74-vuotiaista jo yli puolet seuraa ainakin yhtä sosiaalisen median yhteisöpalvelua
Erityisesti puhelimien paikannukseen perustuvat varoitukset olisivat tehokas ja nopea tapa tavoittaa vaara-alueella olevat ihmiset. Sosiaalinen media avaa uusia mahdollisuuksia viranomaisten viestintään, mutta siihen liittyy myös haasteita. (www.ready.gov/ alerts). Esimerkiksi Laukaan Vihtavuoren vuoden 2013 heinäkuisessa räjähdysvaaratilanteessa matkapuhelinten sijaintitietoihin perustuva varoitusviesti olisi ollut tehokas ja nopea tapa tavoittaa kaikki vaara-alueella olevat henkilöt ja ohjata heidät lisätiedon pariin. Hätäja häiriötilanteisiin kehitetyt sovellukset vaihtelevat viranomaisten kansalaisille tarjoamista maksuttomista sovelluksista yksittäisten toimijoiden ja yritysten tarjoamiin maksullisiin sovelluksiin. Ne tarjoavat käyttäjälleen sekä ennaltaehkäisevää turvallisuusinformaatiota että viestintäkanavan hätäja häiriötilanteissa. Älypuhelimeen ladattavan sovelluksen sisältämä tieto olisi käytettävissä myös silloin, kun verkkoyhteydet ovat poikki. Lisäksi onnettomuuden aikana ne ohjaavat lähimpään väestönsuojaan. KU VA : KI M M O KA IS TO. Meneillään olevissa tutkimushankkeissa pyritäänkin löytämään ratkaisuja muun muassa näihin haasteisiin. Mobiiliteknologian ja sosiaalisen median palvelujen hyödyntämisestä ennalta ehkäisevässä sekä hätäja häiriötilanneviestinnässä keskusteltiin somenaarissa viime marraskuussa. lukset kansalaisten avuksi hätätilanteissa” -hankkeen loppuraportissa esitetään konkreettisia mahdollisuuksia hyödyntää jo tunnettuja älypuhelinten ominaisuuksia sekä sosiaalista mediaa viranomaisten viestinnässä onnettomuuden elinkaaren eri vaiheissa. Sosiaalisen median palvelujen käyttäjien puoleen käännyttiin myös epäiltyjen tunnistamiseksi ja paikantamiseksi – samalla kuitenkin jouduttiin pyytämään ihmisiä harkitsemaan julkaisujaan, jotta niillä ei epähuomiossa vaarannettaisi viranomaisten turvallisuutta. Tiedon luotettavuus, yksityisyyden ja tietosuojan kysymykset sekä lainsäädännölliset ja eettiset perusteet huolestuttavat toimijoita. 3/2014 43 VIESTINTÄ Maailmalla sosiaalista mediaa ja älypuhelinsovelluksia käytetään avuksi viranomaisten viestinnässä Suomea huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Bostonin maratonin pommi-iskuissa vuonna 2013 viranomaiset valjastivat sosiaalisen median avukseen ja erityisesti Twitteriä käytettiin aktiivisesti tiedottamiseen. Tällaista sovellusta voidaan verrata älypuhelinsovelluksen muodossa olevaan ohjekirjaan tai oppaaseen. Enemmän irti sosiaalisesta mediasta Sisäministeriön ”Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta” -tutkimuksen mukaan kansalaisista vain noin kaksi prosenttia ilmoitti saavansa tietoa pelastusasioista sosiaalisen median kautta – tämä osoittaa, että kanavaa voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän. Varsinkin Australiassa ja Yhdysvalloissa sovelluksia on paljon. Varautumispeleistä tilanne seurantaan – ja paljon siltä väliltä Artikkelissa käytetyt tiedot pohjautuvat seuraaviin tutkimusraportteihin: iSAR+ -hankkeen kyselytutkimusraportin käsikirjoitus ”Sosiaalisen median käyttö hätäja häiriötilanteissa – viranomaisten ja kansalaisten näkemyksiä” (Hokkanen, Pylväs, Kankaanranta, Päivinen, Kurki, Sihvonen) Sosiaalinen media ja älypuhelinsovellukset kansalaisten avuksi hätätilanteissa -hankkeen osaraportti I – Sosiaalisen median ja älypuhelinsovellusten käyttö viranomaisten toiminnassa (Hokkanen, Pylväs, Kankaanranta, Paananen, Sihvonen ja Honkavuo) sekä saman hankkeen loppuraportti ”Kohti vuorovaikutteista viranomaisviestintää” (Pylväs, Hokkanen, Kankaanranta), saatavilla: www.intermin.fi/julkaisut Laukaan Vihtavuoren vuoden 2013 räjähdysvaaratilanteessa matkapuhelinten sijainti tietoihin perustuva varoitusviesti olisi ollut tehokas ja nopea tapa tavoittaa kaikki vaara-alueella olevat. Sovelluksen tavoitteena on saada pelaaja ajattelemaan myrskyihin varautumista ja katastrofikestävyyttä leikin kautta. Yhdysvaltojen Punaisen ristin kehittämät sovellukset taas opastavat varautumiseen muun muassa tornadoja, maanjäristyksiä tai metsäpaloja varten. Esimerkki Yhdysvalloissa käytössä olevasta alueellisesta WEA-varoitusviestistä. DisasterWatch -sovelluksen tarkoitus on puolestaan parantaa kansalaisten tiedonsaantia häiriötilanteissa tarjoamalla eri pelastusviranomaisten tuottamaa informaatiota suorana syötteenä. Älypuhelinten tekniset ominaisuudet lisäävät myös mahdollisuuksia varoittaa erityyppisistä vaaroista. Varautumiseen opastetaan esimerkiksi Australian Emergency Management -instituutin kouluikäisille suunnatussa Before the Storm -pelisovelluksessa. Sovelluksen tavoitteena on vähentää hätänumeroon tulevia kiireettömiä puheluja, joissa vain kaivataan lisätietoja tapahtuneesta. Jo valmiina olevaa, suhteellisen pysyvää tietoa esimerkiksi paloturvallisuudesta voitaisiin hyödyntää varautumiseen opastavassa sovelluksessa. Pelastusopiston yhteistyökumppaneineen järjestämä somenaarisarja jatkuu ensi syksynä Kuopiossa. Sosiaalista mediaa käytetään myös maailmalla aktiivisesti tiedon välittämiseen, mutta Suomea enemmän tiedon saamiseen kansalaisilta
Perusteena tälle esitykselle olivat muun muassa: • Viranomaisverkon päätelaiteissa ei ollut otettu huomioon riittävästi pelastustoiminnassa tarvittavien henkilökohtaisiin suojavarusteisiin liitettävät oheislaitteet ja niiden toimivuus ja käytännöllisyys. Näiden 202:n Virve-päätelaitteen käyttömaksut ovat 30,50 euroa kuukaudessa/laite. Näin tässä tilassa olevat järjestelmät ja johtamistoiminnassa tarvittava tieto ja tekniikka ovat nopeasti käyttöönotettavissa tilannekeskustoimintaan ja tukemaan operatiivista johtamistoimintaa, sekä jakamaan ja vähentämään pelastustoimintaan kohdistuvaa painetta. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen hälytysja viestitoiminta ja varajärjestelmät Hälytystoiminta Dia 1.2 Pelastustoiminnan osasto, resurssien hälyttäminen Normaalisti pelastustoiminnan resurssit vastaanottavat hätäkeskuksesta tulevat hälytykset VIRVEja GSMpäätelaitteilla. Viranomaisverkon päätelaitteita hankitaan johtamisjärjestelmän tarpeiden mukaisesti, mutta vanhempia päätelaitemalleja päivitetään uudempiin malleihin vuosittain. GSM-laitteisiin tulevan hälytysmuodon saavat valita kukin hälytysosastoon kuuluva henkilö itse tekstiviestin tai puherobottihälytyksen väliltä. 44 3/2014 Tilannehuoneesta aktiiviseen tilannekeskukseen Päijät-Hämeessä tilannekeskus on normaaliaikana tilannehuone ja osa päivystävän palomestarin työtilaa. Vuonna 2005 silloinen pelastuslaitoksen viestityöryhmä teki esityksen, että pelastuslaitoksella käytetään yksiköiden välisessä ja johtamistoiminnan viestinnässä Virve-päätelaitteita. Suomalaisen toimintamallin mukaan viranomainen, joka vastaa tietystä toiminnasta normaalioloissa, vastaa siitä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Muut viranomaiset tukevat toimivaltaista viranomaista tarpeen mukaan. Vastuuviranomainen huolehtii myös kriisiviestinnän järjestämisestä. Järjestelmien kantamat ovat pääpiirtein samaa luokkaa, katvealueiden paikka saattaa vaihdella. Pelastustoiminnan päätelaitemalleina on pääosin uudemman sukupolven 2G-laitteet. Näitä laitteita on 57 ohjaamassa väestönsuojeluhälyttimiä. Laskentaperusteet muodostuvat radiolaitteidenja niissä olevien taajuuksien lukumäärästä sekä käyttöalueesta. Päätelaitteista suurinta osaa (202) käytetään pelastustoiminnan johtamiseen tilannepaikalla ja tilannepaikalta ulospäin suuntautuvaan johtamisja viestitoimintaan. Tällä hetkellä VHFjärjestelmään kuuluvia radiolaitteita on seuraavasti: • tukiasemia neljä kappaletta • käsiradioita 162 kpl • kiinteitä paloasemaradioita 12 kpl. Käyttömaksut näissä dataliitymää käyttävillä ohjauslaitteilla on tällä hetkellä 11,50 €/kk/laite. VHF-laitteita käytettäisiin yksiköiden jäsenten välisessä sisäisessä viestinnässä. Varautuminen normaaliajan häiriötilanteisiin Tilannekeskus (PHPELTIKE) valmistuu Lahden uudelle Paavolan pelastusasemalle Yhteiskunnan Turvallisuustrategian (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010) mukaan normaaliajan sujuva toiminta mahdollistaa tehokkaan toiminnan myös kriisin sattuessa. GSM-hälytyksissä on havaittu välillä pitkiäkin viiveitä eri vuorokauden VIESTINTÄ P äijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja riskienhallinnan osastoilla on käytössä noin 265 Virve-päätelaitetta. Tehokkaalla viestinnällä pystytään tarvittaessa varoittamaan kansalaisia uhkaavasta vaarasta, kuten juoTeksti & kuvat: Heikki Suomalainen Päijät-Hämeessä hälytysja viestiliikenne hoituu kahdella tavalla VHF-järjestelmä tukee ja tehostaa Tetra-järjestelmää eri osin Pelastustoiminnan osasto, resurssien hälyttäminen.. • VHF-laitteista aikaisemmin saadut hyvät kokemukset, sekä oheislaitteiden toimivuus ja käytännöllisyys. • Pelastuslaitoksen käytössä olleesta Virvepäätelaitteesta ei lisälaiteliitännästä saatu syötettyä virtaa järjestelmään kuuluvien oheislaitteiden toimintaan. Järjestelmän käyttömaksut muodostuvat uuden laskutavan mukaisesti. Kiinteiden paloasemien ja liikkuvien ajoneuvoasemien lukumäärä tulee lisääntymään investointimäärärahojen puitteissa. Suorittamissani kuuluvuustesteissä sekä Tetra-järjestelmän suorakanavalla (DMO) että VHF-taajuudella selvisi, että nämä erilliset järjestelmät toimivat lähes yhdenmukaisesti. Tilannehuoneen muuttuessa miehitetyksi tilannekeskukseksi tai hätäkeskusten keskittyessä lain määrittämiin tehtäviin, keskuksen tehtävänä on tarvittaessa johtaa pelastustoimintaa, jakaa resursseja, sekä/tai tukea pelastustoiminnan johtajaa tämän keskityttyä johtamaan käsillä olevaa tehtävää. Vanhempia 1G-laitteita käytetään ainoastaan väestöhälyttimien ohjauksessa. Lisäksi pelastustoiminnan ja riskienhallinnan osastoilla on käytössä erilaisiin ohjauksiin ja muuhun datasiirtoon tarkoitettuja päätelaitteita yhteensä 63 kpl. Huonetilan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat aluepalopäälliköiden sekä ruiskumestareiden työhuoneet. Perustettu tilannekeskus toimii pelastuslaitoksen hermokeskuksena
Toistimet välittävät hälytystiedot henkilökohtaisiin Pocsag-hakulaitteisiin. Tukiasemat ovat itsestään releoivia ja toimivat toistimina. On myös huomioitava, että nyt pelastuslaitokselle suunnitteilla oleva tilannekeskus ei ole valtakunnallisen hätäkeskuksen kunnallinen korvike, vaan tilannekeskus toimii kenttätoiminnan tukena ja näin se tukee muun muassa pelastustoiminnan johtamista. Pogsac-hakulaitteisiin hälytykset tulevat yhtä aikaisesti Viranomaisverkon päätelaitteiden kanssa. Tarvittaessa tilannekeskuksesta on mahdollisuus hälyttää myös VHFja IP verkkoja pitkin. Päijät-Hämeessä ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta suunnitella keskitettyä viestija johtamistoimintaan tarkoitettua tilannekeskusta. Huonetilan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat aluepalopäälliköiden sekä ruiskumestareiden työhuoneet. Tilannehuoneen muuttuessa miehitetyksi tilannekeskukseksi tai hätäkeskusten keskittyessä lain määrittämiin tehtäviin, keskuksen tehtävänä on tarvittaessa johtaa pelastustoimintaa, jakaa resursseja, sekä/tai tukea pelastustoiminnan johtajaa tämän keskityttyä johtamaan käsillä olevaa tehtävää. Tilannekeskuksessa VirtualCu-käyttöpaikkaohjlemisto mahdollistaa kaikkien tukiasemien käytön keskitetysti IP-verkkoa hyödyntäen. Hakulaitteita on tarkoitus ensimmäisessä vaiheessa hankkia noin kymmenen kappaletta/sopimuspohjainen valmiuspalokunta. Myös tukiaseman lähetteessä on aliääni, jota ilman radiopäätelaitteiden vastaanotin ei avaudu (mahdollinen radiohäiriöiden suodatus). Tilannekeskuksessa oleviin kenttäjohtamisjärjestelmiin jäävät onnettomuuksien hälytystiedot muistiin. Tukiasemien kautta kulkevan viestiliikenteen muoto on semiduplex. Releointi käynnistyy radiopäätelaitteen lähettämästä aliäänestä. Viestitoiminta Dia 2.2 Simplextaajuuksia (käsiradiot) käytetään tilannepaikalla ainoastaan yksikön sisäiseen viestintään. Kuvassa tilannekeskukseen sijoitettavia laitteita esittelee jutun kirjoittaja Heikki Suomalainen. Ajoneuvoja paloasemien radiolaitteet eivät tapaile/scannaile käsiradiotaajuuksia.. Pogsachakulaitteisiin hälytykset tulevat yhtä aikaisesti Viranomaisverkon päätelaitteiden kanssa. IP-yhteyden mahdollinen katkeaminen ei vaikuta toistintoiminnallisuuteen. Ajoneuvoja paloasemien radiolaitteet eivät tapaile/scannaile käsiradiotaajuuksia. Toistimet välittävät hälytystiedot henkilökohtaisiin Pocsaghakulaitteisiin. Simplextaajuuksia (käsiradiot) käytetään tilannepaikalla ainoastaan yksikön sisäiseen viestintään. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen hälytysja viestitoiminta ja varajärjestelmät Hälytystoiminta Normaalisti pelastustoiminnan resurssit vastaanottavat hätäkeskuksesta tulevat hälytykset VIRVEja GSM-päätelaitteilla. Paloasemat ovat Virve-laitteiden lisäksi varustettu hakulaitetoistimilla. Tilannekeskuksessa oleviin kenttäjohtamisjärjestelmiin jäävät onnettomuuksien hälytystiedot muistiin. Kyetäkseen toimimaan kriisitilanteessa tehokkaasti viranomaiset tarvitsevat myös itse ajantasaista ja luotettavaa tietoa toimintaympäristön muutoksista. Tarvittaessa tilannekeskuksesta on mahdollisuus hälyttää myös VHFja IP-verkkoja pitkin. Myös tukiaseman lähetteessä on aliääni, jota ilman radiopäätelaitteiden vastaanotin ei avaudu (mahdollinen radiohäiriöiden suodatus). Viestitoiminta Simplex-taajuuksia (käsiradiot) käytetään tilannepaikalla ainoastaan yksikön sisäiseen viestintään. Lisäksi asemat pyritään varustamaan PEKE/SALSA-hälytysohjelmistoilla. Ohjelmistot mahdollistavat haluttujen resurssien hälyttämisen status-, tekstija koordinaattiviesteillä. Kuuntelu ja puhuminen on mahdollista useaan tukiasemaan yhtäaikaisesti. Tukiasemien kautta kulkevan viestiliikenteen muoto on semiduplex. GSM-hälytyksissä on havaittu välillä pitkiäkin viiveitä eri vuorokauden tai juhlapyhien aikana. Tilannehuoneesta aktiiviseen tilannekeskukseen Päijät-Hämeessä tilannekeskus on normaaliaikana tilannehuone ja osa päivystävän palomestarin työtilaa. Jokainen toistaa omalla toimintakanavallaan päätelaitteista tulevan lähetyksen. Ajoneuvoja paloasemien radiolaitteet eivät tapaile/scannaile käsiradiotaajuuksia. Ajoneuvot on varustettu pelastustoiminnan kenttäjohtamisjärjestelmällä sekä SKL/SNP-hälytysohjelmistoilla. Tiedot ovat edelleen välitettävissä pelastustoimen resursseille. Näin tässä tilassa olevat järjestelmät ja johtamistoiminnassa tarvittava tieto ja tekniikka ovat nopeasti käyttöönotettavissa tilannekeskustoimintaan ja tukemaan operatiivista johtamistoimintaa sekä jakamaan ja vähentämään pelastustoimintaan kohdistuvaa painetta. Tiedot ovat edelleen välitettävissä pelastustoimen resursseille. Tukiasemat ovat itsestään releoivia ja toimivat toistimina. GSMlaitteisiin tulevan hälytysmuodon saavat valita kukin hälytysosastoon kuuluva henkilö itse tekstiviestin tai puherobottihälytyksen väliltä. maveden saastumisesta. Jokainen toistaa omalla toimintakanavallaan päätelaitteista tulevan lähetyksen. Ajoneuvot on varustettu pelastustoiminnan kenttäjohtamisjärjestelmällä sekä SKL/SNP hälytysohjelmistoilla. Hakulaitteita on tarkoitus ensimmäisessä vaiheessa hankkia noin kymmenen kappaletta/ sopimuspohjainen valmiuspalokunta. 3/2014 45 tai juhlapyhien aikana. Ohjelmistot mahdollistavat haluttujen resurssien hälyttämisen status, teksti ja koordinaattiviesteillä. Perustettu tilannekeskus toimii pelastuslaitoksen hermokeskuksena. IP-yhteyden mahdollinen katkeaminen ei vaikuta toistintoiminnallisuuteen. Lisäksi asemat pyritään varustamaan PEKE/SALSA hälytysohjelmistoilla. Turvallisuussignaalien kokoaminen tilannekuvaksi, informaation analysointi ja turvallisuustason määrittäminen, tiedottaminen, varoittaminen sekä hälyttäminen eivät siis kilpaile muiden palveluiden tuottajien kanssa. Paloasemat ovat Virve-laitteiden lisäksi varustettu hakulaitetoistimilla. Hätäkeskusuudistusten myötä kaikkien alueellisten pelastuslaitosten tulee panostaa yhä voimakkaammin tilannekeskustoimintaan. Releointi käynnistyy radiopäätelaitteen lähettämästä aliäänestä
Meille on tärkeää, että viestit kulkevat ongelmitta tiiliseiniemme sisällä – myös palokunnan taajuuksilla. Kuuluvuusongelmia löytyy lähinnä maan alapuolelta putkikanaaleista tai tuotannosta keskeltä konemelua. Huipputuotteiden kehitystyö sekä valmistaminen tapahtuvat Nokian Renkaiden vanhassa tehdaskiinteistössä aivan Nokian keskustassa. Automaatioasentaja Mika Hakala Nokian Teollisuusavusta on Nokian VPK:n miehiä ja rakennusmies Reijo Lehmus TP-Kunnossapidosta on Tampereen VPK:sta. Vaihtoehdokseni jäi järjestää harjoitus ja selvittää asia. Meille ei riitä, että valmistamme turvallisia renkaita, vaan haluamme myös olla turvallisesti töissä. Vuosien aikana tehtaan nurkat ovat iskostuneet molemmille niin hyvin, että harjoituksessa he olivat ryhmiensä oppaina läpi sokkeloisen tehdaslabyrintin. Ammattimiehinä herrat olivat pohtineet kuuluvuusongelmia ja tuoneet sen esille käytäväkeskusteluissa. VPK:n harjoitus Apua testaamiseen sain kahdelta Nokian Renkaille työskentelevältä alihankkijalta, jotka molemmat ovat aktiivisesti mukana VPKtoiminnassa. Samoista syistä epäilyksiä palokuntien VIRVEsekä VHF-radioi den viestiliikenteelle on olemassa. Siksi teemme pelastusviranomaisen kanssa yhteistyötä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Kyse voi olla tulipalosta, vakavasta tapaturmasta tai pelkästään vikahälytyksestä, mutta kaikkien edellä mainittujen tapahtumien aikana täytyy radioliikenteen toimia tehtaalla riippumatta kohteen sijainnista. Palokuntien käyttämien radiokanavien kuuluvuustestin tarpeellisuus todettiin, kun huomasimme osassa tehdasta olevan hankaluuksia puhua puhelimessa. Nokian Renkaat testaa myös viranomaisverkon kuuluvuutta Teksti ja kuvat: Arto Simola, suojeluteknikko, Nokian Renkaat Oyj Tällainen viesti puhelimessa voi aiheuttaa ylimääräistä liikehdintää hälytystilanteessa. Palokunnan ollessa tehtaalla on yleensä jokin mennyt vikaan. Pystyykö viisikerroksinen 116000 m 2 :n, Nokianvirran varrelle 1900-luvun alkupuolelta vuoteen 2011 vaiheittain rakennettu punatiilinen tehdaskiinteistö estämään pelastuslaitoksen nykyisen viestintätekniikan. 46 3/2014 M aailman parhaita talvirenkaita on valmistettu Nokialla vuodesta 1934 lähtien. Nokian VPK vanhalla vesiasemalla rantasaunan alla.
Äänenlaatua arvioitiin asteikolla 1–5 ja taustamelua asteikolla 1–3. Vilkaisu karttapohjaan merkityistä värikoodeista antaa nopeasti selkeän kuvan alueen radioliikenteen kuuluvuudesta. Kirjoittaja on koulutukseltaan palomies, joka nykyisin työskentelee Nokian Renkaiden EHS-osastolla paloturvallisuustehtävissä. Ylempi neliö on VIRVE ja alempi VHF. Nokian Renkaiden tehdasrakennus ei varmasti ole ainoa yritys Suomessa, jossa viranomaisverkon kuuluvuus voi olla epävarmaa. Koneiden lähiympäristöstä voi olla haittaa VHF-taajuudelle, kun taas konemelu ei aiheuta ongelmia viestin kuulemisessa. Hän ei ollut kuullut yrityksien tekemistä kuuluvuuskartoituksista aiemmin, mutta ei voinut vannoa, olisiko tämä testi ainoa laatuaan. Selkeät värikoodit karttapohjassa kertovat käytetyn radion, viestin suunnan sekä kuuluvuuden laadun rakennuksessa. VIRVEn kuuluvuus molempiin suuntiin on erinomainen pois lukien maan alainen kallioväestösuoja sekä alkuvalmistuksen kellarit. Tulevaisuudessa jatkamme maailman pohjoisimman rengastehtaan heikkojen lenkkien etsimistä sekä kehitämme avoimesti paloturvallisuutta yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Testipaikat sijoitettiin meluisiin, että hieman hiljaisempiin alueisiin. Viestin selkeyden lisäksi arvioitiin mahdolliset katkokset sekä taustamelu. Yhteyskokeilu autoihin testattiin sovitulla lauseella, jonka autossa ollut henkilö toisti. Kuuluvuuden katoaminen ei yllättänyt väes tösuojassa vaan ensimmäisen kerroksen tuotantotiloissa, joissa pienellä alueella on huomattavaa hajontaa VHF-radion kuuluvuudessa. Kuvasta selviää nopealla vilkaisulla, minkälainen kuuluvuus alueella on. Jaoin tehtaan pohjakuvat kerroksittain kahteen puoleen, johon merkitsimme 149 kappaletta testipaikkoja eri puolilta tehdasta. Merkitsin testitulokset karttapohjaan kahdella värineliökuvaajalla. Kohteesta otettiin yhteyskokeilu ulkopuolella olevaan oman VPK:n autoon. Punainen väri kertoo, että ei ole kuuluvuutta lainkaan ja keltainen on jotain siltä väliltä. Ryhmille kuuluivat vielä ahtaita kellaritiloja käveltäviksi. Nokian Renkaiden punatiilinen tehdasrakennus.. Tampereen VPK otti rakennuksen oikealta puolelta alkuvalmistuksen, osan tuotantotiloista sekä rannassa olevan vesiaseman. Vihreä kertoo erinomaisesta kuuluvuudesta. Petteri piti kuuluvuustestiä mielenkiintoisena ajatuksena, jonka voisi toteuttaa. Harjoituksen taktiikka Taktiikka harjoituksen läpiviemiselle luotiin yhdessä Mikan ja Reijon kanssa. 3/2014 47 VIESTINTÄ Yksi kahdestatoista karttapohjasta. Keskustelin harjoituksesta Sastamalassa työskentelevän palomestari Petteri Elijoen kanssa, joka on pitänyt Nokian Renkaille operatiivisen palotarkastuksen keräten pelastusviranomaisen käyttöön monenlaista tietoa tehtaalta. Totuus paljastuu tuloksia analysoimalla Siirsin tulokset karttapohjaan muuttamalla numerot helpommin hahmotettaviksi liikennevalovärimerkeiksi. Ulompi neliön väri kertoo viestin laadusta sisältä ulos ja sisempi neliö ulkoa sisälle. Lisäksi molempien autot kuuntelivat ristiin sisällä olevien ryhmien radioliikenteen selkeyttä. Petterin mukaan testin tulokset olisivat ehkä liitettävissä Nokian Renkaiden kohdekorttiin palokunnan tueksi. Nokian VPK lähti vasemmalle, johon kuuluivat tuotantotilat, kallioväestösuoja syvällä maan alla, entisen tehdaspalokunnan kiinteistö sekä erillisen rakennuksen konttoritilat. Pidetyn harjoituksen tulos antaa riittävän tarkan kuvan radioiden kuuluvuudesta, sekä suunnan tuleville toimenpiteille, joilla saamme taajuudet toimimaan kaikkialle kiinteistössä löydettyihin ongelmapaikkoihin. Maan alapuolisissa tiloissa, joissa myös on koneita runsaasti, kuuluvat molemmat radiot vaihtelevasti – erinomaisesta täydelliseen hiljaisuuteen
Kuuden eri kansallisen verkon johtajat keskustelivat nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Mielenkiintoista oli kuulla, miten erilaiset kulttuurit vaikuttavat asioiden etenemiseen ja päätöksentekoon. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin 10.–12.3.2014 Amsterdamissa. Näihin kysymyksiin Airbusin asiantuntijat ja Orakoski toivat varsin selkeitä näkemyksiä. Ajatuksena on kehittää operaattorin toimintaa siten, että se valitsee kulloinkin käytettävissä olevista tiedonsiirtoreiteistä kuhunkin tehtävään parhaiten soveltuvan. Käytännössä ajatuksena on, että operaattori hyödyntää tiedonsiirrossa eri tiedonsiirtokanavia siten, että loppukäyttäjän ei itse tarvitse asiaan kiinnittää huomiota. Kysymys on vain, miten tätä hallitaan ja miten varmistetaan tietoturva. Seminaarissa pohdittiin muun muassa, miten voidaan hallita yhä kasvavan datan määrää viranomaistoiminnassa. Norjan ja Suomen haasteet ovat harva-alueet ja Norjassa korostetusti tunneEurooppalaiset viranomaisverkot kehittyvät huimaa vauhtia Teksti: Kimmo Markkanen Kuvat: Tapio Mäkinen. Käyttäjät ovat Saksassa jääneet taka-alalle, kun infrastruktuuria on pystytetty. Haasteet erilaiset Euroopassa Euroopan viranomaisverkkokentän ajankohtaista tilannetta puitiin paneelikeskustelussa. MVNO:ta ja sen mahdollisuuksia esittelivät Airbus Defence ja Spacen asiantuntijat sekä Virve Tuotteet ja palvelut liiketoimintajohtaja Sami Orakoski. Esillä olivat myös mahdollisuudet viranomaisten tietoliikenteen kehittämisessä. Barbara Held BDBOS:lta totesi, että suurin haaste ovat käyttäjät. Tehdäänkö erillisiä viranomaisten laajakaistaisia langattomia verkkoja vai hyödynnetäänkö yhteiskäyttöisesti verkkoja, myös kaupallisia. 48 3/2014 VIESTINTÄ P erinteinen turvallisuusalan maailmanlaajuinen tietoliikennetapahtuma Tetra World Congress (TWC) on muuttunut vuosien varrella käsittämään muutakin teknologiaa kuin TETRA ja mukaan on tullut myös muut käyttäjäryhmät. Ensimmäiset toteutukset tulevat tapahtumaan huhtikuun alussa Belgian Astrid-verkossa. Tapahtuma muodostui kaksipäiväisestä päätapahtumasta ja näyttelystä sekä tätä edeltävistä esiseminaareista. MVNO mahdollistaa kaupallisten verkkojen hyödyntämisen erillisen viranomaisverkon lisäksi. Mitä hyötyjä ja haasteita on saavutettavissa, miten hallitaan radiotaajuuksia, millaisia laitteita ja sovelluksia tarvitaan ja miten järjestetään laajakaistainen tiedonsiirto. Ruotsalaisen näkökulman toi Stefan Kvarnerås Rakelista, jonka rakentamisessa on keskitytty nimenomaan käyttäjäkokemusten parantamiseen ja huomioon ottamiseen
Critical Communications Europe 2014 -tapahtumassa Airbus esitteli oman hakulaiteuutuutensa P8GR (http://www.p8gr.com/). Nyt tämä kuitenkin on rajoittunut henkilöturvallisuusriskin huomioon ottamiseen valmiissa rakennuksessa ja rakennelmassa. Tällöin parantunut tiedonsiirtokapasiteetti ei korjaa varsinaista ongelmaa. Miten muutetaan tehottomat, aikaa vievät ja toistuvat rutiinit nopeiksi, välittömiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Airbusin Eric Davalo muistutti, että useimmilla toimijoilla 80 prosenttia kuluista on henkilöstökuluja. Lisäksi on jouduttu toimintamalleja arvioimaan sekä ottamaan käyttöön erillisiä suorakanavatoistimia ja kenttäpuhelimia. Nykyinen lainsäädäntömme antaa pelastusviranomaiselle suoraan mahdollisuuden vaatia tietyissä tilanteissa sisätilapeiton varmistamisen erillisellä ratkaisulla. Viranomaisverkon sisäpeitto Tämän jutun kirjoittaja puhui tilaisuudessa, miten varmistetaan viranomaisverkon kuuluvuus sisätiloissa. Innovaatioiden tulee johtaa kustannusten alenemiseen. Verkkoa on tehtävä sinnekin, missä ei ole asukkaita. Richard Bobbett Airwavelta toi esille omaa näkökulmaa tulevaisuudesta ja heidän strategiastaan tarjota tulevaisuutta jo tänään. Lisäksi teknologista kehitystä on hyvin vaikea tuoda hyötykäyttöön ja kustannustehokkuus kärsii. Tällä hetkellä sopimus Airwaven kanssa on päättymässä ja haetaan uusia ratkaisuja. Ongelmana on edellä mainitun lisäksi ollut se, että operaattorilla ei nykyisellä sopimuksella ole intressiä kehittää toimintaa. MVNO mahdollistaa muun muassa kapasiteetin kasvattamisen ilman infrastruktuurin rakenteiden muuttamista ja voi hyödyntää kaupallisia verkkoja tarvittaessa. Hän näkee siinä erityisesti joustavuuden, kattavuuden, luotettavuuden, kapasiteetin ja yhtyeentoimivuuden eri viranomaisten välillä. Tavoitteena on saavuttaa parempaa, älykkäämpää ja edullisempaa ratkaisua, jolla voidaan parantaa viestintää ja pelastustoimea sekä paremmin palvella asiakkaita. Jarmo Vinkvist Suomen Erillisverkoista toi esille, että puhepuoli hoituu vielä pitkälti TETRAlla, mutta laajakaistadatalle haetaan ratkaisua MVNO-ratkaisusta. Tietoa tapahtumasta: http://criticalcommunicationseurope.com. Mitä mahdollisuuksia ja haasteita on nykyaikaisessa kompleksisessa yhteiskunnassa ja miten yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä voitaisiin parantaa luomalla nykyaikaisia työtapoja, joissa hyödynnetään uutta teknologiaa. Tulevaa puhelua profiloidaan aikaisemman historian mukaan, onko esimerkiksi aikaisempaa lääketieteellistä ongelmaa ja ohjataan mahdollisuuksien mukaan päivystäjälle, jolla kokemusta asiasta. Yhtenä uutena haasteena tulevat mahdollisesti kehitetyt ja kehitettävät VIRVE-hakulaitteet. Keskusteluissa nousi hyvin esille saksalainen järjestelmänäkökulma ja ruotsalainen käyttäjänäkökulma ja väliin brittien, suomalaisten, belgien ja norjalaisten lähestymistavat nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Päivystyspaikkakunnat ovat valikoituneet luontevien työssäkäyntialueiden mukaisesti. Lisäksi laissa ei tule suoraan vaatimuksia toiminta-ajalle ja toimintakyvylle häiriötilanteissa. Eli tavoitettavuuden takia sisäpeittoratkaisua voidaan tarvita yhä tavanomaisemmissa rakennuksissa. Markkinoilla on myös muita TETRA-hakulaitteita ja esimerkiksi TETRAn ja GSM-teknologia yhdistettynä samaan laitteeseen. Christof Chwojka Ala-Itävallan hätäkeskuksesta valotti siellä toteutettua uudistusta, jossa uudistuksen jälkeen on yksi hätäkeskus, joka toimii neljässä eri paikassa. Tätä varten on muun muassa Länsimetron ja Kehäradan työmaille tehty väliaikaiset ratkaisut. Puheluita ei ohjata paikkakunnan mukaan, vaan kaikki päivystyspaikkakunnat ovat tasa-arvoisia. Dave Webb Leicestershiren palolaitokselta ja yhdistyneen kuningaskunnan palopäällystöliitosta (UK CFOA) kertoi muun muassa sikäläisen viranomaisverkon (Airwave) eduista. Loppukäyttäjän näkökulmasta kuitenkin on puutteita datakapasiteetissa, jota kukin hankkii eri tahoilta. 3/2014 49 lit. Laki ei sellaisenaan tuo valtuutusta esimerkiksi poliisitehtävien ja ensihoitotehtävien varmentamiseksi ja ei esimerkiksi hälytysyhteyden varmistamiseksi. Kaikki muutokset eivät ole meidän hallittavissa, jolloin meidän täytyy sopeutua näihin muutoksiin. Ajankohtaisimpana on eteen tullut viranomaisten toiminnan varmistaminen rakennustyömaan aikana. Airwaven nettisivut ovat osoitteessa: https://www.airwavesolutions.co.uk. Lisäksi hän toi esille sen, että monesti tietoliikenteellä pyritään ratkaisemaan ongelmaa, joka ei itse asiassa edes ole tiedonsiirtoon liittyvä vaan tiedon luotettavuusongelma. Samalla pitää kuitenkin varautua epäonnistumisiin ja olla valmiina hallitsemaan epäonnistumiset. Lisää tietoa löytyy internetistä https://www.144.at
Oli kyse sitten sopimuspalokunnasta, muusta vapaaehtoishenkilöstöstä ai eri viranomaisten henkilöstöstä. Tietojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen ei saa olla sidoksissa yksittäiseen toimittajaan. Vuoden 2006 selvityksessä on tuotu esille hälytysjärjestelmän keskeisimpiä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Edellisen selvityksen jälkeen teknologia on kehittynyt, hätäkeskusjärjestelmä on uusiutumassa ja pelastuslaitosten verkostoyhteistyö on vakiintunut toimintatapa. Hälyttämisjärjestelmän valtakunnallinen tietojärjestelmäosa ja sen kehittäminen toteutetaan keskitetyllä valtakunnallisella ratkaisulla 2. Toki yksittäinen pelastuslaitos tai sopimuspalokunta voi toteuttaa oman ratkaisun, mutta onko se kokonaistaloudellisesti järkevää. Erityisesti keskusteluttaa eri toimijoiden roolit ja käytettävät välineet. Yleinen matkapuhelinverkko on kohtalaisen kattava ja jos useampia operaattoreita verkko-operaattoreita voitaisiin hyödyntää, toisi se lisävarmuutta. Hätäkeskuksen tietojärjestelmä antaa vasteen hälyttämisjärjestelmälle, josta hälytysviesti lähetetään resurssiryhmälle. Uuden järjestelmän käyttöönottoon asti tukeudutaan nykyisin käytössä oleviin järjestelmiin niin ohjauskuin päätelaitteiden osalta. Toiminnallisuus Hälytysjärjestelmän tulee mahdollistaa hälytysviestien lähettämisen hälytysryhmän eri järjestelmiin kuuluville päätelaitteille. Hätäkeskuslain mukaan hätäkeskus käynnistää hälyttämisen. Hälytysviesti on reititettävä vaihtoehtoisille siirtoteille puheena, lyhytsanomana ja tekstiviestinä. 4. Belgiassa sikäläinen viranomaisverkko ASTRID on astumassa nykyaikaan ja operaattori ryhtyy TETRA-verkon ohella hyödyntämään kaupallisia matkapuhelinverkkoja lanseeramalla ”Blue Light Mobile” -ratkaisun, jossa hyödynnetään matkapuhelinverkon ulkomaanverkkovierailumahdollisuutta kotimaan verkossa sekä etuoikeutettuja liittymiä. Tuolloin totesin, että kokonaan kaksisuuntaisesta interaktiivisesta järjestelmästä emme saa kustannustehokasta tuossa yhteydessä, mutta asiaan voi olla tarvetta palata myöhemmin. Onhan aihetta sinänsä selvitetty ja ratkaisumalli olemassa, esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyssä älypuhelinviestintäratkaisussa. Toisaalta muulle vapaaehtoishenkilöstölle, kuin sopimuspalokuntien ykköslähtö, voi olla että riittävän toimintavarma matkapuhelinratkaisu tuo riittävän varmuuden. Espoon kaupungin toimitiloissa lähtökohtaisesti varmistetaan vain oman operaattorin matkapuhelinverkon peittoalue. Tuolloin työryhmä päätyi esittämään: 1. VIRVE-hakulaite saattaa olla hyvä ratkaisu nopean toimintavalmiuden omaavalle joukolle, edellyttäen että kustannukset ovat merkittävästi alemmat kuin varsinaisen VIRVE-päätelaitteen. Hälyttämisjärjestelmän tulee mahdollistaa resurssien tilatietojen välittäminen pelastuslaitoksien johtamisjärjestelmiin. 3. VPK-henkilöstön hälyttämiseen tarvitaan taloudellisia järkiratkaisuja Teksti: Kimmo Markkanen, tukipalvelupäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Julkisen sektorin tuki käyttökustannuksiin selvitetään. Häiriötilanteissa vaihtoehtoisten siirtoteiden automaattinen ja valinnainen käyttömahdollisuus tulee huomioida. Hälytettävä resurssi kuittaa järjestelmälle osallistumisensa tai asettaa oman statuksensa hälytyksestä poissulkevaksi. O massa opinnäytetyössäni vuonna 2007 otin aiheeseen kantaa ja nyt voisi olla aika päivittää näkemystä. Tämä ei poista kahden mukana kannettavan välineen tuomaa ongelmaa, jos se nyt jollekin on. Seuraavassa on luetteloitu tuolloin esille tulleita vaatimuksia ja olen lisännyt muutamia näkökulmia näihin. Nyt on yksittäisissä sopimuspalokunnissa toteutettu omia erillisiä ratkaisuja (Sinivilkku, Vaahtotykki), mikä on näiden jatkuvuus. VIRVE-verkon sisäpeitto on vielä ongelmallinen monin paikoin ja pelastuslain 109 § mahdollistaa vaatimusten asettamisen ainoastaan, jos henkilöriski on merkittävä. Tiedonsiirtoyhteydet Tiedonsiirtoverkon peittoalueen tulee olla koko maan kattava ja riittävä sekä ulkoettä sisätiloissa. Jos ja kun palautetietoja käytetään, minne ne ohjataan ja miten niitä voidaan hyödyntää. Pelastustoimen yksiköiden ja henkilöiden hälyttäminen yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Hälyttämistarkoitukseen käytettävistä VIRVE-päätelaitehankinnoista vastaa alueellinen pelastustoimi. MVNO (Mobile Virtual Network Operator) voisi mahdollistaa loppukäyttäjälle näkymättömän ratkaisun. Hyödynnetäänkö poissaolotietoja ja sijaintia, ennen hälytystä ja hälyttämisen aikana. Kuinka otetaan yksilönsuoja huomioon. Tässä pitää olla tarkkana, mitä vaikuttaa hätäkeskusjärjestelmään sekä VIRVE-verkon kuormitukseen, jos esimerkiksi VIRVE-hakulaitteita lisätään verkkoon ja hälytysryhmään merkittäviä määriä. Pelastuslaitoksilla ja sopimuspalokunnilla tulee lisäksi olla mahdollisuus välittää tukitoimintaan liittyvää informaatiota omille resursseillensa. Miten otetaan huomioon tulevaisuuden kenttäjohtamisjärjestelmässä (KEJO). 5. Tuolloin kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi osoittautui yleisen matkapuhelinverkon hyödyntäminen ja toimintavarmuutta lisäämään rakensimme Länsi-Uudellemaalle oman erillisen hakulaiteratkaisun. Hälytystehtävään liittyvien osapuolten tulee mahdollisuuksien mukaan voida seurata resurssien statuksia joko etäkäyttöyhteyden kautta tai omista järjestelmistään. Voisiko tällainen ratkaisu mahdollistaa älypuhelinten käyttämisen hälyttämisessä riittävällä toimintavarmuudella Suomessa. Valtion tuki hankintojen rahoitukseen selvitetään. Esim. Nyt voisi olla aika päivittää vuonna 2006 tehty selvitys pelastustoimen henkilöstön hälyttämisjärjestelmän kehittämisestä (http:// www.intermin.fi/julkaisu/472006). 50 3/2014 VIESTINTÄ Sopimuspalokuntien henkilöstön hälyttäminen on herättänyt keskustelua. Päädytään etenemään miten tahansa, on muistettava, että taloudelliset reunaehdot ovat merkittävät ja jos kustannuksia kasvatetaan, pitää voida osoittaa saavutettu hyöty veronmaksajille. Vaikuttaako pelastustoimen tietovarastoon (VARANTO)
(sivu 62). 3/2014 51 Paloalan suuri organisaattori ja keksijä Leo Pesonen ideoi jo vuonna 1945 hätäpuhelimet, jotka tulivat korvaamaan pitkään palvelleet, mutta armottomasti vanhentuneet palokellot. huhtikuuta. päivänä vuonna 1945. Teksti: Juhani Katajamäki Leo Pesonen ideoi hätäpuhelimen jo 1945. Pesosen kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta 2. Hätäpuhelinkaapit ilmestyivät kaupunkien katukuvaan kuitenkin vasta 1960-luvun alussa eli 15 vuotta myöhemmin kuin Leo Pesonen esitteli idean Suomen Kuvalehden numerossa 37 syyskuun 15
Tilannekuva toimii myös tiedottamisen apuvälineenä. – Suunnitelmien mukaan johtokeskus pitää perustaa tunnissa, mutta käytännössä se on toiminnassa nopeammin. Tämä on helpottanut ja nopeuttanut johtokeskuksen muodostamista, vaikka siellä työskentelevällä henkilöllä ei olisi vielä siitä rutiinia, Nurminen kertoo. Ilmatieteen laitoksen varoituksen perusteella nostamme valmiutta etupainotteisesti. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan ennen Asta-myrskyä rajuilmat olivat harvinaisempia ja sen vuoksi eri toimijoilla ei ollut riittäviä toimintamalleja vakaviin säävaroituksiin reagoimiseksi. Teksti: Mika Rinne Kuvat: Mika Rinne, Keski-Suomen pelastuslaitos Palopäällikkö Pauli Nurminen esittelee johtokeskuksen perustamisen avuksi laadittua tsekkauslistaa. Uudenkarhea johtokeskus on sijoitettu väestönsuojatilaan, joten johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Saamme kuudesta – seitsemään päällystökaveria vaikka juhannuksena hommiin, Helminen sanoo. Johtokeskustyöskentelyn onnistumiseen vaikuttaa siellä työskentelevän henkilöstön kokoonpano ja heidän osaamisensa. Nyt tiedotteet menevät viivytyksettä jatkolähetyksenä koko päällystön henkilökohtaisiin sähköpostiosoitteisiin. Näin on käynyt myös Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Lisäksi vaihdamme sääilmiöihin ja valmiuden nostoon liittyviä tietoja naapurimaakuntien laitosten kanssa, kertoo Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Risto Helminen. Tsekkauslista helpottaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokeskus sijaitsee Jyväskylän keskuspaloasemalla, joka valmistui vuonna 2011. Johtokeskuksen tehtävät > muodostaa tilannekuva pelastustoiminnan alueella ja arvioida mitä voimavaroja tilanne vaatii > tehdä tilanteen perusteella päätökset tarvittavista toimenpiteistä > antavat käskyt toimenpiteiden suorittamiseksi > valvoa ja seurata tilanteen kehittymistä > pitää yhteyttä lääninhallitukseen ja muihin tarvittaviin tahoihin (Lähde: Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto). – Yksi johtaa ja paras määrätään aina pahimpaan paikkaan eli roolit löytyvät helposti. Tehtävät on kirjattu myös tsekkauslistaan. Myrskyt ovat koulineet johtokeskustyöskentelyä Huomattavia tuhoja aiheuttaneet sääilmiöt ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina ja tuoneet pelastustoimen johdolle uusia haasteita. Kokonaistilanteen arvioimiseksi johtokeskuksessa tarvitaan tilannekuva, jonka avulla tehdään johtopäätöksiä onnettomuuden kehittymisestä, pelastustoimenpiteiden etenemisestä ja ennusteita resurssien riittävyydestä. Lisäksi vasteessa on myös aina atk-ammattilaisia, Helminen sanoo. Siinä ovat esimerkiksi laitteiston ja viestiyhteyksien käyttöohjeet sekä kerrotaan mitä itse kunkin tehtäviin kuuluu. Keski-Suomen pelastuslaitos on ottanut myrskyistä opiksi ja tehostanut esimerkiksi Vaaratiedotteiden jakelua laitoksen sisällä. Sen vuoksi kokemuksia kertyy harvakseltaan, joten komentotoimistossa työskentelevä palopäällikkö Pauli Nurminen on kehittänyt sähköisen muistilistan helpottamaan keskuksen käyttöönottoa. Ajantasainen tilannekuva antaa perustan johtamiselle ja tehostaa edelleen pelastustoimintaa, Helminen painottaa. 52 3/2014. – Meillä on samalla idealla toimiva tsekkauslista kuin lentokoneissa. Oikealla perustamisohjeen sisällysluettelo. Myös manuaalista välineistöä, karttoja sekä paperisia ohjeita on tallessa varmuuden vuoksi. Lisäksi ohjeita on eri onnettomuustyypeille ja tiedottamiselle. Tähän mennessä johtokeskus on otettu käyttöön keskimäärin muutaman kerran vuodessa. ”O lemme parantaneet valmiutta madaltamalla kynnystä johtokeskuksen miehittämisessä. Rajuilmoista saatuja kokemuksia on hyödynnetty pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn (PEL-JOKE) kehittämisessä vuoden 2010 Asta-myrskyn jälkeen. Johtaminen nojaa tilannekuvaan Pelastustoiminnan johtokeskuksen perustamisesta päättää KeskiSuomessa pelastusjohtaja (P1) tai päivystävä päällikkö (P2). – Tilannekuvan avulla annettiin medialle oikea kuva tapahtumista sekä niiden kulusta Laukaan Vihtavuoren ruutitehtaan räjähdysvaaran yhteydessä. Keskus on varusteltu johtamista, viestintää ja toimintaa varten riittävällä välineistöllä
Valikoimistamme löydät paljon hyviä tuotteita turvallisuuden edistämiseen. Tuotteita voi ostaa myös myymälästämme Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 09 4761 1300 Verkkokaupan_mainos_pelastustieto.indd 1 4/1/2014 10:26:20 AM CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisista aiheista ilmailun onnettomuuksiin varautumisessa ja lentoasemien pelastustoiminnassa. Lisätietoja: pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti, Finavia, veli-matti.saaskilahti@finavia.fi ja kansainvälisten asioiden koordinaattori Taina Hanhikoski, SPEK, taina.hanhikoski@ spek.fi. Vihtavuoren ruutitehtaan räjähdysvaaran takia alueen lähelle perustettiin johtokeskus kesällä 2013. Seminaarin ohjelma on luettavissa osoitteesta www.ctif.fi. mennessä https://koulutus.spek. Seminaari on maksuton. Pelastuspäällikkö Risto Helmisen mukaan johtokeskuksen perustamiselle on matala kynnys. Karttamerkkejä voidaan raahata kätevästi paikasta toiseen ja sijoittaa esimerkiksi yksiköitä kartalle. Tervetuloa! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Paikka: Ilmailumuseo, Tietotie 3, Vantaa Aika: torstaina 8.5.2014 klo 8:30-16:00 CTIF_seminaari.indd 1 3/20/2014 11:10:48 AM Tilannekuva helpotti Helmisen mukaan päällekkäisten tehtävien priorisointia esimerkiksi Eino-myrskyn aikana, jolloin Keski-Suomessa oli yli 200 pelastustehtävää. Myös palopäällikkö Pauli Nurminen on tyytyväinen teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin johtokeskustyöskentelyn tehostamisessa. Tuotteissa on kattavasti pelastusalan ammattikirjallisuutta, turvallisuusviestintäesitteitä, kiinteistön turvamerkkejä, palovaroittimia, alkusammuttimia ja väestönsuojelumateriaalia. Myymälä on avoinna arkisin klo 9-15:00. – Me voimme seurata GPStekniikan ja videokuvayhteyksien avulla joukkojen liikkeitä ja tapahtumia tietokoneelta jopa reaaliajassa. Ilmoittautuminen: 27.4. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi SPEK verkkokauppa Palvelee Tutustu: verkkokauppa.spek.fi Puh. Verkkokaupassamme voit maksaa helposti ja turvallisesti haluamallasi maksutavalla.Toimitukset hoidamme nopeasti ja kätevästi postitse vaikka kotiovellesi. Siitä on apua tilannetietoisuuden ylläpitämiseen esimerkiksi vuoronvaihdoissa, Nurminen kertoo. Yhteinen johtopaikka parantaa eri viranomaisten mahdollisuutta luoda ja ylläpitää tilannekuvaa.. Varsinainen toiminta dokumentoidaan "loki-” eli tilannepäiväkirjan avulla. fi > Lentoasemien pelastustoiminta
Räätälöitävä Gallet F1 XF -palokypärä soveltuu erinomaisesti erilaisiin pelastustöihin, kuten palontorjuntaan rakennuksissa tai ulkona, pelastustehtäviin ja liikenneonnettomuuksien pelastustyöhön. Opinnäytetyön tullessa ajankohtaiseksi opiskellaan raportointitaitoja ja sekä asiantuntijana esiintymistä, jolloin kerrotaan muille oman ammatin aihealueista. Myös alipäällystötutkinnon suorittaneen viestintätaitojen pitää tukea esimiestyötä. Voittaja palkitaan Jehu-malja kiertopalkinnolla. Kahden päällystötutkinnon lisäksi suomen kielen ja viestinnän opintoja on hätäkeskuspäivystäjän opinnoissa. Henkilöstöjohtamisen opintojakso sisältää lyhyen katsauksen organisaatioviestintään, jolloin opiskelijat tutustuvat työyhteisön viestintätilanteisiin. He oppivat tietämään, miten viestintä vaikuttaa työpaikkaan kiinnittymiseen, perehdyttämiseen, imagoon ja muihin tärkeisiin asioihin. Jehu-maljakilpailu mittaa palokuntien sammutusja pelastustaitoja sekä palokaluston käyttöä. Tänä vuonna kilpailujen teema on pelastustoiminta maaja metsätaloudessa. Opinnoissa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita laadun ja määrän osalta. Opetussisällöt ja opettaminen muuttuvat. Opintojen alussa opiskelijat hankkivat perusvalmiudet kirjoittamisen ja esiintymisen osalta. Ihmisellä on rajalliset kyvyt tulkita viestejä. Uusin oivallus viestintätaitojen opetuksessa on ollut ottaa puhetekniikan ja äänenkäytön näkökulma johtamistilanteisiin, joissa esimies antaa käskyjä. Erinomaiset suojaominaisuudet, integroidut toiminnot, käyttömukavuus ja moduulirakenne vievät turvallisuuden uudelle tasolle. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Kilpailutapahtumaan ottaa vuosittain osaa noin 35 palokuntaa ja 250 kilpailijaa. Päällystötutkintoon kuuluu 1,5 opintopisteen tiedottamisen opintokonaisuus. Saatavana kirkas tai kultapinnoitettu malli Lämmön ja mekaanisen rasituksen kestävyys on vertaansa vailla myös erittäin kuumissa olosuhteissa Ainutlaatuinen, integroitu lamppu valaisee hyvin ja helpottaa pimeässä suunnistamista. Alipäällystötutkinnossa suomen kielen ja viestinnän opinnot ovat ensimmäisellä lukukaudella. Raija Honkanen yliopettaja, suomen kieli ja viestintä Kieliopinnot opettavat vuorovaikutustaitoja Vuoden 2014 palokuntien SM-kilpailujen järjestäjänä toimii Jokilaaksojen pelastuslaitos ja kilpailut järjestetään Nivalassa lauantaina 17.5.2014. Suomen kielen ja viestinnän opinnot sijoittuvat kolmelle ensimmäiselle lukukaudelle. Hätäkeskuspäivystäjän työssä korostuvat taito viestiä selvästi ja oman äänen käyttö. 54 3/2014 Gallet F1 XF UUTUUS Rakenteelliseen palontorjuntaan tarkoitettu Gallet F1 XF -palokypärä on suunniteltu yhteistyössä palomiesten kanssa. Tarkoituksena on kohottaa ja edistää palokuntien tietoja ja taitoja todellisten hälytystehtävien varalle kilpailusuorituksiin valmistautumalla. Päällystöopiskelija suorittaa AMK-tutkinnossaan 5 opintopistettä suomen kieltä ja viestintää sekä 6 opintopistettä sekä ruotsia että englantia. Suojapaineen voi valita 1 barin välein. Kilpailu on avoin kaikille maamme pelastustoimen yhteisöille. Tällöin opiskellaan kirjoittamisen ja esiintymisen perusvalmiuksia. Kilpailu koostuu tieto-, taitoja kalustokilpailusta. Mitä nämä vuorovaikutustaidot ovat. Niinpä opinnoissa harjoitellaankin paljon esiintymisja puhetaitoa. Tiedottamisen opinnot on osittain integroitu pelastustoiminnan johtamisen opintoihin. Turvallisuutta lisäävän lampun paino jakautuu tasaisesti. Uudistusten taustalla ovat muuttunut työelämätarpeet, opettajan uudet oivallukset ja joskus taloudelliset säästötarpeet. Helppo puhdistaa ja huoltaa, edulliset käyttökustannukset ja erinomainen käyttöturvallisuus Kypärään kiinnitettävät viestintäsarjat edustavat uusinta tekniikkaa Asiakaskohtaiset kypärämallit vaihdettavilla etulevyillä ja mukautettavilla vaakunoilla Rakenteelliseen palontorjuntaan tarkoitettu Gallet F1 XF -palokypärä on suunniteltu yhteistyössä palomiesten kanssa. Myös alaisilta odotetaan kykyä tulla toimeen työtilanteissa – tällöin hän tarvitsee vuorovaikutustaitoja. Tuotetta on saatavilla lähes jokaiseen letkukokoon. Lisätiedot: www.veikkonummela.fi Esteri Letkusuoja U sein työpaikkailmoituksissa haetaan työntekijää, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot. Pelastusopiston päällystötutkinnon opetussuunnitelmassa sanotaan tutkinnon suorittaneen osaavan toimia tavoitteellisesti pelastusalan ja muun työelämän vuorovaikutustilanteissa, osaavan kirjoittaa kieliasultaan laadukkaita asiakirjoja ja muita tilanteeseen sopivia tekstejä ja osaavan viestiä asiantuntijana jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Uutena viestintäopinnoissa on puhetekniikka, joka pitää sisällään äänen analyysia, ääniharjoituksia ja teoriaa äänen tuottamisesta. Onkin tärkeää, että viestintää käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteellisesti. Opiskelijat saavat tässä perusvalmiudet väestön varoittamiseen, medialle tiedottamiseen ja esiintymiseen tv:ssä ja radiossa. Palokuntien SM Nivalassa. Viestintätaidot ovat esimiehen työkaluja, joilla hän johtaa. Erinomaiset suojaominaisuudet, integroidut toiminnot, käyttömukavuus ja moduulirakenne vievät turvallisuuden uudelle tasolle. Tavoite on, että kilpailun voittamiseen tarvitaan sekä tietoa että taitoa yhdistettynä ripeään suoritukseen. Räätälöitävä Gallet F1 XF -palokypärä soveltuu erinomaisesti erilaisiin pelastustöihin, kuten palontorjuntaan rakennuksissa tai ulkona, pelastustehtäviin ja liikenneonnettomuuksien pelastustyöhön Ominaisuudet ja edut Ergonomisen, tasapainoisen mallin istuvuus on vertaansa vailla kaikissa käyttöolosuhteissa Ainutlaatuinen syvyyssäädettävä silmäsuoja– sopii silmälasien päälle ja istuu napakasti kasvoilla 2 kokovaihtoehtoa: M koko 52-?62, L koko 57-?65 Napakat, helppokäyttöiset ja kestävät säätömekanismit, jolla kypärä on helppo säätää sopivaksi Käyttömukava, korkealaatuinen kasvonsuojain antaa erinomaisen suojan. Toisella lukukaudella aiheena ovat viestintätilanteet esimiehenä toimiessa; kokoukset, neuvottelut ja palaverit. Uudessa, monimuotoisemmassa ap-tutkinnossa kirjoittamisen merkitys on korostunut entisestään, koska osa opinnoista suoritetaan itsenäisesti oppimistehtäviä tehden. Sosiaalisten taitojen lisäksi vuorovaikutustaidoilla yleisesti tarkoitetaan viestintätaitoja. Lisätietoja: www.turvata.fi Uutuuskypärä Laite on kehitetty suojaamaan paloletkuja letkurikoilta
Se paikka, jollaista itse tähän pelastustoimeen toivon, on enemmänkin Vantaalla sijaitsevan Heurekan tyyppinen keskus, joka yhdistäisi suomalaisen pelastustoimen historian lisäksi koko kansan turvallisuusviestinnällisen elementin ja joka tuottaisi kaikille sukupolville erilaisia elämyksiä niin toiminnan kuin hengenravinnon kautta. Sitä myöden, minkälaista toimintaa palomuseo/pelastustoimikeskus rakentaisikaan ympärilleen, olisi entistä helpompi etsiä rahoitusta alkuun, oli se sitten vaikka itsestään selvä vaihtoehto Palosuojelurahasto, vakuutusyhtiöt, yksityisihmisten lahjoitukset, erilaiset EU-rahastot tai vaikkapa nuorisotyötä tukevat organisaatiot. Omalla kohdallani tämä vanhentuminen on selkeästi tapahtunut, sillä olen kaivannut pelastustoimelle omaa valtakunnallista palomuseota jo tovin. Keskeistä olisi myös, että paikka olisi avoinna myös kaikelle kansalle, johon esimerkiksi vanhemmat voivat tuoda palomiehen urasta haaveilevan lapsensa tutustumaan paloautoihin, harjoittelemaan turvallista poistumista palotilanteessa sekä alkusammutusta, kokeilemaan sitä palokypärää päähänsä. Pelastustoimen erilaisen organisaatiorakenteen takia on turha haaveilla, että valtio ottaisi valtakunnallisesta palomuseosta koppia, mutta tällaista keskusta voisi pyörittää esimerkiksi säätiöpohjaisesti, jonka hallitus olisi koottavissa alan keskeisistä toimijoista – näin ei kukaan pääsisi vetämään niin sanotusti kotiin päin minkään ratkaisun osalta. Katsaus internetin ihmeelliseen maailmaan (www.palomuseot.fi) ja vierailuni muutamaan palomuseoon kertovat, että meillä on ympäri Suomea kourallinen palomuseoita, jotka pääsääntöisesti toimivat paloasemien yhteydessä vaihtelevalla aktiivisuudella ja ovat tallettaneet palan paikallista pelastustoimen historiaa omaan näyttelytilaansa. Tällaisen valtakunnallisen pelastustoimen keskuksen myötä tulisi lopettaa pelastuslaitoskohtainen nyhertäminen ja kuten bisnesihmiset sanovat, ajateltava ”out of the box”. Paikka voisi toimia alan omille toimijoille ikään kuin pelastustoimen kulttuurin keskittymänä, johon on kerätty monimuotoisen alamme keskeinen historia ja talletettu tärkeä perinnetietous, sillä menneisyyden tunteminen kasvattaa viisautta tulevaisuudessa. Paikassa vanhemmat pääsisivät perehtymään itsekin paloturvallisuuteen ja voisivat tehdä tämän katsomatta kalenteriin, onko nyt ”Päivä paloasemalla” vaiko ei. Eräs merkki vanhenemisesta ihmiselle on se, että sitä alkaa kiinnostua entistä enemmän historiasta ja perinteistä. Pääpainot näissä palomuseoissa ja perinnehuoneissa ovat paikallisuus, vanhan kaluston esittely ja pelastustoimen alkutaipaleen kuvaaminen. Kyseisen paikan olisi tärkeä olla myös alan omalle väelle sellainen, jossa voisi kokoontua, viettää aikaa ja jopa majoittua. Ei siis enää pölyttynyttä kalustokokoelmaa vitriineissä, mikä nähdään vain pelastuslaitoksen menoeränä, vaan osallistava, informatiivinen ja inspiroiva pläjäys pelastustointa perinteitä kunniottaen niin omalle väelle kuin koko kansalle!. Näillä ideoilla on vain taivas rajana. Vuosittain pelastustoimen eri toimijat tuottavat mainostoimistojen avulla kaikenlaisia turvallisuusviestintäkampanjoita jo siinä määrin, että niissä on vaikea pysyä perässä: Piippaako sinulla?, Paloturvallisuusviikko, Päivä paloasemalla, 112-päivä… Jos pelkästään tällaisesta turvallisuusviestintäkampanjasumasta purettaisiin osa ja osoitettaisiin tämä osuus edellä kuvaamalleni palomuseolle/pelastustoimen keskukselle, saataisiin myös alan turvallisuusviestintään sellaista pysyvyyttä, jota se kaipaa. Lähes päivittäin kuljen Poliisimuseon ohi ja joka ikinen kerta ajattelen, missä on pelastustoimen oma vastaava paikka. Kun yhdessä yksittäisessä paikassa käymiseen tutustuttaa jo lapsesta, siirtyy tapa sukupolvelta seuraavalle helposti. Kyseisen keskuksen johdossa tulisi olla henkilö, joka ei ole omistautunut vain yhdelle asialle, vaan henkilö, joka katsoo avarakatseisesti ja ennakkoluulottomasti koko alaa. Edellä mainittujen palomuseoiden lisäksi pelastustoimen historiaa on talletettu myös erilaisiin perinnehuoneisiin. Kun toiminta olisi saatu jalkeille, tulisi keskuksen pyörittää itse itseään sen keräämillä tuotoilla. Valtakunnallista palomuseota meillä ei siis ole ja pelastustoimeen kohdistuvien säästöpaineiden vuoksi tällainen ajatus valtakunnallisesta palomuseosta on helppo siivota kansioon ”tehdään sitten, kun meillä on rahaa”. Säästöpaineet ovat ajaneet monet palomuseoista ja perinnehuoneista melkoiselle säästöliekille ja osa paikoista on jouduttukin sulkemaan. Nuorempana olisin kaivannut palomuseota korkeintaan loppusijoituspaikaksi alalla pitkään vaikuttaneille ja vanhentuneille käsitteille, asenteille ja henkilöille, mutta nyt näkisin valtakunnallisen palomuseon tarpeelliseksi paitsi pelastustoimen identiteetin ylläpitämiseksi, mutta myös pelastustoimen kulttuurin elvyttämiseksi. Pelastustoimi ansaitsee oman valtakunnallisen keskuksen, joka tallettaa alan historian ja kulttuurin, ylläpitää pelastustoimi-identiteettiä ja toimii keskeisenä pr-tekijänä ulospäin, antaa monimuotoiselle toimialallemme kasvot. Tämä asenne on helppo omaksua, jos lähestyy palomuseoajatusta perinteisen museomallin kautta, jossa vanhaa kalustoa ja historiaa hillotaan lasivitriineihin kuivakoiden esittelytekstien kera. 3/2014 55 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Valtakunnallinen palomuseo ja pelastustoimen keskus – vakavasti otettava ehdotus vaiko pelkkää utopiaa
Pelastaja pystyi silti videokuvaa seuraavan terrierin omistajan neuvojen mukaan sujuttamaan köysisilmukan koiran ympärille ja vetämään sen luokseen. Sillä aikaa kun päivystäjä etsi osoitteen päätteeltään, poika kysyi, tuleeko palokunta vai ambulanssi. Pistosuihkuputki lyötiin porattuun aukkoon ja typpeä johdettiin siihen säiliöautosta paloletkulla. Sapeurs-Pompiers de France 3/2013 Kuuloke pelasti Rochefort (Ranska). Tätä ennen palokunta oli tukkinut kaikki siilon yhteet ja asentanut happimittareiden anturit siiloon. Palokunta hälytettiin kello 7.17. Arvioimme tarvitsevamme 20000 kg typpeä. He onnistuivat saamaan hänet ulos vahingoittumattomana. Torstaiaamuna hapen pitoisuus oli 8 prosenttia. Tällöin kytevä palo sai happea, minkä seurauksena palavaa pölyä purkautui ulos räjähdyksenomaisesti. Hapen pitoisuus siilossa päätettiin alentaa 6–8 prosenttiin. Palokunta irrotti siilon ja kattilan välisen putken, jotta palo ei leviäisi rakennukseen. Päivystäjä jutteli pojan kanssa siihen asti kunnes ambulanssi saapui parinkymmenen minuutin kuluttua. Siilon lämpötilan lasku osoitti selvästi, että palo oli sammunut”, Paul Stübner kertoo. Wormsissa oli vuonna 2008 ollut vastaavanlainen palo, joka sammutettiin typellä. Poliisipartio löysi auton, jossa vesi ulottui naisen leukaan asti. Kysymyksessä ei kuitenkaan ollut mikään vakava sairaus. Oli selvää, että vettä ei voinut käyttää, sillä veden höyrystyminen olisi paineistanut ja tuhonnut siilon. Puutuotteita valmistavan yrityksen työntekijät havaitsivat tiistaina töihin tultuaan savun hajun ja totesivat, että tuotantorakennuksen viereisessä 12 metriä korkeassa betonisiilossa paloi. Kun kettu meni luolaansa, koira seurasi perässä. Perjantaina iltapäivällä sammutustoiminta lopetettiin. ”Siilon alla olevassa kattilahuoneessa oli sakeaa savua ja sen katossa olevat valaisimet ja kaapeleiden eristeet olivat sulaneet”, Paul Stübner kertoo. Kun halkeamaa oli laajennettu porakoneella, kaksi köysipelastajaa laskeutui 5–6 metrin syvyyteen, missä koiran haukunta kuului selvästi. Äiti makasi tajuttomana yläkerran porrastasanteella. Paikallinen yrittäjä lainasi viemärien kuvaukseen tarkoitettua videolaitetta, jonka avulla yli 8 metrin syvyydessä oleva koira paikannettiin. Lisäksi vesi jäätyisi pakkasessa muodostaen lastujen kanssa kiinteän tulpan, jonka sulattaminen olisi talvella mahdotonta. Sapeurs-Pompiers de France 3/2013 Äiti nukkuu Kello 20.30 lapsi soitti hätäkeskukseen ja kertoi äidin sairastuneen. Siilon seinään päätettiin piikata aukko kaivinkoneella samalla, kun vesitykeillä estettäisiin pölyn syttyminen. ”Kysyimme neuvoa useilta palolaitoksilta. Hiilidioksidiakaan ei voinut käyttää, koska sen valuttaminen paloalueelle siilon yläluukun kautta oli mahdotonta. Siilon tilavuus oli 400 m 3 ja siinä oli 250 m 3 lastuja, joita käytettiin polttoaineena yrityksen lämpökattilassa. ”Vesitykkien käyttö –4 °C:n pakkasella oli vaikeaa. Vesisuihku saattaisi myös sekoittaa puupölyä ilmaan, mistä aiheutuisi pölyräjähdysvaara. Iltapäivällä tekninen pelastuspalvelu THW ryhtyi poraamaan aukkoa siilon alaosaan. Soitin hätänumeroon ja ehdin juuri kertoa olinpaikkani ennen kuin puhelin mykistyi”, nainen kertoi. Piikkaus sujui kuitenkin odotetulla tavalla. Pelastustoiminnan johtaja asetti palovartion yön ajaksi tarkkailemaan siiloa lämpökameran avulla. Myös siilon lämpötila oli laskenut selvästi. Kuvat: Bautzenin palolaitos Feuerwehr-Magazin 5/2013 Koira ketun luolassa Castelnau-Montratier (Ranska). Kun aukko oli tarpeeksi suuri, kaivinkone veti kytevän massan ulos sammutettavaksi. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Typpeä siilopaloon Bautzen (Saksa). Liekit sammutettiin hajasuihkulla. Teksti: Timo Jann. Typen syöttöä jatkettiin yön ajan. Nainen oli palaamassa kotiin kello 2.30, kun hänen autonsa joutui rankkasateessa vesiliirtoon ja suistui tien vieressä olevaan kanavaan katolleen. ”Mikä äitiä vaivaa?”, ”Äiti nukkuu.”, ”Sängyssä vai sohvalla?”, ”Lattialla.”, ”Onko kotona muita?”, ”Pikkuveli.”, ”Kuinka vanha sinä olet?”, ”Neljä ja puoli.” Alku sujui vähän takellellen, mutta poika kertoi osoitteensa, nimensä sekä äitinsä nimen tarkasti. Tuotantorakennus oli vahingoittumaton. Typpisäiliöauto saapui keskiviikkona kello 11. Useiden yritysten jälkeen betoni saatiin puhkaistua. Terrieri kuitenkin juuttui pystysuoraan halkeamaan. ”Kun ajan yöllä, pidän aina matkapuhelinta kytkettynä kuulokkeeseen. Perjantaiaamuna sulatettiin useita paloposteja nestekaasupolttimella sammutusvesihuollon varmistamiseksi ja naapuripalokunnat hälytettiin vahvennukseksi. Lämpökameralla mitattiin siilon lämpötilaksi 350 °C. Jackrusselinterrieri lähti ajamaan kettua. Koiran luokse ei kuitenkaan päästy. Irrotin turvavyön, vedin kuulokkeen johdosta ja sain märän puhelimen käteeni. Sapeurs-Pompiers de France 6/2013. Tämä määrä pystyttiin toimittamaan keskiviikkona”, pelastustoiminnan johtaja Sandro Stübner kertoo
Rekka kaatui ja henkilöauto jäi tukkien alle. Toinen mahdollisuus on, että nuohouksen suorittaa henkilö, jolla on tähän muodollinen pätevyys. ”Nykyinen järjestelmä on kunnallisen monopolin ja avoimen kilpailun välinen kompromissi. Kuoppaan tehtiin luiska, jota pitkin paloauto saatiin ajettua pois. Aluksi hakemuksia tuli parikymmentä viikossa, mutta sitten yhä enemmän”, Laholmin palopäällikkö Pär-Oke Eriksson kertoo. Kun paloauto pysähtyi talon eteen, palokuntalaiset totesivat, että se kallistui ja alla oli lammikko. Itse tehdyistä nuohouksista on pidettävä kirjaa, joka on esitettävä palotarkastajalle. Mielestämme on kohtuutonta, että ensin teemme tietyn alueen kiinteistöt kattavan nuohoussopimuksen ja sitten suostumme siihen, että puolen vuoden kuluttua niistä on jäljellä enää kaksi kolmasosaa. Vesilaitos sulki vuotavan katujohdon ja kellari tyhjennettiin. Lukuun ottamatta edessä olevaa pitkää palmikkoa, miehen pää oli ajettu millin koneella. 43-vuotias palomies erotettiin epätavallisen hiusmuotinsa vuoksi. Autonosturi jäi 17 metrin etäisyydelle, mistä se ei saanut paloautoa nostettua pystyyn. Perillä todettiin, että hälytys oli aiheeton. Hylkäyspäätöksistä on valitettu lääninhallitukselle, joka on pyytänyt asiasta lausunnon Pelastusvirastolta (MSB). Palokunta hälytettiin tyhjentämään kellari vedestä. Toisesta paikasta käsin nosto onnistui kahden nostotyynyn avustuksella. Periaatteesta ei suostu. Äänihälytin esti konemiestä kuulemasta paukauksia. Palokunta hälytettiin sammuttamaan nokipaloa. Järeä tukki painoi ohjauspyörää. Siitä ei kertaakaan ole ollut haittaa ja nyt minun pitäisi leikkauttaa se. Brand en Brandweer 1/2013 Palovaroitinkampanja Leeuwarden (Hollanti). Pahin tilanne on Ystadissa. Kerroimme heille myös palonehkäisystä. Tilanne olisi muodostunut yhtä pahaksi monessa muussakin kunnassa, mutta esimerkiksi Laholm ja Örebro eivät ole myöntäneet yhtään lupaa. Feuerwehr-Magazin 4/2013 Tukkien vankina Hain (Saksa). Tämän jälkeen harkitsemme kampanjan laajentamista muihin kaupunginosiin”, Weert kertoo. Palokunta varmisti kuorman paikallaan pysymisen raivausauton nosturin avustamana. Tiellä tuli vastaan tukkirekka, jonka kuorma huojui uhkaavasti. Hakijalla tulee olla tarvittavat välineet ja kyky työskennellä katolla. ”Jos asunnossa ei ollut palovaroittimia, he tarjoutuivat antamaan ja kiinnittämään ne ilmaiseksi”, projektipäällikkö Ingrid Weert kertoo. Ryhmät muodostuivat sosiaalityön harjoittelijoista, työttömistä ja eläkeläisistä. Lausunnon mukaan hakemus on hyväksyttävä, jos nuohous voidaan tehdä paloturvallisuuden kannalta riittävällä tavalla. Yhä useammassa kunnassa pelastuslaitokselle sataa hakemuksia, joissa pyydetään lupaa käyttää muuta kuin piirinuohoojaa. Palokunnan järjestämän kuukauden kestäneen kampanjan aikana harjoittelijat ja vapaaehtoiset kävivät pareittain Bilgaardin kaupunginosan kaikissa 2800 asunnossa. Palokuntalaiset estivät autoa kaatumasta köysillä ja hälyttivät naapuripalokunnalta autonosturin. Feuerwehr-Magazin 5/2013 Palmikosta potkut Zaventem (Belgia). Jatkamme tätä menettelyä ellei sitä osoiteta laittomaksi”, Eriksson sanoo. Ennen kampanjan alkua palokunta järjesti harjoittelijoille ja vapaaehtoisille koulutusillan. Sen sekä pysäköityjen autojen vahingot nousivat 60000 euroon. ”Heille kerrottiin esimerkiksi, miten palovaroitin toimii, mihin se sijoitetaan ja miksi. Sotilas oli kotimatkalla upseerikoulusta. Sillä on vain puolitoista virkaa. Hakijan on osoitettava pelastuslaitokselle, että hänellä on tähän tarvittavat tiedot. He pyysivät saada testata kattoon kiinnitetyt ja kiinnittää paikoilleen vielä pakkauksessaan olevat palovaroittimet. Tämä tarkoittaa, että hakija on käynyt lyhyen nuohouskurssin tai muuten hankkinut vastaavat tiedot. Konemies yritti heti siirtää auton toiseen paikkaan, mutta tämä ei onnistunut, koska auton pyörä vajosi asfaltin lävitse. Sammutusauto oli vietävä korjaamolle. Ajon aikana sammutusauton sivuluukku aukesi toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Luukku osui neljään pysäköityyn autoon aiheuttaen niille huomattavan suuret vahingot. ”Vaihdoimme piirinuohoojaa vuoden vaihteessa. Sitä ennen talon asukkaat olivat pumpanneet vettä, mutta kellari täyttyi pian uudelleen. Kun 18 tonnin ajoneuvo lähestyi vahinkopaikkaa, asfaltti repeili sen alla. Nuohous on tehtävä paloturvallisuuden kannalta riittävällä tavalla. Hän oli saanut vain vähäisiä vammoja. ”Kunta pitää valitsemansa piirinuohoojan puolta. Tämän jälkeen tukit pätkittiin moottorisahalla ja mies voitiin vapauttaa. ”Pötypuhetta! Palmikko on ollut minulla jo 14 vuotta ja sammutuksen aikana pidän sitä piilossa kypärän alla. Siksi päätimme hylätä kaikki hakemukset. Mies oli puristuksessa ohjauspyörän ja istuimen välissä. ”Hallintomme on hukkumassa hakemuksiin, joita on jo tullut lähes 4000. Perässä ajaneet sotilaat yrittivät pelastaa toverinsa, mutta eivät onnistuneet. Feuerwehr-Magazin 5/2013 Maa petti paloauton alla Wilhering (Itävalta). Haluamme myös tietää, miten asukkaat suhtautuivat kampanjaan ja kuinka hyvin harjoittelijat ja vapaaehtoiset saavuttivat tavoitteensa sijoittaa palovaroittimet jokaiseen asuntoon. Tällaisen hiusmuodin katsottiin aiheuttavan vaaraa työtehtävien yhteydessä hänelle ja hänen tovereilleen, jos palmikko tarttuisi johonkin. Sen jälkeen meiltä alettiin pyytää lupaa käyttää entistä tai muuta pätevää nuohoojaa. Hän on kääntynyt asianajajan puoleen. 3/2014 57 Sivuluukku aukesi hälytysajossa Rostock (Saksa). Meidän tulisi selvittää, miten laki voisi paremmin edistää kilpailua”, MSB:n yksikön päällikkö Patrik Perbeck sanoo. Muita tekijöitä, kuten kunnan nuohoussopimusta, ei lain valmisteluaineiston mukaan pidä ottaa huomioon. Vaikka teetimme palomiehillä ylitöitä, meidän oli pakko ulkoistaa hakemusten käsittely”, palopäällikkö Tom Setterwall kertoo. Brand en Brandweer 2/2013 Ruotsin lain mukaan kiinteistön omistaja voi itse huolehtia nuohouksesta, jos hän saa kunnalta luvan. Teksti Gunno Ivansson Tjugofyra24, 19/2013 Pelastuslaitokset hukkuvat hakemuksiin. Se ei ole ohjesäännön vastainen”, mies sanoo
Menestystä kilpailussa alkoi tulla vuonna 2003 ja samoihin aikoihin alettiin kehittää koko hälytysosaston osaamista ja toimintaa yhteistyössä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Joukkueen kilpailua varten opiskelemat ja harjoittelemat asiat huomioidaan muutenkin palokunnan harjoituksissa pitkin vuotta ja ne pyritään kouluttamaan mahdollisimman laajasti koko hälytysosastolle. Tämän vuoden ensimmäinen kilpailumateriaalin pohjalta tehty harjoitus käsitteli savutuuletusta, joka kuuluu rakennuspaloissa myös Tirilän VPK:n perustehtäviin. Savutuuletusta hän ei ole aikaisemmin tehnyt. Viikkoharjoituksissa aiheita käydään läpi yhdessä koko hälytysosaston kanssa erityisesti keväällä kilpailuun valmistauduttaessa. Keskisuurien joukkuetehtävien lisäksi palokunta voidaan hälyttää asemavalmiuteen, jos työvuoro on toisella tehtävällä, jolloin palokunta toimii itsenäisesti mahdollisissa hälytystehtävissä. Jotta näihin erilaisiin hälytystehtävien vaatimuksiin pystytään vastaamaan, tulee hälytysosaston jäsenten osaamisen olla korkealla tasolla. Käytännössä osaamista on siirretty kilpailujoukkueelta muulle hälytysosastolle palokunnan viikkoharjoitusten kautta. Tirilään Virojoen palokunnasta vastikään siirtynyt nuorempi sammutusmies Jaakko Hyypiä piti savutuuletuksen harjoittelemista hyödyllisenä ja kertoi nähneensä käytännön harjoituksissa hyvin eri tuuletustapojen tehokkuuden. Samoilla linjoilla oli savusukeltaja Emmi Suppanen, joka piti mielekkäänä erilaisten savutuuletusten läpikäymistä käytännössä. Näistä on tähän mennessä palokunnan viikkoharjoituksissa käyty läpi jo savutuuletusta ja eläimen pelastamista. Palokuntien SM-kilpailusta hyötyy koko palokunta Teksti: Ville Hirvonen Kuvat: Anton Jäkälä Tänä vuonna kilpailumateriaalista löytyy uutta tietoa muun muassa savutuuletuksesta. Harjoituksen aluksi kilpailujoukkueen jäsen, pelastajaoppilas Kalle Lantta kävi savutuuletukseen liittyvää teoriaa, käsitteitä ja eri savutuuletustekniikoita läpi oppitunnilla. Tänä vuonna kilpailumateriaalista löytyy uutta tietoa muun muassa savutuuletuksesta, eläimen pelastamisesta ja toiminnasta liikenneonnettomuuksissa. Tämä on melko suuri määrä, kun ottaa huomioon että kyseessä on pelastuslaitoksen vakinaista työvuoroa pääsääntöisesti tukeva kaupunkipalokunta. Tirilän VPK:n kilpailujoukkue on osallistunut Palokuntien suomenmestaruuskilpailuun jo 15 kertaa. Tavoitteena oli, että kaikille harjoitukseen osallistuneille selviää se, mitä erilaisia savutuuletustapoja on käytettävissä sekä milloin ja miten niitä käytetään rakennuspaloissa. 58 3/2014. Harjoitukseen osallistuneiden hälytysosaston jäsenten mielestä tavoitteeseen myös päästiin. Yksi merkittävä tekijä tässä hälytysosaston kehittämisessä on ollut palokunnan osallistuminen SM-kilpailuun ja sitä kautta saatu osaaminen koko hälytysosaston käyttöön. Vaikka aihetta onkin harjoiteltu säännöllisesti, käytiin se nyt läpi perusteista alkaen koko hälytysosastolle. Tämän jälkeen siirryttiin palokuntien harjoitusalueelle kokeilemaan eri tekniikoita käytännössä. 58 3/2014 T irilän VPK hälytetään nykyisin monipuolisesti erilaisiin hälytystehtäviin noin sata kertaa vuodessa. Vähemmän tuttua Emmille oli savusukelluskurssillakin opetettu suihkuputkella tuuletus, jota hän pääsi kokeilemaan myös käytännössä
VIKSUlla nuoren ääni kuuluu jaiden teon lisäksi harjoiteltiin käytännössä hevostrailerin kääntämistä ja tutustuttiin hevostrailerin rakenteisiin ja mahdollisessa onnettomuustilanteessa huomioitaviin asioihin. Olkkarissa on mahdollisuus antaa ajatuksia sähköisesti tietokoneilla, siellä tullaan järjestämään erilaisia kilpailuja, unohtamatta hauskaa jutustelua. Tilaisuus oli onnistunut ja siitä saatujen tulosten ja palautteen perusteella tilaisuuksia on tarkoitus jatkaa. Tällä mahdollistetaan mahdollisimman monen osallistuminen leirille eikä se jää ainakaan ohjaajien osallistumisesta kiinni. Harjoitukset toteutettiin käytännön syistä tässä vaiheessa keinuhevosilla, joille jokainen pääsi tekemään pelastusvaljaat. Millaisia aiheita viikkoharjoituksissa pitäisi olla. Menevätkö nuorilla kenties kaverit, matkailu ja digitaalinen maailma nuorten kesälomaohjelmassa leirien edelle. On siis huomattu, että nuorten määrä leireillä on vähenemässä. Se tullaan valmistelemaan huolellisesti ja samainen käytäntö on tarkoitus jatkossa jalkauttaa kaikille pelastusliittojen leireille. VIKSU-leirillä tullaan järjestämään samanlainen nuorten kuulemistilaisuus VIKSU-Areenalla, kun Porissa ollaan. Onko leiritoiminta OUT. Ennen toukokuun kilpailua on viikkoharjoituksissa tarkoitus käydä vielä läpi ainakin ensiapua ja toimintaa liikenneonnettomuuksissa kilpailumateriaalin pohjalta. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii viime vuoden taitokilpailun aiheena ollut toiminta sotilaskoneonnettomuudessa. 3/2014 59 Toinen tämän vuoden kilpailumateriaalin pohjalta pidetty viikkoharjoitus liittyi eläinten pelastamiseen. Mitä. Jokaisesta osallistuvasta palokunnasta oli kaksi nuorta ja ohjaaja paikalla tilaisuudessa, missä nuorille esitettiin erilaisia palokuntanuorisotoimintaan liittyviä kysymyksiä. Yksi tällainen järjestettiin Uudenmaan ja Helsingin pelastusliittojen yhteisellä leirillä. Vanhin leireilijä on 60 vuotta palokunnan toiminnassa mukana ollut palokuntaveteraani, jonka vastuulla on saunanlämmitys. Näin saataisiin kehitettyä palokuntien osaamista laajemminkin. Nuorten ajatuksia on tarkoitus kerätä nuorten keinoilla. Aikuisia leireillä on kohta yhtä paljon kuin nuoria. Nyt halutaan todella kuulla minkälaista toimintaa nuoret haluavat. Harjoitus aloitettiin jälleen kilpailumateriaalissa mukana olevan opetusmateriaalin läpikäynnillä. Pitäisikö tilalle keksiä jotain muuta. Tätäkään aihetta olisi tuskin ilman kilpailua tullut ainakaan Tirilän VPK:ssa opiskeltua. Maiju Nykänen (vas.) ja Marika Sormunen harjoittelevat pelastusvaljaiden tekoa hevosille, käytännön syistä keinuhevosilla.. Kilpailujoukkueen konemies Jukka Sillanpää kävi erityisesti erilaisiin hevosten pelastamistekniikoihin painottuvan materiaalin läpi, minkä jälkeen siirryttiin käytännön harjoituksiin. Nuorin osallistuja on jonkun ohjaajan pienokainen, joka kulkee selkärinkassa koko viikon. Miksi ollaan mukana palokuntanuorisotoiminnassa. Eläinten pelastamiseen liittyvää harjoittelua jatketaan koko hälytysosaston kanssa syksyllä, jolloin nyt opiskeltuja asioita lähdetään tekemään käytännössä paikalliselle hevostilalle. Tämä on myös huomattavissa leirien ikäjakaumassa. Nämä ovat kuitenkin alan perusteoksia ja niiden sisältö liittyy kaikkiin palokuntien perustehtäviin. VIKSU-terveisin Eija Holmberg-Lehto, tiedotuspäällikkö Lisätietoja: www.viksu2014.fi. Kilpailujoukkueen mielestä kilpailun lähdemateriaalia suunniteltaessa olisi hyvä miettiä myös sitä, että sen kautta olisi mahdollista saada hyötyä palokuntien toimintaan ja vinkkejä viikkoharjoitusten aiheisiin. Se on paikka, jossa nuoret pääsevät vaikuttamaan leirin kulkuun ja yleisesti palokuntanuorten asioihin. Leirille tullaan pystyttämään VIKSU Olkkari, joka on koko viikon auki oleva nuorten ajanvietto paikka. Tilaisuudesta toivotaan ainutlaatuista, nuorta energiaa, ideoita ja innostusta pursuavaa keskustelutilaisuutta. VIKSU-leirin leiritoimikunta tarttui heti asiaan, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus osallistua leirille, on yhden palokunnan ohjaajalla mahdollisuus ottaa vastuulleen myös naapuripalokunnan nuoria. Tilaisuudessa käytettiin useita eri toimintamalleja mahdollisimman kattavan palautteen saamiseksi. Leirit ovat se paikka jossa nuoret ovat läsnä ja heidät on helppo koota yhteen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta aloitti jo viime vuonna pilottihankeen nuorten kuulemistilaisuuksista leireillä. Eivätkö ohjaajat lähde leireille. ValP alokuntanuorten leireille osallistutaan koko palokunnan voimin. Tieliikenneonnettomuudet kuuluvat Tirilän VPK:n perustehtäviin ja kilpailumateriaalin kautta voidaan varmistaa, että palokunnassa käytettävät toimintamallit ja tekniikat ovat nykyisten mallien mukaiset. Siihen toivotaan osallistuvan jokaiselta alueelta edustajia, jolloin saadaan ajatuksia ympäri Suomen. Mistä tällainen kehitys johtuu. Muuten lähdemateriaalissa olisi kilpailuun valmistautumisen kannalta hyvä olla jokin pysyvä perusmateriaali, johon voisivat kuulua esimerkiksi palofysiikka, pelastustoimen selvitysopas sekä sammutusja pelastustoiminnan perustaidot. VIKSU 2014 -palokuntanuorten leirillä on tarkoitus ottaa asiasta selvää. Nuorten määrä on leireillä vuosi vuodelta vähentynyt
Anssin johdolla hyviä turvallisuuskäytäntöjä levitettiin myös muille Metsäliittokonsernin tehtaille. turvallisuusjärjestelmien rakentamisesta. Tuolloin Utin lentäjät tekivät suurimmalta osin ilmoitukset Valkealan metsäpaloista. Anssin kiinnostus palokuntatoimintaa kohtaan sai alkunsa Selänpään VPK:sta. Porvoosta Anssi siirtyi metsäteollisuuden pariin ”tehtaiden rakentajaksi ja teollisuuden turvallisuusmallien luojaksi”. Anssi oli ensimmäisen laskuvarjojääkärikurssin oppilas v. Työurallaan Anssi sai runsaasti kansainvälistä kokemusta muun muassa Metsä-Botnian Fray Bentosin Uruguayn sellutehdasprojektissa ja Svir Timberin sahan rakennusprojektissa Venäjällä sekä asiantuntijana Stora Enson Montes del Platan Uruguayn sellutehdasprojektin palokalustohankinnoissa. Anssi avasi kirjaimellisesti portteja, kun Neuvostoliiton hajosi 1990-luvun alussa. Enso-Gutzeit aloitti Imatralla 1990 uuden voimalaitoksen rakentamisen ja Anssi siirtyi Imatran tehtaiden palopäälliköksi, jossa rakennettiin moderni ja turvallinen voimalaitos soodakattiloineen. Yli kolme vuosikymmentä myöhemmin Anssi oli purkamassa rakentamaansa Kaskisten suljettua sellutehdasta turvallisuuskoordinaattorin ominaisuudessa ja ajassaan elävänä turvallisuusalan ammattilaisena. VPK:n poikaosasto oli siihen aikaan kylänpoikien yhteinen harrastus ja niinpä palokuntatoiminta veti Anssinkin mukaansa. Hän oli luomassa uutta ja yhdistämässä Kaukopään ja Tainionkosken tehtaiden palokunnista yhden palokunnan. Mikko Parikka Anssi Martti Antero Tuomikoski. Hän tutustui Porvoossa teollisuuden tuomiin haasteisiin ja luonteensa mukaisesti alkoi kehittää toimintaa mm. 1962–63. Anssi menehtyi yllättäen Kaskisten mökillään. Arvostetun paloupseerin Anssi Tuomikosken muistoa kunnioittavat lukuisat ystävät ja palopäällystötoverit. Anssi alkoi hyödyntää Utin helikoptereita metsäpalojen tiedusteluja kuljetustehtävissä. Ystävyys Pietarin palopäällystön kanssa on jatkunut aina näihin päiviin asti ja ystävyys on tukenut Anssia työtehtävissään Venäjällä. Ollessaan Valkealan kunnan palopäällikkönä 1960-luvun lopulla hän loi tiiviit suhteet Utin kuljetuslentolaivueen päällystöön. Hän oli syntynyt Valkealassa 27.1.1943. Anssi aloitti palopäällikön uran Joroisten kunnan palopäällikkönä. Hän muutti Kaskisiin ja oli mukana rakentamassa 1976 Metsä-Botnian Kaskisten sellutehdasta ja sen turvallisuusjärjestelyjä. 60 3/2014 Muistoissa Suru-uutinen Anssi Tuomikosken äkillisestä poismenosta saavutti ystävät ja palokuntaveljet 2.3.2014. Anssi osoitti monipuolisuutensa jo tuolloin; hän jopa soitti Selänpään VPK:n soittokunnassa tuubaa. Esimerkiksi hän oli innolla mukana, kun ensimmäisiä TOKEVA-ohjeita ryhdyttiin tekemään. Opiston jälkeen Anssin ura palokunta-alalla on ollut erittäin monipuolinen. Arvostuksenosoituksena palokuntaja turvallisuusalalla tekemästään työstä Anssi sai lukuisia kunniamerkkejä. Kun Metsä-Rauma aloitti 1994 täysin uuden sellutehtaan rakentamisen, siirtyi Anssi johtamaan turvallisuutta Satakuntaan. Myös Pelastusopistolla tehdyt opetusvideot muistuttavat meitä hänen ammattitaidosta ja innokkuudesta levittää osaamista muille. Anssin ystävä, pietarilainen palopäällikkö Vladimir Suhanov sanoi muistotilaisuudessa: ”Anssilla oli lempeä luonne, hän oli hyväntahtoinen ja rakastettu ystävä sekä hyvä yhteistyökumppani. Kun öljynjalostamon viereen rakennettiin muoviraaka-ainetehdas, hän otti vastaan Pekema Oy:n palopäällikön tehtävät. Tämän jälkeen seuraava sellutehdas, jossa Anssi johti turvallisuutta, rakentui Äänekoskelle 1985. Hän myös kunnioitti ja vaali tätä muistoa viimeiseen asti Utin laskuvarjojääkärikillassa. Hän oli ammattilainen, joka osasi myös nauttia elämästä ja toimia vaikeina hetkinä.” Anssi Tuomikoski siunattiin haudan lepoon Porvoon siunauskappelissa 21.3.2014 sukulaisten ja ystävien läsnä ollessa. Arvostetuimpana näistä pelastusalan korkein kunniamerkki, paloristi, jonka sisäministeriö myönsi hänelle vuonna 2010. Metsä-Raumalle perustettiin tehtaan henkilökunnasta muodostuvat suojeluryhmät, jotka onnettomuustilanteissa aloittivat torjuntatoimet ja toimivat kunnallisen pelastushenkilöstön oppaina ja apuna toiminnassa. Anssin poismenon myötä muistoksi muuttui suuri pala suomalaista sekä kansainvälistä palokuntaja turvallisuustietämystä ja -osaamista. Anssi oli uraauurtava työssään kehittäessään myös vaarallisten aineiden kalustoa, torjuntamenetelmiä ja torjuntataktiikkaa. vaarallisten aineiden onnettomuustilanteissa. Muoviraaka-ainetehtaan rakennusvaiheessa mukana olleena Anssi sai kovan kokemuksen palovesiym. Palokuntatoiminta tuntui niin paljon kiehtovalta, että armeijan jälkeen Anssi hakeutui ja pääsi opiskelemaan Helsingin Palo-opistoon. Öljynjalostamo oli meren rannalla ja Anssi tunnisti toimintaan liittyvät tarpeet ja käynnisti vesisukellustoiminnan vastaamaan silloisiin riskeihin. Anssin omistautumista turvallisuusalalle kuvastaa hyvin se, että jäätyään eläkkeelle vuonna 2010 (1.2.2010) Metsä-Botnian palveluksesta, hän perusti oman Kontio-Safety -yrityksen, jonka puitteissa hän jatkoi toimintaansa turvallisuusalalla viimeisiin päiviin asti. Valkealasta Anssi siirtyi 1960-luvun lopulla teollisuuden palvelukseen Porvoon Sköldvikiin Nesteen öljynjalostamolle palomestariksi. Anssi on toiminut palopäällikkönä lukusissa paikoissa sekä kunnallisella puolella että teollisuudessa. Imatralla Anssi näytti osaamisensa yhteistyön luomisessa ja organisaatioiden sitouttamisessa. Hän vietti kesiään enonsa Selänpään VPK:n päällikön maatilalla. Hänen johdollaan avattiin yhteyksiä silloisen Leningradin pelastustoimen kanssa
Kuntoaan Antti hoiti harrastaen hiihtoa, sauvakävelyä ja pyöräilyä ja innostui eläkkeelle jäätyään lisäksi golfaamaan. Hankalat työajat sekä ainainen läsnäolo ravintolapäällikkönä hankaloitti liiaksi perhe-elämää, joka Antille oli aina keskeisellä sijalla. Aivan viime hetkillä Antti sai kuulla iloisen sanoman tulossa olevasta viidennestä lapsenlapsestaan. Juhani Costiander Antin pitkäaikainen ystävä ja yhteistyökumppani Keskiverto palkansaaja maksaa tuloveroistaan julkisia turvallisuuspalveluja 565 eurolla vuosittain. Kansalainen maksaa pelastustoimen palveluista 31 euroa vuodessa. Myöhemmin perheen asuinpaikka vaihtui Kajaaniin, jossa Antti kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1968 Kajaanin Poikalyseosta. Hänellä oli laaja kirjasto, oma exlibris ja mm. Loppu viidennes jaettiin seuraavasti: poliisille 49, pelastukselle 31, rajavartiolaitokselle 15,5 sekä tullille 10,5 euroa. He hankkivat turvallisuutta edistäviä tuotteita ja palveluita oman riskikartoituksensa perusteella. Vuonna 2000 Torrex Oy ja Samtekno Oy yhdistettiin ja vuodesta 2003 lähtien yritys on toiminut nimellä Kidde Finland Oy kuuluen monikansalliseen United Technologies Corporatioon (UTC). Perheeseen kuuluivat vanhempien lisäksi Antin kaksoissisar sekä kaksi nuorempaa sisarta. Nämä työt hän lopetti vasta viime vuoden lopulla. Laskentatoimen ja rahoituksen projektitutkija Jaana Määttälä on tehnyt tutkimusta osana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toteutettavaa Hyvinvointialan innovatiivinen johtaminen ja kehittäminen (HITTI) -hanketta. Hän halusi oppia uutta ja oli kiinnostunut hyvin laaja-alaisesti tekniikasta, Suomen historiasta, kirjallisuudesta ja luonnosta. Niinpä Antin katse suuntautui muualle ja hän aloittikin Torrex Oy:n palveluksessa vuonna 1987 tehtävänään sammutinmyyjien koulutus. Antti syntyi Kuusjärvellä nykyisessä Outokummussa 10.9.1947 hänen isänsä toimiessa paikallisessa kaivoksessa kaivosinsinöörinä. Varsinaisiin turvallisuuspalveluihin verosummasta kohdennettiin keskimäärin 565 euroa vuodessa. Eläkkeelle hän siirtyi 1.5.2012. Vahvan kielitaitonsa kehittämisen Antti aloitti käymällä armeijan Dragsvikissä, jossa hän oppi sujuvan ruotsinkielen. Esimerkiksi pelastustoimen palveluista kansalainen maksaa veroina keskimäärin 31 euroa 20 senttiä vuodessa. kaikki lähes 90 suomeksi käännettyä Simenonin Maigretkirjaa. SPLY:n seniorikerhon vetäjänä hän järjesti joulukuun puolivälissä meille käynnin paloautomuseossa sekä sen jälkeen kokoonnuttiin yhteiselle päivälliselle. Keskimääräisen palkansaajan ansiotuloista perittiin veroja vuosittain keskimäärin 6606 euroa vuosien 2010 ja 2011 aikana. Lisäksi vakuutusyhtiöt edellyttävät tietyntasoista varautumista ehtona korvausten maksamiselle. Antti opiskeli Hotellija ravintolaopiston esimieslinjalla ja toimi valmistuttuaan hovimestarina ja ravintolapäällikkönä. Antti tunnettiin erittäin energisenä, sosiaalisena ja positiivisena ihmisenä. Marraskuussa hän vieraili vielä poikansa perheen luona Filippiineillä. Luontoa ja erityisesti lintujen elämää hän seurasi mielellään retkillään. Turvallisuus aiheuttaa ihmisille kustannuksia julkisten turvallisuuspalveluiden ohella muillakin tavoilla. Vielä samana vuonna perheellä oli edessä muutto Helsinkiin isän työn perässä. Vaikka Antin kunnossa ei näkynyt merkkiäkään sairaudesta, tämä tapaaminen jäi yllättäen viimeiseksi. Lähes puolet summasta kohdistuu liikenteen palveluihin, noin kolmannes puolustukseen ja loppu viidennes jaetaan poliisin, pelastustoimen, rajavartiolaitoksen sekä tullin palveluiden kesken. Keskimääräisen palkansaajan palkkatulot olivat 27 183 euroa vuodessa. Antin energisyys riitti myös yhdistystoiMuistoissa Antti Jarmo Juhani Soininen mintaan. Varsinkin Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksessä (SPLY ry) hän teki yhdistyksen hallituksessa ja eri toimikunnissa ansiokkaan työsaran ollen mm. Antti oli kätevä myös käsistään, kaikenlainen korjaaminen ja rakentaminen oli hänelle mieluisaa jo lapsuusajan pienoismallien rakentamisesta lähtien. 3/2014 61 Paloja pelastusalan yritystoiminnassa pitkään vaikuttanut Antti Soininen nukkui pois vaikean sairauden murtamana 26.2.2014. Myöhemmin perheeseen syntyi kaksi poikaa Kalle 1976 ja Jaakko 1980. Tulevan vaimonsa Mian Antti tapasi Bottalla vuonna 1970 ja häitä vietettiin vuonna 1972. Pääosin Antti toimi työurallaan markkinoinnin päällikkötehtävissä ja pariin otteeseen myös vt. Lähes puolet siitä eli 281 euroa meni liikennetoimintaan. Nämä tiedot ilmenevät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreesta tutkimuksesta. Antin eläkkeellä oloaika jäi aivan liian lyhyeksi. Antin ollessa viisivuotias perhe muutti Otanmäkeen, jonne Antin isä oli nimitetty kaivoksen johtajaksi. Hän toimi myös SPLY:n edustajana Pelastustietolehden hallituksessa ja Palontorjunta–Brandvärn -rahaston hoitokunnassa sekä SPEKin valtuustossa. Puolustukseen kohdentui 178 euroa eli noin kolmannes. Se varmaan kirvoitti Antin kasvoille sen meille kaikille mieleen painuneen poikamaisen hymyn. Anttia jäi perheen ja sukulaisten lisäksi kaipaamaan laaja ystäväpiiri. eräs yhdistyksen pitkäaikaisimmista puheenjohtajista. Ansioistaan paloja pelastusalan tehtävissä Antille myönnettiin vuonna 2012 SPEK:n ansioristi. maajohtajana. Viime kesänä hän sai tiedon vakavasta sairaudestaan, mutta erittäin positiivisen asenteensa ansiosta hän oli varma, että selättää sairauden. Julkiset turvallisuuspalvelut ja tuloverotus – Veronmaksajan näkökulma on SPEKin tilaama tutkimus, jossa tarkastellaan sekä keskimääräisen palkansaajan että keskimääräisen tulonsaajan maksamien tuloverojen kohdentumista julkisiin turvallisuuspalveluihin Suomessa. Myös lainsäädäntö asettaa vaatimuksia kotitalouksille ja yhteisöille hankkia tiettyjä turvallisuusvälineitä kuten palovaroittimia. Antti suuntasi kielitaitoisena tarmonsa myös eurooppalaisten paloja pelastusalan standardien kehittämiseen ja oli kautta aikain yksi harvoista suomalaisista euronormityöryhmien puheenjohtajista
Erityisesti viime aikoina yhä suositummaksi tullut retkeily, ulkoilu, leiriytyminen ja kalastus yms. Metsäpalojen havaitsemista varten on maahamme metsähallituksen toimesta rakennettu myös laaja palotorniverkosto, jota jatkuvasti täydennetään. 1963 tapahtunutta ja suunnittelemaan v:lle 1964 tapahtuvaa. Itse palokuntanaisosastoissa on luovutettu palokunnille yli 50000 mk viime vuoden aikana. Palokoulun joukkueessa pelasivat Karl-Gustav Lundin, Lauri Syrjä, P. S. Varsinaisia työtynteja on tehty n. Niinpä voitaisiin asiantuntijain arvioiden mukaan metsiemme tuotto määrätietoisin toimenpitein muutamissa vuosikymmenissä kohottaa jopa noin puolta suuremmaksi nykyisestään. Syyt metsäpalojen syttymiseen ovat monenlaiset, mutta varomaton tulen käsittely on niistä yleisin. Palokoulu voitti ottelun tällä kertaa ja sai puoleksi vuodeksi maljan haltuunsa tuloksella 3–2. Metsäteollisuuden suuren laajentumisen johdosta puun tarve ja kysyntä sekä samalla myös sen arvo on lisääntynyt. USA:ssa ja Ranskassa tapahtuneet metsäpalojen aiheuttamat katastrofituhot ovat varoittavana esimerkkinä siitä, millaisia kansallisia onnettomuuksia metsässä irtipäässyt tuli saattaa aiheuttaa. kulovaroituksia sekä julistaa tarpeen vaatiessa määrättyjä valtakunnan osia hälytystilaan. Palokuntien Keskusliiton naistoimikunta kokoontui 23.2.-64 vuosikokoukseensa kuulemaan v. Suhteellisesti suurimmat vahingot palo aikaansaa nuorissa metsissä, jotka tuli tuhoaa täydellisesti. Mutta vielä viime vuosikymmen aikana m.m. 62 3/2014. Mutta järkevien hoitotoimenpiteiden lisäksi metsämme vaativat myös suojelua. 22171 ja erilaisissa tilaisuuksissa on muonitettu 17683 henkilöä. Nykyisestä luonnonmukaisesta keräilytaloudesta on metsissämme siirryttävä järkiperäiseen metsänviljelyn ja puuntuotannon kauteen. Huonosti sammutettu nuotiotuli tahi savukkeenpätkä ovat sangen yleisiä metsäpalon aiheuttajia. Toiminnan todettiin saaduista tilastotiedoista päätellen olleen osastoissa erittäin vilkasta, vaikka lähetetyistä 400 vuositiedustelusta vain 92 oli palautettu. Näissä oloissa metsämme joutuvat helposti yhäti jatkuvien ja niiden puustoa liiallisesti rasittavien hakkuiden kohteeksi, jotka uhkaavat alentaa metsiemme puuntuottoa. 62 3/2014 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Metsäpalojen torjuntatyön merkitys LEO PESONEN 24.6.1892–2.4.1964 Torstaina 2.4.64 vaipui ikuiseen uneen kotonaan Lauttasaaressa maamme palontorjuntatyön suuri organisaattori ja uranuurtaja, entinen valtion paloylitarkastaja, Suomen Palosuojelyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Helsingin kaupungin palopäällikkö, varatuomari Leo Pesonen 71 vuoden ikäisenä. Viime vuosina eivät kulovahingot ole maassamme kaikeksi onneksi päässeet muodostumaan erikoisen suuriksi. Palokoulu poliisiopistoa parempi. Turjas, Kauko Sell, Mauri Lahti ja Kalevi Pöllänen. – Tämän vuoksi on kaikki mahdollisuudet aktiivisin määrätietoisin toimenpitein kohottaa metsätaloutemme tuotantoa käytettävä hyväksi. Joskin syttyneiden metsäpalojen määrä on lisääntynyt, niin parantuneet kulkuyhteydet ja viestitysmahdollisuudet ovat edistäneet palojen havaitsemista ja niiden torjuntaa. Kokouksessamme olivat myös ensi kerran edustettuina Oulun ja Lapin läänin palokuntanaiset. Voimassa olevan palolain perusteella voidaan kesäaikana radioteitse yleisölle antaa tulenkäsittelyä metsissä rajoittavia määräyksiä, m.m. Tämän päämäärän saavuttaminen, joka merkitsisi maamme talouden arvaamatonta nousua, edellyttää kuitenkin ennen kaikkea perusteellista muutosta metsänomistajakuntamme elämän käsityksissä ja tottumuksissa. Ellei tarmokkaisiin toimiin metsätaloutemme kaikinpuoliseksi tehostamiseksi ripeästi ryhdytä metsämme eivät nykyisellä käytöllä jatkuvasti enää kykene tyydyttämään kasvavaa puun tarvetta. Valtion palokoulun oppilaskunnan lentopallojoukkue otteli vakuutusosakeyhtiö Pohjolan lahjoittamasta ”Pohjolan maljasta” 16.3.-64 poliisiopiston joukkuetta vastaan. Metsätalous on siinä suhteessa erikoinen yritysmuoto, että metsän puusto, samalla kun se käsittää varastoituna tuotannon tuloksen, on myöskin yrityksen tärkein tuottopääoma. Siksi on meidänkin maassamme valtiovallan toimesta ryhdytty erityisiin varotoimenpiteisiin metsäpalojen torjumiseksi. harrastukset ovat suuresti lisänneet metsäpalojen syttymisvaaraa. Keinot metsiemme tuoton lisäämiseksi ovatkin sangen monet, joskin niitä tähän mennessä on vain vähäisessä määrin käytetty. Metsän puuvarastaa uhkaavat luonnossa erilaiset tuhot, joista metsäpalo on eräs kaikkein merkittävin. Metsävaramme ja niiden riittävyys on viime aikoina joutunut julkisen huomion kohteeksi
3/2014 63 Ota ja lähetä meille kuva, joka liittyy jollain tavalla paloja pelastusalaan. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esim. Koulutustarjontaamme keväällä 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus Koulutusta Mikko Jernberg on nimitetty suunnittelijaksi 17.3.2014 alkaen. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Se voi olla kuva palomiehen arjen työstä: keikkapaikoilla, palotarkastuksissa, paloasemilla…tai oman palokuntasi viikkoharjoituksesta, tapahtumasta, yleensäkin arjen askareista sopimuspalokuntatoiminnassa. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaise veloituksetta! www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 13.-15.5.2014 435 25.4.2014 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 20.-22.5.2014 435 25.4.2014 20007 Palontutkinnan täydennyskoulutus 26.-28.5.2014 600 2.5.2014 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 5.-6.6.2014 350 13.5.2014 20153 Ensihoito 2014 -opintopäivät ”Tohtorit tulessa” 6.-7.6.2014 280 23.5.2014 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 26.-28.5.2014 396 2.5.2014 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 2.-6.6.2014 610 9.5.2014 20549 CBRNE -kurssi ensivasteen toimijoille 3.-5.6.2014 570 20.5.2014 20022 Vesisukelluskurssi, syksy 11.8.-19.9.2014 2850 17.4.2014 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Lähetä kuva – paras palkitaan Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä, muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Virka on määräaikainen ja kestoltaan seitsemän vuotta. Nykyinen pääjohtaja Seppo Ahvenainen jää eläkkeelle. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Toki lupa pitää olla kuvan mahdolliselle julkaisemiselle kuvassa olijoilta. Peltonen siirtyy tehtävään Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta, jossa hän on toiminut turvallisuusvalvontaan liittyvissä johtotehtävissä vuodesta 2006. 0295 453 492. TURVALLISUUSJA KEMIKAALIVIRASTO. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Nimityksiä SAMMUTIN OY Tukesin pääjohtajana aloittaa 1.7.2014 filosofian tohtori Kimmo Peltonen. Kirjoita myös 250–1000 merkin selostus, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä kuvassa on. 0295 450 201. Kuva voidaan julkaista vapaasti Pelastustiedon printtilehdessä, nettisivulla ja Facebookissa. Palkitsemme kuukauden kuvan ottajan lehden vuosikerralla. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Mikon tehtäväkenttään kuuluu muun muassa Saurus-pelastusajoneuvojen 3D-rakenneja -konstruktiosuunnittelu sekä tuotekehitystyö
020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 010 569 3628 Markku Andersson puh. 010 569 3623 Palopumput www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. www.tammivikkut.com PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. www.INSALKO.fi -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh
Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Nostolava-autot Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Väestönsuojat ja vss-varusteet Palokunta-asut HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 044 728 0401. mukaan. 017-368 4000 | www.peltaco.com Kemikaalinkestävä Eccotarp-ALLAS www.pelastustieto.fi Koko vuosi 2011 & 2012 kovissa kansissa 1 kirja à 20 € 2 kirjaa yhteensä 30 € – Hintoihin lisätään alv. Kilvet PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. + postimaksu Tilaus: toimitus@pelastustieto.fi tai puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Soita ja sovi tapaaminen. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Pelastustarvikkeet Katso video eri käyttötarkoituksista: www.peltaco.com/ altaat Tilavuus 25 35 000 l Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop
8.10. Kehitä lehteä kanssamme! PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Seuraavassa numerossa 14.5.2014 66 3/2014 > Pelastusvälineet-teemasivut > Välineistö ja harjoittelu > Vaarallisille aineille altistuminen > ERHE-ilmoitukset vähentyneet > Helsingin pelastuslaitoksen uusi organisaatio Olemme myös Facebookissa. 19.2. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Vapaa-aika 8 22.10. 5.11. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 6 27.8. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. Em. 22.1. 200 € II/III-kansi ................................................................................... Kodin turvallisuus 10 17.12. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). Pelastusvälineet 5 12.6. Vesipelastus 2 12.3. 23.4. Turvallisuusmessut 7 24.9. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 19.3. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Liikennepelastaminen Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 3.12. 30.4. 13.8. 22.5. 26.11. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 3.9. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti perustettu 1950. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2014 Kestotilaus 61 €/vsk, vuositilaus 68 €/vsk, opiskelija-/eläkeläistilaus 34 €, ½ vuoden kestotilaus 34 € Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. Ilmestymisajat 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 1 12.2. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2014 Koko (sivua) ................. 24 %. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. Viestintä 4 14.5. 29.1. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 28.5. 26.3. 26.2. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 10.9. 6.8. > www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... 1.10. 29.10
Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin, mikä antaa suunnittelijoille uudenlaisen vapauden – paloturvallisuudesta tinkimättä! Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää! Mesvac palo-ovituotteet paloluokat Palorullaovet, kangas E120, EI60, EI120 Palorullaovet, lamelli EI30, EI60, EI90, EI120 Paloliukuovet EI30, EI60, EI120 Palonosto-ovet EI60 Savuverhot Lisätietoja osoitteesta: www.mesvac.fi Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. Täyden palvelun ovitalo Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. Eja EI-luokitelluilla ja tarkkaan testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti, jolloin vältyt turhilta vahingoilta. 010 836 3000 Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099 www.mesvac.fi Suomen laajin palo-ovivalikoima! Turvallista suunnittelun vapautta paloliukuovi EI30, EI60, EI120 palonosto-ovi EI60 savuverhot palorullaovi E120, EI60, EI 120 palorullaovet EI30, EI60, EI120
Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! 31.7. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2014. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2014 -arvonimen saajaksi. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. www.vuodenpalomies.fi esitykset@vuodenpalomies.fi Vuoden Palomiestoimikunta c/o SPEK, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Nyt valitaan Vuoden Palomies 2014 -arvonimen saaja.. Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi